Mielenterveys 6/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta, hinta 8,50 6/2013 Empatia auttaa puolustamaan kiusattua NUORTEN TALOUSTAIDOT HUKASSA Serena Back: KOSKETTAMISEN ARPI ”Kiusaamiseen olisi pitänyt puuttua rankalla kädellä” MIE1306_1.indd 1 4.12.2013 16:20:11. MIELENTERVEYS Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 52
Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. Ku va :S t hu te rs to ck 31 Lapsuuden seksuaalinen hyväksikäyttö nousi käsiteltäväksi keski-iässä. 52. 25 Setlementin isosiskotoiminta tukee tyttöjen kasvua. ISSN 0303-2558 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja asiakastietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Päätoimittaja Tarja Heiskanen (09) 6155 1712 Toimitussihteeri Ellen Tuomaala (09) 6155 1723 Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki (09) 615 516, faksi (09) 6155 1770 www.mielenterveysseura.fi Taitto Marja Tuusa / Forssa Print Kannen kuva Iiro Rautiainen Kirjapaino 2013 Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveysseura.fi MIE1306_2-7.indd 2 25 Kuva: Aino Vuokola 23 Kulttuurityöpajan nuoret oppivat mokaamista. 28 Kuinka raha kasvattaa lapsia. Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 PEFC/02-31-162 4.12.2013 16:20:53. 30 Teologi ryhtyi taikuriksi ja beatboxaa nyt työkseen. Vastaamassa kulttuuriantropologi Minna Ruckenstein. vuosikerta. Isosiskotoiminta tukee kasvavia tyttöjä Ilmoitukset TJM-Systems Oy/ Sari Aarnio Puh. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi Julkaisija Suomen Mielenterveysseura Kustantaja SMS-tuotanto Oy Mielenterveys ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. MIELENTERVEYS 6/2013 S I S Ä LT Ö JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus 8 Ajassa liikkuu 35 Kolumni Kuva: Iiro Rautinen 36 Poiminnot 38 Tutkitut jutut 4 42 Kentältä 47 Hei haloo Elämän opissa Serena Back 4 ”Minäkuvani romuttui koulussa” l KANSI Yliopisto-opiskelija Serena Back selviytyi kiusaamisesta, mutta joutui rakentamaan minäkuvansa uudestaan. 12 Virpi Pöyhönen tutki, mikä auttaa puolustamaan kiusattua. TEEMA: NUORET JA ELÄMÄNHALLINTA 20 Kun nuoren talous menee solmuun, velkaneuvoja opastaa
Mielenterveyden Tämä edellyttää kuitenkin uudenlaista työotetta, sillä edistämistyöhön voimavarojen, tunneja sosiaa- Luopua täysin22-vuotiaan vanhasta elämästä ja aloitMinut pysäytti Serena Backin haastaa alusta - se on pelottava ajatus. luoda uusi rauhoittivat, tekivät elämästäMiten omannäköistä. Takana on kohentuu, työkyky lisääntyy, tuottapitkä taival niin toimittajana kuin vuus paranee ja mielenterveydellä päätoimittajana. Kuitenkin kuntien sanottasosiaali- ja ollut jotakin olennaista terveysmäärärahoista vainHeiltä runsas 10 vaa mielenterveydestä. Se on parantaminen tuottanut Pisan siivittämänä elämää suorittavia portfolionuoei riitä vaan ria. Monesti olisi paikallaan höllentää suitsia vahvistava, salutogeeninen, lähestyja antaa tilaa elämälle, ei suorittamistapa. Kuitenkin tiedämme, ettäsetmielenterveys on tärkeänuoren voimavara tekijät määrittävät vaniin ihmiselle itselleen kuin koko yhlintojen ehtoja. Hän onlopulta jo melkein luovuttamassa, Omien tunteiden käsittelyyn sisko onnistuu viime hetkellä harjaantuu antamaanjosMakus pakon edessä. Hyväterveyden mielenterveys tärkeä fyysisen rinnalleon nostettava pääoma, josta huolehtiminen voi mielenterveys yhtenä keskeisenä hyunohtua,tukevana kun korostetaan vinvointia tekijänä. milloin kuormaa on liikaa. ja laajaa yhteistyötä myös järjestöjen, HyväjaMielenterveys-lehden yritysten kuntalaisten kanssa. vetääkö kukin omaan suunSuomen Mielenterveysseura hataansa. teiskunnalle. edistämiseen. uutta vuotta! tarja.heiskanen@mielenterveysseura.fi tarja.heiskanen@mielenterveysseura.fi ta ja siitä selviytymisestä. joka kolmannen syynä Olen kohdannut vuosikymmenovat mielenterveysongelmat. Morahanjaossa kuin arvostuksessakin sinet yhteiskunnalliset ja yhteisöllivuraiteelle. olen prosenttia käytetään mielenterveysoppinut paljon ja se oppi kantaa työhön, ja valtaosa rahoista menee edelleen. portfolionuoria.” Pelkkä mielenterveyspalvelujen kuin tunteiden merkityksen. Näitä ovat muun muassa neuvola, päiväkoti, harrastuspiirit, terveyteen kaveriryhmät, koululuokat, Hätää voidaan ”Koulu on keskittynyt lapioida tuottamaan loputtomiin. Edessä odotta-on vaikutuksensa myösMieli fyysiseen terveyvat eläkevuodet. Ne, jotka eivät pysy mukana menossa uupuvat, masentuvat, ahpainopistettä distuvat, yksinäistyvät. on jaossa syksyllä lähes 10 000 Löytyykö punainen lankavaltuustovai paikkaa. on haikea, teen. Millaisia reittejä kulkeva nuoMielenterveyden ja häiri saa kutsun kelpoongelmia kansalaisekriöitä pitää hoitaa ja palvelut on si, millaiset reitit taas johtavatsaatava toimimaan nykyistä paremmin. mielenterveyden Uupuminen ja ahdistus vaanivat myös hyvin pärjääviä nuoria. Ei perinteinen riski- ja sairamiselle. sosiaalija terveys-, opetus- Mija kulttuuripalvelut, yhdyskuntaja ympäristen niistä jokainen, yhdestöasiat sekä alue-tukee ja elinkeinopoliittisä ja erikseen, lapsen ja nen kehittäminen. Virittäviä lukuhetkiä ongelmien korjaamiseen. Serena selviytyi kokemuksisnuelalle toivoa. asti” oli olennaista selviytymisenmutta kannalta. Millainen kokonaikuntalaisten arjen tukitekijät, kuten suus näistä muodostuu. van ja innostuneen toimitustiimin Joka neljännen sairauslomapäivän ja kanssa on olluteläkepäätöksen hyvä tehdä töitä. Nykyisin nuoret aikuiManuelan kertomus uupumuksesta – set osaavat mielestäni puhua tunteistaan ja erikun on kuin loppuun puristettu appelsiitellä psyykkisiä ilmiöitä paremmin kuin ni – koskettaa varmastipaljon monia. Mielenterveyden lutusjärjestelmä onedistämisessä unohtanut keskeistä on terveyttä voimavaroja valitettavan pitkäänjaniin taitojen Kun tavoitteet asetetaan yhä korkeammalle, vaatimuksia ei lopulta pysty kukaan täyttämään. Manuela lähel-hyjää mieleen: kun ihminenkävi on valmis läväksymään kuolemaa, mutta päätti antaa elämälleen sekä menneen että tämän hetken, hän uuden mahdollisuuden. Tosin Pisaon siirrettävä pisteetkin ovat alkaneet jo ropista muiden kuin suomalaisten laariin. mutta samalla kiitollinen. Hyvätkään suhteet Luin Tarja Heiskasen jutunkaverisuhteita, Manuela vanhempiin eivät voineet korvata ja asioiden selvittely vain syventävän kuilua Boscosta. Mielenterveysasiat sään. Nämä ongelmat aiheuttavat yhteiskunnalle ten varrella monia mielenkiintoijoka vuosi jopa viiden sia henkilöitä, joilla miljardin jokaisellaeuron on laskun. luaa nostaa kuntavaalien keskiöön 2010-luvun nuoren elämä muokansalaisten mielenterveydestä huotoutuu monesta raivattavasta lehtimisen teemallaitse Fiksu satsaa miereitistä, joita pitkin edetä elämäslenterveyteen. Mukatuli viime vuonna 175 000 soittoa. Manuelatuntui on menettänyt siihenastoistenelämänsä kanssa.” Silti ”puhuminen kyllästymiseen tisen tukipaalut isänsä ja uransa. Pa-ysnostus kannattaa, sillä hyvä pääkirmielentertävä, tämä on viimeinen veys heijastuu moneen; elämänlaatu joitukseni lehteemme. Mielenterveys-lehden parissa myös Sijoitus mielenterveyden edistämijatkossa! seen on sijoitus ihmisen ja yhteiskunjoulua ja valoisaa nanLämmintä hyvinvointiin. Se pitäisi muistaa kaikissa niissä nivelkohdissa, joiden kautta lapsi kasvaa ensin nuoreksi, sitten nuoreksi tarvitaan poikkisektorista työotettaaikuiseksi. Koulukiusattu tyttö erittelee hienosBosco on elänyt tämän ja selviytynyt. Vapaa toimittaja, FM HELI KUMPULA 33 4.12.2013 16:21:01 3.9.2012 11:43:25. Terveyden edistämisessä on usajattelu. ti minäkuvansa vääristymistä. on henkisesti vahvoilla. taan, koska hän sai apua, ja oppi vähitellen tunManuelan tarina on koskettava nuoren temaan itsensä. Jutusta jäi hyvä mieli. Hän kertoo me, heidän vanhempansa, samanikäisioppineensa omat rajansa,olemme tunnistavansa, nä osanneet. OII TT U U SS PPÄÄ ÄÄ KK IIRR JJ O Elämän rasteilla Fiksu satsaa Nuori kulkee matkaa lapsuudesta aikuisuuteen monen nivelkohdan mielenkautta. Hän ymmärsi etsiä asioita, jotka naisen kertomus vaikeasta elämäntilantees- Henkistäverkossa: hyvinvointia netistä: www.tukinet.net Vahvistu www.vahvistamo.fi MIE1306_2-7.indd 33 MIE1204_2-5.indd listen taitojen vahvistaminen ei kuitenkaan ole, eikä voi olla, pelkästään itsestä kiinni. Silloin pitää KIRSI HEMANUS päästää irti, luopua ja hiljentää tahtia. MieTarve mielenterveyden edistämilenterveys-lehden tekeminen on seen on suuri. tiedollista osaamista. sivuun. Pärjätäkseen työmarkkiMoni mielenterveysongelmista kärsinoilla, nuoren pitää pystyä esitvä jää suorastaan heitteille. nuoren kasvua ja Kuntavaaleissa kehitystä. Mielenterveysseuran tarjonnut moniakriisipuhelimeen haasteita ja uusia valtakunnalliseen ikkunoita yhteiskuntaan. Kuva: Jyrki Vesa LL U UK K II JJ A A LL TT A A koti, naapurit ja monenlaiset Kunnissa ratkaistaan tärkeimmät palvelut. siinä Manuela tattelu. Kyse ei kuitenkaan ole vain jäävät monesti niin päätöksenteossa, nuorten suunnistustaidosta. alkuLoppu ja menestyä siinä. Pelkkä paltämäänlisääminen itsensä aivan erityisenä velujen ja parantaminen henkilönä, ainutlaatuisen portfoliei kuitenkaan riitä, vaan painopisteton haltijana, olemaan itsevarma tä pitää siirtää myös mielenterveydenja myymään itsensä sisään.ehkäiseedistämiseen ja ongelmien Suomen tietopainotteinen koumiseen
Äiti antoi minulle kännykän, jolla soittelin välitunnilla hänelle ja tädeille. Minusta tuntui, että koko koulu oli minua vastaan. Vanhempani kannustivat minua luovuuteen. Opin askartelemaan lähestulkoon ennen kuin osasin kävellä. Kotona sain turvalliset rajat, joiden sisällä sain kasvaa omaksi itsekseni. Ala-asteella maalasin vesiväritöitä, jotka laitoimme näyttelyksi kesäkeittiöön. Aloin tuntea itseni pyöreäksi, isoksi, kömpelöksi. Istuin toistuvissa keskusteluissa, jotka koversivat kuilua minun ja luokan välillä entistäkin isommaksi. ELÄMÄN OPISSA Eniten voi oppia kielteisistä tunteista TEKSTI: ELLEN TUOMAALA M KUVAT: IIRO RAUTIAINEN inulla oli valoisa lapsuus. Viides luokka oli pahin, silloin minulla ei enää ollut kavereita. Äiti on ollut aina läheinen ja tärkeä keskustelukumppani. Vanhemmat eivät kuitenkaan voi korvata toisia ihmisiä, kuten kavereita. He ilmeilivät, että olin ällöttävä, haiseva, sellainen, jonka lähellä ei voinut olla. Neljä vuotta sitten pidin Rovaniemen kirjastossa itsetuntoa ja pahaa oloa käsittelevän taidenäyttelyn. Tiesin, että kotiin voi aina tulla, vaikka miten mokaisi. Tyttöjen kiusaaminen oli kierompaa, julmaa ihmissuhdepeliä opettajan selän takana. Serena Back IKÄ: 22 vuotta ASUINPAIKKA: Rovaniemi PERHE: Vanhemmat ja isosisko AMMATTI: Yliopisto-opiskelija HARRASTUKSET: Jooga, elokuvat, kirjat, kirjoittaminen 6/ 2013 4.12.2013 16:21:21. Suurin oppituntini elämässä on ollut koulukiusaaminen, joka alkoi, kun olin neljännellä luokalla. MINÄKUVANI VÄÄRISTYI PAHASTI Luokkakaverit solvasivat ja haukkuivat, nimittelivät norsuksi. Kun olen katsonut valokuvia niiltä ajoilta, näytän tavalliselta, nätiltä tytöltä. Käsienpesujonossa kaikki varoivat tulemasta lähelle. Ihminen tarvitsee tunteen siitä, että on hyväksytty omana itsenään. Keskustelut tekivät minusta vieläkin 4 MIE1306_2-7.indd 4 KUK A. Jos joku poika istui bussissa lähettyvillä, hän vaihtoi paikkaa. Tytöt kiinnittivät selkääni lappuja. Vanhempani puhuivat kiusaajien vanhempien kanssa ja opettaja yritti ottaa asian puheeksi kiusaajien kanssa, mutta mikään ei muuttunut
5 MIE1306_2-7.indd 5 4.12.2013 16:21:31
Kun siirryin kuudennelle luokalle toiseen kouluun, minua ei enää kiusattu. Puhuminen kyllästymiseen asti on ollut merkittävä askel toipumisessa. Minun oli valmistauduttava oksentamista varten aina, kun lähdin ulos. Kiusaamiseen olisi pitänyt puuttua rankalla kädellä. Sen jälkeen olen aloittanut yliopisto-opinnot ja tavannut uusia ihmisiä. Kun luokkakaveri, poika tuli vastaan tyhjällä käytävällä ja sanoi ”moi”, ihmettelin, kenelle hän puhuu, kunnes tajusin: hän tervehti minua. Fiksu rehtori totesi, että ei kerrota koulunvaihdon syytä edes opettajille, ettei se vaikuta asenteisiin. Se on oikeaa väkivaltaa, ei harmitonta leikkiä. Olen saanut puhua fiksujen ihmisten kanssa. Minulla on vieläkin huonoja aikoja, jolloin ei haluaisi lähteä ovesta, mutta koulu rytmittää elämää, pakottaa nousemaan ylös. Vaikka kuinka olisi paha olo, kenelläkään ei ole oikeutta tehdä toisen elämästä helvettiä. Myös äiti pelkäsi, että tekisin ehkä itselleni jotain. Vanhemman voi olla vaikea uskoa, että oma lapsi voi olla kiusaaja, onko hyvää vanhemmuutta sulkea silmät ja unohtaa se, mikä on oikein ja mikä väärin. Kärsin masennuksesta, ahdistuksesta, paniikkikohtauksista. OMANNÄKÖINEN ELÄMÄ ON MINULLE TÄRKEÄÄ Uskon, että jokaisen ihmisen elämällä on tarkoitus. Hankimme vuokra-asunnon kaupungista, mutta yleensä kuljin matkat päivittäin, koska halusin kotiin yöksi. Ammattilaisilta sain arvokasta apua. Siellä todettiin, että mikään ei muutu, jos en vaihda koulua. Silläkin on ollut tarkoitus, että kouluaikana minulla on ollut vaikeaa. Si- 6 MIE1306_2-7.indd 6 6/ 2013 4.12.2013 16:21:39. Vaikutukset olivat tuhoisia. HÄPEÄ JA SYYLLISYYS KASAUTUVAT KIUSATULLE Aloitin terapian 12-vuotiaana, ensin lastenpsykologilla, sitten nuorisopsykiatri- assa. Poikien asennoitumisessa oli iso ero. ELÄMÄN OPISSA Jokaisen ihmisen pitää itse setviä itsensä kuntoon ja tulla sinuiksi itsensä kanssa. Häpeä ja syyllisyys kasautuvat kiusatulle, vaikka sitä ei suoraan sanotakaan. Jatkoin samalle yläasteelle kiusaajien kanssa, ja kiusaaminen alkoi taas. Tunsin itseni likaiseksi, ja minun oli pestävä jatkuvasti itseäni ja käsiäni. Pelkäsin, että äiti kuolee, tai että oksennan. Puolessa välissä seitsemättä luokkaa siirryin Rovaniemen keskustan kouluun, jonne oli matkaa yhteen suuntaan 60 kilometriä. Ulkopuoliset osaavat auttaa eri tavalla, kun läheiset ovat itsekin myrskyn silmässä, eivätkä näe kaikkea olennaista. Minäkuvani vääristyi pahasti: näin itseni pulskana, lihavana ja kömpelönä norsuna. Kävin lukion ja valmistuin ylioppilaaksi. friikimmän, vaikka valokiilaan olisi pitänyt nostaa kiusaajat. Luokka otti minut vastaan, sain uusia kavereita
Mutta nyt sen perustakin on rakentunut vahvaksi. Eniten voi oppia kielteisistä tunteista. Ilosta ei opi mitään, ilosta vain nautitaan. Kaikki hyvä ja paha, mikä on tullakseen, tulee. Mutta samalla jokaisen ihmisen pitää setviä itsensä kuntoon ja tulla sinuiksi itsensä kanssa, kukaan ei voi tehdä sitä toisen puolesta. Jos oman itsetunnon ja minäkuvan torni joskus horjuu, siltikin pohjalla on vahva tietoisuus siitä, millainen olen, mitä haluan ja mitä haluan välttää. Itse sain apua. Minäkuvani romuttui koulussa täysin, ja sitä oli alettava rakentaa ihan pohjalta. Ihmisistäkin toiset jäävät lähipiiriin, toiset poistuvat. . Itse olen oppinut eniten niiltä, jotka ovat loukanneet tai satuttaneet minua. Ainoa mitä voi tehdä, on elää parhaaksi katsomallaan tavalla. Oma koti on minulle turvapaikka, jossa saa olla, mikä on. Nykyisinkin elokuva pyörii usein taustalla, kun siivoan tai laitan ruokaa. Vaikka omassa elämässä tavoitteena on rauha ja tasapaino, elokuvissa, kirjoissa ja musiikissa tykkään draamasta ja toiminnasta. Kaikki hyvä ja paha, mikä on tullakseen, tulee. Äiti Teresalta on peräisin ajatus: ”Elämääsi tulee kahdenlaisia ihmisiä, toiset siunaukseksi, toiset opetukseksi”. Kun minua kiusattiin, elokuvat rauhoittivat mieltä. Mutta niitä on kyettävä käsittelemään ja etääntymään niistä riittävän kauas. Olen ollut ahkera jännittäjä, mutta nyt olen oppinut nauttimaan arvaamattomuudesta. 7 MIE1306_2-7.indd 7 4.12.2013 16:21:43. Joogassa olen harjoitellut kuuntelemaan omaa kehoa. Olen oppinut hyväksymään, että kaikki on katoavaista. tä kautta olen oppinut tuntemaan itseni. Omannäköinen elämä on minulle tärkeää. Nykyisin siihen kuuluvat elokuvat, luonto ja sisustaminen
Mutta jos hän haluaa olla rakastamansa naisen kanssa, voiko hän vihata tämän lasta. Jäljelle jää huomio: rakkaudettomuus synnyttää vihalle vaarallisen kasvualustan. Saman maailmankatsomuksen jakava Tepon veli Harri on myös ratkaisevien valintojen edessä, kun hän tapaa veljensä poikapuolen. Teppo, skinhead-porukan kingi tapaa kahvilassa tarjoilija-Sarin. Isäpuolen rooli sujahtaa vaivihkaa Tepon ihon alle. AJASSA LIIKKUU | KOONNUT ELLEN TUOMA AL A K ÄV I N K AT S O M A S S A Suomen psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen yle.fi NUMERO Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret 1991 2012 8800 17830 Lähde: thl.fi 8 MIE1306_8-9_AJASSAliikkuu.indd 8 Kivinen sydän rakoilee Kuva: Helsinki-filmi Julkisuudenhenkilöt on kertoneet masennus- tai sairastumisjaksoistaan, ja ne kaikki lieventävät sitä pelkoa, jota on tunnettu mielenterveysongelmia kohtaan.” Leijonasydän-elokuva kertoo suomalaisesta muukalaisvihasta. Poika edustaa Tepolle kaikkea halveksittavaa. Dome Karukosken ohjaama ja Aleksi Bardyn käsikirjoittama elokuva on ajankohtainen puheenvuoro. Vaikka väkivaltaa ei ole helppo katsoa, mutta lämpö ja huumori kantavat sen ohi. Tarinassa vain on ratkaiseva mutka, Sarin alakouluikäinen, tummaihoinen poika Ramu. He ovat osallistuvat työhön ja toimintaan henkilökunnan kanssa, ja heidän kokemusasiantuntemustaan kuullaan. ELLEN TUOMAALA Niemikotisäätiö 30-vuotias Mielenterveyskuntoutuksen avopalveluita helsinkiläisille on tuottanut Niemikotisäätiö vuodesta 1983. Tuetun asumisen asukaspaikkoja on lähes tuhat. Pari rakastuu. Säätiön toimintamallit perustuvat näyttöön ja kokemukseen. Kun hän joutuu arjessa välittämään ja puolustamaan, ihonväri alkaa kadottaa merkityksensä, ja väkivallan ihannointi väljähtyy. Kuntoutujat itse ovat palveluissa tärkeässä roolissa. Lisäksi säätiö järjestää toiminnallista kuntoutusta työ- ja päiväkeskuksissa sekä valmennusyksikössä. niemikoti.fi 6/ 2013 4.12.2013 16:22:38
M I E L I H Y VÄT Tunnustus Palaset kohdalleen -hankkeelle Suomen perheterapiayhdistys on myöntänyt marraskuussa Hyvä käytäntö -palkinnon Mielenterveysseuran Palaset kohdalleen -hankkeelle. Esitys eduskunnalle annettiin 21. thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta ASUKKAAT LÄHIYMPÄRISTÖN PUOLESTA Kuva: Ellen Tuomaala Hyvä Kasvaa Järvenpäässä on asukasliike hyvän kaupunkiympäristön puolesta. marraskuuta ja muutoksen voimaantulo ajoittunee huhtikuulle 2014. Jos kärsii pitkäaikaisista mielenterveysoireista, terveyteen liittyvä elämänlaatu on usein huono, kertoi terveystieteiden maisteri Tarja Saharisen väitöstutkimus. Malli yhdistelee useita terapeuttisia lähestymistapoja ja tutkittua tietoa. MIELENTERVEYSOIREISTA KÄRSIVIEN ELÄMÄNLAATU ON HUONO Hallitus esittää mielenterveyslain muutosta. Hanke on tuonut Suomeen MDFT-mallin (engl. Vakavasta masennuksesta, persoonallisuushäiriöistä tai alkoholin väärinkäytöstä kärsivien terveyteen liittyvä elämänlaatu oli selvästi huonompi kuin esimerkiksi sydänsairauksista kärsivillä. STM.fi UEF.fi Lääkärin virkasuhde ei enää tarkkailulähetteen edellytys 9 MIE1306_8-9_AJASSAliikkuu.indd 9 4.12.2013 16:22:41. Jatkossa virkaa tekevän lääkärin ohella myös työsuhteinen lääkäri tai yksityisvastaanottoa pitävä psykiatri voi kirjoittaa tarkkailulähetteen, mikäli hän katsoo potilaan tarvitsevan tahdosta riippumatonta hoitoa. facebook.com/HyvaKasvaaJarvenpaassa M I E L I PA H AT Leena Ehrling, Eira Tikkanen ja Satu Kaleva ovat tuoneet MDFT-mallia Suomeen. Asukkaat nostavat esille parannuskohteita, joihin tartutaan yhteistyössä vastuutahojen kanssa. multidimensional family therapy). Muutoksella halutaan turvata hoidon tarpeessa olevien pääsy hoitoon. Naisista 71 prosenttia arvioi ruumiillisen ja 52 prosenttia henkiseen terveyteen liittyvän elämänlaatunsa huonoksi. On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että MDFT tehokas keino nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä ja huostaanottojen vähentämisessä. Neuvostot toimivat, mutta vielä on parannettava niiden mahdollisuutta vaikuttaa kuntien ikääntyneitä koskevaan politiikkaan. Pitkään mielenterveysoireista kärsineistä miehistä 73 prosentilla oli huono ruumiillinen ja 54 prosentilla huono henkiseen terveyteen liittyvä elämänlaatu. KUNNISSA TOTEUTETAAN VANHUSPALVELULAKIA Vanhuspalvelulaki on korostanut vanhusneuvoston roolia ikääntyneiden vaikuttamismahdollisuuksien tukemisessa. Jo 91 prosenttia kunnista ilmoittaa, että vanhusneuvosto on asetettu. Liike haluaa aktivoida kaikki kynnelle kykenevät asukkaat ja yritykset kohentamaan kotikulmia yhteistyössä kaupungin kanssa. Sen arvoihin kuuluvat ympäristön kunnioitus ja kohtuullisuus. Hallitus esittää lisäksi potilaan oikeusturvan parantamista siten, että hänellä olisi mahdollisuus ulkopuolisen lääkärin, myös itse valitsemansa lääkärin arvioon hoitonsa tarpeesta
? Pohdi, mikä elämässäsi on hyvin. Mutkan jälkeen polku nousee ylämäkeen, kohti mäntykangasta. TEKSTI: ANU KYLVÉN Voimapolulla kulkeminen virkistää mieltä ja kehoa. 6/ 2013 4.12.2013 16:25:46. ? Kuulostele, miltä sinusta tuntuu juuri nyt. Tunne, miten mielialasi kohentuu.” Metsäluonnon hyvinvointivaikutuksista on tutkimustuloksia 1980-luvulta lähtien. Suomessa keksittiin hyödyntää tuloksia, ja niin syntyi voimapolku. Kylpylän tuntumassa rantaviivaa seurailee voimapoluksi muuttuva kävelytie. SUOMALAINEN VIENTITUOTE Uusia voimapolkuja on perustettu ainakin Parkanoon, Helsinkiin ja Mikkeliin. Elpyjä voi valita neljän ja puolen kilometrin mittaisen peruspolun ja jatkaa halutessaan vielä parin kilometrin lisälenkin. Ikaalisten kylpylässä käy paljon ihmisiä, joten polun tallaajia löytyy läheltä. Kirjaa tehtävät ennalta vaikka pieneen vihkoon tai puhelimen muistiin. Tunnustele omaa hengitys tä ja pohdi, miten hengität tänään. Mistä olet kiitollinen. Tunnustele kasvia tai kosketa puun kylkeä. ? Keskity maisemaan ja lumoudu siitä. NÄKÖKULMA Voimaa metsäpolulta Ikaalisten kylpylän takana välkkyy Kyrösjärven Hämylänlahti. Anna ajatustesi virrata vapaasti ja irtautua arjen murheista. Vaikka virallisia voimapolkuja on vasta muutama, voit luoda ikioman reittisi lähimaastoon. 10 MIE1306_10-11_NÄKÖkulma.indd 10 KOKOA OMAN VOIMAPOLKUSI R ASTIT Jokainen meistä tunnistaa luonnon elvyttävät vaikutukset. Keltaiset opasteet kertovat oikeasta suunnasta. Seitsemisen kansallispuistossa Ylöjärvellä voimapolkua rytmittää runot. Kirpakassa syysilmassa kävely tuntuu hyvältä. ? Hengitä muutaman kerran oikein syvään. Tartu niihin fiiliksen mukaan. Tauluissa on huomioitu luonnossa vietetty aika sekä muutokset kehossa, mielialassa ja tarkkaavaisuudessa. Mikä sinulle antaa voimaa. LUONTO ELVYTTÄÄ Taulut polun varrella auttavat elpymään stressistä, virittämään aisteja ja lisäämään tietoisuutta omasta olotilasta. Ole rauhassa. ? Mieti, millainen on mielipaikkasi. Voimapolun ohjetaulut on suunnitellut Tampereen yliopiston psykologian professori Kalevi Korpela. Jos kehossasi on jänni tyksiä tai kireyksiä, havainnoi niitä ja laske niistä irti. Etsi sellainen lähistöltä ja pysähdy toviksi. Pysähdy lempipaikoissasi ja keskity tietoiseen läsnäoloon: ? Rentoudu, havainnoi luontoa ja omaa mielialaa. Ensimmäinen avattiin Ikaalisissa vuonna 2010. Eräs harjoitus ohjaa: ”Anna maiseman vaikuttaa mielialaasi
Niinpä. Yhden pihassa louskuttaa iso koira. Koettu terveydentila paranee, ja tyytyväisyys lisääntyy. Jo viiden minuutin oleskelu metsässä vähentää stressihormoni kortisolin määrää veressä. Rauhoitan askeleeni. Ne antavat luvan pysähtyä, Metlan tutkija Eira-Maija Savonen sanoo. Kaksikymmentä minuuttia riittää mielialan kohenemiseen. Idea on nyt viety myös Luxemburgiin, Ranskaan ja Ruotsiin. LUPA PYSÄHDELLÄ . Japanilaistutkimuksen mukaan kolme päivää metsässä retkeilleiden veressä oli enemmän syöpäsoluja tuhoavia NK-valkosoluja. Voimapolku syntyi osana Metsäntutkimuslaitoksen eli Metlan ja Tampereen yliopiston Terveyttä metsästä -hanketta. Suorittaminen hiippailee salakavalasti elämään silloinkin, kun saisi vain olla. Paikalliset mielenterveysseurat eri puolilla Suomea ovat myös innostuneet luonnon hyvinvointivaikutuksista ja järjestäneet yhteisöllisiä hyvän mielen metsäkävelyjä Metlan tukemana ja Suomen Mielenterveysseuran koordinoimana. Verenpaine laskee, syke rauhoittuu ja lihasjännitys helpottaa. 11 MIE1306_10-11_NÄKÖkulma.indd 11 4.12.2013 16:25:49. Voimapolku ei vie koskemattomaan luontoon, mutta tarkoitus onkin päästä polulle helposti. Reitti ylittää autotien ja ohittaa muutaman talon. . Keskittymiskyvyn paranemiseen tarvitaan 10?55 minuuttia metsässä. Ei ole pienintäkään kiirettä, vaatimukset saavat unohtua. Mäntymetsä on vaihtunut kuusikoksi. NÄYTTÖÄ VOIMAPOLUSTA Luontoympäristö herättää valmiuden havaita myönteisiä tunteita. Kuva: Shutterstock Luontoympäristö herättää valmiuden havaita myönteisiä tunteita Hankalat ajatukset voi jättää metsään. Sappikivipotilaat toipuivat nopeammin katsellessaan ikkunasta luontomaisemaa. Asiantuntijat: psykologian professori Kalevi Korpela, ekopsykologi Kirsi Salonen ja Metlan tutkija Eira-Maija Savonen. Harjoituksista voi tehdä kaikki tai osan
Silti sillä todella olisi merkitystä: se saa usein kiusaamisen loppumaan, ja suojaa kiusaamisen kielteisiltä vaikutuksilta. KOULUKIUSAAMINEN ON VÄKIVALTAA Kiusaaminen on joko suora tai epäsuora väkivallan teko, toistuvaa ja tahallista aggressiivista käyttäytymistä kouluympäristössä. Kiusaaminen voi siis olla ryhmän normien, kirjoittamattomien sääntöjen mukaista ja luoda kiusaamismyönteisiä normeja ryhmään. Tutkimukseni tavoitteena on ollut paikantaa tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen puolustavatko oppilaat kiusattua luokkatoveriaan, ja antaa osaltaan suuntaviivoja kiusaamisen vastaiseen työhön. Martin Luther King Jr.:n lause ”Pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus” kuvaa väitöstutkimukseni lähtökohtia. Sosiaalisesti taitava ei tässä KIUSATUN LUOKKATOVERIN PUOLUSTAMISTA TUKEE • • • 12 6/2013 SUOSITTUJEN OPPILAIDEN PYSTYVYYDEN TUNNE JA MYÖTÄELÄMISEN KYKY VAHVA KESKINÄINEN YHTEENKUULUVUUS LUOKASSA OPETTAJAN ASENTEIDEN JA TOIMINNAN KIUSAAMISENVASTAISUUS.. Puolustaminen voi tarkoittaa suoraa väliinmenoa, mutta myös epäsuorempaa toimintaa; kiusatun oppilaan lohduttamista tai hänen tukemistaan kertomaan kiusaamisesta opettajalle. Tämä tarkoittaa vakavia kielteisiä vaikutuksia 54 000 kiusatun oppilaan psykososiaaliselle kehitykselle. Luokkatoverit ovat yleensä läsnä, kun jotakuta kiusataan. Kuitenkin vain suhteellisen pieni osa lapsista ja nuorista puolustaa ja tukee kiusattua toveriaan. A S I A N T U N T I J A LTA | Psykologian tohtori Virpi Pöyhönen Empatia auttaa puolustamaan kiusattua luokkatoveria Suomen peruskouluissa on noin 540 000 oppilasta, joista noin kymmenesosa joutuu kiusatuksi. Kiusatun oppilaan puolustaminen, myös epäsuoremmin, on usein haastavaa, sillä kiusaaminen voi olla ainakin joissain ryhmissä adaptiivista ja sosiaalisesti taitavaa. KIUSATUN PUOLUSTAMINEN VOI OLLA HAASTAVAA Uhrin, kiusatun on hankala puolustautua. Kiusaamiseen kuuluu olennaisesti myös epätasaväkisyys, voimasuhteiden epätasapaino; kiusatut oppilaat saattavat olla luokassa torjuttuja, kun taas kiusaaja on usein suosittu. He eivät hyväksy kiusaamista ja haluaisivat osoittaa tukea kiusatulle. Tämä tarkoittaa, että se saattaa palvella jotain tarkoitusta, esimerkiksi lisätä ryhmän jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta
Puolustaja voi joutua osoittamaan olevansa eri mieltä oppilaan kanssa, jolla saattaa olla paljon valtaa koululuokassa. Kiusattuja puolustavat oppilaat odottavat siitä seuraavan hyvää ja arvostavat puolustamisen mahdollisia seurauksia. Pystyvyyden kokemus vaikuttaa sinnikkyyteen haasteiden edessä ja vähentää koettua stressiä. Toisin sanoen halusin ymmärtää, mitä tarvitaan hiljaisuuden murtamiseen. Oppilaat, jotka kokevat pystyvänsä puolustamaan kiusattua oppilasta, myös toimivat niin muita todennäköisemmin. Jos verrataan keskenään kiusattuja puolustavia ja kiusaajaa kannustavia oppilaita, voidaan käyttäytymisen taustalla nähdä erilaisia tietorakenteita. MIKÄ TUKEE PUOLUSTAMISTA. Tätä varten täytyy tietää, mitkä tekijät sitä tukevat, mitkä puolestaan estävät. Entä muut sosiaaliset kognitiot. PYSTYVYYDEN KOKEMUS AUTTAA ASETTUMAAN TUEKSI Sosiaalinen kognitio tarkoittaa tietorakenteita itsestä ja muista sosiaalisissa tilanteissa. Kiusaajan kannustajat eivät taas odota puolustami- > 13. Se on aina väärin ja tapahtuu kiusatun hyvinvoinnin kustannuksella. Nämä mekamismit saattavat olla erityisen tärkeitä kiusatun oppilaan puolustamisessa. Neljässä tutkimuksessa tarkastelin niin yksilön kuin ryhmän ominaisuuksia: niitä, jotka saavat oppilaat puolustamaan luokkatovereitaan, sekä sitä, millaisissa ryhmissä puolustetaan, millaisissa ei. yhteydessä tarkoita, että kiusaaminen olisi missään tilanteessa oikein. Kiusatun oppilaan tukeminen ja puolustaminen saattaa olla hyvinkin haastavaa, koska se voi tarkoittaa luokan normien ja tavoitteiden vastaista toimintaa. Väitöskirjassani tutkin tekijöitä, jotka selittävät, miksi osa lapsista puolustaa kiusattuja, ja osa pysyy passiivisina tai kannustaa kiusaajaa. Tärkeä osa kiusaamisen vastaisia ohjelmia on rohkaista ja auttaa lapsia ja nuoria tukemaan kiusattuja tovereita. Kiusattua puolustavat oppilaat olivat keskimääräistä herkempiä kiusatun oppilaan tunteille. Kiusatun puolustaminen on monisyinen ja -tasoinen ilmiö. Nämä vaikuttavat myös tukeen kiusatulle toverille. Siihen vaikuttavat sekä yksilön että ryhmän ominaisuudet; pystyvyyden kokemus, odotukset, arvot, empatia, asema ryhmässä, normit ja jaetut käsitykset. He esimerkiksi uskovat, että puolustamisen seurauksena kiusatun hyvinvointi paranee ja kiusaaminen vähenee, ja että puolustaminen vaikuttaa myönteisesti heidän asemaansa
Mahdollisesti kiusaaminen saatetaan myös nähdä tapana saavuttaa parempi status. Osatutkimusten 1 ja 3 Kaarinakohorttitutkimuksen aineisto koostui noin viidestäsadasta 4.- ja 8.-luokkalaisen arviosta. Mielenkiintoista on, että puolustajat ovat myös suosittuja luokkatovereidensa keskuudessa. Niissä kiusatun oppilaan puolelle asettuminen saattaa olla riskialttiimpaa. Osatutkimusten 2 ja 4 KiVa Koulu -ohjelman vaikuttavuustutkimusasineisto koostui noin 6500:sta 3.–5.-luokkalaisen arviosta. puolustaakseen kiusattua toveriaan. Kognitiivinen empatia ei sen sijaan ollut yhteydessä puolustamiseen. Silloin on mahdollista, että luokassa asetutaan kiusatun puolustamisen sijaan tukemaan kiusaajaa. Toisen tunteiden tunnistaminen ei riittänyt, vaan tärkeää oli myötäeläminen. Nimenomaan yhteisillä käsityksillä opettajan toiminnasta oli merkitystä, ei yksittäisen oppilaan kokemuksella. Saattaa myös olla, että oppilailla on myönteisiä keinoja rakentaa yhteenkuuluvuutta luokassa. Affektiivinen empatia tarkoittaa tunteen tarttumista, peilautumista, sitä, että tunnen, mitä sinä tunnet. Väitöskirja, Turun yliopisto 2013.. ASEMA LUOKASSA VAIKUTTAA PUOLUSTAMISEEN Tämän hetken vertaistutkimuksessa erotetaan toisistaan kaksi erityyppistä statusta: onko oppilas pidetty luokkatovereidensa keskuudessa ja onko hän suosittu. > selta mitään hyvää; he eivät usko, että se parantaa kiusatun oppilaan oloa tai vähentää kiusaamista, eivät arvosta sen seurauksia, eivätkä usko, että puolustaminen vaikuttaisi myönteisesti heidän omaan asemaansa. Sen sijaan luokissa, missä oppilaat kokivat vahvaa yhteenkuuluvuutta, puolustettiin enemmän. Oppilaan on oltava hyvässä asemassa, joko pidetty tai suosittu, pystyäkseen toimimaan empaattisuuden ja pystyvyyden kokemuksensa mukaisesti. Kognitiivinen empatia taas viittaa tunteiden tunnistamiseen, siihen, että tiedän, mitä sinä tunnet. Toisaalta kiusatun puolustaminen voi johtaa hyvään asemaan ryhmässä. Luokissa, joissa oppilaat kokivat opettajansa asenteet kiusaamisen vastaisina, puolustettiin kiusattuja enemmän. PÖYHÖNEN, VIRPI: Defending behavior in bullying situations. Aiemmin on havaittu, että kiusattua puolustavat oppilaat ovat pidettyjä. Asema vaikuttaa myös siihen, toimiiko oppilas pystyvyyden kokemuksensa ja empatiansa mukaisesti. Tämä tuli ilmi myös väitöstutkimuksessani. Kiusattua tukevat ja puolustavat oppilaat olivat keskimääräistä herkempiä kiusatun oppilaan tunteille. Empatia voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin. Luokissa, joissa kiusaavat oppilaat olivat suosittuja, puolustettiin vähemmän. Keskinäinen yhteenkuuluvuus saattaa luoda turvallisen kontekstin, missä on hyväksyttyä puolustaa kiusattua. Lisäksi luokissa, joissa oppilaat kokivat opettajansa asenteet ja toiminnan kiusaamisen vastaisina, puolustettiin enemmän. EMPATIALLA TÄRKEÄ ROOLI Kiusaamistilanteissa myös empatialla on merkitystä. Erityisen tärkeää on se, onko oppilas suosittu. AINEISTOT Tutkimuksen kaksi aineistoa mittasivat toveriarvioilla käyttäytymistä kiusaamistilanteissa ja oppilaan asemaa luokassa sekä muita käsitteitä itsearvioilla. Nimenomaan affektiivinen empatia, kiusatun oppilaan tunteiden kokeminen, selittää puolustamista. Oppilaan täytyy siis olla hyvässä asemassa 14 6/2013 VAHVA YHTEENKUULUVUUS TUKEE PUOLUSTAMISTA Yhteiset normit vaikuttavat myös vahvasti kiusatun tukemiseen ja puolustamiseen
– Opiskelin luovaa kirjoittamista alun perin Riku Korhosen johdolla. – Esikoisromaanini ”Hän rakastaa minua” käsittelee naisten irrallisuutta, vierautta ja suorittamista. Kaksi vuotta myöhemmin kiusaamisesta syntyi lastenkirja ”Minulle olet Jätti” yhdessä valokuvaajaystävän neulanreikä- KUKA: VIRPI PÖYHÖNEN • • • • • Ikä: 35 Asuinpaikka: Turku Perhe: Avomies Koulutus: Psykologian tohtori Harrastukset: Hyvä ruoka, luonto, kehotietoisuuden kehittäminen vuokrahevosen seurassa kuvien kanssa. 15. Jos väsymys yllättää, tarvitsen hengittämistä ja maadoittumista. Silloin menen metsään ja harjoittelen läsnäoloa ja kehotietoisuutta vuokrahevoseni Ruohon kanssa. Yhden lastenkirjankin hän on aiheesta kirjoittanut. Kirjat ja kirjoittaminen täyttävät muutenkin elämää. ASIANTUNTIJANA Kirjoittamisen monitaituri tutkii kiusaamista TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVA: HELI KUMPULA Virpi Pöyhönen kiinnostui ryhmistä ja niiden vaikutuksista ihmiseen jo psykologian opiskelijana. Ensin hän suuntaa residenssiin Portugalin aurinkoon. – Luen paljon ja nautin kirjoista. – Työskentelin KiVa-koulu -hankkeessa alusta asti Turun yliopiston vertaissuhteiden tutkimusryhmässä. Siitä vuosien kuluttua viimeistelin samaan aikaan väitöskirjaa ja romaania, ja molemmat ilmestyivät alkuvuodesta 2013. Osallistuin materiaalien kehittämiseen, oppituntien suunnitteluun ja opettajien kouluttamiseen. – Teen kiinnostavia ja motivoivia asioita, joista nautin. Gradussaan Pöyhönen tutki lapsuuden koulukiusaamisen jättämiä jälkiä nuorissa aikuisissa, sitä, olivatko he masentuneempia ja oliko heillä kielteisempi minäkuva kiusaamisen vuoksi. Sittemmin hän on tehnyt koulukiusaamisen vastaista työtä tutkijana, kehittäjänä ja kouluttajana. Kirjallisuus ja sanataide ovat siis kulkeneet akateemisen uran rinnalla. Nyt työn alla on uusi romaani, ja Pöyhönen viettää syksyn kirjoitusvapaalla. Väitöskirjaprojekti tuen ja puolustamisen edellytyksistä koulukiusatuille käynnistyi 2006. Kumpikaan päähenkilö ei voi hyvin, mutta toinen heistä alkaa löytää ratkaisuja. Lisäksi opetan sanataidetta aikuisille Turussa Kirjan talolla
TEEMA 16 6/ 2013
Niillä voi hoitaa yksinäisyyden tunteita tai lievittää pettymyksiä. Siksikin siihen on puututtava ajoissa. Kasvavien mielenterveyden perustaa vahvistavat lisäksi ihmisenä olemisen opettelu, kuten tunne- ja sosiaaliset taidot sekä omien ja toisten rajojen tunnistaminen. Nykypäivän välineet ovat madaltaneet shoppailun kynnystä, kun älypuhelimesta on suora yhteys ostosparatiiseihin, maksullisiin peleihin tai pikavippien luotottajiin. Jos siihen ei puututa, raja oikean ja väärän välillä hämärtyy. 17. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät kasvoivat 34 prosenttia. Ilman aikuisia perusturvallisuus ei rakennu vahvaksi. Niiden taitojen kehittäminen auttaa nuoria kohti omaa, itsenäistä elämää. Vakavaksi ongelman tekee häiriöiden räjähdysmäinen kasvu, jolle ei näy loppua. Tämä tarkoittaa hurjaa määrää nuoria. Selvitäkseen nuorten on opeteltava arjen taitoja, kuten laskujen maksua sekä talouskirjanpitoa. Kiusaaminen aiheuttaa vakavia riskejä kasvavien mielenterveydelle. TEEMA Nuoret kaipaavat tukea, tunnetaitoja – ja talousoppia TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVA: SHUTTERSTOCK Turvallisuuden tunne on nuorten mieleterveyden tärkeä edellytys. Se rakentuu aikuisten läsnäolosta, kuulluksi tulemisesta ja tuesta elämäntaitojen opettelulle. Pahimmillaan se vääristää minäkuvaa ja aiheuttaa sosiaalisten tilanteiden pelkoja. Nuoret tarvitsevat elämänsä aikuisilta läsnäoloa ja tukea niin tavallisessa arjessa kuin ongelmatilanteissa. Jos nuorella ei ole keinoja kanavoida kielteisiä tunteita tai hoitaa mielipahaa, tavarat voivat toimia korvikkeina
Kuitenkin esimerkiksi koulumatkat liittyvät koulunkäyntiin. Koululaisista 68,5 prosenttia katsoi, etteivät koulun aikuiset puutu riittävästi kiusaamiseen. Haukkuminen, halventaminen, ulossulkeminen ja fyysinen väkivalta ovat kuitenkin kiistämättä kiusaamista. Puuttumattomuus voi johtua myös neuvottomuudesta, mitä pitäisi tehdä. Vaikka opettajille opetusvelvollisuuksien täyttämä kiire on arkipäivää, tulos tarkoittaa sitä, että koululaiset jäävät yksin vaikean asian kanssa. T ämä tarkoittaa lähes 38 000 säännöllisesti kiusatuksi tulevaa oppilasta. LAPSET EIVÄT KERRO KAIKKEA Puuttuminen ei ole aina helppoa. Joskus pitkäänkään jatkunut kiusaaminen ei tule välttämättä aikuisten tietoon. Kiusaamisen täsmällinen määrittely lievemmissä muodoissa ei ole yksiselitteistä, puhumattakaan siitä, että aikuiset olisivat ylipäätään perillä, mitä lasten kesken tapahtuu. TEEMA PUUTTUMISEN VAIKEUS TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVA: SHUTTERSTOCK Kouluterveyskyselyssä 2013 seitsemän prosenttia peruskoululaisista ilmoitti joutuvansa kiusatuksi vähintään kerran viikossa. Puuttumattomuus voi tarkoittaa, että aikuiset tietävät kiusaamisesta, mutta katsovat tilannetta sormien läpi. Jos niitä esiintyy molemminpuolisesti, kyseessä on konflikti. Voi olla, että lapsi ei kerro asiasta, jos esimerkik- Opetushallituksen ohjeistus ei toimi käytännössä. Erityisen hämmentävää voi olla, jos omat kaverit muuttuvat kiusaajiksi. Fyysisen väkivallan uhkaa oli kokenut vuoden aikana viidennes. Jos kiusaaminen johtuu koti- tai muista ongelmista, myös he tarvitsisivat apua. Vastuuta voidaan pakoilla eri tavoin: ”se on sellaista lasten nujakointia” tai ”kyllä minuakin kiusattiin kun olin kouluiässä, mutta piti oppia kestämään”. Kiusaamista taas on se, kun toinen joutuu yksipuolisesti, kerran tai useammin niiden kohteeksi. Kouluilta puuttuvat selkeät toimintaohjeet, mutta myös sanktioiden määrittely vakavissa kiusaamistapauksissa.. Kiusaajat harvemmin kertovat itse omasta toiminnastaan. 18 6/ 2013 TAHATONTA PUUTTUMATTOMUUTTA JA NEUVOTTOMUUTTA Koulut ovat pyrkineet siirtämään vastuun pois itseltään muualla kuin kouluissa tapahtuvasta kiusaamisesta. si luottamus aikuisia kohtaan on kolhiutunut, tai jos häntä hävettää joutua kiusatuksi
Se, ettei kiusaaminen ole koulun toimista huolimatta loppunut, ei kanavoidu kenenkään vastuuksi. Paloniemi vaatii kirjallisessa kysymyksessään myös mallia kiusatun jälkihoidolle, niin että kiusaamisen traumat tulevat käsitellyksi. – Lainsäädännöstä puuttuu konkreettinen vaade puuttumiselle. Se ei ole lopettanut kiusaamista, pikemminkin päinvastoin.” KIRJALLINEN KYSYMYS KOULUKIUSAAMISESTA Oppilas- ja opiskelijahuollon opas opetushallituksen verkkosivuilla kertoo ylimalkaisesti, että ”väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille opetuksessa työskenteleville, ja että lapsille, heidän huoltajilleen ja esiopetuksen henkilöstölle tulee laatia suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi niiltä, sekä valvoa sen noudattamista ja toteutumista.” Kun koululaiset kokevat, että koulun aikuiset eivät puutu kiusaamiseen, oppilashuollon ohje ei toimi käytännössä. Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi onkin jättänyt lokakuussa kirjallisen kysymyksen koulukiusaamiseen puuttumisen vahvistamisesta opetusministeriölle. On myös mahdollista, että aikuiset tietävät ja yrittävät puuttua, mutta eivät saa kiusaamista loppumaan. Puuttuminen voi pahimmillaan johtaa kiusaamisen pahenemiseen, kuten kertoi (Lapin kansa 28.11.) koulukiusatun äiti: ”Kun kysymyksessä on kiusaamisen vastaista KiVa Koulu-ohjelmaa noudattava koulu, missä kiusaamiselle on julistettu totaalinen nollatoleranssi, rääkkäämiseen on puututtu. TEEMA Kiusaaminen voi jatkua vuosia. 19. – Tarvitaan prosessikuvaus, josta näkyy, kuka käsittelee kiusaamista, miten siihen liitetään seuranta ja jos kiusaaminen ei lopu, mitä siitä lopulta seuraa. Kiusaaminen voi jatkua pahimmassa tapauksessa vuosia, jopa kymmenenkin vuotta, Paloniemi huomauttaa. Tämä on oppilaan oikeusturvankin kannalta olennainen asia, Paloniemi muistuttaa
Mervi Ahola neuvoo ahdinkoon joutuneita raha-asioiden hoidossa ja elämänhallinnassa. 20 6/ 2013. TEEMA Aina joku selviytyy TEKSTI: PIRJO HELASTI KUVA: PAWEL GAUL /ISTOCK PHOTO, ELLEN TUOMAALA Ylivelkaantuminen vaanii yhä useampaa nuorta pikavippien ja nettishoppailun maailmassa
Nuorten naisten ongelmat syntyvät useimmiten muun muassa vaatteiden, kosmetiikan ja aikakauslehtien nettishoppailusta. Suurin osa asiakkaista on 18–30-vuotiaita, ammatti- tai yliopistotutkintoa opiskelevia nuoria aikuisia. • Sosiaalista luottoa myönnetään YKSINÄISYYTTÄ HOIDETAAN TAVAROILLA itsenäisen selviytymisen tueksi pienituloiselle, joka ei saa kohtuu- Kymmenen vuoden työkokemuksen perusteella velkaneuvojalla on selvä näkemys taustatekijöistä, jotka ajavat yhä useamman nuoren ylivelkaantumaan. Nuoret miehet pelaavat netissä naisia enemmän. Joskus päihdeongelmaiset vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimiin näiden verkkopankkitunnuksilla. Niin uhkaa käydä, kun kotona ei ole rahan käytössä neuvovaa aikuista. Jos joku haistattelee jo ovella ja vaatii, että rahaa pitää tulla heti, neuvonpito saattaa päättyä siihen. Lopulta rahaa ei ehkä ole edes vuokaranmaksuun, jolloin asuntokin voi mennä. Nuoret ylivelkaantuvat myös, koska ajattelevat Mervi Ahola voivansa lievittää yksinäisyyttä rahalla. Korko on 12 kuukauden euribor. Jollakin saattaa olla mukana kassillinen laskuja, joita ei ole uskaltanut vilkaistakaan. • Luoton määrä on yleensä 500–15 000 euroa. Peliongelmatkin ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Jopa satojen prosenttien korkojen takia niin ei voi jatkua kauan. Ahola työskentelee talous- ja velkaneuvojana Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa. – Ilmi tulleesta ei välttämättä uskalleta mainita vanhemmille. Tuoreempi ilmiö on vippaaminen yksityiseltä rahantarjoajilta, mistä voi seurata huumekuvioista tuttua kiskontaa. – Tämän päivän nuoret ovat syntyneet yhteiskuntaan, jossa tavaroita ja palveluita tyrkytetään kaiken aikaa. • Lainan myöntäminen edellyttää, että saaja pystyy maksamaan sen kuukausilyhennykset ja koron tuloistaan koko laina-ajalta. Jos luottotiedoissa on maksuhäiriömerkintä, Kela ei myönnä opintolainalle valtiontakausta. Sillä yritetään ostaa pääsy kaveripiiriin. 21. Asia selviää uhrille ehkä vasta, kun Kelasta tulee tieto, ettei opintolainan valtiontakausta myönnetä maksuhäiriöiden vuoksi. Paljon on myös niitä nuoria, jotka seurustelevat vain netin välityksellä ja menettävät siellä rahansa ja sitä kautta myös ehtoista pankkilainaa esimerkiksi maksuhäiriömerkinnän tai vakuuksien puuttumisen vuoksi. Kyse ei ole pelkästä itsekeskeisyydestä. luottotietonsa. VIPILLÄ MAKSETAAN VIPPIÄ Velkaneuvoja näkee työssään muun muassa häpeää, hätääntymistä, ahdistusta, pelkoa ja masennusta. • Kun luotto on yli 10 000 euroa, maksuaika on enimmillään seitsemän vuotta, ja viisi vuotta, kun se on tätä pienempi. Siitä voi seurata porttikielto kotiin, mikä pahimmillaan merkitsee asunnottomuutta. TEEMA A siakkaita on satoja ja koko ajan tulee lisää, Mervi Ahola kertoo. EI AINA OMA SYY Asiakkaissa näkyy myös ylivelkaantumisen periytyminen. Aina nuoret eivät kuitenkaan aiheuta itse luottotietojensa menetystä. Velkaneuvojan luona käy yhä enemmän nuoria, koska pikavippien tuomat ongelmat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Uudelleenkin yritetään, jos asiakas haluaa, mutta uusintakäyntiä joutuu odottamaan pari kolme viikkoa. Joskus vaikeita tunteita peitetään kovan kuoren alle. Nuoret tulevat vastaanotolle joko omasta aloitteesta tai esimerkiksi sosiaalitoimen lähettämänä. Ahola yrittää ohjata nuorten taloutta tasapainoon opintososiaalisen luoton ja talousneuvonnan avulla. Heissä on mulle heti kaikki nyt -ihmisiä, joilla ei ole raha-asioiden hoitamisesta mitään käsitystä, hän sanoo. Joku viettää unettomia öitä tulevaisuutta peläten. > MIKÄ SOSIAALINEN LUOTTO. Jotkut ovat yrittäneet hoitaa talouttaan uudella vipillä maksaakseen vanhoja pois. Silloin syrjäytymisen vaara on lähellä
– Hänellä oli tapana ostaa litran limsapullo joka päivä. Yhä useampi nuori aikuinen tarvitsee jatkossa avukseen velkaneuvojaa, muun muassa siksi, että asiakkaissa alkaa olla entistä enemmän juuri 18 täyttäneitä. Tarkasteluun pitää ottaa koko elämäntilanne. He kuuluvat yleensä siihen joukkoon, jolla ei ole töitä ja joiden tulevaisuuden rakentaminen on siksi kovin hankalaa. MUN TALOUS NUORILLE Takuu-Säätiö on käynnistänyt Nuorisoasuntoliiton, Nuorisosäätiön ja Suomen Setlementtiliiton kanssa Mun talous- HAVAHTUMISIA TAPAHTUU hankkeen. Mun talous -verkostoon kuuluu lähes 50 nuorten talouskysymysten parissa toimivaa tahoa. Mervi Ahola myöntää, että valehtelisi, jos sanoisi tulevaisuuden näyttävän nykytilannetta valoisammalta. NUORIA ASIAKKAITA YHÄ ENEMMÄN Ylivelkaantuneista ”parhaassa asemassa” ovat työssä käyvät nuoret. Niin nuoren tulevaisuus voi alkaa kirkastua. Kerran tavatessamme hän kertoi näkevänsä minun naamani limsahyllyn taustalla, kun on aikeissa tarttua päivittäiseen pulloonsa. 22 6/ 2013 maan nuorten talousosaamista ja ehkäisemään taloudellisia ongelmia. TEEMA Pelkkä velkojen setviminen on vain oireiden hoitoa. – Pelkkä velkojen setviminen on vain oireiden hoitoa. Hyvä että onnistui. Jonkinlaista helpotusta ylivelkaantuneiden tilanteeseen saataisiin Aholan mielestä niin, että viranomaiset tekisivät yhteistyötä heidän auttamisekseen. Niin hän onnistui vähentämään limsankulutustaan, Ahola muistelee. – Päivittäisistä limsoista tulee summaan melkoinen lovi, talousneuvoja toteaa. Lainan ehtona on sitoutuminen pyrkimykseen hoitaa raha-asiat jatkossa. Silloin esimerkiksi mielenterveyspalveluita tarvitseva löytäisi nykyistä helpommin sinne, missä apua saa. Lisätietoa: takuu-saatio.?. Tarkasteluun pitää ottaa koko elämäntilanne ja yrittää korjata sitä. Läpi käydään kaikki maksamattomat laskut ja velat, tulot ja pakolliset menot. He voivat saada sosiaalista lainaa. Sen avulla pyritään puuttumaan nuorten velkaongelmiin, vahvista- Aholasta tuntuu, ettei hän pysty eikä ehdi auttamaan asiakkaitaan niin paljon kuin haluaisi. Ennen sen myöntämistä asiakkaan kanssa selvitetään talousahdingon juuret. Ihmeparantumisia havahtumiset eivät ole. Mutta koska osa heistä saa asiansa kuntoon, hän kokee työnsä tärkeäksi ja mielekkääksi. Takuu-säätiön verkkosivuilla on myös Talouspäiväkirja, joka antaa tukea oman talouden hallintaan. Taloudenpitoon liittyvä asennemuutos ei tosin aina vaadi isoja elämän käänteitä. Eräälle budjettipäiväkirjaa pitäneelle tytölle ahaa-elämys tuli näennäisen vähästä. Sosiaalitoimen laskelman mukaan yksin elävän pitäisi pärjätä 15,90 eurolla päivässä pakollisten, kuukausittaisten menojen jälkeen. > Taakat ovat usein niin raskaita, että velkaneuvojan on ehdotettava asiakkaalleen kääntymistä mielenterveystoimiston puoleen. Hänestä on hienoa nähdä, miten vaikkapa raha-asiansa pahasti sotkenut nuori mies voi löytää vastuuntuntonsa esimerkiksi vauvan syntymisen yhteydessä. Asiakas merkitsee siihen kaikki tulonsa ja menonsa, jotka käydään tapaamisella yhdessä läpi. Käytännön keino on muun muassa budjettipäiväkirjan pito
Patistamme heitä sitoutuvat pajatyöhön ja omaan ryhmään ja saavat onnistumisen elämyksiä. Somistuksia, sisustuksia ja lavastuksia tekemällä nuoret oppivat tekemään työtä, toimimaan yhdessä ja noudattamaan sääntöjä, kertoo EI VALMIITA RATKAISUJA Sanna Aho. Tiina Mäntylä ovat nähneet, miten nuoret – Haluamme olla nuorille vaikeassakin elämäntilanteessa innostuvat, turvallisia aikuisia. Mokaaminen ei ole – Meille tulevat nuoret ovat hyvin erilaisia. tarvitse pelätä. TEEMA Mokaaminen sallittu TEKSTI: SAMI LIUKKONEN KUVA: GPOINTSTUDIO /SHUTTERSTOCK, SAMI LIUKKONEN Idyllisessä maalaismiljöössä Espoon Finnsinmäellä toimii Omnian Kulttuuripaja nuorille. Työpajaohjaajat Sanna Aho ja Tiina Mäntylä ovat selvästi innostuneita työstään. Yhteiskun- työskentelevien mielenterveystietoja ja -valnasta syntyy kuva, että jokaisen pitää olla tehokas ja valmis. Kulttuuripajan Sanna Aho tekemään töitä mahdollisimman ja Tiina Mäntylä. – Moni nuorista kärsii epäonnistumisen pelosta, joka on Syys–lokakuun vaihteessa Sanna Aho ja voinut syntyä niin kotona kuin koulussakin. arjen perusjuttuja, osa etsii elämälleen suuntaa. Pahimmillaan se Tiina Mäntylä osallistuivat nuorten kanssa johtaa lamaantumiseen eikä nuori uskalla edes yrittää. Osa opettelee vakavaa, muistuttaa Mäntylä. miuksia vahvistavaan koulutukseen. Mo- > 23. Nuoret pelkäävät mokaamista, Aho Pajalla 17–24-vuotiaat työttömät nuoret jatkaa. harjoittelevat ammatillisia taitoja ja koskeHe kaipaavat kuulemista, tusta työelämään. paljon itse. Puusepät Sanna Aho ja nähdyksi tulemista ja huomioimista. Jokainen saa onnistumiPajajakson jälkeen nuoret päätyvät sen elämyksiä, eikä epäonnistumisia yleensä opiskelemaan tai työhön
Vuoden 2011 Yhteisvastuukeräyksen tuella toteutettavaan hankkeeseen osallistuvat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen Mielenterveysseura. Myös puhuminen auttaa. Tutkimusten mukaan paljon keskustelevissa perheissä lapset ja nuoret kokevat vähemmän yksinäisyyttä, Lehtonen muistuttaa. Yhteisvastuu nuoresta -hankkeen Helsingin pilottiryhmä haastaakin kansalaisia pohtimaan, mitä kukin on valmis tekemään nuorten yksinäisyyden vähentämiseksi, kertoo Lehtonen. Saimme sieltä paitsi sellaisenaan käyttöön otettavia käytännön neuvoja ja keinoja, myös paljon ideoita oman toiminnan parantamiseksi. – Koulutuksen Mielenterveys voimaksi -käsikirja on todella käytännöllinen. – Mielenterveystaidot kasvuun -koulutuksesta saimme vahvistusta sille, että olemme toimineet monissa kohdin oikein. – Lähes poikkeuksetta on tippa linssissä, kertoo Mäntylä. Siinä on esitelty erilaisia tehtäviä tavoitteineen sekä erilaisia soveltamismahdollisuuksia. – Erilaisuuden hyväksyminen ja arvostus, että kelpaa sellaisena kuin on, mainittiin usein. Molemmat ohjaajat toteavat, että paras palkinto on, kun ohjaajille ja nuorille tulee haikea tunne nuoren lähtiessä elämässä eteenpäin pajajakson jälkeen. Kyse ei välttämättä ole suurista teoista. Nuorilla on kuitenkin monia arkisia keinoja lievittää yksinäisyyttään. Yksi koulutuksen harjoitus, Mielenterveyden käsi, on puhuttanut Ahoa ja Mäntylää. TEEMA > lempien mielestä Suomen Mielenterveysseuran järjestämä koulutus oli mahtava. – Yleisimmät ovat netti ja sosiaalinen media sekä musiikin kuuntelu, mutta kyselyssä mainittiin myös siivoaminen, sisustaminen, liikkuminen, lukeminen tai taiteen tekeminen. – Sen avulla pystyy käsittelemään hienosti arjen tilanteita ja keskustelemaan helposti nuoren kanssa esimerkiksi unen ja ravinnon merkityksestä hyvinvoinnille. – Esimerkiksi yksi nuori totesi, että paja oli ensimmäinen paikka, missä ei ahdistanut ja ensimmäinen kerta, kun pystyi luottamaan muihin, kertoo Aho. YKSIN VOI OLLA JOPA KAVERIPORUKASSA TEKSTI: SAMI LIUKKONEN UNELMA IHMISSUHTEISTA Nuorten yksinäisyyteen puututaan liian vähän, koki peräti 70 prosenttia Yhteisvastuu nuoresta -hankkeen verkkokyselyyn vastanneesta nuoresta. Emme anna nuorille oikeita ratkaisuja hyvään elämään, pikemminkin herättelemme heitä ajattelemaan ja oivaltamaan itse. – On pidettävä silmät auki. 24 6/ 2013 Verkkokysely nuorille toteutettiin kesällä 2013, siihen vastasi yli 900 nuorta. Nuoret kaipaavat luottamusta, rehellisyyttä, kuuntelua. Nuoret toivovat, että aikuiset huomaisivat yksinäisyyden ja puuttuisivat siihen. – Yksinäinen tuntee jäävänsä ulkopuoliseksi, ja yksinäisyyttä voi kokea toisten seurassakin, kertoo suunnittelija Hannele Lehtonen Suomen Mielenterveysseurasta. Yli puolet kyselyyn vastanneista nuorista katsoi, että luotettava ihmissuhde on tie pois yksinäisyydestä. Yksinäisyys on kalvava tunne rinnassa, kun ainoa asia, joka pysyy sun puolella, on oma varjosi. Moni tarvitsee aikuista luotettavana keskustelukumppanina, sekä huomiota ja rohkaisua. Aikuisilla on tärkeä roolia nuorten yksinäisyyden torjumisessa. Monet tehtävistä sopivat sellaisenaan tänne arkiseen työhön, kertoo Mäntylä. Lue lisää: mielenterveysseura.?/yhteisvastuu_nuorista
25. TEEMA Vasemmalla Noora ja oikealla Jenna. Pikkusisko saa isosiskosta ystävän, jonka kanssa voi käydä läpi sellaisiakin asioita, joista on joskus vaikea puhua omille vanhemmille, jopa kavereille. Pikkusiskoa ei jätetä > TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVAT: AINO VUOKOLA Isosisko-toiminta tukee tyttöjä arjessa ja naiseksi kasvamisessa
• Tyttötyön sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa, että huomioon otetaan nimenomaan tyttöjen tarpeet ja heidän elämäntilanteestaan nousevat kysymykset. ISOSISKO TYTTÖJEN TUKENA • Suomessa isosisko-toiminnan käynnisti Tampereen Ahjolan setlementti. Jennan valtasi lämmin tunne: tuosta tytöstä tulee pikkusiskoni. – Näin, miten paljon Nooraan sattui. 26 6/ 2013 vastuullinen, antaa positiivisen naisen mallin ja voi sitoutua työhön ainakin vuodeksi. Haastattelussa selvitettiin, onko hän sopivan vastuullinen sitoutumaan vapaaehtoiseksi tukijaksi vähintään vuodeksi. Tytöt tapaavat yleensä Jennan kotona. Se oli Nooralle kova isku. Näistä oli pulaa, ja tytöt joutuivat odottamaan isosiskoa jopa vuoden. He viettävät yhdessä tavallista arkea, tekevät ruokaa, katsovat telkkaria ja juttelevat. Malli on leviämässä eri puolille Suomea myös muiden järjestöjen ja kuntien järjestämänä. Surua ei voi ottaa pois, mutta saatoin kuunnella, olla turvana ja tukena. Noin joka kolmas viikonloppu Noora tulee yökylään. Jenna oli mukana lohduttamassa. • Pikkusisko voi olla 6–16 -vuotias eikä hänellä tarvitse olla erityisiä ongelmia, mutta vanhempien suostumus tarvitaan. – Itse olen kasvanut veljen kanssa. Isä ja Noora olivat olleet läheisiä. Puoli vuotta Jennan tapaamisen jälkeen Nooran isä kuoli äkillisesti sydänkohtaukseen. Sosiaalipsykologiaa silloin opiskellut Jenna oli aiemmin saanut sähköpostiinsa kyselyn, haluaisiko hän pikkusiskon. TEEMA Ystävyys voi vaikuttaa ulospäin sipsipussin rapinalta sohvalla, mutta sisältö on muualla. Tunnen itseni hyvin. Parhaat keskustelut käydään jostain syystä yöllä. • Tyttötyötä tehdään eri muodoissa ympäri Suomen. > T amperelaisen Tyttöjen Tuvan työntekijä veti Jenna Pasasen hetkeksi syrjään prinsessajuhlissa parisen vuotta sitten ja osoitti lilapuseroista tyttöä Noora Soukkiota. Ennen ensitapaamista Jenna kävi kahden päivän koulutuksen. Isosisko-toiminnasta vastaava Tampereen Ahjolan setlemetti etsi aikuisia naisia isosiskoiksi. Kun päätän jotain, hoidan asian loppuun asti, ja jos tulee esteitä, pystyn käsittelemään niitä, Jenna kertoo. Lapsuuteni oli turvallinen. Koen olevani hyvä roolimalli, luotettava aikuinen, jolla on paljon annettavaa. Minulla on myös yksi sisko- ja kaksi velipuolta, mutta heidän kanssaan en elänyt. Häntä oli ajateltu Jennan pikkusiskoksi. Noora oli lapsi, kun hänen vanhempansa erosivat. Noora kysyi, olisikohan isä iloinen, jos hän hymyilisi, Jenna muistelee. Lisätietoa: www.tyttötyö.?. Paikkakunnan VAHVA YHTEYS ALUSTA ASTI tyttötyöstä saa tietoa nuorisotoimesta. • Setlementtiliitto on sivistys- ja sosiaalisen työn järjestö, johon kuuluu 32 setlementtiä ympäri maata. • Isosisko on vähintään 18-vuotias, Jennan, 25, ja Nooran, 15, vahva henkinen yhteys on kestänyt alusta asti. Hän oli vastannut ehdottomasti kyllä
27. – Noora on vaikeuksien keskelläkin hieno, vahva tyttö. Ero osoitti aidon läsnäolon merkityksen. Hän osaa puhua kaikesta, ajattelee muita ja halaa paljon, sanoo Jenna. Olemme siskoksia, vaikka valtameri olisi välissä. TYTTÖTYÖ LEVIÄÄ VAUHDILLA Sukupuolisensitiivisen tyttötyön ajatus rantautui Ruotsista 1990-luvulla. Siskokset olivat yhteydessä vain Facebookin ja Skypen välityksellä. Meidän valtakunnallinen hankkeemme tekee laajasti yhteistyötä myös kuntien ja järjestöjen kanssa, sanoo Setlementtiliiton tyttöjen verkostohankkeen projektipäällikkö Heli Eischer. Jenna on vaihtanut yliopistossa pääaineen sukupuolen tutkimukseen ja valmistelee maisterintutkintoaan. – Jenna on huumorintajuinen. Ystävyys voi vaikuttaa ulospäin sipsipussin rapinalta sohvalla, mutta sisältö on muualla. Hän on aktiivinen ihmisoikeus- ja tasa-arvotyössä. Jennaan voi aina luottaa, hän auttaa pohtimaan asioita, joita koulussa, kotona tai kavereiden kanssa on tapahtunut. En oikein tiennyt, kenen kanssa jutella samalla tavalla. Hän kannustaa olemaan tyttö aivan omalla ainutlaatuisella tavallaan, rikkomaan sukupuolirooleja ja toimimaan vastoin yhteiskunnan odotuksia siitä, minkälaisia tyttöjen pitäisi olla. – Sukupuolisensitiivinen, eli nimenomaan tyttöjen kasvua tukeva työ leviää kovaa vauhtia Suomessa. Suomessa on kehitetty omia tapoja tehdä työtä. Myös Jenna pitää sukupuolten erilaisuuden huomioimista tärkeänä. Ahjolan setlementin isosisko-toiminta on suomalaisen tyttötyön kannalta uraauurtavaa. Isosisko näyttää mallia tulevaisuuteen. TEEMA Tyttö voi olla aivan omalla ainutlaatuisella tavallaan, muiden odotuksista välittämättä. Hän minulle hyvin rakas, kertoo Noora. Noora halusi isosiskon, koska on perheen ainoa lapsi. Vaikka kiirettä riittää, Jenna ei luopuisi Noorasta. – Miksi luopuisin. Tehosekoitin-yhtyeen sanoin, ”Ei etäisyys, ei vuodetkaan, ei mikään meitä erota ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea”. Nyt ystävyys jatkuu entiseen malliin. Toiminnanohjaaja Kati Malmi kehitti mallin 1998, ja suosio on koko ajan kasvanut. ”EI ETÄISYYS, EI VUODETKAAN” Vuosi sitten elokuussa Jenna lähti vuodeksi opiskelijavaihtoon Yhdysvaltoihin. Nautin eniten, kun nauretaan yhdessä. – Minulla oli kova ikävä Jennaa, koska olin tottunut olemaan hänen kanssaan paljon. Jenna on niin erilainen – hän ymmärtää, hyväksyy ja tukee täysin, Noora summaa. Noora käy ilmaisutaitopainotteista yhdeksättä luokkaa, jonka jälkeen hän haluaa ammattiopiston catering-linjalle. Nuoria naisia Jenna tahtoo kannustaa ryhtymään isosiskoiksi, koska se antaa niin paljon: – Kunhan lähtee mukaan avoimin mielin, on valmis avaamaan sydämensä ja uskaltaa heittäytyä
– Niin markkinat, politiikka kuin kasvattajatkin muovaavat lapsuutta. Minna Ruckensteinin Suomessa lapsuutta ja taloutta koskeva tutkimus on lähes unohdettu. Tällä pyritään suojaamaan lapsen arkea. Heidän sosiaalisuudessaan nähdään useammin kiusaamista ja väkivaltaa kuin ystävyyttä ja solidaarisuutta. – Uhkaava aikuismaailma taas tunkeutuu lapsuuteen jostakin ulkopuolelta, esimerkiksi internetistä, ja liian varhain. Se ei kuitenkaan ole enää itsestäänselvyys. Tämä paradoksi sai kulttuuriantropologi Minna Ruckensteinin kiinnostumaan lapsuustutkimuksesta. Taloudellinen toiminta on yksi alueista, joilla lapset. Lasten vahvuuksiin kiinnitetään liian vähän huomiota. Yritykset pyrkivät saamaan hänet kuluttajaksi kuuntelemalla lasten haluja ja tarjoamalla houkuttimia. Niiden erillisyys oli toinen näkökulma, joka sai Kuluttajatutkimuskeskuksessa työskentelevän Minna Ruckensteinin innostumaan ja ihmettelemään. Vauraan maailman lapsille markkinoidaan vaatteita, vakuutuksia, viihdykkeitä, kehittämistä ja kouluttamista. – Kyseenalaistan lasten ja markkinoiden vastakkainasettelun. – Taustalla vaikuttaa lapsuuskäsityksen moraalinen kaksijakoisuus. – Jos aikuiset puhuvat vain siitä, mitä lasten ja heidän tekemistensä pitäisi olla, lasta askarruttavat asiat voivat jäädä kuulematta. Pikemminkin on niin, etteivät aikuiset välttämättä tunnista lasten kyvykkyyttä tai heille tyypillisiä tapoja tehdä asioita. Lapsitutkimuksen näkökulmasta huolet ovat liioiteltuja ja osin turhia. Samalla heidän avullaan synnytetään valtavaa rahallista arvoa. Lapset eivät tee sitä, mitä heidän aikuisten näkökulmasta pitäisi; liikkua enemmän, syödä terveellisemmin ja mankua vähemmän tavaraa. Huolipuheessa lapsuus kuitenkin sijoittuu yleensä vain kotiin, perheeseen, päiväkotiin tai kouluun. TEEMA Raha kasvattajana TEKSTI: TARJA HEISKANEN Pidämme lapsia viattomina ja taloudellisesti hyödyttöminä. Tällainen ajattelu vahvistaa mielikuvaa lapsuuden ja talouden erillisyydestä. Sillä ei ole yhtä olemusta, vaan sitä synnytetään eri ympäristöissä, varsin ristiriitaisistakin palasista. Kasvattajat haluavat suojella lasta. On harhaanjohtavaa ajatella, että lapsuuden kaupallistuessa yhä enemmän se on pilalla tai jopa loppumassa. Heillä on taloudellista osaamista ja kyvykkyyttä, jonka tunnistamisesta olisi hyötyä. Sukupolvijärjestys sumenee, kun lapsista tulee varhaiskypsiä. LASTEN OMAEHTOINEN TALOUS KYVYKKÄÄT LAPSET Lapsista puhutaan tutkimuksissa ja arjessa paljolti huolten ja ongelmien näkökulmasta. 28 6/ 2013 Yhtenä modernin yhteiskunnan tunnusmerkkinä pidetään lapsuuden ja tuotannollisen työn erottamista. Lasten ajatellaan syntyvän viattomina markkinoiden ulkopuoliseen maailmaan, joka myöhemmin turmelee heidät. Lapset eivät ole pelkkiä markkinoiden uhreja
voivat vaikuttaa. KUINKA KASVATTAA VALISTUNEEMPIA KULUTTAJIA. Hän oli pyytänyt kavereiltaan lahjaksi rahaa, koska katsoi, että lahjat olisivat sitoneet liikaa hänen mahdollisuuksiaan. Minna Ruckenstein: Lapsuus ja talous. Vaikka neuvottelut eivät ole tasa-arvoisia, ne ovat lapselle tärkeitä. Arjen julkisten tilojen paikkaa ovat vallanneet ostoskeskukset, ja shoppailu on nykyään monen perheen yhteistä laatuaikaa. He myyvät leluja kirpputorilla, jakavat mainoksia ja keräävät rahaa luokkaretkeen. Toisten vanhemmille on tärkeää tunnistaa suostuttelu, toisten taas ei. He luovat myös omaehtoista taloutta. Tarvitaan uudenlaisia tapoja rohkaista ja opastaa niin lapsia kuin aikuisia tiedostamaan ja arvioimaan suhdettaan rahaan ja kulutuskulttuuriin. Pitäisi pohtia, mitä taloudesta ylipäätään kerrotaan lapsille. Tytöille tarjotaan vaaleanpunaista hörhelöä, pojille metallinhohtoisia taistelijoita. Gaudeamus 2013. – Uuttakin voi syntyä, kuten japanilaisen animen ja mangan androgyyniset hahmot, jotka laajentavat jakoa kahteen sukupuoleen. 29. Kaikissa näissä suhteissa lapset neuvottelevat. – Lapset tekevät työtä myös länsimaissa. Näin voisi kehittyä valistuneempia ja neuvokkaampia kuluttajia, joilla on hallussa sekä debit että credit. TEEMA Raha on liima, joka sitoo perheen yhteen. Tulokset ovat ristiriitaisia ja kertovat siitä, etteivät lapset ole yhtenäinen ryhmä. Toiset erottavat mainokset, toiset eivät. Raha ei ole pelkkä selittävä taustamuuttuja, vaan perhettä yhteen sitova liima, keino etsiä yhteistä tekemistä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja arvostusta. Ruckensteinin mielestä taloutta ei pitäisi ottaa annettuna ja lasten talouskasvatusta pitäisi laajentaa. Raha kätketään usein pois läheisistä ihmissuhteista, vaikka se kiinnittyy moniin asioihin. Raha on saanut digitalisoitumisen myötä myös uusia käyttötarkoituksia; se näyttäytyy puheaikana, pelimerkkeinä, verkko-ostoksina, virtuaalisena rahana. Äiti ei sitä kuitenkaan hyväksynyt. SHOPPAILUSTA LAATUAIKAA Kulutuskulttuuri erottelee lapsia ja nuoria iän, sukupuolen tai luokan mukaan. IHMISSUHTEISTA KÄTKETTY RAHA – Lapset solmivat taloudellisia siteitä paitsi yrityksiin, myös perheen jäseniin, sukulaisiin ja toisiin lapsiin. Siitä huolimatta lapset käyttä- vät kulutuskulttuurin aineksia leikeissään myös humoristisesti ja valikoiden. Entä voisiko lapsia opettaa näkemään kulutukseen liittyvää eriarvoisuutta ja vastuuttomuutta. Internetissä lapset tuottavat sisältöä yritysten palveluihin, keskustelevat tuotteista ja suosittelevat niitä. Miksi säästämisestä puhutaan paljon, mutta velasta ei juuri mitään. – Lasten ja yritysten väliset suhteet herättävät eittämättä eettisiä pohdintoja. Tutkijat ovat yrittäneet haarukoida, erottavatko lapset mainoksia ja markkinointia muusta sisällöstä ja ymmärtävätkö he mainosten suostuttelevaa luonnetta. He ovat usein uskottavampia viestinviejiä kuin yhdenkään yrityksen markkinointiosasto. Ruckenstein kertoo esimerkin 11-vuotiaan poikansa syntymäpäivistä
Siitä se lähti. Vaikka teologi-taikuri jättää veden muuttamisen viiniksi korkeammalle taiturille, hän jos kuka tietää niksit siihen, kuinka ison joukon tunnelma muutetaan – kuin taikaiskusta! KUKA: PETTERI HAKANEN ALIAS TAIKA-PETTERI • IKÄ: 45 • ASUU: KORPILAHDELLA • PERHE: VAIMO JA NELJÄ LASTA • AMMATTI: TEOLOGI, JONGLÖÖRAAJA, BEATBOX-ARTISTI, HARRASTUKSET: KUNTOILU, LUKEMINEN, AJANVIETTO PERHEEN KANSSA. Esitykset käsittelevät huumorin keinoin vakaviakin aiheita, kuten koulukiusaamista tai päihteitä. Ohjelmisto elää. Samaan aikaan pukkasi keikkaa. Olen myös reissumies ja otan pitkät ajomatkat rennosti. Hakanen valmistui teologian maisteriksi 1997, ja seuraavana vuonna opettajaksi. Hän opetti uskontoa ja ilmaisutaitoa. – Esiinnyin ensimmäistä kertaa tyttären synttäreillä. Kaksi päällekkäistä ammattia alkoi kuitenkin käydä voimille. Vuodessa Taika-Petteri kiertää 80 koulua ja tapaa ison määrän lapsia. MINUN T YÖNI Teologi jonglööraa työkseen TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA Petteri Hakanen työskenteli 1990-luvulla opintojen ohella kriminaalihuollossa. Lisäksi koulutan lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä. Kotoa löytyy seuraava sukupolvi esiintyjiä; jälkikasvu on suuntautunut teatterin tekemiseen. Esitysten hahmot Jakke Jääkarhu ja Nikke Hakkarainen ovat nyt alkaneet jonglöörata, mikä on vaatinut uutta harjoittelua. Hän opastaa myös lapsia jonglöörauksen ja beatboxauksen saloihin. Olen oppinut, että vuorovaikutus on mahdollista isonkin porukan kanssa. Kun Hakanen palasi kerran aamulla keikkamatkalta ja jatkoi kouluun opettamaan, hän päätti, että nyt riittää. 30 6/ 2013 – Nautin ihmisten tapaamisesta. Olen taikonut, jonglöörannut, puhunut vatsasta ja beatboxannut päätoimisesti vuodesta 2002. Naapurit alkoivat kysellä, tulisinko heillekin esiintymään. Raskaan työn vastapainoksi hän kaipasi rentouttavaa harrastusta, ja vaimo hankki hänelle taikurivälineet. – Pyysin vuoden vapaan koulutyöstä ja jäin sille tielle
PUHEENVUORO Koskettamisen arpi TEKSTI : ELLEN TUOMAALA KUVAT: SHUTTERSTOCK Marja joutui lapsena naapuriperheen teinitytön hyväksikäyttämäksi. 31 MIE1306_31-34_PUHEENvuoro.indd 31 4.12.2013 16:26:46. Kipeät muistot avautuivat vasta keski-iässä. Hän lokeroi tapahtumat pois mielestään vuosikymmeniksi
Perhe muutti Ruotsin Jönköpingiin, kun Marja oli 7-vuotias. Hän epäili, että tämä oli joutunut isosiskonsa uhriksi aikaisemmin ja oli ehkä tavallaan 32 MIE1306_31-34_PUHEENvuoro.indd 32 helpottunut, kun tilalle tuli joku toinen. Välit omiin vanhempiin olivat muutenkin etäiset. M arja syntyi Kainuussa, kolmantena ja nuorimpana lapsena 1963. Marjalla ei ollut sanoja asialle, eikä hän puhunut siitä kenellekään. Asiasta vaiettiin, eikä kukaan kysynyt, miten lasten yhdessäolo sujui. Marja huomasi, että Armi tiesi asiasta. Yhdessä ulkoiltiin. Tuttavaperheen kanssa tehtiin kivojakin asioita. KUKAAN EI KYSYNYT Hyväksikäyttö jatkui koko sen kahden vuoden ajan, kun perhe asui Jönköpingissä. Kun lapset rakensivat lumimajan, he saivat kynttilän sitä valaisemaan, lämmintä kaakaota ja tuoretta pullaa. Marja ei muista, että koskaan olisi halattu. Perheessä ei pahemmin keskusteltu tai kyselty kuulumisia. Vanhemmat eivät kyenneet näkemään, että jotain oli pahasti vialla. Rauni toimi nuorempiensa lastenvahtina, ja vanhemmat luottivat häneen. Kun lapset olivat keskenään, Rauni kosketteli Marjaa törkeän seksuaalisesti eri tavoin. Äiti puki nuorimmaistaan kuin nukkea, mihin Ruotsin aikoina oli varaa, mutta tämä ei pystynyt nauttimaan siitä. 6/ 2013 4.12.2013 16:27:01. Suomalaisessa tuttavaperheessä oli samanikäiset lapset, Marjan ikäinen tyttö Armi, sekä isonveljen ikäinen Mikko ja 15-vuotias Rauni. Ennen Marjaa äiti oli synnyttänyt kehitysvammaisen lapsen, joka oli kuollut
Totuus ei tullut ilmi. Marja teroitti tyttärelleen, ettei kenelläkään olisi oikeutta kosketella häntä. Mies uhkasi itsemurhalla, jos tulisi jätetyksi. Puolitoista vuotta kestänyt suhde päättyi, kun poikaystävä lähti kesäksi Amerikkaan. Ensimmäinen seurustelusuhde alkoi 16-vuotiaana. Asiasta vaiettiin, eikä kukaan kysynyt, miten lasten yhdessäolo sujui. Hän on halunnut erottautua oman lapsuudenperheen kasvatustavoista ja antaa heille läsnäoloa ja huomiota. Nyt 24- ja 20-vuotiaat lapset ovat olleet Marjalle tärkeintä elämässä. Poikaystävä ryyppäsi ja hakkasi. Vierailusta iskostui mieleen ahdistava kohtaus hississä, jossa Rauni suuteli ja kopeloi tyttökaveriaan julkeasti, samalla kun katsoi merkitsevästi Marjaa. Teini-ikäisenä hänellä oli pakkoliikkeitä. Marjaa Rauni uhkaili; tämä joutuisi kärsimään, jos kertoisi koskettelusta kenellekään. Seuraavan seitsemän vuoden aikana pariskunnalle syntyi tyttö ja poika. AHDISTAVA KOHTAUS HISSISSÄ Rauni sepitti juttuja. Lo- 33 MIE1306_31-34_PUHEENvuoro.indd 33 4.12.2013 16:27:27. Kerran isä ja äiti ihmettelivät Raunin tekemän fritsun alkuperää, oliko sen tehnyt veli. Nuorena oma seksuaalisuus tuntui häiritsevän voimakkaalta ja hän olisi halunnut tukahduttaa sen. Hän kertoili tarinoita, kuinka on oikeasti poika ja kuinka hänen oikea äitinsä asui Amerikassa. Jos pariskunnalle tuli riitaa, mies meni nukkumaan puhumatta. EN FINNJÄVEL IGEN Marjasta kasvoi näkymätön alisuoriutuja, arka ja pelokas nuori nainen. Vaihe kuitenkin meni ohi. Jos ei toimittu, kuten mies halusi, tämä lakkasi puhumasta. Hän meni lastenhoitajakouluun Jyväskylään, ja tapasi Markun, jonka kanssa meni naimisiin 23-vuotiaana. Parikymppisenä Marja lähti Suomeen kesätöihin matkahuollon baariin. Rauni kävi siellä kaverinsa kanssa vierailulla Marjan ollessa teini-iän kynnyksellä, 12-vuotias. Marja oli 25 vuotta naimisissa miehen kanssa, joka halusi aina päättää kaikesta. Siellä hän tapasi miehen, jonka kanssa oli pari vuotta. Perheenjäsenet luulivat hänen odottavan malttamattomasti Raunin näkemistä, vaikka hän oli kauhuissaan tulevasta vierailusta. Ennen vierailua Marja kysyi hermostuneena, milloin Rauni on tulossa. Kun lapsi harjoitteli rajojen vetämistä, äitikään ei saanut iltahalia pitkään aikaan. Kun tytär oli ensimmäisellä luokalla, vanhemmille kerrottiin, että koulun alueella oli näkynyt namusetä. Marjan perhe muutti kahden vuoden jälkeen toiselle paikkakunnalle, Mariestadiin. Lopulta Marja onnistui päättämään suhteen. Luokkakaveri haukkuivat finnjäveliksi. Ruotsissa häntä kiusattiin koko kouluajan. MIEHEN PILLIN MUKAAN Kun oma äiti epäili puhelimessa, että Marja tulisi varmaan maitojunalla takaisin Ruotsiin, tämä sisuuntui ja päätti jäädä Suomeen
34 MIE1306_31-34_PUHEENvuoro.indd 34 ARPI AINA MUKANA Marja ei ole kertonut hyväksikäytöstä sisaruksilleen, lapsilleen tai ystävilleen. Marja ei pysty käyttämään sanaa toipuminen. Talo valmistui vuosituhannen vaihteessa. Ystävyyssuhteita hän on alkanut rakentaa vähitellen. Terapian yhteydessä Marja kertoi tapahtumista exmiehelle, joka vaikutti ymmärtävän, mutta ei kuitenkaan pystynyt hahmottamaan, kuinka hyväksikäyttö oli vaikuttanut Marjan koko elämään. KAHLEIDEN VANGITSEMA Masennusdiagnoosin ohella lapsuuden seksuaalinen hyväksikäyttö alkoi jyllätä päässä hurjalla voimalla. . Tanssi on keimailua, ja nyt, 50-vuotiaana hän on oppinut flirttailemaan, ensimmäistä kertaa elämässä. pulta Marja alistui siihen, että arjessa tanssittiin miehen pillin mukaan. Marja pelkäsi, että hän tulee kertoneeksi asiasta vahingossa, jos sanoo kotona mitä tahansa arkista, kuten ”ota maito jääkaapista”. Erityisesti hän huomaa koskettamisen arven hoitotyössä, kun pesee lapsen peppua, tai koskettaa vanhusta. Tutkimuksissa lääkäri ei löytänyt hänestä fyysistä vikaa, mutta masennusseulassa paljastui keskivaikea masennus. Mutta hän tietää itse, mikä on oikeaa, mikä väärää koskettamista. Voimaa Marjalle antavat, paitsi lapset ja ammatti, myös liikkuminen, hotjooga ja tanssi. Kun tämä ei pystynyt kuuntelemaan lastaan silloin, kun hänen olisi pitänyt, kuinka hän nyt pystyisi. Marja sanoi aluksi, ettei hän pysty, mutta lähti lopulta matkalle Jönköpingiin. Avioliitto päättyi eroon kolme vuotta sitten. Mies halusi eron alettuaan seurustella työkaverinsa kanssa. Hän ei halua vanhan äitinsä kärsivän. Siellä hän kulki tutuissa maisemissa. Vaikka suhde ei ollut vastannut Marjan tarpeisiin, sen päättyminen oli iso järkytys. Jooga tyhjentää mielen; siinä on vain keskityttävä hengitykseen. Ennen 2000-luvun vaihdetta perhe muutti Poriin ja alkoi rakentaa omakotitaloa. Lavatanssien maailma on imaissut pyörteisiinsä. Samoihin aikoihin käynnistyneet sairaanhoitajaopinnot olivat Marjan pelastusrengas. Hyväksikäyttöä käytiin läpi terapiassa, ja terapeutti kehotti häntä käymään tapahtumapaikalla Ruotsissa. Kyljessä ja alaselässä on kipuja. Marjan voimat loppuivat, eikä hän jaksanut mitään pitkään aikaan. Henkilöiden nimet ja paikkakuntien tiedot on muutettu. Marja näki unta, että oli kahleiden vangitsema. Hän aprikoi, miten he jaksaisivat, jos hän kertoisi. Marjasta tuntui hyvältä, että rivitalo, jossa Rauni oli asunut, oli revitty maan tasalle. Hyväksikäytöstä on jäänyt mieleen arpi, joka on aina osa häntä. Vain hän itse tietää, mitä se hänelle tarkoittaa. Samoihin aikoihin Marja näki unta, että oli kahleiden vangitsema. Hän ei kyennyt lopettamaan itkemistä ja ihmetteli, kuinka paljon itkua voi ihmiseen mahtua. Bussissa tuntemattomat huomasivat kahleet, mutta omasta perheestä kukaan ei nähnyt niitä. Isä on jo kuollut, eikä Marja halua, että asia tulee äidin korviin. APUA JA TUKE A tukinainen.fi riku.fi sexpo.fi 6/ 2013 4.12.2013 16:27:27
En ole halunnut kertoa helpoista asioista ja iloisista historian vaiheista. On paljon asioita, joille ei ole sanoja. KunTarina itsessään nes nyt on tultu tilanteeseen, jossa tytär onkin avannut minulle kokonaan uuden kirjojen maailman: japanilaisen synnyttää jonkinlaisen manga-sarjakuvan ja sen lukutavan. Kun vastaan, että kyllä, jos vain kädet jaksavat kirjoittaa ja aivot ajatella, yleisöstä kohoaa joka kerta sama ilonhyrähdys. Kun käyn puhumassa lukijoilleni eri puolilla Suomea, yleisin kysymys on, tuleeko Kuopio-sarjalleni vielä jatkoa. uuden virityksen, kun olen joutunut kääntämään itsestään selvinä pidetyn järjestyksen ja ajattelutavan uuteen asentoon. Olen itsekin ostanut manga-pokkareita ja nauttinut keski-ikäisen elämäni uudesta tarinoiden ikkunasta. Alkaessaan tarina vie mukaansa ja päättyessään se antaa tunteen, että jotain yhteistä on jaettu ja koettu. Se, mikä meillä on kirvapahduksen tuskasta jan loppu, onkin Japanissa kirjan alku, ja sarjakuva etenee ja surusta oman oikealta vasemmalle. Mutta asettamalla kaksi kuvaa vierekkäin, kaksi kertomuksen osaa lähekkäin, kirjailija voi synnyttää mielleyhtymiä, joiden kautta jokin vaikea voi muuttua käsitettäväksi, sulateltavaksi, omaankin kohtaloon hyväksyttäväksi. Aivoni ovat saaneet aivan kautta. KOLUMNI | SIRPA K ÄHKÖNEN Kuva: Tommi Tuomi Tarinan sylissä MIE1306_35_KOLUMNI.indd 35 Aloin lukea tyttärelleni, kun hän oli muutaman kuukauden ikäinen ja viihtyi lattialle levitetyn peiton päällä selällään. tarinamaisuutensa Mullistavaa, ja kiehtovaa. Avasin katselukirjan hänen eteensä ja luin. Olen kutsunut lukijoitani tähän yhteisyyteen paitsi kirjoittamalla, myös lukemalla ääneen teoksiani. Tarinan voi paitsi kirjoittaa myös vaikkapa tanssia tai maalata. 35 4.12.2013 16:28:44. ”Onko tämä minun kotini, pikku ankka kysyy.” Tytär katseli minua ja kirjaa, heilutti käsiään pontevasti, äänteli. Ääneen lukeminen oli yhä tärkeää. Tytär oppi itse lukemaan, mutta yhteiset hetket kirjojen äärellä eivät päättyneet. Tarina tempaa ihmisen yhteisön osaksi: sekä kertomuksen maailmaan että siihen piiriin, jonka muodostavat taiteen vastaanottajat kaikkialla maailmassa. Sittemmin käsissämme kuluivat sadut ja tarinat, seikkailut ja sarjakuvat. En voi kylliksi kiittää lukijoitani siitä, että he ovat minulle tämän mahdollisuuden avanneet. Yhteistä on jonkin kertomisen arvoisen asian välittäminen minulta sinulle. Kertomuksen voiman näkee ihmisen jokaisessa iässä. Mutta eetokseni on ollut, että tarina itsessään synnyttää jonkinlaisen vapahduksen tuskasta ja surusta puhtaasti oman tarinamaisuutensa kautta. Tarinoiden jakamisen kautta kaltaiseni yksin työskentelevä taiteilija on päässyt osaksi hyväntahtoista ihmisyhteisöä
Sinisalo on rakentanut moninaisista aineksista ja teksteistä mestarillisen kirjan. Ryhmän ei välttämättä tarvitse olla edes kovin suuri. Seksin saatavuus onkin valtion erityissuojeluksessa. Eloisen tehtävä on miehen tyydyttäminen. Chilin avulla Vanna jaksaa eteenpäin, mutta sotkeutuu samalla chilin rikolliseen välittämiseen. Tyttöjä koulutetaan osin kuin palveluskoiria. Teos 2013. Sen kapsaisiini polttaa limakalvoja ja aktivoi samalla elimistön kipureseptoreja. Monet eloiset eivät opi koskaan lukemaan, mutta miehen vatsan palvelussa heitä auttavat äänitetyt ruokareseptit. Morlokki taas on lisääntymiskyvytön työläinen, jonka hyöty rajoittuu lähinnä työvoimareservinä olemiseen. Kellari tukahduttaa ja lamaannuttaa, Vanna masentuu. Ja imu on valtava. Yhteisön asettamat rajat tukahduttavat, rajoittavat, pakottavat näyttelemään muuta kuin on, ja sairastuttavat. Miesten eliittiin kuuluvat maskot ja reppanoita miehiä ovat miinusmiehet. Hän on pelkkä miehen nautinnon lähde. Terveysfasismi on viety äärimmilleen, terveysvirasto valvoo jokaista ja käytännössä lähes kaikki mielihyvää ja riippuvuutta tuottavat aineet on kielletty: huumeet, nikotiini, alkoholi ja kofeiini. Riittää kun jotkut perustelevat omat henkilökohtaiset mieltymyksensä ainoaksi oikeaksi totuudeksi, ja äänekkyydellään saavat aikaan vaikutelman, että heidän takanaan on unohdettuja ja laiminlyötyjä massoja.(s.262). Naisista on jalostettu kaksi rotua, eloiset ja morlokit. Eloisen suuri unelma on avioliitto maskon kanssa, ja siihen tyttö tähtää jo lapsuudesta. Joskus tarvitaan vain riittävän äänekäs ja vaikutusvaltainen ryhmä muuttamaan maailma sellaiseksi kuin sen jäsenet haluavat. Kieli, rytmi, painotukset ja leikkaukset, kaikki ovat kohdillaan. Johanna Sinisalon yhteiskuntakriittisen tieteisromaanin Auringon ydin keskiössä on kysymys ihmisoikeuksista. poikkeuskin. Salakapinallinen, iäkäs Aulikki kasvattaa Teiskon perillä sukulaistyttöjään, Mannaa ja Vannaa. Ihmisestä on nimittäin jalostettu uusi alalaji: altis, nöyrä ja itseään tyrkyttävä. 36 Sinisalon kauhuskenaario näyttää, mihin totalitarismi voi viedä. Sukupuoli testataan sukupuolitestein. Vaikka mielihyvää tuovat ja ahdistusta helpottavat aineet on kielletty, yksi on jäänyt jäljelle: chili. Endorfiinit virtaavat, synnyttävät aivomyrskyn ja kirkastavat mielen. Wellsin Aikakoneesta. Nimet on lainattu H.G. Erään mielihyvähyödykkeen jakelu on haluttu tehdä mahdollisimman 340 s. POIMINTOJA AURINGON YDIN POLTTAA JA PIMENTÄÄ On vuosi 2013 Suomen Eusistokraattisessa tasavallassa, jossa tärkeimmät arvot ovat yhteiskuntarauha ja kansanterveys. Laki sukupuolipetoksesta on ankara. TARJA HEISKANEN 6/ 2013 MIE1306_36-38_POIMINTOJA_TUTKITUT.indd 36 4.12.2013 16:31:07. Se on yhtä aikaa yhteiskuntasatiiri, kauhuskenaario ja rikosromaani. Sukupuolisuus on viety äärimmilleen, ja naisen ihmisoikeudet on karsittu minimiin. Mutta on Johanna Sinisalo: Auringon ydin. Aiemmalta nimeltään nainen. Jos kansalainen harhauttaa tietoisesti valtiovaltaa esittämällä toista kuin oikeasti on, rangaistuksena on valtionpilkka ja syyte yhteiskuntasabotaasista. Oikeilta nimiltään Mira ja Vera. Suomesta on tullut Euroopan Pohjois-Korea. vaivattomaksi. Molemmat tytöt on kirjattu eloisiksi, mutta todellisuudessa Vanna on eloista näyttelevä morlokki, jonka täytyy pitää todellinen sukupuolensa salassa. Ovi Vannan mielen kellariin avautuu. Marginaalissa elävän yksilön pahoinvoinnin kuvaus pysäyttää
Pojan ainoat ymmärtäjät löytyvät talleilta. Joshua tutustui kisoissa muistiurheilijoiden kirjavaan joukkoon. Samaan aikaan muistihäiriöistä puhutaan enemmän ja enemmän. Isoja, hallavaharjaisia hevosia voi hoitaa ja helliä sielunsa kyllyydestä. 350 s. Hankala puhevika eristää Henrin ikätovereista, mutta myös ahdistus ja jännittäminen johtavat kouluvaikeuksiin. Kun Henrin sukset menevät kotona pahasti ristiin, hevoskouluttajanainen ottaa pojan siipiensä suojaan. Kirja imaisee lukijan mukaansa ja tämä lähtee seuraamaan mielenkiinnolla Joshuan tietä muistinsa kehittäjänä. Legendaarinen muisti- ja opiskelutekniikoiden mestari Tony Buzan lupasi Joshualle, että kuka tahansa voi oppia muinaisia muistitekniikoita ja voimistella samalla mieltään. Jos muisti alkaa osoittaa hapertumisen merkkejä, on oikea hetki tarttua tähän kirjaan. Mutta toisaalta muistiaan kannattaa virkistää ihan milloin tahansa. Isä ei kasva koskaan ymmärtämään poikaansa. Hänelle läheisyyttä tärkeämpää on, että poika saa matematiikan yhtälöt toimimaan. Teini-ikäinen poika Henri on jäänyt isälle vanhempien erotessa. Paniikissa on vaikea tehdä koulutehtäviä. Perustoimittajan planttu lähti tekemään reportaasia Amerikassa pidettävistä muistimestaruuskilpailuista, joiden osallistujat kilpailevat haastavilla tehtävillä, joissa esimerkiksi opetellaan korttipakan kortit ulkoa mahdollisimman lyhyessä ajassa. Lyhytkestoisen muistin luvatussa maailmassa amerikkalaisen tiedetoimittaja Joshua Foerin kirja Kaiken muistamisen taito on innostava ja toiveikkuutta lisäävä teos. Joshua Foer: Kaiken muistamisen taito. Muistikisoissa pärjääminen vaatisi kuitenkin tunnin harjoittelua kuutena päivänä viikossa. MUISTAMISEN MESTARIKSI Nykyihminen on ulkoistanut muistinsa älypuhelimien ja Googlen kaltaisille palveluille. ELINA MARJAMÄKI YKSINÄISYYDEN KUVIA, HILJAISUUDEN ÄÄNIÄ Salpa on elokuva änkyttämisestä, mutta kuitenkin ennen kaikkea yksinäisyydestä. Muutkin muistimestarit vakuuttivat, että kuka tahansa voi oppia hyväksi muistajaksi. Niinpä huonon muistinsa ja hajamielisyytensä kanssa painiskeleva Joshua otti oppimishaasteen vastaan. Buzan on puhunut muistitekniikoiden kouluopetuksen puolesta, sillä hänen mukaansa lapsille kyllä kaadetaan paljon tietoa, mutta ei opeteta, miten se saataisiin pysymään päässä. Tallitytötkin ovat ystävällisiä. Jo lähtökohta on kiehtova. ELLEN TUOMAALA 37 MIE1306_36-38_POIMINTOJA_TUTKITUT.indd 37 4.12.2013 16:31:11. Salpa on hengittävä elokuva lapsen sielunelämästä, jossa on paljon hiljaisuutta. Vaikka elokuvan ahdistusta ei olekaan helppo katsoa, Henrin elämän vaiheisiin paljonpuhuva hiljaisuus istuu luontevasti. Harjoittelun lomaan se luo kiinnostavan historiallisen katsauksen muistitekniikoihin ja tuo lukijan eteen tämän omien aivojen potentiaalin innostavalla tavalla. Isä yrittää kovasti, kaurapuuroa ja kotiopetusta myöten, mutta hän ei kykene antamaan tärkeintä, hellyyttä ja hyväksyntää. He yrittävät hakea yhdessä apua, ensimmäistä kertaa. Niiden seurassa Henrin änkyttäminen lakkaa, ja puhe muuttuu selväksi ja sujuvaksi. Äiti on muuttanut ulkomaille. Atena kustannus 2012
Alastalo, Hanna: Early life stress and later health - Cardiovascular disease and general health among former war evacuees. Kova työstressi nostaa stressihormonin hälytystasolle heräämisen jälkeen ja estää unessakin autonomisen hermoston rentoutumisen. Suuri- ja pienituloisten väliset erot sairastavuudessa ovat kasvaneet Suomessa 90-luvun alun jälkeen. Rekisteritietotutkimukseen otettiin yhdentoista prosentin satunnaisotos 18 vuotta täyttäneistä, joiden terveyttä mitattiin Kelan korvaamilla sairauspäivillä 1987–2007. Stressipiikkien jälkeiseen palautumiseen tulisikin kiinnittää erityistä huomiota ja sitä tulisi seurata. He vastustivat työuupumisen tulkitsemista yksilölliseksi terveysongelmaksi. Se selvitti vanhemmista erotettujen sotalasten aikuisiän sydän- ja verisuoniterveyttä sekä toimintakykyä vertaamalla näitä kaikkiin Helsingissä 1934–1944 syntyneisiin. Aittomäki, Akseli; Martikainen, Pekka; Rahkonen, Ossi ja Lahelma, Eero: Household income and health problems during a period of labour-market change and widening income inequalities – a study among the Finnish population between 1987 and 2007. Erot sairauspäivien määrässä suuri- ja pienituloisten välillä kasvoivat tuona aikana huomattavasti. Masennusdiagnoosilla oli työuupuneille naisille kahtalainen merkitys. Niissä tapahtuvia muutoksia on mahdollista mitata. Naiset eivät palaneet loppuun vain työn vaatimusten kasvaessa, vaan myös kamppaillessaan tilanteen tulkinnasta. Lindholm, Harri: Physiological determinants and assessment of stress and recovery among media workers. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2013. Vastaavasti sotalapsina olleilla naisilla ei havaittu eroja fyysisessä ja psykososiaalisessa toimintakyvyssä vertailuryhmään nähden. Pitkäkestoinen stressi johtaa muun muassa uniongelmiin, uupumukseen, heikentyneeseen suorituskykyyn, ja työtapaturmiin sekä ylipainoon ja masennukseen. Stressi ja siitä palautuminen näkyvät autonomisen hermoston toiminnassa sekä stressihormonin ja vuorokausirytmiä säätelevän hormonin erityksessä. Taloudellisen eriarvoisuus on todennäköinen syy terveyserojen kasvamiseen, mutta ilmeisesti lisäksi myös terveysongelmista johtuvat vaikeudet työelämässä. Stressi muuttuu haitalliseksi, jos siitä ei pysty palautumaan. TYÖUUPUNUT NAINEN KÄRSII MASENNUSDIAGNOOSIN RISTIRIIDOISTA Työuupumuksen määrittely sairaudeksi oli ristiriidassa uupuneiden naisten omien käsitysten kanssa. 2013. Työperäiseen stressikierteeseen johtavat kokemus ylimitoitetuista vaatimuksista, hallitsemattomuudesta ja epävarmuudesta sekä kokemus tuen puuttumisesta. Rikala, Sanna: Työssä uupuvat naiset ja masennus. Tuloluokkien alimpaan viidennekseen kuuluvien sairauspäivät lisääntyivät erityisen voimakkaasti, kun taas ylimmän viidenneksen asema parani. 6/ 2013 MIE1306_36-38_POIMINTOJA_TUTKITUT.indd 38 4.12.2013 16:31:11. Työuupumukseen liittyvän 38 masennusdiagnoosin aiheuttama ”sosiaalinen kipu” oli yhtä suuri kärsimyksen lähde kuin kiire ja työpaineet sinänsä. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2013. Mutta jos sairausloma oli vaikeas- sa työtilanteessa ainoa vaihtoehto, naiset sinnittelivät mieluummin työssä, jolloin uupumus- ja masennusoireet pahenivat entisestään. Toisaalta diagnoosi helpotti syyllisyyttä ja antoi mahdollisuuden irtiotolle työtilanteesta. TUTKITUT JUTUT | KOONNUT ELLEN TUOMA AL A LAPSUUDEN STRESSISTÄ PYSYVIÄ JÄLKIÄ PALAUTUMINEN STRESSIN JÄLKEEN ON TÄRKEÄÄ TERVEYSEROT KASVOIVAT TULOEROJEN MYÖTÄ Lapsuusiän voimakas stressi voi jättää pitkäkestoiset jäljet, päätteli TtM Hanna Alastalo väitöstutkimuksessaan. Fyysinen toimintakyky oli heikoin miehillä, jotka olivat olleet sotalapsina kouluiässä tai joilla ero vanhemmista oli kestänyt yli kaksi vuotta, mikä yhdistyi myös heikompaan psykososiaaliseen toimintakykyyn. Sotalapsuus yhdistyi yleisemmin sydän- ja verisuonitautisairauksiin ja 2-tyypin diabetekseen, sekä kohonneeseen verenpaineeseen. Helsingin yliopisto 2013. Social Science & Medicine, verkossa 6.11
Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. (09) 4150 3600, faksi (09) 3487 3715 39. 040 848 2042 Rauman kriisikeskus Ankkurpaikk´ puh. (03) 512 0500 puh. (015) 273 700 Kemin kriisikeskus Turvapoiju puh. tukinet.net Mielenterveysseura mukana: apua.info PUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.?/ kriisikeskusverkosto vuosikerta 50 € opiskelijatilaus 25 € ulkomaille 60 € Tilaajapalvelu puh. Jos tilausjakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. 050 401 6259 puh. (06) 416 2860 Kuopion kriisikeskus puh. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. SOS-KRIISIKESKUS Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Toimisto (09) 4135 0510, faksi (09) 4135 0570 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 Hyvinkään seudun mielenterveysseura puh. (015) 214 401 Vihdin kriisikeskus Oulun kriisikeskus puh. 040 5537508 Vammalan ja Huittisten Tukitalot Lappeenranta Sastamala Saimaan kriisikeskus puh. Tilaa Mielenterveys 41 € kestotilaus Mielenterveysseuran palvelut VERKOSSA vahvistamo.. e-mielenterveys.. (017) 262 7738 Tampereen kriisikeskus Osviitta ajanvaraus 0400 734 793 Lahden Seudun kriisikeskus puh. (08) 312 0611 KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. (014) 266 7150 Salon kriisikeskus Etappi puh. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. (05) 453 0020 Huittinen Mikkelin kriisikeskus puh. (013) 316 244 Savonlinnan kriisikeskus puh. 040 544 1750 Seinäjoki Mobile kriisikeskus puh. (09) 615 516, klo 9-15 mielenterveysseura.fi/tilaa tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ tiedotus_ja_julkaisut KESTOTILAUKSEN SÄÄNNÖT JA IRTISANOMINEN Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. (02) 2333 442 Lapin ensi- ja turvakoti ry Kriisikeskus, puh. (03) 877 660 Turun kriisikeskus puh. (02) 8378 5600 Jyväskylän kriisikeskus Mobile, puh. (02) 7273 700 Joensuun kriisikeskus puh. (02) 560 6200 puh
MIE1306_40-41_MTS kehittää.indd 40 4.12.2013 16:33:49
Uusin tulokas on Voimavaratalo, joka helpottaa aikuisen ja nuoren keskustelua sekä rohkaisee kohtaamaan konkreettisesti ja myönteisesti erilaiset elämäntilanteet. Jo sillä voidaan osoittaa välittämistä. Kuten talossa, on ihmisessäkin monia eri puolia, joihin Voimavaratalo kutsuu tutustumaan. Riittää, että aikuinen osoittaa välittävänsä, kuulostelee onko kaikki kunnossa ja jos on tarvetta, ohjaa eteenpäin, toteaa Tuhkunen. Kuinka painopistettä voidaan siirtää pahoinvoinnista ja ongelmista mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Yksinkertaisimmillaan tarvitaan kysymys mitä sinulle kuuluu. Alussa kysytään helppoja itseä koskevia kysymyksiä, joista siirrytään vähän vaativampiin. konsteja ei tarvita. – Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi ja nähdykMIELENTERVEYS VOIMANA si. M I E L E N T E R V E Y S S E U R A K E H I T TÄ Ä Voimavaratalo opiskelijoille TEKSTI: SIRPA VÄÄNÄNEN Miten oppilaitoksissa voidaan tukea oppilaiden voimavaroja. 41 MIE1306_40-41_MTS kehittää.indd 41 4.12.2013 16:33:53. Kysymyksiin on haettu vastauksia Mielen hyvinvointi -hankkeessa toisen asteen oppilaitoksille, jossa Suomen Mielenterveysseura on toiminut asiantuntijana. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi tutustumisessa ja ryhmäytymisessä tai henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa. Kysymysten kautta mielenterveyden eri osa-alueet tulee käytyä läpi, kertoo projektisuunnittelija, kouluttaja Maaria Tuhkunen. – Talo on ikivanha minä-symboli. Voimavaratalon kokeilijoilta on tullut myönteistä palautetta. Poppa- mielenterveystaidot.fi . Kyse on pienistä, mutta tärkeistä asioista, jotka liittyLisätietoa vät jokapäiväiseen arkeen ja kanssakäymiseen. Materiaalit ovat ilmaisia ja löytyvät netistä. Hanke on kehittänyt käytännönläheisiä välineitä lisäämään ymmärrystä mielenterveydestä ja sen vahvistamisesta. Tulee hyvä olo, kun joku on kiinnostunut ja haluaa – Mielenterveys on voimavara, jota on mahdollista ke- aidosti tietää kuinka voin, vakuuttaa Tuhkunen. hittää. Kehittämiseen on osallistunut useita oppilaitoksia kuten Varia, Omnia ja Keskuspuiston ammattiopisto. Siihen kuuluu opittavia ja opetettavia taitoja. Mielenterveysasioiden puheeksi ottamista arastellaan turhaan
42 MIE1306_42-46_Kentältä.indd 42 Aluekoordinaattori on tuomassa Suomeen uudenlaista toimintaa. Uudet ideat ja suunnitelmat on otettu hyvin vastaan. Aktiivinen kuunteleminen tarkoittaa, että tunnistetaan yhdessä tapoja kehittää seurojen toimintaa. Ulkopuolelta tuleva ihminen voi auttaa näkemään uusia mahdollisuuksia. 6/ 2013 4.12.2013 16:36:27. Olin kehittämässä asunnottomien ihmisten uusia palvelumuotoja ja pohtimassa, kuinka vahvistaa heidän osallisuuttaan. Näkökulmia vapaaehtoistyön tekemiseen on lukemattomia, mutta perusajatus siitä, miksi tätä työtä tehdään, on yhteinen. Siksi kunkin seuran tarpeiden tunnistaminen vaatii pohtimista. TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA – On ihailtavaa, että ihmiset uskovat siihen, mitä tekevät. . Omia haasteitaan asettaa paikallisten mielenterveysseurojen erilaisuus. – Ne ovat keskenään erikokoisia, niillä on eri resurssit ja erilaista toimintaa. – Jos tekee pitkään samaa työtä, voi olla vaikea nähdä sitä laajemmasta näkökulmasta. toukokuuta. Tapaamisissa kerron pääseurasta ja kuuntelen paikallisseurojen väkeä. Aluekoordinaattori tapaa työssään paikallisseurojen asialleen omistautuneita ihmisiä. – Opintojen jälkeen tein kymmenisen vuotta töitä sosiaalisten ja mielenterveyskysymysten parissa. – Koordinoin paikallisseurojen kanssa Suomen ensimmäistä Mental Health Art Week – Hyvää mieltä kulttuurista -viikkoa ensi kevääksi, 19.–25. Yleensä ultrajuoksijat juoksevat 160 kilometriä eli sata mailia. Omista voimavaroistaan Johannes Parkkonen huolehtii juoksemalla luonnossa. – Se on hyvän mielen metsäliikuntaa malttamattomalle ihmiselle, joka ei jaksa kävellä. K E N TÄ LTÄ KOONNUT: ELLEN TUOMAALA HENKILÖ Aktiivinen kuuntelija juoksee ultrapitkiä matkoja Eteläisen Suomen aluekoordinaattorina on aloittanut Johannes Parkkonen. Juoksen myös ultrajuoksutapahtumissa maratonia pidempiä matkoja. Ennen nykyistä tehtävää hän viihtyi pitkään Britanniassa, jossa opiskeli ensin Glasgow’ssa. Jos Johannes Parkkosen tehtävänä on tuoda näkyviin uusia näkökulmia, niitä hänellä onkin, Suomen ulkopuolelta asti. – Keskustelua tarvitaan. Idea on lähtöisin Skotlannista, missä olin mukana perustamassa viikkoa. Sen jälkeen työskentelin stigman vastaisessa kansallisessa kampanjassa
Yksi heistä käsikirjoitti marraskuun lopussa kuvatun lyhytelokuvan, joka esitetään ensi vuonna Hyvää mieltä kulttuurista -toimintaviikolla ja Maailma kylässä -festivaalilla. Siksi on tärkeää varmistaa rahoitus, tavoittaa treeneistä hyötyvät nuoret ja löytää uusia ohjaajia. YHDESSÄ KEILAAMAAN JA NÄYTTELYIHIN Ryhmäläiset tapasivat kerran viikossa Myyringissä Vantaan Myyrmäessä tai muualla. Osalle nuorista järjestyi tukihenkilö. Tämän syksyn ryhmään osallistui kymmenen 17–26-vuotiasta nuorta. Tarjolla oli aina myös kasvisvaihtoehto. Toimintaa rahoittivat Vantaan kaupungin lisäksi muun muassa Lionsklubit. Nuoret kokivat treenit niin hyödyllisiksi, että toivoivat niille jatkoa. Ryhmien myötä moni aktivoitui, esimerkiksi työn etsimisessä. Joka kerta laitettiin yhdessä terveellistä ruokaa, usein kotimaisista luomutuotteista, ja ruokailtiin yhdessä. . Nuorten aloitteesta käynnistyi elokuvaprojekti, johon osallistui kaksi ryhmäläistä ja kaksi muuta nuorta. Treenien loppuvaiheessa ryhmä kokoontui Lions Clubin jäsenten kanssa ravintola Kaareen ruoanlaittoon ja illalliselle. He saivat tapaamisista toivoa ja uusia ajatuksia, mielen virkeyttä, kontakteja ja ystäviä. He olivat kokeneet eriasteisia vaikeuksia; ongelmia kotona, työttömyyttä, ahdistusta ja masentuneisuutta. Lisätietoa vantaanmtseura.yhdistysavain.fi/yhdistys/ 43 MIE1306_42-46_Kentältä.indd 43 4.12.2013 16:36:32. He kuulivat treeneistä kavereiltaan, terveydenhuollosta, kuntoutuskodista tai TE-toimistosta. KUULUMISIA | VANTAA Hyvinvointia treenaamassa – ruoanlaitosta elokuvaprojektiin Nuorten hyvinvointitreenejä kokeiltiin Vantaalla ensimmäisen kerran vuosi sitten. Ryhmät ovat tuoneet Vantaan Mielenterveysseuraan uusia tuulia ja niistä toivotaan nyt pysyvää toimintamuotoa. Nuorten mielestä ryhmässä oli hyvä henki, ja ohjaajat mukavia ja luotettavia. Pilottiryhmän ohjaajat Nina Välisalo ja Tiina Norrgrann ovatkin pitäneet yhteyttä nuoriin ja järjestäneet heille jatkotapaamisia. Treenien päättyessä jokainen nuori sai kehystetyn diplomin osallistumisestaan. Jatkotreeneissä paneudutaan lisäksi työ- ja koulutusmahdollisuuksiin. Treeneissä tehtiin joskus improvisaatioharjoituksia, joskus kuvattiin videokameralla. Toivoa, uusia ajatuksia ja mielen virkeyttä Ohjaajat kiittivät nuoria aktiivisesta osallistumisesta ja ennakkoluulottomuudesta. Seuraavat treenit käynnistyvät kesällä 2014. Yhdessä keilattiin, pelattiin jalkapalloa tai tutustuttiin Pajamäen linnoitukseen, Kansallisteatterin kulisseihin ja Tiedekeskus Heurekan näyttelyihin. Kiinnostus on herännyt muissakin paikallisissa mielenterveysseuroissa. Syksyn ryhmää ohjasivat Veera Lapinoja ja Jari Ahmet. Silloin ohjaajaringissä kiertää vetovastuu
Koulutuksen suorittaminen antaa mahdollisuuden hakeutua psykoterapeuttikoulutukseen. Ehdotuksia tuli yli sata lähes kuudeltakymmeneltä paikkakunnalta. Menetelmä sopii yksilö- pari, perhe- ja ryhmäkäyttöön ja sitä voidaan turvallisesti käyttää myös itsehoito- ja stressinpurkumenetelmänä. Vuosittain jaettavan palkinnon tavoitteena on lisätä vapaaehtoistyön arvostusta. Psykoterapian perusteet (30 op), Helsinki Psykoterapian perusteet –koulutus on suunniteltu täydentämään sosiaali- ja terveyden tai muun soveltuvan alan ammattihenkilöiden perustutkintoa ja lisäämään psykoterapeuttista osaamista asiakastyössä. Perhearviointi - perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä Suunniteltu ammattiauttajille ja tutkijoille, jotka joutuvat tekemään arvioita perhe-elämästä ja perhesuhteista joko perheen kotona tai vastaanotoilla. Yleisö sai ehdottaa ansioitunutta vapaaehtoista palkinnon saajaksi. Koulutuksessa on 3 lähiopetuspv ja niiden välissä arviointitehtäviä. Opetukseen sisältyy lisäksi kirjalliset välitehtävät, yksilö- ja ryhmätyöt, kirjallisuuteen perehtymistä sekä opinnäytetyö. Menetelmää voi käyttää joko yksinään tai osana laajempaa arviointikehystä. Koulutus on suunnattu pääasiassa sosiaali- ja terveydenhoitoalalla työskenteleville, mutta sen ensimmäinen vaihe on avoin kaikille stressinhallinnan ja hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille. Jukka Virran vapaaehtoistaival alkoi 1989 Rauman Seudun Mielenterveysseuran kriisipuhelinpäivystäjänä. Koulutuskeskuksen kautta seuran asiantuntija-yhteisö voi tarjota mielenterveyden edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseeen sekä psykososiaaliseen auttamistyöhön ja psykoterapiaan liittyviä koulutus-, konsultaatio- ja työnohjauspalveluita. Ääniä oman suosikin puolesta annettiin 6225 kappaletta, joista noin puolet meni kymmenelle ehdokkaalle. krs. Suomen Mielenterveysseuran KOULUTUSKESKUS vastaa Suomen Mielenterveysseuran maksullisesta koulutustoiminnasta. MBB on näyttöön perustuva menetelmä, jonka avulla ihminen voi rauhoittaa yliaktiivisen mielen ja saada yhteyden omaan itseen ja ympäristöön. Koulutus toteutuu teorian, videonäytteiden, erilaisten harjoitusten sekä koulutettavan oman työskentelyn reflektiivisenä tutkimisena ryhmässä. Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona Asiakkaan koti hoidon ja terapian ympäristönä asettaa sekä asiakkaan että työntekijän uudenlaisten haasteiden eteen. Näistä raati valitsi Vuoden vapaaehtoisen, joka toimii vapaaehtoistoiminnan lähettiläänä seuraavan vuoden. . Tasavertaisen ja tehokkaan yhteistyösuhteen rakentaminen on niistä keskeisin. Valtakunnallinen Vuoden vapaaehtoinen -palkinto on ensimmäinen laatuaan. Opinnäytetyö on kirjallinen tuotos joka esitetään. Koulutus on ammatillista täydennyskoulutusta ja se täyttää yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion vaatimukset Psykoterapeuttikoulutusten edellyttämistä lisäopinnoista (30 op). Se auttaa työntekijää kohtaamaan perheen ja selvittämään, miten sen jäsenet näkevät vahvuutensa ja vaikeutensa, sekä arvioimaan perheen elämää ja sen jäsenten keskinäisiä suhteita eri näkökulmista. Palkinnon myöntäneen Kansalaisareena ry:n tavoitteena on lisätä vapaaehtoistyön arvostusta. 00520 Helsinki 44 MIE1306_42-46_Kentältä.indd 44 6/ 2013 4.12.2013 16:36:38. K E N TÄ LTÄ KUULUMISIA | RAUMA Vuoden vapaaehtoinen Rauman Seudun Mielenterveysseurasta Raumalainen Jukka Virta vastaanotti Vuoden vapaaehtoinen -palkinnon 23.11.2013 Menu-messuilla Helsingissä. MIND-BODY BRIDGING (MBB) Mind-Body Bridging edustaa mieli-keho lääketieteen uutta paradigmaa. Kansanedustaja Sanna Lauslahti kukitti Vuoden vapaaehtoisen Jukka Virran. Se aktivoi jokaisessa ihmisessä olevia sisäisiä parantumisen, vahvistumisen ja hyvän tekemisen voimavaroja. Koulutus sisältää kerran kuukaudessa toteutettavat kaksipäiväiset teoriaseminaarit (20 pv) ja kestää noin vuoden. Virta oli mukana perustamassa Rauman Kriisikeskus Ankkuripaikkaa vuonna 1990 ja hän toiminut vuosia paikallisen mielenterveysseuran hallituksessa. Syksyllä 2014 käynnistyvä, puoli vuotta kestävä koulutus on tarkoitettu terveys- ja sosiaalialan tai muun soveltuvan alan ammattilaisille, jotka työskentelevät kodeissa ja haluavat monipuolistaa ”työkalupakkiaan”. www.koukes.fi • info@koukes.fi Suomen Mielenterveysseuran KOULUTUSKESKUS •Ratamestarinkatu 9, 5
45 MIE1306_42-46_Kentältä.indd 45 4.12.2013 16:36:39
www.lilinkoti.fi www.pkssk.fi 46 MIE1306_42-46_Kentältä.indd 46 6/ 2013 4.12.2013 16:36:40
Ei kukaan nuori ole tahallaan ilkeä, hankala tai ärsyttävä. Nuoret joutuvat liian usein tilanteisiin, joissa aikuiset kysymättä olettavat jonkun toisen viranomaistahon hoitaneen nuoren asioita. S . Nuoria työssään kohtaaville aikuisille nuoren tapaaminen on usein yksi monista. Levollisesti läsnä, lempeästi kuulolla Moni vaikeuksia kohdannut nuori on kertonut, ettei ole tullut kuulluksi viranomaiskontakteissa. Auttava aikuinen voi tällöin saada vastaansa uhmakkaan, provosoivasti käyttäytyvän ja pahoinvointiaan vahvasti ulospäin oireilevan nuoren. Näin nuori on jäänyt ilman tukea tai apu on tullut liian pitkällä viiveellä. Näin toimimalla voi joskus nähdä välähdyksen siitä surusta, pelosta, pettymyksistä ja kivusta mitä nuori kantaa sisällään. Mikä meitä aikuisia vaivaa. Nuorten kanssa työskentelevien tulisi olla heille levollisesti läsnä ja lempeästi kuulolla. Nuoren kohtaaminen myötätuntoisesti ja kunnioittavasti on keino koputella halkeamia nuoren rakentamaan suojamuuriin. Rikosuhripäivystyksessä tapaan nuoria, jotka ovat joutuneet tekemisiin lukemattomien viranomaisten ja auttajatahojen kanssa. NINA VAARANEN-VALKONEN RIKOSUHRIPÄIVYSTYS MIE1306_47_HEI haloo.indd 47 4.12.2013 16:38:07. Ja pystyä paremmin auttamaan nuorta. Nuorelle aikuisen tapaaminen voi olla ainutkertainen tapahtuma. Erilaiset vaikeudet ja ongelmat kasautuvat kuitenkin valitettavasti samoille perheille ja nuorille. Esimerkiksi rikoksen uhriksi joutunut nuori on tilastojen mukaan kokenut elämässään usein paljon muutakin ikävää ja rankkaa. Pienillä käytännön teoilla ja sanoilla on suuri merkitys. Valtavan työmäärän ja kiireen pyörteissä tyydytään oletuksiin ja luuloon. Vuoden 2014 ensimmäinen numero ilmestyy 24.2. Aikuisten tulee kärsivällisesti pehmittää nuoren suojamuuria ja kurkistaa sen taakse. Asiat sujuvat yleensä kohtalaisesti, jos nuori muistuttaa ”ideaaliuhria” eli jollain tapaa viatonta ja heikkoa. ” Mikä meitä aikuisia vaivaa?” P. Nuori on tavannut terveydenhuollon ammattilaisia, poliiseja, lastensuojelun työntekijöitä, asianajajia, syyttäjiä ja tuomareita..
Ohjelmaa koskevat tiedustelut: sami.liukkonen@mielenterveysseura.?. Mieli 2014 KAHDEKSANNET KANSALLISET MIELENTERVEYSPÄIVÄT TAMPEREELLA 12.–13.2.2014 OHJELMA JULK AISTU! ILMOITTAUDU TUTUSTU JA YSSEURA.FI/ VE ER NT LE IE M 14 20 MIELI MUKANA MUUN MUASSA OIKEUSTIETEEN TOHTORI SAKARI HUOVINEN PROFESSORI JUHA SILTALA TEATTERIOHJAAJA, KÄSIKIRJOITTAJA JUHA JOKELA FT LOTTA UUSITALOMALMIVAARA DOSENTTI MATTI RIMPELÄ KANSANEDUSTAJA SANNI GRAHN-LAASONEN Mieli 2014 -päivillä puhutaan lapsista, nuorista ja perheistä. Mistä nuoret tulevat onnelliseksi ja onko nuoriso mainettaan parempi. mielenterveysseura.. MITÄ KUULUU LAPSILLE, NUORILLE JA PERHEILLE. Millaisia uusia menetelmiä löytyy nuorten ja perheiden tukemiseen. Miten myötätunto kohtaamissa syntyy. Mitä uutta on tarjolla verkossa ja kuinka voin auttaa itseäni