MIELENTERVEYS Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 53. vuosikerta, hinta 8,50 5/2014 TEEMA: SUKUPUOLI JA SEKSUAALISUUS KEHITÄ YSTÄVYYSTAITOJA Käytännön näkökulma lääkekeskusteluun Kristoffer Ignatius: ”Olin kaapissa yli 30 vuotta”
Shutterstock Kuva: Heli Kumpula 38 Poiminnot TEEMA: SUKUPUOLI JA SEKSUAALISUUS 28 Yksinelävät eivät puhu omasta puolestaan, mutta Raija Eeva puhuu. MIELENTERVEYS 5/2014 S I S Ä LT Ö JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus 8 Ajassa liikkuu 12 Näkökulma 32 Kolumni 4 42 Kentältä 47 Hei haloo! Elämän opissa Kristoffer Ignatius 4 ”Homouteni hyväksyminen vei aikaa” l KANSI Juontaja Kristoffer Ignatius kantaa mukanaan rankan kiusaamisen arpia ja puhuu nyt kiusattujen puolesta. ISSN 0303-2558 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja asiakastietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 PEFC/02-31-162 Kuva: Aino Vuokola 20 Demian Seesjärjven elämä alkoi sukupuolen korjauksesta.. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi Julkaisija Suomen Mielenterveysseura Kustantaja SMS-tuotanto Oy Mielenterveys ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. 53. 14 Käytännön näkökulma lääkekeskusteluun 34 Mielenterveyden häiriöiden stigmaa on purettava. 31 Seksuaalipedagogi Juha Kilpiä haluaa vahvistaa ihmisten seksuaalista hyvinvointia. vuosikerta. Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 Toimitussihteeri Ellen Tuomaala 0400 213 801 Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki (09) 615 516 www.mielenterveysseura.fi Taitto Marja Tuusa / Forssa Print Kannen kuva Heli Kumpula Kirjapaino 2014 Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveysseura.fi 20 Pitkä matka naisesta mieheksi Ilmoitukset TJM-Systems Oy/ Sari Aarnio Puh
Eräässäkin pelissä pelastetaan yhdessä eri tehtävien kautta kuningas yksinäisyydeltä. Materiaalia kouluille: mielenterveystaidot.fi MINNA-LEENA TOIKKA Maksatustarkastaja, ELY-keskus 3. Voi olla vaikea päästää irti toiveista, että lapset toteuttaisi- aikuiset ovat tärkeitä kasvattajia. Avustin juhlasaliin siirtymistä. Mitäpä muuta vanhemmat voivat odottaa kuin, että lapsi saa osallistua täysillä omilla edellytyksillään – elää arvokasta elämää. Suvaitsemattomuutta poistaa avoin tutustuminen toiseen. Aikuisilla on suuri vastuu olla välittämättä omia ennakkoluulojaan lapsille ja pikemminkin avata uteliaisuutta oppia erilaisuudesta. Mielenterveystaitoja voi vahvistaa. Onko se tyttö. Vuosi sitten joulun alla otin kirjaimellisesti sen, että vanhemmat saa tuoda kouluun. Tyttäreni luokassa on kuusi kehitysvammaista ja avustajat. Muistan itse muuton Helsingistä Kuopioon kolmannelle luokalle. Tyttäreni kaltaisessa koulussa oppii erilaisuutta. Koulun oppilaat ja opettajat kohtaavat päivittäin moninaisuutta opetuksessa, käytävillä, ruokalassa ja juhlissa. PÄ ÄKIR JOIT US Pelasta kuningas yksinäisyydeltä L U K I J A LTA Tyttäreni koulussa puhutaan 17 kieltä ja erilaiset kulttuurit näkyvät arjessa. Helposti on ennakkoajatuksia siitä, minkälainen lapsi tulisi olemaan. Onko se poika. Erityisluokalla oli joulujuhlassa oma ohjelmanumeronsa. Jokaisella tulisi olla mahdollisuudet kokea itsensä päteväksi, pystyvänsä vaikuttamaan omaan toimintaansa ja niihin liittyviin päätöksiin sekä tuntea itsensä hyväksytyksi ryhmän jäsenenä. Jokainen meistä on jonkun mielestä erilainen. On toiveita siitä, että lasta olisi helppoa käsitellä. On surullista, että torjumme helposti erilaisuutta: erilaisen puhetavan, hiusten, harrastusmaun, seksuaalisen suuntautumisen, terveyden tai vaatetuksen perusteella. Mielenterveysseura tarjoaa opettajille monia työkaluja keskustella lasten ja nuorten kanssa vuorovaikutus-, tunne- ja vaikkapa kaveritaidoista. EILA RUUSKANEN-HIMMA Päätoimittaja eila.ruuskanen-himma@mielenterveysseura.fi vat vanhempiensa unelmia ja olisivat heidän jatkeitaan, ja hyväksyä erilaisuus. Koulussa on myös erityisluokkia. Seurasin päivän opetusta tyttären luokassa, sain osallistua ja piirtää hevosen oppilaille. Olin fyysisesti vahva, lunastin asemani käsipainissa ja sain olla. Kun lapsi syntyy, on vanhemmalla yleensä odotuksia. Parinkymmenen vuoden takaa mustavalkea kampanjapinssi ”Kaikki erilaisia – kaikki samanarvoisia” pitäisi kiinnittää uudelleen takin kaulukseen. Vanhemmat ja muut läheiset Äitinä ja vanhempana minua puhutteli Päivi Rajamäen kirjoittama juttu Elämä alkoi sukupuolen korjauksesta. Itse vanhempana ymmärrän, että lapsen erilaisuutta voi olla vaikeaa hyväksyä. Vanhemmat eivät varmaankaan ymmärrä, miten murskaavaa lapsen itsetunnolle voi olla, kun häntä ei hyväksytä omana itsenään, sellaisena, millaiseksi hän kokee itsensä ja hän on. Mutta kuitenkin lapsella on myös ihmeellisiä voimia ja taitoja mukautua ja elää hänelle vaikeissa tilanteissa. Kaikenlainen suvaitsemattomuus on ihmisarvoa tuhoavaa. Luokan hallitseva tyttö yritti pilkata stadia puhuvaa lettipäistä tyttöä
Sain kuulla isäni alkoholismista. ”Homo, hintti, tyttöpoika!” Sain kuulla sitä, koska harrastin tanssia, pukeuduin eri tavalla, en osannut pelata jalkapalloa tai olla kuten muut pojat. Kun pyysin lupaa kiusaajilta päästä ajamaan kotiin, että ehtisin treeneihin. Elämä oli jatkuvaa näytelmää ja sel- KUK A. Tai keräsin nurmikolle levitettyjä kamoja, tai mietin, olisivatko pyörän kumit taas tyhjinä. Kasvoin kajaanilaisessa perheessä, johon kuului vain naisia. ”Kuolisit pois alkoholistin pentu. Yritin elää sen kanssa, olla luokan pelle, siirtää huomion muualle tai kääntää poskea. Entä, kun keinot oli jo käytetty moneen kertaan. Pienessä kaupungissa ohutkin ero muihin johti kiusaamiseen, solvauksiin, huutoon ja fyysiseen väkivaltaan. Pukuhuoneessa kukaan ei tullut kanssani samaan suihkuun. Olin viimeinen jonossa. Minua hakattiin, pyörä rikottiin, postilaatikko hajotettiin, kotiin tultiin sisälle, kun olin siellä yksin, koulukirjani töhrittiin, minua uhkailtiin, uimahallissa painettiin päätä veden alle, rahat 4 5/ 2014 vietiin, tönittiin seiniin... Kaikesta löytyi haukuttavaa. Kristoffer Ignatius Ikä: 35 Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Yrittäjä, juontaja ja tuottaja Harrastukset: Liikunta ja musiikki. Miksi ette halua olla minun kanssa?” Mietin, miksi tokaluokkalaisen on pitänyt käsitellä tällaisia asioita. ELÄMÄN OPISSA Kristoffer Ignatius: Tanssi irrotti ajatukset kiusaamisesta TEKSTI: KRISTOFFER IGNATIUS JA ELLEN TUOMAALA KUVAT: HELI KUMPULA L apsena kokemani kiusaaminen satuttaa minua edelleen. Kun sain rummut, sain olla suosittu niin kauan, että kaikki pääsivät kokeilemaan niitä. Minua ei huolittu joukkueeseen, minut laitettiin tyttöjen puolelle, kävelyni tai vartaloni oli kuin naisella. Hän ei ollut mitään, minusta tulisi samanlainen. Se kulkee mukanani arpina. Tänään se oli kaulahuivi. Kuljin kiertoteitä, pelkäsin usein mennä kouluun tai sieltä pois. Elin jatkuvassa pelossa, vihassa ja itkussa. KUKAAN EI TAJUNNUT TAI PUUTTUNUT Sain kuulla siitä, että äitini oli yksinhuoltaja eikä meillä ollut varaa mökkiin, autoon tai muuhun ylellisyyteen. Eilen housut. Luuseri.” Tämä oli arkeani 7-vuotiaasta 15-vuotiaaksi. Viime viikolla tanssi. Ei pitäisi. Meillä oli kaikki hyvin, mutta ei kaikkien mielestä. Olen aina ollut herkkä. Yritin miettiä, miksi niin moni haukkui ja nimitteli. Kirjoitin 8-vuotiaana päiväkirjaan: ”Minua kutsuttiin taas tytöksi. Miksi
5
Itsetuhoisten ajatusten tilalle nousi hillitön raivo ja viha. Piti miettiä tarkkaan, mitä voi pukea päälle, mitä kautta kulkea kouluun ja millaisen kynän voi ostaa tulematta kiusatuksi. ELÄMÄN OPISSA Minussa heräsi kova näyttämisen halu, joka on yhä olemassa. Muistan veren lumessa ja revenneen takin. viytymistä. Olin aivan turta, ja pelkääminen loppui kuin seinään. Opettajat yrittivät. Elin kaksoiselämää ja tapailin vuosia sekä miehiä että naisia. Äiti kuitenkin pyrki siihen, että kotona olisi aina hyvä olla. Musiikin ohella tanssi auttoi. Yhdeksännellä luokalla tapahtui pahin pelkäämäni asia, pahoinpitely kotimatkalla. Asiaa jauhettiin tapaamisissa. Tuntui, ettei kukaan tajunnut tai puuttunut. Kiusaajat saivat tuomion pahoinpitelystä ja heidät tuomittiin vahingonkorvauksiin. Tuomari kielsi oikeudessa heitä lähestymästä minua, jos vaikka he näkisivät minut kadulla. Olin ylivilkas. Ensimmäiset kokemukseni miesten kanssa saivat aikaan pelkotiloja, vaikka olin täysi-ikäinen. Mummilassa oli turvallista. Välillä en voinut nukkua öisin ilman pelkoja. Hän yritti olla hienotunteinen, eikä asioista puhuttu. Vielä ala-asteiässä halusin nukkua patjalla äidin sängyn päädyssä, hain siitä turvaa. Olin aina ollut musikaalinen. Kun hoipertelin poliisilaitokselle tekemään rikosilmoitusta, olin tavallaan helpottunut, koska tiesin että nyt asialle tehtäisiin jotain. Homouteni kanssa sinuksi tuleminen on vienyt aikaa. En koskaan unohda äidin ilmettä. Äiti tiesi, muttei kaikkea. Hän sanoi, että tämä oli kaukana leikistä. Oli sairaus olla minä. Halusin näyttää, että jokainen minua solvannut on niin helvetin väärässä. Vaikka tapasimme tanssikavereiden kanssa treeneissä jopa viisi kertaa viikossa, emme hengailleet muuten yhdessä. Kuraattorin ja psykologin vastaanotollakin vikaa etsittiin alkoholistiisästä, ei kiusaamisesta. Kun pienenä näin hienon tanssiesityksen, halusin sen jälkeen tanssitunnille. Sovittelu epäonnistui, ja istuimme lopulta oikeudessa. Kuuden viikon sairaslomalla oli aikaa kelailla asioita. Rakensin myös oman päänsisäisen maailman, jossa oli hyvä olla. Mutta ei se liittynyt kiusaamiseen. Kaipasin isää, mutta oireilu ei ollut sitä. Kasvojen luita ja hampaita murtui, ruhjeita oli ympäri kroppaa. Tär-. Siitähän minua muistutettiin jatkuvasti. Pienestä asti nautin puuhailla pihalla ja puutarhassa, kasvien parissa. Tämä oli päätepiste. Nyt aloin sanoa kiusaajille takaisin. Minulle tämä viimeinen oljenkorsi katkaisi kamelin selän. Se halu on yhä olemassa. Samalla minussa heräsi kova näyttämisen halu. Pakenin myös ylettömään työntekoon, kunnes neljä vuotta sitten tuli romahdus. Eli tulihan minusta homo. HOMOUTENI HYVÄKSYMINEN VEI AIKAA Muutin lopulta lukioon Helsinkiin. Homouteen vaikuttaa perimä. Sain kavereita naapurien lapsista. Kun isosisko alkoi ymmärtää, mistä oli kyse, hän puolusti aina kun pystyi. Kun minulta kysyttiin kiinnostuksesta poikiin, tuntui, että he olivat samassa veneessä kiusaajien kanssa. Kävin etsimässä tietoa siitä, mikä minua vaivaa, mutta sairauttani ei löytynyt lääkäristä eikä kirjaston oppikirjoista. Yritin hakea ratkaisua. Aiemmin olin ollut hiljaa. Sisälläni olin varmaan jo silloin homo, en vain ymmärtänyt sitä. Naapurissa asuvasta pariskunnasta tuli läheisiä ystäviä, joiden luokse menin koulupäivien jälkeen tekemään läksyjä. Pahoinpitelyssä kulminoitui vuosien piina. TANSSI JA MUSIIKKI AUTTOIVAT Hyvääkin oli. Minähän olin nyt sitä, miksi minua oli kiusattu. Kiusaaminen muuttui minua eteenpäin puskevaksi voimaksi. Viisi isompaa poikaa hakkasi ja potki minua. Elämäni alkoi. Kilpatanssin harjoittelu ja 6 5/ 2014 kilpaileminen irrottivat ajatukset kiusaamisesta, mutta samalla ne olivat yksi kiusaamisen syy. Hänelläkään ei ollut keinoja puuttua. Äiti pidätteli itkua, kun hakkaajien vanhemmat soittivat jälkikäteen ja selittivät, että poikien keskinäinen paini on ihan normaalia
Teen juontokeikkoja Suomen ykkösartistien kanssa, olen ollut toimittajana radiossa ja tv:ssä, tuottajana ja yrittäjänä. En osaa nauttia siitä, mutta en enää välitä. Jälkikäteen hakkaamista on selitetty lapsuuden leikeillä. Urheilen ja treenaan intohimoisesti. Jotenkin jännää on, että nyt minä kelpaan. . On pyydetty anteeksi, yritän antaa anteeksi, mutta en voi unohtaa. Kuorma on niskassa. Olen myös epäluuloinen, vähän ujo ja epävarma. Olin homouteni kanssa kaapissa yli 30 vuotta. Vedän liikuntaryhmiä. 7. Homo. Onneksi olen saanut apua ja asiat ovat menneet eteenpäin. Mutta koko ajan mennään parempaan suuntaan. Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus kasvaa ja oppia virheistä. Olen Kiusaamisen arpia ei saa pois. Olen monille cool. Monella on ongelmia. nähnyt maailmaa ja auttanut ihmisiä. Ihmissuhteiden solmiminen on haastavaa. Olen päässyt työskentelemään unelma-ammatissa ja maistelemaan elämää. Olen rakastanut, minua on rakastettu. Pari vuotta sitten jouluna kerroin myös toisille, että olen bi. Iso osa oli pelkoa siitä, että sattuu taas. Kenenkään ei pitäisi. Nyt elän. Olen muun muassa mukana suunnittelemassa ja juontamassa Helsingin Pride-tapahtumaa. keintä oli myöntää se itselleni. Välillä on vaikeaa hymyillä, kun nämä tyypit ovat nyt niin kavereita; seurani kelpaa ja työtäni ihannoidaan. Luuserista tuli esiintyjä, juontaja ja mies, rimpulakintusta urheilija, hintistä homo. Olen päässyt pitkälle monissa asioissa. Kaikilla kiusaajillani ei ole mennyt elämässä hyvin. Olen terve, minulla on koti, ympärillä ihania ihmisiä. Toivon, että kukaan ei joutuisi kokemaan ja pelkäämään samaa. Arpia ei saa pois. Minulle on tultu sanomaan, että ethän sinä nyt niitä muistele. Tämän vuoden helmikuussa sanoin ensimmäistä kertaa itselleni ääneen, etten ole bi, vaan homo. Minulla on vaikeuksia puhua ja olla miesten läheisyydessä ja oppia luottamaan heihin. Nykyään olen yrittäjä, tatuoitu, koulutettu ja kaapista tullut mies. Kun kerroin asiasta Facebookissa, moni totesivat tienneensä asian. Nykyään nahkani on sitkeää ja paksua, pikkukolhut eivät tunnu missään
”Vysioterapiaan” pitää lähteä pääkaupunkiseudulle ja pojan perheen luokse asumaan. Pojan talossa moderni miniä ja digitaalinen tekniikka ovat liikaa mekaniikkaan tottuneelle työjuhdalle. Sihvonen ym. Taantuman ja edistyksen humoristinen törmäily on inhimillistä ja aidon raivostuttavaa, vaikka välillä kyllä tuntuvat ainekset loppuvan kesken. Pieniä televisioita muistuttavat puhelimet tärisevät pöydillä ja hammasharjat hyppäävät kylpyhuoneen kaapista syliin. Mielensäpahoittamisen huumori puree suomalaiseen, kun elokuvaa oli jo ensimmäisen 12 esityspäivän aikana käynyt katsomassa yli 100 000 suomalaista. Jäärä joutuu tapaturman seurauksena jättämään kotitalonsa. Silmiään pyörittelevän, kauniin ja menestyvän kaupunkilaisäidin ura ja elämä joutuvat koville, kun jääräpäinen appiukko tuo mukanaan omituiset tapansa ja ikiaikaiset roinansa. JUT TA KAJANDER. Pääosaa esittävä Antti Litja kertoo vanhaa tarinaa siitä, että ennen kaikki oli paremmin: Osuuspankissa tarjottiin pullaa, Arvi Lind luki iltauutiset ja vaikeneminen oli kultaa. Sukupolvien välille laskeutuu konsensus, kun kodissa tuoksuu pulla. Duodecim 14/2014 NUMERO Yksin asuvien osuus asuntokunnista 1 083 996 Yksin elävät 288 970 Kaikki asuntokunnat 1 420 723 2 599 613 1970 2013 Tilastokeskus: stat.fi 8 5/ 2014 Mielensäpahoittaja -elokuvan näytöksessä raikuu nauru. Suomalaisen tarinan perinteiseen istuu, että alussa on pelto, kuokka ja mielensäpahoittaja. AJASSA LIIKKUU | KOONNUT ELLEN TUOMA AL A K ÄV I N K AT S O M A S S A Käävän pää ei käänny Musiikin kuuntelu lisää neurologisten potilaiden keskittymiskykyä, nostaa mielialaa, vähentää sekavuutta ja ahdistuneisuutta.” A.J. Dome Karukoski on Tuomas Kyrön kanssa taivuttanut alun perin kuunnelmateksteiksi kirjoitetut tekstit juonen ympärille. Kyllä ei mielensäpahoittaja löydä yhteistä säveltä miniänsä kanssa, jonka rooliin Mari Perankoski solahtaa kuin lusikka kaurapuuroon. Poika itse joutuu maalle syöttämään hoitokotiin joutunutta äitiä. Onhan se hauskaa, kun vanha koira ei enää opi uusia juttuja ja vielä hauskempaa, kun ei haluakaan oppia
– Lanttulataamo-ohjelmasarja on levittänyt tutkimukseen ja kokemuksiin perustuvaa tietoa. ilmarinen.fi M I E L I H Y VÄT Valtakunnallisen mielenterveyspalkinnon 2014 sai Yle Puheen tuottaja Heidi Laaksonen. Poliisi arvioi, että oikein kohdistettu valvonta selittää osaltaan yleisellä paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyjen vähenemistä. Hänen toimittamansa Lanttulataamo-ohjelmasarja on edistänyt mielenterveyttä ja vähentänyt mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja. Palkinto jaetaan vuosittain Maailman mielenterveyspäivänä 10. Suomen Mielenterveysseura on jakanut mielenterveyspalkintoa vuodesta 1994 lähtien ihmisten henkistä hyvinvointia edistävälle henkilölle tai yhteisölle. HS 16.10. lokakuuta. Ehkäisevien palvelujen saaminen ei enää edellytä sitä, että asiakkaat kirjataan lastensuojelun asiakkaiksi. 9. Menojen taustalla ovat talouden taantuma ja lisääntynyt työttömyys. Toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut nopeammin kuin kuntien asukasluvut. Se on vähentänyt henkilöstön työhyvinvointia kolmessa neljästä yrityksestä jonkin verran tai merkittävästi. Yhteensä poliisille on ilmoitettu syyskuun loppuun yli kahdeksan prosenttia vähemmän rikoksia kuin viime vuonna. Päätökset ovat vastoin hallitusohjelmaa, jonka yksi päätavoite on köyhyyden vähentäminen. Taantuma heikentää työntekijöiden hyvinvointia Talouden taantuma heikentää hyvinvointia työssä. Antamalla äänen mielenterveyskuntoutujille Heidi Laaksonen on muuttanut kielteisiä asenteita ja tehnyt anti-stigma -työtä parhaimmillaan, sanoi Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck. Tammi-syyskuussa tehtiin 7,7 prosenttia vähemmän väkivaltarikoksia kuin viime vuonna samaan aikaan. – Mietin, että kaikkein tärkeintä on mielenterveys. poliisi.fi PERHEILLE EHKÄISEVIÄ PALVELUITA Sosiaalihuoltolakia ollaan muuttamassa siten, että perheille tulee yhtä vahva oikeus peruspalveluihin kuin nykyisin on oikeus lastensuojelun avohuollon palveluihin. Yhteistoimintaneuvotteluja on käyty kuluneena vuonna yli puolessa kyselyyn osallistuneista yrityksistä. Helsingin ja Vantaan menot kasvoivat yli 60 prosenttia, Espoon yli 70 prosenttia. Lastensuojelun kuormituksen toivotaan pienenevän, kun ehkäisevät toimet vähentävät korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Lanttulataamo alkoi syntyä, kun Heidi Laaksonen pohdiskeli läheisten ihmisten elämää ja kuunteli erilaisia tarinoita. VÄHEMMÄN VÄKIVALTAA JA RIKOKSIA Poliisille ilmoitettujen väkivaltarikosten määrä on laskenut. Halusin nostaa mielenterveyttä esiin ja osaksi julkista puhetta, sanoo Heidi Laaksonen. stm.fi M I E L I PA H AT Mielenterveyspalkinto tuottaja Heidi Laaksoselle KÖYHIMMILLE EI APUA Hallituksen esittämä lapsivähennys ensi vuoden budjettiin ei auta köyhimpiä perheitä, jotka eivät maksa veroja. Hyvinvointia ovat heikentäneet erityisesti kuluneen vuoden yt-neuvottelut. Ilman sitä mikään ei voi onnistua. soste.fi TOIMEENTULOTUKIMENOT RAJUSSA KASVUSSA Kuuden suurimman suomalaisen kaupungin toimeentulotukimenot ovat kasvaneet rajusti, peräti 52,5 prosenttia asukasta kohden vuosina 2008–2013. Myös köyhimmät eläkeläiset jäävät ilman takuueläkkeen nostoa samalla, kun veroa maksavat eläkeläiset hyötyvät
Mitä vähemmän kasvisannoksia kertyi, sitä harvempi koki henkistä hyvinvointia. Mielenterveyslain kokonaisuudistuksella alkaa olla kiire. AJASSA LIIKKUU Mielenterveyslain uudistus siirtyy seuraavalle hallituskaudelle Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan kirjattu mielenterveyslain uudistustarve ei toteudu tällä eduskuntakaudella. yths.fi/i_love_arki/elamantaitokurssi 10 5/ 2014 rs to ck Hedelmiä ja kasviksia enemmän syövät voivat paremmin henkisesti, totesi brittiyliopisto Warwickin tutkimus. SAMI LIUKKONEN Iloista mieltä kasviksista ut arki Sh I Kokonaisuudistuksen esivalmistelussa tullaan selvittämään muun muassa mielenterveyslain suhde terveydenhuoltolakiin, sosiaalihuoltolakiin, päihdehuoltolakiin, vammaispalvelulakiin ja tulevaan itsemääräämisoikeuslakiin. te Opiskelijoiden elämäntaitokurssista löytyy nyt vastikään julkaistu nettiversio I love arki. Huovisen vastauksessa todetaan, että mielenterveyslain kokonaisuudistus on tarkoituksenmukaista aloittaa vasta sitten, kun sote-linjauksista on päästy sopuun. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen vastauksesta käy ilmi, että uudistus ei ole mahdollinen enää tämän hallituksen aikana. Viimeksi heinäkuussa OECD:n raportissa kiinnitettiin huomiota Suomen mielenterveyspalveluiden saatavuuden alueellisiin eroihin ja korkeaan itsemurhakuolleisuuteen.. Henkisesti hyvinvoivaksi itsensä määritelleet 35,5 prosenttia söivät vähintään viisi annosta hedelmiä tai kasviksia päivittäin. Elämäntaitokurssi antaa paremman arjen työkaluja, joiden avulla voi kehittää ajankäyttöään ja hyvinvointiaan. hs 9.10. Kurssi antaa ajattelemista eri aiheista, kuten arjen ilosta, itsearvostuksesta ja tavoitteista, ihmissuhteista, levosta ja palautumisesta, liikunnasta, stressistä ja ruoasta. Nyyti ry ja YTHS järjestävät myös live-elämäntaitokursseja. Nyt käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tulee linjaamaan myös mielenterveyspalvelujen järjestämistä tulevaisuudessa. Enintään yhden kasvisannoksen nauttivista vain 6,8 prosenttia kertoi voivansa hyvin. Kun arki sujuu, elämä on elämisen arvoista. Sosiaali- ja terveysministeriössä on arvioitu päihdehuoltoja mielenterveyslain tarvitsevan laajempaa kokonaisuudistusta. Kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) kysyi kirjallisella kysymyksellä hallituksen aikeita mielenterveyslainsäädännön kokonaisuudistuksesta ja sen aikatauluista
Tulokset julkistettiin syyskuussa Hyvä Ikä -messuilla. 11. Se auttaa järjestöjä ja paikallistoimijoita verkostoitumaan. – Pelkkä yksinäisyys ei yleensä johda mielenterveysongelmiin. Esimerkiksi noin puolet ikäihmisten masennuksista on perua varhaisemmilta vuosilta ja taustalla monia kasautuneita stressitekijöitä. – Esimerkiksi uuden opettelu ja tarkkaavaisuusharjoitukset lisäävät kykyä säädellä mielialaa. – Ikäihmisille kuuluvat julkiset mielenterveyspalvelut, mutta valitettavan harvoin iäkkäämmät pääsevät niiden piiriin. Mukana on 25 hanketta 2014. • Kyselyn tilasivat Taloustutkimukselta Eloisa ikä -ohjelma sekä Suomen Mielenterveysseuran Mirakle -hanke. – Suomalaiset tietävät aika vähän ikäihmisten mielen hyvinvoinnista tai mielenterveysongelmien syistä, arvioi Eloisan ikä -ohjelman vanhempi tutkija, psykologi ja psykoterapeutti Marja Saarenheimo. Eloisa ikä -tutkimukseen haastateltiin kasvotusten 1014 ihmistä. • Eloisa ikä (2012–2017) on Raha-automaattiyhdistyksen ja Vanhustyön keskusliiton ohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Millä mielellä, ikäihminen. Tuki läheisiltä, osallistuminen ryhmiin sekä keskustelu samanikäisten kanssa mainittiin sopiviksi avun ja tuen muodoiksi. Useimmiten ongelmien syyksi mainittiin yksinäisyys. – Ihmiset näyttävät ajattelevan, että mielenterveysongelmista kärsivät ikääntyneet hyötyisivät eniten epävirallisesta avusta. Piirros: Tuomas Gustafsson Ihmiset tuntevat liikunnan, ravinnon ja ihmissuhteiden vaikutukset mielen hyvinvointiin, mutta tiedotusta mielen hyvinvoinnin kohentamisesta voisi lisätä. TEKSTI: SONJA MAUNUNAHO Suomalaisten käsityksiä ikäihmisen mielen hyvinvoinnista ja sen edistämisen keinoista kartoitettiin kesällä 2014. Ajattelisivatko he niin työikäisten kohdalla, pohtii Saarenheimo. Lisätietoa eloisaika.fi mielenterveysseura.fi/kehittaminen/ikaihmiset • Tutkimuksessa yli 80-vuotiaita vastaajia oli mukana samassa suhteessa kuin väestössä. • Mirakle -hanke (2012—2016) edistää ikäihmisten mielen hyvinvointia viestinnällä ja vaikuttamistyöllä sekä kehittää hyviä käytäntöjä ikääntyvien kanssa. EPÄVIRALLISET AVUNLÄHTEET ETUSIJALLA Kolme neljästä vastaajasta uskoi, että iäkkäiden mielenterveysongelmia voidaan hoitaa menestyksekkäästi
Etukäteen ei aina voi sanoa, milloin tuttavuus syventyy ystävyydeksi. KIINNOSTU TOISEN ELÄMÄSTÄ Muista kysyä, mitä ystävälle kuuluu. Kerro omista kokemuksistasi toiselle niin, että huomioit samalla tämän tunteet ja vastaanottokyvyn. Tilapäisesti toinen voi tarvita enemmän sinun läsnäoloasi kuin sinä hänen, mutta pitkällä tähtäimellä jokainen kaipaa tasapainoa ihmissuhteissaan. OLE LÄSNÄ Ystävyydessä läsnäolo on tärkeää erityisesti silloin, kun toinen sitä tarvitsee. Perusteellisemmalle kuulumisten vaihtamiselle on kuitenkin hyvä varata oma aika ja paikka, ja sopia kalenterista aika etukäteen. Se osoittaa empatiaa ja halua kuulla toisen elämästä. Käytännössä läsnäolo on toiselle varattua aikaa, saatavilla olemista ja kuuntelemista. Hyvä uutinen on, että ihmissuhdetaitojen saralla on mahdollista kasvaa ja kehittyä. Varsinkin jos käsiteltävänä on hyvin raskaita asioita, voi olla enemmän paikallaan käyttää ammattiauttajaa kuin kuormittaa ystävää liiaksi. 5. HUOMIOI JA ILAHDUTA Huomioiminen tarkoittaa pienempiä ja suurempia aktiivisia tekoja, joilla osoitetaan toiselle arvostusta ja että hän on tärkeä. MUISTA TASAPAINO JA VASTAVUOROISUUS Toimivassa ystävyydessä tarvitaan molemminpuolista kohtaamista, kuuntelua ja huomioimista. Pienetkin huomionosoitukset ilahduttavat! 4. Toisaalta joskus ystävyyksiä voi syntyä yllättävästikin, jos vain henkilökemiat toimivat. SOVITA YHTEYDENPITO ELÄMÄNTILANTEESEEN Sopiva tapaamistiheys voi vaihdella paljonkin riippuen elämäntilanteesta ja ihmisestä. Antamisen ja saamisen, kuuntelun ja omien asioiden kertomisen on hyvä olla tasapainossa. Päivittäisellä rutiinikysymykselläkin voi osoittaa aitoa kiinnostusta toista kohtaan. Opettele ilmaisemaan itseäsi tahdikkaasti. Sovita kuitenkin vuorovaikutus ystävän kanssa omaan arkeen realistisella tavalla. 2. Myös kaikki käytännön teot, pienet ja suuret, tuki ja olkapäänä toimiminen ovat sitä. Jaa omia asioitasi toiselle sopivalla tasolla. Samoin kysymällä voi syventää hyvänpäivän tuttavuutta kohti ystävyyttä. Parhaat huomioimisen tavat ovat yleensä niitä, jotka ovat jo valmiiksi lähellä toisen sydäntä. 3. Jos yhteistä rajapintaa ja kiinnostuksen kohteita on jo valmiiksi, ihmissuhde syntyy luontevasti. Ystävää voi huomioida varsin monella tapaa. Kuulumisia voi vaihtaa myös yhteisten menojen tai harrastusten lomassa, tai puhelimitse, jos tapaamista ei ole helppoa järjestää. Havainnoimalla, mitkä ovat ystävän aidon innostuksen lähteitä, 12 5/ 2014 löydät sopivat huomioimisen keinot. NÄKÖKULMA Taitavaksi ystäväksi TEKSTI: ELLEN TUOMAALA Ystävyystaitoja tarvitaan sekä uusien ihmissuhteiden solmimisessa että vanhojen ystävyyksien ylläpitämisessä. 1. Läsnäoloa tarvitaan molemminpuolisesti, vaikka tapaamistiheys vaihtelisikin. Myös yhdessä vietetty aika tarkoittaa toisen huomioimista. Joskus yhteydenpito voi olla lähes päivittäistä, joskus tauot voivat olla pi-. Älä laiminlyö sen takia omia tarpeitasi tai huolenpitoa läheisistäsi. Jos ei itse saa kokea vastavuoroisesti läsnäoloa ja huomaavaisuutta ystävän taholta, se käy ajan myötä turhauttavaksi
POHDI, MILLAISTA YSTÄVYYTTÄ HALUAT Jos ystävyyssuhteessa joku kaivertaa, voi olla hyödyllistä pysähtyä pohtimaan, mikä toimii ja mikä ei. Millaista seuraa kaipaat eniten. Silti tulevaisuudessa voi olla vaihe, jolloin ystävyydelle on taas enemmän aikaa. 6.KIELTEISTEN ASIOIDEN KÄSITTELY Ystävyydessä voi nousta esiin hankalia tunteita. Jos ystävä menestyy asiassa, josta on jäänyt itse paitsi, voi esiin nousta kateutta tai mustasukkaisuutta. Hyökkäävä, vähättelevä tai moittiva sävy ei yleensä johda ymmärryksen lisääntymiseen, vaan päinvastoin. Vaikeuksien kohtaaminen voi jopa syventää ystävyyttä. Edita 1999. Shutterstock dempiä. Toimi arvojesi ja pohdintojesi mukaan. Omia kielteisiä tunteita voi kuitenkin opetella ymmärtämään ja kanavoimaan. Mieti, millaista ystävyyttä haluat ja mikä palkitsee sinua. Burns: Hyvä yhdessä. Jos esimerkiksi itselle tärkeästä ystävästä ei kuulu, kun häntä tarvittaisiin, esiin voi nousta hylätyksi tulemisen tunne. Muista, että jokainen meistä on toimivan ystävyyden arvoinen. Joskus omassa tai ystävän elämässä voi olla niin paljon aikaa ja huomiota vieviä asioita, että ystävyydelle ei ole samalla tavalla tilaa kuin aiemmin. Vanhojen ystävien välillä voi säilyä yhteyden tunne, vaikka joskus vilahtaisi vuosi jos toinenkin ilman tapaamista. Kaikki tauot tai yhteydenpidon muutokset eivät tarkoita ystävyyden loppumista, vaan joskus ystävyys muuttuu uuteen muotoon uuden elämäntilanteen myötä. Jos välirikko tapahtuu, sen jälkeen on hyvä muistaa antaa tilaa surutyöskentelylle. 13. Markku Silvennoinen: Elämää verkostoissa – Toimivat ihmissuhteet. Harveneva yhteydenpito voi johtaa kuitenkin vieraantumiseen toisesta ja ystävyyssuhde voi päättyä. Ystävyyttä on mahdollista jatkaa karikoiden jälkeenkin, etenkin, jos asioita saadaan käsiteltyä yhdessä. Yhteys voi myös katketa välirikkoon, mikäli jompikumpi on tullut loukatuksi, tunteita ei ole huomioitu, eikä asioita onnistuttu purkamaan. 7. Lisää aiheesta David D. Myös ystävyyden karikoita voi opetella nostamaan keskusteluun rakentavassa, rauhallisessa hengessä. Pohtia voi niin toisen kuin omia ominaisuuksiaan ystävänä sekä molempien tarpeita ihmissuhteessa. Basam Books 2010. Vaikka olisi itse turhautunut tai närkästynyt, toista ihmistä voi opetella kohtaamaan rakentavasti
A S I A N T U N T I J A LTA | Teemu Ollikainen, psykologian lisensiaatti Käytännön näkökulma lääkekeskusteluun Masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt valtavasti 1990-luvulta alkaen. Seurauksena suositukseen lisättiin seuraava lause kohdassa lääkeresistentti depressio: ”Toistuvat lääkehoitoyritykset eivät aina ole tuloksellisia. Jos lääke todetaan tehokkaaksi, se päätyy depression Käypä hoito -suositukseen. Länsimaissa käyttö kaksinkertaistui 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Psykologiliiton asiantuntijatyöryhmä kiinnitti huomiota ylidiagnosoinnin riskiin lievissä masennustiloissa sekä lääkityksen lopettamiseen tuloksettoman hoidon yhteydessä. Ne vaikuttavat aivojen välittäjäaineiden, kuten serotoniinin tasapainoon aivoissa, tasoittaen tai kohentaen mielialaa. Masennuslääketutkimukset pyritään toteuttamaan laadukkaasti. On tärkeää keskustella potilaan kanssa uusien. Tutkittaviin ei kelpuuteta esimerkiksi samanaikaisesti toisesta mielenterveyden häiriöstä tai päihderiippuvuudesta kärsiviä, pyritäänhän selvittämään, vaikuttaako lääke nimenomaan masennukseen. Uusi suositus käsittelee lääkehoitoa ja psykoterapeuttista hoitoa aiempaa enemmän rinnakkain. Perinteisessä masennuslääketutkimuksessa tutkimushenkilöt saavat tutkittavaa lääkettä, vertailuryhmä lumelääkettä. Vuosien tieto psykoterapian ja lääkkeiden yhdistämisestä on vahvistanut käsitystä tuloksellisimmasta yhdistelmähoidosta. Maineikas lääketieteellinen julkaisu, The Journal of the American Medical Association julkaisi 2010 laajaa kansainvälistä huomi- 14 5/2014 ota saaneen meta-analyysin eli laajan tutkimuskatsauksen. Suomessakin kyseltiin, miksi lieviä ja keskivaikeita masennustiloja hoidetaan pääasiassa lääkkeillä. Keskustelu ei ole edennyt siitä pitkälle, mutta uusi, pitkään odotettu depression Käypä hoito -suositus ilmestyi 1. Käypä hoito -työryhmän puheenjohtajan, psykiatrian professori Erkki Isometsän mukaan ”psykoterapeuttisen elementin pitää aina olla hoidossa mukana”. Lukuisten tutkimusten perusteella masennuslääkityksestä näyttäisi olevan hyötyä masentuneille. Todellisuudessa masentuneet kärsivät niin stressistä, päihteidenkäytöstä kuin kriiseistä. KRITIIKKIÄ TEHOSTA JA PITKÄAIKAISVAIKUTUKSISTA Elämä ei ole kuitenkaan satunnaistettu kaksoissokkotutkimus. Koska lääkkeet ovat edullisia ja niitä voivat määrätä myös yleislääkärit, niitä käyttää nykyisin moni, noin 420 000 suomalaista. Lääkkeistä on syytäkin keskustella. Muitakin samansuuntaisia meta-analyyseja on julkaistu. Lopuksi selvitetään tilastollisin menetelmin lääkkeen teho ja ero lumelääkkeeseen. Sen mukaan masennuslääkkeiden hyöty verrattuna lumelääkkeisiin oli huomattava vain vakavissa masennustiloissa. Kritiikkiä on esitetty muun muassa lääkkeiden väitetystä huonosta tehosta, mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista, lääkkeitä tutkivien ja niistä päättävien tahojen sidonnaisuuksista tai lääkitystä ylisuosivista hoitosuosituksista, sekä siitä, että vain lääkkeiden kannalta edullisia tuloksia julkaistaan. lokakuuta. Tutkittavat vastaavat itsearviointikyselyihin masennuksestaan, ja ammattilaiset arvioivat heidän tilaansa
Diagnosoitua depressiota esiintyy noin 5 prosentilla suomalaisista, mutta yli 10 prosenttia käyttää mielialalääkkeitä. On loukattu toista kantaa edustavaa osapuolta, tehty olettamuksia tämän henkilökohtaisista ominaisuuksista ja epäilty tämän motiiveja. Näihin saatetaan määrätä mielialalääkkeitä, kuten myös ahdistuneisuuteen ja kiputiloihin. hoitoyritysten odotettavissa olevista hyödyistä ja haitoista sekä hoitoyritysten jatkamisen mielekkyydestä hänen kannaltaan.” Nyt lääkityksen lopettamista käsitellään Käypä hoito -suosituksessa kolmessa kohdassa: puolen vuoden jatkohoidon jälkeen, ylläpitohoidossa muutaman vuoden oireettomuuden jälkeen sekä lääkeresistentin depression kohdalla. Keskustelua tyrehdyttävin kuulemani väite on ollut: ”Kun ette kuitenkaan > 15. LÄÄKKEIDEN PUOLESTA JA VASTAAN TUNNEPERUSTEIN Keskustelu masennuslääkkeistä on ollut kuluneen vuoden aikana vilkasta, eikä siinä välillä ole vältytty ylilyönneiltä. Aiemmin suositus ei ohjannut lääkäriä tehottoman hoidon keskeyttämiseen vastaavalla tavalla. Erkki Isometsän mukaan 5 prosenttia viittaa lievän, keskivaikean ja vaikean ma- sennuksen diagnooseihin, sekä psykoottistasoiseen depressioon. Asia-argumenttien sijaan on kuultu uhkailua ja seurauksilla pelottelua sekä ylimalkaista auktoriteetteihin vetoamista näyttöä erittelemättä tyyliin ”kyllä tätä on tutkittu”. Lääkekriittisen ja lääkemyönteisen leirin viimeaikainen väittely lääkkeistä on välillä sujunut paljolti muuten kuin asiaperustein. Tämän lisäksi 10 15 prosenttia kokee lievempiä masennusoireita ja masentunutta mielialaa. Suosituksen julkistamistilaisuudessa käsiteltiin myös sitä, että nyt yli 10 prosenttia suomalaisista käyttää mielialalääkkeitä, kun diagnosoidun depression esiintyvyys väestössä on vain noin 5 prosenttia
Gøtzsche kritisoi lääketeollisuuden julkaisukäytäntöjä ja esitteli muun muassa, miten vähäinen vaikutus saadaan tilastollisilla toimenpiteillä näyttämään huomattavalta. Psykologiseen ja psykoterapeuttiseen hoitoon ohjaaminen ei ole järjestelmällistä – jotkut tahot ohjaavat, jotkut eivät. Seminaarissa puhuivat muun muassa professori Erkki Isometsä sekä pitkäaikainen lääketeollisuuden kriitikko, Pohjoismaisen Cochrane-keskuksen johtaja, professori Peter Gøtzsche. HOITOKÄYTÄNTÖJEN ONGELMAT Terveydenhuollon käytännöt ovat toinen, hoidon tuloksiin ratkaisevalla tavalla vaikuttava tekijä. Hän kiinnitti huomiota myös psykoterapian heikkoon saatavuuteen. Psykologi Jussi Valtosen yhteistyötä korostavan puheenvuoron jälkeen aplodit eivät ottaneet loppuakseen. Alun kireästä tunnelmasta huolimatta kaksisataapäinen yleisö oli selvästi rakentavan yhteistyön ja keskustelun kannalla. Olen ollut mukana hoitokokouksissa ja hoitanut tyhjän päälle pudonneita. Siitä, että lääke-yhtiöt eivät ole julkaisseet kuin osan tutkimuksista, on vedetty johtopäätös, ettei mihinkään niiden julkaisemaan ei pidä uskoa. 16 5/2014 Lopulta professorit päättivät jatkaa yhteydenpitoa tilaisuuden jälkeen erään meta-analyysin tulkinnasta ja olla suoraan yhteydessä tutkimuksen tekijään. Nyt kukin taho on tulkinnut meta-analyysien tuloksia omalla tavallaan. Vain osassa kunnista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteys toimii. Itsemurhaa yrittänyt voidaan palauttaa osastolta perusterveydenhuoltoon ilman hoitosuunnitelmaa, jopa ilman mitään kontaktia perusterveydenhuollon hoitavan tahon kanssa.. Masentunut voi käyttää lääkettä vuosi kausia tapaamatta kertaakaan psykiatria, vaikka vointi huononisi koko ajan. > ymmärrä näistä asioista mitään, ei ole mitään järkeä jatkaa keskustelua.” Tilastollisten tulosten tulkinta onkin mutkikasta. Koko tilaisuuden järjestäminen vaikutti ensi alkuun huonolta ajatukselta, niin eri mieltä professorit vaikuttivat olevan. Cochrane-verkosto tuottaa tiivistelmiä lääketieteellisistä tutkimustuloksista eli Cochrane-katsauksia. Isometsä piti väitteitä tyrmistyttävinä ja esitteli tutkimuksia, joissa asiat näyttäytyivät eri valossa. Masentunut voi syödä lääkettä vuosikausia tapaamatta kertaakaan psykiatrian erikoislääkäriä, vaikka vointi huononisi koko ajan. Hoidossa ongelmia aiheuttavat riittämätön arviointi ja seuranta, epäluotettavat mittarit, lääkitseminen varmuuden vuoksi ja masentuneen jääminen pelkän reseptin varaan. Psykologiliitto järjesti elokuussa seminaarin, jossa keskusteltiin psyykenlääkkeistä kansainvälisen asiantuntijajoukon johdattelemana. Olen nähnyt ongelmia erityisesti perus tasolla ja työterveyshuollossa
Hu t t u n e n ja S a m i P i r k o l a . Terveydenhuollon asiantuntijoiden tulisi pyrkiä viestimään avoimesti. Arviointia ja seurantaa on liian vähän. Osa ammattilaisista toimiikin näin, mutta yleisessä käytössä ei ole järjestelmällistä seurantaa. Th e g r e at p s y c h o t h e r a p y d e b at e . Usein lääkitystä jatketaan, vaikka se ei tehoa. Olen keskustellut alustavasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansan terveydentila -yksikön kanssa tuloksellisuuden seurantahankkeen käynnistämisestä perusterveydenhuollossa. 17. Seurantatietoa potilaan voinnista saadaan kuvaajassa, josta voidaan jopa 100 prosentin tarkkuudella päätellä, kuka hyötyy hoidosta ja kuka jättäytyy varoittamatta pois. Jos metaanalyysin perusteella masentuneet keskimäärin hyötyvät lääkityksestä, joukossa on sekä lääkkeestä hyötyjiä että niitä, jotka ovat kokeneet vain haitallisia sivuvaikutuksia. Hoitotahojen välinen rakentava keskusteluyhteys olisi ratkaisevan tärkeää. Käytännössä masennuksen hoito on liian usein joustamatonta ja summittaista. Potilaalle olisi kerrottava esimerkiksi, että tutkimusnäyttö masennuslääkityksen hyödyistä lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa osoittaa, että osa hyötyy ja osa ei hyödy. Ja jos se ei edelleenkään tehoa, se vaihdetaan toiseen. Hän työskentelee Psykologiliiton ammattiasioiden vastaavana psykologina. K i r j o i t u s ta o vat k i r j o i t ta ja l l e e t u k ät e e n k o m m e n t o i n e e t p s y k i at r i t M at t i O. Tulokset käytännöstä ovat erittäin lupaavia. TEEMU OLLIKAINEN Ollikainen on psykologian lisensiaatti, psykoterapian erikoispsykologi ja psykoterapeutti. Säännöllisellä seurannalla voidaan päästä outcome-informed clinical practice -käytäntöön, jossa potilas esimerkiksi vastaa tapaamisten jälkeen itsearviointikysymyksiin. KOHTI HOIDON SEURANTAA JA ARVIOINTIA Osa masennuksesta kärsivistä hyötyy lääkkeistä, mutta kuten nykyisenkin keskustelun perusteella huomataan, se, kuinka moni hyötyy, jää viime kädessä avoimeksi kysymykseksi. Psykoterapian huomattavan korkea teho on hoitoryhmässä keskimäärin 69 % ja kontrolliryhmässä 31 % (Wampold, 2001). Uusi Käypä hoito -suositus ilmaisee, että ellei lääkityksestä ole selvää hyötyä, se lopetetaan. Seurantaa olisi toteutettava rutiininomaisesti kaikilla mielenterveyden hoitojärjestelmän tasoilla, tapaamalla asiakasta säännöllisesti, kysymällä hänen vointiaan ja tuottamalla seurantatietoa niin itsearviointina kuin työntekijän tuottamana. Samalla psykoterapeutteja tulisi muistuttaa, että jos psykoterapiasta ei ole hyötyä asiakkaalle, myös sen toteuttamista ja jatkoa tulee arvioida kriittisesti. Hoidon vaikuttavuuden luotettavaa näyttöä varten tarvitaan säännöllinen ja jatkuva hoitosuhde. 2 0 01. L ä h t e e t : Wa m p o l d , B . Lääkkeiden ja terapian ohella hoidon tuloksiin vaikuttavat ratkaisevalla tavalla terveydenhuollon käytännöt. Lisäksi tiedetään, että ryhmä- tai nettiterapia, liikunta, yleinen aktiivisuus tepsivät paitsi masennukseen, myös moneen muuhun mielenterveysongelmaan. Kestämätöntä on, jos potilaat kärsivät ammattilaisten näkemyserojen takia. Samalla on huomattu, että kokeneetkin ammattilaiset epäonnistuvat hoidosta hyötyvien arvioinnissa. Depression Käypä hoito -suosituksen yhteydessä hän on toiminut Psykologiliiton asiantuntijatyöryhmän koordinaattorina
Suekkusupauaolislui us TEEMA &s 18 5/ 2014
On lukematon määrä yksilöllisiä tapoja kokea ja ilmaista sukupuolta ja seksuaalisuutta. Seksuaalisuudessa yhdistyvät keho, tunteet, halut ja läheinen vuorovaikutus. IHMISYYDEN KESKEINEN OSA TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVA: AINO VUOKOLA Sukupuoli, se, kuinka itsensä kokee miehenä, naisena tai jonain muuna, on syvä ja keskeinen osa ihmisenä olemista ja mielenterveyttä. Asiantuntijana aiheesta puhuu SETA:n sosiaalityöntekijä Maarit Huuska. Sukupuolten moninaisuutta ja seksuaalista tasa-arvoa on siksikin suojeltava, ja toimittava niihin kohdistuvaa syrjintää vastaan niin asennekasvatuksessa kuin lainsäädännössä. Tarinansa kertoo tytöstä ja naisesta mieheksi sukupuolensa korjannut Demian Seesjärvi. Demian Seesjärvi Maarit Huuska Raija Eeva Juha Kilpiä 19. Mutta samalla se on intiimeimpiä identiteetin osia, ja herkästi haavoittuva alue. Ilman läheisyyttä ja kumppania elävien ihmisten arjen ongelmia valottaa Yksinelävät näkyväksi -jutussa diakoni Raija Eeva. Itselle ja toiselle hyvää tekeviä tapoja voi oppia tunnistamaan paremmin, kertoo seksuaalipedagogi Juha Kilpiä Minun työni -jutussa. Sukupuoli ja seksuaalisuus -teemanumerosta löytyy kertomus sukupuolivähemmistöön kuuluvan transihmisen korjaus prosessista. Mikä on toiselle keskeistä, voi olla toiselle täysin merkityksetöntä. Parhaimmillaan se on tärkeä voimavara
Suekkusupauaolislui us TEEMA &s ELÄMÄ ALKOI SUKUPUOLEN KORJAUKSESTA 20 5/ 2014
TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVAT: AINO VUOKOLA Nelivuotias Anu lisäsi aina iltarukoukseensa pyynnön, että Jumala antaisi hänelle pippelin. Kun rukousvastausta ei kuulunut, hän arveli, että Jumalalle oli sattunut pieni virhe. > 21
Kaapista löytyi leukaa kirvelevää Tabacin partavettä. Opinahjon ruokalassa törmääminen Irikseen oli rakkautta ensi 22 5/ 2014 silmäyksellä. EI OIKEUTTA OLLA OLEMASSA Anu leikki poikien kanssa, pelasi jalkapalloa poikien puolella ja pyysi jopa joitakin ystäviä kutsumaan itseään pojan nimellä. Demian sanoo, että Iris on hänen elämänsä suurin lahja, sielunkumppani, jonka kanssa on tullut täydellisesti hyväksytyksi. Kodin tunnelma on lämmin, kotoisa ja iloinen. Poikatytön asettumisesta ruotuun tulikin positiivista palautetta. Vuonna 2010 Anu sai lähetteen tutkimuksiin sukupuolen korjaamista varten, diagnoosi tuli nopeasti, koska identiteetti oli niin selvä. Hän kokee miehistyneen kehonsa yhä enemmän omakseen. Itsetuhoisten ajatusten rinnalle tuli masennusta. Kotona poikana olemista ei kuitenkaan hyväksytty. Veljet tulivat hyväksytyksi ja rakastetuksi poikana. Anu meni terapiaan koulukiusaamisen takia. Lukiossa Anu päätti mukautua tytön rooliin tullakseen hyväksytyksi. Tytön perässä kulki revonsyöttiä muistuttava hajuvana ja isä suuttui. Anu kirjoitti myös, että jos se on syy olla olematta tekemisissä, se on vanhempien oma valinta. Samalla selvisi ahdistuksen perimmäinen syy. RAKKAUS SYTTYI RUOKALASSA Murrosiässä Anulle ilmestyivät rinnat ja kuukautiset. Pippelitoiveista Anu kertoi vain äidille, joka hämmentyi ja yritti ohittaa puheet huumorilla. Hän itse toivoo, että suhteessa olisi rakkaus ja hyväksyntä. Hän ymmärsi olevansa transsukupuolinen ja sai vihdoin luvan olla oma itsensä. Äidin aamuisin solmimat hiusletit Anu purki koulumatkalla. Kun kotona ei ollut oikeutta olla olemassa poikana, autoritäärinen opettaja lujitti entisestään lapsen ajatusta siitä, että hän on väärä ja paha. SOPRAANOSTA BARITONIKSI JA AVIOMIEHEKSI Nyt Demian, 30, ja Iris Seesjärvi sytyttävät kynttilöitä keittiön pöydän ääressä ja kattavat ruokaa pöytään. Koulussa opettaja otti erilaisen lapsen silmätikuksi ja nöyryytti tätä suorastaan sadistisesti. Se tuotti Anulle kipua ja vahvisti kelpaamattomuuden kokemusta. Myöhemmin ensimmäisillä treffeillä Iris sanoi, että sukupuolisella identiteetillä ei ole väliä, persoonallisuus ratkaisee. Anu lähetti vanhemmilleen kirjeen, jossa hän kertoi tilanteestaan ja siitä, että hänellä on nyt oikeus ja lupa olla mies. Myös Iriksen perhe on ollut suuri. Äiti halusi ostaa tyttärelleen kauniita mekkoja ja vaaleanpunaisia paitoja, mutta Anu tahtoi poikien vaateosastolle. Hän kuitenkin ihastui tyttöihin, osaamatta nimetä kokemustaan, olisiko kenties lesbo. > P ieni Anu vertasi itseään poikiin ja halusi olla kuin isänsä. Parta on kasvanut ja laulunopettajan ääni muuttunut sopraanosta baritoniksi. Syyllistämistä ja ihmisyyden väheksymistä hän ei enää kaipaa. Lukion jälkeen Anu lähti opiskelemaan musiikkipedagogiksi. Kun äiti riensi ostamaan Libressejä ja iloitsi tyttärensä naiseksi tulosta, Anulle oman kehon muutokset tuottivat suunnatonta häpeää ja inhoa. Siitä saattoi aistia, että asia on vaikea. Sisaruksiin Anulla oli hyvät välit, mutta hekin tarvitsivat oman aikansa kohdatakseen isosiskon sijasta isoveljen. Hän pakotti muun muassa nostamaan paidan korviin muiden nähden, kun tyttö ei osannut niiata. Kaiken muun erilaisuuden lisäksi opettajaa ärsytti se, ettei Anu voinut vanhoillislestadiolaisena osallistua koulun tanhukerhoon. Kauppareissut päättyivät itkuun. Demian on entinen Anu, joka löysi uuden nimen Hermann Hessen samannimisestä kirjasta. Niinpä 8-vuotiaana Anu päätti hypätä kodin ikkunasta alas ja suunnitteli jäähyväiskirjeen perheelle. Hän seurasi tarkkaan isän parranajoa, levitti leukaansa vaahtoa ja ajeli kuvitteellisen partansa käyttäen höyläänsä välillä vesihanan alla. Demian ja Iris rekisteröivät parisuhteensa 2010, mutta Demianin saadessa viime vuonna miehen sosiaaliturvatunnuksen rekisteröinti muuttui avioliitoksi. Aikeet pysähtyivät kuitenkin ajatukseen sisarusten surusta kuoleman jälkeen. Se oli valtava tunne
Pelko prosessiin lähtemisestä oli turhaa – nyt hän tulee kohdelluksi miehenä. VANHEMMAT TULIVAT VASTAAN Demian tekee lisäopintoja, tutkii transmiesten äänenmuodostusta psykofyysisestä näkökulmasta ja pitää äänityöpajoja transmiehille. Rakkaus Demianin ja Iiriksen välillä on syventynyt entisestään. Parta on kasvanut ja laulunopettajan ääni muuttunut sopraanosta baritoniksi. – Se, että välirikon aikana jouduin käsittelemään hylätyksi ja torjutuksi tulemisen tunteita, teki minusta omilla jaloillaan seisovan aikuisen. Löysin omat voimani asettamalla rajat kohtelulleni. Testosteronin varjopuolena on toinen murrosikä turhautumisen tunteineen. 23. – Meillä on tasa-arvoinen suhde, jossa kummallakin on tilaa toteuttaa itseään ja kasvaa tunnetasolla kokonaiseksi. Iris puolestaan kehuu miehensä merkitystä ja esikuvallista rohkeutta ihmisenä. Arki sujuu normaalisti, molemmat laittavat ruokaa ja siivoavat. – Nyt olen onnellinen, että vanhempani tulivat omasta aloitteestaan vastaan ja hyväksyivät minut lopulta miehenä. Demianin ja hänen vanhempiensa suhde on nyt korjaantunut. Tuemme toisiamme kaikessa. Tosin Demian haluaa mielellään huoltaa polkupyörät ja asentaa kodinkoneet, sanoo Iris. – Rakkaus välillämme on kuitenkin suuri, ja se on syventynyt entisestään reilun kuuden vuoden aikana. Lisäksi hän tutkii häpeän vaikutusta laululliseen ilmaisuun. Hän kokee muutenkin miehistyneen kehonsa yhä enemmän omakseen. En halunnut jäädä kiinni vihaan tai katkeruuteen. Demian aloitti hormonihoidot ja korjausleikkaukset kolme vuotta sitten. Kuka haluaisi vapaaehtoisesti tehdä elämästään hankalaa ja kokea kovaa syrjintää. RAKKAUS ON VAIN SYVENTYNYT Iris sanoo, että Demianin prosessi ei ole ollut helppo. Varsinkin ennen muutokseen lähtöä ristiriitaa ja ahdistusta oli paljon. Iriksen mielestä tämä puoli on viimeisen vuoden aikana tasoittunut. tuki. Iris on paitsi laulupedagogi myös klassinen laulaja. On ollut ihana nähdä prosessin edetessä tapahtunut muutos. Minun oli ollut löydettävä rakkaus ja omanarvontunne ilman vanhempien hyväksyntää. – Hormonihoito on ollut keskeinen ja sitä pitää käyttää läpi elämän. – Tuntuu pahalta, että jotkut näkevät transsukupuolisuuden trendinä
Kivespussit tehdään linten poisto yleensä riittävät. Sukupuolen moninaisuutta on ollut kautta historian. to ja rintojen sekä sisäisten sukue- virtsaputki. munasarjat. • Erogeeninen tunto säilyy klitoriksessa, joka jätetään uuden penik- Niissä huomioiden perussairaudet, • Toisessa vaiheessa rakennetaan sen alle. • Kaikki leikkaukset ovat isoja ja ei hakeudu ulkoisten sukuelinten ruumiinrakenteesta ja asiakkaan vaativat pitkän toipumisajan. He eivät hahmota, että kyse on vain äänekkäästä vähemmistöstä. Penis ja virt- asettaa erilaisia implantteja 2–3 miseen vaikuttavat asiat. KUINKA NAISESTA MIEHEKSI. – Nuorimpia meiltä neuvoa kysyviä, 13-vuotiaita askarruttaa, voiko niin nuori saada apua ja uskaltaako asiasta kertoa vanhemmille, kertoo Setan Transtukipisteen johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska. Keskiverto ei ole sama kuin terve tai onnellinen. Minipeniksen saa jaavia leikkauksia voidaan joutua komplikaatioiden ja epävarman pienemmällä operaatiolla klitorik- tekemään. Niitä, jotka jyrkimmin kokevat kehonsa erilaisuutta tai monimuotoisuutta naiseuden ja mieheyden janalla, on 1–6 prosenttia. Lähteet: Maija Kolehmainen, plastiikkakirurgian erikois lääkäri, HYKS , Aino Mattila, psy kiatri, osastonylilääkäri, TAYS. Hormonihoi- sesta, jonka kärkeen johdetaan haavojen hoito on työlästä. Olemme erilaisia siinä, miten naisellisia tai miehekkäitä olemme olemukseltamme ja persoonallisuudeltamme. Tulkinta on sidoksissa myös kulttuurin normeihin. Erektiota varten voidaan lääkitys ja muut yleistilaan ja toipu- ulkoiset sukuelimet. • Transsukupuolisuuden diagnoosi ei sinänsä oikeuta leikkauksiin. saputki voidaan tehdä usealla • Suurin osa mieheksi korjautuvista tavalla omista kudoksista riippuen vuoden kuluttua peniksen teosta. Kor- korjausleikkauksiin mahdollisten toivomuksista. Avoimemmassa asenneilmapiirissä ei liioin pelkää menettävänsä esimerkiksi perhettään, työtään tai mainettaan kuten ennen, jos korjaa sukupuolensa. Kun nuoret lukevat netistä vihapuhetta, heitä pelottaa. – Aiemmin ihmiset selviytyäkseen pyrkivät elämään transsukupuolisen kokemuksensa kanssa läpi elämän. häpyhuulista ja pakaroiden rasvas- • Sukupuolielinten kirurgiset toimenpiteet tehdään kaksivaiheisesti. Transihmisiä vieroksuvien on syytä ymmärtää, että sukupuoli-identiteetin syntyä ei yrittämällä pysty muuttamaan eikä sitä voi toiselle aiheuttaa. Kyse ei ole transsukupuolisuuden lisääntymisestä. – Ihmisiä ei voi jakaa vain naisiin ja miehiin. 24 • Ensin poistetaan vagina, kohtu ja 5/ 2014 ta. Leikkausten jälkeen lopputuloksen vuoksi. Lähetteitä tutkimuksiin kirjattiin viime vuonna lähes 300, kymmenen vuotta sitten noin 40. – Vaikka sukupuolten moninaisuutta on alettu ymmärtää elämään kuuluvina asioina erityisesti nuorten parissa, yhä on myös suoranaista inhoa. NUORET OSAAVAT JO HAKEA APUA TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI Sukupuolen korjaushoitoihin hakeutuminen on lisääntynyt huomattavasti. NyMaarit Huuska kyisin lisääntynyt tieto auttaa tunnistamaan ja nimeämään omia kokemuksia
Hänellä on tarve ilmentää ajoittain sekä miehistä että naisellista puolta itsessään esimerkiksi pukeutumalla, muuttamalla ääntään tai harrastusten kautta. Nuoruusiässä identiteettikysymykset nousevat uudelleen esiin. Seksuaalisesta suuntautumisesta yleisimmin tunnetaan homo-, bi- ja heteroseksuaalisuus. – Kun on päättänyt olla oma itsensä, muuttuneisiin rooliodotuksiin voi liittyä sekä iloa että pettymyksiä. Transsukupuolinen voi korjauttaa kehoaan vastaamaan kokemaansa sukupuolta. SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT tarkoittavat Lisätietoa: transtukipiste.fi transihmisiä ja intersukupuolisia. INTERSUKUPUOLISUUS tarkoittaa synnyn- näistä tilaa, jossa sukupuolta määrittelevät fyysiset tekijät tai ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti miehen tai naisen. Korjauksen jälkeen identiteetin muutkin osat kuin sukupuoli-identiteetti tulevat taas merkitykselliseksi – on muutakin kuin nainen tai mies. Murrosikä tulee toiseen kertaan. Myös ennakkoluuloista ja vaaroista, joita lapsi tai nuori ehkä joutuu kohtaamaan, kannattaa keskustella. Kaikki on sukupuolitettua vessassa käynnistä alkaen. MURROSIKÄ TOISEEN KERTAAN SUKUPUOLTEN SANASTOA Transsukupuolisten ihmisten psyykkiset haasteet ovat jokaisella omanlaisiaan. Ulostulo oman elämäntarinan kanssa uusille ystäville jatkuu koko elämän. TRANSGENDER tai muunsukupuolinen tar- koittaa ihmistä, jonka sukupuoli on omanlaisensa yhdistelmä mieheyttä ja naiseutta. Transgender voi kokea itsensä sukupuolettomaksi tai monisukupuoliseksi, eli hän voi elää mieheyden ja naiseuden rajalla, välillä tai ulkopuolella. TRANSVESTIITTI on mies tai nainen, joka voi eläytyä kumpaankin sukupuoleen. SUKUPUOLETON tarkoittaa, ettei ihminen samastu mihinkään sukupuoleen. Sukupuoli-identiteetillä on valtavan suuri merkitys. Nykyään on tavallista, että lukioikäiset ja sitä vähän vanhemmat nuoret alkavat käsitellä kokemuksiaan ja kertoa sekä kavereille että perheelle itsestään. Tunne sukupuolesta ja kysymys siitä, kuka on, herää lapsella jo 3-vuotiaana. Aiemmin ihmiset ovat selviytyäkseen pyrkineet elämään transsukupuolisen kokemuksensa kanssa läpi elämän. TRANSSUKUPUOLISUUS on eri asia kuin seksuaalinen suuntautuminen, jossa on kyse siitä, keihin ihminen tuntee vetovoimaa emotionaalisesti ja / tai eroottisesti. – Vanhempien on tärkeintä tukea ja rakastaa lastaan sellaisena kuin hän on, ei ihannekuvaa, jotta tämä selviää erilaisuuden kokemuksensa kanssa ja oppii luottamaan tuntemuksiinsa. Epäaitous ja näytteleminen kuormittavat ja aiheuttavat oirehtimista, kuvaa Huuska. TRANSIHMINEN on kattotermi, joka tarkoit- taa transsukupuolisia, transvestiittejä ja muunsukupuolisia / transgendereitä. Lapsella on esimerkiksi epätyypilliset ulkoiset tai sisäiset sukuelimet. Vaikka elää oikean ikänsä mukaan, nuoren iän kehitysvaiheet aktivoituvat uudelleen. Sukupuolen korjaus vie paljon energiaa. Tuki kantaa aikuisikään asti. Persoona ja keskinäinen dynamiikkahan lopulta ratkaisevat. – Jos oma minäkuva ja se mitä toiset sanovat, eroavat paljon toisistaan, lapsi ei tiedä, mikä on totta ja hämmentyy. TRANSSUKUPUOLISEN ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymäsukupuoltaan. Parisuhteessa transihmisyyden vaikutus saattaa olla positiivinen, jos asia on ollut tiedossa jo, kun pariskunta on rakastunut. – Se voi lisätä vetovoimaa tai vapautta määrittää roolit ilman perinteisiä odotuksia. – Moni joutuu kokemaan surua, ettei ole voinut valmiiksi syntyä tytön tai pojan kehoon, hylätyksi tulemisen pelkoa ja pelkoa joutumisesta pilkatuksi tai syrjityksi. 25. Sukupuoliristiriita voi näkyä esimerkiksi niin, että lapsi pissaa oman minäkuvan mukaisella tavalla kuin hänellä olisi pojan tai tytön keho. Jos transsukupuolisuus tulee yllätyksenä, voi koko lähipiiri lapsineen ja sukulaisineen joutua kriisin
S eksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat yhä syrjintää ja kiusaamista, vaikka suhtautuminen erilaisuutta kohtaan onkin muuttunut myönteisemmäksi niin maailmalla kuin Suomessa. Suekkusupauaolislui us TEEMA &s Kaikille pareille yhtäläiset oikeudet TEKSTI: SAMI LIUKKONEN KUVA: SHUTTERSTOCK Tasa-arvoisen avioliittolain toteutuminen vahvistaisi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten mielenterveyttä. Monelle vähemmistöön kuuluminen on edelleen kipeä asia, joka halutaan salata. He kohtaavat haasteita rakentaessaan minäkuvaa, myönteisiä esikuvia on vähemmän, heidän on pakko piilottaa identiteettinsä tai selitellä ja puolustaa sitä ja kokemuksia väkivallasta ja syrjin- 26 nästä on enemmän. Kaikki tämä aiheuttaa riskejä mielenterveydelle ja johtaa heteroväestöä useammin itsemurha-ajatuksiin. MIELENTERVEYSTYÖTÄ Syyskuussa Suomen Mielenterveysseura vetosi kansanedustajiin eduskunnan käsittelyssä olevan kansalaisaloitteen hyväksymiseksi tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi, joka sallisi yhtäläiset oikeudet niin samaa kuin eri sukupuolta oleville pariskunnille. Myös tämänvuotinen tutkimus sateenkaarinuorista Suomessa totesi mielenterveysongelmat yleisemmiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla. ONKO LE, ÄÄNESTÄÄ VAALEISSA, USKOA, MIHIN VISSA KESKENÄÄN MUHINOIVIA MONIAVIOISUUS SEURAAVA VAA- TAHTOO, TULISI KAIKILLA OLLA YHTÄLÄI- MIEHIÄ JA NAISIA.” TIMUS. VAI KENTIES LÄHISUKU- NEN OIKEUS PERUSTAA PERHE JA SITOU- PENTTI OINONEN /PS LAISTEN AVIOLIITOT?” TUA JULKISESTI TOISEEN IHMISEEN.” LEA MÄKIPÄÄ /PS LASSE MÄNNISTÖ /KOK 5/ 2014. – Ihmisten seksuaalioikeuksia on kunnioitettava ihmisoikeuksina. TELEVISIOSTA JA TON KÄSITETTÄ NYT, MITÄ MEILTÄ JOITTAA LEHTIEN MIELIPIDEPALSTOIL- LEHDISTÄ NÄET JATKUVASTI KU- HUOMENNA VAADITAAN. Homoseksuaalisuus oli Suomessa rikos vuoteen 1971 saakka ja sairausluokituksesta se poistettiin vuonna 1981. – Oman identiteetin kannalta merkittävän asian salaamista voi tutkimusten ”HOMOSUHTEISTA ON TULLUT ”JOS LAAJENNAMME AVIOLII- ”AIVAN KUTEN KAIKILLA ON OIKEUS KIR- MUOTI-ILMIÖ. Seksuaalisuus ja sukupuoli ovat yksilön voimavaroja, muistutti Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen. Samaa sukupuolta olevien pareille tuli vuonna 2002 mahdollisuus rekisteröidä parisuhteensa. Alkuvuonna julkaistun tutkimuksen mukaan yli puolet seksuaalivähemmistöihin kuuluvista brittinuorista oli kärsinyt mielenterveysongelmista ja peräti 40 prosenttia oli harkinnut itsemurhaa
äänin 10–6 esittämään kansalaisaloitteen hylkäämistä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen vaikutusvaltainen psykologiliitto APA on yksiselitteisesti ottanut kantaa, että tieteellisen näytön perusteella samaa sukupuolta olevilta pareilta ei voida kieltää oikeutta avioliittoon. mietinnön jälkeen voidaan äänestää lain lopullisesta hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Vanhempien seksuaalinen suuntautuminen ei vaikuta lasten hyvinvointiin ja kehitykseen. Vastustajat kutsuivat samaa sukupuolta olevien pariskuntien suhteita muoti-ilmiöksi ja ennakoivat tasa-arvoista avioliittolakia seuraavan uhkia moniavioisuudesta ja lähisukulaisten avioliittojen hyväksymiseen. Mikäli lakivaliokunnan yhtäläiset oikeudet avioliittoon. mietintö voittaa, aloitteen eduskunta- • Aloite eduskunnalle tuli käsittely päättyy. • Vasta suuren valiokunnan nalle. Tasa-arvoinen avioliittolaki edistäisi hyvinvointia ja onnellisuutta, joten avioliittolain hyväksyminen olisi samalla perustavanlaatuista mielenterveystyötä. Seta, Seta-julkaisuja 23. valiokunta voi ottaa sen käsiteltä- • Aloite oli eduskunnan täysistunnon käsittelyssä helmikuussa 2014, josta se siirtyi lakivaliokun- väkseen. Eduskunnan istunnon pöytäkirjat 20.2.2014 / eduskunta.fi 27. Mikäli vastaesitys 13.12.2013, allekirjoittajina 166 käsittelyn jatkamisesta voittaa, suuri 851 suomalaista. ”YHTÄ HYVIN KAKSI ÄITIÄ TAI KAKSI ISÄÄ, JOS HE RAKASTAVAT TÄTÄ LASTA, VOIVAT LUODA SELLAISET KIINTYMYSSUHTEET, ETTÄ LAPSISTA TULEE ERINOMAISEN TASAPAINOISIA.” EILA TIAINEN /VAS Lähteet Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa. Tutkimusnäyhtön pohjalta vanhempien seksuaalinen suuntautuminen ei vaikuta lasten kehitykseen ja hyvinvointiin. • Lakivaliokunta päätyi 25.6. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 72. – Avioliittolain muutos ei maksa yhteiskunnalle juuri mitään ja olisi edullinen tapa edistää suomalaisten mielenterveyttä, totesi Ruohonen. 2014. KANSALAISALOITE PROSESSISSA • Toteutuessaan tasa-arvoinen avioliittolaki sallisi saamaa ja eri • Marraskuussa eduskunta äänestää lakivaliokunnan kielteisen mietinnön sukupuolta oleville pariskunnille hyväksymisestä. mukaan verrata uuvuttavaan ruumiilliseen työhön. AVIOLIITTOLAKI HERÄTTÄÄ TUNTEITA Helmikuun eduskuntakeskustelussa tasa-arvoista avioliittolakia puolustettiin ja vastustettiin
– Lyhyemmätkin suhteet ovat tuoneet Laura on elänyt yksin suuren osan ai- poikaystävän kanssa, sekä kaksi muuta piristystä elämään ja olleet hyviä yrityk- kuiselämästään, muttei ole luopunut pidempää seurustelusuhdetta. Samalla suhteen päättyminen on aina perhe- ja parisuhdetoiveistaan. pitäisi saada seksiä. Hän on Luokanopettajan elämään sisältöä iso pettymys. siä. – En halua aloittaa suhdetta pelkästään siksi, että pitäisi olla joku tai että Vaikka olen nainen parhaassa iässä, en ole kuitenkaan naisena olemassa. Suekkusupauaolislui us TEEMA &s Yksinelävät näkyviksi TURHAUTTAVA SINKKUKARUSELLI TEKSTI: ELLEN TUOMAALA Lauran, 35, elämään on mahtunut viiden vuoden jakso, jolloin hän asui kummilasten kanssa. harrastus sekä ajanvietto ystävien ja tunnetasolla tyhjiksi, luovuin niistä. Kantapään kautta olen oppinut, että hyvän fiiliksen ja keskusteluyhteyden lisäksi suhteessa on oltava toimiakseen vahvaa fyysistä vetovoimaa. Nuorempana harrastin yksi yli miljoonasta yksin elävästä suo- tuovat luonnossa liikkuminen, teatteri- yhden illan juttuja, mutta koska ne jäivät malaisesta. 28 5/ 2014
Parisuhde- Haastateltavan nimi ja ikä on muutettu. Parisuhde- ja perhenormi elää vahvana. Sosiaalista toimintaa, kuten yksinelävien tapaamisia ei järjestetä. Monen osalta tämä ei pidä paikkaansa. 29. E dunvalvontayhdistystä pyöritetään omien töiden ohella. Ihmiset päätyvät elämään yksin eri syistä, moni enemmän tai vähemmän pitkäaikaisesti. tai ihmissuhdetaidoissa todella kömpelöi- Toistaiseksi uudet yritykset eivät ole toimi- tä miehiä. TEKSTI: KIRSI HEMÁNUS KUVA: SHUTTERSTOCK Diakonin työssään Raija Eeva huomasi, ettei yksinelävien puolta pidä kukaan, eivät yksinelävät itsekään. Aina en ole pystynyt hahmottamaan syitä. Yksinelävien osuus Suomessa on Euroopan kärkeä, kertovat EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin tilastot. Pettymysten jälkeen on hoidettava itsensä kuntoon. Olen itkenyt monet itkut siitä, että päätään lähteä leikkiin mukaan tai kiintyä, vaikka olen nainen parhaassa iässä, en ole vaan valmistautua siihen, ettei tästä tule kuitenkaan naisena olemassa. YKSINELÄVÄ JOUTUU SÄILÖMÄÄN TUNTEITA – Vallitseva parisuhdenormi johtaa monella yksinelävällä sisäiseen ristiriitaan. En varmaan mitään. Lapsettomien yksin elävien naisten kotitalouksia on Suomessa 23 prosenttia kotitalouksista, kun koko EU-alueella osuus on 17 prosenttia. – Haluamme lisätä tietoisuutta yksinelävien asemasta väestöryhmänä ja rakentaa heille ryhmäidentiteettiä, sanoo Eeva. että en lakkaa yrittämästä. Suurin ikäryhmä ovat yli 55-vuotiaat naiset. Yli miljoona suomalaista elää yksin, ja määrä kasvaa väestön ikääntyessä. – Välillä näyttää siltä, ettei pitäisi yli- – Läheisyyden ja seksin puuttuminen omasta elämästä on välillä todella tuskallista. Jos identifioituu yksineläjäksi, ajatellaan, että mahdollisuus parisuhteeseen sulkeutuu, sanoo Eeva. Varmasti sellaisia naisiakin on neet. Lisäksi yksin elämistä pidetään väliaikaisena elämänvaiheena, ja ajatellaan jokaisen pyrkivän kohti parisuhdetta Raija Eeva ja perhettä. Yksinelävissä on kaikenikäisiä. Moni kiinnostava oman yksin. – Miehiä tapaan vapaa-ajan riennoissa > – Paremminkin tottuu arjen pyörittämiseen yksin, ja siihen, että kaikki päätökset, pienemmät ja suuremmat on tehtävä aina tai netin kautta. Kun yksinelävät nähdään yksilöinä, ei ryhmänä, heidän etujaan on vaikeaa ajaa. ikäiseni mies on jo varattu. Olen kuitenkin tehnyt valinnan, koskaan totu siihen. – Tavallaan juuri se, etten ole luopunut markkinoilla näkee myös paljon rikkinäisiä toiveesta saada parisuhde, on raskasta. Keski-ikäisiä miehiä on enemmän kuin naisia, mutta kun naiset leskeytyvät, suhde kääntyy. Jälkeenpäin olen pohtinut, mikä meni liikenteessä. Niinpä hän perusti 2009 Suomen Yksinelävät ry:n. pieleen ja mikä oli oma osuuteni
– Työttömyyden, sairauden tai muun vastaavan kriisin kohdatessa tilanne on yksin asuvalla haavoittuva. THL 27/2014: YKSIN ASUVIEN HYVINVOINTI. Sosiaali- ja terveysalallakaan ei anneta koulutusta asiasta, sanoo Eeva. > Nuorten ja iäkkäiden elämistä yksin ymmärretään, mutta työikäiset yksin asuvat samaistetaan helpommin ongelmiin, kuten päihde- ja mielenterveyshäiriöihin. Moni yksinelävä joutuu säilömään tunteitaan, ja syntyy valtavasti tunnekuormaa. On henkisesti kuormittavaa, kun arjessa ei ole ketään jakamassa asioita. Lainsäädännössäkin on yksineläviä syrjiviä kohtia, esimerkiksi työasunto- ja perintölaeissa. – Jos asiakas kertoo siellä ongelmistaan ja sanoo elävänsä yksin, vastaukseksi voidaan tokaista ”minäkin elän yksin, eikä se ole minulle ongelma”. TURUN YLIOPISTO 2014. Parisuhdetaidoista puhutaan, mutta ei yksin elämisen taidoista. Vanha televisiolupamaksukäytäntö kotitalouskohtaisine tasasummineen oli yksineläviä syrjivä, nykyinen YLE-vero taas on oikeudenmukaisempi. Tilastot kertovat, että yksinelävillä meneekin monessa suhteessa huonommin kuin parisuhteessa tai perheessä elävillä. Tarpeen olisikin selvittää, millaisia palveluja yksinelävät tarvitsevat. Yksinelävien taloudellinen tilanne on vakava. Yksinelävän on suoriuduttava itse kaikesta, isotkin päätökset on tehtävä yksin. LISÄTIETOA RAIJA EEVA: VAHVA TÄYTYY OLLA ETTÄ PÄRJÄÄ YKSIN. – On henkisesti kuormittavaa, kun arjessa ei ole ketään jakamassa asioita. SOSIAALITYÖN PRO GRADU -TYÖ. Mutta vaikka mielenterveystoimistojen suurin asiakasryhmä ovat yksinelävät, sieltä ei löydy yksinelävien ongelmiin perehtynyttä työntekijää. Elämänmuoto itsessään voi aiheuttaa alakuloa, joka voi muuttua masennukseksi. – Syrjäytyminen on myös riski. Koko väestöstä pienituloisia on 12 prosenttia, yksinelävistä 31 prosenttia. – Olisi oltava hyvä taloudenpitäjä, osattava solmia ihmiskontakteja ja oltava aktiivinen. Tarvittaisiin henkisiä taitoja, kuten kykyä käsitellä tunteita. SYRJINTÄÄ LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ – Pienituloisuuden tai köyhyyden osalta puhutaan usein pienituloisista perheistä ja yksinhuoltajista, mutta unohdetaan yksinelävät. Kuluttajatutkimuskeskuksen kohtuullisen minimin viitebudjeteissa on määritelty, että yksinelävä pärjää vähemmällä kuin puolikas pariskunnasta. Uusi asumistukilaki ohjaa asumistuen perheille, vaikka suurin osa tuen saajista on yksineläviä. Niin kauan kuin yksinelävien tilanteesta ei puhuta eikä tutkimustietoa ole, jää asia yhteiskunnassamme näkymättömäksi, eikä ongelmiin kehitetä ratkaisuja. Esimerkiksi pakastin katsotaan tarpeelliseksi yksinelävien kohdalla vasta yli 45-vuotiaana, kun perheellisillä ikärajoja ei ole. Niitä tarvitaan ja paljon. Työikäisten itsemurhista 70 prosenttia on yksinelävien tekemiä. WWW.JULKARI.FI/HANDLE/10024/116768 30 5/ 2014. Miten yksin eläminen sitten vaikuttaa hyvinvointiin. Myös uudet yhteisölliset, avoimet tilat olisivat tervetulleita, ideoi Raija Eeva. Jos taas on puutteita elämänhallinnassa, vieressä ei ole tukipilaria. – Esimerkiksi erilaisista yksinelävien vertaiskeskusteluryhmistä voisi olla apua. Yksinelävillä on yli 80 prosenttia suurempi riski sairastua masennukseen. Kun yksinasuvien tuloja Euroopassa vertailtiin Eurostatin 2010 tilastojen perusteella, yksinasuvien köyhyys oli toiseksi suurinta Suomessa, Bulgarian jälkeen. MITÄ TÄLLÄ HETKELLÄ TIEDETÄÄN. Taloudellinen ahdinko luo samalla psyykkisiä ongelmia. Yksinelävän on suoriuduttava kaikesta itse
Palkitsevinta on, kun ihmiset löytävät arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia. Kilpiän tavoite on vallan toinen: vahvistaa ihmisten seksuaalista hyvinvointia ja edistää hyvien kohtaamisten mahdollisuuksia. Nuorten ennakko-oletus seksuaalikasvatuksesta on, että siinä puhutaan kondomeista ja sukupuolitaudeista. Hän kouluttaa esimerkiksi nuoria kouluissa ja oppilaitoksissa sekä ammattilaisia, kuten nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia, terveydenhoitajia ja sosionomeja. – Esimerkiksi tunteita jäljitämme kehon kokemuksina. Tietoakin tarvitaan, vaikkapa sukupuolten moninaisuudesta. MINUN T YÖNI KOHTAAMISTA OPPIMASSA TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA Juha Kilpiä on tullut juuri kouluttamasta Kehitysvammaisten Tukiliiton Sateenkaari-kurssilta. Seksuaalipedagogina hän perehdyttää ihmisiä seksuaalisuuden ja sukupuolen teemoihin. Eroa on siinä, opetetaanko tietoa tai kohtaamista. – Työssä tarvitaan kykyä katsoa elämää monenlaisin silmin ja nähdä toisissa hyvää. Lat tiaan voidaan teipata 8 metrin kokoisen piparkakku-ukon ääri viivat, ja osallistujat menevät seisomaan sinne, missä esimerkiksi rakkaus tai ikävä tuntuu kehossa, tai mistä kohdasta silittämällä tulee lohdutetuksi. Se tekee omastakin elämästäni merkityksellistä, ja maailma näyttäytyy kauniimpana. – Jaamme kokemuksia, ja yritämme ymmärtää yhdessä, mitä tunteet merkitsevät. Pohdimme identiteettiä, sitä, miten ihminen itsensä näkee ja kokee, millaisia huonot tai hyvät kohtaamiset ovat olleet, ja mitä itselleen haluaisi. Toisaalta esiin nousi hyviä kokemuksia, kuten hyvää tekevästä silittämisestä silloin, kun siinä on mukana välittämisen tunne. KUKA: JUHA KILPIÄ IKÄ: 43 ASUU: HELSINGISSÄ AMMATTI: NUORISOTYÖNOHJAAJA, SEKSUAALI PEDAGOGI (NACS), TYÖNOHJAAJA HARRASTUKSET: TEATTERI, TAIDENÄYTTELYT, VALOKUVAUS, TURVALLISET IHMISET. Hän kantaakin huolta siitä, että ihmisten kanssa työskentelevät eivät edelleenkään saa riittävää koulutusta seksuaalisuudesta. Aikanaan, kun Kilpiä opiskeli nuorisotyön ohjaajaksi, opintoihin ei sisältynyt yhtään tuntia seksuaaliterveyttä tai hyvinvointia. Kohtaamista opetellaan esimerkiksi tunnistamalla omia tarpeita sekä turvallista intiimiyttä, eli kuinka päästää toinen lähelle, kun se tekee hyvää. Seksuaaliterapeutti hoitaa, jos jotain on mennyt rikki, seksuaalipedagogi taas auttaa ihmisiä ensisijaisesti löytämään seksuaalisia voimavarojaan. – Sateenkaari-kurssilla kuulimme, kuinka hoitajat olivat puuttuneet 30-vuotiaan miehen rakkauselämään tai siihen, miten tulisi pukeutua
Tutkimuksellisena haasteena on muuntaa potilaan laadullinen kärsimys mitattavaan muotoon. Lausunnon antaja tulee pohtineeksi, ymmärtääkö kuntoutuskäsittelijä, mitä hän yrittää sanoa. Masentunut ihminen ei kerro, että ”viimeisen kuukauden aikana on ollut useammin negatiivisia uskomuksia kuin normaalisti”, vaan ”viime aikoina olen tuntenut itseni ihan epäonnistuneeksi ja elämänlaatu on heikkoa”. Laadullisten tutkimusten ongelmina on niiden heikko yleistettävyys ja subjektiivisuus, joka tulee tutkimukseen väistämättä mukaan tutkijan tulkintaprosessin myötä. Negatiiviset ajatukset eivät tunnu enää niin uskottavilta, karmean kokemuksen häiritsevyys on alentunut, ahdistuksen intensiteetti on vähäisempää kuin vuosi sitten. Tämä on ymmärrettävää, koska vain muuntamalla laatu numeroiksi voidaan pyrkiä tarkastelemaan tasapuolisesti isojen ihmismäärien sairastavuutta ja heidän hoidosta saamaansa hyötyä. Se ei ole tehtävistä helpoimpia. Tätä tehdään pääasiassa itsearviointikyselyillä ja työntekijän täyttämillä arvioinneilla. Terapiasta saatu hyöty kun ei myöskään ole määrällistä, vaan laadullista. Kuva: Katri Ollikainen Valtaosa tutkimuksista on määrällisiä, vaikka ongelmat ovat laadullisia. Mielenterveysongelmien hoitoa koskevassa tutkimuksessa on eräs erikoinen piirre. Valtaosa tutkimuksista on määrällisiä, vaikka ongelmat ovat laadullisia. Tiede ja palveluja kustantava yhteiskunta vaativat numeerista näyttöä mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten elämänlaadusta. 32 . 5/ 2014. Laadulliset tutkimukset antavat yksityiskohtaista tietoa muutaman potilaan kokemuksesta tavalla, johon määrällinen tutkimus ei voi päästä. Siksi mielenterveysalan ammattilaiset joutuvat kuitenkin päivittäisessä työssään toimimaan laatu/määrä -adaptereina. Mittarit ovat keskimäärin kohtalaisen luotettavia, mutta alttiita monenlaisille inhimillisille vinoumille. Laadullista tutkimusta mielenterveyspuolella tehdään lähinnä psykoterapiatutki muksen kentällä ja sosiaalitieteissä. KOLUMNI | TEEMU OLLIK AINEN Laatua vai määrää. Esimerkiksi litteroitua tekstiä analysoimalla voidaan tutkia laadullisia muutoksia potilaan suhteessa ongelmiinsa, tai terapiasuhdetta. Satunnaistettua ja kontrolloitua määrällistä tutkimusta pidetään tiedeyhteisöissä oikeana tieteenä, laadullista tutkimusta taiteen ja tieteen välimuotona. Potilas ei kuitenkaan itse koe ongelmiaan määrällisinä, vaan laadullisina. Aivan ongelmatonta ei ole myöskään sanallisesti kuvata potilaan kokemaa hyötyä esimerkiksi psykoterapiakuntoutuksen välilausunnossa
33
Suurimmat haasteet mielenterveysongelmista toipuvalle ja mielenterveystyön kehittämiselle ovat häpeäleima ja syrjintä. Kielteisiä asenteita ja leimaamista on yleisemmin varsinkin vanhemman väestön keskuudessa, alemmissa koulutusryhmissä ja miehillä.. Esimerkiksi 70 prosenttia masennuspotilaista haluaa salata tilansa, usein syrjinnän ja erilliskohtelun pelossa. Syynä on Suomessakin yleinen mielenterveyshäiriöihin liittyvä stigma eli häpeäleima: asenteet ja arvot, joiden mukaan mielenterveyden ongelmat on häpeällisiä eikä niitä voida kohdata avoimesti. Leima alistaa ja eristää mielenterveyden ongelmista kärsiviä, ja määrittelee tiukasti normaalin tuntemisen ja ajattelun tapoja. HÄPEÄLEIMA VAIKUTTAA MYÖS TERVEYDENHUOLLOSSA Häpeäleima ja syrjintä lyhentävät osaltaan mielenterveyskuntoutujien elinajan odotetta. PUHEENVUORO Kohtaaminen haastaa mielenterveysongelmien stigman te rs to ck Vaikka Pohjoismaat ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja tasa-arvoa vahvistavista pyrkimyksistään, kansalaisten yhdenvertaisuus ei niissäkään toteudu. Mielenterveysdiagnoosin takia sairaalahoidossa olleet miehet elävät keskimäärin noin 20 vuotta lyhyemmän elämän kuin muut suomalaiset, naisten kohdalla ero on 34 5/ 2014 Sh ut S uuri enemmistö ihmisistä ei puhu omista mielenterveysongelmistaan, vaikka ne ovat tavallisia
Ennakkoluulot ja häpeäleima ovat vaikeuttavat hakeutumista avun piiriin ja selviytymistä oireista. . Medialle on tarjottu tarinoita ja kertomuksia onnistumisista, parantumisesta ja osallisuudesta negatiivisen ja sensaatiohakuisen raportoinnin sijaan. Tasavertaisuus, mahdollisuus keskusteluun ja yhdessä tekeminen murtavat häpeäleimaa ylläpitäviä stereotypioita. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat suuria kaikissa Pohjoismaissa: Suomessa kustannusten on arvioitu vuosittain noin 10 miljardia euroa, Ruotsissa noin 8 miljardia, Tanskassa noin 7 miljardia ja Norjassa noin 8 miljardia euroa. Kansallisen anti-stigma-hankkeen puuttuminen tekee Suomesta pohjoismaisen poikkeuksen. Suomessa häpeäleiman poistamiseksi tehdään hyvää paikallista työtä. Muissa Pohjoismaissa on toteutettu julkisella rahoituksella menestyksekkäitä kansallisia ohjelmia häpeäleiman vähentämiseksi. Ruotsin Hjärnkoll- ja Tanskan En af os-ohjelmissa on koulutettu mielenterveyden ongelmia kokeneita ”mielenterveyslähettiläiksi”. Mielenterveyden ongelmiin liittyy myös fyysisiä sairauksia, joita terveydenhuollossa hoidetaan harvemmin ja huonommin kuin muiden suomalaisten sairauksia. Mielenterveyden ongelmien häpeäleima vaikuttaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien jakoon. Monella paikkakunnalla on koulutettu kokemusasiantuntijoita, joiden kokemus mielenterveysongelmista on muuttunut resurssiksi vertaistyössä ja palveluiden tuottajien neuvonantajina. Samalla on näyttöä siitä, että yksinkertaistava biolääketieteellinen tai geneettinen näkemys mielenterveyden häiriöistä ei vähennä häpeäleimaa vaan saattaa lisätä sosiaalisen etäisyyden ottoa. KOHTAAMISELLA HÄPEÄLEIMAA VASTAAN Häpeäleiman vähentämisen keinoista on tutkimustietoa. On aika siirtyä tasa-arvoisuuteen myös mielenterveyden ongelmista kärsivien kohdalla. Mielenterveysongelmista kärsivät samaistuvat ympäristön asenteisiin, mistä seuraa itsesyrjintää. Norjan ohjelma on järjestänyt mediakampanjoita ja vienyt mielenterveyskoulutusta päiväkoteihin ja kouluihin. Erityisesti tasavertaisuus, mahdollisuus selkeyttävään keskusteluun ja yhdessä tekeminen murtavat häpeäleimaa ylläpitäviä stereotypioita. Tarvitsemme kansallisia ponnistuksia mielenterveyden ongelmiin liittyvien kielteisten asenteiden, häpeäleiman ja syrjinnän lopettamiseksi. Haastattelututkimusten mukaan on tavallista, että mielenterveyskuntoutuja jättää hakematta koulutuksiin tai töihin ennakoidessaan ympäristön kielteisiä reaktioita. Häpeäleima näyttäytyy myös mediassa, jossa mielenterveyden häiriöt yhdistetään usein väkivallantekoihin, vaikka niiden riski mielenterveysongelmista kärsivillä ei eroa oleellisesti muun väestön riskistä. noin 15 vuotta. Mielenterveyttä käsittelevillä taide-, elokuva- ja musiikkitapahtumilla on myös saatu myönteisiä tuloksia. Lapinlahden lähde -hanke pyrkii luomaan Helsinkiin diagnooseista vapaan alueen, ja mahdollisuuksia kaupunkilaisten ja mielenterveyskuntoutujien aitoihin kohtaamisiin kulttuurin ja ympäristön keinoin. Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 35. Yksi neljästä sairauslomapäivästä ja noin neljäsosa tautitaakasta johtuu mielenterveyden häiriöistä, mutta vain 7–8 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon resursseista ja vain noin 10 prosenttia terveystutkimuksen rahoituksesta ohjautuu mielenterveysongelmien haasteisiin. Kohtaaminen haastaa stereotypiat ja ennakkoluulot tehokkaimmin. Ohjelmat ovat panostaneet kohtaamisiin joko kasvokkain tai median välityksellä
Tervetuloa! Ilmoittautumiset seminaariin 11.11.2014 mennessä osoitteessa: www.mielenterveysseura.fi/perheterapia 36 5/ 2014. Jukka Harmainen Käytännön perheterapeutti perheterapiaa tutkimassa Eija-Liisa Rautiainen Perheterapia tulevaisuudessa Mette Kontio SEMINAARI ON MAKSUTON. KUTSU PERHETERAPIA-LEHTI 30 VUOTTA Tervetuloa Perheterapia-lehden JUHLASEMINAARIIN pe 28.11.2014 klo 10.00 - 14.00 Ostrobotnian Juhlakerros, Chydenius-kabinetti Museokatu 10, Helsinki Seminaarin ohjelma: Seminaarin avaus Aarno Laitila Eivät ole muistojemme lehdet kuolleet: kansalaisjournalismi Perheterapia-lehden ulottuvuutena Jukka Aaltonen Erottautumisesta integraatioon – ajatuksia perheterapiakouluttamisen kehittymisestä 30 vuodessa
37. Tutkimuksessa seurattiin lähes 35 000 40–75-vuotiasta miestä jopa 24 vuotta. Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2014. ETK, 2014. Laaksonen, M., Blomgren, J., Gould, R.: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria. Ryhmien erosta huolimatta, yksilötasolla vaihtelua kuitenkin löytyy. Ann Intern Med. TUTKITUT JUTUT | KOONNUT ELLEN TUOMA AL A NIUKASTI AKTIIVISIA TOIMENPITEITÄ ENNEN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ SYYLLISTÄVÄ KASVATUS LISÄSI VETÄYTYVIEN LASTEN MASENNUSRISKIÄ AKTIIVISILLA LIIKKUJILLA PAREMPI PSYYKKINEN HYVINVOINTI Pitkät, yli 60 päivän sairauspoissaolot ennakoivat mahdollisesti myöhempää työkyvyttömyyseläkettä jo 10 vuotta ennen varsinaista eläkkeelle jäämistä. Laajoista sosiaalisista suhteista raportoineet miehet menehtyivät myös harvem- min sydänsairauksiin ja heidän kokonaiskuolleisuutensa oli pienempi. Health Professionals. Yksi selittävä tekijä saattaa olla se, että sosiaaliset miehet saavat enemmän emotionaalista tukea ja neuvoja. Zarra-Nezhad, M., Kiuru, N., Aunola, K., Zarra-Nezhad, M., Ahonen, T., Poikkeus, A.M., Lerkkanen M.-K., & Nurmi, J.-E.: Social withdrawal in children moderates the association between parenting styles and the children’s own socioemotional development. Pitkäaikaisesti sairastavien kuntoutus tai työn sopeuttaminen on kuitenkin silmiinpistävän vähäistä ja painottuu viimeisiin vuosiin ennen eläkettä. Aktiivisilla liikkujilla oli vähemmän erilaisia psyykkisiä oireita, kuten masennusoireita, kuin vähän liikkuvilla aikuisilla, totesi tuore tutkimus. Lisäksi tarkasteltiin ryhmien eroja tietoisuustaidoissa ja psykologisessa joustavuudessa. Laaja tuttavapiiri, avioliitto ja uskonnollinen harrastustoiminta suojasivat miehiä itsemurhalta. Tulokset ovat yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa, joissa yksinäisyyden ja sosiaalisen eristäytyneisyyden on todettu altistavan itsemurhalle. Tämä on todettu aiemmissakin tutkimuksissa. Journal of Child Psychology and Psychiatry 2014. 2014;161:85-95. SOSIAALINEN VERKOSTO SUOJAA MIESTÄ ITSEMURHALTA JA SAIRAUKSILTA Miehet, joilla on laaja sosiaalinen verkosto, tekevät itsemurhan kaksi kertaa harvemmin kuin yksinäiset miehet, kertoi tuore yhdysvaltalaistutkimus. Tiedot selvisivät rekistereihin ja eläkehakemusasiakirjoihin perustuvista Eläketurvakeskuksen ja Kelan selvityksistä. Syyllistävä kasvatus ruokkii lapsen häpeän ja syyllisyyden tunteita ja pyrkii vetoamaan lapsen tunteisiin. Suuri osa työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista ei kuitenkaan saanut aktiivista tukea työterveyshuollolta. Esimerkiksi äidin positiivisten tunteiden vähäisyys näkyi runsaampina vetäytyvien lasten käytösongelmina. & Tammelin, T.: Mindfulness skills, psychological flexibility, and psychological symptoms among physically less active and active adults. Kangasniemi, A., Lappalainen, R., Kankaanpää A. Syyllistävä kasvatus lisäsi masennusoireita selvästi enemmän sosiaalisesti vetäytyvillä kuin muilla lapsilla. Tutkimukseen osallistui 58 vähän eli alle 2,5 tuntia viikossa liikkuvaa ja 50 aktiivisesti eli vähintään 2,5 tuntia viikossa liikkuvaa aikuista. Tutkimuksessa seurattiin noin 300 lapsen sosiaalisia taitoja ja käytösongelmia kolmen ensimmäisen kouluvuoden aikana, samoin äitien ja isien vanhemmuuden laatua. Mental Health and Physical Activity 7 (3) 2014. Joka viides eläkkeen hakija piti omaa työhön paluutaan ainakin jossain määrin mahdollisena. Tsai AC., Lucas M., Sania A., Kim D., Kawachi I.: Social Integration and Suicide Mortality Among Men: 24-Year Cohort Study of U.S. Esikouluiässä vetäytyvät lapset olivat myöhemminkin muita alttiimpia vanhempien käyttämälle syyllistävälle kasvatukselle. Aktiivisilla liikkujilla oli enemmän psykologista joustavuutta ja paremmat tietoisuustaidot eli kykyä keskittyä nykyhetken kokemiseen, havainnointiin ja hyväksymiseen. Suurissa työpaikoissa työhön paluuta tuettiin selvästi aktiivisemmin kuin pienissä ja keskisuurissa. Liikkuminen ei ole ainoa psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttava tekijä
Otava 2014. Toivottavasti saamme lukea pian lisää Pajtim Statovcia! SAMI LIUKKONEN. Mitä sitten, kun se kaikkein Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia. Miten siihen vaikuttaa työntekijöiden usko ja luottamus omiin kykyihin. SIRPA VÄ ÄNÄNEN ELÄMÄÄ KULTTUURIEN VÄLILLÄ Pajtim Statovcin esikoisromaani Kissani Jugoslavia on hengästyttävä ja mukaansatempaava matka kulttuurien välillä. Tulevaisuuden epävarmuus nakertaa niin yksilöiden kuin yhteisöjen uskoa kykyihinsä, jatkuvat yt-uutiset lisäävät pelkoa ja haurastuttavat optimismia. Kissani Jugoslaviassa vallitsee paikoitellen maaginen tunnelma Statovcin runollisen kielen ja tarinassa ihmisten rinnalla seikkailevien kissojen ja käärmeiden myötä. Kirjassaan Pääasia kolmikko tarkastelee psykologisen pääoman toimintaa organisaatioiden arjessa, ja tarjoaa työkaluja sen kehittämiseen ja johtamiseen. Useassa organisaatiossa on tälläkin hetkellä käynnissä raju elonjäämiskamppailu. Millaista on nuoren miehen aikuistuminen uudessa kotimaassa, kun synnyinmaan kulttuuri ja isän maailmankuva on täysin ristiriidassa sen kanssa, miltä itsestä tuntuu. Juuri nyt on hyvä hetki tarttua tähän kirjaan. Talentum Media Oy 2013. Romaani raottaa lukijalle hieman kompleksista maailmaa, jolta kahden toisistaan erilaisen kulttuurin välillä eläminen voi tuntua. Statovci raottaa taitavasti maahanmuuttajan elämää monella tasolla erilaisten kulttuurien välillä. Sinnikkyys, eli kestävyys selvitä työkuor- masta, toipua epäonnistumisista ja sitkeys jatkaa yrittämistä. Optimismi, eli realistinen, mutta myönteinen näkemys omista tai organisaation kyvyistä. Miltä äijäkulttuuriin kasvaneesta jugoslaavi-isästä tuntuu, kun uudessa kotimaassa hän ei enää kykene elättämään perhettään saati kontrolloimaan lapsiensa ja vaimon tekemisiä ja ajatuksia. Kissani Jugoslavia on huikea esikoisromaani pelosta, kuolemasta ja rakkaudesta. Vahva psykologinen pääoma näkyy yksilön ja yhteisön oma-aloitteisuutena, yritteliäisyytenä, toimeliaisuutena ja vastuunottamisena. POIMINTOJA PSYKOLOGISEN PÄÄOMAN TYÖKALUJA Ilona Rauhala, Makke Leppänen & Annamari Heikkilä: Pääasia – Organisaation psykologinen pääoma. 38 5/ 2014 suurin toive viimein toteutuu. 286 s. Psykologisen pääoman ulottuvuuksien suomenkielinen lyhenne TOSI on psykologien Ilona Rauhala, Makke Leppänen ja Annamari Heikkilä käsialaa. Johtamisen professori Fred Luthansin ja hänen tutkijaryhmänsä kehittämä psykologisen pääoman malli tarjoaa viitekehyksen organisaatioiden toimintakyvyn tarkastelulle. Kirjassa on kuitenkin paljon myös sellaista, johon lukija voi eläytyä ja samastua, vaikka itsellä ei olisikaan maahanmuuttajataustaa. Vuonna 1990 Jugoslaviassa syntynyt Statovci osaa kirjoittaa. 220 s. Itseluottamus, eli vahva usko omiin ja organisaation kykyyn selvitä haasteista. Romaanissa on paljon myös symboliikkaa, joka mahdollisesti avautuu vasta vähän pidemmän pohdinnan jälkeen. Voidaanko luottamusta ja uskoa johtaa tai mitata. Psykologiseen pääomaan kuuluvat: Tulevaisuuden usko, eli tavoitteellinen ja positiivinen tunne siitä, että tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Se on yhteydessä myönteisiin tunteisiin, työmotivaatioon sekä työtyytyväisyyteen ja -tehoon. Kissani Jugoslavia on nopeasti luettavissa, mutta kirjan tarinan avaamat kysymykset jäävät mieleen pidemmäksi aikaa. Onko organisaatioiden selviytyminen yksin taloudellisen pääoman varassa
Tulevaisuus näyttää ikääntyneiden miesten kannalta kuitenkin pääosin hyvältä. Yksinäisyyden kautta syrjäytyminen ei helpotu iän myötä. Siten miehet tarvitsisivat omaishoitajana itselleen sopivaa tukea. Parannettavaakin löytyy, miesten terveydestä ja hyvinvoinnista, lähiyhteisöjen tuesta, harrastus- ja vapaaehtoistoiminnasta kuin julkisista ja yksityisistä palveluista. Entistä useammin myös miehet toimivat vaimojensa omaishoitajina, joskin hieman eri roolissa kuin naiset. Ilkka Pietilän ja Hanna Ojalan kokoaman Miehistä puhetta -antologian artikkelit kertovat ikääntyneistä, yli 55-vuotiaista miehistä osittain positiivisia uutisia. ARTO TIIHONEN 39. PAREMMAKSI KAIKKI MUUTTUU Myös miehet elävät nykyään vanhemmiksi kuin aiemmin. Kirjoittajien sukupuolesta riippumatta ikääntyneistä miehistä ja heidän maailmastaan avautuu artikkelikokoelmassa kolme toisiaan täydentävää näkökulmaa eli mies vanhenevassa yhteiskunnassa, mies vanhenevassa ruumiissa ja mies sosiaalisissa suhteissa. Vanhojen miesten tai vanhoja miehiä arjessaan kohtaavien erilaiset kokemukset, toiminta ja merkitykset eivät kuitenkaan taivu tasa-arvoiseksi toiminnaksi eri sukupuolten tai ikäpolvien kesken. Mieshoitajat kykenivät ymmärtämään paremmin miesten tarpeita. Useat eri näkökulmat auttavat sen sijaan näkemään vanhojen miesten elämää sellaisena kuin se jo suurella osalla suomalaisista vanhoista miehistä on: parempaa kuin koskaan ennen ja ehkä jopa parempaa kuin missään muualla. Tässäkin kirjassa noin puolet kirjoittajista on naisia. Kun naiset ottavat helposti hoitajan tai äidin roolin, miehet pitävät omaishoitajanakin keskeisenä aviopuolison roolia. Jokaisen toimijan aktiivisuutta tarvitaan, eikä vastuu ole yksin yksilön. 308 s. Vaikka sodasta ja riskialttiista elämäntavasta johtuen yksinäisiä miehiä on vanhemmissa ikäluokissa vähemmän kuin nuoremmissa ikäluokissa, yksinäisyys on vanhimmillekin ikäluokille mittava ongelma. Hoivapalveluissa naishoitajat suhtautuivat miesten ja naisten avunpyyntöihin palveluissa hyvin eri tavoin, esimerkiksi ulkoilutuksessa ja wc:ssä käyttämisessä. He ovat keskimäärin toimintakykyisempiä ja selvästi koulutetumpia kuin edeltävien sukupolvien miehet, ja elävät huomattavasti useammin parisuhteessa kuin samanikäiset naiset. Ilkka Pietilä ja Hanna Ojala (toim.): Miehistä puhetta – Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit. Palvelutaloissa tai muissa ikääntyneiden palveluissa kohtelu oli hyvin sukupuolittunutta, eikä naisvaltaisuus vaikuttanut sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta hyvältä asialta. Yhä vanhemmiksi elävät miehet eivät muodosta mitään yhtenäistä ryhmää. Tampere University Press 2013. Mitä tarkoittaa ikääntyvä mies yhteiskunnassa ja miesten omissa kokemuksissa. Olennainen kysymys esimerkiksi on, miten saada vanha mies hoitamaan omaa fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kokemuksellista toimintakykyään paremmin. Muistisairaita ja muita kroonisia tauteja sairastavia miehiä on kuitenkin yhä enemmän, ja puolisot tai lapset toimivat heidän omaishoitajinaan. Monet harrastavat aktiivisesti sekä puolisonsa kanssa että miesten ryhmissä, joten aikaa ei jää samalla tapaa vapaaehtoistyöhön kuten yksinasuvilla naisilla. Usein ikääntyneiden miesten – tai naistenkin – ongelmia on mahdollista ratkoa, kun ymmärretään eri toimijoiden vastuu. Miehet eivät saa palveluita miehiltä, mikä on ongelmallista
(09) 4150 3600, faksi (09) 3487 3715. 050 401 6259 KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. (08) 312 0611 Jyväskylän kriisikeskus Mobile, puh. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Jos tilausjakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. 040 544 1750 Seinäjoki Mobile kriisikeskus (06) 414 1256, (06) 414 1257 Kuopion kriisikeskus puh. (015) 214 401 Tampereen kriisikeskus Osviitta ajanvaraus 0400 734 793 Turun kriisikeskus puh. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. 044 7826030 Savonlinnan kriisikeskus puh. (014) 266 7150 Rauman kriisikeskus Ankkurpaikk´ puh. 040 5537508 Lappeenranta Saimaan kriisikeskus puh. (013) 316 244 Salon kriisikeskus Etappi puh. (015) 273 700 Kemin kriisikeskus Turvapoiju puh. (03) 512 0500 Vihdin kriisikeskus puh. (02) 2333 442 Vammalan ja Huittisten Tukitalot puh. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. 040 848 2042 Oulun kriisikeskus puh. (05) 453 0020 Mikkelin kriisikeskus puh. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. 40 5/ 2014 PUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto SOS-KRIISIKESKUS Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Toimisto (09) 4135 0510, faksi (09) 4135 0570 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 Hyvinkään seudun mielenterveysseura puh. Tilaa Mielenterveys 41 € kestotilaus Mielenterveysseuran palvelut VERKOSSA vahvistamo.fi e-mielenterveys.fi tukinet.net Myös digilehti vuosikerta 50 € opiskelijatilaus 25 € ulkomaille 60 € Tilaajapalvelu puh. (02) 8378 5600 Joensuun kriisikeskus puh. (02) 7273 700 Kainuun Kriisikeskus puh. (09) 615 516, klo 9-15 mielenterveysseura.fi/tilaa tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ tiedotus_ja_julkaisut KESTOTILAUKSEN SÄÄNNÖT JA IRTISANOMINEN Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. (017) 262 7738 Lahden Seudun kriisikeskus puh. (03) 877 660 Lapin ensi- ja turvakoti ry Kriisikeskus, puh
Ohjelmassa opetetaan tuleville sairaanhoitajille katastrofitilanteissa toimimista. Suomalaista vapaaehtoisosaamista Tokioon TEKSTI: JOEL KANERVA Kaksi vuotta sitten Sendai Suomi -hyvinvointikeskus otti yhteyttä Suomen Mielenterveysseuraan, kun Japanissa kaivattiin suomalaista vapaaehtoisosaamista. Japanissa katastrofien hoitoon kiinnitetään erityisesti huomiota, sillä kyseessä on maantieteellisesti järistysherkkä alue. Kaakkurinniemen pitämä luento oli osa Tokion yliopiston Disaster Nursing -koulutusohjelmaa. Vaikka Japanissa on ollut perinteisesti paljon vapaaehtoisia, sieltä ovat puuttuneet vakiintuneet koulutusja työnohjauskäytännöt vapaaehtoisille. – Vaikka vapaaehtoiset tekevät työtä omasta tahdostaan, heidän voimavaransa tulee olla keskiössä. Aiheina olivat Mielenterveysseuran kehittämät vapaaehtoisten koulutus- ja työnohjausmallit ja muut menetelmät, joilla voidaan tukea vapaaehtoisten jaksamista. Koulutusohjelmasta vastaava Tokion yliopiston lääketieteen tohtori Yoshiko Sasaki oli todella innostunut uudesta näkökulmasta vapaaehtoistyöhön. 41. Yhteistyö laajeni syyskuussa 2014 japanilaiseen yliopistoon, kun Mielenterveysseuran Sinikka Kaakkuriniemi pyydettiin luennoimaan Tokion yliopiston sairaanhoitajaopiskelijoille. Käytännöt ovat siirtyneet sovitettuina hyvin Suomesta Kaukoitään. Hänen mukaansa vapaaehtoisista huolehtiminen liitetään nyt kiinteäksi osaksi koulutusohjelmaa. Luento antoi opiskelijoille tärkeitä välineitä, miten vapaaehtoisten jaksaminen on huomioitava katastrofin sattuessa. Kaakkurinniemen mukaan japanilaisessa ja suomalaisessa kulttuurissa on yllättävän paljon yhteisiä piirteitä. Auttajista ei pidä tulla autettavia, Kaakkuriniemi pohtii. M I E L E N T E R V E Y S S E U R A K E H I T TÄ Ä Sinikka Kaakkuriniemi Japanissa.
Osallistuttuaan useisiin vertaistukiryhmiin päihdepuolella, hän on vaikuttunut vertaistuen voimasta. Osaan samaistua tavalliseen suomalaiseen mieheen, joka ei normaalisti paljon puhu eikä pukahda, hän toteaa. ?. – Vanhojen kavereidenkin kanssa ystävyyssuhteet ovat nousseet ihan eri tasolle sen jälkeen, kun olen itse alkanut puhua heidän kanssaan arjesta ja elämästä rehellisesti. Pikku kina vaimon kanssa ei tunnu enää niin isolta asialta, kun siitä kertoo kaverille, hän konkretisoi. Harrin vetämä miesten ryhmä Lohjan Mielenterveysseurassa hakee vielä teemoja ja toimintamalleja, mutta hän on toiminnan tulevaisuuden suhteen luottavainen: on suunniteltu saunomista, urheiluotteluissa käymistä, mutta Pikkumiesten kanssa Lohjanjärven rannalla. Suunnitelmissa on lisää sosiaalialan opintoja joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Harri Nousiainen Asuu Lohjalla Ikä: 41 vuotta Perhe: Vaimo ja 14kk:n, 4-, 6-vuoden ikäiset pojat Harrastaa: Kuntosali, uiminen ja lasten kanssa ulkoilu 42 5/ 2014 Kun mies sai omia lapsia, työminä alkoi tuntua vieraalta ja hän pohti, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Sitten hän kysyi itseltään, ovatko hänen omaksumansa arvot hänen omiaan vai peräisin lapsuuden perheestä. Hän raitistui kolme vuotta sitten Minnesota-tyyppisen hoidon avulla, jonka teho perustuu paljolti vertaistuelle. Haluan tuoda tähän maailmaan hyvää ja olen huomannut, että se tekee hyvää myös minulle itselleni. Harri kouluttautui ekonomiksi ja alkoi tehdä rahaa. tärkeimpinä pidetään kuitenkin keskustelua ja yhdessäoloa. Nyt hän opiskelee päihdetyön ammattitutkintoa. ELÄMÄÄ OMIEN ARVOJEN MUKAAN – Elin lapsuuteni ja nuoruuteni ympäristössä, jossa taloudellinen menestyminen oli kaikki kaikessa ja ulkoiset asiat merkitsivät paljon. KUK A. Aamuyön hetkinä avautumisestakin olisi varmasti ollut hyötyä, jos siitä olisi jotain muistanut, mies naurahtaa ja lisää, että hänestä vertaisryhmätoiminta sopisi ihan kaikille: – Pienet arjen harmitkin tuntuvat paljon pienemmiltä, kun jakaa ne toisen kanssa. K E N TÄ LTÄ KOONNUT: JUTTA KAJANDER HENKILÖ ”Puhu asioistasi mies!” Harri Nousiainen toivoo miesten ymmärtävän, kuinka tärkeää on puhua rehellisesti tunteista ja arjesta. Harrin oma elämä sai uuden suunnan, kun hän ymmärsi keskustelujen voiman. Viime vuonna hän kouluttautui kokemusasiantuntijaksi. Harri kävi läpi täydellisen burn outin ja kärsi päihdeongelmista. Aiemmin on vain menty ja tehty asioita, mutta juttelu on jäänyt sinne pikku tunneille. – Ajattelen, että olin siihen asti elänyt toisten odotusten mukaisesti. Nyt minusta on tullut perhekeskeisempi ja olen hiljalleen vaihtamassa alaa. MIESRYHMÄN VETÄJÄKSI LOHJALLE – Olen mies, joten koen helpommaksi auttaa miehiä
Askarteluhetkessä keskityttiin myönteisiin asioihin, jotka tuovat hyvää mieltä arkeen, lisäävät hyvää oloa ja vahvistavat mielen hyvinvointia. . Lastentarhan opettaja Saija Juusti ja esikoululainen Leevi Porkka päiväkoti Susannasta Pasilasta miettivät päivän kohokohtia. Sipoonlahden koululaiset kiinnittävät auringon taululle. Viirinkankaan koululla Marjatta Kemppainen Neuvokkaasta ja luokanopettaja Jorma Turunen pohtivat lasten kanssa hyvän mielen asioita. Paikallisten seurojen työntekijät ja vapaaehtoiset lähtivät innokkaasti toimittamaan materiaalipaketteja kouluihin ja päiväkoteihin askartelutuokiota varten. Heitä ilahduttavat ainakin yllätykset. Lapset saivat kotiin vietäväksi vihkosen, jossa vanhempia muistutetaan kiireettömästä yhdessäolosta ja kohtaamisesta lapsen kanssa. 43. KUULUMISIA | ROVANIEMI Aurinkoa alakouluihin ja päiväkoteihin Vuoden 2014 Maailman mielenterveyspäivänä kohdistettiin huomio erityisesti esikoulu- ja alakouluikäisten hyvinvoinnin edistämiseen. Rovaniemellä askartelupaketit tavoittivat 300 lasta
Järjestäjiä olivat Kriisikeskus Turvapoiju, Toivola-Luotolan Setlementin MiksEri -projekti ja Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry, Kemin kaupunki ja seurakunta, sekä MonikaNaiset Liitto ry, Maahanmuuttajakoulu, Pohjantähti -opisto ja SPR:n Kemin vastaanottokeskus. Kaikki me olemme Lähde: Wikisanakirja etsineet työtä, jonka kokisimme omaksemme ja merkitykselliseksi, he kertoivat. SPR:n paikalle pystyttämä pakolaisteltta herätti monet pohtimaan, kuinka turvallisissa oloissa Suomessa asutaan ja eletään. Uche on Turvapoijun ensimmäinen tukihenkilöksi kouluttama maahanmuuttaja. Aikuisten maahanmuuttajien peruskoululaiset esittivät runon suomeksi. Kemin Täikön torilla. – Olemme ystävinä rohkaistuneet osoittamaan, että väpuristetaan toisen ihmisen ympäri. Jokainen meistä voi jatkaa halaushaastetta mielenterveyspäivän jälkeenkin. Osa meistä oli aiemmin koulukiusattuja ja kärsi sosiaalisesta ahdistuksesta. Yli tuhat halausta mielenterveyspäivänä jakanut tiimi parantaa nyt maailmaa omissa hyvinvointialan yrityksissään. litämme toisistamme. Ollaan onnellisia! 44 5/ 2014 Lämpimän halauksen kuvassa antaa Laura Failla.. Halaushaasteen ohje 1. Hän työskentelee kohtaamispaikka MiksErissä. Samalla nenään tuoksahti kotimainen pulla. . . Idea tapahtumasta syntyi Afri- kasta Kemiin muuttaneen Uchenna Unankan ja Kriisikeskus Turvapoijun johtajan Kaisa Laurin keskusteluissa. Halaa kolmea ihmistä 2. Basaarissa ihasteltiin perinnekäsitöitä, maisteltiin etnisiä ruokia ja kokeiltiin, kuinka afrikkalaiset letit sopivat omaan päähän. Haasta heidät halaamaan kolmea lisää 3. Ikään, rotuun ja ihonväriin katsomatta kaikille avoin Maailma tuli kylään -tapahtuma kokosi runsaasti yleisöä seuraamaan muun muassa nepalilaista ja afganistanilaista tanssiesitystä sekä burmalaista laulua. Toista kertaa järjestettävällä tapahtumalla haluttiin lisätä molemminpuolista ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. K E N TÄ LTÄ KUULUMISIA | KEMI Maailma tuli Kemiin Kulttuurit kohtasivat 10.9. Halauksia Tampereen keskustorilla Tamperelainen ystäväporukka teki vapaaehtoistyötä MaaHalaus = lohduttava tai ilman mielenterveyspäivänä halaamalla paikalle kaupungin ystävällinen ele, jossa kädet torille tulleita
Ovatko tietosi sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta ajan tasalla. Transsukupuolinen, lesbo, transvestiitti, homo, bi, muunsukupuolinen tai intersukupuolinen seniori on vanhuspalveluiden asiakas. 45
46 5/ 2014
Myöhemmin hän saattaa vähätellä tilannetta, kunnes elämäntilanne taas kriisiytyy. Moni heistä on itsemurhaa yrittäneitä. Heti tapahtuman jälkeen ihminen on avoin vastaanottamaan apua. Tavoitteena on ollut päästä pois tuskallisesta ahdistuksesta ja elämän umpikujatilanteesta. Tapaamisessa opetellaan yhdessä uusia toimintamalleja kriisin käsittelyyn. Sveitsissä kehitetty Lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneelle eli LINITYtoimintamalli sisältää neljästä viiteen keskustelukertaa, joista viimeisessä läheinen voi olla mukana. Lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneelle -malli auttaa Helsingissä ja Seinäjoella. Hänen ei tarvitse vastata soittoihin tai sähköposteihin, mutta häntä muistutetaan tuen mahdollisuudesta. Kukaan lähipiiristä ei tiedä, että isälle ja perheelle olisi tarjolla keskusteluapua. Juhlapyhät ovat pahinta aikaa. Sitä voi saada nimettömänä, eikä lähetettä tarvita. Tapaamisten jälkeen itsemurhaa yrittäneeseen pidetään yhteyttä kahden vuoden ajan. Itsemurhaa yrittäneelle löytyy apua Pääkaupunkiseudulla asuva isä ottaa lääkkeiden yliannostuksen. Seuraava numero ilmestyy 15.12.. Hoidon yhteydessä ei kerrottu, että tarjolla olisi keskusteluapua. Pääkaupunkiseudulla pelastuslaitos vie joka päivä noin kahdeksan ihmistä myrkytyksen takia päivystykseen. Isä kuitenkin pääsisi keskusteluun parin viikon sisällä. Sitä ei kerrottu hoidon yhteydessä. S . Tutkimusnäyttöä on siitä, että lyhyt keskusteluapu varhain itsemurhayrityksen jälkeen auttaa ehkäisemään uusia yrityksiä. Ambulanssi vie hänet päivystykseen. SOTE-uudistuksen tavoitteeksi tulee ottaa, että kaikki tarjonta saadaan asiakkaiden käyttöön ja kolmannen sektorin sekä julkisen sosiaalija terveydenhuollon saumaton yhteistyö toteutuu. OUTI RUISHALME Johtaja SOS-kriisikeskus, Suomen Mielenterveysseura Keskusteluapua itsemurhayrityksen jälkeen 0800 98 030 linity@nielenterveysseura.fi P. Ensiavun jälkeen hän palaa kotiin. Vastaanotolla usein ilmenee, että tavoitteena ei ole ollut katkaista elämää. Lapset ovat kotona. Pääkaupunkiseudulla Mielenterveysseuran SOSkriisikeskus tarjoaa maksutonta keskusteluapua itsemurhaa yrittäneelle. Harmillisen usein asiakkaat eivät saa oikea-aikaista tietoa tukimuodoista. Keskusteluavussa käy eri-ikäisiä ihmisiä. Monet järjestöt tarjoavat varhaista tukea vaikeissa elämäntilanteissa oleville
Puhetta lukemattomista ajankohtaisista ja mielenterveydenmuista valtavirtaistamisesta aiheista. Päivien aikana kuullaan Tule Mielipäiville keskustelemaan järjestä viimeisimpiä kuulumisia aivotutkimuksesta ja tunteesta. Puhetta tunteet kuohuisivatkin. JÄRKI & TUNNE JÄRKI & TUNNE Tule Mielipäiville keskustelemaan järjestä ja tunteesta. viimeisimpiä Onko missääntunteiden mitään mieltä. Tule mukaan verkosasiantuntijoiden, kulttuurivaikuttajien, toitumaan yhdessä mielenterveyden kokemusasiantuntijoiden, päättäjien asiantuntijoiden, kulttuurivaikuttajien, sekä opetuksen, sosiaali- ja terveysalan kokemusasiantuntijoiden, päättäjien asiantuntijoiden opiskelijoiden kanssa. Päivien aikana kuullaan ja sukelletaankuulumisia tunteiden aivotutkimuksesta maailmaan. Miten tunteet kuohuisivatkin. Miten auttaminen mielenterveyden valtavirtaistamisesta ja ja tunteet kuuluvat yhteen. lukemattomista muista ajankohtaisista aiheista. sekä opetuksen, ja sosiaalija terveysalan asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa. Ohjelma julkistetaan pian! mielenterveysseura.fi/mieli2015 Ohjelma julkistetaan pian! mielenterveysseura.fi/mieli2015. Tule mukaan verkosja herättävät yhteiskunnallista keskustelua toitumaan yhdessä mielenterveyden mielenterveydestä. Suomen Mielenterveysseuran järjestämät Kansalliset mielenterveyspäivätjärjestämät avaavat Suomen Mielenterveysseuran edistävän ehkäisevän mielenterveystyön Kansallisetja mielenterveyspäivät avaavat merkitystä, tuovat esiin uusia työmuotoja edistävän ja ehkäisevän mielenterveystyön ja herättävät yhteiskunnallista keskustelua merkitystä, tuovat esiin uusia työmuotoja mielenterveydestä. Miten vaikka auttaminen verkossa pysytään järkevinä, ja tunteet kuuluvat yhteen. Miten ja sukelletaan maailmaan. verkossa pysytään järkevinä, vaikka Onko missään mitään mieltä