Mielenterveys 6/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta 6/2015 hinta 8,50 € Harjoittele levollisuutta MIELENTERVEYS. Lasten ja nuorten yksinäisyyden juurilla Elämän opissa Jenny Lehtinen: ”Eron jälkeen olen ollut enemmän oma itseni” TEEMA: PERHE& PARISUHDE Mielen hyvinvoinnin erikoislehti 54
29 Löysimme kestävän onnen Kahden äidin perhe odottaa toista lastaan, keväällä syntyvää pikku sisarusta kaksivuotiaalle esikoiselle.. 2 Mielenterveys 6/2015 Mielenterveys 6/2015 Sisältö ELÄMÄN OPISSA 4 ”Eron jälkeen olen ollut enemmän oma itseni” Toimittaja Jenny Lehtisen yksin huoltajan arki eron jälkeen on rakentunut lasten ehdoilla. Omista peloistanikin yksinäi syys on suurimpia. Ihmisestä, joka on kiinnostunut toisista, on helpompi itsekin olla kiinnostunut. Jukka Helin Markkinointipäällikkö 18 TEEMA PERHE&PARISUHDE Ain o Vu ok ola H eli Ku m pu la Joka numerossa 3 PÄÄKIRJOITUS 8 AJASSA LIIKKUU 12 MIELEN TAIDOT Harjoittele levollisuutta 14 ASIANTUNTIJALTA Lasten ja nuorten yksinäisyyden juurilla 34 KOLUMNI Sirpa Kähkönen 35 PUHEENVUORO Irwing Kirch kritisoi masennuslääkkeiden käyttöä 40 POIMINNOT 43 MIELI SEURASSA 47 HEI HALOO! 26 Apua perheille Perhetyön muodot tukevat ammatillisesti vaikeissa elä mäntilanteissa olevia perheitä. Lukijalta Yksinäisyys on jollakin tapaa käsittämätön ilmiö. Ihmisiä on enemmän kuin koskaan, mutta yhä useampi kokee yksinäisyyt tä. Se vasta on kin ollut jännittävää. 21 Vastavuoroisuutta ja villejä kuvioita Anna ja Sami Kaiku ovat ohjanneet vuosia parisuhdekursseja. He huo mioivat muut ja kysyvät luonte vasti: “Mitä kuuluu?” eivätkä jätä kysymystä siihen, vaan esittävät jatkokysymyksen “Kiinnostavaa, kertoisitko lisää?” He ovat aidosti kiinnostuneita vastauksesta. Psykoterapeutti Liisa Välilän mukaan parisuhteen arjesta kannattaa tehdä sopimus jo suhteen alkumetreillä. Siitä on myös tullut oma reseptini yksi näisyyden pelkoa vastaan. Pariskunta vannoo puhumisen nimiin. Olen näet saanut kunnian tuntea ihmisiä, jotka toimivat, kuten Niina Junttila peräänkuu luttaa jutussa ”Lasten ja nuorten yksinäisyyden juurilla”. Olen pohtinut aihetta ennen kin. Mitä ilmiön taustalta löytyy. 18 Perhekoko pienenee Väestöliiton tuoreen perhebarometrin mukaan syntyvyys laskee ja perheet pienevät. Olen kokeillut samaa itse, ja ryhtynyt olemaan kiinnostunut toisista ihmisistä
Seuran Facebook ja Twitter jakavat arvokkaita poimintoja päivittäin. Tammeloiden isä kävi töissä ja äiti oli kotirouva. Se voi käsittää useamman äidin ja isän lapsineen.” Mielenterveys-lehden teemanumero Perhe ja parisuhde kertoo paitsi perheiden arkielämästä, myös nykyisten perheiden monimuotoisuudesta. 3 Heikki ja Kaija tai Me Tammelat, television perheet, kokosivat suomalaiset ruudun ääreen 1960-luvulla eläytymään ydinperheiden arkeen. Puheenjohtaja Professori Pentti Arajärvi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen (09) 6155 1700 mielenterveysseura.fi Pääkirjoitus PERHE MUUTOKSESSA Eila Ruuskanen-Himma Päätoimittaja Päätoimittaja Eila Ruuskanen-Himma (09) 6155 1712 • Toimitussihteeri Ellen Tuomaala 0400 213 801 • Sähköposti etunimi.sukunimi@mielenterveysseura.fi • Toimituksen osoite Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, (09) 615 516 • www.mielenterveysseura.fi • Taitto GS Oy Peippo • Kannen kuva Heli Kumpula • Kirjapaino 2015 • Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@mielenterveys seura.fi • Ilmoitukset TJM-Systems Oy/Sari Aarnio, puh. Vuonna 1961 perustetun Mielenterveys-lehden rinnalle on kasvanut etenkin verkkosivusto palveluineen ja sosiaalinen media. Samankin perheen muoto vaihtelee ajan kuluessa. Melkein kaikki Mielenterveysseuran esitteet ja julisteetkin löytyvät verkosta. Lasten kasvaessa tai eron tullen muuttoauton ovet kumahtavat ja saman katon alla on taas pienempi perhe. Vuonna 2016 uudistunut Mielenterveys-lehti ilmestyy neljä kertaa aiem man kuuden sijaan. Haluamme tarjota entistäkin laadukkaampaa ja kohdennetumpaa sisältöä painetun julkaisun lukijakunnalle – sinulle, arvokas Mielen terveys-lehden lukija. Kuva oli tuolloin vielä mustavalkoinen ja kanavia niukasti. 044 566 7194, fax (09) 852 1377 sari.aarnio@tjm-systems.fi • Julkaisija Suomen Mielenterveysseura • Kustantaja SMS-tuotanto Oy • Mielenterveys-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Välillä juotiin kahvia tai käytiin naapurissa. Tilastokeskuksen mukaan valtaosa (87 %) 16–89-vuotiaista suomalaisista käyttää internetiä ja älypuhelintakin jo 69 prosenttia. vuosikerta. Ruudussa nähtiin isä ja äiti ja perheen lapset. Mielenterveysseuran mediaperhekin on muuttunut. Toisinaan joku muuttaa takaisin tai tuleva jäsen esitellään juhlapöydän ääressä. Seuran mediaperheenmielenterveysseura.fi on käytössäsi mukana kuljettamasi älypuhelimen ja tabletin kautta. ISSN 0303-2558 • Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen • Aikakauslehtien Liiton jäsen Mielenterveys-lehden rekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Joskus ”lapsuudet tai nuoruudet laitetaan yhteen” ja perustetaan uusperhe. ”Perheen käsite on muuttunut ja muuttuu edelleen. Hyödynnämme seurassa monia viestintäkanavia rinnakkain, jotta mahdollisimman monella olisi asiantuntevaa sisältöä edistää omaa, läheisten tai yhteiskunnan mielenterveyttä. 54. Uusperheessä saattaa olla ekstravanhempien lisäksi ”bonusmammoja” ja ”-pappoja” sekä useampia sisaruksia. n. Ensin meitä on kaksi, sitten kolme, kenties neljä ja enemmänkin. Se voi käsittää useamman äidin tai isän lapsineen. Perhemuotojen moninaisuudessa on myös yksinhuoltajaperheitä ja yksin asuvia vanhuksia. Perheen käsite on muuttunut ja muuttuu edelleen. Uutiskirje kokoaa tätä kaikkea sähköpostiin. Perheessä voi olla biologisia vanhempia ja sijaisvanhempia, sijoitettuja lapsia ja adoptoituja. Teema numero haluaa kulkea viisaana ystävänä sinua ympäröivien perheiden rinnalla. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun
Kävin kahvittelemassa lähiseudun yksineläjien tai lapsettomien pariskuntien luona. Koska olin nuoresta asti asunut periaatteessa yksin, ajatus kodin jakamisesta aikuisenakaan ei ollut helppo, enkä ensisijaisesti toivonut parisuhdetta. Kolmannen lapsen syntymä keskelle omakotitalon rakennusta oli rank. Samalla he olivat oman aikansa ihmisiä, joita ajatukseni ja mielipiteeni, luonteeni ja sisäinen maailmani eivät juurikaan kiinnostaneet. ARKI MELKOISTA PYÖRITYSTÄ Lapsuuteni jätti minuun jälkensä. Mielenterveys 6/2015 4 TEKSTI: ELLEN TUOMAALA KUVAT: HELI KUMPULA KUKA. Lasten läsnäolo ei kuitenkaan ole koskaan häirinnyt minua. Koen pysyvää surua siitä, etten nuoruudessani käytännössä päässyt muuttamaan pois kotoa, vaan kaikki muut muuttivat pois minun luotani. Kun kerran pystyin parantamaan tai pahoittamaan toisen ihmisen mielen, kumman halusin mieluummin tehdä. Sellaisen kuitenkin sain, ja lisäksi kolme ihanaa poikaa. Kärsin syömishäiriöistä ja paniikkikohtauksista. Päinvastoin, he ovat tärkeintä elämässäni, ja toivon, että he tietävät sen. Oli ruokaa ja puhtaita vaatteita. Onneksi asuimme talossa, jossa asuivat myös mummi ja täti. Nuoruuteni oli myös eron takia ristiriitaista aikaa. Suhtauduin välittömästi tuntemattomiinkin ihmisiin. Jenny Lehtinen Ikä: 37v Asuinpaikka: Klaukkala Perhe: 3 kouluikäistä poikaa Ammatti: Toimittaja Elämän opissa ”Eron myötä löytyi uudenlainen läheisyys lasten kanssa” OLIN PIENESTÄ PITÄEN VILLI, VAPAA JA HUOMIOHAKUINEN . Vaikka tunsin oloni eläväiseksi ja itsevarmaksi, olin myös masentunut, epävarma ja eksyksissä. Yritin vain nukkua, ja kun heräsin, kykenin vain itkemään. Vanhempani erosivat, kun olin 14-vuotias. Onneksi ystävät kestivät minua ja ajoittain sietämätöntä seuraani, kun heikon itsetuntoni takia kierin itsesäälissä, olin itsekeskeinen ja suutuin heille mitä mitättömimmistä syistä. He olivatkin teini-iässä läheisimmät aikuiset. Koin kaksi ajanjaksoa, jolloin en pystynyt viikkoihin tekemään oikein mitään. Yksi askel kohti paranemista oli se, että aloin ymmärtää, että vaikutin toisiin ihmisiin. Siksikään en halua koskaan jättää lapsiani selviytymään itsekseen, vaan haluan olla aina heidän tukenaan. En osannut hakea apua, koska ajattelin kaiken johtuvan vain siitä, että olin tyhmä, ruma ja lihava tyttö, ja minusta kuuluikin tuntua sellaiselta. Lapsuuteni oli riittävän hyvä ja vanhempani riittävän hyviä vanhempia. Molemmat löysivät tahoillaan uudet puolisot, ja muuttivat pois kotoa
5 > ”Eron myötä löytyi uudenlainen läheisyys lasten kanssa”
Talouden heikentyminen osuu myös heihin, mutta paljon pahempaa on heidän surunsa ja ikävänsä. Jouduin silloin miettimään esimerkiksi ehdotonta kantaani aborttiin. Toisaalta jos nyt on ihan hyvä olo, pitäisikö niitä kaivaa esille. Näennäistä yhteishuoltajuutta en halunnut. Ennen eroa mietin, jatkuisiko kaikki samana hautaan asti. Kaipaanko tosiaan suhdetta, vai sitä, mitä se olisi voinut olla. Eron myötä tajusin myös, miten sokeaksi pitkässä parisuhteessa voi tulla. Yksinhuoltajuus kohdallani tarkoittaa perimmäistä vastuuta lapsista. Jos romantisoin liikaa mennyttä, teen reality-checkin: millainen suhde oikeasti oli. Vaikka aloittaminen kiristäisi hermoja, olen silti ottanut lapset mukaan kodin töihin. Hoidan lasten kaikki käytännön asiat, koulun ja kodin välisen vuorovaikutuksen, harrastukset ja muut vastaavat. Hoidan lasten kaikki käytännön asiat.” > kaa aikaa. Välillä saatan kaivata parisuhteeseen liittyviä asioita, mutta muistan, ettei kaipaamiani asioita ollut liitossani enää pitkään aikaa. En ikinä puhuisi lapsille pahaa heidän isästään, enkä usko että hänkään puhuisi minusta. Tärkeä voimahahmoni mum. Ei jatkunut. LÄHEISET IHMISET KANNATTELEVA VOIMA Hyvät, läheiset ihmissuhteet ovat olleet ja ovat elämääni kannattelevat voimat. Tarjosin huoltajuutta myös kokonaan lasten isälle. On vaikea ajatella, miten olisimme hoitaneet erotilanteen paremmin. PITKÄSSÄ PARISUHTEESSA VOI TULLA SOKEAKSI Sanoin jo vuosia sitten, että ilman lapsia olisimme eronneet jo varmaan 10 vuotta sitten. Yksinhuoltajuus kohdallani tarkoittaa perimmäistä vastuuta lapsista. Nyt vuosi eron jälkeen voi sanoa, että arki on ollut melkoista pyöritystä. En silti halunnut erota lasten takia. Myös lasten isä osallistuu ja on aina valmis auttamaan. Vastaus on aina jälkimmäinen. Kotitalossamme kyllä riittää hommia jokaiselle. Olen huomannut, että hehän osaavat vaikka mitä! Olen miettinyt, kyteekö jossain mieleni perukoilla patoutunutta vihaa, epätoivoa tai raivoa, kun ero ei sellaisia nostanut esiin. Olen löytänyt uusia ystäviä. Emme juurikaan riidelleet, mutta emme olleet riittävän läheisiäkään. Eniten minua ovatkin surettaneet lasten tunteet ja kokemukset. Olenkin eron jälkeen ollut enemmän oma itseni kuin aikoihin. Kolme lasta vaativat jokainen osansa huomiosta. Erosimme lopulta aika nopeasti. Tuli paljon hyvää, mutta myös surua ja menetystä. Tiesin, että jos olisin alkanut odottaa neljättä lasta, olisin romahtanut. En ollut parisuhteessani alistettu, mutta olimme ihmisinä hyvin erilaisia, ja arvostimme erilaisia asioita. Onneksi en joutunut tekemään sellaista päätöstä, mutta aloin ymmärtää niitä, joilla on kaikki hyvin, mutta jotka eivät silti jaksa ottaa uutta lasta vastaan. Ero on tuonut mukanaan myös uutta läheisyyttä lasten kanssa. Mielenterveys 6/2015 6 ”En halunnut näennäistä yhteishuoltajuutta. He menettivät eniten, ilman että olisivat voineet asiaan mitenkään vaikuttaa. TEHOKAS KOTITIIMI Kun erosimme, toivoin yksinhuoltajuutta – kummin päin tahansa. He harrastavat yhteensä kuutta eri lajia, joten aikataulumme ovat tiiviit. Alkujärkytystä seurasi myös helpotuksen tunteita. Mielestäni heidän oli hyvä elää ehjässä perheessä. Olen saanut tehdä mitä, miten ja milloin haluan. Hetkittäin siinä onnistunkin. Kun työnikin on sosiaalista, kaipaan joskus hetken omaa rauhaa. Kulunut vuosi on ollut monella tapaa antoisa. Olen päätynyt siihen, että palaan asiaan, jos on tarvetta. Ja miten paljosta sellaista voi joutua luopumaan, mistä ei ikinä ajatellut luopuvansa. Kuitenkin, olemme pitäneet lasten elämän vakaana, heidän ympäristönsä ja ihmissuhteensa eivät ole muuttuneet. Meistä on hitsautunut tehokas tiimi. Hyvät tukiverkot onneksi auttavat
Kun kärsin nuorempana pelkotiloista, tein unissakin huonoja valintoja. Se auttoi minua ymmärtämään, miksi monet asiat ovat minulle vaikeita, ilman että olisin laiskempi tai huonompi ihminen. Ilahduin ja ajattelin olevani onnekas: juuri sinä aamuna minun ei tarvinnut mennä autolla töihin, ja talvirenkaiden vaihtokin oli sovittu sunnuntaiksi. Yhtenä perjantaiaamuna huomasin, että autosta oli mennyt rengas puhki. UNET SUUNNANNÄYTTÄJINÄ Unet ovat näyttäneet usein suuntaa elämässäni. Teini-ikäisenä sain tietää sisarpuolesta, mutta tutustuimme vasta, kun olin kolmekymppinen. Uudenlaisista unista olen ymmärtänyt, että asiat ovat muuttuneet. Olen ajatellut, että jos en nyt pysty olemaan onnellinen, en pysty siihen koskaan. Hänen 90-vuotispäivillään ajattelin, että jos syntymäpäiviäni koskaan juhlistaisi sellainen väkijoukko, olisin onnentyttö. Olen esimerkiksi ymmärtänyt, etteivät muut ole välttämättä tiukka pipoja tai arkoja, vaan minä voin olla joskus turhan päällekäyvä ja iholle tuleva, ronski ja impulsiivinen. Toinen elämäni voimanainen on rakas ystäväni ja työtoverini Marja . Olen aina pärjännyt omillani, enkä ole koskaan ajatellut, että asiat vain tapahtuisivat. Hän ei koskaan tyydy keskinkertaiseen, ja hän on työllään ansainnut kaiken mitä hänellä on. Ehkä näen loppujen lopuksi lasin ennemmin puoliksi täynnä kuin puoliksi tyhjänä. Sitten näin unen, josta löysin vastasyntyneen kauriin vasan savannilta. Rakkaan isoveljen kanssa juttelemme viikoittain puhelimessa. Mielestäni onnellisuus ei voi olla kiinni siitä, ovatko kaikki asiat kunnossa, vaan se on asenne, joka tulee sisältä päin. Jos haluan jonkin asian tapahtuvan, näen vaivaa sen eteen. Vaikka hän asuu kaukana, pysymme jyvällä toistemme elämästä Facebookin kautta. Kun hänen sydämensä petti 4 vuotta sitten, jäin kaipaamaan häntä. Eli minulla kävi uskomaton tuuri! n mi oli aktiivinen ja itsenäinen nainen. Olemme hyvä tiimi ja olen onnellinen siitä.. Hän on auttanut näkemään, että elämässä mikään ei tule ilmaiseksi. Nyt eron jälkeen uneni ovat olleet vielä aika hahmottomia, mutta uskoisin, että ne viestittävät taas minulle, kun olen riittävästi toipunut. Tiesin, että jos jättäisin vasan leijonan syötäväksi, pääsisin itse pakoon. Sen unen jälkeen tiesin kykeneväni olemaan vahva, puolustamaan heikompia ja myös itseäni. Näen nyt myös itseni realistisemmin, vaikkei se ole aina kovin mukavaa. Pyrin toimimaan ja vaikuttamaan aktiivisesti asioihin. Kun ihailin sitä, huomasin lähestyvän leijonan. Päätin puolustaa vasaa, vaikka henki menisi. Kun olen nähnyt unia, jotka kertovat jotain olennaista, ne ovat olleet selkeitä, ja muistan ne hyvin. 7 ”ADHD-diagnoosini muutaman vuoden takaa auttoi minua ymmärtämään, miksi monet asiat ovat minulle vaikeita.” Peilaan elämääni päivittäin keskusteluissa hyvien ystävien kanssa. Vielä 93-vuotiaana hän oli täysissä hengen voimissa. PYRIN TOIMIMAAN JA VAIKUTTAMAAN ADHD-diagnoosini muutaman vuoden takaa antoi nimen monille asioille. Myös kokemus siitä, että olen tärkeä toisille ihmisille, on minulle merkittävä asia
Valmentajat auttavat asiakasta löytämään hyvinvointinsa avaimia vaihtelevin keinoin. Elokuva kuvaa ajankohtaista ilmi ötä, onnellisuuden tavoittelua. Willellä oli ihana nainen, Siiri , mie lekäs ammatti elokuvaohjaajana, kau punkikoti Helsingissä ja välit kotivä keen kunnossa. Vaikka Siiri muutti Lontooseen opiskelemaan, suhde jatkui tiiviinä etäsuhteena. Huo len ohella se herättää kysymyksen siitä, kuinka valmentajat tunnistavat ja ohjaavat eteenpäin vakavammista psyykkisistä häiriöistä kärsivät ihmi set. 8 Mielenterveys 6/2015 KÄVIN KATSOMASSA Avioliitot Avioerot Lähde: Tilastokeskus AJASSA LIIKKUU KOONNUT ELLEN TUOMAALA NUORI MIES ETSII ONNEA ”Palvelumaksujen ja taksikulujen kattoon menee kahden ja puolen kuun rahat. Ensi töikseen hän tapasi onnellisuus valmentajia, joita eloku van mukaan on Suomessa jo tuhat kunta. Kun esiin alkoi nousta ennen koh taamatonta ahdistusta, Wille haki apua. Sitten tapahtui jotain, ja onnelli suus lensi tiehensä. Mitä enempää voisi toivoa. Hyvönen joutui kuitenkin enemmän silmätysten itsensä kanssa. lähtien NUMERO AVIOLIITOT JA AVIOEROT 1970–2014 1970 40 30 20 10 Tuhatta 1980 1990 2000 2010 2014 Löytyykö kadonnut onni kundaliinijoogasta, vai jostain muualta. Ellen Tuomaala Onnelliset elokuvateattereissa 13.11. Kun Wille omistautui antaumuk sella valmentajiensa johdolla niin myönteiselle ajattelulle, puhdistavalle ravinnolle kuin kundaliinijoogalle, tahattomalta – tai suunnitellulta – komiikalta ei valkokankaalla vältytty. Sitten on vielä lääkekulut.” Kirsi Ylinen, varhaiseläkkeellä diabeteksen johdosta yle.fi 30.11. Nuori mies Wille Hyvönen ohjasi dokumenttielokuvan Onnelliset omasta elämästään. Po hj ol afil m ii. . Hän halusi tehdä elokuvan onnellisuudesta, koska sitä hänen elämässään oli yllin kyllin
Nuoret aikuiset, Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat tai alle kouluikäisinä Suomeen muuttaneet kokivat enemmän turvattomuutta kuin aikuisena Suomeen muuttaneet. mll.fi MIELENTERVEYDEN ONGELMAT SALATAAN TÖISSÄ Leimautumisen pelosta kertoo, että moni suomalainen ei kertoisi mielenterveysongelmistaan esimiehelleen tai työtovereilleen. Eri tahojen viranomaiset ovat käynnistäneet yhteisen LASTAeli Lastenasiaintalo-hankkeen. Niitä tulisi kohtuullistaa heikoimmassa asemassa olevat huomioiden ja välttäen kasautuvia vaikutuksia kohtuuttomasti perheille. Kahdeksatta kertaa järjestettävän festivaali on hyvä osoitus siitä, ettei julkisen taiteen tarvitse aina olla py syvää. Intersukupuolisuus kytkeytyy jos kus vääristävällä tavalla salaisuuksiin. thl.fi MIELIPAHAT HALLITUKSEN SÄÄSTÖT LISÄÄVÄT ERIARVOISUUTTA Hallituksen säästöt kasvattavat perheiden menoja ja lisäävät perheiden välistä eriarvoisuutta. M au ri Ta hv on en. . Päivän avulla haluttiin edistää intersukupuolisten ihmisten ihmisoikeuksia sekä lisätä tietoa. Sivuston tavoitteena on lisätä tietoa ja avoi muutta, sekä edistää intersukupuolis ten ihmisten ja heidän läheistensä vertaistuen mahdollisuuksia. . Intersukupuolisuudesta netissä intersukupuolisuus.fi VALOA KAUPUNKIIN VERKKOSIVUSTO INTERSUKUPUOLISUUDESTA Intersukupuolisten Pride-lippu. Valoteoksista saa nauttia joka päi vä kello 17–22. Tänä vuonna valoteokset kul kevat reitillä, joka alkaa Ateneumin taidemuseolta, painottuu Esplanadin, Bulevardin ja Annankadun suunnalle ja päättyy Annantalolle. Se on toteutettu niin intersukupuolisten kuin heidän kanssaan työskentelevien ihmisten avulla, vapaaehtoisvoimin. Tieto auttaa myös vanhempia muita läheisiä tukemaan lastaan en tistä paremmin. Tavoitteena on kehittää kansallinen toimintamalli seksuaalista kaltoinkohtelua tai muuta väkivaltaa kohdanneiden lasten tutkimiseksi ja auttamiseksi. lokakuuta. Päivänä julkaistiin ensimmäinen intersukupuolisuutta käsittelevä suo menkielinen sivusto. thl.fi TOIMINTAMALLI VÄKIVALTAA KOKENEIDEN LASTEN AVUKSI Aikuisilta edellytetään erityistä rohkeutta kuunnella ja auttaa väkivaltaa tai kaltoinkohtelua kokeneita lapsia. 9 Viime vuoden valosäihkettä Annantalolla MIELIHYVÄT MONI MAAHAN MUUTTAJA TYYTYVÄINEN Vaikka pakolaisista kolme neljästä kärsii traumataustasta, monet maahanmuuttajat ovat tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. Lapsija perhe järjestöjen mukaan leikkausten vaikutukset lapsiperheiden elämään tulisi arvioida tarkasti etukäteen. Asia selvisi hiljattain julkaistusta mielenterveysbarometrista. He luottavat viranomaisja palvelujärjestelmiin ja ihmisiin. . tammikuuta. Psykiatreista ja psykologeista jopa puolet ei kertoisi mielenterveysongelmistaan työpaikallaan. . Moni pelkää kertomisen johtavan arvostuksen, aseman, tai jopa työpaikan menetykseen. . Tapahtumiin on vapaa pääsy. mtkl.fi Kun yöt ovat pitkiä ja päivät lyhyitä, tarvitsemme kipeästi mielen kohotus ta. Helsinkiläisille ja pääkaupungissa vieraileville sitä on tarjolla valotai teen muodossa, kun valofestivaali Lux Helsinki sytyttää kaupungin ni mekkäitä rakennuksia ja ulkotiloja valoloistoon 6.–10. Jutta Kajander Lisätietoja: luxhelsinki.fi #luxhelsinki Intersukupuolisuuden kansainvälistä teemapäivää, Intersex awareness day IDA:a vietettiin Suomessa 26. Se on saatettu salata ihmiseltä itsel tään varhaislapsuudesta asti lääkä rien tai vanhempien toimesta. Oikea tieto vähentää vääriä oletuk sia ja auttaa tekemään hyviä päätök siä.
Matalan kynnyksen apu ja mahdollisuus hakea apua ano nyymisti ovat avainasemassa. Pakolaistyön asiantuntemukselle on nykytilanteessa erityistä tarvetta. Ajassamme on työttömyyttä, kan santalouden kriisi, lisääntyvä pakolais virta ja muita ongelmia. Takana on kaikkiaan 38 vuotta sosiaalialalla. Myös puheenjohtajuus Rikoksen torjuntaneuvostossa, sekä työskentely sen väkivaltajaostossa ovat näyttäneet elämän kovia puolia. Sana on hänen mielestään turhan värittynyt poliittisesti. Mieluummin kuin hyväntekeväisyy destä, Ruohonen puhuu kansalais toiminnasta ja vertaistuesta, mutta mieluiten solidaarisuudesta. – Mutta pyrimme auttamaan mah dollisimman paljon aina jo ennen krii sin syntymistä. Pitkä työskentely Mielenterveys seurassa on avannut laajaa mielen terveyden käsitettä, joka liittyy kaik kiin yhteiskunnan sektoreihin. Esimerkiksi sosiaali ja terveydenhuollossa hoide taan ongelmia, jotka ovat syntyneet, kun muut yhteiskunnan sektorit eivät kanna vastuutaan siinä määrin kuin pitäisi. Kaiketi kukaan ei selviä elämässään ilman kriisiä, mutta kenenkään ei tarvitse selvitä ongelmistaan ilman tukea. Poikkihallinnollisuus olisikin ensi arvoisen tärkeää. – Mutta siiloutumisesta irti pääse minen näyttää vaikealta. Turvallisuuden kokemus ja hyvä varhaislapsuus vauvasta alkaen ovat olennaisen tärkeitä myös mielenterve yden edistämisessä. . Ne kaikki voi vat horjuttaa samalla mielen tasapai noa. Mielenterveysseuraan Ruohonen saapui Ensi ja turvakotien liitosta. To uk o H uja ne n. Sitä ”Turvallisuuden kokemus ja hyvä varhaislapsuus vauvasta alkaen ovat olennaisen tärkeitä mielenterveyden edistämisessä.” kin on tehty Mielenterveysseurassa lähtien ulkomaalaisten kriisikeskuksen perustamisesta 1989. – Vaikeimpia tilanteita työssään hoitavat korostavat varhaista vuorovai kutusta ja varhaisen lapsuuden tuke mista. Esimerkkejä siitä ovat lapsensa menettäneiden tai syöpään sairastuneiden keskinäinen vertaistu ki, joka auttaa näkemään, että rankim mastakin koettelemuksesta voi toipua. – Yli 25 vuoden kokemus on johta nut siihen, että maahanmuuttajat osaavat jo hakea kriisiapua oikeasta osoitteesta, toteaa Ruohonen. 10 Mielenterveys 6/2015 MARITA RUOHONEN ELÄKKEELLE Marita Ruohonen siirtyy eläkkeelle vuodenvaihteessa, toimittuaan Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtajana vuodesta 2006
11
Puhuminen auttaa näkemään asiat oikeassa mittasuhteessa ja keventää mieltä. Kävelylenkin pidentäminen 20 minuuttiin lisää tehoa entisestään. Harjoittele levollisuutta TEKSTI: SIRPA VÄÄNÄNEN KUVAT: SHUTTERSTOCK TEE KÄVELYLENKKI Jo kymmenen minuutin kävely auttaa laskemaan stressitasoa. 12 Mielenterveys 6/2015 Hyvät keinot rauhoittumiseen ovat tarpeen, kun ajatukset kiertävät kehää, on vaikea keskittyä tai keho tuntuu kireältä. Jo muutama rauhallinen sisäänja uloshengitys auttaa hyvään alkuun. Käsillä tekeminen sekä virkistää että lepuuttaa aivojamme. KEKSI KÄSILLE TEKEMISTÄ Toimiva vastapaino mielen kuormittumiselle voi löytyä käsillä tekemisestä, kuten piirtämisestä, ruoanlaitosta, nikkaroinnista tai puutarhanhoidosta. Mutta yhdelle sopiva tapa voi olla toiselle hyödytön. Sisään hengittäessään voi sanoa mielessään: ”Hengitän sisään ja rentoudun” ja ulos hengittäessään: ”Hengitän ulos ja päästän irti jännityksistä.” Mielikuvissa voi hengittää sisään auringon energiaa, ja uloshengityksen myötä vapauttaa jännitykset pois hitaasti leijailevaksi pilveksi, joka katoaa kokonaan kerta kerralta syvään hengitellessä.. Tutkimustiedon valossa erityisen tehokasta on luonnossa liikkuminen, mutta myös puisto tai rauhallinen kaupunkikortteli käy hyvin. Hengityksiä voi jatkaa niin pitkään kuin tarvitsee. Mielen taidot OTA YHTEYS YSTÄVÄÄN Toisen ihmisen läsnäolo tai puhelinkeskustelu oikealla hetkellä voi rauhoittaa. Hyvälle ystävälle voi purkaa huolia ja murheita. HENGITÄ SYVÄÄN Rauhallinen hengitys viestii keholle ja mielelle, ettei ole vaaraa ja että voi rentoutua. Onkin hyvä olla olemassa nippu vaihtoehtoja, joista voi löytää itselle sopivimmat rauhoittumisen tavat
Tutkimuksissa erityisesti klassisella musiikilla on todettu mieltä ja kehoa rauhoittava vaikutus: sydämen syke laskee ja verenpaine alenee. Kielteisten ajatusten torjuminen tai pakottaminen väkisin myönteisiksi vain lisää niiden voimaa. H.: Kehon ja mielen yhteys stressinkäsittelyn työkirja. Basam Books 2014. Jos esimerkiksi sättii itseään hitaaksi ja tarpeettomaksi, voi todeta mielessään: ”Minulla on ajatus, että olen hidas ja tarpeeton.” Harjoittelemalla nimeämistä oppii suhtautumaan ajatuksiinsa hyväksyvästi, sekä huomaamaan, että ajatukset ovat vain ajatuksia, joita tulee ja menee. Nykyhetkeen keskittyminen kuitenkin tekee levolliseksi. Duodecim 2014. Illalla huolihetki saattaa häiritä unta. Tee mielikuvamatka paikkaan, jossa rauhoitut parhaiten. Myös hyräileminen tyynnyttää. The Mind Gym mielen mestariksi. Kaikkea, mitä mieleen juolahtaa, ei kannata uskoa. Huolten kirjaaminen paperille auttaa saamaan niihin etäisyyttä. 13 Tuntoaisti: Sulje silmät ja keskity tuntemaan viisi asiaa, jotka ovat kosketuksissa kehoon, esimerkiksi, miten jalat lepäävät lattiaa vasten tai miltä vaatteet tuntuvat ihoa vasten. Ratkaisut voi sen sijaan säilyttää ohjenuorana. KESKITY NYKYHETKEEN Usein murehdimme menneitä tai huolehdimme turhaan tulevasta. Se vahvistaa itsetuntoa ja jopa sosiaalisia suhteita. Kuuloaisti: Sulje silmät tai suuntaa katse alaviistoon, keskity kuuntelemaan ympäristöäsi ja yritä tunnistaa viisi eri ääntä. Parempi tapa on ottaa ajatuksiin etäisyyttä havainnoimalla ja nimeämällä niitä. Kiitollisuuspäiväkirjaan voi kirjoittaa joka ilta ylös viisi päivän aikana tapahtunutta hyvää asiaa. KIRJAA MURHEET HUOLIHETKESSÄ Elämä tuo joskus väistämättä eteen huolia. Ajatukset eivät ole sama asia kuin todellisuus. Huoli hetken ulkopuolella suuntaa ajatuksesi päättäväisesti huolista toisaalle. Varaa kalenterista rauhallinen aika huolten miettimiseen, esimerkiksi puoli tuntia päiväsaikaan. Kirjoittamisen jälkeen paperin voi heittää roskakoriin. Tunnista ja nimeä huolenaiheet, ja käytä hetki pohtien ratkaisuja ja toimenpiteitä huoliisi. Kiitollisuusharjoitus suuntaa huomion pettymyksistä onnistumisiin ja ilon aiheisiin, ja tukee herkkyyttä havaita hyviä asioita. Aisti laineiden liplatus, tuulenhenkäys iholla ja auringonlämmön aikaansaama raukeus. OTA ETÄISYYTTÄ KIELTEISIIN AJATUKSIIN Mielessä liikkuu kaikenlaisia ajatuksia, niin myönteisiä kuin kielteisiä. Verkossa: samat vinkit löytyvät myös mielenterveystalo.fi -sivustolta.. Kustannusosakeyhtiö Otava 2006. Pienetkin myönteiset asiat riittävät. Kokeilemalla muutaman kerran keskittymistä eri aisteihin voi löytää itselleen parhaan tavan. Kuvittele vaikkapa kesäpäivä, mökkilaituri ja edessä avautuva järvenselkä. Jatkuva huolestuneisuus on kuitenkin riski hyvinvoinnille. Pietikäinen, A.: Joustava mieli. KUUNTELE MIELIMUSIIKKIA Musiikki virkistää laaja-alaisesti aivoja ja aktivoi niiden motorisia alueita, vaikka istuisi paikallaan. n Lisälukemista Block, S. Näkökulman myötä negatiivisena nähty todellisuus näyttäytyy valoisampana. TEE MIELIKUVAMATKA Tee olosi mukavaksi ja sulje silmäsi. Tarkastele jokaista esinettä tarkkaan ja yksityiskohtaisesti. Jatkuva kielteinen sisäinen puhe syö voimavaroja ja vinouttaa käsitystä todellisuudesta. Tai mieti itsellesi joku muu rauhoittava paikka. Näköaisti: Pysähdy hetkeksi, katsele ympärillesi ja huomaa viisi eri esinettä. Huolten käsittelemisessä toimii huolihetki. Mieli hyväkokemusten myötä se vapauttaa aivoissa välittäjäaineita. Anna ajatusten lipua ohi kuin taivaalla hitaasti liikkuvat pilvet. KIITOLLISUUSHARJOITUS Kiitollisuus on yksi tehokkaimpia keinoja kielteisyyttä vastaan. Tähän hetkeen voi palata havainnoimalla intensiivisesti omia aistimuksia
Niina Junttila Kasvatuspsykologian professori ja dosentti Turun yliopisto Asiantuntijalta julkkisjutussa päähenkilö viettää aikaansa yksin tai on onnellinen, kun ystävä soittaa kerran viikossa. 14 Mielenterveys 6/2015 K un yksinäisyys on aina epämiellyttävää, yksin oleminen voi olla myös virkistävää. Se voi nousta esiin esimerkiksi lamaannuttavana tunteena siitä, ettei ole ketään, kenen kanssa puhua tai ketään, joka ymmärtäisi. Ihminen voi olla yksin olematta yksinäinen, tai hän voi olla yksinäinen ollessaan muiden seurassa. Harvassa elokuvassa, nettipelissä tai Lasten ja nuorten yksinäisyyden juurilla Yksinäisyys on aina subjektiivinen kokemus. reita, hän on yleensä myös emotionaalisesti yksinäinen, eli hänellä ei ole parasta ystävää. TARVE LÄHEISILLE IHMIS SUHTEILLE JA KAVERI VERKOSTOILLE Yksinäisyystutkimuksen isän Robert Weissin mukaan ihminen tarvitsee niin läheisiä ihmissuhteita kuin ystäväja toveri verkostoa. Lapsuudessa nämä kulkevat usein käsi kädessä. Hän voi myös toivoa olevansa mieluummin ihan yksin kuin joukossa, johon ei koe kuuluvansa. Emotionaalista yksinäisyyttä voi kokea pintapuolisista kaveriporukoista huolimatta.. Emotionaaliseen yksinäisyyteen johtaa läheisen ystävyys suhteen puuttuminen, sosiaalisessa yksinäisyydessä ei ole kaveriverkostoa. Ainoastaan ihminen itse voi sanoa olevansa yksinäinen. Sosiaalinen yksinäisyys saa ihmisen kokemaan itsensä poissuljetuksi ja ulkopuoliseksi. Yksinäisyyteen liittyy ristiriita ihmisen odotusten ja todellisten sosiaalisten suhteiden välillä. Toiset eivät kaipaa ketään, vaikka olisivat aivan yksin. Esimerkiksi omista aiemmista, tai toisilla ihmisillä havaituista ihmissuhteista kumpuaa toiveita ja odotuksia. Jotkut saattavat kaivata aina vain enemmän uusia sosiaalisia suhteita valtavasta ystäväja kaverijoukosta huolimatta. Jos pieneltä lapselta puuttuu hiekkalaatikkoja kasvukaveAsiantuntijana NIINA JUNTTILA on kasvatuspsykologian dosentti, Turun yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen kasvatuspsykologian professori ja vastaa opettajille suunnatusta kouluhyvinvoinnin ohjelmasta. Myös mediassa nähdyillä, sekä arvostettuina pidetyillä sosiaalisilla malleilla on merkitystä. Emotionaaliseen yksinäisyyteen liittyy levottomuutta, ahdistusta ja toivottomuuden tunteita. Toisilla voi olla oma tärkeä ystävä, mutta ei kaveriporukkaa. Emotionaalinen ja sosiaalinen yksinäisyys ovat eri asioita. Yksinäisyys on erillisyyden kokemusta, ahdistusta määrällisesti tai laadullisesti puutteellisista ihmissuhteista. Yksinäisyyttä vuodesta 1999 tutkinut Junttila johtaa useaa yksinäisyyden monitieteistä tutkimushanketta. Lapsen tai nuoren yksinäisyys voi olla vaikkapa ulkopuolisuuden tunnetta isossa joukossa. Kouluaikoina, erityisesti alakoulun viimeisillä luokilla nuoret vakiinnuttavat ystävyysja kaverisuhteitaan. Vaikka yksin oleminen ja yksinäisyys ovat eri asioita, molemmat voivat satuttaa. Yksinäisyys on siten suhteellisen riippumatonta todellisista sosiaalisista verkostoista ja fyysisistä välimatkoista
Jos näitä ei ole, jää suomalainen täysin yksin. Lukuisat terveysja aivotutkimukset osoittavat väitteen todeksi.. Neurotieteen professori John Cacioppon mukaan ilmansaasteet lisäävät ennenaikaista kuolleisuutta 5 prosenttia, ylipaino 20 prosenttia ja yksinäisyys 45 prosenttia. Kun viides kokee joskus pahaa oloa siitä, ettei hänellä ole ketään, jonka kanssa jakaisi asioita ja johon luottaisi, tai vain viettäisi aikaa yhdessä. Eurooppalaisessa vertailussa ehkä yllättävä tulos oli, että suomalaiset arvioivat itsensä harvemmin yksinäisiksi kuin muut eurooppalaiset. 15 > muilla eurooppalaisilla ensisijaisia arjen auttajia ja ajatusten jakajia olivat sukulaiset, turvautuivat suomalaiset ennemminkin ystäviinsä ja kavereihinsa. Jopa joka Ihminen voi olla yksin olematta yksinäinen, tai hän voi olla yksinäinen ollessaan muiden seurassa. Rauhallisuuteen ja varovaisuuteen verrattuna arvostetaan ulospäinsuuntautuneisuutta, sosiaalisuutta ja esiintymisvarmuutta. SUOMALAISET TYYTYVÄISIÄ PIENIIN VERKOSTOIHIN Tuoreiden selvitysten mukaan suomalaisten sosiaaliset verkostot ovat suhteellisen pieniä; jaamme ajatuksia viikoittain noin 5—7 ihmisen kanssa. Heistä joka toisella yksinäisyys jatkuu vuodesta toiseen. Vaikka yksinäisiä löytyy kaikista ikäluokissa, on heitä ikääntyneiden ohella erityisen paljon lapsissa ja nuorissa. People and Work Research Reports 107. Tärkeintä on ihmisen tyytyväisyys sosiaalisiin suhteisiinsa. Useimmille se riittää, mutta on kaukana lapsille ja nuorille välittyvästä tavoitetilasta, jossa kännykät piippaavat ja ympärillä on jatkuvasti suuri joukko ihmisiä. Pahkin, Krista: Staying well in unstable world of work Prospective cohort study of the determinants of employee well-being. Mitä kauemmin yksinäisyys kestää, sen suurempia sen seuraukset ovat. europa.eu/fi/observatories/ european-monitoring-centre-on-change-emcc/european-restructuring-monitor Pinnallisetkin kaverisuhteet voivat kuitenkin suojata negatiivisilta tunteilta ja sosiaaliselta yksinäisyydeltä. Ystävyyssuhteissa määrä ei kuitenkaan korvaa laatua. ERM European Restructuring Monitor, www.eurofound. Finnish Institute of Occupational Health 2015. Yksinäisyydestä kärsii 10—20 prosenttia kouluikäisistä. YKSINÄISYYDEN KIPU Yksinäisyyteen liittyvä paha olo ei ole vähäpätöistä, vaan voimakasta, usein tavallista elämää rajoittavaa kipua
Kysymyslomakkeella kysyttäessä nämä valitsevat kyllä tai ei -vaihtoehdoista usein sosiaalisesti suotavimman eli ”ei, en ole yksinäinen”. Näitä taas heikentävät vanhempien vaikeudet, perhe-elämän haasteet, kasvavat hoitoja opetusryhmät ja ainainen kiire. Säästöt varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta saattavat koitua yhteiskunnallemme äärettömän kalliiksi. n Satu Lidman Väkivaltakulttuurin perintö Naisiin kohdistuva väkivalta on on yksityistä ja virallista, sosiaalista ja kulttuurista, häpeällistä ja kunniaan sidottua, historiaa ja nykyisyyttä. Kuka tahansa voi katsoa vastaantulijaa silmiin, tervehtiä, avata oven, tarjota apua tai kysyä lapselta kuulumisia. Yksinäisyyttä kokeneilla yläkouluikäisillä esiintyi entistä enemmän sosiaalista ahdistuneisuutta ja fobiaa, koulu-uupumusta, masennusta, itsetuhoisia ajatuksia ja itsemurhayrityksiä . Jokainen meistä voi muuttaa omia asenteita ja huomioida yksinäisiä ihmisiä. gaudeamus.pikakirjakauppa.fi. Yksinäisyyden vähentämiseksi on olemassa ratkaisukeinoja: riskit on tunnistettava ja vaikutettava niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Alakouluikäisillä yksinäisyyteen liittyi muun muassa oppimisvaikeuksia, heikompia yhteistyötaitoja, voimakkaampaa häiritsevyyttä ja impulsiivisuutta, turvattomuuden ja osattomuuden kokemuksia sekä runsaampaa ruudun äärellä vietettyä aikaa. Lapsille ja nuorille ystävyysja kaverisuhteiden harjoittelua tarjoavat niin perheen tuttavapiiri kuin hiekkalaatikkoleikit. 16 Mielenterveys 6/2015 > Olemme tutkimuksissa löytäneet yhteyksiä lasten ja nuorten yksinäisyyden ja mielenterveyden ongelmien välillä. Päiväkotilapsilla koettu yksinäisyys on ollut yhteydessä heikompaan itsetuntoon, pelkoihin ja ahdistuneisuuteen, kiusaamiseen ja kiusatuksi joutumiseen, torjutuksi tulemiseen ja syrjään vetäytymiseen. Emotionaalisesta yksinäisyydestä kertoo läheisen ystävän puuttuminen, ettei voi puhua kenellekään omista asioistaan sekä toive siitä, että edes joku kaveri pitäisi tärkeänä. Pitkään kestänyt yksinäisyys edellyttää yksinäisten ihmisten vahingollisten ajatusmallien muuttamista, mikä vaatii usein pitkäaikaista hoitoa ja tera piaa. YKSINÄISYYTTÄ VOIDAAN VÄHENTÄÄ Yksinäisyyttä on selitetty muun muassa sosiaalisilla taidoilla, aiemmilla kokemuksilla, luonteenpiirteillä ja peloilla. Ystävällisyys ei maksa mitään, mutta saattaa auttaa jonkun irti yksinäisyydestään. Luotettavien vastausten saamiseksi yksinäisyys on purettava helposti tunnistettaviin osiin. Omat verkostonsa riittäviksi arvioivat vanhemmat kokivat, että he kykenivät vaikuttamaan lapsensa kehitykseen myönteisesti. Siinä, missä varhainen tukeminen kuluttaa muutamia euroja, maksavat myöhemmät korjaavat toimenpiteet ja viimesijaiset palvelut moninkertaisesti. Myös koulutoverit arvioivat sosiaalisesti kyvykkäiden vanhempien lasten sosiaaliset taidot paremmiksi. Siten yksinäisyys aiheuttaa samalla voimakasta eriarvoisuutta ja aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnassa. Mahdollisuudet eivät ole itsestäänselvyyksiä. Vakavasti yksinäiseksi itsensä koki tutkimuksissa liian moni. He kokivat fyysisen terveytensä heikommaksi ja heillä oli vähemmän harrastuksia ja enemmän rankempia päihdekokeiluja. Myös ympäristöllä, varhaisella kasvuympäristöllä, kaveripiirillä ja muilla vuorovaikutussuhteilla nähdään olevan vaikutusta. Jokainen lapsi voi pyytää mukaan sitä, joka jää leikkien ulkopuolelle, tai istahtaa ruokalassa jonkun aina yksinään istuvan viereen. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan tehokkaimpia keinoja ovat yksinäisten ihmisten sosiaalisten ja tunnetaitojen vahvistaminen, heidän sosiaalisten kontaktiensa mahdollisuuksien lisääminen, yksinäisten ihmisten huomioiminen ja heihin kohdistuvien asenteiden muuttaminen. Lapsen tai nuoren sosiaalista yksinäisyyttä kuvaavat muun muassa se, ettei hän koe kuuluvansa muiden joukkoon, muut eivät hyväksy häntä, eikä kukaan halua olla hänen seurassaan tai hänestä pitää vain hyvin harva. Lähes joka kymmenes lapsi ja nuori ilmoitti, että kaikki sosiaalisen ja emotionaalisen yksinäisyyden indikaattorit koskivat heitä heidän jokapäiväisessä arjessaan, vuodesta toiseen. Lapsille ja nuorille ystävyysja kaverisuhteiden harjoittelua tarjoavat niin perheen tuttavapiiri kuin hiekkalaatikkoleikit. Parhaimmassa tapauksessa kodit, päivähoito ja koulu opettavat automaattisesti lapsille sosiaalisia ja tunnetaitoja. YKSINÄISYYDESTÄ ON KYSYTTÄVÄ TARKASTI Yksinäisyydestä kärsiviä lapsia ja nuoria ei aina ole helppoa tunnistaa
gaudeamus.pikakirjakauppa.fi. 17 n Satu Lidman Väkivaltakulttuurin perintö Naisiin kohdistuva väkivalta on on yksityistä ja virallista, sosiaalista ja kulttuurista, häpeällistä ja kunniaan sidottua, historiaa ja nykyisyyttä
Syntyvyys alenee jo viidettä vuotta ja lasten hankintaa siirretään yhä myöhemmäksi, kertoo Väestöliiton Perhebarometri 2015. Pieni perhe on nyt yhä useamman suomalaisen toiveena. Kokonaishedelmällisyy s Syntyneet. 1985 1,64 1995 1,81 1995 Perhe ja parisuhde tänään Ihanteena pieni perhe TEKSTI: TARJA HEISKANEN TEEMA Perhe & parisuhde Lähteet: Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos, Tilastokeskus, Syntyneet 2015
Taustalla on toki myös henkilökohtaisia mieltymyksiä, mutta samalla muutos kertoo käsityksistä siitä, mikä on mahdollista ja millaiseen perhekokoon on varaa. – Jos ihanteellinen lapsimäärä alenee voimakkaammin heikommassa asemassa olevien keskuudessa, tämä kertoo lastenhankinnan yhä selvemmästä kahtiajakautumisesta. Väestöliitto on tutkinut perheen perustamista vuodesta 2007 Perhebarometrilla. TYÖLLÄ JA PERHEELLÄ PIENEMPI PAINOARVO Muutaman vuoden takainen Nuorisobarometri kertoi vapaa-ajan merkityksen korostuneen nuorilla aikuisilla. Huonompiosaisilla ei ole mahdollisuuksia toteuttaa mahdollisesti toivomaansa perhe-elämää. ”Huonompiosaisilla ei ehkä ole mahdollisuuksia toteuttaa toivomaansa perhe-elämää.” Anneli Miettinen > Väestöliiton tutkijan Anneli Miettisen mielestä erityisen huolestuttavaa on, että lapsettomuuden ihanne on yleisempi vähiten koulutettujen, pieni tuloisten ja työttömien keskuudessa. Aiemmin alle 10 prosenttia piti lapsettomuutta parhaana vaihtoehtona. EI VARAA LAPSIIN Lapsettomuus tai korkeintaan yksi lapsi on nyt huomattavasti useamman ihanteena kuin vielä 2000-luvun alussa. Vuodesta 2007 perheen ihanteellinen lapsiluku, noin 2,5 lasta, on pienentynyt alle kahteen. Kehityksen jatkuessa ihanne vaikuttaa myös syntyvyyteen.. Kun 1970-luvun alussa naiset saivat ensimmäisen lapsen noin 23-vuotiaana, nyt ensisynnyttäjien keski-ikä on 28 vuotta, ja korkeasti koulutetuilla lähes 30 vuotta. 2005 1,80 2014 1,71 Ihanteellinen perhekoko on murroksessa, ja entistä harvempi haluaa suurperheen. Ensimmäinen lapsi saadaan yhä vanhempana. Vastaavasti suuri, yli kolmilapsinen perhe, on nyt noin 30 prosentin haaveena, kun se oli 2000-luvun alussa lähes 40 prosentin toiveena. Tämän vuoden tutkimusaineisto kerättiin alkuvuodesta. Kyselyyn vastasi 3 180 20–50-vuotiasta naista ja miestä, jotka olivat korkeintaan kolmen lapsen vanhempia. Nuorista, 20–34-vuotiaista vastaajista 14 prosenttia piti ihanteenaan lapsettomuutta, runsas 10 prosenttia yhtä lasta
Eniten etuudet vaikuttivat yhden lapsen perheisiin, joissa lähes 35 prosenttia perusteli seuraavan lapsen hankinnan siirtämistä riittämättömillä tuilla, ja noin kolmasosa lastenhoidon järjestämisen hankaluuksilla. – Todennäköisesti epävarmat työmarkkinat ovat osaltaan taustalla ”halussa tehdä muita mielenkiintoisia asioita.” Paitsi jatketusta nuoruudesta, kyse voi olla opiskeluajan pidentymisestä ja siirtymisestä työelämään vasta lähes kolmekymppisinä. – Kuitenkin laman vaikutukset näkyivät, etenkin naisilla. Niukka toimeentulo ja työttömyys hankaloittavat myös kumppanin löytämistä ja selittävät osaltaan pari suhteiden purkautumista. – Yhteiskuntapolitiikan keinoin on huomattavasti haasteellisempaa vaikuttaa ihanteisiin kuin niihin perheen perustamista lykkääviin syihin, jotka liittyvät työhön ja talouteen. Nyt lähes kolmasosa nuorista naisista piti tärkeimpänä syynä lapsettomuuteen sitä, että omasta elämäntyylistä ei haluttu luopua. EI KUMMOISTA TUKEA YHTEISKUNNALTA Yhteiskunnan tukea lapsiperheille ei arvioitu kovin kummoiseksi. — Tähän en osaa antaa hyvää selitystä, mutta syy ei ollut pelkästään opintojen keskeneräisyys tai epävarmat työmarkkinat. n > Niukka toimeentulo ja työttömyys hankaloittavat myös kumppanin löytämistä ja selittävät osaltaan pari suhteiden purkautumista. Taantuman vaikutusta lasten hankintaan selvittäneessä eurooppalaisissa tutkimuksessa havaittiin, että syntyvyys laski selvästi ankarimman talouslaman maissa. Kun aikuiselämä on vasta alullaan, elämäntyyliin tai mielenkiinnon kohteisiin liittyvät syyt nousevat nuorten aikuisten vastauk sissa esiin. Ne siirtävät lasten hankintaa tai saavat luopumaan siitä kokonaan. Väestöliiton katsauksia E49/2015. Vanhemmista liki kolme viidestä piti tukia melko tai hyvin huonoina, joka viides erittäin huonoina. Tyytymättömimpiä olivat pienija keskituloiset sekä työttömät. Väestöliiton Perhe barometri 2015 selvitti: • mihin suuntaan suomalaisten lapsiluku ihanne on kehittynyt viimeisen 15 vuoden aikana • mitkä tekijät vaikuttavat lastenhankinnan siirtämiseen • miten työhön ja toimeentuloon liittyvä epä varmuus näkyy perheenperustamis aikeissa • voidaanko perhepolitiikalla vaikuttaa syntyvyyteen. Yllättävänä Miettinen näkee elämäntyyliin liittyvien, lapsenhankintaa lykkäävien syiden huomattavan ja nopean kasvun vuodesta 2008 vuoteen 2015, varsinkin nuorilla naisilla. Mitä huonompina omia työllistymisnäkymiä pidettiin, sitä epävarmemmin suhtauduttiin perheenlisäykseen. Itse hän arvelee molempien vaikuttavan. Kärkisijoille eivät barometrissa nousseet työn ja perheen yhteensovittamisen, lastenhoidon järjestämisen tai perhevapaiden aiheuttamat pulmat. Miettinen, A.: Perhebarometri 2015. Anneli Miettinen kehottaakin pohtimaan sitä, että niin moni kokee lapsen saamisen riskinä opiskelujen etenemiselle tai työelämässä menestymiselle, tai että monilapsisista perheistä niin isolla osalla on toimeentulovaikutuksia. Miettinen näkee syytä selvittää, heijastavatko nykyiset lapsi-ihanteet toivetta elää ensin nuoruus, vai onko kyseessä pikemminkin sopeutuminen haasteelliseen elämäntilanteeseen, kuten työttömyyteen. Kuitenkin lähes joka kolmas äiti ja viides isä pitivät niitä tärkeinä lastenhankinnan lykkäämisen syinä, erityisesti korkeasti koulutetut lapsettomat naiset. Yllättävintä barometrissa oli Miettisen mielestä ihanteellisen lapsiluvun varsin selvä lasku. TAANTUMA SIIRTÄÄ LASTEN HANKINTAA Monen nuoren aikuisen elämää varjostavat työmarkkinoiden epävarmuus pätkäja silpputöineen sekä työttömyys. 20 Mielenterveys 6/2015 Samalla monet perinteiset elämän alueet, kuten työ ja perhe, olivat menettäneet merkitystään. Talousja työllisyysnäkymät eivät kuitenkaan Perhebarometrin 2015 mukaan näyttäisi heijastuvan suomalaisten aikeisiin hankkia lapsia. – Tähän asti Suomi on ollut eurooppalaisittain verraten korkean hedelmällisyyden aluetta, mutta mikäli perheet tulevaisuudessa hankkivat lapsia ihanteidensa mukaisesti, syntyvyyden aleneminen jatkuu
> TEEMA Perhe & parisuhde. TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVAT: AINO VUOKOLA Sami ja Anna Kaiku arvostavat parisuhteessaan läheisyyttä ja läsnäoloa. 21 Vastavuoroisuutta ja villejä kuvioita
Anna ja Sami Kaiku ovat kokeneet suhteessaan monenlaista, eikä kaikki aina ole ollut itsestä kiinni. Villi, spontaani äidinkielen opettaja ja rauhallinen it-insinööri olivat lupautuneet toisilleen. Samin poika muutti takaisin äitinsä luo asuttuaan viisi vuotta Annalla ja Samilla. Huomasin jo silloin, että pinnalta arvioiden tylsän insinöörin sisällä piili jotain muutakin, Anna sanoo. Annan isä kuoli traagisesti ja yksi lapsista sairastui vakavasti. Meni vielä vuosi, kun tanssittiin Annan ja Samin häävalssi Metallican biisin Nothing else matters tahtiin. Kummallakin oli kolmevuotias poika ja takanaan ikävien yllätysten liitto. Menimme treffeillä elokuviin. – Lasten takia halusimme olla tunteistamme varmoja ennen isoja ratkaisuja. Leffa oli maailman huonoin, mutta jatkoimme iltaa höpöttämällä kaikenlaista. LOHTUA ITKUN JA VALVOMISEN KESKELLÄ Muutama vuosi sitten elämä löi perhettä isolla moukarilla. Kaikut saivat yhteisen tyttären, ja uusperhekin toimi hyvin. Pariskunta vannoo vakaasti avoimen puhumisen nimiin. 22 Mielenterveys 6/2015 ”Kahden maailman kansalaisena pystyn erottamaan maalliset ja hengelliset asiat toisistaan.” A nna, 43, ja Sami Kaiku, 43, täyttivät 17 vuotta sitten tahoillaan netin sinkkusivuston seuranhakuilmoituksen. Anna muistaa kirjoittaneensa ilmoitukseen kirjailija Kari Hotakaista mukaillen mottonsa: ”Tunne polttaisi ihmisen karrelle, ellei järki pissaisi nuotioon." – Sami oli neljäs, jonka kiinnostavan tuntuisista sinkuista tapasin. Edellisen liiton viisastuttamana halusin itsenäisen ja vahvan puolison. – Anna oli jännittävä ihminen. He ovat myös ohjanneet useita vuosia parisuhdekursseja, joista saa antia omaankin elämään. Vuoden kuluttua pari muutti yhteen. Tapasimme viikonloppuisin, Anna kertoo. Hän sai minusta esiin yllytyshullun puolen, ja lähdin innokkaasti kokeilemaan uusia asioita. – Koin epäonnistuneeni kaikessa.. Otin vuoden aikalisän ja muutin toiselle paikkakunnalle puntaroimaan, mitä halusin. Aluksi tarkkailin, ettei mikään hänessä alkaisi muistuttaa minua vanhasta suhteestani, mutta vaihe meni nopeasti ohi, Sami sanoo
He näyttävät olohuoneen matolla mallia tasapainon harjoittelemisesta. Tunsin, etten saa ketään pysymään hengissä. Kaikut vannovat vahvasti avoimen puhumisen nimiin. Osaanko ja pystynkö työhön, kun minusta ei ole mihinkään. – Samin tapa reagoida asioihin oli järkevä ja ratkaisukeskeinen: kaikkiin tilanteisiin pitää olla ratkaisu. Sami mietti ajatusta hetkisen. Kello viiden tähtihetkessä kokoonnumme kaikki ruokapöydän ääreen, ja kerromme päivän tapahtumista. Omat tarpeet on saatava sanoa ääneen ilman loukkaantumisen tai syyllistämisen pelkoa. Perheen yhteisiä harrastuksia ovat teatteri, elokuvat, lautapelit, laskettelu, purjehdus ja moottoripyöräily. – Kurssien vetäminen antaa itselle yhtä paljon kuin muille. – Meillä on esimerkiksi vietetty mediavapaita keskiviikkoja, jolloin perhe ei tuijota televisiota. Keksimme sen, kun Sami oli mustasukkainen kirjoille ja hänen olisi välillä tehnyt mieli polttaa ne. 23 > HEVIBILEITÄ JA PERÄKONTTIDISKOA – Suhdetta vahvistavat hyvinkin pienet asiat ja muutokset. Myöhemmin pariskunta alkoi ohjata kursseja. Yhdeksän vuotta sitten Anna ehdotti parisuhdekurssia, ennaltaehkäisevässä mielessä. Anna istuu moottoripyörän tarakalla ja Samin mukaan nukahtelee, kunnes tämä lähtee ohittamaan rekkaa. – Iltaisin luen Samille kirjoja ääneen. – Kun olin oikein heikoilla, aloin maanisesti kontrolloida kaikkea. On sopiva hetki pohtia parisuhdetta. Viimeksi Sami on intoutunut mukaan Annan tankotanssiharrastukseen. Kaikilla on arki, jossa tarvitaan läheisyyttä, puhetta ja arvostetuksi tulemisen tunnetta. Työ oli aina ollut valtava ilo, mutta aloin epäillä, onko siinäkään mitään järkeä. Hän yritti kuunnella Annaa ja tehdä kotityöt. Nyt vaikeuksista on selvitty ja lapsen sairaus parantunut. Kun valvoin yöllä, minua lohdutti, että Sami kietoi käsivartensa ympärilleni unissaan. ”Omat tarpeet on saatava sanoa ääneen ilman pelkoa loukkaantumisesta.” ”Kaikilla on arki, jossa tarvitaan läheisyyttä, puhetta ja arvostetuksi tulemisen tunnetta.” PIENIKIN KIVI POISTETTAVA Istumme Kaikujen kodin takkatulen lämmössä, ja ulkona syyssade vihmoo ikkunoihin. Yllättävää on ollut törmätä sellaiseenkin, että kolmenkymmenen vuoden liitossa ei ole puhuttu edes siitä, miksi aikanaan ihastuttiin. Minä omin liikaakin surua itselleni, vaikka järkytys oli yhteinen. Pari ei kuitenkaan ole toistaiseksi sidottu turvavöillä toisiinsa. Sami ahdistui, eikä tiennyt, mitä tehdä. Sami heittelee puita takkaan. – Jos arjessa ei ole hauskaa, sitä järjestetään. Voimme vaikkapa kutsua keski-ikäiset ystävämme hevibileisiin, joihin pitää sonnustautua hevivaatteisiin, tai järjestää peräkonttidiskon. Mutta koulutus vapaaehtoiseksi tarkoittaa, että vakavassa kriisissä olevat parit ohjaamme ammattilaisten vastaanotolle. – Kursseille ilmoittautuu yhä enemmän miehiä. Mielestäni Sami imuroi väärään aikaan tai sain ”hermoromahduksen”, jos lapset olivat iltakymmeneltä hereillä. Sami oli kuitenkin korvaamaton tuki ja puhuimme loputtoman paljon. Pienikin hiertävä kivi on poistettava kengästä, ettei se kasva. Lämpö ja rauhallinen läsnäolo auttoivat.. Kuten yleensä, hän oli avoin Annan ehdotukselle. Olemme siellä tasaveroisina ja teemme osallistujien kanssa samat tehtävät. Tosin Sami nukahtaa jo ennen kuin saan lyhyttäkään jaksoa loppuun, Anna vitsailee. Pyrimme opastamaan heitä kohti toimivaa vuorovaikutusta ja löytämään keinoja lisätä niin omaa kuin toisen onnellisuutta. Palautteen mukaan he kokevat saaneensa kursseilta enemmän kuin naiset ja ovat kaikin puolin tyytyväisempiä antiin. Itkin ja valvoin öitä, eikä ruoka maistunut, Anna kertoo. – Kursseille tulee usein pölyttyneitä pariskuntia
Seksi ei ole suoritusta eikä esiintymistä. Puolisoilla voi myös olla eri käsitys rakkaudesta. Se kannattaa selvittää. Siitä ei kuitenkaan pidä tehdä työtä, vaan pikemminkin yhteinen harrastus. > ”On turvallista elää ihmisen kanssa, joka tuntee minut kokonaan.”. – Tunteet ja tarpeet muuttuvat jatkuvasti: eri elämäntilanteissa, työn, eri perheenjäsenten tai läheisten parissa ja jopa eri vuodenaikoina. Kun olin kaikkein matalimmissa vesissä ja tunsin, ettei minusta ole mihinkään, näin Samin katseessa ja kosketuksessa sen, mitä haluan olla. Vieläkin sisällä läikähtää lämpimästi, kun mies tulee työreissulta kotiin. Vire ja kipinä pysyvät yllä eikä tarvitse odotella iltaa. Siksi kylpyhuoneen ovessakin on lukko. Millään muulla ei ole väliä. Kyse on elinikäisestä prosessista.” Liisa Välilä SEKSI ON SUHTEEN LIIMA Anna ja Sami pitävät seksiä parisuhteen liimana ja hyvinvoinnin mittarina. Vaikkei aluksi edes huvittaisi, hetkeen tarttuminen vie mennessään. – Sami katsoo minua edelleen kuin ”tyttöä”, jonka aikoinaan tapasi. Heinäkuussa loman rentouttama mieli on erilainen kuin marraskuussa, jolloin hämärä saapuu ja kenties rahat loppuvat. Kumppanille voi kertoa omista toiveista – minäviestein. – Liian helposti jompikumpi sanoo: ”On kiire ja paineita, meillä ei saa edes läheisyyttä, kun sä olet tuommonen.” Toista määrittelevät tai syyttävät viestit saavat toisen puolustautumaan, hyökkäämään – tai riidan pelossa vetäytymään. Olen myös oppinut toivomaan ja pyytämään, Anna sanoo. TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI P arisuhde ei sinänsä anna ymmärrystä kumppanin tarpeista. Samin käsi etsiytyy Annan polvelle ja molemmat päätyvät siihen, että Samin olisi vaikea löytää vaimokseen samanlaista sukkia pesemätöntä huithapelia. . Välillä tuntuu levolliselta, välillä ahdistuneelta tai huolestuneelta. Rakastelemme lähes aina kun mahdollista. – Tärkeää on ottaa vastuu omista tunteista ja tarpeista. Jos seksi ei suju, voi päätellä, että jokin kaivertaa mieltä. ERI KÄSITYS RAKKAUDESTA Parisuhteessa elävät tietävät, että asiat eivät käytännössä ole näin helppoja. Enää sillä ei ole mitään väliä. Niin ikään puoliso voi kokea syylli”Vuorovaikutusja tunnetaitojen harjoittelu ei voi olla pelkkä kokeilu. – Parisuhteen vaalimisen yksi keskeisin kulmakivi on itsetuntemus, ja ymmärrys siitä, mistä oma olo, tunteet ja toiveet kumpuavat. Epäonnistumisen kokemusta ei synny, vaan saa kiitosta toiveiden kuulemisesta. – Ohi kulkiessa hiplaamme toisiamme. Toiselle voi kertoa esimerkiksi väsymyksestä ja toiveista, että toinen pitäisi lähellä, hieroisi tai antaisi rohkaisua. – Suhteen alussa mietin, miltä näytän ja huomaako mies vatsarypyt. – Kun omat toiveensa esittää tarkasti tyyliin ”haluaisin, että hierot kaksi minuuttia molempia pohkeita”, kumppani ei joudu kokemaan, että taas meni ymmärryksessä jotakin vikaan. Usein tyytymättömyyden syy ei ole puolisossa tai parisuhteessa, korostaa psykoterapeutti, Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Liisa Välilä. – On turvallista elää ihmisen kanssa, joka tuntee minut kokonaan. – Vuorovaikutusja tunnetaitojen harjoittelu ei voi olla pelkkä kokeilu, vaan kyse on elinikäisestä prosessista. Olen ollut niin romuna, että kaikki kuoret ovat varmasti rapisseet. – Omien tarpeiden tunnistaminen ja kertominen paitsi rikastuttaa, tekee haavoittuvaksi. Jos kumppania ei kiinnosta, pettymys voi lannistaa kertojan. – Tässä on nainen, joka kolaroi autot ja tässä mies, joka korjaa ne. Hänen katseensa on ollut muutenkin korjaava ja parantava. 24 Mielenterveys 6/2015 Sopimus parisuhteen arjesta kannattaa Suhteen hoitamisesta kannattaa tehdä yhteinen harrastus, sanoo psykoterapeutti Liisa Välilä
Seuraavan version voi antaa puolisolle. – Usein tekisi mieli sanoa, että lopettakaa voimia vievä nurkuminen ja valittaminen, käärikää hihat ja ryhtykää hommiin. Samal la kun elää toisen kanssa, on myös halua olla yksin. Uusi suhde ei ehkä tuokaan ratkaisua, vaan samat ongelmat jatkuvat. . Vainikainen T., Välilä L., Välilä J.: Rakastan, rikastan. Ero on joskus paras ratkaisu, muttei läheskään aina. Tällöin on kysyttävä itseltään, onko kyse omasta vai parisuhteen kriisistä. Jos vuorovaiku tusta ei synny, voi tulla mietittyä, valitsinko oikean kumppanin. Molempien on tultava puolitiehen vastaan. Jos kumppani on vähäsanainen eikä kerro kaikista päivän tapahtumista, se voi puheliaamman osapuolen mielestä olla jopa loukkaavaa. Kirjassa on runsaasti lainauksia parisuhteessaan eri tilanteissa ole vien ihmisten tarinoista ja tuntemuk sista. Parhaimmillaan parisuhde onkin vaikeuksien yli kantava silta. – Joku voi ajatella tylsän elämän johtuvan kumppanin arvostuksen tai rakkauden puutteesta ja pohtia eroa. Myös puhumisen tavat ovat erilaisia. Välilä suosittelee jo suhteen alkuvaiheessa sopimusta, jossa tietoisesti sovitaan, mitä parisuhde on ja miten arjessa eletään. Suomut putoavat silmistä, kun ymmärtää, että kumppani istuu vuoteen vierellä ja kannattelee eteenpäin. Kirjassa käydään monipuo lisesti läpi pitkän kumppanuuden koetinkiviä, niiden tunnistamista ja solmujen avaamista. Pyrkimys tulee olla yhteiseen hyvään. Kompromisseja ei kuitenkaan kannata tehdä tyyliin: minä luovun tästä, jos sinä luovut tuosta. Sopimuksen ja suhteen tilanteen voi aika ajoin katsastaa. Sen jälkeen suhteessa eriydytään ja itsenäistytään. Monet asiat saa järjestettyä, jos on tahtoa. Naiset ovat myös useammin hakeneet avioeroa, kun mies on jäänyt hämmästelemään, mikä liitossa oli vikana. Kannattaa miettiä, miksi tulevaisuus olisi parempi ilman tuttua kumppania. Ei rapakuntokaan parane voivottelemalla sohvalla, vaan lähtemällä lenkille. Rakastumisen vaiheessa on symbioottista yhteenkuuluvuutta, yhteisiä unelmia ja tulevaisuuden suunnitelmia. On parempi syödä arjessa hyvin kuin kokeilla välillä pikadieettejä. Toiselle luottamus edellyttää, että kumppanin saa aina kännykällä kiinni, kun toinen haluaa olla rauhassa omissa harrastuksissaan. – Ensimmäisessä kirjeessä voi purkaa kaiken vihan ja katkeruuden, tutkiskella sitä ja repiä kirjeen palasiksi. Samalla itsellekin kirkastuu moni asia. Vaatimusten kasvaessa naapurin nurmikko näyttää entistäkin vihreämmältä. Teos sopii kaikille, jotka haluavat parantaa suhdettaan, vaikka erityi siä pulmia ei olisikaan. Samalla kun kertoo omista toiveista, pitää kuulla toisen tarpeita ja kysyä, mitä voi itse tehdä. Kirjapaja 2015, 220 s. 25 syyttä, jos ei ole kuunnellut ja täyttänyt toisen tarpeita. – Suhteen hoitamisen on oltava molemminpuolista ja tasavertaista. – Tarvetta kursseille on myös siksi, että omilta isiltä ei aikanaan saanut mallia hyvän liiton rakentamiseen. SOPIMUS ARJESTA TARPEEN Vaikka parisuhteen karikoissa vaihtoehdot saattavat hämärtyä, hyvinkin pienillä korjausliikkeillä voi suhdetta parantaa, askel kerrallaan. Ne asiat, mihin kiinnittää huomiota, kasvavat. Vaikka kummallakin on vastuu omasta onnellisuudestaan, voidaan elää yhdessä tyydyttävää elämää. MIEHET OVAT LIIKKEELLÄ Aiemmin parisuhteen hoitaminen käsitettiin paljolti naisille kuuluvaksi. Parisuhdekeskus Katajan parisuhdekursseille ilmoittautujista jo yli puolet on miehiä, ja miesten osuus kasvaa jatkuvasti. – Nykyään miehet arvostavat yhä enemmän parisuhdetta ja perhettä, ja pohtivat aidosti suhteen parantamista. Eroaminen voi tuntua ainoalta vaihtoehdolta pettymysten nielaise miselle, toteutumattomille tarpeille ja väljähtäneelle yhdessäololle. Parisuhteessa aito läheisyys voi ka dota. – Kielteisten asioiden sijaan voi keskittyä myönteisiin ja nähdä puolison uusin silmin. Kumppanuusvaiheessa hyväksy tään, että minä olen minä ja sinä olet sinä. On omia ajatuksia, tarpeita ja tunteita. Toinen haluaa tehdä kaiken yhdessä kotitöitä ja kauppareissuja myöten, kun toinen kaipaa yhdessäolon ohella erillisyyttä. – Myönteiset asiat saattavat tulla näkyviksi vasta vakavassa tilanteessa, esimerkiksi toisen sairastuessa. Mitä tehdä ajan puutteelle, tylsistymiselle, puhumat tomuudelle, ristiriidoille tai vaikkapa tyhjentyneen pesän onttoudelle. Niistä saa tarttumapintaa omillekin pohdinnoille. Kirja Rakastan, rikastan – Polkuja parempaan parisuhteeseen tarjoaa apua kissan nostamiseen pöydälle ja sitoutumiseen suhteen paranta miseen. Polkuja parempaan parisuhteeseen. SE KASVAA, MIHIN KATSOO Usein jo ennen keski-ikää ihmiset pohtivat, mitä he loppuelämältä haluavat ja ovatko he saaneet parisuhteelta haluamansa. Mitä kannam me mukanamme lapsuudesta tai edellisistä suhteista. Kirjassa kirkastetaan suhteen luonnollista elinkaarta, kolmea vai hetta, joista jokainen vaatii omat työkalunsa. – Kumppaneilla voi olla rakkaudesta ja parisuhteesta erilainen käsitys. Solmukohtiin Välilä suosittelee vanhaa konstia, kirjeen kirjoittamista toiselle. Parisuhteen kolmas tie
Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi tulee varmistaa myös riittävä tiedonkulku. Lasten ikä ja kehitysvaihe huomioidaan läpi työskentelyn. Tavoitteena on, että arvioinnissa käytetyssä kielessä painottuu havaitseminen, eivät tulkinnat tai mielipiteet. Jokaisessa perheessä jäsenet joutuvat tasapainoilemaan suhteessa itseensä ja toisiinsa. Vasta sitten ovat vuorossa huolet. PERHEARVIOINTI PITÄÄ PERHETTÄ PARHAANA ASIANTUNTIJANA Koko perhe työskentelee yhdessä Perhe arviointi-menetelmän ja perhetyön ammattilaisen johdattamana. Ongelmat myös vaikuttavat yksilöllisesti eri perheenjäseniin. Sisarus suhteet ja perheenjäsenten väliset liittoutumat vaikuttavat siihen, millaista tukea kukin saa ja keneltä. Siinä tavoitteena on lapsi perheen elämänhallinnan ja omi en voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymi sen vahvistaminen. 26 Mielenterveys 6/2015 Apua perheille TEKSTI: KIRSI HEMÁNUS Perheille on tarjolla tukea, jos vaikea elämäntilanne yllättää. Lapsiystävällisessä menetelmässä tapaamiset voidaan aloittaa sillä, että lapset saavat puhua. Perheen tunnistama ongelma ei välttämättä ole merkittävin perheen vaikeuksista.. Tavoitteena on saada tietoa lapsista, tunnistaa perheen vahvuuksia ja voimavaroja sekä edistää lapsen hyvinvointia. Perheen tunnistama ongelma ei välttämättä ole merkittävin perheen vaikeuksista. Yhden ongelma saattaa toiselle olla tarkoituksenmukainen asia. TEEMA Perhe & parisuhde PERHETYÖN MUODOT VASTAAVAT UUTEEN SOSIAALIHUOLTOLAKIIN Huhtikuussa 2015 voimaan astu neen uuden sosiaalihuoltolain mukaan lapsiperheillä on oikeus saada perhettä tukevia palveluja ilman lastensuojelun asiakkuutta. Perheenjäsenet kuvaavat huolia omasta näkökulmastaan. Alussa perheenjäsenet saavat kertoa perheen vahvuuksista sekä siitä, mikä perheessä on mukavaa. Tutkimalla arjen sujumista selvitetään, miten lasten tarpeisiin vastataan. Laki korostaa perhetyön merkitys tä. Suomen Mielenterveysseuran perhetyön menetelmät, Perhearviointi, Perhepeili sekä Toimiva lapsi ja perhe työ, auttavat perheitä löytämään voimavarojaan kriiseissä tai muuten vain voimien ehtyessä
Tutkimalla arjen sujumista selvitetään, miten lapsen tarpeisiin vastataan.. Tavoitteena on, että perhe saa uusia rakennusaineksia, jonka avulla se voi määritellä itsensä uudelleen. Keskustelun apuna käytetään kehäkuviota lohkoineen, joiden kysymykset johdattelevat keskustelua perheen kanssa. Työntekijän kunnioittava asenne perhettä kohtaan lisää samalla perheen sisäistä kunnioitusta. PERHEPEILISTÄ APUA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA Perheen joutuessa vaikeaan elämäntilanteeseen voi käydä niin, että perheenjäsenet eivät kykene tukeutumaan toisiinsa tai että perhe eristäytyy ulkomaailmasta. Tapaamisissa perhe saa valita käsiteltävän aiheen. Lopuksi NETISTÄ TUKEA LAPSIPERHEIDEN ARKEEN perheaikaa.fi • Väestöliiton sivusto lasta suunnitteleville, odottaville ja pikkulapsiperheiden van hemmille. Perhepeili on visualisoitu, terapeuttinen sovellus perhearvioinnista. Työntekijä johdattaa keskustelun perheen ajankohtaiseen tilanteeseen, toimii perheenjäsenten välisenä tulkkina ja huolehtii muun muassa siitä, että kysyjä saa vastauksen siltä, jolta on kysynyt. Sen myötä yhden perheenjäsenen saama kriisituki saa jatkoa ja laajenee koko perheeseen. Kehän kahden alueen keskeiset kysymykset kuuluvat: ”Miten arki sujuu nyt” ja ”Millaista on elää tässä perheessä nyt.” Ensimmäinen kysymys tarkentuu arjen asioista sopimisen ja vanhemmuuden teemoiksi. Perhepeili-menetelmä auttaa perhettä silloin, kun kriisi koskettaa useita perheenjäseniä. Menetelmä vahvistaa perheenjäsenten välistä keskustelua ja perheen keskinäistä avoimuutta. Myös perheen taustaa arvioidaan. Tavoitteena on vahvistaa perheenjäsenten välistä tunnepuhetta. 27 > Vahvuuksia ja vaikeuksia kuvataan mahdollisimman puolueettomasti. Haastattelumallit ja perhetehtävät auttavat kehittämään perheen vuorovaikutusta. • Artikkeleita, luentoja, netti kursseja, videoita ja keskuste luja mll.fi/vanhempainnetti/ • Laaja sivusto lapsiperheen vanhemmille, josta löytyy perusteellisia tukivinkkejä arjen tilanteisiin ensijaturvakotienliitto.fi • Sivusto auttaa vakavissa kriisi tilanteissa, esimerkiksi perheväkivalta ja ero tilanteissa • Tietosisältöjen lisäksi Apua eroon chat kaikki tieto kootaan perheprofiiliin. Perhearvioinnissa perhettä pidetään omien asioi densa parhaana asiantuntijana. Yhdessä keskustellen voidaan vaikeita kokemuksia purkaa ja ottaa niitä haltuun. Toiseen kuuluvat tuen tarve yksin ja yhdessä, perheenjäsenten väliset suhteet, tunteet perheessä sekä puhuminen ja kuunteleminen
Työskentely tukee vanhempia auttamaan lapsiaan, avaa keskustelua tilanteesta ja vahvistaa perheen vuorovaikutusta ja ongelmanratkaisua. Kymmenestä tapaamisesta kolme on lasten ja vanhempien ryhmien yhteisiä. Se myös lisää suojaavia tekijöitä lasten arjessa. Kriisi voi muuttaa aiempaa tapaa ratkaista erimielisyydet. Auttamistyön kannalta ratkaisevaa on se, miten perheessä jaetaan tunteita. Vertaistukeen perustuva Verttiryhmä toiminta kuuluu Toimiva lapsi ja perhe -työn keinovalikoimaan. Mieli alahäiriöstä tai päihdeongelmasta kärsiville vanhemmille ja heidän lapsilleen tarkoitettu työskentely vahvistaa yhteistä ymmärrystä perheen tilanteesta. Vertti-ryhmätoiminnassa vanhempien ja lasten ryhmät työskentelevät rinnakkain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n hankkeessa syntynyttä menetelmää koordinoidaan nyt Suomen Mielenterveysseurasta käsin. Perheterapia 2/2011. TOIMIVA LAPSI JA PERHE -TYÖ EHKÄISEE YLISUKUPOLVISIA ONGELMIA Yli sukupolvien siirtyviä ongelmia ehkäistään ja lapsen kehitystä vaikeissa kriiseissä tuetaan Toimiva lapsi ja perhe -työn avulla. Siten Perhepeili-tapaamisissa voidaan tavata muitakin perheenjäsenille tärkeitä ihmisiä. Ratkaisemattomat riidat voivat johtaa jumittumiseen ja pahimmillaan väkivaltaan. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi, kun vanhemmalla on vakava sairaus, mielenterveystai päihdeongelma tai vankeustuomio, tai lapsella on tunne-elämän ongelmia. Laukkanen, M.: Perhearviointi – per heen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä. Eri kokoonpanoilla tarvitaan 7–8 tapaamiskertaa. n. & Husso, VM.: Perhepeili kriisityön menetelmänä, Per heterapia 1/2015. Ammattilaisen ja vanhempien kesken järjestetään Lapset puheeksi -neuvonpitoja lapsen kehityksestä ja kasvuympäristön toimivuudesta. Menetelmästä on tiedotettu myös päivä koteihin ja kouluihin. > Tavoitteena on tukea perheen hyvinvointia ja vahvistaa lapsen kehitystä konkreettisilla teoilla, esimerkiksi ohjaamalla heitä käyttämään julkisia tai kolmannen sektorin palveluja. Toimiva lapsi ja perhetyö > mielenterveysseura.fi Sosiaalihuoltolaki > stm.fi Auttamistyön kannalta ratkaisevaa on se, miten perheessä jaetaan tunteita. Keskeisiä ovat myös perheenjäsenten erilaiset näkemykset, samoin riitojen hallinta. 28 Mielenterveys 6/2015 Lähteet Jäppinen, O., Kaleva, S. Menetelmä vahvistaa vanhemmuutta, lapsen ja vanhemman välistä myönteistä suhdetta sekä turvallista arkea. Kriisitilanteessa myös perheen ulko puoliset ihmissuhteet voivat olla merkittäviä
29 Löysimme kestävän onnen TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI KUVAT: AINO VUOKOLA TEEMA Perhe & parisuhde > Keväällä Mirvan ja Kaisan perheeseen syntyy toinen lapsi kaksivuotiaan Eeliksen seuraksi. Heille kahden äidin perhe on kuin mikä tahansa lapsiperhe, jossa tärkeintä on rakkaus ja luja parisuhde.
Kai se johtuu siitä, että hänelle on luettu niin paljon. Vuoden kuluttua Mirva puolestaan aloitti hedelmöityshoidot klinikalla, tuloksetta. Kun raskaus vihdoin alkoi ensimmäisestä koeputkihedelmöityshoidosta, hänelle tuli tuskallisia kipuja. Aamulla on herätty ennen kuutta, ulkoilutettu Stella -koira ja syöty aamupala. Eelikselle puhumme hänestä setänä. En saa kokea raskauden liikakiloja tai vauvan potkimista kohdussa, mutta se ei haittaa, Kaisa sanoo. Kun ovulaatiomittari näytti munasolun irtoamista, hänen piti tulla paikalle tekemään luovutus ruisketta varten. Eelis on jo liki puolen vuoden ajan tuntenut kirjaimet ja numerot. – Se vaati luovuttajalta paljon. – Laitoimme lapsiprojektin jäihin. Meillä oli alusta asti haave saada kaksi lasta. Yksityisklinikan maksuihin oli käytetty iso summa Mirvan isän perintöä. Toinen raskaus tärppäsi viidennellä luovutuskerralla. – Luovuttaja on ihan tavallinen suomalainen mies, miellyttävä ja hyvä ihminen. Hän saa tavata lapsia ja tutustua heihin, mutta emme halua hänen ottavan isän roolia. Mirva odottaa perheen toista lasta, jonka on määrä syntyä maaliskuussa. – Halusimme myös, että luovuttaja miettii perin pohjin ainakin puolitoista vuotta ennen sukusolujen antamista, jotta voi olla varma siitä, mihin ryhtyy. Lääkärit pitivät niitä alkuraskauden oireina sen kummemmin tutkimatta tai veriarvoja mittaamatta. KOHTUUTON KOETTELEMUS Lapsen saaminen on ollut Kaisalle ja Mirvalle raskaan tien takana. – Päiväkodissa sanovat, että Eelis on kielellisesti hyvin lahjakas. Homomiehet suljimme pois, koska emme kaivanneet apilaperhettä, jossa olisi enemmän kuin kaksi vanhempaa ja kasvattajaa. Mirva Voutilaisen , 34, Kaisa Hytin , 41 ja Eeliksen päivä on kulunut kuin missä tahansa lapsiperheessä. Alkoi mennä pää ja rahat. Kaisalle tehtiin viisi inseminaatiota tuloksetta. Yleensä Eelis puhuu Kaisa-äidistä ja Mirva-äidistä. Lapsilla on sama sukusolujen luovuttaja, omassa heteroperheessään asuva ystävä, joka on halunnut auttaa luovuttamalla siittiöitä. Matkustelimme, nautimme kahdestaan olosta ja yritimme unohtaa koko asian. Pitkän tauon jälkeen päätettiin vielä. KAISA KOKKAA Eelis tuo pöytään muovisia lelukirjaimia, epäröi ö-kirjaimen kanssa, mutta vaikean g:n tunnistaminen sujuu nopeasti. Kaisa kuitenkin masentui kaikesta kokemastaan, joutui sairauslomille ja turvautui psykologin apuun. Hän oli neljä viikkoa sairaalassa, munasarjat jouduttiin poistamaan eikä hän koskaan saisi lapsia. Kaisa on kuljettanut työmatkallaan Eeliksen päiväkotiin ja Mirvan töihin. – Yllättävää oli, miten paljon ihan puolitututkin miehet lupasivat luovuttaa soluja silkasta auttamisen halusta. ”Halusimme, että luovuttaja miettii perin pohjin ainakin puolitoista vuotta ennen sukusolujen antamista.” 30 Mielenterveys 6/2015 > yrittää koti-inseminaatiota oman luovuttajan avulla. Kolmannen kerran jälkeen Mirva tuli raskaaksi. Ulkoillessa hän bongaa talojen numeroita ja kun vaipassa lukee kuusi, pyllyä kääntämällä siitä tulee yhdeksän. – Tämä on ollut kaiken vaivan arvoista. Muuten ei ole treenattu, vanhemmat nauravat. Kun Kaisa lopulta huusi tuskasta, todettiin ensiavussa hoitovirheen aiheuttama tulehdus, joka oli päässyt liian pitkälle. Aluksi varmaan kerrotaan vauvan siemenistä ja ystävällisestä sedästä, joka antoi ne. Olen niin onnellinen, kun on kiva koti, perhe ja rakkaus. Iltapäivällä on toistettu samat tutut kuviot. – Äiti meni käymään vessassa, selittää 2-vuotias Eelis , vaikka äiti istuu parin metrin päässä. – Myöhemmin iän karttuessa kerromme lisää
Eromme oli sopuisa. He tulivat samaan työpaikkaan vuonna 2004. SUKUPUOLELLA EI OLE VÄLIÄ Kaisa ja Mirva valmistautuvat viettämään yhdessäolonsa 10-vuotispäivää. Mirvalla taas on pyykkipakkomielle, mikä tarkoittaa, ettei koriin ei saa kertyä likaisia vaatteita, Kaisa sanoo. Selkeät rajat ja säännölliset aikataulut pitää olla, muttei ”natsihenkeä”. Vaikka se lähti minun aloitteestani, olimme yhtä mieltä siitä, ettei meidän liitollamme ole tulevaisuutta, vaikka Kaisaa ei olisi olemassa. – Viihdyimme toistemme seurassa ja aloimme viettää yhä enemmän aikaa myös vapaa-aikana. 31 > Äideillä on samanlainen linja lasten kasvatuksessa. Minä kokoan ja maalaan huonekalut. Siihen on vaikea vastata, koska olemme molemmat naisia. Meitä alettiin kutsua majakaksi ja perävaunuksi. Auton renkaat vaihdetaan yhdessä. Siihen on vaikea vastata, koska olemme molemmat naisia.” Kaisa Hytti (vas.) ja Mirva Voutilainen leikkivät kaksivuotiaan Eelispoikansa kanssa.. – Siinä vaiheessa miehenikin jo aavisti, ettei kyse ollut pelkästä ystävyydestä naiskaverin kanssa. Suhteeseen tuli pientä flirttiä, silmäpeliä ja töissä oli sellaista lapsellista hauskanpitoa. Minä laitan ruuan, koska Mirva kokkaa vain kun on pakko. Hän nauttii, kun saa olla luonnossa yksin ajatustensa kanssa. Samalla suhde Kaisaan lähentyi. He kävivät risteilyillä ja viettivät öitä yhdessä. Mirva oli ollut avoliitossa miehen kanssa jo kuusi vuotta. – Meiltä kysytään usein, kumpi teistä on enemmän ”mies”. Kaisa harrastaa valokuvausta, pianon soittoa ja retkeilyä. Silloin siivoan jäljet ja huomauttelen, kun Mirva on jättänyt leivän muruja keittiön tasoille. Suhde säröili ja oli kulkemassa kohti loppua. ”Meiltä kysytään usein, kumpi teistä on enemmän "mies". Työpaikkaromanssi syttyi vähitellen
Alusta asti molemmista on tuntunut siltä, että toisen kanssa on helppo olla, Mirva kertoo. Äitiparia ei kummastella neuvolassa, päiväkodissa eikä naapurustossa. EELIS HALUAA NUOTIT Kaisa ja Mirva ovat rekisteröineet parisuhteensa seitsemän vuotta sitten, mutta se ei anna oikeutta tasavertaiseen asemaan heteroparien kanssa. Myös sateenkaariperheiden kanssa olemme tekemisissä. Luultavasti meillä on parempi kokonaiskuva ja ymmärrys toisistamme kuin pariskunnilla heterosuhteessa, samoin vastuun ottaminen perheestä ja lapsesta on tasaisempaa. Sitä voi hakea vasta, kun lapsi on syntynyt. Siihen löytyy onneksi apua ystäväpiiristä, Mirva sanoo. Nuottivihko pitää olla, jotta sen sivuja voi käännellä aina välillä, kuten Kaisa-äitikin tekee. Sukupuolella ei ollut mitään merkitystä. Kaisa puolestaan tiesi jo alle parikymppisenä olevansa lesbo. Ajattelin, että olen vielä nuori. Kaisa ja Mirva eivät voi kuvitella, mikä heidät voisi erottaa. Ympärillä touhuava Eelis haluaa soittaa pianoa. Niillä on paljon yhteistä toimintaa ja tapahtumia. ÄITIPARIA EI KUMMASTELLA – Olemme aina pystyneet puhumaan asioista ja selvittämään ne. Jos Mirva olisi menehtynyt synnytyksessä tai sen jälkeen, yhteisestä lapsestamme olisi tullut orpo, Kaisa sanoo. – Adoptio tuli voimaan viisi kuukautta Eeliksen syntymän jälkeen, jolloin minusta tuli Eeliksen laillinen vanhempi. Aikuisiällä hänellä oli ollut suhde naisen kanssa. Eleet ovat mahtavat, vaikka nuoteista ei niin ymmärrä. Meni syteen tai saveen, sitten se kortti on ainakin katsottu, Mirva kertoo. – En kokenut identiteettikriisiä, vaikka olin rakastunut naiseen. – Mietin Mirvasta, onko tämä ”kiltti perushetero” aidosti mukana vai vain lomalla heterosuhteesta, Kaisa sanoo. Lastenhoitoapua olisi tarjolla, mutta toisaalta ei haluta olla erossa pikku-Eeliksestä. – Sen jälkeen tein rohkean ratkaisun. Yllättävän usein vieläkin parisuhteissa naisen harteille kasautuu enemmän kuormaa. – Miehen mallia lapset saavat enoilta ja kummisediltä. Kokonaisuus, luonne ja yhteensopiva kemia olivat ratkaisevia. – Meillä on ystäviä ja sukua ympärillä. Pakkasin tavarani Opel Corsaani ja muutin suoraan Kaisan luo. – Kuten kaikissa lapsiperheissä, kahdenkeskistä aikaa voisi olla enemmän. Mikään ei jää hiertämään, kun pulmat vatvotaan. – Olemme yhdessä selvinneet niin monesta asiasta, että pitäisi tulla jotain ihmeellistä, josta emme kaiken jälkeen selviäisi. Neuvolan työntekijät kysyvät kokemuksia omaa ammattitaitoaan varten. n 32 Mielenterveys 6/2015 >. Samaa sukupuolta olevat joutuvat esimerkiksi hakemaan per”Luultavasti meillä on parempi kokonaiskuva ja ymmärrys toisistamme kuin pariskunnilla heterosuhteessa.” heen sisäistä adoptiota. – En kaipaa miehistä miestä mihinkään, paitsi korjaamaan autoa
33 SATEENKAARIPERHEET Sateenkaariperhe on lapsiperhe, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaalitai sukupuolivähemmistöön. Miesparin ydinperhe on melko harvinainen sateenkaariperheen muoto. Joko lapsen alkuperäisessä perheessä tai jossakin uusista perhe kuvioista yksi tai useampi jäsen kuuluu seksuaalija/tai sukupuolivähemmistöön. Monimuotoiset perheet -verkoston projektipäällikkö Anna Moring muistuttaa, että tutkimusten mukaan sateenkaariperheiden lasten hyvin voinnissa ei ole eroja ydinperheisiin verrattuna. Kaikki vanhemmat ovat yleensä lapsen tai lasten sosiaalisia vanhempia, mutta vain kaksi heistä voi olla juridisesti vanhempia. Sateenkaariperheiden kirjo on laaja, ja perheet voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia. Esimerkiksi naispari ja itsellinen mies, miespari ja itsellinen nainen, tai miespari ja naispari muodostavat perheen. Naisparin ydinperheessä naispari jakaa lapsen tai lasten vanhemmuuden keskenään. Seksuaalivähemmistöillä tarkoitetaan homoja, lesboja, biseksuaaleja ja muita ei-heteroseksuaaleja henkilöitä. Transvanhemman / vanhempien perheessä yksi tai useampi vanhemmista kuuluu sukupuolivähemmistöön. Vanhemmista ainakin yksi kuuluu seksuaalitai sukupuolivähemmistöön. Naisparin ydinperhe on yleisin sateenkaariperhemuoto. Lähde sateenkaariperheet.fi TEKSTI: MIA HEMMING. He ovat yleensä myös lapsen tai lasten juridisia vanhempia. Sateenkariperheet ry:n nettisivuilla on ladattavia oppaita esimerkiksi lasten ja perheiden kanssa työskenteleville. Polyperheessä tai polyamorisessä perheessä jäsenet elävät polyamorisessa suhteessa ja jakavat lapsen tai lasten vanhemmuuden keskenään. Ystäväperheessä lapsen tai lasten vanhemmuuden jakavat kaksi tai useampi keskenään ystävyys suhteessa olevaa ihmistä. Molemmat ovat yleensä myös lapsen tai lasten juridisia vanhempia. Rakkaus ja hoiva ovat lapselle kuin lapselle keskeiset suojaavat tekijät. Apilaperheessä enemmän kuin kaksi vanhempaa jakaa vanhemmuutta alusta alkaen, ilman polyamorista suhdetta. Miesparin ydinperheessä miespari jakaa lapsen tai lasten vanhemmuuden keskenään. Ainakin yksi vanhempi kuuluu seksuaalitai sukupuolivähemmistöön. Sateenkaariuusperheessä lasten nykyinen perhe on muodostunut vasta jonkun lapsista syntymän jälkeen. Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan transsukupuolisia, transvestiitteja, trans gendereitä ja intersukupuolisia
Siksikö että elimme Kekkosen kaudella. Ja vaikka he ovat kasvaneet yksilöllisyyttä ihan noivassa kulttuurissa, heillä on rohkeutta toimia epäitsekkäästi tarpeen vaatiessa. Nujertamisen si jaan olemme kasvattaneet lapsiamme ilmaise maan toiveitaan ja tahtoaan. Sydäntä särkee seurata, kuinka nuoremme katsovat toimiam me kasvavan hämmennyksen ja pettymyksen vallassa. Eri mieltä olevat nolattiin hiljaisiksi. Meidän aikanam me suhtautuminen ruumiilliseen kuritukseen on muuttunut kielteiseksi. Heillä on tietoa ja uskallusta kyseenalaistaa ilman rangais tuksen pelkoa. Puhua pitäisi niin kauan kuin sanottavaa riittää, eikä kiirehtiä toimimaan heti kun patriarkka ärähtää. Historiallisessa televisio puheessaan pääministeri Juha Sipilä totesi, että meille suomalaisille on omi naista tekeminen puhumisen sijaan. 34 Mielenterveys 6/2015 Meillä suomalaisilla on tapa na pilkata ruotsalaisia siitä, että he keskustelevat sen sijaan että tekisivät päätök siä. Vaikka meitä 1960luvulla syntyneitä on pil kattu muun muassa pullamössösukupolveksi ja uusavuttomiksi, olemme olleet kuuntelevia ja rohkaisevia vanhempia. Suomen nykyiset nuoret suku polvet osaavat puhua ja myös kin perustella mielipiteensä. Olen 50vuotisen elämäni aikana kokenut suuren muu toksen: pelolla ja häpeällä johdetusta laumaajattelusta on siirrytty yksilöä korosta vaan malliin. Erityisesti olisi kysyttä vä nuorilta, mitä he tahtovat. Aikuinen yhteiskuntamme leikkaa koulutuk sesta ja säätää pakkolakeja. Minusta tällainen kansallinen omakuva tuntuu vanhentuneelta. Siksi onkin vaikeaa seurata sitä, kuinka yli olkaisesti ikäpolveni yhä suhtautuu yhteis kunnalliseen keskustelemiseen. Kuinka on mahdollista, että perheissä osaamme toimia ih misiksi mutta valtiossa kiistä mätön isänvalta on yhä ihanne. Nyt olisi diskuteeraamisen paikka. Diskuteeraaminen mai nitaan usein halventavassa mielessä loputtomana kokous teluna. n DISKUTEERAAMINEN KUNNIAAN Kolumni Sirpa Kähkönen ”Puhua pitäisi niin kauan kuin sanottavaa riittää, eikä kiirehtiä toimimaan heti kun patriarkka ärähtää.” To m m i Tu om i. Yhteiskuntasopimus ei tunnu ulottu van kaikkiin kansalaisiin – ei nuoriin eikä vanhoihin. Varhaisia muistojani 1960–70lukujen lapsuudesta leimaa autori taarisuus, joka lävisti koko yhteiskunnan: pe rusteluksi miksikysymykseen riitti ”koska minä sanon niin”
Eri tyyppisten ja eri lailla vaikuttavien ma sennuslääkkeiden välillä ei ollut eroja: vaikutus oli yhtä vähäinen. Depres siolääkkeiden suuri lumevaikutus herätti hänen huomionsa. KYMMENEN PROSENTIN HYÖTY Helmikuussa 2008 IsoBritannian me dian ykkösaiheeksi nousi silloin Hullin yliopistossa vaikuttaneen Kirschin tutki musryhmän metaanalyysi lääketehtai den peittelemistä, julkaisematta jätetyis tä tutkimuksista. Depressio lääkkeissä se on erityisen suuri. Kirsch häm mästyi itsekin tuloksista, joiden mukaan lääkkeiden itsenäinen vaikutus masen nukseen oli ällistyttävän pieni, ja ajatteli tehneensä jotakin väärin. Masennuksen vakavuutta arvioidaan erilaisilla asteikoilla. 35 TEKSTI: TARJA KIVIMÄKI KUVITUS: SHUTTERSTOCK, GS OY PEIPPO Puheenvuoro Irving Kirsch Professori Irving Kirsch: ”Masennuksen lääkehoito on tehotonta” H elsingin yliopiston suuri luentosali oli täynnä kuuli joita, kun rento, vakuutta vasti esiintynyt professori Kirsch kertoi tutkimuksis taan. – Jopa lääkeyhtiöt itse ovat myöntä neet tämän. Hän vieraili Suomessa marras kuun alussa Psykologiliiton kutsusta. Potilas saa pisteitä oireiden mukaan; mitä enemmän pistei tä, sitä vakavampi masennus on. Jo samana vuonna ilmestyi aiheesta Kirschin ja Sapirsteinin tutkimus. Kaikki alkoi 1998, kun Kirsch teki metaanalyysin julkaistuista masennus lääketutkimuksista Connecticutin yli opiston psykologian yksikössä. El le n Tu om aa la >. Niiden ”Ihmisten kokemukset lääkkeen vaikutuksista riippuvat heidän odotuksistaan.” Vaikka masennuslääkkeet ovat tehottomia ja niillä on haitallisia sivuvaikutuksia, niitä suositaan usein ainoana hoitovaihtoehtona. Harvardin yliopiston professorin Irving Kirschin mukaan suuri osa lääkkeille epäedullisista tutkimuksista jää julkaisematta, koska niitä rahoittavat suuret lääkeyhtiöt. Kaikkiaan 5 133 potilasta kattaneessa 35 tutkimuksen analyysissa masennuslääkkeiden tehoa verrattiin plaseboihin. – Jonkin verran plasebovaikutusta on kaikilla lääkkeillä, merkittävästi esi merkiksi kivun hoidossa. Lääk keet vähensivät oireita, mutta lähes sa maan pystyivät lume lääkkeet. Uudet tutkimukset kuitenkin osoitti vat saman tuloksen yhä uudelleen. Ihmisten kokemukset lääk keen vaikutuksista riippuvat heidän odo tuksistaan, toteaa Kirsch haastattelussa
Vakavaan masennukseen lääk keet vaikuttivat eniten. – Mielestäni masennuslääkkeitä ei koskaan pitäisi antaa lapsille. Se on € € € €. – Se on pelkkä myytti! En tiedä yhtään vakavasti otettavaa tutkijaa, joka yhä uskoisi masennuksen johtu van serotoniinin puutteesta. Testattuaan lapsilla pa roksetiinia se väitti sen olevan tehokas lääke lasten masennuksen hoidossa. MASENNUS EI OLE AIVOKEMIAA Uudemmat masennuslääkkeet perus tuvat aivojen välittäjäaineiden kuten serotoniinin lisäämiseen aivoissa. LÄÄKKEET VOIVAT LISÄTÄ ITSEMURHA-ALTTIUTTA – Lääketutkimuksista 50 prosenttia on lääkkeen kannalta kielteisiä eikä niitä julkaista. Tänäkin vuonna hän on julkaissut aiheesta useita artik keleita. Se velvoitettiin perustamaan julkinen rekisteri kaikkien teettämiensä kliinis ten tutkimusten tuloksista tiivistelmi neen. Siinä on oltava äärimmäisen varovainen, sanoo Kirsch. Suomessakin tiedetään, että masennuslääkkeet saattavat lisätä nuorilla hoidon alussa itsemurhaaltti utta ja aggressiivisuutta. Suomessa asiasta ei liikoja ko huttu tai keskusteltu silloin, eikä nyt. Kirsch kiistää teorian vääränä ja van hentuneena. Tiedäm me, ettei niin ole. Silti entistä useampi suomalaisnuori käyttää ma sennuslääkkeitä. Tiedelehdet ja tvkanavat raportoi vat tutkimuksesta ja keskustelua käy tiin lääketieteen lehdissä. Myyntilupia mietittäes sä niitä ei huomioida, toteaa Kirch. Lääkeyhtiö GlaxoSmithKline jäi kiinni masennuslääketutkimuksen vääristelystä. 36 Mielenterveys 6/2015 > ”Lääkkeet vähensivät oireita, mutta lumelääkkeet pystyivät lähes samaan.” ero oli vain 1,8 pistettä 50 pisteen asteikolla. Yhtiö tuomittiin merkittäviin sakkoi hin mahdollisten harvinaisten sivuvai kutusten, itsemurhaalttiuden ja aggres siivisuuden kasvun peittelystä. Britannian ter veysviranomaisen NICE:n mukaan lääkkeen täytyy olla vähintään kolme pistettä lume tablettia tehokkaampi, jotta hoito vaikutusta voidaan pitää merkitsevänä. Tutkituista 10 prosenttia sai lääkkeistä tilastollisesti merkittävää hyötyä. On ihmisiä, joilla on matalat serotoniinitasot, ja jotka eivät koskaan ole olleet masentuneita. Muutama vuosi sitten Kirsch julkaisi suurelle yleisölle tarkoitetun kirjan The Emperor's New Drugs, suomeksi Kei sarin uudet lääkkeet
Joitakin auttaa te rapia, joka tukee selviytymistä. Mahdollisesti moni muukin asia auttaa. Mind fulness voi olla eduksi, samoin liikunta. Viime vuosina se ei ole enää lisääntynyt. Jos 2 peräkkäistä lääkehoitoyritystäkään ei auta, todetaan masennus lääkeresistentiksi depressioksi. Niillä on vanhoja vähemmän tuntuvia sivuvaikutuksia. Masennuksen helpotettua lääkitystä pitäisi jatkaa puoli vuotta uusiutumisen ehkäisemiseksi. KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS PUOLTAA LÄÄKKEITÄ. Hoitosuosituksissa todetaan, että ellei lääke näytä tehoavan 6–8 viikossa, se on syytä vaihtaa toiseen. Vaikka nyt noin puoli miljoonaa suomalaista käyttää masennuslääkkeitä, masennus ei kuitenkaan ole vähentynyt. • Masennuslääkkeet jaetaan vanhempiin trisyklisiin sekä uuden polven masennuslääkkeisiin, joista käytetyimpiä ovat niin kutsutut SRRI-lääkkeet, muun muassa fluoksetiini, essitalopraami ja sitalopraami. Tyypillisin hoitokeino on silti Suomessakin lääkitys. Masennus on Kirschin mukaan yleensä normaali reaktio kestämättö mässä tilanteessa. • Uudet lääkkeet tulivat markkinoille 90-luvun alussa. n ”On ihmisiä, joilla on matalat serotoniinitasot, ja jotka eivät koskaan ole olleet masentuneita." KÄYTTÖ KYMMENKERTAISTUNUT • Masennuslääkkeiden käyttö Suomessa kymmenkertaistui 1990–2010. NRI-ryhmän lääkkeissä vaikutus perustuu noradrenaliinin takaisinottoon. 37 helppoa mitata. Masennus paranee usein myös ajan myötä itsestään, il man lääkkeitäkin. Silti ”voidaan vielä vaihtaa uuteen masennuslääkkeeseen” tai kokeilla toisen tyyppisiä masennuslääkkeitä. Ne perustuvat serotoniinin lisäämiseen aivoissa. Moklobemidi on uuden tyyppinen MAO-estäjä. – Sellaista en ole kokenut, mutta joillakin lääketieteen laitoksilla kolle goja on varoitettu olemasta minun kanssani tekemisissä, tai julkaisemas ta mitään kanssani. – Varmasti on turvallisempia me netelmiä kuin lääkkeet, joiden yleisim piä haitta vaikutuksia ovat seksuaaliset häiriöt sekä tunteiden lakastuminen. Masennus on moni-ilmeinen ja yksilöllinen oireyhtymä. Entä onko Kirsch joutunut aggres sioiden, uhkailun tai painostuksen kohteeksi tutkimustensa takia. Vaikeassa masennustilassa on syytä aina käyttää lääkehoitoa. Käypä Hoito -suosituksen mukaan ”Masennustilaa voidaan hoitaa tehokkaasti masennuslääkkeiden avulla.” Hoitosuosituksen mukaan lievässä masennustilassa lääkehoito on yleensä hyödyksi, keskivaikeassa depressiossa yleensä tarpeen. Kelan korvaama psykoterapiaan pääsy edellyttää, että potilas saa lääketieteellistä hoitoa, käytännössä masennuslääkitystä, 3 kuukauden ajan ennen terapian alkamista. Mutta niillä ei voi välttä mättä tehdä rahaa ja koeasetelmat ovat kalliita. Vaikka tiedetään, ettei lääkehoito auta kaikkia, siitä ei luovuta vähällä. • SNRI-lääkkeet, muun muassa milnasipraani ja venlafaksiini, vahvistavat sekä serotoniinin että nor adrenaliinin vaikutuksia. En ymmärrä, miksi vielä uskotaan kemikaalien auttavan depressioon
Uutta ajateltavaa ja oivalluksia esitys ei juuri antanut. Ennen selviä mistä enemmän tai vielä enemmän pieleen menneistä asioista, seikkaillaan maagisella teeplantaasilla ja koulitaan kieroja liikemiehiä. n Elina Marjamäki Mikael Bergstrand Sumua Darjeelingissa – ja teetä Bazar 2015, 391 s. Yogin ratkaisukes keinen mielenlaatu yhdistettynä Göra nin pessimismiin tarjoaa herkullisia käänteitä, hykerryttävää kielenkäyttöä ja jälleen kerran, komiikalla höystettyä rakkautta Intiaan. Matkaseuraksi lähtee Sumua Darjeelingissa – ja teetä kirjan muka na angstinen, vetäytyvää hiusrajaansa tuskaileva keskiikäinen Göran. Pasi Lampelan uutuusnäytelmän Nyt kun olet minun Kansallisteatterin Willensaunassa keskiössä on neli kymppisten parisuhdekriisi. Hän on naimisissa ja kahden lapsen äiti. Nyt kun olet minun Esityksiä Kansallisteatterin Willensaunassa 30.12. Sari Puumalaisen Marjo kasvaa sopeutuvaisesta per heenäidistä raivottareksi, Katariina Kaitue sinkkuystävänä tekee varmaa työtä, petytty kapiaispuoliso Esa-Matti Long näyttää itsestään muutakin kuin kars kiuden ja Timo Tuominen on rakastaja, joskin otteissaan hieman epävarma ja hapuileva. Kun vieras mies astuu sisään raollaan olevasta mökin ovesta tunteet alkavat vyöryä ja kolmiodraama on valmis. Tämä varmasti syvällä sisimmissään riemuitsee eksoottisen Göranin vierai lusta, vaikka spontaani reaktio kieliikin hieman muusta. Avio liittoa on edeltänyt täydellinen analyysi taivaankappaleiden suosiollisuudesta. Näyttelijät kyllä tekevät parhaansa. Delhin kauneimmat kädet kirjasta tutun Göranin apu on tarpeen, jotta hänen intialainen ystävänsä Yogi voisi solmia ”rajat ylittävän avioliiton”. asti. Aluksi Göran kohtaa Yogin äidin. Opitut roolit karisevat ja Marjo joutuu kyselemään itseltään ja ystävättäreltään kuka hän oikein on, onko hän elänyt elämänsä valheessa, onko hänellä oikeus rakas tua, onko hän vain itsekäs vai onnea elämäänsä hamuava. Ja tarkem min vaimon identiteettikriisi. Bramiinien ja astrologien yhteisistä ponnisteluista huolimatta on muutama hiekanjyvänenkin heitetty avioliiton esteeksi. Perhe ja työ opet tajana täyttävät arjen. 38 Mielenterveys 6/2015 POIMINTOJA Nyt kun olet minun Perhe ja parisuhde tarjoavat oivaa materiaalia, mutta Lampelan näytel mässä ei oikeastaan raapaistu kuin pintaa. Muutama ke säinen päivä mökillä kuitenkin muuttaa elämän peruuttamattomasti. n Tarja Heiskanen Nelikymppisen Marjon elämä kulkee tuttuja latuja. Niin tai näin, Göran asettuu taloksi ja Yogin avuksi. Käy ilmi, että häiden esteet ovat hiekanjyväsiä suurempia. Hykerryttävä nojatuolimatka Nyt on se aika vuodesta, jolloin noja tuolimatka värikkääseen Intiaan, vaik kapa shaaliin kääriytyneenä, tekee hyvää
Lahden mielestä sisu tar vitsee oman käsitteistönsä, sillä sanat ovat työkaluja, joiden avulla ymmär rämme elämää ja tulkitsemme ympä röivää maailmaa. Kun on nistuu luomaan itselleen hyvää oloa, pystyy positiivisuutta jakamaan myös muille. 39 Sisu on komea ja kiehtova kirja. Sisun olemusta pohtii kirjan alkuleh dillä Emilia Lahti, joka on tutkinut sisua sovelletun positiivisen psykologian maisterintutkinnossaan Pennsylvanian yliopistossa. Valtavassa urakassa hänel lä on ollut tukenaan joukko ihmisiä, joista tärkein on ollut oma äiti. Hyysalon äidin oppien mukaan kaikki on mahdollista. Ei ole esteitä on vain hidasteita. Kirjaa elävöittävät lahjakkaan Meeri Koutaniemen musta valkoiset muotokuvat. Mukana on niin tunnettuja kuin tunte mattomia kasvoja. Alun perin se on tarkoittanut ihmisen tai eläimen sisällä olevaa eli sisusta. Hänen mielestään elä mässä tärkeintä on pitää kivaa ja on nistua olemaan mahdollisimman iloi nen ja positiivinen joka päivä. PSkustannus 2015 210 s. n Sirpa Väänänen Sisu alkaa siitä mihin sinnikkyys loppuu Sonja Strömsholm Emilia Lahti Lauri Järvilehto Meeri Koutaniemi Sisu. Yksi tarinoista kertoo freestylelasket telija Pekka Hyysalosta, joka sai vai kean aivovamman kaaduttuaan Ylläk sellä laskettelufilmin kuvauksissa 2010. Viitisensataa vuotta sitten sanalla viitattiin kielteisiin luon teenpiirteisiin tai huonoihin taipumuk siin – pahansisuisuuteen. Hyysalon tarina on itsensä ylittämisen ja sinnikkyyden ylistys, mutta kuten hän itse toteaa, tällaisiin tekoihin ei kukaan pysty yksin. Sisu on kuitenkin jotain suurempaa: voimakas psykologinen kyky, joka ää rimmäisen vastoinkäymisen hetkellä auttaa yksilöä kurottamaan yli oletta miensa psyykkisten tai fyysisten voima varojen, kuten Lahti kiteyttää. Positiivisen kaiun sana sai vasta 1800 ja 1900lu kujen taitteessa. Hyysalo on opetellut käve lemään, puhumaan ja juoksemaan uudestaan. Käsitteen ja merkityksen pohdin noista kirja siirtyy elävään elämään kertomalla neljätoista tarinaa sisusta. Mieli_Labyrintti_ilmo_177x64_vertaistukea_12012015_final.indd 1 12.1.2015 15.35 www.mielenterveysseura.fi > tukea ja apua > ryhmissä Mielenterveysseura_korjattu.indd 1 8.10.2015 12:59:26. Erityislaatuisen Hyysalosta tekee 25vuotiaan valtava positiivinen lataus ja energia, jota hän haluaa kailottaa maailmalle. Ilman kuvaavaa käsitettä sisu saattaa latistua yksin omaan pitkäjänteisyyden tai sinnikkyy den symboliksi. Mutta mitä sisu oikein on
Tilaajapalvelu puh. Irtisanominen tulee voimaan viimeistään neljän viikon kuluessa. (09) 615 516, klo 9-15 mielenterveysseura.fi/tilaa tilaukset@mielenterveysseura.fi Tutustu: mielenterveysseura.fi/ mielenterveyslehti 41 € kestotilaus Myös digilehti TUKEA&APUA KRIISIKESKUSVERKOSTO Hyvinkään seudun mielenterveysseura 040 848 2042 • Jyväs kylän kriisikeskus Mobile, (014) 266 7150 • Joensuun kriisikeskus (013) 316 244 • Kainuun Kriisikeskus 044 7826030 • Kemin kriisikeskus Turvapoiju 040 544 1750 • Kuopion kriisikeskus (017) 262 7738 • Lahden Seudun kriisi keskus (03) 877 660 • Lapin ensija turvakoti ry Kriisi keskus 040 5537508 • Lappeenranta Saimaan kriisikeskus (05) 453 0020 • Mikkelin kriisikeskus (015) 214 401 • Oulun kriisikeskus (08) 312 0611 • Rauman kriisikeskus Ankkurpaikk´ (02) 8378 5600 • Salon kriisikeskus Etappi (02) 7273 700 • Savonlinnan kriisikeskus (015) 273 700 • Seinäjoki Mobile kriisikeskus (06) 414 1256, (06) 414 1257 • Tampereen kriisikeskus Osviitta ajanvaraus 0400 734 793 • Turun kriisikeskus (02) 2333 442 • Vammalan ja Huittisten Tukitalot (03) 512 0500 • Vihdin kriisikeskus 050 401 6259 SOS-KRIISIKESKUS Toimisto (09) 4135 0510 SOS center (09) 4135 0501 Ryhmätoiminnat (09) 6155 1726 Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus kehittää ja toteuttaa laajan yhteistyöverkoston kanssa mielentervey den edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä psykososiaaliseen ja terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluja. Tilauksen päättyessä vahvistetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa mahdollisesti toimitettujen lehtien hinta. Tilaajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa veloituksetta tilausmyyjän kanssa tehty ti laus 14 vrk:n kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen lehden saapumisesta. Koulutukset on suunnattu erityisesti sosiaalija terveys alan sekä kasvatusja opetusalan ammattilaisille ja järjestöjen henkilöstölle. VERKOSSA mielenterveysseura.fi PUHELIMESSA Kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat TIETOJA&TAITOJA Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki puh. Koulutuskeskus järjestää myös kansainvälisiä ja kansallisia asiantuntijaseminaareja sekä toteuttaa tilauskoulutuksia. 40 Mielenterveys 6/2015 TILAA MIELENTERVEYS vuosikerta 50 € opiskelijatilaus 25 € ulkomaille 60 € Kestotilauksen säännöt ja irtisanominen Mielenterveys-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehdet. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen hinta. (09) 4150 3600. Jos tilaus jakso on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päättyy maksetun jakson päättyessä. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi
Jos potilas dokumenteissa mainittiin, hän oli yleensä kohde. Selviytymiskeinoja olivat fyysinen työ, liikunta ja keskustelut, samoin mielen voimavarat, eli selviytymistä tukeva elämänkatsomus, kyky nähdä myönteisiä asioita sekä edellisten sukupolvien antamat mallit. Valtionhallinto ja kansanterveysjärjestöt käyttivät hoitotakuun käsitettä eri tavoin. Kansanedustajat puhuivat hoitotakuuseen liittyen eniten taloudesta, ja vähemmän potilaista. Haastatteluaineiston mukaan osin hoitotakuun heikon toteutuksen vuoksi sellaista ei syntynyt. Tutkimukseen osallistumisen yksi edellytys oli tapahtumasta selviytyminen. Kiusaaja-uhrit syyllistyivät sanalliseen, fyysiseen ja nettikiusaamiseen useammin kuin kiusaajat. Työelämässä syrjintä näkyy kielteisinä asenTRAUMAATTISISTA KRIISEISTÄ VOI SELVIYTYÄ KIUSAAJA-UHREJA ON VÄHEMMÄN KUIN KIUSAAJIA TAI KIUSATTUJA HOITOTAKUU TOTEUTUI HEIKOSTI JOHTAMISEN ONGELMAT ENNUSTIVAT IKÄSYRJINTÄÄ teina ja arvostuksen puutteena, taitojen ja osaamisen vähättelynä tai työpaikan keskeisistä toiminnoista eristämisenä. Järjestöt näkivät useammin potilaan aktiivisena toimijana, valtionhallinto kohteena. Häikiö, K.: Potilas ja hoitotakuu terveyspolitiikan ristiaallokossa: Potilaan asema ja hoitotakuu-uudistus valtionhallinnon sekä kansanterveysjärjestöjen näkökulmasta 2004–2010. Lisäksi tutkittiin lehti-ilmoituksin kerättyjä syrjintäkokemuksia. Myös muutoksiin työpaikalla liittyi helposti ikäsyrjintäkokemuksia. Väitöstutkimuksen mukaan kiusaaja-uhrien sosiaalinen sopeutuminen muistutti enemmän kiusaamisen uhrien kuin kiusaajien sopeutumista. Hoitotakuusta potilaan oikeutena järjestöt alkoivat kirjoittaa vasta vuonna 2006. Tyytymättömyys johtamiseen ennusti merkittävimmällä tavalla naistyöntekijöiden ikäsyrjintäkokemuksia. Ihmiset kertoivat rakentaneensa elämänsä ja oman identiteettinsä uudelleen muuttuneessa tilanteessa. Vuodesta 2010 tapahtui suunnan muutos: potilasta kuvattiin lisäksi toimijana. Hoitotakuusta ei tullut potilaalle turvatakuuta. Väitöskirja, Turun yliopisto 2015. Käsitteen sisältö vaihteli toimijasta ja ajankohdasta riippuen. KiVa Koulu -ohjelma vähensi paitsi yleensä kiusaamista, samalla myhös kiusaaja-uhrien määrää. Tutkimus tarkasteli ikäsyrjintää varttuneilla palkansaajilla. Tuloksia voidaan käyttää kriisityössä järkyttäviä tapahtumia kohdanneiden ihmisten kanssa. Eniten syrjintää kokivat naisista ylemmät toimihenkilöt ja valtiolla työskentelevät. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2015.. Hoitotakuusta kirjoitettiin usein mainitsematta potilasta. Vihottula, H.: ”En suostu yksinkertaisesti häviämään ihmisten silmistä” – Kertomuksia traumaattisesta kokemuksesta selviytymisestä. Yang, An AM: Bully-victims: Prevalence, Psychosocial Adjustment, and Responsiveness to Intervention. Torjunta rekrytointitilanteessa tai eläkkeelle painostaminen vaikeuttavat varttuneiden osallistumista työelämään. Suppeimmillaan se tarkoitti hoitoon pääsyn määräaikoja. Yleisen tason analyysi pohjautui Tilastokeskuksen Työolotutkimusaineistoihin ja niihin liittyviin rekisteriseuranta-aineistoihin. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2015. Tutkimuksessa hyödynnettiin KiVa Koulu -hankkeessa kerättyjä laajoja tutkimusaineistoja. Torjunta, painostaminen, vähättely ja eristäminen voivat johtaa täysivaltaisen työaseman menettämiseen osin tai kokonaan. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2015. Jos työuria halutaan pidentää, työpaikoilla tulee ehkäistä ikäsyrjintää. Viitasalo, N.:Varttuneet ja ikäsyrjintä työelämässä. Tämä selvisi väitöstutkimuksesta, joka selvitti sitä, miten suuri osa oppilaista sekä kiusaa toisia että joutuu itse kiusatuksi. 41 Tutkitut jutut Koonnut Ellen Tuomaala Väitöstutkimus tutki selviytymistä järkyttävistä, traumaattisista kriiseistä. Haastatellut olivat kokeneet aikuisiässään traumaattisen kokemuksen, eli läheisen perheenjäsenen äkillisen kuoleman sekä muutakin syvästi järkyttävää. Ihmisen käsitystä itsestään selviytyjänä tuki heidän taitonsa yhdistellä mielessä monia myönteisiä asioita, kuten keskusteluja, muistikuvia ja merkityksellisiä hetkiä. Hoitotakuusta odotettiin suurta terveydenhuollon uudistusta. Oppilaita, jotka joko kiusasivat tai olivat kiusattuja, oli enemmän kuin samanaikaisia kiusaaja-uhreja, joita oli alle 3 prosenttia oppilaista. Epäsuoraan kiusaamiseen, kuten ryhmän ulkopuolelle sulkemiseen tai ilkeiden juorujen levittämiseen eivät nämä oppilaat osallistuneet yhtä usein kuin pelkästään muita kiusaavat oppilaat
Voimia voi antaa esimerkiksi oival lus siitä, että on selvinnyt vaikeistakin tilanteista, kertoo Hansen. Myönteisen muistelun tueksi on kehitetty Myönteisen muistelun kortit ikääntyneiden mielen hyvinvointia edistävässä Miraklehankkeessa. n Myönteisen muistelun kortit (pdf) voi ladata verkkosivulta mielenterveysseura.fi/mirakle Mirakle on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke.. On nistumisten, iloisten tapahtumien ja mukavien ihmisten muisteleminen kohottaa mielialaa, antaa voimaa ja palauttaa mieleen vahvuuksia ja elä män varrella karttuneita taitoja. 42 Mielenterveys 6/2015 SMS KEHITTÄÄ TEKSTI: SIRPA VÄÄNÄNEN IKÄIHMISET MYÖNTEISESTÄ MUISTELUSTA VOIMAA Muistojen jakaminen toisten kanssa vahvistaa itsen ja elämän hyväksymistä sekä tarjoaa kokemuksen omasta arvokkuudesta. – Muistot perustuvat havaintoihin, tulkintoihin ja tunteisiin, joten ne ovat enemmän tai vähemmän epätarkkoja. Mukavien asioiden muistelu virittää huomaamaan herkemmin ympärillä olevia hyviä asioita. Kaikkia muistoja ei edes pysty tavoit tamaan sanojen avulla. Kort tien kysymykset ohjaavat tarinoimaan mukavista muistoista, sykähdyttävistä hetkistä ja omista vahvuuksista. Muistojen tarkkuus ei olekaan tässä tärkeintä, vaan se, millaisen käsityksen niiden pohjalta itsestä ja ihmisistä ympärillä muodostaa sekä se, miten niissä itse asettuu suhteessa toisiin. Elämänkokemukset ovat kuin mielenterveyden voimavarapankki, muistuttaa Hansen. Menneiden tapahtumien tarinat ovat kuin kudelma, joka kytkeytyy nykyhetkeen ja antaa olemassaololle tarkoituksen, toteaa projektipäällikkö Maija Hansen Suomen Mielen terveysseurasta. – Parhaimmillaan muistelu on eheyt tävä, rikastava kokemus, joka vahvistaa identiteettiä. – Vaikka mennyttä ei voi muuttaa, muistelun avulla voi löytää asioihin uusia näkökulmia. Sh ut te rs to ck – Muistot elämän varrella koetuista hetkistä ja kohdatuista ihmisistä ovat rakennusmateriaalia, jonka avulla voi jäsentää elämäänsä ja ymmärtää it seään. Yhteistyökumppaneiden lisäksi kortteja on ollut kehittämässä iso joukko ikäihmisiä, joiden työpanos on ollut keskeinen
Akaalainen Anna-Kaisa Korpela on juuri valmistunut Vapaa ehtoistyön työnohjauksen kurssilta. Vapaa ehtoistyö on ollut helppo yhdistää siihen. 43 MIELI SEURASSA KOONNUT JUTTA KAJANDER SMS KEHITTÄÄ TEKSTI: SIRPA VÄÄNÄNEN HENKILÖ PIENIKIN TEKO VOI AUTTAA – Seuran kurssit ovat hyvin suunnitel tuja ja sisällöltään oikein mitoitettuja. n. Elle n Tu om aa la ”Ihmisläheisen työn vastapainoksi yksinolo tekee hyvää.” Auttamiseen liittyvä viihtyminen ja ihmisten kanssa toimiminen on Kor pelalle tärkeää, mutta ihmisläheisen työn vastapainoksi hän tarvitsee myös yksinoloa. Korpela aloitti vapaaehtoistyössä Akaassa pian paikallisseuran perusta misen jälkeen. – Ehdottoman palkitsevaa tuki henkilölle on nähdä, kuinka joku pää see elämässään eteenpäin ja on hyöty nyt tukisuhteesta. Tukihenkilötoiminta on antanut eväitä myös päivätyöhöni. Vähän haikeissa tunnelmissa Korpela kehuu koulutusta. Kleinspitzin pikku pystykorva Saken kanssa hän seurailee luonnon ilmiöitä. – Jo lapsena ymmärsin, että pieni kin teko voi auttaa ja ilahduttaa. On myös ollut ihana tavata samoista asioista kiinnostuneita muualta Suo mesta. Kurssilta kymmenen vuoden takaa ovat lähtöisin seuran pitkäaikai simmat toimijat. Kun tukisuhteessa astellaan ratkaise via askelia, ovat molemmat saama puolella. – Olen koulutukseltani käsityöalan ihminen ja työskentelen pitkäaikais työttömien työpajaohjaajana. Pitkäaikaistyöttömillä mielen terveys on usein koetuksella, erityi sesti nuorilla. – Joskus kuulee, että tukihenkilö tuntee syyllisyyttä palkitsevuudesta, mutta minusta se on täysin turhaa. Esi merkiksi isäni aurasi lumet mielellään naapuritalojenkin edustoilta. – Koulutuksen aikana on tullut myös luettua paljon asiakirjallisuutta, mutta nyt taidan vaihtaa romaani osastolle, Korpela hymyilee. Muistan, kuinka joskus harmistuin, kun olin varannut illan tapaamiselle ja asiakas peruutti sen viime tingassa. – Tukihenkilönä on hyvä pitää selkeät rajat oman elämän ja auttami sen välillä. TUKISUHTEESSA KUMPIKIN ANTAA JA SAA Kiinnostus auttamiseen kumpuaa Kor pelalla lapsuuden perheestä. Korpela suostui, ja työntekijä haki hänelle saman tien osallistumiskaa vakkeen. Vapaaajalla ja itsekseen ollessaan Korpela nauttii maisemien katselusta junamatkoilla ja luonnossa liikkumi sesta koiransa kanssa. Silloin oli paikallaan käydä asia läpi ja selvittää, kuinka tärkeää on pitää kiinni sovitusta. Hän oli päivätyössä hankkeessa, jonka projektityöntekijä ehdotti hänelle vapaaehtoistyön kurs sia
Myös yksilötukisuhteisiin ja ryhmätoimintaan hakeutuu entistä tarvitsevampia tuettavia. Luennoitsija on hankevastaava Jaana Vanhala Kajaanista, Kulttuuripaja Marilynistä. Seudun nuorille tupa on olohuone, jossa voi harrastaa yhdessä liikkumista, kokkailua tai rassailua, ”tai vaikka vain kahvitella ja kattella”, kuten NoSen esite lupaa. 44 Mielenterveys 6/2015 KUUSAMO NOSE RY PÄIVÄ KERRALLAAN KOHTI UNELMIA JA TAVOITTEITA Emma Haataja 16, Viki Ollila 19 ja Janni Piippo 18 tapaavat useamman kerran viikossa Kuusamon Nuorten Oma Mielenterveysseura ry:n NoSen tuvalla. Hänen mielestään mielen hyvinvoin ti on sitä, ettei tunne itseään yksinäi seksi, vaan tärkeäksi ja hyödylliseksi. Hän on ollut jo muutaman kerran päivystäjänä NoSetuvalla. n NOSE RY JÄRJESTÄÄ ENNALTA EHKÄISEVIÄ LUENTOJA KUUSAMON KOULUILLA 5.12. Ollilla on koulutukseltaan matkailupalveluiden tuottaja, joka muun muassa päivystää vapaaehtoise na NoSella ja on osallistunut toimin nan suunnitteluun eli Aivomyrskyyn. Emma Haataja kertoo käyvänsä NoSella joka päivä, mutta ehtii lisäksi harrastaa laulamista, lumilautailua ja taekwondoa. Vapaaaika kuluu NoSella tai kaverei den kanssa: – Ei mulla oikeastaan ole muita harrastuksia, Piippo toteaa. Ei ja So in sa ar i Pi lv i M ik ko ne n JULKAISUT TYÖNOHJAUKSEN TUEKSI JA KEHITTÄMISEKSI NUORTEN SEURA NOSE RY on Suomen Mielenterveysseuran paikallisseura, joka on perustettu 2014 Kuusamossa. – Tulevaisuuden toiveina mulla on unelmiin ja tavoitteisiin pääseminen päivä kerrallaan, Ollilla sanoo. Haatajal le mielen hyvinvointi merkitsee hyvin vointia, iloisuutta ja sitä, ”että osaa käsitellä omia tunteitaan eikä jää yksin murehtimaan asioita.” Muutamia kuukausia sitten Raahes ta Kuusamoon muuttanut Janni Piip po on tutustunut NoSeen kavereiden kautta. Kohderyhmänä 15–29 -vuotiaat nuoret, joille seura on perustanut NoSe-tuvan eli matalan kynnyksen kohtaamispaikan. Haataja ei voi nuoren ikänsä takia päivystää yksin tuvalla, mutta hän on ollut mukana Aivomyrs kyssä ja muissa kokouksissa. Se tekee ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä vapaaehtoisvoimin. Lisätietoja NoSe ry:stä puheenjohtaja Henna Haataja, hennahaata@gmail.com varapuheenjohtaja Kira Karjalainen, kikatavu@hotmail.com Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen soittavien elämäntilanteet ovat entistä vaikeampia. Toiminnan myötä hän on innostunut nuorisotyös tä niin, että aikoo hakeutua alan kou lutukseen. Viki Ollila käy kavereidensa kanssa tuvalla lähes päivittäin. Kulttuuripaja on osa Sosped-säätiötä, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia ja ehkäistä sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.
Se tukee ja kehittää vapaaehtoistyön työnohjauksen laatua. ja Tenhunen T.(toim.): Vapaaehtoistyön työnohjauksen erityispiirteitä. Kotkan Kar hulasta kotoisin oleva Luoto on koulu tukseltaan teologian maisteri. Tuore kirja Vapaaehtoistyön työnohjauksen erityispiirteitä vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen. Toivon, että Yeesi voi auttaa pai kallisia mielenterveysseuroja nuorten saamisessa mukaan mielenterveyttä edistävään työhön. Hahmo tasapainottelee koko ajan erilaisten ajatustensa ja tuntei densa kanssa ja tulee monesti väärin ymmärretyksi ja takaaajetuksi. Yksi hänen lempi sankareistaan on Hulk, jonka sisällä elää kaksi persoonaa: viisas tiedemies Bruce Banner ja energiaa vihasta saa va Hulk . Se hyödyttää ammatillisen työnohjaajakoulutuksen opiskelijoita. Kirja on kokoelma vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuksen lopputöistä. Omaa mielenterveyttään Luoto hoitaa liikunnalla, syömällä terveelli sesti ja tapaamalla hyviä ystäviään. Hän on työskennellyt aiemmin järjestöissä ja seurakunnissa, viimeksi Aklinikka säätiössä. Luoto toivoo, että Lumikahank keessa kehitetyt hyvät toimintamallit voitaisiin juurruttaa osaksi oppilaitos ten ja järjestöjen toimintatapoja. 45 HEI HALOO Tarja Heiskanen Terveystoimittaja NUORTEN MIELENTERVEYSSEURA YEESIN EMMI ON NYT HEIKKI Nuorten Mielenterveysseura Yeesin ohjaamossa vaihtuivat viime viikolla kuljettajat, kun perustajajäsenet Emmi Laurila ja Pilvi Mikkola lähtivät ”jahtaamaan uusia unelmia”. n Lisää uusista työntekijöistä voit lukea netissä yeesi.fi -sivustolta ja Yeesin Facebook-sivulta. Kirja palvelee varmasti myös vapaaehtoistyön työnohjausta julkisella sektorilla ja muissa kansalaisjärjestöissä. Suomen Mielenterveysseuraan tulee vuosi vuodelta enemmän koulutusja työnohjauspyyntöjä, järjestöjohtaja Sinikka Kaakkuriniemi sanoo. Sa moin suurena tavoitteena on rahoituk – Vaativassa ihmissuhdetyössä työskentelee yhä enemmän vapaaehtoisia. Tärkeä kohderyhmä ovat myös paikallisten mielenterveysseurojen palkatut työntekijät, jotka huolehtivat vapaaehtoistyön työnohjauksesta. Suomen Mielenterveysseura 2015, 220 s. – Lisäksi yritän jättää aikaa omille ajatuksilleni ja kuunnella itseäni. n Porkka S-T. Hänninen on ollut mukana Yeesin toiminnassa melkein alusta asti, mutta Luoto, 28, on uusi nimi. Haluan levittää mielen hyvinvoinnin ilosanomaa ympäri Suo mea. Rattiin tarttuivat Heikki Luoto ja Oona Hänninen. – Työ nuorten parissa on minulle sydämen asia. sen varmistaminen hankekauden jäl keisille vuosille. Luoto tunnustautuu suureksi sarja kuvien ystäväksi. Ei la Ru us ka ne nH im m a. Kirja on tarkoitettu ensisijaisesti vapaaehtoistyön työnohjaajien tueksi. Kirjan tilaukset netissä mielenterveysseura.fi/materiaalit
Juhlapalvelut Tiloissamme vuokrattavana edustussauna. 46 Mielenterveys 6/2015 Lakeudelta tuulee Tilaustyönä ruoka-annokset: kiusaukset, täyteja voileipäkakut, salaatit ym
Tai jos toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä, se turhauttaa. Näytelmän opiksi jäi se, että ilman molemminpuolista kunnioitusta ja sopivia henkilö kemioita on parempi pistää pensselit pussiin. Mentorin pitää osata auttaa ja välittää ohjattavastaan sekä laittaa itsensä likoon. Kitka kasvaa ja kummankin kipukynnys on matala. Näytelmä on huonon mentoroinnin oppitunti. Mentorointi on herkkää ja haavoittuvaa työtä, jonka edellytykset voivat tuhoutua, jos oikeaa asennetta ohjaajan ja ohjattavan välillä ei löydy. Ei kulu kauan kun narsismi, ylimielisyys, oman edun tavoittelu, kateus, selkään puukottaminen ja luottamuspula puhkeavat kukkaan. Jos kumpikaan ei suostu tähän ja molemminpuolista kunnioitusta ei löydy, mentorointi karahtaa kiville. Ehkä oleellisinta mentoroinnissa on se, että persoonat sopivat yhteen. Pöydän ääreen asettuvat mentori ja aktori, ohjaaja ja ohjattava. Kun mentorointi karahtaa kiville Tarja Heiskanen, terveystoimittaja ”Jos toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä, se turhauttaa.” P.S. 47 Ryhmäteatterin vanhalla näyttämöllä Pengerkadulla Helsingissä on herkullinen alkuasetelma. Vanha, kokenut, mainettakin niittänyt kirjailija kohtaa nuoren, näytelmäkirjailijan uraansa aloittelevan miehen, jota on jo ehditty sanoa sukupolvensa ääneksi. Joskus kompastuskivi voi olla se, ettei konkarikaan mentoroidessaan yllä tiedollisesti tai taidollisesti ohjattavansa tasolle. Ohjattavan taas on uskallettava suostua oppijaksi ja ottaa palautetta, kriittistäkin, vastaan. Hyvä mentori tietää tämän. . Seuraava Mielenterveys ilmestyy 15.3.2016 HEI HALOO Tarja Heiskanen Terveystoimittaja. Näin käy Helsingin kaupunginteatterin Mestari-näytelmässä