MIELENTERVEYS Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 52. vuosikerta, hinta 8,50 5/2013 PUHUTAAN PÄIHTEISTÄ Keho ja mieli yhdeksi NYRKIN VARJOSTA Harri Virtanen: ”Olen yrittänyt luoda suhteen itseeni”
044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi Julkaisija Suomen Mielenterveysseura Kustantaja SMS-tuotanto Oy Mielenterveys ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Perheväkivallasta toipunut kertoo. 24 Nyrkin varjosta. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. Vastaamassa Mauri Aalto. 23 Kohti yhteisiä mielenterveys- ja päihdepalveluita. ISSN 0303-2558 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja asiakastietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 28 Rankkuuden tai kohtuuden kehällä. 52. 14 Stanley H. 10 Kulosaaren päiväsairaalan hoivaava henki. 30 Timo Nerkko kannustaa ottamaan päihteidenkäytön puheeksi työpaikalla. MIELENTERVEYS 5/2013 S I S Ä LT Ö JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa liikkuu 31 Taideteos Kuva: Matti Rajala 34 Kolumni 35 Poiminnot 4 37 Tutkitut jutut 41 Kentältä 47 Hei haloo Elämän opissa Harri Virtanen 4 ”Olen yrittänyt luoda suhteen itseeni” I KANSI Dramaturgi ja psykoanalyytikko Harri Virtanen kokee nyt merkityksellisyyttä. Kuva: Shutterstock 20 Kumpi on ensin: mielenterveyden häiriö vai päihdeongelma. vuosikerta. Päätoimittaja Tarja Heiskanen (09) 6155 1712 Toimitussihteeri Ellen Tuomaala (09) 6155 1723 Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki (09) 615 516, faksi (09) 6155 1770 www.mielenterveysseura.fi Taitto Marja Tuusa / Forssa Print Kannen kuva Matti Rajala Kirjapaino 2013 Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveysseura.fi 32 Kokemusasiantuntija auttaa irti päihteidenkäytöstä Ilmoitukset TJM-Systems Oy/ Sari Aarnio Puh. Kuva: Auli Saukkonen TEEMA: PUHUTAAN PÄIHTEISTÄ Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 PEFC/02-31-162. Block loi kehon ja mielen yhteyttä rakentavan menetelmän
Manuela lähelvoi olla hiukan toisistaan poikkeavatkävi määrittelyt läja kuolemaa, mutta päätti elämälleen keinot, mutta päämäärä onantaa yhteinen ja erittäin tärkeä. kirjoittaa tämän lehden kolumJoka neljännen sairauslomapäivän ja nissa, että haitalliselle käyttäytyjoka kolmannen eläkepäätöksen syynä miselle on useita syitä, mutta niitä ovat mielenterveysongelmat. Hän kertoo käytännönläheisyys ja vahva tieteellinen näyttö. Tilastojen mukaan enemmisTarve mielenterveyden edistämitö osaa kohtuujuomisen. teen. lenterveyteen. tisen elämänsä tukipaalut isänsä ja uransa. Suomalaisedistämiseen. ja englantilaiset. Teemu Ollikainen tuli viime vuonna 175 000 soittoa. ten mieltymykset ovat siis muuttumassa. elää, mutta onko se enää totta. sitä voi oppia. mistapa. edistämiseen ja ongelmien ehkäiseHelsingin yliopiston sosiaalimiseen. Silloin pitää MARI MATTSON päästää irti, luopua ja hiljentää tahtia. Nämä ongelmat aiheuttavat yhteiskunnalle kaikkia yhdistää osaamattomuus joka vuosi jopa viiden euron oman mielen kanssa.miljardin Hän nostaa laskun. mahdollisuuden. tiedämme, tämiset mielenterveys on tärkeä voimavara näkyvät puistoissa, toreilla, niin ihmiselle itselleen kuin koko lieyhmetroasemilla, ostokeskusten teiskunnalle. Mielenterveysseuran muistakin voisikriisipuhelimeen tulla kohtuuvaltakunnalliseen käyttäjiä. veys heijastuuvoidaan moneen;kuitenkin elämänlaatu Kohtuus nähkohentuu, lisääntyy,symbolituottadä myöstyökyky hyvinvoinnin vuus ja mielenterveydellä na.paranee Kohtuullinen huolenpitoon itvaikutuksensa myös fyysiseen terveysestä auttaa voimaan hyvin. Miten seen on suuri. Suomen Mielenterveysseura haTotta on, että janoisin viiluaa nostaa kuntavaalien keskiöön dennes juo 70 prosenttia alkokansalaisten mielenterveydestä huoholista ja teemalla kohtuukäyttäjät, se mielehtimisen Fiksu satsaa 80 prosenttia, juo 30 prosenttia. Olen Ollikaisen kanssa Sijoitus mielenterveyden edistämisamaa tarvitaan vähemseen on mieltä: sijoitus ihmisen ja yhteiskunmän epäsäännöllisiä verbejä ja nan hyvinvointiin. teemoja, tosin hiukan eri termein. peillä ja herättävät paheksuntaa. Miten luoda uusi kehon ja mielen yhteyttä edistävillä menetelmillä alku ja menestyä siinä. Artikkeli Mielen kehon yhteys toimivaksi onnisLuin TarjajaHeiskasen jutun Manuela tuu hienostiManuela tiivistämään olennaisen mielen ja keBoscosta. OII TT U U SS PPÄÄ ÄÄ KK IIRR JJ O VodkaFiksu satsaa vyöhykkeeltä viinimaaksi mielen- terveyteen Suomalaisilla on monimutkai- Hätää voidaan ”Kohtuullisuus on lapioida taitolaji, mutta loputtomiin. kaikkea on edistää oman vahvuuden löytämistä. Tunnistin artikkelista tuttuja nuelalle toivoa. Kuitenkinlepää. uuden Mikä tahansa menetelmä, joka auttaa ihmisiä Manuelan kertomus uupumuksesta – löytämään tasapainoa terveyttä elämässään, kun on kuin loppuunja puristettu appelsii- on tarpeellinen ja arvokas. Hik! Ja miksi herättäisivä jää suorastaan heitteille. MBB:n vahvuuksia ovat ni – koskettaa varmasti monia. paikkaa. Käsitteenä se on useintyöotetta kielteissätarvitaan poikkisektorista vytteinen, sillä kohtuus liitetään ja laajaa yhteistyötä myös järjestöjen, usein pidättyvyyteen, hillintään yritysten ja kuntalaisten kanssa. Mielenterveyden historian professoriedistämisessä Matti Peltokeskeistä on terveyttä ja voimavaroja nen on sanonut, ”ettemme ole sen Luopua elämästä aloitmottaa jatäysin työstäävanhasta asioita, jotka estävätjaihmisen taa alustahyvinvointia - se on pelottava ajatus.jaManuela henkistä ja tasapainoa, ennen Bosco elänyt tämän ja selviytynyt. Kohtuukäyttö kuuluu movelujen lisääminen ja parantaminen neen iloiseen seuranpitoon, se luo ei kuitenkaan riitä, vaan painopistetmukavaa tunnelmaa, antaa iloa ja tä pitää siirtää myös mielenterveyden nautintoa. Terveyden edistämisessä kansainvälisissä vertailuissa humafyysisen terveyden rinnalle nostettava lahakuista kärkikaartia, paalupaimielenterveys yhtenä keskeisenä hykalla ovattukevana tanskalaiset, irlantilaiset vinvointia tekijänä. Tämä edellyttää kuitenkin uudenlaistaKohtuus työotetta, edistämistyöhön onsillä kuitenkin taitolaji, Mind-Body Brigding eli MBB on yksi tapa hah- Kuva: Jyrki Vesa LL U UK K II JJ A A LL TT A A nen suhde alkoholiin. oppineensa omat rajansa, tunnistavansa, milloin kuormaa on liikaa. enemmän tunnetaitoja. Positiivisen psykologian kenttä ja siihen läheiHän on jo melkein luovuttamassa, mutta sesti liittyvä mindfulness-traditio ovat itselleni tusisko onnistuu viime hetkellä antamaan Matumpia kuin MBB. on menettänyt siihenashon yhteyttä edistävästä menetelmästä. Panostus kannattaa,keskitien sillä hyvä mielenterja hallintaan, kulkuun. Kirjoittaja on kognitiotieteilijä, yritysvalmentaja ja Certified Business Coach HELI KUMPULA 33. Tästyöhön, ja valtaosa rahoista menee sä ovat koulut kotien lisäksi avainongelmien korjaamiseen. Pelkkä mielenAvainasemassa ovat terveyspalvelujen itsesäätelykeinot.” parantaminen ei riitä vaan painopistettä humalahakuisempia kuin muutsiirrettävä kaan.on Suomalaisten muita rajumpi juopottelu on myytti.” (Euroopan mielenterveyden komission Suomen-edustuston verkkolehti 6.2.2013). Peltonen kuvaa kuinka ennen olimme Itä-Euroopan vodkavyöhykkeellä ja nyt olemme siirvahvistava, salutogeeninen, lähestytymässä kohti mietoja juomia. Kuitenkin kuntien sosiaalikeskiöön itsesäätelykeinot ja vai-ja terveysmäärärahoista runsas 10 keiden tunteiden javain ihmissuhdeprosenttia käytetään mielenterveyskiemuroiden käsittelytaidon. Niin MBB:llä kuin muillakin ta ja siitä selviytymisestä. hiprakka hyvän ruuan ja ystävien Moni mielenterveysongelmista kärsiseurassa. Ei perinteinen riski- ja sairaSuomen nuoretkaan eivät oleon usajattelu. sosiaalija terveys-, opetus-Kieltoja kulttuuripalvelut, yhdyskuntaja ympärislain sinetöimä suomalainen töasiat sekäonalueja elinkeinopoliittiviinapää edelleen osa kultnen kehittäminen. Mielenterveysasiat Huomio kiintyy tähän jäävät monesti niin helposti päätöksenteossa, viidennekseen, jonka harteilla rahanjaossa kuin arvostuksessakinsuosimalainen viinapää Nämäet-ihvuraiteelle. Mielenterveyden ongelmia häiPaheksuntaa ei sen sijaanjaheräriöitä pitää hoitaa ja palvelut on saatä kohtuullinen, lämmin, mukava tava toimimaan nykyistä paremmin. Kuntavaaleissa tuurista kuvaamme niin meil- on jaossa syksyllä lähes 10 000 Kuva valtuustolä kuin osin maailmalla. Pelkkä palkään. Toisaalta Kunnissa ratkaistaan tärkeimmät on jyrkkää torjuntaa, toisaalta ei kuntalaisten arjen tukitekijät, kuten tippa tapa -kehotuksia. tarja.heiskanen@mielenterveysseura.fi tarja.heiskanen@mielenterveysseura.fi ta näkökulmista. Manuelan tarina onhuomata, koskettava nuoren On aina kiinnostavaa kuinka samoja naisen kertomus vaikeasta arjessa tunnistettavia ilmiöitä elämäntilanteeskäsitellään erilaisis- Henkistäverkossa: hyvinvointia netistä: www.mielenterveystalo.fi Vahvistu www.vahvistamo.fi niin juomisessa kuin muussakin. asemassa
Sellaisina toimivat uskonto ja taide, mutta kovalla hinnalla. Olen elänyt lapsuudesta asti sisäisen trauman kanssa. Heissä oli KUK A. Identiteettini ei rakentunut toimivaksi varhaisissa ihmissuhteissa; olen joutunut rakentamaan sitä myöhemmin. Viime vuosina olen yrittänyt päästä eroon varhain oppimastani, luoda suhteen itseeni ja ottaa vastuuta läheisistäni. Kävelimme junaradoilla ja hypimme ja ongimme tukkinipuilla, vaikka se oli ankarasti kiellettyä. ELÄMÄN OPISSA Elämästä kieltäytyminen muuttuu elämälle antautumiseksi TEKSTI: ELLEN TUOMAALA K KUVA: MATTI RAJALA asvoin Inkeroisissa, tehtaan asunnossa. OMAN ELÄMÄN SIVULLISUUS Elämässäni on vallinnut vierauden tunne, että ei kuulu mihinkään, että olen irrallaan. Muutin kotoa heti, kun se oli mahdollista, 16-vuotiaana isovanhempien luo. Ihon alle imeytyivät Kymenlaakson opit: kukaan ei välitä, paras olla yksin, tunteet ovat manipulointia varten, valehtelu kannattaa aina, paras olla humalassa, riitely on ainoa läheisyyden muoto, älä koskaan paljasta itseäsi. Olen ra- 4 5/ 2013 kentanut yhteyttä vähitellen. UKKI OLI LÄSNÄ Elämässäni tärkeitä hahmoja olivat isän yhdeksän siskoa ja ukkini. Ihminen laajentaa psyykkistä piiriään – vanhat kokemukset ovat läsnä, mutta niihin voi suhtautua eri tavalla. Sitä sävytti isän alkoholismi. Joen ja kosken läheisyys vallitsi lapsuuden maisemaa, kuulimme tarinoita hukkuneista ja hukuttautuneista. Joistakin asioista ei parane, niiden kanssa vain oppii olemaan. Ne olivat puolustusmekanismeja, jotka estivät elämän kokemista. Voisin puhua sielun menettämisestä. Äitini oli vain parikymppinen saadessaan minut, ja häneltä oli kuollut lapsi parin päivän ikäisenä vuotta ennen minua. Uskovainen olin parikymppiseksi, jolloin uskonnon korvasivat taide, teatteri ja kirjoittaminen. Harri Virtanen IKÄ: 50 vuotta ASUU: Pornaisissa PERHE: vaimo, yhteensä viisi lasta aiemmista ja nykyisestä suhteesta AMMATTI: dramaturgi, psykoanalyytikko HARRASTUS: maantiepyöräily, hevosten kengitys. Tädit hoitivat minua ja keskustelivat kanssani. Lapsuudenkodin ilmapiiri oli riitaisa, epävakaa ja arvaamaton. Sen jälkeen nuoren äidin oli vaikea kiintyä seuraavaan. Ihmisenä kasvamista voisi ajatella spiraalimaisena: käymme toistuvasti läpi persoonallisuutemme ja menneisyytemme asioita, kohtaamme ne uudella tavalla. Vaikeissa tilanteissa vanhat tunnot voivat aktivoitua, mutta nyt minulla on välineitä kohdata oma depressiivisyys. Ensin tarvitsin jotain suurempaa, joka estäisi kokemasta omaa surkeutta ja toivottomuutta. Isä meni töihin tehtaalle ratojen yli, seisovien junien alta ja vaunujen välistä. Henkisen irtioton kodin ilmapiiristä tein jo aiemmin, kun tulin uskoon 13-vuotiaana
Minua motivoi se, että ihmiset alkavat voida paremmin, ottavat vastuun tuskastaan ja alkavat kantaa sitä. Hän haastoi jo lasta pohtimaan kanssaan eettisiä kysymyksiä. Ukki vei minua metsään ja kalaan, opetti luonnossa liikkumista ja kädentaitoja. JUNGILAINEN TERAPIA JA MERKITYKSELLISYYDEN KOKEMUS Kirjoitin 13-vuotiaana päiväkirjaan: Haluan kirjoittaa ammatikseni, löytää naisen ja julistaa evankeliumia. Saan nähdä, kuinka elämästä kieltäytyminen muuttuu elämälle antautumiseksi. Ukki oli sotaveteraani ja rauhanmies, joka luki Yrjö Kallista ja rakensi siltaa kirkon ja työväenliikkeen välille. Ukissa oli läsnäolon taitoa arjen pienissä asioissa; veden nostamisessa kaivosta, puiden pilkkomisessa, luonnon havainnoinnissa. Yksi kantava ajatus on, että terveen ja sairaan raja on häilyvä, että psykopatologiat kuuluvat myös terveeseen psyykeen. Nyt toimin jungilaisena terapeuttina. Nyt koen merkityksellisyyttä, jota en ennen kokenut, enkä tunnistanut. poikkeuksellista elämänmyönteisyyttä ja huumoria. Yhä keskeisempänä olen alkanut kokea luontoyhteyden välttämättömyyden, tapahtumien luonnollisen rytmin ja ihmisen vastuun omasta elinympäristöstään. Kahdenkeskiset kohtaamiset ovat terapeutin työssä tärkeitä. Voimia minulle antavat ajattelu ja näkemykset, psyyken oma luova, parantava toiminta, unet. Psykodynaamisen terapian opinnot aloitin 2007 Kööpenhaminassa. Olen kirjoittanut näytelmiä ja tv-draamaa, toiminut dramaturgian professorina ja YLE:n ohjelmapäällikkönä. Myöhemmin opiskelin dramaturgiksi. . Joistakin asioista ei parane, niiden kanssa vain oppii olemaan 5. Hän toimi paikallisena, itseoppineena terapeuttina, jonka luokse ihmiset tulivat murheineen ja ongelmineen, myös omituiset ja vaaralliset tapaukset
Tarina on kerrottu kouluikää lähestyvän Peten silmin. Elokuvaan on vangittu uskottavasti pienen pojan herkät tunteet, niiden nopeat vaihtelut sekä lapsen kokeman todellisuuden ja mielikuvituksen häilyvä raja. Katsoja tempautuu mukaan pienen Peten elämään ja samalla huikealle aikamatkalle 70-luvulle. Hellyttävä, 9-vuotias Olavi Angervo tekee loistavasti Peten roolin. SIRPA VÄÄNÄNEN Papin vaitiolosalaisuutta muutettava Tuoreessa väitöskirjassaan Johannes Alaranta esittää, että papin vaitiolovelvollisuutta pitäisi kansainvälisen oikeuden valossa muuttaa niin, että lapsen etu on aina ensisijainen. Papin pitäisi siis ryhtyä toimiin aina havaitessaan lapsen edun olevan vaarassa. AJASSA LIIKKUU | KOONNUT ELLEN TUOMA AL A K ÄV I N K AT S O M A S S A Intiim 10/2013 NUMERO Alkoholisairauksiin kuolleet 1970 miehet naiset 327 27 2011 miehet naiset 1447 442 Lähde: findikaattori.fi 6 5/ 2013 Tumman veden päällä ja vähän allakin Kuva: Solar Films Heikentyneestä työllisyystilanteesta huolimatta poliittiset päättäjät näyttävät olevan enemmän huolissaan Suomea joskus ehkä uhkaavasta työvoimapulasta kuin työttömyyden hurjasta kasvusta.” Tumman veden päällä -elokuvan on ohjannut Peter Franzén. Se perustuu hänen kirjoittamaansa samannimiseen, osittain omaelämäkerralliseen romaaniinsa. Nyt kirkkolaissa on säädetty papin ehdottomasta vaitiolovelvollisuudesta eli rippisalaisuudesta.. Aiheen rankkuudesta huolimatta tunnelma ei ole synkkä tai moralisoiva, vaan lämmin ja ajoittain jopa hilpeä. Käytännössä tämä tarkoittaisi lastensuojeluilmoitusta. Vahvaa työtä tekee myös Peten äkkipikaista isäpuolta esittävä Samuli Edelman. Tarina pienen pojan elämästä, jota varjostaa isän alkoholismi on aito, herkkävireinen ja koskettava
Työikäisiä kehitysvammaisia on 23 000, ja heistä työkykyisiä tuhansia, mutta vasta noin 350 on päässyt työsuhteiseen palkkatyöhön. Hiljattain julkaistussa kirjassaan Murra onnellisuuden esteet Ojanen kiteyttää, että onnellisuus ei ole vain elämän huippuhetki, vaan kyse on pitkäaikaisesta elämän perustilasta ja elämänasenteesta. Ruoka-avun välttämättömyys kertoo siitä, että julkiset palvelut ovat riittämättömiä. 7. Kilpailun ja tuloksen teon nostaminen elämän keskipisteeksi huolestuttaa Ojasta. Sähköinen ajanvaraus: vantaa.fi/eterveyspalvelut KEHITYSVAMMAISET PALKKATYÖHÖN Kirjailija, psykologian emeritusprofessori ja yhteiskunnallinen keskustelija Markku Ojanen sai Suomen Mielenterveysseuran vuoden 2013 Valtakunnallisen mielenterveyspalkinnon. Syystäkin Markku Ojasta kutsutaan onnellisuusprofessoriksi. Haastatteluun osallistui syksyllä 2012 lähes 300 ruoka-avun hakijaa. Suurin osa ruoka-avun hakijoista koki, että se on pärjäämisen kannalta välttämätöntä. Ojanen on käsitellyt onnellisuutta ja henkistä hyvinvointia lukuisissa kirjoissaan ja artikkeleissaan. RUOKA-APU TOIMEENTULON KANNALTA VÄLTTÄMÄTÖNTÄ Kolmannes ruoka-avun hakijoista käy leipäjonossa viikoittain tai joka toinen viikko, puolet muutaman kerran vuodessa, selvisi Mikkelistä kootusta aineistosta. Työpapereita 65, Diak 2013. Kehitysvammaliiton kanssa luotiin pysyvä malli ohjeistuksineen tukemaan kehitysvammaisten työllistämistä jatkossa. Neljä kymmenestä apua hakeneesta katsoi, etteivät saaneet kaupungilta tarpeeksi tukea, apua tai palveluita. Kaikki vantaalaiset ovat tervetulleita asuinpaikasta riippumatta. Länsimäen ja Martinlaakson terveysasemilla on aloitettu psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto, jonne pääsee ilman lääkärin lähetettä. Diakonia ammattikorkeakoulu. Hän ei vierasta titteliä itsekään. Vastaanotolla voi käydä kuusi kertaa. M I E L I H Y VÄT Valtakunnallinen mielenterveyspalkinto Markku Ojaselle VANTAALLA MATALAN KYNNYKSEN VASTAANOTTO Jos mieli voi huonosti, Vantaalla apua saa nopeasti. Ajankin voi varata kätevästi netissä. Ojanen vieroksuu sairauskäsitteen laajentamista kuvaamaan kaikkea sellaista, mikä elämässä on vaikeaa, erilaista tai poikkeavaa. M I E L I PA H AT Kuva: Ellen Tuomaala K-kauppiasliiton 100-vuotisjuhlavuoden hanke Monenlaisia tuloksentekijöitä työllisti 27 kehitysvammaista kauppoihin palkkatyöhön. Markku Ojanen on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran hyvinvoinnin ja positiivisen psykologian edistämisessä
Päivän tavoitteena on ehkäistä itsemurhia, lisätä tietämystä niistä ja vähentää itsemurhiin liittyvää leimaamista. Itsemurhien ehkäisypäivän ohjelmassa esitettiin Teemu Villikan ohjaama dokumenttielokuva itsensä 26-vuotiaana surmanneesta Antista. Jos liikkuminen on vaikeaa tai yksinään lähteminen ylivoimaista, lähteminen kulttuuritapahtumiin voi jäädä. syyskuuta. AJASSA LIIKKUU Suomeen saatava itsemurhien ehkäisyohjelma Kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää vietettiin 10. Antin äidin, Leena Pousin pohjattoman suuressa surussa syntyi runoja, lauluja ja kuvia. Selvitystarve johtuu havainnoista, että sijoitetut lapset ovat joutuneet joskus kokemaan kaltoinkohtelua. Kulttuurikaverivälitys on maksuton. Hänen seurassaan pääsylipun saa huokeaan 5 euron hintaan Helsingin Malmitalon tai Kanneltalon esityksiin. Nykyistä sijaishuollon kaltoinkohtelua halutaan ehkäistä. LIEKKI ELÄMÄLLE Päivän tapahtumaa vietettiin elokuvateatteri Kino Andorrassa. Mielenterveysseura vaati päivän tiimoilta, että Suomeen on saatava kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma vuoteen 2014 mennessä, ja että itsemurhien ehkäisy pitää asettaa kansanterveystavoitteeksi. stm.fi. Aineisto kootaan kaltoinkohtelua kokeneiden, seuranneiden ja tehneiden haastatteluista. Surunauhoja sidottiin 912 vuonna 2011 itsemurhaan kuolleiden muistoksi. Mutta ei hätää, kulttuurikaveri voi tulla tueksi. Hän tulee seuraksi, auttaa liikkumaan, varaa liput ja asioi lipunmyynnissä. Kulttuurikaverit ovat koulutettuja vapaaehtoisia. Kuva: Ellen Tuomaala Dvd:n (10€ + lähetyskulut) voi tilata osoitteesta leena.pousi@pp.inet.fi Itsemurhien ehkäisypäivänä solmittiin surunauhoja. Lisätietoa hel.fi/hki/sote/fi/vapaaehtoistoiminta/ vapaaehtoiseksi/kulttuurikaveri Lastensuojelun menneisyys läpivalaisuun Sosiaali- ja terveysministeriö alkaa selvittää lastensuojelun menneisyyttä yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Teokset on nyt tallennettu dvd:lle, jonka hän on omistanut kaikille läheisiä menettäneille. Kulttuurikaverin voi tilata kuka tahansa yli 18-vuotias. 8 5/ 2013 Kulttuurikaveriksi. Seura laati ehdotuksen itsemurhien ehkäisyohjelmaksi. Elokuvan jälkeen yleisö kävi aiheesta vilkasta keskustelua. Suomalaisessa sijaishuollossa ilmennyttä kaltoinkohtelua ja väkivaltaa laitoksissa ja perheissä kartoitetaan vuosilta 1937– 1983. Itselleen voi saada kulttuurikaverin Helsingissä, jos kokee kulttuuritapahtumaan lähtemisen hankalaksi
kansallisteatteri.fi Mikä on ÄIMÄ. Poikkeuksellisen moni naisvangeista oli lapsena kokenut kaltoinkohtelua. Harva tietää, että äimä on ennen muinoin tarkoittanut paksua neulaa, jota suutarit ovat käyttäneet nahan ompeluun. Kirsi Porkka ja Marina Meinander ovat kirjoittaneet ja ohjanneet näytelmän mielenterveyden ongelmista. ÄIMÄ ry juhlii tänä syksynä 15-vuotista taivaltaan. Kuva: Jouko Siro Näytelmä pöllyttää ennakkoluuloja, joita mielenterveysongelmiin liittyy. Keskustelua käydään myös uusien verkkosovelluksien tarjoamasta avusta. Isätkin voivat masentua lapsen syntymän myllerryksessä. Se osoittaa ongelmien juuret ihmisten välisissä vuorovaikutussuhteissa. Päähenkilö, tyttö, kärsii paniikkikohtauksista ja itsetuhoisuudesta, äiti yrittää auttaa, samoin hoitohenkilökunta. Mieli-päivät ovat keskusteluareena kaikille mielenterveydestä kiinnostuneille, mielenterveyden edistämisen asiantuntijoille, kulttuurivaikuttajille, kokemusasiantuntijoille sekä päättäjille. Ohjelma esittelee nuorten ja perheiden tukemisen uusia menetelmiä. Naisista 78 prosenttia oli työttömänä, työkyvyttömiä 42 prosenttia. aima.fi Mieli 2014 -päivillä keskustellaan lapsista, nuorista ja perheistä Mieli-päivät eli Kansalliset mielenterveyspäivät järjestetään Tampere-talossa kahdeksannen kerran 12.–13.2.2014. Lisäksi yhdistys jakaa tietoa sairaudesta. Tampereen yliopisto 2013. Kuva: Shutterstock Pysy hengissä vielä tämä päivä Viitanen, Päivi: The Health, Work Ability and Healthcare Needs of Finnish Female Prisoners (Suomalaisten naisvankien terveys, työkyky ja hoidon tarve). Esitykset Kansallisteatterissa 30.10.asti. Seksuaalista hyväksikäyttöä oli kokenut kolmannes ja fyysistä pahoinpitelyä neljännes. Päivillä keskustellaan muun muassa nuorten onnellisuudesta ja nuorten elämän haasteista. ÄIMÄ ry on myös Äidit irti synnytysmasennuksesta -yhdistys, joka tarjoaa vertaistukea synnytysmasennuksesta ja lapsivuodepsykoosista kärsiville äideille. Naisvangit kärsivät huonosta terveydestä Naisvankien terveydentilaa tutkittiin ensimmäistä kertaa kattavasti väitöstyössä, osana kansallista vankien terveystutkimusta. Synnytyksen jälkeisen masennuksen kanssa kamppailee kuitenkin vuosittain 5 400–12 000 äitiä, eli arviolta 9–20 prosenttia synnyttäneistä. 9. Useampi tuntee sanonnan ”äimän käkenä”. Ennakko-ohjelma ja ilmoittautuminen löytyvät lokakuussa Mielenterveysseuran verkkosivuilta mielenterveysseura.fi. Samalla se kertoo mielenterveysalan työntekijöiden väsymyksestä. Naisvangeilla oli paljon terveysongelmia, tapaturmia, mielenterveyden ongelmia ja vakavia päihdeongelmia, jotka heikentävät heidän työllistymistään. Vaikka babybluesista on helpompi puhua ja se tunnistetaan helpommin kuin 15 vuotta sitten, yhdistykselle on edelleen tarvetta. Masennus tulee monelle äidille yllätyksenä
– Pääsin tänne avohoidon kautta. Jo kodinomainen rakennus ja ympäristö ovat hoivaavia. Sairaalassa toimii lisäksi nuortenryhmä sekä skeemaryhmä. Henkilökuntaan kuuluu osastonhoitaja, kolme sairaanhoitajaa, sosiaalityöntekijä, sihteeri ja laitosapulainen. Sairaala sijaitsee vanhassa, kaksikerroksisessa omakotitalossa. Talon omistanut perhe testamenttasi rakennuksen mielenterveyskuntoutujille, ja se on toiminut psykiatrisena päiväsairaalana vuodesta 1981.. Se auttaa. Täällä on todella mukava porukka ja mahtava henkilökunta. Kun Härkänen saapuu aamulla sairaalaan, hän käy ensin aamupalalla, ja osallistuu sitten potilaiden ja henkilökunnan yhteiseen palaveriin päivän ohjelmasta. Päivärytmini oli sekaisin: nukuin päivät, enkä saanut hoidettua asioitani. Nyt hän viettää arkipäivät Kulosaaressa. Käyttäytymismallit ovat rakentuneet alun perin selviytymiskeinoksi varhaisissa, vaikeissa elämäntilanteissa. Härkänen on mukana arjenhallintaryhmässä. Kulosaaressa sijaitsee yksi Helsingin viidestä päiväsairaalasta. Pöydällä on kasa värikkäitä huopia ja käsityötarvikkeita. Tekeillä on kukkakoristeinen muistitaulu muistisairaalle äidille. Siihen kuuluu muun muassa keskusteluja, pienryhmiä ja liikuntaa. TEKSTI JA KUVAT: EEVA MEHTO Huovutustyön touhussa on myös 45-vuotias Anneli Härkänen. – Elämä on todellista, koska täällä pääsee kontaktiin ihmisten kanssa. Skeemaryhmässä käsitellään potilaan elämää häiritseviä, toistuvia toimintamalleja 10 5/ 2013 kognitiivisen terapian keinoin. Vertaisryhmällä on suuri merkitys kuntoutumisessa. Puolitoista vuotta sitten Härkäsellä todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö. Potilaita on 18. Se tarjoaa pääsääntöisesti kahden kuukauden hoitojaksoja. NÄKÖKULMA Kulosaaren päiväsairaalan hoivaava henki Neljä naista istuu pöydän ympärillä Kulosaaren päiväsairaalan valoisassa askarteluhuoneessa
Olin 16-vuotias, kun suvussa tuli esiin kaksisuuntaista mielialahäiriötä, ja tajusin, että kärsin samasta häiriöstä. Nyt hän on työkierrossa Kulosaaressa Laakson mielialahäiriökeskuksesta. Hoitamaton sairaus voi aiheuttaa suunnatonta kärsimystä, myös läheisille. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä diagnoosi usein viivästyy ja ihminen voi ehtiä sekoittaa taloutensa ja ihmissuhteensa. Nyt hän elää kuntoutustuella. Jos joku ei tule paikalle, soitetaan perään ja mennään kotiin katsomaan, mikä on tilanne. – Sitä ennen söin ajoittain hypomaanisia oireita aiheuttavia masennuslääkkeitä. Jos joku ei tule paikalle, soitetaan perään ja mennään vaikka kotiin katsomaan. Mutta diagnoosin sain vasta puolitoista vuotta sitten. Nyky-yhteiskunnassa ihannoidaan usein vimmaista meininkiä, vauhtia ja valloitusta, jolloin on entistäkin vaikeampi määritellä, mikä on sairasta, mikä ei. 11. – Minulle kaksisuuntainen mielialahäiriö on sairaus muiden joukossa, joskin vaikea. Härkänen on koulutukseltaan filosofian maisteri ja työskennellyt vaativissa toimisto- ja opetustehtävissä. Diabetes ja astmakaan eivät ole helppoja sairauksia. Vertaisryhmällä on suuri merkitys, kertoo Anneli Härkänen. – Työ on antoisaa, kun on kysymys ihmisten ainutlaatuisesta elämästä. Palautamme mielihyvän kokemisen ky- Sekä hoitaja että kuntoutuja viihtyvät Kulosaaressa. Tajusin itsekin, ettei toimintani ollut järkevää. Innostuin soittelemaan ihmisille, keräilin adressiin nimiä, soittelin naapureiden ovikelloja. MASENNUSTA LAPSESTA SAAKKA – Minulla on lapsesta saakka ollut masennusta. Hän sairastaa myös I-tyypin diabetesta sekä astmaa. – Joskus potilaat ovat niin lukossa, että eivät pysty saamaan mistään mielihyvää. Aloin ostella tavaroita ja jouduin moniin ongelmiin. Potilaita kohdellaan yksilöllisesti ja hoitosuunnitelmia toteutetaan huolella. Liikkeelle lähdetään pienistä asioista. TYÖTÄ AINUTLAATUISTEN IHMISTEN KANSSA Osastonhoitaja Esa Kokko on työskennellyt psykiatrisen hoidon parissa 22 vuotta
Hän saa tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta. – Täällä viljellään myös huumoria, Kokko toteaa.. – Ihminen on luotu toisen yhteyteen. Minua on aina kiehtonut ihmisen ainutlaatuinen mieli ja kaikissa asuva sisäinen hulluus. Silloin voitaisiin havaita, löytyykö masennus- ja maniajaksoja tai niiden sekamuotoja. Mutta ihminen ei ole mikään kone. – Kun masentunut ihmisen tulee lääkärin vastaanotolle, olisi ensisijaisen tärkeää kaivaa esiin potilaan aiempi elämänhistoria. Potilasta olisi siten helpompi hoitaa ja löytää sopivat lääkkeet. – Mielenterveysalalle minut houkutti hulluus. Voimavaroja pitää kunnioittaa. KOKO SYDÄMELLÄ Anneli Härkänen päiväkahveilla kodikkaassa miljöössä. Se vaatii tutustumista, keskustelua, yhdessä miettimistä. Olemme kaikki alttiita häiriöille, täysin tervettä ihmistä ei löydykään. kyä; käymme elokuvissa ja taidenäyttelyissä, keskustelemalla. On tärkeää välittää toisistamme, sanoa lohduttava sana kiireenkin keskellä, muistuttaa Kokko. – Mielenterveyden ongelmat ovat edelleen vaiettu tabu. – Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa pystyy elämään normaalia elämää, mutta vain, kun sairaus on hallinnassa. Opin jotain kaikilta potilailta, muun muassa tunnistamaan omia reaktioitani ja liikkeelle lähteviä tunteita. – Ihmisarvo perustuu nykyisin liikaa suorittamiseen ja tehokkuuteen. Kun sairaudentunne herää, ihminen on hoitomyönteinen ja alkaa hoitaa itseään. Niitä on hyvä tarkastella. Haluamme tulla kosketuksi. Joskus olemme tekevinämme ja touhotamme paljon, mutta todellinen yhteys jää syntymättä. 12 5/ 2013 – Oman itsetuntemuksen löytyminen on tärkeää sekä hoitajalle että potilaalle. Lähdemme liikkeelle niiden kartoittamisesta ja palauttamisesta. Jos ei tavoita omaa sisintään, ei voi tavoittaa toistakaan
– Joskus olemme tekevinämme ja touhotamme paljon, mutta todellinen yhteys jää syntymättä. Myös hoitajien puolustusmekanismit voivat olla voimakkaita. – Kerran japanilainen ekonomiryhmä tuli tutustumaan Laakson mielialahäiriökeskukseen. – Minun on pakko pistää insuliinia, ilman sitä en elä kahta vuorokautta pidempään. Potilaat aistivat herkästi, onko hoitaja aito ja läsnä oleva. Tämä alkoi voida paremmin ja lääkkeet alkoivat tepsiä. – Monelta oppineelta lääkäriltä voi puuttua tunneäly. Kokko muistaa potilaan, jolle oli vaikea löytää toimivia lääkkeitä, eikä hoito edistynyt. Maneereilla ei pärjää. Kokko tekee työtään koko sydämellään. On pakko myös ottaa mielialaa tasoittavat lääkkeet, sillä ilman niitä pimahdan. Jos se puuttuu, lääkäri tai hoitaja voi olla aika tökerö vuorovaikutuksessaan ja loukata huomaamattaan. – Kohtaamisessa läsnäolo on tärkeää. . 13. Potilas on oman hoitonsa avainasemassa. • Ennen hoitoa potilas varaa sairaanhoitajalta tutustumisajan, jolloin keskustellaan potilaan toiveista ja päiväsairaalan auttamismahdollisuuksista. Sairaalaan tuli nuori opiskelijaharjoittelija, joka sai potilaaseen hyvän kontaktin. Olin ottanut heidät aurinkoisesti hymyillen vastaan, ja he osoittivat kiitollisuutta. He sanoivat: ”sinä aurinko”. Meidän kannattaisi tutkia omaa kehon kieltämme, hymyilemmekö, katsommeko silmiin, ilahduttaako ilmeemme vai aiheuttaako se ikävän tunteen kanssaihmisissä. PÄIVÄSAIRAALA • Ylläpitää ja tukee mielenterveyskuntoutujien toimintakykyä arkisin päiväsaikaan. • Tällä hetkellä 19–24-vuotiaille päiväsairaalapaikkoja ei ole riittävästi tarpeeseen nähden. Silloin he eivät tavoita potilaita. • Päiväsairaalahoitoon pääsee lähetteellä. – Ihmeisiin kannattaa uskoa, lisää Anneli Härkänen, mutta muistuttaa, että lääkkeet kannattaa aina ottaa. Ilman astmalääkkeitä en pääse mäkeä ylös. Kulosaaressa tehdään paljon käsitöitä. – Asettumalla potilaan yläpuolelle ja olemalla suurta auktoriteettia mennään hakoteille. – Ne ovat pieniä ihmeitä. – Vilpittömyys ja aitous ovat tärkeitä. Esittelin paikkaa, ja yks’ kaks’ ryhmä alkoi taputtaa
Näyttöön perustuvat tulokset ovat olleet vakuuttavia. Työskentele nopeasti ja spontaanisti, älä editoi tekstiä, koska se on tarkoitettu vain itsellesi. Valitse ongelmatilanne, joka askarruttaa tai ahdistaa. Sotaveteraanien uniongelmat ja posttraumaattisen stressin oireet vähenivät merkittävästi, kun MBB-ryhmää verrattiin kontrolliryhmään. Jos on, niin merkit kertovat, että olet identiteettijärjestelmän aitauksessa. Aloita harjoitus havainnoimalla ongelmaasi. MBB:ssä mielen ja kehon yhteyttä vahvistetaan tietoisuusharjoituksilla ja aisteihin palaamisella, kielteisten ajatusten nimeämisellä sekä ongelmakarttojen tekemisellä ennen ja jälkeen aisteihin palaamisharjoituksen. Se aktivoi jokaisessa ihmisessä olevia sisäisiä parantumisen, vahvistumisen ja hyvän tekemisen voimavaroja. Seuraavien parin minuutin aikana kirjoita ympyrän ympärille asiasta herääviä ajatuksia, ratkaisuyrityksiä ja mitä tahansa, mitä sinulle tulee siitä mieleen. Ota paperinpala, kirjoita ongelma paperin keskelle ja piirrä tekstin ympärille ympyrä. Block Mielen ja kehon yhteys toimivaksi Mind-body Bridging, MBB, on menetelmä, jonka avulla voi rauhoittaa yliaktiivisen mielen ja saada yhteyden omaan itseen ja ympäristöön. A S I A N T U N T I J A LTA | Psykiatrian professori Stanley H. Muun muassa siellä on tehty useita kliinisiä tutkimuksia ja julkaistu tuloksista artikkeleita vertaisarvioiduissa tiedelehdissä. Samoin syövästä selvinneiden uniongelmat, masennus- ja stressioireet helpottivat MBB-ryhmässä merkittävästi kontrolliryhmään verrattuna, ja oireiden helpottuminen jatkui kaksi kuukautta viimeisen MBB-tapaamisen jälkeen. MBB-menetelmä edustaa mieli-keho -lääketieteen uutta paradigmaa. Menetelmä on kehitetty psykiatrien ja lääkärien, psykologien, muiden mielenterveyden ammattilaisten sekä tutkijoiden välisenä yhteistyönä viidentoista vuoden ajan. Kysy itseltäsi a) onko mielesi solmussa b) onko kehossasi jännitystä. 14 5/2013 HARJOITUS OMAN IDENTITEETTIJÄRJESTELMÄN TUNNISTAMINEN A. TULOKSET VAKUUTTAVIA Tavoitteena on ollut, että MBB:n hyödyt olisivat objektiivisesti mitattavissa, joten sen tiimoilta käynnistettiin tutkimusyhteistyö yliopistojen kanssa. 1 2 3 4 5 . Utahin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta kiinnostui menetelmästä 2006. Esimerkiksi MBB-ohjelmassa perheväkivaltaan syyllistyneiden rikoksen uusimisprosentti väheni amerikkalaisesta 50 prosentin keskiarvosta 7 prosenttiin. Kirjoita muistiin paperin alaosaan, missä kohdassa kehoa ja minkä tyyppistä jännitystä huomaat, kun teet tätä harjoitusta ja pohdit ongelmaa, esimerkiksi painetta rintakehässä, korviin nousevat olkapäät tai jännitystä vatsassa
Ongelmallista on kuitenkin identiteettijärjestelmän helposti viriävä yliaktiivisuus, johon liittyy liioiteltu kokemus erillisyydestä, suhteessa niin toisiin ihmisiin kuin ympäristöön. d) Koetko, että olet ulkona identiteettijärjestelmäsi aitauksesta. b) Onko kehosi jännittynyt vai rentoutunut. Moderneissa länsimaisissa yhteiskunnissa tämä on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Kuva: IStockPhoto MBB:n käytöstä saadut näytöt vakuuttavat, ja tutkimus jatkuu edelleen. B. Tutkimus MBB:stä jatkuu. c) Koetko uudenlaista mielen ja kehon tasapainoa. Istu mukavasti, kuuntele taustaääniä, koe istuvan kehosi paino tuolia vasten, tunne jalat lattialla ja kynä kädessäsi. Jokaisella ihmisellä on mielessään määritelmien ja ominaisuuksien kokonaisuus itsestään, eli identiteettijärjestelmä, joka opitaan kasvun ja sosialisaation myötä. Huomaa, kuinka kynän jälki piirtyy paperille, muista tunnustella, miltä kynä tuntuu kädessäsi ja kuunnella taustaääniä. Nykyisin menetelmää käyttää hoitotyössään moni amerikkalainen lääkäri, terveydenhoitaja ja terapeutti, sosiaalityön ammattilainen ja elämäntaitovalmentaja. Se on tarpeellinen, koska ilman sitä ei olisi määritelmää itsestä, eikä toiminnan suuntaa. Olemme tuomassa Mielenterveysseuran kanssa yhteistyössä menetelmää myös Suomeen, jossa toivon sen auttavan mahdollisimman monta ihmistä. Rentoutunut mieli ja keho kertovat, että identiteettijärjestelmäsi lepää. > 15. Anna itsellesi aikaa. Menetelmä on johtanut uudenlaiseen ryhmädynamiikkaan; konfliktien ratkaisuun, jännitteiden lieventymiseen, yhteyden löytymiseen ja vastuunottoon omasta yhteisöstä. Seuraava osa harjoitusta ohjaa ulos ylivirittyneen identiteettijärjestelmän aitauksesta 1 2 Ota toinen paperinpala, kirjoita sama ongelma keskelle paperia ja ympyröi se. Ennen kuin jatkat kirjoittamista, ”palaudu aisteihisi”. Kirjoita 1–2 minuuttia. Kysy itseltäsi: a) Onko mielesi solmussa vai kirkas. 3 MBB:tä on käytetty myös organisaatioiden ja ryhmien toiminnan ja tulosten parantamiseksi. Kun tunnet olosi asettuneeksi, ala kirjoittaa mitä tahansa, mitä tilanteesta tulee mielen. YLIAKTIIVINEN IDENTITEETTIJÄRJESTELMÄ HÄIRITSEE Keskeinen käsite MBB:ssä on identiteettijärjestelmä. Jos mielessäsi on ajatuksia, palauta lempeästi huomio taustaääniin ja omiin aistimuksiisi
A.: MindBody Workbook for Stress: Effective Tools for Lifelong Stress Reduction and Crisis Management. Luonnollisen toiminnan tilassa ihminen saa yhteyden itseensä ja voimavaroihinsa, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Tässä ja nyt on ainoa paikka, missä voi olla läsnä omassa elämässään, yhteydessä omiin voimavaroihin, sisäiseen viisauden, parantumisen ja hyvyyden lähteeseen. Tässä ja nyt on ainoa paikka, missä voi olla läsnä omassa elämässään. Toinen tärkeä osa on ajatusten havainnointi ja nimeäminen. B.: Come to Your Senses: Demystifying the Mind Body Connection. Sen myötä tietoisuus kaventuu, mieli ja ajatukset toimivat hajanaisesti, mielen ja kehon yhteys katkeaa ja kehoon varastoituu jännitystä. Mieli on kirkas, keho rentoutunut ja vastaanottavainen. Kolmas osa MBB:n keinovalikoimaa ovat kartat. Kartat tarkoittavat kaksiosaisia harjoituksia, joissa ensin tehdään ongelmakartta, sitten ratkaisukartta, ja välissä aisteihin palaamisen harjoituksia. Identiteettijärjestelmän aktiivisuutta voi kuitenkin oppia säätämään pienemmälle. Korjaaja tuo esiin jatkuvan tarpeen tehdä itsestä ja maailmasta aina vain parempi. Aisteihin palaamisen jälkeen tehdään uusi kartta, johon kirjataan sama lähtötilanne kuin ensimmäiseenkin karttaan. Harjoitteluprosessi voi viedä usean kuukauden. Sen lisäksi kirjataan uudestaan tilanteeseen liittyviä asioita, ajatuksia ja mielleyhtymiä. Ne tarkoittavat eri aisteihin keskittymistä omien ajatusten sijaan. Mieli ja keho saavat yhteyden toisiinsa ja saamme yhteyden parantaviin voimavaroihin. Siten se ylläpitää käsitystä itsestä vahingoittuneena tai viallisena ja aktivoi identiteettijärjestelmän. IDENTITEETTIÄ VOI SÄÄTÄÄ Ylivirittynyt identiteettijärjestelmä häiritsee monin tavoin tasapainoisen keho-mieli -yhteyden rakentumista. Kirjallisuutta Block, S., Block C. Masentaja on kielteisen minäpuheen varasto, joka toistaa viestiä huonoudesta, että ihminen ei ole riittävän hyvä, että hän on ylikuormittunut, ja että toivoa ei ole. Silloin siitä tulee paremminkin ystävä tai kompassi kuin vihollinen. > Identiteettijärjestelmän osana toimivat sen sisäiset puolet, masentaja ja korjaaja. Identiteettijärjestelmään liittyy itselle kerrottu tarina, nippu erilaisia ajatuksia ja selityksiä, jotka vievät huomion pois nykyhetkestä ja siitä, mitä juuri on tekemässä. B., Peters, A. Kun identiteettijärjestelmä lepää, mieli kirkastuu ja keho rentoutuu, ja ne voivat palautua ja parantua. Tämä voi tarkoittaa ympäröivien äänien kuuntelemista, kosketettavien asioiden tunnustelemista, oman kehon painon aistimista tai muiden kehon tuntemusten, 16 5/2013 kuten jännitysten, lukkiutuneiden tai kireiden lihasten havainnointia. Se johtaa hätäisyyden ja kiireen tuntuun ja tarpeeseen pakottaa asioita tapahtumaan. Sen lisäksi kirjataan mitä tahansa ongelmaan liittyviä ajatuksia ja mielleyhtymiä, ihmisiä ja vaikutuksia. Korjaaja esittää vaatimuksia siitä, millainen ihmisen ja maailman pitäisi olla. ARTIKKELIN KÄÄNTÄNYT JA TOIMITTANUT ELLEN TUOMAALA. AISTEIHIN PALAAMINEN MBB:ssä on keinovalikoima identiteettijärjestelmän rauhoittamiseksi. Ihminen samaistuu omiin kehää kiertäviin ajatuksiinsa, ongelmiinsa ja kehon jännityksiin. Tietoisuusharjoitukset saavat ihmisen palaamaan nykyhetkeen. Välissä harjoitellaan tietoisuustaitoja ja havainnoidaan aistimuksia. Hän on valmis käsittelemään kohtaamiaan tilanteita levollisesti, ilman avuttomuutta. Siihen kuuluvat tietoisuusharjoitukset. Kun identiteettijärjestelmä lepää, tilaa kutsutaan MBB:ssä luonnolliseksi toiminnaksi. Block, S., Block C. Ongelmakarttaan kirjataan ylös tietty häiritsevä asia, ongelma tai elämäntilanne. Kun huomaa, että päässä kiertävät ikävät tai levottomat ajatukset, ne voi tunnistaa ja nimetä vain ajatuksiksi
– Keskityin kokemukseen kehostani ja arkielämästäni. Rikkaat ja kuuluisat asiakkaat vaihtuivat kodittomiin, vankilan asukkeihin ja mielenterveyden häiriöistä kärsiviin. Psykoanalyytikon pätevyyden hän sai 70-luvun puolessa välissä, opettajanaan Sigmund Freudin oppilas Larry Friedman. Ajatusta oli työstettävä niin, että se olisi avattavissa myös toisille. Aika paljon kuuntelin jääkaapin ääntä! Perehdyin erilaisiin henkisiin traditioihin, kuten kristilliseen mystiikkaan, sufilaisuuteen ja zen-buddhalaisuuteen. Vähitellen nousi esiin identiteettijärjestelmä, MindBody Bridgingin keskeinen käsite. – Perustin yksityisvastaanoton Los Angelesiin. Jatkoin kokonaisuuden perusteellista työstämistä järjestelmäksi. Läsnäolosta muovautui elämäntehtävä. Lääkäriksi Block opiskeli 1960-luvulla ja erikoistui psykiatriaan. Menestyksestä huolimatta tarkoituksettomuuden tunne vaivasi. VUOSIEN HENKINEN ETSINTÄ Block päätti luopua lääketieteen harjoittamisesta ja muutti takaisin Kaliforniaan 90-luvulla. ASIANTUNTIJANA Sisäistä viisautta etsimässä TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA Kalvava tarkoituksettomuuden tunne sai psykiatrin etsimään apua itselleen ja samalla kanssaihmisilleen. Henkinen polku tarkoitti samalla pyrkimystä havaita oman elämäni esteitä, hidasteita, verhoa läsnäolon edessä. Vuosien kuluttua se tuli valmiiksi. Luonani ongelmiaan purkamassa kävivät menestyneet, rikkaat ja kuuluisat. – Tarkoitukseni oli, että muutkin voisivat hyötyä tekemistäni oivalluksista. Toisia auttavasta työstä huolimatta Block koki edelleen, että jotain olennaista puuttui: – En saanut mielenrauhaa. Lopputulos on konkreettinen menetelmä esteettömän mielen ja sydämen saavuttamiseksi, jota kuka tahansa voi oppia käyttämään oman hyvinvointinsa lisäämiseksi. Nuori Stanley Block oli innostunut matematiikasta ja fysiikasta, ja päätyi lääketieteen pariin niiden kautta. – Perimmäisenä tavoitteena oli saada yhteys omiin voimavaroihin. Block kaipasi muutosta ja muutti itärannikolle 80-luvulla Mainen osavaltioon, psykiatrisen hoitolaitoksen lääketieteelliseksi johtajaksi. KUKA: STANLEY BLOCK • ikä: 75 • asuinpaikka: Washington, USA • ammatti: psykiatri, psykoanalyytikko, professori, MBB:n perustaja • perhe: puoliso Carolyn, kuusi lasta • harrastukset: luonnossa liikkuminen . 17. Vuosikausien työn tuloksena syntyi läsnäoloa vahvistava menetelmä Mind-Body Bridging. Hän työskenteli myös lasten ja nuorten parissa. Alkoi vuosien henkinen etsintä. Sisäisen viisauden lähteeni oli kadoksissa. Minua vaivasi riittämättömyyden tunne
TEEMA 80% 70% 30% 20% Janoinen viidennes osuuus alkoholin kokonaiskulutuksesta, % 18 5/2013 Muut osuuus väestöstä, %
Merkittävimpiä selittäjiä on taloudellinen kasvu, jota havainnollistaa koskenkorvaindeksi. Vaikka mielenterveyden ongelma ja päihdehäiriö liittyy usein yhteen, niistä kärsivä saa hakea apua kahdelta luukulta. Kahdelle hoitojärjestelmälle on haettava vaihtoehtoja. Päihdehäiriötä hoidetaan sosiaalihuollossa, mielenterveyden ongelmaa terveydenhuollossa. Viidessäkymmenessä vuodessa alkoholin kulutus on viisinkertaistunut kahdesta litrasta kymmeneen suomalaista kohden vuodessa. Nyt pullon saa puolen tunnin palkalla. Kulutuksen kanssa on kasvanut samanaikaisesta mielenterveyden ongelmasta ja päihdehäiriöstä kärsivien, eli kaksoisdiagnoosin saavien ihmisten määrä. Kumpi tahansa diagnoosi lisää toisen riskiä, mutta taustalta voi löytyä myös yhteinen nimittäjä. TEEMA Puhutaan päihteistä Suomalaiset käyttävät alkoholia noin 10 litraa asukasta kohti vuodessa. Sen mukaan vuonna 1971 teollisuustyöntekijä teki töitä kolme tuntia ostaakseen Koskenkorvapullon. Eniten juova viidennes juo lähes 70 prosenttia kaikesta alkoholista. Pahimmillaan tämä voi tarkoittaa asiakkaalle väliinputoamista, vähintäänkin pompottelua. Päihteidenkäytön kasautuminen tarkoittaa samalla elämää rankkuuden kehyksessä; lapsuudesta asti tuttua päihteiden maailmaa, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämistä ja ongelmien kasautumista. Alkoholia käytetään hyvin epätasaisesti. SUOMALAISTEN ONGELMAKÄYTTÖÄ RATKOMASSA Mauri Aalto Kristian Wahlbeck Outi Hietala Timo Nerkko Etelä-Pohjanmaan päihdepsykiatrian poliklinikka Suomen Mielenterveysseura Kuntoutussäätiö Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 19
Aalto on huomannut, että miehiä useammin naiset tulkitsevat ongelmiensa Päihteiden käytöstä johtuville mielenterveyshäiriöille on monia todennäköisiä syitä. Kaksoisdiagnoosin saavien, eli molemmista ongelmista yhtä aikaa kärsivien ihmisten määrä on lisääntynyt jo vuosia. Nykytutkimus osoittaa, että kumpi tahansa ongelmista voi olla toisen syy tai seuraus. Tukea näkemykselle löytyy alkoholinkäyttötilastoista. – Pääsääntöisesti tämä johtuu lisääntyneestä päihteiden käytöstä, ja Ylilääkäri Mauri Aalto nimenomaan alkoholin ongelmakäytöstä, selittää Seinäjoen päihdepsykiatrisen poliklinikan ylilääkäri Mauri Aalto. Ja toisin päin; jos mielenterveyshäi- 20 5/2013 MIELENTERVEYSONGELMA JOHTAA PÄIHDEHÄIRIÖÖN. Vakavampiakin seurauksia voi olla. – Yleensä ajatellaan, että jompikumpi näistä lisää toisen riskiä. Huumeiden ja lääkkkeiden käyttö on lisääntynyt tähän verrattuna vain vähän. Muut ovat tältä väliltä. riölle altis ei käytä päihteitä, hän voi välttyä sairastumiselta. Jos mielenterveyden häiriö kehittyy, päihteitä on yleensä käytetty kauan. Vuonna 1968, kun keskiolut vapautui, suomalaiset käyttivät alkoholia noin kolme litraa vuodessa, nykyisin runsaat kymmenen litraa. TEEMA Muna vai kana: mielenterveyden häiriö vai päihdeongelma. Esimerkiksi kannabiksen käytön laukaisemasta skitsofreniasta on kertynyt tutkimusnäyttöä. Lyhytaikainenkin päihteen käyttö voi aiheuttaa vakavan psyykkisen haitan. Kymmenisen prosenttia heistä on vakavasti sairaita, toinen kymmenen prosenttia lievästi. – Päihteet aiheuttavat muun muassa masennusta, ahdistusta, mielialan vaihteluita ja epävakaata käyttäytymistä. – Se on mahdollista, vaikkakin harvinaisempaa. PÄIHDEHÄIRIÖSTÄ KEHITTYY MIELENTERVEYDEN ONGELMA Mielenterveyden ongelma saattaa aiheuttaa päihdeongelman esimerkiksi silloin, kun pahaan oloon käyttää alkoholia itsehoitona. Taustalta saattaa löytyä myös yhteinen, molempia aiheuttava tekijä. Päihteiden käytöstä johtuvat masennusoireet ovat aivan samoja, joskin lyhytaikaisempia kuin muuten masennustiloissa. Ongelmakimpun syntymisestä on monia oletuksia. TEKSTI: PIRJO HELASTI KUVA: YLE AKUUTTI Samanaikaisesta päihde- ja mielenterveyshäiriöstä kärsii yhä useampi, mutta hoitoa on liian vähän. Syy-seuraussuhteet ovat yksilöllisiä, Aaalto huomauttaa
TEEMA Moni yrittää lievittää alkoholilla muun muassa paniikki- ja ahdistuneisuushäiriöitä, häpeää tai pelkoja." syntyneen masennuksesta, jonka lievittämiseen he ovat käyttäneet alkoholia. Vieroitusvaiheessa, alkoholin poistuessa elimistöstä, oireet pahenevat. HAASTAVA HOITO Aallon asiakkailla on kaksoisdiagnoosi tai epäily siitä. – Jos näitä häiriöitä on suvussa, ei voida suoralta kädeltä sanoa, että ne olisivat perinnöllisiä. Lyhytaikaisesti se voi auttaa, muttei luonnollisestikaan poista ongelman syytä. Mielenterveyden häiriö voi johtaa päihdeongelmaan myös välillisesti, lisätessään psykososiaalisia riskitekijöitä, kuten työttömäksi jäämisen riskiä. – Esimerkiksi kannabiksen käytön ja sktsofrenian välinen yhteys voi liittyä tähän. Paljonkaan tutkimusnäyttöä ei ole perintötekijöiden vaikutuksesta. LYHYTAIKAISTA LIEVITYSTÄ ALKOHOLISTA Alkoholi voi saada aikaan ensin hyvältä tuntuvia, sitten huonoja vaikutuksia. Moni yrittää lievittää alkoholilla muun muassa paniikki- ja ahdistuneisuushäiriöitä, häpeää tai pelkoja. – Tällaisesta ongelmavyyhdistä kärsivä alkaa hoidossa vähitellen huomata uskomuksensa vääräksi. > 21. Siinä ennuste on huonompi verrattuna yhteen diagnoosiin, ja hoito on haastavampaa. – Vaikkapa unettomuus ja ahdistuneisuus saattavat ensin lievittyä alkoholin avulla. Niistä kärsivä saattaa esimerkiksi uskoa, ettei voi mennä ilman alkoholia mihinkään, missä on tuntemattomia ihmisiä. Aalto kuitenkin uskoo, että geneettisiä selittäjiä sekä perinnöllisiä neurobiologisia syitä vielä löydetään, kuten aivojen serotoniini- tai dopamiiniaineenvaihdunta. Kyseessä voi olla myös lähipiiriltä omaksuttu käyttäytymismalli
Vasta tämän jälkeen voi käynnistyä tarkoituksenmukainen hoito. – Silloin on selvästi osoitettava, periaatteessa poistettavissa oleva syy, toisin kuin monissa muissa psyykkisissä häriöissä, hän sanoo. – Heille tulee helpommin pahenemisvaiheita. Vain jommankumman häiriön hoitoon painottuminen selittyy suomalaisella hoitokäytännöllä. Aallon mielestä kaksoisdiagnoosipotilaiden toipumismahdollisuuksiin suhtaudutaan pessimistisesti. Usein kyse on kroonisesta ongelmasta, jota täytyy hoitaa välillä enemmän, välillä vähemmän. Nyt hoitoon ei ole tarpeeksi resursseja. Kaksoisdiagnoosin yhteydessä ongelmat ovat yleensä vaikeita, eivätkä asiakkaat toivu keskimäärin yhtä hyvin kuin ne, joilla diagnooseja on vain yksi. TEEMA Kaksoisdiagnoosin saaneet asiakkaat eivät toivu keskimäärin yhtä hyvin kuin ne, joilla diagnooseja on vain yksi." – Jos esimerkiksi masentunut ihminen käyttää alkoholia, pitää ensin selvittää, johtuuko masentuneisuus alkoholista vai olisiko sitä muutenkin. Samalla ammattilaiset saisivat mahdollisuuksia pätevöityä. – Kevyemmälläkin hoidolla, omaisten ja vertaisryhmien tuella on totta kai mahdollista toipua, etenkin lievemmissä ongelmissa, sanoo Aalto. Tämän myötä ei enää tulisi ”tämä poilas ei kuulu meille” -tilanteita. – Päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoito on ollut perinteisesti eriytynyttä. 22 5/2013 – Hoitojärjestelmän pitäisi toimia yhden oven periaatteella, niin että apua voi hakea yhdestä ovesta, ja toisella puolella ohjataan hoitotarpeen vaatimaan paikkaan. Päihdehoidossa työskentelevillä ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia pätevöityä psykiatriaan ja päinvastoin, Aalto sanoo. Aallon mielestä tarvitaan enemmän hoitopaikkoja, jotka ovat erikoistuneet laaja-alaisempaan, molemmat häiriöt huomioonottavaan hoitoon. Päihteiden aiheuttamat mielenterveyden ongelmat ovat kuitenkin Aallon mielestä kiitollisia hoidettavia. Hän on nähnyt uransa varrella, paitsi tilanteita, joissa mikään ei ole auttanut, myös paljon hyvin päättyneitä hoitokertomuksia.. OMINKIN AVUIN ETEENPÄIN Kaksoisdiagnoosipotilaat tarvitsevat kuitenkin apua kummaltakin suunnalta. KOHTI YHDEN OVEN PERIAATETTA Aalto uskoo, että vaikeimmat kaksoisdiagnoosipotilaat ovat hoitojärjestelmän piirissä, mutta hiukan lievempiä tapauksia hoidetaan yhden diagnoosin määrityksellä tai ei ollenkaan. Siksi vaikuttaa, että hoitoonkin ohjataan kitsaasti resursseja
Erilliset palvelujärjestelmät ovat rakentuneet pitkälti ammattikuntien toiveesta. Mieli-ohjelman mukaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaille tulisi olla tarjolla hoitoon hakeutumiseksi yhden oven matalakynnyksinen reitti. Tämä on ollut omiaan lisäämään asiakkaiden eriarvoisuutta. Viimeisen 20 vuoden aikana kaikkien muiden väestönryhmien paitsi alkoholiongelmaisten elinajanodote on ollut kasvussa. Keskustelussa mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämisestä on syytä kysyä, järjestetäänkö palvelut ammattikuntia vai asiakkaita varten. Asiakkaiden väliinputoamista halutaan vähentää. Palvelujärjestelmää halutaan selkiyttää ja päällekkäistä toimintaa karsia. Tavoitteena on kuulla paremmin asiakasta. Mielenterveys- ja päihdeohjelma Mieli suosittelee mielenterveys- ja päihdepalvelujen parempaa koordinaatiota ja päällekkäisyyksien karsimista. Riippuvuuksien ja päihdeongelmien hoidossa lääkehoito on saamassa yhä suuremman roolin, esimerkiksi korvaushoitona. Päihdehuollon saavutukset ovat lisäksi olleet vaatimattomia. Erilliset järjestelmät ovat johtaneet välinputoamisiin ja asiakkaiden pompotteluun luukulta toiselle. Tavoitteet tähtäävät saavutettavuuden, asiakaslähtöisyyden ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseen. Tähänastinen tutkimustieto antaisi viitteitä siitä, että yhdistetyissä palveluissa hoitotulokset ovat yleensä parempia, varsinkin niiden asiakkaiden ja perheiden osalta, joiden avuntarpeet ovat monimutkaisia. Käytännössä tämä tarkoittaisi nykyisten erikoistason psykiatristen avoyksikköjen ja päihdehuollon erityispalveluiden avoyksikköjen yhdistämistä. Lisäksi päihteiden saatavuuden rajoittaminen tukee mielenterveyttä, vähentää itsemurhia ja muita päihdehaittoja. Kahtiajaossa asiakkaiden ja perheiden kokonaisvaltaiset tarpeet ovat usein unohtuneet. Vaikutusvaltaiset lääketieteen ja sosiaalityön edustajat ovat vastustaneet Mieli-ohjelman linjaamaa uudistusta, usein ammattikuntien intressien puolustamiseksi. PAREMPAAN KOORDINAATIOON Vuoteen 2015 ulottuva kansallinen Mieli-ohjelma suosittelee mielenterveys- ja päihdepalvelujen parempaa koordinaatiota. Jos peruspalvelut eivät riitä asiakkaalle, hänet ohjataan erityispalveluihin. 23. Perheissä, päivähoidossa, kouluissa ja työpaikoilla mielenterveyttä suojaavat tekijät ovat samoja kuin ne, mitkä suojaavat päihdeongelmilta. TEEMA Kohti yhteisiä mielenterveysja päihdepalveluita TEKSTI: KRISTIAN WAHLBECK Nykyisellään mielenterveyspalvelut kuuluvat osaksi terveydenhuoltoa, päihdepalvelut sosiaalihuoltoon. Vauvan ja vanhempien varhaisen vuorovaikutuksen tuki, turvallinen lapsuus, tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus, työelämän osallisuus ja köyhyyden ehkäisy ovat yhteisiä keinoja sekä mielenterveys- että päihdeongelmien ehkäisemiseksi. Siksikin päihdehuollon tiiviimpi yhteys terveydenhuoltoon on yleismaailmallinen suunta. ONGELMIA EHKÄISEVÄT SAMAT ASIAT Edistävässä ja ehkäisevässä työssä yhteisen näkökulman hakeminen on luonnollista
Perhe muuttaa maaseudulle Saloon, kun Emma on 7-vuotias. Pienellä kylällä on aluksi rauhallisempaa, kun isä pääsee toteuttamaan linkolalaista unelmaansa luonnonläheisestä elämästä. Hän katsoo makuuhuoneen lamppua kyynelten sumentamin silmin. Sitten ilmaantuu uusi stressitekijä, kaksi pienempää sisarusta. Valo näkyy silmiin säteinä. Hyytävät muistot eivät pääty varhaisimpaan. TEEMA Nyrkin varjosta TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVAT: SHUTTERSTOCK Pieni tyttö kuulee tappelun ääniä toisesta huoneesta. Pieni tyttö puristuu kasaan, tuntee nousevansa katonrajaan turvaan. Äidin silmälasit menevät rikki. n 70-luvun loppupuoli. O 24 5/2013 UUSI STRESSITEKIJÄ Kesäpaikkaan Turun saaristossa liittyvät mukavimmat muistot. Sano äidille hyvästit. Hän makaa sängyssä kauhusta jäykkänä ja odottaa isää ja äitiä kotiin. Jos äidin kauppareissu venyy, isä repii kauppakassit käsistä ja heittää äidin pihalle. Toisen kerran isä taluttaa pienen tyttärensä kädestä keittiöön katsomaan äitiä. Emma ei nuku. Samalla hän yrittää olla helppo lapsi, mieliksi isälle. Emman syntyessä 70-luvun puolessavälissä äiti oli 22-vuotias, ja 42-vuotiaalla isällä on kaksi aikuista lasta aiemmasta avioliitosta. Äiti makaa lattialla liikkumatta, taju kankaalla isän käsittelyn jäljiltä. Toisessa huoneessa isä tekee pahaa äidille. Äidin silmälasien särkyminen on Emman varhaisin lapsuusmuisto. Emman tehtäväksi tulee suojella pikkusiskoa ja -veljeä. Aika pysähtyy. – Sä olit lapsena niin hyvä nukkuja, että me lähdettiin iskän kanssa pubiin yksille, kertoo äiti aikuiselle Emmalle. Väkivaltaa pulpahtelee esiin tuon tuosta. Joskus vanhemmat jättävät pikkuisensa yksin lähtiessään kapakkakierrokselle. Isä uhkailee myös metsästyshaulikollaan. Isä on onnellinen luonnossa, eikä niin väkivaltainen. Isä sanoo: –Äiti on lähtenyt. Isä työskentelee yläasteen aineopettajana, äiti sairaanhoitajana. Hän saattaa raahata äidin kylpy-. Pieni Emma asuu isän ja äidin kanssa Turussa kerrostalossa
Äidillä ei ole rajoja suhteessa isään. Loppuun palamista seuraa työkyvyttömyyseläke. Jos äidin vanhemmat ovat vierailulla ja saavat huomion, isä tulee mustasukkaiseksi ja kostaa. Maalla on valtavasti töitä. Joskus hän pyytää käytöstään anteeksi jälkikäteen. Äiti puolustaa ja hoivaa isää selkäsaunan jälkeen. Isä on ollut 10-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Pojalleen isä on raivokkaampi; ravistelee, nostaa tukasta ilmaan. Seuraa työleiri. Emma arvelee, että isä on jatkuvasti vailla jotain ja kostaa, jos hänen tarpeisiinsa ei vastata. Kerran naapurin mies nähdessään isän käyvän äitiin käsiksi, antaa tälle selkään. Myös rajat suhteessa lapsiin ovat hämärtyneet. Kukaan ei liiemmälti puutu asiaan. Tavan takaa isä messuaa: – Asiat tehdään täällä, kuten Jouko Vuori sanoo! Naiset ja lapset saavat juosta pitkin pihaa. Hän kannustaa tekemään taidetta, opettaa lapsilleen luonnossa liikkumista ja havainnointia. Äiti yrittää itsemurhaa lääkkeillä ja viinalla, kun Emma on 18-vuotias. Joutenoloa ja ilonpitoa kavereiden kanssa isä katsoo pahalla. Samaan aikaan kun isä osoittaa voimakasta naisvihaa, hän odottaa naisilta hoivaa. Kun Emma puhuu ystävien kanssa puhelimessa, isä saattaa repiä puhelimen kädestä. Isässä on myös hyvät puolensa. KOTI TYÖLEIRINÄ Tyttärelleen isä haluaa osoittaa naisen paikan, kotityöt. Kun Emma saattaa äitiä sairaalaan, matkalla tämä tulee hetkeksi tajuihinsa ja sanoo > 25. TEEMA Äiti makaa lattialla liikkumatta, taju kankaalla.” huoneeseen ja hakata tätä suihkulla. Isällä todetaan 80-luvun alussa vatsahaava. Hän koskee lapsiaan silloinkin, kun nämä eivät haluaisi. Tiskauksen, pyykkäyksen ja siivouksen ohella lapset ahertavat metsätöissä, lumitöissä, pihan haravoinnissa
– Meillä on niin ihana tää perhe, eikö oo. Emma aloittaa Ensi- ja turvakotien liiton terapiassa, ja mies hakeutuu Jussityön miesterapiaan. TEEMA Kolmen kuukauden seurustelun jälkeen, öisellä kapakkareissulla leimahtaa mustasukkaisuus.” tyttärelleen, että hänen tekisi niin mieli suudella tätä. Hän oppii erottamaan, kuinka väkivalta on toisen ihmisen ongelma, ei hänen syynsä. Hän huomaa ihmissuhteissaan luottamuspulaa, sitä ettei usko, että hänestä voi pitää ilman, että hän on hyödyksi toiselle. Yhdessä he käyvät parisuhdeterapiassa. Tämä raahaa Emman portaat alas ja kuristaa väliin tulevaa veljeään. Hän halventaa, mitätöi ja vahtii. Emman on vaikea uskoa, että joku toinen kiinnostuisi hänestä ja että hän löytäisi toista, yhtä vetovoimaista suhdetta. Emman selkään tulee pysyviä vaurioita. Terapia vahvistaa Emman omaa ääntä. Hän alkaa tunnistaa väkivallan seurauksia itsessään; levottomuutta ja rauhattomuutta, kokemustaan itsestään likaisena ja arvottomana. Mies nimittelee ja haukkuu: – Lehmä! Painu vittuun! Jälkeenpäin seuraa anteeksi pyytelyä. Hän yrittää kääntää haukkumalla Emman sisarukset tätä vastaan. Emma haluaa hoivata miehen kuntoon. Emma haluaa muuttaa pois kotoa heti kun mahdollista. KOHTI OMAA ÄÄNTÄ Vuoden kuluttua pariskunta yrittää uudestaan. Hän uskaltaa tuntea vihaa vanhempiaan kohtaan, opettelee hoivaamaan itseään, ja löytää sisältään pienen Emman, jota kuunnella.. Hän haluaa määritellä yhteistä elämää, ja halveksii miestä, mikä ruokkii toisen vihaa. Emma kokee kuitenkin olevansa vahvempi. Kun Emma kasvaa tytöstä naiseksi, äiti muuttuu ilkeämmäksi, haukkuu tytärtään lumpuksi, ja syyttää tätä selkäkivuistaan. Hylkäämisen pelko on johtanut paitsi huonon kohtelun sallimiseen, myös toisten huonoon kohteluun, ohareihin ja pettämiseen. Kerran Emma kysyy mieheltä ”mitä teit ja kenen kanssa”. – Isäs on ollut sua kohtaan niin ihana. Kolmen kuukauden seurustelun jälkeen, öisellä kapakkareissulla leimahtaa mustasukkaisuus. Marimekon kassin lisäksi rikkoutuu luottamus. 26 5/2013 24-vuotiaana Emma saa keskenmenon. Samalla hän on kateellinen ihailemistaan asioista. RAAHAAMISTA JA RIUHTOMISTA Parikymppisenä Emma tapaa miehen, joka on lapsena joutunut suojelemaan äitiään isän väkivallalta. – Sulla ei oo sitä taakkaa, että joudut kestämään tuollaista miestä. Mies repii Emman maahan. Etenkin baarireissuilta palatessa mies saattaa repiä ja riuhtoa vaatteista ja tukasta, retuuttaa ja raahata. Vuotta myöhemmin hän tekee abortin pelastaakseen syntymättömän lapsen väkivaltaiselta perheeltä ja jättää miehen. Äiti turvautuu usein alkoholiin, tekeytyy marttyyriksi ja höpöttää ristiriitaisesti tunnehöyryissään. Hän menee Turkuun taidelukioon. He menevät naimisiin, kun Emma on 27-vuotias. Mies ihailee Emman ystäviä, taideopintoja, harrastuksia
Aika ajoin nousee esiin uhkaava tunne, että jotain pahaa voi tapahtua. Ammatti monikanavaisen median parissa on vahvistanut itsetuntoa. Hän ei lyö, kuten toiset miehet, eikä koe tekevänsä väärin. Kuultavakin aggressiivisuus, mitä Emma piti aiemmin miehissä tuttuna ja puoleensavetävänä, on muuttunut luotaantyöntäväksi. Nyt kuitenkin lapsen ja ystävien ohella voimaa tuo ikioma arki, jossa kenelläkään ei ole lupaa raivota toista pelosta jäykäksi. Flamenco, jossa poljetaan jalkaa niin, että tanner tömisee, on tuonut vahvuutta ja omien rajojen tunnistamisen fyysisen keinon. Vaikka Emma toivoo viimeiseen asti miehen muuttuvan, terapeutti tukee ajatusta erosta. Jutuissa esiintyvien henkilöiden ja paikkakuntien nimet on muutettu. Ilo vapaapäivästä katosi ja tilalle nousi viha, kun Emma löysi palatessaan äitinsä ja lapsensa tärisevänä kaislikosta. Viimeisellä kerralla, kun mies vääntää Emman käden ulkooven väliin ja raahaa tätä portaita pitkin, tämä soittaa paikalle poliisit. Vuosikausien ajan läheiset ystävät ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä. TEEMA Ammattilainen saa Emman uskomaan, ettei tämä ole hullu, vaikka mies niin hokee.” Mies ei motivoidu omasta terapiastaan, eikä koe kuuluvansa väkivaltaisten miesten porukkaan. KEHO EI UNOHDA Emma on nyt 37-vuotias 2-vuotiaan tyttären yksinhuoltajaäiti, joka elää kiireistä lapsiperhearkea. Hän nautti ihanasta päivästä, teki retken kaupunkiin, kävi kampaajalla ja kahvilla. – Me tultiin pakoon tänne kun isä sai raivokohtauksen. Parisuhdeterapiassa ammattilainen saa Emman uskomaan, ettei tämä ole hullu, vaikka mies niin hokee. He ovat toimineet peilinä oikean ja väärän tunnistamisessa ja tukeneet Emman pyrkimystä pois itselle pahaa tekevistä asioista. Se johtui varmaan siitä kun sä olit siellä Turussa. Väkivalta ei ole kadonnut omien vanhempien elämästä. Emma kypsyy oivaltamaan: ”tuo jätkä ei muutu koskaan”. Viime kesänä Emma oli taas tutussa saaressa, ja sai vapaapäivän, kun lapsi jäi äidin hoitoon. Lopullinen eropäätös on kypsynyt. Tilalle on tullut arvostuksen ja kunnioittamisen edellytys. Hän kärsii yhä selkäkivuista ja kehon jännityksistä. Eron myötä vahvistuu ajatus omasta lapsesta. 27
Monelle väkivalta ja päihteiden käyttö ovat tuttuja jo lapsuudesta. Se on ongelmallista. KOKEMUSASIANTUNTIJA TULKKINA – Suojattua ja vaurasta elämää viettävät eivät voi ymmärtää rankkuuden kehyksessä elävien elämän epävarmuutta ja epäoikeudenmukaisuutta.. Miksi ihmisten on vaikea lähteä kuntoutukseen. Yhteisen hyvinvoinnin rakentamista pidettiin tärkeänä. Moni on vankila- ja laitoskierteessä. – Asiakaskahvilassa ammattiauttajien rajat tulevat esiin. Elämä on enimmäkseen pelkkää taistelua ja alistumista. Kun ryyppäämisestä tehdään neutraali päihdeongelma, voidaan etääntyä toisella tavalla maailmaa hahmottavien ihmisten näkökulmasta. – Kiinnostuin teemoista jo 1980-luvun lopulla pikkukaupungin sosiaalitoimistossa. Ihmettelin, miksi tarjottu apu ja ihmisten motivaatio eivät kohtaa. TEKSTI: RIITTA SAARINEN KUVA: OUTI HIETALA utkija, valtiotieteen tohtori Outi Hietalan, 53, väitöskirjan kansikuvassa on kahvimuki ja sätkää käärivät kädet. – Toisaalta, jos toipuvat päihteiden käyttäjät kouliintuvat kokemusasiantuntijoiksi, he voivat auttaa ammattilaisia näkemään, mitä päihderiippuvuus ja kuntoutus omakohtaisesti merkitsevät. – Sodan jälkeen syntyneillä oli vielä tietoisuus siitä, että kuka tahansa voi pudota. Hietalan mukaan asiantuntijat liikkuvat hyvin yleisellä tietämyksen tasolla. Moni heistä kokee tulevansa päähän potkituksi joka paikassa, myös palveluissa. Väitöstutkimus perustuu keskusteluihin ja havaintoihin helsinkiläisen A-klinikan asiakaskahvilassa. Elävä yhteys ammattiauttajien ja asiakkaiden välillä kun on edellytys päihderiippuvaisten auttamiselle.. Jos ammattilainen kokee olonsa vieraaksi, hänen on vaikeaa tavoittaa työssään elämän rankinta puolta. 28 5/2013 – Jos palvelujärjestelmä etääntyy päihdeasiakkaiden todellisuudesta, on se kyvytön auttamaan. Koulutusta on vähän, ja asema työmarkkinoilla heikko. – Rankkuuden kehyksen suljettua maailmaa on vaikea ymmärtää ulkoa päin. TEEMA Rankkuuden ja kohtuuden kehillä Päihdeongelmaisten toiminnan mieltä tai mielettömyyttä ei voi ymmärtää irrallaan maailmasta, jossa he elävät. Siinä puhuttiin samaa kieltä ammattiauttajien kanssa. – He näkevät toiset kultalusikka suussa syntyneinä ja hoitojärjestelmän hyväosaisten ehdoilla rakennettuna luomuksena. Outi Hietala Veikko Somerpuro T ETÄÄNNYTETTY PÄIHDEONGELMA Hietala jakoi päihteenkäyttäjien maailmat rankkuuden ja kohtuuden kehyksiin. Hietalan oli helpompi päästä keskiluokkaisempaan kohtuuden kehykseen
Hoito tarjosi mahdollisuuden asettua potilaaksi ja palata itsehallintaan, normaaliksi. Täysin raittiiden nuorten määrä on kasvanut 2000-luvun ajan. Viihdekäytön lisääntyminen näkyy kuitenkin 25–35-vuotiailla. – Kannabiskokeilut ovat lisääntyneet jonkin verran, mutta etenkään alle 18-vuotiailla käyttö ei ole muuttunut merkittävästi. THL:n selvityksen mukaan 40 000–60 000 suomalaista on joskus kasvattanut kannabista kotonaan. LÄÄKKEITÄ HELPPO SAADA Myös mielialalääkkeisiin liittyy Salasuon mukaan riskejä. – Ongelmakäyttö koskee pientä osaa nuorista, joille kasautuu muitakin ongelmia. Kannabiksen käyttö ei kuitenkaan ole syy nuorten oireiluun, vaan pikemminkin seurausta, esimerkiksi kotioloista tai oppimisvaikeuksista, muistuttaa Salasuo. Rankkuuden kehystä altiotieteen tohtori Mikko Salasuo Nuorisotutkimusverkostosta vahvistaa viestin. Onko nuorten parissa kaikki siis hyvin. Lääkkeet voivat päätyä vääriin käsiin ja aiheuttavat nopeaa ja vahvaa riippuvuutta. Kohtuuden kehys perustui tietoisia valintoja tekevän, modernin yksilön ideaalille. Lainsäädäntö auttaa puuttumaan, jos laillisia aineita ryhdytään käyttämään päihteenä. Sen avulla helpotettiin oloa ja palautettiin juomisen heikentämä miehinen kestävyys. Muuntohuumeitakin käyttävät valitettavasti nuoret, joille ongelmat näyttävät kasautuvan. – Nuorten huumekokeilut näkyvät ehkä selvemmin, koska alkoholin käyttö on vähentynyt. Julkisuutta saaneet muuntohuumeet koskettavat Salasuon mukaan nuoria vain vähäisessä määrin. 29. – Alle 18-vuotiailla ei voi havaita lisäystä päihteiden käytössä. Kotikasvatetun kannabiksen päätymistä alaikäisille on vaikea selvittää. – Niitä määrätään aiempaa helpommin ja aiempaa nuoremmille. TEEMA Nuorten päihteidenkäyttö kasautuu Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan nuoret tupakoivat ja juovat alkoholia aiempaa vähemmän. Hoito näyttäytyi ammattilais- KANNABIKSEN KÄYTTÖ ENNALLAAN ten hallitsemana teknisenä toimintana. TEKSTI: SAMI LIUKKONEN KUVA: IIKKA KÄRKI Outi Hietalan väitöskirjassa A-klinikan katkaisuhoito näyttäytyi parantavana ja korjaavana toimintana sekä kohtuuden että rankkuuden kehyksissä. HY 2013. Heitä pitäisi erityisesti tukea, esimerkiksi parantamalla mielenterveyspalveluita ja lisäämällä koulupsykologeja. Kannabiksen käyttöä on vaikea arvioida, koska Suomessa on siirrytty tuonnista kotikasvatukseen. Peruskoulujen ja lukioiden työilmapiiri näyttää parantuneen, ja kiusaaminen on vähentynyt. Outi Hietala: A-klinik an asiak ask ahvilassa – Etnogr afinen tutkimus asiakk aiden juomiselle ja ammattiavulle antamista mer kityksistä. – Niistä ei ole tullut laajempaa ilmiötä. V hallitsivat maskuliinisuus ja yhteisöllinen hierarkkisuus
Haittojen korjaamisessakin on kunnioitettava ainutlaatuista yksilöä. Ilman sitä ongelma jää muhimaan. Nerkko on tehnyt työtä myös muun muassa kirkon projektissa, jossa saapastyössä kadulla päihteidenkäytön olosuhteet tulivat tutuiksi. – Liian usein väärinkäyttöön liittyy puuttumattomuus ja salailu. Paljon on kuitenkin tehtävissä. HARRASTUKSET: IFK:N KOTIPELIT, JÄÄTIKÖILLÄ KIIPEILY, HYVÄ KASVISRUOKA. – Kun on purettava työpaineita, lähden juoksemaan hiljaisuuteen tai katoan erämaahan pariksi päiväksi. Heidän hoitoonsa ei saisi käyttää varoja. JAKO VAHVOIHIN JA HEIKKOIHIN Nykyinen ilmapiiri huolestuttaa Nerkkoa. Uransa Nerkko aloitti eräoppaana. Jos ratkaisuna ihminen erotetaan, ongelma jää käsittelemättä. 30 5/2013 – Maailman yli seitsemällä miljardilla ihmisellä on jokaisella omat syynsä sekoittaa tai olla sekoittamatta päätään. – Ihmiset jaetaan vahvoihin ja heikkoihin. Rakkaus luontoon ei ole kadonnut. PUHEEKSI OTTAMISTA VOI HARJOITELLA – Puheeksi ottaminen on tärkeää päihdeongelman käsittelemisessä. Päihteidenkäyttäjät luokitellaan jälkimmäisiin. Nerkko neuvoo ja kouluttaa työyhteisöjä päihdeongelmista Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n matkasaarnaajana. Vihan vallassa tilannetta yritetään ratkoa varoituksilla tai irtisanomisella. Nerkko rakentaa työpaikan luottamushenkilön kanssa sääntöjä ja sparraa. Työpaikalla on hyvä olla selkeät, julkilausutut säännöt alkoholin käytöstä sekä suunnitelmat ongelmatilanteiden varalta. Tilannetta kuvaa vanha vertaus kolmesta apinasta, joista yksi peittää silmänsä, toinen korvansa ja kolmas suunsa. Ensisijaisesti ihminen kuuluu ohjata hoitoon. MINUN T YÖNI Päihteidenkäyttö puheeksi TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA Kun ratkotaan työpaikan akuuttia päihdeongelmaa, Timo Nerkko tapaa turhautuneita ja näköalattomia ihmisiä. Puheeksi ottamistakin voi harjoitella selkeillä kysymyksillä. Suurin osa työstä on ennaltaehkäisyä. KUKA: TIMO NERKKO IKÄ: 49 ASUINPAIKKA: HELSINKI AMMATTI: KOULUTTAJA, EHYT RY. Katsotaan, että yksityisasioihin ei saa puuttua
Työt siis paljastavat TEKSTI JA KUVAT: TUULI MUKKA mutta myös kätkevät. Melonilohko voi viitata esimerkiksi siivuun, ajanjaksoon. 31. TA I D E T EO S | Tällä sivulla taiteilija kertoo omasta teoksestaan. Melonilohkon tummanpuhuvaan sävyyn liittyy siis iän ja oman elämänvaiheen sävyttämiä tunteita. Tai työn voi yhdistää kasvoleikkaukseen, joka kertoo jotain ajastamme ja suhteestamme ikääntymiseen. Symboliikka rakentuu ja avautuu kielija mielikuvien kautta. Lataan työhön myös henkilökohtaisia merkityksiä, jotka eivät välttämättä avaudu muille. Hedelmissä näkyy elämän kiertokulku, kasvu ja vanhenemisprosessi ihmiselämään verrattuna nopeutettuna. Töissäni pyrin kerroksellisuuteen, mahdollisuuteen löytää niistä useita tasoja. Hedelmäpeli viittaa pelionneen; olosuhteisiin, joihin sattuma meidät syntyessämme sijoittaa. Hedelmäpeli-töissä pään tilalla on hedelmiä. Oman keski-iän myötä eri ikäkaudet ovat kiinnostaneet. Töissäni ihminen esiintyy usein kasvottomana. Hedelmäpeliä melonilohkosta Melonilohko on isokokoinen kollaasi ja kuuluu Hedelmäpeli-teossarjaan. Työ voi viitata myös itsetuhoisuuteen, tai minän tiedostamattomaan puolustusmekanismiin; lohkomiseen. Onnea tai ei, ihmisten lähtökohdat elämässä eivät ole samanlaisia
Ilman sitä kokemusasiantuntijuus jää pintapuoliseksi. Auttaessani päihdeongelmista kärsiviä olen vertaistukihenkilö, kertoo Ylönen. Asiakastyytyväisyyttä mitattaessa vajaa 60 Omalla tarinallani pystyn avaamaan päihdeongelmista kärsivän maailmaa, kertoo kokemusasiantuntija Hannu Ylönen. Kokemusasiantuntijakoulutus kesti kahdeksan kuukautta. 32 5/ 2013. PUHEENVUORO Kokemusasiantuntija tuo toipumisuskoa Päihdeongelmista kärsivä voi nyt tavata vertaisauttajaa vastaanotolla Korson terveysasemalla Vantaalla. • Oman elämätarinan vertaistuellinen käsittely on oltava jokaisen koulutuksen ydin. He hakeutuvat vastaanotolleni lääkärien ja hoitajien ohjaamina, mutta myös viidakkorumpu ja julkisuus ovat KO K E M U S A S I A N T U N T I J A KO U L U T U S K A I PA A Y H T E N Ä I S TÄ M I S TÄ Miten kokemusasiantuntijat koulutetaan, Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen TAKKin kouluttaja ja kokemusasiantuntijakoulutuksen kehittäjä Petri Karoskoski. VOIMATTOMUUTTA OMAISTEN EDESSÄ Korso on maan ensimmäinen terveysasema, jossa asiakas on voinut viime vuoden syksystä hakea apua päihdeongelmiin kokemusasiantuntijalta. • Oleellisinta koulutuksessa ovat pohjatiedot omasta sairaudesta, oman tarinan yhteisöllinen käsittely sekä riittävien viestintätaitojen oppiminen. – Kun koulutan ihmisiä, joilla ei ole kokemusta päihdesairaudesta, olen asiantuntija. – Sain siinä paljon hyödyllistä tietoa päihde- ja psyykkisistä sairauksista sekä mielenterveydestä. Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen on tavattavissa kahtena päivänä viikossa. Rankat elämänkokemukset jalostuivat asiantuntijuudeksi, ynnää Ylönen. – Asiakkaat ovat käyneet luonani 1–9 kertaa. Käyntejä on ollut yli 80. prosenttia asiakkaista on kokenut saaneensa käynneistä erittäin paljon hyötyä päihdeongelmaansa. • Uskottava kokemusasiantuntijuus edellyttäisi koulutuksille yhteisiä raameja. Opin ymmärtämään paremmin omaa sairastumistani. • Nyt kokemusasiantuntijakoulutuksille ei olemassa valtakunnallista sääntelyä, joten koulutusten kirjo on laaja: viikonlopun kursseista vuoden kestäviin koulutuksiin. Tutustuin upeisiin ihmisiin, joilta sain arvokasta vertaistukea päihteettömyyteni ylläpitoon. TEKSTI JA KUVA: SAMI LIUKKONEN Y lönen kuvaa työtään kaksijakoiseksi
• Hanke on kouluttanut 2011–2013 yhteensä 67 kokemusasiantuntijaa mielenterveys- ja päihdealalle. Ylönen ei usko niin sanottuihin toivottomiin tapauksiin. – Sitä tuntee voimattomuutta, kun toisen puolesta ei voi tehdä mitään. Jokaisen on itse haluttava lopettaa juominen. KOKEMUSASIANTUNTIJA KORSON TERVE YSASEMALL A • Kokeilussa yhteistyössä mukana ovat Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen Mielen avain -kehittämishanke, vantaalainen Hyvä mieli -osahanke ja Vantaan kaupunki. Asiakas ja kokemusasiantuntija ymmärtävät toisiaan, puhuvat samaa kieltä. Oma päihdehistoria antaa perspektiiviä. He puhuvat samaa kieltä, koska ovat kokeneet samanlaisia asioita. – On henkisesti raskasta jakaa omia kokemuksia, antaa vertaistukea ja auttaa. – Pitää olla riittävästi etäisyyttä omaan sairauteen ja parantumiseen, että pystyy kuuntelemaan asiakkaan kertomusta ja huolia. Jaksamisesta, levosta ja hyvinvoinnista on huolehdittava. – Olen varma, että tulevina vuosina kokemusasiantuntijoiden käyttö potilastyössä lisääntyy päihde- ja mielenterveystyön lisäksi myös muualla terveyskeskustyössä. Käyn läpi kokemusasiantuntijatyöhön liittyviä asioita terveysasemalla kahden päihdehoitajan kanssa. Vertaistuki on kokemusperäistä tietojen ja ajatusten vaihtoa, vastavuoroista työskentelyä. Ylönen työskentelee tällä hetkellä myös A-klinikkasäätiöllä, kokemusasiantuntijana KokeNet -verkkopalvelun kehittämisessä. Joidenkin on kuitenkin käytävä ihan pohjilla, ennen kuin löytyy parantumisen tahto. Ylönen on itse elänyt päihteetöntä elämää viitisen vuotta. kynnyksen auttamista, jota tarvitaan, kertoo Ylönen. Kokemusasiantuntijuus on juuri matalan asemalle myönteisen palautteen johdosta. Siinä vertaistuki tulee tarpeeseen. Hänen mielestään jokainen voi parantua. . Asiakas ja kokemusasiantuntija ymmärtävät toisiaan. Ylösen vastaanotolla asiakas saa konkreettista tietoa Vantaan kaupungin päihdepalveluista, seurakunnan päihdetyöstä, hoitolaitoksista sekä paikallisista päihde- ja mielenterveysalan yhdistyksistä. TOIVOTTOMIA TAPAUKSIA EI OLE Kokemusasiantuntijan työssä Ylöstä pelottivat eniten omat pintaan nousevat tunteet, kun käy läpi menneisyyttä läheltä liippaavia asioita asiakkaiden kanssa. Uutta on vertaistuen ja kokemustiedon hyödyntäminen julkisessa terveydenhuollossa ja palvelujen kehittämisessä. • Koulutuksesta on vastannut Mielen avain -kehittämishanke. – Juomisen lopettaminen on helppoa, mutta päihteettömän elämän opettelu vaikeaa. KOKEMUSASIANTUNTIJA JA ASIAKAS YMMÄRTÄVÄT TOISIAAN Keskustelut kokemusasiantuntijan kanssa ovat luottamuksellisia. Ensi vuonna avautuva palvelu auttaa ja neuvoo päihteidenkäytöstä toipuvia tai heidän läheisiään. Omaa terveyttä ei kannata muiden auttamisella vaarantaa, hän muistuttaa. • Kokemusasiantuntijan vastaanotto Vantaalla jatkuu ainakin vuoden 2014 loppuun. Työpaineita, huolia ja murheita voi hälventää esimerkiksi työkavereiden tai ystävien kanssa. Erilaiset vertaistukiryhmät, esimerkiksi AA ja A-killat ovat auttaneet päihdeongelmista kärsiviä Suomessa jo yli 50 vuotta. – Omat kokemukset sairastumisesta ja toipumisesta sekä kuuntelutaito ovat kokemusasiantuntijan tärkeimmät työkalut. Omalla tarinallani pystyn kuitenkin avaamaan päihdeongelmista kärsivän maailmaa, kun tiedän muun muassa millaista kidutusta on juoda pakonomaisesti omien pelkojen ja hermojen rauhoittamiseksi. Yhteydenottoja ja avunpyyntöjä on tullut myös omaisilta. Lisätietoa kokemusasiantuntija.fi mielenavain.fi verkottajahanke.fi 33. • Syksyllä 2013 kokeilu laajeni Koivukylän terveys- tärkeitä viestintäkanavia, kertoo Ylönen
KOLUMNI | TEEMU OLLIK AINEN Kuva: Katri Ollikainen Otetaas oikein kunnolla! 34 Alkoholi on lähes aina huonoissa uutisissa. Ystävien tapaaminen, hääparin malja, jatkot joista seuraa elämänmittaisia sitoumuksia. Jokainen tuntee jonkun jolle oma tai toisen juominen on ongelma. Samanaikaisesti useimmille juominen ei ole sitä. 5/ 2013. Se voisi käsitellä yhtä hyvin juomista. Kohtuus ei ole muidenkaan eläinten luonnollinen tavoitetila. Ne eivät opeta mitään, vaan ennemminkin lisäävät alkoholin luksusarvoa. Väkivalta, lapsen laiminlyönti, liikennekuolema. Samalla se on mukana monessa hyvässä. He rumentavat tilastot. Kuka osaisi opettaa heille, miten juodaan? kuinka juodaan. Vastaavasti olisi mahdollista opettaa enemmän itsesäätelykeinoja ja miten käsitellä vaikeita tunteita ja ihmissuhdekuvioita. Olen kirjoittanut syömisen psykologiaa käsittelevän kirjan. Miten voimme siirtää oppia osaajilta osaamattomille. Jos juo, tai syö, tai työskentelee liikaa silloin kun huvittaa, ei olla ongelmauralla. Meillä on paljon osaamista taidokkaassa juomisessa, joka ei lähde lapasesta eikä johda pikku-uutisiin. Se ei itsessään ole paha. Väitän, että seurauksena on vähemmän sieniä ihmeteltävänä. Mutta jos tekee jotain näistä siksi, että ahdistaa, on keinoton tai yksinäinen, hyviä syitä alkaa löytyä päivittäin. Heille alkoholi tarjoaa hyviä asioita. Noutajaa voi opettaa nakinpaloilla moneen muuhun, paitsi painonhallintaan. Säätely ja hinnoittelu ovat konkreettisia keinoja hillitä juomisen haittoja, mutta ne ovat inhimillisesti sangen epätyydyttäviä. Alkoholin, kuten muidenkin mahdollisten addiktion välineiden kohdalla henkilökohtaiset merkitykset sekoittavat kohtuuden ja liiallisuuden tasapainon. Sitten on amatöörejä, jotka eiKuka osaisi opettaa, vät osaa. Arjen särmien siloittajan, juhlatunnelman katalyytin, herkkusuun harrastuskaverin. Uskon, että koulussa olisi mahdollista opettaa vähän vähemmän epäsäännöllisiä verbejä. Asian voi muotoilla niinkin, että meillä on paljon porukkaa, jotka osaavat ottaa. Syitä ja mekanismeja haitalliselle käyttäytymiselle on yhdenkin ihmisen kohdalla monia. Kohtuuden opettelu on vaikeaa ihmisaivoille, jotka laukkaavat palkintojen perässä. Alkoholi on jopa kardiovaskulaarista terveyttä edistävä tuote, jos sitä osaa tissutella pitkin viikkoa sen sijaan, että täräyttää täydet joka viikonloppu. Osaamattomuus oman mielen kanssa yhdistää ongelmaisia. Alkoholi on osa elämäämme
Kriisit ovat kirjoittajien mukaan kasvattaneet ja auttaneet löytämään oman asennon maailmassa. ELLEN TUOMAALA LÄÄKETIETEEN HISTORIA ELÄMÄSTÄ KUOLEMAAN Postmoderni filosofi Michel Foucault on tärkeä hulluutta ja muita poikkeavia mielenmaailmoja tutkiville ja hoitaville ihmisille. Lisäksi niiden läpi käymisestä kumpuaa myötätuntoa kohtalotovereille ja itselle. 110 s. Kirja tuo esiin, että neutraalina ja teknisenä luonnontieteenä pidetyn lääketieteen taustalla piilee suuria ja syvällisiä filosofisia ja eksistentialistisia teemoja ja kysymyksiä. Suomen Mielenterveysseura, Helsinki. Pienestä voi tulla kauniimpaa, suhtautumisesta rennompaa, ja tarpeetonta voi karsia. Niin&näin 2013 260 s. Teosta voi tilata Mielenterveysseurasta. Teos tarkastelee pääasiassa 1700- ja 1800-luvun lääketiedettä. Kirjoituskilpailun järjesti Suomen Mielenterveysseuran Mirakle – mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville -hanke, joka on osa RAY:n Eloisa ikä -ohjelmaa. 1700-luvulla lääketiede keskittyi elämään ja piti sairautta ruumiiseen ulkoapäin tunkeutuneena tuholaisena. Vuonna 1963 ilmestynyt Klinikan synty lukeutuu Foucault’n varhaistuotantoon. Ilk a Ha ar ni (toim.) 2013: Elämän konkari. Elämän konkari -kokoelman kootut kirjoitukset paljastavat, että iän myötä itsen, muiden ja maailman ymmärtäminen sekä ilo elämästä voivat kasvaa. PEKKA WAHLSTEDT 35. Kirjoituksissa ikääntyvät suomalaiset kuvaavat elämäntaitojaan, muutosten kohtaamista sekä vastoinkäymisten kanssa pärjäämistä. Elämänkokemus tarjoaa parhaimmillaan monenlaisia välineitä mielen hyvinvoinnin tueksi. Myös lääketieteen kaltaisessa luonnontieteessä taustalta löytyy näkemys erilaisista inhimillisistä tekijöistä. Michel Foucault: Klinikan synty. Hän on tuotannossaan osoittanut, kuinka hulluus, sukupuolinen suuntautuminen ja jopa ruumis ovat paljolti yhteiskunnan ja vallan tuottamia. Kriisi voi tarjota myös uusia mahdollisuuksia, käänteen joka osoittautuu myönteiseksi. Sisukkuus ja itse pärjäämisen eetos sekä toisaalta läheisten tuki nousivat tärkeiksi elämän murroskohdissa. Klinikan synty on suositeltavaa luettavaa etenkin lääkäreille. Elämä, kuolema ja sairaudet ovat sidotut kätketyin sitein toisiinsa. Raskaatkin elämänkokemukset voivat lisätä elämäntaitoja. Haaveiltiin yhteiskunnasta, jos- ta nämä ruumiin riivaajat on karkotettu ja ihmiset palanneet alkuterveyden tilaan. Ruumiinavausten yleistymisen myötä 1800-luvulla lääketiede alkoi katsoa elämää ja ruumista kuoleman peilistä. Kuolema asustaa ruumiin ytimessä ja sairaudet ovat kuoleman lähettiläitä, jotka iskevät ihmiseen sisältäpäin, yhtä väistämättä kuin kuolema. POIMINTOJA ELÄMÄNTAIDOT KARTTUVAT KRIISEISSÄ Elämän konkari -kirjoituskokoelma käsittää kirjoituskilpailun satoa yli 60-vuotiaiden konkareiden kokemuksista elämän isoista ja pienistä kriiseistä selviämisestä
Etenkin kaupunginjohtaja Happosta näyttelevä Martti Suosalo on jälleen huikean hyvä. Ruotsalainen pappi Olle Carlsson otti klassisen menetelmän käsittelyynsä ja muokkasi sen ”normaalihäiriöisille” eli jokaiselle, joka kärsii. Miten ottaa huomioon keskeis- Kuva: Stefan Bremer ten eturyhmien toiveet. Espoon kaupunginteatterissa 18.12. Mieleen tulee italialainen tv-sarja Isä Matteon tutkimuksia, jossa hengenmies ratkoo kärsimyksen ongelmia seurakuntalaistensa parhaaksi. Näytelmäkirjailija palkataan isolla rahalla brändiryhmään, jonka tehtävänä on löytää espoolainen identiteetti. Kaksitoista askelta ovat: voimattomuus, luottamus, antautuminen, itsetutkiskelu, tunnustaminen, lepo, epätäydellisyys, muutos, toiminta, läsnäolo, rukous ja antaminen. Hän pohtii ongelmaan liittyviä tunteita ja korviketoimintoja, kertoo näistä läheisilleen ja tutkii syitä jotka estävät tilanteen muuttumista paremmaksi. Ryhmän luovan jäsenen, näytelmäkirjailijan tehtävänä on kirjoittaa Espoon tarina. Jokelan aiempiin töihin verrattuna Esitystalous 2 tarkastelee ryhmädynamiikkaa ja yksilöiden toimintaa yhteiskunnallisia ilmiöitä enemmän. Näyttelijöiden vahva osaaminen ja dialogin sujuvuus kantavat näytelmää erinomaisesti. Askelten lomaan Carlsson punoo kertomuksia tapaamistaan ihmisistä ja pohdintoja nyky-Ruotsista. Miten kirjoittaa tarina kaupungista, jonka alueita ja asukkaita ei tunnu yhdistävän mikään. Esitys on tunnelmaltaan selvästi hauskempi kuin Jokelan aiemmat näytelmät Esitystalous, Patriarkka ja Fundamentalisti. ELLEN TUOMAALA ESPOON TARINAA ETSIMÄSSÄ Odotukset ovat korkealla, kun menee katsomaan käsikirjoittaja ja teatteriohjaaja Juha Jokelan uusinta teosta Esitystalous 2 – Tehtävä Espoossa. Vaikka näytelmä kestää yli kolme tuntia, aika ei tule pitkäksi – näytelmä tempaa mukaansa ja viihdyttää. Niiden avulla ihminen nimeää ongelman ja määrittelee tarvitsemansa avun. Onko koko kaupunkia edes olemassa, sillä eihän yksikään tienviitta edes sinne osoita. Esitystalous 2 – Tehtävä Espoossa. Hieman jäin pohtimaan, olisiko mukaan mahtunut myös Jokelan taattua yhteiskunnallista analyysia. Jos lukijalle sopii uskonnollinen retoriikka, nykyaikaistetut kaksitoista askelta voivat hyvinkin auttaa kohti hyvinvointia ja itsetuntemusta. saakka, espoonteatteri.fi SAMI LIUKKONEN 36 5/ 2013. Basam Books 2013. Opastusta voi tarvita esimerkiksi ihmissuhdeongelmissa, ahdistuksessa, yksinäisyydessä tai lievemmissä riippuvuuksissa. POIMINTOJA MENETELMÄ NORMAALIHÄIRIÖISILLE Olle Car lsson: Syvä elämänmuutos Kaksitoista toivon askelta, 204 sivua. Kahdentoista askeleen menetelmä kehitettiin alun perin AA-ryhmiä ja alkoholismista toipumista varten
Sen mukaan nuorten ja vanhempien keskusteluvaikeudet ovat vähentyneet. Yhdysvalloissa lisääntyivät 45–64-vuotiaiden miesten itsemurhat 5,2 prosenttia. TUTKITUT JUTUT | MIELIALA PARANEE VOIMAPOLULLA Voimapolku on Suomessa kehitetty luontopolku, joka on varustettu tauluilla, jotka opastavat kulkijoita saamaan luonnosta enemmän irti. Suomessa taas itsemurhien määrä laski. Leader -hanke Forest Trails, Network of denselywooded regions in Europe toteuttaa voimapolkuja Ruotsiin, Luxemburgiin ja Ranskaan. KOONNUT ELLEN TUOMA AL A TALOUSKRIISI LISÄSI ITSEMURHIA MAAILMALLA, MUTTEI SUOMESSA Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi lisäsi itsemurhia. Yli 90 prosenttia nuorista koki, että heillä on hyvä keskusteluyhteys vanhempiinsa. Peruskoululaisten ja lukiolaisten viikoittainen alkoholinkäyttö ja humalajuominen ovat vähentyneet 2000-luvun alkuvuosista. HYVIÄ UUTISIA NUORISTA Kouluterveyskysely 2013 sisälsi useita hyviä uutisia. Lisäksi syömishäiriöpotilaiden kuolemat johtuvat sydänja verenkiertoelinsairauksista sekä diabetekseen liittyvistä sairauksista. Polun kehittämiseen on osallistunut psykologian professori Kalevi Korpela. Terveellisten elintapojen osalta myönteinen kehitys jatkuu. Seuraavat auttavat ihmistä tunnistamaan mielialansa ja kertomaan siitä vaikkapa itselle tai ympäröivälle luonnolle. Yhä useammin vanhemmat tietävät nuorten vapaa-ajan vietosta. Tutkijoiden mukaan itsemurhien lisääntyminen liittyy työpaikkojen vähenemiseen. Vuonna 2009 työttömyys lisääntyi tutkimusjoukossa 37 prosenttia ja talouskriisin seurauksena bruttokansantuote väheni 3 prosenttia. Anoreksiapotilailla itsemurhariski oli viisinkertainen ja ahmimis- häiriöpotilailla kuusinkertainen muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna. Mielenterveystyön heikoista resursseista puolestaan kertoi se, että edelleen lähes 40 prosenttia peruskoulun ja lukion oppilaista koki vaikeaksi päästä koululääkärin ja koulupsykologin puheille. Samoin päivittäin tupakoivien osuus on vähentynyt vuosituhannen vaihteesta puoleen. Suokas JT, Suvisaari JM, Gissler M, Löfman R, Linna MS, Raevuori A, Haukka J.: Mortality in eating disorders: a follow-up study of adult eating disorder patients treated in tertiary care, 1995-2010. Tilastokeskuksen mukaan itsemurhia tehtiin 8 prosenttia vähemmän vuonna 2010 kuin edellisenä vuonna, eli 954. Chang S., Stuckler D., Yip P, Gunnell D.:, Impact of 2008 global economic crisis on suicide on suicide: time trend study in 54 countries. 37. Yhä useampi nuori kokee tulevansa kuulluksi koulussa ja voivansa vaikuttaa koulun asioihin. Voimapolun ensimmäiset harjoitukset, rentoutumisharjoitukset ja luontomaiseman tarkkailu, vahvistavat stressistä palautumista. BMJ 2013. Naisten itsemurhat eivät mainittavasti lisääntyneet. Psychiatry Research 2013. Tutkimuksessa oli mukana 54 maata vuosina 2008–2010. Kouluterveyskysely 2013 thl.fi SYÖMISHÄIRIÖ LISÄÄ KUOLLEISUUTTA Anoreksiapotilailla kuolemanriski oli yli kuusinkertainen ja ahmimishäiriöpotilailla lähes kolminkertainen muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna. Kävijäkyselyiden perusteella voimapolun kulkijoiden mieliala parani keskimäärin lähes 80 prosentilla ja toisille polkua suosittelisi lähes sata prosenttia. Mielipaikkaharjoite opastaa ihmistä tunnistamaan omat ajatuksensa ja poimimaan luonnosta jonkin asia muistiavaimeksi. Tämä parantaa keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Vuonna 2011 itsemurhaan päätyi 912 ihmistä. Sen mukaan 15–24-vuotiaiden eurooppalaismiesten itsemurhat kasvoivat 11,7 prosenttia
Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. Jos tilausjakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. 040 5537508 Vammalan ja Huittisten Tukitalot Lappeenranta Sastamala Saimaan kriisikeskus puh. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. (017) 262 7738 Tampereen kriisikeskus Osviitta ajanvaraus 0400 734 793 Lahden Seudun kriisikeskus puh. (015) 214 401 Vihdin kriisikeskus puh. (09) 4150 3600, faksi (09) 3487 3715. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. (09) 615 516, klo 9-15 mielenterveysseura.fi/tilaa tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ tiedotus_ja_julkaisut KESTOTILAUKSEN SÄÄNNÖT JA IRTISANOMINEN Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. (08) 312 0611 KOULUTUSKESKUS 38 5/ 2013 Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. (015) 273 700 Kemin kriisikeskus Turvapoiju puh. (06) 416 2860 Kuopion kriisikeskus puh. (02) 560 6200 Mikkelin kriisikeskus puh. tukinet.net Mielenterveysseura mukana: apua.info PUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.?/ kriisikeskusverkosto vuosikerta 50 € opiskelijatilaus 25 € ulkomaille 60 € Tilaajapalvelu puh. 040 544 1750 Seinäjoki Mobile kriisikeskus puh. Tilaa Mielenterveys 41 € kestotilaus Mielenterveysseuran palvelut VERKOSSA vahvistamo.. (03) 512 0500 puh. (013) 316 244 Savonlinnan kriisikeskus puh. (02) 7273 700 Joensuun kriisikeskus puh. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. SOS-KRIISIKESKUS Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Toimisto (09) 4135 0510, faksi (09) 4135 0570 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 Hyvinkään seudun mielenterveysseura puh. (03) 877 660 Turun kriisikeskus puh. 050 401 6259 Oulun kriisikeskus puh. (02) 2333 442 Lapin ensi- ja turvakoti ry Kriisikeskus, puh. (05) 453 0020 Huittinen puh. e-mielenterveys.. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. 040 848 2042 Rauman kriisikeskus Ankkurpaikk´ puh. (014) 266 7150 Salon kriisikeskus Etappi puh. (02) 8378 5600 Jyväskylän kriisikeskus Mobile, puh
Muista läheistäsi Lähetä Karton kortti, jonka tuotosta osa menee Suomen Mielenterveysseuralle. Voit ostaa kortteja suurimmista kauppaketjuista, joistakin posteista sekä Mielenterveysseuran verkkokaupasta, mielenterveysseura.fi/verkkokauppa. Joulukortit kannattaa hankkia ajoissa! mielenterveysseura.?
MTEA®2 on lähtöisin Australiasta, ja se tutustuttaa osallistujat yleisimpiin mielenterveyden Ritva KarilaHietala häiriöihin. Kursseja ei kuitenkaan suositella akuutissa kriisissä oleville; kyseessä ei ole terapiaryhmä. Kehitteillä on myös Mielenterveyden ensiapu -koulutus nuorten kanssa toimiville, nuorten mielenterveyden ongelmien kohtaamiseen ja auttamiseen. Kuva: Shutterstock M I E L E N T E R V E Y S S E U R A K E H I T TÄ Ä Mielenterveystaidot vahvemmiksi TEKSTI: ELLEN TUOMAALA Mielenterveyden ensiavussa mielenterveys nähdään olennaisena osana ihmisen hyvinvointia. Se kulkee käsi kädessä fyysisen terveyden kanssa. MIELENTERVEYDEN ENSIAPU KANSALAISTAIDOKSI – Mielenterveyden ensiapu on tarkoitettu kaikille. Mielen hyvinvointi auttaa meitä selviytymään arjen haasteista ja nauttimaan elämästä, tiivistää projektipäällikkö Ritva Karila-Hietala Mielenterveysseurasta Mielenterveysseura on kehittänyt ja järjestää Mielenterveyden ensiapu® -koulutusta monille kohderyhmille. Lisätietoa mielenterveysseura.fi/mtea. Psyykkinen tai fyysinen sairaus ei estä osallistumista, päinvastoin, mielenterveystaidot auttavat sairauksista toipumista ja niiden kanssa selviämistä, muistuttaa Karila-Hietala. . Ihmiset ovat kertoneet saaneensa kursseilta tukea elämänlaatunsa parantamiseen ja lähimmäisten auttamiseen. Ensiavun askeleet auttavat ottamaan mielenterveyden ongelmat puheeksi käytännönläheisellä tavalla, sekä auttamaan ja ohjaamaan hoitoon apua tarvitsevia. Kursseja järjestetään ympäri Suomen eri paikkakunnilla. MTEA®2 -kursseilla tutustutaan mielenterveyden häiriöihin ja opetellaan auttamista tilanteissa, joissa läheisellä on ongelmia mielenterveyden kanssa. Kurssilla puhutaan masen- 40 5/ 2013 nuksesta, päihteidenkäytöstä, psykoosista, ahdistuneisuudesta, itsetuhoisuudesta sekä traumaattisista kriiseistä. – Samalla kun vahvistamme fyysistä terveyttä, esimerkiksi liikkumalla, vahvistamme mielenterveyttä. – Vaikka kurssien vaikuttavuudesta ei ole tehty tieteellistä tutkimusta, osallistujapalaute on ollut kannustavaa. HYVINVOINNIN OPPIA JA ASKELIA AUTTAMISEEN MTEA®1 -koulutuksessa käsitellään muun muassa mielenterveyttä ja sen edistämistä, omien vahvuuksien sekä riski- ja suojatekijöiden tunnistamista, tunnetaitoja, elämän kriisejä ja niistä selviytymistä, ihmissuhteita ja vuorovaikutusta, elämänhallintaa, työelämää ja stressinhallintaa. MTEA®1 antaa työvälineitä mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kurssilla harjoitellaan myös puheeksi ottamista
. SIMI:N SUPERVIIKKO PUHEENJOHTAJA VETURINA Ulospäin näkyy, että Sipoon mielenterveysseura toimii aktiivisesti. Toiminnassa alusta alkaen mukana olleen Rauno Haapaniemen mielestä jo pelkästään näkyminen riittää SiMi:n olemassaolon oikeutukseksi. – Haluan löytää oman toimintamme ytimen. – Toimijoiden saaminen mukaan tuntuu erityisen vaativalta. Esimerkiksi viikko 41 on SiMi:n superviikko: maanantaina ollaan mukana minimessuilla Nikkilässä, torstaina matkataan yhdessä Helsinkiin Maailman mielenterveyspäivän tapahtumaan ja sunnuntaina lauletaan ja hassutellaan Sipoon vanhassa pappilassa. Sipoon Mielenterveysseurassa vaikuttavat aktiivit Kaarina Nazarenko ja Rauno Haapaniemi. koska toiminnalla on suora linkki oman perheen elämään, muistuttaa Haapaniemi. Suurin osa ihmisistä haluaa olla mukana mieluummin kannatusjäsenenä kuin aktiivisena toimijana. Aktiivisuudesta huolimatta SiMi:ssä painitaan samojen ongelmien kanssa kuin muissakin järjestöissä. Sipoon mielenterveysseuraa, eli SiMi:ä vuodesta 2008 luotsannut Kaarina Nazarenko myöntää auliisti, että pallo on joskus hukassa. Nyt tehdään paljon ja saadaan näkyvyyttä, mutta toiminnan punaista lankaa olen jäänyt miettimään, kertoo Nazarenko. – On tärkeää, että teemme näkyväksi mielenterveyttä esimerkiksi Sipoon Sanomissa, kunnallisvaalikeskusteluissa ja muissa tapahtumissa. Järjestötoiminnastakin kaivataan enemmän konkreettista hyötyä itselle, pohtii Haapaniemi. Silloin tulee tyytyväinen olo, kertoo Nazarenko. – Esimerkiksi vuonna 2008 yritimme aktivoida ihmisiä mukaan tukihenkilökurssille, mutta emme saaneet riittävästi kiinnostuneita. 41. Vanhempien houkuttelu mukaan esimerkiksi koulun vanhempainyhdistykseen on helpompaa, Järjestömaailmassa on tuttua se, että toimintaa on niin paljon kuin puheenjohtaja jaksaa järjestää. TEKSTI JA KUVA: SAMI LIUKKONEN Koko puheenjohtajuusaikansa Nazarenko on halunnut selvittää, mihin tarpeeseen Sipoon mielenterveysseura vuonna 2001 perustettiin. K E N TÄ LTÄ KOONNUT: ELLEN TUOMAALA HENKILÖ Puheenjohtajalla välillä pallo hukassa. – Ehkä pelkkä aatteellinen toiminta ei enää riitä nykyihmisille. Tätä vaikuttamistyötä tekevät kaikki mielenterveysseuralaiset omalla esimerkillään omassa elinympäristössään. Tukihenkilöitä kysytään aika ajoin, joten yritämme etsiä uudelleen tukihenkilönä toimimisesta kiinnostuneita, kertoo Nazarenko. – Järjestössä toimimisen palkinto tulee usein siitä, kun huomaa kaiken menevän putkeen
Egyptiläisen ja somalialaisen keittiön antimet ovat tulleet tutuiksi, kun kokkausvuorossa on ollut egyptiläinen tai somalialainen työharjoittelija. Kokkausperjantait järjestää Kaakkois-Helsingin mielenterveysseura MieTo ry, joka myös hankkii tarvikkeet. Metsästä on poimittu marjoja ja sieniä, lähellä sijaitsevan autiotalon omenapuusta omenoita. Tällä kerralla keittiön vastuuvuorossa on mietolainen Ruoanlaittovuorossa K-P. On kesäkauden viimeinen ruokaperjantai, ja mietolaiset jättävät kesä- Halkotalkoissa Matti. Häntä auttaa työharjoittelija, somalialaissyntyinen Hawa, joka kattaa pöytää tarjoilukuntoon. Ruoanlaittovuoro kiertää mietolaiselta toiselle, ja joka tapaamisessa suunnitellaan yhdessä seuraavan perjantain ruokalista. Grillikatoksen alla käynnistyvät puuntekotalkoot seuraavaa kesää varten. keitaalle syksyisiä jäähyväisiä. RUOKATARVIKKEITA OMAVARAISTALOUDESTA Kesän aikana mietolaiset ovat nauttineet muun muassa saksanhirvikäristystä, karjalanpaistia, makaronilaatikkoa ja kanawokkia. Vene Tammisalon Airorannasta Vartiosaaren Trissanille lähtee aamukymmeneltä. On aika laittaa Trissan talviteloille. Talvella on saatu kuhaa Herttoniemen rannan kalastusverkoista. K-P, joka pilkkoo ja pienentää, kuullottaa, hauduttaa ja maustaa bolognaisea. Ruokaperjantait ovat saaneet tarviketäydennystä myös omavaraistaloudesta. 42 5/ 2013. Alkukesästä on saatu katiskoista ahvenia, joita on savustettu omassa savustuspöntössä. KUULUMISIA | HELSINKI Ruokaperjantaina kokataan ja syödään yhdessä Syyskuun viimeisenä ruokaperjantaina Helsingin Vartiosaaressa padassa porisee tuhti spaghetti bolognaise. Vedet menevät poikki parin viikon sisällä
Vuoteen 2016 jatkuvan projektin tavoitteena on innostaa 13–30-vuotiaita nuoria Yeesin vapaaehtoistoimintaan ja tarjota nuorille mahdollisuuksia oman mielen Ruokaperjantait eivät siirry talvilepoon, vaan paihyvinvointinsa ylläpitämiseen. massa Vartiosaaren sieniapajat. Hawa on Miedossa työharjoittelussa. Lisätietoa yeesi.fi facebook.com/yeesaamaan 43. Yeesi-pisteissä nuoret Lisätietoa voivat paitsi saada tietoa mielen hyvinvoinnista ja arjen mieto.fi selviytymiskeinoista, myös tavata toisiaan. LUMIKA hakee uusia, innovatiivisia keinoja hyödyntää verkkomaailmaa ja sosiaalista mediaa, niin Facebookin kuin yeesi.fi-sivuston välityksellä. Ankkurissa taas on iso keittiö ja moderni tataitoja. Paikoista tehdään MieToon tuneissä mielenterveyden tärkeitä taitoja nivotaan yhteen tustumisretkiä. HyvinvointitreeTuulimyllyn kanssa. Yleensä aina joku vierailijoista jää mu- muiden hyvinvoinnin taitojen kanssa. Yeesi-pisteiden kokeilu käynnistyy Varia ammattioppilaitoksessa ja Nyyti ry:llä. . . kaksi vaihtuu Herttoniemen Ankkuri. K E N TÄ LTÄ KUULUMISIA | YEESI Mielen hyvinvointia nuorilta nuorille Nuorten mielenterveysseura Yeesi on käynnistänyt LUMIKA eli Luovasti mielenterveyden kanssa -projektin. kaan toimimaan mietolaisena. Suomenkielisten lisäksi mahdollisuuksia halutaan tarjota vieraskielisille nuorille. graffititaiteilija Tare Kaikkosen luotsaamia kynäruisMieTo ry tekee yhteistyötä Kettutien ja Itäkeskukkutaideryhmiä suunnitellaan parhaillaan ja ensimmäisen psykiatrian poliklinikan sekä Niemikotisäätiön set ryhmät käynnistyvät ensi vuonna. Esimerkiksi nuorten hyvinvointitreenejä ja varustus. Trissanin pieLUMIKA jakaa mielenterveyttä vahvistavaa tieneen kyökkiin mahtuu juuri ja juuri kaksi ihmistä satoa, ja auttaa tunnistamaan ja vaalimaan elämänhallinmaan aikaan. LUMIKA luo innovatiivisella toiminnallaan malleja, joita nuorisojärjestöt ja kuntien nuorisotoimijat, Mielenterveysseura ja paikalliset mielenterveysseurat ympäri maan voivat myöhemmin hyödyntää. Yeesin kampanjoissa, tempauksissa ja tietoiskuissa Ruokaa odotellessa mietolainen Tiina lämmittää viedään eteenpäin positiivista viestiä mielenterveydestä saunan ja pulahtaa uimaan, ja ehtii kiertää katsastaja mielen hyvinvoinnin mahdollisuuksista
Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona 5 op Koulutus on tarkoitettu terveys- ja sosiaalialan tai muun soveltuvan alan ammattilaisille, jotka työskentelevät asiakkaiden kodeissa ja haluavat monipuolistaa ”työkalupakkiaan”. Se täyttää myös yliopistojen vaatimukset psykoterapeuttikoulutusten edellyttämistä lisäopinnoista (30 op). Koostuu menetelmistä ja työkaluista, jotka auttavat perheen toimintakyvyn, voimavarojen ja vaikeuksien arvioinnissa. 00520 Helsinki Teema HYVÄ ELÄMÄ MIELENTERVEYS MESSUT 2013 19.–20.11.2013 Wanha Satama, Helsinki . Koulutus on ammatillista täydennyskoulutusta. AMMATILLISET TÄYDENNYSKOULUTUKSET Psykoterapian perusteet 30 op Täydentämään sosiaali- ja terveydenhuollon tai muun soveltuvan alan ammattihenkilöiden perustutkintoa ja lisää psykoterapeuttista osaamista asiakastyössä. Nimi Osoite Puhelin Mielenterveyden keskusliitto [ ] Tietoja saa käyttää Mielenterveyden keskusliiton suoramarkkinointiin. Koulutus tulkataan suomeksi. Oivalla yhteys terveyden, ihmissuhteiden ja toimintakyvyn välillä Sirkka Santapukki, oivalluskouluttaja Mielenterveysongelmat ja unihäiriöt Markku Partinen, professori, tutkimusjohtaja, Helsingin uniklinikka Psykoosi on elämää – toipumisen edistäminen ja kroonistumisen ehkäisy Jaakko Seikkula, professori, Jyväskylän yliopisto Tämä lipuke oikeuttaa täytettynä ilmaiseen sisäänpääsyyn Mielenterveysmessuille 19.–20.11.2013. yhteistyökumppaneineen Lisää aiheita ja ohjelma w w w.mielenter veysmessut.fi 44 5/ 2013. krs. Koulutus toteutuu teorian, videonäytteiden, erilaisten harjoitusten sekä koulutettavan oman työskentelyn reflektiivisenä tutkimisena ryhmässä. yleisöluentoja . Koulutus soveltuu perheterapeuteiksi opiskeleville, perheiden kanssa työskenteleville sekä kouluttajille ja työnohjaajille. ASIANTUNTIJASEMINAARIT Kansainvälinen asiantuntijaseminaari COUPLES TREATMENT FOR DOMESTIC VIOLENCE Helsingissä 18.-19.11.2013 Kouluttajina Sandra Stith, USA (ensimmäistä kertaa suomessa) ja Arlene Vetere, Iso-Britannia Seminaarissa esitetään myös tutkimustuloksia Jyväskylän yliopiston psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikan Pariterapia parisuhdeväkivallan ehkäisemisen keinona –tutkimusprojektista. Suosittu belgialainen perheterapiakouluttaja Peter Rober kouluttaa Helsingissä 21.– 22.11.2013 puhumisen ja ei-puhumisen dialektiikasta – epäröinnistä, vaikenemisesta ja salaisuuksista perheterapiassa. näyttely . viihdettä . Perheen voimavarojen ja vahvuuksien arviointi, 3 op Suunniteltu perheiden kanssa työskenteleville, jotka tekevät arvioita perhe-elämästä ja perhesuhteista (myös perheen kotona). kuntoutujatapaamisia YLEISÖLUENTOJA, mm. seminaareja . tietoiskuja . www.koukes.fi • info@koukes.fi Suomen Mielenterveysseuran KOULUTUSKESKUS •Ratamestarinkatu 9, 5
45
Mielenterveys- ja päihdekuntoutusta, korvaushoidot puh. 014 562 610, 0400 842 680 www.kangaskartano.com AUTAMME AIVOJA TOIMIMAAN Oy H. Lundbeck Ab PharmaCity, 20520 TURKU Puh. www.lundbeck.com 46 5/ 2013 masennusinfo.?. +358 2 276 5000 suomi@lundbeck.com www.lundbeck.
Vuoden viimeinen numero ilmestyy 13.12.2013. 1990-luvulla päättynyt itsemurhien ehkäisyprojekti tuotti hyvän tuloksen: itsemurhaluvut Suomessa vähenivät pysyvästi noin kolmanneksella. Väkilukuun suhteutettuna olemme edelleen kansainvälisessä vertailussa korkean itsemurhakuolleisuuden maa. Suomen Mielenterveysseura ylläpitää matalan kynnyksen kriisipalveluita, muun muassa valtakunnallista kriisipuhelinta, kriisivastaanottoa ja ryhmätoimintaa. Liian usein asiakkaat kertovat meille, että julkiselta puolelta ei saa apua itsetuhoisuuteen. Uskallan olla eri mieltä. Suomessa on otettava käyttöön muualla hyväksi havaitut toimet itsemurhien ehkäisemiseksi ja laadittava meille oma itsemurhien ehkäisyohjelma. Itsemurhavaarassa ei saa apua Itsemurhaa hautovat ja heidän läheisensä yrittävät usein hakea apua, mutta he kokevat, että julkisista palveluista ei apua saa. ”Pidetäänkö Suomessa ennalta määrättynä, että noin tuhat ihmistä vuodessa kuolee oman käden kautta?” OUTI RUISHALME, johtaja SOS-kriisikeskus, Suomen Mielenterveysseura P. S . Muun muassa muissa Pohjoismaissa kansallisten itsemurhien ehkäisyohjelmien avulla on päästy Suomea huomattavasti parempiin tuloksiin itsemurhien ehkäisyssä. Pidetäänkö Suomessa ennalta määrättynä, että noin tuhat ihmistä vuodessa kuolee oman käden kautta. Hyvä kehitys on kuitenkin pysähtynyt. Tutkimusprofessori Mauri Marttunen totesi Helsingin Sanomissa (HS 10.9.) nuorten itsemurhayritysten kertovan usein rankasta hädästä, johon nuoret eivät saa apua, jos eivät itse halua sitä hakea. Aina apua ei saa, vaikka sitä hakisikin
Heu_HTH_Mielenterveys_199x226+3mm_bleed+up_25mm_clear.pdf UUTTA HEUREKASSA! JUSSI Näyttelysuunnittelija, Heureka 1 1.10.2013 12:17 12.10.2013 –21.9.2014