MIELENTERVEYS Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 52. vuosikerta, hinta 8,50 4/2013 LOISTOMUIJA ELÄKKEELLÄ MIELENTERVEYSLAKI ON AIKANSA ELÄNYT Ulla Tapaninen: Psyykkiset oireet terveyserojen osana ”Kolhuja saa tulla ja ne saavat näkyä.”
52. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi Julkaisija Suomen Mielenterveysseura Kustantaja SMS-tuotanto Oy Mielenterveys ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. ISSN 0303-2558 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja asiakastietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Kuva: Shutterstock TEEMA: ARJEN KULTTUURIA 21 Ikälain tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden ääntä ja osallisuutta 23 Laitoslaulajat virkistävät laitoksessa asuvien arkea – musiikin ja sävelten voimin. Kantaa ottamassa Kristian Wahlbeck. 31 Mielenterveyslaki on aikansa elänyt. vuosikerta. Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 PEFC/02-31-162. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. Päätoimittaja Tarja Heiskanen (09) 6155 1712 Toimitussihteeri Ellen Tuomaala (09) 6155 1723 Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki (09) 615 516, faksi (09) 6155 1770 www.mielenterveysseura.fi Taitto Marja Tuusa / Forssa Print Kannen kuva Matti Rajala Kirjapaino 2013 Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveysseura.fi 23 Laitoslaulajat tuovat musiikin iloa laitoksiin Ilmoitukset TJM-Systems Oy/ Sari Aarnio Puh. MIELENTERVEYS 4/2013 S I S Ä LT Ö JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa liikkuu 33 Kolumni Kuva: Matti Rajala 34 Poiminnot 36 Tutkitut jutut 4 41 Kentältä Kuulumisia/Kouvola, Rovaniemi, Lohja 47 Hei haloo Elämän opissa Ulla Tapaninen 4 ”Kolhuja saa tulla ja ne saavat näkyä” I KANSI Näyttelijä Ulla Tapaninen nauttii tavallisesta arjesta. Kuva: Anu Kylvén 18 Mentori auttoi Sirkku Kuusavaa eläkkeelle. 12 Kirsi Talala tutki sosioekonomisia terveyseroja mielenterveyden näkökulmasta. 26 Pirkko Lahti haluaa löytää arjen nobelisteja. 28 Viihtyy vanhojen kanssa – avustaja Menchel Pullinen
Mielenterveysasiat kuka monesti heidät hoitaa. riitä että kirjoittaa hyvän kirjan, pitääkö lisäksi Manuelan tarina on koskettava nuoren esittää jotain koko ajan. Nykyhetkeen kuusisko onnistuu viime hetkellä antamaan Maluu vahvasti jatkuva esittämisen vaatimus. Luonto auttaa. Kukaan ei halua tuntea Moni mielenterveysongelmista kärsiitseään toisen luokan kansalaisekvä jää suorastaan heitteille. Manuela lähel-korEi olejatarvetta juomiselle, lääkkeille kävi tai muille lävikeratkaisuille. OII TT U U SS PPÄÄ ÄÄ KK IIRR JJ O ma vuosikymmen KuiKunnissa ratkaistaansitten. naisen vaikeasta Tapakertomus katkaista kehä, jonka elämäntilanteeskirjailija kolumnis- ovat psyykkinen eli tunneikä sekä fyysinen ja sosiaalinen ikä. Samalla teksti kuvaa vaatimuksia Hän on jo melkein luovuttamassa, muttaja konflikteja, joita nousee esiin. Mistä hyvä ikä sitten syntyy. ta.Tämä Kehoedellyttää rapistuu,kuitenkin mutta minuus uudenlaista sillä edistämistyöhön säilyytyöotetta, paljolti ennallaan. Kuntavaaleissa on todennut monien mittari- on jaossa syksyllä lähes 10 000 valtuustoen kertovan, että Suomessa on paikkaa. Nämä ongelmat aiheuttavat yhteiskunnalle sesta unesta. ta selviytymisestä. Kuitenkin tiedämme, ettäteet mielenterveys on tärkeä voimavara ikääntymistä kohtaan laaniin ihmiselle itselleen kuinTämä koko yhhaavat menneisyydessä. Tämän päivänjamummo ei etsi velujen lisääminen parantaminen kaupasta tarjousvoita, vaan nautei kuitenkaan riitä, vaan painopistettii lattea ja matkustelee. maailman vaikuttavat koko ajan valintoihin, joudumme tekemään. jäävät niin päätöksenteossa, Vanhuudelle kaivataan nyt uurahanjaossa kuin arvostuksessakin sisia merkityksiä ja sisältöjä. Se kuvaa sitä, kuinka ulkoisen sisäisen Bosco onristipaineet elänyt tämän ja selviytynyt. sestä ja vanhuudesta uudella tavalSijoitus mielenterveyden edistämila jaon jättää vanhat stereotypiat roseen sijoitus ihmisen ja yhteiskunmukoppaan. kuolemaa, mutta päätti antaa elämälleen Luontoon meneminen ja siellä oleilu on tuttua uuden mahdollisuuden. Se päättyy kajastavaan toivoon: alta kuultaa oppineensa omat rajansa, tunnistavansa, uusi kevät. LL U UK K II JJ A A LL TT A A Brändätään Fiksu satsaa vanhuus mielenIkääntyminen ja vanhuus ovat terveyteen nyt kokonaan toista kuin muuta- Luopua täysin vanhasta elämästä ja aloitkuu monella tasolla, ulkoisen ja sisäisen maailman taa alusta - se on pelottava ajatus. Asenvuraiteelle. Manuela on menettänyt siihenasLuova työskentely on useinisänsä sukeltamista arvaatisen elämänsä tukipaalut ja uransa. JYRI WUORISALO KUMPULA Human Security FinlandinHELI asiantuntija 33. nan hyvinvointiin. Eikö nuelalle toivoa. Terveyden edistämisessä on Ikääntymistutkijat puhuvat fyysisen terveyden rinnalle nostettava ikänaamiosta, ulkoisen ja sisäisen mielenterveys yhtenä keskeisenä hyolemuksen välisestä eriparisuudesvinvointia tukevana tekijänä. Pelkkä palsi. Kuitenkin kuntien sosiaalija järjestötoimintaa, sosiaalista kansterveysmäärärahoista vain runsas 10 sakäymistä tai mitä tahansa, mistä prosenttia itse pitää.käytetään mielenterveystyöhön, ja valtaosa rahoista menee On jo aika ajatella ikääntymiongelmien korjaamiseen. Mielenterveyden edistämisessä moninainen kuin mikä ikäjoukko keskeistä terveyttä ja voimavaroja tahansa.on Vanhuksissa on niin köy- Hätää voidaan ”Asenteet lapioida ikääntymistä loputtomiin. kohtaan laahaavat Pelkkä mielenmenneisyydessä.” terveyspalvelujen parantaminen ei riitä vaan hiä, painopistettä toimeentulon äärirajoilla eläviä kuin varakkaitakin. Selitys tähän löytyy usein henkisestä tarvitaan poikkisektorista työotetta joustavuudesta, vireydestä, asija laajaa yhteistyötä myös järjestöjen, oista, jotka pitävät arjessa yritysten ja kuntalaisten kanssa.kiinni Panostus kannattaa, hyvä mielenterja antavat uuttasillä puhtia. vaikutuksensa myös fyysiseen terveyVoimme pohtia, kummat ovat teen. mattomaan. Mutta yhtä tärkeitä, ellei tärkeämpiä, edistämiseen. milloin kuormaa on liikaa. ja Manuela välillä. veyttä. myös itselleni. luoda uusi Sejaonsiitä paikka, missä asiat asettuvat alku menestyä siinä. enemmän toistensa kaltaisia; saTarve mielenterveyden edistämimana vuonna syntyneet vai ne, seen on suuri. Hänelementkertoo tejä. Ei perinteinen riski- ja sairataa juuri ihmisen tunneikä. Mielenterveysseuran jotka kokevat kriisipuhelimeen itsensä samanikäivaltakunnalliseen siksi. Mitenperspektiiviin. Boscosta. vaikuttaa myös ikääntyvän kohMielenterveyden ongelmia ja häiteluun, minäkuvaan ja voi pahimriöitä pitää hoitaa ja palvelut on saamillaan haurastuttaa mielentertava toimimaan nykyistä paremmin. Monesti paras ikä on se, jota juuri elää, ellei elämässä ole paljon sairautta tai vahvistava, salutogeeninen, lähestyvaikeita ongelmia. tärkeimmät tenkin vanhuutta tarkastellaan kuntalaisten arjen tukitekijät, kuten yhä kaavamaisesti, tavalla,ja joka sosiaalija terveys-, opetuskulttuuripalvelut, yhdyskunta- jaÅbo ympärisei enää pidä paikkaansa. kertomus uupumuksesta – Manuelan kirjoitus liikkuu henkisen appelsiihyvinvoinkunVahva on kuin loppuun puristettu nin äärellä ja vetää yhteen äärimmäisiä ni – koskettaa varmasti monia. Toki on tä pitää siirtää myös mielenterveyden muistettava, että ikääntyvät eivät edistämiseen ja ongelmien ehkäiseole yhtenäinen ryhmä, vaan yhtä miseen. Täsluaa nostaa kuntavaalien keskiöön tä saavutuksesta ei olla ylpeitä, kansalaisten mielenterveydestä huovaan mietitään minne lehtimisen teemalla Fiksuvanhenesatsaa mieva väestö saadaan sijoitettua ja lenterveyteen. Tähän vaikutmistapa. Joka neljännen sairauslomapäivän ja Ei pelkästään liikkumisesta, joka kolmannen eläkepäätöksentersyynä veellisestä ravinnosta ja kohtuulliovat mielenterveysongelmat. Katse on veys heijastuu moneen; elämänlaatu ei suunnattu kohti tulevaisuutta, kohentuu, työkyky lisääntyy, tuottamenneisyyttä. vuus paranee ja oikeastaan mielenterveydellä on Mitä ikä kertoo. Moni Kuva: Jyrki Vesa Sirpa Kähkösen elävästi kirjoitettu kolumni liik- Henkistäverkossa: hyvinvointia netistä: www.mielenterveystalo.fi Vahvistu www.vahvistamo.fi kuusikymppinen voi myös näyttää ikäänsä nuoremmalta. on määrittelemme siirrettävä Usein vanhenevan ihmisen vain kronologisen, mielenterveyden kalenteri-iän, perusteella. teiskunnalle. usajattelu. tuli viime vuonna 175 000 soittoa. Tärkeintä on miejoka jopa viiden euron lekäsvuosi puuhailu, oli semiljardin opiskelua, laskun. Aikajana ulotLuinjoita Tarja Heiskasen jutun Manuela tuu luontevasti lapsuudesta nykypäivään. tarja.heiskanen@mielenterveysseura.fi tarja.heiskanen@mielenterveysseura.fi saan esittää, on mennä metsään. töasiat sekä alueja elinkeinopoliittiAkademin professori Alf Rehn nen kehittäminen. maailman tervein, vaurain ja Suomen Mielenterveysseura hakoulutetuin vanhusväestö. Silloin pitää päästää irti, luopua ja hiljentää tahtia
Koko perhe liikkui isän työkomennusten mukana. Lapsuudenkoti oli rajavartiostoasema, ensin Suomussalmen Hossassa, sitten Kuivajärvellä ja Kuhmossa. Vaikka emme olleet aineellisesti varakkaita, aina oli pötyä pöydässä ja vaatteet ja koti puhtaat. ELÄMÄN OPISSA ”Sata prosenttia ja 360 astetta” TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVA: MATTI RAJALA Vuosikymmenten varrella Ulla Tapanisesta on sukeutunut suomalaisten suosikkinäyttelijä. Helsinkiin muutto tarkoitti paitsi koulua myös sitä, että ikänsä korvessa asunut perukan tyttö muutti isoille kylille. – Innostavaa se oli, mutta myös pelottavaa. PERUKAN TYTTÖ MUUTTI ISOILLE KYLILLE Tapaninen on juuriltaan kainuulainen. Ramppikuumetta hän koki ensimmäistä kertaa osallistuessaan TV1:n Maestro – Tikusta asiaa -sarjaan pari vuotta sitten. Hänet tunnetaan räväkkänä koomikkona ja vahvojen naishahmojen tulkitsijana. – Kajaanin aika oli loppuelämän kannalta ratkaiseva, kollektiivista ja työntäyteistä. Y hden naisen monologit vievät Tapanista kiertueelle ympäri Suomea. Siellä rakentuneet ystävyydet ovat kestäneet tähän päivään. Kuhmossa hän kävi koulut, ja kaveripiiri koostui paljolti kansalaisopiston näytelmäpiiriläisistä. Ammattiura käynnistyi 19-vuotiaana Kajaanin teatterin harjoittelijanäyttelijänä. Kotikulmilla hän käy tapaamassa edelleen sukua ja ystäviä. Hän on tullut tunnetuksi myös muusikko-laulajana, viimeisimpänä yhtyeestä Nasevat Kurtut. KUK A. Tapaninen on ilmeisimmin syntymärento nainen. Helsingistä tuli näyttelijän asemapaikka 70-luvun lopulla, kun hän muutti kaupunkiin teatteriopiskelijaksi. Teoksen hengen luominen orkesterin kanssa ei tosiaan ollut ominta alaa. Ohjelmassa eri aloilta tunnetut ihmiset opettelivat johtamaan Radion Sinfoniaorkesteria. – Kotona oli rakastava ja lämmin tunnelma. Isä oli rajavääpeli ja äiti kotiäiti. Äiti kuoli kun olin nuori tyttö, mutta isä piti pesueestaan hyvää huolta. 4 4/ 2013 SAMMUMATON KIPINÄ Keskeisimpänä löytönä elämässään Tapaninen pitää sitä, että näyttelijän työstä muotoutui kestävä ura, johon syttynyt kipinä ei ole sammunut vuosikymmenien kuluessa. – Oli hermostuttavaa tehdä jotain, jota ei hallinnut. Ulla Tapaninen IKÄ: 57 vuotta ASUU: Helsingin Kampissa PERHE: puoliso AMMATTI: näyttelijä HARRASTUS: kotipuuhastelu. Sitä ennen vilkas likka ehti löytää tiensä Kuhmon harrastajateatterin näyttämölle
Joskus isompikin tölväisy on parempi kuin jonninjoutava löpöstely, kun kas, saattaahan siinä jonkun ahdasmielisenkin silimät avvautua. – Tykkäsin käydä koulua, opiskella, tehdä työtä. – Teatterin lava on niin paljastava paikka, ettei työnteossa kannata kovin paljon lusmuilla. – Näytteleminen on yhdenlaista hallittua skitsofreniaa. Suomen teatterikoulu, eli nykyinen Teatterikorkeakoulu avasi Tapanisen silmät sille, että teatteria voi opiskella vaikka seuraavat sata vuotta. Työn tekeminen, haastei- Joskus isompikin tölväisy on parempi kuin jonninjoutava löpöstely..” den selättäminen ja homman saaminen toimimaan on palkitsevaa. – Saan tehdä työtä josta tykkään ja joka sopii persoonaani. – Kyllä tekemistä motivoi esillä olemisen ja hyväksytyksi tulemisen tarve, se ”kattokaa mua, kattokaa mua”! Toisaalta näytteleminen edellyttää kykyä asettua toisen ihmisen nahkoihin. Joka kuhmulla on oma tarinansa. Näytteleminen on Tapanisen mielestä pohjimmiltaan varsin narsistinen ammatti. Lavalla on oltava sata prosenttia ja 360 astetta. Esillä olemisen vastapainoksi haluan ennen kaikkea olla tavallinen. Kysymys on läsnäolosta ja keskittymisestä. Näyttämölle mennessä on unohdettava yksityiselämän huolet ja murheet. – Huumori on näkökulma asioihin ja ympäröivään maailmaan. HALU OLLA TAVALLINEN Näyttelemisen kipinä on säilynyt, vaikka työpäivät ja keikkamatkat ovat pitkiä. Joutuu olemaan monena yhtä aikaa. HALLITTU SKITSOFRENIA Tapaninen sanoo olevansa varsin työorientoitunut. Nautin valtavasti tavallisesta arjesta ja kotona puuhastelusta. Ilman kykyä samaistua ei synny tunnistettavaa hahmoa. Glamouria ei hirveästi ole, enkä sen perään haikaile. Työskentelytapana on maailman tarkkailu. . Kolhuja saa tulla ja ne saavat näkyä, ne ovat voimavara ja rikkaus, viirut naamassa, mitä niitä peittämään ja silottamaan. TÖLVÄISY SAATTAA AVATA SILMÄT Yhden naisen monologeihinsa Tapaninen ammentaa aiheita jokapäiväisistä, myös hämmennystä herättävistä asioista. – Kun lehden tai tv:n avaa aamulla, sieltä niitä aiheita tulla tupsahtaa. Kaikkea voi lähestyä huumorin kautta, mutta sitten onkin taitolaji, miten asioita käsittelee, etteivät ne muutu banaaleiksi. Ei tarvitse kuin poimia. 5. On osattava keskittyä olennaiseen eli roolihenkilöön. – Pelkkä jäljittely ei riitä roolihenkilön rakentamisessa uskottavaksi ja toimivaksi. Koin olevani etuoikeutettu, joten halusin paneutua asiaan täysillä ja tehdä parhaani. – Elämässä olen selvinnyt menemällä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti eteenpäin
Lukuvuonden 2012–2013 aikana siellä kävi lähes 1400 asiakasta.. Rap-mummona koko kansan tietoisuuteen pongahtanut Eila Nevanrinta kannustaa mummoja mummoanarkiaan. Eläkeläiset pyörittävät kahvilaa lapsille ja nuorille, mutta sinne voi tulla kuka tahansa. Kahvilassa jutellaan, askarellaan, tehdään läksyjä, lepäillään ja ollaan yhdessä. Elämänkaaresta saa ostaa eläkeläisten valmistamia välipaloja huokeaan hintaan. Sukupolvet kohtaavat Elämänkaaressa – Kun tänne kerran pääsee, ni tuntuu et se on ihan hamaan loppuun asti. Siit jää ainakin hyvä mieli, toteaa hämeenlinnalaisen Elämänkaari-kahvilan isäntä Eero Nurmi. AJASSA LIIKKUU | Suomessa ei ole sen enempää masennusta kuin muualla eikä mielenterveysongelmiakaan ole enempää kuin sata vuotta sitten, mutta niistä vain puhutaan niin paljon enemmän.” Professori Petteri Pietikäinen Motiivi-lehti 8/2013 NUMERO Huoltosuhteen muutos alle 18-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta sataa työikäistä kohden 2010 2020 2030 61 75 83 Lähde: Tilastokeskus 6 4/ 2013 KOONNUT ELLEN TUOMA AL A Hanki mummo vaikka naapurista Rap-mummo Eila esiintyy Helsingin Maailman Mielenterveyspäivän tapahtumassa 10.10. Eila toivoo ikätoveriensa rohkaistuvan kertomaan mielipiteensä, aivan kuin hän itsekin tekee: ”Mee ny tsiigaa mummoos ennen kuin se delaa… ja jos ei sulla omaa mummoa ois, sulle mummo naapurista löytyä vois…”, rappaa Eila Skolioosi-levyllään. Sukupolvet kohtaavat Hämeenlinnan Iittalan Elämänkaarikahvilassa kerran viikossa. Lapset ja nuoret ovat myös opettaneet ikäihmisille tietokoneen käyttöä, jotta heidän olisi helpompi hoitaa asioitaan sähköisten palveluiden kautta
Kirjat esittelevät kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvat ohjelmat. plosone.org 26/7/2013 7. Masennusta voi hoitaa netissä. Verkkohoitoryhmän masennusoireet vähentyivät jopa vähän enemmän kuin perinteisessä, kasvokkain tapahtuvassa terapiassa. Verkkoterapiaa kehitti ja tutki Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkimusryhmä. Kansainvälisessä evoluutiopsykologian tutkimuksessa selvitettiin, miten puoleensavetävinä eri kulttuurien naiset pitivät korkeasta testosteronitasosta viestistä kasvonpiirteistä. Oikeakätiset koehenkilöt puristivat kumipalloa kaikin voimin kaksi kertaa 45 sekuntia pitäen välillä 15 sekunnin tauon, ensin oikealla kädellä ennen muistitehtävän opettelua, sitten vasemmalla kädellä ennen tehtävän muistiin palautusta. juy.fi 6/8/2013 VÄLITTÄMINEN PARANTAA Inhimillisen tuen verkosto, ”Aika parantaa” toimii pääkaupunkiseudulla. Se on osa Stadin aikapankkia, jossa voi vaihtaa palveluita. Harjoitukset antavat konkreettisia keinoja masennuksen ja paniikkihäiriön hallintaan ja niistä vapautumiseen. Etenkin miehet ja vähän koulutetut mielenterveyspotilaat ovat joutuneet työttömiksi. Tätä verrattiin puristukseen päinvastaisessa järjestyksessä tai pallon pitämiseen kevyesti kädessä. Uutuuskirjat Irti masennuksesta ja Irti paniikista tarjoavat mahdollisuuden ratkaista itse lieviä ja keskivaikeita psyykkisiä ongelmia itsehoito-ohjelman avulla. Auttajalta edellytetään hyviä vuorovaikutustaitoja, myötäelämisen kykyä ja tasapainoista elämäntilannetta. Saamansa tuen vastineeksi voi tehdä toisille palveluksia, vaikkapa pestä ikkunoita tai ulkoiluttaa lemmikkiä. Menetelmällä voi olla merkitystä muistisairauksien ehkäisyssä. HUS on kehittänyt kansalaisten käyttöön mielenterveystalo.fi -sivuston, joka kokoaa tietoa ja välineitä psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen ja avun saamiseen. Kirjat pohjautuvat HUS:ssa kehitettyihin verkkoterapioihin. Käden puristaminen lisää käden vastakkaisen otsalohkoalueen hermosolujen aktiivisuutta. Tutkimukseen osallistui lähes 3 000 naista eri puolilta maailmaa. Talouskriisi iskee siis erityisen kovaa juuri mielenterveyspotilaisiin ja voi johtaa entistä useamman mielenterveysongelmista kärsivän syrjäytymiseen, pahimmassa tapauksessa pysyvästi. M I E L I H Y VÄT Suomalaisnainen tykkää naisellisemmista miehistä Potkua muistille Käden puristaminen nyrkkiin puoleksitoista minuutiksi näyttää kohentavan muistisuoritusta. Tukijana voi toimia ammattilaiset tai maallikkoauttajat. Suomalaisnaiset suosivat naisellisempia miehiä kuin kanssasisarensa, kertoo akatemiatutkija Markus Rantala Turun yliopistosta. aikaparantaa.net TYÖTTÖMYYS ISKEE MIELENTERVEYSPOTILAISIIN M I E L I PA H AT Itsehoito-ohjelmia masennuksen ja paniikkihäiriön käsittelyyn MASENNUKSEN HOITO TEHOKASTA VERKOSSA Mielenterveyspotilaiden työttömyysaste on kasvanut noin kaksi kertaa enemmän kuin muun väestön vuodesta 2006 vuoteen 2010, kertoi Tutkimus 27 EU-maasta. Kirjat eivät korvaa psykoterapiaa, jota tarvitaan, kun häiriö on kehittynyt jo selvästi haittaavaksi tai kun ongelmat ovat laajoja. Hyvän Elämän Kompassin kuuden viikon verkkoohjelma tarjosi harjoituksia muun muassa ajatusten ja arvojen tunnistamisesta sekä tunteiden ja ajatusten käsittelystä. Kun nyrkkiin puristaminen tehtiin oikeassa järjestyksessä ja voimakkaasti puristaen, muistisuoritukset olivat merkittävästi parempia kuin vertailutilanteissa. Muistitapahtuma on epäsymmetrinen niin, että vasen alue koodittaa ja oikea palauttaa muistia
Nettisivuilta löytyvää Pelipaussi-materiaalia voi käyttää oppitunneilla, vanhempainilloissa ja kotona. Videoklipissä lastenpsykiatri Jari Sinkkonen puhuu pelaamisen haittavaikutuksista. Ylästön koulu Vantaalla pitää 28.9. Pelipaussin aika! Hyvää mieltä pelipaussista on kymmenen päivän digipelipaasto lapsille ja nuorille. Näkemyksiä voi esittää syyskuun loppuun asti. Pelipaussimateriaalit verkossa: mielenterveystaidot.fi/alakoulu/koti_ja_koulu/ Lapset ja vanhemmat voivat yhdessä kirjoittaa Pelipaussi-sarjakuvan puhekuplien sanat. Vanhemmat voivat järjestää enemmän koko perheen yhdessäoloa ja keskustelua lasten kanssa pelaamisesta ja verkossa hengaamisesta. Suositus laaditaan ohjaamaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä. vanhempien ja lasten yhteisen Pelipaussi-koulupäivän, jossa vanhemmat muun muassa opettavat lapsille pihapelejä. AJASSA LIIKKUU Kerro, mitä on hyvä lastensuojelu Haluatko antaa palautetta lastensuojelusta. Pelipaastolle voi ryhtyä mikä tahansa koulu tai perhe. 8 4/ 2013. Toimijat kunnioittavat asiakkaiden ihmisarvoa ja perusoikeuksia ? Lähtökohtana on lapsen etu ? Lastensuojelu on vuorovaikutusta ? Ammattihenkilö vastaa työnsä laadusta ? Hyvät palvelut edellyttävät vastuullisia päätöksiä ja vastuullista toimintakulttuuria. otakantaa.fi > Lastensuojelun laatusuositus stm.fi 30.07. Onko jotain muuta olennaista, mitä laatusuosituksessa pitäisi huomioida. Suositusta ohjaa viisi eettistä periaatetta: . Kommentoi ja ota kantaa verkossa lastensuojelun tekeillä oleviin laatusuosituksiin otakantaa.fi-palvelussa. Suositusta voivat kommentoida kaikki asiasta kiinnostuneet. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa suosituksen työstämistä palautteen pohjalta. Pelipaussin aineistoineen on tuottanut Suomen Mielenterveysseuran hanke Mielenterveystaidot alakouluun. Onko sinulla omakohtaista kokemusta tai näkemyksiä siitä, millaista on hyvin toimiva lastensuojelu. Järvenpään Kinnarin koulun oppilaat kertovat pelipaussin innostamista kivoista puuhista: – Alussa oli tosi jännän tuntunen, ku ei saanu pelata niin paljoo ja sitte lopussa se oli tosi hauskaa, ku mä olin paljon enemmän kavereitten kaa ja ulkona ja kaikkee semmosta. Paastolla koululaiset saavat mahdollisuuden huomata, mitä kaikkea kivaa voi tehdä, kun vapaa-aikaa ei kulu pelikoneiden ja ruudun ääressä
Nyt itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on säädetty kirjavasti monessa laissa. Säännöstöä on tarpeen ajantasaistaa. Lisäksi tarvitaan rajoitustoimien määrittelyä tilanteissa, joista ne vielä puuttuvat, esimer- den kanssa heidän elämänkokemuksestaan, viisaudesta ja peloista. Rajoittamista olisi mahdollista käyttää ainoastaan viimesijaisena keinona, kun muut keinot puuttuvat, ja silloinkin lakisääteisten, yksityiskohtaisten edellytysten mukaisesti. 9. Mielivaltaista rajoittamista halutaan ehkäistä. Lakiluonnos painottaa ennakointia; itsemääräämisoikeutta tukevia tilaratkaisuja, henkilöstön perehdytystä ja täydennyskoulutusta sekä työmenetelmiä. Lain tarkoituksena on edistää asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta, sekä vähentää ja ehkäistä ennalta rajoitustoimenpiteiden käyttöä niin, että niitä tarvittaisiin mahdollisimman harvoin. Teos rakentui pala palalta keskusteluissa seniorei- Uusi laki itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta Valmisteilla on uusi laki itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteiden käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Osallistujat saivat mukaansa viemisiksi pienen punakantisen Hyvän elämän kirjan. Yli 90% marjoista jää poimimatta Suomen metsistä. Viisauden kielikylpy senioreiden kanssa Taiteiden yönä 30 seniorin porukka yhteisötaiteilija Meiju Niskalan johdolla esitti teoksen Medborgare – ajatuksia kanssakaupunkilaisille Helsingin Soutustadionilla. Oikeuspsykiatristen potilaiden tutkimuksesta ja hoidosta säädetään erikseen, samoin raskaana olevien päihteiden käyttäjien tahdosta riippumattomasta hoidosta. kiantama.fi kiksi muistisairaiden hoidossa tai akuutti- ja päivystystilanteissa. stm.fi 16.8. Olennaisimpana ei näyttäytynyt se, mitä on tapahtunut, vaan se mitä tapahtuma oli opettanut, erään seniorin sanoin: ”kannattaa ajatella, mitä asioista kannattaa ajatella”. Laskennallinen sato on noin 500 miljoonaa kiloa ja vuotuinen kokonaispoiminta 45 miljoonaa kiloa, joten vain 10 % vuosittain kerätään talteen, kun mukaan lasketaan kotitalouksien keräämät marjat. Eduskunnan käsittelyyn laki menee vuoden 2014 alussa. Sen ohella valmistellaan toimeenpano-ohjelma, koulutusta ja ohjeistusta. Alkusyksystä kuullaan sidosryhmiä, ja luonnos tulee kommentoitavaksi otakantaa.fi -palvelussa. Valmistelusta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Teoksessa osallistujat harjoittelivat katsomaan maisemaa, olemaan läsnä ja keskustelemaan toisten kanssa kahvikupin äärellä
NÄKÖKULMA Tanssi hulluna, pelaa Mielenterveysvisaa Heureka tulee hulluksi -näyttelyn suunnittelu ja rakentaminen asiantuntijoiden kanssa muutti Heidi Ekelundin ja Jussi Kahloksen ajattelua mielenterveydestä. TEKSTI: JUTTA KAJANDER Ekelundin alkuperäinen idea oli tehdä näyttely hulluudesta. 10 4/ 2013. Heureka/Kirill Lorech Kävijät seikkailevat öisessä metsässä ja oppivat kohtaamaan vaikeita asioita Heureka tulee hulluksi -näyttelyn pelissä Pelottaako. – Mitä pidemmälle näyttelyn suunnittelu ja rakentaminen etenivät, sitä enemmän korostuivat mielen hyvinvointiin liittyvät näkökulmat, Kahlos kertoo. Näyttely esittelee nyt hulluuden lisäksi myös mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. – Keskusteltuamme alan asiantuntijoiden kanssa halusimme ottaa mukaan myös mielen toisen puolen
Korulippaat voivat näyttää ulospäin samanlaisilta, mutta kätkevät sisäänsä ainutkertaista kauneutta. – Haluamme välittää viestiä, että jokaisella meistä on mielenterveys, josta on tärkeä pitää huolta, Ekelund sanoo. Simulaattorit Kun todellisuus vääristyy ja Fobiahuone tarjoavatkin varmasti näyttelyn jännittävimmät efektit. – Tarkoitus on, että kävijä saisi jonkinlaisen käsityksen, miltä tuntuu esimerkiksi kuulla ääniä tai pelätä aistiharhoja, Ekelund selvittää. Niiden kanssa voi kuitenkin elää ja niiden yli voi päästä, Kahlos lisää. – Näyttelystä välittyy myös se, että mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä ja monilla meistä on kokemusta niistä lähipiirissään. – Näyttelyn ilmeen lähtökohtana on ollut metafora ihmisestä korulippaana. Tiedon ja tuntemusten välittämisellä pyritään vähentämään häiriöihin usein liittyviä ennakkoluuloja. Se, että masennuksesta on tehty nukkien esittämä pienoisnäytelmä ja näyttelyssä voi pelata mielenterveysvisaa, tekee vakavistakin asioista helposti lähestyttäviä. Taustaseinämiä koristavat kuvataiteilija Vappu Rossin näyttelyä varten valmistamat maalaukset. Näyttelyiden suunnittelu on aina todellista tiimityötä, johon osallistuu suunnittelutiimin lisäksi eri alojen asiantuntijoita ja tieteellisen neuvottelukunnan jäseniä. Näyttelyssä on esillä vanhoja kauniita huonekaluja ja Karoliina Bärlundin suuria valokuvataideteoksia. – Kävijät voivat aina poistua, jos efektit tuntuvat liian ikäviltä. – Osa näyttelyn erityisyyttä on se, että siinä yhdistyvät tiede ja taide. Ekelund ja Kahlos kiittelevät tiivistä ja todella antoisaa yhteistyötä heidän kanssaan. Hulluudesta puhuminen on nykyisin vanhentunutta. Kävijä saa tietoa aivojen yhteydestä mielenterveyden häiriöihin ja nykyisestä hoidosta, mutta myös mielen huoltamiseen liittyvistä asioista ja mielen tasapainon tekijöistä. Kuva: Jutta Kajander Heidi Ekelund ja Jussi Kahlos Vappu Rossin maalaaman seinämän edessä. Kun todellisuus vääristyy simuloi tavallisimpia psykoottisia aistiharhoja. Näyttely on sekä tietopaketti että visuaalisesti vaikuttava kokonaisuus. HUOLET SILPPURIIN, NYT HULLUTELLAAN Näyttää siltä, että Heurekan suunnittelijat ovat oivaltaneet hulluttelun tärkeyden. HULLUUS JA LEIMATUT Yksi näyttelyn osioista käsittelee mielenterveyden häiriöitä. 11. . Heurekan näyttelyssä erityistä on, että sen suunnitteluun on osallistunut noin kymmenen kokemusasiantuntijaa. – Ilman kokemusasiantuntijoita ja tieteellisiä asiantuntijoita tämä näyttely ei olisi näin hyvä. Heurekan jälkeen näyttely lähtee Lissaboniin ja Pariisiin. Fobiahuone luo vaikutelmia korkean paikan kammosta, umpiokammosta ja pimeyden pelosta. Sitä esitelläänkin historian kautta, esimerkiksi kertomalla hulluuden hoidosta eri aikoina
Tutkimukseni selvitti psyykkisen oireilun esiintyvyyden ja sosioekonomisten erojen vaihtelua yli kahtena vuosikymmenenä. Tässä psyykkisellä oireilulla tarkoitetaan mielenterveyden oireilua, jolla ei ole selkeitä määritelmiä tai mittareita kuten sairaudeksi luokitelluilla mielenterveyden häiriöillä. Ne voivat liittyä erilaisiin mielialan tai tunnetilan muutoksiin, arkisiin huoliin, työelämän ongelmiin tai kuormittaviin elämäntapahtumiin. Vastaajista 18–19 prosenttia kärsi unettomuudesta. Psyykkistä oireilua voidaan käyttää kuitenkin kuvaamaan yleistä mielenterveyden tilaa tai psyykkistä kuormittuneisuutta. Stressin esiintyvyyden muutoksista ei ole aiempaa tutkimustietoa, mutta myös muut suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset ovat kertoneet yleistyneestä unettomuudesta. Miehistä 19 prosenttia koki stressiä sekä naisista 16 prosenttia. Masentuneisuus, unettomuus, ahdistus- ja stressioireet ovat tavallisimpia psyykkisiä oireita. Naisilla taas masentuneisuus taas väheni. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että psyykkiset oireet ovat hyvin yleisiä. Myös masentuneisuus väheni naisilla yhtäläisesti kaikissa tulo- ja koulutusryhmissä lukuun ottamatta vähäisimmän koulutuksen ryhmää sekä alle 65-vuotiaita eläkeläisiä, joilla masentuneisuus pysyi pitkällä aikavälillä samana. Siihen oli yhdistetty Tilastokeskuksen sosioekonomisia tietoja koskeva rekisteriaineisto, sekä kuolinsyyrekisteriaineisto vuoteen 2006 asti. Varmaa selitystä ei ole saatu, vaikka sitä on etsitty muun muassa kahvin kulutuksesta, vapaa-ajan liikunnan muutoksista tai alkoholinkäytön vaikutuksista.. Lisäksi tutkin psyykkistä oireilua sosioekonomisten kuolleisuuserojen selittäjänä. Väitöstutkimukseni osoitti, että koulutuksen, työmarkkina-aseman ja tulojen mukaiset erot psyykkisessä oireilussa eivät juuri muuttuneet 1979–2002. Tähän mennessä psyykkisen oireilun pitkäaikaista kehitystä on tutkittu niukasti. A S I A N T U N T I J A LTA | FILOSOFIAN TOHTORI KIRSI TALALA Terveyserojen kaventamiseksi huomio psyykkisiin oireisiin Kun halutaan kaventaa sosioekonomisia terveyseroja, fyysisen terveyden rinnalla tulisi tarkastella psyykkistä oireilua. 12 4/2013 STRESSI JA UNETTOMUUS YLEISTYNEET Miehistä 14 prosenttia ja naisista 18 prosenttia kertoi kärsivänsä masentuneisuudesta. Lisäksi tutkimuksia, jotka tarkastelisivat sosioekonomisten erojen muutosta mielenterveyden näkökulmasta, on tehty vähän tai ei ollenkaan. Aineistona tutkimuksessani oli vuosittain toistettu kysely ”Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys” vuosilta 1979–2002. Unettomuuden ja stressin kasvu oli yhtäläistä kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Oireilu on yhteydessä elämänlaatuun, fyysiseen ja psyykkiseen sairastavuuteen sekä kuolleisuuteen. Verrattuna ensimmäiseen tutkimusperiodiin, 1979– 1982, stressi ja unettomuus lisääntyivät sekä miehillä että naisilla. Ne voivat myös pitkittyä ja olla merkkinä vakavammista psyykkisistä häiriöistä
Vaikka terveyspolitiikan tavoite on ollut sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen, ne ovat säilyneet ennallaan, jopa kasvaneet. KUORMITTAVAT OLOSUHTEET HEIKENTÄVÄT PSYYKKISTÄ TOIMINTAKYKYÄ Mielenterveyteen liittyviin sosioekonomisiin eroihin vaikuttavat samat tekijät kuin muihinkin terveyseroihin; aineelliset tekijät, terveyskäyttäytyminen ja psykososiaaliset tekijät. Pienituloisimmilla miehillä ja naisilla oli enemmän masentuneisuutta ja stressiä kuin muissa tuloryhmissä. Ne ovat yhteydessä yhteis- > 13. Myöskään psyykkinen oireilu ei ole muuttunut merkittävästi eri koulutus-, tulo- ja työmarkkina-aseman mukaisissa ryhmissä. Paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat eivät kuitenkaan oireilleet psyykkisesti joka suhteessa vähemmän kuin Vaikka terveyspolitiikan tavoite on 1980-luvulta lähtien ollut sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen, ne ovat säilyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Laman ja korkean työttömyyden aikana 1993–1997 työssä käyvien ja työttömien väliset erot kuitenkin kaventuivat jonkin verran, erityisesti unettomuuden ja stressin osalta. Vaikka työttömyys on psyykkisesti kuormittavaa, lama-aikana se koskettaa isompaa määrää ihmisiä ja on mahdollisesti vähemmän valikoivaa kuten vakaan talouden aikana, mikä saattaa vähentää siihen liittyvää stigmaa. Työttömät ja alle 65-vuotiaat eläkeläiset kärsivät useammin masentuneisuudesta, unettomuudesta ja stressistä kuin työssäkäyvät. heikommassa asemassa olevat; stressi oli yleisempää korkeasti koulutetuilla vähemmän koulutettuihin verrattuna. Äärimmäisen kova stressi oli kuitenkin yleisempää alemmin koulutetuilla, ja vähiten stressiä oli keskituloisilla. LAMA LIEVENSI EROJA PSYYKKISTÄ OIREILUA ERITYISESTI TYÖTTÖMILLÄ JA ALLE 65-VUOTIAILLA ELÄKELÄISILLÄ Mielenterveyden ongelmien ja sosioekonomisen aseman väliset yhteydet ovat muihin terveysongelmiin verrattuna monitahoisempia, kuten väitöstutkimuskin osoittaa. Aiemmin on tehty vastaavia havaintoja. Psyykkiset ongelmat voivat toisaalta kasvattaa työttömyysriskiä
Toisaalta vaikutusta tapahtuu molempiin suuntiin. kunnalliseen asemaan, joka muodostuu koulutuksesta, ja sitä seuraavista työllistymismahdollisuuksista, urasta ja työoloista. Keväällä 2001 julkistettiin valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015-kansanterveysohjelmasta ja Suomen terveyspolitiikan keskeiset tavoitteet vuoteen 2015. Psychological distress in Finland 1979–2003 - Overall trends, socio-economic differences, and contribution to cause-specific mortality inequalities”, suom. Psyykkinen oireilu Suomessa 1979–2003: kehitys, sosioekonomiset erot ja merkitys kuolleisuuserojen selittäjänä. Tähän liittyen tuore väitöstutkimukseni tarjoaa tarpeellista taustatietoa. Nämä taas vaikuttavat toimeentuloon ja kulutustasoon, joiden kautta on mahdollista tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Naisilla koulutus ei ollut yhteydessä niin sanottuihin ei-luonnollisiin kuolemansyihin. Sosioekonominen asema voi vaikuttaa myös käsityksiin itsestä ja sitä kautta terveyteen. Tavoitteena olivat muun muassa sosioekonomisten kuolleisuuserojen pieneneminen viidenneksellä sekä nuorten miesten tapaturma- ja väkivaltaisten kuolemien aleneminen kolmanneksella. Jatkossa tarvittaisiin erityisiä ja selkeitä tavoitteita mielenterveyden sosioekonomisten erojen kaventamisen näkökulmasta. Epäterveelliset elintavat, kuten alkoholinkäyttö ja tupakointi, ovat tutkitusti yhteydessä psyykkiseen oireiluun. Poikkileikkaustutkimus valottaa tutkittujen ilmiöiden yhteyksiä, mutta ei vastaa kysymykseen syy- ja seuraussuhtees- 14 4/2013 ta. Tavoitteet jäänevät toteutumatta. Toisen näkemyksen mukaan mielenterveyden ongelmat voivat myös johtaa huonompaan sosiaaliseen asemaan; heikentynyt mielenterveys saattaa vaikeuttaa esimerkiksi kouluttautumista ja työpaikan saamista. > PSYYKKINEN OIREILU VOI SELITTÄÄ KUOLLEISUUSEROJA Psyykkisen oireilun on otaksuttu olevan yksi terveys- ja kuolleisuuseroja selittävä tekijä. Näihin kuuluvat lapsuuden ja aikuisuuden materiaaliset olosuhteet, kotiympäristö, koulutus, työllisyys ja työolot. Puutteelliset psyykkisen oireilun käsittelykeinot saattavat johtaa riskikäyttäytymiseen ja runsaaseen alkoholinkäyttöön, jotka voivat olla yrityksiä lieventää oireilua. Haitalliset olosuhteet myös altistavat kielteisille tunnekokemuksille. Useimpien tutkimusten mukaan ainakin lievemmät mielenterveysongelmat johtuisivat heikosta sosiaalisesta asemasta eikä päinvastoin. Mielenterveyden oireet saattavat tällöin jäädä havaitsematta. Kuitenkin on todennäköistä, että psyykkisen oireilun väheneminen kaventaisi erityisesti väkivalta-, tapaturma-, alkoholi- ja itsemurhakuolemiin liittyviä sosioekonomisia kuolleisuuseroja. Väitöstutkimuksessani väkivalta-, tapaturma-, alkoholi- ja itsemurhakuolemissa masentuneisuus, unettomuus ja äärimmäinen stressi selittivät 4–31 prosenttia koulutuksen, työmarkkina-aseman ja tulojen mukaisista kuolleisuuseroista. Ne heikkenevät entisestään stressitekijöiden myötä. THL , tutkimus 2013_102.. Sosiaalisia syitä koskevan teorian mukaan huonommat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset olosuhteet kuormittavat yksilöä sekä heikentävät psyykkistä toimintakykyä. Heikommat voimavarat ja selviytymiskeinot lisäävät psyykkistä oireilua
Itsestään selvää oli, että tutkimusaiheeni on liityttävä mielenterveyteen. Talala valmistui hoitajaksi 1994, syvimpään lama-aikaan. Sen varassa olen kasvanut siksi ihmiseksi, joka olen. – Tarvitaan politiikkaa, joka ehkäisee mielenterveyden ongelmia, tukee riskiryhmiä ja havaitsee tukea tarvitsevat ajoissa. ASIANTUNTIJANA Ihmismieli kiehtoo ja innostaa TEKSTI JA KUVAT: ELLEN TUOMAALA Ihmisen mieli on aina kiinnostanut tutkija Kirsi Talalaa, niin itsetuntemuksen kuin ammatillisen innoituksen lähteenä. KUKA: KIRSI TALALA • 42-vuotias psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalipsykologi, ?loso?an tohtori ja tutkija • Kotoisin Jyväskylästä, asuu Vantaalla • Perheeseen kuuluu puoliso ja 5-vuotias poika • Harrastaa liikuntaa, käsitöitä ja lukemista, jos vain niille jää aikaa . – Vaikka terveyseroja on tutkittu paljon, mielenterveyden sosioekonomisia eroja ei juurikaan. Töihin palasin parin vuoden jälkeen ja väitöskirjani valmistui keväällä 2013. – Kun väitöskirjasta oli jäljellä yksi osatyö, jäin äitiyslomalle 2008. Lensimme Lontooseen, jossa paikallisen sairaalan edustaja oli mini-bussilla lentokentällä vastassa. Sosiaalipsykologian opintojen loppuvaiheessa Talala halusi harjaantua tilastollisiin menetelmiin ja teki gradunsa Helsingin kaupungin työntekijöiden terveystutkimusaineistosta. – Ihmismielen opiskelu on rakentanut olemassaoloni yhden olennaisen perustan. Innostus itsenäiseen tutkimustyöhän on kantanut vuosien ja haasteiden läpi. – Olin nuori kaksikymppinen, imin tietoa kuin sieni ja tein merkittäviä oivalluksia. Oppiminen jatkuu edelleen. Vaikuttamista tarvitaan yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Työtilanne Suomessa oli toivoton. MIELENTERVEYDEN EROJEN ÄÄRELLÄ – Pääsin silloiselle Kansanterveyslaitokselle sosioekonomisten terveyserojen tutkijaksi. – Työskentelin muun muassa kuntoutus- sekä hematologisella osastolla. Talalan mielestä hyvän mielenterveyden merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle ja eri väestöryhmille tulisi tiedostaa ja huomioida entistä paremmin. En koskaan kyllästynyt sairaanhoitajan työhön, päinvastoin, haaveilen siitä edelleen. Tarve on myös jatkuvalle mielenterveyden erojen tutkimukselle ja seurannalle. Mutta opiskeluintoni ei vain ottanut laantuakseen. – Olin suomalaisista sairaanhoitajista ensimmäisiä Englantiin lähteneitä. Kuvaan astui siis seuraava mielenkiinnon kohde, sosiaalipsykologia. Hän sai kipinän tutkijaksi. Pari vuotta myöhemmin, 2005 ryhdyin jatko-opiskelijaksi. TIE SAIRAANHOITAJASTA TUTKIJAKSI Ensin Talala opiskeli psykiatriseksi sairaanhoitajaksi. Parin Lontoon-vuoden jälkeen palasin Suomeen. Yksi väitöskirjan merkittävimmistä löydöksistä oli, että psyykkisen oireilun väheneminen voisi kaventaa alkoholi-, tapaturma-, väkivalta-, ja itsemurhakuolemiin liittyviä, väestöryhmien välisiä kuolleisuuseroja. 15
TEEMA EI SE IKÄ, VAAN SE ASENNE 16 4/ 2013
Kuva: Shutterstock TEEMA IIhmisellä hmisellä o on nm monta onta iikää. Yhteistä sekä ffyysinen yysinen jja a ssosiaalinen osiaalinen iikä. N iiden k ulkuun kuun on on siis siis mahdollista mahdollista vaikuttaa. Hyvän ikääntymisen edellytyksistä kertovat Sirkku Kuusava Maria Viljanen Pirkko Lahti 17. kä ä . k a n n a l ta . v a i k u t ta a . S amat a siat, jjotka otka y lläpitänät Samat asiat, ylläpitävät myös muistisairauksia. Toimintakyvyn T oimintakyvyn rapauduttuakin rapauduttuakin hyvää hyvää mielenterveyttä mielenter veyttä voi voi ylläpitää ylläpitää ja ja tutukea monin eri kea m onin e ri tavoin. Y h te i s tä siinä on, siinä on, että että elämä elämä säilyy säilyy mielekkäänä mielekkäänä ja ja tekemisistä tekemisistä jja ah harrastuksista arrastuksista saa sa a hyvää mieltä. kä . H yvä iikääntyminen k ä ä n t ym i n e n o ny ksilöllistä. Niiden kulvät sydänsydän- ja ja valtimoterveyttä valtimoter veyttä ehkäisevät e h k ä i se v ä t m yös m u i s t i s a i ra u k s i a . ta v o i n . m i e l tä . K Kalenteri-iän alenteri-i -iän lisäksi lisäksi iihmistä h m i s tä m määrittävät äärittävät tunneikä t u n n eik ä sekä Hyvä on yksilöllistä. hyvää Mielekäs liikkuminen, liikkuminen, ihmissuhteiden ihmissuhteiden vaaliminen vaaliminen ja ja pureskeltavat pureskeltavat pähkipä h k i Mielekäs nät aivoille aivoille ovat ovat tärkeitä tärkeitä toimintakyvyn toimintakyvyn kannalta
Prosessissa auttoi mentori. TEKSTI JA KUVAT: JUTTA KAJANDER 18 4/ 2013. Nyt Kuusava kokee ansainneensa eläkkeensä. Se ei ollut ihan helppoa. TEEMA LOISTOMUI ELÄKKEELL Entinen toimittaja ja päätoimittaja Sirkku Kuusava jäi työstään eläkkeelle viisi vuotta sitten
Kuusava sai työterveyshuollon kautta mentorin, joka auttoi eläkkeelle siirtymisessä. Toimittajana ja päätoimittajana palkitsi idean saaminen, sen välittäminen muille ja seuraaminen, mitä siitä tulee. Samoihin aikoihin lehtien levikit laskivat. ”Mitä minä haluan. Päivät täyttyvät jumpasta, matkustamisesta ja ajasta lastenlasten kanssa. Kuusava nimesi kiertueet omaksi road showkseen. Mikä on minulle tärkeää. Oivalsin asioita, joita en olisi muuten oivaltanut. Kuusavalle ei sovi passiivinen elämäntapa. Prosessissa opin ymmärtämään ja käsittämään esimerkiksi lapsuuteeni ja ongelmalliseen isäsuhteeseeni liittyviä kokemuksiani uudella tavalla. Sitoutumaton yhdistys muodostaa jäsenilleen tukiverkon ja toimii suurten ikäluokkien äänenkannattajana. Minä matkustan, jumppaan ja tapaan ihmisiä. Samoja kysymyksiä hän kehottaa muitakin miettimään samassa tilanteessa. • Toiminta- ja liikuntakyvyn ylläpitäminen on tärkeää. TEEMA – Työ oli minulle iso juttu ja pidin siitä kovasti. Hän ajatteli jatkavansa vielä hetken, jotta suunta saataisiin muuttumaan. En tykkää olla yksin enkä vain lepäillä. Täytyy kuitenkin kunnioittaa sitä, että jokainen tekee, kuten itse haluaa. – Esimerkiksi mieheni haluaa elää rauhallisempaa eläkeaikaa. SUUNNITTELUA JA VALMISTAUTUMISTA – Lopulta oli hyväksyttävä, etten voinut enää 68-vuotiaana toimia lasten- ja nuortenlehtien päätoimittajana, vaikka olinkin omasta mielestäni paljon parempi kuin nuoremmat. Monessa mukana oleva Kuusava ymmärtää, että hidastaminen voi sopia toisille. – Mentorin kanssa käytyjen keskustelut avasivat elämäni lukkokohtia. – Joku sanoi, että eläkeläiselle riittää yksi meno päivässä. Silloin pystyy nauttimaan elämästä. UIJA LÄ VÄLILLÄ TURHANKIN KOVAA MENOA Yksi mentoroinnin keskeinen ajatus oli: ”millainen on ollut, sellainen on myös eläkkeellä”. Mentorin kanssa hän kävi läpi myös suhdetta lapsiinsa, aviomieheensä ja omiin vanhempiinsa. Viiden vuoden aikana suhteesta tuli niin molemminpuolinen, ettei aina tiennyt, kumpi oli kumman mentori. – Kuin olisin vetänyt stand uppia. • Opettele katsomaan omaa elämää hyväksyvin silmin ja olemaan tyytyväinen siihen hyvään, mitä se on tuonut mukanaan. 19. Lisäksi hän toimii Happy Years - Yhdistys 64:n puheenjohtajana. Hän viihtyy mökillä ja golfaa. Hänelle eläkkeelle siirtyminen oli ”iso asia”. Minä ajattelin, että ei hemmetti, tuollaiseksi en ikinä halua. Uransa aikana Kuusava vieraili kouluissa eläytymässä eri ikäryhmän maailmaan. Millainen minä olen?” Kuusava pohti eläkeiän kynnyksellä. Kerran jäi mietityttämään, kun kuulin yhden pojan kysyvän: ”Kuka mummo toi oikein on?” Lehtiä ja omia työtapoja piti vielä viimeisinä työvuosina kehittää. • Järjestä jokaiseen päivään jotain hauskaa. Hän on tehnyt yhtä sun toista, muun muassa osallistunut TV-produktioon, joka käsitteli aktiivista eläkeikää, pelastanut > SIRKUN LISTA: MITÄ ELÄKKEELLE JÄÄDESSÄ ON HYVÄ MUISTAA • Ota jokaisesta päivästä paras irti. Minussa on vähän sellaista vikaa, hän nauraa. • Ikääntyminen on elämään kuuluva asia. Samanlaista tekemistä Kuusava on löytänyt eläkkeellä. Hänen kanssaan löytyi sielujen sympatia
Kun teinin lempiohjelmassa blondit tehdä muutoksia tekstiin. – Kerran lähtiessäni sunnuntai-iltana Kuusava seurailee sivusta teini-ikäisten lapsenlastensa ulkonämatkoille, minun piti samana päivänä kökeskeistä maailmaa. Luulen, että ikävät asiat olisi käsiteltävä ennen kuin on liian myöhäistä. Aikoinaan hän sai opiskelukaveriltaan neuvon: ” Alitajunta on niin tyhmä, että sille kannattaa puhua asioista, niin kuin toivoisi niiden olevan.” Sen jälkeen Sirkku on puhunut. Mutta se kuuluu elämään. Hänellä, kuten useimmilla, on ollut epätasapainon tunteensa, mutta hän on selviytynyt. Kirjan tekeminen jäi kesken. mahdollisimman pitkään. Olin lentokentupeeraavat tukkansa ulos lähtiessään, hän ei voi olla ajattelemattällä, laskin kassini maahan ja kun nostin ta tyttöjen ja naisten harteille kasautuvien ulkonäköpaineiden sitä, minua alkoi pyörryttää. Oli rasittavaa, että piti tehdä muutaman päivän sisällä muutoksia – Ikääntyminen on siitä merkillistä, että kokee olevansa aina se käsikirjoitukseen. Sä olet niin loistomuija! Tänään on hyvä päivä ja tapaat ihania ihmisiä.” Usein niin sitten käykin. TEEMA IKÄVÄT ASIAT ON KÄSITELTÄVÄ ENNEN KUIN ON LIIAN MYÖHÄISTÄ Mielen hyvinvoinnista huolehtiminen on aina ollut Kuusavalle tärkeää. Pääasia on, että on hyvä olla ja kelpaan näin. Silloin – Joka tuutista tulee ohjeita, ja erityisesti naistenlehdet ajattelin, että minun täytyy vähän hidastaa täyttyvät siitä, miten pysyä mahdollisimman nuoren näköisenä tahtia. – Pelottaa, voiko minullekin käydä niin. Pyörrytys määrää. Kuusava ei kuitenkaan halua tulla liian itsetietoiseksi, toisia bussissa käsilaukulla töniväksi mummoksi. Jälkikä– Ikäihmisen taakkaa helpottaa ajatus, että so what! Eihän se teen se oli Kuusavalle hyvä opetus, joka kivalta tunnu, kun katsoo jumpassa, kuinka käsivarsien iho piti käydä läpi. jatkui vielä seuraavana päivänä. – Sanon aamuisin itselleni, että ”Sirkku. Kuusava seuraa omaa dementoitunutta Kuusava nauttii elämän pienistä iloista. humaltuneita nuoria kaupungilla, toiminut sijaisvanhempana ja toimittanut kirjaa Ehkä vielä palaan mentorini luo. Kannattaa kysyä itseltään, millainen minä olen. eläkkeelle siirtymisestä. kuivuu. Ikäihmiset yleensä tietävät, millaisia ihmisiä he ovat. sama Sirkku, mutta peiliin katsoessa ei näytäkään samalta. > 20 4/ 2013. Kirjaa viimeisteltäessä Kuusavaa alkoi PÄÄASIA ON, ETTÄ ON HYVÄ OLLA väsyttää. Hän sanoo, että selviytyminen on paljolti itselleen puhumisen ansiota. Kun ihminen vanhenee, mieleen muistuu varhaisia muistoja, kipeitäkin asioita, joita ei ole aiemmin muistanut. – Kyllä tässäkin iässä voi muuttua ja kehittyä. Yksi niistä on teehetki Eerikinkadun Théhuoneella äitiään, joka selvästi yrittää kertoa tuskastaan
. . Lain myötä vanhusneuvostot muuttuivat lakisääteisiksi. Ikäihmiset otetaan mukaan yksilöinä, joilla on oikeus päättää omasta elämästään. Marja Vaarama, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ylijohtaja korosti lakia ikäihmisten turvallisuuden tunteen ja osallisuuden, sekä yhteiskunnallisen luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden vahvistajana. Suunnitelma tuo ikääntyneiden ääntä kuuluviin korostaessaan itsenäisen elämän tukemista ja ikääntyneitten hyvinvointia lisääviä toimia. Ikälaki ei niputa ikääntyneitä yhdeksi ryhmäksi, vaan ohjaa kohti sukupolvien välistä, yhteistä politiikkaa ja päätöksentekoa. Ikälaki herätti paljon julkista keskustelua, mutta lähinnä laitoshoidon hoitajamitoituksen tiimoilta. LAKISÄÄTEISET VANHUSNEUVOSTOT TURVAAMAAN KUULEMISTA § Lakia valmistellut sosiaali- ja terveysministeriön Päivi Voutilainen painotti myös ikäihmisten oikeutta osallisuuteen ja kuulluksi tulemiseen. Laki edellyttää kunnilta suunnitelmaa ikääntyneitten palveluista ja omaishoidon järjestämisestä. Tämä on vain pieni osa ikälakia. TEEMA Ikäihmisten osallisuus vahvemmaksi TEKSTI: MARIA VILJANEN Heinäkuun alusta astui voimaan pitkään valmisteltu ikälaki, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. . Tähän asti kunnilla on ollut mahdollisuus asettaa neuvosto, > 21. Ikälakia käsiteltiin kesäkuisilla Gerontologiapäivillä. Heitä on kuultava muun muassa kunnallisella tasolla, kun suunnitellaan ja päätetään heidän palveluistaan, avasi Vaarama lain tarkoitusta
Semina ar i Vanhuspalvelulaki tulee – mik ä muuttuu. Lisäksi se, että laki edellyttää vanhustyön erityisosaamisen määrittelyä kunnissa, tuo uutta gerontologista osaamista lähelle ihmisiä. Pykälät vastuuhenkilöistä sekä vanhusneuvostoista ovat sen sijaan uusia. 16.5. 22 4/ 2013 ”Ik ä äntymisen politiik at” -sessio Gerontologiapäivillä 5.–7.6. Mielenterveyden edistämisen näkökulmasta on erityisen ilahduttavaa, että sekä laissa että laatusuosituksissa korostetaan ikäihmisten osallisuutta. Yksi iso huolen aihe oli lain toteutumisen valvonta, joka on Valviran tehtävä. Palveluiden laatua varmistamaan on laadittu uudet laatusuositukset ”hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi”. Neuvostojen tehtävänä on ottaa ikääntyneet mukaan heitä itseään koskevien päätösten ja palveluiden suunnitteluun, summasi Voutilainen. Vanhus- ja eläkeläisjärjestöt sekä ikäihmisten kanssa työskentelevät ammattilaiset ja vapaaehtoiset ovat kokeneet lain merkittäväksi uudistukseksi. Myös Kelan toukokuisessa seminaarissa nousi esiin usean oikeusoppineen kritiikki siitä, että ikälain keskeisin sisältö löytyy jo muun muassa terveydenhuolto-, ja sosiaalihuolto-, kansanterveys-, sekä asiakas-, ja potilaslaeista. Kuntien vanhuspalvelujen suunnittelijat Gerontologiapäivillä totesivat monen laissa määritellyn asian toteutuvan jo ennen sen voimaantuloa. Sen katsotaan vahvistavan eläkeikäisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. TEEMA Moni laissa määritelty asia on toteutunut jo ennen sen voimaantuloa.” ja monissa onkin jo sellainen. puut ik ä änty neille -hankk een projektipä ällikkö Mitä uutta laki tuo käytännössä kuntien arkeen. Laki ik ä änty neen väestön toimintak y v y n tuk emisesta sek ä iäkk äiden sosia ali- ja terveyspalveluista finlex.fi La atusuositus hy vän ik ä äntymisen turva a miseksi ja palveluiden par anta miseksi stm.fi. Kirjoittaja Mar ia Viljanen on Mielen terveysseur an Mir ak le – Mielen hy vin voinnin r akennus- MITÄ UUTTA LAKI TUO. Hyvää on myös, että laki ohjaa tekemään palvelutarpeen arvioinnin yksilön toimintakyvyn eikä ikäluvun mukaan. Ikälaki ei yksin turvaa ikääntyneiden oikeuksia. Myös laatusuositukset korostavat ikäihmisten osallisuutta ja toimijuutta. Kaksi vuotta sitten voimaan tullut terveydenhuoltolaki edellyttää ennalta ehkäiseviä palveluita, joiden suunnittelussa tulee kuulla ja ottaa huomioon asiakkaan yksilölliset näkemykset. Seminaarissa Toomas Kotkas, Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden professori, piti Ikälakia oikeusjärjestyksen kannalta kyseenalaisena, enemmänkin poliittisena hankkeena, kuin lainsäädäntöä selventävänä ratkaisuna
Laulut nostavat muistot pintaan T EK TEK TEKSTI EKSTI S JA STI J A KU KUVAT KUVAT: VAT: A VAT ANU NU KYL K KYLVÉN VÉN É Laitoslaulajat L aitoslaulajat kohtaavat kohtaavat vvanhuksia anhuksia sävelten s ä v e l te n s i i v i t tä m ä n ä . > 23. TEEMA Lähes jokaiselle mieleisiä kappaleita ovat Kesäpäivä Kangasalla ja Muurari. Tutut utut llaulut a u lu t h herättelevät erättelevät ttunteita unteita jja a palauttavat ttärkeitä palauttavat ärkeitä m muistoja uistoja m mieleen. ieleen. T siivittämänä. Timo Rosengren laulaa Piritta Ruutikaisen kanssa
Toisella käynnillä hän nousi istumaan. Murheen murtama ja syvästi masentunut nainen, joka ei halunnut nousta sängystä lainkaan, löysi elämänilon uudestaan, kun Ruutikainen kävi muutaman kerran laulamassa naisen kanssa. Onneksi on Laitoslaulajat. Kohta ollaan nuotiolaulun tunnelmissa. 4/ 2013. Kun menin kolmannen kerran, nainen odotti jo valmiina istumassa. Tamperelaisen Ruutikaisen vierailut Taimintuvan muistisairaiden asukkaiden luona Sastamalassa ovat odotettuja. Moni vanhus kaipaa henkilökohtaista huomiota, Ruutikainen on huomannut. Kaikissa vanhainkodeissa kaivataan varmasti virikkeitä. . . Neljännellä kerralla hän tuli minua päiväsaliin vastaan, Ruutikainen kertoo. Ovi on auki, joten kahvihuoneessa istuvatkin kuulevat, kun naisen syvä ääni alkaa laulaa: . Vaimo Aino Rosengren on paikalla ja ojentaa Ruutikaiselle nuotit. Piritta hymyilee ja katsoo laulaessaan Timoa silmiin. Elämä on pyörinyt paljon musiikin ympärillä, Rosengren sanoo verkkaan. HUOMION KAIPUU Hopun vanhainkodin Taimintuvalla on iltapäiväkahvin aika. Ruutikainen nyökyttelee. . Timon veli on viulisti, sisko mezzosopraano. Ihminen saa aikani ja jakamattoman huomioni. Mutta henkilökunnan aika menee hoitotyöhön, hän sanoo. Kaikki sanat eivät suostu taipumaan suussa, mutta kyllä hän tämän kappaleen tuntee. Aino Rosengren on käynyt miehensä luona Hopun vanhainkodissa kolmisen vuotta. Ensimmäinen käynti oli lyhyt, lauloin vain pari laulua. Niin paljon kuuluu rakkauteen… Kun toinen säkeistö alkaa, Timo Rosengren yhtyy lempilauluunsa. . Tämä tuntee kappaleen. Hoitajan päätyö on tietysti hoitaa. Ihmeitä on saatu aikaiseksi! osastonhoitaja myhäilee. . TEEMA TUTTUJA LAULUJA Ruutikainen on Laitoslaulajat-yhdistyksen perustajajäsen. Tänään Ruutikainen on istahtanut Timo Rosengrenin huoneeseen. 24 Timo Rosengrenille tärkeä musiikki on mukana vanhainkodin arjessa. Isäkin soitti viulua. Laitoslaulajat kohtaavat vanhuksia palvelutaloissa ja laitoksissa, joskus kotonakin. Timo yhtyy taas kertosäkeeseen. Huomaa, että musiikki on Rosengrenille tärkeää. Laitoslaulajan vierailussa tapahtuu kahden ihmisen kohtaaminen, jotakin aivan muuta kuin konsertti, jota varten kaikki vanhainkodin asukkaat kärrätään juhlasaliin. Osastonhoitaja Terttu Sulanne työntää tyhjentyneitä kahvimukeja kärryissä ja puhkeaa hymyyn nähdessään Piritta Ruutikaisen astelevan käytävällä
Toisaalta olen iloinen, että olen saanut käydä heidän luonaan ja piristää heidän viimeisiä viikkojaan. TEEMA Musiikilla on ihmeellinen voima. Yksi tapaaminen kestää noin kolme varttia. Tulee murheellinen olo, kun kuulen kuolemista. Ensimmäisillä kerroilla laulajaa jännitti, vaikka kuulijoita oli vain yksi. Laulaja toimii aina kohdattavan henkilön ehdoilla, huomioiden vanhuksen vaihteleva vointi. Olen kuullut sotajuttuja ja asioita, joista ei ole puhuttu edes perheenjäsenille, Ruutikainen sanoo. Tämä on merkinnyt paljon enemmän kuin ikinä luulin. Hän vie nyt musiikin ilosanomaa eteenpäin Laitoslaulajien välityksellä. Tuntui mahtavalta päästä kehittelemään jotakin uutta. Pari vanhusta, joiden luona Ruutikainen on vieraillut, ovat jo kuolleet. Kohtaaminen tuntui erityiseltä. . . Osa taas virkistyy kertomaan elämästään ja kokemuksistaan. • Jokainen laulaja käy läpi pienen koulutuksen, jossa käydään läpi vaitiolovelvollisuuteen ja hygieniaan liittyviä asioita. • Laitoslaulajiin kuuluu noin kymmenen laulajaa, jotka kiertävät laulamassa vanhusten kanssa pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla. Kelasin ja kelasin tarkempaa muotoa, Ruutikainen kertoo. Se herättää jotakin ihmisen sisällä. • Tavoitteena on laajentaa Laitoslaulajien toimintaa koko Suomeen. Pirkanmaan taidetoimikunta myönsi laulajille kolmen kuukauden apurahan MUSIIKIN VOIMA kulttuurisen hyvinvoinnin tukemiseen. Hyvä niin, sillä jokaisen kanssa yhteinen sävel ei löydy heti ensimmäisellä kerralla yhtä luontevasti kuin nyt Timon luona. Yhdessä laulamista toivotaan eniten. Pakettiin kuuluu aina viisi musiikillista tapaamista. Yleensä laitoslaulajan vierailun tilaavat laitoksessa asuvan läheiset. Se herättää jotakin ihmisen sisällä. • Yhdistys ei tavoittele taloudellista voittoa. Koska kaikilla ei ole siihen varaa, yhdistys toivoo yrityksiä sponsoreiksi. Dementikkokin muistaa nuoruuden lempilaulunsa sanat, vaikka puhekyky olisi muuten kadoksissa. • Laitoslaulajan viiden kerran vierailupaketti maksaa 250 euroa. Päätin heti, että kohderyhmä ovat vanhukset. Dementikkokin muistaa nuoruuden lempilaulunsa sanat, vaikka puhekyky olisi muuten kadoksissa.” Välillä lauletaan, välillä kuunnellaan musiikkia. • Laitoslaulajat ry perustettiin vuonna 2012 sastamalaisen teatteriporukan, Romulan Taiteellisen Teatterin idean pohjalta. 25. . . Ihminen ehtii saada virtaa, mutta juttu ei kuitenkaan jatku loputtomiin, Ruutikainen sanoo. Viisi kertaa on juuri sopivasti. Kaikki eivät ole siinä kunnossa, että pystyisivät puhumaan. Rahaa menee laulajien palkkioihin ja toiminnan pyörittämiseen. • Jotta laatu voidaan taata, laulajilta Piritta Ruutikainen on opiskellut klassista laulua kymmenisen vuotta. Musiikilla on ihmeellinen voima. edellytetään vankkaa musiikkitaustaa, mutta myös empatiakyky on tärkeä. Yritys voi suunnata rahoituksen haluamalleen laitokselle, mutta myös Laitoslaulajat voivat valita sopivan kohteen vierailukäynneille. laitoslaulajat..
– Sairastamista on surullista katsoa, mutta siihen ei saa jäädä kiinni. Eläkeläinen ei ole näillä markkinoilla kovinkaan myyvä. Ikääntymisen tuomat sairaudet ja elämän kolhut voivat aiheuttaa erakoitumista. 26 4/ 2013 – On suurta viisautta pitää kiinni ystävyys- ja ihmissuhteista nuoruudesta alkaen. – Minulle tittelit ovat aina olleet aika merkityksettömiä; kieltäydyin sosiaalineuvoksen arvonimestäkin. On annettava itselle mahdollisuus tottua. Suhtautuminen vanhuuteen on kuitenkin murroksessa, kun meidän eläkeläisten määrä kasvaa koko ajan. Lahden mukaan kyse on siitä, että suomalaisilla on tolkuton tarve määritellä muita. – He käyvät kirjallisuuspiireissä, tansseissa, matkoilla, laulamassa… He saavat harrastaa mitä haluavat. Uusi tuntuu aina alkuun vieraalta. Moni on katunut sitä, ettei kiireisessä elämässään huolehtinut ihmissuhteistaan. Ihmistä ohjaavat vahvat tottumukset. Jos suhtautuu kaikkeen kielteisesti, se näkyy myös elämän laadussa. Monet arjen teot ovat lähes huomaamattomia, mutta niillä voi oikeassa tilanteessa olla valtavia vaikutuksia.. – Sanon siihen, että kaikkea uutta on kokeiltava vähintään kolme kertaa. Se korvataan lähes aina sanoilla psykologi, filosofian lisensiaatti tai Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja. Välillä vaikuttaa, että ihminen ei ole mitään ilman hienoja titteleitä. OMALLA ASENTEELLA VOI VAIKUTTAA Nykyeläkeläiset ovat uskomattoman aktiivista porukkaa. TURVAA LUKUÄRJESTYKSESTÄ – Olen pitkään pyöritellyt mielessä ajatusta arjen nobelistista. Vasta kolmannen kerran jälkeen saa luovuttaa. Teoillaan jokainen voi vaikuttaa. Olemme tittelinkipeä kansa: ihmisen on oltava jotain työnsä tai koulutuksensa kautta. Vanhakin voi räpätä ja olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa. – Usein kuulen ikäihmisiltä, että he ovat kokeilleet uutta liikuntalajia, mutta todenneet, ettei se sovi heille. Liian helposti rakennetaan oma pikkuinen haka, jonka ulkopuolelle ei uskaltauduta. TEEMA Haussa arjen nobelisti TEKSTI: SAMI LIUKKONEN Pirkko Lahti on tarjonnut lukemattomiin tilaisuuksiin tittelikseen eläkeläistä. – Omalla asenteella voi vaikuttaa hurjasti. Vaikka vanhetessa menettääkin terveyttä, jokaisella on silti asioita, jotka tuovat iloa ja mielihyvää
– Jokainen on arvokas, mutta ihmiset eivät välttämättä arvosta itseään. Turvalliset laitteet ja radat on suunniteltu ylläpitämään tasapainoa, lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta. Tarmoa ja taitoa Taavetinpuistosta TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVA: MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ Kaikenikäiset ovat tervetulleita senioreiden Taavetinpuistoon Helsingin Pikku Huopalahteen. TEEMA Monet arjen teot ovat lähes huomaamattomia, mutta niillä voi oikeassa tilanteessa olla valtavia vaikutuksia.” < Vauhdikasta menoa musiikkipeli Sonassa. Säännöllinen harjoittelu pienentää kaatumisriskiä, helpottaa arjen askareissa ja piristää mieltä. Liikkumisen ja pelaamisen lomassa on helppoa seurustella ja tutustua. – Uni on kuitenkin ehkä kaikista tärkein. Hauskuus motivoi liikkumaan uudella tavalla, ja leikkimielisen pelin kautta on helppo tutustua uusiin ihmisiin. Helpoimmin se onnistuu laatimalla ”lukujärjestys”, jossa on päivän tärkeimmät askareet, sekä aikaa myös unelle, liikkumiselle ja taiteille. – Elämässä on luotava selkeät raamit ja rajat. Pitää nukkua riittävästi. Lappset kehitti pelin yhdessä Miina Sillanpään säätiön kanssa senioreille sopivaksi. Vierailijat ovat viihtyneet viime elokuusta myös maailman ensimmäisessä senioreiden liikunta- ja musiikkipeli Sonassa, joka oli alun perin tarkoitettu nuorille. Kun tuntuu pahalta ja mistään ei saa kiinni, on parasta elää lukujärjestyksen mukaan. myös kaitein varustettu kävelyreitti. Taavetinpuiston ovat rakentaneet Miina Sillanpään Säätiö ja Helsingin kaupunki. Ilman unta ei mistään tule mitään. Puistossa on – Olen haeskellut myös mittaria, jolla jokainen voisi mitata elämänsä aikaansaannoksia aivan itsekseen. 27. Lahti on opastanut urallaan kaiken ikäisiä parempaan elämän hallintaan. Ikäihmiset voivat nauttia raittiissa ulkoilmassa seurasta, liikunnasta ja musiikista
28 4/ 2013 Vaikka työ pariskunnan luona on päättynyt, yhteyttä pidetään yhä. Moni vanhus pitää yhteisestä ruoanlaitosta. –Vanhukset joutuvat levähtämään istuen rollaattorillaan. PUISTOLENKKEJÄ JA KOOKOSMUIKKUJA Nyt Menchel Pullinen pyörittää omaa siivous- ja hoivayritystä. Työntekijät ovat enimmäkseen filippiiniläisiä maahanmuuttajia. – Haluan oppia sitä lisää. Kotona Filippiineillä Menchel Pullinen suunnitteli ryhtymistä hotelli- ja ravintola-alalle. Hän avustaa vanhuksia ja muita, jotka eivät selviydy omin avuin. Moni vanhus juttelee mielellään, kertoo elämästään ja kyselee minusta ja kotimaastani. – Rouvan puoliso on minulle kuin suomalainen isoisä. MINUN T YÖNI Avustaja maailman toiselta laidalta TEKSTI: PIRJO HELASTI KUVA: KARI PULLINEN Menchel Pullinen löysi Suomessa henkisesti raskaan mutta sitäkin palkitsevamman työn. Hoidettuaan pari vuotta pientä tytärtään Pullinen sai töitä siivousfirmasta, joka tarjosi asiakkailleen myös avustajapalveluita. Kokemuksen jälkeen aloin opetella kommunikointia dementoituneen kanssa. Suomikin tosin sujuu. OPPIA DEMENTOITUNEILTA Ensimmäinen avustettava oli dementoitunut vanha rouva. – Helsingissä on kovin vähän penkkejä, hän harmittelee. Työt määräytyvät asiakkaiden toiveiden mukaan. Usein esimerkiksi ulkoillaan. Filippiinien ja Suomen ruokakulttuuria on yhdistetty muun muassa paistamalla. Esimies huomasi pian, että Pullisella oli niihin taipumuksia ja halua. Yliopisto-opinnot keskeytyivät, kun hän kihlautui suomalaisen miehen kanssa ja muutti viisi vuotta sitten pohjoiseen maahan, josta tiesi vain Nokian. – Tein kotitöitä ja autoin rouvaa, joka ei tullut toimeen omin avuin eikä pystynyt enää puhumaan, kertoo Pullinen englanniksi. Nyt, 25-vuotiaana, uudessa kotimaassa tulevaisuudensuunnitelmat ovat selkiytyneet. – Kun tapasimme ensimmäisen jakson jälkeen, vaistosin, että hän tunnisti minut ja halusi osoittaa, että piti minusta. Hän asui kotona miehensä kanssa, ja välillä oli hoivakotijaksoja. Hoivakotijaksojen jälkeen rouva oli allapäin
KOULUTUS PUOLET AMMATTITAITOA Tätä nykyä Menchel Pullinen siivoaa enemmän kuin avustaa vanhuksia, mitä hän toivoo saavansa tehdä jatkossa enemmän. Kouluttautumisvaihtoehtojakin hän punnitsee. – Suomessa pidän muun muassa siitä, että on enemmän yksityisyyttä. – Tuntui kummalliselta, että yksin eläen voi yleensä selviytyä, kertoo Pullinen, jolla on viisi sisarta kotikylässä viidakon keskellä. Auttamistyötä pystyy tekemään hyvin vain, jos rakastaa vanhoja ihmisiä." soijassa marinoituja, kookoshiutaleissa leivitettyjä muikkuja. – Hyvin ovat maistuneet, Pullinen hymyilee. Alkuaikoina Suomessa Pullinen hämmästeli yksin elävien suurta määrää. Monet asiat ovat toisin kuin Filippiineillä, jossa vanhukset asuvat lähes aina lastensa luona, eikä hoitolaitoksia juuri ole. Mutta hänen mielestään koulutus yksin ei välttämättä pätevöitä: – Auttamistyötä pystyy tekemään hyvin vain, jos rakastaa ja kunnioittaa vanhoja ihmisiä. – Kotona oli aina paljon ihmisiä, ja kaikilla paljon mielipiteitä, kunnallispoliitikkoäidin ja insinööri-isän tytär naurahtaa. 29. YKSINÄISYYS IHMETYTTÄÄ Hän havainnoi työssään suomalaista elämänmenoa
Panda on lisäys hotellimme GalleriaKONE, Verkatehdas, Hämeenlinna. Alku oli silloinkin ne esittivät itseään, liikkuvia soikioita. Pariisin Centre Pompidoussa näkemässäMyöhemmin taustalle alkoi tulla maisema tai esine, ni 1900-luvun alun kokeellisessa elokuvassa. denssissä 2007. Se on eräänlainen perinteisen kiinalaisen taiteen symboli, vanha, viisas panda, joka sanoo, että ei ole mitään hätää. Pompiduu – Muisto isästä, 2013, öljy kankaalle.. vasta. Aluksi soikiot olivat enemKuvan leikkiessä esittävyydellä nimikin män abstrakteja mustavalkoisia maalauksia, vaikka leikkii: Pompiduu – Pompidou. Maalauksen maisema vanhoine pyöräilijöineen on Pekingin maaseudulta, Kiinassa vuonna 2000 ottamastani valokuJohannes Kankaan maalauksia 21.9.–15.10. edestä. Isäni oli kuollut vähän aikaisemmin. TA I D E T EO S | Tällä sivulla taiteilija kertoo omasta teoksestaan. joku tärkeä muisto elämäni varrelta tai merkittävä Ensimmäiset soikiomaalaukset tein Pariiarvo tästä maailmasta, minkä edessä soikiot, nyt sissa vesivärein ollessani siellä taiteilijaresieriväriset, kulkevat johtotähtenään elämä. Pompiduu – Muisto isästä – TEKSTI JA KUVA: JOHANNES KANGAS Esittävä vai ei-esittävä
Näin myös sosiaalihuollon yksityisten laitosten asukkaiden ihmisoikeusasiat saataisiin oikealle tolalle. Mielenterveystyön valtavirtaistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yleislainsäädäntöön antaisi tilaa yhteiskunnan monimuotoisuudelle, torjuisi leimautumista ja syrjintää sekä tukisi asenteiden muokkaamista hyväksyvämpään suuntaan. Avohoitoa painottavasta nykylaista huolimatta mielenterveyspalveluiden saatavuus on heikko, koska suurin osa kuntien mielenterveystyön resursseista käytetään laitosmaiseen hoitoon joko sairaaloissa tai asumispalvelussa. KRISTIAN WAHLBECK Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Puheenvuoro on julkaistu Mielenterveysseuran verkkosivuilla 6.8.2013 31. Erillinen mielenterveyslaki ei tue näitä tavoitteita. Koko mielenterveystyön lainsäädäntö tulisi uudistaa perusteellisesti. Yhteinen lainsäädäntö itsemääräämisoikeuden turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla takaa parhaiten yhtenäiset käytännöt ja psykiatrian potilaiden yhdenvertaisen kohtelun. Sen sijaan ministeriö on valmistellut irrallisen esityksen mielenterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta, joka tekee mahdolliseksi pakkohoitoon lähettämisen myös muille kuin virkalääkäreille, eli käytännössä yksityisille lääkäripalveluyrityksille. Tehtävän siirto yksityisten yritysten lääkäreille heikentää potilaiden oikeussuojaa ennestään. Ei ole olemassa kestäviä perusteita sille, että itsemääräämisoikeutta psykiatriassa rajoitetaan eri tavalla kuin muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ensisijaisena tavoitteena tulee olla pakkohoidon vähentäminen tehostamalla avohoitoa, ei pakkohoitoon lähettämisen helpottaminen. PAKKOHOITOA VÄHENNETÄÄN TEHOSTAMALLA AVOHOITOA Hallitusohjelmaan on kirjattu mielenterveyslain uudistus, mutta ohjelmasta poiketen sosiaali- ja terveysministeriö ei ole aloittanut mielenterveyslain kokonaisuudistusta. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja YK:n kidutuksen vastainen komitea ovat todenneet että Suomen laki ei tarjoa riittävää suojaa mielivaltaa vastaan ja vaativat lain uudistamista. Kuten joissakin muissa edistyksellisissä maissa, myös Suomessa tulisi lakkauttaa erillinen mielenterveyslaki ja kohdella mielenterveyden ongelmista kärsiviä kuten muita sosiaali- ja terveydenhuollon avun tarpeessa olevia. Tie näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kulkee mielenterveyslain lakkauttamisen kautta. Lain piti taata psykiatrian potilaiden oikeussuojaa ja tukea avohoidon kehittymistä, mutta se on epäonnistunut molemmissa tavoitteissa. Erillislainsäädännöllä on luotu tilanne, jossa yksilön oikeussuoja on heikennetty. Eihän meillä ole muidenkaan terveysongelmien kohdalla erillislakeja! Kuva: Sami Liukkonen Mielenterveyslaki on aikansa elänyt KOHTI OSALLISUUTTA JA YHDENVERTAISUUTTA Mielenterveyskuntoutujien osallisuus ja yhdenvertaisuus ovat mielenterveystyön keskeisiä tavoitteita. Nyt on hyvä aika miettiä, tarvitsemmeko enää koko mielenterveyslakia. Päättäjillä on nyt hyvä hetki visioida uusi lainsäädäntöpohja mielenterveystyölle. Vuokralääkärit ovat keskimäärin virkalääkäreitä kokemattomampia, ja heidän paikallistuntemuksensa pakkohoidon vaihtoehdoista on usein heikko. Hoitoon lähettäminen tahdon vastaisesti on julkisen vallan käyttöä, johon tulisi olla oikeus vain viranomaisella. Toivottavasti se turvaa tarpeellisen hoidon, yhdenvertaisen saatavuuden ja vähentää mielenterveyden häiriöihin liittyvää leimautumista ja turhaa pelkoa. M ielenterveyslakiamme on arvosteltu myös kansainvälisesti. Ihmisen omasta tahdosta riippumattoman hoidon säännökset tulisi yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi löytyä yhteisestä laista. Ministeriön esittämä muutos on ristiriidassa mielenterveystyön kansallisen Mieli-suunnitelman kanssa, jolla pyritään saamaan pakon käyttö mielenterveyspalveluissa vähenemään 40 prosenttia. . PUHEENVUORO Mielenterveyslakimme on 1990-luvun alusta ja kuvastaa aikaansa. Laki ei riittävästi tue edistävää ja ehkäisevää mielenterveystyötä, joka on kunnissa edelleen unohduksissa
Perhetutkimusten merkittävimpänä käytännön tuloksena - niin meillä kuin muualla – voi pitää perheterapian syntyä. Suomen Mielenterveysseuran puheenjohtajana toimiessani tein 1978 aloitteen säännönmukaisen perheterapiakoulutuksen järjestämiseksi Suomessa. Missään vaiheessa ei ole ollut kysymys tietoisista tai tahallisesti lapselle aiheutetuista haitoista. Ne kyllä avarsivat käsityksiäni. Vuosikymmenten myötä saamani kokemukset skitsofreniaryhmän psykooseihin sairastuneiden yksilö- ja perhekeskeisestä psykoterapeuttisesta hoidosta ovat tämän käsitykseni vahvistaneet. Tällöin voi todeta esim. Perintötekijäin ja muiden elimellistyyppisten tekijäin ohella on niissä osuutensa myös ihmisten välisiin vuorovaikutussuhteisiin liittyvillä ongelmilla – ei vain perheensisäisillä vaan myös muilla. Nuoren tutkijan vuonna 1958 (ei sentään 1953 kuten kirjoituksessa erheellisesti mainitaan) julkaisemat käsitykset saavat kirjoituksessa kyytiä kerrakseen. Psykoosiin tai sitä läheneviin tiloihin sairastuneiden perheet ovat myös koulutuksessa olleet eräs tärkeä kohderyhmä. johti kirjoituksessa mainittuihin, Klaus Lehtisen väitöskirjassaan ”Family Therapy and Schizophrenia in Public Mental Health Care” 1993 (ei ”70-luvulla” kuten kirjoituksessa sanotaan!) selostamiin Turun skitsofreniaprojektimme hyviin seurantatuloksiin. Kirjoituksessa ei mainita, että etsin äitien ongelmien juuria heidän omasta lapsuudestaan ja vaikeista avioliittosuhteista. ALANEN psykiatrian emeritusprofessori, Turun yliopisto Suomen Mielenterveysseuran kunniapuheenjohtaja. Lehtinen kuului suuntauksen kehittäjiin. Perheiden alusta alkaen tapahtuvalla aktiivisella osallistumisella hoitoon on keskeistä merkitystä osin tuon koulutuksen tuloksena syntyneessä perhekeskeisessä hoitosuuntauksessa, joka mm. päinvastoin kuin lehdessä mainitaan, ei tutkimusaineistoni rintaruokinnan pituuden ja lapsen ruokintahäiriöiden osalta eronnut verrokkiaineistoista, eikä selostus äitien asenteista tällä kohtaa muutenkaan vastaa kirjassani esitettyä. Teoksen loppuyhteenvedossa totean isien häiriöiden saattaneen vaikuttaa perheiden ilmapiirin ongelmiin yhtä paljon kuin äitienkin. Tämän halusin tuoda esiin myös väitöskirjassani – epäilemättä liian kärjistetysti ja suppea-alaisesti. Skitsofreniaryhmän psykoosit muodostavat varsin heterogeenisen kokonaisuuden. PUHEENVUORO Vastine ”Huonon äidin diagnoosi” (Mielenterveys 3/2013) O len syvästi pahoillani osin pitkäaikaisiksikin muodostuneista kärsimyksistä, joita väitöskirjaani ”The Mothers of Schizophrenic Patients” ja sen tulkintoihin liittyen on aikanaan aiheutunut monille äideille. Potilaiden hoidon kehittämisen kannalta on tämä käsitys lohdullisempi kuin ajatus skitsofreniasta puhtaasti elimellistyyppisenä, periaatteessa parantumattomana sairautena. Itse aloitin perheterapiat skitsofreniaryhmän psykooseihin sairastuneiden potilaiden (en pidä leimaavasta sanasta ”skitsofreenikko”) ja heidän perheittensä kanssa Lapinlahden sairaalassa Helsingissä 1960-luvulla. Vaikka tutkimukseni ei kohdistunut isiin, tapasin useita myös heistä ja käsittelin näitä havaintojani kirjan erillisessä luvussa. Myös niiden syytekijät ovat käsitykseni mukaan monitahoisia ja monitasoisia, painottuen eri tapauksissa eri tavoin. äidin ylihuolehtivan asenteen takaa löytyvän kiintymyksen lapseen kehittyvän tärkeäksi myönteiseksi voimavaraksi terapiaprosessissa. Kirjoitukseen sisältyy kuitenkin siksi paljon epätarkkuuksia ja kärjistyksiä, että pidän välttämättömänä lähettää siihen vastineen. Perheterapiassa on tarpeen lähestyä empaattisella ymmärryksellä kaikkia perheen jäseniä, niin var- 32 4/ 2013 sinaista potilasta kuin muita. YRJÖ O. Epätarkkuuksia silti löytyy: esim. Sen tapaiset ilmaisut kuin Mielenterveyslehden kirjoittajan korostama ”hirviöäiti” eivät kyllä mene minun piikkiini, tuskinpa muidenkaan psykiatrien
Eikö ole mitään merkitystä sillä voimalla, hurjuudella ja kauneudella, jonka olen valanut sisimmästäni kirjoihini. Sisäinen kauneus loistaa läpi. Mutta eihän aina voi tietää, mihin leikki johtaa. Mutta lahonneiden lehtien ja maatuvien sananjalkojen alla on kätkössä kevät. Julkisuus on taiteelle välttämätöntä, mutta taiteilijalle se voi hetkittäin olla myrkkyä. KOLUMNI | SIRPA K ÄHKÖNEN Leikkiin ryhtymisestä Lapsuudessa minua kasvatettiin 1900-luvun alkupuolen ihanteisiin. Peilailla ei pitänyt. Se tekee tilaa julmalle talvelle. Se voi alkaa keinumisesta ja päättyä kallionjyrkänteillä tasapainotteluun. Vielä 1980-luvulla ajateltiin, että teos on tärkeämpi kuin sen tekijä. On kestettävä teoksen vastaanotto. Kuva: Tommi Tuomi Metsä kuulee kaiken eikä kauhistu mitään.” 33. Rakastan työtäni yli kaiken. Onko laitettava tekokynnet. Taiteilijan uralle ryhtyvät harvoin käsittävät, millaisia vaiheita edessä on. Topeliuksen satu Adalmiinan helmestä opetti, että ylpistyä ei saa. Metsä elää salaista elämäänsä vailla ihmisen murheita. On aikoja, jolloin koko elämäntyöni on puntarissa ja muu maailma tuntuu pitävän tätä puntarointia hauskana leikkinä. Työlle joutuu antamaan koko itsensä. Marraskuu on kuollut ja musta kuu. Mitä julkisempaa oma työ on, sitä vähemmän on ihmisiä, joiden kanssa sen riemut ja vastoinkäymiset voi jakaa. Minä menen koiran kanssa lenkille. Uudet kirjat, uudet riemut, uudet saavutukset. Siten koetettiin opettaa harkintaa kaltaisilleni villinpuoleisille lapsi?le. Silloin voisi juoda, häilehtiä ja säkenöidä kuppiloissa vimmatusti. Mutta kun pääsen metsään, puiden hiljaisuus ja kivien tyyneys hoitavat minua. Rakastan siinä kaikkea muuta paitsi hetkiä, jolloin epäuskon demonit hyökkäävät kimppuuni laumoittain. Kävelen pimeässä peltotietä, ja koko matkan räntäsateessa ja viimassa itken ja valitan kuin entinen runonlaulaja, eikä kukaan kuule, kuinka kiroan leikin, johon ryhdyin. Isovanhempieni maailmassa ylpeyden syntiä pahempaa ei ollut. Jos heittäytyi rajuun peliin, ei saanut tulla jälkikäteen valittamaan, että lelut menivät rikki ja pää puhki. Nyt elämme maailmassa, jossa taiteilijan pitäisi varsinaisen työnsä lisäksi osata poseerata. Koirani juoksee edellä ja minä kuljen vaiti. On kestettävä vision ja teoksen välinen ristiriita ja rajusta voimien ponnistuksesta johtuva uupumus. Metsä kuulee kaiken eikä kauhistu mitään. Keväällä synnytetty kirja odottaa jo kuolemaansa ja katoamistaan. Mutta sisäinen ristiriita tuntuu minusta melkein mahdottomalta voittaa: eikö minua kohtaa sama turmio kuin Adalmiinaa, jos keekoilen kameran edessä. Se on pelottava armottomuudessaan ja paljaudessaan. Siistit, puhtaat vaatteet, kammattu tukka ja nöyrä mieli, siinä kaikki mitä ihminen tarvitsee. ”Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön”, sanottiin lapsuudessani. Usein kovimmat vaiheet kirjailijan työssä ajoittuvat marraskuuhun
Kolmekymppinen äiti huomaa sattumalta vasemman korvan edessä patin, joka ei ota laskeutuakseen. POIMINTOJA HENKINEN TESTAMENTTI TIINA MERIK ANTO (toim.): Katja – Elämä särkyy edessäni. 135 s. 456 sivua. Kun keskiajalla hullut nähtiin demonien riivaamina ja valistuksen aikoina ympäristön tai aivotoiminnan uhreina, modernisaation myötä hulluus muuttui lääketieteelliseksi mielisairaudeksi, mielisairaalalaitos syntyi ja psykiatreista tuli uusia hulluuden ammattilaisia. Ohimenevästä havainnosta käynnistyy juuri neljännen lapsensa synnyttäneen äidin ja vaimon kamppailu kohtalokkaaksi kehittyneen taudin, melanooman kanssa. Nykyisin yhä vahvistuvaa medikalisoitumista pönkittää etenkin lääketeollisuus, jonka taloudellinen kasvukäyrä kasvaa samaa tahtia sairauksien kanssa. Se nähtiin kierona tapana eristää ja kontrolloida sellaisia yksilöitä, jotka eivät sopeutuneet vallitsevaan yhteiskuntajärjestelmään. Poikkeavuuksien määrä, aina ulkonäöstä käyttäytymiseen kasvaa 2000-luvulla vinhaa vauhtia. Fioca 2013. Perusteellinen ja kattava, sujuvasti ja selkeästi kirjoitettu sekä runsaasti esimerkkitapauksia ja hulluksi luokiteltujen omia kommentteja sisältävä Hulluuden historia on tervehdyttävää luettavaa jokaiselle. Samalla hän pohtii hyvissä ajoin poismenonsa merkitystä läheisilleen, miehelleen ja lapsilleen ja valmistautuu siihen viisaasti ja huolella. Sarkastinen, rankka huumori auttaa käsittelemään tilannetta. Äärimmäisessä kärsimyksessä piirtyy esiin vahva ja pohdiskeleva nainen, jonka persoonallista otetta elämään sairaus ei tuhoa. Esimerkiksi meille kauniina ja koskettavana näyttäytyvää nostalgiaa, pidettiin 1600-luvulta 1800-luvulle vaarallisena, jopa kuolemaan johtavana mielensairautena. Hän elää itsensä näköistä elämää niin loppuun kuin vain kykenee. Vakava sairaus ei riko vahvaa, kannattelevaa perheyhteyttä eikä läheisiä ystävyyssuhteita. Katja Kotikangas kirjoitti sairauskokemuksensa päiväkirjaan, jonka Tiina Merikanto toimitti kirjaksi tuottamansa tv-dokumentin ohella. ELLEN TUOMAALA TERVEHDYTTÄVÄÄ LUETTAVAA PETTERI PIETIK ÄINEN: Hulluuden historia. Lapsiperhe joutuu kamppailemaan saadakseen riittävää apua ja tukea sairauden kuormittamaan arkeen. Päiväkirjasta rakentuu Katjan henkinen testamentti, syvästi inhimillinen dokumentti niin läheisille kuin jokaiselle kuoleman kanssa silmätysten joutuvalle kanssaihmisille. PEKKA WAHLSTEDT. Tuskan keskeltä nousee tunnelmia myös tavallisen arjen tuokioista, ilon aiheita, lämpöä ja rakkautta. Gaudeamus 2013. 34 4/ 2013 Hulluuden historia tuo esiin sen, että hulluutta on määritelty, koettu ja hoidettu eri aikoina eri tavoin, eikä mitään yhtä ja universaalia hulluuden määritelmää löydy. Kattava teos kuljettaa lukijaa antiikin ajalta moderniin lääketieteeseen, psykoanalyysiin ja psykofarmakologiaan. Kumouksellisella ja yhteiskunnallisella 1960-luvulla hulluus haluttiin kumota. Päiväkirjaan kertyy merkintöjä kipeistä tunnoista, vaille vastauksia jääneitä kysymyksiä, kuvauksia rankoista hoidoista ja väsyttävästä sairaudesta
Parin tunnin konsertissa kuultiin vain pintaraapaisu Loven tuottamilta liki 400 lp-levyltä. Lavalla nähtiin alkuperäisistä Love-konkareista Maarit ja Pepe Willberg sekä tuoreita muusikoita, jotka tulkitsivat vanhoja hittejä. Loven listojen artisteja olivat muun muassa Juice Leskinen, Hurriganes, Dave Lindholm, Pelle Miljoona, Leevi and the Leavings, Mikko Alatalo, M. Love Records oli vuonna 1966 Atte Blomin, Otto Donnerin ja Christian Schwindtin perustama levy-yhtiö. Konsertin helmiä olivat Aija Puurtisen tulkinta Marja-Leena Mikkolan runosta Laulu kuolleesta rakastetusta, Pepe Willbergin esittämä Sinua sinua rakastan sekä encorena koko porukan yhdessä esittämä Hectorin Tuulisina öinä. Vaikka Love Records -yhtiön tarina päättyi vuonna 1979 konkurssiin, musiikin tarina jatkuu vielä kauan. LOVEA RAKKAUDELLA Sasa Tkalcan Tämän kesän Helsingin juhlaviikkojen Huvilateltta-kausi päättyi suomalaisen levy-yhtiö Love Recordsin juhlaan Lovea kehiin -konserttiin. SAMI LIUKKONEN 35. Numminen, Kari Peitsamo ja Rauli ”Badding” Somerjoki. Konserttiin mukaan mahtui kuitenkin useita käsittämättömän hienoja teoksia, joita kannattaa edelleen esittää ja tulkita uudelleen. Reilun kymmenen toimintavuotensa aikana Love Recordsilla levytettiin niin poliittisen laululiikkeen lauluja, lastenlauluja, progea kuin rockia. A
Ikääntyneiden osallistumismahdollisuudet vahvistavat tervettä ikääntymistä ja parantavat vanhusten elämänlaatua. Kehitys mutkistui viimeistään nuoruusiässä, mutta eteni eri tavoin eri nuorilla. Jyväskylän yliopisto. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö voi vähentää ikääntyneiden yksinäisyyttä, osoitti Helena Blažunin väitöstutkimus. Väkivallan taustalta löytyi merkittäviä sosioemotionaalisia ongelmia, vaikeuksia ilmaista tunteita ja kommunikoida mielekkäästi toisten kanssa. Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto KOONNUT ELLEN TUOMA AL A SUOMALAISILLA YHÄ ENEMMÄN PAINAJAISIA LIIKUNTAA LÄÄKKEEKSI MASENNUKSEEN Painajaiset ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä ja lisääntyvät, kun ihminen ikääntyy, Painajaiset ovat lisääntyneet 1970-luvulta 2000-luvulle. TUTKITUT JUTUT | NUORET PÄÄTYVÄT VÄKIVALLANTEKOIHIN ERI SYISTÄ Nuorten vakavien väkivallantekojen taustalla on hyvin erilaisia kehityskulkuja, selvisi terveystieteiden maisteri Minna Rytkösen väitöstutkimuksesta. Helena Blazun: Elderly People’s Quality of Life with Information and Communication Technology (ICT): Toward a Model of Adaptation to ICT in Old Age. Suomalaisista aikuisista kuukauden aikana 3–5 prosenttia näki painajaisia usein, noin 40 prosenttia näki niitä joskus ja yli puolet ei ollut nähnyt niitä lainkaan. Siinä hahmottui viisi erilaista väkivaltaa edeltävää kehityskulkua: hallitsematon, syrjäytyvä, tasapainoileva, ajautuva ja kriisiytyvä. Katarina Korniloff: Interrelationships of physical activity and depressive symptoms with cardiometabolic risk factor. SOMESTA APUA YKSINÄISYYTEEN. Artikkeli Nightmares: prevalence among the Finnish general adult population and war veterans during 1972-2007. Usein toistuvat painajaiset voivat liittyä mielenterveyden ongelmiin sekä unihäiriöihin ja kertovat yleisestä psyykkisestä hyvinvoinnista. Tieto- ja viestintätek- niikan käyttö vaikutti positiivisesti vanhusten koettuun elämänlaatuun. Tutkimuksen puitteissa ikääntyneille tarjottiin tieto- ja viestintätekniikkapohjai- 36 4/ 2013 sia mahdollisuuksia ja selvitettiin, kuinka ne voivat lisätä ikääntyneiden voimaantumista ja tasa-arvoista osallistumista. Tulosten mukaan ikääntyneet tarvitsivat yksilöllistä ohjausta ja kannustusta tekniikan käytössä. Ekologinen näkökulma vakavan väkivallanteon tehneen nuoren sosioemotionaalisen terveyden kehitykseen. Laajan väestöotoksen väitöstutkimus paljasti metabolisen oireyhtymän ja masennusoireiden yhteysvaikutuksen vähäiseen liikuntaan. Terveystieteiden maisteri Katariina Korniloffin fysioterapian väitöskirja vahvistaa tietoa liikunnallisen elämäntavan merkityksestä. Rytkönen, Minna:Kehityskulkuja ja väliintuloja. Väitöskirja. Ikääntyneet myös kokivat vähemmän yksinäisyyttä ICT-intervention jälkeen. Nuorten vakavaa väkivaltaa voidaan ehkäistä tulosten mukaan tukemalla sosioemotionaalisen terveyden kehitystä. Arkielämään ja normeihin sopeutuminen oli vaikeaa. Määrä on viisinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Itä-Suomen yliopisto.. Nuoret eivät myöskään olleet saaneet heille suositeltua tukea sosiaali- ja terveyspalveluiden parista. SLEEP 2013;36(7). Liikunnalla olisi potentiaalia toimia lääkkeettömänä hoitomuotona; masennuksen taustalla on lukuisia elimistön toimintamekanismeja, joihin liikunnalla voidaan vaikuttaa. Vielä vuosikymmeniä sodan päättymisestä sotaveteraanit näkivät enemmän painajaisia, selvisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Turun yliopiston tutkimuksesta. Vallitseva masennuksen hoitomuoto on lääkitys. Kun tarkasteltiin kymmentä prosenttia väestöotoksesta, jolla oli samanaikaisesti masennusoireita ja metabolinen oireyhtymä, lähes puolella liikunta oli vähäistä. Väitöskirja
Djupsund – Psykiatrista hoitoa tarvitsevat ohjataan hoitoon, mutta ulkopuolelle jää ryhmä, joka jää helposti vaille tukea ja jälkihoitoa, kertoo LINITY-hankkeen projektipäällikkö Camilla Djupsund SOS-kriisikeskuksesta. Nykyisellään kuitenkin usean itsemurhaa yrittäneen jälkihoidossa on kehittämistä. Itsemurhaa yrittäneet ovat yrityksensä jälkeen yhä suuremmassa itsemurhavaarassa. Niissä käydään läpi asiakkaan tarinaa ja kriisin taustaa, opetellaan tunnistamaan itsemurha-ajatusten varoitusmerkkejä, ja opetellaan vaihtoehtoisia toimintatapoja ja selviytymiskeinoja. – Jokaisella istunnolla on oma tehtävänsä. Yhteistyötä tehdään muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin kaupungin psykiatrian yksikön ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on järjestää tapaaminen itsemurhaa yrittäneen kanssa mahdollisimman pian, viikon parin viikon sisällä itsemurhayrityksen jälkeen, tai kun akuutti sairaalahoito ei ole enää tarpeen, kertoo Djupsund. Viisivuotisen hankkeen vaikutuksia on tavoitteena tutkia sen aikana. Istuntojen jälkeen asiakkaalle jää käyttöönsä turvakortti, josta löytyvät tarvittavat yhteystiedot. Asiakkaaseen pidetään yhteyttä kahden vuoden ajan istuntojen jälkeen. He eivät välttämättä saa riittävästi ja Camilla riittävän nopeaa tukea ja apua. Osallistuminen on maksutonta, eikä siihen tarvita lähetettä. Kuva: Shutterstock M I E L E N T E R V E Y S S E U R A K E H I T TÄ Ä Täsmäapua itsemurhaa yrittäneelle TEKSTI: ELLEN TUOMAALA Uusi LINITY-hanke antaa tukea itsemurhaa yrittäneelle. Häntä ei jätetä yksin, vaan ohjataan tarvittaessa eteenpäin. Mallia on mahdollista muuttaa, jos itsemurha-ajatusten sijaan ihminen oppii näkemään sille vaihtoehtoisia tapoja toimia. Interventio perustuu Sveitsissä, Bernin yliopiston psykiatrian poliklinikalla kehitettyyn ja tutkittuun menetelmään, jossa itsemurha-ajatukset nähdään inhimillisenä toimintamallina. Lisätietoa mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/linity 37. MATALAN KYNNYKSEN TUKEA – ASSIP-, eli Attempted Suicide Short Intervention Program -mallia sovelletaan suomalaiseen ympäristöön. – Mallin etu on, että se on matalan kynnyksen hoitomuoto ja varsin lyhytkestoinen, 4–5 istuntoa
tukinet.net Mielenterveysseura mukana: apua.info PUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.?/ kriisikeskusverkosto vuosikerta 50 € opiskelijatilaus 25 € ulkomaille 60 € Tilaajapalvelu puh. (014) 266 7150 Salon kriisikeskus Etappi puh. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. (02) 8378 5600 Jyväskylän kriisikeskus Mobile, puh. (09) 615 516, klo 9-15 mielenterveysseura.fi/tilaa tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ tiedotus_ja_julkaisut KESTOTILAUKSEN SÄÄNNÖT JA IRTISANOMINEN Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. (08) 312 0611 Turun kriisikeskus puh. (02) 7273 700 Joensuun kriisikeskus puh. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. (02) 560 6200 Vihdin kriisikeskus puh. (05) 453 0020 Mikkelin kriisikeskus puh. 050 401 6259 KOULUTUSKESKUS 38 4/ 2013 Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. (015) 214 401 Oulun kriisikeskus puh. (02) 2333 442 Vammalan ja Huittisten Tukitalot Sastamala puh. Jos tilausjakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. 040 848 2042 Rauman kriisikeskus Ankkurpaikk´ puh. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. SOS-KRIISIKESKUS Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Toimisto (09) 4135 0510, faksi (09) 4135 0570 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 Hyvinkään seudun mielenterveysseura puh. (017) 262 7738 Tampereen kriisikeskus Osviitta ajanvaraus 0400 734 793 Lahden Seudun kriisikeskus puh. 040 544 1750 Seinäjoki, Mobile kriisikeskus puh. Tilaa Mielenterveys 41 € kestotilaus Mielenterveysseuran palvelut VERKOSSA vahvistamo.. (015) 273 700 Kemin kriisikeskus Turvapoiju puh. (013) 316 244 Savonlinnan kriisikeskus puh. (06) 416 2860 Kuopion kriisikeskus puh. e-mielenterveys.. (03) 877 660 Lappeenranta Saimaan kriisikeskus puh. (03) 512 0500 Huittinen puh. (09) 4150 3600, faksi (09) 3487 3715. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta
39
40 4/ 2013
Uotila itse pitää huolta itsestään liikkumalla ja nukkumalla riittävästi. Puheenjohtajan oli otettava vastuu toteuttamisesta. Hän on aina tehnyt paljon töitä omassa työssään ja yhdistystoiminnassa. – Olen oppinut, että armollisuus on yhteenkuuluvuuden edellytys. 41. Marja Uotila toivoo, että jokaisella lapsella olisi joku, jolle kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan. Kun perustasoon yhdistää uutta koulutusta, työ kehittyy. – Metsä on minulle tyyntymisen paikka. Loma-ajat ovat hänelle tärkeitä latautumisen aikoja, jolloin voi tavata sukulaisia ja ystäviä. Meillä on hyvin kouluttautunutta henkilökuntaa. ARMOLLISESTI MYÖTÄTUULEEN Uotila sanoo suhtautuvansa elämään 55-vuotiaan näkökulmasta lempeästi ja armollisesti. – Työtä oppii vain tekemällä. – En tiedä, tuleeko valmista, hän nauraa. Seuraan metsänelämää eri vuodenaikoina, ja kuinka se anteliaana tarjoaa meille marjoja, sieniä ja katseltavaa. Jokaisella lapsella soisi olevan jonkun, jolle kertoa tunteistaan ja ajatuksistaan. Toivoisin, että perheenjäsenet tukisivat ja pitäisivät huolta toisistaan. . Armollisuus on yhteenkuuluvuuden edellytys¨ KUVA : VIHDIN UUTISET Vuoden 2013 perheterapeutiksi valittu Marja Uotila on ollut Vihdin mielenterveysseuran aktiivijäsen sen perustamisajoista. On ollut hienoa nähdä, että Vihdissä löytyy edelleen vastuunkantajia. Moni tekee todella vaativaa vapaaehtoistyötä. – Perhe on elämäntaitojen oppimisen paikka, jossa koetaan tunteita kiintymyksestä vihaan ja raivoon asti. – Tällä hetkellä on paineita laajentaa kriisikeskustoimintaa naapurikuntiin. Vaivannäkö tärkeiden asioiden puolesta kannattaa, mutta taistelu tuulimyllyjä vastaan on turhaa. Uotilan aikana Vihtiin perustettiin kriisikeskus ja toteutettiin monta projektia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Saa nähdä, kuinka se onnistuu. Perheterapeuttina hän toivoo, että vanhemmat olisivat läsnä itselleen, toisilleen ja lapsilleen. MIELENTERVEYSSEURA JA METSÄ – Mielenterveysseuraan tullaan, koska ihmiset haluavat tehdä merkittävää työtä, auttaa ja parantaa maailmaa, joka näyttäytyy välillä kärsimyksen paikalta. Valinta vuoden perheterapeutiksi tuntui erityisen hyvältä, koska oma työkaveri Leppävaaran psykiatriselta poliklinikalta oli häntä ehdottanut. K E N TÄ LTÄ KOONNUT: ELLEN TUOMAALA HENKILÖ Antelias metsä tuo voimaa TEKSTI: JUTTA KAJANDER – Otan ansiokseni Vihdin mielenterveysseuran toiminnan aloittamisen. Kymmenvuotisen puheenjohtajuuden jälkeen Uotila ajatteli: ”aika aikaansa kutakin” ja siirtyi vaikuttamaan rivijäsenenä. Ajatus jatkuvasta oppimisesta pätee Uotilasta koko elämään. Yhdistystoiminnassa on ollut parasta yhteisen tekemisen meininki
Lisäksi tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä kuunnella. KUULUMISIA | KOUVOLA Kriisikeskus valmisteilla Kouvolaan Kouvolan Mielenterveysseura valmistelee Kouvolaan Vuoroveto-kriisikeskusta. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Kouvolan kaupungin laisten ohjaamina. – Vapaaehtoiset kriisitukihenkilöt valitaan hakemuksen ja haastattelun kautta. Järjestöt ovat yhdessä luoneet mielenterveysongelmia ehkäisevän mallin kriisikeskuksen toiminnan pohjalle. Syksyn koulutukseen haetaan kuuttatoista uutta tukihenkilöä, konkretisoi Arvila. . – Tähän mennessä koulutukseen on osallistunut viitisenkymmentä ihmistä, joista vajaa kol- Annikki Arvila mekymmentä on aktiivisesti toiminnassa mukana. Edellytyksenä on, että tukihenkilö ei tule hoitamaan omaa kriisiään, vaan että oma elämä on tasapainossa. Toimintaa kaavaillaan käynnistettäväksi 2015. He saavat koulutuksen toimia auttajana ja tukijana. – Tavoitteena on, että kriisikeskuksen vapaaehtoiset tukihenkilöt tekevät asiakastyötä ammatti- 4/ 2013. – Lukuisa joukko paikallisia järjestöjä, kuten Suomen Punainen Risti, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Rikosuhripäivystys ja Ensi- ja turvakotiyhdistys osallistuu kriisikeskuksen kehittämiseen. Nykyisellään Kouvolasta puuttuu kriisikeskus, jollainen toimii Suomen suurimmilla paikkakunnilla. Kriisikeskus tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua ja tukea arjen kriiseissä. Seudulla tehdään aktiivista yhteistyötä puutteen korjaamiseksi. Kouvolan torilla Vuoroveto-kriisikeskuksesta kertoivat Sari Lampinen Ensija turvakotiyhdistyksestä, Mia Kalpa Vammaisjärjestöistä, tuleva kriisitukihenkilö Marjo Karsikas sekä Sirpa Heikkinen Selkäyhdistyksestä. Kuva: Tarja Tuovinen 42 sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä evankelisluterilaisten seurakuntien diakoniatyön kanssa, kertoo hankepäällikkö Annikki Arvila Kouvolasta
Yllätysvieras, lappilaisen Souvarit-bändin Lasse Hoikka esitti komeasti neljä biisiä, jonka jälkeen senioriporukka lauloi yh- Seniorit testasivat tasapainoaan Lapin ammattiopiston lähihoitajaopiskelijoiden rasteilla. . Neuvokkaan lisäksi päivää järjestämässä olivat Rova- niemen kaupunki, Rovaniemen seurakunta sekä Lapin urheiluopisto. Jaossa oli piristäviä liikuntavinkkejä kotikäyttöön tai palveluyksiköihin. Kuva: Paavo Laine Tapahtuma järjestettiin 20. K E N TÄ LTÄ KUULUMISIA | ROVANIEMI Kuva: Paavo Laine Sykettä syksyyn Rovaniemellä Lapin urheiluopisto Rovaniemellä pullisteli osallistujista, kun ikäihmisten Sykettä syksyyn -liikuntapäivään osallistui huikeat 900 senioria. elokuuta seitsemättä kertaa. Virallisemman ohjelman jälkeen ruokailtiin, tutustuttiin liikuntapisteisiin ja kuntoneuvolaan. Muutkin järjestöt esittelivät tapahtumassa toimintaansa. teislauluja. Tapahtuma tarjosi syksyn varalle hyvää mieltä, kohtaamisia, liikunnallista yhdessäoloa ja kulttuurielämyksiä. Neuvokkaan kulttuuriväärtit tukivat liikkumisessa ja ruokailussa tapahtuman aikana. Neuvokas on Rovaniemen Seudun Mielenterveysseura ry:n hallinnoima vapaaehtoistyön keskus. Lopuksi tanssittiin elävän musiikin tahdissa. 43. Kaupungin ja seurakunnan tervehdyksien jälkeen lavalle pääsi näyttelijä, stand up koomikko Hannu Friman
Koulutus soveltuu perheterapeuteiksi opiskeleville, perheiden kanssa työskenteleville sekä kouluttajille ja työnohjaajille. Tervetuloa! PSYKOTERAPIAKOULUTUKSET Psykoterapian perusteet 30 op Suunniteltu täydentämään sosiaali- ja terveydenhuollon tai muun soveltuvan alan ammattihenkilöiden perustutkintoa ja lisäämään psykoterapeuttista osaamista asiakastyössä. Seminaarissa mielenterveystyön historiasta puhuu Pirkko Lahti. Tapahtuma on kaikille avoin. Koulutus tulkataan suomeksi. Paneelikeskustelua luotsaa Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen. – Kriisi-interventiokoulutus, 16 op • Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona, 5 op • Perheen voimavarojen ja vahvuuksien arviointi, 3 op – suunniteltu perheiden kanssa työskenteleville, jotka tekevät arvioita perhe-elämästä ja perhesuhteista (myös perheen kotona) – koostuu menetelmistä ja työkaluista, jotka auttavat perheen toimintakyvyn, voimavarojen ja vaikeuksien arvioinnissa. päivä. K E N TÄ LTÄ KUULUMISIA | LOHJA Lohjan mielenterveysseura 20 vuotta Lohjan seudun mielenterveysseuran täyttäessä 20 vuotta, merkkipäivän johdosta järjestetään juhlaseminaari maanantaina, syyskuun 16. www.koukes.fi • info@koukes.fi Suomen Mielenterveysseuran KOULUTUSKESKUS •Ratamestarinkatu 9, 5. AMMATILLISET TÄYDENNYSKOULUTUKSET • Debriefing-istunnon ohjaajakoulutus • Depressiokoulu (myös työterveyshuollolle) • Elämänkaarikirjoitus • Kriisiavun koulutus, 5 op • Kuinka autan ihmistä kriisissä. Lohjan mielenterveysseura järjestää metsäkävelyn Liessaaressa lauantaina, syyskuun 21. päivä, klo 12–14. 00520 Helsinki 44 4/ 2013. Koulutuksen suorittaminen antaa mahdollisuuden hakeutua psykoterapeuttikoulutukseen. Keskusteluun osallistuvat Irene Äyräväinen Lohjan kaupunginhallituksesta, Markus Raivio Sosped säätiöstä, Hannu Saloheimo Paloniemen sairaalasta, Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistyksen Eija Suominen sekä Katri Tamminen Linkistä. krs. Lohjan mielenterveysseuran juhlaseminaari 16.9.2013 klo 13.30 Åsvallassa, Nummentie 39, 08100 Lohja. Tervetuloa! Metsäkävely Liessaaressa 21.9. Koulutus on ammatillista täydennyskoulutusta ja se täyttää yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion vaatimukset Psykoterapeuttikoulutusten edellyttämistä lisäopinnoista (30 op). Suosittu belgialainen perheterapiakouluttaja Peter Rober kouluttaa Helsingissä 21.– 22.11.2013 puhumisen ja ei-puhumisen dialektiikaasta – epäröinnistä, vaikenemisesta ja salaisuuksista perheterapiassa. Tapahtumassa on myös zumbaa, aarre-kartta, vinkkejä luonnossa liikkumiseen ja luonnon hyödyntämiseen, tukikoiria ja poniratsastusta
45
Ihmissuhteet ja vuorovaikutus 3. saa valmiuksia tarjota apua ja ohjata hoitoon. www.facebook.com/mielenterveydenensiapu MIELENTERVEYSSEURA.FI. MIELENTERVEYDEN ENSIAPU® KANSALAISTAIDOKSI Mielenterveyden ensiapu®1 –koulutus Mielenterveyden ensiapu®2 –koulutus Koulutuksessa on viisi osiota: 1. oppii soveltamaan mielenterveyden ensiavun askeleita. 040 6616743, ritva.karila-hietala@mielenterveysseura.. Elämän monet kriisit Koulutuksessa käsitellään seuraavia häiriöitä ja niiden ensiapua: • Masennus • Traumaattiset kriisit • Päihderiippuvuus • Ahdistuneisuushäiriöt • Psykoosit • Itsetuhoinen käyttäytyminen Koulutuksessa osallistuja saa tietoa mielen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Mitä hyvä mielenterveys on. Koulutuksessa osallistuja saa tietoa yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä ja niiden oireista. Elämänhallinta 5. 2. Tunnetaidot 4. Lisätietoja: Ritva Karila-Hietala, projektipäällikkö, puh. saa taitoja selvitä elämään kuuluvista vastoinkäymisistä. rohkaistuu huolehtimaan omasta ja läheisten mielenterveydestä
Lasten ja nuorten tahdosta riippumaton hoito on huostaanoton lisäksi ainoa tapahtuma, joka mitätöi elossa olevan huoltajan huoltajuuden. Ei pidä nuolaista ennen kuin potilas kävelee omin jaloin. Kuvitelkaamme, että kyseinen potilas olisi haettu väkisin kotoaan ambulanssilla poliisisaattueessa hänen itsensä ollessa sitä mieltä, että leikkaus on turha. ”Miten saisimme kiinni potilaan tahdosta sen jälkeen, kun tuo tahto on mitätöity?” JANNE KURKI Erikoistuva lastenpsykiatri, filosofian tohtori P. Edessä on enemmän tai vähemmän haastava kuntoutusprosessi, muuten leikkauksen hyödyt jäävät olemattomaksi. Silti asetelman ilmeisten haittavaikutusten purkamiseen on kiinnitetty hämmästyttävän vähän huomiota. Ja mitä mitätöity ihminen voi muuta kuin mitätöidä mitätöijänsä. Ei tarvita kristallipalloa kertomaan, miten tämä potilas suhtautuu leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen, tai miten kodistaan riistetyn lapsen vanhemmat tekevät jatkossa yhteistyötä viranomaisten kanssa. Voimme toki leimata potilaan ja hänen vanhempiensa suhtautumisen termillä sairaudentunnottomuus. Ehkä hänet olisi sidottu magneettivöillä sänkyyn odottelemaan leikkausta, lääkitty vastoin tahtoaan ja eristetty pieneen koppiin ”rauhoittumaan”. Vaikka tahdosta riippumattoman hoidon määrään ja pituuteen onkin onnistuttu vaikuttamaan, siitä kokonaan eroon pääseminen ei vaikuta todennäköiseltä, ainakaan nykyisessä palvelujärjestelmässä. Seuraava numero ilmestyy 25.10.2013. Saattaisipa käydä niinkin, että ennestään kävelevästä tulisi loppuiäkseen vuodepotilas. Leikkaus sujuu hyvin, ei komplikaatioita, suorastaan virheetöntä, kirurgintarkkaa työskentelyä. Tai ehkä hän on lapsi tai nuori, jonka synnynnäinen epämuodostuma päätetäänkin leikata vastoin hänen ja hänen vanhempiensa tahtoa, ja hänet viedään osastolle hänen rimpuillessaan hengenhädissään ventovieraita aikuisia vastaan, hänen vanhempiensa seuratessa tilannetta keinottomina sivusta. Kirurgi leikkaa potilaan nivelen ja laittaa tilalle parasta laatua olevan tekonivelen. Kaikella lasten ja nuorten psykiatrisella hoidolla, jonka lapsen tai nuoren huoltajat mitätöivät, on kuitenkin erittäin huono ennuste. Tahdosta kiinni. Psykiatrian kliininen todellisuus ei näytä pääsevän eroon asetelmasta. Lasten ja nuorten kohdalla asetelma on, jos mahdollista, vielä monimutkaisempi. Miten saisimme kiinni potilaan tahdosta sen jälkeen, kun tuo tahto on mitätöity. S . Hoitoennuste olisi huono, vaikka lääketieteellisesti ajatellen leikkaus olisi sujunut täydellisesti. Niinpä uusi nivel istuu paikallaan kuin Luojan luoma. Kaikki hyvin, kaikki valmista
KLO 12–15.00 VALKOINEN SALI, ALEKSANTERINKATU 16–18 Kahvitarjoilu. Kuva: Julia Vuori kaiken ikää VIETETÄÄN MAAILMAN MIELENTERVEYSPÄIVÄÄ YHDESSÄ! MAAILMAN MIELENTERVEYSPÄIVÄ 10.10. Päivän juontaa YLE:n uutistoimittaja Jussi-Pekka Rantanen. MIELENTERVEYSSEURA.FI. Tervetuloa! Kulttuuria ja keskustelua. Mielenterveyspäivänä jaetaan mielenterveyspalkinto sekä Elämän konkari -kirjoituskilpailun palkinto. HELSINGISSÄ TORSTAINA 10.10. Mielen hyvinvoinnin voimavaroja etsimässä tanssija Doris Laine, psykologi, FL, eläkeläinen Pirkko Lahti, kirjailija, psykiatri Claes Andersson, ET-lehden päätoimittaja Riitta Korhonen, FT, psykologi Marja Saarenheimo, Mielenterveysseuran puheenjohtaja Pentti Arajärvi sekä RapMummo Eila