2019 HINTA 9,50 € vertailuissa ALPHA lynx cobra racing 583 vs lynx rave re 850 koeajossa: NÄIN SÄÄDÄT JOUSITUKSEN KAUDEN KOVIMMAT 9 KELKKAA 3 TESTIRYHMAAÄ historiikkivertailu: seikkailu tyynellä valtamerellä kelkkamatkalla: .. ... 53 50 47 -1 90 1 Pal.vko 2019-13 lynx commander 900 ace easyride-alustalla ajettavuus kohdilleen! YHDISTYNEET MOOTTORIKELKKAILUMEDIAT NUMERO #001
6 990 € + tk . UTILITY/ TOURING > alk . 1 3 2 90 € + tk . POL ARIS .FI LIITY HYVÄÄN SEURAAN /PolarisMoottorikelkat Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. 14 690 € + tk . INDY > alk . 1 3 2 90 € + tk . SWITCHBACK > alk . 8 5 P O L A R I S P A T R I O T M O O T T O R I POLARIS FINLAND PO-MK2s-19-mallisto.indd 1 14.1.2019 13.35. 2019 850 SKS 146 ES PRO RMK ROCKY MOUNTAIN KING > alk . TITAN > alk . 14 4 90 € + tk . SKS SNOW KING SPECIAL > alk . 14 4 90 € + tk . TRAIL PERFORMANCE > alk . 2019 850 PRO-RMK 155 3” 2019 850 SWITCHBACK ASSAULT 144 PIDD ES 2019 550 INDY 2019 850 INDY XC 129 PIDD 2019 POLARIS TITAN ADVENTURE 2019 INDY LXT 2019 KEVYT, KESTÄVÄ JA KETTERÄ. 8 990 € + tk
2019 850 PRO-RMK 155 3” 2019 850 SWITCHBACK ASSAULT 144 PIDD ES 2019 550 INDY 2019 850 INDY XC 129 PIDD 2019 POLARIS TITAN ADVENTURE 2019 INDY LXT 2019 KEVYT, KESTÄVÄ JA KETTERÄ. 6 990 € + tk . 2019 850 SKS 146 ES PRO RMK ROCKY MOUNTAIN KING > alk . 1 3 2 90 € + tk . UTILITY/ TOURING > alk . SKS SNOW KING SPECIAL > alk . 14 4 90 € + tk . 8 990 € + tk . 14 4 90 € + tk . SWITCHBACK > alk . TITAN > alk . INDY > alk . TRAIL PERFORMANCE > alk . 8 5 P O L A R I S P A T R I O T M O O T T O R I POLARIS FINLAND PO-MK2s-19-mallisto.indd 1 14.1.2019 13.35. 1 3 2 90 € + tk . POL ARIS .FI LIITY HYVÄÄN SEURAAN /PolarisMoottorikelkat Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. 14 690 € + tk
38-45 TEKNIIKKAA: JOUSITUKSEN SÄÄTÄMINEN S. 82-84 VARIAATTORI: KELKKAILUN MAAILMA & VARUSTEET S. .. 12-24 VERTAILU: MUSKELIKELKAT TURBOLLA S. 104-105. 78 AIKOJEN TAKAA: VANHOISSA NUMEROISSA S. 76-77 TAUSTATIETOA: VERTAILUJEN TEKEMINEN S. 6 INTROT S. 8-10 VERTAILU: 600-LUOKAN SPORTIT S. 80-81 KELKKAKISAT: TIIMIESITTELYSSÄ CRANE HILL RACING S. 26-36 VERTAILU: KEVYET HYÖTYKELKAT S. 4 PÄÄKIRJOITUS S. 68-74 KOEAJO: POLARIS INDY XC 850 MOTO PELTOLA EDITION S. numero 1 2019 TÄSSÄ NUMEROSSA SISÄLTÖ S. 004 sisalto .. 46-52 KOEAJO: LYNX COMMANDER 900 ACE S. 60-67 KELKKAREISSU: KAUKANA IDÄSSÄ TYYNELLÄ VALTAMERELLÄ S. 56-59 PALUU TULEVAISUUTEEN: PATIKKOJEN PAROONI S. 86-98 KELKKALEHDEN TILAUS S
Kun tämä lipas aukaistaan, pääsee valloilleen ilmiöitä, jotka alkavat lopulta sotia koko lajia vastaan. Nämä, ilmeisesti ylimääräisen kromosomin omaavat alan harrastajat pilaavat tehokkaasti koko lajin mainetta. PAINOPAIKKA Forssa Print / Forssan Kirjapaino Oy TOIMITUKSEN TIEDOT PÄÄTOIMITTAJA: Jani Sipola SÄHKÖPOSTI: jani@kelkkalehti.com KUSTANTAJA PERA HUSSI OY / ARCTIC MEDIA GROUP PÄÄKIRJOITUS ISSN 1797-853X vuodesta 1988 30 VUOTTA SUOMALAISEN KELKKAILUN ASIALLA. Mikäli vihdoin toteutuu ajomahdollisuus katuja pitkin, on sääntöjä noudatettava pilkulleen. Kyseinen toiminta lähentelee täydellistä idiotismia. Kelkalla voi ajaa katua todella näppärästi, mutta kyseessä on kuitenkin rike, josta sinipukuiset virka-autonkuljettajat kirjoittavat muistoksi sakkoa. Uhkakuvan muodostaa tilanne, jossa tätä käytetään hyväksi eikä muisteta käyttäytymissääntöjä. Ajaminen kaduilla on myös yleisesti paheksuttavaa. 43,50 euroa / 5 numeroa. M oottorikelkkojen kuljettamisesta muun liikenteen seassa on puhuttu ja haaveiltu jo pitkään. Ei siis melkein, vain juuri niin kuin kirjassa sanotaan ja kyltissä opastetaan. Suomessa ei ole olemassa vielä toistaiseksi kulttuuria, jossa kelkat nähtäisiin osana liikennettä. Mikäli kokee kadulla tarpeelliseksi näyttää vähän männän nousun mallia vieressä kulkevalle koiranulkoiluttajalle, tulisi rikkeestä poistaa ajoneuvo valtion huomaan. Etenkin niissä tilanteissa, joissa pakon sanelemista syistä katua pitkin ajava kelkkailija ei ymmärrä käyttäytyä ihmisiksi. On varmaa että Facebookin puskaradiot räjähtävät jokaisesta huonosti käyttäytyvästä katukelkkailijasta. TEKIJÄTEAMI TOIMITUSJOHTAJA: Pera Hussi pera@kelkkalehti.com PÄÄTOIMITTAJA: Jani Sipola jani@kelkkalehti.com ULKOASU: Jani Sipola, Marja Penttilä AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA: Jukka Helminen, Elisa Ahlberg, Kimmo Kaltiokumpu, Joni Maununen, Wille Rajala, Iisko-Matti Näkkäläjärvi, Jouko Mettiäinen, Jyri Välikangas, Jarkko Peltola, Olli Autonen, Harri Junnila, testiryhmät ja -avustajat KANNEN KUVA KUVAAJA: Jani Sipola KELKKA: Useita PAIKKA: Sodankylä, tammikuu 2019 ILMOITUKSET Kelkkalehti internet sekä painetun lehden mediamyynnistä vastaa: Pera Hussi 0400 997 999 pera@kelkkalehti.com Ossi Sinisilta 0440 102 741 ossi.sinisilta@ridemedia.fi JAKELU TILAUKSET: www.kelkkalehti.com Tilaajapalvelu: (03) 4246 5368 tai asiakaspalvelu@kelkkalehti.com Kelkkalehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Osa on tässä odotellessa saattanut muuttaa haaveet todellisuudeksi, tekemällä vastoin sääntöjä. Nyt olemme kuitenkin tulossa siihen pisteeseen, että laki sallii tienpitäjän varustaa kadun tai tien lisäkilvellä, joka ilmoittaa kelkkailun olevan kyseisellä osuudella sallittu. Tämä on valtava mahdollisuus, mutta eittämättä myös haaste sekä uhka. Jos ja kun tämä uusi mahdollisuus voidaan hyödyntää laajemmin, liittyy siihen valtavasti vastuuta. Pelkona on kuitenkin se, että kyseessä on Pandoran lipas. Kelkkojen saaminen kaduille olisi edes rajoitetussa muodossa valtava harppaus kohti kehittyneempää moottorikelkkailua Suomessa. Tilaushinta alk. 006 PÄÄKIRJOITUS KELKAT KADUILLE
008 introt KELKKAILUN MONET KASVOT Lynx Commander ACE 900 tamppaamassa reittejä testikuntoon joulukuussa. Jouko Mettiäinen testiradallamme Arctic Cat ZR 6000:lla.
Kuva Mikko Rantala.. 009 introt Olli-Matti Niemi päästää Sidewinderin hevoset laukalle. Kimmo Kaltiokumpu etsii uusia ideoita Ruotsin tuntureilta Paluu Tulevaisuuteen -osioon
Ilmassa on urheilujuhlan tuntua, ainakin lumipölystä päätellen.. Jouko Mettiäinen ja Iisko-Matti Näkkäläjärvi testiradalla tammikuun alussa. 010 introt KELKKAILUN MONET KASVOT Juho Vuontisvaara ottaa auringon viimeisistä säteistä ilon irti
Sähköjärjestelmä ja valot ovat säänkestävät. Toisaalta sama perävaunu toimii myös kodin tai yrityksen yleisvaununa. Vesitiivis vanerilattia, jossa on liukastumaton pintaviimeistely. Aku cP350-lH sC0144AK AKU-tAKUU 2 vUottA 1 650 € (1 815 €) Suomen suurin AKU-jälleenmyyjä aGCo Suomi oy Katso jälleenmyyjäsi agcosuomi.fi VAKIOVARUSTEET •Kippi •Hitsattuupposinkittyrunko •Vahvalehtijousiakseliiskunvaimentajilla •Laminoituvesitiivisvanerilattia •Avattavatjairrotettavatetujatakalaita •Astinlaudatlokasuojissa •Nokkapyörä •2+2koukkuaulkolaidoissa •5+5silmukkaasisälaidoissa TEKNISET TIEDOT •Kokonaispaino825kg •Omapaino298kg •Kantavuus527kg •Laitakorkeus40cm • Lavan koko 150 x 326 cm •Hitsatturunko •Lehtijousi Aku cP327-lH sC0143AK 1 550 € (1 716 €) kaupanpäälle vaunuihin asennettuna: kipin kaaSujouSi ja perälaidan vanerointi! Su om en markkinajoh ta ja aku-vaunut 2018 2 300 € (2 633 €) JAxAl 100 cm kuomulla asennettuna iSo vaunu moottorikelkkavaruStukSella AKu-vaunujen Tour & Race -vaunumallisto on kehitetty nimenomaan moottoriharrasta jien käyttöön. Erikoisvahvat laidat. Hintoihin lisätään rekisteröintimaksu. JAxAl 100 cm kuomulla asennettuna 2 200 € (2 506 €). Kestävä Knott-jousitus 2 x 4 -lehtisellä jousella, öljy täytteisillä iskunvaimentimilla ja vesitiiviillä Aspöck-pyörännavoilla. Etuja takalaidat on valmistettu upposinkitystä metallilevystä, joka on tehty kestämään pohjoismaisia olosuhteita. Hinnat eivät sisällä lisävarusteiden asennuskuluja ellei toisin mainita. Hinnat sisältävät alv 24 %. Tour & Race -perävaunujen vahva runkorakenne mah dol listaa jopa neljän moottorikelkan, mönki jän tai moottori pyörän kul jettamisen yhdellä kertaa. Epäilemättä markkinoiden paras hinta-laatusuhde kokonaan hitsatuissa vaunuissa! Aku-vAunujen Tour & rAce -erikoismAllisTo kelkoille, mönkijöille ja moottoripyörille VAKIOVARUSTEET •Säänkestäväpohjavaneri •Avattavatjairrotettavatetu-jatakalaita •Nokkapyörä •6+6upotettuakiinnityssilmukkaa sisälaidoissa •Kippiruuvi •Takalaidansuojalevy TEKNISET TIEDOT •Kokonaismassa1400kg •Omapaino397kg •Kantavuus1 003kg •Laitakorkeus20cm • Lavan koko 430 x 190 cm •Jarrut:on •Kumivääntöjousi Aku cP430-rB Tour & rAce EC0093AK (3 489 €) 3 170 € 4 050 € (4 599 €) Jaxal 125 cm kuomulla asennettuna VAKIOVARUSTEET •Kippi •Hitsattuupposinkittyrunko •Vahvalehtijousiakseliiskunvaimentajilla •Laminoituvesitiivisvanerilattia •Avattavatjairrotettavatetujatakalaita •Astinlaudatlokasuojissa •Nokkapyörä •2+2koukkuaulkolaidoissa •5+5silmukkaasisälaidoissa TEKNISET TIEDOT •Kokonaispaino825kg •Omapaino303kg •Kantavuus522kg •Laitakorkeus40cm • Lavan koko 148 x 349 cm •Hitsatturunko •Lehtijousi Tarjoushinnat 31.3.2019 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Erittäin vahvat PROFESSIONAL-sarjan perävaunut kokonaan hitsatulla rungolla
KYSYMYKSESSÄ ON TODENNÄKÖISESTI KYVYKKÄIN RYHMÄ KELKKOJA KOSKAAN. VERTAILIMME NELJÄÄ 600-KUUTIOISTA ALKUTALVEN TIUKOISSA OLOSUHTEISSA. OMINAISUUDET ON SAATETTU SILLE TASOLLE, ETTÄ NORMAALISSA REITTIAJOSSA EI RAJOJA MEINAA LÖYTYÄ MILLÄÄN. 012 KYVYKKÄIN SUKUPOLVI VERTAILUSSA 600-LUOKAN SPORTTIKELKAT TEKSTI: JANI SIPOLA, TESTIRYHMÄ KUVAT: PERA HUSSI, JANI SIPOLA TESTIRYHMÄ: JOUKO METTIÄINEN, IISKO-MATTI NÄKKÄLÄJÄRVI, JYRI VÄLIKANGAS, PERA HUSSI AVUSTUS: JAAKKO MAIJANEN, TANELI MÄKIPELTO, MIKKO PIIPPOLAINEN, KIMMO AKUJÄRVI, MIKA LOKKA, SAKARI HIETANEN, VEPA HIRVISALO, TUOMAS HIRVISALO, ELISA AHLBERG SPORTTIKELKKOJEN SEGMENTISSÄ ON 2019 VUOSIMALLI NIITÄ VUOSIKERTOJA, JOTKA JÄÄVÄT HISTORIAAN. KELKKALEHTI VERTAILEE
Rata oli siksikin hyvä idea, että siinä pystyi lyhyellä matkalla suorittamaan paljon toistoja. Mutta sitä vertailtiin kuitenkin muun ryhmän mukana. 013 6 00-kuutioisten vertailu on aina herättänyt paljon keskustelua ja jopa tunteita. Mittaukset Kulutuslukemia analysoidessa on mukava huomata, että bensan menekki on saatu pysäytettyä tietylle tasolle. Ydinryhmän muodostavat meidän vakiintunut avustajakaarti. Varmistimme myös tasapuolisen pattireitin tekemällä tiluksillemme sopivan radan. Lunta ei ollut nimeksikään, joten vertailua ei ollut missään tapauksessa turvallista tai järkevää toteuttaa aiotussa aikataulussa. He ovat kuitenkin kokeneita kelkkailijoita ja toivat oman näkemyksensä esille palautekeskustelussa. Nykyajalle ominaisesti tälläkin kertaa vertailussa jouduimme ajamaan laitteet ja kuskit käytännössä äärirajoille, jotta todellisia eroja saadaan aikaiseksi. Jouduimme valmistelemaan reittejä turvalliseen ajettavaan kuntoon lanan sekä poljetuksen avulla. Nelikon kelkoista kolme saimme käyttöömme sovittuun aikaan. Polaris joutui rahtiverkoston solmujen uhriksi ja se myöhästyi ensimmäisestä koitoksesta parilla päivällä. Alun perin vertailu oli aikataulutettu tehtäväksi jo ennen joulua, mutta luonto päätti toisin. Laitteet kehittyvät jatkuvasti parempaan suuntaan, mikä tarkoittaa sitä, että eroja on aiempaa vähemmän. Ennen saattoi olla tilanne, että erot tulivat hyvin selvästi esille jo lyhyelläkin ajolla ihan normaalilla reitillä. Ennen ei ollut läheskään tavatonta, että vertailujen yhteydessä näimme KYVYKKÄIN SUKUPOLVI VERTAILUSSA 600-LUOKAN SPORTTIKELKAT VERTAILUSSA : ARCTIC CAT ZR 6000 RR LYNX RAVE RE 600R E-TEC POLARIS INDY XC 600 SKI-DOO MXZ X-RS 600R E-TEC KELKKALEHTI VERTAILEE. Mikäli rajoja ei lähdetä hakemaan, on tilanne se, että eroja syntyy lähinnä istuma-asennossa, kahvan lämmittimissä ja tuulensuojauksessa. Rata-ajommekin oli kuitenkin enemmän tai vähemmän tätä paljon puhuttua ääriolosuhdetta, eli patti oli isoa ja vaikea rytmistä. Avustajina oli myös kuljettajia, jotka eivät ole niin sanottuja nimimiehiä. Tällainen reitti on yleensä kelkalle melko armoton ja todella haastava olosuhde, monessakin mielessä. Välillä on hyvä saada palautetta myös kuljettajilta, jotka ajavat vähän vähemmän, sillä he kiinnittävät huomion todella usein eri asioihin, mitä me urautuneet vertailukuljettajat. Reitit, joilla ajoimme, pitivät sisällään leveää lainattua baanaa. Osalta kuskeista jäi kuitenkin kommentit pois, mutta pisteytyksessä Polaris on muiden mukana tasa-arvoisesti. Tämän vuoden testeillä tuli ensimmäinen haaste luontoäidiltä. Seassa oli myös paljon luonnonmukaisesti patille kulunutta alkutalven reittiä. Testiryhmämme koostui seuraavista laitteista: Arctic Cat ZR6000 RR, Lynx Rave RE 600R E-TEC, Polaris Indy 600 XC ja Ski-Doo MXZ X-RS 600R E-TEC. Tämänkin vertailuryhmän testin toteuttaminen vaikeutuu vuosi vuodelta. Vertailu siirrettiin tammikuun alkuun. Kuljettajia vertailun aikana oli erittäin laaja kirjo. Vertailun aikana pyrimme ajamaan jälleen erittäin monipuolista ajoa
Punnituksissa on huomattava, että Lynx on joukon ainoa, jossa ei ole vakiovarusteena sähkökäynnistystä. Arctic Cat vastaa suurimmasta kulungista, 24,6 litralla. Lynx olikin joukkion kevein yksilö. Polaris Indy XC painoi punnituksemme mukaan 260,8 kiloa. Emme osaa sanoa syytä, mutta meidän syytä hakeva sormi osoittaa voimalinjaan. Arctic Catin moottori tuntuu kierrosherkälle. Samankaltaisuudestaan huolimatta tuntuu Ski-Doo rullaavan ajossa hieman Lynxiä paremmin. Mittausten mukaan erot ovat hyvin pieniä. Koko vertailun ja kaikki kelkat huomioiden oli keskikulutus 600-kuutioisissa 23,25 litraa sadalle kilometrille. Näin kova käyntiääni etenkin reilummilla kierroksilla ei ole enää nykypäivää. Myös voimalinja on kaikkien osien kohdalta aivan identtinen. Käytännössä joka tankkauksella kulutukset olivat lähes samoissa lukemissa. Moottori ja voimalinja Kiihtyvyyskäyrät kertovat vain osansa moottorin toiminnasta. Kokonaislukemana Ski-Doolle merkittiin 22,5 litraa sadalle kilometrille ja Lynxille 22,6. Lynxissä ja Ski-Doossa on konehuoneessa identtinen moottori. Arctic Cat suti lähdöissä melko reippaasti johtuen matalaharjaisimmasta telamatosta. Ski-Doon kohdalla puntari pysähtyi numeroissa 260,2 kiloa. Voima ei kuitenkaan välity samaan tapaan telalle kuin vaikkapa Polariksessa. Arctic Catin moottorin ansiosta ZR:ssä on kuitenkin erittäin sporttinen fiilis, kun kaasua voi avata reilusti lyhyilläkin suorilla. Sen paino täydellä tankilla oli 258 kiloa. Lynxin PPS-alustaan on muutamien viime vuosien aikana tehty pieniä muutoksia, mutta pääperiaate on säilynyt. Rotaxin uusi 600R-moottori toimii kuitenkin hienosti. Osaamme kertoa, että sähkökäynnistys toisi kaikkine osineen noin 8,5 kiloa lisäpainoa. Ski-Doo ja Lynx olivat kulutusten suhteen lähes identtisiä. Etenkin Lynxissä tuntuma oli ajoittain vähän siirappinen. Ski-Doo ja Lynx ovat myös melko hiljaisia verrattuna kahteen verrokkiinsa. 014 jopa yli 30 litran keskikulutuksia. Kiihtyvyyksiä Kiihdytyksiä mittaillessa, eivät laitteiden väliset erot näy kovin selkeästi. Polariksen voimanlähde on iältään kaikkein vanhin. Kolmosena kulutuksissa oli Polaris, joka haukkasi 23,3 litraa. Kone parkuu ja vinkuu lyhyilläkin suorilla kuin kuritettu kissaeläin. Siihen ei ole tehty muutoksia vuosiArctic Catin alustan Fox-iskunvaimentimet pitävät sisällään QS3-pikasäädöt, jotka ovat erinomainen lisä. Arctic Cat oli joukon painavin yksilö 275,2 kilolla. Ski-Doon rMotion on ratkaisuna perusvarma ja toimiva, etenkin, kun säädöt ovat tämänvuotisen kaltaiset. Veikkaan, että vielä 10 vuotta sitten lukema oli helposti viisi litraa kovempi. Tämä näkyy myös mittauksessa, jossa tämä pudotus näkyy yli 70 kilometrin nopeuksissa. Käyrät eivät kerro esimerkiksi herkkyydestä tai kaasuun vastaavuudesta kovemmilla kierroksilla. Mittaukset oheisessa kuvaajassa. Ne ajat ovat ohitse, onneksi. KELKKALEHTI VERTAILEE. Polariksen Indy XC:n alusta on yksi parhaista alustoista, joita Polaris on reittikelkkailuun koskaan luonut. Voimaa on tasaisesti läpi koko kierrosalueen ja vetoja on aivan eri tahtiin kuin edellisen sukupolven E-TECeissä. Kun otimme kiihdytyksiä rinta rinnan, ainoa, joka jäi rintamasta muutaman kelkan mitan, oli ZR 6000. Kummastakin jäi kuitenkin se kuva, että moottorin ominaisuuksista voisi saada irti vielä enemmän voimalinjaa optimoimalla. Suurin miinus Arctic Catille menee melusta. Näin myös oli todellisessa maailmassa. Punnitut lukemat pitävät sisällään täydet polttoainetankit, öljysäiliöt sekä varahihnan. Kun pitoa alkoi löytyä, tuntui kuin voimalinja olisi kyykännyt tai remmi ottanut luistoja. Tuntuma on aiempaa sporttisempi, mikä sopii näiden kelkkojen luonteeseen
Toisille säätö toimii, toisille ei. 015 ARCTIC CAT ZR 6000 RR >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> LYNX RAVE RE 600R E-TEC >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Arctic Catin ajettavuudessa on reilu kourallinen sporttisuutta. On kuitenkin varmaa, että Lynx toimii vaikka vauhti kasvaisi samassa tahdissa kuin patikko. KELKKALEHTI VERTAILEE. Äänet kohoavat kierrosten mukana ja meno tuntuu hetkittäin reippaalta. Kokonaispaketissa on kuitenkin pieniä puutteita, mitkä pudottavat ZR:n pisteitä. Lynxin uudet alustan säädöt jakoivat testiryhmän mielipiteitä
Kolme säätöä helpottaa monen ihmisen elämää merkittävästi. Myös voimalinja syöttää tehoa telaa kohti ihan kiitettävästi. Miten kelkka toimii eri nopeuksissa. Arctic Catin perussäädöt ovat ehkä hieman mukavuuspainotteiset. Osa testiryhmästä koki, että X-RS:ään ei ole aivan niin suurta luottoa ääritilanteissa kuin Lynxiin on. Uusi alusta siirtää mukavasti painoa ja painonsiirto on hallittua. KELKKALEHTI VERTAILEE. Ski-Doon alusta on myös hiljainen eikä siltä kuulu jousituksen liikkeistä syntyviä ääniä. Sporttisuus tuntuu lievänä pintakovuutena. Painonsiirto parantaa myös POLARIS INDY XC 600 >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Polaris Indy XC on vakaa ja sporttinen kelkka. Vähänkään isommat patit aiheuttavat läpilyöntejä. Kuljettajille jäi tunne, että Lynx käy jokaisessa montussa pohjalla ja myötäilee maastoa, eikä niinkään etene suoraan eteenpäin. Moottori vetää tasaisesti, kun kaasun pistää pohjaan. Säädettyämme pikasäätimet kolmoselle, alkoi ZR tuntua melko rauhattomalle ja pikkupatissa se vatkasi kuskia kuin tehosekoitin sammakkoa. Etenkin kun otamme huomioon, että kyseessä on merkin urheilullisin malli. Arctic Catin QS3-säädöillä toimivat Foxin vaimentimet ovat tämän kelkan ehdoton kulmakivi ja voimavara. Se syö maltillisesti polttoainetta ja teho on aivan kilpailukykyinen. Tämän ominaisuuden vuoksi pateista ei voi myöskään loikkailla, vaan ajotapa pitää muuttaa tyyliin, jossa jokainen patti ajetaan tavallaan läpi. Puristuksen vaimennuksen saa helposti tilanteeseen sopivaksi. Korkea ajoasento jakaa mielipiteitä, sillä painopiste on melko ylhäällä. Ski-Doo saa aavistuksen paremmat pisteet mukavuudesta pikkupatissa. Näin voimme pistää melko raskaan painon äärimmäisille olosuhteille. Lynxin jousitus toimii reittiajossa kuitenkin tasaisen varmasti. Indy XC:n setuppi ei välttämättä ole se urheilullisin, jota Polaris on historiassaan tuottanut. Moottori ja voimalinja toimivat hienosti, ja alustan painonsiirtojen ansiosta tehontunne senkun kasvaa. Klikkereiden ja jousien kiristely auttoi hieman, mutta siitä oli seurauksena lievää pintakovuutta, joka ei koskaan ole se toivottu tulos. Ski-Doon jousituksen yleiskuva on kantava, aivan kuten Lynxissäkin. Alustan paras toiminta alkaa, kun vauhti kasvaa ja patti suurenee. Uuden alustan geometria on läheistä sukua esimerkiksi Switchback Assaultille. Se on kuitenkin suunniteltu kovaan ajoon. Polaris Indy XC:hen kohdistui melko kovia odotuksia ennen vertailua. Jousitus ei kanna aivan niin hyvin kuin Lynxissä ja Ski-Doossa. Myös voimalinjan paras osaaminen ei liity jatkuviin vauhdin muutoksiin. Lievä pintakovuus on Lynxin osalta suurin pisteitä vienyt tekijä. Lynx on luonut nahkansa jousituksen toiminnan osalta, verrattuna siis viime vuoden RE-malleihin. Kun ajattelee ohi vaimentimien toiminnan, on alusta kuitenkin toimiva. Uusi malli uudella alustalla on kuin Suomeen tehty. Meidän onneksemme näistä laitteista suurin osa menee omistajille, jotka arvostavat toimintaa kovavauhtisessa ajossa, olipa reitin kunto mitä tahansa. Suurta pattia ajettaessa testiradalla eivät kaikki kuljettajat pitäneet Lynxin tavasta imaista itsensä todella syvälle jokaiseen pattiin. X-RS:n alusta toimii hitaammissakin vauhdeissa todella miellyttävästi. Jousitus Jousitusta arvioitaessa meidän pitää miettiä ajoa laajalla skaalalla. Alusta tuppaa pohjailemaan isommissa pateissa aavistuksen herkästi. Ski-Doo ei pyri nielemään aivan jokaista pattia niin suurella liikkeellä kuin RE, joten se tuntuu etenevän paremmin patikossa. Tämä auttaa ojien ylityksissä ja vastaavissa. Koitimme parantaa tilannetta jousia kiristämällä takapukista, mutta tämä ei parantanut tilannetta. Nyt jousituksen setuppi on äärimmäisen sporttinen. Näissä vauhdeissa moottori ei herää aivan niin reiluun elämään. Suurimmat puutteet verrattuna esimerkiksi Ski-Doon huomaa, kun kaasua painetaan yli 40 km/h nopeuksissa. 016 kausiin, sillä tarvetta ei ole ollut
ÄÄRIMMÄINEN KEST ÄVYYS ·_· MADE IN USA i Hyvin varustetuilta jälleenmyyjiltä kautta maan u-5:»:-?"" www.ultimaxbelts.com www.duell.fi. NO PEAMPI KII HTYVYYS . PIDEMPI K ÄYTTÖIKÄ .
Suuntavakavuuden huomaa parhaiten, kun ajetaan todella kapeaa reittiä, missä on pientä pattia. 018 kiihdytyspitoa, mikä näkyi kiihdytysmittauksissa. Polaris ohjautuu hienosti mutkissa. Ski-Doon ohjaus on hieman ongelmallinen tapaus. Arctic Catissa ohjaustanko kääntyy suhteessa suksiin melko paljon, joten siinä voisi käyttää melko ottavaa suksea, kuten C&A:ta ilman, että ohjaus jäykistyy liiaksi. Ski-Doon keula myös vetelee ajoittain, kun kelkka lähtee irti maasta isommissa pateissa. Aivan kovimmilla keleillä Lynx tuntui kallistelevan tiukimmissa mutkissa hieman, mutta tästä ilmiöstä pääsi erilleen tekemällä painonsiirtoja hieman reilummin. On vaikeaa arvioida, milloin kelkka kääntyy ja milloin ei. Eli kelkka joko kääntyy tai ei käänny. Etenkin mutkista lähdettäessä suksi kääntää kelkkaa juuri niin kuin pitääkin. Seisaaltaan ajettaessa istuimen sivujen patit ottavat reisiin kiinni. KELKKALEHTI VERTAILEE. Arctic Cat on ryhmän suuntavakain laite, mikäli ajetaan suoraan reittiä. Vakiosuksella kelkka haluaa välillä aliohjata melko rajusti ja suksi ei myöskään ole riittävän kantava. Ohjaus on kevyt ja siinä on rento tuntuma. Nastamatto tuo lisää pitoa. Käännön aikana ei tulee arvaamattomia aliohjauskohtia. Toisaalla lehdessä on lyhyt koeajo Indy XC 850:sta, jossa jousitus on muutettu paremmin kotimaan reiteille sopivaksi. Blade XC tuottaa hyvän ohjaustuntuman periaatteessa kelillä kuin kelillä. Syypäänä ovat pyöreäköliset sukset. Näissä olosuhteissa ZR menee suoraan kuin luoti. Polariksen jalkakoteloista saa kengän nokilla hyvän otteen, mikä helpottaa omalta osaltaan ajamista. Vauhdikkaampaan mutka-ajoon kaipaisimme kuitenkin vähän matalampaa istuinta sekä mahdollisuutta pudottaa ohjaustankoa vielä alemmaksi. Sukset tuntuvat välillä aliohjaavan epäloogisesti. Todellisia ongelmia ilmenee, kun ulompi suksi on pehmeämmällä lumella. Katteiden läheisyys kuitenkin rajoittaa hieman kuljettajan liikkumista, kun painoa pitää siirtää puolelta toiselle. Ei voida puhua, että kyseessä olisi virheetön keksintö. Polariksen kohdalla mutka-ajoon lieviä ongelmia aiheuttaa sen korkeus, sillä painopiste on ylhäällä, mikä voi aiheuttaa kallisteluja mutkissa etenkin pitävämmällä kelillä. Pienine puutteineenkin Blade on ryhmän paras suksi. SKI-DOO MXZ X-RS 600R E-TEC >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> X-RS:n jousitus tekee ajamisesta mukavaa useimmissa ajotilanteissa. Kääntyvyydessä olisi kuitenkin paljon korjattavaa. Ohjautuvuuden osalla kaikissa verrokeistamme oli omat ongelmansa, mutta myös omat vahvuutensa. Ohjautuvuus Ohjautuvuuden arvostelussa otamme huomioon kääntyvyyden, mutkakäytöksen sekä suuntavakauden. Siinä käytetyt vakiosukset ovat mainettaan reilusti paremmat. Lynxin suksien toiminta saa testiryhmän parhaat pisteet. Ergonomia Polaris Indy XC:n ajoasento on istualteen ryhdikäs. Blade XC toimii kuitenkin Lynxin keulassa tavalla, jota voi kuvailla samalla perusvarma. Tällöin kelkka saattaa ajautua nanosekunnissa ulos uralta. Suurimman miinuksen ajamiseen tuovat pyöreäköliset sukset, jotka tekevät ohjauksesta välillä todella rauhattoman ja epäloogisen. Toki Lynxinkin ohjauksen ja keulan käyttäytymisessä on pieniä puutteita, mutta ne eivät ole mitään merkittäviä. Pro Steer -suksi ohjaa melko tarkasti ja rauhallisesti ja kääntö on looginen. Tämä on erittäin häiritsevä ominaisuus. ZR vaatisi kuitenkin reilusti kääntävämmän suksen
Keula teki minulle muutaman kerran sellaiset tepposet, joiden kanssa oli hankala elää. Myös se kärsii hieman siitä, että Yhdysvalloissa meidän käsitys urheilullisuudesta poikkeaa hieman siellä vallitsevista ajatuksista. Suksista johtuva keulan rauhattomuus on kuitenkin iso tekijä kokonaisuudessa. Arctic Catissa on kuitenkin selkeää potentiaalia ja sukset vaihtamalla sekä jousituksen miettimällä uusiksi, puhuttaisiin aivan eri kelkasta. Kelkan peruskonsepti on ryhmän iäkkäin ja se tuntuu paikoin jo rasitteena. Ski-Doo X-RS on joukon tasapainoisin suorittaja. Kone kiljuu kipakasti ja ajamisessa on melkoista urheilujuhlan tuntua. Se etenee reittiä vakaasti ilman suurempaa vaivaa. Se rullaa Lynxiä kevyemmin ja pidemmissä kiihdytyksissä se nappaa pidemmän korren. Siihen ei ole pakko tehdä yhtään muutosta tehdäkseen siitä toimivan laitteen. Sen moottori ja voimalinja pelaavat mainiosti ja koneessa on hienosti voimaa. Osansa tehontunteeseen tuo painoa hyvin siirtävä alusta. Jousituksen toiminnan puutteet vakiosäädöissä vaikuttavat kelkan kokonaisfiilikseen siinä määrin, että pisteitä rokottuu melkoisesti. Nämä asiat ovat ne, jotka ratkaisevat omalla kohdallakin vertailun voittajan. Maton pito ei ole paras mahdollinen, mutta sen kanssa kyllä pärjää. Jousitus on tehty kestämään kovaakin ajoa, sillä miinuksella, että siinä on pientä pintakovuutta. Jalkakotelot ovat vertailun pohjasakkaa. Nykyinen kolmossäätö voisi toimia ykkösen kohdalla. Ski-Doo on mukava ja sporttinen. Reilummassa ajossa suksen toiminta sitten lakkaa ja suksen kapeuden takia ei uskalla pehmeän reunoja paljoa nuoleskella. Jousitus hoitaa hommansa kolinan säestyksellä. Lynxin ergonomia on luotu urheilulliseen ajoon. ZR:n ehdoton vahvuus on etujousitus, joka tekee ajamisesta tarkkaa ja vaivatonta. Mutkaisella reitillä ajo ei vielä näin vähillä kilsoilla onnistunut, vaan ajamisesta tuli tökkivää jarru/kaasun käyttöä. Jousitus pelaa parhaiten kovavauhtisessa ajossa, jossa kynnetään järkyttävää patikkoa. Kuljettajan tilat ovat hyvät ja katteet ovat muotoiltu niin, että kuljettajalla on reilusti tilaa vaihtaa asentoa tarpeen mukaan. Siinä on loistavat palikat, mutta kokonaisuudessa on iso aukko, joka on jousitus. Keulan geometrian ja jousituksen puolesta paras 600:nen. TESTIRYHMÄN KOMMENTTEJA >>>>>>>>>>>>>>>>>> JANI SIPOLA Arctic Cat ZR 6000 on sellainen lähireittien ralliohjus. Ohjaus Polariksessa on loistava, kelkka kääntyy terävästi eikä se vetele kesken mutkan. Etupukin toiminta on se osa-alue, johon tarvitsee eniten aikaa tottuakseen. Ergonomia on hyvä lukuun ottamatta istuinta, jota voisi ehkä hieman madaltaa ja kaventaa. Varsinaista tunnetta jousituksen liikkeistä ei ole, vaan matkustetaan lankun päällä. Siinä yhdistyvät tasapainoisuus ja sporttisuus samassa paketissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koko kelkka olisi susi. Se ilmenee niin monessa tilanteessa, että se rokottaa pisteitä melko monella osa-alueella. Ski-Doon vahvuus on tasapainoisuus. ZR on parhaimmillaan reiteillä, jossa ei ole pitkiä suoria eikä pehmeää lunta. Menee kaikenlaista patikkoa kevyesti ja miellyttävästi eri nopeuksissa. Suomi on pieni maa, jonka ajokulttuuri poikkeaa muista maista melkoisesti. Se on hyvä ja tasapainoinen reittikelkka, josta saa pienellä säädöllä todella menevän ja urheilullisen ajopelin. Lynxin kahvan tupet jakavat myös mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Kantavuudessa on isoja puutteita. Lynx Rave RE 600 lunastaa kaikki sille annetut odotukset. Pituussuuntaisesti säätyvä ohjaustanko on aivan hyvä varuste, jota tulee käytettyä kuitenkin melko harvoin. Itse joudun painimaan kahden tekijän välillä. Ski-Doo X-RS 600 on vertailun parhaiten liikkuva kelkka. Jalkakoukun virkaa tekevä tappi on liian ylhäällä, eikä kengälle ole tarjolla mitään sivutukea. Arctic Catissa jaloille löytyy hyvät pesäkkeet, aivan kuten Polariksessakin. Indy on todella hyvä konsepti. Jousitus on kuitenkin kaikkiaan kiitettävän arvosanan arvoinen. Tästä johtuen esimerkiksi jousituksen säädöt ovat Indyssä meille hieman vaisut, sillä se on suunniteltu mukavaksi ja nopeaksi reittikelkaksi kotimaansa tasaisilla reiteillä. Telan jarrupito olematon, lähtee laattana luisumaan eikä pysähdy. Lynx saa hyviä arvosanoja kautta linjan, mikä kertoo sen tasapainoisuudesta. ojien ylityksissä. Laitetta pitäisi saada myös enemmän takapainoiseksi. QS3-vaimentimet ovat kuitenkin hyvä lähtökohta ja pienillä muutoksilla vaimennukseen ZR nousisi aivan uudelle tasolle. Erilaiset lähtökohdat näkyvät Vertailunelikon kelkat kilpailevat samoista ostajista, mutta niiden erilaiset lähtökohdat näkyvät ja tuntuvat. Pidemmillä suorilla tuntuu veto hieman loppuvan kesken. JYRI VÄLIKANGAS Arctic Cat ZR menee kapeaa yhden kelkan uraa todella hyvin ja vaivattomasti, ei tarvitse erikseen pitää reitillä, vaan keula menee sinne mihin suksilla näyttää. Tällä säädöllä on tarkoitus ajaa kovaa ja kohti. Arctic Cat ZR on mukava ja perushelppo reittikelkka. Jalkakotelot toimivat Ski-Dooa paremmin, mutta ylätuki voisi sijaita hieman alempana. Moottori on tuttu CFI, mutta jostain syystä se tuntuu aiempaa hieman virkummalle. Suksien vaihdolla saataisiin ihmeitä aikaan. Vaimentimien muutoksilla homma saadaan kuitenkin kuosiin ihan varmasti. Moottorin ylävireisyydestä johtuen vaatii hieman aikaa tottua kaasun ennakointiin esim. Se on sporttinen, vakaa ja luotettava. Häiritseekö minua enemmän Lynxin alustan erilainen toiminta ja etupukin ajoittaiset pohjaamiset, vaiko Ski-Doon keulan rauhattomuus. Polaris Indy XC on ryhmän uusi tulokas. Ski-Doon ergonomisesti suurin ongelma ovat jalkakotelot. Suurimpana puutteena Lynxin kohdalla voidaan nostaa ajovalot, jotka Ski-Doon tapaan saavat korkeintaan välttävän arvosanan. Kenkä ei meinaa pysyä paikallaan millään. Äärimmäisissä tilanteissa luotto ei ole aivan samalla tasolla Lynxin kanssa. Suksien vaihdolla X-RS olisi todennäköisesti vieläkin parempi kelkka monipuoliseen reittiajoon. ZR:n istuin on mukavan ryhdikäs ja ajoasento on muutenkin mukava ja rento. Ei suinkaan. Kun kelkka ei pomppaa patista, sillä ei voi tuplailla pikkupattia. Ei pysähdy KELKKALEHTI VERTAILEE. Jarru on todella tehokas ja kahva osuu hyvin käteen. Indy XC on yksi parhaista Polariksen malleista, joita Suomeen on tuotu vuosi kausiin. Kun ajo on armotonta ja pattia riittää, ei Polariksen jousitus säädettynäkään yllä aivan kolmen verrokin tasolle. Se on täsmätuote, joka on kehitetty juuri meidän reiteille ja vastaamaan kotimaisen ajon vaatimuksia. Sivukatteet tulevat kuitenkin melko lähelle polvia ja osumilta ei voi välttyä. Lynx on joukon valmein laite. Lynx on kotimainen tuote ja se tuntuu ajossa. 019 Ski-Doon ajoasento sopii useimmille kuljettajille kokoon katsomatta. Se toimii juuri sellaisena kuin se liikkeestä on toimitettu vallan mainiosti. Jousituksen setuppi ei ole ihan maalissa, jos mietitään kovinta reittiajoa. Polariksen Indy XC on lähtökohdiltaan hieman eri kategorian laite. Lynxin uudentyyppinen säätö vaatii tovin totuttelun. Näissä tilanteissa ei voi lakata ihmettelemästä sitä tasoa, jolla Lynx on urheilullisuudessa
Isommat ojat ja patit oli pakko hidastaa. Täysillä ajettaessa yllätyksetön, voi ajaa miten sattuu mihin sattuu ja silti matka jatkuu. Iskunvaimentimien simmaus ja säätö muuttaisivat asiaa varmasti. Sen jousitus oli silti yllättävän kantava ja testasimme sitä myös patikkoisella testiradalla. 020 pattiin, vaan jatkaa eteenpäin. Muutimme toisena testipäivänä säätöjä nopean ja hitaan puristuksen osalta, joka oli mielestäni parempi kombinaatio. Arctic Catin keulan geometria tuntuu hyvälle, mutta sukset ei. Omassa ajossa SkiDoosta ei löydy moitteen sijaa, se tuntuu toimivan joka tilanteessa, ja se on myös vakaa ajoipa miten vain. Varjopuolena voi olla mukavuudesta tinkiminen. Sen heikkous on suksissa, jonka myötä ohjaus on hivenen levoton. Jos sukset olisivat paremmat, paranisi ZR:n suuntavakaus todennäköisesti aivan eri tasolle. Ergonomialtaan porukan paras. Äänistä huolimatta, moottorista ei tunnu löytyvän vetoja ihan niin kuin muista. Olisi mielenkiintoinen kokeilla säilyykö vakaus, kun asentaisi aggressiivisemman suksen. Kelkka, jolla voi lähteä pidemmällekin reissulle. Sillä on hyvä ja mukava ajaa hitaampiakin nopeuksia. Kokeilimme korjata asiaa lisäämällä vähän esijännitystä sekä clikkeri-säädöillä, mutta tilanne ei paljoa parantunut. Se on mukava ajaa istualleen kovempaa, mutta se toimii myös seisaaltaan ajettaessa, kun ajetaan todella pattista reittiä kovempaa kyytiä. TESTIRYHMÄN KOMMENTTEJA >>>>>>>>>>>>>>>>>> KELKKALEHTI VERTAILEE. Arctic Catin kuljettajan tilat ovat mukavat ja hallintalaitteet hyvät. Näin alustasta tuli luotettavampi vaihtelevassa patikossa ja silti Lynx eteni sille ominaisella tavalla, paino hieman takana. BRP:n jarru on teholtaan heikko ja varsinkin, jos on tottunut ajamaan yhden sormen jarrutekniikalla, niin se luo hieman haasteita käyttää sitä riittävällä teholla. Alustan jousitus on kovaan ajoon liian löysä, jousituksen vuoksi ajamisessa piti varoa yllättäviä tilanteita jatkuvasti. Lynxissä ja Ski-Doossa on identtinen voimalinja, mutta siitä huolimatta Lynx tuntuu rullaavan ja liikkuvan Ski-Dooa huomattavasti tahmeammin. Ei auta vaikka säädöt oli ruuvattuna kolmoselle. Lynx tuntui omassa ajossa hieman rauhattomalta. Arctic Cat on omiaan mutkaisella reitillä, mutta nopeammassa ajossa moottori / voimansiirto jäävät hieman altavastaajaksi. Se on suuntavakaa ja tarkka, vaikkakaan Catin sukset eivät ole parhaasta päästä. Jotenkin tuntuu, että jousitus ei ole aivan balanssissa, sillä kepit löivät välillä läpi aivan ihmepaikoissa. Ergonomia on hyvä. IISKO-MATTI NÄKKÄLÄJÄRVI Ski-Doo hipoo reittikelkkana täydellisyyttä. Jarrun toiminta sama kuin Ski-Doossa. X-RS oli vertailun mukavin reittikelkka, millä matka taittuu miellyttävästi istuen. JOUKO METTIÄINEN Lynx oli alustan säädöiltään allekirjoittaneelle hieman epätasapainossa. Tosin kovemmalla reitillä ohjaus on hieman epävakaa ja kelkkaa joutuu paimentamaan koko ajan. Etupukki on alustan heikkous. Hitaammassa ns. Sukset vaihtamalla ja tuulilasin ostamalla valmis peli. Ski-Doon moottori / moottorinohjaus tuntui toimivan todella hyvin, kone veti puhtaasti alusta loppuun. Omaan käyttöön X-RS ei tarvitsisi kuin korkeamman tuulilasin. Pintakovuus sai kelkan välillä sinkoilemaan vähän minne sattuu. Ohjaus ja sen vakaus on mainitsemisen arvoinen asia. Skidoon gripit ovat hivenen ohuemmat kuin sisarmallissa ja näin ollen otteen pitäminen oli helpompaa. Jousitus ei aivan vastannut odotuksia, alusta oli vakiosäädöissä ja se pohjaili pahasti normaalilla vähälumisella reitillä. Mittarin luettavuus on hieman hankala tottumattomalle. Lynx Rave RE on porukan ”kisakelkka”, vaatii kovavauhtista ajoa toimiakseen hyvin. Suksista johtuen ohjaus tuntuu toimivan miten sattuu. Iskareiden säädöt olivat tehtaan ”normaali”-asetuksessa, mutta telasto tuntui hieman pehmeältä keulaan verrattuna. Hallintalaitteet on BRP:n kelkoissa aivan perussettiä, eli niissä ei ole puutteita. normiajossa pintakova ja ravistelee kuskia, sekä nakkelee kelkkaa. Lynxin suksi on ainoa, joka toimii myös pehmeällä lumella. Lynxin gripit ja grippien alla olevat eristeet luovat tangosta hieman paksumman ja se hankaloittaa otteen pitämistä
Fox 1.5 / 2.0 Zero QS3R Kashima. Jousto 342 mm Jarru: Brembo hydraulinen levy Brembo Racing Axys Race radiaalikahva Stealth Leveys: 126,5 cm 122 cm 119,4 cm 121,3 cm Pituus: 295 cm 292,5 cm 318 cm 319 cm Raideväli: 108 cm 108 cm 108 cm 109 cm Paino: ( punnittu ) 258 kg (ei sähkökäynnistystä) 260,2 kg 260,8 kg 275,2 kg Pa-säiliö: 37 l 36 l 45,4 l 44,2 l Hinta: 15 090,16 150,13 290,14 990,TIETOA JA MITTAUKSIA >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> KELKKALEHTI VERTAILEE. 022 TEKNISET TIEDOT >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Lynx Rave RE 600R E-TEC Ski-Doo MXZ X-RS 600R E-TEC Polaris Indy XC 600 ER ES Artic Cat ZR 6000 RR Moottori: Rotax 600R E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., eRAVEpakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Teho: 125 hv 125 hv 125 hv 125 hv Iskutilavuus: 599,4 cc 599,4 cc 599 cc 599,4 cc PA-suihkutus: Sähköinen suorasuihkutus Sähköinen suorasuihkutus CFI DSI suihkutus Variaattori: pDrive / QRS pDrive / QRS P-85 / Team LWT Team RAPID Response 2 / BOSS Tela (lev., pit., harjakork): 38 x 327 / 4,1 cm Cobra 38 x 327 / 4,1 cm Ice Cobra 38 x 327 / 3,8 cm Storm 150 38 x 348 / 3,2 cm Ripsaw II Sukset: Blade XC Pilot DS 2 Pro Steer ProCross-6 Etujousitus: A-LFS+, KYB Kashima 40 PB HLCR -kaasuisk, jousto 242 mm RAS3, KYB Pro 36 R Easy-Adjust -kaasuisk., jousto 255 mm Axys, Walker Evans pikasääd., lisäsäiliö -kaasuisk., jousto 236 mm ACS, Fox 1.5 Zero QS3R Kashima, jousto 254 mm Telasto: PPS²-3300, KYB Kashima 46 PB HLCR -kaasuisk., jousto 390 mm rMotion 129, KYB Pro 40 Easy-Adjust, KYB Pro 40 Easy-Adjust -kaasuisk., jousto 272 mm Pro-CC, Walker Evans pikasääd., lisäsäiliö -kaasuisk., jousto 411 mm Slide Action. Rotax 600R E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., eRAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit Polaris, 2-syl.,2T, nestejäähd., läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet Artic Cat 600 C-TEC, 2-syl, 2T, nestejäähd., läppäventtiilit, APV pakoaukonsäätimet
Jousto 342 mm Jarru: Brembo hydraulinen levy Brembo Racing Axys Race radiaalikahva Stealth Leveys: 126,5 cm 122 cm 119,4 cm 121,3 cm Pituus: 295 cm 292,5 cm 318 cm 319 cm Raideväli: 108 cm 108 cm 108 cm 109 cm Paino: ( punnittu ) 258 kg (ei sähkökäynnistystä) 260,2 kg 260,8 kg 275,2 kg Pa-säiliö: 37 l 36 l 45,4 l 44,2 l Hinta: 15 090,16 150,13 290,14 990,KIIHDYTYKSET 0-100 KM / H Km/h 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 XRS 600 0,3 0,7 1,1 1,4 1,8 2,3 2,7 3,2 3,8 4,6 RAVE RE 0,4 0,8 1,2 1,5 2,1 2,4 2,9 3,4 3,9 4,7 Indy XC 0,3 0,6 1,2 1,4 1,8 2,3 2,6 3,3 3,8 4,7 ZR 6000 0,5 0,9 1,2 1,7 2,1 2,6 3,1 3,8 4,4 5,1 Punnittu paino KG Bensan paino KG Tankin tilavuus l Ski-Doo XRS 600R 260,2 26,6 36 Lynx Rave RE 600R 258,0 27,4 37 Polaris Indy XC 600 260,8 33,6 45,4 Arctic Cat RR 6000 275,2 32,7 44,2 PUNNITUKSET Punnitukset on tehty täysillä polttoainetankeilla. Sähkökäynnistys lisäisi Lynxin painoa noin 8.8 kiloa, riiippuen akusta. Painossa mukana varahihna sekä työkalut. Rotax 600R E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., eRAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit Polaris, 2-syl.,2T, nestejäähd., läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet Artic Cat 600 C-TEC, 2-syl, 2T, nestejäähd., läppäventtiilit, APV pakoaukonsäätimet. Fox 1.5 / 2.0 Zero QS3R Kashima. Teho: 125 hv 125 hv 125 hv 125 hv Iskutilavuus: 599,4 cc 599,4 cc 599 cc 599,4 cc PA-suihkutus: Sähköinen suorasuihkutus Sähköinen suorasuihkutus CFI DSI suihkutus Variaattori: pDrive / QRS pDrive / QRS P-85 / Team LWT Team RAPID Response 2 / BOSS Tela (lev., pit., harjakork): 38 x 327 / 4,1 cm Cobra 38 x 327 / 4,1 cm Ice Cobra 38 x 327 / 3,8 cm Storm 150 38 x 348 / 3,2 cm Ripsaw II Sukset: Blade XC Pilot DS 2 Pro Steer ProCross-6 Etujousitus: A-LFS+, KYB Kashima 40 PB HLCR -kaasuisk, jousto 242 mm RAS3, KYB Pro 36 R Easy-Adjust -kaasuisk., jousto 255 mm Axys, Walker Evans pikasääd., lisäsäiliö -kaasuisk., jousto 236 mm ACS, Fox 1.5 Zero QS3R Kashima, jousto 254 mm Telasto: PPS²-3300, KYB Kashima 46 PB HLCR -kaasuisk., jousto 390 mm rMotion 129, KYB Pro 40 Easy-Adjust, KYB Pro 40 Easy-Adjust -kaasuisk., jousto 272 mm Pro-CC, Walker Evans pikasääd., lisäsäiliö -kaasuisk., jousto 411 mm Slide Action. 023 TEKNISET TIEDOT >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Lynx Rave RE 600R E-TEC Ski-Doo MXZ X-RS 600R E-TEC Polaris Indy XC 600 ER ES Artic Cat ZR 6000 RR Moottori: Rotax 600R E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., eRAVEpakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Lynx oli ainoa punnituista kelkoista, joissa ei ollut sähkökäynnistystä. KELKKALEHTI VERTAILEE
024 Arctic Cat Lynx Polaris Ski-Doo Ergonomia Ajoasento istualtaan 8,0 9,0 8,5 8,5 Ajoasento seisaalteen 8,0 8,5 8,0 8,5 Jalkakotelot 8,5 8,5 9,0 7,5 Hallintalaitteet 8,0 9,0 8,0 9,0 Ajovalot 8,0 7,5 8,5 7,5 Säilytystilat 8,0 8,5 9,5 8,5 Mittaristo 8,0 9,0 8,0 9,0 Hallinta reittiajossa Kääntyvyys pehmeällä 8,0 9,0 8,0 7,5 Kääntyvyys kovalla 8,0 9,0 8,5 8,0 Suuntavakaus 9,0 8,5 9,0 8,0 Alustan jousitus rauhallinen ajo 8,0 8,5 7,5 9,0 Ajustan jousitus vauhdikas ajo, huono reitti 8,0 9,5 7,5 9,0 Etujousitus rauhallinen ajo 9,0 9,0 8,5 9,0 Etujousitus vauhdikas ajo, huono reitti 8,5 9,0 8,5 9,0 Jarrut 9,0 8,0 8,5 8,0 Voimalinja reittiajossa 8,0 8,5 8,5 8,5 Moottorin toiminta reittiajossa 8,0 8,5 8,5 9,0 Melu 7,0 8,5 7,5 8,5 Yleistä Paino 7,0 9,0 8,5 8,5 Kulutus 7,5 9,0 8,0 9,0 Hankintahinta 8,5 8,0 9,0 7,5 Kiihtyvyys 7,0 9,0 8,5 8,5 YHTEENSÄ 177,0 191,0 184,0 185,5 VERTAILUN PISTEET Kulutus / 100 km Toimintamatka tankilla Tankin tilavuus L Ski-Doo XRS 600R 22,5 160 km 36 Lynx Rave RE 600R 22,6 164 km 37 Polaris Indy XC 600 23,3 195 km 45,4 Arctic Cat RR 6000 24,6 179 km 44,2 KULUTUKSET TIETOA JA MITTAUKSIA >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> KELKKALEHTI VERTAILEE
MSRP EURO € 755.00 #KLIMLIFE KLIM.COM WOMEN-SPECIFIC COL ORWAY DAN ADAMS ENGINEERED TO RIDE DRY KLIM_snow_Ripsa_210x297_EN.indd 1 04.09.18 16:26 Arctic Cat Lynx Polaris Ski-Doo Ergonomia Ajoasento istualtaan 8,0 9,0 8,5 8,5 Ajoasento seisaalteen 8,0 8,5 8,0 8,5 Jalkakotelot 8,5 8,5 9,0 7,5 Hallintalaitteet 8,0 9,0 8,0 9,0 Ajovalot 8,0 7,5 8,5 7,5 Säilytystilat 8,0 8,5 9,5 8,5 Mittaristo 8,0 9,0 8,0 9,0 Hallinta reittiajossa Kääntyvyys pehmeällä 8,0 9,0 8,0 7,5 Kääntyvyys kovalla 8,0 9,0 8,5 8,0 Suuntavakaus 9,0 8,5 9,0 8,0 Alustan jousitus rauhallinen ajo 8,0 8,5 7,5 9,0 Ajustan jousitus vauhdikas ajo, huono reitti 8,0 9,5 7,5 9,0 Etujousitus rauhallinen ajo 9,0 9,0 8,5 9,0 Etujousitus vauhdikas ajo, huono reitti 8,5 9,0 8,5 9,0 Jarrut 9,0 8,0 8,5 8,0 Voimalinja reittiajossa 8,0 8,5 8,5 8,5 Moottorin toiminta reittiajossa 8,0 8,5 8,5 9,0 Melu 7,0 8,5 7,5 8,5 Yleistä Paino 7,0 9,0 8,5 8,5 Kulutus 7,5 9,0 8,0 9,0 Hankintahinta 8,5 8,0 9,0 7,5 Kiihtyvyys 7,0 9,0 8,5 8,5 YHTEENSÄ 177,0 191,0 184,0 185,5. dence. The RIPSA one-piece will keep you riding all day through the deepest powder in comfort and con. BRAND-NEW RIPSA We built the RIPSA from the chassis of our State of the Art Lochsa one-piece to offer similar performance characteristics with a focus on mobility. Our laminated GORE-TEX® Performance Shell is highly breathable and durable with great ventilation
TEHOKKAAT REITTIKELKAT TARJOAVAT JOTAIN ERILAISTA AJAMISEEN. VERTAILUSSA REITTIEN MUSKELIHIRMUT VERTAILUSSA : ARCTIC CAT THUNDERCAT TURBO 137” IACT SKI-DOO RENEGADE X-RS 900 ACE TURBO YAMAHA SIDEWINDER L-TX LE 137 TEKSTI: JANI SIPOLA, TESTIRYHMÄ KUVAT: PERA HUSSI, JANI SIPOLA, TESTIRYHMÄ: JOUKO METTIÄINEN, IISKO-MATTI NÄKKÄLÄJÄRVI, PERA HUSSI, JYRI VÄLIKANGAS, AVUSTUS: JAAKKO MAIJANEN, TANELI MÄKIPELTO, MIKKO PIIPPOLAINEN, KIMMO AKUJÄRVI, MIKA LOKKA, SAKARI HIETANEN, VEPA HIRVISALO, TUOMAS HIRVISALO, ELISA AHLBERG KELKKALEHTI VERTAILEE. 026 VOIMA PUHUU JA TURBOT LAULAA VOIMA ON KANSSAMME. SEN VANKIN ILMENTYMISMUOTO OVAT TURBOAHDETUILLA MOOTTOREILLA VARUSTETUT REITTIKELKAT. OTIMME VERTAILUUN KOLME HIEMAN ERILAISTA NÄKEMYSTÄ NYKYPÄIVÄN MUSKELIKELKAKSI. AHTIMIEN AVULLA ON NELITAHTISTEN SEGMENTTI SAANUT AIVAN UUTTA ELOA JA VIRTAA
Toki sitä voi yrittää, mutta pettymys voi olla karvas. Nyt voimme rehellisesti puhua lyhytmattoisista. Toki Arctic Catilla oli vuosia käytössä Suzukin twin-turbo, joka oli eittämättä mainio kelkka. Ajoimme ensimmäisen tunnustelulenkin kolmikolla Rave RE 600, XRS 600 sekä Renegade ACE Turbo. Uskomme, että tuosta lukemasta olisi ehkä voinut nipistää vielä sen yhden kymmenyksen pois, mutta tämä olisi vaatinut aivan nappisuoritusta. Etenkin Suomessa nelitahtiset olivat alussa hankalassa raossa. Muuta perustelua ei voi keksiä. Tuntuu siltä, että ahdintekniikan avulla on nelitahtien kulutuksia saatu pudotettua hieman. Nyt päästiin jo lähelle sitä. Myös Ski-Doon oli vastattava tähän haasteeseen. Moottoritekniikaltaan laitteet ovat hyvin lähellä toisiaan. Nyt nelitahtiset ovat löytäneet paikkansa auringosta ihan uudella tavalla. Vertailukolmikon vähiten janoinen laite oli Renegade, jonka keskikulutus oli mittauksemme mukaan 20,9 litraa sadalle kilometrille. Kyseessä on kaksi täysin erityyppistä kelkkaa. Yamahan viimeisin turbomoottori, jota on myyty nyt muutaman kauden aikana, on luonut nelitahtisten nahan. Kelkat eivät sinänsä olleet, mutta mielikuvat, joita niistä luotiin, olivat vääriä. Esimerkki. Tarkemmat tekniset tiedot voit vertailla oheisesta taulukosta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nelarit olisivat toivottomia tai käyttökelvottomia. Nyt tilanne on toinen. Testiajankohdan reilu pakkanen rajoitti halua tehdä valtavaa määrää toistoja. 027 N elitahtiset sporttikelkat ovat eläneet melkoista myllerrysten aikakautta oikeastaan viimeiset 15 vuotta. Kauas ei jäänyt Thundercattikaan Yamahasta. Toisaalta kevään laitteet ovat usein keskeneräisiä, joten tulos ei välttämättä olisi aivan luotettava. Ei sinne päinkään. Tehokkaat Turbot ovatkin nousseet arvaamattoman suosituiksi. Nämä tiedot ovat peräisin eri mittauslaitosten tuloksista. Ajo koostui melko vauhdikkaasta reittiajosta. 137 tuumaa on hyvä kompromissi hallittavuuden sekä pidon suhteissa. Yamaha ja Arctic Cat alkavat hyötyä valtavasta tehoarsenaalista, kun alkuvauhdit on saatu alle. Vertailun kokemuksien perusteella uskallamme väittää, että tämän teholuokan laiteisiin ei tarvitse edes harkita lyhyempää mattoa. ”Pätkät” Vertailukolmikon kelkat muodostuvat murtovaiheen pätkäkelkoista. Kovin kiihdytyslukema isolohkolla nollasta sataseen on otettu vuonna 2005. VOIMA PUHUU JA TURBOT LAULAA KELKKALEHTI VERTAILEE ”OSA PARIN VIIME VUOSIKYMMENEN NELITAHDEISTA OLI NIIN KARMEITA VIRITELMIÄ, ETTÄ NE OLISI VOINUT JÄTTÄÄ KEKSIMÄTTÄ. Se ei kuitenkaan koskaan saavuttanut merkittävää suosiota. Ne eivät olleet erityisen tehokkaita ja polttoainettakin paloi jopa enemmän kuin kaksitahtisessa. Vielä pari vuotta sitten 137 tuuman telamitta oli puolipitkien segmenttiä. Varustelutasoltaan puhutaan aika yhteneväisestä joukkiosta. Jossain vaiheessa luotiin mielikuvaa, että nelitahtinen vapaasti hengittävä voi helposti korvata reittiajossa 600-kuutioisen kaksitahdin. Tehoissa on paperilla iso ero, mutta kokemustemme perusteella nämä kelkat ovat saman segmentin laitteita ja kilpailevat samoista ostajista. Enää ei siis vaivaa tehonpuute. Jos mietimme kulutusta per hevosvoima, on turboahdettu nelitahti erittäin kilpailukykyinen sillä saralla. Ski-Doo Renegade Turbo jäi kaksikosta hieman, sillä sen lukema oli 4,1 sekuntia. Sidewinder repi itsensä paikaltaan satasen vauhtiin 3,8 sekunnissa. Polttoaineen kulutukset on mitattu noin 500 kilometrin ajomatkalla. Nyt ne ovat markkinoiden tehohirmuja, uuden ajan muskelikelkkoja. Pienemmät kulutukset Vertailut ovat ainoa mahdollisuus meille tehdä ajamiimme kelkkoihin mittauksia. Ski-Doo saa vertailussamme vastaansa kaksi piinkovaa keskilännen oria. Kaikissa voimanlähteestä löytyy kolme sylinteriä sekä turboahdin. Hurjia kiihdytyksiä Tarkastelimme nopeasti viimeisen viidentoista vuoden mittaushistoriaa. Arctic Cat haukkasi puoli litraa Yamahaa enemmän, eli 22,8 litraa. Ski-Doo hyötyy lähdössä pienemmästä painostaan, vaikka paperilla tehoa on nelisenkymmentä heppaa vähemmän. Tästä mittelöstä ei puutu voimaa eikä vauhtia. Lisäksi ajettavuudessa oli ongelmia. Sellaisen ostanut osti sen vain siksi, että halusi nelitahdin. Turboahdettujen aikakausi on kuitenkin tuonut tähän segmenttiin aivan uuden alun. Myös ajettavuus on saatu vähitellen siihen kuntoon, että ajaminen ei ahdista ihan jokaisella metrillä. Sen näkemys muskeliturbosta on Renegade X-RS 900 ACE Turbo. Vielä muutama vuosi sitten tilanne oli se, että vapaasti hengittävät nelitahdit söivät vertailujen aikaan enemmän kuin esimerkiksi 600-kuutioiset kaksitahdit. NIILLE OLI VAIKEA KEKSIÄ OIKEUTUSTA.”. Kolmen tehokkaan laitteen kulutukset ovat mielenkiintoista luettavaa. Eroja alkaa syntyä vasta sitä suuremmissa lukemissa. Yamahassa sekä Arctic Catissa käytetään Foxin sähkösäätöisiä IACT-vaimentimia, Ski-Doossa puolestaan Kybin pikasäädettäviä lisäsäiliöllisiä vaimentimia. On huomattavaa, että vielä 60 km/h vauhdissa kolmikko kiihtyi ihan tasatahtia. Yamaha Sidewinder L-TX LE 137:n sekä Arctic Cat ZR 9000 137 Thundercatin. Thundercat teki kiihdytyksessä pienen notkahduksen noin 70 km/h kohdalla, mille emme osaa sanoa syytä, mutta sama toistui useasta vedosta huolimatta, joten se näkyy myös mitatussa tuloksessa. Tuolloin Ski-Doon Mach Z 1000 ampaisi tuon mittausvälin reiluun 3,7 sekuntiin. Koko tämän vuoden testisession kovin kiihtyjä oli Yamahan Sidewinder. Jokaisessa laitteessa on merkin parasta iskunvaimennusosaamista. Mikäli haluaa nopean ja kevyen reittikelkan, voi nelarit jättää suosiolla kauppaan, tämä on kaunistelematon fakta. Kyseessä on kelkkasegmentti, joka tarjoaa täysin ainutlaatuisen kelkkailuelämyksen. Epävirallisesti tehoista puhuttaessa tiedetään, että Arctic Cat ja Yamaha tuotavat noin 205 hevosvoimaa, Ski-Doo 165. Kevään koeajoissa tätä mahdollisuutta ei ole, kun ajot tapahtuvat lehdistöpäivien yhteydessä. Osa parin viime vuosikymmen nelitahdeista oli niin karmeita viritelmiä, että ne olisi voinut jättää keksimättä. Niille oli vaikea keksiä oikeutusta. Yamahan Sidewinder söi polttoainetta toiseksi eniten, 22,3 litraa sadalla kilometrillä. Sen lukema oli 3,9 sekuntia. Joten vertailuissa ei voitu enää puhua sen puolesta, että nelitahti söisi vähemmän kuin kaksitahti. Tuolla lenkillä koko kolmikko söi käytännössä tismalleen saman määrän bensaa. Sen huomasi myös rinnakkain kiihdytettäessä
Pito kaivetaan vaikka peruskalliosta, jos muu ei auta. Ajoimme reitin lisäksi varta vasten tekemällämme testiradalla, joka piti sisällään armotonta pattia ja hankalia mutkia. turbo Teho: 150 hv 180 hv 180 hv Iskutilavuus: 899 cc 998 cc 998 cc PA-suihkutus: EFI EFI EFI Variaattori: pDrive / QRS MSS YSRC TEAM II / TEAM BOSS Tela (lev.,pit., harjak.): 41 x 349 / 4,1 cm Ice Cobra 38 x 348 / 4,4 cm Backcountry 38 x 348 / 4,4 cm Backcountry X Sukset: Pilot DS 2 Tuner Gen 3 ProCross 6 Etujousitus: RAS3, KYB Pro 36 R Easy adj. Uskomme, että jokin C&A:n tuote tai vanhanmallin Blade ratkaisisi paljon näiden laitteiden ongelmista. Kun suksea ei pyri väkisin kääntämään linkkuun, kääntyy Thundercat kohtalaisesti. Thundercat oli porukan painavin 310,4 kilogrammalla. Suksen ongelmana ovat kuitenkin sen liiallinen tarkkuus ja kantavuus, joka on pyöreä nolla. Ero Yamahaan selittyy polttoainetankin tilavuudella. Myös Arctic Cat kaipaisi reilusti leveämmän suksen. Olosuhteet olivat lumen määrän huomioiden jopa erittäin hyvät. Toisaalta Ski-Doo ei ole lähtökohtaisesti aivan niin suksipainoinen kuin kaksi muuta kilpailijaa. Yamahan painoksi mittasimme 306,2 kiloa. Porukan kevein laite oli Ski-Doo Renegade XRS. Renegaden paino oli mittauksemme mukaan kuitenkin vain 285,8 kilogrammaa. turbo Yamaha, 3-syl., 4T, nestejäähd. Arctic Catin tankissa on 27,7 kiloa bensiiniä. Ski-Doossa suksi kelluttaa keulaa hieman enemmän. Ohjauksen alkuvaiheessa tuntuu, että laite lähteen kääntymään, mutta pito katoaa kuin salaman iskemänä ja sitten mennään suoraan. Renegaden paino pääsi jopa hieman yllättämään, sillä oletus oli, että sekin lähentelisi 300 kiloa. Lynxin Blade XC voisi toimia Renegadessa hienosti. Joustavaa Kolmikon jousituksissa suurin huomio kiinnittyi Yamahan ja Arctic Catin IACT-järjestelmään. Huomasimme, että Thundercat kääntyy parhaiten pienellä käännöllä. Pidempi ja suorempi köli hoitaisi homman paremmin. Ohjaukseen vaikuttavat suksien toiminta, mutta myös esimerkiksi suksipaine, joka on peruja jousituksen säädöistä. -kaasuisk., jousto 270 mm Dual Shock SR 137 Torsion, Fox Alu HP 1,5 / Fox 2.0 Zero iQS -kaasuisk., jousto 343 mm Slide Action, Fox Zero 1.5 iQS/ Fox Zero 2.0 QS3R -kaasuisk,. 028 Neuvolan painot Kaikki kelkat punnittiin ajokunnossa täydellä tankilla. Suksi toimii isolla lanatulla reitillä, mutta muissa olosuhteissa pisteitä putoaa turkasen paljon. Polttoainetta Renegaden painosta oli 26,6 kilogrammaa. jousto 343 mm Jarru: Bremobo Racing hydraulinen levy Hydraulinen levy, radiaalinen kahva Hydraulinen levy Leveys: 122 cm 121,9 cm 121,3 cm Pituus: 301,4 cm 317,5 cm 319,4 cm Raideväli: 108 cm 106,7-109,2 cm (sääd.) 106,7-109,2 cm (sääd.) Paino (punnittu): 285,8 306,2 210,4 Pa-säiliö: 36 l 33,6 l 37,4 l Hinta: 17 390,17 690,16 990,TEKNISET TIEDOT >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> KELKKALEHTI VERTAILEE. Ski-Doo Renegade 900 Turbo Yamaha Sidewinder 137 Arctic Cat ZR 900 Thundercat Moottori: Rotax 900 ACE, 3-syl., 4T, nestejäähd., DOCH, Turbo Yamaha, 3-syl., 4T, nestejäähd. Yamahan tuplakölisuksi on pitävä. Se ei pistä kelkkaa puskemaan, vaikka haluaisi. Uuden sähköisen systeemin avulla voidaan jousitusta säätää ajon aikana. Arctic Catin suksi on hieman Yamahaa kantavampi. Tämä on kohtalainen lukema, sillä esimerkiksi 600-kuutioinen Arctic Cat oli vain kymmenen kilogrammaa sitä kevyempi. Tämä johtunee suksen pyöreästä kölistä, joka tarjoaa parhaan pidon vain olkatapin kohdalle. Yhdenkään kelkan suksia tässä vertailuryhmässä ei voi sanoa optimiratkaisuksi. Se myös ohjaa loogisemmin. Ski-Doon Pilot DS ei kuitenkaan tarjoa ohjauspitoa kuin nimeksi. -kaasuisk., jousto 255 mm SRV, Fox 1.5 Zero iGS -kaasuisk., jousto 254 mm Arctic Race Suspension, Fox 1.5 iQS -kaasuisk, jousto 254 mm Telasto: rMotion, KYB Pro 40 Easy adj. Kaikissa oli punnitushetkellä myös niihin kuuluvat työkalut sekä varahihna. Havaintoja ohjauksesta Ohjaus on yksi osa-alueista, joka nousee todella usein esille kelkoista puhuttaessa. Säätö vaikuttaa etujousitukseen sekä takapukkiin. Testiolosuhteet Testasimme kolmikkoamme alkutalven reiteillä. Tästä bensan osuus on 24,8 kilogrammaa
Renegade kuitenkin käyttäytyy rauhallisimmin, kun pitää tehdä lukkojarrutus kovasta vauhdista. Penkki on alhaalla suhteessa tankoon. Ajovalot ovat yksi niistä. Tangon korotuspala saisi kummassakin olla periaatteessa puolet matalampi. Tämän segmentin kelkka vaatisi kuitenkin vakiovarusteeksi edes jonkinlaisen tulilasin. Moottorin avulla X-RS:n keulaa voi huoletta kevennellä patteihin ja se myös keventyy. Ajoasennoltaan Ski-Doo on korkein. Sen selässä istutaan ryhdikkäässä ja hyvin sporttisessa asennossa. Ohjaustangon säätö tuo lisäpisteitä. BRP:n täytyy petrata tällä osastolla ja nopeasti. Tuulisuojan puutteesta tulee Ski-Doolle miinuksia. Yleisiä huomioita Jokaisesta ajetusta laitteesta löytyi paljon pieniä huomion arvoisia asioita. Moottorin voimalla voi keventää keulaa, mutta silloin isku tulee takapukista läpi. Ski-Doon jousituksen tasavarma toiminta nostaa sen pisteissä melko selkeään kärkeen tässä osa-alueessa. Säädöt ovat taattua X-RS -laatua. Osa testiryhmästä ajoi mieluiten soft-asetuksella. Toisten mielestä medium rauhoitti etenkin keulan toimintaa. 029 Kummankin kelkan jousitus on hyvin lähellä toisiaan. Näillä kelkoilla ajetaan kuitenkin pitkiä huikosia istualteen. Kummankin kelkan jousitukset riittävät tiettyyn rajaan saakka mainiosti. jatkuu sivulla 35.... Vaikka painon siirtää kaasun avulla takapukille, ei se aiheuta mitään sen suurempia ohjelmia. Pahinta myrkkyä jousitukselle ovat rajut ja yllättävät vastapatit. Pitkien valojen kuvio on kuitenkin huono ja valo hajoaa laajalle alalle. Jousitus tuntuu kantavan melko hyvin pahemmassakin patissa. Arctic Catissa ja Yamahassa käytetään led-valaistusta. Se on käytännössä on tai off, välimuotoa ei meinaa löytyä. Valo on kirkas kuin taivaan tähti. Niiden suurin ongelma on matala valokuvio, josta johtuen valo ei näytä maahan, mikäli keula keventyy vähänkään. Tämä johtunee leikkaavista suksista, jotka eivät anna periksi sivusuunnassa, vaan siirtävät liikkeen etujousitukseen. Nämä ongelmat ilmaantuvat siis tilanteissa, jossa tehdään täysi lukkojarrutus kovasta nopeudesta. Ski-Doon valot ovat joukon heikoimmat. Ski-Doon jarru on joukon huonoin. Yamahan ja Arctic Catin ajoasennot tuntuvat hieman vanhanaikaisilta, kun niitä vertaa Renegadeen. Yamahassa etujousitus ottaa ehkä herkemmin läpilyöntejä. Jousitus on myös hiljainen, sieltä ei kuulu jouston aikana mitään ylimääräisiä ääniä tai kolinoita. Tiukoissa jarrutuksissa Yamaha meinaa syöksyä suksilleen aika rajusti. Yamahan ja Arctic Catin jarru on identtinen. Sen tuntuma on erittäin hyvä ja jarru toimii tasaisesti koko painalluksen matkalta. Reittiajossa on hyvin vaikea tehdä selkeää eroa näiden välille. Rauhallisemmassa ajossa Foxin vaimentimet toimivat hienosti ja jopa turistipatti muutetaan liikkeeksi jo ennen kuljettajan takapuolta. Pienellä painalluksella vauhti ei hidastu riittävästi. Ski-Doo Renegaden jousitus vastaa melko hyvin moottorin tehoreserviin. Testiryhmä oli yksimielinen siitä, että firm-asetus vaatisi parikseen kantavamman etupukin, jotta pahentuva suksipaine saataisiin kuriin. Myös kahva on hyvän mallinen. Sama ilmiö koskee myös Thundercatia, mutta aliohjaavampi suksi antaa hieman anteeksi jarrutuksissa. RUKKAMOTORSPORT RUKKAMOTORSPORT <<< JÄLLEENMYYJÄT WWW.RUKKA.COM >>> SIVI & SVANTE VEDENPITÄVÄT & LÄMPIMÄT GORE-TEX AJOASUT KELKKALEHTI VERTAILEE. Leikkaavista suksista johtuen, pitää kuskin olla tarkkana, että perä ei ala paiskoa puolelta toiselle
Napin käsittely kelkan liikkuessa vaatii totuttelua. Thundercatin viirausrauta koostuu lattaraudasta sekä ohjaavasta osasta toisessa reunassa. 030 KELKKALEHTI VERTAILEE Arctic Catin uusi magneettitoiminen hätäkatkaisija on yksinkertainen ja toimiva. Foxin sähkösäätöiset iskunvaimentimet ovat Thundercatin yksi avainominaisuuksista. Thunderin alusta toimii softja medium-asetuksissa mukavasti. Iact-järjestelmän käyttönappi kuvassa ylimpänä. firm vie herkkyyttä liiaksi. ARCTIC CAT ZR 9000 THUNDERCAT >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Jousituksen toiminta on aika kulmikasta. Sitä vastoin viive kaasua löysätessä on epämiellyttävä, kelkka jatkaa vetoa vielä hetken, vaikka kaasu on löysätty. Nyt keula kevenee vasta laittomissa nopeuksissa ja esimerkiksi ojien ylitykset kaasulla keventämällä ei oikein onnistu. JOUKO METTIÄINEN Ski-Doon uusi moottori on tehokas ja voima tulee ulos tasaisesti. Sukset vaihtamalla ja tuulilasin ostamalla voisi olla mukavakin reissukelkka. Alustan painonsiirtoa toivoisi reilusti enemmän, jotta pahemmissa paikoissa saisi keulaa hieman kevitettyä. 031 KELKKALEHTI VERTAILEE JYRI VÄLIKANGAS Yamahan kone on kyllä hieno, samoin voimansiirto ja jarrut. Moottori on kohtuullisen hiljainen äänimaailmaltaan. Ski-Doossa viime kauden esittelykelkkaan verrattuna kaasun vaste oli nyt kohdallaan. Pakoäänikin on sivistynyt. Sähkösäätöiset jousitukset ovat nykyaikaa ja hieno innovaatio kelkoissa. Penkinlämmitin on mukava yksityiskohta ja varuste reittikelkoissa. Muuten samoja tuntemuksia Yamahan kanssa. Toki kun malttaa pysähtyä tai hidastaa reippaasti, niin alustan säätö onnistuu. Raskaaksi nelariksi oli porukasta ainoa, jolla pystyi kaasun käytöllä keventämään keulaa. Pienellä patilla sekä löysimmällä vaimennussäädöllä, jousitus toimii välillä jopa aivan hyvin. Yamaha tuntuu moottorintoiminnaltaan eriltä 4T Cattiin verrattuna. Kyllähän sellainen repivyys tuntui hetkellisesti TESTIRYHMÄN KOMMENTTEJA >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>. Jousituksen toiminta mukavaa ja ylimääräisiä ääniä ei kuulunut mistään. Ei enää viivettä, kun kaasun avaa. Patikkoisella ja mutkaisella reitillä kaasun toistuvat ja turhat painallukset ajavat kuljettajan keskittymään enempi kaasun käyttöön kuin ajamiseen. Vaikka samaan aikaan ajetun 600-luokan testiryhmän Ski-Doo oli ajettavuudeltaan huippuluokkaa, niin kyllä nelitahdin paino tuntuu ja vaikuttaa. 9000 ZR:n tehontuotto on paljon tasaisempi ja sillä on helpompi ajaa. Takapukki pohjailee pitkissä hitaissa notkoissa, ensimmäisen pohjauksen jälkeen tällainen selkävammainen joutuu hieman himmaiieen helpon näköisissä paikoissa. Painavien kelkkojen sarjassa oli parasta ottaa ajo mukavuuspainotteisesti säätäen jousitus softille ja ajella reittien pahimmat paikat rauhallisesti ja nauttia tehontunteesta suorilla ja tasaisemmilla alueilla. Varsinaista tunnetta jousituksen liikkeistä ei ole, vaan kelkka menee patikkoa ”kolisten” eteenpäin. Tuntui, että turbo alkoi ahtaa vasta huippukierroksilla ja koneen tehoreservi oli valtava. Sen käytettävyys oli hankalaa, koska säätövalinnat ovat valikoiden takana. Joutuu jarrulla ottamaan tarpeettomasti vauhtia pois. Arctic Cat on hyvin saman oloinen kuin Yamaha. Pidin kuitenkin moottorista ja näkisin Renegaden oleva oiva vaihtoehto kelkkailijalle, joka tykkää ajaa pitkää matkaa hieman rauhallisempaan tahtiin. Tehon hallittavuus on tottumattomalle vaikea sisäistää, koska sähkökaasu on herkkä reagoimaan. Isojen 4T-turbojen sarjassa Arctic cat vei pisteet Yamahaan verrattuna. Hankala ajaa mutkaisella puunkiertoreitillä. Enempi nelitahdeilla ajaneet vakuuttivat, että siihen tottuu nopeasti. Etupukki kantaa hieman paremmin, joten keula tuntuu keveämmältä kuin Yamahassa, toki myös suksi vaikuttaa asiaan
Ski-Doo Renegade tuntuu mukavalta ja helpolta kelkalta. Ski-Doon kaasun viive vaatii kyllä totuttelua. Olisi hyvä, jos säädöt saisi jättää esimerkiksi keulaan tiettyyn asentoon ja säätää vaikka alustaa ja jopa pelkkää etupukkia erikseen. Eri sukset, jämäkämpi jousi etupukkiin ja pientä huomiota muihin vaimentimiin. Se ei vaatisi oikeastaan kuin ihan vähän jämäkämmän setin, niin kyseessä olisi valmis kelkka. Renegaden jousitus kantaa kuitenkin reilummassakin patikossa. Tosin pitkä välitys tuntuu vauhdin nousussa. Ski-Doon Renegade Turbo on joukkion kelkoista lähimpänä pattihakkuria. KIIHDYTYKSET 0-100 KM / H Nopeus 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ski-Doo 0,3 0,6 1 1,3 1,7 2,1 2,5 2,9 3,5 4,1 Yamaha 0,3 0,7 1 1,4 1,7 2,1 2,4 2,8 3,2 3,8 Artic Cat 0,3 0,7 1,1 1,4 1,8 2,1 2,5 3 3,4 3,9 TESTIRYHMÄN KOMMENTTEJA >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>. Paremmat sukset ja tällä ajaisi Jäämereltä Helsinkiin. Hyvän jousituksen ansiosta moottorin tehoja voi hyödyntää paremmin. Arctic Cat tuntuu jakavan voiman pikkuisen tasaisemmin kuin Yamaha. Renegade keventelee keulaa kaasua painamalla ja ajotunnelma on paljon kaksitahtisen kaltainen. Missään kohti tehoaluetta ei ole sellaista repivää hetkeä. Painossa mukana varahihna sekä työkalut. Tämähän on vain aistiharha, sillä mittausten mukaan nämä kamppeet kiihtyvät aivan tasatahtiin. Jos sen yleistuntuman jousituksen osalta saisi lähemmäs 600-kuutioista X-RS:ää, niin tämä olisi valmis paketti. Voimaa ei ole aivan niin rajattomasti kuin Yamahassa ja Arctic Catissa, mutta eiköhän tälläkin saa tarvittaessa sielun irti lihoista. 032 KELKKALEHTI VERTAILEE PUNNITUKSET Punnitut painot kg Bensan paino kg Tankin tilavuus L Ski-Doo Renegade Turbo 285,8 26,6 36 Yamaha Sidewinder 306,2 24,8 33,6 Arctic Cat Thundercat 310,4 27,7 37,4 Punnitukset on tehty täysillä polttoainetankeilla. Toivoisin Sidewinderiin ja 9000 ZR:ään enemmän panostusta alustageometriaan ja joustovaroihin. Vaatimaton tuulensuojaus vakiokunnossa tuntuu jotenkin vuodelta 2005. Arctic Catin Thundercat ei tuntunut aivan niin tasapainoiselta kuin Yamaha. Pitkä välitys tekee kuitenkin sen, että kelkka kelaa järkyttävän helposti nopeutta, mikä ei helpota reittiajoa. Tällä säädöllä ei vain auta jarrutella yllättävissä ojissa ja vastaavissa, vaan antaa mennä vaan raakasti ylitse. Nyt Sidewinder tuntuu siltä, miltä tämän teholuokan kelkan pitääkin tuntua. Kokonaisuus yllätti. Ei niin luotettavan tuntuinen kuin Yamaha. Moottorin ja voimalinjan toiminnan perusteella voisi sanoa, että kyse on matkasportista. Minun makuuni IACT-säädöistä parhaiten toimi soft. Arctic Catin suksi toimii naksun verran paremmin kuin Yamahan. Voimalinja tuntuu toimivan juuri niin kuin pitääkin. Minusta mediumja firm-säätö tekivät Sidewinderistä liian kovan ja rauhattoman. hauskalta, mutta perusteltuja syitä tehon tarpeeseen reittikelkassa piti miettiä. Voimaa tuntuu olevan aivan miehekkäästi ja voimalinjakin pelaa hyvin. Sillä säädöllä pystyi ajamaan persaus penkissä nättiä vauhtia patikossakin, mutta myös seisaaltaan hieman kovempaa. Se pitää sisällään kaksi tärkeää elementtiä, vauhdin sekä vaaralliset tilanteet. Lieko jousituksen säädöissä eroa, mutta jostain syystä Thunderi haki ja käyttäytyi ajoittain hieman epämääräisesti. Voimaa on aivan hyvin. Moottori tuntuu omaavan tehoa aivan raivon lailla. JANI SIPOLA Omissa ajatuksissa Yamaha Sidewinder on nykyajan muskelikelkka. Kummankin IACT-säätö on kyllä tätä päivää ja jopa tulevaisuutta. Oma henkilökohtainen mieltymys ei kohdistu reiluun suksipaineeseen, joten siitä tulee Yamahalle iso miinus. Säätö on riittävän yksinkertainen, mutta samalla toimiva. Ei tälläkään lähdetä Giantia voittamaan, johtuen jo pelkästään moottorin luonteesta. Myös moottori on Yamahan kanssa identtinen, mutta ero voimalinjassa tuntuu selkeästi. On kuitenkin selvää, että myös Thundercat vaatisi hieman muutosta suksiin ja iskunvaimennukseen. Järvenselällä ja jängällä reitin vieressä oli mukava ajaa reilulla kaasulla, mutta kovalle reitille tehomäärä tuntui tarpeettoman suurelta ja varsinkin, kun sen ulostulo oli hieman kulmikas. IISKO-MATTI NÄKKÄLÄJÄRVI Yamaha Sidewinder oli minulle yllätys, positiivinen. Isoja muutoksia tämä laite ei kuitenkaan kaipaisi. Arctic Cat ei tunnu aivan niin tehokkaalle kuin Yamaha
BRP ei ole muuttanut mittaristoja vuosiin. Renegaden istuin on kookas ja ajoasento ryhdikäs. Ski-Doon suksi ohjaa käytännössä vain olkatapin kohdalta. Asento poikkeaa melkoisesti esimerkiksi 600-kuutioisesta mallista. Sähköisen kaasukahvan toiminta jakaa mielipiteitä. Renegaden alustan säädöt pitävät huolen, että moottorin voimavaroja pystyy käyttämään vähintäänkin riittävästi. Kokonaisuus on kuitenkin iso ja selkeä. Tämä on ongelma.. 033 KELKKALEHTI VERTAILEE <<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<< SKI-DOO RENEGADE X-RS 900 ACE TURBO Ski-Doon reilunkokoinen tavaratila penkin alla
Istuimen lämmitintä arvostaa kovimmilla pakkasilla. Se myös poistaa lunta reiteiltä siinä määrin, että lanamiehet eivät hymyile. Yamahan mittaristo antaa paljon infoa, mutta numerot ovat pieniä ja niitä on hankala lukea vauhdissa. Jalkakotelo on tiivis ja siitä saa hyvän otteen kengällä. 44 mm matto tuo mukanaan hyvin pitoa. Vakiovarusteena oleva kookas takalaukku on erinomaisen hyvä varuste. KELKKALEHTI VERTAILEE YAMAHA SIDEWINDER L-TX 137 >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>. 034 Erikoinen kahden ohjainraudan suksi pitää huolen siitä, että Yamaha ei pyri kulkemaan aivan samaa uraa toisten kanssa
Päällimmäinen muistikuva ja tuntemus, joka jokaisella testin aikana sitä ajaneella oli, on nimenomaan teho, teho ja teho. Myös ajoasento on hyvä ja ryhdikäs. Eivät sen kilpailijatkaan ole varsinaisesti meluisia kelkkoja, mutta ääntä on ripaus enemmän. MT ATOM Testatusti hyvä! Ei huurru, ei jäädy! Vain 199€ Osta helposti, 2. Hirvitystä voi olla myös vähän riskimmänkin kuljettajan kypärän sisällä. Näin ollen turboviivettä ei ole nimeksikään. Mikäli haluaa käyttää koko tehorekisterin hyväksi, on paikka valittava huolella. Yamaha Sidewinder on tehohirmu. Renegaden ajamisen erikoisuus kulminoituu sähköiseen kaasuun ja lievään kaasuviiveeseen, joka johtuu pitkästä polttoaineen syötön rakenteesta ja ruiskun etäisestä sijainnista imuventtiileistä. Renegade on siis kolmikon selkeästi sporttisin yksilö ja sillä pärjää myös hieman pienemmillä reiteillä, mikäli sähkökaasun kanssa pääsee sinuiksi. Sen käyntiääni on tyhjäkäynnillä miellyttävä ja rauhallinen. Kaasu on siis kalibroitu niin, että kelkka jatkaa rullaamista kun kaasu löysätään, mutta se kiihtyy välittömästi, kun kaasua painetaan. Vastaavan ominaisuuden soisi löytyvän myös muista tehokkaista nelitahdeista. Myös ajossa äänimaailma on sillä tasolla, jolla sen nykyaikana pitää olla. Turbolla varustettu Renegade tuo Ski-Doon mukaan nelitahtisten segmenttiin aivan uudella tavalla. Poikkeava testiryhmä Kolmen tehokkaan nelitahtikelkan testiryhmä oli todella mielenkiintoinen. Renegaden paras puoli on sen sporttisuus. Ski-Doon Renegade on merkin näkemys siitä, millainen tehokkaan nelitahdin tulisi olla. Kysymyksessä on kolme massasta erottuvaa kelkkaa, jotka ovat jokainen omia yksilöitään. Tämä jos mikä on piristävää jopa paatuneen kelkkatoimittajan arjessa. Tehon tunne ei ole aivan niin huikea kuin esimerkiksi Yamahassa, mutta tehoa on silti aivan riittävästi. Tämä ominaisuus vaatii hieman erilaisen ajotavan opettelemisen. Herkkä kiihtyvyys on puolestaan perua siitä, että pieni mutta pippurinen ahdin on asemoitu hyvin lähelle pakoaukkoja. vuoden takuulla: Helsinki » eurobiker.fi Imatra » mimoto.fi Seinäjoki » mototrade.fi TESTATUSTI HYVÄ! 1-2019.indd 1 24.1.2019 11:28:51 KELKKALEHTI VERTAILEE. Näistä jokaisessa on oma lähestymiskulmansa sekä omat erikoisuutensa. Renegaden ajo-ohjelmat ovat tätä päivää. Kelkka, joka jaksaa tuoda ajamiseen uudenlaisia tuntemuksia, on aina tervetullut lisä mallistoihin. Siinä on testiryhmän paras jousitus kovankin ajoon. Jarrulla hidastetaan vauhtia, jotta sitä ei kerry liikaa. 035 Ski-Doo on ryhmän hiljaisin laite. Se tuntuu todelliselta muskelikelkalta, sillä kaasua painettaessa mittari alkaa kelaamaan sellaisia lukemia, että heikompaa hirvittää. Sähköinen kaasu ja sen viive vaatii siis hieman totuttelua, eikä se ole välttämättä kaikkien mieleen. Tämä kuulostaa hieman monimutkaiselta, mutta ajotavan oppii parin ajopäivän jälkeen. Renegadella ajotapa on sellainen, että kaasulla rytmitetään tehoa sen mukaan, että moottori toimii parhaiten turboahtimen toiminta-alueella. Tämä Sidewinder on ehdottomasti tehokkaimman tuntuinen vakio Yamaha, jota on koskaan tehty. Jos ollaan umpirehellisiä, niin Yamahan teho voi etenkin alussa tuntua jopa vaaralliselta. Tällä voi ajaa tasatahtia monellakin reitillä jopa 600-kuutioisten endurokelkkojen kanssa
Kävimme läpi ohjausta ja suksia enemmän aiemmassa kappaleessa, joten jokainen tietää mitä tarkoitamme. Mutta Yamahan suksissa on ehkä suurimmat ongelmat. Se ei välttämättä ole kelkka, joka kannattaa ostaa, mikäli ajaa pelkästään kapeita syheröisiä reittejä. Kun opettelee kelkan rajoitteet, voi tehosta saada irti paljon adrenaliinin värittämää mielihyvää. Ja tämä jos mikä on erittäin hyvä uutinen ostajan kannalta. Kolmikko edustaa sellaisia kelkkoja, joita kannattaa käydä testaamassa ennen ostamista. Yhdessäkään kelkassa ei ole niin peruuttamattomia ongelmia, etteikö niistä pääsi pääsisi pienillä muutoksilla eroon. Jokaisessa on ominaisuuksia, jonka avulla ne peittoavat kilpailijansa. Sen toivoisi kuitenkin säätävän myös etupukkia. Jäykemmällä asetuksella takapukki menee niin kovaksi, että kelkka menee väkisinkin hieman suksipainoiseksi. Tehokas kelkka kaivaa helposti syvänkin uran reitille kuin reitille. Yamahan erikoisominaisuus on siis teho. Puutteet ovat niitä tekijöitä, joita tutkimalla joudumme miettimään testin voittajaa. Tulos on aika tasainen, kuten taulukosta voi lukea. On aivan fysiikan lakien mukaista, että tälle yhtälölle on vaikea tehdä kaiken hanskaavaa jousitusta, mikä olisi vielä mukavakin. 036 VERTAILUN PISTEET Thundercat Sidewinder Renegade Ajoasento istualtaan 8,5 8,5 9,0 Ajoasento seisaalteen 8,5 8,5 8,5 Hallintalaitteet 8,0 8,0 8,5 Ajovalot 8,5 8,5 6,5 Säilytystilat 8,0 8,5 8,5 Mittaristo 8,0 8,0 8,5 Kääntyvyys pehmeällä 8,5 7,5 8,0 Kääntyvyys kovalla 8,5 8,5 8,5 Suuntavakaus 8,0 8,0 8,5 Alustan jousitus rauhallinen ajo 8,0 8,0 9,0 Ajustan jousitus vauhdikas ajo, huono reitti 7,0 7,0 8,5 Etujousitus rauhallinen ajo 8,5 8,0 8,5 Etujousitus vauhdikas ajo, huono reitti 8,0 8,0 9,0 Jarrut 9,0 9,0 7,5 Voimalinja reittiajossa 8,5 8,5 8,0 Moottorin toiminta reittiajossa 9,0 8,5 8,5 Melu 7,5 7,5 8,5 Yleistä Paino 7,5 8,0 8,5 Kulutus 8,0 8,0 8,5 Hankintahinta 8,5 7,5 8,0 Kiihtyvyys 9,0 9,5 8,0 Yhteensä 173,0 171,5 175,0 Yamahassa on siis tehoa, mutta myös painoa. Mietimme asiaa myös hieman laajemmin. On kuitenkin selvää, että etsiessä tehokasta reittikelkkaa on näistä jokainen hyvä ja omanlaisensa vaihtoehto. Thundercatin jousitus toimii hyvin samalla tavalla kuin Yamahankin. Tämä luo haasteen jousitukselle. Testin aikana ajoimme hyvin vaihtelevissa maastoissa ja monipuolisilla reiteillä, jotta pystyimme menemään myös sellaisten kelkkailijoiden housuihin, jotka ajavat pienemmillä urilla sekä reiteillä. Yamahan Fox-iskunvaimentimet toimivat loistavasti tiettyyn rajaan saakka. Thundercatissa ei tule milloinkaan tehopiikkejä koko kierrosalueen aikana, vaan teho on hyvin tasaista, jolloin sen käyttö on helpompaa ja hallitun paha. Oikeastaan läpi testiryhmän ovat sukset kyseenalaista sorttia kaikissa on omat ongelmansa. Jokaisessa on kuitenkin tasaisesti myös puutteita. Sukset ovat tämän kelkan Akilleen kantapää. IACT-säätö on todella mukava lisä kelkkaan. Toki sielläkin voi ajaa, mutta kaasun kanssa kannattaa olla tarkkana, ellei halua lanamiesten jakamattomia vihoja niskoilleen. Arctic Catissa on todennäköisesti samat tehot kuin Sidewinderissä, mutta teho tulee ulos tasaisemmin ja sanotaanko sivistyneemmin. Eli tiettyyn rajaan saakka jousitus toimii todella hyvin. Arctic Cat on helpompi omaksua kuin Yamaha. Voimalinjan sekä moottorin ohjauksen erot tekevät näiden kahden välille todella ison eron, mikä on hyvä asia. Se on kuitenkin hyvin erilainen luonteensa osalta. KULUTUS & TOIMINTASÄDE Keskikulutus / 100 km Toimintamatka tankilla Thundercat 22,8 L 164 km Sidewinder 22,3 L 151 km Renegade 20,9 L 172 km KELKKALEHTI VERTAILEE. Turvallisia valintoja Tämän kolmikon laittaminen järjestykseen löytääksemme testivoittajan on äärimmäisen haastavaa. Yamaha on ääritehokas reittikelkka. Loogisempi ohjautuvuus on Arctic Catin parhaita ominaisuuksia verrattuna Yamahaan. Arctic Cat Thundercat on Yamahan serkkupoika lännestä
Paljon taskuja, mukana teleskooppilapio oksasahalla 228 ,Rush suksisarja Box2 ketjukoteloöljy 39 ,Ulosvetäjäsarja 6 90 ,Varahihnan pidike jopa 38mm hihnalle 159 ,XS variaattorihihnat 24 90 ,Fluoriväriset tupit pari 39 ,Deluxe kahvanlämmitinsarja Sähköstarttikitti 339 ,600 / 800 E-Tec 379 ,Sähköstarttikitti 850 E-Tec Heat Loc Pro 79 ,käsisuojat alkaen Keskikulutus / 100 km Toimintamatka tankilla Thundercat 22,8 L 164 km Sidewinder 22,3 L 151 km Renegade 20,9 L 172 km. 037 kelkkavarusteiden nettikauppa Etupuskurit 119 ,alkaen Takapuskurit 165 ,alkaen 199 ,Kiinnittää sukset traileriin 199 ,14 ,12 metriä 1 L Suksen kiinnike 39 ,LED takavalosarja 25 ,Astinlaudan suojaputket pari Kuljetussuojakiskot Ilmanottosuojat 17 50 ,alkaen 89 ,Reppu ja lapio 30 L reppu kelkkailuun
038 KELKKALEHTI VERTAILEE VERTAILUSSA : LYNX 49 RANGER PRO 600R E-TEC YAMAHA MP 600 XE TRANSPORTER RAJAMAASTON TAIVALTAJAT KONSEPTINA TYLSIÄ, TOTEUTUKSEN TASOLLA ÄÄRIMMÄISEN VIIHDYTTÄVIÄ. SUURIN OSTAJAKUNTA OVAT KUITENKIN KELKKAILIJAT, JOTKA ETSIVÄT HYÖTYKÄYTTÖÖN SOPIVAA KELKKAA, JOSSA ON KUITENKIN RAAPAISU SPORTTISUUTTA. KYSEESSÄ EI OLE MEDIASEKSIKKÄIMMÄT KELKAT MARKKINOILLA, MUTTA NIILLE RIITTÄÄ OTTAJIA OIKEALTA JA VASEMMALTA. NÄIN KUVAILIMME VERTAILURYHMÄN KAKSIKKOA. KUINKA TÄMÄ KAKSIKKO SELVISI TULIKOKEESTAMME. TÄMÄN KAKSIKON KELKAT HOUKUTTAVAT MONEN TYYPPISIÄ OSTAJIA. VERTAILUSSA KAKSI KEVYTTÄ HYÖTYKELKKAA TEKSTI: JANI SIPOLA, TESTIRYHMÄ KUVAT: JANI SIPOLA, ELISA AHLBERG TESTIRYHMÄ: JOUKO METTIÄINEN, IISKO-MATTI NÄKKÄLÄJÄRVI, PERA HUSSI AVUSTUS: KIMMO PULJU, JAAKKO MAIJANEN, TANELI MÄKIPELTO, ELISA AHLBERG
Se liittyy ainakin tähän kevyempään kapeatelaisten osastoon hyvinkin olennaisesti. 039 KELKKALEHTI VERTAILEE RAJAMAASTON TAIVALTAJAT U rheilukelkkojen yhteydessä olemme nähneet viime vuosina kehityskulun, joka on pidentänyt telamattojen mittoja entisestään. Yamahan kesikulutus oli 22.3 litraa. Toki, pitkä matto tarjoaa paremman pidon, joten ainakaan lähtökiihdytyksessä matto ei sudi, vaan vauhti kasvaa. Sisällytämme urheilukelkkoihin myös vuorikelkat. Yamahan tiheämmin välitetty voimansiirto alkaa hidastaa kiihtyvyyttä ja Lynx ottaa piikkipaikan. Nyt myös muilla merkeillä on tähän luokkaan tarjontaa. Sataseen kiihtymiseen Ranger käytti 4.7 sekuntia ja Yamaha 5.1. 49 Rangerin keskikulutus oli koko vertailun aikana 19.9 litraa sadalla kilometrillä. Miten tämä sitten liittyy hyötykelkkoihin. Eroja alkaa syntyä vasta, kun nopeus ylittää 90 kilometriä tunnissa. 49 Ranger käytti tuohon nopeuteen 2.1 sekuntia ja Transporter 2.2. Urheilukelkoista voidaan nykyään siirtää ominaisuuksia ja kokemuksia, suoraan myös hyötylaitteisiin. Olosuhteet olivat radalla hieman eri kantimissa, pitkämattoisten eduksi. Tuossa mittauksessa Yamaha haukkasi reilun viisi litraa sadalle kilometrille enemmän kuin Lynx.. Mittauksia Kiihdytysmittausten perusteella näemme, että kummankin kelkan tekniikka on sukua urheilumalleille. Suurin markkina-alue tällä segmentillä on kuitenkin Skandinavia, joten muiden merkkien mukaantulo on vaatinut hieman kypsyttelyä. Kuuteenkymppiin verrokit kiihtyvät käytännössä tasavauhtia. Lynx on hallinnut tämän segmentin markkinaa jo vuosia. Vertailujakson keskikulutuksessa oli noin kolmen litran ero Lynxin eduksi. Samojen ominaisuuksien hyödyntäminen tekee hyötylaitteista entistä kyvykkäämpiä, myös reittiajossa. Vertailimme Yamahan uutta Transporteria sekä Lynxin Rangeria tammikuun alun pakkasilla Lapissa. Enää ei maton jatkaminen pilaa kelkan ominaisuuksia peruuttamattomasti. Kaksi edellistä Ranger-sukupolvea jatkoivat mallinimen perinteitä vallan hienosti. Pitää huomata, että pitkämattoisia kiihdytettiin eri päivänä kuin muita vertailulaitteita. Tämän segmentin kelkat ovat hyvin säädettyinä todella kyvykkäitä ja mukavia reittikelkkoja, joilla mukaan saa myös perheenjäsenen. Pidennys on tullut mahdolliseksi kelkkojen geometrian ja muiden ominaisuuksien kehittyessä. Suurin ero kulutuksissa tuli jaksolla, joka sisälsi 80 kilometriä lanan vetoa
040 KELKKALEHTI VERTAILEE Punnitustulos oli mielenkiintoinen. Toinen tärkeä osa-alue, joka tulee vetokäytössä olla kohdallaan, on voimansiirto. Painotetaanko voimalinjan toiminnassa ajamiseen reiteillä vai otetaanko vetokäyttö suuremmin esille. Valmistaja joutuu väkisin miettimään painotusta. Lynxissä vastaava luku on 26,6 kiloa. Yamaha Transporter toimii vetokäytössä lähes kiitettävän arvosanan arvoisesti. Suoraan voidaan vetää kuormaa laitteella kuin laitteella, mutta ongelma tulee, kun pitää alkaa kääntämään. Sillä saadaan aikaan tasainen rasite, joka on tarpeen vaatiessa aika armoton kelkalle. Vastus on tasainen, joten pienetkin epäkohdat vetokäytössä tulevat helposti esille. Tuloksesta voi esittää pari huomiota. TransporLYNX 49 RANGER 600R E-TEC >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Vetokoukku on jämerä ja helppokäyttöinen, mutta sijaitsee melko etäällä rungosta. Vetokäyttö on etenemiskyvyn ohella yksi kriteereistä, jotka vaikuttavat siihen, että valinta osuu pidempimattoiseen kelkkaan. Tammikuun pakkasillä tästä ei kuitenkaan koitunut sen suurempaa haittaa. Transporter lähtee liikkeelle kuormituksen alla suhteellisen pehmeästi. Moottorin sporttisesta perusluonteesta huolimatta, saa hyvin toimivan voimalinjan ansiosta kierrokset pidettyä sopivalla tehoalueella kovassakin vedossa. Rekien sekä lanojen ja vastaavien veto kuuluu kuitenkin olennaisena osana kelkkailuun. Niissä tilanteissa huomaa nopeasti onko suunnittelu mennyt kohdalleen. Lynxin tavaratila on vähintäänkin riittävän mittainen. Siihen mahtuu helposti kyydille kokonainen tasankogorilla. Selkeää ja helppoa. Lana on siitä hyvä mittari, että sitä voidaan kuormittaa portaattomasti. Todennäköisesti hihna luistaa aavistuksen, josta tuloksena lautasten lämpeneminen. Toisaalta Lynxin telamatto on pykälää pidempi, joten eroa tulee jo yksistään telamatosta muutamia kilogrammoja. Testasimme vetokäyttöä tuttuun tapaan lanojen avulla. Vetokäyttö määrittää osaltaan myös kelkan suunnittelussa. Mikäli voimansiirrossa ei ole erillistä vaihdelaatikkoa, on tämän segmentin kelkan kohdalla tehtävä väistämättömiä kompromisseja, mitä tulee voimalinjan toimintaan. Kelkan kuormitus vetokoukun kautta asettaa esimerkiksi alustan toiminnalle omia haasteita. Pitkä alusta ja karkea matto tuovat mukanaan syvänlumenkelkan ominaisuuksia.. Kumpikin kelkka painoi kilolleen saman verran, eli 298 kilogrammaa. Pitää muistaa, että vetotesteillä haetaan aina äärimmäisiä olosuhteita, joten esimerkiksi reen vedossa eivät mahdolliset esille tulleet epäkohdat tunnu niin merkittävästi. Voiman saa pidettynä tasaisena kuormituksessa. Vetokäytössä Vetokäyttö ei ole nykypäivänä läheskään suurin tämän segmentin kelkkojen käyttötarkoitus. Yamahan osalla tästä painosta polttoainetta on 38,4 kilogrammaa, sillä sen tankki vetää sisäänsä 51,9 litraa polttonestettä. Katkaisimet, joissa ei ole hirveästi negatiivisia asioita. Aivan tiukimmassa vedossa, kun vedimme pidempiä vetoja, tuntui voimalinja hieman ottavan lämpöjä
Ranger kääntyy vedon alla kohtalaisesti, mutta aina voidaan parantaa. Tämä telamatto oli aiemmin standardi Arctic Catin vuorikelkoissa. Mielestämme monikäyttöiseen reittimallin olisi pitänyt ehdottomasti suunnitella oma pakoputkisto tai edes vaimennin. Kuljettajan opittua vauhdin rajat jousituksen kykyihin nähden, on Yamaha aivan mukavan ja reippaan tuntuinen reittikelkka. Jousituksesta löytää rajat melko nopeasti. Valitettavasti myös ääni on sporttista sorttia. Lynxin kapeus ja korkeus tuntuu vedossa. Se on reitillä vaakaa ja helppo ajettava. Reitti Yleiskelkkojen yksi suurimmista käyttötarkoituksista on reittikelkkailu. Lynx lähtee liikkeelle melko terävästi, mutta meno rauhoittuu nopeasti ja kuljettaja pääsee hyödyntämään moottorin tasaista voimaa. Lynxin 49 Ranger vetää lanaa melko tunnottomasti. <<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<< YAMAHA MP 600 XE TRANSPORTER Esimerkki toimivasta mutta yksinkertaisesta kuomun kiinnityksestä. Ohjauksessa auttaa Transporterin Lynxiä leveämpi raideväli. Äänentaajuus on matalampi, jolloin se ei satu korvaan aivan niin paljoa. Vetokoukun sokalla ei ollut varmistusta, joten sepä meni hukkaan. Kääntyvyyden osalta Lynx jää aavistuksen Transporterista jälkeen. Lynxin etu vetohommissa on lukittava jatkoperä, jonka avulla saa koko alustan pinta-alan paremmin käyttöön kuormituksen alaisuudessa. Lynxin korkea alusta tuo mukanaan ajoittaisia rauhattomuuden hetkiä, mikäli kaasua joutuu lisäämään vedon ollessa tiukimmillaan. 041 KELKKALEHTI VERTAILEE terin alusta jakaa vedon aiheuttaman painonsiirron koko alustan mitalle. Kaksitahtiset eivät yllä reittiajossa melun vähäisyydessä vieläkään aivan nelitahtien tasolle. Ääni on tarpeettoman kova ja taajuus sellainen, että reilummalla kaasulla ajettaessa se alkaa ärsyttämään pidemmän päälle. Yamahan Transporter sai ehkä suurimman miinuksen juurikin melusta. Leveämpi raideväli on tarjolla 900 ACE -versiossa, joka onkin hyvä vaihtoehto vetokäyttöön. Useat omistajat hakevat maksimaalista kompromissia. Kone kiertää kuin vimmattu ja tuntuma on sporttinen. Mikäli kelkkaa käyttää pelkästään raskaiden kuormien vetoon, alkaa nopeasti kaipaamaan leveämpää raideväliä. Perä painuu tiukassa vedossa kasaan ja ohjattavuus säilyy erittäin hyvänä. Se ei kallistele mutkissa ja ohjautuvuuskin on kohdallaan. Eli kelkkaa, jolla voi ajaa reittiä urheilullisesti, mutta samalla haetaan laitetta, joka hoitaa perheen perusaskareet. Voimalinja on välitetty melko tiheäksi, joten painavakin kuorma tulee perässä kuin tyhjää. Yamahan Transporterissa on sopivassa suhteessa sukulaisuutta reittikelkkaan. Ei Lynxikään aivan sukkasillaan liiku, mutta melu on merkittävästi pienempi. Koneen puolesta reittiajossa vauhtia voisi pitää vaikka kuinka, mutta jousitus tuo omat rajansa vauhtiin. Kyseessä on hyvä yleismatto.. Myös Yamahan tarakalle saa köytettyä “lihakunnan” laatikon
Lanaa voi huoletta vetää huonommassakin maastossa, eikä veturin tarvitse välttämättä olla iso työkelkkka. Voimaa ei tarvitse käyttää juuri nimeksikään. Lynxin kapeampi raideväli tuo mukanaan niitä ominaisuuksia, joita siltä odottaakin. Alusta ja etujousitus toimivat moitteetta ja moottorin hyvät tehot voi ottaa huoletta käyttöön huonollakin reitillä. Valinta riippuu siitä, mihin pistämme painotuksen. Yamaha on kuitenkin loistava valinta kelkaksi, mikäli tarvitsee kelkaltaan vakaata reittikäytöstä sekä sporttista luonnetta, yhdistettynä hyviin veto-ominaisuuksiin ja hyvään hallittavuuteen pehmeillä lumilla. Lynxin tavaratila on miehekkään kokoinen. Havaintoja Emme päässeet lumenpuutteesta johtuen testaamaan verrokkien varsinaista etenemiskykyä. Näistä mainitaksemme polttoainetalouden, melun vähäisyyden, varustelun sekä jousituksen toiminnan. Pohjien tekoa ei voi ylikorostaa reittien kunnon takaamisessa. Ero on lopulta hiuksen hieno. Lynxin vahvuudeksi nousevat muutamat tekijät. Valintoja Valinta näiden kahden kelkan väliltä ei ole kovin selkeä homma. Kallistelu on alkuun hieman häiritsevää, mutta kaikkeen tottuu, myös kallistelevaan kelkkaan. Sen johdosta koko kelkka on kuitenkin armottoman pitkä ja kookas. Se ei ole aivan niin vaivaton hallittava kuin Lynx, mutta senkään kohdalla ei ole varsinaisia ongelmia. Näiden yhtälönä voidaan sanoa, että Ranger on tasavarma suorittaja, joka toimii hyvin ja jopa kiitettävin arvosanoin tilanteessa kuin tilanteessa. Viimansuojauksen osalta Lynx vie voiton. ALKUKAUDEN LANA Tästä kuvasta näkee kelkkojen pituuseron. Rangerin tuuliasi on laaja ja se suojaa todella hyvin kuljettajan. Tämä lana on suunniteltu ennen kaikkea pohjien tasaukseen alkukaudesta. Joskin myös Yamahassa on tarpeettoman pitkä peränylitys. Kummassakin laitteessa on omat puutteensa ja omat tähtihetkensä. Yamahan Transporter on perusvarma käytökseltään. Sen verran lunta kuitenkin löytyi vertailujen loppuajasta, että pientä havainnointia hallinnasta pystyi tekemään. Kapea raideväli yhdistettynä korkeaan painopisteeseen pistää Rangerin kuitenkin nostelemaan sisäsuksea mutkissa. Yamahan tuulilasi on hyvää peruslaatua, mutta kovempiin pakkasiin toivoisi korkeutta vielä enemmän. Lanaa on myös helppo käyttää, joten sitä voi vetää kokemattomampikin kuski.. 042 KELKKALEHTI VERTAILEE Lynxin Rangerin parasta antia reittiajossa on jousituksen toiminta. Ranger kallistuu todella helposti ja se myös pysyy kallellaan melko hyvin. Kapea raideväli ja pitkä alusta tuovat kuitenkin mukanaan ajoittaista tahatontakin kallistelua, johon tottuminen kestää pienen tovin. Vedimme vetokokeessa lanoja erilaisilla kuormituksilla. Ero telamattojen mitassa on 25 senttiä. Yamaha on Rangeriin verrattuna erittäin kompakti laite. Myös runkojen mittaero on iso. Tämän lanan idea ei toimi pattien tasoittajana maaliskuun kelissä. Lanassa on yksi terä, joka on kuormitettu todella jykevällä jousella. Pääsimme testien yhteydessä kokeilemaan mielenkiintoista lanaa, jonka rakenne on melko yksinkertainen. Näin terä ei tartu kiviin eikä kantoihin
046 KELKKATEKNIIKKAA Moottorikelkka on ainoa ajoneuvo, jossa on kolme iskunvaimenninta ja jousta peräkkäin. Kun soppaan heitetään vielä nykyaikaisten kaasuiskareiden vaimennusten säätömahdollisuudet, niin hommaan saadaan aika monta muuttujaa! JOUSITUKSEN SÄÄTÄMINEN TEKNIIKKAA. Kaiken lisäksi edessä on kaksi iskaria ja jousta rinnakkain ja telastossa kaksi peräkkäin. Pelkästään jousien esijännityksiä muuttamalla voidaan vaikuttaa ajo-ominaisuuksiin
Kelkassakin on tavallaan alusta, mutta selvyyden vuoksi tässä artikkelissa kirjoitetaan erikseen etujousituksesta, eli suksien jousituksesta ja telastosta. Kallistelua voi kuitenkin vähentää ja mutka-ajoa sujuvoittaa oikeanlaisilla alustan säädöillä.. Puristusvaimennusta tarvitaan jousituksen kasaan painumisen aikana. Jousen esijännityksen kiristäminen ei tee jousesta sen jäykempää, kuten joskus kuulee puhuttavan, vaan esijännitys vaikuttaa siihen voimaan, joka tarvitaan, että jousi alkaa painua kasaan iskun voimasta. J o u s i e n e s i j ä n n i t y k s e n l i s ä k si myös telaston etupukin rajoitinremmi vaikuttaa kelkan kulkuasentoon. Iskunvaimennin toimii kahteen suuntaan. Ensimmäiseksi selvitellään asiaan liittyviä termejä. Puristusvaimennus jaetaan usein kahteen osaan: hitaaseen (low speed compression) ja T TEKSTI: JUKKA HELMINEN KUVAT: OLLI AUTONEN JA JUKKA HELMINEN KAIKKI VAIKUTTAA KAIKKEEN! Urheilukelkoilla ajetaan olosuhteissa, jossa lumenmäärä, ajoalustan kovuus ja reitin kunto vaihtelee vain muutaman kilometrin matkalla tasaisesta tiepohjasta kuplavolkkarin kokoiseen pattiin. Esijännityksen lisääminen vaikuttaa aina jousituksen alkuliikkeen herkkyyteen, eli se lisää pintakovuutta. Paluuvaimennus puolestaan vaimentaa jousituksen avautumista patin jälkeen. Fysiikan lakeja vastaan ei voi taistella, joten tarpeeksi kovaa kaarteeseen ajamalla ja rajusti kääntämällä sisäsuksi nousee väkisinkin ilmaan. Oman lisänsä aiheuttaa myös pakkanen ja telastossa pyörivä lumi, jotka laittavat tekniikan koville ja lisäävät huollon tarvetta. Telasto taas jaetaan etuja takapukkiin sekä niissä oleviin jousiin ja iskunvaimentimiin. Moottorikelkan jousituksesta puhuttaessa käytetään usein autoihin paremmin sopivaa sanaa alusta. Jousen esijännityksen muuttaminen vaikuttaa kolmeen asiaan: kelkan kulkukorkeuteen, kulkuasentoon ja jouston alkuherkkyyteen. Säädötovat sen vuoksi aina kompromissi. 047 KELKKATEKNIIKKAA ässä artikkelissa käsitellään jousituksen säätämistä yleisellä tasolla
Ei siis liian pehmeällä, jolloin iskarit pohjaavat vaan siten että koko jousituksen liikematka on käytössä isoimmissa ryskyissä. Eri merkeillä on hiukan erilaisia kytkentäsäätöjä. Pompottamista voi aiheuttaa myös ylikova puristusvaimennus tai liian jäykät jouset. Kelkka tuntuukin mukavalta ja tela pysyy maassa kun hitaan puolen vaimennusta on vähän. Hidas puristusvaimennus on kuitenkin pääroolissa silloin, kun jousitukseen kohdistuu pitkäkestoinen kelkkaa alaspäin painava voima. Kaiken lisäksi erilaiset telastot tuottavat erilaisia männänvarren nopeuksia, joten se mikä jossain toisessa kelkassa on hidasta männän varren liikettä saattaa toisessa olla jo nopeaa. KELKKATEKNIIKKAA. Tiuhaa nimismiehen kiharaa, eli sitä kuuluisaa turistipattia, ajettaessa ollaan useissa tapauksissa sen veteen piirretyn viivan kohdalla. Nimitykset eivät liity suoranaisesti ajovauhtiin, vaan iskunvaimentimen männänvarren nopeuteen. Edessä taas kaarreajo tasaisella reitillä aiheuttaa hitaan männänvarren liikkeen ulkokurvin puoleiselle suksen iskarille. Esimerkki nopeasta puristusvaimennuksesta on mikä tahansa kovemmassa vauhdissa reitillä vastaan tuleva terävä patti, esimerkiksi pieni veto-oja. Paluuvaimennus hillitsee jousituksen liikkeitä silloin, kun jousi palauttaa jousituksen montun jälkeen takaisin täyteen mittaansa. Paluuvaimennus on ehkä vaikeimmin ymmärrettävä ja havainnoitava iskunvaimennuksen osa-alue. Esijännityksen lisääminen huonontaa aina pintaherkkyyttä. Etupukin iskarin edessä näkyy rajoitinremmi. Kuvassa Ski-Doon punainen säätöpala, jossa on neljä asentoa. Riittävä pintaherkkyys tuo nopeutta siis myös kisakäytössä. Esimerkiksi hitaassakin vauhdissa terävään ojanreunaan osuva suksi aiheuttaa jo sellaisen tällin iskarille, että ollaan nopean liikkeen puolella. Kun kelkassa on kuljettajan painolle sopivan jäykät jouset, niin ne toimivat aina parhaiten kun esijännitystä on mahdollisimman vähän. Liukkaalla pinnalla maaston muotoja hyvin seuraava telamatto antaa parhaan kiihtyvyyspidon. Puristuspuolen säädöt ovat lisäsäiliön kyljessä ja paluuvaimennus varren puolella. Lynxin PPS-alusta on kytkemätön, joten sen etuja takapukki toimivat itsenäisesti. Suksien iskareissa tilanne on sama, mutta sopivasti pattimerta ristiin ajamalla toinen suksi saa aika-ajoin kovia pitkäliikkeisiä tällejä jolloin mennään jo selvästi nopean vaimennuksen puolelle. Toisaalta kovassa vauhdissa jo pienempikin vastapenkka aiheuttaa sekä suksien että alustan iskareihin nopeaa liikettä. Vain harva jaksaa ajaa kovaksi säädetyllä kivireellä ainakaan pitkään. Liika paluuvaimennus myös tuntuu epämukavuutena, jos se estää liian tehokkaasti jousituksen avautumista patin jälkeen. Paluuvaimennus siis estää jousta pompottamasta kelkkaa. Jousen esijännityksen säätämistä varten pitää ”lukkomutteri” ensin avata jousta paikallaan pitävästä ”säätömutterista”. Yleistä säätämisestä Nyrkkisääntö säätämisessä on ajaa mahdollisimman pehmeällä jousituksella. Hiukan pehmeä jousitus ei salli hullua pommittamista vastapatteihin, mutta niihin voi ajaa hiukan rauhallisemmin ja säästää kulutetun ajan seuraavassa mutkassa ja suoralle kiihdytettäessä. Jos tällaisessa tilanteessa nopeaa puristusvaimennusta ei ole tarpeeksi, lyö monttu läpi ja jousitus pohjaa. Kierrejousessa ei esijännitysnopeaan (high speed compression). KYB ja FOX käyttävät hienoimmissa iskareissaan kullan väristä japanilaisen Miaky Companyn kehittämää Kashima-pinnoitetta, joka vähentää kitkaa ja kestää hyvin kulutusta. Hankalaksi paluuvaimennuksen havainnoinnin tekee myös se, että kaikki kelkan jousituksen pompottaminen ei johdu paluuvaimennuksen puutteesta. Tällöin kelkka kulkee jo parin patin jälkeen matalana, jolloin jousituksen herkkä alkuosa on poissa pelistä. Tarvitaan siis melko vähän hitaan puolen vaimennusta ja reilusti nopean puolen vaimennusta. Menee siis tavallaan jo filosofian puolelle. Suuri osa enduron kärkikuljettajista ajaa yllättävän pehmeällä jousituksella. 048 Hitaan ja nopean vaimennuksen ero ei ole kuitenkaan selkeä, vaan lähinnä yhtä tarkka kuin se kuuluisa veteen piirretty viiva. Keulimisen eston ja telaston painon siirron lisäksi se vaikuttaa aina jonkin verran myös jousitukseen. Riittävä paluuvaimennus saa jousituksen rauhoittumaan, mutta liika paluuvaimennus aiheuttaa jousituksen pakkaamista peräkkäisissä pateissa. Lynxin Rave-mallistossa on kaikissa neljässä iskarissa säädöt hitaalle ja nopealle puristusvaimennukselle ja paluuvaimennukselle. Telaston iskarit hakkaavat nopeassa tahdissa molempiin suuntiin, mutta öljyn virtaus on kuitenkin melko vähäistä. Esimerkkinä tämmöisestä tilanteesta toimii vaikkapa pitkä loiva muutaman metrin mittainen kuoppa reitillä
Kun teet muutoksia, kirjaa ne ylös, jotta osaat palata lähtötilanteeseen, mikäli muutokset eivät tuota toivottua tulosta. Nyrkkisääntönä yksi kierros vaikuttaa noin 1,5 millimetriä. 3 . Kierretään jousta sen verran, että vaipuminen vähenee. Koeajot tulee toistaa mahdollisimman samankaltaisina kerta toisensa jälkeen, jotta ajotavan muutokset eivät vaikuta tulokseen. ETUJOUSITUS 1. Muissa tapauksissa kelkka kannattaa viedä osaavalle korjaamolle, jolla on mieluiten tietotaitoa juuri oman kelkkamerkkisi iskareiden säätämisestä. Jos kelkka vaimennuksen säädöistä huolimatta kallistuu kurveissa ja keula vaipuu jarrutuksissa, tai jos kelkan keula on matalalla on syynä liian vähäinen jousen esijännitys tai liian löysä jousi. 2 . Lisääesijännitystä kiertämällä etujousen kiinnityssysteemiä. Muuten et tiedä mikä vaikuttaa mihinkin! Seuraavassa tekstissä käsitellään lähinnä urheilukelkkoja, joissa on sellaiset iskarit joissa on pikasäädöt puristusja paluuvaimennukselle. Se tekee ajosta vakaan, sillä kallistelu kurveissa ja keulan vaipuminen jarrutuksissa vähenee. Suksen esijännitystä voidaan säätää laajemmalla skaalalla kuin telaston jousia. Säädä seuraavaksi nopean liikkeen vaimennus niin pehmeäksi kuin mahdollista jousituksen pohjaamisen kannalta. J o s e t u p ä ä t u n tuu hermostuneelta ja kovalta. Jos kelkassasi on ulkoiset pikasäädöt vaimennukseen ja etenkin jos säätöalue on laaja, ei hommassa kannata sievistellä. Käännä siis ainakin aluksi säätöjä useampi pykälä kerrallaan, jotta todella huomaat miten ne vaikuttavat. Mitä löysempi suksen iskunvaimentimen jousi, sitä enemmän esijännitystä kestää lisätä. Kun osaat kertoa mahdollisimman hyvin kelkkasi mahdollisista jousitukseen liittyvistä ongelmista, niin säädöt saadaan kohdalleen joko vain jousia ja rajoitinremmiä säätämällä. KELKKATEKNIIKKAA. Hitaan liikkeen vaimennus toimii siis tavallaan myös kallistuksenvaimentimena, koska se estää keulaa kaatumasta ”kulman ympäri”. Jos kelkassasi on kaksitai kolmisäätöiset iskarit, eli erillinen paluuvaimennuksen säätö sekä hitaan ja nopean puolen puristusvaimennuksen säätö, niin ruuvaa vain yhtä kerrallaan. Jos esijännityksen lisääminen ei tuota toivottua tulosta, tarvitaan pykälää jäykempiä jousia. Ellei se riitä niin silloin osaava iskariseppä laittaa simmityksen kohdalleen ja samalla huoltaa kepit. Jos kelkassasi on suksissa hitaan ja nopean liikkeen puristusvaimennuksen säätö, niin toimi seuraavasti: aloita säätäminen tekemällä hitaan liikkeen vaimennus niin jäykäksi kuin mahdollista mukavuuden kärsimättä. 049 tä saa kuitenkaan ruuvata olemattomiin, sillä se saattaa aiheuttaa jousen alapään kannatinlevyn irtoamisen. Hyvin säädetty jousitus käyttää kovissa isoissa iskuissa koko liikematkan ja imee patit itseensä, jolloin kelkka hyppää suoraan eteenpäin. Säätöjen muutosten toteaminen onnistuu parhaiten kokeilemalla kelkkaa ennen ja jälkeen säätötoimenpiteiden samalla ajoalustalla
Remmin lyhentäminen taas lisää suksipainetta ja vähentää telan pitoa. Nopeammin kytkevä takapukki vähentää keulimista, mutta vaikeuttaa myös painon siirtoa vaikkapa ojien ylityksissä. Löysemmällä olevat etujouset lisäävät kallistelua kaarteissa, liian kova etupukki taas saattaa heittää perää sivuttain kun patikossa löysätään kaasua ja löysä takapukki aiheuttaa liikaa keulimista. Vähäisemmän suksipaineen lisäksi remmin pidentäminen antaa myös enemmän pitoa telalle. Ensin kannattaa kokeilla lisätä hitaan puolen puristusvaimennusta. Jos se ei tunnu auttavan, niin seuraavaksi säädetään takajousta tiukemmalle. Esimerkiksi suoraan reitin poikki kulkevaan pattiin ajettaessa kelkka heittää keulan korkealle, on puristusvaimennusta liikaa. 050 1. Jos suksipainetta on tolkuttomasti saattaa telamaton etuosa olla jopa osittain ilmassa, jolloin kelkka sutii paljon etenkin kovalla alustalla. KELKKATEKNIIKKAA. Kun keula saadaan rauhoittumaan, pitää varmistua siitä, että paluuvaimennusta ei tule liikaa. Jousia päinvastoin säätämällä suksipainetta saa tietenkin vähennettyä. Jos huollot on tehty ajallaan ja vaimennin muuten teknisesti kunnossa, lisätään puristusvaimennusta ulkopuolisista pikasäädöistä. Isolla männällä varustettu iskari ei kavitoi niin helposti kuin pieni. Suksipaineen lisäämiseksi vaihtoehtoinen ratkaisu on lisätä takapukin esijännitystä ja vähentää etupukin esijännitystä. Kuvassa uuden Polaris Indyn peräti 50-millisellä männällä varustettu etupukin iskari. Jos kelkka keulii liikaa kiihdytyksissä ja mutkista ulos tultaessa. Tällöin takapukissa on liian löysä jousi tai takaiskarissa on liian vähän hitaan puolen puristusvaimennusta. Kytkentä vaikuttaa siis aina jousituksen kantavuuteen. Rajoitinremmiä säädetään siirtämällä kiinnityspultteja eri reikiin. Helpoimmin liiallisen paluuvaimennuksen huomaa ajettaessa tasaisella nopeudella reittiä, jossa on useita perättäisiä patteja. T e l a s t o p o h j a a h e l p o s t i p i e n i s s ä k i n p a t e i s s a . Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että kun remmi on lyhyenä, suksipainetta on paljon ja kelkka kääntyy terävästi. Jousitus on siis niin kova, että reittiajossa isonkaan epätasaisuuden aiheuttama voima ei saa iskunvaimenninta painumaan vaan se ainoastaan pompauttaa keulaa ylöspäin. Jos sekään ei auta, niin takapukkiin pitäisi vaihtaa jäykempi jousi. Jos keula toimii hyvin pienissä epätasaisuuksissa, eikä isommissa pateissakaan pohjaa, mutta tulee ulos niin voimakkaasti, että keula pomppaa on paluuvaimennusta liian vähän! Lisää paluuvaimennusta niin paljon, että jousitus tulee rauhallisemmin ylös, eikä nakkaa enää keulaa taivasta kohti. 4. Kytketyssä alustassa on usein takapukissa säätöpalikka, jolla keulimiseen voidaan myös vaikuttaa. Aivan ensimmäiseksi pitää selvittää, että onko iskunvaimentimia huollettu ja koska viimeksi. Se myös lämpenee vähemmän ja huoltoväli on pidempi. Etujousituksen liiallinen paluuvaimennus on vaikeampi havaita kuin takajousituksen liiallinen paluuvaimennus. Käännä säätöjä reilusti auki, jotta huomaat onko sillä vaikutusta. Pieniä muutoksia varten voi säätää esimerkiksi pelkästään etujousien tai etupukin jousen esijännitystä. Tässä kannattaa muistaa että mutkasta ulos kiihdytettäessä ei kelkan kallistelu koskaan johdu etuiskareista tai jousista! 2 . Lääkkeenä on puristusvaimennuksen vähentäminen. Kun jousitus ei enää pohjaile liiTELASTON JOUSITUS Totaltekin iskareissa nopean ja hitaan puristusvaimennuksen säädöt ovat rinnakkain lisäsäiliön kyljessä ja niitä kierretään kuusioavaimella. Koko ajan pitää kuitenkin muistaa että kelkassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jousen esijännityksen säätäminen onnistuu helposti, sillä Totaltekissa ei ole säädössä lukitusta. Ohjauksen purevuutta voi lisätä myös lisäämällä etujousien esijännitystä. Ylimääräinen paluuvaimennus ilmenee etujousituksen pintaherkkyyden häviämisenä. Säätö tehdään säätämällä puristusvaimennuksen pikasäätöjä reilusti pehmeämpään suuntaan. Jos rajoitinremmiä löysätään, etupukin joustovara kasvaa ja suksilla on vähemmän painetta ja kelkka käyttäytyy aliohjaavasti. Se aiheuttaa samankaltaisia ongelmia kuin takajousituksen tapauksessa, mutta koska kiihdytyksissä kelkan paino on telalla, ei etujousituksen pakkaustaipumusta huomaa yhtä helposti. Säätö kannattaa tehdä reilulla hyppäyksellä vääntämällä vaimennusta usean naksauksen verran, jotta eron huomaa. Jos kelkka on ilman kuormaa normaalin korkuinen, eli jousitus ei makaa jo kelkan omasta painosta selvästi, on syy liian vähäinen puristusvaimennus. Reilumpi kytkentä tekee jousituksesta myös jäykemmän, koska se ottaa etuiskarin nopeammin mukaan talkoisiin. Siis hiukan samaan tapaan kuin housuissa vyötä. Suksipaine ja ohjaus Telaston etupukin rajoitinremmillä vaikutetaan suksipaineeseen eli siihen, miten paljon painoa on kelkan suksien ja etujousituksen varassa
Esimerkiksi Lynx Rave RE-mallin KYBin ja Totaltekin paluuvaimennuksen säädön muutokset ovat isoja, joten useamman kuin neljän/viiden naksauksen aukaiseminen saa takajousituksen pomppaamaan liian rajusti ulos, mikä aiheuttaa perän viskelyä ja tekee ajamisesta epävarman tuntuista. 4. Molemmat heittävät omalla tavalla myös suksia ilmaan. Lopuksi Se minkälainen säätö toimii parhaiten juuri sinulle, on asia, mikä pitää löytää itse. Vähennetään paluuvaimennusta. 7. Lisätään paluuvaimennusta pari naksua kerrallaan, kunnes takakorkeat vähenevät. Ajaessa pitääkin opetella aistimaan nakkaako kelkka keulaa pystyyn kun sukset osuvat vastapattiin vai osuuko siihen telamaton etuosa, jolloin etupukin jousi/iskari kuormittuu voimakkaasti. 9. Jos takapukissa on hakaneulajouset ja ne ovat löysimmässä asennossa ei esijännitystä ole mahdollista vähentää. Kiihdytyksissä pito on huono, eikä telalla ole pitoa. 3. Tällöin takapukki on liian kova. Tällöin puristusvaimennusta on liikaa. Kelkka keikkuu etupukin yli ja erityisesti pattiseen mutkaan tultaessa kelkka pyrkii muljahtamaan ulkokurvin suksen varaan. Ajotyylejä ja –maastoja on sen verran laaja kirjo, että yhdellä säädöllä ei voi hoitaa kaikkia tilanteita. Ilmaiskarissa vähennetään painetta. 051 an helposti, on vaimennusta riittävästi. Jos pehmentämisen jälkeen kelkka pyrkii edelleen kallistelemaan mutkassa, on etujousituksen esijännitystä syytä lisätä. Myös jäykemmät suksen jouset voivat tulla kyseeseen. 10. Myös pohjaamista saattaa esiintyä. Toiset arvostavat kelkkaa, joka kulkee rata-automaisesti sukset maassa kaiken aikaa, kun toisen kuljettajan kelkan pitää kulkea takapainoisesti, keula korkealla ja takakääntöpyörä maassa. V ä h e n n e t ä ä n e t u j o u s i t u k sen esijännitystä ja/tai vähennetään puristuspuolen vaimennusta. Esimerkiksi jousituksen jäykkyys on asia, joka jakaa aina mielipiteitä, sillä se mikä on toiselle pehmeä, on toiselle kova. Tämä toimii siis esimerkiksi Lynxissä ja Polariksen Rushissa. Muutos kannattaa tehdä reilulla kädellä, sillä siten saa parhaiten selville onko jousitus yksinkertaisesti liian kova ja että onko ulkopuolisilla säädöillä ylipäätään mahdollista parantaa tilannetta. Jos takapukissa on kierrejousi löysätään jousta 1 kierros. 8. Löysää etupukin jousta ja vähennä puristuspuolen vaimennusta. V ä h e n n ä e s i j ä n n i t y s t ä m i k ä li se on mahdollista. Jos jousien esijännitystä on mahdollista vielä vähentää, niin sekin saattaa auttaa. Etupukin osuessa pattiin kelkka nakkaa keulaa ilmaan. Jos telasto tuntuu kovalta pienissä epätasaisuuksissa, mutta käyttää koko joustomatkan isommissa pateissa, on syy jousen liiallisessa esijännityksessä tai liian suuressa hitaan puolen puristusvaimennuksessa. Vähennetään puristusvaimennusta. Puristusvaimennusta vähennetään aluksi usean naksauksen verran ja kokeillaan tapahtuuko muutosta parempaan. Molemmissa lähestymista Osa kelkkailijoista haluaa telaston siirtävän helposti painoa taakse, jolloin ainakin osan vastapateista voi hoitaa keulittamalla. Esimerkki aiheesta, joka jakaa kuskit kahteen leiriin, on telaston painonsiirto. 5. Jos takajousitus on ylikova ja telaston jousitus tuntuu kauttaaltaan epämukavalta eikä myötäile ajoalustaa. Tällöin etupukissa on liikaa jousen esijännitystä ja ehkä myös liikaa puristuspuolen vaimennusta. Tällöin on liikaa paluuvaimennusta, jolloin jousitus pakkautuu eikä ehdi palautua täyteen asentoonsa ennen seuraava iskua. Tällöin etupukki on kytkemättömässä alustassa yleensä liian kova. Vähennä takimmaisen iskarin puristuspuolen vaimennusta. Kolmisäätöisessä iskarissa vähennetään hitaan puolen vaimennusta muutama naksu. Tällöin ylikova jousitus aiheuttaa sutimista etenkin kovalla ajoalustalla, sillä kelkan takapää pomppii eikä alusta siirrä painoa riittävästi. Kytketyn alustan kanssa operoitaessa voit kokeilla lisätä takapukin hidasta puristusvaimennusta tai vaihtoehtoisesti lisätä etupukin paluuvaimennusta. Jos jousitus ottaa ensimmäisen montun hyvin, mutta tuntuu epämukavan kovalta seuraavissa pateissa. Jos kelkka tuntuu epämukavan kovalta ja kulkee levottomasti pienissä pateissa. Jos kelkka nakkaa perää suoraan ilmaan terävissä pateissa on syynä liian vähäinen takaiskarin paluuvaimennus. Jos kelkan perä nakkelee kovavauhtisessa jarrutuksessa ja myös kun patikossa höllää kaasua ja päästää kelkan rullaamaan. KELKKATEKNIIKKAA. Myös takajousen esijännitystä voi vähentää mikäli mahdollista. Liika on kuitenkin liikaa, jolloin kaasun avaaminen aiheuttaa vain turhaa suksien nostelua. Jos telasto tuntuu patikossa kiihdytettäessä ja muutenkin veto päällä kovalta, sekä pyrkii veto päällä nakkelemaan sivulle. 6. Liian kova etupukin jousi tai puristusvaimennus kuvitellaan usein joko liian vähäiseksi suksien paluuvaimennukseksi tai liian kovaksi puristusvaimennukseksi
Myös kavitoiminen heikentää öljyn kykyä hoitaa tehtävänsä, eli vaimentaa iskuja, joten riittävän usein tehty huolto on erittäin tärkeää. Hallitusti keuliva kelkka puolestaan on turvallisen tuntuinen, jos reitillä on paljon isoja ja yllättäviä patteja. Periaatteessa kaikkien normaalikäytössä olevien vaimentimien toiminta perustuu öljynvirtauksen rajoittamiseen. Jos klikkerit ovat joko melkein kokonaan auki tai kiinni, on perussäätö pielessä ja silloin pitää muuttaa simmitystä. Kavitaatio on ilmiö, jossa neste alkaa kiehua paineen laskun johdosta. Iskareiden pikasäädöistä kannattaa muistaa, että ne ovat hienosäätöä varten. Sama ilmiö voi tulla vastaan myös jos molemmat puristuspuolen pikasäädöt ovat täysin auki, jolloin nopeassa iskussa kavitaatiota syntyy kun kaikki öljy pyrkii ”löysemmin lurahtamaan” lisäsäiliöön ja jättöpuolelle, eli tiivistepään ja männän väliin ei tule korvaavaa öljyä, jolloin siis paine-ero muodostuu liian suureksi. Jousituksen lisäksi kelkan käyttäytymiseen vaikuttavat olennaisesti myös suksi, eli onko se leikkaava vai enemmän aliohjaava. Sukset maassa kulkeva kelkka ohjautuu terävästi ja on nopea erityisesti tasaisella jäljellä. Aurauksella olevat sukset tekevät aina ohjauksesta tuikkivan, jolloin muiden asioiden huomioiminen on vaikeaa. Näin öljy alkaa kiehua ja siihen syntyy kuplia ja vaimennusteho heikkenee. Eri iskariöljyt kestävät lämpenemistä ja myös mahdollista kavitoimista eri tavalla. Kavitoimista pyritään estämään korkealla kaasun paineella ja kasvattamalla iskunvaimentimen läpimittaa, jolloin männästä saadaan suurempi ja öljyn suhteellinen virtaus pienenee. Öljyt myös palautuvat ”kiehumisesta” eri tavalla, joten on tärkeää käyttää nimenomaan kaasuiskunvaimentimiin tehtyjä erikoisöljyjä. Männänvarren painuessa sisään, syntyy männän taakse alipaine, joka aiheuttaa simmien avautumisen ja päästää öljyn virtaamaan männän reikien läpi. Neulaventtiili tukkii samalla myös sisäänvaimennuksen ohivirtausta ja silloin ollaan tilanteessa, jolloin kavitoiminen on todennäköistä. Iskarista irtoaa etenkin uutena alumiinimujua, joka sotkee öljyn kuvassa näkyväksi mössöksi. Öljyt myös väsyvät käytössä ja siihen suurin syy on kavitoiminen. Isommalla männällä olevan iskarin toiminta alue on myös laajempi ja se on helpompi säätää. Painetta on 12-20 Baria ja kaasuna käytetään typpeä. Periaatteessa kavitoimisessa on siis kyse hiukan samasta ilmiöstä, kuin veden kiehuessa siihen syntyvistä kuplista. KELKKATEKNIIKKAA. Suksen muoto, kuten kölin korkeus vaikuttaa myös suksipaineeseen. Tällaista kelkkaa on täysin turhaa edes yrittää säätää, eivätkä pikasäädöt enää yleensä edes vaikuta mitenkään. Tapa, millä iskunvaimennin ottaa vastaan tai paremminkin hävittää energiaa, on öljyn virtauttaminen kuristusventtiilien kautta. Kaasuiskunvaimentimessa kavitoimista tapahtuu yleensä puristuseli sisäänpäinliikkeen aikana. Sinänsä energia ei vaimentimessa häviä mihinkään, vaan lämmittää öljyä ja iskarin rakenteita ja lämpö johtuu viimekädessä ulkoilmaan. Nykyaikaisessa kaasuiskarissa on varressa päämäntä, jonka molemmilta puolilta löytyvät vaimennuksen lautasjouset eli simmit. Kavitoiminen johtuu siis joko liian nopeasta liikkeestä tai liian kovasta puristuspuolen simmityksestä suhteessa männän kokoon. 052 voissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Kavitoiminen siis liittyy ajotilanteisiin ja teknisiin ratkaisuihin, jossa männänvarren nopeus on suuri. v Kuvassa näkyvät mäntä ja simmit. Mikäli männänvartta liikutetaan tietty matka, tehdään työ = voima x matka eli kulutetaan energiaa kyseessä olevaa työtä vastaava määrä. Siitä johtuen isompi mäntä on parempi, joten 46-millisellä männällä varustettu iskari kestää pidempään huoltamatta kuin pieni 36-millinen. Tärkeää on myös huolehtia että suksissa on haritusta vähintään muutama milli. MIKSI ISKARIT VÄSYVÄT. Yleensä kavitaatio yhdistetään laivojen ja veneiden potkurien aikaansaamaan paikalliseen alipaineeseen. Näin simmitys voi olla herkkä, jolloin kavitoimista ei tapahdu. Se kannattaa kuitenkin muistaa, että jos iskarissa on neulaventtiilillä toimiva paluuvaimennuksen pikasäätö, kuten esimerkiksi Öhlinsissä ja Kyb HPG:ssä, ei säätö saa koskaan olla melkein kokonaan kiinni. Siis koska kavitointi johtuu liian suurista paine-eroista männän eri puolella, niin mitä pienimmillä paineilla tarvittava vaimennusvoima saadaan aikaiseksi, sitä vähemmän ongelmia ilmenee. Lisäksi öljyyn kertyvä vesi aiheuttaa ongelmia, jos huollot jätetään tekemättä. Välimäntä erottaa öljyja kaasutilan toisistaan. Jos kaasun paine on liian alhainen, ja/tai iskunvaimentimeen kohdistuu niin nopea liike, että öljy ei ehdi virtaamaan riittävän nopeasti syntyy kavitoimista. Erilaiset alustan geometriat vaikuttavat myös iskunvaimentajan männänvarren nopeuteen ja mitä pidempi on iskarin liike suhteessa joustomatkaan sitä vähemmän työtä öljy ja vaimennin joutuvat tekemään. Tiivistepää huolehtii öljyn pysymisestä vaimentimen sisällä, ja lisäksi tarvitaan kaasun täyttöventtiili. Tavallinen kelkkailija ei voi vaikuttaa ilmiöön, jos perusasiat ovat pielessä. Kun männän läpi virtaavan öljyn määrä on suurempi kuin pienellä männällä, on sitä aina helpompi kontrolloida simmeillä, ja voidaan muodostaa suurempia voimia. Myös suksen ohjainraudan profiili ja kovametallin pituus vaikuttaa ohjaukseen. J os nykyaikaisia alumiinirunkoisia iskunvaimentimia ei ole huollettu ensimmäisen 500 – 750 kilometrin jälkeen tai huollot on muuten laiminlyöty useamman kauden aikana, on iskunvaimentimen putkesta irronnut alumiini ja öljyn sekoitus melkoista sotkua. Tästä seuraa, että iskarin männänvarren työntäminen tai vetäminen vaatii voimaa
056 MALLISTOTKOEAJOSSA ALUSTAN MUUTOKSIA KOEAJOSSA LYNX COMMANDER 900 ACE TEKSTI: JANI SIPOLA KUVAT: ELISA AHLBERG, JANI SIPOLA
PPS:n geometria on aina vaatinut suhteellisen jämäkät jouset. ALUSTAN MUUTOKSIA L ynxin Commander oli vuonna 2009 askel kohti uutta aikaa. Esimerkiksi PPS-5900-Aalustassa käytettiin takapukissa 70 N/mm -jousta, mikä on huomattavan jäykkä. TÄMÄ OLI TEKNISESTI SEKÄ IMAGOLLISESTI ISO LOIKKAUS. Sama muutos tehtiin lopulta myös XU-sarjan hyötylaitteisiin. PPS on painavampi alusta kuin esimerkiksi Ski-Doon käyttämä. OTIMME ALKUTALVEN LUMILLA SELVÄÄ OLIKO ASKEL OIKEA VAI HYPÄTTIINKÖ SIINÄ SYSIMUSTAAN KUOPPAAN. Tästä seuraa melkoinen varustelukierre. Opposition ovat muodostaneet käyttäjät, jotka ovat käyttäneet leveätelaisia Lynxejään pelkästään pehmeillä lumilla. Easy Riden takapukin jousi on enää vain 45 N/mm. Viimeisenä tekijänä voidaan nostaa esille paino. PPS on ollut rakastettu, mutta myös ehkä jopa vihattu ominaisuus. PPS:n myötä reittiominaisuudet harppasivat aivan omaan luokkaansa. Etenemiskyvyn lisäksi kritiikkiä on saanut PPS:n tapa kaivaa itsensä melko syvälle, mikäli kiinnijääminen on todellisuutta. Painoa on helpoin pudottaa, kun jätetään osia vähemmäksi. Ja kun tehdään lujia osia, alkaa painoa kertyä. Tästä johtuen Commanderin XUrunko vei Lynxin leveätelaiset kertaheitolla uuteen aikaan. Jäljelle jääneiden osien keventäminen auttaa myös painonpudotuksessa. Esimerkkinä sanottakoon, että yksistään etupukki on lähes neljä LYNX ON ONNISTUNUT PITÄMÄÄN COMMANDERIN AJANKOHTAISENA MALLINA, VAIKKA IKÄÄ ALKAA OLLA. LYNX OLI TÄLLAISEN VALINNAN ÄÄRELLÄ ESITELLESSÄÄN UUDISTUNEEN COMMANDERIN. Näistä tilanteista irti pääseminen onkin ollut usein työläs savotta. Näistä ensimmäisenä paino. Koska alusta on se suurin uudistus, keskityimme koeajossa paljolti sen tuomiin muutoksiin. UUSI ALUSTA TOI TUULAHDUKSEN TULEVAISUUDESTA.. PPS-alustaa on leveätelaisissa malleissa hierottu vähän kerrallaan pitkin lähes sitä vuosikymmentä, jonka se on niissä ollut käytössä. Sporttiosastolla oli RCG korvattu PPS-alustalla jo paria vuotta aiemmin. Ensimmäiset Commanderit oli varustettu pitkään käytössä olleella RCG-alustaratkaisulla. Jäykät jouset synnyttävät huikeita voimia liikkuessaan. Yetit olivat perusrakenteeltaan sukua 90-luvun laitteille. Saimme mahdollisuuden kokeilla vuosimallin 2019 Commanderia alkutalven lumilla. Heidän mukaan PPalusta ei ole tarjonnut parasta mahdollista etenemiskykyä. Ominaisuudet eivät olleet välttämättä kärkiryhmää, mutta paremman vaihtoehdon puuttuessa, oli RCG aivan toimiva alusta. Se jätti aiemmat Yetimallit varjoonsa hyvin selkeällä tavalla. Täysin uuden konseptin omannut hyötykelkka oli raikas tuulahdus leveätelaisten segmenttiin, joka kipeästi kaipasikin tuuletusta. Näin on tehty myös Easy Ridessä, siinä on kaikkiaan 109 osaa verrattuna PPS:n 131:een. Uudistunut geometria ja toimintaperiaate antavat mahdollisuuden käyttää huomattavasti miedompia jousia. Jotta liike-energia ei ala särkemään paikkoja, on komponenttien oltava riittävän lujia. Painoa tulee rakenteesta, mutta myös iskunvaimentimista. Easy Ride PPS:n korvaava Easy Ride on suunniteltu korjaamaan edellä mainittuja tekijöitä. VUOSIA KÄYTÖSSÄ OLLUT PPS SAI VÄISTYÄ UUDEN EASY RIDEN TIELTÄ. 057 MALLISTOTKOEAJOSSA JOSKUS JOKAINEN JOUTUU VAIKEIDEN PÄÄTÖSTEN ETEEN. ETENKIN PUHUTAAN LUOPUMISESTA JA HYPPÄÄMISESTÄ KOHTI UUTTA JA TUNTEMATONTA. Tästä noidankehästä on päästy eroon uuden alustan myötä. Ne, jotka ajavat yksinomaan kovilla jäljillä, ovat vannoneet PPS:n ominaisuuksien nimeen. Tämän alustan ehdoton valtti oli sen yksinkertaisuus. Punnitsimme viime vuonna Commander 800:n sekä Expedition Xtremen, joiden välinen painoero oli noin 16 kiloa, ja suuri osa erosta tulee juurikin alustasta
058 MALLISTOTKOEAJOSSA kiloa kevyempi kuin PPS:ssä. Kun siihen kohdistuu vetoa, se ottaa paikkansa ja liike rajoittuu hieman. MITTAUKSIA KIIHTYVYYS Km/h Aika s 10 0,4 20 0,7 30 1,1 40 1,4 50 1,8 60 2,3 70 3,1 80 4,1 90 5,4 100 7,2 KULUTUS 17.1 L / 100 KM Sekalaista ajoa + vetokäyttöä Uusi EasyRide-alusta poikkeaa PPS:stä kaikilta osin. Jatkoperä on uutta suunnittelua. Normaalissa asennossa jatkoperä on maasta irti muutamia senttejä. Takapukista löytyy nyt myös pikasäätö. Kun umpisella tulee tarve peruuttaa, esimerkiksi kiinni jäädessä, nousee jatkoperä automaattisesti ylös. Kun alustan kääntöpyörä nousee ylös, alkaa se polkemaan pakitettaessa itselleen ramppia, jota pitkin voi kiivetä lumen päälle. Koko alusta painaa 26,4 kiloa, mikä tarkoittaa 11 kilon painonpudotusta aiempaan PPS:ään vertailtuna. Miedommat jouset puolestaan herkistävät toimintaa siinä määrin, että kelkka nousee paremmin pehmeän lumen pinnalle. Siihen toivoisi tulevaisuudessa reilua parannusta. Yhtenä tekijänä on uusi aktiivinen jatkoperä. Uudenlainen tuntuma Easy Ride on nimenä tuulahdus 90-luvulta. Huomio kiinnttyy takapukin kiinnitysten etäisyyksiin toisistaan. Takapukkiin on lisätty säädin, jonka avulla ominaisuuksia voidaan hienosäätää, mikäli painoa on kelkan päällä enemmän, johtuen joko matkustajasta tai reilusta kuormasta. Alustan keventäminen on osa missiota, jossa Lynx on pyrkinyt parantamaan näiden mallien etenemiskykyä. Voimalinja on tuttu eDrive, jonka perässä QRS-variaattori.. Alustan rakenne on täysin uudenlainen. Siihen on lisävarusteena saatavilla lukitusmekanismi. Säätimen lisäksi alusta voidaan varustaa taittoperän lukitusmekanismilla. Tämän ominaisuuden pitäisi helpottaa irti pääsemistä merkittävällä tavalla. Jarru on Commanderin heikko kohta. Kuvassa näkyy myös takapukin uudenlainen kiinnitys. Alustan toimintaa voidaan muuttaa parillakin eri tavalla. Tämän lisävarusteen tarkoitus on lukita taittoperä ala-asentoon, jolloin maksimoidaan telamaton pitopinta-ala esimerkiksi vedettäessä raskaita kuormia
Riski, joka kannatti Lynx otti suuren riskin pudottaessaan PPSalustan pois Commandereista. Painonsiirto tapahtuu jotenkin eri tavalla ja kelkka tuntuu pyrkimään paremmin eteenpäin. Miten luoda luottamus uuteen ominaisuuteen. Alusta on PPS:ää merkittävästi hiljaisempi. Tämän segmentin kelkan omistajat takuulla arvostavat kaikkia näitä hyveitä. Ei siksi, että eteneminen olisi ollut haastavaa, sillä lunta oli vähänlaisesti. Toki suksetkin vielä nousevat ajoittain, mutta ne eivät nouse maasta lähellekään niin etäälle kuin PPS-alustaisissa Commandereissa. Suurin riski liittyi tietenkin imagoon ja siihen, että kyseessä on merkin yksi peruskivistä. Eli uudistukset ovat menneet napakymppiin. tekniset tiedot HINTA: 15 290 € (alkaen) TYYPPI: REITTITOURING/HYÖTY VUOSIMALLI: 2019 LYNX COMMANDER 900 ACE MOOTTORI: ROTAX 900 ACE, 899 CC, 4-TAHTI PA-JÄRJESTELMÄ: EFI RAIDEVÄLI: 99,6 -+2,1 CM ETUJOUSITUS: A-LFS+, HPG 36 TAKAJOUSITUS: EasyRide, HPG 36 x 2 TELA: 50 x 3923x 4,4 CM PA-SÄILIÖ: 40 L. Tämä parantaa vetopitoa. Vetokäytössä Vetokäytössä uusi Easy Ride näyttää osaamistaan. Tieteellistä faktaa ei voi lyödä pöytään, sillä samaan aikaan ei ollut ajossa aiempaa mallia. Tässä Lynx on onnistunut merkittävän hyvin. Alkutalven patikko antoi kuitenkin hyvän mahdollisuuden testata alustan toimintaa ääriolosuhteissa. Jouduimme tarkistamaan valmistajalta, että kyseisessä kelkassa on sama moottori ja kalibrointi kuin edellisvuonna. 900 ACE on mielestämme se moottori, joka tekee Commanderista sen loistavan yleiskelkan, jonka perinteet ovat 80-luvun 5900-mallissa. PPS:n ongelmana on vetohommissa ollut etupukin taipumus pukata koko kelkka kyljelleen, mikäli paino lähtee menemään sisäsukselle. Lieko alustan painonsiirto vai mikä, mutta sporttisuutta on tullut lisää. PPS on vakiinnuttanut paikkansa kelkkamarkkinoilla, siihen luotetaan. Alustan toiminnan ansiosta koko kelkka tuntuu terävämmältä ja jopa kone tehokkaammalta. Moottori on riittävän tehokas, se on pienikulutuksinen ja se on hiljainen. Asian kanssa voi kuitenkin elää ja olla. Koeajon ajankohtana lumitilanne oli vielä haastava. Kun uusi Easy Ride yhdistetään ACE 900 -moottoriin, on paketti kasassa. Tämä ikävä ominaisuus on saatu karsittua pois käytännössä kokonaan. Vetokäytössä alusta siirtää painoa hyvin ja paino kohdistuu alustan koko matkalle. Oikeastaan ainoa negatiivinen ero PPS:ään verrattuna on etupukki, joka ääritilanteissa pohjaa helpommin. Myös ohjautuvuus vetokäytössä on parantunut huomattavasti. Vetäminen Easy Riden kanssa on kaikkiaan hallitumpaa ja helpompaa. Uusi Easy Ride poistaa Commandereista ongelmia, joista ostajat ovat vuosia kommentoineet. 059 MALLISTOTKOEAJOSSA Sen ominaisuudet eivät ole onneksemme paluu menneisyyteen, vaan enemmänkin kyseessä taitaa olla vilahdus tulevasta. Näin takapuolituntumalla voi kuitenkin sanoa, että melu on vähentynyt roppakaupalla. Reittiajossa ero PPS:ään ei ole suuren suuri. Tämän alustan toimintahan on suunniteltu niin, että se siirtää painoa taaksepäin, mutta pyrkien kuitenkin pitämään sukset maassa. Ensimmäisen huomio kiinnittyy vähentyneisiin ääniin. Siitä pitää tehdä parempi niissä tilanteissa, joissa aiemmassa on ollut ongelmia
PALUU TULEVAISUUTEEN : LYNX COBRA ENDURO 1993 TEKSTI: KIMMO KALTIOKUMPU KUVAT: HARRI JUNNILA. ALUSTA OLI AIKAANSA NÄHDEN TÄYTTÄ SNOWCROSSIA JA KONEESSA MENOHALUJA MUSKELEIDEN LUOKKAAN ASTI. ONKO TOTUUS TÄNÄ PÄIVÄNÄ EDELLEEN SAMA, VAI ONKO AIKA KULLANNUT MUISTOJA. 060 KELKKAPROJEKTIT PATIKKOJEN PAROONI LYNX COBRA ENDURO -MALLI TUNNETTIIN ”PATIKKOJEN PAROONI” -NIMELLÄ VUONNA 1993. MILLAINEN TAPAUS TÄMÄ COBRA ON VERRATTUNA 2019 VUOSIMALLIN PATIKKOJEN PAROONIIN NIMELTÄÄN LYNX RE 850
Valmistaja mainosti tämän uuden rungon olevan LWF – Light Weight Frame. Ensimmäinen 3300 GLS oli ominaisuuksiltaan hyvin peruskelkka. Cobra Enduro oli varustettu alumiinisella takarungolla. Moottorina oli ilmajäähdytetty 503 Rotax seosvoitelulla, alustassa oli perus emulsiovaimentimet ja kokonaisuus oli hyvin pitkälti mustasta raudasta hitsattu kasaan. 061 KELKKAPROJEKTIT PATIKKOJEN PAROONI L ynxin urheilumallien historia on lähtöisin 80-luvun alkupäästä. Alumiiniin Vuoden 1993 Lynx-kuvastossa on vielä näkyvillä rautainen takarunko, mutta tuotantomallissa olikin eri tilanne. Toni Haikonen ajoi vuonna 1992 Giant-enduron voiton tällä kyseisellä mallilla. Yksi Lynxin etu hyvin raskaassa 1992 Giantissa oli moottorin voima verrattuna esimerkiksi Polariksen 440 koneeseen. Kisoissa kokeiltiin vielä myös 600-luokkaa, mutta se tipahti hyvin nopeasti pois ja 500-kuutioiset vakiintuivat kisamalleiksi. Näin Cobra Racing jatkoi eloaan 467 Rotaxilla ja Cobra Enduro oli 583-moottorilla varustetun kelkan mallinimi. GLS itsessään oli hyvin kestävä ja yllättävän hyvä kelkka ajaa. ”Lähtökohtana oli joskus kelkkanäyttelyssäkin esitelty pienoismalli, joka oli allekirjoittaneen opinnäytetyö. GLSrungon evoluutio jatkui vuoteen 1991 asti, jolloin tehtiin ilmamoottorin lisäksi kahta erilaista nestejäähdytettyä mallia. Pyöreyttä Kuomujen muotoilu oli myös jotain täysin uutta entiseen, kirveellä veistettyyn GLS-tyyliin verrattuna. Endurosta siviiliin Kelkan tekomäärän sanotaan olleen 50 kappaletta, johtuen sen ajan endurosäännösten määräämästä minimivalmistusmäärästä. Eturunko oli edelleen rautainen, edellisvuoden Cobra Racing -mallista peräisin. Penkki oli istuinosan patin jälkeen alaspäin kaartuva, kuten urheilukelkoissa kuului tuohon aikaan olla. Lynxin urheilumallien evoluutio jatkui 1992 vuonna Cobra-mallilla. Toki kuski kelkkaa kuskaa, eikä teholla mitään voiteta. Kilpailun paine kuitenkin teetätti jälkijunassa Cobra Racing -mallin. Iskunvaimentimina. Alusta ja runkorakenne kuitenkin olivat yhä vanhaa jäämistöä pienin muutoksin. Lynx osti mallin ja esitteli sitä näyttelyssä. Moottorina pauhasi 583 Rotax Rave venttiilein varustettuna. Olin pitänyt omassa mallissani E-Type Jaggen muotoja lähtökohtana, siitä jäi jäljelle keulan muoto. Lynxin pojat antoivat kelkalle Cobra-nimen.” Uusi kuutioluokka Endurokisojen säännöt määrittivät kuutiotilavuusrajaksi 500 kaudelle 1993. Joka tapauksessa tämä oli askel nykyaikaan kilpailijoiden ollessa jo jopa täysin alumiinirungossa. Sen lähtökohtana on ollut, että kirveellä veistetystä mallista piti saada jotain ajan henkeen sopivaa. Ensimmäinen Cobra oli hyvin pitkälti GLS, mutta pusuhuulikuomulla varustettu. Cobra Racing loi pohjan Lynxin uudelle urheilukelkkamallistolle ja maineen patikkojen paroonina vuonna 1993. Hyödystä on hankala sanoa mitään, sillä tunnelin sisään kurkkaamalla rautaisia vahvikkeita löytyy vähintäänkin puolen rautarungon verran. Ajovalon ja tuulilasin muoto taas oli pitkälti peruja siitä mallistani. Tämä erikoismalli oli varustettu Racing-alustalla, iskunvaimentimet olivat Öhlinsit. Kelkkanäyttelyssä 1992 keväällä esitelty mustanpuhuva paholainen liekkiteipeillä ja kirkuvan punaisella penkillä oli varmasti yksi suurin unelmien kelkka seuraavalle talvelle. Cobran muotoilijalegenda Pekka Mannermaa kertoi pullakuomun muodon historiasta seuraavasti
Kaksi sekuntia myöhemmin olin ostanut aihion. Kelkkamarkkinat kokivat kovaa kehitystä 1993-1996. Ainostaan pohjamuovit olivat paikallaan ennen kokoamista. Pääosin kuitenkin kelkka oli vastaava vuosimallista riippumatta. Finnin Masa hoiteli hakuprosessin välisäilöön ja muutaman viikon päästä tontilla lojui moottorivikainen Cobra vailla huolenpitoa. Kilpailijoilta tuli uutuuksia, mitkä kilpailivat Lynxin kanssa. 062 PALUU TULEVAISUUTEEN oli lisäsäiliölliset Öhlinsit, moottorissa voimaa lähes 100 hevosvoimaa ja alusta kuin suoraan Piippolan kisapelistä. Kun kovaan kulkuun lisättiin pitkäjoustoinen Öhlins-alusta, oli paketti täydellinen 600-kuutioinen urheilukelkka. Kovimmat kilpailijat jäivät lähes 10 km/h tuosta. Ehdin jo sanoa, että mitäpä minä semmoisella raadolla teen. Cobra Enduro pyyhkäisi molemmissa lehdissä huippunopeutta yli 160 km/h. Jutun kelkan historia kulkeutuu vuoteen 1994. Penkinnahka löytyi Finnin varastosta ja Lapin Verhoiluliike hoiti penkin korjaamisen. Vertailuissa MK-lehti ja Moottorikelkkalehti testasivat 600-kuutioisten reittikelkkojen suorituskykyä keväällä 1993. MOOTTORI KÄVI NIIN PAKSULLA ALHAALTA, ETTÄ TULPPIA SAI VAIHTAA JO ENSIMMÄISELLÄ SIIRTYMÄLLÄ REITILLE.”. Aika kaukana oltiin nykyaikaisen kelkan geometriasta. Osia näissä projekteissa ei ole ikinä liikaa, joten hankin vielä yhden Cobran raadon, mistä olikin paljon hyötyä toisen kytkimen ja moottorin osien muodossa. Suurin rakenteellinen muutos viimeisen vuosimallin kelkassa oli nestetoiminen jarru. On aina ajateltu, että pitkäjoustoinen alusta syö menohaluja verrattuna esimerkiksi Polariksen hyvinkin loivakulmaiseen alustarakenteeseen. Myyntimääristä ei ole tietoa, mutta voisin veikata, että ainakin 643-koneella varustettu Rave-malli jäi täysin varjoon. Kävin kelkan läpi lähes täydellisesti. Toisin kuitenkin oli testeissä. Siitä kun puuttui Racing-alusta, alumiinitunneli ja telastossakin oli emulsiovaimentimet. Kelkka valmistui kaudelle ”ENSIMMÄINEN KOSKETUS COBRAAN YLI KAHDEN VUOSIKYMMENEN JÄLKEEN OLI KAMMOTTAVA. Vuosimalli oli 1993 ja kelkka näytti pienestä kuvasta ehjältä. Kokonaisuus näytti hyvin nykyaikaiselta, jopa futuristiselta. Kotopuolesta raahasin ensi tilassa sen 23 vuotta seinällä säilyneen vuosimallin 1993 kuomun ja yhdet vanhat racing-liukurungot. Ennennäkemätöntä Lynxiä oli myös Enduron väreillä kuvioitu toppatakki, joka oli vakiovaruste joka ikisellä Lapin läänin yläasteella. Miinusta Lynx sai kiikkeryydestään. Tämä nostatti Enduron arvoa entisestään muihin verrattuna. Rantalan Mike jollain vesicrossireissulla pläräsi nettiä ja huudahti, että nyt täällä olisi sinulle semmoinen konevikainen Cobra. Olin silloin tällöin ääneen maininnut asiasta makkaratulilla, että löytyisipä jostakin hyvä aihio, niin olisi sillekin kuomulle vielä uusi elämä. Giant-voittoja ei enää Lynxille tullut Haikosen ajon jälkeen kuin vasta vuonna 2007. Moottorin osat löytyivät Teo Lehtimäen kuvastosta. OHJAUS OLI JÄYKKÄ KUIN RAUTAKANKI. Ehkä kelkkamallin hohto myös karisi vuosien jälkeen yleiseen mallitarjonnan ähkyyn, 1993 oli Cobra Enduron vuosi. Jossain jutussa jopa toivottiin, että Lynxin penkki olisi matalampi. Takaisin loistoon Palataanpa nykyaikaan. Isäni nosti silloin varaston seinälle virheettömän 1993 Cobran kuomun odottamaan parempia aikoja. Cobra Enduro jatkoi mallistossa 1996 kauteen asti
300€ € 16.190 16.190 800 Titan Adventure 155” ES IDD + tk. Näillä muutoksilla sitä mentiinkin sitten hyvää kyytiä myös Tulppio Safari 2017 läpi. Siinä alun järkytyksen jälkeen ei auttanut kuitenkaan luovuttaa. Koeajon jälkeen jäin miettimään omia muistikuvia menneisyydestä ja niiden todenperäisyyttä Ei anneta periksi Jatkoin kuitenkin prosessia aukomalla kaikki nivelet ohjauksesta ja hiomalla puristavat helat oikeaan väljyyteen. Kuinka moni nykyaikana uskaltaisi luottaa kovamuoviseen jarrukahvaan. Tuo pieni hidaste korjattiin rautalangalla ja nippusiteillä. Sain kahvan poikki pelkästään puristamalla Safarin kuumaa ryhmää vetäessä. Teknisiä murheita oli reissun päällä pari. 300€ € 16.490 16.490 + tk. Jarrut myös olivat käsittämättömän surkeat. Koko laite oli karmea ajettava, myös alustan puolesta. Ohjaus oli jäykkä kuin rautakanki. Ensimmäinen kosketus Cobraan yli kahden vuosikymmenen jälkeen oli kammottava. € 15.890 15.890 2017. 8–17, la 9–13 www.tarvikekeskusoy.. Sen verta kitsas oli sauma. 300€ € 14.990 14.990 Axys 850 Pro-RMK 163” 3” + tk. Kelkat työhön ja huviin! ALE VARUSTE -20% SH:sta vähintään! 800 Titan XC 155" ES + tk. Keskusväylä 7, Rovaniemi Rovaniementie 6, Kemijärvi Teeritie 2–4, Ranua • ark. Oli päästävä patikkojen paroonilla sinne pahimpaan ojikkoon latomaan sen mitä Öhlinseistä lähti. 063 PALUU TULEVAISUUTEEN M 8000 Mountain Cat ES 153" 3.0" XF 8000 HC LTD ES 141” 2.25" Irbis T150 2018 Bensapihi, 4-tahti, sähköstartti, pakki, sähköstartti (sh. Tällä hetkellä sillä on ajettu yli 2000 kilometriä jälleenrakentamisen jälkeen. Kaikista pahimpana tässä vauhdin hidastimessa oli muovinen jarrun käyttökahva. Siinäpä onkin suu auki, kun vauhtia on reipas lain sallimat ja mutkassa puristat kahvan poikki. Moottori kävi niin paksulla alhaalta, että tulppia sai vaihtaa jo ensimmäisellä siirtymällä reitille. Ohjaustangon asentoa myös muutettiin, antamaan enemmän tilaa kuskille. Alustaan taas justeerattiin esijännityksiä paremmaksi. Mietin jo hetken, että kuinka ihmeessä tällaisella laitteella on koskaan kukaan voinut täyttä ajaa. Onneksi näissä on. Ohjaus oli niin jäykkä, että suksien kääntely tuli puoli mutkaa liian myöhään. Vaihde 0207 437000 (8,35 snt/puh + 16,69 snt/min) + tk. 9–17, la 10–14 • ark. Jarruun touhuttiin uudet palat ja kaikki vaijerit käytiin viimeisen päälle läpi herkän liikkeen toivossa. Totuus kuitenkin valkeni hyvin nopeaa, aika on kullannut muistot. Alusta hakkasi varsinkin etupukilta läpi, että kolina kävi vaikka iskunvaimentimet oli huollettu. Vaurioita tutkiessa todettiin, että hitsausvaiheessa on luultavasti ollut perjantai ja kello hyvin lähellä neljää. Kultasiko aika. 300€ Sidewinder M-TX LE 162” € 17.990 17.990 Kaikki mallit nettisivuillamme! M 8000 Hardcore Alpha One 154" 3.0" € 16.190 16.190 + tk. € 14.990 14.990 + tk. Toinen isompi hämminki oli tuo edellä mainittu jarrukahva. 300€ Sidewinder X-TX SE 141” € 17.690 17.690 + tk. 9–17, la 10–14 • ark. 3.490€ + tk) Koko perheelle! € 3.290 3.290 + tk. Sain revittyä ohjausakselin yläpään kiinnikkeen irti rungosta tiukassa mutkassa
064 PALUU TULEVAISUUTEEN TEKNISET TIEDOT >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Lynx Rave RE 850 E-TEC Lynx Cobra Enduro 1993 Moottori: Rotax 850 E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., eRAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit Rotax 583, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, kiertoluistiohjattu Teho: 165 hv 90 hv Iskutilavuus: 849 cc 581 cc PA-suihkutus: Sähköinen suorasuihkutus Mikuni VM38 kaasuttimet Variaattori: pDrive / QRS TRA / Bombardier Tela (lev., pit., harjakork): 38 x 327 / 4,1 cm Cobra 38 x 320 / noin 20mm Sukset: Blade XC Pelti Etujousitus: A-LFS+, KYB Kashima 40 PB HLCR -kaasuisk, jousto 242 mm LFS, Öhlins 36mm -kaasuisk, jousto 200 mm Telasto: PPS²-3300, KYB Kashima 46 PB HLCR -kaasuisk., jousto 390 mm Racing, Öhlins 36mm -kaasuisk., jousto 205 mm Jarru: Brembo hydraulinen levy Mekaaninen jarru Leveys: 126,5 cm 114 cm Pituus: 295 cm 267 cm Raideväli: 108 cm 98 cm Paino: 228 kg (kuivapaino) 222 kg (kuivapaino) Pa-säiliö: 37 l 34 l Hinta: 16 490,51000 mk
Siitä huolimatta, että kelkka on korkeampi mitä ennen oli, siltikin uudet laitteet ovat aggressiivisella ajolla ja roikkumisella hyvinkin vakaita. Suhonen Oy 0400 487 389 VARKAUS: Varkauden Kymppikone Ky (017) 552 7444 VIITASAARI: Viitasaaren Konetarvike Oy 020 757 1980 VÄÄKSY: Vääksyn Konepiste Oy 010 271 7410 ÄHTÄRI: Niko Korsumäki Racing Oy 0500 953 200 ÄÄNEKOSKI: R-Skid Oy 040 149 3549 TERVAJOKI: LoukkoMotors Tervajoki 050 337 6511 Oh jar ika up pia s Isk ar ika up pia s KUOPIO: Kone ja Tarvike Mika Leppänen Oy (017) 363 1469 SOMERO: MH Extreme Service 0400 900 256 Aki Pihlaja paransi vauhtiaan snowcrossissa nappaamalla Totaltekin iskunvaimentimille niiden ensimmäisen MM-erävoitton aivan mestariksi ajaneen Adam Renheimin nenän edestä. 26 vuotta laitteiden välissä on kehityksen kannalta todella merkittävä aika. Lynx RE 850 edustaa tällä hetkellä nykyajan patikkojen paroonia. Toki lisävarusteita saa, mutta siltikin luulisi reittikelkoissa yksi varuste olevan suojaava lasi ja kuomu. Uuden ajan rinnalla Verrokkilaitteena meillä on 2019 vuosimallin parasta Lynxiä mitä löytyy. Sen jälkeen saa hakea saunasta istumapaikkaa alalauteilta. Kelkoilla jaksaa ajaa reilusti pitempiä reissuja ilman reisikramppeja ja selkäkipuja. Kontin sisällä kulkeva nesteletku pitää makkarapaketin sulana kovallakin pakkasella. Uusissa laitteissa isot moottorihuollot vaativat paljon aikaa jo pelkästään kuomujen purkamiseen. Se on kuskin suojaaminen ajoviimalta. Kun vuonna 1993 todella tehokas reittikelkka oli alle 100-hevosvoimainen 583 Rotax, nykyajan 850-kuutioinen moottori puhuu jo yli 160 hevosvoiman teholla. Olemme siirtyneet istumaan eri paikkaan, runkokokonaisuus on tehty alumiinista jopa valuosia käyttämällä, moottoreissa ruiskuteknologia on ehdoton, sukset ovat muovia, iskunvaimentimissa on säädöt kolmeen eri alueeseen, joustomatkat ovat kasvaneet, lasikuituinen kuomu on muisto vain ja jarrut ovat hyvin tehokkaat nestetoimiset. Peräkontti Cobrassa on myös todella tilava ja jopa lämmitetty. Parasta ennen Mikä oli ennen paremmin. Huoltojen kannalta myös vanhan kaartin laitteet olivat helppoja, kuomu auki ja näet moottorin. Ilmeisesti markkinavoimat jylläävät tänä päivänä niin, että kelkkojen tuulilasit ovat vaan reunanauhan pidike. Kuitenkin tärkeä asia Tulppiossa on se, ettei tipu kuumasta ryhmästä. Aki sijoittui MM-kisassa kakkoseksi jo toista kertaa peräkkäin. Kun perus setup on kunnossa, voi ruuvia kääntämällä lähteä crossiradalle ja toista ruuvia kääntämällä ajella perheen kanssa mukavasti makkaranpaistoon. Geometrian mentyä ryhdikkäämpään asentoon, säästytään hyvin paljon yllättäviltä iskuilta alaselkään. Ulkonäkö on myös huomattavasti parempi vanhassa laitteessa, ainakin vanhoihin kaavoihin kangistuneiden pussihousujen mielestä. Toisaalta kytkimiin ja ketjukoppaan on uusissa helpompi pääsy aukeavien sivuposkien vuoksi. Nykyajan suoraruisku Rotax on 2-tahtimoottoriteknologian suunnannäyttäjä. Tilavuuden kääntöpuoli on se, että se pitää olla aina joko täysi tai täysin tyhjä. Huomioitava varuste kaikissa nykyai. Kolström Oy (016) 532 204 NÄÄTÄMÖ: T:mi Serimar 040 192 1600 OULU: Motorman Oy (08) 535 0210 LAHTI: Vääksyn Konepiste 010 271 7411 OULU: Bikefox Oy 040 558 9520 OUTOKUMPU: Kone ja Tarvike Mika Leppänen Oy (013) 552 569 PIEKSÄMÄKI: MP-Huolto Jarkko Honkanen 040 760 7997 PUDASJÄRVI: Pienkonehuolto Keskiaho Oy (08) 822 007 RAAHE: Raahen Motocafe Oy (08) 237 489 90 ROVANIEMI: Koneliike Korteniemi Oy 020 743 3570 ROVANIEMI: Ranuan Tarvikekeskus Oy 044 722 1893 ROVANIEMI: Lapin Akkumaailma Oy 020 734 3441 RUOVESI: VK-Motors Oy (03) 474 0040 SEINÄJOKI: Jokiniemi-Motors Oy 010 328 0090 SODANKYLÄ: KoneVasara Oy 040 529 6712 TORNIO: Keinänen Oy 010 396 4101 TURENKI: Elämyspalvelu M. Valmistamme kovametalliohjareita kaikkiin kelkkamerkkeihin seuraavina malleina: ZERO, UTILITY, FREERIDE, SPORT, TOURING, RACING, SPRINT, ja SNOCROSS Totaltek Ky Nikkarinkuja 8 96910 ROVANIEMI puh. 1993 kaikki markkinoilla olevat laitteet olivat urheilullisia, mutta silti niissä oli myös tuulilasi. 0207 340 550 Totaltekin tuotteiden jälleenmyyjät Suomessa www.totaltek.fi TC R-C A-0 6F HAAPAKALLIO: SMT Motors 050 567 1960 KANKAANPÄÄ: Kankaanpään Automekaanikot 010 396 6504 HARTOLA: T:mi Juki-Motors 0440 498 301 IISALMI: Savon Pro Service (017) 825 444 IVALO: T:mi Portti Motors 040 753 8467 IVALO: Tuovilan Gummi (016) 662 495 JOENSUU: Kone ja Tarvike Mika Leppänen Oy (013) 552 559 JYVÄSKYLÄ: Jyväs-Marine Huolto Oy 020 734 5711 JYVÄSKYLÄ: Keljon Konehuolto Oy 020 757 1740 JÄRVENPÄÄ: Moto-Up Oy 0400 402 681 KAJAANI: Tokmanni Oy Motomaxi 020 728 7621 KAJAANI: KPM Tech 050 527 3885 KARIGASNIEMI: Sarre Oy (016) 676 111 KAUHAJOKI: Suupohjan Varaosa ja Huolto Ky 010 470 9860 KEMIJÄRVI: Tuovirengas Oy (016) 821 506 KILPISJÄRVI: Kilpishalli Oy 010 320 4770 KOKKOLA: Akku-Tarvike Määttälä Ky (06) 831 8611 KOUVOLA: Motoworks Finland Oy 040 584 9797 MIKKELI: JS-Motors (015) 172 590 MUONIO: K.A. Käytännössä kaikki on mennyt kehityksessä eteenpäin. Molempia kelkkoja peräjälkeen ajaessa kiinnittää huomion yhteen asiaan, mikä ennen oli paremmin. Kelkka on kuin tehty sinne suurimpaan möykkyyn ja moottorissa riittää voimaa joka ikiseen paikkaan. Parasta nyt Mikä on nykyaikana paremmin. Ph ot o: Ju ha Vä lik an ga s kätevä pysäköintijarrukahva kaasun puolella ja siinäpä sitten ajeltiinkin yhdellä kädellä kaasuttaen ja jarruttaen. Muistikuvissa on edelleen ne teinivuosien makkaranpaistoreissut, missä peräkontista kaavittiin makkarapakettisilppua höystettynä sinappipurkin jäämistöllä, puukolla ja hajonneilla tetramehupurkeilla. Alustan iskunvaimentimissa riittää säätöruuvia joka lähtöön. Jos tällainen moottori laitettaisiin Cobran runkoon, ei tarvitse kovin montaa ojaa vetää yli isolla kaasulla, kun kuski ja kelkka olisivat banaanilla
Jos ennen mentiin samassa paikassa sataa, nyt mennään yli 140 km/h. GLS-mallien telan pituus oli kuitenkin 3300, joka toimii nykyaikana reittikelkan maton standardina. Jos kiihdytys käännetään matkaan, GLS on taivaltanut 280 metriä siinä vaiheessa, kun RE 850 on mennyt yli 400 metriä.. Tällä kertaa nimeltään PPS. Vaikka kehitystä komponentteihin on tullut, rakenne on teorialtaan silti sama. Voimansiirto on edelleen kaikissa kelkkamalleissa menneisyyttä. Varsinkin kun tämän päivän laitteet toimivat peruutuksen osalta täysin sähköisesti ilman mitään ylimääräistä lisäpainoa peruutusvaihteen hammasrattaiden muodossa. Telaston pituudessa oltiin välillä 3070 mitassa, kunnes palattiin 2012 vuosimallissa takaisin vanhaan hyvään aikaan ja 3300 mittaan. On ihmeellistä, ettei tuohon kumihihnaan vieläkään ole keksitty isoa muutosta. Viimeisin evoluutio PPS-alustasta vuonna 2019 on pyöreäseinäinen ohutputkinen malli varustettuna 46 mm KYB-iskunvaimentimilla. Cobraa tutkiessa huomaa, että alusta on toimintaperiaatteeltaan sama kuin RE Lynxissä. Samoin ketjulla toimiva toisioveto on ollut mukana käytännössä kelkkojen keksimisestä lähtien. Normaalisti tuo aika pitäisi olla alle 1.7 sekuntia. Moottori pyörähtää vaan toiseen suuntaan nappia painamalla. Suorituskyky paljastaa kehityksen Suorituskyky puhuttaa aina. Cobrassa käytettiin hieman lyhyempää 3200 mittaa, G-Typessä siirryttiin viimeisissä malleissa jo 3070 telanmittaan. Ei missään nimessä laitteiden huippunopeus, mutta vertailuun hyvin kuvaava numero. Loppunopeus on otettu reilun 400 m ajon jälkeen. Ajoimme umpilumeen väylän, jossa mitattiin kulut. Ehkä 30 vuotta sitten oltiin aikaamme edellä. Näin se onkin. PPS-alustan esi-isä on nimeltään Racing, mistä evoluutio jatkui Racing II -alustaan G-Type Lynxeissä. Se jää nähtäväksi tulevaisuudessa. Yhteneväisyyksiä Mikä on edelleen samaa. Kun 1993 sellainen miellettiin 5900 GLX:n varusteeksi ja urheilukelkkoja revittiin takapuskurista pihalla ympäri, ei nykypäivänä tulisi mielenkään olla käyttämättä peruutusvaihdetta. Ei mikään optimi paikka, mutta sama jokaiselle kelkalle. 066 PALUU TULEVAISUUTEEN kaisissa moottorikelkoissa on suunnanvaihtaja. Aika mötkäle, mutta silti kisoissa pärjännyt laite. Lynx RE 850 puolestaan olisi 2019 Nissan GTR, huipputehokas nykyaikainen kaikilla himmeleillä varustettu superlaite. Ehkä rakennemuutokset vaatisivat isoja sijoituksia, toisaalta voidaanko noita kehittää paremmaksi, että hyöty ja kulut kohtaavat. Tätä testiä varten otettiin mukaan myös muutama muu Lynx GLS 3500 FC RC 600 SDI RE 800 RE 850 60 jalkaa (~18 m) 3.0 s / 49 km/h 2.5 s / 53 km/h 2.4 s / 59 km/h 2.5 s / 62 km/h 100 m 7.3 s / 83 km/h 6.2 s / 97 km/h 5.7 s /106 km/h 5.7 s / 107 km/h 200 m 11.3 s / 96 km/h 9.6 s /114 km/h 8.9 s /122 km/h 8.7 s / 126 km/h 20-100 km/h 11.7 s 5.4 s 4.3 s 4.1s 80-120 km/h 7.7 s 4.6 s 4.0 s Loppunopeus noin 450 m jälkeen 107 km/h 126 km/h 134 km/h 142 km/h KIIHTYVYYDET JA NOPEUDET Taulukosta näkee 60 jalan ajasta hyvin ajopinnan merkityksen kiihdytykseen. Alussa sutiminen varsinkin 850 RE:llä oli hyvin suuri ongelma. Evoja R-EVO-malleissa käytettiin hetki RCG-alustaa, kunnes vuoden 2006 malli 440 Racing sai alleen uusimman evoluution henkiin herätetystä Racing-alustasta. Jos automaailmasta pitäisi hakea verrokkeja, niin Cobra voisi olla joku GT-Four Celica. Kelkkoja silmäillessä huomio kiinnittyy alustaan
Kuvan hämätessä molemmissa kuitenkin on lähes samanmittainen tela.. Tämän päivän suurimmilla koneilla pystyy ajamaan hyvinkin reippaasti ilman, että paikat tulevat silmille. Missään nimessä tämäkään ei ole virallinen mittaus, mutta samalla tavalla mitattuna antaa vertailuarvon. Arctic Cat Thundercat 900 maksoi vuonna 1993 69 000mk, joten hintavertailussa ollaan malliston kalleimmassa päässä. Ehkä kuitenkin oli aivan hyvä, että aikojen alussa moottoritehotkin olivat vaatimattomia, samassa suhteessa ajoominaisuuksien kanssa. Kelkat mitattiin tavallisella rullamitalla. Loppuun teinivuosien haaveiluista tuttu kysymys, kumman ottaisit. Tilastokeskuksen rahanarvomuuntimen mukaan tuo vastaisi 2018 vuonna 12 200 euroa. 067 PALUU TULEVAISUUTEEN Cobra RE 850 Leveys suksen ulkoreunoista 1170 mm 1255 mm Korkeus 1090 mm 1197 mm Pituus suksen kärjestä takapuskuriin 2700 mm 2950 mm Maavara vetoakselin etupuolelta pohjasta 119 mm 122 mm Istuinkorkeus kohtisuoraan astinlaudasta 380 mm 540 mm Istuimen takapatti – ohjaustanko välimatka 820 mm 830 mm Ohjaustangon paikka suhteessa vetoakseliin 270 mm vetoakselin takapuolella 130 mm vetoakselin etupuolella Ohjaustangon korkeus astinlaudasta 850 mm 840 mm KULJETTAJAN ASEMOINTI ENNEN VS NYKYÄÄN malli Lynxin vuosien varrelta. Cobra Enduron hinta vuonna 1993 oli 51 000 mk. Huomionarvoista on vanhan 800 E-TECin suorituskyky. RE taas näyttää vuorikelkalta pitkällä tunnelillaan penkin takapuolella. Vaikka istuinkorkeus onkin noussut lähes 20 cm, ohjaustanko on kuitenkin pysynyt samalla korkeudella. Taulukosta löytyvät kuitenkin muut mittaukset. Ennen vanhaan todellakin istuttiin takapuskurin päällä, nykyaikana kuljettaja on aikalailla vetoakselin kahta puolen. Suurin huomio kiinnittyy ohjaustangon sijaintiin suhteessa vetoakseliin. 850:n raaka voima alkaa puhumaan, kun ylitetään 110 km/h. Toisaalta RE 850 onkin muskelikelkka nykyaikanakin, se vaan on kesytetty ja kahlitty helposti hallittavaan muotoon. Sivuprofiilia verratessa Cobra näyttää lähes lastenkelkalta. Valitettavasti Cobra kärsi jostain voimansiirron ödeemasta eikä mittaukset onnistuneet. Nykytrendi onkin aika matala tanko. Saimme aikaan ainoastaan hihnasilppua. Joka tapauksessa nopeutta on varmasti tarpeeksi ja liikaakin. 850 RE Lynxin myyntihinta 2019 vuonna on alkaen 16 490 e, mikä taas käänteisesti tekee 68 500 mk. Kiihtyvyydet mitattiin ulkoisella gps-mokkulalla ja tulosten analyysiin käytettiin laskentasoftaa. 1990, Lynx Cobra Enduro 1993, Lynx Rave RC 600 SDI, Lynx RE 800 2014 ja Lynx RE 850 2019. Jos 90-luvun alussa pärjäsi vielä ilmajäähdytetyllä 503-moottorilla, on se nykyaikaan verrattuna lähinnä starttimoottori. Eli lähellä ollaan nykyajan 600-luokan kelkan hintaa. Lynx GLS 3500 F.C. Toisaalta, kun vierestä kelkkoja katselee, on myös ajo-ominaisuuksissa tehty todella iso harppaus. Tästä eteenpäin ero vaan kertautuu. Uuden RE 850:n kulkiessa 100 metriä loppunopeudella 107 km/h, oltiin 503 Rotaxilla varustetulla GLS 3500:lla päästy samassa ajassa 60 metriä ja vauhtia 74 km/h
068 KELKKAKISAT
USEIMMAT MYÖS TIETÄVÄT, ETTÄ VENÄJÄLLÄ MOOTTORIKELKKAILULLA ON PITKÄT PERINTEET JA OSA ON ITÄRAJAN TOISELLA PUOLELLA AJAMASSA KÄYNYTKIN. K amchatkan niemimaa sijaitsee Ohotan meren ja Tyynen valtameren välissä. Lähdin reissuun huhtikuun puolen välin kieppeillä vuonna 2018. Aeroflotin uudet lentokoneet ovat todella tilavia ja palvelu erinomaista. Tälle vulkaaniselle alueelle pääsee vain lentäen tai meriteitse, sillä sinne ei kulje manner-Venäjältä tietä asfalttia pitkin eikä kiskoilla. Ajattelin ensin, että Pajero on muotia täällä, kunnes myöhemmin asia valkeni. TEKSTI: WILLE RAJALA KUVAT: WILLE RAJALA, KONSTANTIN VOLOSHIN. Muutamaa päiväseltään käytyä Pietarin vierailua lukuun ottamatta ensikosketukseni Venäjälle oli alkamassa. Ski-Doo Summit sai allensa tuttuun tapaan Rasmussenin tuunaamat Öhlinsin iskunvaimentimet, kevyemmän äänenvaimentimen, matalamman penkin sekä tangon korokkeen. Lentoaikataulut antavat mahdollisuuden kohtuulliseen lepoon yön aikana. Kaupunki näytti ilmasta katsottuna pieneltä kylältä, vaikka se ei kotimaisen mittapuun mukaan sitä 200 000 asukkaalla kuitenkaan ole. Hän on pitkän linjan kelkkailija, moottorikelkkakauppias ja intohimoinen luonnossa liikkuja. Kolmen tunnin ja loputtomalta tuntuvien kuoppien jälkeen olimme saapuneet vuorten keskelle laaksoon, jossa meidät toivotti tervetulleeksi muutama iloisen värisesti maalattu talo. Alueen alkuperäiset asukkaat korjakit ja eveenit asuttavat etupäässä niemimaan pohjoista osaa, muutoin alueen väestö koostuu pääosin venäläisistä. Kurvasimme kaupungin kautta, sillä tarvitsimme täydennystä ruokatarvikkeisiin muun muassa paikalliselta kalatorilta. Upeasti kiemurteleva rannikko ja horisontissa vuoria vieri vieressä silmänkantamattomiin. Pajero on ainoa kampe, millä perille voi ylipäätään päästä kevätauringon sulattamalla lumisella uralla halki vuoriston. Olin saanut kutsun tulla tutustumaan SkidooKing Kamchatkan toimintaan jo aiemmin keväällä 2017, mutta en ehtinyt tuolloin saada viisumia ajoissa. Lentoyhteydet Petropavlovskin kaupunkiin Kamchatkan niemimaalla ovat ainakin menosuuntaan erinomaiset. Merenelävää oli tarjolla kaikissa muodoissa ja mukaan tarttui kalojen lisäksi tietenkin myös kaviaaria, Venäjällähän nyt oltiin. Kalastus on edelleen tärkeä osa alueen elinkeinoa ja kalatorin laaja valikoima sen mukainen. Perille saavuttiin aamun valjetessa ja näkymä lentokoneen ikkunasta oli kerrassaan taianomainen. TÄMÄ SEIKKAILU SUUNTAUTUI HIEMAN RAJAA KAUEMMAS MAAN TOISEEN PÄÄHÄN KAMCHATKAN NIEMIMAALLE. Nyt oltiin Snow Valley -nimisellä alueella, minut kutsuneen Konstantinin valtakunnassa. Alueen laaja vuoristo sekä runsasluminen talvi takaavat koskematonta hankea pitkälle kevääseen saakka. Venäläiset lentoemännät kuin suoraan muotilehtien kannesta varmistivat kaunis hymy kasvoillaan, että jokainen matkustaja viihtyi lennolla. Minua oli vastassa Maxim järeillä maastorenkailla varustetun Pajeronsa kanssa. Muiden purkaessa tavaroita, minä lähdin tutustumaan tulevien viikkojen menopeliin ja sen muokkaukseen mieleni mukaiseksi. Tällä kertaa minua kiehtoi kuitenkin totaalinen vapaus ja uusien alueiden kartoittaminen tulevia vuosia varten moottorikelkalla. Matkaa Rovaniemeltä oli edessä melkoisesti. Ensimmäisen kerran Kamchatka on kiehtonut mieltäni 15 vuotta sitten heli-ski-matkan muodossa. Kun pääsimme aloittamaan ajamisen kohti vuorten keskellä sijaitsevaa tukikohtaa, oli auto sananmukaisesti lastattu ääriään myöten täyteen sisältä ja päältä kaikella mahdollisella. 069 KELKKAREISSU TYYNELLÄ VALTAMERELLÄ KELKKASEIKKAILU KAUKANA IDÄSSÄ NAAPURIMME VENÄJÄ ON TODELLA SUURI MAA MONELLA TAPAA MITATTUNA. Vahingosta viisastuneena tämä asia hoidettiin nyt kuntoon riittävän ajoissa. Moskovan lentokenttä on hetkittäin sen verran ruuhkainen, että suosittelen varaamaan enemmän aikaa, ellei erityisesti tykkää juosta viimeiselle kuulutukselle vihonviimeisenä. Moskovassa puolentoista tunnin vaihto ja sieltä suora 8 tunnin lento uudenkarhealla Aeroflotin koneella
Kamchatka on siitä erikoinen vuoristonsa osalta, että ne ovat lähes kaikki todella jyrkkiä profiililtaan ja hyvin kapeita yläosastaan, kolmion mallisia. Kun ensimmäisiä nousuja tehtiin ja ”PÄIVÄT KAMCHATKASSA KULUIVAT UUSIA ALUEITA TUTKIEN JA KOSKEMATTOMIA POUKAMIA LÖYTÄEN. Kokki pakkasi koko porukalle eväät mukaan ja tiedusteli vielä lähtiessämme toiveita illaksi. Välillä pääsivät rantaan kumiveneellä, kun taas toisinaan apuna oli pienempi kuljetusvene.. Nuijanukutus. Aivan mieletön tunnelma ja käsittämätön vieraanvaraisuus saattelivat minut lopulta hyttiini. Unta ei puolen yön jälkeen tarvinnut kauaa odotella, siitä piti huolen lähes vuorokauden matkustus ja 10 tunnin aikaero kotimaahan. VÄLILLÄ KÄYTIIN KALALLA JUURI AUENNEISTA VUORISTOPUROISTA JA VÄLILLÄ KATSELTIIN KARHUJEN ELÄMÄÄ RINTEILLÄ. Jos tullessa maaston muodot olivat alati vaihtuvaa, sama jatkui myös nyt, mutta mittakaava kasvoi. Nousut olivat pitkiä ja ylhäältä jyrkkiä, tilanne alhaalta näytti, että huippu on todella kapea. ” Kelkat kulkivat M/S Omegan kannella. Lähdimme nousemaan takaisin kohti korkeuksia ja matkalle seuraaviin poukamiin. Laiva oli erinomaisesti varustelu ja tilava messi, sekä useat peseytymisja varusteiden kuivaustilat mahdollistavat kelluvan base campin toimivuuden. Aamukymmenen aikaan lähdimme ajamaan vuorten yli suuntana Tyynenmeren rannikko. Aamupala oli joka aamu erinomainen sisältäen kalaa, kaviaaria, tuoretta leipää, munakasta ja mahtavan makuista teetä. Tämä taas tarkoitti sitä, että jos emme ajaneet vuorten välissä olevia jäätyneiden jokien reunoja, menosuunta oli joko ylöspäin tai alaspäin. Olen vuosien varrella aika monessa paikassa ehtinyt kelkalla ajaa tai lumilaudalla laskea, mutta nyt oltiin uuden ja jännittävän äärellä. Sitä vuoristoa sitten riittikin. Tuuli oli ensimmäisenä iltana navakka ja kumiveneellä saatu kyyti M/S Omegalle melkoinen kokemus itsessään. Jos ensimmäisenä iltana juomaja ruokatarjoilu oli ylenpalttista, nyt raikui myös laulu ja ystävyydenosoitukset jatkuivat tuntitolkulla. Siellä meitä oli vastassa ankkuroitu M/S Omega, jonka kannelta juuri nostettiin viimeisiä kelkkoja ja tavaroita maihin kuljetettavaksi. Tässä teräsrunkoisessa aluksessa viettäisin muutamaa päivää lukuunottamatta seuraavat kolme viikkoa. Hyvin nukutun yön jälkeen oli aika laittaa lumivyöryreppuun vain se välttämätön henkilökohtainen varustus, mikä mukanani kulkisi seuraavat päivät. Kirkas vesi ympärillä, aaltojen äänet ja taustalla valkoisena kohoavat vuoret. Venäläiseen tapaan maljaa ystävyydelle ehdittiin kohottaa jo ennen alkuruoaksi tarjoiltua borssikeittoa, joten pikaruokailusta ei ollut tänä iltana kysymys. 070 KELKKAREISSU Kun ilta alkoi hämärtyä, oli aika vetäytyä illalliselle ja tutustumaan tulevien päivien asiakkaisiin sekä paikan isäntään Konstantiniin. Suussa sulavan kylmäsavulohimunakkaan ja teekupin jälkeen lähdin katsastamaan ensimmäisen ryhmän valmistelut pihamaalle. Mittasuhteet olivat kasvaneet vuoristosta lähdön jälkeen noin 100 km matkalla etelään melkoisiksi. Aamu, kuten jokainen seuraavakin aamu, tarjosi mielettömän hienon maiseman. Muutaman teetauon ja lähes kahdeksan tunnin ajon jälkeen saavuimme vihdoin rannikolle ja yhdelle sen tarjoamista suojaisista poukamista. Tuuli oli tyyntynyt ja parin minuutin päästä olimme takaisin rannalla, jossa kelkat olivat kauniissa rivissä valmiiksi tankattuina
072 KELKKAREISSU Kelkat odottivat aamuisin siistissä rivissä vuorille lähtijöitä. Alueen lukemattomia rantoja, joilla ainoastaan mereneläimet uteliaina kurkkivat keitä harvinaiset vieraat olivat.. Tämä upea punainen ahven nappasi syötistä kiinni yli 250 metrin syvyydestä
VUORISTO ON OSITTAIN VULKAANISESTI AKTIIVISTA, MIKÄ TUO ALUEELLE OMAN ERIKOISUUTENSA.. 073 KELKKAREISSU ALUE, JONKA VENÄJÄN ITÄISIN NIEMIMAA KATTAA, ON VALTAVA
Ensimmäisenä päivänä piti löytää luottamus Konstantinin tapaan navigoida ja ajatuksen kulkuun reittivalintojen suhteen. Suunta jatkui samassa kulmassa, mutta nyt alaspäin. Tarjoaa ajo-opetukseen ja lumiturvallisuuteen liittyviä kursseja, sekä kouluttaa viranomaisia/ erikoisjoukkoja. Master of Turns Wille Rajala (47) on suomalainen moottorikelkkaopas, joka on erikoistunut syvän lumen ajotekniikan opetukseen sekä lumiturvallisuuteen. Venäläinen vieraanvaraisuus on hämmentävää, meillä olisi paljon opittavaa. Ammattitaitoinen, alueen hyvin tunteva ja lumiturvallisuuskoulutuksen saanut opas on ainoa oikea valinta. Omatoimimatkailijalle tämä kyseinen matka on hankala järjestää, sillä kalustoa ei ole saatavilla muualta vuokralle kuin SkidooKing Kamchatkalta niin moottorikelkkojen kuin laivan osalta. Libanoniin, Turkkiin, Chileen, Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Ruotsiin ja Venäjälle. Päivät Kamchatkassa kuluivat uusia alueita tutkien ja koskemattomia poukamia löytäen. Venäjän Kamchatkaan on mahdollisuus lähteä mukaan huhtikuussa 2019 jutun mukaiselle opastetulle ajomatkalle Tyynen valtameren rannikolle viikolla 17. Tällöin pääsee keskittymään myös maisemista nauttimiseen ja pehmeän lumen surffaukseen. Kenenkään ei myöskään kannata edes harkita lähteä ominpäin seikkailemaan tuntemattomaan luontoon. Kun aamu valkeni aikanaan, väsyneenä mutta onnellisena olin valmis aloittamaan kotimatkan, painaa pääni lentokoneen ikkunaa vasten ja nukahtaa hetkeksi. Hän ainoastaan halusi kuulla mitä meille kuului, vieraita ei kuulemma käynyt alvariinsa! Viimeisen illan koittaessa tunnelmat olivat superiloiset ja samalla erityisen haikeat. Asiakasryhmien kanssa ajettiin laivaa lähellä olevia maisemia, mutta välipäivinä alati uusilla alueilla, jotka tarjosivat aina uutta mieletöntä ajomaastoa. Tällä hetkellä ainoa eurooppalainen AIARE Pro -tason lumivyöryopas/-kouluttaja, erikoisosaamisalueena moottoroitu lumiturvallisuus. Kun luottamus löytyi, alkoivat hyvinkin hurjan mittakaavan korkuiset nousut ja laskut tuntua luontevimmilta. Venäjälle tarvitaan viisumi, jonka hankkimiseen tulee varata aikaa viikosta kahteen, riippuen minkä verran sen hankkimisesta on valmis maksamaan ja minkä verran ruuhkaa Venäjän konsulaatissa juuri sillä hetkellä sattuu olemaan. Ei kelvannut raha, eivät vaihdossa omat eväämme. Auringonlaskut iltaisin, hurmos ajopäivien jälkeen, upeat ateriat laivalla, jutut laivan saunan lauteilla, uiminen jääkylmässä vedessä ja miekkavalas parin sadan metrin päässä temppuilemassa en ikinä unohda noita viikkoja. INFO KAMCHATKA Matkasta nauttii parhaiten moottorikelkkailija, jolla on hallussa perusajotaidot sivurinneja umpihankitekniikan osalta. En ole elämässäni koskaan nähnyt niin montaa karhua kuin tällä yhdellä reissulla. 074 KELKKAREISSU ylämäki lopulta päättyi, huippu todellakin oli kapea, välillä vain reilu kelkan mitta. Välillä käytiin kalalla juuri auenneista vuoristopuroista ja välillä katseltiin karhujen elämää rinteillä. Kamchatka sinne palaan vielä. Seuraavina viikkoina tutkimusmatkamme suuntautuivat yhä pidemmälle etelään ja viimeisellä viikolla myös pohjoiseen. Instagram @masterofturns www.masterofturns.com. Söimme, joimme, nauroimme, ehkä vähän tanssittiinkin ja luvattiin, ettei tämä jää viimeiseksi kohtaamiseksi. Tämä suttuisen näköinen kaveri halusi välttämättä tarjota kolhiintuneista peltimukeista teetä ja keksejä vähästä varastostaan. Järjestää moottorikelkkamatkoja mm. Ainoat ihmiset, joita vuoristossa tapasimme, olivat keskellä ei todellakaan mitään pienessä lahossa hökkelissä asustava parivaljakko. Vastaavalle neljän ajopäivän matkalle, joka sisältää majoituksen täysihoidolla sekä kaluston, polttoaineet ja opaspalvelut, mutta ei lentoja, pääsee mukaan huhtikuussa 2019 hintaan 3 900 euroa
KELKKOJEN ISKUNVAIMENNIN -HUOLTOTARJOUS WALKER EVANS, RYDE, FOX (MYÖS ILMAISKARIT), KYB, ÖHLINS YMS. Topeeka 71, 61800 Kauhajoki, www.svh.fi sis. sukset, ohjainraudat, kiinnikkeet TARJOU S 1x4L Kelkkapukki -korkeussäätö -helppo käyttää -tukeva paino 23,5kg 417300383 vahvistettu Prox -mäntäsarja Tuff Jug -kanisterit Rotax 600 E-tec 99€ 79€ 99€ 110€ 39€ 179€ TARJO US 29€ 450€ TARJO US Sylinteri Kimpex -suksipari 3x4L Frogskinz -ilmastointikalvot Rotax 600 E-tec alk. 075 HUOLLAMME, KORJAAMME JA SÄÄDÄMME KAIKKI ISKARIMERKIT AMMATTITAIDOLLA. tai 23,75€ / kk 259€ 239€ TARJO US TARJO US alkaen Variaattorinhihna BRP Täyssynteettinen 2T-öljy Camso -telamatot Latuhöylä 10€ alkaen ILMAINEN TOIMITUS! yli 40€ tilauksiin Lynx, Ski-Doo, Yamaha -alkuperäisvaraosat Iskarija kelkkahuollot ammattitaidolla Meiltä myös: Varaosat: 010 470 9860 Huolto: 010 470 9862. 45 € ILMAN LISÄSÄILIÖTÄ /KPL LISÄSÄILIÖLLISET 49 € /KPL WPISKARIT 55 € /KPL TOTALTEKISKARIT 65 € /KPL PETRI RAUTIONAHO TEOLLISUUSTIE 14, ROVANIEMI PUH: 020 7343441 WWW.LAPINAKKUMAAILMA.FI totaltek, fox & walker evans iskunvaimentimien myynti VOIT TILATA VERKKOKAUPASTAMME AKUT KAIKKIIN KELKKOIHIN, MÖNKIJÖIHIN JA AUTOIHIN
TEKSTI JA KUVAT: JANI SIPOLA KOEAJOSSA POLARIS INDY XC 850 MOTO PELTOLA EDITION. Tämä on sinänsä ymmärrettävää. Pääsimme heti verekseltään vertailutestien jälkeen koeajamaan Indy XC 850 -mallia. Näiden vaimentimien voisi sanoa edustavan alallaan sellaista hyvää keskitasoa. Suomalaiset kelkkailijat ovat vaativaa kansaa. SAIMME VERTAILUJEN JÄLKEEN MAHDOLLISUUDEN AJAA INDYÄ, JOSTA NÄMÄ PUUTTEET ON KORJATTU. VERTAILUTESTIEN YHTEYDESSÄ HUOMASIMME POLARIS INDY XC:N OMAAVAN LIEVIÄ PUUTTEITA ETENKIN JOUSITUKSESSA. 076 KELKKALEHTI KOEAJAA P olaris on käyttänyt suurimmassa osassa urheilukelkkojaan Walker Evansin iskunvaimentimia jo lähes parin vuosikymmenen ajan. VAIHTOEHTOISESTI KYSYMYS VOI OLLA SELKEIDEN ONGELMIEN POISTAMISESTA. Merkin varsinainen pattihakkuri on Rush, joka on varustettu niin sanotulla ”häkkyräperä”-alustalla. Ollakseen kilpailijoiden tasolla sporttisemmassa ajossa, se tulisi vaatimaan muutoksia. Vertailutestissämme mukana ollut Indy osoitti, että tässä kelkkakonseptissa on hienoa potentiaalia. Iskunvaimentimiin erikoistunut miehikkäläläinen paja Moto Peltola oli loihtinut koeajokelkkaan kantaTARPEELLISET MUUTOKSET KELKKOJEN SÄÄTÄMINEN LÄHTEE YLEENSÄ TARPEESTA. Juuri paljon puhuttu iskunvaimennus on usein se osa-alue moottorikelkasta, joka etenkin reittikelkkailussa on yksi ratkaiseva tekijä. Jo ensimmäisten koejon yhteydessä kävi kuitenkin selväksi, että kyseessä on mukavuuspainotteinen malli jousituksen osalta. KYSYMYKSESSÄ VOI OLLA TARVE SÄÄTÄÄ LAITETTA PAREMMIN OMAAN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN SOPIVAKSI. Uutuusmalli Indy XC sai kovasti ihastusta kevään ensiesittelyssä
Muutamia pohjaamisia saimme aikaiseksi isoissa pateissa, joita edelsi ikäviä pikku patteja. Ohjaus tuntuma oli looginen ja kelkka meni tärypatissa suoraan. Testasimme Indyä muutamilla reittipätkillä, joista löytyi hyvin vaihtelevia patteja sekä vaikeita ylityksiä. .. Tämän tyyppisellä säädöllä pärjää luultavasti 80 prosenttia Indyjen omistajista, siis heistä, joille vakio ei tarjoa riittäviä ominaisuuksia. Omistaja suunnitteli mahdollisesti etupukin kantavuuden lisäämistä, jotta suksipainetta saadaan vähennettyä entisestään. Ero vakioon 600-kuutioiseen Indyyn oli järkälemäisen suuri. .. Tästäkin huolimatta Indyn jousitus kantoi merkittävän hyvin. Koeajamamme Indy oli varustettu myös C&A:n suksilla. Moto Peltolan tekemän säädön Indyn iskunvaimentimiin voisi kuvailla olevan hyvä sporttinen reittisäätö. Ka-Mu Oy I Taka-Wetkantie 3, 43500 KARSTULA I puh 020 144 1460 Kaikki RAL-värikartan sävyt, myös metallinhohtoja hile-/ flakemaalaukset. Alusta tuntui joustavan koko matkaltaan, ilman väkivaltaisia läpilyöntejä. Odotimme koeajoa mielenkiinnolla, sillä halusimme nähdä voiko Walker Evansin iskunvaimentimilla tehdä jousituksen, joka olisi samaan aikaan mukava, mutta myös riittävän kantava sporttiseen ajoon. Suksien ohjainrautaa oli lyhennetty, jotta ohjaustuntumaa oli saatu kevyemmäksi. .. Eli kyseessä oli pelkkä vaimennustehon muutos iskunvaimentimien simmityksiin kajoamalla. .. Muutos oli tehty nimenomaan vakiovaimentimilla ja vakiojousilla. Nämä reittiosuudet toimivat erinomaisena testiympäristönä juurikin iskuvaimennukselle. Mielestämme C&A suksi tuntui toimivan Indyssä reittiajossa kohtalaisen hyvin. Myös vakiovaimentimista voidaan osaavan säätäjän avulla saada toimivat, olipa kyse merkistä kuin merkistä. .. vammat säädöt. Aina ei tarvitse ostaa tuhansien eurojen hi-tech-iskareita parantaakseen jousituksen toimintaa. 077 KELKKALEHTI KOEAJAA Tuunaa nyt kelkkasi uusilla pulverimaalatuilla Blingfactoryn tuotteilla! www.blingfactory.fi Kylla varilla on valia! .. Mutta näissä samoissa möykyissä pohjaa lähes jokainen kelkka enemmän tai vähemmän. Uusien säätöjen tekeminen huollon yhteydessä keventää kukkaroa merkittävästi vähemmän kuin vaimentimien vaihtaminen. Kelkan omistajan Jarkko Peltolan mukaan kyseisillä vaimentimilla oli ajettu testihetkellä jo sen verran, että ne olisivat kaivanneet huoltoa
Kelkkalehti on Skandinavian lehdistä ainoa, joka tekee näin tarkkoja vertailuja ja pistää laitteet pisteiden valossa järjestykseen. TÄNÄ VUONNA LUONTO HEITTI PELIIN OMAN HAASTEENSA, JOTEN HOMMA MENI ENTISTÄ MONIMUTKAISEMMAKSI.. Lisäksi aikatauluja määrittää kelkkojen saatavuus. Näitä pätkiä ensin tampattiin kelkoilla sekä jyrällä. Meillä oli vertailujen aikaan yhtä aikaa ajossa yhdeksän kelkkaa. Aiottuna ajankohtana oli lunta todella vähän, joten vertailun ajaminen oli pakko siirtää. Kelkoilla pitää myös ajaa melkoinen nippu kilometrejä. Joulukuun edetessä eivät olosuhteet parantuneet toivotulla tavalla. Toivottavasti lukijat arvostavat työmäärää, jonka testiryhmät vertailujen toteuttamiseksi vuosittain tekevät. Aikaa kului neljästä viiteen päivään. Olemme käyttäneet ajamalla tehtyjä ratoja useiden koeajojen yhteydessä, joten päätimme ottaa tämän käytännön myös vertailuihin mukaan. Valon vähyys tekee kuvaamisesta ajoittain todella vaikeaa, kun vertailut tehdään alkuvuodesta. Kuvaamiselle täytyy etsiä sopiva paikka ja toivoa, että valoa on riittävästi kuvien ottamiseen. Lopuksi kävimme tasailemassa maapattien välejä muutamaan kertaan lanalla. Pohjustimme ja tasasimme reittejä arviolta 150 kilometrin matkalla. Tätä perinnettä tulemme vaalimaan myös tulevina vuosina. Myös kiihdytysmittauksissa käytettyä rataa tampattiin jo joulukuun alusta saakka. Jokaiseen kelkkaan täytyy testilenkeille olla kuljettaja. Poljetuksen ja lanauksen yhteydessä ajoimme arviolta 600 kilometriä. Työ on joka vuosi valtava. Polttoainetta ja öljyä menee melkoisia määriä. EI TARVITSE KUIN AJAA JA VÄLILLÄ TANKATA. 078 KELKKATESTIT aikaa ja vaivaa VERTAILUTESTIEN TAUSTAA 2019 Alun perin tämän vuoden ensimmäinen testisessio piti tapahtua jo joulukuun puolenvälin jälkeen. Mutta kun ihmisen aika on rajallinen, on hommia pakko välillä supistaa. Reiteille saatiin kuitenkin vähitellen lisää lunta joulukuun edetessä, joten myös urien kunto oli vertailuajankohtana melko hyvä. Kelkkojen kuvaaminen on oma savottansa. Näidenkin järjestäminen vie helposti yhden päivän. Autolla kilometrejä joutuu ajamaan helposti toista tuhatta. Yhteiskilometrit tämän vuoden testeissä ovat melko lähellä 4000. Asioita voisi aina tehdä paremmin ja visioita riittää. HOMMA EI KUITENKAAN OLE LÄHESKÄÄN NÄIN SIMPPELI. Se ei näy ulospäin, mutta vertailujen tekeminen vaatii melkoista venymistä koko testiryhmältä. Aikaa oli kuitenkin pakko käyttää, jotta pystyimme takaamaan turvalliset ajo-olosuhteet testiryhmälle. Tekniset kuvat hoituvat nykyään nätisti, kun käytössä on lämmin talli, josta saamme pihalle sulat ja puhtaat kelkat. Ajomäärä pyörii 4000 kilometrissä ja kelkkojen keskikulutus sadalle kilometrille on yli 20 litraa.Mittauksia tehdään kiihdytyksissä ja puntaroinneissa. Kuuden tunnin työstämisen jälkeen radasta tuli lopulta aivan loistava, ja se olikin hyvä apu vertailun toteutuksessa. Aikaa kuluu päivä tuodessa ja toinen viedessä. Kelkat eivät myöskään liiku omin avuin. Tästä johtuen jouduimme tekemään valmistelevaa työtä aiempia vuosia enemmän. Sitä myös lanattiin ajoittain, jotta pohja olisi tasainen ja kestäisi useiden kelkkojen kiihdytykset. Luonto päätti kuitenkin toisin. Teimme radan traktorin avulla suurelle peltoaukealle. SIVULLINEN VOI HELPOSTI AJATELLA, ETTÄ KELKKAVERTAILUN TEKEMINEN ON HELPPO HOMMA. Kaikki tehtävät pitää saada vielä aikataulutettua jokaisen osallistujan kalenteriin sopivaksi. Ajokuvien ottaminen onkin siten eri homma. Jo näiden laitteiden siirtely esimerkiksi Rovaniemeltä testikohteeseen on oma työmaansa. Jokainen voi laskea karkeasti, paljonko polttoainetta on palanut. Pattia riitti ja urien kunto vaihteli laidasta laitaan. Näytti pitkään siltä, että reiteille ei tule riittävästi lunta kunnon talviolosuhteita simuloimaan, joten päätimme tehdä turvallisen radan
FI 100 SUURI VALIKOIMA VAIHTOKELKKOJA! Ota yhteyttä 019 426 7100 info@konetalo.fi Helletorpankatu 3, HYVINKÄÄ Ma-Pe 9.00 17.30. 079 Kaikki mitä kelkkailija tarvitsee! Suomen lumisinta aluetta Huolletut reitit ja free ride Polttoainejakelupiste (korttiautomaatti) Ravintoloita Pub Kelkkavuokraus Varaosia ja huoltopalvelua Reilusti majoitusvaihtoehtoja mökistä hotelliin! KATSO LISÄÄ JA VARAA EDULLINEN MAJOITUS WWW. La 9.00 13.00. PALJAKKA
080 AIKOJENTAKAA 1988 2019 AIKOJEN TAKAA VERTAILUJA VUOSIEN VARRELTA V uonna 1993 kuumin vertailuryhmä koostui rallirasseista. S euraavana vuonna, eli 1994, oli vertailun kokoonpano lähellä edellisvuotta. Tuolloin raja oli muodostettu 500-kuutioon, jolloin esimerkiksi ilmajäähdytetty Phazerkin oli vielä aivan kilpailukykyinen laite. Kuutiotilavuuden puolesta ne luokiteltiin endurokisoihin sopiviksi. Yamaha ei ollut enää mukana ilmajäähdytteisellä Phazerilla, vaan uudella tolppakeulaisella Vmaxilla. Jotain ajasta kertoo kuskien kommentit, joissa moitittiin, että osassa kelkkoja takapuoli hakkaa telatunneliin. Mielenkiinnon voi kohdistaa myös testiryhmään. Ryhmän painavin yksilö oli SkiDoo, joka painoi 255 kiloa. Tuolla otsikolla katettiin sen ajan urheilullisimmat kelkat. Kommentti, jota ei nykypäivänä takuulla kuule testikuskin suusta.. Yamaha vaihtui kerralla vertailun keveimmästä vertailun painavimmaksi. Listalta löytyy Jyri Välikangas, joka otettiin aikakoneella vuoteen 2019 ja mukaan tämän kauden vertailuryhmään. Muutoksia oli kuitenkin tapahtunut. Phazerin etu oli sen keveys, tankki täynnä kelkka painoi vain 225 kilogrammaa
Tehdyssä vertailussa otettiin mittaa kahden eri kuutioluokan suorituskyvystä. Sittemmin tämän kuutioluokan kelkat ovat painuneet enimmäkseen historiaan. Lynxin jättäessä vuonna 2003 pienemmät puhallinjäähdytteiset mallistostaan oli kuhina valmis. V uonna 2007 elettiin jälleen muutoksen aikaa. Myös Yamaha oli mukana nelitahtisella BadBoylla, joka pyrki kilpailemaan aidosti 600-luokan kaksitahtien kanssa. Kokonaisuutena ero oli kuitenkin melko pieni. Lynxiltä mukana vertailussa oli Rave RC, vaikka tuon vuoden kuumin uutuus oli Rave RE. On huomattavaa, että kiihdytyslukemat eivät paljoa eroa tämän vuoden vertailusta.. 081 AIKOJENTAKAA K eväällä 2003 olivat vastakkain kaksi silloin aivan ajankohtaista kelkkaa. Kyseessä oli viimeinen vuosi ennen Ski-Doon XP-aikakautta, joka oli omanlainen sysäys jälleen kohti tulevaa. Mittausten perusteella Lynx kipaisi viivalta paremmin
082 KELKKAKISAT TEKSTI: LIVESPORTS TIEDOTUS KUVAT: TEEMU KUKKONEN A lun perin haluttiin antaa junioreille mahdollisuus lähteä mukaan kokeilemaan snowcrossia ja saada siitä heille uusi harrastus. Crane Hill haluaakin olla mukana myös tulevaisuudessa nostamassa kuljettajia sekä lajia eteenpäin. Kaikilla tiimin johtohahmoilla on pitkän linjan kilpataustaa ja hommahan lähti sitä myöten kerralla lapasesta, naurahtaa tiimipäällikkö Petri Tukiainen. Pitkällä tähtäimellä tavoite on saada tiimi pyörimään, luomaan lisäarvoa kumppaneille ja totta kai olla mukana lajin kehityksessä. Kuljettajatasolla tavoitteemme on olla tärkeä ponnahduslauta ulkomaille sekä antaa kaikki edellytykset kasvattaa omaa ajamista, kertoo Tukiainen tiimin tulevaisuudesta. Pro-tason tiimissä kuljettajat saavat keskittyä. Halutaan antaa hyvä alusta ja paikka harjoitella sekä luoda selkeä kasvupolku kaikenikäisille kuljettajille. Tiimin perusarvoihin kuuluu olla mukana snowcrossin juniorityössä ja lähteä sitä kautta kasvattamaan harrastuksen tunnettavuutta sekä antaa nuorille mahdollisuuksia keskittyä pelkästään harjoitteluun ja kehittymiseen. Lajin julkisen näkyvyyden kasvu on tiimeille tärkeä asia, sillä se vaikuttaa yhteistyökumppaneiden hankintaan ja sitä kautta lajin rahoittamiseen. Lajin kehittymisen eteen Livesports Promotionsin aloittama työ kaudella 2018 kirvoittikin kilpatiimien omaa tekemistä nousuun sekä näkyvyyden kehittämistä eteenpäin. On mahtavaa päästä opettamaan jo pienestä pitäen miten ollaan mukana kilpatallissa sekä tietenkin antaa makeita kokemuksia tiimin kuljettajille. Halutaan olla se tiimi, joka antaa rahalle vastineen yhteistyökumppaneille sekä on kuljettajille kasvupolku maailmalle kilpailemaan. Tiimi haluaakin antaa nyt jo juniori-tasolta hyvät lähtökohdat itse ajamiseen, joka tietenkin luo pysyvyyttä ja syventää kuljettajan kehitystä
Tämän vuoksi tiimi antaakin tuen talousasioihin, näkyvyyteen ja hoitaa myös kumppaniasioita. Kuljettajat saavat ison taustatuen ja tiimin selkänsä taakse, jotta keskittyminen olisi ajamisessa. Kuskit on valittu puhtaasti fiiliksen mukaan. Pieti Puhakka esimerkkinä on todella upea urheilija ja siinä kaverissa piilee suuri määrä potentiaalia, joten muutaman mutkan kautta saatiin Pietikin meidän talliin. Tulevaisuuden kelkkalupauksena myös kovaa jälkeä tulee tekemään Jesse Hottinen, sillä kaverilla on mitalikaapissa lähes kaikki mitä nyt endurossa voi saavuttaa. TIIMIESITTELYSSÄ: CRANE HILL RACING vain ajamiseen ja tiimin johdon tehtävä on pyörittää kaikki muu sen ympärillä. Tukiainen näkee itse sen olevan tärkeintä, että kuljettajan ei tarvitsisi itse keskittyä esimerkiksi kumppanihankintaan kauden aikana. Tärkeintä meille on, että kuljettajan ei tarvitse puristaa kahvaa kuin kaasua painettaessa, vaan saa hän keskittyä olennaiseen. 083 KELKKAKISAT LÄHTÖKOHTIA LUOMASSA KUOPIOSTA LÄHTÖISIN OLEVA CRANE HILL RACING ON KAUDELLE 2019 PANOSTANUT TIIMIN KALUSTOON JA NÄKYVYYTEEN ISOLLA KÄDELLÄ. Vaikean kauden 2018 jälkeen Crane Hill -riveissä nähdään. MIKÄ ON KAIKEN TÄMÄN TUMMAN PUHUVAN PINNAN TAKANA JA MISTÄ AJATUS TIIMIIN ON LÄHTENYT. Tiimin selkeä vahvuus on tietenkin juniorityössä, koska sieltä se maailmanluokan kuljettajan ura alkaa ja siellä tehty tärkeä työ kantaa varmasti hedelmää. Taustajoukon tuki onkin tiimissä muutakin kuin pelkästään näkyvyyttä ja tiimivaatteita. Tiimiin on haettu potentiaalisia kavereita ja juniorikuskeista löytyy myös omia poikia. Muun muassa Pietin kanssa haluttiin kaverille antaa paljon mentaalipuolen ja fysiikan puolelle. Tiimin Junioreina ovat Otto ja Luka Tukiainen, Mini Juniori Juuso Vuori, Pro-Lite:ssä endurosta tuttu Jesse Hottinen sekä yli kymmenen vuoden kokemuksen omaava Pieti Puhakka tähdittää kuopiolaistiimiä. LOPPUVUODESTA 2018 SOSIAALISESSA MEDIASSA KOHAHTI, KUN CRANE HILL JULKAISI UUDEN TIIMIREKKANSA SEKÄ TIEDOTTI TULEVAN KAUDEN KULJETTAJISTA. Crane Hill -riveissä nähdään tuttuja kasvoja sekä aivan uusia tuttavuuksia. Taloudellinen tuki on fysiikan ja mentaalipuolen lisäksi yksi tiimin tärkeimmistä asioista
Nytkin matkataan juuri Puhakan luokse Kouvolaan. Treeneistä päätellen pakko vinkata muille kuskeille, että Hottisen Jesse on kyllä sen verran nälkäinen kaveri, joten usko on kova Jessen menestykseen, kertoo Tukiainen pilke silmäkulmassaan. Puhakalle tiimi on tarkoittanut suurta määrää tukea, näkyvyyttä ja ohjausta, mitä hän oli kaivannutkin. Lepoa lisätty tietenkin ja valmistautumista kisoihin. Tiimin tuki ja taustatyö on auttanut Pietiä keskittymään entistä enemmän harjoitteluun sekä ajamiseen. Tahkon SMkisan jälkeen Tomi soitti, että Petrillä olisi asiaa ja heidän kämpillään käytiin sitten kisan jälkeen juttelemassa. Snowcross Suomessa tulee kolmen vuoden päästä olemaan isompi, kehittyneempi ja entistä vahvempi moottoriurheilulaji. Arctic Cat tarttuu todella kivasti käteen ja homma siltäkin osin toimii. Tiimin arvot ja toiminta kuulosti todella hyvältä jo siinä kohtaa. Nuoremmat saavat hyviä vaikutteita vanhemmista kuskeista ja valmennusta on helpompi kehittää yhdessä treenaamisen kautta. Pietillä on aikojen saatossa ollut uransa aikana muutaman kerran jo leikkauspöydällä, niittänyt menestystä ja varsinkin ajankäytön suhteen viime kausi oli miehelle varsin vaikea. Team Crane Hill toivottaakin kelkkakansan katsomaan kilpailuja paikan päälle ja kannustamaan omat suosikit voittoon. TREENEISTÄ PÄÄTELLEN PAKKO VINKATA MUILLE KUSKEILLE, ETTÄ HOTTISEN JESSE ON KYLLÄ SEN VERRAN NÄLKÄINEN KAVERI, JOTEN USKO ON KOVA JESSEN MENESTYKSEEN.”. Tomin pyynnöstä kävin kauden aikana aina tsemppaamassa ja juttelemassa pikkujunioreiden kanssa ennen kilpailua. Etäisyyttä kouvolalaisella Puhakalla on monia kilometrejä, mutta siitäkin huolimatta Pietin mielestä tiimi toimii kuin unelma ja hommat tehdään todella korkealla tasolla. Treenejä vietetään milloin missäkin ja kirjoitushetkellä seuraava reissu onkin jo suunniteltu Kouvolaan Puhakan tiluksille. Ensimmäinen tutustuminen tiimiin tuli Tomi Rantatalon kautta viime vuoden SM:ien aikaan. Etäisyyksistä huolimatta tiimi pitää yhtä myös harjoittelun osalta. Usko kehitykseen on tällä hetkellä todella luja. Kausi ajettiin kuitenkin loppuun ja viime keväänä alettiin suunnittelemaan Petrin ja Tomin kanssa tiimikuvioita uuteen uskoon, muistelee Puhakka. Treenataan usein samassa jengissä, jotta kehitys saadaan maksimoitua. Treenejä tehdään tietenkin yhdessä. Laji voi todella hyvin tällä hetkellä ja kaikki edellytykset on nousta esimerkiksi motocrosssin rinnalle, mikä tarkoittaa isompia harrastajamääriä. Snowcross SM -sarja on ottanut viime vuosina ison harppauksen eteenpäin ja tämän myötä tiimipäällikkö Petri Tukiainen uskoo vahvasti lajin kasvuun. TIIMIESITTELYSSÄ: CRANE HILL RACING ”NUOREMMAT SAAVAT HYVIÄ VAIKUTTEITA VANHEMMISTA KUSKEISTA JA VALMENNUSTA ON HELPOMPI KEHITTÄÄ YHDESSÄ TREENAAMISEN KAUTTA. Tässä kohtaa kautta on pakko kiittää kyllä jo Tukiaisen Petriä ja Crane Hill -tiimiä kokonaisuudessaan! On etuoikeus olla mukana!, kertoo Puhakka terveisinä lukijoille. Tiimipaikka olikin Puhakalle todella tarpeellinen ja mielekäs positio, vaikka tiimiin hän löytyi osittain sattuman kautta. Treenejä on tälle kaudelle lisätty ja työntekoa vähennetty huomattavasti. Tästä nopeasti tuli ihan traditio, joten juttua tuli myös Tomin kanssa tiimihommista. Pääasiallisesti päämajaa pidetään Kuopiossa, mutta tiimi matkaakin lähes joka viikonloppu ajamaan yhdessä. 084 KELKKAKISAT Pieti Puhakka, joka on snowcross-kilpakentillä ollut jo vuodesta 2005. Nyt tälle kaudelle on todella vahva luotto kelkkaan ja omaan tekemiseen
TULE MUKAAN SEURAAMAAN JÄNNITTÄVIÄ KILPAILUJA JA KANNUSTAMAAN SUOSIKKISI VOITTOON! LIPUT ENNAKKOON WWW.LIPPUAGENTTI.FI SUOMALAINEN SNOWCROSS KASVAA JA KEHITTYY HUIMAA VAUHTIA. WWW.SNOWCROSS.FI @SNOWCROSS.FI YHTEISTYÖSSÄ: KAUPUNGIN YTIMESSÄ KUOPIOSSA 16.-17.3.2019 KAUDEN PÄÄTÖS! RUKALLA 13.-14.4.2019 SUOMALAINEN SNOWCROSS KASVAA JA KEHITTYY HUIMAA VAUHTIA. SM-KAUSI KÄYNNISTYY PARIKKALASSA 16.-17.2.2019 SMJA PM-KILPAILUT TORNIOSSA 2.-3.3.2019 LISÄTIETOA?. TULE MUKAAN SEURAAMAAN JÄNNITTÄVIÄ KILPAILUJA JA KANNUSTAMAAN SUOSIKKISI VOITTOON! LIPUT ENNAKKOON WWW.LIPPUAGENTTI.FI
Ajamiseen liittyvällä ohjeistuksella oli tarkoitus luoda kuvaa oikean tyylisestä ajoharjoitteesta. Kelkan säätämisen ohjeistuksella tarkoitus oli korostaa luotettavan laitteen merkitystä turvalliseen harjoitteluun. Leirin rasteja oli viisi kappaletta. Lauantaina ajettiin valoisan aika treenejä. Rastit oli suunniteltu niin, että opettaja pystyi antamaan suoran palautteen ajosta välittömästi harjoitteen jälkeen. Fyysisesti vaativassa lajissa ei pukeutumisen merkitystä kokonaissuoritukseen voi väheksyä. NYKYÄÄN ON AIKA YLEINEN ILMIÖ, ETTÄ HARRASTUKSEN PERUSTAT HAETAAN KURSSILTA. Iltapäivästä käytiin vielä lisää teoriaa läpi. Teorian ajatuksena oli antaa lähtökohtia tulevaan kauteen ja myös seuraavan päivän ajoharjoituksiin. Perjantai-iltana käytiin läpi teoriassa asioita ajovarusteista, kehittävästä harjoittelusta ja kelkan säätämisestä. Rastien teemoja voi myös pitää reittikelkkailijalle hyvänä oppina. LEIRIN JÄRJESTELYMOOTTORINA PYÖRII KAIKEN MOOTTORIKELKKAENDUROSSA VOITTANUT PARISKUNTA, ARTO JA KATI PÄTSI KUUSAMON MOOTTORIKELKKAILIJOISTA. KUUSAMON ENDUROLEIRI PIENILLÄ VINKEILLÄ SUURIA HARPPAUKSIA TEKSTI JA KUVAT: KIMMO KALTIOKUMPU KELKKAILUNMAAILMA. Useasta lähtökohdaltaan hyvästä kuljettajasta tuli leirin aikana selvästi parempia, kun hommaa tehtiin ajatuksen kanssa. 086 variaattori KELKKAILUN MAAILMA & VARUSTEET A lkuperäinen ajatus on ollut antaa ohjeita sekä tavallisille harrastajille, että myöskin kisapolulle suuntaaville kuljettajille. KUUSAMOSSA JÄRJESTETTIIN 11.-13.1.2019 KOLMATTA KERTAA ENDUROLEIRI JA MATALAN STARTTIKYNNYKSEN SPRINTTIKISA. Myös kelkan säätöihin kiinnitettiin huomiota ja tarvittaessa muutettiin esimerkiksi iskunvaimentimien pikasäätöjä. Itse leiri on kaksipäiväinen tapahtuma. Aiheina olivat jarrupatikko, liukkaalla ajaminen, kelkan päällä liikkuminen, nopealta osuudelta hitaalle tuleminen ja ennakoiva ajo katvepaikkaan. Mukana oli myös junioreille ja naisille suunnatut ryhmät, joten kaikki pääsivät ajamaan oman tasoisessaan porukassa. Jokaisella rastilla oli mittaa noin 300 m. IDEA EI OLE HULLUMPI, VARSINKAAN, KUN OHJEITA ANTAVAT SUOMEN PARHAAT LAJISSAAN. Rastikouluttajina toimivat Arto Pätsi, Mikko Laine, Tero Lokka, Henri Marttinen ja Kati Pätsi. Ryhmiä oli viisi kappaletta, joiden kuljettajat olivat jaettu taitojensa mukaan omiin letkoihinsa. Sunnuntaina järjestettiin leirin jatkoksi kansallinen sprinttikisa. Yhtä aihetta opiskeltiin 45 minuuttia kerrallaan ja ajo oli tauotonta. Kelkkareitti ei ole oikea paikka endurokisaan treenaamiseen
Kisatilanteen läpikäynti on aloittelevilla kisakuskeilla hyödyllinen käydä etukäteen läpi. Naisten luokassa debyyttikisaansa ajava Tanja Kaitainen oli ensimmäisellä kierroksella hyvässä vedossa lähes 10 sekunnin pohja-ajalla. Tarkkala antoi kuskeille hyviä neuvoja esimerkiksi keskittymiseen, jännityksen voittamiseen ja oman ennakkoasenteen muodostamisen voimaan. Vain sekunnin perässä isketti kovaluu Feetu Rajajärvi. Kisaaminenkin on käynyt mielessä taitotason kartuttua tarpeeksi. Vanhemmassa Junior-luokassa kuskien ikä oli 15-18v. Kovinta kyytiä piti Leevi Puustinen, perässään Onni Tornberg ja Aapo Laine. Kilpailutilanteen läpikäynnissä opiskeltiin reittimerkit, aikakortin käyttö, säännöt ja myös vakuutusasiat. Tässä selvitettiin henkilön olemusta kilpailijana sekä valmennettavana. Kisamuodossa ajetaan vain yksi erikoiskoe, kuitenkin mitaltaan lähellä tavanomaisen enduron pikataivalta. Ensimmäisen kierroksen aloitti nuorimmat juniorit iältään 10-15 vuotta. Kärkikolmikosta nopeimpana oli Mico Peltomäki, perässään Veikka Moilanen ja Miko Palosaari. Kelkkailijan fysiikkaa ja ravintopuolen asioita kävivät läpi rovaniemeläinen personal trainer Jatta Sipola sekä valmennettavansa Veera Virtanen. Mentaalipuolen asioita kävi läpi moninkertainen pyöräpuolen MM-sarjan mitalisti Marko Tarkkala. C1-luokassa nopeimman ajan tahkosi snowcrossia päälajinaan ajava Joona Lahtela, kintereillään Jarkko Tauriainen ja Jesse Laurila. Leirille voi osallistua millä tahansa urheilukelkalla ja taitotasolla. Leevi Puustinen näyttää kuinka kelkkaa ajetaan ilman käsiä. C2-luokassa nopein oli Tatu Kukkonen, Topias Laitala ja Sami Malinen olivat sijoilla kaksi ja kolme. Teppo Käkelä piti Historic-luokan kärkivauhtia Lynxin EVO Racingilla.. Luokan kelkat olivat maksimissaan 65-hevosvoimaisia vakiokelkkoja. Veera Virtanen ja Elina Palojärvi olivat kuitenkin edelleen iskuetäisyydellä. M40-luokkaa hallitsi Harri Hynynen, Heikki Soukko ja Jouko Kainulainen seuraavilla sijoilla. 087 Lauantain ajoharjoittelun päätteeksi käytiin ohjattu venyttely ja vielä hieman teoriaa. Päivän pääluokka eli A/N 600 koki yllätyksen, kun pohjat ajoi Taivalkosken Kelkkailijoita edustava Harri Tyni. Kolmanneksi kiirehti Sami Korkala. Aihealueina olivat fyysinen treenaaminen, mentaalipuolen harjoittelu ja itse kisatilanteen läpikäynti. Luennolla tehtiin myös enneagrammi eli persoonallisuustesti. Tanja Kaitainen näytti hyviä otteita naisten luokassa. Tänä talvena kelit eivät ole suosineet kelkkailijoita ja leirin kisa muutettiinkin olosuhteiden pakosta vajaan 7 km mittaiseksi hyvin pohjustetuksi sprinttiradaksi. minienduro. Historic-luokassa Teppo Käkelä näytti jatsin mallia jättäen Tapani Peltoniemen ja Hannu Saaren katselemaan perävaloja. Sunnuntain sprinttikisa Tavallisesti leirin jatkoksi on ajettu sunnuntaina ns. Pari kautta kunnolla kelkkaillut Saija Pesonen kertoi tulleensa leirille oppimaan ajotekniikkaa
Vanhempien junioreiden (15-18) ykköskuski Mico Peltoniemi.. Laineen Aapo kertoili ensimmäisellä kierroksella ajaneensa lepikkoon. Kelkkalehden vesicrossi-tempauksesta tuttu Tapani Peltoniemi Historic-luokassa. Tynin Harri ei kuitenkaan jäänyt kumartelemaan, vaan piti ykkössijansa ainoana alle seitsemän minuutin alittajana. Toisen sukupolven endurokuljettaja Aapo Laine ottaa ilmoja junioriluokassa. Pienen mellakan jälkeen nuori ja päättäväinen toveri saikin keulan kohti ruutulippua. Teppo Käkelä voittoon, perässään Tapani Peltoniemi ja Hannu Saari. Sprinttirata oli ollut aivan erilainen, kuin mihin he olivat kelkkareiteillä tottuneet. Muutamat olivat ainakin varmoja, ettei vauhti olisi heillä ollut sama ilman leiriä. Toivottavasti vastaava tapahtuma järjestyy myös tulevaisuudessa. Sprintti on siitä tiukka laji, että ylimääräisille mutkille ei ole sijaa. Feetu Rajajärvi kertoi Kuuluttaja Ylläsjärven haastattelussa ajavansa kierroksen alle seitsemään minuuttiin. Historic-luokka säilyi muuttumattomana. Suuret kiitokset viikonlopun talkoohenkilöille, kuljettajille ja tukijoille. Feetu ei aivan yltänyt tavoitteeseen jääden lopputuloksissa Harrille 7.5 sekuntia. Henri Soukko ja Jouko Kainulainen jakoivat sijat kaksi ja kolme. Kohtalo oli kuitenkin astumassa peliin viimeisellä pattisuoralla, kun Leevin kelkka päätti vaihtaa suuntaa ja kuski jatkoi matkaa ilman kelkkaa. M40luokassa Harri Hynysen vauhtiin ei muut pystyneet. Lopputuloksissa kolmantena maaliin ehti Elina Palojärvi. Puustisen Leevi näytti todella nopealta ollen selvä ennakkosuosikki. C2-luokan kärki mahtui 15 sekunnin sisään. Kolmas oli Miko Palosaari. Eroa toiseksi tulleeseen Tanja Kaitaiseen riitti sen verran, että Virtanen ajoi voittoon. Muutamia keskeytyksiä tuli, mutta suuremmilta vaurioilta säästyttiin. Voittoon siis ajoi Leevi Puustinen, perässään Aapo Laine ja Onni Tornberg. C1-luokassa sijoitukset kärjessä vaihtuivat. Päivän pääluokka A/N 600 oli kahden kauppa. Vanhemmissa junioreissa selvään voittoon ajoi Mico Peltomäki yli puolen minuutin erolla toiseksi tulleeseen Veikka Moilaseen. Kisat saatiin hienosti läpi ilman viivytyksiä kauniissa säässä. Naistenluokassa sijoitukset muuttuivat, kun Veera Virtanen latoi pohja-ajan. Jarkko Tauriainen voittoon, Joona Lahtela toinen ja Jesse Laurila kolmas. Tatu Kukkonen voittoon, Topias Laitala ja Sami Malinen jakoivat himmeämmät mitalit. Kolmanneksi kiilasi Taivalkosken toinen kuljettaja Stepan Soukhov, puoli minuuttia Tynin kärkiajasta jääneenä. Varsinkin mutka-ajon opettelu oli koettu erittäin kehittäväksi ja silmiä avaavaksi. Joona Lahtelan päälaji on Snowcross, mutta näkyipä tuo taipuvan tasamaan ajokin. Toiselle kierrokselle siis lähdettiinkin varmasti virheetön ajo silmissä kiiluen. 088 KELKKAILUNMAAILMA KELKKAILUNMAAILMA variaattori KELKKAILUN MAAILMA & VARUSTEET Päivätauon jälkeen toiselle kierrokselle Nuorimmat junnut aloittivat toisen kierroksen käännetyssä lähtöjärjestyksessä. Tämä olisi ennakkoasetelmien mukaan jo niin kova veto, että ajalla taisteltaisiin voitosta. Toisen kierroksen pohja-ajan latoi pöytään Aapo Laine, mutta hiuksen hienosti jäi Leevin yhteisajasta vajaa 5 sekuntia. Leiriläisiltäkin saatiin kommentteja kisan jälkeen
Ryhmiä on kaksi, 95 km ja 170 km. Myös toisen ruotsalaiskuskin, Rasmus Johanssonin otteet Freestyle-kilpailussa olivat vakuuttavia. Sunnuntain lähdössä kakkoseksi jäi Logan Christian, kolmoseksi Lincoln Lemieux ja neljänneksi Ruotsin Adam Renheim. Reitit on ajettu tampparilla ennen tapahtumaa, joten patikossa ei tarvitse ajella. Sunnuntaina ajo oli kuitenkin Deadwoodin kuluneella radalla todella varmaa ja tuloksena olikin Pro-luokan voitto. PIHLAJAN ENSIMMÄINEN VOITTO A ki Pihlaja nappasi ensimmäisen voittonsa ISOC Snowcross Pro-luokassa tammikuun lopulla ajetussa Deadwoodin Snowcross-kisassa. Tapahtuman järjestää Idän messut Oy ja JuukaMK. Bodin on napannut kuitenkin kultamitaleja myös Best Trick -kilpailussa, jota ei enää nykyisin ajeta. Lisätietoa www.lumiralli.fi BODINILLE XGAMES -KULTAA D aniel Bodin palkittiin uransa toisella Freestyle XGames-kultamitalilla Coloradon Aspenissa. Valitettavasti mahdollisuudet mitaleille kariutuivat toisen kierroksen kaatumiseen. Tulkaahan nauttimaan kelkkailusta ja mukavasta seurasta. Matkan varrella on kahvitus ja ruokailu sen varanneille tapahtuman päätteeksi Kolinportilla. Pihlajan viikonloppu ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla, siltä lauantailta ei pikkukolarin seurauksena jäänyt kotiinvietäväksi muuta kuin nippu mustelmia. 089 LUMIRALLI JUUAN MAISEMISSA P ohjois-Karjalassa Juuan maisemissa ajetaan jälleen kelkkaharrastajien kokoontumisajo lauantaina 23.2.2019. Kelkkailun ykkösnavigaattori!. Edellinen Freestylemitali tuli tuplakultamitalivuotena 2011
Kansalliset luokat mukana Tänä vuonna Oulussa nähdään myös kansallisten luokkien kilpailut. Lauantaina 23.2. Kansallisten luokkien kilpailut järjestetään klo 11-15. Yleisölle tarjotaan aktiivista tekemistä ja viihdykettä mm. Finaaliin selviää kolme kuljettajaa, jotka ratkaisevat kolmen kierroksen aikana Loukko.com Dominator -kuninkuuden, sekä Bothnia Cupin Race 2 kärkitilat. airsoftin, moottoroidun lumilaudan, sähköpolkupyörien ja tauko-ohjelman muodossa. VIP-asiakkaiden alueelta löytyy lämmitetty anniskeluteltta ja lämmitetyt wc-tilat. Kakkoseksi ajoi Emil Hansson ja kolmanneksi Adam Öhman, molemmat Ruotsista. 090 KELKKAILUNMAAILMA KELKKAILUNMAAILMA variaattori KELKKAILUN MAAILMA & VARUSTEET O ulun Raksilan Stadion Snowcrossissa on kahden päivän aikana ohjelmassa neljä sähäkkää kelkkakisaa. klo 11-15 kansallisilla luokilla, joita yleisö pääsee seuraamaan ilmaiseksi. SARJA AJETAAN KOKONAISUUDESSAAN OULUSSA 2223.2, SILLÄ BODEN KESKITTYY TÄNÄ TALVENA MM-KILPAILUN JÄRJESTÄMISEEN. Illan finaalissa on kuljettajille jaossa tuplapisteet. Perjantaina 22.2 päivällä ajetaan Pro Lite, Sport, Veteraanit, Naiset, Junior 14-16, Junior 11-14, sekä Junior 7-11 -luokkien kilpailut stadioncrosstyyliin. OULUN STADION SNOWCROSSISSA UUSIA TUULIA JA PALJON VIIHDETTÄ. Kisatapahtumat aloitetaan perjantaina 22.2. Tähän perjantain päivätapahtumaan on yleisöllä vapaa pääsy, joten se on erinomainen tilaisuus tulla tutustumaan lajiin. Yleisöä palvelee täysin uudistetut grillipalvelut hampurilaisrekkoineen, sekä lämmitetyt anniskeluja kahvilateltat. Lauantai-iltana klo 18 alkaen ajetaan viikonlopun pääkilpailu, Bothnia Cup Super Snocross Race 3. Bothnia Cupia jatketaan kahden kierroksen pituisilla kaksintaisteluilla. Race 1 ja Race 3 ovat viime vuotiseen tapaan Veikkauksen voittajavetokohteita. Lisäinfoa www.snowcrossoulu.com VIIME TALVENA OULUSSA JA BODENISSA JÄRJESTETTY STADION SNOWCROSSIN KANSAINVÄLINEN BOTHNIA CUP JATKUU UUDELLA ENTISTÄ KIINNOSTAVAMMALLA KONSEPTILLA. Viime vuonna Bothnia Cupin mestaruuden vei Mikko Osmo vahvan ruotsalaisrintaman nenän edestä. Pro Open -luokan kaikkien kolmen kilpailun voittajille on luvassa rahapalkinnot ja Bothnia Cupin voittaja pokkaa 3 000 euron rahapalkinnon, sekä 2 500 euron arvoisen moottoroidun lumilaudan. Klo 18 alkaen on vuorossa ”kerrasta poikki” Stadion Snowcrossin SM-kilpailu, joka on samalla Pro Open-luokan International Bothnia Cup:in Race 1. Euroopan huiput mukana Viime talvena Oulussa nähtiin kaikki Ruotsin ja Norjan parhaat kuljettajat ja tänäkin vuonna heidän odotetaan osallistuvan Bothnia Cupiin, sillä Ruotsin liiton kanssa on sovittu, ettei Ruotsissa ole kilpailuja samaan aikaan
Pe 1.3. AJOTAPAHTUMA KIERINGISSÄ. Sähkökelkkaesittely, Kelkkavaruste-esittely, arpajaiset Osanottomaksu safareille 20 eur/kelkka Tiedustelut ja majoitusvaraukset: Kieringin Kauppa ja Kahvila puh. 040 809 1610 Kieringin Lomakylä Oy, Tuirantie 4, 97390 Kierinki, www.kieringinloma.fi Järjestäjä: Kieringin Kehitys ry. Kylällä toimivat majoitusja muut palvelut ovat luoneet hyvät edellytykset kelkkamatkailulle. Luvassa on safareita, kiihdytysajoja sekä mahdollisuus osallistua umpilumen ajoihin luvallisissa maastoissa. Safari Kumputunturille, min 6 osallistujaa Safari Unarille, talvikalastusrekisafari, mukaan myös rekikyydissä Umpilumen ajot, min 6 osallistujaa Kiihdytysajot Umpilumella Soasjärvellä paripudotuskilpailuna Kiihdytyskisan palkintojenjako Tanssiyhtye Sakari Kohonen ja Huurankukat Kahvilassa Sähkökelkkaesittely, Kelkkavaruste-esittely, arpajaiset Su 3.3. Tanssiyhtye Sakari Kohonen ja Huurankukat Kahvilassa La 2.3. Tapahtuman ohjelma löytyy alta. Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävä kokoontumisajotyyppinen tapahtuma tarjoaa mahdollisuudet monipuoliseen kelkkailuun. 091 S odankylän ja Kittilän rajamailla sijaitseva Kieringin kylä on panostanut muutamana viime vuotena kelkkailumahdollisuuksien kehittämiseen
Kelkkailussa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. 040 586 3618 Metsähallitus Metsätalous Oy, aluejohtaja Arto Tolonen p. Lisäksi alueen eteläja länsireunan teillä on tällä hetkellä puutavaran ajo käynnissä. Maasto on monipuolinen vaihdellen tasaisesta jyrkkiin rinteisiin. ASIASSA ON EDETTY MUKAVALLA TAHDILLA JA UUSIA ALUEITA AVATAAN MYÖS TULEVALLE TALVELLE. Kelkkailun harrastajat voivat Metsähallituksen uraluvan hankittuaan ajaa vapaasti noin 2 500 hehtaarin rajatulla alueella valtion talousmetsässä Kuhmon itärajalla Koukkula Kuikka alueella. Paikka on syrjässä, joten siitä ei aiheudu meluja muita haittoja paikallisasutukselle. Metsähallituksessa on koettu, että huolella valittu rajattu alue ohjeistuksineen on ollut hyvä keino vapaan kelkkailun ohjailussa paikkoihin, jossa siitä ei ole haittaa luonnolle tai muille luonnossa liikkujille. Syvän lumen kelkkailualue on avattu tälle talvelle Kuhmon Koukkula-Kuikka alueella. Metsähallitus kiinnittää erityistä huomiota Suomessa ainutlaatuisten kelkkailualueiden valvontaan. Alue liittyy itärajan kelkkaurastoon ja se on saavutettavissa kelkalla tai kelkan voi tuoda autokyydillä tietä pitkin kelkkailualueen reunaan. Alueella on puroja, joiden jää ei ole kantavaa. TALOUSKÄYÖTÖSSÄ OLEVIA METSIÄ OTETAAN KELKKAILUKÄYTTÖÖN KOELUONTOISESTI MUUTAMISSA OSISSA KAINUUTA.. Kuhmon ja Puolangan (Paljakka) syvän lumen kelkkailualueista tuli edelliseltä talvikaudelta hyvää palautetta. Tiellä ei saa kelkkailla niin kauan kuin tie on aurattuna”, Jussi Moilanen korostaa. Alueen rajanaapurina olevat yksityismaat ja luonnonsuojelualueen rajat on nauhoitettu, suojelualueilla ja yksityismailla ei saa ajaa. Tiimiesimies Jussi Moilanen Metsähallituksesta kertoo, että ajoalue on selkeä, metsätiestön rajaama. Metsähallitus on laittanut alueen tuloreiteille opastauluja, joissa on kartta ja alueen käyttöehdot. Alueella liikkuessa voi kohdata eläimiä, mm. ”Koska olemme metsätalousalueella, on ajaminen kielletty alle kolmen metrin korkuisessa taimikoissa. Linkki tulostettavaan karttaan: https://www.metsa.fi/documents/10727/21067429/Kartta+2019 Lisätietoja: Metsähallitus Metsätalous Oy, tiimiesimies Jussi Moilanen p. hirviä, joita kelkkailulla ei saa häiritä. 0400192 931 METSÄHALLITUS PERUSTI KAKSI FREERIDE-ALUETTA KAINUUSEEN METSÄHALLITUS ON PARINA VIIME TALVENA LÄHTENYT VASTAMAAN HARRASTAJIEN PYYNTÖÖN AJOALUEISTA, JOILLA KELKKAILU REITTIEN ULKOPUOLELLA OLISI SALLITTUA. ”Näillä kohteilla haluamme käyttää talouskäytössä olevia monikäyttömetsiä tukemaan myös paikallista matkailuelinkeinoa”, painottaa Arto Tolonen. Tästä syystä kokeilua jatketaan kummallakin alueella”, toteaa Metsähallitus Metsätalous Oy:n aluejohtaja Arto Tolonen. Alueen käyttö ja ajaminen alueella tapahtuvat käyttäjän omalla vastuulla. 092 KELKKAILUNMAAILMA variaattori KELKKAILUN MAAILMA & VARUSTEET ” Metsähallitus vapauttaa moottorikelkkailua rajatuilla alueilla kokeiluluonteisesti. Kulku alueelle on Kivikiekin tien kautta
Maantien vartta kulkevalta kelkkareitiltä nähdään hotellin mainosviitta ”seuraavasta oikealle ja kolme sataa metriä”. RATKAISU ONGELMAAN ON LÄHEMPÄNÄ KUIN KOSKAAN. Kuukausi on sitten aikaa maksaa. Ranuan pelinavauksen seurauksena jo nyt käydään vilkasta keskustelua merkin lopullisesta, virallisesti hyväksytystä muodosta. Vihdoin vuonna 2018 saimme eduskunnan liikenneja viestintävaliokunnalta ratkaisevan uuden laintulkinnan jonka perusteella tienpitäjä voi liikennemerkein ja lisäkilvin osoittaa moottorikelkkaliikenteen kulkemaan tietä pitkin. MOOTTORIKELKOILLA KADUILLA. Reitiltä pääsee huoltamolle, joka myös usein on kelkkailemaan lähtevien turistien lähtöpaikkana. Tässäkin ratkaisee oikea asenne ja yhteinen tahto. Teksti: Suomen Moottoriliiton MKmatkailuryhmä MOOTTORIKELKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ MUUN LIIKENTEEN SEASSA ON KESKUSTELTU VUOSIEN AJAN. Tämän kaltaisten käytäntöjen soisimme yleistyvän. Ohjeen mukaan ajetaan autotielle, kun muutakaan vaihtoehtoa ei ole. Suomen Moottoriliiton (SML) MKMatkailuryhmä on koko vuosituhannen alun tehnyt työtä jotta myös moottorikelkkailijat pääsisivät näihin tärkeisiin matkailukohteisiin kuten huoltoasemat, majoitusliikkeet, kaupat ja ravintolat. Kenttämestari Ismo Sarajärvi Ranuan kunnasta pitää nyt käyttöönotettua liikennemerkkiä parhaana uudistuksena pitkään aikaan.” Nyt on selvää mihin saa ajaa, voi mennä rauhassa.” Paikallinen poliisi oli mukana merkin asettamisessa ja olivat sitä mieltä, että nopeusrajoitus sopii taajamaan ja ”muu vaara”merkki kertoo autoilijoille käytännön muutoksesta lisäkilven tekstillä täydennettynä. Keli suosii ja retkeä pidennetään muutamalla päivällä. Olihan ristiriitaista ensin maanlaajuisesti mainostaa kuntaa ja sen palveluita kelkkailijalle ja sitten antaa hänelle vierailustaan muistoksi vähintään kirjallinen huomautus tai peräti sakko. Ranuan kunnassa oli jo pitkään pohdittu ratkaisua ongelmaan. joku laskettelukeskus voisi kiinnittää taajamakyltin kanssa samaan jalkaan kilven ”moottorikelkkaliikenne sallittu”. Siellä luvallinen kulkuyhteys ei ole kovin pitkä, mutta sitäkin tärkeämpi. Älypuhelimesta tarkistetaan, että reittien varrella olevan laskettelukeskuksen hotellissa on vielä mukavasti tilaa, siis sinne. Ensimmäisenä tätä uutta laintulkintaa ehti toteuttamaan Ranuan kunta. Esim. Etenkin huoltamoyrittäjien tulisi nyt viimeistään aktivoitua ja vaatia omille alueilleen vastaavat merkit. Kelkkailija odottaa ripeitä päätöksiä. Tämähän on rikesakon paikka, sanoo poliisi, tokko tuonne luvallista reittiä olisikaan. Vaan kehitys kehittyy tässäkin asiassa. 094 KELKKAILUNMAAILMA variaattori KELKKAILUN MAAILMA & VARUSTEET L omaileva ”etelän mies” ajelee moottorikelkallaan parin ystävänsä kanssa pitkin pohjoisen Suomen kauniita talvisia maisemia. Tämä kuvitteellinen tarina oli totisinta totta vielä viime talvena. Juuri tälle hotellille mennään nyt ensimmäistä kertaa. LISÄMERKISTÄ VIHDOINKIN TULKINTA!. MAHDOLLISUUS TEHDÄ SIIRTYMÄ LAILLISESTI KATUA PITKIN REITILLE TAI URALLE POISTAISI ISON NIPUN ONGELMIA. Paikallisesti hoidettuna tämä voidaan toteuttaa hyvinkin nopeasti
Kysy tarjous: Pentti Jokiperä p. fi ® Ski-Doo MXZ X-RS Iron Dog 600R E-TEC sh: 15 300 € +tk VARAA HETI OMASI. +358 44 241 1521 lomajoosula@gmail.com www.joosula.fi Loma-Joosula Kelkkareittien keskellä Maksuaikaa jopa 84 kk ilman käsirahaa, kysy lisää!!! VK-Motors Oy Kuruntie 15, 34600 RUOVESI Puh. 095 Best powder in Sweden! Saxnäs HOTELLI • MÖKKEJÄ RAVINTOLA • PUB OPASPALVELUT marsfjall.se +46 940 700 03 Kelkkailijoiden tukikohta Savukoskella! Majoitus ja ruokailut kelkkaryhmille. (03) 474 0040 Ville: 0500-637 513 Jarkko: 044-574 0203 KAIKKONEN RUOVESI VIELÄ KAKSI KPL VAPAANA TM ja Brp -logot ovat Bombardier Recreational Products Inc:n tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä. Katso vaihtokoneet www.vk-motors.fi TEE ITSELLESI VK-MOTORS RAHOITUS! GLOBAL BANKING & MARKETS Katso lisää www.vk-motors
Puku soveltuu myös hyvin monipuoliseen ajoon, ajoipa hikirallia reiteillä tai freeridea kuusikoissa. Mitoitus on ehkä juuri rajoilla. Kysymyksessä on siis kuoripuku, jolloin lämpö säädellään kelin mukaan välikerroksilla. Merkki on aina panostanut teknisiin ominaisuuksiin ja istuvuuteen. Rodium on teknisiltä ominaisuuksiltaan todennäköisesti paras puku tällä hetkellä markkinoilla. Puvussa on lämmike takapuolessa sekä polvissa, jolloin istuessaan tai polviltaan ollessa kylmä ei pääse läpäisemään pukua iholle saakka. Puku on pidettäessä todella huomaamaton ja kevyt. Puvun kaikki vetoketjut ovat kosteussuojattuja. 096 KELKKAILUNMAAILMA variaattori KELKKAILUN MAAILMA & VARUSTEET KOKEILTU: RUKKA RODIUM -AJOPUKU KUORIPUKU HUIPPUOMINAISUUKSILLA K otimaisen Rukan moottorikelkkavaatemallisto ei pursuile värikkäitä haalareita ja riemunkirjavia pukuja. Aluspuvut voi pakata mukana tulevaan kätevään pieneen pussiin, jolloin ne mahtuvat helposti kelkan koteloon tai laukkuun. Rukan valikoimista löytyy käytännöllisiä lisävarusteita, kuten untuvainen Down-aluspuku, johon kuuluu takki sekä housut. Taskuja on riittävästi ja niitä on sijoitettu järkevästi myös sisäpuolelle, jotta esimerkiksi puhelin pysyy lämpimänä. Mikäli etsii laadukasta ja kestävää kelkkapukua, on Rukka Rodium oiva valinta.. Rukka Rodium-puku pitää sisällään kaikki tärkeät ominaisuudet, joita kelkkailukäyttöön tehdyssä kuoripuvussa tuleekin olla. Tiedämme aiemmasta kokemuksesta, että Rukan puvut eivät ole kertakäyttökamaa, vaan ne kestävät vuodesta toiseen, mikäli niitä hoidetaan ohjeiden mukaisesti. Pintamateriaali on vahva ja siinä on vahvikkeita tärkeissä kohdissa, kuten polvissa ja takapuolessa. Istuvuudeltaan Rukan puku on aivan omaa luokkaansa. Rodium on saatavilla vain mustassa värissä, mutta kysymyksessä on niin tyylikäs toteutus, että pukua voi käyttää niin pyhänä kuin arkena, sekä kelkkailussa että maitokauppareissulla. Eli jos olet esimerkiksi rajatapaus kokojen 50 ja 52 välillä, kannattaa valita koko 52
Hinta 429 euroa. Kelkkahousun lahje menee hyvin kapean sääriosan ympärille. Varren yläosa on kuitenkin melko paljon ulkona säären etuosasta, jolloin se hieman ottaa kiinni housuun. FXR HELIUM PRO BOA -KENGÄT. Näiden avulla kenkä saadaan kurottua jalan ympärille todella tiukalle. Läpän yläosan muotoilu mahdollistaa kuitenkin polven taivuttamisen pituussuuntaan ilman, että sääri alkaa hankaamaan kengän yläosaan. Kengän kiristys hoituu kahdella BOA-rullalla. Vuori on kiinteä ja sen sisäpinta on pehmeää. Helium Pro BOA -kenkää on saatavilla 4 eri värissä. Se ei kuitenkaan tunnu aivan crossikenkämäisen ahdistavalta, vaan siinä on myös kävelyominaisuuksia. Helium Pro on siro kenkä ja se istuu jalkaan todella hyvin. Tukevaa kenkä etsivälle FXR:n Helium Pro on takuuvarma valinta. Kysymyksessä on erittäin hyvä sporttinen kenkä, jolla voi periaatteessa korvata kulahtaneet crossikengät. Osa kokeilijoista oli myös sitä mieltä, että kantapää saisi olla hieman korkeampi, jotta asento olisi ryhdikkäämpi. Korkea varsi nousee sen verran ylös, että se tukee samalla myös mahdollisesti käytössä olevia polvitai säärisuojia. Tämä tarkoittaa, että kenkä on todella jäykkä. 097 F XR Helium Pro BOA on uudenlainen kelkkakenkä. Se tavallaan yhdistelee perinteistä jäykkää crossikenkää sekä uuden tyylistä kelkkakenkää. Helium Pro on vuorattu 700 gramman lämpövuorella. Kenkä on luokiteltu valmistajan omassa 10-portaisessa asteikossa jäykkyydeltään tasolle 9. Jäykkyys tarkoittaa myös erittäin hyvää jalan alempien osien tukea. Miinuspuolelle laitamme kuitenkin kiinteän vuoren kosteusongelmat. Kengän voisi sanoa soveltuvan heille, jotka etsivät lähes crossikengän tukea, mutta perinteisen kelkkakengän lämpöä
Haalarin hinta on noin 500 euroa (www. 098 KELKKAILUNMAAILMA KELKKAILUNMAAILMA variaattori KELKKAILUN MAAILMA & VARUSTEET VIIMEISTÄ VIEDÄÄN, YKSI JÄLJELLÄ! F XR Core Carbon LE -lasit on pinnoitettu muistuttamaan hiilikuitua. Valmistaja sanoo kyseisen tekniikan tekevän laseista huurtumattomat, vaikka linsseissä on vain yksi kerros. Ajohaalareita löytyy eristämättöminä ja eristettyinä versioina. Me emme usko, että sellaista voidaan koskaan tehdä. FXR CORE CARBON -AJOLASIT FXR CX INSULATED -HAALARI F XR:n vaatemallisto on mielettömän laaja. Kyseessä on todella lämmin tuote, joka toimii parhaiten erittäin kylmissä olosuhteissa. Lasien mukana tulee myös kirkas 2-kerrosrakenteinen linssi. Lasien remmi on leveä, nykymuodin mukainen 45 millin strapi, jonka sisäpinnalla on silikoniset kitkapinnat. CX-pukua on saatavilla viidellä eri värityksellä ja nämä samat löytyvät myös kuoripukuna. Haalarissa on hyvä istuvuus ja tekniset ominaisuudet ovat tarkoituksenmukaisia. Nämäkin lasit saa kyllä jäähän ja huuruun, mutta ehkä se tapahtuu hieman hitaammin kuin peruslaseissa. Hinta 99 euroa. Kevätkeleillä ja aktiivisemmassa ajossa vuoren paksuus saattaa aiheuttaa lievää hikoilua. fxrracing.com).. Laaja linssi on valmistettu kestävästä polykarbonaatista. Toki huurtumista voidaan hidastaa, kuten tämänkin lasin tapauksessa. Lasit omaavat erittäin hyvän hintalaatusuhteen. Kokeilimme 120 gramman Thermal Flex -vuorella eristettyä CX-haalaria. Laseissa on mukava laaja foam, joka peittää kasvot hienosti ja parantaa istuvuutta useimpien kypärien kanssa. Valmistajan lupaus täysin huurtumattomasta linssistä on ehkä hieman kovaa puhetta. Myös naisille löytyy useita erilaisia ja erityyppisiä ajopukuja, lukemattomissa eri värivaihtoehdoissa. Sisäpuolen aukko on sen verran laaja, että näitä laseja voi suositella myös silmälaseja käyttäville. Laseissa käytetään FXR:n Cleardium-tekniikkaa
099 KELKKAVUOKRAAMO & VARUSTEMYYMÄLÄ TUNTURITIE 2, LEVI PUH. 0400 186 246 leviproshop@gmail.com LEVI Pro Shop VIIMEISTÄ VIEDÄÄN, YKSI JÄLJELLÄ! HARDCORE ALPHA 154” HINTA: 16 190 € + tk 300 €
erä HOX Avoimet ovet Kemijärven Moottorikelkkaja sahamuseossa viikonlopun ajan!. www.lappimökki.fi • www.laplandvilla.com /laplandvilla Luxury Villa for 1-8 people at beautiful mountain Pyhä. 110 € / 130 € / 160 € / HINNAT alk. / vrk Laadukas 1-8 hengen huvila Pyhätunturin ytimessä. erä klo 14:00 alkaen leikkimielistä kisailua 2. MAHTAVA LOMAPAIKKA KESÄLLÄ JA TALVELLA! Kelkkareitille suoraan pihasta • Bensis 150m Vanhat moottorikelkat kokoontuvat Kemijärvellä! Veteraanikelkkakerhon TelaHumpa 2019 -tapahtuma lauantaina 16.maaliskuuta 2019 klo 9:00 16:00 Hotelli Uitonniemen maisemissa sekä Kemijärven moottorikelkkaja sahamuseon alueella klo 9:00 alkaen paraatiajoa Uittoniemessä klo 10:00 jälkeen kokoontumisajo Kelkkamuseolle klo 11:00 alkaen leikkimielistä kisailua 1
vapaa pääsy! Liput Portilta: PE LA Aikuiset 20€ 25€ Lapset (7-15v.) 10€ 10€ Alle kouluikäiset aikuisen seurassa ilmaiseksi. hurja Super Snocross -rata, huimia ilmalent oja. Ennakkoja VIP-liput Ticketmasterista. lämmitet yt ravintola t ja kahvila. 22.-23.2.20 19 Stadion snowcros s Sm Perjanta ina 18-21 Internat ional Bothnia cup Raksilan Pesäpall ostadion Dominato r race 14-16 Super snocross 18-21 Lauantain a 14-21 Extreme stadium race Bars & grills Kansallis et luokat Jättiscr eeni Winterex po Ilotulitu s perjanta ina 11-15. Ja paljon muuta… Messuko juja, kilpailuj a, Hurja stadionra ta, väliaikao hjelmaa, huimia hyppyjä ja paljon muuta.... S-etukortilla alennuksia Ticketmasterin lipunmyynti pisteistä Väliaika-a ktiviteet tejä; airsoft-a mmuntaa , frisbeego lfia, moottoro itu lumilaut a, jne
+358 (0) 16 654 480 info@sarestoniemenmuseo.fi www.sarestoniemimuseo.com POIKKEA PULLAKAHVILLE!. lippu museoon 12 / 10 €) puh. alv. MOOTTORIKELKAT: Huollot, Korjaukset, Varaosamyynti ERIKOISTYÖT: Iskarityöt, Kampiakselityöt MUUT PALVELUT: Pienkonekorjaus/-huolto, Rakennustyöt KELKAN PERUSHUOLLOT alk. 99e LEVIMOTOR OY | Varastotie 6 | 99130 SIRKKA www.levimotor.fi Levimotor Korjaamo puh: +358 44 982 7206 Moottorikelkat Ville Rauhala puh: +358 45 609 0480 Rakennustyöt Johannes Saarinen puh: +358 40 844 2012 KELKKASÄILYTYS LEVILLÄ Naapurissa LEVIMOTOR kelkkahuollot ja -korjaukset Lämmin ja vartioitu tila 500m snowcross-radalta 5km Levin keskustasta Hinta alk. 95€/kk 0400 539 313 www.laplandrentals.com Älä säädä kärryn kanssa, jätä kelkka säilytykseen 3 Kärryt alkaen 699€ sis. SÄRESTÖ TAIDETTA • HISTORIAA • ARKKITEHTUURIA KELKKAREITTISI VARRELLA! Kittilässä Kaukosen kylässä • Särestöntie 880 • 99110 Kittilä Reidar Särestöniemen (1925-1981) taiteilijakoti avoinna ympäri vuoden ti—la 12—18 KELKKAILIJOILLE LIPUT GALLERIAN NÄYTTELYYN VAIN 6 € (norm. Ha em me jäl lee nm yyj iä
vaasassa ja ti 17.3. 016-822 334 Gsm. 80 www.mk-lehti.fi LAPIN KELKKAOSA OY 0400-350901, 040-5337901 Varastotie 15, 96100 Rovaniemi • Hyvät valikoimat purkuosaa • Kaikki merkit, myös uutta osaa • Ostetaan/toimitetaan kautta Suomen • Ehjät kelkat sopuhintaan Moottorikelkan apurengit Asematie 67, 98120 Kemijärvi Puh. Autolla 30 minuutin ajomatka Saariselälle. Tampereella KELKKOJEN MOOTTORIREMONT IT Kuurnankatu 35, 80130 Joensuu info@joensuunmoottorikoneistamo.fi 044 776 9876 www.joensuunmoottorikoneistamo.fi. C O M MYÖS MUUT MERKIT AMMATTITAIDOLLA ! M E R K K I H U O L T O S E V A L T U U T E T T U KELKAT HUOLTAA JA KORJAA FM Oulu Krouvintie 9 0400 279 016 FM Kempele Myllytie 2 0400 279 012 UUSI UPEA HUOLTOPISTE ! Ivalontie 8775, 99690 Vuotso, vuotsonmaja@gmail.com, +358 40 533 9880, www.vuotsonmaja.fi Viihtyisää majoitusta Nelostien varrella 11 huonetta, 30 petipaikkaa Myös ryhmille! Merkityn moottorikelkkareitin varrella. Kysy tarjous! kiittää yhteistyökumppaneita kaudesta 2011-12 Löytyy myös: Lynx RS -13 8.500e Varaosien ja tarvikkeiden verkkokauppa www. Kelkkapukki SOIMET KY Muottitie 4 90830 Haukipudas 040-7608572, 0400-290778 www.soimet.fi Valmistus ja myynti: Pikasäädettävä nostokorvakko Lisävarusteina kisasuoja/Pikkusuoja Kysy tarjou s! K E L K K A K L I N I K K A . Tuurissa, su 16.3. TOOMPARTS .fi Paljon edullisia löytöjä, myös veteraanikelkkoihin Kelkkailijan kauppapaikka Uusien 2015-mallien ennakkokauppa nyt vauhdissa! Kysy tarjoUs! KAuhAjoKi 010 470 9801 – TervAjoKi 010 470 9850 Juuso 0503376511, Juji 0503870800, På svenska Hasse 0505910099 olemme mukana BrP roadshow kiertueella la 15.3. 0400-290 679 www.koillis-sorvaus.fi nostorenki kelkkarenki Sigge 0400162871 • Viktor 0405019612 www.siggesdack.fi e-mail hertens@multi.fi kelkkaiskarit meiltä! Myös telaMatot uudet ja käytetyt Käytetyt osat lynx, skidoo, arctic Cat 11-13
Yhdistyneet kotimaiset kelkkamediat tee tilaus osoitteessa www.kelkkalehti.com/tilaa voit lukea oheisen qr-koodin puhelimellasi ja siirtyä suoraan tilaussivulle. Viisi kertaa vuodessa.. Tilaa Kelkkalehti suoraan kotiisi! Kelkkailua meiltä ja maailmalta, koeajot, vertailut, tekniikkaa, varusteet, ihmiset, kelkkakohteet ja paljon muuta
SAMAT TUNNUKSET TOIMIVAT MYÖS LEHTILUUKUN APPLEJA ANDROID-SOVELLUKSISSA. muuttamaan salasanan tai sähköpostiosoitteen. Nyt käyttäjä pääsee lukemaan lehteä arkistoineen maksutta. Lehtiluukku-tunnukset on myös lähetetty nyt annettuun sähköpostiin. Kun tilaajatunnus on ensimmäisellä lukukerralla liitetty Lehtiluukku-tunnukseen, riittää jatkossa, että kirjautuu sisään. Anna sähköpostiosoite ja klikkaa ”Luo uusi käyttäjätunnus”. Tilaa Kelkkalehti suoraan kotiisi! Yhdistyneet kotimaiset kelkkamediat nyt samoissa kansissa! tilaajana saat lukuoikeuden digilehteen! OHJEET DIGILEHDEN LUKEMISEEN. Klikkaa ”Jatka”. Vaihtoehto 3 oikealla on uusille käyttäjille. Jos kirjautumisikkunassa valitsee, että kirjautuminen muistetaan, ei jatkossa tarvitse edes kirjautua. Klikkaamalla ”Kirjautuneena” kohtaa aukeaa valikko, josta pääsee mm. Asiakasnumerosi löydät lehden osoitetietojen yhteydestä! Viimeistele tilaajatunnuksen rekisteröinti kirjautumalla. Vaihtoehto 1 vasemmalla on käyttäjille, joilla on jo Lehtiluukku-tunnukset. Anna tilaajatunnus, joka on lehden asiakasnumerosi. Mene osoitteeseen: kelkkalehti.com/digilehti tai www.lehtiluukku.fi/lehti/mk-lehti Klikkaa ison lehden kansikuvan alla olevaa ”Lue tilaajatunnuksella”-nappulaa. Vaihtoehto 2 keskellä on kirjautuminen Facebook-tunnuksella. Saat ilmoituksen tilaajatunnuksen rekisteröitymisestä onnistuneesti. SOVELLUKSET OVAT LADATTAVISSA SOVELLUSKAUPOISTA NIMELLÄ LEHTILUUKKU!
SUURI TALAVITAPAHTUMA LAINAANRANTA | ROVANIEMI | LAPLAND KELEKKAKISA KESKELLÄ KAUPUNKIA 30.3.2019 fb.com/kelekkakisa @kelekkakisa kelekkakisa.fi
POLARIS.FI MONIPUOLISUUDEN MESTARI! UUSI AX YS TITAN MONIKÄYTTÖISY YDEN MESTARI A X YS TITAN 800 H .O. 14 490 € +TK . PO-MK-1s-Titan.indd 1 14.1.2019 13.11. ES HINNAT ALK