Tunteet palvelevat sosiaalista ihmistä Elämän opissa George Sarpong: ”Suomesta löytyi koti” TEEMA: USKONTO & MIELENTERVEYS Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 54. vuosikerta 5/2015 hinta 8,50 € Muuta tapa pysyvästi MIELENTERVEYS
Ennen pitkää oli tehtävä valinta. Tässä lehdes sä elämäntarinansa kertoo ghanalainen maahanmuuttaja George Sarpong. 33 Uskonnolla satutettu Jos hengellinen yhteisö ei ole terve, vain mielikuvitus on rajana ihmisten lukemattomille kontrollin tavoille. Tämä tarina on tärkeä ker toa myös surullisessa ajas samme, jossa yltiöpäisestä rasismista on valitettavasti tullut salonkikelpoista. Lukijalta Maapallo on täynnä kovan elä män kertomuksia. Hengellisestä väkivallasta kertoo teologi, tietokirjailija Aila Ruoho.. Mitä tahansa on tullutkin eteen, hän on käyttänyt pienetkin mahdolli suudet elämässään, jo Ghanas ta lähtien. George on erittäin fiksu, sin nikäs ja positiivinen. Aikuistuttuaan hän eli kaksoiselämää Jehovan todistajana ja maallista elämää viettävänä homomiehenä. Taru Salo Eläkeläinen 18 TEEMA USKONTO&MIELENTERVEYS Ain o Vu ok ola H eli Ku m pu la Joka numerossa 3 PÄÄKIRJOITUS 8 AJASSA LIIKKUU 12 NÄKÖKULMA Hyvä tapa pysyväksi 14 ASIANTUNTIJALTA Tunteet palvelevat sosiaalista ihmistä 37 KOLUMNI Arto Tiihonen 40 POIMINNOT 44 MIELI SEURASSA 47 HEI HALOO! 30 Kaksoiselämää uskonnon varjossa Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi. Hienosti hän onkin onnistunut. 2 Mielenterveys 5/2015 Mielenterveys 5/2015 Sisältö 4 ELÄMÄN OPISSA ”Koti löytyi Suomesta” Ghanalainen maahan muuttaja George Sarpong halusi turvallisen ympäristön ja ansaita elantonsa. Hän ei vali ta eikä syytä ketään, vaan on pyrkinyt aina eteenpäin. Hän on kaikissa olosuhteissa yrittänyt selviytyä parhaansa mukaan. 27 Kokemuksia näkymättömästä todellisuudesta Turun yliopiston tutkimusryhmä tutkii suomalaisten kokemuksia näkymättömästä todellisuudesta, jotta ne tulisivat näkyviksi ja normaaleiksi. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan tällaista nälän, väkivallan tai syrjinnän uhkaa. 18 Voimaa uskosta ja harjoituksesta Kolme eri tavalla uskovaa ihmistä, muslimi, kristitty ja buddhalainen, kertovat kuinka uskonto antaa heille voimavaroja, tukee arjessa ja ohjaa elämän käännekohdissa. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että useimmille maail man ihmisistä ne ovat aivan arkipäivää
Vaikka aikamme rapauttaa yhdessäoloa ja yhteisöllisyyttä, se myös luo niille uusia muotoja. 3 Vanha tarina kertoo autiolla saarella asuvasta miehestä, joka löysi helmen ja ihaili sitä kämmenellään. Tutta vani kertoi esimerkiksi, että heidän jalkapallojoukkueessaan oli kolmen sukupolven pelaajia. Harrastejoukkue olisi päässyt seuraavaan sarjaan, jos isästä olisi luovuttu. Viiden hengen tiimin esimiehenä olen ajatellut, että kuudes tuoli on vapaana. Hänestä ei luo vuttu, koska yhteisö ei olisi enää ollut sama. Seuraavan kohtaamisen hetkellä, kuka meistä varaa tulijalle tyhjän tuolin. Tämä sanoi: ”Kunpa olisi elämässä ystävä, joka ilah tuisi, kun kertoisi kuulumisia. Muuttaminen paikkakunnalta toiselle, etäisyys koti paikkakunnalle ja kiireinen elämän rytmi vähentävät kaikki tilaisuuksia tavata tuttavia, saati avata ovea uudel le tulijalle. ISSN 0303-2558 • Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen • Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 53. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. Siihen on toistaisek si istahtanut harjoittelija, työkokeilija, palkkatuettu, RAY:n paikka auki teki jä ja vapaaehtoinen. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@ tjm-systems.fi • Julkaisija Suomen Mielenterveysseura • Kustantaja SMS-tuotanto Oy • Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. n Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 mielenterveysseura.fi Pääkirjoitus TYHJÄ TUOLI TULIJALLE Eila Ruuskanen-Himma Päätoimittaja Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 • Toimitussihteeri Ellen Tuomaala 0400 213 801 • Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi • Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, (09) 615 516 • www.mielenterveysseura.fi • Taitto GS Oy Peippo • Kannen kuva Konsta Leppänen • Kirjapaino 2015 • Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveysseura.fi • Ilmoitukset TJM-Systems Oy/Sari Aarnio, puh. Moni odottaa kutsua tulla mukaan sinne, missä kohdataan ja missä joku on kiinnostunut kuulu misista. Vakiintuneiden harrastus ja työyhtei söjen uusiutumista taas aktivoisi asen ne, että uudelle tulijalle on aina varat tu yksi tuoli. Ilo jäi kuitenkin vajaaksi, kun ei ollut ketään, kenelle sitä näyttää, kenen kanssa jakaa kokemusta: “Katso mitä löysin, miten kaunis!” Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. vuosikerta. Moni odottaa nytkin mahdollisuuksia tehdä jotain järkevää, näyttää osaamistaan, tilaisuutta hank kia työelämän kannuksia tai eväitä kotoutumiseen. ”Tyhjä tuoli” on arvokas asenne ja tapa kasvaa yhteisönä. ”Moni odottaa kutsua sinne, missä kohdataan ja missä joku on kiinnostunut kuulumisista.”. olin ostoskeskuksessa kampanjoimas sa mielen hyvinvoinnin puolesta, kun puheilleni tuli nainen. Ilo oppia on ollut molemminpuolinen. Riittäisi edes yksi ystävä, vaikka Australiasta.” Ihmissuhteet ovat hyvinvoinnille ää rimmäisen tärkeitä. Esimer kiksi sosiaalisen median kanavat ovat tuoneet yhteydenpitoon uudenlaisia mahdollisuuksia. Elämässä on tehtävä valintoja
Olin korjaamolla kolme vuotta, opin tekemällä ja olin osa-aikaisesti töissä. Ei ollut rahaa ostaa eväitä tai koulukirjoja. Ghanalaisessa koulussa pitää jaksaa ilman aterioita aamusta iltapäivään. Hän häipyi useiksi päiviksi ryyppyreissuilleen, emmekä tienneet, missä hän oli. Kumasin kaduilla riittää kengänkiillottajia, ja heille asiakkaita. Mielenterveys 5/2015 4 TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVAT: HELI KUMPULA KUKA. Sitten menin autokorjaamolle, jossa opiskelin oppisopimuksella automekaanikoksi. Kävin koulua ja autoin isoäitiä maataloustöissä. Kävimme vaihtokauppaa ja pelasimme pelejä esimerkiksi keräämillämme pullonkorkeilla. Oli mentävä töihin. Leikkikaluja kehitimme milloin mistäkin. KADULLE TÖIHIN 12-VUOTIAANA Ghanassa on paljon lukuja kirjoitustaidottomia. Olin kymmenen vanha, kun vanhemmat erosivat. Yritin kerjätä rahaa ruokaan koulukavereilta, mutta pitkän päälle siitä ei tullut mitään. Olin kausittain maaseudulla ja Kumasissa. Ruoaksi viljelimme maniokkia, jamssia, ruokabanaania ja okraa, ja kasvatimme kanoja. Kun olin 6-vuotias, isä ei onnistunut enää järjestämään yritykselleen rahoitusta ja puun välitys loppui. Aloitin työt ensin koulun loma-aikoina, sitten lopetin koulun kokonaan. Perustin säästöilläni pienen kaupan, joka oli käytännössä kontissa. Hän jäi työttömäksi, ja alkoi juoda ja lopulta alkoholisoitui. Itse kävin koulua 12-vuotiaaksi ja opin muun muassa lukemaan ja kirjoittamaan. Päivisin olin isoveljen seurassa ja vietimme aikaa lähikulmien lasten kanssa. Kiillotin ja korjasin kenkiä kaduilla, työvälineet kaulalla roikkuen. Kasvoin ulos koulupuvusta, jota käytin kolme viimeistä vuotta. Sielläkin säästin palkastani. Äiti möi torilla viljelyskasveja, isä välitti työkseen puutavaraa. Nälkäisenä ei ole helppoa keskittyä koulunkäyntiin. Vanhemmat eivät pystyneet enää kunnolla huolehtimaan minusta, ja minut lähetettiin isoäidin luokse pieneen kylään maaseudulle. George Sarpong Ikä: 37 vuotta Asuinpaikka: Espoo Perhe: suomalainen vaimo, veljenpoika ja -tytär Ghanassa Ammatti: siivooja, keittiöapulainen Harrastus: kuntosali Elämän opissa ”Aloitin elämäni tyhjästä kerta toisensa jälkeen” ”SYNNYIN GHANAN PÄÄKAUPUNGISSA KUMASISSA. Möin seitsemän vuotta Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta tuotuja käytettyjä kenkiä ja vaatteita katukaupassa.. Työskentelin kengänkiillottajana 16-vuotiaaksi asti ja säästin samalla rahaa. Kasvoin isän, äidin ja kolme vuotta vanhemman veljen kanssa. Asuimme bambusta rakennetussa majassa ja nukuimme matoilla. Sitten koulunkäyntiin ei ollut enää kerta kaikkiaan varaa. Eväitä voi käydä ostamassa tauolla, jos siihen on varaa, mutta minulla tai perheelläni ei ollut
5 >
HALUSIN TEHDÄ TYÖTÄ JA OPPIA SUOMEN KIELEN Viimeistään sen jälkeen oli vaikea jatkaa elämää Etelä-Afrikassa. Muutin 2007 Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin. Ensin opiskelin reilut puoli vuotta Kauniaisten Raamattuopistolla suomen kieltä, Raamattua ja kristinoppia. Ennen muuta halusin töihin ja oppia suomen kielen. He kertoivat, että siellä olisi helppoa löytää töitä ja ansaita elanto. Alkuvaiheessa sain tarpeellisia neuvoja ja apua. Hakemuksen käsittelyaikana halusin löytää töitä. Mustien välinen rasismi puhkesi muukalaisvihamielisyyden aalloksi 2008. Etelä-Afrikka oli yrittäjäystävällinen maa, ja yrityksen perustaminen siellä paljon helpompaa kuin Ghanassa. Pääsimme lopulta kuorma-auton kyytiin ja kohti Namibiaa. Elämä Etelä-Afrikassa ei ole turvallista. Tutustuin siellä Afrikasta, Lähi-Idästä ja Venäjältä tulleisiin ihmisiin, joista joidenkin kanssa olen edelleen yhteyksissä. Punavuoren vastaanottokeskuksessa asiat oli järjestetty toimivasti. Saimme hyviä ohjeita UFF:n vaatekauppoja ja kirjastokortin käyttöä myöten. Tuttujani oli kuollut. Erityisesti muualta muuttaneet saavat tuta nahoissaan, etteivät ole tervetulleita. Ystävien. Kun Ghanassa oli yleensä varaa syödä kerran päivässä, Etelä-Afrikassa sai syödäkseen niin usein kuin halusi. Olin juuri asioimassa maahanmuuttovirastossa, kun ystäväni soitti minulle ja sanoi, etten saisi mennä kaupalleni tai asuinpaikkaani, vaan minun oli tultava hänen luokseen. Pakomatkalla kuulimme uutisista, että Mandela oli pysäyttänyt väkivaltaisuudet. Naimisiin menimme puolitoista vuotta myöhemmin, syksyllä 2012. Avasin siellä matkapuhelimia ja oheistarvikkeita myyvän Baba Shopin. Vaikka elannon hankkimisen kannalta asiat olivat hyvin, oli muita riskejä. Kun poliisikin vakuutti, että palaaminen olisi turvallista, käännyimme takaisin. Levottomuudet saattoi aistia kaupungilla. Poimin viimeiset ehjänä säilyneet kengät ja vaatteet hävityksen keskeltä.” ”Halusin jonnekin, missä elämä olisi turvallista, ja missä voisi ansaita oman elantonsa.” > Sitten silloinen hallitus halusi tehdä lopun käytettyjen vaatteiden kaupasta. Moni siirtolainen oli menettänyt henkensä. PYSYVÄ TYÖPAIKKA JA SÄÄNNÖLLISET TULOT Lähetin alusta asti monia työhakemuksia, ilman vastausta. Kuulimme siellä suomalaisesta yhteiskunnasta ja kuinka täällä eletään ja ollaan. Halusin jonnekin, missä elämä olisi turvallista, ja missä voisi ansaita oman elantonsa. KUN RYÖSTÖT, RAISKAUKSET JA TAPPAMINEN OVAT ARKEA Minulla oli ollut ystäviä pidempään Etelä-Afrikassa. Samoihin aikoihin tapasin mukavan suomalaisnaisen ja aloimme seurustella. Ryöstöt, raiskaukset ja tappaminen ovat arkipäivää. Mielenterveys 5/2015 6 ”Katselin vierestä, kun konttini jyrättiin puskutraktorilla. Tulin Helsinkiin huhtikuussa 2011 ja hain turvapaikkaa. Kauppani ja asumukseni oli kuitenkin ryöstetty tyhjäksi ja tuhottu. Aiemmin olin asunut niin pitkään yksin ja huolehtinut lähinnä omista asioistani. Katselin voimattomana vierestä, kun konttini jyrättiin puskutraktorilla, ja poimin viimeiset ehjänä säilyneet kengät ja vaatteet hävityksen keskeltä. Ulkomaalaisia hakattiin ja tapettiin, heidän kauppojaan ryösteltiin ja poltettiin. Matkustin 2010 Tukholmaan, jossa minulla oli sukulaisia. Siellä kuulin Suomen tilanteesta ghana laiselta ystävältäni, joka oli muuttanut Suomeen Etelä-Afrikasta ja saanut työpaikan Itellalta. Parisuhteen arki ja yhdessä jakaminen on vaatinut minulta uudenlaista opettelua
Arkeni on asettunut täällä kohdalleen. En tiedä, missä olisin ilman heidän tukeaan ja turvaansa, neuvojaan ja ohjaustaan. Heidän äitinsä ei kyennyt yksin huolehtimaan heistä, joten vastuuta on jaettu. 7 vinkit toimivat paremmin, ja aloitin postinjakajana 2012. Sain vuoden sisällä kielteisen päätöksen turvapaikkahakemuksesta. Minä taas huolehdin Jenniferin mahdollisuuksista: lähetän rahaa hänen kouluunsa ja elättämiseensä. Juttelen tytön kanssa säännöllisesti Skypessä. Yötyössä oli muutettava päivärytmiä, ja portaita pitkin juoksemissa tarvittiin rautaista kuntoa. Olisin saanut vakituisen työpaikan, mutta sitten polveeni tuli ongelmia. Hänen siskonsa, Kwasin täti pitää huolta, että tämä saa kaiken tarvittavan, koulua myöten. En voinut enää jatkaa. Täällä en ole joutunut kohtaamaan väkivaltaista rasismia, toisin kuin Etelä-Afrikassa. Kävin kesälomalla Ghanassa paikan päällä varmistamassa, että asiat ovat kunnossa. Olen käynyt myös aamuisin koulun keittiössä tekemässä lisätyötä. Ghanassa minulla on 10-vuotias veljenpoika Kwasi ja 8-vuotias veljentytär Jennifer . HALUAN HUOLEHTIA LÄHEISISTÄNI Viime aikoina huolta on aiheuttanut vaimoni vakava sairaus, aivokasvain. Tilanne vaatii sopeutumista ja huolehtimista. Puolitoista vuotta sitten sain paikan siivoojana. Minulla on nyt koti, läheisiä ihmisiä ja työpaikka. Samalla tavalla haluan olla ystäville ja läheisilleni läsnä. Se on elämältä taas uusi haaste, johon minun on opittava vastaamaan. Tärkein voimavara elämäni matkalla ovat olleet ystävät. Minullakin meni aikani alueen opettelemisessa. Työ on fyysisesti aika raskasta, eivätkä kaikki edeltäjäni ole sitä jaksaneet. Samaan aikaan aloitin Eiran aikuislukiossa suomen kielen kurssit, joilla kävin noin kahdeksan kuukautta. Moni on lopettanut kokeilun jälkeen. Siivoan helsinkiläistä koulua. Veljeni kuoli vatsatautiin joitakin vuosia sitten. Koska koulunkäynti on niin tärkeää, haluan osaltani huolehtia siitä, että läheiseni saavat siihen mahdollisuuden. Oleskeluluvan voi kuitenkin saada, jos on pysyvä työpaikka. Sainkin keittiöapulaisen töitä vuokrafirmassa,jakiersinEspooneri koulujen keittiöissä. Suomi on ollut minulle taivas. Olen kiitollinen mahdollisuuksista, joita olen saanut. Nyt minulla on kuitenkin pysyvä työpaikka ja säännölliset tulot. n. Kurssin ja töiden yhdistäminen oli kuitenkin hankalaa, enkä enää jatkanut kursseja
alkaen NUMERO SUOMEN VÄESTÖ USKONNOLLISEN YHDYS KUNNAN MUKAAN, % 1970–2011 92,4 5,2 90,3 7,8 87,9 10,2 85,1 12,7 77,3 20,1 1970 1980 1990 2000 2011 Päärooleissa Tampereella Eriikka Väliahde ja Tommi Raitolehto. Jos äiti kuolee, hän haluaa päästä samaan paikkaan. 8 Mielenterveys 5/2015 KÄVIN KATSOMASSA Luterilaisia Rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia Lähde: Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 115/Tilastokeskus AJASSA LIIKKUU KOONNUT ELLEN TUOMAALA USKO, UUPUMUS JA RAKKAUS ”Menetykset kuuluvat elämään, mutta kun hyväksyy väistämättömän, helpottaa.” Virve Rosti Hyvä terveys 12/15 Vilja ja Aleksi rakastuvat into himoisesti ja menevät naimisiin. Ka ri Su nn ar i. Hän antaa sterili soida itsensä, jotta tulevaisuus olisi parempi ja perhe pelastuisi. Katsojat kaivavat nenäliinansa esiin, kun perheen nuori tytär kertoo juok sevansa maantielle ja pyytävänsä armoa, että suuri rekkaauto ajaisi päälle. Uupumuksen lisääntyessä ja vatsan taas kasvaessa Vilja romahtaa ja joutuu psykiatriseen sairaalaan. Uskonyhteisön johtajat tulevat mustissa puvuissaan teatterikatso mon reunoille kertomaan, mikä on oikein. Näytel mässä on paljon kipeitä kokemuksia, mutta myös näkymiä terveeseen rak kauteen. Aleksin rakkaus on voimakkaampi kuin uskon opin säännöt. Seija Holma on dramatisoinut teoksen sekä Tampereen Työväen Teatteriin että Oulun kaupunginteatteriin. Taivaslauluteatteriesitys ei kui tenkaan ole mustavalkoinen. Päivi Rajamäki Taivaslaulu Tampereen Työväen Teatterissa 29.8. Avioliiton alku on kahden lestadio laisnuoren auvoisaa eloa. Taivaslaulu perustuu suurta suo siota saaneeseen Pauliina Rauhalan samannimiseen romaaniin. ja Oulun kaupunginteatterissa 12.9. . Lapsiluvun karttuessa alkaa näkyä Viljan väsy mys arjen pyörittämiseen, toistuviin raskauksiin ja uskonnollisen yhteisön paineisiin. Muuten kyyneleet eivät lopu koskaan
Jo vuotta pidempi koulutus ennusti 16 prosenttia pa rempaa terveyttä. . soste.fi 10.06. Nyt 47 prosenttia työ kyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Helsingin yliopis ton, Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistutki muksessa seurattiin lähes 3 600 suo malaista lapsuudesta keskiikään 1986–2001. Koulutus näytti ehkäisevän tehokkaasti ongelmien kasautumista, ja esimerkiksi terveyskasvatus luulta vasti vaikuttaa sitä vähemmän. thl.fi 6.10.2015 – Soteuudistuksen on kannustettava kuntia edistämään henkistä hyvin vointia, sanoo kansanedustaja Annika Saarikko . . Tutkimuk set osoittavat, että suurin osa mielen terveys ongelmista on ehkäistävissä, esimerkiksi masennustiloista noin puolet. 10. Kausi 2015–2019 on neuvottelukunnan neljäs. edus kunnan Mielenterveyspoliittisen neu vottelukunnan puheenjohtajana. 9 MIELIHYVÄT IÄKKÄÄT MUKAAN PALVELUIDEN IDEOINTIIN Iäkkäiden palveluihin keskittyvä hallituksen kärkihanke ottaa iäkkäät ihmiset mukaan ideoimaan, suunnittelemaan ja kehittämään juuri heille sopivia palvelumuotoja. . Ratkaisun viipyessä kunnat turvautuvat palveluiden ulkoistamiseen, ja yksityiset palveluntarjoajat laajentavat toimintaansa. stm.fi KUNTOUTUS AUTTAA MASENTUNUTTA Kuntoutuskurssit vahvistavat masentuneiden työssä jaksamista, selvisi Kelan ja THL:n tutkimuksessa. Kuntoutujien itsetunto ja voimavarat vahvistuivat, työja toimintakyky kohentui, arjessa selviytyminen parantui sekä psyykkiset oireet vähenivät. soste.fi MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN KUSTANNUKSET UHKAAVAT KASVAA Mielenterveyden häiriöiden kustannukset kasvavat Euroopassa, jos niiden ehkäisemistä ei oteta vakavasti, todettiin EU:n laajuisen Roamerhankkeen johtopäätöksissä. Kuluvalla kaudella eduskunta kä sittelee suomalaisten mielentervey teen liittyviä asioita: mielenterveyden edistämisen ohjelmaa, itsemurhien ehkäisyohjelmaa sekä mielenterveys lain uudistusta. Saarikko (kesk.) aloitti 7. Kuntoutustarpeen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki ovat avainasemassa masentuneiden työikäisten, erityisesti miesten kuntoutuksessa. . Nyt mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat Suomessa noin viisi miljardia vuodessa. Neuvottelukunta nostaa keskuste luun kansalaisten mielenterveyttä ja mielenterveyden valmiuksia paranta via asioita sekä käsittelee sosiaali ja terveydenhuollon lainvalmistelua. Nyt yli 90 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu ja suurin osa haluaakin asua kotona. . Nuoruuden koulutus ennustaa pa rempaa terveyttä. thl.fi MIELIPAHAT SOTE-UUDISTUKSEN VENYMINEN JÄTTÄÄ PALVELUT YRITYSTEN VARAAN STM:n entisen kansliapäällikön Kari Välimäen mukaan mitä myöhemmin sote-ratkaisu löytyy, sitä kauemmas siirtyy ajatus sosiaalija terveyspalveluiden julkisesta vastuusta. Koulutuksen kautta terveyteen vaikuttivat esimerkiksi hyvä mielen terveys ja työolosuhteet, kuten pa remmat vaikutusmahdollisuudet, jopa vahvemmin kuin terveyskäyttäy tyminen. KOULUTUS VAHVISTAA TERVEYTTÄ SOTEUUDISTUKSESTA HENKISTÄ HYVINVOINTIA Ei la Ru us ka ne nH im m a Annika Saarikko (toinen vasemmalta) on Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan uusi puheenjohtaja.. Tutkittavat raportoivat terveydentilansa kolme kertaa seu rannan aikana. Neuvottelukunta on Suomen Mielen terveysseuran käynnistämä yhteistyö elin eduskunta puolueille ja mielen terveysjärjestöille. Näin tilanne jää markkinoiden, ei demokratian ratkaistavaksi. Suomessakin huomataan suuret kustannukset, mutta häiriöiden ehkäisemisen tutkimukseen, saati ehkäisyyn ei juuri riitä rahaa. Jotta mahdollisimman moni voisi asua kotonaan, kotiin annettavia palveluita on lisättävä ja niiden sisältöä on kehitettävä.
Viesti on, että päättäjät läpi Euroo pan ovat joko hulluja tai tyhmiä, kun ovat hurmaantuneet talouskuripolitii kasta leikkauslistoineen. Kuuluuko se perustuslain takaamalla tavalla kansalle vai ovatko valtio varainministeriön virkamiehet vah vempia kuin kansalaisten valtuuttamat kansanedustajat. Ryhmäteatterin Eduskunta III kuvaa Suomessa vallitsevaa yhden totuuden politiikka, jonka synnyttämisessä on mukana koko yhteiskunnan valtaapitä Tällaista politiikan ja vallanpitäjien pöyhintää tarvitaan. Näytelmän taiteilijat toimivat ärhä kämpinä vallanvahtikoirina kuin jour Ilk ka Sa as ta m oi ne n. Näytelmän jälkeen olo on aavistuk sen verran lohduton, onhan juuri käyty lävitse talouskriisin lisäksi seikka peräisesti muun muassa Helsingissä vuonna 2012 murhatun 8vuotiaan tytön tapaus lastensuojelun näkö kulmasta. Tässä tekijät onnis tuvat hyvin. On hienoa, että Ryhmäteatterilla on uskallusta nostaa esiin ongelmia, kär jistää ja osoittaa syyttävällä sormella. . nalistit, jotka Eduskunta III:n perus teella vain liehakoivat vallanpitäjiä. 10 Mielenterveys 5/2015 YHDEN TOTUUDEN POLITIIKASTA Susanna Kuparisen politiikka kollektiivin Eduskuntatrilogia on saa punut päätösosaansa. Tällaista politiikan ja vallanpitäjien pöyhintää tarvitaan. Videolla Krei kan entisen valtiovarainministeri Yanis Varoufakisin haastattelusta ja kansainvälisten lehtien sitaateilla halutaan osoittaa katsojalle, miten ohutta median uutisointi Kreikan ta louskriisistä ja sen hoidosta on Suo messa ollut ollut. Sami Liukkonen Eduskunta III, kesto: 3h 30min Ohjaus: Susanna Kuparinen, rooleissa Noora Dadu, Jari Hanska, Mitro Härkönen, Santtu Karvonen, Martina Myllylä, Matti Onnismaa, Piia Peltola, Pihla Penttinen, Robin Svartström. Kenelle valta kuuluu Suomessa. Katsojan nähtä väksi marssitetaan kolme ja puoli tuntia politiikan realismia 2000luvun Suomesta. Näytelmän tekstistä valtaosa on poimittu uutisista, kansanedustajien eduskuntapuheista, politiikan ja talou den edustajien haastatteluista, Face bookpäivityksistä sekä virkamiesläh teistä. Musiikki: Kerkko Koskinen vä eliitti poliittisista päättäjistä ja virka miehistä mediaan ja etujärjestöihin
11
Seurantaan kuuluu paitsi säännöllisyys, myös mittaus ja arviointi. Entä kuinka omia tapoja voi muuttaa. Vaikka ulkoa tulevat ohjeet kuulostaisivat helpolta, ilman sisältä lähtevää motivaatiota ne eivät johda kestäviin tuloksiin. Muutoksen tarve liittyy voi liittyä vaikkapa syömiseen, alkoholiin, rahan käyttöön, unen laatuun tai määrään, liikkumiseen tai yhteydenpitoon läheisten kanssa. Kannattaa pohtia, onko sinulle parempi edetä pienin askelin vaiko isoin harppauksin. Lisäksi suunnitelmaan kuuluu etenemisaikataulu ja päivittäiset askeleet tavoitteen saavuttamiseksi. Joku voi myös haluta auttaa läheistä ihmistä muuttamaan tapojaan. Kysy itseltäsi, millainen olet, mikä on sinulle tärkeää ja miten haluat viettää aikaasi. Yleispäteviä ratkaisuja ei ole olemassa. SEURAA TAPOJASI Itsetarkkailu ei vaadi muutosta, mutta usein johtaa siihen. Kuinka muutos voi rakentua kestäväksi. Lisäksi on pohdittava, millaiset elintavat ja etenemisen tavat sopivat itselle. Seuranta osoittaa, onko muutos todella tapahtunut ja onko se ollut ajan, vaivan ja rahan arvoinen. 12 Mielenterveys 5/2015 Hyvä tapa pysyväksi TEKSTI: ELLEN TUOMAALA Moni haluaisi muuttaa arjessaan jotain tapaansa. Koska omien tapojen tarkkaileminen on rasittavaa ja aikaa vievää, vain todella merkittäviä asioita jaksaa seurata ja mitata. Esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden kanssa seuranta on välttämätöntä, mutta se on yhtä lailla olennaista elintapamuutoksessa. Suunnitelma määrittelee tavoitteesi, eli tavan, josta haluat eroon tai omaksua. Muutoksessa tarvitaan, paitsi sisäistä motivaatiota, myös itsehillintää ja kykyä säädellä omaa käytöstä. Tämä antaa omista tavoitteista tärkeää tietoa. TEE SUUNNITELMA ASKELINEEN Kun olet selvillä siitä, mitä kannattaisi elämässä muuttaa, laadi alustava suunnitelma virstanpylväineen. Näkökulma Sh ut te rs to ck , kä si tte ly Pe ip po. Jostain tavasta on hyvä päästä eroon, ja toinen on taas hyvä omaksua. Huono tapa taas heikentää niin jaksamista kuin mielialaa. Hyvän tavan tunnstaa siitä, että se lisää omaa hyvinvointia ja energiaa. Tapoja kannattaa muuttaa omien arvojen mukaisiksi. Omia toimintoja seuraamalla tulee tietoiseksi itsestään eikä voi enää huijata itseään. KARTOITA MUUTOSTARPEET Ensin on tärkeää kartoittaa oman elämän muutostarpeet. Kaikki lähtee liikkeelle itsetuntemuksesta ja itsensä havainnoinnista
Järjestetty sysäys auttaa tekemään haluttuja asioita. Mallilla olevat elintavat vahvistavat toisiaan. Lontoo University Collegessa tehty tutkimus osoitti, että tavan muodostuminen kesti keskimäärin 60 päivää. HYVINVOINNIN PERUSTA KUNTOON Kun nukkuminen, liikkuminen, syöminen, juominen ja järjestys ovat kohtalaisessa kuosissa, nämä muodostavat perustan minkä tahansa muunkin muutoksen tekemiselle. VARAA UUDELLE TAVALLE AIKA KALENTERISTA JA NOUDATA SITÄ Päivittäinen tekeminen on tärkeämpää kuin se, mitä tekee silloin tällöin. Silloin kannattaa olla valppaana: hyvästä tavasta ei kannata turtumisen hetkellä luopua, vaan muokata sitä uuteen uskoon. Ajoita siis tavalle kalenteriin säännöllinen aika. Tämä kaikki helpottaa arjen pyörittämistä. Itsehillintää ei enää tarvita, kun tapa on ehtinyt vakiintua. Pienten, mutta todellisten onnistumisten ketju antaa itseluottamusta jatkaa samaa rataa. Käytännöksi muodostunut tapa ei vaadi erikseen päätöstä, koska sen suhteen on jo tehty päätös – aiemmin. Toistuvat tavat taas vahvistavat itsehillintää. Kalenteriin merkitseminen palvelee aikaa, jolloin uusi tapa ei ole vielä sisäistynyt. Siksi näistä on hyvä aloittaa. Itsesäätely ja itsehillintä ovat olennaisesti yhteydessä tapoihin. Luodessaan energiaa ja jännitystä se voi motivoida enemmän. Harvemmille taas sopii paremmin suuri muutos kertarysäyksellä. Uuden kokeilu tuo tapaan uutta sisältöä. Päätös on eräs tapojen avaintekijä. Kun uuden käytännön aloittaa pikku hiljaa eikä liian vaativana, se vakiintuu helpoimmin osaksi omaa Totuttu käytäntö ei vaadi erikseen päätöstä, koska sen suhteen on jo tehty päätös aiemmin.. Sinun tehtäväsi on tunnistaa, oletko pienten askelten ihminen vaiko kertarysäyttäjä. n Lisälukemista Gretchen Rubin: Tee siitä tapa. Riittävä uni antaa energiaa liikkumiselle, mikä taas lievittää ahdistusta, kohentaa mielialaa, antaa päättäväisyyttä ja voimia. Tarvittava ajanjakso saattoi olla lyhyempi tai pidempi. Tämä on pienten voittojen kartuttamista. Tavat siis vapauttavat päätöksenteosta. VÄLTÄ RUTINOITUMISEN SUDENKUOPPA Rutinoituminen tarkoittaa tylsistymistä ja turtumista. Nemo 2015 ETENE ITSELLESI SOPIVALLA TAVALLA Useimmat meistä etenevät kestävimmin pienin askelin. Ulkoinen järjestys luo samalla sisäistä rauhaa. VAHVISTA ITSE HILLINTÄÄ PÄIVITTÄISILLÄ TEOILLA Tapojen muuttaminen ei ole helppoa. 13 päiväjärjestystä. Tämä on ennakkoon sopimista itsensä kanssa, eli sitoutumista. Eli kuinka kitket huonot tavat ja teet hyvistä pysyviä. Esimerkiksi liikunnassa voi testata uutta lajia, ja ruokavaliossa uusia, inspiroivia ruokalajeja. Tähän pääsemiseksi tarvitaan ensin monta pientä päivittäistä päätöstä. Itsehillintä auttaa pitämään kiinni lupauksista eli tavoitteista. Se helpottaa aikataulujen järjestämistä siten, että muut asiat eivät pääse syrjäyttämään tärkeäksi arvioimaasi asiaa
Näin ei ole. Esimerkiksi pitkäkestoinen kiukku ja ahdistunei suus kuormittavat sydän ja veren kierto elimistöä ja altistavat sydän ja verisuonisairauksille. Yksin kertaisimmillaan tunteet luotaa vat ympäristön miellyttävyyttä ja epä Asiantuntijana LAURI NUMMENMAA Nummenmaan johtama Human Emotion Systems -tutkimusryhmä selvittää tunteiden ja sosiaalisen kanssakäymisen toimintaa yksittäisten aivojen välittäjäainemolekyylien tasolta toiminnallisten hermo verkkojen ja suurten ihmisryhmien käyttäytymiseen asti. Suurin osa aivoista on erikoistunut tunteiden ja sosiaalisten ilmiöiden käsittelyyn. Tunteiden tutki minen lisää ymmärrystä niistäkin. Harvoin olemme ilman mitään sosiaalista tai tunnekontekstia. Ryhmissä toimiminen on ollut tär keää hengissä säilymisen kannalta. Tunteet liittyvät myös monella ta paa kehoon ja terveyteen, myös mielen terveyteen. Emme välttämättä huomaa tätä lainkaan. Tunteet säätelevät ruumiintoimin toja keskushermostosta hengitys, sydän ja verenkierto ja lisääntymis elimistöön, sisäeritykseen ja jopa ruuan sulatukseen. Jos huomaisimme, kapasiteetiltaan rajalli seen tietoisuuteen ei tunnesignaalien lisäksi mahtuisi juuri muuta.. 14 Mielenterveys 5/2015 Tutkija Robin Danbar on esittänyt, että aivojen kokoa kädellisillä onkin kasvattanut nimenomaan sosiaalisuus ja tunteikkuus – ei ainoastaan kieli tai työkalujen käyttö. Kasvaneet aivot ovat sa malla mahdollistaneet monimutkai semmat ajattelutoiminnot, kuten kie len käytön. Ryhmäkoon kasvaminen on edellyttä nyt aivojen suurempaa tiedonkäsittely kapasiteettia: evoluutiossa tämä on todennäköisesti kasvattanut aivojen kokoa. Lauri Nummenmaa Kognitiivisen neurotieteen professori Aalto-yliopisto Asiantuntijalta Tunteet vaikuttavat monipuolisesti ja kauas kantoisesti lähes kaikkeen ihmisten toimintaan. Ihmisen aivot ovat eläinkunnassa poikkeukselliset jatkuvasta vuoro vaikutuksesta johtuen. Ne ohjaavat monimutkaisia pro sesseja, kuten kehon tilan säätelyä, näkö, kuulo ja tuntoaistimuksia, pää töksentekoa, ostoksia, vaatteiden va lintaa, perheen perustamista tai va paaajan kontakteja. Yksin ollessakin aivomme usein askaroivat toisten parissa. Tunneelämä kyt keytyy moniin sairauksiin. TUNTEET OHJAAVAT KÄYTTÄYTYMISTÄ JA SÄÄTELEVÄT ELINTOIMINTOJA Tunteet ovat evoluutiossa syntyneitä, automaattisia säätelyjärjestelmiä, jot ka auttavat ihmistä seuraamaan ympä Tunteet sosiaalisen ihmisen palveluksessa Usein ihmisen ajattelun oletetaan koostuvan esimerkiksi kielestä tai matemaattisesta ongelmanratkaisusta. Lähes kaikkiin mielen terveyden häiriöihin liittyy tun neelämän häiriöitä. Tunteet arvioivat taustalla lähes kaikkea, mitä kohtaamme arjessa, ja ohjaavat hienovaraisesti käyttäytymis tämme hyödylliseen suuntaan. Lähes kaikkialla aivoissa onkin sosiaalisen tiedon käsittelyyn erikois tuneita osia. ristöään ja arvioimaan hyvinvoinnille hyödyllisiä tai haitallisia asioita, sekä säätelemään käyttäytymistä näitä vas taavaksi. ERI TUNTEILLA ON TEHTÄVÄNSÄ Eri tunteilla on erilaisia tehtäviä. Ryhmässä ai vomme tarkkailevat toisia, vaikkemme tekisi heidän kanssaan mitään
Tunneilmaisujen kautta tunteet myös tarttuvat ihmisistä toisiin: ne saavat ihmiset ajattelemaan ja toimi maan samalla tapaa. Inho taas on fyysinen puolus tusreaktio, joka on syntynyt alun perin myrkytystilojen välttämiseksi. Mutta voimme oppia myös inhoamaan esi merkiksi seksuaalisen väkivallan kal taisia asioita, joita ei pidetä kulttuuris samme moraalisesti hyväksyttävinä. Ilman ymmärrystä tunteista emme voi ymmärtää käyttäytymistämme. Ne säätelevät myös vireystilaa, eli rauhallisuutta ja kiihty neisyyttä. Siksi ryhmässäkin on mahdollista jakaa ajatuksia ja virittyä samalle aalto pituudelle. 15 Sh utt er sto ck , kä sitt ely Pe ip po > Kaikki tunteet perustuvat isoaivo kuoren ja sen alapuolisten osien hajautettuihin hermoverkkoi hin. People and Work Research Reports 107. Tulokset osoittavat, että eri tun teet perustuvat erilaisten hermo verkkojen toimintaan. Nämä hermo verkot ovat kuitenkin samanlaisia eri ihmisillä; tunteilla on siis selkeä biolo ginen perustansa, eivätkä ne ole pel kästään oppimisen tai kulttuurin tuot teita. ERM European Restructuring Monitor, www.eurofound. Eleiden, ilmeiden sekä tunne puheen kautta toiset voivat jakaa kanssamme sisäistä maailmaansa ja voimme ymmärtää, miltä heistä tun tuu. Olemme mitanneet aivojen toimintaa koehenki löiden katsellessa erilaisia voimakkaita Pahkin, Krista: Staying well in unstable world of work Prospective cohort study of the determinants of employee well-being. Tuntei den erillisyyteen viittaavat myös kehon reaktiot. Mittaamalla elo tunteita aiheuttavia elokuvia, ja luo neet tietokonealgoritmin, jonka avulla aivotoiminnasta voidaan ”lukea” mitä tunnetta ihminen kulloinkin kokee. Olem me kartoittaneet tätä mittaa malla eri tunteisiin liittyviä kehollisia kokemuksia. Kun tiedämme, miten tunteet ohjaavat käytöstämme, voimme myös vaikuttaa siihen tietoisemmin. Finnish Institute of Occupational Health 2015. Esimer kiksi viha tuntuu käsien ja ylä vartalon alueella, pelko rintakehäs sä, inho ruuansulatus elimistössä, ja suru koko kehon hidastumisena. Tietoinen tunnekokemus syntyy osittain kehol listen tunnekokemusten kautta. Eri tunteisiin liittyvät hermostolliset mekanismit eroavat toisistaan. Nyt pääsemme kuuden tunteen osalta noin 40–50 prosentin osumatarkkuu teen. TUNTEET TARTTUVAT IHMISESTÄ TOISEEN Palaute kehon tilasta auttaa päättele mään, miltä meistä tuntuu. Esimerkiksi inho valmistaa oksentamaan pilaantu neen ruuan pois, mutta sama fyysinen reaktio voi nousta esiin myös moraali sesti paheksuttavan asian yhteydessä. europa.eu/fi/observatories/ european-monitoring-centre-on-change-emcc/european-restructuring-monitor. Esimerkiksi ilo kannustaa sosiaaliseen kanssakäymiseen toisten kanssa. miellyttävyyttä. Tunteet ovat siitä poikkeuksellinen mielen sisäinen ilmiö, että se näkyy ulospäin. Tutkimusryhmämme on kartoitta nut eri tunteita sekä niiden taustalla olevia hermoverkkoja toiminnallisen magneettikuvauksen avulla. Voimme levittää vihaa, mutta yhtä lailla mielihyvää ja myötätuntoa. Tunteiden keholliset signaalit ker tovat niiden tehtävistä. Kehon havainnointi auttaakin ymmärtämään paremmin omia tunteita
Keltaiset alueet ovat aivojen alueita, joilla välittäjä ainejärjestelmän toiminta muuttuu kosketettaessa.. Voimme levittää vihaa, mutta yhtä lailla mielihyvää ja myötätuntoa. Kun ymmärrämme sosiaalisuuden taustalla olevia aivomekanismeja pa remmin, pystymme kehittämään pa rempia hoitomuotoja psykiatrisiin häiriöihin, joihin liittyy sosiaalisten verkostojen kutistumista. SOSIAALINEN MEDIA EI KORVAA KASVOKKAIN TAPAHTUVAA VUOROVAIKUTUSTA Eksogeeniset, eli kehoon ulkopuolelta tuodut opiaatit, kuten vaikkapa heroiini, vaikuttavat saman opioidi järjestelmän toimintaan. Koskettaminen on intiimein tapa olla vuorovaikutuksessa ja samalla myös eräs tehokkain tapa tunteiden herättämiseen. Vaikka eri kanavien myötä on entistä enemmän mahdollisuuksia monipuoliseen kes kusteluun, mikään niistä ei korvaa kasvokkain tapahtuvan vuorovaiku tuksen luonnollisuutta, mukaan lukien koskettaminen. Kun olemme mitanneet koskettami sen aiheuttaman muutoksen voimak kuutta aivojen opioidijärjestelmässä, olemme havainneet sen olevan suoras sa yhteydessä ihmisten sosiaalisen verkoston kokoon. Tunteet leviä vät näin isoissakin yhteisöissä ihmises tä toiseen. Aivokuvassa näkyi, että koskettaminen vaikutti hyvin voi makkaasti opioidijärjestelmään. Tämä saattaa olla tärkeä mekanismi sosiaalisten suhtei den ylläpitämisessä. Erot eri ihmisten aivojen opioidijärjestelmissä saattavat olla keskeinen sosiaalisten suhteiden määrää ja laatua säätelevä tekijä. n Kirjoitus perustuu Mieli-päivillä 11.2.2015 pidettyyn esitelmään. Mittasimme mies koehenkilöiden opioidivälittäjä aineiden vapautumista, kun heidän tyttöystävänsä koskettelivat heitä eiseksuaalisesti. Ehkä siksi edelleenkin haluamme kokoontua yhteen ja nähdä toisiamme; olla vuorovaikutuksessa, jossa toista voi koskettaa niin kirjai mellisesti kuin tunnetasolla. Siksi ei ole yhdentekevää, miten tunneilmaisuja käytämme. Tulokset myös osoitta vat säännöllisen sosiaalisen vuorovai kutuksen tärkeyden. KOSKETTAMINEN MUUTTAA AIVOJEN OPIOIDIJÄRJESTELMÄÄ Opioidijärjestelmä on aivojen kemialli nen välittäjäainejärjestelmä joka sää telee esimerkiksi kivun ja mielihyvän kokemuksia. Heroiini riippuvuudesta kärsivillä potilailla ihmissuhteiden katoaminen saattaa johtua siitä, että kun kehon opioidi järjestelmää muokataan kemiallisesti, tarve luonnollisiin sosiaalisiin suhtei siin häviää. Lukuisissa tutki muksissa on osoitettu, että yksinäisyys on suuri psyykkisen, mutta myös so maattisen terveyden riski tekijä. Myös sosiaalinen kanssa käyminen aiheuttaa mielihyvää, jonka taustalla on todennäköisesti kehon omien, morfiinin kaltaisten välittäjä aineiden, kuten endorfiinin vaikutuk set keskushermostoon. Toisaalta voimme entistä tehokkaammin käyn nistää interventioita, joilla pyritään laajentamaan ihmisten sosiaalisia ver kostoja ja vahvistamaan myönteisiä ihmissuhteita. 16 Mielenterveys 5/2015 > kuvia katselevien ihmisten aivoja mag neettikuvauslaitteella olemme voineet osoittaa, kuinka tunteet saavat kirjai mellisesti eri ihmisten aivot ”tikittä mään” samaan tahtiin. Jo pelkästään eiseksu aalinen koskettaminen, kuten silittä minen tai paijaaminen, laukaisee voi Mitä laajemmat sosiaaliset verkostot ihmisellä on, sitä voimakkaammin hänen opoidijärjestelmänsä reagoi koskettamiseen. Olemme mitanneet, mitä aivojen opioidijärjestelmässä tapahtuu kosket tamisen johdosta. makkaan muutoksen aivojen välittäjä ainejärjestelmässä. Käytämme nykyään paljon aikaa sosiaalisissa medioissa. Mitä laajemmat sosiaaliset verkostot – eli mitä enem män ihmisellä on ystäviä ja tuttavia – sitä voimakkaammin opioidijärjestel mä reagoi koskettamiseen
17 n
Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2008–2011. Hengellinen tai henkinen harjoitus ei kuitenkaan kadonnut. Moni ilmoitti käyttävänsä muuta henkisen kasvun menetelmää, kuten joogaa ja taijia, viisi prosenttia vähintään viikoittain, ja noin 14 prosenttia vähintään kerran vuodessa. Kirkko, johon synnytään, ei ole enää suomalaiselle automaatio, vaan siihen suhtaudutaan myös kriittisesti. VUOSINA 2007–2011 RAAMATTUA VÄHINTÄÄN KERRAN VUODESSA LUKEVIEN SUOMALAISTEN OSUUS LASKI 43 prosentista 22 prosenttiin. OSALTAAN ASIAAN VAIKUTTAA MAAHANMUUTTO. Moni maahanmuuttajista ei kuulu luterilaiseen kansankirkkoon, mutta ei myöskään rekisteröidy tänne tullessaan alku peräisen uskonnollisen yhdyskuntansa jäseneksi: arjen tavat ja uskomukset riittävät. USKONTO JA USKONHARJOITUS TARJOAVAT MONELLE TÄRKEÄÄ HENKISTÄ TUKEA , tunteen kuulumisesta yhteisöön sekä vastauksia merkityksellisiin kysymyksiin olemassaolosta ja etiikasta. Enemmänkin vaikutti siltä, että hengellisyys muutti muotoaan ja moninaistui. Haastettu kirkko. Suurin merkitys on kuitenkin syntyperäisten suomalaisten käyttäytymisellä. Onkin tärkeä huomioida uskonnon mahdollisuudet niin hyvään kuin pahaan. On kuitenkin myös toisenlaisia esimerkkejä hengellisestä vallankäytöstä, aina henkiseen väkivaltaan asti. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 115. Uusia henkisyyden muotoja vanhojen rinnalle TEKSTI: ELLEN TUOMAALA TEEMA Uskonto ja mielenterveys USKONNOLLISUUDEN KENTTÄ ON MUUTTANUT MUOTOAAN viime vuosikymmeninä Suomessa, mutta myös muualla. Tässä numerossa uskonnon vaikutuksista mielenterveydelle kertovat: Nina Tuomisaari Johanna Rajamäki Tom-Kristian Heinäaho Aila Ruoho Lähde: Gallup Ecclesiastica 2011 -kysely. Jos uskonto ei tunnu omalta, kirkosta voidaan erota. Parhaimmillaan uskonto tukee mielenterveyttä ja tuo voimavaroja. Noin 14 prosenttia suomalaisista ilmoitti meditoivansa vähintään kerran vuodessa. Vuosina 1990–2011 luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus laski 87,9 prosentista 77,3 prosenttiin, samalla kun uskontokuntiin kuulumattomien osuus kasvoi 10 prosentista 20,1 prosenttiin. Oletettavasti suuntaus jatkuu samankaltaisena. KIRKON TUTKIMUSKESKUKSEN KYSELYN MUKAAN 2011 kaksi prosenttia suomalaisista meditoi päivittäin, kolme prosenttia viikoittain. Yhdeksän prosenttia meditoi useita kertoja kuukaudessa
Vihaa uhkuvissa maalauksissa eläimet kävivät verissä päin toistensa kimppuun. VOIMAA USKOSTA JA HARJOITUKSESTA TEKSTI JA KUVAT: ELLEN TUOMAALA Kolme eri tavalla uskovaa ihmistä, muslimi, kristitty ja buddhalainen, kertovat kuinka uskonto antaa heille voimavaroja, tukee arjessa ja ohjaa elämän käännekohdissa.. 20 Mielenterveys 5/2015 TEEMA Uskonto ja mielenterveys Rukous on silta Jumalan luokse Hodhayfa Salih, 39, tunnustaa islamin uskoa. ”Halal-säännösten täydelliseen noudattamiseen kykenee varmaan vain profeetta. Muslimi voi ottaa toisin uskovan puolison, ja eri uskonnoilla on yhteinen alkulähde. Elintila kävi ahtaaksi taiteilijalle, jonka viimeiset teokset käsittelivät väkivaltaa. Taiteilijana työskentelevä mies asui viime vuodet Ukrainan sota-alueella Mariupolissa ukrainalaisen vaimonsa sekä 3ja 1,5-vuotiaiden lastensa kanssa. Hän hakee nyt turvapaikkaa. Toisten uskontojen kunnioittaminen on luonnollista. Tappelevat kukot, toistensa kurkkua purevat koirat, sarvet tanassa toisiaan lähestyvät härät – kaikki halusivat repiä toisensa palasiksi. Kansallisuudeltaan irakilainen Salih, saapui Suomeen syyskuun puolessa välissä. Hän pitää itseään avarakatseisena muslimina
Toinen keskeinen asia oli rukoileminen. Mitä islamilainen ja irakilainen siitä ajattelee. HODHAYFA SALIH Ammatti: Taiteilija Asuinpaikka: Helsinki, kotoisin Irakin Baghdadista Harrastukset: Kuntosali Maalauksissa eläimet käyvät verissä päin toistensa kimppuun. Hänet ammuttiin lihakauppaansa. Puolentoista miljardin muslimin parissa näistä on kuitenkin kohtalaisen erilaisia tulkintoja. Maalasin sarjan sen jälkeen, kun veljeni kuoli Bagdadissa kaksi vuotta sitten terroris. He saavat kuitenkin itse päättää, rukoilevatko vai eivätkö. Nämä tärkeimmät opit Salih haluaa välittää omille lapsilleen. Lapsena Salih oppi islamin uskosta eniten koulussa. Kun minulla on vaikeaa, rukoilen eli keskustelen Jumalan kanssa. 21 tien hyökkäyksessä. KUKA. Kyse on terrorismista. Viimeisin näistä oli johdatus Suomeen. Siellä opiskeltiin Koraanin perusteita muun opetuksen mukana yli kymmenen vuoden ajan. – He tulkitsivat niitä väärin. Nämä saavat kuitenkin itse päättää, rukoilevatko vai ei. Sen koommin ukrainalaiset kuin venäläisetkään eivät pitäneet maalauk sista, vaan ottivat niistä itseensä. Moskeijassa en käy, koska en pidä liian tiukkapipoisista ihmisistä. Ääriolosuhteissa, joissa sääntöjen noudattaminen on käytännössä mahdotonta, voi tehdä muitakin poikkeuksia. Hän on nyt tunnollisempi uskossaan ja halalsäännösten noudattamisessa kuin muslimiperheeseen syntynyt Salih. Salih meni naimisiin kristityn ukrainalaisnaisen kanssa. Henkilökohtaisesti tärkeimmäksi kirkastui opetus yhdestä jumalasta. Käsittelin maalauksissa kotimaani Irakin tilannetta. – Hän ei käytä alkoholia, hän haluaa käyttää huntua ja kasvattaa lapsemme muslimeiksi. lrakin rajojen sisällä ja irakilaisten keskellä pitää majapaikkaansa ääriislamilaiseksi kutsuttu, kauhua kylvävä järjestö ISIS. Tähän tulee uskoa, luottaa ja turvautua. – Itse en ole alkoholikiellon suhteen turhan tarkka. Halal-säännöksiä on islamissa monia. Tämä halusi kuitenkin kääntyä muslimiksi. – Rukoileminen rakentaa sillan Jumalan luo. Toisissa maissa, kuten Pakistanissa, alkoholi on tiukasti kielletty, taas välimerellisessä Tunisiassa viini on yleinen juoma. Jos itse juon, hän on surullinen ja itkee. – ISIS:iä ei voi pitää uskontoon kuuluvana. Niitä ovat esimerkiksi sianlihan tai veren käyttökielto ravintona, tai alkoholin juomana. n – Haluan välittää tärkeimmät opit lapsillleni. Olen saanut rukouksiini vastauksia. Kotona minulla oli rukouspaikka mattoineen, mutta toistaiseksi sille ei vielä ole täällä tilaa
– Rukoileminen on tuonut johdatusta ja yhteys Jumalaan turvallisuutta. Sen yhteinen nimittäjä on kristinusko, aineksia siinä on luterilaisuuden lisäksi esimerkiksi katolisuudesta ja vapaista suunnista. Usko ei kuitenkaan kadonnut. Tuomisaarella on ollut epäilyksen hetkensä. Osaan suhteuttaa ne siihen, että elämä on vain silmänräpäys iankaikkisuuteen verrattuna. Kun lukion jälkeen alkoivat opiskelut, lapsuuden seurakunta jäi muutoissa taakse, ja alkoi railakas opiskelijaelämä. Kun kirkon opetuksia tuotiin esiin ikään sopivalla tavalla, omaan uskonvaistoon tuli mukaan tietoa. Vaatii nöyryyttä hyväksyä, että kyse on salaisuuksista. 22 Mielenterveys 5/2015 Aina uskossa Nina Tuomisaari, 50, ei ole koskaan tullut uskoon. Sen sijaan hän rukoili Jeesuksen tuloa. – Neljä vuotta sitten vastasin sähkö postiin, jossa etsittiin ehtoollis– Olin neljävuotias, kun isosisko kysyi äidiltä, onko Jumalaa olemassa. Ihmisten vajavaisuusuus ei enää ärsytä. Kokemus jostain ihmistä suuremmasta on ollut hänellä olemassa niin varhaisesta kuin on muistijälkiä. tuntuva uskonyhteisö. Seurakunnan lapsikuoron Tuomisaari aloitti 10-vuotiaana omasta tahdostaan. Elämykselliseksi kutsutusta Tuomas-messusta löytyi Tuomisaarelle hengellinen koti. Etsimisyrityksistä huolimatta kesti vuosia, ennen kuin taas löytyi omalta – Usko on tehnyt kärsivällisemmäksi. Rippikouluiästä Tuomisaari toimi isosena. Ilman Jeesusta elämältä olisi pohja kadoksissa. KUKA. – Vaikka kristitylle tärkeä seurakuntayhteys antoi odottaa itseään, luin Raamattua ja rukoilin. NINA TUOMISAARI Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Sisustussuunnittelija, sairaus eläkkeellä Harrastukset: Luonnossa liikkuminen, lemmikit ja rukousavustajia Tuomas-messuun. – Kahden maailman kansalaisena pystyn myös erottamaan maalliset ja hengelliset asiat toisistaan. Toisaalta hänellä on ollut hiljaisen mietiskelyn kausia ilman suuria tunne kuohuja. Erilaiset ihmiset puutteineen ja vajavaisuuksineen eivät enää yhtä paljon ärsytä, eikä syntikään viehätä kuten aiemmin. Ymmärtäväisyys on lisääntynyt, ja tuomitsevuus on vähentynyt. Tuomisaari on kokenut syvän masennuksen, jonka syövereissä itsetuhoinen käytös olisi ollut lähellä. – Pyhän hengen kasvatustyö on tehnyt minut kärsivällisemmäksi ja myötätuntoisemmaksi. Entä mikä Tuomisaarelle on uskomisen merkitys. Minä tiesin ja sanoin siskolle: ”totta kai on.” Uskossa on kuitenkin ollut erilaisia kausia. Yhdessä tekeminen ja rukoileminen toivat vahvan ensikokemuksen uskonyhteisöstä. Kristittynä Tuomisaari voi levollisin mielin seurata ahdistavaa aikaamme sotineen, pakolaiskriiseineen ja ekokatastrofeineen. Rukousavustajana kohtaan ihmisiä, jotka rukoilevat kanssani apua hyvinkin vaikeisiin asioihin. Haastattelun jälkeen sain perusteellisen sielunhoitokoulutuksen. Täältä käsin äärettömyyttä on mahdotonta ymmärtää. Hänelle vastaus kärsimykseen löytyy Raamatusta: kyse on lopun ajan oireilusta. – Vasta rajan takana tulemme näkemään. Äiti vastasi, ettei tiennyt. Sunnuntaisin Agricolan kirkko on messussa täynnä, ja mukana osallistujia eri kirkkokunnista. – Raha-asiat, terveys ja ihmissuhteet ovat tärkeitä, mutta ne ovat vain maallista. n ”Kahden maailman kansalaisena pystyn erottamaan maalliset ja hengelliset asiat toisistaan.”. Suuren sydänsurun hetkellä hän on pursunnut kiukkua ja raivoa Jumalalle, mutta on samalla muistanut, ettei raivoaisi ilman uskoa. Äärimmäisissä tilanteissa usko on suojellut pahalta
— Vähän päälle parikymppisenä minulla oli vakituinen työ, oma koti ja asuntolaina. Teini-ikäisenä olin seurakuntanuori, sitten tilalle tuli teatteri. 23 ”Olen tullut kotiin” teisesti suhtautuva ateisti, äiti henkisistä asioista kiinnostunut luterilainen. Toimin yläasteikäisestä tuotantoja musikaaliavustajana Seinäjoen kaupunginteatterissa. Opiskeluvaiheessa Rajamäki pohti teologistakin tiedekuntaa, mutta luontainen organisaattori päätyi opiskelemaan kulttuurituotantoa. Sitten alkoi tuntua, ettei elämäni voinut olla > Buddhalaisuus on osa Johanna Rajamäen, 35, elämää. JOHANNA RAJAMÄKI Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Tero Saarinen Companyn myyntipäällikkö Harrastukset: luonnossa retkeily, showtanssi, Jooga Harjoitusta helpottaa myös asuminen viiden hengen yhteisössä, jossa on yhteinen arvopohja. Lapsuudenkodissa isä oli uskontoihin kiel. – Meditaatio oli rauhoittavaa. En tiennyt mitä siinä tapahtui, mutta tiesin, että halusin lisää. Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Rajamäki kiinnostui buddhalaisuudesta monen mutkan jälkeen. Päivittäisen meditaation lisäksi oh jelmaan mahtuu opin ja filosofian opiskelua sekä retriittejä eli intensiivisiä harjoitus jaksoja. KUKA. — Uskonnot, vieraat kulttuurit, tanssiminen ja laulaminen kiinnostivat. Vapaa-aikana pörräsin Helsingin yöelämässä
Lontoossa aika suuri osa elämästä pyöri rahan ja statuksen ympärillä, mutta buddhalaisessa keskuksessa kukaan ei tullut kyselemään käyntikorttia. Rajamäki koki, että jos hän päästäisi harjoituksesta, tärkeästä mielen tasapainottajasta irti, hän ajautuisi pian entiseen elämäänsä. Settiä täy> si. Koin, että näinhän minä olin aina ajatellut.” siinä. Buddhalaisuus tuntui aina vain luontevammalta. — Meditaatio oli rauhoittavaa. Päätin uskaltautua sinne lounasmeditaatioon. Kokemus pysähtymisestä oli voimakas. — Kun työparini jäi äitiyslomalle, tilalle ei palkattu ketään. Vaikka Rajamäki kuului onnekkaisiin ja sai jäädä, jääminen alkoi tuntua yhä vähemmän onnenpotkulta. Parit yt-neuvottelut käynnistivät työelämässä epävarman jakson. — Kun sain kahden viikon sairausloman työuupumukseen, ajattelin, että oli pakko tehdä jotain. Rajamäki pääsi Lontooseen opiskelemaan kulttuurijohtamista, ja myöhemmin unelmatyöhönsä amerikkalaiseen agentuuriin. Unikaverina oli kännykkä tyynyllä, koska yölläkin tuli viestejä ja puheluita eri aikavyöhykkeiltä. Hoidettavaksi tuli kahden ihmisen työt. Hektisessä työssä kertyi paljon matkatunteja. 24 Mielenterveys 5/2015 densivät vilkas sosiaalinen elämä ja bailaaminen. Kahdeksan kuukauden rupeaman jälkeen alkoi tuntua, että nyt loppuu virta. — Sen perusteissa kaikki tuntui loksahtavan paikalleen. Ensikosketusta meditaatioon seurasi kahdeksan viikon mindfulness-kurs”Kaikki tuntui loksahtavan paikalleen. — Kun gurua tai jumalaa ei ole, harjoitus auttaa ottamaan vastuun omasta elämästä. n. — En ollut ollut missään niin ystävällisessä paikassa koko elämäni aikana. Oli pakko lähteä. En tiennyt mitä siinä tapahtui, mutta tiesin, että sitä halusin lisää. Tunsin että olin tullut kotiin. Nyt Rajamäki reissaa edelleen maailmalla kulttuurituotannon parissa, mutta buddhalainen harjoitus on rakentanut elämälle uudenlaisen perustan. Pitkän päälle tahdissa pärjäsi kuitenkin vain juoksemalla lujempaa. Kahdeksan Lontoon-vuoden jälkeen, vuonna 2013, oli aika palata synnyinmaahan. Olin päivittäin pyöräillyt työmatkallani buddhalaisen keskuksen ohi. Joululoman kymmenen päivän retriitillä meditaation oppi kunnolla. Olin kuitenkin, että hei, älkää tulko tyrkyttämään buddhalaisuutta. Koin, että näinhän minä olin aina ajatellut. Koin etten saanut happea. Rajamäki tutustui siellä toisiin meditaation harrastajiin; usealla oli takanaan yt-neuvotteluja ja työuupumusta. Kiinnostava elämä kiehtoi ja motivoi. En halunnut uskontoa
Olen saanut näistä kokemuksista paljon myös sähköpostia. Se kohdistuu kaikkiin ihmisiin, ei vain uskossaan vahvoilla oleviin. Anteeksiantaminen ja -saaminen on iso voimavara. Viesti on armo eikä tuomio. Hän on halunnut kuulla, mitä ihmiset elämässään ja uskossaan kokevat. Se ei perustu kauneuteen, rohkeuteen eikä rikkauteen. – Jumalan kaunein sana on tervetuloa. Usko on niiden puolella, jotka tarvitsevat tukea. Tuomitseminen ei ole ihmisten asia. Askolan mukaan kristillisyys tarHengellinen väkivalta heijastuu siinä, että häpeää, syyllisyyttä ja hämähäkkimäistä vallankäyttöä joutuu peittelemään ja salaamaan Irja Askola. Hengellinen väkivalta heijastuu siinä, että häpeää, syyllisyyttä ja hämähäkkimäistä vallankäyttöä joutuu peittelemään ja salaamaan. Kotiinsa Helsingin Ullanlinnaan Askola on kutsunut muun muassa vanhoillislestadiolaisia naisia ja seksuaa lisiin vähemmistöihin kuuluvia. Askola pitää tärkeänä, että myös julkisuus tarjoaa tilaa vaikeiden asioiden esille tuomiseen. Piispan risti odottaa pöydällä. I rja Askola on kotonaan pukenut ylleen piispan vaatteet, mustan hameen ja jakun sekä lilanvärisen paidan. 25 > TEEMA Uskonto ja mielenterveys Jumalan kaunein sana on tervetuloa TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVA: KIRKON KUVAPANKKI / AARNE ORMIO Helsingin piispa Irja Askolalle kirkko ei ole kilt tien sisäpiiriläisten klubi, vaan kaikenlaisten kan salaisten olohuone. Mikään virhe, häpeä tai syyllisyys eivät vie oikeutta armoon, Askola muistuttaa. – Meidän on annettava selkeä signaali siitä, että uskonnon nimissä harjoitettavaan väkivaltaan, nöyryytykseen ja rasismiin on nollatoleranssi. NOLLATOLERANSSI VÄKIVALLALLE – Kristinuskon lahja on, että jokainen ihminen on arvokas. Seuraavassa tapaamisessa virallista asua tarvitaan taas. – Kun joku kertoo tarinansa, joku toinen voimaantuu siitä ja uskaltaa kertoa oman tarinansa. Luovuttamaton ihmisarvo perustuu siihen, että Jumala on halunnut, että olet olemassa
Ei tarvitse olla samaa mieltä muiden kanssa, mutta toinen toisestaan puhuminen kunnioittavasti on tärkeää. ”Anna minun ensin muistaa, vasta sitten voin antaa anteeksi.” – Pienten sisäänlämpiävien uskonyhteisöjen voima on keskinäisessä huolenpidossa, mutta vaara manipuloivassa vallankäytössä. Toivon, että seurakunnat ovat avoimia niin menestyneille kuin luusereille, kaikille kasvussaan tai erilaisissa elämänvaiheissa oleville. Olen itse monesti kokenut, mutta sitä on vaikea selittää. n >. Kertomukseen saa ja voi liittyä, jos vaikkapa oma perhe tai suku ei kanna. Juuri kaikenlaisten ihmisten kanssa Jeesus halusi olla tekemisissä. 26 Mielenterveys 5/2015 joaa liittymäkohdan eri maista ja eri vuosisadoilta peräisin olevaan kertomukseen, ihmiskunnan yhteiseen historiaan ja tulevaisuuden lupauksiin. Kun polvistuu ehtoolliselle kummilapsen rippijuhlissa, jättää kukan ystävän haudalle, kun arjessaan itkee tai ilostuu, saattaa olla salatreffeillä Jumalan kanssa. Joku löytää tiensä kirkkoon – hiljentymään tai kysymään apua, joku pyytämään diakoniarahaa, jos oma talous on romahtamassa. Se on niiden puolella, jotka tarvitsevat tukea. Usko ei ole numeroita eikä todellisuuslaskentaa; se on luvan antamista sille, että elämä on ”suuremmissa käsissä”. Jokaisen elämänkaareen mahtuu tilanteita, joissa joutuu kohtamaan peruskysymyksiä. Miten uskonnosta tulee voimavara. – Papit, diakonit ja muutkin seurakuntien työntekijät on koulutettu ammattimaiseen auttamiseen. Askolan mukaan tällaisia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi, miten selvitä syyllisyyden kanssa, miten kohdata kuolema tai onko armoa minulle, jonka elämä on mennyt täysin pieleen. Juomme Askolan kanssa ahvenanmaalaista seljankukkamehua ja keskustelemme siitä, missä Jumala on ja miten häneen voi saada yhteyden. ERILAISUUDEN ETIIKKA Askola sanoo, että armollisuuteen kuuluu myös erilaisuuden etiikka. Uskonto tarjoaa välineitä niiden käsittelemiseen ja kohtaamiseen. – Jumalalle ei tarvitse pystyttää kulisseja tai kertoa valkoisia valheita. ON MUUTAKIN KUIN MATERIAALISTA Meissä oleva hengellisyyden tarve on elämän näkemistä enempänä kuin vain materiaalisena. Piispan risti jää kotialttarille muistuttamaan hänen kutsumuksestaan. On lopulta niin, että uskoopa sinä Jumalaan tai et, Hän uskoo sinuun, katselee armollisesti, lempeästi hymyillen. – Sen vain kokee. – Kristinusko tuo viestiä oikeudenmukaisuudesta ja solidaarisuudesta. – Ihmisen tukeminen on turvallisen tilan tekemistä sille, mitä haluaa muistaa ja mitä toivoisi unohtavansa. nen on aina kaksisuuntaista liikettä: apua toivovat ja tukea tarvitsevat ovat samalla itse ”auttamisosaamisen ammattilaisia”. Viesti on armo eikä tuomio. Kirkosta löytyy myös kuuntelevia ihmisiä. Jätämme seljankukkamehukannun pöydälle ja puhallamme Ullanlinnan kodin kynttilät iltapäiväksi sammuksiin. Askola kietoo päälleen oranssinvärisen viitan ja lähtee kiirehtimään kohti kokousta. Yhdessä auttamisesta tehdään molemminpuolinen liikennekaista, toteaa Askola. Askolan mukaan joskus siellä voi kokea aavistuksen siitä, että mikään rikkomus ei ota pois Jumalan armon aurinkoa. Raamattukaan ei kerro kilteistä, sisäsiisteistä, onnistuneista ihmisistä. – Jollekin löytyy tukea mieleen muistuneesta vanhasta virrestä tai kirjasta, joka ”tupsahti tielle”. AuttamiMeidän on annettava selkeä signaali siitä, että uskonnon nimissä harjoitettavaan väkivaltaan, nöyryytykseen ja rasismiin on nollatoleranssi. Minulle tämä tietoisuus tuo syvää turvaa. – Kun elämässä on tiukka paikka, Hänelle on aina ilmainen yhteys auki. Usko ei ole kilttien ja menestyneiden ihmisten sisäpiiriklubi. – Jumala kutsuu treffeille monissa paikoissa. Hänelle saa raivota ja häntä voi vihata
Kun aamutelevisiossa kerrottiin monitieteisen hankkeen tutkimuskohteesta, ihmismielen yhteydestä näkymättömään todellisuuteen, alkoi ryhmälle tulvia soittoja ja kirjeitä. Kun ihmiset kertoivat kummista kokemuksistaan, oli ylimääräiseen aiheeseen suorastaan pakko tarttua. Professori Marja-Liisa Honkasalon johtama tutkimushanke lähti alun perin liikkeelle kuoleman tutkimuksesta. – Entisajan ihmisten elämään kuului kokemuksia vainajista, haltijoista ja yliluonnollisen aiheuttamista sairastumisista, mutta nykypäivän ihmiset ovat taipuvaisia tulkitsemaan kokemuksensa oman mielen tuottamiksi, dosentti Kaarina Koski Mieli ja toinen -hankkeesta (2013–16) sanoo. Turun yliopiston tutkimusryhmä tutkii suomalaisten kokemuksia näkymättömästä todellisuudesta, jotta ne tulisivat näkyviksi ja normaaleiksi. IHMISILLÄ on ollut tarve paitsi puhua, myös saada kokemalleen selitys. 27 Kokemuksia näkymättömästä todellisuudesta TEKSTI: PIRKKO TUOMINEN Vainajan läsnäolon tunteminen, ennalta tietäminen ja esineiden siirtyminen ovat kokemuksia, jotka voidaan pahimmillaan leimata oireiksi mielenterveyden häiriöistä. Ihmiset kertoivat tutkijoille esiTEEMA Uskonto ja mielenterveys >
Luonnontiede ei vain vielä ole onnistunut selittämään sitä. Moni oli yrittänyt testata, voisiko tuuli tai muu luonnollisen tekijä selittää tapahtuneen. Moni löytää selityksen rajatiedon kentältä. Jotkut pitävät sitä merkkinä tai vastauksena kysymykseen, johon ovat odottaneet vastausta. Myös ennalta tietäminen liittyy usein perheenjäseniin. Kokemuksia on kuitenkin kaikenlaisilla ihmisillä, eikä esimerkiksi koulutustasolla ole niihin vaikutusta. – Erityisen hämmentävää monelle on ollut esineiden liikkuminen. Kuollut puoliso tulee tervehtimään tai opastaa, mistä jokin kodin tavara tai työkalu löytyy. LEIMAUTUMINEN PELOTTAA Kokemukset näkymättömästä todellisuudesta ovat monesti hyvin voimakkaita tunne kokemuksia. Koulutus sen sijaan vaikuttaa tulkintaan, samoin uskonnollinen tausta. Osa ihmisistä hyväksyy sen, ettei kaikkea voi selittää. – Tulkinnoissa paistaa arvosidonnaisuus. – Ne ovat tyypillisesti lempeitä hyvästijättökokemuksia. Lisäksi hän tutkii elävän ja kuolleen rajan mieltämistä sekä milloin kuoleva lakkaa olemasta yhteisön jäsen. HENKISYYS JA USKONTO SELITTÄJINÄ Eniten poikkeuksellisia kokemuksia on Kosken mukaan yliluonnolliseen uskovilla ihmisillä. Toisaalta ne, jotka eivät usko, harvemmin kertovat kokemuksistaan. Jos kokemus ei mahdu uskontoon eikä tieteestä löydy selitystä, saatetaan kääntyä vaihtoehtoisten henkisten liikkeiden, kuten spiritualismin ja teosofian puoleen. Kouluttautuneet sitoutuvat enemmän tieteelliseen ajatteluun ja selityksiin: Kokemani oli luonnollista, koska se tapahtui. Tämä tapahtuu usein muutaman viikon kuluessa läheisen kuolemasta, kun ihminen suree syvästi, Koski kertoo. Ihminen saattaa kokea valtavaa tuskaa samaan aikaan, kun toisaalla oleva perheenjäsen sairastuu tai kuolee. Jotkut näkevät lähes sellaisenaan toteen käyviä unia. Koulutus vaikuttaa sen sijaan tulkintaan, samoin uskonnollinen tausta.” > KAARINA KOSKI Filosofian tohtori, dosentti Kaarina Koski, uskomusperinteeseen ja kuolemakulttuuriin erikoistunut folkloristi tutkii hankkeessa poikkeaviksi koettuja tapahtumia ja ilmiöitä. Esimerkiksi kokemus siitä, että vainaja tuli käymään, voi antaa lämpimän varmuuden siitä, että kuolleella on kaikki hyvin, Koski sanoo.. 28 Mielenterveys 5/2015 merkiksi kokemuksista vainajan läsnä olosta. ”Kokemuksia on kaikenlaisilla ihmisillä, eikä esimerkiksi koulutustasolla ole niihin vaikutusta. Kristillinen teologia ei periaatteessa puhu vainajien näkemisestä, mutta valtaosa suomalaisista uskoo omalla tavallaan, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen ja voimme tavata kuolleita. – Moni tulkitsee kokemuksia mielellään meillä hyväksytystä kristillisestä näkökulmasta. – Niihin liittyy usein merkityksellisyyden tunne
Meidän sivistynyt kulttuurimme ei tätä armoa kuolleen läheisille anna. – Ihmiset ovat aika yksin ja neuvottomia kokemustensa kanssa. tyksellä. Asioita vain tapahtuu sellaiseen aikaan tai sellaisessa järjestyksessä, että ihminen aavistaa tai ennakoi jotakin. Se tuo esille mieltä ja sen ominaisuuksia muunakin kuin aivoina. – Luonnontieteelliset menetelmät eivät niitä tunnista – skeptikoiden mukaan siksi, ettei niitä ole. Hoidon tarpeeseen viittaa se, että kokemukset aiheuttavat kärsimystä ja hankaloittavat elämää, sanoo myös tutkimusryhmän psykiatrin kanssa asiasta puhunut Koski. Näin läheiset ehtivät totutella hänen poismenoonsa. Esimerkiksi psykoosiinhan liittyy usein aistiharhoja. Uskovien mukaan tieteen kapasiteetti on liian kapea. – Osa ihmisistä on havainnut jotakin hyvin epätavallista, mutta toisinaan mitään sinänsä epäluonnollista ei ole tapahtunut. Se, ovatko kokemukset yliluonnollisia, riippuu tulkinnasta. – Hallusinaatiot ovat aivokemiallisia, ja niihin voidaan vaikuttaa lääkiHarva uskaltaa puhua hämmentävistä kokemuksistaan leimautumisen pelossa. Kemialliset selitykset eivät silti sulje pois yliluonnollisia selityksiä. Luterilaisen kirkon edustajista suurin osa on sitä mieltä, että jos kokemus ei ole jumalasta eikä saatanasta, se on sielullista, eli korvien välissä. – Evolutiivisesti ihmiselle on ollut hyväksi, että hän on pystynyt huomaamaan esimerkiksi pedot. Koski ei tiedä, pystytäänkö kokemuksia koskaan todentamaan tai selittämään. Hallusinaatiot, tavallisesti näköharhat, ovat yleisiä lähellä unitilaa, kun ihminen on juuri nukahtamassa tai äkillisesti herännyt. MONINAISET MIELEN MEKANISMIT Missä sitten menee kummien kokemusten ja mielenterveyden häiriöiden raja. Kiistan osapuolet ovat niin omissa poteroissaan, että näkökulmat tuskin lähentyvät toisiaan, hän sanoo – Mutta olivatpa ilmiöt todellisia tai eivät, ihmisten kokemukset ovat. Niiden ei tulisi johtaa häpeään, vaan niihin voi suhtautua avoimesti ja arkisesti. Koska ihmiset kokevat selittämättömiä asioita, jonkinlaiset mielen mekanismit sallivat ne. Jos perhepiirissä vielä pystyykin juttelemaan, työkavereille niistä ei hiiskahdeta. 29 MIELI MUUNAKIN KUIN AIVOINA • Mieli ja toinen -hanke tutkii rajoja ja vuorovaikutusta mielen ja ruumiin, itsen ja toisen sekä elämän ja kuoleman välillä. Siksi olemme tekemässä kirjaa, joka tuo niitä näkyviksi ja normalisoi ne. • Suomen Akatemian on myöntänyt hankkeelle 900 000 euron määrä rahan neljäksi vuodeksi. • Hanke perustuu kulttuurihistorian, folkloristiikan, lääketieteellisen antropologian sekä psykiatrian yhteistyöhön. Jokin ihmisen näkemä häivähdys voi olla hahmo tai vain pelkkä häivähdys. Lääkärille vainajakokemuksestaan kertonut tervejärkinen voidaan ohjata mielenterveyspalveluiden pariin; tällaisia kokemuksia ei länsimaisessa lääketieteessä lueta mielen normaaliin toimintaan. – Isojen instituutioiden, terveydenhuollon ja kirkon suhtautuminen ei Suomessa ole kovinkaan ymmärtäväistä, Koski sanoo. – Monessa muussa kulttuurissa läheisen kuoleman jälkeen on aika, jolloin muistellaan vainajaa ja vainaja on läsnä. n. – Yksittäiset kokemukset eivät ole häiriön oire
30 Mielenterveys 5/2015 TEEMA Uskonto ja mielenterveys
Harmagedonin piti tulla jo vuonna 1975, mutta aikaraja siirtyi jatkuvasti. Isoveljeni vaimo kiersi ovilla vauvanvaunujen kanssa. Yksi hirveimmistä kohtaamistani tapauksista liittyi aviomiehen ilmiantoon oman vaimonsa raiskauksesta. Emme viettäneet joulua, uutta vuotta, vappua, äitientai isäinpäivää tai syntymäpäiviä, koska niillä joko oli pakanallinen perusta tai niiden johdosta ihminen nostettiin keskiöön. Siellä pahat tapettaisiin kiduttamalla, 144 000 ihmistä pääsisi suoraan taivaaseen ja loput Jehovan todistajista jäisivät elämään paratiisissa. – Kun Suomen lippu kannettiin juhlasaliin itsenäisyyspäivänä, kaikki nousivat seisomaan paitsi minä. Muulla kuin paratiisin odottamisella ei ollut merkitystä. Jo 26-vuotiaana hän nousi seurakunnan johtoon eli vanhimmistoon, sekä sen myötä oikeus komiteaan. Pienestä pitäen kävin kokouksissa ja kuljin vanhempieni mukana jakamassa ihmisten ovilla Vartiotorni-lehteä. En voinut osallistua koulun juhliin ja uskontotunnit istuin koulun käytävällä. Johtajiksi valitaan vain miehiä. – Kasvatusperiaate oli, että Jumala piti tehdä iloiseksi, eikä saanut pahoittaa tämän mieltä. Lopulta jouduin itse ilmoittamaan seurakunnalle puhujalavalla, että komitea oli päättänyt antaa sisarelle julkisen ojennuksen. Tulevaa aviokumppania saa tavata vain, jos joku kolmas on läsnä. Komiteassa miehet kysyivät, oliko nainen nauttinut raiskauksesta. Jehovan todistajat varjelevat omaa totuuttaan karttamisopilla. – Koulunkäynti oli välillä yhtä helvettiä: minua kiusattiin uskonnon takia. – Samoin vaikkapa Pohjois-Koreassa on Suuri Johtaja, jonka palvomiseen totutetaan lapsesta asti, ja oppi on ainoa totuus. Jumalan kansaa oli aina vainottu. OJENNUS RAISKATULLE NAISELLE Heinäaho kastettiin Jehovan todistajaksi 16-vuotiaana. Monet kysymykset liittyvät seksiin, koska muun muassa masturbaatio ja esiaviollinen seksi suutelemista myöten on kielletty. Hän tuomitsi samaan aikaan toisten syntejä Jehovan todistajien oikeuskomiteassa ja vietti maallista elämää homomiehenä. Komitean puhutteluun tullaan joko ilmiannosta tai omasta katumuksesta. Jehovan todistajathan eivät salli poliittista aktiivisuutta. H einäaho, 45, oli vain kaksivuotias, kun hänen äitinsä käännytettiin ovelta Jehovan todistajiin. Pelkäsin ja sydän hakkasi, mutta olin oppinut, että palvonta kuuluu Jumalalle eikä lipulle. – Kiellettyjen asioiden lista oli pitkä. KIELLETTYJEN ASIOIDEN PITKÄ LISTA – Lapsena ei ymmärrä, että on muunkinlaista elämää kuin oman perheen arki. – Seurakunnasta eronnut tai erotettu hylätään ja eristetään, myös omasta perheestä. Poliittisesti valveutunut isäni epäröi vuoden, ennen kuin päätti myös kääntyä. Heinäaho ei halua kutsua kasvatustaan manipuloinniksi, vaan kultiksi ja mielen hallinnaksi. – Komitea kuulusteli hyvin intiimejä yksityiskohtia. Tekeydyin välillä sairaaksi, koska pelkäsin mennä kouluun. Näin uskovat eivät altistu epäilylle ja väärille ajatuksille. 31 Kaksoiselämää uskonnon varjossa TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVAT: AINO VUOKOLA Tom-Kristian Heinäaho vietti kolmetoista vuotta kaksoiselämää. – Synneistä kuulustelevaan ja niitä tuomitsevaan oikeuskomiteaan kuuluu kolme seurakunnan vanhimmista. ERONNUT HYLÄTÄÄN TÄYSIN – Maalliseen elämään ei voinut osallistua, koska Jumala perustaisi pian maan päälle Harmagedonin valtakunnan. – Vanhempani selittivät, että kiusaa minen ja vainoaminen kuuluivat asiaan. Paitsi pa>. Vaaleissakaan ei äänestetä, koska tähtäin on Jumalan valtakunnassa, kertoo Heinäaho. – Äitini sai uskoon myös neljä sisartaan
– Iäkkäitä vanhempiani tapaan silloin tällöin, mutta uskonasioista emme keskustele. – Uskon edelleen, että maailmassa on muutakin, kuin mitä silmillä näemme. – Aloin purkaa tuntojani kirjoittamalla runoja. Opiskelu on turhaa, koska Harmagedon tulee pian eikä sitä ennen ehdi välttämättä edes valmistua ammattiin. Vasta myöhemmin aloin toteuttaa sitä käytännössä. – Pian erottamiseni jälkeen pikkuveljenikin erosi seurakunnasta. Yhdessä rakkausrunokilpailussa sain kolmannen sijan ja runo julkaistiin netissä. – Toivuin ajan kanssa ja ammattiavun tukemana. – Jehovan todistajana pelkäsin esimerkiksi, olenko tarpeeksi hyvä selvitäkseni maailmanlopusta hengissä. Kykenin luomaan uusia ystävyyssuhteita. Nyt hän > luottaa tulevaisuuteen eikä enää pelkää. – Pysyin seurakunnassa, koska pelkäsin perheen, suvun ja ystävien menettämistä, ja kaiken aloittamista yksin. – Jehovan todistajat eivät kannusta lapsiaan opiskelemaan. Uskonveljillä oli aikaa istua vaikkapa autossa seuraamassa epäiltyjen elämää, jotta synnintekijät saataisiin kiinni. Hän teki itsemurhan asunnossaan. Mutta nyt minulla on vapaus ajatella, tuntea ja elää omalla tavallani. – Ajan myötä kaksoiselämään tottui kummasti. Hänellä oli maailmallinen tyttöystävä. – Kuollutta veljeäni muistelen vieläkin päivittäin ja käyn silloin tällöin hänen haudallaan. Terapiassa pystyin ensimmäistä kertaa puhumaan asioista ilman syyllistämistä, epäilyä tai tuomitsemista. – Ajattelen, että kokemallani on kuitenkin tarkoituksensa. Joskus menin suoraan vanhimpien kokouksesta puku päällä etsimään miesseuraa. Kartoin vakituisia suhteita, etten olisi jäänyt kiinni. Voin ehkä auttaa ihmisiä kertomalla, minkälaista elämä Jehovan todistajissa oli, ja puolustaa ihmisoikeuksia. – Entiset komiteaystäväni kertoivat minun olevan mätäpaise, joka oli puhkaistava. Tärkeintä on jakaa muistoja hänestä niiden ystävien kanssa, jotka eivät tuomitse. n ”Jälkikäteen kadun eniten sitä, etten eronnut seurakunnasta aiemmin.”. Veli ei jaksanut eroamisen ja hylkäämisen jälkeen elää kuin kolme vuotta. – Näin jälkikäteen kadun eniten, etten eronnut seurakunnasta aiemmin. Nyt olen työttömänä, mutta teen välillä töitä free lancer -näyttelijänä. Siitä saattoi lukea viitteitä homoerotiikkaan. Se antoi myös rohkeutta. OLIN MÄTÄPAISE, JOKA OLI PUHKAISTAVA – Ymmärsin jo murrosiässä, että olin homoseksuaali. Itse olen käynyt vain peruskoulun. Yhtäältä usko alkoi murentua, toisaalta oli pelko tyhjän päälle jäämisestä. 32 Mielenterveys 5/2015 hoinpidellyksi, tämä tuli miehensä jättämäksi tapauksen vuoksi. MINULLA ON NYT VAPAUS AJATELLA, TUNTEA JA ELÄÄ Heinäaho rekisteröi parisuhteen puolisonsa kanssa tammikuussa. – Valtakunnallisissa konventeissa julistin tuhansille ihmisille, miten Jehovan silmät näkevät joka paikassa kaikki synnit. Heinäaho masentui niin, ettei jaksanut nousta aamuisin sängystä. Hän ei tervehtinyt. Jouduin kuulusteluun homoudestani, ja minut erotettiin vuonna 2003. Näin kerran sattumalta kadulla isoveljeni. Kuvittelin voivani jatkaa niin loputtomiin. Häntä ja hänen menemisiään oli seurattu jo pitkään
Mutta jos hengellinen yhteisö ei ole terve, vain mielikuvitus on rajana tavoille kontrolloida ihmisten ajatuksia ja tunteita, käyttäytymistä ja tiedonsaantia. Jäsen sitoutetaan laumaan, jossa uskon totuutta ja ainoaa oikeaa tietä ei sovi kyseenalaistaa. Yhteisö uskoo olevansa toisia parempi. Joidenkin yhteisöjen jäsenillä on huoTEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI Usko antaa monille turvaa ja lohtua. Useimmat kuitenkin syntyvät uskonnolliseen kotiin ja yhteisön jäseneksi. Mitä heikompi elämäntilanne – yksinäisyys, avioero, työttömyys tai sairaus – sitä mukavampaa ihmisestä on tuntea olevansa tärkeä ja tervetullut ja saada huomiota, hyväksyntää ja kehuja. SYDÄN HAKKAA NETISSÄ Ruohon mukaan ihminen voidaan ”rakastaa sisään” uuteen yhteisöön. – Jos joku suunnittelee uskonnollisesta yhteisöstä lähtemistä, saatetaan pelotella paitsi ihmissuhteiden menettämisellä, myös demoneilla ja saatanalla. Viesti kuuluu: ”Jos lähdet pois, tuhoudut”, sanoo teologi ja hengelliseen väkivaltaan perehtynyt tietokirjailija Aila Ruoho . lestuttavan paljon itsetuhoisia ajatuksia, toteaa Ruoho. – Äärimmillään pelottelu ja syyllistäminen voivat johtaa siihen, että ihminen ajautuu pohtimaan, onko helpompi tehdä itsemurha kuin lähteä. Yhteisö päättää arkisistakin asioista. Jäsen ei voi olla koskaan varma, onko tehnyt riittävästi, tai ovatko kaikki synnit varmasti pyydetty ja saatu anteeksi. – Yhteisön totuuden vastaisen tiedon patoamiseksi uskovan pitää esimerkiksi netissä karttaa kriittistä, ”luopioiden” tekemää materiaalia, TEEMA Uskonto ja mielenterveys ”Narsistisesti suuntautuneita ihmisiä voi houkuttaa asema, jossa pääsee kontrolloimaan muita.” Aila Ruoho > Uskonnolla satutettu Sh utt er os to ck. Jotkut yhteisöt tekevät kenttätyötä jopa hautausmailla läheisensä menettäneiden parissa. 33 E päterveitä uskonnollisia yhteisöjä yhdistää kahlitseva kontrollointi
Jotkut ovat niin peloteltuja, että sydän hakkaa ja kädet tärisevät, kun menee katsomaan Uskontojen uhrien vertaistukisivuja. – Kaikki me olemme seksuaalisia olentoja. Muut seurakuntalaiset valvovat, ja voivat jopa ilmiantaa toisiaan. • Eri puolilla Suomea kokoontuviin vertaistukiryhmiin löytyy linkkejä. En liioin voisi sanoa toisille, että pitää ajatella ja elää niin tai näin tullakseen hyväksytyksi yhteisössä tai Jumalan silmissä. Hengellinen väkivalta kristillisissä yhteisöissä. Niin kauan kuin seurakuntalainen ei kyseenalaista yhteisön oppeja, hän voi kokea olevansa hengellisessä paratiisissa, ja ajatus kuoleman jälkeisestä paikasta voi tuoda turvaa. • Jos kokee yli voimien käyvää ahdistusta, ota yhteyttä oman paikkakuntasi terveydenhuoltoon tai kriisipuhelimeen. Taas joskus naisen pitää meikata ja olla kaunis. SEKSUAALISUUS OTOLLISTA VALLANKÄYTÖLLE Ruohon mukaan seksuaalisuuden valvonta on yksi vallankäytön muodoista. 34 Mielenterveys 5/2015 ettei kompastu hengellisesti. Korvakorutkin voivat olla syntiä. Ruoho, A.: Päästä meidät pelosta. – Hengellisiä johtajia voi motivoida paitsi raha, maine, valta ja arvostus, myös seksuaalinen valta. Narsistisesti TUKEA USKONTOJEN UHRIT RY:STÄ • Uskontojen uhrien tuki eli UUT ry tarjoaa tukea ryhmätapaamisten, netissä toimivien ryhmien, henkilökohtaisten tapaamisten, puhelimen ja sähköpostin kautta. Jos nuorelta kielletään jopa masturbaatio, syyllisyyden tunto voi johtaa raadollisimmillaan itsensä vahingoittamiseen. – On tervettä voida epäillä ja kritisoida uskonnon oppeja sekä esittää omia mielipiteitä. Joskus naisilta vaaditaan polvet peittävä hame, eikä sallita meikkiä tai värjättyjä hiuksia. Osallistumista voidaan pitää silmällä kyselemällä sinänsä ystävällisesti kuulumisia. Linjakumpu, A.: Uskonnon varjot. Keskustelut näkyvät vain ryhmän jäsenille. – Valitettavan usein epäterveissä uskonnollisissa yhteisöissä on jonkintasoista seksuaalista perverssiyttä ja hyväksikäyttöä. Nemo 2013. Jos seurakunnan johtavat miehet kuulustelevat naisia tai nuoria tyttöjä yksityiskohtaisesti seksuaalisista synneistä ja intiimeistä asioista, sitä voi pitää epäterveenä, jopa perverssinä. – Lapsilta odotetaan hyvää käytöstä seurakunnan tilaisuuksissa. Netissä: uut.fi > suuntautuneita ihmisiä voi houkuttaa asema, jossa pääsee kontrolloimaan muita. Entä millaisia ovat hyvät uskonnolliset käytännöt. Atena kustannus 2014. Ruoho, A. ”On tervettä voida epäillä ja kritisoida uskonnon oppeja sekä esittää omia mielipiteitä.”. Täytyy pitää mielessä, ettei kenelläkään ole oikeutta tuomita tai pilkata toisen jumalasuhdetta, tuntuipa se itsestä kuinka oudolta tahansa. Ehkäisykiellon rasittama äiti voi kertoa esimerkiksi, että rukoilee kymmenennen raskautensa menevän kesken, tai kokemuksia siitä, että on aina suostuttava seksiin, kun mies haluaa. Ryhmiä on esimerkiksi entisille helluntailaisille, Jehovan todistajille, mormoneille ja vanhoillissekä esikoislestadiolaisille. n Lisälukemista Ruoho, A.: Vartiotornin varjossa. – Keskeistä on vilpitön halu kertoa hengellisyydestä sekä siitä, mitä voimavaroja se on itselle tuonut – niille, jotka haluavat kuulla ja keskustella. KENELLÄKÄÄN EI OLE OIKEUTTA TUOMITA Hengellisen sanoman lisäksi uskonnollisten yhteisöjen parhaita puolia ovat ystävyyssuhteet ja ryhmään kuulumisen tunne. – Neuvoa toki voi, mutta painostaa ei saa. Hengellisyys on niin herkkä asia, että sen määräileminen voi satuttaa pahasti. Toisenlainen totuus jehovantodistajuudesta. – Moni varmasti toimii pyyteettömästi viedessään hyvää sanomaa eteenpäin. – Itse kristittynä teen vapaaehtoistyötä, mutta en halua tyrkyttää hengellisyyttä väkisin enkä hyökätä uskonnollani kenenkään kimppuun. Eräänä intiimeimmistä ihmisyyden osa-alueista se on samalla syyllistämiselle otollisin. Atena kustannus 2015. – Eri yhteisöillä on erilaisia pukeutumiskoodeja. – Toisaalta verkkomaailmassa voi keskustella, kysellä ja kyseenalaistaa joutumatta silmätikuksi. Vastapaino 2015. Miesten pukuvaatimuksesta tunnetuimpia ovat mormonit. Joissain yhteisöissä pikkulastenkin tulee seurata opetusta, eikä ohjelman aikana nukkumista katsota hyvällä. Sääntöjä siitä, ettei edes itseään saa kosketella, on vaikea ymmärtää. • UUT:n sivuilta löytyy muun muassa auttavien puhelinten yhteystiedot, tietoa kirjallisuudesta sekä luettelo terapeuteista, jotka tukevat uskonnon uhreja. Hengelinen väkivalta uskonnollisissa yhteisöissä. • UUT ylläpitää useita vertaistukiryhmiä Facebookissa. Yksikään ihminen kun ei voi nähdä toisen sisimpään. Anonyyminä voi puhua asioista, joista ei käräyttämisen pelossa avaudu ehkä edes puolisolle. Sitä ei voi nollata. UUPUNEENAKIN PITÄÄ OSALLISTUA Kontrolloivan yhteisön jäsenen on osallistuttava aktiivisesti kokouksiin, seuroihin tai muihin tilaisuuksiin, vaikka aina ei jaksaisi. ja Ilola, V.: Usko, toivo ja raskaus
Työhön kuuluu myös kotikäyntejä yksinäisten vanhusten luona ja ruokailun järjestäminen seurakunnan asukkaille kaksi kertaa viikossa. HENRI ISOKUORTTI Ikä: 25 vuotta Asuu Helsingissä Ammatti: sosionomi, diakoni Harrastukset: jalka pallo, urheilu ”Ihmisten auttaminen on työtä, josta saa myös itselleen.” – Ihmisten auttaminen on työtä, josta saa myös itselleen. – On kerhoja ja piirejä. Valtava määrä turvapaikanhakijoita on työllistänyt myös Meilahden seurakunnan diakoniatyöntekijöitä. 35 Yksin ei pärjää kukaan TEKSTI JA KUVA: KIRSI HEMÁNUS Minun työni Tänä syksynä diakoni Henri Isokuortti , 25, on nähnyt työssään jotain poikkeuksellista. Rauhallisuutta, kuuntelutaitoa ja harkintakykyä tarvitaan. sa ja mielenterveyskuntoutujien parissa, mutta nykyinen työ tuntuu juuri omalta. Minulle paras tapa purkaa työasioita on jalkapallo. Varaan aina runsaasti aikaa ihmisen tapaamiselle ja yritän pohtia juuri hänelle parasta apua. Siinä yhdistyvät kirkko ja sosiaaliala. Omalta seurakunnalta saatava taloudellinen apu on tarkoitettu väliaikaiseksi. Opiskeluaikana Isokuortti oli työharjoittelussa myös lastensuojelus. – Kristinusko ja lähimmäisestä välittäminen ovat syyt tehdä tätä työtä. Hän on juuri vienyt autolastillisen lahjoituksena saatuja vaatteita Pasilan poliisitalolle, turvapaikanhakijoiden rekisteröitymispaikkaan. Diakonin työt eivät seuraa kotiin samalla tapaa kuin esimerkiksi lastensuojelun asiat. Työssä tulee jatkuvasti eteen uusia tilanteita. – Niiden kanssa oppii elämään. Mutta eniten yhteydenottoja tulee juuri akuuteissa rahaongelmissa. – Emme saa koulutusta taloudellisten asioiden hoitamiseen, vaan ihmisten henkiseen ja hengelliseen tukemiseen. Yksin ei kukaan meistä täällä pärjää, sanoo vuosi sitten sosionomiksi ja diakoniksi valmistunut Isokuortti. Jos on itse joskus tarvinnut apua, alkaa miettiä, mitä mahdollisuuksia olisi auttaa muita. – Otan ne haasteena ja yritän toimia avoimin mielin. Työnohjauksessa voin käydä läpi työn vaikeita puolia. Kaikesta huolimatta huomasin äskettäin olevani ihmeen uupunut, hän sanoo ja hymyilee. n KUKA. Uskonasiat alkoivat kiinnostaa lukiossa. Isokuorttia on yllättänyt, miten suuri osa työtä on taloudellisissa vaikeuk sissa olevien ihmisten neuvomista ja auttamista. Meilahden seurakunnassa toimii noin 300 vapaaehtoista, joiden ohjaaminen on kollegan vastuulla
36 Mielenterveys 5/2015 Mäntsälän seurakunta Tervolan seurakunta
Kaikki he tarvitsevat myös miesammattilaisia sote-aloille. Kuka puhuu heikompiosaisista, heidän koulutuksestaan, tuestaan, hoidosta ja esikuvista. n MIESTEN SOTE-UUDISTUS Kolumni Arto Tiihonen on sijaisisä, kissaihminen ja urheilusosiologi. Miehet ovat ulkona, koska mitään konkreettisia toimia miesten määrän lisäämiseksi naisalojen opiskelijoiksi ei haluta toteuttaa, vaikka perinteisiltä mieslaloilta on kadonnut kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja hyvinvointialoille odotetaan suurta työvoimapulaa. Kuulen syrjäytymisvaarassa olevista murrosikäisistä pojista, joiden maailmaan ei kuulu yhtään miestä. Näen, miten tärkeää ja erinomaista työtä he tekevät. Toisinaan opetan sosiaalialan opiskelijoille ja ammattilaisille ”äijämeininkiä”. He jäävät ilman vertaiskokemusta ja -tukea ja tulevat arvioiduiksi pelkästään naisammattilaisten voimin. Miesainokaisten ahdistus on käsin kosketeltavaa: niin raskas asema heidän osakseen lankeaa. Mutta miesten hakeutuminen miesten aloille selitetään yleensä vain paremmilla palkoilla. Miehet ovat niissä keskusteluissa täysin ulkona. Koulutan sosiaalija terveysalan miehiä sukupuolikulttuurien ymmärtämiseen. Pahimmassa tapauksessa vaihtaa alaa. Mies on hiljaa. Tunnen miehiä, jotka toimivat sosiaalialalla kokemusasiantuntijoina ja tukihenkilöinä. Voisihan sote-uudistuksen aloittaa tästäkin. Toimin hankkeessa, jossa harvat miesammattilaiset tukevat murrosikäisiä. 37 Työelämä on jakautunut miesten ja naisten aloihin. Olen lukenut tarinoita vanhoista miehistä, joiden tarpeita naishoitajat vähättelevät ja jättävät miehet hoitamatta. Lasikattoa selittävät osaltaan lastenhoitovapaat, naisten vähäisyys johtajina, julkisen sektorin palkkataso ja muut vastaavat asiat. Päästetään miehet lasikuistille eli opiskelemaan naisaloille; saavat itse avata oven maailmaan, jossa on asiakkaina paljon poikia ja miehiä, mutta myös tyttöjä ja naisia. Pojista, miehistä ja vaareista, joiden pitäisi saada ymmärrystä ja tukea elämäänsä. Tasa-arvokeskustelu pyörii koko ajan epätasaarvoisesti vain johtajan paikkojen ja suurien palkkojen ympärillä. ”Mies ainokaisten ahdistus on käsin kosketeltavaa: niin raskas asema heidän osakseen lankeaa.”. Naisten työuria madaltaa kuuluisa lasikatto, joka saa kouluissa paremmin menestyvän sukupuolen jollakin oudolla tavalla hakeutumaan matalapalkkaisille kasvatusja hoiva-aloille. Naispuhe on näillä aloilla niin vahvaa, etteivät miesten äänet kuulu. Miesten vähäistä määrää ja viihtymistä kasvatusja hoivaaloilla ei ole käsitteellistetty lasikaton tai edes lasikuistin avulla
Osansa ovat saaneet ”suvakit” ja ”kukkahatut”, jotka eivät suostu teke mään edellä mainituista ongelmaa. Toimittajat saattavat miettiä aiem paa tarkemmin, miten asiat ilmaise vat. Vihapuhe liittyy sananvapauteen. Seurauksena nousee esiin kysymys: tulisiko sanan vapautta voida laillisesti rajoittaa silloin, kun sen nojalla loukataan ja uhataan toi sia. Sitä on suollettu etenkin maahanmuuttoa, islamin uskoa ja etnisiä, mutta myös muita vähemmistöjä koh taan. Vihasivustojen lisäksi netissä on yhteisöjä, joissa sa manmieliset herjaavat ja haukkuvat toisella tavalla ajattelevia. Olennaista on, mitä sano taan. Tampere University Press 2013. Vihapuheessa ja syrjinnässä on aina kyse valtasuhteista ja vallan käytöstä. Sa malla halutaan heikentää vähemmis töjen oikeuksia tai kieltää ne kokonaan. Juridisesta näkökulmasta se voi olla rangaistavaa. Välittäminen on tietoisuutta sanojen seurauksista, myös mahdollisuudesta haavoittaa toisia. 38 Mielenterveys 5/2015 Puheenvuoro Tarja Heiskanen Sananvapaus on määriteltävä uudestaan V ihapuheesta on tullut Suomessa valitettava osa arki päivää. Vihapuhetta on myös ruodittu – syys täkin – mediassa, politiikassa ja kah vipöytäkeskusteluissa. Entä sananvapaus. Mediatutkija Risto Kunelius onkin tätä tehnyt professori Nick Couldryn ajatusten pohjalta. Jos ne vain otetaan vastaan ammatin varjopuolina, hyväksytään hiljaisesti parjaajien elämöinti vailla vastuuta teoistaan. Mediakäytäntöjen kolme hyvettä ovat sen mukaan virheettö myys, rehellisyys ja toisesta välittämi nen. Aggressiivista puhetta on ollut aina, mutta netti on luonut sille uuden, otollisen maaperän. Ainakin on poh dittava aikaamme sopivaa sanan vapauden määritelmää. Puhutaan netin ghettoutumisesta. Entä onko julkisuudessa esiintyvän siedettävä parjaamista ja uhkailua. Ennen kaikkea se on loukkaavaa, hy vien tapojen vastaista puhetta. Sitä harjoittavat perustelevat sitä usein sananvapaudella. Sananvapaus tarkoittaa näin paitsi vapautta harkita, mitä julkisesti esit tää, myös kykyä tunnistaa sanojen merkitys toisille, vastuuta sanojen aiheuttamista vahingoista sekä keino ja, joilla vahinko korjataan. Monen asiantuntijan ja toi mittajankin joutuminen vihapuheen kohteiksi on johtanut siihen, etteivät kaikki enää halua esiintyä julkisuudes sa. n Tarja Heiskanen Terveystoimittaja Lisälukemista Pöyhtäri, R. ”Mediakäytäntöjen kolme hyvettä ovat virheettömyys, rehellisyys ja toisesta välittäminen.”. Vihaa voi kuitenkin lietsoa myös ilman ag gressioita. Virheettömyys tarkoittaa oikeelli suutta ja mahdollisuutta saada relevanttia tietoa, ja rehellisyys johtaa toimijoiden väliseen luottamukseen. Pahimmillaan syntyy hiljai suuden spiraali, jossa toisenlaisia aja tuksia edustavat eivät enää uskalla esittää näkemyksiään. Toiseksi pelon ja vihan ilmapiiri kaventaa rohkeutta mielipiteiden il maisuun ja tukahduttaa julkista kes kustelua. Luokittelemalla jotkut ryhmät arvotto miksi pönkitetään omaa asemaa. Haara P., Raittila, P..: Vihapuhe sananvapautta kaventamassa
Ohjelma ja lisätietoa netissä surut.?. 39 KEHITÄ HYVINVOINTIA OLEN ARVOKAS -HAASTEESSA Mielenterveysseura kehittää Itsetuntemusta ja omia vahvuuksia voi nyt kehittää mobiilisovellus Muntree narissa Olen arvokas haastetehtävien avulla. – Muntreenarin käyttäjä saa 21 päivän ajan joka päivä puhelimeensa uuden tehtävän. Suomen Mielenterveysseurassa kehitettiin Olen arvokas tehtävä kokonaisuus, jonka Hyvä Terveys leh ti tarjoaa ilmaiseksi Muntreenariso velluksessa. n TEKSTI: JUTTA KAJANDER Surun monenlaiset muodot SURUKONFERENSSI 2016 21.–22.4.2016 Tampereella Konferenssi tarjoaa: tietoa surusta ja surevan tukemisesta suomalaista tutkimustietoa kuolemasta mahdollisuuden vuorovaikutukseen läheisen menettäneille ja työssään surevia kohtaaville. Sovelluk sen voi ladata puhelimeen AppStores ta tai Google Playsta. Tarkoituksena on kehittää omia vahvuuksia, kasvattaa myötätuntoa ja löytää uusia tapoja mielen hyvinvoinnin vaalimiseen. Lisäksi haasteessa on mahdollisuus pi tää päiväkirjaa ja merkata kuluvan päivän mieliala hymiöin, kertoo hank keen projektipäällikkö Liina Putkonen Sanomista. Yhteistyö on osa Maailman mielenterveyspäivän Kymppikymppi kampanjaa
Stoner on tarina suoraselkäisestä, Yhdysvaltojen Keskilännen karulla maatilalla kasvaneesta William Stonerista, joka lähtee isänsä ehdotuksesta opiskelemaan maataloustieteitä Missouriin. Rileyn tunteet ovat kaikille tuttuja. Opinnot sujuvat tavalliseen tahtiin kunnes kirjallisuuden lehtori, kylmän kuivakka Archer Slone sytyttää Stonerissa kipinän. Elokuvan tarina on samaistuttava. Jokainen on joskus kokenut tulleensa täysin väärinymmärretyksi, yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi. Rileyllä, kuten meillä kaikilla, on oikeus tunteisiinsa. Toteutus on tuttua Pixarin tyyliä, mutta koskettavuus kohoaa tasolle, jolle eivät mitkään madakaskarinpingviinit yllä. Vasta 50 vuotta myöhemmin Stoner löysi yleisönsä ja sai myös kriitikot puolelleen. Tunteet ovat animaatiossa piirrettyjä hahmoja, jotka säätelevät Rileyn tekemisiä omasta päämajastaan. 40 Mielenterveys 5/2015 POIMINTOJA Disneyn animaatioelokuvan, Inside Out – Mielen sopukoissa -elokuvan sanoman voi kiteyttää: ”Kaikkia tunteita tarvitaan”. Seikkailussa käydään mielikuvitusmaailmassa, eksytään säilömuistiin ja vieraillaan unituotannon kulisseissa. Jutusta tekee kiinnostavan sen seuraaminen tunteiden kautta. Se kertoo tavallisesta tytöstä, Rileysta, jonka elämässä tapahtuu mullistus, kun perhe muuttaa isän työn perässä Minnesotasta San Francis coon. Stoner jättää luonnontieteet, aloittaa kirjallisuuden opinnot ja päätyy yliopistouralle. Kun ilo ymmärtää surun merkiSuuri romaani, josta et ole koskaan kuullut Kansikuva on kuin kirja itse – vahva, rosoisen karhea, inhimillinen ja lähes kipeää tekevän aito. Niiden hyväksyminen ja jakaminen toisten kanssa on helpottavaa. Kertomuksessa ei ole sinällään uutta. Stoner on suuri romaani, klassikko, joka kestää aikaa vielä toisetkin 50 vuotta ja paljon enemmän. Se ei silloin herättänyt juurikaan mielenkiintoa. John Williamsin romaani kuvaa koskettavasti yhden miehen elämää. Williamsin teksti on tarkkapiirtoista ja herkän lumoavaa: ”Hän katsoi heitä kiinnostuneena kuin ei olisi nähnyt heitä ennen ja tunsi itsensä yhtä aikaa ulkopuoliseksi ja heille läheiseksi.” Erityisen Williamsin romaanista tekee se, että kirja ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1965. Elokuvassa on virkistävän aito klangi, Animaatio, joka itkettää aikuistakin tyksen ja oivaltaa antaa sille välillä vallan, kyyneleet vierähtävät katsojan poskille. Pääkomentokeskusta ympäröivät muun muassa rehellisyyden, hulluttelun ja perheen saaret. n Sirpa Väänänen John Williams: Stoner Bazar Kustannus 2015, 306 s.. n Jutta Kajander Inside Out – Mielen sopukoissa -animaatio Kesto: 1 h 42 min, ikäraja: 7 v huumoria unohtamatta
n Jutta Kajander Mässäilyä sodan kauhuilla Kätilö Kesto: 1h 59 min, ikäraja: 16 v. Tarinan alussa Kätilö Helena ( Krista Kosonen) kiertää Petsamon torppia auttamassa naisia, jotka synnyttävät epätoivottuja lapsia kurjiin, likaisiin ja köyhiin oloihin. Kuvat ovat niin viimeisteltyjä ja hiottuja, että elokuvan koskettavuus kärsii. Kammottavista olosuhteista huolimatta Helena saa Johanneksen rakastumaan itseensä. Tivovka on painajaismainen paikka, jossa naisvangeille tehdään pahasti sairastuttavia ja epäinhimillisiä ”lääketieteellisiä kokeita” ja miehet teloitetaan. Lopputeksti kertoo heidän perustaneen perheen. Lähinnä rintaan jää elokuvateatterista lähtiessä kuristava inho pommimässäilyjä, verenroisketta ja tuskaisten kasvojen vääntelyä kohtaan. Helena juonittelee itsensä sairaanhoitajaksi samalle leirille. Ensi-ilta 4.9., näytökset Finnkinon elokuvateattereissa. Jokisen ohjaama, Katja Ketun romaaniin perustuva Kätilö-elokuva puuduttaa katsojan sielua sodan helvetillisen kurjuuden ponnekkaana tykityksenä. He selviävät ja pääsevät lopulta pakenemaan Ruotsiin. ”Mihin tahansa, kunhan pois pääsee”, ajattelee Helena ja kohtaa saksalaisupseeri Johanneksen, joka on lähdössä saksalaisten pitämään Tivovkan vankileiriin Neuvostoliiton puolelle. Rakkaustarina ei kuitenkaan tunnu uskottavalta. 41 Ohjaaja Antti J
Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. Koulutukset on suunnattu erityisesti sosiaalija terveys alan sekä kasvatusja opetusalan ammattilaisille ja järjestöjen henkilöstölle. (09) 4150 3600. 42 Mielenterveys 5/2015 TILAA MIELENTERVEYS vuosikerta 50 € opiskelijatilaus 25 € ulkomaille 60 € Kestotilauksen säännöt ja irtisanominen Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Jos tilaus jakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty ti laus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. Tilaajapalvelu puh. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. (09) 615 516, klo 9-15 mielenterveysseura.fi/tilaa tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ mielenterveyslehti 41 € kestotilaus Myös digilehti TUKEA&APUA KRIISIKESKUSVERKOSTO Hyvinkään seudun mielenterveysseura 040 848 2042 • Jyväs kylän kriisikeskus Mobile, (014) 266 7150 • Joensuun kriisikeskus (013) 316 244 • Kainuun Kriisikeskus 044 7826030 • Kemin kriisikeskus Turvapoiju 040 544 1750 • Kuopion kriisikeskus (017) 262 7738 • Lahden Seudun kriisi keskus (03) 877 660 • Lapin ensija turvakoti ry Kriisi keskus 040 5537508 • Lappeenranta Saimaan kriisikeskus (05) 453 0020 • Mikkelin kriisikeskus (015) 214 401 • Oulun kriisikeskus (08) 312 0611 • Rauman kriisikeskus Ankkurpaikk´ (02) 8378 5600 • Salon kriisikeskus Etappi (02) 7273 700 • Savonlinnan kriisikeskus (015) 273 700 • Seinäjoki Mobile kriisikeskus (06) 414 1256, (06) 414 1257 • Tampereen kriisikeskus Osviitta ajanvaraus 0400 734 793 • Turun kriisikeskus (02) 2333 442 • Vammalan ja Huittisten Tukitalot (03) 512 0500 • Vihdin kriisikeskus 050 401 6259 SOS-KRIISIKESKUS Toimisto (09) 4135 0510 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus kehittää ja toteuttaa laajan yhteistyöverkoston kanssa mielentervey den edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä psykososiaaliseen ja terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluja. Koulutuskeskus järjestää myös kansainvälisiä ja kansallisia asiantuntijaseminaareja sekä toteuttaa tilauskoulutuksia. VERKOSSA mielenterveysseura.fi PUHELIMESSA Kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat TIETOJA&TAITOJA Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi
Evaluation research of an arts education project in early childhood education centres and schools. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2015. 30 Issue 6, 750– 755: www. Tärkeää on saada uusperheen ihmissuhteet toimimaan ja kyetä ratkaisemaan vanhemmuuden kysymykset. Se tarjoaa nuorille väylän niin sosiaalisten kuin henkilökohtaisten tarpeiden täyttämiseen. Puolisoiden kannalta uusparisuhteessa on tärkeää, että suhteessa on me-henkeä, kiintymystä ja ystävyyttä. Anonyymiys ilmiönä nuorten näkökulmasta onkin aiempaa todettua moniulotteisempi tekijä. Tämä on tärkeää etenkin lapsille, jotka voivat joutua paitsi ensin keskelle eroriitoja, myöhemmin keskelle uusperheriitoja. Opettajien ja taiteilijoiden yhteistyössä yhdistyi molempien ammattitaito, mutta tämä vaati kykyä käsitellä erilaisia intressejä ja jännitteitä. Toimivien mallien kehittäminen uusperheiden ongelmien ehkäisemiseksi on tärkeää ja kustannustehokasta, ja maksaa itsensä takaisin koko uusperheen lisääntyneenä hyvinvointina. Kun esimerkiksi parisuhteen toimivuus parantuu, tämä helpottaa vanhemmuutta, tai päinvastoin. Lehti, V.; Gissler, M.; Suvisaari, J.; Manninen, M.: Induced abortions and birth outcomes of women with a history of severe psychosocial problems in adolescence. Tulokset kävivät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seurantatutkimuksesta, jossa noin kolmensadan koulukodissa asuneen naisen lisääntymisterveyttä verrattiin vastaavan ikäisiin. 43 Tutkitut jutut Koonnut Ellen Tuomaala Uusparisuhteen onnellisuus vahvistuu myönteisessä kehässä. Äidin elintavat vaikuttavat raskauden alkamisesta lähtien merkittävästi lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. 2015 Vol. He elävät harvoin parisuhteessa lapsen syntymähetkellä. europsy-journal.com/article/ S0924-9338(15)00126-1/abstract Hyvin toteutettu ja pitkäkestoinen taidekasvatus voi tukea lasten oppimistaitoja ja hyvinvointia, selvisi tutkimuksessa varhaiskasvatuksen ja koulujen taidekasvatusprojektista. Vanhempien hyvinvointi vaikuttaa myönteisesti koko perheeseen ja lasten hyvinvointiin. Puolessa kymmenestä tutkimuspäiväkodista työ jatkui jollain tavalla arvioinnin jälkeenkin. Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto 2015. Taidekasvatus voi myös lujittaa varhaiskasvatuksen, koulun ja lähiympäristön yhteisöllisyyttä. European Psychiatry -lehti verkossa Sept. Netti ja sosiaalinen media ovat viimeisen vuosikymmenen aikana tulleet vahvasti osaksi nuorten ihmisten elämää ja tuoneet mukanaan laajan kirjon mahdollisuuksia itseilmaisuun ja sosiaalisiin suhteisiin, mutta myös riskejä. Nuorena koulukodissa asuneille naisille tulisi tarjota erityistä tukea lisääntymisterveyden tukemiseen ja ei-toivottujen raskauksien ehkäisemiseen. Aineisto kerättiin lastensuojelun ja terveydenhuollon rekistereistä. He tulevat ikätovereitaan nuorempina äideiksi, heille tehdään enemmän raskaudenkeskeytyksiä, raskausaikana suurin osa eli 78 prosenttia tupakoi ja lapset syntyvät useammin ennenaikaisina ja pienipainoisina. Toisaalta nuoret tunnistivat anonyymiuden myös riskejä lisäävänä: se tarjoaa mahdollisuuden hyökätä vastuutta nimimerkin tai valeidentiteetin suojassa toisia henkilöitä vastaan tai hyväksikäyttää heitä. Väitöskirja, Turun yliopisto 2015.. Helsingissä vuonna 2000 aloitettuun taidekasvatushankkeeseen osallistui 3–6-vuotiaita ja 7–9-vuotiaita lapsia kuvaja ympäristötaide-, kirjallisuus ja draama-, arkkitehtuuri-, sirkusja tanssiosahankkeissa. Keipi, T.: Now you see me, now you don’t: A study of the relationship between internet anonymity and young people. Malinen, V.: Uuspari, uusperheen parisuhde ja koulutuksellisen intervention mahdollisuudet sen tukemiseen. Nuoret kuvailivat väitöstutkimuksessa mahdollisuutta esiintyä netissä nimettömänä ja kasvottomina turvallisuutta luovaksi ja vapauttavaksi. Anonyymiys on tärkeää nettimaailmassa. Tutkimuksen mukaan se on nuorille työkalu, jonka välityksellä oli helpompi kommunikoida toisten kansUUSPARISUHDE KOHENEE HYVÄSSÄ KEHÄSSÄ KOULUKODISSA KASVANEET NAISET TARVITSEVAT ERITYISTUKEA ÄITIYTEEN TAIDEKASVATUS LISÄÄ LASTEN HYVINVOINTIA NUORET KOMMUNIKOIVAT NETISSÄ ANONYYMIUDEN TURVIN sa, ilmaista omaa itseä ja etsiä omaa identiteettiä. Nevanen, S.: Focusing on arts education from the perspectives of learning, wellbeing, environment and multiprofessional collaboration. Kun yksi parisuhteen ulottuvuus kohentuu, tämä heijastuu myönteisesti muihin osa-alueisiin. Lasten sitoutuivat oppimista ja leikkimistä yhdistävään projektiin
– Koulun aloittaminen oli aluksi vaikeaa, kun en osannut kieltä. opiskelija-asunnossa asuva Shirmohammadi on kotiutunut Suomeen hyvin. Opiskelun ja työn lisäksi päivät täyttyvät iranilaisten ja suomalaisten kavereiden tapaamisesta. Kun kaikki oli uutta, oli myös vaikea löytää harrastuspaikkoja. Ensimmäiset muistot maaliskuisesta Lapista ovat sananmukaisesti hyytäviä. Terveydenhoitajaksi opiskeleva Farida Shirmohammadi, 25, muutti kymmenvuotiaana perheensä kanssa Suomeen. Kaikkialla näytti ihan samanlaiselta, kun paksu lumi peitti paikat alleen, hän nauraa. – Minuun suhtauduttiin mukavasti ja sain ystäviä, vaikka monet koulukavereistani eivät olleet aiemmin nähneet ulkomaalaisia. Sujuvaa suomea puhuva, uudessa. Lapin kautta tullut perhe kotiutui sittemmin Turun seudulle. Hän opiskelee omalta tuntuvaa alaa ja viihtyy työssään vanhainkodissa. Shirmohammadi oppi kuitenkin kieltä nopeasti ja viihtyi koulussa, vaikkei luokalla ollut muita ulkomaalaisia. Shirmohammad oli miettinyt jonkin aikaa haluavansa vapaaehtoiseksi, kun Farida Shirmohammadi opiskelee omalta tuntuvalla alalla ja pitää työstään. 44 Mielenterveys 5/2015 MIELI SEURASSA KOONNUT JUTTA KAJANDER HENKILÖ MUIDEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKENA – Kylmyys oli aika shokki
Kaupungilla näytän esimerkiksi, mistä kuntosali löytyy, tai käymme kahvilassa juttelemassa. n TURUN KRIISIKESKUKSEN SERENE-HANKE (2012—2016) – KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA MAAHANMUUTTAJILLE Hanke kehittää keinoja maahanmuutosta ja traumaattisista kokemuksista johtuvan stressin lieventämiseen. n Lisää Kymppikympistä mielenterveysseura.fi/kymppikymppi instagram.com/mielenterveys #kymppikymppi. – Ajattelin, että se sopisi juuri minulle, kun olen asunut Suomessa jo niin pitkään, ja pystyn nyt jakamaan kokemuksia ja tietoa muille maahantulijoille. Rohkaisimme pääkaupunkiseudun asukkaita kannustamaan toinen toistaan ja hiljentymään hetkeksi. Tukisuhteet ovat noin puolen vuoden mittaisia. Näkyvyyttä tuli niin Maailman mielenterveyspäivälle kuin Mielenterveysseurallekin. Mieli-ständin sisällä sai kokeilla rauhoittavia mindfulnessharjoituksia keskellä kaupungin hälinää. – On kiva huomata, että voi auttaa muita itselle tutuissa ja arkisissa asioissa. – Vaikka välillä voi olla vaikeaa ajatella positiivisesti, silti yritän aina. Vertaistukitoiminnassa Suomeen kotiutuneet maahanmuuttajat toimivat vapaaehtoisina juuri tulleiden maahanmuuttajien tukihenkilöinä. – Tapaan tukea tarvitsevia maahanmuuttajia sen verran, kun he itse haluavat, joskus kerran viikossa, välillä harvemmin. Shirmohammadin puhetta värittää myönteinen ajattelu. JULKAISU MAAHANMUUTTAJIEN TUKEMISEEN KÄYTÄNNÖN TUKEA JA APUA Maahanmuuttajat tarvitsevat nyt kriisiapua ympäri Suomea. – Opas tuotettiin nyt lukuisten koulutusja konsultaatiopyyntöjen takia, kertoo Mielenterveysseuran asiantuntija Suvi Piironen . n Lataa opas mielenterveysseura.fi/fi/raportit/ opas-maahanmuuttajienparissa-toimiville hän vapaaehtoistyön messuilla tutustui pakolaisille ja maahanmuuttajille vertaistukea tarjoavaan Serene-hankkeeseen. Nyt järjestetään muun muassa ryhmiä, tietoiskuja vastaanottokeskuksissa sekä rentoutusharjoituksia eri kielillä. Suomen Mielen terveysseuran nettisivuilta löytyy nyt opas maahanmuuttajien parissa toimiville. 45 MIELI SEURASSA KOONNUT JUTTA KAJANDER TAPAHTUMAT KYMPPIKYMPPI-KAMPANJA RANTAUTUI KAMPPIIN Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. Ohikulkijat saivat mukaansa vahvuuskortteja itselle tai läheisille jaettavaksi. Vaikka kaikilla tulijoilla on oma tarinansa, yhteistä on maan ja kulttuurin vaihtuminen uuteen. Hän kertookin aina yrittävänsä muistaa, että ajatukset määrittävät sitä, millainen hän on. Kymppi kymppi-kampanja esittäytyi pääkaupunkiseudulla näyttävästi Kampin kauppakeskuksessa. Vertaistukijat saavat koulutuksen ja ohjausta
Vaikka aihe oli raskas, tunnelma oli lämmin ja syyskuun sää mitä kaunein. 46 Mielenterveys 5/2015 TAPAHTUMAT SURU JA TOIVO KOHTASIVAT ITSEMURHIEN EHKÄISYPÄIVÄNÄ Kansainvälisenä itsemurhien ehkäisypäivänä 10.9. parisataa ihmistä oli ilmoittautunut pyöräilemään itsemurhien ehkäisemisen puolesta Oulussa, Rovaniemellä, Savonlinnassa, Tampereella ja Helsingissä. n Oulussa noin sata ihmistä pyöräili ja lenkkeili. Kansainvälisen itsemurhien ehkäisypäivän tapahtumia 10.9. Helsingissä esityksen itsemurhien ehkäisyohjelmaksi vastaanotti sosiaalija terveysministeriön Veli-Mikko Niemi. Lenkki oli pyöräilijöille viiden kilometrin mittainen, kävelijöille puolet siitä. Verkkoon solmittujen itsemurhia kuvaavien surunauhojen joukkoon lennähti Oulussa suruvaippa-perhonen. Oulun kriisikeskuksessa puhuttiin itsemurhien taustoista, Surunauhan vertaisohjaaja kertoi läheisensä itsemurhasta ja kiitti vertaisryhmien tukea Helsingin seminaarissa keskusteltiin itsemurhien ehkäisemisestä työpaikoilla, ja Ruotsin toimivasta koulutusmallista terveydenhuollon ammattilaisille kertoi Linda Karlsson . Helsingissä pyöräilijät etenivät Lapinlahden sairaala-alueelta Baanaa pitkin Kansalaistorille. järjestivät ympäri Suomea paikalliset mielenterveysseurat, kriisikeskukset ja Surunauha ry. Päätteeksi Oulun päättäjille ojennettiin WHO:n opas Itsemurhien ehkäisy – globaali velvollisuus. Siellä Mielenterveysseuran esityksen itsemurhien ehkäisyohjelmaksi vastaanotti sosiaalija terveysministeriön Veli-Mikko Niemi . Sen luovuttivat Mielenterveysseuran Outi Ruishalme ja Surunauhan Viivi Suihkonen.. Oulussa arviolta sata henkeä pyöräili ja käveli Tuirasta Pikisaareen
Ne luovat tunneyhteyden ihmisten välillä. Seuraava Mielenterveys ilmestyy 10.12. Vanhemmuus rajoittaa ajankäyttöä yhdessä jos toisessa asiassa. HEI HALOO Tarja Heiskanen Terveystoimittaja. Kasvava lapsi ja vanhempi tutustuvat toisiinsa paitsi toimien, myös puhuen. Lapsen kanssa puhumiseen ei ole jäänyt aikaa eikä mielenkiintoa. 47 Viime aikoina puheterapiaan on tullut aiempaa enemmän puhumattomia pikkulapsia (Yle 6.10.). Ilman varhaisen lapsuuden sanallista vuorovaikutusta voi jäädä kielipuoleksi. Paitsi sanallisia vuorovaikutustilanteita, hän tarvitsee tilanteiden, ympäristön, esineiden ja asioiden kuvailua puheella. Oppiakseen tuottamaan sanoja ja lauseita, lapsen on kuultava valtava määrä puhetta. Herkkyysikä on siitä hankala juttu, että sen aikana menetettyjä mahdollisuuksia on työlästä kuroa umpeen myöhemmin. Useimmat vanhemmista tiedostavat tämän itsestään selvästi. Puhumaan voi oppia vain puhumalla – ja kuuntelemalla. Saduista ja tarinoista lapsi oppii sanojen lisäksi syy-seuraussuhteita ja tunteiden hallintaa. Hänen on saatava harjoitella jatkuvasti: toistella äänteitä ja sanoja. n Rajattu some-aika vanhemmille Ellen Tuomaala ”Herkkyysikä on siitä hankala juttu, että sen aikana menetettyjä mahdollisuuksia on työlästä kuroa umpeen myöhemmin.” P.S. Kuitenkin jokunen vanhemmista kaipaisi rajattua some-aikaa teinien peliajan tapaan. Pikkulapsi opettelee aktiivista puhumista lähtien niistä hetkestä, jolloin hän alkaa tuottaa äänteitä. Aikana saa vapaasti keskittyä, paitsi juttelemaan ja ihmettelemään maailmaa lastensa kanssa, myös intoutua keskustelemaan oman arjenpyörityskumppaninsa kanssa. Selitys on löytynyt perheen arkikäytännöistä: sosiaalinen media. Ensimmäinen ja toinen ikävuosi ovat valtavan tärkeitä, vaikkei lapsi vielä puhuisi paljon. Some-aikaa voisi olla tunti tai pari päivässä, mutta muuna aikana Ipadit, kännykät ja muut vempaimet pysyköön kiinni. Puhe ei sisällä pelkkiä esineiden ja asioiden merkityksiä, vaan sanoilla ilmaistaan koko kirjo tunteita. Joidenkin vanhempien huomion sometus on vienyt siinä määrin, että vuorovaikutus jälkikasvun kanssa on, jos ei tyystin unohtunut, ainakin karsiutunut minimaaliseksi