Mielenterveys 3/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta 3/2015 hinta 8,50 € Huomioi toinen MIELENTERVEYS. Luonto hoitaa mieltä ja kehoa Elämän opissa Signmark: ”Tiedon puute johtaa syrjintään” TEEMA: ESTEETTÖMYYS JA VAMMAISUUS Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 54
Herää kysymys, mitä tapahtuu niille, joilla ei ole tällaisia erityislahjoja. Markonkin onnistumisia ovat varjostaneet jatkuva taistelu ja syrjäyttämisen yritykset. 11 12 NÄKÖKULMA Huomaavaisuus tuo iloa arkeen. Saara Sarpong Filosofian tohtori 20 ”Ilman äitiä en olisi tässä.” Heidi Lindholm, 19, sairastui kolme vuotta sitten vakavaan verisairauteen, ja elää hevosen verestä eristetyn seerumin turvin. Lisäksi hän on isä. Tätä ovat tukeneet vahvat perhesuhteet. Joka numerossa 3 PÄÄKIRJOITUS 8 AJASSA LIIKKUU Lukijalta Elämän opissa -juttu Signmarkista eli Marko Vuoriheimosta on puhutteleva selviytymiskertomus. Kosketus-näyttely EMMAssa s. Tarina herätti pohtimaan omiakin elämänkokemuksia. 2 Mielenterveys 3/2015 Mielenterveys 3/2015 Sisältö Kansi 4 ELÄMÄN OPISSA ”Teini-iässä musiikkihaaveilleni naurettiin.” Signmarkin alias Marko Vuoriheimon toiveet musiikkiurasta tyrmättiin kuulovamman johdosta, mutta nyt hän on kansainvälisesti menestynyt artisti. Markon identiteetti on rakentunut vahvaksi kuulovammasta huolimatta. 14 ASIANTUNTIJALTA Luonto hoivaa mieltä ja kehoa. Hän on joutunut kohtaamaan ulkopuolisuutta ja ulosjättämistä. 24 Monelle välttämätön, kaikille hyödyllinen Esteettömyyskeskuksen johtaja Kirsti Pesolan mukaan esteettömyys on korvien välissä, ei kukkarossa. 18 TEEMA ESTEETTÖMYYS JA VAMMAISUUS Aino V uok ola H eli K umpula 26 Woodfox Sosiaalinen yritys työllistää Seinäjoella osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä. Hän on myös lahjakas urheilija, opiskellut yliopistotutkinnon ja luonut kaksi erilaista kansainvälistä uraa. 34 KOLUMNI Arto Tiihonen 38 POIMINNOT 42 MIELI SEURASSA 47 HEI HALOO!. 30 Minun työni Riikka Hänninen opettaa laulua, ohjaa syvätietoa ja kouluttaa näkövammaisuudesta. Fyysinen vamma tai muu erilaisuus on valitettavan usein vieläkin peruste syrjäyttämiselle ja ulosjättämiselle, vaikka kuten Marko sanoo, tilanne onkin parantunut
”Elämän matkaa tehdään ja harjoitellaan samaan aikaan.”. Vaikka uusi suunta kutsuu, olemme usein kiinni nykyisessä – tai menneessä. Kun kolmikymppisenä pohdin työurani muutosta, viinin punaisesta Sanat matkaoppaana kir jasta löytyi mietelause tuntemattomal ta kirjoittajalta: Luoja panee kyllä tuulet puhaltamaan, minun on vain nostettava oma purjeeni. Kuitenkin kai paamme ennen muuta aitoutta. Näin itseni rannalla heittä mässä heille vielä uusia eväitä meri matkalle ja kirjoitin omat sanat: Lasten kasvattaminen on kuin varustaisi heitä merimatkalle, jolle ei itse lähde mukaan. Kaunista kesää! n Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 mielenterveysseura.fi Pääkirjoitus SANAT MATKAOPPAANA Eila Ruuskanen-Himma Päätoimittaja Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 • Toimitussihteeri Ellen Tuomaala 0400 213 801 • Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi • Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, (09) 615 516 • www.mielenterveysseura.fi • Taitto GS Oy Peippo • Kannen kuva Konsta Leppänen • Kirjapaino 2015 • Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveysseura.fi • Ilmoitukset TJM-Systems Oy/Sari Aarnio, puh. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. Tule malla tietoiseksi keinotekoisista kainalosauvoista, niitä voi karistaa pois omasta ajattelutavastaan ja olla rehellisemmin niin itsensä kuin tois ten kanssa. Jos olet se, minkä omistat, mitä olet sen jälkeen, kun menetät sen, minkä omistat. Hyväksynnän tar peemme on voimakas. ISSN 0303-2558 • Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen • Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 3 Aforismit ja mietelauseet ovat kuin sosiaalisen elämän matemaattisia yh tälöitä, jotka kiteyttävät jotain olen naista. Oppimista on läpi elämän, voima ja nöyryys elämän pareina. Mitkä ajatelmat ovat olleet sinulle tärkeitä. Saatamme hakea arvostusta muilta hankkimalla tietynlaisen vaatteen, kodin sopivalta alueelta tai tuntemalla oikeita ihmisiä. Onneksi toisten ajatelmat, vaikka vuosisatojenkin takaa, voi ottaa matkaoppaiksi. Voi auttaa, teh dä parhaansa ja toivoa, mutta ei halli ta. 53. Suomen suvessa on aikaa nostaa mietelausekokoelmat esiin ja etsiä itselle tärkeitä matkaoppaita. Elämänvirta tuo muutoksia ja vaikut taa nykyhetkeen yllättävälläkin tavalla. Ihminen painii hallitsemisen ja turval lisuuden tunteen kanssa parisuhteessa, työssä, kaikessa. Onni on kuin perhonen – ottavan kädessä tukahtuu. Jotkut lauseet ovat toimineet matkaoppainani, kun olen hakenut suhtautumistani elämään ja sen muu toksiin. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@ tjm-systems.fi • Julkaisija Suomen Mielenterveysseura • Kustantaja SMS-tuotanto Oy • Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. vuosikerta. Ihmissuhteet haasta vat hakemaan suhtautumista toisen erilaisuuteen. Elämä on siitä haastava matka, että sitä täytyy elää ja harjoitella samanai kaisesti. Välillä itse kääntää veneensä uuteen kurssiin. Lukioikäisenä löysin Erich Frommin kirjan, jonka mietelmään on ollut tarve aika ajoin palata. Lasten tullessa murrosikään oli opetel tava uutta suhtautumista muuttuviin rakkaisiin. Elämää – tai toista – ei kuitenkaan voi hallita
Mielenterveys 3/2015 4 TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVAT: HELI KUMPULA KUKA. Viittomakielinen yhteisö on Suomessa niin pieni, että kaikki tuntevat kaikki. Kuulin pianon matalia ja korkeita ääniä, mutta en laulun sanoja, joten luin sanat isoäidin huulilta. Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Siitä päättelin, että yhteiskunnan paine kuuroja kohtaan oli ennen vanhaan kova, ja viittomakieltä hävettiin. YLEISURHEILUA HARRASTIN 15-vuotiaaksi. Vuosien mittaan olemme käyneet kuurojen tapahtumissa, olympialaisissa ja maailmankongressissa, matkustelleet muutenkin ja tavanneet uusia ihmisiä. Kyselin kerran syytä sille, mikseivät he opetelleet viittomakieltä. Signmark alias Marko Vuoriheimo Ikä: 36 vuotta Asuinpaikka: Helsinki Työ: artisti ja yrittäjä, ulkoministeriön erityisasiantuntija Perhe: 6-vuotias tytär Harrastukset: Jääkiekko, uinti, lenkkeily ja kalastus Elämän opissa ”Teini-iässä musiikkihaaveilleni naurettiin” ”KUN OLIN LAPSI, perheemme elämää helpotti se, että meillä kaikilla oli sama identiteetti: olimme syntymästä asti kuuroja. Käänsin lapsena viittomakielelle isoäidin laulamia lauluja ja kertomia satuja. Kuulevien isovanhempieni kanssa kommunikoin lukemalla huulilta ja puhumalla itse. Kun olin neljän vanha, sain pikkuveljen, jonka kanssa oli mukava päästä leikkimään ja painimaan. Voittaminen kannusti treenaamaan. Myöhemmin kävimme kuurojen koulua. Ensimmäiset joululaulut käänsin seitsemän vuoden iässä. Kun voitin ikäluokkani kuurojen SM-kisat ja pystyin haastamaan. Meillä oli veljen kanssa samoja kavereita, joiden kanssa hengailimme ja osallistuimme urheilutapahtumiin. He vastasivat, ettei sille ollut tarvetta. Olen edelleen lapsuudenperheeni kanssa tiiviisti tekemisissä
5 >
Viittomakielisyys on oma kielensä ja kultturinsa, ja verrattavissa mihin tahansa vähemmistöön.” > vanhempia juoksijoita, en löytänyt enää syytä jatkaa. Kun olin teini-ikäinen, haaveilleni naurettiin, ja minua kiellettiin treenaamasta musiikkia. Ammatiltani olen ensisijaisesti artisti. Teen työtä ensisijaisesti vähemmistöjen puolesta. Opiskeluaika oli varsin aktiivista. Matkoilla kannustamme toisia maita kohti Suomen mallia. Kuulevien kanssa kommunikointi oli vaikeaa. MEILLÄ ON VIELÄ PALJON TEHTÄVÄÄ esimerkiksi tiedonsaannissa, esteettömyydessä tai opiskeluja työpaikkoihin pääsyssä. Kommunikaatio valmentajan kanssa jäi puutteelliseksi. Niinpä kun olisin voinut olla maajoukkueleirillä harjoittelemassa, olin kalastelemassa kesämökillä. Myöhemmin, kun opiskelin liikunnanohjaajaksi, mietin, olinko sittenkin missannut urheilussa jotain. Kuulevien kanssa oli vaikea luoda ystävyyssuhteita, koska he pelkäsivät joutuvansa itse pilkan kohteeksi. Ennakkoluuloja ja asenteita riittää. Vaikka treenasin urheilua päivästä toiseen, kävin opiskelijariennoissa ja juhlimassa, sain opinnot kunnialla päätökseen. Euroviisukarsintojen 2009 myötä saimme vihdoin levytyssopimuksen Warnerille. YLIOPISTO-OPINTOJEN MYÖTÄ löysin itseni. Sitä pilkattiin ja sille naureskeltiin. Olen myös työskennellyt viisi vuotta ulkoministeriön erityisasiantuntijana viittomakielen sekä vammaisja ihmisoikeusasioiden parissa. Viime vuonna julkaistiin kolmas albumini, jossa on vierailevina artisteina muun muassa entinen Sepulturan rumpali Iggor Cavalera, Adam Tensta, Laura Voutilainen sekä Saara Aalto. Siinä keskusjärjestönä on ministeriön alainen vammaisten koordinaatioryhmä, ja vammaiset ovat itse äänessä. Kun työstimme kaverini Heikki Soinin kanssa ensimmäistä levyä, levy-yhtiöt löivät oven kiinni nenän edestä. Toki jotkut pelkäävät edelleen erilaisuutta, mutta en jää sitä ihmettelemään: kukin oppikoon itse avartamaan elämänkatsomustaan. Se oli kutsu maajoukkueleirille. Viime aikoina olen ollut ulkoministeriön matkoilla muun muassa Romaniassa ja Indonesiassa, jossa keikkojen lisäksi luennoin yliopistolla, annoin haastatteluja medialle ja tapasin lukuisia tahoja. Amerikassa deaf power, kuurojen vapautusliike vaatii kuuroille täysin samoja palveluita kuin kuulevillekin. Kun sain oman harjoitusohjelman 12-vuotiaana, ja varsinaiseen valmennusryhmään meitä jäi vain neljä, en ymmärtänyt miksi. Vanhemmat eivät olleet ymmärtäneet kirjeen merkitystä. Vaikka meillä on viittomakielilaki, se on suppea yleis laki. On helvetin naurettavaa, että esimerkiksi tv:n viime vuonna käynnistynyt tekstityspalvelu ei koske vieläkään kaikkia lähetyksiä. Opiskelin Jyväskylän yliopistossa kasvatustieteen maisteriksi ja viittomakieliseksi luokanopettajaksi. Onneksi maailma on muuttunut, ja nyt on paljon helpompaa saada erilaisia ystäviä. Aloitin, kun Alex Stubb oli ulkoministerinä, ja työ on jatkunut Tuomiojan, Paateron ja Toivakan kanssa. Olen edelleen huono häviäjä joissakin asioissa. Myöhemmin selvisi, että tavoitteena oli tehdä meistä huippujuoksijoita. He oppivat huulilta puhuttaessa sen verran kuin oppivat, ja heidän sanavarastonsa jäi osin puutteelliseksi. Viittomakieli oli ja on edelleen suomalaisille outo asia. Onneksi oli niitäkin, jotka vähät välittivät. Mitä oudompi asia tai ilmiö on, ja mitä vähemmän on tietoa, sitä enemmän hallitsee pelko, ja sitä helpompaa on syrjiä ja potkia pois. Vuosi sitten perustin tulkkausalan yksikön yritykseeni. Musiikki on ollut minulle hyvä työkalu, vaikka elämäni on ollutkin sen suhteen yhtä tyrmäysyritystä. Itse sain ystäviä, kun esimerkiksi pärjäsin urheilussa. Mielenterveys 3/2015 6 ”En koe itseäni vammaiseksi. Se oli minusta ikävää. Heidän lapsuudessaan kielen opettamiseen ei panostettu. Moni vammainen elää köyhyysrajan alapuolella. Suomestakin löytyy samaa asennetta, mutta pyrimme hoitamaan asioita diplomaattisesti. En koe itseäni vammai. Jälkikäteen löysin kotoa kirjeen, joka oli lähetetty meille, kun olin 14-vuotias. Vaihdoin jääkiekkoon ja salibandyyn, joita pelaan vieläkin
Hänen ansiostaan viittomakielinen yhteisö alkoi kehittyä. Tärkeä havainto minulle on ollut, että on niitä, jotka eivät tiedä, mitä eivät tiedä. Erityisesti minua inspiroi 6-vuotias tytär, joka on luonani vuoro viikot. 7 ”Tärkeä havainto minulle on ollut, että on niitä, jotka eivät tiedä, mitä eivät tiedä.” seksi. Puolen vuoden ikäisenä hän pystyi vastaamaan viittoen. Tämä pätee työpaikkaan, parisuhteeseen ja henkiseen hyvinvointiin. Kaikki Signmarkia auttaneet antavat minulle jaksamisen eväitä. Siitä voi oppia tekemään asioita uudella tavalla. Oppiakseen ihmiset tarvitsevat aikaa, kärsivällisyyttä ja asioiden avaamista. Ensimmäiset viittomat hän tunnisti ja tuotti neljän ja puolen kuukauden iässä. Muualla ihmiset ovat uteliaita, kyselevät ja haluavat oppia lisää, mutta täällä halutaan tuttua ja turvallista valmiissa paketissa. ONNELLISEKSI TEKEVIIN asioihin on panostettava. Esimerkiksi pettäminen parisuhteessa on tyhmää, mutta samaa virhettä ei kannata toistaa. Tytär oppi kanssani varhain viittomaan. Harrastamme yhdessä liikuntaa, mökkeilemme ja kalastamme. Viittomakielisyys on oma kielensä ja kulttuurinsa, ja verrattavissa mihin tahansa vähemmistökulttuuriin ja kieleen, kuten saamelaisuuteen. Aina, kun olen mokannut, olen pohtinut, mitä voin oppia. Huoli hälveni onneksi nopeasti. Ulkomailla biisejäni soitetaan radiossa, mutta täällä vain satunnaisesti. Viime kuukausina olen antanut paljon haastatteluita. Kiinnostus ja innostus on aistittavissa. Nyt hän on täysin kaksikielinen.” n. Kun itse osallistuin karsintoihin, tulimme aivan puun takaa. Olen päässyt keikkailemaan uusiin maihin, ja on ollut innostavaa nähdä uusia kulttuureja ja ihmisiä. Pertti Kurikan nimipäivätkin oli tuttu Kovasikajuttu-elokuvasta Euroviisukarsinnoissa. Liikunnan lisäksi minulle antavat voimia ystävät ja perhe. Joskus hän tulee keikoilleni fiilistelemään. Kahdeksan kuukauden iässä hän osasi 45 viittomaa, vuoden ikäisenä sata. Käyn myös luennoimassa Speakersforumin kautta. HALUAN OPPIA JA YMMÄRTÄÄ , ja olen pohtinut paljon elämänfilosofiaani. Esikuva on myös yrittäjäukkini, joka on Suomen fiksuimpia miehiä! Vääryyden ja ennakkoluulojen murtaminen antaa minulle motivaatiota. Jos olisin tehnyt musiikkia vain Suomessa, olisin ehkä jo lopettanut. Tärkeä esikuvani on ollut 1800-luvun loppupuoliskolla elänyt Carl Oscar Malm. Kun kuuleva tytär meni kaksivuotiaana päivä kotiin, siellä oltiin aluksi huolestuneita hänen puheensa kehityksestä. Takanani on nyt kahdeksan vuoden musiikkiura. ”Ei voi mokata” -asenne on liian vahva, ja uuden oppimisen halua liian vähän. Hän perusti Suomeen ensimmäisen kuurojen koulun ja taisteli kuurojen oikeuksien puolesta. Toisaalta sitä tuovat myös onnistumiset, keikat ja ilo fanien kasvoilta. Rohkeus tutkia omaa epäonnistumista vahvistaa. Mutta kaksikieliset lapset oppivat usein aluksi jonkin verran hitaammin. Kannustan myös toisia ottamaan epäonnistumiset vastaan
Tilanteessa, jossa moni virolaislapsi on jäänyt ilman isää, Nelisistä tulee lapsille eräänlainen isähahmo. . Pääosissa Märt Avandi, Ursula Ratasepp, Hendrik Toompere. Tositapahtumiin perustuva elokuva on täynnä herkkävaistoista, hienovireistä ohjausta ja vahvaa, klassista draamaa. Ellen Tuomaala Miekkailija elokuvateattereissa. Harjoitusmiekat väsätään oksista. Siellä kuitenkin käydään lapsille tärkeä miekkailuturnaus, jonne Nelis ilmoittautuu lasten kanssa. 8 Mielenterveys 3/2015 KÄVIN KATSOMASSA naiset miehet Lähde: Tilastokeskus / Kuolleet AJASSA LIIKKUU KOONNUT ELLEN TUOMAALA VAIENTAMISTA VASTAAN ”Jokaisella työpaikalla tulisi tiedostaa kolme työväkivaltaan liittyvää perusvaihetta: valmistautuminen, tilanteen aikana toimiminen ja jatkotoimet.” Mari Koskelainen Poliisiammattikorkeakoulun lehtori, kliinisen psykologian tohtori Tesso 2/ 2015 Klaus Härön uusi elokuva sijoittuu 1950-luvun alkupuolen Viroon. Ohjaus Klaus Härö. Nelis on itse entinen huippumiekkailija. Elokuvan edetessä käy ilmi, että Nelis on KGB:n etsintäkuuluttama, eikä hän voi palata Leningradiin. Hänen valmennuksessaan täysin kokemattomat lapset alkavat löytää, paitsi taitoja, myös omanarvontuntoa ja itseluottamusta. Urheilukerhon tyssätessä välineiden puutteeseen Nelis alkaa vetää lapsille miekkailukerhoa. Numero Lasiperheet Suomessa NUMERO VASTASYNTYNEIDEN ELIN AJANODOTE 1973–2013, VUOTTA 1973 75,5 2013 83,8 77,8 66,9 70,2 72,1 75,1 1983 78,3 1993 79,5 2003 81,8. Opettajan eräänä tehtävänä on järjestää lapsille vapaa-ajan toimintaa. Isosta metropolista, Leningradista syrjäiseen Haapsaluun saapuu Endel Nelis -niminen mies, joka olosuhteiden pakosta, vastentahtoisesti ryhtyy opettamaan paikallisessa koulussa. Harjoittelun edetessä lasten ja opettajan suhde tiivistyy. Näin vakuuttavan, suomalaisvoimin ohjatun ja käsikirjoitetun teoksen äärelle harvoin pääsee
MIELIPAHAT MAAHANMUUTTAJA EI LÖYDÄ APUA Psyykkisesti oireilevan ja liikkumisvaikeuksista kärsivän maahanmuuttajan on vaikeaa löytää apua. Psykoterapeuttia etsivälle palvelu on ilmainen. . . Liikkumisvaikeudet vaikeuttavat sosiaalista vuorovaikutusta, mikä taas lisää psyykkisiä oireita. Jos hän joutuu etsimään psykoterapeuttia liian kauan, hän voi luovuttaa, hoitoon pääsy pitkittyä ja tilanne pahentua. . Kulttuuriin pohjautuvia menetelmiä käytetään enemmän, ja rajoja ylittävää yhteistyötä on virinnyt eri puolilla Suomea, toteaa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ohjelman (2010–2014) arviointiraportti. HALLITUS EPÄONNISTUI Vanha hallitus epäonnistui köyhyyden vähentämisessä, arvioi lähes kolme neljäsosaa Sosiaalibarometriin 2015 vastanneista sosiaalija terveysalan johtajista. Vapaatajat.fi -sivustolta löytyvät oman alueen lähimmät psykoterapeutit, joilla on vapaita aikoja, ja ajan tapaamiseen voi varata heti. Mielen oireet, kuten apaattisuus, lisäävät liikkumisvaikeuksia. Raportti esittää, että tulosten jakamiseksi ja vakiinnuttamiseksi asioita on tehtävä toisin, mutta uutta toimintaa tai kustannuksia ei välttämättä edellytetä. Taidelähtöisten menetelmien on havaittu parantavan ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Alkukeväästä palveluun liittyi sadas terapeutti. Tyytyväisimmät asiakkaat löytyvät Kainuusta, Itä-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Myös ajanvaraus on ollut hankalaa. Hyvinvoinnin suurimpana uhkana nähtiin työttömyys ja toimeentulo-ongelmat. Palvelun tavoitteena on parantaa psykoterapian saatavuutta koko Suomessa, koota psykoterapeutit yhdelle sivustolle ja tarjota mahdollisuus nopeaan ajanvaraukseen. 9 MIELIHYVÄT KOULUVÄKIVALLASTA VOI KERTOA NETISSÄ Kahdeksan helsinkiläiskoulua kokeilee nettilomaketta, jolla oppilaat voivat ilmoittaa kokemastaan väkivallasta tai sen uhkasta. Palvelun on rakentanut suomalainen AtCare Oy. Sivusto tukee myös julkisia palveluita, tehostaen muun muassa Kelan kuntoutuspsykoterapian saatavuutta. Alueelliset erot ovat kuitenkin vielä suuria. hs.fi 8.4. Lomakkeessa oppilas kertoo tapahtumasta ja sen vaikutuksista. Uusi Vapaatajat.fi -verkkopalvelu helpottaa psykoterapeutin löytämistä. thl.fi 17.4.2015 LÖYDÄ PSYKOTERAPEUTTI VAIVATTA VERKOSTA TAIDE JA KULTTUURI VAHVISTAVAT Ellen T uomaala Lämmittelyä Taiteen Sulattamossa 2014.. Psykoterapeuteista löytyy kattavat taustatiedot, joten itselle sopivan terapeutin löytäminen on helpompaa. Tämä pätee myös valtaväestöön. Toistaiseksi psykoterapeuttia etsivän ei ole ollut helppoa löytää tietoa netistä vapaina olevista psykoterapeuteista. Tämä on ongelmallista apua etsivän ihmisen kannalta. Palvelu on avoin kaikille laillistetuille psykoterapeuteille. Nyt sivustolla tarjoaa palveluja yli 100 mielenterveyden ammattilaista ympäri Suomen. . PERHEET TYYTYVÄISIÄ NEUVOLAAN Suomalaisperheet arvostavat neuvolassa asiakaspalvelua, sinne pääsyä kohtuuajassa, mahdollisuutta päättää asioista ammattilaisen kanssa, luottamuksellisuutta, terveydenhoitajan ja lapsen vuorovaikutusta ja ajan riittävyyttä. . Hyväksi todettuja käytäntöjä on levitettävä. thl.fi 17.4. soste.fi 13.4. Kyse on oikeudesta nauttia taiteesta tai mahdollisuudesta tehdä taidetta, vaikka toimintakyky olisi rajoittunut. thl.fi 13.4. Yhteiskunnallisen startup-yrityksen yhteistyökumppanina toimii Mielenterveyden keskusliitto. Ne voivat esimerkiksi vähentää vanhusten yksinäisyyttä. Jos kokeilun tulokset ovat hyviä, malli laajenee kaikkiin Helsingin perus kouluihin. Myös TE-palveluiden uudistusta 2013 arvosteltiin: pitkäaikaistyöttömien henkilökohtaista asiakaspalvelua heikennettiin. . Parannusta toivotaan sähköisiin palveluihin ja tavoitettavuuteen. He tarvitsisivat henkilökohtaista ohjausta sosiaalija terveyspalveluissa. Tarvitaan järjestöjen, kulttuurialan sekä sosiaalija terveydenhuollon ja julkishallinnon välistä vuorovaikutusta, samoin hallinnonalat ylittävä asiantuntijaja yhteistyöelin. vapaatajat.fi/psykoterapia/ Taiteen ja kulttuurin myönteisistä hyvinvointivaikutuksista on nykyisin enemmän tietoa. Ilmoitukset menevät koulun kuraattorille, joka päättää viikon sisällä toimenpiteistä
Lapsia ja nuoria ei tulisi nähdä vain tulevaisuuden aikuisina; heidän hyvinvoinnillaan on itseisarvonsa. toukokuuta Euroopan komissio, sosiaalija terveysministeriö sekä Suomen Mielenterveysseura. Osasairasloman mahdollisuus sairauden aikana tukee työhön paluuta. > WHO:n raportti: mielenterveysseura.fi Mielenterveyden edistämisen hyödyt ja säästöt ilmenevät tyypillisesti toisella sektorilla kuin sillä, missä mielenterveyden edistämiseen on investoitu.. . Konferenssin järjestivät Helsingissä 11.—12. toukokuuta. Ennaltaehkäisevä työ on inhimillisesti, sosiaalisesti kuin kansantaloudellisestikin kannattavaa. Itsemurhien ehkäisyn hyvistä käytännöistä kerrotaan Suomen Mielenterveysseuran suomeksi kääntämässä WHO:n Itsemurhien ehkäisy -raportissa, joka julkistettiin 12. Suositusten mukaan kansalaisten mielenterveys tuleekin nähdä keskeisenä voimavarana, ja kaikkien tahojen on edistettävä sitä aktiivisesti. Tämä tieto on otettava käyttöön. Koulut ovat perheiden ohella tärkein areena lasten mielenterveyden edistämiseksi. Työpaikat tarvitsevat kattavan mielenterveyssuunnitelman, johon kuuluu mielenterveyden edistämisen lisäksi psykososiaalisten riskien arviointi. Työelämässä mielenterveys on tuottavuuden ja työhyvinvoinnin perustelisätä avoimuutta ja vahvistaa ilmapiiriä niin, että ihmisiä ei leimattaisi. Mikään muu terveysongelma ei aiheuta niin paljon kustannuksia kuin mielen tervey den häiriöt. Yksi meistä -kampanjalla on haluttu vähentää häpeää, taistella ennakkoluuloja vastaan, Paikallistasolla mielenterveyttä edistävät muun muassa kansalaisten vaikutusmahdollisuudet paikallispolitiikassa, mielenterveysvaikutusten arviointi sekä mielenterveyteen vaikuttavien toimenpiteiden arviointi ja seuranta. Mielenterveyden ongelmien vuosikustannukset ovat Tanskassa yli 7 miljardia euroa, josta vain kymmenen prosenttia on hoitokustannuksia. Erityisesti nuorisoa, työ ikäisiä ja mielenterveyskuntoutujia on haluttu tavoittaa. Mielenterveyden edistäminen on tutkitusti kustannustehokasta, mutta samalla on pidettävä mielessä, että hyödyt ja säästöt ilmenevät tyypillisesti toisella sektorilla kuin sillä, missä mielenterveyden edistämiseen on investoitu. Kun itsemurhien määrä Tanskassa kasvoi talouslaman myötä 2008, ryhdyttiin kansallisen En af os, Yksi meistä -kampanjan avulla ehkäisemään itsemurhia. Ne näkyvät tuottavuuden menetyksinä, toimintarajoitteina, poissaolokustannuksina ja inhimillisenä kärsimyksenä. . Tanskassa on saatu kampanjasta hyviä kokemuksia. Se on lisännyt valmiutta hakea riittävän ajoissa apua, kun merkkejä mielen järkkymisestä alkaa ilmaantua. 10 Mielenterveys 3/2015 KAMPANJA VÄHENSI ITSE MURHIA TANSKASSA MIELENTERVEYTTÄ EDISTETÄÄN KOKO YHTEISKUNNASSA Mental Health in All Policies -konferenssin suositukset mielenterveyden edistämiseksi ulottuvat hallitustasolta paikallishallintoon ja työelämästä opetukseen. kijä. On tutkimustietoa siitä, kuinka lasten ja nuorten sosiaalisia ja tunnetaitoja voidaan vahvistaa, samoin siitä, kuinka lievittää henkistä pahoinvointia, väkivaltaa, kiusaamista, konflikteja ja vihamielisyyttä. Samoin tärkeitä ovat mahdollisuudet työn hallintaan, terve johtamiskulttuuri, toimiva työajan ja perhe-elämän yhteensovittaminen, saatavilla olevat stressinhallintaohjelmat sekä kattava työterveyshuolto
Valossa kylpevä ja kimalteleva installaatio Luola saaren rannalla (2013) vie bling blingin toiseen ulottuvuuteen. Näyttelyn toinen osa avautuu yleisölle 27.5. Valoheijasteiset kristallit herättelevät mielikuvia lapsuuden satujen kätketyistä aarteista, kun aineeton valo viittaa materian ulkopuoliseen todellisuuteen, siihen mitä ei voi omistaa. Ellen Tuomaala > Lisätietoa: emma.museum Kosketus – Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttely 19.11.2014 – 19.3.2017. . Anna Tuori: Hushabye Farewell (2008). Suurin osa Saastamoisen nykytaidekokoelman teoksista on nyt näyttelyssä esillä ensimmäistä kertaa. Viitteellisemmin ihmisyyden mieleen ja merkityksiä heijastavat Marianne Uutisen ja Janne Räisäsen värikkäät, ekspressionistiset maalaukset. Juhannuksen kynnyksellä avautuu myös suomalaisen modernismin klassikon Lars-Gunnar Nordströmin (1924–2014) geometrisista maalauksista koostuva muistonäyttely. Leena Nion kuvat tulevat kiinni ja kosketuksiin. Nubben – Lars-Gunnar Nordström in memoriam 17.6.2015 13.9.2015 < Marianne Uutinen: Kosketus (2009). Pekka Jylhä: Luola saaren rannalla (2013). Suurikokoiset maalaukset vievät katsojan aivan lähelle ihoa, kaulaa, hiuksia ja jakausta. Finlandia-talon luona sijaitsevasta Urho Kekkosen muistomerkistä tunnettu Pekka Jylhä tuonut tilaan kristalleja. 11 KOSKETUS IHMISYYTEEN Kesän tullen kannattaa piipahtaa Espoon taidemuseo EMMA:ssa nauttimassa nykytaiteen mieltä ravitsevista helmistä. Näyttelyripustuksessa ne käyvät vuoropuhelua Leena Luostarisen alitajunnasta kumpuavien symbolien kanssa. Esillä on monipuolisesti ja toisiaan täydentävästi niin maalauksia, veistoksia kuin installaatioita. Kuv at: Ari Karttunen/EMMA. Kosketus-näyttely pohtii ihmisyyttä, sekä mielen ja kehon ulottuvuuksia
Tuntemattomia ei Suomessa tervehditä, eikä kaikkien tervehtiminen isoissa väkijoukoissa ole mahdollistakaan. TERVEHDI, HYMYILE Tervehtiminen viestittää, että tunnistaa tai huomaa toisen. KIITOS JA ANTEEKSI Kiitos on pieni, mutta tärkeä sana, joka ei kulu käytössä. Yhtä tärkeä sana on anteeksi, jota ei kuitenkaan toivottavasti tarvita yhtä usein kuin kiitosta. Tuttujen ohella työkavereiden ja naapureiden tervehtiminen on huomaavaista. Mitä parempi olo itsellä on, sitä enemmän on voimia huomioida toisia. Se luo hyvää ilmapiiriä, ilahduttaa ja antaa toiselle kokemuksen arvokkuudesta. Kuitenkin esimerkiksi EteläEuroopassa pienemmissä paikoissa tuntemattomiakin kanssakulkijoita moikkaillaan rennosti ja hymyä säästämättä. Aina tervehtimiseen ei tarvita sanoja: silmiin katsominen, nyökkäys ja hymy voi riittää. Vaikka huomaavaisuus tarkoittaa joskus lähes huomaamattoman pieniä tekoja ja eleitä, se on arjessa korvaamattoman tärkeää. JUTUSTELE JA KIINNOSTU Kevyelle jutustelulle ja rupattelulle on tärkeä paikkansa ja tehtävänsä. On hyvä oppia pyytämään anteeksi esimerkiksi jos myöhästyy, keskeyttää toisen puheen, tönäisee vahingossa toista tai tulee käyttäytyneeksi huonosti. Hymy voi tuoda toiselle valoa ja hyvää mieltä pitkään. Toisten huomioiminen koostuu aina myös opituista tavoista ja taidoista. Aiheutetun vahingon korvaaminen kuuluu osaksi anteeksipyyntöä. Joku saa niihin perusteellista valmennusta lapsuudesta lähtien, toisilla taidot jäävät puutteellisemmiksi. 12 Mielenterveys 3/2015 Huomaavaisuus ilahduttaa TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVITUS: PEIPPO Huomaavaisuus on toisten ihmisten huomioon ottamista, ystävällisiä tapoja ja sanoja toisia kohtaan. Sitä saa viljellä toistuvasti. Kiitos kertoo, että on huomannut toisen tarjoaman hyvän. Monella meistä on kuitenkin varaa oppia hivenen lisää ystävällisyyttä ja huomaavaista käytöstä. Pienistäkin asioista voi kiittää: toisen palveluksesta, yhteydenotosta ja kiinnostuksesta, avusta, kutsusta, vieraanvaraisuudesta. Se luo Näkökulma. Vähintään yhtä tärkeää on pyytää anteeksi, jos on tahattomasti ja tahallisesti loukannut toista. Sitä ei ole koskaan liikaa. Se tuo voimavaroja arkeen, vahvistaa hyvinvointia ja ihmissuhteiden sujuvuutta. Sitä tarvitaan niin tuiki tuntemattomien kuin tuttujen ja läheisten kanssa. Isommista asioista voi osoittaa kiitollisuutta sanojen ohella teoilla, myös pienillä lahjoilla. Voisimmeko ottaa siitä oppia. Keskeinen huomaavaisuuden edellytys on tasavertainen suhtautumineen kanssaihmisiin: toiset ovat samanlaisia kuin minä, ja jokainen meistä kaipaa ystävällisyyttä ja hyväksyntää. Lisäksi tarvitaan läsnäoloa nykyhetkessä ja tilannetajua. Huomaavaisuudelle on käyttöä kaikkialla, missä ihmiset kohtaavat: kotona, töissä ja opiskelupaikassa, vapaa-aikana, juhlissa ja harrastuksissa tai ulkona kaupungilla ja liikenteessä
Ihmissuhteissa se vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja johtaa hyvää ravitsevaan kierteeseen. Saamastaan kohteliaisuudesta on ystävällistä kiittää. TARJOA APUA, TEE TILAA Tärkeintä on pitää silmät auki arjen tilanteissa, ja tarjota apua, jos huomaa jonkun sitä tarvitsevan. Erityisesti kauniita sanoja ja kannustusta tarvitaan säännöllisessä kanssakäymisessä läheisten ja tuttavien kanssa. Toiselle voi myös tehdä tilaa esimerkiksi hissiin tai rullaportaisiin mennessä. Arkinen auttaminen vie yleensä vain hetken, mutta sillä on iso merkitys avun saajalle. Täydessä bussissa tai junassa on ystävällistä luovuttaa istumapaikka vanhemmalle ihmiselle, sairaalle tai raskaana olevalle, samoin auttaa tarvittaessa lastenvaunujen kanssa. Jokainen ansaitsee kauniita sanoja, ja jokainen voi oppia sanomaan hyviä asioita toisestea. Jos jollakulla on kädet täynnä tai muuten vaikeaa avata ovea, on samoin huomaavaista auttaa. Sitä ei tarvitse vähätellä tai mitätöidä. Toisesta on mahdollista oppia sanomaan hyviä asioita.. Nuorempi avaa oven vanhemmalle. Hänelle tulee siitä tunne, ettei tule jätetyksi yksin. n Jokainen ansaitsee kauniita sanoja. On hyvä muistaa, että on helppoa pilata kanssaihmisen päivä rynnimällä tai etuilemalla. Kuulumisten tiedustelulla voi osoittaa huomaavaista kiinnostusta kanssaihmistä kohtaan. Todenperäiset kohteliaisuudet eivät ole ulkokohtaisia hokemia, vaan myönteisten asioiden huomioimista toisessa. Se ei tarkoita pinnallisuutta, vaan yhteisen tilan luomista. PIRISTÄ KOHTELIAISUUKSILLA Jokaisessa on hyviä, huomionarvoisia puolia, joita kannattaa nostaa esiin, niin luonteenpiirteitä, taitoja kuin vaikkapa ulkonäköön liittyviä asioita. Sen voi taas pelastaa antamalla paikan jonossa kiireiseltä vaikuttavalle ihmiselle. Kohteliaisuus piristää, lämmittää mieltä ja luo myönteistä henkeä. Toista ihmistä ei saa jättää kadulle avuttomaan tilaan. Hätätilanteissa, joissa joku on loukkaantunut tai saanut sairaskohtauksen, on lainkin mukaan autettava tai hälytettävä paikalle apua. 13 yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sää on kaikkia koskeva ilmiö, ja kelpaa aloitukseksi tuntemattoman tai puolitutun kanssa. Siitä voi myös tiedustella toisen mielipidettä. Samalla se avaa mahdollisuuden syvemmälle vuorovaikutukselle. Arkisen keskustelun voi käynnistää mistä tahansa yhteisestä, molempien tuntemasta asiasta. Jokainen tietää myönteisen palautteen kohottavan voiman, joten sen kanssa ole syytä pihistellä
Toistaiseksi luontoa käytetään sosiaalija terveyspalveluiden voimavarana varsin vähän, vaikka se säästäisi terveydenhuollon kustannuksissa, erityisesti ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa, työkyvyn palauttamisessa ja Shutt er st ock. Professori Liisa Tyrväinen Tutkija Ann Ojala Asiantuntijalta se toteutettiin Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Ympäristökeskuksen yhteistyönä. Lyhytkin vierailu luonnossa auttaa palautumaan. Hankkeen rahoitti Suomen Kulttuurirahasto, ja Luonto hoivaa mieltä ja kehoa Luonnon terveyshyödyistä on yhä vakuutta vampaa tutkimustietoa. Hanke ehdotti vuosille 2015–2025 Luonto lähelle ja terveydeksi -ohjelmaa, jossa määriteltiin suuntaviivoja luonnon terveyskäytölle, esimerkiksi sairauksia ehkäisevässä terveydenhuollossa ja terveyttä edistävien ympäristöjen suunnittelussa. Siinä suositeltiin muun muassa: • turvaamaan ja lisäämään luontoliikunnan mahdollisuuksia huolehtimalla lähivirkistysmetsien ja muiden luontoalueiden säilyttämisestä ja hoidosta, • luomaan puitteita terveellisille elinympäristöille ja suunnittelemaan viherympäristöjä kaupunkeihin, • huomioimaan luonnon mahdollisuudet lasten ja vanhusten sekä muiden erityisryhmien hoidossa, • kouluttamaan päiväkoteja sekä vanhusten hoitolaitoksia käyttämään ulkoja sisätilojen luontoelementtejä kasvatusja hoivatyössään, • käyttämään luontoa työuupuneiden, pitkäaikaistyöttömien, mielenterveyspotilaiden ja päihdekuntoutujien kuntoutuksessa • sisällyttämään luonnon mahdollisuudet osaksi terveyssuosituksia liikuntaja luontoresepteissä, • tiedottamaan kansalaisille luonnon terveyshyödyistä eri kanavissa. LUONNON KÄYTTÖ SOSIAALIJA TERVEYSPALVELUIHIN Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys – Argumenta -hankkeessa (2013–2015) eri alojen tutkijat ja asiantuntijat ovat kartoittaneet luonnon terveysvaikutuksia sekä terveyden edistämistä hyvinvointipalveluiden kehittämistä luonnon välityksellä, myös maankäytön suunnittelun ja maaseudun palveluelinkeinojen kehittämisen näkökulmasta. 14 Mielenterveys 3/2015 Terveyshyötyjä luonnosta saadaan asuinja työympäristöjen viheralueilta, maaseudun luontoretkiltä ja vapaa-ajan luontokokemuksista. Asuinalueen viherympäristö voi tukea merkittävästi ihmisten elämänlaatua ja jokapäiväistä toimintaa. Luonto lisää hyvin vointia palauttamalla stressistä ja houkuttelemalla liikuntaan ja vuoro vaikutukseen
Luontoalueiden tarjonnan vaikutuksia väestön sairastavuuteen ja kuolleisuuteen on kartoitettu laajoissa kanhallituksen Luonto liikuttamaan -hanke aktivoi Lieksan pitkäaikaistyöttömiä kytkemällä luontotapaamiset työllisyysvalmennukseen. Tietopohjaa alan kehittämiseksi on kuitenkin vahvistettava. Hyvinvointivaikutuksista tarvitaan lisää tarkennettua tutkimustietoa, kuten esimerkiksi siitä, millainen ympäristö lisää parhaiten eri ryhmien hyvinvointia, ja millaiset henkilöt hyötyvät luonnon terveysvaikutuksista eniten. Shutt er st ock ymparist o. Vuoden 2015 alussa kunnassa toimi pilottiryhmä sekä kaksi uutta Luonto liikuttamaan -ryhmää. Kaupungeissa asuvien terveyteen vaikuttaa asuinalueiden vihreys ja viheralueiden läheisyys. fi/K aisa Must ola kuntoutuksessa. Parhaat terveyshyödyt saadaan toistuvilla käynneillä, joten luonnon tulee sijaita lähellä arkea, jokapäiväisessä elinympäristössä. Esimerkiksi Metsä. Lähiluonto onkin monelle tärkeä henkireikä, mutta myös vapaa-ajan maaseutuasuminen. Joitain sosiaalija terveysalan kokeiluja on ollut. LÄHILUONNOLLA ON SUURIN VAIKUTUS Terveyshyötyjen saamiseksi tarvitaan monipuolisia luontoalueita rauhoittumista sekä liikuntaa ja ulkoilua varten. Sen avulla voitaisiin vastata myös ikääntyvän väestön ja työurien pidentämisen haasteisiin. Samasta ilmiöstä kertovat esimerkiksi kansallispuistojen kasvaneet kävijämäärät. 15 > Parhaat terveyshyödyt saadaan toistuvilla käynneillä omilla mielipaikoilla, joten luonnon tulee sijaita lähellä arkea, jokapäiväisessä elinympäristössä
Niiden käytön edistämiseksi on koulutettu metsäterapeutteja ja luotu erityisiä metsäkylpyohjelmia, joissa kansalaisia ohjataan metsäkäynneille. lista irrottaviksi mielipaikoikseen. Tutkimuksissa on havaittu, että luonnon hyvinvointihyödyt ovat monen osatekijän summa. Japanissa on tutkittu 2000-luvulla M etsähallitus/ M arkuss S irkk a. Myönteiset tuntemukset ovat keskimäärin sitä voimakkaampia, mitä enemmän aikaa näissä paikoissa vietetään. Kertynyt tieto luonnon terveysja hyvinvointivaikutuksista kannustaa uudistamaan terveyden edistämisen käytäntöjä. LUONTO HOITAA AHDISTUSTA JA LEVOTTOMUUTTA Kasvaneesta elintasosta huolimatta osa suomalaisista voi yhä huonommin ja väestöryhmien väliset ovat kärjistyneet. Terveysvaikutuksia on tutkittu erityisesti koetun terveyden ja mielialan muutosten valossa. METSÄKYLVYSSÄ VOI KÄYTTÄÄ KAIKKIA AISTEJAAN Se, millainen luonto toimii parhaiten virkistysympäristönä, riippuu kävijän taustoista ja toiveista ja on jossain määrin kulttuurisidonnaista. Japanissa metsässä ulkoilusta käytetään ilmausta shinrin-yoku, joka on suomennettavissa metsäkylvyksi. Kokemukseen vaikuttavat ympäristön esteettisyys, turvallisuus ja kiinnostavuus, samoin valon määrä, ilmanlaatu, lämpötila ja äänimaisema. Tämä tarkoittaa terapeuttista kävelyä metsässä, jossa ihminen intuitiivisesti tuntee olonsa hyväksi ja voi käyttää kaikkia aistejaan. Kaupunkilaiset kokevat luonnonmukaiset metsäalueet, liikuntaan ja harrastuksiin liittyvät viheralueet sekä rannat voimakkaimmin elvyttäviksi eli parhaiten rauhoittaviksi ja arjen huometsän vaikutusta ihmisen fysiologiaan, esimerkiksi keskushermoston toimintaan ja stressiin liittyviin merkkiaineisiin veressä ja syljessä. Henkisen uupumisen lisäksi Myönteiset tuntemukset ovat keskimäärin sitä voimakkaampia, mitä enemmän aikaa luonnossa vietetään. Tutkimuskohteina käytettyjä metsiä on sertifioitu terveysmetsiksi. Riittävän laaja viherkokonaisuus tuo metsän tuntua, luontoelämyksiä sekä hiljaisuuden ja rauhan kokemuksia. 16 Mielenterveys 3/2015 > sainvälisissä väestötutkimuksissa. Esimerkiksi puista haihtuvien ainesten tuoksu, veden ääni ja kauniit maisemat aktivoivat ihmisessä mielihyvää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta luonnon kanssa. Suomalaiset kokevat metsän toivottuna ja joissakin suhteissa ylivertaisena virkistysympäristönä
Stressin, ahdistuneisuuden ja masennuksen oireet voivat helpottua, samoin painonhallinta. Elämän tarkoituksellisuuden tunnetta voivat lisätä luonnon jatkuvuus ja kiertokulku vuodenaikoineen ja kasvukausineen. Luonnossa liikkuminen ja oleskelu voi ylläpitää etenkin hyvälaatuista unta ja mielialaa. Argumen tahankkeen tulokset ja toimenpidesuosi tukset. Myönteisten aistihavaintojen lisäksi hoitava viherympäristö tuntuu turvalliselta. Viherympäristön hoitavat ominaisuudet perustuvat luonnon elvyttäviin ominaisuuksiin sekä sen vaihteleville, aistittaville virikkeille. Ikääntyneillä viherympäristön aistimusten ja muutosten havainnointi voi vahvistaa olemassaolon kokemusta, samaten luonnon herättämät muistot ja menneisyyden mielikuvat. Luonnossa oleskelu voi lievittää paitsi fyysisiä oireita myös vähentää häiritsevää tietoisuutta niistä. Hän on koulutukseltaan valtiotietei den tohtori sosiaalipsykologi asta sekä psykologian mais teri. Mielenterveyshäiriöt muodostavat työikäisten yleisimmän ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisen syyn. Puistojen ja puutarhojen käyttämiselle mielenterveyskuntoutuksessa on pitkät perinteet. Mielenterveyskuntoutuksessa viherympäristöä onkin käytetty ahdistuksen, levottomuuden ja masennuksen lievittämisessä sekä tunteiden tunnistamisessa ja sanoittamisessa. Siten myös unettomuudesta ja kaamosmasennuksesta kärsivät ihmiset voivat hyötyä luontokäynneistä tai -lomista. Raportti verkossa osoitteessa: luke.fi. Suomen ympäristökeskuksen ra portteja 35/2014. Myös nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet. Luonto vaikuttaa ihmiseen paitsi eri aistien välityksellä, myös ihmisen sisäisen kellon toimintaan silmiin tulevan valon määrän, eli ei-visuaalisten vaikutusten kautta. Kokemisen ohella luonto tarjoaa mahdollisuuksia toiminnalle, lisäten aktiivisuutta ja sosiaalista vuorovaikutusta. Hän on tutkinut erityisesti luontoympäristöjen terveys ja hyvinvointivaikutuksia sekä ihmisten ympäristöystävälli syyttä. 17 Asiantuntijoina Liisä Tyrväinen on Luonnonvarakeskuksen professori ja toinen Argu mentahankkeen johtajista. Kaikki nämä vaikuttavat ihmisten kokemaan elämän laatuun ja terveyden huollon kasvaviin kustannuksiin. n Lähde Luonto lähelle ja terveydeksi. Kipu voi lieventyä tai unohtua, kun huomio kiinnittyy oman itsen ulkopuolelle. n usein ylipaino sekä liikkumattomuus rapauttavat terveyttä. Keskittymisvaikeuksista ja motivaation puutteesta kärsivillä lapsilla ja nuorilla vihreä leikkija oppimisympäristö rakentaa itseluottamusta ja pitkäjänteisyyttä sekä tukee näiden kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen kehitystä. Ann Ojala on Luonnonvarakeskuksen tutkija ja koordinoinut Argu mentahanketta. Hän on johtanut myös Met lan* Metsästä hyvinvointia – tutkimusohjelmaa (2009– 2014), jossa tutkittiin muun muassa luonnon virkistyskäy tön terveyshyötyjä. Ekosystee mipalvelut ja ihmisen terveys
Myönteisestä minäkuvasta käsin kasvavat vähemmistöpolitiikan mahdollisuudet, ja oma identiteetti on mahdollista jakaa toisten samankaltaisten kanssa. VAMMA ON MAHDOLLISTA nähdä toisinkin, ylpeyden aiheena. Jos joku ominaisuus on pysyvä osa identiteettiä, on epäeettistä pyrkiä muuttamaan sitä tai poistamaan se. KUN HALUTAAN PARANTAA erityisryhmien asioita, on kiinnitettävä huomio, paitsi nykyhetken rajoituksiin, myös tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Esimerkiksi näkötai kuulo vammalla ei ole vaikutuksia terveydentilaan. Ennakkoluuloihin perustuvaa leimaamista esiintyy niin vammoihin kuin pitkäaikaisiin sairauksiin, kuten myös mielenterveyden ongelmiin liittyen. Parantunut ihminen siirtyy kontrollien jälkeen terveen kirjoihin. STIGMA ELI LEIMA tarkoittaa, että ihminen leimataan yhden ominaisuuden perusteella kielteisesti. Hänen mukaansa suurin osa vammaisista haluaa erottautua sairauksista. Vammaisuutta ja kroonista sairautta ei voi samaistaa, vaikka niillä onkin yhteistä. Sen myötä saman vamman yhdistämä ryhmä rinnastuu kulttuuriseen vähemmistöön, kuten kuuro rap-artisti Signmark alias Marko Vuoriheimo kertoo lehden kansikuvajutussa. Kaikki määrittely ja kategorisointi eivät siis ole leimaamista, vaan käytännön politiikan kannalta tärkeää. n. VAMMASTA HUOLIMATTA ihminen voi olla täysin terve ja tyytyväinen olemiseensa. SYÖPÄ ON kokonaisvaltainen, mutta nykyisin usein parannettava sairaus. Vammaisen ihmisen leimaaminen tarkoittaa, että ihminen nähdään vain vammansa kautta, eikä nähdä hänessä muuta. Sen sijaan vamma ei ole parannettavissa, muistutti Vehmas. TEKSTI: ELLEN TUOMAALA TEEMA Esteettömyys ja vammaisuus KUKA ON SAIRAS , kuka vammainen ja kuka vain erilainen, pohdittiin Helsingin yliopiston Tiedekulma-keskustelutilaisuudessa alkuvuodesta. 18 Mielenterveys 3/2015 ERILAINEN, ERITYINEN, SAIRAS VAI VÄHEMMISTÖSSÄ. RESURSSIEN OIKEUDENMUKAISEN JAON kannalta on tarpeellista myös pystyä määrittelemään ihmisryhmiä, totesi Simo Vehmas Tiedekulman alustuksessaan. SUOMEN ENSIMMÄINEN vammaistutkimuksen professori Simo Vehmas käsitteli alustuksessaan vammaisen ihmisen identiteettiä. MYÖNTEISEN IDENTITEETIN mahdollisuus on tärkeä; sen kautta moni vammainen on saanut rohkeutta elää omana itsenään ja taistella oikeuksiensa puolesta. Muutosyritykset kajoavat ihmisen koko identiteettiin. Koska tiedon puute johtaa ennakkoluuloihin ja syrjintään, myös tiedon lisäämisellä on tärkeä tehtävänsä. Kun pysyvä vamma nähdään rintamerkkinä, siitä tulee myönteisen identiteetin perusta
Hänen äitinsä Katja jäi omaishoitajaksi. >. 19 Ilman äitiä en olisi tässä TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVAT: AINO VUOKOLA Heidi Lindholm sairastui kolme vuotta sitten vakavaan verisairauteen, jossa luuydin lakkasi tuottamasta verisoluja. Heidi elää nyt hevosen verestä eristetyn seerumin turvin
20 Mielenterveys 3/2015
Heidin hemoglobiiniarvo oli 30, kun normaali lukema on vähintään 120. Lääkäri arveli syyksi siitepölyallergiaa. Ystäviä on ja sairaalastakin on löytynyt uusia kavereita, mutta koska elimistöä puolustavia valkosoluja ei ole, tapaamiset pitää harkita tarkKeltaisen talon seiniin paistaa aurinko ja puiden silmuista avautuneet lehdet kuiskaavat tulevasta vihreydestä. Lämpöaalto humahti kehon läpi, näin vain ohi kulkevia jalkoja. Talon emäntä Katja Korpela, 43, kutsuu kevätaikaa kolme vuotta sitten mustaksi toukokuuksi. Kun keskussairaalassa lääkäri totesi, että kyse on vakavasta verisairaudesta, Katja muistaa valuneensa hoitohuoneen lattialle: – Kaikki pimeni. Syytä sairauteen ei tunneta. Heidi elää muiden luovuttamalla verellä, jota tankataan sairaalassa kolme kertaa viikossa. Kun Heidi ei enää jaksanut pukea aamulla vaatteita ylleen, Katja vei tytön terveyskeskukseen ja sanoi, ettei enää halua kuulla siitepölydiagnooseja. Heidillä todettiin vaikea aplastinen anemia, jossa luuydin ei tuota lainkaan verisoluja. Heidi on käynyt koulua kymppiluokkaan asti, mutta väsymyksen ja infektiovaaran vuoksi hän ei voi jatkaa opintojaan. Viimeinen mahdollisuus on kokeilla hoitoa Yhdysvalloissa Washingtonin liepeillä National Institute of Health -instituutissa. Mahdollisuus kantasolujen luovuttamiseen on huonosti tunnettu ja siihen liittyy epäluuloja. Maailman liki seitsemästä miljardista ihmisestä luovuttaja löytyisi, mutta kaikki eivät ole rekistereissä, eivätkä tiedä, että voisivat pienellä teolla pelastaa toisen ihmisen hengen. Silloin kilparatsastusta ja uintia harrastanut tytär Heidi Lindholm, 19, alkoi käsittämättömästi väsyä. Sairastuneita on Suomessa alle 10 vuodessa. Nyt hänellä on kehossaan hevosen verestä valmistettua seerumia, mutta se ei välttämättä auta kovin pitkään.. Katja on etsinyt väsymättömästi uutta apua ja mahdollista luovuttajaa. Siellä äidistä kerättyjä niin sanottuja haplo-soluja muutetaan lapselle sopiviksi huippuunsa viedyllä laboratoriotekniikalla. 21 > ”Olen kesken, en siis lainkaan valmis täältä poistumaan Juuri kun on meno käynyt elämältä maistumaan” Aplastisesta anemiasta voi parantua vain kantasolusiirteellä, jonka avulla oma luuydin alkaa taas tuottaa normaalisti verisoluja. Heidin harvinai sesta kudostyypistä johtuen ei kuitenkaan ole löytynyt sopivaa luovuttajaa 25 miljoonan ihmisen kansainvälisestä kantasolurekisteristä
Siihen kuuluu yli 30 aplastiaa sairastavaa tai heidän läheistään. ”Mulla olis yksi toive, yksi pieni pyyntö vaan Mä en haluu kuolla tänä yönä” Iloisen oloinen Heidi istuu sohvalla ja sanoo, ettei olisi hengissä, ellei äitiä olisi. Siivoan oman huoneeni ja Maailman liki seitsemän miljardin ihmisestä löytyisi luovuttaja, mutta vain harva on rekistereissä. Nyt on vain selvittävä päivä kerrallaan. Hän oli perhepäivähoitaja ja opiskeli samalla sosionomidiakoniksi. Katja kuuluu myös kansainväliseen aplastikoiden äitien ryhmään. Lisäksi Heidi on lievästi kehitysvammainen, Katja sanoo. Vakava verisairaus lasketaan syöpäsairaudeksi. >. – Omaishoitajuus oli ainoa vaihtoehto. – En tyydy ensimmäisiin vastauksiin. 22 Mielenterveys 3/2015 kaan. Olen itse kunnanvaltuustossa ja tiedän, että asioiden ei aina tarvitse mennä niin kuin lakipykäliin vedoten väitetään. Kotona on turvallista ja mukavaa. Katja on aktiivinen myös päättäjien ja virkamiesten suuntaan. Sairaala vastaa vain sairaanhoidosta, muuta apua ei saa. – Hengenlähtö oli monesti lähellä, ja pelkäsin hoitoja ja kuolemaa. Veressä ei ole hyytymistekijöitä, joten mustelmiakaan ei saisi tulla. Katja jäi kolme vuotta sitten omaishoitajaksi. Taloudellisesti tekee tiukkaa. – Heidiä ei voi jättää yksin hetkeksikään. Katja on perustanut Facebookiin Suomen ensimmäisen aplastikoiden vertaistukiryhmän. – Erityisen läheinen on tullut meksikolaisesta Kathiasta, jonka kolmevuotias lapsi on aplastikko. – Aika kuluu, kun luen vähintään neljä kirjaa viikossa, olen Facebookissa, katselen Yle Areenalta tv-ohjelmia ja kuuntelen Robinin, Johanna Kurkelan ja Jenni Vartiaisen musiikkia. Kolme muuta sisarusta voivat tuoda kylään vain ehdottoman terveitä kavereita. Vaihdamme viikoittain kokemuksia ja tietoja hoitomahdollisuuksista. Kun otin sairaudesta ja hoidoista selvää, ymmärsin, ettei tarvitse pelätä. Saan kuukaudessa 680 euroa, peruspäivärahaa vähemmän, ja maksan siitä veron. Olen myös tuntenut syyllisyyttä muiden lasten jäämisestä vähemmälle huomiolle
Noin 90 pro senttia kantasolusolusiirteistä kerätään kuten veren luovu tuksessa.. Kolmen vuoden aikana hän on ollut 15 kertaa nukutuksessa, muun muassa kun luuydinpunktioissa on selvitetty verisolujen muodostumista. Keltaisen talon seinistä kimpoaa ilo ja nauru. Kaverit opiskelevat ja menevät elämässä eteenpäin, mutta Heidi vain odottaa. ”Annathan siis katsoo vielä, miltä näyttää huominen Niin mä teen mun parhaani, että oisin hyvä ihminen Tiedän, että kuulet tämän, pyyntöni mun rukouksen” Korpelan perheeseen kuuluvat lisäksi Katjan aviomies Petri, tyttäret Ronja, 11, Nelli, 10, ja sijaispoika Henrik, 17. Katja uskoo, että sairaudella on jokin tarkoitus, joka valkenee myöhemmin. Heidi itse totesi sairastuttuaan, että onneksi se oli hän eivätkä pikkusiskot. Kaikki suhtautuvat Heidin sairauteen luontevasti ja läheisyydellä. Katja vertaa tilannetta bussipysäkillä odottamiseen. Käsittelen sairauttani leikkimällä barbeillani, joilla on lastenosasto tippapulloineen ja ambulansseineen. Ronja ja Nelli ovat virtuooseja verbaaliudessaan ja show'n järjestämisessä. Aplastia on vain yksi asia, joka osoittaa, että selviämme tarpeen tullen mistä vain. Jatkuva kortisonilääkitys on tuhonnut Heidin luustoa niin, että viiden vuoden sisällä on polviin ja lonkkiin laitettava tekonivelet. – Elämä ilman bling blingiä on teeskentelyä. Kerron Jumalalle, jos jollakin on huolta. Heidi haluaisi päästä takaisin kouluun ja ratsastamaan. Jos kudostyyppi on sopiva, saa kutsun tarkempiin tutkimuksiin. Muistan, miten hän jo pienenä meni ikkunan eteen verhon taakse Elämä ilman bling blingiä on teeskentelyä. – Perheen kanssa asuminen tuo sisältöä elämään ja voin olla avuksi. n Tekstin lainaukset ovat Heidin lempi kappaleesta, Jenni Vartiaisen ”En haluu kuolla tänä yönä”. 23 ruokin Helmi-kania. – Olen ylpeä siitä, että olen kehitysvammaisen tyttären äiti. Heidin verisoluarvot huolestuttavat, mutta muiden nähden pidän surun sisälläni. Heidi on aina ollut mummun tyttö. rukoilemaan, koska siellä Jumala näkee hänet parhaiten. Saat postissa purkin sylkinäytettä varten. Katja kiittää sairaalaa; siellä otetaan koko perhe huomioon. Katjan äiti Tuula Lehtinen, 65, sulattaa keittiössä kinuskikakkua. Sairaala on tullut Heidille tutuksi. Se on aina tyynyn alla ja mukana leikkauksissa. Sitä ennen Heidi näyttää entiseltä opettajaltaan saamansa vaaleansinisen rukoushuivin. Apua Heidille tai toiselle kantasolu siirrettä tarvitsevalle: Käy sivustoilla sovinkoluovuttajaksi.fi tai kantasolurekisteri.fi ja täytä netti lomake. Ajattelen, että sitten kun kuolen, voin olla taivaassa toisia suojelevana enkelinä. Katkeruuteen sairastuminen ei ole johtanut. – Rukoilen muiden potilaiden puolesta. Kaikille ei suoda tällaista tehtävää. Heidi ja Katja tekevät lähtöä Jenni Vartiaisen konserttiin Tampere-talolle. Hän käy omassa asunnossaan oikeastaan vain katsomassa postit. Vaaleanpunaisessa huoneessa on paljon kauniita koristeita ja pitsimekkoisia barbeja
Teknii kan lisen siaatti, arkki tehti (SAFA). – Vaikka 2000-luvun rakentaminen on jo lähestulkoon esteetöntä, tulee vieläkin kömmähdyksiä. – Vasenkätinen ei voi käyttää oikeakätiselle suunniteltuja saksia, muistuttaa Pesola. Esteettömässä ympäristössä jokainen voi liikkua ja toimia turvallisesti. Eliniän pidentyessä ja väestön ikääntyessä esteettömyyden merkitys elämänlaadun kohottajana korostuu. Ne eivät toimisi ilman automaattiovia, kävelyluiskia ja kynnyksettömiä tiloja. Esimerkiksi 100 neliön asunnon hinta nousee noin 3 000 euroa. Aivan heti ei tule ajatelleeksi, että pyörillä varustetut matkalaukut, vetokärryt ja siivoussekä tarjoiluvaunut ovat nekin esteettömyyden esimerkkejä. Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:n johtaja Kirsti Pesolan mukaan kyse on ennen kaikkea ajattelutavasta. Monelle välttämätön, kaikille hyödyllinen – Esteettömyys on korvien välissä, ei kukkarossa, toteaa Pesola topakasti. Esteetön rakentaminen on kestävää kehitystä: tähtäin on tulevaisuudessa, ei lyhytnäköisissä ratkaisuissa. Vaikka esteetöntä rakentamista säädellään laeilla ja määräyksillä, rikkomuksista ei rangaista. Julkisissa tiloissa ja ympäristöissä, kuten sairaaloissa, suurissa marketeissa, matkustajaterminaaleissa on esteettömän suunnittelun ja rakentamisen pisimmät perinteet. 24 Mielenterveys 3/2015 TEKSTI: TARJA HEISKANEN TEEMA Esteettömyys ja vammaisuus Esteettömyys tarkoittaa, että rakennetun ympäristön, palvelujen, liikenteen ja viestinnän pitäisi olla kaikkien saavutettavissa. Hinnaksi tuli muutama kymmenen euroa neliöltä. – Monen laivaturistin pyörien päällä kulkevat tuliaiset voisivat jäädä kauppaan ilman terminaalien esteettömyyttä. KÄYTTÖKELPOISUUS, KESTÄVYYS, KAUNEUS Kyse on luonnollisesti erityisryhmien tarpeiden huomioimisesta, mutta ennen kaikkea tasa-arvoisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta ja sen muistamisesta, että olemme kaikki erilaisia. Esimerkiksi Helsingin uudella asuin alueella Jätkäsaaressa on mataliin kaksikerroksisiin Kirsti Pesola Terhi H onk onen Kyse on ennen kaikkea tasaarvoisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta, sekä sen muistamisesta, että olemme kaikki erilaisia. KAIKKI HYÖTYVÄT Ympäristöministeriö selvitti viime vuonna nykymääräysten mukaisen esteettömyyden kustannuksia todellisissa asuntohankkeissa
Suurissa kaupungeissa viesti on mennyt melko hyvin perille, mutta mitä pienemmille paikkakunnille ja kauemmaksi keskustoista mennään, sitä heikompi tilanne on. Mutta pitääkö kaikkien asuntojen olla esteettömiä. Monella sivustolla on visuaalista kikkailua, liikkuvaa kuvaa, kuvien päälle sommiteltua tekstiä ja häivytettyjä kontrasteja. Hyvänkään näköisestä suunnittelusta ei ole iloa, jos rakennukseen ei pääse tai opasteesta ja kuulutuksista ei saa selvää. Oppi laitoksia yhdistellään ja opiskelija-asuntoja saattaa jäädä tyhjiksi. Tukholmassa näkövammainen henkilö saa pysäkeillä nappia painamalla selostuksen pysäkillä pysähtyvien linjojen aikatauluista. © Helsinki kaikille projekti, Vammaisten yhdys kuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen. Pientalorakentamisen osalta esteettömyysmääräyksiä sovelletaan hyvin vaihtelevasti ja kuntakohtaisesti. – Esteettömyyden on ulotuttava myös viestintään ja nettiin. Ilman esteettömyyttä niitä ei voi käyttää esimerkiksi vanhusten palvelutaloina ja asuntoina. 25 taloihin tehty jälkikäteen lavahissi rakennuksen ulkopuolelle. Ruudunlukuohjelmaa käyttävän tai heikosti näkevän, esimerkiksi ikääntyneen, on lähes mahdotonta seurata tällaisten sivustojen sisältöä. kulttuuria, liikennettä ja viestintää • tuotteita ja rakennusten käytettävyyttä Helsingin Kinopalatsin katsomon esteettömyyden takaavat pyörätuoli paikat ja portaiden vaaleat kontrastit. – Esteettömyys on monelle välttämätöntä, mutta kaikille hyödyllistä. PUHUMATON HISSI EI PALVELE NÄKÖVAMMAISTA Kirsti Pesola haluaisi parannuksia hisseihin. Rakennetun ympäristön lisäksi liikenteen, palvelujen ja viestinnän esteettömyys on oleellista. Hyvin suunniteltu, esteetön ympäristö tukee samalla psyykkistä hyvinvointia, koska silloin mielen ei tarvitse askarrella esteiden kimpussa. n Tietoa esteettömyydestä esteeton.fi saavutettava.fi avaava.fi lvm.fi > viestintäpalvelujen esteettö myysindikaattorit Esteettömiä sivustoja kulttuuriakaikille.fi > hel.fi > Ikääntyneiden asumisennuste 2030 • noin 1,5 miljoonaa yli 65vuotiasta 2030 • tarvitaan 1 miljoona esteetöntä asuntoa • esteettömiä asuntoja noin 320 000 vuonna 2013 • nykyisellä rakennusvauhdilla valmistuu 280 000 uutta asuntoa 2030 mennessä • noin 400 000 asunnon korjaustarve Esteettömyys koskee • rakennettua ympäristöä • palveluja, esim. Esteettömyyttä ei alunperinkään mietitty loppuun saakka. Jos hissi ei puhu, näkövammaisen on lähes mahdoton tietää, missä kerroksessa ollaan ja missä täytyisi jäädä pois. – Nykyään rakennetaan yhä korkeampia rakennuksia, joissa hissi on pakollinen. – Ei kai sentään opiskelija-asuntojen, kuuluu vakiokysymys. Mutta mistä tiedämme, ovatko ne tulevaisuudessakin opiskelija-asuntoja. Suunnittelussa on hyvä muistaa, että muunneltavuus kuuluu kestävää kehitystä, kertaa Pesola. Suomessa tällainen monikanavaisuus on vielä tulevaisuutta
SAAVUTETTAVUUS KAIKKIEN ETU Kulttuurin saavutettavuus ei palvele pelkästään erityisryhmiä. Age Man® lisää insinöörien, suunnittelijoiden, hoitohenkilökunnan ja läheisten ymmärrystä yksinkertai sen oivalluksen avulla: vanhuuden vaivat puetaan ylle ja lähdetään tutustumaan ympäristöön ikäihmi sen kokemana. Jokaisen elämässä voi tulla yllättäviä, elämää hankaloittavia tilanteita. Tulkkausta voi seurata kannettavalta tietokoneelta, näyttämön läheisyyteen sijoitetulta näytöltä tai teatterin jakamilta tekstityslaitteilta. Puku on kehittetty saksalaisessa Meyer Hentschel instituutissa. Lisätietoa avaava.fi Avaava antaa apua esteettömään suunnitteluun, muotoiluun ja raken tamiseen.. – Meille kädellisille koskettaminen on tärkeää, Sari Salovaara huomauttaa. Puku vaimentaa ääniä, sumentaa näkymää ja muuntaa värinäköä, kangistaa niveliä ja pai naa rintakehää. Näkövammainen henkilö on jäänyt viime päiviin tästä paitsi. Urheilumuseon moniaistisessa näyttelyssä taas joitakin museoesineitä saa kosketella. KUVAILUTULKKAUSTA JA TEKSTITETTYÄ TEATTERIA – Kiehtovaa, toteaa Kulttuuria kaikille -palvelun erityisasiantuntija, taidekasvattaja Sari Salovaara hiljattain kuuntelemastaan Klaus Härön elokuvan Miekkailija kuvailutulkkauksesta. Kuulovammaiset henkilöt voivat seurata teatteriesitystä tekstityksen avulla. Kaadut, katkaiset jalkasi ja liikkumisesta tuleekin huomattavasti hankalampaa. Elokuvan katsomi nen on näkevälle paitsi itsestäänselvyys, myös sosiaalista kanssakäymistä. Kuvailutulkkaus on yksi esimerkki saavutettavasta kulttuurista. Tiedot esineistä voi kuunnella iPadilta tai lukea pistekirjoituksella. Suunnittelun puut teet ja kehitystarpeet tulevat nope asti esiin. 26 Mielenterveys 3/2015 Kulttuuri kuuluu kaikille TEKSTI: TARJA HEISKANEN KUVA: KULTTUURIA KAIKILLE -PAVELU Harvoin tulee mieleen miltä tuntuisi olla elo kuvissa ilman näkökykyä. Sari Salovaara korostaa, että saavutettavia kulttuuripalveluja kehitettäesTEEMA Esteettömyys ja vammaisuus Pue vanhuuden vaivat päälle Ikäpuku AgeMan® auttaa koke maan, millaiselta maailma tuntuu vanhana. – Huomasin asioita, joihin elokuvaa katsoessani en kiinnittänyt lainkaan huomiota. Puvun antamaa tietoa käytetään ikääntymistutkimuksissa ja ergono mian säätämisessä ikäihmisille sopi vaksi kodeissa ja työpaikoilla. Ei kuitenkaan alkuperäisiä – Paavo Nurmen piikkarit pysyvät vitriinissä – vaan 3D-tulosteina. Uusien teknologisten sovellusten myötä niinkin visuaalinen taidemuoto kuin elokuva avautuu nyt näkövammaisille ihmisille. Elokuvasta keskustellaan, ilahdutaan, arvostellaan yhdessä muiden kanssa. Pukua on läytetty apuna myös suunniteltaessa ikääntyneiden tar peita vastaavia autoja. Tekstitettynä voi olla paitsi esityksen puheja lauluosuuksia, myös musiikkia, äänitehosteita ja muuta äänimaailmaa. Näin he pääsevät jakamaan elokuvan synnyttämiä kokemuksia ja ajatuksia
Mutta ilmaiseksikin voi tehdä paljon. Esteitä on paljon, mutta myös hyvää kehitystä. 27 sä ajatellaan ensi sijassa helposti tarjonnan ulkopuolelle jääviä ihmisiä. Jotta mielentervey den ongelmista tai muista vaike uksista kärsivät ihmiset pääsisivät nauttimaan kulttuurista, tarvittaisiin kahdensuuntaista yhteistyötä hoito ja kulttuurialan välille. Ajan myötä se säästää rahaa. Kokeiluvaiheen jälkeen mukaan pyritään samaan uusia kulttuurikohteita ja sosiaa lialan yhteisöjä Espoossa sekä laa jentaa kokeilua muihin kuntiin. Tietä ovat osaltaan raivanneet Kansallisteat terin Kiertuenäyttämö ja Terveyttä kulttuurista verkosto. Se tarjoaa tietoa ja työ kaluja kulttuuripalveluiden saavutettavuuden ja moninaisuu den edistämiseen alan työntekijöil le. Taustatukena on Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry. Jostain kuuluu tasaista kuorsausta. Saavutettavuus pitäisi ottaa lähtökohdaksi aina muutoksia tehtäessä. Sari Salovaaran avustajakoira Lenni vetelee tyytyväisenä unia kirjoituspöydän alla. Se on kuunneltavissa omalla mobiililait teilla ja omilla kuulokkeilla missä tahansa elokuvateatterissa. Jo toimintakulttuuria ja -tapoja muuttamalla voidaan saada paljon aikaan. > kulttuuriakaikille.fi Sari Salovaara avustajakoira Lennin seurassa.. – Lisääntynyt yleisöja yhteisötyö kertoo osaltaan siitä, että kulttuurin kentällä on halua ja innostusta kehittää saavutettavuutta ja ottaa yleisöjä yhteistyöhön tekemään omannäköistään kulttuuria. Kort ti on tarkoitettu sosiaalialan asiak kaille, jotka ovat taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Joissakin museoissa näyttelyn oltua auki pari viikkoa, tarkistetaan, mikä on toiminut hyvin ja millaisia esteitä on ollut. ENSIMMÄINEN KUVAILUTULKKAUS Miekkailija on Suomen ensimmäi nen kuvailutulkattu elokuva. Suurimmat saavutettavuuden esteet lienevät asenteet, mielikuvat, raha ja resurssit. Kuun teluun tarvittavan MovieReading sovelluksen voi ladata iOS tai An droid laitteeseen osoitteessa moviereading.com, latausohjeet Näkövammaisten kulttuuripalvelun sivuilla kulttuuripalvelu.fi. Pahimmat puutteet korjataan. – Pitäisi aina miettiä vaihtoehtoja liikkumiselle, näkemiselle, kuulemiselle ja ymmärtämiselle. KULTTUURIA KAIKILLE Kulttuuria kaikille palvelu edistää osallistumiselle avoimia ja monen laisia yleisöjä huomioivia kulttuuri palveluja. Espoossa kokeil laan vuoden 2015 ajan Kaikukorttia, jolla voi hankkia maksuttomia pää sylippuja kulttuuritapahtumiin. n KULTTUURI JA HYVINVOINTI Kulttuurin merkitys hyvinvoinnille on alettu tunnistaa. Pian osat vaihtuvat, Sarin työpäivä päättyy ja Lenni astuu puikkohin. Esimerkiksi huonosti liikkuva ihminen ymmärtää paremmin hankalan tilanteen, jos huomaa henkilökunnan tekevän parhaansa. KAIKUKORTILLA ILMAISEKSI KULTTUURITAPAHTUMIIN Rahan puute voi olla este kulttuu rista nauttimiselle. Espoo on ensimmäinen korttia kokeileva kunta. IHMINEN KESKIÖÖN – Suosittelen palvelujen käyttäjien ja kulttuurityöntekijöiden yhteistyötä
Jan Riihioja tuli Woodfoxiin täihin kahdeksan kuukauden kuntoutuk sen jälkeen. Nyt hän tuntee ole vansa parempi ihminen, ja osallis tuu myös firman kehittämiseen.. Ennakkoluulot osatyökykyisiä kohtaan istuvat edelleen syvässä ja siltaa avoimille työmarkkinoille tarvitaan. 28 Mielenterveys 3/2015 TEEMA Esteettömyys ja vammaisuus SATOJA IHMISIÄ TYÖELÄMÄÄN TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI TEKSTI: AINO VUOKOLA Vaikka kuulovamman kanssa elävä ihminen voi olla hyvä maalari, häntä ei välttämättä palkata töihin ilman sosiaalisen yrityksen apua
Nyt seinäjokelaisella on sekä työpaikka että maastopyörä. Osinkoja ei jaeta. Kun voittoa tulee, se sijoitetaan yrityksen kehittämiseen. Woodfoxin kaikki osakkeet omistaa Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys, mutta toiminta on liiketaloudellista. Noin puolet kuntoutettavista siirtyy sen jälkeen avoimille työmarkkinoille.. Usein pulmat kasautuvat päällekkäin huonoksi kierteeksi. Hän ei kuitenkaan luovuttanut, vaan kysyi seuraavaksi, oliko miehellä mitään unelmaa tai päämäärää. Nuori mies vastasi, että hänen unelmansa oli maastopyörä. Se on saanut luottoluokituksen AAA, johon yltää vain neljä prosenttia suomalaisista yrityksistä. Työllistettävät ovat kuitenkin vielä parhaassa iässä, keskimäärin 35-vuotiaita. Taustalta voi löytyä niin mielen terveystai päihdeongelmia, työttömyyttä kuin fyysisiä vammoja. Se auttaa vaikeasti työllistettäviä ja osatyökykyisiä takaisin työelämään. 29 > – Nuori työtön mies sanoi haastattelussa, ettei kaipaa töihin, koska sosiaalitoimisto maksaa elämiseen tarvittavat kulut, kertoo seinäjokelaisen Woodfox Oy:n projektijohtaja Arto Mähönen. TULPPAA ON PUHKAISTU Osatyökykyiset käyvät läpi kolme vaihetta. Ensin heidät kuntoutetaan työhönvalmennuskeskus Tähtiportissa, jonka jälkeen he siirtyvät yrityksen palvelukseen. Woodfox perustettiin 2004, heti kun laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan. Woodfox on varsin kannattava yritys
Olenko sanojeni mittainen, kun suosittelen mielestäni hyvää työntekijää. Työntekijät ovat meidän palkkalistoillamme, saavat työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja muut lakisääteiset edut, kun vuokraaja maksaa vain tehdystä työstä. Kun he ovat vuokrauksen kautta saaneet näyttää kykynsä, usein asiakasyritys rekrytoi heidät. Suomessa työmarkkinoille pääsyssä on osatyökykyisille iso tulppa. Aina silloin tällöin ystävyyssuhdekin on ollut koetuksella. • Sosiaalisen yrityksen muista yrityk sistä erottaa se, että työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on va jaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttö miä. MIKSI PAPPI RYHTYY PAPIKSI. – Toki pitkänteisyyttä tarvitaan. Vuosia sitten joku kysyi, miten kuuro nainen voisi maalata seinää. 30 Mielenterveys 3/2015 • Sosiaalinen yritys toimii kuten mikä tahansa yritys. Sen tarkoitus on kuitenkin luoda työpaikkoja erityi sesti osatyökykyisille ja pitkäaikais työttömille. Mutta tuen avulla. Yrityksen muotoon tai toimialaan ei ole rajoituksia. Mähönen muistelee vuosien varrella kohtaamiaan ennakkoluuloja. – On hyvä muistaa, että emme tarjoa kuitenkaan suojatyöpaikkoja, vaan enemmänkin vastaamme läpivirtauksesta työmarkkinoille. Välillä työntekijä menee kuvainnollisesti portaita ylös tasanteelle ja sitten putoaakin alas, eli ei esimerkiksi ilmesty työpaikalle. > SOSIAALINEN YRITYS – Olemme hakeneet toimivia malleja muualta Euroopasta. • Sosiaalisen yrityksen pitää maksaa kaikille työntekijöille työehtosopi muksen mukaista palkkaa ja olla merkitty työ ja elinkeinoministeri ön sosiaalisten yritysten rekisteriin. – Yritys vuokraa työntekijöitä muun muassa siivoukseen, kiinteistöhuoltoon, remontointiin, puuseppäja metallitöihin. Lisätietoa sosiaalinenyritys.fi tem.fi/yritykset/sosiaalinen_yritys Kari Nissinen nauttii käsillä tekemi sestä ja käden jäljestä kymmenen vuoden työttömyyden jälkeen. • Laki sosiaalisista yrityksistä tuli voi maan 2004. Työ ja elinkeinominis teriön sisäisessä selvityksessä on juuri arvioitu mahdollisia muutok sia lakiin, koska yrityksiä ei välttä mättä ole järkevää erottaa toisis taan esimerkiksi taloudellisten tukien saamisessa. – Kuntoutusvaiheessa kukin voi tehdä voimilleen sopivaa työaikaa. • Korvaukseksi osatyökykyisten työl listämisestä yritys saa palkkatukea tai työllisyyspoliittista avustusta tietyin ehdoin. Nyt puhelin puhelin piippaa tiheästi ja soittaja haluaa samanlaista aitaa tai siivousta kuin Woodfox on naapurillekin tehnyt. Työn määrää voi nostaa oman jaksamisen mukaan, omassa tahdissa. – Meillä on yhteistyörekisterissä kolmisen sataa yritystä, kymmenen vuoden aikana luottamukselle rakennetussa verkostossa. Meidän kauttamme kuitenkin satoja ihmisiä on päässyt työn syrjään kiinni, sanoo toimitusjohtaja Timo Haapoja. Pienessä yrityksessä vähin tään yhden henkilön on oltava vajaatyökykyinen
31 hän pääsee taas kiipeämään raput ylös. – Elämästä katosi mielekkyys, tuli ahdistusta, itkuisuutta, aloin pelätä sosiaalisia tilanteita ja vieraita paikkoja. Mähönen sanoo, että koko toiminnan tavoite on yhteisen hyvän tavoitteleminen. Lukiossa olin kympin oppilas, mutta en tiennyt, mihin ammattiin ryhtyisin. Aikuistumisvaiheessa tuli ongelmia, vaadin itseltäni liikaa enkä saanut mistään apua tai tukea, muistelee Kankaanpää. Parhaillaan hänellä on perehdytettävänä uusi siistijä. > Veera Kankaanpään tulevaisuuden haaveissa siintävät asiakaspalvelu tehtävät ravintolassa tai hotellissa.. Woodfoxiin tultuani sain itseluottamusta, ihmiset olivat mukavia ja kaikki lähti sujumaan. Vasemmalta seinäjokelaisen Woodfox oy:n projektijohtaja Arto Mähönen toi mitusjohtaja Timo Haapojan seurassa. Osatyökykyiset osallistuvat ensin kuntoutukseen. – Taloudelliset tuet eivät ole kannustin, verrattuna tavallisiin yrityksiin ovat nykyään lähes olemattomat. Työvoimatoimistosta minut ohjattiin Tähtiporttiin kuntoutukseen, mutta siellä ei ollut riittävästi haasteita. Tämä on samalla tavalla kutsumustyö. Hän on ollut töissä Woodfoxissa viime vuodesta alkaen, kuntouttavan työtoiminnan jälkeen. Työntekijöitä on nyt seitsemäntoista. – Miksi pappi ryhtyy papiksi. Osa heistä halutaan pitää Woodfoxissa tekemässä muun muassa puusepäntöitä, kuten varastoja, jätekatoksia ja leikkimökkejä. Veera käy siivoamassa koteja ja toimistoja. Palkinto tulee siitä, kun ihmiset työllistyvät, vaikka ovat osatyökykyisiä, Haapoja täydentää. – Olin maatilan vanhin lapsi ja totuin kantamaan vastuuta muista. – Itsenäinen elämä ei kuitenkaan lähtenyt sujumaan niin kuin kuvittelin. PELKÄÄJÄSTÄ ROHKEAKSI Veera Kankaanpää, 28, tekee vastaavan siistijän töitä. Kävin talouskoulun, kansalaisopiston ja opiskelin Turun yliopistossa. Yritys on ollut riittävän turvallinen ja olen selvinnyt tilanteista, jotka aluksi kauhistuttivat. Woodfox ei tarjoa suojatyöpaikkoja. Woodfoxista noin puolet siirtyy avoimille työmarkkinoille
Siellä Kari Nissinen, 52, asentaa kattohuopaa ovien kattolaipeisiin. Siellä hän laittoi kananmunia koneeseen. Töissä saan toteuttaa itseäni eri tavalla. Kari oli Atrialla 13 vuotta töissä. Työ täällä on minulle sopivaa ja mukavaa. Käsillä tekeminen ja sen jäljen näkeminen on mahtavaa, kehuu Nissinen. Kari ehti olla lopulta kymmenen vuotta työttömänä. – Ystäväni ymmärsi tilanteen ja pyysi minua tutustumaan Tähtiporttiin. Joskus otin kavereiden kanssa, mutta useimmiten yksin. – Mitään töitä ei etsimisestä huolimatta löytynyt ja päivät alkoivat mennä kaljoitteluksi. TYÖ ON OLLUT ONNENPOTKU Woodfoxin puun tuoksuisessa teollisuushallissa Jan Riihioja, 42, maalaa varastorakennuksen punasävyisiä peltikattoja. Aikaisemmin Jan oli kiinteistönhoitajana ja robottihitsarina terveyskeskuksessa, mutta työpaikka meni, kun Seinänäjoen terveyskeskus yhdistettiin keskussairaalaan. LAIPEILLA LAMAN JÄLKEEN Ajamme vielä kierrokselle Seinäjoen rivitaloalueelle. Nyt saan myös vastuuta firman kehittämisessä. n > Kun Woodfoxin työntekijät ovat saaneet näyttää vuokrauksen kautta kykynsä, usein asiakasyritys rekrytoi heidät.. 32 Mielenterveys 3/2015 – Kannan nyt itse vastuuta aikatauluista, koordinoin töitä ja keskustelen markkinoinnista. Kahdeksan kuukauden kuntoutuksen jälkeen, tämän vuoden alussa siirryin Woodfoxiin töihin. Kun 1990-luvun alun lama alkoi, irtisanomiset tulivat myös elintarviketeollisuuteen. Tulevaisuuden haave on asiakaspalvelu esimerkiksi ravintolassa tai hotellissa. Oluen juonti lisääntyi koko ajan. Siellä oli tekemistä ja uusia kavereita. Harrastan kävelyä, tietotekniikkaa ja elektroniikkaa. – Vuonna 2007 tulin Woodfoxiin. Mallasjuomaa alkoi mennä korillinen päivässä. – Tunnen olevani parempi ihminen, koska olen aina halunnut tehdä töitä. Mähönen istuu pöydän toisella puolella ja sanoo Janin olevan niin hyvä työntekijä, että he eivät halua päästää häntä yrityksestä pois. Lopulta en pystynyt nukkumaan ja sain unettomuuteen lääkkeitä
n ”Minun on helppo olla läsnä ja kuunnella toista.” Kuka. Lopulta, eri vaiheiden jälkeen tunsin sisälläni voiman tehdä näitä asioita. Näkövammaisuus ei ole estänyt Riikkaa tavoittelemasta ja saamasta haluamiaan asioita. Sen kevään jälkeen hän lähti Tanskaan Complete Vocal Technique -koulutukseen, johon hänen laulunopetuksensa nyt perustuu. Riikka Hänninen Ikä: 34 Asuu: Helsingissä Ammatti: laulupedagogi, syvätiedon ohjaaja Perhe: tiivis lapsuudenperhe, johon kuuluu isoveli, äiti ja isä, sekä opas koira Carlos Harrastukset: luonnossa liikkuminen, larppaaminen. Riikan asiakkaat ovat enimmäkseen näkeviä. – Laulamisessa tekniikka ei ole yleensä ongelma, vaan kyse on siitä, mihin mieli taipuu. – Pelkäsin, etten pysty käytännön työhön, en pysty hallitsemaan ryhmiä sokkona. Siitä on joskus käytännön haittaa, mutta myös etua. Oman yrityksen, Laululähteen, Riikka perusti viisi vuotta sitten, mutta laulua hän opetti jo opiskellessaan Sibelius-Akatemiassa. Löytyi vähän molemmista. Entä mitä on syvätiedon ohjaus. Riikka muistelee yhä välillä tuota sisäistä voimaantumisen kokemusta, joka opetti hänet luopumaan turhista taisteluista. Opintojen loppuvaiheessa Riikka kävi läpi kriisin. Haluan auttaa ihmisiä löytämään syvemmän, rakkaudellisen tietoisuuden. Kuitenkin sitä horjuttavat erilaiset pelot ja epävarmuudet, jotka aiheuttavat solmuja ja kutistavat ihmistä. Hän toimii myös Espoossa toimivassa kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevassa Elämänlähdehyvinvointikeskuksessa. Sain luottamusta siihen, että käytännön asiat loksahtaisivat paikoilleen. Keho on mielen nöyrä palvelija. Riikka Hänninen opettaa työkseen laulua ja tekee musiikkikeikkoja, ohjaa syvätietoa, sekä kirjoittaa ja luennoi näkövammaisuudesta. – Jokaisella on tietoisuuden syvempi taso, joka kertoo, mikä on oikein ja hyvää. – Minun on helppo olla läsnä ja kuunnella toista. 33 Voima löytyy sisältä TEKSTI: KIRSI HEMANUS KUVA: SAKARI KIURU Minun työni Syntymäsokea Riikka Hänninen ajatteli lukiolaisena, että ammatti voisi löytyä musiikin tai psykologian parista. Kun elämme sen mukaan, olemme voimissamme ja rauhallisia. Joissakin asioissa menee enemmän aikaa, mutta olen päättänyt keskittyä siihen, missä olen parhaimmillani. Laulun opetus ja syvätiedon ohjaus kulkevat käsi kädessä
Samoihin aikoihin luin tilastokeskuksen uutisen: yli 56-vuotiaat eivät enää työllisty. Minäkin olen joutunut järkyttymään, kun kahden ystäväni, 59-vuotiaan, urheilullisen ja terveellistä elämää viettäneen johtajan voimat loppuivat yllättäen. 34 Mielenterveys 3/2015 Täytin naistenpäivänä 55 vuotta. Tuttavapiiristä löytyy esimerkkejä kaikista edellä mainituista. Työntarjonnan pitäisi kai vielä lisääntyä huikeasti ennen kuin ikääntyviä työntekijöitä kannattaisi palkata. Mikä on kaltaiseni miehen ennuste. He joutuivat tekemään omissa organisaatioissaan vuosikausia raskaita rationalisointeja ja leikkauksia. Kuka tästä järjettömyydestä hyötyy. Toinen kertoo, että kun mies selviytyy 60-vuotiaan ikään, hän elää todennäköisesti vielä toimintakykyisen ja pitkän elämän. Toisen mukaan yli 55-vuotiaita naisia löytyy valtavan paljon enemmän kuin miehiä. Olemme liian kalliita – toisin sanoen liian päteviä. Johtajan tehtävien sijaan valitsin muutama vuosi sitten osa-aikaisen tutkijan, tietokirjailijan ja tiedetoimittajan uran. Joku ehtii hakeutua koulutukseen ja työllistyä muutamaksi vuodeksi työllistävälle alalle. Osa tekee 120-prosenttisesti täysipäiväistä duunia vastuullisissa tehtävissä. Ikämiehille jää vain huonoja vaihtoehtoja. Lisäsin panostustani läheisten tukemiseen, vapaaehtoistoimintaan ja omasta kunnosta huolehtimiseen. Kumpaakaan ei ehditty elvyttää. Me emme. Nuoret ikäpolvet tarvitsevat parempaa palkkaa lainojensa maksuun ja tarpeelliseen kulutukseen. Suurelle osalle riittäisi osa-aikatyö ja nykyistä pienemmät edut Politiikassa puhutaan kuitenkin vain leikkauksista ja elvytyksestä. Ikätutkijana käytän usein kahta tilastotietoa yli 55-vuotiaista. Sukupuolten väliset eliniänodotteen erot tulevat esiin jo aiemmin. n IKÄMIEHEN TULEVAISUUSENNUSTE Kolumni Arto Tiihonen on sijaisisä, kissaihminen ja urheilusosiologi. Osa joutuu työkyvyttömyyssysteemien pompoteltavaksi. ”Ikämiehille jää vain huonoja vaihtoehtoja.”. Kumpikaan ei paranna ikäisteni miesten asemaa. Itse haluan tehdä töitä reilusti yli 70-vuotiaaksi. Tilastotieto oli heidän kohdallaan liiankin tosi. Monet työntekijän hyväksi taistellut edut ovat kääntyneet vanhempia työntekijöitä vastaan. Teen puolipäiväisenä työtä paljon tuloksellisemmin kuin nuorempana kokopäiväisenä. Aika moni huomaa joutuvansa saneeraustoimenpiteiden uhriksi, vaikka virtaa olisi virtaa
– Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on, että alakoululaiset oppivat elämässä tärkeitä taitoja eli nimeämään, tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan, sanoo Riikka Nurmi Suomen Mielenterveysseurasta. n Jutta Kajander Suomen Mielen terv ey sseur a pakasta yhden kortin ja näytellä sen esittämän tunteen kavereille. Esimerkiksi tilanne, jossa kuviteltu oppilas Heikki on joutunut kaveripiirin ulkopuolelle, voidaan kuvata valitsemalla tilanteesta. 35 TUNNEJA KAVERITAITOJA OPPIMAAN! Mielenterveysseura kehittää Kaverin lohduttaminen, kannustaminen ja anteeksi pyytäminen ovat taitoja, joiden oppimiseen lapsi tarvitsee paljon myönteistä vuorovaikutusta. Näiden tulee arvata, mikä tunne on kyseessä. Korttien toisella puolella on sarjakuvamainen kuva ja toisella puolella teksti, joka tiivistää kuvan sanoman. Koko Hyvää mieltä yhdessä -materiaalipaketin kasvatusalan ammattilaiset saavat omakseen koulutuksessa. Korttien avulla voi muodostaa myös kokonaisen tarinan. Kortteja voidaan käyttää myös kasvatuskeskusteluissa tai niiden avulla voidaan harjoitella tunteiden hallintaa. Koulutuskalenterikin löytyy Mielen terveysseuran sivuilta. Ne on tarkoitettu keskustelun ja opetustilanteiden tueksi. Hyvää mieltä yhdessä -materiaalipakettiin kuuluvat Tunneja kaveritaitokortit sivustolta mielenterveysseura.fi. Lapsi voi esimerkiksi valita kortit, jotka kuvastavat Heikin tunnetilaa. Tunnekaveritaitokorteissa on 35 kolmeen ryhmään jaettua korttia: • keltaiset tunnekortit • siniset kaveritaitokortit • vihreät ristiriitatilanteita kuvaavat kortit. Tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista voi myös opettaa lapsille esimerkiksi suosittujen Tunne ja kaveritaitokorttien avulla. Tämän jälkeen valitaan kaveritaitokorttien joukosta kortti, jolla pyritään ratkaisemaan tilanne, esimerkiksi kortti, jossa muut ottavat Heikin mukaan leikkiin. Nurmi kertoo, että kortteja voi käyttää esimerkiksi leikkien kautta
n PUHEENVUORO Varhainen puuttuminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, sanoo mielenterveystyön kustannusvaikutuksia tutkinut London School of Economicsin professori Martin Knapp.. London School of Economic and Political Sciencen professori Martin Knapp osallistui Helsingissä Mental Health in All Policies -konferenssiin 11.–12. Konferenssin järjestivät Euroopan komissio, sosiaalija terveysministeriö ja Suomen Mielenterveysseura. Hänen laskelmiensa mukaan oikein ja riittävän aikaisin tehtyjen, mielenterveyttä tukevien toimenpiteiden vaikutukset voidaan mitata miljoonissa. LÄHIJA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. toukokuuta. Oikein suunnatut toimenpiteet voivat samanaikaisesti edistää terveyttä ja henkistä hyvinvointia ja olla yhteiskunnalle edullisia. Professori Martin Knapp: Ajoissa aloitettu mielen terveystyö on taloudellisesti kannattavaa – Taloudelliset paineet, kuten Euroopan vuosien talouslama, voivat aiheuttaa tai pahentaa mielenterveysongelmia, joilla on taas laajoja taloudellisia vaikutuksia. 36 Mielenterveys 3/2015 Oikein ja riittävän varhain tehtyjen, mielenterveyttä tukevien toimenpiteiden vaikutukset voidaan mitata miljoonissa. – Ehkäisevät toimenpiteet ja varhainen hoito vahvistavat mielenterveyttä tai lievittävät mielenterveysongelmia. Yksi sijoitettu punta säästää kymmenessä vuodessa jopa 15 puntaa. Psykooseissa varhainen puuttuminen on vieläkin kannattavampaa. Esimerkiksi vertaistukeen sijoitettu punta tuottaa noin viiden punnan säästöt, ja koulutettujen kokemusasiantuntijoiden avulla voidaan vähentää psykiatrista sairaalahoitoa. www.superliitto.fi Knapp on kiinnittänyt huomiota siihen, että monissa maissa työttömyystilanteen parantuessa itsemurhien lukumäärä laskee, ja vastaavasti työttömyyden kasvaessa nousee. Ne vähentävät tuottavuutta, lisäävät terveysja asumispalvelujen tarvetta, ja vaikeuttavat työllistymistä, sanoo Knapp. – Hallituksen ja yhteiskunnan tulisi käyttää käytössä olevia resursseja järkevästi ja tehokkaasti parhaiden mahdollisten tuloksien aikaansaamiseksi
37
Sveitsiläisyrityksen Disabled People Date (DPD) pyrkii selkeyteen ja helppouteen. Suomessa sitä ei ole kunnolla löydetty, sillä paikallisten käyttä jien määrä pyörii enintään kymmenissä. Laitteen säädöistä esimerkiksi näkövammainen voi aktivoida itselleen sopivimmat esteettömyysasetukset. Valtavirrasta poikkeavien erityisryhmien ihmismäärät lienevät liian vähäiset laadukkaiden verkkosovellusten tuottamiseksi. Käyttöä helpottavat toiminnot ovat kerrosta syvemmällä, käyttöjärjestelmässä. Disabled People Date on ilmaiskäyttäjälle hankala kokeiltava, sillä palvelun oleelliset toiminnot eivät ole maksuttomia. Erityisryhmille seuraa netistä Israelilaisyrityksen Dating4Disabled toimii jouhevasti sekä tietokoneella että puhelimella. Käyttömahdollisuuksia voi laajentaa rahalla, tässä tapauksessa parillakymmenellä dollarilla kuukaudessa. Muutama kiinnostava kontakti saattaisi jo motivoida maksamaan noin 20 euron kuukausimaksua, mutta mistään ei käy ilmi toisten viimeinen kirjautumisajankohta. Palveluun voi rekisteröityä ja kirjoittaa sisäiseen blogiin ja foorumille maksutta. Deittipalvelut eivät kuitenkaan tarjoa erityisryhmille mitään auttavan käden suurta innovaatiota. Kuulostaa vähältä, mutta oikein hyvällä tuurilla yksi saattaa riittää loppuelämäksi. Molemmat toimivat globaaleilla ”vammaismarkkinoilla” ja pyrkivät saamaan käyttäjiä kaikista maista, joissa ymmärretään englantia. Ehkäpä pelkkä maan ja sijainnin näkyminen aktivoi palvelun kertomaan suomalaisille naisille uudesta miehestä. Se on myös proaktiivinen, eli ohjelma pitää koko ajan yhteyttä käyttäjään. Näin voi saada huomiota ja vaikkapa jakaa omaa, anonyymia sähköpostiosoitettaan. Kuitenkin Dating4Disabled vaikuttaa sopivan melko hyvin tutustumiseen ja erityisryhmädeittien kokeiluun. Palveluun rekisteröityminen poiki ensimmäisenä päivänä neljä sähkö postia. Yllättävän paljon anonyymille testaajalle. Dating4Disabled sallii myös maksuttomat yksityisviestit. Niitä voi lähettää mielin määrin, mutta saapuneita saa lukea maksutta vain yhden kuukaudessa. Haulla löytää joitakin kymmeniä suomalaisia. Kannettavista laitteista iOS sisältää monipuolisimmat ominaisuudet, seuraavina Android ja Windows. Suomesta tai suomeksi ei löydy Dating4Disabledin tai Disabled People Daten kaltaisia palveluita. n Jukka Sundholm disabledpeopledate.com dating4disabled.com. Niissä informoitiin, kannustettiin ja kerrottiin kävijädataa: nämä katsoivat sivusi, tältä sait flirtin ja tuo viesti odottaa lukemista. 38 Mielenterveys 3/2015 POIMINTOJA Jos nettideitti on ylipäätään vaikea laji, tuplaten pulmia se voi aiheuttaa erityisryhmille
Marie heittääkin surutta asiakkaidensa kodeista jopa 45 jätesäkillistä jonninjoutavaa tavaraa. n Maarit Auro Energiahoitajan harhapolut Jessica Suni Hoito Tammi 2014 267 s. Valvonnan puutteen vuoksi monenkirjavalle alalle mahtuu vilpillisiäkin yrittäjiä. Mies uskoo olevansa henkisesti korkealla, joten hänellä on mielestään oikeus ohjailla muita. n Elina Marjamäki Marie Kondo KonMari. Kodin puhdistaminen toimii kuin detox-kuuri. Marien asiakkaat kertovat karsimisen vaikutuksista, jotka ulottuvat syvälle myös muihin elämänalueisiin. Kevätauringon paljastaessa armottomalla katseellaan nuutuneen kodin tavarakasoineen on aika tarttua luudan varteen. Nykyään hänen pakeilleen pyrkivät joutuvat jonottamaan monta kuukautta ennen kuin vapaata aikaa löytyy. Hänen menetelmässään jokainen esine punniKarsi niin löydät taan siltä kannalta, tuoko se iloa vai ei. Pahuus paljastuu lukijalle pikkuhiljaa. Mies on auttavinaan naisystäväänsä henkisessä kasvussa. Jessica Suni uppoutuu esikoisromaanissaan ajankohtaiseen aiheeseen: henkisyyden varjolla tapahtuvaan hyväksikäyttöön. Vaikka Suni ei diagnosoi, lukijan mieleen piirtyy kuva sadistisesta narsistista. Egon tuhoaminen on miehen mukaan naisen parhaaksi, mutta taka-ajatuksena on muokata rakastajattaresta tahdoton palvelija. Aluksi hoitaja vaikuttaa empaattiselta ja viisaalta. Lopputuloksena on koti, jossa on helppo pitää järjestystä ja harmoniaa yllä. Bazar kustannus 2015 222 s.. Jos iloa ei synny, esine joutaa kiertoon. 39 Vaihtoehtohoidot kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Käytös raaistuu, mies eristää naisen tämän ystäväpiiristä ja tuhoaa tämän ammatillisen itsetunnon. Siivoustaian myötä saat lisää itsevarmuutta ja vapaudut menneisyyteen takertumisesta ja tulevaisuudenpeloistasi. Uutta näkökulmaa ja energiaa puuhaan antaa japanilainen organisoinnin mestari Marie Kondo. Marie löysi kutsumuksensa jo viisivuotiaana innostuttuaan kauniista sisustuslehdistä ja alettuaan jo tuolloin paneutua järjestyksen saloihin. Hän lupaa menetelmällään jopa elämän mullistavia muutoksia. Turhien esineiden myötä yksi saattaa heittää menemään turhaksi käyneen puolisonsa, toinen kilonsa ja kolmas löytää kutsumustyönsä: itselleen olennaisen. Mutta hän opettaa metodinsa kiitolliselle asiakkaalleen vain kerran, minkä jälkeen kaaosta ei enää synny. Marie on karsimisen mestari. Hoito-romaani esittelee mieleen vaikuttamisen kyseenalaisia keinoja niin kattavasti, että sopisi manipulaation oppikirjaksi. Romaanin kertoja on keski-ikäinen energiahoitaja, jolla on pakkomielle nuoriin naisiin. Lukija jää kysymään, miksi totuuden näkeminen kestää niin kauan, ja miksi nainen alistuu. Siivouksen elämänmullistava taika. Romaani kohdistaa katseen yhteen näistä suhteista
VERKOSSA mielenterveysseura.fi PUHELIMESSA Kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat TIETOJA&TAITOJA Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. (09) 4150 3600. Jos tilaus jakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. 40 Mielenterveys 3/2015 TILAA MIELENTERVEYS vuosikerta 50 € opiskelijatilaus 25 € ulkomaille 60 € Kestotilauksen säännöt ja irtisanominen Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty ti laus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. Tilaajapalvelu puh. Koulutuskeskus järjestää myös kansainvälisiä ja kansallisia asiantuntijaseminaareja sekä toteuttaa tilauskoulutuksia. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Koulutukset on suunnattu erityisesti sosiaalija terveys alan sekä kasvatusja opetusalan ammattilaisille ja järjestöjen henkilöstölle. (09) 615 516, klo 9-15 mielenterveysseura.fi/tilaa tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ mielenterveyslehti 41 € kestotilaus Myös digilehti TUKEA&APUA KRIISIKESKUSVERKOSTO Hyvinkään seudun mielenterveysseura 040 848 2042 • Jyväs kylän kriisikeskus Mobile, (014) 266 7150 • Joensuun kriisikeskus (013) 316 244 • Kainuun Kriisikeskus 044 7826030 • Kemin kriisikeskus Turvapoiju 040 544 1750 • Kuopion kriisikeskus (017) 262 7738 • Lahden Seudun kriisi keskus (03) 877 660 • Lapin ensija turvakoti ry Kriisi keskus 040 5537508 • Lappeenranta Saimaan kriisikeskus (05) 453 0020 • Mikkelin kriisikeskus (015) 214 401 • Oulun kriisikeskus (08) 312 0611 • Rauman kriisikeskus Ankkurpaikk´ (02) 8378 5600 • Salon kriisikeskus Etappi (02) 7273 700 • Savonlinnan kriisikeskus (015) 273 700 • Seinäjoki Mobile kriisikeskus (06) 414 1256, (06) 414 1257 • Tampereen kriisikeskus Osviitta ajanvaraus 0400 734 793 • Turun kriisikeskus (02) 2333 442 • Vammalan ja Huittisten Tukitalot (03) 512 0500 • Vihdin kriisikeskus 050 401 6259 SOS-KRIISIKESKUS Toimisto (09) 4135 0510 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus kehittää ja toteuttaa laajan yhteistyöverkoston kanssa mielentervey den edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä psykososiaaliseen ja terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluja. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa
Sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueiksi määriteltiin koulun fyysiset olosuhteet ja toiminnan hallinta, ihmissuhteet ja yhteishenki sekä koulukompetenssi. Heikoissa asiakkuuksissa taas tavoiteltiin edes jonkinlaista sitoutumista naistyöhön, ja autettavat naiset kärsivät poissaolon kokemuksesta. Tunteiden hallintaa taas pidettiin tuettavan itsensä tehtävänä. Alaluokkalaisten poikien sosiaalinen hyvinvointi on tyttöjen hyvinvointia heikompi. Kuunteleminen oli ensisijainen tuen muoto, mutta myös hiljaisuus koettiin tukevaksi. Järnefelt, H.: Työterveyshuollossa toteutetun ryhmämuotoisen kognitiivisen käyttäytymisterapian tuloksellisuus pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa. Kohtaamiset koettiin kokonaisvaltaisiksi, luottamuksellisiksi ja turvallisiksi. Työ ja ihminen -tutkimusraportti 44.. Väitöskirja, Lapin yliopisto 2014. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2015. 41 Tutkitut jutut Koonnut Ellen Tuomaala Suomalaiset miehet kuuntelevat ja osoittavat myötätuntoa, rohkaisua ja huolenpitoa läheisissä ystävyyssuhteissa. Mitä läheisempi ystävyyssuhde, sitä todennäköisempää tukeminen oli. Miesten halusivat auttaa ystävää ”pääsemään eteenpäin”. Tutkimus kartoitti 4.–9. Väitöskirja 2015. luokkalaisten käsityksiä hyvinvoinnista neljässä lappilaiskoulussa. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2015. Sukupuolten väliset erot tasaantuvat myöhemmin. Kielteiset tunteet nähtiin ymmärrettävinä, mutta käsittelyä vaativina. Tutkimuksessa asiakassuhteissa hahmottui kaksi ääripäätä, vahvat ja heikot asiakassuhteet. Haahtela, R.: Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä. Oppilaat halusivat myös osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja koulun kehittämiseen. Tuen antajat pyrkivät pysymään neutraaleina ja rauhallisina tuenantotilanteessa, ja pyrkivät välttämään neuvojen antamista. Miehet halusivat antaa ystävälle tilaa määritellä, puhutaanko hänen ongelmastaan vai ei, ja miten siitä puhutaan, jos puhutaan. Vahvoissa asiakassuhteissa työntekijät ja naiset jakoivat ymmärryksen naisten tarpeisiin vastaamisesta palveluissa. Hoidosta hyötyi kaksi kolmasosaa osallistuneista, ja loput saivat osittaista hyötyä. Tulokset jopa osittain parantuivat MIEHET TUKEVAT TOISIAAN YSTÄVYYSSUHTEISSA KUUNTELEMALLA ALAKOULUN POIKIEN SOSIAALINEN HYVINVOINTI TYTTÖJÄ HEIKOMPI ASUNNOTTOMIEN NAISTEN ASIAKKUUS NAISTYÖSSÄ KOGNITIIVISESTA TERAPIASTA APUA UNETTOMUUTEEN kolmen ja kuuden kuukauden seurannassa, mutta 12 ja 24 kuukauden jälkeen osin heikkenivät. Kuinka asunnottomien naisten asiakkuus rakentuu heidän ja työntekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa, huolenpidossa ja läsnäolossa. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin ja ympäristön viihtyisyyteen vaikuttaa kokemukseen koulunkäynnin sujumisesta. Työterveyshuollon hoitajat ohjasivat lyhyen koulutuksen jälkeen yhdeksää ryhmää. Sosiaalinen hyvinvointi on oppimisen keskeisimpiä tekijöitä. Räisänen-Ylitalo, S.: ”Me – yhdessä kasvaen ja oppien – tuemme ja vahvistamme toinen toisiamme” Sosiaalinen hyvinvointi yhtenäiskoulussa neljän lappilaiskoulun oppilaiden käsitysten mukaan. Väitöstutkimus perustuu työntekijöiden ja naisten haastatteluihin, vuorovaikutustilanteiden havainnointiin, työntekijöiden päiväkirjamerkintöihin sekä tutkijan kenttäpäiväkirjaan. Luokkakavereiltaan oppilaat kaipasivat tukea ongelmaja kiusaamistilanteissa, opettajilta kannustusta koulutyöhön sekä kuuntelua ja rohkaisua. Tutkimukseen osallistui 33 päivätyötä ja 26 epäsäännöllistä työaikaa tekevää mediatyöntekijää, jotka kärsivät unihäiriöstä vähintään kolme kuukautta. Tavallisimmin tukea osoitettiin ihmissuhdeongelmissa. Asunnottomat naiset käyttivät diakoniatyön palveluita 2005–2007. Kuinka syntyy henkinen ja tunnetason kosketus. Unettomuudesta johtuva haitta ja haitalliset ajatukset vähenivät merkittävästi työterveyshuollon hoitajien ohjaamissa ryhmissä, menetelmänä kognitiivinen käyttäytymisterapia. Samoin nukahtamisviive lyhentyi, sekä unen kesto, laatu ja virkistävyys paranivat jossain määrin, sekä psyykkiset ja somaattiset oireet vähenivät ja elämänlaatu kohentui. Osallistujien unihäiriöitä arvioitiin muun muassa unipäiväkirjan ja kyselyiden avulla. Puheviestinnän väitöskirjaa varten haastateltiin 25 suomalaista, 21–67-vuotiasta miestä. Virtanen, I.: Supportive Communication in Finnish Men’s Friendships. Työterveyslaitos
42 Mielenterveys 3/2015 MIELI SEURASSA KOONNUT JUTTA KAJANDER M atti Viit anen HENKILÖ ”JOUKKOON KUULUMINEN ON IHAN PARASTA” – Silloinen haastattelija Vuokko Vienola ja kurssin vetäjä Helvi Aira ovat edelleen mukana seuran toimin nassa, Vetri kertoo. Tarvittaessa teen kriisikeskuksen toi mistotöitä, listaa Vetri. Erityisesti hän nauttii vapaa ehtoisille ja yhdistyksen jäsenille kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Pää asialehden kokoamisesta. – Haasteellista on ollut saada nuo ria sitoutumaan toimintaan, hän har mittelee. Kevät tuo mukanaan kesän odotuk sen. Omia akkujaan Vetri lataa joogaamalla ja pyöräilemällä, teatterissa ja konserteissa, sekä per heen ja ystävien seurassa. Ystävät tulevat pitkästä aikaa vierailulle. Vapaaehtoiset puhal tavat yhteen hiileen ja ovat samanhen kistä porukkaa. KESÄ-SAVONLINNA PIRISTÄÄ Aktiivisen vapaaehtoisen voi olla välil lä vaikeaa muistaa, että mielekäskin työ voi uuvuttaa. nasta. – Savonlinnan kesä on värikästä aikaa, kun kaupunki täyttyy ooppera vieraista ja turisteista. Siitä lähtien hän on ollut Savonlinnan seudun Mielenterveysseuran vapaa ehtoinen. Oikealla seuran puheenjohtaja Anja Kuuramaa, vasemmalla Kriisikeskuksen toiminnanjohtaja Leila Virta.. Nyt toimin tukihenkilövas taavana, laadin kriisipuhelinpäivystä jille päivystyslistat ja olen mukana uusien vapaaehtoisten koulutuksissa. Kriisikeskuksessa val litsee lämmin ilmapiiri ja sinne on aina helppo tulla. Lisäksi Vetri tiedottaa Savonlinnan seudun Mielenterveysseuran toimin Pitkän linjan vapaaehtoinen Maire Vetri (keskellä) oli vastaanottamassa palkintoa, kun Savonlinna palkittiin Valtakunnallisen kriisipuhelimen vuoden 2014 päivystyspaikkakuntana. – Mielekäs vapaaehtoistyö vie hel posti mukanaan. n eläkkeelle pankista aluejohdon assis tentin tehtävistä, olen osallistunut vapaaehtoistoimintaan aiempaakin enemmän. – Kun kymmenen vuotta sitten jäin Ystävä rohkaisi Maire Vetrin silloisen SOS-puhelimen, nykyisen kriisipuhelimen tukihenkilökurssille 1986
Yrityksen työntekijät jalkautuvat silloin päiväksi hyväntekeväisyystyöhön. Yhteistyökumppani SBS Discovery Media järjestää vuosittain Impact Day –hyväntekeväisyyspäivän. Tapahtumassa on kokeiltavana myös Yeesin uunituore Yees! Hyvän mielen lautapeli. n P.S. Laineen kymmenien vuosien työn innokkuuden, välittämisen ja ihmisenviran haltijuuden YEESI KORKATAAN SKEDEKESÄ Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry järjestää perjantaina 12.6 rulla lautaliike Overboardin sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ke sätapahtuman SkedeKesän Korkkaus2015. Kaikille ilmainen, estee tön ja monikielinen tapahtuma on samalla virkistyspäivä niin Yeesin kuin muidenkin nuorisoseurojen vapaa ehtoisille. Sitä voivat käyttää työvälineenä myös sosiaali ja kasvatusalan ammattilaiset. Tänä vuonna huomio on nuorten hyvinvoinnissa, joten SkedeKesän Korkkauksessa SBS:n vapaaehtoiset toimivat päivän yeesiläisinä. Juttu Saarenpäästä ilmestyi Mielenterveyslehden ensimmäi sessä numerossa 2015. Opinnäytetyönä Yeesille rakennettu peli tukee nuor ten mielen hyvinvointia vahvista malla elämäntaitoja. Hänen saappaisiinsa on astunut Suvimaria Saarenpää. takana ei ole enempää tai vähempää kuin Äiti Teresan elämänohje: ”Älä koskaan luovu siitä, että kohdat tuaan sinut ihminen on onnellisempi, kuin ennen sitä.” Anneli Laine jää tänä vuonna eläkkeel le. 43 Rovaniemen Neuvokkaan pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Anneli Laineen kol mannessa teoksessa ”Ettette minua un hoittaisi” omat kokemukset yhdistyvät monipuoliseen tapahtumatietoon. Skeittipuisto Vuosaaren parkissa on silloin luvassa kello 12 alkaen muun muassa graffittitaitei lua, grillausta, skeittausta, DJ, Yee sipiste rennon yhdessäolon ja hy vän fiiliksen merkeissä. Kirja on kuvaus vapaaehtoistyön kes kuksen, Neuvokkaan, toiminnasta perus tamisvuodesta 1995 vuoteen 2015. n LUETTAVAA ANNELI LAINEELTA KIRJA Shutt er st ock
n Lisätietoa: mielenterveysseura.fi/fi/ tapahtumat/mhaw-2015 Shutt er st ock. Huhti ja toukokuun aikana on jo ensimmäiset askeleet parketilla pyörähdelty ja kymmenet innokkaat tanssijat odottavat jo seuraavia. – Palvelutalo Linda valikoitui ta pahtumapaikaksi kahdesta syystä. n taidetyöpajoja, museovierailuja, ryhmä kävelyjä kulttuurikohteisiin, elokuvanäytäntöjä sekä tietoiskuja. Pai kalliset seurat järjestivät teatteri, runo ja tanssiesityksiä, konsertteja, RAUMA TEETÄ JA TANSSIA Raumalaiset saavat tanssahdella laadukkaan musiikin tahdissa, kun Suomen Kansallisopperan lämpi össä järjestettävät Teetanssit lähe tetään suoratoistona verkkoyhteyk sien kautta Raumalle Työ ja toimintakeskus Meri tuuleen. Siellä on valmiina yleisö, joka ottaa meidät mielellään vastaan ja toiseksi Sipoon mielenterveysseuran perustaja, jo edesmennyt Kaija Tanskanen asui Lindassa. Laulajaisvihkosista löytyvät muun muassa Kultainen nuoruus, Ystävän laulu, Mä oksalla ylimmällä, Tuuli hiljaa henkäilee ja tietysti se suvivirsi molemmilla sipoolaisilla kie lillä. n Mental Health Art Weekin aikaan touko kuussa järjestettiin yli 100 mielen terveyttä edistävää kulttuuri ja taidetapahtumaa ympäri Suomea. Laulaessamme siellä, muistamme siis häntäkin. Laulajaisia on järjestetty ainakin kymmenen vuotta. Tapahtuman konseptiin kuuluu tätä nykyä eläkeläiskuoro Roostaggarnan esiintyminen, yhteislaulua, kakkua ja kahvia. – On sellainen olo, että ilman suvi virttä ei kesääkään tule, toteaa Sipoon mielenterveysseuran puheenjohtaja Kaarina Nazarenko. 44 Mielenterveys 3/2015 Veik o Lindell MIELI SEURASSA VIRTAA KULTTUURISTA SIPOO TAAS JOUTUU ARMAS AIKA Sipoon palvelutalo Lindassa järjeste tään kevätlaulajaiset. – Pistimme tanssiaiset kaupun gin kanssa pystyyn yhden tukihen kilömme aloitteesta, kertoo Rauman seudun Mielenterveysseura ry:n sihteeri Hilkka Jukka
45
46 Mielenterveys 3/2015
Arkkitehti suunnittelee asuinalueen viheralueita. Nämä ovat välttämättömiä toteuttamaan yhtä hankkeen suosituksista, mielenterveysvaikutusten arviointia. Vanhempi rauhoittaa kiukuttelevan lapsen. 47 Mielenterveyttä ei rakenneta terveydenhuollossa. . Tulevan hallituskauden aikana mielenterveys on otettava osaksi kaikkea päätöksentekoa, hallituksesta kuntatasolle. Päätöksenteon vaikutuksia mielenterveyteen ja hyvinvointiin on tarkasteltava säännöllisesti. Tavoitteena on mielenterveyden parempi huomioiminen kaikilla yhteiskunnan lohkoilla, ei sen näkeminen vain terveydenhuollon asiana. Heistä jokainen rakentaa mielenterveyttä, vaikkeivät itse sitä tunnistaisikaan. Molempia rakennetaan kaikilla elämänalueilla. Pois putkikatseesta Johannes Parkkonen, projektikoordinaattori ”Mielenterveys on huomioitava kaikilla yhteiskuntapolitiikan aloilla.” P.S. Ilman mielenterveyttä ei ole terveyttä. Alakoulun opettaja ohjaa lapsia tunnetaitojen tiellä. Samoin päätöksenteossa on tärkeää siirtyä pois putkikatseesta. Seuraava Mielenterveys ilmestyy 9.9. Monet näistä koskevat mielen terveyttä. Mielenterveys kaikessa päätöksenteossa -ajatteluun ja sen tuloksiin syvennyttiin toukokuussa kansainvälisessä vaikuttajakonferenssissa Helsingissä. Mielenterveys on huomioitava kaikilla yhteiskuntapolitiikan aloilla, mukaan lukien talouspolitiikka. HEI HALOO Tarja Heiskanen Terveystoimittaja. Mutta miksi niin usein mielenterveyden edistäminen nähdään vain terveydenhuollon asiana. Ikääntyvällä ja edelleen kaupungistuvalla Suomella on ratkaistavanaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Siellä korjataan vaurioita. Konferenssi oli osa Suomen Mielenterveysseuran koordinoimaa Euroopan komission ja jäsenmaiden osahanketta Mielenterveys kaikessa päätöksenteossa, Mental Health in All Policies. Ruodittavana olivat muun muassa mielenterveyden kustannusvaikutukset, työntekijöiden mielenterveyden ja tuottavuuden yhteys sekä mielenterveys taitojen elinikäinen oppiminen. Nuorisotyöntekijä pyörittää syrjäytymisvaarassa olevien teinipoikien futisrinkiä. Psyykkisen hyvinvoinnin ohjelman lisäksi tarvitaan hallinnonalojen välisiä yhteistyöryhmiä