LYNX XTERRAIN. 53 50 47 -2 20 1 Pal.vko 2022-14 YHDISTYNEET MOOTTORIKELKKAILUMEDIAT NUMERO #001 . 2022 HINTA 10,80 € YAMAHA APEX XTX VERTAILUSSA POLARIS INDY RXL 600-LUOKAN SKI-DOO EXPEDITION 900 SE KOEAJOSSA KELKKOJEN “GESSU” KELKKAHISTORIAN KULTAKELLO REITTITYKIT LYNX ENDURO POLARIS XCR SKI-DOO X-RS NELITAHTISET MUSKELIKELKAT VERTAILUSSA YAMAHA SIDEWINDER SKI-DOO RENEGADE KOEAJOSSA MODERNIA HISTORIAA TESTATTU: 600 VAI 850 KUMPI ON NOPEAMPI
3. Kelkkalehti kestotilaus Kelkkalehti kestotilaus KOKO VUOSI 2022 VAIN TILAA KELKKALEHTI SUORAAN KOTIISI kelkkalehti.com/tilaa voit lukea oheisen qr-koodin puhelimellasi ja siirtyä suoraan tilaussivulle Myös diginä ILMAINEN TILAAJILLE Pääset paperilehden tilaajana lukemaan lehden näköislehteä arkistoineen Lehtiluukussa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/mk-lehti Ohjeet Ohjeet KELKKALEHDEN KELKKALEHDEN lukemiseen lukemiseen tilaajatunnuksella tilaajatunnuksella LEHTILUUKKU LEHTILUUKKU-palvelussa -palvelussa 1. 6. 5. Lehti arkistoineen on aina luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/mk-lehti Antoisia lukuhetkiä! 44 44 50 50 €€ VUOSI. 7. Jos et ole ennen käyttänyt palvelua, aloita luomalla uusi käyttäjätunnus. 8. Tilaajatunnus täytyy aktivoida vain ensimmäisellä lukukerralla. Jatkossa riittää, että kirjaudut sisään käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Tilaajatunnus on asiakasnumerosi ja löytyy paperilehden takakannesta ja laskusta. Valitse seuraavaksi ”Aktivoi tilaajatunnus” ja anna tunnus tekstikenttään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. 2. Saat ilmoituksen ”Tilaajatunnus on nyt aktivoitu käyttäjätunnuksellesi”. Kirjaudu sisään Lehtiluukkuun. Kirjautuneena voit vaihtaa salasanasi tai sähköpostiosoitteesi henkilökuvakkeen alta löytyvästä kohdasta ”Käyttäjätilin asetukset”. Järjestelmä kirjaa sinut sisään ja jos loit käyttäjätunnuksen lähettää tunnukset sähköpostiisi. 4
2. 5. Jos et ole ennen käyttänyt palvelua, aloita luomalla uusi käyttäjätunnus. 6. 4. Järjestelmä kirjaa sinut sisään ja jos loit käyttäjätunnuksen lähettää tunnukset sähköpostiisi. 8. Tilaajatunnus on asiakasnumerosi ja löytyy paperilehden takakannesta ja laskusta. 7. 3. Jatkossa riittää, että kirjaudut sisään käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Kirjaudu sisään Lehtiluukkuun. Tilaajatunnus täytyy aktivoida vain ensimmäisellä lukukerralla. Kelkkalehti kestotilaus Kelkkalehti kestotilaus KOKO VUOSI 2022 VAIN TILAA KELKKALEHTI SUORAAN KOTIISI kelkkalehti.com/tilaa voit lukea oheisen qr-koodin puhelimellasi ja siirtyä suoraan tilaussivulle Myös diginä ILMAINEN TILAAJILLE Pääset paperilehden tilaajana lukemaan lehden näköislehteä arkistoineen Lehtiluukussa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/mk-lehti Ohjeet Ohjeet KELKKALEHDEN KELKKALEHDEN lukemiseen lukemiseen tilaajatunnuksella tilaajatunnuksella LEHTILUUKKU LEHTILUUKKU-palvelussa -palvelussa 1. Valitse seuraavaksi ”Aktivoi tilaajatunnus” ja anna tunnus tekstikenttään. Kirjautuneena voit vaihtaa salasanasi tai sähköpostiosoitteesi henkilökuvakkeen alta löytyvästä kohdasta ”Käyttäjätilin asetukset”. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Lehti arkistoineen on aina luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/mk-lehti Antoisia lukuhetkiä! 44 44 50 50 €€ VUOSI. Saat ilmoituksen ”Tilaajatunnus on nyt aktivoitu käyttäjätunnuksellesi”
0207 433 570 info@koneliike.fi koneliike.fi ® ™ ja BRP:n logo ovat Bombardier Recreational Products Inc.:n tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä.. Kauden 2023 Lynx ja Ski-Doo uutuusmallit ensiesittelyssä myymälässämme 26.3.2022. VAUHDILLA ULKOHOMMIIN Kauden 2023 uutuudet myydään tänä keväänä! ja Varmista omasi ja tilaa ennakkoon. Tervetuloa tutustumaan ja Kelekkakaupoille! Seuraa ilmoitteluamme: koneliike koneliike www.koneliike.. Hallitie 3 A, 96320 Rovaniemi puh
Erään kerhon aktiivi heitti ilmoille rajun ajatuksen. Kuulostaa hurjalle, mutta jossakin suunnalla tällainen käytäntö voi olla väistämättä edessä. Toki aktiiveissa on paljon nuorempaakin harrastajaa, mutta hekin ovat niitä samoja uupumattomia puurtajia vuodesta toiseen. Erikoisin osa kaudessa 2022 on tietenkin kelkkojen toimitukset. Heillä kaikilla on sama huoli. Lunta tulee ja lunta menee. PAINOPAIKKA Printall A loitetaan pääkirjoitus positiivisella vireellä. Aktiivisimpien kerhoihmisten hiukset ottavat viimeistä väriä, eikä uusia aktiiveja toimintaan tule tilalle. Pitääkö kelkkauraluvan ehdoksi laittaa tietty määrä talkoopisteitä vuosittain. Ongelma on pohjimmiltaan niin ällistyttävän laaja, ettei yksittäistä syyllistä voida mitenkään ottaa esille. Tai niiden sijaan korotettu lupamaksu. Monet maamme urista vesakoituvat umpeen, sillat ovat romahtamassa, opasteet vaativat päivitystä, luvat pitää hoitaa ajan tasalle ja lanatakin pitäisi. Kauden alla oli viitteitä siitä, että kaikki ei tule menemään kuin Strömsössä. Toki, esimerkiksi Lapissa on jälleen keskiarvoa vähemmän lunta. Yksi asia, mihin toivoisi myös innokkaita, on urien ylläpitoon. Tätä kirjoittaessa lumikartta näytti siltä, että ajamaan pääsee kaikkialla Suomessa. Kyse on uudesta normaalista, johon reagointi ja toimintatapojen muuttaminen tulee takuulla ottamaan vielä hetken. 44,50 euroa / 5 numeroa. Tämä ei ole kuitenkaan kauppiaasi vika, tämä ei ole maahantuojan vika, eikä tämä ole oikeastaan edes valmistajan vika. Kauden hyvät lumet innostavat ihmisiä kelkkailemaan. Olen jutellut viimeisten vuosien aikana lukemattomia kertoja kerhoaktiivien kanssa. Kausi 2022 on lähtenyt lumien osalta hienoissa merkeissä. Tilaushinta alk. Lunta on kaiken lisäksi ollut jo toista kuukautta, joten kaudesta on tulossa mukavan ja sanotaanko normaalin mittainen. Kaudet eivät ole veljiä, mutta on äärimmäisen hienoa, että koko Suomi saa jälleen nauttia kelkkailusta kotikonnuillaan. Kyse on kaikenlaisten osien ja komponenttien toimituskatkoksista ja valtavan kysynnän aiheuttaman tarjonnan puutteesta. Toivottavasti kausi kuitenkin jatkuu muutoin positiivisissa merkeissä ja ajamaan päästään sielun kyllyydestä.. Tämä kaikki ei tapahdu itsekseen. 006 PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS ERIKOINEN KAUSI TOIMITUKSEN TIEDOT PÄÄTOIMITTAJA: Jani Sipola SÄHKÖPOSTI: jani@kelkkalehti.com KUSTANTAJA PERA HUSSI OY / ARCTIC MEDIA GROUP ISSN 1797-853X vuodesta 1988 33 VUOTTA SUOMALAISEN KELKKAILUN ASIALLA TEKIJÄTEAMI TOIMITUSJOHTAJA: Pera Hussi pera@kelkkalehti.com PÄÄTOIMITTAJA: Jani Sipola jani@kelkkalehti.com ULKOASU: Jani Sipola, Merja Malinen-Tocci AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA: Elisa Ahlberg, Iisko-Matti Näkkäläjärvi, Jouko Mettiäinen, Vepa Hirvisalo, Olli-Matti Niemi, Santtu Kumpula, Jaakko Maijanen, Vesa Vuontisvaara, Venla Jyrkinen, Kimmo Kaltiokumpu, Harri Junnila, Terhi Vanha, Milla Vahtila, Jonna Hottinen KANNEN KUVA KUVAAJA: Jani Sipola KUSKI: Pera Hussi, Jaakko Maijanen KELKKA: Yamaha Sidewindet L-TX, Ski-Doo Renegade X-RS 900 ACE Turbo R PAIKKA: Sodankylä, tammikuu 2022 ILMOITUKSET Kelkkalehti internetsekä painetun lehden mediamyynnistä vastaa: Pera Hussi 0400 997 999 pera@kelkkalehti.com Ossi Sinisilta 0440 102 741 ossi.sinisilta@ridemedia.fi JAKELU TILAUKSET: www.kelkkalehti.com Tilaajapalvelu: 0400-918917 asiakaspalvelu@kelkkalehti.com Kelkkalehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Osan laitteiden toimituksissa oli melkoisia viiveitä
POLARIS.FI POLARISMOOTTORIKELKAT.FI 2022 MOOTTORIKELKAT UUSI MATRYX XCR 128-136” UUSI MATRYX RMK PATRIOT BOOST 155”-165” UUSI MATRYX RMK SLASH 146”-155” UUSI NORDIC PRO 146” ISSN 1797-853X
008 introt KELKKAILUN MONET KASVOT VUODENVAIHTEEN ENSIMMÄISET AURINGONSÄTEET JA SKI-DOO EXPEDITION. KUSKI: PERA HUSSI KUVA: JANI SIPOLA YAMAHA SIDEWINDER TARJOAA NÄYTTÄVIÄ LÄHTÖJÄ.
009 KUSKI: JANI SIPOLA KUVA: ELISA AHLBERG MUTKATESTIÄ 600 VS. KUSKI: MIKA SALO KUVA: JANI SIPOLA TÄLLE AVUSTAJALLE EI VAUHTI OLLUT SE ENSIMMÄINEN PELKO.. 850 VERTAILUSSA
010 KELKKAILUN MONET KASVOT introt KUSKI: OLLI-MATTI NIEMI KUVA: JANI SIPOLA LYNX XTERRAIN RE PUHKOMASSA TUISKUN TUKKIMAA REITTIÄ. KUSKI: JOUKO METTIÄINEN KUVA: JANI SIPOLA KAAMOS TAKANA, KEVÄT EDESSÄ.
012 AJOLASIEN AATELISTO TEKSTI: JANI SIPOLA KUVAT:: JANI SIPOLA, ELISA AHLBERG KOKEILUSSA AJOLASIT OVAT YKSI OLENNAISIMMISTA VARUSTEISTA KELKKAILUUN. LASIEN ON TARKOITUS SUOJATA SILMIÄ VIIMALTA, KYSE ON SIIS TURVALLISUUSVARUSTEESTA. VAIHTELUA ON HINNASSA, TEKNISISSÄ OMINAISUUKSISSA SEKÄ LAADUSSA. KELKKAVARUSTEET. NYKYPÄIVÄNÄ MYYNNISSÄ ON LASEJA LAIDASTA LAITAAN. OTIMME KATSAUKSEEN NIPUN AJOLASEJA, JOISTA TOIMITUKSEN JÄSENILLÄ ON KERTYNYT KOKEMUKSIA PIDEMMÄLTÄ TAI LYHYEMMÄLTÄ AJALTA
Ennen riitti, että lasia kiersi pehmeä huokoinen foami. Suosittelemme, että tutustut ensin lasien ominaisuuksiin ja mietit sen jälkeen ulkonäköä. Jo pelkästään kuljettajan kasvonpiirteet voivat vaikuttaa siihen, miten lasi istuu kasvoja vasten. Toiset saattavat pystyä pitämään laseja kasvoillaan tasaisen päivän, ilman mitään ongelmaa. Kannattaa siis harkita, pistääkö lasit tauolla ”lämpenemään” kuomun alle, ellei niitä saa pidettyä siellä, kunnes ne kuivaavat kunnolla. Niiden avulla lasin kehys myötäilee paremmin kasvoja, olivatpa kasvojen piirteet millaiset tahansa. Tiedon karttuessa laseja varustellaan nykyään kolmikerrosfoameilla, joiden sisäpinnassa on myös fleeceä. Ennen kiinnitysremmin vakioleveydet vaihtelivat 30 ja 40 millimetrin välissä, nykyään 50 mm alkaa olla vakio. Mitä kuivempana lasin saa pidettyä päivän aikaan, sitä varmemmin se pysyy sulana. Tämän tyyppisten huppujen kanssa mikään lasi ei voi pysyä huurtumattomana päivää. Tällä taataan paras mahdollinen istuvuus sekä tiiveys. 013 A jolasien tekniikan kehitys oli pysähtyneessä tilassa vuosikausia. Lasin ja kypärän hyvä yhteensopivuus peittää kaikki aukot. Istuvuus on myös riippuvainen käyttämästäsi kypärästä. Leveämpi remmi yleensä asettuu paremmin paikalleen ja pitää lasit näin paremmin asemassaan. Tämän vuoksi joidenkin lasien kookkaammat nenäsuojat voivat aiheuttaa vaikeuksia asemoida laseja kypärän alle. Mitä enemmän uloshengitystä, sitä enemmän kosteutta kypärän sisälle höngitään. Nenäsuojan puuttuminen voi jättää ison osan kasvoja paljaaksi. Lasien valinnassa kannattaa huomioida tekniset ominaisuudet. 1 1. Yksi tärkeä muistettava on, että ajolasien linssiin ei pidä missään tilanteessa koskea paljaalla iholla. Toisaalta nenäsuojan puuttuminen voi altistaa kasvot turhalle viimalle. Myös kiinnitysremmeissä on tapahtunut kehitystä. Nykyään osaan laseista on kuitenkin tarjolla tuulettimia, sulatustekniikkaa ja erilaisia huurteenestäviä pintakäsittelyjä. Toinen liittyy käytettävään kypärähuppuun. Sormilla sulattaminen tekee enemmän haittaa kuin hyötyä. Toisilla lasit huurtuvat minuuteissa. Tässä pitää muistaa se fakta, että yleisin syy lasien huurtumiseen ei ole laseissa, vaan käyttäjässä. Toki, rohkeimmat merkit loivat hieman mielikuvituksellisempia kehysmalleja, mutta esimerkiksi linssitekniikka on lähtenyt kehittymään toden teolla vasta viime vuosina. Esimerkiksi windstopperja neopreeni-maskit nostavat kosteuden suoraan ylöspäin lasien alle. Liian ulkoneva nenäsuoja voi aiheuttaa sopivuusvaikeuksia. Huurtuminen ongelmana. Hinnakkaampien lasien monikerrosfoamit eivät ole tuulesta temmattuja ominaisuuksia. Strapin leveys ei ole pelkästään ulkonäöllinen seikka. 2. Kosteuden hallinta onkin isossa roolissa lasien huurtumisen kansa. Istuvuus Lasien istuvuus on riippuvainen todella monesta tekijästä. Kypärämallien välillä on valtavia eroja, niin leukasuojan muodossa, kuin aukonkin koossa ja muodossa. 3. Näin ovat esimerkiksi lasien kehystä kiertävät foamit. Kehitystä on tapahtunut myös asioissa, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi. 2 3. Lasien huurtuminen on yleisin asia, josta lasien käyttäjät esittävät moitteita. Syynä voi olla niinkin raadollinen tekijä, kuin huono fyysinen kunto ja sen aiheuttama tiheämpi hengitystahti
Leukasuoja kaukana kasvoista. Nykyään linssien väri on vain makuasia, toiminnan kannalta sillä ei ole merkitystä. Hinta 230 euroa. Tämän vuoksi laseja kannattaisikin aina sovittaa oman käytössä olevan kypärän kanssa ennen ostoa. Kypärän ja lasien välissä oleva aukko jättää pahimmillaan otsan paljaaksi. Tuuletin voi auttaa myös silmälasien huurtumisongelmaan. Sittemmin tekniikka on kehittynyt aimo harppauksin. 509 Altitude Carbon 2.0 Iso lasiaukko. Toisaalta myös foami voisi olla sivuilta hiukan laajempi. Kolmikerrosfoami. Eri valmistajilla on lukemattomia tekniikoita, joilla voidaan joko suodattaa valoa tai korostaa varjoja tai tiettyjä värejä. Kuminen ilmanohjain leuassa. Leukasuoja lähellä kasvoja. 509 SINISTER X6 IGNITE TEKNIIKAT: Lämmitettävä tuplalinssi akulla. 1 2 1 2 3 4 TESTISSÄ KÄYTETYT KYPÄRÄT 1. Shoei VFX-WR Keskikokoinen lasiaukko. Aukon alaosa kapenee voimakkaasti sisäänpäin. Klim F5 Epäsymmetrinen kasvoaukko. 2. Kyseessä on markkinoiden kallis lasi, mutta todennäköisesti rahalle saa myös vastinetta. Linssin lämmitys akulla. Istuvuus on erinomainen ja kannattaa huomioida, että nämä lasit on suunniteltu myös silmälasikäyttöön. Vertailimme 10 eri lasia, neljän eri kypärän kanssa. Lasissa on lämmityksen lisäksi erinomainen ventilaatio. Kehys on melko jäykkä, minkä vuoksi pienempiaukkoisten kypärien kanssa voi olla istuvuusongelmia. Tämä huhu juontaa juurensa aikakauteen, jolloin keltaiset huomiovalot autoissa olivat muotia. Kiinnitimme huomiota istuvuuteen, tiiveyteen sekä käyttömukavuuteen. Esimerkiksi keltaisen linssin ylivertaisuudesta liikkuu vieläkin sitkeitä huhuja. TEKNIIKAT: Integroitu tuuletuspuhallin. Toimituksella on kokemusta X6-laseista kahden talven ajalta, lasit toimivat hintansa arvoisesti. 1. KELKKAVARUSTEET. Istuvuus kypärän kanssa Shoei VFX-WR 4/5 509 Altitude Carbon 2.0 4/5 Scott 550 4/5 Klim F5 5/5 509 Aviator 2.0:ssa yhdistyy kaikki uusimmat lasitekniikat. Silmälasisoveltuvuus. Kolmikerrosfoami. Näin lasi saadaan toimimaan myös huonommassa valossa. Siinä on lasien sisustan kuivattava tuuletin, linssin lämmitys sekä linssin magneettinen pikakiinnitys. Scott 550 Kookas lasiaukko. 4. Hinta 349 euroa. Istuvuus kypärän kanssa Shoei VFX-WR 4/5 509 Altitude Carbon 2.0 2/5 Scott 550 3/5 Klim F5 4/5 509 Sinister X6 on 509:n lämpiävistä laseista se edullisempi versio. Oma lukunsa ovat tekniikat, kuten Scottin Light Sensitive, joka säätää linssin valon suodatusta valon määrän mukaan. Aukko laaja sivuille 3. Kuvassa nähtävissä kolmija kaksikerrosfoamin erot. UV-suojaus. Linssitekniikkaa Yksi pitkään alalla olleista käsityksistä liittyy linssien väreihin. Naarmuuntumaton linssi. Poskipalat nousevat melko ylös. 2. 014 509 AVIATOR 2.0 XL IGNITE S1 Sopivuuden arviointi oman kypärän kanssa on todella tärkeää, mikäli haluaa maksimoida lasien ja kypärän yhteistoiminnan. Lämmitystoiminto on erinomainen lisä ajolaseihin huonoille keleille
OTAMME MOOTTORIKELKKASI VAIHDOSSA. TUTUSTU LISÄÄ VERKKOSIVUILLAMME WWW.LOUKKO.COM OLE NOPEA, VARAA OMASI NYT! VALIKOIMA PARHAIMMILLAAN VALMIIKSI HUOLLETTUJA KÄYTETTYJÄ MOOTTORIKELKKOJA TALVENAJOIHIN! 14.2.2022 COMING SOON ARE YOU READY 2023 ENNAKKOMYYNTI TILAA KELKKASI MEILTÄ ENNAKKOON JA VARMISTAT SAATAVUUDEN LOUKKO ON THE SNOW TALVEN HAUSKIN KOEAJOTAPAHTUMA TERVETULOA KOEAJAMAAN KAHDEKSEN UUTTA 2022 -MALLISTON LYNX JA SKI-DOO MOOTTORIKELKKOJA LISÄÄ VERKKOSIVUILLAMME www.loukko.com/onsnow SYKSYSTÄ 2022 LOUKKO.COM PALVELEE MYÖS TAMPEREELLA PIRKKALASSA. EDULLISET KULJETUKSET YMPÄRI SUOMEN
Tämä johtuu siitä, että valmistajalla on linssille MIL-standardin mukainen luodinkestävyystodistus. Istuvuuden kannalta todella korkea linssi vaatii laajan kypärän aukon, jotta foami ei paina nenää tukkoon. Lisäksi kulmikas muotoilu ei miellyttänyt testiryhmää siinä vaiheessa, kun lasia laitettiin päähän tai pois. Istuvuus kypärän kanssa Shoei VFX-WR 3/5 509 Altitude Carbon 2.0 3/5 Scott 550 3/5 Klim F5 4/5 Klim Viper on Klimin lasimalliston edullisempaa osastoa, vaikkakaan sadan euron hinta ei välttämättä kuulosta edulliselta. Klim Viperin ongelma on rungon jäykkyys, minkä takia sillä oli istuvuusongelmia käytännössä jokaisen kypärän kanssa. LEATT VELOCITY 6.5 SNX TEKNIIKAT: Laaja näkökenttä. Lasin nenäsuoja on magneettikiinnitteinen, mikä ei välttämättä ole hyvä asia. AMOQ ASTER VENT+ TEKNIIKAT: Vent+ -tuplalinssi. Linssin materiaali on huomattavasti paksumpaa, kuin missään muussa lasissa. Istuvuus kypärän kanssa Shoei VFX-WR 2/5 509 Altitude Carbon 2.0 3/5 Scott 550 3/5 Klim F5 4/5 Amoq on Duellin uusi tuotebrändi. Silmälasisoveltuvuus. KLIM VIPER PRO SNOW TEKNIIKAT: Kolmikerrosfoami. Kehyksetön tekniikka toimii hyvin, sillä lumi ei kerry lasin pintaa vasten. Hinta 100 euroa. Naarmuuntumaton magneettisesti pikalukittuva linssi. Oranssissa versiossa vakiona oleva hopea peililinssi toimii yllättävän hyvin kaamoksen hämärässä. Hinta 200 euroa. Hengittävyys ja kosteudenhallinta Klim Edgessä on erinomaisen korkealla tasolla. Negatiivisena puolena lasissa on erittäin jäykkä muovinen nenäsuoja, joka meinaa kaapia varomattoman kelkkamiehen kasvonosia matkaan. Kolmikerros foami. Kehyksetön rakenne. 016 KLIM EDGE FOCUS TEKNIIKAT: Kaksoislinssi 3M-tiivisteellä. Silmälasisoveltuvuus. Naarmuuntumaton linssi. Outrigger-hihnankiinnitys. KELKKAVARUSTEET. Hinta 99 euroa. Linssin irrotusmekanismi on todella näppärä ja helppokäyttöinen. MIL-DTL -vaatimustason linssi. Istuvuus kypärän kanssa Shoei VFX-WR 5/5 509 Altitude Carbon 2.0 2/5 Scott 550 4/5 Klim F5 3/5 Leatt Velocity on laajarunkoinen ja erittäin laadukkaan tuntuinen lasi. Lasin jäykkä runko ja jäykkä linssi aiheuttavat kuitenkin sen, että tällä lasilla voi olla istuvuusongelmia tiettyjen kypärien kanssa. Kypärissä, joissa Amoq Aster Vent+ istuu hyvin, pysyi linssi pakkasilla sulana erinomaisesti. Istuvuus kypärän kanssa Shoei VFX-WR 4/5 509 Altitude Carbon 2.0 5/5 Scott 550 4/5 Klim F5 3/5 Silmiä hivelevän kaunis Klim Edge on valmistajan kallein lasivaihtoehto. Magneettikiinnitteinen nenäsuoja. Hinta 59 euroa. 50 mm hihna. Leveä hihna. Erinomainen ventilaatio, minkä vuoksi lasi ei ole herkkä huurustumaan
Saatavana myös jarrulliset versiot AKu CP430-LB ja AKu CP550-LB. Kippiru uvi! Hinnat voimassa 28.2.2022 asti tai niin kauan kuin vaunuja riittää. Hinnat sisältävät alv 24 %. EC0198AK+ 12923 KuvassaAKUCP390-LB1400kg.. 3 427 € • tilava laatu kärry • Kokonaan hitsattu ja upposinkitty runko • Erikoisvahvikkeilla tArjOuS! • musta 100 cm kuomu asennettuna 3 390 € SC0216AKB Norm. 3 695 € Vakiovarusteet: •Hitsatturunko •Kippijakippiruuvi •Nokkapyörä •Lehtijouset •Takalaidansuojalevy •Säänkestäväpohjavaneri •Avattavat,irrotettavatetu-jatakalaita •6+6kiinnityssilmukkaasisälaidoissa •3kiinnityssilmukkaalavankeskellä Tekniset tiedot: •Kokonaispaino825kg •Omapaino383kg •Kantavuus442kg •Lavankoko390x190cm 390-mallista myös jarrullinen versio AKu CP390-LB 1400 kg. AGCO SuOmi Oy Katso lähimmän jälleenmyyjäsi osoite agcosuomi.fi Vakaa AKu-vaunu – kuljeta mitä haluat Takuu 2 vuotta Lehtijouset Lehtijouset Erittäin VAhVA! AKu CP 350-Lh PrO kuomulla ja erikoisvarusteilla Vahvat vakiovarusteet: • Kippijakipinkaasujousi • Laminoitu,vesitiivisvanerilattia • Uusittu,vahvempinokkapyörä150kg • Extravahvalehtijousiakseli(2000kg) • Seisomisenkestävätlokasuojatjaastinlaudat • Vahvistettuvetoaisajavahvavetopää(1500kg) • Erikoisvahvavaneroitutakalaitajavahvatsaranat • VahvistetutC-renkaat(kantavuus650kg) • Vahvat5-pulttisetpyörännavat(1000kg) •Takapaneelintukipalkit • Kokonaanhitsattujaupposinkittyrunko,jossa erikoisvahvikkeita •Avattavatjairrotettavatetu-jatakalaita • VesitiiviitLED-etuäärivalot • 8kiinnityssilmukkaa(sisäpuolella) •4kiinnityskoukkua(ulkopuolella) Tekniset tiedot: • Kokonaispaino825kg • Omapaino316kg • Kantavuus509kg • Laitakorkeus40cm • Lavankoko350x150cm Vahvat vakiovarusteet: • Kippijakipinkaasujousi • Laminoitu,vesitiivisvanerilattia • Nokkapyörä • Extravahvalehtijousiakseli(2000kg) • Seisomisenkestävätlokasuojatjaastinlaudat • Vahvistettuvetoaisajavahvavetopää(1500kg) • Erikoisvahvavaneroitutakalaitajavahvatsaranat • VahvistetutC-renkaat(kantavuus650kg) • 5-pulttisetpyörännavat(1000kg) •Takapaneelintukipalkit • Kokonaanhitsattujaupposinkittyrunko,jossa erikoisvahvikkeita •Avattavatjairrotettavatetu-jatakalaita • VesitiivisLED-etuäärivalot •10kiinnityssilmukkaa(sisäpuolella) •4kiinnityskoukkua(ulkopuolella) Tekniset tiedot: • Kokonaispaino825kg • Omapaino363kg • Kantavuus462kg • Laitakorkeus56cm • Lavankoko360x150cm KATSO VIDEO KATSO VIDEO KATSO VIDEO Lehtijouset rajoite ttu erä! Laitak orkeu s 56 cm! EriKOiSmALLi KELKOiLLE, mönKijöiLLE, mOOttOriPyöriLLE AKu CP390-L tour & race 825 kg •Vaunun takalaita on suunniteltu helpottamaan lastausta •takalaidan yläosa jää kuomun alle ajoasennossa mustalla tai harmaalla 125 cm jaxal-kuomulla asennettuna tArjOuS! 3 650 € Norm. 2 825 € Erittäin VAhVA! AKu CP365-LhE PrO lehtijousilla ja kuomulla tArjOuS! Erikoisvarusteet: • musta 100 cm kuomu • Kipin kaasujousi • työkalulaatikko asennettuna 2 790 € SC0169AKBW Norm. 4 227 € ilman kuomua tArjOuS! 2 650 € EC0198AK Norm. Hintoihin lisätään rekisteröintimaksu
Hinta 85 euroa. Miinuspuolena on nenäsuojan puuttuminen, minkä vuoksi nenänpää pääsee joko paleltumaan tai palamaan. Scott OptiView-kaksoislinssi. 018 SCOTT FURY TEKNIIKAT: Lens Lock helppo linssinvaihto. Istuvuus kypärän kanssa Shoei VFX-WR 4/5 509 Altitude Carbon 2.0 3/5 Scott 550 5/5 Klim F5 4/5 Scott Fury on Prospectin edullisempi pikkuveli. Foami on sivuilta laaja, mikä parantaa toisten kypärien kanssa tiiveyttä, mutta aiheuttaa ongelmia esimerkiksi 509:n kanssa. NoFog-huurtumisenestokäsittely. Scott on tunnettu hyvästä ventiloinnistaan, minkä ansiosta huurtuminen on vähäistä. Istuvuus kypärän kanssa Shoei VFX-WR 5/5 509 Altitude Carbon 2.0 4/5 Scott 550 4/5 Klim F5 4/5 Scott Prospect on erinomainen yleislasi. Tämä tarkoittaa suppeampaa näkökenttää ja pienempää kehystä. Istuvuus kypärän kanssa Shoei VFX-WR 3/5 509 Altitude Carbon 2.0 3/5 Scott 550 4/5 Klim F5 4/5 Raven Edge VentMax edistää testissä magneettikiinnitteisellä linssillä olevia peruslaseja. Helppo linssin vaihdettavuus mahdollistaa linssin vaihdon vaikka maastossa. Magneettilinssi on erinomaisen tehokas keino pitää linssi kuivana päivän aikana, sillä sen saa kätevästi pois paikaltaan. Kolmikerrosfoami. Nopea linssinvaihto. Primal vaatii kypärältä avaran aukon. Prospectiin on saatavilla useita eri tekniikan linssejä, joista löytyy sopiva keliin kuin keliin. Fury on hyvä peruslasi, jossa voi käyttää Prospectin huipputeknisiä linssejä. Lisäksi foami on huomattavasti ohuempi. Nenäsuoja. SCOTT PRIMAL SNOW TEKNIIKAT: Pehmeä mukautuva foami. Primaliin sopii esimerkiksi Scottin aiempien Hustle-lasien linssit. KELKKAVARUSTEET. Laseissa on erinomainen ventilaatio, höyrystymisen kanssa ei ole niin suurta ongelmaa. OptiView-tuplalinssi. RAVEN EDGE VENTMAX MAGNETIC HIVIS TEKNIIKAT: 100 % UV-suoja kirkkaassa linssissä. Kolmikerrosfoami. Naarmuuntumaton linssi. Erotuksena on remmin kiinnitysjärjestelmä ja remmin leveys. Istuvuus kypärän kanssa Shoei VFX-WR 1/5 509 Altitude Carbon 2.0 2/5 Scott 550 4/5 Klim F5 4/5 Scott Primal Snow edustaa perinteisempää ajolasityyppiä. SCOTT PROSPECT TEKNIIKAT: ACS-ilmanohjausjärjestelmä. Pakkaskelillä Prospect yhdistettynä Shoein kypärään oli testiryhmän suosikki. Hinta 80 euroa. Prospectin laajan paksun foamin ansiosta, se muodostaa tiiviin kombinaation useampien kypärien kanssa. Kaksikerroslinssi. Primalissa käytetään huomattavan laajaa ja tiivistä nenäsuojaa, mikä ei sovellu yhteen kaikkien kypärien kanssa. Hinta 99 euroa. Leveä remmi. Laaja kolmikerrosfoami. Hinta 65 euroa. Sama linssi kuin Scott Prospect. Kysymyksessä on geneerinen lasi ja vastaavia löytyy ainakin SFTja Amoq-tuotemerkkien alta
(+358) 10 396 4101 • www.keinanenoy.fi. LYNX 49 RANGER STD 600 ACE 2022 • 40 cm tela • 65hp moottori • 4-tahti 13566 € + tk LYNX 59 RANGER 600 EFI 2022 • 50cm tela • 85hp moottori • 2-tahti 11036 € + tk Lindströminmutka 1 95420 Tornio p. KOROTONTA MAKSUAIKAA Kaikkiin laitteisiin 72 kk KELKAT VARAOSAT HUOLTO AJOVARUSTEET Kysy lisää! KELKKOJA VIELÄ VAPAANA TÄMÄN KAUDEN TOIMITUKSIIN! ®, TM ja BRP-logo ovat Bombardier Recreational Productsa Inc.:n tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä
Matkalla on kuitenkin poikkeuksia. Nämä vertailut päättyivät äärettömän harvoin nelitahtisen eduksi. KELKKAVERTAILU. Uskoaksemme tämä pätisi siinäkin tilanteessa, että esimerkiksi alustan mitat olisivat samat. Nelitahdit tarjoavat omanlaisensa elämyksen ja ovat parhaimmillaan ehkä sekalaisessa reittiajossa, jossa ei painoteta niin voimakkaasti pelkästään patin hakkausta. Nelitahtisten moottorikelkkojen kohdalla olemme vuosien saatossa oppineet ainakin sen, että ne eivät vielä tämänkään hetken tekniikalla voi kilpailla täysin rinnoin enduro/sport-kelkkojen kanssa. Myös meidän vertailuissamme ovat nelitahtiset niittäneet merkittävääkin menestystä. Oppia ikä kaikki. VERTAILIMME KOLMEA KOVAA NELARIA VUODENVAIHTEEN HAASTAVISSA OLOSUHTEISSA. Näin retrospektiivisesti ajateltuna suora vertailu ei ollut ideana parhaasta päästä. TOKI MUINAKIN VUOSINA OLEMME TÄSSÄ RYHMÄSSÄ NÄHNEET MIELENKIINTOISTA TEKNIIKKAA, MUTTA TÄLLE VUODELLE TARJONNAN VOISI SANOA OLEVAN KOVEMPAA KUIN KOSKAAN. Vertailussamme oli kolme nelitahtista reittikelkkaa. Nelitahtisten ”sporttikelkkojen” alkutaipaleilla myös laitteita myyvät tahot tekivät näin. Siitäkin huolimatta laitteita verrattiin suoraan toisiinsa. Markkinoilla oli selkeää linnoittautumista nelareiden ja kaksitahtien leireihin. Toki, tuolloin kuluttajat halusivat tietää kuinka kaksitahtinen pärjää nelaria vastaan. Periaatteessa kyse on saman segmentin laitteista, mutta hyvin vaihtelevat yksityiskohdat tekivät vertailustamme mielenkiintoisen, mutta samalla melko vaikean. 021 KAUDEN 2022 YKSI MIELENKIINTOISIMMISTA SEGMENTEISTÄ OLIVAT NELITAHTISET REITTIKELKAT. Kyse on ollut kuitenkin vertailuista, joissa olemme painottaneet nelitahtisille sopivia ominaisuuksia. Eli jos etsii korvaajaa Lynxin Rave RE 600:lle ja ostaa nelarin, voi joutua pettymään. TEKSTI: KELKKALEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JANI SIPOLA, PERA HUSSI, ELISA AHLBERG AVUSTUS/TESTIRYHMÄ: IISKO-MATTI NÄKKÄLÄJÄRVI, JOUKO METTIÄINEN, MIKA SALO, KARRI KNAAPINEN, VEPA HIRVISALO, OLLI-MATTI NIEMI, JAAKKO MAIJANEN, VESA VUONTISVAARA N elitahtisten kelkkojen vertailu kaksitahtisiin on vuosien saatossa ollut luontevaa ja ei niin luontevaa
Sodankylä poikkeaa monista Lapin alueista siinä mielessä, että täällä urat vaihtelevat todella paljon. Kunnassa on yksi suurempi reitti, jota hoidetaan tampparilla. Ajamme vertailutestimme Sodankylän ympäristössä. Vertailussamme mukana olleista kelkoista Yamaha sekä Ski-Doo olivat kevään esituotantolaitteita. Mukana oli kuljettajia laidasta laitaan. HAASTAVAA TESTAAMISTA Vertailutestien tekeminen voi sivullisen korvaan kuulostaa lähinnä hauskalta ajelulta. Tälle on kuitenkin selvä syy. Syy tälle on selvä. Ellemme itse sitten lanaa uraosuuksia. Lapissa on ilmiö nimeltä kaamos. Toki olemme vuosien saatossa ottaneet paljon kuvia korkealla lähitunturissa. Olemme tehneet näin jo vuodesta 2013. Arctic Cat puuttuu listoilta kokonaan. Ajamme myös paljon samoja reittejä edes takaisin, jotta saamme toistoja, mikä on äärimmäisen tärkeää vertailujen tekemiseen. Tänä vuonna merkki luottaa uusiin QS-3 R -vaimentimiin, jotka ovat hyvin lähellä Foxin parasta tarjolla olevaa tekniikkaa. Kuten kaikilla on tiedossa, ei kelkkojen luovutukset ole tänä vuonna menneet aivan aikataulussa. Yamahan nelitahtimoottori tuottaa mittausten mukaan noin 200 hevosvoimaa. Alkuun näytti, että lumitilanne tulee rajoittamaan ajamista merkittävästi. Hoito alkaa kuitenkin tammikuun lopulla, joten valitettavasti emme pääse lanabaanaa ajamaan vertailun aikana. Toinen haaste liittyi kelkkojen saatavuuteen. Samojen reittien ajaminen vuodesta toiseen auttaa myös luomaan vertailupohjaa aiempiin vuosimalleihin. Iso osa käyttämistämme urista on kapeita, mutkaisia ja perhanan patikkoja. 022 KELKKAVERTAILU. Teemme vertailujamme kaamoksen syvimpään aikaan. Useimmilla näistä urista tamppari on käynyt viimeksi vuonna 1999. Toki, kelkkailu on aina hauskaa, mutta vertailujen tekeminen on tavattoman työlästä ja aikaa vievää. Tuolloin kuvien onnistumiseksi meidän on mentävä mahdollisimman korkealle, jotta valoa on kuvien ottamista varten riittävästi. Toinen erittäin painava syy on monipuoliset reitit ja urat. Muilta osin Sidewinder L-TX LE on tuttua ja koeteltua tekniikkaa. Tänäkin vuonna vertailut saatiin kuin saatiinkin ajettua, vaikka alkuperäiset suunnitelmat muuttuivat matkan varrella seitsemän kertaa. Kaikkia kelkkoja ei yrityksistä huolimatta saatu mukaan. Toimitusvaikeus laittoi aikataulut meidän osaltamme melko lailla roskakoriin. Erityisen vuoden ja aikatauluongelmien vuoksi tiivistimme kuljettajien kommentit yhteen tekstiin. Säiden vaihtelu toi kelkoista erille hyvin erilaisia piirteitä. Testiryhmää huvitti tavattomasti tänä vuonna netistä luettu kommentti, jossa meidän vihjailtiin tekevämme testit tuntureissa. Toiveena on, että tilanne normalisoituu ensi vuonna. Meitä tämä ei kuitenkaan haittaa. Toki halusimme valitsemamme kelkat mukaan vertailuun, mutta emme halunneet kiilata maksavien asiakkaiden edelle. LTX on telanmitaltaan 137 tuumaa, eli 348 senttimetriä. Ajaminen aloitettiin jo ennen joulua ja ajamista jatkettiin tammikuun lopulle saakka. Urien monipuolisuus tarjoaa erinomaisen testialustan. Moottorin jatkona on Yamahan omaa tuotantoa oleva voimalinja. Formulakuskeista poromiehiin. Kumpikin kuitenkin huollettiin ja tarkastettiin vastaavuus tuotantolaitteisiin. Yhteiskilometrisuorite on tuhansissa. Vertailut venyivät myös todella pitkiksi. Huipputekniset Vertailumme kolme kelkkaa ovat kukin merkkiensä huipputuotteita. Mallin jousituksen speksit ovat vaihdelleet vuosien aikana. Lämpötila vaihteli plus yhden ja miinus kolmenkymmenen välillä. Yamahan L-TX LE on sporttisinta osastoa, mitä Yamahalla on tarjota. Tämän lisäksi lumiolosuhteet vaihtuivat pohjattomista alkutalven lumista normaaliin talviolosuhteeseen. Tänä vuonna haasteita oli parinkin asian tiimoilla. Lynx puolestaan on kauden tuotantoa ja saapui käyttöömme ajamattomana. Tänä vuonna pohjustimme kelkkavetoisella lanalla noin 70 kilometrin osuuden uraa, jotta saimme käyttöömme ”lanatun” reitin. Nykymittapuulla puhutaan lyhytmattoisesta, eikä niinkään puolipitkästä, sillä 129-tuumaisten ajat alkavat olla takanapäin. 022 Lisämielenkiintoa vertailuun toi vuodenvaihteen vaihtelevat kelit. Alue on erittäin lumivarmaa, joten vuodenvaihteessa päästään töihin pommin varmasti. Ajaessamme kapeita rännejä väistellen puita, kiviä ja mättäitä saimme runsaasti hupia tästä tunturilausunnosta
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään suksista. Ohjautuvuuteen vaikuttaa monet tekijät, kuten etujousituksen ja alustan säädöt. Päätöksiä tehdään jopa 50 kertaa sekunnissa. Uutta on uusi LFS+ -etujousitus leveämmällä raidevälillä sekä 46 millisillä kolmisäätöisillä vaimentimilla. Tämän tiedon pohjalta kelkan älyjärjestelmä tekee päätöksiä jousituksen säätämiseksi. Myös alusta on uudistettu PPS3 KYBin 46 millin vaimentimilla. Tässä on kyse enemmänkin siitä, että kuljettaja kertoo kelkalle, millaista ajoa tullaan menemään seuraavat kilometrit. Kyse on todella kapeasta kaksikölisestä suksesta, joka puree lumeen kuin ankkuri. Ohjautuvuus ja esimerkiksi suksen toiminta on yleensä aina niitä asioita, joista testiryhmän välillä on vähiten eriäviä mielipiteitä. Lynx uudisti Ski-Doon tapaan myös voimanlähteensä. Jousitus on kelkoissa ennennäkemätön KYBin Smart Shox -älyjousitusjärjestelmä. OHJAUTUVUUS ISOSSA ROOLISSA Moottorikelkan ajettavuudessa äärimmäisen isoa roolia näyttelee ohjautuvuus. Lynxin Xterrain RE uudistui kaudelle 2020 isolla kädellä. 024 Ski-Doo Renegade X-RS 900 ACE Turbo R pitää sisällään mielenkiintoista tekniikkaa niin moottorikuin jousitusosastollakin. Ski-Doo Ski-Doon Pilot X -suksi on suunniteltu lanatuille reiteille. Suurin uudistus moottorissa on tehojen kasvaminen noin 30 hevosvoimaa. Yhtä lailla siihen vaikuttavat kuljettajan ergonomia ja jopa voimalinjan toiminta. Tämä järjestelmä ei ole siis jousituksen säädön ennakkovalinta. Mikäli ajaa yksinomaan lanatuilla reiteillä, vie Ski-Doo Renegade pisteet ohjautuvuudesta. Etenkin kun Smart Shox -älyjärOHJAUSTUNTUMA SKI-DOOSSA ON KUITENKIN LOOGINEN JA KÄÄNTYVYYS SÄILYY LÄPI MUTKAN YAMAHAN OHJAUSTUNTUMA ON MUKAVAN KEVYT KELKKAVERTAILU. Valmistaja ilmoittaa tehoksi 180 hevosvoimaa, mutta ulkopuoliset mittaustahot ovat mitanneet esimerkiksi Ski-Doosta jopa 195 hevosvoiman huipputehon. Kääntyvyys on tällä suksella taattu
Alkutalven hötölumilla ilman pohjia ajaminen tuntui ajoittain jopa niin vaaralliselta, että näimme parhaaksi vaihtaa alle Lynxin Blade DS+ -sukset. Pilot X-on kuitenkin suksi, joka ei pidä erityisemmin kelin vaihtelusta. Tasaiselle käytökselle kelissä kuin kelissä, vai erinomaiselle toiminnalle optimioloissa. Suoraan ajettaessa etupää ei vetele ja pitkittäiset uratkaan eivät aiheuta sen suurempia ohjelmia. Blade DS+ -sukselle suurimpia haasteita luovat pitkittäiset urat. Moottorit ja voimalinja LYNXILLÄ KÄVI VAHINKO SUUNNITTELUSSA, SILLÄ UMPISEN SUKSEA SUUNNITELLESSA HE LOIVAT KOHTALAISEN HYVIN TOIMIVAN REITTISUKSEN KELKKAVERTAILU. Suksen poistuttua kovalta jäljeltä, alkaa keula siirtyä kohti Kiinaa ja kuskin on pakko ottaa vauhti pois. Kyseessä on simppeli leveähkö suksi, jossa on melko hyvä kantavuus. Testiryhmä kuitenkin koki, että Yamahan ohjauksessa on ajoittaisia epätasapainon merkkejä. Pilot X:n suurin ongelma on huono kantavuus. Ohjaustuntuma Ski-Doossa on kuitenkin looginen ja kääntyvyys säilyy läpi mutkan. Teimme tämän kokeilun ennen varsinaista vertailua. Yamaha Yamaha käyttää Sidewinder L-TX:ssä Mountain-suksea. Näissä oloissa suksen ohjautuvuus ei ole riittävässä balanssissa telamaton pidon kanssa. Ohjautuvuus vaihtelee todella paljon kelin mukaan. Tuntuma on kuitenkin kevyt ja suuntavakaus on hyvä. Tästä johtuen kuljettaja joutuu tekemään reiluja korjausliikkeitä. 025 jestelmä osaa kompensoida kallistuksia kiristämällä ulomman etuvaimentimen jousitusta. Mikäli suksi lähtee kulkemaan vanhaa uraa, on sen pois ohjaaminen urasta välillä haastavaa. Lynxillä kävi vahinko suunnittelussa, sillä umpisen suksea suunnitellessa he loivat kohtalaisen hyvin toimivan reittisuksen. Yamahan suksi kärsi eniten keleillä, jolloin reitillä oli paljon uutta lunta. Bladen DS+ -suksen toimintaa voi kuvailla perusvarmaksi. Kantavuus todennäköisesti paranisi, mikäli suksen apuna käytettäisiin vielä jäykempää rajoitinkumea, joka ehkäisisi suksen nousemista pystyyn niin helposti. Yamahan ohjaustuntuma on mukavan kevyt. Toki, Blade DS+ ei ole missään tapauksessa täydellinen reittiajoon. Lynx Lynx valitsi Xterrain RE:n sukseksi Blade DS+:n, joka on aluperin kehitetty Boondocker DS -mallistoon. Tiukemmissa mutkissa kelkka joko puskee tai pidon lisääntyessä kelkka nostaa sisempää suksea melko voimakkaasti. Se ei ole paras missään ajossa, mutta ei myöskään huonoin, ajettiinpa kelissä kuin kelissä. Tässä pitääkin miettiä kummalle osalle pisteet annetaan
Ääni on ajoittain jopa häiritsevän räväkkä, mutta senkin saa kuriin moottorin ohjelman esivalitsimella. Rotaxin voima tulee ulos erittäin tasaisesti ja tehon tunne on läsnä koko kierrosalueen. Nähtävästi kevätkeli antoi sen verran anteeksi pidon osalta, että tehon tunne ei ollut niin läsnä. Kyse on makuasioista enemmän kuin raaoista faktoista. Myöskään kiihdytysmittauksissa ei saatu isoja eroa verrokkien välille. KUMPIKIN VALMISTAJA ILMOITTAA TEHOIKSI NOIN 180 HEVOSVOIMAA, MUTTA MITTAUSTEN MUKAAN TEHOA ON ENEMMÄN KELKKAVERTAILU. Yamahan moottorissa on kuitenkin raakaa voimantunnetta enemmän kuin Rotaxissa. Voimalinjan ja moottorin osalta testiryhmä ei saanut aikaan piste-eroja. L-TX tuntui alussa järkyttävän tehokkaalle. Tästä toki osa kiitos uudelle kaasukahvajärjestelmälle. Lynx / Ski-Doo Lynxin ja Ski-Doon moottorit sekä voimalinjat toimivat lähes identtisesti, joten niitä ei tarvitse tässä yhteydessä erotella sen suuremmin. Kone vetää rajusti ja tätä rajuutta korostaa äänimaailma, jota testiryhmä kuvaili ralliautomaiseksi. Jouduimme jopa epäilemään omia havaintoja aiemmista Sidewindereistä. Jostain syystä L-TX tuntui välillä jopa väkivaltaisen tehokkaalle. 026 KLIM.COM #KLIMLIFE • ARTICULATION FOR COMFORT WHILE RIDING ON/OFF TRAIL • LIGHTWEIGHT INSULATION FOR ADDED WARMTH WITH LOW BULK • HEAD-TO-TOE WATERPROOF INSULATED SYSTEM • WOMEN’S VAILSLIDE ONE-PIECE AVAILABLE RAILSLIDE ONE-PIECE ALL-NEW! ADAPTIVE ONESIE F3 CARBON HELMET EDGE SNOW GOGGLE 140G INSULATION Verrokkien moottorit ovat kaudella 2022 käytännössä samassa teholuokassa. Toki, osa testiryhmästä koki, että moottori on ajoittain jopa liian tehokas, etenkin pienemmille reiteille. Lisäksi voimalinja kytkee hitaissa vauhdeissa nykäisten. ACE-moottoreiden yksi hienous on moottorin ohjelman valinta, mikä tekee näistä kelkoista huomattavasti monikäyttöisempiä. Kumpikin valmistaja ilmoittaa tehoiksi noin 180 hevosvoimaa, mutta mittausten mukaan tehoa on enemmän. Aiemman 900 Turbon nykivä käytös ja kaasun reagoinnin viive loistaa poissaolollaan. Yamaha kuitenkin jopa kipeästi huutaisi vastaavaa moottorin esivalintaa, joka Rotaxilla on käytössä. Rotaxin uusi 900 ACE Turbo R sai paljon huomiota keväällä 2021, sillä se on tehokkain kelkan moottori kyseiseltä valmistajalta. Yamaha Yamaha Sidewinder L-TX:n moottori sai testiryhmältä kiitosta tehokkaasta luonteestaan. Muutos aiempiin vuosimalleihin on iso. Kummassakin moottorissa on tehoa vähintäänkin riittävästi reittiajoon. Etenkin, kun olimme ajaneet samalla kelkkayksilöllä keväällä
KLIM.COM #KLIMLIFE • ARTICULATION FOR COMFORT WHILE RIDING ON/OFF TRAIL • LIGHTWEIGHT INSULATION FOR ADDED WARMTH WITH LOW BULK • HEAD-TO-TOE WATERPROOF INSULATED SYSTEM • WOMEN’S VAILSLIDE ONE-PIECE AVAILABLE RAILSLIDE ONE-PIECE ALL-NEW! ADAPTIVE ONESIE F3 CARBON HELMET EDGE SNOW GOGGLE 140G INSULATION
Yamahan 44 mm harjakuviointi tarjoaa erinomaisen pidon oikeastaan kelissä kuin kelissä. Istuin oli yksi kohteista Sidewinderissä, joka sai kritiikkiä osakseen. 028 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 KELKKAVERTAILU BRP:n viimeisimmän sukupolven digimittaristo tarjoaa kattavasti tietoa kelkan toiminnoista, Renegaden alustasta löytyy automaattitoimintojen lisäksi myös perinteinen, manuaalinen säätömahdollisuus. Yamahan sukset ovat leveät ja keula kantaa lumella ihan kohtalaisesti. Totesimme tosin, että pikasäädön asento 2 oli se, jolla kelkka oli paras ajaa useimmissa olosuhteissa.. Tällä napilla jousitukselle kerrotaan, millaista ajoa kelkalla tullaan ajamaan. E t u j o u s i t u k s e n säädöistä vastaa yksinomaa aktiivijärjestelmä. Yamahan alustan jousitus hoidetaan kahdella pikasäädettävällä Foxin iskunvaimentimella. P a i n a v a h k o o n kelkkaan kapeat Pilot X -sukset ovat haastava valinta, etenkin jos kelkalla ajetaan muutakin kuin lanattua reittiä. QS3-pikasäätö on näppärä käyttää. Jousituksen ohjainyksikkö tekee tämän perusteella muutoksia vaimennukseen
Blade DS+ -suksi on hyvä kompromissi puolipitkään kelkkaan. Asento kolme on liian iso harppaus kakkosesta. Emme kuitenkaan kokeneet tarpeelliseksi säätää jousitusta siltä osin. Lisäksi testitukikohtaamme vievä reitti alkoi loppuvaiheessa olla erittäinkin sopivassa testikunnossa. Lynxin reittimallin istuin on mukavan jämäkkä ja ajoasento on ryhdikäs. Testiryhmä kävi keskustelua siitä, vaatisiko Xterrain jäykemmät jouset keulaan.. Ajoimme kaikilla kolmella melkoisen määrän kilometrejä testin aikana. Testiryhmä koki, että se on lähes käyttökelvoton kevyimmille kuljettajille, sillä ajomukavuus katoaa tyystin. Ero kilpailijoihin kuitenkin syntyy yllättävissä tilanteissa. Yamahan jousitus toimii normaalissa ajossa hienosti ja urheilullisuuttakin on tarjolla. Reitit vaihtelivat kunnostetuista mukavista baanoista yhden kelkan levyiseen ”paskapattiin”. Käytössä on siis kolmiasentoinen valinta. 1 2 3 4 5 6 KELKKAVERTAILU Lynx on varustettu ryhmän pisimmällä alustalla. Yamaha Yamahan Fox-vaimentimet pitävät tällä kaudella sisällään myös paluuvaimennuksen säädön. Tämä ei kuitenkaan tuntunut ajettavuudessa sen ihmeemmin. BRP Go -ohjelman viimeisin päivitys tuo mittaristoon näkyville kelkkareitit ja myös navigointimahdollisuuden. Asento yksi on kuitenkin Yamahan voimavaroille auttamattoman riittämätön, kun vauhtia lisätään hieman. Kantavuus on hyvä, mutta yllättävissä isommissa pudotuksissa tai vastapateissa jousitus tekee läpilyönnin. 029 JOUSITUKSIA Jousituksen osalta testiryhmä oli erittäin suuren mielenkiinnon alla. Tämä reitti on yleensä alkutalven kunnossa, joka viimeistään erottelee jyvät akanoista. Asento kaksi vie pois mukavuutta jo melkoisesti. Lisäksi perä alkaa kolmosasennossa takomaan ikävästi. Kaasukahvan uudistus BRP:n teh o k k a i m m i s s a nelitahdeissa sai kiitosta testiryhmältä. L-TX:n alusta sekä etupää toimivat rauhallisemmassa ajossa erinomaisesti jopa asennolla 1. Tämä pudottaa Yamahalta pari pistettä, sillä yllättävät tilanteet ovat ne, jotka rikkovat kuskin selän tai kelkan tekniikan
Tehtaan perussäädön voisi sanoa olevan tämän tyyppiseen kelkkaan lähes täydellinen. Ohjekirjan säädöt olivat hieman hämäävät, sillä klikkereissä oli ohjeiden vastaisesti tuplamäärä naksuja ja kierroksia. Keula haluaa kallistella etenkin kovemmilla keleillä. Mutta alle 100 kiloisille kuskeille jousitus on äärimmäisen hyvässä säädössä. Tämän vuoksi jousitus on mukava pienessä turistipatissa rauhassa ajettaessa. Smart Shox ei siis ole järjestelmä, jossa valitaan jousituksen esiasetus, vaan kelkalle kerrotaan, miten sillä tullaan ajamaan. Kun kaasu peukaloa alkaa kutittamaan, osaa jousitus automaattisesti kiristää otetta. Ajoasento ei enää näillä ikävuosilla pääse tuottamaan sen suurempia yllätyksiä. Istuimen kitka on todella kriittinen asia kelkoissa. Mitään yllätyksiä ei ole tarjolla. Näin pohjaamisia ei tapahdu käytännössä koskaan, olipa käytössä mikä tahansa esiasetus. Sähkösäädön lisäksi alustaa voi säätää ihan perinteisen tapaan jousien ja klikkereiden avulla. 030 Ski-Doo Ski-Doon Smart Shox -jousitus sai testiryhmältä innostuneen vastaanoton. Tämä korostuu ääritehokkaassa Yamahassa vähän liiankin kanssa. Tämä kielii ehkä aavistuksen alimitoitetuista etujousista. Emme osaa sanoa, onko Yamahan istuin jo tehtaalta tullessa näin liukas. Kuten sanottua, olivat reitit testiajankohtana rajussa kunnossa. Oikeastaan ainoa kritiikki menee etujousitukselle. Liukkaalla satulalla kuski liukuu edes-taas, mikä häiritsee ajamista valtavasti. Uusi tekniikka on aina tervetullutta, etenkin kun se toimii näin hyvin. Muilta osin Yamahan kuljettajan tilat ovat aivan kohdallaan. Lynx Xterrain RE:n jousituksen speksit ovat paperilla vakuuttavat. Yamaha Yamaha L-TX:n suurin ongelma testikelkan kohdalla oli istuin. Säätöjä tehdessämme totesimme, että on hyvä, että säätömahdollisuus on. Mutta kun vieressä oli käytännössä automaattisesti säätyvä Ski-Doo, tuntuu Lynxin ruuvisäätö hieman vanhalta ajalta. Toki painavimmille kuljettajille jousitusta pitää hieman säätää, jotta perän painauma ei ole liian suuri. Ainoastaan liiallinen suksipaine häiritsi osaa testiryhmästä. Jousitus on mukava, mutta samalla melko kantava. Vai oliko kyse siitä, että joku oli esimerkiksi messutohinoissa kokenut hyväksi ideaksi käsitellä istuimen silikonilla. Kuski ei näet voi jarruttaa vartalon liikkeitä alavartalolla, vaan kaikki panokset menevät käsille. Lynxin jousitus on suhteessa moottorin tehoihin erinomaisella tasolla. Esimerkiksi pateista ilmaan lähdettäessä jousitus ennakoi tilanteen ja tehostaa vaimennusta ennen alas tuloa. Neljä kolmisäätöistä 46 mm vaimenninta on käytännössä parasta, mitä Lynxillä on tällä hetkellä tarjota. Tämän vuoksi säädimme Lynxin alustaa ohjeiden mukaisesti aavistuksen jäykemmälle. Myös hallintalaitteet ovat tutut ja turvalliset. Istuin on liukas ja sen muotoilu on tehty tavalla, joka liikuttaa kuskia taaksepäin oudosti. Ajossa säädöt toimivat kuitenkin Lynxin tapaan melko varmalla tavalla. Haluamme painottaa mukavuutta, tuulensuojausta sekä toimivuutta. Emme alkaneet kuitenkaan testin aikana kiristämään etujousitusta, sillä suoraan ajettaessa jousitus toimi testiryhmää miellyttäneellä tavalla. ERGONOMIA Nelitahtisten reittikelkkojen kohdalla arvostelemme ergonomiaa aavistuksen eri kriteerein, kuin vaikkapa 600-kuutioissa sporteissa. Kyseessä on pieneltä kuulostava harmi, joka kuitenkin tekee valtavan eron ajamisen fiilikseen. Lynx neuvoo ohjekirjassaan kolme eri säätötasoa. Smart Shox -jousitus toimi testiryhmän mielestä moitteetta tilanteessa kuin tilanteessa. NELITAHTISTEN REITTIKELKKOJEN KOHDALLA ARVOSTELEMME ERGONOMIAA AAVISTUKSEN ERI KRITEEREIN KELKKAVERTAILU
Pienimpään keskikulutukseen pääsi Ski-Doo. Tämä ei kuitenkaan auta, kun keli oli todella vaihteleva. Istuimen pintaan on uurrettu erityiset kitkapinnat, jotka helpottavat kuljettajan pysymistä paikoillaan. Tämä on perua istuimen sisään rakennetun tavarakotelon muodoista. Näiden nappien toivoisi sijaitsevan vasemman kahvan tuntumassa. Kelkka on toimiva sinänsä, mutta kun kilpailijoiden mallistot kehittyvät huimaa vauhtia, on Yamaha vaarassa jäädä kelkasta. Yamahassa on eniten muskelikelkan tuntua, voimaa ja vaarantunnetta on tarjolla yllin kyllin. Uskomme, että saisimme Lynxin lukemasta kuitenkin pari kymmenystä pois optimioloissa. Kaikki on kohdallaan ilman, että meidän tarvitsee esittää suurempia palautteita suuntaan tai toiseen. Käytössämme on aiempia vuosia tarkempi mittalaite. Vertailujen aikaan kulutukset pyörivät 20–24 litran välimaastossa. Mittariston lukeminen sujuvasti vaatii totuttelua. 032 Ski-Doo Ski-Doon ajoasento on hyvä ja istuin erittäin mukava. KELKKAVERTAILU. YLEISIÄ HAVAINTOJA Yamaha Yamaha on vertailuryhmän selkeästi tehokkaimman tuntuinen laite. Rotax on onnistunut uudessa tehokkaammassa moottorissaan pitämään polttoainetalouden kurissa. Siitä huolimatta, että reaalimaailman tehot ovat suunnilleen samalla tasolla, tuntuu Yamaha tehokkaimmalta. Ski-Doon kohdalla testiryhmältä lähti moitteita jalkakoteloille, jotka tarjoavat etenkin mutkaajossa huonon tuen. Parhaiten kiihtyi Lynx. Ero ei kuitenkaan ole Yamahaan tai Lynxiin suuren suuri. Suurempi teho yleensä tarkoittaa kasvanutta kulutusta. MITTAUKSIA Mittasimme vertailun kelkkojen kiihtyvyyttä sekä polttoaineen kulutusta. Uusi istuin ei ole niin voimakkaasti kallistettu etuviistoon, mikä luo luonnollisemman ajoasennon. Vertailukelkassa varusteena ollut uusi mittaristo on osa ergonomista kokemusta. Lynx Xterrain RE:n ergonomia kuvastaa hyvin koko kelkan luonnetta. Ski-Doo on muotoillut nelitahtisen istuimen tälle kaudelle uusiksi. Haastavinta oli luoda tasapuolinen olosuhde kaikille kelkoille, mikä on se tärkein osa tätä mittausta. Ski-Doon hallintalaiteisiin testiryhmä kaipaisi hieman selkeyttä. Osa testiryhmästä sai penkin rungon tuntumaan ajoittain takalistossa. Sidewinder L-TX on tietyin varauksin mukavan sporttisen tuntuinen kelkka. Navigaationäkymä on kuitenkin selkeä ja navigaatio jopa toimii uusimman BRP Go -sovellusversion kautta aivan hyvin. Ero ei kuitenkaan ole iso. Yamahan peruskonseptin ikä alkaa näkyä ja tuntua valitettavalla tavalla. Lynx sai selvää etua pisimmästä matosta, mikä auttoi pidon saamisessa todella paljon. Istuin on mukava ja ajoasento hyvä. Polttoaineen kulutuksessa ei ole viime vuosina tapahtunut suurempia muutoksia. Myös Yamaha oli aivan samassa rintamassa. Ski-Doo jäi Lynxille seitsemän sadasosaa. Kiihdytysmittauksissa oli melkoisia haasteita tänä vuonna. Uusi tehokkaampi Rotax syö ehkä aavistuksen enemmän kuin edellinen versio, mutta tämähän oli oletettavaa. Ääritilanteiden ajo-ominaisuuksissa se ei kuitenkaan yllä Ski-Doo:n ja Lynxin kanssa aivan samalle viivalle. Ero on kuitenkin pieni. Nykyään moottorin ohjelman valinta ja jousituksen valitsin sijaitsevat hankalasti tangon alapuolella. Numerot ovat pienellä ja tekstiä on ajoittain tarpeettomankin paljon
Lisäksi sukset pilaavat isolla kädellä kokonaisuutta. Asia mitä ei tule ajatelleeksi, on kompromissittomuus, jonka Smart Shox tarjoaa. Lynx Pisteiden valossa Lynx on vertailun voittaja. Arvostelu tehtiin kuitenkin huomioiden vakiosukset. Moottori: 850 E-TEC Iskutilavuus: 849 cm³ Teho: 165hp Voimalinja: pDrive / QRS Tela (lev., pit.,harjak.): 40,6x370,5 / 5,1 cm PowderMax Sukset: Blade DS+ Etujousitus: LFS, KYB 36 HLCR Kashima Telasto: PPS³-3700, KYB 46 HLCR Kashima / KYB 46 HLCR Kashima Jarru: Hydraulinen jarru, teräspunosvahvistettu jarruletku, muovinen pääsylinteri Leveys: 120cm Pituus: 312cm Raideväli: 99,6 cm Pa-säiliö: 37 l Mittaristo: 7,2” digitaalinen laajakulmanäyttö Hinta: 18 746 € Varusteet: KYB Kashima 36/46/46 HLCR iskunvaimentimet, 2 paria LinQ-kiinnikkeitä, sähkökäynnistys LYNX XTERRAIN RE 850 E-TEC Moottori: 900 ACE TURBO R Iskutilavuus: 899 cm³ Teho: 180hp Voimalinja: pDrive / QRS Tela (lev., pit.,harjak.): 38,1x348,7 / 3,8 cm Ice Ripper XT Sukset: Pilot X Etujousitus: RAS X, KYB Pro 36 Easy-Adjust, KYB PRO Smart-Shox w/ opt. Kelkka tekee tämän valinnan sinun puolestasi. Enää kuljettajan ei tarvitse valita mukavuuden tai jousituksen kantavuuden välillä. Testiryhmän negatiiviset havainnot menivät lähinnä ajovaloille sekä jarrulle, jossa BRP:llä on yhä kehittämisen mahdollisuuksia rekkakuorman verran. Edes muita pidempi alusta ei vaikuta ajettavuuteen mitenkään huomattavasti, ainakaan negatiivisella tavalla. Ski-Doon tähteä himmentävät hyvin pienet seikat. Lynxin menestys perustuu tasapainoisuuteen ja tasaiseen suoritukseen kaikilla osa-alueilla. Kyseessä on moderni nelitahtireittikelkka, joka pärjää kelissä kuin kelissä. 034 Moottori: 4T 180 Genesis Turbo Iskutilavuus: 998 cm³ Teho: 180 + hp Voimalinja: YSRC Tela (lev., pit., harjakork): 38,1 x 348 / 4,4 cm Camso BackCountry Sukset: Mountain Etujousitus: SRV, FOX® 1.5 Zero QS3 Kashima Telasto: Dual Shock SR 137 Torsion, FOX® 1.5 Zero QS3 Kashima / FOX®2.0 Zero QS3-R Jarru: Hydraulinen jarru, radiaali pääsylinteri / jarrulevy vetoakselilla Leveys: 123 cm Pituus: 317,5 cm Raideväli: 106,4–109 cm Pa-säiliö: 33,6 l Mittaristo: 2x digitaalinäyttö Hinta: 18 990 € Varusteet: Takalaukku, ajolasikotelo, kaksitehoinen penkinlämmitys Yamaha Sidewinder L-TX LE Ski-Doo Ski-Doo on testiryhmän modernein kelkka. Kyse ei ole siitä, että Lynx olisi vertailussa ylivoimainen kelkka. SAS Telasto: rMotion X, KYB Pro 40 Easy-Adjust / KYB Pro 40 Easy Adjust Jarru: Bremboracing jarru, jossa teräspunosvahvistettu jarruletku Leveys: 124,1 cm Pituus: 303,8 cm Raideväli: 107,7 cm Pa-säiliö: 36 l Mittaristo: 7,2” digitaalinen laajakulmanäyttö (7,8’’ LCD optio) Hinta: 19 086 € (21 086 €) Varusteet: Sähkökäynnistys, kaksi paria LinQ-kiinnityspisteitä, (KYB Pro Smart-Shox, semiaktiivinen jousitusjärjestelmä) SKI-DOO RENEGADE X-RS 900 ACE TURBO (Smart-Shox) ENÄÄ KULJETTAJAN EI TARVITSE VALITA MUKAVUUDEN TAI JOUSITUKSEN KANTAVUUDEN VÄLILLÄ KELKKAVERTAILU. Ajoimme kokeilun vuoksi ennen vertailua Ski-Doota Lynxin suksilla ja ero oli huomattava. Telamaton jarrutuspito on melko vaatimaton. Lynx on saanut yhdistettyä Xterrain RE:ssä hienosti tehon sekä ajo-ominaisuudet. Kyseessä on vilkaisu tulevaisuuteen, sillä on helppo arvioida Smart Shox -tekniikan käytön laajenevan tulevina vuosina
036 VERTAILUSSA 600-KUUTIOISET REITTIKELKAT TÄYSIEN KYMPPIEN VUOSI KELKKAVERTAILU
Tuntuu, että yksikään kelkka ei koskaan ole valmis eikä mitkään ajo-ominaisuudet riitä. PISTIMME NÄMÄ KOLME LAITETTA VIIVALLE ETSIESSÄMME VUODEN 2022 PARASTA URHEILUKELKKAA. SUOMI ON URHEILUHULLUA KANSAA. Samoin kuin kestävyydessä. Tämänkertaisen kolmikon jokainen laite piti sisällään ominaisuuksia, joille annoimme pisteiksi 10. Yhdeksän ja kymmenen väli on pisteytyksessä reaalitasolla isompi kuin yksi piste. Tätä pohdintaa teki Kelkkalehden testiryhmä kauden 2022 vertailutestien aikaan. Kymppi on pisteenä se, joka pitää ansaita. Totesimme, että vauhdinpidossa ei ole enää varsinaisesti mitään järkeä, ottaen huomioon reitin kunnon. Aloimme kiinnittää huomiota nopeuksiin, joita nykykelkat merkkiin katsomatta sietävät äärimmäisissä reittioloissa. Mikään ei riitä. Jos taulukossa on jonkin ominaisuuden kohdalla kymmenen, on kyseessä jokin todella poikkeuksellinen asia, joka jäi testiryhmän mieleen. Ne vauhdit, joita pystyimme vastaavissa oloissa ajamaan 10 vuotta sitten, ovat nykykelkoilla sellaisia, että samalla voi vielä tiirailla lintuja puiden latvoista. Entä ovatko ongelmat ajettavuudessa aina ja yksinomaan kelkan vika. SAMA URHEILULLISUUS ULOTTUU MYÖS MOOTTORIKELKKOIHIN SAAKKA. Testiryhmän tämän vuoden teema oli hämmennys. KELKKAVERTAILU. Ajatus lähti siitä tilanteesta, että tutuilla testireiteillämme ajoimme samoja patikkoja edes taas. 037 600-KUUTIOISET REITTIKELKAT OVAT YHÄ YKSI SUOSITUIMMISTA KELKKASEGMENTEISTÄ SUOMESSA. Samoja, joita olemme ajaneet vuosikausia. TEKSTI: KELKKALEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JANI SIPOLA, ELISA AHLBERG, PERA HUSSI AVUSTUS/TESTIRYHMÄ: IISKO-MATTI NÄKKÄLÄJÄRVI, SANTTU KUMPULA, VENLA JYRKINEN, JAAKKO MAIJANEN, VESA VUONTISVAARA, JOUKO METTIÄINEN, OLLI-MATTI NIEMI K otimaiset kelkkailijat ovat vaativaa sorttia. Eikö vikaa löydy koskaan siitä tangon takapuolelta, vai onko sen myöntäminen liian iso pilleri nieltäväksi. Välillä sitä tulee ajatelleeksi, että oliko ennen asiat paremmin. TÄTÄ URHEILULLISUUDEN JANOA TÄYTTÄÄ TÄLLÄ HETKELLÄ KOLMEN KELKAN KÄRKI. Tai ainakin tähän käsitykseen tulee, jos menee lukemaan netin ja somen tarinoita. PITÄÄ MUISTAA, ETTÄ LIIKUNTA HAISEE HIELLE, URHEILU BENSALLE. Eli verrataanko nykykelkkoja ostajien mielessä menneiden vuosien malleihin vai tulevaisuuteen, jota ei ole vielä olemassa. Hämmennys siitä, kuinka upeasti toimivia laitteita eri valmistajat ovat markkinoille saaneet. Emme käytä kymppiä pisteissä kuin harvoin
Iskunvaimentimet ovat Walker Evansin tekoa. Lynx Rave Enduro Lynxin Enduron suurin poikkeavuus RE-mallistoon verrattuna on telamaton mitta. XCR on varustettu myös raskaamman sarjan jousitusosilla. Tässä on kyse mitä ilmeisimmin siitä, että merkki haluaa säilyttää MXZ-malliston lyhyemmässä telanmitassa. Ensimmäisenä on jarru, jota Polaris kuvailee Race Readyksi. Polariksen 44 mm Backcountry-matto on käytännössä katsoen crossover-mitat täyttävä. Kisakenttien sukulaisuutta Endurosta löytyy alumiinisesta kaasukahvasta, rungon vahvikkeista sekä luistoratasvalmiudesta. 2. Näitä ovat esimerkiksi vahvennetut reaktiotangot sekä liukurunkojen vahvikkeet. Lynxin telamatto on ryhmän lyhin. Kuviointi on 44 millimetrin Backcountry. Etujousitus on mallia Ras X. Eikö osa kilpailemista ole kelkan rakentaminen omaan ajoon sopivaksi. Erot eivät ole niin näkyviä, mutta niitä kuitenkin on. Lynxin raideväli on 109,7 senttimetriä, Ski-Doon 107,7. 2 3 KELKKAVERTAILU. Alusta on malliltaan rMotion X, mikä vastaa merkin muita reittimalleja. Telamaton mitta ja Cobra-kuviointi tuovat Lynxiin tiettyä ketteryyttä mutkaajossa. Nii tai näin. Ski-Doon telamatto on periaatteessa yhdistelmä näistä kahdesta edellisestä, sillä sen mitta on sama kuin Polariksessa ja kuviointi sama kuin Lynxissä. Nimestään huolimatta kyseessä on aivan täysverinen reittisportti. 038 ”KISAVALMIIT” Kaikkia ryhmän kolmesta kelkasta on ainakin jossakin kohtaa markkinoitu ”kisavalmiina” laitteina. Polaris Indy XCR Polariksen Indy XCR on käytännössä ”perusindy”, joka on käynyt salilla hankkimassa hieman lihaksia. Myös etujousituksesta löytyy samat vaimentimet, sillä erotuksella, että niissä on myös paluuvaimennuksen pikasäätö. Maton harjakorkeus on 41 millimetriä ja kuviointi malliltaan Cobra. 347 senttimetrin matto on 41 millin Cobra-kuviolla. REmallien 348 senttimetrin sijaan Enduro on varustettu perinteisemmällä 327 cm matolla. Kaikki ryhmän kolmesta kelkasta on varusteltu hieman eri tavalla kuin merkkien perusreittikelkat, joten sitä kisasukulaisuutta on kyllä nähtävissä. Eikö tämä ole tae menestykselle. Purkukuvien mukaan ero tavallisiin Indyihin on jarrupaloissa ja jarrusatulan männässä sekä jarrulevyssä. Testissämme mukana ollut XCR on varustettu pidemmällä 136 tuuman mattovaihtoehdolla. Mallinimessä halkaisijaksi ilmoitetaan kaksi Yhdysvaltojen tuumaa. Lynxin RE-mallien tapaan Enduron kaikki iskunvaimentimet ovat 46-milliset kashima-pinnoitetut KYBit, kolmella vaimennuksen pikasäädöllä jokainen. 1 1. Ski-Doo Renegade X-RS CP Ski-Doo:n reittimalliston urheilullisin laite on nimetty ehkä aavistuksen hämäävästi Renegadeksi. Pikasäädöissä on käytettävissä kaksi puristuspuolen säätöä. Tämä erottaa Renegaden Lynxin Endurosta. Voiko kelkka olla koskaan kisavalmis kaupasta haettaessa. Kisahenkisyyttä Renegade X-RS:ssä näkyy RS-mallisissa astinlaudoissa, sekä eteenpäin viedyssä ohjausakselissa. Alustan vaimentimet ovat kumpikin KYBin Pro 40 Easy Adjustit. MXZ:aan erona on alustan ja telan mitta. Lisäksi Endurossa käytetään RS-tyyppistä nelimäntäistä jarrua. 3. Testiryhmän mielestä oikeampi ilmaisutapa olisi kisavaikutteita omaava kelkka
Macna E-HEATED tuotteita maahantuo Euro Motor Center.. PUT THE HEAT ON! Vasaratie 2, 90410 OULU HEATED APP Lataa HEATED sovellus ottaaksesi Macna varusteesi hallintaan! EM C2 4. DON’T FREEZE. FI Macna sähkölämmitteiset varusteet saatavilla nyt emc24.fi ja valtuutetuilta jälleenmyyjiltä
Kisatyyppiseen ajamiseen XCR:n istuimen toivoisi olevan matalampi ja eri tavalla muotoiltu. Tämä on yhä toimiva konsepti. Polariksen hallintalaitteiden osalta moitteita menee peukalonja kahvanlämmittimien käytölle yhdellä ja samalla napilla. XCR:n istuin koettiin turhan kulmikkaaksi ja korkeaksi vauhdikkaaseen ajoon. Lynx Lynxin Radien-malliston ergonomia on saanut kehuja mallin ensiesittelystä saakka. Kahvat ovat hyvän tuntuiset ja pitävät ja kaikki hallintalaitteet on sijoitettu peukalon tuntumaan. Reittiajossa Lynxin jalkakotelot saivat poikkeuksetta kehuja. Valmistaja huomioi suunnittelussaan kuljettajan tarpeen liikkua puolelta toiselle painonsiirtoja tehdessä. Istuin on sopivan jämäkkä ja muotoilusta ei löydy mitään moitittavaa. Myös painoissa oli huomattavaa vaihtelua. Kaikki toimii niin kuin pitääkin. Polariksen jalkakotelot jakoivat testiryhmän mielipiteitä. Ski-Doon penkki tuntui osalle kuljettajista tarpeettoman pehmeältä. Heidän mielestään istuimen runko tuntuu Lynxin ohjaamo on muotoiltu hyvin aktiivisen ajamisen kannalta. Korkea neutraali ajoasento sai kehuja etenkin pidemmiltä kuljettajilta. Testiryhmä muotoilisi satulan täysin uusiksi, mikäli kelkkaa käytettäisiin yksinomaan endurokäytössä. Astinlaudasta mitattuna satulaan yläpintaan ero Ski-Doon ja Lynxin mittoihin on kolmisen senttiä. Myös pehmeähkö istuin sai osalta testiryhmästä moitteita. Osan mielestä Ski-Doon ohjaamo tarjoaa riittävän hyvä tilat, jopa vauhdikkaassa ajossa. Etenkin kun Polaris on myös alustaltaan korkeampi kuin BRP-tuotteet. Hyvät jalkakotelot ovat asia, joita kaipaa vasta sitten, kun niitä ei ole. ERGONOMIA Kuljettajan ergonomian osalta arvostelemme laitteet koko testiryhmän kattavasti. Toisille kotelo toimi hyvin, toiset kokivat, että kenkä pääsee lipsumaan pois kotelosta kesken mutkaa. Ergonomia tuntuu monin tavoin. Polaris Polariksen ajoasento on ryhmän korkein. Testiryhmä oli käytännössä yhtä mieltä, että Lynxissä on minkä tahansa kokoiselle kuljettajalle helpoin toimisto. 040 Mutkakokeessa Ski-Doo sai testiryhmältä palautetta kuvan mukaisista tilanteista. Lynx menee mutkat vakaasti ja vaakatasossa. KELKKAVERTAILU. Lynxin hallintalaitteissa ei jäänyt testiryhmän päiväkirjaan isompia merkintöjä. Toisten mielestä eteen viety ohjaustanko huonontaa kuljettajan liikkumismahdollisuuksia, sillä polvet ottavat kiinni kulmikkaisiin katteisiin. Kuskien koot vaihtelivat 165 senttimetrin ja 185 senttimetrin välillä. Tähän osana ovat myös hallintalaitteet. Määrä ei tunnu paljolta, mutta ero on tuntuva. Lynxin Enduron yksi perusominaisuuksia on jalkakotelot, joista tukea saa sekä sivusuunnassa että yläsuunnassa. Kyse oli siitä, millaiset kengät kuskilla sattuivat olemaan käytössä. Ski-Doo Ski-Doon ohjaamon tilat jakoivat kuljettajien mielipiteitä ehkä eniten. Oletamme kuitenkin, että valmistajat suunnittelevat laitteensa keskiarvoihmisen mukaan, jolloin optimi mitta vakiovarustelulla on noin 175 senttimetriä. Toki myös testiryhmän lyhyemmät jäsenet totesivat korkean asennon helpottavan seisaalteen nousua
Myös vääntö on parempi kuin Rotaxissa. Tehoa on todella hyvin ja kaasuun vastaavuus on räväkkää. Osa kiitoksista kiihtyvyyden osalta on annettava todella pitävälle telamatolle. Rotaxin 600 R on kierrosherkkä moottori, joka kelaa nopeutta erittäin mukavasti. Osa testiryhmästä koki, että sukset kevenivät liiankin kanssa. Emme tosin tiedä sitäkään, onko moottoriohjelmoinnissa eroa merkkien välillä. Osa testiryhmästä totesi keulan keventyvän liiankin tehokkaasti. Vuoden 2022 Enduro ei ainakaan ajotuntuman osalta vaikuttanut siltä. Suksien kevennys on kuitenkin asia, josta pääsee tarvittaessa eroon säädöillä. Lynx Endurossa käytetään RS-tyyppistä nelimäntäistä jarrua. Teimme kuitenkin rinnakkain kiihdytyksiä kelkka kelkkaa vastaan. Tämä sai meidät epäilemään, oliko voimalinjan toiminnassa joku lievä häiriö. kankuissa, mikäli kuski roikkuu sivusuunnassa. Valitettavasti testiratamme ei mahdollistanut riittävän hyviä olosuhteita mittausten tasapuoliseen suorittamiseen. Lynxillä on aiemmin ollut taipumusta valita välitys melko pitkän sorttiseksi. Pieneltä näyttävät sivuilmanohjaimet tekevät valtavan eron viimansuojaukseen keskivartalolla. Lynx Lynxin moottori ja voimalinja pelasi tutulla tavalla. Voimalinja pelaa hyvin kaikissa olosuhteissa. Polariksen moottori savuttaa huomattavasti vähemmän kuin merkin aiemmat voimanlähteet. Keula kevittyy tarpeen mukaan erittäin mukavasti. Näissä kokeiluissa Polaris oli poikkeuksetta ykkönen. Kiihtyvyydessä huomioimme myös käytöksen kiihdytysten aikana, sillä se on osa kelkan kokonaisajettavuutta. Sama tunne jäi testiryhmän kuskeille reittiajosta. Crossover-mittaa edustava matto jäykällä lapulla tekee selvän eron kilpailijoihinsa. Moottori pelaa saumattomasti ja kiihtyvyys on taattu. Polariksen 650-kuutioinen vastaa kaasuun nopeudesta kuin nopeudesta. Ski-Doo Ski-Doo ja Lynx omaavat ainakin purkukuvien perusteella käytännössä identtiset voimalinjat välityksiä myöten. Toki eroa on myös telamattojen mitassa, mikä voi aina vaikuttaa tuntemuksiin moottorin ja voimalinjan toiminnan osalta. Tuulensuojaus Ski-Doossa on ryhmän parasta sorttia. Yksi osa-alue, missä Polaris on myös parantanut, on savuttavuus. Lynx kevittää keulaa jonkin verran kiihdytysten aikana. Toisille tämä ei ollut ongelma, joten kyse on enemmän ajotavasta kuin mekaanisesta ongelmasta. XCR:n jarru eroaa jonkin verran esimerkiksi VR1-mallistosta. Tätä tietoa emme tietenkään voi vahvistaa, sillä emme purkaneet kelkkojen voimalinjoja testien aikana. KELKKAVERTAILU. Tästä huolimatta, että voimalinjat ovat identtiset, tuntui SkiDoo koko testin ajan tukkoiselta. Testiryhmän varovainen arvio on, että Polaris on 650-kuutioisen moottorinsa osalta onnistunut jopa paremmin kuin 850-kuutioisen. MOOTTORI JA KIIHDYTYS Kiihdytysten osalta vuosi 2022 oli hankala. Polaris Polaris on moottorin osalta ryhmän ykkönen. Jalkakotelojen sivutukien puuttuminen vähensi osan testiryhmän pisteistä. 041 Polariksessa kuljettajan tekemät painonsiirrot vaikuttavat eniten ryhmästä
Polaris kestää tiettyyn rajaan asti myös rajumpaa reittiajoa. Mikäli tehtaan vakioasetus ei miellytä, saa laitteesta aivan ohjekirjan neuvoja mukailemalla joko mukavamman tai vielä sporttisemman. 3. 2. Uusi suksi vaatii hieman totuttelua. Polaris nimittäin reagoi testiryhmän parhaiten vartalolla tehtäviin painonsiirtoihin, minkä vuoksi sitä voi kallistaa haluamaansa suuntaan vähäiselläkin voimankäytöllä. Suksesta johtuen keula on todella rauhaton myös hitaassa ajossa. Täydellistä suksea tai kääntyvyyttä ei ole luultavasti vielä keksitty. Lynx Lynxin vahvinta osaamista on aina ollut jousitus. Myös nopeissa mutkissa kovilla reiteillä Polaris sai kiitosta hyvästä ohjaustuntumasta. Polaris Polariksen ohjautuvuus sai poikkeuksetta hyvät arvosanat. Välillä tuntuu, että suksilla on täysin oma tahto ja keula vikurtelee sinne, minne haluaa. Ajotuntumaa kuvailtiin ajoittain jopa mikroautomaiseksi. Uutuus on huomattavan lähellä merkin Blade DS+ -suksen muotoilua, mutta erojakin löytyy. MUTKIA MATKASSA Kääntyvyys on iso osa-alue arvosteluissa. Hitaissa mutkissa, jossa veto ei ole päällä, Polaris kääntyy todella terävästi ja nopeasti. Tämä ei siis vaadi iskareiden ”simmaamista” tai muita muutoksia. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Testiryhmän kokemuksen mukaan Pilot-X toimii hyvien arvosanojen arvoisesti vain lanatulla isolla reitillä. Testiryhmän arvion mukaan SkiDoo kärsii pidemmästä alustasta enemmän kuin Polaris, mitä tulee kääntyvyyteen. Ongelmia ohjauksen suhteen tulee myös mutkista lähdöistä, joissa Polariksen tehokas kone ja pitävä matto aiheuttavat keulan kevennystä. Tämän vuoksi alkutalven vähälumiset reitit olivat sille myrkkyä. KELKKAVERTAILU. Tätä voi kuitenkin käyttää myös hyödyksi. Aiempi suksi oli tunnettu todella rajuista vetelyistä vaihtelevilla lumilla. Jousitus on myös äärimmäisen isossa osassa ajamisen turvallisuutta. Tämä on seikka, jota olemme aina korostaneet vertailuissamme. Esille nousi myös ohjauksen rauhoittuminen ja suuntavakaus verrattuna XC-versioon. Siihen ei vaikuta yksinomaan sukset. JOUSITUSTA Jousituksen ominaisuudet ovat vauhdin tae. Lynxin kääntyvyyttä parantaa todella paljon kuljettajan tekemät painonsiirrot. Ski-Doo etenee patikossa vakaasti ja kokoajan suoraa eteenpäin. Esimerkiksi painonsiirron merkitys korostuu kääntyvyydessä. Merkin kelkat on suunniteltu kotimaisille reiteille, joissa ajetaan pimeinä ja synkkinä aikoina. Testiryhmän jäsenen lausahdus ”Lynx yksinkertaisesti toimii”, on tylsä, mutta todella kuvaava ilmaisu. Polarikselle haastavin keli on pehmeä lumi. Lynx tekee harvoin mitään yllättävää, olipa patti millainen tahansa. Ski-Doo Ski-Doon osalta ohjautuvuus ja suuntavakaus osoittautui suurimmaksi ongelmaksi. Ski-Doon käyttämä Pilot-X -suksi ei saanut kehuja kovinkaan monessa ajotilanteessa. Tämä johtuu luultavimmin suksen rajoitinkumin toiminnasta. Kyse on myös isosti makuasiasta ja ajotottumuksista. Koska kyseessä on ”rallimallit”, ajo testien aikaan oli vaativaa ja jousituksen rajoja haettiin kerta toisensa jälkeen. 042 1 2 3 1. Hieman rauhallisemmilla ohjausliikkeillä XC+ vie kelkan läpi mutkan erittäin hienosti. Kaikkialla muualla se aiheuttaa moniasteisia ongelmia. Lynxin jousitus toimii tilanteessa kuin tilanteessa hyvin arvosanoin. Suksi on kuitenkin asia, joka nousee eittämättä esille myös testiryhmän kommenteissa ja pisteytyksessä. Vaikka alkuun ei tunnu, että painon viennillä sivulle olisi niin suurta vaikutusta, huomaa eron muutaman mutkan jälkeen. Lynx Lynx lanseerasi tälle kaudelle uuden Blade XC+ -suksen. Jokainen testiryhmän jäsen oli sitä mieltä, että vaihtaisi Ski-Doon sukset, mikäli kelkka olisi omassa käytössä. SkiDoon ohjautuvuutta leimaa selkeä balanssin puute. Lynxin jousitus kerää pisteitä myös säädettävyytensä vuoksi. Olemme aina rokottaneet pisteitä kelkoilta, jotka ovat aiheuttaneet vaaralliselta tuntuvia ajotilanteita. Suksi on kapea ja erittäin leikkaava. Veikkamme, että kahdeksan kymmenestä Enduron ostajasta pärjää ohjekirjan säädöillä. Näissä oloissa ulompi suksi tuppaa kadottamaan tuntuman aivan täysin. Tähän on toki osallisena myös pidempi alusta. Pehmeillä reiteillä ohjaus ensin puskee ja sen jälkeen, kun pitoa löytyy, kelkka kallistuu käytännössä poikkeuksetta. Se on myös moniulotteinen asia. Testiryhmä havaitsi, että mikäli käännöstä koittaa pakottaa liikaa, tulee tunne aliohjauksesta. Tämä oli testiryhmän mielestä käytännöllinen ja samalla myös hauska ominaisuus. Kauden 2022 Enduro ei tee poikkeusta tässä suhteessa
Vertailulaite luovutettiin meille iskarit huollettuna. Säätöjä tutkiessamme huomasimme, että alustan klikkerit oli pyöritelty lähes kiinni ja jouset väännetty tiukimmilleen. Aukaisimme takapukin klikkeriä hieman ja löysäsimme jousia. Mitä pahempi patti ja mitä kovempi nopeus, sitä paremmalta tämä kelkka tuntuu. Kelkka ei pompi patikoissa ja näin ollen menetä vauhtiaan. Konkreettinen ero Ski-Doon jarruun on pieni. Sillä kuitenkin voi mukavasti pompauttaa yli pattien, mikäli haluaa ”tuplailla”. Ski-Doo Jousituksen osalta Ski-Doo oli ryhmän todellinen yllättäjä. Kummankin jarrutuntuma on nihkeä ja jarru on enemmän on/ off, kuin vaikkapa Polariksessa. Kahvaa ei 1 1. Polariksessa jousituksen säätöjen muutos riittävään kantavuuteen vaatii simmityksen ja ehkä jousien muutoksia, mikä on yksi pisteitä pudottava seikka. Lynx ja SkiDoo omaavat hyvin saman tuntuisen jarrun ja jarrutehon. Renegade on todellinen pattihakkuri. Polariksen XCR-alustassa on muihin reittimalleihin nähden vahvennettuja osia. Säätöjähän rMotion-alustassa on siihen malliin, että kaikkien niiden vaikutusten arviointi vaatisi oman jutun tekemisen. Jousitus kokonaisuutena nauttii siitä, että sitä pieksetään pattia vastaan. 044 Polaris Jos Polaris on tässä vertailussa moottorinsa osalta pitkän harppauksen verrokkejaan edellä, on se saman harppauksen perässä, mitä tulee jousituksen ominaisuuksiin. Jarrutehossa ja -tuntumassa ei kuitenkaan ole isoa eroa. 3. Polariksen jarru vaatii hetken totuttelun, muuten sillä lukitsee telan ja voimansiirron turhan helposti. Emme muista milloin viimeksi, Ski-Doo, tai muukaan merkki olisi arvosteluissamme pessyt Lynxin, kun puhutaan kovasta ajosta huonokuntoisilla reiteillä. Tästä päästäänkin toiseen ääripäähän. Myös esimerkiksi poikittaisten ojien vastapenkat tai vastaavat eivät aiheuttaneet minkäänlaisia ongelmia. Lynxin alustan jousituksen kulmakiviä ovat 46 mm KYBin iskunvaimentimet. Testien aikaan nimettömäksi jätettävä kuljettaja totesi, että XCR voittaisi tämän testin, mikäli sen jousitus pelaisi suhteessa yhtä hyvin kuin Titanissa. Mutta ääritilanteiden ongelmat pudottavat pisteitä, etenkin, kun vastassa on kaksi äärimmäisen vahvaa suorittajaa. Jousituksen kantavuudessa oli tästä huolimatta vielä toivomisen varaa. Tovin totuttelun jälkeen huomaa, että Polaris on ryhmän ainoa laite, jolla voi jarruttaa progressiivisesti. Ski-Doon rMotion-X-alusta pitää sisällään säätöjä, joita kaikkia emme testin aikana ehtineet kokeilla, tai edes kokeneet tarpeelliseksi muuttaa. Polariksen suoritus yleisellä tasolla on todella vahva, ja jousituksen ongelmat veivät siltä ainakin vertailun kakkospaikan. Tuntuma on erinomainen ja jarruteho kerta kaikkiaan loistava. No, ehkä tämä on vähän kärjistettyä, mutta kyllähän siinä on mukana totuuden siemen. 2. Polariksen jarrujärjestelmä ja ennen kaikkea XCR:n jarru on parasta, mitä kelkoista löytyy. Samaa jakelua tuli patikoissa, mikäli kaasu joutui löysäämään. Suurin ongelma jousituksessa on heikon kantavuuden aiheuttama pelko äkkinäisistä pinnanmuutoksista ajettavalla reitillä. Selvin ero tulee siinä, että Lynxin jarru ei kuumu aivan niin helposti kuin Ski-Doon. JARRUTUSTA Jarrujen osalta vertailuryhmä jakautuu kahtia. Mukavuus ja käytös tasaisilla baanoilla on hyvällä tasolla. Testiryhmä oli sitä mieltä, että jos tämä kelkka ei tunnu patikossa hyvälle, et aja tarpeeksi kovaa. Tämä siitäkin huolimatta, että Lynxissä käytetään RS:n nelimäntäistä jarrua. Alusta löi läpi ja ajoittaiset vastaiskut pistivät perän jakelemaan todella voimakkaasti. Ihmettelimme ensimmäisillä lenkeillä alustan rajua käytöstä. 2 3 KELKKAVERTAILU. Se etenee eteenpäin patista toiseen. Tämän jälkeen alusta alkoi elämään huomattavasti paremmin ja käytös rauhoittui merkittävästi. On myös huomattavaa, että testiryhmä ei tehnyt mitään säätöjä Ski-Doon jousitukseen koko vertailun aikana. Ski-Doo on onnistunut alustansa kanssa erityisen hyvin
3. 2. Kauden 2022 uutuus Lynxillä on etujousituksen 46 mm iskunvaimentimet. 3. 045 1 2 3 1. KELKKAVERTAILU. Polariksen muita suurempi polttoainetankki kasvattaa sen toimintamatkan huomattavasti pidemmäksi. Tämänkertaisissa vertailuissamme Polaris oli käytännössä katsoen lähes samalla tasolla E-TECien kanssa. Vertailun keskikulutus Polariksella oli 22,56 litraa sadalle. tarvitse painaa pohjaa, vaan vauhtia voi hidastaa myös varovaisella jarrutuksella. Siitä huolimatta, että Polaris on kasvattanut tehoa ja kuutiotilavuutta, on se onnistunut myös pienentämään kulutusta. Polaris ilmoitti 650-kuutioisen moottorin lanseerauksessa, että se on saanut pudotettua kulutusta huomattavasti aiempiin 600-kuutioisiin verrattuna. Jarrut olivat yleisesti ottaen ominaisuus, jonka jokainen testiryhmän jäsen nosti esille XCR:stä ensimmäisenä. Ski-Doon Pilot X suksi ei saanut testiryhmältä kehuja kuin yhdessä ajotilanteessa. Kylmissä olosuhteissa Lynx kaipaisi pientä ilmanohjausta katteiden sivuille. Polariksen etujousituksen toiminnassa ei testien aikana havaittu sen suurempia puutteita. Ski-Doon tuulenohjaus on kokonaisuutena ryhmän paras, eikä se pilaa kelkan ulkonäköä mitenkään. Lynxillä pääsisi 175 ja SkiDoolla 164 kilometriä. Polariksen kookkaat käsisuojat suojaavat kyllä, mutta ovat ajoittain mutka-ajossa jopa tiellä. Ski-Doon vastaava lukema oli 21,84. 2. Jarrun hyvä toiminta on muuten hyvä apuväline myös nopeissa mutkissa, joissa suksi saattaa pyrkiä nousemaan maasta. Mittausten keskiarvolla Polariksella pääsisi tankilla 192 kilometriä. KULUTUKSET Polttoaineen kulutus on vuosien aikana ollut osa-alue, jossa Polaris on yleensä menettänyt pisteitä reilusti. Pienin kulutus mitattiin Lynxille, keskimäärin 21,06 litraa sadalle. 1 2 3 1
Lynx suoritti tämäntyyppisen ajon tasaisen varmasti, mikä on yleensä aina tae testimenestykselle. Myös ajettavuudessa on paljon hyvää. Koko testiryhmä oli sitä mieltä, että suoraa patikkoa ajettaessa Ski-Doo oli lyömätön laite. Nyt koettu antoi kyllä koko testiryhmälle lähtemättömän vaikutuksen. KUTEN SANOIMME, OLI VERTAILUMME PÄÄPAINO REIPASVAUHTISESSA REITTIAJOSSA KELKKAVERTAILU. Teho, vääntö ja toiminta ovat täyden kympin arvoisia. Vertailun kärkisijalle nousee Lynx Enduro. Polariksen XCR on todella vakuuttava kelkka. Jos puhumme yllätyksistä, tarjosi Polaris testiryhmälle yllätyksiä koko rahalla. 046 MIELENKIINTOINEN LOPPUTULOS Tämä vuoden reittikelkkojen vertailun lopputulos on vähintäänkin mielenkiintoista luettavaa. Sen moottori on tällä hetkellä ehdotonta alan huippua. Kuten sanoimme, oli vertailumme pääpaino reipasvauhtisessa reittiajossa. Lynx ei kuitenkaan voita ylivoimaisesti tai siksi, että se olisi joka osa-alueella parempi kuin vertailun kaksi muuta kelkkaa. Pienet puutteet esimerkiksi suuntavakaudessa ja ohjattavuudessa kuitenkin pudottivat Ski-Doolta muutamia pisteitä. Jo pelkkä suksien vaihtaminen olisi voinut tarkoittaa sitä, että Lynxin kärkipaikka olisi ollut uhattuna. Vertailimme laitteita kuitenkin sporttisessa ajossa, johon XCR on suunnattu. Meillä on viime vuosina ollut rajallisesti mahdollisuuksia testata aiempia Iron Dog -versioita, jotka vastaavat nyt testattua Competition Packagea. Pienet ongelmat jousituksen suhteen pudottivat Polariksen pisteitä sen verran, että kärkisijoille ei aivan päästy. Ski-Doo pääsi yllättämään testiryhmän. XCR pitää kuitenkin sisällään niin paljon hyviä ominaisuuksia, että siinä vaiheessa, kun Polaris saa jousituksen lopullisesti myös Suomen oloihin sopivaksi, on Lynxillä ja Ski-Doolla todellinen haastaja edessään. Tällöin tasainen suoritus, johon Lynx pystyy, on se ratkaiseva tekijä. Kisa ykköspaikasta on tiukkaa ja erot todella pieniä
Neutraali alustaltaan ja helppo viedä todella kovassa vauhdissa, kun ajoi ”maximum attackilla” ja kelkka rohkaisi yrittämään vaan kovempaa ja kovempaa. KOMMENTIT / VENLA JYRKINEN LYNX RAVE ENDURO Lynx Rave Enduro 600R oli minulle entuudestaan kisapelinä tuttu laite. Iskunvaimennuksen kyky ottaa vastaan pattia sekä kelkan rauhallisuus patikossa ja anteeksiantavuus kuskin virheille olivat vakuuttavia. Sukset tekivät ohjaamisesta levotonta ja työlästä ja aiheuttivat ylimääräistä nakkelua isoimmista pateista, mutkapätkällä kääntyvät kyllä, mutta vaati paljon painonsiirtoa ja työtä. Pidot huomaa myös jarrutuksessa: Polariksen jarru on testilaitteista ylivoimainen. Kelkan vieminen painonsiirrolla on helppoa ja jalkakoteloista saa mutkissa myös jonkinmoisen tuen ilman erillisiä jalkakoukkujakin. POLARIS INDY MATRYX XCR Voimalinja ja moottori reagoi 600:ksi todella hyvin! Oli luontevan ja helpon tuntuinen rytmittää kaasun käyttöä patikossa ja suoralla oli vetoja. Lynxissä painonsiirto mutkissa tuntuu luontevalta, polvi hakeutuu pyöreälinjaista sivuposkea pitkin kohti olkatappia. Vaimennuksen osalta kaipailin myös takapukin hitaan puolen sisäänvaimennusta lisää, jotta kelkka ei keventäisi niin paljon keulaa täyskaasulla kiihdytettäessä ja ohjattavuus säilyisi parempana. Ilmassakin oli helppo korjata, vaikka lähtikin hypyssä hieman sivuttain. Tälle vuodelle Enduroon tullut uusi keula tuntuu pehmeältä ja kelkka tuntuu niiaavan mutkassa hieman ulkokurviin. Päivän päätteeksi havaitsin, että oli hieman pehmentynyt ja koin, että oli parempi hieman pehmeämpänä. 048 KOMMENTIT / SANTTU KUMPULA LYNX RAVE ENDURO Voimalinja ja moottori reagoi 600:ksi hyvin. Ehdottomasti paras jarrutuntuma. Vahvemmin tämä tuntui vielä 850 Rave RE:n kohdalla. Myös katteiden ja penkin muoto tuntuu äkkiseltään palvelevan painonsiirtoa ja roikkumista Lynxin muotoilua huonommin, mutta kenties kelkalle sopiva ajotekniikka alkaisi hioutua pidemmässä juoksussa. Oli luontevan ja helpon tuntuinen rytmittää kaasun käyttöä patikossa. Sukset toimi reittisuksiksi todella hyvin, vaikka olosuhteet olivat hyvinkin pehmeät. Ajoasento on hyvä ja painon siirto eri tilanteissa on luontevaa. Alusta oli aluksi todella jäykkä. SKI-DOO RENEGADE X-RS CP Skidoo Renegade X-RS Competition Package 600R oli minulle uusi laite, ja merkkiin tottumattomana erot aisti ja huomasi myös ajovauhdissa. Alusta oli reitillä nopeassa patikossa hyvän tuntuinen ja kelkasta sai heti hyvän tuntuman. Tämmöseksi ready to race -kelkaksi erittäin hyvä kokonaisuus ja varsinkin crossiradalla oli elementissään ja oli siellä ehdoton suosikkini. KELKKAVERTAILU. Ajoasento oli heti käteen sopiva ja hallintalaitteet tuntuivat hyvältä. Alusta oli yllättävän mukava, vaikka olikin tosi race-henkinen. BRP:n laitteiden jälkeen Polariksen selkään hypätessä saakin jarrun kanssa olla suorastaan varovainen eikä jarrukahvasta kärsi nykiä yhtä rivakoin ottein, jottei kuski jatka matkaa kelkan pysähtyessä. Polariksen heikkous paljastuu kuitenkin patikossa: Walker Evansin vakiokepit eivät riitä millään muotoa kamppailemaan iskunvaimennuksesta muiden testilaitteiden kanssa ja epätasaisella alustalla ajettaessa Polaris on auttamatta epävarma. Sivutuet jalkakoukkujen lisänä antavat hyvän tuen jaloille mutkissa roikuttaessa. Todella neutraali alustaltaan ja helppo viedä kovalla vauhdilla patikossa, otti isotkin patit vastaan rauhallisesti ilman ylimääräistä draamaa. Crossiradalla sekä isommassa patikossa etupukki pohjasi minun alla todella helposti ja omaa painoa piti siirtää takapukille helpottaakseni ajoa. Ajoasento on hyvä, katteiden muotoilu haittaa hieman polven siirtämistä mutkissa. Kokonaisuutena minusta tässä kelkassa on heti pakasta vedettynä rahalle eniten vastinetta koko porukasta. Reilummassa vauhdissa järvellä asia korjaantuu ja keula rauhoittuu. Alusta oli hieman pompottava ajaa hitaammassa vauhdissa ja ei oikein saanut huilia, kun ajettiin siirtymiä ja hölläsi omaa ajoa. POLARIS INDY MATRYX XCR Polaris Indy XCR tarjoilee 650-koneellaan hyvin lähtöjä ja mattokin tuntuu pitävältä reittipohjalla. Indyn kyydissä ajoasento on huomattavasti muita testilaitteita korkeampi, ja kun tottuu katselemaan reittiä korkeuksista, ei crossipyörämäinen ajoasento tunnu ollenkaan huonolta. Alusta kantoi todella hyvin ja pysyi koko päivän saman tuntuisena eikä vaikuttanut pehmenevän ollenkaan. Keula tuntuu reittivauhdissa hakevan jatkuvasti suuntaa ja tuntuu myös epävarmalta kapealla jäljellä Ski-Doon kapean suksen johdosta. Sukset toimi reittisuksiksi todella hyvin niin kovalla kuin pehmeällä. Etenkin mutka-ajaminen tuntui vaikealta, painonsiirto ilman sivujalkatukea vaatii totuttelua. Penkin muotoilu haittasi painon siirtoa. Tämä kelkka oli todella helpon tuntuinen ajettava heti ensi metreillä. Alustaltaan Renegade X-RS on hieno laite, se etenee varmasti ja vaivattomasti patikossa. Ehdottomasti olisi paremmalla iskunvaimennuksella suosikkini päivän kelkoista (jos mukana ollutta nelitahtista Xterrain Turboa ei lasketa). SKI-DOO RENEGADE X-RS CP Voimalinja (moottori + variaattorin säädöt ja välitykset) reagoi kuminauhamaisesti enkä saanut koko päivänä semmoista tuntumaa, että pystyn kaasulla pumppaamalla vaikuttamaan patikossa
Suksien kapeus tekee Renegade CP:stä kuitenkin ajoittain melko rauhattoman kulkijan. Ei Blade XC+ ole varmastikaan täydellinen suksi, mutta onko sellaista edes olemassa. 049 KOMMENTIT / JANI SIPOLA LYNX RAVE ENDURO Lynxin Enduro on ainakin minun makuuni se Lynxin reittikelkka, joka noudattaa paremmin sporttisten Lynxien perinteitä. POLARIS INDY MATRYX XCR Polariksen moottori on minun mieleeni. SKI-DOO RENEGADE X-RS CP Ski-Doon Competition-versio on ajettavuudeltaan huikean hyvä. Painopiste on sopivan alhaalla, joten kurveissa saa vietyä painoa tarpeeksi sivuille. Toki osansa kääntyvyyden ongelmiin tulee pidemmän maton mukana. Mukavuuspisteitä ei ropise, mutta sunnuntaisporttailijalle ominaisuuksia on riittävästi. Melko pienillä muutoksilla Polaris olisi mahdollisesti testiryhmän ykkönen. Vauhdikkaaseen ajoon, jossa persaus on penkissä, on Polariksen istuin turhan korkea ja epäkiitollisesti muotoiltu. Myös istuimen pehmeys sekä kunnollisten jalkatukien puute hieman sekoittivat kokonaisuutta. Poissa ovat ne kammottavat vetelyt, joita XC sopivalla kelillä tarjoili. Mukavuuden puute on syy, miksi onkin todella järkevää, että Lynxillä on mallistossa erikseen RE, hieman erilaisilla säädöillä. Ajoasento ja kuljettajan tilat sopivat 175 cm kuljettajalle erinomaisesti. Tämä korostuu etenkin hitaammissa nopeuksissa ja mutka-ajossa. SKI-DOO RENEGADE X-RS CP Ski-Doo oli minulle ryhmän suurin yllättäjä. Itse arvostan kelkassa kykyä niellä vastapatit. Enduro taittuu mutkiin todella terävästi ja tarkasti. Ski-Doo:lle pisteet myös erittäin hyvästä tuulisuojasta. Jousitus toimii molempiin suuntiin todella hienosti ja kelkka etenee pattia suoraan eikä ylös alas. Jarrun paras puoli on se, että se tuntuu luotettavalle ja pysäytysvoima on loistava. Toimisipa XCR yhtä hyvin kuin Titan jousituksen osalta.. Jalkakotelot ovat minusta erittäin hyvät ja niistä saa tuen kengille. Enduro on jousituksen osalta kompromissiton pattihakkuri. Polariksen jarrua ei voi kehua liiaksi. Polaris on tehnyt hyvää työtä tämän koneen kehittämisessä. Lynxin uusi suksi on selkeä parannus aiempaan Blade XC:hen. Parasta Polariksessa on moottori. Ohjaamon tilat ovat omaan makuuni ryhmän parhaat. Pidän tärkeänä hyvää mahdollisuutta liikkua kelkan päällä aktiivisesti, Lynxissähän tämä onnistuu. Välillä tuntui, että jousitusta ei saa tekemään mitään yllättävää, edes väkisin yrittämällä. Jousituksen osalta Lynx ei tarjoile yllätyksiä suuntaan tai toiseen, Lynx toimii. Tämä on minimitaso, jonka toivoisi olevan jokaisessa reittikelkassa. Lynx on parantanut myös mutka-ajettavuutta. Etupukki toimii kyllä mahtavasti. Tietää mitä saa, yleensä ei tule yllätyksiä, kaikki on tuttua ja turvallista kuin Valion sininen maito. No, sukset on halvempi vaihtaa kuin koko kierros iskunvaimentimia. Mitä kovempaa sillä ajaa, sitä paremmin se toimii. Tämä vähensi pahimpia nakkeluita, mutta toki lisäsi pohjaamisia. Kun tehoon tottuu, on Polariksen pysäytysvoima valovoiman edellä kilpailijoitaan. Jarruahan ei voi kehua Polariksessa liikaa. KOMMENTIT / IISKO-MATTI NÄKKÄLÄJÄRVI LYNX RAVE ENDURO Lynx Endurolla ajamista voisi kuvailla avioelämällä. POLARIS INDY MATRYX XCR Polariksen XCR on harmittavan hyvä kelkka. Itselle Polaris toimi reittiajossa parhaiten, kun löysäsimme hieman jousia ja klikkereitä. Suksien tuoma epävakaus tietenkin vähän häiritsee kokonaisuutta. Kovemmassa ajossa Polaris on vielä vähän muita perässä. En rehellisesti sanottuna muista, milloin olisin viimeksi ajanut kelkalla, joka etenee suoraan ajettaessa pattia näin hyvin. Se on tehokas ja vetoa on reittiajoon erittäin hyvin. Mutta pitää kyllä todeta, että Ski-Doo on pitkästä aikaa saanut kurottua eroa Lynxiin kiinni melkoisesti. Joku voisi luoda EU-direktiivin sille, että urheilukelkan jarrutehon ja -tuntuman tulisi vastata Polariksen XCR:ää. Harmitus tulee siitä, että se on niin lähellä kotimaista vaatimustasoa, mutta ei aivan. Koneessa on aappaa ja laulua. Välillä tuli olo, että onko tämä edes 650-kuutioinen. Tunnelma on lähempänä 800-kuutioisia. Ehkä Suomeen myytäviin versioihin olisi kannattanut sukset valita toisin. Painopiste tuppaa nousemaan turhan ylös. Jouduin ajamaan XCR:llä hieman arastellen, täyttä luottoa etenkään alustaan toimintaan ei missään vaiheessa syntynyt. Ajoasento XCR:ssä on hyvä muuten, mutta kulmikas ja korkea penkki-tankki-yhdistelmä vähän vaikeuttaa ajamista. Ski-Doo tekee tämän hyvin
Valtuutetut jälleenmyyjät : TARVIKEKESKUS MOTO CAFE KEINÄNEN EURO MOTOR CENTER MIUKIN KONE KOILLISMOTOR KONESOLMU DRIVOS SPEEDGEAR @ride509 @509inc www.ride509.com FIND A DEALER: ride509.com/dealer-locator 509_W22_Backcountry_Altitude_Aviator_KELKKALEHTI_Fall_2021_Full_Page_A4.indd 1 509_W22_Backcountry_Altitude_Aviator_KELKKALEHTI_Fall_2021_Full_Page_A4.indd 1 02/09/2021 22:38 02/09/2021 22:38
Jarru: Axys Race radiaalikahva, lisäjäähdytys Leveys: 119,4 cm Pituus: 305 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 43,5 l Mittaristo: Polaris MessageCenter/7S Digital Display Hinta: 15 990 € Varusteet: Smart Warmers käden ja peukalon lämmitin, sähköstartti, tuulilasi, käsisuojat, PERC-peruutus, säilytystila penkin ja etukannen alla, MatryxR Hooked 3.35” (85 mm) ohjaustanko POLARIS INDY 650 XCR 136 Moottori: 600R E-TEC Iskutilavuus: 599,4 cm³ Teho: 125hp Voimalinja: pDrive / QRS Tela (lev., pit.,harjak.): 38,1 x 347 / 4,1 cm Cobra Sukset: Pilot X Etujousitus: RAS X, KYB Pro 40 R Easy-Adjust Telasto: rMotion X, KYB Pro 40 Easy-Adjust / KYB Pro 40 Easy-Adjust Jarru: Bremboracing jarru, jossa teräspunosvahvistettu jarruletku Leveys: 124,1 cm Pituus: 292,5 cm Raideväli: 107,7 cm Pa-säiliö: 36 l Mittaristo: 7,2” digitaalinen laajakulmanäyttö Varusteet: Sähkökäynnistys, kaksi paria LinQ-kiinnitys pisteitä SKI-DOO RENEGADE X-RS COMPETITION PACKAGE Moottori: 600R E-TEC Iskutilavuus: 599,4 cm³ Teho: 125hp Voimalinja: pDrive / QRS Tela (lev., pit.,harjak.): 38,1x326,9 / 4,1 cm Cobra Sukset: Blade XC+ Etujousitus: LFS+, KYB 46 HLCR Kashima Telasto: PPS²-3300, KYB 46 HLCR Kashima / KYB 46 HLCR Kashima Jarru: RS-jarrut nelimäntäisillä jarrusatuloilla, muovinen pääsylinteri Leveys: 127 cm Pituus: 292 cm Raideväli: 109,7 cm Pa-säiliö: 37 l Mittaristo: 7,2” digitaalinen laajakulmanäyttö Varusteet: KYB Kashima HLCR 46 –iskunvaimentimet, kisatyyliset rungonvahvikkeet, alumiininen kaasukahvan pidike, valmius luistorattaalle LYNX RAVE ENDURO 600 R E-TEC KELKKAVERTAILU. 052 Moottori: 2T Polaris Iskutilavuus: 650 cc Teho: 138 hp Voimalinja: P-85 / Team LWT Tela (lev., pit., harjak.): 38 x 345 / 4,4 cm Backcountry Sukset: Gripper Etujousitus: Walker Evans 2” Velocity Hi-Lo sääd., lisäsäiliö -kaasuisk. Telasto: Pro-CC, Walker Evans 2” Velocity Hi-Lo sääd., lisäsäiliö -kaasuisk
Toimitus: Posti tai MH Verkk okaupp a avaut uu kevää llä! TORNIO LISÄVALOTELINE UUTUU S! Yamaha, Arctic Cat, SkiDoo, Lynx, Polaris Varmista meiltä sopivuus omaan kelkkaasi! • Ligmik -teline • Kiinnik keet • LAZER Linear 6 Elite -valais in 329,PAKET TITAR JOUS sh. 389,–. Käsivarrentie 14205 KILPISJÄRVI facebook.com/Kilpishalli/ K-Market KILPISHALLI NESTE OIL Kilpisjärvi Posti Matkahuolto Veikkaus Ravintola Kilpis SPORTBUTIKK Kilpisjärven kauppakeskus avoinna melkein joka päivä avoinna melkein joka päivä Torpinkatu 4, puh. 020 7850 840 • www.tatuntarvike.fi HUOLTO •VARAOSAT • TARVIKKEET • VARUSTEET Lisää turvallisuutta moottorikelkkailuun Pelkkä teline+kiinnikkeet 109,– Teline on valmistettu pulverimaalatusta alumiinista
LÄHDIMME TUTKIMAAN AIHETTA TEKEMÄLLÄ MUUTAMIA KOKEILUJA AIKAA VASTAAN. KUMPI ON NOPEAMPI. YKSI NÄISTÄ LIITTYY MOOTTORIN KOKOON. TÄMÄ KYSYMYS VOISI KUULOSTAA HYVINKIN YKSINKERTAISELTA VASTATTAVAKSI, MUTTA NÄIN EI OLE. 054 KUMMALLA LOHKOLLA. 600 VASTAAN 850 KELKKAILUN PARISSA PYÖRITELLÄÄN MUUTAMIA IKUISUUSKYSYMYKSIÄ. TEKSTI: KELKKALEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JANI SIPOLA, ELISA AHLBERG AVUSTUS: ANONYYMIT AVUSTAJAT RY KELKKAVERTAILU
Ehkä siinä oli jotain totuuden siementä. Suurempi teho saattoi tehdä ajamisesta myös kulmikkaan tuntuista. Syys siihen, miksi nämä laitteet tuntuvat pienempitehoisilta, löytyy kehittyneistä ajo-ominaisuuksista. Valitettavan usein tätä pidetään itsestäänselvyytenä. 550-puhallinkone jättää reittiajossa tehokkaammat 600-kuutioiset. Tämä etenkin, jos kaasua käytti 600-kuutioisessa samalla tavalla, kuin puhallinkoneessa. Pitää kuitenkin muistaa, että reilu 15 vuotta sitten oli moottoreiden ja voimalinjan toiminta eri mallissa. Tämä kuulostaa hullunkuriselta, sillä esimerkiksi Rotaxin 600-kuutoisessa E-TECissä tehoa on noin 125 hevosvoimaa. Tämän vuoksi föönillä, jolla pystyi ajamaan ”tasatäyskaasulla”, oli ehkä pieni etulyöntiasema. Ajat ovat muuttuneet. Lisäksi monille ostajille tuntuu nykyistenkin kelkkojen ominaisuudet olevan täysin riittämättömiä. KELKKAVERTAILU. Tämän vuoksi 600-kuutioisen tehot eivät muuttuneet liikevoimaksi ehkä sillä tehokkuudella kuin nykyään. Kelkkojen kyky pitää yllä vauhtia erittäinkin huonokuntoisilla reiteillä on nykyään hämmentävällä tasolla. Ehkä kuljettajat, jotka normaalisti ajoivat ”föönillä”, kokivat 600-kuutioisten suuremmat tehot hankaliksi kesyttää. Näin jälkikäteen on melko vaikeaa sanoa, pitikö tämä väite paikkansa. 055 600 VASTAAN 850 E i tarvitse mennä ajassa kovinkaan paljoa taaksepäin, kun internet-keskusteluiden äänekäs mielipide kertoi seuraavaa faktaa. Nykyään puhallinjäähdytteiset ovat enää lähinnä historic-osaston hupia. Suora vertailu alle 10 vuotta vanhaan kelkkaan riittäisi todennäköisesti palauttamaan uskon nykykelkkojen kykyihin. Nykyään 600-luokan laitteet ovat niitä pienitehoisia reittikelkkoja
Optimitilanteessa eri kuutiotilavuuden laitteet olisivat olleet identtisiä muilta teknisiltä ominaisuuksiltaan, mutta hyvä näinkin. Mainittakoon, että datan pohjalta arvioimme eron olevan nollasta sataseen noin 0,5–0,6 sekuntia. Pienemmässä kuutioluokassa mukana oli Renegade X-RS Competition Package, mikä tunnettiin aiempina vuosina nimellä Iron Dog. KELKKAVERTAILU. Kummankin verrokkiparin 600-kuutioinen söi keskiarvolla vähemmän polttoainetta kuin 850-kuutioinen. Telamaton mitta, kuviointi sekä rullaavuus ovat erittäin isossa osassa kelkan polttoainetaloutta. Mittasimme myös kelkkojen kulutusta, kun niillä ajettiin täsmälleen samat reittiosuudet ja jokainen kuljettaja ajoi saman määrän suoritteita kullakin kelkalla. Tätä koetta varten teimme kolme testi-”erikoiskoetta”. Tuolloin föönit kiihtyivät sataseen reilussa seitsemässä sekunnissa. Käytössämme oli siis neljä kahden merkin suosituinta reittikelkkaa. Lynxien välillä painoeroa oli 12 kiloa. Testimme aikana kulutuslukemat olivat melko odotetun kaltaiset. AIKAA VASTAAN Yksi suurimmista mielenkiinnon kohteista oli selvittää kelkkojen realistinen ero nopeuden osalta reittiajossa. Pitää kuitenkin huomata, että Lynxin 600 on varusteltu lyhyemmällä telamatolla, kuin Ski-Doon Renegade X-RS. Testiajankohtana kiihdytysradan pinta meni niin huonoksi ja liukkaaksi, ettei siinä yksinkertaisesti saanut otettua järkeviä mittauksia. MITTAUKSIA Vertailuja tehtiin mittauksilla sekä koeajoilla. Jokainen meistä tietää, että käynnissä on globaali toimitusketjukriisi, mikä valitettavasti vesitti osan suunnitelmastamme. KESKENÄÄN VERTAILU Kun suunnittelimme vertailua eri teholuokkien välille, toivoimme mukaan useamman merkin laitteita. Mittauksista valitettavasti jäi pois kiihtyvyys. Ensimmäinen oli todella pattinen ura, jossa mutkia on vähemmän. Testirata ajettiin kahteen suuntaan, päässä tehtiin neulansilmäkäännös. Tehoero oli siis tuntuva, ihan noin mittaustenkin tasolla. Tuolloiset 600-kuutioiset kiihtyivät nollasta sataan reilussa viidessä sekunnissa. Kausi 2022 kuitenkin päätti toisin. Verrokkina Lynxiltä mukaan otettiin Enduro 600 mitassa 3300. Ero selittynee 850-kuutioisen sähkökäynnistyksen sekä pidemmän maton tuomana lisäpainona. Punnituksissa painoeroa Ski-Doon laitteiden välillä noin kymmenen kiloa, 600-kuutioisen hyväksi. Uran leveys testikodassa oli noin neljä metriä. Lynxiltä mukana oli Rave RE 850 3500-telamitassa. Haluamme painottaa, että käytetty rata oli niin patilla, että se pisti jokaisen testiyksilön jousituksen äärirajoille. Lynxien välillä ero oli suurempi. Tässä pätee vanha sanonta. Vielä noin 10–15 vuotta sitten kiihdytyslukemat olivat aivan eriä kuin nykyään. 056 Kun katselimme läpi vanhoja kiihdytystuloksia, niin näimme sen huiman kehityksen, jota vuosien saatossa on saatu aikaan alalla. Kannattaa kuitenkin huomata, että 850-kuutioisessa oli varusteena sähkökäynnistys. Ski-Doon mallien välillä ero polttoaineen kulutuksessa oli noin 0,4 litraa sadalla kilometrillä. Teho ei synny tyhjästä. Nykyään hyvät kuussatkut pääsevät jo huomattavan lähelle neljää sekuntia. Saadussa epämääräisessä datassa oli kuitenkin jotain kaavamaisuutta. Kovasta yrityksestä huolimatta, emme pystyneet muuttamaan säänkulkua. Onneksi kuitenkin saimme juttuamme varten neljä hyvin suosittua reittikelkkaa. Sähköstartti tuo BRPlaitteissa lisäpainoa noin 8 kilogrammaa. Ski-Doon vertailulaitteet olivat MXZ X-RS 850 mitassa 129 tuumaa. Enduro on mallina Rave RE:tä hieman enemmän kisapainotteinen, mikä näkyy varustelussa ja tuntuu ajettavuudessa
6 390€ www.cfmoto.fi. 13 490€ • Kattava varustelu • 3 vuoden takuu • Saatavilla väreissä True timber camo ja Velocity grey Vakiovarusteltu korkealaatuisilla ja kirkkailla LED-valoilla Tehokas vinssi, jonka vetokyky on jopa 3500 LBS 270 mm maavara Koorrosionkestävästä teräksestä valmistetut puskurit Jämerät 25” maastorenkaat mustilla alumiinivanteilla Kookas hytti ja mukavat istuimet Kallistettava kippilava 250 kg lastauskapasiteetilla 1 2 3 6 7 4 5 EUROOPAN SUOSITUIN MÖNKIJÄMERKKI Tutustu myös laajaan CFORCE-mallistoomme, alk. Oletko kyllästynyt käsin vetämiseen. HANKI CFMOTO 4X4-MÖNKIJÄ! UUTUUS! UFORCE 600 EFI EPS alk
Uran keskileveys on noin kaksi metriä. Tilanteet tulivat kuulemma vähän silmille, ja ajamisesta meinasi tulla pumppailevaa. Kyseessä on kapea puiden välejä kiertelevä ura, jossa mutkia on enemmän kuin suoraa. Syyksi kuljettaja arveli tehokkaamman kelkan parempaa kykyä tuplata syvempiä ojia ja patteja. NOPEALLA Nopealla baanalla näkyi tottumus tehoon. Kyseessä oli siis kovavauhtisen ajon kokeilu. Ura kulki suolla ja sitä oli pohjattu pitkin alkutalvea. Mittausten ja kellon perusteella titteli menee kuin meneekin 600-kuutioiselle. Kuljettaja 1: Nainen, kokemusta kelkkailusta sekä kisavauhdeista. Jätämme kuljettajat tarkoituksella nimeämättä, jotta saamme teidät keskittymään vain dataan. MUTKAREITILLÄ Ahtaalla ja mutkaisella reitillä tulokset olivat enemmän vaihtelevia. Omaa kelkkakokemusta vuosien ajalta. Jutun kuvat ovat myös kuvituskuvia. Emme ajojen aikana kertoneet kuljettajille heidän tuloksiaan. Kuljettaja 2: Ryhmän ”peruskelkkailija”. Pinnalla oli irtolunta, joka vaikeutti mutkissa ajamista melkoisesti. Kello on armoton apuväline. Kuljettaja 1 valitteli, että tottumus 600-kuutioisiin näkyi, kun ajettiin nopealla radalla. Käyttökokemusta sekä 600että 850-kuutioisista. Tämä oli kuitenkin täysin oletettavaa. 058 Toinen testirata oli perus-suomireittiä. Ski-Doon osalta kuljettajat 1 ja 3 ajoivat nopeammin 850-kuutioisella. KUSKIT Halusimme kokeiluun mukaan kolme erityyppistä kuljettajaa. Yllättävä usein vastaus oli väärä. 850-kuutioisen voima siirtää painoa paremmin, mikä oli kokeilussamme etu, sillä matkalla oli muutamia poikittaisia ojia. Kelkkailussa on aina kyse ajotottumuksista sekä ajotavasta. Kuljettajat 2 ja 3 ajoivat paremmat ajat 850-kuutioisilla. Oma kelkka freeride-painotteinen +800-kuutioinen. Kuljettaja 2 puolestaan ajoi mutkareitillä kummallakin merkillä nopeamman ajan 600-kuutioisella. Teho on asia, joka muuttaa ajamisen dynamiikkaa kumpaakin suuntaan. Kolmas reittiosuus oli isompaa uraa. Mitatusta 18 ajotilanteesta 600-kuutioinen voitti 12. Tällä osalla pattia oli jonkin verran, kiitos epätasaisen maapohjan. Poikkeuksen teki Lynx-parissa kuljettaja kaksi. Tässä olosuhteessa joudumme huomioimaan myös telan mitan tuomat eroavaisuudet. Hevosmiesten puheet eivät ole olleet väärässä. Toisaalta reilu painosiirto vaatii takapukilta huomattavan erilaisia ominaisuuksia kuin 600-kuutioisessa. Se kertoo kaiken olennaisen. Ajaa suurimmat kilometrimäärät 600-kuutioisella. PÄÄTELMIÄ Kumpi on sitten kokeemme tulosten perusteella nopeampi reittikelkka. Kuljettaja 3: Mies, kokenut kelkkailija, ajaa enimmäkseen yli 800-kuutioisilla. Kuljettaja 3 ajoi kuitenkin täsmälleen samat ajat sekä Lynxin että Ski-Doon isolohkolla. 600-kuutioiset veivät voiton kuskeilla 1 sekä 3. Matkalla oli muutamia nopeavauhtisia mutkia. Tällöin iskun tultua käytössä on lyhyempi joustomatka. Heistä kumpikin koki, että 600-kuutioisen ”kisatyyppiset” säädöt auttoivat epätasaisella reitillä. Ajat olivat vielä melko reippaasti parempia. Kumpikin kuljettaja valitteli 600-kuutioisen rauhattomuutta mutkissa. 600-kuutioisen pienempi elopaino voi olla myös osana ajettavuutta. Kuten aiemmat kappaleet kertovat, eivät ajotilanteet menneet aina aivan ennakkokäsitysten mukana. Harrastaa aktiivisesti. Molempien ajokertojen jälkeen kysyimme arvion siitä, kumpi kelkka oli nopeampi. Sinänsä mielenkiintoisena detaljina mainittakoon, että näiden kahden testihenkilön omat ajat olivat lähes identtisiä tässä tilanteessa, kun niitä verrattiin Lynx 600:n ja Ski-Doo 600:n välillä, sama isommalla kuutioilla. Ajotavalla esimerkiksi kaasun käytön suhteen on valtava KELKKAVERTAILU. Hänellä tehokkaampi oli nopeampi. Pitää muistaa, että painon siirtyessä taaksepäin, painuu alusta aina kasaan. Muutoin ajamisesta tulee jatkuvaa suksien nostelua. Kuvat eivät ole varsinaisesta testitilanteesta, mutta vastaavat niitä ajotilanteita, joita testissämme käytimme. Se kelkka pärjää, jonka jousitus toimii parhaiten. PATTISUORALLA Suoraa epätasaista reittiä ajettaessa on ennakkoasetelma melko selkeä. Eli se tunne, jonka ajaessa koki, ei välttämättä ollut kellon kanssa samalla linjalla. Toki, tämäkin fakta on mielenkiintoista, sillä nopeasti voisi tulkita, että lyhyempimattoinen reittikelkka taipuu kapealla ja mutkaisella uralla paremmin. Tarkoitus oli, että jokainen ajaa fiilispohjalta
KELKKAVERTAILU. Rallissa ei nykypäivänä kelloa vastaan ajettaessa voiteta pitkillä näyttävillä sivuluisilla. Näissä tilanteissa 850-kuutioisen voima tulee hyödyksi. Tämä etenkin, jos ajo tapahtuu pääasiassa kovilla reiteillä. 850-kuutioinen puoltaa paikkaansa tehonsa vuoksi. Tehokas moottori voi olla hidaste, mutta esimerkiksi ojien ja yllättävien monttujen ylityksessä keulaa kevittävää voimaa osaa arvostaa. Mikäli unohdetaan kello, voidaan 850:n puolesta puhua vertailulla ralliin. 600-kuutioisen suurimmat ongelmat tulevat eteen, jos reitillä on runsaasti uutta lunta tai ura on täysin aukaisematon. Kyllähän se on, se vaan on hieman eri tavalla hauskaa. Ajaisitko mutkat hienossa sladissa, vai veisitkö autoa partaveitsen tarkkuudella maksimaalisen nopeuden saavuttamiseksi. Yllättäen tylsimmän näköinen meno on nopeinta. Kokemuksemme mukaan näissä tilanteissa tehokkaampi kelkka kuluttaa myös vähemmän polttoainetta. Kuvittele, että olisit ajamassa vaikka jääradalla nelivetoisella ralliautolla ilman, että aikoja kellotetaan. Tarkoituksemme oli kuitenkin hakea keskiarvoa, jolloin yksittäisen kuskin ajotottumukset eivät nousisi niin suureen merkitykseen. Tämä näkyy lopputuloksessa, siitäkin huolimatta, että 850-kuutioinen vei voiton kuudessa mittaustilanteessa. 059 merkitys siihen jouhevuuteen, jolla reittiä taitetaan. Vähän sama pätee kelkoissa 600ja 850-kuutioisissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö 600-kuutioisella ajaminen ole hauskuuttavaa. 600-kuutioinen on nykypäivänä yhä täysiveroinen ja kilpailukykyinen reittikelkka
060 Moottori: 600R E-TEC Iskutilavuus: 599,4 cm³ Teho: 125hp Voimalinja: pDrive / QRS Tela (lev., pit.,harjak.): 38,1x326,9 / 4,1 cm Cobra Sukset: Blade XC+ Etujousitus: LFS+, KYB 46 HLCR Kashima Telasto: PPS²-3300, KYB 46 HLCR Kashima / KYB 46 HLCR Kashima Jarru: RS-jarrut nelimäntäisillä jarrusatuloilla, muovinen pääsylinteri Leveys: 127 cm Pituus: 292 cm Raideväli: 109,7 cm Pa-säiliö: 37 l Mittaristo: 7,2” digitaalinen laajakulmanäyttö Varusteet: KYB Kashima HLCR 46 –iskunvaimentimet, kisatyyliset rungonvahvikkeet, alumiininen kaasukahvan pidike, valmius luistorattaalle LYNX RAVE ENDURO 600 R E-TEC Moottori: 850 E-TEC Iskutilavuus: 849 cm³ Teho: 165hp Voimalinja: pDrive / QRS Tela (lev., pit.,harjak.): 38,1x326,9 / 3,8 cm Ice Ripper XT Sukset: Pilot X Etujousitus: RAS X, KYB Pro 36 Easy-Adjust Telasto: rMotion X, KYB Pro 40 Easy-Adjust / KYB Pro 40 Easy-Adjust Jarru: Bremboracing jarru, jossa teräspunosvahvistettu jarruletku Leveys: 124,1 cm Pituus: 292,5 cm Raideväli: 107,7 cm Pa-säiliö: 36 l Mittaristo: 7,2” digitaalinen laajakulmanäyttö Varusteet: Sähkökäynnistys, kaksi paria LinQ-kiinnitys pisteitä SKI-DOO MXZ X-RS 850 E-TEC LYNX RAVE RE 850 E-TEC 3500 Moottori: 850 E-TEC Iskutilavuus: 849 cm³ Teho: 165hp Voimalinja: pDrive / QRS Tela (lev., pit.,harjak.): 38,1x348,7 / 4,1 cm Cobra Sukset: Blade XC+ Etujousitus: LFS+, KYB 46 HLCR Kashima Telasto: PPS³-3500, KYB 46 HLCR Kashima / KYB 46 HLCR Kashima Jarru: Hydraulinen jarru, teräspunosvahvistettu jarruletku, muovinen pääsylinteri Leveys: 127 cm Pituus: 304 cm Raideväli: 109,7 cm Pa-säiliö: 37 l Mittaristo: 7,2” digitaalinen laajakulmanäyttö Varusteet: KYB Kashima HLCR 46 –iskunvaimentimet, kaksi paria LinQ-kiinnikkeitä Moottori: 600R E-TEC Iskutilavuus: 599,4 cm³ Teho: 125hp Voimalinja: pDrive / QRS Tela (lev., pit.,harjak.): 38,1x347 / 4,1 cm Cobra Sukset: Pilot X Etujousitus: RAS X, KYB Pro 40 R Easy-Adjust Telasto: rMotion X, KYB Pro 40 Easy-Adjust / KYB Pro 40 Easy-Adjust Jarru: Bremboracing jarru, jossa teräspunosvahvistettu jarruletku Leveys: 124,1 cm Pituus: 292,5 cm Raideväli: 107,7 cm Pa-säiliö: 36 l Mittaristo: 7,2” digitaalinen laajakulmanäyttö Varusteet: Sähkökäynnistys, kaksi paria LinQ-kiinnitys pisteitä SKI-DOO RENEGADE X-RS COMPETITION PACKAGE KELKKAVERTAILU
062 KELKKOJEN “GESSU” SKI-DOO EXPEDITION SE KOEAJOSSA 2022 KELKKALEHTI KOEAJAA
Vaikutuksen huomasi myös reittiajossa. Se on hyvin varusteltu. Ilmasäädön juuret juontavat syvälle 2000-luvulle. Expedition SE:ssä mittaristona käytetään BRP:n uusinta 7S-näyttöä. Pohjois-Amerikassa kylläkin. Heikäläisissä olosuhteissa ja käytössä ilmasäätö on erinomainen lisä. Pienimmällä asetuksella perä painuu pohjaan, kun takapuskurin päälle istutetaan kevyehkö vaimoihminen, akku ja öljypönttö. Säätö tapahtuu hallintanapeilla, jotka ohjaavat myös mittaristoa. Se on tehokas. Vaikutus on iso. Ski-Doon Expedition SE:n takapukin vaimentimen osana on ilmakammio, jolla saadaan säädettyä takapukin kantavuutta. KOEAJOIMME SKI-DOO EXPEDITION SE:TÄ VUODENVAIHTEESSA. Se tarjoaa samassa paketissa kaikki moottoripyöräilyn esiintymismuodot. Leveätelaisten kelkkojen käyttö monikäyttöisinä laitteina on ollut eri valmistajien tavoite jo vuosikymmeniä. Se on mukava. KELKKALEHTI KOEAJAA. Jotta olisi mahdollista tehdä yhtä kyvykäs ajoneuvo kuin GS Bemari, tulee suunnittelun ja varustelun olla erittäin hyvin loppuun ajateltua. Näissä tilanteissa tarvitaan jousen säätöä, jotta kelkan ajokorkeus saadaan pidettyä vakiona. Ilmajousitus Ilmasäädön käyttö kelkan jousituksessa ei ole uusi keksintö. Etenkin jos mietitään kahden painavan ihmisen kuormaa höystettynä matkatavaroilla. Perän jäykistäminen auttaa tietysti myös ohjattavuuteen. Kotimainen Lynx on kunnostautunut tällä osastolla jo 80-luvulta saakka. Suomessa ilmasäätöiset ja nimenomaan etähallittavat jousitukset eivät ole keränneet mainittavaa suosiota. Iso bemari on adventure-pyöräilyn ruumiillistuma. Viime vuosien tekniset ratkaisut ovat kuitenkin mahdollistaneet entistä kyvykkäämpien kelkkojen suunnittelun ja valmistuksen. Vaikka testikuskilla oli painoa yli 120 kiloa varusteineen, sai ilmasäädön avulla jousituksesta riittävän kantavan. Mittari ilmoittaa esimerkiksi jousituksen käytössä olevan asetuksen. KOEAJOMME AIKANA PYÖRITTELIMME PÄÄSSÄMME KYSYMYSTÄ: ONKO TÄSSÄ MOOTTORIKELKKOJEN GS BEMARI, TODELLINEN YKSISARVINEN. KYSEESSÄ EI OLE ENÄÄ PELKÄSTÄÄN MOOTTORIPYÖRÄ, VAAN ENEMMÄNKIN KÄSITE. 063 JOS OLET VÄHÄNKÄÄN SEURANNUT MOOTTORIPYÖRÄMARKKINOITA, ET TAKUULLA OLE VÄLTTYNYT NÄKEMÄSTÄ BMW GS 1200 -MALLEJA. Moottorikelkoissa käyttötarkoitus on merkittävästi laajempi, kuin moottoripyörissä. TEKSTI: JANI SIPOLA KUVAT: JANI SIPOLA AVUSTUS: ELISA AHLBERG, OLLI-MATTI NIEMI, VEPA HIRVISALO, PERA HUSSI G S Bemari, eli tutummin Gessu nousi valtavaan maailmanmaineeseen Charlie Boormanin ja Ewan McGregorin ajettua sellaisilla läpi Siperian 2000-luvun alussa. Tuosta alkoi tarina, joka johti siihen, että isosta Gessusta tuli maailman myydyin moottoripyörämalli. Mittaristoa voi käyttää myös navigointiin. GS on myös pyörä, jolla pärjää niin maastossa kuin kaduillakin. Kun valitaan jäykin asento, nousee perä ylös muitta mutkitta
Lana on siitä armoton laite, että sillä voi kuormittaa kelkkaa aina rajoille saakka. Varjopuolena on lievä taipumus kiepittää lunta kuljettajan ja tuulisuojan väliin. Nastoitettu matto on työkelkoissa loistava lisä. Myös vanhemman mallinen sähkökaasu on ominaisuus, joka jakaa mielipiteitä reittiajossa. Alusta kantaa jopa uskomattoman hyvin. Kysymys on tottumuksista. Etujousitus kantaa riittävästi, joten iskuja käsille ei pääse tulemaan. Etujousitus on säädetty huomattavasti kantavammaksi, kuin LE-versiossa. Näissäkin on kuitenkin eroja. Säädön avulla alustasta saa myös äärimmäisen mukavan tarpeen vaatiessa. KELKKALEHTI KOEAJAA. Kuvassa lisäpainona vaimo, akku ja öljypönttö. Expeditionin moottorin ohjaus on säädetty niin, että viive-efekti ei ole pahimmasta päästä. Takajousitus kantaa jäykimmillään todella hyvin. Moottorin käytös ei ole kuitenkaan yksin kiinni kahvan toiminnasta, vaan kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. Ensimmäisen sarjan sähköinen kaasu on asia, joka jakaa mielipiteitä. Reittiajettavuuden osaksi voidaan nostaa pari pientä puutetta. Vetokäytössä Testasimme Expeditionia vetokäytössä tuttuun tapaan lanan avulla. Aiemmat kokemukset Expeditionista rajoittuvat LE-versioon, jonka jousitus on reittiajossa aavistuksen vaatimatonta sorttia suhteessa moottorin tehoihin. Mielestämme tämän tehoista kelkkaa ei pitäisi myydä ilman. Tehokkaasta moottorista johtuen Expedition suorastaan huutaa jalkakoukkuja. Raskaasti vedettävä lana kertoo hyvin vetoominaisuuksista ja esimerkiksi kääntyvyydestä. Expeditionin tuulisuoja sivuohjaimineen tarjoaa erinomaisen suojan viimaa vastaan. SE-mallissa tätä ongelmaa ei ole. Keula ei kallistele reittiajossa ja pohjaamisia sattuu ani harvoin. Alustan jousituksen kulmakivenä toimii etäsäädettävä ilmatoiminen vaimennin. 064 Ajettavuus Reittiajossa Expedition SE pääsi yllättämään testiryhmän erityisellä tavalla
Parhaimmillaan tunnelma on jopa aavistuksen sporttinen.. Tämä mahdollistaa kääntyvyyden säilymisen. Segway Powersports -traktorimönkijät UUTUUS – Pian jälleenmyyjillä! Myös vetokäytössä alustan ilmasäätö tuli erittäin hyödylliseksi. Ilmajousituksen löysyttämällä, perän saa painettua polvella alas, jolloin vetokoukun käyttö helpottuu. Ilmajousen avulla helpottuu yllättävä asia. Mikäli kelkalla vedetään raskaita kuormia, tarvitsee takajousituksen kantaa hyvin. FEAR NO PLAC E Segway-mallisto alkaen 6 990 € segwaypowersports.fi segwaypowersports_. Näin lana ei takonut ”nytkää” vasten niin pahasti. Kun vedimme lanaa epätasaisilla alustoilla, säädimme jousituksen löysimmälle. Nykykelkoissa perät ovat korkeita. Tiukemmissa käännöksissä säädimme alustan jäykimmilleen, jolloin ohjattavuus parani merkittävästi. Reittiajossa Expedition toimii kaikilla nopeuksilla kiitettävästi. Segway App Ole yhteydessä mönkijääsi! Fugleman UT10 (T1b) Voimakas 105 hv/1000 cm 3 DOHC 4-tahti moottori, rekisteröity kahdelle Vakiovarusteet mm. Ohjaustehostin (EPS) 4500 lbs vinssi 14” kevytmetallivanteet + beadlock 27” renkaat Pehmustettu turvavyö 10,4” kosketusnäyttö Lukittava polttoainesäiliön korkki Vetokoukku Hinta: 16 990 € Legendaarisen Segwayn uusi mönkijämallisto edustaa maastoajoneuvojen innovatiivisinta kärkeä. Tämä voi välillä vaikeuttaa vedettävän laitteen kytkentää vetokoukkuun. Alustan säätö toimii myös vedon aikana hienosti
Yhä toimiva moottori Rotaxin ensimmäisen sukupolven 900 Turbo -voimanlähde on yhä toimiva kokonaisuus. Pääsi yllättämään Ski-Doon Expedition SE on yksi niitä kelkkoja, jotka pääsivät yllättämään kaiken nähneen testiryhmän. Kulutusmittaus sisältää reittiajoa sekä vetokäyttöä. Se on leveätelaiseen kelkkaan vähintäänkin riittävän tehokas. Tämän tyyppisen moottorin käyttö kelkassa, jonka yksi tarkoituksista on hyötyja perhekäyttö, onnistuu turvallisesti vain eri ohjelman mahdollistavan toiminnon avulla. Luultavasti ennakkoluulo on suurin este kookkaamman kelkan hankinnalle. 066 MITTAUKSIA EXPEDITION KM/H Aika sek 0-10 0,27 0-20 0,62 0-30 0,92 0-40 1,24 0-50 1,58 0-60 1,94 0-70 2,31 0-80 2,78 0-90 3,36 0-100 4,10 Keskikulutus testin aikana 20,7 l / 100 km. Polttoainetalous on raskaassakin vedossa aivan järjellisissä lukemissa. Expedition osoittaa, että leveätelaiset kehittyvät jatkuvasti parempaan suuntaan. Kyseinen malli on päässyt livahtamaan ohi huomiomme aiempina vuosina. Lanan vedossa ilmajousitus oli yllättävän käytännöllinen lisävaruste. Kun otamme huomioon, että kelkan voi varustella myös ohjelmoitavalla ”opetusavaimella”, laajenee käyttömahdollisuus entisestään. Rotaxin kolmiasentoinen moottorin ohjelman valitsin on erinomainen varuste. Testin anti oli mukavan positiivinen. Moottori on jouheva ja tehokas, niin reittiajossa kuin vetokäytössäkin. Voisiko Expedition SE olla se kelkkojen Gessu, todellinen yksisarvinen, joka tekee kaiken vaadittavan. Sen vuoksi ne voisivatkin toimia yhä useamman ykköskelkkana. Moottori: 900 ACE TURBO (650W) Iskutilavuus: 899 cm³ Teho: 150hp Voimalinja: pDrive / QRS, H/L/N -vaihteisto Tela (lev., pit.,harjak.): 50x392,3 / 3,8 cm Silent Cobra WT (50x 392,3 / 3,8 cm Silent Ice Cobra WT optio) Sukset: Pilot 7.4 Etujousitus: RAS 3, HPG Telasto: SC-5U, HPG / ACS paineilmaohjattu jousitus Jarru: Brembo-jarru, jossa teräspunosvahvistettu jarruletku Leveys: 120 124 cm Pituus: 325,6 cm Raideväli: 97,5 tai 102 cm Pa-säiliö: 42 l Mittaristo: 7,2’’ digitaalinen laajakulmanäyttö (7,8’’ LCS optio) Hinta: 19 686 € Varusteet: Sähkökäynnistys, ACS-takapukin vaimennin, lisäjäähdytin puhaltimella, vetokoukku, erikoiskorkea tuulilasi, Multi LinQ –kiinnityslevy PERHE HYÖTY REITTI SKI-DOO EXPEDITION SE 900 ACE TURBO KELKKALEHTI KOEAJAA. Hyötykäytössä arvostaa erityisesti nelitahtimoottorin savuttomuutta. Mutta melko pirun lähelle Expedition tätä kuvaelmaa kuitenkin pääsee. Tähän on vaikea antaa suoraa vastausta. Uskoaksemme paremmin, kuin yksikään leveätelainen tällä hetkellä. Sport-asetuksella moottori on jopa urheilullinen
talven parhaat kelkkamatkat nyt myynnissÄ SUOMI | RUOTSI | NORJA | ISLANTI | HUIPPUVUORET | TURKKI | LIBANON | CHILE | KAMCHATKA MASTEROFTURNS | WWW.MASTEROFTURNS.COM | PUH 040-5048008
068 MODERNIA HISTORIAA YAMAHA APEX X-TX VS SIDEWINDER L-TX KELKKALEHTI KOEAJAA
Näin sai alkunsa Yamahan nelitahtisten taival, joka jatkuu yhä vuonna 2022. Kaikki kolme möivät maailmanlaajuisesti kukin yli 30 000 kelkkaa vuodessa. Polaris ja Arctic Cat esittelivät 2000-luvun taitteessa omat näkemyksensä nelitahtisesta kelkasta. Meille tarjottua mahdollisuutta ajaa Apexin viimeisimmällä versiolla ei jätetä hyödyntämättä. Näin ollen leveät A-tukivarret korostuivat keulan suunnittelussa. APEX ON KUITENKIN SIINÄ MÄÄRIN MIELENKIINTOINEN KELKKAILUKOKEMUS, ETTÄ KUN TARJOUTUU MAHDOLLISTUS VIRKISTÄÄ MUISTOJA NELIMUKISEN YAMAHAN RATISSA, EI TILAISUUTTA JÄTETÄ HYÖDYNTÄMÄTTÄ. Pakoputkien asemoinnin ansiosta moottori saatiin myös alas ja keulasta kapea. Nelitahtimuskelia Yamaha ei ollut ensimmäinen merkki, joka toi markkinoille nelitahtisen kelkan. ENITEN SE MUUTTI HISTORIAA YAMAHAN OSALTA. KELKKALEHTI KOEAJAA. Muskelikelkkojen aikakaudesta siirryttiin kohti teknisiä harppauksia. 1990-luvun loppu oli kelkkailussa kuumaa aikaa. Koeajoon Olemme vuosien saatossa ajaneet läpi lähes kaikki RX1ja Apex-mallit. Merkki teki sen, mistä monet eivät osanneet edes haaveilla. Merkit kuten Ski-Doo ja Yamaha taistelivat markkinoiden kakkossijasta. Yamahan RX1 oli vuoden 2002 kovin kelkkauutinen. Myös kelkat ovat kehittyneet tässä välissä aimo harppauksia. Laitteesta haluttiin kompakti ja kapea. Se halusi luoda jotain täysin uudenlaista. Yamahan triple-kaksitahdit valloittivat maailmaa ja kelkkailijoiden sydämiä. Tämä mahdollisti tutun käytössä olleen tekniikan implementoinnin myös kelkkojen maailmaan. Yamaha uudisti koko kelkkasuunnittelunsa vuonna 1999. Tämä onnistui sijoittamalla moottori niin, että pakoputket vietiin ulos rungon takaosasta. Uniikkia tekniikkaa Yamaha uudisti RX1-mallinsa myötä koko ajattelumallin kelkasta. Tuolloin aloitettiin projekti, joka muutti koko Yamahan kelkkamalliston. Erikoista tässä viimeisen sukupolven laitteessa ovat omalaatuiset runkoiskunvaimentimet. Merkki halusi tarjota tehokkaiden moottoripyörien fiiliksen myös kelkkailuun. Ne olivat vain osa mallistoa pienelle kohderyhmälle. 069 YAMAHAN APEX, OMAA SUKUA RX1, MUUTTI OMALLA TAVALLAAN KELKKAILUN HISTORIAA. Yamaha halusi siirtää suunnittelun pois pienkoneorientoituneelta osastoltaan ja antaa sen moottoripyörädivisioonan käsiin. TEKSTI: JANI SIPOLA KUVAT: JANI SIPOLA AVUSTUS: JUHO VUONTISVAARA, ELISA AHLBERG V uosi 2000. Ensimmäinen kokemus oli vuonna 2004. Yamaha lähti ajattelemaan asiaa aivan toisin. Tuolloin ajossa oli ohjaustehostimellinen X-TX. Näiden merkkien visio oli vähäpäästöisestä ja pienikulutuksisesta kelkasta. Edellisen kerran ajoimme koeajojen merkeissä Apexilla kuitenkin vuonna 2013. Se loi urheilullisen ja tehokkaan nelitahtisen kelkan, jolle ei löytynyt mitään verrokkia, eikä löydy vielä tänä päivänäkään. Tämä oli myös hieno design-detalji, jollaista ei kelkoissa liiemmin ole nähty. Tuosta hetkestä on kulunut aikaa jo melkoisesti. Siitä huolimatta, että Yamahan triple-kaksitahtien aikakausi kesti käytännössä vain viisi vuotta, on niillä yhä erityinen paikka kelkkakansan mielissä ja muistoissa. APEX ON TÄTÄ NYKYÄ MENNEIDEN TALVIEN LUMIA. Polaris oli moottorikelkkojen maailmanmarkkinoiden ykkönen
Nykymittapuulla voidaan kuitenkin puhua melko kompaktista laitteesta. Mittari on selkeä ja toimiva. Apexin ohjaamossa on paljon elementtejä, jotka eivät ole vieläkään muuttuneet vanhanaikaisiksi. Teimme kiihdytysmittauksen, jossa Apex pesi SiEsittelynsä aikoihin Apex tuntui kookkaalta kelkalta. Parhaimmissa malleissa käytettiin myös Öhlinsin-tuotteita. Mittaristo on ajattoman tyylikäs, selkeä ja toimiva. 070 Tuttu fiilis Koeajolenkillämme oli mukana Yamahan Sidewinder vuosimallia 2022. Moottorin äänet ja luonne saavat sydämen lyömään muutamia ylimääräisiä lyöntejä. Nelisylinterinen ääni on maailmoja repivä ja aina yhtä viihdyttävä. Helppoa ja selkeää. Jousituksen rakenteissa on valtava ero. Vasemmalta hoidetaan kahvat ja oikealta kaasuliipaisin. Yamaha käytti Apexissa etujousituksessa vuosien saatossa monia eri vaimentimia. Kone vastaa kaasuun yhtä hienosti kuin kaksitahti. Apexin kierrosherkkyys on jotain aivan muuta, mitä nykyiset ahdetut nelarit tarjoavat. Hieno sporttinen mittaristo, joka yhdistää analogia ja digiä, tuo mieleen sporttipyörät. Moottori säväyttää Siitä huolimatta, että olimme ajaneet ääritehokkaalla Sidewinderillä jo parin viikon ajan, pääsi Apex jälleen yllättämään. Tämä antoi hienon mahdollisuuden vertailla eri sukupolvien välisiä eroja. Koneen voima riittää haastamaan reilusti tehokkaamman Sidewinderin. KELKKALEHTI KOEAJAA. Samaa selkeyttä on esimerkiksi kädenlämmittimen katkaisijoissa. Ohjaamoa katsellessa muistaa Yamahan Japanin malliston laatuvaikutelman, joka on vielä tänä päivänäkin melko ylivertaista
Yamahan Apex on uniikki kelkka, siitä ei tarvitse keskustella sen pidempään. Kävimme läpi tämän jutun taustatiedoiksi valtavan määrän internet-keskusteluja parin vuosikymmenen ajalta eri kansainvälisiltä foorumeilta. Nelitahtinen voimakone oli kuitenkin muokattu kelkkakäyttöön paremmin sopivaksi. Useimmat eivät koskaan päivittäneet kelkkaansa edes Sidewinderiin, sillä heille Yamaha oli kelkka, joka tehtiin Japanissa. Se ei kuitenkaan ollut liiketoiminnallisesti mahdollista. Rahaa olisi pitänyt käyttää edes tuotteiden ongelmien korjaamiseen. Tämä saattoi osaltaan selittää Yamahan haluttomuutta valmistaa nelimukista. Jatkuva rahan syytäminen tuotekehitykseen ei paranna tuottoa. Kelkkaa varten uusiksi meni lohko, voitelujärjestelmä, kansi ja jäähdytys. KELKKALEHTI KOEAJAA. Kyseessä on huikea ajokokemus, jonka vuoksi on sääli, että mallimerkintä APEX katosi historiaan vähin ääni. Nelisylinterisen moottorin viimeisin kehitysaskel nähtiin vuonna 2011. Kelkkailu kuitenkin elää vahvasti uutuusarvosta, jolloin elinkaariajattelu on elintärkeää. Myös kierroksia alentava vaihteisto tehtiin varta vasten RX-1:tä silmällä pitäen. Nelisylinterinen moottori tuottaa kuskille tunteen, jollaiselle ei löydy kelkkailusta mitään verrokkia. 071 NELISYLINTERISEN KEHITYSTAIVAL Yamahan 2002 lanseeraaman RX1mallin kulmakivi oli nelisylinterinen nelitahtinen voimanlähde. Uuden kilon kevyemmän akselin sekä polttoaineen ruiskutuksen mukana tuli parantunut kierrosherkkyys. Moottorin sanottiin olevan läheistä sukua Yamahan YZF-R1-moottoripyörän voimanlähteelle. Yamaha käytti vuosina 2000–2008 valtavia summia rahaa tuotekehitykseen. Yamahan päätökset johtivat siihen, että tuotteiden elinkaariajattelu pistettiin romukoppaan. Myös huipputehot nousivat joitakin hevosvoimia. Merkin suurimmat päivitykset olivatkin lähinnä tarrat ja väritys. Näistä keskusteluista on helposti nähtävissä se vähitellen laantunut into; näiden keskustelujen lukeminen on jopa aavistuksen surullista. Toki esimerkiksi Apexiin lanseerattiin 2011 Exupventtiili sekä ohjaustehostin. Tuotteet eivät käyneet myöskään kaupaksi tavalla, johon Yamaha oli tottunut 2000-luvun taitteessa. Sukulaisuus moottoripyöriin kuitenkin näkyi ja tuntui. Tälle käytetylle pääomalle haluttiin varmasti myös tuottoa. Kun vähitellen kävi ilmi, että Yamaha ei koskaan julkistanut sitä odotettua seuraajaa Apexille, laantui tämän innokkaimman Apex-väen into täysin. Ensimmäisen sarjan Genesis nelitahti tuotti 140 hevosvoimaa. Tuolloin kaasuttimet korvattiin polttoaineen ruiskutuksella. Yamaha uudisti myös kampiakselin. Tarvetta vaihtaa uuteen ei ollut, sillä Apex on uskomattoman luotettava kelkka. Alkuperäisen suunnittelutiimin suurin haaste oli saada moottorista riittävän kevyt ja kompakti kelkkakäyttöön, säilyttäen kuitenkin moottorin tehon sekä luonteen. Heille Apex oli se ainoa oikea Yamaha. Pitää muistaa, että merkki toi markkinoille Apexin lisäksi myös kolmisylinteriset Vectorit, Venturet, sekä Nytrot. MIKÄ TAPPOI APEXIN. Toki, Yamaha on aina ollut melko konservatiivinen tuotteidensa päivittäjä, kaikkien tuotteidensa osalta. On myös huomattava, että Apexin nelisylinterinen moottori oli huomattavan monimutkainen. RX-1:n moottori käytti samoja mäntiä, kiertokankia, nokka-akseleita ja viisiventtiilijärjestelmää. PohjoisAmerikan reiteillä näillä on ajettu kymmeniä tuhansia kilometrejä ilman ongelmia. Tästä muodostui Yamahalle ikävä kierre. Sen valmistus oli takuulla merkittävästi kalliimpaa, kuin esimerkiksi nyt käytössä olevien kolmisylinteristen. Polttoaine syötettiin kaasuttimien välityksellä. Nelisylinterisen toinen sukupolvi saatiin päivänvaloon vuonna 2006. Tuolloin adoptoitiin moottoripyöristä tuttu EXUP-järjestelmä. Lisäksi se lanseerasi Phazer-malliston kaudelle 2007. Markkinat odottivat aina seuraavaa vuotta. Kysymys on liiketoiminnasta ja sen kannattavuudesta. Päivitysten tai uutuuksien odottaminen sai ostajissa aikaan reaktion, joka ei varsinaisesti lisännyt myyntiä. Apex-kansa odotti uutta mallia kuin kuuta nousevaa. Mikä sitten ajoi Apexin nurkkaan. Miksi siis vaihtaa, jos vanha toimii. Myös pakoputkiston rakenne muuttui 4-2-1 muodosta 4-1 versioon
Kaipuu menneeseen Apexin koeajo vahvisti tunteen siitä, että aika ei ole kullannut muistoja. MITTAUKSIA APEX SIDEWINDER KM/H Aika sek KM/H Aika sek 0-10 0,29 0-10 0,48 0-20 0,55 0-20 0,92 0-30 0,87 0-30 1,27 0-40 1,19 0-40 1,53 0-50 1,49 0-50 1,82 0-60 1,97 0-60 2,12 0-70 2,32 0-70 2,42 0-80 2,65 0-80 2,76 0-90 3,07 0-90 3,22 0-100 3,67 0-100 3,72 PUNNITTU PAINO TÄYDELLÄ TANKILLA APEX SIDEWINDER 317,9 kg 304 kg KULUTUS /100 KM KOEAJON AIKANA APEX SIDEWINDER 18,9 l 21,4 l KELKKALEHTI KOEAJAA. Apex on yhä omanlaisensa kelkka, hurmaava sellainen. Takaa ulostulevat pakoputket kertovat sukulaisuudesta moottoripyöriin. 072 dewinderin hiuksen hienosti. Hienosti toimivan moottorin sekä ohjaustehostimella ryyditetyn ohjauksen tarkkuus tuovat hyvän fiiliksen ajamiseen. Apex on kelkka, jonka hienouden ymmärtävät vain ne, jotka sellaisella ovat ajaneet. Etenkin kun verrokkina on huippuiskareilla varustettu Sidewinder. Polaris ja Ski-Doo myyvät kumpikin vuodessa yli 30 000 kelkkaa. Kevyempi runko, pidemmät joustot, päivitetty ajoasento. Yamahan osuus moottorikelkkojen maailmanlaajuisesta myynnistä on alle 5000 yksikköä. Seisaaltaan kuski on erikoisessa kysymysmerkkiä muistuttavassa asennossa. Koeajon aikana tulee väkisinkin mielen ajatus päivitetystä Apexista. Yamaha on palauttanut kaksitahdit osittain mallistoonsa. Mitä ei tule ikävä. Vuosi 2022. Näillä lääkkeillä Yamahalla olisi yhä käsissään kelkkailun yksi helmistä. Se on tehnyt itselleen oman paikkansa historiassa, aivan samalla tavalla kuin Yamahan kaksitahtiset tripletkin. Single Shot -alusta oli keveämpi kuin sen edeltäjänsä. Hetken ajamisen jälkeen huomaa, että peruskonsepti on vuodelta 2006. Ajoasento ei ole aivan nykystandardin mukainen. Kuski joutuu miettimään miksi ihmeessä näin hieno kelkka katosi historiaan. Kiihdytyspaikalla keli oli pitävä. Moottorit ovat Arctic Catin suunnittelua. Myös jousituksen toiminnassa on omat puutteensa ja vuosi 2006 tuntuu hieman ajettavuudessa tältä osin. Perussäädössä ominaisuudet ovat kuitenkin varovaisen vaatimattomat. Tästä huolimatta Apexin pidempi matto tarjosi paremman pidon. Istualtaan polvet ottavat katteisiin. Mikäli et ole koskaan kokenut Apexin tarjoamaa elämystä, olet jäänyt paitsi isosta osasta kelkkailun historiaa. Apexin ajoasento on yhdistelmä uutta ja vanhaa aikaa
073 INFRALINE® Shop / Finia Oy Martinkyläntie 39 A 01720 Vantaa 041 4430 540 info@infraline.fi www.infraline.fi INFRALINE MARKKINOIDEN LAAJIN VALIKOIMA POLTTOAINESÄILIÖITÄ BENSIINIKÄRRY MALLEJA PYÖRILLÄ 53 L 100 L KÄSIJA SÄHKÖPUMPULLA BENSIINIKULJETUSSÄILIÖITÄ 100 L 330 L USEITA ERI MALLEJA KAIKKI MALLIT HETI VARASTOSTA 330 L, 12V, 6m letku tai 10m letkukela 210 L, 12V, 4m letku 100 L, 12V, 4m letku 53 L, 75 L ja 95 L UUDET PRO-MALLIT NYT SAATAVILLA Reittilanat, latuhöylät sekä reet henkilönja tavarankuljetukseen WWW.TRAILANDER.COM SALES@TRAILANDER.COM
MALLI TOI MUKANAAN MYÖS KASAN ONGELMIA, NIISTÄ MYÖHEMMIN LISÄÄ. POLARIS INDY RXL KELKKAHISTORIAN KULTAKELLO PALUU TULEVAISUUTEEN PALUUTULEVAISUUTEEN. LEMPINIMI ASTUI VOIMAAN SAMANA PÄIVÄNÄ, KUN MALLI JULKISTETTIIN ISOLLE YLEISÖLLE. 074 RXL, ELI KANSANKIELELLÄ ROLEXI OLI TAKAVUOSIEN KELKKOJEN KULTAKELLO. TÄNÄ PÄIVÄNÄ EHKÄ ARKIPÄIVÄÄ, ENNEN VANHAAN AVARUUSTIEDETTÄ. ERIKOISTA LAITTEESSA OLI POLTTOAINEEN SÄHKÖINEN SUIHKUTUSJÄRJESTELMÄ
Näin ollen enää ei ollut tarve tuoda suoranaista kisakelkkaa RXL-nimen ympärille. Tällä kertaa lähtökohdat olivat toisenlaiset. RXL:n toinen painos Kesti vuosikymmenen ja vähän toistakin ennen uusinta painosta. Sinänsä teknisesti eroa ei ollut, moottori mukaan lukien kampe oli edelleen sama 650. Tavallisesta punamustasta 650:stä oli tullut RXL, sisältäen Starfire-tähden teippauksessaan. Ulkonäkö kuitenkin kertoi eri tarinaa. Ja luonnollisesti nimi tulisi olemaan merkin kisahistorian menestyksekkäin malli. Ensimmäinen RXL on juurikin tällainen tapaus, 1990 kauden aikana tuotiin tavallisen kaasutinmallin rinnalle ruiskumoottori. 075 TEKSTI: KIMMO KALTIOKUMPU KUVAT: HARRI JUNNILA R XL oli peräisin kaukaa 1977–78 ovaaliradoilta. Centurion 500 ja myöhemmin ensimmäinen Indy 500 kolmisylinterisine koneineen olivat perusta myöhemmän vaiheen Indy 600ja 650-malleille. Valitettavasti RXL:n voittoputki tämän tiimin osalta päättyi traagiseen tähtikuljettajan menehtymiseen ja 1978 pistettiin kisapajan ovet säppiin. Racing Xperimental Liquid oli tyyppinimi, josta lyhennettiin kolmikirjaiminen tunnus. Polariksen tiimi ”Starfire Kids” niitti meriittiä ovaaliradoilta -70 luvulla. Kilpailu oli myös markkinoilla kovaa; haluttiin myös olla ensimmäinen valmistaja, joka tuo markkinoille EFI-varustetun kelkan. Voitokas kisakelkka kuitenkin poiki mukanaan kuluttajamallin. Kelkkatekniikka kehittyi kovaa vauhtia koko vuosikymmenen ajan, kunnes 1977 lyötiin ässä pöytään Polaris toi ifskeulaiset nestejäähdytteiset kolmisylinteriset pelit ovaaliradalle. Ovaaliradoilla kisattiin yhtä kovalla tasolla kuin ennenkin, mutta siellä kelkat olivat jo todella spesiaaleja painoksia siviilikelkoista. Kuluttajille tarvittiin myös kolmesylinterinen nestejäähdytteinen urheilukelkka. 1990.5 Polariksen tyyli tuoda puolikkaita vuosimalleja oli jonkinlainen juttu 90-luvun alkupäässä. Näistä jalostuikin tarinamme RXLkoneen perusta. Päätettiin tehdä kolmisylinterisestä Polaris Indy 650 -mallista ruiskuversio. Ajetuista kisoista voitettiin peräti 80 %. PALUUTULEVAISUUTEEN. Kilpakelkkailu oli Jenkkien lumipeitteisillä alueilla suuruusluokaltaan Nascaria vastaava, näin ollen myös valmistajilla oli kova halu pärjätä kisoissa. Jossain määrin esituotantomalleja myytiin kuitenkin kuluttajille. Loppu oli historiaa, tiimi sai voittoputkestaan lisänimen ”The Midnight Blue Express”. Itse kelkkamallilla toki kisailtiin, mutta tehdastiimin sädekehä katosi
Polaris liioitteli RXL:n tehoksi 121 hevosvoimaa, Arctic Catin miehistö keksi pistää heti paremmaksi ja ilmoitti tehoksi 122 hevosvoimaa. EFI:n debugaamiseen oli kehitetty oma Select Monitor -laitteensa. Itse asiassa sinertävä sävy kulki RXL:n mukana koko elinkaaren läpi viimeiseen malliin asti, välillä kuomuissa, välillä tarroituksessa. Aarno Erola toi laitteita maahan ja muun muassa Totaltek oli mukana toiminnassa jälleenmyyjänä. Kelkka on tehty kotitallissa runkoa myöten itse. IRS ja ensimmäinen ongelma Täyttä hehkutusta ei tämä uusintapainos kuitenkaan ollut. Oikealla on Ville Raumanin rakentama replica-RXL ovaalikilpurista. Kelkkalehden nopeustestissä 1991 myös nähtiin totuus, 400 metrin matkalla Rolexi ei ollutkaan kaikista nopein, vaan voiton vei Arctic Cat 700 0,5 km/h erolla. Itse en muista nähneeni kuin yhden tällaisen laitteen. PALUUTULEVAISUUTEEN. Polaris tuomittiin myöhemmin maksamaan korvauksia yhtiölle systeemin plagioinnista. IRS-järjestelmän esittelyä Kelkkamessuilla 1990. Polaris nimittäin haastettiin oikeuteen IRS (Injection Research Services) yhtiön toimesta. Hinta saattoi olla suurin este isommalle menestykselle. Rolexin ensiesiintyminen 1991 vuosimallin painosta voi pitää Rolexina. Kuva: Jim Linn. Ja vielä lisää lusikoita soppaan, 400 m kiihdytyksessä Lynx Rave pesi koko porukan puolella sekunnilla ajallisesti. 076 Suomeen tuotiin 2 kpl 1990.5 vuosimallin RXL-kelkkaa. Että mikä se lopulta sitten nopein olikaan. Tarina ei kerro mihin tämä kampe lopulta päätyi, mutta vanhoista Moottorikelkkalehden kuvista pääteltynä se ajettiin kesää talvea hyvinkin loppuun. Edeltävä puolivuotinen versio ei saanut juurikaan kummoista puhetta aikaan, ehkä näkyvyyden puutteesta johtuen. Sekin oli valkeaksi maalattu heti uutuuden vuosinaan. Raastuvasta kuitenkin selvittiin rahalla, huhu kertoo noin 30 miljoonan dollarin sopimuksesta. Tätä IRS-laitteistoa myytiin myös Suomessa. Polaris Indy 500:n ruiskusarja maksoi noin 7 000 markkaa, se on suhteessa kova hinta, kun koko kelkan sai 37 000 markalla. Ulkonäkö poikkesi merkittävästi normaalista mustanpuhuvasta Indy-linjasta. Isojen poikien juttuja kuunnellessa yläasteen välitunnilla Yamaha Exciter oli nopein, varsinkin Totaltekin tehoputkella. Joka tapauksessa meidän pikkujätkien silmissä RXL oli nopein. Samalla Injection Research Services taisi lopettaa oman toimintansa. Syy oli suora kopiointi heidän kehittämästään ruiskutuslaitteistosta. Jenkeissä myyntimäärät olivat huomattavasti isompia, vähän väliä näitä näkyy olevan myynnissä eri Facebook-ryhmissä. Missä lienee on se toinen maahantuotu kelkka. Sitä en tiedä, mistä tämä nopeus oli keksitty, mutta sitä käytettiin tehokkaasti hyväksi uutuuden markkinoinnissa. Markkinamiehet osasivat kuitenkin hommansa, kun kilpailtiin 91 kauden herruudesta. Ruiskutekniikasta puhuttaessa pitää muistaa myös samalle kaudelle tuotu Arctic Cat Wildcat 700 EFI. Myös tämä oli varustettu ruiskulla, mutta jostain syystä vastaavaa legendaarista asemaa ei kamppeelle löytynyt. Pitkällä matkalla Mach 1 astui mukaan kuvioihin ja oli Wildcatin kanssa samassa nopeudessa (154 km/h), RXL jäi tästä 2 km/h. Myyntimääristä ei ole tietoa, mutta jossain kamppeessa tällainen systeemi saattaa vieläkin olla. Mutta 1990 syksyn kelkkanäyttelyssä malli sai kuhinaa aikaiseksi. Pitkätelainen umpiselle 1990.5 vuosimallin RXL. Rolexin mukana mainoksiin tuotiin myös käsite maailman nopeimmasta moottorikelkasta
Ruiskutekniikka mukaan lukien kaikki on käyty läpi ja laite pelaa kuin uusi. Missä lie viidakossa oltiin noissa koeajoissa. Laite oli myös myyntimääriltään takuuvarmasti sen ajan muskelimallien ykkönen. Noista kun ynnäilee, ei kovin paljon itse ruiskussa ole sitä vikaa, vaan ongelma on sen ympärillä. Jossain vaiheessa männästä tipahtaa helmat kampikammioon. Varsinkin ensimmäisen vuosimallin akut olivat onnettomia ja niistä aiheutui lukuisia isompia murheita kaiken maailman käyntihäiriöistä lähtien. Erityinen tuntomerkki olivat punaiset kannet, jotka myös näkyivät kuomun ilmanottoaukoista. Jälkeenpäinkin näitä oli myynnissä ylivuotisina hyvinkin huokeaan hintaan. Ongelma numero kaksi Vuosikymmenen kääntyessä 1990:n puolelle elettiin kaasuttimien kultaaikaa ja ATK oli lähinnä tieteiselokuvista tuttu. Siitä sanottiin ensimmäisessä koeajoraportissa Moottorikelkka-lehdessä 2/1991 seuraavasti – ”Kierrettiin useampi kuin kaksi koivua ja mentiin hyvin lähekkäin kasvaneiden puiden välistä. ATK ja piensähkö on niin jokapäiväistä asiaa, että nopeasti sen oppii, jos tahtoo. 1991 vuosimallin RXL oli ensimmäinen varsinainen Rolex. 1991 VUOSIMALLIN PAINOSTA VOI PITÄÄ ROLEXINA PALUUTULEVAISUUTEEN. Pitkätelainen olikin hyvin suosittu myös ostajien keskuudessa, pidempi alusta tuskin myöskään huononsi käytännössä mitään ominaisuuksiakaan. Joka pitäjässä oli useampi Rolexi huoltiksen pihassa rivissä. En olisi ottanut pienestä rahasta senttiäkään lisää raidelevyttä, saati neljää”. 077 Esituotantomallia sai vaan lyhyellä telamatolla, mutta varsinainen tuotantomalli oli saatavilla sekä lyhyenä että pitkänä SKS-mallina. ”Reppumies” muistelee Kelkkalehden foorumilla omia aikojaan uuden Rolexin kanssa ja totesi akun lisäksi ongelmiksi maadoituksen, kampiakselin stefan ja remonttireiskojen asentamat väärät tulpanhatut. Kuva: Atte Isola. 1991 vuosimalli on omissa silmissä se kaikista legendaarisin RXL. Totuus on kuitenkin toinen, suurin ongelma tässä järjestelmässä on akku. Vikojen ilmentyessä helposti haukuttiin koko ruisku onnettomaksi tekeleeksi ja sitä kautta myös maine erilaisista ongelmista kulki Esson baarissa suusta toiseen. Tämän päivän insinööreillähän tuollaisen RXL:n korjaaminen ei paljoa vaadi. Kuviemme 1992 vuosimallin RXL:n omistaja Markku Manner-Raappana kelkkoineen on hyvä esimerkki siitä, miten kaivosankosta loihditaan uutta vastaava kampe 30 vuotta myöhemmin. Puhuttiin jopa, ettei kestänyt ajaa voimalinjan alle, kun EFI:n aivot sekoavat. Kolmesylinterinen moottori on aina kaunis. ECU avattuna, kovin montaa komponenttia ei sisällä ollut. Kauas ollaan kuitenkin kuljettu kolmessa kymmenessä vuodessa, tuskin kovin monen tämän päivän reittikelkkailijan päivä menee pilalle, jos sukset ovat neljä senttiä leveämmällä päinvastoin. Tuttu tilanne enemmän ajetuille 650-koneille. Nuorisolla saattoi tietokone olla jotenkin hallussa, mutta tuskin kovin monella Rolexin ostajalla. Merkillepantava ero pitkäperäisessä oli neljä senttiä kapeampi keula
Jenkeissä kuitenkin kehitys jatkui, suurin ero edellisiin oli korkeampi penkki. RXL:n alkuaikoina kelkkaa nähtiin vaikka missä erikoisissa tilanteessa. Lähinnä tämä tarkoitti takapukin ”hana”-tyylisen esijännityksen säädön poistumista. Kuva: Marko Nevalainen. Varmaan suurin osa myytiin alustan vuoksi uteliaille, totuus kuitenkin oli, että 90-luvun puolessa välissä oltiin jo moottoritekniikassa menty ohi vanhan Centurion pohjaisen mäntäohjatun kolmireikäisen. Jenkkipuolella kehitystyö meni enemmän ”luxury”-suuntaan. Suomeen tuotiin ainoastaan 1995 versiota. 1996 RXL Isompia muutoksia ei enää nähty. PALUUTULEVAISUUTEEN. Pitkäjoustoinen XTRA-12 -alusta on tunnettu XLT Special -mallista, mutta myös Rolexi tuli tällä alustalla. Välillä sellaisella ajettiin Sodankylässä vesicrossia, välillä yritettiin tehdä pituushyppyennätyksiä. Mukaan tuli peruutusvaihde, sähköstartti, peilit, sähköinen polttoainemittari, leveä keula ja Fox-kaasuiskunvaimentimet. Sinänsä ihan tervetullut muutos huonoselkäisille. Telan pituus oli ainoastaan SKS-mittainen. Kuvassa Jappe Malinin banaanin muotoinen RXL. Merkittävin muutos Rolexin historiassa oli XTRA-12 -jousituksen valjastaminen alle. Rolexin loppulasku oli alkanut. Suomen maahantuontilistalta puuttumisen ymmärtää varsin hyvin, kun -96 kaudelle tuotiin 680-kuutioinen läppäventtiilikone Ultra-nimen alla. Kuva: Brad Huff. Tällä kertaa myös Suomen myyntikuvastossa. Mikään myyntimenestys tämä ei ollut ikinä. 078 RXL-mallin kehitys jatkuu Kaudet 1991 ja 1992 RXL oli Polariksen lippulaiva ja keihäänkärki. Jossain tuloksissa näin ei ollut, mutta kansan silmissä monesti oli. Suomen maahantuontilistoilta malli puuttui kokonaan. 1994 RXL Edelleen Suomen listoilta puuttui RXL. 1995 RXL, doupatun version paluu Pohjoismaihin Suurin muutos RXL-linjassa tapahtui kaudelle 1995. Luultavasti rungossa myytiin vaan päivitettyä teippisarjaa, vanhaa 650-konetta ja kaikki varastossa olleet museoajan EFI-laitteet. Harmi sinänsä, ettei tätä ole meilläpäin, olisi todellinen herrasmies Rolexi näillä varusteilla. Jousitus oli edelleen Xtra-12-pitkäjousto. 1993 RXL Kovin montaa -93 Rolexia ei ole näkynyt Pohjoismaissa. Muskelit olivat yli 700-kuutioisia hirmuja, murtomaan kuninkaat olivat 440-koneilla. Samoin edellä mainitut ongelmat jossain määrin kulkivat yhä Esson baarissa, sulkien näin ollen koko RXL:n pois unelmakelkkalistoilta. Vielä 92 vuonna malli jaksoi kiinnostaa ihmisiä, mutta Stormin tuleminen 93 särki Rolexin imagon. Kyseessä oli jonkinlainen pituushyppykisa Matti Nykäsen kanssa. Mainoslauseissa käytettiin teesiä maailman nopein. Mallisto teki harppauksen XLT:stä Stormiin jättäen huomioimatta kokonaan vanhan 650-kuutioisen staran. Telasto vaihdettiin myös vuosimallin mukaisesti ITS-jousitukseen. Uusi aika oli koittanut. Tässä ruohokiiharilähdössä ei jäänyt epäselväksi oliko Rolex nopein. Näitä on silloin tällöin näkynytkin vintage-harrastajilla projekteina
079 KELKKOJEN MOOTTORIREMONTIT | AKSELITYÖT | PORAUKSET | | KYTKIMEN TASAPAINOTUKSET | VARAOSAT | KAIKKI MERKIT Kuurnankatu 35, 80130 Joensuu info@joensuunmoottorikoneistamo.fi 044 776 9876 www.joensuunmoottorikoneistamo.fi • 11 huonetta • 30 petipaikkaa • myös ryhmille! • Camping • Sauna Vuotso E75 Nordkappiin Pohjoinen napapiiri Rovaniemen lentoasema Ivalon lentoasema Viihtyisä aamiaismajoitus nelostien varrella Ivalontie 8775 • 99690 VUOTSO puh. +358 40 533 9880 • vuotsonmaja@gmail.com vuotsonmaja.f i
Kuva: Atte Isola. Käyntiääni on tuttu kurnutus. Indy 500, RXL ja XCR 600. Vieläkin RXL:n soundi saa muistot pintaan. Samoin koko RXL haudattiin toistaiseksi viimeiseen lepoonsa. Omistan itse Indy 650:n kaasutinmallisena. Kaikki osat toimivat kuin olisi juuri talutettu pihalle Polariksen liikkeestä. Indy 650 -moottorin rakenteen alkupää on muuten niinkin kaukana kuin 1979 vuodessa ja Centurion 500 -kelkassa. PALUUTULEVAISUUTEEN. Moottoritiloissa on vuosien varrella tapahtunut pientä muutosta. Kolmimukisen luonne on alhaalta melko aneeminen, siksi kytkentäkierrokset kannattaa pitää lähellä 5 000 rpm, että moottorin saa heti lähdöstä kunnolla hereille. 080 1997 RXL Tarinamme vuosimallihistoriasta päättyy 1997 vuoteen ja loppuliukuun. Sivuluisut kuuluvat sohvamalleihin. Ero juttumme koeajoon on siinä, että tämä RXL on viimeisen päälle läpi käyty ja uutta vastaava. 650-koneisen kelkan poistomyyntiä kuvaa myös osalista. Markun kelkan alustaan Kuvassa kolme 90-luvun Indy-malliston erityisintä kelkkaa. Oma peli on lähinnä roskapönttö tähän verrattuna. Pieneen viissataseen verrattuna isompi moottori tietysti vie paljon raaemmin, joten suurimpaan möylikköön saa hivenen nostaa kaasua. Ääni oli yksi selkeä ero kilpailijoihin verrattuna. Jos tämän päivän Polariksen 850-konetta miettii, niin sen pitäisi samassa suhteessa pohjautua johonkin 18 vuoden takaiseen 600 Edgen lohkoon. Se oli niin erilainen kuin muissa, ettei voinut erehtyä mikä sieltä tulee. Mitään erikoista tunnetta ajossa ei ole, jota ei olisi kokenut muissa Indy-malleissa. RXL:n imuääni eroaa vielä kaasutinversiosta, että sellaisenkin oppi tunnistamaan erikseen. 1992 oli jo tuotantomalli, mutta silti moottori silmiinpistävästi esillä. Isot läppärungot mölisivät enemmän kuin pienemmät kaasuttimet. Rolexin ajettavuus on siis huomattavasti kevyempää kuin kaasutinmallin. Se näytti lähinnä halvimmalta mahdolliselta, enää ei edes iskunvaimentimet olleet Foxin tekemät, vaan perus Ryde-FX:t. Läppärungot eivät vaadi juuri minkäänlaista voimaa peukaloon, kaasutinmallin luistit painavat yhteensä varmaan kilon verran ja lisäpainoa nostaa jytkyt vastajouset. Satulassa on tuttu Indy-fiilis, mutta kaasuvivussa on outo fiilis. Konetyyppi painui historiankirjoihin. Ruisku säätelee itse, mitä vähillä antureilla osaa, ja käynti on tasaista. Kultakellon koeajo Muistan nuoruuteni savotoilta, kuinka kolmesylinterisen 650-koneen ääni säväytti. Voimansiirto on hereillä ja telan saa sutimaan joka tilanteessa, mikä luonnollisesti on mukava fiilis. Virittäminen RXL:n osalta oli hankalampi nakki. Kuitenkin mopoihin pikkulohkoihin verrattuna RXL:stä saa yhden sylinterin enemmän fiiliksiä. ”Reppumies” kirjoittelee Kelkkalehden foorumilla omistavansa yhden tällaisen 1997 vuosimallin Rolexin, toivottavasti vielä joskus se nähdään entisöitynä menneisyytensä loistossa. Perustuunaus käsitti tehoputket ja ECU:n muutoschipin. 7 000 rpm jälkeen voimaa on todella hyvin, vetoa piisaa yhdellä putkella pikkusen yli 8 000 kierroksen – tämä on ihan sopiva määrä pitkälle vanhalle kampiakselille. Kokemusta sinänsä koneen luonteesta ja ajo-ominaisuuksista ja kampiakselin katkeamisista on. Sinänsä ihan hyväkin ominaisuus, kylmäleikkauksen vaara pienenee huomattavasti kaasutinmalliin verrattuna. Kylmäkäynnistyksessä kaasuvipuun ei kestä mennä koskemaan, vaan moottorin on annettava lämmetä rauhassa. Narusta käyntiin ja sehän on kuin starttaisi tämän päivän kelkkaa. Ajossa se myös tuntuu. 1978 RXL oli täysi kisapeli, kuten kuvasta näkyy. Ajossa kaasuun reagointi on mukavan sähäkkää. 2021 vuosimallin kone on piilossa osien alla
Suomessakin näitä RZ-koneita oli jokunen, huhun mukaan edelleen jossain tallin periltä tällaisia voisi löytyä. Käytännössä se otti huomioon perusparametreinä moottorin lämmön, imuilman lämmön, ilmanpaineen, kaasuläpän asennon ja moottorin kierrokset. Vikamonitori ei ota kantaa onko signaali oikea vai väärä, signaali joko tulee tai ei ja sen mukaan ledi vilkkuu. Evoluutio jatkui viripajoilla kovempiin versioihin. Esimerkiksi heikolla polttoaineen laadulla voi moottorin saada nakuttamaan raskaissa olosuhteissa, luonnollisesti aiheuttaen myös mäntävaurion. Moottorin käyntilämpö taas kertoi, onko nyt kylmäkäynnistysvai ajovaihe päällä. Sen hyöty oli lähinnä kertomassa, mikä anturi on rikki. Virityksen maailma Kaasutinmallin 650-moottori oli 1990-luvulla virityksen osalta otollinen aihio. Jos polttoaineen paine laskee liikaa tai sitä ei ole, suuttimesta ei bensaa koneeseen mene. Tekniikka on hienostunutta ja sähköisesti säädellään myös öljyn syöttöä. Rakenteesta saatiin helposti irti 120-130 hevosvoimaa ilman, että oltiin ihan älyttömissä viritysasteissa. Toinen ongelma on nakutus. Näistä koottiin sitten jokseenkin kaksiulotteinen kartta, missä suurinta osaa näyttelivät kierrokset ja kaasuläpän asento. Ilmanlämpö ja -paine sääteli karttakerroksen kohdilleen. Esimerkkinä vaikka polttoaineen paineen lasku. Monesti vanhan ruiskun kanssa tahtookin ongelmaksi muodostua huono käynnistyvyys ja käynnissä pysyminen. Yksinkertaisuus on hyvästä, mutta siinä olisi hyvä olla muutamia triggereitä suojelemaan moottoria. Ensimmäisessä ruiskukoneessa ei ihan näin ollut. Vaikka nämä vintaget entisöidään yleensä viimeisen päälle iskuunsa, joutuvat ne silti kokemaan täyskaasun ja vastapatin ihanuuden. Yleensä tämä tarkoitti kansien laskua, tehoputkia ja porttaamista. Antureita on suunnilleen jokaiseen tilanteeseen ja koodiin on kirjoitettu vikatilanteet ja suojamoodit. Läppäventtiilit luonnollisesti vaikuttivat sylinterin rakenteeseen fyysisestikin, eli moottorin yläkerta oli kokonaisuudessaan SLP:n tuotantoa, alakerran ollessa 650-moottorin oma. Näin ollen joku manuaalinen primer-tyyppinen ratkaisu ei ollut mitenkään liioiteltu idea sähköaivojen rinnalle. Polariksen EFI-järjestelmässä oli led-valo kertomassa vikapaikoista tietoa vilkkumalla erilaisia sekvenssejä. Toki nykypäivänä säädetään myös sytytysennakkoa, jolla on suora vaikutus mahdolliseen nakutustilanteeseen. Tämän päivän koneissa on kannessa nakutustunnistin, jolla on helppo monitoroida, mitä siellä tapahtuu. Asia on suoraan verrattavissa siihen, että kohokammiosta loppuu bensa pikkuhiljaa hiipumalla ja jokainen ymmärtää, mitä se voi tehdä pilli auki järven selällä, seos menee laihalle ja kone leipoo jumiin. SLP:n RZ 700 -moottori täydessä kisavireessä puhalsi 172 hevosvoimaa 9 600 rpm. Vanhassa EFI:ssä säädetään ainoastaan polttoaineen syöttöä, sytytyksen ollessa samanlainen kuin kaasariversioissakin. Kaukana oltiin nykyajan diagnostiikkajärjestelmistä. RXL EFI:n toiminta on hyvin alkeellinen. Parhaiten vanhaan fiilikseen pääsee, kun alusta on kunnossa ja kone vedossa. Vakiomallin iskarit on tähän ajanhetkeen mennessä yleensä ihan lopussa, josta syystä myös ajonautinnosta ei voi puhua missään määrin. Tänä päivänä polttoaineen suihkutus on vakiovaruste käytännössä kaikissa kelkoissa. Ongelmia yllä kuvatussa systeemissä valitettavasti on. Vakiona teholukema pyöri noin 100 hevosvoimassa. Laitteistosta puuttuu siis minkäänlainen pakolämmön mittaus, jolloin voitaisiin havainnoida muutoksia pakokaasun lämpötilassa ja ennustaa tulevaa ongelmatilannetta. 081 oli sepitetty kaasuvaimentimet, jotka ovat ehdoton hankinta mihin tahansa vintageen, jos kelkalla meinaa ajaa reilummin. Näin ollen nakutuksen voisi tappaa ainoastaan sammuttamalla se ylimääräisellä bensalla. SLP on ehkä legendaarisin virittäjä vanhojen Fujien suhteen, tarjoten läppäventtiilin varustettuja RZ-koneversioita sekä 650että 500-malliin. Polaris RXL EFI:n toiminta Vintage-kelkkailua Suomen maassa kannattaa seurailla Kelkkalehden keskustelufoorumin lisäksi Facebookissa seuraavilla sivustoilla: • Historikki raaserit ja sporttipelit Jalat eellä ennen vuotta 2005 • Vanhat moottorikelkat • Race Only • RXL tietoutta www.rensu.net PALUUTULEVAISUUTEEN. Kovemmilla bensoilla ja isommilla kaasuttimilla päästiin jo 140–150 hevosvoiman tuntumaan, mutta luonnollisesti näillä ei enää mitään safaria ajeltu. Kiihdytyksen lisäksi Jenkkien hillclimb-miehet käyttivät näitä koneita open-luokan laitteissaan. 1992 vuoden Indy 500 EFI -järjestelmä oli jatkojalostettu kertoen jopa akun liian matalasta jännitteestä
INDY 500:N OHELLA YKSI LEGENDAARISISTA MALLEISTA ON LUONNOLLISESTI RXL PALUUTULEVAISUUTEEN. Joudummekin jatkamaan elämää 90-luvun Esson baarin juttujen pohjalta ja RXL on yhä maailman nopein kaikista. Atte Isola vuotta aiemmin samassa kairassa, mäntä murusina sylinterin sisällä. Tällaisen systeemin helppous ja tietyssä määrin ongelma oli se, ettet itse voinut tehdä muuta kuin laittaa osat kiinni ja toivoa, että bitit ovat oikeassa jonossa. Tietysti aina pystyi polttoaineen painetta nostamaan, mutta se oli silti lyhyt tie moottorivaurioon. Polaris Indy RXL 1992 Polaris Indy 850 VR1 2021 60 jalkaa 2.5 s 56 km/h 2.1 s 62 km/h 100 m 6.0 s 103 km/h 5.2 s 116 km/h 200 m 9.1sec 123kmh 8.0 s 135 km/h 10–100 km/h 5.2 s 3.7 s 60–120 km/h 5.8 s 3.5 s Loppunopeus noin 350 m jälkeen 136 km/h 149 km/h Atte Isola ja Vintilänkaira 2019. Luonnollisesti uusi peli pesee jokaisella kiihdytyksen osa-alueella vanhuksen. Mittapisteen kohdalla nopeus oli yhä kiihtyvä. Putkien mukana tarvittiin räätälöity chippi, joka puukotti moottorin omaa ohjausta. Muutokset polttoaineensyöttöön piti tehdä softallisesti ja se ei käytännössä onnistunut kuin EPROM-koodaukseen erikoistuneilta tahoilta. ECU vaatii tälle muutokselle sopivan optimoinnin, tänä päivänä voi olla harvassa löytää putkia ja oikeaa ECU:n chippiä. Jäljelle jäi vaan vielä kysymysmerkki entisen mainospuheen kohdalle: ”käsite maailman nopeimmasta moottorikelkasta”. Jos kiihdytysmatka olisi ollut rajaton, olisiko RXL sittenkin yhä maailman nopein moottorikelkka. Numerot ovat vakuuttavia molempien puolesta. SUORITUSKYKY Vertasimme lumipolanteella 850:n ja RXL:n kulkuja keskenään. Kolmella putkella moottorin saa pyörimään lähelle 9 000 rpm, myös teho kasvaa noin 20 hevosvoimaa. Tehoputket olikin yleisin tarjottava virityskeino, oikeastaan ainoa järkevä. Viripajoilla oli kuitenkin mahdollisuus sirujen muutoksiin. Jos nykyaikana haaveilet tehoputkista ruiskuun, pitää muutamia asioita tiedostaan. Eli suosittelen pysyttelemään vakioputkessa RXL:n kanssa, jos ei varmasti ole kokonainen combo käsissä. 082 EFIstä lisää voimaa Ruiskumoottorin tuunaaminen autotallissa oli käytännössä mahdotonta
Siinä taisimme puhua täydellisestä läpikäynnistä ja Markulla karkasi mopo käsistä. Tällä kertaa moottorissa oli kaikki uutta ja kelkka pelasi kuin kello. Kokeiltiin sitä iltarastina tietysti korjata. Sähköt olivat hitsanneet variaattorin akseliin ja muodostaneet mukavan johtosarjapalon. Kuutio lunta pirttiin ja tästäkin selvisimme pelkillä muistoilla. Sammutellessa huomattiin, että akku on yhä kiinni ja kipinöi. Kahden ja puolen vuoden entisöinnin lopputulos oli pultteja myöten entisöity täysin uudenveroinen 1992 vuosimallin RXL. Se oli myös hyvin yleinen näky huoltoasemien pihassa. Hinaushässäkässä leipoi myötätunnosta myös minun 500 SKS -moottori. Vintage-elämä on yhtä auringonpaistetta! Markku Manner-Raappanan viimeisen päälle entratun Rolexin ensimmäinen retki meinasi päättyä savuna ilmaan. Onneksi väkivahva 488 Fuji jaksoi yhdelläkin pytyllä kiskoa muutaman sadan kilon kuorman perille asti, ottaen viimeisen henkäisyn kärrylle ajaessa. Harvinaista sinänsä, että kuvaston suurinta pyssyä myydään todella suuri määrä. Kelkka on sittemmin täysin läpikäyty ja uuden veroisessa kunnossa. PALUUTULEVAISUUTEEN. Aten 1991 RXL Atte Isola omistaa 1991 vuosimallin RXL SKS -mallin. Mitä nyt joku viikko sitten ajettiin pikkusen reippaampaa rallia ja koko etupukin iskari katosi penkalle. Uusi yritys Tulppion kairaan nähtiin seuraavana keväänä. Noin 40 kilometrin jälkeen ihmettelin, kun ei kaveria kuulu. Markun 1992 RXL Markku Manner-Raappana osti seutukelkakseen 1992 vuosimallin RXL:n. Nokka paluusuuntaan ja löysin Markun hangesta polvillaan, Rolexin kuomun alta nousi vahva savu. Toisaalta Indyn ajettavuus on niin hyvä, ettei se 650-koneella vielä mikään älytön möykky ole viedä. Markun pailakan ruumiinavauksen tulos oli kasa hiiltyneitä johtoja, mutta onneksi yksikään letku polttoainelinjastosta ei ollut ottanut liekkiä. Itse viimeisen päälle läpikäydyllä 1991 vm Indy 500 SKS:llä ja Markku kiiltävällä -92 Rolexilla. Kun kaikki on kunnossa, kampe pelaa kuin Rolexin odotetaankin. Käyttöentisöinnin jälkeen ajelimme pienen jokisafarin, joka tietysti päättyi sähköongelmiin. Ihmettelin, että mitähän se kaveri siellä pusikossa huutelee palaamaan takaisin, suunta oli kuitenkin ihan toisaalle. Joen ylityksessä jäin penkalle odottelemaan, kunnes kuulin vastarannan mettästä huutoa ”TULE”. Kevätaurinko paistoi, kymmenen sentin puuterilumi pehmensi reitin pintaa. Tuuria oli tällä kertaa matkassa. Valitettavasti ensimmäinen RXLsafarimme päättyi keskeytykseen. Montaa metriä sillä ei uskallettu ajaa, mutta todettiin kuitenkin kaikesta ruosteesta huolimatta käyntikuntoiseksi. Kampikammio muistutti lähinnä metallinkierrätysaseman murskaajaa. Hinasimme tienpohjia pitkin romua takaisin lähtöpaikkaan. Ainoa säästökohde oli moottori, joka todettiin tarpeeksi hyväkuntoiseksi 2018 Tulppio safarille. Bensapumpun virransyöttö katkesi kaapelivikaan ja lento loppui lyhyeen. Pikkusen rautalankaaviritystä kehiin ja pääsimme kuitenkin illan pimeydessä kotiin. 083 Rolexin omistaminen 30 vuotta myöhemmin Indy 500:n ohella yksi legendaarisista malleista on luonnollisesti RXL. Ei muuta kuin peli parkkiin, koppa ylös ja lunta sylitolkulla pellin sisään. Vaikka koko kampe oli liekeissä ja johdot oikosessa, mikään sähkökomponentti ei tapauksesta kärsinyt. Sinänsä erikoinen laite, että siinä oli jo lähtökohtaisesti asennettu SLP:n tehoputket ja ECU:ssa oli niille sovitettu chippi. Onneksi siinä yhteen törmäilyn lomassa saimme lopulta myös akun pois. Samalla myös lyötiin sinettiä ajatukselle, että RXL olisi jotenkin surkea esitys ja täynnä vikoja. No, ajettavaksihan nämä on tehty, ennenkin hitsattiin etupukkeja ja korjattiin iskareita. Jälleen kerran kuitenkin itse ruiskusysteemi sai moitteettoman paperit. Johtosarja uusiksi ja lisää kaasua. Todettiin kuitenkin, että parempi unohtaa. Vintage-elämän onni ja autuus Tietysti sitä sitten lähdettiin intoa puhkuen safarille. Reissun lopputulokseksi saimme kaksi raatoa. Myöhemmin elämä Rolexin kanssa on ollut lähes pelkkää huutonaurua. Matkalla telastosta kartanolle iskari repi mukanaan myös kääntöpyörän läskeineen. Se huuto oli osa lausetta, johon sisältyi ”TULESSA”. Arvatenkin se ainoa säästökohde, eli moottori räjähti paloiksi ennen Kemihaaraa ja ylälaudepaikka muuttui haaveeksi. Kelkka on latolöytö, joka elvytettiin käyntiin Tulppio safarin aattoiltana 2017
Ero tulee suuresta moottoritehosta. Telasto: Pro-CC, Walker Evans Velocity sääd., lisäsäiliö -kaasuisk. Tämän päivän isolohkoissa ei ole samaa henkeä, mitä oli 1991. 850:n veto on vielä astetta rajumpaa, mitä vastaavassa 600-luokan kamppeessa. Kelkka on rakenteeltaan jo entisissä tarinoissani läpikäyty laite, joten samat analyysit pätee tähänkin malliin. Tai sitten olemme vaan eläneet liian hienoa aikaa, kun mikään uusi kapistus ei kummemmin pistä keskustelua kuumaksi. Ajollisesti se ei eroa raskaampana, mitä pienempi sisarensa 650-kuutioinen VR1. Mistä uusi RXL vuonna 2022. 90-luvun alussa kelkkareitit olivat käytännössä kelkan tekemiä jälkiä metsässä ja kolmimukinen koettiin raskaammaksi ajaa mitä pienemmät kaksisylinteriset. Jarru: Matryx Stealth Leveys: 119,4 cm Pituus: 297 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 43,5 l Mittaristo: Polaris 7S Digital Display Hinta: 17 390 € Varusteet: Smart Warmers käden ja peukalon lämmitin, sähköstartti, tuulilasi, käsisuojat, PERC-peruutus, säilytystila penkin ja etukannen alla POLARIS INDY 850 VR1 137 PALUUTULEVAISUUTEEN. Olisi hienoa nähdä, että RXL herätettäisiin uudelleen eloon. Luonnollisesti räjähtävä kiihtyvyys syö kuljettajan hauista. On se kehitys tietysti mennyt eteenpäin, paitsi fiiliksen osalta. Ehkä tylsä on oikea sana kuvaamaan tämän hetken markkinoita. Miten se sitten erottuisi tyyppinimen mukaisesti edukseen onkin eri tarina. Kaikki puhuvat samaa kieltään, kahdella sylinterillä tuotettu ääni ei kummemmin ole mikään myyntivaltti ja erikoisuus. Samoin tekninen kehitys on innovaatioiden osalta tasoittunut jokseenkin uomiinsa, kaksitahtinen keihäänkärki on 850-kuutioinen tehopaketti maltillisilla äänillä ja hienolla käytöksellään. Se muuttaa ajon muskelikelkkaluokkaan, kaasun kanssa pitää tottumattoman olla tarkkana tai vauhdit karkaa toiseen potenssiin. Rolexin legendaarisuuden manttelia se ei peri, mutta reissukampetta valittaessa jäisi museokelkka pihaan ja Matryxillä lähdettäisiin taipaleelle. Uudessa 850-koneessa on tätä henkeä mukana. 084 Tuoreessa muskelipollessa on yhä kiilakoppamaisia piirteitä. Kuvissamme on mukana 2021 Polaris Indy 850 VR1. Se ainakin olisi RXL! Moottori: Fuji, 3 syl., nestejäähdytetty, 2T, 1 pakoputki Teho: noin 105 hv Iskutilavuus: 647 cc PA-järjestelmä: 3x 46 mm läppärunko Variaattorit: Polaris P85 / Polaris Tela: 38x307 cm / noin 20 mm räpylä Etujousitus: IFS, jousto 203 mm Telasto: Dial adjust, jousto 203 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys 109 cm Pituus: 270 cm Raideväli: 96.7 cm PA-säiliö : 45 l Hinta 50 900 mk Nykyarvossa 12 950 € POLARIS RXL 600 1992 Moottori: 2T Polaris Patriot Teho: 165 hv Iskutilavuus: 840 cc Voimalinja: P-85 / Team LWT Tela (lev., pit., harjak.): 38 x 327 / 3,8 cm Storm 150 Sukset: Gripper Etujousitus: Walker Evans Velocity 2” pikasääd., lisäsäiliö -kaasuisk. Ehkäpä reittikelkan moottoriksi voisi monteerata vaikkapa Boost RMK:n turboahdetun kaksitahtisen 850-koneen
Radan sisämitta oli 2 859 metriä. Siinä menivät monen taimikot ja niinpä maita oli ymmärrettävästi vaikea saada vuokrattua kelkkareitteihin. Suurin treeni oli kelkalla ajaminen, takapuoli oli sen ajan kelkoissa melkein reittiä vasten ja ajo kulutti miestä aivan eri tavalla kuin KELKKAHISTORIAA. 1990-luvun alussa kelkkailu oli villiä ja ajo tapahtui missä milloinkin. Jää oli tarkastuspäivänä niin vetinen, että mittaus tehtiin lumisateen jälkeen heinäpellolla ja todella hiljaiset olivat siellä äänet. TAVOITTEENA OLI RIKKOA VARKAUTELAISTEN VUONNA 1989 TEKEMÄ ME 10 220 KM JA AJAA 12 000 KILOMETRIÄ, MUTTA LOPULTA KILOMETREJÄ KERTYI 14 092. Idea uuden maailmanennätyksen tekemiseen heräsi vuotta aiemmin. Kelkkareitistöt olivat tuolloin vasta rakenteilla. Kunto ja silmäpussit kelkkailulla Meillä oli vain vahva usko, että pystytään tähän. Valmistautuminen alkoi viranomaistarkistuksella melutasosta ja ettei olla liian lähellä asutusta. 8. Oikeasti kilometrejä kertyi 15 421, kun mittaus oli tehty sisäradalta, mutta rataa ajettiin tietysti joka kohdasta. Mietittiin, että mikä voisi olla asia, jolla saataisiin näkyvyyttä ja innostusta harrastekelkkailulle ja tietoa laillisesta kelkkailusta, kertoo Reijo Kaulamo. 086 14 092 KILOMETRIÄ 30 VUOTTA SITTEN HEINÄVEDEN KERMAJÄRVEN JÄÄLLÄ TEHTIIN HISTORIAA JA MOOTTORIKELKKAILUN KESTÄVYYSAJON MAAILMANENNÄTYS, KUN HEINÄVEDEN OMAT POJAT ESA PURHONEN, REIJO KAULAMO, LASSE TUOVINEN JA JUKKA MIKKONEN AJOIVAT LYNX COBRALLA JÄÄLLÄ RINKIÄ REILUN VIIKON PUTKEEN. Kerrotun mukaan Heinävedellä ei viitsitty enää kuunnella hallitsevan varkautelaisen ME-joukkueen kehuja. HAASTATTELUT JA TEKSTI: MARKO WILLIG, TERHI VANHA KUVAT: LYNX, ESA PURHOSEN KOTIALBUMI JA LEIKEKIRJA MOOTTORIKELKKAILUN KESTÄVYYSAJON MAAILMANENNÄTYS ON PYSYNYT JO 30 VUOTTA HEINÄVEDELLÄ T avoitekilometrit olivat täynnä 162 tunnin ajon jälkeen, mutta ajoa jatkettiin sunnuntaihin ja kelkkariehaan saakka. Suurempi tavoite oli kuitenkin saada harrastekelkkailua suuren yleisön tietoon. Vastuullisen kelkkailun sanomalle oli tuohon aikaan runsaasti tarvetta ja mielestämme siinä sitten onnistuttiin. maaliskuuta 1992 kirjattu ME on yhä nelikon nimissä. Lisäpotkua kelkkailuinnostukselle toi Toni Haikosen Giant-voitto Kemijärvellä 1992
KELKKAHISTORIAA. Kelkkailun ilosanomaa ajettiin viikon ajan kaikenlaisissa sääolosuhteissa, selät ja kalsarit märkinä, välillä veden peittämällä radalla, välillä paukkupakkasessa ja möykkyisellä radalla. Rataa huolsivat lapioja kolamiehet ja huoltokelkkojen perässä työskenteli puutai metallilana, jossain kohtaa paikalla pyörähti myös pieni tamppari. Sieltä se kunto sitten tuli, Esa Purhonen muistelee. Tapahtuman järjestelyissä oli mukana iso organisaatio. Silmäpussit kasvoivat, mutta mieli pysyi virkeänä. Tapahtuma oli iso voimanponnistus koko Heinävedelle. 087 nykypäivän kelkoilla. Jokainen kuljettaja ajoi kolmen tunnin vuoroissa, yhteensä viikon aikana jokaisen plakkariin kertyi 16 ajovuoroa ja 3 500 kilometriä ja keskinopeus oli 75 km/h. Kymmenien henkilöiden tukija huoltojoukot, 17 alati ajoa seurannutta tarkkailijaa sekä tietysti lukuisa määrä sponsoreita
Jotkut olivat niin innostuneita tapahtumasta, että kävivät useamman kerran päivässä tarkkailemassa, että vieläkö ne hullut siellä ajaa. Ruutulipussa kuitenkin kerrottiin, että tämmöinen ennätys on tehty. Bensaa ennätysajossa kului 2 000 ja öljyä 30 litraa. Satelliittikello oli tuohon aikaan uutta ja ihmeellistä ja kellon meille hommasi oman kylän Kelloliike Pehkonen. Lynx-kauppiaana toiminut Reijo Kaulamo yritti saada ennätysajokiksi Cobra Racing, mutta koska sellaista ei saatu, tehtiin ennätys ihan perusmallilla. Huoltoakaan ei viikon aikana jouduttu tekemään mitään erikoisempaa, sytytystulpat vaihdettiin kahdesti, hihna kerran. Maailmanennätyskelkka Lynx Cobra kiersi vuosia erilaisissa messutapahtumissa ja oli esillä myös Taideteollisen korkeakoulun muotoilunäyttelyssä. Olihan se hienoa, Kaulamo kertoo. Videotaltioinnin puolestaan teki TVja videopalvelu Jouni Virnes. Kyllä tässä vuosikymmenien aikana on juttuja kuulunut, että ennätystä olisi yritetty rikkoa, mutta mitään virallista tietoa ei ole tullut, kertoo Jukka Mikkonen. Lynx Cobra ei pettänyt, vaikka se olikin perusmalli Yleisöä riitti koko viikolle, päivällä ja myös yöllä. Alustanvaihto olisi tarvittaessa mennyt 3,5 minuuttiin. Jos joku nyt innostuu ennätystä rikkomaan, niin annetaan kyllä kaikki vinkit ja ohjeet, mitä muistissa on, jatkaa Esa Purhonen. Lopulta Guinnessista kuitenkin luovuttiin sen korkeiden maksujen vuoksi. Viimeisin tiedossa oleva sijoituspaikka Kemijärven kelkkamuseo. Miehet olivat tuttu näky 90-luvulla Lynxin ja Lynxiä markkinoineen Keskon mainoksissa. Valmis peli ja hyvä alusta ja osoitti toimivansa moitteettomasti urheilukäytön lisäksi myös kestävyysajossa. Ruutulippuun videomateriaali ei päässyt sen vuoksi, että kamera, jolla oli kuvattu ei täyttänyt MTV:n vaatimuksia. Ennen koitosta harjoiteltiin mahdolliset huollot mahdollisimman nopeiksi. ME-ennätysajon budjetti oli 120 000 markkaa. Kyllä ajoivat. KELKKAHISTORIAA. 088 Koska alun perin ennätys oli tarkoitus saada myös Guinnessiin, tehtiin valmistelut tarkasti sen mukaan satelliittikelloa myöten. Hyvin me sillä pärjättiin
JOKAISELLE LÖYTYY SIIS TARJONNASTA JOTAKIN – OLISIKO TÄLLÄ KAUDELLA AIKA KOETELLA RAJOJAAN JA LÄHTEÄ KISAVIIKOILLE YLITTÄMÄÄN ITSEÄÄN. KELKKAKISAT. 090 LAJIESITTELY TALVEN KISALAJIT TUTUIKSI TÄNÄKIN TALVENA KISATAAN TAAS MOOTTORIKELKOILLA MONESSA ERI LAJISSA. KAUSI ON TÄYNNÄ TAPAHTUMIA KELKKAILUN SARALLA JA MIKÄLI KORONA EI TEE KATOA KISAKALENTERIIN, ON KAUDELLA -22 TARJOLLA KOMEA SETTI KILPAILUJA NIIN SNOWCROSSIN, MK-SPRINTIN, MK-ENDURON, KIIHDYTYKSEN KUIN VINTAGE SNOWCROSSINKIN MERKEISSÄ
Meno on näyttävää ja vauhdikasta. Snowcross – lentävää menoa radalla Snowcrossissa kuskien ajotaidot, kunto ja voitontahto pistetään puntariin vaativalla radalla, jolla riittää hyppyreitä, patteja ja mutkia. Kisat toteutetaan yhteislähtöinä sarjoittain, joten tilanteita on luvassa, kun kymmenkunta kovatehoista kisalaitetta syöksyy kaasu pohjassa lähtöviivalta kohti ensimmäistä kurvia Suomen kovimmat kuskit selässään. 091 M oottorikelkalla kisaamisesta innostuneelle on tarjolla monta vaihtoehtoa, josta valita juuri se oma lajinsa. Radalla eteneminen näyttää helpolta ja sulavalta, kun katsoo kuskeja, jotka homman taitavat. Kisalajeista Snowcross on yksi yleisöystävällisimmistä – katsomossa koko rata on silmien edessä ja kisoja voi seurata myös livestriimin kautta. Tässä jutussa otetaan katsaus talven kisalajeihin. Toki mikään – paitsi ehkä osittain päällekkäiset kisakaudet ja siitä johtuvat aikatauluhaasteet – ei estä kokeilemasta taitojaan useammankin eri lajin parissa. Suomen Moottoriliitto järjestää Snowcrossin SM-sarjan ja myy kisaajille lisenssejä, joilla voi ajaa myös mm. Lajin rajuus ja teknisyys valkenevat nopeasti ja saavat nostamaan hattua lajin taitajille sekä haaveilemaan, että josko sitä itsekin oppisi jonain päivänä vielä lentämään. Pohjoismaisessa Snowcross Super League -sarjassa. Melkein kuin kelkoissa olisi telan lisäksi siivet! Kuitenkin kun lajiin harjaantumaton kuljettaja käy kokeilemassa ajamista nykypäiväisellä snowcross-radalla, on lennokkuus kaukana ja saattaapa äkkiseltään tuntua siltä kuin ei koskaan olisi kelkalla ajanutkaan, kun pikkupojat pyyhkivät ohi molemmin puolin. TEKSTI: VENLA JYRKINEN KUVAT: SUSANNA KUJASALO, HARRI JUNNILA, MILLA VAHTILA, TOIMITUS KELKKAKISAT
Kuski saa olla koko kisan ajan hereillä, sillä erikoiskokeilla tilanteet tulevat silmille nopeasti ja yksikin lipsahdus voi johtaa ongelmiin ja jopa kisan keskeytymiseen. Matkan varrella saa samanaikaisesti lukea sekä reittimerkkejä että edessä avautuvaa maastoa, ja kisa vaatii täyttä pitkäjänteistä keskittymistä vielä siinäkin vaiheessa, kun jo vähän väsyttää. Sprint on kuitenkin tarkoitettu matalan kynnyksen lähestymistavaksi endurolajeista kiinnostuneelle ja kilpailun tarkoituksena onkin perehdyttää jokamieskelkkailija kilpailutoimintaan sekä kokeilla moottorikelkkojen luotettavuutta sekä ajajien taitoa heidän ajaessaan reitin määrätyissä olosuhteissa, kuten säännöissä mainitaan. Endurokilpailussa ajetaan päivän aikana kaksi tai useampia maastoon merkattuja erikoiskokeita siirtymineen, joille kertyy mittaa yhteensä vähintään 70 kilometriä. Kisaradat ovat nykyisiin snowcross-ratoihin Sprint-kisoissa kysytään räjähtäviä ajosuorituksia. Sprintja endurokilpailut käydään Suomen Moottorikelkkailijat ry:n alaisuudessa. Kisa koettelee sekä kuskin että laitteen kestävyyttä, ja sitkeyttä kysytään etenkin kaksipäiväisissä kisoissa, joita on tällä kaudella luvassa jopa kaksin kappalein. Sprintissä vaaditaan räväkkää menoa heti lähtöviivalta lähtien, sillä suoritukset ovat lyhyitä ja kello kyllä heti tietää, jos kuski on uneksinut. Rata on 4–8 kilometrin mittainen endurotyylinen lenkki, jota kierretään kahteen tai kolmeen kertaan ja ajat lasketaan yhteen kisan tuloksia varten. 092 Sprint kysyy räjähtäviä suorituksia Snowcrossista poiketen sprintissä kilpailijat lähetetään radalle kukin omalla lähtövuorollaan ja taistot käydään kelloa vastaan, ei muiden kuskien kanssa kolistellen. Kuva: Milla Vahtila SPRINT ON KUITENKIN TARKOITETTU MATALAN KYNNYKSEN LÄHESTYMISTAVAKSI ENDUROLAJEISTA KIINNOSTUNEELLE KELKKAKISAT. Enduro koettelee kestävyyttä Jos sprintissäkin saa ajaa omaa ajoaan kelloa vastaan, endurossa vasta matkanteosta omassa rauhassa ehtiikin nauttia – sen minkä hurjalta racetukselta ehtii. Hienoa onkin upota hetkeen ja unohtaa ulkopuolinen maailma, olla kisan ajan yhtä kelkan kanssa ja kiitää komeissa korpimaisemissa puhtaasti reittiin ja ajamiseen keskittyen. Kuva: Harri Junnila Enduro koettelee sekä kuskin että laitteen kestävyyttä. Vintage Snowcross – hurjaa ja hauskaa Vintage snowcrossissa taistot käydään snowcross-tyyliin yhteislähtöinä radalla, jossa riittää mutkaa ja hyppyjäkin, mutta nykypäivän laitteiden radalla kiidetään vanhan ajan kelkoilla
Vanhanajan vehkeet ovat näyttäviä, ja monet kuskit hulluttelevat myös ajovarusteilla vintage-hengessä tai muuten vain. Lähtöalustana ovat moottorikelkan telamatoista tehdyt viisitoista metriä pitkät lähtöalustat. Kuva: Susanna Kujasalo Vintage Snowcross -kisavarikolla on monenlaisia -ja ikäisiä kelkkoja sekä mukava tunnelma Kuva: Susanna Kujasalo Wintage Weikkojen kisoissa on lupa hullutella. Kuljettaja tarvitsee yleensä vain kelkan, ajovarusteet sekä halun lähteä viivalle. KELKKAKISAT. Jos jollakin on ongelmia kelkan kanssa, apua saa kilpakumppaneilta, kamppailut käydään vasta radalla. Näiden lisäksi kisaajilta edellytetään tulevalla kaudella lisenssiä ja SML:n alaisen kerhon jäsenyyttä. Kiihdytyksiä ajetaan niin kesällä kuin talvellakin. 093 verrattuna askeleen kesympiä – tästä kiittävät niin ajan patinoimat laitteet kuin kuskien selätkin. Moottorikelkkakiihdytys Kiihdytys on ehkä se pienimmän osallistumiskynnyksen omaava laji. Moottorikelkka Drag Racing on kiihdytyskilpailu, joka ajetaan pääsääntöisesti lumeen tampatulla radalla. Ensimmäisen mutkan ruuhkaa Vintage Snowcrosskisoissa. Kynnys kisaamaan lähtemisestä on haluttu pitää matalana myös osallistumismaksujen osalta, jotka ovat olleet muutaman kympin luokkaa kisaa kohden. Kiihdytyksessä kelkat luokitellaan yleisesti ottaen kuutiotilavuuden mukaan. Kaikista lajeista ehkä juuri vintage snowcross on se, jossa kisaviivoille lähtemistä tarvitsee vähiten jännittää – kisavarikolla ei juuri näe totisia naamoja tai kyräilyä, vaan kaikki tuntuvat puhaltavan yhteen hiileen. nurmi-/sänkikilpailuissa 152,4 metriä. Lisäksi myös viritysaste on määrittävänä tekijänä. Lisätietoja kisoista ja osallistumisesta löytyy sivulta wintageweikot.fi. Vintage-kelkkojen taistot ovat myös yleisölle viihdyttävää katsottavaa. Kuva: Susanna Kujasalo Kiihdytyksiä ajetaan yleensä ennalta määritetyllä tasaisella radalla, mutta lajia voi harrastaa myös ylämäkeen kiihdyttäen. Kisoja ovat puuhanneet kelkkakerho Wintage Weikot yhdessä paikallisten moottorikerhojen kanssa, ja tälle kaudelle onkin luvassa komea neljän osakilpailun laajuinen Wintage Snowcross -sarja. Radan pituus on talvella 201,17 metriä ja kesällä esim
* * KELKKAKISAT. Kisassa mitataan ajotaidon lisäksi toden teolla kuskin kuntoa ja sitkeyttä. 094 SNOWCROSS 29.–30.1.2022 PAKKASKISAT ROVANIEMI, KANSALLINEN SM 5.-6.2.2022 PARIKKALA 12.2.2022 SNOWCROSS SUPER LEAGUE, BODEN 18.-19.2.2022 STADION SNOWCROSS OULU JA BOTHNIA CUP SM 5.-6.3.2022 KOKKOLA 19.3.2022 SNOWCROSS SUPER LEAGUE, OULUZONE SM 26.-27.3.2022 ROVANIEMI 22.-23.4.2022 SNOWCROSS SUPER LEAGUE, HIMOS SM 30.4-1.5.2022 PALJAKKA SMK ry:n SPRINT-SM 5.-6.2.2022 1. SM ENDURO TAHKOVUORI 25.-26.2.2022 2. SM SPRINT KITEE 2 PV 5.-6.3.2022 2. Sarjoja riittää Leafer-luokan latikeuloista aina Millenium-luokkaan asti. Cross country -kisassa radan mitta ei rajaa ajosuoritusta, vaan kello – voittajan ratkaisee se, joka ehtii (ja jaksaa) kiertää kisarataa pisimmälle luokalle määritellyssä ajassa. * KISA PERUTTU KORONAVIRUSTILANTEEN VUOKSI. Pidetään peukkuja, että tulevan kauden kamppailut päästään mahdollisimman suurilta osin käymään suunnitellusti koronatilanteesta huolimatta ja jokainen pääsee nauttimaan kilpailukaudesta omalla tavallaan! Moottorikelkalla kisailun voi aloittaa jo nuorella iällä. Uusimmat kelkat, jotka kisoissa tällä hetkellä sallitaan, ovat vuonna 2005 ensiesiteltyjä malleja. Rinteeseen tehdyllä radalla voidaan ajaa myös Hillcrossja Snowcrosslähtöjä. SM ENDURO GIANT KEMIJÄRVI WINTAGE WEIKOT WINTAGE SNOWCROSS SERIES 26.2.2022 KAJAANI 12.3.2022 IVALO 2.4.2022 ROVANIEMI 30.4.2022 LEVI 2022 Muita kisalajeja Tässä esiteltyjen lajien lisäksi menneinä ja toivottavasti tulevinakin talvina on kisattu myös muutamissa muissa lajeissa, jotka laajentavat mukavasti kilpakelkkailun kirjoa. Jos kisaaminen ei ole oma juttu, mutta moottoriurheilu sytyttää, voi kisoja seurata katsomon puolelta ja joidenkin lajien osalta myös omalta kotisohvalta livestriimien kautta. Kisavarikolle ja osalliseksi radalla käytäviin kamppailuihin voi niin ikään päästä myös kilpakelkkailijan huoltojoukoissa – motorsport on aina tiimipeliä, jossa jokaisen jäsenen panos ratkaisee. SM ENDURO SALLA 25.-26.3.2022 4. Naisille on omat sarjansa, jonne voi myös lähteä mukaan matalalla kynnyksellä – vaikka naiskelkkailu on viime vuosina ollut hyvässä nosteessa, kisaviivoille naisia kaivataan yhä lisää. Mukaan kisatunnelmiin. Hill climb -kisat käydään nimensä mukaisesti mäessä, ja poiketen muista kisalajeista, taistot käydään pääosin pitkillä kelkoilla vuoren valloituksen luonteeseen soveltuen. Kisatunnelmaa voi läheisesti päästä aistimaan myös ilmoittautumalla kisoja järjestävien kerhojen kautta talkooväeksi tapahtumiin ja tukea näin kilpailutoimintaa. Laji on viihdyttävää katsottavaa ja menneinä keväinä hiihtokeskusten rinteet ovat täyttyneet moottorinpärinästä ja iloisesta yleisöstä, jotka seuraavat kisaajien näyttäviä suorituksia rinteeseen rakennetulla hurjalla radalla. SM SPRINT FINAALI VAALA 2 PV ENDURO-SM 12.2.2022 1. SM ENDURO POHJOIS-KARJALA 2 PV 12.3.2022 3. Myös jo enemmän elämää nähneille kuskeille (ja kelkoille) on omat sarjansa – olisihan hienoa olla kerran elämässä endurokisojen elävä Legenda! Wintage Snowcross -kisoissa puolestaan kuskin sijaan kelkka ratkaisee (lukuun ottamatta erillistä naisten sarjaa), ja sarjoihin jakaannutaan kelkan vuosimallin mukaan. Jos kisaaminen houkuttelee, SML:n ja SMK ry:n järjestämistä kisoista löytyy harrastesarja, josta on ensi kertaa kisaan lähtevien hyvä aloittaa
095 marsfjall.se +46 940 700 03 • MAJOITUS • RAVINTOLA • OPASPALVELUT Saxnäs Saxnäs Best powder Best powder in Sweden! in Sweden! Rinteenkulma Koskikatu 25, 96200 Rovaniemi email: rovaniemi@fennooptiikka.fi Puh. 010 320 6310 / 044 755 5115
SNOWCROSS KELKKAKISAT. VAIHTAMALLA. 096 TEKSTI JA KUVAT: JONNA HOTTINEN PARANEEKO SE VAIHTAMALLA
Toisena vaikuttavana tekijänä on varaosien saatavuus. Sitä oli vannonut, ettei koskaan enää hanki uutta jammua, ja siinä se sitten neljänkympin villityksissä tuli hankittua omaan kotiin. Tiimin kuljettajat ovat hankkineet uusiksi kilpureikseen Ski-Doot. Heti sen jälkeen, kun herkkänä hetkenä tuli kokeiltua kaverin vanhaa jammua, ja sehän istuikin omaan tuntumaan sillä hetkellä paremmin kuin olisi osannut odottaa. Älyalustat ja tietokoneet valtaavat jo myös moottorikelkkoja, joten vielä saatamme yllättyä. MERKKIUSKOLLISUUS. Moottorikelkkojen kehitystyö jatkuu, ja täydellistä ”allroad”-mallia tuskin koskaan tulee, joka meitä jokaista miellyttäisi, mutta sekään ei ole mahdotonta. Kokemuksesta he osaavat kertoa, että eroa on myös näiden kahden merkin huoltamisessa. Jesse kertoo, että tulppien vaihto on Ski-Doohon hitaampaa, sillä ensin joutuu tekemään tilaa, jotta niihin pääsee käsiksi. SAATTANUT VÄLILLÄ KOKEILLA MUITAKIN, JA KUN EI OLE HETI ISTUNUT OMAAN KÄTEEN, NIIN ON TODENNUT, ETTÄ SAA LÄHTEÄ VAIHTOON. Merkin vaihdokseen vaikuttivat monet seikat, mutta suurimpana niistä se, että Ski-Doot on koettu tiimin junioreille geometrialtaan ja muilta ominaisuuksiltaan sopivammiksi. Tänä päivänä moottorikelkat ovat kehittyneet jo niin paljon, että varmasti jokaisesta mallista saa jollain tasolla rakennettua itselle sopivan, kun tietää minne aikoo suunnata, oli se sitten reitille, kilparadoille, makkaranpaistoon, extreme-olosuhteisiin, umpisille lumille tai minne tahansa. Tiimi ajoi siis aiemmin Arctic Cat ZR6000R -kilpureilla, ja siirtyivät Ski-Doon MXZx 600RS -malleihin. Molempien laitteiden vikadiagnostiikkaa on helppo lukea niihin saatavien ohjelmistojen avulla. MEILLÄ ON SE TUTTU KELKKAMERKKI, JONKA ON OPPINUT AIKOJEN SAATOSSA HUOLTAMAAN UNISSAANKIN. 097 SE ON MEILLÄ MOOTTORIKELKKAILIJOILLA SELLAINEN PERISYNTI. Huollon näkökulmasta Crane Hill Racing -tiimissä puuhastelee useampi huoltomies ja kilpakuljettaja laitteiden parissa. Ja välillä voi mielikin muuttua. Arctic Catista Ski-Doohon Kuopion perukoilla on sellainen tiimi, josta harva tietää, mutta moni on kuullut. KELKKAKISAT. Positiivisena Ski-Doon osalta Jesse toteaa, että esimerkiksi kilpalaitteiden pDrive-kytkin on helpompi purkaa, kuin Arctic Catin. Ski-Doolle toimii muun muassa Budsohjelmisto, johon saa tilattua lisenssin, sekä Arctic Catille löytyy useampi maksullinen ohjelmisto. Se mikä on toiselle hyvä, ei välttämättä ole sitä toiselle. SITÄ ON NYITTY VAAHTOSAMMUTTIMENA ISKÄN VANHAA GEEÄLÄXÄÄ TAI AJETTU MOPOIKÄISINÄ POLLELLA LUMISIA PELTOJA NIIN, ETTÄ SEURAAVANA KEVÄÄNÄ EIVÄT OLE NOUSSEET EDES HORSMAT. M ikä on se ainoa oikea kelkkamerkki, siitä on yhtä monta mielipidettä, kuin on kuljettajaakin. NIIN, JA NYT PUHUTAAN EDELLEEN MOOTTORIKELKOISTA. Joskus tilanne voi olla myös se, että oman kehon fysiikan muuttuessa vuosien saatossa, voi se toinen merkki alkaa tuntua paremmalta, kuin oli aiemmin tuntunut. Vuoden 2018 MK Enduron suomenmestari ja nykyään snowcrossia PRO-luokassa ajava Jesse Hottinen kokee, että Arctic Catit ovat olleet huomattavasti helpompia huoltaa, sillä niissä on paljon avarammat tilat työskennellä. Crane Hill Racing -tiimi on ajanut jo useita kausia kilpaa snowcrossia Arctic Catilla, mutta kauteen 2022 tiimi lähtee täysin uudella kalustolla. JA SAMAT MERKIT OVAT JÄÄNEET MONEEN TALOON PYSYÄKSEEN
098 Tiimin huoltomiehenä toimiva watercross-kuljettaja Markku Liukko on sitä mieltä, että itselle tutumpi laite tulee aina koettua helpommaksi. Crane Hill Racing -huoltomiehiä pohtimassa säätöjä Jonnalle. KELKKAKISAT. Merkin vaihtaminen tuntui aluksi oudolta, mutta kelkkojen ero unohtui nopeasti. Molempi parempi 2008 vuonna syntynyt Luka Tukiainen #48 ajoi myös aiemmin Arctic Cat ZR6000R vm. 2018, rajoitetulla boxilla ja puolikaasulla, ja kauteen 2022 he lähtevät Ski-Doo RS vm. Arctic Cat huoltoa. Luka kilpailee kaudella 2022 Juniorit 11–14-luokassa vuosimallin 2021 Ski-Doo RS:llä, rajoitetulla avaimella ja puolikaasulla. Ski-Doon moottorin Markku kokee tarkemmaksi esimerkiksi lämmittämisen osalta, kun taas Arctic Catissa moottori on simppelimpi, ja näin ollen myös lämmittäminen hoituu muitta mutkitta. Mutkiin ajo tuntuu kevyellä kuskilla vaikealta, sillä hän ei saa painoa tarpeeksi mutkaan, ja kertoo kaatuvansa tällä hetkellä Ski-Doolla herkemmin. Crane Hill Racing junioreiden kokemuksia Vuonna 2010 syntynyt Otto Tukiainen #70 ja vuonna 2008 syntynyt Juuso Vuori ajavat kaudella 2022 snowcrossia Juniorit 11–14-luokassa. Luka kokee, että SkiDoon päällä on helpompi Jonna hakemassa uutta ilmettä uudelle murulle. Markku antaa plussaa varaosien saatavuudesta Ski-Doolle. Markku kuitenkin toteaa, että hänellä Ski-Doon moottori lähtee nopeammin irti, kuin Arctic Catin. 2018 rajoitetulla boxilla ja puolikaasulla. Nyt Otosta tuntuu, että SkiDoo on ollut helpompi saada omille säädöille, jonka myötä alastulot hypyissä eivät iske niin kovaa, ja nykyinen kilpuri lähtee myös viivalta paremmin. Juuso kokee, että Ski-Doo tuntuu omaan käteen sopivammalta, mutta sanoo samaan henkäykseen, että Arctic Cat tuntui hänestä helpommalta kääntää kurviin. Alustan kiinnitys on molemmissa laitteissa samanlainen, ja huollon näkökulmasta toimiva, kun alustan saa muutamassa minuutissa irrotettua myös yksin. Tilanne on kuitenkin korjattavissa, ja treeneissä haetaan sopivia säätöjä, jotta kaatuileminen saadaan pois ennen kisakauden aloitusta. Ajoasento oli Arctic Catissa leveämpi, joten SkiDoo on helpompi ajettava sen kapeuden myötä, ja hyppyreissä onnistuu paremmin korjata virheet, kun kykenee paremmin liikkumaan kelkan päällä. Jesse Hottinen etsimässä vikaa Buds-ohjelmiston avulla. Aiemmin pojilla oli allaan Arctic Cat ZR6000R vm. Markku yhtyy mielipiteeseen Arctic Catin hyvästä konehuonetilasta Jessen kanssa. Otto kertoo, että Arctic Catilla ajaessa tuntui keula nousevan herkemmin ja penkki oli täysin erilainen. 2021 kilpurilla, jossa on rajoitettu avain ja puolikaasu
Crane Hill Racing -tiimin tuorein kuljettaja, Emma Laamanen #124, ajaa kaudella 2022 ensimmäistä kauttaan naisten luokassa, sen nuorimpana kuljettajana. Alussa Lukalla oli tietysti haaste se, että Ski-Doo oli täysin erilainen ajaa kuin Arctic Cat, mutta siihen tottui nopeasti. KELKKAKISAT. Näiden kahden kelkkamerkin eroista pääsi myös Crane Hill Racing -tiimin ”Team Manager” Mikko Laamanen toteamaan erittäin tyhjentävästi, että: ”Ne ovat erivärisiä.” Need more space Jesse Hottinen. Niin sanotun näppituntuman löytyminen vaati hetken aikaa. 099 liikkua, kun siinä on kapeampi ajoasento, ja ennen kaikkea Ski-Doo on helpompi vetää käyntiin itse. Emma kertoo, että Arctic Catissa hänellä oli junnukitti, eli puolikaasu ja rajoitettu boxi, ja myös SkiDoossa on nyt puolikaasu. Crane Hill Racing varikolla. Kauteen 2022 Emma lähtee allaan Ski-Doo RS vm. Luka Tukiainen kotiradallaan. Jonna ja Emma hakemassa vauhtia Ski-Doille. 2021. Emma kertoo, että ohjattavuus tuntui Arctic Catissa paremmalta, mutta nyt Ski-Doohon haetaan myös sopivaa tuntumaa. Ski-Doo 2022 konehuone. Edellisenä keväänä 2021 Emma pääsi kokeilemaan vauhtiaan snowcrossissa Juniorit 11–14-luokassa, jossa ajoi vuosimallin 2019 Arctic Cat ZR6000R -kilpurilla, joka oli Emman isän Kallen vanha endurokelkka. Luka kehuu, että molemmilla kelkoilla tuntuu hyvältä hyppiä isoja hyppyjä
Vikahan ei siis ole laitteessa, vaan sille tekemättömissä ja tehdyissä säädöissä. Tankoakin ovat monet ehtineet suositella vaihdettavaksi Lynxin tankoon. Suurimpana hämmästyksenä laitteiden välillä on ollut niiden osien kestävyys. 2019 lähti myyntiin kauden 2021 lopussa, ja jäin kesän yli pohtimaan millaisen ratkaisun teen kaudelle 2022. Samalta kaverilta, joka myi edellisen Arctic Catin minulle. Simontaival) #733 KELKKAKISAT. Olen henkilökohtaisesti kokenut, että Arctic Catit ovat olleet suoraan tehtaalta jo lähes valmiit kisakauteen, pientä viilausta lukuun ottamatta, mutta Ski-Doohon on joutunut hieman hakemaan itselle sopivaa lisävarustetta saadakseen mielekkään tuntuman. Syksyllä se sitten iski, kelkkakuume. Olen aina pitänyt Arctic Catin tuntumaa hyvälle, tarkoittaen erityisesti tilanteisiin reagoimista kaasulla. Päätin, että lähden rohkeasti hakemaan 2021 mallin Ski-Doo RS:ää, ja sellainen löytyi nopeasti. Tähän mennessä saamani kokemus kahden merkin eroista on jäänyt lyhyeksi. Toiselle toimii toisenlainen. Joulukuussa sattunut loukkaantuminen ja sen jälkeinen polven operointi siirtää katseeni kilpakaudesta suoraan toipumiseen ja kuntoutumiseen. Vaihtoon ovat menneet muiden muassa kahvojen gripit, penkin päällyste, jarrukahva ja katkaisija. Koen kuitenkin vielä tässä vaiheessa, että suuremmat vauriot on saatu aikaiseksi Ski-Doohon jo treeniajossa. Ajoasento on Ski-Doossa erilainen, kun penkki on kapeampi, ja olen lyhyenä naisena kokenut helpommaksi roikkua mutkassa ja saanut paremmin siirrettyä painoa kurviin. Mutta nämä ovat näitä kokemuspuolen juttuja. Vielä vaatii aikaa ja säätöjen hakemista, ennen kuin hyppyrit alkavat tuntua luonnollisilta, ja että patikoissa uskaltaa mennä tasakaasulla ilman pelkoa perän heittelehtimisestä. Useita vuosia olen ajanut Arctic Catilla, ja kokenut muut kokeilemani kilpurit jossain määrin omalle ajotyylille sopimattomiksi. Jonna Hottinen (Os. Arctic Catissa astinlaudat ovat aina olleet heikko paikka, joiden alle on ollut hyvä tehdä vahvikkeet. Arctic Catiin on ehtinyt vuosien saatossa löytyä sopivat säädöt, ja sillä on voinut huoletta hakea isoistakin hyppyreistä ilmaa, ja alastulot ovat tuntuneet aina helpoilta, kun kelkkaan on voinut luottaa. Kisatuntumassa pysytään kulkemalla kilpailuissa tiimin mukana, ja katsotaan myöhemmin omaa mahdollisuutta asettua viivalle jälleen kaudella 2023. 100 NAISEN KOSKETUS Sitä on monenlaisia moottorikelkkoja päässyt tämän lyhyen elämäni aikana ajamaan. Ski-Doon runko antaa periksi herkemmin, kuin Arctic Catin. Kokemukseni on ollut, että Arctic Catin jykevä ja leveä penkki on tuntunut vakaalta, ja ajoasento on tuntunut luonnolliselta. Arctic Cat ZR6000R vm. Erityisen herkkä vaurioille on sen eturunko, jonka vuoksi on suositeltavaa jo lähtökohtaisesti laittaa vahvikkeet eturungon yläja alapäähän. Ja luonnollisesti myös kuljettajassa. Molemmista löytyy omat heikkoutensa, jotka ovat suurimman rasituksen alla, ja vaativat säännöllistä huoltamista
KATSO VIDEO KOTISIVUILTAMME: WWW.JAXAL.SE/FI Nyt JAXAL itselukitseva tuulihaka uutuutena perävaunun kuomun käyttäjälle!. Jälleenmyyjiä mm. Puuilo, Tokmanni, Agco Suomi Oy, Kärkkäinen Oy. Myös iskunvaimennin osat ja jouset verkkokaupastamme : www.kelkaniskarit.fi 49 49 €€ 65 65 €€ 55 55 €€ 65 65 €€ Itselukitseva tuulihaka lisää turvallisuutta ja on helppo käyttää. IKH
102 ENDURO SPRINT JALKA POIKKI JA TAKAISIN URILLE Miten selviytyä kisaonnettomuudesta. KELKKAKISAT
Nuoria on kiva käydä kirittämässä, ja kyllähän se jotenkin näkyy, että niitä ajokilometrejä on kertynyt sellainen sata tuhatta tässä matkan varrella, Hämäläinen paljastaa. Mikko Hämäläinen KELKKAKISAT. Vuoden 2020 Giantissa Hämäläisen kelkka lensi keulan kautta ympäri ja laskeutui miehen säären päälle. Eri harrastuksilla oli miehelle myös merkittävä rooli vuoden 2020 onnettomuudesta toipumisessa. SAVONLINNALAISEN MIKKO HÄMÄLÄISEN JALKA TAITTUI VUODEN 2020 GIANTISSA KUIN TUPAKKA KONSANAAN. Onni onnettomuudessa ja siitä opiksi Vaikka kokemuksen mukanaan tuomaa ajovarmuutta on vaikka muille jakaa, niin konkarillekin voi kuitenkin sattua, kun nopeudet ovat kovat. Kilpatoverini ja samaa ikäluokkaa kanssani oleva Jarkko Happo, joka Suomen Moottorikelkkailijat ry:llä hoitaa kuskien luokittelun, ei ole antanut minulle lupaa siirtyä Masterseihin jäähdyttelemään, vaikka hän itse sinne siirtyikin, Hämäläinen toteaa naureskellen. Parina viime vuonna rinnalle on tullut myös vesikelkkailu, joka mahdollistaa miehelle kelkkailun kaikkina vuodenaikoina. Hienoa, että sitä nelikymppisenäkin pärjää vielä nuorille kilpatovereille. Mies ajaa kokemuksen mukanaan tuomalla varmuudella ja sitkeydellä ja hänet tunnetaan kelkkapiireissä ”herra numero neljänä”. Herra numero neljä Hämäläinen on aina ollut enduromiehiä ennemmin kuin lyhyiden sprinttien ystävä. Hän iloitsee, että endurossa pysyy nuorempien vauhdissa mukana vanhemmallakin iällä, ja hän onkin ajanut SM Prossa aina vuodesta 2007 alkaen. Nuorena mies pelasi jääkiekkoa ja harrastaa sitä edelleen. TEKSTI JA KUVAT: MILLA VAHTILA B ioenergia-alan perheyritystä siskonsa kanssa johtava Hämäläinen, 43, aloitti kelkkailun aikoinaan armeijan jälkeen ja siinä kisaamisen muutamaa vuotta myöhemmin. Kyllähän se alkoi jo vähän kismittämään, mutta se kolmas sija vuonna 2019 olikin sitten urani kohokohtia ja tuntui paremmalta voitolta kuin 2008 SM-hopea. 103 KELKKAKISOISSA SAA AJAA LUVALLA JA TURVALLISISSA OLOSUHTEISSA NIIN KOVAA KUIN TAIDOT SALLIVAT, MUTTA SILTI HAAVEREITA JOSKUS SATTUU. Niin kauan kuin sijoitukset ovat SM Prossa siellä kympin sakissa ja intoa löytyy ja ehkä vielä pärjäänkin siellä nuorempien seassa, niin siellä pysytään. Onko Hämäläinen harkinnut Mastersiin eli yli 40-vuotiaiden kisaluokkaan siirtymistä. Olin neljä vuotta putkeen luokkani SM-nelonen, kunnes sitten viidentenä nousin pronssille. NYT MIES VINKKAA, MITEN VÄLTTÄÄ PAHOJA VAMMOJA – JA MITEN TOISAALTA PÄÄSTÄ TAAS KELKAN KYYTIIN, JOS JOTAIN SATTUU
Jälkeenpäin tajusin, että siinä olisi voinut käydä paljon pahemminkin. Sääri katkesi kuin tupakka: kaksi luuta meni keskeltä poikki siitä kohtaa, mihin saapas loppuu, mies kertoo. Jokainen kisatoveri, joka tuli perässäni, pysähtyi ja kysyi, mikä on hätänä. Pidin itsepintaisesti kiinni kelkasta. Metsässä kisatessa seuraavana tulevalla kilpailijalla on velvollisuus varmistaa, onko kaatuneella kaikki hyvin ja auttaa tarvittaessa. Vastassa on paljon kovia kuskeja, mutta tottakai yritän vaihtaa hopean kultaan, Jurvanen vahvistaa. Onni onnettomuudessa kuitenkin oli, että kaatuminen sattui siirtymällä ennen ensimmäistä erikoiskoetta ja että näköpiirissä oli katsojia ja tiekin aivan lähellä. Koskaan ei voi tietää, jos joku yllättää, vaan aina on yritettävä parhaansa. Talvella 27 vuotta täyttävä Juho Jurvanen kurvaili viime kaudella endurossa Pro-luokan toiseksi. Yhden asian mies kuitenkin oppi ja haluaa muistuttaa muitakin: kaatuessa kelkasta kannattaa aina päästää irti. Mies myös nauttii tiukasta kilpailusta. Lisäksi vaatteet olivat vielä ihan kuivat niin alkuvaiheessa kisapäivää. SM-sarjojen uusi pääsponsori on Rentti Tracwest Oy, joka toimii CASE-maanrakennuskoneiden maahantuojana, ja yrityksellä on Suomessa 24 työntekijää neljällä eri paikkakunnalla Tuusulassa, Pirkkalassa, Honkajoella ja Oulussa. Tänä vuonna hänellä on tavoitteena kiriä kiinni viime kauden mestari, konkari Tero Lokka. Myös apu oli heti lähellä ja paikalle sattui vieläpä alaa opiskellut ihminen, joka heti osasi antaa ensiapua ja ambulanssi pääsi paikalle nopeasti. Kilpailuissa on aina paikalla ambulanssi tai useampikin ja kilpailujärjestäjillä on tarkat turvallisuussuunnitelmat. Aina kannattaa siis päästää kelkka menemään, jos tulee kaatumistilanne – romuja saa aina uusia, mutta luita ja niveliä ei. Takaisin kelkan selkään Jalan toipuminen oli Hämäläiselle pitkä prosessi, mutta harrastukset auttoivat kuntouKilpailija lentää kelkan kyydistä 2021 Rovaniemen SM-sprintissä, mutta kuten useimmiten, haavereita ei sattunut, ja kilpailija hyppäsi takaisin kelkan kyytiin ja jatkoi kisasuoritustaan. KELKKAKISAT. Kaksi kilpailua jouduttiin alkuvuodesta perumaan pahentuneen koronavirustilanteen tähden, mutta Suomen Moottorikelkkailijat ry tekee yhdessä kisajärjestäjien kanssa kaikkensa, jotta tänäkin kautena saataisiin järjestettyä kilpailuja. Lisäksi kilpailu on aina kuitenkin vain yksi kilpailu, ja kaveria jäädään aina auttamaan. Onneksi kelkka tuli vain jalan päälle, eikä vaikka selän, ja poikki meni vain suoria luita, eikä niveliä tai sidekudoksia. Lokka kiittelee hyvältä näyttävää kisakalenteria ja odottaa etenkin Giantia, joka viime kaudella jouduttiin perumaan. Siinä missä Lokka endurossa puolustaa mestaruuttaan, sprintissä hän jäi viime kaudella toiseksi Saku Niskaselle ja lähtee tällä kaudella siis haastamaan häntä. Onneksi kenelläkään kisatoverilla ei siis mennyt kilpailu piloille, kun kaaduin jo ennen kuin kisa varsinaisesti alkoikaan. Ei siis tarvinnut maata pitkään märkänä missään keskellä metsää ja olla muiden kilpailijoiden tiellä, Hämäläinen kiittelee tilannettaan. Onhan se hienoa, kun taistelemalla katsotaan, kuka on nopein. Enduron viime kauden mestari, lappilainen Lokka, luettelee pitkän nimilistan niin nuorempia kuin kokeneempia kisaajia haastajikseen, joten mies lähtee puolustamaan mestaruuttaan tosissaan. 104 MUUTOKSIA SPRINTIN JA ENDURON KISAKALENTERIIN SEKÄ UUSI PÄÄSPONSORI Pahentunut koronatilanne aiheuttaa taas haasteita kilpailuiden järjestämiselle, mutta kilpailijat ovat valmiina haastamaan sprintin ja enduron viime kauden mestarit. Kelkkakilpailuissa apu on myös aina lähellä, sillä muilla kisaajilla on velvollisuus jäädä auttamaan loukkaantunutta toveria, ja kilpailijoilla tulee olla mukanaan asianmukainen ensiapuvarustus. Viime kauden mestareilla onkin vastassaan kunnianhimoisia haastajia ja tiedossa on tiukkoja mittelöitä. SM-sarjat ajetaan tällä kaudella nimellä CASE Construction SM
Fiksumpaa kuluttamista! 34,87 16,33 38,69 21,53 97,84 107,74 HIENO HUVILA PYHÄLLÄ • Pyhän palvelut 100m • Kansallispuisto 300m • Kelkkareitti 100m • Hinnat alk. Jos ajaminen pelottaa, se kertoo aina siitä, että ajaa liian kovaa. 110€ / yö • 1-8 henkeä, 3 mh + parvi, 107m 2 • Perhehissi 250m, Polarhissi 400m, Ski-inn booking.com/laplandvilla · 0400 539 313 laplandvilla.com Booking.com arvostelut 9,5 KELKKAKISAT. Aloitin kelkkailun hitaasti ja sen mukaan kuin mitä jalka salli. Tutustu reittikarttaan ja siinä osoitettuihin riskipaikkoihin etukäteen. Teki henkisesti hyvää päästä varovasti pelaamaan kavereiden kanssa, ja palo kelkan selkään oli kova, myös Suomen Moottorikelkkailijat ry:n hallituksessa kilpailijoiden edustajana istuva mies kommentoi. Tero Lokka Juho Jurvanen MITEN TOIMIA KILPAILUSSA ONNETTOMUUUSTILANTEESSA. Vaikka juokseminen ei vielä onnistunut, Hämäläinen pystyi luistelemaan ja aloittamaan varovasti kelkkailemisen jo alle vuoden päästä onnettomuuden jälkeen. Tutustu SMK ry:n ensiapuohjeisiin sekä -videoon: https://smkry.fi/kilpailut/kilpailija-info/ Jokaisen kilpailijan varusteista tulee löytyä ensiaputarvikkeet, kuten avaruuspeitto ja sidetarvikkeita. Samaten nuoremmille yritän aina sanoa, ettei pidä koskaan ajaa yli oman kunnon tai taitojen tai ottaa turhia riskejä. tumisessa. Onnettomuuspaikalle saapuvalla ensimmäisellä kilpailijalla on velvollisuus pysähtyä auttamaan ja jos mahdollista, niin auttaa loukkaantunut sekä tämän kelkka pois ajouralta, antaa tarvittaessa ensiapua ja tehdä ilmoitus kilpailun ensiapupäällikölle – oikea toiminta voi pelastaa toisen hengen. Paluu kelkkailemaan ei Hämäläistä hirvittänyt
MK Endurossa näkee muita kuljettajia lähinnä vain ohitustilanteissa, ja silloin jokainen noudattaa varovaisuutta. Toisille pettymysten käsittely on helppoa, nukutaan yön yli ja elämä jatkuu luottaen tulevaan. Kuitenkin tapaturmia sattuu myös kilpakenttien ulkopuolella. KUN YNNÄTÄÄN VAUHTI JA TEHOT, ON YLEENSÄ MYÖS VIRHEIDEN JA VAHINKOJEN SEURAUKSET VAKAVAMMAT. LIIAN USEIN KYSYMYS ON VAIN HUONOSTA TUURISTA, MUTTA TOISINAAN VOI JÄLKIVIISAANA KATSOA PEILIIN JA MIETTIÄ, MIKSI ODOTTI NIIDEN UUSIEN SUOJAVARUSTEIDEN HANKKIMISTA VIELÄ HETKEN. Kilpakuljettajien keskuudessa sitä kutsutaan myös racemasikseksi (”Racemasis”, Antti Karppinen 2021). Toisille se vaatii äärimmäisiä ponnisteluita, vertaistukea, läheisyyttä ja lämpöä, ja tarkkaa suunnitelmaa sille, kuinka nousta takaisin urille, entistä vahvempana. Joutuu äärimmäisen koettelemuksen äärelle. 107 TEKSTI: JONNA HOTTINEN MOOTTORIURHEILU TUNNETAAN VAHVASTI MYÖS SEN PIMEÄMMÄSTÄ PUOLESTA. Mutta se tuska on yhtä kova myös heillä, jotka kelkkailevat omaksi ilokseen ja harrastusmielessä, ilman sen suurempia tavoitteita. K un ajetaan kilpaa moottorikelkoilla, tiedostetaan aina se riski, että jotain pahaa voi tapahtua. Se tunne syö sisältä, kun on panostanut lajin eteen, hankkinut tarvittavat välineet ja odottanut sitä alkavan talvikauden ensimmäistä lumihiutaletta satavaksi yli puoli vuotta, ja vahinko sattuu omalle kohdalle. Jokainen kantaa treenatessaan vastuun itsestään, sekä tiedostaa oman lajinsa riskit ja piirteet, osaten huomioida myös muut kuljettajat. Pettymyksiä Kilpakelkkailijoille loukkaantuminen tarkoittaa usein, että kilpakausi päättyy, tai vähintäänkin poistaa mahdollisuuden kyseisen kauden mestaruuden tavoittelemisesta. Lajin luonteeseen kuuluu, että ajoittain vahinkoja sattuu, mutta niiden eteen pyritään järjestäjäsekä lajin kehitystyön puolella jatkuvasti tekemään ennaltaehkäisevää työtä turvallisuuden parantamiseksi. KELKKAKISAT. Harrastelijoiden keskuudessa on puhuttu myös ahdistuksesta. Silloin testataan, onko saanut mentaalista kestävyyttä kasvatettua elämänsä aikana. Kilpailijoiden on muiden kuljettajien lisäksi huomioitava ratahenkilökunta ja liput, joilla kuljettajia ohjataan mahdollisten tilanteiden varalta. Se valtaa koko sielun, kun huomaa, että mahdollisesti koko talvi on pilalla. Kysymyksessä on silloin äärimmäinen pettymys. OLISIKO LOUKKAANTUMINEN OLLUT VÄISTETTÄVISSÄ OMILLA TOIMILLA, SIITÄ EI VOI KOSKAAN OLLA VARMA. Enduron kilpakuljettajan vastuulla on pitää aina silmät auki mahdollisten loukkaantuneiden varalle, sillä hänellä on velvollisuus pysähtyä auttamaan, mikäli havaitsee onnettomuuden. JOSSITTELU KUN EI TIEDETTÄVÄSTI AUTA. Snowcrossissa radalla ajaa aina useampi kuljettaja, jolloin tilanteita sattuu herkemmin, mutta ensiapu on yleensä lähellä
Ketjureaktio, jossa aivot tuntuvat lamaantuneen, eikä usko itseensä tai tiedä enää mitä oikeastaan haluaa saavuttaa. Mutta sitten se hetki, kun se kolahtaa. Jonna ja Jani. Vahva ihminen selviää, se ei silti tarkoita, että tarvitsisi selvitä yksin kaiken kuorman kanssa. Toisin sanoen, onko asenne se, että kaikki on loppu, eikä tahtoa ole edes yrittää saada itseään kuntoon, vai onko valmis kääntämään kaikki kivet, jotta toipuminen alkaa ja jonain päivänä olisi entistä ehompi kuljettaja. Kuinka paljon, kuuluu kysymys. Ihminen on vahva myös, kun uskaltaa jakaa ajatuksiaan ja tuntemuksiaan muille, ja helpottaa näin omaa oloaan. Vastausta ei saa suoraan, on lähdettävä silmät ja kädet sidottuina kokeilemaan, voiko leualla painaa kaasua ja olkapäällä tehdä käännöksiä. Se on asenteesta kiinni Tapaturman jälkeen suurin ongelma on kohdata itsensä. Ja jokaisella se määrä on yksilöllinen. Sitä kyselee, miksi näin piti tapahtua ja kykeneekö enää paranemaan siihen kuntoon, että voisi jatkaa lajin parissa. Kilpakuljettajana ehti antaa kaikkensa ja koko aikansa tulevaa kautta kohden, treenasi systemaattisesti, hankki yhteistyökumppanit, sijoitti suuria summia rahaa ja asetti ainoan tähtäimensä lajiin ja siinä pärjäämiseen. Joskus suurin vahinko on tapahtunut henkisellä tasolla, ja se voi vaatia jopa enemmän töitä, kuin itse onnettomuuden aiheuttama väliaikainen toimintakyvyn puute. Aina kyseessä ei ole välttämättä se fyysinen tapaturmasta toipuminen. Moottoriurheilu on suljettu pois kuvioista tapaturman vuoksi. Joku viisas sanoi joskus, että vain sen verran, mitä jaksaa kantaa. Kelkkailemaan ei pääse kuin unissaan ja muistoissaan. Asennetta löytyy jokaisesta, ja Jonna ja Robocop-jalkatuki radan reunalla. Kelkkaillessa unohtuu murheet ja se toimii terapiana hektisen arjen keskellä, ja kun se mahdollisuus viedään, on vaikea löytää mitään muuta täyttämään sitä tyhjiötä. Kuinka paljon voi kantaa taakkaa harteillaan. Oli se sitten viikko, kuukausi, vuosi… tai useampi. Se iskee kovaa kuin murskainpallo betoniseinään, ja koko mielen täyttää tyhjiö. Kuinka selvitä siitä iskusta. Moottorikelkkailu on elämäntapa, jonka jäätyä sivuun tuntee olevansa hukassa, sillä joskus se on ainoa keino saada oma pää tyhjäksi kaikesta muusta. Se tuoksu ja kahvatuntuma tarraavat kiinni koko kehoon. Aivan sama kelkkaileeko joka päivä, vai muutaman kerran talvessa, se tunne on aina vahva. 108 Moottorikelkkailun aiheuttama tyhjiö Se tunne, kun pukee kelkkavarusteet päälle ja laittaa kypärän päähän, istahtaa siihen oman moottorikelkan selkään ja käynnistää sen päivän alussa, on huikea. KELKKAKISAT. Sitä ei ehkä aiemmin ole miettinyt sen enempää, mutta jokainen moottorikelkkailua rakastava varmasti tunnistaa sen herkän nautinnon hetken. Mutta sitten se mahdollisuus vietiin pois. Sitä painaa kaasua ja kurvailee omille reiteilleen, nauttien maisemista ja moottorikelkkailun suomista aistielämyksistä hymy korvissa ja mieli virneessä
Ei kerrassaan näe minne on menossa. Voi vain yrittää luottaa siihen, että on aiemminkin selvinnyt pois moisesta ääri-ilmiöstä, tai vähintäänkin joku kokeneempi opastaa takaisin reitille. On asetettava jokin päämäärä, johon pyrkii. On hyvä herättää oman liikkuvuuden rajoissa ajatuksia siihen, missä haluaa olla myöhemmin ja mitä tavoittelee. Ajatuksen paranemisprosessin aloittamisesta voi pukea sanoiksi näin: huono asenne on niin kuin palaneet tulpat, ilman että vaihdat ne, et pääse eteenpäin. Tapaturman jälkeen sairaalassa. Kunhan ei luovu missään vaiheessa omasta tahtotilastaan. Ensimmäiset jyrkät nousut kelkalla umpihangessa ovat joskus menneet tuurilla ylös asti kerrasta, mutta seuraavalla kerralla on vetänyt sellaisen jumin puoleen väliin, ettei ole uskaltanut muutamaan ajokertaan yrittää uudelleen. Kunnes jälleen on löytänyt lisää rohkeutta ja asennetta, ja on päässyt uuteen nousuun, saavuttaen ne upeimmat maisemapaikat ja mahtavimmat elämykset. Samalla tavalla tapahtuu myös toipuminen. Kyllä kaverilta pitää aina saada tukea. Upottanut itsensä kelkan kanssa niin syvään hankeen ja aivan väärinpäin, ettei omat voimat enää jaksa tilannetta korjata. Joskus voi tuntua, että sitä on aivan jumissa. Mutta onneksi on toverit, se samainen kelkkakansa, joista moni on käynyt samassa tilanteessa, ja on valmiina auttamaan, kunhan ei ole liian itsepäinen, ettei uskalla avata suutaan tai heilauttaa raajaansa avunpyynnön merkiksi. Vain sen säilyttämällä pääsee jälleen huudahtelemaan onnesta kypärän sisällä. Kun tekee töitä oman paranemisen suhteen niin henkisesti kuin fyysisesti, voi olla varma, että pääsee takaisin kelkan tangon taakse tavalla tai toisella. Tiimikaverit Jonna Hottinen ja Emma Laamanen. Se on se sama tunne, kun iskee lumisateet ja usvaisen matalapaineen yhtä aikaa tunturin tai vuoren laaksoon. Tapaturman jälkeen on tärkeää, ettei jää liian pitkäksi aikaa paikoilleen. 109 kunhan sen suuntaa oikeisiin asioihin, selviää varmasti. Uuteen nousuun Kun on koettelemuksen äärellä, voi joskus olla vaikea nähdä eteenpäin. Samalla tavalla kuin moottorikelkkailua aloittaessa on ensin opetellut vetämään itse laitteen käyntiin. Luultavasti samalla mennyt hihna poikki, ja juuri se puoli poskea on alapuolella, niin ei voi tilannetta korjata kaasullakaan. Sitä on joka ajokerran jälkeen kehittynyt ja löytänyt jotain uutta itsestään ja moottorikelkasta. On uskallettava kokeilla, koeteltava omia rajojaan ja välillä harjoiteltava lisää. KELKKAKISAT
Klo 18 alkaa Bothnia Cupin ratkaiseva Race 3, Super Snocross. Lauantaina klo 14 alkaen ajavat kaikki aikuisten kansalliset luokat, eli Naiset, Sport ja Pro Lite. Haasteita riittää Oulun stadioncrosseja on vuosien varrella haastettu milloin hurjasta pakkasesta, milloin lumen puutteesta, milloin vesisateesta ja nyt viime vuosina koronan aiheuttamista yleisörajoituksista. Ilta päättyy huikeaan finaaliin n. Näistä vastustuksista huolimatta tapahtuma on järjestetty säännöllisesti joka vuosi. Kilpailut alkavat molempina päivinä klo 14 ja Pro-luokan Bothnia Cup klo 18. ”On kyllä todella kova juttu saada maailman luokan kilpailija tiimiin! Uskomme, että Petter voi tuoda tiimiin lisää vauhtia, kokemusta ja uutta näkökulmaa Snowcrossiin”, tiimipäällikkö Juji Loukko hehkuttaa. Lauantailta saaliina oli hopeamitali Stadioncrossin norjanmestaruuskapinasta. Perjantaina päivällä klo 14 alkaen ajetaan kaikkien junior-luokkien sekä veteraaniluokan kisat. Maailmanmestari ja Ruotsin ensimmäinen snowcrossin X-Games-voittaja tullaan näkemään kauden 3 osakilpailussa tiimin varikolla ja väreissä. päivinä. Liput Ticketmasterista ja portilta. 110 KELKKAILUNMAAILMA STADIONCROSS OULU AJETAAN 18.-19.2.2022 variaattori KELKKAILUN MAAILMA & VARUSTEET S tadioncross Oulu järjestetään jo seitsemättä kertaa peräjälkeen helmikuun 18. klo 21, jossa on jaossa tuplapisteet ja Bothnia Cupin mestaruus ratkeaa. XGames kisan 2017. Viisi vuotta ISOC-sarjassa Amerikassa ajanut Aki Pihlaja lähtee jahtaamaan Raksilan herruutta, joka häneltä jäi 2016 saavuttamatta finaalissa katkenneen variaattorin hihnan vuoksi. ja 19. Alkutalvi on viranomaismääräysten osalta poukkoiltu rajoittaen ja vapauttaen ulkotapahtumia. VAHVISTUSTA LOUKKO.COM RACING TIIMIIN S nowcrossin maailmanmestari ja X-Gamesvoittaja hyppää mukaan Loukko.com Racing Tiimin! Petter Nårsa on juuri kiinnitetty ajamaan Loukko. Maailmanmestari Petter Nårsa Raksilaan Tämän vuoden kisasta on odotettavissa äärimmäisen jännittävä ja kovatasoinen. Tänä vuonna palataan takaisin tutulle pesäpallostadionille, viime vuoden jääpallostadionilla järjestetyn kisan jälkeen. com Racing Team Pro -kuljettajana kaudella 2022 Snowcross Super Liigassa. Suomesta mukana oli Topi Posti, joka ajoi todella vahvan viikonlopun. Kansallisten kisojen välissä ajetaan klo 15 alkaen Bothnia Cup Race 2, joka on sähäkkä Dominator-kaksintaistelukisa. Kovimman haasteen Akille antaa tämän vuoden ehdottomasti suurin ennakkosuosikki, Snowcrossin hallitseva maailmanmestari, Ruotsin Petter Nårsa, joka on vahvistanut tulonsa Raksilan hornankattilaan. Nyt ne on kuitenkin Oulustakin vapautuneet ja yleisö pääsee lehtereille normaalisti. TOPI POSTI VEI NORJAN MESTARUUDEN T ammikuun lopulla Snowcrossissa elettiin hektistä aikaa. ”Se joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön!”, kommentoi tapahtuman promoottori, Heikki Aitto-oja. Kilpailu noudattaa jo perinteiseksi muodostunutta kaavaa. Kaikista haasteista huolimatta yleisö ja kuljettajat ovat nauttineet tapahtumasta joka kerta täysin rinnoin ja monien mielestä Oulun Stadioncrossit ovatkin kauden kohokohta. Nårsa ajoi vuodet 2013–2020 menestyksekkäästi ISOCsarjassa Amerikassa voittaen mm. Sunnuntaina Posti pisti vaihdetta isommalle ja toi snowcrossin Pro Openin Norjan mestaruuden rajan tälle puolelle.. Suomessa ajettiin Pakkaskisaa ja Norjassa ratkottiin mestaruuksia. Viime talvena Topi Posti nappasi Bothnia Cupin mestaruuden juuri viimeisen finaalin tuplapisteiden turvin. Klo 18 starttaa Stadioncrossin SM-kilpailu, joka on Bothnia Cupin ensimmäinen osakilpailu Race 1. Aikataulut, kuljettajaesittelyt ja muut lisäinfot osoitteesta www.snowcrossoulu.com
111 NTC Norrlands Teknikcenter AB Storgatan 91 933 33 Arvidsjaur Kelkkailun erikoistuotteiden suurin verkkokauppa Euroopassa! www www••modshop modshop••se se Verkkokaupastamme löydät satoja erikoisosia kaikkiin kelkkoihin. Meiltä myös ajovarusteita huippumerkeiltä: Tobe, 509, FXR, Dirtcult. Macnan lämpenevät varusteet ja niiden lisätarvikkeet sopivat täydellisesti monelle jo ennestään tuttuihin Klan-emerkkisiin vaatteisiin. (Huom, saatavilla myös lämmitettävä versio.) Adrenaline -kytkinkitit G4/Lynx -15% E uro Motor Center tuo maailmalla tunnetut sähkölämmitteiset Macna-ajovarusteet Suomeen. MACNA-AJOVARUSTEET SAATAVILLE SUOMEEN R anuan Tarvikekeskus laajeni kaksi vuotta sitten Ranualta ja Rovaniemeltä Ouluun, jonne valmistuu ensi keväänä uusi 3 000 m 2 liiketila. Tämä tekee uusien varusteiden hankinnasta helpompaa. Akuissa virta riittää jopa 6 tunniksi. Sovellus tekee varusteiden säätämisestä nopeaa ja helppoa. Macnan lämmitettäviin tuotteisiin kuuluu takkeja, housuja, hanskoja, sukkia sekä liivejä. Kokkolan myymälän erityispiirteeksi voidaan mainita myös ruotsinkielinen asiakaspalvelu. Kun haluat varusteisiin virtaa pidemmäksi aikaa, virranotto moottorikelkan akulta tai erillisestä virranotosta on tähän oikea ratkaisu. Tämä auttaa lämmitystä jakaantumaan tasaisemmin, kuin perinteinen lämmityselementti. Macna Heated -sovelluksen avulla voit ottaa täyden hallinnan Macna-varusteistasi. Huoltotilamme kasvavat myös, mahdollistaen vieläkin paremmin mm. Hinnat alkaen 1995 kr CFR-ohjaustangot Useita värejä ja malleja. Erillisellä akulla, joka mahtuu helposti sille tarkoitettuun taskuun, jolloin varusteet toimivat vaikka koiran kanssa lenkkeillessä. Voit ladata Heated-sovelluksen älypuhelimesi sovelluskaupastasi. perämoottoreiden huollon. Bluetoothyhteyden avulla näet kaikki tuotteet ja voit hallita niitä erikseen tai samanaikaisesti ryhmänä. Sisäpuolelta löytyy hopeoitu lämpöä heijastava pinnoite. HUOM! Vastaamme sähköpostikyselyihin myös suomeksi. Tällöin varusteissa riittää virtaa niin kauan, kun kulkuneuvossa virtaa riittää. 1395 kr Skinz Headlight Delete Kit (ajovalojen poistosarja) Ski-Doo Gen 4 / Lynx Radien 2695 kr -10% 1895 kr BCA MTN tunnelilaukku TKI jarrukahvat ja jarrunestesäiliösuojat 2995 kr Adrenaline-kytkinkitit Yamaha Sidewinder sekä Arctic Cat 800. Hinnat alkaen Skinz Burandt säädettävä jarrukahva Useisiin merkkeihin ja malleihin. Varusteisiin virran saat kolmella erilaisella tavalla. Merkkihuolto Yamaha (perämoottorit, moottoripyörät, mönkijät, moottorikelkat), Honda (moottoripyörät, mönkijät), Segway (mönkijät), Suzuki (moottoripyörät), sekä monimerkkihuolto myös monille muille merkeille palveluksessasi.”, kertoo Jarkko Kokkolan Tarvikekeskukselta. Macna-varusteiden helppous piilee älypuhelimiin ladattavasta Macna Heated -sovelluksesta. 2995 kr 2995 kr Skinz-etupuskuri, 2018 Lynx Radien G4 DS 3900 Useita värejä. Useita vaihtoehtoja, myös suuremmille tehoille. TARVIKEKESKUS UUSIIN TILOIHIN KOKKOLASSA. Liiketoiminta on laajentunut keväällä 2021 myös Kokkolaan, jonne valmistuu uudet 2 500 m 2 tilat 2022 tammikuun loppuun mennessä. Voit ajastaa varusteiden käyttöajan, nähdä akun varauksen tilan ja paljon muuta. Kaikki tilaukset sähköpostilla: info@modshop.se Skinz-takapuskuri, 2018 Lynx Radien G4 DS 3900 Useita värejä. Liivit eroavat muista, sillä se lämmittää joka suunnasta – selästä, edestä, sivusta ja jopa kauluksesta. Lämmitys on toteutettu lämmityskaapeleilla, jotka ovat jaoteltu ympäri tuotetta. ”Nykyisissä liiketiloissamme Kokkolassa on noin 800 neliötä, uuden ja isomman liiketilan myötä saamme myymäläämme esille myös AMT-, Finnmaster-, Huskyja Suvi-veneet, tottakai myös muut edustamamme tuotteet ja merkit: Segway-mönkijät, Yamahan ja Hondan moottoripyörät sekä mönkijät, Yamaha-moottorikelkat, myös tarvikkeet ja varaosat lähes kaikkiin merkkeihin sekä ajovarusteet
Muutkin ihmiset huomasivat tekemäni lisävarusteen ja kysyivät, että mistä olen sen hankkinut. Sitten sain idean kiinnittää teline etuvalon yläpuolelle tuulilasin kiinnitysruuveihin. Silloin huomasin, että minulla on valmis idea kyseiseen ongelmaan ratkaistuna. Lukiessani keskusteluja eri foorumeilta kelkkailusta, niin monesti nousi asia esille, kuinka kukakin on asentanut kelkkaan lisävalon jne. Ajovalot eivät ole kehittyneet riittävästi millään kelkkamerkillä, joten aloin suunnitella, kuinka voisin asentaa lisävalon omaan kelkkaani. Olen kelkkaillut jo yli neljäkymmentä vuotta ja nähnyt kelkkojen kehityksen hyvinkin läheltä, sillä mielenkiintoni lajia kohtaan on aina ollut merkittävä. Totesin sen erittäin loistavaksi lisävarusteeksi, sillä jo iltapäivän hämärässä riittävän ylhäältä tuleva valo auttaa havaitsemaan maaston epätasaisuudet ja kelkkareittien puuston, sekä muun kasvillisuuden huomattavasti paremmin. Piti vain alkaa jalostamaan tuotetta paremmaksi, sekä suunnittelemaan tuotannollista toimintaa. KÄRRYJEN myynti, vuokraus, huolto, korjaus Myös mittatilauskärryt! Kelkkapukki SOIMET KY Muottitie 4 90830 Haukipudas 040-7608572, 0400-290778 www.soimet.fi Valmistus ja myynti: Pikasäädettävä nostokorvakko Lisävarusteina kisasuoja/Pikkusuoja Kysy tarjou s! variaattori KELKKAILUN MAAILMA & VARUSTEET M oottorikelkkailu on hieno laji ja kelkat ovat kehittyneet valtavasti vuosikymmenten aikana. Tietenkin lisävalo antaa valoa paljon etäämmälle ja lisää turvallisuutta ajamiseen, sillä maastossa on myös muita liikkujia, sekä mahdollisia yllätyksiä. Tutkin eri lamppuvaihtoehtoja, niin valaisutehon ja koon, sekä laadun mukaan ja päädyin hankkimaan LAZER Linear 6 Eliten (LED lisävalo 24w). Kerroin sen olevan omatekoinen ja silloin jotkut sanoivat, että voinko tehdä heillekin samanlaisen. Monena iltana istuskelin kelkkani vieressä ja kokeilin erilaisia versioita, mutta oikeaa mallia en saanut ajatuksiini. Koska olen varsinaiselta ammatiltani puuseppä, niin mielelläni haluan piirtää ja muotoilla aina tuotteen sopivaksi LIGMIK-LISÄVALOTELINE KELKKOIHIN KELKKAILUNMAAILMA. Edustamaamme Yamaha-kelkkamerkkiäkin olemme kehittäneet asiakkaille omalla tavalla vuosien aikana. Tein ensimmäisen ”proto”telineen 2019 omaan kelkkaani ja kokeilin, kuinka se toimii ja olisiko siitä merkittävää apua. Onhan kauppiaan tiedettävä myös eri kelkkamerkkien hyvät ja vähemmän hyvät puolet. 112 Aisapojat Oy Asentajankatu 3 33840 Tampere PARASTA PERÄÄN... Lisävalon tulisi olla mahdollisimman ylhäällä ja tukevasti kiinni
Kelkkailualue on keskimäärin kuusi kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä leveä ja kooltaan 1 340 hehtaaria. Hyrynsalmen ja Suomussalmen kunnat ovat vastannet alueen merkitsemisestä ja opastamisesta. Tatun Tarvikkeesta löytyy nyt varastosta Yamaha, Lynx, Ski-Doo, Arctic Cat, sekä Polaris -kelkkoihin sopivat lisävalotelineet ja LAZER-lisävalot. Olemme avaamassa nyt keväällä uuden verkkokaupan, mutta toistaiseksi myymme joko puhelimessa tai sähköpostin välityksellä. Monien paperikuvien ja mallien jälkeen tein eri versioita omaan Yamaha Sidewinderiin. UUSI UMPIHANKIKELKKAILUN ALUE ON AVATTU SUOMUSSALMEN JA HYRYNSALMEN RAJALLE. Uskoisin, että alueen käyttöönotto lisää Ylä-Kainuun matkailua. Meillä oli Yamahan osastolla oma nurkkaus, missä oli lasikaapissa ja yhdessä kelkassa asennettuna valmiiksi lisävaloteline ja valo. Näillä kohteilla Metsähallitus haluaa käyttää talouskäytössä olevia monikäyttömetsiä tukemaan harrastusta, mutta myös paikallista matkailuelinkeinoa. Tarjosin niitä muutamille asiakkaille ja kaikki halusivat sellaisen omaan kelkkaansa. Toimin kauppiaana vaimoni kanssa jo 43 vuotta toimineessa vapaaajan konekaupassa Tatun Tarvikkeessa. Lisävalotelineen LIGMIK hinta on 109 euroa, mutta LAZER Linear 6 Elite -lampun kanssa pakettina, kaikkine kiinnitystarvikkeineen sh. Kunnossapitokustannuksia katetaan vapaaehtoisilla jäsenmaksuilla, kannatusmaksuilla ja kunnan avustuksella. Sitten valmistin vielä muutamalla eri värivaihtoehdolla valmiita tuotteita, jotka olivat esillä Kelkkamessuilla 2021 Rovaniemellä. Tatun Tarvike Oy / Mika Häkkinen 020 7850840 tai 040 5025591, info@tatuntarvike.fi @blingfactory.fi info@blingfactory.fi puh 050 5411231 POLARIS RMK KHAOS 155” HIILIKUITUISET LIUKURUNGOT TULOSSA HELMIKUUSSA POLARIS RMK KHAOS 155” HIILIKUITUISET LIUKURUNGOT TULOSSA HELMIKUUSSA POLARIS USEAMPI MALLI NO-SLIP VETOPYÖRÄT POLARIS USEAMPI MALLI NYT VERKKOKAUPASTAMME NYT VERKKOKAUPASTAMME NO-SLIP VETOPYÖRÄT H yrynsalmen-Suomussalmen umpihankikelkkailun alue on nyt avattu. ”Huolella valitut, rajatut alueet ohjeistuksineen on ollut hyvä keino umpihankikelkkailun ohjailussa paikkoihin, jossa siitä on mahdollisimman vähän haittaa luonnolle, paikallisasutukselle sekä muille luonnossa liikkujille. Lopulta sain pienen erän leikattua ja särmättyä valmiiksi tuotteeksi, jotka pulverimaalattiin. Sillä hetkellä tuotetta oli vain Yamaha-merkkisiin kelkkoihin, mutta olen suunnitellut ja valmistanut nyt myös muihinkin kelkkamerkkeihin sopivat telineet. Koska olemme metsätalousalueella, on ajaminen kielletty myös alle neljän metrin korkuisissa taimikoissa.”, kertoo tiimiesimies Ulla Lehtonen Metsähallituksesta. Kiitos kaikille yhteistyöstä!”, toteaa tekninen johtaja Niina Kinnunen Suomussalmen kunnasta. Toimitamme tuotteet postilla tai matkahuollolla sopimuksen mukaan. Olemme saaneet useita yhteydenottoja, myös muilta kelkkaliikkeiltä ja he ovat ostaneet valmiita paketteja jälleenmyyntiin (Koneliike Korteniemi Oy Rovaniemi, Tuovilan Gummi Oy Ivalo, VK-motors Ruovesi, Freetime Tallinna Viro, Yamaha Senteret AS. Lisävaloteline on erittäin kevyt alumiinivalmisteinen ja pulverimaalattu. Käytännön toimenpiteitä tehdään yhdessä Suomussalmen Kelkkailijat ry:n ja Hyrynsalmen Moottorikelkkailijat ry:n kanssa. 113 kohteeseen. Lisävalotelineen mukana toimitetaan kiinnikkeet ja välitiiviste kiinnitystä varten. kulut. Asiakkaat olivat todella kiinnostuneita ja ostivat niitä messuilta, sekä kyselivät mahdollisuuksia asentaa muihin kelkkamerkkeihin. Metsähallitus on vapauttanut moottorikelkkailua rajatuilla alueilla. Uralupia saa Eräluvat.fi -verkkokaupasta ja puhelinnumerosta 020692424. Ajaminen vaatii kuitenkin uraluvan. Se on perustettu valtion maalle Emäjoen varteen kuntien rajalle. Ensi valmistuserä loppui ja oli tarve tehdä lisää. 389,ja PAKETTITARJOUS 329,+ toim. Suomussalmella Suomussalmen Kelkkailijat ry huolehtii kelkkaurien kunnossapidosta. Kautokeino Norja) sekä lisää jälleenmyyjiä on tulossa Suomeen, Ruotsiin – ja vähän kauemmaksikin. Alueen käyttäjät vastaavat sääntöjen ja annettujen ohjeiden noudattamisesta. Talkootyönä on tehty mm. kelkkauramerkkejä ja raivauksia. ”On todella hyvä, että umpihankikelkkailun alue saadaan nyt käyttöön. Olemme yhdessä Metsähallituksen ja moottorikelkkaharrastajien kanssa selvitelleet eri aluevaihtoehtoja ja tämä sieltä valikoitui parhaiten soveltuvaksi. Myymälämme sijaitsee Torniossa, josta voi hankkia kyseiset tuotteet. Alueella saa ajaa vapaasti kelkkauran ulkopuolella