Mielenterveys 4/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Työhyvinvointi heikkenee muutoksissa Elämän opissa Arja Sihvonen: ”Koulukiusaaminen jätti pysyvät jäljet” TEEMA: TYÖTTÖMYYDEN RISKIT Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 54. vuosikerta 4/2015 hinta 8,50 € Löydä mielekkyys MIELENTERVEYS
Työttömien aktiivisuus on koko ajan selvästi vähentynyt. Juttu kuvaa hienosti pienen ihmisen avuttomuutta sirpaleisessa ja globalisoituvassa maailmassa, jossa pätkätöiden ja työttömyyden välisestä kehästä tulee joillekin loputon polku. 34 KOLUMNI Sirpa Kähkönen 38 POIMINNOT 42 MIELI SEURASSA 47 HEI HALOO! 30 Apua puhumisesta ja vertaistuesta Työn menettämisen myötä voi kokea kadottavansa itsetunnon, turvan ja osallisuuden. 18 TEEMA TYÖTTÖMYYDEN RISKIT Aino V uok ola H eli K umpula 8 AJASSA LIIKKUU 12 NÄKÖKULMA Löydä sisäinen motivaatiosi. Juho-Eeeli Tuori Lukiolainen 18 ”Perustulo tekisi kaikista yhteiskunnan jäseniä” Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon mukaan pitkittynyt työttömyys syrjäyttää ihmisen vallitsevasta elämäntavasta. 14 ASIANTUNTIJALTA Työpaikan erilaiset muutokset vaikuttavat työntekijän hyvinvointiin. Kun vanhat keinot eivät pure työttömyyteen, tarvitaan uusia. 22 Akateemisen työttömyyden kasvot Päivi Piispa ei aio luovuttaa. Nykytilanteessa moni työtön kärsiikin itsekseen eikä löydä yhteyttä toisiin työttömiin. Barrikadeille nouseminen tai oman asian puolesta järjestäytyminen ei tunnu houkuttelevalta tai edes mahdolliselta, kun monesti ei tiedä ketä vastaan pitäisi taistella, tai kenen kanssa taistelua voisi käydä. Dosentti Eeva Luhtakallio pohtii työttömien joukkovoiman katoamista. Kaksi korkeakoulutettua työtöntä, tohtori ja johtaja kertoivat tarinansa Mielenterveys-lehdelle. Joka numerossa 3 PÄÄKIRJOITUS Lukijalta Poimin luettavaksi Tarja Heiskasen jutun Työttömien kadonnut joukkovoima. Syntyi uudenlainen Nuorten paja. Eeva Luhtakallio kertoo siinä suomalaisten työttömien poliittisesta aktiivisuudesta 1980-luvulta alkaen. 33 Paja ilman kynnystä Moni koulutettu ja pätevä työnhakija ei sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta löydä oman alan töitä. Arjessa selviytymiseen on kuitenkin keinoja, opastaa kriisipsykologi Soili Poijula. 2 Mielenterveys 4/2015 Mielenterveys 4/2015 Sisältö 4 ELÄMÄN OPISSA ”Eläinten seurassa saan olla oma itseni” Itsetuhoisuudesta kärsinyt Arja Sihvonen sai apua LINITY-hankkeesta. Kouvolassa moniammatillinen ryhmä mietti ratkaisua ilman työtä ja koulutusta olevien nuorten auttamiseksi. Tanja Soikk eli
Myös kiusaajille jää vahingollisia kokemuksia. Kiusaamisen kohteeksi voi joutua kuka tahansa. He sopivat, että poika tervehtisi tyttöä ja menisi toisinaan istumaan tämän viereen. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@ tjm-systems.fi • Julkaisija Suomen Mielenterveysseura • Kustantaja SMS-tuotanto Oy • Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Luokassa osattiin puuttua tilanteeseen. ”Kiusaamisen kohteeksi voi joutua kuka tahansa.”. Sitä on myös hiljainen kiu saaminen, selän kääntäminen, merkit sevät katseet ja yhteisöstä poissulke minen. n Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 mielenterveysseura.fi Pääkirjoitus ULKOPUOLELLE JÄÄMINEN HAAVOITTAA Eila Ruuskanen-Himma Päätoimittaja Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 • Toimitussihteeri Ellen Tuomaala 0400 213 801 • Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi • Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, (09) 615 516 • www.mielenterveysseura.fi • Taitto GS Oy Peippo • Kannen kuva Konsta Leppänen • Kirjapaino 2015 • Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveysseura.fi • Ilmoitukset TJM-Systems Oy/Sari Aarnio, puh. Aikuiset eivät aina tiedä, mitä käytävillä tapahtuu. So siaalisen verkoston puute aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta ja altistaa masennukselle. Lapsi ja nuori voi oppia kohtaamaan erilaisuutta ja sen herättämiä tunteita rakentavasti, mutta hän tarvitsee tähän vahvan ja myönteisen aikuisen mallin. Ulko puolelle jäämisellä on vakavia seu rauksia lasten ja nuorten mielen terveydelle. vuosikerta. Kouluissa tilanteet kuitenkin muuttu vat päivä päivältä. Sosiaalinen yksinäisyys on kokemusta siitä, että ei kuulu mihinkään tai että sopii huonosti muiden joukkoon. Ei ole ketään, joka kuunte lisi, johon luottaisi ja jonka kanssa asioita jakaisi. 53. Jokainen meistä voi aloittaa toisen arvostavasta kohtaamisesta. Tämä aiheuttaa levottomuutta, ahdistusta ja toivottomuutta, irrallisuuden ja kuulu mattomuuden tunteita. ISSN 0303-2558 • Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen • Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Tunne, vuorovaikutus ja kaveritaitoja on mahdollista oppia. Peruskouluissa kiusataan toistuvasti jopa yhtä lasta kymmenes tä. Koulu kiusaaminen ei ole leikkimielistä na histelua, vaan henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Pojat kokevat tyttöjä useammin emotionaa lista yksinäisyyttä ja kaipaavat kuunte lijaa. Tyttöä ei edes tervehditty. Emotionaali sesti yksinäisillä lapsilla ja nuorilla on suurempi todennäköisyys ajautua kou lutus ja työuran ulkopuolelle. Ikätovereiden torjunta on lapselle ja nuorelle hyvin haavoittavaa. Vanhemmat kiittivät poikaansa kertomisesta. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. Kasvatus psykologian dosentti Niina Junttila kuvaa kirjassa “Kavereita nolla”, kuin ka lapsista ja nuorista joka viides ko kee jossain vaiheessa pahaa oloa ja ahdistusta. 3 Poika kertoi kotona ruokapöydän ää ressä, että hänen luokkakaveriaan kiusattiin. Luokan tyttöjä karsinoitiin sosiaalisen median kuvapalvelun seuraajien mu kaan. Emotionaalisesti yksinäinen nuori kokee, ettei hänellä ole läheistä ihmis tä, ei ketään, jolle voisi puhua
Kasvoin äidin, isän ja kaksi vuotta vanhemman siskon kanssa. Rippi koulussa kiinnostuin uskonasioista. Minulla ei ollut yhtään ystävää. Avauduin ahdistuksestani papeille ja nuorisotyöntekijöille, mutta se ei johtanut mihinkään. KOKO LUOKKA MUKANA KIUSAAMISESSA Koko lapsuuteni kamppailin ujouteni kanssa ja jäin helposti yksin. Nuorena vietin paljon aikaa omassa huoneessani ja tein vain läksyjä. Sisko on perinyt äidin luonteen, ja rauhallinen isä on luonteeltaan lähempänä minua. Vanhempani ovat hyvin erilaisia. Isosisko on ollut aina voimakkaampi luonne. Seurakunnan ulkopuolella olin todella yksin. Lapsuuden perhe on minulle edelleen tärkeä, ja olemme paljon yhteyksissä, kun omaa perhettä ei ole. Arja Sihvonen Ikä: 45 vuotta Asuu: Helsingin Kontulassa Ammatti: Sosionomi, työkyvyttömyyseläkkeellä Harrastukset: Koiran kanssa ulkoilu, valokuvaus, kirjoittaminen, ratsastus, kulttuuri Elämän opissa ”Olen saanut apua itsetuhoisuuden varjossa” ”JO LAPSENA OLIN ujo ja hiljainen, ja leikin paljon itsekseni. Lopulta koko luokka kiusasi tai ainakin hyväksyi kiusaamiseni. Olin tunnollinen opiskelija ja menestyin opinnoissani. Olin mukana seurakunnan toiminnassa, myös isosena. En kertonut kiusaamisesta kenellekään, en edes kotona. Kotona oli turvallista, mutta en uskaltanut kertoa asioitani vanhemmille. Silloin tein ensimmäisen itsemurha suunnitelman ja olin lähellä toteuttaa sen. Jäin hänen varjoonsa. En kuitenkaan puhu heille ahdistuneista tunteista ja ajatuksistani, koska en halua huolestuttaa perheenjäseniäni. Siitä alkoi traumatisoiva kiusaaminen, jota kesti melkein seitsemän vuotta, ylä-asteen loppuun asti. Opiskelin sosionomiksi. Pääsin sosiaaliohjaajaksi maahanmuuttoyksikköön, jossa hoidin. Ala-asteella ystäväni jätti minut toisen ystävän tähden. Luultavasti sairastuin masennukseen jo silloin. Mielenterveys 4/2015 4 TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVAT: HELI KUMPULA KUKA. Toki asun omillani ja hyvä niin. Äitini on karjalainen, puhelias ja temperamenttinen, minun vastakohtani
5 >
Motivaationi on välillä kovin hukassa, ja arki uuvuttavaa, jos paha olo valvottaa ja aiheuttaa itsetuhoisia ajatuksia. En tiedä, voivatko he tukea minua sen enempää, mutta heitäkin on ollut hyvä kuulla. Tutustuin 2002 pappiin, joka avasi silmäni näkemään, että paha oloni johtui sairaudesta. ITSETUHOISUUTTANI ON KUULTU ENSIMMÄISTÄ KERTAA Vuosi sitten, viimeisimmän itsemurhayrityksen jälkeen kuulin Laakson sairaalassa LINITY:stä, eli Mielenterveysseuran Lyhytinterventiosta itsemurhaa yrittäneille. He saivat kertoa, miltä tuntuu elää itsemurhayritysten varjossa ja pelätä puolestani. Pääsin ohjelmaan mukaan. PAINIA PAHAA OLOA VASTAAN Aloin ymmärtää, että koulukiusaaminen oli jättänyt pysyvät jäljet sieluuni. Ammatti-ihmisten avulla aloin pikku hiljaa käsitellä kipeitä kohtia. Palautin paperin ja sanoin, etten tarvinnut sitä. Hänen seurassaan olen tuntenut itseni hyväksytyksi. Diagnoosin myötä niille löytyi selitys. Toiset ihmiset saavat onneksi näkemään myös vähän valoa ja toivoa. Minua on kuultu tässä asiassa ensimmäistä kertaa, ja itsetuhoisuuteni on otettu vakavasti. LINITY on antanut minulle uskoa, että apua on saatavissa. Aloin nähdä elämän todellisuutta, myös sisälläni kantamiani salaisuuksia. Usein aiemmin on sattunut, että yrityksen jälkeen päivystyksestä on lähetetty kotiin ja se siitä. Itsemurhataipumustani ei ole koskaan käsitelty kunnolla psykiatrian poliklinikallakaan, eikä syistä ole puhuttu. Se voi nousta esiin, vaikkei mitään erityistä olisi tapahtunut. Se on auttanut minua ymmärtämään, että kun itsemurhayrityksen hetkellä ei enää pysty ajattelemaan normaalisti, kierre on pysäytettävä jotenkin ennen sitä. Huono itsetunto, arvottomuuden tunne ja yksinäisyys voimistavat tuntemuksia. Sen aiheuttamaa yksinäisyyttä on ollut hyvin vaikea kestää. Kukaan ei voi käsittää, miten yksinäiseltä koulun käytävällä tuntuu, kun toiset nimittelevät eikä vierellä ole ketään. Sain sanoa, etten halua heille pahaa, vaan järkyttävän paha olo ajaa minua tähän. Kanssani on keskustellut ihminen, joka tietää, mistä puhun. Sen tukemana muistan, että on parempi mennä viime hetkellä päivystykseen kuin lopettaa oma elämä. LINITY:n vastaanotolla järjestettiin tapaaminen vanhempieni ja siskoni kanssa. Minun on myös oltava tarkkana kuormituksen kanssa ja hyväksyttävä, että joskus sairaalakin on paikallaan. Käännekohta elämässäni oli, kun vakava masennus lopulta diagnosoitiin. Kun ahdistus on niin kovaa, ettei siitä usko selviävänsä, tuntuu, että olisi parempi kuolla ja päästä kärsimyksestä. Vakinaistamisen yhteydessä työterveystarkastuksessa sain korkeat pisteet masennusseulassa, ja minulle määrättiin sairaslomaa. Voin ottaa sinne uudelleen yhteyttä, ja voimme keskustella siitä,. Lääkkeeni on nyt järjestetty jakoon niin, etten voi enää vahingoittaa itseäni niillä. Hän auttoi kertomaan asiasta läheisilleni, ja vei minut psykiatriseen hoitoon. Kamppailen itsetuhoisuuteni kanssa. Ei ollut helppoa hyväksyä sitä, että tarvitsin apua, aluksi sairaalan suljetulla osastolla. Olemme käyneet niitä yhdessä läpi. Mielenterveys 4/2015 6 ”Kukaan ei voi käsittää, miten yksinäiseltä koulun käytävällä tuntuu, kun toiset nimittelevät eikä vierellä ole ketään.” > huolella tehtäviäni sosiaalityöntekijän työparina. LINITY:ssä olen saanut puhua itsetuhoisuudestani ja pohtia, miten itsemurhayritys mahtoi käynnistyä. Vaikka nykyään tapaammekin harvoin, hän on kulkenut rinnalla yli 14 vuotta. Siitä alkoi uusien asioiden ymmärtäminen itsestäni. Siihen asti luulin, että paha olo ja halu kuolla vain olivat osa luonnettani. Ahdistus kulkee enemmän tai vähemmän mukana, ja on osa elämääni
Erityisen pahalta tuntuu, jos tulee ystävän hylkäämäksi. Välillä auttaa joku pieni juttu. Ensimmäinen koirani Urho oli minulla kolme vuotta. Hevoset hyväksyvät minut täysin. Talleilla ja ratsastamassa minun on ollut hyvä olla juuri siinä. Ajoittain innostun valokuvaamisesta. Haaveenani on kirjoittaa joku päivä kirja elämästä itsetuhoisuuden varjossa. Toinen merkittävä löytö ovat olleet islanninhevoset. Olen niiden kautta myös oppinut kuuntelemaan toisia vertaisia ja näkemään jotain toivoa itsessäni. Yritän viikoittain nähdä ystävää ja käydä jossain. Kotoa lähteminen irrottaa omista ajatuksista, etenkin jos siihen liittyy muita läheisiä ihmisiä. Löysin ne Pollesta potkua -yhdistyksen kautta pari vuotta sitten. Vuosien varrella olen oppinut ymmärtämään sairauttani ja miten se ilmenee minussa. Kehottaisin häntä hakemaan apua, vaikka sitä olisi hankalastikin saatavilla, ja tietysti suosittelisin LINITY-ohjelmaa. Tarvitsen siihen ammattiapua. Siellä on todellista asiantuntijuutta. Viime syksynä sain uuden koiran, Visun. Vaikka hevoset ovatkin vieneet sydämeni, kalliiseen harrastukseen ei ole kovin usein mahdollisuutta. Sitä kohti etenen, vaikkakin hitaasti.” n. Mutta minun on tehtävä kovasti töitä, että asiat voisivat muuttua. Voin ymmärtää, miltä itsetuhoisuuden kanssa kamppailevasta ihmisestä tuntuu. Kalenterissa on kuitenkin paljon ohjelmaa. Siinä eri ihmiset kertovat kamppailustaan itsetuhoisuuden kanssa. Vielä en osaa kannatella itseäni riittävästi. 7 ”Ei ollut helppoa hyväksyä sitä, että tarvitsin apua.” mitä voimme tehdä. Toimin seurakunnan luottamustehtävissä. Olen myös oppinut ilmaisemaan ajatuksiani ja tunteitani puhumalla ja kirjoittamalla. Mutta apua tulee hakea ajoissa, sillä kuoleman jälkeen kukaan ei voi enää tehdä mitään. Lisäksi kirjoitan ajatuksistani. Hevosten kanssa oleminen on käsittämättömän antoisaa. PARANTAVAT ELÄINYSTÄVÄT Masennukseni on ollut sen verran kroonista, että olen ollut vuodesta 2011 eläkkeellä. Kun tapaan ystävän, jonka kanssa voi olla täysin oma itsensä, tunnen itseni merkitykselliseksi. Mökillä saan olla luonnon rauhassa. Se on minulle jotain uutta ja ihmeellistä. On innostavaa tehdä ystävän kanssa jotain, tai vain tavata ja jutella. Se pitää kiinni arjen rutiineissa: sen kanssa on ulkoiltava ja pidettävä siitä huolta. Sain siihen kannustusta, kun kirjoitin tarinani Kourallinen tabuja -kirjaan. Eläimet ovat tuoneet elämääni sisältöä. Niistä huolehtiessa unohtuvat huolet ja murheet, ja voin vain olla yhteydessä itseäni isomman olennon kanssa. Ystäviä ei kuitenkaan ole montaa ja siksikin koen yksinäisyyttä. Käyn elokuvissa, teatterissa ja retkillä. Minun on käsiteltävä asioitani ennen kuin pääsen niistä yli, ja voisin joskus oppia arvostamaan itseäni. Se ei kuitenkaan juttele takaisin
Ohjaus Asif Kapadia. Menestystä ja sen mukanaan tuomaa stressiä lööppeineen ja paparazzijahteineen ei kuitenkaan voinut enää peruuttaa. Myöhemmin Amy sekoili niin viinan, huumeiden kuin miesten kanssa. . Autenttisessa dokumenttielokuvassa laulajatähti Amy Winehouse nähdään paljaimmillaan, omana itsenään, lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien kertyneillä videoilla. Heikko äiti ei saanut yltiöpäisestä tyttärestään otetta, eikä kyennyt suojelemaan häntä, ei myöskään tältä itseltään. Avioeron myötä varhain isänsä hylkäämäksi joutunut Amy kärsi teini-iästä asti syömishäiriöistä. Poikaystävä, myöhemmin puoliso suorastaan vaikutti kannustavan Amya sekakäyttöön. Ellen Tuomaala Dokumenttielokuva Amy elokuva teattereissa. Elokuva ei kaihda esittää laulajan sekoiluja ja kompurointeja. Elimistö ei lopulta kestänyt rankkaa elämäntapaa, ja laulaja menehtyi liian varhain. Vain kaksi albumia julkaissut Amy ei kuitenkaan erityisesti nauttinut tähteydestään, vaan olisi laulanut mieluiten pienillä, savuisilla jazz-klubeilla. Nuori nainen oli samalla lahjakas muusikko, laulaja ja lauluntekijä, jonka tie musiikin raja-aitoja rikkovaksi tähdeksi avautui jo nuorena. Samalla se kuitenkin avaa näkymän pintaa syvemmälle, Amyn sielunelämään. 8 Mielenterveys 4/2015 KÄVIN KATSOMASSA miehet naiset Lähde: Findikaattori AJASSA LIIKKUU KOONNUT ELLEN TUOMAALA HAURAAN AMYN VAHVA ÄÄNI ”Tunteiden diagnosointi, nimeäminen ja luokitteleminen on aina ollut ihmiselle tärkeää. Nimettyjä mielentiloja on ollut helpompi käsitellä ja jakaa.” Jantso Jokelin HS 23.8. Loppu vaiheessa Amy joutui jatkuvasti sensaatiolehtien hampaisiin. Elämään jäi kuitenkin vahva musiikki. Pääosassa Amy Winehouse Numero Lasiperheet Suomessa NUMERO PERUSASTEEN JÄLKEISTÄ TUTKINTOA VAILLA OLEVAT 20-29-VUOTIAAT 1987–2013 10 000 HENKILÖÄ 1987 87,4 2013 68,3 49,5 64,6 41,0 48,6 2001 63,6 2010 71,4
Vuodesta 2008 jatkuneen talouskriisin lisäksi kestävää yhteiskuntarakennetta varjostavat kansainväliset kriisit, ikääntyminen ja arvaamaton ilmaston muutos. Pahoinvointi näkyy myös väkivaltaisuutena, apatiana, lintsaamisena ja masennuksena. Kuten Pekka Mykkänen (HS 20.8.) kolumnissaan totesi: ”Vihan, piittaamattomuuden ja ihmisarvon kieltämisen kulttuuri on kaapannut liian monet keskustelut.” Meillä on unelma -mielenosoitus 28.7. Opettajat ovat kohdanneet myös uhkaavia tilanteita. 9 MIELIHYVÄT PERUSTULOA KOKEILLAAN Hallitusohjelmassa on mainittu perus tulokokeilu, tavoitteena sovittaa ansiotulo ja sosiaaliturva joustavammin yhteen. Lisäksi on selvitettävä verotusta ja yhteensovittamista muiden etuuksien kanssa. Suomen Mielenterveysseura ja Koulukino järjestävät Art Films productionin ja VLMedian kanssa elokuvaan liittyvän kiertueen, joka käsittelee koulukiusaamista, varhaisen ja nopean puuttumisen tärkeyttä, sekä mielenterveysja sosiaalityötä. VIHAPUHETTA VASTAAN DOKUMENTTIELOKUVA VALKOINEN RAIVO Lämmittelyä Taiteen Sulattamossa 2014. Iltalehti 13.8. Hallitusohjelman etuuksien leikkausten ja indeksijäädytysten arvioidaan heikentävän toimeentuloa ja lisäävän tuloeroja. stm.fi SUOMI ON EU:N TOISEKSI TASA-ARVOISIN MAA Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkisti kesäkuussa sukupuolten tasaarvoa EU:ssa mittaavan indeksin, joka jakautuu kuuteen alueeseen: työ, raha, tieto, aika, valta ja terveys. . Nyt tarvitaan jatkuvaa, rationaalista ja ratkaisukeskeistä inhimillisyyspuhetta. Ohjaaja Arto Halonen on käsitellyt aiemminkin tulenarkoja aiheita, muun muassa elokuvissaan Prinsessa sekä dokumenttielokuvissa Sinivalkoinen valhe, Pavlovin koirat sekä Pyhän kirjan varjo. Lauri haki kuitenkin apua, eikä toteuttanut fantasioitaan. Laurin mukaan on olemassa useita ihmisiä, jotka ovat koulukiusaamisen ja lapsuudessa koetun trauman yhdistelmän seurauksena täynnä ”valkoista raivoa”, mikä voi äärimmillään johtaa kouluampumisiin ja muihin väkivaltaisiin tekoihin. Avoinna ovat kuitenkin edelleen tarkempi perustulon määrittely ja taso, lainsäädäntö sekä se, missä ja miten kokeilu toteutetaan. . soste.fi 10.06. Epävarmuus toimeentulosta ja selviytymisestä on jäänyt päälle Suomen lisäksi muualla Euroopassa. . Kärkisijalla oli Ruotsi. Kyselyyn hallitusohjelmasta vastasi 31 kuntien sosiaalija terveydenhuollosta vastaavaa johtajaa, jotka edustivat 84 eri kuntaa. Dokumenttielokuva Valkoinen raivo on kertomus Laurista, joka suunnitteli massamurhia. Kokeilun etenemisestä tiedotetaan sosiaalija terveysministeriön nettisivuilla. . Kansalaistorilla 17 000 mielenosoittajan voimin oli näkyvä vastalause vihapuheelle. Eila Ruuskanen-Himma Valkoinen raivo tulee elokuva teatterilevitykseen 27. Pahimmillaan oppilaita on tullut kouluun päihteiden vaikutuksen alaisena. Netti tarjoaa purkauksille kanavan. Myöhemmin hänestä tuli ihmismielen väkivaltaisen käyttäytymisen tutkija ja asiantuntija. . Suomella on EU-keskiarvoa paremmat sijoitukset kaikilla alueilla terveyttä ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa lukuun ottamatta. TOIMEENTULON HEIKENTÄMINEN HUOLESTUTTAA Sosiaalija terveysjohtajat kantavat huolta hallitusohjelman vaikutuksista toimeentuloon. Kuvattavana Lauri lapsena (Miro Mäkelä).. marraskuuta. Se ei kuitenkaan riitä. Kaunaa kanssaihmisiä kohtaan on nähty eri muodoissaan, eikä sille mikään tekosyy vaikuta liian pieneltä. Nyt jos koskaan tarvetta on uutta avaavalle ajattelulle, mutta ilmapiiri kertoo täysin muusta. stm.fi MIELIPAHAT PAHOINVOINTIA AMMATTIKOULUISSA Ammattikoulun opettajien mukaan oppilaiden pahoinvointi, mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö ovat lisääntyneet selvästi 10 vuoden aikana. Uhkakuvat ovat luoneet kasvualustan vihapuheelle. Suomi sijoittui 28 jäsenmaan vertailussa toiseksi.
Matka jatkuu kohti Kansalaistoria, jossa luovutetaan valtiovallan edustajalle esitys itsemurhien ehkäisyohjelmaksi Suomessa. Samoin puuttuu kansallinen itsemurhien ehkäisy ohjelma WHO: Itsemurhien ehkäisy – Globaali velvollisuus -raportti. Itsemurhayrityksiä on arviolta 10–20-kertainen määrä itsemurhiin nähden. Tavoitteena on myös vähentää itsemurhiin liittyvää häpeäleimaa avoimella ja asiallisella keskustelulla. Hyviä keinoja itsemurhien vähentämiseen on siis olemassa, mutta uuden ohjelman käynnistämiseksi Suomessa tarvitaan poliittista tahtoa. syyskuuta. Keinoja ovat muun muassa itsemurhaa yrittäneiden tukeminen ja auttaminen, masennuksen sekä alkoholi ongelmien hyvä hoito, tuki ja apu fyysisissä sairauksissa ja elämän kriiseissä, sekä nuorten miesten syrjäytymis riskien huomiointi. Päivä muistuttaa siitä, että itsemurha on estettävissä. Suomessa päivän järjestää Mielenterveysseura yhdessä muiden mielenterveysalan järjestöjen sekä Surunauha ry:n, itsemurhan tehneiden läheisten järjestön kanssa. Kulkueen jälkeen solmitaan surumaissa keskimäärin. Itsemurhia tehtiin eniten vuonna 1990, 1 512, jonka jälkeen määrä on ollut pääosin lasku suunnassa. TUNNISTAMISTA JA TUKEA Suomi oli aikanaan ensimmäinen maa, jossa otettiin käyttöön edistyksellinen kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma. Joka viikko Suomessa keskimäärin 17 ihmistä kuolee oman käden kautta. Itsemurhien ehkäisypäivän tapahtumilla Mielenterveysseura, kriisikeskusverkosto ja kumppanijärjestöt nostavat esiin keskustelua itsemurhien ehkäisystä ja keinoista. Suomen itsemurhakuolleisuus on edelleen Pohjoismaiden korkein, ja huomattavasti korkeampi kuin länsiToisin kuin muissa Pohjoismaissa, itsemurhien ehkäisy ei ole meillä kansanterveystavoite. 10 Mielenterveys 4/2015 SUOMEEN ON SAATAVA ITSEMURHIEN EHKÄISYOHJELMA Itsemurhia voidaan vähentää toimivin ja tehokkain keinoin, muistuttaa Suomen Mielenterveysseura kansainvälisenä itsemurhien ehkäisypäivänä 10. Päinvastoin kuin muissa Pohjoismaissa, itsemurhien ehkäisy ei ole meillä kansanterveystavoite. . Päivää on vietetty vuodesta 2003. Helsingissä pyöräilijät polkaisevat liikkeelle Lapinlahden vanhalta sairaala-alueelta. WHO:n viime marraskuussa julkistaman raportin mukaan kansallisten ohjelmien avulla voidaan itsemurhia selkeästi ehkäistä. Vuonna 2013 itsemurhan teki 887 henkilöä, 14 enemmän kuin edellisenä vuonna. ITSEMURHIEN EHKÄISYPÄIVÄNÄ TAPAHTUU nauhat itsemurhan tehneiden muistoksi Helsingin Allergiatalolla, ja seminaarissa keskustellaan itsemurhien ehkäisystä työpaikoilla. . Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa jäsenmailleen kansallisen itse murhaohjelman laatimista. Jokainen näistä kuolemista on liikaa. Sitten vuoden 1992 ohjelmaa ei ole päivitetty ja hyvät käytännöt ovat unohtuneet. Teemapäivänä pyöräillään itsemurhien ehkäisemiseksi Oulussa, Savonlinnassa, Tampereella ja Helsingissä
Entä mikä on muotokuvien suhde selfieihin. Tosin niistäkin voi hyvästä muotokuvasta saada viitteitä. Nykymuotokuvien joukossa on niin perinteisiä maalauksia kuin installaatioita, videoita ja veistoksia. Kuva voi kertoa paljonkin ihmisen persoonasta ja mielestä. Muotokuva ei välttämättä kerro henkilön tarinaa tai elämänhistoriaa, mieltymyksiä tai tunnemaisemaa. Kalervo Palsan omakuvat pureutuvat näkyvän olemuksen taakse: ne kertovat taiteilijan mielestä ja sen liikkeistä. Samoin Abel Abidinin video pohtii Michael Jacksonia henkilönä. Parhaimmillaan selfiekin voi olla taidetta, vaikka useammin tulee nähneeksi omakuvien pikaruokaa. Vaikka kuva kertookin omalla tavallaan, sen ulkopuolelle jää paljon. Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. . Tällaisia herätteleviä muotokuvia on esillä Kiasmassa ensi helmikuun alkupuolelle asti. Ellen Tuomaala > Lisätietoa kiasma.fi/nayttelyt-ja-ohjelmisto/ muotokuva-nykytaiteessa/ < Kaarina Kaikkonen: Äiti, 1991 kenkäpari ja silakka Kalervo Palsa: Sarja omakuvia < Adel Abidin: Michael, 2015 HD video Face to face Kiasmassa 07.02.2016 asti Kuv at: K ansallisgalleria / Pirje M yk änen. 11 MUOTOKUVA NYT Muotokuvan tarkoitus on välittää katsojalle jotain kiinnostavaa kuvattavan ihmisen olemuksesta tai persoonasta. Muotokuvalla lienee someaika kaudellakin tehtävänsä: herätellä pohtimaan ihmistä henkilönä
Siihen perustuva tekeminen kuormittaa. KOKEILE ROHKEASTI UUTTA Yksi itsetutkiskelun keinoista on ha keutua uuteen sosiaaliseen ympäris töön. Kun tutut ja turvalliset ihmiset Näkökulma Shutt er st ock Kokeileminen auttaa selvittämään, mistä innostuu ja mistä ei.. Pa himmillaan voi tulla eläneeksi jonkun toisen unelmia. Sisäisen motivaation kolme perus tekijää ovat vapaaehtoisuus, kyvykkyys ja läheisyys. Vapaaehtoisuutta voi vahvistaa tunnistamalla omia kiin nostuksen ja arvostuksen kohteitaan. Kirjassaan Valonöörit – sisäisen motivaation käsikirja Frank Martela lisää näihin vielä hyvänteke misen elementin. Pohdi samalla tekemisen merkitystä ja ole mahdollisimman tarkka. Sisäinen motivaatio syntyy innostavas ta ja palkitsevasta tekemisestä. Se ei ole sama asia kuin vapaus, vaan siihen kuuluu myös vastuu. Listaa spontaa nisti muutaman minuutin ajan toimin taa ja tekemistä, jonka parissa viihdyt. Va paaehtoisuus on rohkeutta kuunnella omaa sisäistä ääntä ja tehdä uskaliai takin valintoja sen pohjalta, mikä it sestä tuntuu hyvältä. Kun lista on valmis, pisteytä teke miset: 3 pistettä tekemiselle, jota voit tehdä niin paljon kuin haluat, 2 niille, joita saa tehdä jonkin verran, muttet tarpeeksi ja 1 kohtiin, joita et pääse tekemään juuri lainkaan. Tärkeinä pidetyt päämäärät toteutuvat todennäköisemmin kuin merkityksettömämmät. TUNNISTA, MITÄ ARVOSTAT Vapaaehtoinen tekeminen lähtee omista kiinnostuksen kohteista ja ar voista. Ne kaikki vahvista vat sisäistä motivaatiota. Aika ajoin on hyvä pysähtyä miettimään, mitä haluaa ja arvostaa elämässään. Kun mieltymyksesi alkavat selkiytyä, ala tehdä enemmän innostavia asioita. Mutta miten sisäistä motivaatiota voi vahvistaa. Siitä kumpuava toiminta lisää myönteisiä tunteita ja tukee terveyttä. Jos into himosi kohde on esimerkiksi ruuan laitto, yritä avata itsellesi, mikä siinä viehättää. Ulkoinen moti vaatio tarkoittaa toimimista palkkion, hyväksynnän tai jonkin vastaavan ul koisen tavoitteen ohjaamana. Tuloksena on kartta sinulle vapaaehtoisista asioista. EROTA SISÄINEN MOTIVAATIO ULKOISESTA Tärkeää on oppia erottamaan sisäinen motivaatio ulkoisesta. Onko se uusien reseptien kokeilu vai lopputuloksesta nauttimi nen läheisten kanssa. 12 Mielenterveys 4/2015 Sisäisen motivaation jäljillä TEKSTI: SIRPA VÄÄNÄNEN Sanonta ”sitä saa mitä tilaa” voi pitää paikkansa useammin kuin arvaammekaan. TEE KUTSUMUSKARTTA Kutsumuskartta on eräs keino tunnis taa arvokkaita asioita
Jokaisella on vahvuuksia. Tutkaile, millaista osaamista tai kehittymistä tarvitset itsellesi mielekkäissä asioissa. Tee seuraavan viikon aikana kolme ylimääräistä, pienempää tai suurem paa hyvää tekoa. Gummerus Kustannus 2015 vaihtuvat vieraisiin, ajattelu avartuu. Jo kainen on parhaimmillaan, kun saa olla osa välittävää ja turvallista yhtei söä. Innostava ja sopivan haastava tekemi nen voi aktivoida flow-tilan. Vielä tehokkaampaa on, jos kokeiluun osallistuu useampi henkilö ja voitte jakaa kokemuksianne. Esimerkiksi kun tutustut naapureihin yhteisen toiminnan merkeissä tai mat kustat uusien ihmisten seurassa, sol mit uusia tuttavuuksia. Vapaaehtoisuus, kyvykkyys, läheisyys ja hyvän tekeminen vahvis tavat kokemusta merkityksellisestä elämästä. Uusien asioiden kokeileminen aut taa selvittämään mistä innostuu ja mistä ei. Nimeä viisi vahvuuttasi. Onnellisuus syntyy sivu tuotteena. Se, että voi edistää itselle tärkeän ihmisryhmän arvoja, kannustaa yrittä mään parhaansa. n Vahvuustyökaluja netissä http://www.viacharacter.org/Survey http://upeaatyota.fi/tyokaluja/ #luonteenvahvuudet Kutsumuskartta netissä http://upeaatyota.fi/tyokaluja/#kutsumuskartta Lähde Frank Martela: Valonöörit – sisäisen motivaation käsikirja. Opettele avoimuuttaa ja toisten ihmisten kohtaamista. KOHTAA IHMISIÄ AVOIMESTI Innostavien ja kannustavien ihmisten seura lisää omaakin motivaatiota. Keskeistä on tunnistaa vahvuuk siaan. Pohdi sen jälkeen millaisia tun temuksia ne saivat sinussa aikaan. Kun oma toiminta auttaa kanssa ihmisiä, voi itsekin hyvin. Ennen muuta: yritä keksiä tekoja, joita et ole aiemmin tehnyt. Pohdi miten voit hyö dyntää vahvuuksiasi entistä enemmän jatkossa. Opiskele uusia asioita tai roh kaistu valitsemaan vanhoja rajoja ylit tävä harrastus! TUNNISTA VAHVUUKSIASI Kyvykkyys on pystyvyyden tunnetta ja aikaansaamisen kokemusta. 13 nyt ja miten ne ovat auttaneet sinua selviytymään. Mieti, millaisissa tilanteissa niitä olet käyttä. TEE HYVÄÄ Jokaisella on tarve tuntea, että omilla teoilla on myönteisiä vaikutuksia. Hakeudu yhtei söihin, jossa koet tulevasi kuulluksi ja arvostetuksi. Toiset ovat taitavia teknisissä asioissa, toiset tunteiden tulkinnassa, jotkut luovassa ongelmanratkaisussa
Voimakas kasvu ja laajentuminen kestivät 1950-luvun lopulta 1970-luvulle. Tätä seurasi 1990-luvulle saakka erikoistumisen ja keskittymisen vaihe. Pienempien muutosten määrästä ei ole tietoa lainkaan. Raja häämöttää silloin kun ihminen alkaa voimaan pahoin työelämässä.” Euroopan organisaatiomuutosbarometrin (ERM) mukaan Euroopassa on tapahtunut vuoden 2002 jälkeen yli 18 000 mittavaa, yli 100 työntekijää koskevaa tai 10 prosenttia yli 250 henkilöä työllistävässä yrityksessä koskevaa, organisaatiomuutosta. Alalla toiminut työntekijä on ku. Lisääntyvästi voimavaroista; innostumiseen ja motivaatioon, työn imuun vaikuttavista tekijöistä on alettu puhua 2000-luvulla. Myös osa työntekijöistä, jotka jäävät muuttuvaan organisaatioon, saattavat olla vaarassa. Vielä 2006 Suomessa tuotettiin ennätysmäärä massaa, paperia ja kartonkia, mutta jo samana vuonna lehdistä luettiin hyvin toisenlaisia otsikoita tehtaiden lakkauttamisista sekä tuotannon ja henkilöstön leikkauksista. Globalisoituminen oli päivän sana 2000-luvulle tultaessa. Ilman luovan tuhon moottoria liike pysähtyy. 14 Mielenterveys 4/2015 Kuitenkin, kuten Mikko Heikka on 2003 todennut: ”Jossakin on kuitenkin se raja, jonka jälkeen luova tuho muuttuu paljaaksi tuhoksi. Aiemmin huomiota kiinnitettiin erityisesti terveyttä vaarantaviin riskitekijöihin. Tutkimuksissa on todettu, että tällaisissa muutoksissa työntekijöiden terveys ja henkinen hyvinvointi valitettavan usein heikkenee. Työura ei kuitenkaan ole tasainen matka, vaan täynnä hyvinvointiin vaikuttavia muutoskohtia. Tutkimusaineistossani muutos näkyi konkreettisesti työntekijöiden, määrän vähänemisenä 28 prosentilla kahden vuoden aikana, 2007–2009. Ala on läpikäynyt monia muutoksia. Organisaatiomuutokset koskettavat myös suomalaisia työpaikkoja. Esimerkiksi Eurofoundin (2012) ja Työelämäbarometrin (2013) selvitykset kertovat, että noin 50 prosenttia vastaajista on kokenut jonkinlaisia organisaatiomuutoksia omalla työpaikallaan kyselyä edeltäneen vuoden aikana. METSÄTEOLLISUUS MUUTOSTEN PYÖRTEISSÄ Työhyvinvointia on paitsi tutkittu paljon, myös pyritty kehittämään. Hyvä niin, sillä työntekijän pitkä ja merkittävä matka työelämässä kestää keskimäärin 32,5 vuotta, 40 prosentilla työntekijöistä yli 40 vuotta. Tässä organisaatiomuutokset tarkoittavat toimenpiteitä, jotka vaikuttavat tuotantoja henkilöstömääriin. Krista Pahkin Valtiotieteiden tohtori Asiantuntijalta voivat niin laajentaa kuin supistaa toimintaa ja/tai henkilöstöä sekä muuttaa organisaation rakennetta. Ne Työntekijä epävakaassa työelämässä Organisaatiomuutoksia on kuvattu luovaksi tuhoksi, joka vie työpaikkoja ja synnyttää uusia. Olen tutkinut väitöskirjassani perinteistä suomalaista alaa ja työnantajaa, metsäteollisuutta. Ainoastaan työn menettäminen ja työttömäksi jääminen eivät siis lisää työhyvinvoinnin heikkenemisriskiä työikäisillä
Mitä työpaikalla voidaan tehdä, jotta kukin voisi hyvin työssään töyssyistä huolimatta. VOIMAVARAT TAI NIIDEN PUUTE KERTAUTUVAT Tutkimusaineistoni koostui 1986– 2009 kerätyistä kyselyistä sekä niihin liittyvistä rekisteriaineistoista, esimerkiksi sairauspoissaolotiedoista. Se on voimavara, jonka avulla yksilö voi esimerkiksi hallita organisaatiomuutosten aiheuttamaa jännitystä rakentavalla tavalla. Tutkimukseni tulokset osoittivat, että työntekijöiden työhyvinvointi pysyi pitkällä aikavälillä samalla tasolla: osa työntekijöistä voi huonommin läpi työuransa, osa hyvin. vinvointiaan pidemmällä aikavälillä, läpi organisaatiomuutosmyrskyjen. Lisäksi vuosien mittaan voimavaroissa tapahtuneet muutokset vaikuttivat vahvistavan Niin toimintaa supistavat kuin laajentavat muutokset vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin, valitettavan usein kielteisesti. vannut kehitystä seuraavasti: ”Ennen ei mikään muuttunut, yhtäkkiä kaikki lähti muuttumaan. 15 > itseään niin hyvään kuin huonoon suuntaan: resurssit lisääntyivät niillä, jotka voivat hyvin, ja vastaavasti heikkenivät niillä, joiden työhyvinvointi oli alkujaan heikompi. Työssä kuormittumisen ennusmerkit, kuten stressin kokeminen, pitäisi huomioida työpaikoilla. Työntekijöillä, joiden työhyvinvointi oli heikompi, oli vähemmän sekä yksilöllisiä että työhön liittyviä voimavaroja. Heidän elämänhallinnan tunteensa oli heikompi ja heidän kokivat saavansa työssään vähemmän sosiaalista tukea kuin hyvinvoivat työntekijät. Tällä hetkellä kun tehtaita suljetaan, niin tässä ollaan kuin löysässä hirressä. Hyvinvoivien ja työn imua kokevien työntekijöiden on osoitettu olevan työssään tuottavampia. Elämänhallinta tarkoittaa ihmisen tapaa havainnoida maailmaa ja omaa elämään siten, että asiat nähdään ymmärrettävinä, hallittavina ja mielekkäinä. Viime vuodet ovat olleet pelkkää yt-neuvotteluja. Muutosten myötä on tullut tää epävarmuus ja se on ihan käsin kosketeltavaa.” Väitöskirjassani halusin tutkia työhön liittyviä ja yksilöllisiä voimavaroja, jotka tukevat työntekijää ja hänen hy
Publications Office of the European Union, Luxembourg. 16 Mielenterveys 4/2015 > Tulokset osoittivat myös, että samat tekijät, jotka auttoivat työntekijää jaksamaan pitkällä aikavälillä, tukivat heitä organisaatiomuutoksissa. On tärkeää panostaa siihen, että työntekijät ymmärtävät, miksi muutos toteutetaan, mitä tapahtuu ja mitä he voivat tehdä. Tätä riskiä lisäsi heikko elämänhallinnan tunne tai työpaikalla koettu vähäinen sosiaalinen tuki. Kielteisenä koettu muutos todennäköisesti heikensi työhyvinvointia. Ihmisen oma arvio muutoksen merkityksestä, eli muutoskokemus osoitkemukselle pohjaa luovat hyväksi koettu muutosjohtajuus, eli riittävä vuorovaikutus, tuki ja oikeudenmukainen toiminta. Työolobarometri, Syksy 2013, Ennakkotietoja. TYÖNTEKIJÄLLE MAHDOLLISUUS OSALLISTUA JA VAIKUTTAA Ihmisten tulkinnat tilanteesta vaikuttavat heidän reagointitapoihinsa eli siihen, koetaanko muutokset uhkina vai haasteina. Useat tuotannolliset organisaatiomuutokset, toimintatapojen ja työtehtävien muutoksineen, tulevat työntekijän näkökulmasta ulkoapäin ja käynnistyvät johdon päätöksellä. Onko työpaikalla mahdollista toimia niin, että mahdollisimman moni kokisi vaikeatkin muutokset lopulta myönteisesti. Hyvä sosiaalinen tuki työtovereilta ennen muutosta ei kuitenkaan suojannut kielteisen muutoskokemuksen työhyvinvointia heikentävältä vaikutukselta. Tulokset osoittivat, että työnantajan kannattaa tarjota työntekijälle mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omaa työtään koskeviin muutoksiin. Näille peruspilareille rakennetaan työhyvinvointia läpi työuran. n Pahkin, Krista: Staying well in unstable world of work Prospective cohort study of the determinants of employee wellbeing. Näin he voivat hahmottaa mitä on tapahtumassa ja miksi, sekä mitä kukin voi tilanteessa tehdä. TEM raportteja 6/2013. Siihen vaikuttavat paitsi vahvat yksilölliset voimavarat, myös hyvä työyhteisö. TYÖNTEKIJÄT TARVITSEVAT TUKEA MUUTOKSISSA Työpaikkaa vaihtaessaan tai uusia urapolkuja etsiessään ihmiset hakevat muutosta työelämäänsä oma-aloitteisesti. Näin muutosprosessi tulisi hallittavammaksi myös heidän näkökulmastaan. Niin johtamiseen kuin toimivaan työyhteisöön tulisi kiinnittää jatkuvaa huomiota. Niihin liittyy paljon epävarmuutta työn tulevaisuudesta. Mielenterveysongelmien riski kasvoi muutoksen jälkeen lähes puolitoistakertaiseksi työntekijöillä, joilla ennen muutoksia oli heikko elämähallinnan tunne. Epävakaassa työelämässä työntekijöiden yksilöllinen huomioiminen muutoskohdissa on yksi keskeinen, työssä jaksamista tukeva tekijä. (2013). Hyvinvoivien ja työn imua kokevien työntekijöiden on osoitettu olevan työssään tuottavampia. Kielteinen muutoskokemus heikensi myös myönteistä, motivationaalista hyvinvointia, eli ainoastaan kuormittuneisuus ei lisääntynyt. Johto ja esimiehet voivat tukea muutosprosessia. Finnish Institute of Occupational Health 2015. Lyly-Yrjänäinen, M. People and Work Research Reports 107. ERM European Restructuring Monitor, www.eurofound.europa.eu/fi/observatories/european-monitoring-centre-on-change-emcc/european-restructuring-monitor Eurofound (2012): Fifth European Working Conditions Survey: Overview report. Myönteiselle muutosko. Organisaatiomuutoksessa on siis useita tekijöitä joihin yksittäinen työntekijä ei itse yleensä voi suoraan vaikuttaa. Esimerkiksi tiedottamisen tulisi palvella työntekijöiden elämänhallinnan tunnetta mielekkyyden, ymmärrettävyyden ja hallittavuuden osalta. Motivaation heikkeneminen voi olla merkittävää toiminnan tuloksellisuuden kannalta. Työntekijöiden ammatillisten vahvuuksien tukeminen läpi työuran on tärkeää, jotta he voivat soveltaa osaamistaan muuttuvissa työtilanteissa. tautui työhyvinvoinnin kannalta merkittäväksi tekijäksi. Ne koskettavat joko tiettyä työntekijäryhmää tai koko henkilöstöä, ei vain yksittäistä työntekijää. Vahva elämänhallinnan tunne ja sosiaalinen tuki, eli hyvä työyhteisö ja hyvä johtaminen olivat yhteydessä työhyvinvointiin, mutta myös työntekijän myönteiseen kokemukseen muutoksesta. Viime vuosina yhteiskunnallisessa keskustelussa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota työntekijöiden pidempään työuraan ja työssä jaksamiseen
Kun olen kotona, meilit saavat kilahdella rauhassa postilaatikkoon ja ne odottavat siellä seuraavaan päivään. Krista Pahkin Ikä: 43 Asuinpaikka: Hämeenlinna Perhe: mies ja poika Työ: Valtiotieteen tohtori, Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Harrastukset: Lukeminen ja kävely. Myös vanhemmuus on rytmittänyt arkea uudella tavalla. n KUKA. Aikaa voi nyt jäädä vähän enemmän myös lempiharrastukselle, dekkarien lukemiselle: – Mikään ei rentouta niin kuin kunnon murha. – Järjestyksestä tulee hallinnan tunne, myös aikataulujen osalta. Oli merkittävä asia saada valmiiksi vuosikausia muiden projektien ohella mukana kulkenut väitöskirja. Riittävän pitkä työmatka Hämeenlinnan ja Helsingin välillä auttaa rajojen vetämisessä. Lisäksi päättyy työn imua tutkinut viisivuotinen Innostuksen spiraali -hanke. 17 Asiantuntijana n TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA Työhyvinvoinnin tutkija rakastaa järjestystä Krista Pahkinilla on sormensa pelissä useassa työhyvinvointia tutkivassa hankkeessa. Stipendivapaa väitöskirjan viimeistelyyn käynnistyi siivouksella. Pahkin on sympaattinen järjestysfriikki, jolla on nauru herkässä. Kesäkin on hyvää miettimisaikaa. Arjen rutiineja määrittää paljolti myös perhe, johon kuuluu mies ja kouluikäinen poika. – Avaan työpäivän aamuisin bussimatkalla, ja vastaavasti klousaan sen illalla. Iltaisin ja viikonloppuisin on oltava läsnä. Työpöydän oltava tyhjä, ja uudet sähköpostit on nähtävä yhdellä näytöllä. – Voi olla hyvä aika pysähtyä pohtimaan omaa tapaansa tehdä, ja sitä, miten voisi tehdä asioita toisin. Ilman pohdintaa tulee helposti tehneeksi asiat automaattisesti samalla tavalla. Vanhemmuus on saanut huomaamaan eri tavalla myös ajan kulumisen: – Lapsi vanhenee hurjaa vauhtia, minä en. Kuormituksen hallintaa on opittava, sitä, missä menee raja. Työterveyslaitoksen projekteissa on hurahtanut sujuvasti parikymmentä vuotta. Aina se ei ole helppoa. Viime aikoina Pahkin on lopetellut pitkään mukana kulkeneita projekteja
Sen myötä työttömyydestä on tullut Suomessa pysyvä ilmiö. Työttömyysaste %, 20–64-vuotiaat, Lähde: Tilastokeskus. ”PERUSTULO TEKISI KAIKISTA YHTEISKUNNAN JÄSENIÄ” TEKSTI: TARJA HEISKANEN TEEMA Työttömyyden riskit Vuoden 2008 talousromahduksella on paljon syvemmät seuraukset kuin alkuun ymmärrettiin. 1989 2,5 % 1993 15,5% Työttömyyden riskit: Onko keinoja. Asiaa pohtimassa Heikki Hiilamo ja Eeva Luhtakallio
Työelämästä syrjään joutuneen mahdollisuudet kaventuvat. Kohtuulliset työolot ja hyvin toimiva työyhteisö tukevat hy vinvointia. Var sinkin pitkäaikaistyöttö myys kasvaa kovaa vauhtia. Vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen korkeakoulutettujen työttö myys on yli kaksinkertaistunut. 70 ja 80lu vuilla aikuisuuttaan eläneistä nyky työttömyys tuntuu kummalliselta, toisin kuin nuoremmilla sukupolvilla. Se voi tuoda tarvittavan hen gähdystauon, kun stressaava elämän tilanne päättyy, ja on enemmän aikaa itselle. – Opiskelu ja kouluttautuminen tarjoavat edelleen parhaan turvan työttömyyttä vastaan. 2014 8,0% 2009 7,4% 2008 5,6% > Tutkimusten mukaan koettu ter veys voi jopa parantua työttömyyden alkaessa. Siitäkin huolimatta, että myös kou lutettujen työttömyys on noussut hui masti. Kirvestä ei silti kannata heittää kaivoon. – Kielteiset seuraukset, esimerkiksi masennus, alkavat näkyä työttömyy den pitkittyessä. Vuonna 2005 pitkäaikaistyöttömiä oli yli 54 000, vuonna 2010 jo 110 000. Ari A alt o. Moni sairaus voi jäädä huomaamatta. Työterveyshuollon katketessa terveyspalvelujen saanti vaikeutuu. – Siitä huolimatta. Myös somaattinen terveys on vaa rassa. – Pitkittynyt työttömyys syrjäyttää ihmisen vallitsevasta elämäntavasta, varsinkin, jos elämä muuttuu umpi kujaksi. Enää ei ole paikkaa eikä arvostusta yhteiskunnassa. Heikki Hiilamo Toukokuun lopussa työt tömiä oli 330 000. UHKA TERVEYDELLE Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo toteaa, että työ on parasta sosiaaliturvaa silloin, kun sitä on. Työ jäsentää ajankäyttöä ja tuo säännöllisyyttä, luo ihmissuhteita ja taloudellista turvaa. – Työttömyyteen suhtautuminen on osin ikäpolvikysymys. Suomalainen moraalihygienia vaalii ajatusta, että palkkatyö on ainoa kunniallinen tapa ansaita toimeen tulo. TOISEN POLVEN TYÖTTÖMIÄ Moni nuori on työtön jo toisessa pol vessa
Tavoitteet vaihtuivat, ja protesti hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan kuihtui. Kun työttömien yhdistykset pyörittivät soppakeittiöitä, kierrätysfirmoja ja koulutuskeskuksia, oli samalla vaikea protestoida talouspolitiikkaa. Ne kerto vat siitä, että työttömät tsemppaavat, hakevat töitä ja yrittävät aina uudel leen, eivät vain nosta etuuksia viitsi mättä hakea töitä. Vuon na 2014 työttömien työnhakijoiden osuus korkeakoulutetusta työvoimasta oli 6,1–6,3 prosentin luokkaa. Lapsiaan tai vanhempiaan ei voi enää tukea taloudellisesti. 20 Mielenterveys 4/2015 Suhteutettaessa työttömien määrä kunkin koulutusasteen ja alan työvoi man määrään, korkeakoulutettujen tilanne näyttää valoisammalta. Liike jäi oman onnensa nojaan. Pitkäaikaistyötön voi kokea, ettei tä hän kykene. Kun moni on työtön, irtisanominen ei tunnu niin henkilö kohtaiselta epäonnistumiselta. Nämä voi nähdä yhteiskunnan tarjoamina mah dollisuuksina. Nyt 2000-luvun lamassa työttömiltä puuttuu yhteinen identiteetti. Työttömien kadonnut joukkovoima TEKSTI: TARJA HEISKANEN Työttömien poliittista liikehdintää mielenilmauksineen oli näkyvissä 80-luvulla, mutta 90-luvun lamassa suunta muuttui. – Taloudellisissa vaikeuksissa ei kuitenkaan lohduta, että moni muukin joutuu elämään yhtä niukasti. – Ihmisten kertomukset sinnik käästä työnhausta herättävät keskus telua ja antavat esimerkkejä. – Yhdistykset suuntasivat tarmonsa työllistämiseen ja työttömien auttamiseen. marraskuuta 1993. – Suomalainen moraalihygienia vaalii ajatusta, että palkkatyö on ainoa kunniallinen tapa ansaita toimeentulo. – Työttömien joukkovoimaa nähtiin Murrostorstain mielenosoituksessa Helsingin Senaatinorilla 4. Eeva Luhtakallio derolleissa julistettiin: ”Lomautus on lamautus”, kuvaa Luhtakallio suomalaisittain valtavaa, 20 000 osan ottajan mielenosoitusta. – Työttömien liikkeen organisoituminen noudatteli ammattiyhdistys kaavaa. ”Työtä! Työtä!” -huudot raikuivat, ja banPROTESTI VAIHTUI TYÖLLISTÄMISEKSI – Sisäasiainministeriö ja Suojelu poliisi pitivät vaarana, että työttömät voisivat radikalisoitua. Tukityöllistämistoimet lisääntyivät. Yhdistyksiin virtasi väkeä. Työttömyyden torjumiseksi on luo tu kuntouttavaa työtoimintaa ja työ voimakoulutusta. – Esimerkiksi Kuopion työttömien yhdistys oli kaupungin toiseksi suurin työllistäjä heti kaupungin jälkeen. Tunnelma oli vihainen.. Laajan työttömyyden olosuhteissa leima ei ole kuitenkaan yhtä ankara > Palkkatyön ohella olisi nähtävä muitakin tapoja hyödyttää yhteiskuntaa. Elintaso romahtaa siirryttäessä ansiosidonnai selta perusturvalle; rahaa ei ole kun non ruokaan, vaatteisiin tai liikkumi seen. Nyt voi sanoa, että kuinka väärässä he olivatkaan. MAHDOLLISUUKSIA VAI KONTROLLIA. – Osin liikkeen joukkovoima katosi Lipposen hallituksen myötä 1995. Mittavia joukkomielenosoituksia ei yhtä lukuun ottamatta juurikaan ollut. kuin aiemmin. Koko työvoiman osalta työttömien osuus oli 11,5 prosenttia. Silti työttömillä oli hetkensä: he olisivat voineet radikalisoitua, mutta niin ei käynyt. Suomalainen yhteiskunta on ollut hyvin työperustainen. Seurauksena on osatto muuden tunteita ja epäonnistuminen kokemuksia. On puhuttu osallis tavasta sosiaaliturvasta. – Ensimmäiset 90-luvun laman työttömät tulivat perinteisistä teollisuusammateista ja olivat vahvasti järjestäytyneitä, sanoo työttömien liikettä tutkinut valtiotieteen tohtori, dosentti Eeva Luhtakallio Tampereen yliopistosta. Kun SAK:lla oli linja auki hallitukseen sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliittolaisten myötä, sen mielenkiinto tukea hallitusta kritisoivaa liikettä katosi. Valtakunnallinen yhdistys ja paikallisyhdistykset saivat myös suoraa tukea SAK:lta
Ehkä myös häpeän tunne on laimentunut, kun kuka tahansa voi olla työtön. – Nykyiset työpohjaiset sosiaali turvajärjestelmät luovat arvostuksia, joista olisi hyvä päästä eroon. Uusi piirre on kunnioituksen katoaminen työnantajia ja yrityskulttuureja kohtaan. Pätkäja määräaikaisten töiden sekä työttömyysjaksojen vuorotellessa syntyy myös erilainen työntekijäja työttömyysidentiteetti. Pikemminkin ajatellaan, että minulle nyt vain kävi näin. OLETKO MYYNTIKUNNOSSA. Sosiologisin käsittein työttömiltä puuttuu kollektiivinen identiteetti, ja sen myötä yhteinen kokemus. n Taloudellisissa vaikeuksissa ei lohduta, että moni muukin joutuu elämään yhtä niukasti.. 21 YHTEINEN NIMITTÄJÄ PUUTTUU – Vuoden 2008 talousromahdus heitti jälleen työttömiksi suuret joukot, mutta aktivoitumista ei juuri ole nähty. Vähemmästäkin voi tehdä mieli pistää stoppi. Nykyisen hallituksen leikkauslis talla on monia hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita. – Vaikka työttömiä on valtavasti, prekariaatti upposi pienuuteensa. – Etuusjärjestelmä olisi joustavam pi ja lisätuloja voisi hankkia menettä mättä tukiaan. Tarjolla on monenmoisia kursseja, kirjallisuutta ja valmennusta. – Jos ei ole koskaan ollut pysyvässä työsuhteessa tai edes töissä, suhtautuminen työttömyyteen ei ole enää niin dramaattista. Kauniiseen pakettiin käärittynä ne myyvät. – Myös joustavammat tavat aloit taa uusissa töissä, parempi liikkuvuus työn perässä ja mahdollisuus käyttää työttömyys päivärahaa yrittämiseen parantaisivat tilannetta. Hiilamo painottaa Työttömiltä puuttuu kollektiivinen identiteetti, ja sen myötä yhteinen kokemus. Erillisyyden myötä ei ole kokemusta, että joku sortaa. Se ei ole ihme, kun pysyvyyteen ei voi enää luottaa. Toimijajoukko oli pieni, eikä se kyennyt kokoamaan joukkovoimaa. Paljon puhuttu perustulo voisi tar jota yhden ratkaisun. – Osalla rasistinen suhtautuminen estää yhdessä organisoitumisen. He ovat keskenään hyvin erilaisia. Tämän on haistanut myös elämäntaitoteollisuus. Nykyisiltä työttömiltä puuttuu yhteinen tekijä. päivähoito ja koulujärjestelmää sekä maksutonta korkeakouluopetusta keskeisenä osana suomalaista turva verkkoa. Lähinnä elämään on jäänyt sana ”paskaduuni”. Myös maksuhäiriöiden sank tioita tulisi selvittää. Heissä on erittäin korkeasti koulutettuja, samoin maahanmuuttajia. PREKARIAATTIKIN KATOSI Prekariaattiliike oli viimeisimpiä yrityksiä koota työttömät ja pätkätyöläiset yhteen. Koulutustaso, ikä ja työkokemus vaihtelevat laidasta laitaan. – Ihmiset jättävät pätkätyöt, kouluttautuvat vaikkapa joogaohjaaksi tai ryhtyvät meditoimaan. – Katoamista on selitetty yhteisen vihollisen puuttumisella. Jos viholliskuva on epämääräinen, ei voi taistella ketään vastaan. Aiempi kunnia-asia, eli solidaarisuus työnantajaa kohtaan on kuihtumassa. Perustuloa luultavasti kokeillaan tällä hallituskaudella. Työelämästä syrjään sysätyt kantasuomalaiset eivät löydä yhteyttä vielä heikommassa asemassa oleviin maahanmuuttajiin. – Tyypillistä on erillisyys. Samalla ne ehkäisevät ylisu kupolvista syrjäytymistä. UUSIA KEINOJA VANHENTUNEIDEN TILALLE Aivan selvää on, että nykyiset keinot eivät riitä, ja ovat osin vanhentuneita. Kaikkein heikommassa asemassa olevat eivät löydä nyt toisiaan. Mihin prekariaatti katosi. Työttömyys nähdään helposti yksilön ongelmana, vaikka sen takana on muun muassa rakenteellisia tekijöitä. On oltava koko ajan valmis markkinoimaan itseään, itsevarma kyvyistään, halukas koulutuksiin, uusiin projekteihin, löytää intoa esiintyä ja olla kaikin puolin houkutteleva persoona. Nyt luottotieto jen menetys heikentää huomattavasti selviytymismahdollisuuksia ja muo dostaa syrjäytymisriskin. Jos Hiilamolla olisi valtaa, hän haluaisi käynnistää perustulokokei lun, laskea asumiskustannuksia ja selvittää isojen kaupunkien asuntoky symystä. Asiaa on kuitenkin pohdittu vasta ideatasol la, eivätkä sisältö, tarvittava lainsää däntö ja toteutustavat ole vielä hah mottuneet. Palkka työn ohella olisi nähtävä muitakin tapoja hyödyttää yhteiskuntaa. n – Toiset kokevat ne kuitenkin kont rolloimiseksi ja nöyryyttämiseksi; oikean työn puuttuessa tarjotuiksi murusiksi yhdeksän euron päivä korvauksella. – Perustulo kuitenkin kääntäisi ajattelutavan siihen, että olemme kaikki yhteiskunnan jäseniä ja jokai sella on oikeus perustuloon, myös ilman varsinaista palkkatyötä. Huumassa unohtuu helposti, että monelle työttömistä ja pätkätyöläisistä joogatunnitkin ovat liian kalliita. Tällöin viholliskuva on kyllä asetettu täysin väärään paikkaan. Jatkuvien vaatimusten virrassa ihmiset ovat kovilla
• Tohtoreita valmistui 2014 Suomen yliopistoista 1860, kun valtakunnallinen tavoite oli 1600 Lähteet: Tilastokeskus, Akava, TE-palvelut KORKEAKOULUTETTUJEN TYÖTTÖMYYS SUOMESSA AKATEEMISEN TYÖTTÖMYYDEN KASVOT. • Korkeakoulutettuja on noin 54 000 arviolta 345 000 työttömästä. Kortistosta löytyy monta korkeasti koulutettua ja pätevää työn hakijaa, jotka eivät sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta löydä työtä. • Vastavalmistuneita on noin 4700 henkilöä. Kaksi korkeakoulutettua työtöntä kertoi oman tarinansa Mielenterveys-lehdelle. Oikeusja lääketieteessä työttömyys on alhaisinta. • Viime vuodesta lisää on tullut 6700 työtöntä. 22 Mielenterveys 4/2015 TEEMA Työttömyyden riskit TEKSTI: ANU HIRSIAHO JA ELLEN TUOMAALA KUVA: AINO VUOKOLA Koulutus ei enää takaa työpaikkaa ja elantoa, kuten aiempina vuosikymmeninä. • Toukokuussa 2015 työttömien tohtoreiden määrä nousi ensimmäistä kertaa yli tuhannen rajan. • Työttömiä tohtoreita on eniten kemian, biokemian ja biologian tieteenaloilla, myös yhteiskuntaja humanistisissa tieteissä. Kaikkiaan heitä oli 1018. • Kesäisin luvut kasvavat opettajan sijaisten joutuessa kesäksi kortistoon. • Työttömien yleisimmät tutkinnot ovat insinööri, tradenomi ja humanististen alojen filosofian maisteri
23 > Tohtori vailla arvoa ja paikkaa TEKSTI: ANU HIRSIAHO JA ELLEN TUOMAALA KUVA: AINO VUOKOLA Tämän vuoden huhtikuussa työttömiä tohtoreita oli Suomessa ensimmäistä kertaa yli tuhat. Tamperelainen yhteiskuntatieteiden tohtori Anu Hirsiaho, 42, on yksi heistä.
Kolmas työttömyys vuosi ei ole enää tuntunut edes selviy tymiseltä, vaan pelkältä kerjuulta. – Kotona olo päiväsaikaan voi olla hyvinkin raskasta, vaikka olisikin muuten toimelias. – Kenttätyöt eli ihmisten parissa hengailu sujui parhaiten. Koen ahdistusta tyhjillä kaduilla ja lähikaupassa. Vaikka henkisen kasvun asiat kiinnostavat, hän ei usko minkään terapian, hoidon tai menetelmän tuo van ratkaisua perusongelmaansa: työn puutteeseen ja köyhyyteen. Koska Hirsiaholta puuttuvat opet tajan pedagogiset opinnot, hänen ope tuskokemuksensa ei kelpaa yliopiston ulkopuolella. Ruokaavustuksia en ole kyennyt hakemaan. Merkittävä henkireikä on myös ollut kirjallisuus blogi. Hän oli hakenut aiemmin jonkin verran töitä ja käynyt haastat teluissa. Usein haettavaa ei ole ollut viikkoihin. Opiske lijatkin olivat läpikotaisin stressaantu neita. Se vaikuttaa jo puhetapaan. Eikä yhtään haastattelu kutsua ole tullut. Hän on toiminut väitöskirjojen esitarkastajana ja vastaväittäjänä, sekä tutkijana eri projekteissa. Hän tiesi työnhaun haasteelliseksi. 24 Mielenterveys 4/2015 2 4 6 8 10 12 Anu Hirsiaholla on takanaan moni puolinen akatee minen ura. Sitä ennen hän ehti opettaa yliopistossa 24vuotiaasta. – Väiteltyäni koin saaneeni jonkin asteisen aivovamman – olin lukenut itseni piippuun, eikä lukeminen ja kirjoittaminen enää sujunut kuten aiemmin. – Kasvavat lapseni viihtyivät kou luissaan ja kaveripiireissään, joten halusin tavallista palkkatyötä työtä mahdollisimman läheltä kotoa. Ansiosidonnaisen työttömyys korvauksen päättyminen 2014 muutti arjen kamppailun ratkaisevasti ras kaammaksi. – Myös oman olemassaolon jatkuva todistaminen on vaikeaa. Vajaan kolmen vuoden aikana Hir siaho on lähettänyt arviolta 150 työha kemusta, parikymmentä vakavassa mielessä. Vaikka Hirsiaho olisi halunnut vi heltää pelin poikki yliopistolla, työn haku pelotti. – Ensimmäisen työttömyysvuoden aikana en ollut huolissani, ja keskityin luoviin projekteihini. Hän väitteli tohtoriksi valtioopista eli politiikan tutkimuksesta vuonna 2005. Koska tutkimussuunnitelmien kir joittaminen sujui, tutkimusrahoitusta kuitenkin löytyi. – Aloitin kyseiset opinnot kaksi kertaa, turhauduin ja päätin, että kai ”Vaikka en halua esiintyä tohtorina, koulutusta on vaikea pestä pois. Osallistuin kyllä entistä ti heämmin seminaareihin, konferens seihin ja kissanristiäisiin. Lähestulkoon kaikki aikani menee rahasta murehtimiseen ja arkisiin päätöksiin. PUDOTUS KUILUUN Hirsiaho jäi työttömäksi hankalaan aikaan, 2012, koulutettua väkeä pesi vässä yliopistokaupungissa. " > Työttömien määrä suhteessa koulutusasteen työvoimaan Lähde: Akava Kaikki työttömät 11,5 % 6,3 % 6,1 % 4,0 % Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkija-aste 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014. Se, että tulee mitätöidyksi joka luukulla ja joutuu kertomaan kertomuksensa aina uudel le viranomaiselle, on äärimmäisen kuluttavaa. Työnantajat kuitenkin epäili vät akateemisen ihmisen motivaatiota työskennellä jopa alle 2000 euron kuukausipalkalla. Akateemisten artikkeleiden väsää minen sujui Hirsiaholta aina vain tah meammin, ja yksinäinen puurtaminen lähdeviitteiden parissa ahdisti. Huomasin olevani taitavampi kuulijana kuin ih misten tieteellisenä analysoijana. Yli opistomaailman rankat muutokset ja riittämättömyyden kokemus aiheutti vat voimakasta pahoinvointia. EI YHTÄÄN HAASTATTELUKUTSUA Hirsiahon henkiset voimavarat lepää vät lähes yksinomaan perheen ja ih missuhteiden varassa. Toisena työttö myysvuotena lapseni psyykkisen oirei lun hoitaminen vei paljon aikaa. Rankinta on toimeentulo tuen hakeminen. – Peruspäiväraha oli todellinen pudotus kuiluun
– Yritän saada valmiiksi kesken eräisen romaanini, kaupata luovan kirjoittamisen opetusta erityisryhmille tuntiopetuksena ja hakea apurahaa luovan toiminnan kursseilleni. Tiedän myös, että kaikissa maissa työn saanti ei ole täy sin riippuvainen täsmäkoulutuksesta. – Kun en oikein koe olleeni tutkija, urasta luopuminen ei ollut vaikeinta. – Vaikka en halua esiintyä tohtori na, olen läpikotaisin akateeminen. Jos tekee jotain käytännössä ilmaiseksi, työn pitää olla aidosti pal kitseva. Esimerkiksi 9 euron päivära halla ei kannata tehdä liikaa: raha riittää hädin tuskin bussimatkoihin ja laihaan lounaaseen. Nuoria Hirsiaho kehottaisi pohti maan tarkkaan, kannattaako tohtorik si kouluttautuminen, varsinkaan, jos haluaa jäädä Suomeen. Ilman sosiaali ja terveysalan pe ruskoulutusta hän ei päässyt työkokei luun mielenterveysalan järjestöihin, eikä lähihoitajaopintoihin työvoima koulutuksena. LÄPIKOHTAISIN AKATEEMINEN Tohtorin tutkinto ei ole enää olennai nen osa Hirsiahon identiteettiä, ja usein hän olisi halunnut poistaa sen cv:stään. Se oli konkreettista työtä, josta sai palautet ta opiskelijoilta. Olisi surullista opiskella uudes taan asioita, joita on jo pitkään opetta nut muille. Kuitenkin kun aiemmat työ tehtävät ovat liittyneet joko väitöskir jan tekoon tai työhön sen jälkeen, on mahdotonta valehdella olleensa koti äitinä 16 vuotta. – Osaamiseni työnhakijana on mi tätöity, eikä sillä tunnu olevan arvoa tai paikkaa. Koulutusta on vaikea pestä pois – se vaikuttaa jo puhetapaan. Hirsiaho tuntee pari kolmekym mentä kohtalotoveriaan, työtöntä toh toria, joista monilla työttömyys on pitkittynyt. Tämä on ollut virhe, koska olen pitänyt opettamisesta. Hirsiaho on huomannut, että työl listämistöiden suhteen kannattaa olla valikoiva. Se, että olen asunut Suomen lisäksi neljässä maassa ja matkustellut laajalti Euroopan ulkopuolella, on henkistä rikkautta. Ehkä siinä on myös pelastusrenkaani: en pyydä anteeksi elämänkokemustani ja osaa mistani. – Tuntuu tuhlaukselta, että yhteis kunta on kouluttanut minut kalliisti, ja haen nyt toisen asteen koulutuk seen. Nyt olen kouluttautumaton opettaja ja vierellä kulkija. Kaikesta huolimatta Hirsiaholla on tulevaisuuden suunnitelmia. Olen osallistunut pariin draamaprojektiin ja tehnyt vapaaehtoistöitä mielenter veyssektorilla. n – Kolmas työttömyysvuosi ei tunnu edes selviytymiseltä, vaan pelkältä kerjuulta, kertoo Hirsiaho.. Viimeksi tein työkokei lussa lehtijuttuja ja tiedotteita. Pienessä maassa tohtoreita on yksinkertaisesti liikaa. Teen mielestäni aivan mahtavaa työtä – ilmaiseksi. 25 ken kokemukseni pohjalta osaan jo opettaa. Moni ei koe kykenevänsä muuhun, ja jatkaa tutkijana lyhyine apurahoineen tai keikkahommineen. Jos minun pitää suorittavaa jo alaikäisenä taitamani asiat uudes taan, vika on järjestelmässä
Liikunnan avulla mieli pysyy hyvänä ja uni tulee levollisesti. Päivi Piispa, 56, vaihtaa palaverivaatteet farkkuihin ja urheilutakkiin, ja suuntaa punaisella polkupyörällään Espoon ran taraitille. 26 Mielenterveys 4/2015 Luovuttaminen olisi elämästä luopumista TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVAT: AINO VUOKOLA TEEMA Työttömyyden riskit Päivi Piispa vastasi aiemmin kymmenien miljoonien hankkeista ulkoministeriössä. Koulutukseltaan Päivi on maa ja metsä taloustieteen maisteri, pääaineena ympäristötiede. Edellisenä päivänä kilometrejä kertyi 20. Työnhaun ohella mielen terveyttä pitävät yllä palkaton yritys mentorointi, ystävät, liikunta, kulttuuri ja oma poika. Vastuu kymmenien miljoonien rahojen käytöstä oli haastavaa, mutta kiinnostavaa. Nyt hän elää alle 700 euron työmarkkinatuella. Myöhemmin Päivi siirtyi opetushallitukseen leipiin naisten koulutushankkeeseen itäises sä ja eteläisessä Afrikassa.. Hän vastasi ministeriön historian isoimmista maaseudun kehitysyh teistyöhankkeista Tansaniassa, KeskiAmerikassa ja Meksikossa. Parikymmentä vuotta sitten Päivi kantoi yhtä suu rimmista ulkoministeriön virkasalkuista
Hän ei ole jäänyt paikal leen eikä yksin kotiin. Olen realisti. Reissujen tauoilla voi poiketa kah villa ja jutella ihmisten kanssa. Minulla on laajat verkostot ja is tun lähes joka päivä palavereissa vie mässä asioita eteenpäin, mutta kukaan ei maksa siitä. – Ammattitaitoani arvostetaan, mutta tehtäviin on saatettu palkata selkeästi nuorempi, alle 40vuotias ammattilainen. – Tilannetta kuvaa erään kehitys johtajan työnhaku. Kesäretkiä varten sinne pakataan lintu ja kasvi kirja, vesipullo, nenäliinoja ja kukka ro. Elämää kannattaa jatkaa ja uskoa, että asiat ratkeavat hyvällä tavalla. – Vastaan tulee paitsi ikä, myös sukupuoli. – Minusta on tullut aktiivinen ja rutinoitunut työhakemusten tekijä. – Toivottavasti en joudu leipä jonoon. Nautin siitä aidosti. – Olen istunut sängyn laidalla ja miettinyt selviämistä. IHMISEN HYVÄ EDELLÄ Päivi ei näe järkeä olla toimettomana. On ilo ke hittyä ihmisenä. Pöydällä odot tavat Deepak Chopran Sielukas johta minen ja Orhan Pamukin Istanbul. Haluan tehdä uusia asioita ja oppia uusia ratkaisuja. Hän mentoroi senior adviserina kasvu yrityksiä, opastaa liiketoiminnan ke hittämisessä ja hankkii innovaatioihin rahoitusta. Vuosikymmenen takaisen avioeron jälkeen ostetun omistusasunnon myynnistä saatu tulo lasketaan varal lisuudeksi. Olen oppinut elämän olevan arvokas, kuten kaikkien mui den elämän. – Teen sitä pro bono eli ilman palk kaa. Olen saanut palautet ta, että olen liian seniori. Niin sanotut piilotyöpaikat löytyi vät verkostojen avulla. Hän on käynyt ostamassa alennusmyynnis tä kotimaisen kevytrepun. PELASTUSMISSIO JA LINTUKIRJA Päivi sanoo, että heikkoja hetkiä on tullut, kun työnhaut eivät ole johta neet jatkoon ja talous on edelleen tyh jän päällä. 27 Tätä seurasi muun muassa kahden ison konsulttiyrityksen johtajan tehtä vät. Miksei nainen voisi olla sitä myös. Toisaalta sitkeydellä ja aktiivisuudella voi löytyä työpaikka. Säästöt riit tävät vajaaksi pariksi vuodeksi. Hän katsoi mahdollista kuolemaa silmiin ja tuli sen kanssa sinuiksi. Musiikin lisäksi lähellä sydäntä on lukeminen. – Rakkaat ystävät ovat ilahdutta neet: kutsuneet kotiinsa syömään, saunomaan, vieneet teatteriin ja kon sertteihin. Asumistukeen ei ole oikeutta. Työn teko on intohimoni. Hän on lähdös sä Saksaan opiskelijavaihtoon nyt kun sai kandidaatin työnsä tehtyä. Olisin valmis tekemään töitä vaikka seuraavat 15 vuotta. – Liikeelämän eettisyys, vastuu omasta toiminnasta ja ympäristön huomioiminen on minulle tärkeää, samoin toisten arvostus, hyvän esille nostaminen ja innostaminen. Paras tapa ladata akkuja on hoitaa fyysistä kuntoa ja harrastaa kulttuuria. Hän elää nyt 656 euron työmarkki natuella, josta menee 12 prosentin vero. Jäljelle on jäänyt syvä kiitollisuuden tunne, rak kaus elämään ja läheisiin. Vuokraasunto maksaa 860 eu roa. Sosi aaliturvan uudistaminen olisi tärkeää. Vakava sairaus on opettanut myös itsensä arvostamista. – Ystävät, poika, liikunta ja klassi nen musiikki ovat mielenterveyteni avaimet. OLEN KUULLUT OLEVANI LIIAN SENIORI Päiviä kannattelee vahva sisäinen motivaatio. Olisin valmis tekemään töitä vaikka seuraavat 15 vuotta.”. Tehtävään tuli noin 400 hakemusta, vaikka työ vaati eri tyisosaamista. Teen sitä mentoroin nilla ja kirjoittamalla. Nainen vanhenee työmark kinoilla paljon nopeammin kuin mies. Päivi parkkeeraa punaisen ajokin takaisin kotinsa pyöräkellariin. Tehtävänä oli miettiä, miten uutta liiketoimintaa rakennetaan, miten yritys kasvaa, ja löytää asiakkaansa ja markkinansa. Se on iloa. Omalla esimerkilläni voin näyttää, että liiketoiminnalla voi tehdä hyvää ja inhi millisyys on kaiken pohja, on sitten kyse työntekijöistä tai asiakkaista. n ”Tavoite työurien pidentämisestä tuntuu tilanteessani ikävältä. Kaikki tarvitsevat riittävän perustoi meentulotuen, jos töitä ei ole. SURUA SÄNGYN LAIDALLA Kolme vuotta sitten Päivi irtisanottiin konkurssikypsästä startup yritykses tä. – Tulin itkien sosiaalitoimistosta, kun selvisi, etten saa tukea puheli meen, internetiin, sanomalehteen tai mihinkään muuhunkaan. Päivin halu tehdä hyvää juontaa koko elämän ajalta. Kuusi vuotta sit ten Päivi joutui syöpäleikkaukseen rankkoine jatkohoitoineen. – Luovuttaminen olisi elämästä luopumista. Kai minulla on maailman pelastusmis sio. Tavoite työ urien pidentämisestä tuntuu tilantees sani ikävältä. Nyt 24vuotias Villepoikani on lohdutta nut minua ja todennut, ettei hänestä tarvitse kantaa huolta. Taloudelliset huolet vievät aika ajoin yöunen. – Asioiden muuttamiseksi kannat taa tehdä töitä. Laskujen maksui hin on onneksi voinut neuvotella lisä aikaa luottotietojen säilyttämiseksi. – Vakavasti sairastunut joutuu perinpohjaisesti käymään läpi elämän ja kuoleman kysymyksiä. 56vuotiasta miestä pidetään nuorek kaana ja viriilinä. Sisareni on tukenut taloudel lisesti, mutta tuen vastaanottaminen häneltä on hävettänyt, eikä hänkään voi auttaa enempää. Niitä on lähtenyt ministeriöihin, elykeskuksiin, VTT:lle, kuntiin, yksityisiin yrityksiin, myös Tanskaan ja Norjaan. Olen itse käynyt läpi kovan koulun, ollut tyhjän päällä ja tehnyt surutyötä. Reaalimaail massa pitää täyttää työhakemuksia, maksaa laskuja ja ratkaista asioita sinnikkyydellä ja käytännön teoilla. – En halua tukia, vaan töitä. – Ennen kaikkea haluan auttaa ja op pia yritysten arjesta. Parhaimmillaan tahti on ollut viisi hakemusta viikossa
Silloin on helpompaa viettää muuta aikaa murehtimatta. Työn myötä voi tuntea menettävänsä itsetunnon, toimeentulon ja tulevaisuuden turvan, ihmissuhteet ja osallisuuden yhteiskuntaan. 28 Mielenterveys 4/2015 Apua puhumisesta ja vertaistuesta TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI Työttömyys on yksi stressaavimmista elämän muutoksista. Kärsimättömiä ovat usein ympärillä olevat ihmiset, jotka eivät kes tä toisen ahdistusta, sanoo kriisipsykologi Soili Poijula. • Säilytä toivo. • Hakeudu toisten seuraan, älä eristäydy. Pyri rakentamaan ongelmasta sen ratkaiseva tai sitä helpottava kertomus. Passivoituminen ei rakenna omia voimavaroja. Nykyään työttömäksi joudutaan usein il man omaa syytä, riippumatta ammattitaidosta ja kyvykkyydestä. Kirjoita päivittäin ylös kolme asiaa elämässäsi, joista olet kiitollinen. Kirjoita huolet ylös vihkoon tai tietokoneelle. • Vietä huolihetki, esimerkiksi 15 minuuttia päivässä. KUINKA SELVIYTYÄ TYÖTTÖMÄN ARJESSA TEEMA Työttömyyden riskit Soili Poijula. VIHAA VOI KANAVOIDA SELVIYTYMISEEN – Siinä ei ole mitään pahaa, että ajattelee aset tavansa pommin entiselle työpaikalleen tai nui • Pidä päivärytmi, rutiinit, syöminen, nukkuminen ja liikkuminen säännöllisenä, kuten aiemminkin. Jokainen selviy tyy omassa tahdissaan. Irtisanominen tuntuu epäoi keudenmukaiselta. Työnhakuun riittää normaali työpäivä, muu on vapaaaikaa. Herää vihan ja katkeruuden tunteita, joita ei itsessään tiennyt edes olevan. – Työttömäksi jouduttua alkushokki voi kestää viikkoja, joskus jopa vuoden. • Liikunta on tärkeä arjen lääke, joka tekee hyvää mielelle ja keholle, samoin aktiivinen rentoutuminen sekä meditaatio. Silloin keskityt ajattelemaan mielesi täyttäviä huolia ja murheita. • Liiallinen toiminta ei myöskään palvele ketään. • Tee parantavan kirjoittamisen itsehoitoharjoitus 3–5 peräkkäisenä päivänä. Kriisissä ei aina jaksaisi, mutta jos jotakin saa tehtyä, tulee parempi olo. Yksikin harrastus, jossa saa kontakteja toisiin ihmisiin, on hyväksi. Kirjoita 20 minuuttia kerrallaan sinua ahdistavasta asiasta niin, että purat kielteiset ja myönteiset ajatukset ja tunteet tekstiisi. Myös huolien ratkaisuvaihtoehdoista ja toimenpiteistä voi kirjoittaa. Kun epäusko, katkeruus ja häpeä kalvavat mieltä, selviytymisessä auttavat puhuminen ja joustava mieli. Tee kiitollisuusharjoituksia päivittäin. Netistä saa käytännön ohjeita näihin menetelmiin, ja niitä voi harjoitella myös ohjatuissa ryhmissä
• Jos elämäsi ei tunnu mielekkäältä, pohdi, minkälainen elämä olisi mielekäs ja mistä pienistä muutoksista voisit alkaa rakentaa sitä. Kriisissä ärtyisyys ja maailman näkeminen mustavalkoisena lisääntyvät. Kirjapaja 2009 Poijula, Soili & Ahonen, Riitta: Irtisanotut. Pienissäkin hyvissä asiois sa alkaa nähdä mahdollisuuksia. • On helpottavaa, jos kaikki ei ole itsestä kiinni, vaan on jotakin suurempaa kuin ”minä itse”. jivansa yrityksen hallituksen jäsenen. Yksi ymmärtävä ihmi nen riittää. Kyse on resilienssistä, mielen jousta vasta palautuvuudesta yllättävissä tilanteissa. Ne eivät tiedota tuista aktiivisesti kriisissä olevalle, eivätkä asiakkaat tiedä eduistaan. Se tuottaa energiaa. Kirjapaja 2007 kun opettelee ottamaan vastuun omis ta tunteistaan ja työstämään niitä, avuttomuus väistyy. Ei pitäisi vetäy tyä kokemaan itseään huonoksi. n Hengitysja rentoutusharjoituksia oivamieli.fi terveyskirjasto.fi mielenterveysseura.fi/fi/ mielenterveys/harjoitukset Lisää aiheesta Poijula, Soili: Miten selviytyä työpaikan menetyksestä. Vaikka kuinka aktiivisesti hakisi töitä, voi saada torjuvan vastauksen kerta toisensa jälkeen. Olemme hel posti turvallisuushakuisia emmekä haluaisi muuttaa uskomuksiamme tai arvojamme. Mieti, onko se todella tärkein sinulle elämässäsi. Silloin kannattaa hakea vertaistukea. • Kokeile rohkeasti tekemistä, joka ei ole tuttua ja turvallista. – Hylkäämisen kokemus on rin nastettavissa siihen, että joku löisi nyrkillä kasvoihin. Ajatukset ovat vain ajatuksia. Osa joustavuudesta on perinnöllistä, mutta suurinta osaa voi vahvistaa läpi elämän. Mieli tuottaa auto maattisesti kielteisiä ajatuksia, mutta. Tapahtu nut on realiteetti; tosiasioita vastaan kamppailu syö omaa energiaa. – Kun on taloudellisesti ahtaalla, köyhyys on traumaattista. Viha on myös suojeleva tunne, kun sen kanavoi siihen, että alkaa tehdä asioita selviytyäkseen. Sitä ei sovi vähätellä. • Arvojen muuttuessa oma selviytyminen ja omanarvon tunne vahvistuvat. Suurimmalla osalla työ tyydyttää perustarpeita aina ihmissuhteista itsensä toteuttamiseen. 29 ”Hylkäämisen kokemus on rinnastettavissa siihen, että joku löisi nyrkillä kasvoihin.” • Tee luettelo elämäsi kymmenestä tärkeimmästä asiasta, ihmisistä ja elämääsi vaikuttavasta tekijästä. • Tarkastele luetteloa ja arvioi, onko siinä tasapainoisesti itseesi ja toisiin ihmisiin liittyviä sekä henkisiä, mieltä tyydyttäviä asioita. • Etsi tyydytystä ihmissuhteista, vapaa ehtoistyöstä, toisten auttamisesta, luonnosta, harrastuksista, henkisesti kehittävistä asioista tai mistä tahansa, joka tuntuu kiinnostavalta. KOHTI ARVOJEN MUUTOSTA TORJUVAN VASTAUKSEN NYRKKI Monilla työttömyys pitkittyy. Poista sen jälkeen yksi kerrallaan asia, josta olisi helpoin luopua niin kauan, että luettelossa on jäljellä enää yksi. Silloin huomaa, että on jotakin, johon voi vaikuttaa. Kela ja sosiaalitoimi ovat byrokraattisia. Kuitenkin tarvitaan sinnikkyyttä; kylmää rationaalisuutta ja voimia selvittää, miten ja mistä voi saada apua. – Tärkeintä on sanoa ajatuksensa ääneen, puhua. Kuitenkaan vika ei ole itsessä, ja on edelleen se sama ihminen, joka on ollut aiemmin. Suomessa ei neuvota, mitä kautta voi saada mitäkin tukea. Itsestään voi löytää uusia piir teitä. Mitä useampi muutos kasautuu samaan aikaan, sitä suu remmaksi kohoaa riski sairastua sekä psyykkisesti että fyysisesti. Tukimah dollisuudet on jaksettava selvittää itse ja oman verkoston avulla. – Jos ja kun ympäristö ei muutu, on muututtava itse. – Joustavassa palautuvuudessa ei ole positiivisen ajattelun helposta ”tempusta”, vaan kyvystä huomata uusia asioita, jotka eivät sovi aiempiin ajatuksiin ja suunnitelmiin. • Etene arjessa pienin askelin ja teoin kohti uusia arvojasi – ajattelemalla, minkä asian voin tehdä tänään. – Vaikka ei voisikaan tehdä sa moja asioita kuin ennen, elämästä voi tulla jopa parempaa kuin aiem min. – Elämä ei ole aina reilua. Kannattaa miettiä, mistä olisi valmis luopumaan, esimerkiksi, onko asunnon vaihtaminen mahdollista
Kaikki ovat tervetulleita. Se tarjoaa arkeen rutiinia ja sisältöä. – On tärkeää, että tänne voi aina tulla, vaikkei jaksaisi tehdä mitään. Keski viikkoisin on vuorossa kuntosa li. Syntyi uudenlainen Nuorten paja. Sosiaaliohjaaja Niina Summanen ja erityisnuorisotyöntekijä Johanna Adolfsen toivottelevat hyvät huome net saapuville nuorille. Vierailukäynneil lä nuoret tutustuvat oppilaitoksiin,. – Täällä ei tarvitse olla yksin, hän sanoo. Vitriinissä käytä vällä on esillä pajanuorten omaa tai detta, myös Anni Marttilan käsi töitä. Hän arve lee, että ilman sitä olisi koiran kanssa kotona neljän seinän sisällä. TÄÄLLÄ VOI OLLA OMA ITSENSÄ Aamupalalla ensimmäisten joukossa on Anni Marttila, 25. Talosta löy tyy myös kaupungin taidemuseo Poi kilo, jonka vaihtuvissa näyttelyissä pajalaiset vierailevat. Yhdessä muiden nuorten kanssa valmistetaan päivittäin lounas. Peruskoulun jälkeen Marttila oli kuntouttavassa työtoiminnassa joitakin jaksoja. – Pian huomasin, etteivät voimat riittäneet. Kouvolan kaupungin ylläpitä mään Nuorten pajaan Kaunis nurmella ei tarvita lähetettä tai diagnoosia. Täällä voi olla oma itsensä, hän sanoo. PAJA ILMAN KYNNYSTÄ TEEMA Työttömyyden riskit Anni Marttilan keramiikkakyltti toivottaa vieraat tervetulleiksi. Kouvolassa koottiin moniammatillinen ryhmä miettimään pulmaan ratkaisua. Samalla vahvistetaan työelämä ja opiskeluvalmiuksia. TAVOITTEENA OMA POLKU Paja sijaitsee keskustassa Kouvolata lossa, kulttuurin keskellä. Yhdeksältä maanantaiaamuna Nuorten pajan ovi käy vielä harvaan. Pajasta hän kuuli etsivältä nuo risotyöntekijältä. Siitä lähtien Marttila on käynyt pajalla. Pajalla nuoret laittavat yhdessä ruokaa, tekevät käsitöitä ja askartele vat, harrastavat liikuntaa ja pelaavat lautapelejä. 30 Mielenterveys 4/2015 TEKSTI JA KUVAT: TANJA SOIKKELI Nuorisotakuusta ja nuorten palvelujärjestelmästä huolimatta noin 40 000 peruskoulun käynyttä alle 30-vuotiasta on Suomessa työn ja koulutuksen ulkopuolella. Masentuneena opiskelu oli vaikeaa. Syksyllä 2014 hän aloitti hotelli ja ravintolaalan opinnot Kouvolan Aikuis koulutuskeskuksessa. Yhdessä he kävivät katsastamassa paikan. Pajalla käsistään kätevä Marttila neuloo ja tekee keramiikkatöitä. Hän on käynyt pajalla viime lokakuusta lähtien päi vittäin. Ennen muuta siellä ope tellaan sosiaalisia taitoja, päivärytmiä sekä arjen ja elämänhallintaa
He poh tivat ohjaajien kanssa tulevaisuutta ja rakentavat polkua kohti työelämää. Anni Marttilan haaveisiin kuuluvat perhe, terveys, ammattiopinnot ja työelämä. Kurssi tukee sopivan työn tai koulutuspaikan etsi misessä. – Polku ei useinkaan avaudu ihan tyypillisiä väyliä pitkin, eikä tarvitse kaan. Ikkunalaudalla on kasvamassa lounas aineksia. Tärkeintä on, että se tuntuu nuo resta omanlaiselta, kertoo Adolfsen. KEVYEMPIÄ KEINOJA Kouvolassa, 86 000 asukkaan kau pungissa on viitisen sataa alle 30vuo tiasta ilman opiskelu tai työpaikkaa ja taloudellisissa vaikeuksissa. työpajoihin ja työpaikkoihin. Yhdenmukainen opiskeluputki ei sovi kaikille. 31 Anni Marttila (vas.) ja sosiaaliohjaaja Niina Summanen vaihtavat kuulumisia virkkaamisen lomassa. Touko Erään nuoren tekemiä korvakoruja kierrätys materiaalista. >. – Pajan jälkeen haluaisin Kiipulan ammattiopiston kuntoutuskurssille, Marttila suunnittelee. Marttila haluaa kertoa päättäjille, että nuoret tarvitsisivat enemmän yksilölliset tarpeet huomioivia, mata lan kynnyksen opiskelu ja työpaikko ja. Kiipulan kurssit on tarkoitettu il man koulutusta oleville, opintonsa keskeyttäneille tai ammattiin valmis tuneille nuorille, joiden työllistymistä vaikeuttaa esimerkiksi sairaus tai elä mänhallinnan puutteet
Hän piipah taa edelleen vapaapäivinään Nuorten pajalla kahvilla ja pelaamassa, kuten tänäänkin. Päivärytmin palauduttua alkoi on nistua moni muukin asia. Keväällä Järvinen kirjoitti ylioppi laaksi Kouvolan iltalukiosta. Sen jäl keen hän pääsi viideksi kuukaudeksi Kiipulan kuntoutuskurssille, ja on nyt harjoittelussa työpaja Spiraalissa pyö räilymatkan päässä kotoa. – Vaikutukset eivät näy näin lyhy ellä aikajänteellä, vaan vasta vuosien päästä. – Pajaa suunniteltiin moniamma tillisesti. 32 Mielenterveys 4/2015 > ”Vaikutukset eivät näy näin lyhyellä aikajänteellä, vaan vasta vuosien päästä.” ETEENPÄIN ELÄMÄSSÄ Kun nuori pääsee elämässä eteenpäin, iloitaan yhdessä. Vaikka nuori on aina itse tehnyt työtä onnistumisensa eteen, hänen lähtönsä pajalta sykähdyttää aina sydäntä, toteaa Summanen. Työn alla ovat myös vaikuttavuusselvitykset. Ra joituksia tai sanktioita ei ole, mutta säännöt tarvitaan. Yksittäisen nuoren tilanne voi toki muuttua hyvin nopeasti, Summa nen kertoo.. Pajalla käy nyt parikymmentä nuor ta, 15 heistä aktiivisesti. • Uudenlainen paja käynnistyi kokeiluna syyskuussa 2014 Kaste-rahoituksella, ja jatkuu ainakin vuoden 2015 loppuun. – Olen kärsinyt sosiaalisten tilan teiden peloista, joissa auttaa parhaiten itsensä altistaminen. – Nuorilla on nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kaipuu. Jokaisella heis tä on tarinansa; taustalta löytyy keskey tyneitä opintoja ja sairaus lomaa, kuntoutus tai toimeentulo tukea. Etsivässä nuorisotyössä, työl listymispalveluissa, aikuissosiaali, ja lastensuojelutyössä oli havaittu, että vaikka joillakin nuorista oli tiiviin ammatillisen tuen tarve, tarjolla olevat palvelut eivät soveltuneet heille. n Jaakko Järvinen on yksi pajalaisista, joka on löytänyt polun eteenpäin. • Paja on tarkoitettu ilman työ-, koulutai opiskelupaikkaa oleville 16–30-vuotiaille nuorille. Pajan käynnistyessä viime syksynä valmista mallia ja ohjelmaa ei ollut. Tänä vuonna viisi nuorta on aloitta nut opiskelun, työkokeilun tai amma tillisen kuntoutuksen. Kun muut heräilivät, hän oli juuri käynyt nukkumaan. Nuoret osallistuivat sisällön suunnit teluun. Täällä se on mahdollista: on muita ihmisiä ja yh dessä tekemistä, tyytyväinen Järvinen toteaa. Vaikka toiminta on vielä alussa, paja on vastannut odotuksiin. Pajalla käyminen on vapaa ehtoista, eikä siitä saa palkkiota. He tarvitsevat teke mistä ja ikäistensä seuraa, Summanen sanoo. kuun 2015 tilaston mukaan täysin tulottomia heistä oli noin 240. Viime syksynä hänen elämän rytminsä oli ihan päälaellaan. Hän kuuli pajasta sosi aalityöntekijältään ja alkoi käydä siel lä. NUORTEN PAJA KOUVOLASSA • Sosiaalityötä tarvitseville nuorille järjestetään ohjattuja vertaisryhmiä aikuissosiaalityön ja nuorisopalveluiden välisenä yhteistyönä. Jaakko Järvinen, 27, on eräs heistä. • Yhteistyötä tehdään muiden muassa aikuissosiaalityön, lastensuojelun, etsivän nuorisotyön, nuorten työpajojen, psykiatrisen poliklinikan, TE-palveluiden, ja eri oppilaitosten välillä. – Halusimme Kouvolan hyvin vointi palveluissa löytää heidän kans saan uuden työskentelytavan, toteaa Kouvolan aikuissosiaalityön palvelu päällikkö Minna Laakso. Paja on juuri heitä, palvelujen ulkopuolella olevia nuoria varten
Se todetaan usein, että vanhemmat pyrkivät ole maan niin hyviä vanhempia kuin heille on mahdollista. Nykyyhteiskunnassa tavoitellaan yksilön täyt tä huoltovastuuta paitsi jälkeläisistään myös vanhemmistaan. Käytetään ilmaisua ”riittävän hyvä vanhemmuus”. n OMAISENA JA HOITAJANA Kolumni Sirpa Kähkönen ”Eivät ihmisten väliset ristiriidat katoa mihinkään, vaikka kaikki vanhenevat ja ehkä myös viisastuvat.” Tommi T uomi. Kotiseudun men taliteetti, ihmisten tapa toi mia, kielenparsi, voivat olla tärkeä osa vanhuksen identi teettiä. Ei epämieluisaksi koettu lapsi lakkaa olemasta epämieluisa, vaikka olisi jo ehtinyt keski ikään. On hyvä tiedostaa kivut, jotka liittyvät hoivaan, siihen ensim mäiseen asiaan, joka johdatte lee meidät ihmisyyteen, ja sii hen viimeiseen asiaan, jota meidän on otettava vastaan, kun meiltä riisutaan pois valta ja voima. Asialistan rivinvälit täyttyvät käsittelemättömistä tunteista. Ei ole helppoa äkkiä aloittaa puhtaalta pöydältä. Hoivan saaminen lapsuudessa tai sen puute, koko lapsuudenperheen sosiaalinen rakennelma. Mutta työssä on käytävä, lapset hoidettava. 33 Vanhus on yli 70vuotias ja hänellä on vakava sairaus. Se on kaunis ajatus, mikäli on niin onnellisesti, että koko perhe ja suku asuvat samalla paikkakunnalla tai ainakin siedettävän matkan päässä toisistaan. Eivät ihmisten väliset ristiriidat katoa mihinkään, vaikka kaikki vanhenevat ja ehkä myös viisastuvat. Huoli omaisesta painaa jäl keläisiä joka päivä. Vanhus ei toistaiseksi ole oikeutettu saamaan mitään apua kau pungilta. Nyt kun keskiikäisten sukupolvi on valjastet tu huolehtimaan siitä, mistä ennen huolehti vat kunta, kaupunki ja valtio, olisi syytä puhua myös kyllin hyvästä jälkeläisyydestä. Jos oman vanhemman hoitami nen tuntuu raskaalta, syy ei aina ole nuoremman polven uusavuttomuudessa. Onneksi on työtä ja toimeentuloa, jotta voi daan maksaa kotiapua, voi daan matkustaa vanhusta tapaamaan. Voi olla kymmeniä syitä siihen, että apua on vaikea ottaa vastaan ja antaa. Jälkeläiset asuvat 400 kilo metrin päässä. Ei kaikille vanhuksille sovi muutto omaisten luo toiselle puolen Suomea. Kotipaikka voi olla rakas, vaikka sen jokapäiväiseen elämään ei enää voisikaan aktiivisesti osallistua. Täydellisiä vanhempia ei olekaan. Moni jo käsitellyksi luultu vanha asia nousee uudestaan esiin. Tapaamiset, joissa sovi taan hoivan suuntaviivoista, voivat olla paitsi antoisia myös repiviä. Ja mikäli sukulaiset tulevat toimeen keske nään. Siitä että vanhempien ja lasten suhteet ovat väistämättä monimutkaisemmat kuin tehtäväänsä koulu tetun hoitajan ja hoidettavan
Keitä ovat yhteiskun tamme huono-osaisimma t. Maksutapa lasku, ei postikuluja eikä laskutuslisiä. 34 Mielenterveys 4/2015 Juho Saari Huono-osaiset Tilaa ajankohtainen uutuuskirja suoraan kustantajalta tarjoushintaan 29 € (norm. Mainitse tilauksen yhteydessä tarjouskoodi MIELENTERVEYS. Tarjous on voimassa 1.9.–31.10.2015. Kuinka he selviytyv ät Suomessa, maailman parhaassa maassa?. 36 €) osoitteesta: tilaukset@gaudeamus.fi
Tarjous on voimassa 1.9.–31.10.2015. Niiden käsittely onkin tärkeä kotoutumisen edellytys, ja vahvistaa mahdollisuuksia sopeutua uuteen kotimaahan. Keitä ovat yhteiskun tamme huono-osaisimma t. com vien oireiden kanssa. Ryhmissä opitaan tunnistamaan trauman oireita ja har joitellaan selviämistä arjessa ahdista sa soranin ja arabiankielisinä, mutta myös selkosuomeksi. Mielenterveysseuran Helsingin SOSkriisikeskuksen Tasapainoval mennushankkeessa sekä Turun Kriisi keskuksen Serenehankkeessa työskennellään traumatisoituneiden maahanmuuttajien kanssa. 35 TASAPAINOVALMENNUKSESTA APUA TRAUMOISSA Mielenterveysseura kehittää Traumat heikentävät keskittymiskykyä ja muistia sekä vaikeuttavat kielen oppimista. Traumojen käsittelylle tarvittaisiin enemmän huo miota kotoutumisessa. Tieto traumojen aiheuttamasta stres sistä rauhoittaa. Tasapainovalmennuksen tuottamia harjoituksia ja taustamateriaaleja tu lee verkkoon vielä tänä vuonna. Kuinka he selviytyv ät Suomessa, maailman parhaassa maassa. Traumoilla tarkoitetaan niin vaikeita elämänkokemuksia, että niiden käsit tely ei ole ollut mahdollista tapahtu mahetkellä. – Arabian, farsin, ranskan, englan nin, darin ja soraninkielisiä materiaa leja saa vapaasti käyttää. Lähes kaikki osallistujat ovat kärsineet univaikeuksista, kertoo Riipinen. n ude yismail / Shutt er st ock. Luotta muksellinen ilmapiiri on rohkaissut kertomaan avoimesti vaikeista koke muksista, kertoo SOSkriisikeskuksen kriisityöntekijä Arja Riipinen. Ryhmiä on järjestetty muun muas Juho Saari Huono-osaiset Tilaa ajankohtainen uutuuskirja suoraan kustantajalta tarjoushintaan 29 € (norm. Ryhmiä tarvitaan. TEKSTI: SAMI LIUKKONEN. Uuteen kulttuuriin asettautumiseen voi sitten keskittyä eri tavalla, kertoo kriisityöntekijä Annika Kihlman. Mainitse tilauksen yhteydessä tarjouskoodi MIELENTERVEYS. Vaikeista olosuhteista tulevilla maahanmuuttajilla ne voivat heikentää elämänlaatua ratkaisevasti. – Ihmiset ovat oppineet auttamaan itse itseään, ja ymmärtämään syyn selittämättömille sydämen tykytyksil le, unettomuudelle ja päänsärylle. Avun tarve on niin suurta, ettei kaikkia ehditä tavata henkilökohtaisesti. – Ihmisillä on ollut tarve kertoa tarinansa ja tulla kuulluksi. – Espoossa ja Vantaalla olemme kouluttaneet Syyrian kiintiöpakolaisia. Maksutapa lasku, ei postikuluja eikä laskutuslisiä. Se parantaa esimerkiksi maahanmuuttajien työllis tymismahdollisuuksia, muistuttaa Kihlman. 36 €) osoitteesta: tilaukset@gaudeamus.fi
36 Mielenterveys 4/2015
Aiemmin itsemurhaa yrittäneillä on moninkertainen riski tehdä itsemur ha. Riskitekijöitä ovat myös syrjintä, hyväksikäyttökokemukset, väkivaltai set ihmissuhteet, mielenterveys ja päihdeongelmat, taloudelliset vaikeu det, krooninen kipu ja itsemurhia sisältävä sukuhistoria. Heitäkin LINITYmalli auttaa tun nistamaan, mikä johti itsemurha yritykseen sekä oppimaan uusia kei noja selviytyä samankaltaisista tilanteista jatkossa. Siinä sovelletaan Sveitsissä kehitettyä interventiomallia, josta on saatu tutkimuksissa lupaavia tuloksia. Liian yleinen on asenne, että vain julkisella sektorilla on ammattitaitoa ja osaamista ja kolmas sektori puu hastelee. Ammattilaisetkin kokevat itse murhan puheeksi ottamisen vaikeaksi. n Outi Ruishalme SOS-kriisi keskuksen johtaja Kolmannen sektorin yhteistyö terveydenhuollon kanssa tarjoaa mahdollisuuden ongelmien varhaiseen ehkäisyyn. Osa itsemurhaa yrittäneistä ei koe olevansa psykiatrisen hoidon tarpees sa. Outi Ruishalme. Heidän avul laan ja kauttaan asiakkaat löytävät tai eivät löydä jatkotukea ja apua. Asiakasyhteydenotot Mielen terveys seuran valtakunnalliseen kriisi puhelimeen ja kriisikeskuksiin kerto vat omaa kieltään. Mielen terveys ja päihdeongelmien stigma aiheuttaa pelkoa tulla leimatuksi epäkelvoksi ja vaikeuttaa avun hakemista. Usein asiakkaan kokemus on, että itse murha yritystä ei oteta lainkaan pu heeksi. Terveydenhuollon työntekijät ovat tärkeitä portinvartijoita. Itsemurhien ehkäisyssä keskeistä on helppo pääsy avun piiriin, riittävä hoito ja sosiaalinen tuki. 37 Itsemurhaa yrittänyt tarvitsee psykologista tukea Puheenvuoro Usein oletetaan, että jokai nen itsemurhaa yrittänyt saa psykologista tukea itse murhayrityksen jälkeen. Järjestöissäkin on osaajia ja osaamis ta. Esimerkiksi oletetaan, että itse murhasta puhuva ei tee sitä, tai että jos itsemurhan ottaa puheeksi, edes auttaa toista tekemään itse murhan. Tämä ei saa johtaa siihen, että potilaat kokevat jäävänsä ilman tarvitsemaansa tukea. Käytännössä törmätään yllättä viin yhteistyöesteisiin: asenteisiin. Niissä on huomattu, että vain murtoosa itse murhaa yrittäneistä saa psykologista tukea. Hyviä koke muksia on kansainvälisesti saatu muun muassa vapaaehtoisten yllä pitämistä auttavista puhelimista ja vertaistuesta. Juhlapuheissa ja strategioissa puhu taan julkisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteistyöstä ja kumppanuu desta. Mielenterveysseura aloitti 2013 RAY:n avustuksella Lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneille eli LINITY projektin. Sosiaali ja terveydenhuollon hen kilöstö tekee hyvää työtä suuren pai neen alla ja kiireessä. Avoimuus yh teistyöhön kolmannen sektorin kans sa voisi osaltaan helpottaa tilannetta ja tarjota mahdollisuuden jo varhai seen ongelmien ehkäisyyn. Fyysisen hoidon, kuten vatsahuuh telun tai haavojen paikkaamisen jäl keen potilas lähetetään kotiin. Osaavien sosiaali ja terveyden huollon ammattilasten lisäksi muka na on koulutettuja vapaaehtoisia, jotka saavat asiakkailta erittäin hyvää palautetta. Tukea tarjoavilla järjestöillä on tästä erilainen kokemus, samoin osalla terveyden huollon henkilöstöstä. Jopa ammattilaisilla on vääriä uskomuksia
Onko lääketehtaiden ote niin vankka, kun kirjoissa kuvataan, ovatko tutkimukset lääkkeiden vaikuttavuudesta näin epäluotettavia, syntyivätkö diagnostiset kriteerit ilman tieteellisiä perusteita, ”äänestämällä”, hoidetaanko ihmisiä väärin ja keitä psykiatrinen hoitojärjestelmä lopulta palvelee. Kopakkala marssittaa esiin suuren joukon tutkimuksia, joissa on selvitetty masennuslääkkeiden tehoa ja vaikutuksia. Yksi haastatelluista oli DSM-III-luokitusryhmää vetänyt tohtori Robert Spitzer, joka Daviesin haastattelussa kertoi: ”Johtava periaatteemme taisi olla se, että kun riittävän moni lääkäri tunsi jonkun diagnoosin olevan tarpeellinen, lisäsimme sen luokitukseen. Siinä se menetelmä.” Näin myös reagointi elämän moniin vastoinkäymisiin määriteltiin hoitoa vaativaksi mielenterveyden häiriöiksi. Kirjoja lukiessa tulee jotenkin epätoivoinen ja -tietoinen olo. Sokeripilleri vaikutti siis yhtä tehokkaasti kuin mielialalääke. Kun DSM-luokituksia uudistettiin – nyt Yhdysvalloissa on käytössä DSM-V – yhä uusia ilmiöitä määriteltiin häiriöiksi. Psykiatristen häiriöiden luokitusjärjestelmä listaa psykiatriset häiriönimikkeet kriteereineen ja numerokoodeineen. Kuitenkin masennusta voidaan hoitaa monin eri tavoin. Vaikka Kopakkala ja Davies ovat kirjoittaneet kirjansa hyvin kriittisestä, osin yksisilmäisestäkin näkökulmasta, ei voi välttyä ajatukselta, että psykiatrian kentällä on paljon kehitettävää. 38 Mielenterveys 4/2015 POIMINTOJA Kaksi uutuuskirjaa ruotii mielenterveyden häiriöiden hoitoa rankalla kädellä. Vain vaikeassa depressiossa hyöty oli lumetta suurempi. Hoitamista vai rahastusta. Serotoniinihypoteesi ei kuitenkaan pidä Kopakkalan mielestä paikkaansa: ennen lääkitystä masentuneilla ihmisillä ei ole havaittu matalaa serotoniinitasoa. Kritiikin kärjessä on medikalisaatio. n Tarja Heiskanen James Davies Hajalla – Onneton totuus psykiatrian nykytilasta Basam Books 2015 350 s. Lääke yritysten tekemät lääketutkimuksetkin saavat huutia, koska ne eivät täytä tieteellisiä kriteerejä. Keskushermoston serotoniinipitoisuuksia nostavia SSRI-lääkkeitä käytetään yleisesti masennuksen hoidossa. Psykologi Aku Kopakkalan Masennus Suuri serotoniinihuijaus ja antropologian professori, psykoterapeutti James Daviesin Hajalla – Onneton totuus psykiatrian nykytilasta valottavat psykiatrian näkymiä; diagnoosien luomista, potilaiden lääkitsemistä ja ennen kaikkea lääke teollisuuden vahvaa otetta lääkäreistä ja hoitojärjestelmästä. Aku Kopakkala Masennus Suuri serotoniinihuijaus Basam Books 2015 247 s.. Näin lääkäri tunnistaisi potilaan vaivan. Monissa esitellyissä tutkimuksissa – muun muassa professori Irving Kirschin tutkimuksissa neljän yleisimmin käytetyn masennuslääkkeen tehosta – havaittiin, että masennuslääkkeiden hyöty oli lähes lumelääkkeen eli placebon tasoista. Tämä johtaa helposti siihen, että kun pitäisi hoitaa vakavasti sairaita, hoidetaan ja lääkitään ihmisiä, jotka eivät tarvitsisi mitään diagnoosia. Suomessa puolisen miljoonaa ihmistä käyttää mielialalääkkeitä. Daviesin kirja pohjaa osin Diagnostic and Statistical Manual eli DSM-luokituksia tehneiden henkilöiden haastatteluihin. Kopakkalan mukaan teoria serotoniinin puutteen aiheuttamasta masennuksesta syntyi, kun 1950-luvulla havaittiin aivojen serotoniinipitoisuutta lisäävien tulehduskipulääkkeiden käyttäjien toipuvan joskus masennuksesta. Suomessa käytetään ICD-10-tautiluokitusta (International Statistical Classification of Diseases and Health Related Problems), joka vastaa suurelta osin DSM-IV-luokitusta. Vaikka masennus on moni-ilmeinen ongelma, tyypillisin hoitokeino on pelkkä lääkitys
Kokeilemalla voi löytää omalta tuntuvan tavan harjoitella. 39 Lyhytterapeuttinen työote on ajankohtainen, käyttökelpoinen ja arvokas teos terapiaja asiakastyössä työskenteleville. Tutkimusten mukaan tietoinen läsnäolo vahvistaa lasten ja nuorten myönteisiä ajatuksia, itseluottamusta, keskittymiskykyä ja tunteiden hallintaa. Lyhyessä työskentelyssä tarvitaan omanlaistaan osaamista ja uskallusta heittäytyä asiakassuhteeseen. [...] Työntekijä saaja hänen pitää – laittaa itsensä aktiivisesti likoon ja ottaa työkalunsa käyttöön.” Kirjassa kuvataan eripituisia työskentelymalleja yhden tapaamisen mallista 10—15 tapaamiskerran malliin. Hiljainen rauhan paikka on lääketieteen tohtori Amy Salzmanin kehittämä tietoisen läsnäolon harjoitusohjelma lapsille ja nuorille. Suomenkielisiä harjoituksia äänitteellä ohjaavat tietoisuustaito-ohjaajan Samu Sundqvistin lisäksi nuorten tuntemat Jukka Poika ja Mira Luoti. Tietoisen kävelyn ja liikkeen harjoitukset taas sopivat nuorille, joille on vaikeaa rauhoittua istumaan paikallaan. CD-levy 2014. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että lyhyt työskentely riittää monessa tilanteessa. n Eira Tikkanen Lyhytkin terapia voi toimia Katri Kanninen & Liisa Uusitalo-Arola Lyhytterapeuttinen työote PS-kustannus 2015 384 s. Heistä kuulee, että he tuntevat harjoitukset. Lyhyen työskentelyn vierastamisessa voi olla kuitenkin kyse tietojen, taitojen ja työskentelymallien puutteista: ”Terapeuttinen työskentely pitkä tai lyhyt, on vaativaa työtä ja edellyttää systemaattista ja tavoitteellista työotetta. Mira Luodin mukaan tämä onkin se levy, jota hän olisi itse halunnut kuunnella teininä. Lyhyet, konkreettiset ja selkeästi ohjatut harjoitukset sopivat monen ikäisille, ja nuorten elämä haasteineen tulee huomioiduksi. Tiedetään, että rajallinen aika voi toimia myös myönteisesti. Teos on erityisen ajankohtainen nyt, kun usein asiakastyössä tuskaillaan riittämättömien aikaja henkilöresurssien kanssa. n Maarit Lassander Amy Salzman: Hiljainen rauhan paikka, tietoisen läsnäolon harjoituksia teineille. Parhaimmillaan kolmasosa terapia-asiakkaista saa tarvitsemansa avun jo viidellä käynnillä. Esimerkein avataan erilaisia tekniikoita, kuten esimerkiksi karttaja tunnetyöskentelyä mielikuvien sekä videotyöskentelyn avulla. Tähän on helppo yhtyä. Vaatimusten ja suoriutumisen yhteiskunnassa kaikille nuorille toivoisi avuksi myötätuntoa ja ystävällisyyttä itseään, ja sitä kautta myös muita kohtaan. Tausta-ajatuksena on, että jokainen voi löytää itsestään rauhan paikan. Samsaraa.. Äänitteen ohella on saatavilla vastikään suomennettu kirja ja englanninkieliset nettisivut. Tahti on mukavan rento ja lempeä, kieli tavallista ja helposti lähestyttävää. Hengityksen avulla rauhoittumisen lisäksi löytyy myötätunnon, ystävällisyyden, kehotietoisuuden ja tunteiden tunnistamisen teemoja. Erityisesti ystävällisyysharjoitus on ajankohtainen aikuiTietoisen läsnäolon harjoituksia teineille sellekin. Työotetta voi soveltaa myös varsinaisen psykoterapian ulkopuolella
Jos tilaus jakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty ti laus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. VERKOSSA mielenterveysseura.fi PUHELIMESSA Kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat TIETOJA&TAITOJA Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. (09) 615 516, klo 9-15 mielenterveysseura.fi/tilaa tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ mielenterveyslehti 41 € kestotilaus Myös digilehti TUKEA&APUA KRIISIKESKUSVERKOSTO Hyvinkään seudun mielenterveysseura 040 848 2042 • Jyväs kylän kriisikeskus Mobile, (014) 266 7150 • Joensuun kriisikeskus (013) 316 244 • Kainuun Kriisikeskus 044 7826030 • Kemin kriisikeskus Turvapoiju 040 544 1750 • Kuopion kriisikeskus (017) 262 7738 • Lahden Seudun kriisi keskus (03) 877 660 • Lapin ensija turvakoti ry Kriisi keskus 040 5537508 • Lappeenranta Saimaan kriisikeskus (05) 453 0020 • Mikkelin kriisikeskus (015) 214 401 • Oulun kriisikeskus (08) 312 0611 • Rauman kriisikeskus Ankkurpaikk´ (02) 8378 5600 • Salon kriisikeskus Etappi (02) 7273 700 • Savonlinnan kriisikeskus (015) 273 700 • Seinäjoki Mobile kriisikeskus (06) 414 1256, (06) 414 1257 • Tampereen kriisikeskus Osviitta ajanvaraus 0400 734 793 • Turun kriisikeskus (02) 2333 442 • Vammalan ja Huittisten Tukitalot (03) 512 0500 • Vihdin kriisikeskus 050 401 6259 SOS-KRIISIKESKUS Toimisto (09) 4135 0510 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus kehittää ja toteuttaa laajan yhteistyöverkoston kanssa mielentervey den edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä psykososiaaliseen ja terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluja. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. 40 Mielenterveys 4/2015 TILAA MIELENTERVEYS vuosikerta 50 € opiskelijatilaus 25 € ulkomaille 60 € Kestotilauksen säännöt ja irtisanominen Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaajapalvelu puh. (09) 4150 3600. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. Koulutuskeskus järjestää myös kansainvälisiä ja kansallisia asiantuntijaseminaareja sekä toteuttaa tilauskoulutuksia. Koulutukset on suunnattu erityisesti sosiaalija terveys alan sekä kasvatusja opetusalan ammattilaisille ja järjestöjen henkilöstölle
Mielenterveyspalveluiden haasteena on, että sairastuneen itsensä on vaikea arvioida tilannettaan ja etsiä asianmukaisia palveluita. Nuoret eivät halua elää yhteiskunnan tuella, vaan heidän toiveenaan on päästä ammattitaitoa vastaavaan työhön tutkinnon suorittamisen jälkeen, selvisi kasvatustieteen väitöstutkimuksesta. Tutkimus kartoitti 8-vuotiaiden lasten unen laatua ja sen suhdetta verenpaineeseen ja stressiin, fyysisen aktiivisuuden yhteyttä psyykkisiin oireisiin sekä 8ja 12-vuotiaiden fyysistä aktiivisuutta ja sen suhdetta stressihormoni kortisoliin ja kortisolivasteisiin. Väitöskirja, Lapin yliopisto 2015. 41 Tutkitut jutut Koonnut Ellen Tuomaala Suomessa valmistuu jatkuvasti nuoria aikuisia aloille, joilla ei ole töitä. Tutkija Virpi Vaattovaaran mukaan voidaan puhua jopa suuresta huijauksesta, kun koulutusjärjestelmä vaatimuksineen rekrytoi nuoria koulutukseen. Lisäksi heidän kortisolivasteensa stressiin olivat passiivisia lapsia matalammat. Hanke toteutettiin Etelä-Pohjanmaalla Suupohjan seutukunnassa. Fyysisesti aktiiviset lapset kärsivät vähemmän psyykkisistä oireista kuin passiiviset ikätoverinsa. Kun nuorten elämänkulkua ja toimijuutta seurattiin vuodesta 1989 alkaen 21 vuotta, ilmeni, että aikuistuvien nuorten toimijuus rakentui erityisesti työelämän vaatimusten ehdoilla. Kähärä, K.: Mielenterveyden palveluodotukset perusterveydenhuollossa – Tutkimus Suupohjan seutukunnan yhteisöissä. Jatkossa Tutkimustulokset korostivat liikunnan tärkeyttä lapsuudesta varhaiseen murrosikään. Riittävä uni ja liikunta tukevat stressijärjestelmien tasapainoista toimintaa ja vaikuttavat yhdessä hyvinvointiin. Mallin toimivuutta arvioitiin 398 sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiselle suunnatussa kyselytutkimuksessa. Kehittämishanke loi alueellisen verkostotyömallin perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon mielenterveyspalveluihin ja mielenterveyttä tukeviin palveluihin. Lapin maaseudun nuorista aikuisiksi 1990–2011. Kauppi, T.: Opettaja kiusattuna. Opettajien tapa selittää kiusaamiskokemuksiaan oli yhteydessä siihen, kenelle he kertoivat kiusaamisesta. Opettajat arvioivat usein, että heitä kiusanneet oppilaat kiusasivat myös koulutovereitaan. Tutkimus nosti esiin useita vertaisrajat ylittävän kiusaamisen muotoja, joita ei ollut tunnistettu aiemmissa tutkimuksissa. KOULUTUSJÄRJESTELMÄ LUO PETETTYJÄ LUPAUKSIA TYÖURASTA LIIKUNTA HELPOTTAA LAPSEN STRESSIÄ MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ PARANSI MIELENTERVEYSPALVELUITA OPPILAAT JA VANHEMMAT KIUSAAVAT PERUSKOULUN OPETTAJIA Tyypillisimpiä kiusaamisen muotoja olivat oppilaiden hävyttömät ja asiattomat kommentit, yhteistyöstä kieltäytyminen ja toistuva valehtelu opettajalle. Hän tutki Lapin maaseudun, Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin sekä Itä-Lapin työttöminä työnhakijoina olleiden nuorten aikuisten elämää. Jatkuva stressijärjestelmien kuormittuminen voi johtaa terveydelle haitalliseen krooniseen stressiin. Vanhempien taholta opettajat kärsivät esimerkiksi vastaajien mielestä epäoikeudenmukaisesta ammattitaidon arvostelusta, epäasiallisesta kielenkäytöstä ja maineen mustaamisesta. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto 2015.. Suomalaiset opettajat kokivat kiusaamista oppilaidensa taholta sekä sanallisena että sanattomana viestintänä. Vaattovaara, V.: Elämänkulku ja toimijuus. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2014. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2015. Toistaiseksi on tutkittu vähän tällaista, vertaisrajat ylittävää kiusaamista, jonka osapuolet työskentelevät koulussa eritasoisessa asemassa. Stressijärjestelmien tasapainoinen toiminta ja niiden riittävä reagointi ovat elintärkeitä. Pettymys on suuri, kun odotettuun työ uraan ei synnykään mahdollisuutta. Myös yhteisön kulttuuri ja arvot vaikuttavat paljon hoitoon hakeutumiseen sekä hoidon jatkumoon. Tutkimuksessa selvisi, että palveluiden mallintaminen paransi mielenterveyspalveluiden koettua toimivuutta ja saatavuutta sekä moniammatillista yhteistyötä. Tutkimus vahvisti unen ja fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä lapsilla ja nuorilla. Martikainen, S.: Sleep, physical activity, and health in children – a developmental perspective. Sosiaalija terveydenhuollon parantuneen yhteistyön ansiosta mielenterveysoireista kärsivät pääsivät hoitoon oikeaan aikaan ja helpommin. Monet opettajat olivat joutuneet myös oppilaiden vanhempien kiusaamiksi
– Auttamisen halu on perintöä isältäni, jolla oli myös tarve antaa apua aina, kun joku sitä tarvitsi. – Välillä, kun kuuntelee ihmisten elämäntilanteita, on vaikea uskoa, kuinka rankkaa joidenkin ihmisten elämä voi olla. Pirkko Virtanen uskoo, että jokaisella on tarve olla osa jotain yhteisöä ja kuulua johonkin.. Hän on myös oppinut tekemään itselle mieluisia asioita. Mukavinta on, että minulla on mies, jolle maistuvat kaikki kokkailuni, hän nauraa. – En mene tilaisuuksiin, joissa en viihdy enkä tee asioita, joista en tykkää. 42 Mielenterveys 4/2015 MIELI SEURASSA KOONNUT JUTTA KAJANDER HENKILÖ ”VÄHEMMÄLLÄKIN RAHALLA PÄRJÄÄ, JOS ON TERVE” Kriisipuhelinpäivystyksen lisäksi hän hoitaa nykyään myös Viitasaaren mielenterveysseuran taloushallintoa. Kriisipuhelimessa ihmisten murheita kuunnellessa hän kertoo todella oppineensa arvostamaan omaa elämäänsä ja sitä, miten hyvin kaikki on. Haastavinta taas on siirtyä uuden puhelun myötä nopeasti tilanteesta toiseen, eläytyä uuden soittajan maailmaan ja löytää uudet oikeat sanat. – Tapaamme päivystyksen ja työnohjauksen lisäksi myös pienimuotoisilla retkillä. Ihmiset osallistuvat todella aktiivisesti toimintaan, jonka ei tarvitse olla mitään ihmeellistä, makkaranpaisto ja ajatustenvaihto riittävät. Perhe on hänelle todella tärkeä ja lapsenlapset sytyttävät sydämeen erityisen lämmön. n – Me päivystetään silloin, kun muut eivät halua, hän tiivistää ja kehuu samaan hengenvetoon Viitasaaren vapaa ehtoisten porukkaa. Virtanen tekee päivystyksiä kolmen tai neljän viikon välein lauantaisin ja juhlapyhinä muiden vapaaehtoisten kanssa. Yhteisöön kuulumisen Virtanen listaa terveyden ohella yhdeksi tärkeimmistä asioista elämässä. Kriisipuhelimen vapaaehtoinen vastaaja Pirkko Virtanen Viita saarelta tuli mukaan vapaaehtoistyöhön kolmisen vuotta sitten, koska halusi auttaa muita ihmisiä ja hänellä oli siihen aikaa. – Parasta päivystäjänä on, kun huomaa, että on voinut parantaa jonkun oloa kuuntelemalla ja keskustelemalla. Hyvinvoinnistaan Virtanen pitää huolta lenkkeilemällä ja muilla hyvää mieltä tuottavilla jutuilla. – Leivon ja teen ruokaa ja nautin siitä, kun ei ole kiire eikä pakko. Toiset raahaavat kirjastosta romaaneja, minä keittoja leivontakirjoja
myönteisesti ja viedä eteenpäin tärkeää viestiä: ”Jokainen on arvokas omine vahvuuksineen”. Facebookiista löydät kymppejä, joihin voit tägätä kavereitasi ja osoittaa arvostavasi häntä ja hänen vahvuuksiaan. Tänä vuonna Suomen Mielenterveysseura järjestää ”Kymppikymppi” -kampanjan, jonka teema on arvostaminen ja vahvuudet. 43 TAPAHTUMAT KYMPPIKYMPPI – TEEMANA ARVOSTAMINEN JA VAHVUUDET Maailman Mielenterveyspäivää 2015 vietetään tuttuun tapaan 10.10. n Netissä: mielenterveysseura.fi/kymppikymppi Instagramissa: #kymppikymppi Suomen Mielenterveysseuralla on Poliisi hallituksen 17.4.2014 myöntämä keräyslu pa: 2020/2013/5211. Kympin porukka on joukko ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa. Porukoiden kesken arvotaan myös Hyvä Terveys -lehden vuosikerta. LAHJOITA Voit osallistua kampanjaan myös lahjoittamalla kympin tai kymppejä työikäisten mielenterveyden edistämistyöhön: Nordea: FI52 1572 3000 3722 19 Danske Bank: FI23 8000 1800 2830 05 Käytä lahjoittaessasi viitenumeroa 14009 tai kirjoita viestikentään Mielen terveyden edistäminen. Kampanja-aika alkaa syyskuun puolivälissä ja huipentuu juhlapäivään. Kuvia porukoista kerätään Instagramiin #kymppikymppi OSALLISTU SOMESSA Sosiaalisessa mediassa Kymppikympin vietto aloitetaan kampanjan käynnistyessä syyskuun puolivälissä. Kympin porukat saavat paluupostissa vahvuuskortit ja näkyvyyttä kampanjasivustolla. Mukaan voi ilmoittaa Kympin porukan, joka voi olla yritys tai yhteisö, työ-, harrastustai vaikka kaveriporukka. Voimassa 17.4.2014– 31.12.2015. Ilmoita siis mukaan jokaisen vahvuuksia arvostava Kympin porukka! Lähetä porukkasi nimi, mahdollinen logo ja nettisekä postiosoite osoitteeseen: jutta.kajander@ mielenterveysseura.fi. Samalla olet luomassa ilmapiiriä: ”Jokainen on arvokas omana itsenään”. ILMOITA KYMPIN PORUKKA Kampanjaan voi osallistua monella eri tavalla
n Ilmoittautumiset: mielenterveysseura.fi > koulutukset vapaaehtoisille Lisätietoa: Asta TuominenRoth asta.tuominenroth@mielenterveys seura.fi tai 09 6155 1733. Perhearviointimenetelmä (3 pv) mikkeli 29.9., turku 7.10., Lahti 27.10., Kuopio 19.11. 10.10. Kriisityön uudet tuulet (2 pv) Helsinki, tulossa loppuvuodesta 2015 Suomen Mielenterveys seuran Koulutuskeskus Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki p. Se soveltuu esimerkiksi lasten suojelu-, ja perhetyöhön sekä nuorisopsykiatrian ja terapiatyön tueksi. Tilaukset Suomen Mielenterveysseuran verkko sivuilta mielenterveysseura.fi > materiaalit TILAA KIRJA! MIELI SEURASSA KOULUTUS VIESTINTÄKOULUTUSTA VAPAAEHTOISILLE Kuusimäen palvelukoti Kiikan Palvelukoti Oy Hykköntie 8, 38300 Sastamala puh. 09 4150 3600 Katso lisää: mielenterveysseura.fi/ koulutukset Tule koulutukseen ja päivitä viestintäajattelusi uudelle tasolle! Koulutuksessa käydään keskustelua viestinnästä ja sen merkityksestä, trendeistä ja käytännöistä. 44 Mielenterveys 4/2015 Shutt er st ock TILATTAVISSA KIRJA: Lapsen mieli – Mielenterveystaitoja varhaiskasvatukseen ja neuvolaan Hinta 10 € postikuluineen. ja 18.11.2015 Mieli-keho -yhteyttä vahvistava terapeuttinen menetelmä, joka soveltuu sekä oman hyvinvoinnin vahvistamiseen että työvälineeksi ammattikäyttöön. ja Kajaani 21.11.2015 Menetelmä tarjoaa konkreettisia työkaluja perheen toimintakyvyn, voima varojen, vaikeuksien ja vahvuuksien arviointiin. (03) 5124 300 kuusimaki.palvelukoti@kiikanpalvelukoti.fi www.kiikanpalvelukoti.fi LISÄÄ uutta oSaamISta Mind-Body Bridging Vaihe 1 (3 pv) Helsinki 9. Psykoterapian perusteet (30 op) käynnistyy Helsingissä marraskuussa 2015 Noin vuoden kestävä ammatillinen täydennyskoulutus erityisesti sosiaalija terveysalan ammattilaisille psykoterapeuttisen osaamisen lisäämiseen asiakastyössä. Suomen Mielenterveysseura tarjoaa koulutuksen paikallisseurojen vapaaehtoistyön tekijöilleen 17.–18.10.2015 Helsingissä
45 Kuusimäen palvelukoti Kiikan Palvelukoti Oy Hykköntie 8, 38300 Sastamala puh. (03) 5124 300 kuusimaki.palvelukoti@kiikanpalvelukoti.fi www.kiikanpalvelukoti.fi
46 Mielenterveys 4/2015
Arjen polkujen pieni muutos opettaa itsestä asioita, kun niitä aktiivisesti havainnoi. Takana on kuukauden somepaasto. Seuraava Mielenterveys ilmestyy 27.10. Addiktioita ja niistä vapautumista tutkineena lääkärinä sain kokemuksen mielen ja oppimisen voimasta. Kiitollisena luen päivityksiä: miten elämä viuhuu, arki soljuu ja välillä tökkää kiinni. Päiväkirja, sellainen vanhanaikainen, kynällä raapustettava, täyttyi reflektio-persflektioista. Olen mieluusti riippuvainen monesta muustakin jutusta. Kuten aiempinakin vuosina, havaitsin, että kun ei seuraa muiden lounaita tai kahvihetkiä tai matkoja, kiinnostus niihin vähenee. Oliko se vaikeampaa kuin tipaton tammikuu. Olemme sosiaalinen laji. Paaston jälkeen sometus jatkuu Kristiina Patja, johtava ylilääkäri ”Kiitollisena luen some-päivityksiä: miten elämä viuhuu, arki soljuu ja välillä tökkää kiinni. 47 Jaahas. Uutispalveluista vieroittuminen olisi ollut vaikeampaa. Vaikka en edes käy Facebookissa edes joka päivä, niin tilanne, jossa olisin mielelläni jakanut jotain toisille, laukaisi hipaisurefleksin. . BBC, Yle-vahti ja HS tarjosivat sähköistä ajanvietettä. Some on silti mukava juttu. Unohdin koko Facebookin sitten, kun en enää käyttänyt iPadiä. Päästämmehän toisemme pieneen osaan todellisuuttamme, sellaisena kuin sen näemme. Riippuvuus ei ole automaattisesti huono asia. Noo… Alkuvaiheessa opittu tottumuspolkuni sai napsauttamaan Facebookin päälle melkein itsestään, automaattiohjauksella. Kun se vilkutteli viestejä, sorruin kolme kertaa: ihanan serkun häätietoon, kummipojan haukikuvaan ja ystävän matkaan. Tupakointi, syöminen ja muut koukuttavat tavat tapahtuvat samalla tavalla puolivahingossa. Kiinnostus syntyy tekemällä. Teemme sitä kahvipöydässä, käytävällä, lenkillä ja puhelimessa. HEI HALOO Tarja Heiskanen Terveystoimittaja. Sellaisen paheksuminen olisi hupsua.” P.S. Itsetutkiskelun jälkeen sometus jatkuu. Onneksi olen sitä vuosilukua, että ystävät myös soittavat ja käyvät vieraisilla. Sellaisen paheksuminen olisi hupsua