MIELENTERVEYS Mielen hyvinvoinnin erikoislehti Mieli joustavaksi Miehen mallien jäljillä Elämän opissa Mikko Ratia Vammautumisen jälkeen uudenlainen elämä 53. vuosikerta 6/2014 hinta 8,50 € Teema: Lapset& kasvatus
Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. ISSN 0303-2558 • Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen • Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi • Julkaisija Suomen Mielenterveysseura • Kustantaja SMS-tuotanto Oy • Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. 53. 24 Ihmisyyden tukena eettinen kasvatus Lapsi oppii tunnekieltä aikuisilta 28 Hyvät käytännöt 38 POIMINTOJA 12 NÄKÖKULMA Mieli joustavaksi 14 ASIANTUNTIJALTA Miehen mallien jäljillä 3 KOLUMNI 3 Sirpa Kähkönen 42 KENTÄLTÄ 47 HEI HALOO! Mielenterveystaitoja pöytäteatterista 30 Hyvät käytännöt Hyvinvoinnin mallia perheille Imatralta 29 Seutulan koulu pitää digipeli paussia 32 Minun työni: Kevin Webb Leikki parantaa Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 • Toimitussihteeri Ellen Tuomaala 0400 213 801 • Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi • Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, (09) 615 516 • www.mielenterveysseura.fi • Taitto Marja Tuusa / Forssa Print • Kannen kuva Aino Vuokola • Kirjapaino Forssa Print 2014 • Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@ mielenterveysseura.fi • Ilmoitukset TJM-Systems Oy/Sari Aarnio, puh. Sisältö Mielenterveys-lehti 6/2014 18 TEEMA: Lapset& Kasvatus Kansi 4 ELÄMÄN OPISSA ”Olen mukana elämässä.” Mikko Ratia toipui pitkään auto-onnettomuuden vakavista vammoista. vuosikerta. Joka numerossa 3 PÄÄKIRJOITUS 8 AJASSA LIIKKUU 19 Sisarusten lapsuus pelastui Neljä lasta menetti vanhempansa, mutta sai uuden perheen. 2 6/ 2014 Hyvät käytännöt Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 mielenterveysseura.fi. Nyt hän on isä, bloggari ja vapaaehtoisaktiivi
Toimiva vuorovaikutus ja mielenterveysosaaminen Jokainen meistä voi vahvistaa omaa mielenterveyttään läpi elämän. Häpeäleima on mielenterveyden edistämisessä vakava ongelma. Jatkokysymyskin nousi esiin: miten aikuinen voi tarvitessaan oppia tunnetaitoja. Mielenterveysseuran vuoden 2015 teema onkin ”Verkosta ja verkostoista hyvinvointia”. 26). Kainalojuttu tunnekasvatuksen vinkeistä on hyödyllinen, se menee selkeästi konkretian tasolle. Seitsemän erillistä verkkosivustoa yhdistettiin yhdeksi toimivaksi, ajassa eläväksi palvelukokonaisuudeksi. Klikkaa osoitteeseen mielenterveysseura.fi. Vanhemmilla nousee lasten kanssa esiin tunteita, joita ei voi kätkeä. Mielen hyvinvointia voi edistää monissa yhteisöissä sekä kaikessa yhteiskunnan päätöksenteossa. Verkkosivuston tarinat ihmisistä kertovat, ettei kukaan meistä ole yksin haasteineen. Psyykkinen hyvinvointi on yhteiskunnan menestystekijä. Esimerkiksi ruumiinkieli ja eleet paljastavat vihan tai turhautumisen. Verkkosivusto tarjoaa tukea, tietoa ja harjoituksia. Se herätteli pohtimaan oman arjen vuorovaikutustilanteita. Tavoitteena on, että palvelumme löytyisivät aiempaa paremmin ja mielenterveyden edistämiseen sitouduttaisiin entistä vahvemmin. Tuki ja apu, tieto ja harjoitukset ovat käytettävissä, missä tahansa oletkin älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen kanssa: keittiön pöydän äärellä, linja-autossa tai työpaikalla. Se estää liian monelta avun hakemisen ja vaikeista kokemuksista puhumisen. Jos myötätuntoa olisi enemmän, olisi niin paljon vähemmän ongelmia. Voit osallistua vaikuttamiseen esimerkiksi jakamalla verkkosivuston sisältöjä. Siksi todella tarvitaan kykyä nimetä tunteita ja avata syy-seuraussuhteita: ” Olen vihainen siksi, että…” Muuten lapsi voi tulkita tilanteen helposti väärin. Siinä aikuiset tarvitsevat kykyä asettautua lapsen asemaan. Mielenterveysseura.fi tarjoaa tähän tietoa ja materiaalia sekä osallistumisen mahdollisuuksia. Eila Ruuskanen-Himma Päätoimittaja esimerkiksi kodeissa, neuvoloissa, kouluissa, työpaikoilla, harrastus porukoissa ja ikääntyneiden palveluissa edistää mielenterveyttä. Tärkeää on sallia lapselle kaikki tunteet, ei mitätöidä tai yrittää puhua niitä pois. Erika Kallasmaa Kuvittaja 3. Verkkosivustomme on tukena silloinkin, kun omista kokemuksista ei kehtaa puhua. Pääkirjoitus Hyvinvointia verkosta Mielenterveysseurassa uudistimme verkkosivuston ja visuaalisen ilmeen. Verkkosivuston ilme on lähellä ihmistä ja kuvatkin viestivät ”ihminen on kauneimmillaan sellaisenaan”. Mielenterveystaidoista on apua arjessa ja haastavissa elämäntilanteissa. Lukijalta Kolmen pienen pojan äitinä minuun kolahti Mia Hemmingin juttu Lapsi oppii tunnekieltä aikuisilta (s. Mielenterveysseura.fi-sivuston takana on koko seuran asiantuntemus. ”Jokainen meistä voi vahvistaa mielenterveyttään läpi elämän.” Halusimme tehdä verkkosivuston helpoksi ja miellyttäväksi kaikille kävijöille ja ammattilaisille. Sisältö on kätevästi jaeltavissa
Kaksi viikkoa myöhemmin heräsin Töölön sairaalassa. Uudessa koulussa jouduin käymään taistelua omasta paikasta. Äiti kyllä kävi katsomassa minua joka päivä. Mikko Ratia Ikä: 38 Asuinpaikka: Mäntsälä Työkyvyttömyyseläkkeellä, koti-isä, tekee vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten parissa 6/ 2014 5.12.2014 13:21:08. Ensimmäinen ajatus oli: ”Missä on perhe, missä äiti, missä sisarukset?” Hoitaja huomasi hätäni, antoi rauhoittavaa, ja nukahdin uudelleen. Lokakuussa 1993 elämäni suunta muuttui täysin, kun jouduin auto-onnettomuuteen. Sukulaisia ja ystäviäkin kävi. Kaverin tyttöystävän lonkka oli murtunut. Olin itserakas ja tein kavereille kettumaisia juttuja, hylkäsin heitä. Päivisin olin heidän hoidossaan. Näin vain yhdellä silmällä: valoja. Sivutiellä ajoimme ulos. Sinkouduin tuulilasin läpi ulos maahan, ja filmi katkesi täysin. Mutta samalla olin hyvä urheilussa, maalivahtina jalkapallossa, ja minut hyväksyttiin kaveripiirissä. Kouluun mennessä kuitenkin helpotti. Yläasteiässä en välittänyt koulusta, haistatin opettajille ja jäin yhdeksännelle luokalle. Yritin sanoa jotain, enkä saanut sanotuksi ja turhauduin. Olin 16-vuotias. Minusta tuli niin pelokas pikkupoika, että kävin jopa psykologilla. Hoitaja huomasi turhautumiseni, ja minulle hankittiin kirjaintaulu, josta osoitin kirjain kerrallaan sanoja, ja sain sanotuksi mitä halusin sanoa. Eino-pappa oli minulle tärkeä ihminen. ELÄMÄN OPISSA Mikko Ratia: ”Vammautuminen ei estä osallistumista” TEKSTI: ELLEN TUOMAALA ”K KUVAT: HELI KUMPULA KUVANKÄSITTELY: GRAAFINEN SUUNNITTELY OY PEIPPO un olin lapsi, asuimme samalla tilalla mummun ja papan kanssa Mattilan kylässä Mäntsälässä. Puhekykyni oli mennyt. Kuskina oli kaveri, tyttöystävä vieressään. 4 MIE1406_4-7.indd 4 HELKKARIIN TÄÄLTÄ Olin Töölössä puolitoista kuukautta, sen jälkeen menin Kiljavalle entiseen sotavammasairaalaan kuntoutukseen. Halusin takaisin kotiin perheen luokse ja masennuin, kun en päässyt. Vasen puoli toimi, oikea ei. Kun omalla isällä ei ollut aikaa olla isä, pappa antoi rehdin ja suoraselkäisen miehen mallin. Perässä ajaneet ystävät soittivat ambulanssin. Luokalle jäämisen takia olin merkitty mies, ja päätin mennä iltakouluun opiskelemaan. Minua ei haluttu päästää jouluksi kotiin arvioidun itsemurhariskin takia. Se oli lapsuuteni suurin muutos. Kun yritin huutaa apua, suusta tuli pelkkää mongerrusta. Olimme autossa kännissä koko porukka. Olin kuitenkin liian pieni kuulemaan hänen sotamuistojaan. Ajattelin että helkkariin täältä, elämä ei voi voittaa. Äiti sanoi, että hän ottaa minusta vastuun. Isän ja äidin ero rikkoi perheen, kun olin yhdeksän. Muutimme Mustamäkeen, uudelle alueelle ja jouduin vaihtamaan koulua. Sitten tapahtui joulun ihme: kävelin K U K A
5 MIE1406_4-7.indd 5 5.12.2014 13:21:13
En pysty käsittämään, miten voisin vain maata kotona, kun voin olla mukana elämässä. Päädyin vetämään yliannostuksen lääkkeitä alkoholi kyytipoikana. Opinnot eivät kuitenkaan enää onnistuneet ja lopetin koulun suosiolla. AHAA, SEHÄN ON UUSI IHMINEN Niihin aikoihin, 2000-luvun alussa tapasin tulevan vaimoni. Kun pimputus ei ottanut loppuakseen, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin yrittää lähteä etenemään ovelle päin seiniin tukeutuen. Opettaja alkoi auttaa asioiden järjestämisessä ja pääsin velkasaneeraukseen. Kissakin, joka silloin piristi elämääni, tuli viereen kyhnäämään. 6/ 2014 5.12.2014 13:21:17. Selitin, että elämä 6 MIE1406_4-7.indd 6 oli päässyt käsistä välivuosien aikana. Muut olivat jouluostoksilla ja minä nukuin yksin kotona. Meillä on samanlainen hetken harmistujan luonne: tulinen, mutta helposti leppyvä. ELÄMÄN OPISSA Tapahtui joulun ihme: kävelin jouluaattoaamuna. Parin vuoden päästä onnettomuudesta kävin peruskoulua loppuun Invalidisäätiön tuettuna koulunkäyntinä. Meillä synkkasi hyvin, ja etenimme nopeasti. Saan elämäniloa auringosta ja toisista ihmisistä. Kerron vammautuneen ihmisen arjesta. En voi enää kuvitellakaan, että tekisin jotain itselleni. Perheen asioita en kuitenkaan tuo esille. jouluaattoaamuna. Pääsin oppisopimuksen kautta kauppaoppilaitokseen valmentavalle Sopivakurssille, mutta en pystynyt opiskelemaan, koska olin niin stressaantunut. Saga-tytär syntyi 2004. Eniten olen oppinut vastuunkantoa ja hyväksymistä. Toive nuoriso-ohjaajan koulutuksesta elää edelleen. Heräsin siihen, että ovikello soi. Paula oli töissä Kellokosken sairaalassa kokkina ja muutimme Kellokoskelle. Oksensin lääkkeet pois omatoimisesti ja ajattelin, että se ei voinut olla ratkaisu. Kun äiti kävin auttamassa siivouksessa, en voinut kertoa hänelle, että alkoholi oli vienyt minusta voiton. Enää ei ole omaa aikaa samalla tavalla kuin ennen. Kun sain pikkuisen syliin, ihmettelin, että mikäs tässä on, ahaa, sehän on uusi ihminen! Kun hän oli kahdeksan kuukautta, jäin koti-isäksi hänen kanssaan. Tytär saa meillä kaiken huomion ja rakkauden. Sitten julkaisin ensimmäisen blogini netissä, ja omasta elämästä tuli julkista. Kun kukaan ei ollut käskemässä, päädyin pitämään opinnoissa välivuotta. Ihmissuhteet menivät miten menivät, tyttöystävän kanssa meni poikki. Kännipäissäkin ajatus kuitenkin toimi. Olin tilanteessa, jossa näin kaksi vaihtoehtoa, yrittää hoitaa asiat kuntoon tai päättää päiväni. Olen aviomies ja isä. Muutin omaan tuetun asumisen kämppään, talouden hoito hajosi ja aloin juoda. Kun on paha päivä ja kaikki menee päin prinkkalaa, yritän löytää huumoria. Oven takana oli alakerrassa asuva pikkuserkku, joka yllättyi: ”Sähän kävelet!” Kuntoutus jatkui fysioterapiana Mäntsälässä, puheterapiassa ja psykologilla Helsingissä. Toimin ja autan siinä, missä pystyn ja kykenen. Muutuin valtavan ahdistuneeksi ja sulkeutuneeksi. Laskut olivat maksamatta, perintäfirmat lähestyivät. Aloin kirjoittaa ensimmäistä kertaa pöytälaatikkoon omaelämäkerrallista tekstiä. Vastuuopettaja huomasi, että kaikki ei ollut kunnossa ja kysyi, mikä on. Lapsen syntymä on ollut käännekohta, kasvattavin asia mitä ihmiselle voi tapahtua. Pelkkä ajatuskin tyssää siihen, että hei, aurinko paistaa! OLEN KOHDANNUT MYÖS KATEUTTA Jokainen pystyy tekemään jotain yhteisönsä hyväksi. En voinut mennä avaamaan, enhän pystynyt kävelemään. Eristäydyin, vaikka olin aina ollut erittäin sosiaalinen. Olemme mietiskelijöitä, joita asiat pohdituttavat. Ympäristönvaihdos teki minulle hyvää. Viikkoni ovat aika lailla täynnä. Kirjoitan blogia, harrastan valokuvausta ja musiikkia. Olen myös koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja ja mukana Invalidiliiton toiminnassa. Huumori on minulle tärkeää. Teen vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten parissa. Päivässäkin voi oppia tajuttoman määrän asioita lapsen kanssa
Olen kertonut heille elämänkokemuksistani, jotka eivät ole olleet niitä helpoimpia. Enää en aio asettua ehdolle. Haluan sanoa nuorille ihmisille elämän valintojen edessä: käykää koulut. Joskus on kyllä lannistavaa, jos perjantai-iltana on kaksi nuorta katsomassa telkkaria, ja loput kännissä kotibileissä. Saan elämäniloa auringosta ja toisista ihmisistä. Partioin aamuisin koulujen lähellä Mannerheimin lastensuojeluliiton suojatyöpäivystäjänä. Voimia antaa erityisesti se, kun näen lapseni tulevan koulusta iloisena.” . Olin kahdeksan vuotta mukana politiikassa perussuomalaisena, myös Mäntsälän perusturvalautakunnan varajäsenenä. Autoilijat eivät aina muista, ettei lapsen kyky hahmottaa ympäristöä ei ole vielä kovin kehittynyt. On ollut lämmittävää, kun olen voinut olla tukena ja olkapäänä toiselle ihmiselle, jonka olen myöhemmin nähnyt onnistuvan elämässä. Ennen soitin kitaraa ja urheilin. Ihmisten auttaminen motivoi minua. Sitä on vaikea ymmärtää. Ajattelin että pääsisin oikeasti vaikuttamaan ihmisten elämään, ja pääsinkin. Liikenteessä on lapsille pahoja paikkoja, joissa on huono näkyvyys. Olen menettänyt paljon. Niissä tarvitaan aikuisia opastamassa ja ohjaamassa lapsia. Vapaaehtoistyö ei kuluta, vaan antaa. On hienoa nähdä nuorten nauttivan elämästä. Perjantai-iltaisin olen valvojana Mäntsälän monitoimitalon päihteettömässä kahvilassa. Vaikka olen vammautunut, olen kohdannut myös kateutta siitä, että saan vain olla. Halvaantumisen seurauksena oikea jalka on kampura, ja kompuroin helposti. Nuoret tapaavat siellä toisiaan, katsovat telkkaria ja pelaavat. Suren sitä, etten voi liikkua vapaasti, eikä esimerkiksi festareille ole menemistä. Mikon blogi mikkoratia.blogspot.fi 7 MIE1406_4-7.indd 7 5.12.2014 13:21:21. Tunnen musiikkipiireistä paljon ihmisiä ja haluaisin käydä kavereiden keikoilla Helsingissä, mutta liikkuminen on aina ongelmana. Jätin politiikan, kun petyin pahasti ryhmääni. Keitän kahvia, juttelen nuorten kanssa ja toimin eräänlaisena tukihenkilönä
Kun syrjäisellä maatilalla ihmisiä ei ole seurapiireiksi asti, toisiin tulee lukkiutuneeksi, vaikka suhteet olisivat kuinka näköalattomia. ELLEN TUOMAALA kansallisteatteri.fi/esitykset/vanja-eno 6/ 2014 5.12.2014 13:23:57. Tilalla vierailee säännöllisesti seudun vodkaan menevä ja metsiä suojeleva lääkärismies. Anton Tsehovin Vanja-enon on Kansallisteatterille ohjannut Paavo Westerberg. Esityksiä 28.3. Tilan asukkaat ovat riippuvaisia toistensa uurastuksesta tai ruokkivasta kädestä. Työssä tylsistymisellä on yhteys stressioireisiin.” Näkymä näköalattomuuteen Vanja-enossa Eero Aho, Kirsta Kosonen ja Kristo Salminen. Maatilalleen saapunut epäkäytännöllinen vanha, ryppyinen taiteentutkijaprofessori on sekoittanut tilan päiväjärjestyksen, ja hänen hehkeä, nuori vaimonsa miesten päät. Ihmiset pyristelevät itse luomissaan, mutta myös aikakautensa soveliaisuuskäsitysten sanelemissa vankiloissa. asti. Toisten osa on raataa päivästä toiseen, toisten turhautua joutilaisuudessa. AJASSA LIIKKUU | KOONNUT ELLEN TUOMA AL A K ÄV I N K AT S O M A S S A Super 11/24 NUMERO Lapsiperheet Suomessa 869 501 735 143 1970 2013 Lähde: findikaattori.fi 8 MIE1406_8-11_AJASSAliikkuu.indd 8 Kuva: Stefan Bremer Tylsyyden kokemukset lisäävät työn kuormittavuutta. Ainoat virikkeet tarjoavat raskas työ ja viina. Tilan töissä ahertaa professorin Sonja-tytär, jonka enon, Vanjan ote elämästä on vuosien saatossa lipsunut. Tinkimättömien roolisuoritusten ohella puhuttelevat vaikuttavat visuaalinen toteutus ja äänimaisema. Hän ei omien sanojensa mukaan kykene rakastamaan ketään, mutta tunnelma tihenee aina professorin kiihkeän ja turhautuneen nuorikon astuessa esiin
Joskus kuitenkin sijaishuollossa on ilmennyt päinvastoin laiminlyöntejä, epäkohtia, kaltoinkohtelua, jopa väkivaltaa. Haluatko puhua kokemuksistasi. Sovittelu auttaa lieviin asianomistajarikoksiin, kuten vahingontekoihin ja näpistyksiin syyllistynyttä nuorta Vahinkoa kärsinyt osapuoli ja vahingontekijä pyritään saamaan nopeasti neuvottelemaan vahingon korvaamisesta, esimerkiksi työllä. M I E L I H Y VÄT Lastensuojelun kaltoinkohtelua selvitetään Lastensuojelun tulisi varmistaa sijoitetulle lapselle turvallinen lapsuus. Haasteena on tietopohjan heikkous. He vastaavat lähes 30 000 puheluun ja viestiin vuodessa. Päivystäjät kokevat tehtävänsä arvokkaaksi. Haastattelut ovat luottamuksellisia, eikä niissä kerätä esimerkiksi henkilötietoja. Erityisesti romanilasten perusopetuksessa on edistytty. Oletko kokenut kaltoinkohtelua lastensuojelussa. thl.fi M I E L I PA H AT Ilmoittaudu haastatteluun sähköpostitse: lastensuojeluhanke@jyu.fi puhelimitse: 040 8053930. Vapaaehtoistyö lasten ja nuorten parissa tuo iloa Lähes 300 vapaaehtoista päivystää Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavissa puhelimissa ja nettipalveluissa. HS 1.12. HS 14.11. 9 MIE1406_8-11_AJASSAliikkuu.indd 9 5.12.2014 13:23:57. nettilomakkeella: jyu.fi/hum/laitokset/hie/tutkimus/ lastensuojelun_menneisyys NUORILLE KATUSOVITTELU EUROOPAN ROMANIEN HEIKKO HYVINVOINTI Romanit ovat EU:n suurin vähemmistö, noin 10–12 miljoonaa ihmistä. mll.fi Jos alaikäisen tekemä rötös päätyy katusovitteluun, siitä ei jää merkintää poliisin rekisteriin. He kertovat, että se antaa auttamisen iloa, avartaa omaa maailmankuvaa ja kehittää vuorovaikutustaitoja. Romanien hyvinvoinnista onkin käynnistymässä uusi tutkimus. Lapsiasiavaltuutetun mukaan kyseessä on vakava YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen rikkomus. EU:n komission Roma Health -tutkimus SAIRASTUNEEN NUOREN PERUSKOULU VAARASSA Lapsiasiavaltuutettu on huolestunut useasta tapauksesta, joissa nuoren kotikunta on kieltäytynyt kustantamasta nuoren peruskoulun suorittamisen loppuun sairaalahoidossa oppivelvollisuusiän ylittämisen jälkeen. Selvityksen toteuttaa Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos. Heidän elinikänsä jää muita EU-kansalaisia lyhyemmäksi. Haastatteluun voi ilmoittautua myös, jos on nähnyt tai kuullut kaltoinkohtelusta tai sitä itse aiheuttanut. Yhteydenottaja voi olla lastensuojelun asiakas, omainen, työntekijä, perhehoitaja tai joku muu sijaishuoltoon liittynyt henkilö. Tapaamisessa on myös puolueeton sovittelija. Monet tavoitteista ovat toteutuneet. Sosiaali- ja terveysministeriön hanke selvittää lastensuojelun väärinkäytöksiä 1937–1983 eli ensimmäisen lastensuojelulain ajalta, niin laitosten kuin sijoitusperheiden osalta. Päivystäjien mielestä työn mielekkyys tulee onnistuneista kohtaamisista soittajien kanssa sekä mahdollisuudesta auttaa. Elintavat, puutteellinen koulutus, heikot terveyspalvelut ja ihmisoikeudet, äärimmäinen köyhyys, aliravitsemus, sairaudet ja heikko työmarkkina-asema heikentävät heidän terveyttään. SUOMI EDELLÄKÄVIJÄ ROMANIEN ELINOLOJEN KOHENTAMISESSA Suomen ensimmäinen Romanipoliittinen ohjelma ROMPO (2009–2017) edistää romanien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta elämän eri osa-alueilla
Samaa sukupuolta olevat parit voivat 1.3.2017 alkaen mennä maistraatissa naimisiin. Katuklinikka täytti parhaalla tavalla palkinnon kriteerit sektorirajojen ylittymisestä, kustannushyödyistä sekä toimintamallin selkeydestä ja siirrettävyydestä. Ennen lain astumista voimaan kansalaisaloite käsitellään suuressa valiokunnassa sekä eduskunnan täysistunnon toisessa käsittelyssä. Eduskunta hyväksyi 28.11. Terveys 2000 ja 2011 -aineistot osoittivat, että masennus sinänsä yleistyi. thl.fi 10 MIE1406_8-11_AJASSAliikkuu.indd 10 Shutterstock Yksinelävät masentuvat 6/ 2014 5.12.2014 13:23:58. Tämän jälkeen presidentti voi vahvistaa sen, jonka jälkeen siitä tulee laki. Naisilla masennushäiriöt olivat noin kaksi kertaa yleisempiä kuin miehillä, ja erityisesti niistä kärsivät 30–44-vuotiaat naiset. Aiemmin lisääntyneiden masennushavaintojen on tulkittu liittyvän muun muassa kehittyneisiin diagnosointi- ja hoitokäytäntöihin sekä työelämän haasteisiin. Kolmatta kertaa myönnettävä palkinto jaettiin marraskuussa Innomarkkinoilla. Masennusta diagnosoitiin 7,3 prosentilla suomalaisista 2000, ja 9,6 prosentilla 2011. Naimattomilla, eronneilla ja leskillä masennusta on noin 50 prosenttia yleisemmin kuin naimisissa ja avoliitossa olevilla naisilla tai miehillä. Innokylä, hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioyhteisö, kokoaa alan kehittämistyön tuloksia ja levittää toimintamalleja. Äänet tasa-arvoisen avioliittolain puolesta jakautuivat 105–92. Mallissa vertaistoimijoiden ja ammattilaisten yhteistyön tavoitteena on saada huumeiden käyttäjät palvelujen ja terveydenhoidon piiriin. Sen tuloksena huumeiden käyttäjien terveys onkin kohentunut. Naisilla esiintyvyys kasvoi 2,9 prosenttiyksikköä, miehillä 1,6 prosenttiyksikköä. Kilpailu haastoi hyvinvointi- ja terveysalan toimijoita etsimään ja kuvaamaan hankkeissa tai perustyössä syntyneitä innovatiivisia toimintamalleja. Kansanedustajien selvä enemmistö oli sitä mieltä, että tulevaisuudessa myös eri sukupuolta olevat parit voivat solmia avioliiton. innokylä.fi Tasa-arvoinen avioliittolaki meni läpi Häiriötasoinen masennus on yleistynyt 2000 -luvun aikana yli 30-vuotiailla. historian ensimmäisen kansalaisaloitteen. AJASSA LIIKKUU Innopalkinto Katuklinikalle huumeiden käyttäjien vertaistoimintaan Innopalkinnon 2014 sai Katuklinikka-toimintamalli. Sekä työkyvyttömyyseläkkeet masennuksen perusteella että masennuslääkkeiden käyttö lisääntyi 2000-luvulla
täiset harjoitukset auttavat vähitellen keskittymään ja olemaan paremmin läsnä. Liikkeelle voi lähteä kiinnittämällä huomion aisteihin ja aistimuksiin. Rentoutuminen vahvistaa myönteisiä tunteita ja laukaisee jännitystiloja, myös ikäviä tunteita. Psykologinen joustavuus ja sitkeys ovat ongelmanratkaisukykyä vahvistavia ominaisuuksia. Itsetunnon hankittu osa on muuttuva ja kehittyvä ominaisuus, joka vaihtelee eri elämänvaiheissa. Hankalia tunteita ei kannata vältellä eikä niitä vastaan kannata kamppailla. Pyri kohtaamaan ne hyväksyvästi, lämpimästi ja myötätuntoisesti. Kyse on aina myös opituista taidoista, kuinka palauttaa horjahtanut tasapaino. NÄKÖKULMA Mieli joustavaksi TEKSTI: SIRPA VÄÄNÄNEN Elämä yllättää usein, eivätkä kaikki yllätykset ole aina positiivisia. Itsetunnon perusta rakentuu vuorovaikutuksessa varhaisimmista elinhetkistä lähtien. Omasta perushyvinvoinnista kannattaa myös huolehtia, sillä väsyneenä, stressaantuneena, nälkäisenä tai sairaana tunnekokemukset kärjistyvät helposti ja ovat kielteisiä. Jokainen, pienikin selviytymiskokemus vahvistaa ja voimaannuttaa ja lisää uskoa kykyihimme selviytyä koettelemuksista vastaisuudessakin. Tietoinen läsnäolo palauttaa yhteyden nykyhetkeen. Perimän määrittämä temperamentti vaikuttaa reagoimistaipumuksiin myös kuormittavissa tilanteissa. Anna itsellesi lupa tuntea. Pysähdy, keskity kuuntelemiseen ja pane merkille viisi erilaista ääntä. Päivittäinen rauhoittuminen tai rentoutuminen auttaa kuuntelemaan omia tunteita, ja antaa tilaa niiden havaitsemiselle ja käsittelylle. Tunne viisi asiaa, jotka ovat kosketuksissa kehoosi, esimerkiksi, miten jalkasi lepäävät lattiaa vasten, miten selkäsi on tuolin selkänojaa vasten tai millaiselta kengät tuntuvat jaloissasi. Päivit- 12 MIE1406_12-13_NÄKÖkulma.indd 12 HYVÄKSY ITSESI, VAALI ITSETUNTOASI IRROTTAUDU KIELTEISTEN AJATUSTEN VALLASTA Meillä on taipumus uskoa omiin ajatuksiimme niin vahvasti, että niistä tulee toinen todellisuutemme. Joustavuuden taitoja voi harjoitella kaiken ikää. Jos, murehtii menneitä tai pelkää tulevaa, yhteys omiin voimavaroihin katoaa ja heikentää ongelmanratkaisukykyä. Kuitenkin ainoa hetki, jolla on merkitystä, on juuri käsillä oleva hetki. Katsele ympärillesi ja huomaa viisi erilaista esinettä. KESKITY TÄHÄN HETKEEN Mieli karkaa helposti menneeseen tai tulevaan. Eräs keino irrot- 6/ 2014 5.12.2014 13:24:36. Se tarkoittaa itsensä hyväksymistä sellaisena kuin on, ja sitä, että kohtelee itseään kuin parasta ystävää – myötätuntoisesti, välittävästi ja lempeästi. Hyvä itsetunto tarkoittaa myönteisesti rakentunutta, mutta totuudenmukaista kuvaa omista vahvuuksista ja rajoituksista. Ota vastaan kaikki tunteet, myös ikävät, repivät ja haastavat. Vastoinkäymisiltä ei välty kukaan. Itsen hyväksyminen on myös sitä, että antaa itselleen luvan epäonnistua, olla heikko ja inhimillinen. KOHTAA KAIKKI TUNTEESI Itsen hyväksyminen on eri asia kuin itsetunto. Lisäämällä itsetuntemusta, arvostamalla itseä ja suhtautumalla itseen myötätuntoisesti hankittua itsetuntoa on mahdollista vaalia ja vahvistaa
Myös huumorista voi olla apua. Shutterstock tautua ajatusten vallasta on ottaa niihin etäisyyttä tunnistamalla ne ja suhtautumalla niihin vain ajatuksina. mielenterveysseura.fi/mielenterveys 13 MIE1406_12-13_NÄKÖkulma.indd 13 5.12.2014 13:24:39. Tärkeintä on lähteä liikkeelle, suunnitella realistisia ja toteutettavissa olevia vaiheita ja tehdä säännöllisesti jotain, joka auttaa etenemään kohti ratkaisua. Pidä siis hyvää huolta ihmissuhteistasi. Perhe, ystävät ja työkaverit ovat usein parhaimpia tukijoukkoja. Etäisyydenottoa harjoittelemalla huomaat pian, että moni ajatus on vain sanahelinää eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä totuuden kanssa. Lisätietoa ja harjoituksia Arto Pietikäinen: Joustava mieli. Jos esimerkiksi sinulla on taipumusta ajatella, että olet huono, opi muuttamaan se muotoon: minulla on ajatus, että olen huono. Duodecim 2014. . Ratkaisun ei tarvitse olla täydellinen. Muista, että isommissa ongelmissa, jossa läheisten apu ei riitä, on tarjolla ammattilaisten apua. Sitä voi vahvistaa huomioimalla päivittäin pienimpiäkin onnistumisiaan ja antamalla niistä kiitosta itselleen. Arjen pulmat ja pienemmät ongelmat ratkeavat usein, kun tarttuu toimeen. Kun puhuu ongelmasta ja tunteista ystävälle, saa niihin hieman etäisyyttä ja on helpompi harkita seuraavaa toimenpidettä. Psykologinen joustavuus tarkoittaa irrottautumista todellisuutta vastaamattomista uhkakuvista, ja kyvystä huomata paremmin tilanteen mahdollisuuksia. TURVAUDU TOISIIN MUOKKAA ASENNOITUMISTA TARTU TOIMEEN, MUTTA MUISTA MYÖS LEVÄTÄ Meidät on geneettisesti viritetty tunnistamaan herkästi ympäristössä olevia uhkia. Vaikka joihinkin ongelmiin ei ole välttämättä ratkaisua, pienetkin askelet, kuten vastuu omasta hyvinvoinnista, auttavat ottamaan tilannetta haltuun ja jaksamaan arjessa. Ystävän kanssa puhuminen saattaa auttaa näkemään asiat toisesta näkökulmasta ja löytämään ratkaisuvaihtoehtoja. Siihen turvautuminen ei ole häpeä, vaan askel kohti ongelmanratkaisua. Välillä on syytä myös muistaa levätä. Myönteinen asennoituminen auttaa näkemään enemmän vaihtoehtoja ja lisää uskoa omiin kykyihin
Miehet näkyvät julkisuudessa joka päivä, mutta silti voi kysyä, onko sukupuoli esillä, kun miehistä puhutaan. Miksi pelataan jääkiekkoa ja naisten jääkiekkoa. Pappila oli paitsi kirkkoherran koti, myös seurakunnan hallinnollinen keskus. Pikemminkin on kysyttävä, onko ylipäätään olemassa jotain entisaikojen miesten yhtenäistä perinteisyyttä. A S I A N T U N T I J A LTA | Pirjo Markkola, professori Miehen mallien jäljillä Onko suomalaisella miehellä historiaa, kysytään viime kesänä ilmestyneessä kirjassa Näkymätön sukupuoli – Mieheyden pitkä historia. Hyvin usein vastakkain on asetettu perinteinen ja moderni mies. Naimisissa olevasta työmiehestä tuli oman perheensä pää, kun aiemmin hän oli perheineen ollut työnantajansa isäntävallan alainen. Tämä ei koskenut yksin maataloutta. Oivalluksen siivittämänä myös miehiä on alettu tutkia sukupuolen näkökulmasta. Murros näkyy esimerkiksi omaelämäkerrassa, jonka pohjalainen talonpoika,. Eri aikoina on pidetty tärkeänä, että niin naiset kuin miehet toimivat omalle sukupuolelleen sopivalla tavalla. Kaikissa yhteiskunnissa on näyttänyt olevan sukupuoleen perustuvia rajoja, eroja ja ihanteita. Tilastoista voi yhä edelleen löytyä sarake koulusta valmistuneiden määrästä ja vierestä toinen, valmistuneiden naisten määrästä kertova sarake. V iime vuosina entistä useampi tutkija on halunnut tutkia miestä sukupuolena. Mikä muuttuu, jos miehiä tarkastellaan sukupuolen näkökulmasta. Miehiä on voitu tarkastella toistensa kilpailijoina tai kiinnittää huomio heidän keskinäisiin hyvä veli -verkostoihinsa. Vaikka nainen oli kirkon opetuksessa ”heikompi astia”, katekismus vaati kunnioittamaan isää ja äitiä, joina hierarkkinen sääty-yhteiskunta isäntäväen näki. Kaupunkien käsityöläiset harjoittivat ammattiaan, opettivat oppipoikiaan ja asuivat perheineen saman katon alla. Yhteiskunnassa, jossa kotitalous oli tuotanto- 14 6/2014 yksikkö, merkittävä osa miesten elämästä tapahtui kodin piirissä. Kaikkien miesten asema ei ollut parempi kuin naisten, eivätkä miehet olleet keskenään samanarvoisia. Historiantutkijan näkökulmasta ”perinteinen” on kuitenkin ongelmallinen ilmaisu. Rengillä, työmiehellä ja torpparilla oli vähemmän valtaa kuin emännällä. MIES PERHEEN JA KOTITALOUDEN PÄÄNÄ Vaikka menneisyyden mies on usein yhdistetty julkiseen ja naiset yksityiseen elämänalueeseen, kotitalous ja perhe, jossa miehellä on ollut määräysvalta ja päämiehen asema, ovat määrittäneet miestenkin elämää. Talon emännällä oli valta käskeä periaatteessa kaikkia muita miehiä paitsi isäntää eli puolisoaan. Perheestä tuli yhteiskunnan perusyksikkö. Hierarkia näkyi myös siinä, että renkipojan oli koko lailla turha haaveilla talon tyttären kädestä. Jo viimeistään 1970-luvulla naishistorian tutkijat kiinnittivät huomiota sukupuolen merkitykseen. Miksi mies on yleinen, normi, ja nainen on sukupuoli, erityinen. Tässä kirjoituksessa tarkastelen mieheyttä kolmen viitekehyksen; perheen ja kotitalouden, miesten yhteisöjen sekä kunnian näkökulmasta. Jako miehiin ja naisiin, miesten töihin ja naisten töihin on ollut perustavaa laatua oleva ero. Maatalousyhteiskunnassa maanomistus toi sukupuolen rinnalle muita hierarkioita. Historiantutkimuksessa menneiden aikakausien miehiä on kuvattu sotureina, luostariveljinä, aviopuolisoina, toista miestä haluavina tai homoseksuaalisuutta kammoksuvina miehinä. Myös moni virkamies hoiti virkatehtäväänsä omassa asunnossaan. Kun moderni yhteiskunta rakentui 1800-luvun lopulta lähtien, miehen ja naisen parisuhde sai uuden merkityksen. Yhteiskunnan murroksessa ydinperhe ja rakkausavioliitto muuttivat mallin, jossa isäntä ja emäntä johtivat kotitaloutta ja alustalaisten joukkoa
Kaikkien yhteinen tehtävä oli tukea ja vahvistaa miesten toimintaa. YHTEISÖT MIEHEYTTÄ RAKENTAMASSA Erilaiset yhteisöt, kuten sotaväki, luostarit, työporukat ja urheiluseurat ovat olleet ympäristöjä, joissa miehet ovat rakentaneet mieheyttään, viihtyneet keskenään, ja ennen kaikkea etsineet toistensa hyväk- > 15. Samaan aikaan kiisteltiin mieheydestä, seksuaalisuudesta ja perheestä. Inborr oli aikanaan uudenlainen mies, joka otti etäisyyttä patriarkaalisesta järjestyksestä ja hyväksyi uuden kotikeskeisen naiseuden. Perhesymboliikka ulottui 1900-luvulla myös suojeluskuntiin, joiden toimintaa leimasi käsitys sukupuolten toisiaan täydentä- västä luonteesta. Itse hän korosti perheen, vaimon ja lasten merkitystä. Kuvatessaan lapsuudenkotiaan hän kritisoi isänsä ankaraa tapaa kohdella vaimoaan. Maanpuolustustyössä tytöt auttoivat poikia ja naisia, sekä pojat ja naiset miehiä. Miehet ovat rakentaneet mieheyttään yhteisöissä: sotaväessä, työporukoissa ja urheiluseuroissa. Kunnon mies ei käyttänyt naisia seksuaalisesti hyväkseen, vaan oli turvallinen aviomies ja perheenisä. National Archives valtiopäivämies Johan Andersson Inborr kirjoitti 1900-luvun alussa. CC The U.S. Kun moni piti prostituutiota miehille välttämättömänä, osa miehistä oli eri mieltä ja tähdensi, että vahva mies pystyi hillitsimään halunsa
> syntää. Ranskan vallankumouksen perua oleva ajatus kaikkien miesten yhtäläisestä velvollisuudesta puolustaa maataan ja saada siihen kattava koulutus juurtui hitaasti suomalaiseen maaperään. Kasarmeilla nuoret miehet oppisivat vain paheita. Jonkun yhteisön ihanteena on ollut sotilaallinen urheus ja fyysinen voima, jonkun oppineisuus, joskus hyvä viinapää. Kunniakäsitykset olivat tärkeitä jopa yhdessä juopotteleville miehille. Mieheyden ihanteet muuttuvat, mutta on asioita, jotka muuttuvat hitaasti. Osa miesten yhteisöistä on lopulta aika nuoria, esimerkkinä asevelvollisuusarmeija. Yhdysvalloissa 1800-luvulla muodostunut käsite ”self-made man” oli käyttökelpoinen ihanne myös sotien jälkeisessä Suomessa, kun taas passiivinen mies näyttäytyi epämiehekkäänä. Maalaisliitto piti suomalaista miestä luontaisena soturina, vasemmisto korosti itsekuria ja demokraattista koulutusta asevelvollisuusarmeijan vaihtoehtona. M i e h e y d e n p i t k ä h i s t o r i a ( Va s ta pa i n o , Ta m p e r e 2 014 ) .. Maatalousyhteiskunnassa kunniallinen juomatapa poikkesi kunniattomasta ja epämiehekkäästä örveltämisestä, joka vei työkyvyn. K i r j o i t u s p e r u s t u u t e o k s e e n P i r j o M a r kk o l a , A n n - C at r i n Ö s t m a n ja M a r k o L a m b e r g ( t o i m . Vamma kiillotti soturikunniaa; selviytyminen ilman haavoja kieli pelkuruudesta. Kunnia nousee esiin mieheyden mittana. ) , Nä k y m ät ö n s u k u p u o l i . Käsitykset mieheyden ihanteista ovat muuttuneet aikansa mukaan. Kun varhaismoderni isäntä oli perhettään hallitseva patriarkka, moderni isä vaihtaa vaippoja ja puhuu tunteista. Ruumiin vammat ja arvet olivat upseerien kunniamerkkejä, koska ne osoittivat kantajansa taistelleen urhoollisesti. Sillä oli merkitystä myös rahvaan miehille ja se sai uusia muotoja modernissa yhteiskunnassa. Uudet määritelmät rakentuvat vanhoille käsityksille niitä kyseenalaistaen tai vahvistaen. KUNNIA MIEHEN MITTANA Kunniassa ei ole kyse konkreettisesta ympäristöstä, mutta ilmiönä sitäkin merkittävämmästä. ”Miesten koulu” ei saanut varauksetonta kannatusta, vaikka se nykyisin usein mielletään itsestäänselväksi suomalaisen mieheyden rakentajaksi. Selviytyminen ilman haavoja kieli pelkuruudesta. Miehisinä pidettyjen ominaisuuksien ja luonteenpiirteiden avulla on erottauduttu muista ryhmistä ja miehistä. Karoliinit olivat 1700-luvun upseereita, joiden soturikulttuu- 16 6/2014 rissa kunnia, rohkeus ja uhri liittyivät yhteen. Kunniakäsityksiä alettiin teollistuvassa yhteiskunnassa kytkeä myös itsehillintään, individualismiin ja aktiivisuuteen. Kun viinapullo kiersi ringissä, ryyppyä ei tarjottu miehelle, jota muut eivät pitäneet vertaisenaan. Ennen modernin yhteiskunnan aikaa se oli hyvin tärkeä etenkin ylemmissä yhteiskuntaryhmissä, mutta miehen kunnia ei suinkaan rajaudu menneisiin vuosisatoihin tai yhteiskunnan yläkerroksiin. Kun itsenäistymisen jälkeen säädettiin asevelvollisuudesta, osa kansanedustajista piti pitkää palvelusaikaa tarpeettomana, jopa haitallisena. Yhteisöt ovat yhdistäneet miehiä osin jopa taustasta riippumatta, mutta usein ne rakentuivat sosiaalisen aseman perusteella, ja niissä osoitettiin valtasuhteita. Se, mikä näyttäytyy jatkuvuutena, voi olla mieheyden mallien uudelleen tulkintaa. Ruumiin vammat olivat upseerien kunniamerkkejä, koska ne osoittivat kantajansa taistelleen urhoollisesti. Väinö Linnan kuvaus sotamies Riitaojasta kertoo, miten heikko ja siten epämiehekäs sotilas jää miesryhmän laidalle, ja miten muut miehet häpeävät pelkoa, jota Riitaoja avoimesti osoittaa. Jos mies ei pysty noudattamaan miehisiksi määriteltyjä ihanteita, hänen kunniansa on vaarassa
Syömisessä tärkeää on seura, että ruoka on hyvää ja että sitä on paljon. Pirjo Markkola kiinnostui historiasta jo lukio iässä, mutta koulussa painotetun valtiopolitiikan sijaan häntä houkutti ihmisten historia. Tuolloin oli voimassa Suomen ensimmäinen lastensuojelulaki. – Silloin naisten menneisyydestä tiedettiin hyvin vähän, maalaisten historiasta ei juuri mitään. – Mikäs näiden ihanien miesten kanssa on ollut ollessa. Voimia Markkola lataa kolmen ässän ohjelmalla: saunominen, syöminen ja sienestys. Esimerkiksi tutkimuksissani diakonissoista huomasin, että heistä olivat kirjoittaneet vain papit. Nyt Markkola johtaa tutkimusprojektia, jossa selvitetään lastenkoteihin ja perheisiin 1937–1983 sijoitettujen lasten kokemuksia. Se on vaikeaa, koska työ on niin kiintoisaa. – Minua ovat kiinnostaneet naiset toimijoina, ei muiden määrittäminä kohteina. – Metsään on päästävä. En kieltänyt. Sitä pidin hyvän itsetunnon osoituksena, sukupuolitutkija muistelee hauskoja tapahtumia. PIRJO MARKKOLA Ikä: 55 Asuu: Tampereella Ammatti: Suomen historian professori Jyväskylän yliopistossa Perhe: Puoliso, aikuinen poika ja miniä 17. Markkola pitää työssään tärkeänä antaa oivalluksia juuri siitä, että mikään ei ole pysyvää eikä sitä, miltä nyt näyttää. ASIANTUNTIJANA Ovet auki nykyisyyden vankilasta TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI Mieheyden historiaa valottavan kirjan toimittaja, professori Pirjo Markkola rakastaa työtä, omia miehiään ja metsää. – Mieheyden historiaa käsittelevän kirjan toimittamisessa oli valaisevaa nähdä hierarkiat, se, miten suuria eroja miesten välillä on, riippuen siitä, onko rikas vai köyhä, nuori vai vanha, toimitusjohtaja vai tsuppari. Nykyään puhutaan sukupuolihistoriasta, koska sukupuoli määrittää myös miehiä. Se on nykyisyyden vankilan ovien raottamista. Niin ikään historia on vuosisatoja ollut jatkuvaa mieheyden uudelleen määrittelyä ja sukupuolieron tuottamista. KOLMEN ÄSSÄN OHJELMA Markkolan perheeseen kuuluu mies ja nyt jo aikuinen poika. Sukupuolesta ”neuvotellaan” jatkuvasti. Myöhemmin hän halusi vaaleanpunaisen polkupyörän. Kasvatuksessa yritin olla kahlitsematta lastani pojan rooliin, kannustanut siihen, että hän ottaisi toisten tunteet huomioon eikä alkaisi rakentaa sukupuolihierarkioita. – Haluan kertoa, minkälaisia historian kuormia kannamme ja että asioita voi tehdä myös toisin. – Jouduin pidättelemään itseäni, kun poika pienenä halusi ottaa ulos mukaan nuken ja nukenrattaat. Markkola myöntää olevansa työnarkomaani ja yrittää opetella ääntämään sanan ei. Tutkijana 1980-luvulla Markkola paneutui aluksi naisiin, ensin maaseudulla eläneisiin, sitten työläisnaisiin ja -perheisiin. Myöhemmin näkökulma laajeni perhehistoriaan, koska kaikki olivat jollakin tavalla sidoksissa perheeseen tai ruokakuntaan, myös yksin elävät
Mikko Peltola 18 Tiina Kirmanen 6/ 2014 Kevin Webb. Lapsiin kohdistuvat säästöt voivat muuttua tulevaisuuden valtavaksi, pahoinvoivien aikuisten kulueräksi. Eräs tällainen on varhainen tuki perheille. Lasten ja kasvatuksen teemanumerossa äänessä ovat muun muassa Mikko Peltola, Tiina Kirmanen ja Kevin Webb. Moni niistä on samalla kustannustehokas. Myös muut arjen hyvät käytännöt, pienemmät ja suuremmat ansaitsevat niille kuuluvan huomion. On hyvä pitää mielessä, että on olemassa sellaisiakin talouden säästöjä, jotka samanaikaisesti lisäävät hyvinvointia. Kaikki säästöt eivät kuitenkaan heikennä hyvinvointia. Matalan kynnyksen perhetyö on nyt vähentänyt lastensuojelun kustannuksia jo ainakin Imatralla ja Heinolassa. TEEMA LAPSET& KASVATUS HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ TARVITAAN TEKSTI: ELLEN TUOMAALA Jos lasten hyvinvoinnista säästetään, seuraukset ulottuvat pitkälle heidän tulevaisuuteensa. Hyvät käytännöt ovat sosiaalisia innovaatioita, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia ja arjen voimavaroja
SISARUSTEN LAPSUUS PELASTUI TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVAT: AINO VUOKOLA 19
Kuutisen vuotta sitten Pirkko ja Yrjö Kajasrinne saivat ratkaistavakseen elämänsä suurimman haasteen. 5-, 7-, 9- ja 13-vuotiaat sisarukset jäivät orvoiksi. Hyvällä onnella esikoinen ja kuopus olisivat voineet elää yhdessä. Vanhemmat todettiin kelvollisiksi. Lasten kohtalosta kuultuaan he viettivät tiiviin viikonlopun pohtien tilannetta. Naapuriperheet tulivat morjestamaan ja toivottamaan tulokkaat tervetulleeksi. He päättivät avata kotinsa oven. Heti koulun kevätjuhlien jälkeen lapset haettiin uuteen kotiin Etelä-Suomeen. Kajasrinteet miettivät, mikä elämässä on todella tärkeää. Jaksaisiko enää aloittaa lapsiperhevaiheen alusta. Hän otti vuoden virkavapaata luodakseen läsnäolollaan lapsille turvallisuutta ja. 20 6/ 2014 Seurasi lastensuojeluviranomaisten selvitys soveltuvuudesta sijaisvanhemmiksi. Kolmesta nuoremmasta sisarestaan huolta kantoi 13-vuotias Vili. MIKÄ ON TODELLA TÄRKEÄÄ. Pienet lapset ihmettelivät sitä, miten pihassa voi kasvaa niin paljon kukkia, kun kotona oli ollut vain jäkälää ja poroja. Etäisen tuttavaperheen äiti kuoli syksyllä 2007, isä puoli vuotta myöhemmin, molemmat odottamatta ja traagisesti. Sukulaiset olisivat olleet valmiita ottamaan vastaan lapsia, mutteivät kaikkia neljää. Kun lapsilta oli viety jo äiti ja isä, kaikkein pahinta olisi, jos sisarukset menettäisivät vielä toisensa. Pirkko teki kolmivuorotyötä sairaanhoitajana. Kajasrinteet olivat kasvattaneet kolme poikaansa aikuisiksi ja haaveilivat omasta laatuajasta. Olisiko heistä yli viisikymppisinä pienten lasten vanhemmiksi. Vaikka lapset olivat hädissään erottamisesta, heille ei saanut kertoa mitään, ettei olisi herätetty turhia toiveita. P erhe asui Pohjois-Suomessa. Samaan lastenkotiin oli mahdollista sijoittaa korkeintaan kaksi sisarusta. He päätyivät siihen, että on tärkeämpiäkin asioita kuin heidän laatuaikansa. Omat pojat tukivat ratkaisua
Tytöt luettelevat pitkän rivin tehtäviään imuroinnista vaatteiden viikkaamiseen ja takkapuiden pakkaamiseen. Pitkään sisarukset piirsivät tummin sävyin ja harrastivat synkkiä leikkejä. Kotitöistä jokainen kantaa vastuun oman ikänsä mukaan. Leipominen on mieliharrastus ja ruuanlaittokärpänenkin purrut. – Meillä on aina ollut periaate, että kaikesta voi puhua oman halunsa mukaan, ilman tyrkyttämistä ja torjumista. Yrjö-isä vietti myös automaatioasentajan töiltä liikenevän aikansa katraan kanssa. – Elämä voisi olla tylsääkin ilman tätä. Pääsemme matkoille ja olemme paljon tehneet matkoja myös kaikki yhdessä. Rakastan ihan yhtä paljon omia kuin ”uusiakin” lapsia. Kaikkien kynnet lakattiin kynsilakalla, myös pulskan Vihtori-kukon. Mummo on ammatiltaan teurastaja. Pirkko ja Yrjö sanovat, että kaikki on mennyt paremmin kuin odotettiin. Tähän asti on kuljettu pitkä tie. Sisarukset muistelevat nimeämiään kanoja, Obamaa, Putinia ja Arkhimedestä, joita hoidettiin hyvin. Nopeasti sisarukset laittavat ylleen teurastajanhaalarit ja esittävät otteen elokuvasta. > 21. Viivin nenä teipataan ylös, koska hänelle on langennut possun rooli. – Lasta rakastaa aina, on se biologisesti oma tai ei. Hän täydentää Vaasassa kaupallisia opintojaan japanin kielellä ja kulttuurilla. Viime kesänä pihaan otettiin kanoja ja kukko, jotka ovat nyt lintutilalla talvihoidossa. OBAMAN LAKATUT KYNNET Tytöt viihtyvät vielä paljon kotona. Kaikki lapset ovat omia persooniaan, he ovat elämän suola, heissä on rakastettavat ja ärsyttävät puolensa, kuten meissä kaikissa. – Kauheita raivottaria välillä nämä meidän daamit ovat, huutavat keskenään ja sanovat minulle, että ei huvita eikä jaksa. DAAMIT OVAT KAUHEITA RAIVOTTARIA Nyt Saana, 12, Viivi, 13 ja Roosa, 16 ovat teini-ikäisiä. tehdäkseen heidän kanssaan paljon kaikkea arkista. Kolme poikaa ja Vili ovat olleet näihin verrattuna ihan helppo nakki. Vili, 20, on juuri päässyt armeijasta. Joka äitienpäivänä lapset lähettävät ilmaan pallon, johon on kiinnitetty viesti omille vanhemmille sinne jonnekin, tuntemattomaan taivaaseen. Kasvatuksessa on laadittu yhteiset pelisäännöt niin, että kaikilla on mukavaa. Olen toistaiseksi pystynyt pitämään kurin ääntä korottamalla, Pirkko kertaa lempeästi kokemuksiaan tyttöjen puberteetti-iästä. Kutitusleikit, kortinpeluu ja muu hulabaloo alkavat heti. Tytöt esittelevät uusinta ruutupaperille kirjoitettua käsikirjoitustaan ”Mummo toimii agenttina”. Olemme tottuneet siihen, että talossa on elämää. Aina olemme saaneet apua, kun olemme tarvinneet. Vanhemmat haluavat lasten oppivan kädentaitoja niin kodin sisä- kuin ulkopuolellakin, jotta he selviäisivät hyvin elämässä. Veljien vierailut ovat aina odotettuja. Talviaikaan tehdään yhdessä muun muassa elokuvavideoita. Vähitellen piirustuksiin alkoi tulla värejä, ja lapset uskalsivat jo normaaliin tapaan nahistella keskenään. Koko perhe koolla. LASTA RAKASTAA AINA Illalla isovelipuoli, Jani, 30, tulee Vaasasta viikonlopuksi kotiin. Kun yhdessä sotketaan, yhdessä siivotaan, Pirkko sanoo
Otin vanhemman roolin, kysyin läksyjen teosta ja juttelimme asioista, joita heillä. Kun lapset olivat pieniä, pidin ohjenuorana sitä, että kun lapsi syö ja nukkuu hyvin, leikkii, käy koulua ja hänellä on kavereita, asiat ovat todennäköisesti hyvin, Pirkko tiivistää. SE EI OLLUTKAAN PAHAA UNTA – Muistan vieläkin, kun olisi pitänyt mennä kouluun aamulla, isä sanoi: älä mene. Pirkko korostaa sen kuuluvan yhtä hyvin kaikille heitä tukeneille lähimmäisille. Ei tarvitse olla mitaliäiti, vaikka Pirkko saikin kolme vuotta sitten presidentin myöntämän Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin. – Kun puolen vuoden kuluttua saimme tietää, että isäkin oli kuollut, en voinut aluksi edes kuvitella liikkuvani ulkona. Äiti oli kuollut yöllä, mutta en vielä tiennyt syytä. 22 6/ 2014 Vili (oikealla) toivoo, että moni ryhtyisi sijaisvanhemmaksi apua tarvitseville lapsille. Sijaisvanhemmuudessa saa aina vähintään yhtä paljon kuin antaa. Kajasrinteet ovat saaneet lasten huoltajuuden, mikä helpottaa asioiden hoitamista. Sillä voi pelastaa lapsen elämän ja tulevaisuuden. Palkkio tulee lapsista itsestään. Aamuisin heräsin kuitenkin siihen, että se oli totta. Pirkko tekee nykyään 75-prosenttista työaikaa. Arki on helpottunut, koska lapset voivat yhä enemmän osallistua kotitöihin. Heti aluksi orvoksi jäämisen jälkeen apuna oli psykiatri. Vaikka lapset eivät takerru menneeseen, joka äitienpäivänä he lähettävät ilmaan pallon, johon on kiinnitetty viesti omille vanhemmille sinne jonnekin, tuntemattomaan taivaaseen. Kun sain kuulla siitä, menin shokkiin. Mietin jatkuvasti, mitä sitten tapahtuisi. > – Näitä hyvin traagisen kohtalon kokeneita lapsia on tietenkin tarvinnut katsoa tavallista tarkemmalla silmällä, ettei mitään traumaattista jää huomaamatta. Hän itse sai uuden isoveljen Janista (vasemmalla). Kaikki tuntui pahalta unelta. He eivät enää muistele menneitä, asiat on käsitelty. – Kehotamme ihmisiä, joilla on perheasiat ja parisuhde kunnossa, harkitsemaan kotinsa oven avaamista avun tarpeessa ja hädässä oleville lapsille, joita on Suomessa paljon. Hän oli vanhempiensa kuollessa 13-vuotias. Kaikki pysähtyi enkä pystynyt ajattelemaan mitään, kertoo Vili Leskinen, 20. – Äidin kuoleman jälkeen isä istui paljon hiljaa itsekseen, ja kysyi vain, onko läksyt tehty. Hän yritti piristää meitä lapsia ja varmaan itseäänkin joillakin yhteisillä reissuilla. – Joku voi ajatella, että sijaisvanhemmuudesta saa taloudellista hyötyä, mutta kyllä menot ovat aina suuremmat kuin korvaukset. – Pohdin pikkusiskojen tukemista ja sitä, tajusivatko he edes, mitä oli tapahtunut. VIESTI TAIVAASEEN Sisarukset sanovat, että Kajasrinteillä on heidän kotinsa ja Pirkko ja Yrjö nyt ainoat vanhemmat
– En enää vatvo menneisyyttä. He eivät tyrkytä apua, mutta ovat läsnä, kun on tarvis. TALOSSA ON OLLUT AINA LAPSIA Seuraan liittyy Jani, Vaasasta vierailulla oleva isovelipuoli. Oli aika siisti ajatus, että vanhempamme voisivat auttaa, kun lapsilla oli hätä. Valmennus kestää noin puoli vuotta. – Silti turvallisuus rakentui. oli mielen päällä. Tunnesiteemme olivat vahvat, ja etenkin vanhin siskoista täysin kiinni minussa. Oli oikeastaan uskomaton tunne, että asia toteutuisi. Sijaisvanhemmaksi.fi -osoitteesta löydät kätevimmin kaikki oman asuinalueesi vaihtoehdot ja yhteystiedot. Jani seurasi vanhempiensa päätöksentekoa alusta alkaen. • Huostaanotto tehdään aina toistaiseksi voimassa olevaksi, joten sijaisvanhemmuuden kestoa ei voi etukäteen tarkkaan tietää. He ovat auttaneet kouluasioissa ja muissa arjen tilanteissa kuten vanhemmat sisarukset tekevät. Sijaisvanhemmilta edellytetään myös kykyä yhteistyöhön lapsen omien vanhempien ja läheisten kanssa. Valmennuksen aikana sekä perhe itse että valmentajat arvioivat soveltuvuutta ja mahdollisuuksia alkaa sijaisperheeksi. TURVALLISUUS LÖYTYI – En halunnut erota siskoistani. Pirkon ja Yrjön ilmaantuminen oli helpotus: tiesin, ettei meitä erotettaisi. • Sijaisvanhemmutta harkitse vien tulee käydä ennakkovalmennus, johon liittyy koulutusta, kotikäyntejä ja kotitehtäviä. – Vili on veli, siinä missä muutkin. • Sijaisvanhemmat ovat oikeutettuja ammattilaisen tukeen käytännön pulmissa. 23. • Perheen elämäntilanteen pitää olla sellainen, että se voi antaa turvallisen ja tasapainoisen kasvuympäristön sekä sitoutua huolenpitoon lapsesta. – Pirkko ja Yrjö ovat jaksaneet kannustaa ja auttaa. Salassa toivoin sitä, mutta päätös oli vanhempien. Uusia sijaisperheitä tarvitaan koko ajan, erityisesti kouluikäisille lapsille. He ovat aina olleet sellaisia. Mutta aluksi en tuntenut uudella paikkakunnalla ketään, kaikki oli erilaista ja koulu uusi. Elämä on kääntynyt hyväksi. Kaikki toimijat tarjoavat samanlaiset lakiin perustuvat palvelut. Olen hankkinut automaatioasentajan ammatin, minulla on tyttöystävä ja pääsen puhumaan kaikista asioista kotona, kun haluan. Vaikka meillä on kymmenen vuoden ikäero, yhteistä juteltavaa ja tietokonepelien pelaamista löytyy. Perheen ei tarvitse ennen valmennusta olla päätöksestään varma. • Sijaisperheet ovat yleensä pariskuntia tai perheitä, mutta myös yksin asuva voi alkaa sijaisvanhemmaksi. Vili sanoo, että uusi koti on pelastanut hänet ja siskot. Olimme kotona nelistään, mutta mukavat ja huolehtivat kodinhoitajat tekivät kotityöt; siivosivat, tiskasivat, laittoivat ruokaa ja lämmittivät saunan. • Suomessa on noin 11 000 huostaanotettua lasta (v. SIJAISVANHEMMAKSI • Yhteyttä voi ottaa mihin tahansa kuntaan, perhehoitopalveluja tuottavaan järjestöön tai yksityiseen palveluntuottajaan. Kun istuimme iltaisin sohvalla juttelemassa, sain puhua ihan vapaasti. • Tukea tarvitsevia perheitä voi auttaa myös ryhtymällä esimerkiksi tukiperheeksi tai -henkilöksi. Hän toivoo, että moni muukin toimisi samoin, ryhtyisi sijaisvanhemmiksi apua tarvitseville lapsille. • Perhehoitaja saa hoitopalkkiota, joka perustuu hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. – Me kolme vanhempaa veljestä olemme olleet mukana sijaisperheeksi ryhtymisessä. Lähde: Sosiaalityöntekijä Taina Konttinen, Pelastakaa Lapset ry. Lapsena meillä oli aina talossa kaikennäköistä serkkua ja naapurin lasta, kolme omaa ja kuusi muuta, Jani sanoo. 2012), joista noin puolet on sijoitettu perheisiin. Vilikin on pitänyt alusta alkaen Kajasrinteen poikia veljinään. – On tuntunut normaalilta, että talossa on elämää. – Heitä on mukava tavata ja tehdä kaikkea yhdessä
Lapsen tunteita tukeva aikuinen opettaa lapsen tunnistamaan tunteita. TEEMA LAPSET& KASVATUS LAPSI OPPII TUNNEKIELTÄ AIKUISILTA TEKSTI: MIA HEMMING KUVAT: SHUTTERSTOCK, MIA HEMMING Tunnetyöskentely on tärkeää pienen lapsen minuuden kehittymiselle. 24 6/ 2014
AIKUINEN VOI HARJOITTAA TUNNETAITOJAAN > Samaistuminen ja reagoiminen lapsen tunnetilaan näyttävät lapselle, kuinka emotio- 25. Esimerkiksi lasta pelottavissa tilanteissa lapsen pelon kasvaminen sietämättömäksi estetään reagoimalla nopeasti ja tukemalla lasta riittävän ajoissa. Lapset, jotka suuntautuvat perimältään voimakkaammin tarkastelemaan pelkoa ilmaisevia kasvonilmeitä, ovat alttiimpia vanhemman mielialojen vaihteluille. – Tunteiden luokittelukyvyn kehittymistä edesauttaa, että aikuisen ilmeeseen liittyy sen mukainen äänensävy. kuisen tulee kuitenkin osoittaa hallitsevansa tilanne. Kun pieniä lapsia tuetaan suuntaamaan tarkkaavaisuuttaan iloa ilmaiseviin kasvoihin, ahdistuneisuus vähenee. Niiden kautta lapsi oppii tunteiden tunnistamista. – Alle vuoden ikäisinä herkästi mielipahaa ja ärtyneisyyttä ilmaisevat lapset käyttäytyvät usein samoin kuusivuotiaina. Tilanteita ei tarvitse rakentaa erikseen, vaan niitä tulee jatkuvasti arjessa eteen. Lapsen tunteiden havaitsemista muokkaavat myös geneettiset tekijät. Tunneilmaisun täytyy esimerkiksi tukea pelästyneen lapsen rauhoittumista. Hän voi myös nimetä vaikka satuhahmojen tai toisten ihmisten tunteita havainnoidessaan niitä yhdessä lapsen kanssa. – Jos aikuinen pelästyy lapsen lähestyessä uhkaavaa vaaraa, lapsikin pelästyy. On havait- Mikko Peltola tu, että lapsen tarkkaavaisuusvinoumaan liittyy ahdistusta. – Myöhemmin se voi johtaa ongelmiin, jos lapsi tulkitsee tilanteita väärin aggressiivisiksi, Peltola huomauttaa. Ai- TARKKAAVAISUUSVINOUMA KOHTI PELKOA ENNUSTAA AHDISTUNEISUUTTA Vanhemman psyykkinen pahoinvointi vaikuttaa lapsen tapaan havaita tunteita. Lapsen kanssa voi lisäksi keskustella lapsensa kanssa syy-seuraussuhteista: miksi ihmiset reagoivat niin kuin reagoivat. – Kun hän ei ole täysin menettänyt kontrolliaan, hänelle jää tilaa työstää tunteitaan. Herkkä lapsi hyötyy kehitystään tukevasta ympäristöstä enemmän kuin vähemmän herkkä. Tällöin pienen lapsen tarkkaavaisuus suuntautuu muita ikäisiään voimakkaammin pelon kuin ilon ilmaisuja kohti. Samoin se edistää lapsen kykyä rakentaa turvallisia kiintymyssuhteita, Peltola selvittää. – Periytyviä ominaisuuksia on mahdollista muuttaa. – Toiset lapset reagoivat voimakkaammin ympäristöönsä. Psykologian tutkijatohtori Mikko Peltola Tampereen yliopistosta korostaa herkkä tuntoisen aikuisen merkitystä lapsen tunnepohjaiselle kehitykselle. Mikko Peltola sanoo, että esimerkiksi kaltoin kohdeltu lapsi tunnistaa toisten ihmisten kasvoista herkästi vihan tunteita. Lapsi oppii hillitsemään omia välittömiä reaktioitaan kun hän näkee aikuisen toimivan niin. – Aikuinen voi nimetä lapsen tunteita niitä havaitessaan. K un lähiaikuiset, eli vanhemmat tai muut hoitajat ja kasvattajat tunnistavat, ymmärtävät ja nimeävät lapsen tunnetiloja, he kehittävät lapsen tietoisuutta omasta itsestään. Lapsi oppii vähitellen yhdistämään tunnereaktionsa ympäristön vaaratekijöihin ja välttämään niitä. Erityisesti temperamentiltaan niin sanotut vaikeat lapset ovat usein herkkiä. – Oikea-aikainen ja lapsen tunteita tukeva reagointi edesauttaa lapsen tunteiden tunnistamisen kehitystä. – Vauvan tunnetta on mahdollista peilata vähän liioitellen – silloin lapsi huomaa, että hänen tunteensa on tunnistettu
– Hermostuttavissakin tilanteissa aikuisen pitää pyrkiä säilyttämään vuorovaikutus ja yhteys lapseensa – se ei ole tosin aina helppoa. Aikuisen tulee asettua vauvan asemaan ja yrittää ymmärtää siitä käsin, mikä vauvalle olisi hyväksi. – Heidän vanhempansa eivät ole välttämättä kyenneet tukemaan tunnetaitojen kehitystä heidän ollessaan lapsia. Osoita lapselle että et hylkää häntä Lapsen turvallisuuden tunteen kehittymiselle on tärkeää, että hän 26 6/ 2014. Sen sijaan olisi hyvä avata keskustelu lapsen kanssa hänen tunteistaan, ja etsiä niiden alkuperää. Erityisesti stressaavissa tilanteissa voi olla vaikeaa reagoida lapsen tunteisiin lapsen tarpeiden mukaisesti. Lasta auttaa tunnistamaan vahvuuksiaan, että häntä muistutetaan hänen onnistumisistaan, myös aiemmista. Emotionaaliset taidot eivät tue lasta tunnistamaan vain omia tunteitaan, vaan myös ymmärtämään toisia. Rohkaise, kannusta ja kiitä Rohkaiseminen ja kannustus luovat pohjan turvalliselle oppimiselle. Arvostamista voi osoittaa monin tavoin, esimerkiksi antamalla lapselle hellyyttä, läheisyyttä ja aikaa. Tämä rakentaa pohjaa kaikkien myönteisten tunteiden kehittymiselle. Lapsi oppii hillitsemään omia välittömiä reaktioitaan, kun näkee aikuisen toimivan niin. – Jos joku tilanne hermostuttaa, aikuisen kannattaa jättää ilmaisematta hermostumisreaktio. Lapsen kanssa voi avata keskustelun hänen tunteistaan: ”Harmittaako sinua, kun sisaresi sai lahjan”, Peltola havainnollistaa. Keskustele lapsen kanssa ja osoita kiinnostusta hänen asioitaan ja tunteitaan kohtaan. Vauvan kanssa voi esimerkiksi miettiä, minkälainen reaktio lisää tämän hätää, minkälainen rauhoittaa tätä. Tee lapsen kanssa yhdessä asioita, ja anna lapsen yrittää myös itse. TEEMA LAPSET& KASVATUS VINKKEJÄ TUNNEKASVATUKSEEN MYÖTÄELÄ TUNT Arvosta lasta Ole kiinnostunut Osoita lapselle eri tavoin, että hän on tärkeä ja hyvä juuri sellaisena kuin hän on. Tärkeintä on pyrkiä asettumaan lapsen asemaan, kun reagoi hänen tunteisiinsa, ja pyrkiä ymmärtämään esimerkiksi itkun tai ärtyisyyden syitä. > naalisesti taitava aikuinen käyttäytyy. Mutta aikuisenakin voi kehittää emotionaalisia taitoja. Mikko Peltola tietää, että kaikki aikuiset eivät ole lahjakkaita emotionaalisissa taidoissa. Ilmaise lapselle, että hänen kaikki tunteensa ovat sallittuja. Hyväksytyksi tullakseen lapsen ei tarvitse suorittaa
Vauvaakin voi ohjata valitsemaan kuvia tai esineitä, jotka tuntuvat miellyttävän häntä. Kaikki tunteet ovat sallittuja NTEET tietää että häntä ei hylätä ja jätetä yksin. Lapsen vaikeiden tunteiden torjuminen voi saada lapsen kätkemään aggressioitaan vanhemmiltaan. Nöyryytetystä lapseta voi tulla estynyt ja arka, itseään häpeävä tai toisia nöyryyttävä. Ilosta voi myös keskustella tai myötäelää sitä lapsen kanssa satujen, leikin, piirtämisen tai vaikka musiikin välityksellä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita lapselle vahingollisten asioiden sallimista. 27. Ota vastaan lapsen viha ja turhautuminen Sen sijaan, että yrittäisit helpottaa omaa oloasi esimerkiksi antamalla Älä moiti lasta hänen tunteistaan Lapsi kokee nöyryytykset loukkauksiksi omaa persoonaansa kohtaan. Lohduta lasta surussa ja pettymyksessä Älä mitätöi surua ja pettymystä, esimerkiksi vähättelemällä niiden syitä. Haastavatkin tunteet kuten kiukku ja suru kuuluvat elämään. Muista, että ärtymystä ja kiukkua selittää jokin muu tunne, jos kyseessä ei ole nälkä tai väsymys Esimerkiksi pelko, pettymys, hylätyksi tuleminen, epävarmuus, kateus, mustasukkaisuus, avuttomuus tai väärin kohdelluksi tuleminen löytyvät usein ärtymyksen tai kiukun taustalta. Myötäelä hyviä tunteita Anna lapsen valita arjessa asioita ja esineitä, jotka miellyttävät häntä. Voitte keskustella yhdessä kivojen asioiden herättämistä tunteista. Jos lapsi yrittää padota tunteet sisälleen, voivat tunteet purkautua lopulta rajuina raivo kohtauksina tai fyysisenä väkivaltana. Myötäelä tunteita lapsen kanssa tunnetta tukevin äänensävyin ja ilmein. Esimerkiksi lapsen hankalat tunteet eivät ole koskaan syy kääntää hänelle selkää, vaan juuri silloin hän tarvitsee aikuisen tukea ja läsnäoloa. Hyväksymällä ja kestämällä hänen tunteensa autat häntä tekemään samoin. Etsikää yhdessä ärtymystä aiheuttava tunne ja kohdatkaa se yhdessä sen sijaan, että vastaisit lapsen ärtymykseen ärtymyksellä. periksi kiukuttelevalle lapselle, vanhemman kuuluu kestää lapsen vaikeat tunteet. Nöyryytystä seuraava turhautuminen voi johtaa esimerkiksi kiukutteluun tai tunteiden torjumiseen. Hassuttele lapsen kanssa Lapsen kanssa oleminen tuo paljon mahdollisuuksia spontaanin ilon kokemiseen. Lohduta lasta, esimerkiksi halaamalla ja kertomalla, että murheita tulee ja menee. Myötäelä tunne lapsen kanssa arvostelematta tunteen oikeutusta. Heittäydy lapsen seurassa välillä itsekin lapseksi, naura ja hulluttele lapsen kanssa
Tarinat ovat selkeitä Pöytäteatterin ovat kehittäneet ja melko voimakkaita. Jokaisesta eläinlapsesta on – Ryhmissä muodostuu omia tapoja loru ja pieni kuvaus luonkäyttää niitä. luu yhtenä eläinlapsena muiden joukkoon, Karvosen mukaan eläinhahmoihin vaikka sen keinot eivät aina toimikaan. kateus. Ääniefektejäkin saa näin – Roolityöskentely toimii hyvin, kun esiin paremmin, vaikkapa suden kiivaat askeleet. Menetelmää on käytetty myös alle kolmivuotiaiden ryhmässä hieman helpotetusti. on hyvä tutustua kunnolla, jotta Nuket ovat kokeilun jälkeen jääneet niiden persoona tulee tutuksi. On hauska sä asuvien eläinlasten kommelluksia ja arjen tilanteita selvitellään huomata, että lasten ja aikuisten ajatukset roolityöskentelyn kautta. Usein valmistaneet myös pientä oheisrekvisiittaa, kuten nuotion otetaan viisas pöllö avuksi ratkaisemaan led-kynttilän, pikkuhalkojen ja silkkipaperin avulla, kerongelma. Kukin tarina esittää jonkin ongelmatilanteen. Olemme eri eläimillä on ryhmässä eri roolit. Jokaisessa ryhmässä ei tarvitse käsitellä kaikkia aiheita, eikä ylipäätään käydä niitä läpi liian tiiviissä ryppäässä. mällä nuken taakse puupalikan. – Tilanteet poimitaan lasten omasta arjesta, parhaassa tapauksessa ryhmän ajankohtaisista tapahtumista. Sen auttavat. Kilterin päiväkodissa Vantaalla on – Kielimuurinkin ylittämisessä nuket kokeiltu vuoden ajan pöytäteatteria. Kun se on kärjisSuosittuja hahmoja ovat haaveileva, tynyt huippuunsa, esitys katkaistaan, ja lapset pääsevät kokeileluotettava ja ongelmia ratkaiseva pöllö, maan tunteita ja tilanteen ratkaisua aikuisen opastuksella. Asiat selviävät joskus paremmin eläinhahmojen avulla konkreettisesti esittämällä kuin vain salapset oppivat mielenterveystaitoja. näistä ovat melko yhteneväisiä. lua rakastavasta sudesta moni tunnistaa – Olemme tuunanneet hahmoja kestävämmäksi kiinnittäitsensä. Metsäskuvaa heitä itseään parhaiten. – Kokemukset ovat olleet oikein hyviä, kertoo erityislastentarMyös toimeliaasta, hulluttelevasta, urheihanopettaja Outi Karvonen Kilterin päiväkodista. Mutta myös vaikkapa susi kuutoo Karvonen. Meillä nukkeja säilytetään teenpiirteistä tarinavihnäkyvillä, jotta ne saadaan helposti kossa. käyttöön. – Usein lapset miettivät, mikä eläin Materiaaliin kuuluu kuusi eläinhahmoa ja tarinavihko. – Tunnelman luomiseen kannattaa TEKSTI: KIRSI HEMANUS keskittyä. Suomen Mielenterveysseuran TurNiitä ovat esimerkiksi vallisin mielin ja Mielenterveystaiauttaminen, ulkopuolelle jättämidot alakouluun -hankkeet. mielenterveysseura.fi >> turvallisin HYVÄT KÄYTÄNNÖT TUNNETAITOJA PÖYTÄTEATTERISTA 28 6/ 2014 mielin. sekä ujo, hyväsydäminen ja vilpitön pupu. Tilan tulee olla rauhallinen, jotta lapset pääsevät virittäytymään, sanoo Karvonen. elämään lapsiryhmiin. nallisesti selittämällä. Varnen, itsetunnon vahvistaminen, haiskasvatuksen ammattilaiset monenlaiset perheet, suru, pelko, saavat sen mukaansa hankkeiden erilaisuuden hyväksyminen ja koulutuksista. TEEMA LAPSET& KASVATUS TILANTEET LASTEN OMASTA ARJESTA Karvosen mukaan tarinoita on helppo mukauttaa lapsiryhmään sopiviksi
terveysseuran Hyvää mieltä tulan koulussa vietetään perjantai-ilIhan täydellistä paasto ei ole ollut, pelipaussi -hankkeesta. loinen 5. –?Kyllä mä viikon pystyn olemaan pelaamatta, virnistää kuuMarkkulan perheessä on menty muun mudesluokkalainen Aleksi Ojalehto ja samaa mieltä on viidesluokassa metsäretkelle ja pelattu lautapelejä. ei ole ongelma. terveysseuran valtakunnallitoivoa ja vanhempaintoimikunta Salli Pietariselle ja Anni Nopaselle sesta Mielenterveystaidot järjestää tekemisen. Lapset saavat ta Youtubesta. PELITÖN VIIKKO hyävät päästä pelaamaan uutta FIFA15–?Lapset eivät olleet yhtä väsyneitä jalkapallopeliä. lasta pari tuntia yhdessä lasten ja sillä välillä pojat ovat katsoneet videoi- • Seutulan koulu on yksi Mielen- vanhempien kanssa. päättyy perheiden yhteiseen iltaan. He eivät olekaan himopelaajia. pelitön viikko on ollut helppo, samoin alakouluun -hankkeen neljästä Ensimmäisellä kerralla syyskuussa Vanessa Vilénille ja Amanda Pitkäselvantaalaisesta pilottikoulusta. pelattiin muun muassa jalkapalloa ja le. Iltaan osallistui yli sata –?Kavereitten kanssa on tullut oltua enemmän tällä viikolla, henkeä. Vanessa miettii eroa tavalliseen viikkoon. –?Lapset huomasivat aika nopeasti, että voi tehdä jotakin muutakin kuin pelata, kertoo vanhempaintoimikunnassa opettajia edustava Lindfors. Seutulan koulussa on 142 oppilasta. kalainen Jani Jouhikainen. Hän korostaa, että pelaamisessa ei ole mitään pahaa eikä siitä tarvitse luopua koHYVÄT KÄYTÄNNÖT konaan. ideoita, kun lapset miettivät, mitä tekisivät. Vanhempaintoimikunnan puheenjohtajalla Annukka Markkulalla on koulussa neljäs- ja viidesluokkalainen. Viime perjantaina pelattiin pihapelejä ja Pelitön viikko sai alkunsa, kun opettaja Stina Lindforsin silpaistettiin makkaraa. Tervapataa leikkimässä muun muassa Amanda Pitkänen, Anni Nopanen, Salli Pietarinen, Minna Nurminen ja Emma Mynttinen. lipunryöstöä. luokka kokeili viime lukukaudella Suomen Mielenterveysseuran ja lastenpsykiatri Jari Sinkkosen suosittelemaa Hyvää Juttu julkaistu Vantaan Sanomissa 18.–19.10. sa Suomen Mielen Pelittömän viikon päätteeksi Seu–?Ei me nyt niin paljon pelata. TEKSTI JA KUVA: ARMI SUOJANEN –?Alkuun oli napinaa ja hermostusta, mutta kun viikko alkoi, he eivät valittaneet Kerran kuukaudessa on pelitön viikko, joka yhtään. Pelittömän viikon päätteeksi Seutulan koulussa vietetään yhteistä perjantai-iltaa vaikka pihapelejä leikkimällä. maa ja muistuttaa, että pelit vaikuttamutta pohtivat, että heille pelaaminen • Pelitön viikko on saanut alkun- vat myös lapsen psyykeen. Palaute vanhemmilta oli niin hyvää, että koko koulu päätti lähteä mukaan pelipaastoon tästä syksystä alkaen. Markkula sanoo, että ainakin aluksi pelipaussi vaatii vanhemmilta osallistumista ja Takana on Seutulan koulun toinen pelitön viikko tänä syksynä. Mutta on hyvä huomata, että muutakin voi tehdä. • Pelittömään viikkoon sitoutukuin muilla viikoilla, Lindfors sumPojat nielevät pelittömän viikon, vat lapset ja vanhemmat. Opettaja huomasi pelittömän viikon Aleksi tunnustaa, että näpit jo syypositiiviset vaikutukset luokassa. SEUTULAN KOULU PITÄÄ DIGIPELIPAUSSIA 29. mieltä pelipaussista. Etualalla juoksee Tia Piskunen
Siinä taloustilanteessa se oli valtavan iso satsaus, mutta Imatran. – Lastensuojelun sijaan perheet ja vanhemmat tarvitsevat tukea riittävän varhain, osana yleisiä palveluita, jotka eivät leimaa ketään. – Näimme kuitenkin perinteisen äitiysneuvolan tarjoaman tuen liian kapea-alaiseksi. Vaikka 30 6/ 2014 tämä jossain määrin auttoi, tilanne jatkui; kustannukset jatkoivat kasvuaan ja huoli lisääntyi. Mitä kummaa Imatralla on tapahtunut, toimialajohtaja Tiina Kirmanen. Vähitellen kirkastui ajatus siitä, että lastensuojelua ei pelasteta lisäämällä lastensuojelun resursseja. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden rekrytointi oli työlästä ja vaihtuvuus suurta. I matra on suomalaisittain lastensuojelun poikkeus. Kirmasen mukaan lastensuojelun tarvetta oli silloin, ja on edelleen paljon vanhassa teollisuuskaupungissa rajaseudulla, jossa päihteiden käyttö on yleistä. Asiakasmäärät nousivat ja työntekijää kohden saattoi olla sata lasta. TEEMA LAPSET& KASVATUS HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hyvinvoinnin mallia perheille Imatralta TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVA: SHUTTERSTOCK Vaativan lastensuojelun tarve ei varmastikaan koskaan katoa, mutta lastensuojelun ei pitäisi ratkoa perheiden tavallisia pulmatilanteita, sanoo Imatran kaupungin hyvinvointipalveluiden toimialajohtaja Tiina Kirmanen. – Yritimme ratkoa tilannetta silloisen parhaan tietämyksemme mukaan vahvistamalla lastensuojelun resursseja. He voivat saada tukea osana neuvolan, koulun ja varhaiskasvatuksen toimia. Siellä lastensuojelun asiakkuudet ja kustannukset ovat kääntyneet vähitellen laskuun, kun ne useassa Suomen kunnassa ovat olleet enimmäkseen rajussa kasvussa. Hänestä tuli muutosprosessimme avainhenkilö. Lisäsimme nuorten päihdetyön resursseja, vahvistimme perheneuvolaa ja perustimme kaksi lastenkotia 2000-luvun puolessa välissä. Kaksi vuotta sitten Imatralla esimerkiksi lakkautettiin lasten vastaanottokoti ja 10 hengen tiimin työpanos siirtyi avopalvelun perhetyön puolelle. – Aloimme pohtia tilannetta professori Matti Rimpelän johdolla. Halusimme lisätä neuvolan valmiuksia laaja-alaiseen tukeen, joten kehitimme äitiys- ja lastenneuvolasta hyvinvointineuvolan. Tiimi saattoi koostua pelkäsTiina Kirmanen tään epäpätevistä työntekijöistä. Hyvinvointineuvolan kuuden perhetyöntekijän palkkaamiseen myönnettiin määräraha 2009. Seurasin tilannetta silloin läheltä sosiaalipalvelujohtajan tehtävässä. – Imatrallakin lastensuojelun kustannukset olivat voimakkaassa kasvussa 2000-luvun alkupuolelta, tarkemmin vuodesta 2003 alkaen
– Siltikin vaativan lastensuojelun työtä tulee tehdä nimen- omaan vakavampien ongelmien parissa. Vaikka kyseessä ei ole lakisääteisten velvollisuuksien täyttäminen, ja vaikka kaupunki käy vaikeaa talousarviokeskustelua, päättäjät ovat vahvasti sitoutuneet malliin. Perhetyötä tehdään perheiden ilmaiseman tuen tarpeen mukaan. Vaikutukset ovat näkyneet vasta aikaa myöten, koska tulipalojen sammuttamistakaan ei voinut lopettaa. Kahden viimeisen vuoden aikana asiakasmäärät ja kustannukset ovat lähteneet laskuun. Yhdellä lastensuojelun työntekijällä asiakkaita on nyt 30–40. Imatran mallissa uhkana voi olla mahdollisesti liian jyrkkä raja perhetyön ja lastensuojelun välillä, se, että neuvolatyötä tehdään niin kutsutuissa tavallisissa perheissä ja seulotaan sieltä ongelmaperheitä lastensuojeluun. Hyvinvointineuvolan toiminta onkin turvattu. Viisi vuotta hyvinvointineuvolatoiminnan käynnistämisen jälkeen Imatran lastensuojelun tilanne on koko ajan parantunut. – Kysymme, miksi ylipäätään esimerkiksi vanhempien kokeman väsymyksen tulisi olla syy lastensuojelun asiakkuuteen. Voiko tämä leimata toisia perheitä. Asiakkuudet ovat myös lyhyempiä, koska muutakin tukea on tarjolla. – On käynyt ilmi, että tukemalla perheen arjen ongelmien ratkaisua on samalla tultu auttaneeksi monia vanhempia heidän parisuhdeongelmissaan. Imatralla lastensuojelun kustannukset ovat kääntyneet vähitellen laskuun, kun ne useassa muussa kunnassa ovat rajussa kasvussa. – Valmista toimintamallia ei ollut, joten olemme kuunnelleet perheiden tarpeita herkällä korvalla. päättäjät näkivät sen investointina. Näitä voivat olla esimerkiksi väsymys, lapsen uniongelmat, kasvatus, tai muut arjen sujumisen pulmat. 31. Myös lastensuojelun työntekijöiden työsuhteet ovat nykyisin pysyviä ja pitkäaikaisia. Hyvinvointineuvolassa tavataan kaikki ensisynnyttäjäperheet ja odottavat. Perheiden hyvinvointiin ei ole Imatralla luvassa leikkauksia
Theraplayssa korjataan lapsen kiintymyssuhteen ongelmia liikkeen ja leikin välityksellä, usein ilman leluja. Hän ei puhunut, mutta ilmaisi itseään terapiahuoneen hiekkalaatikon kautta. Kutakin kehitysvaihetta määrittää ikä. Pieni lapsi rauhoittuu kosketuksen ja liikkeen kautta, motorisesti ja kinesteettisesti. Leikkiin perustuvia terapioita yhdistää ajatus siitä, että jos ongelmista kärsivä lapsi saa vapaasti leikkien ilmaista itseään turvallisissa, terapeuttisissa olosuhteissa, hän saa välineitä löytää vähitellen itse korjaavia ratkaisuja. Mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä isompi rooli leikillä on ajatusten ilmaisemisessa ja toiminnassa. Hänen mielentilansa vaihtelivat jyrkästi, hän sai raivokohtauksia. Teimme esimerkiksi sanomalehdestä paperipalloja, joita lapsi ja äiti heittelivät toistensa käsivarsien muodostamaan ”koripallokoriin.” Aktivoimme eri aisteja, joiden avulla palasimme nykyhetkeen. Siksi he tulivat vastaanotolleni. – Eräs puolitoistavuotias poika oli tullut kasvatusvanhemmilleen, ja hän torjui uuden äidin kiintymyksenosoitukset ja hoivan. 32 6/ 2014 – Kasvattajalla on ratkaiseva rooli lapsen kehityksessä. MINUN TYÖNI LEIKKI PARANTAA TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA Kevin Webb, amerikkalainen lastenterapeutti, käyttää työssään Mind-body Bridging -harjoituksia ja leikkiin perustuvia menetelmiä. Syksyllä hän vieraili Suomessa kouluttamassa Mind-Body Bridging eli MBB-menetelmää lasten parissa työskenteleville ammattilaisille. Lopulta hän halusi mieluummin mennä leikkimään kavereidensa kanssa kuin tulla terapiaan. – Työskentely jatkui yli vuoden. Hän kykeni puhumaan hyväksikäytöstä. Vähitellen, kun hän sai kosketuksen omaan, vahingoittumattomaan puoleensa, yökastelu ja raivokohtaukset loppuivat. Alussa tyttö oli vetäytynyt; hän ei puhunut minun tai kenenkään muun terapeutin kanssa. – Lapsen aivot ovat jatkuvassa kehittymisen tilassa. KUKA: KEVIN WEBB IKÄ: 51 ASUU: BLANDING, UTAH, USA AMMATTI: LASTEN TERAPEUTTI JA HYVINVOINTIVASTAAVA, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ HARRASTUKSET: PERHE, JUOKSU JA PYÖRÄILY PERHE: VAIMO, KUUSI LASTA JA KAKSI LASTENLASTA. Sandplay-menetelmässä lapsi ilmaisee itseään terapiahuoneessa hiekkalaatikon hiekan ja leluesineiden välityksellä. – Käytimme Sandplay-menetelmää seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneen 8-vuotiaan tytön kanssa. W ebb on työskentellyt lasten sosiaalityön sekä lasten terapian ammattilaisena itäisen Utahin alueella parikymmentä vuotta. Jos hän on jännittynyt ja levoton, se siirtyy lapseen ja hänen kykynsä olla rauhassa vaikeutuu. – Parin kuukauden työmme tuli päätökseen, kun poika pystyi vastaanottamaan kasvatusäitinsä huolenpidon ja hellyydenosoitukset. Kääntämällä esineet ylösalaisin ja peittämällä ne hiekkaan hän esitti, kuinka hänen alun perin järjestyksessä ollut maailmansa tuhoutui raunioiksi ja kaaokseksi. Lapsen lähiaikuiset osallistuvat työskentelyyn. Ohjasin äitiä sanoittamaan ja myötäelämään lapsen tunteita. Webb on auttanut urallaan lukuisia lapsia vaikeissa elämäntilanteissa. Ohjasin kasvatusäitiä ottamaan leikin kautta kontaktia lapseen
Ja hänen haavojaan kantaa koko tuleva maailma. Kuva: Tommi Tuomi Lapsi ei ole väline, vaan itsenäinen, elävä olento, jossa on mahdollisuudet hyvään ja pahaan. Häntä tulisi kunnioittaa jo, kun hän ei vielä kykene ilmaisemaan itseään sanallisesti. Lapsi on mittaamattoman arvokas, siksikin, että hänen iloistaan ja onnistumisistaan iloitsee myöhemmin koko yhteiskunta. On etsittävä hänen parastaan. Myöhemmin hänen pitäisi saada kokea, että hänen ajatuksillaan on suuri arvo. Ne, joiden elämän surmat romuttivat, eivät unohda ikinä. Lapsia ei pitäisi synnyttää maailmaan itsensä jatkeeksi, parisuhteen tilkkeeksi tai rahantuojaksi. 33 MIE1406_33_KOLUMNI.indd 33 5.12.2014 13:25:08. . Lapset on nostettava näkyviin perheiden keskeltä, on rohjettava nähdä heidän huolensa ja hätänsä. Jokaisen pitäisi tietää, että jokaisen heteroseksuaalisen yhdynnän seuraus voi olla uusi elämä. Paitsi viranomaisten, kaikkien aikuisten velvollisuus on nähdä lapsi: joka päivä täytyy katsoa silmiin ainakin yhtä lasta. Tästä seuraa vastuu. Jos mustuuteen syöksyneestä aikuisesta voikin tuntua, että väkivaltainen kuolema on lapsen paras, se ei ole koskaan totta. Vaikeidenkin vaiheiden läpi kulkeneista ihmisistä on voinut tulla aikuisia, jotka auttavat, luovat uutta maailmaan, keksivät, hoivaavat, tanssivat, ajavat suuria työkoneita, kylvävät viljaa, ohjelmoivat, lentävät avaruudessa tai trapetsilla sirkuksessa. Tätä eettistä kysymystä tulisi painottaa lasten kasvatuksessa aivan varhaisesta vaiheesta. Jokainen sammutettu lapsen elämä on kaikkien suuri menetys. Aina kun lapsia surmataan, surmataan toivo ja tulevaisuus. Seksuaalikasvatuksessakin tulisi olla keskiössä eettinen ajattelu. Pienissä on ollut idullaan lahjakkuutta, iloa, leikkiä ja tarmoa. Lasta tulisi kasvattaa itsestään tietoiseksi yksilöksi, ja häntä tulisi kaikin tavoin vahvistaa persoonana. Sataprosenttisen varmaa ehkäisyä ei olekaan. Olennainen näkökulma perhesurmiin jää usein vaillinaisesti käsitellyksi tai unohtuu kokonaan. Mutta lapsi ei ole väline, vaan itsenäinen, elävä olento, jossa on mahdollisuudet hyvään ja pahaan, suureen ja alhaiseen. Mielestäni keskeisin kysymys on lasten ehdoton oikeus omaan elämäänsä. Vanhan ajan ajatus ”lapsi tuo leivän tullessaan” välineellistää lapsen perheen toimeentulon turvaajaksi, maataloustöiden uudeksi käsipariksi. KOLUMNI | SIRPA K ÄHKÖNEN Ihmisyyden tukena eettinen kasvatus Tämän kolumnin ilmestyessä Rautavaaran lokakuinen ja Kuopion marraskuinen perhesurma ovat jo ehkä painuneet unohduksiin meiltä, jotka emme olleet niihin osallisia
Osiot muodostavat selviytymismatkan. TOIVOn valmisteluvaiheessa sitä kommentoivat sadat nuoret eri puolilta Suomea, ja sitä muokattiin nuorten toiveiden mukaiseksi. Nuori voi tutustua ohjelmaan itsenäisesti, mutta sitä voivat käyttää työnsä tukena myös lasten ja nuorten kanssa työskentelevät sekä vanhemmat. . Ohjelman ovat yhdessä kehittäneet Suomen Mielenterveysseura ja Nuorten Mielenterveystalo. – Jokainen voi kohdata elämässään pysäyttäviä tilanteita, kuten läheisen kuoleman tai vakava onnettomuuden. TOIVO-ohjelma koostuu yhdeksästä mielenterveyttä ja selviytymistä edistävästä osiosta, joihin liittyy tiedon lisäksi harjoituksia, äänitteitä ja videoita. Se sijaitsee kaikille avoimessa Mielenterveystalo.fi -nettipalvelussa, jossa on tietoa aikuisten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeasioista. – Kriisin kohdatessa voi olla kuitenkin vaikea löytää itselle sopivaa, helposti käytettävää apua. Tietoa on ohjelmassa tarjolla muun muassa surusta ja selviytymiskeinoista, tunteista, ajatuksista ja kehon tuntemuksista, stressinhallinnasta, perhe- ja kaverisuh- teista sekä minäkuvasta ja sen muutoksista. nuortenmielenterveystalo.fi/toivo 35 MIE1406_34-35 MTS kehittää.indd 35 5.12.2014 13:25:39. Ohjelma toteutetaan myöhemmin ruotsiksi. Erityisesti nuoret tarvitsevat apua ja uudenlaisia keinoja, joilla selvitä vaikeista elämäntilanteista ja niiden herättämistä tunteista, kertoo Maarit Lassander Suomen Mielenterveysseurasta. Kuva: Shutterstock M I E L E N T E R V E Y S S E U R A K E H I T TÄ Ä Nuorille työkaluja kriisiin Verkkopohjaisen TOIVO-oma-apuohjelma tukee nuoria vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä. Ohjelman voi käydä läpi kokonaan tai sieltä voi valita omaan tilanteeseen sopivia osia. Nuoret jopa valitsivat ohjelman nimen. TOIVO:n videoklipeissä näyttelevät Pohjois-Tapiolan ilmaisutaitolukion oppilaat
Mielenterveyden ongelmiin voi liittyä itsesyrjintää, joka estää lähtemästä ulos tai kirjastoon. Koen olevani arvoton, eikä minulle kuulu mikään. – Nyt elän tässä hetkessä ja nautin lastenlapsista. Perheen lisäksi tärkeitä ovat ystävät sekä toimiminen EMY:n Etuus- ja vaikuttamistyöryhmässä. Hän on huolissaan aikeista lakkauttaa pieniä kirjastoja Espoossa. – Iso kirjasto ei ole ihmisläheinen. Joku vuosi sitten Voutilainen tapasi naapurissa asuvan kirjastonjohtajan. Syitä on monia. 36 MIE1406_36-37_PUHEENvuoro.indd 36 – Siellä uskallan pyytää apua, mutta en Sellon kirjastossa. 6/ 2014 5.12.2014 13:26:08. Toistan helposti vanhoja kuvioita. Yksinäisyys on vakava ongelma, eikä netti korvaa oikeaa ihmistä. Minun on vaikeaa käydä oudoissa paikoissa edes kahvilla, kun tuntuu, etten kuulu sinne. Hanne Hovi (vas.) ja Maikku Voutilainen ovat huolissaan ihmiseltä ihmiselle -palveluiden karsimisesta. Saan apua henkilökunnalta, ja Helmet-palvelun avulla voin tilata tarvitsemani kirjan omaan kirjastooni. K irjastohenkilökunta pohti, miten he voisivat palvella mahdollisimman hyvin kaikkia. Maj-Lis eli Maikku Voutilaisella ja Hanne Hovilla on kymmenien vuosien kokemus Espoon kirjastoista. PUHEENVUORO Kirjastot kuuluvat kaikille Espoon kirjastoissa herättiin siihen, että kirjastopalvelut eivät välttämättä yllä kaikkien ulottuville. Se on minulle iso ja hahmoton, turvaton paikka. Hänen ansiostaan uskaltauduin kysymään kirjastossa neuvoa. Siksi haluttiin kuulla kirjaston käyttäjiä ja asiantuntijoita. Monen on vaikeaa kysyä neuvoa. Kivenlahden kirjaston henkilökunta on kuitenkin tullut tutuksi. Mutta jos apua ei pyydä, ulkopuolinen olo vahvistuu. – Lapsuudessa minua traumatisoineet asiat ovat vaikuttaneet siihen, miten kohtelen itseäni. Työelämästä Voutilainen putosi 2002 loppuun palamisen ja masennuksen vuoksi. Kysyimme kahden Espoon mielenterveysyhdistyksen, EMY:n jäsenen kokemuksia kirjastoista. Ymmärsin, että kirjastotyöntekijän päiväkin saa vaihtelua, jos asiakkaat käyttävät hänen osaamistaan. Avun pyytäminen on suorastaan toivottavaa. PIENI ON IHMISLÄHEISTÄ Maikku Voutilainen, 55, käy Kivenlahden kirjastopisteessä. – En kaipaa mitään lisää kirjaston palveluihin. Koen liki kaikissa yleisissä paikoissa itseni ulkopuoliseksi. – Hän kuvasi hienosti kirjastohenkilökunnan työtä. Juttelimme myös pelostani pyytää apua. Uusia toimintatapoja pitää opetella. Seitsemäs syntyi lokakuussa
Suorassa asiakassuhteessa saadaan parhaiten selville, mitä ihminen haluaa. – Lapsena kävin Haminassa kirjastoautolla joka viikko hakemassa muovipussillisen kirjoja. Kaikkien pitäisi päästä kulkemaan etuoven kautta. – Tasapuolista palvelua saa vaatia, jo lain perusteella. PA LV E L U A S A A VA AT I A Millaisia kirjaston käytön esteet voivat olla, Kirjasto kuuluu kaikille -hankkeen projektisuunnittelija Jaakko Tiinanen. – Etuoven muuttaminen pyöröoveksi ei ole myöskään palvellut kaikkia, esimerkiksi vammaisia. – Uutuuksia voi varata jopa ennen kuin ne tulevat kirjastoon. Aiemmin työskentelin hoitoalalla, nyt olen kuntoutustuella. . – Kirjaston pitäisi olla kohtaamispaikka. Ihmiset ovat kysyneet, oletteko kirjastossa oikeasti kiinnostuneita meistä.” ITSEPALVELU VÄHENTÄÄ KOHTAAMISIA Hanne Hovi, 54, löytää Sellon kirjastosta lähes kaiken tarvitsemansa. Arjen sisältöä tuovat käsityöt sekä oma vihannesmaa. – Ehkä yllättävimpiä ovat olleet sosiaaliset esteet: ihminen ei ole varma, onko ylipäänsä tervetullut ja saako apua. kirjastokaikille.fi Elämänlaadun ja osallisuuden tukeminen on ongelmien ehkäisyä, toteaa Jaakko Tiinanen. Eri ryhmät on huomioitu, mutta on myös hälyisää ja levotonta, eivätkä harjoittelijat osaa välttämättä neuvoa oikein. Joskus mietin, huomaako joku, että lainaan terapiakirjoja. Sellon valikoimat ovat laajat, on venäjänkielistä aineistoa, nuorisolle biljardinpeluuta. – Mielestäni elämä on lahja, vaikka aina masennuksen syövereissä ei siltä tunnu. Jokaisella on kuitenkin oikeus kirjaston palveluihin. Ihmiset kysyivät, oletteko oikeasti kiinnostuneita meistä. 37 MIE1406_36-37_PUHEENvuoro.indd 37 5.12.2014 13:26:09. Hanne Hovilla on lisäksi toive: yhteispalvelupisteen tulisi jakaa tietoa mielenterveyspalveluista. – On fyysisiä esteitä: pääseekö ovesta sisälle ja miten kirjastossa voi liikkua. Sisällöllisestä saavuttamattomuudesta on kyse, jos asiakas ei kykene lukemaan, esimerkiksi kielellisten vaikeuksien vuoksi. Tämä paljastui kokemusasiantuntijavierailujen yhteydessä, kun esimerkiksi vanhuksia ja kehitysvammaisia ryhmiä kutsuttiin kertomaan kokemuksistaan Kirjasto Omenaan. – Vierailujen yhteydessä kävi ilmi, miten syvässä sisäinen itsesyrjintä voi olla. Jos kaupungin suunnitelmat itsepalvelukirjastoista menevät läpi, ollaan liian pitkällä, pohtii Maikku Voutilainen. – Masennuksestani huolimatta en koe itseäni kirjastossa ulkopuoliseksi. Omia kokemuksia saavutettavuuden haasteista ja kehittämisideoista voi kertoa projektin nettisivuilla. Jo nyt Sellon kirjastossa varatun kirjan voi noutaa hyllyköstä, eikä asiointia virkailijan kanssa tarvita. Kirjasto kuulu kaikille -hankkeen hyviä kokemuksia jaetaan laajempaan käyttöön. Joskus on kyllä vaikeaa löytää etsimäänsä
Moni perusteeton pelko tai uhkakuva kahlitsee luovuutta ja uusia ideoita, tuottavuutta ja toimintaa. Se tarjoaa autonomian kokemuksia, tyydyttää kompetenssin kokemuksen tarpeita ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. 252 s. Tammi 2014. 38 MIE1406_38-39_POIMINTOJA.indd 38 Oppiminen on yksi ihmiselämän suurista nautinnoista, kirjoittaa Lauri Järvilehto kirjassaan Hauskan oppimisen vallankumous. Siten ne rakentavat hedelmällisen pohjan luovalle ajattelulle, joka on yksi merkittävimmistä kilpailutekijöistä. Oppimisen pitää siis olla hauskaa. Järvilehto tarkastelee kysymystä monesta näkökulmasta, pyörittelee oppimiseen liittyviä tekijöitä uuteen järjestykseen ja haastaa samalla lukijan pohtimaan, mistä oppimisessa on kysymys. I ISBN TA M M I I I päällys Marjaana Virta I Pelko voi olla elämää suojeleva, järkevä tunne uhkaavassa tilanteessa. Missä vaiheessa oppiminen muuttuu haudanvakavaksi. Järvilehto väittää, että leikki ja hauskuus ovat tehokkaan oppimisen avaintekijöitä. Ilmapiiri ilman pelkoja taas muuntaa kilpailun leikiksi, kannustaa luovien ratkaisujen löytämiseen ja oppimiseen. Hän on kerännyt valaisevia esimerkkejä urheilun, musiikkielämän tai bisneksen maailmasta. Lapset osaavat ottaa ilon irti oppimisesta, mutta miksi moni aikuinen on vieraantunut tästä ihmiselle ominaisesta asiasta. Varsin yleisiä ovat kuitenkin epärealistiset pelot, joihin voi juuttua kiinni tarpeettomasti. ELLEN TUOMA AL A OPPIMISEN NAUTINTOA ETSIMÄSSÄ Lauri Järvilehto: Hauskan oppimisen vallankumous. POIMINTOJA PELKO TULEE KALLIIKSI HENKKA HYPPÖNEN P E LO N H I NTA Pelolla on hinta – siitä voi hyötyä tai maksaa kalliisti. Leikkiminen ja leikillisyys paitsi tyydyttävät psykologisia tarpeitamme, myös edistävät flow-tilan syntymistä. joittaen. Kenties se, että opettamisen sijaan innostettaisiin oppimaan, sillä ilman innostusta oppiminen ei onnistu. 234 s. Viestejä löytyy useita. Kirjassa viitataan Csikszent- mihályn tutkimukseen, jossa koehenkilöt saivat masennusoireita, kun heitä oli estetty leikkimästä yhden päivän ajan. Pelkoja ja pelottelua käytetään yleisesti tarkoituksena ihmisten ajatusten ehdollistaminen ja muokkaaminen. Hän pohtii kysymystä miksi oppimisen spontaanius ja siitä nauttiminen on yhteiskunnassamme niin harvinaista. Peloilla on taipumus myös ruokkia itseään. Järvilehto päätyykin siihen, että oppimisen tulevaisuus löytyy pelimaailmasta. Kirjan luettuani jäin miettimään, mikä olisi tärkeintä. PS-kustannus.2014. Pelon hinta voisi olla puolipakollista luettavaa pelkojen ja uhkakuvien jähmettämässä lama-Suomessa. Ihmisissä asuu perustavaa laatua oleva valmius poimia ympäristöstään uhkia ja varautua niihin. Järvilehdon mukaan leikkiminen yhdistyy kolmeen sisäisen motivaation lähteeseen. Pelolla hallitaan toisia. Hän on perehtynyt muun muassa pelon neurofysiologiaan ja siihen liittyvään psykologiseen tutkimukseen. Pelko voi paitsi romahduttaa toimintakyvyn, joskus myös parantaa suoritusta. P E LO N HIN TA HENK taisia.” Nautitaan raakana -kirjasta ( ”Nautitaan raakana on kiinnostava monella ta- taa lukijan kokeilemaan asioita, ei pelkästään lukemalla, vaan haastamalla omat tapansa ja ”Nautitaan raakana sopii kaikille, joiden villi elämään negatiivisesti.” KA HYPPÖ NEN hes jokaisessa elämämme tärkeässä päätöksessä. Oivallukseen, että tämä tulee kalliiksi yksittäisille ihmisille, viime kädessä koko yhteiskunnalle, on tarttunut juontaja ja kirjoittaja Henkka Hyppönen kirjassaan Pelon hinta. Hyppönen on tarttunut aiheeseen perusteellisella otteella, taustatyötä kaihtamatta, mutta samalla luettavaa tekstiä kir- ”Kun pelolta riisuu taikavoimat, siitä tulee TAMMI Henkka Hyppönen: Pelon hinta. Pelon hinta kertoo pelon tyiselämässä. SIRPA VÄ ÄNÄNEN 6/ 2014 5.12.2014 13:28:55. Hän lainaa Mihály Csikszentmihályin ajatusta siitä, että rajat leikkimisen ja työn välillä ovat keinotekoisia ja että leikkiminen on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille. Tämä tarkoittaa suojautumista
Kirjassa on kattaus tietoa ja tunteisiin tutustumisen työkaluja. Ensimmäinen osa käy lävitse tunteita sekä sitä, mitä tunteet ovat ja voiko niihin vaikuttaa. Nuorten lisäksi opus palvelee vanhempia ja nuorten kanssa toimivia. 359 s. SIRPA VÄ ÄNÄNEN 39 MIE1406_38-39_POIMINTOJA.indd 39 5.12.2014 13:28:56. Osuus on hauskasti kirjoitettu ja käytetyt vertaukset osuvia. Toisessa osassa kummastellaan, mikä mieli oikein on. Kirjan viimeisessä osassa pohditaan elämänhallintaa, eli kirjan mukaan tunnetta asioiden sujumisesta. Kirjassa on runsaasti tehtäviä, joita voisi tehdä hyvin myös aikuinen. Raisa Cacciatore ja Max Karukivi : Mieletön fiilis – Hyvän mielen käsikirja Tammi. Siihen liittyen kä- sitellään muun muassa onnellisuutta, myötätuntoa, itsetuntoa sekä epäonnistumisia, sekä syömishäiriöitä ja seksuaalisuutta. TUNTEITA, TIETOA, MIELETÖNTÄ FIILISTÄ Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore ja nuorisopsykiatri Max Karukivi ovat kirjoittaneet Suomen ensimmäisen tunnetaitojen tietokirjan nuorten Mieletön fiilis – Hyvän mielen käsikirja. 2014. Mutta löytääkö tärkeä tieto juuri tässä muodossa tiensä perille. Kansi ja taitto saivat kiitosta, mutta tekstin suhteen tuomio oli tyly: ihan liian oppikirjamaista. Yli 350-sivuinen järkäle jakaantuu kolmeen osaan. Sisältöä varmasti moni nuori kaipaa kehittymisensä kimuranteimmissa vaiheissa, kun tunteet aaltoilevat ja itsetuntokin saattaa ailahdella. Koska kirja on suunnattu nuorille, oli kysyttävä perheen teinin mielipidettä
Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. (02) 2333 442 Vammalan ja Huittisten Tukitalot puh. (014) 266 7150 Rauman kriisikeskus Ankkurpaikk´ puh. 040 848 2042 Oulun kriisikeskus puh. (02) 7273 700 Kainuun Kriisikeskus puh. (05) 453 0020 Mikkelin kriisikeskus puh. (013) 316 244 Salon kriisikeskus Etappi puh. (015) 214 401 Tampereen kriisikeskus Osviitta ajanvaraus 0400 734 793 Turun kriisikeskus puh. 044 7826030 Savonlinnan kriisikeskus puh. (09) 4150 3600, faksi (09) 3487 3715. Tilaa Mielenterveys 41 € kestotilaus Mielenterveysseuran palvelut VERKOSSA vahvistamo.fi e-mielenterveys.fi tukinet.net Myös digilehti vuosikerta 50 € opiskelijatilaus 25 € ulkomaille 60 € Tilaajapalvelu puh. (03) 512 0500 Vihdin kriisikeskus puh. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. 40 6/ 2014 PUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto SOS-KRIISIKESKUS Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Toimisto (09) 4135 0510, faksi (09) 4135 0570 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 Hyvinkään seudun mielenterveysseura puh. (03) 877 660 Lapin ensi- ja turvakoti ry Kriisikeskus, puh. Jos tilausjakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. (08) 312 0611 Jyväskylän kriisikeskus Mobile, puh. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. (02) 8378 5600 Joensuun kriisikeskus puh. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. (017) 262 7738 Lahden Seudun kriisikeskus puh. 050 401 6259 KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. 040 5537508 Lappeenranta Saimaan kriisikeskus puh. (09) 615 516, klo 9-15 mielenterveysseura.fi/tilaa tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ tiedotus_ja_julkaisut KESTOTILAUKSEN SÄÄNNÖT JA IRTISANOMINEN Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. (015) 273 700 Kemin kriisikeskus Turvapoiju puh. 040 544 1750 Seinäjoki Mobile kriisikeskus (06) 414 1256, (06) 414 1257 Kuopion kriisikeskus puh
Kauppinen, T. Jr.: Association of Poor Subjective Sleep Quality With Risk for Death by Suicide During a 10-Year Period: A Longitudinal, Population-Based Study of Late L.ife. Kehittämismahdollisuudet tulisi huomioida sekä varhaiskasvatuksen koulutuksessa että sen johtamisessa. & al.: Social background and life-course risks as determinants of social assistance receipt among young adults in Sweden, Norway and Finland. Lindberg, P.: In search of affordances and visual quality – Interpreting environments of children aged under three in seven Finnish day-care centres. Aivojen pieneneminen ei ollut yhteydessä oireilun vaikeutumiseen tai kognitiivisen tason laskuun, vaan psykoosilääkityksen määrään. Tutkimuksen 9 vuoden seuranta-aikana skitsofreniapotilaiden aivojen koko pieneni vuosittain 0,7 prosenttia, ja normaaleilla verrokkihenkilöillä 0,5 prosenttia. Toimeentulotukea sai yli kolmannes 1978–1984 syntyneistä tutkituista ainakin kerran 18–24-vuotiaana. Uniongelmien hoitaminen voisi siis vähentää vanhusten itsemurhia. Tutkijat selvittävätkin seuraavaksi, ehkäiseekö unettomuuden ja univaikeuksien hoitaminen iäkkäiden itsemurhia ja masennusta. TUTKITUT JUTUT | KOONNUT ELLEN TUOMA AL A PÄIVÄKOTIYMPÄRISTÖJÄ TARKASTELTAVA LAPSEN NÄKÖKULMASTA PITKÄAIKAINEN PSYKOOSILÄÄKITYS PIENENTÄÄ AIVOJA Väitöstutkimuksen puitteissa syntyi uusi malli alle kolmevuotiaiden päiväkotitilojen arvioimiseksi. Vaikutus ei ollut suuri, mutta havaittava, vahvisti Oulun yliopiston yhdessä Cambridgen yliopistoin kanssa toteuttama tutkimus. Suurimmassa vaarassa olivat ne, jotka nukkuivat huonosti ja potivat masennusta. Tutkimusaineistoa, valokuvia analysoitiin taustamateriaalina Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -opas. Vaikka tutkijat eivät kehota psykoosilääkkeitä käyttäviä lopettamaan lääkitystään, he kehottavat kliinikkoja laatimaan suosituksia pitkäaikaisen psykoosilääkityksen vähentämiseksi. Valtaosa tukea saaneiden nuorten vanhemmista ei kuitenkaan ollut saanut toimeentulotukea. Viimeksi mainittuja oli tutkimuksessa 2,5-kertaisesti. Useammin sitä saavat kouluttamattomien, työttömien, pienituloisten ja toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapset. Uniongelmat olivat suurempi riskitekijä kuin masennus, joka tunnetaan itsemurhariskiä lisäävänä sairautena. Ne eivät tukeneet riittävästi lasten toimintaa, kuten pitkäkestoista luovaa leikkiä, tai lelujen ja tavaroiden merkityksellistä järjestelyä. PLoS ONE 9(7): e101689, 2014. Yli kolme vuotta tukea saaneissa oli lähes seitsenkertaisesti toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsia. Yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin kymmenvuotisessa seurannassa, että huonosti nukkuvat yli 65-vuotiaat päätyivät itsemurhaan 40 prosenttia todennäköisemmin kuin samanikäiset, joilla ei ollut uniongelmia. Pitkäaikainen runsas psykoosilääkitys pienentää aivojen kokoa. Veijola, J.; Guo, J.Y.; Moilanen, J.S.; Jääskeläinen, E.; Miettunen, J.; & al.: Longitudinal Changes in Total Brain Volume in Schizophrenia: Relation to Symptom Severity, Cognition and Antipsychotic Medication. Eroa selitti psykoosilääkitys. Tutkimukseen osallistui 14 000 yli 65-vuotiasta, joista 20 oli tehnyt itsemurhan. Puolet heistä sai tukea enintään kuusi kuukautta. 41 MIE1406_41_TUTKITUT.indd 41 5.12.2014 13:26:35. Päiväkotiympäristöjä tulisikin tarkastella huomattavasti kriittisemmin ja arvioida sitä lapsen silmin. Bernert, R.A.; Turvey, C.L.; Conwell, Y.; Joiner, T.E. Journal of European Social Policy 24:3 2014. Vaikka tutkituissa päiväkotiympäristöissä oli monia vahvuuksia, kuten fyysinen turvallisuus ja käytännöllinen toimivuus, lapsen näkökulmasta ne olivat joustamattomia. Useimmat toimeentulotukea saaneista nuoret olivat työttömiä tai työkyvyttömyyseläkkeellä, muuttaneet varhain pois kotoa, tai saaneet lapsia nuorina. Väitöskirja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksia 132/2014. YLISUKUPOLVINEN TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotuen saaminen periytyy. HUONOSTI NUKKUVAT IKÄÄNTYNEET TEKEVÄT ENEMMÄN ITSEMURHIA Univaikeudet ja huono unen laatu saattavat olla iäkkäillä itsemurhan riskitekijöitä. JAMA Psychiatry 2014
HERRA NUMERO 9 Yksi Pelkosen lukuisista mielenkiinnon kohteista on kiinnostus enneagrammeihin, joiden mukaan ihmiset voidaan jakaa yhdeksään eri tyyppiin persoonallisuuden mukaan. Hän on empaattinen ja hallitsee läsnäolon taidon.” . – Muutin tänä syksynä Espooseen, kun tyttäreni aloitti opinnot lukiossa. Pelkonen oli jonkin aikaa vertaistukena muille aivokasvainpotilaille. Viime keväänä Pelkosesta tuli Keski-Uudenmaan mielenterveysseuran puheenjohtaja. Pelkosen harrastuslistalle kirjautuvat teatterin lisäksi muun muassa melonta, sauvakävely, marjastus, hiihto, kalastus, avantouinti, sulkapallo, pyöräily, retkeily ja valokuvaus. Tällä hetkellä Pelkonen on töissä turvallisuusalan yrityksessä laatu- ja ympäristöpäällikkönä. Pelkosen oma tyyppi numero yhdeksän on nimittäin ”myönteinen, rauhallinen laatua arvostava tahtoihminen, jolle sovun säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Amerikassa tyyppejä käytetään yleisesti jopa ihmisiä rekrytoitaessa. Kaiken kaikkiaan hän kertoo elämänsä aikana tavanneensa paljon niin pyyteettömästi apuaan 42 MIE1406_42-45_Kentältä.indd 42 tarjoavia ihmisiä, että haluaa nyt it- Markku Pelkonen ja hänen Viivi sekin auttaa muita. Onneksi mukaan mahtuu myös todellisia selviämistarinoita. Tavattuaan rauhallisen herrasmiehen on helppo uskoa enneagrammien paikkansa pitävyyteen. -koiransa pitävät suolla hauskaa. Tultuaan mukaan Mielenterveysseuran toimintaan, Pelkonen on kouluttautunut tukihenkilöksi ja hyvinvointivastaavaksi. PUUHAMIEHESTÄ TULI ETÄVAIKUTTAJA Aktiivinen ja myönteinen elämänasenne on varmasti myös auttanut miestä mäessä. – Tietysti toivon, että tulevaisuudessa voisin työskennellä myös opettajana. 6/ 2014 5.12.2014 13:33:16. Itselläni todettiin aivokasvain vuonna 1999, mutta onnistuneen leikkauksen sekä kymmenen vuoden seurannan jälkeen olen terve ja saan jälleen luovuttaa verta. Pelkonen innostui, ja muutaman kuukauden kuluttua mies ja koira olivat kurssilla. K E N TÄ LTÄ KOONNUT: JUTTA KAJANDER HENKILÖ Improvisaation ja ilon kautta Teatteria harrastava Markku Pelkonen, 46, päätyi Mielenterveysseuran vapaaehtoiseksi collie-koiransa Viivin välityksellä. Syksyllä 2012 Pelkosen meiliin kilahti Koirakerho Heilurihännät jäsenviesti, jossa Keski-Uudenmaan Mielenterveysseura etsi koirakoita koulutettavaksi tukikoiratoimintaan. Ammatillinen opettajankoulutus on opettajaksi pätevöittävää koulutusta. – Tähän mennessä elämäntaipaleella on tullut vastaan monenlaisia läheisten ihmisten tragedioita. Nyt hän on Keski-Uudenmaan mielenterveysseuran puheenjohtaja. Samalla hän monimuoto-opiskelee HAMKin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Espoosta ei tule niin helposti lähdettyä Keski-Uudenmaan mielenterveysseuralle tapaamaan ihmisiä, joten puheenjohtajuus on muuttunut osittain etävaikuttamiseksi
KUULUMISIA | ROVANIEMI Tuonen tupa avattiin Lappeenrannassa Kaikille avoin Tuonen tupa -niminen Kuoleman kahvila avautui lokakuussa Lappeenrannassa. – Kuolema on elämän vakavin asia, kommentoi aihetta parantumattomasti sairas toimittaja Antti O. Kahvila sai omaa musiikkia, kun Minna Mänttäri-Seppo Äikäs -duo teki kolme laulua kuolemasta: ”Tuonelan tupa on matkallamme viimeinen majatalo ja lyhty, joka tietämme valaisee, on Exit-kyltin valo”. Päinvastoin, keskustelun lomassa kuului naurua useamman kuin yhden kerran ja hymyilevät kasvot jäivät mieleen ennemmin kuin suru tai murhe”, kirjoitti kahvilan kävijä Anja Minna Mänttärin ja Seppo Äikkään duo esittävät kahvilalle tekemänsä Tuonen tupa -laulun. ”Vaikka keskustelun lomassa, yksi jos toinenkin silmäkulma saattoi kostua, tunnelma ei ollut painostava eikä surullinen. Kannustaakseen muitakin mielenterveys- ja nuori- sojärjestöjä tarttumaan monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden teemoihin, yeesiläiset ovat perustaneet englanninkielisen monikulttuurisuustiimin, joka järjestää mielenterveys- ja nuorisotoimintaa kansainvälisessä hengessä. . Ruuti Expo -tapahtumassa järjestetyssä kyselyssä nuorten mielikuvat rentoudesta, avoimuudes- ta ja yhteisöllisyydestä sijoittuivat Pohjois-Amerikkaan. Juttu on lyhennetty Yeesin vapaaehtoisen Pauli Pesolan jutusta Yeesin ständiltä kajahtaa, joka löytyy kokonaisuudessaan osoitteessa yeesi.fi >> Yeesi tiedottaa 43 MIE1406_42-45_Kentältä.indd 43 5.12.2014 13:33:19. Yeesiläiset uskovat, että muista kulttuureista voidaan ammentaa oppia nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Arponen. Nuoret kiittelivät keskieurooppalaisten kohteliaisuutta ja hyviä tapoja sekä itäeurooppalaista ruokakulttuuria. Pääpaino on osallistujien kokemusten jakamisessa, mutta kahvilassa kuullaan myös lyhyitä tietoiskuja siitä, mitä meissä kuollessamme tapahtuu, saattohoidosta ja kuoleman jälkihoidosta. Virike Tuonen kahvilan perustamiseen saatiin Pietarista, missä Death Cafe -toimintaa vetää tohtori Anatoly Vlasov. Ensimmäisillä kahvilan aukiolokerroilla esiteltiin lyhyesti kahvilan ideaa, puhuttiin saattohoidosta sekä jaettiin kokemuksia kuoleman kohtaamisesta. Kahvilatoimintaa ovat vetäneet saattohoitoon erikoistunut sairaanhoitaja Kirsti Marttinen ja rovasti Matti J. Terhamo-Moisio blogissaan. Toistaiseksi molemmilla toteuttamiskerroilla kaikki tulijat eivät sopineet kahvilaan. Paikallisia toimijoita ovat Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö, Saattohoitoyhdistys Muuttolintu ry ja Lappeenrannan Mielenterveysseura. Enemmän sambaa ja rentoa menoa Nuoret toivovat, että välillä Suomessakin osattaisiin löysätä pipoa ja suhtautua asioihin avoimemmin. Tämä kävi ilmi, kun nuorten mielenterveysseura Yeesi kysyi nuorilta, mitä voisimme oppia muista kulttuureista edistääksemme mielen hyvinvointia. Siellä voi kerran kuukaudessa keskustella kuolemasta, sekä siihen liittyvistä arvoista, asenteista ja tunteista. Latinalaisamerikkalaiseen elämään nuoret liittivät hetkeen tarttumisen ja karnevaalihengen. Kuronen.
– Yhteistyö julkisen sektorin kanssa Porissa kukoistaa. . Mitalia kiinnittämässä Pertti Pale. Aktiivisessa yhteistyössä toimitaan myös kolmannen sektorin yhdistysten kanssa, Satakunnan mielenterveysseuran puheenjohtaja Pertti Aino Santalähde vastaanotti Pentti Arajärveltä kultaisen ansiomerkin työstään mielenterveyden hyväksi. Porissa juhlittiin seuran 40-vuotista taivalta juhlaseminaarin ja iltajuhlan merkeissä. 44 MIE1406_42-45_Kentältä.indd 44 6/ 2014 5.12.2014 13:33:22. K E N TÄ LTÄ KUULUMISIA | KEMI Pori juhli nelikymppisiä Porissa on tehty vapaaehtoista mielenterveystyötä 40 vuotta, joten syksyllä on ollut aihetta juhlaan. Pale kiittää. Kaupungin johto ymmärtää vapaaehtoisen mielenterveystyön suuren arvon
Varotusvalojen pitäisi kuitenkin vilkkua, jos esimerkiksi huippukunto luvataan parissa viikossa tai jos viiden vinkin itsensäkehittämisohjelma lupaa pysyvää parannusta elämään. Vinkkejä annetaan monissa hyvää oloa käsitelevissä lifestyle- ja kuntoiluohjelmissa, joissa hyvän arjen paimenet johdattelevat lempeästi laumaansa tietynlaisen onnellisuuden maailmaan. Ihminen palaa vanhaan, kun lupaus paremmasta ei toteutunutkaan. Julmaa optimismia Terveys ei ole enää vain kohtuullisen hyvinvoinnin perusta, vaan kiinteä osa identiteetin rakentamista ja minän brändäystä. Keskiössä on ihminen vastuineen. Julmaan optimismiin sisältyy ajatus jostakin, mitä kaikkien kuvitellaan tavoittelevan, vaikka se jokin voi todellisuudessa olla pelkkä rasite. S . Sitä kehottavat käyttämään terve-ysmarkkinoiden monet tuotteet luvaten hoikkuutta ja parempaa elämää. Päinvastoin. Tutkija Anna-Mari Mäki-Kuutti nimeää Aikalainen-lehdessä 17/2014 julman optimistisiksi esimerkiksi monet itsensäkehittämisterapiat, dieetit ja paremman elämän vinkit. Lauren Berlantin (2011) käsite julma optimismi tarkoittaa, että tunnevetoisessa terveysmarkkinoinnissa ihmisen halut naulataan toiveisiin ja ihanteisiin, joita on mahdoton saavuttaa. 5.12.2014 13:27:45. Ihmisen halut naulataan toiveisiin ja ihanteisiin, joita on mahdoton saavuttaa TARJA HEISKANEN Terveystoimittaja MIE1406_46-47_HEI haloo.indd 47 P. Moni huomaa kokeiltuaan, että saavuttamattomat tavoitteet tuottavat vain pettymyksiä, ahdistusta ja lannistumista. Maaperää julmalle optimismille on aurannut hyvän arjen ihannointi. Itsensä kehittämisessä ja kunnosta huolehtimisessa ei tietenkään ole mitään pahaa. Ja lannistuminen. Hoikkuuden ihanne voi saada ihmisen kokeilemaan dieettiä toisensa perään, mutta lopputuloksena ei ole parempi olo vaan lisäkilot. Itsestä huolehtiminen on osa hyvää kansalaisuutta, jopa moraalinen velvoite. Vuoden 2015 ensimmäinen Mielenterveyslehti ilmestyy 10.2. On siis hyvä miettiä, kenen kelkkaan lähtee ja mitä kyyti maksaa. Ymmärrettävää on, että epävarmassa maailmassa itseen ja arkeen keskittyminen luo turvaa ja hallinnan tunnetta. Vaikka markkinoiden kutsuhuudot lupaavat parempaa elämää, usein käy päinvastoin: ihminen jää kiinni vanhoihin tapoihin
Logomo, Turku Köydenpunojankatu 14 JÄRKI & TUNNE Tule Mielipäiville keskustelemaan järjestä ja tunteesta. Päivien aikana kuullaan viimeisimpiä kuulumisia aivotutkimuksesta ja sukelletaan tunteiden maailmaan. Miten verkossa pysytään järkevinä, vaikka tunteet kuohuisivatkin. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! mielenterveysseura.fi/mieli2015 MIE1406_48.indd 48 5.12.2014 13:34:56. Puhetta mielenterveyden valtavirtaistamisesta ja lukemattomista muista ajankohtaisista aiheista. Onko missään mitään mieltä. Miten auttaminen ja tunteet kuuluvat yhteen. Suomen Mielenterveysseuran järjestämät Kansalliset mielenterveyspäivät avaavat edistävän ja ehkäisevän mielenterveystyön merkitystä, tuovat esiin uusia työmuotoja ja herättävät yhteiskunnallista keskustelua mielenterveydestä. Tule mukaan verkostoitumaan yhdessä mielenterveyden asiantuntijoiden, kulttuurivaikuttajien, kokemusasiantuntijoiden, päättäjien sekä opetuksen, sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa