MIELENTERVEYS Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 53. vuosikerta, hinta 8,50 4/2014 IRROTTAUDU STRESSISTÄ TEEMA: TYÖ JA HYVINVOINTI Eurokriisi ja ihmisoikeudet Aku Kopakkala: ”Irtisanominen yhdisti minut toisiin”
044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi Julkaisija Suomen Mielenterveysseura Kustantaja SMS-tuotanto Oy Mielenterveys ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. 53. 14 Eurokriisi rapauttaa ihmisoikeuksia 34 Masentuneiden näkemykset lääkkeiden käytöstä TEEMA: TYÖ JA HYVINVOINTI 20 Hieno paikka olla töissä! 28 Sirpa Polo sairastui työpaikkakiusaamisesta ja kirjoitti selviytymistarinansa kirjoiksi. MIELENTERVEYS 4/2014 S I S Ä LT Ö JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus Kuva: Heli Kumpula 8 Ajassa liikkuu 12 Näkökulma 4 32 Kolumni 36 Poiminnot 42 Kentältä 47 Hei haloo Elämän opissa Aku Kopakkala 4 ”Olen aina puhunut avoimesti” l KANSI Psykologi Aku Kopakkala on saanut järkkymätöntä tukea, kun hänet irtisanottiin lääkekriittisten kannanottojensa jälkeen. Vincit luottaa henkilöstöönsä. Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 Toimitussihteeri Ellen Tuomaala (09) 6155 1723 Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki (09) 615 516, faksi (09) 6155 1770 www.mielenterveysseura.fi Taitto Marja Tuusa / Forssa Print Kannen kuva Heli Kumpula Kirjapaino 2014 Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveysseura.fi 20 Kuva: Aino Vuokola 26 Yrittäjä Jari-Pekka Koponen haluaa saada työntekijänsä kukoistamaan. Ilmoitukset TJM-Systems Oy/ Sari Aarnio Puh. Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 PEFC/02-31-162. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. vuosikerta. ISSN 0303-2558 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja asiakastietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti
Koko henkilöstö eli vuoden epävarmuuden aikaa. Uuden järjestön perustamisvaiheessa koko henkilöstö joutui yhteistoimintaneuvottelun kohteeksi. Jossain vaiheessa liiallinen puntarointi ei kuitenkaan vie asioita eteenpäin, vaan on vain odotettava tilanteen ratkeamista. Jokainen käsitteli asioita omalla tavallaan. Ihan stressittömäksi ei silti kannata yrittää heittäytyä, sillä sopiva määrä stressiä saa asioita tapahtumaan. Stressaan muun muassa siitä, miten saan kaikki tekemättömät työt tehdyksi määräajassa, tai siitä, että miten varmistan seuraavan kuun kassavirran. Opiskelin tietoisuustaitoja. Ensin mainittu on niin sanottua turhaa stressiä, viimeksi mainittu tarpeellista. Meille kaikille oli tärkeää, että lähteviä kohdeltaisiin arvostavasti. Vaikka sanaa stressi käytetään joskus hieman kevyesti, itse asia on vakava. Välillä ihminen joutuu olemaan kuin kyykyssä odottaen parempaa tilaisuutta. Keräsin hyvää mieltä työmatka- kävelystä Keskuspuiston läpi. Kun epävarmuus sattuu omalle kohdalle, tilanteen pohdinta nou- see pintaan vähän väliä. Kolme järjestöä rakensi yhdentymistä. Tunnistin, että minulle kyky innostua on tärkeä työkyvyn säilyttämiselle. EILA RUUSKANEN-HIMMA Päätoimittaja eila.ruuskanen-himma@mielenterveysseura.fi Vahvista hyvinvointia netissä: oivamieli.fi KARI VÄÄNÄNEN Uravalmentaja 3. Aloin tietoisesti antaa aivoilleni muuta ajateltavaa. Siinä ilmapiirissä se ei ollut mahdollista. Suurin osa oli yt-neuvottelun kohteena ensimmäistä kertaa. Itse olin vastaavassa tilanteessa pari vuotta sitten edellisessä työpaikassani. Kaikille soisi kasvualustan seisoa suorana. Motivaatio on ihmeellinen asia. Minulle tarjottiin töitä uudessa organisaatiossa, kun samalla läheinen työkaveri pakkasi tavaroitaan. Välillä spekulointi saattaa alkaa polkea paikoillaan, eikä tuo silloin enää helpotusta. Ilmoittauduin iltaisin opiskelijaksi avoimeen yliopistoon. Ellen Tuomaalan juttu ”Irti stressistä” kolahti, sillä yrittäjällä stressi on aina läsnä, niin hyvässä kuin pahassa. PÄ ÄKIR JOIT US Älä jää tuleen makaamaan L U K I J A LTA Monella työpaikalla epävarmuus työn jatkumisesta kaivertaa mieltä. Henkilöstö ymmärsi hyvin irtisanomisuhan perusteet ja käsitteli asioita kypsästi, mutta kaikkien mielessä pyöri luonnollinen kysymys: miten minun käy. Pitkäkestoinen stressi on haitallista, ja siihen pitää kiinnittää huomiota. En olisi aiemmin uskonut, miten kollektiivista yhteinen suru voi olla. Artikkeli alkaa viisaalla huomiolla: ”Varaa aikaa stressin syiden hahmottamiseen ja tee tietoisia valintoja ajankäytön suhteen.” Tämän kun muistaisi, niin olisi jo pitkällä turhan stressin selättämisessä. Työkavereiden kanssa tapahtumia puntaroidaan eteen ja taakse, niitä pohditaan kotona ja kavereiden kanssa
Isosisko Tepa oli siellä respassa töissä. Lääkäri oli todennut vanhemmilleni, että kärsisin pysyvästä kehitysvammasta. Kolmen kuukauden kuluttua sain puhelun, että äiti oli joutunut auto-onnettomuuteen. Myös kansainvälinen menestykseni shakkikisoissa sai isän tarkistamaan kantaansa kehitysvamman suhteen. Sittemmin vapaaoppilaspaikkani Etelä-Espoon yhteiskoulussa oli vanhemmille aikamoinen yllätys. Oletetusta kehitysvammasta oli minulle hyötyä. Etelä-Espoo oli varsin vaurasta seutua, ja koulukaverit hyvin erilaisista oloista. Minulla oli vanhempi sisko, jolla oli eri isä. Kerran, kun kaverini tuli yllätysvierailulle, katosin sopivasti paikalta. Lähdin 14-vuotiaana kesätöihin Lontoon Sohoon hotelliin. Asuimme silloin Espoon Otaniemessä. Myöhemmin kuulin velipuolesta, jonka äiti oli antanut pois pienenä. Vanhemmat eivät koskaan odottaneet minulta mitään. Isä oli alkoholisti, ja hän esiintyi välillä juovuksissa työpaikallakin. Aku Kopakkala Ikä: 56 Asuinpaikka: Espoo Perhe: Vaimo ja neljä aikuista lasta Ammatti: Psykologi Harrastukset: Kirjoittaminen, tieteellisten julkaisujen seuraaminen, ultrapitkien matkojen juoksu. Perusasioista huolehdittiin hyvin. Illalla selvisi, että kaverini äiti ei päästä- K U K A . Tunteita sai ilmaista vapaasti. Vanhemmat olivat yhtä lailla mykistyneitä. Äiti otti lausunnon annettuna koko loppuelämänsä. Rehtori kuunteli meitä sanattomana, nousten vuoroin seisomaan ja istuutuen pöytänsä takana. Silloin sellaista katsottiin sormien läpi. Marssimme ulos koulusta luokkakavereiden hurratessa ikkunoista. Abivuonna pohdimme luokkakaverini kanssa, mitä oikeasti halusimme elämältä. Kelpasin aina omana itsenäni. Päätimme erota koulusta ja lähteä merille. Äiti oli töissä Mäntyviidan Elannossa. Isä oli tullut Pohjanmaalta rakentamaan Tapiolaa. Siellä vallitsi suvaitsevainen ilmapiiri: keneltäkään ei voinut vaatia täydellisyyttä, kun sitä ei itsekään ollut. Vapaa-aikana pyörin Hyde Parkissa milloin minkäkin uskonlah- 4 4/ 2014 kon happeningeissa. Lähdimme ilmoittamaan asiasta rehtorille kesken historiantunnin. Vaikka äiti piti minua omituisena, hän kohteli minua aina lämpimästi ja huolehtivaisesti. Tilanne ei ollut yksin isän syy, äitikin sieti sitä. Hotelli paljastui tuntihotelliksi, ja samalla varsinaiseksi suvaitsevaisuuden oppikouluksi. Palatessani kävi ilmi, että mitään ei ollut tapahtunut, vaan vanhemmat vain halusivat minut kotiin. ELÄMÄN OPISSA Lapseni ovat minusta ylpeitä TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVAT: HELI KUMPULA K un synnyin, synnytys oli ollut vaikea. Samalla kodin ilmapiirissä oli paljon hyvää. En voinut ajatellakaan kutsuvani heitä kylään. Tunsin kotioloista häpeää
turvasa 5
Kun sittemmin toimin Espoon kunnallispolitiikassa, tutustuin paremmin tulevaan vaimooni. Myös irtisanomisjupakkani taustalla vaikutti tieteenfilosofian harrastukseni. Aluksi toimin konsulttina, ja minua pyydettiin jäämään. Järjestimme esimerkiksi SCIT-koulutusta lähihoitajille. Malli toimi loistavasti. Itse asiassa ammattilaisten pönötys on sairastuttavaa. Kolme viimeistä vuotta kehitin skitsofreenikkojen hoitoa. Piiloutuminen ammattinimikkeen taakse estää kohtaamasta ihmistä ihmisenä, eikä edistä parantumista. Sen myötä he kykenivät ohjaamaan ryhmiä, joissa skitsofreenikot oppivat uusia taitoja, muun muassa tunteiden ja kasvonilmeiden tunnistamista. Rakensimme 2000-luvun alussa masennuksen hoitomallin, jossa jokainen potilas kohdattiin yksilönä, ainutlaatuisine elämäntilanteineen. Olen halunnut ja saanut tehdä ihmisiin liittyviä, mielekkäitä asioita. Potilaaseen pidettiin myöhemmin yhteyttä puhelimitse. Lähihoitajat olivat kiitollisia kun saivat käyttöönsä uusia ammatillisia työkaluja. Myöhemmin jouduin tenttimään lukion viimeisen vuoden. Kun tutustuin innovatiiviseen psykologiporukkaan, aloin opiskella psykologiaa ja sain siitä ammatin. Alkuvaiheessa siellä käytiin rakentavaa keskustelua ja oli hyvä yhdessä tekemisen henki. Olen aina halunnut muuttaa asioita paremmiksi yhdessä toisten kanssa. Alun perin olimme tosin tavanneet koulussa jo ennen teini-ikää. Protestit edustivat uudenlaista kansalaistottelemattomuutta. Tehtävänäni johtavana psykologina, myöhemmin kuntoutusjohtajana oli etsiä tutkimusnäytöstä sitä, mikä toimii ja ottaa se käyttöön. Ihmisammatissa toimiminen ei ollut itsestään selvää, koska olen ollut alun perin sangen ujo. Terveydenhoidon rakenteet toimivat nyt valitettavan pitkälti. Moskovan olympialaisten aikaan olimme kolme viikkoa syömälakossa Senaatintorilla, kun ministeri Tähkämaa ei suostunut esittelemään Koijärvi-asiaa Koiviston hallitukselle. OLEN AINA PUHUNUT AVOIMESTI Vierastan titteleitä. nyt häntä merille, ja suunnitelma kariutui. Sain huonon päästötodistuksen, joka vilisi opettajien antamia viitosia. Olin rakentamassa muun muassa työpsykologian ja psykoterapian yksiköitä. Palasimme pääkaupunkiseudulle, kun lapset kasvoivat. Toimin myös HYY:n hallituksen puheenjohtajana ja olin perustamassa Nyyti ry:tä. Hoidossa käytiin läpi masennuksen syitä, esimerkiksi menetyksiä, kannustettiin ratkaisemattomien kysymysten ratkaisuun ja rakennettiin arjen hallintaa tukeva elämänsuunnitelma. 6 4/ 2014 IHMISAMMATISSA TOIMIMINEN EI OLLUT ITSESTÄÄN SELVÄÄ Tulin töihin terveyspalveluita tarjoavaan Mehiläiseen, kun siitä rakennettiin innolla suomalaista pörssiyhtiötä, 13 vuotta sitten. KOLME VIIKKOA SYÖMÄLAKOSSA Opiskelin aluksi Helsingin yliopistossa filosofiaa, joka on ollut minulle hyvin merkityksellistä. Nykyisin meillä on neljä aikuista lasta, jotka elävät omaa elämäänsä. Olin mukana Koijärvellä, Hattuvaarassa ja Altalla. Kun he olivat pieniä, asuimme pitkään Karjalohjalla luonnon keskellä. Lääkärien ja psykologien kouluttaminen olisi ollut liian kallista. Elätimme perhettä muun muassa pitämällä verkkokauppaa ja loma- ja kurssikeskusta. Opiskeluaikana aloin ympäristöaktivistiksi. ELÄMÄN OPISSA Kun olin joku jossakin, huonompikin päivä menetteli
Tähän mennessä sen on tehnyt kaksi ihmistä. Minulle kävi päinvastoin: olen tullut yhdistetyksi toisiin. . Olen aina ollut avoimen kriittinen, parhaan minulla olevan tietämyksen mukaisesti. Media on antanut tapaukselleni paljon näkyvyyttä. Lapseni ovat minusta ylpeitä. Kesäkuussa eräänä aamuna töihin tultuani minulle ilmoitettiin, että työvelvoitteeni Mehiläisessä päättyy välittömästi, syynä kommenttini TV1:n MOT-ohjelmassa. taloudellisen intressin, ei parantamisen tai parantumisen äärellä. 7. Kun kannoin tavaroita ulos laatikossa pitkin käytävää ja työkaverit kysyivät, minne olin menossa, olo oli hyvin epätodellinen. Vaimo totesi, ettei ollut enää pitkään pitänyt Mehiläistä eettisesti parhaana työpaikkana. Katsotaan jalkoja, käsiä tai välittäjäaineita, mutta unohdetaan kenen välittäjäaineista on kyse. Yleensä työstä irtisanotuksi joutuminen erottaa ihmisen toisista, ja siihen voi liittyä häpeää ja salailua. Toisaalta en ole koskaan ajatellut, että työnantaja voisi omistaa työntekijänsä ajatukset. Esimerkiksi Mediuutisten kolumnistina kirjoitin vuosia lääkkeistä kriittiseen sävyyn. On ollut virkistävää havahtua ja joutua miettimään elämänsä uudestaan, vaikka siihen liittyy myös turvattomuutta. Olin ehtinyt tulla tavallaan pönäkäksi ja kapeaksikin duunissani. Voisin olla se kolmas. Tämä kaikki on muuttanut minua ihmisenä. ON OLLUT VIRKISTÄVÄÄ HAVAHTUA Olen saanut niin paljon järkkymätöntä tukea ja kannustusta, etten ole ehtinyt pudota. Kun olin joku jossakin, huonompikin päivä menetteli. Minua on pyydetty puhumaan ja mukaan kirjahankkeisiin. Nyt olisi mahdollista vaikka juosta maailman ympäri. Psykologiliitto on käynnistänyt irtisanomisesta oikeusprosessin, koska pitää sitä törkeänä ja laittomana. Siinä olin todennut pitäväni outona nykyistä tilannetta, jossa tutkimustietoa psyykenlääkkeiden tehosta ei huomioida hoitokäytännöissä. Kun olen suostunut puhumaan, olen samalla avautunut. Kysymys on sananvapaudesta. Ilman tapahtunutta olisin jatkanut samaa rataa eläkeikään. Ystävä perusti tuekseni Facebook-ryhmän, johon on liittynyt tuhansia. Olin ollut töissä Mehiläisessä niin kauan. Irtisanominen tuli todella puun takaa. On vapautta, että elämässä ei ole juuri nyt velvoitteita eikä tarvitse osoittaa mitään
AJASSA LIIKKUU | KOONNUT ELLEN TUOMA AL A K ÄV I N K AT S O M A S S A Oikeusmurha Meksikon malliin Eettisyydellä on väliä: se, miten asioita hoidetaan, näkyy työhyvinvoinnissa.” Mari Huhtala Psykologi 05/2014 NUMERO Työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä Kaikki työkyvyttömyyseläkkeet Mielenterveyssyyt 1995 2013 248 454 180 173 64 625 72 156 26 % 40 % Eläketurvakeskus, tilastotietokanta 8 4/ 2014 Kolmen lapsen äiti Adriana Manzanares on yksi kuudesta Las Libres -dokumenttielokuvan naisesta, jotka on tuomittu 25–29 vuodeksi vankilaan lähiomaisen murhasta. klo 19.30 Dubrovnikissa, Eerinkinkatu 11, Helsinki. Elokuva ja keskustelutilaisuus Cinemaissi-festifaalilla 24.10. Kirjoita viesti käsin tai koneella, mukaan voit liittää valokuvan tai runon. Adriana ei ole kuitenkaan murhannut ketään, vaan hän sai yksin kotonaan keskenmenon. LARRI HIMMA cinemaissi.org Kannustusta tuntemattomalle Kirjoita kannustava kirje tai kortti tukea tarvitsevalle tuntemattomalle ihmiselle. Etukäteen ei tiedetä, kenelle kirje menee. Las Libres on tärkeä dokumentti epäoikeudenmukaista oikeuslaitosta ja aborttilainsäädäntöä Latinalaisessa Amerikassa uhmaavista naisista. Adriana on yksi tuhansista naisista, joilta evätään perustava ihmisoikeus – oikeus päättää omasta kehostaan. Lähetä kirje toisessa kuoressa osoitteeseen: Aika parantaa -verkosto/Kirje tuntemattomalle, Toinen linja 3, huone 426, 00530 Helsinki. aikaparantaa.net. Tämän Meksikon oikeuslaitos tulkitsi laittomaksi abortiksi. Aika parantaa -verkosto välittää kirjeen kirjoittajan toiveen mukaan esimerkiksi mielenterveystoimiston asiakkaalle, vanhusten palvelutaloon, pakolaiskeskukseen tai asunnottomien yömajaan
kela.fi TYÖHYVINVOINNIN PANOSTUKSET VÄHENTYNEET Suomalaisilla työpaikoilla panostetaan henkilöstön työhyvinvointiin ja koulutukseen aiempaa vähemmän, työterveyshuoltoa lukuun ottamatta. johtajia ja esimiehiä myös tunnistamaan ja käsittelemään en ongelmien esiintymistä työpaikalla, vähentämään näihin viä kustannuksia sekä parantamaan työpaikan psykososiaalista 32 2014 KOULUIHIN JULISTETTIIN KOULURAUHA Suomen kouluihin julistettiin Tampereella 21.8. Hankkeen viesti on, ettei omaa seksuaalisuutta tarvitse kätkeä, vaan siitä saa nauttia itse valitsemansa henkilön kanssa. 32 HÄVIKKIRUOKAA VÄHÄOSAISILLE Vantaan kaupunki on käynnistänyt kahden kuukauden kokeilun, jossa kouluruokailusta ylijäänyttä, aiemmin roskiin päätynyttä ruokaa jaetaan vähäosaisille. righttochoose.fi M I E L I PA H AT rveyden edistäminen työpaikalla en edistäminen työpaikalla voi edistää tuottavuuden kasvua ja vähentää poissaolojen kustannuksia ja vähentää henkilöstön Mieleltään terve työpaikka voi auttaa ihmisiä selviytymään a vaikeista olosuhteista. Se säästää vuosittain 2,8 miljardia euroa julkisia palvelumenoja. Tavoitteena on, ettei ketään kiusattaisi, ettei kukaan jäisi yksin ja että jokainen oppilas voisi kokea olevansa oman kouluyhteisönsä tärkeä ja hyväksytty jäsen. Mielenterveyden edistäminen työpaikalla -käsikirja sisältää työhyvinvoinnin näkökulmasta runsaasti ammennettavaa. Tietoa jaetaan nuorten omilla areenoilla: sosiaalisessa mediassa ja blogeissa, oppilaitoksissa ja tapahtumissa. Jokaisella on myös oikeus seksuaaliseen koskemattomuuteen ja häirintään ja väkivaltaan on keinoja puuttua. Nina Tamminen & Pia Solin (toim.) M I E L I H Y VÄT Työn henkistä kuormaa keventämässä SÄÄSTÖJÄ OMAISHOITAJIEN KUSTANNUKSELLA Omaishoitajien työn arvo on nyt laskettu. Hyvä mielenterveys edistää myös hyvää tä. 32 Mielenterveyden edistäminen työpaikalla tarjoaa johtajille ja esimiehille hyödyllisiä tekniikoita, jotka emään ongelmien syntymistä ja edistämään mielenterveyttä. Omaishoidettavia ikäihmisiä on Suomessa noin 140 000. Kirja sisältää myös käytännönläheisiä harjoituksia, esimerkiksi aktiivisesta kuuntelusta ja myönteisestä ongelmanratkaisusta. Luonto kiittää, kaikki voittavat! HS 19.8. Se antaa valmiuksia tunnistaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa, sekä työkaluja niihin puuttumiseen. Teos on THL:n käännös eurooppalaisten asiantuntijoiden ja mielenterveyden tutkimuslaitosten yhteistyönä laatimasta The Workplace Mental Health Promotion Handbook -kirjasta. Ilman omaishoitoa menot olisivat kaksinkertaiset. Heistä 60 000 tarvitsee sitovaa hoitoa, mutta kolmannes heidän omaishoitajistaan ei saa tukea tiukkojen kriteerien vuoksi. aoteltu neljän pääaiheen alle, joita ovat johtajuuden vaikutus, kitys ja työpaikkaan ja työhön liittyvän stressin ymmärtäminen Kirjan loppuosa tarjoaa useita käytännönläheisiä ja helposti arjoituksia työpaikan mielenterveyden edistämistyöhön. OPAS Nina Tamminen & Pia Solin (toim.) en .) nti kauppa 4 7190 450 Paljon puhutaan työn psyykkisestä kuormittavuudesta, mutta Mielenterveyden huomattavasti vähemmän mieedistäminen työpaikalla lenterveyden edistämisen mahdollisuuksista työpaikoilla. Kirja avaa positiivisen mielenterveyden ja sen edistämisen perusteita, käsittelee mielenterveyttä edistäviä ja ongelmia ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja välineitä, muun muassa johtajuuden ja viestinnän vaikutuksia työhyvinvointiin sekä työntekijöiden selviytymistaitoja ja stressiä. Taloudellisessa laskusuhdanteessa on karsittu ensimmäisenä hyvinvoinnin vapaaehtoisista kustannuksista. Koulurauha. koitettu ensisijaisesti esimiesten, henkilöosaston työntekijöiden nkilöstön avuksi ja käyttöön. thl.fi Right to choose seksuaalista häirintää ja väkivaltaa vastaan Right to choose -hanke puuttuu nuoriin naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan seksuaaliseen väkivaltaan ja häirintään. Julistuksen takana ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Opetushallitus, poliisi, Folkhälsan ja Suomen Vanhempainliitto. Monen ihmisen arkista selviytymistä vahvistaa juuri tällainen jakelu, jota kokeillaan myös Helsingissä ja Järvenpäässä. Muun muassa toisen asteen oppilaitoksiin tulee valinnanvapauden lähettiläitä. ttl.fi 9
AJASSA LIIKKUU TA I D E N ÄY T T E LY T Ihmisenkaltainen Päivi Saarikosken ja Kirsi-Marja Mobergin taidenäyttely Finlandia-talolla, Galleria Verandassa, Mannerheimintie 13 e, 1.10.–16.11. Näyttelyä voi katsoa pelkkinä väripintoina ja muotoina. Hän oli kiinnostunut, paitsi aikansa tieteen uusimmista saavutuksista, myös teosofiasta ja spiritismistä, joihin hän perehtyi salaisen ryhmänsä istunnoissa. Af Klint maalasi ei-esittäviä maalauksiaan 1900-luvun alussa, jolloin abstrakti maalaustaide oli vielä länsimaissa tuntematonta. Kuvat: Albin Dahlström, Moderna Museet taidehalli.fi 10 4/ 2014. Suuren näyttelysalin maalaussarja kuvaa elämän kiertokulkua: syntymää, lapsuutta ja nuoruutta, aikuisuutta ja vanhuutta. saakka. Tumma punainen symboloi maallista rakkautta, vaaleanpunainen universaalia rakkautta, passiivinen sininen feminiinistä, aktiivinen keltainen maskuliinista. Muodoilla oli omia merkityksiään: esimerkiksi munuaiset symboloivat puhtautta. Nyt esillä olevien maalaustensa aiheet, muodot ja merkitykset taiteilija sai kanavointina toisesta ulottuvuudesta, näkyvän tuolta puolen. Helsingin taidehalli, Nervanderinkatu 3. Esimerkiksi väreillä oli taiteilijalle merkityksensä. Maalausten sisältämä symboliikka kuitenkin avaa niihin uuden tulkintaikkunan. Hän maalasi saamansa ilmoitukset muidenkin nähtäväksi, ei tosin aikalaistensa. Hilma af Klint – Abstraktin edelläkävijä 28.9. Mielen kiehtovat kerrostumat Hilma af Klintin (1860–1944) maalausten äärellä katsoja laskeutuu värikylpyyn. Okrankeltaisina, oransseina, vaaleanpunaisina, sinisinä ja vihreinä loistavat muodot tuovat mieleen kasveja ja mereneläviä. arkisin klo 9–19. Ensimmäistä kertaa ne olivat julkisesti esillä 80-luvun lopulla, kun taiteilijan kuolemasta oli kulunut yli 40 vuotta
– Nykytiedon valossa mielenterveyden ongelmia voidaan suurelta osin ennaltaehkäistä. Jokin työntää jyrkänteen reunalle, vaikka yrittäisi valita sivupolkuja. Se pitää esillä sitä, että terveyttä ei ole ilman mielenterveyttä. – Hyvä mielenterveys on kestävän kasvun kes- Kuva: Touko Hujanen keinen edellytys ja yhteiskunnan menestystekijä. Kaltoin kohtelu, kiusaaminen, osattomuus, työttömyys ja köyhyys aiheuttavat niitä, kertoo Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen. – Ohjelma muistuttaa, että osallisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja turvallisiin kehitysympäristöihin sijoittaminen vahvistaa mielenterveyttä, samoin turvallinen lapsuus, mielenterveystaitojen opetus, työelämäosallisuus sekä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Lapinlahden sairaalassa, koreografia ja ohjaus Ninni Perkon. Esitys on työstetty ikäihmisten, nuorten ja mielenterveyskuntoutujien kokemusten pohjalta. Mielenterveyden edistämiseen sijoitettu pääoma maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, Hallitusohjelmatavoitteet netissä mielenterveysseura.fi/ hallitusohjelmatavoitteet 11. Suomalaiset työikäiset ovat fyysisesti yhä terveempiä, mutta kasvussa oleva psyykkisten ongelmien osuus sairastavuudesta heikentää suomalaisten työkykyä. N ÄY T TÄ M Ö L L Ä Kun ei ole toista ihmistä Ensemblen tuotanto 21.—23.10. q-teatteri.fi Mielenterveyden mallimaaksi psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmalla Suomen Mielenterveysseura haluaa seuraavan hallituskauden aikana Suomeen psyykkisen hyvinvoinnin ohjelman. kiertuenayttamo.fi Jyrkänteen reunalla Vieraskirja on kiertueteos yksinäisyydestä ja siitä, kun ei ole toista ihmistä jakamassa kokemuksia. Ennaltaehkäisystä puhutaan paljon, mutta silti ongelmiin herätään yleensä kuitenkin liian myöhään. Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Antti Hietala, esitykset Q-teatterissa 13.12. Valinnanvapaus ei kuitenkaan ole sama asia kuin vapaus. Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön ja Sivuun Ihanat ihmiset -näytelmä kertoo pariskunnasta, jolla on monia valinnan mahdollisuuksia. saakka
Vähennä korviketoimintoja: mieti, mitkä ovat sinun korviketoimintojasi. Jos aikaa on vähän, käytä sitä mahdollisimman vähän turhuuksiin ja korviketoimintoihin. Opettele myös sanomaan ”ei” niin itselle kuin toisille, jotta et ajaudu epäolennaisten asioiden pariin. Mieti rehellisesti, onko listallasi pois jätettäviä asioita. Kun esimerkiksi suunnittelet seuraavan päivän asioita edellisenä päivänä tai iltana, voit viettää sen jälkeen loppupäivän tai yön rauhassa. 12 4/ 2014 6. Heitä ne huoletta roskakoriin. Mikä aiheuttaa stressisi. NÄKÖKULMA Irti stressistä TEKSTI: ELLEN TUOMAALA Varaa aikaa stressin syiden hahmottamiseen, ja tee tietoisia valintoja ajankäyttösi suhteen. Kun hoidettavat asiat on kirjattu ylös, niistä on myös mahdollista irrottautua. Rajat voivat liittyä niin omaan henkiseen tai fyysiseen jaksamiseen, kuin kykyihin, rahaan tai aikaan. 2. PRIORISOI JA KESKITY OLENNAISEEN Välttämättömyysarviointi auttaa priorisoimaan. TUNNE RAJASI JA OPETTELE SANOMAAN ”EI” Omien rajojen tunteminen ja ilmaiseminen toisille on tärkeä arjen hallinnan taito. Suunnittelemalla hahmottuu tehtävien kokonaisuus. Yksinkertaisimmillaan on osattava sanoa ”kyllä” tai ”ei”. Kokonaiskuva auttaa muistamaan, missä mennään, mutta myös huomaamaan, mitä välttämättömiä tehtäviä ei voi hoitaa itse. AIKATAULUTA Samalla kun listaat tehtäviäsi, aikatauluta ne. Huomioi myös asiat, joihin ei voi vaikuttaa, kuten äkilliset kriisit tai sairaudet. Tee lista hoidettavista asioista ja pidä sitä näkyvillä. Älä myöskään pupella herkkuja, kun ei ole nälkä, tai haaveile seuraavan kesän lomamatkasta ennenaikaisesti. Priorisoiminen ei tarkoita kiireettömienkään asioiden unohtamista, vaan että pohtii etukäteen väljemmän ajankohdan niihin tarttumiseksi. HAHMOTA SYYT 3. Tee kattava lista stressisi syistä, ja kirjaa siihen pieniäkin asioita. Niistä kaikista nauttii paljon enemmän, kun olennaiset asiat on hoidettu. Omista rajoista voi aina oppia lisää. Jos tehtävälle on selkeä ajankohta, tapahtuma-aika tai määräaika, lisää se kalenteriin. Oikeassa kohdassa sanottu ”ei” ei tarkoita,. SUUNNITTELE 5. Ikävimpiin asioihin tarttuminen ensimmäiseksi helpottaa toimimista. Mieti pääpiirteissään läpi jokaisen päivän ja viikon alussa hoidettavat asiat: mitä on tehtävä. Kaikkea ei ole välttämätöntä tai tarpeellista tehdä. Huolehdi ensin kiireellisimmät asiat ja yliviivaa tai rastita asia, sitä mukaa kun olet hoitanut sen. LUOVU TURHASTA Suunnitelma on ensimmäinen askel stressiä aiheuttavien asioiden hoitamiseksi. Anna itsellesi positiivista palautetta asioiden edistymisestä. Erottele ryhmäkseen syyt, joihin voit itse vaikuttaa, sekä ne, joihin voi vaikuttaa toisten avulla, esimerkiksi jakamalla tehtäviä. Älä notku turhaan sosiaalisessa mediassa, hipelöi jatkuvasti älypuhelintasi tai avaa sähköpostejasi. Jos ajankohta ei ole selvillä, voi asettaa alustavan aikahaarukan. 1. 4. Lajittele lista hoitamista edellyttävistä asioista kahteen luokkaan: kiireellisiin ja kiireettömiin
Mieti, mitkä asiat sinulle niitä tuovat. Myös kehotietoisuuden ja tietoisen läsnäolon harjoittelu ovat tuloksellisia rentoutusmenetelmiä. Kirjoita asioista lista ja poimi siltä helposti arjessa toteutettavia asioita. 7. Mene ajoissa nukkumaan, ja kuuntele luontaista rytmiäsi. OPETTELE RENTOUTUMISTEKNIIKOITA Kehorentoutus on tärkeä osa stressin hallintaa. Kuva: Shutterstock että olisi hankala henkilö, vaan että ei tule luvanneeksi liikoja. Samalla kehität neuvottelu- ja organisointikykyjäsi. Opettele varaamaan riittävästi aikaa levolle ja palautu- miselle. Pidä pieniä lepotaukoja päivän mittaan. LEPÄÄ RIITTÄVÄSTI JA LATAA AKKUJA MIELIHYVÄLLÄ Älä ylitä voimavarojasi niin, että tunnet olosi aivan uupuneeksi. Tutustu itsellesi sopiviin rentoutumisen tapoihin ja käytä niitä. 13. 8. Jokaisella ovat omat keinonsa rentoutua. Opettele pyytämään ja käyttämään apua. Esimerkiksi itselle sopiva liikunta, erilaiset kehohoidot kuten hieronta, hiljaiset hetket päivittäin tai luonnossa liikkuminen ovat tutkitusti rentouttavia. Battison Toni: Voita stressi : tietoa miehelle terveydestä ja hyvinvoinnista. Fyysisen levon lisäksi tarvitset iloa ja mielihyvää tuottavia asioita. Tunnista asiat, joita et osaa tai pysty tekemään yksin, esimerkiksi ajanpuutteen vuoksi. Arvioi, mitkä näistä tehtävistä on välttämättä hoidettava ja siirrä ne ihmisille, joilla on aikaa ja kykyä huolehtia niistä. PYYDÄ APUA Avun pyytäminen ei ole heikkoutta, vaan perusta sujuvalle arjelle. PS-kustannus 2009. Mattina 2001. Lähteet Lampikoski Timo: Hidasta! Ajankäytön valinnat arjessa ja työssä. Tee itsesi iloiseksi joka päivä! 9
Viimeisten viiden vuoden aikana Euroopassa on otettu useita askelia taaksepäin sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa. Esimerkiksi terveyden hoitojärjestelmät eivät kykene takaamaan vähävaraisimmille eurooppalaisten ihmisoikeusstandardien mukaista pääsyä terveyspalveluihin. IHMISOIKEUSSOPIMUKSET RAKENTUVAT TALOUSKASVUN OLETUKSELLE Länsimainen ihmisoikeusajattelu on nyt uusien haasteiden edessä. Olemme palaamassa voimakkaiden tulo- ja varallisuuserojen hallitsemaan yhteiskuntaan, kun talouskasvu vähenee väestönkasvun hiipuessa. IMF:n suosituksiin nojautuneet Euroopan valtioiden rajut julkistalou- 14 4/2014 den sopeuttamistoimet ovat loukanneet kansalaisten taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia. Ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion tilaa kartoittavan raportin State of democracy, human rights and the rule of law in Europe julkaisi Euroopan neuvoston pääsihteeri. Eurokriisi, etenkin sen hoitoon käytetty, austerity-politiikaksi nimetty matokuuri on vahingoittanut Euroopan yhteiskunnallista vakautta, uhaten demokratian ja oikeusvaltion periaatteita. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on suositellut eurokriisin hoitoon julkisen sektorin leikkaamista, yhtenä osana yhteisesti kustannettujen hyvinvointipalvelujen heikentämistä. LISÄÄNTYVÄ ERIARVOISUUS OSUU HAAVOITTUVIIN RYHMIIN Monet ihmisoikeusloukkaukset ovat kohdistuneet muun muassa oikeuteen sosiaalisiin tukiin sekä terveydelliseen ja sosiaaliseen apuun. Siten 2000-luvun eurooppalaisiksi ihmisoikeuskysymyksiksi ovat nousemassa 1800-luvun eurooppalaiset ihmisoikeuskysymykset. Thomas Piketty on kuitenkin kirjassaan Capital in the Twenty-First Century osoittanut 1900-luvun tulo- ja varallisuuserojen kaventumisen poikkeukseksi. Se nakertaa ihmisten luottamusta demokratiaan ja ruokkii osaltaan ääriliikkeiden kannatusta. Kaikki toisen maailmansodan jälkeen solmitut taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevat ihmisoikeussopimukset on rakennettu tasaisen talouskasvun sekä tulo- ja varallisuuserojen kaventumisen varaan. A S I A N T U N T I J A LTA | Pauli Rautiainen, Julkisoikeuden yliopistonlehtori Tampereen yliopisto Eurokriisi rapauttaa perus- ja ihmisoikeuksia Eriarvoisuus on kasvussa siinä määrin, että Euroopassa on meneillään pahin ihmisoikeuskriisi sitten kylmän sodan, toteaa keväällä julkaistu raportti. Meidän olisi opittava ajattelemaan ihmisoikeusloukkauksen uhrina vessaan harvoin pääsevää vanhainkodin asukasta, esteellisessä ympäristössä elävää vammaista, kotiinsa palautettua romanikerjäläistä tai vaille terveydenhoitoa jäävää paperitonta siirtolaista. Ei ole siis yllättävää, että Euroopan neuvoston pääsihteeri tuo raportissaan esiin syvän huolensa austerity-politiikan eurooppalaisissa yhteiskunnissa kasvattamasta eriarvoisuudesta. Euroopan neuvoston pääsihteerin raportti tiivistää useita Euroopan neuvoston toimielimien varoitussignaaleja viime vuosilta, muun muassa Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean päätelmiä, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeus. Kovimmin kärsimään ovat joutuneet muutoinkin haavoittuvat ryhmät, kuten pitkäaikaisista mielen terveysongelmista kärsivät
Komitea syytti Suomen kaltaisia jäsenmaita Kreikan lainoittamiselle asetetuista ehdoista, jotka käytännössä pakottivat Kreikan polkemaan kansalaistensa sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia. Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaari on korostanut, että austerity-politiikan toimet vaikuttavat, paitsi koko ihmisen elämänkaareen, myös seuraaviin sukupolviin. Kovenevista asenteista kertoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu, joka katsoi Kreikan loukanneen rikoksesta tuomitun omaisuudensuojaa, kun rikosoikeudellisen rangaistuksen lisäksi häneltä vietiin eläkeoikeus ja muita sosiaalisia oikeuksia. Tiukentuneissa oloissa yhteiskunnan asenneilmapiiri syrjään jääneitä ihmisiä kohtaan kiristyy. Toimeentuloturvan heikentyessä ihmistä uhkaa häätö ja koditto- > 15. HEIKKENEVÄ SUKUPOLVIEN VÄLINEN SOLIDAARISUUS Haavoittuvien ryhmien aseman heikentäminen vaikuttaa kauas tulevaisuuteen. komissaarin selvityksen Safeguarding human rights in times of economic crisis. Kansainvälisten luotottajien kuristusotteessa Kreikan hallituksen oli nieltävä suunnitelmat veronkorotuksista, eläkkeiden leikkauksista ja valtionhallinnon työntekijöiden palkkojen alennuksista sekä hyväksyttävä yhteiskunnan heikoimpien ajautumisen terveydenhuollon ulkopuolelle. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea antoi viime vuonna joukon ratkaisuja, joissa se katsoi Kreikalta vaadittujen julkisen talouden leikkausten loukkaavan yleiseurooppalaisia perus- ja ihmisoikeuksia. Kasvava eriarvoisuus nakertaa luottamusta demokratiaan ja ruokkii osaltaan ääri liikkeiden kannatusta
Suomessa tätä kehitystä on seurattu osin turvallisen etäisyyden päästä. Vakavimmaksi uhaksi hän kokee eteläeurooppalaisen nuorison tilanteen. > muus, terveyden heikentyminen sekä lyhyempi elämä. Voimme vain toivoa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta tarkastelee niitä kriittisesti, asettaen etusijalle yhteiskunnan heikoimpien ja haavoittuvimpien tarpeet.. Arviointi osoitti, että Suomessa talouspolitiikka on ensisijaista suhteessa ihmisoikeuspolitiikkaan. On huolestuttavaa, ettei kansallinen perusoikeuskontrollimme saa otetta mekanismeista, jotka jättävät monen perus- ja 16 4/2014 ihmisoikeuden toteutumisen markkinamekanismien armoille. Ihmisoikeuskysymyksissä kuulumme Itä-Euroopan siirtymävaiheen yhteiskuntiin, jotka ovat luoneet nahkaansa 1990-luvun alusta lähtien. Tämä ei voi toteutua yksinomaan politiikan tasolla, vaan edellyttää tuekseen taloudellisen toiminnan oikeudellisen sääntelyn vahvistamista. Ihmisoikeuskysymyksissä kuulumme ItäEuroopan siirtymävaiheen yhteiskuntiin. Toistaiseksi eurokriisi ei ole koetellut Suomea yhtä pahasti kuin monta muuta eurovaltiota. SUOMEN NUORI IHMISOIKEUSKULTTUURI Ihmisoikeuskulttuurimme nuoruus näkyy valtioneuvoston perusja ihmisoikeuspoliittisessa toimintaohjelmassa, jota olin arvioimassa tänä keväänä. Esimerkiksi nykyisen hallituskauden aikainen tapa tarkistaa kuntien valtionosuuksia piirun verran pienemmiksi vuosittain muodostaa vakavan uhan perustavimpien sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumiselle. Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle saapuneet kantelut terveydenhuollosta ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntyneet, kun ongelmien poistamiseen ei ole käytetty riittävästi varoja. Tämä on hyvä asia jo johtuen nuoresta ihmisoikeuskulttuuristamme. Tarvitsisimme ihmisoikeusajattelun ryhtiliikettä esimerkiksi kuntien 535 lakisääteisen tehtävän karsimisesta parhaillaan käytävässä keskustelussa, liittyyhän valtaosa kuntien tehtävistä perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen. ”Kadotettu sukupolvi” on aikapommi, joka heikentää sukupolvien välistä solidaarisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja poliittista vakautta. Tänä syksynä suomalainen perusoikeusajattelu joutuu testiin, kun hallitus antanee syysistuntokauden alussa budjettineuvotteluissa pohjustettuja perus- ja ihmisoikeuksia heikentäviä lakiehdotuksia. Ihmisoikeuskulttuurimme vahvistamiseksi olisi kiinnitettävä huomiota muun muassa perus- ja ihmisoikeuksien heikennyskielto-opin sekä valtion talousarvioprosessin normikontrollin kehittämiseen. Ihmisoikeusnäkökulmasta tulisi ennen kaikkea muistaa, että kuntien tehtävien ja määrärahojen karsinta ei saa johtaa eriarvoisuuden kasvuun. Tunnemme kansalliset ihmisoikeusongelmamme, mutta koemme, ettei meillä ole varoja niiden poistamiseen. Toimintaohjelma jäi kokoelmaksi hankkeita, joiden toteuttamiseen ei osoitettu mitään lisäresursseja. TALOUDEN SÄÄNTELYÄ VAHVISTETTAVA Niin Suomessa kuin muualla Euroopassa olisi vaalittava ajatusta eurooppalaisen perus- ja ihmisoikeusajattelun ytimessä perus- ja ihmisoikeuksien välttämättömiksi katsottujen heikennysten kohdistamisesta muihin kuin yhteiskunnan heikoimpiin ja haavoittuvaisimpiin. Sääntely on välttämätöntä, koska markkinat eivät kykene huolehtimaan esimerkiksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, demokratian, ihmisoikeuksien tai kestävän kehityksen toteutumisesta
Paitsi yliopistoihminen, hän on kulttuuriaktivisti. Kun Rautiainen haki opiskelemaan julkisoikeutta Tampereelta, silmissä väikkyikin ensisijaisesti vaihto-oppilaspaikka Tarton yliopistossa. KUKA: PAULI RAUTIAINEN • • • • • Ikä: 33 Asuu Helsingin Puu-Vallillassa Ammatti: julkisoikeuden lehtori Perhe: puoliso Harrastukset: teatteri, elokuva ja kuvataide. 17. Leffat irrottavat sopivasti akateemisista ympyröistä. Viitisen vuotta hän on järjestänyt Sodankylän elokuvafestivaaleja. Kiinnostus taiteeseen ei kuitenkaan tyrehtynyt, vaan Rautiainen teki valtiosääntöoikeuden väitöskirjan kuvataiteen sääntelystä. Humanistin hattu päässä esitettyä samaa ajatusta ei arvosteta, eikä siitä makseta. ASIANTUNTIJANA Monen hatun mies TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA Julkisoikeuden lehtori Pauli Rautiainen on monen hatun mies. Siellä hän opiskeli valtaosan tutkinnostaan. Rautiaisen unkarilainen suosikkielokuva Satan Tango kestää seitsemän ja puoli tuntia. – Jos esitän ajatuksen juristin hattu päässä, kaikki kuuntelevat, ajatusta pidetään hienona ja siitä maksetaan. – Yli 12 tunnin matkalla pääsee hypnoottiseen fiilikseen ja on irti kaikesta. Saat olla tyytyväinen, jos ylipäätään saat ajatuksiasi julki. Hyvä simultaanisuus motivoi Rautiaista. Elämän eri polkuihin ovat kuuluneet niin siviilipalvelu Setlementissä kuin kulttuurituottajan, teatteritieteen ja sosiaalipolitiikan opinnot. Sittemmin ura taiteen keskustoimikunnan tutkijana tyssäsi Vanhasen hallituksen tuottavuusohjelmaan, joka toi tappoiskun taidepolitiikan sektoritutkimukselle. – Missään en ole oppinut niin paljon kuin humanistisissa tieteissä, eikä mikään ole niin aliarvostettua kuin humanistiset tieteet. Vastuulla ovat nyt festivaalin pääsyliput. Mikään ei ole niin rentoa kuin pitkä junamatka, esimerkiksi lempimatka Prahasta Belgradiin. Tiettyjä ammatteja kumarretaan, toisilla ei voisi olla vähempää merkitystä. Rautiainen on myös saanut tuta suomalaisen yhteiskunnan jyrkkää professiokeskeisyyttä. Myös matkoilla pääsee irti arjesta. Työn alla on muun muassa kirja vihapuheesta. Ensimmäisen työpaikan, Taiteen keskustoimikunnan lakkautus oli Rautiaiselle kova kokemus. Muutenkin oman sukupolven kokemuksiin liittyy hektisyyttä ja armottomuutta. Nyt hän opettaa ihmisoikeustutkimusta ja institutionaalista valtiosääntöoikeutta Tampereella. Hallinto-oikeuden tohtori on myös filosofian maisteri ja valtiotieteen kandidaatti. Erityisesti slaavilaiset maat kiehtovat
Työ ointi &hyvinv TEEMA 18 4/ 2014
Monen on siedettävä epävarmuutta omasta työsuhteesta. Työttömiä on nyt kolmisenkymmentä tuhatta enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, yli 350?000. Toisilla töitä on liikaa, monilla ei lainkaan. 19. Sen lisäksi, että inhimillisen kestävyyden edellytykset täyttyvät, töissä voi viihtyä erinomaisesti. Työssä olevia taas voi koetella valtava työmäärä ja kiire. Pelkästään työpaikkakiusaamisesta arvioidaan kärsivän 100?000 suomalaista. L Ä HTE ET T I L A S TO K E S KUS.FI > T YÖ VO I M AT I L A S TOT, T E M.FI > T E M R A P O RTT E JA 16/2012, A N T T I K A S V I O : K E S TÄVÄ T YÖ JA H Y VÄ E L Ä M Ä . Vakituisessa palkkatyössä olevien osuus pysyi 65,4 prosentissa vuosina 2000– 2010. Heilläkin toimeentulon epävarmuus heikentää niin materiaalista kuin psyykkistä hyvinvointia. Ilmapiirin voivat naulata pakkasen puolelle yt-neuvottelut ja kollegoiden päättyneet työsuhteet. Pitkäkestoisessa taantumassa moni on jäänyt työttömäksi, vaikka koulutuksessa ja työhaluissa löytyisi. KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ ETSIMÄSSÄ TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVA: AINO VUOKOLA Työmarkkinoiden polarisaatiosta puhutaan paljon. Moni työyhteisön ongelma liittyy johtamiseen ja työn organisoimiseen. Vaikka joustavista työsuhteista on puhuttu paljon, ne eivät ole kuitenkaan lisääntyneet silmiinpistävästi. Kiusaaminen muodostaa paitsi valtavan riskin jaksamiselle ja terveydelle, aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä työnantajalle. Samana aikana osa-aikaisten määrä lisääntyi 1,4 prosentilla, yksinyrittäjien ja freelancereiden määrä 0,7 prosentilla. Tässä numerossa oman tarinansa sairastumisesta kiusaamisen seurauksena kertoo Sirpa Polo. Työmarkkinoilla väliin jäävät epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät: määrä- ja osa-aikaiset työntekijät, vuokratyötä tekevät, itsensä työllistäjät ja pakkoyrittäjät. Vincitin työntekijä Jukka Hietamäki ja henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen kertovat, millainen on hyvä työpaikka vuosimallia 2014. Materiaalisen hyvinvoinnin ohella työttömyys uhkaa vakavasti psyykkistä hyvinvointia. Se on aivan liikaa. Työttömyys ei ole vain työkyvyltään heikentyneiden ongelma. G AU D E A MUS 2014 . Inhimillisesti kestävä työpaikka on hyvinkin mahdollinen. Teemanumeron ohjelmistoyritys Vincit luottaa työntekijöihinsä työnsä parhaina asiantuntijoina
Työntekijöillä on paitsi vapautta ja etuja, myös vastuuta. Työn alla on ajanvarausjärjestelmä isolle terveydenhuollon yritykselle. Sen jälkeen maistuu kahvi. Se vaatii esimerkiksi pohdintaa, miten tietylle lääkärille pääsee kätevästi tai miten akuuttitilanteessa ajan voi varata nopeasti.. Sisällä hissin peilistä katsoo hikinen ja pörröhiuksinen mies. Pyöräilysortsit vaihtuvat farkkusortsei- 20 4/ 2014 hin. P uoli yhdeksältä aamulla käyttöliittymä- ja graafinen suunnittelija Jukka Hietamäki, 30, lukitsee polkupyöränsä Vincit Oy:n takapihalle. Työ ointi &hyvinv TEEMA TYÖYHTEISÖ ON PARAS ASIANTUNTIJA TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVAT: AINO VUOKOLA Ohjelmistoyritys Vincitissä vallitsee periaate, jonka mukaan henkilöstölle annetaan mahdollisuus keskittyä olennaiseen eli työntekoon. Työ kavereiden kanssa jutusteltuaan Jukka katsoo sähköpostinsa. Niinpä Jukka heittää repun viiden henkilön työhuoneesensa ja lähtee suihkuun
> 21
Projektin vetäjät nimetään vain kutakin toimeksiantoa varten. Projektin vetäjät eivät ole pysyvää ammattikuntaa. Silloin pitää järjestellä omaa aikataulua uudelleen. Saan tehdä työni ja laatia aikatauluni kuten itselleni parhaiten sopii. Työaika on seitsemän ja puoli tuntia päivässä. Sen jäsenet osallistuvat eri projekteihin. Jos se ei auta, voi neuvotella projektin jäsenten kanssa töiden järjestelys-. Voin pitää lomat haluamaani aikaan, kunhan se ei haittaa toisten työtä tai projektien valmistumista. 4/ 2014 TYÖTAVAT VOI VALITA ITSE Jukka kuuluu pysyvään tiimiin, jossa suunnitellaan käyttökokemuksia ja ulkoasua. > 22 Jukka käy lyhyen palaverin projektin vetäjän kanssa, jossa katsotaan, mitä kesäloman aikana on tapahtunut ja millä aikataululla työ etenee. Vincitissä on toimitusjohtajan lisäksi myynti-, kehitys- ja henkilöstöjohtaja. Yrityksen johtoa Jukka pitää helposti lähestyttävänä ja työtapoja joustavina. He ovat yhteydessä asiakkaisiin ja pitävät huolta siitä, että työntekijöillä on kaikki hyvin. – Mielipiteitäni kuunnellaan. Jokainen voi ilmoittautua halukkaaksi tehtävään. – Joskus töitä kasautuu, kun eri projektien kiireet osuvat päällekkäin. Väliportaan johtoa ei ole. Palkatontakin lomaa saa
Työnteon lomassa Jukka säätää sähköpöytänsä seisomis korkeudelle. Henkilöstön mahdollisuus keskittyä olennaiseen eli työntekoon näkyy myös terveydenhuollossa. – Alkuvuodesta tein töitä puhelinsovellusten parissa. Kaikki terveyspalvelut ovat ilmaisia. Edullisempia tavaroita saa ostaa itse ja toimittaa laskun johdolle. Porukka tuo uusia ideoita, kommentteja ja sparrausta. Jukka oikaisee välillä selkänsä työkavereiden kanssa sisustettuun olonurkkaukseen, jossa on itämaisia mattoja, pari säkkituolia ja kaatopaikalle menossa ollut nahkasohva. Tiimi on ammattitaitoinen, pystymme tekemään asioita yhdessä hyvin ja viemään hankkeita eteenpäin. 23. – Käytän virike- ja lounasseteleitä sekä kuntosalia, ja tarkoitus on mennä hierontaan. TIETO LIIKKUU MONILLA KANAVILLA Pingiksen parissa henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen ja suunnittelija Jukka Hietamäki. Teen tuotteesta kauniin ja helposti käytettävän, jota varten haasta- Suomalaisissa yrityksissä moititaan usein huonoa tiedonkulkua. Kyräilyä tai kateutta ei ole. – Jokainen voi täydentää työvälinetarpeitaan verkossa olevalle listalle. – Teen jonkin verran etätyötä, kun ei ole asiakaspalavereita tai on omia asioita hoidettavana, mutta mieluiten olen työkavereiden kanssa. Toimintatavat voi luoda itse, kukaan ei puutu niihin. Vincitissä tiedon liikkumiseen on luotu useita tapoja. VINCITIN TYÖTEKIJÖIDEN ETUJA • Laaja työterveyshuolto, joka sisältää myös kalliita tutkimuksia, kuten magneettikuvauksia, > • kuukausittain 20 euron virikeseteli kulttuuriin tai urheiluun, • lounassetelit 75 prosentin hintaan, alennus läheiseen lounasravintolaan, • yrityksen rentoutumishuone, jossa • ilmainen hieronta ja kuntosali, on muun muassa säädettävä • yksityisen kotihoidon korvaus sähköinen hierontapöytä, shakki- sairastuneelle lapselle, • tuki lisäkoulutuksille: ammattitaidon kehittämisestä vapaa-ajalla maksetaan 20 euroa tunnilta, kuitenkin korkeintaan 10 tuntia kuukaudessa, pöytä, maalaustarvikkeita, kirjallisuutta, kahvakuulia ja jumppapallo, • työvälineet ovat työtekijöiden valittavissa, • mahdollisuus etätyöhön, palkattomiin lomiin ja osa-aikatyöhön. tellaan asiakkaita ja kuunnellaan heidän tarpeitaan. – Vastuu projektien etenemisestä on työntekijöillä. Hyvinvointi koituu eduksi tuloksessa ja työtehossa. Ohjelmistoilla on lukemattomia käyttötarkoituksia robottitietojen tarkkailusta sairaaloiden potilasmonitoreihin. Kaverit ovat intohimoisia. Alakerrassa on pieni virkistyssali, vaativamman kuntoilun pariin pääsee läheiseen liikuntayritykseen. tä — tietysti myös asiakkaan kanssa. Keväällä saimme kollegan kanssa sähköpöydät
Avovaimo odottaa. Niiden keskiarvon perusteella arvioidaan koko urakan kesto. Nyt Johanna vastaa yrityksen työkulttuurista, -hyvinvoinnista ja rekrytoinnista. – Sain vapaat kädet suunnitella työnkuvani. 24 4/ 2014 PARASTA ON ONNISTUMISEN TUNNE Jukka on ollut Vincitissä kaksi vuotta ja sanoo, ettei hänellä ole aikeita lähteä muualle. Palaverin jälkeen Jukka selittää kokoushuoneiden varustukseen kuuluvien Plannig poker -pelikorttipakkojen merkityksen. – Olin aiemmin mainostoimistossa, mutta en kotiutunut. Kolmelta iltapäivällä Jukka suunnistaa myyntipalaveriin. – Kun tilattu sovellus palastellaan osiin ja arvioidaan, miten kauan kunkin osion tekeminen kestää, kukin työntekijä lyö numerokorttinsa pöytään aika-arviona. Siellä katsotaan tulevien projektien työnjakoa. KUKIN KUVAA OMAN AMMATILLISEN UNELMANSA Kun henkilöstöjohtaja, kasvatustieteiden maisteri Johanna Pystynen, 30, haki kaksi vuotta sitten Vincitille töihin, häntä haastatteli muun muassa kolmentoista työntekijän ryhmä, joka selvitti Johannan sopivuutta heidän johtajakseen. Skypeä käytetään chättiin. Hyväksi todettiin. Päivä alkaa kallistua viiteen ja Jukka pukee päälle pyöräilysortseja. Täällä on taidekoulun käyneelle sopiva balanssi tekniikkaa ja visuaalisuutta. Haluan olla mukana myös liiketoiminnassa enkä vain erillinen paperinpyörittäjä. – Edustan tiimiäni niin, että osaamme ennakoida ja aikatauluttaa työtämme. > – Meillä on sisäinen Facebook, jossa puhutaan työ- ja vapaa-ajan asioista ja kehutaan työkavereita. Työkaveri on juuttunut sohvalle miettimään, miten saisi irrotettua takamuksensa ja lähdettyä kohti kotia. Osallistun esimerkiksi myynnin palavereihin, joissa pidän esillä työntekijöiden tavoitteita ja autan kytkemään niitä projekteihin.. Kuukausittain on myös saunailta. Vuosittain pidetään teambuildning-seminaari, joka oli tänä vuonna Kööpenhaminassa. Joka kuukausi saamme palkkaan bonusta, kaikille saman verran, erottelua ei tehdä. Työntekijöiden vaihtuvuus yrityksessä on muutenkin lähes olematonta. Kerran kuukaudessa kokoonnutaan aamupalalle keskustelemaan avoimesti firman asioista. Korteissa on vain numeroita. Itse työpaikan lisäksi parhaita puolia on onnistumisen tunne, eikä täällä tarvitse tehdä töitä nöyryytyspalkalla
Silloin KULKEVAT YHDESSÄ kaikki voisivat arvioida järjestelmän oikeudenmukaisuuden. – Kun ongelmia tulee, päivittäinen kynnys nostaa niitä esiin on matala ja ne on korjattava heti. neksi parhaaksi työpaikaksi. Kannustamme ylipää• Liikevaihto 2013 oli 4 082 000€, piä valintoja, kuin että joku tään perheen merkityksen ymtilikauden tulos 536 000€, ja muu ne päättäisi. Jotkut ovat sissä. lyt, he tekevät paljon järkevämlomansa. Kukin on kuvannut omat ammatilliset unelmansa: joku voi haaveilla teknisestä huippuasiantuntijuudesta, toinen taas jakaa osaamistaan yrityksen ulkopuolelle. ten, miten työntekijälle parhaiten sopii. Vincitissä perheen ja työn voi yhdistää si– Monet kysyvät sitä, miten kalliiksi toimintamallimme tulee. työnsä hyvin ja ovat rehellisiä. – Samoin kysytään siitä, sessa. – Toinen perusajatus on, että jokainen on oman työnsä paras asiantuntija ja osaa järjestää sen ilman johdon puuttumista yksityiskohtiin. Se L I S ÄT I ETOA V I N C I T. seen itse. – Palkat ovat kilpailukykyisiä, mutta palkoilla tai etuuksilla emme väkeä houkuttele. Autamme paloittelemaan tavoitteet pienempiin askeliin, jotka auttavat unelmien etenemisessä. Kustannuksemme ovat kuitenkin monessa asiassa pienemmät – Voi tehdä osa-aikatyötä tai kuin muissa vastaavissa yritykpitää etätyöpäiviä. Kattavalla työterveyshuol• Great Place to Work -instituutti on että kun emme kontrolloi, lolla on sama tarkoitus. valinnut Vincitin 2014 Suomen miten vapauksia käytetään. EMME HOUKUTTELE EDUILLA Työnhakijat käyvät läpi monivaiheisen prosessin, jossa testataan paitsi ammatillista osaamista, mietitään myös soveltuvuutta työyhteisöön puolin ja toisin. – Tärkein ajatus on, että työntekijät voivat viedä itselleen merkityksellisiä asioita eteenpäin ja toteuttaa itseään. Työ täällä on lävälisiä hyvän työpaikan palkintoja. • Ohjelmistoyritys, joka on perustetkoulutuksensa ja muut järjesteKaikki meillä ovat pitäneet isyystu 2007. Siten voin parhaiten palvella ihmisten hyvinvointia. F I 25. Paras asiantuntemus ratkaisuun on useimmiten työyhteisöllä ja työntekijöillä itsellään. Silloin voisi epäillä, että ollaan • Useita muita kotimaisia ja kansainKun heille antaa vapauden, he sairaana töissä. kantavat vastuunsa. Organisaatio ei tarkkoja tavoitteita aseta. Yritämme tarjota työkaluja siihen, miten eri tilanteista voi parhaiten selvitä. Kun työntekijät saavat VINCIT OY PÄHKINÄNKUORESSA etätyössä esimerkiksi silloin, kun valita esimerkiksi työkalunsa, lapsi täytyy viedä harrastuksiin. Jos työnantaja puhuu avoimuudesta ja ongelmiin tarttumisesta, työntekijät kyllä tietävät, onko se käytännössä totta vai ei. hinnä henkisesti kuormittavaa. Jos työnantaja puhuu avoimuudesta ja ongelmiin tarttumisesta, työntekijät kyllä tietävät, onko se käytännössä totta vai ei. koituu eduksi tuloksessa ja – Kun työ ja vapaa-aika ovat • 97 työntekijää, joiden keski-ikä on työtehossa. Jos TYÖ JA YKSITYISELÄMÄ olisi mahdollista, haluaisin, että palkat olisivat julkisia. Hyvinvointi märtämiseen. tasapainossa, se näkyy työn tulok33 vuotta. – Sairauslomalla on vuosittain parhaaksi ja Euroopan kahdeksanJuuri koskaan ei ole ollut väävain reilu prosentti työntekijöistä. Johanna puhuu hiljaisesta tiedosta. liikevoittoprosentti 15,4. on ajoittain hektistä – asiakkaat, tilanteet ja teknologia vaihtuvat koko ajan. Idea ei ole, mitä täytyy tehdä, vaan mitä työssään saa aikaan. rinkäytöksiä. Lähdemme siitä, Huolestuttavaa olisi, jos sairausYritykset ilmoittautuvat tutkimukettä ihmiset haluavat tehdä poissaoloja olisi vielä vähemmän. Puolen vuoden välein tarkistamme jokaisen henkilökohtaisen palkan työssä kehittymisen mukaiseksi
Työ ointi &hyvinv TEEMA OSAAVA YRITTÄJÄ SAA TYÖNTEKIJÄNSÄ KUKOISTAMAAN TEKSTI JA KUVA: SAMI LIUKKONEN Hankasalmelainen Jari-Pekka Koponen perusti ensimmäisen kaivinkoneyrityksensä jo kaksikymppisenä. Palvelutehtävissä tärkeintä on työntekijän halu palvella asiakkaitaan mahdollisimman hyvin. – Hartolan, Hankasalmen ja Joroisten. – Se, että nykyihmiset tietävät mitä haluavat ja vaativat sitä, näkyy entistä selvemmin liikenneasemilla ja vaikuttaa asiakaspalvelun työntekijöiden arkeen. Liikenneasemien laajentuminen on muuttanut Koposen asennoitumista yrittäjyyteen. K oponen toimii Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana ja pyrkii syksyllä puheenjohtajaksi. Osa työntekijöistä on ollut työssä ensimmäisen liikenneaseman perustamisesta saakka, eli jo 24 vuotta. – Kun työntekijöille antaa vastuullisempia tehtäviä, niin he mielellään haluavat niitä lisää. Silloin he alkavat kukoistaa. Oma rooli on muuttunut tiskin takana toimimisesta valtavaksi delegoimisprosessiksi. Koposen liikenneasemilla ei pomotuskulttuuria arvosteta, vaan työtä tehdään tiimeissä. Liikenneasemilla meillä on esimerkiksi ”äitejä” ja ”isiä”, joilta nuoremmat työntekijät saavat kertoa huoliaan ja keskustella niin työstään kuin yksityiselämästään. Ihmiset nauttivat, kun pääsevät tekemään haasteellisia ja mielenkiintoisia työtehtäviä. KOKO TYÖURAN PITUISIA TYÖSUHTEITA Sesonkiaikaan heinäkuussa Koposen palkkalistoilla on noin 150 työntekijää. HUOLIA SAA KERTOA ”ÄIDEILLE” JA ”ISILLE” – Liikenneasemien työssä työntekijöille muodostuu luontevasti erilaisia rooleja, ja yhteisöllisyys syntyy helpolla. Sosiaaliset taidot ovatkin hyvin ratkaisevassa asemassa, kun mitataan palvelualalla onnistumista, Koponen kertoo. – Työ Koposen liikenneasemalla on monelle nuorelle ensim- 26 4/ 2014 mäinen kosketus työelämään. Nyt hän pyörittää kolmea Jari-Pekka-nimistä liikenneasemaa Keski-Suomessa. Yhteisöllisyyteen kuuluvat myös asiakkaat. Koponen haluaa saada työntekijänsä kukoistamaan. Arvostavassa ympäristössä viihdytään ja monien kohdalla siitä näyttää muodostuvan koko työuran pituinen työsuhde. Hienointa on, kun huomaa työntekijöiden innostuvan ja nauttivan työstään. – Se olisi hieno mahdollisuus antaa oman yrityksen johdossa enemmän tilaa muille, kertoo Koponen. Kaikkea ei voi enää mitenkään tehdä itse. Se tarkoittaisi, että Koposen aika kuluisi pitkälti yrittäjien järjestön parissa. – Vuosien mittaan olen oppinut entisestään arvostamaan työntekijöiden osaamista
• Muodostaa säännöllisesti kokoontuvia, ammatillisesti ohjattuja kiltaryhmiä. Rakennamme yhteisöllisyyttä myös tietoisesti esimerkiksi palkitsemalla vuoden kävijät. Arvostavassa ympäristössä viihdytään, osa koko työuransa. Yksinäisten joulupuuro -tapahtuma sen sijaan epäonnistui, koska ihmiset eivät halunneet leimautua yksinäisiksi. Samalla vaihdetaan kuulumisia. YRITTÄJIEN HYVINVOINTIKILTA • Henkistä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukeva verkosto, joka vahvistaa ja ylläpitää pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjien arjessa jaksamista. Hankasalmella pariskunnat ohjausryhmässä. Kaikille avoin joulupuurotilaisuus olisi järkevämpi. – Esimerkiksi Hartolan liikenneasemalla kokoontuu päivittäin kunnan varjohallitus puimaan kunnan tärkeimpiä Jari-Pekka Koponen toimii Yrittäjien hyvinvointikillan tapahtumia. – Meillä on asiakkaita, jotka käyvät liikenneasemalla jopa viisi kertaa joka päivä. maaseutupitäjissä liikenneasemista on muodostunut tärkeä osa alueen sosiaalista kanssakäymistä. LISÄTIETOA YRITTAJAKILTA.FI 27. kokoontuvat kesäsunnuntaisin seuraamaan mökkiläisten paluuliikennettä Helsinkiin. Jos joku vakituisista kävijöistä ei näy muutamaan päivään, niin perään jo soitellaan, että onko kaikki varmasti kunnossa, kertoo Koponen. Yrittäjien hyvinvointikilta -hanke, 2008–2010, 2012–2014, toimii Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella, toimintaa koordinoi Suomen Mielenterveysseura. • Tarjoaa yrittäjille koulutusta hyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä, lisää yrittäjien ja kansalaisten mielenterveystietoa ja hyvinvointia
Työ ointi &hyvinv TEEMA Kun normaali järjenjuoksu ei enää päde TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVA: AINO VUOKOLA Projektipäällikkö Sirpa Polo sai kokea esimiehensä taholta nöyryytystä, pompottelua, kontaktin välttämistä ja yllättävää raivoa. Hän oli tottunut luottamaan ihmisiin, ja kesti pitkään ennen kuin hän tajusi, että kyse on kiusaamisesta. 28 4/ 2014
Hän valitsee uhrikseen vahvan, kateutta ja mielellään luottamusta herättävän tyypin, jonka alistamisesta saa suurimman tyydytyksen. – Koska en saanut puheyhteyttä, kirjoitin projektisuunnitelmankin pääkohdat tussitaululle, ennen kuin esimiehen piti esitellä suunnitelma järjestön hallitukselle. Juuri kun luulit saavasi kiinni ja käänsit selän, kaikki olikin toisin. – Työnteko oli kuin ameebojen tanssia. Polo tuli vähin erin johtopäätökseen, että esimiehellä on narsistisen persoonallisuuden piirteitä. – Sain jatkuvasti tukea muun muassa opetusministeriöltä ja -hallitukselta. Ei voinut ennakoida, mitä tapahtuu ja milloin tai mistä on kyse. Esimies liimasi työpisteeseeni keltaisen lapun ”tästä täytyy puhua”. – Hän teki kaikkensa jarruttaakseen suunnitelman toteuttamista, tai siltä se ainakin tuntui. Laskun hyväksyminen kesti seitsemän kuukautta. HÄVETTÄVÄÄ JOUTUA SYNTIPUKIKSI Poloa ei ollut aiemmin kiusattu, joten hän eli hyvässä uskossa ihmisiin – teki töitään kunnianhimoisesti, vankasta kokemuksesta ja ilosta. Kun kahdenkeskisiä tapaamisia järjestyi, ne saattoivat päättyä kolmen virkkeen jälkeen esimiehen pelottavaan raivoon. – Ensimmäisen työkuukauden aikana tein matkalaskun. Oli absurdia ja hävettävää, kun toinen ei ymmärtänyt, mitä puhuin. Keskustelua ei käyty, koska esimies ei ollut tavoitettavissa sitä varten. Yhtä pitkään kesti projektisuunnitelman hyväksyminen, vaikka Polo oli tehnyt sen niin ikään töihin tultuaan. Narsisti ei tyypillisesti haaskaa aikaansa ”pikkuluihin”. Hän sanoi, miten ikävältä tuntui, kun olin kehdannut lähettää työpaikalle joulutervehdyksen etätyöpäivältäni, vaikka muut olivat samaan aikaan kuormitettuja toimistolla, muistelee filosofian tohtori Sirpa Polo hämmentäviä kokemuksiaan. Kehityskeskustelussa esimies kielsi tekemästä muistiinpanoja, ehkä siksi, että keskustelusta ei jäisi mitään jälkeä. P olo, 63, aloitti tehtävänsä projektipäällikkönä isossa koulutusjärjestössä vuonna 2006. Hiljalleen hän alkoi ymmärtää, että kun normaali järjenjuoksu ei pätenyt, kyse oli kiusaamisesta. Seminaarin julkinen nöyryytys oli vain yksi muiden joukossa. Muutuin lopulta aina itse syntipukiksi. Samalla kun ”tästä täytyy puhua” oli tuttu lause, hän vältteli puhumista, samoin tervehtimistä ja katsekontaktia. Lasku palautui minulle. – Työyhteisömme seminaarissa esimies aloitti puheensa palaamalla kuukauden takaiseen jouluaaton aattoon. > 29. Esimiehessä se herätti vain kateutta. Esimiehellä ei ollut aikaa suunnitelman käsittelyyn
– Irtisanomisen jälkeen tein kirjallisia töitä ja opetin vuoden ammattikorkeakoulussa pedagogiaa. Uhri alkaa huomaamattaan kantaa kielteisiä tunteita ja etsii vikaa itsestä. Kärsin myös ihmispelosta. Kiusaaja pitää yllä hovia. – Elämäni on nyt hyvää. Mutta perusteluja sille, mitä hän määrää ja miksi, ei tullut. – Kiusaaja pitää yllä hovia. Hovi ihailee ja antaa johtajalle tunteen, että tämä on itse hyvä. Minulla oli henkisesti suora ryhti, enkä taipunut hovin jäseneksi, kuten hän sanoi. Hän on sisältä tyhjä, ja siirtää tyhjyyden ja negatiiviset tunteet uhriin. selviytyjäksi. Polo korostaa, etteivät hovinkaan jäsenet valitse asemaansa välttämättä ilkeyttään, vaan alkavat käyttäytyä saamansa kohtelun mukaisesti. Eläkkeelläkin voi tehdä vielä töitä niin paljon kuin haluaa.. (2013) 30 4/ 2014 KIUSAAMISESTA SELVIYTYY, KUN SAA TUKEA – Pahimmat kiusaamisen aiheuttamat oireet tulivat jälkikäteen. Vuonna 2008 työterveyslääkäri kielsi Poloa menemästä työpaikalle, koska se oli terveydelle vaaraksi. Nyt hän on kirjoittanut kokemuksistaan ja selviytymisestään kaksi kirjaa. Pariin vuoteen en pystynyt menemään edes samalle kadulle, jossa kiusaamistyöpaikkani oli. Saamani palaute osoittaa, että uhrit tunnistavat itsensä monista samoista asioista. Jos vuorovaikutuksen pelisäännöissä jokin alkaa ihmetyttää, on syytä herätä. > KIUSAAJA SIIRTÄÄ NEGATIIVISET TUNTEET UHRIIN – Kiusaaja ei tunne rajoja. – Kirjoittaminen on ollut selviytymiskeino. Esimies sanoi aina, että täällä määrään minä. Pololla kesti pitkään ennen kuin hän todella tajusi, mistä työyhteisössä oli kyse, ja että hän oli tiedostamattaan alkanut toteuttaa esimiehen suunnitelmaa, eli tullut puolustuskyvyttömäksi. – Yleensä terveillä työpaikoilla on yhteiset arvot, perusnormit ja moraali, jotka ymmärretään samalla tavalla ja joita noudatetaan. En tiedä, miten olisin selvinnyt ilman mieheni tukea ja psykiatriani asiantuntemusta. Polo on sittemmin ehtinyt eritellä asioita ja kiusaajan menetelmiä hyvinkin tarkasti. Se koostuu lojaaleista työntekijöistä, jotka haluavat säilyttää asemansa. toimintatapojen muutoksia. Tosin hovin jäsenten on oltava tarkkana, etteivät he menetä asemaansa. Työsuojeluviranomaisella ei ollut tarkastuksessaan osoittaa mitään lainvastaista, mutta seuraava tarkastus oli määrä pitää Sirpa Polon kirjat: puolen vuoden kuluttua ja katsoa Narsisti esimiehenä. Eläkeikä on kohta käsillä, mutta kädet syyhyävät töihin. Hän alkoi pitää päiväkirjaa jo kuukauden kuluttua projektipäälliköksi mentyään. Polo sanoo, että kohtalontovereiden kannattaa kiinnittää huomiota kaavaan, joka on kiusaamistapauksissa yllättävän sama. Se koostuu lojaaleista työntekijöistä, jotka haluavat säilyttää asemansa. Olen saanut voimani takaisin. Miten vapauduin Kun Polo palasi sairauslomalta työpaikkahelvetistä. Lisäksi sain psykiatrilta faktapohjaista tietoa kiusaajan toiminta tavoista. Tarve selviytyä oli vimmainen. Ensimmäinen sairausloma määrättiin 2006 täysin voimattoman olon, flunssan ja kolesterolin kohoamisen takia. – Työterveyslääkäri, -psykologi ja kollegat tiesivät työpaikan ongelmista ja halusivat muutosta, mutta yhteisissä palavereissa kollegat eivät rohjenneet puhua työoloista tai esimiehestä. töihin, hänet sanottiin kolmen (2011) viikon kuluttua irti taloudellisin Narsistin uhrista ja tuotannollisin syin. – Psykiatri sai minut uskomaan, ettei vika ollut itsessäni
Palaverista ulos jättäminen kerran ei vielä ole kiusaamista. Pyydä tarvittaessa työtoveri tueksesi. – Tämä johtuu siitä, että sitä on vaikea myöntää ja se herättää voimakkaita tunteita ja vastustusta, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Maarit Vartia-Väänänen. – Kiusaamiseen liittyy usein voimakasta puolustuskyvyttömyyttä. KIUSAAMINEN MURENTAA TERVEYTTÄ TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVA: SEBASTIAN NURMI Noin 100 000 suomalaista kokee tälläkin hetkellä työpaikkakiusaamista. Esiin nousee stressioireita, kuten keskittymis- ja univaikeuksia, hermostuneisuutta ja masennusta, kuvaa Vartia-Väänänen. Kustannukset työnantajalle lasketaan jopa kymmenissä tuhansissa euroissa. • Jos toimenpiteisiin ei ryhdytä, voit tehdä valvontapyynnön työsuojeluviranomaiselle, joka valvoo lain noudattamista. – Työyhteisön muilla jäsenillä on keskeinen rooli kiusaamisen mahdollistajana tai sen keskeyttäjänä. Usein vie aikansa huomata, että vuorovaikutuksessa on jotakin, jota ei ymmärrä. Kiusaamisen kohteeksi voi joutua kuka tahansa: kriittinen ja vahva ihminen, joka asettaa asioita kyseenalaiseksi tai hiljainen työntekijä, joka ei osaa puolustautua. • Puhu kielteisesti käyttäytyvän kanssa. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan ryhtymään toimenpiteisiin tiedon saatuaan. Kerro, minkä olet kokenut epäasialliseksi, miltä sinusta tuntuu ja pyydä häntä lopettamaan. Se helpottaa asian selvittelyä myöhemmin. Jokainen tilanne aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja häiriöitä. • Jos koet hämmennystä toisen käytöksestä tai ihmettelet, mitä on tapahtumassa, keskustele asiasta työtoverin kanssa, jolta voit saada rehellistä palautetta. Taustalla voi olla myös yksilöllisiä syitä, esimerkiksi kateutta. KIUSATUKSI VOI JOHTUA KUKA TAHANSA Syitä voi löytyä työyhteisön ongelmista, kuten rooliristiriidoista, tehtävien epäselvyydestä, huonosta tiedonkulusta, kilpailusta tai muutokseen liittyvistä uhkista. Maarit VartiaKiusattu voi miettiä, mikä itsessä on Väänänen. Suositus kohtuudeksi on kaksi viikkoa. Paha olo töissä voi johtaa kiusaamiseen. Jokaisen kokemus on kuitenkin tosi: kiusaamiskorttia käytetään harvoin turhaan. Osa kokee häpeää. LISÄTIETOA T YÖT ERVEYSL AITOKSEN VERK KOS IVUILL A T T L.FI/SOPUISA. Tapoja on monia: puhumattomuus, keskeyttäminen, pilkkaaminen, hymähtely, musta maalaaminen, ulkopuolelle jättäminen. – Työpaikat ovat keskenään varsin erilaisia. TOIMI NÄIN • Mikäli koet kiusaamista tai epäasiallista kohtelua, ala pitää päiväkirjaa siitä, mitä tapahtui, milloin ja keitä oli paikalla. – Jo muutaman kuukauden kiusatuksi tuleminen vaikuttaa haitallisesti terveyteen. Tekijä käyttää valtaa, joko aseman hänelle antamaa tai henkistä yliotetta. Puhu käyttäytymisestä, älä ihmisen ominaisuuksista. vikana. Tehtävät voivat olla yhtenä päivänä yhtä, toisena päivänä ihan toista. Kyse on pitkään jatkuvista, toistuvista tilanteista. Kysy, miten hän näkee tilanteen. Kaikissa pitäisi miettiä, minkälaista epäasiallista käyttäytymistä meillä on ja kuinka tilannetta voidaan korjata. Sivusta katsovat pelkäävät usein puolustamisen johtavan siihen, että tulee itse kiusatuksi. Työterveyslaitoksen kyselyssä joka toinen työsuojeluvaltuutettu ja lähes kolmannes esimiehistä kertoi vaikeudesta puhua kiusaamisesta omalla työpaikalla. – Työpaikoilla tulisi olla kiusaamisen nolla toleranssi ja sitä tulisi ehkäistä ennalta, muistuttaa Vartia-Väänänen. • Mikäli esimies ei ryhdy toimenpiteisiin kohtuullisessa ajassa, voit viedä tiedon ilmoituksesta esimiehen esimiehelle. Työn valvonta tai tehtävien määräajat saattavat olla kohtuuttomia. Työsuojeluvaltuutettu auttaa ilmoituksen tekemisessä ja hänet voi ottaa mukaan keskusteluun. – Kiusatuksi joutuminen hämmentää ja järkyttää. • Tee suullinen tai kirjallinen ilmoitus kiusaamisesta lähimmälle esimiehelle, jos kiusaaja on esimies, hänen esimiehelleen
Mikä on perittyä, mikä on ympäristön aikaansaamaa, kysyy teos. Hiljaisuus ja syrjään vetäytyminen, häpeä, isättömyys, yksinäisyys, ”tunne loputtomasta keskenjäämisestäMielenterveysseuran muovaavat päähenkilöä ja hänen sukuaan. Hän kysyy, mistä hänen suuri surunsa tulee. Patriarkaalinen yhteiskunta ei nujerra pelkästään naisia, vaan myös suunnittelemattomille elämänteille astuvia nuoria miehiä. 32 . Halmeen elämän loppu on luonnosteltu kirjaan niukasti ja järkyttävästi. Kirja on Joel Haahtelan romaani Tähtikirkas, lumivalkea. Kuva: Tommi Tuomi Mikä on perittyä, mikä ympäristön aikaansaamaa. Suru on Leo Halmeessa; kirjailija viittaa siihen, että jotkut syntyvät kantamaan sitä. Leo Halme on lahjakas. Mutta yhtä aikaa houkuttava taiteelle ja naiselle antautuminen on pelottavaa. Ja vaikka hän ulkomaankirjeenvaihtajana kehittyy eteväksi, hän väistää toisen suuren rakkauden: kuvataiteilijan uran. KOLUMNI | SIRPA K ÄHKÖNEN Tähtikirkas elämä Heinäkuisena hellepäivänä luin kirjan, joka oli odottanut vuoroaan vähän kuin päähenkilönsä Leo Halme; itsestään melua pitämättä. Ja seksuaalisuuteen. Niin kuin Leo Halmeen jälkeen jääneet kirjoitukset todistavat, toiset meistä kantavat surua muidenkin edestä. Hän kirjaa elämänsä vihkoihin, jotka palautuvat Suomeen hänen kuoltuaan. Halmeen kaunis, surullinen maailma, pirstaloitunut mieli ja sen tähtimäiset kuvajaiset paperilla, kohtaavat 1900-luvun painajaisen. 4/ 2014. Halmeesta tulee kosmopoliitti, joka matkustaa läpi maailman etsien – tai paeten jotain. Kenties vain lääkäri voi kirjoittaa näin paljaasti yhteiskuntien laiminlyömistä velvollisuuksista ja julmuudesta heikompia kohtaan. Ja silti sitä jää yli, surua, pisaroimaan maailmaan. Hänen elämänvoimansa kätkeytyy juuri lahjakkuuteen. Romaani kuvaa lyhyen onnen ja elämänmittaisen murheen kokevaa nuorukaista. Pohjimmiltaan Haahtelan romaanissa on kyse siitä, kenen elämä on elämisen arvoista. Lopulta murhe on niin suurta, että hän päätyy tilaan, joka on ammattikielellä katatonia, mutta Halmeen kielellä tähtikirkas, lumivalkea – siinä hän vihdoin lepää. Aleksis Kivellä ”ikävyys” tarkoitti kenties samaa mielentilaa. Nuoruuden ujo, hellä, kiihkeä rakkaus päättyy 1800-lukulaiseen tragediaan: raskauteen, kuolemaan, karkotukseen. Hauraus estää Leo Halmetta tarttumaan kohtaloonsa lujasti; hän väistää taistelematta nuorena, kun hänet määrätään jättämään elämänsä rakkaus, ja tyytyy sedän osoittamaan ammattiin Pariisissa
Lundbeck Ab PharmaCity, 20520 TURKU Puh. +358 2 276 5000 suomi@lundbeck.com www.lundbeck.. Lapinlahden Virkku Oy Suistamontie 4 73100 Lapinlahti puh. 33. www.lundbeck.com masennusinfo.. 010 231 1220 www.lapinlahdenvirkku.fi AUTAMME AIVOJA TOIMIMAAN Oy H
Lääkemääräys on kuitenkin tavallisesti ensimmäinen, ja usein ainoaksi jäävä, hoitotoimenpide. Aina tepsivää lääkitystä ei pitkäaikaisista yrityksistä huolimatta löytynyt, ja samalla saattoi silti esiintyä sivuvaikutuksia. Siinä haastatellut kertoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään masennuksesta omaehtoisesti, myös sen lääkityksestä. Lääkkeiden etujen ja haittojen punninnassa ja omakohtaisessa päätöksenteossa he kiinnittivät huomiota moniin muihinkin seikkoihin kuin oireisiin ja sivuvaikutuksiin. He pelkä-. Nyt masentuneet näyttivät elävän erilaisten lääkkeitä koskevien käsitysten ristitulessa. Masennukseen liittyy edelleen pelkoa huonoon valoon joutumisesta, mikä samalla vaikuttaa sen arkiseen hallintaan. Masentuneet arvioivat lääkitystä usein siltä kannalta, lisääkö vai vähentääkö sen käyttö leimautumisen riskiä. Haastateltujen pohdinnoissa kuuluivat niin julkinen keskustelu ”onnel- 34 4/ 2014 lisuuspillereistä” kuin suomalaisen sisun korostus. Kokemukset lääkkeiden tehosta ja sivuvaikutuksista vaihtelivat. Niiden sijaan haastateltavat saattoivat käyttää muita valmisteita, kuten vitamiineja ja hivenaineita, joiden he kokivat helpottavan masennusta. Kartoitimme sen sijaan masentuneiden kokemusten ja ajattelutapojen kirjoa. Mielenterveyshoidon ammattilaiset ja tutkijat ovat esittäneet erilaisia näkemyksiä lääkkeiden tehosta lumelääkkeisiin verrattuna sekä niiden hyödystä suhteessa sivuvaikutuksiin. PUHEENVUORO Lääkkeet eivät korvaa muuta masennuksen hoitoa Masentuneilta itseltään on suhteellisen harvoin kysytty, mitä he ajattelevat lääkehoidosta. Usein haastateltavat näkivät lääkkeet ”kävelykeppinä” tai ensiapuna pahimmasta tilanteesta selviytymiseksi. Käypä hoito -suosituksessa masennuksen pääasialliseksi hoitomuodoksi ehdotetaan lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmää. Lääkäri, puoliso tai ystävät saattoivat esittää asiasta erilaisia neuvoja. Joskus vaaka kallistui lääkkeiden käytön puolelle, joskus sitä vastaan. PÄÄTÖSVALTA ITSELLÄ Haastattelujen eräs keskeinen viesti oli, että masennuksen hoitotapoja valittaessa olisi syytä kuunnella myös masentuneiden omia käsityksiä ja perusteluja. Lääkkeiden käytön suhteen haastateltavat halusivat pitää päätösvallan itsellään. H aastattelimme 51 masennuksen kokenutta keski-ikäistä miestä ja naista Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa Masennuksen kanssa eläminen sosiaalisessa kontekstissa. Tutkimuksemme pohjalta ei ole mahdollista arvioida lääkehoidon tehoa tai kertoa, kuinka suuri osa masentuneista ajattelee tietyllä tavalla. Eräs syy masennuslääkkeiden käytön välttämiselle oli riippuvuuden riski. Hiljattain päättynyt tutkimushankkeemme on paikannut tätä aukkoa
Varsinaisena masennuksen hoitona haastateltavat pitivät terapeuttista keskusteluapua, ja viime kädessä masennusta aiheuttaneiden elämäntilanteiden sekä niiden taustalla olevien yhteiskunnallisten ongelmien korjaamista. Samoin hoitoon hakeuduttaessa oli mahdollista antautua hoitohenkilökunnan huomaan, ja myöhemmin palauttaa päätösvalta omaan elämään. Näkemykset siitä, miten lääkkeiden käyttö tai käyttämättä jättäminen muovaa omaa minuutta, vaikuttaa syvällisesti lääkkeiden käyttöön. Usea haastateltava koki lääkkeiden leikkaavan jotain tuntei- den kirjon kummastakin päästä. Myös suhtautuminen kärsimykseen muovasi kantaa lääkkeisiin. Suurin yksimielisyys liittyi siihen, miten haastateltavat näkivät lääkityksen osana masennuksen hoitoa. kirjoittajat Vilma Hänninen Sosiaalipsykologian professori, Itä-Suomen yliopisto Jukka Valkonen Kehittämispäällikkö, Suomen Mielenterveysseura Anne-Maarit Turunen Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelupäällikkö, Imatran kaupunki 35. sivät, että lääkkeiden käyttö tulisi ilmi ja paljastaisi masennuksen, kuten myös, että merkintä lääkityksestä säilyisi potilastiedoissa lopun ikää. Jotkut masennuksen kokeneet ajattelivat, että sietämättömyydessäänkin masennus ja etenkin suru ovat osa elämää. Toisaalta lääkitys saattoi vahvistaa kykyä selviytyä arjen haasteista ja tukea näin elämänhallintaa. . Pelkkä reseptin ojentaminen koettiin enemmänkin heitteille jätöksi kuin hoidoksi. Jotkut kokivat masennuksen keskeisenä osana persoonallisuuttaan, eivätkä halunneet lääkkeiden muuttavan itseään. Toisaalta lääkitys saattoi auttaa kätkemään masennuksen oireita. Moni kieltäytyi tarjotusta lääkehoidosta, koska halusi löytää itse omat selviytymiskeinonsa tai ainakin valita hoitomuotonsa. Kun masentunut lopulta, äärimmäisessä hädässä oli kääntynyt auttajan puoleen, pelkkä reseptin ojentaminen koettiin enemmänkin heitteille jätöksi kuin hoidoksi. TERAPEUTTINEN APU VARSINAISTA HOITOA Elämänhallinnan näkökulmasta lääkitys näyttäytyi kahdessa valossa
Nauruhermoja kutkuttava kertomus ruotsalaisen keski-ikäisen Göranin seikkailuista Intian ihmemaassa lisää suurella todennäköisyydellä lukijansa elinvuosia. Työttömät keski-ikäiset tiedottajat eivät tunnetusti ole kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Kuinka ollakaan, lähes saman tien Delhiin saavuttuaan Göran päätyy sukkuloimaan vessan ja sängyn väliä hirvittävän turistiripulin kourissa. Tyylien sillisalaattiin mahtuu niin matkakertomusta, kriittistä yhteiskuntapamflettia kuin moralisoivaa elämänopasta. Vaimonsa jättämä, pakenevaa hiusrajaansa tuskaileva ja itsesäälissä rypevä keski-ikäinen Göran tulee houkutelluksi ystävänsä Erikin vetämälle Uskomaton Intia -kiertomatkalle. Siten Göran pääsee myös Delhin kauneimmat kädet omaavan naisen suosioon. Kirjassa tulonlähteet Kannisto: Vapaana eivät käy ilmi. 390 s. Kirjan parasta antia on tavata uusia ihmisiä: muun muassa Slobodan Serbiasta, Norman Jamaikalta ja Candela Nicaraguasta. Siitä ei käy luopuminen, eikä ilman sitä liikuta mihinkään. ta omaa sitoumuksetonta elämäntapaa. Epäselväksi jää, edustavako tavoittelemisen arvoista olotilaa esimerkiksi Afrikan tai Lähi-Idän niin kutsutut romahtaneet yhteiskunnat, joissa vallitsevat väkivalta ja viidakon lait. 2014. Kannistot kritisoivat ennen muuta kansallisvaltiota, joka heidän mukaansa tukahduttaa aitoa ihmisyyttä. Vakituista osoitetta, työtä, vastuuta lapsista tai omaishoidettavista ei ole. Bazar 2012. POIMINTOJA KESKI-IKÄISEN SEIKKAILUT INTIAN IHMEMAASSA Mikael Bergstrand: Delhin kauneimmat kädet. elämisen taito. Avuksi saapuu Erikin ystävä, intialainen yläluokkainen Yogi, jonka opastuksella Göranille avautuu Intian ihmeellinen maailma. Atena Vapaus tarkoittaa parille ennen muuKustannus Oy. Göran yllättää itsensä ja ystävänsä jäämällä Intiaan, lähinnä siksi, että kotimaassa häntä odottaisi kurja yksiö ja työttömyys. Kanssamatkaajat eivät voi odottaa. Kannistot viettävät jossain maailman kolkassa muutaman kuukauden, kunnes tie vie taas kohti uusia seikkailuja. Kengässä hiertää sen vihoviimeinen kahle, Suomen pakkokansalaisuus. Pariskunta elää huokeasti, mutta jo lentomatkoihin mantereelta toiPäivi ja Santeri selle tarvitaan rahaa. Kirjassa seikkaillaan ainakin Serbiassa, Jamaikalla, Kolumbiassa ja Pohjois-Intiassa. ELINA MARJAMÄKI VAPAA ON VAIN UMPIHANKI Maailmalla reppureissaava Kanniston pariskunta kutsuu itseään nomadeiksi. 215 s. Kirjailija Mikael Bergstrand on vanginnut Intian värikkyyden ja absurdiuden pakettiin, jossa lopulta jopa estynyt Göran sekä hänen seikkailuistaan nauttiva lukija saadaan antautumaan rakkaudelle ja koko Intialle. ELLEN TUOMA AL A 36 4/ 2014. Göranista tulee Yogin, erinäisten sattumien sekä pramean käyntikortin avustuksella Intian kirjeenvaihtaja ja ”tärkeä kulttuuripersoonallisuus”
Mind-Body Bridging, MBB-menetelmän kehittäjä, psykiatri ja psykoanalyytikko, Stanley H. Mikä ajaa ihmisen omistamaan elämänsä tuhoamiselle. MIKÄ SAA IHMISEN OMISTAUTUMAAN TUHOAMISELLE. Hänen äitinsä oman elämän onnettomat vaiheet jatkuivat suurina vaikeuksina lasten, Andersin ja Elisabethin, kanssa sekä Andersin vajoamisena omaan mielikuvitusmaailmaansa. Breivik näki vuosien ajan valtavasti vaivaa suunnitelmansa toteuttamiseen. SIRPA VÄ ÄNÄNEN 37. Åsne Seierstad on kokenut maailman sota-alueiden reportteri ja kirjailija, joka tarttui kotimaansa tragediaan. Aivotutkimusten valossa stressi ei johdu stressitekijöistä, vaan sisäisten voimavarojen ohjauksesta huolehtivan ohjausverkoston häiriintymisestä. Kirjan selkeät ja helppokäyttöiset stressinlievitysja voimaannuttamisharjoitukset palauttavat mielen ja kehon yhteyden ja auttavat saamaan omat sisäiset voimavarat käyttöön. 290 s. Omissa maailmoissaan elävää narsistia kuvaa hänen vastaehdotuksensa yhdistää Seierstadin kirja hänen omaan käsikirjoitukseensa. MARITA RUOHONEN KEHON JA MIELEN YHTEISTYÖ NUJERTAA STRESSIN Stressaantuneena keho tuntuu kireältä, hoitamattomat asiat pyörivät päässä, olo on uupunut eivätkä voimat riitä edes pieniin tehtäviin. Uutinen ravisteli heinäkuisen perjantaipäivän idylliä 2011, kun nuori norjalaismies räjäytti pommin Oslon keskustassa ja ampui 69 nuorta Utøyan saarella. Stanley H. Block kutsuu tilaa voimattomaksi minäksi. Breivikin isä on ilmoittanut julkaisevansa oman kertomuksensa tänä vuonna. Vastikään suomennetussa kirjassaan Block kertoo, että meillä kaikilla on synnynnäinen kyky käsitellä stressiä siten, ettei siitä tule liian kuormittavaa. Kehon ja mielen yhteys – Stressinkäsittelyn työkirja tarjoaa välineitä mieli-keho -yhteyden palauttamiseen. Basambooks 2014. Kirja kuvaa onnetonta, epävakaata ja kylmää lapsuuden ilmapiiriä. Breivikin lapsuus oli lastensuojelun ammattilaisten arkipäivää. Se ei hänen mukaansa ole ainoastaan henkinen tila, vaan vaikutukset näkyvät kehossa solutasolla asti. Yli 70 ihmisen joukkomurha hyvinvoivassa naapurimaassa tuntui epätodelliselta. Åsne Seierstad: Yksi meistä. Kertomus Norjasta. Seierstadin haastattelupyyntöön Breivik vastasi kieltävästi. Rinnakkain Seierstad kuvaa elävästi Utøyalle kokoontuneiden nuorten ja heidän per- heidensä elämää ennen heinäkuuta 2011. Hän sai pääsyn kaikkeen Anders Behring Breivikiä, hänen rikostaan ja sen oikeuskäsittelyä koskeneeseen materiaaliin. Hän tapasi lukuisia tapahtuman koskettamia ihmisiä. WSOY 2014. Elävä kerronta pohjautuu tarkkaan faktoihin ja autenttiseen materiaaliin. Lukukokemuksena se on vaikuttava. Seierstadin kirja on samalla analyyttinen ja lämmin, osa koko kansaa koskettanutta surutyötä, jossa poliittinen johto ja kuningashuone toimivat esimerkillisesti. Häiriötila katkaisee yhteyden voimavaroihimme. Block: Kehon ja mielen yhteys stressinkäsittelyn työkirja. 585 s. Suomentanut Pirkko Leino. Tietoisuustaitoja ja kognitiivista terapiaa yhdistävien harjoitusten avulla opetellaan käsittelemään kielteisiä ajatuksia, hiljentämään ahdistusta aiheuttavia vaatimuksia ja päästämään irti ongelmallisista tunteista. Olisiko yksikin turvallinen ja rakastava ihmissuhde voinut muuttaa tilanteen. Hän aikoi kirjoittaa artikkelin tapahtumista, mutta huomasi pian, että oli sukellettava syvemmälle
Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. 044 7826030 Savonlinnan kriisikeskus puh. (08) 312 0611 Jyväskylän kriisikeskus Mobile, puh. (03) 877 660 Lapin ensi- ja turvakoti ry Kriisikeskus, puh. (017) 262 7738 Tampereen kriisikeskus Osviitta ajanvaraus 0400 734 793 Lahden Seudun kriisikeskus puh. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. (09) 615 516, klo 9-15 mielenterveysseura.fi/tilaa tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ tiedotus_ja_julkaisut KESTOTILAUKSEN SÄÄNNÖT JA IRTISANOMINEN Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. (06) 416 2860 Kuopion kriisikeskus puh. (02) 8378 5600 Joensuun kriisikeskus puh. 040 544 1750 Seinäjoki Mobile kriisikeskus puh. Jos tilausjakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. (015) 273 700 Kemin kriisikeskus Turvapoiju puh. (02) 7273 700 Kainuun Kriisikeskus puh. (05) 453 0020 Mikkelin kriisikeskus puh. (09) 4150 3600, faksi (09) 3487 3715. 050 401 6259 KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. (03) 512 0500 Vihdin kriisikeskus puh. 38 4/ 2014 PUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto SOS-KRIISIKESKUS Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Toimisto (09) 4135 0510, faksi (09) 4135 0570 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 Hyvinkään seudun mielenterveysseura puh. Tilaa Mielenterveys 41 € kestotilaus Mielenterveysseuran palvelut VERKOSSA vahvistamo.fi e-mielenterveys.fi tukinet.net Myös digilehti vuosikerta 50 € opiskelijatilaus 25 € ulkomaille 60 € Tilaajapalvelu puh. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. 040 5537508 Lappeenranta Saimaan kriisikeskus puh. (02) 2333 442 Vammalan ja Huittisten Tukitalot puh. (014) 266 7150 Rauman kriisikeskus Ankkurpaikk´ puh. (013) 316 244 Salon kriisikeskus Etappi puh. (015) 214 401 Turun kriisikeskus puh. 040 848 2042 Oulun kriisikeskus puh. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet
Tätä tukivat oletettavasti mielekäs, omista tarpeista lähtevä fyysinen toiminta, kanssakäyminen vapaaehtoistyöntekijän kanssa sekä lisääntynyt autonomian tunne. Vuosisadan lopussa tieteenala kehittyi nopeasti. HDL 2014. Narratiivinen tutkimus kestävistä monikulttuurisista avioliitoista. Vaikeinta on EU-maiden ulkopuolelta tulevilla avioliittosiirtolaisilla. Psyykkinen ja fyysinen terveys olivat vahvasti yhteydessä toisiinsa: esimerkiksi masennus vähensi nuorten kykyä huolehtia terveydestään. Rantanen T. 39. Anglén tutkimuksessa suomalaiset puolisot kertoivat parisuhteidensa kehittymisestä ja selviytymisestä arjen haasteissa. Pakkomenetelmiin – eristämiseen, pakkopaidan ja verkkosängyn käyttöön – turvauduttiin vain äärimmäisissä tilanteissa. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut eivät auttaneet huono-osaisia nuoria, mutta oikeanlainen tuki tuotti tuloksia. Mielisairaista parani vain pieni osa, mutta heitä hoidettiin aikansa parhailla menetelmillä. & al.: The effect of out-of-home activity intervention delivered by volunteers on depressive symptoms among older people with severe mobility limitations: a randomized controlled trial. Osallistujien masennusoireet vähenivät, sekä fyysinen hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranivat. Vuorovaikutus johtavien maiden kanssa vilkastui 1800-luvulla. Tutkimukseen osallistui 121 67–92-vuotiasta. Nuorille kehittyy jo varhain huono-osaisen identiteetti, johon liittyy luottamusvajetta, yksinäisyyden kokemuksia, koulukiusatuksi joutumista ja oppimisvaikeuksia. Tutkimusta varten haastateltiin 120 opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle jäänyttä nuorta 2013—2014. Suomalainen identiteetti saattoi muuttua voimakkaasti, eikä suomalainen ei enää tuntenut itseään täysin suomalaiseksi. ja Saari, J.:Vamos tekee vaikutuksen – Vamos-nuorten hyvinvointikokemukset ja tulevaisuuden odotukset. Psykiatria tieteenä ja käytäntönä 1800-luvulta vuoteen 1930. Alanen, O. Verrattuna Pohjoismaihin ja johtaviin maihin Ranskaan ja Saksaan, kehitys oli kymmeniä vuosia jäljessä. Rantakokko M. TUTKITUT JUTUT | KOONNUT ELLEN TUOMA AL A MONIKULTTUURINEN AVIOLIITTO MUOKKASI IDENTITEETTIÄ PSYKIATRIA TIETEENÄ KEHITTYI SUOMESSA JÄLJESSÄ POHJOISMAISTA HUONO-OSAISEN NUOREN IDENTITEETTI KEHITTYY JO VARHAIN Suomalaiset solmivat yhä useammin avioliittoja ulkomaalaisten kanssa. Lapin yliopisto 2014. Suhteet voivat olla tasapainoisia ja kestäviä, mutta niihin voi liittyä erityisiä haasteita. Aging and Mental Health 2014;13:1-8. & Kotkavuori, A.: Välittämisen ammattilaiset – Vamoksen käsikirja etsivään nuorisotyöhön HDL 2014. Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto 2014. Moderni psykiatriatiede alkoi hahmottua yleislääketieteen osana 1820–1840, vaikka omasta tieteenalasta oltiin vielä kaukana. Aging Clinical and Experimental Research 2014. Alanen, O., Kainulainen, S. Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palvelut toteutti tutkimuksen huono-osaisten nuorten kokemuksista sekä etsivän nuorisotyön käsikirjan Itä-Suomen yliopiston kanssa. Maailmankansalaiseksi itsensä määritelleet puolisot kokivat, ettei avioliitto ulkomaalaisen kanssa muuttanut kummankaan tapoja tai käsityksiä. & al.: The Effect of an Outdoor Activities Intervention Delivered by Older Volunteers on the Quality of Life of Older People with Severe Mobility Limitations: A Randomized Controlled Trial. Hirvonen, H.: Suomalaisen psykiatriatieteen juuria etsimässä. 1900-luvun alkupuolella hoitomenetelmät – kylvyt, makuu- ja käärehoidot sekä lääkkeet – olivat samoja kuin psykiatrian johtavissa maissa. Psykiatrian opetus alkoi 1890-luvulla, professuuri perustettiin 1906. Puolisot olivat tavanneet toisensa joko työn kautta, ystävän avustamana tai sattumanvaraisesti. Molemmat puolisot joutuivat opettelemaan uutta eläessään monikulttuurisessa avioliitossa. Anglé, J.: Maahanmuuttajan puolisona Suomessa. ULKOILU VÄHENSI IKÄÄNTYNEIDEN MASENNUSOIREITA Ulkoilu paransi hyvinvointia liikuntaongelmista kärsivillä vanhuksilla, jotka osallistuivat liikunta-aktiviteetteihin kerran viikossa kolmen kuukauden ajan vapaaehtoistyöntekijän tuella
Materiaali antaa tähän työkaluja aikuisille, Riikka Nurmi muun muassa harjoitusten, oppituntisuunnitelmien, käsikirjan sekä opetus- ja vanhempainaineiston kautta. Olen ryhtynyt huolehtimaan omasta mielenterveydestäni huomattuani asiayhteyksiä ja niiden merkityksiä hyvinvoinnilleni. Pilottioppilaat kokivat, että olivat oppineet harjoitusten kautta tunteiden tunnistamista ja sanoitusta sekä rauhoittumista. . Koulutus on kehitetty opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa, Mielenterveysseuran Mielenterveystaidot alakouluun -hankkeessa. M I E L E N T E R V E Y S S E U R A K E H I T TÄ Ä Mielenterveystaitojen työkaluja lapsille ja nuorille TEKSTI: ELLEN TUOMAALA Opettajien ja oppilashuollon työn tueksi alakouluihin on syntynyt uusi koulutuskokonaisuus oppilaiden mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. – Koulutus on ollut minulle valtava kasvuprosessi. Materiaalin ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen NMKY:n Menestyksen avaimet ja Mielenterveysseuran Mielenterveystaidot nuorisotyöhön -hankkeet.. Materiaali julkaistaan Maailman mielenterveyspäivänä 10. Lapsille on tunne- ja kaveritaitokortteja, pöytäteatterimateriaali ja lautapeli, kertoo hankkeen projektisuunnittelija Riikka Nurmi. Sen ylläpitäminen edellyttää taitoja, joita voi oppia ja harjoitella päivittäin myös koulun arjessa. Tavoitteeni on hyvä ryhmähenki, ja oppilaiden vastuunotto, tiivisti pilottiopettaja Ulla Salo Rajatorpan koulusta. Materiaalin kehittämiseen osallistui 30 alakoulunopettajaa eri puolella Suomea. Lisätietoa mielenterveystaidot.fi/alakoulu P.S. Myös lasten ja nuorten harrasteryhmien ohjaajille on ilmestynyt materiaali Nuorten mieli vahvaksi. Kuva: Siiri Nurmi Mielenterveys on voimavara. lokakuuta. Nyt yritän saada oppilaat huomaa- 40 4/ 2014 maan omia vahvuuksiaan, ja tsemppaan harjoitusta vaativissa asioissa. Koulutukset käynnistyvät syksyn aikana eri puolella Suomea. – Lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, itsetuntemusta sekä elämäntaitoja voi vahvistaa
41
Riveissä on 80 aktiivista, koulutettua vapaaehtoista. – Kontaktit ja näkyvyys, siinä on kaksi tärkeintä asiaa. Monen mielestä tehtävä tuntuu vuosi vuodelta vaikeammalta. Sama koskee haastattelupyyntöjä. K E N TÄ LTÄ KOONNUT: SIRPA VÄÄNÄNEN HENKILÖ Vapaaehtoistyön moottori Virkeä ja vaikuttava voisivat olla Jenna Trogenin toimintatapaa parhaiten kuvaavat adjektiivit. Mitä useammin kutsuihin vastaa myöntävästi, sitä useammin niitä tulee. Pienetkin. Aina, kun saan kutsun vaikkapa puhumaan, lupaudun mukaan, jos suinkin mahdollista. Uusille tukihenkilö- 42 4/ 2014 kursseille on riittänyt tulijoita, ja niiltä valmistuu noin 25 uutta tukihenkilöä vuosittain. Turun kriisikeskuksessa näkymät ovat kuitenkin hyvät. Hän on Turun kriisikeskuksen vapaaehtoistyön koordinaattori. Yksi järjestökentän kestopuheenaiheista on uusien vapaaehtoisten mukaan saaminen. Trogenin laajaan työnkuvaan kuuluu vapaaehtoisten toiminnan tukeminen, koulutus- ja virkistystoiminta sekä uusien vapaaehtoisten rekrytointi
Turun kriisikeskus on vuosittain mukana sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoistoiminnan messuilla kauppakeskus Hansassa sekä lastensuojelualan Ilo auttaa -tapahtumassa. Sen jäsenistä moni on innostunut myös tukihenkilötoiminnasta, jossa yhdistyy kaksi asiaa: auttaminen ja oma lemmikki. 43. Pidän säännöllisesti yhteyttä kontakteihini ja yritän jatkuvasti solmia uusia, kertoo Trogen. – Messuilla voimme kasvokkain jutellessa miettiä yhdessä, minkä- lainen vapaaehtoistoiminta kenellekin sopii. – Vapaaehtoisemmekin ovat mahtavia rekrytoijia. – Sähköpostilistallamme on myös niitä, jotka eivät ole juuri nyt aktiivisia. Sitä kautta moni on tullut mukaan, kiittelee Trogen. Joskus uusia vapaaehtoisia löytyy yllättävistä paikoista. He kertovat mielellään tutuilleen toiminnastaan ja vinkkaavat uusien kurssien käynnistymisestä. Jos se ei tunnu oikealta vaihtoehdolta, ohjaamme kiinnostuneen muualle, sanoo Trogen ja vannoo yhteistyön voimaan. – Olisi hienoa, jos usealle tukea tarvitsevalle pojalle löytyisi miespuolinen tukihenkilö. – Meillä on paljon opiskelijoita vapaaehtoisina ja toivon, että näin olisi myös jatkossa. Trogenia on kuitenkin mietityttänyt yksi asia: Mistä löydettäisiin lisää innokkaita miespuolisia vapaaehtoisia. maininnat tiedotusvälineissä ilahduttavat ja niillä voi joskus saada ihmeitä aikaan. Turun kriisikeskus on saanut joukon uusia, aktiivisia toimijoita Suomen Karva-Kaverit ry:stä, joka tuo lemmikkien avulla iloa ja hyvinvointia muun muassa vanhusten, kehitysvammaisten tai vaikeuksia kohdanneiden lasten ja nuorten elämään. – Kun uusi tukihenkilökurssi on alkamassa, jaamme jokaiselle työntekijälle nipun kurssi-ilmoituksia, jotka he voivat kiinnittää omien lähikauppojensa ilmoitustauluille. – Rahaa uusien vapaaehtoisten houkutteluun ei juurikaan ole, joten kaikki ilmaisnäkyvyys kannattaa hyödyntää, muistuttaa Trogen ja vinkkaa kauppojen ja kauppakeskusten ilmoitustauluista. Jäämme odottelemaan uutisia niistä. Vilinää vapaaehtoistoiminnan messuilla. No, pari ideaa miesten houkuttelemiseksi on jo muhimassa, vihjaa Trogen. Trogen panostaa myös tiiviiseen oppilaitosyhteistyöhön. Pidän säännöllisesti yhteyttä oppilaitoksiin tervehdyskäynneillä ja sähköpostitse, kertoo Trogen. Välillä elämäntilanne ei jätä aikaa vapaaehtoistyöhön. . Monet palaavat tärkeäksi kokemiensa asioiden pariin, kun siihen on taas mahdollisuus, muistuttaa Trogen. Jenna Trogen pitää säännöllistä yhteyttä omiin vapaaehtoisiinsa, kirjoittelee heille ajankohtaisia kuulumisia kerran kuussa ja kertoo tulevista koulutuksista. Mitä mainioimpia tilaisuuksia löytää uusia vapaaehtoisia ovat Trogenin mielestä myös tapahtumat. Kriisikeskuksen vapaaehtoistyö on vaativaa eikä siksi sovi kaikille
– Idea yhdistyksen perustamisesta on kypsynyt jo jonkun aikaa. Tuore paikallisseura NoSe, Nuorten oma Seura, on ottanut ensiaskeleensa. . 44 4/ 2014 Kuva: Joel Karvonen MHAW:n kantava voima, aluekoordinaattori Johannes Parkkonen.. Isona apuna ovat olleet Kainuun Mielenterveysseura Kami, aluekoordinaattori Tarja Mäyrä sekä Eija Soinsaari AN- NUT-projektista, kiittelee itsekin samassa projektissa vapaaehtoisena ollut Haataja. Alueelle on kaivattu matalan kynnyksen kohtaamispaikkaa epävarmuudesta, yksinäisyydestä ja muista vaikeuksista kärsiville nuorille. Onneksi olemme saaneet tukea monesta suunnasta. Myös ensi keväänä pääsemme nauttimaan kulttuurin hyvää tekevästä vaikutuksesta. Skotlannista rantautuneen tapahtumaviikon tarkoituksena oli herätellä ihmisiä huomaaman kulttuurin mielen hyvinvointia vahvistavat vaikutukset. – Syksyllä Kuusamoon on suunnitteilla ensimmäinen tukihenkilökoulutus. K E N TÄ LTÄ KUULUMISIA | KAINUU Kuusamoon uusi paikallisseura nuorille Kuusamosta kantautuu hienoja uutisia. – Paljon riittää tehtävää. Suomen ensimmäinen Mental Health Art Week Toukokuussa Suomessa ensimmäistä kertaa järjestetty Mental Health Art Week -toimintaviikko oli kunnianosoitus luovuudelle, taiteen monimuotoisuudelle ja yhdessä tekemisen ilolle. Joukossa oli kulttuuria ja taidetta lähes yhtä monessa muodossa kuin oli tapahtumiakin. Haluamme tarjota heille apua ja tukea sekä mukavaa viriketoimintaa, kertoo NoSen puheenjohtaja Henna Haataja. Huhtikuussa rekisteröidyllä yhdistyksellä on jo pinkka jäsenhakemuksia odottamassa syksyn ensimmäistä kokousta ja päätöstä jäsenmaksun suuruudesta. Se on tärkeä askel eteenpäin, toteaa Kamin puheenjohtaja Jouni Kananen yhteistyöstä NoSen kanssa. Innostusta ja kiinnostusta toimintaamme kohtaan piisaa. Tämänvuotisen MHAW-viikon aikana järjestettiin noin 150 tapahtumaa yli 35 eri paikkakunnalla.
45
46 4/ 2012
S . Nuoren häpeä, hämmennys ja syyllisyys on ollut käsin kosketeltavaa. Nyt kun alaikäisten rikosprosessin tilanne on täysin kestämätön, missä viipyy rikosprosessin ”hoitotakuu”. Käräjäoikeuden jälkeen voi käynnistyä valitusprosessi hovioikeuteen, jopa korkeimpaan oikeuteen asti. Osana hallituksen oikeudenhoidon uudistamista on valmisteltu oikeusturvaohjelmaa, tavoitteena lapsiin kohdistuvien rikosten nopea esitutkinta ja monien uhrien rikosjuttujen sujuva käsittely. Pahimmillaan syytetty on istunut samassa salissa sermin takana. NINA VAARANEN-VALKONEN Rikosuhripäivystys P. Nuori uhri voi joutua kuuntelemaan oikeussalissa rikoksen tekijää ja hänen mahdollisesti valheellista kertomustaan tapahtumista. Alle 15-vuotiaan rikoksen uhrin suojaamiseksi häntä ei kutsuta oikeudenkäyntiin. Alaikäisten rikosprosessille hoitotakuu Alaikäisten rikosprosessi kestää usein jopa vuosia. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta useita huomautuksia oikeudenkäyntien viivästymisestä. Kestoon vaikuttaa jutun laajuus. Nuoren hämmennys oikeudenkäynnissä on ollut käsin kosketeltavaa. Esimerkiksi jos netin seksuaalirikoksissa epäillyn tietokoneelta löytyy tutkinnassa uusia uhreja, prosessi pitkittyy. Seurauksena säädettiin hoitotakuu, hoidon tarpeen arvioinnille ja hoidolle ajalliset rajat. Syytetyn asianajaja saa esittää nuorelle kysymyksiä. Alaikäinen joutuu odottamaan ja jännittämään oikeudenkäyntiä pitkään, jonka jälkeen hän joutuu palaamaan järkyttäviin tapahtumiin oikeudessa. 10.. Seksuaalirikolliset ovat taitavia manipuloijia. On yleistä, että tekijä saa lapsen uskomaan, että tämän oma käytös johti seksuaaliseen väkivaltaan. Aiemmin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tilanne oli kestämätön. Olen ollut oikeudenkäynneissä, joissa 15-vuotiasta on pyydetty puhumaan kuuluvalla äänellä mikrofoniin, kertomaan seksuaaliseen väkivaltaan johtaneista tapahtumista tai vastaamaan yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Toipumista tämä ei tue, kokemus on pikemminkin tuhoava. Seuraava numero ilmestyy 27. Usein uhriksi joutunut ehtii kuitenkin täyttämään 15 vuotta, ja hänen on saavuttava oikeuteen kertomaan tapahtuneesta
Tempauksella nostamme esiin lasten mielenterveydestä huolehtimista. MAAILMAN MIELENTERVEYSPÄIVÄ 10.10.2014 Lapsen arvostaminen, kuunteleminen ja kannustaminen kartuttavat mielen voimavaroja, jotka kannattelevat vielä aikuisenakin. Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. Osallistu ja ota yhteyttä! Paikallisseurojen yhteystiedot: mielenterveysseura.fi/paikallinen_toiminta Tai seuraa netissä: Facebook.com/mielenterveys tai mielenterveysseura.fi. mielenterveysseuralaiset suuntaavat päiväkoteihin ja kouluihin eri puolella Suomea