MK-Ekstrat 2007-2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

moottorikelkkalehti - 368 s ättiJ xtraa! e ivu TesTi Koosteet MK-lehden vertailutesteistä ja koeajoista vuosilta 2007-2011 Vertailutesteissä kulutukset, todelliset painot, kiihtyvyydet jne. ilman p Maa tto in moo aksu g ain di V lisena itaa ht lkkale rike i! !
Kuvista ei ollut jäljellä kuin näyttöversiot, joten se poikkeaa laadultaan muusta materiaalista. Kelkkatestien ja vertailujen lisäksi mukana on bonuksena myös joitain vuosia sitten tehty sänkikiihdytys, jossa kelkat saavat vastaansa monenlaisia muita ajoneuvoja. sisällys s 4 Vertailutestissä AC F6 Sno Pro, Lynx Rave 600 RE, Lynx Rave 600 SDI, Polaris IQ 600 HO CFI ja Ski-doo MXZ 600 SDI X-RS MK 1/2007 s 18 Parivertailussa Arctic Cat Crossfire 8 Sno Pro ja Ski-Doo MXZ 800 X Renegade MK 1/2007 s 26 Vertailutestissä Arctic Cat Jaguar, Polaris IQ FST ja Yamaha RS Vector SP Bad Boy MK 1/2007 s 36 Vertailussa modatut Arctic Cat F8 Sno Pro, Lynx Rave RC 800 Power Tek ja Polaris IQ 700 HO CFI Dragon MK 2/2007 s 44 Vertailussa neljä erilaista vuoristokelkkaa: Arctic Cat M8 141", Polaris 700 H.O. RMK Dragon 155", Ski-Doo Summit 800 X-RS 151" ja Yamaha Mountain Lite 144" MK 2/2007 s 56 Koeajossa Yamaha Nytro MTX MK 4/2007 s 60 Koeajossa Polaris Switchback 600 HO CFI MK 4/2007 s 62 Kiihdytyskisassa vastakkain: Ski-Doo 800 MXZ 800 X, Polaris IQ 600 snow cross, Yamaha FX Nytro, Lynx Rave 600 SDI, Big Willys -Formula Offroad, Mitsubishi Lancer Evo 8N-ryhmä, KTM EXC 530, KTM 950 Superenduro R, Yamaha YZ 250, AYR KTM 450, Honda Sportrax 450R ja Polaris Outlaw 525 MK 4/2007 s 72 Koeajossa Yamaha RS Vector LTX GT MK 5/2007 s 76 Koeajossa Lynx Yeti 550, Yeti V-800 ja Yeti V-1300 MK 5/2007 s 82 Vertailutestissä Arctic Cat F6 Sno Pro, Lynx Rave 600 SDI, Lynx Rave RE 600, Polaris IQ 600 HO Dragon, Polaris IQ 600 RR, Ski-Doo MX Z TNT, Ski-Doo MX Z 600 X ja Yamaha Nytro RTX MK 1/2008 s 102 Vertailussa vuoristokelkat Arctic Cat M8 Sno Pro 153", Polaris Dragon RMK700154", Ski-Doo Summit 800 X ja Yamaha Nytro MTX MK 2/2008 s 112 Parivertailussa Lynx Rave 550 ja Ski-Doo MXZ 550 X MK 2/2008 s 118 Koeajossa crossoverit Arctic cat Crossfire, Lynx X-Trim 600 SDI Polaris IQ Switchback Dragon ja Ski-Doo MXZ 600 Renegade X MK 2/2008 s 128 Koeajossa Arctic Cat Crossfire 800 R MK 4/2008 2 MK www.mk-lehti.fi. Oheisessa sisällysluettelossa on maininta, minkä vuoden lehdestä on kyse ja sen perusteella lukija osaa paikallistaa minkä mallivuoden kelkat jutussa esiintyvät. Maailman ensimmäinen digitaalinen jättikooste sisältää kaikki MK-lehden vertailutestit vuosilta 2007-2011. Lehtiluukun palvelusta puuttunut numero 1/2008 aineisto löytyi "bittitaivaasta" vain tekstimuodossa ja sen sorvasimme uusiksi tätä koostetta varten
MK 1/2011 s 340 King of the deep snow 6 kelkkaa ja umpihanki: Arctic Cat Crossfire 8 SnoPro LE, Lynx 49 Ranger 600 E-TEC, Lynx 59 Yeti 600 ACE, Polaris Rush 800 Assault RMK 155", Ski-Doo Tundra LT 600 ACE ja Yamaha FX Nytro M-TX 162" MK 2/2011 s 354 Vertailutestissä 800-kuutioiset crossoverit: Arctic Cat Crossfire 8 141" Sno Pro LE, Lynx Xtrim BoonDocker 800R E-TEC, Polaris 800 Switchback Assault, Ski-Doo Renegade Backcountry X E-TEC 800R ja Yamaha Nytro X-TX MK 2/2011 www.mk-lehti.fi MK 3. s 132 Koeajossa Ski-Doo E-tec 600 ja 800 Power TEK MK 4/2008 s 138 Koeajossa Polaris IQ 800 CFI Assault RMK MK 4/2008 s 142 Koeajossa Lynx XTrim 600 E-TEC MK 5/2008 s 146 Koeajossa Ski-Doo Summit MK 5/2008 s 152 Koeajossa Polaris IQ Wide Trak 4T MK 5/2008 s 156 Vertailussa Lynx RE 600 E-TEC, Polaris IQ 600 CFI Dragon, Polaris IQ 600 RR, Ski-Doo MXZ 600 X E-TEC, Ski-Doo MXZ 1200 X 4-TEC ja Yamaha FX Nytro RTX SE MK 1/2009 s 170 Vertailussa Arctic Cat TZ1 Turbo LXR LE, Lynx Adventure Grand Tourer 600 SDI, Polaris FST Touring, Ski-Doo GTX SE 1200 4-TEC, Yamaha RS Venture GT MK 1/2009 s 182 Vertailussa Arctic Cat Z1 Turbo LE SP , Polaris IQ 800 CFI Dragon ja Ski-Doo MXZ 800 X Power TEK MK 1/2009 s 190 Vertailutestissä Arctic Cat Crossfire 8 LE SP 141, Lynx Xtrim SC 800 Power TEK, Polaris IQ 800 Dragon Switchback Ski-Doo MXZ Renegade X 1200 4-TEC ja Yamaha FX Nytro XTX MK 2/2009 s 202 Vertailussa Arctic Cat Bearcat Z1 XT WT, Lynx Xtrim Commander 600 SDI, Polaris IQ WideTrak 4T, Ski-Doo Expedition 600 SDI ja Yamaha RS Viking Professional MK 2/2009 s 214 Koeajossa Arctic Cat F8 Sno Pro MK 4/2009 s 218 Koeajossa Lynx Rave 550 ja 600 MK 4/2009 s 224 KoeajossaPolaris Assault MK 5/2009 s 230 Koeajossa Ski-Doo Summit 600 X E-TEC ja 800 X-RS Hillclimb MK 5/2009 s 236 Koeajossa Lynx Adventure Grand Tourer 1200 4-TEC MK 5/2009 s 240 Vertailussa Lynx Rave RE 600 E-TEC, Polaris 600 Rush, Ski-Doo MX Z X-RS 600 H.O. E-TEC MK 1/2010 s 252 Parivertailussa Arctic Cat Sno Pro ja Yamaha Phazer RTX MK 1/2010 s 260 Vertailutestissä Arctic Cat F8 SnoPro, Lynx Rave RE 800 PowerTEK, Polaris IQ 800 SP Dragon ja Ski-Doo MX Z 800 X-RS PowerTEK MK 1/2010 s 272 Koeajossa Lynx Rave RE 550 ja Ski-Doo MX Z TNT 550F MK 2/2010 s 278 Vertailussa LynxXtrim RE 800 PowerTEK, Ski-DooMX Z Renegade Backcountry X PowerTEK ja YamahaNytro RTX Crossover MK 2/2010 s 292 Koeajossa Ski-Doo Summit X E-TEC 800R 146" MK 5/2010 s 298 Koeajossa Lynx Xtrim 800 Boondocker MK 5/2010 s 304 Vertailutestissä Arctic Cat F8 Sno Pro, Lynx Rave RE 800R E-TEC, Polaris Rush 800 Pro-R ES, Ski-Doo MX Z X-RS E-TEC 800R ja Yamaha Apex SE MK 1/2011 s 320 Testissä Lynx Adventure 600 ACE, Ski-Doo Grand Touring Sport 600 ACE ja Yamaha Venture Multi Purpose MK 1/2011 s 330 Vertailussa 600-kuutioiset urheilukelkat Lynx Rave RE 600 E-TEC, Polaris Rush 600 Rush Pro-R ES ja Ski-Doo MXZ 600 E-TEC 600 H.O
Polariksella on tä-. yyden hyväks i monikäyttöis va www.mk-lehti.fi MK 5 uosi sitten äimistelimme luokassa tapahtunutta voimakasta uudistumista ja kehityksen kiivasta tahtia saimme ihmetellä taaskin, sillä jokaisella merkillä on enemmän V tai vähemmän muuttunut edustaja. Ski-Doon ase alati kiivastuvassa herruustaistelussa ovat MXZ X-RS-mallit, joilla myös on yhteistä dna:ta merkin kisavehkeiden kanssa. Täksi kaudeksi räväkimmin on uudistunut Arctic Cat, joka esitteli liudan Twin Spar -runkoon pohjautuvia sportteja. vahvaan koko essa rruus tinkiako luokan he Ratkea nkisyyden ttömän kisahe mättömä i. 600 SDI, Polaris IQ 600 HO CFI ja Ski-doo MXZ 600 SDI X-RS n rheilukelkkoje -kuutioisten u 600 007 perin on kaudella 2 rivistö t valmistajat meinen. Toise moni-il an romissittoma ottavat komp lu isten panosta eilukelkkaan to urh naisuuteen. Lynx puolestaan toi kehään PPS-jousituksella varustetut Rave RC-mallit sekä kisakelkan sukujuuret omaavan Rave RE 600:n
Polariksessa on hyvä satula ja astinlaudoilla tanakka seisoa, mutta karhennusta saisi olla reilummin. Tosiassa tilanne on juuri päin vastoin. 4. 2. 3. Kelkalla on hyvä ajaa kovaa ja seisten, mutta polvikulma ei salli istuen rentoa ajoasentoa ja pehmeä penkki vielä korostaa vaikutelmaa. 4. 6 MK www.mk-lehti.fi. Vertailutestissä... 1. Catin säädettävä penkki on hyvä idea, mutta käytännössä se on paras pitää alimmassa asennossa, vaikka jenkit hehkuttavat sen sopivan yläasennossa aggrressiivisen ajoon. Lynx RE:ssä on täydellisesti muotoiltu tankki/penkki/astinlauta -kokonaisuus. Ski-Doo toi jokunen vuosi sitten markkinoille uuden ajoasennon, mutta nyt se on hiukan oman tyylinsä vanki. 2. Astinlaudat on taitettu ylös kengänmitan liian edestä ja se haittaa seisten ajamista. 3. 1
Yli 280 kilon märkäpainollaan Arctic Cat on porukan painavin kelkka. Yleinen mielipide on se, että tänä vuonna joukosta puuttuvat ne todelliset katastrofimallit, joilla kukaan ei tahdo ajaa. Lynx RE lunasti odotukset niin hyvässä kuin pahassakin. Viime kaudella Ski-Doon laskettu keula aiheutti sen, että kelkan tasapainoinen käytös oli menneen talven lumia. Positiivisista yllättäjistä nostettakoon ensimmäiseksi esiin Arctic Cat F6 Sno Pro ja Polaris IQ 600. Polvitilaa ei tosin ole samoissa määrin kuin kisakelkkamaisessa REmallissa, jonka katteiden takaosa on muotoiltu uusiksi. F6 Sno Pro:n punnitseminen paljasti uudistumisleikin tuoneen Arctic Cattiin painoa melkoisesti. Niin kelkat kuin miehetkin joutuivat kovaan rääkkiin kovilla ja hankalaksi muotoutuneilla reiteillä. mainen epäsuoralla polttoaineensuihkutuksella varustettu Clean Firemoottori. Tutun tuntuinen on lötkö penkki, jonka olemassaolo hieman yllätti, sillä keväällä ajoimme samanlaista kelkkaa, jossa oli Summit X-RS:n tuntuvasti kovempi penkki. Tilalla on vakaa ajettavuus, ennalta arvattava käytös ja paremmin kaasuun vastaava kone. Harmittavaa tosin on se, että ohjausakseli on edelleen varsin pystyssä, mistä johtuen ohjaustangon liikerata on omaperäinen. Muutama kilo selittyy joukon suurimmalla, 46 litran vetoisella tankilla, mutta totuus on joka tapauksessa se, että Arctic Cat on pulskistunut melko tavalla. Ohjausakseli on 70 milliä aikaisempaa edempänä ja kelkan akseliväli on kasvanut viimevuotisen RC-mallin noin 2070 millistä 2150 milliin. Kiikkeryys, suksen nostelu sekä moottorin kurlaus alhaisilla käyntinopeuksilla ovat historiaa. Tästä joukosta voittajan valitseminen on siis enemmän kuin haastava tehtävä. hän kauteen tuomisinaan uusittu ohjaussysteemi ja uusi 600-kuutioinen CFI-moottori, joka ainakin paperilla on luokkansa ruudikkain 125 hevosvoiman tehoarsenaalillaan. Polarikselta olisi löytynyt kaasutinversio IQ 600:sta, mutta koska kyseessä on konetta lukuun ottamatta liki identtinen kelkka CFI-mallin kanssa, päätimme pitäytyä tehokkaammassa ruiskumallissa. RE on varustettu Rave 440:stä peräisin olevalla kovahkolla satulalla, joka on 50 milliä edempänä kuin RC-mallissa. Polariksen käyttämä polttoaineensyöttöjärjestelmä annostelee herkut neljän injektorin kautta siten, että matalilla käyntinopeuksilla polttoaine syötetään suoraan sylinteriin ja korkeilla käyntinopeuksilla mukaan tulevat toiset suuttimet, jotka syöttävät tavaraa kampikammioon. Polaris luopui Torni-Okkelia muistuttavasta kulmikkaasta konekopasta ja varusti IQ-mallit samalla linjakkaalla kuomulla, jota käytetään Switchbackja RMK-malleissa. Etujousitus toimii myös hyvin vaihtelevassa reittiajossa. www.mk-lehti.fi MK 7 Ski-Doon ohjaus toimii kuin ajatus ja kelkka kääntyy partaveitsen terävästi. SDI-malli on melkein samanlainen kuin viime vuoden testivoittaja, mutta alusta on uudistunut PPS-jousituksen myötä. Kelkka on todellinen urheilukelkka ja siksi se on progressiivisesta alustastaan huolimatta hieman pintakova hiljaisissa nopeuksissa. F6 Sno Pro opettaa heti alkajaisiksi, että sen sukulaisuus Firecatteihin on hyvin kaukainen. Viime vuodesta reippaasti uudistuneen 600-luokan herruustaisto miteltiin joulun välipäivinä Levillä. Alun perin testin idea oli laittaa vastakkain 600-kuutioiset ruiskupelit, mutta päätimme ottaa Lynx Rave 600 RE:n mukaan poppooseen ikään kuin verrokkina siitä syystä, että kyseessä on ehdottomasti kauden kohutuin kelkka Pohjoismaissa. Lisäksi se on yksi kaikkien aikojen eniten yhden kauden aikana myyneistä yksittäisistä kelkkamalleista Suomessa. Vaikka Polariksen esitteissä puhutaankin SDI-systeemistä, ei systeemi ole sukua Rotaxin käyttämälle järjestelmälle. Reippaammin tultaessa RE on kerrassaan loistava pakkaus, jonka selässä ei tarvitse pelätä ihan pikkuisia tällejä. Kelkka on kuin itse varmuus Hyvä suksi, hyvä ohjaus ja iskarit säädetty kovaan ajoon ja kun iskareista löytyy myös monipuoliset pikasäädöt, niin RE:n etupäästä ei löydy moitittavaa. Polariksen ohjaus on tarkka ja tuntuma on keventynyt reilusti viime kaudesta. Tuloksena ovat ajo-ominaisuudet, jotka tuovat mieleen vuoden 2005 600kuutioisten vertailussa selvää jälkeä tehneen MXZ 600 X:n. F6 on taas Cattimaisen tarkka ohjaukseltaan ja suksien jousitus toimii hyvin vaihtelevassa reittiajossa. Lynx SDI:n ohjaus oli melkoisen ottava joissain tilanteissa. Ski-Doo on uudistunut maltillisesti, mutta silti merkittävästi. Puunkierto kysyy edelleen bodia, sporttia ja tsemppistä. Vajaan viikon kestänyt testisessio oli raskas, mutta antoisa rupeama. Konesuojan kätköihin on asetettu uusi 125-hevosvoi- Ajo-ominaisuudet huippuluokkaa Ensimmäisellä ajolenkillä kelkkojen luonne alkaa hiljalleen hahmottua. Polaris on muuttanut kelkan ohjauksen kerrasta paremmaksi. Twin Spar -runkoiset Äffäläiset vakuuttivat viime keväänä, mutta positiiviset kokemuksetkaan eivät saaneet kaikkia ennakkoluuloja laukeamaan. Etujousitus on säädetty kovaan ajoon.. Tälle kaudelle keula on taas nostettu ylemmäs ja etujousituksen liikerata on kasvanut 16 milliä. Ohjaamo on ennallaaan, eli se tarjoaa hyvät työtilat niin seisten kuin istuen ajavalle kuljettajalle. Kehitys on siis kehittynyt oikeaan suuntaan. Ohjaus on tuntuvasti kevyempi ja herkempi. Jousitus on kelkkamaailman aatelia. Ensivaikutelmia Ennakkoon suurin arvoitus tuntui olevan Arctic Catin uudistunut F-sarja. Jousituksen kovuutta korostaa jämäkkä ja hyvin muotoiltu istuin. Lynxin kaksikko eroaa toisistaan melko huimasti
Vertailutestissä... Arvostelupisteet MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Kytkin Melu Yhteensä RUNKORAKENNE / OHJAUS Ohjaus / suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Satula Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Kuomu / tuulilasi Ajovalot Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä ilman taloudellisuutta TALOUDELLISUUS Polttoainekulutus Varaosahinnat Hankintahinta Yhteensä Kaikki yhteensä Arctic Cat F6 Sno Pro 9 8 8 8 9 8 50 Lynx Rave 600 SDI 9 9 8 9 9 8 52 Lynx Rave RE 600 9 9 8 9 9 8 52 Polaris IQ Ski-doo MXZ HO 600 CFI 600 SDI X-RS 9 8 10 8 8 8 51 9 9 10 9 9 8 54 9 9 8 8 9 8 8 7 66 8 7 8 9 9 9 8 7 65 8 9 9 10 8 10 8 9 71 9 9 8 8 9 7 8 9 67 9 8 10 9 8 8 8 9 69 9 8 9 9 9 8 9 10 9 80 196 9 8 9 9 9 8 8 8 9 77 194 10 9 9 7 9 7 8 8 8 75 198 9 8 8 9 9 8 9 8 8 76 194 7 7 9 7 9 7 8 8 7 69 192 7 8 8 23 219 8 8 8 24 218 7 8 8 23 221 7 8 9 24 218 9 8 8 25 217 8 MK www.mk-lehti.fi
Kommenttia tuli myös joidenkin mielestä työläästä ajoasennosta. Tuulilasikin suojaa melko hyvin. Isot montut saavat alustan pohjaamaan melko räväkästi. Jousitus toimii ja kelkkaa on helppo viedä, tosin liian pehmoinen penkki ja aavistuksen matala tanko hidastavat pistepussin täyttymistä, sillä istuimen rungon muoviosien ja telatunnelin antamat tällit saavat takaliston pian aristamaan. Ojien ylitykset on syytä ottaa rauhallisesti, sillä keulaa ei saa kevenemään kuten Ski-Doolla tai Lynxillä. Catin ohjaamossa on kaikki oikeilla kohdilla ja jarru on nyt supertunnokas ja tehokas. RE Lynxissä on todella pelkistetyt käyttökytkimet. Olipa joku jopa valmis tuomitsemaan Ski-Doon jo ikääntyneeksi laitteeksi. Ohjaustangon pitkittäisen pikasäädön poistaminen on yksi syy ohjauksen keventymiseen. Ski-Doossa ja Lynxissä käytetään samaa helppolukuista mittaristoa. Kaasun avaaminen saa Ski-Doon irtoamaan mutkasta melkoisella raivolla, eikä tehoalueessa ole yhtään kuollutta kohtaa. Käyttökytkimet ovat melko askeettiset. Matalaharjaisempi matto omaa vaatimattomamman jarrutuspidon, joten matto alkaa helpommin luistella, eli jarru tuntuu toimivan sähäkämmin. RE:n yksi huono puoli on melkoisen raskas kaasu, joka saa oikean käden peukalon lauleskelemaan hoosiannaa jo melko nopeasti. Ojien ylitykset onnistuvat yksinkertaisesti kaasua lisäämällä, jolloin sukset kevenevät niin, että keula ei tökkää vastapenkkaan. Astinlautojen reunakarhennuksista sen sijaan tulee kiitosta, sillä ne pitävät huolen, että tossu pysyy paikoillaan. Lynx RC 600 SDI on säädetty tuntuvasti mukavammaksi kuin äREe veljensä. Kelkka kyllä pysyy kurssissaan, jos vain kuski on kartalla. Joku totesikin, että tuntuu kuin koneessa olisi 20 heppaa enemmän kuin Lynxeissä. Käyttökytkimet ovat erittäin hyvät. Polariksen ohjaamossa on käyttökytkimet kohdallaan. Vaikka F6 Sno Pro ei tunnukaan ajossa raskaalta, toivoo reippaasta ajosta tykkäävä kuljettaja, että ensi kaudeksi F6 kävisi läpi jonkinlaisen Painonvartijoiden laihdutusohjelman. Telaston rakenne rauhoittaa kelkan käyttäytymistä myös jarrutuksissa. PPS-alusta toimii todella hienosti niellen röykyt täysin eleettömästi. Oman arominsa reippaaseen ajoon toi paikoitellen erittäin kovaksi tamppautunut reitti kovine patteineen ja jäisine kurveineen. Ski-Doon jakkara on yksiselitteisesti liian matala ja lötkö. ajettiinpa sitten jängälle muotoutunutta eriparipattia, nopeita selkosia tai syheröistä puunkiertoa. Se on helppo vietävä siihen asti, kun mitään yllättävää ei satu. Sisäsuksen nostelu säikäyttelee, mutta holtittomaksi kelkka ei hevin heittäydy. Tuulilasi oli testikelkassa vaihdettu hiukan korkeampaan. Arctic Cat yllättää röykkyisellä alus- www.mk-lehti.fi MK 9 talla. Samoin tekee A-VRC-etujousituskin. REVin jousitusta pitäisi etupukin osalta vielä hieman prepata, sillä vaimennusta on turhan vähän. Pitkä etupukki tekee keulimisesta hallittua ja samalla se antaa kelkalle melkoisen vetopidon, sillä vaikka sukset nousevat ilmaan, on maton kosketuspinnasta suurin osa edelleen maassa. Kuljettajan hyvin suunnitellut työtilat helpottavat urakkaa kovassa menossa. RE on luotettava kaveri kaikissa ajotilanteissa. Klikkereillä asiaan voidaan vaikuttaa jonkin verran, mutta nopeaa etenemistä harrastavan on mietittävä etupukin pumpun jämäköittämistä. Polaris menee patikkoa johdonmukaisesti. Menon muuttuessa todella armottomaksi alkaa Cat-kuski mietiskellä paria toivomusta iltarukoukseensa. Kyseessä on 2007 Renegade X vakiolasi, hinta 134 e. Ensimmäiseksi mieleen tulee, että tankki ja penkin etuosa saisivat olla hieman kapeampia, jotta mutkissa eteen tuleminen helpottuisi. Se käyttäytyy vakaasti korkeissa nopeuksissa, eikä se säikäytä, vaikka mutka olisi yllättäen kulunut jäiseksi. SkiDoossa käytetään samaa jarrua kuin Lynxeissä, mutta jarrupalat ovat peräisin MXZ 440 X:stä. Ski-Doo etenee patikkoa varmoin ottein. Osansa erilaiseen jarrutuntumaan tuo Lynxiä matalaharjaisempi 32-millinen matto. Ski-Doon jousitus on jopa yllättävän mukava. Testikelkkaan oli vaihdettu vakiota suojaavampi tuulilasi, joka on 2006 Rave 440 vakiolasi, hinta 154 e. Lynx SDI:ssä on kohtuullisen hyvin suojaava tuulilasi ja käsisuojat auttavat asiaa. MXZ 440 X:n jämäkämpi satula tekisi ihmeitä tälle kanukille. Rankkaan ajoon Urheilullinen eteneminen vaikeahkolla ja monipuolisella ajoalustalla on omiaan tuomaan kelkkojen todellisen luonteen esille. PPS:n hyvä puoli on se, että alustan liikkeitä ei ole rajoitettu mekaanisella keulimisenestolla. Kelkka nielee patit yksi toisensa jälkeen ilman ylimääräistä ohjelmaa. Se aiheutti pikkuisen yllätyksen, sillä ero keväällä ajettuun protoon oli melkoinen. Pohjaaminenkaan ei syökse kelkkaa suunnastaan, vaan meno jatkuu yllätyksettömänä. Siihen, mihin kelkka on suunniteltu, se istuu lähes täydellisesti. Jotkut testiryhmän jäsenistä toivoivat astinlautaan lisää tasaista, jotta seisten ajaminen helpottuisi entisestään. Ski-Doon voimapaketti keräsi positiivisia kommentteja viime vuonnakin ja tänä vuonna tuo ylistyslaulu soi edelleen. Pidempien tuplaohjainrautojen ansiosta ohjaus kovalla reitillä on huomattavasti rauhallisempi, mutta lyhyemmän akselivälin ja pehmoisemman jousituksen ansiosta se vastaavasti on rallimallia äkkiotteisempi todella mutkaisilla reiteillä. Jos eväät nopeaan etenemiseen ovat kunnossa, niin on tilanne sama myös pysähtymisen suhteen. Rajusti pommitettaessa RE:n erinomaisuus tulee kaikkein konkreettisimmin esille. Ski-Doon ajotuntuma on tuttua kamaa, eli ohjaus on aavistuksen nopea, mutta muuten kelkan käytös on todella vakaata rajummassakin menossa. Ski-Doossa tuntuu olevan kulkuhaluja lähes loputtomasti. Myös tuulta ohjaavat bumerangit polvien edessä ovat lisävaruste, hinta 28 e/pari.. Se etenee junamaisen rauhallisesti pahaakin patikkoa, joskin pahimmat korvatillikat saavat etupukin antautumaan
Lynxit saavuttivat satasen rajapyykin kaikkein kiireisimmin. Tuloksissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta niitä voisi luonnehtia aavistuksen romanttisiksi. Eritoten lumilautailukenkien tyylisiä jalkineita käyttävä kuski luistelee astinlaudoilla liiankin kanssa. kanssa. Polariksen astinlaudat tarvitsevat kunnon karhennusta. Kelkka on painoaan ja polttoaineenkulutusta lukuun ottamatta iloinen yllätys. Armoton laukka alkaa 60:n paikkeilta. Lynx RE kulutti 22,8 litraa Polaris 22,9 ja Arctic Cat 23 litraa 100 kilometrillä. PPS-alusta tuli tälle vuodelle RE-mallin lisäksi myös siviilimpään SDI-malliin. Nyt Catin tasapaino on saatu myös kohdalleen, sillä kelkka menee hienosti kurvit sladissa jos kuski niin haluaa. Heitoista Polaris on tuotava alas takapainoisesti ja veto päällä, sillä tasaisesti alas tultaessa Polaris tuntuu jarruttavan aika lailla alastuloissa. Lynx RE edustaa käytännönläheistä ja kompromissitonta kelkan suunnittelua. Lynx RC 600 SDI on täysiverinen urheilukelkka sekin, mutta asteen sisarmalliaan mukavampi. Aloittakaamme testin niputtaminen aakkosjärjestyksessä. Melkoisen ripeästi kulki myös Polaris, joka ylsi 165:n huippunopeuteen. Ski-Doon alusta oli hiukan pettymys, sillä sen huhuttiin soveltuvan jo vakiona kisatyyliseen vauhtiin. Janne Tapion luomus on legendaarisen maineensa veroinen kelkka. Arctic Cat F6 Sno Pro on ehdottomasti vuoden tulokas. Pisteet kertovat yhden totuuden kelkkojen välisistä paremmuuseroista, mutta liikaa ei voi olla teroittamatta sitä, että pisteet ovat vain pisteitä. Kelkka soveltuu niin rajuun pommittamiseen kuin rentoon vapaa-ajan ajoonkin. Moottori on todella hereä ja se vastaa kaasuun viipymättä, tosin noin 55006000 kierroksen tietämissä koneessa tuntuiselkeä notkahdus. F6 on todella helppo ajaa ja se taittuu moneen menoon. Vähäisimmällä polttoaineella selviää Ski-Doo, jonka keskikulutus testissä oli 16,7 litraa satasella. Kokonaiskuva kelkoista syntyy lukemalla koko jutun ja kuljettajien kommentit. Polariksen alusta toimii mukavasti rauhallisessa ajossa, mutta kovemmassa paukutuksessa se alkaa pohjaamaan. Säädöt muuttuvat klikkereitä ruuvaamalla aika tavalla, mutta silti perussäätö saisi olla kovempi. Ripeintä kyytiä piti Ski-Doo, jonka ansiolistaan kirjattiin kaikkien aikojen kovin huippunopeus 600-kuutioisten luokassa, 167,7 km/h! Porukan hitain puolestaan oli Arctic Cat F6 Sno Pro, jonka huippunopeus oli 155,3 km/h. Myös Lynx Rave RC 600 SDI saa kiitosta kulutuksestaan, joka oli 17,6 litraa kovassa ajossa. Perusratkaisut ovat kunnossa, mutta balanssi on vielä hieman hakusessa; Kaikkien aikojen suorituskykymittaus Alkutalven vähälumisuutta voi syyttää tämän vuoden suorituskykymittauksien tuloksista. Vertailutestissä... Catin alusta toimii hyvin reittiajossa, eikä pohjaile kovassakaan kyydissä turhan helposti. Ehdottomasti paras urheilukelkka vuosimallia 2007. Pehmoisella reitillä jarrutus tuntunee vielä selvemmin. Vakiona kelkassa vain hieman karhennetut astinlaudat ja pitkittäiskuviolla rypytetyt astinlaudan vahvikkeet, joissa tossu luistelee edestakaisin. Etupukki kuitenkin pohjaili ja takapää nakkeli sivulle, vaikka klikkereitä ruuvailtiin useampaankin asentoon. Yhteenveto 600-kuutioisten sporttien vertailu vuosimallia 2007 jää historiaan yhtenä kaikkien aikojen tasaväkisimmistä mittelöistä. Lynxin veljekset menivät 157,3 ja 157,8 RE:n ollessa nopeampi. Ski-Doo MXZ 600 X-RS saavutti satasen vanhettuaan vain kuusi sadasosaa yli neljän sekunnin. Suorituskykymittauksissa selvisi, että kytkemätön alusta ja hallittu painonsiirto on poikaa paikaltaan ponkaistessa. Jousitus toimii reittikäytössä loistavasti, mutta joku asia oli hiukan pielessä, sillä kelkka keuli ja kallisteli melkoisesti. Kaikilla testin osanottajilla on kosolti vahvuuksia, joten kuluttajan on todella mietittävä sitä, mihin kelkkaansa aikoo käyttää. Hienostelijan tai leppoisasta kruisailusta pitävän kuljettajan kelkaksi se ei sovellu ilman iskareiden pehmeämmäksi simmittämistä, mutta kovassa ajossa kelkka on elementissään. Viime vuonna Arctic Cat F6 Sno Pro oli nopein laite 140 km/h:n huippunopeudella, mutta tänä vuonna mentiin aivan eri sfääreissä. Kulutuslukemat sen sijaan olivat linjassa aikaisempien mittaustemme PAINOT JA KULUTUKSET AC F6 Sno Pro Lynx Rave RC 600 SDI Lynx Rave RE 600 HO Polaris IQ 600 HO CFI Polttoainekulutus L / 100 km 23,0 17,6 22,8 22,9 Toimintasäde km 200 216 166 179 240 Bensatankin tilavuus litraa 46 38 38 40.9 40 Paino täydellä tankilla kg 285,8 276,8 264,7 260,6 262,0 Paino tyhjällä tankilla kg 251 248 236 230 232 Ski-doo REV 600 SDI X-RS 16,7 www.mk-lehti.fi. F6 Sno Pro on yleishyvä kelkka, joka ei kavahda pitkiä päivämatkoja eikä urheilullista menoa. Nopeilla pätkillä Polariksen koneessa tuntuu olevan paukkua aivan lupausten mukaisesti. Uusi Äffäläinen miellytti niin testiryhmän aikamies- kuin nöösipoikaosastoakin. Satasen jälkeen se menee aivan omilla metriluvuillaan. Verrokkina testiin otettu Lynx Rave 600 RE on rallikelkka viimeistä piirua myöten. Jostain syystä Ski-Doo ei irtoa paikaltaan niin ripeästi, kuin voisi kuvitella. Pyrimme kuitenkin ajattelemaan myös rauhallisemmin kelkkailevaa harrastajaa. Kuten sporttitesteissä aina, on painotuksemme erittäin urheilullisessa. RC 600 SDI oli joukon ainoa neljän sekunnin alittaja 3,95 sekunnin tuloksella ja RE:n aika oli 4,09
Ski-Doo MXZ 600 X-RS on edelleen luokan erilainen nuori vai pitäisikö sitä jo hiljalleen kutsua senioriksi. Polaris IQ 600 on parantunut tuntuvasti viime talvesta. Loput kiittelivät kelkan ketteryyttä ja soveltuvuutta reippaaseen etenemiseen. Myös sen ergonomiset ratkaisut ovat onnistuneet mallikkaasti. Merkittävin muutos on ohjauksen keventyminen, joka on tehty onnistuneesti kelkan vakaudesta tinkimättä. Se jakoi testiryhmän mielipiteet kahtia hyvin selkeästi. Kovin yhteneväiset olivat mielipiteet myös Ski-Doon loistavasti onnistuneessa ohjauksessa, sillä kelkka kääntyy kuin ajatus.q. Toinen puolisko kuskeista valitteli kelkan ajoasentoa ja moitti sen käyvän jalkojen päälle. Uudessa 600kuutioisessa CFI-koneessa ovat konit kotosalla ja kelkka on todella sähäkkä kulkine. Polaris ei edusta ääriurheilullista lähestymistapaa, vaan kelkka on sellaisenaan enemmän letkeään vapaaajon ajeluun sopiva. Polaris on kuitenkin hyvä aihio jopa kisavehkeeksi, sillä se on vakaa ja helppo ajettava. Yhtä mieltä oltiin siitä, että jakkaran saisi laittaa uusiksi ja että ohjaustanko saisi olla hieman korkeammalla. www.mk-lehti.fi MK 11 RC:n ajo-ominaisuuksia leimaa pieni vaappuminen
12,99 sek. 155,3 km/h 43,82 m 2,11 sek. 0-100 km/h 3,95 sek. Polaris IQ 600 HO CFI 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 0-60 km/h 2,37 sek. 167,7 km/h 46,92 m 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 0-60 km/h 2,12 sek. Alustan painonsiirto toimii ja matto on tasaisesti maassa, vaikka kelkka keuliikin runsaasti. 0-100 km/h 4,06 sek. 12 MK www.mk-lehti.fi. 12,94 sek. 13,27 sek. Mittauspäivänä oli -3 astetta pakkasta ja radan pinta kovaa ja pitävää korppua. 0-80 km/h 3,01 sek. 13,45 sek. Vertailutestissä... Kuvassa näkyy selkeästi miksi Lynx lähtee ripeästi viivalta. 8,03 sek. 8,41 sek. 0-80 km/h 3,22 sek. 0-80 km/h 2,76 sek. 0-100 km/h 4,25 sek. Lynx Rave 600 RE 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 0-60 km/h 1,99 sek. 0-80 km/h 2,82 sek. Kuva ei ole mittaradalta, vaan siinä esitellään Lynxin alustan toimintaa startissa. KIIHTYVYYS AC F6 Sno Pro Kiihtyvyys 60-100 km/h Kiihtyvyys 0-200 m Kiihtyvyys 0-400 m Huippunopeus Jarrutus 80-0 km/h Kiihtyvyys 60-100 km/h Kiihtyvyys 0-200 m Kiihtyvyys 0-400 m Huippunopeus Jarrutus 80-0 km/h Kiihtyvyys 60-100 km/h Kiihtyvyys 0-200 m Kiihtyvyys 0-400 m Huippunopeus Jarrutus 80-0 km/h Kiihtyvyys 60-100 km/h Kiihtyvyys 0-200 m Kiihtyvyys 0-400 m Huippunopeus Jarrutus 80-0 km/h Kiihtyvyys 60-100 km/h Kiihtyvyys 0-200 m Kiihtyvyys 0-400 m Huippunopeus Jarrutus 80-0 km/h 1,98 sek. Niinpä tulokset ovatkin kautta aikojen parhaita. 165 km/h 44,74 m 1,83 sek. 13,08 sek. 0-80 km/h 2,99 sek. 157,3 km/h 46,97 m 2,02 sek. 0-100 km/h 4,39 sek. Ski-doo MXZ 600 SDI X-RS 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 0-60 km/h 2,16 sek. 8,16 sek. 8,11 sek. 8,31 sek. 0-100 km/h 4,09 sek. Lynx Rave 600 SDI 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 0-60 km/h 1,94 sek. 157,8 km/h 46,68 m 2,01 sek
Cat on hyvä valinta kuljettajalle, joka harrastaa niin vauhdikasta vapaa-ajan kelkkailua kuin pidempiäkin päivämatkoja. Silti jousitus on jo vakiona kohdallaan jos puhutaan reippaasta matkavauhdista. Vaikka klikkerit käänsi "kaakkoon" pohjasi alusta isoissa iskuissa ja muuttui samalla pintakovaksi. Kisatyyli on viety äärimmilleen myös hallintalaitteissa, joten katkaisimet ja muut vimpaimet ovat todella askeettisia. T U rani tasaväkisimmässä sporttikelkkatestissä yhden kelkan julistaminen voittajaksi on vaikeaa, ellei peräti mahdotonta, ja siksi omalla listallani ykköspaikka on jaettu. Ajaminen onnistuu yhtä lailla seisten kuin istuen. Kunnolla seisten ajamiseen vaadittaisiin melko tavalla korkeampi ohjaustanko. Parhaimmillaan se on kuitenkin normaalissa reittiajossa. Hyvä jousi- www.mk-lehti.fi MK 13. Toivottavasti ensi talveksi F6 Sno Prosta nähdään hieman riisutumpi ja keveämpi versio. Ehkä uutuusarvokin selittää sitä, että rankkaan Arctic Cat F6 Sno Pro:n jaetulle kärkisijalle. Ajoasentoja on tasan yksi, eli jonkinlainen puoliseisova. Arctic Cat on nyt erittäin hyvä reittikelkka ja hämmästys oli suuri, että se on jopa kevyt ajaa, vaikka vaaka näyttääkin aivan muuta. Jämäkämpi jousitus ja pidempi akseliväli tekisivät ihmeitä. Myös keskikierroksilla esiintyi pientä käyntihäiriötä ikään kuin moottori olisi kerännyt puunkierrossa kaasuvipua lipsutellessa liikaa bensaa sisuksiinsa. Omalla kohdallani kaksi kelkkaa oli ylitse muiden. Uudistettu ohjaus on entistä paljon kevyempi, mutta edelleen Polaris on tämän porukan raskain käänneltävä hitaassa puunkierrossa. Loistava jousitus, joskin testikelkan balanssi oli hieman hakusessa. Moottori vääntää ja kulkee kuin kuminauha. Ikään kuin kelkka olisi pyrkinyt mutkasta ulos kiihdytettäessä kellahtamaan takakulman ympäri. Tuulilasi suojaa tehokkaasti ja ohjaamossa on kaikki paikallaan. Hauska kelkka, jolla on kiva ajaa myös rauhallisesti. Keulan jousitus on hyvä, mutta alusta kaipaa uusia säätöjä kovaan ajoon. Pehmeä ja matala penkki taas vaikeuttaa ylös-alas jumppaamista. Samoin astinlaudat saisivat jatkua tasaisena pidemmälle, sillä nyt ne on pokattu juuri siitä kohdasta ylöspäin, jossa ainakin meikäläinen mieluiten seisoisi. Mahtava kelkka, joka sopii minun käteeni ilman totuttelua. Lynx SDI on mukava sporttikelkka, jolla voi ajaa kovaa ja tehdä silti pitkiäkin päivämatkoja. Ski-Doo on todellinen rallikelkka niin hyvässä kuin pahassa. Se on vain erilainen kuin muissa! Moottorissa on hyvin paukkua, mutta testikelkka ei kiihtynyt paikaltaan parhaalla mahdollisella tavalla, sillä voimansiirto löi reilun viiden metrin rykäisyn jälkeen liian isoa sisään. Jousitus oli hiukan pettymys, sillä huhut kertoivat sen olevan jo vakiona sopivan vaikka kisakäyttöön. Lynx RE 600 on ehdottomasti poppoon paras kelkka todella urheilulliseen ajoon. Kääntyvyys on loistavaa ja SkiDoolla onnistuu linjan vaihto vaikka kesken mutkan. Selvästi porukan mukavin ajettava, mutta kallistelu hiukan häiritsi. Tätä mieltä Moottori ja voimalinja on kohdallaan, joskin testikelkka kärsi ehkä hiukan lämpimästä kelistä ja kulku olisi vakiosäädöillä ollut parempaa jos pakkasta olisi ollut kymmenisen astetta enemmmän. Hyvin suunniteltu ohjaamo, kovassa ajossa mahtavasti toimiva jousitus ja kipakka kone luovat yhdessä paketin jommoista ei ennen ole nähty. Ajoasento soveltuu niin istuen kuin seisten ajettavaksi ja itse en koe ohjaustangon liikerataa oudoksi. Jarru ei ole enää onoff tyyppinen vaan nyt siinä on sekä tehoa että tuntoa. Siitä on osoituksena kautta aikojen kovimmat testirepäisyt, joita avitti myös supernopea keli. Jukka Helminen ämänkertainen testi oli todella tasaväkinen, kuten pistetaulukkokin kertoo. F6 ei ole ehkä yhtä hauska kuin Lynxit tai REV, mutta se on todellinen moniottelija, joka toimii hyvin kaikilla osa-alueilla. Meikäläisen jalkoja rasittaa edelleenkin negatiivinen polvikulma, joka väsyttää myös muuta vartaloa pidemmillä jotoksilla. Entisen mallin tapaan kaarreajo ei ole kulmikasta ja nyt F6 menee tasaista sladia läpi mutkien. RE tuntuu myös todella kevyeltä kaikissa tilanteissa. Moottoriin on saatu paljon parempi tehoalue ja yläkierroksillahan Catti on aina ollut terävä. Kisatyylisessä menossa ja crossiradalla kelkka on kuitenkin kuin kotonaan. Etupukki kuitenkin pohjaili, mutta muuten jousitus soveltuu kevempaan ajoon jo pakasta repäistynä. Ski-Doo MXZ 600 X-RS on edelleen yksi parhaista laitteista, kun puhutaan lujaa ajamisesta. Penkki ja tankki on kapea, joten kelkan selässä on ketterä liikkua. Painoa on SDI-mallille kertynyt yllättävän paljon enemmän kuin RE:lle. Keulan jousitus on hyvä ja mukava, mutta alusta ja erityisesti etupukki alkaa pohjaamaan isoimmissa rysäyksissä. Myös keuliminen on aikamoista. Lynx RC 600 SDI kuuluu sarjaan yleishyvät. Ajoasento on muuten hyvä, mutta penkin reunat painavat jalkoihin seisten ajettaessa. Moottori ja voimalinja tuntuivat aivan samanlaisilta kuin RE-kaasarimallissa ja siitä kielivät myös mittaustulokset. Lynxin RE on selvästi vakiokilpuri, jonka jousitus on monelle jo liiankin kova normaaliin reittiajoon. Polaris istuu meikäläisen käteen hyvin sillä pidän laitteesta, joka menee nopeaa reittiä suoraan kuin juna
Kiihdyttäminen ja jarruttaminen ovat nykykelkoilla melko pehmeitä ja vaivattomia tapahtumia. Polaris IQ 600 on todella parantunut viime talvesta. Polariksessa on selkeästi ainesta vaikka mihin, mutta vakiokuosissaan alusta on liian hempeä minulle. Suurimman yllätyksen kokee jousitusmukavuuden merkittävänä paranemisena. Korviin ei tarvitse tulppia, pelkkä kypärä riittää ja bensakuitit ovat huomattavasti lompakkoystävällisempiä kuin aiemmin. Jos pitäisi lähteä ajamaan kilpaa, tekisin sen ehkä kaikkein mieluiten Ski-Doolla, koska sillä nopea eteneminen on todella helppoa. Miinusta raskaasta ohjauksesta ja pehmeästä jousituksesta Ski-Doo MXZ 600 X-RS:n penkki on matala ja lötkö. Nyt heistä on kuitenkin kehittynyt huippuluokan ajoja kisamiehiä ja kovasti on kehitystä tapahtunut myös kelkoissa. Istuimet sijaitsevat paljon aiempaa ylempänä, minkä otaksuin aiheuttavan lisää kiikkeryyttä, mutta se osoittautui vääräksi luuloksi. Ohjaus yllättää haukkomalla, eli mutkassa se ikään kuin lyö käsille. Kuusisatasten kaksitahtisten moottoriteho on kasvanut arviolta noin 1020 hevosvoimaa, mikä ei sinänsä tunnu mitenkään mullistavalta, sillä jo viime vuosisadan laitteet kulkivat kelvosti. Olin viimeksi MK-lehden kelkkavertailussa vuonnna 1999 ja sitä ennen yhtäjakoisesti mukana kymmenen vuotta. Ihmistä se vanhentaa, kelkkoja nuorentaa. Ohjaustanko saisi olla pikkuisen korkeampi ja hallintalaitteet voisivat siviilikelkassa olla mukavammat. Entistä suurempi istuinkorkeus lisää ajamisen keveyttä, mikä helpottaa turistikuntoisen kelkkailijan oloa entisestään. Alustalla on taipumusta "keikkumiseen". Ajoasennon ja penkin takia Ski-Doo on varsin raskas ajettava. Jousitus yllätti pehmeydellään, sillä ennakkotietojen mukaan kelkan piti olla jämäkämpi. Catti on vakaa ajettava ja kokonaisuutena se on hyvä reittikelkka. Etujousitukset ottavat yllättävät ojanreunat ja pattimeret vastaan mukisematta, ilman pelkoa jättiläisilmalennoista. Vertailutestissä... Uusiokelkkailua S tus ja porukan paras voimapaketti takaavat, että eteneminen ei ole kelkasta kiinni. REV jakaa edelleen mielipiteet kahtia, ja minä kuulun siihen porukkaan, jolle kelkka sopii. Kytkimien jo koko voimalinjan kehittymisen ansiosta kaikki paukkuminen ja nykivät kytkeytymistilanteet ovat jääneet historiaan. Parempi ohjaus ja Switchbackistä adoptoidut keulan muodot miellyttävät. Lynx Rave RC 600 SDI:n jousitus on turhan pehmeä. Kaasuvaijeri Telaston kääntöpyörä Yhteensä Arctic Cat F6 55,00 131,00 27,90 172,00 110,00 188,00 169,11 60,00 45,80 958,81 Lynx Rave 600 SDI 51,07 83,56 23,24 162,83 102,6 131,96 150 42,29 53,57 897,12 Lynx Rave 600 RE 51,07 83,56 23,24 132,17 102,6 131,96 150 75,23 53,57 803,40 Polaris IQ Ski-doo MXZ HO 600 CFI 600 SDI X-RS 78,72 100,54 35,2 154 121,85 176,4 228,6 82,43 36,2 1013,94 51,07 83,56 26,39 180,3 102,6 139,28 150 72,35 49,56 855,11 eitsemän vuotta on pitkä aika. Ajoasento on huippu, mutta hallintalaitteet ovat askeettiset reittikelkkaan. Ruiskukoneiden, parantuneen moottoritekniikan ja uusien öljyjen ansiosta myös öljynkäryt ovat lähes poistuneet, joten enää ei ajovaatteita joudu säilyttämään erossa asuintiloista. Lynx Rave 600 RE soveltuu kuskille, joka ajaa urheilullisesti ja joka haluaa käydä silloin tällöin radalla tai jopa kisoissa. Jussa Peuranen VARAOSAHINTOJA Takalampun lasi Variaattorin hihna Liukukisko Tuulilasi Jarrupalat Suksi Mäntä täyd. Jousitus kestää kovaakin ajoa ja se toimii kohtuullisesti hiljaisemmassakin ajossa. Kasvaneet raidevälit, kehittyneemmät sukset ja paremmat alustat ovat tehneet kelkoista entistä vakaampia. Itse huomasin vanhentuneeni, mutta onneksi sama ei pätenyt kelkkoihin ja ajokumppaneihin. Enää ei sisäsuksen nostelua juuri esiinny, mikä oli joissain kelkoissa aiemmin varsinainen vitsaus. Mielestäni kelkan on oltava hauska ja sitä Ski-Doo, totta vieköön, on. Koko seitsemää vuotta en ole kuitenkaan ollut ajamatta, joten tuntuma kelkkailuun on säilynyt. Satuloiden muotoilu ja pehmustus ovat muuttu- MK www.mk-lehti.fi. Vuosien vieriessä nelitahtikoneet ovat tulleet mukaan kuvioihin ja ajoasennot muuttuneet jalat edellä ja polvet suussa ajettavista lättämalleista pystystä vietäviin vesiskootteri- ja prätkätyyppisiin laitteisiin. Kisakelkan vikaa siinä ei ole, sillä esimerkiksi alusta on hivenen pehmeä. Tämmöisenään Polle on perusvarma kelkka, mutta aivan kärkikahinoihin se ei henkilökohtaisella listallani yllä. Joni Launonen rctic Catin ohjaus on loistava ja penkin säätö on hyvä juttu. Moottori on parantunut, mutta al- A haalta puuttuu edelleen paukkua. Taipumus on lyhyen keulan ansiota. Osa nyt mukana olleista kuskeista ei vielä osannut edes lukea kun ensimmäinen MK-lehti ilmestyi. Moottoreissa onkin enemmän keskitytty päästöjen ja melusaasteen sekä polttoaineen kulutuksen vähentämiseen, minkä toki huomasi jo aisteillaan sekä viimeistään tankatessa. Polaris IQ 600 on hienon värinen kelkka ja omiaan rauhallisempaan ajoon. Äänimittaukset tuntuvat melko turhilta, sillä kuski voi jo aisteillaan havaita kuinka vaimealla äänitasolla nykykelkat liikkuvat
Jatkuu seuraavalla sivulla v v
Toisin sanoen huippu-urheilumalleissa on kovemmat pehmusteet ja reittikelkoissa vastaavasti pehmeämmät. Lynxin Raven sivistyneempi suihku- Moottori: Telasto: Arctic Cat F6 Sno Pro Lynx RAVE RC 600 SDI TEKNISET TIEDOT Suzuki, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppäventtiilit, APV pakoaukonsäätimet 88 kW / 118 hv 599 cc akuton EFI 38 x 325 / 3,2 cm AWS VII, Fox Float -kaasuisk, jousto 240 mm Slide Action, Fox -kaasuisk, ACT jousto 340 mm Hydraulinen levy 121 cm 310 cm 109 cm 46 L 3D, pakokaasun l-tunnistin 11.800,Rotax HO SDI, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Kelpo kelkka myös varttuneeseen makuun, vaikka ulkoasu ja väritys ovat kieltämättä hieman vaisuja. Kone on mukavan hiljainen ja tehokas kautta alueen. Keinuvivuilla toteutetut kahvanlämmittimen katkaisivat ja edes jonkun verran suojaa antava tuulipleksi lisäävät asiallista vaikutelmaa. Ajoasento on kohdallaan ja ajettavuus on vaivatonta, mutta koeajokelkkaa vaivasi joku vika käynnissä, sillä kaasussa oli ikään kuin kuollut kohta jossain 5000-kierroksen huitteilla. Mittaristot ja hallintalaitteet ovat digitekniikan myötä uudistuneet parempaan suuntaan, joten isosta numeronäytöstä voi jopa iäkkäämpi, kaihinen kelkkailija havaita käytetyn nopeuden ilman lähilaseja. Jousitus toimii kuin unelma, vastaten kaikkia odotuksia jota tuon näköiseltä kelkalta odottaa. Ilmeisesti valmistajat satsaavat siinä kohtaa enempi urheilulliseen ulkonäköön kuin kuljettajan oloihin. Menitpä nykyään minne tahansa huoltoaseman nurkkapöytään, jossa kylän nopeimmat kirjavatakkiset kelkkahemmot majailevat, on keskusteluaiheista päällimmäisenä iskareitten simmaus, riippumatta siitä minkälaisella vauhdilla kyseiset herrat patikossa liikkuvat. Vaikka merkkikirjo on entisenlainen, ei ajettavuus- tai laatuongelmia enää ilmene entiseen tapaan. Vertailutestit ovat tässä mielessä hyvä mittapuu, sillä mukana on kovin erimakuista ajoporukkaa, joka pystyy vilpittömästi lausumaan oman mielipiteensä, etenkin kun monen päivän aikana on mahdollisuus kokeilla eri merkkejä ja malleja useaan otteeseen. Minun mielestäni Artic Catin F6 Sno Pro osoittautui alusta asti tasapainoisimmaksi kokonaisuudeksi. Vertailutestissä... neet merkittävästi vastaamaan tarkoituksenmukaista käyttöä. Tänä päivänä on lähinnä makuasia minkä kelkan valitsee. Jousitus ja ohjattavuus toimivat lähes täydellisesti, mutta määrätyissä olosuhteissa kelkka on hieman raskas käännellä. Ehdoton ykkösvalinta ikämiehelle, jota eivät kilpakentät enää houkuttele. Hillitty musta-harmaa -väritys miellyttää varttuneen silmää. Merkkiuskollisuus on edelleen voimissaan ja moni pitää omaa valintaansa täysin ylivoimaisena, eikä pysty myöntämään että joku muu kelkka tai malli olisi parempi kuin oma valinta. Itse en tosin tahdo enää nähdä nykynumeroitakaan ilman rillejä, mutta ei kai niitä näyttöjä voi loputtomiin suurentaa. Varusteet ovat osaltaan kehittyneet, varsinkin ajopuvut, mutta kypärissä ei viimasuojaus ole ainakaan parempaan suuntaan mennyt. En ole aiemmin kokeillut uuden polven Catteja, joten yllätys oli suuri kun pääsin sen sarviin. Pääsin testin aikana ajamaan mielin määrin kaiken merkkisiä isoja nelareita ja kuusisatasia kaksitahtisia ja näin ollen myös mielikuva laitteista vahvis- tui päivä päivältä. Kaikki käy käteen kuin rukkanen ja peliin ei voi olla ihastumatta. 85 kW / 115 hv 594,4 cc SDI 38 x 307 / 3,8 cm A-VRC, TA 36 HLc -kaasuisk., jousto 260 mm PPS, TA-46 HLc-kaasuisk., jousto 390 mm Hydraulinen levy 124 cm 281 cm 108 cm 38 L Denso 12.170,Teho: Iskutilavuus: PA-järjestelmä: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: MK www.mk-lehti.fi. Uusi ruiskupolle on myös mukava kelkka ja sen kone toimittaa mainiosti. Ennen vaihdettiin alle öölarit, tai voxit ja tehtiin niihin huolto, nyt näyttää huippuasiantuntemusta löytyvän joka kylän baarista. Vaikka jousitusten liikeradat eivät sanottavasti ole pidentyneet, on iskaritekniikan ja klikkereiden, sekä parantuneen geometrian ansiosta päästy eroon kivikovasta pintajoustosta. Ulkonäkö on miellyttävä, hieman vanhan ja uuden sekoitus. Nyt on markkinoille tullut optiikalla ja automaattitummennuksella varustettuja linssejä ja samalla myös linssien kulutuskestävyys on kasvanut huippuluokkaan. Suuri pleksi koetaan edelleen pitkäsatulaisten retkeilymallien tunnusmerkiksi. Tällä kelkalla jaksaisi ajaa tavallista pidempään jopa huonoilla reiteillä, jota kotikonnuilta Etelä-Karjalasta löytyy loputtomiin. Nykykelkkojen "ongelma" on tasalaatuisuus, joka tarkoittaa sitä että paskaan ei tarvitse tahtomattaan näppejään työntää. Mukavuus on osaltaan kuitenkin heikentynyt, sillä tuulilasit ovat muuttuneet lähinnä ulkonäköä edistäviksi spoilereiksi, jotka eivät juuri viimaa vä- hennä. Nyt voi sentään numeroiden lukumäärästä päätellä mennäänkö yli, vai alle sataa, ennen piti mittarista arvioida missä neula oli ajon aikana heilunut. Ajolasit eivät nykyään juuri huurru, vaikka sitä ongelmaa ei laatumerkkien kohdalla ilmennyt aiemminkaan. Päivän sana tuntuu tehokeskustelujen sijasta vaihtuneen simmaukseen
läppäventtiilit, VES pakoaukonsäätimet 92 kW / 125 hv 599 cc CFI-4 38 x 307 / 3,2 cm IQ, Fox-kaasuisk. Se on varmasti parhaasta päästä kun lähdetään crossiradalle tai röykkymereen, mutta pitkälle safarille voisi joku toinen olla parempi valinta. Todella syvät patit tosin loistivat testin aikana poissaolollaan, joten siihen on vaikea ottaa kantaa miltä Lynxin kilpuri tuntuu vaativissa olosuhteissa. Reittimallin asiallinen ohjaamo ja siisti olemus tekevät vaikutuksen. koneella varustettu 600 SDI-malli puhutteli ikämiestä enemmän kuin urheilullisempi kaasaripeli 600. Etupää on hieman levoton ja kuskin väsyessä alkaa myös sisäsuksi nousemaan yllättävissä tilanteissa, mutta kuten mainitsin tätä pääsi tapahtumaan ainoastaan uupuneena. toim.huom). Rotaxin kone on luokkansa tehokkain ja taloudellisin. levy 122 cm 289 cm 119 cm 40 L ND-Megatec, digit. Jännä juttu, että nämä kaksi asiaa on onnistuttu saamaan samaan pakettiin. 85 kW / 115 hv 594,4 cc 2 x Mikuni TM40 HTD TRA III / Team Roller 38 x 307 / 3,8 cm A-VRC+, TA 36 HLc -kaasuisk jousto 260 mm PPS, TA-46 Hcr-kaasuisk., jousto 390 mm Hydraulinen levy 124 cm 281 cm 108 cm 38 L Denso 11.520,- Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. Juha Suur-Inkeroinen Juha "Tire" Suur-Inkeroinen oli alusta asti mukana MK-lehden testiryhmässä ja hän myös kirjoitti suuren osan alkuaikojen testiartikkeleista. Se on aivan kuin reitille laitettu kilpakone. Kone toimittaa peliä eteenpäin varsin mainiosti, eikä kelkassa muutenkaan ole moittimista, jos vain sattu pitämään perin erikoisesta ajoasennosta, jossa jalat asettuvat huomattavasti muita kelkkoja taaemmaksi. Kelkkailuun syttyi aivan uusi kipinä kun huomasi kuinka mukavia nykykelkat voivat olla. Kuskin ollessa reippaassa kunnossa tuntuu myös puna-valkea RE-malli hyvältä, mutta reittiajoon alusta on minun makuuni liian kova. Kelkkaenduroa Tire ajoi silloin kun lippu heilahti aamulla startissa, ja seuraavan kerran kello pysähtyi vasta illalla. Kaiken kaikkiaan testi oli mahtava kokemus jota en ihan heti vaihtaisi pois. Jousitus on säädetty pintakovaksi, mutta kuitenkin telaston etupukki pohjasi määrätyissä tilanteissa. Tuulipleksiä ei voi pitää juuri nykymuodin mukaisia aurinkolaseja kummempana. Nyt löytyy samasta kokoluokasta kelkka joka makuun. Veteraaneille on omat mukavuutta tarjoilevat hieman pehmeämmät versiot ja nuorille hurjille kisapelikopiot, joilla voi suoraan paketista, lievän simmailun jälkeen, osallistua kilpailuihin ja myös menestyä siellä. Moottoripyörien jäärata-ajoista Tirellä on myös sijoituksia SM-kärkeen ja 80-luvun loppupuolella hän oli maamme kärkipään kuskeja Superbiken SM-sarjassa. Päivätyönsä ohessa Tire on moottorikelkkatestien lisäksi kirjoittanut useita artikkeleita eri moottoripyörälehtiin ja tuorein prätkäjuttu on Bikessä julkaistu tarina Arto Nyqvististä. Lynx RAVE RE 600 HO Polaris IQ 600 HO CFI Ski-Doo MXZ 600 SDI X-RS Rotax, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Vuodelta 1984 on plakkarissa enduron ison luokan Suomen mestaruus ja 1980 Päijänteen Ympäriajosta tuli yleiskilpailun toinen sija (kisan voitti tuolloin MKlehden päätoimittaja J. Ikä taitaa olla ajanut meikäläisen ohi, sillä kyllä Ski-Doon vieminen vaatii todella kovaa kättä ja pattista reittiä. Ilman polvisuojia en lähtisi Ski-Doolla polanteelle. Tire on todellinen moottoriurheilun sekatyömies ja menestystä on tullut useassa eri lajissa kaksipyöräisen selässä. 12.290,- www.mk-lehti.fi MK 17. Helminen. Kautta aikojen ensimmäisessä Giantissa oli tuloksena sijoitus kymmenen joukkoon ja toisena ajopäivänä hän oli koko porukan nopein. Ski-Doon MXZ 600 on täysin omanlaisensa kelkka. jousto 254 mm IQ,Fox HPG-kaasu, jousto 353 mm Hydraulinen levy 122 cm 292 cm 108 cm 44,3 L Digital CDI 10.990,- Rotax, 2-syl., 2T, nestejäähd., SDI 85 kW / 115 hv 594,4 cc SDI 38 x 307 / 3,2 cm R.A.S., HPG- Racing Clicker kaasuisk., jousto 254 mm SC-4 CC, HPG Racing Clicker / Racing Clicker -kaasuisk., jousto 381 mm Hydr
Arctic Cat Crossfire 8 Sno Pro ja Ski-Doo MXZ 800 Renegade X altistettiin vaativaan muutaman päivän rääkkiin, jossa hyvät ja huonot ominaisuudet tulivat pian tutuiksi. 18 MK www.mk-lehti.fi. Parivertailussa MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JONI LAUNONEN Arctic Cat Crossfire 8 Sno Pro ja Ski-Doo Luonnetta, vauhdinhurmaa ja monikäyttöisyyttä kaikkea tätä tarjoaa parivertailun taistelupari
Telamaton suhteen valmistajat ovat jakautuneet kahteen leiriin. Ja mikseivät olisi, sillä niissä yhdistyy joukko positiivisia ominaisuuksia tavalla, joka oikeasti palvelee laajaa kelkkailijoiden joukkoa. Lyhyempää eli 3450-millistä, jota alun perin sanottiin puolipitkäksi, käyttävät Arctic Cat, Ski-Doo ja Yamaha Lynxin ja Polariksen uskoessa pidemmän maton tai-. MXZ 800 X Renegade Camel Boots -miehen MONIKÄYTTÖMUSKELIT www.mk-lehti.fi MK 19 C rossover-kelkat, nuo puolipitkät hankiemme kiiturit, ovat pienin askelin kasvattaneet suosiotaan kelkkailevan kansan parissa
Muutosten myötä seos on rikkaampi osakaasulla, minkä ansiosta koneen käyntilämpötila pysyy paremmin aisoissa. Parivertailussa... KIIHTYVYYS AC Crossfire 8 Sno Pro 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 Retkikelkkojen parhaimmistoa Tammikuun ensimmäinen viikko ei ollut paras mahdollinen hetki puolipitkien kelkkojen koeajolle, sillä Levillä, jonne jouduimme lähtemään lumien perässä, ei kinoksia liiemmin ollut. 0-100 km/h 5,18 sek. Kiihtyvyys 60-100 km/h Kiihtyvyys 0-200 m Kiihtyvyys 0-400 m Nopeus 500 m Jarrutus 80-0 km/h Kiihtyvyys 60-100 km/h Kiihtyvyys 0-200 m Kiihtyvyys 0-400 m Nopeus 500 m Jarrutus 80-0 km/h 2,54 sek. 0-80 km/h 3,59 sek. Viime vuonna debyyttinsä tehnyttä konetta on hieman paranneltu viime vuodesta. 8,96 sek. Ski-Doo MXZ 800 Renegade X kulkee Rotax 793 Power TEK-koneen voimalla. Myös ohjaustanko on uusi. Muilta osin kelkka on hyvin lähellä edeltäjäänsä, joka menestyi viime talvena testeissä niin meillä kuin maailmallakin. Ongelmaa on ratkottu uudella ECU:n säädöillä ja uudella kaasuttimen neulalla. Ylläksen suunnalla sentään oli jotakin, mutta kunnon rämpimistalkoita emme saaneet aikaiseksi. 139 km/h 52,04 m 1,97 sek. Testin ensimmäisen osion muodosti 0-60 km/h 2,62 sek. Viimevuotisissa koneissa esiintyi jonkin verran lämpöongelmia, joiden taustalla oli koneen käyminen laihalla osakaasulla ajettaessa. Sen sijaan käytössämme olivat testiä ajatellen loistavat reitit oli tasaista ja laakeaa sekä syheröistä että pattista, siis kerrassaan mahtavat puitteet. Toisella kaudelleen Crossfire-mallisto vahvistui uusien 499-, 799- ja 999-kuutioisten moottoreiden verran. kaan. 0-100 km/h 4,70 sek. 20 MK www.mk-lehti.fi. 141,1 km/h 51,09 m Ski-Doo MXZ 800 Renegade X 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 0-60 km/h 2,69 sek. 14,4 sek. Lisäksi on tarjolla entuudestaan tuttu 599-kuutioisella Suzukin padalla varustettu Crossfire 6, jonka moottoria on terästetty EFI II-polttoaineensyöttöjärjestelmällä. 8,73 sek. 14,03 sek. Arctic Cat Crossfirelle alkava kausi on toinen laatuaan. Onko pidempi parempi umpihangessa, onkin sitten toinen juttu, sillä esimerkiksi tämän vertailun kaksikko selviää umpisessa hienosti hyvän käsiteltävyyden ansiosta. Vuoden 2007 Crossfire on saanut varustelistaansa yhden tärkeän varusteen eli pakin. 0-80 km/h 3,80 sek. Puolensa on molemmilla mitoilla, sillä siinä missä lyhyempi tekee kelkasta ketterän, tuo 3650-millinen lisää pitoa ja kantopintaa
Ski-Doo kulutti 100 kilometrillä keskimäärin 20,6 litraa ja Arctic Cat 23,4 litraa.q T matka-ajo Leviltä Ylläkselle ja takaisin. Reipasta ajosta ei tehnyt keskivauhti vaan reitille kuluneet isohkot patit, joiden rytmittäminen vaati jonkin verran kaasun pumppailua. Ski-Doo toimii kuin ajatus tasaisella reitillä. Maton myös kuulee ja korkeaharjaisen tärinät välittyvät ohjaamoon kovalla alustalla. Koko ajan pakkanen pysyi miinuksen puolella, eikä reittiä tarvinnut puskea auki. Kelkka kulkee pintakaasulla, vaikka 44-millisellä harjalla varustetun maton kulkuvastuksen huomaa. Arctic Cat Crossfire 8 Sno Pro:n tunnistaa Arctic Catiksi saman tien lähtökäskyn jälkeen. Sisäsuksen nostelua ei tapahdu havaittavissa määrin ja kaasun voi avata mutkassa aivan huoletta. Sen sijaan esimerkiksi toisaalla tässä lehdessä oleviin 600-kuutioisten sporttien lukuihin suoritusarvoja ei parane verrata. Olosuhteet olivat kuitenkin molemmille samat, joten keskenään tulokset ovat vertailukelpoisia. Jos Ski-Doo pienistä Summitvivahteistaan huolimatta tuntuu lähinnä pidemmältä perusMXZ:lta, on Crossfire lyhyt versio M-sarjalaisesta vuoristokelkan DNA näkyy ja tuntuu. Kokemattoman käsissä kelkka tuntuu ensimetrit hieman levottomalta, mutta kun kelkan kanssa pääsee sinuiksi, muuttuvat kelkalle leimalliset ominaisuudet asioiksi, jotka tuntuvat tuovan siihen luonnetta. Crossfiren ja Renegaden suorituskyvyt sen sijaan ajettiin alustalla, jonka pohja oli jäinen, mutta pinnassa oli muutaman sentin pakkaslumikerros. Suorituskykymittaus ämän lehden suorituskykymittaukset edustavat kahta ääripäätä 600-kuutioiset ja nelitahtiset päästiin ajamaan todellisessa lentokelissä, jossa koneiden ja voimansiirtopakettien välille syntyy helposti selkeitä eroja. Vasemmalla Crossfire ja oikealla Renegade. www.mk-lehti.fi. Catti tuntuu ajossa kevyeltä ja keveyden tuntua lisää alustan räväkkä, mutta hallittu painonsiirto, jonka ansiosta keulan keventäminen onnistuu helposti. Olosuhteet aiheuttivat hallitsematonta sutimista siinä määrin, että huippunopeudet jäivät 140 km/h:n pintaan ja etenkin Arctic Catin kiihdytystulokset eivät edusta ollenkaan sitä, mihin kelkka pystyisi ihanneoloissa. Fiilis on hieman samanlainen kuin ajaisi hyvässä tikissä olevaa EVO-Lynxiä, jonka tavaramerkistöön kuuluivat varmat kaarreominaisuudet. Kumpikin kelkka olisi toisissa oloissa kiihtynyt sataseen noin neljän sekunnin lukemiin. Kelkka kulkee mitä maukkaimmin mutkittelevia reittejä matalan painopisteen ansiosta. SkiDoolla pystyy kaasuttamaan mutkassa jopa siinä määrin, että perä irtoaa pieneen sladiin. Mutkissa huomaa myös, että Ski-Doo aliohjaa hieman, mutta ei häiritsevästi. Kelkan Karhennukset astinlaudoissa ovat nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus, sillä seisten ajaminen yleistyy muuallakin kuin crossiradalla. Kulutuslukemat ovat syntyneet reippaassa reittiajossa. Kulutuksien suhteen olosuhteet olivat kohtuullisen hyvät. Ski-Doolle matkustaminen maittaa
Paikoin melko vaativaksikin kulunut patikko soveltuu SkiDoon ajoalustaksi hyvin. Kovassa kaarreajossa myös kuomun terävät takareunat tuntuvat, jos kuski ei ole sonnustautunut polvisuojiin ja kunnon saappaisiin. Renegaden voimansiirto ei tuntunut takeltelevan, joten herhiläismäisyy- den perimmäinen syy jää tällä kertaa, ikävä kyllä, arvailujen varaan. Catin iso viisarinäyttö, joka näyttää valinnasta riippuen joko käyntinopeutta tai ajonopeutta, on selkeä, mutta digitaalinäyttö sen sijaan on etenkin kierrosten seuraamiseen melko konstikas. Parivertailussa... Kapasiteettia vauhdikkaaseen ajoon Kovemmassa kyydissä Ski-Doo tuntuu edelleen luotettavalta kuin peruskallio. Jousitus elää mukavasti ja pintakovuus loistaa poissaolollaan. Pitkät ja monttuiset taipaleet pistävät jalat hapoille, sillä Ski-Doon selässä ajoasento muodostuu puoliseisovaksi. Ohjaustangot ovat melko korkealla ja keskellä on lisäkahva sidehillinkiin. 8 8 16 207 9 7 16 211 PAINOT JA KULUTUKSET AC Crossfire 8 Sno Pro Ski-Doo MXZ 800 Renegade X Polttoainekulutus L / 100 km 24,3 20,6 Toimintasäde km 172,8 194,2 Bensatankin tilavuus litraa 42 40 22 MK www.mk-lehti.fi ajoasento seisten on todella hyvä ja ohjauskin on selvästi suunniteltu seisten ajoon. Arctic Cat selviää raisummasta etenemisestä lähes yhtä hyvin. Vaikka terävyyden perään tässä huudellaankin, on syytä mainita, että kyllä 793 Power TEK -koneessa on sen verran paukkuja, että Ski-Doo ryntää jokaisesta kaasunpainalluksesta eteenpäin melkoisella raivolla. Rajusti sisäkurvin puolella roikuttaessa ohjaustanko osuu rintaan. Syy hitaaseen reagointiin voi olla myös variaattorin hidas alas vaihtaminen. Jousitusmukavuus on matka-ajoa ajatellen onnistunut. Arvatenkin lyhyempi kokonaisvälitys toisi kelkan luonteeseen pippuria. Toivottavasti Ski-Doon istuin saadaan ensi vuoden malleissa kuntoon. reidet, mietiskelee Ski-Doo-pilotti pattipätkällä. Crossfire ei ole samalla tavalla vakaa kuin Ski-Doo.. Kumpaisestakin löytyy pakki, mutta sähköstartti on vain Ski-Doossa. Verrokkien mukavuusvarustus on kutakuinkin yhtenevä. Penkin vaihdon yhteydessä näppärä mekaanikko vaihtaisi samoilla vauhdeilla myös tangon korotuspalan tuuman tai kaksi korkeampaan. Kelkalla on helppoa tuplailla monttuja, joskin voimansiirto syö osan koneen terävyydestä. Renegaden välitys on reilusti pidempi kuin Summit-malleissa, mutta vastaavasti kolme prosenttia lyhyempi kuin MXZ X-RS-malleissa. Suunnittelun painopisteet paljastuvat, kun kelkkaa viedään mutkaan urheilullisesti. Arvostelupisteet MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Kytkin Melu Yhteensä RUNKORAKENNE / OHJAUS Ohjaus / suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Satula Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Kuomu / tuulilasi Ajovalot Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä ilman taloudellisuutta TALOUDELLISUUS Polttoainekulutus Hankintahinta Yhteensä Kaikki yhteensä Arctic Cat Crossfire 8 Sno Pro 9 8 8 7 8 8 48 Ski-Doo MXZ 800 Renegade X 9 9 8 8 9 9 52 8 8 9 7 8 8 9 8 65 9 9 9 9 8 8 9 9 8 78 191 9 10 8 9 9 8 9 8 70 8 7 9 9 9 7 7 9 8 73 195 Molemmissa kelkoissa on helppolukuiset mittaristot ja toimivat hallintalaitteet. Mittariston suhteen molemmissa on perusasiat kunnossa. Anja Pärssonilta olisi kiva saada... Kelkka ei kallistele eikä jousitus turhia pohjaile. Urheilukelkassa pyöritettävänä tosin on kevyempi, lyhyempi ja matalammalla harjalla kuvioitu matto, mikä saattaa osaltaan selittää eroa kaasuun reagointiin
Jatkuu seuraavalla sivulla v v
Siinä kieltämättä on potentiaalia vaikka mihin se soveltuu niin rauhalliseen reittikruisailuun kuin rajumpaankin rappaamiseen. Elämistä ja myös ajamista helpottaa Suzukin 799-kuutioisen moottorin belgianpaimenkoiramainen luonne. Silti Catilla on hyvä laskea pattisuoraa, sillä kevyellä kelkalla on helppoa tuplailla patteja. Arctic Cat on suunniteltu seisten ajettavaksi, mutta sen satula on erittäin onnistuneesti muotoiltu, joten siinä jaksaa matkustaa pidemmänkin taipaleen. Molemmissa on 345-pituinen matto, mutta Catissa leveyttä on perinteiset 38 ja Ski-Doossa 40 senttiä. Arctic Cat ansaitsee kiitoksen uudesta padastaan, joka lunastaa sille asetetut odotukset. levy 118 cm 322 cm 107-112 cm 42 L 3D, pakokaasu l-tunnistin 12.950,Rotax, 2-syl., 2T, nestejäähd., PowerTEK 101 kW / 137 hv 799,5 cc 2xTM 40 H DPM 40 x 345 / 4,4 cm R.A.S., HPG-kaasuisk., jousto 229 mm R.A.S., HPG T/A Alu Clicker -kaasuisk., jousto 229 mm SC-4 LT, HPG T/A Alu / C-36 Racing Clicker -kaasuisk., jousto 406 mm Hydr. Selvin ero on Arctic Catin tapa hypätä pystyyn yllättävistä hypyistä ja vastapateista. 13.690,- Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: PA-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: MK www.mk-lehti.fi. levy 125 cm 313 cm 123 cm 40 L ND-Megatec, digit. Plussatili karttuu myös hyvistä ajovaloista, jotka ovat kirkkaat ja hyvin valaisevat. Ski-Doo MXZ 800 Renegade X sisarmalleineen on Pohjois-Amerikassa muodostunut luokkansa referenssikelkaksi. Monipuolisessa reittiajossa molemmilla on vahvuutensa. Nähdäksemme sen olisi tarkoitus olla alusta jolla istua, ja moottorikelkassa sen pitäisi vielä onnistua olemaan omalla tavallaan osa ohjausta ja iskunvaimennustakin. Parivaljakosta on paha rankata parempaa, mutta kun valittava on, niin Ski-Doo julistetaan vahvemmaksi kokonaisuudeksi. Ei niin hyvää, ettei jotakin huonoakin. SkiDoon jousitus on tasapainoinen ja kelkka on siksi hyvä kaveri pitkälläkin matkalla. Voitokkaaksi sen tekevät ennen kaikkea tasapainoiset ajo-ominaisuudet.q Parivertailussa... Arctic Cat Crossfire 8 Sno Pro Ski-Doo MXZ 800 Renegade X TEKNISET TIEDOT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-järjestelmä: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Suzuki, 2-syl., nestejäähd., läppäventtiilit, APV pakoaukonsäätimet 104 kW / 142 hv 794 cc akuton EFI 38 x 345 / 3,2 cm AWS VI, Fox Float-kaasuisk, jousto 230 mm FasTrack Long Travel, FOX-kaasuisk, ACT jousto 430 mm Hydr. Renegaden parasta antia on kelkan tasainen vahvuus. Aikaisemman kokemuksen perusteella emme rupea palkintoja jakamaan tällä saralla, mutta sen voimme luvata, että kumpaisellakin selviää metrisessä kinoksessa yllättävän hyvin. Tällä hetkellä REV-malleissa käytetään turhan pehmeää ja matalaa jakkaraa, minkä ansiosta telatunnelin reunat tulevat tutuiksi. Ski-Doolla on aivan oma käsityksensä joko istuimen suunnittelusta tai istuimen tarkoituksesta. Onnahteleva vertaus arvatenkin meni joltakin ohitse, joten suomennetaan: kone vastaa kaasuun nopeasti ja voimaa on läpi koko kierrosalueen, joskin Catille tyypillistä ylävireisyyttä on havaittavissa. Yhteenveto Parivertailusta puuttuu yksi tärkeä osa-alue eli selviytyminen umpihangessa. Niille, joille motocrossimaan paimenkoira on vieraampi otus kerrottakoon, että rodulle on ominaista nopea, jopa raju reagointi ärsykkeisiin. Myös jousitus tuomitaan onnistuneeksi keulan pienestä levottomuudesta huolimatta. Molemmissa kelkoissa on laadukkaat kaasuiskarit jo vakiona, joten jos säädöt eivät miellytä saa niitä simmitettyä tasan haluamakseen, kunhan tietää mitä haluaa ja säätäjä tietää mitä tekee. Moottorissa on ytyä riittämiin ja Rotaxin hevosvoimat ovat perinteisesti laajalla alueella ja luonteeltaan sitkeitä. Leimallista ovat runsaat, lähes loputtomat menohalut
Toisaalta tuntui hienolta, että markki- A noille tuli kelkkoja, joiden polttoaineenkulutus oli huomattavasti perinteistä kaksitahtista parempi ja joiden päästöt olivat pienemmät. Nykyisessä kehitystahdissa kuusi vuotta on pitkä aika, jonka kuluessa on ehditty näkemään yhtä ja vähän toistakin. Pari vuotta myöhemmin Yamaha esitteli kolmisylinterisen ja 120-heppaisen Vectorin, ja japanilaisvalmistajan etumatka nelarimaailmassa alkoi näyttää jo lähes saavuttamattomalta. rctic Catin 660 Four Stroke Touringin esittelystä tuntuu olevan aikaa pienen ikuisuuden verran. Toisaalta, ensihuuman haihduttua, Arctic Cat 660 Touring ja Polaris Frontier alkoivat tuntua toivottoman tuhnuilta keksinnöiltä, joilla ajamisesta vauhdin hurma puuttui täysin. Kaudella 2003 alkoi todellinen neli- tahtivallankumous Yamaha RX 1:n myötä. Arctic Cat sinnitteli sitkeästi meiningissä mukana, joskin sen käyttämä 660-kuutionen ja kolmimukinen voimanlähde ei ollut oikein vakavasti otettava urheilukel- 26 MK www.mk-lehti.fi Vertailutestissä Arctic Cat Jaguar, Polaris IQ FST ja Yamaha MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JONI LAUNONEN JA JUKKA HELMINEN. Nelitahtisten tulo markkinoille aiheutti keväällä 2001 perin ristiriitaisia tunteita
Säilyykö hallitsijan valtikka Yamahalla, vai joko on jenkkien aika astua vallan kahvaan? www.mk-lehti.fi MK 27. RS Vector SP Bad Boy NELITAHTISPORTIT Luokan hallitsija saa vastaansa kaksi haastajaa siinä lähtöasema nelitahtisten vapaaajankelkkojen vertailuun
Korkein asento on kyllä leppoisa, mutta se ei juurikaan salli liikkumista kelkan päällä. Sen sijaan Bearcatteihin ja puolipitkiin T660 Touringiin ja sen turboahdettuun sisarmalliin moottori on ollut toimiva voimanlähde. Viime talvena uudet nelarit kärsivät lastentaudeista, mutta täksi vuodeksi luotettavuuden kanssa on tehty töitä. Pisteitä ei 28 MK Jaguarin alusta pohjasi kovissa ryskyissä, mutta oli silti testikelkoista paras matkavauhdissa. Jaguarin etujousitus toimii mainiosti ja ohjaus on kevyt ja tarkka. Raskas ja nopea moottori yhdistettynä helposti pohjaavaan alustaan ei ole paras yhdistelmä. Polariksen etujousitus toimii hyvin, mutta ohjaus on megaraskas. Yamahan alusta on nykysäädössä pintakova, mutta silti se pohjailee melko reilusti. Yamaha ei ole löytänyt Foxin ilmaiskareihin kunnon säätöjä. Keräsimme koolle kolmikon, jonka muodostavat Arctic Catin täysin uusi Jaguar Z1 Sno Pro, Polaris IQ FST ja Yamaha RS Vector ER SP alias Bad Boy. Arctic Catin hallintalaitteet ovat varsin helposti käsiteltävät, joten puitteet mukavalle matkustamiselle ovat ohjaamon puolesta olemassa. Jaguarin varustelistaan kuuluvat säädettävä penkki ja säädettävä tuulilasi. Kelkka ja sen varustelu tuo mieleen Arctic Catin aikaisemmat Pantera- ja ZL Smart Ride -mallit, jotka oli varusteltu yhtä ylellisesti kuin Levin kelohonkahuvilat. Valittavana olivat vapaasti hengittävä ja turboahdettu moottori, joista jälkimmäiseen kohdistui paljon odotuksia. 125-heppainen Suzukimoottori on istutettu uuteen Twin Sparrunkoon. Polariksen ohjaamo on niin ikään onnistunut. Säädettävä penkki sen sijaan tuntuu melkoiselta hilavitkuttimelta, sillä pääasiassa testin aikana käytössä oli alin asento. Onko uusi kepponen vanhaa parempi, sen tahdoimme selvittää ja selvitimmekin. Ja eikun reitille Arctic Cat Jaguar Z1 Sno Pro on todellinen yhden hengen de luxe -luokan touring-malli. Kaudella 2007 Polaris tarjoaa nelitahtivaihtoehdot IQ-mallista, Switchbackista sekä kaksipaikkaisista touringeistaan. Tämä nelarihistorian suppea oppimäärä oli tarkoitettu aasinsillaksi, jonka piti kertoa, että nelitahtiset ovat kehittyneet Yamahan lisäksi myös muilla merkeillä siinä määrin, että ne alkavat kiinnostaa vakavasti kelkkailuun suhtautuvaa harrastajaakin. Kaudelle 2007 Arctic Cat esitteli 1056kuutioisella paralel-twinillä varustetun Jaguar Z1:n. Itse satula on hyvin muotoiltu eikä sen leveys juuri haittaa kelkassa, joka on selkeästi tehty herraskaisempaan ajoon. Polaris esitteli jo viime talveksi uusilla Weberin 750-kuutioisilla moottoreilla varustetut kelkkansa. Kahvat ovat ok, mutta ohjaustanko on edelleen käsittämätön bumerangi. Näppärästi sijoitetut katkaisijat ovat kätevästii käytettävissä. Arctic Cat ja Polaris olivat kuitenkin päättäneet, että ne eivät jää sivusta katselemaan Yamahan voitonmarssia. Vertailutestissä... kan kone. Ennen vakaa kelkka nakkelee keulaa hiukan minne sattuu. www.mk-lehti.fi. Lasi tarjoaa varsin oivallisen suojan ajoviimalta, joten sen aiheuttamat haitat kelkan ulkonäölle on äkkiä unohdettu
Ajoasento on ennallaan eli se on jotakin uuden ja vanhan ajattelun väliltä. Sen jousitus kantaa hyvin, vaikka se tuntuu hiljaisemmassakin kyydissä mukavalta. Kuski tuntee istuvansa tukevasti sijoillaan ilman mahdollisuutta keventää menoa. Yllätyksiä ajo-ominaisuuksissa Ajokilometrien karttuessa kelkkojen www.mk-lehti.fi MK 29 hyvät ja huonot puolet alkavat hiljalleen hahmottua. Takapukki on pitkäliikkeinen, mikä lisää mukavuuden tuntua, ja etupukkikin tuntuu kantavammalta kuin toisessa vertailuryhmässä mukana olleen F6 Sno Pron. Tasaisella reitillä kelkka on mukava ja helppo vietävä, mutta montuissa kelkan elopaino tuntuu selvemmin kuin Arctic Catissa. Polaris on sekin vakaa ja yllätyksetön kulkija. Helpolla ja jouhevalla reitillä kelkka on vaivaton tuttavuus, joka etenee vakaasti. Polariksen hallintalaitteet ovat oivalliset ja tuulisuoja säädyllinen, joten kelkan selässä viihtyy vaikka pakkasta olisi reilumminkin. nosta myöskään viime vuoden Fusionista tuttu raskas ohjaus, joka korostaa nelitahtikoneen reilumpaa halua syleillä maanpintaa. Se ei enää kallistele, vaan ajo-ominaisuudet ovat huomattavasti tasapainoisemmat." Tänä vuonna joudumme toteamaan, että mukavaksi ja vakaaksi kehuttu kelkka on vuoden aikana muuttunut epämukavaksi ja kiikkeräksi. Myös teknistä uudistumista on tapahtunut uusien etupumppujen myötä Öhlinsit ovat väistyneet Fox Floatien myötä. Jäisellä alustalla keulapainoi- suus alkaa vaivata ja Polariksen perä vaeltelee puolelta toiselle maton yrittäessä turhaan saada pitoa liukkaasta alustasta. Ensivaikutelma pitää Polariksen kohdalla. Jaguar menee vakaasti alustalla kuin alustalla. Keulan ja etupukin säädöt ovat niin jämäkät, että. Niin keulan kuin alustankin säätöjä on peukaloitu sillä seurauksella, että kelkka tuntuu alkumetreillä pintakovalta. Vaikka Jaguarin kone ei vastaakaan yhtä hanakasti kaasuun kuin Yamahan kolmimukinen 973-kuutioinen moottori, alkaa kelkka tuntua hiljalleen jopa urheilulliselta. Jousitus on hyvä, jos reitillä ei ole rajuja heittoja, mutta epätasaisella alustalla sisäänvaimennus lopuu auttamatta kesken. Periaatteessa ajoasento on hyvä helpolla ja tasaisella reitillä, mutta mutkapätkällä ja kuluneella reitillä se on hankala, sillä esimerkiksi kanttaaminen on vaikeaa. Eniten kuitenkin vaivaa aiheuttaa raskas ohjaus, joka väsyttää kuskin olkapäät nopeasti puunkierrossa. Astinlaudat ovat jykevää tekoa, mutta testiryhmä jäi kaipaamaan kunnon karhennuksia, sillä jaloilla keventäminen edellyttäisi pitäviä jalansijoja, joita siis nyt ei ole. Bad Boy on edeltäjäänsä urheilullisempi ja huomattavasti mukavampi kelkka. Myös peräkkäisissä pienemmissä laineissa alusta päästää tällejä läpi. Selvä ero kaksitahtisiin tulee kaikkein rajuimmassa patikossa ja myös jäisellä alustalla, jossa painava keula aiheuttaa ylimääräistä sutimista. Kelkan ulkonäkö ja kesyhköt äänet tekevät tepposen. Yamaha RS Vecrtor ER eli Bad Boy on muuttunut viime vuodesta ulkoisesti. Yamaha Bad Boysta kirjoitettiin viime vuonna (MK1/06) muun muassa seuraavasti: "Yamaha ei muistuta paljoakaan vuoden 2004 Vectoria. Myöskään pidempi ajomatka (siis jos reitti ei ole mutkikas) ei ala tuntua jäsenissä, sillä ajoasento on ryhdikäs ja hyvä. Sillä pystyy pitämään kohtuullista marssivauhtia, eikä sillä itse asiassa ole ongelmallista pysyä kaksitahtisten sporttien kanssa samassa letkassa
0-100 km/h 3,90 sek. Yamaha RS SP ER 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 0-60 km/h 2,12 sek. 153,4 km/h 47,28 m 1,77 sek. 0-100 km/h 4,41 sek. Polaris IQ FST 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 0-60 km/h 2,22 sek. 169,2 km/h 48,03 m 0 sek. Huippunopeus 158,4 km/h Jarrutus 80-0 km/h 47,61 m 30 MK www.mk-lehti.fi. 0-100 km/h 4,30 sek. Kiihtyvyys 60-100 km/h 2,03 sek. 13,60 sek. 12,85 sek. 0-80 km/h 2,96 sek. 8,39 sek. 8,09 sek. Kiihtyvyys 0-400 m 12,94 sek. 0-80 km/h 2,99 sek. 0-80 km/h 3,11 sek. 1 2 3 4 5 6 7 0-60 km/h 2,17 sek. Vertailutestissä... KIIHTYVYYS AC Jaguar Kiihtyvyys 60-100 km/h Kiihtyvyys 0-200 m Kiihtyvyys 0-400 m Huippunopeus Jarrutus 80-0 km/h Kiihtyvyys 60-100 km/h Kiihtyvyys 0-200 m Kiihtyvyys 0-400 m Huippunopeus Jarrutus 80-0 km/h 2,18 sek. Kiihtyvyys 0-200 m 8,16 sek
Arvostelupisteet MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Kytkin Melu Yhteensä RUNKORAKENNE / OHJAUS Ohjaus / suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Satula Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Kuomu / tuulilasi Ajovalot Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä ilman taloudellisuutta TALOUDELLISUUS Polttoainekulutus Varaosahinnat Hankintahinta Yhteensä Kaikki yhteensä Arctic Cat Jaguar Z1 8 9 8 8 9 9 51 Polaris IQ FST 10 9 10 9 9 9 56 Yamaha RS Vector SP 9 9 8 8 8 9 51 9 9 8 9 9 8 9 8 69 8 8 7 8 9 6 8 8 62 7 7 8 8 7 7 7 9 60 8 8 8 9 8 9 9 10 9 78 198 8 8 7 9 8 8 9 7 7 71 189 7 8 7 10 9 7 10 10 7 75 186 7 8 7 22 220 8 8 9 25 214 10 8 8 26 212 www.mk-lehti.fi pohjaamisia ei tarvitse pelätä. Arctic Cat avasi pelin kelpo suorituksella. Uusien säätöjen myötä on jousituksesta hävinnyt herkkyys, ja kelkasta on tullut epävakaa kulkine. Catin vahvuus on sen mukavuus ja tasapainoisuus. Eritoten pienessä turistipatissa amalgamit tahtovat irtoilla purukalustosta. Polaris selvisi reissusta 18 litran kulutuksella ja Arctic Cat imi 20,7 litraa. Yhteenveto Arctic Cat on selkeästi ryhmän tasapainoisin kokonaisuus. Ilmeisesti tavoitteena on ollut jalostaa Bad Boysta aikaisempaa urheilullisempi ajopeli. Se ei säväytä suorituskykymittauksessa, mutta kulkee kuitenkin riittävästi. Huonolla reitillä kuski joutuu istumaan ja ottamaan patit vartalolla vastaan. Myös huippunopeus oli kunnioitettavat 169,2 km/h. Kelkka on kotonaan lähes kaikenlaisilla reittipohjilla. Yamaha suoriutui kakkoseksi kiihtymällä satasen vauhtiin 4,3 sekunnissa ja saavuttamalla158,4 loppunopeuden. Arctic Cattia ei koskaan aikaisemmin ole päästy kiihdyttämään, joten luvassa oli mielenkiintoinen mittaussessio. Polttoainetta nelarit veivät lähes samaa tahtia ruiskuruokittujen kaksitahtisten kanssa. Yamahan kolmisylinterisiä nelareita on moitittu ja moititaan edelleen siitä, että hitaassa vauhdissa kytkin ottaa melkoisella pykälällä kiinni. Ylivoimainen ykkönen oli Polaris, joka puhisi satasen vauhtiin veret seisautta- vaan 3,9 sekunnin aikaan. Ajatus on hyvä, mutta toteutus jäi tällä kertaa hieman ontumaan. Ominaisuu- desta on haittaa esimerkiksi silloin, kun safariletkan tullessa vastaan vauhti putoaa 30 km/h:n pintaan. Nelarillakin ehtii Yamaha tiedettiin jo entuudestaan nopeaksi kelkaksi, joten siltä osattiin odottaa hyvää vauhtia suorituskykymittauksessa. Bad Boylla ajaminen alkoi sujua kokemuksen karttuessa, mutta testiryhmässä vallitsi liikuttava yksimielisyys siitä, että Yamahan säädöissä joku on mennyt pieleen reiluhkosti, ja siksi kelkka on konstikas vietävä. Tilannetta eivät helpota pitkittäissuunnassa liukkaat astinlaudat, jotka ehkäisevät aikeet seisten ajamisesta. Sen sijaan Polaris jäi viime talvena tältä osin hieman arvoitukseksi. Mikään super sport se ei ole, mutta hyvin onnistunut sporttinen vapaa-ajan kelkka kylläkin. MK 31. Tulos ylsi kolmanteen tilaan. 100 km/h:n rajapyykin Catti saavutti 4,41 sekunnin kiihdytyksen jälkeen ja huippunopeudeksi saatiin 153,4 km/h. Selvimmän pesäeron teki Yamaha, joka pisimmällä päivälenkillä söi 15,2 litraa kymmenellä peninkulmalla. Kone on melko pirteä ja se vastaa hyvin kaasuun
Se pätee ajoasentoon ja alustaan. Moottori murisee miehekkäästi ja vie kelkkaa hienosti kautta koko tehoalueen. Bad Boyssa on hieno moottori, jos- A. Suurten selkosten ajokki joka ei sinällään sovellu puunkiertoon. Polaris IQ FST on listallani kakkonen. Jousitus kohdallaan määrätyissä olosuhteissa, lukuun ottamatta löysää telaston etupukkia. Vertailutestissä... Jaguarin ohjaamossa on kaikki kohdallaan. Säädettävä satula on hyvä ajatus, mutta käytännössä se on paras pitää ala-asennossa. Muilta osin puitteet riittävät vaikka mihin. Meno on omalla tavallaan raskassoutuista, mutta tasaisen vakaata ja varmaa. Jagge sopii mukavuudenhaluiselle kelkkailijalle, joka toisinaan haluaa myös päästää pienen pirun itsessään irti. Keulassa Foxit toimivat isoissa kovissa ryskyissä, mutta ristiaallokossa ja pikkupatissa iskarit eivät ehdi sisäänvaimennuksen osalta mukaan. Myös potkua on hyvin eikä turboviive vaivaa. Mukavuus ja ulkonäkö on huippuluokkaa. Plussaa saa kätevästi moneen suuntaan pikasäätyvä ohjaustanko ja tuulilasi. Bad Boysta saa hyvän laitteen, kunhan säätää ainakin keulan iskarit uudestaan ja tästä kolmikosta se olisi meikäläisen kakkosvalinta. Jousituksen kanssa on kuitenkin vielä töitä tehtävänä ja samoin on ohjauksen laita. Käännettävyys on kevyttä ja johdonmukaista. Moottori on edelleen hieno ja pärjää kilpailijoilleen niin kuluissa kuin tehoalueessa. Polariksen turbossa on mahtava moottori, joka potkaisee maukkaasti ahtopaineen noustessa. Tuulilasi suojaa muihin nähden hyvin ja sama mukavuuslinja jatkuu hallintalaitteiden sekä satulan suhteen. Jukka Helminen estikelkkojen tehoero on paperilla melkoinen, mutta käytännössä tilanne on toinen. Yamahan Bad Boy alkaa olla vanhanaikainen. Ohjaustangossa ja tuulilasissa on kätevä pikasäätö. Polariksen tuulilasi suojaa kohtalaisesti ja hallintalaitteet ovat kohdallaan. Suksien iskarit pelaavat hyvin ja jaksavat ottaa painavan keulan iskut vastaan, mutta alusta pohjaa jo melko rauhallisessa röykytyksessä. Ohjaustangon bumerangi muotoilu ei saanut kiitosta testiryhmältä. 32 MK www.mk-lehti.fi Yamahassa on loistava jarru ja kaikki hallintalaitteet ja käyttökytkimet ovat myös kelkkamaailman aatelia. Kulutuslukemat ovat myös kelkamaailman aatelia. Bad Boyssa on kyllä ainesta, ja sen esiin kaivaminen vaatii paluuta ajassa vuoden verran taaksepäin. A Joni Launonen rctic Cat Jaguar oli mieluinen yllätys, joka osoittautui painostaan huolimatta kevyimmäksi ajettavaksi. Alusta on pintakova, mutta pohjaa kovassa röykytyksessä. Polariksen moottori puhkuu ja puhisee. Catin Jaguarin satulassa fiilis on kuin bussia ajelisi. Ykkösvalintani isojen nelareiden luokassa. Helpoilla reiteillä mitä leppoisin ajokki, mutta erityisesti jäisellä reitillä pikkuisen konstikas. Jousitus kantoi melko pahoissakin patikoissa, eikä aiheuttanut yllätyksiä. Jousitus on kelkan painoon nähden melkoisen hempeä joissakin tilanteissa. Kelkan vahvuuksia ovat sen tasapainoiset ajo-ominaisuudet, hyvä ajosento ja mukavuus. Kelkka on kuitenkin keulapainoinen ja kun ominaisuuteen lisätään erittäin raskas ohjaus, alkavat kuskilta nopeasti narut loppua. Siksi siis mukaan valikoitui juuri tämä kolmikko. Selkeästi porukan paras. Catin alusta pohjaa kovassa pommituksessa, mutta vakiosäätö sopii kelkan käyttötarkoitukseen. Yamaha Bad Boy ei tällä kertaa yltänyt aivan kärkikahinoihin. Erikoinen ääni muistuttaa jättiläisen pölynimuria, mutta ei häiritse melullaan. Jarru, valot ja viimeistely ovat aina olleet Yamahan valtteja ja niin on edelleen. Tuulilasi ei paljon suojaa, vaikka vakiot käsisuojat auttavatkin onneksi asiaa. Polaris ei ole yhtä hienostunut kuin Catti, mutta tiettyyn rajaan asti oivalliset ajo-ominaisuudet ja moottorin raaka voima puhuttelevat. Eniten moitteita aiheuttaa tavattoman raskas ohjaus ja siihen nähden epäonnistuneesti muotoiltu ohjaustanko. Ehkä Polariksen kannattaisi jättää tästäkin mallista ohjaustangon pitkittäissäätö pois, sillä sen vaatima murtonivel on yksi syy raskaaseen ohjaukseen. Tasapainoisuus on kohdallaan. Tälle talvelle tehty jousituksen säätö on mennyt selvästi pieleen. Leveä satula on hyvä istuen ajettaessa, mutta seistessä se painaa jalkoja längelle. Pelkkiä tehoja ajatellessa Polaris kuuluisi oikeastaan samaan sarjaan Yamahan RX 1-mallin kanssa, mutta totuuden nimissä on sanottava että RX on edelleen nelareiden ykkönen niin teholtaan kuin moottorin ominaisuuksiltaan. Turboviive ei kelkkaa piinaa kuten ei kuskiakaan, ja kulutus on maltillinen. Kelkassa on ainesta, sen tiedämme, mutta jousituksen säädöt eivät tee oikeutta muuten toimivalle kelkalle. Huonoa sen sijaan on epämukava jousitus ja ajoasento, joka edustaa mennyttä aikaa. Kyseessä on luksusluokan matkakelkka, jolla voi päästellä myös urheilullisesti. On tosin myönnettävä sekin, että Bad Boy ei missään vaiheessa ole mielestämme ollut likimainkaan yhtä hyvä ajettava kuin RX 1, joka on selvästi modernimpi laite.q Tätä mieltä rien lisääntyessä koko ajan enemmän, joten edessä oli jo huollon paikka. Jäykkää ohjausta lukuun ottamatta mukava ja tehokas kelkka, jonka ajoasento on hyvä pitkille taipaleille. Yamaha Bad Boyssa on paljon hyvää: porukan paras moottori, jarru ja Yamahan työn laatu. Tosin testikelkan iskarit väsähtivät kilomet- T rctic Cat Z1 Jaguar Sno Pro on testin selvä ykkönen. Moottori vääntää hyvin ja kulkee pirteästi, mutta teho ei ole repivää. Niinpä keula nakkelee ja kallistelee
VARAOSAHINTOJA Takalampun lasi Variaattorin hihna Ensiöketju Liukukisko Tuulilasi Jarrupalat Suksi Mäntä täyd. Kaasuvaijeri Telaston kääntöpyörä Yhteensä Arctic Cat Jaguar Z1 Sno Pro 55,00 131,00 147,50 22,00 120,00 110,00 188,00 305,90 93,00 43,80 1216,20 Polaris IQ FST 78,72 122,40 87,53 35,20 163,67 121,85 176,40 394,33 82,43 36,20 1298,73 Yamaha RS Vector SP 21,00 79,00 185,00 22,00 110,00 59,00 282,00 142,00 24,00 86,00 1010,00 PAINOT JA KULUTUKSET AC Jaguar Z1 Sno Pro Polaris IQ FST Yamaha RS Vector SP Polttoainekulutus L / 100 km 20,4 18 15,6 Toimintasäde km 176,5 214,5 243,5 Bensatankin tilavuus litraa 36 38,6 38 Paino täydellä tankilla kg 300,6 310 288,5 Paino tyhjällä tankilla kg 273,6 281,2 260 MK 33
Myös kiihtyvyys- ja huippunopeustestaukset teh- hitaassa puunkierrossa. Tuulilasi on pieni ja toimii enemmän koristeena kuin tuulen ohjaajana. Ohjaustangon kääntyminen luonnottomasti "syliin" aiheutti myös ihmettelyä. Etupää toimii kelkassa ihan hyvin, lievää suksen nostelua mutta ei häiritsevästi. Alustan simmityksellä kelkka paranisi varmasti paljon. Saappaat lipsuivat seisten ajaessa joten astinlaudois- Telasto: Arctic Cat Jaguar Z1 Sno Pro Polaris IQ FST TEKNISET TIEDOT Moottori: Suzuki, 2-syl., 4T, nestejäähd., läppäventtiilit, APV pakoaukonsäätimet 90 kW / 123 hv 1056 cc akuton EFI 38 x 307 / 3,2 cm AWS VII, Fox Float-kaasuisk, jousto 240 mm Slide Action-telasto, Fox-kaasuisk, ACT jousto 340 mm Hydraulinen levy 121 cm 300 cm 109 cm 36 L Suorasytytys 13.990,Polaris, 2-syl., 4T, nestejäähd. Jokainen testikuski sai ajaa jokaista kelkkaa uudestaan ja uudestaan niin paljon että se meinasi tuntua jossain vaiheessa oikealta työltä. Ohjaus oli suhteellisen kevyt. Pakoääni on porukan urheilullisin ja kilpurimaisin olematta silti häiritsevän kova. Ajoasento Polariksessa on hyvä, penkki sopivan jämäkkä ja tuulilasikin yllättävän tehokas pienehköön kokoonsa nähden. Kaasuun reagoiminen on moottoripyörämäisen herkkää ja portaatonta. Jarru on mielestäni kolmikon paras ja siitä muut valmistajat voisivat ottaa oppia. Vertailutestissä... sa on varsin mainio tehoalue. Ajoasento on lähellä vanhaa perinteistä ja penkki mukava, josta kuitenkin jalkoja siirtämättä hankala nousta seisomaan. Polaris IQ FST -mallissa kiinnittyi ensimmäisenä huomio ohjaukseen. Juha Suur-Inkeroinen tiin ammattitaidolla, moneen kertaan, saman kuljettajan toimesta, jotta saatiin varmasti oikea tulos. Suksen nostelua ei esiintynyt juurikaan ja muutenkin kelkka istui käteen ensikilometreistä lähtien. Mukavat moottoripyörämäiset soundit. Itselle täysin vieraita kelkkoja jokainen. 140 hevosvoimaa tulee ulos pehmeästi, melkeinpä hieman liiankin pehmeästi, sillä itse olisin odottanut edes pientä turbopotkua. Isoksi nelariksi melko kevyt laite, jota vaivaa vanhahtava ajoasento ja tavattoman levoton etujousitus. Etupää toimi kohtalaisesti, mutta telasto on vauhdikkaampaan ajoon selvästi liian löysä ja kuitenkin pintakova. Hypystä kelkka kampesi todella usein kyljelleen, mistä johtuen en löytänyt luottamusta kelkkaan kovemmassa vauhdissa. Arctic Cat Jaguar Z1 on ensimmäinen nelitahtikelkka jossa on nelitahtisen äänet, luulisin että pienellä äänenvaimentimen muutoksella soundit paranisivat entisestään. Jo ensimmäisellä testilenkillä huomasin kelkkojen olevan todella erilaisia. Moottori on Polariksen tapaan hieman kumilankamainen. Yamaha Bad Boy on tehokkaan tuntuinen voimapakkaus ja kaasuun vastaavuus on hyvä, ehkä jopa hieman ryntäilevä. Alusta pohjasi pahasti jo hieman reippaammassakin ajossa, joten tämäkin kelkka vaatisi simmityksen. Testattavakseni annettiin kolme nelitahtista, joista yksi oli varustettu turbolla. Kelkoilla tosiaan ajettiin paljon, välillä nopeampaa ja välillä hitaampaa, välillä tasaista ja välillä "sikapatikkoa". Pääsin itse kahdeksi päiväksi mukaan MKlehden testiryhmään ja kokemus oli erittäin positiivinen. läppäventtiilit, turboahdin 102 kW / 140 hv 750 cc EFI 38 x 307 / 3,2 cm IQ, Arvin-kaasu jousto 254 mm IQ,Arvin / Fox-kaasu, jousto 353 mm Hydraulinen levy 122 cm 292 cm 108 cm 38,6 L Bosch 12.390,Teho: Iskutilavuus: PA-järjestelmä: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: PA-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: 34 MK www.mk-lehti.fi. Panssarivaunumaisesta ulkomuodosta huolimatta Catti on kolmikon kevyin ja helpoin ajaa. Ajeleeko niillä yksi henkilö muutaman kilometrin ja tämän jälkeen arpoo mikä kelkoista on voittaja. Kääntäminen vaatii voimaa varsinkin Ensikertalaisena kelkkatestissä M inua on aina askarruttanut kuinka tasavertaisesti ja perinpohjaisesti kelkkatestit tehdään. Valot ovat myös hyvät niin kuin testin kahdessa muussakin kelkassa. Mikäli kallistelun ja epämiellyttävän kovuuden saa kuriin, paranee myös ohjattavuus ja kaikenlainen ajettavuus merkittävästi. Jammu on mukava ja hauska kelkka suhteellisen tasaisille, nopeille reiteille. Telaston iskunvaimennus on aivan liian pehmeä. Ajoasento on sopivan pysty ja satulasta on helppo nousta seisomaan, mutta mukava on ajaa myös istualtaan. Loistava, herkän tunnokas ja tehokas jarru. Polle on kokonaisuudessaan rauhallinen ja helppo kelkka ajaa, varsinkin jos käsissä riittää voimaa
Hän on harrastanut moottorikelkkailua 12 vuotta. Mielestäni porukan paras. Antti on aiemmin kilpaillut autolla rallissa, rallisprintissä ja radalla useissa eri luokissa. Alusta on mukavan pehmeä mutta ei kuitenkaan pohjannut ihan helposti, mutta tämäkin alusta kannattaa simmittää omaan ajoon sopivaksi. Miinuksen Catti saa takaluukun kiinnityksestään, se aukesi matkan aikana useaan kertaan, hukaten yhdet ajohanskani. kaasuvaim., takimmainen lisäsäiliöllä ja puristusvaim. Säädettävä tuulilasi toimii hyvin, jyrkissä kurveissa tosin rystyset osuivat tuulilasiin. clikker-säädöllä, jousto 292 mm Hydraulinen jäähdytetty levy 122 cm 275 cm 109 cm 38 L Digital T.C.I / T.P.S 12.790,- Antti on 32-vuotias maanviljelijä/yrittäjä Lopelta. Kilpailukokemusta on myös mönkkäreistä ja moottoripyöristä. Antti on moottoriurheilusukua, sillä isä on nelinkertainen motocrossin maailmanmestari Heikki Mikkola. www.mk-lehti.fi MK 35. Catti on todellinen herrasmiesportti jolla voisi lähteä vähän pidemmällekin reissulle. Yamaha RS Vector SP Bad Boy sa voisi olla paremmat karhennukset. Jarru on tehokas ja tunnokas. lisäsäil., clicker, jousto 221 mm Pro Active CK 36 mm alum. Antti Mikkola Yamaha, 3-syl., 4-T, 20 v, nestejäähd., rivimoottori 88 kW / 120 hv 973 cc 3 x Keihin 40 38 x 307 / 3,2 cm Kaksoiskolmiotuki erillisjousitus, Fox Float -kaasuisk. Tänä vuonna on tarkoitus kokeilla kelkkailua myös kilpailumielessä sprinttiradoilla
Vertailussa modatut MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JONI HELMINEN, JUKKA HELMINEN JA JONI LAUNONEN Arctic Cat F8 Sno Pro, Lynx Rave RC VAKIOSSA vara parempi? 36 MK www.mk-lehti.fi
Pyysimme kolmelta merkiltä sellaiset lelut, joilla paatuneiden kelkkamiesten leikinnälkä saataisiin tyydytetyksi. www.mk-lehti.fi MK 37. 800 Power Tek ja Polaris IQ 700 HO CFI Dragon Olipa kyse aseista, autoista, moottoripyöristä tai kelkoista, tuntee jokainen terve mies pientä viehtymystä niihin markkinoiden rajuimpiin vermeisiin. Ja kun pelkkä peruskattaus ei riitä, laitetaan mausteeksi sellainen varustus, että piisaa
Vertailussa... PAINOT JA KULUTUKSET AC F8 Sno Pro Lynx Rave RC 800 PowerTek Polaris IQ 700 HO CFI Dragon Polttoainekulutus L / 100 km 22,4 19,7 25,2 Bensatankin tilavuus litraa 46 38 40,9 Paino täydellä tankilla kg 294 273,5 262 Paino tyhjällä tankilla kg 259,5 245 231 38 MK www.mk-lehti.fi
Mainittakoon, että kyseinen kelkka on tässä lehdessä toisaalla esiintyvä kestotestikelkkamme, joten pieni säätöjen vajavaisuus menee tässä vaiheessa omaan piikkiin. Hinnoiteltujen osien yhteishinta nousee xenon-polttimoiden ja projektorivalonheittimen kanssa 1622,28 euroon. Polariksessa puolestaan on käytetty ratkaisuja, joiden tarkoitus on toisaalta tehdä kelkasta vahvasti racingorientoitunut, mutta toisaalta myös äärimmäisen hyvin räppäilyyn soveltuva laite. T Muutosten anatomia Arctic Cat F8 on pohjimmiltaan vauhdikkaaseen ajoon tehty kelkka. Catin jatkojalostuksessa on lähdetty liikkeelle varsin perinteisin eväin. Muutosten tavoitteena oli siis muokata kelkoista keskivertoa rajumpaan ajoon sopivia. Arctic Catissa piti kokeilla testin aikana vaihtoehtoista voimalinjan säätöä, jonka oli määrä tuoda koneen sähäkkä luonne entistä paremmin esille. Siitä haluttiin tehdä vaativalle ja kokeneelle kuljettajalle sopiva kelkka hieman WRC-tyyliin. Plektroja on toki erikokoisia, mutta tässä tapauksessa adjektiivi "iso" taisi korvata laatusanan "jäykkä". Dragonin sukset on vaihdettu RMKmalleissa käytettäviin leveisiin suksiin. Tehtävää oli lähestytty karkeasti jakaen kahdesta näkökulmasta Arctic Cat ja Lynx edustavat nopeaan etenemiseen tarkoitettuja moottorikelkkoja. Vanhojen ZR-mallien lailla teräviä linjoja kaarteisiin piirtävä F8 SnoPro ei yllätä kuskiaan vaan se etenee junamaisella varmuudella. Arctic Cat on muita pidemmästä matostaan huolimatta kotonaan mutkaisilla reiteillä. endurosäätö, sillä kelkalla tultaisiin ajamaan vaativissakin oloissa. Helmikuun alussa saimme käsiimme kolme kelkkaa, jotka täyttivät tehtävänannon. Pitkissä loivissa kaarteissa maton kova sivuittaispito tuo menoon hieman vuoristokelkkamaista kulmikkuutta, mutta ei häiritsevissä määrin.. Arctic Catin ja Polariksen leirissä muutosleikkiin lähdettiin sillä mielin, että kelkkoja muutetaan radikaalisti, kun taas Lynxillä keskityttiin pieneen hieromiseen. Muutoksia on tehty laittamalla alle jämäkämpää jousituskomponenttia ja ohjausta on terävöitetty SLP Powder Prosuksilla ja 60 asteen ja 150 millin kovametallipaloin varustetuilla Arctic Catin ohjainraudoilla. Patikossa jousitus napsii tällit eleettömästi. Polaris IQ 700 HO Dragon CFI on ko- kenut varsinaisen muuntautumisleikin. Iskarisatsi on WP:n ja TotalTekin käsialaa. WP:n säätöjä on ollut räätälöimässä Jarmo Näkkäläjärvi. Lynx RC 800 on käynyt läpi lyhyimmän muutosohjelman. otta on, että nykykelkkojen ominaisuudet riittävät todella pitkälle jo sellaisenaan. Kävi kuitenkin niin, että variaattorin palikat ja kytkimen painot saapuivat Kittilään vasta testin viimeisenä päivänä, joten modausohjelmaa ei saatu vietyä päätökseen asti. Protosäädöissä ollut alusta oli vielä hiukan löysä ja viimeinen tieto kertoo että 08-malleihin ei tule etupukkiin Ryden ilmaiskaria, vaan säädettävä ja purettava perinteinen kaasuiskari. Patikon hakkausta pakkasessa Testin aikaan Levillä vallitsi varsin viheliäiset pakkaset. Nokalle on vaihdettu SLP SLT-sukset, joiden kanteille on näytetty höylää paremman ohjaustarkkuuden saavuttamiseksi. Mutta kun tietää mitä tahtoo, on markkinoilla tukku lisävarusteita, joilla maukkaista laitteista saa aikaan vieläkin maistuvampia kokonaisuuksia. Mainittakoon tässä yhteydessä, että Arctic Cat tulee kevään mittaan muuttumaan entisestään. Muutoksia on saanut kokea myös alusta, joka on Roitemassa simmitetty vastaamaan Lynx Rave RE 600 alustan vaimentimia. Säätöpuolella on vielä hakemista, www.mk-lehti.fi MK 39 sillä isommassa patissa kelkka pyrkii lievästi pomppaamaan pystyyn. Arctic Cat alkoi hiljalleen tuntua entistä enemmän kelkalta, jolla ei olisi mitään ongelmia ajaa Rovaniemeltä Kilpisjärvelle. Muutokset ja niiden vaikutukset on luettavissa seuraavasta MK-lehdestä. WP alusta toimii vauhdikkaassa ajossa kuin unelma, mutta matto saisi voimavaroihin nähden olla karkeampi. RE-mallin alustan säädöillä Lynxistä tulee todella tasapainoinen. Polariksen 44-millinen matto puree lumeen kuin tauti. Sen ominta alaa on vauhdikas eteneminen vaihtelevilla reiteillä. Matoksi on laitettu 32-millisen sijaan 44-millisellä harjalla varustettu crossimatto. Pyysimme heitä toimittamaan meille alle 800-kuutioisen sportin, joka heidän mielestä olisi vastaus vauhdinnälkäisen ja vaativan (luetaan: taloutensa jo vakauttaneen) kelkkailijan syntisimpiinkin päiväuniin. Iskareiksi valittiin ns. Maton vaihtoa perustelee Mika Heino Brandtilta kertomalla, että matto on vaihdettu ajatellen kuskeja "jotka ovat ison plektran miehiä". Jyväskylän messuilla annoimme muutamalle maahantuojalle pähkinän purtavaksi. Lyhyestä muutoslistasta johtuen hintaa paranteluille muodostui tuntuvasti vähemmän kuin muilla merkeillä - 480 euroa. Tuo sinänsä osuva kuvaus vaatinee suomentamista: plektra on se muovinen apuväline, jolla kitaraa soitetaan. Kun jarru- ja kaasukahvat on väännetty mieleiseen asentoon ja ohjaustankoa pikkuisen justeerattu, alkaa kassassa olla paketti, jota voi monen mielestä olla vaikea parantaa. Korkeaharjainen matto toimii reitillä hyvin antaen mukavasti jarrutusja vetopitoa. Vakaiden ajo-ominaisuuksien ja mukavan jousituksensa ansiosta F8 on myös passeli laite pidemmille päivämatkoille. Hintaa muutostöille kertyi yhteensä 3085 euroa. Ipe kertoo, että muutoksilla Polariksesta tahdottiin tehdä jotakin, jonka toimintafilosofia vastaa WRC-autoa. Kuten F6:kin, on F8 yleishyvä kelkka jo semmoisenaan. Lähtökohtana on ollut tehdä kelkasta paremmin nopeaan etenemiseen soveltuva laite. Muutokset on toteutettu Savon ProServicen Ilpo "Ipe" Halmeen näkemysten mukaisesti. Polariksen modauksille ei saatu tarkkaa hintaa, sillä Ryden ilmaiskarit ovat vielä hinnoittelua vaille. Väänsimme klikkereitä hieman auki niin keulasta kuin etupukista, minkä jälkeen menoon tuli pehmeyttä tuntuvasti lisää. Polariksen räyhäkkä ulkonäkö oikeastaan vaatisi, että jo vakiokattaus olisi tätä luokkaa. Pakkanen kovetti reitit niin että Arctic Cat tuntui aluksi turhan kovalta. Meno on vakaata ja ohjaus on tarkempi kuin vakiossa. Kovuus aiheutti etupukin jypyttämistä. Halusimme kelkasta vahvasti racing-henkisen ja lisäksi vielä sellaisen, että se kiihtyy ja pysähtyy niin, että koneen voimavaroja voidaan käyttää kunnolla, Ipe sanoo. Keulan ja etupukin vakioiskarit on korvattu toistaiseksi vielä protoasteella olevilla Ryden kaksoiskammiolla toimivilla ilmaiskareilla
Jos oli matto positiivinen kokemus reitillä, oli se sitä myös reitin sivussa. 8,44 sek. Keula ottaa töyssyt vastaan varmoin ottein ja iskunvaimennuksessa on mukavasti pintaherkkyyttä. Lynx on reitillä vakaa menijä. Kiihtyvyys 0-400 m 13,90 sek. 0-80 km/h 3,07 sek. Vertailussa... Endurosäädöissä olleet WP-iskarit ovat todella kovat, vaikka klikkerit olivat kokonaan auki, joten ne vaativat vauhtia toimiakseen kunnolla. 0-100 km/h 4,34 sek. Lynx Rave RC 800 Power Tek 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 0-60 km/h 2,16 sek. RE:n kepeillä varustettu PPS-jousitus kantaa hyvin ja etujousitus toimii hyvin jo sellaisenaan. Yhteenveto Testiin saatiin kolme hienoa kelkkaa, jotka kaikki ovat jo vakiokunnossaan kelpo pelejä. Polaris rankattiin testin hauskimmaksi paketiksi. Sen sijaan kelkan leveät penkki ja tankki haittaavat seisten tapahtuvaa syvän patikon pommittamista. Lynxissä fun factor on kohdallaan jo vakiona, eikä parempi alustan säätö tätä asiaa muuksi muuta. Kiihtyvyys 0-200 m 8,41 sek. 0-80 km/h 3,04 sek. Ohjauksen rauhallisuutta selittää osaltaan se, että joku ohjauksen nivelistä jumitti, mistä johtuen kääntäminen oli äärimmäisen raskasta. Lynx puolestaan on yksinkertaisesti toteutettu urheilukelkka, joka soveltuu niin matka-ajoon kuin pommittamiseenkin. Tarvikesukset parantavat Catin hyvää ohjausta entisestään. 0-100 km/h 4,34 sek. Kiihtyvyys 60-100 km/h 2,17 sek. 13,59 sek. Tehokas kelkka korkeaharjaisella matolla etenee hangessa kivasti, vaikka matto olisikin lyhyempää sorttia. Sen ajoasento on rento ja ajoasennon säädeltävyys lisää osaltaan mukavuutta. RMK-mallin sukset toimivat reittikelkassakin mainiosti. Tehdyillä muutoksilla niistä oli kutiteltu esiin entistä enemmän eten- kin urheilullista ajoa palvelevia ominaisuuksia. Sen sijaan maton vaihtoa ei aivan heti tarvitse suunnitella, sillä kelkassa on vakiona 38-millisellä harjalla varustettu versio, jonka pito on hyvä. 0-100 km/h 4,31 sek. 40 MK www.mk-lehti.fi. Korkeampaa mattoa kaipaa eritoten Arctic Cat, joka pyrkii jarrutuksissa tarjoamaan peräänsä melko hanakasti sivulle. Suksien ja ohjareiden tuoma parannus tai heikennys jäi suurelta osin huomaamatta, koska ohjauksen kankeus haittasi ohjauksen arvostelua. Todella kovaan ajoon kelkka tarvitsee pientä alustan jämäköittämistä, sillä etenkin takapukki on vakiokunnossa aavistuksen hempeä, mikä aiheuttaa kallistelua mutkissa kelkan keikkuessa etupukin yli. Kiihtyvyys 0-200 m 8,47 sek. Alustan säädöissä oli hieman häikkää, mikä ilmeni jousituksen pehmeytenä. Ryden ilmaiskareiden erikoisuus on kaksi ilmasäiliötä, joista toisella säädetään alkuherkkyyttä/esijännitystä ja toisella varsinaista jousivakiota. Matto muuttaa kelkkaa sen verran positiiviseen suuntaan, että Polarista kokeiltuaan jokainen testiryhmän jäsen vaati kovaan ääneen, että kaikissa tämän teholuokan moottorikelkoissa olisi harjakorkeuden oltava vähintään 40 milliä. Nopeus 500 m 140,4 km/h Jarrutus 80-0 km/h 48,10 m Polaris IQ 700 HO CFI Dragon 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 0-60 km/h 2,20 sek. Nopeus 500 m 140,8 km/h Jarrutus 80-0 km/h 48,35 m Kiihtyvyys 60-100 km/h 2,09 sek. Kerta kaikkiaan hieno laite. KIIHTYVYYS Arctic Cat F8 Sno Pro Kiihtyvyys 60-100 km/h Kiihtyvyys 0-200 m Kiihtyvyys 0-400 m Nopeus 500 m Jarrutus 80-0 km/h 1,99 sek. Lynx RC 800 PowerTEK on jo lähtökohdiltaan hyvä urheilukelkka niin nopeaan endurotyyliseen ajoon kuin vapaa- muotoiseen kikkailuunkin. Pelkistäen voitaisiin sanoa, että Arctic Cat on WP-vaimentimilla ja terästetyllä ohjauksellaan mitä mainion kelkka vauhdikkaaseen ja pitkäkestoiseen ajoon. Siinä on asennetta, sillä on hauska ajaa ja se näyttää pahuksen hyvältä. Ensi vuonna Polariksen urheilukelkoissa vakiovarustukseen kuuluvat RydeFX 2.0 Air -pumput ovat positiivinen yllätys. Testikelkka menee suoraan kuin luotijuna, eikä ohjaus venkoile. Raskasta kääntyvyyttä korostivat jyrsityt ohjainraudat. 147,8 km/h 49,27 m 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 0-60 km/h 2,31 sek. 0-80 km/h 3,18 sek. Kiihtyvyys 0-400 m 13,74 sek. Polariksen matto kehittää sen verran pitoa, että kelkka nousee takakääntöpyörälle ilman yrittämistä, etenkin umpisessa. Tässä testissä emme halunneet lähteä raakaan paremmuusjärjestyksen niputtamiseen, sillä kelkat on varusteltu keskenään kovin erilaisista lähtökohdista. Lynxin ainoa merkittävä modaus alustan säätöjen lisäksi olivat sukset
Muutokset: Arctic Cat F8 Sno Pro - Arctic Cat-ohjainraudat, 125 euroa - SLP Powder Pro-sukset, 410 euroa - WP-iskunvaimentimet 4 kpl, 2550 euroa Lynx Rave RC 800 PowerTEK - SLP SLT-sukset ja raudat, 399 euroa - Takaiskunvaimentimien säätö, 80 euroa Polaris IQ 700 HO CFI Dragon - 44-millinen matto, 810 euroa - Näppisuojat ja kiinnikkeet, 86 euroa - Sukset, 309,69 euroa - Tarrasarja, 14,99 euroa - Tuulilasi, 99 euroa - Projektorivalonheitin, 149 - Xenon-polttimot, 35 euroa pari - RydeFX Air2.0- ilmaiskunvaimentimet 3 kpl, ei hinnoiteltu www.mk-lehti.fi MK 41
800-kuutioinen moottori on myös todella onnistunut. Vertailussa... Tätä mieltä Jukka Helminen: Olisipa vuodenvaihteen testissä SDI 600 ollut samoissa säädöissä kuin tämä PowerTek 800, niin sen sijoitus olisi ollut paljon parempi. Jäykempi jousitus tuo esille kelkan koko potentiaalin. U usi F-mallin Catti tuntui sopivan meikäläisen käteen jo vuodenvaihteen 600kuutioisten testissä eikä F8 tehnyt poikkeusta. Mahtava peli, joka näyttää riittävän tylyltä. Ryden uudet kaksikammioiset ilmaiskarit yllättivät toiminnallaan. Jämäkkä alusta estää keinumisen ja kallistelun, mutta siitä huolimatta meno ei ole epämukavaa. Lynx RC 800 PowerTEK -moottori ok, alusta ok ja ajoasento ok. Moottorissa on sähäkkyyttä ja korkeaharjainen matto vielä tehostaa voiman tunnetta. Kierrokset heräävät herkästi ja moottorissa on sekä sitkeyttä että huipputehoa. Kelkka on kuin tehty Alticity-henkiseen räppäilyyn. Arctic Cat F8 SnoPro on makea kelkka vauhdikkaaseen vapaa-aikaan. Alusta vain säätöihin, niin tässä olisi meikäläisen kelkka, jolla voi ajaa vauhdikkaasti reitillä, kuntoilla crossiradalla ja leikkiä umpisessa. 42 MK Joni Launonen: ässä testissä maahantuojille ja valmistajalle annettiin vapaat kädet, joten lähestymistavat vaihtelivat suuresti. 800-kuutioinen Rotax vääntää kuin dieseli ja kulkuakin piisaa. 32-millisellä harjalla varustettu Rip Saw-matto kaipaisi tuntuvasti lisää pitoa. T Jussa Peuranen: E nnen testiä minulla oli kovat odotukset 800-kuutioisesta Catista, sillä olihan F6 todella positiivinen yllätys joulun testissä. Etupää on mukavan alkuherkkä ja kestää silti pohjaamatta. Modattu Dragon on todellinen rallikelkka. Suorituskykymittausten perusteella koko kolmikko kiihtyy melkein rinta rinnan, joten tehoa on myös käytännössä yhtä tasaväkisesti kuin luvattujen lukujen valossa. levy 121 cm 310 cm 109 cm 46 L 12 950,- + muutokset Rotax, Power Tek, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Polariksessa on 44-millinen matto ja 140-heppaa kevyessä hylsyssä tarvitseeko sanoa enempää. Kapea penkki on todella hyvä ja muutenkin Polariksen ajoasento sopii meikäläiselle. Jousitukseen tuli nyt riittävissä määrin kovaan reittiajoon tarvittavaa vaimennusta, mutta pumppujen vaihto toi pienen moitteenkin; pienemmissä pateissa kelkka alkoi pompottaa ja suuntavakaus hivenen kärsi. Tämän vuoksi kelkkojen paremmuusjärjestykseen laittaminen on turhaa. 101 kW / 137 hv 799 cc 2 x Mikuni TM40/DPM 38 x 307 / 3,8 cm A-VRC, TA 36 HLc -kaasuisk., jousto 260 mm PPS, TA-46 HLc-kaasuisk., jousto 390 mm Hydraulinen levy 124 cm 281 cm 108 cm 38 L 13.690,- + muutokset Teho: Iskutilavuus: PA-järjestelmä: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: PA-säiliö: Hinta: www.mk-lehti.fi. Alustan säädöt olivat vielä hakusessa ja siksi se pohjaili melko herkästi, joten patikon paukuttaminen ei Dragonilla oikein sujunut. Lujempaa tul- Arctic Cat F8 Sno Pro Lynx Rave RC 800 Power Tek TEKNISET TIEDOT Moottori: Suzuki, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppäventtiilit, APV pakoaukonsäätimet 104 kW / 142 hv 794 cc Akuton EFI 38 x 325 / 3,2 cm AWS VII, WP-kaasuisk, jousto 240 mm Slide Action-telasto, WP kaasuisk, ACT jousto 340 mm Hydr. Loistava ohjaus, joka on vieläkin parempi SLP:n suksilla. Ohjausta lukuun ottamatta siis erittäin hauska ja monipuolinen kelkka. Tässä yksilössä ohjaus oli sen verran jäykkä, että se häiritsi ajamista. Arctic Cat ei ole niitä kelkkoja, joilla huimaillaan Mäntyvaaran snowcross-radalla, jos kohta sekin onnistuisi kohtalaisesti. Matto on tehovaroihin nähden vähän liukas ja sitä korostaa tehokas jarru, joka lukittuu melkein hipaisemalla. Kelkkaan vaihdetut SLP:n sivakat antoivat jo ennestään loistavaan ohjaukseen tuntumaa lumisissakin kaarteissa. Tosin klikkereissä olisi ollut varaa löysätä, mutta se jäi kovassa pakkasessa kokeilematta, vaikka niitä pariin kertaan ruuvailtiinkin. WP-vaimentimin ja SLP-suksin kelkkaan on saatu lisää vakautta ja se soveltuu mahtavasti reippaaseen ajoon. Pitävän maton ansiosta kelkalla voi kikkailla hangessa todella helposti ja keula nousee kuskin niin halutessa osoittamaan kello 12:a. Vakiolyhtyjen väliin lisävarusteena saatava spottivalo parantaa näkyvyyttä mukavasti. Omaan käyttööni tekisin WP:n iskareihin hiukan kesymmän säädön, sillä nyt kelkka on hyvä ajaa vain äärivauhdeissa
Jo ensimetreistä lähtien kelkkaan tuli hyvä luotto, ja pitkälti tämä johtui korkeaharjaisesta matosta, sillä pysähtyvyys oli toista luokkaa kuin vakiomatoilla. Telamattoon vielä lisää harjakorkeutta niin kasassa alkaisi olla mahtava reittiohjus. Harmittaa vietävästi, että testikelkan ohjaus oli niin jäykkä, että ajo-ominaisuudet jäivät joiltakin osin hieman hämärän peittoon. Arctic Cat on todella kevyt vietävä reitillä kaikin puolin siinä on hyvä ajoasento, kevyt kaasu, tehokkaat, mutta myös tunnokkaat jarrut. Kelkka rauhoittuu kummasti jämäkämmän takapukin myötä, sillä taipumus keikkumiseen etupukin yli mutkissa vähentyy. läppäventtiilit, VES pakoaukonsäätimet 102 kW / 140 hv 700 cc CFI-4 38 x 307 / 4,4 cm IQ, RydeFX Air2.0 kaasuisk. Catin moottori pelaa hyvin yhteen voimansiirron kanssa, mutta jos lumessa kikkaili niin remmille meni helposti lunta ja surffailu tökkäsi melko lyhyeen... Suuntavakaus on ok, mutta polarismainen pystyakseli on jotakin, jonka hienoutta ei meikäpoika ymmärrä. Myös Ryden Air etuiskaritkin herättivät mielenkiinnon. Dragonin kohdalla tuli aluksi mieleen se, että kuinka 44 milliä korkea matto voi toimia reittikurvailussa. Polaris IQ 700 HO CFI Dragon Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. Pointsit Lynxille hyvästä vakiotuulilasista.q www.mk-lehti.fi MK 43. Etuiskarit toimivat mainiosti, ne olivat herkät hitaassa ajossa ja niistä löytyi yl- lättävää jämäkkyyttä isommissakin pateissa. jousto 254 mm IQ, RydeFX Air2.0/RydeFX -kaasuisk, jousto 353 mm Hydraulinen levy 122 cm 292 cm 108 cm 44,3 L 11.690,- + muutokset taessa homma alkoi taas toimia. Protosäädöissä ollut alusta oli pettymys, sillä se pohjasi hitaassakin ajossa, ja kelkalla piti olla tarkkana yllättävien pattien varalta. Myös pattien yli keuliminen helpottui huomattavasti maton ansiosta. Tiukempi alustan set up tuo Lynxin hyvät puolet esille. Polariksen moottori toimi todella hienosti, eikä valittamista ollut voimansiirrossakaan
Selvitimme asiaa pistämällä rinnakkain neljä kelkkaa ja kolme erilaista näkemystä vuoristokelkasta. PITKÄLLÄ 44 MK www.mk-lehti.fi. RMK Dragon 155", Ski-Doo Summit 800 X-RS 151" & Yamaha Mountain Lite 144" MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN JA JONI LAUNONEN Onko pitkän maton ja tehokkaan koneen kombinaatiolle vertaista, kun puhutaan umpihangessa selviytymisestä. Vertailussa neljä erilaista vuoristokelkkaa: Arctic Cat M8 141", Polaris 700 H.O
Lisäksi on tehokasta, vielä tehokkaampaa, mutta myös pientä ja kevyttä kelkkaa. Tätä moottorikelkkojen perimmäistä tehtävää toteuttavat parhaimmin vuoristokelkoiksi kutsutut tehohirviöt, joille syvinkin kinos on vain makupala. Siinä on 3650 milliä pitkä ja korkeaharjainen matto, joka tosin on tavallista kapeampi 355 millin leveydellään. Yamaha sen sijaan edustaa jotakin ihan muuta. M oottorikelkka tehtiin aikanaan helpottamaan ihmisen kulkemista tiettömillä lumisilla taipaleilla. Lähestymistapoja nietosten nielemiseen on huikean paljon on tarjolla yli nelimetrisellä ja yli kuusi senttiä korkealla harjalla varustetulla matolla boostattuja high markingiin tehtyjä laitteita sekä lyhyempiä 141-151tuumaisilla matoilla varustettuja kelkkoja. Dragon RMK 700 155", Ski-Doo Summit 800 X-RS 151" ja Yamaha Mountain Lite 144", on edustettuina kolme toisistaan eroavaa konseptia. Koneessa on pau- PITKÄLLE www.mk-lehti.fi MK 45. Joukossa, jonka muodostavat Arctic Cat M8 141", Polaris Dragon 700 H.O. Keräsimme neljän kelkan kovan poppoon selvittääksemme niiden ominaisuuksia niin umpihangen kulkuneuvoina kuin yleiskelkkoina. Catin, Polariksen ja Ski-Doon jousitukset ovat jopa yllättävän jämäkäksi säädetyt. Yamaha on varustettu 80-heppaisella alhaalta vääntävällä nelitahtikoneella, kun muissa on 700 800-kuutioiset, 140-150-hevosvoimaiset moottorit. Umpihangen valloittamiseen suunniteltuja laitteita alkaa jokaisella merkillä olla jo pilvin pimein. Polaris ja Ski-Doo puolestaan ovat lähtökohdaltaan perinteisiä vuoristokelkkoja matoissa on mittaa, lapussa korkeutta ja koneessa kaakkeja. Polariksen moottorista on kutkuteltu SLP:n putkella ja äänenvaimentimella maahantuojan ilmoituksen mukaan noin 6 heppaa lisää ytyä. Toimivat reitilläkin Yllättävää on se, miten hyviä vuoristokelkat ovat ajaa reitillä. Ski-Doo menee reitillä kuin juna, eikä se kavahda isojakaan patteja. Arctic Cat M8 on muita lyhyemmällä, 3581-millisellä matolla varustettu kevyt ja tehokas kelkka, jonka eteneminen ei niinkään perustu älyttömään kantopintaan ja pitoon, vaan herkkään käsiteltävyyteen, ketteryyteen ja tehoon. Yhteistä näille kaikille on se, että niitä kaikkia mainostetaan mitä par- haimpina umpihangen lumikiitäjinä
Vertailutestissä... 46 MK www.mk-lehti.fi
Catin nousukyky mäessä selittyy pitkälti hyvän käsiteltävyyden ansiosta. Moitteita M8 saa liian matalasta ohjaustangosta sekä ohjaustangon liikeradasta. Se etenee umpisessa kevyesti voimakkaan moottorin, hyvin muotoillun pohjan ja toimivan alustan ansiosta. Pohjois-Amerikassa kelkkoja ostavat vuoristoseutujen asukkaiden lisäksi keskilännen ihmiset, joiden kotiseuduilla lumentulo on muutamina viime vuosina ollut aavistuksen epävarmaa. Itse asiassa homma on niin kauan hallinnassa, kunnes vastaan tulee tilanne, joka edellyttää pysähtymistä. Alkutalven kevyt lumi on moottorikelkalle hankala ajoalusta, sillä kevyt lumi ei pakkaudu kelkan alle sitä kannatellen, vaan se ikään kuin tuntuu väistyvän kelkan alta pölynä ilmaan tarjoamatta matolle tartuntapintaa. Kuten kaikilla vuoristokelkoilla, on Polariksellakin reippaassa marssivauhdissa täysi työ ajaa pitkiä ja nopeita kaarteita. Arctic Cat tuntui reitillä jopa yllättävän sporttiselta. Polariksen hevosvoimat ovat peräisin melkoisen vilkkaista otuksista. Reitin patikon syventyessä kannattaa kaasupeukaloa hieman keventää, sillä pohjatessaan Yamaha viskaa perää. Kelkka on helppo kääntää uuteen suuntaan, jos edessä oleva töyräs vaikuttaa liian jyrkältä. Kuuma pakoputki sulattaa lumen ja jääveistos on valmis. Joka suuntaan pitävä matto, painoa hyvin siirtävä alusta ja reipas teho tekevät kaarteiden läpi ajamisesta aavistuksen työlästä. Kelkka ei omaa isojen vuoristokelkkojen tehoreserviä, joten ajovirheitä ei voi paikkailla voimalla. Käännökset ovat veitsenteräviä ja lyhyestä akselivälistä johtuen Cat rankaisee tiukoissa kaarroksissa helposti, mikäli kuski ei ole hereillä. Yamahan toinen ongelma on kelkan taipumus kerätä lunta ympärilleen. Ski-Doo taipuu mutkiin ilman jumppaa. Hetken kinoksessa kömpimisen jälkeen astinlaudat ovat kuin lumiveistokset eikä tossu tahdo tavoittaa pitoa astimilta. Mountain Lite on parhaimmillaan silloin, kun eteneminen tapahtuu letkeästi omia aikojaan. hua, mutta jostakin syystä päällimmäinen kipakkuus loisti poissaolollaan. Yamaha ohjautuu reitillä hyvin ja maton hyvä pito auttaa pattien tuplaamisessa. Suksien upottua kelkka ei lähde yhtä helposti etenemään kun testin muut kelkat. Arctic Cat on Ski-Dooa ja Polarista tuntuvasti lyhyempi kelkka. Vuoristokelkassa matala satula on perusteltu, sillä viistorinteissä kikkailtaessa on tärkeää, että kuljettaja pystyy jumppaamaan satulan yli maaston niin vaatiessa. Pätkäkelkkojen testissä suksien todettiin soveltuvan hyvin myös urheilukelkkaan. Reittiominaisuuksiensa takia Mountain Lite vahvistaa käsitystä siitä, että kelkka on mitä toimivin yleiskelkka. Itse asiaan Reittiominaisuuksista jaarittelu on osittain turhaa näiden vehkeiden kohdalla, sillä niiden suunnittelussa painopiste on ollut aivan jossakin muualla kuin jäisillä baanoilla. Mukavasti puksuttuva moottori vie kelkkaa tarvittaessa yllättävänkin räväkästi. Yamaha Mountain Lite on reitillä leppeä vietävä. Multipurposetyylinen pohjamuovin ja puskurin yhdistelmä auttaisi taatusti. Kelkka kiihtyy reitillä kuin raivopäinen ja kun jousitusmukavuus on kohdallaan, on kelkalla syntisen mukavaa tulla kaikenmoista reittiä. Catin suoriutuminen reititajosta kiitettävin arvosanoin sai testiryhmän rankkaamaan Arctic Catin crossover-luokan valtiaaksi; kelkka näet on reitillä liki yhtä hyvä ajettava kuin Crossfire, mutta hangessa korkeaharjainen matto tuuppaa M8:a eteenpäin aivan eri tahtiin kuin Crossfiren 3650 millä pitkä ja 32-millisellä harjalla varustettu matto. Arctic Catin selässä liikkuminen on helppoa kapean ja suoran istuimen ansiosta. Ohjaus on hyvä reitillä, mutta umpisessa nokka pyrkii välillä sukeltamaan. Yamahan leveä suksi kantaa hyvin ja ohjaa reitilläkin, mutta jonkinlainen pohjamuovi auttaisi lumen päällä kellumista. www.mk-lehti.fi MK 47. Vaikka M-sarjan Catit ovat kompromissittomia vuoristokelkkoja, on M8 141 alunperin suunnattu osittain samoille markkinoille Crossfiren kanssa. Koska lumien perässä on pitänyt siirtyä lännen vuoristoalueille, on kelkaksi mieluusti ostettu laite, jolla ei ole pulassa vuoriston puuterissa, mutta jolla voi myös kurvata kotireiteillä, jos lunta sattuisi tulemaan. Keulan pieni levottomuus vaivaa kelkkaa, mutta alusta nielee patit kakistelematta. Ski-Doon ajoasento reitillä kirvoitti taas kritiikkiin, joskin Summitin ollessa kyseessä matala satula hyväksyttiin vähemmin mutinoin. Polariksen ajofiiliksessä on hyvin pal- Catissa on tarkka ja kevyt ohjaus ja keula toimii vakiosäädöissä hyvin reitilläkin. Walker Evansin ilmaiskarit ovat kevyet ja yllättivät herkällä ja kantavalla säädöllä. Ski-Doossa on kevennyksen nimissä jopa titaanijouset etuiskareissa. Mountain Liten jousitus on todella vuoristokelkkamainen eli pehmeä. Voimaa kuitenkin oli ja se vei kelkka räväkästi eteenpäin suoristuskykymittauksessakin. Rankaisu tapahtuu siten, että kaarros alkaa ikään kuin kirrata loppua kohden, jolloin kelkka pyrkii tekemään vastaliikkeen, jonka seurauksena kuljettaja helposti lähtee omille teilleen. Kun reitti jää taakse, huomataan että umpisessa etenemistä voidaan harjoittaa monella eri tavalla. Polariksen suksista on mainittava, että ne ohjaavat hyvin ja johdonmukaisesti olematta äkkiottoiset. Yamaha tottelee kuljettajaa hyvin umpisessa ja sillä on helppoa tehdä tiukempiakin kaarroksia. Yamahan kohdalla ongelmat kärjistyvät, sillä kuten MK-lehden numerossa 4/06 todettiin, on mönkijän keulaa muistuttava pohjaratkaisu melkoinen jarru ummessa kahlattaessa. Kun kelkan kanssa kerran pääsee sinuiksi, sujuu reitillä eteneminen tarvittaessa jopa vauhdikkaasti. Syy jäätämiseen on pakoputken vieressä olevat reiät, joista lumi pääsee pölisemään kelkan astinlaudoille. Tuo ero ei selity pelkästään 60 hevosvoiman tehoerolla, vaan nimenomaan pohjan mallilla
Yamahan edustama ajattelumalli on täkäläisestä vinkkelistä katsottuna varsin käytännöllinen. Tällä kertaa ei neljän sekunnin alituksia nähty, vaikka kaikki kolme kaksitahtista ovatkin potentiaalisia korkean kolmosen vetäjiä. Sillä on taipumusta upottaa kaarteissa sisäkurvin suksi hangen uumeniin sillä seuraksella, että ajaminen tuntuu hetkittäin pohjalaiselta poikapainilta. Vallineissa olosuhteissa kelkat tarvitsivat reilun 500 metrin kiihdytyksen saavuttaakseen huippunopeutensa. Kelkka on hangessa pystyvämpi kuin perus crossover, mutta reitillä se yltää lähes samanlaiseen mukavuuteen, kuin matalaharjaisempi Crossfire. Monipuolisuutensa ansiosta se periaatteessa voisi löytää paljon ystäviä Suomessakin. Taloudellisena kelkkana Mountain Litellä voisi olla mahdollisuutensa ammattikäytössäkin. Catissa, Pollessa ja Doossa on kaikissa rajusti reijitetyt astinlaudat, jotta irtolumi pääsee pois. Arctic Cat jäi pitämään perää tuloksellaan 5,16. SkiDoo tuli tiukasti kannalla kellottaen ajan 4,40 sekuntia. Vertailutestissä... Catissa on vuoristokelkaksi lyhyt matto, mutta se tekee siitä ketterän. Tuon pyrähdyksen Yamaha suorittaa ajassa 4,74 sekuntia, joka on kova lukema monelle nopealle autollekin. 80-heppainen nelari on riittävän voimakas kulkemaan pahassakin maastossa ja lisäksi kelkka kulkee reitillä iloisesti. Umpihankierikoiskokeessa selvisi, että maton pituus ei ole ainoa autuaaksi tekevä asia, vaan tärkeintä on käsiteltävyys. Yamaha kiihtyi nollasta sataseen 8,32 sekunnissa ja huippuja Yamaha keräsi 115,4 kilometriä tunnissa. Huippunopeudet jäivät 700-800-kuutioisille varsin vaatimattomiin lukemiin Arctic Cat saavutti 130,1, Polaris 138 ja Ski-Doo 132,8 kilometriä tunnissa. Jostakin syystä Summit on hieman työläs vietävä hangessa. Alusta oli hieman epätasainen, joten haamutuloksia ei mitattu sen kummemmin kiihtyvyyden kuin huippunopeudenkin suhteen. Mutta kuten sanottua, Mountain Lite on kelkkana tällä hetkellä elinkaarensa alussa ja pientä parantelua se kaipaa joihinkin yksityiskohtiin. Kantava matto kyllä helpottaa etenemistä, mutta jos kulku ei muilta osin ole tasapainoista, on hangessa kahlaaminen tuskaisen työlästä. Summit ja Dragon RMK ovat perinteisempiä vuoristokelkkoja. Pitkämattoisena vuoristokelkkana Polaris on kevyesti umpisessa etenevä kelkka, jolla pääsee helposti eteenpäin, vaikka matkanteko hetkellisesti olisikin keskeytynyt. Arctic Cat M8 141 on suunnattu ihmisille, jotka käyttävät kelkkaa monenlaisissa ympäristöissä. Paremman kuvan, kuin 0-100 kiihdytys, antaa kiihdytys 80:een. Se taipuu kaarroksiin ajatuksen voimalla, mutta herkkyydestä huolimatta kelkan ajolinjat ovat tarkat eikä kuskilla tule missään vaiheessa oloa, että hän olisi joutunut kapteenin roolista matkustajan paikalle. Erityisen työlästä Ski-Doolla on ajaa toisen korkkaamaa jälkeä, mutta neitseellisessä umpihangessa kelkka on johdonmukainen vietävä. Syy erillään ajamiseen on Vboxin akun pimentyminen ensimmäisen kiihdytyssession aikana pakkasen takia. Penkki on matala, jotta sen yli pääsee liikkumaan umpisessa voimistellessa. Polaris on hurjan näköinen pitkän avoimen telatunnelin takaosan ansiosta. Ne on tehty Kalliovuorten valloitukseen, mutta pitkän ja kantavan maton ansiosta niillä selviää hyvin vaikkapa Metsä-Lapin peitteisessä maastossa. SkiDoo on vakaampi reitillä, mutta silti Polarista pidettiin yleisesti mukavampana. Se soveltuu niin reittiajoon kuin puuterin pöllyyttämi- 48 MK www.mk-lehti.fi. Alusta toimii hyvin jopa patikossa. jon samaa kuin M-sarjan Cateissa. Ski-Doo on toisena pitkämattoisena varsin kelpo etenijä. No ainakin melkein kaikki. Hangessa parhaiksi osoittautuivat hieman eri lähtökohdista ponnistavat Arctic Cat M8 ja Polaris Dragon RMK. seenkin. Reitin sivussa Polariksen herkkyys ja johdonmukainen käytös olivat valttia. Myös Ski-Doon alusta kestää reitilläkin pohjaamatta. Matossa on pitoa ja koneessa on paukkua, ja nämä ominaisuudet on yhdistetty runkoon, joka tunnetaan hyvästä käsiteltävyydestään. Kun astinlautojen jäätäminen saadaan kuriin ja pohjaan hieman uutta mallia, on Mountain Lite ratkaisu monen kelkkamiehen ongelmiin. Polariksen herkullisuutta lisää SLP:n putki, minkä ansiosta jo entuudestaan tehokkaasta padasta löytyy aina pikkuisen lisää paukkua. Yamahan pakoputki sulattaa astinlaudoille jääkakun ja kovassa pakkasessa myös telatunnelin sivut muurautuvat puuterissa ajettaessa jäästä umpeen. Yllättävän hyvin kumpaisestakin on saatu karsittua pitkämattoisen kankeus, joskin on turha kuvitella, että näiden kelkkojen kaarrekäyttäytyminen olisi vaikkapa MXZ XRS:n luokkaa. Luvuista on pääteltävissä se, että Yamaha on parhaansa antanut 80:een tultaessa.q Yhteenveto Tässä testissä oli tarkoitus ennen kaikkea verrata erilaisia vuoristokelkkakonsepteja ja keskenään erilaisista ajatusmaailmoista löytyi kaikista puolensa. Yamaha oli omassa sarjassaan muskelikelkkojen rinnalla, ja sen kiihdytykset ajettiin hieman paremmalla alustalla yhdessä pätkäkelkkojen kanssa, joten mittaus ei ole suoraan verrannollinen tämän testin muiden mittausten kanssa. Summitin ja RMK:n jäsentenvälisissä Polaris vetää pidemmän korren paremman käsiteltävyytensä ansiosta. Parhaimmin paikaltaan kimposi tehoputkella piristetty Polaris, joka kiihtyi nollasta 100:an 4,27 sekunnissa. Ajoalustan päälle jääneen pakkaslumen yllättävän suuri vaikutus huippunopeuteen saatiin huomata jälleen kerran. Kaikki kunnossa. Äänet tosin eivät ole naapuriystävälliset. Ongelma lienee säätökysymys, sillä viime keväänä kelkkaa ajaneella testispedellä ei ole muistikuvia vastaavista kommervenkeistä. Alusta on todella vetelä reittiajoon ja pohjailee umpisessakin. Suorituskykymittaus Suorituskykymittaus ajettiin -30 asteen lämpötilassa kovaksi pakkautuneella polanteella, jonka päälle oli satanut noin 10 senttiä uutta lunta
www.mk-lehti.fi MK 49
Vertailutestissä... 50 MK www.mk-lehti.fi
SLP:n putki tuo 700-kuutioisen Dragonin koneeseen mahtavat soundit. Ohjaus cattimaiseen tyylin kevyt ja jarru tehokas. Iskunvaimennus on hieman liian löysä reittiajoon. Pohjamuovin paremmalla muotoilulla voisi parantaa kelkan etenemistä lumessa. Maininnan ansaitsee myös suojaava tuulilasi. Reitillä Ski-Doo on melko ripeä ja sen jousitus kantaa kohtuullisen reittikurvailun. Umpilumikelkat yllättivät myös reittiajossa, sillä jokainen oli hyvä ajaa, eikä patikkokaan haitannut menoa ja kääntyvyyskin oli hyvää, huolimatta pitkästä ja karkeasta matosta. Vertailutestissä... 52 MK Tätä mieltä melkoisesti. Moottorin erinomaisuus ei lopu soundeihin, sillä se naukuu todella upeasti alhaalta ylös saakka. Ski-Doon moottorissa oli jotakin häikkää, sillä tyhjäkäynti 3500-4000 kierroksen välillä ei tunnu oikealta. Ski-Doon ajoasento on umpisessa ja seisten ajettaessa paras, mutta keulan sukeltelu ja kallistelu häiritsivät hieman. Se on sopivan mittainen kaikenlaiseen räppäilyyn niin reitillä kuin umpisessa. Kone kävi alhaalta laihalla ja tämän myötä voima ei tullut esille alhaalta kuten tämmöisessä kelkassa pitäisi. Antti Mikkola: satulalle, niin ne olivat hetkessä umpijäässä. Istuen ajettaessa penkki on matala ja ajoasento onkin lähellä vanhan koulukunnan tyyliä. Plussaa puolestaan tulee moottorin ja voimansiirron oivallisesta yhteen sovittamisesta. Pienellä ohjaustangon lisäkorotuksella ajoasento olisi todella hyvä. Myös tuulilasi lyhyiden on Rev-mallien tapaan lähinnä koriste. Telaston iskunvaimennnus on tässäkin kelkassa hieman liian löysä reittiajoon. Umpisessa se etenee hienosti, sillä pitkä matto ja tehokas moottori saavat kelkan pomppaamaan plaaniin. Yamaha Mountain Lite on hauska sekä ketterä mökki- ja pilkkikelkka. Reitille Yamahan jousitus on todella pehmeä, eli sitä ei ole tehty patikkoon! Yamahalla on myös melko voimakas taipumus kallisteluun reitillä. Myös astinlautojen suunnittelussa on toivomisen varaa, sillä ne täyttyvät lumesta ja ajaminen on tuskaa lipsuvien koipien takia. Paremmin vertailukelpoinen lukema umpisessa olisi tietysti tuntikulutus, mutta sellaista mittaria ei näistä kelkoista löydy. Moitetta tulee myös raskaasta kaasusta. Yamaha vei kuitenkin näppituntumalla noin puolet vähemmän kuin kaksitahtiset ja pienin mittaus sadalle kilometrille oli vain 14,5 litraa. Myös reitillä Cat loisti yllätävänkin kantavan jousituksensa ansiosta. Sen sijaan umpisessa Polaris ohjautuu herkästi kaasulla ja painoa siirtämällä. Mukava ja aika helppo kelkka ajaa. Kuuleman mukaan paljon umpisessa ajavat Mountain Liten omistajat ovatkin vuoranneet muovilla telatunnelin umpeen, jolloin jäätäminen loppuu. Moottori on kumilankamainen ja voima tuli ulos vähän varkain. Polariksella voi edetä reitillä vauhdikkaasti, vaikka kelkalla onkin pituutta H A auska ja tehokas, siinä muutama sana jotka mielestäni kuvaavat tässä testissä olleita kelkkoja. Se etenee umpihangessa tasamaalla, mutta kun tulee mäkiä ja vaativia ojan ylityksiä, loppuvat tehot kesken. Viisaammat tosin kertoivat että penkki on matala, jotta sen yli pystyy helposti nostelemaan jalkoja umpisessa ja varsinkin viistorinteissä. Ski-Doo oli mielestäni kankea käsiteltävä umpisella. Miinussarakkeeseen tulee merkintä ohjauspylväästä, joka on laitettu pystyyn kuten Polariksessa. Arcitc Catin ohjaustanko oli seisten umpisessa ajettaessa meikäläiselle hieman liian alhaalla. Polaris on valintani ainakin vielä tässä iässä, vaikka sen polttoaineenkulutus hirvittääkin. Mountain Lite olisi valintani yleiskelkaksi mökille, sillä pieni kulutus, sähköstartti, mukavan mieto käyntiääni ja mukavan pehmeä nelarikone muodostavat todella kivan paketin. Astinlautojen karhen- www.mk-lehti.fi. Koska ajoimme kelkoilla käytännössä koko ajan umpisessa, emme mitanneet kulutuksia. Voimansiirto toimii loistavasti koneen kanssa. Loivat nopeavauhtiset kaarteet reitillä ovat vaikeita tällaisille kelkoille. Jussa Peuranen: rctic Cat M8 on mahtava yleiskelkka. Testin aika vallinneissa runsaissa lumioloissa kelkka meni keveästi umpisessa kunhan kuskilla kantti kesti. Reitillä ajettaessa ajoasento on Revtyylinen, polvet jyrkässä kulmassa
Jatkuu seuraavalla sivulla v v
Iskunvaimennus mukava mutta ei kuitenkaan pohjannut pahasti kovemmassakaan ajossa. Yamaha olisi alustan simmityksen jälkeen mukava, leppoisa kelkka reitille tai taitavalle kuskille umpiseen. 0-100 km/h 4,40 sek. Yamaha Mountain Lite 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0-60 km/h 3,06 sek. läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet 102 kW / 140 hv 700 cc CFI-4 P-85 / LWT Team 38 x 394 / 6,1 cm IQ RMK, Walker Evans Air jousto 229 mm RMK, Walker Evans Air jousto 394 mm Hydraulinen levy 118 cm 330 cm 99-104 cm 220 kg 43,5 L 11.690,Teho: Iskutilavuus: PA-järjestelmä: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Ilmoitettu kuivapaino: Pa-säiliö: Hinta: 54 MK www.mk-lehti.fi. 8,37 sek. 10,13 sek. 0-80 km/h 3,09 sek. 16,71 sek. 0-80 km/h 3,16 sek. Kova ja liukas penkki yhdistettynä jäätyviin astinlautoihin ovat huono yhdistelmä, jolloin ei oikein pysty ajamaan istualtaan eikä seisoen. Turbolla terästettynä ja muutamalla pienellä muutoksella Yamaha voisi olla vaikka oma kelkka!q Arctic Cat M8 Polaris IQ RMK 700 HO Dragon TEKNISET TIEDOT Moottori: Suzuki, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppäventtiilit, APV pakoaukonsäätimet 104 kW / 142 hv 794 cc akuton EFI Arctic Roller Cam / ACT 38 x 358 / 5,7 cm AWS VII, Fox kaasuisk, jousto 230 mm Fast Track long travel, Fox kaasuisk, jousto 280 mm Hydr. 14,20 sek. Hyvästä ajoasennosta huolimatta Yamahan tylppä keula ja tehoton moottori teki umpisessa ajamisesta vaikeaa ja haastavaa. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0-60 km/h 2,38 sek. 138 km/h 40,92 m 2,10 sek. Dragon 700 on myös umpisessa helppo ja kevyt vietävä. Vertailutestissä... KIIHTYVYYS Arctic Cat M8 Kiihtyvyys 60-100 km/h Kiihtyvyys 0-200 m Kiihtyvyys 0-400 m Nopeus 500 m Jarrutus 80-0 km/h Kiihtyvyys 60-100 km/h Kiihtyvyys 0-200 m Kiihtyvyys 0-400 m Nopeus 500 m Jarrutus 80-0 km/h Kiihtyvyys 60-100 km/h Kiihtyvyys 0-200 m Kiihtyvyys 0-400 m Nopeus 500 m Jarrutus 80-0 km/h Kiihtyvyys 60-100 km/h Kiihtyvyys 0-200 m Kiihtyvyys 0-400 m Nopeus 500 m Jarrutus 80-0 km/h 2,53 sek. Arctic Cat on race. 0-100 km/h 4,27 sek. Ski-Doo Summit 800 X-RS 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0-60 km/h 2,28 sek. levy 118 cm 322 cm 109 cm 229 kg 46 L 11.980,Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. Ohjaustangon liikerata on hieman outo ja tuulilasi tässäkin mallissa kosmeettinen koriste. Moottori on mukavan hiljainen ja 2T tuoksun puuttuminen vaatteista ei sekään ole huono asia. 0-80 km/h 3,41 sek. Ajovalot porukan parhaat, erityisesti kun kytkee kuomun keskelle asennetun lisävalon päälle. Polaris olisi valintani omaksi kelkaksi. Polariksen ajoasento ja kääntyvyys on reitillä ajettaessa porukan parhain. 8,95 sek. 8,57 sek. 0-100 km/h 8,32 sek. nukset hyvät ja tuulilasi jopa suojaa kuljettajaa. 14,78 sek. 0-80 km/h 4,74 sek. 130,1 km/h 43,85 m 1,89 sek. Hyvä tuulilasi, mutta kuomun muodoista johtuen ajoviima osui polviin. 132,3 km/h 42,42 m 5,21 sek. Alusta on tosi pehmeä ja pohjasi jopa umpisessa ajettaessa. 0-100 km/h 5,16 sek. Polaris 700 Dragon HO RMK 0 sek. 115,4 km/h 42,27 m 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0-60 km/h 2,43 sek. Jarru hieman tehoton maton pitoon nähden. 14,18 sek. SLP:n pakoputkella varustetun Polariksen äänet olivat mahtavat ja moottori vastasi kaasuun todella hyvin
Skinner kertoo, että Kalliovuorilla lyhyet kelkat edustavat minoriteettia, kun taas suosituimpia ovat kelkat, joiden matot ovat 151 tuumaa tai pidempiä. läppävent. Kyb -kaasuisk., jousto 409 mm Hydraulinen jäähdytetty levy 122 cm 282 cm 109 cm 222 kg 30 L 10.990,- www.mk-lehti.fi MK 55. - Jos ihmiset todella opettelisivat ajamaan ja käyttämään kelkkansa potentiaalin, uskon, että yhä useampi ajaisi 151tuumaisella tai lyhyemmällä matolla, Josh sanoo.q Ski-Doo Summit 800 X-RS Yamaha Phazer Mountain Lite Rotax PowerTEK, 2-syl., 2T, nestejäähd. Idaho Fallsin pojat luottavat kelkkoihin, jotka vuoristokelkkailijoiden mittapuulla luokitellaan lyhytmattoisiksi. Joshin mielestä pitkä matto on ok, mutta se toisaalta vaikeuttaa elämää tietyissä tilanteissa. - Kun matto alkaa olla 156 tuumaa tai enemmän, on kelkka tehty vain yhtä tarkoitusta varten. T/A Alu clicker jousto 229 mm SC-151, HP-kaasu, T/A Alu, jousto 356 mm Hydraulinen levy 116- 120 cm 321 cm 114-118 cm säädettävä 212 kg 40 L 13.590,- Yamaha, 2-syl., 4-T, nestejäähd., rivimoottori 59 kW / 80 hv 499 cc 2 x Keihin CVK40 YVXC 36 x 307 / 2,5 cm Kaksoiskolmiotuki erillisjousitus, Kyb -kaasuisk., jousto 234 mm Torsion, sääd. - Käyttämämme kelkat ovat monien A vuoristokelkkailijoiden mielestä pätkämattoisia. Käytämme niitä, koska ne ovat parempia käsitellä ja helpommin hyppyytettäviä kuin pitkämattoiset vuoristokelkat. 111 kW / 150 hv 799,5 cc 2 x Mikuni TM40 TRA III / HPV Roller 41 x 383 / 5,7 cm RAS, HP-kaasuisk. Ammattilaisen puheenvuoro: Josh Skinner ja Alticity-posse luottavat lyhytmattoisiin lticity-videoita katsoneet ovat ehkä panneet merkille, että kyseisen ryhmän vakiostuntit eivät juurikaan käytä hulluuteen asti pidennettyjä vuoristokelkkoja. Alticityn pomomiehellä, Josh Skinnerillä, on selkeä näkemys siitä, miksi jatkossakin filmeissä nähdään Ski-Doo Renegadea ja 144-tuumaisia Summitteja. Lisäksi, jos sinulla on kanttia ja kykyä, ovat lyhytmattoiset varsin hyviä mäennousijoita. Pisimmät eivät ole hauskoja keväällä, eivätkä ne ole helppoja silloin, kun kelkalta kysytään notkeutta
56 MK www.mk-lehti.fi
Yamaha oli onnistunut vuoristokelkkojensa kanssa aikaisemminkin melko hienosti. Sen, että RX 1 Mountainissa epäilyksistä huolimatta oli sitä jotakin, ymmärsivät nopeasti varustekauppiaat ja virittäjävelhot. Snow Shootissa McCallissa keväällä 2002 moni oli valmis tuomitsemaan RX 1 Mountainin kelkaksi, joka kaipaisi vielä paljon jatkokehittelyä ollakseen oikea vuoristokelkka, sillä Idahon paksussa lumessa kelkka tuntui keulapainoiselta. Sen etenemiskyky oli hyvä ja kelkan käsiteltävyys oli helppoa. Se myös peittosi etenemiskyvyllään Mountain Maxin. Mountain Max 358-senttisellä matollaan oli reittikelkkojen mittapuullakin erittäin mukava kelkka. Kaudelle 2006 esitellyn ruiskukoneen myötä laitteista sai helposti 300 MK 57. Mainitut ominaisuudet nakersivat myös maton pyörintänopeutta syvässä lumessa melko tavalla. Sen sijaan Ski-Doon Summit-malleille tai Edge-runkoisille RMK Polariksille se ei pystynyt pistä- mään kampoihin silloin, kun tarvittiin äärimmilleen vietyä etenemiskykyä ja raakaa voimaa. Tehoputkia kolmimukiseen Yamahan pataan tarjosivat Yamahan hovivirittäjä Bender, SLP ja PSI. Triplaputkilla koneesta T www.mk-lehti.fi Koeajossa Yamaha Nytro MTX MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JONI LAUNONEN Lisää irtosi jo tuntuvasti enemmän ytyä. Liki kymmenkunta heppaa irtosi jo yhden kannentiivisteen lamellin irrottamisen, imuboxin muutoksella ja äänenvaimentimen muokkauksen myötä. Kaikkien putket olivat toimivia ja etenkin PSI:n putkilla ja suuttimien vaihdolla koneen tehot nousivat vakiokelkan aavistuksen reippaasta 110 hevosvoimasta liki 150 heppaan. Myös Benderin ja SLP:n putkillä päästiin 140 hepan tietämille. RX1:n menestyksen salaisuus kiteytyy yhteen sanaan ja tuo taikasana on turbo. Ainoa heikko lenkki oli Yokohaman pahuksen raskas ja kankea matto, jonka pito-ominaisuuksissakaan ei ollut hurraamista, ainakin jos niitä vertasi esimerkiksi SXViper Mountaissa käytettyyn Camoplastin valmisteeseen. NELITAHTIvoimaa vuorille Nytro MTX jatkaa Yamahan vahvaa rynnäkköä vuoristokelkkamarkkinoilla. Se, että hyviä tehoputkia on Mountain Maxissa käytettyyn 700-kuutioiseen ollut saatavilla jo vuodesta 1998, oli omiaan kasvattamaan kelkan suosiota rapakon takana. Aseet ovat järeät ja jälki tehokasta. oisin kuin moni keväällä 2002 kuvitteli, onnistui Yamaha RX1 Mountainin myötä tekemään sen, mitä kukaan ei odottanut lyömään läpi nelitahtitekniikalla vuoristokelkkamarkkinoilla. Mountain Max kärsi vakiona pienestä tehottomuudesta pohjoisamerikkalaisiin kilpailijoihinsa nähden. Pieni rakentelun tarve tosin ei ole mikään ongelma vuoristokelkkailijoiden piireissä, sillä perinteisesti alan harrastajat mieltävät kaupasta saatavat laitteet puolivalmisteiksi. Se sai kunnian myös olla ensimmäinen nelitahtinen vuoristokelkka. Peli riemastutti eritoten hyvillä allround-ominainaisuuksillaan, ja tuolloin se oli tuntuvasti nelitahtista sisarmalliaan leppoisampi vietävä kinoksessa. Mutta jälleen viritysvaraa oli reippaanlaisesti. Ahtimen avulla ensimmäisten kaasariversioiden tehot nousivat helposti 250 hevosvoiman kieppeille. SXViper Mountain esiteltiin samanaikaisesti RX1 Mountainin kanssa kaudelle 2003. RX 1 oli ensimmäinen vakavasti otettava nelitahtinen urheilukelkka. Sen sijaan kevyt ja kierrosherkkä kone omasi loistavan tehopotentiaalin, ja siitä tulikin suosittu virittelyn kohde
Ainoa koeajolla silmille pompannut suunnittelun kukkanen on astinlaudat. Jo jenkkisäädöissään siinä on vaimennusta sen verran, että se ei pohjaile turhaan. Telatunnelista on tehty todella avara. Jos Phazer Mountainin astinlaudat viime vuonna arvioitiin turhan lyhyiksi, joudutaan tällä kertaa toteamaan, että nyt on menty äärimmäisyydestä toiseen. Käytännön suorituskykyä siis piisaa. Odottaa sopii, että lyhytmattoiset Nytrot kulkevat räväkästi alkavan kauden 600kuutioisten vertailutestissä. Yamaha mainitsee Nytro MTX:n olevan markkinoiden paras all-around mountain-kelkka. Keveys ja kasvanut teho tekee siitä tuntuvasti kyvykkäämmän vuoristokelkan. Kone kehittää Yamahan ilmoituksen mukaan reippaat 138 hevosvoimaa, mikä on 16 hevosvoimaa enemmän kuin Genesis 120-moottorin huipputeho. Nytro MTX:n tapauksessa riski moiseen jumiutumiseen on perin ilmeinen. Nytro MTX on vuoristokelkka, joka soveltuu mäkien kiikkumiseen (tai siis sopisi, jos meillä moisia kukkuloita olisi), hangessa retkeilyyn ja jopa reitillä ajamiseen, kunhan ottaa huomioon tietyt asiat, joita muun muassa korkeaharjainen matto tuo tullessaan. Jos reitillä tuntui, että poweria on tuntuvasti enemmän kuin Vectorissa, reitin sivussa ero on vielä voimakkaammin kouriin tuntuva. Lumi oli pakkautunutta eikä kunnon puuteria löytynyt mistään. Räväkkään reittiajoon, johon kelkka ei ole edes toissijaisesti tehty, joudutaan varautumaan jämäkämmin pumpuin. Ennen ahtamista on aiheellista paneutua aivan vakiokuntoiseen Yamaha Nytro MTX:ään. Kevyt, tehokas, nopea Nytro MTX on kiinnostava kampe jo vakionakin. Varmaa on, että ennen talven loppua on koneesta revitty yli 300 hevosvoiman lukemiakin. Tyhjä tila telamaton yläpuolella vähentää telatunneliin muodostuvaa painetta, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että raskaissa lumioloissa maton pyörittäminen vauhdilla onnistuu helpommin. Se on linjakas, olkoonkin, että ihan ensimmäiseksi mieleen tuli hiivalla turvotettu Phazer. Ajoimme pelillä Snow Shootissa Midwayssa Coloradossa, minne maailman kelkkalehdistö suunnisti maaliskuun loppupuolella. Kelkka menee reitillä todella vakaasti, tosin lyhyisiin Nytroihin verrattuna se on mutkissa hieman kiikkerämpi johtuen kapeammasta raidevälistä ja pehmeämmästä etujousituksesta. Paukkua koneessa on vallan mukavasti. Se taittuu kuskin tahtoon helpommin kuin esimerkiksi isoveljensä RX1 Mountain. Kikkaillessa arvostaa kelkan jousitusta, joka toimii kohtuullisen mukavasti. Nytro MTX:n astinlaudat ovat riittävän pitkät, mutta takaosastaan liian leveät. Genesis 130 peittoaa Vectoreissa käytetyn 120-heppaisen moottorin kaikilla osa-alueilla. Harmiksemme jouduimme ajamaan kelkalla lumioloissa, jotka eivät ole vuoristokelkalle kaikkein otollisimmat. Hallintalaiteet ja mittaristo ovat Yamahamaisen viimeistellyt ja kaikki on muutenkin kohdallaan. antaa jotakin kuvaa se, että viime keväänä Suomessa kokeiltavana ollut pätkämattoinen Nytro kulki ja kiihtyi tasapäisesti RX 1:n kanssa. hevosvoimaa ja isommilla turboilla jopa yli 400 hevosvoiman kipuavia teholukemia. Tekniset tiedot löytyvät lehden luettelo-osasta.q Koeajossa... 58 MK www.mk-lehti.fi. Kolmisylinterinen ja hevosvoima-arsenaalinsa mukaisesti nimetty Genesis 130-moottori on ensimmäinen mielenkiintoinen asia tässä dynaamisessa paketissa. Kelkkaa pitää verrata 600-kuutioisiin kaksitahtisiin, joihin nähden se on todella tehokkaan tuntuinen. Sähäkkyydestä Vuoristo-Nytrossa on korkea ohjaustanko. Jos on Nytro MTX kivan näköinen, on se myös kiva ajaa. Tällä hetkellä konevirittäjät katsovat Nytro MTX:n suuntaan suu puolillaan kuolaa. Sen verran irtolunta silti oli, että ajokokemusta ei tarvinnut kartuttaa pelkästään reitillä. Reitin sivussa Nytro MTX on notkea vietävä. Kuten Vector-malleissakaan, ei Nytrossa ole alennusvaihdetta. Telatunnelin etuosan muotoilussa on pyritty siihen, että lumi ei jäisi ahdistamaan jäähdyttimen kohdalle ulos suihkutessaan. Kaunis katsella, makea ajaa Karhennetuilla astinlaudoilla on hyvä seisoa ja varvaskoukut auttavat istuen ajettaessa. Pieni miinus tulee pitkinä taakse jatkuvista astinlaudan viisteistä, jotka jäävät lumen pinnalle kantamaan. Nytro MTX on lumella törkeän makea laite. Moottorin onnistuneisuutta kuvaa myös se, että se on vajaat puolenkymmentä kiloa kevyempi ja luonteeltaan sähäkämpi. Koneen kipakkuus helpottaa käsittelyä. Tehonmetsästyksessä ei ole keskitytty pelkkään huipputehon tavoitteluun, vaan tehoa ja vääntöä on merkittävästi enemmän jo 3500 kierrokselta asti. Tässä vaiheessa Nytron parhautta on mahdotonta vahvistaa tai kiistää, mutta se on varmaa, että kovin kaukana tuo tehtaan väite ei ole. Moottori on 1050kuutioinen ja se ruokitaan elektronisella polttoaineensuihkutuksella. Nytro MTX on yksi todiste lisää siitä, että Yamahalla on kyky tehdä vuoristokelkoista laitteita, joiden käyttöalue ulottuu pitkälle Kalliovuorten itäpuolellekin. Ruotsalainen MCXpress kertoo jo sivuillaan, että Nytron koneesta on heidän turbosatsillaan mitattu +25 asteen lämpötilassa 230 hevosvoimaa. Ero Phazer Mountainin ylilöysään jousitukseen on tähtitieteellinen. Kiinnijääminen tapahtuu yleensä niin, että astinlaudat jäävät kantamaan perän upotessa. Nytro MTX on tuntuvasti kevyempi kuin sen kolmisylinterinen edeltäjänsä Vector Mountain
Kaudelle 2008 mattoa on lyhennetty 3450milliseksi. Muutos aiheuttaa yhden ison kysymyksen miksi alustaa piti muuttaa, kun entinen oli ainakin yhtä hyvä. Aikaisemmin Switchbackeissa on ollut, kuten RMK-malleissakin, kytkemätön takajousitus. Myös alusta vaati huolenpitoa kestääkseen kovan ajon rasitukset. Näistä 600-kuutioinen saavutti melkoisen suosion eikä syyttä, sillä kyseessä oli kokolailla ärhäkkä ja mukava pakkaus. Pelkkä alustan vahvistaminen lyhentämisen ohella olisi ollut ratkaisu, joka olisi autta- www.mk-lehti.fi. Edge-runkoinen SKS teki kerrasta selvän pesäeron vanhoihin Gen II-runkoisiin SKS-malleihin. Kaudella 2005 tulivat markkinoille ensimmäiset IQ-runkoiset Switchback 900:t ja seuraavalle kaudelle esiteltiin Switchback 600, 700 ja ahdettu nelitahtinen. Kysyimme, että mitenkä parhaus perustellaan, oli vastaus yksiselitteinen: - En tiedä. Koajossa Polaris Switchback 600 HO CFI MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JONI LAUNONEN P Luottocrossover UUDISTUU Crossover-segmentin kantaisä uudistuu ensi talveksi. Kääntöpuoli on tälläkin kolikolla ja se on se, että kytkennän myötä menetetään osa alustan herkkyydestä. Muutokset ovat maltillisia ja niillä on tavoiteltu korkeampaa hauskuuskerrointa. 60 MK olaris Switchbackin tarina alkoi kaudella 2003 Edge-runkoisen SKS 700-mallin myötä. Niinpä niin. Syy on mitä todennäköisimmin siinä, että kun takajousitus säädetään pehmeäksi, keulimisenestolla varustettu alusta pitää sukset paremmin maassa kuin kytkemätön alusta. Harmittavaa kyllä, Edge-runkoista SKS- ja sitä seuranneita Switchback-malleja vaivasi reittikäyttöä ajatellen turhan pehmeä runko, joka tuppasi antamaan periksi liian kovassa käsittelyssä. Uudessa mallissa käytetään IQ 136" alustaa, joka on kytketty kuten lyhytmattoistenkin kelkkojen telasto. Ainoa huono puoli on raskas ohjaus, joka korjattiin viimevuotiseen malliin. Muuttunut ei ole pelkästään maton pituus, vaan uusiin puihin on mennyt myös koko takajousituksen toimintaperiaate. Kun ihmettelimme Snow Shootissa asiaa ääneen, Polariksen tehtaan edustaja kertoi, että tämänmittainen kelkka toimii parhaiten kytketyllä alustalla. Tähän asti Switchback-malleissa on käytetty 3650 milliä pitkää mattoa. Tämä puolestaan saa ohjauksen tuntumaan skarpimmalta. Uudistunut SKS oli selkeämmin sukua vuoristokelkoille ja se oli myös reittiajossa tuntuvasti mukavampi ja urheilullisempi. Tällä hetkellä tässä luokassa ainoastaan Lynx käyttää pidempää mattoa X-Trim-malleissaan. Ratkaisu hieman ihmetyttää, sillä tällä hetkellä trendi on voimakkaasta kytkennästä poispäin Arctic Catin Crossfire ja Lynx X-Trim omaavat kytkemättömän alustan. Ski-Doo puolestaan poikkeaa ruodusta käyttämällä muita leveämpää kumivalmistetta
nut Switchbackin loistavien ajo-ominaisuuksien täysimääräisessä hyödyntämisessä. Kelkan ajo-ominaisuuksissa ei ole sellaisia kauneuspilkkuja, jotka vaatisivat totuttelua. Jos teho meinaa loppua kesken, on tarjolla myös 700 CFI, joka sekin todettiin viime talven riennoissa erittäin potentiaaliseksi ja tehokkaaksi voimanlähteeksi. Syy on ollut kelkan monikäyttöisyydessä ja siinä yksinkertaisessa asiassa, että etenkin 600kuutioinen versio aiheesta on ollut hauska kelkka, jolla on ollut kiva ajaa. Etujousitus toimii kuten aina, eli hyvin. Huomautetaan myös, että on koko joukko ihmisiä, jotka vierastavat keulivaa kelkkaa ja jotka pitävät keulan keventämistä huonona asiana. Tälläkään kertaa Switchback ei petä. Vastaavasti on myös niitä, joiden mielestä etenkin pattisella reitillä ajaminen on tuntuvasti vaikeampaa, mikäli keulaa ei saa nostettua pattien ylitse. Lisäksi astinlaudat on vahvistettu kalanruotovahvikkein, jotka lisäävät jäykkyyttä ja parantavat saappaiden pitoa. malleilla, mistä on hieman haittaa patikossa. Ajamamme 600-kuutioinen Switchback lupaa, että asiat ovat entisellä tolallaan Switsari on mukavuudesta pitävän Polaris-miehen luottovalinta. Ihan täysin ei Polariksen keulimistaipumusta ole tylpätty, sillä ainakin koeajopelissä kytkentä oli verrattain mieto. Uudistuksen kohteeksi ovat päässeet takarunko sekä jäähdytysjärjestelmä. Moottorin kipakkuudesta emme saaneet kuvaa vajaan kolmen kilometrin korkeudessa, mutta vanhasta kokemuksesta tiedämme 125-hevosvoimaisen ruiskuruokitun CFImoottorin pirteäksi tekeleeksi. Jotta edellisestä nyt ei syntyisi kenellekään väärää kuvaa, väännetään oikein rautakangesta Switchbakckin alusta ei ole muuttunut huonoksi, mutta etenkin allekirjoittanut on sitä mieltä, että entisellään alusta oli parempi, koska etu- ja takapukin toimiessa itsenäisesti kelkka tuntuu notkeammalta ja jousitus herkemmältä. Kelkan selässä olo on heti kotoisa hallintalaitteet ovat näppärästi käsillä jne. Mutta sepä riittää siitä aiheesta. Ylipäätään ajoominaisuuksia leimaa sellainen helppous, että Switchbackin voisi antaa myös vähemmän kokeneelle kuskillekin. Takarungossa on nyt RMK-tyyliset integroidut jäähdytyselementit, joiden lisäksi telaston etuosasta löytyy vielä yksi jäähdytin elementti. Mutkissa kelkka on vakaa ja sitä voi viedä löysin rantein. On mainittava, että kytkentä on melko väljä, mutta sen tuntee silti etenkin hitaissa nopeuksissa kuoppaisilla reiteillä. Vielä jos vakiona olisi saatu 38tai 44-millisellä harjalla varustettu matto, alkaisi Switchback olla loistopeli niille, jotka halajavat vuoristokelkkaa, mutteivät halua sellaista hankkia sitä sen rajoitetumman käyttöalueen tähden.q Ajo-ominaisuudet kohdallaan Switchback on kelkkamalli, joka MKlehdessä on saanut osakseen melkoisen määrän huomiota. Alustakin toimii hyvin, mutta mekaanisesta kytkennästä johtuen keulan keventäminen kaasulla ei onnistu enää samalla tavalla kuin 2005- tai -06- www.mk-lehti.fi MK 61. Ratkaisun myötä jäätä muodostuu vähemmän ja tossun ote pitää paremmin. Switchback 600 CFI-mallin alustassa käytetään Ryde FX IFP HPG- ja Ryde FX HPG -vaimentimia. Kelkalla ehtii reitillä lähes sen, minkä lyhyemmilläkin, mutta hieman pidemmän maton tuoma monipuolisuus tekee kelkasta loistavan valinnan. Se on alusta loppuun helpon ja luotettavan tuntuinen laite, jonka selässä kuljettaja on tilanteen herra. Astinlautaan on porattu reiät, joiden kautta sulanut vesi pääsee pois. Reitillä kelkka on miellyttävä ajettava. Jäähdytysjärjestelmän muutoksella on pyritty parempaan takarungon kiertojäykkyyteen sekä siihen että telatunneliin pakkautuisi vähemmän lunta, mikä tarkoittaa parempaa suorituskykyä oivallisissa lumiolosuhteissa, sekä jäähdytyksen parempaa toimintaa kaikissa ajotilanteissa. Ajotuntuma on vakaa ja ohjaus johdonmukainen. Etupumput ovat mallia RydeFx Air
Eroa on jo metrejä kun mönkijä ja iso Kotari ovat vielä melkein starttikuopissa. www.mk-lehti.fi. 62 MK KIIHDYTYSKISASSA VASTAKKAIN Ski-Doo 800 MXZ 800 X, Polaris IQ 600 snow cross, Yamaha FX Nytro, Lynx Rave 600 SDI, Big Willys -Formula Offroad, Mitsubishi Lancer Evo 8 N-ryhmä, KTM EXC 530, KTM 950 Superenduro R, Yamaha YZ 250, AYR KTM 450, Honda Sportrax 450R ja Polaris Outlaw 525 Otimme kokeeksi pari "lippulähtöä" ja tässä kuvassa näkyy miten kovaa kelkka lähtee viivalta
TEKSTI JA KUVAT: JII HELMINEN JA ARTTU TOIVONEN Sänkikunkku 2007 Moottorikelkat ovat tunnetusti kovia kiihtymään, mutta miten lähtee samalta viivalta crossipyörä, mönkkäri tai 1000-hevosvoimainen hiekkakuoppahirviö. Kisaa ei ajettu minään pudotusajona laite laitetta vastaan, vaan tulokset "kellotettiin". Kelkkoja varten jätettiin oikeaan laitaan muutaman metrin kaistale sänkeä, jotta liukuminen sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Koska homma tehtiin kesällä, ei vaihtoehtoja ollut kuin yksi, sillä vakiokuntoisen moottorikelkan kiihdyttäminen onnistuu sulan maan aikaan vain sänkipellolla. MK 63 Yhdellekään laitteelle ei sänkipelto ole täysin optimaalinen alusta täydelliseen vetoon, mutta tulokset ovat melko lailla hyvin suuntaa antavia siitä mikä menee ja mikä ei. Melko kovapohjainen saven ja mullan sekainen viljapelto lanattiin sileäksi ja starttisuoran alkuosasta noin 20 metriä oli puhtaalla mullalla. Se selviää kautta aikojen ensimmäisessä MKlehden Sänkikunkkukisassa! J www.mk-lehti.fi otta otsikossa mainittuja laitteita päästiin vertailemaan keskenään kiihdytyskisassa, piti keksiä paikka, joka olisi edes suunnilleen tasapuolinen kaikille
Yamahan uusi 130-hevosvoimainen Nytro oli kelkoista kolmanneksi "tykein" tehon ja painon suhteen ja niinpä se kiihtyi kolmanneksi parhaiten. Näin reaktioajoilla ja muilla vastaavilla muuttuvilla tekijöillä ei ollut vaikutusta tuloksiin. Kelkkojen kiihtyvyyskäyrien vertaaminen talvisiin kertoo sen, että ensimmäiset noin 60 metriä sujuu sängellä vähintään yhtä rajusti kuin lumella ja jopa rajummin, mutta sitten alkaa kitka hidastaa menoa. Parasta olisi, jos paikalla olisi jokaiselta kelkkamerkiltä asiantuntija, joka laittaisi laitteet iskuun varta vasten tällaiseen tapahtumaan. V-boxista saa irti tietoa vaikka miten paljon ja käyriäkin löytyy jos jonkinlaisia. Kiihdytyskisa... GPS-pohjaisella mittalaitteella, joka on täysin lahjomaton. Sivusta katsottuna Big Willys kylläkin kuulosti ja näytti vähintään puolet nopeammalta kuin mikään muu härveli, sillä kuokkarenkaista satoi multaa ilmaan koko 200 metrin matkan ja tavaraa oli parhaimmillaan 20 metrin korkeudessa. Tarkkala kiihdytti Jani Jokisen melkein tuhatkuutioisen äijäenduron nollasta sataan alle kuudessa sekunnissa, mikä on kova lukema, sillä laite suti ensimmäiset 50 metriä. Kelkkojen pärjääminen kisassa ei ollut mikään yllätys ja myös Big Willys Formula Offroad -autolta oli lupa odottaa hyviä tuloksia. Hiukan säätöjä muuttamalla ja pienellä etukäteistestaamisella saa niin 800-kuutioisen Ski-Doon kuin myös Big Willysin menemään takuuvarmasti nollasta sataan alle kolmen sekunnin. V-box tallentaa suorituksesta aikaa ja paikannustietoja 20 kertaa sekunnissa ja data luetaan laitetta varta vasten räätälöidyllä ohjelmalla tietokoneen näytöltä. Nollasta sataan vedoissa ei asialla ole vielä kovinkaan suurta vaikutusta, mutta 200 metrin aika ja loppunopeus olisi lumella reippaasti parempi. Starttipaikan sai jokainen valita täysin vapaasti eri vedoissa ja mittaradan pituus oli hiukan reilu 200 metriä, jonka jälkeen oli saman verran matkaa hidastaa. Karkeammalla takarenkaalla aika olisi parantunut vielä hiukan, sillä nyt alla oli melko isonappulainen hiekkaa ja jopa asfalttiajoa kestävä takanakki. Ennen kiihdyttämistä kaikki muut laitteet paitsi autot punnittiin juuri sillä bensamäärällä, jolla vedot suoritettiin. 5 metrin päässä startissa valokuvaa ottaessa tärisi niin maa kuin kuvaajan sisuskalutkin melko tavalla. Crossimönkkäreissä on suunnilleen saman verran tehoa kuin cros- 64 MK www.mk-lehti.fi. Sänkikunkussa mittasimme kiihtyvyyden sekunneissa 0-40, 0-60, 0-80 ja 0-100 km/h, 0-200 metriin ja 200 metrin loppunopeuden. Big Willys -Formula Offroad Mitsubishi Lancer Evo 8 N-ryhmä Marko Tarkkalan KTM EXC 530 Jani Jokisen KTM 950 Superenduro R 1000 hevosvoimaa puhuu, mutta niin puhuu kelkkakin Kelkoille ei tehty mitään erityissäätöjä kisaa varten, vaan ne kiihdytettiin täysin vakiokuntoisina. Hannu Toppalan crossipollessa on perinteinen kaasarikone ja se kärsi starttihetkellä pienestä röpeltämisestä, joten puhtaasti käyvällä koneella aika olisi ollut selvästi parempi. Moottoripyöristä kuviteltiin etukäteisvedonlyönnissä Marko Tarkkalan tehdas-Kotarin lähtevän parhaiten, mutta toisin kävi. Harmittavasti emme saaneet mukaan 1000-kuutioista Arctic Catia, joka olisi varmasti hätyytellyt myös kärkisijoja, mutta toivottavasti asia korjaantuu ensi vuonna. Kelkat olivat kuitenkin selvästi kaikkia muita laitteita, paitsi tuhatheppaista ilokaasuhirviötä, nopeampia. Kaksipyöräisistä Tarkkalan KTM 530 kellotti hiukan reilun 6 sekunnin ajan ja 250-kuutioinen kaksitahtinen crossi-Yamaha rykäisi sataseen noin seitsemässä sekunnissa. Alun perin suunnittelimme ottavamme kelkoista ohjainraudat pois, jotta kitka olisi mahdollisimman pieni loppuvedon aikana, jolloin sukset tapaavat kunnolla maahan, mutta koska Toppalan crossikilpurista olisivat rautojen riisumisen vuoksi pudonneet myös sukset, päätettiin ohjurit jättää tasapuolisuuden nimissä kaikkiin. Lynxin 600 SDI oli telavetoisten tehottomin ja se näkyy myös tuloksissa. Kelkkojen kohdalla suorituskyvyssä näkyy suoraan tehon ja painon suhde, sillä paperilla tehokkain laite Ski-Doo MX Z 800 teki selvää jälkeä ja meni sataseen selvästi alle neljässä sekunnissa. Kaikissa muissa oli bensaa suunnilleen saman verran (noin puoli tankkia), mutta Lynx SDI toimitettiin täydellä tankilla ja niinpä se kiihdytettiin myös raskaimmassa polttoainelastissa. Big Willys olisi kellottanut varmasti vieläkin kovemman ajan, mutta ainoan kunnollisen vedon jälkeen savipellon aiheuttama raju pito rikkoi etuperän ja laulu loppui siihen
Iskareista löytyy joustoa 14" ja erillisistä pohjaanlyönti-iskareistakin 4". Tämän jälkeen miehen käyttöön valmistui uusi Evo 9, jolloin testissä ollut Evo 8 siirtyi vuokra-autoksi ja käytettäväksi asiakastilaisuuksissa. Tiettömille taipaileille, maapallon kiertoon tai miksei myös vahvojen miesten lähimetsissä päristelyyn tarkoitettu möhköfantti saatiin lainaan pitkän linjan moottoripyöräharrastaja Jani Jokiselta. 5 litraa) Honda Sportrax 450R Jani Jokisen KTM 950 Superenduro R Kotarin "äijäenduro" on yksi viime vuosien säväyttävimpiä uutuuksia enskapyörämarkkinoilla. sipyörissä, mutta painoa reilusti enemmän. Tekniikkaa: 2-litrainen turboahdettu rivinelonen, n. Kiihdytysauton renkaiden rungoille rakennetut kumit ovat kokoa 33x17-15, lukkovanteet ovat itsestäänselvyys sillä rengaspaineina käytetään yleisesti 0.6 bar. Vapaastihengittävä kone kirnuaa 109-oktaanisella VP:n kisabensiinillä 800, ja kisaluokassa sallittua ilokaasua käytettäessä mykistävät 1000 hevosvoimaa. Joka tapauksessa MK-lehden 2007 Sänkikunkku on Miikka Kaskinen ja Big Willys -auto. Kaupasta ostettavasta Kotarista Markon peli eroaa usealla osa-alueella, muun muassa WP:n keula ja takaiskari ovat spesiaalikamaa ja jouset ovat titaania. Hatunnoston arvoinen suoritus oli Marko Tarkkalan veto Kotarin möhköfantilla. Tekniikkaa: 8,8-litrainen Chevrolet V8, NoS-ilokaasujärjestelmä, 800-1000 hv, 3vaihteinen automaattivaihteisto manuaalikoneistolla, paino n. Markon pyörässä on myös sähköstartti akkuineen. Hiukan pehmeällä sänkipellolla Mitsu lähti melko liukkaasti paikaltaan, mutta alkoi puutua kun reilun sadan metrin kiihdytyksen jälkeen pääsi heittämään kolmosta pesään. Niinpä ne häviävät kiihtyvyydessä selvästi ja yksikään ei mennyt 200 metrin matkalla edes sataa, joten niiden kohdalla on ilmoitettu vain kiihtyvyys 80 km/h saakka. Ensi vuonna mukaan pitää saada myös markkinoiden tehokkain nelivetoinen mönkijä, sillä ei ole huono veikkaus arvata että Arctic Catin 2008-mallinen Thundercat 1000 liikkuu varsin liukkaasti! Eniten pehmeähköstä pellon pinnasta kärsi N-ryhmän ralliauto, joka on tehoonsa suhteutettuna myös erittäin painava. Voima siirretään manuaalikäyttöiseksi muutetun TH400-automaattiaskin ja 100% lukkojen kautta tantereeseen. Pakoputkisto on vaihdettu Akrapovicin titaaniseen ja jarrut ovat vaihtuneet pykälää parempiin Brembon valmisteisiin. Asfaltilla ännäläinen menee nollasta sataan noin viiden sekunnin pintaan. 1500 kg, King Shocks -alusta. Jani Saarisen AYR KTM 450 Mitsubishi Lancer Evo 8 N-ryhmä Riku Tahkon luotsaama Mitsubishi on rakennettu talvikaudelle 2006, jolloin sillä ajettiin muutama kisa. Muuten kyseessä on puhtaasti hiekkakuoppien nousuun tarkoitettu hirviö, jota vauhdittaa 540kuutiotuumaiseksi (noin 8800 cc) porattu Chevroletin isolohko-vinkkelikasi. Paikaltaan auto lähti melko liukkaasti, mutta puutui selvästi reilun sadan metrin jälkeen kolmosta sisään heitettäessä. Se osoitti että pelimies vetää vehkeellä kuin vehkeellä! Jukka Helmisen Yamaha YZ250 -06 Big Willys -Formula Offroad Miikka Kaskisen Formula Offroad-luokan kilpuri Big Willys perustuu löyhästi Jeepin runkoon, tosin vain ohjaamon kohdilta. Kovin tarkkoja teknisiä tietoja tehdaskilpurista ei muutoin ole tarjolla. 280 hv, 6-vaihteinen manuaalivaihteisto, paino 1420 kg, neliveto, Öhlins-alusta. Marko Tarkkalan KTM EXC 530 Enduromoottoripyöräilyn kirkkaimpiin tähtiin kuuluva Marko Tarkkala ajaa itävaltalaisen KTM:n tehdaskilpurilla. Hyvänä kakkosena oli kuitenkin esituotantosarjan SkiDoo MX Z 800 X Jii Helmisen käskyttämänä. Jani on aiemmin ajanut kilpaa asfaltilla, joten enskatouhu on uusi aluevaltaus ja www.mk-lehti.fi MK 65 Polaris Outlaw 525. Mitsusta löytyy myös starttijärjestelmä joka suitsii neljän vetävän pyörän sutimista lähdöissä. Tekniikkaa: 510 cc yksisylinterinen nelitahtimoottori, noin 54 hv, 6-pykäläinen vaihteisto, punnittu paino 116 kg (bensaa tankissa noin. Mielenkiintoista olisikin verrata samalla pinnalla kevyempää ja reilusti tehokkaampaa WRC-autoa tai kunnollista rallicross-laitetta
Keulan säädöt on laitettu uusiksi ja takapäässä joustaa Öhlinsin 50-millinen iskari. Kiihdytyskisa... pyörävalinta aloittelijalle melko hulvaton. Tekniikkaa: 510 cc yksisylinterinen nelitahtimoottori, noin 54 hv, 6-pykäläinen vaihteisto, takaveto, punnittu paino 195,8 kg (tyhjällä tankilla). Ski-Doo 800 MXZ 800 X 2008 Tarkalleen ottaen kiihdytyskisassa mukana ollut kelkka ei ole 2008mallinen, vaan jo noin vuosi sitten valmistettu -08 esituotantolaite. Melkein tuhatkuutioinen pata saa jättipyörän papattamaan vakuuttavalla nuotilla. Mies kertoo ajavansa valtaosin hupiajoa hiekkateillä, mutta silloin tällöin eksyvänsä myös pikkupoluille. Siksi myöskään käytetyt materiaalit eivät ole samoja kuin tuotantomallissa, joten oikea painokin selviää vasta kun saamme vaakaan tuliterän laitteen. Protoversiosta huolimatta kelkka oli melko kevyt ja selvästi kevein telavetoisista laitteista. Tekniikkaa: 249 cc, yksisylinterinen kaksitahtinen pakoaukonsäätimellä ja imupuolen läppäventtiilillä, noin 40 hv, 6-pykäläinen vaihteisto, punnittu paino 101,4 kg (bensaa tankissa noin 4 litraa). Ski-Doo 800 MXZ 800 X 2008 Hannu Toppalan open-luokan Polaris IQ 600 snow cross 2007 Yamaha FX Nytro 2008 Lynx Rave 600 SDI 2008 Jani Saarisen AYR KTM 450 Jani Saarisen työkalu edustaa samalla tavalla spesiaalikulkupelejä kuin Formula Offroad-kilpurikin. Tekniikkaa: 799 cc kaksisylinterinen Power-Tek kaksitahtimoottori Rave-venttiileillä, noin 150 hv, punnittu paino 221 kg (bensaa tankissa noin 20 litraa Hannu Toppalan open-luokan Polaris IQ 600 snow cross 2007 Polariksen 600-kuutioinen tehdaskilpuri teki hyvää jälkeä viime talven WPSA-sarjassa rapakon takana ja Hannu Toppala kyyditsi laitteen Pro 66 MK www.mk-lehti.fi. KTM:ltä lainattu 525:nen kone on paperilla sama kuin Tarkkalan kisaendurossa, tosin tässä tapauksessa KTM:n kisainsinööreillä ei tietenkään ole näppejään pelissä mukana. Peliin saa noin 500 eurolla HRC-kitin, jolla paukkua tulee lisää noin 13 hevosvoimaa. Normaaliin mönkijätyyliin on moottoriin lisättty pakki. 38 hv, 5-pykäläinen vaihteisto, takaveto, jäykkä taka-akseli, punnittu paino 171 kg (melkein tyhjä tankki). Polaris Outlaw 525 Pollen Outlaw on yksi kauden räyhäkimmistä crossimönkijöistä ja sen erikoisuus on erillisjousitus takapäässä. Tekniikkaa: 450 cc, yksisylinterinen nelitahtimoottori, n. Runko on virolaista käsityötä, loppupelin perustuessa KTM:n 450:seen crossipyörään. Tekniikkaa: 449 cc, yksisylinterinen nelitahtimoottori, noin 48 hv, 6-pykäläinen vaihteisto, takaveto, jäykkä taka-akseli, punnittu paino 174 kg (bensaa tankissa noin 2 litraa). Honda Sportrax 450R Hondan nelipuolikas crossimönkkäri perustuu teknisesti tehtaan 450:seen crossipyörän koneeseen, mutta tehoa on noin 10 hevosvoimaa vähemmän. Tälla kaudella kotimaan ratoja kohtalaisen suvereenisti hallinnut kömpijä on tehty erityisesti hiekkaratojen röykkyihin ja esimerkiksi takahäkki on todella matalalla, jotta Janin pitkällä takana roikkuva ajotyyli pääsee oikeuksiinsa. Tekniikkaa: 942 cc, nelitahtinen V2-moottori, noin 100 hv, 6-pykäläinen vaihteisto, punnittu paino 193 kg (bensaa tankissa noin 7 litraa.) Jukka Helmisen Yamaha YZ250 -06 MK-lehden päätoimittajan henkilökohtainen kuntoiluväline näyttää lamppujen takia enduropyörältä, mutta on täysin vakio 2006-mallinen kaksitahtinen Yamahan crossipyörä
Lynxissä oli kiihdytyskokeessa aivan täysi tankki, joten muutaman kymmenyksen olisi ajasta saattanut saada pois polttoainekuormaa vähentämällä. Kelkan paino oli hienoinen yllätys, sillä odotimme crossikilpurin täräyttävän vaakaan selvät pohjat kelkkojen sarjassa. Keväällä meillä oli koeajossa täysin sama Yamaha Nytro, joka meni lämpimässä kevätkelissä melko pitävällä lumella neljän sekunnin pintaan nollasta sataan ja nyt sängellä aikaa kului 4,53 sekuntia. Niinpä painoa on jokunen kilo enemmän kuin Foxin ilmaiskareilla joustavassa Nytro RTX-mallissa. Molemmissa on tehoa +140 hevosvoimaa pumppubensalla, joten nyt sängellä Ski-Doon kellottama 3,67 sekuntia on todella hyvä aika. Teknikkaa: 599 cc, 2-sylinterinen, 2-tahtinen, VES-pakoaukonsäätimet, tuplaputket, noin 145 hv, punnittu paino 230,4 kg (bensaa tankissa noin 15 litraa). Yamaha FX Nytro Kiihdytyskisassa oli mukana Nytron perusmalli, jossa on muun muassa kierrejouseliset iskarit edessä. Vertailun vuoksi selvitimme mittauksista myös matkan, joka kuluu paikaltaan lähtien kahdeksankympin vauhtiin ja Formula Offroadilla ja kelkoilla metrimäärät ovat aika huikean lyhyitä! Kiihtyvyys metreissä 0-80 km/h Big Willys Ski-Doo MXZ 800 X Polaris IQ 600 Sno Cross Yamaha Nytro Lynx 600 SDI KTM 950 KTM 530 Yamaha YZ 250 AYR KTM 450 Polaris Outlaw 525 Honda Sportrax 450 R Mitsubishi Lancer EVO 8 27 m 29 m 35,6 m 38 m 46 m 50,5 m 51,3 m 54,7 m 82,2 m 94,2 m 100 m 168 m www.mk-lehti.fi MK 67. Paino 268 kg (bensaa tankissa noin 36 litraa). Vertailun vuoksi Lumella olemme MK-lehden testeissä kellottaneet parhaimmat nollasta sataseen vedot todella pitävällä korppukelillä, jolloin 800ja 1000-kuutioiset vakiokelkat ovat menneet kolmen sekunnin pintaan. Ei siis mikään iso ero ja tuntui että myös Yamaha hukkasi hiukan tehostaan lämpenemisen takia, vaikka kelkoilla ajettiinkin vain yksi veto kerrallaan ja sen jälkeen niiden annettiin jäähtyä. Tekniikkaa: 594,4 cc kaksisylinterinen kaksitahtimoottori Rave-venttiileillä, noin 115 hv,. Tekniikkaa: 1049 cc, kolmisylinterinen nelitahtinen rivimoottori, noin130 hv, punnittu paino 260 kg (bensaa tankissa noin 20 litraa). Lynx Rave 600 SDI 2008 Lynxin uutuusmalli 600-luokkaan on SDI-ruiskumoottorilla varustettu kelkka, joka on moottoria lukuunottamatta täysin samanlainen kuin vakiokilpuri RE 600. Toisaalta multapohjalta kelkka lähtee paikaltaan kuin tykisn suusta ja sutii tuskin ollenkaan. Toppalan Polaris kärsi kesäkelillä röpeltävistä alakierroksista, joten se ei pompannut ensimmäistä kymmentä metriä parhaalla mahdollisella tavalla, joten 4.19 sekuntia nollasta sataan on ihan hyvä lukema. 600-luokan SM-sarjassa hopealle. Lumellahan matto taas luistaa käytännössä jonkin verran koko kiihdytysmatkan. Toissa talvena vertasimme Hannu Toppalan 600-kuutioista avoimen luokan Polarista ja Jussi Hongan saman luokan 600kuutioista Arctic Cattia. Toppalan Polaris kiihtyi tuolloin sohjoisessa lumikelissä 3,60 sek nollasta sataan ja Hongan Catti 4.13 sekuntia
Jani hiihtää vedessä veneen perässä ja tietysti paljain jaloin ja myös kalliokiipeily kuuluu lajivalikoimaan. Nelivuotiaana ensimmäisen kerran crossipyörän selkään istahtanut mies ajoi ensimmäisen MMosakisansa 17-vuotiaana, ja on viettänyt viimeiset 7 vuotta enduroammattilaisena kovassa seurassa. Marko Tarkkala 22-vuotias espoolainen Riku Tahko ajaa nyt viidettä kauttaan rallia. Viime kaudella Riku voitti Lammi-rallin, oli SM:issä N-ryhmän kahdeksas, tällä kaudella tuli neljäs sija FIA:n Winter cupin kokonaiskilpailussa. Kartingin ja motocrossin kautta vauhtilajit aloittanut nuorukainen vaihtoi välillä lumilautailuun, mutta palasi rallin pariin kun ajokortti-ikä alkoi lähestyä. 30-vuotias vantaalaismies otti syyskuun alussa lajin Unlimited-luokan pohjoismaiden mestaruuden Norjassa ajetuissa kisoissa. Kaksipyöräisellä mies on ajanut kilpaa asfaltilla ja enskatouhuun valinta oli tietysti todellinen äijäenduro, eli 100heppainen kaksipyttyinen KTM. MM-sarjan isossa luokassa jatkuvasti kärkeä hätyyttelevä loppilainen lienee yksi maailman nopeimpia kuljettajia mitä tulee sänkipelto-osuuksiin. Siviilityökseen uudessa Magneettissa autoja myyvän Janin meriittilistalle kuuluu Suomen Cupin kokonaiskisan voittoja, Viron mestaruuksia, epävirallisten PM-kisojen ykkössijoituksia sekä lukuisia EMV- ja Latvian mestaruussarjojen osakilpailuvoittoja. Jani Jokinen on todellinen extremeharrastaja. Sänkikunkussa Jani päätyi kuitenkin antamaan pyöränsä Tarkkalan kiihdytettäväksi. Jani Jokinen Jukka Helminen Sänkikunkussa MK-lehden päätoimittajalla/ kustantajalla Jii Helmisellä oli helppo homma. Seuraava tavoiteltava etappi on WRCdebyytti lähitulevaisuudessa. Jani Saarinen Vantaalta kotoisin oleva 28-vuotias Saarinen on hallinnut lähialueilla mönkijäcrossin lähtöjä kohta kymmenen vuoden ajan. Vuoron perään kelkan satulasta toiseen, nokka kohti 200 metrin päässä olevaa maalilippua ja kaasuvipu pohjaan.. Kilpakumppaneilta Suomesta autoja löytyy Miikan mukaan 8-9 kappaletta, joista käytössä 5 kappaletta. Riku Tahko 68 MK www.mk-lehti.fi 25-vuotias Marko kuuluu sekä Suomen että maailman endurohuippuihin. Kiihdytyskisa... Miikka Kaskinen Miikka Kaskinen ajaa kirkkaasti porukan hulvattominta laitetta, Formula Offroad-kilpuri Big Willysiä
Jatkuu seuraavalla sivulla v v
2,76 sek. 1,93 sek. Loppunopeus 200 m: 124 km/h 0-100 km/h 70 MK www.mk-lehti.fi. 1,88 sek. Loppunopeus 200 m: 130,5 km/h 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h Ski-Doo MXZ 800 X -08 1,28 sek. 5,89 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 0 sek. 0-200 m: 9,31 sek. 1,54 sek. Loppunopeus 200 m: 124,6 km/h 0-100 km/h Polaris IQ 600 open snowcross -07 1,69 sek. 3,67 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 0 sek. 0-200 m: 8,07 sek. 1,85 sek. SUORITUSKYKYMITTAUKSIA Kiihdytyskisa... Big Willys Formula Offroad-auto 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 2,98 sek. 4,19 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 0 sek. 0-200 m: 8,46 sek. 4,53 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 0 sek. 0-200 m: 8,60 sek. 2,76 sek. 4,16 sek. 3,48 sek. 0-200 m: 7,98 sek. 2,60 sek. Loppunopeus 200 m: 124,14 km/h 0-100 km/h Lynx SDI 600 -08 1,72 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 1,15 sek. 5,09 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 0 sek. 0-200 m: 9,20 sek. 2,32 sek. Loppunopeus 200 m: 119 km/h 0-100 km/h Yamaha Nytro -08 1,67 sek. 2,16 sek. 3,29 sek. Loppunopeus 200 m: 115,4 km/h 0-100 km/h KTM 950 Superenduro R 1,80 sek
7,55 sek. 0-200 m: 9,90 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 2,01 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 1,83 sek. 6,95 sek. 6,42 sek. 0-200 m: 9,67 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 1,86 sek. 2,98 sek. - 0-200 m: 11,10 sek. - 0-200 m: 11,07 sek. 3,65 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 2,04 sek. 200 m: 101,2 km/h 8 www.mk-lehti.fi MK 71. 3,55 sek. 3,62 sek. Loppunopeus 200 m: 123,3 km/h Yamaha YZ250 crossipyörä -06 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Loppunopeus 200 m: 94,5 km/h Mitsubishi Lancer EVO 8 ST-motors N-ryhmä 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 6,05 sek. Loppunopeus 200 m: 110,2 km/h AYR KTM 450 crossimönkijä 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 4,44 sek. 6,72 sek. Loppunopeus 200 m: 99,5 km/h Polaris Outlaw 525 crossimönkijä 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 2,96 sek. 4,52 sek. 4,12 sek. 7,59 sek. 0-200 m: 11,50 sek. Loppunopeus 10,01 sek. 1 2 3 4 5 6 7 2,32 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 1,94 sek. KTM 525 Marko Tarkkalan tehdaspyörä -07 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Loppunopeus 200 m: 96,1 km/h Honda Sportrax 450R crossimönkijä 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. - 0-200 m: 10,81 sek
Koeajossa Yamaha RS Vector LTX GT Kun yhdistetään RX-1 -mallin uudentyylinen muotoilu, ajoasento, puolipitkä matto ja kolmireikäinen 120-hevosvoimainen Genesis-moottori saadaan aikaiseksi todellinen pitkän matkan sporttikelkka. Matka 72 MK www.mk-lehti.fi
Taloudellinen, vääntävä ja kohtuullisen tehokas moottori on osoittanut myös toimintavarmuutensa, sillä lumilla liikkuu Vectoreita joiden mittariin on kelattu 20 000 kilometriä ilman ongelmia. Myös muotoilu ja ajoasento on nyt samanlainen kuin Yamahan muskelimallissa. TEKSTI: JUKKA HELMINEN KUVAT: JUKKA HELMINEN JA JUHA SUURINKEROINEN K sportti www.mk-lehti.fi olmisylinterinen 120-hevosvoimainen Genesismoottori on monikäyttöinen, sillä se löytyy samanlaisena Yamahan hyöty-, touring- ja urheilukelkoista. Moottorin lisäksi Vectorissa ei ole paljoakaan samaa 2007-version kanssa, sillä runko on RX1-mallista tuttu Deltabox II. Ohjaustan- MK 73. Kyseessä on mieto toteutus uuden koulukunnan kelkasta, joten ergonomia on yhdistelmä uutta ja vanhaa. Vuodelle 2008 moottori säilyy samanlaisena ja urheilumalleista se löytyy enää RS Vector LTX GT:n kuomun alta, tai tarkasti sanoen 345senttisellä matolla varustettu puolipitkä Vector kuuluu crossover-segmenttiin
Vaikkei Vector ole mikään vuoristokelkka, etenee se kohtuullisen hyvin myös umpisessa. Takaiskarin kovuutta saa säädettyä käden käänteessä, jos keli tai reitti muuttuu. 3,54 sek. Tuulilasi on hienosti muotoiltu ja todella myös suojaa, kuten ei valitettavasti voi sanoa kovinkaan monesta muusta nykykelkasta. Vaihtelevasta säästä johtuen reitit olivat puoleen päivään kivikovia ja muuttuivat iltaa kohti sohjoisiksi. Viime kevään kahtena koeajopäivänä ei pakkanen onneksi paukkunut kuin aamutuimaan kymmenen asteen kieppeillä ja päivällä aurinko lämmitti ilman jo plussan puolelle. Tasaisessa matkavauhdissa 120-hevosvoimainen Yamahan moottori vie kokemustemme mukaan noin 13-14 litraa sadalla ja Phazerillakin selviää samoilla lukemilla. 1 2 3 4 5 2,09 sek. lisäsäil., clicker, jousto 229 mm Mono Shock RA 46 mm alum. Silti ohjaus on kevyt jopa purevalla kelillä. Koeajossa Yamaha RS Vector LTX GT... MITTAUSTULOKSIA Kiihtyvyys Yamaha RS Vector LTX GT 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 4,82 sek. 1000 metrin loppunopeus 164,4 km/h Yamaha Nytro 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. kaasuvaim., kaukosäädöllä jousto 297 mm Hydraulinen jäähdytetty levy 122 cm 300 cm 109 cm 257 kg 36 L Digital T.C.I / T.P.S 13.590,- Puolipitkä matto ja monoalusta ovat hyvä yhdistelmä vauhdikkaaseen matkaajoon. 2,84 sek. Melko reipasvauhtisessa ajossa, josta osa taitettiin umpisessa ja sohjossa, hörppi Vector bensaa 14,5 litraa satasella. Jousitus on mukava, mutta kantaa pohjaamatta vielä melkoisessakin patikossa. Kun vielä satulan takaa sojottavista äänenvaimentajista lähtevä murina on sopivan hiljaista, ei nopealta matkakelkalta voi paljoa enempää toivoa. Kytkin tosin ottaa alussa kiinni melko äkäisesti, joten liikkeelle lähteminen hangesta on tarkkuutta vaativaa puuhaa. 1 2 3 4 5 2,42 sek. Mittarit ovat selvälukuiset ja kaikki hallintalaitteet Yamahan tapaan käteen sopivia. Phazerilla ajettiin isojen kelkkojen mukana samaa vauhtia eli kaasu usein ja pitkään pohjassa, joten kulutus nousi 16,8 litraan sadalla. Pitkä matto tekee ajosta rauhallista ja osaltaan tasoittaa kuoppia, kun tela ei ehdi joka montun pohjalle. Sama pätee huoltoaseman pihassa ryömittämiseen, jossa äkkiä nappaava kytkin ja rajusti alhaalta vääntävä moottori eivät ole mukavin yhdistelmä. Edessä joustavat lisäsäiliölliset KYB:n valmistamat kaasuiskarit ja niistä löytyy pikasäätö puristus- ja paluuvaimennukseen. Leppoisan ja useita erilaisia ajoasentoja mahdollistavan ergonomian lisäksi Vectorissa on monta muuta mukavuutta lisäävää seikkaa. 3,87 sek. 1000 metrin loppunopeus 165,8 km/h ko on melko korkealla ja edessä, joten seisten ajaminen sujuu leppoisasti ja silti satulassa viihtyvät myös jalat edellä ajettaviin vanhempiin kelkkoihin tottuneet kuskit. Parhaimmillaan uusi Vector on matka-ajossa. Teho ei synny tyhjästä ja Nytro imuroi 17,4 litraa sadalla, joka sekin on kohtuullinen kulutus raskaassa kelissä ja raskaalla kaasupeukalolla ajettuna. Verrokkikelkkoina matkassa oli 2008-mallinen Pha- zer ja kaksi Nytroa, joten pääsimme vertaamaan myös kulutuksia. Pidemmäm maton ansiosta kelkka menee kohtuullisesti myös umpisessa. 74 MK www.mk-lehti.fi. V-box mittalaitteella kokeilimme myös miten vanha uskollinen 120 Genesis pärjää kuluissa ja kiihtyvyydessä Nytron 130-hevosvoimaista uutuusmoottoria vastaan. Monoalustassa on nimensä mukaisesti yksi kierrejousellinen iskari ja siinä kaukosäädettävä puristuspuolen vaimennus. Alustan etu- ja takapukissa on samanlaiset vahvistukset ja hitsisaumat, kuin RX1-mallissa oli jo viime talvena. Mukavuus kohtaa urheilullisuuden Vector käynnistyy muiden Yamahan nelareiden tapaan avaimesta kääntämällä ja tekee sen kivuttomasti jopa yli 30 asteen pakkasesta. Uuden ja edempänä sijaitsevan ajoasennon takia suksille tulee kaarteissa hyvin painoa ja vaikka matossa onkin pituutta 345 senttiä, kääntyy Yamaha ketterästi. q Yamaha RS Vector LTX GT Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Kaasuttimets: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Ilmoitettu paino: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Yamaha, 3-syl., 4-T, nestejäähd., rivimoottori 120 hv 973 cc 3 x Keihin 40 YVXC 38 x 345 / 3,2 cm Kaksoiskolmiotuki erillisjousitus, GYT-R -kaasuisk
Koeajossa TEKSTI Lynx Yeti 550, Yeti V-800 ja Yeti V-1300 JA KUVAT: JONI LAUNONEN Rovaniemen RONSKEIMMAT 76 MK www.mk-lehti.fi
Voima välittyy telalle TRA III-kytkimen, NDT 6K VSAvariaattorin ja kaksilovisen vaihteiston kautta. Yeti V-1300 on todellinen työjuhta! 40-vuotisjuhlan kunniaksi Lynx muistuttaa taas siitä, kuka on maailman ykkönen, kun puhutaan leveätelaisista kelkoista. Kahdella pyöreäluistisella MIkuni VM30 -kaasuttimella ruokitun moottorin tehoalue on pyritty rakentamaan kelkan käyttötarkoitusta palvelevaksi, mikä tarkoittaa sitä, että tehoa ei ole metsästetty ylärekisteriin, vaan painopiste on ollut ala- ja keskirekisterin tehossa. Lynxin kaudelle 2001-esiteltyjen Enduro- ja Rave-mallien takajousitukseen pohjautuva, mutta työkelkkaan sovitettu jousitusratkaisu on edelleenkin tehtäviensä tasalla. Sen joutomatkaksi ilmoitetaan 340 milliä, tosin lukema on amerikkalaistyylisesti takakääntöpyörästä mitattu. Sen vahvuuksia ovat hankalaa maastoa ajatellen keveys nestejäähdytteisiin ja nelitahtisiin työkelkkoihin verrattuna. Taloudellisuutta voi toki tarkastella moneltakin kantilta, mutta paljon talvessa ajava miettii nykyisillä menoveden hinnoilla bensan kulutusta. Lynxin leveätelaisten mallistossa on tarjolla nykyaikaiset ja polttoainetaloudelliset 600 SDI sekä nelitahtiset Yeti V800- ja Yeti V-1300-mallit. Ilmajäähdytteinen työkelkka on edelleen se peruspeli, jolla hoituvat mitä erilaisimmat työtehtävät. Ilmajäähdytys on monen mielestä paras valinta silloin, kun kelkkaa joudutaan käyttämään raskaiden taakkojen vetämiseen hitaassa ja kimurantissa maastossa, sillä ilmajäähdytteinen ei ota nokkiinsa, vaikka irtolunta ei olisi tarjolla. Yeti 550 kulkee kaksisylinterisen Rotax 552 SK -moottorin voimin. Todellinen vertikaalijousto aset- MK 77. Sen, minkä kaksitahtinen peruskelkka helppokäyttöisyydessä ja hankintahinnassa voittaa, sen se taloudellisuudessa häviää. 57-hevosvoimainen 550 on yhtälailla kotonaan vetohommissa kuin tiettömillä taipaleilla. Yeti-mallisto laajenee entisestään tarjoten toimivia ratkaisuja niin arkiseen raadantaan kuin pyhäpäivien ratoksi. M www.mk-lehti.fi allisarjan tuorein tulokas on Yeti 550. Se korvaa mainion ST 550 -mallin, ja edustaa leveätelaista perustyökelkkaa kaksitahtisena ja ilmajäähdytteisenä työmyyränä. Vaihteistossa on luonnollisesti peruutusvaihde. Nestejäähdytteinen tarvitsee kuvatun kaltaisissa oloissa lisäjäähdyttimen, joka korvaa jäähdyttävän lumisuihkun. Koeajoimme viime keväänä 550:n lisäksi nelitahtimallit. Jousitus kunnossa Leveätelaisten Lynxien ajo-ominaisuudet ovat olleet hyvällä tasolla viimeistään siitä asti, kun ST-malleihin kaudella 2002 tuli RCG A -telasto
Painosta on hyötyä vetotehtävissä, mutta vaikeassa maastossa painon lisäystä ei voi puolustella. Etenkin V-1300 ja 600 SDI kestävät vertailun touring-kelkkoihin jo siitäkin syystä, että BRP laskee kelkkojen kuuluvan touring-segmenttiin. Sen sijaan sitä voi verrata mukavaan perhefarmariin ja Yetiä perinteiseen kaksipaikkaiseen retkikelkkaan. Ulkonäkö on todella järkälemäinen ja niin on pelin painokin valmistajan ilmoituksen mukaan Yeti-sarjan pienin painaa kuivana 300 kiloa, mikä on selvästi enemmän kuin viimevuotisen ST:n 277 kiloa. Työkelkan alustan kuuluu pitää sukset maassa silloinkin kun koukkuun kohdistuu aisapainoa tai kun tavaratelineellä kuljetetaan painavaa kuormaa. Yeti-mallien etujousitus on nimetty SUV:ksi. Moottorissa on mukavasti papua laillisiin reittinopeuksiin ja jousitus kantaa aikamiehen loistavasti. Ruotsissa, Norjassa ja Pohjois-Amerikassa leveätelaiset touring-kelkat kasvattavat suosiotaan kaiken aikaa, sillä käyttäjät ovat huomanneet, että SkiDoon Skandik, Arctic Catin Bearcat Turbo sekä Yamahan Viking pystyvät tarjoamaan sekä hyvät ajo-ominaisuudet että ylivertaisen kuljetuskapasiteetin. Yeti 550 on yhden kuormalla erittäin mukava ajettava reitilläkin. Kahden kuormallakin peli etenee mukavasti, joskaan alustan kantavuus ei ole samaa luokkaa kuin Yeti V-1300 ja 600 SDI-malleissa, joissa on alustassa sekä keulassa 36-milliset kaasupumput. multidisplaymittaristo, joka tarjoaa tietoa lähes yhtä laajasti kuin CNN:n uutiskanava, tosin vain ajamiseen liittyen. Kone omaa melkoisen alaväännön ja siksi se on alakierroksilla ajettaessa jopa hieman äksyn tuntuinen. Sen 800-kuutioinen ja 66-hevosvoimainen voimalaitos on luonteeltaan rauhallisen sitkeä räjähtävää kiihtyvyyttä tai minkään sorttista tehoilottelua se ei tarjoa, mutta tukkirekeä se kiskoo letkeästi. Yeti-mallin ST 550:n ulkonäkö tuo mieleen Chevy Avalanchen. Yeti esiteltiin aikanaan 1000kuutioisena. 600 milliä leveällä matolla varustettu Pro V-800 painaa 330 kiloa. Mukavia pelejä kaikki tyynni Ajo-ominaisuuksiltaan nykyaikainen leveätelainen alkaa merkistä riippumatta olla hyvällä tasolla. Lynxin Yeti-malliston jäsenet ovat jopa yllättävän mukavia laitteita vapaa-ajan ajossa, sillä pitkä ja herkkäliikkeinen alusta on tunnoton pienelle nimismiehen kiharalle eivätkä pikkuisen isommatkaan heitot kelkkaa ladulta suista. Vauhtivaroja tarjoaa perin yllättävissä määrin myös Yeti V1300, sillä 104-hevosvoimainen 1288-kuutioinen nelari on melkoinen voimanpesä. Ensimmäisille Yeteille alakierroksilla äksyily oli leimallista, mutta toisaalta luonteenomaista oli myös pieni ponnettomuus yläkierroksilla. Näiden kelkkojen varustelista on erittäin kattava ja siihen kuuluvat sellaiset ylellisyydet kuten matkustajan lämmitettävät kädensijat sekä ns. Yeti 800 puolestaan on tehty vetojuhdaksi alaville maille. Taitokset on tehty maastokelpoisuuden parantamiseksi taivutetut poikittaistukivarret vähentävät lumen kerääntymistä kelkan pohjan alle ja väännetyt pitkittäistukivarret sallivat suksen liikkua vapaasti esimerkiksi penkalta laskeuduttaessa. tuu jonnekin 200 millin tietämille. Näin vetopito säilyy hyvänä ja kelkka on edelleen ohjattavissa. Isoon Yetiin saatiin lisätehoa sillä perinteisimmällä konstilla, eli iskutilavuutta kasvattamalla. Keulan kevenemisen estämiseksi telasto on varustettu säädettävällä reaktiotangolla, joka takapukin painuessa pakottaa myös etupukin painumaan. V-twinin jytinät vain säestävät menoa, kun kaasulla annetaan koneelle käskyä kiihdyttää peli kovempaan laukkaan. Yeti 600 SDI:n painoksi ilmoitetaan 329 kiloa ja sarjan nelitahtiversiot, V-800 ja V1300, painavat 330 ja 342 kiloa. 1,288-litraisen myötä voimanpuutetta ei pahemmin esiinny, vaan peli jaksaa laukata yllättävänkin räväkästi. Täytyy tietysti muistaa, että painava leveätelainen kelkka on alun perin hyötykelkka ja siksi sitä ei voi verrata aivan suoraan urheilukelkkaan aivan kuten ei voida verrata Toyota Land Cruiser 120-mallia Subaru Imprezaan, vaikka Land Cruiser mukava ja kohtuullisen suorituskykyinen auto onkin. Jousitukselle erityisen leimallista ovat taitetut pitkittäis- ja poikittaistukivarret. 550:ssä ja V800-malleissa käytetään keulassa ja etupukissa 25-millisiä iskareita ja takapukissa 36-millistä. Reittinopeuksissa pikkunelarillakin pärjää vallan mainios- www.mk-lehti.fi MK 79. Tehottomuus tuntui esimerkiksi pitkää tunturin kuvetta kivutessa tai ylämäkeen raskasta taakkaa kiskottaessa, jolloin kysytään voimaa myös yläkierroksilla. Voimattomuus ei selittynyt aivan kokonaan moottorilla, vaan osasyy oli voimansiirron säädöissä
Kyseessä on Lynxin legendaarisin ja merkin historian kannalta merkittävin mallinimi, jonka ehdottomasti kuuluisi olla kunniapaikalla. Mutta muistakaamme laitteen käyttötarkoitus. Oikeita lumikelkkoja Reitin sivussa Yetit kulkevat mallikkaasti, vaikka elopainoa niille on kertynyt riittävästi. Näin 40-vuotisjuhlahumussa ihmetyttää yksi asia, joka joidenkin mielestä saattaa olla jopa epäolennainen missä ihmeessä on hyötykelkkamallistosta 5900. Nelitahtiset taittuvat nekin kuljettajan tahtoon ilman sen kummempaa vapaapainia, joskaan kovin kummoiseen viistorinteeseen ei ainakaan isompaa nelari-Yetiä viedä. Lynx ilman 5900:a tuntuu hieman samalta kuin että Porsche karsisi mallistostaan 911:n. Aikaisemmissa yhteyksissä, esim. 3960 milliä pitkän ja 500 milliä leveän maton kantavuus on hyvä ja 32-millinen harja tuo pitoa. Sen sijaan nelitahtiset lähtevät hangessa todella pehmeästi liikkeelle, mikä vaikuttaa positiivisesti sekä veto- että etenemisominaisuuksiin. Mutta vaikka 5900 puuttuukin, on Lynxillä markkinoiden laajin leveätelaisten mallisto, jonka myötä se vahvistaa asemaansa maailman johtavana hyötykelkkojen valmistajana.q Lynx Yeti V-1300 (Yeti V-800) Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Pa-järj: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Rotax, 2-syl V., 4T, nestejäähd. V1300 painaa sen verran, että sen kallistaminen ylärinteeseen on vaikeaa, ellei peräti mahdotonta keskikokoiselle karpaasille. Pykälä ei kuitenkaan ollut sitä luokkaa, että kelkka olisi sutaissut niin, että perä olisi alkanut painua. 104 hv (66 hv) 1288 cc (800 cc) VDO-EMS IBC 6000 VSA Lynx Yeti 550 Tekniset tiedot Moottori: Iskutilavuus: Teho: Pa-järj: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Rotax, 2-syl., 2T, puhallinjäähd. levy Leveys: 123 cm Pituus: 310 cm Raideväli: 98,5 cm Ilmoitettu paino: 300 kg Pa-säiliö: 45 L Sytytyslaitteet: CDI Hinta: 10.130,- 80 MK www.mk-lehti.fi. 5900, tuttujen kesken viisysi, on yhtä kuin Lynxin hyötykelkka, referenssi, johon kaikkia muita leveätelaisia on verrattu sen ensiesittelystä asti. Samaa vaivaa potevat muutkin painavat nelitahtiset työkelkat. 550:n voimansiirron säädöt olivat koeajomallissa ehkä aavistuksen hakusessa, sillä vedon kytkeytyminen tapahtui hieman kulmikkaasti eli nykäisemällä. Harmittavaa viime kevään koeajosessiossa oli se tosiseikka, että edes Luostolla ei ollut tarjota sellaisia kinoksia, jossa laitteiden etenemisominaisuuksia olisi päässyt todenteolla kokeilemaan. Koeajossa... ti, mutta järvenselällä peli tuntuu jo laillisten nopeuksien puitteissa melko säyseältä. Ehkä aluillaan oleva talvi tuo tullessaan mahdollisuu- den saattaa työkelkat etenemiskykynsä äärirajoille. 550 on, kuten arvata saattaa, kevein vietävä myös umpihangessa. MKlehden numerossa 2/05 suoritetussa Yeti SDI 600:n koeajon yhteydessä, on ollut mahdollisuus kokeilla vaativampaakin möyrintää, ja tuolloin laite teki vaikutuksen vaivattomilla ajo-ominaisuuksillaan reitin sivussa. 553,4 cc 57 hv 2 x Mikuni VM30 IBC 6000 VSA 50 x 396 / 3,2 cm SUV, kaasuisk., (kaasuisk., 25), jousto 200 mm Telasto: RCG 1-W, kaasuisk., 36/36 (25/36) jousto 290 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 123 cm Pituus: 310 cm Raideväli: 98,5 cm Ilmoitettu paino: 342 kg (330 kg) Pa-säiliö: 45 L Sytytyslaitteet: CDI Hinta: 14.240,- (12.940,-) 50 x 397 / 3,2 cm SUV, kaasuisk., 25, jousto 200 mm Telasto: RCG A, kaasuisk., 25/36 jousto 340 mm Jarru: hydr
Vertailutestissä Arctic Cat F6 Sno Pro Lynx Rave 600 SDI Lynx Rave RE 600 Polaris IQ 600 HO Dragon Polaris IQ 600 RR Ski-Doo MX Z TNT Ski-Doo MX Z 600 X Yamaha Nytro RTX KaiKKien aiKo 82 MK www.mk-lehti.fi
koskaan aikaisemmin vuoden urheilukelkan tittelistä ei ole ollut kisaamassa yhtä monta kelkkaa, eikä koskaan joukossa ole ollut yhtä monta potentiaalista voittajaa. TeksTi: Joni Launonen / MK-Lehden testiryhMä kuvaT: JuKKa heLMinen Ja Joni Launonen TesTiryhmä: JuKKa heLMinen, Jussi honKa, antti MiKKoLa, Joni Launonen, Jussa Peuranen, Juha suur-inKeroinen Ja MiKKo VainionPää jen vertailu! www.mk-lehti.fi MK 83. 600-kuutioisten urheilukelkkojen vertailu vuosimallia 2008 on todellinen unelmataisto
Vertailutestissä... 84 MK www.mk-lehti.fi
Jommatkummat on kelkkaan syytä asentaa, sillä ilman koukkuja tunne kelkan selässä on hetkittäin kuin custom-pyörän satulassa jalkojen etsiytyessä konehuoneen nurkille kauas eteen. Kelkkaan on saatavilla Ski-Doon varvaskoukkusarja sekä Lynx RS -mallin varvaskoukut. Kun ruuvasimme RE:stä klikkerit auki, niin siitäkin tuli melko mukava reittikelkka ja tälle talvelle tehty hiukan miedompi puristusvaimennuksen säätö soveltuu yleiskäyttöön viimevuotista paljon paremmin. ertailuryhmää kootessamme päätimme rajata puhdasveriset kilpakelkat verrokkiryhmän ulkopuolelle. Arctic Cat ja Polaris IQ 600 H.O. Rauhalliseen ajoon Dragon on mukavan ryhdikäs peli sallien seisten ajamisenkin, ainakin teoriassa. Arctic Catin hyviin ominaisuuksiin kuuluu se, että kelkka ei järjestä ikäviä yllätyksiä kovin helposti. SDI:n kuten RE:nkin huono puoli on suksen haukkaaminen käännöksissä. Eritoten, jos uralla on irtolunta, suksi pyrkii tietyn rajan ylitettyään kääntymään liikaa. Pienryhmiin jakaminen jatkui vielä tämän jälkeenkin. Lynxin satula on riittävän jämäkkä olematta kivikova, ja tanko on riittävän korkealla sallien niin seisten kuin istuenkin ajamisen. Selkeää parannusta on saatu aikaan jousituksen kanssa, sillä kuten Lynxissä, myös Ski-Doossa ojn kaksineuvoinen alusta, joka toimii niin rauhallisessa kruisailussa kuin kunnon pommituksessakin. Yksi niistä on penkki, joka kummassakin mallissa on todella kova ja leveä. Painostaan huolimatta kelkka on helppo hallita myös ilmassa. Varvaskoukkujen totaalinen puuttuminen on paha virhe. Kilpakelkaksi määrittelimme laitteen, jossa on seosvoitelu ja jossa ei ole peruutusvaihdetta. Lynxit kaipaisivat keulalleen SLP Powder Pro- tai SLT-sukset, jotka kummatkin edustavat tällä hetkellä markkinoiden ehdotonta parhaimmistoa. Istuimen ja ohjaustangon säätömahdollisuudet tuovat kelkkaan hieman touringin tuntua. Onnistunut ohjaamo luo puitteet hyville ajo-ominaisuuksille. Muutamalla napsulla saatiin juuri sen verran lisää jämäkkyyttä, että kelkka alkoi sietää yllättävät vastapatit. Tietysti voidaan pyörittää nyrkkiä siitä, kuuluvatko Lynx RE 600 tai Polariksen IQ 600 RR kisavehkeiden luokkaan, mutta koska kyseisissä kelkoissa on siviilikelkoille tyypillisiä mukavuusvarusteita ja koska kumpaistakin mallia myydään merkittäviä määriä siviilikuljettajille, tuomitsimme kumpaisenkin "reittikelkoiksi". Ajomukavuutta parantaa jousituksen pehmeämpi perussäätö. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat Lynxit, Ski-Doot ja Polaris IQ 600 RR. CFI ovat sport touringeja ja Nytro painii monessa mielessä omassa sarjassaan nelitahtisen 1049-kuutioisen ja kolmesylinterin moottorinsa ansiosta. Arctic Catin selässä viihtyy, sillä ajoasento on hyvä. Etujousitus on melko pehmeä, mutta se on tehtäviensä tasalla ja toisaalta Foxin ilmaiskareita saa hienosäädettyä melko helposti kelkan mukana tulevalla pumpulla. SDI sen sijaan selvitti samat paikat eleettömästi. Toinen merkintä toivelistaan tulee suksista. Testin kuluessa MXZ 600 SDI:n klikkeireitä väännettiin tiukemmalle niin suksien iskareista kuin alustastakin. Mutta koska kelkka ainakin jossakin määrin tappelee samoista asiakkaista kuin testin muut kelkat, päätettiin se ottaa mukaan kahinoihin. V Spesialisteja ja moniottelijoita Viime vuodeksi täydellisesti muuttunut Arctic Cat F6 yllätti toden teolla edellisessä 600-kuutioisten vertailussamme. Fusion-malliin pohjautuva Polaris IQ 600 HO CFI tuntuu jo toisena talvenaan vanhalta kelkalta. Catin penkki on melko leveä, mikä niin ikään hankaloittaa seisten ajamista. Toinen huomautus tulee liian matalasta tangon korotuspalasta, joka vaikeuttaa seisten ajamista. Hallintalaitteet ovat todella hyvät ja mittaristo on selkeä. Se ei nostele sisäsuksea kurveissa eikä perä ala jakaa kaasua löysätessä samaan malliin kuin ennen. Sen jousitus toimii hyvin, joskin alustan ja erityisesti etupukin perussäätö on turhan pehmeä. Sen sijaan istuen ajettaessa satulan leveydestä ei ole haittaa. CTRL-suksi ei ominaisuuksiltaan ole likimainkaan samaa tasoa. Muutama kompastuskivi Ski-Doolla edelleen on. 2006-mallista kelkka oli pulskistunut reippaanlaisesti, mutta ajo-ominaisuudet olivat kohentuneet merkittävästi. Kelkat lokeroituivat loppujen lopuksi kolmeen eri ryhmään, jotka ovat super sportit, sport touringit ja Nytro. Testin RE oli ennen klikkereiden säätöä sen verran kova, että rajussa menossa alkoi yllätyksiä tulla siksi että alusta ei ehtinyt mukaan. Astinlaudoille sopivat niin crossikengät kuin snoukkabootsitkin, ja lisäksi karhennusta on tarjolla riittävästi. Melkein viime vuoden kaltaisena pysynyt Catti on edelleen yksi parhaista laitteista rentoon reittiajoon ja vähän sporttisempaankin etenemiseen. Lynx on selvästi vetomiesten vetomiehille suunnittelema peli. Vakiokuntoiset kepakot tuntuvat riittävän yllättävänkin pitkälle, mutta pieni jämäköittäminen ei olisi pahitteeksi. Suksi on yksi niistä osasista, jotka voivat tärvellä muuten toimivan paketin. Hitaassa ajossa SDI:n jousitus toimii esimerkillisen hienosti. Kelkalla voi ajaa myös seisten, joskin juuri jalan alle sattuva astinlautojen taitos hankaloittaa seisten ajamista. Ski-Doon uudistumisleikki on ollut todella rohkeaa. Takapukin pitkäliikkeisyys kompensoi jonkin verran pehmeyttä, mutta etupukin lyhyt liikerata sen sijaan aiheuttaa tömähdyksiä. Yleensä etupukin pohjaamisen jälkeenkin matka jatkuu kurssin muuttumatta. Se on todella pintaherkkä, joten tekarit eivät halkea turistipatissakaan. Pilot-suksi on ihan ok kovalla jäljellä, mutta etenkin silloin, kun reitillä on irtolunta, jonka päällimmäinen kerros muodostaa kovan kuoren, on suksi turkasen rauhaton. Kelkan ohjaamo on sivistyneempi kuin RE:ssä, mikä lisää mukavuutta. Jos kelkalla oikeasti meinaa ajaa seisten, on siihen asennettava korkeampi tangon korotuspala ja karhennuksia astinlaudoille. Vaikka istuin on kova, saa takalisto silti sietää tällejä myös satulan rungosta. REV-malliin verrattuna REV XP on tasapainoisempi ja mukavampi kelkka. Astinlaudat ovat mallia www.mk-lehti.fi MK 85. Ski-Doohon on pesiytynyt pari suunnittelun kukkasta. Lynx SDI 600:ssa on parannettu suurin piirtein kaikki ne asiat, joista RE viime vuonna sai risuja
Ajo-ominaisuuksiltaan Polaris on kohtuullisen hyvä rauhallisemmassa ajossa. Kaikkien mielestä se tarjoaa hyvät puitteet vauhdikkaaseen ajoon, mutta ajoasento istuen ei miellytä kaikkia. Kelkan imagoa on pyritty rakentamaan urheilulliseksi ja RX1:ä paremmin aggressiiviseen reittiajoon sopivaksi. Etujousitus eritoten on loistava konstruktio ilman kallistuksenvakaajaakin, eikä alustakaan ole kivirekimäinen hitaassa ajossa, vaikkei sitä pintaherkäksikään voi kehua. IQ RR:n ajoasento kirvoittaa testiryhmän väittelemään sen onnistuneisuudesta. Kääntyvyys ja ohjaus on kuitenkin nyt kunnossa, sillä ohjauksen raskaus oli vanhemman "Fusionin" akilleen kantapää. Mitä ihmettä mahdettiin Polariksella miettiä keväällä 2004, kun juhlavuoden kunniaksi esiteltiin lähes Fusion 900 sportti-IQ:n sijaan. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan, ja hienoa että RR esiteltiin kaudelle 2008. Jousitus tuntuu Polariksessa onnistuneen hyvin. Se on iso ja se estää tehokkaasti kelkan selässä liikkumista. Yamaha Nytro RTX on yksi kauden kovimmista uutuuksista. IQ-runkoisella kelkalla voitettiin WPSA-sarjan kisoja jo keväällä 2004, ja aivan varmaa on se, että kentällä oli koko joukko asiakkaita, jotka odottivat pääsevänsä race replican puikkoihin. Onneksi, sillä kelkka on loistava! Ohjaamo on race replicalle sopivaan tyyliin äärimmäisen pelkistetty. Vertailutestissä... old school, mikä tahtoo sanoa, että lumilautakenkä ei astinlaudoille sovi ja crossikengillä ajaminen muodostuu liukasteluksi. Penkki arvioidaan hyväksi, samoin tankki, joka ei haittaa kelkan selässä liikkumista. Moitteita IQ RR saa liukkaista astinlaudoista. CFI:n satula on ok, mutta tankki ei ole aivan täydellisesti onnistunut. Kovimmankaan vetomiehen sydän tuskin kuitenkaan olisi murtunut, jos kelkassa olisi vakiona käsisuojat viiman kirpeältä puraisulta sormia varjelemassa. Joku veikkailee, että mitoituksessa on käytetty kuuluisaa italialaista standardiapinaa, jonka kädet ovat pitkät ja jalat lyhyet, kuten ne simpanssilla tuppaavat olemaan. Menevännäköinen paketti teki viime vuonna vaikutuksen sitä kokeilleisiin journalisteihin, jotka ylistivät sekä kelkan tehoa että ajettavuutta. 86 MK www.mk-lehti.fi. Tankki tuntuu olevan sylissä, mikä hankaloittaa eteen menoa. Sen ajo-ominaisuuksia vain vaivaa pieni raskassoutuisuus. Tuulilasi on onneton käikäle ja ohjaamosta löytyy vain se, mikä on oleellista nopean ajon kannalta. Iskarit ovat samanlaiset Walker Evansit kuin tehtaan kilpamalleissakin
Perussäätö on riittävän jämy urheilulliseenkin ajoon eikä alustan toiminnassa rauhallisemmassakaan menossa ole mitään huomautettavaa. Onnistunut ajoasento takaa, että Lynxin satulassa viihtyy reilummankin tovin. Oliko vika kelkassa vai sen säädöissä. Joulun ja vuodenvaihteen välipäivinä perin suuri osa Levin reitistöstä oli äärimmäisen haastavassa kuosissa. Lähtökohdat ovat hyvät. Testikelkka oli ennen meille tuloa kokenut kovia, joten on mahdollista, että eturunko on nirskahtanut. Ennen klikkereiden vääntelyä kelkka tuntui jopa aavistuksen verran turhan jämäkältä; kelkka oli parhaimmillaan tosi isoissa pateissa, mutta peräkkäisissä montuissa ja nopeassa ajossa jousitus ei imenyt teräviä iskuja samalla www.mk-lehti.fi MK 87. Toisaalta voi olla mahdollista, että tuotantopeleissä esimerkiksi alustan kiinnityspisteitä on muutettu niin, että kelkka on luonnostaan nenällään. Mene ja tiedä, mutta hieman jäi epäselväksi kuva Nytron todellisesta potentiaalista. Kovat pelit kovaan ajoon Testin todelliset sportit erottuvat edukseen uran muuttuessa vaativaksi. Penkki on riittävän kapea ja ehkä hieman kovahko. Tätä mietimme ankarasti, sillä viime keväänä neljä tämän testiryhmän jäsentä ajoi yhteensä kuudella (tai kahdeksalla jos MTX-mallit lasketaan mukaan) vaihtelevissa olosuhteissa, eikä yksikään keväällä kokeilluista kelkoista venkoillut vastaavalla tavalla. RE, kuten aikaisemmin jo mainittiin, omaa varsin napakan iskareiden perussäädön. Testikelkkaa kokeiltiin muokatuilla Total Tekin enduroraudoilla ja vakioraudoilla sekä erilaisilla poppakonsteilla, mutta tulos oli aina sama kelkka ei meinannut sopia leveällekään ladulle. Astinlaudat ovat jämäkät ja karhennusta on riittävästi. Jousitus on saatu säädettyä todella hienosti tikkiinsä ja siksi kelkan ajettavuus on ensiluokkaista. Olosuhteet vaihtelivat plussakelistä paukkupakkasiin, joten tarjolla oli sekä pehmeää että kovaa ajoalustaa. Lynx SDI on kotonaan niin pikkupatissa kuin isommissakin heitoissa. RTX:n etuiskareiksi on valittu Fox Float -pumput ja alustassa on Kayaban valmistamat 40-milliset vaimentimet puristus- ja paluuvaimennuksen pikasäädöillä. Nytron ajoasento on hyvä niin istuen kuin seistenkin. Se menee pientä turistipattia eleettömästi eikä nopeasti silmille tulevat patit saa sitä sysättyä kurssiltaan. Mutta ohjauksessa on senkin edestä
Ski-Doo MXZ 600 SDI on aktiivisen ajajan kelkka. Kelkan moottorin luonne on yhtä aikaa kipakka ja nöyrä. Viisi senttiä lisää korkeutta korotuspalaan ja ne varvaskoukut paikoilleen, niin MXZ:aa parempaa patikkopeliä saa hakea. Vertailutestissä... tavalla kuin SDI:n jousitus. Isoissa tälleissä Ski-Doo ei pyri sinkoamaan keulaansa ylös, vaan kelkka pyrkii jatkamaan lynximäisesti suoraan. TNT:n Rotax 593 SS-moottori tuo mieleen hyvin säädetyn 500-kuutioisen. Kaasun vaste on hyvä ja voimaa tuntuu olevan tasaisesti läpi koko kierrosalueen. Mutkiin Lynxit taittuvat hyvin, joskin suksen taipumus haukata sisäkurvin puolelle hieman haittaa. Sen keveys, hyvin keskitetty painopiste ja toimiva jousitus saavat aikaan sen, että kuljettaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa paljon enemmän kelkan etenemiseen kuin esimerkiksi Arctic Cat tai Polaris Dragon -pilotti. Ongelma saatiin aisoihin kytkimen ramppien säädöllä. Iskareiden sisältä löytyvät kuitenkin samanlaiset simmit, joten pelkästään pikasäädöillä kelkka olisi ollut säädettävissä jämäkämmiksi. Käsittääksemme Ski-Doon pitäisi olla rider forward -ajattelun pioneeri, ja rider forward -ajatusmaailman yksi kulmakivistä on se, että kuski istuu ryhdikkäästi ja että hänen on tarpeen tullen helppo nousta ylös satulasta. Korotuspalan valinta on erittäin epäonnistunut. Lynxien voimapaketit toimivat todella hienosti. Etupukin yli kiikkumis- ta ei esiinny, vaan kelkka käyttäytyy rata-automaisesti. Patikossa MXZ on helppo vietävä. SDI-malli kärsi testin alkupuolelle ylikierroksilla kiertämisestä. Jottei menisi pelkäksi kehumiseksi, annetaan Ski-Doolle risuja toistamiseen penkistä ja liian matalasta korotuspalasta. TNT:n alustan klikkerit ja jousituksen esijännitykset olivat eri asennoissa kuin SDI:ssä ja siitä johtuen alusta pohjasi huomattavasti helpommin kuin SDImallissa. Jousitus imee patit yksitellen ja sekä keula että perä pysyvät hyvin mukana menossa. Vaativalla reitillä TNT on kevyt vietävä ja vielä kevyempi se olisi, jos siinäkin olisi korkeampi korotuspala. Painonsäästöintoilu on tällä kohtaa mennyt liian pitkälle. Kallistelua ei esiinny ja jarrutukset sujuvat ilman ylimääräistä ohjelmaa. Ski-Doo MXZ 600 SDI:n moottorissa on paukkua tuttuun tyyliin. Paukkua on läpi koko kierrosalueen eikä tehoalueissa esiinny kuolleita kohtia. Voimansiirto toimii kuminauhamaisen pehmeästi ja takeltelematta. Ski-Doot on varustettu tavattoman hentoisilla takakääntöpyörillä. Nyt hippi kyllä istuu verrattain edessä, mutta jos hän on yli 155-senttinen, muodostuu seisten ajaminen perse pitkällä kyyköttämiseksi. Ski-Doon on siis syytä vaihtaa viimevuotisen XRS-mallin taka-akseli kääntöpyörineen tai RS-mallin kääntöpyörästö jo ennen kuin ensimmäinen lumiretken keskeytyminen on tosiasia. Mutkissa kelkka tuntuu imeytyvän hyvin kiinni ajoalustaan. Kaasun vastaaminen tapahtuu välittömästi ilman minkäänlais- ta viivettä ja alhaalla ja keskialueella paukkua on kivasti. Se ei ole moksiskaan kovastakaan röykyttämi- 88 MK www.mk-lehti.fi. Alustan pitkästä etupukista ja onnistuneesta alustan säädöstä johtuen kelkka painuu jarrutuksissa matalaksi tasaisesti. Testin aikana takarenkaita meni repullinen, emmekä tarkoita mitään aivan pientä päiväreppua. Polaris IQ 600 RR on räväkässä ajossa kotonaan. Kelkka on uskomattoman hauska ja helppo vietävä. Ylärekisterissä operoitaessa poweria ei ole ihan samaan malliin kuin SDI-koneessa, mutta perin riittävästi kyllä
Jatkuu seuraavalla sivulla www.mk-lehti.fi MK 89 v v
Kelkan etenemistä leimaa vakaus, vaikka joku moittikin ohjausta hieman tunnottomaksi. Yamahan jousitus ja runkorakenne sopivat hyvin räväkkään ete- Vertailutestissä... Catissa on kevyt ja tarkka ohjaus. Aivan pahinta röykkymerta lukuun ottamatta Catti menee kuin ajatus. Dragonin kohtalo tässä testissä on olla konkreettinen esimerkki siitä, kuinka voimakkaita ovat muutoksen tuulet kelkkamaailmassa tällä hetkellä. Mutta kuten mainittua, oli testiyksilömme ohjaus sen verran hurja, että kovalla alustalla ajo-ominaisuuksien arvioimisen sijaan kuljettajien ajatusmaailma pyöri ladulla pysymisen ympärillä. Mielipiteet jakautuivat kahtia jousituksen suhteen. Foxin ilmaiskareiden esijännitys on helppo säätää kuskin painon ja ajotavan mukaan. Molemmissa Lynxeissä on loistava etujousitus, mutta sukset eivät olleet testiryhmän mieleen. Polariksen Dragonissa on Ryden ilmaiskarit, joiden alkuherkkyys olisi parantunut paineita muuttamalla, mutta Foxista poiketen Ryden säätäminen ei onnistu kenttäolosuhteissa. Polariksen RR-mallissa ei ole kallistuksenvakaajaa, mutta ei se sitä edes kaipaa. Testin aikana vallinneissa olosuhteissa 32-millinen toimi vallan mainiosti, mutta ajatellen talvisempia kelejä, olisi karkeampi matto poikaa. Erityismaininnan ansaitsee IQ:n etujousitus, joka tuntuu hoitavan minkä tahansa patin täysin eleettömästi. Yamahan jousitus ja moottori toimivat todella hienosti. Etupukin pehmentäminen vakautti menoa, mutta se teki kelkan täysin allergiseksi isommille pateille. Jos RR:stä haluasi vielä paremman, olisi kelkkaan asennettava 38- tai 44-millinen matto. Jos loisti RR kovassa ajossa, oli Dragon huomattavasti vaisumpi esitys. Yksi syy kelkan arvaamattomuuteen löytyy etupukista ja sen säädöistä. Catilla voi vetää löysin rantein melkein missä tahansa, mutta ojien ylitykset sillä on melko vaikeita, sillä telasto ei juuri siirrä painoa; kelkka siis tuntuu syöksyvän suoraan vastapenkkaan. Etujousitus toimii Lynxin tapaan loistavasti ja suksi on hyvä. Ski-Doo ohjaa hyvin ja tarkasti, mutta etujousitus häviää hiukan Lynxille. Yamahan keulalla ilma-Foxit toimivat hienosti, mutta ohjauksesta on vaikea sanoa mitään, sillä testikelkka oli enemmän kuin erikoinen ajettava. 90 MK www.mk-lehti.fi. Joku kehui kelkkaa helpoksi ajaa, mutta enemmistön mielipide on se, että Dragon on raskas ja konstikas vietävä. Myös Polariksen sukset ja johdonmukainen ohjaus ansaitsevat kiitoksen. Kontikkuus tarkoittaa tässä tapauksessa yllätyksellistä käyttäytymistä kovavauhtisessa patikkoajossa. Pieni yllätys koettiin suorituskykymittauksissa, sillä perstuntumalla Ski-Doon tahtiin kulkenut RR tuli CFI-koneisen Dragonin lyömäksi. Pollen kaasaripata on hyvin hereillään läpi koko kierrosalueen ja voimansiirto on todella onnistunut. Viime vuonna keskikastiin kuulunut kelkka on jo nyt vanhan tuntuinen peli. Arctic Cat edustaa niin ikään perinteistä kelkkaa, mutta se toimii räväkässäkin ajossa paremmin kuin Dragon. Alun perin etupukki oli säädetty sen verran jämäkäksi, että sillä oli taipumus pompauttaa kelkkaa ylöspäin yllättävistä pateista. sestä, ja siksipä Polariksen selässä kasvavat sarvet päähän ja mieli halajaa kaiken aikaa mahdollisimman vaativaa reittiä. Kelkka tuntuu vanhanaikaiselta, tankki tuntuu ikävältä jalkojen välissä ja ohjaustangon liikerata ei ole vuosien varrella yhtään sen siedettävämmäksi kuin mitä se oli -05-mallin Fusionissa. Toisen ajopäivän pehmeämpi keli onneksi suodatti vetelytaipumusta sen verran, että ajamisesta pystyi hetkittäin nauttimaankin
3,65 sek. 4,50 sek. 500 metrin loPPunoPeuS: 154,6 km/h JArrutuS 80-0 km/h: 52,20 m 0-200 m 8,50 sek. 1 2 3 4 5 6 2,34 sek. 1 2 3 4 5 6 2,55 sek. 1 2 3 4 5 6 2,49 sek. 3,58 sek. 1 2 3 4 5 6 2,67 sek. 3,30 sek. 5,33 sek. 500 metrin loPPunoPeuS: 144 km/h JArrutuS 80-0 km/h: 50,80 m 0-200 m 8,92 sek. 3,76 sek. 1 2 3 4 5 6 2,78 sek. 3,72 sek. 0-400 m 13,59 sek. Yamaha nytro rtX Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 5,18 sek. 500 metrin loPPunoPeuS: 143,3 km/h JArrutuS 80-0 km/h: 49,60 m 0-200 m 8,98 sek. 0-400 m 14,44 sek. Polaris iQ 600 Ho Dragon Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 5,68 sek. 500 metrin loPPunoPeuS: 143,6 km/h JArrutuS 80-0 km/h: 51,80 m 0-200 m 9,25 sek. 5,04 sek. 500 metrin loPPunoPeuS: 147,3 km/h JArrutuS 80-0 km/h: 50,10 m 0-200 m 8,78 sek. 0-400 m 13,98 sek. Polaris iQ 600 rr Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 3,87 sek. 0-400 m 14,31 sek. lynx rave re 600 Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 0-400 m 14,13 sek. Ski-Doo mX Z tnt Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 4,89 sek. 500 metrin loPPunoPeuS: 150,4 km/h JArrutuS 80-0 km/h: 48,55 m 0-200 m 8,54 sek. 5,39 sek. 500 metrin loPPunoPeuS: 141 km/h JArrutuS 80-0 km/h: 46,80 m 0-200 m 8,94 sek. 1 2 3 4 5 6 2,52 sek. 0-400 m 13,10 sek. www.mk-lehti.fi MK 91. 0-400 m 14,52 sek. Ski-Doo mX Z 600 X Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 1 2 3 4 5 6 2,36 sek. 1 2 3 4 5 6 2,56 sek. 3,79 sek. 3,19 sek. 5,24 sek. 500 metrin loPPunoPeuS: 145,9 km/h JArrutuS 80-0 km/h: 49,70 m 0-200 m 9,00 sek. Suorituskykymittauksia Arctic Cat F6 Sno Pro Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 0-400 m 14,61 sek. lynx rave 600 SDi Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek
Ilmeisesti testiviikon haastavat olot selittävät kulutuslukemia jonkin verran. Vahva epäilyksemme on, että jotakin alustassa tai sen kiinnityksessä on muutettu kevään jälkeen ja tuolla muutoksella, ikävä kyllä, on ollut tuhoisat vaikutukset kelkan ajo-ominaisuuksiin. Ruisku vai kaasari? Polttoaineensyöttötavasta taitettiin jokunen vuosi sitten kovastikin peistä. Ski-Doo-mies siis voi syödä poronkäristyksen tankkauksen yhteydessä ja hän on edelleen käyttänyt noin seitsemän euroa vähemmän rahaa. Rotaxin 593 H.O. Ilahduttavaa on huomata myös se, että Polariksen CFI omaa selvästi kaasutinmallin Liberty 599 -moottoria paremman polttoainetalouden. Alusta siirtää myös hyvin painoa ja kelkka lähtee rivakasti paikaltaan. 92 MK www.mk-lehti.fi. Kulutusmittauksissa myös Arctic Cat F6 Sno Pro menestyi kohtuudella. Se oli ensimmäinen ruiskumoottori, joka todella vei kaksitahtisen polttoainetalouden uudelle tasolle. Testin aikana huomasimme myös, Catin alusta toimi muuten hyvin, mutta etupukkiin kaipaisi kovempaa puristuspuolen säätöä nopeaan liikkeeseen. Lynxin SDI:ssä oli testin monipuolisimmin toimiva alusta. nemiseen. Edellinen vertaus sai varmasti monen verenpaineen hetkellisesti koholleen, ja toimitukseen asti kantautuu protestihuutoja siitä, kuinka kokonaiskuluissa moinen ero lopulta on melko pieni. Ski-Doo T NT tarvitsi 100 kilometrillä 20,5 litraa Vertailutestissä... 98-oktaanista. Polaris Dragon 600 CFI kulutti menovettä 24,5 litraa, Arctic Cat F6 Sno Pro 26,2 litraa 100 kilometrillä. Silti ruiskulla oli puolensa, sillä se armahti suutinsulkeisilta. Muistettavaa kuitenkin on, että Polaris ja Catti kumpikin ottivat turpaansa pahanpäiväisesti kaasarimoottorilla kulkevalta Ski-Doo T NT:ltä, joka oli testin kolmanneksi pihein kelkka. Syy oli siinä, että edistykselliseksi mainostettu EFI ei pystynyt tarjoamaan tehoetua tai parempaa polttoainetaloutta. Totta tietysti tuokin. SDI-pelien kulutukset sen sijaan pysyttelivät totutulla tasolla Ski-Doon tyytyessä 17,2 litraan ja Lynx 600 SDI:n 18,9 litraan 100 kilometrillä. Rahallisesti polttoaineen menekkiä voidaan konkretisoida vaikka siten, että kun Ski-Doo MXZ 600-kuski ajaa RRkaverinsa kanssa 100 kilometriä, kuluu RR-miehellä tankkaamiseen liki 20 euroa enemmän pätäkkää. Vuosien mittaan ko- neesta ilmeisesti on löytynyt lisäkiukkua, sillä parin viime vuoden aikana Ski-Doo MXZ 600 on hallinnut suorituskykymittauksia tässä luokassa. Kaasaripelien kulutukset olivat normaalia huonommalla tasolla RE:n syödessä 29,5 litraa menovettä 100 kilometrillä ja Polaris 600 RR:n napsiessa 30,4 litraa. Paukkua on niin, että kaulan keventäminen onnistuu todella helposti. Polttoainetalous on tietysti vain yksi asia, jolla kaasuttimien ja ruiskujen välistä paremmuuseroa voidaan perustella, mutta tavallisen harrastajan vinkkelistä katsottuna se on melko tärkeä asia. Se pelaa niin hitaassa kuin kovassakin vauhdissa. Polaris Dragonin alustan säädöt eivät ainakaan vakiona suosi kovaa patikkoajoa. Polariksen RR-mallin alusta toimii kovassa ajossa hyvin, mutta pyrkii hiukan keräämään itseään kasaan ja se aiheuttaa perän nakkelua jarrutuksissa. Ski-Doon malleissa pitäisi olla samat iskarit ja säädöt, mutta silti TNT:n alusta tuntui klikkereiden ruuvaamisesta huolimatta pehmeältä kovaan ajoon. Yamahan uusi alusta toimii hyvin ja säädöt sopivat jo vakiona vauhdin pitoon. SDI-moottori mullisti käsityksen kaksitahtimoottorista ja polttoaineen ruiskutuksesta
ArvoStelupiSteet Moottori Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Kytkin Melu Yhteensä Runkorakenne / ohjaus Ohjaus / suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Paino Yhteensä Kuljettajaympäristö Ajoasento Penkki/tankkiyhdistelmä Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Ajovalot Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä ilman taloudellisuutta Taloudellisuus Polttoainekulutus Hankintahinta Yhteensä Kaikki yhteensä Hinta Arctic Cat F6 Sno Pro 8 7 8 8 8 8 47 9 10 9 8 8 8 9 7 68 8 8 8 9 9 9 10 9 70 185 7 9 16 201 11800,- Lynx Rave 600 SDI 9 9 8 8 9 8 51 8 9 8 10 10 10 9 8 72 9 9 10 9 8 8 9 9 71 194 9 8 17 211 12360,- Lynx Rave RE 600 9 9 8 8 9 8 51 8 9 8 10 9 10 9 8 71 9 9 10 8 8 8 9 8 69 191 6 9 15 206 11690,- Polaris IQ 600 Polaris IQ HO Dragon 600 RR 9 8 9 8 9 8 51 8 8 8 8 8 7 8 8 63 8 7 8 9 9 9 8 8 66 180 7 9 16 196 11590,9 9 8 8 9 8 51 9 9 9 10 10 9 9 8 73 9 9 8 8 7 8 10 8 67 191 6 9 15 206 11690,-,- Ski-Doo MXZ 600 X 9 9 9 9 9 8 53 8 9 10 9 9 9 9 10 73 8 7 8 9 9 8 8 8 65 191 9 8 17 208 12490 Ski-Doo MX Z TNT 7 8 7 8 9 9 48 8 9 10 9 9 8 9 10 72 8 7 8 9 8 8 8 8 64 184 8 10 18 202 10560,- Yamaha Nytro RTX 10 9 10 9 8 10 56 6 7 8 8 9 8 9 7 62 8 9 9 10 8 8 10 9 71 189 9 7 16 205 14190,- www.mk-lehti.fi MK 93
Ski-Doon moottori ja voimansiirto toimivat esimerkkeinä muille eikä kelkan ajo-ominaisuuksissakaan pahemmin ole moittimista. Hinta on kuitenkin kohdallaan tässä luokassa. Kelkan ajo-ominaisuudet ovat luokkansa ehdotonta parhaimmistoa. Catissa on hyvät hallintalaitteet ja loistava mittaristo. Lynx SDI:ssä on samat säätönamikat ja muut hallintalaitteet kuin Ski-Doossa ja ne toimivatkin hyvin. Lynx RE:n ohjaamo on raaserimaisen pelkistetty. Kuvan "meikkipussi" työkaluille on lisävaruste. Ski-Doossa on hyvät ja käteen sopivat hallintalaitteet ja SDI:ssä hieno mittaristo, mutta vakiolla korotuspalalla ohjaustanko on auttamatta liian matalalla. Yamahan ohjaamossa on kaikki kohdallaan, mutta mittaristo on kokenut takapakkia RX1-malliin verrattuna. 94 MK www.mk-lehti.fi. Lynxien ajoa leimaa helppous. Kelkat sopivat niin retkeilyyn kuin vaikka radalla ajamiseen. Molempiin Lynxeihin oli vaihdettu keskikorkea tuulilasi (160 e). Polaris Dragonissa on hyvät hallintalaitteet ja mittaristo. Polaris RR on karsittua mittaristoa ja hallintalaitteita myöten täysi raaseri. Muutama pikkuinen yksityiskohta esti testivoiton, mutta varsin pienillä muutoksilla Ski-Doo kohenee huimasti. Lynxit ovat esimerkkejä siitä, että kompromisseja kaihtava perusfilosofia voi poikia parhaimmillaan erittäin monipuolisia laitteita. Ski-Doo MXZ 600 SDI:n niskassa oli kovat odotukset, jotka se voittopuolisesti lunasti. Rovaniemeläiskaksikon vahvuuksia ovat niiden loistavat ajo-ominaisuudet, hyvät voimapaketit ja monikäyttöisyys. Jousitus on todella onnistunut, ja tuskin monikaan äityy vastalauseisiin, jos kirjoitamme, että PPS on markkinoiden paras takajousitus tällä hetkellä. Ski-Doo pelasi uhkapeliä pistäessään REVin uusiksi, mutta tämä kierros kannatti. Polaris IQ 600 RR oli todellinen yllättäjä. Vertailutestissä... mitä merkitystä on sillä, pääseekö tankillisella 100 kilometriä vai reilut 200 kilometriä. TNT seuraa hyvin isoveljensä vanavedessä ja häviää oikeastaan vain kesymmän moottorin osalta. Lapissa tankkauspaikkoja ei ole jokaisen näreen takana, joten pitkä toimintasäde on poikaa. Yhteenveto Lynxin SDI ottaa testissä pistevoiton, eikä RE-mallikaan tule kaukana perässä
RE:ssä, on kelkka täyttä asiaa alusta loppuun moottorin luonteen ja kelkan ajo-ominaisuuksien takia. Kerrassaan mahtava ja upeannäköinen peli! Lynx RE ja Polaris RR vievät yhteisvoimin pronssia. Muutamalla pikkujutulla, kuten korkeammalla tangon korotuspalalla, kestävillä kääntöpyörillä ja varvaskoukuilla varustettuna se voisi jopa lyödä Lynxin. Toivottavasti kyseessä oli vain epäkelpo yksilö. Arctic Cat F6 Sno Pro on yleishyvä kelkka, jonka mukavuus ja ajo-ominaisuudet hyväkuntoisella reitillä ovat huippuluokkaa. Hieman SDI-konetta lauhkeampi voimalaitos armahtaa kuskia patikossa. Sukset laittaisin vaihtoon, mutta sen jälkeen kelkka ei kaipaa kuin bensaa ja öljyä SKi-Doo MXZ 600 SDI on tarkalleen ottaen kakkonen listallani. Lyhyesti voidaan todeta, että IQ 600 RR on vaikuttavin Polaris-uutuus sitten Edge 500:n ja se on paljon se. Kelkassa on ainesta, sen tiedämme, mutta tässä joukossa se tuntuu vanhahtavalta, eikä sen jousitus ole tehty kaikkein kovimpaan ajoon. F6:n moottori ei ole ikinä lukeutunut suosikkeihini. Kone on tuskaisen ponneton alakierroksilta eikä paukku riitä äijän riepottamiseen yläkierroksillakaan. RE:stä voi sanoa samat asiat kuin SDI:stä, mutta kaasutinkone ja askeettisempi ohjaamo karsivat mukavuuspisteitä. Viimeksi mainittuja se, ikävä kyllä, tarvitsee paljon enemmän kuin SDI-koneet. Kelkka on vanhentuneen tuntuinen ja arPolariksen RR on tehty pääosin seisten ajettavaksi, joten jalkaa ei saa lainkaan eteen varvaskoukkuun. Kuten Lynxitkin, RR kaipaa vain kovaa ajoa sekä öljyä ja bensaa. Ajoasento sopii pitkille matkoille ja hyväkuntoisella reitillä ajamiseen, mutta rataajoon leveä satula ja tankki eivät sovi, kuten ei sovi väärästä kohdasta pokattu astinlautakaan. Polariksen IQ Dragon ei ole minun peli. Kelkkaan kaipaisi enää pikkuisen isompaa polttoainetankkia ja Ski-Doon tasolle yltävää polttoainetaloutta. Yamaha Nytrossa on hyvä jousitus ja runkorakenne, mutta ohjaus teki tepposet. Moottori ja voimalinja toimivat hyvin yhteen. Kelkan jousitus on onnistunut ja markkinoiden parhaimmistoa edustavat vakiosukset pohjustavat hyviä ajo-ominaisuuksia. Talvi on liian lyhyt kelkan säätelemiseen ja siksi arvostan sitä, että kelkka voi olla näin valmis jo vakiokuosissaan. Hieman jämäkäm- mällä jousituksella siitä saa todella nopean urheilukelkan. Nyt mieleen jäi vain ohjauksen vetelyn aiheuttama pelko. Se on loistava paketti tehoa, taloudellisuutta ja hallittavuutta. Arctic Cat F6 Sno Pro on ajo-ominaisuuksiensa osalta erittäin toimiva kelkka. Kelkka on monikäyttöinen laite, jota ei tarvitse säädellä sen kummemmin. Kaikkein urheilullisen laite se ei ole, mutta muuten reipashenkiseen vapaa-ajan kelkkailuun se on edelleen loistava vaihtoehto. Toivoa sopii, että koeajokelkka oli vain kovien kokemustensa pehmentämä yksilö. Tässä näkyy Catin astinlaudan pokkaus, joka on juuri väärässä paikassa seisten ajettaessa. Jätimme arostelupisteistä pois tuulilasin, sillä ne ovat vakio urheilukelkoissa melkein pelkkiä koristeita. Polaris Dragon 600 HO CFI miellytti joitakin kuljettajia, muttei läheskään kaikkia. Lisävarusteena saatavat varvaskoukut kannattaa kuitenkin hankkia, sillä nyt kenkä menee melkein konehuoneeseen saakka. Yamahassa on hyvä suora, leveä ja karhea astinlauta ja kunnon varvaskoukut. www.mk-lehti.fi MK 95. Ski-Doo TNT:ssä oli lisävarusteena saatava korkeampi lasi (169 e), sivulasit (67 e pari) ja tuuliohjaimet sivuposkissa (32 e pari). Lynxissä on hyvä seisoa ja silti jalan saa myös eteen varvaskoukkuun jos niin haluaa. Myös Yamahassa oli korkeampi tarvikelasi (139 e) ja sivulasit (69 e pari). Tätä mieltä Joni Launonen: Listallani oli kaksi kelkkaa ylitse muiden: Lynx 600 SDI ja Ski-Doo MXZ 600 SDI. Astinlauta on muuten hyvä, mutta kunnon karhennukset puuttuvat. Ski-Doon astinlaudalla ei jalka luista ja siinä on myös hyvä seisoa. Vaikka kelkassa on vanha ja hieman tehottomampi pata kuin esim. Lynxissä on luokkansa paras moottori ja jousitus, minkä lisäksi ajoergonomia on loistava. Polaris IQ 600 RR on todella onnistunut paketti, jonka hauskuuskerroin on kohdallaan. Ski-Doo TNT:n hinta-laatusuhde on todella hyvä. Kun pakettiin lisätään vielä kohtuullinen polttoainetalous, on Tenari mahtava paketti. Yamaha Nytro jäi viime keväältä mieleen hyvistä ajo-ominaisuuksistaan ja loistavasta moottoristaan
Yllättävistä tilanteista F6:nen seviää kunnialla, se ei lähde jakamaan sivuttain, vaan menee suoraan kuin juna. Polaris 600 Dragon on oiva yleiskelkka kaikenlaiseen reittiajoon. Pienen miinuksen aiheuttaa haukkaava ohjaus, joka vaatii hieman totuttelua. Jousitus toimii mainiosti, samoin ohjaus, joka on tarkka ja tunnokas. Ajoasento on hyvä ja satulan muotoilu on onnistunut. Silmää miellyttävä ulkoasu, monipuoliset hallintalaitteet ja mittaristo ovat harmoniassa keskenään. Lynx RE on karumpi kaasutinmalli sivistyneestä sisarestaan. En kokenut Dragonia sen raskaammaksi ohjata tai ajaa kuin muitakaan. Mittaristo on polkupyöristä tuttu nestekidenäyttö, joka vaatii haukankatseen tai vahvat rillit. Alusta toimii hienosti, mutta vikuroiva ohjaus pilasi ainakin tämän kelkan ajettavuuden pahemman kerran. Sen kone vie kelkkaa vähintään riittävästi. Vertailutestissä... Lynxin satulassa on mukava istua ja se antaa hyvin liikkumatilaa joka suuntaan. Polariksen kapea satula sopii urheilulliseen ajoon loistavasti, eikä haittaa seisten ajamista. vaamaton kovassa menossa. Ohjaamo on karu, vailla turhia mukavuuksia, kuten kunnon tuulisuojaa tai merkkivalopatteristoa ajotietokoneineen. Hyvää on myös pieni polttoaineen kulutus, joka on tärkeää niin taloudellisesti kuin tankkausvälienkin suhteen. Etenkin etupää on loistava ja sillä selviää kaikista pahoistakin vastapateista ja ojanpenkoista. Satula on mukava kuin jenkkisohva noudattaen samaa linjaa alustan hienojen ominaisuuksien kanssa. Varmaan kävi selväksi, että yhteistä säveltä ei Dragonin ja minun välille syntynyt. Uudet Ski-Doot ovat silmiähivelevän upean näköisiä. Kelkka on upeannäköinen, kestävä ja toimiva kokonaisuus kaikkiin olosuhteisiin ja tilanteisiin. Yamaha Nytrossa on mahtavavoimainen moottori, joka yhdistettynä toimivaan painon- ja voimansiirtoon kiikuttaa kelkkaa varsin mainiosti etenkin osakaasulla edetessä. Minusta kelkka on parempi kuin moni antoi testin yhteydessä ymmärtää. Moottori puhuu mainiosti kaikilla osa-alueilla ja tuntuu huomattavasti mittaustuloksia tehokkaammalta. Jousitus on kantava, mutta silti sopivan jämäkkä jopa kovaan patikkoajoon. Koneessa on paukkua, ja polttoainetalous on huomattavasti kaasariversiota parempi. Lynx Rave SDI on todella monikäyttöinen huippurheilumalli, jolla kelpaa rivakan reittiajon lisäksi osallistua vaikka kisoihin. Hienoista komponenteista rakennettu kelkka on onnistunut paketti myös ergonomialtaan ja hallintalaitteiltaan. Ehkä jousitus ei ole huippu-urheilullinen, mutta pienillä säätötoimenpiteillä siitä saa varmasti mieluisan kokonaisuuden lähes kaikkien makuun. Kaikki muu on myös tasapainossa, mutta jotenkin kelkka antaa itsestään hieman vanhahkon vaikutelman, vaikka kyseessä on kuitenkin uuden koulukunnan mukainen pystystä ajettava malli. Alusta on melko mukava myös pikkupatikossa, mutta todellinen luonto selviää vasta jättipateissa, joissa kelkka on kuin kotonaan. Mukavuutta arvostavana en pidä kovasta satulasta eikä matalalle sijoitettu ohjaustanko yhtään paranna tilannetta. Painot on saatu pudotettua luokkansa ja koko kelkkamaailman huippulukemiin ja moottoriteho etenkin ruiskukoneessa on luokkansa kärkeä. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan päässyt sinuiksi aivan kaikkien ominaisuuksien kanssa. Jousituksen ja ohjauksen osalta on onnistuttu hienosti. Ajoasento on tilava ja onnistunut, mahdollistaen kuljettajan liikkumisen kaikissa tilanteissa. Uusi ajoasento, joka mahdollistaa jalkojen viemisen enemmän eteen, on tervetullut parannus edelliseen malliversioon verrattuna. Vastapainona SDI-moottorissa on enemmän huipputehoa ja pienempi kulutus. Juha Suur-Inkeroinen: Entisestään parantunut Catti edustaa urheilullista monikäyttökelkkaa parhaimmillaan. Ajokilometreihin perustuvalla helpohkolla laskutoimi- kulutukSet jA pAinot Arctic Cat F6 Sno Pro Lynx Rave 600 SDI Lynx Rave RE 600 Polaris IQ 600 HO Dragon Polaris IQ 600 RR Ski-Doo MX Z 600 X Ski-Doo MX Z TNT Yamaha Nytro RTX Polttoainekulutus Toimintasäde L / 100 km km 26,2 18,9 29,5 24,5 30,4 17,2 20,5 17,4 182 201 129 181 113 232 195 161 Bensatankin tilavuus litraa 47,7 38 38 44,3 34,1 40 40 28 Paino täydellä tankilla kg 285 269 267 266,5 255,5 231,8 221 273 Paino tyhjällä tankilla kg 249,4 240,5 238,5 233,4 230 201,8 191 252 96 MK www.mk-lehti.fi. Tämä kelkka palvelee kaikkia kelkkailijoita, joiden haaveissa ei ole backflipit eikä frontflipit, vaan pelkkä ripeävauhtinen reippailu kaikenlaisilla reitistöillä. Olen ajanut myös suuntavakaalla Nytrolla, joten toivottavasti kyseessä oli vain siipirikko yksilö. Polaris RR on kilpaenduro, joka brutaalin ulkoasun lisäksi tarjoaa joukon villejä ominaisuuksia myös tavalliseen reittiajoon. Pienehkö tankki yhdistettynä suureen kulutukseen tekevät reittiajosta omalta osaltaan hankalaa. Moottori ja voimansiirto edustavat luokkansa huippua. Jotakin positiivista Dragonissakin on, ja se jokin löytyy pellin alta. Tavallisen kilpailuja kaihtavan kelkankuluttajan kannattaa kuitenkin pitäytyä paremmin yleiskäyttöön soveltuvassa SDI-mallissa. Kilpakelkka, jolla sujuu myös reittiajo mallikkaasti. Kaasarimallin pari tonnia edullisempi hankintahinta saattaa kallistaa vaa`an sen suuntaan. Kevyt ja tarkka ohjaus vie kelkkaa minne kuljettaja haluaa. Terävän virtaviivaiset muodot ja onnistuneet värit tekevät vaikutuksen ainakin meikäläiseen. Keveys on hyvä asia pidemmässä juoksussa, mutta olisin odottanut asian vaikuttavan enemmän ajamisen helppouteen
Mahdollisuudet olisivat olleet parempaankin, jos alusta olisi jämäkämpi. Ski-Doon ulkonäkö on testin paras. Lynx RE vei Polaris RR:n kanssa pronssin. Kun Lyne olisi vielä paketoitu Ski-Doon kaltaiseen huippumoderniin koppaan, olisi se vastustamaton peli. Kelkka on luotettava ja mukava sport touring hyväkuntoisille reiteille. IQ ei ole safarikelkka. Polaris Dragon jäi listallani viimeiseksi. F6 oli mielestäni yksi testin mukavimmista cruisailukelkoista. Istuminen tai seisominen tuntuu luontevalta. Tasavahva esitys ja taatusti kilpailukykyinen kampe Suomen enskapätkillä. On siinä hienot äänet! Arctic Cat F6 jäi kuudenneksi. Ajoasento ja moottori ovat sen vahvat puolet. Mukautuva ja jämäkkä alusta yhdessä tehokkaan ja taloudellisen moottorin kanssa on hyvä paketti. Jos RR on pirteä ja nuori, niin Dragon on jo vanha ja väsynyt. Moottori yllätti, sillä luulin sitä 600 sdi:ksi ensimmäisen ajovuoron vaihtoon saakka. Jos TNT:ssä olisi ollut "jämympi" alusta ja korkeampi tankopalikka, tulos olisi ollut toinen. Jos tarkoituksena ei ole hankkia raaseria, vaan enemmänkin sport touring, on Catti hyvä vaihtoehto. Moottori on tehokas ja taloudellinen. Yleisesti ensisilmäys kelkan ulkonäköön antaa vaikutelman nopeasta ja mukavasta kelkasta. Kurvit on helppo ajaa eikä alusta yllätä. Mutkaisella enduroreitillä polvi on vedettävä maahan kuin RR-pyörässä (mistähän mallimerkintä on kotoisin?). Maisemien katseluun ei Lynxin alustaa ole kuitenkaan säädetty, sillä jousitus vaatii vauhtia toimiakseen kunnolla. TNT on kelkka- maailman keijukainen, eikä sitä parane jättää SDI:n varjoon. Edes painoero ei ole enää merkittävä ja ainakin harrastajatasolla SDI olisi endurokilpurinakin fiksumpi vaihtoehto. Yamahan viimeistely saa aina kiitosta. Epävarmuus astui kuvaan vauhdin kasvaessa, sillä testikelkka yliohjasi rajusti. Alusta on jämäkkä eikä pohjaile turhaan. RE:llä ajaessa tulee mieleen, miksi kelkka on olemassa. Jos ohjaustangon korotuspalikka ja jalkakoukut olisivat olleet minulle sopivat, uskoisin jopa parempaan tulokseen. Miinusta täytyy antaa kelkan muotoilusta, sillä keskivaiheen paksuus antaa raskaan vaikutelman. Laitteessa on potentiaalia eikä Nytroa kannata sivuuttaa harkitessa ripeään ajoon tehtyä siviilikelkkaa. Koneessa on potkua ja se on melko taloudellinen. Ohjausgeometriasta minulla on Dragonin suunnittelijan kanssa erilaiset näkemykset. Viime vuonna RE-mallille oli vielä selvä tilaus olemassa, sillä olihan se SDI-malliin verrattuna kokonaan erilainen niin ajoasennon kuin Ski-Doo Ski-Doo Yamaha FX MX Z 600 X MX Z TNT Nytro RTX 63 87 319 26 142 75 155 156 95 63 1181 63 87 319 26 142 75 155 135 94 63 1159 56 79 499 22 119 59 239 97 41 86 1 197,00 vArAoSAhintojA Jarruvipu (ei koko kahva) Variaattorin hihna Suksen iskunvaimentaja ilman jousta Liukukisko Tuulilasi Jarrupalat Suksi Mäntä täyd. Ajossa tuli tunne lyhyydestä ja ketteryydestä. Ulkonäkö huutaa suuria patteja ja nopeaa ajoa. Jukka Helminen: Kuinkahan monta kertaa aiemmin on testien yhteydessä tullut todettua että käytössä pitäisi olla vähintään kaksi kelkkaa. Eroa ei kummassakaan ole ostopäätöksen tekoon kuin se, että toinen vie vähemmän bensaa. Nimimerkillä: RR on kevyt hinattava tankki tyhjänä. Ensituntuma oli keveys ja uusiutunut ajoasento suosii pitkäjalkaisia kuljettajia. Ohjaus on tarkka sekä yllätyksetön. Toinen kisatyyliseen hikilenkkeilyyn ja satunnaiseen crossiradalla kurvailuun ja toinen vauhdikkaaseen matkan tekoon. Testikelkoista Lynx SDI on selvästi paras yleiskäyttöön. Mikko Vainionpää: Lynx SDI on ykkösvalintani. Kaasuvaijeri Telaston kääntöpyörä Yhteensä Arctic Cat F6 Sno Pro 98,50 131 527 26,50 81 104 178,50 150 89 43,50 1 429 Lynx Rave Lynx Polaris IQ 600 Polaris IQ 600 SDI RE 600 HO Dragon 600 RR 58 87 372 22 137 74 137 156 44 37 1124 58 87 342 22 137 74 137 156 44 37 1094 40,16 140,25 533 33,3 155,89 124,2 176,4 240,03 90,56 42,84 1576,63 42 194 659 33,3 116,44 77,9 191,91 240,03 83,66 49,98 1688,22 www.mk-lehti.fi MK 97. Punaisen kelkan alustan toiminta teki minuun vaikutuksen. Lynxeille en saanut merkitsevää eroa kovasta yrityksestä huolimatta. Ulkonäkö on pakattu pieneksi suhteessa sisällä olevaan tekniikkaan. Ski-Doon kulmikas, kova ja silti läpi lyövä satula ei miellyttänyt testiryhmää. Yamahassa on kavennettu runkotunneli ja hyvin takapuoleen sopiva sutjakka satula. tuksella voi kukin todeta, kumpi vaihtoehto on omalta osalta kannattavampi. RR Enduroa on luonteva ajaa seisten. Säädöt ovat kelkan arvokkain asia ja Lyne:ssä ne saa kaupanpäällisinä. Ski-Doo MXZ SDI voitti minun listallani hopeaa tasaisuudellaan. Telasto toimii hitaassa ajossa pehmeästi, mutta kovassa se pakkaa ja viskoo hiukan perää. Yamaha Nytro jäi listallani viidenneksi. Nyt se on melkein sama laite kuin SDI, mutta kuluttaa rajusti enemmän. Se muistuttaa Snow Hawkia haukan nokkaa myöten. Tämä ei paljoakaan testin aikana muuttunut. Lynxin SDI:llä voi lähteä kiertämään Lappia tai suunnata crossiradalle, sillä kelkalla taittuu yhtä lailla tasainen reitti kuin kunnon patikko. Se kertoo hyvästä suunnittelusta. Polaris IQ RR:n ulkonäkö puhuttelee ainakin minua korkealla keulallaan. Siinä on bensapihi moottori ja ajoasento, joka sallii niin räppäilyn kuin nopean matkanteon. Alusta toimii hitaassa ajossa hyvin, mutta vauhdin kasvaessa kelkasta tulee rodeohevonen. RE:n kaasutinversio on tehty mielestäni siksi, jotta ymmärrettäisiin miten hyvä SDI on. TNT antoi nimensä mukaan lentävät lähdöt ja sijoittui neljänneksi
Se kuvista kuitenkin selviää miltä osalta kahvat lämpiävät. Uusi Ski-Doo on hienon ja erilaisen näköinen, mutta lopputulos oli pieni pettymys. Vanhan REVmallin reisiä hapottava kyykkyasento on nyt historiaa ja ilman varvaskoukkuja jalat sujahtavat melkein konehuoneen puolelle. Moottori vääntää tasaisesti ja suorituskykymittausten mukaan siinä on myös hyvin paukkua. Testikelkan etupään ilmaiskareissa oli ehkä hiukan liikaa painetta, sillä viime talvena koeajossa ollut 700 Dragon oli mukavampi, mutta ei kuitenkaan pohjaillut. Toinen äärilaita on Polariksen Dragon ja Ski-Doon MXZ X joiden kahvat lämpiävät hyvin mutta vain kapealta osalta. Arctic Catin F6 yllätti viime talven testeissä ja kelkka on edelleen hyvä kokonaisuus. Nyt ohjaus kuitenkin veteli minne sattui ikään kuin suksissa olisi ollut rajusti aurausta. Erikoista on keulan vakaus kaarteissa, vaikka kallistuksenvakaaja puuttuukin. Kuvista voi todeta että Arctic Catin ja Ski-Doo TNT:n lämmittimet toimivat tasaisemmin, lämmittäen koko kahvan. Arctic Catin tapaan Polaris 600 Dragon soveltuu parhaiten reippaaseen matkan tekoon. Alustan lyhytliikkeinen etupukki pohjaa vastapatissa ja se on painon lisäksi eniten vauhtihaluja hillitsevä seikka. Jotenkin odotin keveyden tuntuvan ajossa paljon enemmän. Moottori onkin loistava. Ohjaus on todella tarkka ja jarru pysäyttää hyvin yhdelläkin sormella käytettynä. Alustan säädöt eivät Dragonissa houkuttele huimaluun patikossa, mutta muuten kelkka on helppo ajaa. Satulan materiaali on myös erittäin kovaa ja silti takamus lätkii roikuttaessa runkotunneliin. Joissain kelkoissahan lämmittimet eivät toimi kunnolla tyhjäkäynnillä joten kahvojen lämpötilat eivät ole suoraan verrannollisia. Kulkua on riittävästi ja ajofiilis muistuttaa kevyttä 440-kuutioista. Käynnistimme kelkat ja annoimme niiden käydä 10 minuuttia tyhjäkäyntiä. Hinnan perusteella TNT olisi minun ykkösvalintani Ski-Doon laivastosta. Aivan endurotyyliseen vauhtiin ei kelkasta ole, mutta mukavuuskerroin on kohdallaan. Suorituskykyyn painon pudotus kuitenkin vaikuttaa, sillä selvästi muuta porukkaa tehottomampi TNT kulkee ja kiihtyy tasatahtiin muiden kanssa ja SDI tuntui kaksitahtisista selvästi rajuimmalta. Peukalon lämmittimet toimivat hyvin kaikissa kelkoissa. 98 MK www.mk-lehti.fi v v. Apuna oli Fluke Ti20 thermal imager lämpökamera. Ohjaus on kevyt ja tarkka, eikä yllättävä pattimerikään aiheuta reitinvalintaan vaikeuksia, sillä nokka menee minne kuski haluaa. Ohjaus käy meikäläisen käteen hyvin ja nyt jo kolmas versio eturipustuksen geometriassa tekee kääntämisestä aivan riittävän kevyen ja tarkan. Samaa kertovat myös mittaustulokset ja kyllähän 20-30 kilon ero pitääkin jossain tuntua ja näkyä. Tämän kelkan selässä vanhakin nuortuu. Telaston säätöihin pitäisi hiukan paneutua, sillä nyt perä lähtee välillä jarrutuksessa nakkelemaan puolelta toiselle ja se ei ainakaan kapealla uralla tunnu mukavalta. Ajoasento on niin TNT:ssä kuin SDI:ssä entistä paljon mukavampi. Kelkkaa kuitenkin säädettiin vaikka mihin kuosiin testin aikana, mutte vetelyä ei saatu kokonaan pois. Kahvalämppärit koetuksella Ski-Doo MXZ X SDI Yamaha Nytro Tämänkertaisen vertailutestin yhteydessä kokeilimme kuinka kelkoissa toimivat kädensijojen ja peukalon lämmittimet. Toivomuslistalla olisi isompi tankki ja kunnolliset karhennukset astinlautoihin. Johtuukohan Lynxin ja Ski-Doon erilainen jarrutuntuma Ski-Doon uudesta jarrun paikasta ja/tai pienemmästä jarrulevystä, sillä Lynx pysähtyy tehokkaammin ja tunnokkaammin. Bensaakaan ei TNT:n kaasarikone vienyt kuin hiukan Lynxin SDI:tä enemmän. Lynxin SDI:n tapaan MX Z 600 SDI on hyvä yleiskelkka moneen käyttöön ja sillä jaksaa taittaa pidempää reisua tai huvitella silloin tällöin radallakin. Testikelkan levoton ohjaus oli harmi, sillä keväällä kokeilemani kolme eri Nytroa eivät vikuroineet ollenkaan samalla tavalla. Laitetta on paras ajaa seisten ja penkkiä tarvitsee vain tiukimmissa mutkissa ja tasaisilla osuuksilla. Ohjaustangon korotuspala saisi kuitenkin olla korkeampi ja penkki kapeampi. Myös Lynxeissä ja Yamahassa lämmittimet toimivat koko kahvan matkalla. Rytmittämällä homma kuitenkin sujuu hyvin ja siihen auttaa herkästi heräävä moottori. Jostain syystä Polariksen RR mallin kahvat eivät suostuneet lämpiämään tyhjäkäynnillä ollenkaan. Lumikelillä saattaisi myös 38-millinen matto olla poikaa. Yamaha ei oikeastaan enää 130-hevosvoimaisena kuulu tähän joukkoon, mutta taistelee samoista ostajista. Meikäläisen listalla kakkoseksi nousee Polaris RR. Yamahassa riittää niin kulkua kuin vääntöä ja uusi runkomuotoilu mahdollistaa ajamisen seisten ja istuen. Etujousitus toimii todella hyvin ja on kohtuullisen mukava rauhallisemmassakin menossa. Vertailutestissä... AC F6 Lynx SDI Polaris Dragon Polaris RR Ski-Doo TNT jousituksen säätöjenkin osalta ja painoakin oli selvästi vähemmän. Jousituskin pelaa kun muistaa että keulassa on painoa enemmän kuin kaksitahtisissa, joten suoraan päin patteja ajaminen ei ole suositeltavaa. Satulassa on hyvä istua ja kelkkaa voi kohtuudella ajaa seistenkin. Kuvaushetkellä ulkoilman lämpötila oli -10 astetta
Jatkuu seuraavalla sivulla www.mk-lehti.fi MK 99 v v
594,4 cc SDI TRA III / HPV Roller 38 x 307 / 3,8 cm A-VRC+, TA 36 HLc -kaasuisk., jousto 260 mm PPS, TA-46 HLcR-kaasuisk., jousto 390 mm Hydraulinen levy 124 cm 281 cm 108 cm 38 L Denso 12.360,- polaris iQ 600 rr enduro Ski-doo MX Z 600 X Moottori: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl.,2T, nestejäähd. 12.490,- 100 MK www.mk-lehti.fi. levy 121 cm 37 cm 109 cm 47,7 L 3D, pakokaasun l-tunnistin 11.800,- Moottori: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax HO SDI, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet 599 cc 2 x Mikuni TM38 P-85/LWT Team 38 x 307 / 3,2 cm IQ Race, Walker Evans Piggypack kaasuisk., jousto 291 mm IQ Race, Walker Evans lisäsäil kaasuisk., jousto 353 mm Hydraulinen levy 122 cm 279 cm 108 cm 34,1 L Digital CDI 11.690,- Moottori: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax, 2-syl., 2T, nestejäähd., SDI 594,4 cc SDI TRA III / QRS Roller 38 x 305 / 3,2 cm REV XP, HPG TA Alu clicker kaasuisk., jousto 229 mm SC-5, HPG TA Alu / HPG Racing clicker -kaasuisk., jousto 381 mm Hydr. Vertailutestissä... tekniSet tieDot Arctic Cat F6 Sno pro lynx rave 600 SDi Moottori: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Suzuki, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppäventtiilit, APV pakoaukonsäätimet 599 cc akuton EFI Arctic Roller Cam / ACT 38 x 325 / 3,2 cm AWS VII, Fox Float -kaasuisk, jousto 240 mm Slide Action, Fox -kaasuisk, ACT jousto 340 mm Hydr. levy 122 cm 289 cm 119 cm 40 L ND-Megatec, digit
lisäsäil.,clicker. lynx rAve re 600 polaris iQ 600 ho Dragon Moottori: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. 593 cc 2xTM 40 HTD TRA III / QRS Roller 38 x 305 / 3,2 cm Rev XP, HPG TA Alu clicker kaasuisk., jousto 229 mm SC-5, HPG TA Alu / HPG Racing clicker kaasuisk., jousto 381 mm Hydr. levy 122 cm 289 cm 119 cm 40 L ND-Megatec, digit. läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet 599 cc CFI-4 P-85/LWT Team 38 x 307 / 3,2 cm IQ, Ryde FX Air 2.0-kaasuisk, jousto 254 mm IQ, Ryde FX-kaasu, clicker, jousto 353 mm Hydraulinen levy 122 cm 292 cm 108 cm 44,3 L Digital CDI 11.590,- Ski-doo MX Z tnt Yamaha FX nytro er rtX Moottori: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax SS, 2-syl., 2T, nestejäähd., SDI, RAVE-pakoaukonsäätimet , läppäventtiilit. jousto 368 mm Hydraulinen jäähdytetty levy 120 cm 281 cm 105 cm 38 L Digital T.C.I / T.P.S 14.190,- www.mk-lehti.fi MK 101. 10.560,- Moottori: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Yamaha, 3-syl., 4-T, nestejäähd., rivimoottori 1049 cc 3 x Mikuni 41 YVXC 38 x 307 / 3,2 cm Kaksoiskolmiotuki-erillisjousitus, Fox Float-kaasuisk., jousto 216 mm Dual Shock CK, SOQI-kaasuisk. 594,4 cc 2 x Mikuni TM40 HTD TRA III / Team Roller 38 x 307 / 3,8 cm A-VRC+, TA 36 HLcR -kaasuisk jousto 260 mm PPS, TA-46 Hcr-kaasuisk., jousto 390 mm Hydraulinen levy 124 cm 281 cm 108 cm 38 L Denso 11.690,- Moottori: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd
Hankeen, MARS 102 MK MARS! www.mk-lehti.fi
Vertailussa... 104 MK www.mk-lehti.fi
Onneksi Kittilästä löytyi pätevä kyläseppä, joka taikoi vanhoista japanialaisvalmisteisen moottorikelkan liukurungoista uudet erektiotangot. Ski-Doon osalta testi ei alkanut kovinkaan vahvasti. Sen kuomussa ja sivuposkissa ei ole mitään mikä haittaisi kelkan viemistä todella kovissa kallistuksissa. SkiDoon Pilot-sukset eivät edusta alan parhaimmistoa ja siksi olisikin mukava koettaa kelkkaa esimerkiksi kovaan maineeseen päässeillä SLP Powder Prosuksilla. Ski-Doon maton kumiseos on kova, mistä johtuen maton harjat eivät taitu. Se soveltuu istuen ajoon, mutta kyllä tällaista peliä viedään voittopuolisesti seisten. Kelkkojen suunnittelun painopistealueet on helppo huomata, kun lähtee puuteriin. Tällaisia ovat ne erikoistilanteet, joissa kierrokset joudutaan esimerkiksi puita kierreltäessä laskemaan hetkellisesti tyhjäkäynnin tienoille. Ski-Doo on reitillä napakka peli ja sen kiukkuinen pata helpottaa patikossa ajamista. Keskimittainen ja isompikin kuski ajaa Polarista ryhdikkäästi seisten. Kapean kelkan ajaminen on todella kevyttä ja helppoa. Toisaalta, vakiosuksia ei voi kamalasti moittia, sillä maton kova vetopito selittää ison osan puskemisesta. Ensimmäisen reissun loppuvaiheessa alustasta katkesivat takapukin reaktiotangot hajottaen toisen takakääntöpyörän. Arctic Cat on todella solakka ja virtaviivainen. Kiihdytyksissä sukset nousevat reilusti, muttei ylenpalttisesti, joten pito kiihdytyksissä on hyvä. Moitetta kelkka saa jo reittiajossakin liian matalasta stongasta. www.mk-lehti.fi MK 105 Vuoristokelkalla reitillä vedettäessä tosin täytyy aina muistaa, että pitkiä, vahvistamattomia liukurunkoja ei ole tehty patikkopommitukseen ja siksi niiden käyttöikä voi jäädä lyhyeksi, jos kelkalla lasketaan kuin 600-kuutioisella sportilla. Se, että etu- ja takapukkia ei ole mekaanisesti kytketty, lisää tunnetta alustan pitkäjoustoisuudesta. Jousitus on mukavan herkkä, joskin paluuvaimennusta reittiajossa kaipaisi hieman enemmän, sillä Polariksella on pienoinen taipumus pomppia pateista. Lyhyesti sanoen vuoristo-Catissa ei ole liian matalan ohjaustangon lisäksi mitään, mikä haittaisi ilottelua umpihangessa. Polariksen alusta ei ole kytketty, joten alusta siirtää tehokkaasti painoa. Polaris ei reitillä juuri urheilukelkkaa häpeä. Pelit on tehty puuteriin ja sinnepä teki meilläkin mieli. Kelkalla on taipumus mennä mutkat kiemurrellen. Hassua, että lyhytmattoisia IQ Polariksia on moitiskeltu ohjauksen raskaudesta, mutta RMK ei moista moitetta ansaitse. M-sarjalaiset on tehty vain ja ainoastaan vuoristokelkoiksi. Kelkka on helppo vetää pienessä laineessakin, mutta mutkissa ja etenkin hieman monttuisissa sellaisissa ohjauksen äkkiottoisuus häiritsee. Cat lähtee kaarroksiin ja taittuu side hillingiin kuin ajatuksen voimalla. RMK omaa vuoristokelkoille tyypilliseen tapaan taipumuksen kallisteluun, mutta muutoin ajaminen on helppoa ja letkeää. Polariksen osakkeita parantavat sukset, jotka tarjoavat johdonmukaisen ohjaustuntuman. Tätä pumppausta seuraava kaasun painallus ei aina tuota toivottua lopputulosta. Maton pito on pakkasen kovettamalla polanteella ja hangessakin lähinnä uskomaton. Yamaha menee suorat vakaasti ja sen moottorissa on samanlaista paukkua kuin Ski-Doon voimalaitoksessa. Polariksen ajomukavuuden kulmakiviä ovat hyvin muotoiltu penkki ja oikealla korkeudella oleva ohjaustanko. M8 Sno Pron käsiteltävyys on loistava ja etenemiskyky myös. Sen tiedämme, että 800-kuutioisessa EFIruokitussa Suzukissa on paukkua, joten. Pientä miinusta Cat saa voimansiirtoperäisistä ongelmista. Pakkaslumessakin tulee tilanteita, joissa kone tuntuu puutuvan. Oli tai ei, on ohjauksessa edelleen parantamista. Asiaa!! Mutta kukapa vuoristokelkkojen reittiominaisuuksista olisi kiinnostunut. Penkki saattaa olla todellisessa mountain-ajossa aavistuksen korkea, mutta yleiskäyttöä ajatellen se on toimiva. Emme tiedä, oliko kelkkaan tehty samoja muutoksia, mitä lyhytmattoisiin on tehty. Ski-Doo puskee mutkissa jonkin verran, vaikka kelkassa oli suksipainetta selvästi enemmän kuin muissa. Arctic Cat M8 Sno Pro on kovassa maineessa, eikä sen maineelle tee ollenkaan hallaa se seikka, että maailman kovimpiin jokapaikanmenijöihin lukeutuva Chris Burandt käyttää M-sarjalaista työkalunaan
Testipelimme on esisarjan laite, joten voi olla, että tuotantopelissä on pieniä eroja. Se johtuu pisteytyksen laaja-alaisuudesta ja kommenteissa taas painottuvat kelkkojen syvän lumen ominaisuudet. pisessa muutenkin. Ajo-ominaisuuksien onnistuneisuus on helppoa todeta niin jängällä surffatessa kuin metsäistä erikoiskoetta ylös rymytessä. Voimansiirto toimii hienosti ja koneessa on kivasti paukkua, joskin viime vuonna testissä ollut SLP:n putkellä piristetty RMK oli tuntuvasti hereämpi. Ski-Doon kallistaminen vaatii rajua. Ja hyvää on Polariksen käytös umSki-Doo Summit 800 X 10 10 9 8 37 Yamaha FX Nytro MTX ER 9 9 8 9 35 Arvostelupisteet MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Kytkin Melu Yhteensä RUNKORAKENNE / OHJAUS Ohjaus / suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys reitillä Etujousitus Takajousitus Käsiteltävyys umpihangessa Etenemiskyky Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Satula Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Kuomu / tuulilasi Ajovalot Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä Arctic Cat M8 Polaris Dragon SnoPro RMK 700 CFI 8 8 8 9 33 8 8 9 9 34 8 8 8 8 8 10 9 9 68 9 8 8 9 8 10 9 8 69 9 7 9 9 8 8 10 10 70 8 7 8 8 9 9 9 7 65 9 8 9 8 8 9 9 8 8 76 177 10 9 9 8 8 9 9 8 9 79 182 9 7 9 9 9 7 8 8 7 73 180 9 9 9 9 8 8 8 9 9 78 178 106 MK www.mk-lehti.fi Artikkelin tätä mieltä -kommenteissa osa testaajista rankkaa kelkat eri järjestykseen, kuin pisteytyksessä. Harvoja ovat ne erikoistilanteet, joissa kovalla alustalla ajetaan korva maassa, mutta toisinaan semmoinenkin vastaan tulee (ainakin keväällä koeajoartikkeleihin kuvia otettaessa). Ski-Doo vaatii miestä ajajakseen. Polariksen käsiteltävyyttä voi luonnehtia loistavaksi. Kelkka on äärimmäisen ärjy laite, ja sen ajamisessa on läsnä vahva taltuttamisen meininki. Kelkka on ehkä aavistuksen kankeampi kuin Cat, mutta parempi tangon korkeus tekee ajoasennosta paremman. Sen tiedämme, että ainakin takapukin reaktiotangot eivät ole aivan samanlaiset kuin tässä yksilössä. Vaikka kelkka onkin herkkä reagoimaan kuljettajan liikkeisiin, on sen käytös rauhallista kaikissa tilanteissa. Hyvät ovat myös Polaris RMK:n astimet. Vertailussa... moottorin voimanpuutteesta puutuminen ei missään tapauksessa voi johtua. Arctic Catin astinlaudat ovat jämäkät ja karhennukset ovat kokonaisuudes- saan hyvät, joten tohveli saa hyvän otteen. Polle taittuu Catin tapaan helposti kaarroksiin ja nopeat suunnanmuutokset eivät tuota kelkalle ongelmia. Polariksen telaston takakääntöpyörät on sijoitettu liukurunkojen väliin, mistä johtuen telamaton kulmat pääsevät kovalla alustalla kallistettaessa hieman taipumaan. Polaris rankattiin kaikkinensa testin helpoimmaksi ajopeliksi. Liukurunkojen sisäpuolella olevien vetopyörien ansiosta Polariksen kallistelusta puuttuu kulmikkuus, mikä omalta osaltaan helpottaa elämistä ja kelkalla ajamista
Siksi matto seuraa maastoa hyvin umpisessa, mutta pompottaa hiukan reitillä. Leveämattoinen Ski-Doo on hiukan kankea käsitellä umpisessa ja alustan säädöt on tehty ehkä liikaakin reittiajoa silmällä pitäen. Catin alusta on tehty melkein täysin umpisen ajamisen ehdoilla. Reitillä se yllätti jopa hyvillä ominaisuuksilla patikossakin. Polariksen alusta on herkkäliikkeinen ja paluuvaimennusta on vähänlaisesti. Silti iskarit eivät pohjaa reitilläkään liian helposti, joten kelkka soveltuu loistavasti kaikentyyppiseen ajoon. www.mk-lehti.fi. Samasta syystä etupukin iskarista loppuvat ominaisuudet reittiajossa. Yamahan alusta toimii Polariksen tapaan hyvin niin reitillä kuin umpisessa. Se pohjaakin helposti ja maton kohtauskulma on lyhyen etupukin ansiosta loiva
Harmi, että vaativimmat erikoiskokeet jäivät Yamahalta väliin, sillä kelkka saapui testiin päivän myöhässä. Säätötoimenpiteillä ja suksien vaihdolla Ski-Doo parantuu varmasti. Ski-Doo REV XP oli prototyyppi, joten sen säädöissä saattaa olla eroa tuotantopeliin. Odotamme Snow Shootia ja mahdollisuutta päästä ajamaan paremmin tikissä olevalla yksilöllä. Kelkka on hyvä ajaa useimmissa ajotilanteissa, ja kun sen kanssa pääsee sinuiksi hangessa, alkaa eteneminen käydä kuin leikki. Yamahan leveä suksi ei ole kaikkien mieleen; joidenkin mielestä sillä on taipumus haukata kallistettaessa siihen malliin, että ajamiseen tulee ylimääräistä vaikeuskerrointa. Yhtä mieltä ollaan siitä, että koneessa on paukkua mukavasti, mutta käsiteltävyydestä väitellään. Myös kulmikas kytkimen toiminta hieman hankaloittaa ajamista, muttei kuitenkaan dramaattisesti. Etenemiskyky on Ski-Doon vahvuus. Kallistuksessa vastaan haraa muiden kelkkojen mattoa noin 25 milliä leveämpi kumivalmiste. Yamahan etenemiskyky on ok. Jo tämmöisenään Yamaha on hieno peli.q. Maton pito on omaa luokkaansa ja ruudikas kone potkaisee kelkan liikkeelle epätoivoisistakin tilanteista. Arctic Cat on puhdasverinen ummenajokas ja siksi se ei ehkä ole kaikkien mieleen reitillä. Yamaha Nytro MTX on hienostunut nelari tähän ronskien pelien luokkaan. Kelkan pystyy pysäyttämään vaikka nokka ylämäkeen ilman pelkoa kaivamistalkoista. Ajamisen haasteellisuus johtuu kelkan kankeudesta. Yamaha jakaa mielipiteitä. Vuoristoajossa jokainen kilo on liikaa ja siksi soisi, että Yamaha saisi vuoltua Nytrosta jonkun kilon pois, mutta tietysti niin, että kelkan luotettavuus ei muutoksista kärsisi. Kelkka tuntuu punnertavan paikasta kuin paikasta pitävän maton ja ruudikkaan koneen avittamana. Kerrassaan hieno peli omalla alallaan. Hangessa tilanne muuttuu, sillä Cat on kissamaisen notkea käänneltävä. Tästä syystä emme pysty aivan varmasti sanomaan, selvittääkö Nytro MTX kaikki samat paikat kuin muu porukka. Yhteenveto Kovasti on sekalainen tämä seurakunta, totesimme testin kuluessa useaan otteeseen. Vaikka Ski-Doo vaatiikin poikapainissa omaksuttujen otteiden kierrätystyyppistä hyväksikäyttöä, on sen etenemiskyky uskomaton. Painavana se vaatii hieman enemmän voimankäyttöä kuin Arctic Cat tai Polaris, mutta silti se on Ski-Doota keveämpi kallisteltava. Yamaha on pohjimmiltaan helppo ajettava umpisessa. Toisaalta kelkalla tuntuu olevan taipumus upottaa keulaansa kaarteissa samalla tavalla kuin viimevuotinen Summit X-RS teki. Ominaisuus tekee etenkin kaverin jäljessä ajamisen hankalaksi. Pienillä muutoksilla se on lähes täydellinen umpihangentaltuttuja. Kelkka kyllä kallistuu, mutta sen vieminen viistorinteessä ei ole likimainkaan yhtä helppoa kuin Arctic Catin tai Polariksen ohjastaminen. Summit XP:n kovan menekin takia BRP:llä ei ollut laittaa testiin muuta kuin prototyyppi, mikä luonnollisesti oli ikävä juttu. Vertailussa... Leveät, karheat, ilmavat ja siten hyvin lunta poistavat astinlaudat löytyvät nykyään jokaisen merkin vuoristomallista. kaasunkäyttöä ja voimakasta riuhtaisua. Polaris on yleishyvä ja siksi tämän varsin epämuodollisen testin voittaja. Paino täydellä tankilla kg 260,4 269 237,2 290,8 Paino tyhjällä tankilla kg 228 236 207,2 269,8 PAINOT Arctic Cat M8 SnoPro Polaris Dragon RMK 700 CFI Ski-Doo Summit 800 X Yamaha FX Nytro MTX ER Polttoainetankin tilavuus L 43,1 43,5 40 28 108 MK www.mk-lehti.fi Kelkka selviytyy kiitettävästi umpihangessa, eikä sen käsiteltävyys jätä paljoakaan toivomisen varaa. Arctic Catin ja Polariksen taustalla löytyy ehkä jotakin yhteistä filosofiaa, mutta muutoin kelkat ovat hyvin erilaisista puulaaduista nikkaroituja
Jatkuu seuraavalla sivulla v v
Kelkka on melko hyvä reitillä, vaikka ohjaus hieman tuikkiikin. Pikkuisen korkeampi stonga, niin johan olisi ämmäläinen entistä parempi. Se painii vuoristokelkkana hieman eri sarjassa kuin Cat tai Polaris, mutta yleiskelkkana se on tämän vertailun parhaimmistoa. Parasta Yamahassa on ruudikas nelaripata ärjyine soundeineen. Polariksen etenemiskyky on hyvä ja käsiteltävyys huippuluokkaa. Se ei ole testin tehokkain laite eikä se umpisessa ole ehkä aivan yhtä herkkä kuin M8, mutta kokonaisuutena se on kelkka, joka toimii kaikissa ajotilanteissa erittäin hyvin. Yamaha Nytro MTX on Polariksen ohella todellinen jokapaikanhöylä. Nytro on niitä kelkkoja, joihin on helppo ihastua. Vertailussa... 110 MK Tätä mieltä Joni Launonen Polaris Dragon RMK 700 on listallani selvä ykkönen. Etenemiskyky on ok ja käsiteltävyys samoin. Ski-Doo ansaitsee ruusut etenemiskyvystään, sillä tuntui, että kelkka punnertaa itsensä todella surkeista tilanteista omin avuin eteenpäin. Ski-Doo REV XP vaatii vielä kehittelyä. jousto 233 mm ACT M-series, Fox Zero Pro / Fox Float-kaasuisk. jousto 457 mm Hydraulinen levy 118 cm 330 cm 99-104 cm 43,5 L Digital CDI 12.990,- Polaris Dragon RMK 700CFI Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. Pitäisikö etupukkia saada enemmän ulos tai vastaavasti perää hieman matalammalla, jotta kelkka ei enää olisi niin vahvasti nenällään. Kelkassa on kyllä ainesta, mutta ainakin protomalli kärsi turhista luotettavuusongelmista (reaktiotangot ja takakääntöpyörät) ja kankeasta käsiteltävyydestä. Kelkan vahvuus on onnistuneessa kokonaisuudessa. Kallistuakseen Yamaha tarvitsee pikkuisen kovemman riuhtaisun kuin AC ja Polaris, mutta varsin vähällä pakotuksella kelkka taipuu kuskin tahtoon. läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet 140 hv 700 cc CFI-4 P-85 / LWT Team 38 x 394 / 6,1 cm IQ RMK, Walker Evans Air jousto 229 mm RMK, Walker Evans Air jousto 394 mm Hydraulinen levy 118 cm 328 cm 99-104 cm 43,5 L Digital CDI 11.990,- www.mk-lehti.fi. Kelkkaa on kevyt ja helppo viedä kinoksessa ja siksi siihen on helppo ihastua. Arctic Cat M8 Sno Pro on listallani kakkonen. Se on kompromissiton syvänlumenkulkija, jonka käsiteltävyys hangessa on lähinnä uskomaton. APV-pakoaukonsäätimet 142 hv 794 cc Akuton EFI Arctic / Arctic Roller Cam 38 x 388 / 5,7 cm AWS VI A-tukivarret, Fox Float-kaasuisk. IQ-formaatti toimii tässä paketissa varsin mainiosti. Loistava etenemiskyky kompensoi hieman raskasta käsiteltävyyttä. Arctic Cat M8 Sno Pro Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Suzuki, 2-syl., 2T, nestejäähd. Raskaskeulaisuuden tuntu pitäisi saada pois ja samalla kertaa myös kelkan taipumus työntää keulaa kinokseen kallistuksissa. Jostakin syystä Pollen 700kuutioinen pata toimii tuntuvasti paremmin kuin ajamani 100 kuutioita pienemmät CFI-moottorit
Ajoasento Ski-Doossa on hyvä, ajettiin sitten istualtaan tai seisten. Reitillä Jammu nostaa suksea todella helposti, kun taas umpisessa ajettaessa kelkkaa pitää ohjata reilulla painon siirrolla ja kaasulla. läppävent. Polariksen ajoasento istualtaan on parempi kuin Catin. Matala penkki helpottaa kuitenkin umpisessa ajoa, koska penkin yli on helppo hyppiä astinlaudalta toiselle. Antti Mikkola Vuoristokelkkatesti on yksi vuoden mukavimmista tapahtumista. Tuulilasi oli ainakin testikelkassa täysin mitäänsanomaton.q Ski-Doo Summit 800 X Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax 797R PowerTEK, 2-syl., 2T, nestejäähd. Tosin Ski-Doolla ei ole ihan niin nuukaa mistä sinne menee, sillä matto puree porukan parhaiten. Myös tuulilasissa olisi toivomisen varaa. Arctic Catin ajoasento istualtaan vaatii totuttelua, johtuen matalasta penkistä. Pollea on helppo viedä umpisessa ja seisten ajettaessa ajoasento on porukan parhain. Ajoasento Jammussa on seisten ja istualtaan ajetta- essa ihan ok, mutta ohjaus on hieman turhan raskas. Ski-Doosta jäi päälimmäisenä mieleen jäykkä ohjaus ja tehokas moottori. Koneessa tuntuu olevan hyvin tehoja ja suojaava tuulilasi on hyvä mukavuusvaruste. Parhaimman kelkan valinnassa minulla oli kaksi vaihtoehtoa, Polaris ja Catti. Koneessa saisi olla hieman enemmän terävyyttä, varsinkin kun ajetaan vaativissa oloissa ja syvässä kinoksessa. Yamahassa moottori puhuttelee, mutta muuten kelkka vaatii opettelua niin reitillä kuin umpisessa ajettaessa. Tällä kertaa kelkkojen ominaisuuksissa oli aika kova hajonta. Myös astinlaudat tuntuvat todella hyviltä. alu., jousto 216 mm ProMountain, kaasuemulsio jousto 356 mm Hydraulinen jäähdytetty levy 122 cm 324 cm 98 cm 28 L Digitaalinen T.C.I./TPS 13.290,- www.mk-lehti.fi MK 111. Pollen tuulilasi saa myös kiitosta. 150 hv 799,5 cc 2 x Mikuni TM40 HDT TRA 7 / QRS Roller 41 x 391 / 5,7 cm REV XP, HPG T/A-alu jousto 229 mm SC-5M, HP-kaasu, T/A Alu, jousto 381 mm Hydraulinen levy 116- 120 cm 331 cm 114-118 cm säädettävä 40 L ND-Megatec, digit. Jos pitäisi valita kelkka jolla ajellaan muuallakin kuin umpisessa, niin silloin valintani olisi Polaris. Tänä vuonna parin päivän rupeama oli yhtä kuin pakkasta, aurinkoa, lunta ja neljä tehokasta vuoristokelkkaa. Catin ohjaus on kevyt ja kelkkaa pystyykin umpisessa ohjamaan melkein varpaita nostelemalla. Kun Cattiin saisi ohjaustangon jokusen sentin korkeammalle, niin ajoasento seisten olisi lähes täydellinen. Jammun tavoin Ski-Doota pitää ajaa umpisessa todella aggressiivisesti jos tahtoo päästä haluttuun paikkaan. 13.800,- Yamaha FX Nytro MTX ER Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Yamaha, 3-syl., 4-T, nestejäähd., rivimoottori 130 hv 973 cc 3 x Keihin 41 mm YVXC 38 x 388 / 5,7 cm Kaksoiskolmiotuki erillisjousitus, SOQI-kaasuisk. Ski-Doo olikin testin ainoa kelkka jonka maton harjat eivät taipuneet
Voittoon tarvitaan ylivertaiset ominaisuudet niin rennossa reittiajossa kuin hikijumpassakin. Onko legendaarinen REV edelleen luokkansa kovin vai viekö uusiutunut rovaniemeläinen voiton? Jäsenten 112 MK www.mk-lehti.fi. Parivertailussa Lynx Rave 550 ja Ski-Doo MXZ 550 X MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN, JONI LAUNONEN JA OSSI SINISILTA Haastoimme Lynx Rave 550:n ja Ski-Doo MXZ 550 X:n jäsentenvälisiin
L väliset www.mk-lehti.fi ynx Rave 550 uudistui tälle kaudelle lähes kokonaan. Otimme Lynxin ja Ski-Doon vertailuun selvitelläksemme niiden eroja paitsi erittäin urheilullisessa ajossa, myös rennossa vapaa-ajan käytössä. Mitään muuta selitystä emme keksineet sille tosiasialle, että istuin on yksinkertaisesti surkea. Nestejäähdytteisten muuttuessa REV XP-malleiksi 550 pysyi perinteisenä REV-mallina. Ski-Doo MXZ 550 X on säilynyt melkein ennallaan. Kelkoista löytyi eroja jopa siinä määrin, että niiden sukulaisuussuhdetta oli hetkittäin vaikea uskoa todeksi. Ski-Doolla lienee pelätty, että REV olisi liian täydellinen, jos sen istuin olisi kunnollinen. Se on melko MK 113. Lisäksi kuskia siirrettiin eteenpäin ja samoin kävi ohjauspylväälle, joka siirtyi 100 milliä lähemmäs keulaa. Mainittakoon tässä kohtaa, että parivertailun sijaan tämän testin piti alun perin olla vertailu, jossa olisi mukana Arctic Cat 570 Sno Pro, mutta jäimme ilman Cattia siitä syystä, että sisäänajossa ollut testikelkka oli kuulemma kohdannut väärään paikkaan kasvaneen puun. Kehitystyössä hyödynnettiin niitä oppeja, joilla RE-mallista tuli kauden 2007 myydyin urheilukelkka ja samalla Lynxin myydyin kelkka yhden kauden aikana. Kaudella 2003 kelkkamaailmaa järisyttänyt formaatti on edelleen voimissaan ja kelkalla on vieläkin kosolti ystäviä. Niinpä myös pikku-Rave sai täksi kaudeksi polyeteenistä puristetut kuomut ja aikaisempaa pidemmän akselivälin. Tämän kohtalokkaan kohtaamisen vuoksi Arctic Cat oli saamiemme tietojen mukaan hieman lyhentynyt ja oli siksi estynyt ottamaan osaa tähän taistoon
Keskikorkea tuulilasi ja käsisuojat tarjoavat yllättävän hyvän suojan ajoviimalta. Myös etujousitus toimii jämäkän alustan kanssa hyvin yhteen. Lynxin ohjaus ei ole yhtä tarkka reitillä kuin Ski-Doossa, mutta röykkyisellä radalla se pääsee oikeuksiinsa, kuten myös etujousitus. 114 MK www.mk-lehti.fi. Jostain syystä Lynx puhaltaa ajoviiman tällä matalalla lasilla suoraan kuskin nivusiin. Ski-Doon ohjaus on ensiluokkainen ja kovalla reitillä kelkka kääntyy veitsen terävästi. Moitepitoisen alun jälkeen siirrymme tarkastelemaan ohjaamon hyviä puolia. Myös tankki on oivallisesti muotoiltu, ja se tarjoaa hyvän mahdollisuuden tulla eteen mutkissa. Parivertailussa... Reitillä Parivaljakon kumpikin osapuoli on selvästi tehty reteään etenemiseen. Ski-Doon hallintalaitteet ovat loogiset ja helppokäyttöiset. Ilman suojia selviää, jos tuulilasi vaihdetaan korkeampaan. Niiden tarjoama tuki ja pito ovat hyvää luokkaa. Lynxin astinlaudat ovat niin ikään toimivat. Jälkimmäistä seikkaa on perin hankala ymmärtää, sillä jos kelkalla aikoo ajaa talvella, on suojat pakko asentaa jälkikäteen. Karhennuksia on sen verran, että astinlaudat toimivat yhtälailla crossisaappaiden kuin lumilautakenkienkin kanssa. Jousitukset on säädetty jämäkkään kuosiin, joskin radalla ajoon tai kisa- Ski-Doon alusta yllätti jämäkkyydellään ja sillä voi ajaa isoakin patikkoa kohtuullisen luottavaisesti. PPS on tällä hetkellä kelkkamaailman paras vakioalusta ja se toimii myös kevyessä föönikelkassa hienosti. Muinoin kylmäksi haukuttu vanhakoppainen REV alkaa näinkin matalalla lasilla ja käsisuojilla olla jopa lämmin verrattuna moneen uutukaiseen malliin. Käyttökytkimet ja ohjaamon varustelu on melko samanlainen ja toimiva. Liian matala ohjaustangon korokepala häiritsee tällä hetkellä kaikkia Ski-Doon urheilukelkkoja. Toinen hankalasti ymmärrettävä asia on Ski-Doon ohjaustangon mataluus. Istuen ajo väsyttää etenkin kelkkaan tottumattoman reidet hyvin nopeasti. leveä, matala ja lisäksi se on liian pehmeä. Muilta osin Lynxin ohjaamosta voi sanoa samat asiat kuin Ski-Doosta hallintalaitteet ovat helppokäyttöiset, sillä esimerkiksi kahvanlämmittimien katkaisijat ovat sen verran isot, että nii- tä voi käyttää vaikka minkämoisten rukkasten kanssa. Se on muotoiltu niin, että sekä istuen että seisten ajettaessa se tarjoaa toimivat työskentelytilat. Lynxin istuin on tuntuvasti parempi kuin Ski-Doossa. Lynxin ohjaamossa on kaksi heikkoa kohtaa, pakkaskeliin riittämätön tuulilasi ja kädensuojien täydellinen puuttuminen. Ne ovat riittävän leveät ja tukevat. Satula ja stonga tekevät ajoasennosta turhan raskaan. Suojasta oli todellista hyötyä, sillä testi suoritettiin hyisissä olosuhteissa tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Astinlaudat Ski-Doossa ovat olleet jo pitkään hyvät
Lynxin kohdalla iskunvaimennuksen kyvykkyys ei ollut suuri yllätys, mutta Ski-Doon kanssa koimme pienen yllätyksen, ja onneksi iloisen sellaisen. Mutta jos onkin ajoasennossa joitakin puutteita, on ohjaus onnitunut melko hyvin. Tavallisessa reittiajossa kummankin kelkan jousitukset riittävät todella pitkälle. Hieman kumarainen asento saa alaselän rasittuman ennen pitkää. Ski-Doo ansaitsee kiitokset siitä keveydestä, jolla kelkka tuntuu reitillä kulkevan. SkiDoo ohjautuu reitillä hyvin, joskin pieni uuden lumen kerros tekee ohjauksesta hieman epätarkan. Suurinta sallittua jääno- www.mk-lehti.fi MK 115. KULUTUS JA PAINOT Lynx Rave 550 Ski-Doo MX Z 550 X Polttoainekulutus L / 100 km 26 23,5 Polttoainetankin tilavuus L 38 40 Paino täydellä tankilla kg 250 235 Paino tyhjällä tankilla kg 221,5 204,8 hommiin niitä pitää toki jämäköittää. Etenkin vähän REVillä ajaneen kuljettajan jalat ovat hapoilla jo lyhyen ajorupeaman jälkeen. Pilot-suksi on parhaimmillaan kovalla reitillä. Isommatkaan heitot eivät tee hallaa jousitukselle, mutta matala ajoasento tekee kuskin elämän patikossa hieman hankalaksi. Kanadalaisella on ilo laskea mutkaista reittiä, joka on muotoutunut kevyesti pattiseksi. Rankka polvikulma hankaloittaa myös rauhallisempaa ajoa
Myös tangon ja satulan mataluudesta kuuluu huomauttaa tässäkin yhteydessä. Nopeavauhtisessa kaarteessa tietyn rajan yli käännettäessä sukset pyrkivät kääntymään liikaa. Ei ole mikään uusi asia, että rovaniemeläinen moottorikelkka kaipaa kunnon pattia, sillä tasaisella reitillä ajaminen Rave 550:n tyylisellä kelkalla on pidemmän päälle puuduttavaa. Hyvä ajoasento varmistaa, että väsy ei iske pidemmälläkään lenkillä. 5,5 sek. 500 METRIN LOPPUNOPEUS: 104,4 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 54,40 m 0-200 m 10,9 sek. Ski-Doo MXZ 550 X Kiihtyvyys 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0 sek. Pienoinen yllätys oli kuitenkin se, että radan tiukassa kurvissa Lynx kääntyi selvästi halukkaammin kuin Ski-Doo, jota vaivasi samanlainen puskutaipumus kuin vaivasi BRP:n tuottei- ta katamaraanisuksen aikoihin. Hyvä jousitus parantaa matkustusmukavuutta entisestään. Parivertailussa... Lynx Rave 550 Kiihtyvyys 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0 sek. Jälleen on muistettava mainita, että crossiradalle vakiosäätö on luonnollisesti turhan pehmoinen. Ski-Doo kulkee mittarinopeutta reilut 120 km/h todellisen nopeuden ollessa vajaat 10 pinnaa vähemmän. Sen sijaan täytyy kehaista sitä, kuinka helppoa REVin selässä on siirtyä aivan eteen tiukoissa mutkissa. Lynx Rave 550 Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax, 2-syl., 2T, puhallinjäähd. Kelkkaa on kevyt ja helppo viedä, joskin Lynxin vakiosukset ovat irtolumella hieman arvaamattoman tuntuiset. 1 2 3 4 5 6 2,4 sek. Jousitus 36-millisine vaimentajineen tuntuu radalla aavistuksen pehmeältä, mutta niinpä se tuntuu lähes kaikissa vakiokelkoissa lukuun ottamatta Lynxin RE- ja Polaris 600 RR-malleja. Jousitus sai kiitosta reitillä ja hyvin se toimii myös helpolla radalla. Radalla Lynx menee kuin ajatus. Sen menestyksen salaisuus on ollut käsiteltävyydessä. 3,2 sek. Ominaisuuden kanssa oppii elämään, mutta kelkka paranisi oleellisesti hieman ohjaavammilla ja tasaisemmin käyttäytyvillä suksilla. 1 2 3 4 5 6 2,1 sek. Ski-Doo kiertää rataa räväkästi. Ilmiö johtuu ilmajäähdytteisen rajallisista tehoista. Sillä on helppo keulia monttujen ylitse ja kuski voi kropallaan vaikuttaa ohjaukseen todella paljon. Kelkalla on todella hienoa laskea vaativaa ja erittäin patikoista reittiä. Vaikka vanha ratkaisu onkin uutta nestejäähdytteistä XP-mallia painavampi, on ajaminen kevyttä ja kelkan vieminen helppoa. Ski-Doolle 100 km/h:n matkavauhti ei olisi mahdottomuus, jos laki sen sallisi. 42 kW / 57 hv 552 cc 2 x Mikuni VM34 TRA III / LPV VSA, RER 38 x 307 / 3,2 cm A-VRC+, HP-kaasuisk., TA36 jousto 260 mm HP-kaasuisk TA36 jousto 390 mm Hydraulinen levy 124 cm 287 cm 108 cm 38 L CDI/Ducati 7.990,- 116 MK www.mk-lehti.fi. Se käyttäytyy kovassakin menossa tasapainoisesti. 4,9 sek. 500 METRIN LOPPUNOPEUS: 112,5 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 49,50 m 0-200 m 10,3 sek. peutta mennään aivan pintakaasulla, eikä menossa ole lainkaan huudattamisen makua. Rave 550 on kelkka, jolla pitää päästä ajamaan ja vieläpä niin, että kuljettaja ja kelkka saadaan toistuvasti vietyä äärirajoille. REV-konsepti on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi niin snocrossissa kuin endurossakin. Crossiradalla emme testissä ajaneet, mutta ajoimme jängälle tampatulla, hieman sprinttirataa muistuttavaa ränniä. 3,6 sek. Se ei ole ilmajäähdytteisestä koneestaan huolimatta mikään matelukelkka, vaan täysiverinen urheilukelkka, joka vaatii kovaa komentamista ja vaativia reittejä. Rajumpi eteneminen Lynxin heiniä Lynxin ajo-ominaisuudet ovat yhtä vakaat kuin sen nestejäähdytteisissä sisarmalleissakin. Reitillä Lynx on vaivaton kaveri
Jo pelkällä stongan korottamisella kelkka todennäköisesti muuttuisi huomattavasti paremmaksi patikko-ohjukseksi.q Ski-Doo MXZ 550 X Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax, 2-syl., 2T, puhallinjäähd., läppävent. Jukka Helminen Jokaisen vannoutuneen tehokkaiden kelkkojen ystävän pitäisi ainakin kerran talvessa ajaa föönillä. Loppujen lopuksi valinta kääntyy kuitenkin kotimaiseen, jonka ajoasento sopii paremmin omaan tyyliini. MK 117. Hauskempaa laitetta patikkoon ja todella mutkittelevalle reitille saa hakea. Olin hieman yllättynytkin siitä miten pitkälle jousitus riittää. Kiitosta annan myös kohtuullisen hyvin suojaavalle tuulilasille ja näppisuojille. Ski-Doo MXZ 550 X on sähäkkä kampe, jolla on ilo roiskia tulemaan. 42 kW / 57 hv 552 cc 2 x Mikuni VM34 Brp Lite / LPV 27, RER 38 x 307 / 3,2 cm RAS, HPG Alu Clicker TA-kaasuisk., jousto 229 mm SC-4, HPG TA-kaasuisk. Sen ajomukavuus on huippuluokkaa. Lynx on nykyaikainen seisten ja istuen ajettava kelkka ja jousitus toimii kovassakin vauhdissa lukuunottamatta täysveristä kisakäyttöä. Testikelkan lasilla ja käsisuojilla varustettuna ja hyvin polvia suojaavalla kuomulla se on jopa lämmin moneen 2008-mallin uutuuteen verrattuna. Jousituskin toimii jo vakiona Lynxin tyyliin tasapainoisesti, eikä pohjaile kovassakaan reittiajossa. Tasavahvasta kaksikosta on vaikea valita voittajaa, sillä itse haluaisin Lynxin, joka kulkee yhtä ripeästi kuin Ski-Doo ja olisi myös yhtä kevyt. Yhteenveto Tästä parivaljakosta Lynx on vahvempi kokonaisuus. Yhtä kaikki, Rave 550 on laadukkaan tuntuinen kelkka, jonka vahvuus kulminoituu ajo-ominaisuuksiin, jotka puolestaan koostuvat loistavasta ergonomiasta ja toimivasta jousituksesta. Vanhakoppainen REV on parhaimmillaan mutkissa, sillä se kääntyy terävästi ja on tarkka ohjata kapeissa puiden väleissä. Kelkan käyttäytymistä leimaa ohjauksen pienistä puutteista huolimatta vakaus ja ennalta arvattavuus. Kovapohjaisella reitillä tukankuivaajat kulkevatkin ihan mukavasti ja niillä jaksaa riehua satulassa paljon pidempään. Ajoasennon pienellä justeeraamisella saisi Ski-Doosta paljon enemmän irti. Mukavuuden lisäksi samaan pakettiin on saatu roimasti urheilullisuutta ja siksipä kelkka on kokoluokassaan erittäin hauska peli. Ski-Doon kahdeksan pinnaa kovempi huippunopeus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että sen menohalut ovat kohdallaan. Kuljettajan työtilat ovat esimerkilliset ja satulassa on sopivasti tilaa liikkua eteen, taakse ja sivuille. Ski-Doo on sekin onnistunut laite. Seisten ajamista varten ohjaustanko saisi olla jokusen sentin korkeammalla ja jos vielä satulaa korottaisi 3-4 senttiä, alkaisi pikku-REV olla maukas peli moneen menoon. Jo vakiona suksien iskarit ovat mainiot ja alustakin kantaa pohjaamatta, kun muistaa isoimmissa ryskyissä hellittää kaasua. Kun REV tuli markkinoille, tuntui se kylmältä ajaa kun viima puski vartaloon, mutta niin se maailma muuttuu. Samanlaisista Rotaxin moottoreista huolimatta kaksintaistelussa mukana olleet kelkat ovat täysin erilaisia ajettavia. Jousituksen lisäksi Ski-Doo saa kiitosta hyvin toimivasta voimalinjasta ja kovista kulkuhaluistaan. Vaikka moottori onkin sama, kulkee Ski-Doo paljon iloisemmin. Jousitus kestää yllättävän hyvin reippaampaakin ajoa ja hyväkuntoisella reitillä kelkan ajo-ominaisuuksia voi kuvailla todella mukaviksi. Rave 550 on todellinen hauskanpitoväline, jonka voi antaa aloittelijalle, mutta siitä nauttii kokeneempikin kuski. Ilmajäähdytteinen Rave 550 omaa samat vahvuudet, vaikkakin alustan 36milliset iskunvaimentimet on säädetty hieman rauhallisempaan ajoon kuin isoveljiensä. MXZ 550 tuntuisi teholtaan painivan eri sarjassa Lynxin kanssa ja samaa osoittavat mittaustulokset. levy 122 cm 289 cm 119 cm 40 L CDI/Ducati 8.220,- www.mk-lehti.fi Tätä mieltä Joni Launonen Viime lehden 600-kuutioisten vertailussa Lynx pärjäsi tasaisuudellaan ja sillä, että sekä SDI- että RE-mallit ovat sellaisenaan valmiita kovaankin ajoon. Ski-Doo on kevyt viedä ja se liikkuu selvästi tulisemmin kuin Lynx. jousto 381 mm Hydr. Suorituskykymittauksissa painiskelimme rajallisen pidon aiheuttamien ongelmien kanssa ja siksi emme saaneet kelkoille haamukiihdytyksiä, vaan perin maltilliset lukemat. Ski-Doon pisteitä nakertaa sen liian pehmeä, matala sekä leveä istuin ja liian matala ohjaustanko
No, muutama vuosi sitten moni oli yhtä varma ja vakavissaan, että nelitahtisesta ei koskaan ole urheilukelkan moottoriksi. Kyseinen konsepti kohautti viime keväänä kelkkamaailman keveydellään. Muilta osin jo koeteltu konsepti on pysynyt ennallaan. Aivan varmaa on, että Ski-Doon vanavedessä myös muut valmistajat koettavat lähitulevaisuudessa höylätä painoa tuotteistaan todella ottavalla terällä. Herrasmiespelejä ja pitkiä sportteja Reitillä kelkkojen suunnittelun painopisteet tulevat esille selvästi. Tässä siis esimerkki puhtaimmillaan siitä, mitä tarkoittaa kun laitetaan urheilukelkan ja vuoristokelkan ominaisuuksia samaan pakettiin. Ski-Doo pohjautuu REV XP -platformiin. Tankki ja penkki ovat identtiset lyhyempien urheilukelkkojen jakkaroiden kanssa. Olivatpa ennakkoluulot kuinka kovia tahansa, pääsi Ski-Doo yllättämään kelkkamaailman melkein yhtä totaalisesti kuin vuonna 2002, jolloin se lanseerasi REV-malliston. Harvoin, jos koskaan, on ollut yhtä paljon yhtä varmaa tietoa jo juhannuksena siitä, että tämä malli ei voi kestää. Lynx X-trimiin sovellettiin oppeja kisa- ja ur- heilukelkkapuolelta tuloksena menevännäköinen ja monikäyttöinen sporttikelkka. Polaris näyttää päällisin puolin samanlaiselta kuin tähänkin asti, mutta kelkan voidaan sanoa uudistuneen merkittävästi. SDI, Polaris IQ Switchback Dragon ja Ski-Doo MXZ 600 Renegade X K aksitahtisten 600-kuutioisten crossovereiden luokka muuttui melko totaalisesti tälle kaudelle. Onneksi Yamahalla ei tiedetty tätä asiaa, ja kaiketi siksi Japanista on tullut koko joukko toimivia sportteja. Entisellään ei ole kuin Arctic Cat Crossfire 6 Sno Pro, joka sekin on saanut takarunkoon uusia jäykisteitä. Arctic Cat on vuoristokelkkojen sukua. Lynx ja Ski-Doo kävivät läpi enemmän tai vähemmän täydellisen muuntautumisleikin ennen tätä kautta. Kelkassa on yläosasta kavennettu bevelled-tunneli ja PPS-alusta. Toisaalta tangon korkeus on sovitettu istuen ajoon. Catin ohjaus on hieman levoton ja hakeva. Ilmoitetut, vain 200 kilon tietämiin jäävät lukemat aiheuttivat kovasti ihastelevia huokauksia, mutta myös epäilijät olivat äänekkäitä. Jousitus puolestaan on varsin www.mk-lehti.fi MK 119. Jos Switchback on tähän asti ollut vuoristokelkoista paremmin reitille kesytetty versio, on se nykyisellään kuin jatkettu pätkäkelkka. Totta on, että suurin osa crossoverilla ajettavista kilometreistä tehtaillaan reitillä, joten ajatus painopisteen muutoksen takana on helposti ymmärrettävissä. Sukujuuret ovat kouriin tuntuvia, sillä tangon liikerata tuntuu soveltuvan parhaiten seisten ajamiseen
Ripeässä ajossa myös aliohjaaminen vaivaa muutoin tasapainoista kelkkaa. Viimeistään Lynxin kohdalla mieleen hiipii, että minkä ihmeen takia crossovereissa tuntuu olevan ohjaus enemmän tai vähemmän keturallaan. Suoraan kelkka kulkee hyvin. Jos kone olikin luokkansa tehokkain pari vuotta sitten, on tässä koeajoryhmässä ainakin kaksi nopeampaa kelkkaa. Arctic Catin ajo-ominaisuudet reitillä vaativat tässä joukossa eniten totuttelua, mutta kun kelkan niksit oppii, on se melko hyvä ajettava. Sen Pilot-sukset eivät ole maailman parhaat umpihangen sivakat, mutta kovalla reitillä ne toimivat hyvin. 120 MK www.mk-lehti.fi. Kaasun avaaminen mutkan jälkeen noin 6000-6500 kierroksen käyntinopeudelta ei tuota sellaista riemuntunnetta kuin pitäisi; kone hieman kakistelee ennen pääsyään yläkierroksille. Astinlaudoissa on riittävästi karhennusta seisten ajamista helpottamaan. Ski-Doo MXZ 600 Renegade on ohjauksen suhteen iloinen poikkeus ryhmässä. Koneen puolesta Arctic Cat tuntui kulkevan kuin sukkasillaan, vaikka moottorista puuttuu edelleenkin paukku tehorekisterin alapäässä. Koeajossa... mukava perusreittiajossa. Sen ajoasento toimii hyvin rennossa retkiajossa kuin rajussa paukutuksessa. Kiihdytys sujuu kipakasti, mutta kulkuja ei ole samaan malliin kuin Ski-Doossa. Sen sijaan 7000 kierroksen yläpuolella kone vetää todella hienosti ja kipakasti. Uusiutunut Switchback on sukua IQ Dragon -mallille edellisen version tuodessa mieleen RMK-mallit. Mielipiteemme on se, että kelkka on omimmillaan silloin, kun sillä ajetaan rauhalliseen tyyliin hyväkuntoisella reitillä. Menovesi kelpaa Arctic Catille hieman joutuisammin kuin SkiDoolle ja Lynxille. Etu- pukissa käytetään pidempää ja tilavuudeltaan suurempaa iskaria, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että etupukki kestää kovempaakin ajoa pidempään, sillä vaimentimen öljyt eivät vanhene yhtä nopeasti. Lynxin valtti on erityisesti etupukin pitkäliikkeisyys. Ohjauksen ongelmista huolimatta Lynx on reitillä miellyttävä laite. Ylhäällä voimaa on tarjolla kilpailukykyisesti, joskin on myös todettava, että 599-kuutioisen EFI-ruokitun moottorin suuruuden päivät tässä luokassa ovat ohitse. Lynx on urheilukelkkojen sukua eikä edes pitkä matto saa tapettua kelkan urheilullisuutta. Lynxin ongelma on tunnottomuus ja suksen taipumus yliohjaamiseen mutkissa. Alusta on ryhmän selvästi paras niin mukavuuden kuin kantavuudenkin osalta. Alustan etupukin liikerata on melko lyhyt, mikä aiheuttaa isoissa pateissa räyhäkkää keulimista, jos toki pohjaamisiakin. Melko pehmeä jousitus toimii mukavasti pikkupatissa, mutta vaativammalla reitillä jo melko maltillisessa ajossa telasto pohjaa voimakkaasti. Se, mihin suuntaan kehitys lo- pulta on kulkenut, on makuasia. Lynx tuli koeajoon suoraan pakasta, joten on mahdollista, että koneessa oli suojamoodi päällä. Kovemmassa ajossa tarjolla on vielä kovempia tällejä. Jostakin syystä 600-kuutioinen ei toimi kuitenkaan yhtä hienosti hitaassa puun kierrossa kuin 700-kuutioinen isoveljensä. Polariksen 600-kuutiosen Clean Fire -moottorin tehoalue on hyvä ja erityisesti ylärekisterissä on kiukkua. Silti kulkuhaluissa Ski-Doon nähden on melkoinen ero. Painopiste on ollut reittiominaisuuksien kehittämisessä. Takapukin ominaisuuksiin kuuluu pitkäliikkeisyys, mikä lisää mukavuutta
Sekä, mikä Ski-Doossa yllättää kaikkein eniten, on kelkan nopeus. Myös viistorinteissä kikkailu on helppoa. Kelkka menee reitillä vauhdista riippumatta vakaasti kuin juna. Eron selittää ennen kaikkea parempi alustan jousitus. Ski-Doon matto on 3450 milliä pitkä, mutta leveys on omaperäiset 406 milliä. Kelkka kallistuu kaarroksiin ajatuksen voimalla ja linjat on helppo pitää. SkiDoon saaminen kaarroksissa tai viistorinteissä kallelleen vaatii kovaa kaasun käyttöä ja päättäväistä otetta. Catin alusta on muuten ok, mutta etupukin rajallinen liikerata päästää tällit läpi, minkä jälkeen vuorossa on rajua keulimista. Lumileikkejä Reitin sivussa Arctic Cat on vahvoilla. Kelkka hyppää suoraan, ehkä aavistuksen takapainoisesti, mikä puolestaan luo turvallisuuden tunnetta loikkimiseen. Lynx on joukon pisin värkki ja siinä on myös karkein tela. M-sarjalaisista tuttu kevyt käsiteltävyys on tuo hauskuutta hankiajoon. Vaikka REV XP on monessa mielessä parempi www.mk-lehti.fi MK 121. Luottostunttimme Jussa Peuranen hyppäsi useaan otteeseen noin 30metrisiä leiskautuksia alamäkeen ja kehaisi, että kelkalla on helppo hypätä. Hieman yllättäen Catti paljastui hyväksi kikkailukelkaksi kuvaussessiossa. Hyvin matto toimii Lynxissäkin. Käsiteltävyys ei ole aivan yhtä kevyttä kuin Arctic Catin tapauksessa, mutta herkkää se on silti. Kokeilimme kaksi vuotta sitten mattoa Polaris Switchbackissa, ja tuolloin totesimme, että matossa on onnistuttu yhdistämään hyvä pito loistaviin rullausominaisuuksiin. Sokosti-matto on äärimmäisen onnistunut kumivalmiste. Kallistelua ei suuremmin esiinny ja mutkissa ohjaus tekee takuuvarmaa työtä. Etujousitus on niin ikään tehtäviensä tasalla. Tavallista kuolevaista moiset ominaisuudet eivät juuri lämmitä, mutta snocross-taustan omaavalle testispedelle liito-ominaisuudet voivat olla hy- vinkin tärkeä juttu. Vaativalla reitillä Lynx ja Ski-Doo toimivat tuntuvasti jenkkejä paremmin. Ainoa jousitukseen liittyvä negatiivinen asia on se, että jos ei ole tarkkana vauhdikkaissa ojanylityksissä ynnä muissa vastaavissa terävissä montuissa, ottaa Ski-Doo toisinaan pohjakosketuksia. Näillä eväillä kelkka on varmasti etenemiskykyinen, mutta kankea. 3650 milliä pitkä ja 38-millisellä harjalla varustettu Camoplastin ns. Polariksen alusta on pehmeä ja se pohjaa helposti. Samaan ilmiöön törmättiin viime talvena. 600kuutioiseksi se tuntuu jopa uskomattoman nopealta laitteelta. Ski-Doon jousitus on hyvä. Harmi, että emme päässeet kokeilemaan etenemiskyvyn rajoja, joten aivan tarkkaa kuvaa kelkan etenemiskyvystä ei päässyt syntymään. Tämän ei sinällään pitäisi olla mikään suuri yllätys, sillä viimeiset pari talvea on Ski-Doo painellut urheilukelkkojen testeissä aivan omaa kyytiään. Isommassa patissa Polariksella on persoo- nallinen tapa hypätä ja viskata perää sivulle. Maton pituudesta johtuen kelkka kelluu lumessa varsin hyvin. Alusta muuttui tälle kaudelle kytketyksi, mikä söi sen herkkyyttä tuntuvasti. Se pitää, mutta reitillä se ei tunnu kankealta. Alusta ei ole aivan yhtä herkkä kuin Lynxissä, mutta sitä voi silti kuvailla mukavaksi
2006-malliseen Switsariin verrattuna uutukainen on selvästi helpompi peli umpisessa. Onko väärin moittia jousituksen pehmeyttä, kun kyseessä ei kuitenkaan ole puhdas urheilukelkka. Paljon on kuitenkin tultu vuodesta 2001, jolloin crossover-segmenttiä edustivat sellaiset kelkat kuin GEN II-mallin Polaris 700 SKS ja Ski-Doo MXZ 800 Renegade. Erityisesti jälkimmäinen on jäänyt mieleen pelinä, jossa suorituskyky ja Etujousitus ja ilmaiskarit toimivat hyvin Catissa ja Polariksessa jopa loistavasti. 122 MK www.mk-lehti.fi. Koeajajakaksikolla on kokemusta 2005-mallisesta Edge-runkoisesta Switchbackista sekä vuotta tuoreemmasta IQ-runkoisesta, joista ensiksi mainittu oli koko peto umpihangessa. Ilmeisesti vastaavia pohdintoja käyvät valmistajatkin, sillä joissakin tapauksissa on todella hankala sanoa, mikä loppupeleissä on painanut suunnittelijan vaakakupissa. Takapukki toimii useimmissa tilanteissa hyvin, mutta etupukki pohjaa. PPS-alusta toimii myös pitkämattoisessa kelkassa hyvin, mutta monikäyttöisyttä ajatellen Lynxissä voisi muiden crossovereiden tapaan olla 345-senttinen matto. kelkka kuin REV, on pakko todeta, että tähän mennessä kokeilemamme XPmallin Summitit ja Renegadet ovat edeltäjiänsä kankeampia pehmeässä kinoksessa. Mistä moinen johtuu, on arvoitus, sillä lyhytmattoinen XP on ketterä ja yllättävänkin etenemiskykyinen kelkka umpihangessa. Koeajossa... Polariksen uusi kytketty crossover-telasto toimii reitillä muuten hyvin, mutta iskareiden säätö on liian löysä. Ski-Doon alusta on hyvä sekakäyttöön. Lyhentyneellä matolla voi olla vaikutusta ominaisuuksiin silloin kun edetään pidon ja kantokyvyn rajamailla, mutta helpoissa lumioloissa 3450-millinen matto tuo ajamiseen hauskuutta. Se toimii niin reitillä kuin umpisessakin. Catin alusta on hiukan epätasapainossa. Jälkimmäinen eteni hienosti, mutta sen taipumus upottaa nokkansa kaarroksissa teki kelkkaan tottumattomalle helposti tepposet. Ainakin helmikuun rajallisissa lumioloissa uusi Switchback tuntui äärimmäisen kivalta kelkalta. Yhteenveto Crossover-kelkkoja ajaessa joutuu jatkuvasti käymään dialogia itsensä kanssa siitä, miltä kantilta kelkkoja pitäisi lähestyä. Normaalia leveämmällä telalla on vaikutuksensa, mutta vastaavanlevyinen matto oli REV Renegadessakin vuosimallista 2005 alkaen. Polaris on viime aikoina onnistunut kelkkojensa umpihangen ominaisuuksien suhteen. Switchbackin käytös umpisessa on kokolailla ennustettavaa ja kelkan vieminen helppoa. Toisaalta kyse ei ole touringistakaan, ja ainakin Suomessa moni ostaa crossoverin kelkaksi, jolla on onnistuttava reipas eteneminen reitillä sekä siirtymät reitittömällä taipaleella
Jatkuu seuraavalla sivulla v v
Lynx loistaa jousituksellaan sekä onnistuneella ajoergonomiallaan. Kolme muuta starttaavat sekä sähköllä että käsivoimin.q Tätä mieltä Joni Launonen: En tiedä, sattuiko minulle koeajon ajaksi pari huonoa päivää, sillä minusta tuntuu, että puolipitkät vuosimallia 2008 ovat kelkkamaailman kultaisia noutajia; miellyttämisenhalua kyllä piisaa, mutta pedonvaistoja ei ole enää lainkaan. Kelkka on suksia vaille loistava peli ja se taipuu hyvin monenlaiseen käyttötarkoitukseen. Catti on porukasta ainoa, joka pitää repiä narusta käymään. Tästä johtuu myös merkin tapa ilmoittaa omituisen suuri raideleveys. Se vaatii pientä paneutumista ennen kuin sen koko hienous selviää. Kaiken huipuksi V-box -mittalaitteemme antenni rikkoutui ja uusi varaantenni oli myös viallinen, joten valitettavasti jutusta puuttuvat kiihtyvyydet ja huippunopeus jne. Polaris voisi ottaa niistä ainakin osaksi mallia. Lynxissä on hyvä penkki/tankkiyhdistelmä ja vaikka tankissa onkin aikamoinen kyttyrä, niin ei se onneksi ajoa haittaa. Tämän crossover-artikkelin piti alunperin olla vertailutesti, mutta ensin yksi kelkka hukkui matkalle, ja aikataulut sekosivat ja testiaika jäi liian lyhyeksi kunnolliseen arviointiin. Reitillä se on tiettyyn rajaan asti erittäin hyvä laite, mutta reippailuun se ei ole paras mahdollinen vaihtoehto. Arctic Cat on vuoristokelkkojen sukua ja siksi se soveltuu parhaiten kuskille, joka ajaa paljon umpisessa. Jos mieli ei halaja jatkuvasti pattipätkille paitaa kostuttamaan, on Polaris mitä hienoin kelkka. Ski-Doon vahvuus on suorituskyvyssä ja ajo-ominaisuuksissa. Se on herrasmieskelkka, joka vaatii pientä säätämistä, sillä ainakin koeajoyksilön tapauksessa aliohjaavuus oli turhan voimallista. Arctic Cat Crossfire on parhaimmillaan reitin sivussa. Mutta olipa painotus sitten rennossa retkeilyssä tai urheilullisemmassa ajossa, ovat Lynx ja Ski-Doo hienoja pelejä. Kelkka on äärimmäisen rauhallinen menijä retkiajossa, mutta tarvittaessa siinä on paukkua ja ominaisuuksia todella hätäiseen etenemiseen. Polaris on rauhalliseen ajoon hienosti soveltuva peli. Ohessa kuitenkin kulutukset ja painot, jotka ovat melko mielenkiintoista luettavaa, sillä erot ovat melkoisia. KULUTUS JA PAINOT Arctic Cat Crossfire Lynx X-Trim 600 SDI Polaris IQ Switchback Dragon Ski-Doo MXZ 600 Renegade Polttoainekulutus L / 100 km 24,2 19,9 23,2 15 Polttoainetankin tilavuus L 46,2 38 44,3 40 Paino täydellä tankilla kg 267,2 287,8 284,4 245 124 MK ajettavuus eivät olleet huonostikaan linjassa keskenään. Alun perin Rave 440:stä polveutuva kelkka todistaa sen, että hyvästä kilpakelkasta saa myös loistavan touringin. Arctic Cat ansaitsee kiitosta siitä, että kelkassa on selkeä, Arctic Catille leimallinen luonto. Ajo- Ski-Doon Pilot-suksessa on ulkolaidassa olake, joka toimii apuohjarina. Kelkoista on pyritty tekemään monen isännän käskettäviä, ja kun tavoitteena on kaikkien miellyttäminen, päädytään lopputulokseen, joka ei miellytä ketään. Koeajossa... Catin astinlauta (vas.) ei ainakaan kerää lunta ja melkein yhtä avonainen löytyy Ski-Doosta. Kelkka kulki hienosti tasaisella reitillä, mutta halpisiskarit tekivät ajamisesta vähänkin patikkoisella pätkällä hengenvaarallista. Hyväkuntoisella reitilläkin se on mukava peli ja tarvittaessa yllättävän nopeakin. Muut mittaavat sen suksen keskeltä keskelle ja kanadalaiset reunimmaisesta olaksesta. Paino tyhjällä tankilla kg 232,7 259,3 251,2 215 www.mk-lehti.fi
Jatkuu seuraavalla sivulla v v
levy 118 cm 322 cm 107-112 cm 46,2 L 3D, pakokaasun l-tunnistin 11.350,- Lynx X-trim 600 SDI Tekniset tiedot Moottori: Rotax 593 HO SDI, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet , läppäventtiilit. Ohjaus on turhan levoton, mutta tässä porukassa tuota ongelmaa tuntui esiintyvän melko yleisesti. Jos ajaisin paljon pitkää matkaa, olisi Ski-Doo taatusti yksi vahvimmista vaihtoehdoista kelkakseni. Pieni kulutus, vakaat ajo-ominaisuudet ja loistava suorituskyky puhuttelevat minua. Ensi vuoden malli E-teckoneella on taatusti mahtava kelkka. Pidän enemmän lyhyestä MXZ:sta, mutta siitä huolimatta Renegade on kiva peli. Ski-Doon satula on kauhea ja ohjaustanko liian matala, mutta muilta osin kelkka toimii joko hyvin tai loistavasti. 85 kW / 115 hv 594,4 cc SDI TRA III/HPV Roller 38 x 365 / 3,8 cm A-VRC+, TA 36-kaasuisk., jousto 260 mm PPS, TA 36-kaasuisk., TA-46 HLcR kaasuisk., jousto 390 mm Hydraulinen levy 125 cm 315 cm 108 cm 38 L Denso 11.930,- Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: 126 MK www.mk-lehti.fi. Kaikesta huolimatta se on edelleen toimiva kampe, jossa on oma tunnistettava luonteensa. Koeajossa... asento on ok ja jousitus on järjissään, joten ajo-ominaisuudet ovat mukiinmenevät. Lynx X-trim 600 SDI on loistava kelkka, mutta jostakin syystä myös melko tylsä. Jo hieman reippaampaan välikaasuajeluunkin alusta oli testikelkassa aivan turhan lötkö ja kovassa menossa jopa arvaamaton. Etujousitus sen sijaan toimii loistavasti. Ski-Doo on tästä porukasta ainoa laite, joka puhuttelee minua edes jollakin tasolla. En tiedä mistä tunne johtuu, sillä periaatteessa kelkan pitäisi olla erittäin hauska, sillä ajo-ominaisuudet ovat ohjauksen ongelmia lukuun ottamatta loistavat, ajoasento on hyvä ja moottori myös (joskin tässä tapauksessa uutuuttaan nuhainen). Kytketty alusta on mielestäni edelleenkin huonompi kuin edeltäjänsä, koska se on vienyt jousituksen herkkyyttä ja tehnyt kelkasta kankeamman tuntuisen. Polaris Switchbackiä vaivaa sama tylsyyden ongelma kuin Lynxiäkin. Kaipaisin Lynxiin lisää särmää ja kiukkua. CF alkaa kuitenkin jo kaivata kipeästi voimallisia uudistustoimenpiteitä. Jussa Peuranen: Arctic Cat Crossfiren alustan toiminta on reittiajossa melko vajavaista, var- Arctic Cat Crossfire 6 Sno Pro Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Suzuki, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppäventtiilit, APV pakoaukonsäätimet 88 kW / 118 hv 599 cc akuton EFI Arctic Roller Cam, ACT 38 x 345 / 3,8 cm AWS VI, Fox Float kaasuisk, jousto 230 mm FasTrack Long Travel, Fox-kaasuisk, ACT jousto 430 mm Hydr. Uskon, että 3450-millinen matto toisi kelkkaan aimo tujauksen rähinähenkeä ja parantaisi kelkan ajo-ominaisuuksia reitillä. Kelkka on todella hieno peli umpisessa, mutta reittiajossa ei mitenkään erityisen loistava. Crossfire alkaa kolmannella kaudellaan tuntua jo iäkkäältä mallilta, johon tunteeseen vaikuttaa luonnollisesti se, että M-sarjalaiset, johon CF pohjautuu, ovat olleet markkinoilla jo kaudesta 2005 asti. Olisin odottanut Switsarilta enemmän, sillä aikaisemmat mallit sekä ny- kyinen RMK ovat mielestäni parempia laitteita
Varsinkin umpisessa kikkailtaessa on tär- keää, että kone pauhaa kun tilanteet tulevat monesti nopeasti ja yllättäen Ski-Doo MXZ Renegade on todella vakaa reittimenijä, jolla voi tykittää melkein kuin sporttikelkalla (huom! paino sanalla "melkein"). Tietyn kääntökulman jälkeen ohjauksella oli taipumusta ottaa ohjat omiin käsiin. sinkin etupukin pohjailu tuottaa ongelmia. Lynxin jousitus on kantava ja samalla myös herkkä. Kun ilmiöön tottui ja varautui mutkiin jämäkällä otteella, alkoi ajaminen sujua. Epäilen, että ilmiön selittävät todella surkeat sukset. Tällä pelillä voisi melkeinpä käydä crossiradalla pomppauttamassa, joskin pitkän kelkan liukurungot voisivat ottaa moisesta toiminnasta nokkiinsa. Polle Switchback on leppoisa ja vakaa menijä reitillä, kun ajetaan rauhallisesti. läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet 90 kW / 125 hv 599 cc CFI P-85/LWT Team 38 x 345 / 3,2 cm IQ, Ryde FX Air 2.0, jousto 254 mm IQ, Ryde FX-kaasu clicker, jousto 356 mm Hydraulinen levy 122 cm 308 cm 108 cm 44,3 L Digital CDI 11.790,- Ski-Doo MXZ 600 SDI Renegade X Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax 593 HO SDI, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE pakoaukonsäätimet,läppäventtiilit. Pollen kone ja voimansiirto pelaavat hienosti ja kuolleita kohtia ei ole. Miinuspisteitä tulee nuhaisesta luonteesta. Kelkan ohjaus ja suuntavakavuus ovat todella mahtavaa luokkaa ja siksi Ski-Doolla on todella turvallisen tuntuista työntää menemään. Pitää tietenkin muistaa, että pattihakkurit ovat erikseen. Jousitus on tämmöiseen kelkkaan sopivan herkkä, mutta se myös kantaa isommissa pateissa. Kone ei oikein parkaissut ummella tarpoessa; olisikohan syynä ollut se, että kyseessä oli niinkin tuore peli?q Polaris IQ 600 HO Switchback Dragon Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. Jousitus toimii kelkan käyttötarkoitusta ajatellen riittävän mukavasti, mutta haastavalla ajoalustalla eli pattisella reitillä etenkin telaston jousitus on turhan löysä. Jos mittaria ei vilkuile herkeämättä, tuppaa vauhti nousemaan hetkessä laittomiin nopeuksiin asti. Lynx X-trimin suhteen huomio kiinnittyi aivan ensiksi ohjaukseen, joka kovassa ajossa oli jopa vaarallinen. 85 kW / 115 hv 594,4 cc SDI TRA III / QRS Roller 40 x 348 / 3,2 cm Rev XP, HPG T/A Alu Clicker kaasuisk., jousto 229 mm SC-5 LT, HPG T/A Alu / HPG Racing-kaasuisk clicker, jousto 406 mm Hydr. Kovemmassa kyydissä voimakas aliohjaaminen alkaa häiritä. 12.040,- www.mk-lehti.fi MK 127. Moottori tuntuu mukavan pirteältä keski- ja ylärekisterissä. levy 122 cm 311 cm 123 cm 40 L ND-Siemens, digit. Ajomukavuutta entisestään parantaa onnistunut ajoasento. Positiivinen seikka on kuitenkin se, että pohjaamistilanteessa kelkka käyttäytyy johdonmukaisesti ja jatkaa yleensä tilannetta edeltäneessä kulkusuunnassa. Mukavuutta voisi kuitenkin parantaa korkeammalla tangon korotuspalalla ja paremmalla istuimella. Ski-Doon voimansiirto ja kone pelaavat todella loistavasti yhteen. Parhaimmillaan Catti on umpihangessa kikkailtaessa
Koeajossa Arctic Cat Crossfire 800 R Crossfiren ja Firecatin jälkeläinen TEKSTI JA KUVAT: JONI LAUNONEN Luokkansa nopeimmaksi kelkaksi mainostettu Arctic Cat Crossfire 800 R on todellinen crossover, sillä siinä yhdistyy perinteinen crossover lyhyttelaiseen urheilukelkkaan. Kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta onnistuuko uutuus lunastamaan odotukset? 128 MK www.mk-lehti.fi
Melkoisia lukemia, sillä 170 km/h on jostakin syystä muodostunut melkoiseksi lasikatoksi MK-lehden suorituskykymittauksissa. Moottoria ruokitaan elektronisella polttoaineensyötöllä. Kelkan keveys ja kapea matto, otollinen telan kohtauskulma sekä isot takapyörät tekivät Firecatista pitelemättömän nopean. Telaston takapukista löytyy melkoisen vankka iskari, sillä monttuja syömään on valittu Foxin vaimennin, jonka halkaisija on 50 millimetriä. Luvassa huippuluokan suorituskykyä Arctic Cat Crossfire R 800 on muistaakseni ensimmäinen kelkka, jolle maahantuojan sivuilla ilmoitetaan edes jonkinmoisia suoritusarvoja. Amerikan luvut joustomatkoissa eivät suinkaan ole vain Arctic Catin harjoittama tapa, vaan siihen syyllistyvät muutkin valmistajat. Uutukaiset olivat edeltäjiään painavampia eivätkä aivan yhtä nopeita laitteita, mutta ajo-ominaisuudet olivat tavallisen käyttäjän kannalta aivan uudella tasolla. 400 metrin kiihdytyksissä emme päässeet edes vuoden 2005 joulukuun lentokeleissä moisiin lukemiin, eli jos lukemat pitävät paikkansa, Crossfire 800R voidaan oikeasti julistaa luokkansa nopeimmaksi laitteeksi. Samoihin aikoihin Poromies-lehdessä olleessa Ski-Doo Tundra -mainoksessa puolestaan lupailtiin, että pirteä yksisylinterinen ja 22-heppainen Rotax 253 kiidättää kelkan jopa yli 80 km/h:n lukemiin. Ensimmäinen täsmäase tässä taistelussa on keväällä (MK 3/08) esitelty Z1 Turbo. GPS:ään perustuvan Vbox-mittalaitteen aikakaudella olemme mitanneet sellaisille kelkoille kuin Arctic Cat F8 -07 ja Yamaha RX 1 -06:lle yli 168:n nopeuksia, mutta 170 on jäänyt rikkomatta. Telaston joustomatkaksi ilmoitetaan 340 milliä. Firecatit korvattiin kaudelle 2007 uudistuneella F-sarjalla. Ohjainrautojen jäljet ovat joko 107 tai 112 sentin päässä toisistaan. Catin tehtaallakaan ei jääty toimettomiksi, vaan kädet kaivettiin taskuista ja käytiin kehittelemään uusia ja nopeampia laitteita. 500 800-kuutioisten luokissa se kerta kerran jälkeen voitti lehtien suorituskykymittaukset, olkoonkin, että isossa luokassa F7 taisteli aina kuutiotilavuutensa suhteen alamittaisena. Kelkka on täsmälleen yhtä pitkä ja maton mitat ovat samat, eli sen pituus on 325 senttiä ja leveys 36 senttiä. Ehkäpä talven tullen meille koittaa tilaisuus kokeilla. Alusta on varustettu keulimisenestopalikoin. www.mk-lehti.fi MK 129 rctic Catin Firecat oli esittelystään asti synonyymi sanalle huippunopeus. Tuo matka on takapyörän liikeradan ääripäiden välinen matka. Crossfire R-mallia on saatavilla ainoastaan 800-kuutioisena. Korkeamman huippunopeuden vuoksi kelkka on varustet- A tu 25-millisellä harjalla. Telasto on niin ikään perinteistä Cattia. Se kantaa nimeä Fastrack LongTravel. Tällä kertaa mennään kuitenkin niin pitkälle, että maahantuoja lupailee huippunopeutta 170 km/h, varttimailin loppunopeudeksi 161 km/h ja ajaksi 12,63 sekuntia. Kaksitahtisten puolella taistoon käydään Catin perinteistä ammentavalla laitteella, joka kulkee nimellä Crossfire R. Tämä ei kuitenkaan, etenkään Pohjois-Amerikassa, riittänyt kaikille Cat-faneille, vaan väki alkoi haikailla entisaikojen perään; aikojen, jolloin Cat oli kevein ja nopein. Crossfire R tuo monessa mielessä mieleen vanhan Firecatin. Voimalaitos on sama Suzukin mylly kuin F8- ja M8-malleissa. Muistin arkistoista tosin löytyy semmoisia merkintöjä, että joskus 1980-luvun puolivälin tienoilla Lynx-esitteessä GL 3900:lle luvattiin huippuja yli 100 km/h:n verran. Todellinen joustomatka on huomattavasti lyhyempi; etupukin kohdalta mitattuna jousto on noin puolet ilmoitetusta. Etujousituksen liikematka on 230 milliä. Raideleveys on vuoristokelkoista tuttuun tapaan säädettävä. Kyseessä on akuton, mutta muutoin perinteinen kaksitahtikoneen EFI-järjestelmä, eli polttoaine suihkutetaan kahteen 46-milliseen läppärunkoon ja sitä kautta kampikammioon. Etujousitus on mallia AWS VI ja ajamistamme Amerikan malleista poiketen iskarit ovat Fox Floatit
Crossfiren- ja M-sarjalaisten kauneuspilkku on kuomun terävät takareunat, jotka reittiajossa kolhivat kuskin sääret Ohjaustangon pikasäätö löytyy melkein jokaisesta Catin mallista ja se on parin vuoden olemassaolonsa aikana osoittautunut todella näppäräksi keksinnöksi. Näiltä astinlaudoilta poistuu lumi tehokkaasti ja painoakin on säästetty melkoisesti. ja polvet, jos tämä ei käytä polvisuojia. Vauhtivarat tuntuvat olevan lupausten mukaiset, joten tältä osin ainekset kunnon vauhdinpitoon ovat olemassa. Fiksaukset tarkoittaisivat lähinnä korkeampaa stongaa ja karkeampaa mattoa. Kokeilemamme kokonaisuus sen sijaan tuntui olevan laite, joka olisi toiminut vuonna 2003-2004, mutta kaudella 2009 se on vakiokuosissa peli, jonka juna meni jo. Toisaalta, aikaisemmista Crossfire-malleista on ehtinyt parin vuoden aikana kertyä kokemusta aika tavalla, ja kertyneeseen kokemukseen viitaten voidaan todeta, että paras mahdollinen jousitus patikkoiselle reitille tämä Fastrack Long Travel ei ole. Esimerkiksi 38-millinen matto tuskin muuttaisi kelkkaa kovinkaan paljon kiikkerämmäksi. Vuosien 20062008 Crossfire-mallien ohjaus on kuin M-sarjalaisissa, eli enemmän metsähallituksen puolelle ja vuorenrinteille kuin vauhdikasta reittiajoa suunnitellen tehty. Tasaisella reitillä Crossfire R menee mukavasti, eikä kelkka ole niin hermostunut kuin ennen koeajoa saattoi ajatella. Näin siksi, että ajatus 3 250-millisellä matolla varustetusta lyhyttelaisesta crossoverista saa kyllä innostumaan, mutta tämä paketti vaatisi ehdottomasti korkeaharjaisen maton. Reitin muuttuessa patikkoiseksi kelkka ei enää ole elementissään. Mutta siltikään en voi mitään sille, että pyörittelen mielessäni ajatusta siitä, että pienellä fiksauksella Crossfire R voisi olla pirun hieno kelkka. Crossfire R:n ohjaussysteemi sen sijaan on saanut vaikutteita F-sarjalaisten ohjausratkaisusta. Renegade on Summit-sukujuuristaan huolimatta enemmän reiteille suunniteltu laitos. Matalaharjainen matto sekä ainakin ensimmäisten Firecattien runkoa jäykempi rakenne tekevät kaarreajosta helppoa. Toisaalta Arctic Catilla on tällä hetkellä kova halu olla taas nopeimpien sarjavalmisteisten kelkkojen valmistaja, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi Crossfire R on oiva työkalu. Crossfire eroaa esimerkiksi Ski-Doon Renegadesta siinä, että laite on vahvemmin sukua vuoristokuin reittikelkoille. Harjakorkeuden tulisi olla jotakin väliltä 3844 milliä. Arctic Catin ohjaamosta löytyy sekä hyviä että huonoja piirteitä. Vanhat Firecatit jäivät mieleen melkoisen kyvykkäinä umpisen kelkkoina ja siksipä hieman harmittaa, että tuota piilevää potentiaalia ei kelkasta kaivettu esiin. Tasaisella ja mutkittelevalla reitillä kelkka menee jopa yllättävän vakaasti. Matalaharjainen matto hankaloittaa patin rytmittämistä ja lyhytliikkeinen etupukki pohjaa toistuvasti täräyttäen kelkan keulan epämiellyttävästi pystyyn. Suurin puute on turhan matala ohjaustanko. Crossfiren vuoristokelkan sukujuuret taas hieman riitelevät vauhtifantasioita vastaan. Tekniset tiedot löytyvät lehden luettelo-osiosta.q 130 MK www.mk-lehti.fi. Crossfire R-konsepti jätti hieman kylmäksi. Se, että kelkkaa markkinoidaan luokkansa nopeimpana laitteena, on hieman ristiriidassa ennakkofiiliksien kanssa. Näillä eväillä kelkka olisi helpompi patikossa, mutta myös pystyvä laite umpisessa. Hyvää on ohjaamon tilavuus sekä liikkumisen salliva tankin ja penkin muotoilu. Koeajossa... Crossfire R:n suorituskykyä muutaman vastustajan kanssa. Mukava tasaisella Odotukset Crossfire R:n suhteen ovat hieman kaksijakoiset. Amerikan mallin löysä alusta ei anna oikeaa kuvaa jousituksen kapasiteetista, joten lopullista tuomiota alustan soveltuvuudesta kovaan ajoon on hankala tämän kokemuksen jälkeen sanoa. Mielenkiintoista olisi kokeilla, mitä korkeampi matto tekisi mutkakäyttäytymiselle
Koeajossa Ski-Doo E-tec 600 ja 800 Power TEK TEKSTI JA KUVAT: JONI LAUNONEN Kelkkamaailman keijukainen SAI UUDEN SYDÄMEN 132 MK www.mk-lehti.fi
E-tecin esittely ei sinällään ollut yllätys, sillä BRP on kehitellyt kaksitahtisuorasuihkutustekniikkaa jo hyvän tovin perämoottoreiden parissa. ABSOLUTELY ONE OF THE HOTTEST NOVELTIES OF THE WINTER! alataan ajassa taaksepäin puolen vuoden verran. Alkavalla kaudella BRP opettaa, mitä tarkoittaa pieniruokainen kaksitahtinen. P www.mk-lehti.fi Ruiskusuuttimet on asennettu siihen, missä normaalisti ovat sytytystulpat. Jo parina aikaisempana vuonna valmistajien puheista on käynyt selville, että Ski-Doo on se valmistaja, jota Yamahan ohella kiivaimmin seurataan. Maailman kelkkalehdistö on kokoontunut ihastelemaan 2009 vuosimallin kelkkoja Kalliovuorten liki ikuisen lumen maastoihin, jonne valmistajat ovat uutukaisensa kuskanneet. Kelkkapuolen kehitystyökään ei ole ollut maailman tarkimmin varjeltu salaisuus, sillä korviimme on kantautunut tietoa. Tänä vuonna uuden E-tec-moottorin esittelyn myötä silmäykset Ski-Doon trailereiden ja kelkkarivistön suuntaan ovat muuttuneet entistä hermostuneemmiksi, eikä aivan suotta, sillä jos uusi E-tec-moottori pitää minkä lupaa, se todennäköisesti saa aikaan pienemmän tai suuremman kaksitahtivallankumouksen moottorikelkkamaailmassa. IT IS IDEAL FOR AGGRESSIVE FREE RIDES AS WELL AS RELAXED CRUISING. Viime kaudella Ski-Doo määritti uusiksi sen, mitä tarkoittaa kevyt moottorikelkka. IT ALSO ACCEPTS OTHER WINTER ACTIVITIES SUPERBLY. Sytytystulpat puolestaan sijoittuvat palotilan sivulle osoittaen takaviistoon. NEW DESIGN, NEW GAMES, BUT BLAZE IS STILL NOT FOR THE SHY! BLAZE REPRESENTS A BRAND NEW SNOWMOBILE OUTFIT CONCEPT. Paikka on Grand Lake Coloradon osavaltiossa ja ajankohta maaliskuun alkupuolella
Sen ominaisuuksia on paha kiistää, vaikka maailmaa katselisi minkä tahansa väristen aurin- kolasien takaa. Identtiset ovat myös teholuvut, sillä huipputehoa luvataan noin 115 hevosvoiman verran. 134 MK www.mk-lehti.fi. Viime vuosina Ski-Doo MXZ 600 REV ja tänä vuonna REV XP ovat olleet kiukkuisimpia kulkijoita 600luokassa, mutta samalla ne ovat olleet myös kiistatta pieniruokaisimpia laitteita. Taloudellisuus ja tehokuninkuus harvemmin löytyvät samasta paketista, mutta Ski-Doo on onnistuneesti saanut nuo ominaisuudet samaan nippuun. Ainoa, mitä mittariin toivoisi, olisi pakokaasun lämpömittari, joka on RS-mallissa. hankkeesta jo reippaat puoli vuosikymmentä sitten. SDI-moottori on kuitenkin asteittain siirtymässä reserviin, ja tänä vuonna tuota konetta käytetään ainoastaan Ski- Doo Expedition- ja Lynx Xtrim Commander- ja Grand Tourer -malleissa. Yksinkertaisempi kuin SDI E-tec-moottori on iskunpituuden ja porauksen suhteen identtinen edeltäjänsä kanssa eli iskun pituus on 73 milliä ja poraus 72 milliä. Se sallii kohtuullisen voimakkaan painonsiirron ilman, että ohjaus muuttuisi holtittomaksi. Alusta on vakiokunnossaan melko kantava, eli välitöntä tarvetta iskareiden vaihdolle tai simmittämiselle ei ole. Ski-Doon mittaristo on informatiivinen ja selkeä. SDI on E-tec-moottorin esittelyyn asti ollut kiistatta edistyksellisin kaksitahtimoottori, mitä kelkoissa koskaan on nähty. Koeajossa... SC V-telasto on yksi alan toimivimmista ratkaisuista. Toisaalta voidaan myös ajatella, että BRP:n ei olisi ollut vielä edes pakko tuoda uutta tekniikkaa markkinoille, sillä vuodesta 2004 Ski-Doon keulalla palvellut Rotax 593 H.O
Taloudellisuus perustuu siihen, että ECM-boxi säätelee muun muassa kaasuttimien bensapinnan tasoja. Se on vastaus toiveisiin kuskille, jolle 600kuutioinen ei tarjoa riittävästi tehoa tai hauskuuskerrointa. Pohjois-Amerikan mainosmateriaalissa lupaillaan jopa alle 10 litran kulutusta 100 kilometrille, mutta suomalaisessa käytössä todelliset lukemat asettunevat jonnekin 15 litran tuntumaan, toivottavasti alle. E-tec-moottorissa on muutama seikka, joka erottaa sen tavanomaisesta kaksitahtisesta. Se lähtee lähes aina käyntiin ensimmäisellä nykäisyllä eikä nykäisyyn tarvittava voima ole kummoinen; riittää kun narun vetää suoraksi. Sylinterit ovat kuin missä tahansa kaksitahtisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jo lähtöjään MXZ sietää kohtuullisen kovaa tykitystä. Kotoisissa oloissa öljytankin täyttötarvetta ilmenee noin 10001200 kilometrin välein. Polttoaineen annosteluun vaikuttavat lämpötila, moottorin vastus ja ilmanpaine, eli toiminta on hieman samantyylistä kuin ruiskukoneella. Hitaassa ajossa moottori ei röpötä, vaan se käy yhtä puhtaasti niin 4 000 kuin 7 000 kierroksellakin. Reittiajossa tai edes ratahuimailussa 800kuutioisen tehovaroja harva pystyy kunnolla ulosmittaamaan. Öljyn kulutus on sekin pieni, sillä liukastetta tarvitaan entistä vähemmän, koska se ei juurikaan pääse sekoittumaan bensan kanssa. Sytytystulpat puolestaan sijoittuvat palotilan sivulle osoittaen takaviistoon. PowerTEK on kaasutinkone, mutta kehittyneen moottorinohjaustekniikan ansiosta se on varsin taloudellinen pata. Ruiskut työntävät polttoainetta palotilaan 35 baarin paineella. Ensikosketus kelkkoihin saatiin Luostolla helmikuussa ja lisää uskonvahvistusta maaliskuussa Snow Shootissa. Niille joille E-tecin 115 heppaa eivät riitä, on tarjolla MXZ-mallisarjan tehokkain laite MXZ 800R PowerTEK. Sylinterinkansi on pitkälti samanlainen kuin RS-mallissa sillä erotuksella, että ruiskusuuttimet on asennettu siihen missä normaalisti ovat sytytystulpat. Paperien mukaan 600-luokasta löytyy tehokkaampiakin pelejä kuin tämä 115-hevosvoimainen voimanlähde, mutta ainakaan MK-lehden vertailuissa teho ei ole muilla tullut lumeen asti ainakaan yhtä kipakasti kuin Ski-Doossa. Jousitus on säilynyt lähes entisellään. Tarkemmasta polttoaineensyötöstä johtuen tällä isolla ja tehokkaalla koneella päästään varsin maltillisiin kulutuslukemiin eli 20 litran alitus 100 kilometrillä ei ole kummoinen temppu. Vahva kokonaisuus Pääsimme ajamaan uusia MXZ 600 malleja kahteen otteeseen. Enskakisoja ei vakiojousituksella voiteta, mutta aivan heti ei siviilikelkkai- www.mk-lehti.fi. Löylyä uudesta kiukaasta luvataan saman verran kuin edeltäjästään, minkä onkin vallan riittävästi. Vaikka suorasuihkutus kuulostaa ehkä hieman eksoottiselta tekniikalta moottorikelkoissa, on Etec-moottori rakenteeltaan jopa yksinkertaisempi kuin SDI-moottori. Kerran käyntiin lähdettyään moottori käy erittäin tasaisesti ja savunmuodostus on vähäistä. Sitä tarvittiinkin, sillä Luostolla Ski-Doo E-tec ei vielä ollut aivan iskussaan. Näin siksi, että polttoaine työnnetään palotilaan lähellä männän yläkuolokohtaa, mikä puolestaan tarkoittaa, että mäntä itse sulkee pakoaukon suihkutushetkellä. Suorasuihkutus parantaa kaksitahtisen polttoainetaloutta, sillä pakoaukon kautta ei pääse samoissa määrin karkulaisia kuin vanhan tekniikan moottoreissa
Eroja sen sijaan voi hieman ruotiakin. Se tietysti ratkeaa vasta ja vain MK-lehden 600-kuutioisten vertailussa, kun pelit saadaan kunnolla vastakkain. Noiden parannusten jälkeen vahva kokonaisuus on entistä iskukykyisempi. Alustan suhteen paremmuuseroista keskustelu menee makuasioiden puolelle, sillä kumpainenkin toimii hienosti. Toki kytkentäpalikkaa kääntämällä pukkien itsenäistä toimintaa voidaan rajoittaa, mutta varsin lynximäisesti alusta käytännössä toimii. Ski-Doo on tehnyt kelkkoja parantaessaan melkoista täsmäpommitusta. Retrohenkisesti maalatut MXZ:t ovat alkavalla kaudella kovia pelejä. SC-5-alustan ominaisuuksiin kuuluu se hyvä puoli, että se ei nakkele perää samalla tavalla kuin sitä edeltänyt SC III ja IV. Ski-Doon alustan toimivuutta selittää osaltaan etupukin linkku, joka mahdollistaa pidemmän iskunvaimentimen käytön ja samalla vähentää etupukin degressiivisyyttä. Yksi asia on kuitenkin edelleen parantajaansa vailla ja se on ohjaustangon korotuspalikka. Kääntyvyys jo vakiosuksilla on kohtuullista, ja mutkiin uskaltaa runtata oikein tunteella, sillä sisäsuksen nostoa ei esiinny. Ski-Doo on seisten ajettava kelkka ja siksi se vaatii myös korkeamman ohjaustangon. Lynxin kapeampi satula on parempi kuin Ski-Doon hieman matalampi ja leveämpi istuin. Suurimmat erot löytyvät istuimesta, takarungon mallista sekä alustasta. Se on verrattain herkkä pikkupatissa ja takapukin muutosten myötä herkkyyttä olisi pitänyt tulla hieman lisää. Heikkouksia on korjailtu vähän kerrallaan ja lopputuloksena on vahvoin ajoominaisuuksin varustetut urheilukelkat. Ski-Doo onnistui taas tuomaan markkinoille laitteen, jolla se pönkittää asemaansa innovatiivisimpana moottorikelkan valmistajana. MXZ:t ovat nopealla ja kimurantilla reitillä kuin kotonaan. Ski-Doon jousitus on, kuten mainittua, varsin onnistunut jo sellaisenaan. Viime kevään Lynxien esittelyn jälkeen kelkkakansaa on kiinnostanut kovasti Lynxin ja Ski-Doon välinen paremmuusero. Safarivauhtiin äärimmilleen säädetyt vakioiskarit saattavat tuntua joidenkin mielestä jopa liian jämyiltä, mutta reippaammin ajava kuski saattaa kaivata vielä astetta topakampaa säätöä. Sitä, kuinka suuri tuo muutos on, en pysty analysoimaan, sillä Suomessa ajamissamme kelkoissa oli vielä 2008-mallinen takajousitus ja Amerikan malleissa jousituksen säätö on sen verran pehmeä, että vikaan menisi, jos arvailemaan alkaisi. Alkavalle kaudelle onnistunut paketti tarvitsi vain pieniä muutoksia, joilla luotettavuus parani. Koeajossa... Kuin kaksi marjaa! MXZ X 600 HO E-tec ja MXZ X 800 Power Tek (alakuva) lijan tarvitse simmittämistä harrastaa. Ski-Doon alustakin siis on periaatteessa kytketty, mutta oikeastaan vain periaatteessa. Sen kuitenkin uskaltaa todeta, että jousitus kestää mukisematta räkäisenkin menon patikkoisella alustalla. Kelkassa on jopa samaa fiilistä kuin EVO-runkoisessa Lynx Racing 440:ssä sekä saman ikäluokan Enduro-malleissa. Tekniset tiedot löytyvät lehden luettelo-osasta.q 136 MK www.mk-lehti.fi. Viime talvena kestotestissä olleeseen SDImalliin laitettiin endurokäyttöön suunniteltu RS-mallin iskarisatsi, jonka myötä kelkka parani vielä entisestään. Tämä puolestaan tarkoit- taa sitä, että kantava etupukki ei välttämättä tarkoita samaa asiaa kuin kivikova etupukki. Kytketyn telaston idea markkinoitiin amerikkalaisille aikoinaan sen verran hyvin, että Ski-Dookaan ei uskalla kytkentäpalikoista luopua, vaikka takapukin vapaa liike on tasaisesti kasvanut vuodesta 2001 lähtien. Lynx saattaa olla aavistuksen mukavampi, kun taas tähän mennessä hankitun kokemuksen valossa Ski-Doo on vakaampi kelkka niin nopeilla ja tasaisilla kuin patikkoisillakin reiteillä
Raakaa voimaa. Voittajille. LYNX Rave RE 800 Power TEK TM Suunnittelu: LYNX R&D Grafiikka: Uffedesigns. Tuloksia: Snowcross MM, EM, 2 x SM (open, vakio) Muut Rave-mallit: RaveTM 550, RaveTM 600, RaveTM RE 600 E-TEC brp.com Oletko jo BRP usersclubin jäsen. Valmistus: BRP Finland Oy Kisakuskit: Janne Tapio, Niko Korsumäki, Peter Ericson, Emil Öhman ja Sinä. or its affiliates. PJG.FI. Be with the Right People: www.brpusersclub.com ®TM Trademark of Bombardier Recreational Products Inc. Alusta: PPS
www.mk-lehti.fi MK 139
Osasyy asiaan on myös pitkälle satulan taakse ulottuvalla kapealla telatunnelilla, joka ei jää hangen pinnalle kantamaan. Moottori jaksaa pyörittää telaa niin kovaa, että upotuksen jälkeen aivan pystyssä hangessa pönöttävä laite lähtee pikku hiljaa liikkeelle mahtavan lumisuihkun saattelemana. Perinteisestihän vuoristokelkkojen jousitus säädetään todella löysäksi, jotta pitkä matto seuraa mahdollisimman hyvin pinnanmuotoja pehmeässä lumessa ajettaessa. Jousitus kantaa kovassakin kyydissä, joten reitillä kelkka toimii yhtä hyvin kuin moni crossovermalli. Kovapintaisella reitillä keulan iskareissa olisi voinut olla hiukan vähemmän painetta ja takapukista napsuttelimme puristuspuolen vaimennusta hiukan löysemmälle. Vääntävän moottorin ja alhaalta tasaisesti kytkevän voimansiirron ansiosta Assaultilla voi ajaa myös hillitymmin ja pysytellä hangen pinnalla vain kaasua kutittelemalla. Puoli metriä uutta lunta, edessä auraamattomia metsäteitä tai ajamatonta reittiä ja alla Assault. Jousitus on vakiosäädössään jopa hämmästyttävän napakka. Käynti on tasaista ja sama pätee lämmityskäytön jälkeen liikkeelle kaasutettaessa. Pitkän maton takia kelkka ei reitillä paljoa keuli ja jarrutuksissa pito tuntuu melkein tolkuttomalta. Siinä on näköä ja tehoa. Pitkät liukurungot ovat kovassa ryskytyksessä varmaan ensimmäinen paikka, joka antautuu. Ajoasento on kelkan henkeen sopiva. Kevätkeli ei tarjonnut enää metristä puuteria pöllytettäväksi, mutta raskasta sohjoa metsässä riitti. Se on kevyt ajaa, hyppää hienosti ja menee paikkoihin, joihin ei kuskin kantti meinaa riittää. Voimaa moottorista tuntuu löytyvän enemmän kuin kotitarpeiksi ja sitä korostaa korkeaharjainen matto. Tiukoissa mutkissa ja hitaassa puun kierrossa lyhyt sporttikelkka on tietysti paljon ketterämpi, mutta ei Assault mikään toivoton tapaus ole. Tehokas moottori ja sopivan mittainen karkea matto takaavat sen, että kelkka kaivaa itsensä liikkeelle ajovirheen jälkeen jopa vastamäkeen. Fusion 900 -mallin tärinä on enää muisto Pollen CFImoottoreissa ja tasaisen käynnin lisäksi kierrokset heräävät todella herkästi. Sen satulassa pitää vain muistaa, että kääntyminen on parasta tehdä ennen kaasun tuuttaamista auki, sillä muuten keula pyrkii ulkokaarteen puolelle. Onneksi maton kuvio on sellainen, että se luistaa hiukan sivuttain, joten kääntyminenkin sujuu kohtalaisen näppärästi. Assaultin kohdalla jousituksen säätökin kertoo, että kelkka on tehty kovempaan pommitukseen ja pelkkä vuoren kiipeäminen ei ole pääasia. Sehän on usein varmin tapa edetä takamaastoissa, mutta ei välttämättä hauskin. Kenelle? Assault on todellinen äijäkelkka. Vaikka satula on myös parisen senttiä korkeammalla, pääsee sen yli helposti siirtämään jalkaa umpisessa taiteiltaessa. Assault menee reitin ulkopuolella melkein mistä tahansa, kunhan muistaa viedä sukset aina samalta puolen puuta. Jousituksen säätöjen ansiosta Assaultilla voi ajaa todella kovaa patikkoisellakin reitillä ja myös ajoasento sopii hyvin urheilulliseen ajoon. Koeajossa... Ilmaiskareiden hyvä puoli on keveyden lisäksi se, että jousen jäykkyyttä saa muutettua mieleisekseen ilman kallista osien, eli kierrejousien vaihtamista. Alusta tuntuu vakiona todella napakalta ja säätöjen puolesta Assault toimii hyvin patikkoisellakin reitillä. Crossipyörätyylinen korkea ohjaustanko sopii hyvin kelkan luonteeseen ja ulkonäköön. massa pakkasessa saa kahvasta repiä aivan tosissaan, jotta kampiakseli pyörähtää kunnolla. Korkeaharjainen mattokaan ei pidä siitä, että kelkalla ajetaan kaasu pohjassa kovalla reitillä. Siinä monen kelkkamiehen märkä uni! Tekniset tiedot löytyvät tämän lehden luettelo-osasta.q 140 MK www.mk-lehti.fi. Uusi kapeampi penkki/tankkiyhdistelmä on hyvä uudistus ja Assaultin selässä ei tarvitse voimistella, kun siirtää painoa puolelta toi- selle. Maton pituus on melkein sama kuin Lynxin Xtrim-mallistossa, joten senkin suhteen Assault on pikemminkin yleiskelkka kuin vuoristomalli, vaikka nimessä ovatkin maagiset kirjaimet RMK Rocky Mountain King eli Kalliovuorten Kuningas! Reitin ulkopuolella ja freeridetyylisessä kikkailussa Assault pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Ohjaustanko on korkealla ja helpointa on ajaa seisten. Hyppäämisen lisäksi Assault pysyy käsissä myös alastuloissa, sillä kantava jousitus antaa anteeksi pienet virheetkin. Testipäivän aamuna reitti oli yöpakkasen jäljiltä todella pitävä ja Assault tuntui melkein venyttävän ranteita joka kiihdytyksessä. Valmistaja tosin painottaa, että vaikka kelkka on nopea myös patikossa, niin sen satulassa pitää olla järki mukana
Ne olivat painavia ja kuskin paikalta tarkasteltuna kelkka tuntui leveän tankin takia lähes yhtä massiiviselta kuin leveätelaiset työkelkat. 142 MK www.mk-lehti.fi. Sinänsä ennustettavissa ollut malli ei suuria riemunkiljahduksia aiheuttanut, sillä ensimmäiset Xtrim-mallit olivat hieman raskassoutuisia laitteita urheilukelkoiksi. Uusi Xtrimmallisto kiilaa suoraan crossover-luokan kärkikahinoihin. L ynxin Xtrim-malliston juuret juontavat vuoteen 2006, jolloin esiteltiin R-evo-runkoon perustuva puolipitkä sportti-Lynx. Koeajossa Lynx XTrim 600 E-TEC TEKSTI JA KUVAT: JONI LAUNONEN Uudistunut MONIKÄYTTÖSPORTTI Lynx Xtrim laitettiin uuteen uskoon juhlavuoden kunniaksi, mutta urheilukelkkamalliston päivittämisen myötä oli jo vuoden kuluttua vuorossa muuntautumisleikki
Uusilla Lynxeillä on vahvasti samaa sukunäköä Ski-Doon Rev XP-mallien kanssa. Kelkan RCG-alusta sekä A-VRC-etujousitus hoitivat hommansa hienosti. Hyvä kelkkahan viimetalvinen Xtrim oli, mutta jälleen kerran MK-lehden nirppanokkainen raati arvioi laitteen hieman tylsäksi. Kaudelle 2009 esiteltiin muun Lynxin urheilumalliston tavoin REX-platformiin pohjautuva uusi Xtrim-mallisto. Samalla ohjaustankoa vietiin hieman eteen ja korkeammalle, joten ajoasento ja kuljettajan työtilat alkoivat olla kunnossa. Mallistoon kuuluu keväällä (MK-lehti 2/08) esitelty Xtrim Commander sekä 406millisellä matolla varustetut SC 600 HO E-TEC ja SC 800 Power T.E.K.. Lähinnä tylsyys johtui 3650-millisen maton kelkkaa kangistavasta vaikutuksesta. Kun hyvä RCGalusta korvattiin loistavalla PPS:llä, alkoi soppa olla jo melko tavalla maistuvampi. Valmistajan mukaan uutukaiset heilauttavat vaakaan alle 220 kilon lukemat. Yläosastaan pokattu tunneli, joka esiteltiin Rave 440-mallissa kaudelle 2005, mahdollisti kapeamman tankin ja penkin käytön. Yhdennäköisyys tarkoittaa tässä tapauksessa melkoista painon keventymistä. Vuosimallin 2008 Xtrim oli keulan muotoja lukuun ottamatta täysin uusi kelkka. www.mk-lehti.fi MK 143 Vaikka hauskuuskerroin loisti poissaolollaan, oli Xtrimmissä jotain hyvääkin. Pudotus on melkoinen, sil-. Vuoden 2006 crossover-kelkkojen testissä Lynx arvioitiin onnistuneeksi kokonaisuudeksi, mutta sitä pidettiin hieman tylsänä laitteena
SDI. Paremmuutta muihin nähden on voitu perustella sillä, että moottori on ollut ylivoimaisesti pieniruokaisin, minkä lisäksi se on erittäin väkevä voimalaitos loistavalla tehoalueella. Koska polttoaine syötetään hetkellä jolloin mäntä on sulkenut pakoaukon, ei karkuun pääse samalla tavalla menovettä kuin perinteisessä kaksitahtisessa. Lynxin mittaristo on sama monipuolinen digitaalipaketti kuin Ski-Doossa. Kelkka pohjoisen oloihin Lynx Xtrim on vuoden 2006-mallista asti suunniteltu vastaamaan skandinaavisia vaatimuksia. Ruiskusuutin sijaitsee paikalla, jossa normaalisti on sytytystulppa ja tulppa sijaitsee palotilan laidalla. Uutta polttoaineen syöttötapaa on kiittäminen parantuneesta polttoainetaloudesta ja pienentyneistä päästöistä. Vastaavia ominaisuuksia toki löytyy muidenkin moottoreista, mutta jokin tärkeistä ominaisuuksista uupuu muiden paketeista. Myös ohjaamossa on toivottu ripaus urheilullisuutta aikaisempaa korkeamman stongan muodossa. Yksi merkittävä asia, joka miellyttää pohjoisen ihmistä, on Lynxin käyttämä korkea tuulilasi. Xtrimmin jousitus on kompetenttia kamaa kovaankin käyttöön. Tasapainoiset ajo-ominaisuudet ovat erityi- Ns. Rex-platformin ulkoinen tunnusmerkki ovat kuvassa näkyvät putket. 144 MK www.mk-lehti.fi. Uusi Xtrim on korkeasta tuulilasistaan huolimatta melko urheilullisen näköinen kokonaisuus. Polttoaineen suihkutus tapahtuu suoraan palotilaan. Terävälinjainen kuomu ei voi olla tuomatta mieleen Lynxin ja SkiDoon voitokkaita kilpakelkkoja. Pidempi matto tuo ajoon vakautta ja kelkan käytökseen rauhallisuutta. Epäsuora polttoaineen ruiskutus on nyt historiaa ja sen tilalle esitellään moottorikelkkamaailman ensimmäinen kaksitahtinen suoraruiskutusmoottori, Rotax 593 H.O. Rotax ei kuitenkaan ole jäänyt laakereilleen lepäämään, vaan se esittelee luokkaan kokonaan uuden moottorin. Urheilullisuus ei lopu muotoihin. Ohjaamo on avara, tanko korkealla ja yläreunasta kavennettu runkotunneli mahdollistaa kapean penkin käyttämisen. lä omien punnituksiemme mukaan 2008-mallinen Xtrim 600 painoi 259 kiloa. Markkinoiden paras uusi 600-kuutioinen? Maailman kelkkalehdistössä vallitsee liikuttava yksimielisyys siitä, että 600luokan paras moottori on viime vuodet ollut Rotax 593 H.O. Koeajossa... Jarrun vaatima patti näkyy vasemmalla telatunnelin kyljessä. E-TEC. Se ei ole kaikkein urheilullisimman näköinen ratkaisu, mutta kovalla pakkasella sen antamaa suojaa osaa todella arvostaa
Xtrim-perhe yhteiskuvassa. Xtrim pärjää reitillä hienosti. Reitillä tulee jälleen kerran mieleen, että miksi Lynx ei Ski-Doon tapaan käytä 3487 milliä pitkää mattoa. Jousituksen suhteen ovat aikaisemmatkin Xtrimmit olleet kunnossa, mutta se, mikä esimerkiksi 2007 vuosimallissa oli poskellaan, oli ohjaus. Näillä eväillä kelkka etenisi hangessa hienosti ja sillä kikkailu oli helpompaa ja hauskempaa. Vaikka Xtrim onkin keventynyt aika tavalla, pituus tuo liikkeisiin hitautta. Se ei oikein yllättä millään tavalla, vaan se on tasaisen vahva kaikilta osin. Kelkka on, kuten oli viimevuotinenkin malli, tasapainoinen ja pystyvä laite monenlaiseen käyttöön. Alusta on mukavan herkkä ja se tasaa terävän pikkupatin mallikkaasti. Keuliminen ei kuitenkaan ole hallitsematonta, vaan kelkka pysyy hyppysissä hienosti. 85 kW / 115 hv 594,4 cc Elektroninen DI TRA III / QRS Teho: Iskutilavuus: Pa-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: 38 x 307 / 3,8 cm A-LFS, TA 36 HLc -kaasuisk jousto 242 mm Telasto: PPS-120, TA 46 Hlcr-kaasuisk., jousto 390 mm Raideväli: 108 cm Ilmoitettu paino: 203 kg Pa-säiliö: 39 L Sytytyslaitteet: Denso Hinta: 12.690,- www.mk-lehti.fi MK 145. Ne, jotka ajelevat paljon umpihangessa, ovat varmasti tyytyväisiä Lynxin ratkaisuun. Vastaavanlaisen mielipiteidenvaihdon saisi aikai- seksi myös maton harjakorkeuskysymyksestä. Oikealla leveätelainen uutuus Xtrim Commander 600 Sdi. sesti niiden mieleen, jotka harrastavat retkeilyä ja pitkiä päivämatkoja. Xtrim on omiaan kuskille, joka pitää pitkistä päivämatkoista. Isompaakin pattia kelkka menee nätisti, eikä vauhdin hilaaminen korkeammaksi tuota minkäänlaisia ongelmia. Maton mitta on asia, josta helposti voidaan kinata pitkän aikaa. Uudessa mallissa ohjaustuntuma on huomattavasti neutraalimpi. SDI jo onnistuikin pienellä marginaalilla peittoamaan Yamahan Nytron. Toki kelkassa on puolipitkälle ominaisia piirteitä, kuten lievä aliohjautuvuus mutkissa sekä pitkän kelkan tuntu patikossa ajettaessa. Sporttikelkkojen puolella E-TEC:n edeltäjä 593 H.O. Tekstin alussa aikaisempia Xtrimmalleja moitiskeltiin niiden tylsyydestä. Lyhyempi matto voisi myös tuoda kelkkaan hieman lisää luonnetta. Urheilullisuutta siinä on enemmän kuin ripaus ja entistä kevyempi kokonaisuus tekee siitä maukkaan paketin. Samat ihmiset arvostavat myös E-TEC- ja Power T.E.K.-moottoreiden maltillista kulutusta. Se antaa hyvät eväät kelkan ajoominaisuuksille, mutta toisaalta se myös palvelee urheilullisia tarkoituksia. Uuden version suhteen on vielä tällä kokemuksella paha sanoa, että onko asiaan tullut parannusta. Urheilullisempaa monikäyttökelkkaa halajavat, ottaisivat mieluummin hieman lyhyemmän maton 44 millin harjalla. Neutraali onkin sana, jolla Xtrimmin ajo-ominaisuuksia voi kuvailla. E-TEC-moottorin maltillinen kulutus, tasapainoiset ajoominaisuudet sekä onnistunut ohjaamo takaavat, että ajaminen ei ala maistua mämmiltä pidemmänkään jotoksen aikana.q Lynx Rave RE 600 HO E-tec Tekniset tiedot Moottori: Rotax 593 HO E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Kelkan ohjauksella oli taipumusta kääntää sukset itsestään linkkuun mutkissa, mikä tietenkään ei ole toivottava juttu. Harjakorkeutta Lynxin matossa on 38 milliä, kun Ski-Doo luottaa 32-milliseen kuvioon. Muun muassa kiihdytyksissä PPS tarjoaa loistavan vetopidon, sillä paino siirtyy tarvittaessa täysimääräisesti telalle. Pätkäkelkan jälkeen tuntuu kuin perän liikkeet isoissa pateissa olisivat isompia ja puolet hitaampia. Etenkin ensiksi mainittu tulee ensi talvena pistämään nelitahtiset koville kulutuskilvassa. PPS-alusta toimii tässäkin rungossa äärimmäisen hyvin. Lynxin matto on pituudeltaan 3705 milliä, ja kummassakin maton leveys on 406 milliä
Se on täsmäase highmark-touhuihin ja pisimpien rinteiden valloittamiseen. Kone ei ollut edes loistonsa päivinä eli vuosina 1999 2002 markkinoiden tehokkain 600-kuutioinen, mutta sen tehoalue ja luonne tekivät vaikutuksen vuosi toisensa jälkeen. Se, mikä vuoristokelkkojen mittapuulla pätkäksi tulkittavas- 146 MK www.mk-lehti.fi. Tässä tapauksessa toki osa tehosta oli menetetty, mutta hyvin kone vastaili kaasuun ja puhtia riitti hangessa temuamiseen. Summit X 154" 800R edustaa malliston ärjympää ja kompromissittomampaa päätä. Teoriassa moottorissa on niitä ominaisuuksia, mitä vuoristokelkan moottorilta kaivataan. X-malliston mittaristo puolestaan on sama monipuolinen digitaalipaketti, jota käytetään lyhytmattoisissa MXZ-malleissa T´NT:tä lukuun ottamatta. Everesteissä sen sijaan on pelkistetympi mittaristo. Pahuksen näppärä pikku-Summit Ison Summitin etenemiskyky ja voimavarat ovat tulleet tutuiksi viime vuosina. 50-millinen harja rajoittaa reittikäyttöä jonkin verran, sillä kovalla kelillä vuoristokelkan liukukiskot ovat kovilla, koska liukuja viilentävä ja voiteleva lumi ei pääse telan ja muovin väliin samalla tavalla kuin matalammissa matoissa. Kaudella 2009 Suomen Summit-mallistosta löytyy kaksi päälinjaa. Lyhytiskuisessa moottorissa on hieman 440-kuutioiselle ominaista kierrosherkkyyttä. Koeajossa TEKSTI Ski-Doo Summit JA KUVAT: JONI LAUNONEN Hauskuus alkaa kun reitti loppuu. Suurin ero Everest- ja X-mallien välillä on iskunvaimentimissa ja mittaristossa. Sen sijaan 600-kuutioisella moottorilla varustettuja vuoristokelkkoja ei liiemmin ole MK-lehden koeajoissa ja testeissä kiusattu viime vuosina. Tehoalueesta kuolleet kohdat puuttuvat tyystin. Suomeen tulevan Summit-perheen muodostavat Summit Everest 146" 593 SS, Everest 146" 600 H.O. E-TEC sekä Summit X 154" 800R Power T.E.K. X-malleissa käytetään purettavia Kayaban kaasupumppuja kun taas Everesteissä on halvemmat, mutta saman valmistajan tekemät kepit. Toisaalta mieleen hiipi kysymys moottorin voimavarojen riittävyydestä. Niillä hoituvat perinteiset vuoristokelkan tehtävät, kuten myös rajoitetussa määrin reittiajo. Kokeilimme myös pikaisesti 163-tuumaisella matolla varustettua pidempää mallia. Summit-mallisto on alkavalla kaudella varsin laaja. Pienemmät, vajaa 600-kuutioiset Everest-mallit puolestaan ovat hieman kesympiä laitteita, jotka voi mieltää jopa yleiskelkoiksi. Myös vääntöä koneessa on varsin mukavasti. Yksi seikka, joka kohotti odotuksia entisestään, on ikiliikkujan maineessa oleva 106-heppainen Rotax 593 SS-moottori. Grand Laken ajomaastot ovat noin 3000 metrin korkeudessa, jossa perinteinen kaksitahtinen tuppaa olemaan hieman nihkeän tuntuinen kaveri. 600-kuutioiset versiot ovat Suomen maastoja ajatellen erittäin kiinnostavia ja tarkoituksenmukaisen tuntuisia pelejä. Tästäkin seikasta johtuen kiinnostus Summit Everest 146" 593 SS:ä kohtaan oli kova ennen koeajoa. Mallinimissä X-tarkoittaa racing-henkistä varustelua. Uudistunut Ski-Doo Summit -mallisto ja etenkin sen uudet 600-luokan tulokkaat tuovat roppakaupalla lystiä puuterileikkeihin. Summitit -aikaan XP S ki-Doon Summit-mallisto uudistui osin jo edelliskaudeksi, mutta nyt koko nestejäähdytteinen Summit-perhe pohjautuu keveydellään kelkkamaailmaa kohauttaneeseen REV XP-formaattiin. Snow Shootissa pääsimme ajamaan Summit Everest 146 593 SS:n ja Summit X 154":n
www.mk-lehti.fi MK 147
Sen suunnittelussa tuskin on juurikaan mietitty ajoominaisuuksia reitillä. Korkeampi harja lisäisi pitoa entisestään, joten moottori joutuisi kovemmalle. läppävent. Se on tehty kipuamaan kaikkein pisimmälle ja valloittamaan jyrkimmät rinteet. Maastoautoharrastajien keskuudessa elää uskomus, jonka mukaan kaikki, mikä parantaa etenemisominaisuuksia, on pois ajomukavuudesta maantiellä. 76 kW / 103 hv 597 cc 2 x Mikuni VM 34 kaasuttimet TRA III / QRS Roller 41 x 391 / 5,7 cm REV XP, HPG T/A-alu jousto 229 mm Telasto: SC-5M, HPG T/A Alu, jousto 381 mm Raideväli: 102-108 cm säädettävä Ilmoitettu paino: 195 kg Pa-säiliö: 40 L Sytytyslaitteet: ND-Megatec, digit. Totuuden nimissä tuo 3708-millinen matto riittää Suomen oloissa erittäin pitkälle, olipa kelkan käyttötarkoitus mikä tahansa. Koeajossa... sa Everestissä eniten miellyttää, on sen ketteryys. Erityisen kiinnostavaksi kelkan tekee sen 10 590 euron hinta, mikä on noin puolitoista tonnia vähemmän kuin E-TEC-moottorisen sisarmallin. Voiman puutteeseen Summit-malliston härskein peli, Summit X 154" 800R Power T.E.K. 111 kW / 150 hv 799,5 cc 2 x Mikuni TM40 HDT/ DPM TRA VII / QRS Roller Ski-Doo Summit Everest 146" 593 SS Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Rotax 593 SS, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppävent. Reitillä Ski-Doo on huomattavasti helpompi ja mukavampi kuin kompromissittomaksi vuoristokelkaksi tehty Cat. Hinta: 13.990,- 41 x 370 / 5,1 cm REV XP HPG-kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: SC-5M, HPG-kaasuisk., jousto 351 mm, Raideväli: 102-108 cm säädettävä Ilmoitettu paino: 203 kg sähköstartilla Pa-säiliö: 40 L Sytytyslaitteet: Siemens, (ND Megatec) Hinta: 10.590,- 148 MK www.mk-lehti.fi. Se alkaa käsiteltävyydeltään olla Arctic Catin M-sarjan tasolla, mitä tulee ajettavuuteen umpihangessa. Harjakorkeutta matossa on 50,8 milliä, mikä onkin vallan passeli lukema 600-kuutioiseen vuoristokelkkaan. Yksi ketteryyttä selittävä seikka on muita Summit-malleja kapeampi matto. Everestin 146-tuumainen eli 3708millinen matto on 381 milliä leveä, joten se on pari senttiä kapeampi kuin esimerkiksi E-TEC-versiossa. Sama taitaa Ski-Doo Summit X 154" 800R PowerTEK Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Rotax, 797R Power TEK, 2-syl., 2T, nestejäähd. on yhden asian laite
Se on kaikista paras kelkka minun käyttööni, Chris sanoi. Keväällä Snow Shootissa onneksi pääsimme ajamaan Summiteilla niissä maastoissa, jonne kelkat on räätälöity. mella ruokittu moottori tuottaa valmistajan mukaan 151 enemmän tai vähemmän raivohullua tai muuten luonnevikaista hevosta, joiden avulla lunta saadaan syydettyä maisemaan reippaina annoksina. Vaikka vuoristokelkoilla olenkin ajanut aika tavalla, ja suurimman osan ajoistani vieläpä Kalliovuorilla tai Kalliovuorilta haarautuvalla Bitter Root Rangella, en ole mikään Summit-tieteiden professori. Näin siksi, että 154-tuumaisella ja sitä pidemmillä Summiteilla ajaminen vaatii todella vaikeaa maastoa, että kelkan ominaisuudet päästään ulosmittaamaan täysimääräisesti. Chrisin taustasta voitaneen mainita sen verran, että mies testaa nimenomaan Summit-malleja ja että hän on Grand Laken omia poikia. Ilman muuta Summit X 163" 800R Power T.E.K.. Ne edustavat käyttökelpoista ja monikäyttöistä vuoristokelkkaa, jota enemmän umpisessa kelkkaileva voi hyvin mietiskellä crossover-kelkan korvikkeeksi.q Koeajossa... www.mk-lehti.fi. Oli koskematonta puuteria, jyrkkiä nousuja sekä lumilippoja, joista olisi voinut hyppiä, jos olisi tohtinut. Chrisin ajoa katsellessani tajusin, että kestää vielä hetken, että saan itsellenu samanlaista päättäväisyyttä kuin vuosikymmeniä Kalliovuoria kolunneen konkarin ajossa on. Tässä kohtaa täytyy vain todeta, että vaikka halua olisikin, yksi ihminen ei voi olla kaikkien alojen erikoisasiantuntija. E-TEC-malleihin. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että lyhyemmät Summitit ovat minulle ja monelle muulle sopivampia laitteita kuin kaikkein pisimmät mallit. On myös syytä mainita, että kelkat vaativat todella rajua käskemistä mennäkseen sinne, minne kuljettaja tahtoo. Hän kertoi ajelleensa rinteillä 1970-luvulta lähtien, joten varmuutta tuovaa kokemusta on ehtinyt karttua riittävästi. Mielenkiinnosta kysäisin Ski-Doon testikuljettajalta Chris Ruskelta hänen suosikkiaan, oli vastaus selvä. Chris tohti ajaa noista lipoista sekä ylös että alas. Esityksen jälkeen olin vakuuttunut siitä, että päättäväisesti käskettäessä pitkät Summitit kääntyvät yllättävän ketterästi. Vastaus ihmetytti hieman, sillä omasta mielestäni Suomeen tuotavaa mallia yhdeksän tuumaa, eli 286 milliä pidemmällä matolla varustettu kelkka on todella kankea. Vanha kettu pisti poikasille luun kurkkuun leikkipaikassaan, jossa oli kaikkea sitä, mitä vuoristokelkkailulta voi toivoa. Summit-mallisto vuosimallia 2009 on erittäin mielenkiintoinen, mutta ajatellen täkäläisiä oloja, mielenkiinto kiinnittyy koeajamaamme Summit Everest 593SS 146"- ja Everest 600 H.O
Koeajossa Polaris IQ Wide Trak 4T 152 MK www.mk-lehti.fi
Kaksitahtiset Polaris Wide Trak LX ja Yamaha Viking 540 II menevät edelleen kaupaksi hinnan, yksinkertaisen rakenteen ja hyötykäyttöön sopi- vien ominaisuuksiensa takia. PohjoisAmerikassa niillä matkustetaan paikasta toiseen kuten touring-kelkoilla. Polariksen nelitahtista hyöty- tai paremmin sanottuna monikäyttökelkkaa on odotettu jo jonkin aikaa. Norjassa. IQ-muotoilun saanut uutuus ei esittele mitään mullistavaa, mutta sen avulla Polariksesta tulee merkittävä pelaaja myös leveätelaisten sarjassa. Monikäyttö- NELARI TEKSTI JA KUVAT: JUKKA HELMINEN 80-hevosvoimaisessa 750-kuutioisessa nelitahtimoottorissa on mukavasti vääntöä ja maltillinen polttoainekulutus. www.mk-lehti.fi MK 153 ämän jutun aloituksessa on tarkasti ottaen virhe, sillä Polaris on jo ennenkin ollut myyntimäärien osalta merkittävä palaaja leveätelaisten markkinoilla, sillä kaksitahtista Wide Trakkia on myyty hyvin. Nelitahtiset 50 senttiä leveällä matolla liikkuvat kelkat taas on enemmän ja enemmän varustettu ja valjastettu työkäytön lisäksi vapaa-aikaan. Polaris tarjoaa- T kin vanhaa sotaratsua, kaksitahtista leveätelaista, edelleen ja niin tekee myös täysillä nelareiden nimeen vannova Yamaha
Jos kuitenkin joutuisin istumaan hiukankin pidemmän taipaleen kyydissä, olisi kelkan oltava ehdottomasti joku IQ Wide Trakin tapainen leveätelainen hyötykelkka. Jousitus on erittäin kantava ja kelkka menee kuoppaistakin reittiä ilman selkärangassa tuntuvaa pohjaamista. Alennusvaihteella meno muuttuu melkein ryömimiseksi ja vaihteiston ansista IQ Wide Trak on varmasti hyvä kiskomaan tukkikärryä tai latukukonetta. 80-hevosvoimainen moottori ja isokokoinen kelkka eivät ole mikään yltiöpäistä kulkua tarjoava yhdistelmä, mutta reitillä ja jäällä nopeus nousee hetkessä laittomiin lukemiin. Työkäytössä kuten lanan vedossa moottorin ja variaattorin lämpeneminen on aina jonkinlainen ongelma ja turbon kanssa se vain pahenee. Mukavaa menoa Polariksen nelitahtimoottorin on ääni on todella hiljainen ja tyhkäkäynnillä ei muutaman metrin päästä edes kuule kelkan olevan käynnissä. Harjakorkeus on 32 milliä. Ajoasento on pysty ja kuski istuu leppoisasti leveällä satulalla. Tukevan oloiset ovat myös etu- ja takapuskurit, joten kuomu ja keulan alapohja eivät ota siipeensä risuista tai muista vastaan tulevista esteistä. Työkäyttöä varten löytyy alennusvaihde ja samasta vivusta operoidaan tietysti myös pakki päälle. Kierrosten lisääminenkään ei aiheuta mitään parku- mista, vaan kelkka etenee mukavasti muristen. Moottori on kaksimukinen ja saksalaisen Weber Motorin käsialaa. Itse en ole kovinkaan innokas moottorikelkan kyydissä istuja, sillä takana joutuu olemaan kuskin armoilla ja reitillä olevat patit ja ojat koettelevat aina eniten kyytiläisen lihaksistoa. Vuosien saatossa ohjauksen ja etujousituksen geometriaa on hierottu uusiksi ja jopa painava Wide Trak kääntyy ilman voimamieskisailijan lihaksia. Satulat ovat leveitä ja pitkiä, joten niissä ei istuta aivan tappituntumalla. Polariksen vuoristokelkoista tutut Gripper-sukset auttavat osaltaan kääntymisessä ja toimivat hyvin myös umpisessa. Käynnistys tapahtuu sähköllä ja kylmiä kelejä varten vakiovarustukseen kuuluu moottorinlämmitin. Avointa tavaratilaa taas löytyy penkin takana olevasta tukevasta telineestä. Telasto on mallia IQ Utility ja siinä on taittuva jatkoperä. Penkki on myös erittäin tilava, joten kyytiläinen ei roiku aivan kuskin niskassa kiinni. Niiden moottorit ja voimansiirto on säädetty toimimaan yhteen siten, että kuljettaja pystyy ajamaan tasaisella kaasulla ja nykimättä. Kantava alusta toimii myös kaksi päällä ajettaessa, sillä ohjaus ei kevene tunnottomaksi, vaikka takasatulalla istuu painavampikin matkustaja. Sama 80hevosvoimainen Boschin EFI:llä ruokittu voimanlähde on toiminut hyvin Polariksen luksustouringeissa ja hyötykäyttöä ajatellen on voimalinjan jatkeeksi laitettu kaksilovinen vaihdelaatikko. Matto on mitoiltaan hyötykelkkojen standardia eli leveyttä on 51 senttiä ja pituutta 396 senttiä. Teho tulee ulos kuminauhamaisen tasaisesti ja liikkeelle lähtö tapahtuu nykimättä ja erittäin pienillä kierroksilla. Ohjaustangon edessä näkyvässä "hansikaslokerossa" on jopa lämmitys. ja Ruotsissa taas perhekelkkailu on sitä, että vedetään koko perhe reessä tunturiin ja vietetään siellä yhteistä aikaa. Kuomu on muotoilultaan samanlainen kuin IQ touring -malleissa ja tehokkaat ajovalot on napattu myös IQ-mallistosta. Polariksessa on jopa lämmitettävä "hansikaslokero" ja sen lisäksi suljettua tavaratilaa löytyy myös satulan alta. Leveä tela taas rauhoittaa kallistelua ja meno on tasaista.q Koeajossa... Polaris IQ Wide Trak 4T Tekniset tiedot Moottori: Iskutilavuus: Teho: Pa-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Raideväli: Ilmoitettu paino: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl., 4T, nestejäähd 750 cc 59 kW / 80 hv Bosch EFI P-85 / Polaris Button 51 x 396 / 3,2 cm IFS, IFP kaasuisk, jousto 254 mm IQ Utility, IFP kaasuisk, jousto 280 mm Hydraulinen levy 97cm 331 kg 55,4 L CDI 11.990,- 154 MK www.mk-lehti.fi. Etujousituskin on sama kuin muissa IQmalleissa ja keulassa ja telastossa joustavat emulsiotyyppiset kaasuiskarit. Tästä alun perin vesijetin moottoriksi kehitetystä seiskapuolikkaasta on olemassa myös 140-hevosvoimainen turbo, mutta sen sullominen hyötykelkkaan olisi ollut täysin turhaa. Polariksen ensimmäisten IQ-mallien ohjaus oli raskas ja kelkat aliohjasivat hurjasti. Siihen käyttöön isot nelitahtiset leveätelaiset ovat kuin omiaan ja kun perheen isä voi vielä samalla kelkalla lähteä kalaan, umpiseen seikkailemaan tai ajella reitilläkin, niin ei ole ihme, että tämä kelkkatyyppi on vuosikausia komeillut Ruotsin myyntitilastojen kärjessä. Hyvät vakiovarusteet Leveätelaiset hyötykelkat ovat myös varustelultaan melkein luksusmatkaajien tasolla
Vertailussa Lynx RE 600 E-TEC, Polaris IQ 600 CFI Dragon, Polaris IQ 600 RR, TEKSTI: JONI LAUNONEN/MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: OLLI AUTONEN JA JONI LAUNONEN RÄHINÄRYH 156 MK www.mk-lehti.fi
Ski-Doo MXZ 600 X E-TEC, Ski-Doo MXZ 1200 X 4-TEC ja Yamaha FX Nytro RTX SE MÄ Urheilukelkkojen kuninkuusluokassa taisto herruudesta on vuosi vuodelta kovempi. Tänä vuonna paremmuudesta mitellään kahden täysin uuden mallin sekä neljän enemmän tai vähemmän päivitetyn kelkan kesken. www.mk-lehti.fi MK 157
Polaris IQ 600 CFI Dragon on luokan seniori. Lynxin RE 600 räjäytti pankin, mutta myös Arctic Catin F-mallisto miellytti testiryhmää ja Polaris IQ:t oli saatu iskuun. Tänä vuonna tuo kevyt, mutta ilmeisen luotettavaksi havaittu runkoformaatti sovellettiin Lynxiin. Lynxin varustukseen kuuluvat vanhaan tapaan Kayaban 46-milliset telaston iskunvaimentimet, hitaan ja nopean puristuspuolen säädöt sekä paluuvaimennuksen säätö. Kliseisin tapa luonnehtia talven merkittävintä vertailua on todeta, että tällä kertaa kamppailu oli äärimmäisen tiukkaa. Vuodet 2005 ja 2006 olivat tässä suhteessa huomattavasti helpompia, sillä noina vuosina yksi laite nousi niin selvästi yli muiden. Varustepuolella uutta on sähköstartti, joka omalla tavallaan alleviivaa sitä, että viimevuotisesta Giantvoitosta huolimatta IQ on enemmän herrasmiessportti kuin täysiverinen rähinäpeli. Viime vuonna Ski-Doo esitteli uuden REV XP -formaatin, joka vei käsityksen kevyestä moottorikelkasta uusiin sfääreihin. Polaris IQ 600 RR on ennallaan, mutta se sai täksi kaudeksi kallistuksenvaimentimen keulalleen. Se kuitenkin uusiutui tälle vuodelle niin varustelunsa kuin jousituksensakin osalta. Vertailussa... M oottorikelkkailun lähihistorian lyhyt kertaus opettaa ainakin yhden asian, nimittäin sen, että parin viime vuoden aikana 600kuutioisten urheilukelkkojen luokassa on tapahtunut huimaa kehitystä. Tänä vuonnakin katastrofimallit puuttuivat valikoimasta ja hyvä niin. Kilpailijat pähkinänkuoressa Lynx tuntuu paperilla erittäin vahvalta, ellei peräti ylivoimaiselta konseptilta. Seuraavana vuonna R-evo oli jo iskussaan, mutta Ski-Doo oli pilattu matalalla keulalla. Telastossa on uusi geometria ja lisäksi se on entistä kevyempi. Pikasäädöt löytyvät myös keulan W.E.-iskareista. Alustassa käytetään Walker Evans -iskunvaimentimia. Vakaajan vaikutusta ehdittiin ennen testiä spekuloimaan kovasti, sillä viimevuotinen keula tuntui toimivan vallan mainiosti. Viime vuonna R-evo oli saatu vi- ritettyä todelliseen kukoistukseen, SkiDoo oli vahva, samoin Pollen RR ja Catin F6 Sno Pro. Keulassa käytetään 36-millisiä vaimentimia, joissa on hitaan ja nopean puristuspuolen säädöt. Vuonna 2005 Ski-Doo MXZ 600 X SDI oli aivan omilla metriluvuillaan osittain siksi, että Lynxillä oli pahoja kasvukipuja R-evon kanssa ja koska muut haastajat olivat hieman vanhahtavan tuntuisia. Uutta ovat myös penkki ja tankki, minkä ansiosta IQ tuntuu soveltuvan entistä paremmin sporttiseen ajoon. Yamahan Bad Boy puolestaan oli sen verran puoliverinen, että emme osanneet päättää edustiko kelkka uutta vai vanhaa aikaa. Juuri tällä tavalla joudumme avaamaan pelin jälleen. Kun pakettiin lisätään Rotaxin uusi 593 H.O. E-TEC -moottori, joka lupausten mukaan on edeltäjäänsä, eli SDI-moottoria pieniruokaisempi, alkaa kokonaisuus olla hallinnassa. Jousituksen suhteen uutta on alusta. Etupukissa on Walker Evans Air -iskari ja takapu- 158 MK www.mk-lehti.fi. Etupäässä käytetään Walker Evans -pumppuja, joissa on puristuspuolen pikasäätö. Sekä etu- että takapumpuissa on lisä- säiliöt. Takapukin iskunvaimentimessa on puristuspuolen pikasäätö. Testissä ollut Arctic Cat ei ollut aivan iskussa, eikä Polariksen Fusion 600 ollut aivan Lynxin veroinen laite. Vuodet 2007 ja 2008 sen sijaan olivat eri maata. Uusi runko ja legendaarisen maineen saanut PPS-alusta sekä varsin pitkälle kehitetty ohjaamo ovat yhdistelmä, joka tuskin voi mennä pahasti metsään. Iskaripuolella RR:ssä luotetaan hyviksi havaittuihin ratkaisuihin. Vakaajalla on haettu vakautta kurvikäyttäytymiseen, ja teoriassa etenkin endurossa vakaajasta voi olla hyötyä
Säätöjä löytyy niin puristus- kuin paluupuolellekin. Polaris IQ:n etujousitus on varustettu iskareilla mallia Walker Evans Needle. Viime vuonna me ja monet muut olimme innoissamme kisavalmiista Polariksesta, mutta rapakon tuolla puolen porukka nyrpisteli neniään ja jätti RR:t ostamatta. Yamaha Nytro on käynyt läpi pienen preppauskurssin sitten viime vuoden. Polariksen IQ on myös mukava peli pienessä laineessa. Onneksi myös isompaa töyssyä löytyi etenkin Käyrämön suunnalta. Ainoa merkillepantava seikka on kelkan lievä taipumus aliohjautumiseen, jota kuitenkaan ei voi luonnehtia puskemiseksi. Joustovaraa on keulassa 229 milliä ja iskunvaimentimet ovat purettavat Kayabat. Jäärännissä isoja eroja Testin aikaan Rovaniemellä oli tavanomainen alkutalven meininki. Vakaaja tekee keulasta hieman kovan, mutta se on edelleen toimiva kokonaisuus. Iskaripolitiikka on pistetty kokonaan uusiksi. Myös keula pelaa herkän tuntuisesti. Outoja nuo jenkit. Se etenee pehmeästi ja vakaasti jäistä pyykkilautaa. Muutosohjelman ansiosta Yamahan on määrä olla vakaampi laite, joka soveltuu aikaisempaa paremmin urheilulliseen ajoon. Lynxin keula tarjoilee 242 millin joustot. Kelkka ei tee yllättäviä manöövereitä jäisissäkään kurveissa, vaan alusta asti on tunne, että laite on hyppysissä. Polaris RR:stä on mainittava, että tähän kelkkaan kiteytyvät pohjoisamerikkalaisen ja suomalaisen moottorikelkkailun erot. Etujousituksen geometria on kokenut muutoksia. Patit eivät olleet suuren suuria, vaan lähinnä terävää nimismiehen kiharaa. Lunta oli, mutta reitit olivat monin paikoin pahasti jäässä. kissa lisäsäiliöllinen Walker Evansin pikasäädöllä varustettu keppi. Lynxin vakiosäätö on melko hempeä, jos sitä vertaa vaikkapa viime vuoden RE-malliin, ja siksi pikkupatti ei irrota paikkoja purukalustosta. Vaikka väänsimme iskareiden pikasäädöt kaakkoon ja lisäsimme keulaan hieman esijännitystä, ei keula muuttunut epämukavaksi, vaan pikemminkin päinvastoin. Takapukissa on paksu, 46-millinen lisäsäiliöllinen pumppu, jossa on sekä nopean että hitaan puristusvaimennuksen säädöt sekä paluuvaimennuksen säätö. Kevyet ilmajouselliset kepit ovat jämäkät, pikkupatikkoon jopa turhan tiukat. Keulassa töyssyjä vaimentavat Fox Float X -iskunvaimentimet ilmajousin. Joustoa on 291 milliä ja Walker Evans -vaimentimissa on puristuspuolen pikasäätö. www.mk-lehti.fi MK 159. Iskareissa on puristuspuolen pikasäätö. Ski-Doo MXZ 1200 X:n etujousitus on identtinen kaksitahtisen pikkuveljensä etujousituksen kanssa, mutta säädöt tuntuivat onnistuneemmilta. Polaris IQ 600 RR:n etujousitus varustettiin täksi vuodeksi kallistuksenvakaajalla. Joustomatkaa on 254 milliä ja säätö on tehty mukavuutta metsästäen. Pollen ajoasento on mukavan ryhdikäs, joten siinäkin mielessä mukavuus on kohdallaan. Yamaha on saanut keulaansa Fox Float-vaimentimet. Lynxin eteneminen jäisellä ja alati kelkkaa ravistelevalla ajoalustalla on helpon tuntuista ja siksi kelkkaan syntyy nopeasti luottamus. Lisäksi kovimmalla käytöllä olleet reitit olivat muotoutuneet erittäin pattisiksi ränneiksi. Ohjaustuntuma on hyvä ja loogisen tuntuinen, mutta aliohjautuvuutta esiintyy tässäkin tapauksessa. Iskarina on Kayaban 36-millinen lisäsäiliöllinen pumppu, jossa on hitaan ja nopean puristusvaimennuksen säädöt. Ski-Doon etujousitus on aavistuksen pehmeä. Pienessä patissa Lynxin alusta pelaa todella herkästi. Telaston etupukissa käytetään 40-millistä lisäsäiliöllistä keppiä, jossa on puristusja paluuvaimennuksen pikasäädöt. Menossa on samanlaista mukavuutta kuin parhaimmissa crossover-luokan kelkoissa vastaavalla alustalla. Alustan toimintaperiaate ja geometria ovat ennallaan, mutta pukkeja sekä liukurunkoja on vahvistettu
Pientä lainetta Ski-Doo menee miellyttävän tuntuisesti, mutta alkuun kelkka tuntuu olevan hieman nenällään. Täydellinen Ski-Doo ei vielä ensimmäisenä mallivuotenaan ole. Sen sijaan korkeammissa nopeuksissa voimapaketti toimii hienosti. Uusi alusta on entistä kevyempi, mutta vakiosäädöissään liian pehmeä. Polaris IQ 600 RR:n jousitus on säädetty kisakentille. Ski-Doot ovat samaa sukua, mutta eri maata. Alle 40 km/h:n nopeuksien ajaminen tasaisesti on melkoista fakiirihommaa, sillä kelkka pyrkii ryntäilemään. Keulan sukeltaminen vei ajatukset hetkeksi 2006-malliseen MXZ 600 X:ään, joka tuntui vielä nostavan peränsäkin ilmaan kovassa jarrutuksessa. Tästä parivaljakosta MXZ 1200 tuntuu jäisillä alkutalven reiteillä helpommalta laitteelta. Keulan hienosäätö tuotti halutun tuloksen ja Ski-Doo MXZ 600 X E-TEC alkoi pelata paremmin. RR on myös erittäin kevytperäinen kelkka, joten se lähtee jäällä luistelemaan melko helposti. MXZ 600 X H.O, E-TEC on hieman pehmeämmän tuntuinen kuin viimevuotinen MXZ 600 X SDI. Kelkka on viimevuotista johdonmukaisempi ajettava, mitä tietysti selittää sekin, että edellinen testipeli oli kokenut kipeitä asioita ennen vertailuun tuloaan. Vertailussa... Isoa kovaa Pidot paranevat, kun patikko syvenee, olisi vanha kansa sanonut, jos sillä olisi ollut käytössään vuosimallin 2009 urheilukelkat jo silloin, kun kaikki latteuksiksi sittemmin muodostuneet kansanviisaudet keksittiin. Jos verrataan uutuutta viimevuotiseen testipeliin, on nykyinen Nytro kuitenkin vallan eri sortin kelkka. Ohjaus on Ski-Doossa verrattain terävä, eli kelkka ei pahemmin puske mutkissa. Mutkissa häiritsee myös Polariksen ohjaustangon persoonallinen liikerata. E-TEC:n alusta tuntuu aikaisempaa pitkäliikkeisemmältä, mutta ikävä kyllä, vakiosäätö on hieman turhan pehmeä. Lynx PPS-alusta on ehdottomasti monipuolisin urheilukelkan alusta. Nelari Ski-Doo on yksinkertaisesti erittäin hyvin balanssissa, joten sitä on helppo viedä. Myös jousitus on hyvin kartalla, sillä se on loistava kombinaatio herkkyyttä ja kantavuutta. Voisi kuvitella, että Nytro jäärännissä tuntuu kuta kuinkin samalta kuin Lapin kansallisauto, eli takavetoinen Toyota Hiace, johon on asennettu ralliauton talvirenkaat eteen ja nypityt Hakkapeliitat taka-akselille. Vakiosäätö on jopa yllättävän kantava ja sietää hyvin sporttistakin ajoa. Yamaha FX Nytro RTX ES:n alustaa on vahvisteltu täksi vuodeksi ja säädöt sekä iskarit ovat uudet. Lähdimme Käyrämön suuntaan etsimään patikkoa, ja löysimmekin sitä. Crossiradalla alusta sen sijaan toimii hienosti. MXZ 600 H.O. Nytro on hieman keulapainoinen kelkka, jossa on tehokas moottori, joten kiihdytyksissä perä lähtee helposti sivulle. Vaikka pientä hermostuneisuutta onkin havaittavissa, ovat ajo-ominaisuudet ok. Pienessä laineessa pintakova jousitus ei ole parhaimmillaan, mutta kamalaksikaan Yamahaa ei voi mainita. Tuloksena on takajousitus joka pystyy nielemään lähes minkä tahansa patin. Kuskin työtilat jakavat testiryhmän kahtia. Ski-Doo tuntuu erittäin vakaalta, joskin jouduimme hieman vääntelemään etuiskareiden pikasäätöä sekä jousien esijännitystä. Testiryhmä kehui Ski-Doota vakaaksi menijäksi. Hieman Vikajärven ris- Polaris IQ:n alusta uudistui tälle vuodelle. Näin siksi, että aivan vakiokuosissa keula tuntui vaipuvan jarrutuksissa. Se soveltuu niin retkeilyyn kuin pommittamiseen. Ski-Doo MXZ 1200 X E-TEC:ssäkin käytetään SC 5alustaa. Etenkin pitkien kuljettajien mielestä ajoasento on hyvä ja tilava. Parannettavaa löytyy ennen kaikkea voimansiirrosta, sillä se tekee hitaasti ajamisen vaikeaksi. Jäisellä reitillä Yamaha on persoonallinen vietävä. Racing-henkisyyden nimissä mukavuudesta on jouduttu tinkimään. 160 MK www.mk-lehti.fi. Vakiona säätö on enduroon jopa hieman ylikova. Pikkulaineessa RR ei ole parhaimmillaan ja etuiskarit olisi pitänyt säätää uusiksi kun keulalle lisättiin kallistuksenvakaaja. Toiset taas valittavat niin sanottua ape hanger -fiilistä, sillä tanko tuntuu olevan todella kaukana edessä. Polariksen istuin ja tankki ovat hyvän malliset aktiivista ajoa ajatellen. Yamaha FX Nytro RTX SE on saanut erittäin jämäkän jousituksen alleen. Kelkka ei tunnu monen nelarin tapaan keulapainoiselta ja kevytperäiseltä ja siksi perä ei lähde luistelemaan tahattomasti. Sama ongelma on vastassa jarrutuksissa, joten kelkalla on oltava kieli keskellä suuta silloin, kun edetään tosi liukkaissa olosuhteissa. Ahtaus tulee esille mutkissa, sillä kunnolla mutkassa roikuttaessa sisäkurvin polvi osuu kuomun takaosaan. Kelkan selässä on helppo nousta seisomaan, mutta istuen ohjaamo tuntuu hieman ahtaalta. RR Polariksen jousitus edustaa urheilukelkkaa perinteisimmillään, eli se on mallia jämäkkä. Jäisessä rännissä se ei ole nopein mahdollinen etenijä, sillä RR perustuu Polariksen voitokkaaseen snowcross-kilpuriin, jota ei todellakaan ole suunniteltu liukkaalla reitillä luisteluun
Mikko Vainionpään arvion mukaan etujousitus tuskin olisi ihmeissään, vaikka reitillä tulisi vastaan armeijan PASI. Hyppäyttäminen on helppoa, sillä pelissä on paukkua niin, että tuntuu. Ski-Doon tasapainoiset ajo-ominaisuudet ja verrattain kevyt paino saavat mietiskelemään millainen enskapeto tästä laitteesta pienillä säädöillä kuoriutuisikaan. BRP:ltä kerrotaankin, että sitten viimevuotisten testikelkkojen on Rotax tehnyt säätötyötä reilunlaisesti. Negatiiviseen palautteeseen antoi eniten aihetta etupään Fox Float -iskareiden pintakovuus ja aavistuksen turhan jämäkkä säätö. Yamaha Nytro on varustettu kipakalla myllyllä, revimäisellä ajoasennolla sekä kantavalla jousituksella, joten ojien yli hyppyyttely on siinä mielessä helppoa. Kelkan jousitus ei säikähdä aivan pikkuista kynnystä, joten penkkoihin kestää rysäyttää yleensä melko huolettomasti. Ohjaustanko on enskaan sopivalla korkeudella keskimittaiselle ja vä- hän pidemmällekin kuskille. Totta on, että Yamahan keulapainoinen fiilis tuo oman arominsa ajoominaisuuksiin, mutta toisaalta Yamahalla on helppo pomppia pateista ja sitä on turvallisen tuntuista viedä ilmassa. Se ei ole niin korkea, että kädet alkaisivat väsyä, mutta riittävän korkea siinä mielessä, että myös seisten ajaminen luonnistuu hyvin. Jostakin syystä Yamahan ajo-ominaisuudet vaativassa maastossa jakoivat mielipiteitä rankasti. Olosuhteet olivat siis liki täydelliset ääriominaisuuksien tutkimiseen. Seisten ajamista tukevat myös riittävän leveät ja hyvin karhennetut astinlaudat. Sen sijaan pienemmässä ja tiheämmässä patissa perä jää keräämään ja siksi jarrutuksissa takapää al- www.mk-lehti.fi MK 161. teyksen jälkeen alkoi erikoiskoe, jolta ei mutkaa ja pattia puuttunut. Polaris 600 RR on tehty kovaan menoon. Pahassa maastossa menoa helpottaa Ski-Doon moottorin voima ja herkkyys. Herkkyys on asia, joka jopa yllätti, sillä viime vuonna ajamamme protopelit eivät olleet likimainkaan yhtä hereitä. Ski-Doon jousitus on säädetty melko mukavaksi, mutta yllättävän pitkälle sillä selviää jo aivan vakiokuntoisena. Pohjaamistilanteista SkiDoo-kuski selviää voittopuolisesti ilman erityistä ohjelmaa kelkan jatkaessa vikuroimatta tilannetta edeltäneeseen menosuuntaan. Sen sijaan toispuolisissa heitoissa keula tuntuu nyt liian jäykältä. RR:n sweet spot on sen etujousitus. Onneksi työ ei ole ollut turhaa. Se sietää armotonta käskemistä olosuhteissa, joissa suurin osa vakiokelkoista antautuu. Heräsi epäilys, että etuiskareiden säätöjä ei ole sen kummemmin muutettu kallistuksenvakaajan asentamisen jälkeen. Vaikka tuolla törmäisi panssari Sisuun, etujousitus vain imaisisi sen ja matka jatkuisi, Mikko veikkaili. Nelareilta ei osattu odottaa mitään sen kummempaa, mutta kumpikin testissä ollut nelitahtinen suoriutui patikkopätkästä hienosti. Lienee syytä mainita, että vaikka Lynxin alustaa mainitaan useaan otteeseen melko pehmeäksi, se edustaa tässä ryhmässä mieluummin jämäkämpää kuin löysempää päätä. Lynx on todella kevyt ajaa, ja vaikka sen jousitus tuntuu viimevuotisiin RE-malleihin verrattuna pehmeältä, sietää se tällejä hyvin. Aikaisemmin mainittiin, että kovalla alustalla se ei ollut parhaimmillaan nopeassa pikkupatissa, mutta patikon syventyessä RR puhkeaa kukkaansa. RR:n alusta on mallia jämäkkä, joten sekään ei ole isoista tälleistä ihmeissään. Hankalalla, mutta lumisella pätkällä Lynx ja Polaris RR ovat kaksitahtisista omaa luokkaansa. Kovassa menossa Lynxin kuljettajan työympäristö tuntuu todella onnistuneelta. Etujousitus toimii hienosti tilanteissa, joissa vastassa on tasainen ojan penkka tai muu patti. Toisaalta kelkkaa pidettiin potentiaalisena patikkopelinä, mutta joidenkin mielestä se oli hankala vietävä. Kapeat penkki ja tankki sekä hyvin muotoillut katteet antavat kuskille liikkumatilaa
Se loikkasi nollasta sataseen ainoana alle neljän sekunnin ja oli nopeimmin ainoa 13 sekunnin alittaja 400 metrillä. Haastavassa maastossa IQ:n jousitus loppuu kesken. Ski-Doo MXZ 600 X selviää patikkopätkästä tyydyttävin arvosanoin. Jos on RR:n alusta jämäkkä, samaa ei voi sanoa IQ:sta. Ski-Doon uusiutunut alusta ja sen säädöt eivät ole aivan yhtä hyvät kovaa ajoa ajatellen kuin viimevuotinen vakiosäätö. 400 metrin kohdalla eroa on reipas kymmenys, mutta 800 metrin kohdalla Yamaha on kelannut testin kovimman lukeman, eli 162,6 kilometriä tunnissa. extreme-erikoiskokeella on sen kääntyvyys. Toinen parannusta kaipaava seikka on astinlautojen karhennus, josta RR sai moitteita jo viime vuoden testissä. Pohjaamisen jälkeen Ski-Doo pyrkii loikkaamaan hieman takakorkeaa, mutta peli pysyy silti hallussa. 400 metrin kohdalla IQ kuitenkin punnertaa Lynxistä ohitse 162 MK www.mk-lehti.fi. Vertailussa... kaa tanssahdella puolelta toiselle. Kiihdytyksissä Polaris sen sijaan ei loista, sillä kytketty alusta pitää sukset tiukasti maassa lähdössä, minkä vuoksi riskin moottorin tehot valjastetaan lähinnä lumen siirtelyyn. Täksi vuodeksi esitellyt koukut ovat hieman turhan matalat, eli mono ei tahdo sopia niiden alle. Se ei siedä teräviä, nopeaa vaimennusta kysyviä patteja, eikä se pärjää pitkille hidasta vaimennusta vaativille notkelmille. Yamaha pomppaa paikalta tulisesti ja jää kiihdytyksessä nollasta sataseen Ski-Doolle yhden kymmenyksen verran ajallaan 4,09 sekuntia. Teknisten tietojen ja aikaisemman kokemuksen perusteella osasimme odot- taa nelitahtisilta kovia suorituksia. SkiDoo ja Yamaha lunastivatkin odotuksia vähintään kiitettävästi. Kaksitahtisten kovimman loppunopeuden, 154,1 kilometriä tunnissa, kelasi Polaris IQ 600 CFI Dragon SP ES. On siis käynyt klassisesti mikä mukavuudessa voitetaan, se kaahailussa hävitään. Ski-Doo MXZ 1200 X täräytti tauluun luokkansa kovimmat lukemat. Jousitus, etenkin etupukki, pohjailee aika ajoin. Tällä kertaa emme saaneet mitattua ääriseksikkäitä tuloksia, sillä kiihdytysradan pito oli korkeintaan kohtalainen. Ensimmäinen parannusehdotus koskee varvaskoukkuja. Testin alkuvaiheessa ehdimme kovasti suitsuttaa IQ:n mukavuutta. Ski-Doon vahvuus ns. Kuskin työskentelyä ajatellen RR kaipaisi pari pientä ja helppoa parannusta. Yllättävissä tilanteissa näin pehmeä jousitus on suoraan sanoen vaarallinen, ja onkin ihmeellistä, että tällaisia säätöjä edes tarjotaan Suomen markkinoille. Harmittavaa on myös se, että näin epäkuranteilla säädöillä tuhotaan muutoin toimivan kelkan ajo-ominaisuudet lähes tyystin. Myös moottorin terävyys sekä onnistunut voimansiirto parantavat sen osakkeita vaihtelevassa maastossa. Vastaavasti kurssia heikentää Ski-Doon liian matalalla oleva ohjaustanko, leveä penkki sekä varvaskoukkujen puute. Nelarit pakenevat Suorituskykymittausten suhteen moottorikelkat ovat siitä viheliäisiä pelejä, että olosuhteet vaikuttavat niiden kulkuihin niin suuresti. Ski-Doon loppunopeus 800 metrin matkalla oli 160,2 kilometriä tunnissa, mitä voi pitää kovana lukemana noin 130-heppaiselle kelkalle
Se on kaksitahtisten parhaimmistoa 80:een asti, mutta sen jälkeen alkavat Ski-Doo MXZ 600 X E-TEC ja Polaris IQ 600 RR tehdä eroa. 0-200 m 8,55 sek. Kun samassa paketissa on vielä markkinoiden pihein urheilukelkan pata, on koossa vastustamaton paketti. Yksi vaatimatonta tulosta selittävä asia on kova suksipaine, joka on omiaan rajoittamaan kulkuhaluja. 0-200 m 8,49 sek. 0-400 m 13,60 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 153,6 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 49 m Ski-Doo MXZ X 1200 4-tec Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Viime keväänä Snow Shootissa kelkka tuntui äärimmäisen kompetentilta laitteelta hyväkuntoisilla reiteillä, mutta saimme yllättyä siitä, miten hyvin kelkka sopii myös täkäläisiin olosuhteisiin ja kovaan ajoon. 0-200 m 8,21 sek. Ski-Doo MXZ 600 on parin viime vuoden ajan ollut suorituskykymittausten huippunopeuskunkku ja kiihtyvyyskin on ollut huippuluokkaa. 3,06 sek. 3,17 sek. 0-200 m 8,76 sek. RR pomppaa hyvin paikaltaan, ja se saavuttaa 100 km/h:n rajan ajassa 4,48 sekuntia, mikä on neljä sadasosaa huonommin kuin Ski-Doo MXZ 600:n rykäisy. Tällä kertaa SkiDoo ei ennätyksiä tehtaillut, mikä johtunee siitä, että Ski-Doossa on tuntuvasti aikaisempaa enemmän suksipainetta. 0-400 m 12,95 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 160,2 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 49 m Yamaha FX Nytro RTX SE Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 3,14 sek. 1 2 3 4 5 6 2,57 sek. 4,58 sek. 3,24 sek. Tulokseksi jäi 153,6 kilometriä tunnissa, joka on hienoinen pettymys, sillä kelkalta oli aikaisempien vuosien valossa lupa odottaa vähän vaatimattomammassakin kelissä kovempia nopeuksia. 4,88 sek. 3,99 sek. Suorituskykymittauksia Lynx Rave RE 600 HO E-tec Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Ski-Doon www.mk-lehti.fi MK 163. 0 100 km/h kiihdytyksessä Ski-Doo on nopein kaksitahtinen ajalla 4,44, mutta huippuja kelkka ei kulkenut entiseen malliin. 3,00 sek. 4,48 sek. 3,56 sek. Lynx poistuu paikalta varsin ripeästi. 0-400 m 13,91 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 154,1 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 48 m Ski-Doo MXZ X 600 HO E-tec Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. IQ 600 RR on kipakka peli ja se kulki suorituskykymittauksessa ripeään tahtiin. RR:lle mitattiin huipuiksi 149,5 kilometriä tunnissa. 1 2 3 4 5 6 2,24 sek. 0-400 m 13,68 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 149,5 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 49,50 m Polaris IQ 600 CFI Dragon Sp ES Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Huipuiksi mitattiin 148,2 kilometriä tunnissa, mikä on porukan vaatimattomin lukema. Yhteenveto Lynx RE 600 HO E-TEC tuli ja voitti. 0-200 m 8,42 sek. 0-400 m 13,08 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 162,6 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 51 m voittaen sen kuudella sadasosalla ajallaan 13,91 sekuntia. 4,44 sek. Toisaalta se on niin mukava ja hyvin varusteltu laite, että sillä kelpaa lähteä vaikka pidemmälle safarille. 1 2 3 4 5 6 2,20 sek. Vielä 80:n kohdalla Polaris on nopeampi, mutta sen jälkeen Ski-Doon voima alkaa puhua. 0-400 m 13,97 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 148,2 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 47,50 m Polaris IQ 600 RR Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Se on joukon tasapainoisin paketti, joka soveltuu alustan säädön jälkeen vaikka kilpuriksi. 4,09 sek. 1 2 3 4 5 6 2,39 sek. 1 2 3 4 5 6 2,14 sek. 1 2 3 4 5 6 2,28 sek. Ski-Doo MXZ 1200 X 4-TEC on testin kovin yllättäjä. 0-200 m 8,10 sek
Minua sieppaa myös mutkissa ahtaalta tuntuva ohjaamo. Sen suoraviivainen urheilullisuus puhuttelee, mutta toisaalta tekee siitä melko yksioikoisen yhden asian laitteen. Suksista en pidä edelleenkään ja SkiDoon RS-mallin varvaskoukkuja kaipaan kovin. Testin kovin yllättäjä oli Ski-Doo MXZ 1200 X. Sillä onnistuu nopea eteneminen lumisessa maastossa, mutta jäisellä alustalla se ei ole vahvimmillaan. Kelkan jousitus toimii paremmin kuin 600-kuutioisessa sisarmallissaan Kakkosesta eteenpäin lista onkin hankalampi. Jos arvioisin kelkkoja vain ja ainoastaan kovassa tykityksessä, olisi Polariksen sijoitus kakkonen. Uudella kolmemukisella nelarilla varustettu peli on nelariksi kevyt, ja millä tahansa mittapuulla tarkasteltuna helkkarin kovakulkuinen urheilukelkka. Lynxin kiistattomin vahvuus on sen jousitus, joka tosin oli melko pehmeässä säädössä, mutta toimi silti kuusikosta parhaiten monipuolisessa ajossa. Viime vuoden kestotestipelin takia tiedän, että Ski-Doosta saa vähällä vaivalla aivan loistavan kelkan, mutta koska testissä arvioidaan vakiopelejä, on Ski-Doon sijoitus listallani keskivälin heikommalla puolella. Uusi E-TEC-moottori on ylivoimaisesti luokkansa taloudellisin ja vieläpä erittäin tehokas. Myös jousituksen kantavuus miellyttää, sillä nyt Yamaha tuntuu jousituksensa puolesta kunnon urheilukelkalta. Nytrossa on hieno moottori ja voimansiirto sekä kantava jousitus. IQ:n heikko kohta on jousitus, joka yksinkertaisesti on aivan liian pehmeä. Kun otetaan Ski-Doon kaikki hyvät puolet, höystetään soppaa PPS-alustalla, paremmalla penkki-tankki-yhdistelmällä sekä ajoasennolla, on kasassa takuuvarma paketti. Pieni jousituksen herkistäminen tekisi Yamahalle ihmeitä. Ski-Doon MXZ 600 E-TEC on hieno peli, joka on pilattu huonoilla säädöillä. En voi kuvitella lähteväni keväällä Kilpparin reissulle RR:llä, mutta minun on helppo kuvitella itseni kurittamaan Pollea enduro-tyyppisessä ajossa. Jousituksen toivoisin olevan aavistuksen jämäkämpi, mutta kiitettävän arvosanan se ansaitsee tällaisenakin. Yamaha Nytro on toimiva peli, jos on valmis sietämään kelkan hieman levotonta luonnetta. Polaris IQ 600 RR kärsii pisteissä siitä, että se on tehty ja varusteltu raaseriksi. Kelkan, joka kulkee yli 150 kilometriä tunnissa, ja joka on tehty nopeaan ajoon, tulisi olla varustettu kunnolla säädetyillä jousituselementeillä.q Yamahan astinlauta on reippaasti kuvioitu ja ne ovat kuin tehty seisten ajoon. MXZ 600 E-TEC astinlaudat ovat ok, mutta Ski-Doo tarvitsee kipeästi varvaskoukkuja. 164 MK Tätä mieltä Joni Launonen Lynx Rave 600 HO E-TEC on ykkönen vailla vakavasti otettavaa haastajaa. Vakiojousitus on erittäin mukava ja hyvä yleiskäytössä, mutta hieman pehmeä totiseen pattimeren takomiseen. Myös ajoasento ja kuljettajan työtilat ovat parasta A-ryhmää. Parasta Ski-Doossa kuitenkin on sen tasapainoisuus. Kevään ensikoeajoilla laite lupaili paljon, mutta silti epäilin sen mahdollisuuksia pärjätä näin kovassa ryhmässä. Polaris IQ 600 Dragon ei edelleenkään ole minun kelkkani. Yamaha kärsii levottomuudesta etenkin liukkaalla ajoalustalla, mutta kyky sietää kovaa ajoa patikossa vahvistaa sen osakkeita. Neljänneksi rankkaan Polaris 600 RR:n. Se ei kanna ja tällit tulevat varoittamatta läpi. Se on mukava hitaassa ajossa, mutta vakiojousitus on auttamatta liian pehmeä. Vertailussa... kolmesylinterinen nelitahtikone on ensimmäinen nelitahtimoottori, joka oikeasti haastaa Yamahan valmisteet. Söheröpätkällä hiukan ylipainoinen Yamaha menee hyvin, sillä kelkan kääntyvyyttä ei voi moittia. Lynxissäkin löytyy parannettavaa. Uusi E-TEC-moottori toimii paremmin kuin SDI kovassa ajossa, ja kulutus on kartalla. Jos sierai- Polaris IQ 600 CFI Dragonin astinlaudat ovat hyvin kuvioidut, joten tossu pitää hienosti. Polaris IQ 600 RR:n astinlaudat ovat jämäkät, mutta karhennusta kaivattaisiin lisää. Lynx RE 600 E-TEC astinlaudat ovat riittävän karheat ja tilavat, mutta varvaskoukut saisivat olla taaempana. www.mk-lehti.fi. Mutkissa Lynx tuntuu hieman Ski-Doota aliohjaavammalta, mutta vastaavasti Lynxin selässä on helpompi roikkua kurveissa paremman penkin ansiosta, mikä puolestaan edesauttaa kääntyvyyttä. Testipeli kulki perä pystyssä ja jousitus pohjaili turhaan. Ski-Doo MXZ 600 X E-TEC on saanut uuden moottorin, mutta ikävä kyllä sen jousituksen säädöt ovat muuttuneet viime vuodesta vähemmän urheilullisiksi. Kolmospaikalle sopii parikin kelkkaa, mutta myönnän pronssin Yamahan FX Nytrolle. Urheilullisuudella voidaan puolustella askeettisuutta, mutta toisaalta on muistettava, että Polariksen ohella testin urheilullisin peli oli rovaniemeläinen, jonka varustelu ja mukavuus ovat huippuluokkaa. Perusongelma kelkassa on mielestäni se, että se alkaa olla jo vanhanaikainen ja hieman väritön kampe. Olli Autonen Lynx on valintani tästä porukasta. Polaris IQ 600 CFI Dragon saa moitteita täysin päinvastaisista asioista kuin RR. Ski-Doon nelitahtinen MXZ 1200 vastasi suurimmasta yllätyksestä. Siitä, mihin kelkka on tehty, se selviytyy kiitettävin arvosanoin. Polaris ei siis missään tapauksessa ole huono kelkka, vaikka sen pistetili ei karttunutkaan samaa tahtia Lynxin kanssa. Kelkka on erittäin kevyt ja helppo ajaa, ja uuden Raven ajoasento sopii minulle. Polaris on kovalla jousituksella varustettu laite, josta turhia mukavuusvarusteita on turha haeskella. Sen piilevä potentiaali kuitenkin kiehtoo siinä määrin, että ostavana asiakkaana olisin todella kiinnostunut Ski-Doosta. Moottorissa on mielettömästi menohaluja etenkin keskialueella, mutta pieni nykäisy liikkeelle lähdettäessä häiritsee. Kelkalla voi edelleen laskea hyvää kyytiä, mutta ääriurheilulliseen meininkiin jäimme kaipaamaan lisää kapasiteettia
Sopivan loivakaarteisella reitillä IQ on edelleen nopea laite ajaa ja kelkka etenee erittäin vakaasti, mutta patikossa alustan etupukki pohjailee yllättävästi. Ajoasento on hyvä, mutta kuljettajan liikkumatilat ovat niukat polvien tiellä olevien pulleiden katteiden ansiosta, ja myös ohjaustanko menisi vaihtoon. Kaasuvaijeri Telaston kääntöpyörä Yhteensä Lynx Rave RE 600 HO E-tec 72,58 86,90 325,34 22,20 130,00 107,76 137,25 156,00 95,56 54,90 1188,49 Polaris IQ 600 CFI Dragon Sp ES 44,60 140,30 669,50 29,50 156,20 109,00 175,80 225,00 71,50 53,10 1674,50 Polaris IQ 600 RR 46,40 249,00 689,70 29,50 130,90 119,00 175,80 195,00 46,50 47,50 1729,30 Ski-Doo MX Z X 600 HO E-tec 63,04 98,36 306,04 26,00 187,15 74,99 155,53 156,00 95,56 56,94 1219,61 Ski-Doo MX Z X 1200 4-tec 63,04 98,36 306,06 26,00 130,15 74,99 155,53 215,26 94,55 56,94 1220,88 Yamaha FX Nytro RTX SE 59,00 83,00 532,00 205,00 89,00 61,00 199,00 156,00 43,00 39,00 1467,00 Kulutus ja painot Lynx Rave RE 600 HO E-tec Polaris IQ 600 CFI Dragon Sp ES Polaris IQ 600 RR Ski-Doo MX Z X 600 HO E-tec Ski-Doo MX Z X 1200 4-tec Yamaha FX Nytro RTX SE Polttoainekulutus Toimintasäde Bensatankin tilavuus Paino täydellä Paino tyhjällä l / 100 km km litraa tankilla kg tankilla kg 16,1 21,5 25,3 15,4 16,4 16,6 242 202 134 260 244 168 39 43,5 34 40 40 28 255,6 274,4 256,4 235,4 266,4 276 226,3 241,8 230,9 205,4 236,4 255 www.mk-lehti.fi MK 165. IQ-koppainen Polaris on ollut aina suosikkilistani kärkisijoilla, mutta nyt laite alkaa tuntua jo vanhahtavalta. met ja korvat tukittaisiin, en ehkä uskoisi ajavani 1200-kuutioisella nelitahdilla, sillä Ski-Doo tuntuu reippaammassa ajossa jopa keveämmältä viedä kuin jotkut kilpailevat kaksitahtiset. Varvaskoukut ja parempi istuin ovat kuitenkin toivelistallani. Polaris Dragon 600 edustaa ryhmässä yllätyksettömintä peruskelkkaa. Uuden E-TEC-moottorin nokalleen saanut MXZ 600 on edelleen kelkkana pirun nopea ja kevyt ajaa, mutta muutamat seikat pudottivat sen voittokamppailusta. Yamahan rivikolmosessa riittää pauk- Varaosahintoja Jarruvipu (ei koko kahva) Variaattorin hihna Suksen iskunvaimentaja ilman jousta Liukukisko Tuulilasi Jarrupalat Suksi Mäntä täyd. Ohjaus on skidoomaiseen tapaan erittäin tarkka ja kurviajo onkin edelleen kanadalaisen vahvimpia alueita. Alustaan on tullut selvästi lisää herkkyyttä viimevuotiseen verrattuna, mutta nopeissa vastapateissa etupukki lyö pohjaan liian helposti
Suurin muutos on jousituksen pehmentyminen ja moottorin muuttuminen E-TEC:ksi. Maltillisemmassa patikossa en kuitenkaan saanut piiskattua RR:ää siihen vauhtiin, että jousitus olisi alkanut toimia kunnolla. Se on mukavan peh- 166 MK www.mk-lehti.fi. Viime vuodesta etujousitus on kasvanut. Se on tasapainoinen kokonaisuus, jossa painopiste, moottorin ominaisuudet ja jousitus ovat linjassa. Neljänneksi rankkaan Ski-doo MX Z X 600 HO E-TEC:n, joka ei ole muuttunut paljoa viime vuodesta. Liian pehmeä jousitus harmitti, koska tiedän, miltä tikissä oleva alusta tuntuu. Moottori reagoi ripeästi ja venyy pitkälle sekä kuluttaa vähän. RR on parhaimmillaan ison patin pikataipaleella, jossa sen kivikovaksi säädetty jousitus ja seisten ajamista suosiva ajoasento pääsevät oikeuksiinsa. Yamaha toimisi taatusti paremmin pehmeämmässä kevätkelissä, mutta vuodenvaihteen jääränneihin Nytro kaipaisi alleni tuntuvasti herkempiä säätöjä IQ RR:n ei ole tarkoitus miellyttää tavallista reittikelkkailijaa, eikä se sitä teekään. Nelari-Ski-Doon paino on yllättävän alhainen ja siitäkin syystä se soveltuu rivakkaan sporttiseen ajoon. RR on race- henkinen konaisuus, joka soveltuu lumiseen endurokisaan. Rave RE 600 HO E-TEC on valmis laite Suomen vaihteleville reiteille. Jotain korjattavaakin löytyy jalkakotelot siirtäisin taaksepäin paremman jalkatuntuman aikaansaamiseksi. Kelkan käyttäytyminen on linjakasta, vaikka keula pohjaili helposti. Vakaaja on tuonut toivottua parannusta kurviajoon. Moottori on tehokas ja herkkä, mutta kulutus on kova. Karun pelkistetty olemus ja pieni toimintasäde rajaavat RR:n käyttöasteen minimiin, joskin herkemmäksi säädetty jousitus tekisi laitteesta monin verroin hauskemman. Mikko Vainionpää Kultamitalin annan tänäkin vuonna Lynxille. Hopeaa annan Ski-doo 4-TEK 1200:lle. Alusta tuntui aluksi liian kovalta, mutta vauhdin kasvaessa se paranee. Jalkakoukut ovat liian ahtaat ja tuulilasi saisi olla korkeampi. Ohjaamossa hallintalaitteet ovat selkeät ja penkki on testin parhaimmistoa. Vertailussa... Arvostelupisteet MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Kytkin Melu Yhteensä RUNKORAKENNE/ OHJAUS Ohjaus/ suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Penkki/ tankkiyhdistelmä Jalkakotelot/ astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Ajovalot Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä ilman taloudellisuutta TALOUDELLISUUS Polttoaineenkulutus Hankintahinta Yhteensä Kaikki yhteensä Hinta Lynx Rave RE 600 HO E-tec Polaris IQ 600 CFI Polaris IQ Dragon Sp ES 600 RR Ski-Doo MX Z X 600 HO E-tec Ski-Doo MX Z X 1200 4-tec Yamaha FX Nytro RTX SE 9 9 8 9 9 9 53 9 9 9 8 9 9 53 9 9 8 9 9 8 52 9 9 9 9 9 9 54 10 10 10 10 8 10 58 10 10 10 10 8 9 57 8 9 9 9 9 9 10 8 71 8 8 8 8 9 7 9 7 64 8 8 9 9 8 8 7 8 65 9 9 9 8 9 8 9 10 71 9 9 9 8 9 8 9 8 69 7 7 9 8 8 8 8 7 62 10 10 9 9 10 8 8 9 73 197 8 9 8 9 9 9 9 8 69 186 9 9 8 7 7 8 9 7 64 181 8 8 8 9 10 8 8 8 67 192 9 8 8 9 10 8 8 9 70 196 9 9 9 9 9 9 10 9 73 192 9 8 17 214 12690,- 7 9 16 202 11990,- 6 9 15 196 11690,- 9 8 17 209 12590,- 9 7 16 212 13990,- 9 6 15 207 14990,- kuja ja moottorin vääntöalue on ryhmän eliittiä. Moottorin äänet sekä teho herättävät luottamusta. Ulkonäkökin on entistä menevämpi. Kelkalla on myös taipumusta kallistella toispuoleisissa pateissa ja kurveissa, joissa Nytro on kulmikas vietävä. Pikkupatissa alusta pakkaa ja suuntavakavuus kärsii. Jalkakoukut saisivat olla rallimallin SkiDoosta. Jalkakoteloita siirtäisin taaksepäin. Kytkin kytkee nopeasti ja laite kiihtyy ja kulkee porukan kärkilukemiin. Viime vuonna vaivanneet ohjauksen vikuroinnit on saatu eliminoitua ja kelkka kulkee tasaisella vakaasti ilman ylimääräistä ohjelmaa. Polaris IQ 600 CFI alusta on parantunut merkittävästi. Alusta riittää yllättävän nopeaan ajoon. Kuskin mehut tosin meinaavat loppua kivikovalla kelkalla paukutettaessa. Matkamittari olisi myös hyvä varuste matka-ajossa. SE Nytron jousitus on säädetty minun makuuni aivan liian kovaksi ja tunnottomaksi, mikä tekee ajamisesta haastavaa kaamoksen kivikovilla reiteillä. Isossa patissa ja ojien ylityksissä sekä seisaaltaan ajettaessa Polaris on testin parhaimmistoa. Pronssia IQ 600 RR:lle. Moottorissa tuntuu olevan tehoa aikaisempaa enemmän, ja kulutusta on vaikea uskoa todeksi. Kaasulla on helppo keventää pahoissa paikoissa. Alustasta on hiottu ajatellen vaativaa kuljettajaa; jousitus on pehmeä ja pohjaa ainoastaan pahimmissa ojissa
Keula sen sijaan toimii loistavasti. Ohjattavuus on hyvä ajettaessa suoraan, mutta kurvissa ohjausakselin liian pysty asento saa kädet voimattomaan kulmaan. Yamaha FX Nytro RTX SE on mielestäni vikura. Sillä uskalsi heti lähteä ajamaan reipashenkisesti, sillä kelkan käytös on rauhallista. Tykkään kelkan ajoasennosta todella paljon, sillä se on rento, mutta toisaalta sen selässä on helppo nousta seisomaan. Lynxissä tuntui voimansiirto toimivan paremmin kuin Ski-Doossa. Tasapainoista pakettia epätasapainottaa vielä pikkuisen poskellaan oleva voimansiirron säätö. Polariksen jousitus tuntuu hyvältä siihen asti, kun alusta ensi kerran pettää. Yamaha FX Nytro on viime vuoteen verrattuna kuin toinen kelkka, sillä sen suuntavakaus on parantunut. Ajoasento on mielestäni luonnoton, sillä tanko menee todella kauas eteen. Ski-Doo MXZ 1200 X on kokonaisuutena tasapainoisin nelari, millä olen ajanut. Terävät ja pitkät iskut menevät läpi ja tekevät ajamisesta varovaista. Jotakin tekisin myös varvaskoukuille, jotka ovat liian ahtaat.q www.mk-lehti.fi. Sukset laittaisin vaihtoon, sillä nykyisellään ohjaus kaipaa hieman preppausta. Ski-Doossa ei ole kunnollista paikkaa jaloille ja jalat myös tuntuvat menevän liian eteen. Sen sijaan mutka-ajo on nelari-Ski-Doolla helppoa. Moottorissa on voimaa ja se reagoi kaasuun hyvin vaikkakin kuluttaa reilusti. Moottorin Yamaha on aina osannut tehdä, ja nytkin se toimi hyvin. Jos paino olisi keskemmällä kelkkaa ja suksipaine kolmasosan nykyisestä, voisi kelkkaa arvioida täysin toisin. Ajoasento sen sijaan ei ole aivan helmi ainakaan pitkäjalkaiselle kuskille. Pettäminen tapahtuu varsin salakavalasti. Hitaassa ajossa keula on siedettävä, mutta vauhdin kasvaessa se alkaa tuntua omapäiseltä. Polaris Dragon sopi käteen heti. Sen alusta on pintakova, mutta se ottaa hienosti vastaan yllättävät iskut. Suksipainetta kelkassa on rajusti, mistä kertoivat tankkauksien yhteydessä todetut suurimmat lukemat matkamittarissa. Nyt Nytro soveltuu parhaiten herrasmiesten sporttiajoon. Jussa Peuranen Odotukset Lynxiä kohtaan olivat kovat jo siitä syystä, että viimevuotinen kestotestikelkkamme Ski-Doo MXZ 600 X SDI oli niin toimiva laite. Samalla se on myös tasapainoisemman tuntuinen kuin MXZ 600. Kelkalla on hankalaa, ellei peräti mahdotonta ajaa hiljaa. Sen sijaan alusta on matala ja kova. Etujousitus kyllä kestää minkä tahansa patin, mutta ovatko säätötyöt unohtuneet. IQ 600 RR:n keula on huonontunut kallistuksenvakaajan myötä. Kelkka kääntyy ja ohjautuu täsmällisesti. Keula nimittäin tuntuu siltä, että pumppuihin ja jousiin ei ole kajottu ja siksi keula tuntuu ylikovalta. Yamaha on heikoimmillaan jäisellä reitillä, mutta isoissa pateissa kelkka pelaa loistavasti. Kurviajo on työlästä ja vakiosuksilla esiintyi aliohjaamista. Lynxiin on tehty ne parannukset, joita olisin Ski-Doohon halunnut. MXZ 600 X H.O. Tasaisella reitillä kelkka kuitenkin tuntuu vakaalta. meä, mutta nopeassa ajossa paljastui sen liiallinen pehmeys. Niitä ovat penkki, ohjaustangon korkeus sekä astinlautojen etuosassa olevat, hieman viistossa olevat jalkatuet. E-TEC kärsii liian pehmeästä jousituksesta, joka ei tee oikeutta kelkalle. Myös alusta on mielestäni reittiajoon kova. Keulassakaan ei ollut suuremmin moittimista isossa patissa. Parannettavaa löytyy myös tankin ja penkin muotoilusta. Muutoin Ski-Doo on kelpo peli. Kurveissa on havaittavissa yliohjausta
jousto 242 mm PPS-120, TA 46 Hlcr-kaasuisk., Hydraulinen levy 124 cm 281 cm 108 cm 39 L Denso 12 690,- Teho: Iskutilavuus: Pa-järj: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: jousto 390 mm Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris IQ 600 CFI Dragon Special ES Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. Vertailussa... Lynx Rave RE 600 HO E-tec Tekniset tiedot Moottori: Rotax 593 HO E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet 88 kW / 120 hv 599 cc 2 x Mikuni TM38 P-85/LWT Team 38 x 307 / 3,2 cm IQ Race, Walker Evans Piggypack jousto 291 mm IQ Race, Walker Evans Springless/Walker Evans lisäsäil., jousto 353 mm Hydraulinen levy 122 cm 279 cm 108 cm 34,1 L Digital CDI 11 690,- 168 MK www.mk-lehti.fi. 85 kW / 115 hv 594,4 cc Elektroninen DI TRA III / QRS 38 x 307 / 3,8 cm A-LFS, TA 36 HLc -kaasuisk. läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet 90 kW / 125 hv 599 cc CFI-4 P-85/LWT Team 38 x 307 / 3,2 cm IQ, Walker Evans Piggyback, clicker jousto 254 mm IQ, Walker Evans, clicker, jousto 353 mm Hydraulinen levy 122 cm 292 cm 108 cm 44,5 L Digital CDI 11 990,- Polaris IQ 600 RR Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl.,2T, nestejäähd
levy 122 cm 289 cm 119 cm 40 L ND-Megatec, digit. levy 122 cm 289 cm 119 cm 40 L Siemens, VDO, digit. jousto 368 mm Hydraulinen jäähdytetty levy 120 cm 307 cm 105 cm 28 L Digital T.C.I / T.P.S 14 290,- www.mk-lehti.fi MK 169. 12 860,- Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Ski-doo MX Z X 1200 4-TEC Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax 1200 4-TEK, 3-syl., 4T, nestejäähd. 13 990,- Yamaha FX Nytro XTX Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Yamaha, 3-syl., 4-T, nestejäähd., rivimoottori 95 kW / 130 hv 1049 cc 3 x Mikuni 41 YVXC 38 x 365 / 3,2 cm Kaksoiskolmiotuki-erillisjousitus, SOQI -kaasuisk. 95 kW / 130 hv 1170 cc EFI TRA IV / QRS Roller 38 x 305 / 3,2 cm REV-XP, HPG T/A Alu Clickerkaasuisk., jousto 229 mm SC-5, HPG T/A Alu / C-36 Racing Clicker-kaasuisk., jousto 381 mm Hydr. lisäsäil., clicker. lisäsäil., clicker, jousto 216 mm Dual Shock CK, SOQI-kaasuisk. 85 kW / 115 hv 594,4 cc Elektroninen DI TRA III / QRS Roller 38 x 305 / 3,2 cm REV-XP, HPG- T/A Alu Clickerkaasuisk.,jousto 229 mm SC-5, HPG T/A Alu / C-36 Racing Clicker-kaasuisk., jousto 381 mm Hydr. Ski-doo MX Z X 600 HO E-TEC Tekniset tiedot Moottori: Rotax 593 HO E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit
Vielä kun MKlehden edellisestä touringvertailusta on vierähtänyt jo pitkä tovi, oli aika mitä otollisin panna riviin viiden eri valmistajan luksusmatkaajat ja selvittää, millaista kyytiä kukin tarjoaa. MAHTIPONTISET 170 MK telamatkaajat www.mk-lehti.fi. Vertailussa Arctic Cat TZ1 Turbo LXR LE, Lynx Adventure Grand Tourer 600 TEKSTI: OLLI AUTONEN/ MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: OLLI AUTONEN JA JONI LAUNONEN Mallivuosi 2009 toi mukanaan piristävän monta uutuutta myös huippuvarusteltujen matkakelkkojen luokkaan
Tehokkaammilla nestekoneilla, laadukkaammilla iskunvaimentimilla ja mitä ylellisimmillä herkuilla varustellut touringmallit ovat kuitenkin pysyneet vuosi toisensa jälkeen kaikkien valmistajien mal- listoissa, sillä näiden kelkkareittien goldwingien kysyntä on suurta eritoten Pohjois-Amerikassa, jonka markkinat tuotantoa vahvimmin ohjailevat. Suomalaisen touring-kelkkailijan stereotyyppi lienee keski-ikään MK 171. SDI, Polaris FST Touring, Ski-Doo GTX SE 1200 4-TEC, Yamaha RS Venture GT K www.mk-lehti.fi otimaisissa myyntitilastoissa huippuunsa varustellut matkakelkat ovat aina jääneet urheilumallien ja edullisempien kaksipaikkaisten varjoon. Leijonan osa Suomen reiteillä matkaavista kaksipaikkaisista on puhallinjäähdytteisellä kaksitahtimoottorilla varustettuja retkimalleja, jotka ovat erityisesti sa- fari- ja vuokrausfirmojen suosiossa. Edullinen hankintahinta ja yksinkertainen kaksitahtitekniikka lienevät näiden kelkkojen vahvimpia myyntivaltteja. Toki touringeja myydään Skandinaviassakin, jossa kelkkailu perheen yhteisenä harrastuksena kukoistaa etenkin Ruotsissa ja Norjassa
Moottori on erittäin tehokas, mutta suorituskykymittauksessa Catti ei pystynyt hyödyntämään paperilla ylivoimaisen oloista voimaansa. Catin ajoasento oli testiryhmän mieleen, samoin jousitus tiettyyn rajaan saakka. GTX:n lasin muotoilussa on myös se ongelma, että ääriasentoon käännettäessä kuskin sormet ja ohjaustanko vastaavat lasin reunuksiin. Jarrutusteho on kuitenkin telan suuren kantopinnan ansios- www.mk-lehti.fi MK 173. Pidempi runko ja alusta jakavat muutoin niin keulapainoisen kelkan massaa tasaisemmin, mikä selittää paremman balanssin. Yamahan tuulisuoja on kovien pakkasten aikaan kuuraisena lisäksi melkoinen näköeste. Paikaltaan lähdettäessä Lynx ennätti nollasta sataan karvan yli viidessä sekunnissa, mutta loppunopeudeksi tiheävälitteinen Lynx kelasi vain 133,7 kilometriä tunnissa. Rauhallisemmassa ajossa Catin alusta ja keula toimivat moitteettomasti ja kelkka vaikuttaa koko lailla tasapainoisemmalta paketilta lyhytmattoiseen veljeensä verrattuna. Ski-Doossa ja Arctic Catissa myös istuimiin on asennettu lämmittimet, jotka lisäävät ajomukavuutta kylmällä kelillä etenkin rauhallisempaa vauhtia edettäessä. Lynx on ajettavuudeltaan hyvin rauhallinen ja helpon oloinen kelkka, mutta mutkissa täysimittaisen telan mitat tekevät menosta väistämättä kulmikkaamman oloista. Lynxissä on tilava tavarateline, johon voi sitoa kiinni esimerkiksi polttoainekanisterin. Mikään vertailumme kelkoista ei sovellu kunnon patin hakkaamiseen, ei Cattikaan, mutta TZ1 Turbo on jousituksensa puolesta silti yllättävän kykenevä laite urheilullisempaan ajoon, kunhan kaasua malttaa himmatta ennen isompia notkelmia tai vastapatteja. Kelkka nimittäin jäi yritys toisensa jälkeen sutimaan paikallaan, ennen kuin teho pääsi kunnolla välittymään matolta lumeen. Liian loivassa kulmassa oleva ikkuna nimittäin ohjaa ajoviiman ikävästi pidemmän kuljettajan otsaan ja vaatii kunnolla suojatakseen kyyristelyä. Samankaltaiset tilavat sivulaukut on myös Catissa, jonka laukut on kuitenkin valmistettu nahkasta, joten ne kestävät paremmin iskuja. Nollasta sataan Catti kellotti ryhmän kolmanneksi nopeimman ajan, 4,92 sekuntia, mutta 800 metrin loppunopeudessa se oli ylivoimainen tuloksella 161,1 kilometriä tunnissa. Tavaratilojen suhteen testin parhaimmistoa edustaa käyttötarpeen mukaan joko Ski-Doo, Arctic Cat tai Lynx. Polarikseen on asennettu matkatavaroita varten pienehkö kankainen laukku tavaratelineen paikalle, kun taas Yamahan takaa löytyvä muovinen tila on sijoitettu esteettisesti ankanpyrstön alle. Yksin taivalta taittamaan Arctic Cat osoittautui varsin toimivaksi paketiksi yksin ajettaessa. Keulan jousitus pelaa pateissakin moitteetta, mutta alusta kaipaisi tuntuvasti lisää kantavuutta, sillä yksin ajettaessa etupukki pohjaa helposti ja kahden kuormalla takapukista loppuu kapasiteetti. Taustapeilit ovat niin ikään looginen osa touringkelkan varustusta; vertailulaitteistamme ainoastaan Polariksesta ne puuttuivat. Vaatimattomin pleksi on asennettu Cattiin, jonka puikoissa järvenselällä on hyiset oltavat. Kaikki viisi kelkkaa hörähtävät käyntiin sähköstarteista ja peruutusvaihde kuuluu tietysti vakiovarustukseen. Tuulilasien suojaavuuksissa on suuria eroja. SkiDoossa matkatavaroille on runsaat tilat muovisissa sivulaukuissa sekä matkustajan penkin takana olevassa kangaslaukussa. Lisäksi Lynxin matkustajan istuimen alta avautuu suljettu tila vaikkapa työkaluja ja varahihnaa varten. Myös Yamaha Venturen tuulilasi on hyvin kookas, ja tarjoaa lisäksi poikkeuksellisen hyvän suojan ala- ja keskivartalollekin. Polariksen lasi ei ole järin suuri, mutta pienellä kumartumisella pidempikin kuljettaja pääsee tuulensuojaan. Lynxissä tuulisuoja on kooltaan lähes optimaalinen ja suojaavuudeltaan hyvä, mutta lasin koettiin tekevän pyörrettä kuljettajan niskan alueelle. Massiivinen lasin muotoilu ei kuitenkaan ole osunut aivan nappiin, sillä kovemmassa vauhdissa se pyörittää ilmaa kiusallisesti kuskin selkään. SkiDoon GTX:ssä on erittäin kookas lasi, joka kuitenkin kaipaisi pientä nostetta yläreunaan. verrokeissa myös kyytiläisellä on säädettävät lämpökahvat
FST on erittäin vakaa käsiteltävä kaikissa tilanteissa ja jousitus pelaa jopa yllättävän kantavasti myös patikoissa. Yamaha saa suurimman miinuksen matkustajan ja kuljettajan tiloista kaksi päällä ajettaessa. Catissa moitimme kyytiläisen kahvoja, jotka ovat aivan liian lähellä istuimen reunoja, ja tekevät näin matkustajan käsien tiloista liian ahtaat. Ski-Doossa matkustajan tilat ovat kiitettävät. Ski-Doo GTX tuntuu maltillisessa matka-ajossa mielettömän tehokkaalta kelkalta. Huippunopeutta GTX kelasi 800 metrin pätkällä joukon kolmanneksi eniten, 144 kilometriä tunnissa. Yamahalla on taipumusta kallistella kurveissa ja viistoissa pateissa, ja testiryhmä koki Venturen jotenkin levottoman oloiseksi ajaa. Tulos 4,69 sekuntia nollasta sataan oli ryhmän nopein ja 800 metrin loppunopeudessakin Polaris kelasi mittariin kovat lukemat, 155,1 kilometriä tunnissa. Myös penkin leveys Vertailussa... 174 MK www.mk-lehti.fi. Pohjaamisia tapahtuu hieman herkemmin kuin Ski-Doolla ja Yamahalla, mutta Catillakin pystyy pitämään epätasaisella reitillä yllättävän hyvää marssivauhtia kaksi päällä, etenkin jos patti on sopivan nopeaa ja matalaa. Vastaavasti jousivoiman kasvaessa alustasta tulee hieman keinuvan oloinen, mutta se säilyttää silti mukavuutensa. Yamaha RS Venture GT:ssä on kantava alusta nopeaankin ajoon, mutta keulan vaimennus ei ole perän kanssa tasapainossa. Toisaalta kyytiläisen polvet ovat ajajan kyynärpäiden tiellä, kun kelkkaa käännetään jyrkempään kurviin. Alusta on parhaimmillaan keskisuuressa patikossa, jonka se nielee erittäin eleettömästi ja pehmeästi. Polaris keräsi testiryhmän kehut ajettavuudeltaan yksi päällä. Venture sijoittui suorituskykymittauksissa joukon keskikastiin kiihtymällä nollasta sataan ajassa 4,91 sekuntia ja kulkemalla huippunopeutta 142,8 kilometriä tunnissa. Entä kaksi päällä? Ryhdikkäimmin kanssamatkustajan kantaa Yamaha. Moottori on Yamahan vahvinta osaaluetta. Myös SkiDoon alusta kantaa kelvollisesti kyytiläisenkin kunhan takapukin ilmajousi säädetään tiukimpaan asentoonsa. Pariskunta istuu hyvin tiiviisti toisissaan kiinni ja matkustajan on pidettävä koko ajan jalkojaan koukussa ja harallaan, mikä on pidemmän päälle raskasta varsinkin pitkäkoipiselle. Uutuusmoottorin voimansiirto on säädetty siten, että kovin veto tuntuu juuri laillisissa nopeuksissa, 4 4005 000 kierroksen tienoilla. Suurimpana miinuksena Polariksen ajettavuutta leimaa ohjauksen raskaus eritoten tiukemmissa kurveissa, joissa töitä saa tehdä hartiavoimin. Kuljettajan istuintila on lyhyt ja jarrutuksissa kuski siirtyy kohti ohjaustankoa ja leveäksi muotoiltua tankkia. ta ryhmän tehokkainta 80 kilometrin tuntivauhdista Lynx tarvitsi matkaa pysähtyäkseen melko liukkaalla alustallakin vain vaivaiset 49 metriä. Joustavien kahvojen ansiosta kyydissä istuminen on ikään kuin kevyempää, kahvat rasittavat matkustajan käsien lihaksia selvästi vähemmän kuin perinteiset jäykät mallit. Ski-Doon ajoasento on Lynxin tapaan huippuluokkaa yksin huimaillessa ja jousituskin toimii siedettävästi. Kone on erittäin tasaisesti vääntävä, tehokkaan tuntuinen ja vieläpä taloudellinen. Kovemmassa patikossa pohjaamisia kyllä tapahtuu sekä keulan että alustan osalta, mutta häiritsevämpänä ominaisuutena koettiin alustan pa- luuvaimennuksen vähäisyys, ja SkiDoolla onkin taipumus nakella perää kovemmista tälleistä. Suorituskykymittauksessa Ski-Doo oli nopein 0-80 km/h välillä, mutta nollasta sataan se jäi hieman Polarikselle ajalla 4,87 sekuntia. Tietyissä tilanteissa huiman keskialueen tehon koettiin jopa hieman häiritsevän, sillä pienikin peukalon liike sai pelin säntäämään voimakkaasti. Alusta on erittäin kantava, eikä sitä saa helpolla pohjaamaan syvemmässäkään kuopassa. Moottorissa on riittävästi voimaa ja teho tulee ulos erittäin hienostuneesti. Sivuttais- ja pystysuunnassa joustavat käsikahvat parantavat kyytiläisen mahdollisuuksia liikkua mukana ja vaikuttaa osaltaan painonsiirroin kelkan etenemiseen. Ja vaikka pohjaaminen tapahtuisikin, se on hyvin maltillinen, eikä täräytä kyytiläisen hampaita yhteen. Arctic Catin kytkettävien takapukin apujousien ansiosta kelkka selviää kyytiläisen mukana olosta niin ikään hienosti
Lynxin matkustamossa käytetään kädensijoina samoja joustavia norsunkorvia kuin Ski-Doossakin ja matkustajan istumatilat ovat hyvät. Yhteenveto Tämänkertainen testi oli erittäin tasaväkinen, ja voittajan nimeäminen riippuu paljolti siitä, mistä päin kokonaisuutta tarkastellaan. Kantavampi alusta tekisi Lynxistä entistä monipuolisemman, ja se selviäisi reittimatkaamisesta paremmin arvosanoin. Kokonaisuutena Ski-Doo jätti testiryhmälle kuvan tehokkaasta ja hyvin varustellusta kelkasta, joka on nopea reitillä niin yksin kuin kaksinkin ajettaessa. keräsi moitteita. Pitkä ja leveä tela yhdessä Syncro-vaihteiston kanssa huolehtivat siitä, että Lynx taittaa matkaa reitin ulkopuolellakin ja vaikka reki peräkoukkuun kiinnitettynä. Kyytiläisen tiloissa ei ole moitteelle sijaa, mutta FST:n alusta ei yksinkertaisesti kanna kahta matkustajaa. Polttoainetta uusi 1 200-kuutioinen nelitahti nautti testissämme yllättävänkin paljon, keskikulutuksen asettuessa reiluun 19 litraan sadalla kilometrillä. Jousitus pelasi hienosti vauhdikkaammassakin ajossa ja kelkalle leimallista on sen äärettömän vakaa ajettavuus. Catin moottorissa on mahtavasti voimaa ja jousitus toimii touring-henkisessä ajossa niin yksin kuin kaksinkin ajettaessa. Pientä parannusta kaipaamme myös vaihteiston toimintaan, sillä nykyisellään se toimii lähes yhtä herkästi kuin vuosimallin 1985 Lynx 535:n vaihteisto. Huomionarvoista on, että kelkka tuli testiimme täysin ajamattomana, ja että muutama ensimmäinen tankillinen uudella 4TEC -moottorilla menee rikkaammalla sisäänajomoodilla, eli kokonaiskulutuksen voisi olettaa putoavan kilometrien myötä muutamalla litralla. Polttoaineenkulutuksessa Rotaxin SDI osoitti jälleen olevansa täysin kilpailukykyinen muiden valmistajien nelitahtisten kanssa; keskikulutus testissä oli 17,2 litraa sadalle kilometrille. Lynx kamppailee kaksin ajettaessa samoista ongelmista Polariksen kanssa, sillä alusta nöyrtyy kyytiläisen hypätessä mukaan. Lynx Grand Tourer 600 SDI on tavallaan väärässä vertailuryhmässä, vaikka se varustelultaan luksusmatkaaja onkin. Yamaha edustaa moottorinsa ja takajousituksensa osalta selvästi ryhmän parhaimmistoa. Aihiossa on kuitenkin potentiaalia ja pienin parannuksin Yama- www.mk-lehti.fi MK 175. Matkakelkaksi Catti omaa kuitenkin ai- van liian heikon tuulisuojan ja matkustajan tiloissakin on hieman parannettavaa, vaikka muutoin varustelutasoltaan Catti edustaa markkinoiden eliittiä. Kokonaisuus kuitenkin kärsi kelkan levottomasta luonteesta ja liian ahtaista matkustustiloista. Tasaisella reitillä Polaris liikkuu kaksi päälläkin erittäin vakaasti ja ongelmitta, mutta jo pienen patikkopätkän tullessa vastaan on vauhtia pudotettava. TZ1 Turbo ei Ski-Doon tapaan ottanut takkiinsa millään osaalueella, vaan selvisi kaikista koettelemuksista vähintäänkin hyvin. Reittiajopainotteinen vertailutesti ei tuo esille Lynxin suurimpia vahvuuksia, mitä ovat sen muunneltavuus ja monipuolisuus. Kelkkamaailman tehokkain moottori nautti bensiiniä testissä 19,7 litraa ajettua sataa kilometriä kohden. Matkavauhti putoaa luvattoman paljon jo maltillisessa patikossa, joskin tasaisilla baanoilla Lynxikin säilyttää ajettavuutensa. Polaris olisi menestynyt vielä paremmin, jos sen alusta olisi selvinnyt ajosta kaksi päällä paremmin. Jos keräsi Polaris testiryhmältä pisteet yksin ajettaessa, ei samoja kehuja voida antaa kaksin matkaamisesta. Kokonaispisteytyksen valossa voiton vei melko ylivoimaisesti SkiDoo GTX, joka pärjäsi vahvasti kaikilla osa-aluilla, olematta silti ylivertainen niistä millään. Yksin ajettaessa monen suosikiksi nousi Polaris FST. Ahtaudesta kärsivät yhtälailla kyytiläinen kuin kuljettajakin. Loppupisteissä jaetulle kakkospallille ylsi Arctic Cat. Matkustaja istuu selvästi alustan takapukin takana, ja saa näin aikaan kohtuuttoman vipuvoiman, jota vastaan takapukin hakaneulajouset ja emulsiovaimennin eivät jaksa taistella. Polariksen 750-kuutioinen nelitahtinen turbokone kulutti testissä polttoainetta keskimäärin 18,8 litraa sataselle. Jämäkämpi kaasuiskari takapukissa tai Catin tapaan mekaanisesti kytkettävä apujousi voisi parantaa Polariksen ajettavuutta kahden kuormalla kummasti
Uuden ruiskumoottorin kulutus oli ryhmän selvästi alhaisinta, ja Venture nautti menovettä vaatimattomat 14,6 litraa sataselle.q Arctic Catin alusta sopii hyvin touringtyyppiseen ajoon. Ääriasentoihin käännettäessä ohjaustanko ja sormet osuvat lasin reunoihin. Yamaha Venturessa on selvästi ryhmän kantavin alusta, eikä se antaudu edes kaksi päällä ajettaessa. Venturen suuri tuulilasi on muotoiltu siten, että se suojaa hyvin myös ala- ja keskivartalon. Moottorissa on melkoisesti paukkuja, keskialueella touring-käyttöä ajatellen jopa hieman liikaa. Matkustajan ja kuljettajan tilat ovat yhdessä Ski-Doon kanssa markkinoiden parhaimmistoa. Takapukin kaukosäädettävän ilmajousen avulla alusta on nopeasti muutettavissa matkustajan kantamista www.mk-lehti.fi. Polariksen FST Touring tarjoaa yksinäiselle retkeilijälle makoisat kyydit. Alusta on liian löysässä säädössä reittiajoon, ja kyytiläisen hypätessä mukaan takapukki pohjailee turhan helposti. Vertailussa... hasta saisi todellisen luksusmatkaajan. Ulkoisesti Ski-Doo GTX 1200 muistuttaa erehdyttävästi matkaenduroita kaksipyöräisten maailmasta. Jousitus toimii yksi päällä yllättävän hyvin reippaammassakin vauhdissa, mutta kaksin ajaessa alusta ei kanna juuri nimeksikään. Massiiviset sivulaukut, korkea tuulilasi ja kulmikas muotoilu tekevät GTX:stä todella persoonallisen näköisen laitteen. Takapukin apujousten avulla Catti kantaa myös kyytiläisen ryhdikkäästi, mutta kanssamatkustajan tiloissa on hieman parannettavaa. Kokonaisuutena Lynx on kuitenkin hieno laite, jolla muutamista parannusehdotuksista huolimatta pidemmätkin reittisiirtymät taittuvat mukisematta. Ski-Doo on myös persoonallinen ajaa. Tehoreserviä on huikeasti jängille ja järvenselille saavuttaessa, mutta olematon tuulilasi hillitsee osaltaan vauhdinpitoa, ainakin kylmillä keleillä. Takapukin kytkettävien lasikuituisten apujousien avulla se kantaa kyytiläisenkin moitteettomasti. Catin tuulilasi on vauhdikkaan näköinen, mutta suojaavuudeltaan käytännössä olematon. Lynx käyttää muista verrokeista poiketen täysipitkää ja leveää alustaa, joten sillä selviää umpihangessakin. Tiheäksi välitetty voimansiirto huudattaa konetta aika tavalla ja täysimittainen tela hieman kangistaa menoa. Kelkka etenee vakaasti kuin luotijuna, ja tehokas, mutta sivistynyt moottori toimii saumattomasti voimansiirron kanssa yhteen. Vakauden vastapainoksi Pollen ohjaus on erittäin raskas mutkissa, ja muistuttaa tangon pikasäätömekanismeineen muutaman vuoden takaisista Fusionmalleista. Alusta kaipaisi silti lisää vaimennusta. GTX:n tuulilasi on kookas, mutta ohjaa ilman suoraan pidempirunkoisen kuljettajan otsaan. Alustan jousitus on kuitenkin liian pehmeä reittiajoon. Grand Tourerin tuulilasi on suojaavuudeltaan ryhmän parhaimmistoa, mutta se tekee pyörrettä kuskin niskan seudulle. Polariksen alusta on yksin ajettaessa mukava ja toimii jopa yllättävän hyvin myös reippaammassa vauhdissa, mutta matkustajan hypätessä kyytiin sen vaimennus on riittämätön. FST Touringin keskikorkea lasi tarjoaa kohtalaisen hyvän suojan, mutta pidempi kuljettaja joutuu hieman kumartumaan tuulensuojaan päästäkseen. Ski-Doo GTX:n takapukissa on ohjaamosta käsin säädettävä ilmajousi, jonka avulla kelkka on nopea säätää yksin tai kaksin ajettavaksi. Catti on erittäin miellyttävä ja vakaa ajettava rauhallisissa vauhdeissa ja kohtalaisen ripeää vauhtia pystyy yksin ajettaessa pitämään myös pienessä patikossa. Tämänkertainen testi painottui kuitenkin touring-käyttöön ja nimenomaan reitillä, mikä ei ole GT:n vahvinta aluetta. Kuljettajan ja kyytiläisen tilat ovat moitteettomat, joten jo pelkällä alustan iskaripäivityksellä FST:stä saisi todellisen loistomatkaajan. Lynxin Grand Tourer on täyspitkän ja -leveän telamattonsa sekä alennusvaihteen ansiosta myös työkelkka, ja samalla ryhmän ylivoimaisesti monipuolisin laite. Lasi tekee tuntuvan pyörteen kuljettajan selkämykseen ja on kuuraisena näköesteenä. 176 MK Tätä mieltä Olli Autonen Arctic Catin uudella mahtimoottorilla varustettu touring-malli on mielenkiintoinen paketti
Pienellä alustan hienosäädöllä kelkka paranisi kummasti. 3,33 sek. Moderni ja erittäin nopea touringkelkka, joka kuitenkin kaipaisi paremmin muotoillun tuulilasin sekä aavistuksen hillitymmäksi säädetyn voimalinjan. Yksin ajettaessa suosikkini on Polaris IQ Turbo Touring. 0-200 m 8,68 sek. Takatuhdolla tuntuu, että penkki on ylileveä, minkä lisäksi kädensijat tuntuvat olevan epämukavan kapealla. 4,87 sek. Lynxin valttia on sen monikäyttöisyys. 3,32 sek. Alusta sen sijaan toimii todella hienosti ja se kantaa kaksi www.mk-lehti.fi MK 177. 0-200 m 8,61 sek. Aivan täydellinen Polaris ei ole, sillä sen ohjaus on hieman raskas ja mit- taristo näyttää melko askeettiselta. Lynx Grand Tourer ei ajomukavuudeltaan yllä aivan samalle tasolle kuin kapeamattoiset, mutta ero ei ole suuren suuri. Kelkka on mukavampi kuin lyhytmattoinen sisarmallinsa ja siksi siitä on vaikea olla pitämättä. Seikkoja, jotka haalistavat innostustani peliä kohtaan, ovat liian matala tuulilasi sekä kyytiläisen kehno paikka. 0-400 m 13,63 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 155,1 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 51 m Ski-Doo GTX SE 1200 4-Tec Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 4,69 sek. Ensi vuodeksi toivon Lynxiin huomattavasti herkkätoimisempaa vaihteistoa ja kantavampaa takajousitusta. Alustasta on saatu erittäin kantava jopa kaksi päällä ajettaessa, eikä kovia pohjaamisia sattunut koko testin aikana. Kelkka sietää tarvittaessa reipastakin menoa. 0-200 m 8,69 sek. Kookas tuulilasi tarjoaa hyvän suojan, mutta kovemmissa vauhdeissa se pyörittää ajoviiman kuljettajan selkämykseen. Jos retkikelkalla on tarkoitus tehdä yhtään mitään muuta kuin ajella tasaisia reittejä, alkaa Lynx olla loistava valinta. Yamahan uusi kolmisylinterinen ruiskumoottori on erittäin taloudellinen ja käytökseltään johdonmukainen, eli mitä sopivin touringkelkkaan. 4,92 sek. 1 2 3 4 5 6 2,42 sek. Ehdottomasti porukan urheilullisin kelkka. 1 2 3 4 5 6 2,29 sek. Ski-Doo GTX 1200 on viittä vaille loistava kelkka. 1 2 3 4 5 6 2,38 sek. Kantokykyä alustaan saadaan helposti sähköisesti säädettävällä ilmajousella, mutta koska ilmajousi ei tuo mukanaan lisää vaimennusta, tulee perästä melkoinen jojo. Keulassa on kuitenkin toivomisen varaa, sillä ohjaus tuntuu hakevan kovalla jäljellä ja kelkalla on kova taipumus kallisteluun. Jousitukseen kaipaisin hieman lisää jämäkkyyttä. Tuulilasin ongelma on se, että kun tanko käännetään ääriasentoon, tuppaavat sormet jäämään tuulilasin ja tangon väliin. Ikävä kyllä, jouduin hieman pettymään, sillä Yamahan keula tuntuu epävakaalta ja kelkka siksi kiikkerältä. 0-200 m 8,91 sek. Lynx on yllättävän kevyt ajaa, mutta patikossa raskaan ja pitkän maton liikkeet tuntuvat selvästi. Ohjaamossa on liian ahtaat tilat niin yksin kuin kaksinkin ajettaessa, ja kuljettaja valuu jatkuvasti massiivisesti muotoillun tankin päälle. 3,43 sek. 4,91 sek. Yamaha RS Venture GT oli kelkka, jota kohtaan minulla oli kovat odotukset. 1 2 3 4 5 6 2,50 sek. Polaris on tehokas peli ja sen ajo-ominaisuudet ovat vakaat. 0-400 m 14,59 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 133,7 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 49 m Polaris FST Touring Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 0-400 m 14,07 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 142,8 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 52 m varten, mistä Ski-Doo hienosti selviääkin. Joni Launonen Arctic Cat on kaksijakoinen kelkka. Lisää puristuspuolen vaimennusta kautta linjan sekä hieman lisää paluuvaimennusta takapukkiin, niin Ski-Doo olisi aivan eri peli. 0-200 m 8,77 sek. Se on vakaa ja mukava ajaa, ja lisäksi siinä on voimaa niin että piisaa. Kahden kuormalla Polariksen alusta on liian hempeä ja se pohjailee helposti. 3,77 sek. Kelkka on todella onnistunut paketti tuulilasia ja alustan säätöä lukuun ottamatta. 3,40 sek. 5,07 sek. 0-400 m 14,02 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 144 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 52 m Yamaha RS Venture GT Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 0-400 m 13,53 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 161,1 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 54 m Lynx Adventure Grand Tourer 600 SDI Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Vakiona säätö on nyt niin pehmeä, että kaksi aikuista voi retkeillä sillä ainoastaan erittäin hyväkuntoisilla reiteillä. Suorituskykymittauksia Arctic Cat Turbo LXR LE Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 1 2 3 4 5 6 2,84 sek
Matkaamme uskaltautui 25-vuotias Annukka Jaakola, joka on sekä ajanut että istunut kyydissä lähes koko ikänsä. Myös Ski-Doon kaasukahva on mukavan kevyt. Seuraavassa Annukan näkemyksiä luksusmatkaajista. 178 MK www.mk-lehti.fi Annukka Jaakola Arctic Catin kaasua ei tarvitse survoa eikä näppäimistöön tottunut neitipeukkukaan väsynyt Catin komentelusta. Tuulilasi on hyvän korkuinen, eikä kasvoja paleltanut Ski-Doolla ajettaessa ollenkaan. Tuulilasi on riittävän korkea, ja antaa riittävästi suojaa. Polaris tuntui kankealta paitsi kääntyvyytensä, myös kaasukahvan suhteen. Taustapeilit ja tuulilasit ovat hyvät, mutta ajettavuudessa häiritsi kurveissa helposti irtoava perä.q. Catissa on hyvä varustelu peileineen ja penkinlämmittimineen, mutta tuulilasi on aivan liian matala. Lynx on turvallisen oloinen ajaa, joskin hieman komuran tuntuinen. Tarvittavat varusteet löytyvät ja peilit, vaihteet ja kahvanlämmittimien katkaisimet ovat selkeästi esillä. Etujousitus ja ohjaus kuntoon, niin kasassa on loistava paketti. Cat on tehokas ja ulkonäöltään tosi nätti kelkka. Lynx on perusmukava ajaa, mutta se ei mitenkään erityisemmin säväyttänyt. Lynxissä on hieman raskaampi kaasukahva ja siksi peukalo väsyi ensimmäisellä ajopätkällä. Ski-Doon ajettavuudesta jäi jotenkin kulmikas jälkimaku, mistä lie sitten johtuukin. Koska tasaisin väliajoin toimituskunnalta pyydetään naisnäkökulmaa kelkkailuasioihin, vahvistimme tiimiämme yhdellä naiskuljettajalla päivän ajaksi. Taustapeilien puute häiritsi myös. Vertailussa... Arvostelupisteet MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Kytkin Melu Yhteensä RUNKORAKENNE / OHJAUS Ohjaus/ suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys Etujousitus (hidas ajo) Etujousitus (nopea ajo) Takajousitus (hidas ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (kaksi päällä) Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Matkustajan tilat Penkki/ tankkiyhdistelmä Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Tavaratilat Tuulilasi Ajovalot Jarru Varustelu Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä ilman taloudellisuutta TALOUDELLISUUS Polttoaineenkulutus Hankintahinta Yhteensä Kaikki yhteensä Hinta Arctic Cat Turbo LXR LE Lynx Adventure Grand Tourer 600 SDI Polaris FST Touring Ski-Doo GTX SE 1200 4-tec Yamaha RS Venture GT 10 9 10 8 9 9 55 8 9 7 9 9 8 50 9 9 9 10 9 9 55 9 9 8 9 8 10 53 9 9 8 9 9 9 53 9 9 9 9 8 9 8 9 6 76 9 9 8 9 9 9 7 7 8 75 9 9 8 9 9 9 9 7 7 76 9 9 9 9 8 9 8 9 10 80 8 7 9 8 8 9 9 10 7 75 9 7 9 9 9 9 9 7 9 9 10 9 105 236 9 9 8 9 9 10 9 9 8 9 9 8 106 231 9 8 9 9 9 9 8 8 8 9 8 9 103 234 9 9 9 9 9 10 9 8 8 9 10 9 108 241 7 8 7 9 9 9 8 8 9 9 9 8 100 228 8 7 15 251 14 900,- 9 8 17 248 13 290,Toimintasäde km 208 261 211 207 260 8 9 17 251 12 990,- 8 7 15 256 14 290,Paino täydellä tankilla kg 370,2 331,6 342,4 316,4 349,6 10 7 17 245 14 590,Paino tyhjällä tankilla kg 339,5 297,8 313,0 286,4 321,1 Kulutus ja painot Arctic Cat Turbo LXR LE Lynx Adventure Grand Tourer 600 SDI Polaris FST Touring Ski-Doo GTX SE 1200 4-tec Yamaha RS Venture GT Polttoainekulutus l / 100 km 19,7 17,2 18,8 19,3 14,6 Bensatankin tilavuus litraa 40,9 45 38,6 40 38 aikuista miestäkin vailla minkäänlaisia vaikeuksia. Yamahassa myös moottori toimii hienosti, joten ainesta kelkassa kyllä on. Yamahasta jäi jotenkin mitäänsanomaton vaikutelma
Yamahassa on muuten onnistuneet kanssamatkustajan tilat, mutta pidemmällä matkustajalla tulee ahdasta. Turbo-Catin kyytiläisen kahvat ovat aivan liian lähellä istuinta, ja käsien tilat ovat ahtaat. Ankanpyrstön kannen alta avautuu melko tilava tavaralaatikko. www.mk-lehti.fi MK 179. Ski-Doon ohjaus on erittäin kevyt, ja suuntavakaus ja kääntyvyys ovat kohdallaan. Matkustajalla on Polariksessa tilavat ja mukavat oltavat. Kelkka on erittäin vakaa ajaa, mutta ohjaus on todella raskas. KYB:n valmistamat kaasuiskarit löytyvät myös Ski-Doon keulasta, ja reittiajossa ne toimivat hyvin. Vaihteiden toiminta saisi kuitenkin olla jouhevampaa. Kankaiseen takalaukkuun sopii kohtuullisesti tavaraa. Ski-Doon matkustamossa on Lynxin tapaan joustavat käsikahvat ja muutenkin ryhmän parhaimmistoa olevat matkustajan tilat. Ohjaus on raskaasta keulasta huolimatta kevyt. Adventuren keulassa käytetään KYB:n 36-millisiä kaasuvaimentimia. Nahkaisissa sivulaukuissa on runsaasti tilaa matkatavaroille. Catin keulassa on Ryde FX kaasuiskarit, jotka toimivat moitteettomasti. Kookkaan tavaratelineen lisäksi tavaratilaa löytyy myös matkustajan jakkaran alta. Polariksen etupäästä löytyy emulsiovaimentimet, jotka kuitenkin toimivat hyvin reittiajossa. Keula ei ole kuitenkaan aivan tasapainossa alustan kanssa, ja kelkalla on taipumusta kallistella. Lynx Adventuressa on myös Syncro-vaihteisto, ja kelkalla onnistuu näin raskaampienkin kuormien vetäminen. Muoviset sivulaukut ovat jämerät, ja niihin sopii tavaraa kiitettävästi. Yamahan keulassa on lisäsäiliölliset ja molempiin suuntiin pikasäädettävät kaasuiskarit. Ohjattavuus on tarkka, mutta pitkä ja leveä matto tekee reittiajosta hieman kulmikkaan oloista. Lynxissä matkustajalla on joustavat käsikahvat, joiden ansiosta kyytiläisen liikkuminen on helppoa
turbo 101 kW / 140 hv 750 cc Bosch EFI-suihkutus P-85 / LWT Team 38 x 345 / 2,5 cm IQ, Ryde MPV kaasuisk. Vertailussa... Arctic Cat Turbo LXR LE Tekniset tiedot Moottori: Iskutilavuus: Teho: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Suzuki, 4T, 2-syl., nestejäähd. 85 kW / 115 hv 594,4 cc SDI TRA III / QRS 50 x 396 / 3,2 cm A-LFS, HP 36-kaasuisk., jousto 225 mm RCG-A, HP 36-kaasuisk., jousto 340 mm Hydraulinen levy 113 cm 323 cm 108 cm 283 kg 45 L Bosch 13.290,- Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Paino: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris FST Touring Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 4T 2-syl., nestejäähd. lasikuituinen lisäjousi, jousto 340 mm Hydraulinen levy 119 cm 325 cm 109 cm 40,8 L suorasytytys 14.900,- Lynx Adventure Grand Tourer 600 SDI Tekniset tiedot Moottori: Rotax 593 HO SDI, 2 syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. jousto 254 mm IQ 136 comfort, Ryde MPV kaasuisk. turbo 1056 cc 130 kW / 177 hv EFI Arctic Wide Ratio 38 x 365 /2,5 cm AWS VII, Ryde FX kaasuisk, jousto 240 mm Slide Action, sääd. iskunvaim. jousto 356 mm Hydraulinen levy 122 cm 328 cm 108 cm 38,6 L Bosch CDI 12.990,- 180 MK www.mk-lehti.fi. välijäähd
jousto 406 mm Hydraulinen levy 122 cm 328 cm 119 cm 40 L Siemens CDI 14.290,- Yamaha RS Venture GT Tekniset tiedot Moottori: Iskutilavuus: Teho: Pa-suihkutus: nestelämmitys Variaattori: Tela (lev.pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Yamaha, 3-syl., nestejäähd., 4-T 1049 cc 88 kW / 120 hv 3 x Mikuni 41 mm läppärungot, YVXC 38 x 384 / 3,2 cm (38 x 365 / 3,2 cm) Erillisjousitus, GYT-R -kaasuisk., jousto 221 mm ProComfort, Kayaba kaasuisk., jousto 315 mm, Hydraulinen jäähdytetty levy 122 cm GT: 319 cm 109 cm 38 L Digitaalinen T.C.I 14.590,- www.mk-lehti.fi www.mk-lehti.fi MK 181. Ski-Doo GTX SE 1200 4-Tec Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax 1200 4-TEC, 3-syl., 4T, nestejäähd., 95 kW / 130 hv 1170 cc EFI TRA IV / QRS Roller 40 x 348 / 3,2 cm RAS, HPG -kaasuisk., jousto 229 mm SC-5 LT, HPG-kaasuisk
Vertailussa Arctic Cat Z1 Turbo LE SP, Polaris IQ 800 CFI Varjoaankin NOPEAMMAT 182 MK www.mk-lehti.fi
Joukkoon olisi kuulunut eittämättä myös Arctic Cat Crossfire 800, joka viime kevään koeajossa tuntui erittäin ripeältä lumikiitäjältä. Päätimme kokeilla, onko veikkailuillamme mitään tekemistä totuuden kanssa. Yhtä mieltä ollaan siitä, että se on taatusti persoonallisimman näköinen laite. Päätimme ottaa kokeiltaviksi kolme kelkkaa, joiden epäilemme edustavan markkinoiden tiukkakulkuisinta osastoa, ja katsoa mihin ne todella pystyvät. Dragon ja Ski-Doo MXZ 800 X Power TEK TEKSTI: JONI LAUNONEN/ MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: OLLI AUTONEN JA JONI LAUNONEN I Tehoa on harvoin tarpeeksi ja koskaan sitä ei ole liikaa. Testin kelkat ovat siinä määrin eriluonteisia kelkkoja, että niiden vertaaminen normaalilla pisteytysformaatilla olisi ollut vähintäänkin arveluttavaa. Tuon MK:n sivuilla jo muutamaan otteeseen esiintyneen fraasin paikkansapitävyys pistettiin puntariin kun vertailuun otettiin kolme todennäköisesti kelkkamarkkinoiden nopeinta laitetta. soimmat muskelipelit eivät koskaan ole näytelleet kovinkaan suurta roolia myyntitilastoissa, mutta keskustelua nuo +800-kuutioiset laitteet ovat vuosien varrella aiheuttaneet sitäkin enemmän. Päätimme myös antaa jutunjuurta ABChuoltamokeitaan savuttomaan nurkkapöytään mittaamalla laitteiden todellisen suorituskyvyn. Osallistujat lyhyesti Arctic Cat Z1 Turbo SP LE on jotakin, mitä osattiin odottaa jo silloin, kun Arctic Cat esitteli mainion nelarisporttinsa Jaguar Z1:n. Lähtöoletuksemme oli, että Arctic Cat on tehty laveille baanoille, Polaris astetta vaativammille reiteille ja Ski-Doossa on ominaisuuksia jo melko kovaan enskahenkiseen pommittamiseen. Nuo kelkat ovat Arctic Cat Z1 Turbo SP LE, Polaris IQ 800 CFI Dragon Special ja Ski-Doo MXZ 800 X Power TEK. Turbo kun on edullinen ja varsin yksinkertainen tapa houkutella lisää hummia nelitahtikoneesta, oli selvää, että ahtimen kanssa jo aikaisemmin värkännyt Arctic Cat ei jättäisi tarttumatta mahdollisuuteen. Se on urheilukelkoista tehokkain, painavin ja katsojasta riippuen joko kelkkamaailman hienoin tai rumin luomus. Catin voimanlähde on 0,62 barin pai- www.mk-lehti.fi MK 183. Ja lähes aina kun näistä laitteista puhutaan, spekuloidaan niiden huippunopeuksilla, jotka tarinoiden mukaan pyörivät siinä kahden markan tuntumassa. Z1 Turbo SP LE on monien superlatiivien kelkka
Vertailussa... 184 MK www.mk-lehti.fi
Alustan säätövara loppuu kauan ennen kuin sitä saadaan lähellekään niin jämäkäksi, että se alkaisi kantaa patikkoisella reitillä. 4,29 sek. Jos jostakin syystä Catilla ajaudutaan tilanteeseen, jossa joudutaan kiertelemään puita, huomataan, että sukset eivät käänny kovin paljoa. Kiinnostavin osa kelkassa on sen 795-kuutioinen CFI-moottori, joka valmistajan mukaan tuottaa 156 hevosvoimaa. Ikävä kyllä Power TEK moottorista on kylillä puhuttu joskus huonoakin, sillä aikaisempina vuosina niitä ovat kiusanneet liian laihalla käy- misestä johtuneet kiinnileikkaamiset. Seikka harmittaa suuresti, sillä tämä liiallinen pehmeys nakersi IQ Polariksen menestymisen mahdollisuuksia myös 600-kuutioisten testissä. 0-200 m 8,30 sek. Onneksi ongelmasta pääsee helposti eroon säätämällä polttoaineensyöttöä hieman rikkaammalle. 0-400 m 13,07 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 169,91 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 46 m Ski-Doo MX Z 800R Power Tek Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Uutta tässä kokonaisuudessa alun perin RMK-mallissa esitellyn moottorin lisäksi on alusta. Kovaa patikkoa IQ:n alusta ei siedä. Jos perä irtoaa maasta, on kuljettajan parempi pitää roka auki, jotta takakorkea ei nousisi vaarallisiin mittoihin. Pienessä patissa kiihdytettäessä sekä isommissa tälleissä jokin menee sekaisin, sillä moottori tuntuu puutuvan samalla tavalla kuin ensimmäiset Rotaxin 593 H.O. 3,66 sek. Sen käytös on rauhallisen johdonmukaista ja ajomukavuus on kohdallaan. Runsaslukuiset hevosvoimat liikuttelevat täydellä tankilla 326,4 kiloa painavaa hirviökissaa erittäin ripeästi. Ohjaus toimii yhtä loogisesti kuin jousituskin. Polariksen 800-kuutioisessa moottorissa on paukkua mukavasti. SDI:t tekivät etenkin vajaalla tankilla ajettaessa. Tehoa luvataan olevan 177 hevosvoimaa. Kelkan paino kuitenkin saa aikaan sen, että kelkka on hieman työläs vietävä mutkaisella reitillä. Viime kaudelle esitelty sotaratsu on alustaa ja jousituksen säätöjä lukuun ottamatta ennallaan. Samalla moottoriin saadaan alas ja keskialueelle ripaus lisää terävyyttä. Cruisereita ja pattihakkureita Arctic Cat Z1 Turbo SP LE muistuttaa melko nopeasti olevansa laveiden latujen pailakka. Mutkiin tullessa jarrutus on syytä aloittaa ajoissa, sillä kelkan massa tekee siitä kaksitahtisia hitaamman pysähtyjän ja hieman laakeamman kääntyjän. Alustan muutokset kohdistuvat takapukkiin. Vielä paremmin se tunnetaan järjettömästä väännöstään. Kelkka perustuu jo vuodesta 2006 markkinoilla olleeseen Fusion/ IQ-runkoon. Pientä rykimistä on havaittavissa myös silloin, kun mutkaan tultaessa höllätään kaasu ja sen jälkeen torvi avataan taas selkosen selälleen. Polaris IQ 800 CFI Dragon Special on uusi Polle vanhassa hylsyssä. Vaikka moottori tuntuukin hienolta, on polttoaineensyötössä jotakin häikkää. Moottori tuntuu olevan hieman ylävireinen, mutta alhaalla ja keskialueellakin voimaa on oikein mukavasti. Takapukki on saatu kantamaan paremmin ja keulimistaipumusta, tai paremminkin takapukin taipumusta vaipua ei-toivotulla tavalla, on saatu aisoihin. Seikan kanssa pitää oppia elämään, sillä muuten kelkka saattaa yllättää todella ikävästi. Ohjaus saisi olla hieman terävämpi, sillä kelkalla on lievä taipumus aliohjautuvuuteen. 2,95 sek. Jousitus kantaa kohtuullisen hyvin, eikä pohjaile yllättävästi. Muutosten myötä iskunvaimentimen mäntä liikkuu jouston alkuosassa entistä enemmän. 1 2 3 4 5 6 2,12 sek. Ski-Doo MXZ 800 X Power TEK on vanha tuttu. Twin Spar -runkoisten Arctic Cattien olemme usein maininneet olevan todella vakaita kelkkoja. 0-200 m 7,98 sek. 0-200 m 7,82 sek. Kaasuttimista ja 151 hevosvoiman tehoistaan huolimatta moottori tunnetaan pieniruokaisena voimalaitoksena. Kovasti jarrutettaessa ja mutkassa liukkaalle jäälle jouduttaessa perä tuntuu äkillisesti keventyvän ja pyrkivän voimakkaasti sivulle. Alustan etupukki on entistä pidempi ja myös takapukki on mennyt uusiksi. Telaston joustomatka on ennallaan, mutta sen geometria on muuttunut. Catin jousitus on säädetty mukavaksi, sillä kuten sanottua, tämän kelkan ominta ajomaastoa ovat hyväkuntoiset reitit enskapätkien sijaan. Takapukki puolestaan pyrkii tulemaan melko vauhdikkaasti ulos pitkien, hidasta puristusvaimennusta kysyvien monttujen jälkeen. Moottorin hyvä tehoalue ja onnistunut voimansiirto lisäävät ajamisen nautittavuutta. 1 2 3 4 5 6 2,25 sek. 3,85 sek. Alusta on myös entistä kevyempi. Pauhua on papereiden mukaan siis vähintään riittävästi. Turhat pohjaamiset eivät ole Suorituskykymittauksia Arctic Cat Z1 Turbo LE SP Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Pysymme nytkin sanojemme takana, mutta on pari tilannetta, joissa tuo kehuttu vakaus loistaa poissaolollaan. 2,79 sek. 1 2 3 4 5 6 2,20 sek. Rotaxin 797R Power TEK on perinteisen tekniikan kaasutinmoottori. Polaris on hyväkuntoisilla reiteillä mukava peli. 0-400 m 12,35 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 176,2 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 49 m Polaris IQ 800 CFI Dragon Sp ES Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. neilla ahdistettu 1 056-kuutioinen parallel twin-moottori. Jousituksessa on mukavuutta ja pientä nimismiehen kiharaa IQ etenee todella letkeästi. 3,24 sek. Teräviin patteihin kannattaa kuitenkin himmailla, sillä keulan ja etupukin saa helposti pohjaamaan. Ohjausvälitys on melko hidas, mikä omalta osaltaan tekee ohjauksesta rauhallisen tuntuisen. 0-400 m 12,72 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 172,4 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 46 m www.mk-lehti.fi MK 185
Toinen asia on penkki, joka Ski-Doossa tuppaa syystä tai toisesta olemaan melkoinen pilkkijakkara vuosi toisensa jälkeen. Oletimme, että palikoiden irrottaminen saisi Catin jättämään lähtöviivan räväkämmin. Tällaisissa oloissa suksi vetelee reippaasti kun veto löysätään. Tähän kohtaan on syytä mainita sellainen mielenkiintoinen detalji, että Rotaxilla ei ole tapana päivittää teholukemia, vaikka mallivuosien välillä moottorista pikkuisen lisätehoa kutkuteltaisiinkin. Ajoasento sopii niin stand up -ajotyylin kuskeille kuin perinteisemmän koulukunnan kasvateillekin. Teimme kokeilun pikaisesti säätämättä jousitusta uusiksi. Ski-Doo on onnistuttu tekemään kahta edellistä monipuolisemmaksi siinä mielessä, että vaikka se onkin huippunopea muskelipeli, on se pystyvä kelkka myös enskahenkisessä ajossa. Miksi ihmeessä leveä ja huonosti muotoiltu satula on edelleen käytössä, vaikka RS-malliin on osattu tehdä jo huo- mattavasti toimivampi istuin. Huippunopeudenkin Kulutus ja painot Polttoainekulutus Toimintasäde Bensatankin tilavuus Paino täydellä Paino tyhjällä L / 100 km km litraa tankilla kg tankilla kg 183 155 212 41 43,5 40 326,6 275,8 236 295,8 243,1 206 Arctic Cat Z1 Turbo LE SP 22,4 Polaris IQ 800 CFI Dragon Sp ES 28,1 Ski-Doo MX Z X 800R Power Tek 18,,9 186 MK www.mk-lehti.fi. Se raivoaa ja sutii kuin vietävä ensimmäiset 100 metriä. Ski-Doon tehopainosuhde on selvästi paras, eli yhtä hevosvoimaa kohden painoa on1,56 kiloa. Arctic Cat painoi täydellä tankilla 326,6 kiloa, mikä on melkoinen lukema. Parannusta kaivattaisiin vielä kuomun takaosan muotoiluun, sillä mutkissa roikuttaessa kuomu antaa tällejä polviin. Paras noteeraus 0-100 km/h kiihdytyksessä oli 3,71 sekuntia, mikä vallinneissa oloissa on vähintäänkin kova lukema. Kokeilimme keväällä 2007 F8 Sno Pron kytkentäpalikoiden irrottamista ja toimenpiteen vaikutusta kelkan kiihtyvyyteen. Polariksen lukema on 1,77 kg/hv ja Arctic Catin 1,85 kg/hv. Ski-Doossa käytetään KYB:n vaimentimia. pelkästään epämukavia yllätyksiä, vaan myös turvallisuusriski. Polaris heilautti vakaan lukeman 275,8 kiloa ja Ski-Doo 236 kiloa. Cat pamautti tauluun kerrasta uudet lukemat kiihtymällä puoleentoista sataan 8,44 sekunnissa. Testin aikana vallinneissa oloissa Pilot-suksi toimi hyvin, mutta runsaamman lumen aikaan suksi on mielenkiintoinen tuttavuus etenkin tilanteessa, jossa reitille satanut uusi lumi on sulanut ja pakkasyön jälkeen pinnastaan jäätynyt. Pelkät teholukemat eivät kerro kaikkea, sillä punnituksessa huomattiin, että kilpailijat ottelevat hieman eri sarjoissa. Moottorikelkkamaailmassa ei keskustella teho-painosuhteesta yhtä paljon kuin autojen ja moottoripyörien maailmassa, mutta tässä tapauksessa se antaa mukavasti lisäaineksia spekuloinneille ennen suorituskykymittauksia. Uusi tankki ja penkki ovat parantaneet kuskin työympäristöä. Mittasimme kelkoilla tavanomaiset kiihtyvyysarvot ja huippunopeuden. Pollen ajoasento sopii vauhdikkaaseen etenemiseen. Silti nyt Turbo-Cattia kiihdytettäessä kävi mielessä, että kelkka hukkaa kymmenyksiä sen takia, että sukset eivät irtoa maasta lähdön hetkellä. Paperilla tehokkain on Arctic Cat, jolle luvataan rajut 177 hevosvoimaa, mikä on viisi heposta enemmän kuin 999-kuutioisessa Thundercat 1000:ssa. Toiseksi rempseimmät teholukemat luvataan Polarikselle, jonka pellin alla pitäisi olla 156 kuumaveristä. Vertailussa... Fox Floatit toimivat mukavasti Arctic Catin keulalla. Kävi kuitenkin niin, että Cat ilmeisesti keuli liiankin kanssa, sillä ajat olivat aivan samaa luokkaa kuin suksien ollessa tukevasti maassa. Vaikka Ski-Doo onkin ollut viime vuodet innovatiivisin valmistaja, on pari asiaa, jossa kanadalaiset tuntuvat kompuroivan kerta toisensa jälkeen. Säätö on tehtykin mukavuutta, eikä säälimätöntä pommitusta ajatellen. Polariksen keulassa on herkkyyttä, mutta jo vakiona se kelpaa melko raisuun menoon. Ski-Doo lupailee tyylilleen uskollisena maltillisesti vain 151 hevosvoimaa. Saimme todeta, että hajontaa oli ja että raaka voima on valttia huippunopeutta tavoiteltaessa ja keveys sekä painoa siirtävä alusta maksimaalista kiihtyvyyttä metsästettäessä. Polaris luottaa keulassakin Walker Evansin iskunvaimentimiin. Ski-Doon keula toimi tuntuvasti paremmin kuin lehden toisessa vertailussa olleen 600-kuutioisen sisarmallin etujousitus. Tähän mennessä vakiokelkoilla tehdyissä suorituskykymittauksissa Yamaha RX 1 vuosimallia 2006 on pitänyt hallussaan ennätystä välillä 0-150 km/h:ssa ajallaan 9,11 sekuntia. Ensimmäinen asia on sukset. Jos ideat penkin kanssa loppuvat kesken, voisi soitto Rovaniemelle auttaa asiassa. Miten liikkuu? Valmistajien ilmoitusten mukaan vertailuryhmän kelkat ovat melkoisia kulkupelejä. Tiedä sitten, kuinka paljon Cat hukkaa aikaa, mutta nopeasti se kiihtyy. Ski-Doo MXZ 800 X Power TEK menee normaalissa reittiajossa kuin sukkasillaan. Todennäköisesti tämän takia emme saaneet aikaiseksi odottamiamme tuloksia. Toisiovälitys on pitkä, mutta vääntävän moottorin ansiosta herkkyys on tallella
Jos toivoa saisi, niin Ski-Doon haluaisimme jo vakiona hieman jämäkämmän jousituksen sekä RS-malliset varvaskoukut. Ski-Doo sen sijaan on ronskin miehen peli. Alusta siirtää hyvin painoa, mikä yhdessä ruudikkaan koneen kanssa saa aikaan sen, että varomaton kiihdyttelijä saa Ski-Doon keulittua selälleen. Polaris IQ 800 CFI Dragon soveltuu mielestäni parhaiten joutuisaan etenemiseen hyväkuntoisilla reiteillä sekä pienessä patissa. Kun kaasu survaistaan pohjaan, alkaa Polaris sutia vimmatusti ja menee hetki, ennen kuin matto tavoittaa pidon. Huippunopeudenkin suhteen Ski-Doo joutui antamaan periksi Arctic Catille. Ne ovat hieman erilaisiin filosofioihin pohjautuvia laitteita toisistaan poikkeaviin tarkoituksiin. Ski-Doo on tulinen lähtijä, mutta se antautui Catille tässä kisassa. Huippunopeutta Polaris sen sijaan kulki melko mukavasti jääden 170:n haamurajasta niukkaakin niukemmin tuloksellaan 169,91 km/h. Ski-Doon paras tulos oli 172,4 km/h, joten aivan altavastaaja kanadalainen ei ollut tältäkään osin. Sen ajo-omi- MK 187. suhteen Cat laittoi lukemat uuteen uskoon kulkien 176,2 km/h. Ski-Doo MXZ 800 Power TEK on omalla tavallaan äärimmäisen viihdyttävä kelkka. Se on onnistuneesti kaksijakoinen laite ja sopii siksi monenlaiselle isännälle. Se soveltuu niin puunkiertoon kuin retkeilyynkin. Alustan iskarit vaihtamalla tai alkuperäiset uusiksi säädettynä kelkka olisi sovelias peli myös patikkopommitukseen. Polaris kärsii lähdön hetkellä kytketystä alustastaan ihan kuten Arctic Cattikin. Sinne kelkka sopiikin vallan mainiosti leppoisine ajo-ominaisuuksineen. Tulos nollasta sataseen on 4,29 sekuntia. Arctic Catin ostajaksi voisi kuvitella aikuisen miehen, joka kelkkailee keväthangilla Lapissa. Ski-Doolta osattiin odottaa räväkkää lähtöä, sillä REV XP-mallin Ski-Doot ovat tunnetusti vihaisia pelejä. Polaris puhuttelee hieman samanhenkistä kaveria. Se soveltuisi mainiosti kevään pitkille safareille, mutta söheröisten reittien kelkka se ei ole. Ski-Doon paras tulos nollasta sataseen oli 3,90 sekuntia. Vakiokunnossaan Polaris on mielestäni sikanopea yhden miehen sport touring. Sille, joka tuo eteemme vakiokelkan, jolla 200 km/h saadaan ajamalla rikki, lupaamme tarjota käristyksen ja vapaavalintaisen virvokkeen. Arctic Catin alustan pitkäliikkeinen takapukki tekee menoon kissamaista pehmeyttä. Arctic Cat on laveiden reittien kelkka. 168 ja risat päälle on vedetty useallakin vehkeellä. Näillä eväillä olisi kasassa jo melkoinen hyperenduro.q Polariksen uusi alusta olisi toimiva konstruktio, jos Walker Evans olisi laittanut iskareiden puristuspuolelle pikkuisen enemmän tai jäykempiä prikkoja. Ski-Doon alusta on jo vakiona melko onnistunut paketti kovaankin ajoon. Polaris on kuitenkin selkeästi urheilullisempi laite, ja urheilullisuutta tulee kummasti lisää, jos jousitusta hieman hierotaan uuteen uskoon. Ski-Doo MXZ 800 X on tarkasti kiihdytettävä kelkka. Eli kovaa menevät, mutta tarinat kahden markan vauhdeista ovat edelleenkin kairalegendoja. Lähinnä kelkan paino tekee siitä sopimattoman patikkopommitukseen ja puunkiertoon. Lyhytliikkeinen etupukki muistuttaa, että kelkan ominta alaa ovat kohtuullisen hyväkuntoiset reitit. Yhteenveto Kuten alussa todettiin, ovat tämän testin kelkat sen verran erilaisia laitteita, että niiden pisteyttäminen ei olisi kertonut niistä paljoakaan. Vaikka jämäkkyyttä jonkin verran löytyykin, loistaa pintakovuus poissaolollaan. www.mk-lehti.fi Tätä mieltä Joni Launonen Arctic Cat teki viime keväänä vaikutuksen siksi, että pääsin ajamaan sillä erittäin hyväkuntoisilla reiteillä Coloradossa. Kelkka ei pettänyt tälläkään kertaa, vaikka se ei ollutkaan omassa elementissään Rovaniemen jäisillä alkutalven reiteillä. Jostakin syystä 170 on ollut jonkinlainen haamuraja, jonka yli emme ole saaneet vakiokelkkoja kulkemaan
levy 109 cm 41 L Full transistor 14.390,- Polaris IQ 800 CFI Dragon Special ES Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. 13.690,- Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: 188 MK www.mk-lehti.fi. 111 kW / 151 hv 799,5 cc 2 x Mikuni TM40 HTD/DPM TRA VII / QRS Roller 38 x 305 / 3,2 cm REV-XP, HPG T/A Alu Clickerkaasuisk., jousto 229 mm SC-5, HPG T/A Alu / C-36 Racing Clicker-kaasuisk., jousto 381 mm Hydr. levy 119 cm 40 L ND-Megatec, digit. Vertailussa... Arctic Cat Z1 Turbo LE SP Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Suzuki, 2-syl., 4T, nestejäähd., turbo 130 kW / 177 hv 1056 cc EFI Arctic Roller Cam / ACT 38 x 325 / 3,2 cm AWS VII, IFP-kaasuisk, jousto 240 mm Slide Action-telasto, IFP-kaasuisk, jousto 340 mm Hydr. läppäventtiilit, kW / 154 hv 795 cc CFI-4 P-85 38 x 307 / 3,2 cm IQ, Walker Evans piggybackkaasuisk., jousto 254 mm IQ, Walker Evans kaasuisk., jousto 353 mm Hydraulinen levy 108 cm 43,5 L Bosch CDI 12.690,- Ski-Doo MX Z 800R Power TEK Tekniset tiedot Moottori: Rotax, 797R Power TEK, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit
Uskon, että tämä ongelma ei ole suuri ja että se saadaan pienellä säädöllä korjattua. Jousitus pelaa mainiosti rauhallisessa ajossa, mutta pohjaamisia tulee tosi helposti vauhtia nostettaessa. Moottorissa riittää voimaa taatusti vaativimmankin tehonarkkarin tarpeisiin, mutta eri asia on, missä ja miten voimaa päästään kunnolla hyödyntämään. Alusta saisi siirtää myös painoa paremmin, jolloin keulaa pystyisi keventämään ja Polariksen hauskuuskerroin nousisi huomattavasti. Tätä peliä on tuskin suunnitteluvaiheessa ajateltu miksikään pattihakkuriksi. Voimaa koneesta löytyy reippaasti, joten kiihtyvyyttä ja kulkua riittää.q www.mk-lehti.fi MK 189. Voimaa löytyy todella mukavasti keventämään keulaa ojien ylityksissä. Vielä jos tähän saisi samanlaisen tankin ja penkin kuin Lynxeissä, alkaisi kaikki olla kohdallaan. Polaris IQ 800 CFI Dragon tarjoilee rauhallista ja varmaa menoa olosuhteista riippumatta. Vaikka peli pohjaa helposti, ei se tee mitään äkkinäistä, vaan jatkaa matkaa kivuttomasti suoraan eteenpäin. Raskas ja nokkapainoinen kelkka vaatii pitkät jarrutusmatkat ja alustan vaimennus ei yksinkertaisesti riitä patikkoisille reiteille. Kone naukuu makeasti ylärekisterissä, mutta pienemmiltä kierroksilta kiihdyttäessä patikossa kone prötää. Sporttiseen ajoon Ski-Doo kaipaisi kuitenkin 600-kuutioisen pikkuveljensä tapaan kapeammaksi muotoiltua penkkiä ja napakampaa säätöä alustan etupukkiin. Olli Autonen Turbo-Catti on älyttömän nopea kelkka, mutta vuodenvaihteen testeissä se ei ollut kotikentällään. Rotaxin 800-kuutioinen kaasutinmoottori vastaa raskasliikkeisen kaasukahvan puristukseen todella rivakasti ja hyvin painoa siirtävän alustan ansiosta keulaa on helppo kevennellä ojien ylityksissä ja patikon rytmityksessä. Iso Rotaxin kaksitahtinen on taloudellinen ja sairaan tehokas pata. naisuudet vakiokuosissa ovat kohtuullisen onnistuneet, mutta pienellä tuunauksella kelkasta saa todella makean laitteen kaikenlaisille reiteille. Moottorissa on kireät soundit ja voimaa riittää läpi kierrosalueen, ainoastaan koneen ajoittainen röpellys kaasua pumppaillessa häiritsi hieman. Jussa Peuranen Ski-Doo MXZ 800 X Power TEK on kevyt kasisatanen äijäpeli, jolla on kiva kruisailla ja räppäilläkin. Ski-Doolla keulitteluun ei vähällä väsy. Jos jalkakoteloita ja penkkiä modaisi hieman, niin isopyssy olisi sellaisessa kuosissa, jota olisi paha enää parantaa. Painon ja ajettavuuden suhteen vertailukolmikon toista ääripäätä edustaa Ski-Doo MXZ 800. Catti on turhan työläs ajettava alkutalven koville jääränneille ja patikkoon, mutta tampparin tasoittamilla kevättalven baanoilla se on varmasti matkakumppani vauhdin ja muskeleiden ystävien makuun. Kuljettajalla ei ole riittävästi liikkumatilaa neulansilmäkurveissa, joissa myös ohjaustangon erikoinen liikerata häiritsee. Leveillä nopeilla baanoilla on tällä kelkalla varmasti ilo kurvailla. Arctic Cat Z1 Turbo SP LE painii ihan eri sarjassa kuin Polaris ja Ski-Doo. Ohjaus on paitsi kevyt, myös erittäin tarkka ja kurveissa Ski-Doon käytös on vakaata. Keulan jousitus toimii moitteetta ja jos alustan jousitukseen saisi progressiivisuutta eli jämäkkyyttä loppujoustoon, olisi tässä varma peruspeli Suomen reiteille. Jousitus pelaa tasapainoisesti, mutta kaipaisin hivenen lisää jämäkkyyttä ainakin näin alkutalven koville reiteille. Alustaan kaipaisin lisää vaimennusta, etenkin hitaan puristuspuolen osalta. Dragon 800 on erittäin tasapainoinen ja vakaa ajettava, mutta ajoasennoltaan se alkaa edustaa jo vanhempaa koulukuntaa
Vertailutestissä Arctic Cat Crossfire 8 LE SP 141 Lynx Xtrim SC 800 Power TEK Polaris IQ 800 Dragon Switchback Ski-Doo MXZ Renegade X 1200 4-TEC Yamaha FX Nytro XTX Vuoristokelkka reittihöystein vai toisin päin. Tänä vuonna tylsyys loistaa poissaolollaan ja ainakin isojen crossovereiden luokassa kilpailu paremmuudesta on tasaväkistä. Kas tässäpä kysymys, joka askarruttaa kuluttajan ohella myös kelkkojen valmistajia. Tilanne oli sikäli mielenkiintoinen, että jokaisella valmistajalla oli antaa vertailuun enemmän tai vähemmän uu- www.mk-lehti.fi. Kun viime vuonna testasimme 600-kuutioiset crossover-kelkat, valittelimme niiden tylsyyttä ja luokassa vallinneita tasoeroja. Valitsimme testiin kelkan jokaiselta merkiltä. Saadaksemme kysymykseen vastauksia pistimme crossoverit vastakkain ja testasimme millä eväin tehdään mahdollisimman toimiva monitoimisportti. Crossovereiden MAHTIVERSIOT K 190 MK ehitys puolipitkien urheilukelkkojen luokassa on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut rajua
TEKSTI: MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ / JONI LAUNONEN KUVAT: OLLI AUTONEN, JUKKA HELMINEN JA JONI LAUNONEN Yamahassa on riittävän kantava alusta reittiajoon, mutta silti kelkka toimii hyvin umpisessakin. Pitkämattoinen crossover-Nytro on ohjauksen osalta paljon vakaampi kuin lyhyt malli. Kelkka myös kääntyy hyvin, mutta jousituksella on pientä taipumusta kallistaa keulaa ulkokaarteen puolelle. www.mk-lehti.fi MK 191
Matolle luvataan kovaa pitoa ja se myös lunastaa lupaukset. Kone teki debyyttinsä jo viime vuodelle RMK-mallissa, mutta urheilukelkkapuolella se on käytössä ensimmäistä vuottaan. Tanko yläasennossa kelkka on todella näppärä pyöriteltävä umpisessa ja viistorinteillä. distunut malli. Ski-Doo MXZ Renegade X 1200 4TEC on myös täysin uusi malli. Arctic Cat käyttää Crossfire Sno Pro LE-mallissa Fox Float -iskareita keulassa ja takapukissa. Maton mitan lisäksi muuttui myös telaston toimintatapa, eli nykyään alusta on kytketty. Etupukissa on Fox Zero Pro -vaimennin. Lynx käyttää crossove- reissaan 3 648-millistä mattoa. Vertailutestissä... Catti muistuttaa ajoltaan vuoristokelkkaa ja samaa sukua ovat myös erittäin kevyeksi reijitetyt liukurungot ja takapukin ilmaiskari. Takapukin tapaan myös suksissa käytetään hyvin toimivia ja kevyitä Foxin ilmaiskareita. AC:n erikoisuus on teleskoopin tapaan pikasäätyvä ohjaustanko. Pidemmän maton nimeen vannoo myös Yamaha. Viime vuodeksi Polaris lyhensi Switchbackin maton mittaa 3 650 millistä 3 450 milliin. Vaimentimissa ei ole pikasäätöjä. Maltillisimmin ovat uudistuneet Arctic Cat ja Polaris, jotka pohjautuvat jo aikaisemmin markkinoilla olleisiin malleihin. Keulassa käytetään Ryde FX AIR 2.0 -vaimentimia. Etupukin pumpussa ei ole pikasäätöjä, mutta takapukista löytyy puristuspuolen pikasäätö. Polaris IQ 800 CFI Dragon Switch- back on vanha tuttu laite, mutta sen konehuoneesta löytyy uusi tuttavuus, eli 795-kuutioinen CFI-moottori, joka tuottaa reippaat puolitoista sataa hevosvoimaa. Arctic Catin moottori on vanha tuttu 799-kuutioinen EFI-ruokittu Suzuki. Se pohjautuu REX-runkoon, kuten Lynxin uudet Rave-mallitkin. Uutta on pakkisysteemi, joka toimii nyt kuten BRP:n peleissä ja Polariksessa, eli napin painallus saa moottorin pyörimään takaperin. Runko on aikaisemmista Crossfireista ja M-sarjalaisista tuttu perinteiseen tyyliin rakennettu hylsy. Camoplastin Cobramatto puolestaan on täysin uusi tuote, jolla on pituutta 3 580 milliä, leveyttä 381 milliä ja jonka harjakorkeus on 38 milliä. Lynx on täysin uusi malli. Matto on mallia Camoplastin Sokosti, joka on hyväksi todettu valmiste. Lynx luottaa myös pidemmissä urheilukelkoissa PPS-alustaan, joka edustaakin alansa parhaimmistoa. Lynxillä pidemmän maton käyttöä perustellaan paremmalla etenemiskyvyllä. Se pohjautuu REV-XR-runkoon lyhytmattoisen sisarmallinsa tapaan. Moottori tuottaa yli 150 hevosvoimaa ja vakuuttavan väännön. Moottori puoles- 192 MK www.mk-lehti.fi. Xtrimin konehuonessa raivoaa Rotaxin järein kaksitahtipata, eli 800 Power T.E.K. Muutos jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Polaris luottaa Ryde FX -iskunvaimentimiin. Pätkämallista poiketen telaston etupukissa käytetään 36-millistä purettavaa vaimenninta ja takana 46-millistä pumppua
Ohjaustanko on melko korkea ja sitä saa korotettua näppärästi ohjausakselin teleskooppitoiminnon avulla. taan on kolmesylinterinen Rotax 1200 4TEC, jonka tarkka kuutiotilavuus on 1170 kuutiota. Etujousitus on REV XP - eli sama kuin kaksitahtisissa urheilukelkoissa. Moottori tuottaa 130 hevosvoimaa, eli paperilla se antaa hieman periksi testin kaksitahtisille. Yamaha FX Nytro XTX esiteltiin vuosi lyhyiden Nytrojen jälkeen. Arctic Catilla onnistuu jopa nopea eteneminen tasaisella alustalla, joskin kuljettajan on oltava hereillä kaiken aikaa. Sen sijaan vääntöä on tarjolla riittävästi. Arctic Catin jousitus ja ohjaus tuntuvat reitillä lievästi sanoen erikoisilta. Liikkeelle lähdettyään kuljettaja huo- maa viimeistään ensimmäisessä mutkassa, että ohjaustangon liikerata tuo mieleen Scanian linja-auton ratin asennon. Ihme kyllä, poukkoilusta huolimatta kelkka voittopuolisesti menee sinne minne aiotaankin. Keulan vaimentimet ovat myös 40-milliset ja säädöt löytyvät niin puristus- kuin paluupuolellekin. Ensivaikutelmissa suuria eroja Arctic Catin sukulaisuus vuoristokelkkoihin on todettavissa heti sen selkään kiivettäessä. Kinoksessa toteutus toimii, sillä esimerkiksi hangessa surffattaessa tai viistorinnettä ajettaessa ohjaustanko antaa kuljettajalle loistavat mahdollisuudet työskentelyyn. CrossoverNytro oli tervetullut lisäys mallistoon, jossa ensimmäisellä kaudella oli edustus pätkien ja vuoristokelkkojen luokkaan. Kaiken kaikkiaan reittiajossa Arctic Cat on Lynxin telaston säätö on hyvä kompromissi kaikkeen käyttöön, kuten crossoverissa kuuluukin olla. Myös Lynxin etujousitus on onnistunut kun ajatellaan kelkan käyttämistä reitillä ja sen ulkopuolella. www.mk-lehti.fi MK 193. Iskunvaimentimet ovat 40-millisellä männällä varustettuja. Reitillä tuo häiritsee, sillä tiukassa mutkassa tanko on kuljettajan rintaa vastaan. Tervetullut se oli myös siinä mielessä, että RX 1 Warrior ja etenkin Rage ovat enemmän yhden miehen touring-kelkkoja kuin sporttisia crossovereita. Yamaha käyttää Nytro XTX:ssä 3650millistä mattoa, jossa on 32-millinen harja. Sen satula on matala ja satulan takaosassa ei ole stopparia, eli jakkaran yli on helppo liikkua. Kelkka pompottaa pienissäkin pateissa vallan hysteerisesti ja koko ajan tuntuu, että kelkalla on aivan omat suunnitelmansa kulkusuunnasta. Takapukin pumpussa on puristus- ja paluuvaimennuksen pikasäädöt. Alustan vaimentimet ovat Kayaban valmistamat purettavat kaasuiskarit, joissa ei ole pikasäätöjä. Alustapuolella Ski-Doo luottaa tuttuihin ratkaisuihin, eli SC V-telastoon
Puolipitkässä kelkassa jopa Lynxin kehnot sukset tuntuvat toimivan paremmin kuin lyhytmattoisessa versiossa, joskin terävämmin ohjaava sivakka toimisi Xtrimissäkin. Sen survominen saa parkkiintuneenkin kaasupeukun huutamaan hoosiannaa jo lyhyen ajomatkan jälkeen. Ihme juttu, jos tätä ei saada kevennettyä. Mutkassa huomaa, että Polaris kaipaa säätöä, sillä kelkka aliohjaa todella voimakkaasti. Jos vertauskuva aiheuttaa kysymysmerkkejä, valaistaan, että Lasse Lehtinen kirjassaan "Fyrkanvaltaajan kuolema" kuvailee vanhalle nahkasohvalle lysähtämisen äärimmäisen hienoksi kokemukseksi, jota leimaa turvallisuus ja mukavuus. Lynxin jousitus on luokan parhaimmistoa, kuten ovat kuljettajan työtilatkin. Vertailutestissä... Ski-Doon telaston ja suksien iskarit on säädetty turistivauhtiin ja molemmat päät pohjaavat ikävästi jos reitillä haluaa pitääkin edes hiukankin reippaampaa vauhtia. Ski-Doon käyttämä leveämpi matto kantaa umpisessa, mutta tekee hangessa kikkailusta ja kääntämisestä kankeampaa. Kun alkuhuuma on ohitettu, alkaa huomio kiinnittyä epäkohtiin. Ensiksi mainittuun ryhmään kuuluvat kelkan vakaus ja yllätyksettömyys reitillä. Polaris Switchbackin selkään hyppääminen tuntuu suurin piirtein samalta kuin vanhalle kuluneelle nahkasohvalle lysähtäminen. Parempi se on siksi, että se kantaa paremmin, eikä salakavalia pohjaamisia esiinny. Ensimmäisen negatiivisesti värittyneen tuntemuksen aiheuttaa järjettömän raskas kaasuvipu. Leveä matto ja leveähköt kuomun sivuposket vaikeuttavat erityisesti viistorinteillä taiteilua. tuskastuttavan epämukava kelkka. Lynx on Arctic Catin vastakohta reitillä. Lynxin selässä alkumatka menee mietiskellessä sitä, kuinka harmoniassa kaikki osatekijät voivat ollakaan. Pikkuista patikkoa Switchback menee kuin juna. Yamahan selässä on muka- 194 MK www.mk-lehti.fi. Polaris on tuttu ja turvallinen kelkka valopilkkuineen ja huonompine ominaisuuksineen. Äkkiseltään tuntuu, että jousitus on tuntuvasti paremman tuntuinen kuin lyhyissä IQmalleissa. Epäilemmekin, että testikelkassa ei ollut aivan kaikki kotona. Pian testin jälkeen koeajoimme 2010-mallisen Xtrim 800:n, joka leveämmästä matostaan huolimatta oli huomattavan paljon kipakampi kulkupeli. Kelkka tuntuu rullaavan uskomat- toman vastahakoisesti ja raskassoutuisesti. Toinen negatiivinen juttu on Lynxin omituinen nihkeys. Reippaampi eteneminen vaatii perän viskaamista jarrulla sivulle, mutta moinen ajotapa on perin kulmikas. Yamahan ajoasento on sukua Ski-Doo REVmallistolle, mutta jalkakulma ei ole aivan yhtä jyrkkä. Yamaha FX Nytro XTX tuntui viime kevään koeajoissa lupaavalta peliltä, ja nyt sen on aika lunastella lupaukset. Kirjassa ilmaisulla ei tosin kuvattu moottorikelkkaa, vaan aikuiseen ikään ehtinyttä, mutta vuosien lempeästi kohtelemaa naista. Nihkeyttä moottorin osalta voi selittää muun muassa pielessä oleva sytytysennakko. Hetkittäin unohtuu, että keulalla on sama 800-kuutioinen mahtipata, joka kaksi vuotta sitten sai testiryhmämme tärisemään, huutamaan ja kuolaamaan samanaikaisesti. Se menee vakaan rauhallisesti aiheuttamatta kuljettajalle ylimääräisiä sydämenlyöntejä
Patin syventyessä Ski-Doo alkaa vaatia jämäkämpää jousitusta, sillä vakiokuntoinen jousitus päästää isommat patit läpi aika rajusti. Testiä edelsi muutaman päivän kova lumisade, joten pehmeäpohjaista uraa oli tarjolla riittämiin, ja kuvatunkaltaisella alustalla Yamaha tuntui hetkittäin levottomalta. Onneksi Polariksen etujousitus on tehtäviensä tasalla ja tasoittaa yllättäviä tilanteita merkittävästi. Polariksen telaston jousitus toimii hyvin eri tilanteissa ja kestää melko vauhdikasta reittiajoakin pohjaamatta. Jo sen käyntiääni saa mielen keittämään mettä. va olla, sillä asento on rento, mutta se myös antaa kuljettajalle mahdollisuuden toimia yllättävissä tilanteissa. Alkuun ominaisuus sapettaa, mutta kun sen kanssa pääsee sinuiksi, ei se enää myrkytä mieltä. Ja otetaanpa astetta reippaammin Kovassa menossa testikelkkojen välil- le alkaa muodostua isojakin eroja. Alusta kantaa kohtuullisen hyvin kovaakin kyytiä, mutta etujousitus on hieman pehmeän tuntuinen. Kuten lyhytmattoinen Ravekin, jatkaa Xtrim yllättävän pohjaamisen jälkeen suoraviivaisesti tilannetta edeltäneeseen suuntaan aiheuttamatta kuljettajalle ylimääräistä ohjelmaa. Yamahan moottori on edelleen yksi moottorikelkkamaailman hienoimmista luomuksista. Lynx menee patikkoa eleettömästi ja jousitus tuntuu riittävän pitkälle. Syvissä montuissa jo kohtuullisella vauhdilla pohja kolisee maahan, mikä pidemmän päälle ei ole hyvä juttu. Kaikkein kovimmassa menossa sen kytketty alusta ei ole parhaimmillaan, sillä esimerkiksi tilanteessa, jossa vastapattiin täräytetään keula ilmassa, voi syntyä ohjelmaa. Nytron kauneuspilkku on taipumus kallistua mutkissa ulkokaarteen puoleisen etukulman yli. Sillä onkin mukava tulla vauhdikkaasti, sillä sen ajoasento antaa hyvät toimintavalmiudet kovassa menossa. Tilanne puolestaan syntyy siitä, että alusta liikkuu yhtenä pakettina, eikä takapukki "väistä" riittävän herkästi siihen osuvaa tälliä, jolloin keula tulee rajusti alas, jonka jälkeen ollaan keulapainotteisesti menossa päin seuraavaa pattia. Siinä on todellista äijäenergiaa, eikä reipaskaan eteneminen ole sille vierasta. Ski-Doo on tarvittaessa urheilullinenkin laite. Kelkka ei kimpoile minne sattuu, vaan se menee suoraviivaisesti eteenpäin. Monen mielestä pari vuotta sitten kelkkaan tullut kytketty telasto ei ole yhtä hyvä, kuin vanhempi versio. Polariksen etujousitus on erittäin hyvä ja ohjaus vakaa. Testikelkan kääntyvyydessä oli kuitenkin isoja ongelmia kovapintaisella reitillä. www.mk-lehti.fi MK 195. Jousitus tuntuu alkuun hyvältä. Onneksi iskareiden klikkereistä löytyy ensiapu ongelmaan. Osan mielestä kelkan levottomuus haittasi kovaa etenemistä, kun taas toinen puoli testiryhmästä ei antanut pienen vaeltamisen haitata. Yamaha on toinen kovaan menoon sovelias laite. Polaris etenee varman tuntuisesti ja sen alusta kantaa kohtuudella
0-200 m 9,03 sek. 5,51 sek. Sitä on helppo viedä, ja tässäkin tapauksessa reitillä omituiselta tuntuva ohjaustangon liikerata alkaa tuntua perustellulta. 1 2 3 4 5 6 2,62 sek. Lynxiä on helppo ajaa umpisessa, sillä kuljettajan työtilat ovat hyvät. Raavaalta mieheltä nykäys kyllä luonnistuu, mutta kevyemmältä kuskilta temppu saattaa jäädä tekemättä. Raskas keli vaatii veronsa Eipä tule äkkiä mieleen, milloin viimeksi olisi testiä ajettu yhtä raskaissa oloissa. Väkisin tulee mieleen, että 38-millinen Sokosti-matto voisi parantaa etenemiskykyä entisestään ja vieläpä tuntuvasti. Polaris on niin ikään säyseästi umpisessa käyttäytyvä peli. Sitä on erittäin kevyt ja helppo pyöritellä pehmoisessa lumessa, eikä etenemiskyvyssäkään ole valittamista. 1 2 3 4 5 6 2,63 sek. Nykyisellään se on tylppä, eikä pyri lumen päälle. 5,47 sek. Lisäksi Ski-Doon vieminen viistorinteissä on melkoisen haastavaa, sillä kelkka on hankala saada kallistettua yhdelle sukselle. Raskaassa lumessa keula jarruttaa merkittävästi etenkin liikkeelle lähdettäessä. Osa testiryhmästä valitteli Lynxin kankeutta hangessa, osan mielestä se tottelee komentoja kohtuullisen hyvin. Etupukki lyö helposti läpi, mutta takapukin liikevarasta leijonan osa jää käyttämättä. 0-200 m 9,17 sek. Jos Lynxillä on tarkoitus ajaa umpisessa enemmänkin, suosittelemme suksien vaihtoa esimerkiksi Powder Prohon. 3,14 sek. Lyhyesti voidaan siis todeta, että Arctic Catia ei ole tehty patikossa pomppimiseen, ja siksi se ei siellä pärjää. Umpisessa osat vaihtuvat Jos ei Cat pärjää patikossa, niin tilanne kääntyy umpiseen mentäessä kuin kansanedustajan takki vaalien alla. 4,24 sek. 5,00 sek. 0-400 m 14,55 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 135,8 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 52 m 196 MK www.mk-lehti.fi. 0-400 m 14,62 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 135,4 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 50 m Ski-Doo Renegade X1200 4-TEK Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 4,02 sek. Toinen Yamahan etenemiskykyä kohentava muutos olisi pohjapanssari, joka laittaisi keulan alaosan uusiksi. 5,57 sek. Vaikka Polaris olikin punnituksessa testin painavin kelkka, ei sen paino tunnu hangessa, vaan menossa on aimo annos herkkyyttä. 0-200 m 8,47 sek. 1 2 3 4 5 6 2,26 sek. Yamahan käsiteltävyys ei oikeastaan yllättänyt, sillä viimevuotisessa testissäkin Nytro MTX osoittautui yllättävän kevyesti vietäväksi vuoristokelkaksi. 0-400 m 14,67 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 135,2 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 47 m Lynx Xtrim SC 800 Power TEK Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Myös laakealla tehoalueella siunattu moottori sekä pehmeätoiminen voimansiirto helpottavat kuljettajan urakkaa. Olosuhteet teki vaativiksi voimakas lumentulo, jonka ansiosta osa reiteistä oli ummessa ja tampattukin osa oli suksien alla nihkeää, mutta telan alla liukasta. 0-200 m 8,88 sek. Peli pomppii patilta toiselle ja kuljettaja koettaa roikkua matkassa sen mitä pystyy. 0-200 m 9,76 sek. 3,62 sek. Yamaha taittuu kaarroksiin ilman väkivaltaa ja hienosti potkiva moottori tuuppaa peliä upeasti eteenpäin. 3,89sek. Ski-Doo kyllä etenee ja möyrii hangessa hienosti, mutta se ei missään tapauksessa sovi yhtä ahtaisiin koloihin kuin muut. 1 2 3 4 5 6 2,52 sek. Arctic Catin uusi matto pitää reitillä, mutta toimii myös hangessa. 0-400 m 14,65 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 129,3 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 49 m Yamaha Nytro XTX Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 0-400 m 14,48 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 135,9 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 48 m Polaris Switchback 800 CFI Dragon Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 1 2 3 4 5 6 2,58 sek. Catin loistavuus kinoksessa ei perustu pelkkään mattoon, vaan kelkan lähes käsittämättömään ketteryyteen ja käsiteltävyyteen. Suorituskykymittauksissa kaikki Ski- Suorituskykymittauksia Arctic Cat Crossfire 8 LE SP Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Lynx on varustettu hyvällä etenemiskyvyllä sekin. Vertailutestissä... Arctic Catilla rajumpi ryskääminen patikkoisella reitillä on todellista moottoriurheilun korkeajännitystä. 3,43 sek
Yamaha selvisi ainoana alle 20 litran, joskin vain hiuksen hienosti tuloksellaan 19,6 litraa 100 kilometrillä. Yhteenveto Kun viime vuonna vertailimme 600kuutioisia crossovereita, oli osa testiryhmästä sitä mieltä, että yhdistelemällä keskenään vuoristokelkkaa ja pätkää on saatu aikaiseksi ryhmä laitteita, joissa on yhtä paljon särmää ja luonnetta kuin kultaisella noutajalla. Mainittakoon, että otollisissa oloissa koko ryhmä olisi ollut potentiaalisia neljän sekunnin alittajia. Jostakin syystä kelkkaa kuitenkin vaivaa kankeus ja nihkeys. 0100 km/h:n kiihdytyksen Catti hoiteli aikaan 4,24 sekuntia. Muuta selitystä kuin syvältä kuokkiva matto emme keksineet, sillä aikaisemmin talvella MXZ X 12004-TEC meni suorituskykymittauksissa tavattoman kovaa. Toiseksi hätäisin oli SkiDoo tasan viiden sekunnin nykäisyllään. Arctic Cat Crossfire on kipeän tehokas laite, jossa tehoa sekä luonnetta, ja tuo luonne on kopio raivotautisen dobermannin karaktääristä, siltä tuntuu ainakin reittiajossa. Yleisesti ottaen nelitahtiset mainittiin ensimmäisenä, kun testiryhmä alkoi panna pelejä paremmuusjärjestykseen. Kiihtyvyyden suhteen Arctic Cat heilutteli tahtipuikkoa. Isojen crossovereiden kanssa on tilanne aivan toinen, sillä osa tarjoilee monikäyttöisyyden ohella myös aimo tujauksen ajonautintoa, urheilullisia fiiliksiä ja kaikkea, mitä tarvitaan kunnon adrenaliiniruiskeeseen. Kelkan käytös on vakaata, mutta kään- tyminen on todellinen ongelmakohta, sillä Polaris puskee reitillä kerrassaan innokkaasti. Nihkeys ei kuitenkaan tuntunut suorituskykymittauksessa. Polaris on mukava reitillä, siinä on reipas moottori sekä hyvin toimiva voimansiirto. Korkeampi matto ja miedompi alustan kytkentä parantaisivat kelkkaa entisestään. Arctic Cat söi tasan kaksi litraa vähemmän kuin Lynx. Menohaluja on, mutta kelkalla tuntuu olevan hetkittäin kovastikin kuljettajan mielipiteen kanssa ristiriidassa oleva näkemys kulkusuunnasta. Polariksen Switchback tuntui sutivan lähdössä rankasti, mutta silti se ylsi kolmannelle sijalle. Yamaha puolestaan keräsi kehut siltä osalta porukkaa, joka vannoo urheilullisuuden ja hangessa kikkailun nimeen. Ski-Doon menohaluja vähensi todennäköisesti joukon ainoa 44-millisellä harjalla varustettu matto, joka on myös muita leveämpi. Lynxin vahvuuksia ovat kuljettajan ympäristö, luokkansa parhaimmistoa edustava jousitus ja riski moottori. Hieman liukkaasta matosta ja toisaalta keulapainoisuudesta kärsivä Yamaha oli neljäs ja hieman haluttoman tuntuisesti koko testin kulkenut Lynx viimeinen. Yhteistä molemmille on loistavasti onnistuneet voimapaketit. Ski-Doon paremmuutta perusteltiin sen mukavuudella ja vakaudella sekä hienolla moottorilla. Se, mitä tarkoitamme, selviää parhaiten ajamalla peräkkäin samoilla koneilla varustettua Xtrimiä ja Ski-Doo Renegadea. Lynx ja Polaris ovat testin yleishyvät. Hajonta oli varsin pientä, sillä Lynxin aika oli 5,57 sekuntia. Kulutus ja painot Arctic Cat Crossfire 8 LE SP Lynx Xtrim SC 800 Power TEK Polaris Switchback 800 CFI Dragon Ski-Doo MXZ Renegade X1200 4-TEK Yamaha FX Nytro XTX Kulutus l / 100 km 26,6 28,6 30,5 22 19,6 Toimintasäde Bensatankin tilavuus km litraa 158 141 143 182 143 42 39 43,5 40 28 Paino täydellä tankilla kg 253,2 272,2 292,8 278 287,2 Paino tyhjällä tankilla kg 221,7 243 260,2 248 266,2 www.mk-lehti.fi MK 197 Doo Renegadea lukuun ottamatta kulkivat 135 km/h ja risat päälle. Ruokajonossa ahnain oli Polaris, joka tarvitsi 100 kilometrille 30,5 litraa 98-oktaanista. Umpihangessa Crossfire puhkeaa kukkaan. Se ponnisti viivalta ihan oman tahtiinsa voimakkaan koneensa ja keveytensä ansiosta. Sen sijaan hangessa Polariksen käsiteltävyys on helppoa ja kelkalla on todella hauska harrastaa räppäilyä reitin sivussa. Hivenen yllättäen toiseksi janoisin oli Lynx tuloksella 28,6 litraa. Se tuntuu hetkittäin laiskalta hevoselta, joka ei suostu vetämään kuormaansa kuin järjettömästi piiskaamalla. Se etenee mielettömän hyvin ja sen käsiteltävyys on aivan eri planeetalta kuin muissa verrokeissa. Ski-Doo yllätti kovalla kulutuksellaan, joka oli 22 litraa satasella. Ehkä Catille olisi tehnyt enemmän oikeutta sen vertaaminen muiden merkkien vuoristokelkkoja vastaan.q. Ski-Doo ja Yamaha taistelivat ryhmäläisten sydämistä verisesti
Moottori on taideteos, mutta kytkentähetkellä kelkka nykäisee epämiellyttävästi. Kelkan käsiteltävyys on huippuluokkaa ja laite on kuin tehty seisten räppäilyyn. Yamahan alla olevassa RipSawmatossa on huono pito, eikä Nytro pääse oikein hyödyntämään kovaa suorituskykyään. Siinä on luonnetta, mahtava moottori, paras ajoasento sekä hyvät hallintalaitteet. Catissa on selvästi ryhmän pitävin matto. Alusta toimii hyvin reippaammassa reittiajossakin, mutta keula on levottoman oloinen ja ikään kuin vajoaa alle pattikurveissa. Lynxissä on reittikäyttöön ryhmän paras jousitus, joskin alustan säätö saisi olla hieman tiukempi. Sen jousitus on säädetty mukavaksi, mutta kovemmassa menossa vaimennus loppuu sekä alustasta että keulasta. Myös sukset menisivät vaihtoon, sillä pehmeämmällä reitillä niiden purevuus ja ohjaustuntuma ovat vaisuja. Joni Launonen Listani kärjessä ovat nelitahtiset, joista Yamaha on enemmän mieleeni. Catin tapaan Polaris on notkea kallisteltava ja pyöriteltävä, joskaan ketteryys ei ihan Crossfiren tasolle yllä. Yhtä kaikki, Yamaha on kiva ajaa ja sen käsiteltävyys hangessa on todella Ski-Doo MXZ Renegade 1200 4-TEC Yamaha FX Nytro XTX Arvostelupisteet MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Kytkin Melu kuljettajan korviin Yhteensä RUNKORAKENNE / OHJAUS Ohjaus / suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Käsiteltävyys umpihangessa Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Penkki/tankkiyhdistelmä Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Ajovalot Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä ilman taloudellisuutta TALOUDELLISUUS Polttoainekulutus Hankintahinta Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ Arctic Cat CF 8 LE SP 10 9 9 10 9 8 55 9 9 9 9 9 8 53 9 9 9 9 9 8 53 9 9 8 9 9 10 54 9 10 9 9 9 10 56 7 7 8 8 7 7 8 10 10 72 9 9 8 9 8 9 9 8 8 77 9 9 7 9 9 9 9 9 7 77 9 9 9 7 9 7 9 7 8 74 8 8 9 8 9 9 9 8 7 75 7 7 8 9 8 9 9 7 64 9 9 8 9 10 8 8 8 69 9 9 8 8 8 9 9 8 68 9 8 8 9 10 8 8 10 70 9 9 8 9 9 9 10 9 72 191 199 198 198 203 7 9 16 207 6 7 13 212 6 8 14 212 9 7 16 214 10 7 17 220 www.mk-lehti.fi. Reittiajossa Crossfire on kammottavan pintakova ja hermostunut, eikä ajoasentokaan tunnu kovin nykyaikaiselta. Umpilumessa kikkailtaessa Nytro on nelareista selvästi ketterämpi, mutta kovin notkeaksi käsiteltäväksi en sitä kuitenkaan kehuisi. Myös keulan pohjaamisia tapahtuu turhan taajaan. Ski-Doon 1200-kuutioinen Renegade on herrasmiehen crossover. Jousitus kantaa yllättävän hyvin patikossakin, mutta pyyhkeitä Polaris saa jälleen kerran huonosta kääntyvyydestä ja ohjaustangon ihmeellisestä liikeradasta. Puolipitkä matto tuo 1200:seen etenemiskykyä, mutta hauskanpitoon ja puunkiertoon kelkka on aivan liian kankea ja leveät posket vastaavat lumeen jo maltillisessa kallistelussa. 800-kuutioisessa ruiskumoottorissa on mahtavasti voimaa ja urheilukelkan luonnetta. Moottorissa on mahtavasti voimaa ja herkkyyttä, mutta välillä kelkka ryntäilee kuin itsestään epätasaisissa kurveissa kevyen kaasukahvan ansiosta. Yleiskelkkana Switchback nousee kuitenkin listallani kakkoseksi. Ainoat selvät miinukset Xtrimissä ovat sen tietty kulmikkuus ja kankeus umpilumessa, sekä työkelkkamaiseksi säädetty voimansiirto. Polariksen isossa Switchbackissa on tiettyä särmää, joka puree etenkin reitin ulkopuolella. Vertailutestissä... 198 MK Tätä mieltä Olli Autonen Arctic Cat Crossfire on ylivoimainen hauskanpitolaite umpilumeen. Yamahan puolipitkä Nytro on Lynxin ja Lynx Xtrim SC 800 Power TEK Polaris Switchback 800 CFI Dragon Polariksen tavoin onnistunut yleiskelkka monentyyppiseen ajoon, mutta kuten Lynx, ei XTX:kään säväytä oikeastaan millään alueella. Lynx Xtrim jätti kokonaisuutena jotenkin tasapaksun vaikutelman, vaikka se olisikin kenties valintani omaksi yleiskelkaksi. Täydellinen se ei ole, sillä alkuun kelkka tuntuu mutkissa pyrkivän ulkokurvin etukulman ylitse pehmeän keulan takia
Kaiken kaikkiaan laitteessa on tarpeeksi asennetta ja katu-uskottavuutta minulle. Lynx on jousitukseltaan erittäin hyvä kaikkeen käyttöön. Ei tulisi mieleenkään lähteä Crossfirellä harrastamaan kelkkamatkailua. Satula on todella hyvä ja kaikki hallintalaitteet toimivat yamahamaisen täsmällisesti. Ski-Doo on todella hienostunut laite, mutta kaipaisin siihen hieman jäykempää jousitusta. Jousitus on hyvä jopa kohtuulliseen röykytykseen ja iskareiden pikasäädöillä kelkan saa nopeasti oman maun mukaiseksi. Kelkka menee kuin superpallo vailla vakauden häivää. Catissa on terävä moottori ja umpisessa se menee kuin herhiläinen. Arctic Cat Crossfire on reitillä täysi katastrofi. Reittiajon lisäksi puolipitkä Nytro yllätti hyvillä umpilumen ominaisuuksillaan. Moottorissa on tasainen tehoalue, mutta Yamahan tapaan kelkka hyökkäilee alakierroksilla herkästi ja välillä jopa arvaamattomasti. Toista ääripäätä edustaa Arctic Cat, joka on kuin lyhytmattoinen vuoristokelkka ja toista ääripäätä nelitahtinen Ski-Doo, joka on herraskainen matkakelkka. Jousitus sen sijaan toimi mukiinmenevästi, joskin olen sitä mieltä, että vuosimallien 2006 ja 2007 kytkemätön alusta pidemmällä matolla oli toimivampi kuin nykyinen kytketty alusta. Arctic Cat Crossfire ei jätä ketään kylmäksi, sillä reitillä kuljettaja joutuu tekemään töitä pitääkseen laitteen hallinnassa. Näin todennäköisesti siksi, että crossoverilla ei tule ajettua jyrkkiin ja pattisiin mutkiin yhtä aggressiivisesti. Testikelkassa oli kuitenkin liian vähän suksipainetta, joten kääntäminen oli aikamoista voimistelua. Reitillä Catti vaatii isännän otteita ja sitä pitääkin ajaa aggressiivisesti mutkasta toiseen. helppoa. Se on kaikessa tasaisen hyvä, mutta ei aiheuta missään ajo-olosuhteissa erityisiä riemun kiljahduksia. Polaris on tasapainoinen kelkka, jossa on riuska moottori. Testikelkka ei tahtonut mutkiin, vaan se puski voimakkaasti. Reitillä ajettavuudesta puhuttaessa on vaikea löytää positiivisia sanoja, sillä jotkut asiat ovat menneet pahasti metsään kelkkaa suunniteltaes- www.mk-lehti.fi MK 199. Crossfire on sukua vuoristokelkoille enemmän kuin reittikelkoille, ja siksi sitä on vaikea mieltää muun testiryhmän kanssa samaan jengiin kuuluvaksi. Moottori on herkkä ja huipputehoa riittää varmasti joka lähtöön. Se, että jostakin syystä Xtrimiä vaivaa raskassoutuisuus ja nihkeys. Polaris on jousitukseltaan kantava ja erityisesti etupää saa kiitosta. Moottori on hieno, ja vaikka siitä puuttuukin yläkierroksilta sama tehopiikki kuin 800-kuutioisista kaksitahtisista, on voimaa silti kotitarpeiksi. Se on todella näppärä etenijä, joka tuntuu tottelevan kuljettajan jokaista liikettä. Yamahan alusta toimi mukavasti myös kovemmassa patikossa, mutta keulan vaimennus päästi lyömään käsille yllättävissä paikoissa. Ski-Doo on ylivoimaisesti testin mukavin kelkka reitillä, mutta reitin sivussa sen vieminen kysyy voimaa. Switchback on myös erittäin hyvä yleiskelkka, sillä reippaamman reittiajon lisäksi se menee hyvin umpisessa ja taipuu hyvin hitaammassakin puun kierrossa. Kelkan etenemiskyky on kyllä hyvä, mutta kallistelu kinoksessa on hieman vaivalloista matalan ja leveän keulan takia. Maton vaihto parantaisi kelkkaa entisestään, sillä nykyinen RipSaw-matto täyttyy jarrutuksissa muuttuen pirun liukkaaksi. Itseäni puhuttelee parhaiten Yamaha. Siinä on myös mestarillisesti toteutettu ohjaamo ja kuljettajan työtilat. Näin siksi, että kelkan vakaat ajo-ominaisuudet kannustavat ajamaan reippaasti monttuisellakin reitillä, ja pehmeän jousituksen takia kelkka on helppo särkeä pahassa maastossa. Istuin oli testattujen kelkkojen parhaimmistoa ja hallintalaitteet helposti käsiteltävissä. Moottorin tehot on tylpätty laiskan oloisella voimansiirrolla ja muutenkin Lynx oli hiukan tylsän oloinen laite. Xtrim on pohjimmiltaan loistava kelkka, mutta sen pedon luonne pitäisi kutkutella esiin. Kelkka on myös todella vakaa ja menee suoraan kuin juna. Kelkka on vakaa ja helppo ajaa, mutta kankean oloinen umpisessa. Kelkka on kyllä vakaa sekä helppo ajaa, minkä lisäksi siinä on hyvä jousitus. Mikä sitten mättää. Kelkkaan on saatava lisää herkkyyttä ja työkelkkafiilis pitää saada pois. Kati Liimatainen Yamahan matalalla ja hieman prätkämäisessä asennossa oleva ohjaustanko vaatii pientä totuttelua, mutta ainakin minulle se tuntui istuvan yllättävän hyvin. Moottorin ääni ja toiminta vakuuttavat kuljettajan jo ensi metreiltä asti. Kelkka taipuu herkästi joka käänteeseen ja sillä on kiva kikkailla. Jousitus pomppii kuin kumipallo ja lyhyt etupukki nakkaa keulan ilmaan vastapattiin osuessaan. Lynx Xtrim ei sytyttänyt meikäläistä. Pieni kulman yli kallistelu on Yamahan ainoa miinus, mutta senkin kanssa oppii elämään. Mielenkiintoista on, että pätkäkelkassa mutkaisella reitillä ahtaalta tuntunut ohjaamo toimii tässä viitekehyksessä vallan mainiosti. Hidas puiden kierto ja viistorinteillä taiteilu ei leveällä ja leveämattoisella Ski-Doolla ole kaikkein helpointa. Jukka Helminen Jokunen vuosi sitten urheilulliset puolipitkät crossoverit olivat melko samasta puusta veistettyjä, mutta nyt testissä oli todella sekalainen seurakunta. Ski-Doo olisi suosikki matkailuun ja myös umpisessa samoiluun jos ajomaasto on avaraa. Reitillä kelkka on jokseenkin raskas käännettävä, sillä kaikki paino tuntuu olevan keulalla, minkä vastapainoksi telamatto tuntuu olevan tyhjän päällä ja se aiheuttaa levotonta sutimista. Jousitus tuntuu kovalta, mutta silti etupukki päästää jo helpotkin tällit läpi. Hangessa Catti sen sijaan herää henkiin. Hiukan reippaampaan reittiajoon jousitus on löysä ja molemmat päät pohjailevat helposti
Kuitenkin kaipaisin siihen jotain eloa särmikkään ulkonäön lisäksi. Kelkka aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, sillä toisaalta sillä voi lasketella reitillä surutta ja nauttia ajovarmuudesta, mutta toisaalta ajonautintoa varjostaa työkelkkamainen ajofiilis. Tuntuu hienolta hallita näin tuhtia laitetta. Alusta pohjailee helposti kovemmassa vauhdissa. levy 118 cm 322 cm 107-112 cm 42 L 3D 11 990,- Lynx Xtrim SC 800 Power TEK Tekniset tiedot Moottori: Rotax, 797R Power TEK, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit 111 kW / 151 hv 799,5 cc 2 x Mikuni TM40 HTD/DPM TRA 7/ QRS 38 x 365 / 3,8 cm A-LFS, TA36 HP-kaasuisk., jousto 242 mm PPS-146, TA36 HP-kaasuisk. Polaris oli porukan lihakastike ja perunat; takuuvarma ja ihan hyvä. Kone tuntuu hengettömältä ja jopa hieman laiskalta, ja vaikka kelkkaa on helppo hallita, tulee mieleen kuin ajaisi isommallakin työkelkalla. Hyvääkin Catissa on. Toki, jos kelkkaa käyttää vain ja ainoastaan reitin ulkopuolella, kelkka on yksi parhaimmista, mutta koska testiajo tapahtui suurimmaksi osaksi reitillä, ei ylisanoja tule minulta irtoamaan. Tällä pelillä saa naapurit kateelliseksi ja oman egon pönkitettyä, eikä ajonautinnostakaan tarvitse tinkiä, ainakaan reitillä. Kelkan soundit ovat luokseen kutsuvat ja muutenkin tässä pelissä on sitä jotain. Lynxillä ajaessa on varma olo. Polariksen kanssa oli helppo päästä sinuiksi eikä siinä ollut suuria puutteita. Ohjaus kaipaisi jotain muutoksia, sillä tasaisella reitillä kelkkaa ei meinaa saada kääntymään edes kovemmalla otteella. Pienen suksien haukkomisenkin saa pidettyä kurissa kevyellä korjausliikkeellä. Omaan pihaani kaartaisin Ski-Doon milloin tahansa. q Arctic Cat Crossfire 8 LE SP Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Suzuki, 2-syl., nestejäähd., läppäventtiilit, APV-pakoaukonsäätimet 104 kW / 142 hv 794 cc akuton EFI Arctic Roller Cam / ACT 38 x 358 / 3,8 cm AWS VI, Fox Float-kaasuisk., jousto 230 mm FasTrack Long Travel, FOX-kaasuisk., ACT jousto 430 mm Hydr. Valmiissa urassa ajettaessa kääntyvyysongelma poistui ja laite tuntui vielä varmemmalta. Laitteen alusta on hyvä ja johdonmukainen, suuria läpilyöntejä ei tule ja isommistakin pateista pääsee yli kivuttomasti. Kelkka kulkee suoraan eikä pahakaan patikko tunnu kivuliaalle. Lynxillä pärjää varmasti, mutta minunlaiselleni heiveröiselle kuljettajalle, joka hakee hauskuutta ja asennetta leikkikalultaan, Lynx ei täysin vastaa odotuksia. Kaasukahva on todella raskas ja kuluttaa nopeasti heikon kuskin peukalovoimia. Ski-Doo vaikuttaa äkkiseltään hyvin tehokkaalta ja suurelta maskuliinikelkalta, joka vaatii kuskilta suurta henkistä ja fyysistä vahvuutta. Jos laite on raskas hallita umpilumella, niin reittiajossa se yllättää täysin. Ski-Doon ohjaus on tarkka ja suuntavakaa. Mi- nun makuuni kelkka on liian tunteita herättämätön, mutta varmasti hyvä kelkka kenen tahansa käsittelyyn. Herkkä kaasukahva antaa kuskille vallan päättää mitä vauhtia edetään ja kevyt ohjaus pitää kuskin tilanteen herrana. Vertailutestissä... sa. Jarrussa on kummallinen tyhjä alue ennen kiinni ottamista, mutta pienellä puristuksella jarru toimii tehokkaasti ja tarkasti. Sen kaasu on erinomaisen kevyt, kone pirteä ja ajoergonomia hyvä. /TA46 Piggy Bag, jousto 390 mm Hydraulinen levy 125 cm 315 cm 108 cm 39 L Denso CDI 13 590,- Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: 200 MK www.mk-lehti.fi. Tankin kulma pääsee kurviin kantattaessa painamaan ikävästi sisäreiteen, mutta muuten kuskille jää hyvin tilaa liikkua ja kaikki hallintalaitteet ovat oikein sijoiteltuja
Polaris Switchback 800 CFI Dragon Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. levy 122 cm 316 cm 119 cm 40 L Siemens, VDO, digit. läppäventtiilit, 112 kW / 154 hv 795 cc CFI-4 P-85 / LWT Team 38 x 345 / 3,8 cm IQ, Ryde FX Air 2.0-kaasuisk, jousto 254 mm IQ, Ryde FX, HPG-kaasuisk.. 13 990,- Yamaha FX Nytro XTX Tekniset tiedot Moottori: rivimoottori Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Yamaha, 3-syl., 4-T, nestejäähd., 95 kW / 130 hv 1049 cc 3 x Mikuni 41 YVXC 38 x 365 / 3,2 cm Kaksoiskolmiotuki-erillisjousitus, SOQI -kaasuisk. 95 kW / 130 hv 1170 cc EFI TRA IV / QRS Roller 40 x 348 / 4,4 cm REV-XP., HPG T/A clicker -kaasuisk., jousto 229 mm SC-5 LT, HPG T/A / C-36 Racing Clicker -kaasuisk., jousto 406 mm Hydr. jousto 356 mm Hydraulinen levy 122 cm 308 cm 108 cm 43,5 L Bosch 12 690,- Ski-Doo MXZ Renegade X1200 4-TEK Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax 1200 4-TEK, 3-syl., 4T, nestejäähd. lisäsäil., clicker, jousto 216 mm Dual Shock CK, SOQI-kaasuisk. lisäsäil., clicker, jousto 368 mm Hydraulinen jäähdytetty levy 120 cm 307 cm 105 cm 28 L Digital T.C.I / T.P.S 14 290,- www.mk-lehti.fi MK 201
Kasvaneet moottoritehot, kehittyneet jousitukset sekä parantunut varustelutaso ovat kuitenkin lisänneet viime vuosina leveätelaisten kysyntää nimenomaan yleiskelkkana. 50 senttiä leveällä matolla varustetut teräshevoset olivat pelkkiä raskaan työn raatajia, kun MAASTURIT Yksi 2000-luvun kelkkatrendeistä on ollut tehokkaan moottorin, leveän telan ja luksustason varustelun yhdistäminen. Tällä reseptillä valmistetaan tämän päivän hyötykelkka, jonka käyttömahdollisuudet ovat huomattavasti edeltäjiään monipuolisemmat. taas monipuolista käyttökelkkaa haluava kallistui usein kapeamattoisen puolipitkän puoleen. Kehityksessä on havaittavissa yhtymäkohtia autoteollisuuden vastaavaan tilanteeseen: puhdasveriset maas- www.mk-lehti.fi. Vertailussa Arctic Cat Bearcat Z1 XT WT, Lynx Xtrim Commander 600 SDI, Polaris IQ WideTrak 4T, Ski-Doo Expedition 600 SDI, Yamaha RS Viking Professional TEKSTI: OLLI AUTONEN / MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: OLLI AUTONEN JA JONI LAUNONEN Lumikenttien CITYN 202 MK ykyiset leveätelaiset hyötykelkat eivät ole enää pelkkiä raakoja työjuhtia, kuten oli asianlaita vielä runsas vuosikymmen sitten. Vuosien mittaan kelkkojen kehitys on ajautunut siihen suuntaan, että linjanveto selkeän työ- ja vapaa-ajan kelkan välillä on käynyt hankalaksi, jopa mahdottomaksi
Catissa ei vertailun muista kelkoista poiketen ole alennusvaihteistoa. Peruutus kytketään sähköisesti kaasukahvan vieressä olevasta napista, joka saisi olla paremmin esillä. www.mk-lehti.fi MK 203. Keulassa esiintyi myös pientä levottomuutta reittiajossa. Irrotettavan takaistuimen myötä Bearcatiin saa ruhtinaallisesti tavaratilaa. Arctic Cat Bearcatin takajousitus on reittiajossa mukava. Telaston kytkettävien apujousien avulla sen kuormankantokykyä pystyy lisäämään. Säilytystilaa löytyy myös avattavan istuimen alta. Catin keulan jousitus saisi olla hieman jämäkämpi
Keväällä esitelty Lynx Xtrim Commander puolestaan edustaa leveätelais- ten ryhmässä kokonaan uutta ajattelutapaa. Taittoperällisessä Fast Track Long Travel -alustassa on kaasuiskarit ja takapukissa lisäksi kytkettävät lasikuituiset apujouset. Catissa on peräti 66-litrainen polttoainetankki, joka täynnä kelkan painoksi punnittiin 395 kiloa. RCG-Aalustassa on jatkoperä ja kaksi kierrejousen ympäröimää kaasuiskunvaimenninta. Polaris esitteli niin ikään keväällä uu- 204 MK www.mk-lehti.fi. Alusta toimii reittiajossa hyvin. Lynxin vaihdekaavio on selkeä, mutta vaihteiden kytkeytyvyydessä on reilusti parantamisen varaa. toautot ovat väistyneet eri valmistajien mallistoista citymaastureiden tieltä. Kissalan leveätelainen astui merkin reittimallien tapaan TwinSparrunkoon ja moottorina vuosia palvellut 660-kuutioinen nelitahti siirtyi eläkkeelle. MK-lehti otti kokeiltavakseen viiden eri valmistajan näkemykset tämän päivän hyötykelkasta ja selvitti, kuinka monipuolisista laitteista on kyse. Viisi pitkää ja leveää Arctic Cat Bearcat laitettiin näille lumille kokonaan uuteen kuosiin. Voimanlähteenä palvelee tuttu Rotaxin 600-kuutioinen SDI, jonka maksimitehoksi ilmoitetaan 115 hevosvoimaa. Onhan tavallaan järkevää omistaa auto, jolla käy yhtälailla kärrynvetäminen, huonokuntoisen mökkitien rymyäminen sekä pidempikin matkanteko ja kaupassakäynti. Commanderissa on suurehko tavarateline ja lisäksi kuljettajan penkin takaa löytyy suljettava tavaralokero. Vertailussa... Lynx Xtrim Commanderissa käytetään pitkää RCG-A telastoa, jossa on kaksi kierrejousta ja jatkoperä. Lynx on ketterä käsiteltävä, mutta reittiajossa kelkka tuntuu hieman puskevan kurveissa ja keula on aavistuksen levoton. Kaksitahtinen Commander on selvästi ryhmän kevein kelkka: testin punnituksessa tallensimme lukemaksi 315,8 kiloa täydellä tankilla. Kelkan kevyt runkorakenne on läheistä sukua konsernin uusille urheilukelkoille ja yhdenistuttava satula ja aggressiivinen muotoilu tekevät Commanderista varsin puhuttelevan näköisen. Testiimme osaa ottaneessa isossa Bearcatissa käytetään Jaguar-mallista tuttua parallel twin -moottoria, jonka kuutiotilavuus on 1056 cc ja huipputeho ryhmän korkein 123 hevosvoimaa
Ski-Doo Expedition 600 SDI on Rovaniemellä valmistettu, eikä poikkea Lynx Commanderista väritystä ja vakiovarusteena olevaa tuplapenkkiä lukuun ottamatta lainkaan. Etujousitus toimii hyvin ja kääntyvyyskin on aivan kohdallaan. Matkustajan istuimen ansiosta vaaka näytti Ski-Doolle painoa reilut kymmenen kiloa enemmän kuin Lynxille. Aluevaihteisto Vikingin voimansiirtoon tosin lisättiin vasta vuotta myöhemmin. Moottorina Viking käyttää edelleen vajaa tuhatkuutioista rivikolmosta, jota ruokitaan kaasuttimin. IQ WideTrakin alustassa on kaasuiskunvaimentimet, mutta muista verrokeista poiketen taittoperä on korvattu takapäästään taivutetuin liukurungoin. Viking on selkeästi ryhmän painavin kelkka 410 kilon lukemallaan. Reitillä suuria eroja Entisaikaan leveätelaisen hyötykelkan arvosteleminen reittiominaisuudet-otsikon alla olisi lähennellyt pyhäinhäväistystä, mutta tänä päivänä tuota osaaluetta ei voida sivuuttaa ovathan kel- www.mk-lehti.fi MK 205. Polariksessa on ainoana ryhmästä myös takatyövalo, jonka voi kytkeä päälle ohjaamosta. Täydessä taisteluvalmiudessa uusi WideTrak painoi karvan yli 393 kiloa. Yamaha RS Viking esiteltiin nykyisessä kuosissaan jo mallivuodelle 2006. Polaris menee reitillä eleettömästi suoraan, eikä keulassa ole minkäänlaista vikurointia. Polariksessa on kookas ja korkeilla kaiteilla varustettu tavarateline, sekä suuri tavaratila myös istuimen alla. Alustan jousitus saisi olla kantavampi. Polariksen vaihteenvalitsin keräsi kiitosta selkeydestään ja hyvästä käytettävyydestään. den leveätelaisen, jota ehdittiinkin jo tovi odotella. Tuttu IQ-runko on levitetty ja jatkettu leveätelaisen vaatimiin mittoihin ja keulalle on istutettu kaksisylinterinen 750-kuutioinen nelari, joka vapaasti hengittävänä kirnuaa 80 hevosvoimaa. Tuolloin viikinki oli yksi nykymallisten leveätelaisten nelitahtikelkkojen pioneereista yhdessä Arctic Cat Bearcat 660:sen ja Lynx Yetien kanssa. Polariksen alustassa ei ole taittoperää, vaan liukukiskot ovat takaa taivutetut
Ski-Doon ja Lynxin etujousitus toimii Lynxin tapaan hienosti. Myös jousitus on teh- tävänsä tasalla tiettyyn rajaan asti, mutta kovemmassa röykytyksessä vaimennusteho loppuu sekä alustassa että keulassa. Catin keula koettiin myös hieman levottomaksi tasaisellakin jäljellä, eikä ominaisuudesta täysin päästy eroon, vaikka suksipainetta vähennettiin. Lynx ja Ski-Doo puolestaan edustavat selkeästi ryhmän sporttisinta osastoa. Reittiominaisuuksissa parannettavaa löytyy keulan hienoisesta levottomuudesta, sekä lievästä puskemisefektistä kurveissa. Kaikissa verrokeissa on suhteellisen pitkät joustovarat sekä keulassa että alustassa. Mukavinta matkaseuraa tarjoaa Arctic Cat. Kelkka on tasapainoisen oloinen ja kevyt käänneltävä. Tuulilasi on kaukana ohjaustangon etupuolella ja keula on pitkänomainen. Sen irrottamalla tavaratilat ovat Lynxin kanssa identtiset. kat hyötyfunktionsa lisäksi myös vapaaajan käyttöön suunnattuja yleiskelkkoja. Läheinen sukulaisuussuhde konsernin reittimalleihin tuntuu ennen kaikkea kevyenä käsiteltävyytenä ja toimivana jousituksena. 600-kuutioinen SDI-moottori ääntää melko voimakkaasti yläkierroksilla. Etujousituksissa käytetään tukivarsirakenteena kaksois-A:ta, joka alleviivaa sitä tosiasiaa, että maastossa etenemiskyvystä hieman tinkien kelkoista on haluttu tehdä entistä vakaampia ja mukavia reitillä ajettavia. Moottori on itsessään hiljainen, mutta kuomun alta kuuluu muita mekaanisia sivuääniä, jot- 206 MK www.mk-lehti.fi. Istuin on kavennettu voimakkaasti etuosastaan, minkä ansiosta kuljettajan liikkuminen ja painon- siirtely on helppoa. Polariksen ohjaamo muistuttaa amerikkalaista rekka-autoa. Jousitus toimii sekä keulan että alustan osalta suhteellisen hyvin myös patikossa, joskaan mihinkään kunnon röykytykseen eivät nämäkään kelkat sovellu. Ski-Doo Expeditionissa on Lynx Commanderista poiketen vakiovarusteena matkustajan istuin kädensijoineen. Vertailussa... Ski-Doossa on Lynxin tavoin RCG-A telasto, joka on reittiajossa ryhmän parhaimmistoa. Vaikka reittiajoa leimaa pieni kankeus, ovat molemmat käsiteltävyydessään maastoajossa loistavia. Kelkan ajoasento on onnistunut ja koneessa riittää voimaa reippaampaankin marssivauhdin ylläpitoon
Tavaratilaa on kiitettävästi ja työkalut ovat hienosti käsien ulottuvilla. Polaris on ryhmän laiskin kiihtymään ja kulkemaan, mutta sivistyneeseen reittiajoon suorituskyky kyllä riittää. Vikingin vaihteiden käyttö ja kaavion opettelu vaatii hieman totuttelua. Etujousitus tuntuu imevän kovemmatkin tällit, sen sijaan alustasta vaimennus loppuu röykkyisemmillä osuuksilla liian varhain. Yamaha Vikingissä istutaan korkealla ja kelkan painopiste tuntuu muutenkin olevan ylhäällä. Iskunvaimentimen alakiinnitys on kuitenkin ottavalla paikalla. Tämä tuntuu etenkin kurveissa, joissa kelkka kallistelee. Moottorissa on voimaa ja suorituskykyä, mutta ajo-omi- naisuuksissa ja mukavuudessa Yamaha jää selvästi muiden varjoon reittikäytössä. Maastoon ja lananvetoon Vertailutestin aikaan lumitilanne oli koeajomaastoissamme niin heikko, että emme pystyneet vertailemaan kelkko- www.mk-lehti.fi MK 207. Vaihteet kytkeytyvät kuitenkin moitteettomasti. ka hieman häiritsevät. Matkustajan muovinen jalkatuki astinlaudalla pienentää kuljettajan jalkatilaa, mikä häiritsee etenkin seisten ajettaessa. Vikingin etujousitus toimii hyvin, mutta kelkalla on taipumusta kallisteluun. Yamahan etutukivarret on taivutettu maastoajoa varten. Yamahan alusta tuntuu pintakovalta, mutta silti se pohjailee reittiajossa. Jousituksessa ei ole pintaherkkyyttä, mutta etenkin telaston puoli pohjailee helposti. Muiden IQ-runkoisten Polaristen tapaan WideTrak menee suoraan täysin eleettömästi, eivätkä sukset hae vanhoilla urilla. Patikossa meno on nykivää, sillä telasto ikään kuin törmää pienempiinkin vastaantuleviin patteihin
4,20 sek. 7,42 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 128,4 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 63 m 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 116,5 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 56 m 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 95,1 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 63 m 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 122,7 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 54 m 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 120,9 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 62 m Lynx Xtrim Commander 600 SD Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. - sek. Ski-Doo Expedition 600 SDI Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 7,19 sek. Yamaha RS Viking Professional Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 3,71 sek. 4,78 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 3,43 sek. Vertailussa... Suorituskykymittauksia Arctic Cat Bearcat Z1 XT WT Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 3,23 sek. 4,99 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 3,41 sek. 6,97 sek. 208 MK www.mk-lehti.fi. 5,00 sek. 7,53 sek. Polaris IQ WideTrak 4T Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 2,85 sek. 7,10 sek
Polariksen tanko on sopivalla korkeudella ja etäisyydellä maastoajoa varten, mutta matkustajan käsikahvat kannattaa irrottaa yksin ajettaessa, sillä ne osuvat jalkoihin. Testin johtoajatukseen liittyy myös vertailukelkkojen ajateltu käyttötarkoitus. Reittilanatestin se kuitenkin selvitti ongelmitta: kytkin ottaa pehmeästi, joskin pitkällä välityksellä vetäminen on hieman tunnotonta hitaassa vauhdissa. Keulan tukivarret ovat pohjassa kuitenkin niin ottavasti esillä, että pohjapanssari on enemmän kuin suositeltava varuste. Lanan keula oli lisäksi säädetty alimmalle tasolle, mahdollisimman kovan vetovastuksen saavuttamiseksi. Kokemusten mukaan kelkasta ei ole kunnon työhommiin ilman vaihteistoa. Lana tulee kuitenkin eleettömästi perässä, eikä kääntyvyydessäkään ole juuri moittimista. Vaihteiston täsmällinen toiminta ko- Kulutus ja painot Arctic Cat Z1 XT WT Lynx Xtrim Commander 600 SDI Polaris IQ Wide Trak 4T Ski-Doo Expedition 600 SDI Yamaha RS Viking Dual Range Kulutus l/ 100 km 18,1 17,2 17,6 17,3 19,5 Toimintasäde Bensatankin tilavuus Paino täydellä Paino tyhjällä km litraa tankilla kg tankilla kg 364 261 307 260 205 66 45 54,1 45 40 395 315,8 393,2 326,4 410,6 345,5 282 352,6 292,6 380,6 www.mk-lehti.fi MK 209. Näin vetovastus saatiin maksimoitua. Syncro-vaihteiston vaihtimelle sen sijaan olisi tehtävä jotain, sillä vaihteiden kytkentä on todella takkuista ja vaatii toistuvasti ylimääräistä ohjelmaa. Toinen ajatuksia herättänyt seikka oli Arctic Catin alennusvaihteen puuttuminen. Esimerkiksi tässä testissä on kiihtyvyydellä ja huippunopeudella paljon pienempi painoarvo kuin vaikkapa urhelukelkkatestissä, joten piste- erot ovat näissä osioissa pienemmät. Jo etukäteen oli selvää, että MK-lehden sivuilla on jokseenkin turhaa alkaa etsiä maailman kovinta veturia, joka jaksaa ehkä kiskoa tankin tunturiin, kun ajoalusta on kovaa ja ajolinja suoraa. Yleisesti ottaen voi testin perusteella todeta, että varsinainen työkelkka on historiaa. Lynxin ja Ski-Doon keveys ovat valttia puunkierrossa ja viistorinteissä, ja ne taipuvat maastoajoon ryhmän selvästi ketterimmin. Lynx Xtrim Commander on kuin tehty polvelta tai seisten ajettavaksi. Siksi jutusta on esimerkiksi turhaa etsiä vetotehon mittauksia lukuina. Kuljettajan liikkumatilaa saadaan kasvatettua entisestään matkustajan istuin irrottamalla, ja samalla tavaratilaa saadaan runsaasti lisää. Kuljettaja pystyy hyppimään vaivatta kapean ja lyhyen istuimen ylitse ja korkealla oleva ohjaustanko suorastaan houkuttelee ajamaan pystystä. Luonnollisesti myös Ski-Doossa liikkumatilat ovat kohdallaan, etenkin kuin kyytiläisen istuimen ottaa irti. Melko helposti testin johtoajatukseksi jalostui hyöty-, tai työkelkan sijaan etsiä parasta monikäyttökelkkaa, joka soveltuu yhtä lailla paikasta toiseen liikkumiseen niin reitillä kuin sen ulkopuolella, tavarareen vetämiseen eräkämpälle ja myös vaihtelevaan työkäyttöön reittilanan vedosta ladun tekoon. Testaamisesta Vertailutestit ovat lehden artikkeleista niitä, joista syntyy eniten keskustelua ja erilaisia mielipiteitä. Se pätee yhtä lailla lukijoihin kuin testiryhmäänkin. Osa vertailun laitteista kelpaa myös vaikkapa matkailuun ja osa taistelee umpihangessa myös vuoristokelkkojan kanssa kun puhutaan etenemiskyvystä, joten melkoisista yleiskoneista on kyse! q Kokeilimme verrokkien kykyä vetää reittilanaa, jonka perässä oli muutaman kymmenen kilon lisäpaino. Parhaiten kääntyvyytensä lana perässä säilyttivät kuitenkin Lynx ja Ski-Doo. jen etenemiskykyä umpisessa, vaan keskityimme verrokkien yleiseen käsiteltävyyteen. Kaikki verrokit vetivät lanaa moitteettomasti, eikä suuria eroja saatu aikaiseksi. Tämän hyötykelkkatestin vaikeus oli määritellä kriteerit, joiden perusteella kelkkoja arvostellaan. Lisäksi kokeilimme laitteiden kykyä vetää raskaalla lisäpainolla varustettua reittilanaa, jonka keula oli säädetty mahdollisimman alas. Reittilana tuli myös Polariksen perässä ongelmitta ja erityiskiitoksen WideTrak ansaitsee selkeästä vaihdekaaviosta ja vaihteiden hyvästä kytkeytymisestä kaikissa tilanteissa. Arctic Cat sai kehuja maastoajossa paitsi ajoasennon, myös käsiteltävyyden suhteen. Reittilanaa sekä Ski-Doo että Lynx kiskoivat ykkösvaihteella mainiosti ja kelkkojen kääntyvyyteen lanalla oli selvästi ryhmän pienin vaikutus. Siksi esimerkiksi ajo-ominaisuuksia arvostellaan näille kelkoille sopivissa järkevissä vauhdeissa, eli etu- ja takajousitusten pisteytys nopeassa ajossa ei tarkoita mitään patikossa kaahaamista. Puunkierrossa Polaris on melko hyvä, mutta ketteryydessä se ei aivan pärjää Catille, Lynxille tai Ski-Doolle. Se näkyy huonoina pisteinä kohdassa vaihteiston toiminta. Raskaan kuorman vedossa Catti kärsii alennusvaihteen puutteesta, sillä hihna alkaa jossain vaiheessa käryämään. Kuten jo varsinaisessa tekstissäkin sanotaan, olisi osa kelkoista saattanut menestyä jopa ykkösnumeron touring-kelkkojen testissä ja kaikilla voi siirtyä kohtuullisen mukavasti ja ripeästi paikasta toiseen. Isoksi kelkaksi Catti miellettiin yllättävän kevyeksi käsitellä ja kelkka taittuu hyvin puunkiertoon. BRP:n tuotteissa on suurehko kaitein ympäröity tavarateline ja lisäksi matkustajan istuimen alla on suljettava pieni tavaratila. Vaikka MK-lehden pistetaulukossa ei painoteta eri osa-alueita, käytämme silti joissain kohdissa lievää painotusta. Paino oli yksi paljon testaajia puhuttanut seikka ja vaikka painava ja tehokas kelkka onkin yleensä kova veturi hyvissä olosuhteissa ja tasaisella pinnalla, on massasta kuitenkin yleensä kaikissa muissa käyttötilanteissa haittaa. Kuljettajalla on hyvät liikkumatilat polvelta ja seisten ajettaessa ja tanko on sopivalla korkeudella
Molem- Arvostelupisteet MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Kytkin Melu Yhteensä RUNKORAKENNE / OHJAUS Ohjaus/ suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys Etujousitus (hidas ajo) Etujousitus (nopea ajo) Takajousitus (hidas ajo) Takajousitus (nopea ajo) Ajettavuus maastossa Ajettavuus vedettäessä Vaihteiston toiminta Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento (reittiajo) Ajoasento (maastoajo) Penkki/tankkiyhdistelmä Jalkakotelot/ astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Tavaratilat Tuulilasi Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä ilman taloudellisuutta TALOUDELLISUUS Polttoaineenkulutus Hankintahinta Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ Arctic Cat Z1 Bearcat Lynx Xtrim Commander 600 SDI Polaris IQ Wide Trak 4T Ski-Doo Expedition 600 SDI Yamaha RS Viking Professional 9 9 9 9 9 9 54 9 9 8 9 9 8 52 8 9 7 7 9 8 48 9 9 8 9 9 8 52 9 9 8 10 9 9 54 8 9 9 8 7 9 8 8 8 6 7 87 8 9 8 9 9 9 9 9 9 7 10 96 9 9 8 9 9 9 7 8 8 9 7 92 8 9 8 9 9 9 9 9 9 7 10 96 9 8 8 9 9 7 7 7 8 8 6 86 9 9 9 8 9 9 9 9 9 10 90 9 10 10 8 9 10 9 8 9 9 91 9 9 9 8 9 8 10 8 9 8 87 9 10 10 8 9 10 9 9 9 9 92 8 8 8 7 9 9 9 8 9 8 83 231 239 227 240 223 9 9 18 249 9 8 17 256 9 9 18 245 9 8 17 257 8 7 15 238 210 MK www.mk-lehti.fi. Reittihuimailuun ne ovat ehdoton ykkösvalinta paitsi ajoasentonsa myös keveytensä ja jousituksensa ansiosta. Vikingin vaihteenvalitsin on sijoitettu oikean jalkakotelon yläpuolelle. Taakkateline on pitkä ja korkealla kaiteella ympäröity, lisäksi istuimen alta löytyy kookas yhtenäinen säilytystila. Lynx ja Ski-Doo ovat myös monikäyttöisiä vehkeitä, mutta mukavuudessaan ne eivät yllä Catin tasolle. Yamahassa on lyhyehkö kaitein ympäröity tavarateline ja kuljettajan istuimen alla pienehkö tavaratila, josta löytyvät myös tärkeimmät työkalut. Yhteenveto Arctic Catia pidettiin yleisesti testin mukavimpana kelkkana. Peräkkäin kaavioon sijoitetut peruutus- ja lyhyt eteen pykälät pystyy vaihtamaan suurpiirteisellä kädenliikkeellä vaikka kelkan vieressä seisten. Kytkeminen on kuitenkin huomattavasti vaivattomampaa kuin BRP:n kelkoissa. Kelkassa on eniten voimaa, mutta oikeaan työ- hön se tarvitsisi alennusvaihteen. Toisaalta ajoasennossa häiritsevät myös kyytiläisen muoviset jalansijat, jotka pakottavat kuljettajan seisomaan edessä. Vertailussa... rostuu etenkin vetotehtävissä, joissa ykköstä ja pakkia joudutaan vaihtamaan tiheään edestakaisin. Kaavion nopea käyttäminen vaatii hieman totuttelua, eikä se selkeydessään yllä Polariksen tasolle. Leppoisa ajoasento, miellyttävä jousitus ja hieno moottori luovat hyvät edellytykset matkahenkiselle reittikelkkailulle. Reittiajossa mittasimme Catin kulutukseksi 18,1 litraa sadalla kilometrillä. Bearcatin huippunopeus oli kuitenkin ryhmän suurin: 128 kilometriä tunnissa. Reittilanan vedossa riskillä moottorilla ja alennusvaihteella varustetulla Vikingillä ei ole mitään ongelmia, tosin voimansiirron kytkentää pidettiin hieman terävänä. Reittiajossa molemmat kuluttivat reilut 17 litraa ajettua sataa kilometriä kohden, mikä on ryhmän alhaisin lukema. Yamaha Vikingin leveä ja korkea istuin ei suosi seisten ajoa. Vaihteenvalitsimen toiminta on saatava kuitenkin jouhevammaksi. Polariksessa on hyvät tavaratilat. Commander ja Expedition taipuvat myös hyötykäyttöön ja metsäajossa niiden ketteryys on omaa luokkaansa. Vaikka Catti on paperilla ryhmän tehokkain kelkka, sijoittui se kiihdytyksestä nollasta kahdeksaan kymppiin vain keskikastiin karvan alle viiden sekunnin ajallaan. Polariksen erikoisuus on sen pieni lämmitettävä hanskalokero ohjaustangon ja tuulilasin välissä. Yamaha on selvästi kankein käsitellä reitin ulkopuolella ja raskas kelkka on jotenkin suurieleinen. Kiihtyvyyden ja huippunopeuden suhteen Lynx ja Ski-Doo olivat odotetusti melko tasaväkisiä. Raskaasti kulkeva lana kevensi Yamahan keulaa sen verran, että kääntöympyrät laajenivat samoihin luokkiin kuin Polariksella
Polaris Widetrak ei tee vaikutusta tehoillaan ja paikoitellen se voi olla hieman karun tuntuinen pienine rohinoineen, mutta silti se on luottamusta herättävän tuntuinen kelkka. Yamaha Viking Professionalin moottori on hieno ja tehokas, mutta monessa muussa asiassa on sanomista. Joni Launonen Lynx Commander ja Ski-Doo Expedition ovat leveiden yleiskelkkojen luokassa todellisia moniottelijoita. Kumpaisessakin vaihteisto on toiminnaltaan nihkeämpi kuin vanhassa Lynx 535:ssa ja pohjapanssari puuttuu molempien varustelusta. Catti kaipaa alennusvaihdetta, enkä pistäisi pahakseni, vaikka etujousitus säädettäisiin kantavammaksi. Lynx ja Ski-Doo ovat suosikkejani ryhmän yleispätevintä kelkkaa mietittäessä. Polarikselta käy reipas reittiajokin, joskin moottori on matalatehoinen ja alustan jousitus melko vaatimaton. Yamahan kaasutinmoottorin kulutus oli reittiajossa ehkä yllättäenkin ryhmän korkein: vajaat 20 litraa satasella. Polaris on varustettu testin pienimmällä moottorilla, joten vapaa-ajan riennoissa se ei ole hauskimmasta päästä, mutta hyötykäyttöön kohtuullisen vääntävä moottori on omiaan. Vetotehoa sen sijaan on ja siitä Yamaha ansaitsee kehut.q MK 211. Siitä huolimatta kelkat tekivät vaikutuksen. Reitillä tai puunkierrossa siitä on hankala sanoa mitään positiivista, joten siinä mielessä kelkka painii hieman eri sarjassa muiden verrokkien kanssa. Reittiominaisuuksissa ja mukavuudessa se ei haasta kilpailijoitaan, ja maastoajossa se miellettiin käsiteltävyydeltään turhan kankeaksi. Arctic Cat Bearcat Z1 XT on mukavuutensa suhteen omalla tasollaan. Yamaha on selkeästi ryhmän puhdasverisin työhevonen. Jos Catti ja BRP:n kelkat edustavat vertailun selvästi mukavinta ja urheilullisinta osastoa, kuuluu Polaris johonkin niiden ja todellisen työkelkan välimaastoon. Suorituskykymittauksissa Polaris jäi selvästi muiden jalkoihin. Hyötykäytössä Polariksen vahvuuksia ovat sen loistavasti toimiva vaihteisto, sopiva välitys ja runsaat tavaratilat. Hidas puoli auttaa tiukan paikan tullen ja vetotehtävissä, mutta vaihteenvalitsimen toimintaa ei voi millään muotoa kehua. Nykyisellään etujousitus antautuu reittiajossa hieman turhan aikaisin. Reittiajossa Polaris nautti menovettä vain aavistuksen enemmän kuin Rotaxin SDI-moottorit: 17,6 litraa ajettua satasta kohden. Leveästä ja täysipitkästä telastaan huolimatta kelkka on yllättävän notkea käsitellä ja jousitus toimii mukavasti leppoisassa matka-ajossa. Reitillä se menee kuin juna, mutta yllätys oli se, miten hyvin Catti tottelee reitin vieressä. Yamaha on parhaimmillaan silloin, kun perään kytketään runsaasti kuormaa ja kelkka pääsee parhaiten hyödyntämään isoa massaansa. Polariksen jousituksen etupää on kunnossa ja takapääkin toimii kohtuullisesti. Uskoisin, että Bearcat olisi ollut vahvoilla jopa vuodenvaihteen touringvertailussa. Yhtä kaikki, kantavampi alusta ja tehokkaampi moottori tekisivät Polariksesta tuntuvasti paremman, joskin nykyisillä eväilläänkin se on jo hyvä hyötykäytössä. Uuden runkoaihion keveys ja kelkan käsiteltävyys niin reitillä kun sen sivussakin ovat huippuluokkaa, ja täysleveäksi ja pitkäksi kelkaksi ne ovat näppäriä metsäkelkkoja. Yamaha kulki huippuja 120 kilometriä tunnissa, mutta kiihtyvyydessä se pesi muut ylivoimaisesti. Nollasta kahdeksaan kymppiin Viking kiihtyi 4,2 sekunnissa.q www.mk-lehti.fi Tätä mieltä Olli Autonen Arctic Cat Bearcat yllätti mukavuudellaan. Niiden ajo-ominaisuuksia voi paikoin luonnehtia jopa urheilullisiksi, mutta toisaalta ne ovat vaikeassa maastossa ylivoimaisia käsiteltävyytensä ja keveytensä vuoksi. Toisaalta WideTrak ei ole missään erityisen huonokaan. Yamaha Vikingiä on vaikea kuvitella mihinkään muuhun kuin raakaan työhön, mihin kelkka ilmeisesti on suunniteltukin. Bearcat on varmasti oiva kampe myös reenvetoon ja kevyeen työhönkin, mutta raskaampaan raatamiseen se vaatisi aluevaihteiston. mat tarvitsivat viitisen sekuntia kiihtyäkseen nollasta 80 kilometrin tuntivauhtiin ja huippunopeutta Ski-Doo kulki hiukan Lynxiä paremmin tuloksella 122,7 km/h. Polaris jätti hieman mitäänsanomattoman kuvan yleiskäyttöä ajatellen, sillä kelkka ei oikein loista millään osa-alueella. Kelkka on pahuksen painava ja sen telaston jousitus ei toimi sen paremmin hitaassa kuin nopeassa ajossakaan. Myös kuljettajan työtilat ovat hankalat niin reitillä kuin reitin sivussa tapahtuvassa ajossa
102-107 cm 66 L CDI 12 390,- Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Lynx Xtrim Commander 600 Sdi Tekniset tiedot Moottori: Rotax 593 HO SDI, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet , läppäventtiilit. Vertailussa... Arctic Cat Bearcat Z1 XT WT Tekniset tiedot Moottori: Iskutilavuus: Teho: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Suzuki, 2-syl., 4T, nestejäähd. 85 kW/ 115 hv 594,4 cc SDI TRA III/ QRS 50 x 392/ 3,2 cm A-LFS, 36 HP-kaasuisk., jousto 210 mm RCG-A, 36 HP-kaasuisk., 36 HP., jousto 340 mm Hydraulinen levy 113 cm 323 cm 97 cm (sääd.+42mm) 45 L Bosch 12 990,- Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris IQ Wide Trak 4T Tekniset tiedot Moottori: Iskutilavuus: Teho: Pa-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl., 4T, nestejäähd 750 cc 59 kW/ 80 hv Bosch EFI P-85/ LWT Team 51 x 396/ 2,5 cm IFS, Nitrex kaasuisk, jousto 184 mm Utility, sääd., Nitrex kaasuisk, jousto 229 mm Hydraulinen levy 111 cm 325 cm 97 cm 55,4 L CDI 11 990,- 212 MK www.mk-lehti.fi. 1056 cc 90,5 kW/ 123 hv EFI Arctic Wide Ratio/ Roller Cam 51 x 396/ 3,2 cm AWS V, Ryde FX-kaasuisk, jousto 210 mm FasTrack Long Travel, Ryde FX-kaasuisk, lasikuituinen lisäjousi, jousto 340 mm Hydraulinen levy 118 cm 338 cm sääd
Ski-Doo Expedition 600 HO SDI Tekniset tiedot Moottori: Rotax 593 HO SDI, 2 syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit 594 cc 85 kW/ 115 hv SDI TRA III/ QRS 50 x 396/ 3,2 cm A-LFS, HP 36-kaasuisk., jousto 225 mm RCG-A, HP 36-kaasuisk., jousto 340 mm Hydraulinen levy 114 cm 323 cm 102 cm (sääd+42mm) 45 L Siemens 13 290,- Iskutilavuus: Teho: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Yamaha RS Viking Dual Range Tekniset tiedot Moottori: Iskutilavuus: Teho: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Yamaha, 3-syl., 4T, nestejäähd. 973 cc 88 kW/ 120 hv 3x Keihin 40mm YVXC 50 x 396/ 3,2 cm A-tukivarret, kaasuisk., jousto 170 mm ProAction Plus taittoperällä, Kayaba kaasuisk., jousto 292 mm Hydraulinen levy 120 cm 327 cm 102 cm 43 L Digital T.C.I 14 490,- www.mk-lehti.fi MK 213
Koeajossa Arctic Cat F8 Sno Pro TEKSTI: JONI LAUNONEN KUVAT: OLLI AUTONEN JA JONI LAUNONEN KYNNET entistä TERÄVÄMMIKSI 214 MK www.mk-lehti.fi
Firecat, ja etenkin F7, opittiin tuntemaan kelkkamaailman pahoina poikina, jotka pesivät kilpailijat suorituskykymittauksissa suvereenisti 100 kuutiota pienemmästä moottoristaan huolimatta. Myös kelkan keveys ja rullausominaisuuksiltaan hyvä kapea matto auttoivat kovasti. Myös hienokseltaan liian aikaisin ja liian jyrkästi nousevat astinlaudat häiritsivät hieman seisten ajamista. MK-lehdellä oli kestotestikelkkana ensimmäinen F8 SnoPro, joka siis oli vuosimallia 2007. Se voitti suorituskykymittauksessa Lynxin Rave RC 800:n ja myös ajotuntuma muuttui totaalisesti. Kelkan ajo-ominaisuudet olivat hieman persoonalliset. Kun mittariin kertyi kilometrejä noin 700 kappaletta, alkoi peli kummasti piristyä. Sisäkurvin suksen nostelu oli ominaisuus, ei vika, ja siihen kyllä tottui. Yksi tärkeimmistä asioista oli tietysti 140-heppainen Suzukin laid down moottori, jossa ylätehoa oli vähintäänkin riittävästi. Firecat ei ollut läheskään täydellinen kelkka vaikka se nopea olikin. Sitä se on usein ollutkin, mutta kun Polaris ja Ski-Doo esittelivät omat yli 150heppaiset 800-kuutioisensa, tuli Catista tässä luokassa altavastaaja. F6 otti turpaan Firecat 6:lta, eikä F8 tainnut olla Firecat 7:ää nopeampi. Muun muassa Arctic Cat -fanaatikkojen nettisivustolla, Arctic Chatissa, kansalta tuli moitteita juuri huippunopeuteen liittyvissä asioissa. Monen mielestä kelkka oli itse asiassa aika hirveä ajaa ensimmäisillä ajokerroilla. Ajo-ominaisuudet olivat sen verran onnistuneet, että kelkka tuntui melkoisen varmalta myyntimenestykseltä, mutta kaikki tässä maailmassa ei mene kuten kuvitellaan. Koko talven aikana ei esiintynyt käyntihäiriöitä eikä myöskään alustan tai rungon kanssa ollut ongelmia, vaikka käyttö oli melko vaativaa. Puoliksi uusi Alkavalle kaudelle odotimme monen muun tavoin 800-kuutioista SnoProkilpakelkan runkoon pohjautuvaa laitetta. Omalla persoonallisella tavallaan Firecatit vuosilta 20052006 olivat loistavia pelejä. Twin Spar -runkoisten myötä Arctic Cat astui aivan uuteen luokkaan mukavuuden suhteen. Alkuun kelkka, totta vieköön, tuntui laiskalta ja jotenkin tahmealta. Twin Sparin kanssa meni pari asiaa A pieleen. Kelkka esiteltiin Arctic Cat -kauppiaille sekä rajatulle joukolle toimittajia Montanassa West Yellowstonessa keväällä 2006. Toinen ongelma oli se, että F-sarjalaiset eivät enää olleet markkinoiden nopeimpia kelkkoja. Ensimmäinen asia oli se, että keveydestään tunnetun Firecatin seuraaja ei ollut enää kovin kevyt. Ensimmäisellä koeajolla huomio kiinnittyi muutamiin asioihin, kuten leveähköön istuimeen ja tankkiin. Kun Firecatin sai säätöihin ja kokemusta sen satulassa kertyi, osoittautui kelkka todella nopeaksi myös meikäläisillä baanoilla. Ilmeisesti moottorinohjausyksikössä oli jokin sisäänajo-ohjelma, joka pihtasi tehoa kunnes kone oli kunnolla sisään ajettu. Kiinnostavin anti löytyy kuitenkin konehuoneesta, jossa pauhaa entisestään kiusattu 800-kuutioinen. Harmitusta aiheutti myös se, että Ski-Doon MXZ 800 X-RS -mallit tuntuivat olevan pitelemättömän nopeita uusiin Catteihin verrattuna. Tilannetta ei jatkunut pitkään, sillä Arctic Cat esittelee nyt uudet yli 160-heppaiset 800-kuutioiset. rctic Catin siirtyminen Firecat-formaatista Twin Spar aikaan ei sujunut täysin ongelmitta. Edellinen moottoriversio www.mk-lehti.fi MK 215. Syitä Firecatin nopeuteen oli runsaasti. Sen sijaan patikossa hyppyyttämisestä vuosimallin 2005 Firecateilla jäi MK-lehden testiryhmälle erittäin hyvät muistot, kunhan iskarit saatiin mieleiseen säätöön. Pieni yllätys oli se, että uutuutta ei esitelty, vaan Twin Spar -runkoista kelkkaa oli hieman jatkojalostettu. Kauden 2007 aikana F8 osoittautui erittäin luotettavaksi kelkaksi. Sen luvataan rykäisevän parhaimmillaan yli 160 hevosvoimaa, mikä on todella kova lukema 800-kuutioiselle moottorille. Arctic Catille on sydämen asia olla nopein ja tehokkain. Uutta ovat takarunko ja astinlaudat, joiden ansiosta painoa on saatu hieman pudotettua. Nämä pienet epäkohdat oli helppo sivuuttaa, sillä kelkka oli todella hyvä ajaa
Catista on tullut huomattavasti sutjakkaamman näköinen, kun perästä on otettu muovinen säilytyslokero pois. Niin ikään se tuntui hyvältä SnoPro 600:n alla Mäntyvaaran snowcross-radalla, vaikka harjakorkeutta oli ainostaan 3,5 senttiä vakiomaton 4,4 sentin sijaan. Koeajossa... Uudistuksista huolimatta vanha tuttu Koeajon ensimmäiset kilometrit aiheuttivat pienen shokin. Moottorista on kutkuteltu lisää kiukkua uudella pakoputkella ja vaimentimella. Kierrosherkkyyttä on metsästetty kevyemmällä kampiakselilla. Ratkaisu säästää painoa jonkin verran. Myös astinlaudat ovat saaneet lisää reikiä ja jaloille pitoa. Catissa on hyvä painonjakauma ja kelkka tottelee ohjausta kevyesti ja tarkasti. 216 MK www.mk-lehti.fi. Ajoasento tuntui omituiselta ja kelkan perä tanssahteli montuissa aivan omien nuottiensa mukaisesti. Maton pito-ominaisuuksista on paha sanoa tuon taivaallista, sillä ajoimme 2010 mallin F8:aa sen verran lämpimässä kelissä ja rakeisessa kevätlumessa, että lähes mikä tahansa tavallinen matto tuntuu tuolla alustalla liukkaalta. Aikaisemmin talvella saimme kokemusta korkeammasta Cobrasta Crossfiressä ja ainakin sen alla matto tuntui hyvältä ja erittäin pitävältä. Arctic Catin pikasäädettävä ohjaustanko on hyvä keksintö ja systeemi on pienistä epäilyistä huolimatta osoittautunut myös kestäväksi. kehitti 143 heppaa, eli ero on melkoinen. Uusi telamatto on mallia Camoplast Cobra. Lyhyen pätkän jälkeen on- F8 on kokenut pienen laihdutuskuurin ja penkin takaa on poistettu muovinen kotelo. Maton mitat ovat entisellään, eli pituutta matolla on 325 senttiä ja leveyttä 38 senttiä. Harjakorkeus on sekin säilynyt ennallaan eli se on 3,2 senttiä. Ennen moottorin ja sen vaikutusten analysointia vilkaistaan vielä nopea kierros kelkan ympäri
Oikein hankalassa patissa kelkka on hieman kankean tuntuinen, eikä se ole loikissa aivan yhtä helppo vietävä kuin MXZ, Rave tai RR. Sen sijaan teknisesti hankala, teräväpiirteinen ja jakoväliltään epäsäännöllinen patikko ei ole F8 Sno Pron ominta alaa. F8:n parasta antia ovat hyvät ajo-ominaisuudet. Se etenee hyväkuntoista reittiä vakaasti kuin luotijuna. Keulassa Fox Floatit tekevät hyvää työtä, samoin Slide Action -alusta. Koneessa tuntuu olevan voimaa tarpeeksi. Useimmissa tilanteissa tuo ominaisuus on aivan hyvä juttu, mutta toisaalta äkkitilanteissa tai kammopatissa keulan keveneminen vähentää toisinaan sydämen ylitöitä. Pirteyden ansiosta se tuntuu vähintäänkin yhtä tehokkaalta kuin F1000:n väkivahva moottori. F-sarjalaiset ovat siitä erikoisia kelkkoja, että niiden ohjaus ei muutu Powder Pro:n tapaisilla ohjaavilla suksilla hermostuneeksi edes kevätkelillä. Siitä yhdistelmästä tulisi taatusti mielenkiintoinen kombo. Talvella 2007 totutin itseni alimmaiseen asentoon, ja sain nyt huomata, ettei ajotyyli parissa talvessa ole muuttunut lainkaan. neksi äkkäsin, että istuin oli yläasennossaan. Urheilullisemmassa mallissa tuo hilavitkutin tuo vain lisäpainoa. Kuin taikaiskusta F8 SnoPro alkoi tuttua vanhalta tutulta. Kun F8:n metkut on palauteltu mieleen, tekee mieli kokeilla kelkan vauhtivaroja. 800-kuutioisen sähäkkyys saa aikaan sen, että koneessa on raakaa voimantuntua ehkä enemmän kuin litraisessa moottorissa. Reitillä mutkista irtoaminen on todella räväkkää. Ohjaus on riittävän tarkka, mutta vielä tarkemman siitä saa Powder Pro -suksilla ja urheilullisilla ohjainraudoilla. Sitä on niin paljon, että keväisessä lumihangessa Catti pamauttaa itsensä takakääntöpyörille varsin helposti. Vaikka paketti onkin makea, tulee silti lähes väkisin miettineeksi uuden Suzukin 800-kuutioisen ja SnoPro -kilpurin yhteen naittamista. Tekniset tiedot ja hinta löytyvät tämän lehden luettelo-osasta.q www.mk-lehti.fi MK 217. Edellisellä mallilla ei moinen onnistunut ennen kuin matoksi vaihdettiin Firecattiin ja SnoPro 440:een sopiva 4,4-senttisellä harjalla kuvioitu matto. Mielestämme yläasento on hyvä matka-ajoon, mutta vielä parempi siihenkin on penkin alimmainen asento. Kone on luonteeltaan pirteä. Ihmetyttää silti miten korkea asento soveltuu siihenkään, sillä kuljettajan mahdollisuudet kantata sivulle heikkenevät selvästi, kun penkki hilataan yläkaakkoon. Tosiasia on, että aggressiivinen ajo tarkoittaa eri asioita täällä ja siellä. Kone on myös mukavampi, sillä etenkin alakierroksilla tärinöitä on selvästi vähemmän kuin Suzukin suurimmassa kaksimukisessa kaksitahtisessa. Hassua, että Pohjois-Amerikassa lehdet kirjoittivat aikanaan, että penkin yläasento on nimenomaan aggressiiviseen ajoon räätälöity. Uudessa moottorissa todellakin on kiukkua. Tehoa on helppo hyödyntää, sillä kelkka on vakaa ja rauhallinen. LXR-mallissa, joka on enemmän yhden miehen touring, penkin säätö saattaa olla varuste, jota kelkan kohderyhmä arvostaa. Penkki ala-asentoon ja menoksi. Herää kysymys miksi koko säätösysteemiä käytetään SnoPromallissa. Alustassa käytetään etupukissa ACT-iskunvaimenninta ja takana jämerää, halkaisijaltaan 50-millistä Foxin vaimenninta. Helppoa patikkoa se myös menee varmoin ottein. Tunnusomaista F8:lle on, ettei kelkka juuri kevennä keulaa kaasusta, vaan pyrkii pomppaamaan kuin tasajalkaa. Perinteisesti jenkki on käyttänyt ilmaisua "aggressive trail riding" puhuessaan nopeasta ajosta tasaisilla ja mutkaisilla reiteillä, ei patikossa kaahaamisesta. Uuden moottorin ja takarungon ansiosta F8 on kuin uudesti syntynyt
Koeajossa Lynx Rave 550 ja 600 TEKSTI JA KUVAT: JONI LAUNONEN Budjettisportit Lynxin urheilukelkkamallisto on saanut alkavalle kaudelle yhdenmukaisen ulkoasun. Malliston uutuus on puhallinjäähdytteinen Rave 550, jolla taatusti on sanansa sanottavanaan myös ensi kauden kisoissa. 218 MK www.mk-lehti.fi
SkiDoolla meni gramman vuoleminen pikkuisen liian pitkälle kaudelle 2008, jolloin telaston kääntöpyörät olivat aivan liian hentoa tekoa. Pelko oli yhtä aikaa aiheellinen kuin aiheetonkin. Mallinimen kaksi viimeistä kirjainta viittaa Skandinaviaan. Moottorin on haluttu toimivan niin taloudellisesti kuin ilmajäähdytteinen vain voi toimia kun ajetaan osakaasulla. www.mk-lehti.fi MK 219. Niitä on myös kovasti kiitelty hyvistä ajo-ominaisuuksista. Hintaa nostavat muun muassa luokassaan laadukkaat iskarit. Vaikka kelkasta edellisessä kappaleessa puhuttiin Lynxin urheilukelkkamalliston edullisen pään laitteena, on kuitenkin todettava, että puhallinkoneluokassa se edustaa arvokkaampaa päätä yhdessä Ski-Doo MXZ:n kanssa. Viime vuonna nestejäähdytteiset astuivat uuteen aikaan ja kisamalli RAVE RS rakennettiin uuden rungon ympärille jo kaksi vuotta sitten. Lynxin Rave-malliston edullisimmat pelit ovat täysiä urheilukelkkoja. Ennakkoluulot osoittautuivat viime talvena aiheettomiksi. Epäilyksiä aiheutti kelkan raju keventyminen; luonnollinen pelko oli, pysyykö runko enää nipussa. Alun perin SK-moottori on tehty ajatellen hyöty- ja touring-kelkkoja. Rave 550:n konehuoneesta löytyy vanha tuttu Rotax 552 SK. Uudet REX-platformiin pohjautuvat Lynx Ravet osoittautuivat viime talven lumilla erittäin luotettaviksi ja kovaa ajoa hyvin sietäviksi kelkoiksi. Uusirunkoinen föö- nisportti on erittäin kevyt laite 191 kilon painollaan. Hintaero tasottuu viimeistään siinä vaiheessa, kun kelkkoja aletaan muokata kovempaan ajoon, sillä esimerkiksi Lynxiä liki 1 000 euroa halvempaan Polarikseen joudutaan vaihtamaan pumppujen lisäksi myös telamatto, koska vakiomaton harjakorkeus on vain 23 milliä. L ynxin koko urheilukelkkamallisto perustuu alkavalla kaudella REX-runkoon. Hintaa on saatu painettua alaspäin tinkimällä mittaristosta ja iskunvaimennuksesta. Pelkoa rakenteiden kestävyydestä hälvensi hieman se, että pyramidirakenteen ansiosta rungosta saadaan tuntuvasti jäykempi kuin perinteisillä rungonvalmistusmenetelmillä. Kalliimpien mallien 46-millisten säädettävien vaimentimien sijaan 550:n ja 600:n alustoista löytyvät 36-milliset purettavat vaimentimet. Uusi runko herätti kovasti epäilyjä siinä vaiheessa kun kelkka esiteltiin. Säästöt on helppo sulattaa, sillä keväällä ajetuissa Raveissa jousituksen säädöt olivat hyvin kohdallaan jopa reippaammassa ajossa. Pieni suuri uutuus Rave 550 on odotettu uutuus puhallinkoneluokkaan. Aiheellinen se oli siksi, että maailma on nähnyt extra-keveitä laitteita, joita on jouduttu vahvistelemaan sieltä sun täältä, jotta niiden rungot eivät taittuisi tai alustat hajoilisi
Jatkuu seuraavalla sivulla v v
Ilmajäähdytteinen urheilukelkka ei nykymaailmassa ole mikään kummoinen volyymituote, mutta jonkin verran kysyntää tulee jo kilpailutoiminnan kautta. Ilmajäähdytteisellä oppii nopeasti mikä on nopea linja, sillä päin helkkaria valitut mutkalinjat pakottavat hölläämään ja kaasuttamaan uudestaan. Vuosien varrella on useaan otteeseen tullut to- dettua, että hyvissä säädöissä ollessaan 593 SS pistää nykymoottorit tiukoille. Moottorin terävyys ja mukava tehoalue tekevät ajosta todella nautinnollista. Rave 550 tulee taatusti olemaan monen nuoren kuljettajan kilpuri tulevan talven riennoissa. Rave 600:n jousitus ei Luoston reiteillä jättänyt suurempia toiveita. Rave 550 on äärimmäisen kevyt ajaa. Ihan ruiskukoneiden tasolle sillä ei päästä, mutta kokemuksen mukaa 20 litran alitus sataselle ei ole mikään mahdottomuus. Tekniset tiedot löytyvät tämän lehden luettelosta.q 222 MK www.mk-lehti.fi. Rave 600 on varustettu samanalaisilla iskareilla kuin 550-kuutioinen pikkuveljensä. Vastaavanlainen kokemus oli vuoden 2008 600-kuutiosten testissä, jossa rintarinnan kiihdytyksissä T´NT kerta toisensa jälkeen hyppäsi SDI-moottorista isoveljeään tulisemmin liikkeelle. Maton mitta sen sijaan poikkeaa muista Lynxin urheilukelkoista ollen pituudeltaan 307 senttiä. Tuolloin selkeimmin esille föönin ja nestejäähdytteisen ero; siinä missä nestepeli ampuu uudelle suoralle suksiaan keventäen, fööni puhkuu tulemaan kuin turboton diesel. Jos taas ajatellaan näitä kelkkoja edullisina urheilukelkkoina, tuntuu Rave 600 mielekkäämmältä paketilta. Sen sijaan kuvaussession hypyissä jousitus joutui koville tasamaaalastulojen takia. Grand Lakella kelkalla ajettiin vuoristossa liki kolmen kilometrin korkeudessa, ja vastoin kaikkia odotuksia se jaksoi puskea silloinkin mallikkaasti. 600 Rave vetää kuitenkin edelleen perinteisellä 307-senttisellä telalla. kaansa, mutta jotakin samansuuntaista kipakkuutta koneessa on. Nestejäähdytteisenä se on toki 1 700 euroa ilmajäähdytteistä kalliimpi, mutta vastaavasti se on myös monikäyttöisempi laite. Jousitus kantoi kuormansa ja tuntui mukavalta. Noissa tilanteissa minkä tahansa vakiokelkan jousitus tuntuu hieman hempeältä. Nestepeliä puoltaa myös reippaasti pienempi kulutus urheilullisessa matka-ajossa. Moottori on päässyt yllättämään myös Summitin nokalla Coloradossa. Rotax 593 SS -moottorin lukuisiin hyviin puoliin kuuluu sen maltillinen polttoaineenkulutus. Söheröisellä reitillä se menee yllättävän nopeasti, mutta vauhdikas eteneminen edellyttää, että sinkki pidetään tiukalla. Kelkka meni mutkat vakaasti ilman rajumpia kallisteluita. Rave 600 on kevyt vietävä. Pahin patikkopommitus jäi kokematta, sillä koeajo suuntautui pääasiassa hyväkuntoisille reiteille. On omalla tavalla väärin kirjoittaa samassa jutussa nestepelistä ja puhkusta, sillä ilmajäähdytteinen tuntuu nestejäähdytteisen rinnalla aina enemmän tai vähemmän hengettömältä. 550 on saanut saman 305senttisen kuin Ski-Doon urheilumallit ja nestekoneiset Lynxit. Harjakorkeus sen sijaan on tutut 3,2 senttiä. Säädöt kohdallaan Kun lähtökohtana on kelkka, joka on moottoria ja iskareita vaille lähes sama laite, joka voitti MK-lehden 1/09 600kuutioisten vertailun ja joka myös on lehden valinta vuoden kelkaksi, voi olettaa, että laite ei ole kovin huono. Vaikka konetehossa on eroa 13 hevosvoimaa, ei sitä juuri reitillä huomaa. Sen sijaan raskaissa oloissa E-tec-kone saattaa tuntua hieman riskimmältä. Koeajossa... Ulkonäöltään kuin kaksi Marjaa! Teknisesti kelkat eroavat toisistaan moottorin lisäksi maton mitalla. 550-kuutioinen sportti on hauska reippailulaite crossiradalle tai murtomaakisoihin, mutta esimerkiksi pidemmille kelkkareissuille se on selvästi tylsempi vaihtoehto kuin reilu 100-heppainen nestepeli
Koeajossa Polaris Assault TEKSTI: JONI LAUNONEN KUVAT: JUKKA HELMINEN JA JONI LAUNONEN 224 MK www.mk-lehti.fi
RMK 700:n hohto ei himmentynyt seuraavallakaan kaudella. 154 hevosvoimaa ei ehkä ole markkinoiden kovin lukema, mutta vähintään riittävä. Lisäksi pakoputkistoa on muutettu. Muutoksia on tehty raskaalla kädellä, sillä uusiksi ovat menneet sylinterinkannet ja männät, joissa aikaisemmasta poiketen on kaksi männänrengasta. RMK:n konsepti siis on ollut kunnossa jo vuodesta 2007, mutta jotain on kaivattu ja sitä ei koskaan ole liikaa ja harvoin edes tarpeeksi. No nyt sitä saa! Tehoasia laitettiin kuntoon 795-kuutioisen Liberty Cleanfire 4 -moottorin myötä. Luotettavuuden nimissä muutoksia on tehty muuallekin kuin konehuoneeseen, esimerkiksi telaston kiinnitystä on parannettu viimevuotisesta. Assaultia viedään kinoksessa 146-tuumaa eli 371 senttiä pitkän ja 5,4 senttiä korkean, jäykkälapaisen maton sekä www.mk-lehti.fi MK 225. Polariksen uudistunut RMK 700 sai aikaan melkoiset kicksit. Vaikka siinä V ei ollut Summit 800:n voimia, onnistui kelkan käsiteltävyys tekemään jälleen kerran vaikutuksen. Selvin ero perinteiseen vuoristokelkkaan on Assaultin todella jämäkkä jousitus. Kokemuksen karttumisella on sivuvaikutuksensa, mikä tässä merkitsee sitä, että yhä harvemmin tulee vastaan kelkkaa, joka saa aikaan poikamaista innostumista. Polaris Assault ei ole perinteinen vuoristokelkka, vaan se on tehty ajatellen freeriden, boondockingin ja vuorenvalloituksen lisäksi myös hyppimistä ja muutenkin rajumpaa ajoa. 800-kuutioinen kone esiteltiin kaudelle 2008 RMK 800:n nokalla. Viime vuosina tajunnanräjäyttäviä kokemuksia ovat tarjoilleet lähinnä kisakelkat, mutta myös vuoristokelkat ovat henkilökohtaisella listalla hyvin edustettuina. Mutta sitten kun se ajatukset raiteiltaan syöksevä paholainen tulee vastaan, on kokemus kokonaisvaltainen. Assault on arvonimensä ansainnut, sillä se on jotakin säväyttävää. uosien myötä jopa moottorikelkkojen koeajamisesta tulee rutiinia, joskin aivan hauskaa sellaista. Viime kaudeksi moottori löysi tiensä myös muiden 800-kuutioisten Polaristen konehuoneeseen. MAAILMAN HÄIRIINTYNEIN moottorikelkka Otsikon arvonimi on jotakin, mikä pitää ansaita. Täksi vuodeksi moottoria ei ole viritelty lisää, vaan sen luotettavuuteen on panostettu. Itse asiassa kelkka oli niin hieno, että myöhemmin keväällä piti oikein mietiskellä tekosyitä, jotta kelkalla pääsi täräyttämään uudemman kerran. Sen sijaan silloin käytössä ollut muovinen puskuri ei juuri vakuuttanut... Paperilla moottori on väkevän tuntuinen laitos. Periaatteessa pehmeä jousitus saa kelkan kellumaan paremmin lumen päällä, mutta tässä tapauksessa asia on aika lailla sivuseikka, sillä Assault ei ole Polariksen vastaus niille, joiden pitää jättää telankuva korkeimmalle rinteeseen. Keväällä 2007 MK-lehdessä testasimme vuoristokelkkoja
Paljonkin. Päätoimittaja oppi myös, että kaasun äkillinen löysääminen tai peräti jarruttaminen edellä kuvan kaltaisessa tilanteessa saa aikaan käsiseisonnan alkeiden kertaamisen. Assault on uskomattoman ketterän tuntuinen laite kinoksessa. Assault siis osaa keulia. Telastosta löytyvät saman valmistajan kepakot. Harmittavaa, ettemme päässeet kokeilemaan etenemisen rajoja vielä keväällä, mutta onneksi alkava talvi tuo mahdollisuuden tähänkin. Lähtöluvan saatuaan testikuski painaa kaasua tiukka ilme kasvoillaan ja auttaa kelkkaa pienellä nykäisyllä. Pian hän saa todeta, että ei se sitä lisänykäystä olisi kaivannutkaan. Polariksen ohjaamo on kunnossa. Ongelmasta olisi päästy eroon säätämällä tankoa uuteen asentoon, mutta kiitos tiukan aikataulun, emme ehtineet säätöpuuhiin. Penkki on riittävän kapea, joten kelkalla on mukava ajaa seisten. Vielä toistaiseksi ää- Assaultin ohjaus on kunnossa ja keulan jousitus kantaa kovemmassakin pommituksessa, mutta on reitin pikkupatissa pintakova. Myös alustan säätö on mallia kova ja Assault kestääkin melkoisia hyppyjä ilman pohjaamista. Mustanpuhuva väritys on karun pelkistetty ja crossityylinen korkea ohjaustanko täydentää kokonaisuuden. rimmäisen vähän Assaultista kokemusta hankkinut testikuski asettautuu kiven päälle odottamaan lähtökäskyä mietiskellen, että kuinkahan mahtaa Polaris keulia, kun ajoalusta on sen verran kovaksi pakkautunutta lunta, että sutimista saattaa esiintyä. Mitä muuta sillä on tarjottavanaan. Aloitetaan kokemusten purkaminen sieltä huvittavasta päästä. tehokkaan moottorin yhdessä kehittämän reaktiovoiman avulla, eikä hiipimällä. Epäilemättä myös etenemiskyky on kovaa luokkaa. Surffaaminen on helppoa, sillä kelkka etenee haluttuun suuntaan ilman ylimääräistä punnertamista. Kuten nykyään vuoristokelkoissa on tapana, on Assaultissakin säädettävä raideleveys. Päätoimittaja tahtoi ottaa kuvan, jossa kelkka keulitaan alas pienen kallion päältä. Tämä ominaisuus yhdessä räväkän koneen ja lyhyen välityksen kanssa saa aikaan sen, että pelillä voi pyö- Koeajossa... 226 MK www.mk-lehti.fi. Aikaisempien RMK-mallien hyvä käsiteltävyys on tallella. Hangessa kelkka tottelee kuljettajan ohjeita hyvin. Ohjareiden jäljet piirtyvät lumeen joko 99 tai 104 sentin päähän toisistaan. Tiukkojen kaarteiden peli Assaultin koeajo sisälsi suuria tunteita, suurta jännitystä, yllättäviä käänteitä sekä nauruhermoja kutkuttavia hetkiä. Kelkkaa voi maton hyvän pidon ansiosta kallistaa todella syvälle ilman pelkoa menon loppumisesta. Satula on verrattain korkea vuoristokelkkaan, mutta ainakaan koeajolenkillä korkeudesta ei tuntunut olevan haittaa. Pro Taper -ohjaustanko on niin ikään hyvällä korkeudella, mutta ei haittaisi, vaikka sen korkeutta voisi säädellä kuten Arctic Catissa. Polaris käyttää Assaultin keulassa Walker Evans Piggybag -iskareita. Koeajopelin ohjaustangon asento ei allekirjoittaneelle ollut aivan täydellinen, sillä tanko tuntui tulevan liian lähelle kuskia. Lupaamme, että MK 2/10:ssä selviää se, kuinka pitkälle me pääsemme tällä pelillä. Miten pitkälle sillä oikeasti pääsee, selvinnee seuraavassa SledNecks-filmissä, jossa Chris Burandt pääsee näyttämään taitojaan uudella pelillään. Saman oli päätoimittaja kokenut noin puolta tuntia aikaisemmin riuhtaisemalla penkasta Assaultin ensin melkein takakautta ympäri
TÄYDEN PALVELUN KELKKATALO - huolto - kuljetuskärryt - varaosat - kesäsilytykset - varusteet HYVÄ VALIKOIMA HUOLLETTUJA VAIHDOKKEJA www.proservice.fi www.mk-lehti.fi
Rauhatonta fiilistä lisäsivät tehokkaan moottorin ja umpiseen suunnitellun voimapaketin äkäisyys, joka sai mutkista lähdettäessä aikaan ryntäilyä ja keulimista. kaasuisk., jousto 368 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122 cm Pituus: 320 cm Raideväli: 99-104 cm Ilmoitettu paino: 221 kg Pa-säiliö: 43,5 l Sytytyslaitteet: Digital CDI Hinta: 13 490 euroa www.mk-lehti.fi. Tämä titteli on sen luokan tunnustus, että jatkossa siitä tullaan taistelemaan verisesti. Ryntäily ja levottomuus hieman ihmetyttivät, sillä Edge-mallin RMK:t sekä uuden polven vuoristo-Polarikset parin viime vuoden ajalta ovat saaneet kiitosta myös hyvistä reittiominaisuuksistaan. Leikkituokio hangessa saa paidan kasvamaan ja elämänlaadun nousemaan. räyttää täyden ympyrän aivan uskomattoman pienessä tilassa. läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet 115 kW / 154 hv 795 cc CFI-4 P-85 / LWT Team 38 x 371 / 5,4 cm IQ, Walker Evans Air Piggybag kaasuisk., jousto 254 mm Telasto: RMK, Walker Evans Coil/ Walker Evans Comp. Ehkäpä Assaultkin saataisiin kesytettyä, jahka alustaa hieman justeerattaisiin. Assaultin reteän luonteen takia koko kelkkaa ajanut koeajoryhmä on valmis myöntämään sille vuoden häiriintyneimmän moottorikelkan tittelin. Jotta ei menisi aivan suitsuttamiseksi, mainitaan että reitillä kelkka ei säväytä ainakaan positiivisessa mielessä. Assault vuosimallia 2010 on viihdyttävä kelkka. Jousitus kyllä kantoi montut, mutta muutoin ajo-ominaisuudet olivat hieman kulmikkaat. Koeajamamme Assault oli rauhaton kaveri, jota piti ohjata määrätietoisesti. Se on kelkka, jonka kokeilemisen jälkeen käsitys siitä, miten hauskaa kelkkailu voi olla, kokee taatusti jonkinasteisen muutoksen.q Koeajossa... Polaris IQ Assault RMK 800 146" Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. Se ei ole mikään herrasmieslaite rennoille reissuille, vaan pahankurinen peli armottomaan räppäilyyn ja puuterin suihkuttamiseen
Epäilijöiden perusteluissa on osittain järkeä. 600-kuutioisia myytiin yli sata, mikä Suomen mittapuulla on paljon vuoristokelkasta puhuttaessa. Luotettavuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa lähinnä liukurunkojen kestävyyttä sekä liukumuovien kulumista. Suomesta tosin löytyy edelleen lunta, ja esimerkiksi tunturialueen po- www.mk-lehti.fi. Epäilijät moitiskelevat korkeaharjaisen maton sopivuutta reittiajoon ja ajo-ominaisuuksiakin pidetään kyseenalaisina. Koeajossa Ski-Doo Summit 600 X E-TEC ja 800 X-RS Hillclimb TEKSTI: JONI LAUNONEN KUVAT: OLLI AUTONEN Ski-Doon Summit-mallisto löi viime talvena läpi toden teolla. Osansa kritiikistä saavat jousitus ja luotettavuus. Tulevan vuoden Summit-mallisto takaa, että suosio jatkuu. Tarkoituksenmukaista VOIMAA V 230 MK uoristokelkan mielekkyyttä Suomen oloissa on pohdittu toisinaan MK-lehdessä sekä myös monilla nettifoorumeilla
Moottori ei ole tämän kelkan ainoa sweet spot, vaan se on alusta loppuun kamaa, joka huumaa pahimmankin adrenaliininarkkarin. www.mk-lehti.fi MK 231. Ski-Doo Summit X-RS Hillclimberin Rotax 800R on siunattu mahtavalla tehoalueella ja huipputeholla
Jotta kelkan sai kunnolla kääntymään, piti keula ensin pakottaa lumen päälle rajulla kaasutuksella, jonka jälkeen kuski pystyi kallistamaan peliä. Keväällä 2003 Idahossa suoritetuissa koeajoissa selvisi, että eritoten 144-tuumaisella eli 345senttisellä matolla varustettu versio oli hyvä ja näppärä ajettava. 345 senttiä pitkällä ja jopa 23-millisellä harjalla varustetuilla matoilla ne edustivat aikansa näkemystä syvän lumen pelistä. Kelkka kyllä eteni, mutta kääntyäkseen se tarvitsi melko kovakouraista ohjeistusta. Ski-Doo Summitit kehittyivät aluksi S-2000-runkoisiksi, jonka jälkeen alustana toimi ZX-runko. Moinen ajotapa on hie- Koeajossa... 232 MK www.mk-lehti.fi. Summit Everest 600 X sopii niin pommittamiseen kuin ammattilaiskäyttöön. Epäilemättä kelkan olisi saanut paremmaksi suksilla ja alustan säädöillä. Vuoristokelkkojen suosio on hitaasti mutta varmasti alkanut kasvaa. REV-runko kelpuutettiin vuoristokelkkaan vuotta myöhemmin kuin pätkiin. Viime talvena emme testanneet vuoristokelkkoja, mutta talvella 2008 vertailussa ollut Summit 800 X oli kilpailijoihinsa verrattuna melkoinen puskuripässi. Arctic Cat puolestaan toi kaudelle 1996 oman näkemyksensä vuoristokelkasta. Pieniruokainen, mutta tehokas ja mukava vuoristokelkka tulee taatusti yleistymään esimerkiksi poromiesten työvälineenä. romiehelle Ski-Doo Summit 600 Everestin tai X E-TECin kaltainen kohtuullisen tehokas, pieniruokainen sekä uralla mukava ja sen ulkopuolella erittäin mukava kelkka on hyvä työkalu. Testikelkka tuntui menevän hieman nenällään, mikä sai aikaan keulan painumista lumen sisään. Vuoristokelkkojen esiinmarssi alkoi 1990-luvun alkupuolella SkiDoon esitellessä tyylikkäät tummanvihreät Summit 470- ja 583mallinsa. Myös aavistuksen pidempi 151-tuumainen (384,5 cm) oli hyvä laite. Samaa kankeuden tuomaa ongelmaa on ollut havaittavissa myös XP Summiteissa. Kun mattoa venytettiin lähelle 160 tuumaa, alkoi kelkkoja vaivata kankeus hangessa. Mainittakoon vielä, että Summiteihin oli saatavilla myös 19 millin harjalla kuvioitu matto niille, jotka pelkäsivät korkean maton kangistavan kelkkaa. Tuo peli oli nimeltään Powder Special 580, jonka matossa oli veret seisauttava 44-millinen kuviointi. Etenkin viimeiset ZX-runkoiset versiot kaudelta 2003 olivat vanhan kansan vuoristokelkoiksi todella onnistuneita, ja vastoin yleistä käsitystä ne olivat verrattain miellyttäviä reitillä, joskin Ski-Doon vuoristokelkoissa käyttämä toispuoleinen suksi teki ohjauksesta pikkuisen äkkijyrkän
Harjakorkeus tuo pitoa hangessa, mutta nakertaa hieman monikäyttöisyyttä. Astinlautojen karhennus on kunnossa. Telasto on vanha tuttu SC V. Ski-Doo Summit Everest 600 146" (jota tällä kertaa ei koeajettu) tulee olemaan Summit-malliston syömähammas. Halvemmilla iskareilla ja 371senttisellä matolla varustettu versio on nimeltään Summit Everest 600 E-TEC, ja sen saa omakseen 11890 euron hintaan. halvempien pumppujen, korkeamman tuulilasin ja lyhyemmän maton verran. man kulmikas ja ahtaissa paikoissa konstikas. Etenkin Everest 600 143" 593 SS-moottorilla tuntui näppärältä ja kuuliaiselta kelkalta. Joko järkevä tai supertehokas Viime talvi oli Ski-Doon Summitien läpimurtokausi Suomessa. Se eroaa X-mallista mm. Urheilullisempi, pidempi ja paremmilla iskareilla varustettu peli on Summit X 600 E- Kaikissa Suomeen tuotavissa Summiteissa on kaudella 2010 kevennetyt matot, joiden harjakorkeus 57,2 milliä. Kumpikin 600-kuutioinen Summit kelpasi jopa Lapin ammattikäyttäjille. Alkavalla kaudella kaasarikone on historiaa. 593 SS-moottori, joka on ollut markkinoilla jo vuodesta 1999, tiedettiin luotettavaksi, mutta myös E-TEC toimi hyvin. Tarjolla on kaksi versiota niin sanotulla ekotykkimoottorilla. Menestyksestä kiittäminen on ennen kaikkea taloudellisia 600-kuutioisia moottoreita sekä XP-mallin keveyttä. Kuvassa on Everestin alusta, jossa iskareina kalliimmista malleista poiketen käytetään perusmallin Kayaban keppejä. www.mk-lehti.fi MK 233. Vuoden 2008 keväällä pääsimme kokeilemaan lyhyempiäkin Summiteja
Suksina käytetään Pilot 6.0:aa. Kuljettajan on helppo ajaa seisten tai siirtyä kelkan puolelta toiselle. Kumpaisenkin mallin maton leveys on 41 senttiä ja harjakorkeutta sillä on 57 milliä. Vaikuttaa, että Ski-doo on halunnut panostaa kuljettajan liikkuvuuteen. Summit 600 X:stä voi sanoa samat asiat kuin isoveljestään. Biiseistä ensimmäinen kuvaa loistavasti niitä tuntoja, joita kaasun painaminen ohjaustankoon aiheuttaa. Tekniset tiedot ovat moottoria lukuun ottamatta pitkälti samat. Astinlaudat ovat ennallaan ja niiden karhennus on riittävä seisten ajoa ajatellen. Käsiteltävyys ei ole lainkaan niin raskasta ja pökkelömäistä kuin kahden vuoden takaisella Summitilla, vaan kelkka taipuu käännöksiin pakottamatta. Raidelevyes on nykytyylin mukaisesti säädettävissä, ja se on joko 97,5 tai 102 senttiä. Pohjoissuomalaisia ammattikäyttäjiä ajatellen ovat alhaalta kiinniottava kytkin ja sitkeä moottori hyviä asioita, sillä porohommissa joudutaan toisinaan ajamaan pitkiäkin aikoja melko hitaasti. Tässä tapauksessa kokemus on pelkästään positiivinen, sillä hyvän tehoalueen ansiosta myös rauhallisempi ajaminen onnistuu, jos semmoista jostain syystä joutuu harjoittamaan. Satula on yläosastaan kapea, joten seisten ajaminen on huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi Renegade Backcountry X:llä. Jälkimmäinen puolestaan sitä raivoa, jolla Rotax heittelee kelkkaa eteenpäin. 14 190 euroa Ski-Doo Summit X 600 E-TEC Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Paino: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax 600 H.O. Onkin hienoa, että kelkassa on samanlainen istuin kuin lyhyissä X-RS-malleissa. Harmittavaa kevään koeajoissa oli se, että hankipyörittelymme tapahtui melko pienellä alueella, joten aivan tyhjentävää raporttia kokemamme pohjalta ei voi kirjoittaa. Se on varustettu samalla matolla kuin 600 X, joten kyseessä ei ole hulluuteen asti pidennetty laite. läppävent. Kavennettu penkki parantaa ajettavuutta selvästi. Pikku-Summitin kytkin ottaa kiinni 3500 kierroksen tuntumassa ja veto tuntuu sitkeältä jo alhaalta lähdettäessä. Rotaxin 800-kuutioisille on ollut tyypillistä se, että ison moottorin voima myös tuntuu. Voimaa on 151 hevosvoimaa. TEC. Vaikka herkkyys tuntuu parantuneen, aivan markkinoiden herkimmin kääntyvästä laitteesta ei nyt kuitenkaan puhuta. Voimantunne selittyy pitkälti sillä, että tehoa on reippaasti heti kytkentäkierroksilta lähtien, eikä moottoria siksi tarvitse pahemmin huudattaa. Käsiteltävyys kunnossa Summit 800 X-RS Hillclimberin taustamusiikiksi olisi loistavasti sopinut David Lee Rothin "Little Ain´t Enough" tai Panteran "Fuckin´ Hostile". Vaikka vuoristokelkkojen perinteisessä käyttöympäristössä alateho ei ole kaikkein tärkein asia, ei siitä koskaan ole haittaa. Kenties pääsemme alkavalla kaudella koettelemaan Summitejakin toden teolla.q Koeajossa... Ski-Doo Summit S-RS Hillclimb Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Paino: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax, 800R PowerTEK, 2-syl., 2T, nestejäähd. Suomeksi tämä tarkoittaa, että tankillisella ajaa vähän heikommissakin olosuhteissa huoletta yli 200 kilometrin huikosia. E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppävent. Vajaan neljän metrin matto sopii Summitiin hyvin. 85 kW / 115 hv 594,4 cc Elektroninen DI TRA III / QRS Roller 41 x 392 / 5,7 cm REV XP, HPG Plus-kaasuisk., jousto 229 mm SC-5M, HPG Plus/ HPG Plus kaasuisk., jousto 351 mm, Hydraulinen levy 120 cm 325 cm 97,5-102 cm säädettävä 203 kg 40 l Siemens 12 390 euroa 234 MK www.mk-lehti.fi. Summit 800 X-RS HillClimb on ETEC-versioita tylympi peli. Joustoa keulassa on 229 milliä. Viime talvena Vuotson suunnalta tuli MK-lehdelle viestiä ammattikäyttäjältä, joka kertoi sikäläisten päässeen porometsässä helposti 12 litran kulutukseen 100 kilometrillä. Moottori on Rotaxin tämän hetken tehokkain eli 799,5-kuutioinen 800R PowerTEK. Moottori jaksaa pyörittää mattoa ilman tuskaa, mikä on yksi edellytys vuoristokelkkamaisen ajettavuuden säilymiselle. 800-kuutioisessa kelkassa moottori määrittää ajokokemusta enemmän kuin pienemmissä peleissä. Viime keväänä pääsimme koeajamaan näistä kahdesta Summit 600 X:n. Ammatikseen ajavat osaavat varmasti arvostaa Ski-Doon 40 litran polttoainetankin ja pienen kulutuksen mahdollistamaa pitkää toimintasädettä. Hyvä niin, sillä vuoristokelkalla ajaessaan kuljettaja joutuu elämään aika tavalla. Vaikka voimaa on reilusti vähemmän kuin isolohkossa, tuntuu sitä lähellä merenpinnan tasoa olevan aivan riittävästi. Jälkimmäisen maton pituus on 392,3 senttiä. Kuten valveutuneet kelkkailijat tietävät, tuo liike on takakääntöpyörän suurin mahdollinen liikerata, jolla ei ole mitään tekemistä todellisen vertikaalijouston kanssa. Taakse joustoa ilmoitetaan reilunlaisesti eli 381 milliä. Yksi syy tähän on 41 senttiä leveä matto. X-mallissa käytetään HPG R Plus iskareita ja alustassa HPG Plus -iskareita. 111 kW / 151 hv 799,5 cc 2 x Mikuni TM40 HDT/ DPM TRA VII / QRS Roller 41 x 392 / 5,7 cm Rev XP, HPG Plus R kaasuisk., jousto 229 mm SC-5M, HPG Plus/ KYB Pro 36 kaasuisk., jousto 381 mm Hydraulinen levy 120 cm 331 cm 97,5-102 cm säädettävä 205 kg 40 l ND-Megatec, digit
Koeajossa Lynx Adventure Grand Tourer 1200 4-TEC 236 MK www.mk-lehti.fi
Alusta toimii miellyttävästi sopivassa matkavauhdissa ja sen kantavuus säilyy kyytiläisenkin hypätessä mukaan. Ajoasentoa voi luonnehtia urheilulliseksi ja läheinen sukulaisuussuhde urheilumalleihin on aistittavissa. Tuulilasi on malliltaan korkea ja tarjoaa riittävän suojan. Matkustajan istuimen saa näppärästi irrotettua, mikä avartaa tarvittaessa kuljettajan liikkumatiloja esimerkiksi umpilumessa polvelta ajettaessa. Jäykempi takapukin jousi ja uusiksi simmitetyt iskunvaimentimet ovat parantaneet jousitusta, eikä sillä enää ole vaikeuksia kantaa kahden miehen kuormaa. Telamatto on 50 senttiä leveä ja karvaa vaille neljä metriä pitkä. Telatunneli on siis leveä, T mutta tunnelin viistot yläreunat ja kapeaksi muotoiltu polttoainetankki mahdollistavat kapean penkin käytön ja hyvät liikkumatilat kuljettajalle. Uuden yleiskelkkaformaatin myötä Lynx-mallistosta ovat kadonneet kapeamattoinen R-Evo-runkoinen touringmalli Adventure sekä hyötykäytössä enemmän palvellut Yeti-mallisarja. Raideleveys on reittimitassa 108 senttiä, joka kuitenkin on säädettävissä 42 milliä kapeammaksi. Keulan rakenne ja raideleveys alleviivaavat sitä tosiasiaa, että Grand Tourer on nimensä mukaisesti suunniteltu enemmän reittikäyttöön kuin tiettömien kairojen kulkemiseen. Vakiovarusteisiin kuuluvat myös matkustajan lämmitettävät käsikahvat, virran ulosotto sekä www.mk-lehti.fi MK 237. Jälkimmäiset ovat läheistä sukua konsernin urheilukelkoille paitsi rungoltaan ja ajoergonomialtaan, myös muun muassa voimansiirrossa ja ohjausjärjestelmässä käytettyjen kevyempien komponenttien osalta. Pitkittäissuuntaisen pikasäädön avulla ajoasentoa voi nopeasti muuttaa lokoisammaksi matka-ajoa varten. Grand Tourer puolestaan täyttää fyysisesti työkelkan mitat, mutta luksustason vakiovarustelu kertoo sen olevan myös pidemmälle taipaleelle soveltuva matkantekopeli. Poikkeuksena on kuitenkin LTS-keulalla ja 60 senttiä leveällä matolla varustettu työjuhta Yeti Pro V-800, jonka valmistusta Rovaniemellä edelleen jatketaan. TEKSTI: OLLI AUTONEN KUVAT: JONI LAUNONEN Askel kohti MUKAVUUTTA 1200-kuutioisen nelitahtikoneen myötä Lynxin Grand Tourer -malli saa lisää voimaa ja ennen muuta hienostuneisuutta. Alusta on Lynxin legendaarisen RCG-mallin hyötykelkkajohdannainen. Iskunvaimentimina sekä keulassa että alustassa ovat 36-milliset Kayaban kaasuvaimentimet, jotka eivät kuitenkaan ole huollettavaa mallia. Nelitahtinen moottorivaihtoehto ja pienet hienosäädöt parantavat GT:n ominaisuuksia erityisesti vapaa-ajan käytössä. oissa keväänä Lynx pisti mallistonsa kerralla uusiksi esittelemällä uudet runkoratkaisut nestejäähdytteisten urheilukelkkojen ohella myös leveätelaisiin Commander- ja Grand Tourer -malleihin. Viime vuonna Grand Tourer 600 sai pyyhkeitä liian veltosta alustastaan, joka pohjaili jo melko vaatimattomissakin töyssyissä kahden kuormalla. Ohjaustanko on polvelta tai seisten ajoa ajatellen riittävän korkealla ja edessä. Lisäpenkin alta löytyy kannellinen tavaratila ja lisää kuljetuskapasiteettia on perinteisellä taakkatelineellä. Herraskaista menoa Kahdella kolmiotukivarrella toteutettu A-LFS-etujousitus on tuttu merkin urheilumalleista. Telastoon on lisätty reaktiotangot, jotka tuovat lisää kantavuutta kaksi päällä ajattaessa, ja takana on taittoperä
Alustan hienosäätö on parantanut touringominaisuuksia merkittävästi, eikä koeajolla tullut kertaakaan mieleen, miksi tarvittaisiin vielä 38-senttisellä matolla varustettua perinteistä matkakelkkaa. Koeajossa... Ohjaustanko on varustettu korkealla korotuspalalla. Eleetön voimansiirto ja tasainen tehoalue ovat arvossaan paitsi matka-ajossa, myös hitaassa puunkierrossa ja ennen muuta kuormaa vedettäessä. Moitimme luksusmatkaajien vertailussa SkiDoo GTX:n moottoria turhankin ärhäkäksi kierrosalueen keskivaiheilla, kun taas MXZ- ja MXZ Renegade -mallit tuntuivat ryntäilevän pienillä kierroksilla. Vaihdekaavio on pitkittäissuuntainen ja sinällään selkeä, mutta moitimme edelleen sen kankeutta. Syncrovaihteiston ansiosta GT:n perässä voi vetää huoletta myös tuhdimpaa kuormaa. Uusiksi simmitetyt iskunvaimentimet ja jäykempi takapukin jousi ovat tuoneet alustaan kaivattua kantavuutta. Rotax 1200 4-TEC, 4T, nestejäähd., 92 kW / 125 hv 1170 cc EFI TRA III / QRS 50 x 392 / 3,2 cm A-LFS, HP 36-kaasuisk., jousto 225 mm RCG-A, HP 36/ HP 36 -kaasuisk., jousto 340 mm Hydraulinen levy 120 cm 323 cm 108 cm 313 kg 45 l Bosch 13 990 euroa Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Paino: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: 238 MK www.mk-lehti.fi. L-XU -formaatin ehdoton valtti on sen monikäyttöisyys: varustelu ja ominaisuudet riittävät mukavan matkanteon ohella myös työkäyttöön. Matkustajan oloissa ei ole moittimista: istumatilaa on riittävästi ja joustavat käsikahvat parantavat matkustusmukavuutta huomattavasti. Rotaxin kolmisylinteriseen nelitahtimoottoriin ehdimme tutustua muutamaankin otteeseen viime talven vertailutesteissä. Tangon asentoa voi kätevästi muuttaa pikasäädön avulla. monipuolinen mittaristo. Juuri vetotehtäviä ja maastoajoa ajatellen Grand Tourerissa käytetään kaksilovista Syncro-vaihteistoa. Moottorista on haluttu tehdä näin paremmin tarkoitustaan vastaava GT:n keulalla, ja toimenpiteessä onkin onnistuttu ilmeisen hyvin. Toisaalta nelitahtisen tuoma lisävääntö ja -massa ovat etuja, jos kelkkaa käytetään enemmän kuormanvetoon. Voimaa on touring-käyttöön edelleen riittävästi ja menohaluja selvästi enemmän kuin 600-kuutioisessa kaksitahtisessa. Voimansiirron kalibroinnin ja tehonalennuksen myötä Grand Tourer liikkuu nöyrän tasaisesti läpi kierrosalueen ja kytkentä tapahtuu ilman nykäisyä. Jos taas reittimatkaaminen ja kyytiläisen kanssa ajaminen jäävät kelkalla pienempään rooliin, on Xtrim Commander (kapeammalla raidevälillä ja karkeammalla matolla varustettuna) L-XU -runkoista Lynxiä pohtivalle luontevin valinta.q Lynx Adventure Grand Tourer 1200 4-TEC Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Grand Tourerin täysimittainen alusta on varustettu kahdella kierrejousella ja reaktiotangoilla. Moottori on siis täysin sama kuin Ski-Doon MXZ 1200-, MXZ Renegade- ja GTX -malleissa, mutta softamuutos on alentanut 130 hevosvoiman huipputehoa viidellä hepalla. Se on tehokkaampi ja sivistyneempi reittikäytössä kuin 600-kuutioinen sisarmallinsa, mutta 30 kilon massanlisäys keulalla rokottaa hieman umpilumen käsiteltävyyttä. Kelkan voimansiirto toimii hienosti, mutta vaihteiden vaihtaminen on turhan kankeaa. Käyttötarkoituksesta riippuen Lynx Adventure Grand Tourer 1200 on mielenkiintoinen uutuus
VERTAILUSSA Lynx Rave RE 600 E-TEC Polaris 600 Rush Ski-Doo MX Z X-RS 600 H.O. Juuri tällaisesta neitseellisestä tilanteesta aloimme joulukuun lopulla selvitellä 600-kuutioisten urheilukelkkojen paremmuutta. Kutistuneen 600-luokan HERRUUSTAISTO 240 MK www.mk-lehti.fi. E-TEC MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: OLLI AUTONEN, JUKKA HELMINEN, JONI LAUNONEN Testaaminen on hedelmällisintä silloin, kun siihen ei liity mitään ennakkoasenteita tai -asetelmia
M www.mk-lehti.fi MK 241 v v uotivirtauksia tulee ja menee, mutta parhaat asiat ovat ja pysyvät. Toisaalta puhtaaksi kisavehkeeksi viritelty SnoPro olisi paininut tehoillaan eri luokassa siviilimallien kanssa.. 600-kuutioiset urheilukelkat sopivat täkäläisiin oloihin kuin basisti Pölhölän kylään, mutta silti saimme viime keväänä havahtua huomaa- maan, että rivit ovat harventuneet tässä suosikkiluokassa. SnoPro on puhdas kilpuri, joten emme ottaneet sitä mukaan karkeloihin, koska kompromissiton raaseri ei kuulu tähän ryhmään, eikä sen askeettisella varustuksella olisi herunut mukavuuspisteitä. Arctic Catin Suomeen tuotavassa mallistossa ei enää ole F6:a, vaan 600-kuutioisen sporttikelkan virkaa hoitaa SnoPro 600 Cross Country
Vertailussa... Lynxin ohjaustanko voisi olla aavistuksen korkeammalla. Lynxin kapea penkki tarjoaa hyvät tilat liikumiseen ja kaarteissa pääsee ketterästi eteen. 242 MK www.mk-lehti.fi
Ski-Doon useaan otteeseen parjattu jakkara on laitettu kerrasta kuntoon. Kuten jo aiemmin parissa jutussa on todettu, ei pyörää keksitty uudestaan, vaikka takajousitus näyttääkin erikoiselta. Tällä kertaa testimaastot olivat haastavassa kunnossa, sillä osa Levin suunnan reiteistä oli joulun välipäivinä ollut varsin vähällä käytöllä. Uutta alusta-ajattelussa on Polariksen luopuminen keulimisenestosta, jonka moni urheilukelkkailija ottaa ilolla vastaan. Emme vielä tiedä, pitääkö lukema paikkaansa, mutta varmaa on, että alusta tuntuu pitkäliikkeiseltä. Uusi takajousitus mahdollistaa pitkän takapukin liikkeen, joka tuntuu mukavuutena ajossa. Muiden kelkkojen jousitukseen verrattuna Lynxin alustan toiminta tuntuu rauhallisessa ajossa epätasaisella alustalla todella persoonalliselta. Uuden alusta-ajattelun tuoma aikaisempaa voimakkaampi painonsiirto tuo myös muita etuja. Valmistaja ilmoittaa takajousitukselle yli 35 sentin liikeradan, mikä siis tarkoittaa takakääntöpyörän liikeradan ääripäiden välistä etäisyyttä. Kirjainyhdistelmä X-RS kuten myös Ski-Doon muuttunut ulkonäkö kielivät, että Ski-Doolla on päätetty taistella intohimoisten urheilukelkkailijoiden sydämistä. Pieni alkukankeus vie kuljettajan huomion kelkan mukavuuteen ja ajamisen helppouteen. Pattia löysimme vähintäänkin riittävästi, ja kaiken aikaa vaivannut sankka lumipöly varmisti sen, että yllättäviä patteja tuli jatkuvasti vastaan kaikista varotoimista huolimatta. Takajousituksen uusi rakenne myös mahdollistaa takapukin helpon säätämisen, mikä varmasti madaltaa monen kynnystä etsiä itselleen mieluisia säätöjä. Edessä puolestaan käytetään KYB Pro R -vaimentimia, jotka on varustettu paluuvaimennuksen pikasäädöllä. Vastapainoksi kelkoilla ajetaan myös helpommilla reiteillä, jotta saataisiin käsitys mukavuudesta. X-RS:n alustan iskunvaimentimiston muodostavat 40-milliset KYB Pro -vaimentimet. Kun keula kevenee hieman kiihdytyksissä, paranee myös pito mutkista lähdettäessä. Polttoaineenruiskutuksen toimintaperiaatteessa on eroja, sillä Rotaxin E-TEC-moottori saa menovetensä suoraan palotilaan ruiskutettuna kun taas Polaris käyttää epäsuoraa ruiskutusta. Siviilisporttien luokan muodostavat Suomen markkinoilla alkavalla kaudella Lynx Rave 600 RE, Polaris Rush 600 sekä Ski-Doo MX Z 600 X-RS. Testeissämme painotamme enemmän kelkan suorituskykyä vaikeissa oloissa kuin sen mukavuutta rauhallisessa matkaajossa. Polaris Rushin suunnittelussa on keskitytty mukavuuden tavoitteluun. Saimme käytännössä todeta, että tässäkin asiassa Virtain enskavelho oli oikeassa. Ylös, ulos ja reitille Ensimmäiset kilometrit kelkan selässä kesän jälkeen ovat joka vuosi yhtä hankalia. Viime vuonna Lynxiä moitittiin vakiosäädön pehmeydestä, joten jousitusta on hieman jämäköitetty. Näin toimittaessa alakerran lämpötilat pysyvät paremmin aisoissa. Kilpailijat lyhyesti Polaris on kauden kuuma uutuus. Jousituksen vaimentavat elementit ovat Walker Evansin valmistamat. Rushin myötä Polaris hylkäsi perinteisen muotokielensä ja vei alusta-ajatteluaan uusille urille. Sivujuonteen keskustelussa aiheuttaa se, missä, miten ja ketkä kelkkoja ovat testanneet, ja siksi pari riviä näistä aiheista. Tarkoitus on ollut rakentaa urheilukelkka, joka palvelee myös niitä kuljettajia, jotka ajavat pitkiä päivämatkoja. Kolmanneksi SnoPro olisi vaatinut rinnalleen Lynxin Rave RS 600:n, yhden R:n Polariksen sekä Ski-Doo MX Z 600 RS:n. Kelkka on siviilikilpuri valmiiksi liimattuja sponssitarroja myöten. Takana on 46-milliset hitaan ja nopean puristusvaimennuksen sekä paluuvaimennuksen säädöillä varustetut lisäsäiliölliset kepit. Ajotyylejä on toki monenlaisia, mutta moni vannoutunut Polaris-mies on taatusti joskus miettinyt, että elämä olisi helpompaa, jos keulaa saisi helposti kevennettyä esimerkiksi pienen ojan tullessa vastaan. MK-lehden urheilukelkkavertailun perusidea on ollut alusta asti sama: selvitämme, mikä on vuoden paras urheilukelkka urheilulliseen vapaa-ajan ajoon. Edessä is- karit ovat 10 milliä hoikemmat ja niissä on myös säädöt sekä puristus- että paluupuolelle. Sananen testaamisesta ja sen tarkoituksesta Testit ja niiden tulokset aiheuttavat alkutalvesta kovasti keskustelua, joka aika ajoin kehittyy melkoiseksi väittelyksi siitä, mitä kelkoista on haettu ja mitä ominaisuuksia painotettu. Tarkastelemme kelkkoja mahdollisimman laaja-alaisesti, mutta kuitenkin niin, että testi palvelee vakavasti harrastukseensa suhtautuvaa urheilullista vapaa-ajan kelkkailijaa. Lynx kulkee mukavan pehmeästi, sillä pitkäliikkeinen jousitus on perin herkkätoiminen pienessä rypylässä. Lynxin iskunvaimentimet ovat Kayaban valmistamat. Niitä yhdistää kaksitahtinen, polttoaineen ruiskutuksella ruokittu moottori. Ylemmät injektorit ruiskuttavat kakkua nousukanaviin ja konetta kovemmin piiskattaessa alemmat injektorit syöttävät tavaraa myös alakertaan. Astinlaudat ovat takaosastaan leveämmät ja ne on takaosastaan tuettu telatunneliin, mikä jäykistää astinlautaa jonkin verran. Tästä on etua sekä kisahommissa että siviilissä. Astinlaudat on pistetty uusiksi ja ne ovat nyt samantyyliset kuin kisamalli MX Z 600 RS:ssä. Ensimmäisellä lenkillä viime vuoden voittaja ja vuoden kelkka tuntuu luonnollisesti turvalliselta valinnalta jo siitäkin syystä, että osalla testiryhmästä on takanaan koko joukko kilometrejä Lynx Rave RE 600 E-TECin satulassa. Takapukin lisäsäiliöllisessä vaimentimessa ja keulan iskareissa on puristuspuolen pi- Lynxin astinlauta pelittää hyvin crossisaappaalla ja myös lumilautatyylisellä ajokengällä. www.mk-lehti.fi MK 243 v v kasäätö. Sen sijaan kevään koeajot jättivät mieliimme kysymysmerkkejä siitä, mitä annettavaa kelkalla on urheilullisessa ajossa. Etsimme vaativia reittipätkiä, joissa on mahdollisimman paljon röykkyjä, jotta jousituksen rajat löytyisivät. Suuren suuret muutostyöt olisivatkin olleet hulluutta, sillä jo ensimmäisellä kaudellaan Lynx oli jousituksen pehmeyttä lukuun ottamatta loistava kelkka. Kuljettajan toimitilojen muutoksella ajoasento on ryhdikäs ja mahdollistaa sekä mukavan istuen ajamisen että seisten pommittamisen. Istuimen täyte on topakka ja itse istuinosa on pitävää materiaalia. Koska alustan etupukki on pitkä ja alusta kytkemätön, tuntuu kuin montut osuisivat telastoon kuskin takapuolella.. Se on täysin uusi ja ennakkoluuloton konsepti minnesotalaisvalmistajalta. Tärkeimmät uudistukset eivät liity tarraviritykseen, vaan jousitukseen ja ajoergonomian kehittämiseen. Mikko Vainionpää totesi edellisen MKlehden endurojousitusjutussa, että kelkan hyvyys mitataan ohhoh-tilanteissa. Viime kevään koeajoissa kävi ilmi, että tässä tavoitteessa on onnistuttu. Lynxin muutoslistan kärjessä ovat uusi väritys sekä uudet jousituksen säädöt. Muutoin viime vuoden testivoittaja on säilynyt entisellään. Se on kapea ja aikaisempaa korkeampi. Istuimen korotuksen myötä myös ohjaustangon korkeutta on muutettu
Se voisi olla myös hiukan matalampi ainakin etuosastaan. 244 MK www.mk-lehti.fi. Vertailussa... Rushin tanko on juuri sopivalla korkeudella ja tuulilasi tarjoaa muihin nykykelkkoihin verrattuna jopa jonkinlaista suojaa. Penkki on kova ja kapea, eli siinä pääsee hyvin liikkumaan, mutta osalla testaajista nipisti tankin ja satulan välinen rako välillä reidestä
0-200 m 9,07 sek. Hitaammassa ajossa on aikaa keskittyä myös ohjaamoon ja sen näppylöihin. BRP:n laitteissa käytetään keinukatkaisijaa, josta napsutellen lämpöä saadaan hienosäädettyä. Ajoasento on erittäin onnistunut rauhallisempaa menoa ajatellen eikä astinlaudoissa ole valittamista paitsi sillä, joka käyttää kovapohjaisia crossikenkiä. Ski-Doon muuttuneen ajoasennon tuomat edut huomaa etenkin reippaammin ajettaessa. Suorituskykymittauksia Lynx Rave RE 600 E-tec Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Talvella 2008 saimme MX Z:n takapukin pelaamaan hyvin itsenäisesti. 5,36 sek. 0-400 m 15,26 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 134,2 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 50,50 m Ski-Doo MX Z X RS 600 HO E-tec Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Tämäkin ratkaisu on toimiva, joskin sen käyttö vaatii enemmän kokemusta ja keskittymistä kuin Polariksen vipstaakkelien käyttö. Uusi ajoasento on todella hyvä, samoin kapea ja jämäkkä penkki. Pitkäliikkeisen takapukin ansiosta menossa on hieman jenkkirautafiilistä. 1 2 3 4 5 6 2,88 sek. Uusi alusta on hitaissa vauhdeissa aikaisempia kytkettyjä alustoja herkkätoimisempi. Polaris on ensimetreillä turvallisen tuntuinen peli. Ohjaustangon aikaisempaa korkeampi sijoittelu tekee ajoasennosta mukavan ja ryhdikkään. Rotaxin moottori ja hyväksi hierottu voimansiirto toimivat jouhevasti, joten ajo ei ole nykivää, vaikka reitti olisi hidasta puunkiertoa. Ski-Doo on jämäkkä hitaassa vauhdissa, mutta epämukavaksi sitä on paha syyttää. Ski-Doon jousitus on jo lähtötilanteessa sen verran hyvin kartalla, että kelkan kisakuntoon säätäminen ei välttämättä vaadi kovin kummoista iskareiden uudelleen simmittämistä. Kaikkein pahimmilla pätkillä leveimmin hymyili se onnekas, joka istui SkiDoon puikoissa. 0-200 m 9,15 sek. Hyvä ajoasento ja Ski-Doon kouriin tuntuva keveys tekevät elämästä onnellista pahassa patikossa. Tuosta seikasta oli hyötyä tilanteissa, joissa ojan ylitykseen tultiin keula pystyssä tai jos vastapattiin pamautettiin keula korkealla siten, että tällin otti vastaan takapukki. 3,91 sek. Polaris on jo pitkään käyttänyt peukalon- ja käsienlämmittimien katkaisijoina liukukytkimiä, jotka ovat edelleen hyvä ratkaisu. Ajoasennon muutostöiden jälkeen Ski-Doon selässä on hyvä työskennellä. 5,98 sek. 0-200 m 9,40 sek. Kovaan iskuun säädetty Ski-Doo menee pahoissakin paikoissa kuin itsestään. Uuden lumen päällystämällä reitillä ohjaus puskee. Suora ja leveä astinlauta on hyvä, mutta jostain syystä jalan alle kerääntyi melkoisesti jäätä. Reipas eteneminen selventää eroja Kyyti oli kylmää jo testin aikana vallinneiden kovien pakkasten ansiosta, mut- ta todella kylmäksi se muuttui kaikkein vaativimmilla reittipätkillä. Tämä on ymmärrettävää, sillä jos kelkasta halutaan erittäin urheilullinen menijä, joudutaan mukavuudesta tinkimään. 4,17 sek. Ohjaus on hyvä niin kauan kun reitillä ei ole irtolunta. 1 2 3 4 5 6 2,58 sek. Polariksen moottori ei ole alhaalta aivan yhtä ponnekas kuin muissa laitteissa käytetty Rotax, mutta siinäkin on mukavasti löylyä. Eteneminen on suuntavakaata, mutta tarvittaessa suunnan muuttaminen onnistuu helposti hyvin purevan ohjauksen ansiosta. Kelkka taipuu kuskin tahtoon mukisematta. Jousitus kantaa todella hyvin ja ennen kaikkea sen toiminta on johdonmukaista. Se etenee rennon letkeästi ja sen ohjaus on polarismaiseen tapaan rauhallinen ja suuntavakaa. Se on hieman vetelevä, ja uuden lumen määrän kasvaessa ohjauksen epätarkkuus lisääntyy. Jousitus on tehtäviensä tasalla ja siksi kelkan etenemistä leimaa suoraviivaisuus ja ennustettavuus. 3,73 sek. 0-400 m 14,63 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 137,9 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 50 m Polaris 600 Rush Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 0-400 m 14,74 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 140,5 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 49 m Jousitusosasto Lynxissä on siis kunnossa, mutta jo rauhallisessa ajossa ohjauksesta tulee pyyhkeitä. Katkaisijat löytyvät helposti ja niiden toiminta on loogista. Istuma-asento on rennon ryhdikäs, ja satulasta on helppoa nousta seisomaan. 5,23 sek. Kokonaisuudessaan moottorin luonne ja tehoalue ovat kiitettävää tasoa. Hänen mielestään astinlaudan karhennuksien pitäisi olla voimakkaammat. Uudistunut MX Z ei ole hitaissa vauhdeissa aivan yhtä mukava kuin kahden edellisen vuoden XP-runkoiset Ski-Doot. Jos alustaan toivoisi jotakin aikaisemmista malleista, se olisi takapukin toiminta. Näissä tilanteissa keulan kulma www.mk-lehti.fi MK 245 v v. Paikoitellen erittäin patikkoiseksi muodostuneilla reiteillä keskinopeudet eivät päätä huimanneet, mutta ajoalusta takasi, että ohjelmaa piisasi. 1 2 3 4 5 6 2,75 sek
Vertailussa... Ski-Doossa on hyvä ajoasento ja tanko on myös sopivalla korkeudella. Vakiolasi on vain koriste. Doon penkki on vihdoin saatu sellaiseksi kuin pitääkin, eli se istuu hyvin takapuoleen ja takapuoli siihen. 246 MK www.mk-lehti.fi
Kelkka kulkee erittäin kevyesti, mistä kiitos menee SC V -alustalle. Varvaskoukkukysymystä lukuun ottamatta Ski-Doon astinlaudat ovat hyvät. Keula nielee patit yksi toisensa jälkeen eleettömästi. Mutkissa kelkkaa piti kääntää jarrulla ja kaasulla pa-. Polariksen Gripper-suksi on hyvä valmiste, ja sitä käytetään jonkin verran jopa crossihommissa. Polaris osaa etujousituksen tekemisen, eikä Rushinkaan kohdalla ole epäonnistuttu. Moottorissa on mukavasti voimaa kaikilla osa-alueilla ja herkkyyttäkin löytyy. Pöntsöön vievä reitti on mutkaista, mutta se tuntui entistäkin mutkaisemmalta reittiä peittäneen reilun uuden lumen muodostaman kerroksen ansiosta. Telamatto osuu telatunnelin kattoon ja siksi Lynx-kuskin arkea ovat äänet, joita Ski-Doo- tai Polaris-kuskien ei tarvitse kuunnella. Sen sijaan persaus penkissä ajavien kuskien alla kelkka meni vakaammin. Yksi testilenkeistä koukkasi Pöntsön kautta. Hitaalla ja mutkaisella reitillä ojia uskaltaa ylitellä kaasulla samaan tapaan kuin Lynxillä, mutta kovemmassa kyydissä keula ei tunnu keventyvän kovin helposti. Myös telasta lähtevät äänet erottavat Lynxin SKi-Doosta. Niissä on tilaa myös snoukkakengille ja karhennusta on sen verran, että pitoa löytyy jopa kovapohjaisen crossikengän alla. Lynx Rave RE 600 E-TECin ajo-ominaisuudet aiheuttivat tällä kertaa kovasti keskustelua. Etupukin pohjaamisen jälkeen Polaris sinkoaa keulaa ylös, mutta onneksi kelkka jatkaa näistä tilanteista suoraan. Peräpäässä sen sijaan tuntui olevan miedosti paluuvaimennusta, sillä perä ponnahti ylös sen verran nopeasti, että etenkin seisten tai puoliseisovassa asennossa ajavien kuskien alla perä tuppasi ilmailemaan jarrupateissa ja yllättävissä pateissa melkoisesti. Ski-Doon Pilot-suksi ohjaa hyvin kovalla reitillä, mutta mainituissa olosuhteissa ohjaus alkoi liitää. Jos taas ajaminen on urheilullisempaa, joutuu lähes kaikkiin urheilukelkkoihin vaihtamaan tarkoituksenmukaisemmat ohjaimet. Jousitus kantaa kohtalaisen hyvin, joskin ojien ylityksessä etupukki lyö läpi. Polaris ohjautui reitillä johdonmukaisesti, joskin aliohjautuvuutta esiintyi hieman. Ohjaus on reippaassakin kyydissä vakaa ja rauhallinen, mutta aliohjautumista esiintyy hyvistä suksista ja kovasta suksipaineesta huolimatta. Vaikka takapukki toimii itsenäisesti, eikä keulimisenestoa ole, pysyy keula maassa varsin tiukasti. Voimansiirto on kartalla, sillä raskaissakin oloissa paukkua riittää peukalon alla mukavasti, eikä kone puudu missään tilanteessa. Moottori on pirteä ja sen tehoalue on hyvä. Ski-Doon moottori ja voimansiirto tuntuvat tasapainoisilta. Keskustelua testiryhmässä aiheuttivat Lynxin ja Ski-Doon varvaskoukut tai tarkemmin sanoen niiden puute. Yleisesti ottaen kelkka pidettiin hyvänä, mutta pieni levottomuus pudottaa sen pisteitä. Itse asiassa voimaa on SkiDoossa sekä Lynxissä niin paljon, että harvoin urheilukelkkaan edes kaipaa enempää. Toinen levottomuuden muoto on pieni kiikkeryys, joka juontunee suksista. Kiikkeryys tuntuu etenkin silloin kun kiihdytetään niin, että keula kevenee. Osa kuskeista pystyi hyödyntämään jalkakoteloita, mutta toiset kaipasivat ehdottomasti rallimallien varvaskoukkuja. Mutkissa tankin terävät muodot hieman haittaavat, mutta eivät estä roikkumista. Arvostelupisteet MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Kytkin Melu Polttoainekulutus Yhteensä RUNKORAKENNE/ OHJAUS Ohjaus / suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Penkki/tankkiyhdistelmä Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Ajovalot Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä Lynx Rave 600 HO E-tec Polaris Rush 600 Ski-Doo MX Z X RS 600 E-tec 9 9 9 9 9 8 9 62 9 8 8 8 9 9 8 59 9 9 9 8 9 9 9 62 8 8 8 9 9 8 9 9 68 10 9 8 9 9 7 9 9 70 9 9 9 10 9 9 9 10 74 9 9 9 9 10 8 9 8 71 201 10 8 8 9 9 9 9 8 70 199 10 9 8 9 10 8 9 9 72 208 Astinlauta on hyvä, mutta moni testaaja toivoi sellaista varvaskoukkua joka estäisi jalan menemisen liian eteen. www.mk-lehti.fi MK 247 v v Moottorinsuojan takaosan muodot sen sijaan pistävät opettelemaan roikkumisen alkeet uusiksi, sillä syvään kaarrettaessa polvi on työnnettävä RR-tyylisesti etuviistoon katteiden ohi. Myös takajousitus on tehtäviensä tasalla tiettyyn pisteeseen asti. Vuoristokelkat ovat tietysti asia erikseen. Rohinat tuovat viimeistelemättömyyden tuntua ja niistä soisi päästävän eroon. Hyviä kelkkoja, mutta eivät käänny lumessa Rajusti ottava suksi ei ehkä ole paras mahdollinen valinta vapaa-ajan kelkkaan, jolla on tarkoitus retkeillä rennohkosti. Moottoriltaan ja voimansiirroltaan Lynx on kuin Ski-Doo, mutta alustan ja 38-millisen telamaton harjan takia Lynx ei tunnu aivan yhtä herkältä kuin kana- dalaisserkkunsa. Etupukki tarjoaa vain rajallisen joustoliikkeen, joten isot patit ja ojien ylitykset tulevat läpi helposti. Suksien tullessa takaisin maahan ne useasti vetäisevät ohjausta jompaankumpaan suuntaan. Polariksen ajoasento sopii hyvin vauhdikkaaseen menoon, mutta crossikengillä ajava kaipaa astinlautoihin karhennusta, sillä mono lipsuu aika ajoin. Enduroon suksi soveltuu loistavasti. tuntui pysyvän lähes ennallaan, kun taas nykyisellä säädöllä keula tulee alas
Kovassa pommituksessa etupukki alkaa paukkua pohjaan. Ski-Doon telasto on loistava yhdistelmä vauhtiominaisuuksia ja mukavuutta. Polariksen etujousitus ja myös ohjaus on hyvä. Ski-Doon ja Lynxin välinen ero on totutulla tasolla, mutta on kauan kun Polaris on edellisen kerran hävinnyt Lynxille huipuissa. Parasta on vakaus joka tilanteessa. kottaen. Ohjaus ei pure, mutta silti keula seilaa jonkin verran. Nopein 600-kuutioinen sportti oli tänäkin vuonna Ski-Doo MX Z 600. Vaan eivätpä huimanneet päätä muidenkaan luvut, sillä Lynxille mitattiin huipuiksi 137,9 ja Polarikselle 134,2 kilometriä tunnissa. Skippadoo kulki 140,5 kilometriä tunnissa, mikä on todella vaatimaton lukema kelkalle, jonka aikaisemmille versioille on mitattu aivan toisenlaisia numeroita. Pakkaslumi on siitä viheliäinen alusta, että se ei luista suk- sien alla, mutta telan alla sitäkin reippaammin. Lynxin hartaasti kehitetyt CTRL-sukset eivät toimi pehmeässä lumessa kovin kummoisesti. Polariksen vaatimaton kulku selittynee kovalla suksipaineella. 248 MK www.mk-lehti.fi. Uusi hiukan viimevuotista kovempi urheilullinen vakiosäätö hukkaa hiukan mukavuutta ja antaa välillä takakorkeita. Lynxin keulaan pätee sama kuin alustaan, eli säätö on parhaimmillaan kovassa ajossa ja kunnon patikossa, Polariksen telasto on parhaimmillaan vaihtelevassa matka-ajossa. Siksi tällä kertaa jäätiin huippulukemista aika tavalla. Ilman kovaa yritystäkin SkiDoolla saatiin vedettyä mutkia pitkäksi. Vertailussa... Lynxin telasto on sitä parempi mitä kovempaa ajaa. Onneksi Lynx on Ski-Doon tapaan hyvä käsitellä, joten sen saa käännettyä melko vähin ponnisteluin kaasun ja jarrun avulla. Ennätyksiä ei tehtailtu Ski-Doon keula toimii alustan tapaan hienosti ja on perussäädöissään todella monipuolinen, eli se on alkuherkkä ja silti progressiivinen. Ennätystehtaan kuvausryhmää ei tällä kertaa tarvinnut lähettää paikan päälle tekemään veret seisauttavaa inserttiä aiheesta 600-kuutioisten urheilukelkkojen nopeusennätykset
Voitokkaan reseptin salaisuus on se, että Ski-Doossa ei ole heikkoja kohtia, vaikka kelkan rakentamisessa ei kaikilla osa-alueilla välttämättä ole mietittykään kaikkien miellyttämistä. Kelkkojen määrä aiheuttaa sen, että tällä kertaa testin pisteytyksen ja lopputuleman tulkitseminen väärin on helpompaa kuin aikaisemmin. Vaikka Lynx saa huomautuksia jousituksen ja ohjauksen rauhattomuudesta, ei pidä unohtaa, että sen runko ja ergonomiset ratkaisut ovat alan parhaimmistoa. Lynx on pisteiden valossa niukasti kakkonen. Kanadalaisen keveys helpottaa käsittelyä hankalissa paikoissa ja omalla tavallaan se parantaa ajomukavuutta. Testiolosuhteissa se antoi tasoitusta Ski-Doolle ja Lynxille, joiden jousitukset on suunniteltu hieman toisenlaiseen ajoon. Toisaalta olimme innoissamme siitä, että käsissämme on varmuudella yksi loistava kelkka, yksi hyväksi havaittu, mutta merkittävästi päivitetty peli sekä täysin uusi haastaja. Sama rykäisy vei Ski-Doolta 5,36 sekuntia ja Polarikselta 5,98 sekuntia. Lynxin suksi toimii tasapaksusti kaikissa olosuhteissa, eli ei ole hyvä oikeastaan missään. Polariksessa oli kolmikon paras suksi. Vä- himmällä selvisi muutamilta viime vuosilta opittuun tapaan Ski-Doo, jonka menoveden menekki oli 20,3 litraa 100 kilometrillä. Haastavat olosuhteet näkyivät myös kulutusmittauksissa. Polariksen ja Lynxin pienehkö ero tarkoittanee sitä, että Polaris on saanut kulutustaan paremmalle tolalle. Yhteenveto - Kuningas on vaihtunut Tämänkertaista testiä lähdettiin tekemään kaksijakoisin miettein. Polaris Rush nappaa pronssia. Kelkka on tasavahva, mutta sen jousituksen kapasiteetti ei kovassa ajossa riittänyt aivan yhtä pitkälle kuin SkiDoossa ja Lynxissä.. Rush on vahvoilla niillä osa-alueilla, joihin se on suunniteltu. Lisäksi jousitus on mihin tahansa muuhun kelkkaan kuin Ski-Doo MX Z 600:aan verrattuna lähes huippuluokkaa, ja tiedämme entuudestaan, että PPS-alustasta saa säätämällä irti vaikka mitä. 400 metrin kiihdytys menee Ski-Doon nimiin, sillä se taivaltaa hieman vajaan varttimailin aikaan 14,63. Potentiaalia kelkassa on, sen tämäkin testi osoitti. Vastaavasti sapetusta aiheutti se, että testattavia oli vain kolme. Mielestämme kelkka voisi olla vaikka mukavuuden kustannuksella hieman nykyistä jämäkämpi, sillä jousituksen säätö hieman urheilullisempaan suuntaan tekisi kelkasta nykyistä suoraviivaisemman ja myös rauhallisemman. Kakkonen on Lynx jääden 10 sadasosaa ja kolmanneksi kerkeää Polaris ajalla 15,26. Pilot ei ole parhaimmillaan sekalaisessa reittiajossa, jossa vastaan tulee kaikkea kovasta jäästä irtolumeen. www.mk-lehti.fi MK 249 v v Parhaiten paikaltaan lähti Lynx, joka reilusti painoa siirtävän alustan ja 38millisellä harjalla varustetun mattonsa ansiosta ponnahtaa liikkeelle selvästi hätäisimmin. Lynx hörppäsi 21,6 litraa ja Polaris 23,9 litraa. 100 kilometrin tuntinopeuden pöperöisessä kelissä Lynx saavutti ajassa 5,23 sekuntia. Pumppailun vuoksi menovettä meni hieman reippaammin kuin parina aikaisempana vuonna. Se on mukava, sen ohjaus on hyvä ja sitä voisi pitää synonyyminä sanalle "suuntavakaus". Ski-Doon parantunut ajoasento ja aikaisempaa topakammat jousituksen säädöt tekevät siitä varman ja turvallisen kelkan, johon kuski uskaltaa jo lyhyen tuttavuuden jälkeen luottaa. Enempiä selittelemättä ja pehmentelemättä itse tuloksiin: Ski-Doo MX Z 600 X-RS on vuoden 2010 paras 600-kuutioinen urheilukelkka. Viime vuoden ylivoimainen voittaja kaipaa edelleen pientä säätötyötä jousitukseen ja ohjaukseen. Ski-Doo ei yllätä kuskiaan, vaan tasapainoisuutensa ansiosta se jopa katsoo kuskin pieniä virheitä läpi sormiensa. Karkeasti väärin ymmärtävä lukija tulkitsee tuloksen niin, että yksi on voittaja, toinen väliinputoaja ja kolmas häviäjä. Itse asiassa Rushilla ei ollut ainuttakaan selvästi huonoa osa-aluetta. Talven mittaan MK-lehdessä kestotestataan Rushia, ja yksi osa kestotestiä on kelkan justeeraaminen kovaan ajoon. Se ohjaa niin kovalla reitillä kuin pehmeällä lumella. Ski-Doon seikkailut suksimaailmassa jatkuvat
Lynx ei ole aivan yhtä rauhallinen ja varman tuntuinen kuin SkiDoo. Lynx tuntui kuitenkin SkiDoon jälkeen hieman rauhattomalta ja eritoten ohut ohjaustuntuma jäi häiritsemään varsinkin pehmeällä reitillä, joten sukset menisivät Lynxistä ensimmäisenä vaihtoon. X-RS on kokonaisuudessaan lähes täydellinen urheilukelkka. Lynxissä on kuitenkin potentiaalia, ja pienillä hienosäädöillä kelkasta saa loistavan, kuten viime kauden kestotestikelkka osoitti. Aivan kuin viime vuoden testitulokset olisi lähetetty Valcourtiin, ja uuteen malliin olisi tehty kaikki muutokset, joista valitin viime vuonna. Hitaassa ajossa alusta toimii moitteettomasti, mutta ei yhtä pitkäliikkeisesti kuin Lynxissä. Penkki on jämäkkä ja kapea, ja sitä vasten on helppo puristaa itsensä tukevasti. Listan kolmossijaa ei pidä mieltää tässä tapauksessa tappioksi, sillä tynkävertailu oli tänä vuonna harvinaisen kovatasoinen. Erilaisuuden tuntee kelkan tavassa muuttaa jousituksen geometriaa. Klikkereiden säätöalue on suuri. Ainoastaan pehmeällä lumella ajettaessa esiintyi lievää aliohjautuvuutta. Kelkka on erittäin mukava tasaisella tai loivia heittoja sisältävällä reitillä. Ne ovat normaalia alempana takaosastaan, mikä helpottaa seisomista. SkiDoo kulkee kuin rasvattu, ja kurviominaisuudet ovat totutusti huippuluokkaa. Rushissa on porukan paras tuulilasi, joka suojasi 25 asteen pakkasella mukavasti. Rivakassa ajossa puiden välissä piti laittaa kaikki peliin, että kampe kääntyi. Luulin, että Pohjois-Amerikasta ei voi tulla kelkkaa, joka on valmis Skandinaviaan ilman säätöpajalla käyntiä. Polaris on ottanut uutuusmallinsa Rushin myötä ison harppauksen 600kuutioisten luokassa. Lynx on edelleen varma valinta, ja pienet puutteet jalkakoteloissa ja jousituksessa ovat hienosäätökysymyksiä. Vaikka Ski-Doo onkin erittäin urheilullinen kelkka, se olisi tästä ryhmästä ehdoton valintani myös pitkille kevään safareille. sen urheilullinen kelkka, johon voi luottaa lähes kaikissa ajotilanteissa. Kelkka on polarismaiseen tapaan äärimmäisen vakaa ja rauhallinen ajaa, mutta mutkaajossa esiin nousivat tietty kankeus ja aliohjautuvuus. Jousitustuntuma on napakka olematta kuitenkaan ylikova ja epämukava. Ohjaus on enemmän aliohjaava kuin Ski-Doossa ja välillä kurvit meinasivat mennä suoriksi. RE ei ole ottanut takapakkia, mutta mielestäni kokonaisuus ei vain toimi aivan yhtä hyvin kuin Ski-Doossa. Kelkassa on merkittävästi potentiaalia kehittyä, ja tuloksen näemme taatusti tulevina vuosina.q Kulutus ja painot Polttoainekulutus l / 100 km Bensatankin tilavuus litraa 39 42 40 Paino täydellä tankilla kg 254,6 258,4 242,4 Paino tyhjällä tankilla kg 225,3 226,9 212,4 Lynx Rave RE 600 E-tec 21,6 Polaris 600 Rush 23,9 Ski-Doo MX Z X RS 600 HO E-tec 20,3 www.mk-lehti.fi. Vertailussa... 250 MK Tätä mieltä Olli Autonen: Ski-Doo on kolmikosta selvä valinta ykköseksi. Hieman arvoitukseksi jäi, oliko Lynxin säädöissä jotain pielessä, vai oliko Ski-Doo vain niin paljon vahvempi kokonaisuus. Lynx on listallani kakkonen. Racing-henkisessä laitteessa on hyvä istua ja laite tuntuu olevan lapasessa. Tuntuu, että laitteessa ei olisi niin sanottua miinusjoustoa. Takajousitus painuu helposti kiihdytyksessä ja pitkässä loivassa patissa, mutta nousee nopeasti ylös. Ensivaikutelma on erinomainen, sillä ajoasento on mielestäni porukan paras. X-RS:ssä on loistava ajoasento, juuri sopivalla korkeudella oleva ohjaustanko ja istuinkin on nyt juuri sellainen kuin urheilukelkassa pitää olla. XP-runkoinen Ski-Doo on erittäin tasapainoinen ja helppo, mutta äärimmäi- teiden ojat, joissa takapukki pohjaa ja perä ottaa mediumin takakorkean. Sopivassa patikossa kelkka on loistava ajettava, mutta jos keulaa ei ehdi keventää riittävästi vastapattiin, tulee etupukin lyhytliikkeisyys kouriintuntuvasti vastaan. Vauhdin kasvaessa on havaittavissa suksesta ja raudasta johtuvaa aliohjaamista. E-TEC tuli tänä vuonna hopealle. Alusta on pinnasta nahkea, mikä antaa rata-automaisen tunteen. Astinlaudat ovat lyhyet ja niihin kertyy herkästi jäätä. Kurveissa kelkka ei kallistele, vaan menee minne kuljettaja tahtoo. Kelkka on mukavan jämäkkä ja johdonmukainen, joten sillä ei tarvitse pelätä pieniä yllätyksiä. Silti olen sitä mieltä, että etupukista loppuu liikerata ja vaimennus pahoissa töyssyissä. Rushin ajoasento on erittäin onnistunut ja se palvelee yhtälailla hikilenkillä räppäilyssä kuin rennommassa matka-ajossakin. Moottori on tehokas, mutta teho voisi tulla ulos rivakamminkin. Onneksi olin väärässä! Kahden viime vuoden voittaja Lynx Rave 600 H.O. Kun Ski-Doo on kuin WRCreplika kadulla, Lynx tuntui pehmeältä hivenen heijaavalta pitkäjoustoiselta katumaasturilta. Lynx kaipaa mielestäni kompromissitonta ja urheilullista jousituksen säätöä sekä kunnon suksia, jotta se taas voi haastaa Ski-Doon jäsentenvälisessä. Entistä urheilullisemmaksi hierottu MX Z on tässä porukassa selvä suosikkini. Pronssia testissä annoin Polaris Rush 600:lle. Sekin saattaa korjaantua kiertämällä takapukin high speed -klikkerin lähes kiinni. Parasta kelkassa on kevyt ohjaus yhdistettynä oikean korkuiseen tankoon. Alustan säätö saisi olla mielestäni napakampi ja ohjaustanko aavistuksen verran korkeammalla. Viimevuotiseen kansanmalliin tehdyt parannukset ovat muuttaneet kelkan luonteen täysin. Lynxin vahvuuksia ovat mukavuus ja Ski-Doon tapaan loistava ergonomia. Rush on omaperäinen peli, jossa on paljon hyvää, mutta hieman urheilullisemmalla jousituksen säädöllä Rush olisi saanut sielustani tukevamman otteen. X-RS oli vuodenvaihteen testien nopein ja kevyin ajettava, eikä se yllättänyt kielteisessä mielessä missään tilanteessa. Testikelkan alusta oli hyvin mukava ja pehmeä, mutta suuren lumimäärästä takia se löi läpi suurimmissa terävissä pateissa. Jousitus on kohtuullisen toimiva, mutta minä, joka ajan paljon seisten tai puoliseisovassa asennossa, saan perän nousemaan etenkin ohhoh-tilanteissa turhan usein ja turhan korkealle. Polaris Rush lunasti ne odotukset, joita minulla sitä kohtaan oli. Alusta paranee vauhdin kasvaessa ja ainoa mainittava asia ovat ohhoh-tilanToimintasäde km 180 175 197 Joni Launonen: Ski-Doo ei keksinyt ruutia uudestaan, vaan X-RS-päivityksen myötä kilpailukykyisestä aihiosta houkuteltiin esiin osin piilossa ollut potentiaali. Mikko Vainionpää: Kultaa annan tänä vuonna kotiläksynsä tehneelle Ski-Doo MX Z X-RS 600 ETECille. Uudessa alustassa on ideaa, sillä keulan saa nousemaan pahoissa paikoissa. Viime vuonna ylivoimaiselta tuntunut Lynx jäi tällä kertaa sisarmerkkinsä varjoon. Kovemmassa ajossa kelkka kulkee vakaasti ja linjakkaasti, mutta pahimmissa pateissa alusta pohjaa. Ensisilmäyksellä kelkka hämmentää ennennäkemättömällä takajousituksellaan ja muotokielellään. Niin hyvin siellä ei suomea kuitenkaan osata, että sana "jalkakotelo" olisi käännetty oikein. Lujaa ajamisessa oli suurin ero. Ajoasento ja penkki eivät ole enää niin ylivoimaiset Ski-Doon korjattua puutteensa. Ohjaus tuntui turhan raskaalta
E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. jousto 229 mm Telasto: Pro Ride, Walker Evans kaasuisk., jousto 356 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122 cm Pituus: 274 cm Raideväli: 108 cm Paino: 208 kg Pa-säiliö: 42 l Sytytyslaitteet: Digital CDI Hinta: 13 490,- Ski-doo MX-Z X-RS 600 E-TEC Tekniset tiedot Moottori: Rotax HO E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet , läppäventtiilit. levy Leveys: 122 cm Pituus: 289 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 40 l Sytytyslaitteet: ND-Megatec, digit. 85 kW / 115 hv 594,4 cc Elektroninen DI TRA III / QRS Roller 38 x 305 / 3,2 cm REV-XP, HPG- T/A Alu Clicker-kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: SC-5, HPG T/A Alu / C-36 Racing Clicker-kaasuisk., jousto 381 mm Jarru: Hydr. läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet 88 kW / 120 hv 599 cc CFI-4 P-85 / P2 38 x 307 / 3,2 cm IQ., Walker Evans Piggypack kaasuisk,. Lynx Rave RE 600 E-TEC Tekniset tiedot Moottori: Rotax H.O. 85 kW / 115 hv 594,4 cc Elektroninen DI TRA III / QRS Teho: Iskutilavuus: Pa-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: 38 x 307 / 3,8 cm A-LFS, TA 36 HLC -kaasuisk jousto 242 mm Telasto: PPS-120, TA 46 HLCR-kaasuisk., jousto 390 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122,5 cm Pituus: 287 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 39 l Sytytyslaitteet: Denso Hinta: 12 890,- Polaris 600 Rush Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Pa suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Polaris, 2-syl.,2T, nestejäähd. Hinta: 12 990,- Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: www.mk-lehti.fi MK 251
Parivertailussa Arctic Cat Sno Pro ja Yamaha Phazer RTX Nousevan auringon maan kelkka Yamaha Phazer RTX on mitä hauskin kikkailupeli, jolta luonnistuu lennokkaampikin meno. 252 MK www.mk-lehti.fi
Polttoaineenruiskutuksella varustetun rivikakkosen luvataan tuottavan noin 80 hevosvoi- A maa. Astinlaudat ovat kummassakin hyvät ja tehty seisten ajavaa kuskia ajatellen. Phazer on 500-kuutioisen nelitahtipadan liikuttelema moottorikelkka. Tärkein on se, että ilman muutostöitä olemassa olevaan hylsyyn ei sovi mikään nykyisistä Suzukin isolohkoista. Saarelan mukaan äärimmilleen hiottu näytelmä on kuin kaunis nainen, jota on ilo katsella. Sno Pro 500 ja Phazer RTX puolestaan ovat kelkkoja, joissa näiden kahden valmistajan omapäisyys kiteytyy. Pistimme nämä kaksi oman tiensä kulkijaa vastakkain. Kummassakin on hyvä ja selkeälukuinen mittaristo, mutta katkaisimissa on kovasti eroa. MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: OLLI AUTONEN JA JONI LAUNONEN Arctic Cat ja Yamaha ovat profiloituneet omien polkujensa kulkijoiksi. Missä Arctic Catin ohjaamoa leimaa karu tarkoituksenmukaisuus, voi Yamahan kuljettajan työympäristöä luonnehtia jopa tyylitellyksi. Kovapohjaisen crossisaappaan alla etenkin Arctic Catin astinlauta kaipaisi hieman lisää karhennusta. Mukava ja vähemmän mukava Joskus takavuosina näyttelijä Erkki Saarela vertasi näytelmää naiseen. Mukavuusvarustelussa on isohko ero, sillä Yamaha on nelarina luonnollisesti varustettu sähköstartilla. Siinä, missä Arctic Catin kaksitahtinen tuottaa ylävireisiä ja piikikkäitäkin hevosia, muodostuu Yamahan katras lauhkeista ja helposti ohjattavista polleista. Eri puusta veistetyt Vertailun kaksi 80-85-heppaista moottorikelkkaa sopivat kumpikin urheilukelkkojen luokkaan, vaikka niillä ei ole kovin montaa yhteistä nimittäjää. Peruutusvaihdekin Yamahasta löytyy, mutta Catista näitä ylellisyyksiä on turha haeskella. Tulokset olivat yllättäviä. OMITUISTEN OTUSTEN kerho rctic Catin päätös laittaa 500-kuutioinen ilman pakoaukonsäätimiä oleva moottori Sno Pro -runkoon aiheutti viime keväänä kovasti ihmetystä tällä puolella Atlanttia. Yamahan kontrollinappulat löytyvät ohjaustangosta ja mittaristosta, kun taas Arctic Catin kahvan lämmittimien sekä valojen valitsin ovat kojelaudalla. Ajoasennoissa ei loppujen lopuksi ole isoja eroja, sillä molemmat kelkat edusta- vat uuden koulukunnan ajattelua. Näistä kahdesta Yamahan satula miellyttää enemmän, joskin takapuoli pitkällä pattia vedettäessä istuimen takana oleva muovinen pyrstö häiritsee hetkittäin hieman. Moni toivoi näkevänsä menestyksekkäässä kisakelkan rungossa 800-kuutioisen padan pikkumoottorin sijaan. Istuimien muotoilussa on runsaasti eroja. Lähtökohtana ajoasennon suunnittelussa on ollut se, että kuljettaja istuu ryhdikkäästi, mutta tarvittaessa on erittäin helppo päästä seisomaan. Tässä vertailussa otimme Catille kilpakumppaniksi Yamaha Phazerin. Arctic Catin satula on leveä ja kulmikas, kun taas Yamahan jakkara tuo mieleen moottoripyörän istuimen. Saarela oli täysin oikeassa, sillä loppu- www.mk-lehti.fi MK 253 v v. Yksi tärkeä syy on myös se, että PohjoisAmerikassa ajetaan kilpaa 85-heppaisten luokassa. Syitä pienen moottorin käyttöön on muutamia. Toinen pointti tehtaan edustajien mukaan on se, että uusi runko on kallis. Mutta jos näytelmässä onkin pikkuinen virhe, siis jotain vastaavaa kuin että vertauksen kaunis nainen sattuisi katsomaan pikkuisen kieroon, muuttuu kaunis vielä kiehtovammaksi. Luokassa saa ajaa kilpaa 500-kuutioisilla APV-venttiilittömillä Twinspar-runkoisilla F5-malleilla ja Sno Prolla, Yamahan nelitahtisella Phazerilla sekä kaikilla ilmajäähdytteisillä kelkoilla. Phazer esiteltiin keväällä 2006, jolloin siitä odotettiin menestystarinaa. Suunnittelun painotuserot näkyvät esimerkiksi kelkkojen varustelussa. Arctic Cat on tehty kisakelkaksi, kun taas Phazerilla kosiskellaan laajempaa yleisöä. Positiivista kuhinaa kelkan ympärillä olikin, mutta siitä ei tullut Suomessa suurta kaupallista menestystä
Kelkka on pienen tuntuinen ja se ehkä kallistelee hieman mutkissa takapukin painuttua kasaan kiihdytyksessä. Ohjaus sen sijaan on tarkka ja kevyt kovalla reitillä. Odotuksia jouduttiin hetimiten päivittämään haastavalla reittipätkällä, sillä selvisi, että alusta ei ole keulan tasalla. Yamaha on useimmissa ajotilanteissa hyvin hanskassa, minkä lisäksi kelkkaa on helppo käännellä ja väännellä esimerkiksi pienissä hypyissä. Myös etujousitus pelaa hienosti. Yamaha yllättää mukavuudellaan. Kelkka pysyy noissa tilanteissa hyvin hanskassa, eikä edes takakorkeita tarvitse liiemmin pelätä. Se ei ole mitään uutta auringon alla kisapelistä puhuttaessa. Etujousitus on melko jämäkkä, mutta ei ansaitse moitteita. Perä jää pakkaamaan peräkkäisissä pateissa, mikä lopulta aiheuttaa pohjaamisia ja pahimmassa tapauksessa poistumisia reitiltä. Yllättävissä tilanteissa Yamaha-kuskilla on apunaan kelkan helppo käsiteltävyys. Phazerin hauskuuskerroin on korkea. Yleensä Yamaha vain heittää keulaansa hieman ylöspäin ja jatkaa matkaa. Catin vakiosukset eivät ole irtolumella parhaat mahdolliset ohjaimet, sillä ne aliohjaavat helposti. Ongelmaan saatiin ensiapua kiristämällä takapukin hakaneuloja. Käytimme testissä keulan Fox Float -iskareissa 100 psi:n paineita. Arctic Catin alustan säädöt tuntuvat hitailta. Tuntuu, että tehoa on kohtuudella myös alhaalla, mutta liiallisen polttoaineensaannin takia kone ei tykkää pienillä kierroksilla ajelusta. Arctic Catille on leppoisassa ajossa leimallista pintakovuus ja hermostuneisuus. Sukset voisivat olla paremmin ohjaavat. Kulkevat ne pikkuisetkin 80-85-heppaiset kulkevat melko lailla rinta rinnan. Kysymysmerkkejä, joskin hieman eri sävyisiä, aiheuttaa Yamahakin. Maton harjakorkeus ei tosin ole kaikki kaikessa, sillä kulkuhaluihin vaikuttavat maton muutkin ominaisuudet, rakenteelliset Ketjukotelon sijoittelu vaatii kovakärkisten kenkien käyttöä. Astianlaudat ovat hyvät ja suorat. Tässä tapauksessa virhe on ehkä väärä sana, voitaisiin ehkä puhua kauneuspilkusta. Keulan olisi voinut laittaa vielä pikkuisen jäykemmällekin, mutta mielestämme se toimi jo nyt todella hienosti. Nykyisellään se toimii, jos patti on kohtuullisen isoa sekä runsaslumista, ja rata mallia hidas. Karhennukset toimivat snoukkakengän kanssa, mutta crossikenkää ajatellen vihreät karhennukset saisivat olla leveämmät. 254 MK www.mk-lehti.fi. jen lopuksi pienet virheet tekevät kiinnostavaksi yhtä lailla näytelmät, naiset kuin moottorikelkatkin. Jos kelkalla joudutaan ajamaan erittäin hitaasti, täyttyy moottorin alakerta bensasta, ja menee muutama hetki kaasutellessa ennen kuin moottori selviää yliannostuksesta. Moottori on ylävireinen. Näiden kelkkojen ajettavuudesta kauneuspilkkuja kyllä löytyy. Onneksi sladit eivät muodostu aivan helposti ylileveiksi. Jo rinnakkain kiihdytellessä selvisi, että Arctic Catin karkeampi matto puree ajoalustaan lähdön hetkellä huomattavasti tomerammin, mistä johtuen poistuminen oli terävämpää. Yamahan kiinnostuvuutta lisäävä kauneuspilkku on sen omaleimaisuus. Yhtä kaikki, mielestämme Arctic Cat kaipaa enskatyyppisessä ajossa alustan uudelleen simmitystä. Phazerin ajaminen on helppoa, joskin vieläkin helpommaksi se muuttuisi, jos alla pyörisi 32-millisellä harjalla varustettu matto nykyisen 25-millisellä kuviolla rypytetyn kumivalmisteen sijaan. Yamahan ohjaus on kevyt, eikä sen tarkkuudessa ole suuremmin huomauteltavaa. Alustan pitkät liikkeet tuovat mukavuutta menoon. Yamahaa ei ensisijaisesti ole suunniteltu kilpuriksi, mutta se on helppo ajatella 85-heppaisten luokan kilpakelkaksi, sillä ajo-ominaisuudet ja käsiteltävyys ovat jo vakiona hyvät. SnoPron 32-millisellä harjalla varustettu 325-senttinen Camoplast Cobra on tarjoaa hyvän pidon ja tuntuman ajoalustaan. Arctic Catin etujousitus on omintakaisen näköinen, mutta toimiva ratkaisu. Sen takajousitus on todella pitkäliikkeisen tuntuinen, joskin etupukin lyhyt joustomatka tuntuu joissakin tilanteissa. Muutaman kerran Sno Pro pääsi yllättämään todella pahasti, kun kelkan perä alkoi imitoida Tenolle nousevan lohen pyrstön liikkeitä. Pohjaamaton alusta ei kuitenkaan ole, ja esimerkiksi joissakin ojien ylityksessä etupukki käy pohjassa. Yleisesti ottaen alusta kantaa hyvin ja kelkalla voi lasketella löysin rantein. Ilmeisesti karkeampi matto vaikutti hieman huippunopeuteenkin, sillä Yamaha kulki hieman kovempaa kuin kilpakumppaninsa. Kauneuspilkuista kovahkon alustan lisäksi nostettakoon esiin moottorin luonne. Nopeatempoisessa ajossa, jossa alustaan kohdistuu nopeasti toistuvia iskuja, jousitus ei ole tehtäviensä tasalla. Matalaharjainen matto on turhan liukas sekä kiihdytyksissä että jarrutuksissa. Kiristämisen myötä takapukki ei ollut enää yhtä läjässä, joten pohjaaminen siirtyi hieman tuonnemmas. Sen pehmeän tuntuinen jousitus osoittautuu pattisella pätkällä yllättävän kantavaksi ja mukavaksi. Meininki on silti tai juuri siksi aivan älyttömän viihdyttävää. Parivertailussa... Kaasuttaminen aiheuttaa kysymysmerkkejä Arctic Catin pintakovuus antaa odottaa, että kelkka muuttuisi sitä mukavammaksi, mitä kovempaa sillä ajaa. Kelkka tuo jossain määrin mieleen Ski-Doon MXZ 550:n REV-aikakaudelta, mutta siinä on paljon omintakeisuuksiakin, kuten taipumus heittää jarrutuksissa perää sivulle
Jos mietit minkälaista on Tucker Hibbertin elämä, voit aloittaa simulaation ajamalla Sno Pro 500:lla. 85heppaisesta koneestaan huolimatta kelkka tuntuu aidolta kilpurilta. Takajousitus vaatii vielä säätötöitä ollakseen sovelias enskatyyliseen ajoon. Ohjaamo on karu, mutta tarkoituksenmukainen. www.mk-lehti.fi MK 255 v v
6,40 sek. Huipuiksi Arctic Catille kirjattiin 123,6 kilometriä tunnissa, kun Yamahan paras vetäisy tuotti tuloksen 125,4 km/h. Tulokset olivat odotuksiemme kaltaiset. Mittasimme myös kelkkojen kulutukset reittiajossa. 4,10 sek. 3,69 sek. Yamahan kulutukseksi mitattiin 17,1 litraa satasella kun Catti samalla lenkillä tempaisi 25,7 litraa sadalla kilometrillä. Yamahan ja yhtä lailla Arctic Catin laittaminen samaan lähtöön föönien kanssa olisi epäreilua, sillä puhallinjäähdytteisessä on parikymmentä heppaa vähemmän kuin näissä kahdessa. 0-400 m 15,88 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 125,4 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 53 m 256 MK www.mk-lehti.fi v v. Sen sijoittelu jakaa mielipiteitä. Kallistuksenvakaaja hoitaa hommansa, mutta se on aseteltu hieman ottavaan paikkaan. Yhteenveto Arctic Catin ja Yamahan vertaaminen perinteiseen tapaan ei olisi ollut aivan reilua, sillä askeettisesti varusteltu kisapeli on auttamattomasti altavastaaja, koska siitä puuttuvat kaikki ylellisyysvarusteet. Parivertailussa... Yamahan mittari on näköisällä ja se on helppolukuinen. Siksi kiinnitimme huomiota ennen kaikkea ajettavuuteen sekä suorituskykyyn ja päätimme jättää pisteet kokonaan pois. Soisi, että sitä tulisivat täyttämään muutkin valmistajat tuomalla markkinoille uusia kevyitä sportteja viimeistään silloin, kun 550-kuutioisten ilmajäähdytteisten taru loppuu. Yamahan varvaskoukut ovat toimivat. Tuulilasi on mallia kääntyvä kuten ensimmäisissäkin Phazereissa. seikat sekä telan kohtauskulma ja se, miten halukkaasti matto rullaa alustan ympärillä. 1 2 3 4 5 6 7 2,80 sek. Nopeudet edustavat hyvää tulostasoa, sillä mittaukset ajettiin kovalla alustalla 15 asteen pakkasessa. Kisaluokan puuttuminen näiltä kelkoilta on hieman harmi, sillä nykyisellään 550-kuutioisten föönien ja 600-kuutioisten kilpureiden välissä on aika iso hajurako. Arctic Catin lukema on samaa luokkaa kuin viime vuosikymmenen 500-kuutioisilla ja noin 100-heppaisilla urheilukelkoilla. Suorituskykymittauksia Arctic Cat 500 Sno Pro Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Ehkä keväthangilla pakkasyön jälkeen tuloksiin saataisiin vielä pikkuisen parannusta. 1 2 3 4 5 6 7 2,49 sek. 0-200 m 9,27 sek. 85-heppaisten luokka on tuskin tulossa Suomeen, jos muilta merkeiltä ei ilmesty vastaavan tehoisia laitteita. Kisakelkkamaisen kulmikas Arctic Cat syö soppaa kisakelkan lailla, kun taas nelari menee jo nelitahtisuutensa vuoksi hieman vähemmällä kuin erittäin perinteinen kaksitahtinen. 0-200 m 9,64 sek. Kulutukseen vaikuttaa myös Yamahan koneen loistava tehoalue, jonka ansiosta kelkalla ei tarvitse ajaa kaiken aikaa tuppi nurin, kun taas Arctic Cattia pitää komentaa jatkuvasti sinkki tiukalla. 5,85 sek. Jos rakenteet vain kestävät, olisi Yamahassa kovastikin ainesta kilpuriksi, jos sille vain olisi sopiva luokka. 0-400 m 15,47 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 123,1 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 50 m Yamaha Phazer RTX Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Parivertailun suurin yllätys oli Yamahan potentiaali urheilukelkkana
Jatkuu seuraavalla sivulla v v
Kelkka on myös erittäin mukava ajaa, kiitos pitkäliikkeisen takapukin. Pidän Phazerin ajo-ominaisuuksia kiitettävän mukavina, joskin pitkän Phazertauon jälkeen kelkka tuntui alkuun kallistelevan pikkuisen. Pidän myös jousituksen säädöstä, joka sopii sekä rauhalliseen reittiajoon että kovempaan räppäilyyn. Catin selässä on hyvät liikkumatilat, ajoasento on mieleeni ja kevyttä kelkkaa on helppo hallita painonsiirroin. Se kuulostaa raa´alta ja myös tuntuu siltä, koska ilman pakoaukonsäätimiä olevan moottorin tehoalue on aika kulmikas. Yamaha Phazer on oranssina nätti kuin mikä. Toisaalta se on pintakova ja tuntuma ajoalustaan jää ohueksi, mutta kuitenkin alusta pohjailee ja viskelee perää pateista välillä hallitsemattomasti. Myös ohjausta vaivaa levottomuus. Jos saisi muokata, tahtoisin Phazeriin vain aavistuksen topakamman jousituksen sekä 32-38-millisellä harjalla varustetun maton, jotta jarrutus- ja kiihdytyspito paranisivat. Etujousitus on hyvä, mutta takajousituksen säädöt ovat hakusessa. Kun yhteinen sävel taas löytyi, pysyi kelkka lapasessa ja hauskaa oli. Kelkan onnistunut ajoergonomia ja tasainen painojakauma tekevät siitä helpon ja ennen muuta hauskan ajettavan. Alusta toimii kaksijakoisesti. Takapukin hakaneulojen säätö rauhoitti menoa hieman, muttei täysin poistanut tuota taipumusta. Tuntui ja sivusta katsottuna myös näytti siltä, että alusta on aivan liian hidas. Moottorin tehontunne jää jotenkin vaisun oloiseksi Cattiin verrattuna, mikä johtunee Yamahan tasaisemmasta vääntöalueesta ja moottorin persoonallisesta äänestä. YPZ 35 x 307 / 2,5 cm Erillisjousitus, Fox Float-ilmajousi-kaasuisk. Vaikutelmaa korostavat vain ylärekisterissä peuhaava moottori ja todella räikeät pakoäänet. Ajettavuudeltaan Phazer on loistava. Alusta kuntoon, niin Arctic Cat sopii harrastekelkaksi vaikkapa crossiradalle. Muilta osin jättäisin kelkan ennalleen ja nautiskelisin.q www.mk-lehti.fi. Yamaha Phazer on kaikessa omaperäisyydessään viihdyttävä kelkka. levy 121 cm 282 cm 108 cm 30 l Digital T.C.I / T.P.S 11 690,- 258 MK Tätä mieltä Olli Autonen: Puolilitrainen Sno Pro Catti kuulostaa ja osin tuntuukin hyvin raaserimaiselta. Vaikka jousitus pohjaa, säilyy kelkan hallittavuus ilman yllättäviä ohjelmanumeroita. jousto 236 mm Pro Shock CK, KYB-kaasuiskari, jousto 412 mm Hydr. Joni Launonen: Arctic Cat on kilpuri hyvässä ja pahassa. Parivertailussa... Arctic Cat 500 Sno Pro Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Pa suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Suzuki, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppäventtiilit 85 hv 499 cc akuton EFI Team 38 x 325 / 3,2 cm AWS VIII, Fox Zero Pro -kaasuisk, jousto 240 mm Slide Action, Fox -kaasuisk, jousto 340 mm Hydr. levy 126 cm 297 cm 109 cm 42 l 3D, pakokaasun l-tunnistin 9 990,- Yamaha Phazer RTX Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Yamaha 2-syl., 4T, nestejäähd., 80 hv 499 cc 2xKeihin CVK, nestelämm. Siksi kelkan perä tanssahteli peräkkäisissä pateissa jopa vaarallisen tuntuisesti. Jousitus kantaa aivan riittävästi ja myös keula toimii
Vertailutestissä Arctic Cat F8 SnoPro Lynx Rave RE 800 PowerTEK Polaris IQ 800 SP Dragon Ski-Doo MX Z 800 X-RS PowerTEK Lumikenttien VALTIAAT 260 MK www.mk-lehti.fi
Tällä hetkellä 800-kuutioiset urheilukelkat tuntuvat jakautuvan kahteen ryhmään simppelin urheilullisiin laitteisiin ja yhden miehen hi-performance touring kelkkoihin. Testattavista BRP:n laitteet, MK 261 v v. Pahimman hurskastelun jälkeen jokainen vuorollaan lopulta myöntää, että teho on aina kivaa. TEKSTI: MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: OLLI AUTONEN, JUKKA HELMINEN, JONI LAUNONEN Jopas voivat olla kelkat eri puusta veistettyjä, mietiskeli muuan testiryhmä onnistuneen ajopäivän jälkeen saunan lauteilla. Keskustelun kohteena olivat 800kuutioiset urheilukelkat vuosimallia 2010. M www.mk-lehti.fi uutaman päivän vertailutesti osoitti, että 800-kuutioisten urheilukelkkojen luokassa on laitteita, joissa ei ole mitään muuta yhteistä nimittäjää kuin se, että kaikissa testattavissa on 800-kuutioinen kaksitahtinen twini-moottori. Yhtä mieltä oltiin siitä, että joku toimii lähes kaikissa ympäristöissä ja joku toinen hieman kapeammalla sektorilla. Kelkkojen heterogeenisyys ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että niillä kosiskellaan enemmän tai vähemmän samanmielistä ostajajoukkoa. Samaan hengenvetoon on hyvä todeta, että kyllä keväisillä tunturimarsseilla isolohko yksinkertaisesti tuntuu äärettömän mukavalta laitteelta. Nykyaikainen 600-kuutioinen sportti on jo niin pahuksen tehokas ja nopea kelkka, että toisinaan jopa harrastelehtien toimittajat mietiskelevät, että mihin 800-kuutioisia edes tarvitaan
Vertailutestissä... 262 MK www.mk-lehti.fi
Sen ohjaus on tarkka, eteneminen vakaata ja jousitus toimii hyvin. Varmaan sama asia kuin perunamuusissa ja karjalanpaistissa perusasiat ovat kunnossa. Takajousitus ei ole erityisen kantava, ja sen huomaa jo hitaissa vauhdeissa isommissa pateissa. Lynx ja Ski-Doo kulkevat kaasutinkoneen voimalla, mutta jenkkipeleissä käytetään ruiskua. Lynxin taipumus ryntäillä ja keulia ylenpalttisesti tekee hitaista reittipätkistä melko työläitä jotoksia. Polaris IQ 800 Dragon on porukan nestori. Polaris on joukon ainoa sähköstartilla varustettu kelkka. Eroja rauhallisessakin ajossa Rennossa reittiajossa tässä ryhmässä on neljä vahvaa kelkkaa. Myös kelkan voimalinjan kipakkuus muistuttaa siitä, että Rave RE 800 PowerTEK ei ole mikään jokamiehen sportti rauhallisille rekiretkille. Lynxin jousitus tuntuu rauhallisessa ajossa mukavalta, mutta ohjaus on hieman rauhattoman tuntuinen. Kaikki testin kelkat on varustettu alun perin BRP:n esittelemällä sähköpakilla, joka saa koneen pyörimään väärinpäin. Viimevuotisessa kestotesti-Lynxissä käytimme SLP:n SLT-suksea, joka terästettiin Totaltekin Racing-raudalla siksi, että saimme ohjauksesta terävämmän ja pystyimme ruuvaamaan suksipainetta pienemmäksi. Tasaisilla reiteillä kelkan paino ei tunnu eikä leveähkö penkkikään haittaa. Hitaassa ajossa raskas kaasuvipu tuntuu pirulliselta, sillä se rasittaa oikeaa kättä kohtuuttomasti. Lynxin ajoasento sopii rauhalliseen ajoon vallan mainiosti, mutta istuin tuntuu aavistuksen turhan pehmeältä. Vuonna 2007 Fusion muuttui IQ:ksi, mikä tarkoitti sitä, että kelkan kuomuosasto muuttui samanlaiseksi kuin RMK- ja Switchback-malleissa. Polaris kouluttaa kuskinsa ajamaan seisten pahat paikat hitaillakin no- Catin telasto ei ole vakiosäädössään sopiva kuin tasaisille reiteille. Vetely johtuu melko kovasta suksipaineesta. Rento ja tilava asento on kuin tehty pitkille päivämatkoille. Jonkun mielestä tällä konseptilla ikä jo hieman painaa, mutta vastaväitteen tarjoaa se tosiseikka, että IQ-mallin Polaris on vuosi toisensa jälkeen niittänyt menestystä pohjoisamerikkalaisten kelkkalehtien Sled of the Year -valinnoissa. Hyväkuntoisella reitillä Arctic Cat on todella hieno peli. Säätö tuntui jotenkin vetelältä ja lisäksi se heitti helposti takakorkeita. IQ Polariksen telasto on pintaherkkä ja mukava matkavauhdeissa, mutta kovassa rytyytyksessä pitää varautua pohjaamiseen. Ski-Doo on onnistunut iskareiden säädössä ja myös 800kuutioisen telastoon voi luottaa joka tilanteessa. www.mk-lehti.fi MK 263 v v. Molemmat pukit pohjaavat jo hiukankin isommassa patikossa. Lynxin telasto oli jostain syystä aivan eri tuntuinen kuin samaan aikaan ajossa olleen 600-kuutioisen. Telaston jousitus ei ole aivan herkimmästä päästä, mitä pintajoustoon tulee. Näillä eväillä Lynxin ohjaus paranee tuntuvasti. Rauhallisessa ajossa Polaris menee eleettömän rauhallisesti. Etujousitus toimii kiitettävästi ja alusta hyvin. Viimeisenä sähköpakin käyttäjäksi ryhtyi Arctic Cat. IQ polveutuu kaudelle 2005 esitellystä Fusion-mallista. Jos kaasupeukalo tekee laajoja liikkeitä, alkaa Catti karjahdella kuin jalopeura. Lynx ja Ski-Doo, ovat lähisukulaisia merkkien vakiokilpureiden kanssa, kun vastaavasti Arctic Cat F8 SnoPro ja Polaris IQ 800 Dragon ovat enemmän jälkimmäisen ryhmän laitteita. Polariksessa käytettään CFI-moottoria, joka tuikkaa osan bensasta suoraan sylinterin nousukanaviin ja tarvittaessa myös alakertaan. Toisaalta Polariksen ajoasento ehkä hieman karkottaa nuorempaa kuskikaartia, joka vaatii kelkaltaan tiettyä leikkisyyttä ja mahdollisuutta kikkailuun. Lynx kiemurtelee hitaissa nopeuksissa jonkin verran, vaikka CTRL-suksea ei voikaan moittia erityisen ohjaavaksi. IQ:lla oli selkeä tilaus etenkin kun SkiDoon REV-mallisto oli vielä kaupan, sillä vähemmän aggressiivinen ajoasento sopi monelle sellaiselle kuljettajalle, jota Ski-Doon jyrkähkö polvikulma hirvitti. Teknisesti laitteissa on niin yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksiakin. Arctic Catin ruisku on perinteistä mallia, eli polttoaine suihkutetaan imuläppärunkoon, josta se kulkee imuilman kanssa kampikammioon, josta edelleen huuhtelukanavia pitkin männän päälle. Mikä IQ:ssa sitten vetoaa. Jousitus toimii hitaissa vauhdeissa hyvin. Arctic Catin uusi 800-kuutioinen ja 163-heppainen moottori on uskomattoman makea pa- ketti, jonka voimavarat siirtyvät tarvittaessa lumeen hienostuneesti. Se on mukava ja herkkä, eikä siinä ole jämäkälle urheilukelkalle tyypillistä pintakovuutta nimeksikään
Hallittavuuden ja ajo-ominaisuuksien merkitys korostuu, kun alla on kelkka, jossa on tehoa 147-163 hevosvoimaa ja joka hyvällä kelillä kiihtyy yhtä nopeasti kuin litrainen sporttipyörä hyvällä asfaltilla osaavan kuskin alla. Ongelmia aiheuttavat huonosti irtolumessa ohjaavat sukset sekä kevyen tuntuinen peräpää. Mutta eipä niin hyvää, ettei kiintiömoitetta löydy. Polaris on tehty ajatellen rentoa, mutta vauhdikasta ajoa, ja tämä perusajatus kyllä tuntuu. Pahassa patikossa fiilis muuttuu nopeasti, sillä etupukki pohjaa helposti vastapatissa. Takapakki oli peruja uudesta alustan takapukista, joka kyllä toi alustaan tuntua pitkistä joustovaroista, mutta samalla teki kelkasta hieman nenäpainoisen tuntuisen. Seistessä huomaa, että astinlaudoissa saisi olla kosolti lisää karhennusta, jotta tossu pitäisi. 800-kuutioinen ei kärsinyt muutoksesta aivan samalla tavalla kuin 600-kuutioinen. Seuraavat palstamillit on pyhitetty kelkkojen välisten erojen ruotimiseen kovassa ajossa. Kiitosta on annettava aina loistaville Wilwoodin jarruille. Kelkasta on vihdoin tullut todella kovaa kyytiä sietävä urheilukelkka, joka kaiken lisäksi on esimerkillisen helppo ajaa. Kun joku totesi kelkan olevan erittäin mukava tasaisella reitillä sekä pehmeässä patissa, ei kukaan väittänyt vastaan. Pehmeän lumen kuorruttamalla reitillä Arctic Cat on vaikea kaveri. Viime vuonna ajettu Ski-Doo oli mielestämme ottanut hieman takapakkia vuoden 2008 malliin nähden. Tälle kaudelle tehty X-RS-päivitys on tehnyt todella hyvää MX Z:lle. Lynx ja Ski-Doo sen sijaan ovat läheistä sukua vakiokilpureille. Kelkan selästä tuntuu tipahtavan joka kerran, kun kaasua painaa syvään. Moitteiden jälkeen on hyvä todeta, että voimansiirron säädöt ovat onnistuneet, sillä koneen ärjy luonne on saatu suitsittua käyttökelpoiseksi voimaksi. Kelkka siis puskee käännöksissä ja kaasun käyttö saa aikaan hillitöntä sutimista. Jousitus tuntuu pitkissä loivissa pateissa pitkäliikkeiseltä takapukin reippaiden joustovarojen takia. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että moottori ja voimansiirto on saatu natsaamaan hyvin yhteen. Polaris IQ jakaa mielipiteitä monessakin asiassa, mutta parista seikasta testiryhmän sisällä vallitsee liikuttava yksimielisyys. Sitä ennen on syytä korostaa, että nämä kelkat ovat perin erilaisiin käyttötarkoituksiin suunniteltuja, mutta silti ne mielletään samaan kategoriaan kuuluviksi. Sen käytön tekee raskaaksi kaasunasennontunnistin eli TPS, joka saa kuskin luulemaan, että hänellä on hyppysissään maailman ainoa kolmella kaasarilla varustettu twini. Polle kaipaa laveita latuja ja letkeää meininkiä. Catilla ei juuri voi keventää vastaiseen ajettaessa, sillä kelkka ei roimista tehovaroistaan huolimatta nosta suksia maasta kovin helposti. Se selittyy paitsi isommalla tehoarsenaalilla, myös sillä, että näistä kahdesta 600-kuutioinen on se, jolla harjoitetaan aggressiivisempaa ajoa. Arctic Catin vahvinta alaa on sen vakaus kovassa kyydissä tasaisilla reiteillä. Polaris on ehdottomasti parhaimmillaan silloin, kun ajaminen ei ole jatkuvaa suorittamista vaikealla uralla. Muutoin hitaissakin vauhdeissa kovaan menoon säädetty Ski-Doo on mitä mainioin kulkupeli. Itse asiaan "Power is nothing without the control", sanoo erään rengasmerkin mainos. Tuo viisaus pitää paikkansa vähintään yhtä hyvin kuin väittämät "elämä on ihmisen parasta aikaa" ja "Suomi on maailman paras maa meille suomalaisille". Ohjaus on totuttuun tapaan looginen, joskin pientä aliohjausta esiintyy. Alustan jousitus on yksi niistä syistä, Vertailutestissä... 264 MK www.mk-lehti.fi. Kelkka etenee vakaasti ja jos reitillä ei ole uutta lunta, myös kääntyvyys on hyvä. Viimeistään mutkaisella pätkällä huomaa, että penkin päällinen on uskomattoman liukas. IQ-mallia alusta asti vaivannut lievä ohjauksen raskaus on myös läsnä. Kun taas ajetaan hidasta ja epätasaista reittiä, jossa pitää loikkia ojien yli, alkaa vähäinenkin pumppaus hiljalleen puuduttaa oikeaa kättä olkapäästä asti. Yhtenä miehenä oltiin valmiita myöntämään, että IQ pärjäisi vallan mainiosti ilman moottorin taipumusta pätkimiseen pahoissa pateissa. Risuja Ski-Doo saa Lynxin tapaan suhteettoman raskaasta kaasusta. Eritoten hitaassa ajossa kaasun raskaus alkaa nopeasti tuntua peukussa. Catin keula on pintakova, mutta silti se pohjaa liian helposti. 800 Lynxin etujousitus tuntui telaston tapaan jotenkin vetelältä ja kelkka myös kallisteli paljon. Polaris osaa tehdä hyvän etujousituksen ja kaikki onkin kohdallaan myös 800-kuutioisessa. Hyvä ohjaus, hyvä etupään geometria ja hyvä iskareiden säätö oli yksi SkiDoon avain testimenestykseen. peuksilla. Kaikki siis ovat urheilukelkkoja, mutta silti Arctic Cat ja Polaris tuntuvat tässä ryhmässä enemmän tai vähemmän yhden hengen touring-kelkoilta
www.mk-lehti.fi MK 265 v v
Vertailutestissä... 266 MK www.mk-lehti.fi
Tämä puolestaan saa aikaan sen, että keula ei kovalla tai kovapohjaisella reitillä juurikaan kevene. Harmi, että Lynxin potentiaali hukataan näin keskenArctic Cat F8 Lynx Rave RE 800 Power Tek eräisen tuntuisiin säätöihin. Voisi luulla, että 800kuutioisen rovaniemeläisen ostaisi koke- nut urheilullinen kelkkailija, jolle mukavuus ei ole kaikkein tärkein asia. Kääntöpuolena on se, että etenkin vaatimattomissa pito-olosuhteissa kelkka sutii mutkista lähdöissä aika tavalla. Kohderyhmää tulee miettineeksi, koska nyt Lynx tuntuu siltä, että toisaalta kelkan on määrä palvella racing-henkistä kuskia, mutta toisaalta sen pitäisi olla Pentti Peruskelkkailijan peli. Hyvä puoli tässä ominaisuudessa on se, että sukset ohjaavat. Polariksen alusta on voimakkaasti kytketty, mikä tarkoittaa sitä, että etu- ja takapukki painuvat alas yhdessä. Rajummin Lynxillä edetessä tulee pohtineeksi, että mikä mahtaa olla kelkan kohderyhmä. Ski-Doo syttyy toden teolla, kun ajoalusta alkaa tarjota haasteita. miksi Polarista on hankala mieltää samalla tavalla urheilulliseksi kuin vaikkapa Ski-Doota. Kovassa ajossa ohjauspylvään asento haittaa suurinta osaa testiporukasta. Vakiota jämäkämpi enduro-säätö todennäköisesti rauhoittaisi kelkan käyttäytymistä ja tekisi siitä suoraviivaisempaa. Takakorkeisiin kelkalla ei onneksi ole liiemmin taipumusta. Ensimmäinen on suksien vaihto ja toinen on iskarien uudelleen säätäminen. Vauhdikas eteneminen on haasteellista, sillä kaasuun vastaaminen on lähinnä hysteeristä. Kunnon tälliä seuraa joko keulan nouseminen korkealle tai muu vikurointi. Lynx ei ole katastrofi, mutta totuuden nimissä on sanottava, että kaikki palaset eivät ole kohdallaan. Kevyt ja tehokas kanadalainen ei ole moksiskaan isommastakaan tällistä, vaan se etenee vailla yllätyksiä ja yhteisymmärryksessä kuskin kanssa. Menossa on napakkuutta, mutta aivan pahimmissa ojan ylityksissä kaipaisi pikkuisen lisää topakkuutta telastoon. Ongelmien ratkaisemiseksi on onneksi tarjolla helppoja ratkaisuja. Nämä kaksi ovat niin kaukana toisistaan, että kummankin miellyttämiseen tarvittaisiin kaksi eri kelkkaa. Tyypillistä on myös se, että alusta tuntuu eleettömältä siihen asti, kun vastaan tulee kunnon yllärimonttu. Voimaa on riittävästi ja se tulee ulos sivistyneesti. Jousitus on vakiokelkaksi yllättävän urheilullinen, eikä se aivan heti kaipaa simmitystä. Lyhyempi toisiovälitys on tuonut terävyyttä kelkkaan ehkä jopa liian kanssa. Toinen ongelma on jousituksen ja ohjauksen levottomuus; keula tuikkii kaiken aikaa ja perä pompottaa tarjoten kuskille ohjelmaa liiankin kanssa. Etenkin pitävällä jäljellä keuliminen muodostuu ongelmaksi. Maltillinen XP-runkoisen urheilukelkan kehittäminen on poikinut todellisen mestariteoksen, josta ei kummemSki-Doo MX Z X RS 800 Power Tek Arvostelupisteet MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Voimansiirto Melu Polttoainekulutus Yhteensä RUNKORAKENNE/ OHJAUS Ohjaus / suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Penkki/tankkiyhdistelmä Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Ajovalot Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä Polaris IQ 800 CFI Dragon ES 10 9 9 8 9 9 7 61 9 10 8 9 8 8 8 60 8 9 8 8 9 9 6 57 9 10 9 9 10 9 8 64 9 8 8 6 8 7 8 7 61 8 8 8 8 9 9 8 9 67 9 9 8 8 9 8 8 8 67 9 9 9 9 9 10 9 10 74 8 7 7 9 9 9 10 8 67 189 9 9 9 9 10 8 8 8 70 197 9 8 8 9 9 9 8 9 69 193 10 9 8 9 10 8 8 9 71 209 Kulutus ja painot Arctic Cat F8 Lynx Rave RE 800 Power Tek Polaris IQ 800 CFI Dragon ES Ski-Doo MX Z X RS 800 Power Tek Polttoainekulutus l / 100 km 27,8 23,9 29,8 24,1 Toimintasäde km 173 175 146 166 Bensatankin tilavuus litraa 48 42 43,5 40 Paino täydellä tankilla kg 282,6 253,2 277 240,4 Paino tyhjällä tankilla kg 246,6 221,7 244,3 210,4 www.mk-lehti.fi MK 267 v v. Ski-Doossa on pidempi välitys kuin Lynxissä, mutta testin aikana vallinneissa olosuhteissa ei ainakaan tuntunut siltä, että moottorista olisi puuttunut terävyyttä. Pysty ohjauspylväs tekee ohjaamisesta pirullista kimurantilla reitillä, sillä josi kuski kanttaa etuviistoon, tulee tangon taivutettu pää rintapanssariin kiinni. Uudelleen suunniteltu ajoasento toimii loistavasti kovassa ajossa. Yhteenveto Vuosi 2010 on urheilukelkkarintamalla Ski-Doon. Yläkierroksilla moottorista paljastuu vielä uusia piirteitä, sillä tehoa tuntuu olevan todella paljon. Jousituksen säätö on niin pehmeä, että se pohjaa jokaisessa ojassa ja isommassa patissa
4,78 sek. Polaris IQ on jo vanha malli, ja piakkoin se siirtynee sivuun Rushin tieltä. 3,69 sek. Ainoa miinus on tolkuttoman raskas kaasu, joka tekee koko kelkasta raskaamman tuntuisen kuin sen 600-kuutioinen pikkuveli. 0-200 m 8,79 sek. 0-400 m 14,67 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 142,9 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 53 m Ski-Doo MX Z X RS 800 Power Tek Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 3,34 sek. Catti etenee nokkapainoisesti ja siksi yllättävät vastapatit saavat aikaan kauhunväristyksiä. IQ ei ehkä ole kaikkein paras kelkka enduromaiseen ajoon, mutta siitä saa oikeilla säädöillä hyvän ja varman. Loistava jousitus kovaan paukutukseen, mutta silti se on mukava matkavauhdissakin. 1 2 3 4 5 6 2,58 sek. Lynx on saanut tekstissä sapiskaa kovasti, mutta aiheesta. Vaikka Ski-Doo on porukan urheilullisin kelkka, se tuntuu myös monikäyttöisimmältä. IQ on suunniteltu kelkaksi, joka tottelee useaa isäntää, mutta tästä huolimatta se lienee kelkka, jonka hyvyydestä ja huonoudesta on MK-lehden testiryhmässä väitelty eniten sitten Ski-Doon REV-mallien. Se on siis ominaisuuksiltaan viileä, mutta kuskin pukilta myös oikeasti kylmä! www.mk-lehti.fi. Kaikki muu onkin sitten kohdallaan. Jos kelkassa olisi vakiona paremmat jalkatuet tai kunnon varvaskoukut, paremmat sukset ja kevyempi kaasu, olisi puutteita enää hankala löytää. IQ on edelleen varma valinta kaverille, joka arvostaa muutakin kuin kovaa hakkausta patikkoisilla ja mutkaisilla reiteillä. Se pärjää mukavuudessa Polarikselle helpolla reitillä, mutta vaikeammalla ja vauhdikkaammalla pätkällä se pesee muut. 5,20 sek. Polariksen RR-mallin kanssa X-RS taistelee tasaväkisesti markkinoiden kylmimmän kelkan tittelistä. 0-200 m 8,85 sek. 0-400 m 13,91 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 149,1 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 48 m pia puutteita tarvitse haeskella. TwinSpar-runkoiset Arctic Catit esiteltiin kaudelle 2007, eli nyt mennään neljättä kautta. 0-400 m 14,24 sek. Vertailutestissä... 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 145,9 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 53 m Lynx Rave RE 800 Power Tek Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 0-200 m 9,13 sek. Ajoasennon puolesta IQ on passeli peli pidemmille reissuille, mutta jos suunnitelmissa on todella pitkiä reissuja, kannattaa harkita 600-kuutioista versiota sa- masta aiheesta, sillä 800-kuutioinen IQ osoittautui melkoiseksi juomaripojaksi. Lynx Rave RE 800 PowerTEK on pohjimmiltaan loistava kelkka, mutta nyt sen kilpailukyky oli kateissa puolivillaisten säätöjen takia. 1 2 3 4 5 6 2,65 sek. 4,68 sek. Jousituksen säätöhommiin referenssikelkaksi pi- täisi ottaa 2007 vuosimallin RE 600, niin johan alettaisiin olla lähellä totuutta. Ajoasento istuu myös meikäläiselle ja meikäläisen takapuoli taas istuu hyvin uuteen penkkiin. Sen sijaan kuskille, joka haluaa kikkailla ja pitää kelkalla hauskaa sekä kenties käydä joskus crossiradalla, IQ ei ole suosikkilistamme kärjessä. 0-200 m 8,72 sek. 0-400 m 14,21 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 140 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 49 m Polaris IQ 800 CFI Dragon ES Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 5,43 sek. IQ:ssakin on piilevää potentiaalia, jonka saa houkuteltua ulos jousituksen uusilla säädöillä. Kun jousitus hierotaan tasapainoisemmaksi ja urheilullisemmaksi, on käsissä jälleen loistava laite. 1 2 3 4 5 6 2,42 sek. Suorituskykymittauksia Arctic Cat F8 Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 3,56 sek. IQ ei ole kummemmin muuttunut viime vuosina, ei myöskään testiryhmän yleinen mielipide kelkasta. Arctic Cat F8 SnoPro on tasaisten latujen kelkka, mutta patikkoon siitä ei ole. Jousituksen ja ohjauksen ongelmat eivät poista sitä tosiasiaa, että Lynxissä on mahtava runko, hieno moottori ja hyvät kuskin työtilat. Lynx tulee pisteissä kakkoseksi. Esittelynsä aikana TwinSpar-runkoiset olivat mukavia kelkkoja, mutta ilmeisesti muissa leireissä tapahtunut kehitys on saanut aikaan sen, että Fsarjalaiset tuntuvat tällä hetkellä vanhanaikaisilta ja painavilta ainakin Suomen vaativilla reiteillä. 268 MK Tätä mieltä Jukka Helminen: Ski-Doo on tehnyt hyvän paketin uudesta X-RS -mallista, oli kuomun alla sitten 600- tai 800-kuutioinen moottori. Todellisuudessahan kasisatanen on jopa himpun verran kevyempi. 1 2 3 4 5 6 2,68 sek. 3,74 sek
www.mk-lehti.fi MK 269 v v
Pienellä säädöllä Pollen alustasta saa myös paljon urheilullisemman, eikä mukavuus kärsi oikeastaan ollenkaan. levy 120 cm 300 cm 109 cm 48 l 3D 12 990,- Lynx Rave RE 800 Power TEK Tekniset tiedot Moottori: Rotax, 797R Power TEK, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Ski-Doon suorituskyky ei jätä kylmäksi, kuten ei jätä kelkan käsiteltävyyskään. Siitä tulee mieleen all stars bändi, jossa jokaisesta instrumentista vastaa alan kovin virtuoosi, mutta silti soitto ei ole aivan metronomin tarkkaa. Tarvittaessa ruutia löytyy ja kaasuun vastaavuus on hyvä. Paketti toimii raskasta kaasua lukuun ottamatta niin hyvin, että mitään muuta sijaa en kelkalle voi miettiä. 108 kW / 147 hv 799,5 cc 2 x Mikuni TM40 HTD/DPM TRA 7/QRS 38 x 305 / 3,8 cm A-LFS, TA 36 HLC -kaasuisk., jousto 242 mm PPS-120, TA-46 HLCR-kaasuisk., jousto 390 mm Hydraulinen levy 123 cm 287 cm 108 cm 39 l Denso CDI 13 690,- Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: 270 MK www.mk-lehti.fi. Joni Launonen: Ski-Doo on ykkönen listallani myös 800-kuutioisten urheilukelkkojen luokassa. Iso Lynx oli pienoinen pettymys. Lisäksi etupään ja alustan jousitus oli erikoinen verrattuna vaikkapa 600-kuutioiseen pikkuveljeen. Se etenee ainakin omissa käsissäni vakaan varmasti ja vaikka alusta pohjaa herkästi, ei kelkka tee yllättäviä temppuja. Jousitus ansaitsee kovassa menossa arvosanan tyydyttävä plus, mutta tiedän, että siinä on rahkeita kiitettävään asti. Voimalinja toimii mielestäni paremmin kuin Lynxissä, sillä kelkka tuntuu huikeista tehovaroistaan huolimatta varsin sävyisältä. Kun raskaaseen kaasuun yhdistetään ryntäilevä moottori/voimansiirtopaketti syö se miehestä mehut turhan nopeasti. Myös hivenen raskas ohjaus verottaa pisteitä samoin kuin pateissa Arctic Cat F8 Sno Pro Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Suzuki, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppäventtiilit, APV-pakoaukonsäätimet 117 kW / 160 hv 794 cc akuton EFI Arctic Roller Cam / ACT 38 x 325 / 3,2 cm AWS VII, Fox Float-kaasuisk, jousto 241 mm Slide Action-telasto, Fox-kaasuisk, jousto 343 mm Hydr. Sen sijaan kovassa ajossa vaativalla reitillä luottoa ei synny, sillä alusta pohjaa perin helposti, vaikka takapukin clikkeri väännettiin kaakkoon. Takapukki vielä ampui turhan nopeasti ylöspäin, joten ajaminen oli rauhatonta. Lynxissä häiritsee kelkan epätasapainoisuus. X-RS on luokassaan viittä vaille täydellinen moottorikelkka. Ajoasento alkaa olla auttamatta liiaksi vanhaa kouluntaa ja penkki on liukas. Lynx on edelleen hyvä kelkka, mutta sisarmerkkiin vertaamista se ei vakiokunnossa tällä hetkellä kestä. Epätasapainoisuus tarkoittaa äkäisen, jopa rynnivän voimapaketin sekä justeerausta kaipaavan jousituksen yhteisvaikutusta. Kokonaisuutena Ski-Doo on luokassaan ylivoimainen paketti, jolla onnistuvat kevään pitkät safarit ja pappacrossi Mäntyvaarassa. Hyvä kaveri pitkille taipaleille. Polaris IQ 800 Dragon on hyvä peli tasaisilla reiteillä ja pehmeässä lumipatissa. Jousituksen säädöissä on otettu takapakkia parin vuoden takaiseen äffäläiseen verrattuna, jolla kesti Vertailutestissä... ajaa patikkoakin suhteellisen kovaa. AC F8 on kotonaan tasaisella reitillä, jolloin se ohjaa hyvin ja mahtava moottori pääsee oikeuksiinsa. Tämä uusi malli kuitenkin pohjailee joka kulmasta ja silti keula on myös pintakova. Kakkoseksi listallani nousee Polariksen ohella Lynx. IQ Polaris on aina istunut hyvin allekirjoittaneen käteen, eikä mieli ole vieläkään muuttunut. Kasisatanen kallisteli ja alusta tuntui löysän löllöltä
Kun tähän lisätään raskas kaasu ja kova suksipaine, on ajonautinto kaukana. IQ on perusvarma, mutta sen verran tylsähkö kelkka, että räppäily ynnä muu kikkailu eivät tule edes mieleen. Mutkaisella ja pattisella reitillä AC ei hurmaa, sillä etenkin uudessa lumessa suksien ohjaava vaikutus tuntuu katoavan. läppäventtiilit, kW / 154 hv 795 cc CFI-4 P-85 38 x 307 / 3,2 cm IQ, Walker Evans piggyback -kaasuisk., jousto 254 mm IQ, Walker Evans kaasuisk., jousto 353 mm Hydraulinen levy 122 cm 292 cm 108 cm 222 kg 43,5 l Bosch CDI 13 490,- Ski-doo MX -Z X-RS 800 PowerTEK Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Rotax, 800R PowerTEK, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Myös kelkan taipumus mennä keula edellä päin ojan penkkoja ja pahoja patteja on omiaan pudottamaan vauhtia vaativilla pätkillä. Polaris IQ 800 SP Dragonin meno on rauhallista ja vakaata miedoilla reiteillä, jossa on loivahkoa matalaa pattia. Luokan paras suksi löytyi mielestäni Pollesta. Jos keulaa ei saa kevennettyä riittävästi ennen vastapenkkaa, tulee kyllä ohjelmaa, kun alusta ottaa iskun vastaan lyhytjoustoisella etupukilla. Toisaalta Polariksella on yksinkertaisesti kiva ajaa paikasta a paikkaan b. Sukset vaihtoon ja jalkakoteloihin hieman modausta, niin kasassa on peli, jolla voi vetää aivan tosissaan. Pelissä on paukkua niin että piisaa, ja kelkan ajo-ominaisuudet ovat loistavat niissä oloissa, joihin se on tehty. Tuntui siltä, että iskarin säädöillä ja surkeilla suksilla oli hyvä aihio saatu pilattua totaalisesti. pätkivä moottori. Ajoasentoa on rustattu keltaisissa urheilupeleissä täksi vuodeksi, mikä olikin kaivattu uudistus. Arctic Cat F8 SnoPro on rauhallinen peli helpoilla reiteillä. 111 kW / 151 hv 799,5 cc 2 x Mikuni TM40 HTD/DPM TRA VII / QRS Roller 38 x 305 / 3,2 cm REV-XP, HPG T/A Alu Clicker-kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: SC-5, HPG T/A Alu / C-36 Racing Clicker-kaasuisk., jousto 381 mm Jarru: Hydr. Patikon syventyessä ja kurvien jyrkentyessä on pakko himmata menoa lötkön alustan ja eriskummallisen ohjauksen vuoksi. Kun tämän tietää, täytyy yrittää saada isku kohdistumaan pitkäliikkeiseen takapukkiin. Se etenee nopeita reittejä vakaasti ja ottaa hienosti vastaan yllättävät ojien ylitykset, joita alkutalven ajeluilla tulee aina vastaan. Arctic Cat F8 SnoPro on tasaisten ja laveiden reittien täsmäohjus. Ajoergonomia on taattua Lynxiä, joka toimii niin patikkoa hakatessa kuin kruisaillessa tasaisia reittejä. levy Leveys: 122 cm Pituus: 289 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 40 l Sytytyslaitteet: ND-Megatec, digit. Kelkan nokkapainoisuus korostuu, kun ylitetään vähälumisilla reiteillä ojia. Jousitus tuntui pompottavalta ja kelkka kiemurteli ja väsytti kuskin todella nopeasti. Voimaa on riittävästi, mutta sitä ei voi hyödyntää kuin tasaisilla baanoilla. Lopuksi kiitos uudesta moottorista, joka on ROK! Jussa Peuranen: Ski-Doo MX Z 800 X-RS PowerTEK on ehdoton valintani porukan parhaaksi kelkaksi. q Polaris IQ 800 CFI Dragon ES Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Paino: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. Pitkästä aikaa oli Lynx saatu eriskummallisen vikuroivaksi kelkaksi. Kun patikko syvenee, jatkuu me- no vakaasti ja varmasti ilman suuria jousituksen pohjaamisia, ja kääntyvyys on tuttua ketterää Ski-Doota. Tankin ja penkin yhdistelmä on edelleen leveähkö, mikä haittaa liikkumista kelkan päällä kaarteissa. Hinta: 13 890,- www.mk-lehti.fi MK 271
Uudistuminen teki suomalaisesta ja kanadalaisesta entistä enemmän toistensa kaltaisia, mutta erojakin löytyy. Rippikoulupojan 272 MK www.mk-lehti.fi. Koeajossa Lynx Rave RE 550 ja Ski-Doo MX Z TNT 550F MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: OLLI AUTONEN JA JONI LAUNONEN Lynxin ja Ski-Doon 550-kuutioiset urheilukelkat muuttuivat rajusti tälle vuodelle
Se, että uskallamme käyttää superlatiivia tässä tapauksessa, johtuu hyvin pitkälti siitä, että ne ovat myös luokkansa ainoat uutuudet. Lynx ja Ski-Doo ovat kuin samasta puusta veistetyt. Se, mitä löytyy konehuoneesta, on täysin identtistä tavaraa. Odotuksia hieman latisti se tosiseikka, että enää nykyisin tarjolla ei ole samalla tavalla piinattuja ilmajäähdytteisiä kuin vielä muutama vuosi sitten, jolloin koneet tuottivat kymmenkunta heppaa enemmän. L ynx Rave 550 ja Ski-Doo Ski-Doo MX Z TNT 550F ovat puhallinluokan kuumimmat uutuudet kaudelle 2010. Uuden rungon keveys yhdistettynä ilmajäähdytteiseen moottoriin tuntui ajatuksena paketilta, joka kykenisi tarjoamaan sellaista ajamisen keveyttä, jota ei aiemmin ole päästy kokemaan. Testiryhmän toisen osapuolen nuoruudessa 60-heppaiset kelkat olivat kovia pelejä, mut- RAASERIT www.mk-lehti.fi MK 273 v v. Ne näyttävät melkoisen samoilta, ja tiivistetysti voisi sanoa, että niiden erot tulevat lähinnä alustasta, keulan säädöistä ja istuimesta. Kytkimen etuihin kuuluvat myös herkkätoimisuus alakierroksilla sekä aikaisemmasta parantunut luotettavuus. Tarkkojen linjojen kelkat 550-kuutioinen urheilukelkka ei hämmästytä tehoillaan. Nykyään BRP:n ilmajäähdytteisissäkin käytetään TRA-kytkintä, mikä on säädettävyyden kannalta merkittävä etu vielä viime vuonna käytettyihin BRP Lite -kytkimiin nähden. Ajatus Rotaxin 550-kuutioisen ja noin 60heppaisen koneen heittämisestä uuteen hylsyyn alkoi kiehtoa heti siinä vaiheessa, kun REV XP -runko esiteltiin kolme vuotta sitten. Moottori on 553-kuutioinen Rotax 550SK, jota ruokitaan kahdella pyöreäluistisella Mikuni VM 30 -kaasuttimella
Kelkka ei pohjaamisen jälkeen koeta poistua, vaan pysyy varsin vaivattomasti suunnassa. Kelkka etenee vakaasti ja varmasti. Aikaisemmissa 550kuutioisten puhallinpelien vertailussa ku- 274 MK www.mk-lehti.fi. Ski-Doolla monttuisia mutkia ajaessaan kuski saa takalistoonsa tällejä telatunnelista. Keulan säädöissä lieneekin suurin ero näiden kahden kelkan välillä, sillä SkiDoon keula tuntuu kovassa räivinnässä hiukan pehmeältä. Myös monttuisilla suorilla kelkkaa perältä ajettaessa saattaa penkin takaosassa olevan säilytyslokeron kansi läpsäistä takamusta. Hyväkuntoisella reitillä tuntuu, että Ski-Doo olisi hieman hereämpi kulkija kuin Lynx. Lynxin jousitus on niin ikään mukava, mutta meno on hieman vaappuvampaa kuin Ski-Doolla. Kisahommiin tai crossiratakuntoiluun kumpainenkin tarvitsee hieman jämäkämpää säätöä toimiakseen kunnolla. Astinlaudat ovat kummassakin leveät ja hyvin karhennetut. ta nykypäiväin lähes 120-heppaisiin 600-kuutioisiin verrattuina föönisportit ovat melkoisia tuhisijoita. Kaarteissa roikutaan korostetun paljon sisäkurvin puolella, ja kaasu pyritään pitämään auki. Hankalaa jumppaaminen ei SkiDoonkaan selässä ole, mutta väkisinkin Ei näillä vielä kuuhun mennä Puhallinjäähdytteisen sportin suorituskyky on kaksipiippuinen juttu. Samoista asioista ei tarvitse moitiskella Rave-sarjan pienimmäistä, sillä Rave 550:n 36-millisten iskareiden sisään on saatu taiottua säädöt, jotka pehmentävät reitin epätasaisuuksia hienosti. Vielä emme ole moista käyttöä keksineet. Hohdokkaimmillaan ajaminen on silloin, kun lenkille lähdetään kaverin kanssa, jolla on saman tehoinen vempele. Kelkan selässä on helppo liikkua ja kuskin liikkeet vaikuttavat tehokkaasti kevyen kelkan kulkuun. Kiihtyvyydessä Ski-Doo sen sijaan on aavistuksen vahvempi. Kummankin kelkan keulassa käytetään perusmallin kaasuiskareita, eli lisäsäiliöitä eikä klikkereitä ei ole. Ski-Doon jousitus tuntuu nopeilla, mutta lievästi röykkyisillä pätkillä mukavalta. Yleensä Ski-Doo on vastaavantehoista ja kokoista Lynxiä hieman nopeampi, mutta tällä kertaa osat kääntyvät Lynxin hyväksi ainakin huippunopeudessa. Kuskien välistä paremmuuseroa ei voi paikata teholla, vaan vauhdikas eteneminen on kiinni ainoastaan ajolinjoista ja osaamisesta. Testin aikaan vallitsi rapsakka talvinen sää, joka omalla tavallaan tekee usein hyvää vakiona hieman rikkaana käyville kaasarikoneille. Kaasua hölläillään vain hyvin varovaisesti ja jarrulla tapetaan vauhtia sen verran kuin on tarvis. Ilmajäähdytteisellä ajamisessa on kuitenkin oma hohtonsa. Takakorkeita ei esiinny pahemmissakaan pateissa, ja jarrupateissakin havaittiin korkeintaan mietoa perän hypähtelyä. Hyvä keli näkyi kulutuksissa. Koeajossa... tulee miettineeksi sitä käyttötarkoitusta, jossa leveä satula on X-RS-mallien kapeaa jakkaraa parempi. Sen sijaan Ski-Doon alusta toimii hyvin jopa kovassa tykityksessä. Heijaus johtuu alustasta, jolla on taipumus pieneen keinahteluun. Mutkaisella reitillä 550:llä tultaessa kuski joutuu työskentelemään tosissaan, jotta vauhti säilyy. Ero tosin tasoittuu, jos reitillä on irtolunta. Hyväkuntoisella reitillä näiden kahden kelkan välille ei juuri pääse syntymään eroa. Se ei loikkaa viivalta samalla tavalla kuin nestekoneiset sisarmallinsa, mutta enduropolulla puhallinluokan kärki vetää puhkuilla aivan järjettömiä aikoja. Myös Lynxin keula on kunnossa. Lynxin keula on säädetty jämäkämmäksi kuin Ski-Doon etupää. Lynx yllättää patikossa Lynxin nestejäähdytteiset saivat viime numeron vertailuissa pyyhkeitä taipumuksestaan viskellä takakorkeita. Suorituskykymittaus kuitenkin osoitti, että perstuntuma voi valehdella. Kaarteisiin Lynxin jakkara tuntuu paremmalta kuin Ski-Doon sohvamallinen istuin. Siinä ei paljon sinkkiä löysäillä pahemmissakaan paikoissa. Mutkaisilla osuuksilla huomaa, että Ski-Doon ohjaus on hieman tarkempi kuin Lynxin. Nopea eteneminen vaatii siis jatkuvaa kovaa kaasuttamista, mikä näkyy kulutuslukemissa. Vaikka Ski-Doon jousitus ei siedä aivan yhtä kovaa menoa kuin Lynx, ei kelkka tee edes pahoissa pateissa ylläreitä
4,86 sek. Kumpi on parempi kelkka, riippuu arvioijan mieltymyksistä ja ajotyylistä. Ski-Doon jousitus on mukavampi ja vakaampi tasaisella, mutta isossa patikossa se ei toimi aivan yhtä hyvin kuin Lynxin PPS. Yhteenveto Eroa Lynx Rave 550:n ja Ski-Doo MX Z TNT 550F:n välille on hankala saada. Yhtä kaikki, Lynxille mitattiin 110 kilometriä tunnissa Ski-Doon ollessa kaksi yksikköä hitaampi. 0-400 m 17,09 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 110,5 km/h JARRUTUSMATKA 80-0 km/h: 50 m Ski-Doo MX-Z TNT 550F 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Kulkuhaluja BRP:n tuotoksissa on likipitäen saman verran. Kummassakin on potentiaalia vaikka kisakentille, mutta kumpaistakin pitää hieman säätää, jos tarkoituksena on pommittaa crossiradalla tai osallistua endurokisoihin. Kelkka tuntui merkittävästi tasapainoisemmalta kuin aikaisemmin talvella ajamamme RE 600 E-ETEC ja Rave 800 PowerTEK. Suorituskykymittauksia Kiihtyvyys Lynx Rave 550 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Menoveden menekki ei tällä kertaa siis ollut aivan mahdotonta, mutta jos verrataan uudempiin 600-kuutioisiin Rotaxin E-TEC- tai SDI-moottoreihin, voidaan todeta, että vuosien varrella on tehojen lisäksi parantunut myös moottoreiden hyötysuhde. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 2,73 sek. Kahden luokan käppyröiden vertailu osoittaa, että kuudenkympin nopeuteen fööni menee räväkästi jääden 800-kuutioiselle noin puoli sekuntia. lutuslukemat ovat pyörineet 25 litran pinnassa, mutta tällä kertaa jäätiin noista lukemista hieman. Patikossakin pärjätään, mutta keula antautuu hieman pahimmissa rysäyksissä. 4,71 sek. Renegade Backcountry X ja Xtrim 800 täräyttivät paikaltaan kuuteenkymppiin ajassa 2,13 sekuntia, kun taas Ski-Doo MX Z TNT 550F tempaisi saman vedon aikaan 2,73. 0-400 m 17,12 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 108 km/h JARRUTUSMATKA 80-0 km/h: 49 m www.mk-lehti.fi MK 275 v v. 800kuutioisten crossovereiden kiihtyvyydet mitattiin kutakuinkin samanlaisissa olosuhteissa kuin puhkujen kiihdytykset. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 2,81 sek. Ski-Doo oli nuukempi polttoaineen suhteen, sillä sille menovesi kelpasi vauhdilla 21,7 litraa sadalla kilometrillä. Lynx on enemmän rallikelkkamainen, joskaan suurta eroa ei ole. Vbox-mittauksissa havaittiin, että kevyempänä Ski-Doo loikkaa paikaltaan paremmin, mutta huipuissa se antautuu Lynxille. Lynx imi samalla matkalla 24,4 litraa. Ajossakin SkiDoo tuntuu rullaavan paremmin, ja tätä tunnetta tukee myös kulutusmittausten tulos. Suorituskykymittaukset kertovat, että 550-kuutioinen kiihtyy kohtalaisen räväkästi 80:een asti, mutta sen jälkeen kiire alkaa helpottaa. 80 tuli Rave 550:llä vastaan ajassa 4,86 ja Ski-Doolla ajassa 4,71, kun 800kuutioiset crossoverit olivat tuolloin tempaisseet tauluun jo reippaasti yli satasen. Lynxin alustan säätö on onnistunut ja kelkka sietää hyvin reipastakin menoa. Lynxin jousituksella pärjää yllättävän pitkälle urheilullisessa ajossa ja rauhallisemmassakin menossa se toimii hyvin. Tämä oli ihme juttu, sillä perinteisesti SC V-alustaiset Ski-Doot kulkevat ripeämmin kuin vastaavantehoinen Lynx. 11,08 sek. 0-200 m 10,11 sek. 10,43 sek. 0-200 m 10,08 sek. Ski-Doo on tasapainoinen kelkka reitille, mielellään söheröiselle sellaiselle. Se on mukava ja helppo ajaa eritoten tasaisella ja loivien laineiden muotoilemalla reitillä
Myös sellaiset pienet yksityiskohdat kuin jkoukut tangon päissä kulmikkaiden tuppien sijaan parantavat ajokokemusta kovasti.q Lynx Rave 550 Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Punnittu paino: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax, 2-syl., 2T, puhallinjäähd. jousto 381 mm Hydraulinen levy 122 cm 289 cm 108 cm 191 kg (tyhjä tankki) 40 l Ducati/ CDI 8 490 euroa 276 MK www.mk-lehti.fi. 42 kW/ 57 hv 553,4 cc 2 x Mikuni VM34 Brp Lite/ LPV 27 38 x 305/ 3,2 cm REV XP, HPG Plus kaasuisk., jousto 229 mm SC-5, HPG Plus/ HPG Plus kaasuisk. Lynx Rave 550 on näistä kahdesta ehkä enemmän mieleeni. Kelkkojen maltillisen suorituskyvyn ansiosta ajamisessa joutuu keskittymään tarkasti omaan ajotekniikkaansa. Kun kelkka ei tottele kaasuvivun painalluksia nestepelien tapaan, tulee satulassa liikkumiseen ja ajolinjojen valintaan keskityttyä jopa ylikorostetusti, mikä varmasti kehittää ajosilmää myös riskien pelien viemistä ajatellen. 42 kW/ 57 hv 553,4 cc 2 x Mikuni VM30 TRA III/ LPV-VSA 38 x 305/ 3,2 cm A-LFS, HP-kaasuisk., TA36 jousto 242 mm PPS-120, HP-kaasuisk TA36/TA36 jousto 390 mm Hydraulinen levy 122,5 cm 287 cm 108 cm 207 kg (tyhjä tankki) 39 l Ducati CDI 8 290 euroa Ski-Doo MX-Z TNT 550F Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Punnittu paino: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax 550F, 2T, 2-syl., puhallinjäähd., läppävent. Koeajossa... Tätä mieltä Olli Autonen: Puhallinjäähdytteisellä sporttikelkalla ajo oli piristävä kokemus pitkästä aikaa. Uusiin runkoaihioihin siirtyneet Lynx ja Ski-Doo ovat läheistä sukua toisilleen ja ajossa hyvin tasaväkisiä. Kunnon patikkoon Lynxissä saisi olla hieman kovempi säätö, mutta vakionakin alusta kantaa kelvollisesti. Ski-Doon alusta on tuntumaltaan kovempi, mutta kuitenkin sen vaimennusteho loppuu patikossa ennen Lynxiä. Tasaisilla mutkapätkillä SkiDoo tuntui Lynxiä nopeammalta paremman kääntyvyytensä ansiosta. Moottorien toiminta ja ajoasento ovat lähes identtiset, mutta pidän Lynxin penkkiä parempana urheilulliseen ajoon. Ajotuntumassa suurin ero löytyy kuitenkin jakkaran alta: pintaherkkä PPS-alusta on todella pitkäliikkeinen, mikä tuntuu etenkin loivissa laineissa nopeilla reiteillä. Keula kaipaa huomattavasti enemmän jousta tai puristusvaimennusta, sillä vastapenkoissa Ski-Doo lyö turhan helposti näpeille. Se soveltuu paremmin urheilulliseen ajoon. Joni Launonen: Ski-Doo on mukavampi, kun ajetaan suhteellisen tasaista ja mutkittelevaa reittiä. Ero tulee lähinnä huonommasta penkistä sekä pehmeästä etujousituksesta, joka päästää tällejä käsille. läppävent. Sen ohjaus on hyvä ja tarkka, jos reitillä ei ole irtolunta. Urheilullisessa ajossa Ski-Doo ei ole aivan Lynxin veroinen
Pari vuotta sitten ajamamme 600-kuutioiset crossoverit saivat kritiikkiä tylsyydestään ja tasapaksuudestaan. Keräsimme kolmen kovan koplan, joka sai maistaa reipasta reittiajoa sekä umpihankea. Moottorikelkan ollessa kyseessä sillä tarkoitetaan kelkkaa, jossa on pyritty yhdistämään umpisen ominaisuudet hyvään ajettavuuteen reitillä. Ryhmää piti alunperin täydentää myös Polaris Assaultilla, mutta kävi niin, että Assaultia ei hyvän menekin takia saatu tähän testiin. Jälkeenpäin voidaan todeta, että ehkä Assaultin paikka ei olisi tässä joukossa ollutkaan. Viime vuosina crossoverien segmentissä ovat etenkin isommissa kokoluokissa alkaneet puhaltaa urheilulliset tuulet. Assault on piirun verran enemmän boondockingiin suunniteltu laite, jonka kova jousitus, sikalyhyt www.mk-lehti.fi. Testiryhmään valikoituivat Lynx Rave RE X-trim 800, Ski-Doo MX Z Renega- de Backcountry X 800R PowerTEK ja Yamaha Nytro Crossover. Keväällä 2010 tilanne on kuitenkin aivan toinen, sillä koeajamamme kolmikko muodostuu tehokkaista kelkoista, joiden suunnittelussa raaka suorituskyky on suuremmassa arvossa kuin särmätön mukavuus. Vertailussa Lynx Xtrim RE 800 PowerTEK, Ski-Doo MX Z Renegade MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: OLLI AUTONEN JA JONI LAUNONEN SEKAROTUISET Ison luokan crossoverit eivät enää ole puolivillaisia vuoristokelkan ja reittikelkan risteytyksiä, vaan lähes täydellisiä jokapaikan sporttikelkkoja. Eroja löytyi enemmän kuin yhtäläisyyksiä. C 278 MK rossover tarkoittaa sekoitusta
Vaihtelevalla reitillä oli niin tasaista kruisailupätkää, isompaa ja pienempää pattia, umpista ja yhden erikoiskokeen verran erityisen haastavaa pätkää. Tahdoimme panostaa testin laajaalaisuuteen siksi, että crossoverin ostaa usein kuljettaja, jonka kelkkailuharrastus on hyvin monimuotoista. Luonnollisesti merkitystä oli myös kelkan suorituskyvyllä. Laajaalaisuuden tavoittelua on sekin, että testiryhmä muodostui kahdesta miehestä ja yhdestä hurmaavamman sukupuolen edustajasta. Matka-ajokokemusta hankimme 300 kilometrin päivälenkillä, joka suuntautui Rovaniemeltä Käyrämön kautta Kemijärvelle. Kati Liimatainen edustaa vauhdikasta vapaa-ajan kelk-. Halusimme selvittää kelkkojen ominaisuudet niin pitkän matkan ajossa, urheilullisemmassa menossa kuin umpihangessakin. Backcountry X PowerTEK ja Yamaha Nytro RTX Crossover www.mk-lehti.fi MK 279 v v välitys ja räväkkä käytös tuskin olisivat miellyttäneet testin matka-ajo-osuudella. Koetimme tehdä tämänkertaisen testin mahdollisimman laajapohjaiseksi
Iskarit eivät ole aivan markinoiden parasta antia, mutta säädöt ovat onnistuneet. Ski-Doon ohjaamo on toimiva, mutta tuulilasi saisi olla piirun verran korkeampi. 280 MK www.mk-lehti.fi. Vertailussa... Ski-Doo Renegade Backcountry X on äärimmäisen hauska kelkka niin hankeen kuin reitille. Hangessa kelkka etenee mieluusti tällä tavoin. SC 5 on toimiva ja mukava alusta, joka takaa vakaan kyydin
Edessä käytetään 36-millisiä KYB-vaimentimia, joissa on iskunvaimentimen ohivuotoa säätävä klikkeri. Lynxin matto on harvemmalla jaolla, joten se on 370,2 sentin mittaisena hieman Yamahan mattoa pidempi. Nytrossamme oli alla 38-millisellä Sokosti-kuviolla varustettu matto. Yamahassa käytetään Slydogin sivakkaa, joka on uusi tulokas Suomen markkinoilla. Se on tehtaan XTX-mallia karkeammalla matolla varustettu kelkka, jonka jousitus on perus-crossoveria jämäkämpi. Kovaharjainen kumivalmiste sen sijaan on parempi silloin, kun isotehoisella kelkalla ajetaan suurilla maton pyörintänopeuksilla pehmeässä kinoksessa. Lynxin keulassa käytetään 36-millisiä KYB:n iskareita, joissa on säädöt hitaalle ja nopealle puristusvaimennukselle. Entisestä supertehokkaasta seniorisportista kuoriutui täksi talveksi selvästi urheilullisempi pitkämattoinen sportti. Backcountryn nimi vie ajatukset takamailla cruisailuun ja huimailuun. Ylivoimaisesti yleisin harjakorkeus oli 32 milliä, tosin Ski-Doo kokeili jo vuonna 2004 44-millisellä harjalla kuvioitua mattoa Renegade 800 X:n alla. Kun siirrytään peitteiseen maastoon puiden väliin, ei kaasua voi käytellä samalla tavalla. Takavaimentimet ovat 36-milliset, ja takapukin vaimentimesta löytyy puristusvaimennuksen pikasäätö. kailijaa, joka on elopainoltaan huomattavasti köykäisempi kuin testiryhmän kaksi muuta jäsentä. Yamaha Nytro on RTX-mallista venytetty Keskon näkemys crossoverista. Leveyttä matolla on 38 senttiä. Ensimmäiset REV XP -runkoiset Renegadet olivat erittäin mukavia kelkkoja reitillä, mutta vastapainoksi ne olivat melko kankeita kavereita umpilumessa. Sokosti ei ole kaikkein jäykkäharjaisimpia mattoja, vaan hyvin myös reittiajoon soveltuva allround-malli, joka ei ole jäisellä reitillä yhtä liukas kuin kovaharjainen matto. Lynxin käyttämä CTRL-sivakka tuntuu toimivan paremmin puolipitkässä kuin pätkässä reitillä. Sekä rauhallinen risteily että reikäpäinen pommitus sopii tämän kelkan pirtaan. Vuosien varrella on käynyt niin, että etenkin isompiin crossovereihin on kaivattu enemmän etenemiskykyä, ja siksi korkeaharjaiset laput telamatoissa ovat alkaneet yleistyä. Kun kyseessä ovat isomoottoriset kelkat, on kuljettajan painollakin melkoinen merkitys siihen, miten kelkka käskijäänsä tottelee. Tuttavuuden hierontaa syvässä lumessa Muutama vuosi sitten crossoevereissa käytettiin yleisimmin 345-senttistä mattoa, jolla oli leveyttä merkistä riippuen 38,1-40,6 senttiä. Polaris ja Lynx luottivat noihin aikoihin omaan näkemykseensä, jonka mukaan 365senttinen matto on parikymmentä senttiä parempi kuin kilpailijoilla. Maton mitoissa on muutenkin eroja: Yamahan matto on vanhalla jaolla, ja sen pituus on 365 senttiä. Suksistossa on edustettuina kolme perin erilaista suksimallia. Samasta vaivasta kärsi viime vuonna myös 1200-kuutioisella nelaritriplalla varustettu Renegade. Renegade-malliston lippulaiva on uskollinen Ski-Doon perinteille, joiden mukaan crossoverin on oltava hyvä reittikelkka, mutta myös etenemiskykyinen. Silloin soisi, että keula pysyisi paremmin pinnalla. Tärkeitä asioita etenemiskyvyn kannalta ovat lisäksi muun muassa telan kohtauskulma, kelkan painojakauma, pohjan malli, voimansiirron toiminta ja sukset muutamia seikkoja mainitaksemme. Ski-Doo MX Z Renegade Backcountry X 800R PowerTEKissä ei ole markkinoiden pisintä mattoa, mutta paljoakaan pidemmällä nimellä varustettuja kelkkoja ei ole kaupan. Sen sijaan reittiominaisuuk- Kilpailijoiden esittely Lynx Rave RE Xtrim on muuttunut viime vuodesta edukseen. Se sai telastoonsa paksut, 46-milliset iskunvaimentimet, jotka on varustettu puristusvaimennuksen nopean ja hitaan puolen säädöillä. Hangessa suksi ei kanna erityisen hyvin, joten innokkaalla umpisen poraajalla on suksikauppavisiitti väistämättä edessään. Ohivuodon säätö vaikuttaa sekä puristus- että paluuvaimennukseen. Keulan säätö soveltuu urheilullisempaankin menoon. Yamaha luottaa Fox Float X -ilmaiskariin. Avoimilla selkoisilla suksen puutteet eivät ole niin kouriin tuntuvia, sillä reippaammalla kaasulla ajettaessa keula kyllä pysyy pinnalla. Lynxin ja Ski-Doon matot ovat 40,6 senttiä leveitä, mutta Ski-Doon 350-senttinen matto on joukon lyhyin. Testiin valikoituneessa kolmikossa Lynx ja Yamaha luottavat 38-millisellä harjalla varustettuun mattoon, mutta Ski-Doo käyttää 44-millistä. Aivan merkityksetöntä ei ole myöskään Xtrimin ulkonäön muuttuminen reippaasti nuorekkaampaan suuntaan. Paluupuolella on yksi pikasäätönappula. Ski-Doon Pilot 2.0 on hangessa kantava suksi, mutta reitillä se saisi puraista paremmin, sillä karkea puolipitkä matto tahtoo aina tuupata kelkkaa suoraan mutkissa. Joustomatkaa on 216 milliä. www.mk-lehti.fi MK 281 v v. Se ei ollut kokeilluista paras hangessa, mutta riittävän hyvä kuitenkin. Matto on yksi niistä asioista, jotka sanelevat rajoja kelkan etenemiskyvylle, mutta aivan kaikkea mattokaan ei ratkaise. Jousituksen säätö on onnistunut. Ski-Doon keulaiskari on mallia KYB Plus R. Harto Helin Konekeskolta kertoi, että Nytron alla kokeiltiin kaikkiaan kuutta erilaista suksiparia, joista Slydog rankkautui parhaimpana kompromissina. Ski-Doo on varustettu Kayaban laatupumpuilla, jotka tosin eivät ole aivan valmistajan ykköskamaa, mutta laadukasta settiä silti
Hallintalaitteet toimivat ja yleisilme on selkeä, mutta tuulilasi saa hymyn hyytymään. www.mk-lehti.fi MK 283. Kelkka on hieno reitillä, mutta hangessa se on helmi. Xtrimin PPS on saatu hyvään iskuun. Alusta on miellyttävä matkaajossa, mutta urheilullinen ajokaan ei tuota ongelmia. Ohjaamon suhteen Lynx on kuin Ski-Doo. Lynxiin on tullut herkkyyttä sitten viime vuoden
Alusta on melko napakka, mutta se ei siedä patikossa aivan samanlaista menoa kuin Lynx ja Ski-Doo. Tuulilasia ei tässäkään tapauksessa voi kehua. Nytro sopii aktiivisesti ajavalle kuskille. Ohjaamo on ok, mutta hallintalaitteiden käytettävyys, lähinnä vivusta kytkettävä pakki, häviää vähän BRP:n tuotteille. www.mk-lehti.fi MK 285. Se jakaa mielipiteet kahtia, mutta kiistaton tosiasia on se, että avoimilla jängillä se tottelee umpisessa nätisti. Nytron telaston jatko on toteutettu laadukkaan näköisesti
Ainoastaan sikahidas puunkierto on sen sortin ajamista, joka ei ole Yamahan voimapaketin heiniä. Samoin tällit tulivat läpi riittävän kovissa yksittäisissä töyssyissä. Vertailussa... ARVOSTELUPISTEET MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Voimansiirto Melu Polttoaineenkulutus Yhteensä Lynx Rave RE Xtrim 800 Ski-Doo MX Z Renegade Backcountry X 800RPowerTEK 9 9 9 9 9 8 8 61 Yamaha FX Nytro RTX 9 9 8 9 9 7 7 58 9 9 9 8 8 9 9 61 RUNKORAKENNE/ OHJAUS Ohjaus/ suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Käsiteltävyys umpihangessa Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Penkki/ tankkiyhdistelmä Jalkakotelot/ astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Ajovalot Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä 8 8 8 8 9 9 9 8 8 75 8 9 8 9 9 9 9 9 9 79 8 7 7 8 7 8 9 8 7 69 9 9 8 9 10 8 8 8 69 202 9 7 8 9 10 8 8 8 67 207 9 8 9 8 9 8 9 8 68 198 kille jyrkästä polvikulmasta johtuen. Toinen asia on se, että Nytro vaatii erittäin aktiivisen ajotyylin. Keula on samaa maata perän kanssa, eli se myös kantaa riittävän hyvin. Yamaha tuntuu vaativan sitä, että keula ottaa montut siten, että sukset osoittavat suoraan menosuuntaan ja tulevat vastapatille yhtä aikaa. Moottorin herkkyys ja reipas vääntö helpottavat patilta toiselle hyppäämistä. Matka-ajossa huomattiin, että lämpökahvoissa on kovasti eroja. Lyhyesti sanottuna Yamahan moottori tuntuu liki täydelliseltä voimalaitokselta useimmissa ajotilanteissa. Pattisella pätkällä Yamahan moottorin luonne on täyttä rautaa. Kritiikkiä aiheutti Yamahan ominaisuus tuikata sivuun, jos kelkka tulee pienestä hypystä alas toinen suksi edellä. Yamahapilotin näpit ovat kaikkein helpoimmin jäässä, kun taas Lynx ja Ski-Doo lämmittävät nakkeja oikein miellyttävästi. Lähtee kuin Jungner Yleltä 800-kuutioinen kaksitahtinen tai 1049-kuutioinen puolipitkä sportti on todella vihainen kiihtymään. Ski-Doo oli 286 MK www.mk-lehti.fi. Heikkopolviset tai pitkäkoipiset toivovat myös pientä korotusta istuimeen. Jousitus kantaa kohtuullisen hyvin reilummassakin kyydissä, joskin isoissa peräkkäisissä pateissa se tuntui hieman pakkaavan ja päästävän tällejä läpi muutaman patin jälkeen. Pientä tuikkimistä esiintyy myös tilanteessa, jossa penkkakurvin pateis- sa uudelle patille tullaan sukset aavistuksen liikaa käännettyinä. Reipashenkisellä osiolla Käyrämöstä Kemijärvelle havaittiin, että Yamahan istuin kaipaisi hieman lisätäytettä, sillä nyt takalisto osuu penkin runkoon
800 metrin loppunopeus oli 148,3 kilometriä tunnissa. Kulutusten suhteen nelari oli tällä kertaa yliveto. KULUTUS JA PAINOT Lynx Xtrim RE 800 PowerTEK Ski-Doo MX Z Renegade Bc 800 PowerTEK Yamaha FX Nytro RTX Crossover Polttoainekulutus l/ 100 km 23 21 16,8 Toimintasäde km 169 190 167 Bensatankin tilavuus litraa 39 40 28 Paino täydellä tankilla kg 276,2 254 281,8 Paino tyhjällä tankilla kg 248,9 226 262,2 www.mk-lehti.fi MK 287 v v tällä kertaa suorituskykymittauksen yksiselitteinen kuningas, tosin ei aivan valtaisalla erolla kanssakilpailijoihinsa. Satasen vauhtiin Lynx kiihtyy lähes yhtä nopeasti kuin Ski-Doo jääden sille yhdeksän sadasosaa. Lynx on joukon reippain syömäri tuloksella 23 litraa. Lynx oli toiseksi nopein vielä 200 metrin kiihdytyksessä, mutta 400 metrin kohdalla Yamaha oli sitä hieman nopeampi. Ski-Doo oli taloudellisuusajon kakkonen keskiarvolla 21 litraa. Sivuposken avaaminen paljasti, että hihna alkoi olla jo elämänsä ehtoopuolella. Tämän nopeammin kelkka tuskin kulkee, sillä olosuhteet kiihdytyksessä olivat huippuluokkaa, sillä rata oli pakkasen kovettama, kiihdytyspito hyvä ja irtolumen puutteesta johtuen kulkuvastus oli pieni. Sen sijaan huippunoupeutta se kelaa 147,2 kilometriä tunnissa, kun Lynxin vastaava luku on 143,3 kilometriä tunnissa. Mittauksissa Lynxin tulokset meinasivat jäädä vaatimattomiksi, sillä alkuun kelkka ei kulkenut aivan kuten piti. Hihnan vaihto ja ramppien asennon muuttaminen tipauttivat huippukierrokset alemmas, mikä näkyi suorityskykymittauksessa parempana kiihtyvyytenä sekä huippunopeutena. Yamaha ei kiihdy aluksi aivan samaan malliin kuin sitä parikymmentä heppaa tehokkaammat kaksitahtiset. Suurin kulutus oli 19,2 ja pienin 15,5 litraa sadalla kilometrillä. Ski-Doo oli ainoa, joka alitti neljän sekunnin rajapyykin 0-100 km/h kiihdytyksessä ajallaan 3,95 sekuntia. Nytron keskikulukseksi laskettiin 16,8 litraa sadalla kilometrillä. Ski-Doon kulutus heilui välillä 18,1 ja 24,6 litraa satasalla. Koska kelkka kiersi reilusti yli ja kone paukutti rajoittajaa vasten jo reippaan 100 metrin kiihdytyksen jälkeen, päätimme pudottaa ramppeja asennosta kolme asentoon kaksi. Pienin mitattu kulutus oli 21 litraa
1 2 3 4 5 6 2,13 sek. Itse suksen ohjaustuntuma on neutraali ja turvallisen tuntuinen, joskin aliohjautuvuutta oli havaittavissa. Suorituskykymittauksia Lynx Xtrim RE 800 PowerTEK Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Pitkät päivämatkatkaan eivät ole ongelma tälle kelkalle. Eritoten parannusta kaivataan Nytron keulaan, jota voisi parantaa merkittävästi aavistuksen miedompi kallistuksenvakaaja. 0-400 m 13,74 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 143,3 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 49 m Ski-Doo MX-Z Renegade Backcountry X 800R PowerTEK Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Se on erittäin etenemiskykyinen reitin sivussa, mutta reitillä mukava matkakumppani. Jos taas topakasti vetävä ja vääntävä nelitahtikone sekä pieni kikkailu houkuttelevat, saat Yamahasta oivan kaverin. Ski-Doon suksi toimii kovalla reitillä tasaisesti, mutta irtolumella sen pito ei ole parasta Aryhmää. Yamahan Slydog olisi vaatinut hieman ottavampaa rautaa. Reittiä oli matkalla moneksi, joten mittaustulokset kertovat sen, mitä nämä kelkat reipashenkisessä ajossa vievät. Yhteenveto Ski-Doo on pisteiden mukaan vertailun vahvin kokonaisuus. 4,04 sek. 0-200 m 8,23 sek. 2,85 sek. Yamaha Nytrosta joko tykkää tai ei tykkää. Testiryhmä arvosti sen urheilullisuutta, mutta toisaalta kelkka sai arvostelua osakseen siitä, että se tarvitsee ainakin kevyeltä kuskilta hyvin ronskeja ja päättäväisiä otteita. Ski-Doo MX Z Renegade Backcountry X toimii yhtä lailla sporttikelkkana kuin umpihankien kulkupelinä. 4,25 sek. 1 2 3 4 5 6 2,24 sek. 3,95 sek. 0-200 m 8,29 sek. 0-200 m 8,34 sek. Jos pidät vuorenvakaasti etenevästä kelkasta tai olet vielä kiinni vanhan kansan kelkoissa, Nytro ei ole sinua varten. Vertailussa... Suksissa on melkoisesti eroja. 0-400 m 13,57 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 147,2 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 50 m 288 MK www.mk-lehti.fi v v. Lynx Xtrim 800 PowerTEK on testin helpoin kelkka. Lynxin suksi ei ole erityisen kantava, ja reitillä sillä on taipumusta kääntyä mutkissa yli. ja suurin 26,8 litraa satasella. 3,06 sek. Kulutusmittauksen tulokset on ajettu sekalaisessa ajossa 20-30 asteen pakkasessa. 2,98 sek. Suurempia heikkouksia Lynxissä ei ole, mutta ylimääräisiä ääniä ei välttämättä tarvittaisi. 1 2 3 4 5 6 2,13 sek. Testiryhmästämme se sai yhden ystävän, mutta kaksi kuskia ei liiemmin lämmennyt kelkalle, joka vaatii selvästi enemmän hereillä oloa kuin kaksi muuta peliä. Nytro on selvästi kelkka, joka vaatii aktiivista ajamista. 0-400 m 13,47 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 148,3 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 47 m Yamaha Nytro RTX Crossover Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek
Jatkuu seuraavalla sivulla v v
Pieni tuulilasi ei anna paljoa suojaa, mutta tehokkaat kädenlämmittimet riittävät sulattamaan sormet ajon aikana. Nopeassa kurvissa keula tuntuu kiikkaavan yli ja jos niiausta ei tapahdu, nousee suksi ilmaan ja kääntyminen on kulmikasta eikä pyöreää. Pidän Lynxin helposta ja tasapainoisesta ajettavuudesta sekä etenemiskyvystä. Ski-Doon tapaan myös Lynx kaipaisi ohjaavampaa suksea. Keulan saa kevenemään helposti kaikissa tilanteissa, ajettiinpa sitten reitillä tai vaaranrinnettä umpilumessa. Nyt pari vuotta myö- 290 MK www.mk-lehti.fi. Nytrossa ei ole samanlaista vakautta kuin joissakin sen kilpailijoissa, mutta ainakin minun käsissäni kelkka pysyy erittäin hyvin. Jousitus on loistava ja aavistuksen mukavampi kuin SkiDoossa. Lynx on Ski-Doon ohella sikäli loistava matkakelkka, että sillä selviää oloissa kuin oloissa. Tanko taittuu syvälle kainaloon ja kaikki voima kääntämiseen lähtee olkapäästä. Umpilumen kikkailussa Lynx on myös vahvoilla: kelkka etenee hyvin puuterissa, joskaan ketteryydessä ja hauskuudessa se ei puhuttele aivan Ski-Doon tavoin. Jos se vielä kääntyisi hieman paremmin, olisin erittäin tyytyväinen pakettiin. Kaiken kaikkiaan Ski-Doo on hyvä valinta niin umpisen ajeluun kuin reitillekin. Nytrossa on hauskuuskerrointa ja sitä on kiva hyppyyttää patikossa monttuja tuplaillen. Jalkakoteloista ei ole ajaessa mitään iloa ja istualtaan ajettaessa jaloille ei saa tukea mistään. reittiajoa, varsinkin keula kaipaisi uudistuksia. Missään tapauksessa Yamaha ei ole huono kelkka ajaa ja sen kanssa tulee toimeen niin umpisessa kuin reitilläkin. Ajamisen helppous ja huolettomuus tuntuvat mukavalta matkan vanhetessa.q Kati Liimatainen: Yamaha Nytro vaatii aina hieman enemmän ajoa, jotta sen perin erilainen ajoasento ja ajofiilis alkavat tuntua omalta. hemmin isojen crossovereiden kanssa muutaman päivän vietettyäni en osaa päättää suosikkiani. Lynx tuntuu tutulta ja turvalliselta. Myös pureva matto lisää ajon kulmikkuutta. Ski-Doo MX Z Renegade Backcountry X PowerTEK vetoaa jo kammottavan pitkän nimensä vuoksi. Etupää kaipaisi rauhallisuutta ja kovuutta, jotta kelkka pysyisi hallinnassa. Kaasu tuntuu edelleen raskaimmalta vertailun kelkoista. Välillä tuntuu, että kelkka ei ole kunnossa. Moottori ei vastaa kaasuun kovin herkästi, mutta samalla se tekee ajosta tasaista ja helposti hallittavaa, sillä kone vääntää, eikä nappaa kiinni liian hätäisesti kiihdytettäessä. Ski-Doon voimakas moottori ilmoittaa heti läsnäolostaan ensimmäisten ajometrien aikana. Alkuun peli ei tunnu yhtään hassummalta, sillä pikku patikossa se kulkee kohtalaisen suoraan eikä tee mitään odottamatonta. Mitä enemmän testikilometrejä ajoimme, sitä enemmän tahdoin Lynxin ohjaimiin. Kovassa patissa sukset lyövät käsille ja ohjaustanko saattaa tehdä ylimääräisen nopean liikkeen kesken kurvin. Äijämeininkiä tarjoaa myös uudesti syntynyt Lynx Xtrim. Kelkka sopii voimaa ja aggressiivisuutta arvostavalle riuskalle tyypille, mutta lyhyemmät ja heikommat kuskit saattavat arvostaa kevyempää peliä pitkällä matkalla. Keula toimii niin tasaisella reitillä kuin patikossakin. Ohjaustangon asento ja hankala ajoasento tuottavat ongelmia oikealle käännyttäessä. Vertailussa... Tätä mieltä Olli Autonen: Ski-Doo Renegade Backcountry on äijäenergiaa pursuava paketti. Loistava etenemiskyky ja käsiteltävyys umpihangessa tekevät paketista entistä mielenkiintoisemman. Erittäin iso miinus Lynxille tulee häiritsevistä sivuäänistä. Tasaisella reitillä etupään kiikkeryys on jo hieman häiritsevää ja mitä lujempaa ajaa, sitä huonommaksi keula menee. Mitä enemmän ajokilometrejä oli taitettu, sitä vähemmän halusin Yamahan ohjaimiin. Kelkan olemus huokuu nyt urheilullisuutta ja sen ominaisuudet ovat parantuneet kaikilla osa-alueilla. Kurviin ajossa Lynx on nopea ja tulee jopa tuntu, että ajaisi pätkäkelkalla. Tasakurveissa Ski-Doon suksi ei ole purevimmillaan rouhean telan jurratessa vastaan. Kelkka vastaa kaasuun välittömästi, ja kaasun käyttö vaatii pientä totuttelua, ettei ajamisesta tule liian ailahtelevaa. Jalat ovat aivan liian leveällä ja reisien joustomatka ei riitä tukemaan ajoasentoa. Lynx Xtrim 800 PowerTEK oli viime vuonna mielestäni tylsäntahmea, mutta nyt siitä on tullut todella hieno kelkka. Umpilumessa Yamahan etenemiskyky ei ole Lynxin ja Ski-Doon tasoa, mutta kelkka on silti hyvä käsiteltävä ja nelitahtikoneella on helppo "ryömittää". Jos kuitenkin ajetaan reipasta Joni Launonen: Vuonna 2008 600-kuutioisia crossovereita testatessamme manasin lähes koko segmentin alimpaan helvettiin, sillä luokka oli lähes täysin tylsien pelien täyttämä. Terävät ja kovat töyssyt eivät taitu tasaisesti ja varsinkin patikkoinen kurvi ei anna Yamahasta parasta kuvaa. Tuntui, että niska on kovilla pientenkin töyssyjen tuntuessa vartalossa. Ski-Doon alusta on varma, mutta jokseenkin pintakova. Tehokas moottori, hyvä voimansiirto ja pitävä matto saavat kelkan ryntäämään paikaltaan hysteerisesti. Lynxin runko ja penkki ovat liian leveän rajamailla, mutta niiden kanssa tulee vielä toimeen. Se häviää mukavuudessa Lynxille, mutta luonnetta ja kulkuhaluja siinä on niin että heikompaa hirvittää. Syheröisellä mutkapätkällä Nytro on mielestäni työläs ajaa: liikkumatilat ovat ahtaat ja eritoten pattikurveissa kelkka tuntuu kiikkerältä. Pitkällä reittitaipaleella Nytron selässä osaa arvostaa kelkan hiljaista ääntä ja kevyttä kaasuvipua, mutta käsienlämmittimet ovat tehottomat parinkympin pakkasella. Aggressiivisempi suksivalinta tekisi hienosta kelkasta vielä muikeamman, mutta jo tällaisenaan se on valintani tästä ryhmästä. Ajoasento ei lukeudu suosikkeihini, sillä Nytrossa istutaan syvällä ja polvet ovat jyrkässä kulmassa. Yamahan crossover-päivitetty Nytro ei ole huono kelkka sekään. Ohjattavuus säilyy kaikissa olosuhteissa ja kelkka on tasaisen varma kaikenlaisilla alustoilla. Alkuun tuntuu, että alusta toimii hyvin, mutta pidemmän päälle alustan kovuus alkoi häiritä. Yamaha Nytro RTX "Konekeskospecial" on joukon erilainen nuori. Leveä penkki ja runko tekevät ajoasennosta hankalan. Tässä kelkassa on asennetta. Alustasta ja voimansiirrosta kuuluvat sivuäänet rokottavat hieman mukavuuspisteitä matka-ajossa, eikä kelkassa ole aivan samaa terävyyttä kuin Ski-Doossa, joten Lynx jää listallani täpärästi kakkoseksi. Jousitus toimii hienosti vauhdikkaammassa reittiajossakin, eikä Ski-Doolla tarvitse säikähtää kovempiakaan patikkoja. Pidän kelkasta sen mahtavan moottorin, hyvän jousituksen ja käsiteltävyyden vuoksi. Pitävämpi matto, paremmin toimiva jousitus sekä rauhallisempi suksi tekevät siitä itse asiassa mielestäni paremman kuin Nytro XTX oli vastaavassa vertailutestissä vuosi sitten. Ohjaus on vakaa ja etupää sekä alusta varmoja ja selkeitä
Hinta: 13 790 euroa Yamaha FX Nytro RTX Crossover Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Yamaha, 3-syl., 4-T, nestejäähd., rivimoottori 95 kW/ 130 hv 1049 cc 3 x Mikuni 41 YVXC 38 x 365/ 3,8 cm Kaksoiskolmiotuki-erillisjousitus, Fox Float, jousto 216 mm Telasto: Dual Shock CK 40 mm kaasuisk. Lynx Xtrim RE 800 PowerTEK Tekniset tiedot Moottori: Rotax, 800R PowerTEK, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit 108 kW/ 145 hv 799,5 cc 2 x Mikuni TM40 HTD/DPM TRA 7/ QRS Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): 37 x 406/ 3,8 cm Etujousitus: A-LFS, TA36 HLC-kaasuisk., jousto 242 mm Telasto: PPS-146, TA46 HLCR-kaasuisk., jousto 390 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122,5 cm Pituus: 323,5 cm Raideväli: 103-108 cm Pa-säiliö: 39 l Sytytyslaitteet: Denso CDI Hinta: 13 990 euroa Ski-Doo MX-Z Renegade Backcountry X 800R PowerTEK Tekniset tiedot Moottori: Rotax, 800R PowerTEK, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit 111kW/ 151 hv 799,5 cc 2 x Mikuni TM40 HTD/DPM TRA VII / QRS Roller Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: 41 x 349/ 4,4 cm REV-XP., HPG T/A clicker -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: SC-5 LT, HPG T/A/ C-36 Racing Clicker -kaasuisk., jousto 406 mm Jarru: Hydr. levy Leveys: 122 cm Pituus: 316 cm Raideväli: 97,5-102 cm Pa-säiliö: 40 l Sytytyslaitteet: ND-Megatec, digit. jousto 368 mm Jarru: Hydraulinen jäähdytetty levy Leveys: 118 cm Pituus: 281 cm Raideväli: 105 cm Pa-säiliö: 28 l Sytytyslaitteet: Digital T.C.I/ T.P.S Hinta: RTX SE 13 990 euroa www.mk-lehti.fi MK 291
Koeajossa Ski-Doo Summit X E-TEC 800R 146" TeksTi ja kuvaT: joni Launonen Kohti KorKeinta huippua 292 MK www.mk-lehti.fi
Valmistaja lupailee, että kone lähtee ykkösellä käyntiin. Ison E-TECin ruiskua ohjaa neljä ruiskunohjainta, kun 600-kuutioisessa niitä on kaksi. Alusta on SC V Mountain, ja sen säädöt ovat mukavan napakat. Vähemmän kompromisseja Viime keväänä tarjoutui mahdollisuus tutustua kaikkiin isoihin Summiteihin ja niistä lyhyimpään oikein toden teolla. Tela on 146 tuumaa eli 370 senttiä pitkä, 40,6 senttiä leveä ja harjakorkeus on reippaat 57 milliä. Perinteisesti vuoristokelkoissa on käytetty melko pehmeitä säätöjä, mutta viime aikoina niihin on tullut jämäkkyyttä, mikä tietysti parantaa ajo-ominaisuuksia reitillä. Ski-Doon vahvuuksia ovat olleet moottori ja kelkan hyvät yleiskäyttöominaisuudet. Mittariston ainoa huomautus liittyy koneen lämpömittarin puuttumiseen. Uudistuksia tuli niin konehuoneeseen kuin säätöihinkin. Säätöjen suhteen merkittävä uudistus on uusi kapea keula, joka verottaa hieman vakautta reitillä, mutta vastaavasti parantaa kelkan ketteryyttä hangessa ja helpottaa viistorinteen ajoa. Sen takapukkia on siirretty muutama milli taaksepäin. Koska mountain-kelkkoja myydään maailmassa paljon, ja koska niiden kysyntä on paljon pätkäsportteja tasaisempaa, on selvää, että Ski-Doo ei ole halunnut katsella sivusta jenkkimerkkien rynnistystä. Vuoristotouhut ovat nykyään sen verran spesiaalihommaa, että saadakseen kelkasta hyvän vuorikiipeilijän on muut ominaisuudet kuin käsiteltävyys ja etenemiskyky pistettävä toissijaiseen rooliin, sillä kompromissikelkalla ei pärjää. Eritoten Rev XP -mallisia Summiteja on vaivannut niiden kankeus kinoksessa. Summit Freeride E-TEC 156" ja Summit X E-TEC 800R 163" tuli ajettua aika pikaisesti lehdistöpäivillä, mutta lyhyimmän 146":n kanssa yhteisiä kilometrejä tuli reippaat 1500, joista iso osa pehmoisessa kinoksessa. Etenemiskyky on ollut aina hyvä, mutta käsiteltävyys on ollut niin ja näin. Koneen sisäänhengitys tapahtuu 52-millisten kaasuläppärunkojen kautta, kun 600-kuutioisissa käytetään 46-millisiä. Muutoksella estetään liian voimakasta painonsiirtoa, mistä olisi haittaa hillclimb-kisojen patikkoisessa rinteessä. Köli on suora ja korkea, joten ohjaus puree, vaikka lumi olisi köykäisempääkin. Sytytystulppa puolestaan sijaitsee palotilan yläosan takakulmassa. Ski-Doon tela kohtaa ajoalustan erittäin loivassa kulmassa, joten tela pyrkii nousemaan lumen päälle. Tiheässä metsikössä tai toisen kelkan perässä ajettaessa ominaisuus kävi hermoille, sillä kelkan kanssa sai painia aivan tosissaan. Ski-Doo ei käytä mekaanista keulimisenestoa vuoristokelkoissaan, kuten eivät tee Arctic Cat ja Polariskaan. Plussaa Summit saa lähes täydellisestä mittaristosta ja hyvistä kontrollinappuloista. Uutuuden sylinterinkansi on uudenlainen, sillä ruiskut tulevat kannen yläosaan sytytystulpan paikalle. Uusi moottori on luonteeltaan sivistynyt ja taloudellinen. Ison E-TECin ruiskujen tuotto on 25 prosenttia suurempi kuin pikkukoneessa, jotta kovilla käyntinopeuksilla soppaa saadaan tarpeeksi. Koneen ilmanottoa on tehostettu, jonka huomaa päällepäin tuplailmanotosta. Freeride-mallin alusta eroaa hieman X-malleista. Tuossa vaiheessa ero erityisesti Polariksen RMK:hon tuntui hieman turhan isolta, sillä yleishyvä Polaris tuntui Arctic Catin tapaan höyhenenkevyeltä vietävältä. Uusi E-TEC 800R -moottori perustuu PowerTEKiin. Rotaxin 800R E-TEC -moottori ja joukko pienempiä, mutta merkittäviä muutoksia ovat parantaneet malliston kilpailukykyä entisestään. S ki-Doon Summit-mallisto on nauttinut legendan maineesta Suomessa, mutta vuoristokelkkailun kotikonnuilla kanadalaismerkki on viime vuodet ollut haastajan asemassa. Hyvä niin, koska kovin monta kertaa ei narua jaksaisi retuuttaa, sillä ison Rota- v v www.mk-lehti.fi v MK 293. Suksi on leveä ja sen pohjan profiili voimakkaasti muotoiltu. Sen saa onneksi lisävarusteena. Arctic Cat nousi haastajasta hallitsijaksi esitellessään M-sarjan kaudelle 2005, ja Polariksen RMK-mallisto on ollut aina vahva, vaikka RMK 900:n kanssa sattui pieni hetkellinen notkahdus. Mieleen muistuvat ensimmäiset koeajot ja ensimmäinen vertailu pitkällä 2008-mallin Summit X:llä, jolla oli härkäpäinen taipumus tunkea kaarteissa keulaa hangen sisään. Rev XP -formaatissa on ainesta, sillä runko on kevyt, alusta loistava ja Rotaxin moottorit alan kiistatonta huippua. Umpisen ominaisuuksia preppaavat Ski-Doon uudet sukset. Yksi syy jämäkämpien säätöjen käyttöön on freeride, johon liittyy myös hyppiminen. Jämäkän jousituksen mielletään verottavan etenemiskykyä, sillä jos alusta ole riittävän herkkä, se ei pyri lumen päälle. Isot Summitit uudistuivat melko lailla alkavalle kaudelle. Korkeampi jännite tekee yksiköstä stabiilimman, ja myös sen sähköntarve pienenee ja boxin lämpökuorma vähenee. Ohjainyksikkö toimii 60 voltin jännitteellä, kun 600-kuutioisen ohjainyksikön jännite on 55 volttia. Ski-Doon Summitmallistoa kehitetään hengästyttävää tahtia. Se, miten tela pakkaa lunta alleen, ei ole pelkästään jousituksen kovuuden tai pehmeyden ansiota, sillä telan kohtauskulmalla on asiassa vähintään yhtä merkittävä rooli. Viime keväänä saimme huomata, että Ski-Doo on saanut viimein hierottua Summitit siihen kuntoon, että kanadalaisilla on mahdollisuus nousta kukkulan kuninkaaksi tälläkin puolella. Ohjaamon yleisilme on selkeä. Jousituksen säädöt ovat alkavalla kaudella mielenkiintoiset
Sain kelkan kiinni hyppäyttässäni sen pikkuisen turhan korkean lumilipan päälle. E-TEC 800 ei ryntäile, vaan voima tulee ulos tasaisen varmasti. Ski-Doossa ei ole vakiona lämpömittaria kuten Lynxissä, mikä on selvä puute. Jousitus on urheilullisuudestaan huolimatta mukava. Ennen reissua hirvitti, sillä epäilin 90 sentin raideleveyden tuovan ongelmia reittiajoon. Kun mutkat malttoi ottaa riittävän rauhallisesti, ei ajossa esiintynyt ongelmia. Abiskon reissulla kelkka oli jumissa tasan kerran. Keväällä tuli tieto, että Ski-Doo oli päätynyt Freeridessäkin kapeampaan keulaa. Kelkan kyky tuottaa mielihyvää on käsittämätön. Kapea kaula ja ottavat sukset voisivat ravistaa miehestä mehut nopeasti. Täyskaasukiihdytystä seuraava rankka keuliminen ei kyllästytä koskaan. Lyhyimmänkin Summitin etenemiskyky on lähes järjetön. Boondockerissa isompi osa lumesta kiertää telatunnelin etuosan kautta, joten jäähdytyskin on tehokkaampaa. ...mutta puuteri on paratiisi Reittiominaisuuksia kiinnostavampia ovat Summitin ominaisuudet umpihangessa. Lehdistöpäivillä Iso-Syötteellä huomasimme uusien Summitien olevan käsittämättömän ketteriä ja helposti hangessa vietäviä. Ski-Doo opetti tavoilleen nopeasti. Freeride-mallin protoissa oli vielä 109-senttinen raideleveys, joten sen kallistaminen vaati pikkuisen enemmän voimaa kuin kahden muun mahti-Summitin kääntely. Moottorin tasainen tehoalue ja roimat voimavarat tekivät matka-ajosta mukavaa. Hyvä päätös, sillä leveämpi keula tekisi siitä kankeamman pelin boondockingiin sekä tree ridingiin, eli puunkiertoon. Pätkä-Summitin halukkuus nousta takakääntöpyörälle helpottaa ajamista maastossa oleellisesti, sillä esimerkiksi ojien ylitykset eivät aivan heti käy jännittämään, sillä keulan saa helposti kohoamaan sen verran, ettei pelkoa naama edellä vastapenkkaan sinkoutumisesta ole. Se selittyy kahdella päätekijällä, jotka ovat kevään protojen keskenään erilaiset moottorin softat ja telatunnelin malli. Kelkka pomppasi lipan päälle melko 294 MK www.mk-lehti.fi. Reitillä hitaassa ajossa iso kone tuottaa lämpöä aika tavalla. Koska Summit on suunniteltu puhtaaksi vuoristokelkaksi, pyrkii matto heittämään kaiken lumen taaksepäin, jotta telatunneli ei menisi tukkoon haastavissakaan oloissa. Kun konetta oikein piiskaa, paljastuu siitä todellinen peto. Koeajossa... Summitin hauskuuskerroin on huipussaan! Kikkailu hangessa on helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. xin herättäminen kysyy voimaa aivan eri tavalla kuin 800-kuutioisten Arctic Catin tai Polariksen käynnistys. Reitilläkin kotonaan... Viime kevään testijotos oli reissu Rovaniemeltä Abiskoon ja takaisin. Jousitus ei pohjaa hypyissäkään ja matkalle sattunut lyhyt sikapattipätkäkin sujui sen verran leppoisasti, että hetkittäin piti muistutella itseään siitä, ettei vuoristokelkkaa ole tarkoitettu patikkopommitukseen. Eroa Lynxin Boondockerin lämpiämiseen oli selvästi. Koeajamassamme kelkassa sellainen oli, joten koneen lämpöjen käyttäytymistä oli helppo seurailla. Patikossa koneen voima ja herkkyys paransivat ajonautintoa, sillä pattien tuplaaminen onnistuu helposti. Lehdistöpäivillä testiryhmässämme vallitsi yksimielisyys siitä, että Summiteista lyhin on hauskin. Jousitus sen sijaan yllätti, sillä niin alustan kuin keulankin ominaisuudet ovat hyvää urheilukelkkatasoa. Raideväli on säädettävissä 95 senttiin, mutta pitäydyin kapeammassa vaihtoehdossa
Viistorinteeseen kapeakeulainen Summit taittuu nöyrästi. 20 litran rajan rikkominen edellyttää todella räväkkää kaasun käyttöä. Vaikka Summit 146" viihtyy peitteisessä maastossa, on kelkka parhaimmillaan avoimessa tunturimaastossa. Vastaavassa käytössä parin vuoden takaiset sekä osa nykyisistäkin 800-kuutioista käyttävät bensaa helposti 50 prosenttia enemmän. Variaattori vaihtaa alas riittävän tehokkaasti, joten laite ei hyydy raskaassakaan nousussa. s o w m t no ou ch ut w eck o 2011 w gea .sno w r.fi DROP RIDER HARDG EAR Iso, tehokas, taloudellinen Ison E-TECin kulutus kiinnostaa, sillä pätkämallin kanadalaisille valmistaja lupaa lähes käsittämättömältä tuntuvan 12,3 litran kulutuksen 100 kilometrillä. Sen kummemmin spekuloimatta voidaan todeta, että MK-lehdessä ei koskaan ole mitattu 800-kuutioiselle kaksitahtiselle tai millekään yli 150-heppaiselle kelkalle vastaavantasoisia kulutuslukemia. Vaihtelevassa ajossa kulutuslukemat pyörivät 14,9-19 litrassa. Kapea keula on tuonut herkkyyttä niin, että hitaissa vauhdeissa vastaohjauksella kallistaminen pääsi pari kertaa yllättämään. Pidemmällä versiolla keulimistilanteet todennäköisesti olisivat olleet helpompia. Vanha Xtrim ei jaksanut pitää kierroksia ylhäällä jyrkässä mäessä, ja Boondockerkin hyytyi selvästi enemmän. Missään vaiheessa ei tarkoitushakuisesti ajettu erityisen kevyesti, vaan koneen voimavaroja hyödynnettiin halukkaasti. Tunturikoivikossa hitaasti kiemurtelu oli Summitille pelkkä suupala. Keula pyrkii edelleenkin liikaa käännettäessä hieman sukeltamaan, mutta enää ajaminen ei ole samanlaista painimista kuin aikaisemmilla isoilla Summiteilla. Sen sijaan kovalta alustalta noin 80:n nopeudesta tehdyissä täyskaasukiihdytyksissä Boondocker oli selvästi hätäisempi. Kokeilimme kelkkaa Boondockeria ja Xtrim 800:a vastaan. Jos lähtö meinasi tuottaa ongelmia, riitti lääkkeeksi reipas kaasutus ja laitteen heilutus. Myös kollegat maailmalla ovat todenneet viime kevään testeissään, että iso E-TEC on ensimmäinen EXPLORER BLAC KIE AR SOFTGE Follow us on Facebook 20 11 SX ® www.mk-lehti.fi co l l e ct i o n. Summit 146" tottelee kuskinsa komentoja loistavasti myös hypyissä. Nousukyky osoittautui mahtavaksi, mutta kohdissa, joissa jyrkimmät töyräät alkoivat loiventua, kelkka pyrki sen verran hanakasti pystyyn, että kaasua piti höllätä. Tela kestää kaivaa melko syvältäkin, sillä astinlaudat ovat korkealla. Muun muassa Björkglidenillä oli mahdollisuus kiivetä niin, että kierrokset olivat tapissa lähes minuutin kerrallaan. hyvässä kallistuskulmassa ja upposi perä edellä sen verran, että edes 370 senttiä pitkän ja 40,6 senttiä leveän telan vinha pyörintänopeus ei lykännyt sitä enää eteenpäin. Siinä vaiheessa, kun muita jo kaiveltiin kinoksesta, lähti Ski-Doo yleensä liikkeelle vailla minkään valtakunnan vaikeuksia. Viime keväänä mittasimme Summitille pienimmillään 14,2 litran kulutuksen. Voimansiirto on saatu hienosti räätälöityä raskaisiin olosuhteisiin. Kokemus on osoittanut, että pohjoisamerikkalaisten kulutuslukemat eivät koskaan vastaa omiamme, sillä täkäläinen ajokulttuuri on hieman toisenlaista. Tapahtumapaikalla lunta oli hyvinkin reilusti. Kelkka kulkee haluttuun suuntaan ilman, että kuljettajan tarvitsee koko ajan muistuttaa kulkusuunnasta. Jos tarkoitus olisi ajaa pisaralla pisimmälle -meiningillä, voisi valmistajan ilmoittama 12,3 litran lukema toteutua. Suurimmillaan se oli 21 litraa satasella. Kelkan painopiste on hyvin keskitetty, ja koska kelkka on kevyt, se reagoi kehon liikkeisiin nopeasti, mutta rauhallisesti. ewear ng no dels . Jälkimmäinen kulutus syntyi toistuvien pitkien täyskaasukiihdytysten ansiosta
Koeajossa Lynx Xtrim 800 Boondocker TeksTi ja kuvaT: joni Launonen Mikä ihmeen dokkeri? 298 MK www.mk-lehti.fi
Ranger yhdisteli vuoristo- ja urheilukelkkaa varsin onnistuneesti, sillä se oli toimiva paketti reitillä ja etenemiskykykin oli melkoinen, joskaan ei mountain-kategorian parasta antia. Umpihankikelpoisuutta on paranneltu myös kapeammalla raidevälillä, jonka ansiosta Xtrimin ketteryys on parantunut tuntuvasti. Jousitus on jämäkämpi kuin muissa Xtrim-malleissa ja matto on 44-millisellä kuviolla. Etupään jousitus on mallia A-LFS. Vasempaan kahvaan tuleva kontrolliboxi oli kyllä melko iso, mutta sen uudelleenmuotoilulla olisi päästy parempaan lopputulokseen kuin nyt tehdyllä muutoksella. Pannuhuoneessa kunnon murikka Boondockerin sydän on Rotax 800R E-TEC -moottori. Pitkästä etupukista johtuen Lynx ei pyri kiihdytyksissä kampeamaan keulaa taivaalle, vaan maton etuosa pysyy maassa ja kelkka painuu matalaksi. Tarkalleen ottaen säätö vaikuttaa myös puristuspuoleen, mutta ennen kaikkea paluuseen. Etuiskunvaimentimiksi on valittu Kayaban 36-millisellä männällä varustetut purettavat pumput, joissa on paluuvaimennuksen säätö. Polaris Assault ja 141-tuumaisella matolla varustettu Arctic Cat M8 mielletään helposti tämän luokan pioneereiksi. LFS puolestaan tulee sanoista Lynx Front Suspension. Nimi ei kelkkaa pahenna ainakaan tässä tapauksessa, sillä Lynx Boondocker on rovaniemeläistehtaan mielenkiintoisin uutuus urheilullista kelkkaa hakeville. F reeride-buumi synnytti uuden kelkkaluokan perinteisen crossoverin ja vuoristokelkan välimaastoon. Näillä eväillä alustaan saadaan kaivattua pintaherkkyyttä. Keulan joustomatka on 24,2 senttiä ja raideleveys joko 97,5 tai 101,7 senttiä. Myös vuosimallin 2005 Ski-Doo MXZ 800 Renegade X 44-millisine harjoineen oli tämän luokan kelkka. Rotax ilmoittaa moottorille tehoa 155+ hevosvoimaa, mutta puolueettomissa mittauksissa koneesta www.mk-lehti.fi MK 299. DocBoner, DoomOckel, Bulldoser, Puuntökkääjä ja Puistokelkka. Lyhenteessä kirjain A kertoo, että kyseessä on kolmiotukivarsijousitus, joka on nykypäivän standardi. Ajankohta oli omiaan painamaan Rangerin unholaan, olkoonkin että se oli esittelyvuonna ehdottomasti paras nestejäähdytteinen sporttinen Lynx. Etujousitus on varustettu kallistuksenvakaajalla. PPS:n mukavuuden salaisuus on keinuvivustolla toteutettu progressiivinen etupukki sekä alustan kytkemättömyys. Lynx kuitenkin unohti vuoristokelkkojen kanssa värkkäämisen ja teki Rangerista kesymmän version, jossa käytettiin 32-millistä mattoa. Lynx teki 2000-luvun alkupuolella parin vuoden verran Ranger Mountain -kelkkaa. Ohjaamo eroaa hieman muista Xtrimmalleista. Boondockingiin eli suomalaisittain hankikikkailuun tehdyt kelkat erottuvat lumipesunkestävästä vuoristokelkasta ennen kaikkea lyhyemmällä matollaan. Alusta on PPS, joka lienee joistakin markkinointiväitteistä huolimatta oikeasti ensimmäinen aidosti progressiivinen alustaratkaisu. Katkaisijat ovat mallia race eli ne ovat askeettiset, mutta kaiketi jollakin tuntemattomalla mittapuulla tarkoituksenmukaiset. Alustan etupukin iskunvaimennin on 36-millinen peruskeppi, mutta takapukista löytyy 46-millinen iskunvaimennin. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Sittemmin Ski-Doo palasi hieman kesympään mattoon, mutta idea jäi elämään. Crossover-versio tuli markkinoille vuonna 2005, jolloin muu urheilukelkkamallisto perustui jo R-evorunkoon. Keulimistaipumusta vähentää 370-senttinen matto. Se mahdollistaa tiukemmat käännökset ja tekee kelkasta hauskemmin pyöriteltävän. Ehdottomasti parempi vaihtoehto olisi ollut pitäytyä entisenkaltaisissa katkaisijoissa. Boondocker on tehty ajatellen umpisessa kikkailua, mutta pääpaino on edelleen reittiajossa ja vieläpä räväkässä sellaisessa
Telatunneliin sopii ilman muutoksia 38 senttiä leveä ja 51-millisellä harjalla rypytetty kumimatto. 800-kuutioinen E-TEC imeskelee ilmaa molemmilta sivuilta. PPS-alusta on edelleen mukava, vaikka säädöt on räätälöity reippaaseen ajoon. 300 MK www.mk-lehti.fi. Koeajossa... Boondockingiin eli suomalaisittain hankikikkailuun tehdyt kelkat erottuvat lumipesunkestävästä vuoristokelkasta ennen kaikkea lyhyemmällä matollaan. FatBar-tanko tuo ohjaamoon ilmettä. Maton 44-millinen harjakorkeus riittää useimmille, mutta jotkut olisivat kaivanneet korkeampaa harjaa
Kallistuksenvakaaja tekee kaarrekäytöksestä vakaamman, mutta ilman sitäkin kelkka tottelee hienosti. Toinen rypistys oli samainen Abiskon reissu, jossa Summit joutui tulikokeeseen. Kulutus on samaa luokkaa kuin toisaalla tässä lehdessä esitellyssä Summitissa. Kehitystä siis on tapahtunut roimasti monella rintamalla. bearcat HINTA + paikka 8 590,kuntakoh taiset to imituskul ut BEARCAT 570 HINTA + paikka 9 490,kuntakoh taiset to imituskul ut BEARCAT 570 XT HINTA + paikka kuntakoh 12 990 taiset to imituskul ut ,- BEARCAT Z1 XT HINTA + paikka 13 990 kuntakoh taiset to imituskul ut ,BEARCAT Z1 XT LIMITED Ainesta moneen menoon Boondockeriin teimme tuttavuutta viime talvena pariin otteeseen. Koneen sisäänhengitys tapahtuu 52-millisten kaasuläppärunkojen kautta, kun 600-kuutioisissa käytetään 46-millisiä. Kynttilät sen sijaan ovat palotilan takaosassa viistosti. Umpisessa Boondocker menee lajityyppinsä edustajaksi kohtalaisen hyvin. Crossfire 8 SnoPro, Polaris Assault RMK sekä TYÖKELKKOJEN AATELIA ARCTIC CAT BEARCAT 2011 KAIKISSA MALLEISSA VAKIONA MM. · Sähköstartti · Matkustajan istuin · Leveät sukset · Takalisäjouset · Cobra-matto XT-MALLEISSA LISÄKSI · Iso polttoainetankki · Heavy Duty-puskurit edessä ja takana www.mk-lehti.fi HAE OMASI LÄHIMMÄLTÄ ARCTIC CAT -JÄLLEENMYYJÄLTÄ! MK 25 LISÄTIETOJA: WWW.ARCTICCAT.FI. Kaikesta huolimatta kulutuslukemat olivat alhaisimpia, joita olemme koskaan mitanneet 800-kuutioisille kaksitahtisille. Alustassa on sen verran jämäkkyyttä, etteivät isommatkaan pomput suista kelkkaa kurssiltaan. on ulosmitattu noin 163 hevosvoimaa. Jälkimmäisen koeajon aikana oli riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia tutkailla reittiominaisuuksia. Abiskon reissulla Lynx vei jonkun desin enemmän, mutta on muistettava, että keväällä ajetuissa kelkoissa oli käytössä hieman toisistaan poikkeavat moottorinohjausohjelmat. Ruiskuja ohjaa neljä ruiskunohjainta, kun 600-kuutioisessa niitä on kaksi. 800-kuutioisen E-TECin ruiskujen tuotto on neljänneksen isompi kuin 600-kuutioisessa, jotta moottoria täydellä teholla kuormitettaessa menovettä saadaan toimitettua kirnuihin riittävästi. Niissä ei ollut sanomista, sillä PPS-alusta tasaa rypyt hienosti ja herkästi. E-TECin sylinterinkansi poikkeaa vanhasta, sillä ruiskut on asennettu perinteiselle tulpan paikalle. SDI:n kanssa. Ne myös kestävät vertailun sellaisten bensapiheiksi tunnettujen kelkkojen kuin Lynx G-type 500:n ja Ski-Doo MXZ X 600 H.O. Nämä tavoitteet on saavutettu hienosti, sillä 800-kuutioinen tuntuu ajossa lähinnä sikatehokkaalta 600-kuutioiselta, joka vetää riuhtomatta kytkentäkierroksilta huipputehoon saakka. Korkeampi jännite tekee yksiköstä stabiilimman, ja myös sen sähköntarve pienenee ja boxin lämpökuorma vähenee. Ohjainyksikkö toimii 60 voltin jännitteellä, kun 600-kuutioisen ohjainyksikön jännite on 55 volttia. Koneen ilmanottoa on tehostettu, minkä huomaa päällepäin tuplailmanotosta. Moottori perustuu pitkälti edeltäjäänsä. Erot löytyvät sylinterin kannesta sekä moottorin toimintatavasta. Sisäsuksi ilmailee kaarteissa jonkin verran, mutta ei häiritsevästi. Abiskossa kokeilimme kelkkaa sekä kallistuksenvakaajan kanssa että ilman. Talven aikana pyrimme tutkimaan, kuinka Boondocker selviää kinoksessa pahimpiin kilpakumppaneihinsa verrattuna. Uuden koneen luonnetta on kehitetty ajajaystävälliseen suuntaan. Oli todellinen teho mitä tahansa, todettiin viime keväänä, että Boondocker pistää pataan hieman tavallista isommilla suuttimilla varustettua PowerTek-koneista Xtrimiä. Tärkeintä ei ole ollut pelkkä huipputeho, vaan miellyttävä ja laaja tehoalue sekä pieni kulutus. Ensimmäisen setin ajoimme lehdistöpäivillä Iso-Syötteellä, jossa ajoalustana oli patikkoista reittiä sekä jänkää, jossa saimme luvallisesti harjoittaa kevyttä freerideä. Lisäksi kokeilimme vakiosuksien lisäksi Powder Pro -sivakoita
Lynx Boondocker on kelkka, joka olisi saanut tulla markkinoille jo aikaisemmin. (09) 2238 510 www.sellkami.fi Switchback ja Ski-Doo MXZ Renegade Backcountry X ovat kaikki kovia menemään, joten taisto on taatusti kova. Boondockerin telatunnelissa on kyllä hyvin tilaa, mutta silti moottorin urakkaa helpottaisi, jos matto syytäisi lumet maisemaan. Vaikka kelkka on melkoisen yleispätevä peli, ei se haiskahda kompromissilta. Se on hauska ja monipuolinen kelkka. Taloudellinen, tehokas ja nöyrä kone tekee kelkasta hyvin sekä pitkille reissuille että pienimuotoisempaan pommitukseen soveltuvan. Lynxissä on vakiona moottorin lämpömittari, joten kuljettaja tietää koukata reitin sivulle hyvissä ajoin ennen kuin jäähdytysneste kuumenee liikaa. Älä aja lasit huurussa Meiltä ajolasit omalla voimakkuudella Esim: Scott, Smith, Progrip, Oakley at Hinn en a alk Lynx Xtrim BoonDocker 800R E-TEC 215, - Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Pa-järjestelmä: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Takajousitus: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Hinta: Rotax 800R E-TEC, 2-T, 2-syl, nestejäähd. Käännöksiin Boondocker taittuu enemmittä rimpuiluitta. Sidehilling sujuu helposti. Kierrokset eivät pysyneet 8200 kierroksen tuntumassa, vaan tippuivat noin 400 kierrosta, mikä kielii kulkuvastuksen kasvaneen niin isoksi, että moottori ja voimansiirto kuormittuivat liikaa. Ajo-ominaisuudet ovat loogiset, eikä kelkka pyri haukkaamaan kesken kaarteen tai tunkemaan keulaansa lumen sisään. Kun Ruotsissa kelkoilla lykättiin jyrkkää rinnettä, huomattiin, että enemmän reitille suunnattu voimalinja puudutti menoa. Kun maton mukana pyörii riittävästi valkoista tavaraa, muuttuu maton pyörittäminen raskaammaksi ja vauhti tippuu. Telatunnelin mallin ansiosta Boondocker sietää hidasta ajoa kovalla alustalla tuntuvasti paremmin kuin reissulla mukana ollut Summit X 800R 146", joka tuppasi kuumenemaan jo lyhyellä hidasvauhtisella reittisiirtymällä. 155+ hv 799,5 cc E-TEC-suorasuihkutus TRA VII/ QRS 48x370,5 cm/44 mm A-LFS-kaksoiskolmiotukivarsi, HPG Plus -iskunvaimentimet, PPS-146, HPG 36/HPG 46 PB Hydraulinen levyjarru, Brembo 112,6 cm 322,6 cm 90-95 cm 40 l 14 810 euroa as en vuodksella 20 temu n iantu www.optiikka.com 26 MK Rovaniemi www.mk-lehti.fi. Koeajossa... Tee omat polkusi lumeen! LAADUKAS LUMILINKO ! KAUPAN PÄÄLLE!) 1.100 (Arvo Huippuetu uuden Yamaha-kelkan ostajalle : · Etu 31.12.2010 saakka · VIP-asiakasedut · VIP- kelkkauralupa Vesakkotie 2, Nummela · puh. Jo nyt pystyyn ylistetty Rotax 800R E-ETEC -moottori on piste i:n päälle tässä kokonaisuudessa. Yksi syy hyytymiseen voi olla telatunneli, sillä lumi ei lennä samalla tavalla suoraan taakse kuin vuoristokelkoissa
Tässä testissä eivät valttia ole pelkästään ominaisuudet hullunrallissa, vaan tarkastelimme kelkkoja hieman laajapohjaisemmin. Vertailutestissä Arctic Cat F8 Sno Pro, Lynx Rave RE 800R E-TEC, Polaris Rush 800 Pro-R ES, Ski-Doo MX Z X-RS E-TEC 800R ja Yamaha Apex SE Mahtipailakat puntarissa TeksTi: Joni Launonen kuvaT: oLLi auTonen, Jukka HeLminen Ja Joni Launonen TesTiryHmä: oLLi auTonen, Jukka HeLminen, sami JaakoLa, anTTi mikkoLa, Jussa Peuranen, JuHa suurinkeroinen Alle neljä sekuntia nollasta sataan, huippuja jopa yli 160 kilometriä tunnissa ja ajomukavuus kuin toiselta planeetalta. Nähdäksemme isoja kelkkoja hankitaan muuhunkin kuin hikilenkkeilyyn, joten arvostelimme myös niiden ominaisuudet matka-ajossa. www.mk-lehti.fi. Kausi 2011 tullee jäämään historiaan kasisatkujen uutena tulemisena, sillä valmistajien kiinnostus isoja sportteja kohtaan näyttää olevan kasvussa. Vuosimallin 2011 isolohkoiset urheilukelkat tarjoavat kaiken tämän. Nykyään 600-kuutioisissa siviilikelkoissa on 116-125 heppaa ja 800-kuutioisissa jopa reilut 163 hevosvoimaa, mutta silti uudet kasisataset ovat huomattavasti helpomman tuntuisia moottoreita kuin takavuosien luomukset. Viime vuosina 600-kuutioiset ovat huidelleet teknisen kehityksen huipulla, mutta tällä hetkellä isot sportit ovat vähintään samalla tasolla. Pistimme makeista makeimmat riviin ja selvitimme, mikä on peltipailakoista pahin. 304 MK ajaat 10 vuotta sitten 800-kuutioinen kaksisylinterinen kaksitahtikone tuotti valmistajasta riippuen vajaasta 130 hevosvoimasta 140 heppaan. Moottoreiden kehittyminen sävyisämpään ja taloudellisempaan suuntaan on saanut aikaan kovasti liikeh- V dintää 800-kuutioisten ympärillä. Osakaasulla ne tuntuvat kuussatasilta, mutta kun voimaa tarvitaan, paljastuu koneen toinen puoli. Silti moottorit tuntuivat 600-kuutioisiin verrattuna melkoisilta möröiltä, vaikka 600-kuutioisissakin oli noihin aikoihin 105-120 hevosvoimaa. Koska isoisten luokassa on tällä hetkellä mahdottomasti uutuuksia, keräsimme vertailtavaksemme viisi sporttista isolohkoa
Noin 155-heppainen Cleanfire-moottori tiedettiin entuudestaan kipakaksi laitteeksi, joten odotettavissa oli, että iso kone tuo Rushiin www.mk-lehti.fi MK 305. 800-kuutioinen elektronisella polttoaineensyötöllä varustettu moottori tuottaa 163 hevosvoimaa. Toisella kaudellaan Rush sai kaivatun moottorin keulalleen. Sen väri on vaihtunut entistä pirtsakammaksi, mutta tekniikka on entisellään. Kasvaneista tehoistaan huolimatta se tarjoilee tehot sivistyneemmin, mutta hyväkin moottori tarvitsee kunnon jousituksen kaverikseen, jotta ajonautinto olisi taattu. Uusi moottori on osoittautunut ominaisuuksiltaan oivaksi voimanlähteeksi jo viime kevään testeissä, ja jousituksen säädöt on tehtaan sanojen mukaan pistetty uusiksi. Kahden kerroksen väkeä Vertailuryhmän kelkat jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään: Arctic Cat, Polaris ja Yamaha ovat herrasmiessportteja, Lynx ja Ski-Doo ovat urheilullisempia kelkkoja. Moottori todettiin viime vuoden testissä voimakkaaksi ja kierrosherkäksi. Yhtä kaikki, Twin Spar -runkoisia Arctic Catteja on useissa yhteyksissä kehuttu niiden helpoista ja vakaista ajo-ominaisuuksista. Varsinkin Pohjois-Amerikassa alkoi kuluttaja kysellä isolohkoa heti, kun ensimmäiset kuvat Rushista julkaistiin. Mutkasta ulos tultaessa viimevuotinen Rave keuli takapuskurin mutkalle ja jar- rutuksessa perä pomppi puolelta toiselle. Nopea eteneminen söheröisellä uralla oli melkoisen työlästä. Rush Pro Ride -konsepti tuli markkinoille viime vuonna, mutta vain 600-kuutioisella moottorilla. Arctic Cat perustuu edelleen Twin Spar -runkoon. Polaris Rush 800 on uusi tuttavuus. Lynx Rave RE 800 E-TEC tulee kaudelle 2011 kovat paineet niskassaan. Kelkan kauneuspilkkuihin lukeutuivat takakorkeita heittelevä perä ja repivästi toimiva voimapaketti. Arctic Cat on saanut hierottua voimansiirron semmoiseen tikkiin, että se natsaa hienosti yhteen moottorin kanssa. Runko on osoittautunut hyväksi tehokkaiden kelkkojen aihioksi, mutta urheilullisia ominaisuuksia siihen ei ole saatu ympättyä. Preppausta jousitus tarvitseekin, sillä Rave RE 800R PowerTEK 2010 oli yksi huimimmista kelkoista vähään aikaan, eikä ensinkään positiivisessa mielessä. Arctic Cat on tässä luokassa ainoa, joka on kutakuinkin samassa kuosissa kuin viime vuonna. Uusi E-TEC-moottori helpottaa tilannetta jonkin verran
Cobra on loistava valinta, sillä sen pito on vahva kuin kobran puraisu, jonka lisäksi matto on erittäin notkea. Näin kävi monen muun kelkan ohella myös MK-lehden kestotestikelkalle vuonna 2006. Vertailutestissä... Rennon letkeästi Joulun välipäivät sujuivat MK-lehden testiryhmällä tutuissa merkeissä. Näin vältetään imupauketta ja tehon menetystä. Telastoa yksinkertaistettiin eli kevennettiin ja myös matto meni uusiksi. Yamaha Apex SE on enemmän tai vähemmän uusi tuttavuus. 3,2-senttinen matto korvattiin Camoplastin Cobralla, jonka kuvio on 3,5-senttinen. Lisäksi se on yksi taloudellisimmista kaksitahtisista ikinä. Moottoriaan lukuun ottamatta MXZ 800R X-RS on pysynyt teknisesti ennallaan. Toistuvat pohjaamiset väänsivät vanhan Monoalustan etupukkia niin, että kovassa ajossa pukki nitkutti itsensä poikki. Lisäksi tuhatkuutioisessa DOHC-viisiventtiilimoottorissa on uudet 38-milliset pakoputket, avarampi imupönttö ja uusitut ruiskurungot. Arctic Catin alusta ei ole tehty kovaan patikon paukuttamiseen, muta vuosien mittaan säädöt on saatu hierottua mukaviksi vaihtelevaan reittiajoon. Ski-Doo on onnistunut löytämään alustan säädöissä hyvän balanssin mukavuuden ja vauhtiominaisuuksien välillä. Lynx Rave RE 800 alustan säädöt ovat valovuoden paremmat kuin viime vuonna, mutta edelleen se painottuu rajumman tyyliseen sporttikäyttöön. Yamahan monoalusta on kuin uudesti syntynyt, kun iskarina on erittäin progressiivinen ilmajousella toimiva Foxin MegaFloat. Kelkan runko on ennallaan, mutta moottorissa ja alustassa on uusia juttuja. Ennen Rushin keulalle asennusta moottorin luotettavuutta parannettiin entisestään. Rushin alusta koki tälle kaudelle pieniä muutoksia. Vastaavasti painoa keulalle tuo sähkökäynnistys. Uusinta uutta Yamahassa ja koko kelkkamaailmassa on ohjaustehostin, joka toimii samalla ohjausiskarina. Ski-Dookin on saanut konehuoneensa suojiin Rotaxin 800R ETEC HO -moottorin, joka on Arctic Catin 800-kuutioisen Suzukin ohella luokkansa tehokkain kaksitahtinen pata. Viime keväänä saimme ajaa uudella moottorilla varustetuilla kelkoilla liki 2000 kilometriä, ja noiden kilometrien aikana paljastui, että moottori on kaikkien aikojen ylivoimaisesti taloudellisin 800-kuutioinen. Voitto lohkesi hyvillä ajo-ominaisuuksilla ja loistavalla suorituskyvyllä. Aamuisin mökin mittarissa komeili alle -20 astetta, mutta alempana jängillä ja järvillä pakkanen huiteli kolmosella alkavissa lukemissa. Startti on tämmöisessä kelkassa luksusta ja tervetullut varuste, olkoonkin että kyllä Polariksen 800 tärähtää myös manuaalisesti käyntiin, jos narun jaksaa vetää suoraksi. Lunta oli testin aikana vähän, mutta seisovassa pakkassäässä vähästäkin lumes- 306 MK www.mk-lehti.fi. Konetta on piristetty EXUP-pakoventtiilillä, joka säätelee poistokaasun paineaaltoja silloin kun imu- ja pakoventtiilit ovat yhtä aikaa auki. Muutoksia pakoputkistoon tuli äänenvaimentimeen, joka on aikaisempaa kolme kiloa kevyempi. Alustan geometriaa on muutettu raivokkaiden pohjaamisten välttämiseksi. Alusta on nyt alkuherkkä, mutta kantaa painavan kelkan alla loistavasti. Rushin omintakeinen jousitus on mukava tiettyyn rajaan saakka, mutta kovemmassa paukutuksessa etupukki alkaa pohjailemaan. luonnetta roppakaupalla. Testit ajettiin Levillä kireiden pakkasten raikastamassa talvisäässä. Varustepuolella siihen on tullut muutoksia valojen, mittariston ja lämpökahvojen käyttökytkimiin. Ski-Doo MXZ 800 X-RS oli viime vuonna 800-luokan kuningas
Yllätyksen takaa kuitenkin sen urheilullisuus sekä sikamak ee moottori. www.mk-lehti.fi MK 307. Se on uskomattoman mukava kelkka leppoisaan ja reippaampaankin matkailuun. Testikelkan säädöt olisivat todennäköisesti toimineet isossa lumipatissa, mutta alkutalven kovilla reiteillä etenkin keula tuntui liian kovalta. Yamaha Apex SE on vuoden yllättäjä. Lynx Rave RE 800 E-TEC on rouhee peli, mutta kokonaisuus on vielä lievästi hakusessa
Moottorin kaasuun vastaaminen on uskomattoman nopeaa ja täsmällistä. Kelkka ei pyri heittelemään perää sivulle, vaan etenee suoraan. Taloudellisin se ei ole sitä, sillä testissä kone kulutti bensaa 19,9 litraa satasella. Jousitus tasaa pienet montut eleettömästi, mutta se tuntuu silti mukavan napakalta pahemmissakin pateissa. Mukavuutta on kuitenkin kohtuullisesti tarjolla, joten pidempikään taival ei sapeta. Rotax 800R E-TEC -moottori on kuin luotu risteilyyn Lapin laveilla reiteillä. Ohjaamo on selkeä ja hallintalaitteet näppärästi käsillä. Ski-Doo suosii bikinimallin tuulilasia, joka ei edes näytä paremmalta kuin asteen korkeampi lasi. Yksi asia on nostettava yli muiden, ja se on Yamahan jousitus. Rave RE 800R E-TEC on rauhallisempi kuin viimevuotinen, mutta liiasta mukavuudesta sitä ei vieläkään voi moittia. Moot- 308 MK www.mk-lehti.fi. 325-senttinen matto on loistava keksintö, sillä se parantaa keulapainoisen nelitahtisen balanssia. Pehmeämmässä kelissä ja isommassa patissa alusta todennäköisesti toimisi paremmin. Vallinneissa olosuhteissa yllätyksetön käytös nousi mukavuuden ohella arvoon arvaamattomaan. Se on ehdottomasti hienoin nelitahtimoottori, mitä markkinoilta löytyy. Arctic Cat ei ole ainoa, jonka vakiolasi jättää toivomisen varaa koleassa säässä. Apex SE:n tuulilasi antaa hyvän suojan. Fox on ottanut uusissa kepeissä käyttöön saman tekniikan kuin maastopyörien keuloissa, eli varsinaisen ilmajousen lisäksi niissä on kammio negatiivijouselle, mikä se parantaa merkittävästi alkuherkkyyttä. Varsinkin etujousitus tuntui isoon lumipattiin säädetyltä, jonka takia se oli kova ja rauhaton kovalla alustalla. Yamaha myös kääntyy mahtavasti. Yamaha Apex SE:ltä osattiin odottaa hyvää suoritusta, sillä jo RX 1 Warrior voitti vuoden 2007 crossover-testin. Hallintalaitteet uudistuivat Ski-Doossakin tälle vuodelle , mutta MK-lehti toivoo, että tässä asiassa palattaisiin hieman ajassa taaksepäin. ta muodostui sellainen lumipöly, että letkassa jouduttiin ajamaan sokkona, vaikka turvavälejä koetettiin pitää. Takajousitus on napakka, mikä kielii siitä, että säädöt on tarkoitettu ankaraan pommittamiseen. Keskialueelle on tullut paukkua siinä määrin, että kone tuntuu aivan erilaiselta kuin aikaisemmin. Lynx on tälle kaudelle muuttanut jousitustaan. Ohjaus on tarkka ja tehostimesta johtuen aikaisemmin vaivannut keulan vetely ei tunnu ohjaamossa. Rajallisesta näkyvyydestä johtuen jousitukset joutuivat koville, sillä useasti patit tulivat silmille melkoisena yllärinä. Ajovakautta parantaa myös 325-senttinen matto sekä paremmat Foxin Float2-ilmaiskarit. Se on onnistunut todella hienosti. Vertailutestissä... Lynxin ohjaamo toimii esimerkillisesti, mutta käsienlämmittimien ja valojen katkaisija on surkea. Polaris Rush 800:n työskentelytilat ovat hyvät ja hallintalaitteet erinomaiset. F8 Sno Pron ohjaamo on muilta osin kunnossa, mutta matala tuulilasi takaa hyisen kyydin pakkassäässä. Uudistunut Pirkka-mopo on todella mahtava kelkka, kun matkaa on tarkoitus tehdä ripeästi reitillä, jossa ei ole isoa pattia. Kelkka on jarrutuksissa ja irtolumella tuntuvasti vakaampi kuin sen lyhytmattoinen edeltäjä RX 1. Ohjauksessakin on sanomista, sillä pientä vetelyä on edelleen havaittavissa. Yamahan nelisylinterinen nelari on ollut alusta asti makea mylly, mutta nyt se on sellaisessa vireessä, ettei paremmasta väliä. Foxin ilmaiskarissa on progressiota sen verran, että pohjaamisia ei tapahdu helposti. Rennon letkeässä matka-ajossa kaikki testatut kelkat toimivat hienosti, mutta pari laitetta erottui joukosta päätään muita pidempinä
Arctic Cat F8 Sno Pro tuntuu jo hieman vanhahtavalta vehkeeltä, mutta reissukelkaksi se sopii edelleen loistavasti. Kouriintuntuva muutos on vasemman puolen kontrolliboksin vaihto kivikautisiin valokatkaisijaan ja tankin etuosaan siirrettyyn lämpökahvojen katkaisijaan. Kun viime vuonna menovettä paloi sadan kilometrin matkalla liki 29 litraa, selvittiin nyt 22 litran kulutuksella. Lisäksi mittaristoa ei enää voi käyttää ajettaessa. Myös Catin etujousitus on muuttunut entistä mukavammaksi, koska keulalla on nyt samanlaiset Foxin Float2-ilmais- karit kuin Yamahassa. Lynxin ja Ski-Doon ajovalojen kiila on sen verran matala, että valoja joutuu räpsyttelemään tuon tuosta, eikä Ski-Doon Olympiquesta tai Elanista peräisin oleva katkaisija helpota asiaa. Lynxin ja Ski-Doon varusteluun tuli pieniä muutoksia täksi kaudeksi. Ratkaisu on yksinkertaisesti sanottuna helkkarin huono, sillä monitoimimittaristo muuttuu käytännössä toimettomaksi. Arctic Cat F8 Sno Pro on kenties hieman vanhahtava kelkka, mutta nopeilla tasaisilla baanoilla se on edelleenkin huippumukava peli. torissa on mukavasti voimaa, joka tulee ulos tasaisesti ja turhia repimättä. Voimansiirto vaihtaa hätäisesti alas, joten kaasuun vastaaminen on terävää. Toivottavasti tämä aivopieru korjataan ensi kaudeksi. Tänä www.mk-lehti.fi MK 309. Kelkka kääntyy kovalla hyvin, mutta pehmoisemmassa suksi ei oikein tavoita pitoa ja kelkka puskee. Jousitus on säädetty mukavaksi ja pehmoiseksi, joten semmoisenaan se toimii parhaiten kohtuullisen tasaisella reitillä. Parasta tehon ja tehoalueen ohella on koneen pieni bensan kulutus, joka testin aikana oli hieman reilut 17 litraa satasella. Kun kaasupeukalo antaa lähtökäskyn, on varmaa, että pellin alla oleva voimalaitos vastaa aina empimättä. Maltilla pääsee tuon allekin, mutta eipä 800-kuutioista urheilukelkkaa kirkkomatkojen kulkemista varten osteta. Arctic Cat söi menovettä viime vuonna reippaasti, mutta ilmeisesti moottorinohjaukselle on tehty jotakin, sillä nyt Catin kulutus oli selvästi pienempi. Moottori on tehokas ja toimii voimansiirron kanssa hienosti yhteen. Ylhäällä kone on erityisen makea, ja voimaa tuntuu olevan lähes loputtomasti. Catin suuntavakavuus ja ohjaustuntuma ovat hyvällä tasolla
Ajoasento säästää kuskia rennossa ja rajummassakin ajossa. Astinlaudat ovat pitävät, mutta lyhyet. Catin ohjaamo on muutoin ihan jees, mutta tankki ja satula ovat liian leveät. Tosin silloin kärsisi suuntavakaus. Penkki on hyvä ja napakka, mutta pullea tankki haittaa liikkumista. Matka-ajoon Arctic Cat kaipaa lähinnä korkeampaa tuulilasia. Kääntyminen sen sijaan voisi olla terävämpääkin. Telaston takapukki on pitkäliikkeinen, mikä antaa tietyissä tilanteissa mukavan pehmeän vaikutelman. Muutoin varustelu on kunnossa. Catin astinlaudat voisivat olla karheammat. vuonna lunta oli vähemmän ja menovastus pienempi, mutta toisaalta testeissä on vuosien varrella huomattu, että vähälumisella reitillä ryhmässä ajettaessa bensaa kuluu yllättävän paljon, koska ajo on väkisin melko pumppaavaa. Jobinpostista positiivisempiin asioihin. Alusta toimii mukiinmenevästi rauhallisessa ajossa, tosin liian mukava se ei ole. Koetimme saada alustasta paremmin patteja sietävää vääntämällä klikkereitä kaakkoon, mutta säätövara loppui kesken. Kelkka kaipaa jäykempiä jousia keulaan ja etupukkiin sekä pientä simmitystä mainittuihin kohteisiin. Matka-ajossa sen mukavuus on Yamahan luokkaa, jopa pykälää parempi. Etujousituksessa ei ole moitteensijaa ja sama tilanne on takajousituksenkin kanssa. Polaris soveltuu hyvin rentoon matkustamiseen, sillä ajoasento on ryhdikäs ja penkki mukava. Polaris on testin kovin syöppö, sillä se poltti menovettä 25,9 litraa 100 kilometrillä. Astinlaudat ovat leveät ja riittävän karheat. Ski-Doo MXZ 800R E-TECin ohjaamo ei juuri moitteita kerää. Etupukki sen sijaan tuntuu jo valmiiksi olevan hieman kasassa, eikä se siedä teräviä töksäyksiä, vaan pohjaa varsin aikaisessa vaiheessa. Ohjaus on rauhallinen ja kelkka etenee viivasuoraan. Lynxin astinlaudat toimivat pakkaskelillä, mutta nuoskalumi pakkautuu niihin tiiviisti. Polariksen ohjaamo on hyvä ja satula miellyttävä. Kun vastineeksi ei tule edes järisyttävää tehoeroa janoisemman eduksi, voidaan ainoastaan todeta, että moottorin kanssa on edelleen tekemistä. Ohjauksesta tulisi ottavampi, jos olkatapin caster olisi hiukan jyrkempi. Mukavuutta nakertavat pakkaskeleihin turhan matala tuulilasi ja huonommiksi muuttuneet hallintalaitteet. Rauhallisemmassa ajossa sen keula pelaa hienosti tasoittaen patit. Voimapaketti on onnistu- 310 MK www.mk-lehti.fi. Tankki on hieman kulmikas, mistä on haittaa mutka-ajossa. Se soveltuu erityisen hyvin aktiiviseen ajoon. Moottorista voi sanoa samat sanat kuin Lynxin kohdalla. Liikkumatilaa Ski-Doo-kuskilla on hyvin. Ski-Doon jousitus on esimerkillinen yhdistelmä mukavuutta ja kantavuutta. Matka-ajossa moottorin pirteä luonne on plussaa, mutta kulutus ei. Lukema on parempi kuin monien takavuosien kaasutinkoneiden, mutta tässä joukossa se on anteeksiantamattoman kova. Satula on kapea ja napakka. Vastaavasti Ski-Doon isot käsisuojat auttavat pakkasessa kovasti. Myös penkin liukas päälinen verottaa pisteitä. Alustassa on herkkyyttä tasoittamaan pienetkin rypylät. Rahamiehiähän moinen asia ei hetkauta, mutta EPA 2012 sekä Euroopassa mahdollisesti vuonna 2014 voimaan tulevat päästömääräykset edellyttävät puhtaampaa moottoriteknologiaa. Erityisesti huonopolviset osaavat arvostaa tätä. Astinlaudat ovat hyvät, mutta varvaskoukoista ei olisi haittaa. Lynxin ohjaamo on hyvin paljon samankaltainen kuin SkiDoossa. Polaris Rush 800 Pro-R ES:ssä on ainesta pitkien päivämatkojen kelkaksi. Hyvä ajoasento, neutraali ohjaus ja mukavan ryhdikäs ajoasento tekevät matkaamisesta leppoisan kokemuksen. Ski-Doon keveys tuntuu ajamisen helppoutena ja vaivattomuutena. Vertailutestissä... Yamahan ohjaamo soveltuu kaikkeen muuhun paitsi nopeatempoiseen puunkiertoon. Ero porukan piheimmän, eli Ski-Doon, kanssa on 9,1 litraa, mikä tarkoittaa, että Polariksen kulutus noin puolitoistakertainen. Ski-Doo MXZ 800R X-RS E-TEC on yleishyvä kelkka
Rave RE ei ole tarkoitettu hempeään ajeluun, vaan se on kelkka, jolle ominaisinta käyttöä on pari tuntia turpaan vetoa. Tehostin helpottaa elämää hitaassa puunkierrossa, mutta nopeammassa ajossa sitä ilman pärjää mainiosti. Se sopii reippaaseenkin ajoon, kunhan reitti ei ole liian söheröinen. Ski-Doon herruutta isossa luokassa ei hetkauta mikään vuonna 2011. Näistäkin jousitus yleensä selviää, mutta on muistettava, että Apex on painava kelkka, jota on hankalampi saada ruotuun pieleen mennen montun ylityksen jälkipelissä kuin sen kevyempiä kilpakumppaneita. Välitys on nyt sama kuin Ski-Doossa eli yläratas on 25-hampainen ja alaratas 45-hampainen. Voimaa on peukun alla aina, ja kun moottoria komennetaan, alkaa Yamaha kiihtyä mahtavien pakoäänien saattelemana semmoiseen tahtiin, että hirvittää. Control-suksi ei ole päässyt MK-lehden suksien Hall of Fameen ja tuskin koskaan pääseekään, mutta yksi positiivinen asia siitä on sanottava: vähälumisella reitillä mutkissa kuoriutuu esiin mättäitä, jotka tarttuvat helposti sivakkaan ja viurauttavat ohjausta. Testin aikana vallinneissa olosuhteissa jousitus ansaitsee kovassa ajossa arvosanan hyvä plus. Lynxin voimansiirtoa on säädetty uusiksi viime vuodesta. Kuten aiemmin totesimme, Lynxin säätöihin on haettu urheilullisuutta. Moottori on reippaassa ajossa m-a-ht-a-v-a. Keula toimii pahuksen hienosti ja alustakin melko pitkälle. Polttoainetta paloi keskimäärin 16,8 litraa 100 kilometrillä, mikä on yli 163-heppaiselle 800-kuutioiselle kaksitahtiselle erinomainen lukema. Astetta reippaammin Kun ajoalusta muuttuu vaikeammaksi ja tahti kovemmaksi, nousevat Lynxin osakkeet. MXZ 800R X-RS on uskomaton paketti menohaluja, taloudellisuutta ja mukavuutta. nut yhdistelmä tehoa ja taloudellisuutta. Jämäkkä jousitus herää eloon, kun tällit muuttuvat pahemmiksi. Tänä vuonna terävyyttä on riittävästi ja kun jousituskin on paremmin säädöissään, ovat ajo-omaisuudet tuntuvasti paremmat. Lynxillä kestää vetää esiin pilkistävään mättääseen sukset linkussa ilman pelkoa tökkimisestä. Niiden palauttaminen tehdasasetuksiin paransi tilannetta jonkin verran. Yamaha Apex SE yllättää rivakassa menossa. Rajusti mutkaisella uralla runtattaessa ajaminen on työlästä, sillä leveän tankin takia ajoasento tuntuu ahtaalta. Toivottavasti talven mittaan meille tulee uusi mahdollisuus kokeilla kelkka kunnon lumipatissa, jossa se todennäköisesti toimii loistavasti. Syykin löytyi, sillä klikkerit olivat aika tavalla kaakon puolella. Ohjaus on kaikissa tilanteissa kevyt, mistä osakiitos kuuluu ohjaustehostimelle. Yamahan ajoasento on jotain uuden ja vanhan väliltä. Moottorin herkkyys ja voima tekevät ajamisesta kinttupoluilla hieman kulmikasta. Alustaa ei juuri parane moitiskella, mutta keula todettiin aluksi hieman jämäkäksi. Täydelliset ne eivät ole, sillä ohjauksesta tulee vieläkin sapiskaa. Tiuhalla välityksellä voimapakettiin haluttiin saada hieman terävyyttä ja toisaalta tavoitteena oli myös edellisvuonna vaivanneiden remmiongelmien ratkaisu. Giantpattiin tätä kelkkaa ei ole tehty, mutta lähes kaiken muun se hanskaa hienosti. Kun Lynxiä vertaa sen sisarmerkkiin, on ohjaus selvästi epätarkempi. Ski-Doo oli testimme pieniruokaisin ja suorituskyvyltään vertailuryhmän ykkönen. Se vetelee hieman ja jarrutuksissa taipumus korostuu, kun kelkka on enemmän nenällään. Viimevuotisessa PowerTEK-moottorisessa yläratas oli 23-hampainen. Terävyyttä ainakin saatiin, sillä Lynx keuli vallan hysteerisesti ja ajaminen oli melko levotonta. Tehostin toimii myös ohjauksen iskunvai- www.mk-lehti.fi MK 311. Kelkka pysyy kaiken aikaa ruodussa eikä vauhtia tarvitse himmailla kuin ojien ylityksissä
Joustoa on 24,1 senttiä. 1 2 3 4 5 2,11 s / 17,2 m 2,88 s / 32 m 3,88 s / 57 m 20-80 km/h 2,10 s, 0-200 m 8,09 s, 0-400 m 13,07 s, 500 m loppunopeus 155,5 km/h Lynx Rave RE 800R E-Tec 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 1 2 3 4 5 1,93 s / 16 m 2,55 s / 28 m 3,57 s / 52 m 20-80 km/h 1,94 s, 0-200 m 7,76 s, 0-400 m 12,52 s, 500 m loppunopeus 163,6 km/h Yamaha Apex SE 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 1 2 3 4 5 2,05 s / 17 m 2,77 s / 31 m 3,79 s / 53 m 20-80 km/h 2,12 s, 0-200 m 8,03 s, 0-400 m 13,01 s, 500 m loppunopeus 153,3 km/h Polaris Rush 800 Pro-R ES 0-60 km/h Arctic Cat käyttää keulassa Fox Float 2-iskareita. Vertailutestissä... Rushin lisäsäiliölliset Walker Evans-iskarit on varustettu puristusvaimennuksen säädöllä. Joustoa on 22,9 senttiä. Ski-Doo käyttää keulassa 40-millisiä KYB:n vaimentimia, joissa on nopean ja hitaan puristusvaimennuksen sekä paluuvaimennuksen säädöt. Lynx käyttää sisarmerkkinsä tapaan halkaisijaltaan 40-millistä KYB:ä. Pikasäätöjä löytyy kumpaankin suuntaan. Mittaustuloksia kiihtyvyys Arctic Cat F8 Sno Pro 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 1 2 3 4 5 2,11 s / 18 m 2,85 s / 33 m 3,92 s / 58 m 20-80 km/h 2,22 s, 0-200 m 7,98 s, 0-400 m 12,76 s, 500 m loppunopeus 163,2 km/h Apexin Fox Float-iskareilla terästetyn keulan toiminta lähentelee täydellisyyttä monipuolisessa reittiajossa 312 18K MK www.mk-lehti.fi www.mk-lehti.fi. Säätö on saatu mukavaksi ja osasyy on se että ilmajousessa on nyt myös ns. negatiivipuoli, kuten Yamahassakin. 2,04 s / 16,5 m 2,76 s / 31 m 3,75 s / 53 m 1 2 3 4 5 0 sek. 0-80 km/h 0-100 km/h 20-80 km/h 2,09 s, 0-200 m 7,91 s, 0-400 m 12,87 s, 500 m loppunopeus 155 km/h Ski-Doo MX Z X-RS E-Tec 800R 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek
Ne, jotka ajavat kelkkaa kuin REViä, toivovat samanlaisia varvaskoukkuja, joita käytetään Lynxin ja Ski-Doon kilpureissa. Kelkka ei tee mitään yllättävää ja satunnaisissa ohhohtilanteissa se on helppo saada takaisin ruotuun. Keulan toiminnassa ei ole huomauttamista, eikä liiemmin alustassakaan. Mutka-ajoa haittaa myös alustan taipumus vaipua kiihdytyksissä, jolloin sukset menettävät otteensa ajoalustasta ja kelkka sekä aliohjaa että kallistelee. Veto ei kuitenkaan keskeydy eikä kelkka nyi, vaan häiriön havaitsee vain korvakuulolla. Löylyä riittää Suorituskykymittauksissa kelkat kulkivat tänä vuonna erittäin hyvin, joskaan historian kovimpia tuloksia emme kellottaneet. Ski-Doo on kovassakin ajossa porukan ykkönen. Ohjaus on hyvä kovalla alustalla, mutta pehmoisessa suksi alkaa liitää ja kelkka aliohjaa. Astinlaudat ovat hyvin karhennetut, mutta jotain niistä puuttuu. Kun happea on tarjolla paljon, myös bensaa syötetään reippaasti. Yllättävissä pateissa ei tarvitse miettiä vastaako kone kaasuun, sillä menokäskyyn Ski-Doo vastaa aina painokkaasti. Ne meistä, jotka ajavat jalat edessä, kaipaavat jalkakoteloihin parempaa tukea. Joissain ojan ylityksissä tuntui, että SkiDoon etupukki ei kanna aivan yhtä hyvin kuin Lynxissä. Ski-Doon moottori on luonteeltaan vääntävä ja voimansiirto rakennettu moottorin mukaiseksi. Polaris Rush 800 on koneensa ja voimansiirtonsa puolesta onnistunut paketti. Mutkissa penkin korkeus aiheutti hankaluuksia usealle testiryhmän jäsenelle, sillä ulkokaarteen jalka ei enää saa tukea astinlaudasta. Tämä aiheuttaa levottomuutta ja pidentää jarrutusmatkaa. Muutaman päivän reippaan ajon jälkeen voimme vain todeta, että Yamaha on onnistunut tekemään uudesta Apexista monipuolisen ja uskomattoman hienon kelkan. Astinlaudat ovat hyvät ja reunoilla on pitoa niin että tossut eivät helposti lipeä. Voimansiirto on enemmän kuormittava, ja kelkka tuntuu siltä, että sitä ajetaan iso vaihde päällä. Ski-Doo www.mk-lehti.fi MK 313. Bensan ja ilman seosta tulee sylintereihin täyskaasukiihdytyksessä niin paljon, että koneen voimantuottokapasiteetti saattaa hetkellisesti ylittyä. BRP:n mukaan yskäisy todennäköisesti johtui kovasta pakkasesta ja ilman erittäin suuresta happipitoisuudesta. Kaasua on pakko löysätä ja kaasun pumppailu puolestaan tekee mutkan ajamisesta hieman kulmikasta. Telasto ei myöskään ole aivan kartalla kovissa jarrutuksissa, vaan jousituksen pakkaamisen takia perä ikään kuin liitää pattien ylitse. Tässä kohdassa ecu käyttää konetta hetken suojamoodilla, mikä aiheuttaa laulun hetkellisen katkeamisen. Räivittäessä rajummin soisi moottorin prötäilytaipumuksen olevan jo historiaa. Tehorekisterin alapäässä saisi voimaa olla pikkuisen lisää. Sekä Ski-Doo että Lynx tuppasivat yskähtämään täyskaasukiihdytyksissä ja suorituskykymittauksissa. Vaikka kelkka ei kilju kaiken aikaa, saa kaasun painaminen sen liikkumaan todella ripeästi. Sen jousitus on tasapainoinen, joten ajotuntuma on kaikissa ajotilanteissa hyvä, ja kuski tuntee olevansa tilanteen herra. Kovalla alustalla kipakassa pakkassäässä koneet toimivat hienosti ja pito oli hyvä, mutta vastaavasti kova pakkaskeli aiheuttaa hieman nihkeyttä. Pirteää fiilistä alleviivaa pakoääni, joka ei ole julmetun kova, mutta kaasua avattaessa sen sävy on kuin pirun kiroilua. Muutoin tehostimen tarpeellisuus on hieman kyseenalainen, mutta ei siitä haittaakaan ole kuin lisääntyneen painon muodossa. Polariksen ajoasento on suunniteltu semi-sporttiseen ajoon. Rushin väkevämpi versio on tehokas ja nopea kelkka, joka on parhaimmillaan rentouttavassa reitticruisailussa. mentimena, mikä tuo mukavuutta vähälumisella reitillä, jossa suksi saa tälliä mättäistä ja kivistä tuon tuosta. Tämä tuo ajoon rauhallisuutta, joka on ehkä hieman hämäävää. Moottorissa ei ole aivan yhtä paljon voimaa kuin muissa testatuissa, mutta se tuntuu silti erittäin pirteältä. Porukan nopein kelkka Ski-Doo lähti paikaltaan kuin kansa kirkosta erään keskusteluohjelman jälkeen. Suorilla ohjaamo on hyvä, sillä suhteellisen korkealta penkiltä on helppo nousta seisomaan. Sen sijaan heitoissa alusta pelaa loistavasti ja jarrutuksissa perä pysyy maassa
Lähdössä AC sutii etupainoisuutensa ja äärimmäisen vähän painoa siirtävän alustansa vuoksi. Se on tehty kokonaan eri tarkoitukseen kuin Ski-Doo, mutta silti se toimii jopa urheilullisessa ajossa hienosti. 200 metrillä se häviää Lynxille marginaaliset kuusi sadasosaa, mutta 500 metrin loppunopeus on himpun kovempi eli 155,8 kilometriä tunnissa. Toimintasäde km 218 Yhteenveto Voittajasta ei ollut epäselvyyttä, sillä Ski-Doo keräsi ylivoimaisen pistepotin. Huippuja 500 metrillä kertyi 155,8 kilometriä tunnissa. Se on parhaimmillaan, kun edessä Paino täydellä tankilla kg 291,6 KuLuTuS jA PAinoT Arctic Cat F8 Sno Pro Polttoainekulutus L / 100 km 22 Bensatankin tilavuus litraa 48 Paino tyhjällä tankilla kg 256 Lynx Rave RE 800R E-tek Polaris Rush 800 Pro-R ES Ski-Doo MX Z X-RS E-tec 800R Yamaha Apex SE 17,5 25,9 16,8 19,9 222 160 238 180 39 41,6 40 34,6 259,4 265,4 249 314,2 230 235 219 288 314 MK www.mk-lehti.fi. Loppunopeudeksi 500 metrin radalla mitattiin 153,3 kilometriä tunnissa. Testiryhmästä ainoastaan yksi kuski oli sitä mieltä, että voiton olisi pitänyt mennä jollekin muulle. 200 metrin aika Polariksella oli 7,91, kun Ski-Doon vastaava lukema oli 7,76 sekuntia. Vertailutestissä... ARvoSTELuPiSTEET Moottori Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Voimansiirto Polttoainekulutus Yhteensä runkorakenne / ohjaus Matka-ajo Urheilullinen ajo Suuntavakaus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys/ohjaus Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Paino Yhteensä kuljettajaYMpäristö Ajoasento Penkki/tankki/kuomuyhdistelmä Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Ajovalot Melu Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä Arctic Cat F8 Sno Pro Lynx Rave RE 800R E-Tec Polaris Rush 800 Pro-R ES Ski-Doo MX Z X-RS E-Tec 800R Yamaha Apex SE 10 9 9 9 9 8 54 10 10 9 9 9 10 57 9 9 9 9 9 6 51 10 10 10 10 10 10 60 10 10 10 9 10 9 58 8 8 9 9 8 8 8 8 8 7 81 8 10 8 9 8 10 7 10 8 9 87 8 8 9 8 8 9 9 7 8 9 83 9 10 9 9 9 10 10 10 10 10 96 10 8 9 9 10 9 9 8 9 6 87 8 7 9 9 9 9 9 9 8 77 212 10 9 9 7 8 8 7 8 7 73 217 9 8 9 9 9 9 8 9 8 78 212 10 9 9 7 8 8 9 8 9 77 233 8 8 9 10 10 9 9 10 10 83 228 kiihtyi nollasta sataseen 3,57 sekunnissa, mikä on kova lukema vakiokelkalle. Yamaha on yhtä selvä kakkonen. Kelkassa perusasiat natsaavat kohdalleen hiukan paremmin kuin muissa. Ski-Doon ykkössija selittyy kaikkien osasten saumattomalla yhteispelillä. Raskaskeulainen ja paina- va kelkka kärsii lähdön hetkellä painostaan, mutta liikkeelle päästyään se ryntää kuin äkämystynyt sarvikuono. Se voittaa kilpailijansa jokaisella osaalueella suorituskyvyssä ja myös ajoominaisuudet ovat huippuluokkaa. Arctic Cat on sekin neljän sekunnin alittaja ajalla 3,88. SkiDoo todistaa, että urheilullisen kelkan ei tarvitse olla epämukava. Rush kiihtyy suksia säästäen ja saavuttaa satasen 3,75 sekunnin täyskaasukiihdytyksen jälkeen. Toiseksi nopein lähtijä on Polaris. Yamaha on nautiskelukelkka, joka näyttää hienolta ja kuulostaa mahtavalta. Loppunopeus puolen kilsan matkalla oli 163,6 kilometriä tunnissa. Sataseen Lynx tempaisee itsensä 3,79 sekunnissa ja 200 metrillä aika on 8,03 sekuntia. 200 metriä tuli täyteen 7,92 sekuntia lähdön jälkeen. Yamaha rykäisi nollasta sataan 3,92 sekunnissa. Assaultia auttaa erittäin tiuha välitys: kelkan huippunopeus on alle 140 kilometriä tunnissa, kun Ski-Doon loppunopeus 500 metrillä oli 163,6 kilometriä tunnissa. Lynx irtoaa hyvin paikaltaan, muuta kovemmissa vauhdeissa 3,8-senttinen matto ja alustan aiheuttama vierintävastus alkavat tuntua. Tämä kertoo, että Polaris saa konetehon siirrettyä lumeen tehokkaasti. Arctic Cat jää kiihdytyksessä Lynxille. Tosin edes MXZ 800R X-RS ei pistänyt kampoihin samaan aikaan testatulle Polaris Rush 800 Assault RMK 155:lle, joka oli vielä kymmenyksen nopeampi
Arctic Cat toimisi paremmin, jos alusta olisi aavistuksen jämäkämpi, joskin lyhytjoustoinen etupukki asettaa rajoituksensa säätämiselle. Mukavuusluokan ykkönen se ei ole, eikä sitä semmoiseksi ole tarkoitettukaan. Kaksikosta Ski-Doo on enemmän mieleeni, aivan kuten 600-kuutioisissakin. Molemmat ovat vertailuryhmän parhaimmistoa ääriurheilullisessa ajossa, mutta Ski-Doon käyttöalue on Lynxiä laajempi vakiosäädöissään. Moottorissa on tautinen vääntö, ja molemmilla BRP:n laitteilla saa lipsutella aivan pintakaasulla, kun reitillä edetään kohtuullisen reipastakin tahtia. Kummankin moottori ja voimansiirto ovat hyvin kuosissa, mutta huomautettavaa löytyy monikäyttöisyydestä ja erityisesti jousituksesta. Isolohko E-TECissä on mahtavasti voimaa ja hämmästyttävän pieni polttoaineen kulutus. on muutama sata kilometriä keväistä Pohjois-Suomen reittiä. Mutta koska sen sisarmerkki pystyy yhdistämään urheilullisuuden ja mukavuuden hyvin samaan pakettiin, toivoa sopii, että myös Lynx saataisiin mukavuudessa samalle tasolle. Arctic Cat F8 Sno Pro ei edusta ryhmän urheilullisinta laitaa, vaikka ulkonäkö puhuttelee ja Suzukin päivitetty kasisatanen on luonteeltaan superurheilullinen. Vaikka lähestymistapaa justeerattiin tasapuolisemmaksi, osoitti kelkkamaailman kanadalainen pioneeri edelleen olevansa etevin tehokkaiden urheilullisten kelkkojen valmistaja. Vuoden päästä olemme viisaampia. Tätä mieltä Olli Autonen Rotaxin uusi E-TEC 800R saa suupielet kohoamaan paitsi reitillä, myös huoltoasemalla. Polaris ja Arctic Cat saivat vähiten pisteitä, mikä ei tarkoita, ettei kelkoissa olisi ainesta. Lynx keräsi kolmanneksi eniten pisteitä. Moottori vetää mahtavasti ja kelkka rullaa erikoisen kevyesti. Jos valinta pitää tehdä urheilullisuuden tai mukavuuden välillä, valitsemme ensiksi mainitun. Raskas kaasu on luojan kiitos historiaa ja sekä Lynxin iso Rave että X-RS Ski-Doon isompi painos ovat nyt paljon miellyttävämpiä ajaa. Siinä missä Lynx on aavistuksen pintakova ja keulaltaan levottomampi matka-ajossa, tuntuu Ski-Doo mukavalta ja rauhalliselta. Sen vahvoja puolia ovat hyvin toimivat ergonomiset ratkaisut, hieno moottori, raaka mutta toisaalta sivistynyt voima ja kovaa käsittelyä sietävä jousitus. Valonvaihtimen ja kahvanlämmittimien katkaisimien toivoisin palaavan tälle vuosituhannelle. Vasen etusormi hakeutuu kurveissa monesti toistamiseen jarrulle, sillä kelkka tuntuu vain menevän ja menevän, vaikka vauhti on jo aiemmin tapettu jarrulla ja kaasu löysätty. Polariksen alusta kaipaa sekin uusia säätöjä, jotta todella nähtäisiin mihin kelkasta on. Ilmeisesti säädöillä saisi paljonkin aikaan, sillä Petri Rautionahon Rush 600 meni Mäntyvaaran Pakkaskisoissa erittäin nätin näköisesti. Sekä Lynx että SkiDoo ansaitsevat kympit ajoasennosta ja kuskin työtiloista. Catissa on sinänsä hyvä ajoasento ja jalkatilat, mutta pullean penkin etureunat vastaavat www.mk-lehti.fi MK 21. Tämänkertainen testi poikkeaa aikaisemmista sporttikelkkatesteistä siinä, että nyt ei voittoa viety pelkästään urheilullisin avuin. Yamaha Apex SE on nelitahtisten sporttien aatelia, jonka puikoissa fiilis on aina korkealla. Testiryhmän sisällä käytiin hetkittäin kovaakin vääntöä näiden kahden välisestä paremmuudesta. Jokohan voimasuhteet ensi vuonna järkkyvät
Istuimen etuosa on minulle edelleen liian leveä. Kaiholla muistelen vuotta 2004, jolloin Enduron vakiosivakat olivat mallia SLP SLT. Rushin telasto on auttamatta pehmeä huonommalle polulle ja etupukki lyö varoittamatta läpi yllättävissä paikoissa. En edelleenkään käsitä, mihin Rushin takajousitus on suunniteltu. Polaris Rush 800 Pro-R ES jätti minut hieman kylmäksi, eikä pelkästään matalan tuulilasinsa ansiosta. Se ei loista mukavuudellaan eikä se vakiosäädöissään ole urheilullinen. Kasisatanen kone sopii Polariksen Rushiin paremmin kuin 600-kuutioinen. On tavallaan tylsää rankata kelkka ykköseksi toisena vuonna peräkkäin, mutta ei tosiasioille mitään voi. Ski-Doon vahvuus kaikilla osaalueilla on jäätävää. Myös keula pelaa hienosti, ja joissain vuosimalleissa esiintynyt kelkan sivuttain viskely viistopateista on muisto vain. Jousitus toimii todella hienosti matka-ajossa ja yllättävän pitkälle sillä selviää myös raisummassa ajossa. Polaris Rushin isolohkoversio on pikkuveljensä tapaan parhaimmillaan loivia heittoja ja kurveja sisältävillä reiteillä, joilla vakaasti kulkevaa ja hyvän ajoasennon omaavaa kelkkaa osaa arvostaa. Ajoergonomia on hivenen vanhanaikainen, sillä kuski tuppaa valumaan liian eteen kiinni massiiviseen tankkiin. Sami Jaakola Arctic Cat F8 Sno Pro on hyväkuntoisten reittien nautiskelulaite, jolla voi ajaa mutkat turhia kallistelematta tarkasti juuri sitä linjaa mitä kuljettaja haluaa. Rave RE 800R on toiseksi paras kelkka todella kovaan ajoon, sillä voimalinja on hieman viimevuotista rauhallisempi ja takajousitus tuntuvasti parempi. Yamaha on mielestäni testin toiseksi paras kokonaisuus. Moottorissa on soundia ja vetoa läpi kierrosalueen, mutta alarekisterissä kone ei ole aina kaasun tasalla, vaan pientä prötäämistä esiintyy. SkiDoo on tässä luokassa muita muutaman kelkanmitan verran edellä. Paljon ajavan matkakelkkailijan ykkösvalinta. MXZ 800R E-TEC on testin nopein ja taloudellisin kelkka, se on mukavin rauhallisessa ajossa ja paras pommituksessa. Nyt kelkka kaipaa osaavaa alustavelhoa kaivamaan sen 316 MK www.mk-lehti.fi. Parikymmentä prosenttia parantunut polttoainetalous nostaa kelkan osakkeita matkapelinä. Moottori on läsnä kaikilla kierrosalueilla ja käy silkinpehmeästi. Kelkan telasto pysyy kiinni ajoalustassa ja Ski-Doolla on turvallisen tuntuista ajaa keula korkeana päin patteja. Tuskin kelkalta voi paljon enempää vaatia. Lynx on vuoden nousija. Moottori on jäljittelemätön paitsi äänien, myös käytöksensä perusteella: rivinelonen vastaa kaasuun kuin ajatus ja kypärän sisään kantautuu sivistyneen raivokas nelitahdin rääkäisy. Jos tässä olisi RR:n takajousitus ja polttoainetalous kunnossa, olisin myyty. Lisäteholla keulaa voi keventää pahempiin paikkoihin kuten ojanylityksiin. Uudistuneessa Yamahan mahtinelarissa mukavuus ja urheilullisuus on saatu nivottua samaan pakettiin kiitettävästi. Apex kääntyy keveästi aina juuri sinne minne kuljettaja käskee. Tavalliseen reitticruisailuun jousitus on jopa liian kova. Aivan Ski-Doon tasolla ei vieläkään olla, mutta suunta on oikea. Jammun ajoasento on sekoitus uutta ja vanhaa, istuin on mukava. Lynx Rave 800R E-TEC on nyt todella urheilullinen kelkka, jonka alusta on sopiva kisatyyppiseen ajoon ja crossiradalla harrastamiseen. Tankin ja istuimen yhdistelmä jättää toivomisen varaa, sillä istuin on korkea etuosastaan haitaten kaarteissa roikkumista. Catin penkinpäällinen on erittäin liukas ja takamus seilaa jatkuvasti laidalta toiselle. Yläkireä kone on saanut jatkokseen toimivan voimansiirron, joka pitää huolen siitä, että moottori on aina pelialueella. Kun patikko pa- henee, lyhytliikkeinen etupukki pohjaa ja rajoittaa ensimmäisenä reilumpaa etenemistä. Kelkan etupää on rauhallinen ja Catti menee hienosti suoraan isompaakin loivaa patikkoa, mutta matala ja hieman jyrkempi patti täräyttää usein etupukin pohjaan. Parasta Yamahassa on sen mukavuus, mutta toisaalta myös hienostuneen ulkomuodon sisälle kätkeytyvä raakalaismainen voima. Kun moittiakin pitää, totean että se, joka vastaa näistä "uusista" hallintalaitteista, on varustettu eriskummallisella huumorilla. Tehostin tekee ohjauksesta kevyen, mutta en koe sitä mitenkään mullistavana moottorikelkassa. Leveä, liukas penkki ja kelkan taipumus mennä suoraan päin vastapenkkaa vähentävät halukkuutta räiviä sillä rajusti huonokuntoisella reitillä. Mukavuudesta viis, kunhan peli toimii hikilenkeillä, on mottoni. Maininta myös jarruista, jotka voisivat olla herkemmät. Hieno peli se on edelleen, sillä ajamisen helppous, vakaus ja mahtava voimapaketti tekevät siitä pitkien lenkkien kelkan. Lynx on Ski-Doon tapaan saanut ominaisuuksiltaan mahtavan ison E-TECin, joka Ski-Doota nopeamman voimansiirron alasvaihdon kanssa tekee etenemisestä repivää. Lynx on todellinen Raaka-Rollen reippailulaite ja historian paras REX-runkoinen kasisatanen. Alkutalven vähälumisessa jänkämökkelikössä ajettaessa Rush on ryhmän helpoimpia ajaa, sillä alusta on mukavan pintaherkkä ja keula toimii todella hienosti. Suksia rovaniemeläinen kaipaa edelleen. Rush on vakaa ja rauhallinen laveiden latujen kelkka. Moottori vastaa terävästi kaasuun ja kisakireä ääni miellyttää korvaa. Monoalusta tasoittaa pienen pyykkilautapatin eleettömästi, mutta samalla se sietää yllättävän kovia tällejä pohjaamatta. Tähän vaivaan ei takapukin säätäminen auta. Ohjaustehostin keventää ajamista ja pidempi tela vakauttaa kaarreajoa. Vuoden 2007 talvella kelkalla tuli ajettua paljon, ja siitä jäi silloin todella hyvä maku. Kokonaisuutena F8 on pirteä ja omalla tavallaan mukava kelkka, jolla mieluusti lähtisin pidemmällekin reissulle. Joni Launonen Oman listani ykkösestä ei ensim- mäisen ajopäivän jälkeen ollut epäselvyyttä. Vauhdit nousevat kuin varkain ja yllättävää kyllä, kelkka ei juurikaan ota ajo-ominaisuuksissa turpaan kaksitahtisilta verrokeiltaan kovilla ja vähälumisilla reiteillä. Miinusta kelkka saa sisarmerkkinsä tapaan kivikautisista katkaisijoista. Ski-Doo MXZ 800R X-RS E-TECin ajo-ominaisuudet on saatu todella tasapainoisiksi. On Yamahassa muutakin hyvää kuin moottori. Jousitus pysyy ajan tasalla kaikissa tilanteissa, sillä se on mukava hitaassa vauhdissa ja pikku nypytyksessä, sietäen kuitenkin samankaltaisen pommituksen isompaan pattiin kuin Lynx. Vertailutestissä... hankalasti pohkeisiin. Kevätsafareille F8 olisi mahtava paketti. Rallikelkkaa en Catissa näe. Kelkan iso massa ottaa veronsa pattimeressä ja tiheässä puunkierrossa, mutta muuten Apexissa on kelkkaa moneen lähtöön. Yamaha Apex SE on painostaan huolimatta kevyt ja rauhallinen ajaa. Patikossa keulan ominaisuudet riittävät pidemmälle kuin monojousitettu telasto. Suuntavakaus on ryhmän eliittiä, joten kelkassa on aineksia pitkäänkin matkantekoon, joskin bensaa kone polttaa nykymittapuun mukaan liikaa. Kelkka on kovasti suksillaan, eikä se kevennä keulaa kaasulla kuten muut vertailun kelkat. Ski-Doo sopii matkakelkaksikin ja sillä voi poiketa Lynx-pilotin kanssa vaikka enskakisan lähtöviivalle. Hallintalaitteet ovat kohdallaan ja helppoja käyttää. Roiman tehokas, riippumattomien mittausten mukaan yli 160-heppainen, moottori on todella puhdikas voimalaitos, joka viehättää kuskia kerta toisensa jälkeen. Tämä kelkka parantaa elämänlaatua! Arctic Cat F8 Sno Pron selkään hyppääminen on minulle kuin kotiinpaluu. Catin tapaan Polaris on vauhdinnälkäisen matkapeli, jonka alusta kaipaa preppaamista kovaan reittireippailuun
Ohjaamo on tosin koville pakkasille turhan askeettinen ja vetokäynnistys raskas. Se ei ole parhaimmillaan kovassa röykytyksessä, jota inhoan muutenkin, mutta soveltuu mainiosti normikeleille ja reittiajoon. sisäisen kauneuden esille. Kone on upea, ulkoasu ja väritys onnistuneet, mutta väsyneelle viisikymppiselle laite on liian raju alustan kovuuden vuoksi. Kone lähtee alhaalta hyvin ja kabiini on asiallinen. Tire Suur-Inkeroinen Reittikelkaksi Karjalan kotiränneihin valitsisin ison kaksitahtisen Ski-Doon. Tasapainoinen kokonaisuus. Monojousitettu takapää on mielestäni Yamahan parhaiten onnistunut yleisperä. 116 kW / 155 hv 799,5 cc sähk. Kaasua löysätessä tapahtuva vapaa rullaaminen häiritsee hiukan kaarreajossa. Juttuseuraa ei taukopaikoilla puutu, kun Polariksella paikalle päräyttää. Kaikki on hyvin tasapainossa ja toimii hienosti. Odotin uudelta rakenteelta kuitenkin ehkä liikoja. Tämä peli sopii parhaiten machomiehille, jotka viihtyvät pahimmissa laineissa ja jaksavat vielä 400 kilsan päätteeksi tempaista laitteen narusta tulille. arctic Cat sno Pro limited TeknISeT TIedOT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Suzuki, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppäventtiilit, APV-pakoaukonsäätimet 118 kW / 162 hv 794 cc akuton EFI Arctic Roller Cam / ACT Diamond drive 38 x 325 / 3,8 cm AWS VII, Fox Float 2-kaasuisk, jousto 241 mm Telasto: Slide Action -telasto, ACTkeulimisenestojärj., Fox-kaasuisk, jousto 34 mm Jarru: Hydr. Voimakasmoottorinen Catti jotenkin puhuttelee minua. Ajoasento ja jousitus ovat esimerkillisiä, sillä ne palvelevat kaikenlaista käyttöä, rajusta röykytyksestä lanattuun reittiajoon. levy Leveys: 120 cm Pituus: 299 cm (317 cm) Raideväli: 109 cm Pa-säiliö: 48 l Sytytyslaitteet: 3D Hinta: 12 490,- lynx Rave RE 800R E-tEC TeknISeT TIedOT Moottori: Rotax, 800R E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Iso Lynx on kuin kilpaversio SkiDoosta. Sen vääntävämpi moottori on kerta kaikkiaan mahtava sekä käytökseltään että ääniltään. Uusi pehmeäkäytöksinen kasisatanen mahdollistaa myös rauhallisen ajon ja antaa anteeksi väsyneenä tapahtuvia kaasunkäyttövirheitä. Ulkoasu on kuitenkin Rushin parasta antia. Kuljettajan tilat ovat mukavahkot ja ohjaamo sivistynyt. Laveammille laduille ottaisin Yama- han. Iso Rush on kaikin puolin oiva laite monenlaiseen käyttöön. Moottori, voimansiirto ja etujousitus toimivat, mutta ne eivät vielä tee kelkkaa. suorasuihkutus TRA 7/QRS Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: 38 x 305 / 3,8 cm A-LFS, TA 36 HLC -kaasuisk., jousto 242 mm Telasto: PPS-120, KYB 46 PB HLCRkaasuisk., jousto 390 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122,5 cm Pituus: 287 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 39 l Sytytyslaitteet: Denso CDI Hinta: 14 790,- www.mk-lehti.fi MK 317. Luulin, että peräpää olisi mukavampi, mutta hyvä näinkin. Ohjaustehostin mahdollistaa terävän kääntyvyyden, vaikka suksipainetta olisi reilusti
läppäventtiilit, Teho: 115 kW / 154 hv Iskutilavuus: 795 cc PA-suihkutus: Cleanfire Variaattori: P-85 / Team LWT Tela (lev., pit., harjakork): 38 x 307 / 3,2 cm Etujousitus: Pro-Ride, Walker Evans piggyback -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: Pro-Ride, Walker Evans Piggyback / Walker Evans Comp -kaasuisk., jousto 356 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122 cm Pituus: 274 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 41,6 l Sytytyslaitteet: Digital CDI Hinta: 14 690,- ski-Doo MX Z X-Rs E-tEC 800R TeknISeT TIedOT Moottori: Rotax, E-TEC 800R, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Vertailutestissä... Polaris Rush 800 Pro-R Es TeknISeT TIedOT Moottori: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. Hinta: 14 790,- Yamaha apex sE TeknISeT TIedOT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Yamaha, 4-syl., 4-T, nestejäähd., rivimoottori 112 kW / 150 hv 998 cc 4 x Mikuni 39 mm YVXC 38 x 325 / 3,2 cm Kaksoiskolmiotuki erillisjousitus, Fox Float -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: Fox Mega Float -kaasuisk., jousto 295 mm Jarru: Hydraulinen jäähdytetty levy Leveys: 123 cm Pituus: 283,5 cm Raideväli: 109 cm Pa-säiliö: 34,6 l Sytytyslaitteet: Digital T.C.I / T.P.S Hinta: 15 990,- 318 MK www.mk-lehti.fi. suorasuihkutu TRA VII / QRS Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: 38 x 305 / 3,2 cm REV-XP, KYB Pro 40 R -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: SC-5, KYB Pro 40 -kaasuisk., jousto 381 mm Jarru: Hydr. 116 kW / 155 hv 799,5 cc sähk. levy Leveys: 122 cm Pituus: 291 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 40 l Sytytyslaitteet: ND-Megatec, digit
Kokeilimme vuodenvaihteessa kolmea uudenlaista näkemystä kevyestä yleiskelkasta. 320 MK www.mk-lehti.fi. Testissä Lynx Adventure 600 ACE, Ski-Doo Grand Touring Sport Uuden ajan pikkumatkaajat Puhallinjäähdytteisten kaksitahtimoottoreiden siirtyessä vähitellen moottorikelkkailun historiankirjoihin on tilalle alkanut nousta uuden sukupolven nelitahtisia matkakumppaneita
Ski-Doon ja Lynxin uudet nelarimatkaajat astuivat tälle vuodelle uusiin vaatteisiin ja samalla voimanlähteeksi vaihtui 600-kuutioinen nelitahtikone. Verrokit esittelyssä Lynx ja Ski-Doo pohjautuvat molemmat Ski-Doon sporteista tuttuun REV XP -runkoaihioon. Lynx Adventure 600 ACE:n maton mitat ovat perintei- www.mk-lehti.fi MK 321. Yamaha esitteli kolmi- ja nelisylinteristen isolohkojen rinnalle kaksipyttyisen ja puolilitraisen rivikakkosen, jonka huipputeho oli 80 hevosvoimaa. Alusta on mallia SC5-M, ja sen takapukissa vaimennusta hoitaa Kybin valmistama kaasuiskunvaimennin. Lähisukulaisuus Ski-Doon urheilukelkkoihin näkyy myös jousitusratkaisussa. Alhainen hankintahinta, helppokäyttöisyys ja toimintavarmuus ovat olleet tekniikaltaan ja varustelultaan yksinkertaisten kelkkojen valtteja. Yamaha on pysynyt esittelypäivistään lähtien muuttumattomana, ainoastaan iskunvaimennuksen setupeja on hienosäädetty. Kaksipaikkaisen Venture Liten ja Multi Purposen lisäksi se esiteltiin myös sporttimalli Phazerin voimanlähteenä. Yamaha ja BRP aloittivat uuden sukupolven matkakelkkojen esiinmarssin jo puoli vuosikymmentä sitten. Arctic Catin, Polariksen ja Ski-Doon mallistoista löytyy edelleen föönikoneella liikkuvia, alle 9000 euron matkakelkkoja, mutta niiden elinkaari alkaa olla tiensä päässä, kiitos tiukentuvien päästönormien. Ruiskumoottorin kehityksen lähtökohtana ovat olleet puhdas palotapahtuma ja sen myötä mahdollisimman alhaiset kulutuslukemat ja vähäpäästöisyys. 600 ACE ja Yamaha Venture Multi Purpose TeksTi: Joni Launonen kuvaT: oLLi auTonen Ja Joni Launonen P uhallinjäähdytteisellä kaksitahtimoottorilla varustetut kapeatelaiset ja kahdenistuttavat touringkelkat ovat olleet meillä pitkään erityisesti safariyritysten suosiossa. Etupukissa ja kahteen kolmiotukivarteen nojaavassa keulassa käytetään halvempia kaasuemulsiovaimentimia. Moottori oli tuolloin markkinoiden pienin nelitahtinen. Rotaxin uudesta ACE 600 -nelitahtimoottorista otetaan tehoa 60 hevosvoimaa. Lynx ja Ski-Doo ovat muutoin liki identtisiä, mutta sukset ja telamaton mitat poikkeavat toisistaan. Samana mallivuonna Lynx ja Ski-Doo esittelivät uuteen RF-runkoon pohjautuvat matkanelarinsa. Voimanlähteenä käytettiin myös hyötykelkoissa palvellutta Rotaxin V-800:sta, jonka huipputehoksi ilmoitettiin 65 hevosvoimaa
Testissä... 322 MK www.mk-lehti.fi
Vanhan mallin kelkoissa, joissa matkustaja istui reilusti takapukin takana, kohdistui puk- Venturen keula sietää selvästi paremmin patikkoa kuin Lynx ja Ski-Doo, sillä Yamahassa myös edessä käytetään kaasuvaimentimia. Ski-Doon REV-mallin aloittama suuntaus tuo kuljettajan edemmäs, mikä mahdollistaa kahdenistuttavissa kelkoissa myös kyytiläisen istuinosan tuomisen alustan takapukin päälle tai jopa sen etupuolelle. Kääntyvyys on Yamahassakin hyvä, mutta kelkka kallistelee verrokkejaan enemmän. 324 MK www.mk-lehti.fi. Ilmiö ei ole ylitsepääsemättömän kiusallinen, mutta silti pieni voimansiirron rukkaaminen olisi Lynxissä ja Ski-Doossa paikallaan. Asemoinnilla on keskeinen merkitys alustan kantavuutta ajatellen. Kovalla pakkasella pakin kytkeytymisessä esiintyi pientä takkuamista moottorin ollessa vielä kylmänä. Irrottamalla takaistuin kasvaa tavarankuljetuskapasiteetti ja samalla yksin ajavan liikkumatila laajenee. Ajo-ominaisuuksissa on eroja Alkutalvi oli Etelä-Lapissa vähälumisin miesmuistiin. Ohjaustuntuma on hyvä ja kelkkojen kurviominaisuudet huippuluokkaa. Moottorin luonteen ja tiheän välityksen ansiosta Venture vastaa kaasuun paremmin, mistä on hyötyä muun muassa ojanylityksissä. Järvenselillä ja jänkäsuorilla Venturen huomiota herättävän suuri tuulilasi tarjoaa parhaan suojan, mutta pakkaskuurassa sen läpi on vaikea nähdä. Etenkin keula pelaa selvästi johdonmukaisemmin, eikä lyö samalla tapaa käsille vastapateissa ja ojienylityksissä kuten kilpailijoilla. Se ei ole yhtä mukava kuin Lynxissä ja Ski-Doossa, mutta kantavuus on silti vähintään samaa luokkaa. Alusta toimii molemmissa BRP:n laitteissa koko lailla hienosti. Peruutusvaihde menee päälle mittariston vierestä olevasta sähkönapista, joka kytkee mekaanisen pakin solenoidilla päälle. Myös ylävartalon ajoasento on tiiviimpi, ja kuski joutuu istumaan enemmän kädet supussa. Ajoasento on leppoisa ja kuljettajalla on tilaa liikkua aivan kuten merkkien urheilumalleissa. Venturessa ei ole perinteisiä jalkakoteloita, vaan nilkat tukeutuvat astinlautojen etuosissa olevien alumiiniputkien alle aivan kuin Phazerissa. Lynxissä käytetään CTRL II nimistä suksea. Penkki on etuosastaan voimakkaasti kavennettu, mutta leveä tankin muotoilu pitää kuskin polvet melko etäällä toisistaan. Tasaisella reitillä BRP:n laitteet tarjoavat miellyttävää kyytiä. Enemmän kiertävä kone ja tiheä välitys ovat toisaalta meluisia. Alkutalven vähälumisilla reiteillä ei Lynxin ja Ski-Doon ajettavuudessa ollut eroja, vaikka telamattojen mitat poikkeavat toisistaan. Kun lunta tulee ajouralle enemmän ja reitti pehmenee, tarjonnee Ski-Doon leveämpi ja korkeammalla harjalla varustettu matto paremman pidon. Venturen mittaristo on täysin digitaalinen, mutta nopeusnäytön numerot ovat onneksi riittävän suuret ja matka-ajossa niiden seuraaminen on vaivatonta. Kelkka kääntyy hyvin ja keula on suuntavakaa, mutta etupään vaimennusteho loppuu varhain, ja pohjaamisia tapahtuu turhan helposti. tiin hyppääminen paljastaa kuljettajan työskentelytilat BRP:n vastaavia ahtaammiksi. Tempaisevaa lähtöä välttääkseen on kevyen kaasukahvan kanssa oltava tarkkana, jotta pehmeä eteneminen onnistuu. Uudessa ACE-moottorissa on jotain samaa kuin alle kaksilitraisen turbodieselin voimin kulkevassa henkilöautossa: moottori lupaa taajamassa paljon, mutta veto loppuu maantiellä ohitustilanteissa kuin seinään. Kone vääntää ponnekkaasti heti kytkentäkierroksista eteenpäin, mutta moottorin tehoreservi loppuu heti lain sallimaan reittivauhtiin, eikä Lynxillä ja Ski-Doolla pysty keventämään vastaantuleviin ojiin. Järvenselällä huomaa myös toisen erikoisen ilmiön: lasin muotoilu aiheuttaa taakse voimakkaan pyörteen, ja kuljettaja tuntee selässään ja niskassaan voimakkaan paineen kovemmassa vauhdissa. Testissä... Ominaisuudet riittävät kahdellekin Uudentyyppisten runkoratkaisuiden ansiosta myös matkustajan tilat ovat kehittyneet vuosien saatossa. Moottori käynnistyy avaimesta ja käsien lämmittimien keinuvivut sekä pitkät valot löytyvät vasemman peukalon alta. Venturessa tuntuu myös kelkan korkeampi painopiste, mikä pistää kelkan kallistelemaan tiukoissa mutkissa. Merkillepantavaa on myös kelkkojen äänettömyys, sillä uuden ACE-moottorin käyntiääni on todella vaimea, eikä SC5-alustastakaan kuulu turhaa mekaanista sivuääntä. Paksumpi ajokenkä on putken alla melko tiiviisti ja polvikulma on selvästi tiukempi kuin Lynxissä ja Ski-Doossa. Alustan herkkyys on riittävä hitaampaankin ajeluvauhtiin, mutta yhtä lailla se sietää isoja tällejä ilman rajuja pohjaamisia. Sen sijaan keulan iskunvaimennus ei ole aivan tilanteen tasalla, sillä etupään saa pohjaamaan turhan helposti pienissäkin vastaojissa, vaikka jousien esijännityk- Ski-Doon keula on identtinen Lynxin kanssa, niinpä siihenkin kaivattaisiin tuntuvasti parempaa iskunvaimennusta. Suksi on Lynxistä poiketen yhdellä ohjainraudalla varustettu leveämmän mallin Pilot. set on väännetty tiukimmilleen. Yamahan moottori tuntuu BRP:n laitteisiin verrattuna jopa urheilulliselta. Kehnojen lumiolosuhteiden ja reippaiden pakkasten takia reitit olivat kovia ja valtaosin huonokuntoisia, joten laitteiden ajettavuus joutui kovalle koetukselle. Kaikissa verrokeissa matkustajan istuin on irrotettavaa mallia. Yamahan tiivis ajoasento käy tiheässä puunkierrossa hieman raskaaksi etenkin pidempiraajaiselle kuljettajalle, kun ohjaamossa joutuu jumppaamaan raajat enemmän koukussa. Yamahan jousitus toimii verrokkeja tasapainoisemmin. Koneen luonteessa on paljon yhteneväisyyksiä perinteisen kaksitahtisen kanssa, sillä voimaa on enemmän keskialueella ja se myös venyy paremmin ylärekisteriä kohden. Nelari-Rotax kytkee jo 2500 kierroksen tuntumassa ja liikkeellelähtöä siivittää pieni nykäisy
loppunopeus 112,4 km/h, jarrutus 80 0 km/h 50 metriä Yamaha Venture Multi Purpose 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 7,19 sek. 0-200 metriä 9,73 sek., 500 m. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 2,74 sek. 5,25 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 3,14 sek. 10,98 sek. 0-200 metriä 10,35 sek., 500 m. 5,02 sek. 9,48 sek. 0-200 metriä 10,22 sek., 500 m. loppunopeus 110,1 km/h, jarrutus 80 0 km/h 47 metriä www.mk-lehti.fi MK 325. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 3,03 sek. loppunopeus 112,8 km/h, jarrutus 80 0 km/h 51 metriä Ski-Doo Grand Touring Sport 600 ACE 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 10,20 sek. 0-200 metriä 10,32 sek., 500 m. Mittaustuloksia kiihtyvyys Lynx Adventure 600 ACE 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 5,10 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 3,01 sek. loppunopeus 118,6 km/h, jarrutus 80 0 km/h 48 metriä Ski-Doo Grand Touring Sport 550F 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 4,36 sek
Lynx kulki samalla matkalla 112,8 kilometriä tunnissa ja Ski-Doo muutamia kymmenyksiä vähemmän. Yhteenveto Lynx Adventure 600 ACE ja Ski-Doo Grand Touring Sport 600 ACE ovat käytännössä yksi ja sama kelkka, joten nii- 326 MK www.mk-lehti.fi. Lynx pyörittää allaan aavistuksen kapeampaa ja kuvioltaan matalampaa mattoa, mikä selittää reilun litran eron muuten vastaavaan Ski-Doo Grand Touring Sportiin. Nollasta sataan 80-hevosvoimainen Venture kiihtyi 7,19 sekunnissa, kun Lynx tarvitsi samaan vauhtiin ehtiäkseen aikaa 9,48 sekuntia. Alusta kantaa kyytiläisen ryhdikkäästi, eikä matkavauhtia tarvitse hiljentää ihan pieniin ojiin. Yamahalle menovesi maistui selvästi Rotaxeja paremmin. Pohjakosketus tulee hieman herkemmin kuin Yamahalla, mutta kahden aikuisen miehenkin kuormalla molemmat sietävät hyvää matkavauhtia myös epätasaisilla reiteillä. Se taas johti alustan huonoon kantavuuteen ja herkkiin pohjaamisiin. Ski-Doo kiihtyi satasen vauhtiin vielä reilut seitsemän kymmenystä Lynxiä hitaammin. Venturen alusta selviää kahden miehen kuormasta kuitenkin mallikkaasti ilman takapukin jousten jäykistämistä. Lynxin ja Ski-Doon matkustajan tilat keräävät Yamahaa enemmän kiitosta. Molempiin suuntiin joustavat käsikahvat ovat testiryhmän mieleen, sillä niiden ansiosta käsille tulee vähemmän iskuja ja matkustaja pystyy paremmin siirtämään painoaan. Mittaustuloksia Matkakäyttöön tarkoitetuissa pikkunelareissa suorituskykyä suurempi mielenkiinto kohdistuu polttoaineenkulutukseen. Odottelimme erityisesti Rotaxin uuden ACE-moottorin kulutusmittauksia mielenkiinnolla, onhan valmistaja lupaillut koneelle niinkin alhaista kuin kahdeksan litran kulutusta sadalla kilometrillä. Lynxin ja Ski-Doon alustat kantavat matkustajan niin ikään mallikkaasti. Aivan valmistajan lupaamaan pihistelyyn emme Lynxillä ja Ski-Doolla yltäneet, vaikka lukemat ovat varsin maltillisia. Myös 500 metrin huippunopeudessa Yamaha oli nopein tuloksella 118,6 kilometriä tunnissa. Venture Multi Purposen keskikulutus oli 15,4 litraa. Testissä... KuLuTuS jA PAinoT Polttoainekulutus L / 100 km Toimintasäde km 367 333 232 Bensatankin tilavuus litraa 40 40 36 Paino täydellä tankilla kg 267,8 268,8 322,8 Paino tyhjällä tankilla kg 238 239 296 Lynx Adventure 600 ACE 10,9 Ski-Doo Grand Touring Sport 600 ACE 12 Yamaha Venture Multi Purpose 15,5 kiin kohtuuton vipuvoima. Kovalla lumipolanteella tehdyssä suorituskykymittauksessa Yamaha oli odotetusti rivakin liikkumaan. Tavaratelineen jatkeena olevat kumipäällysteiset metalliputket ajavat asiansa, joskaan mukavuudessaan ne eivät yllä BRP:n vastaavien tasolle. Lukema ei ole moottorikelkalle paha, mutta ero verrokkeihin on huomattava. Matkustajan tilat ovat hyvät, mutta kyytiläisen takamus pääsee liikkumaan turhan paljon sivusuunnassa. Yamaha Venture Multi Purposen alustaan saa lisäkantavuutta kääntämällä muoviset lisäkannattimet hakaneulajousten tueksi. Lynx Adventuren keskikulutukseksi mittasimme 10,9 litraa satasella, kun SkiDoon vastaava luku on tasan 12 litraa
Yamaha Venture Multi Purpose ei tarjoa samaa mukavuutta kuin Lynx ja Ski-Doo. Moottorissa on 20 hevosvoimaa enemmän kuin Rotaxissa, joten Yamahan rivikakkonen tuntuu selvästi kilpailijaansa terhakkaammalta ja laajempi tehoreservi antaa pelivaraa yllättäviin tilanteisiin. Molemmissa on nykyaikainen ajoasento ja hyvät liikkumatilat sekä yksin että kaksin ajettaessa. Yamaha kuluttaa polttoainetta Rotaxeja enemmän, mutta mikään bensasyöppö se ei ole. TYÖKELKKOJEN AATELIA bearcat · vakiona mm. Uusi ACE 600 -moottori on polttoainetaloudeltaan markkinoiden ehdotonta eliittiä, joten kelkalla on luvassa halpoja kilometrejä. Mukavuuspisteitä verottavat huonompi ajoergonomia, lievä kiikkeryys sekä jousituksen pintakovuus. Alusta kantaa ja kyyti kelpaa kahdelle raavaalle miehellekin. Ski-Doon kyydissä istutaan Lynxin tapaan hyvässä penkissä ja riittävän etäällä penkistä olevat joustavat matkustajan kahvat olivat testiryhmän mieleen. Kyyti on mukavaa ja ajo-ominaisuudet erittäin vakaat, mutta keulan pehmeys häiritsee jo matkavauhdeissa, kun reitti muuttuu epätasaisemmaksi. Matkustajan tilat sen sijaan ovat hieman askeettisemmat ja epämukavammat kuin Lynxissä ja Ski-Doossa. den välille ei saatu eroa vähällä lumella. Voimansiirron säädöissä on parannettavaa, sillä moottori on alhaalta turhan äkkiottoinen. XT 570 + 490,9. ntakohta paikkaku iset toim ituskulu t Lynxissä on hyvä matkustajan istumatila joustavine käsikahvoineen. Jousitus on kuitenkin kantava ja esimerkiksi keula pelaa kilpailijoitaan paremmin. Kaikissa verrokeissa tavaratilaa saa lisää matkustajan penkki irrottamalla. T Z1 X 2.990,1 kunta + paikka kohtaise t toimitu skulut Yamahan alusta kantaa riittävästi ilman takapukin hakaneulajousien jäykistämistäkin. sähköstartti, matkustajan istuin, leveät sukset ja takalisäjouset · todella iso polttoainetankki · heavy duty -puskurit edessä ja takana Maahantuoja: www.mk-lehti.fi KATSO LISÄTIEDOT SEKÄ LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI: WWW.ARTICCAT.FI
Jousituksen hyvä puoli on sen kantavuus. 550-kuutioinen lähtee liikkeelle hyvin pehmeästi ilman pienintäkään nykäisyä ja kaasua voi huoletta annostella läpi kierrosalueen. Sen sijaan etujousituksessa on vielä hiomista, sillä se pohjaa turhan helposti. Pieni herkistäminen ei olisi jousitukselle pahitteeksi, vaikkakin se on nykysäädöissään erittäin kantava. Lynxin ja Ski-Doon kuljettajan tilat ovat markkinoiden parhaat, ja tilat ovat kunnossa myös takapenkillä. Testissä... Vertailun Vuoksi ski-Doo Grand touring sport 550F Pienistä nelitahtimoottoreista odotetaan seuraajaa perinteiselle kaksitahtise lle puhallinmoottorille. Vaikka BRP:n nelitahtiset matkaajat ovat keveitä ajaa, on puhallinkoneella varustettu perinteinen versio vielä astetta köykäisempi viedä, kiitos edessä pyörivien pienempien massojen. Vertailulle oli hyvät edellytykset, sillä puhallinkoneella kulkeva Grand Touring on moottoria lukuun ottamatta identtinen Ski-Doon ACE-version kanssa. Liikkeellelähtö on mukavampaa, kun teho ei tule ulos hyökkäävästi pienellä kaasunliikkeellä. Jousitus on rauhalliseen ajossa mukava, mutta etenkin keula kaipaa reilua jämäköittämistä, sillä sen vaimennusteho loppuu jo vaatimattoman näköisissä kuopissa. Lynx Adventure 600 ACE ja SkiDoo Grand Touring Sport ovat ajoominaisuuksiltaan perusmukavia. Jousitus pelaa herkästi ja alusta kantaa jopa kaksi miestä. Tarkoitus oli paitsi tarkastella perinteisen föönikoneen polttoaineenkulutusta suhteessa nelitahtisiin verrokkeihin, myös selvitellä laitteiden muita eroavaisuuksia. Tätä mieltä Olli Autonen Rotaxin uusi nelitahtimoottori miellyttää nimenomaan matka-ajossa. Suorituskykymittauksessa 52-hevosvoimainen puhallintouring kiihtyi nollasta sataan 10,98 sekunnissa ja kelasi huippunopeutta 500 metrillä 110,1 kilometriä tunnissa. Paino tuntuu ajossa etenkin ahtaissa paikoissa. Lukema ei ole maata kaatava, mutta ero Rotaxin ACE-moottoreihin on melkoinen. Hintaeroa Ski-Doon 550-kuutioisen ja 600 ACE:n välillä on reilut 2000 euroa. Vastaavasti menoveden menekki on reippaampaa, joskaan ei katastrofaalista. Yamaha Multipurposen moottori on kipakamman tuntuinen kuin Rotax, mistä annan plussaa. Eroa voi pitää suurena, etenkin kun ajatellaan laitteiden eroavaisuuksia käytännössä. Yamahassa istutaan kädet ja jalat voimakkaasti koukussa, mikä käy raskaaksi pidemmillä taipaleilla. Sen sijaan Yamahan nelitahtiseen Ventureen eroa on vain pari litraa ajettua sataa kilometriä kohden. Moottorin paras operointialue sijoittuu juuri leppoisaan matkantekoon, joskaan lisäpotkusta ei missään tilanteessa olisi haittaakaan. Venturesta tulee mieleen vanha amerikkalainen auto: sillä on isot kuoret, mutta sisältä se on pienen ja ahtaan oloinen. Etujousitus sen sijaan tuntui alkutalven epätasaisilla ja kovilla reiteillä liian hentoiselta. Joni Launonen BRP:n laitteet ovat erilaisista matoistaan huolimatta niin samanlaisia, että niiden välille on hankala tehdä eroa. Harri Kalliainen Lynx ja Ski-Doo tuntuivat näillä keleillä kuin samoilta kelkoilta, mutta jos lunta olisi ollut enemmän, olisi eroja luultavasti saatu esiin. 328 MK www.mk-lehti.fi. Jalkakotelon etuosaan toivoisin silti pientä korotusta, johon kengän saisi tuettua paremmin. Yamahan tehokkaampi ja herkempi kone antaa reitillä enemmän pelivaraa kuin Rotax, mutta muilta osin kelkan käytös on kulmikkaampaa. Ajoasento on minun mieleeni, sillä se on riittävän tilava. Vanha kaksitahtitekniikka alkaa olla tiensä päässä, ja huonolla hyötysuhteella varustetut matalatehoiset puhallinkoneet ovat ensimmäisenä liipaisimella, kun Yhdysvaltain EPA-rajoitukset tiukentuvat ja Euroopan ennakoidut päästönormit astuvat voimaan. Seuraava päämäärä voisi olla koneen piristäminen 10-20 hepalla siten, että ylärekisteriin saataisiin voimaa. Voimansiirron säädöllä moottorista saataisiin varmasti vielä sivistyneempi ja esimerkiksi turistikäytössä helpommin lähestyttävä. Polttoaineenkulutukseltaan ja päästöiltään ACE 600 -moottori on kiistatta puhallinkonetta vuosikymmeniä edellä, mutta säätötöitä tarvitaan, jotta uutukainen yltää jouhevuudessa edeltäjänsä tasolle. Polttoaineenkulutukseksi mittasimme föönitouringille 17,7 litraa sataselle. Pidän Ski-Doon mattovalinnasta enemmän, sillä 32-millisen harjan ja 406 milliä leveän telan tuomasta lisäpidosta on tuskin koskaan haittaa. Kytkin ottaa molemmissa heti kun kaasuun tarttuu ja kelkka liikahtaa turhankin terävästi kaksitahtiseen tottuneelle. Järvenselällä se aiheuttaa pyörteitä kuskin selkään. Testin aikaisissa pakkasissa lasi tuppasi huurtumaan, joten kuskin piti kuikuilla lasin sivuilta. Tuulilasi ei ole suuri, mutta se tarjoaa silti riittävän suojan kovallakin pakkasella. Telaston jousitus toimii hyvin kovallakin reitillä ja istuen pystyy ajelemaan huoletta. Aivan ryömintänopeuksissa kaasuun vastaaminen on nopeaa, jopa hätäistä. Kokeilun tulokset ovat yllättäviä. Tuulilasi on iso, muttei kovin käytännöllinen. Joku on sanonut, että massa tuo mukavuutta, mutta tässä tapauksessa niin ei ole, vaan Yamahan jousitus tuntuu pintakovalta reittiajossa. Voimansiirron ja moottorin yhteensovittamisessa on vielä justeeraamista, sillä pikkunelari lähtee vieläkin liikkeelle ikävästi nykäisten. Jousitus kantaa ja keula toimii mielestäni paremmin kuin Lynxissä ja Ski-Doossa. Ajossa Yamaha on verrokkejaan raskaampi ja kallistelee herkemmin takakulmalleen. Poikkeuksetta testiryhmämme piti 550-kuutioisen ajettavuutta vertailtavista johdonmukaisimpana. Preppausta kaipaa myös tankin päällyskatteiden muotoilu, sillä katteet ovat turhan massiiviset. Multi Purpose on melkoisen painava kelkka yli 300 kilon märkäpainollaan. Ongelmia tuli pienten ojien ylityksissä, sillä rauhallisesta kaasuun vastaamisesta johtuen keula ei kevene, vaan usein vastapenkkaan mennään viivasuoraan syöksyen. Yamahan moottori toimii juuri päinvastoin kuin Rotax ja siinä riittää venyvyyttä ylärekisteriin saakka. Köröttelyvauhdilla kyyti on hyvää, mutta teho voisi jakautua tasaisemmin myös yläkierroksille. ACE-moottorista on pyritty tekemään taloudellinen ja siinä on onnistuttu. Venture Multi Purpose on veikeän näköinen ja tuntuinen kelkka. Moottorin ja voimansiirron paketti toimii saumattomammin kuin konsernin nelitahtisissa verrokeissa ja moottorin luonne oli muutenkin enemmän perinteisiin kaksitahtisiin tottuneiden testaajien mieleen. Otimme vertailun vuoksi yhdelle pienillä nelaritouringeilla tekemällemme ajolenkille mukaan Ski-Doon 550-kuutioisella puhallinkoneella kulkevan Grand Touring Sportin
45 kW / 60 hv 600 cc EFI TRA IV / LPV VSA 38 x 345,6 / 2,5 cm MC, kaasuisk., jousto 160 mm Telasto: MC / HPG kaasuisk., jousto 330 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 121,7 cm Pituus: 331 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 40 l Sytytyslaitteet: Bosch Hinta: 9 890,- ski-Doo Grand touring sport 600 aCe TeKniseT TiedOT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Rotax 600 ACE, 2 syl., EFI 4-tahti, nestejäähd. 499 cc 59 kW / 80 hv 2 x Keihin 43 mm YXRC 41 x 366 / 3,2 cm A-tukivarret, kaasuisk., jousto 224 mm Telasto: Pro Comfort 144, kaasuisk., jousto 312 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 126,5 cm Pituus: 316 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 36 l Sytytyslaitteet: Digital T.C.I Hinta: 10 690,- www.mk-lehti.fi MK 329. lynx adventure 600 aCe TeKniseT TiedOT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Rotax 600 ACE, 2 syl., EFI 4-tahti, nestejäähd. 45 kW / 60 hv 600 cc EFI eDrive / QRS 38 x 349 / 1,9 cm MC, kaasuisk., jousto 160 mm Telasto: SC-5M, MC / HPG kaasuisk., jousto 330 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 121,7 cm Pituus: 331 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 40 l Sytytyslaitteet: Bosch Hinta: 10 590,- Yamaha Venture Multi Purpose TeKniseT TiedOT Moottori: Iskutilavuus: Teho: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Yamaha, 2-syl., 4T, nestejäähd
Ominaisuuksien esiin kaivaminen puolestaan vaatii aika vauhdikasta lähestymistapaa aiheeseen. Palautetta pelkäämättä tarjoamme taas perinteiseen tyyliin keskustelun aihetta kelkkailijoiden kahvipöytiin. Catin Sno Pro 600 olisi ehdottomasti piristänyt kamppailua ja 500-kuutioinen Sno Pro olisi ollut pieni lisämauste kuusisatasten seassa. Vertailuryhmän muodostaa siis sama kolmikko kuin vuosi sitten. Kokeilimme, josko voimasuhteet olisivat muuttuneet viime vuodesta Lynxin ja Polariksen hienosäädön myötä. M 330 MK K-lehden 600-kuutioisten vertailu on perinteisesti ollut pläjäys, joka on herättänyt tunteita ja keskustelua, eikä testiryhmä useinkaan selviä jälkipelistä ilman rajua palauteryöppyä. Toinen saatiin jälkijunassa, ja siitä on koeajo muualla tässä lehdessä. Ennakkotietojen mukaan kahteen kolmesta on tehty muutoksia täksi kaudeksi, mutta Ski-Doo on säilynyt lähes ennallaan, joten kelkkojen tekninen ruotimista ei tällä kertaa katsottu tarpeelliseksi. Wanhoja tuttuja Viime vuonna siunailimme kuinka an- www.mk-lehti.fi. Käsittääksemme tämä ei selviä ajamal- la kelkoilla rauhallisesti maisemia ihaillen lähimmälle laavulle, vaan kelkkojen ominaisuuksia on tarkasteltava kriittisesti. Toiseen palaamme mahdollisesti tuonnempana. Perinteisin kommentti liittyy kuljettajien taustoihin ja kapeakatseisuuteen. Tämänvuotinen testi kärsi inflaatiota jo alkumetreillä, sillä kaksi testiin tarkoitettua vihreää kelkkaa jäi saapumatta. Vertailussa 600-kuutioiset urheilukelkat TeksTi: Joni Launonen kuvaT: oLLi auTonen, Jukka HeLminen Ja Joni Launonen TesTiryHmä: oLLi auTonen, Jukka HeLminen, sami JaakoLa, anTTi mikkoLa, Jussa Peuranen, JuHa suurinkeroinen 600-kuutioisten luokka elää ja voi hyvin, vaikka kaikilla merkeillä ei siviiliversiota tähän luokkana olekaan. 600-kuutioisten testin tarkoitus on selvittää vuoden paras urheilukelkka
Samalla tuli tutustua siihen, mitä SkiDoosta saa irti, kun sitä pikkuisen hieroskellaan urheilullisempaan kuosiin. Ski-Doon ensimmäinen Rev XP-runkoinen malli eli MXZ 600 SDI X oli kestotestissä kaudella 2008 ja viime vuonna ajoimme niin sanotulla pappacross-Ski-Doolla reippaasti. Kolmikkoon ei tarvinnut tällä kertaa ottaa sen kummemmin tuntumaa, sillä kaikki tuntuivat heti kättelyssä tutuilta kamppeilta. Keulasta ei irtoa moitteita rauhallisessakaan ajossa, joskin ohjauksesta voidaan sanoa sen verran, että toisenlaisilla suksilla se parantuisi merkittävästi. Ohjaustanko on nykysuuntauksen mukaisesti keskikorkea eli se sallii tarvittaessa seisten ajon, muttei ei ole niin korkealla, että se haittaisi kaarreajoa. Polaris Rush 600 Pro-R es on Lynxistä poiketen jousitukseltaan melko pehmeä. Nyt meillä oli kassassa luokkakokous vuoden päästä valmistumisesta. Kaikkien selässä ainakin osa testiryhmästä on viettänyt paljon aikaa, sillä Lynx Rave RE 600 E-TEC oli meillä kestotestikelkkana 2009 ja viime vuonna vuorossa oli Polaris Rush 600. Lynxin ohjaamo on kunnossa. Se on mukava rauhallisessa ajossa ja vauhdikkaammassakin menos- www.mk-lehti.fi MK 331. Kivireeksi sitä ei voi mainita, sillä telasto kyllä seuraa ajoalustan epätasaisuuksia. Aikanaan kestotestikelkassamme olivat alla SLT:t, jotka natsasivat Lynxiin aivan loistavasti useimmissa ajotilanteissa. Lynx Rave RE 600 E-TEC, Polaris Rush 600 Rush Pro-R ES ja Ski-Doo MXZ 600 E-TEC 600 H.O. Kolmen koplan paluu toisaa oli tehdä testiä, kun testiryhmän muodostivat yksi hyväksi havaittu, yksi merkittävästi päivitetty ja yksi täysin uusi kelkka. Rauhallisemmassa ajossa etenkin telasto tuntuu todella kisahenkiseltä ja aavistuksen pintakovalta. Lynxin jousituksen uudistuminen tuntuu napakkuutena
Ohjaustanko on melko lähellä kuskia, ja kurveissa kuski vääntää stongaa rintaansa vasten. Satulalla on mukava istua ja satulassa liikkuminen on helppoa, koska tankki on niin ikään mukavan kapea. Vanhaa tyyliä suosivat voivat työntää jalkansa rennosti eteen. X-RS ei ole muuttunut viime talvesta, mutta eipä ole ollut syytäkään. sa, jos reitti on hyväkuntoinen, mutta ei luokkansa ykkönen kuitenkaan. Telaston kytkemättömyys ja herkkäliikkeinen takapukki tekee ajosta pikkurypylässä mukavaa. Ohjauksen suhteen on sekä kehuja että moitittavaa. Viime vuonna XRS-malleihin tullut race-mallin penkkiä muistuttava istuin on parantanut kuskin liikkumatiloja merkittävästi. Vertailussa... Ski-Doo MXZ 600 X-RS E-TEC pelaa niin pommituksessa kuin rauhallisemmassa ajossa. Ski-Doon ja Lynxin ohjaamo tarjoaa mahdollisuudet monenlaisiin ajoasentoihin. Jousituksessa on pintaherkkyyttä todella reippaasti, ja aivan pienessä rypylässä kelkan herkkyys tuo mieleen takavuosien M-10-alustaisen Polariksen sekä Fastin Bladen, joissa puristusvaimennusta oli melko vähän. Kelkka ei mietiskele, kun sille annetaan kaasua, vaan eteneminen on jouhevaa. Oli kelkan nimi kuinka pitkä tai hankalasti muistettava tahansa, on Ski-Doo hieno peli rennompaan ajeluun. Voimansiirto toimii pehmeästi, eikä kelkka ryntäile turhia. Etujousitus on rauhallisessa menossa erittäin mukava, sillä jousitusta säädettäessä tärkein päämäärä on ollut tehdä kelkasta mahdollisimman mukava. Eikö tuohon saisi perään vielä näppärästi vielä pikkuisen lisää laittamalla vaikkapa perään telan mitat ilmoittavat numerot tyyliin 120"/15"/1,25". Ski-Doo MXZ 600 E-TEC X-RS H.O. Suoraan Rush menee ihailtavasti, mutta puunkierrossa ohjaus on raskas. Moottori toimii hitaassakin ajossa hienosti. on kelkka, jonka mallinimi on melkoinen nimihirviö. Kelkat menivät pientä lainetta niin että jos astinlaudalle olisi laittanut viinilasin, se tuskin olisi juurikaan läikkynyt Ski-Doossa on Lynxin tapaan ergonomiapuoli kunnossa. Old schoolnaiset ja -miehet kaipaavat jalkojen alle Lynxistä tuttuja jalkatukia. 332 MK www.mk-lehti.fi. Ohjauspylväs saisi olla hivenen kauempana, jotta mutka-ajo olisi rennompaa
Loivissa nopeissa kurveissa Ski-Doo erottuu kaikkein selkeimmin kilpailijoistaan. Tilanne on sikäli historiallinen, että 800-kuutioiset E-TECmoottoriset veivät vähemmän bensaa kuin 600-kuutioiset. Ski-Doo on mukava siihen rajaan asti kun mukavuutta ylipäätään tulee miettineeksi. Se hyppää paikaltaan keulien ja saavuttaa 100 kilometrin tuntinopeuden 4,67 sekunnin jälkeen. Satasen Ski-Doo nappaa 4,3 sekunnin kohdalla. Jousitus toimii alustalla kuin alustalla ja hyvin monenlaisessa ajossa. Se on kevyt kelkka, jonka matto rullaa hyvin. Toisaalta öljyn kulutus isoissa peleissä oli selvästi suurempi. Yhteenveto Ski-Doon voitto oli pisteiden mukaan ylivoimainen. 60:n kohdalla se on sadasosan Lynxiä perässä ajalla 2,33, mutta osat kääntyvät pian tämän jälkeen, sillä 80:n nopeuden Polaris ottaa 3,2 sekunnissa, kun samaan nopeuteen päästäkseen Lynx käyttää 3,45 sekuntia. Kulutukset olivat tällä kertaa hieman alhaisemmalla tasolla kuin vuosi sitten, jolloin pääsimme puhkomaan kelkoilla tamppaamatonta reittiä peninkulma tolkulla. Vuosien varrella Polaris on yleensä ollut se kelkka, joka alkaa nopeimmin tuntua mukavalta kuin sopivasti kulahtaneet tennarit, mutta nykyisin tuntuu, että Ski-Doo on kehittynyt samaan suuntaan. Jarrutuksissa Ski-Doo on itse rauhallisuus. Kuvassa Jussa Peuranen näyttää, että scrubbaus onnistuu kelkalla vaikka ojan penkasta, jos niin vaaditaan. mutta yleisesti ottaen Ski-Doo on rauhallisempi. Kelkka menee kuin raiteilla kallistelematta. Kokonaisuutena kelkka onkin vertaansa vailla, sillä siinä on erittäin vähän puutteita. Alusta pysyy maassa hyvin, joten jarrutus on vakaata ja pysähtyvyys hyvää. Polaris kulki 141,1, Lynx 142 ja Ski-Doo 149,1 kilometriä tunnissa. Lynx vei 18,2 ja Ski-Doo 17,4 litraa. Parannustoiveet liittyvät varustepuoleen. Sukset nousevat maasta täyskaasukiihdytyksessä, mutta taivaalle ne eivät kohoa. Suorituskyvyssä löytyy Jos takavuosina Arctic Cat Firecat 6 SnoPro oli suorituskykymittausten kuningas, on viime vuosina Ski-Doo heilutellut tahtipuikkoa näissä karkeloissa. Keli oli pitävä, mutta samanlainen lentokeli se ei ollut kuin joulukuussa 2006, jolloin saimme Rave SC 600 SDI:n kiihtymään nollasta sataan ajassa 3,99 sekuntia ja MXZ 600 X-RS SDI:n vain karvan yli neljään sekuntiin. Satasen vauhdin Lynx saavuttaa 5,01 sekunnissa, mikä ei ole kovin mediaseksikäs lukema 600-kuutioiselle. Valon kiila saisi olla hieman korkeampi ja eipä 38-millisestä telan harjastakaan suuremmin vammaa olisi. 334 MK www.mk-lehti.fi. Ski-Doon nopeus koostuu monesta pienestä tekijästä. Polaris kiihtyy sekin verrattain tulisesti. Ajo-ominaisuuksien ja suorituskyvyn suhteen kanadalainen ei juurikaan jätä toivomisen varaa. Hallintalaitteiden valitsimet saisivat tulla taas vuosituhannen vaihteen tälle puolelle ja astinlautoihin kaivataan joko varvaskoukkuja tai hieman yläviistoon osoittavia jalkatukia jalkakoteloihin. Kuuden kympin rajapyykin se saavuttaa noin 0,3 sekuntia nopeampaa kuin Rush tai Rave. Ski-Doo pudottaa Lynxin ja Polariksen heti lähdössä. Sillä ei tarvitse ajaa kuin hetki ja se alkaa tuntua raajojen jatkeelta. Moottorissa on riittävästi voimaa ja alusta toimii lähdössä hyvin, sillä kelkka keventää keulaa, muttei nouse pystyyn. Tuntuu, että kelkalla voisi runtata loputtomasti ilman pelkoa ilman ajoominaisuuksien loppumisesta. Vertailussa... Lynx Rave Re 600 E-TEC ei enää heitä takakorkeaa reitillä, vaikka kuva ehkä semmoisesta kieliikin. Tämä vuosi ei poikennut edellisestä, sillä MXZ meni jälleen menojaan. Kiihdytyksissä telasto siirtää painoa hallitusti. Siitä eteenpäin se on vain vuorenvakaa kelkka, joka ei hevin jätä kuskiaan pulaan. Silloin myös mitattiin kaikkien aikojen kovin lukema 600-kuutioiselle kaksisylinteriselle, kun Ski-Doo kulki noin 168 kilometriä tunnissa. Ohjaus on niin ikään hyvä, joskin irtolumessa aliohjautuvuutta esiintyy. Tällä kertaa 500 metrin loppunopeudet olivat kohtalaisia. Janoisin oli Polaris, joka tempaisi 22,6 litraa 100 kilometrillä. Voima on siis saatu kuskaamaan kelkkaa eteenpäin rivakasti
Nyt Rave kestää hyvin reittireippailua. Lynx käyttää ainoana valmistajana järeitä 46-millisiä iskareita. Gripper on edeleen paras urheilukelkan vakiosuksi mitä markkinoilta löytyy. Lynx on oikeilla jäljillä. Lynx Rave RE 600 E-TECiä moitittiin viime vuonna pompottavasta takajousituksesta, ja ilo olikin huomata, että jousitusta on saatu parannettua. Jos alustaan keksitään semmoinen säätö, että kelkka saataisiin hieman ennustettavammaksi kovassa menossa, olisi paketti aikalailla kasassa. Ohjaus saisi olla pikkuisen tarkempi ja alustaan kaivattaisiin himpun verran mukavuutta. Kelkan hyvyydestä kertoo jotain se, että suurinta sapetusta sillä ajettaessa aiheuttavat 80-luvulta peräisin olevat valo- ja lämpökatkaisimet. Ski-Doon selässä ei tarvitse pelätä yllätyksiä edes lumipölyssä ajettaessa kun näkyvyys on eteen vain muutamia metrejä. Ski-Doon SC 5 -takajousitus yhdessä Kayaban 40-millisten pumppujen kanssa on erittäin hyvin onnistunut paketti, jossa yhdistyvät mukavuus ja urheilullisuus. Pienestä se Rushinkin kohdalla kiinni. Sivakkaa kuulemma saa rauhoitettua tuplaohjarilla. Pro Ride-jousiituksen rakenne keventyi täksi vuodeksi. Vielä jos siihen saataisiin ripaus mukavuutta, alkaisi kasassa olla todella hieno kokonaisuus. Jousituksesta on onnistuttu tekemään hämmästyttävän herkkä ja jopa miellyttävä rauhallisempaakin ajoa ajatellen, eikä se tunnu mitenkään ylikovalta tai epämiellyttävältä. Alusta on tuntuvasti viimevuotisa jämäkämpi ja rauhallisempi. Säädöistä löytyvät hitaan ja nopean puristusvaimennuksen sekä paluuvaimennuksen säädöt. CTRL-suksi on Lynxin heikoin lenkki. X-RS on sellaisenaan valmis kovaan pommitukseen, mutta parasta laitteessa on silti sen monipuolisuus. Kelkka on erittäin hyvä pommitustyyppiseen ajoon ja onnistuu sillä rauhallisempikin meno. Muuten kanadalaisesta on paha keksiä parannettavaa. Säädöt tuntuivat entisenlaisilta, joten urheilullisesti ajavan kuskin pitää säätää jousitusta uusiksi. Suksien suhteen Polariksella ei tingitä. Jollakin konstilla jos telasta lähteviä sivuääniä saataisiin vähemmäksi, parantuisi yleinen laatuvaikutelmakin. Toivomuslistalla on edelleen polttoainetalouden parantaminen, sillä Polaris antoi tällä kertaa turhaan tasoitusta BRP:n laitteille. Tätä mieltä Olli Autonen 600-kuutioisissa kärkisijalle yltää tänäkin vuonna Ski-Doo X-RS, joka ei viime vuodesta ole muuttunut. Mukavuus on mallillaan, samoin moottorin luonne. Alustassa käytetään KYB:n 40-millisiä kepakoita, joissa on nopean ja hitaan puristusvaimennuksen säädöt. Pilot-suksi toimii kuvalla alustalla, mutta irtolumella se ei pidä. Lynxin PPS-alustan säädöt tehtiin kokonaan uusiksi täksi kaudeksi. Jousitus pelaa loogisesti ja kelkka on erittäin helppo ja ennen muuta kevyt viedä, olipa reitti sitten kivikovaa jääpattia tai laveaa baanaa. Säätö ei kui- www.mk-lehti.fi MK 335
Jousitus tahtoo heitellä jarrupatissa perää laidalta toiselle ja kiihdyttäessä kurvista ulos kelkka perä vaipuu ja ohjaustuntuma katoaa, ja sitten pusketetaan ulkokaarteen puolelle. Alustaan kaipaisin vielä pientä hienosäätöä, sillä uskon, että siihen olisi loihdittavissa vielä hitunen mukavuutta ilman, että vauhdinsietokyky kärsisi. Niin ja tuohon alkuun palatakseni, Lynx oli kuronut hivenen Ski-Doon etumatkaa, mutta vielä on matkaa... Kelkan rauhallisuus useimmissa ajotilanteissa on plussaa. Rush onkin mukava ajettava reilummassakin matkavauhdissa, mutta tiivistempoisessa ja kovavauhtisessa vertailutestissä se joutuu antautumaan BRP:n laitteille, kun jutun yläotsikkonakin on urheilukelkkojen vertailu. Kelkka menee suoraan kuin juna, siinä on hieno moottori ja hyvä ajoasento. Polaris Rushilla tuli ajettua viime vuonna pitkin talvea ja siitä oli suht hyvä tuntuma muistissa. Ski-Doo MXZ 600 H.O. Ski-Doon käsiteltävyys kovassa ajossa on mahtavaa, mutta kun samaan paket- Vertailussa... Mittaustuloksia kiihtyvyys Lynx Rave RE 600 E-Tec 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. X-RS E-TEC jatkaa huipulla. Alusta toimii pienessä nypytyksessä hyvin ja kelkka menee vakaasti, mutta isommat tällit tulevat turhan herkästi läpi ja alusta pakkaa. Mutkaan tultaessa jousitus hieman pompottaa, ja kun aletaan kääntämään, ohjaus haukkailee kummallisesti, mikä johtuu melko varmasti onnettomista suksista. tenkaan ole minun makuuni vielä lähelläkään täydellistä, sillä jousituksen napakoittamisen kääntöpuolena kelkka tuntuu nyt maltillisemmissa vauhdeissa epämukavalta. Joni Launonen Polaris Rush Pro 600 on varustettu hyvällä moottorilla ja voimansiirrolla. Sellainen mielikuva on nyt tullut parin talven aikana, että PPS-alustasta ei tahdota saada mukavaa matkamenijää ja patikon hakkaukseen sopivaa kompromissia, vaan se on joko - tai. Onneksi kuitenkin olosuhteet olivat polttoaineen kulutuksen kannalta oivallisemmat, joten saimme järkevämpiä lukemia. Kovassa vauhdissa kelkka menee kuin juna ja houkutellen entistä kovempaan menoon. Meikäläisen omaan käyttöön ottaisin Lynxin, jolla on paras ajaa kuntoilumielessä snowcrossia. Hallintalaitteet ovat jostain museokelkasta, astinlaudoissa jalat heiluvat hervottomasti, kun niitä pitää koteloissa, eikä tukea ei saa kunnolla ainakaan lumilautakengän tyyppisillä jäykillä kelkkakengillä. Se on tasaisen vahva laite, joka selviää hienosti kaikissa niissä tehtävissä, mitä urheilukelkalla on tarkoitus hoitaa. Etujousitus on loistava, joten pelkkä alustan justeeraus voisi muuttaa koko kelkan luonnetta. Lynxin ajettavuus kuitenkin paranee, mitä enemmän sille antaa kaasua. Vakiosäädöissään se selviäisi jopa harrasteluontoisesta snowcrossista. Ratavauhdissa ei pintakovuus häiritse ja myös hiukan hakeva ohjaus unohtuu. Jarrujen kehitys on BRP:n laitteissa jäänyt viime vuosituhannelle. Sukset vaihtoon ja alustasta lähtevät turhat rouskutukset saisivat pian olla historiaa. Lynx Rave RE 600 E-TECiä on jalostettu urheilullisempaan suuntaan. Kuherruskuukaudet Polaris Rushin kanssa vietettiin viime keväänä, kun kelkalla sai ajella omaan tahtiin pitkiä päivätaipaleita. Kuskin työtilat, ajoasento ja moottori ovat sisarmerkin tapaan kelkkamaailman parasta antia. Vauhdinpidossa se kuitenkin jää verrokeilleen, sillä syheröisellä mutkapätkällä Rush on raskas käännellä ja työläs viedä. Mutta täydellinen Ski-Dookaan ei ole. Moottori ja voimansiirto pelaavat upeasti. Hallintalaitteet on tämän porukan parhaat. 1 2 3 4 5 2,32 s / 18,5 m 3,45 s / 40,5 m 5,01 s / 78 m 20-80 km/h 2,58 s, 0-200 m 8,91 s, 0-400 m 14,25 s, 500 m loppunopeus 142 km/h Polaris Rush 600 Pro-R ES 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Jousitus kestää pohjaamatta melkein millaista pattia tahansa ja käytös on yllätyksetöntä. Kelkka sietää kovaa ajoa paremmin kuin aikaisemmin ja se on tuntuvasti viimevuotista rauhallisempi reippaassa menossa. Ohjaus on tarkka ja sukset toimivat hyvin kovalla alustalla, mutta irtolumessa sukset ovat kaarteissa melko huonot. Tulevaisuutta ajatellen toivelistalla ovat paremmin irtolumessa toimivat sukset, 38 millin harjalla kuvioitu matto, varvaskoukut sekä herkemmät jarrut. Nyt touhu olikin melkein vanhan kertausta, sillä kolmikko ei todellakaan ole paljoa vuodessa muuttunut. Esimerkiksi vähälumisella reitillä, missä kivet ja mättäät antavat toistuvasti toispuoleisia pusuja keulaan, tuntuu etupää ylikovalta ja jotenkin rauhattomalta. Pattihakkurina kelkka on mitä loistavin, mutta vähälumisilla reiteillä, missä on pientä terävää pattia, on kelkka hieman levoton. 1 2 3 4 5 2,03 s / 18 m 3,03 s / 37 m 4,30 s / 69 m 20-80 km/h 2,29 s, 0-200 m 8,25 s, 0-400 m 13,36 s, 500 m loppunopeus 149,1 km/h tiin on saatu vielä mukavuuskin, lähentelee kokonaisuus täydellisyyttä. PPSalustan tuottama meteli on sitä luokkaa, että korvatulppien käyttäminen on vähintäänkin suositeltavaa. Jussa Peuranen Lynxiin kohdistuivat kovimmat odotukseni, sillä odotin Lynxin ottaneen SkiDoon etumatkaa kiinni. Pidemmille reit- KuLuTuS ja PainOT Lynx Rave RE 600 E-tec Polaris 600 Rush Ski-Doo MX Z X RS 600 HO E-tec Polttoainekulutus L / 100 km 18,2 22,6 17,4 Toimintasäde km 214 185 230 Bensatankin tilavuus litraa 39 42 40 Paino täydellä tankilla kg 254 267,8 243,4 Paino tyhjällä tankilla kg 225 236 213 336 www.mk-. 1 2 3 4 5 2,33 s / 19 m 3,20 s / 37 m 4,67 s / 73 m 20-80 km/h 2,35 s, 0-200 m 8,65 s, 0-400 m 14,10 s, 500 m loppunopeus 141,4 km/h Ski-Doo MX Z X-RS E-Tec 600 HO 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Kaarteissa kuljettajan painonsiirtoa vaikeuttaa korkea tankin ja penkin yhdistelmä. Tietyt ongelmakohdat olivat edelleen tallella. Kun perusasiat alkavat olla kunnossa, kaipaisi Lynxi vieläkin pieniä parannuksia. Keula toimii moitteetta ja suoraan mentäessä kelkka on vakaa, kunhan vain patit pysyvät kohtuullisen kokoisina. Ski-Doo MXZ 600 X-RS:n jousitus on erinomainen ellei jopa täydellinen monipuoliseen ajoon. Jukka Helminen Kuten jo alkuteksteissä mainittiin jäi tämä vertailu hiukan torsoksi, kun Catti puuttui joukosta. Jousitus on tämän porukan paras kävelyvauhdista rajuun patinhakkaukseen. Kääntyminen saisi olla suuntavakavuuden tasolla ja telastoon pitäisi saada paremmat säädöt, jotta kelkka alkaisi tuntua urheilullisemmalta
Sillä voi harrastaa pappacrossia, hikilenkkelyä, mutta myös matkanteko maittaa. Ski-Doo on tällä hetkellä selkeästi muita edellä kun halutaan paketti, joka sopii sekä matka-ajoon että raakaan urheilukäyttöön. Rushilla en crossiradalle lähtisi, mutta matkan tekoon se on oiva laite. Moottoreiden ja voimalinjan suhteen kelkat painivat melko samassa sarjassa. www.mk-lehti.fi MK 337. Ainakin meikäläisen näpeissä se menee tarkasti mutkasta toiseen ja suorilla meno on vakaata kuin junan kyydissä. Mutkat onkin paras ajaa läpi tasakaasulla antaa hanaa kun sukset saa suoraan. Polaris Rush 600 Pro-R ES toimii tämmöisessäkin menossa, muta parhaimmillaan se on hyväkuntoisella reitillä reippaassa retkiajossa. aRvOSTELuPiSTEET Moottori Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Kytkin Polttoainekulutus Yhteensä runkorakenne / ohjaus Suuntavakaus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys/ohjaus Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Paino Yhteensä kuljettajaYMpäristö Ajoasento Penkki/tankki/kuomuyhdistelmä Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Ajovalot Jarru Melu Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä Lynx Rave RE 600 E-tec Polaris Rush Ski-Doo MX Z X-RS 600 Pro-R ES E-tec 600 HO 9 9 8 8 9 10 53 9 8 8 9 9 8 51 9 9 9 10 9 10 56 8 9 8 10 9 10 8 9 71 9 8 7 9 9 7 8 7 64 9 9 9 10 10 9 9 10 75 10 9 9 7 8 8 8 8 8 75 199 9 8 9 9 9 9 9 9 8 79 194 10 9 9 7 8 8 8 9 9 77 208 tiretkille Lynx on kuitenkin turhan äärimmäinen, vaikka kulmat ovatkin hiukan viime vuodesta hioituneet. Jarru on hyvä ja samoin kaikki hallintalaitteet edustavat nykypäivää, jota ei voi sanoa kahdesta kilpailijasta. Parasta antia kanadalaisessa on jousituksen alkuherkkyys ja mukavuus, mutta silti säätö on myös urheilullinen. Sen kanssa kun oppii elämään, niin reipas retkivauhti on Rushin parasta alaa. Kovempaa ajettaessa maton takakulma hiukan sortuu alle kun kaasun avaa kesken kaarteen ja se saa aikaiseksi myös kallistelua. Takapukki nielee hyvin isoakin lainetta, mutta etupukki pohjaa helpohkosti. Polle tuntuu terävämmältä alakierroksilla ja Rotaxissa taas on laaja vääntöalue ja loistava keskiteho
Vertailussa... lynx Rave sC 600 E-tEC TekniseT TiedOT Moottori: Teho: Iskutilavuus: Pa-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Rotax 600 H.O. E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. 85 kW / 115 hv 594,4 cc Sähk. 85 kW / 115 hv 594,4 cc Sähk. läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet 88 kW / 120 hv 599 cc Cleanfire P-85 / P2 38 x 307 / 3,2 cm Pro-Ride, Walker Evans Piggypack -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: Pro Ride, Walker Evans Piggyback / Walker Evans Comp -kaasuisk., jousto 356 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122 cm Pituus: 274 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 42 l Sytytyslaitteet: Digital CDI Hinta: 13 890,- ski-Doo MX Z X-Rs E-tEC 600 H.o. TekniseT TiedOT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Rotax E-TEC H.O., 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. suosaruihkutus I TRA III / QRS 38 x 305 / 3,2 cm REV-XP, KYB Pro 40 R -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: SC-5, KYB Pro 40 -kaasuisk., jousto 381 mm Jarru: Hydr. Hinta: 13 290,- 338 MK www.mk-lehti.fi. levy Leveys: 122 cm Pituus: 291 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 40 l Sytytyslaitteet: ND-Megatec, digit. suosaruihkutus TRA III / LPV-VSA 38 x 305 / 3,2 cm KYB 36 R -kaasuisk., jousto 242 mm Telasto: PPS-120, KYB 36/ KYB 46 PB-kaasuisk., jousto 390 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122,5 cm Pituus: 287 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 39 l Sytytyslaitteet: Denso Hinta: 11 390,- Polaris Rush 600 Pro-R Es TekniseT TiedOT Moottori: Teho: Iskutilavuus: Pa suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Polaris, 2-syl.,2T, nestejäähd
Eväät paksujen nietosten ylittämiseen on monenmoisilla vehkeillä, mutta niiden vahvuusalueet voivat olla kaukana toisistaan. Ummenajokkaat M 340 MK etsä-Lapissa poromiesten ja eräiden ammattiryhmien käytössä olleet Lynxin Forest Foxit ovat historiaa, kuten pian ovat kaikki ilmajäähdytteiset, kevyet ja yksinkertaiset hyötykelkat. Usein esitettävä kysymys kuuluu, että mikäs se onkaan kelkka, jolla uskaltaa kauemmas kuin minne pihavalot yltävät. Kevyttä hyötykelkkaa edustavat Ski-Doo Tundra 600 ACE ja Lynx Ranger 49. Metsämaastossa kysytään erilaisia ominaisuuksia kuin tunturissa, joten käyttötarkoitus pitää tietää hyvinkin tarkkaan ennen kuin etenemiskyvystä voi kinastella. Tehokkaiksi pitkämattoisiksi vuoristokelkoiksi saimme Polaris Assault RMK:n ja Yamaha Nytro MTX:n. Uusia tarjokkaita umpihankien valtiaiksi on viime vuosina tullut aika tavalla. Tehtävänä ei ollut laittaa kelkkoja paremmuusjärjestykseen, vaan selvittää erilaisten konseptien vahvuudet ja heikkoudet puuterilumessa. Aavoilla selkosilla pelkkä tehokin auttaa Viimevuotiset jättinietokset olivat www.mk-lehti.fi. Vuoristokelkkaa kesympi peli on Arctic Cat Crossfire 8 Sno Pro LE ja leveätelaisena meillä oli Lynx Yeti 59. King of the deep snow 6 kelkkaa ja umpihanki TeksTi: Joni Launonen kuvaT: oLLi auTonen Ja Joni Launonen Umpisenkelkka ei enää aikoihin ole ollut vain kevyt pitkätelainen tai hieman painavampi puoli metriä leveällä telalla varustettu hyötykelkka. Kokosimme ryhmän kelkkoja, jotka eroavat toisistaan perusajatukseltaan voimakkaasti. Kysymys on sen verran vaikea ja monisyinen, että siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta, sillä tasaisessa maastossa pikkuisen reilummassa lumessa mennään vaikka pätkällä jos vauhtia pystytään pitämään
Pehmoisen lumen ja sen rajallisen määrän vuoksi meidän oli pakko ajaa melko varovaisesti, sillä etenkin vieraassa paikassa umpihangessa huimailu voi olla vaarallista touhua, sillä hanki www.mk-lehti.fi MK 341. Jos näitä kelkkoja koettaa käännellä perinteiseen tyyliin eli sisäkurvin puolelle painottaen ja samaa suuntaan ohjaten, ovat kaarrokset helposti aivan yhtä laakeita, mutta ajaminen vähän tökkivämpää ja väsyttävämpää. Nykypäivän vuoristokelkat ja crossoverit on tehty ketteriksi käsitellä ja ne kääntyvät parhaiten pienellä vastaohjauksella ja voimakkaalla kaasuttamisella, kun kuski roikkuu rennosti sisäkurvin puolella. Se ei kannatellut kelkkaa, mutta vastusti jonkin verran menoa. Rovaniemellä oli lunta testin aikaan reippaat puoli metriä, ja suurimmaksi osaksi se oli pehmoista ja pulverimaista pakkaslunta. Tällä tavoin käännettäessä kaarrokset ovat laakeita, mutta ajaminen on kevyttä. Etenkin tehokas ja kipakka Polaris leijuttaa suksiaan tarvittaessa hyvinkin räväkästi. Helmikuun alussa taivaalta sateli alijäähtynyttä vettä, jonka kova pakkanen jäädytti hangen pintaan ohueksi lasimaiseksi kerrokseksi. Tehokkaat kelkat, joita tässä testissä olivat Arctic Cat Crossfire, Polaris Assault ja Yamaha Nytro MTX, menevät mallikkaasti aukeilla paikoilla. Aukeilla paikoilla lunta ei ollut sitä vertaa, että se olisi millekään kelkal- le muodostunut etenemisen esteeksi, mutta käsiteltävyydestä pääsimme jo hyvin kartalle. haalistunut muisto vain, kun suuntasimme kirpeässä pakkassäässä umpihangen kulkijoiden kanssa pelipaikoille
King of the deep snow... 342 MK www.mk-lehti.fi
Raideleveys on 103,4 senttiä ja keulaa hangessa kannattelevat Yamahan omat deep snow -sukset. Vastaohjaus on pieni tuikkaus, jolloin kelkka kallistuu haluttuun suuntaan. Ski-Doon keula on tehty vain ja ainoastaan etenemiskykyä ajatellen. Silti kelkka on näppärä kaarteisiin vietävä. Niillä luontevin tapa edetä on huomattavasti rauhallisempi. voi kätkeä sisäänsä melkoisia miinoja. Catin korkeus ja etuosan solakkuus helpottavat kallistelua hangessa. Tundra ja Ranger 49 ovat erittäin kapeita kelkkoja, joten ne kallistuvat hyvin helposti. 4. Arctic Catin keula soveltuu hyvin umpihangessa ajoon, sillä poikittaistukivarret ovat verrattain korkealla ja pohjan malli on hyvä. Vastaohjausta voi näissäkin käyttää, mutta hieman eri tavalla. Lynx kuten Ski-Dookin kaipaavat levittäviä suksimuoveja, sillä keulan halu haukata sisäkurvin puolelle kallisteltaessa on merkille pantavaa. Rush-mallit ovat konesuojan kohdalta kapeita, mikä lisää kallistusvaraa kinoksessa. Kelkka pysyy parhaiten kontrollissa, kun sillä ajetaan polvelta tai seisten, jolloin painonsiirto mutkissa on helpompaa. Raideleveys on säädettävissä välillä 106-111,1 senttiä. Hyötykelkkapuolen edustajat ovat Ranger 49:ää lukuun ottamatta 60-heppaisia nelareita, joilla etenemistyyli ei ole aivan yhtä lennokasta. 5. Raideleveyttä on 90 senttiä eli sukset ovat varsin lähellä toisiaan tässäkin tapauksessa. Raiveleveys on 105,4 -110,5 senttiä eli aivan alan kapeimmasta keulasta ei ole kyse. Polaris käyttää keulassa Walker Evans -iskunvaimentimia, joista löytyy puristusvaimennuksen pikasäätö. Tässäkin tapauksessa kelkan korkeus avittaa asiaa. Testikelkan pohjaa on parannettu pohjapanssarilla, joka tekee pohjasta ja keulasta hieman paremmin umpihankeen soveltuvia. Keulan tylppä malli yhdistettynä verrattain painavaan kelkkaan hankaloittaa elämää erityisesti raskaassa ja vetisessä lumessa ajettaessa. Lynx Yeti 59:n keula on hyvin samankaltainen kuin Ski-Doo Tundrassa. Yamaha MTX:n etujousitus on tyypillinen vuoristokelkan etujousitus. LTS-etujousitus on reitillä hieman pehmeä, mutta hangessa sen yksinkertainen rakenne on rautaa. Vailla ulokkeita oleva tasainen pohja auttaa kovissa lumiolosuhteissa. 2. Ranger 49 on varustettu hankikäyttöön suunnitellulla A-LFS-etujousituksella. Fox Float -iskunvaimentimet toimivat hangessa, koska ne eivät kerää ympärilleen lunta. Tämän jälkeen ohjaus käännetään menosuuntaan, ja kelkka jatkaa rauhallisesti kaarrostaan. Avoimessa maastossa korjailu on toki helppoa, mutta se tuo rauhattomuutta ajoon. 6. Raideleveys on säädettävissä välillä 89,5-93,7 senttiä eli keulaa voidaan luonnehtia erittäin kapeaksi. Polariksessa on hieman samaa ideologiaa kuin Arctic Catissa. Tundran raideleveys on ainoastaan 81,3 senttiä, joten kelkan kallistaminen onnistuu tahdonvoimalla. 3. Suurin osa kumpaisistakin kelkoista myydään levikemuovien kanssa, jotka rauhoittavat 1. 1. Tasainen pohja toimii kuin suksi, joten eteneminen vaikka millaisessa kinoksessa on taattu. 2. 3. 4. 5. 6. www.mk-lehti.fi MK 343
Yamahan matto on porukan pisin. Maton pito on ok, mutta viime talven Abiskon reissulla todella haastavissa oloissa mielessä kävi myös 44-millinen harja. Tundrassa on hivenen yllättäen Assaultin ohella jyrkin kohtauskulma, joskaan jyrkäksi sitä ei tässäkään tapauksessa voida luonnehtia. Leveätelaisella Yetillä eteneminen on vaivatonta myös siksi, että leveä matto vakavoittaa kelkkaa. Harjakorkeutta on 38 milliä, mikä riittää hyvin tähän kelkkaan. tätä taipumusta. 6. SC 5 U -alusta toimii hyvin lumessa ja myös reitillä. Jos kelkan keula tulee työnnettyä umpiperään, paluu onnistuu näppärästi peruuttaen, kunhan suksen kannat eivät vain pääse haukkaamaan. Lynxin PPS:n kohtauskulma on erittäin loiva. Sillä voi ajella pehmeässäkin lumessa kuin mönkkärillä suolla. Telasto on rakenteeltaan yksinkertainen, mistä on hyötyä eritoten vetisellä kelillä. Harja on 5,4 senttiä korkea ja se on rakenteeltaan sen verran vankka, että lavat eivät taitu kovassakaan käytössä. Debyytti vaikuttaa melko rohkaisevalta. Pehmeässä lumessa pohjamuovittomat sukset saattavat hieman haukkailla, mutta kelkka 344 MK www.mk-lehti.fi. Polariksen alustassa alettiin tänä vuonna käyttää kierrejousta takapukissa hakaneulojen sijaan. Hidas hiippailu onnistuu yk- kösvaihteella helposti ja vaivattomasti. 358-senttinen matto vie Crossfirea lumessa hyvin. Yeti 59 on kerrassaan loistava peli peitteisessä maastossa. Olisi mielenkiintoista kokeilla samaa peliä reippaat 57 milliä korkealla harjalla. 1. 4. 3. Kun kelkan halutaan kulkevan lumessa mahdollisimman hyvin, on maton kohtauskulman oltava loiva, jotta tela pakkaisi lumen maton alle. Säätöpuolella on haettu hieman napakkuuden tuntua, mutta etupukki on hieman pehmeä reitillä, sillä umpilumen kelkan etupukki on usein löysä, jotta kelkka pyrkisi lumen päälle. 2. 5. Lumi ei hirveästi pölähtele, kun kaasua painellaan, vaan parhaimmillaan peli on hitaissa vauhdeissa. Peitteisessä maastossa joustavuus on valttia Kun suunta vie ahtaampaan maastoon, on ajotekniikka aivan toisenlainen, mutta niin ovat siellä loistavat kelkatkin. King of the deep snow... 1. 2. 3. 4. 5. 6. Yhteistä kaikille tässä jutussa esiintyville kelkoille on se, että niiden alustat on suunniteltu pehmoisessa etenemistä ajatellen. Maton pituus on 392 ja leveys 38 senttiä. Rakenteeltaan Yamahan takajousitus ei ole yksinkertaisimmasta päästä, eli lumelle on tarjolla paikkaa johon tarttua. Ranger 49:n PPS-A-alusta on ensimmäistä vuotta markkinoilla. Leveätelainen Yeti on rauhallinen menijä. Telamatoksi on valittu 392 senttiä pitkä, 40,6 senttiä leveä ja 39-mil- lisellä harjalla varustettu valmiste. Leveä matto tuo kallistuksiin rauhallisuutta, mutta tönköksi kelkkaa ei voi mainita. Arctic Catin telasto Fox Float -vaimentimineen on todella simppelin näköinen kokonaisuus, joka pysyy hyvin puhtaana lumesta. Maton pituus on 394 senttiä ja leveys 38 senttiä. Pito on luonnollisesti järisyttävä. Se kallistuu haluttaessa herkästi ja mennä jukertaa 60-heppaisen moottorinsa voimin ponnekkaan tuntuisesti. Matto on mallia hurja. PPS-alustaa kiertää täyspitkä eli 392-senttinen matto, jolla on leveyttä 50 senttiä ja harjakorkeutta 38 milliä. Huikeat 411 senttiä pitkä matto, jonka harjakorkeus on 57 milliä, pitää taatusti ja myös kantaa hyvin
www.mk-lehti.fi MK 345
Ohjaamo on suunniteltu vuorikikkailua ajatellen ja siksi se toimii umpisessa hyvin. Voimansiirto toimii loistavasti. Myös voimansiirron hienosäädössä on vielä tekemistä. 6. Yetin pehmeämpää käytöstä selittää tiheä ykkösvaihde, mutta myös kelkan paino sekä raskaammin pyörähtelevä leveä matto. Ryömittäessä hitaasti Lynxin voimansiirtoa kiittelee vuolaasti, sillä remmi ei ala haista helposti. Penkki on melko korkea, mikä on hyvä juttu istuen ajettaessa, mutta joka voi polvelta operoitaessa olla hieman hankala. 2. Lynxin pokattu tunneli mahdollistaa erittäin kapean penkin käytön, mistä on hyötyä umpisessa. Yamahan ohjaamo soveltuu seisten ajoon, sillä satula on kapea. Niillä hidas ryömiminen on helppoa, joskin on mainittava, että aivan kytkentäkierrosten lähellä operoiminen on Tundralla pikkuisen nykivämpää johtuen lähinnä nelitahtisen koneen luonteesta. Tanko on melko korkealla, jonka ansiosta alaselkä ei kipeydy pitkässäkään tarpomissessiossa. Kelkka lähtee liikkeelle pehmeästi ja sutimatta, vaikka maton alla olisi lähinnä tomusokeria muistuttavaa kevyttä lunta. Tundran tanko on korkealla ja tankki hyvän mallinen, mutta Ski-Doon sohvamainen penkki ei ole välttämättä paras mahdollinen ratkaisu umpihangessa cruisailuun. 3. 4. 5. 6. 346 MK www.mk-lehti.fi. Kokonaisuutena ohjaamo on kuitenkin onnistunut, sillä ohjaustanko on sopivan korkealla seisten ja polvelta ajoa ajatellen. Toisaalta Yeti on myös notkea. 4. Ohjaamoltaan Arctic Cat on täysiverinen vuoristokelkka: penkki on kapea, samoin tankki. 1. 2. ei karkaile, sillä kantava matto lyö hanttiin. Ohjaustangon liikerata on hyvin epätavallinen vuoristokelkkaan, sillä ohjauspylväs on loivassa kulmassa. Ajoasento on leppoisa istuen ajettaessa, ja ohjaamo soveltuu myös seisten ja polvelta ajoon. Arctic Catin teleskooppiohjauspylväs on nerokas ratkaisu, sillä tangon korkeuden muuttaminen ei muuta ohjauspylvään asentoa. Tundra ja Ranger 49 etenevät hyvin samankaltaisesti. 5. 3. Jos mäki on niin jyrkkä, että liikkeellelähdön yrittäminenkin tuntuu epätoivoiselta puuhastelulta, hätä ei ole suuren suuri, sillä pakittamalla kelkan saa yleensä vielä pelastettua. Jopa ylämäkeen kelkka lähtee nöyrästi. Tundraa ja Rangeria yhdistää se, että molemmissa on täyspitkät matot ja King of the deep snow... 1. Yeti 59:ssä on yllättävän kapea penkki leveätalaiseksi kelkaksi. puolestaan tuntuu ryömintänopeuksissakin mitä parhaimmalta moottorilta, sillä sen veto on puhdasta jopa hyvin alhaisilla käyntinopeuksilla. Polariksen ohjaamossa palikat ovat kohdallaan. Ainoastaan tangon J-koukut aiheuttavat hieman kysymysmerkkejä. Rotax 600 E-TEC H.O. Yetiin verrattuna voimalinja on aivan alhaalla hieman kulmikas
www.mk-lehti.fi MK 347
348 MK www.mk-lehti.fi. Viisaus piti sisällään olettamuksen, että sutiva kelkka ei kummoisesti etene. Kun keula on upoksissa, pitää liikkeellelähtö tehdä reipashenkisesti. Kapeamattoinen pitkä hyötykelkka on helppo kaveri umpihangessa. King of the deep snow... Ajotekniikka kelkan mukaan J oskus takavuosina viisasteltiin, että jos kelkan telan kuvio hangessa oli rikki, toisin sanoen kelkka oli sutinut, ei kuskia onneksi tarvitse lähteä kovin kaukaa hakemaan. Perusteisiin kuului muun muassa se, että korkeaharjainen matto rikkoo hangen pinnan maton edestä niin, ettei kelkka pääse hangen päälle. Leveätelaisella hyötykelkalla umpihangessa ajaminen on helpointa etenkin tasaisella. Polaris RMK Assault ei ole ketteryyden kukkanen, vaikka se kevyt peli onkin. Peitteisessä metsämaastossa perinteinen, lumen päällä kulkeva kelkka on vahvoilla. Polaris on tehty avoimeen maastoon, vaikka Chris Burandt sillä melko tiheissä pusikoissa pyörittelee. Umpikujaan ajautunut kuski selvittää ongelmansa yleensä yksinkertaisesti peruuttamalla tilanteesta. Nykyisissä 800-kuutioisissa ruiskukoneissa on juurevaa vääntöä jo alhaalla, eli niitä ei tarvitse komentaa aina liikkeelle täyskaasulla turvetta lennättäen. Mäkisessä maastossa Arctic Cat Crossfiren tyylinen kelkka etenee hienosti, kiitos räjähtävän voiman ja hyvän käsiteltävyyden. Ranger 49:n ajossa voi soveltaa sekä Tundran että vuoristokelkkojen ajotekniikoita. Sitä ei viedä teholla vaan pidolla ja kantopinnalla. Ja kun kelkkaa ei kaivata pohjia myöten, ei se välttämättä jääkään pahasti jumiin. Jotta Yamaha ei ryntäisi, pitää kaasua heti liikkeellelähdön jälkeen hieman höllätä. Kapea keula helpottaa kääntelyä ja viistorinteiden ajamista. Varsinaisia vuoristokelkkoja lyhyempänä Arctic Cat uppoaa ennemmin peräpäästään kuin keulastaan, mikä on hieman ohkaisemmassa kinoksessa vain ja ainoastaan positiivinen juttu, sillä ei ole ollenkaan niin epämiellyttävää, että kanto osuu telaan kuin että se napsahtaisi tukivarsiin. Kelkka tarvitsee hieman pohjavauhtia edetäkseen, mutta jo melko pienestäkin vauhdista tehokas kelkka saa ponkaistua itsensä melkoiseen lentoon. Uskomme, että se kevyenä, tehokkaana ja hyvän kantopinnan omaavana kelkkana olisi varmasti ollut yllättävän hyvä laitos jopa työkelkkojen vahvimmalla sektorilla. Pidosta ei umpihangessa ole haittaa kuin siinä tapauksessa, että kelkkaan on asennettu sen tehoille liian karkea matto, joka ruunaa koneen täysin. Sillä voi pysähdellä, vaikka lunta olisi enemmänkin, ja liikkeelle lähtö on helppoa, koska kelkka ei sudi vaikka kaasua survoisi raisumminkin. Jotta crossoverista tai vuoristokelkasta saisi kaiken irti, on ajotekniikkaan paneuduttava kunnolla. Crossover-luokan kelkka etenee, kunhan konetehoa päästään hyödyntämään kunnolla. Paikaltaan lähdettäessä kaasua pitää painaa melko tavalla, jotta kelkka lähtee liikkeelle. Vuoristokelkkoihin pätevät hyvin pitkälti samat periaatteet, mutta vuoristokelkat eivät ole paremmasta pidosta ja isommasta telan kantopinnasta johtuen niin arkoja pysähtelylle. Taitava kuski vie räyhäkästä vuoristokelkkaakin puiden välissä näppärästi, mutta meille muille hyvällä kantopinnalla varustettu, lumen päällä, ei sen sisässä, kulkeva kelkka on varmin ratkaisu. Kun vauhti vaikeissa oloissa kasvaa ja tela pyörii tuhatta ja sataayhtä, on tärkeää, että ennen pahaa paikkaa kuskilla on selvät sävelet siitä, mitä hän aikoo tehdä, sillä muuten voi pusikko soida siihen malliin, että varaosamyyjä hieroo käsiään euron kuvat silmissä kiiluen. Kropan käyttö auttaa leveätelaisellakin, joskin sillä selviää muita helpommin, vaikka ajotekniikassa olisi puutteitakin. maastoajoon hyvin soveltuvat kapeat keulat. Tärkeää on, että kuljettajalla on herkkyyttä, ajosilmää ja määrätietoiset otteet. Paksussa lumessa se ei ole parhaimmillaan, kun joudutaan pysähtelemään paljon. Onneksi mahdollisen kaivuoperaation sattuessa kelkat ovat sen verran keveitä, että riuska mies jaksaa repiä niitä yksinäänkin. Suksea levittävät ja keulastaan korkeat suksimuovit todennäköisesti parantaisivat käsiteltävyyttä, sillä ylenpalttinen herkkyys saataisiin niillä aisoihin. Urheilullisemmilla vuoristokelkoilla sekä Arctic Catilla puiden seassa pyöriminenkin onnistuu, mutta ajaminen on hyvin toisen luonteista. Siksi kelkkaa ei ehdoin tahdoin kannata viedä umpiperään. Yllättävää kyllä Yamaha on tasaisella jopa mukava metsässä vietävä, jos toki aika raskas ajettava. Paras tapa käännellä kelkkaa on vastaohjauksella surffailu. Kummassakin on herkkyyttä jo siihen malliin, että urheilukelkoilla mielensä saastuttaneilla testiperteillä kaarrokset tuppaavat olemaan sen verran räväköitä, että korjausliikkeitä joutuu tekemään aivan solkenaan, jottei kelkka kallistuisi liikaa. Englanninkielisessä maailmassa puhutaan on-snow-going- ja in-snow-going-kelkoista, ja Yeti kuuluu ehdottomasti ensiksi mainittuihin. Kapeamattoiset kääntyvät helposti eikä niiden käsittely vaadi paljoakaan voimaa. Tällä kertaa Polaris olisi todennäköisesti tuntunut merkittävästi paremmalta, jos lunta olisi ollut reilummin. Polaris etenee hieman nokkapainoisesti, ja kaasun keventäminen saa keulan uppoaminen. Yamaha on painavakeulainen, minkä lisäksi sen keula on tylppä. Kapeamattoiset uppoavat perästään enemmän kuin esimerkiksi leveätelainen Yeti 59, joten niiden pakittelu hangessa on hankalampaa. Yeti 59 on lähellä vanhoja leveätelaisia hyötykelkkoja. Testiin olisi kaivattu ehdottomasti pisintä, yli nelimetrisellä matolla varustetua, Ski-Doo Summitia. Moottori vetää alakierroksilla väkevän väännön ansiosta hienosti. Tässä testissä mukana olleet kelkat ovat kaikki erittäin etenemiskykyisiä, mutta jokainen vaatii hieman erilaisen lähestymistavan lumikenttien valloittamiseen. Se hipsii hangen pinnassa, mutta vaikka se vähän upahtaisikin, jatkuu eteneminen suurella todennäköisyydellä pidon ja ison kantopinnan ansiosta. Ajamista voi kuvalla stressittömäksi, sillä rauhallinen eteneminen antaa pelivaraa. Sittemmin kokemus on osoittanut, että ainakaan 32-millinen tai edes hieman korkeampi lappu ei moista efektiä aiheuta. Sillä onnistuu hidas möngintä, mutta tehokkaan moottorin ansiosta sillä selviää monesta pahasta paikasta roimalla kaasuttamisella. Korkeaharjaisten (luetaan: yli 20-millisellä lapulla varustetut kumivalmisteet) yleistymistä karsastivat vanhemman kaartin edustajat. Matossa on pitoa, joten aivan heti ei olla pulassa. Ranger todistaa, että pienestä tehoreservistä ei koskaan ole haittaa. Tällöin vauhti ei hyydy ja eteneminen jatkuu. Sitä leimaa pieni kulmikkuus, tosin eri syistä. Arctic Cat vaatii sekin rankkaa kaasuttamista edetäkseen
www.mk-lehti.fi MK 349
polttoaineensuihkutus TRA III / LPV-VSA 40,6 x 392,3 / 3,9 cm HPG 36 -kaasuisk., jousto 242 mm PPS-154, HPG 36/ HPG 36 kaasuisk., jousto 390 mm Hydraulinen levy 107-111,2 cm 323 cm 89,5 cm (säätö +4,2 cm) Ilmoitettu kuivapaino: 231 kg Pa-säiliö: 39 l Sytytyslaitteet: Hinta: Denso 11 690,- 350 MK www.mk-lehti.fi. Kelkka selviää myös mäkisessä maastossa hienosti. Jälkimmäisellä varustettu on lähes sama peli kuin muutama talvi sitten ajamamme M8 141". TekniseT TiedoT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Suzuki, 2-syl., nestejäähd., läppäventtiilit, APV-pakoaukonsäätimet 162 hv 794 cc akuton EFI Arctic Roller Cam / ACT Diamond drive 38 x 358 / 3,8 cm AWS VI, Fox Float -kaasuisk, jousto 233 mm FasTrack Long Travel, Fox Zero Pro -kaasuisk. E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. King of the deep snow... Arctic Cat Crossfire 8 SnoPro LE Kuten tämän lehden crossover-vertailussa todettiin, on Arctic Cat Crossfire 8 SnoPro LE luokkansa ehdotonta kärkeä umpihangessa. Reitillä sen liikerata voi tuntua hieman omituiselta, sillä tanko kiertyy ikään kuin vaakasuoraan. levy 122 cm 312 cm 106-111 cm Ilmoitettu kuivapaino: 231 kg Pa-säiliö: 42 l Sytytyslaitteet: Hinta: 3D 12 990,- Lynx 49 Ranger 600 E-TEC Lynx Ranger 49 on kevyt ja kapealla matolla varustettu monikäyttökelkka. Viitteitä vuoristokelkasta ovat muun muassa ohjaustangon liikerata, joka puolestaan on suunniteltu seisten ajamisen ehdoilla. Etenemisen salaisuus on rauhallisesti ja tempomatta toimiva voimansiirto ja loistavasti alhaalta asti vetävä Rotax 600 E-TEC H.O. Arctic Cat käyttää Crossfiressä tätä nykyä 141-tuumaista eli 358 senttiä pitkää mattoa. 115 hv 594,4 cc Sähk. Kun kelkalla ajaa ensimmäistä kertaa viistorinteessä, on ratkaisu helppo ymmärtää. Ranger ei moisista kärsi, kiitos keulassa olevan lisäjäähdyttimen. Catin erinomaisuus perustuu keveään käsiteltävyyteen ja hyvään etenemiskykyyn. Ranger 49:ssä on onnistuttu säilyttämään takavuosien hyötykelkkojen luonnetta. Se menee hitaassa ajossa lumihangessa rauhallisesti kuin esi-isänsä, joissa oli hevosvoimia noin kolmannes Rangerin tehoista. Arctic Catin moottori on voimakas ja herkkä, joten peukun alla on mukavasti ytyä, kun kelkkaa komennetaan määrätietoisesti. Matolla on leveyttä 38 senttiä ja harjakorkeus tässä tapauksessa on 38 milliä, mutta saatavana on myös 57-millisellä harjalla varustettu versio. Jos mäki ei mene kertarykäisyllä ylös asti, on ketterä kelkka helppo pyöräyttää takaisin alarinteeseen. Tässä kohtaa tekstiä joku varmasti jo miettii, että kelkan arvostelut ovat voimakkaassa ristiriidassa syksyllä ilmestyneen koeajon kanssa. -moottori. Toinen syy on se, että emme ole päässeet tänä talvena ajamaan kelkalla yhtä vaativiin olosuhteisiin kuin viime vuonna. Syitä ristiriitaisuuksiin on kaksi: ensiksi on mainittava, että kelkkaa on hienosäädetty melkoisesti sitten viime kevään. Ranger 49 on kuin modernisoitu ja sikatehokas versio GL 3900:sta tai Forest Foxista. Vuoristokelkat on sittemmin havaittu hyviksi laitteiksi porohommissa ja myös nestejäähdytteiset, tehokkaat työkelkat on hoksattu hyviksi työmyyriksi monenlaisiin tehtäviin. Nestejäähdytteiset hyötykelkat saivat historiansa alkutaipaleella moitteita lämpenemistaipumuksestaan. Se sopii periaatteessa jopa touring-kelkaksi, mutta parhaimmillaan se on kevyessä työkäytössä. Muutama vuosi sitten olisi 116-heppainen työkone saanut väistellä kirveitä, sillä ennakkoluulot isotehoisia kelkkoja kohtaan olivat voimakkaita. Ranger on mukavuussyistä varustettu kolmiotukivarsijousituksella. Arctic Catin vahvinta alaa ovat avoimet maastot, joissa tehoa pääsee hyödyntymään kunnolla. Vallitsevissa lumioloissa Ranger tuntuu menevän reippaanlaisesti ja sen käsittely on helpompaa kuin viimetalvisen pro-kelkan. Kelkalle on ominaista herkkyys ja ketteryys umpihankipyörityksessä. Arctic Cat on crossovereiden luokassa Polariksen Assault Switchbackin ohella eniten vuoristokelkkamainen lajinsa edustaja. Loiva telan kohtauskulma, keveys sekä hyvänmalliset keula ja pohja parantavat Arctic Catin käsiteltävyyttä hangessa. jousto 430 mm Hydr. Se on saanut muun muassa uudet astinlaudat, ja lisäksi alustan asentoa on muutettu. Ratkaisu on hyvä reittiominaisuuksia ajatellen, mutta hangessa raskaalla kelillä tai vastaavasti vähälumisessa maastossa liikuttaessa kolmiotukivarsijousituksella on kääntöpuolensa, sillä tukivarret keräävät lunta ja ovat herkkiä vaurioitumiselle. TekniseT TiedoT Moottori: Teho: Iskutilavuus: Pa-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Rotax 600 H.O
läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet 154 hv 795 cc Cleanfire P-85 / Team LWT 38 x 393 / 5,4 cm Pro-Ride, Walker Evans Needle -kaasuisk., jousto 229 mm RMK, Walker Evans Coil / Walker Evans Needle -kaasuisk., jousto 406 mm Hydraulinen levy 122 cm 328 cm 105,4-110,5 cm säädettävä Ilmoitettu kuivapaino: Pa-säiliö: 202,3 kg 43,5 l Sytytyslaitteet: Hinta: Digital CDI 14 290,- www.mk-lehti.fi MK 351. Yeti 59:lläkin on puutteensa. Se on ärjyllä moottorilla ja tiheillä välityksillä varustettu kelkka, jonka suorituskyky on murhaava. Yetillä oikein paksussa lumessa ja vaikeakulkuisessa maastossa ajaminen vaatii hieman ennakointia. Jos kelkka siis lähtee sutimaan, eikä meinaa edetä suosiolla, on parempi seisahtua niille sijoille, kaivaa repusta termospullo, juoda kahvit ja miettiä uusia ajolinjoja. TekniseT TiedoT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Rotax 600 ACE, 2 syl., EFI 4-tahti, nestejäähd. Ja niin se onkin, sillä kelkka on omassa elementissään eli vaikeassa maastossa ja hyötyajossa lähes uskomaton paketti. Lynx 59 Yeti 600 ACE Lynx Yeti 59 on saanut nimen, joka asettaa uutuudelle ja sen suunnittelijoille kovat paineet. 60 hv 600 cc EFI TRA IV / LPV VSA 50 x 392,3 / 3,2 cm MC -kaasuisk., jousto 160 mm PPS-154, MC / MC kaasuisk., jousto 330 mm Hydraulinen levy 107 cm 325 cm 90 cm Ilmoitettu kuivapaino: 279 kg Pa-säiliö: 45 l Sytytyslaitteet: Hinta: Bosch 11 390,- Polaris Rush 800 Assault RMK 155" Edellisen korimallin Assaultille myönsimme tittelin "Vuoden häiriintynein kelkka" pari vuotta sitten. Maton leveys on tavanomaiset 38 senttiä. Näin siksi, että 600-kuutioinen ja 60-heppainen moottori ei ole räjähtävän tehokas, eikä se saa kelkkaa pomppaamaan silloin kun raakaa tehoa kaivataan. 5900 oli aikanaan sen verran legendaarinen laite, että sen mantteliperijän pitää olla liki vallankumouksellinen kelkka. Assault on oikeastaan perinteisestä vuoristokelkasta jalostettu laite, joka on tarkoitettu boondockingiin eikä niinkään high markingiin, eli kisaamiseen siitä, kuka piirtää korkeimmalle jäljen pystysuoraan vuorenrinteeseen. Parhaimmillaan kelkka on vaikeassa peitteisessä maastossa, jossa kantopinta ja käsiteltävyys korostuvat. LTS-teleskooppikeula ja 90 sentin raideleveys tekevät kelkasta notkean. Hangessa Polaris on parhaillaan silloin, kun lunta on todella paljon ja runsaita voimavaroja päästään hyödyntämään täysimääräisesti. Polariksen RMK:t ovat perinteisesti olleet erittäin etenemiskykyisiä laitteita, eikä uutukainen tee poikkeusta. Hienosti onnistunut voimansiirto ja alhaalta voimakkaasti vääntävä moottori vievät Lynxiä hangessa hienosti. Siinä missä vuoristokelkka lähtee vielä kaasuttamalla ja ravistelemalla liikenteeseen, voi korttinsa väärin pelanneella Yeti-kuskilla raskas iltapäiväurakka olla tosiasia. Äkäinen kone ja varsinaista hyötykelkkaa pienempi kantopinta tekevät hitaasta puiden välissä kiemurtelusta hieman kulmikasta. Polariksen paha poika on edelleen tuon tittelin mittainen laite. Keulalta löytyvät Gripper-sukset, jotka toimivat tässäkin hommassa hienosti. Myös sen etenemiskyky on tiukan paikan tullen huima, sillä pito ja voimavarat pitävät huolen, että kelkka lähtee voimalla liikkeelle synkältä vaikuttavista tilanteista. TekniseT TiedoT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. 396 senttiä pitkällä, puoli metriä leveällä ja 38-millisellä lapulla varustettu matto kohtaa ajoalustan loivassa kulmassa, mikä tarkoittaa, että kelkka pyrkii aina lumen päälle. Etenemiskyvystä saa syyttää voimavarojen lisäksi onnistunutta runkoa sekä 394 senttiä pitkää ja 54-millisellä harjalla varustettua mattoa. 59:llä pystyy ajamaan todella hitaasti kiemurrellen. Se on omassa elementissään, kun kelkalla kikkaillaan ja hypitään raivokkaasti. Assaultin kaltainen kelkka ei ole parhaimmillaan silloin, kun hangessa ajo tarkoittaa puiden lomassa hitaasti kiemurtelua. Hauskuuskerrointa Polariksen kaltainen tehokas vuoristokelkka tarjoilee hangessa eniten, sillä kevyt ja tehokas laite vastaa kaasuun herkästi. Ja kun kelkan pohja on kuin lasten pulkasta pöllitty, niin saletisti natsaa. LTS-keulan hyviin puoliin kuuluu ennen muuta se, että keula ei kerää lunta lainkaan. Se ei ole parhaimmillaan silloin, kun kelkalla pitäisi saada rysäytettyä pitkän ja jyrkän mäen päälle
Pitoa tarvitaan liikkeelle lähdettäessä, sillä tätäkin Nytroa vaivaa tylppä keula. Kelkka on herkkä reagoimaan kuskin liikkeisiin, ehkä turhankin herkkä ilman levikemuoveja. Tundrasta tehtiin aikanaan kolmea eri mallia, jotka erosivat toisistaan maton mitoilla. Testipelissä oli ylimääräinen pohjapanssari, joka parantaa pohjan ja keulan mallia, mutta aivan täydelliseksi keulaa ei voi luonnehtia. Tundran SC 5 -alustan ympärillä pyörii 392-senttinen matto, jossa on 38-millinen harppu. Nykyisestäkin Tundrasta löytää yhtymäkohtia takavuosien lähes legendaarisiin malleihin. Lyhin malli oli varustettu 315-senttisellä matolla, LT-malli 353-senttisellä ja pisin ELT-malli 396-senttisellä matolla. Yamaha on umpihangessa kohtalaisen helppo ajettava, mutta se vaatii aivan erilaista nykäisyä kallistuakseen kuin joukon muut kelkat. 60 hv 600 cc EFI eDrive / QRS 41 x 391 / 3,8 cm LTS, MC- kaasuisk., SC-5U, MC/ HPG -kaasuisk, Hydraulinen levy 100 cm 333 cm 81,3 cm Ilmoitettu kuivapaino: 229 kg Pa-säiliö: 40 l Sytytyslaitteet: Hinta: Ducati 10 890,- Yamaha FX Nytro M-TX 162" Yamaha on vuoristokelkan valmistajana outo lintu, sillä se on ainoa merkki, jonka vuoristokelkat ovat nelitahtikoneella varustettuja. Parhaimmillaan Yamaha, niin kuin mikä tahansa muukin tehokas vuoristokelkka, on kun sillä päästään pyssyttelemään oikein kunnolla avoimessa maastossa. TekniseT TiedoT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Yamaha, 3-syl., 4-T, nestejäähd., rivimoottori 130 hv 1049 cc 3 x Mikuni 41 mm YVXC 38 x 412 / 5,7 cm Kaksoiskolmiotuki erillisjousitus, Fox Float 2 -ilmaisk., alum., jousto 216 mm ProMountain Air, Fox Float 2 ilmaisk./ Fox Float 2 -ilmaisk. Tässäkin kelkassa on pulkkamainen pohja ja LTS-keula, joten kelkka ei työnnä edessään jarruttavaa lumipatjaa. TekniseT TiedoT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Rotax 600 ACE, 2 syl., EFI 4-tahti, nestejäähd. Varsin nöyrästi toimiva, joskaan ei aivan silkkisen pehmeästi kytkevä, voimansiirto yhdessä pitävän ja kantavan maton kanssa luovat pohjan hyville etenemisominaisuuksille. Se kulkee liki ääneti pehmoisessa lumessa. Yamahan matto on mallia erittäin pitkä ja kamalan karkea, sillä matolla on pituutta 411,5 senttiä ja harjakorkeutta 57 milliä, joten pito ei lopu kesken. Kuten Yeti 59:kään, se ei ole mikään vuorenvalloituskone, vaan moottorikelkan perimmäisen tehtävän kunnialla hoitava puksutin. Ensimmäinen SkiDoo Tundra oli 22-heppaisella Rotax 253-moottorilla varustettu kevyt, yksisylinterinen hyötykelkka, joka aikanaan saavutti muun muassa poromiesten suosion yksinkertaisena, kevyenä ja luotettavana työkelkkana. Paljon on toki vuosien varrella muuttunut, mutta perusajatus on sama Tundra on edelleen pahojen paikkojen verrattain kevyt ja hangessa helposti käsiteltävä kelkka. Kallistelutaipumusta lisää melko korkealla oleva painopiste. Tundra on kuin mönkijän talvinen vastine. Huonoja puolia puolestaan ovat nokkapainoisuus ja ison koneen kovat hyrrävoimat, joilla on kelkkaa kangistava vaikutus. Yamahan moottori vetää hienosti hitaassa puunkierrossa, joskin remmi tuntuu hajusta päätellen ottavan itseensä liian pitkistä möngintäsessioista. Hyviä puolia ovat koneen vääntö jo alhaalta sekä mahdollisuus suuriin tehon nousuihin ahtamalla. Nelitahtisuus tässä segmentissä tuo tullessaan hyviä sekä huonoja asioita. Viimeksi mainittu oli jo melkoinen lumikelkka ja etenipä LTmallikin kohtuudella. Tundran ominta alaa on metsäisessä maastossa liikkuminen. lisäsäiliöllä., jousto 381 mm Hydraulinen jäähdytetty levy 121 cm 334 cm 103 cm Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Ilmoitettu kuivapaino: Pa-säiliö: 248 kg 28 l Sytytyslaitteet: Hinta: Digitaalinen T.C.I./TPS 13 990,- 352 MK www.mk-lehti.fi. King of the deep snow... Ski-Doo Tundra LT 600 ACE Tundra on tuttu mallinimi jo vuodesta 1986
TeksTi: Joni Launonen kuvaT: oLLi auTonen TesTiryhmä: oLLi auTonen, sami JaakoLa, Joni Launonen, kaTi LiimaTainen, iisko-maTTi näkkäLäJärvi Puolipitkien 800-kuutioisten luokka muuttui roimasti täksi vuodeksi. Se myös tarjosi ajo-ominaisuuksia, joista GEN II -koppaisen SKS:n aikaan uskallettu edes unelmoida. Voimasuhteet luokassa ovat menneet uusiksi isolla kädellä. C rossovereiden voimakas esiinmarssi alkoi vuonna 2003 Edge-runkoisen Polaris SKS:n myötä. Myös etenemiskyky oli uudella tasolla, mikä ei ollut sattumaa. Sen erotti aiemmista crossover-luokan kelkoista yksinkertainen oivallus: crossoverin ei tarvitse olla kalsean näköinen ja halvimmilla mahdollisilla palikoilla toteutettu ihan kiva kelkka, joka loppujen lopuksi ei ole oikein hyvä missään. Jälkeenpäin voimme viisastella, että onneksi pidimme päämme silloinkin, kun uhrasimme palstamillejä puolipitkille monikäyttösporteille monen muistuttaessa, MK 355. Parin tutun kelkan haastajaksi ilmaantui joukko suuren tai täydellisen muutosleikin läpikäyneitä pelejä. MK-lehdessä crossovereista innostuttiin toden teolla juuri uuden SKS:n ilmestymisen aikoihin. Kelkka nimittäin perustui merkin RMK-mallistoon, joka tuohon maailman aikaan edusti segmenttinsä kärkeä ajettiinpa sitten metrisessä kinoksessa tai reitillä. SKS:ssä, joka sittemmin muuttui Switchbackiksi, oli asennetta isolla A:lla
Sen tyly tummanpuhuva ilme erottaa sen punaisista, enemmän yhden 356 MK www.mk-lehti.fi. Ski-Doo Renegade 800R Backcountry X E-TEC eroaa viime vuoden testivoittajasta moottorin verran. Vertailutestissä... että crossoverit edustavat vain pientä osaa markkinoilla myytävistä kelkoista. Viime vuonna Ski-Doo kulki 800R PowerTEK -moottorin tuottamien 155 hepan voimin. Boondocker on Xtrim-malleista ensimmäinen, joka on tehty kovaan mättöön. Menestys on helppo ymmärtää, sillä etenkin crossoverien ärjyimmät pelit tarjoavat elämyksiä monenlaisissa käyttöympäristöissä. Isojen crossovereiden luokassa vain Arctic Cat ja Yamaha ovat samanlaisia kuin viimevuotiset, muut ovat muuttuneet enemmän tai vähemmän. Sitten koneen esittelyn olemme päässeet viettämään kosolti aikaa ison ETEC-moottorin kuskaamien kelkkojen puikoissa. Tänä vuonna konepeitto kätkee sisäänsä suorasuihkutuksella ruokitun 800R E-TEC -moottorin, joka edustaa luokkansa kärkeä niin tehon kuin taloudellisuudenkin puolesta. Tänä vuonna 800-kuutioiset crossoverit ovat ehkä mielenkiintoisin ja eniten viime vuodesta muuttunut kelkkaluokka 800-kuutioisten sporttien ohella. Voimalaitos on sama kuin Ski-Doossa, mutta muuten kelkat eroavat toisistaan voimakkaasti. Sen sijaan olemme yllättyneet sen öljynkulutuksesta, joka on huomattavasti kovempi kuin 600-kuutioisen E-TECin vastaava. Lynx Xtrim BoonDocker 800R E-TEC on Lynxin näkemys rankalla asenteella kyllästetystä crossoverista. Keräsimme vertailuryhmän, jossa ovat edustettuina markkinoiden vetävimmät monitoimisportit. Vuonna 2011 crossovereista on tullut kaikkialla erittäin suosittuja moottorikelkkoja. Moottori on vakuuttanut niin tehoillaan, luonteellaan kuin taloudellisuudellaankin
Viimekeväiset kokemukset osoittivat, että se on raideleveydestä huolimatta ketterä. Keula on vertailuryhmän kapein. 44-millinen matto pitää kohtalaisen hyvin ummessa ja toimii hyvin reitillä. Polaris Assault Switchback 800 on täysin uusi kelkka. Lynxin BoonDockerissa käytetään hoikempia, 36-millisiä iskunvaimentimia pätkäsportteissa käytettyjen 46-millisten sijaan. Fox Float-iskareiden säädöt eivät ole aivan täydellisesti kartalla, sillä alustalla on taipumusta pompottamiseen 2. Säätö on todella onnistunut ja se toimii kaikenlaisessa ajossa. Kelkasta tuli välittömästi suosittu, sillä olihan kyseessä näppärä ja monipuolinen kulkupeli. Polaris on palannut alustansa kanssa hieman ajassa taaksepäin, ja mekaaninen kytkentä on nyt historiaa. Renegade Backcountry X:n alustassa perusasiat ovat kunnossa. Peli osoittautui uskomattoman hauskaksi umpihankipyörityksessä, eikä etenemiskykyäkään sopinut soimata, sillä ketterä ja helposti käsiteltävä kelkka tuntui puskevan sinne minne pidemmätkin versiot. Ski-Doossa käytet ään Lynxin tapaan 36-millisiä KYBvaimentimia. Yksi tekijä on Polariksen korkeus, eli kelkkaa voidaan kantata rajusti ennen kuin posket ottavat maahan tai astinlaudat alkavat kantaa. Mylly on historiansa aikana kokenut muutaman ison päivityksen, joilla sen luotettavuutta on parannettu. Crossfire oli lähinnä kesympi ja reittikelpoinen versio kompromissittomasta M-sarjalaisesta. Ennallaan olevista kelkoista Arctic Cat Crossfire esiteltiin kaudelle 2006. Matto toimi reittiajossa hienosti ja etenemisominaisuudet umpisessakin olivat kohtalaiset. Tuo pieni muutos on itse asiassa melko suuri, sillä se vaikuttaa alustan pintaherkkyyteen ja toimintaan muutenkin. Yamahan takajousitus toimii hienosti, kunhan isoja patteja hieman väistellään. Edellinen IQrunkoinen versio Switchbackistä lyheni 345-senttiseksi kaudelle2008, ja käyttöön otettiin lyhyemmistä IQ-malleista tuttu alusta. Matto on myös hieman liukas reitillä. 1. 2. 3. 4. 5. www.mk-lehti.fi MK 357. Arctic Catin alusta on kytkemätön ja sen takapukin liikematka on iso. Raideleveys on aikaisempaa kapeampi ja se on säädettävissä välillä 97,5101,7 senttiä. Polariksen käyttämä 35-millisellä harjalla varustettu matto pitää hyvin reitillä ja toimii moitteetta myös kinoksessa. 4. Lyhytmattoisessa M8:ssa ja Crossfire 1. Moottori on 800-kuutioinen Cleanfire. Korkeampi harja on ehdottomasti oikea ratkaisu, sillä moni kaipaa Lynxiin vieläkin karkeampaa mattoa. Umpisen ominaisuudet eivät olleet niinkään maton vaan kelkan rungon ansiota. Silti toivomme korkeampaa kuviota ensi talveksi. Alusta on mukava ja kantava sekä toimiva pehmeämmässäkin kinoksessa. Raideleveyttä on 108 senttiä eli Polaris on luokassaan melko leveä. Matto on tavanomaista leveämpi eli 40,6-senttinen. Nykyisestä poiketen ensimmäiset CF:t pyörittivät 345-senttistä mattoa, jossa harjakorkeutta oli 32 milliä. Viimevuotisessa versiossa maton leveys oli 40,6 senttiä ja harjakorkeus 38 milliä. Polarikselta vakuutetaan, että viimeinen päivitys siirsi luotettavuusongelmat lopullisesti historiaan. Matto on 144-tuumainen eli 365-senttinen ja sen harjakorkeus on 35 milliä. 3. Jousituksen kalibroinnissa on vielä tekemistä, sillä nykyisellään se toimii umpisessa hienosti, mutta reitillä se on hieman levoton. Suomeen tuo pätkämalli saatiin kaudelle 2007. Pituutta on 370 senttiä ja harjakorkeus on 44 milliä. 5. Etupukki on puolestaan lyhytliikkeisempi, mikä syö alustan kykyä hoidella todella isoja patteja. M-sarjan kelkkojen lukuisten mattovaihtoehtojen joukkoon vuodeksi 2005 tuli 141-tuumainen kumivalmiste. Aikaisemmasta Switchbackista ei mallinimeä lukuun ottamatta muistuta mikään. Toisin kuin olisi kuvitellut, kelkasta tuli edeltäjäänsä tuntuvasti kankeampi ja hieman epämukavampi. Alustasta on heivattu kytkentäpalikat pois, mikä tarkoittaa paluuta muutaman vuoden takaiseen aikaan. 32-millinen maton kuvio ei tee kelkasta vielä umpisenkulkijaa, vaikka pituutta matolla on 365 senttiä. Muista Xtrim-malleista poiketen BoonDockerissa käytetään 38 senttiä leveää mattoa, jonka harjakorkeus on 44 milliä. Kelkka perustuu Polaris Proride -runkoon, mutta alusta on perinteistä mallia. miehen touringeiksi tarkoitetuista crossover-Lynxeistä
Nytro on urheilullinen pidennetty reittikelkka. Se on luonteeltaan terävä, mutta teho ei tule pihalle piikikkäästi, vaan siinä on ison koneen tulisenlempeää muhkeutta. Polttoainetalouden parantuminen on aina hienoa ja erityisen loistavaa se on silloin, kun samalla tehoa hilataan ylöspäin. Huolimatta vanhanaikaisesta tekniikasta kulutus on kutistunut reippaasti. Vertailutestissä... 8 141" SnoPro LE -mallissa ei ole suuria eroja. Merkittävin lienee matossa, jonka harjakorkeus on kokeiltavana olleessa kelkassa 38 milliä. 105 sentin raideleveys tuo vakautta kurveissa, mutta toisaalta se hieman kangistaa kelkkaa umpihangessa käänneltäessä. Se esiteltiin kaudelle 2010, jolloin se voitti MK-lehden crossover-vertailun. Kaudelle 2007 esitelty 800-kuutioinen Suzuki kirnusi 145 hevosvoimaa, kun nykyinen pata puhkuu 163 hepan voimin. Ne, jotka pitivät Ski-Doon REVistä tai Polariksen RR:stä, todennäköisesti pitävät Nytrostakin. Se toki selviää umpises- sakin, mutta kotonaan se on kovapohjaisella ajoalustalla. Jos taas old school -ajoasento miellyttää enemmän, Nytro ei todennäköisesti miellytä. Kovin aneemiselta ei tuntunut ensimmäinenkään 800-kuutioinen, mutta tämä uusi motti on aivan eri luokan voimalaitos. Saatavilla on myös enemmän M-sarjalaista muistuttava versio, jossa harjakorkeutta on 57 milliä. Arctic Cat sai viime vuonna keulalleen piristetyn 800-kuutioisen EFI-koneen. Yamaha Nytro X-TX edustaa tässä testissä pysyvyyttä. Nytron ajoasento tuo kelkkaan persoonallisuutta. 130-heppainen 358 MK www.mk-lehti.fi. Polttoaine kulkee sylintereihin yhä perinteiseen tapaan eli se ruiskutetaan imusarjaan, josta bensa imuilman mukana kulkeutuu kampikammioon ja edelleen huuhtelukanavia pitkin palotilaan. Maton mitat ovat 38x365x3,2 senttiä, mikä omalta osaltaan kielii siitä, että kelkka on suunniteltu ennen kaikkea rentoon reittiajoon. Yamahan vahvuuksiin kuuluu ehdottomasti sen 1049-kuutioinen ruiskun ruokkima nelitahtikone
Kun kelkka on kallistettu kunnolla ja paino viedään eteen, lähtee perä piirtämään sivulle ja kaartosäde tiukentuu oleellisesti. 5. Pieni kauneuspilkku ei poista tosiasiaa, että Arctic Catin arvosana umpihangessa on vähintään kiitettävä. Arctic Cat Crossfire on vuoristokelkkojen sukua ja siksi ei kummastuta, että tälläkin kertaa se saa suitsutusta osakseen lähinnä umpihangessa. Ainoa miinus tulee valokatkaisijasta, joka on hieman kaukana peukulta. 1. 2. 3. 4. 5. www.mk-lehti.fi MK 359. Räppäilyssä ne kyllä toimivat. Vuoristokelkkamainen on myös Lynxin komentosilta. Kaasun höllääminen kesken kaarteen saa keulan painahtamaan voimakkaammin kuin Polariksessa ja siksi kanttailu voi alkuun tuntua hiukan kulmikkaammalta. Kontrollinappulat on sijoitettu tankin päälle. Kuten viimevuotisessakin vertailussa, pyrimme saamaan esille kelkkojen kummankin puolen. Toivottavasti ensi vuoden mallissa harppua olisi pikkuisen enemmän, sillä pitävämpi kumivalmiste parantaisi kelkkaa hitaassa umpihankimöyrinnässä. Hankikikkaluissa vasemman käden isohko kontrolliboksi saattaa olla vähän tiellä, mutta yleisesti ottaen ohjaamo on mukava ja tarkoituksenmukainen. Polariksen ohjaamo on hyvin sporttisen oloinen. 3. 4. Tuntuu, että Polariksen kallistuskulman voi säädellä asteen tarkkuudella ja että kelkka menee aina sinne, minne kuski tahtoo. Reittiajoon korkeampi matto tuskin toisi paljoakaan apuja, sillä Cobra puraisee ajoalustaan erittäin napakasti. Switchback reagoi herkästi kuskin pituussuunnassa tekemään painonsiirtoon. Kelkassa ei olen mountain strappia, jota jotkut ehkä siihen kaipaavat. Se on ketterä ja helposti vietävä laite. Assault Switchbackin matto on kuvioitu 35-millisellä harjalla, mutta Cobra-matossa on yllättävästi pitoa. Ratkaisusta voi olla kahta mieltä, mutta ainakin katkaisijat ovat selkeät. Ski-Doossa käytetään perinteisen mallin kontrollinappeja, jotka toimivat hienosti reittiajossa. Arctic Cat on ohjaamoltaan kuin vuoristokelkka. Yamahan ohjaamo on selkeä ja namiskat näppärästi käytettävissä. Se ei kuitenkaan ole aivan yhtä pitävä kuin Lynxissä, Ski-Doossa ja Arctic Catissa käytettävä 44-millinen telamatto. Ohjaamossa lähes kaikki on kohdallaan, joskin tanko voisi olla vaikka hieman matalammalla. Reittiajoa ajatellen Lynxin kontrollinamiskat ovat vanhanaikaiset. moottori tuottaa juurevaa vääntöä, jonka ansiosta suorituskykymittauksissa Yamahan menestys on parempi kuin pelkät teholukemat antavat ymmärtää. Notkeita ja vähemmän notkeita Sana crossover tarkoittaa tässä yhteydessä jotakuinkin samaa kuin risteytys tai yhdistelmä. Catin käsiteltävyyttä umpisessa parantavat kapea penkki ja tankki sekä pitävät astinlaudat. Viime vuosien kehitys etenkin isojen crossovereiden luokassa on parantanut kelkkojen etenemiskykyä ja käsiteltävyyttä umpihangessa, mutta myös vauhdikkaaseen reittiajoon on panostettu. Jos kuski tekee virheen ja kanttaa turhan syvään, on Polaris edelleen helppo tempaista takaisin kurssille. Crossfire etenee hyvin ja sen käsiteltävyys on helppoa. Käsiteltävyydessä Polaris on ylhäisessä yksinäisyydessään. Se ei vaadi kovaa riuhtaisua kallistuakseen, vaan pieni vihje riittää. Umpihangessa koko joukko viihtyy mainiosti, mutta laitteiden välillä on suuria eroja. Kelkka ei kerää ym- 1. Aika korkeana kelkkana se sietää melkoiset kallistuskulmat ilman kiinnisutimisen pelkoa. Ohjaustangon J-koukut ovat hyvän malliset ja ohjaustangon korkeussäätö on loistava keksintö. Polariksella kinoksessa kikkailu on uskomattoman kevyttä puuhaa. 2. Polarikseen verrattuna se on pikkuisen tarkemmin vietävä, sillä kelkka tuntuu hieman etupainoiselta
Vertailutestissä... pärilleen lunta ja siksi kinoksessa viihtyy pidemmänkin tovin. Hivenen kantavampi sivakka toisi hankikurvailuun pehmeässä kelissä vielä enemmän mukavuutta. Kelkan etenemiskyky on luo- 360 MK www.mk-lehti.fi. Liian äkäinen kaasun höllääminen puolestaan aiheuttaa tökkäämisen, jonka jälkeen pilotti keräilee kamojaan ja itsetuntonsa rippeitä ulkokurvin puolelta. Kaiken kehumisen jälkeen pitää muistaa, että Arctic Catinkaan sukset eivät ole parhaat mahdolliset sen kummemmin hangessa kuin reitilläkään. Helmikuinen hanki koostuu pehmoisesta lumesta, joten perä alhaalla kulkeva kelkka tuntuu turvalliselta, sillä sukset eivät töki niin pahasti kuin joissakin muissa kelkoissa. Lyhyemmässä matossa on myös toinen puoli. Ski-Doo Renegade Backcountry X:ssä on paljon hyvää hankikikkailua ajatellen. Tilanteesta pääsee pois löysäämällä kaasua pehmeästi. Lyhyen mattonsa ansiosta Arctic Cat kulkee lumessa takapainoisesti. Sen ansiosta kelkalla on hauska kikkailla kinoksessa, sillä perän saa hauskasti irti, jolloin kelkka sladittaa hieman sivuposkien ollessa maassa
Kun edetään vauhdikkaasti, jarru alkaa tuoksahtaa aika nopeasti, sillä kelkkaa on komennettava mutkaan hidastimen kanssa. Nopea ajo piti hoitaa seisten ja vastapattiin on tultava reilusti kaasuttaen, jotta perä ei sinkoilisi sivuille tahi ylös. Renegade-mallistosta löytyy kyllä pappamalleja niitä halajaville, joten muutoin urheilulliselle BC X:lle olisi voitu antaa viimeinen silaus kapealla jakkaralla. Ski-Doo on niin ikään vahva reittiajossa. Totta on, että Ski-Doo tuntuu hieman ison miehen kelkalta ja kulmikkaalta vietävältä mutkaisella reitillä. Kun namiskat väännettiin kaakkoon, tällit eivät tulleet aivan yhtä helposti läpi, mutta perä tanssi edelleen. Eritoten Assaultin takapukki toimii mukavammin. Lynxin keula pelaa mainiosti ja PPS-alusta suorastaan loistavasti. Kun kuski kanttaa oikein syvään, on tankoa hankala vääntää. Kokeilimme klikkereitä kiertämällä saada alustaan vähän mukavuutta, mutta se ei onnistunut. Hieman matalampi tanko toimisi seisten ajossakin. Kiintiömoite tulee edelleen hieman hakevista ja mielenkiintoisesti käyttäytyvistä suksista. Perä lähtee patikossa helposti tanssahtelemaan, mikä heikentää Polariksen pisteitä reittiajossa. Sen ajo-ominaisuudet ovat persoonalliset ja ne kysyvät toisaalta hieman voimaa kuljettajaltaan, toisaalta rentoa 362 MK www.mk-lehti.fi. Joko korokepala saisi olla matalampi tai tanko mallia suora, niin sittenpäs meillä olisi ajoasento, joka soveltuisi istuenkin ajoon paremmin. Tämä painotus näkyy ja tuntuu, kun siirrytään pattiselle reitille. Jousituksessa on mukavuutta, mutta se toimii myös vauhdikkaammassa ajossa. Kuskin persus pysyy penkissä sekä pienessä rypylässä että isommissa pateissa. Ongelman ydin on pieleen menneissä alustan säädöissä. Toisaalla tässä lehdessä testattu Assault RMK on alustaltaan tuntuvasti toimivampi paketti. Miksei Backcountry X:ää voisi varustaa X-RS-mallien urheilullisella penkillä. Ski-Doon voimapaketti on hyvin kuminauhamainen. Prikat uuteen järjestykseen ja ehkä hieman topakampaa jousta, niin jo alkaa latu maittaa minnesotalaiselle. Oikeasti nimenomaan tällainen rauhallisesti toimiva voimansiirto tekee kelkasta nopean ja mukavan ajaa, sillä mutkasta ulos kiihdytettäessä kaasua voi annostella reippaasti ilman pelkoa ylimääräisestä venkoilusta. Polariksen keula toimii reitillä loistavasti, mutta alusta ei ole aivan samaa paria keulan kanssa. Korkeus haittaa erityisesti mutkaisella reitillä, sillä roikkuminen hankaloituu. Etupukki on siinäkin hieman poloinen pattiselle reitille. Emme usko, että Polariksen alustan rakenteet olisivat pielessä. Vertailutestissä... arvostelupisteet Moottori Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Voimansiirto Melu Polttoainekulutus Yhteensä runkorakenne / ohjaus Suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Ohjaus/kääntyvyys Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Käsiteltävyys umpihangessa Paino Yhteensä kuljettajaYMpäristö Ajoasento Penkki/tankkiyhdistelmä Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Ajovalot Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä Arctic Cat Crossfire 8 Sno Pro 141" 10 9 9 9 9 8 8 62 Lynx Xtrim 800R Boondocker 9 9 8 7 9 9 8 59 Polaris Assault Switchback 800 10 9 10 9 9 8 7 62 Ski-Doo Renegade 800 BC X 9 9 9 9 9 9 8 62 Yamaha Nytro X-TX 9 9 9 8 8 9 9 61 7 8 9 8 8 7 8 9 10 74 8 9 8 8 9 9 9 8 8 76 9 8 8 9 9 7 8 10 10 78 9 9 8 9 9 9 9 8 9 79 8 8 8 8 8 9 8 7 8 72 7 8 8 9 9 9 9 7 66 202 9 9 9 8 9 9 8 9 70 205 9 9 9 8 9 9 9 8 70 210 9 8 8 9 9 9 8 9 69 210 8 9 8 9 9 9 9 8 69 202 notettu ajo-ominaisuuksia reitillä. Joku voi sanoa, että osa Ski-Doon hauskuudesta hävitetään, kun kelkka ei revi ja riuhdo aina kaasua painettaessa. Alustassa on mukavuutta, mutta se kestää myös vauhdikasta menoa. Yksi testiryhmän jäsenistä myös kuulutti kommenttia etujousituksesta, joka saisi olla hieman topakampi ollakseen samaa paria mainion alustan kanssa. Sohvamainen istuintyyny saa reippaammassa ajossa moitteita, sillä seisomaan nouseminen on Ski-Doolla hankalampaa kuin testin muilla kelkoilla. Alustaa vaivaa toisaalta pieni pintanihkeys, mutta ei se oikein siedä tällejäkään. Lynxin ohjaustanko on reittiajoon pikkuisen turhan korkea. Kun klikkereitä kierrettiin auki, alkoi raju pohjailu ja perä sinkoili entistä enemmän. Moottorin laaja vääntöalue mahdollistaa rauhallisen voimansiirron. Voimansiirto ja moottori toimivat reittiajossa helkkarin hienosti. Ski-Doon istuin soveltuu hyvin rauhalliseen, touring-tyyppiseen ajoon. Viime vuonna Ski-Doo loisti napakkuudellaan, mutta erityisesti muuta testiryhmää kevyempi pilotti Kati valitteli, että kelkan mutkaan vieminen on työlästä. Nytro jakaa jälleen kerran mielipiteitä
Reittiajossa Ski-Doo on paras tuloksella 18,1 litraa sataselle. Oikein ronskissa pyykkilautapatikossa Yamahalla on ajettava tarkasti, sillä jos kelkan saattaa johonkin erikoistilanteeseen, on sen rauhoittelu huomattavasti heinäntekoa vaativampaa. Kulutuslukemat ovat tällä kertaa hyvin mielenkiintoiset. Kiihdytyksessä Lynx on nimellisesti verkkaisempi kolmen kärkeä aina sataseen asti, mutta sen jälkeen kulkuvastus alkaa tuntua, ja rovaniemeläinen jää kärjen matkasta. Mittauksen lukemat eivät ole mallia kaupalliset, vaan ehkä näille kelkoille jo hieman yläkanttiin meneviä. Polaris kiihtyi nopeasti ollen hyvin tasavahva Arctic Catin ja Ski-Doon kanssa. Mutta jos kelkan antaa tehdä omat pienet manööverinsä, alkaa Yamaha mennä kuin itsestään. Se riittää reittiajossa melko pitkälle, kunhan pahimmissa pateissa hieman hellittää. Yamahan kulkuhalut ovat yllättävän kovat huipputehoihin nähden. Polariksen huippunopeudeksi mitattiin 160 kilometriä tunnissa. Rotax vastasi pian E-TECillä, joka on kutakuinkin yhtä voimakas. Arctic Cat kulkee 151,1 kilometriä tunnissa. Ehkä kelkan etupainoisen painojakauman takia erikoistilanteiden jälkipelit kestävät melko pitkään. Roimasti voimaa 800-kuutioisten luokassa syttyi tehosota, kun Arctic Cat esitteli kaudelle 2010 uuden mahtimotin, joka tuottaa 163 heppaa. Lynx tempaisee 23 litraa ja Polaris on janoisin noin 24,2 litran kulutuksella. Polaris on paperilla hieman tehottomampi noin 155 hevosvoimallaan ja Yamaha porukan ainoana nelitahtisena noin 130-heppainen. Niissä selvisi, että jos muut ovat tehokkaampia kuin Polaris, saa Polaris kelkkansa liikkumaan perin tehokkaasti. Painavakeulaisena ja matalaharjaisella matolla varustettuna se ei hyökkää paikalta aivan samaan malliin kuin muut, mutta huippunopeutta karttuu 153,8 kilometriä tunnissa. Cat on myös tulinen kiihtyjä. Vaikuttaa siltä, että voimalinjaa on säädetty boondocking-touhuja silmällä pitäen eli tavoitteena on ollut voimapaketti, josta löytyy aina ruutia potkaista matto pyörimään lujaa. Yamaha porukan ainoana nelarina on myös ainoa, jonka keskikulutus painuu alle 20 litran tuloksella 19,4/100 km. Jousitus on hyvä niin edessä kuin takanakin. Huippunopeudeksi mitattiin 141,6 kilometriä tunnissa, mikä on yli 160-heppaiselle kelkalle yllättävän vaatimaton lukema. Keskikulutus mitattiin hankikikkailussa ja reittiajossa. Kiihdytyskäyrien mukaan näyttää siltä, että 44-millisellä harjalla kuvioitu ja 40,6 senttiä leveä matto alkavat taittaa menohaluja satasen jälkeen. Polaris oli porukan nopein huipuissa, mutta aivan alkumetreillä maton pito oli vaatimattomampi kuin eräissä sen kilpailijoissa. Nopeus ei perustu aavikkovälityksiin vaan onnistuneeseen voimapakettiin. Ski-Doo on toiseksi pihein 21,75 litran kulutuksellaan. Dynokäppyröillä ei ollut paljoakaan merkitystä, kun ajoimme suorituskykymittaukset. Ski-Doo kiihtyy eleettömän tuntuisesti, koska kone ei huuda. Yamaha syö www.mk-lehti.fi MK 363. Lynx kulkee hieman muuta porukkaa tahmeammin. Vauhtia vain kelautuu tasaisesti. suhtautumista moottorikelkkailuun. Arctic Catin 800-kuutioista on oikeasti saatu pieniruokaisempaan suuntaan, mistä kertoo tämän testin kolmanneksi paras tulos, joka on 22,8 litraa. Ski-Doolle mitattiin toiseksi kovin huippunopeus, 154,8 kilometriä tunnissa. Jos kuski on tottunut viivasuoraan menevään ja eleettömään kelkkaan, ei hänestä välttämättä tule Nytron ystävää
13,18 sek., huippunopeus 160,4 km/h, jarrutus 80-0 km/h 48 m ski-Doo renegade Backcountry X e-tec 800r 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 3,20 sek. Vertailutestissä... samalla reissulla puoli litraa enemmän. 3,16 sek. 1 2 3 4 5 2,40 sek. Kun nämä osa-alueet saadaan kuntoon, on Lynx voittajaainesta. Kävikin niin, että yhteispisteitä laskettaessa yllätyimme paremmuusjärjestyksestä. Arctic Cat ja Yamaha ovat hieman yksipuolisempia kuin testin menestyjät. Myöskään ajoasento ei ole mieleeni. Lynx saa myös sapiskaa suksien käyttäytymisestä sekä hallintalaitteista. 1 2 3 4 5 2,39 sek. Etenkin keula on levoton. Pätkäsporteilla kovaa ajettaessa testiryhmässä on harvemmin suuria erimielisyyksiä kelkkojen välisistä paremmuuseroista. Moottori on erittäin tehokas ja kierrosherkkä, ja sen äänet ovat muikeat. 4,10 sek. 0-200 m. Crossovereita jokainen arvioi omista lähtökohdistaan, sillä yhden mielestä ne ovat hankikelkkoja, joilla voi ajaa reitillä, kun taas toinen on pohtinut asetelman juuri päinvastoin. Se olisi napannut selvän testivoiton, jos alusta olisi pikkuisen paremmassa kuosissa. 1 2 3 4 5 2,30 sek. 8,40 sek., 0-400 m. 8,34 sek., 0-400 m. Arctic Cat loistaa reitin sivussa ja Yamaha reitillä. Siksi tällä kertaa ryhmän mielipiteissä ja pisteliuskoissa on kovasti eroavaisuuksia. 13,41 sek., huippunopeus 151,1 km/h, jarrutus 80-0 km/h 48 m lynx Xtrim BoonDocker 800r e-tec 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 1 2 3 4 5 2,31 sek. 3,17 sek. 4,65 sek. 0-200 m. Moottori ja voimansiirto tuntuvat mukavilta, mutta johonkin ne menohalut hyytyvät. Umpisessa BoonDocker on selvästi kansanmallin Xtrimejä helpompi käsitellä, mutta suksipäivitys todennäköisesti jouhevoittaisi käsiteltävyyttä entisestään. 4,23 sek. 0-200 m. 13,60 sek., huippunopeus 154,8 km/h, jarrutus 80-0 km/h 47 m Yamaha FX Nytro X-tX 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Crossifireä ei tahdo saada keulimaan millään, vaikka moottorin voimavarat kyllä riittäisivät siihen. Pistehaitari on tällä kertaa melko suppea, mikä kielii siitä, että kasassa on joukko tasaisen vahvoja kelkkoja. Alusta tuntuu nielevän mitä vain, ja hereä kone antaa pelivaraa ylläritilanteisiin. 4,19 sek. 0-200 m. Suorituskykymittauksissa se on selkeästi altavastaaja. Ski-Doo on viimevuotiseen tapaan vahva kokonaisuus. 3,25 sek. Voittajakaksikon perään asettuva Lynx on vahva kokonaisuus sekin, mutta Lynx ottaa pisteissä turpaansa parissa kohtaan niin että tuntuu. Pisteet ovat pisteitä, ja esimerkiksi Lynx kärsii kovasti suorituskykyä kartoittavassa osiossa. Kelkka ei ole kuitenkaan aivan tasapainossa, sillä keula kaipaisi tuntuvasti lisää vaimennustehoa. Crossfire on omilla vahvuusalueillaan hieno peli, mutta sen käyttösektori on hyvin kapea. Lynx on reitillä herhiläismäistä Arctic Cattia hieman pihimpi tuloksella 19,4 litraa, kun Cat vie neljä desiä enemmän. Positiivista mittaustuloksissa on, että 800-kuutioiset ovat muuttuneet selvästi aikaisempaa taloudellisimmiksi. Tätä mieltä Olli Autonen Arctic Cat Crossfire on hauska laite maastokikkailuun. Polaris puolestaan nousee Ski-Doon kanssa jaetulle ykköspaikalle tasaisen vahvana laitteena. Mittaustuloksia kiihtyvyys arctic Cat Crossfire 8 141" sno pro 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Alustan säätö sattuu meikäläiselle ihan nappiin, ja kelkalla pystyy tulemaan pitkiäkin pattimeriä kovalla sykkeellä takapainossa ilman, että perä alkaisi tanssia tai pohjailla hervottomasti. Kapeampi raideväli elävöittää kelkkaa lumessa, mutta se ei haittaa reittiominaisuuksia. 1 2 3 4 5 2,34 sek. Mutta kun kilpailu on kovaa, on kaikkien osa-alueiden oltava kunnossa, jos mielii nousta kärkipaikalle. Lynxin uusi BoonDocker yllättää reitillä. 8,57 sek., 0-400 m. Reittiajossa kelkka ei ole suosikkilistani kärkipäässä, sillä pienikin patikko saa kelkan menemään hermostuneesti. Koneessa on ruutia ja tanko yläasentoon nostettuna kelkka on häkellyttävän helppo pyöriteltävä lumessa. Polaris tarvitsee 100 kilometrin matkalla 21,4 litraa 98-oktaanista. 3,14 sek. 8,28 sek., 0-400 m. Miksipä olisikaan, sillä jos kelkka A menee varman eleettömästi ja kelkalla B elämän huippukohdat vilahtavat filminauhana silmien edestä, ei ole vaikea arvata, kumpaa lumikiitäjää raati arvostaa. 4,42 sek. 0-200 m. Polaris on onnistunut tuomaan uuteen Switsariin edellisen sukupolven RMK-malleille leimalliset piirteet - kelkka on erittäin notkea pyöriteltävä puiden Yhteenveto Crossovereissa on kaksi puolta, ja siksi niiden testaus ja arviointi eivät ole yhtä yksioikoista hommaa kuin lyhyiden urheilukelkkojen vertailu. Hauskuuspisteitä hankikikkailussa verottavat kelkan nokkapainoisuus ja alustan huono painonsiirto. Kokonaisuutena BoonDocker on hämmästyttävän monipuolinen laite ja ehdottomasti yksi vuoden kovimmista tulokkaista! Polariksen Assault Switchback on huikea kelkka. 14,11 sek., huippunopeus 141,6 km/h, jarrutus 80-0 km/h 48,5 m polaris rush 800 switchback assault 144" 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 13,63 sek., huippunopeus 153,7 km/h, jarrutus 80-0 km/h 50 m 364 MK www.mk-lehti.fi. 8,50 sek., 0-400 m. Siitä puuttuvat Polariksen ärhäkkyys ja ominaisuudet hankikikkailussa, eikä siinä ole Lynximäistä urheilullisuutta, mutta kun suoritukset kaikilla osa-alueilla ovat vahvoja, kertyy pisteitäkin mukavasti
Ominaisuudella on oltava yhteyttä kelkan keulan geometriaan ja Gripper-sukseen, joka tuntuu toimivan hienosti joka paikassa. Boondockerin moottori ja voimansiirto sekä minulle hivenen korkeasta ohjaustangosta huolimatta hyvä ajoasento tekevät kelkasta monikäyttöisen. Pollen ajoasento on hyvä, mutta reittiajossa kelkka kärsii huonosta alustan säädöstä. Omimmillaan kelkka on pidemmillä taipaleilla, joissa taloudellinen ja matalaääninen moottori on kelkan selkein vahvuus. Joni Launonen Vertailuryhmän kelkat ovat niin erilaisia, että yksinkertainen paremmuusjärjestykseen laittaminen on hankalaa, ellei peräti mahdotonta. Jos harrastus painottuisi ennen kaikkea umpihankeen, ottaisin Polariksen. Pidemmät pattisuorat saavat kuitenkin sekä keulan että alustan vaimennustehon ulosmitattua, mutta satunnaisesta reissupatista ja yksittäisistä tälleistä Nytrolla selviää moitteetta. Puolipitkä Assault olisi valintani tiettömälle taipaleelle tai vähemmän ajetuille ja pehmeää pattia sisältäville reiteille. Yamahan Nytron palikat ovat periaatteessa kohdallaan, mutta ylimpiä ystävyksiä meistä ei tullut vieläkään. Nytro tuntuu reitillä jotenkin arvaamattomalta, sillä keula haistelee uria ja pyrkii pattikurveissa kääntämään suksia omia aikojaan. Ski-Doo Renegade Backcountry X:n valitsisin pitkille päiväreissuille vaihteleville reiteille. Umpilumessa Nytro kulkee hyvin alaväännöllään, mutta kelkka on selvästi porukan kankein kuskattava urien sivussa. Kelkalla pärjää kinoksessa riittävän hyvin ja reitillä sen jousitus on ylivoimaisen mukava. Myös kurviajossa kelkka on käsissäni työläs viedä. Yksi on loistava pehmeässä lumessa ja toinen loistaa reitillä. Boondockeriin kaipaisin ainoastaan pikkuisen parempia suksia. välissä, ja se on kaikissa kallistuskulmissa portaaton käsiteltävä ja koko ajan kuskin vietävissä. Siinä missä X-mallin Renegade tuntui viime vuoden vastaavassa testissä ketterältä ja jouhevalta umpilumen kelkalta, edustaa Ski-Doo nyt rivin kömyrämpää laitaa Arctic Cat Crossfiren ja Polaris Assaultin määritellessä ketterän kelkan ihanteet uusiksi. Sillä on reippaasti www.mk-lehti.fi MK 37. Yhtä kaikki, iso Rene on monipuolinen ja tehokas sportti, johon Lynxin tapaan vaihtaisin ensitöikseni paremmat sukset. Omaksi kelkaksi näistä ottaisin Lynxin Xtrim Boondockerin. Kelkan matala ja tiivis ajoasento väsyttää jalat nopeasti, sillä tykkään ajaa patikot enemmän istualtani tai takamus vain hieman irti penkistä. Perä pompottaa ja antaa erittäin pintakovan vaikutelman, mutta silti etupukki lyö läpi isommissa pateissa. Ski-Doo Backcountry X:stä huomaa, kuinka kelkkojen hyvyys eri osa-alueella on aina tilannesidonnaista. Toiveissa tietysti olisi, että kelkasta saataisiin tulevina vuosina hieman notkeampi myös kinoksessa, mutta jo tämmöisenään se kelpaa minulle mainiosti. Pehmeä penkki ja säädöiltään herkempi jousitus tekevät kelkasta Lynxiä mukavamman, mutta vastapainoksi se ei ole kovilla pattireiteillä yhtä sporttinen kuin Lynx
Patikkoisissa kurveissa etupään vaimennus ei ole parhaimmillaan ja läpilyöntejä sattuu. Jarru tuntuu aluksi hieman hitaalle, mutta sen kanssa oppii toimimaan ajon edetessä. Alusta ja etupää toimivat hyvin yhteen, joskin voisin kuvitella molemmat vaimennukset jopa astetta jäykempinä. Uskon, että pienellä hienosäädöllä tulisin hyvinkin toimeen Polariksen kanssa vaikka firman sivut mainostavat kelkkaa rajuille miehille sopivaksi. Polariksen alusta on liian tunnoton ja kaipaa ehdottomasti herkistelyä. Pohjausta seuraava perän sinkoilu ei ole mieleeni. Kehittynyt polttoainetalous parantaa kelkkaa entisestään. Nytro XTX sopii minun kätösiini reitillä. Ski-Doo on toimiva kelkka, jonka ostopäätöksen voisi estää vain ajoasennon vaikeus. Cat on M-sarjalaisten lähisukulainen, mikä näkyy ja tuntuu siirryttäessä maanomistajan luvalla reitin sivuun. Toivoisin kelkkaan X-RSmalleista tuttua urheilullista jakkaraa. En usko, että alustassa olisi mitään, mikä estäisi sen säätämisen melko nopeasti aivan uudelle tasolle. Jos haluaa kallistaa 366 MK www.mk-lehti.fi. Ehdotonta plussaa on startti, joka monesta muusta testin kelkasta puuttuu. Se on etenemiskykyinen crossover, jos toki myös aika kankea umpisessa. Nämä kaksi asiaa yhdistyvät loistavasti Summit X 146":ssa, jolla viime talvena ajoin aika tavalla. Perä tuntuu pintakovalta, mutta tosipaikan tullen se pohjaa aivan liian herkästi. Ski-Doo on tuttu ja turvallinen. Se on persoonallinen kelkka, mutta esimerkiksi ajoasento sopii minulle mainiosti. Reittiajo on miellyttävää reitin ollessa tasainen, mutta muhkuraisella reitillä jousitus pompottaa ja ohjaus on vetelevä ja epätarkka. Etupää ei tunnu olevan samalla viivalla alustan kanssa. Vertailutestissä... Kulutus ja paiNot Arctic Cat Crossfire 8 Sno Pro 141" Lynx Xtrim 800R Boondocker Polaris Rush Assault Switchback 800 Ski-Doo Renegade 800 BC X Yamaha Nytro X-TX Polttoainekulutus L / 100 km 22,75 19,4 21,4 18,1 18,6 Toimintasäde km 185 200 203 220 150 Bensatankin tilavuus litraa 42 39 43,5 40 28 Paino täydellä tankilla kg 252 271,2 255,2 267 287,2 Paino tyhjällä tankilla kg 220,5 242 222,5 237 266,2 eväitä selvitä pehmoisessa. Penkki on hieman liian matala ohjaustankoon nähden istuen ajettaessa, mutta seisaalleen nousu käy helposti ja seisaaltaan ajettaessa ajoasento on koko porukan paras. Etupään vaimennuskaan ei anna mahdollisuutta samoihin suorituksiin kuin mihin alustan jousitus pystyisi. Moottori on edelleen mieleeni, samoin oikeastaan koko paketti. Yamaha on hyvin erilainen verrattuna muihin saman kategorian kelkkoihin. Se on hangessa ihan mahtava, koska sillä voi tehdä mitä vain. Tämä aiheuttaa muutamia ylimääräisiä sydämenlyöntejä nopeassa ajossa. Ski-Doo Renegade on yleishyvä kelkka. Reitillä testipeli on alustan jousituksen vuoksi aika lailla levoton. Pehmeässä lumessa Yamaha on melko raskas vietävä ja reitilläkään en oikein löytänyt yhteistä säveltä sen kanssa. Ensimmäinen asia, johon Ski-Doon ohjaimissa törmäsin, on edelleen liian leveä penkki ja runko. On tosin mainittava, että Nytro ei ole vahvimmillaan umpihangessa keulapainoisuudestaan ja keulan rakenteestaan johtuen. Kati Liimatainen Lynxin ajoasento on kohtuullisen kotoisa ja helppo. Yamaha toimii ennustettavasti ajettaessa sen ominaisuuksien edellyttämällä tavalla. Patikkoisella reitillä alustan toiminta on ihailtavan tasaista, joustavaa ja ennalta arvattavaa. Parhaimmillaan se on reitillä ja pitkillä päivämatkoilla. Suurin ongelmani Yamahan kanssa on suksien mystinen käyttäytyminen niin tasaisella nopealla reitillä kuin patikos- sa. Polariksen ajoasento on mielestäni testissä olevien kelkkojen paras. Ajo on poukkoilevaa, epämääräistä ja ennalta arvaamatonta. Suuret nopeudet eivät sovi Arctic Catille, mutta rauhallisessa ja tasaisessa ajossa sen kanssa vielä tulee toimeen. Alustan jämäkkyys ei tee ajosta pomppivaa, mutta tunnottomuus tuo turvattomuuden tunteen, sillä ennakkovaroitusta ei tule ennen läpilyöntiä tai hallinnanmenetystä. Se on luonteva ja sillä on helppo lähteä ajamaan. Ohjaustanko on sopivalla korkeudella istualtaan ajettaessa ja seisaaltaankin asento on toimiva. Sukset ovat huonot niin pehmeällä lumella kuin reitillä ja tekevät ohjauksesta levottoman. Niin alusta kuin etupääkään eivät herätä luottamusta. Sen sijaan liika ahnehtiminen aiheuttaa ohhoh-tilanteita, joiden jälkipeli tuntuu kestävän kauemmin kuin esimerkiksi Lynxillä. Sen ajokäyttäytyminen on varmaa ja selkeää. Parasta Polariksessa on sen terävä luonne ja mahtava käsiteltävyys umpihangessa. Catin moottori on todella hieno ja pirteä voimakone. Ohjaamo on suunniteltu touring-ajoa ajatellen, ja siksi satula on sohvamainen. Sillä voi vääntää aivan uskomattomia kaarroksia, ja kuskin pienoisen mokankin jälkeen Polaris antaa vielä mahdollisuuden korjata tilanteen ilman lippoja. Ajoasento on hieman vanhanaikainen eikä jalkakoteloista ole suuremmin iloa. Arctic Cat ei saanut sydäntäni oikein sykkimään. Ohjaustangon korkeus on sopiva istuma-asennossa, mutta seisaaltaan aika mahdoton. Seisaaltaan ajo on työlästä ja jalkoja on vaikea saada pysymään kapeilla astinlaudoilla. Vaikka itselläni on mittaa 170 senttiä, ei jalkojen pituus riitä hyvään ajoasentoon ja seisaaltaan ajo rasittaa huomattavan paljon polvia ja reisiä. Ajoasennossa polvikulma on melko jyrkkä, mutta itselläni se toimii hyvin ja ajossa välttyy ylimääräisiltä rasituksilta niin reisiin kuin polviinkin. Muutoin alustan toiminta on jokseenkin tasaista, mutta ei missään vaiheessa ansaitse kuljettajan täydellistä luottamusta, kun ajovauhtia on enemmän. Se saa kelkan liikkumaan todella tiukkaan tahtiin sekä pomppaamaan hangessa paikaltaan erittäin vaivattomasti. Keula myös puskee tasaisella reitillä aika lailla. Ski-Doossa ei loppujen lopuksi ole mitään varsinaista heikkoutta, mutta kaipaan siihen lynximäistä mukavan urheilullista luonnetta sekä Polariksen ketteryyttä ja räväkkyyttä. Nytron jousitus on hyvä, kunhan kelkalla ei koeta huimailla liian isossa patissa turhan lujaa. Suksilla on taipumus käydä linkussa aivan yllättäen. Ohjaus ei vetäise kelkkaa mukaansa, vaan ohjaustanko käy linkussa ja yhtä nopeasti se palautuu takaisin kulkusuuntaan. Ulkonäkö ei vaikuta ajonautintoon, mutta lähes kokonaan mustat kuomut eivät ainakaan lisää Lynxin houkuttelevuutta. Sen parhaat puolet löytyvät hallintalaitteista, sillä kaasu on kevyt ja jarru hyvin ottava. Penkki on sopivan napakka ja siinä liikkuminen vaivatonta. Lumella kelkka on johdonmukainen ja helpoin saada taittumaan. Iisko-Matti Näkkäläjärvi Polaris on aivan loistava kelkka. Myös startin puuttuminen tämän hintaluokan kelkasta on iso miinus. Lynx on varma ja huoleton ajettava. Lumella kelkka kulkee siinä missä muutkin, mutta reittiominaisuuksiltaan se on ehdottomasti testiryhmän häntäpäässä. Arctic Cat tulisi kyseeseen, jos kelkkailisin mökillä takametsissä ja jängillä. Penkki on istualtaan ajettavaksi hieman pehmeä
Se on mahtava reitillä ja etenkin alusta toimii todella hienosti. Hangessa Lynx on niin ikään hieman kankea, mutta kyllä silläkin pärjää. Moottori on hieno ja tasainen, mutta se ei tunnu yhtä voimakkaalta kuin amerikkalaisissa. Reitillä alusta ei toimi aivan toiveiden mukaisesti, sillä se on löysä. Hangessa Ski-Doo on kankea ja hankala saada taittumaan kaarroksiin. Vaikkei kone ole dynotesteissä pärjännyt, on siihen saatu räyhäluonnetta todella hienosti. Kuten sanottu, hangessa Arctic Cat on upea. Uusilla iskarien säädöillä Polariksesta tulisi loistava reissukelkkakin. Etenkin etupukki on turhan pehmeä. Se taittuu kurveihin todella hienosti ja on kevyt ajaa. Arctic Cat Crossfire on mahtava hangessa, mutta reitillä se on surkea. Lynx BoonDockerissa ja Ski-Doossa on jonkin verran samaa. Mutta jos tarkoitus olisi ajaa myös reitillä, Arctic Cat on listallani viimeisenä. arctic Cat Crossfire 8 141" sno Pro limited TekniseT TiedoT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: jousto 233 mm Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Suzuki, 2-syl., nestejäähd., läppäventtiilit, APV-pakoaukonsäätimet 121 kW / 162 hv 794 cc akuton EFI Arctic Roller Cam / ACT Diamond drive 38 x 358 / 3,8 cm AWS VI, Fox Float -kaasuisk, FasTrack Long Travel, Fox Zero Pro -kaasuisk. suksen neljä senttiä hangesta, se onnistuu, jos 40 senttiä, sekin onnistuu. Sen saa kyllä kääntymään, mutta otteiden pitää olla reippaanlaisia. Yamaha Nytro X-TX on kaksijakoinen kelkka. suorasuihkutus TRA 7/ QRS 38 x 370,5 / 4,4 cm KYB 36R -kaasuisk., jousto 242 mm PPS-146, KYB 36 / KYB 46 PB -kaasuisk., jousto 390 mm Hydraulinen levy 112-116 cm 323 cm 97,5 cm (säätö +4,2 cm) 39 l Denso CDI 14 690,- Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: www.mk-lehti.fi MK 367. Keula sen sijaan yllättää hetkittäin pohjaamisella ja sukset ovat erittäin huonot. levy 122 cm 312 cm 106-111 cm 42 l 3D 12 990,- lynx Xtrim BoonDocker 800R E-tEC TekniseT TiedoT Moottori: Rotax, 800R E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit 115 kW / 155 hv 799,5 cc Sähk. Yamaha on todella helppo ajaa, ja sen moottori on hieno. Lynx on tosi kiva reitillä ja etenkin alusta toimii loistavasti. Jos hankkisin kelkkaa kotiin Inariin, missä ajan lähinnä reittien ulkopuolella, valinta tapahtuisi Polariksen ja Catin välillä. Kakkonen listallani on Ski-Doo. Catin moottori ja voimansiirto toimivat oivallisesti. Surkeus johtuu jousituksen säädöistä, eikä niinkään kelkan jousitusgeometriasta. Lynxillä on tilanteen herra, kun syöttää kovasti veto päällä, mutta löysätessä tulee ohjelmaa. Moottori on tasaisen tuntuinen, eikä samalla tavalla räväkkä kuin Polariksessa ja Arctic Catissa. Umpisessa Yamaha ei ole ollenkaan niin hauska kuin testin parhaimmisto. jousto 430 mm Hydr. Moottorissa on tenkua ja voimansiirto saa sen hienosti telalle. Iskarien säädöillä Catin pompottelu saataisiin varmasti kuriin. Se on kankea ja nokkapainoisen oloinen, vaikka reitillä kelkka tuntuukin kevyeltä. Se on reitillä tosi mukava ja sen jousitus on kokonaisuutena paras
111kW / 151 hv 799,5 cc Sähk. läppäventtiilit, 113 kW / 154 hv 795 cc Cleanfire P-85 / Team LWT 38 x 366 / 3,4 cm PRO-RIDE, Walker Evans Piggyback -kaasuisk, jousto 229 mm Switchback 144, Walker Evans Piggyback/ Walker Evans Comp -kaasuisk., jousto 368 mm Hydraulinen levy 122 cm 320 cm 108 cm 43,5 l Digital CDI 14 290,- Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: ski-Doo Renegade Backcountry X E-tEC 800R TekniseT TiedoT Moottori: Rotax, 800R PowerTEK, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Vertailutestissä... Polaris Rush 800 switchback assault 144" TekniseT TiedoT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. lisäsäil., clicker, jousto 216 mm Dual Shock CK 144, SOQIkaasuisk. 14 890,- Teho: Iskutilavuus: K PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Yamaha FX Nytro X-tX TekniseT TiedoT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Yamaha, 3-syl., 4-T, nestejäähd., rivimoottori 95 kW / 130 hv 1049 cc 3 x Mikuni 41 mm YVXC 38 x 366 / 3,2 cm Kaksoiskolmiotuki-erillisjousitus, SOQI -kaasuisk. lisäsäil., clicker, jousto 368 mm Hydraulinen jäähdytetty levy 123 cm 308 cm 105 cm 28 l Digital T.C.I / T.P.S 13 790,- Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: 368 MK www.mk-lehti.fi. levy 120,5 cm 311 cm 97,5-102 cm 40 l ND-Megatec, digit. suorasuihkutus TRA VII / QRS 41 x 349 / 4,4 cm REV-XP., HPG Plus -kaasuisk., jousto 229 mm SC-5, KYB Pro 36 -kaasuisk., jousto 406 mm Hydr