MK-lehti 1/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

E-TEC Vertailussa 800-kuutioiset Arctic Cat F8 SnoPro, Lynx Rave RE 800 PowerTEK, Polaris IQ 800 SP Dragon ja Ski-Doo MX Z 800 X-RS PowerTEK Touring-testissä LEVEÄTELAISET HYÖTYKELKAT · 80-heppaisten taisto - Arctic Cat 500 SnoPro ja Yamaha Phazer 500 · Polaris Rush 600 - käyttötesti osa I · Yamaha Nytro R-TX CrossOver Suomi-special - käyttötesti osa I · Kelkkamaailman hitit ja hudit osa II. WWW.MK-LEHTI.FI 1 / 2010 HINTA 7,50 e MOOTTORIKELKKAILUN ERIKOISLEHTI ENSIESITTELYSSÄ Yamaha Apex 1000 ohjaustehostimella TESTIEXTRA WWW.MK-LEHTI.FI Vertailussa 600-kuutioiset Lynx Rave RE 600 E-TEC, Polaris 600 Rush ja Ski-Doo MX Z X-RS 600 H.O
Sen tehokas ja luotettava nelitahtimoottori kuljettaa kelkan vauhdikkaasti pitkilläkin taipaleilla. + paikkak 9.990,untakohta iset toimit uskulut Nyt esittelyssä m kohuttu uutuusyös : Maahantuoja: SnoPro 500! Seuraa neti stä SnoPro -koeajokiertuett 500 a! KATSO LISÄTIEDOT, SEKÄ LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI: WW.ARCTICCAT.FI. ELKAT URING-K AA-AIKAAN TO UN VAP NSAITTU A T570 TOURING -KELKKA on 2-tahtinen, peruskelkka, jolla perhe pääsee nauttimaan valkeasta luonnosta. + paikkak 8.690,untakohta iset toimit uskulut ARCTIC CAT TZ1 TOURING -KELKKA edustaa luokkansa ehdotonta kärkeä
klo 9.00-16.00 tilaukset@ridemedia.fi Päätoimittaja: Jukka Helminen jukka.helminen@ridemedia.fi Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Rovaniemen aluetoimitus: Joni Launonen 040 537 8343 joni.launonen@mk-lehti.fi Avustajat: Olli Autonen Antti Mikkola Pentti Pieski Jussa Peuranen Keijo Vidgren Ulkoasu: Marja Penttilä Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta, Ossi Sinisilta PL 36 13721 PAROLA Puhelin: (03) 671 5474 Telefax: (03) 671 5057 Kustantaja: RideMedia Oy PL 140 05801 HYVINKÄÄ Painopaikka: SP-paino Oy, Hyvinkää ISSN 0788-3749 Sähköposti: toimitus@mk-lehti.fi www.mk-lehti.fi 6 MK www.mk-lehti.fi. INTRO Osoite: PL 140 05801 HYVINKÄÄ Toimituksen puhelin: (019) 483 490 Telefax: (019) 483 480 Tilausasiat ja osoitteen muutokset: (019) 483 470 ark
KUVA: OLLI AUTONEN www.mk-lehti.fi MK 7. MIKE FIELDHEAD JA POLARIS RUSH KELKKATESTIN TIIMELLYKSESSÄ
KUVA: JONI LAUNONEN 8 MK www.mk-lehti.fi. INTRO SHERIFFI JAAKOLA KAARTAA PHAZERILLA 80 HEPPAISTEN TESTISSÄ
KUVA: JUKKA HELMINEN www.mk-lehti.fi MK 9. INTRO JUSSI HONKA PYYTÄÄ KITTILÄN LENNONJOHDOLTA LASKEUTUMISLUPAA
Kaksi runkoa. Ja tietysti määränpää: minne haluat, milloin haluat. brp.com Lähimmän Ski-Doo-jälleenmyyjäsi löydät osoitteesta www.brpscandinavia.com Be with the Right People: www.brpusersclub.com. KelKKa, jolla pääset sinne, minne olet aina halunnutKin. Kolme telamattoa. KaiKKialle. RENEGADE Muut RENEGADE -mallit + Sport 550F + X 600 E-TEC + Backcountry X RENEGADE X + 1200 4-TEC Miksi tyytyä vain yhteen kelkkailumuotoon. Neljä moottoria. Reitille, umpiseen Renegade on luotu kelkkailijoille, jotka haluavat vaihtoehtoja. Ja tässä crossover-kelkassa niitä riittää
MYÖS ATV! KÄYTTÖÖN RIDER Rider-puku on uusinta uutta; ympärivuotiseen käyttöön soveltuva puku niin kelkka- kuin ATV-käyttöön! Irrotettava vuori 60g vanulla sekä housut lumilukolla. Tällä puvulla ajetaan säästä riippumatta! To see more, visit: www.snogear.fi RIDER TAKKI Musta 650058_90 XS, S, M, L, XL, 2XL, 3XL 229 RIDER HOUSUT Musta 651058_90 XS, S, M, L, XL, 2XL, 3XL 219. Irrotettavat henkselit ja housujen takakappale. Kuoritakissa ja housuissa hengittävä verkkovuori, päällikangas kestävä 600 D. Pitkät ilmastointitaskut selässä, kainaloissa ja housujen sivuissa. Useita isoja taskuja
Juuri tällaisesta neitseellisestä tilanteesta aloimme joulukuun lopulla selvitellä 600-kuutioisten urheilukelkkojen paremmuutta. Kutistuneen 600-luokan HERRUUSTAISTO 12 MK www.mk-lehti.fi. VERTAILUSSA Lynx Rave RE 600 E-TEC Polaris 600 Rush Ski-Doo MX Z X-RS 600 H.O. E-TEC MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: OLLI AUTONEN, JUKKA HELMINEN, JONI LAUNONEN Testaaminen on hedelmällisintä silloin, kun siihen ei liity mitään ennakkoasenteita tai -asetelmia
Arctic Catin Suomeen tuotavassa mallistossa ei enää ole F6:a, vaan 600-kuutioisen sporttikelkan virkaa hoitaa SnoPro 600 Cross Country. 600-kuutioiset urheilukelkat sopivat täkäläisiin oloihin kuin basisti Pölhölän kylään, mutta silti saimme viime keväänä havahtua huomaa- maan, että rivit ovat harventuneet tässä suosikkiluokassa. SnoPro on puhdas kilpuri, joten emme ottaneet sitä mukaan karkeloihin, koska kompromissiton raaseri ei kuulu tähän ryhmään, eikä sen askeettisella varustuksella olisi herunut mukavuuspisteitä. M www.mk-lehti.fi MK 13 v v uotivirtauksia tulee ja menee, mutta parhaat asiat ovat ja pysyvät. Toisaalta puhtaaksi kisavehkeeksi viritelty SnoPro olisi paininut tehoillaan eri luokassa siviilimallien kanssa.
Vertailussa... Lynxin ohjaustanko voisi olla aavistuksen korkeammalla. Lynxin kapea penkki tarjoaa hyvät tilat liikumiseen ja kaarteissa pääsee ketterästi eteen. 14 MK www.mk-lehti.fi
Emme vielä tiedä, pitääkö lukema paikkaansa, mutta varmaa on, että alusta tuntuu pitkäliikkeiseltä. Uuden alusta-ajattelun tuoma aikaisempaa voimakkaampi painonsiirto tuo myös muita etuja. Tarkastelemme kelkkoja mahdollisimman laaja-alaisesti, mutta kuitenkin niin, että testi palvelee vakavasti harrastukseensa suhtautuvaa urheilullista vapaa-ajan kelkkailijaa. Etsimme vaativia reittipätkiä, joissa on mahdollisimman paljon röykkyjä, jotta jousituksen rajat löytyisivät. Takana on 46-milliset hitaan ja nopean puristusvaimennuksen sekä paluuvaimennuksen säädöillä varustetut lisäsäiliölliset kepit. Edessä is- karit ovat 10 milliä hoikemmat ja niissä on myös säädöt sekä puristus- että paluupuolelle. Sananen testaamisesta ja sen tarkoituksesta Testit ja niiden tulokset aiheuttavat alkutalvesta kovasti keskustelua, joka aika ajoin kehittyy melkoiseksi väittelyksi siitä, mitä kelkoista on haettu ja mitä ominaisuuksia painotettu. X-RS:n alustan iskunvaimentimiston muodostavat 40-milliset KYB Pro -vaimentimet. Sen sijaan kevään koeajot jättivät mieliimme kysymysmerkkejä siitä, mitä annettavaa kelkalla on urheilullisessa ajossa. Lynxin iskunvaimentimet ovat Kayaban valmistamat. Polaris Rushin suunnittelussa on keskitytty mukavuuden tavoitteluun. Mikko Vainionpää totesi edellisen MKlehden endurojousitusjutussa, että kelkan hyvyys mitataan ohhoh-tilanteissa. Edessä puolestaan käytetään KYB Pro R -vaimentimia, jotka on varustettu paluuvaimennuksen pikasäädöllä. Koska alustan etupukki on pitkä ja alusta kytkemätön, tuntuu kuin montut osuisivat telastoon kuskin takapuolella.. Muiden kelkkojen jousitukseen verrattuna Lynxin alustan toiminta tuntuu rauhallisessa ajossa epätasaisella alustalla todella persoonalliselta. Kolmanneksi SnoPro olisi vaatinut rinnalleen Lynxin Rave RS 600:n, yhden R:n Polariksen sekä Ski-Doo MX Z 600 RS:n. Takajousituksen uusi rakenne myös mahdollistaa takapukin helpon säätämisen, mikä varmasti madaltaa monen kynnystä etsiä itselleen mieluisia säätöjä. MK-lehden urheilukelkkavertailun perusidea on ollut alusta asti sama: selvitämme, mikä on vuoden paras urheilukelkka urheilulliseen vapaa-ajan ajoon. Tästä on etua sekä kisahommissa että siviilissä. Suuren suuret muutostyöt olisivatkin olleet hulluutta, sillä jo ensimmäisellä kaudellaan Lynx oli jousituksen pehmeyttä lukuun ottamatta loistava kelkka. Kirjainyhdistelmä X-RS kuten myös Ski-Doon muuttunut ulkonäkö kielivät, että Ski-Doolla on päätetty taistella intohimoisten urheilukelkkailijoiden sydämistä. Tällä kertaa testimaastot olivat haastavassa kunnossa, sillä osa Levin suunnan reiteistä oli joulun välipäivinä ollut varsin vähällä käytöllä. Kuten jo aiemmin parissa jutussa on todettu, ei pyörää keksitty uudestaan, vaikka takajousitus näyttääkin erikoiselta. Valmistaja ilmoittaa takajousitukselle yli 35 sentin liikeradan, mikä siis tarkoittaa takakääntöpyörän liikeradan ääripäiden välistä etäisyyttä. Astinlaudat on pistetty uusiksi ja ne ovat nyt samantyyliset kuin kisamalli MX Z 600 RS:ssä. Siviilisporttien luokan muodostavat Suomen markkinoilla alkavalla kaudella Lynx Rave 600 RE, Polaris Rush 600 sekä Ski-Doo MX Z 600 X-RS. Ajotyylejä on toki monenlaisia, mutta moni vannoutunut Polaris-mies on taatusti joskus miettinyt, että elämä olisi helpompaa, jos keulaa saisi helposti kevennettyä esimerkiksi pienen ojan tullessa vastaan. Se on täysin uusi ja ennakkoluuloton konsepti minnesotalaisvalmistajalta. Viime kevään koeajoissa kävi ilmi, että tässä tavoitteessa on onnistuttu. Istuimen täyte on topakka ja itse istuinosa on pitävää materiaalia. Niitä yhdistää kaksitahtinen, polttoaineen ruiskutuksella ruokittu moottori. Istuimen korotuksen myötä myös ohjaustangon korkeutta on muutettu. Testeissämme painotamme enemmän kelkan suorituskykyä vaikeissa oloissa kuin sen mukavuutta rauhallisessa matkaajossa. Lynx kulkee mukavan pehmeästi, sillä pitkäliikkeinen jousitus on perin herkkätoiminen pienessä rypylässä. Polttoaineenruiskutuksen toimintaperiaatteessa on eroja, sillä Rotaxin E-TEC-moottori saa menovetensä suoraan palotilaan ruiskutettuna kun taas Polaris käyttää epäsuoraa ruiskutusta. Ski-Doon useaan otteeseen parjattu jakkara on laitettu kerrasta kuntoon. Ylemmät injektorit ruiskuttavat kakkua nousukanaviin ja konetta kovemmin piiskattaessa alemmat injektorit syöttävät tavaraa myös alakertaan. Tarkoitus on ollut rakentaa urheilukelkka, joka palvelee myös niitä kuljettajia, jotka ajavat pitkiä päivämatkoja. Takapukin lisäsäiliöllisessä vaimentimessa ja keulan iskareissa on puristuspuolen pi- Lynxin astinlauta pelittää hyvin crossisaappaalla ja myös lumilautatyylisellä ajokengällä. www.mk-lehti.fi MK 15 v v kasäätö. Tärkeimmät uudistukset eivät liity tarraviritykseen, vaan jousitukseen ja ajoergonomian kehittämiseen. Uusi takajousitus mahdollistaa pitkän takapukin liikkeen, joka tuntuu mukavuutena ajossa. Pieni alkukankeus vie kuljettajan huomion kelkan mukavuuteen ja ajamisen helppouteen. Näin toimittaessa alakerran lämpötilat pysyvät paremmin aisoissa. Kilpailijat lyhyesti Polaris on kauden kuuma uutuus. Kuljettajan toimitilojen muutoksella ajoasento on ryhdikäs ja mahdollistaa sekä mukavan istuen ajamisen että seisten pommittamisen. Se on kapea ja aikaisempaa korkeampi. Rushin myötä Polaris hylkäsi perinteisen muotokielensä ja vei alusta-ajatteluaan uusille urille. Vastapainoksi kelkoilla ajetaan myös helpommilla reiteillä, jotta saataisiin käsitys mukavuudesta. Muutoin viime vuoden testivoittaja on säilynyt entisellään. Viime vuonna Lynxiä moitittiin vakiosäädön pehmeydestä, joten jousitusta on hieman jämäköitetty. Sivujuonteen keskustelussa aiheuttaa se, missä, miten ja ketkä kelkkoja ovat testanneet, ja siksi pari riviä näistä aiheista. Pattia löysimme vähintäänkin riittävästi, ja kaiken aikaa vaivannut sankka lumipöly varmisti sen, että yllättäviä patteja tuli jatkuvasti vastaan kaikista varotoimista huolimatta. Uutta alusta-ajattelussa on Polariksen luopuminen keulimisenestosta, jonka moni urheilukelkkailija ottaa ilolla vastaan. Kelkka on siviilikilpuri valmiiksi liimattuja sponssitarroja myöten. Lynxin muutoslistan kärjessä ovat uusi väritys sekä uudet jousituksen säädöt. Ensimmäisellä lenkillä viime vuoden voittaja ja vuoden kelkka tuntuu luonnollisesti turvalliselta valinnalta jo siitäkin syystä, että osalla testiryhmästä on takanaan koko joukko kilometrejä Lynx Rave RE 600 E-TECin satulassa. Kun keula kevenee hieman kiihdytyksissä, paranee myös pito mutkista lähdettäessä. Astinlaudat ovat takaosastaan leveämmät ja ne on takaosastaan tuettu telatunneliin, mikä jäykistää astinlautaa jonkin verran. Saimme käytännössä todeta, että tässäkin asiassa Virtain enskavelho oli oikeassa. Ylös, ulos ja reitille Ensimmäiset kilometrit kelkan selässä kesän jälkeen ovat joka vuosi yhtä hankalia. Jousituksen vaimentavat elementit ovat Walker Evansin valmistamat
Vertailussa... Rushin tanko on juuri sopivalla korkeudella ja tuulilasi tarjoaa muihin nykykelkkoihin verrattuna jopa jonkinlaista suojaa. Penkki on kova ja kapea, eli siinä pääsee hyvin liikkumaan, mutta osalla testaajista nipisti tankin ja satulan välinen rako välillä reidestä. Se voisi olla myös hiukan matalampi ainakin etuosastaan. 16 MK www.mk-lehti.fi
Jousitus kantaa todella hyvin ja ennen kaikkea sen toiminta on johdonmukaista. 0-200 m 9,07 sek. Ajoasennon muutostöiden jälkeen Ski-Doon selässä on hyvä työskennellä. Hitaammassa ajossa on aikaa keskittyä myös ohjaamoon ja sen näppylöihin. Jos alustaan toivoisi jotakin aikaisemmista malleista, se olisi takapukin toiminta. Ohjaustangon aikaisempaa korkeampi sijoittelu tekee ajoasennosta mukavan ja ryhdikkään. Jousitus on tehtäviensä tasalla ja siksi kelkan etenemistä leimaa suoraviivaisuus ja ennustettavuus. Talvella 2008 saimme MX Z:n takapukin pelaamaan hyvin itsenäisesti. Kaikkein pahimmilla pätkillä leveimmin hymyili se onnekas, joka istui SkiDoon puikoissa. 5,98 sek. Kokonaisuudessaan moottorin luonne ja tehoalue ovat kiitettävää tasoa. Hänen mielestään astinlaudan karhennuksien pitäisi olla voimakkaammat. Se on hieman vetelevä, ja uuden lumen määrän kasvaessa ohjauksen epätarkkuus lisääntyy. Eteneminen on suuntavakaata, mutta tarvittaessa suunnan muuttaminen onnistuu helposti hyvin purevan ohjauksen ansiosta. Näissä tilanteissa keulan kulma www.mk-lehti.fi MK 17 v v. Polaris on ensimetreillä turvallisen tuntuinen peli. Uusi ajoasento on todella hyvä, samoin kapea ja jämäkkä penkki. Istuma-asento on rennon ryhdikäs, ja satulasta on helppoa nousta seisomaan. Suorituskykymittauksia Lynx Rave RE 600 E-tec Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Ski-Doon jousitus on jo lähtötilanteessa sen verran hyvin kartalla, että kelkan kisakuntoon säätäminen ei välttämättä vaadi kovin kummoista iskareiden uudelleen simmittämistä. Tämä on ymmärrettävää, sillä jos kelkasta halutaan erittäin urheilullinen menijä, joudutaan mukavuudesta tinkimään. Katkaisijat löytyvät helposti ja niiden toiminta on loogista. Hyvä ajoasento ja Ski-Doon kouriin tuntuva keveys tekevät elämästä onnellista pahassa patikossa. Ski-Doon muuttuneen ajoasennon tuomat edut huomaa etenkin reippaammin ajettaessa. 3,91 sek. 1 2 3 4 5 6 2,88 sek. Paikoitellen erittäin patikkoiseksi muodostuneilla reiteillä keskinopeudet eivät päätä huimanneet, mutta ajoalusta takasi, että ohjelmaa piisasi. Tämäkin ratkaisu on toimiva, joskin sen käyttö vaatii enemmän kokemusta ja keskittymistä kuin Polariksen vipstaakkelien käyttö. Ski-Doo on jämäkkä hitaassa vauhdissa, mutta epämukavaksi sitä on paha syyttää. 5,23 sek. 3,73 sek. 0-400 m 15,26 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 134,2 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 50,50 m Ski-Doo MX Z X RS 600 HO E-tec Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 0-200 m 9,40 sek. Ohjaus on hyvä niin kauan kun reitillä ei ole irtolunta. 5,36 sek. Polariksen moottori ei ole alhaalta aivan yhtä ponnekas kuin muissa laitteissa käytetty Rotax, mutta siinäkin on mukavasti löylyä. 1 2 3 4 5 6 2,75 sek. Uusi alusta on hitaissa vauhdeissa aikaisempia kytkettyjä alustoja herkkätoimisempi. Uuden lumen päällystämällä reitillä ohjaus puskee. Suora ja leveä astinlauta on hyvä, mutta jostain syystä jalan alle kerääntyi melkoisesti jäätä. Reipas eteneminen selventää eroja Kyyti oli kylmää jo testin aikana vallinneiden kovien pakkasten ansiosta, mut- ta todella kylmäksi se muuttui kaikkein vaativimmilla reittipätkillä. 0-400 m 14,74 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 140,5 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 49 m Jousitusosasto Lynxissä on siis kunnossa, mutta jo rauhallisessa ajossa ohjauksesta tulee pyyhkeitä. BRP:n laitteissa käytetään keinukatkaisijaa, josta napsutellen lämpöä saadaan hienosäädettyä. Rotaxin moottori ja hyväksi hierottu voimansiirto toimivat jouhevasti, joten ajo ei ole nykivää, vaikka reitti olisi hidasta puunkiertoa. Ajoasento on erittäin onnistunut rauhallisempaa menoa ajatellen eikä astinlaudoissa ole valittamista paitsi sillä, joka käyttää kovapohjaisia crossikenkiä. Kelkka taipuu kuskin tahtoon mukisematta. 4,17 sek. 0-200 m 9,15 sek. 1 2 3 4 5 6 2,58 sek. Kovaan iskuun säädetty Ski-Doo menee pahoissakin paikoissa kuin itsestään. Se etenee rennon letkeästi ja sen ohjaus on polarismaiseen tapaan rauhallinen ja suuntavakaa. Pitkäliikkeisen takapukin ansiosta menossa on hieman jenkkirautafiilistä. Tuosta seikasta oli hyötyä tilanteissa, joissa ojan ylitykseen tultiin keula pystyssä tai jos vastapattiin pamautettiin keula korkealla siten, että tällin otti vastaan takapukki. 0-400 m 14,63 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 137,9 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 50 m Polaris 600 Rush Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Polaris on jo pitkään käyttänyt peukalon- ja käsienlämmittimien katkaisijoina liukukytkimiä, jotka ovat edelleen hyvä ratkaisu. Uudistunut MX Z ei ole hitaissa vauhdeissa aivan yhtä mukava kuin kahden edellisen vuoden XP-runkoiset Ski-Doot
Vakiolasi on vain koriste. Doon penkki on vihdoin saatu sellaiseksi kuin pitääkin, eli se istuu hyvin takapuoleen ja takapuoli siihen. 18 MK www.mk-lehti.fi. Vertailussa... Ski-Doossa on hyvä ajoasento ja tanko on myös sopivalla korkeudella
Myös telasta lähtevät äänet erottavat Lynxin SKi-Doosta. Varvaskoukkukysymystä lukuun ottamatta Ski-Doon astinlaudat ovat hyvät. Mutkissa kelkkaa piti kääntää jarrulla ja kaasulla pa-. Lynx Rave RE 600 E-TECin ajo-ominaisuudet aiheuttivat tällä kertaa kovasti keskustelua. Toinen levottomuuden muoto on pieni kiikkeryys, joka juontunee suksista. Polaris ohjautui reitillä johdonmukaisesti, joskin aliohjautuvuutta esiintyi hieman. Polariksen ajoasento sopii hyvin vauhdikkaaseen menoon, mutta crossikengillä ajava kaipaa astinlautoihin karhennusta, sillä mono lipsuu aika ajoin. Vuoristokelkat ovat tietysti asia erikseen. Polariksen Gripper-suksi on hyvä valmiste, ja sitä käytetään jonkin verran jopa crossihommissa. Yksi testilenkeistä koukkasi Pöntsön kautta. Yleisesti ottaen kelkka pidettiin hyvänä, mutta pieni levottomuus pudottaa sen pisteitä. Hitaalla ja mutkaisella reitillä ojia uskaltaa ylitellä kaasulla samaan tapaan kuin Lynxillä, mutta kovemmassa kyydissä keula ei tunnu keventyvän kovin helposti. Peräpäässä sen sijaan tuntui olevan miedosti paluuvaimennusta, sillä perä ponnahti ylös sen verran nopeasti, että etenkin seisten tai puoliseisovassa asennossa ajavien kuskien alla perä tuppasi ilmailemaan jarrupateissa ja yllättävissä pateissa melkoisesti. Mutkissa tankin terävät muodot hieman haittaavat, mutta eivät estä roikkumista. Arvostelupisteet MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Kytkin Melu Polttoainekulutus Yhteensä RUNKORAKENNE/ OHJAUS Ohjaus / suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Penkki/tankkiyhdistelmä Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Ajovalot Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä Lynx Rave 600 HO E-tec Polaris Rush 600 Ski-Doo MX Z X RS 600 E-tec 9 9 9 9 9 8 9 62 9 8 8 8 9 9 8 59 9 9 9 8 9 9 9 62 8 8 8 9 9 8 9 9 68 10 9 8 9 9 7 9 9 70 9 9 9 10 9 9 9 10 74 9 9 9 9 10 8 9 8 71 201 10 8 8 9 9 9 9 8 70 199 10 9 8 9 10 8 9 9 72 208 Astinlauta on hyvä, mutta moni testaaja toivoi sellaista varvaskoukkua joka estäisi jalan menemisen liian eteen. www.mk-lehti.fi MK 19 v v Moottorinsuojan takaosan muodot sen sijaan pistävät opettelemaan roikkumisen alkeet uusiksi, sillä syvään kaarrettaessa polvi on työnnettävä RR-tyylisesti etuviistoon katteiden ohi. Sen sijaan persaus penkissä ajavien kuskien alla kelkka meni vakaammin. Suksien tullessa takaisin maahan ne useasti vetäisevät ohjausta jompaankumpaan suuntaan. Moottorissa on mukavasti voimaa kaikilla osa-alueilla ja herkkyyttäkin löytyy. Voimansiirto on kartalla, sillä raskaissakin oloissa paukkua riittää peukalon alla mukavasti, eikä kone puudu missään tilanteessa. Etupukki tarjoaa vain rajallisen joustoliikkeen, joten isot patit ja ojien ylitykset tulevat läpi helposti. Jousitus kantaa kohtalaisen hyvin, joskin ojien ylityksessä etupukki lyö läpi. Etupukin pohjaamisen jälkeen Polaris sinkoaa keulaa ylös, mutta onneksi kelkka jatkaa näistä tilanteista suoraan. Polaris osaa etujousituksen tekemisen, eikä Rushinkaan kohdalla ole epäonnistuttu. Telamatto osuu telatunnelin kattoon ja siksi Lynx-kuskin arkea ovat äänet, joita Ski-Doo- tai Polaris-kuskien ei tarvitse kuunnella. Ski-Doon Pilot-suksi ohjaa hyvin kovalla reitillä, mutta mainituissa olosuhteissa ohjaus alkoi liitää. Keskustelua testiryhmässä aiheuttivat Lynxin ja Ski-Doon varvaskoukut tai tarkemmin sanoen niiden puute. Kiikkeryys tuntuu etenkin silloin kun kiihdytetään niin, että keula kevenee. tuntui pysyvän lähes ennallaan, kun taas nykyisellä säädöllä keula tulee alas. Moottoriltaan ja voimansiirroltaan Lynx on kuin Ski-Doo, mutta alustan ja 38-millisen telamaton harjan takia Lynx ei tunnu aivan yhtä herkältä kuin kana- dalaisserkkunsa. Enduroon suksi soveltuu loistavasti. Vaikka takapukki toimii itsenäisesti, eikä keulimisenestoa ole, pysyy keula maassa varsin tiukasti. Ohjaus on reippaassakin kyydissä vakaa ja rauhallinen, mutta aliohjautumista esiintyy hyvistä suksista ja kovasta suksipaineesta huolimatta. Myös takajousitus on tehtäviensä tasalla tiettyyn pisteeseen asti. Kelkka kulkee erittäin kevyesti, mistä kiitos menee SC V -alustalle. Moottori on pirteä ja sen tehoalue on hyvä. Rohinat tuovat viimeistelemättömyyden tuntua ja niistä soisi päästävän eroon. Hyviä kelkkoja, mutta eivät käänny lumessa Rajusti ottava suksi ei ehkä ole paras mahdollinen valinta vapaa-ajan kelkkaan, jolla on tarkoitus retkeillä rennohkosti. Jos taas ajaminen on urheilullisempaa, joutuu lähes kaikkiin urheilukelkkoihin vaihtamaan tarkoituksenmukaisemmat ohjaimet. Itse asiassa voimaa on SkiDoossa sekä Lynxissä niin paljon, että harvoin urheilukelkkaan edes kaipaa enempää. Osa kuskeista pystyi hyödyntämään jalkakoteloita, mutta toiset kaipasivat ehdottomasti rallimallien varvaskoukkuja. Niissä on tilaa myös snoukkakengille ja karhennusta on sen verran, että pitoa löytyy jopa kovapohjaisen crossikengän alla. Pöntsöön vievä reitti on mutkaista, mutta se tuntui entistäkin mutkaisemmalta reittiä peittäneen reilun uuden lumen muodostaman kerroksen ansiosta. Ski-Doon moottori ja voimansiirto tuntuvat tasapainoisilta. Keula nielee patit yksi toisensa jälkeen eleettömästi
Skippadoo kulki 140,5 kilometriä tunnissa, mikä on todella vaatimaton lukema kelkalle, jonka aikaisemmille versioille on mitattu aivan toisenlaisia numeroita. Ohjaus ei pure, mutta silti keula seilaa jonkin verran. Lynxin hartaasti kehitetyt CTRL-sukset eivät toimi pehmeässä lumessa kovin kummoisesti. Ski-Doon ja Lynxin välinen ero on totutulla tasolla, mutta on kauan kun Polaris on edellisen kerran hävinnyt Lynxille huipuissa. Ilman kovaa yritystäkin SkiDoolla saatiin vedettyä mutkia pitkäksi. Vertailussa... Lynxin telasto on sitä parempi mitä kovempaa ajaa. Polariksen vaatimaton kulku selittynee kovalla suksipaineella. 20 MK www.mk-lehti.fi. Onneksi Lynx on Ski-Doon tapaan hyvä käsitellä, joten sen saa käännettyä melko vähin ponnisteluin kaasun ja jarrun avulla. Ennätyksiä ei tehtailtu Ski-Doon keula toimii alustan tapaan hienosti ja on perussäädöissään todella monipuolinen, eli se on alkuherkkä ja silti progressiivinen. Ennätystehtaan kuvausryhmää ei tällä kertaa tarvinnut lähettää paikan päälle tekemään veret seisauttavaa inserttiä aiheesta 600-kuutioisten urheilukelkkojen nopeusennätykset. Pakkaslumi on siitä viheliäinen alusta, että se ei luista suk- sien alla, mutta telan alla sitäkin reippaammin. Uusi hiukan viimevuotista kovempi urheilullinen vakiosäätö hukkaa hiukan mukavuutta ja antaa välillä takakorkeita. Lynxin keulaan pätee sama kuin alustaan, eli säätö on parhaimmillaan kovassa ajossa ja kunnon patikossa, Polariksen telasto on parhaimmillaan vaihtelevassa matka-ajossa. Kovassa pommituksessa etupukki alkaa paukkua pohjaan. Ski-Doon telasto on loistava yhdistelmä vauhtiominaisuuksia ja mukavuutta. Polariksen etujousitus ja myös ohjaus on hyvä. Siksi tällä kertaa jäätiin huippulukemista aika tavalla. Nopein 600-kuutioinen sportti oli tänäkin vuonna Ski-Doo MX Z 600. Parasta on vakaus joka tilanteessa. kottaen. Vaan eivätpä huimanneet päätä muidenkaan luvut, sillä Lynxille mitattiin huipuiksi 137,9 ja Polarikselle 134,2 kilometriä tunnissa
Pumppailun vuoksi menovettä meni hieman reippaammin kuin parina aikaisempana vuonna. Talven mittaan MK-lehdessä kestotestataan Rushia, ja yksi osa kestotestiä on kelkan justeeraaminen kovaan ajoon. Ski-Doon parantunut ajoasento ja aikaisempaa topakammat jousituksen säädöt tekevät siitä varman ja turvallisen kelkan, johon kuski uskaltaa jo lyhyen tuttavuuden jälkeen luottaa. Toisaalta olimme innoissamme siitä, että käsissämme on varmuudella yksi loistava kelkka, yksi hyväksi havaittu, mutta merkittävästi päivitetty peli sekä täysin uusi haastaja. Ski-Doo ei yllätä kuskiaan, vaan tasapainoisuutensa ansiosta se jopa katsoo kuskin pieniä virheitä läpi sormiensa. Mielestämme kelkka voisi olla vaikka mukavuuden kustannuksella hieman nykyistä jämäkämpi, sillä jousituksen säätö hieman urheilullisempaan suuntaan tekisi kelkasta nykyistä suoraviivaisemman ja myös rauhallisemman. Karkeasti väärin ymmärtävä lukija tulkitsee tuloksen niin, että yksi on voittaja, toinen väliinputoaja ja kolmas häviäjä. Vä- himmällä selvisi muutamilta viime vuosilta opittuun tapaan Ski-Doo, jonka menoveden menekki oli 20,3 litraa 100 kilometrillä. Kelkka on tasavahva, mutta sen jousituksen kapasiteetti ei kovassa ajossa riittänyt aivan yhtä pitkälle kuin SkiDoossa ja Lynxissä.. Kelkkojen määrä aiheuttaa sen, että tällä kertaa testin pisteytyksen ja lopputuleman tulkitseminen väärin on helpompaa kuin aikaisemmin. Polaris Rush nappaa pronssia. Haastavat olosuhteet näkyivät myös kulutusmittauksissa. Enempiä selittelemättä ja pehmentelemättä itse tuloksiin: Ski-Doo MX Z 600 X-RS on vuoden 2010 paras 600-kuutioinen urheilukelkka. Lynx on pisteiden valossa niukasti kakkonen. Kanadalaisen keveys helpottaa käsittelyä hankalissa paikoissa ja omalla tavallaan se parantaa ajomukavuutta. 400 metrin kiihdytys menee Ski-Doon nimiin, sillä se taivaltaa hieman vajaan varttimailin aikaan 14,63. Voitokkaan reseptin salaisuus on se, että Ski-Doossa ei ole heikkoja kohtia, vaikka kelkan rakentamisessa ei kaikilla osa-alueilla välttämättä ole mietittykään kaikkien miellyttämistä. Lynx hörppäsi 21,6 litraa ja Polaris 23,9 litraa. Viime vuoden ylivoimainen voittaja kaipaa edelleen pientä säätötyötä jousitukseen ja ohjaukseen. Se on mukava, sen ohjaus on hyvä ja sitä voisi pitää synonyyminä sanalle "suuntavakaus". Rush on vahvoilla niillä osa-alueilla, joihin se on suunniteltu. Polariksen ja Lynxin pienehkö ero tarkoittanee sitä, että Polaris on saanut kulutustaan paremmalle tolalle. Yhteenveto - Kuningas on vaihtunut Tämänkertaista testiä lähdettiin tekemään kaksijakoisin miettein. 100 kilometrin tuntinopeuden pöperöisessä kelissä Lynx saavutti ajassa 5,23 sekuntia. Itse asiassa Rushilla ei ollut ainuttakaan selvästi huonoa osa-aluetta. Vaikka Lynx saa huomautuksia jousituksen ja ohjauksen rauhattomuudesta, ei pidä unohtaa, että sen runko ja ergonomiset ratkaisut ovat alan parhaimmistoa. Se ohjaa niin kovalla reitillä kuin pehmeällä lumella. Ski-Doon seikkailut suksimaailmassa jatkuvat. Testiolosuhteissa se antoi tasoitusta Ski-Doolle ja Lynxille, joiden jousitukset on suunniteltu hieman toisenlaiseen ajoon. Pilot ei ole parhaimmillaan sekalaisessa reittiajossa, jossa vastaan tulee kaikkea kovasta jäästä irtolumeen. www.mk-lehti.fi MK 21 v v Parhaiten paikaltaan lähti Lynx, joka reilusti painoa siirtävän alustan ja 38millisellä harjalla varustetun mattonsa ansiosta ponnahtaa liikkeelle selvästi hätäisimmin. Sama rykäisy vei Ski-Doolta 5,36 sekuntia ja Polarikselta 5,98 sekuntia. Kakkonen on Lynx jääden 10 sadasosaa ja kolmanneksi kerkeää Polaris ajalla 15,26. Lynxin suksi toimii tasapaksusti kaikissa olosuhteissa, eli ei ole hyvä oikeastaan missään. Polariksessa oli kolmikon paras suksi. Lisäksi jousitus on mihin tahansa muuhun kelkkaan kuin Ski-Doo MX Z 600:aan verrattuna lähes huippuluokkaa, ja tiedämme entuudestaan, että PPS-alustasta saa säätämällä irti vaikka mitä. Potentiaalia kelkassa on, sen tämäkin testi osoitti. Vastaavasti sapetusta aiheutti se, että testattavia oli vain kolme
Kelkka on polarismaiseen tapaan äärimmäisen vakaa ja rauhallinen ajaa, mutta mutkaajossa esiin nousivat tietty kankeus ja aliohjautuvuus. Moottori on tehokas, mutta teho voisi tulla ulos rivakamminkin. Sekin saattaa korjaantua kiertämällä takapukin high speed -klikkerin lähes kiinni. Ensisilmäyksellä kelkka hämmentää ennennäkemättömällä takajousituksellaan ja muotokielellään. Vauhdin kasvaessa on havaittavissa suksesta ja raudasta johtuvaa aliohjaamista. Rivakassa ajossa puiden välissä piti laittaa kaikki peliin, että kampe kääntyi. Alusta on pinnasta nahkea, mikä antaa rata-automaisen tunteen. Lynx tuntui kuitenkin SkiDoon jälkeen hieman rauhattomalta ja eritoten ohut ohjaustuntuma jäi häiritsemään varsinkin pehmeällä reitillä, joten sukset menisivät Lynxistä ensimmäisenä vaihtoon. Sopivassa patikossa kelkka on loistava ajettava, mutta jos keulaa ei ehdi keventää riittävästi vastapattiin, tulee etupukin lyhytliikkeisyys kouriintuntuvasti vastaan. Aivan kuin viime vuoden testitulokset olisi lähetetty Valcourtiin, ja uuteen malliin olisi tehty kaikki muutokset, joista valitin viime vuonna. Rushissa on porukan paras tuulilasi, joka suojasi 25 asteen pakkasella mukavasti. Hitaassa ajossa alusta toimii moitteettomasti, mutta ei yhtä pitkäliikkeisesti kuin Lynxissä. Entistä urheilullisemmaksi hierottu MX Z on tässä porukassa selvä suosikkini. E-TEC tuli tänä vuonna hopealle. Ainoastaan pehmeällä lumella ajettaessa esiintyi lievää aliohjautuvuutta. Ohjaus tuntui turhan raskaalta. Kelkassa on merkittävästi potentiaalia kehittyä, ja tuloksen näemme taatusti tulevina vuosina.q Kulutus ja painot Polttoainekulutus l / 100 km Bensatankin tilavuus litraa 39 42 40 Paino täydellä tankilla kg 254,6 258,4 242,4 Paino tyhjällä tankilla kg 225,3 226,9 212,4 Lynx Rave RE 600 E-tec 21,6 Polaris 600 Rush 23,9 Ski-Doo MX Z X RS 600 HO E-tec 20,3 www.mk-lehti.fi. Rushin ajoasento on erittäin onnistunut ja se palvelee yhtälailla hikilenkillä räppäilyssä kuin rennommassa matka-ajossakin. Ohjaus on enemmän aliohjaava kuin Ski-Doossa ja välillä kurvit meinasivat mennä suoriksi. Kovemmassa ajossa kelkka kulkee vakaasti ja linjakkaasti, mutta pahimmissa pateissa alusta pohjaa. Alusta paranee vauhdin kasvaessa ja ainoa mainittava asia ovat ohhoh-tilanToimintasäde km 180 175 197 Joni Launonen: Ski-Doo ei keksinyt ruutia uudestaan, vaan X-RS-päivityksen myötä kilpailukykyisestä aihiosta houkuteltiin esiin osin piilossa ollut potentiaali. Rush on omaperäinen peli, jossa on paljon hyvää, mutta hieman urheilullisemmalla jousituksen säädöllä Rush olisi saanut sielustani tukevamman otteen. Erilaisuuden tuntee kelkan tavassa muuttaa jousituksen geometriaa. RE ei ole ottanut takapakkia, mutta mielestäni kokonaisuus ei vain toimi aivan yhtä hyvin kuin Ski-Doossa. Silti olen sitä mieltä, että etupukista loppuu liikerata ja vaimennus pahoissa töyssyissä. Kelkka on mukavan jämäkkä ja johdonmukainen, joten sillä ei tarvitse pelätä pieniä yllätyksiä. Ensivaikutelma on erinomainen, sillä ajoasento on mielestäni porukan paras. Racing-henkisessä laitteessa on hyvä istua ja laite tuntuu olevan lapasessa. Lynx on listallani kakkonen. Polaris on ottanut uutuusmallinsa Rushin myötä ison harppauksen 600kuutioisten luokassa. Vertailussa... 22 MK Tätä mieltä Olli Autonen: Ski-Doo on kolmikosta selvä valinta ykköseksi. Jousitustuntuma on napakka olematta kuitenkaan ylikova ja epämukava. sen urheilullinen kelkka, johon voi luottaa lähes kaikissa ajotilanteissa. Lynx kaipaa mielestäni kompromissitonta ja urheilullista jousituksen säätöä sekä kunnon suksia, jotta se taas voi haastaa Ski-Doon jäsentenvälisessä. Lynx ei ole aivan yhtä rauhallinen ja varman tuntuinen kuin SkiDoo. Luulin, että Pohjois-Amerikasta ei voi tulla kelkkaa, joka on valmis Skandinaviaan ilman säätöpajalla käyntiä. XP-runkoinen Ski-Doo on erittäin tasapainoinen ja helppo, mutta äärimmäi- teiden ojat, joissa takapukki pohjaa ja perä ottaa mediumin takakorkean. Mikko Vainionpää: Kultaa annan tänä vuonna kotiläksynsä tehneelle Ski-Doo MX Z X-RS 600 ETECille. Viimevuotiseen kansanmalliin tehdyt parannukset ovat muuttaneet kelkan luonteen täysin. X-RS:ssä on loistava ajoasento, juuri sopivalla korkeudella oleva ohjaustanko ja istuinkin on nyt juuri sellainen kuin urheilukelkassa pitää olla. Lynxin vahvuuksia ovat mukavuus ja Ski-Doon tapaan loistava ergonomia. Parasta kelkassa on kevyt ohjaus yhdistettynä oikean korkuiseen tankoon. Ne ovat normaalia alempana takaosastaan, mikä helpottaa seisomista. Niin hyvin siellä ei suomea kuitenkaan osata, että sana "jalkakotelo" olisi käännetty oikein. Vaikka Ski-Doo onkin erittäin urheilullinen kelkka, se olisi tästä ryhmästä ehdoton valintani myös pitkille kevään safareille. X-RS on kokonaisuudessaan lähes täydellinen urheilukelkka. Lynxissä on kuitenkin potentiaalia, ja pienillä hienosäädöillä kelkasta saa loistavan, kuten viime kauden kestotestikelkka osoitti. Lynx on edelleen varma valinta, ja pienet puutteet jalkakoteloissa ja jousituksessa ovat hienosäätökysymyksiä. Takajousitus painuu helposti kiihdytyksessä ja pitkässä loivassa patissa, mutta nousee nopeasti ylös. Hieman arvoitukseksi jäi, oliko Lynxin säädöissä jotain pielessä, vai oliko Ski-Doo vain niin paljon vahvempi kokonaisuus. Penkki on jämäkkä ja kapea, ja sitä vasten on helppo puristaa itsensä tukevasti. Tuntuu, että laitteessa ei olisi niin sanottua miinusjoustoa. Pronssia testissä annoin Polaris Rush 600:lle. Ajoasento ja penkki eivät ole enää niin ylivoimaiset Ski-Doon korjattua puutteensa. Uudessa alustassa on ideaa, sillä keulan saa nousemaan pahoissa paikoissa. Viime vuonna ylivoimaiselta tuntunut Lynx jäi tällä kertaa sisarmerkkinsä varjoon. SkiDoo kulkee kuin rasvattu, ja kurviominaisuudet ovat totutusti huippuluokkaa. Polaris Rush lunasti ne odotukset, joita minulla sitä kohtaan oli. Kun Ski-Doo on kuin WRCreplika kadulla, Lynx tuntui pehmeältä hivenen heijaavalta pitkäjoustoiselta katumaasturilta. Onneksi olin väärässä! Kahden viime vuoden voittaja Lynx Rave 600 H.O. Kurveissa kelkka ei kallistele, vaan menee minne kuljettaja tahtoo. X-RS oli vuodenvaihteen testien nopein ja kevyin ajettava, eikä se yllättänyt kielteisessä mielessä missään tilanteessa. Listan kolmossijaa ei pidä mieltää tässä tapauksessa tappioksi, sillä tynkävertailu oli tänä vuonna harvinaisen kovatasoinen. Lujaa ajamisessa oli suurin ero. Klikkereiden säätöalue on suuri. Jousitus on kohtuullisen toimiva, mutta minä, joka ajan paljon seisten tai puoliseisovassa asennossa, saan perän nousemaan etenkin ohhoh-tilanteissa turhan usein ja turhan korkealle. Alustan säätö saisi olla mielestäni napakampi ja ohjaustanko aavistuksen verran korkeammalla. Testikelkan alusta oli hyvin mukava ja pehmeä, mutta suuren lumimäärästä takia se löi läpi suurimmissa terävissä pateissa. Astinlaudat ovat lyhyet ja niihin kertyy herkästi jäätä. Kelkka on erittäin mukava tasaisella tai loivia heittoja sisältävällä reitillä
E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. levy Leveys: 122 cm Pituus: 289 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 40 l Sytytyslaitteet: ND-Megatec, digit. 85 kW / 115 hv 594,4 cc Elektroninen DI TRA III / QRS Roller 38 x 305 / 3,2 cm REV-XP, HPG- T/A Alu Clicker-kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: SC-5, HPG T/A Alu / C-36 Racing Clicker-kaasuisk., jousto 381 mm Jarru: Hydr. 85 kW / 115 hv 594,4 cc Elektroninen DI TRA III / QRS Teho: Iskutilavuus: Pa-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: 38 x 307 / 3,8 cm A-LFS, TA 36 HLC -kaasuisk jousto 242 mm Telasto: PPS-120, TA 46 HLCR-kaasuisk., jousto 390 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122,5 cm Pituus: 287 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 39 l Sytytyslaitteet: Denso Hinta: 12 890,- Polaris 600 Rush Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Pa suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Polaris, 2-syl.,2T, nestejäähd. Lynx Rave RE 600 E-TEC Tekniset tiedot Moottori: Rotax H.O. jousto 229 mm Telasto: Pro Ride, Walker Evans kaasuisk., jousto 356 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122 cm Pituus: 274 cm Raideväli: 108 cm Paino: 208 kg Pa-säiliö: 42 l Sytytyslaitteet: Digital CDI Hinta: 13 490,- Ski-doo MX-Z X-RS 600 E-TEC Tekniset tiedot Moottori: Rotax HO E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet , läppäventtiilit. läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet 88 kW / 120 hv 599 cc CFI-4 P-85 / P2 38 x 307 / 3,2 cm IQ., Walker Evans Piggypack kaasuisk,. Hinta: 12 990,- Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: www.mk-lehti.fi MK 23
Parivertailussa Arctic Cat Sno Pro ja Yamaha Phazer RTX Nousevan auringon maan kelkka Yamaha Phazer RTX on mitä hauskin kikkailupeli, jolta luonnistuu lennokkaampikin meno. 24 MK www.mk-lehti.fi
Phazer on 500-kuutioisen nelitahtipadan liikuttelema moottorikelkka. Suunnittelun painotuserot näkyvät esimerkiksi kelkkojen varustelussa. Ajoasennoissa ei loppujen lopuksi ole isoja eroja, sillä molemmat kelkat edusta- vat uuden koulukunnan ajattelua. Toinen pointti tehtaan edustajien mukaan on se, että uusi runko on kallis. Saarela oli täysin oikeassa, sillä loppu- www.mk-lehti.fi MK 25 v v. Luokassa saa ajaa kilpaa 500-kuutioisilla APV-venttiilittömillä Twinspar-runkoisilla F5-malleilla ja Sno Prolla, Yamahan nelitahtisella Phazerilla sekä kaikilla ilmajäähdytteisillä kelkoilla. Saarelan mukaan äärimmilleen hiottu näytelmä on kuin kaunis nainen, jota on ilo katsella. Kummassakin on hyvä ja selkeälukuinen mittaristo, mutta katkaisimissa on kovasti eroa. Syitä pienen moottorin käyttöön on muutamia. Moni toivoi näkevänsä menestyksekkäässä kisakelkan rungossa 800-kuutioisen padan pikkumoottorin sijaan. Peruutusvaihdekin Yamahasta löytyy, mutta Catista näitä ylellisyyksiä on turha haeskella. Sno Pro 500 ja Phazer RTX puolestaan ovat kelkkoja, joissa näiden kahden valmistajan omapäisyys kiteytyy. Mukavuusvarustelussa on isohko ero, sillä Yamaha on nelarina luonnollisesti varustettu sähköstartilla. Arctic Cat on tehty kisakelkaksi, kun taas Phazerilla kosiskellaan laajempaa yleisöä. Missä Arctic Catin ohjaamoa leimaa karu tarkoituksenmukaisuus, voi Yamahan kuljettajan työympäristöä luonnehtia jopa tyylitellyksi. Tulokset olivat yllättäviä. OMITUISTEN OTUSTEN kerho rctic Catin päätös laittaa 500-kuutioinen ilman pakoaukonsäätimiä oleva moottori Sno Pro -runkoon aiheutti viime keväänä kovasti ihmetystä tällä puolella Atlanttia. Polttoaineenruiskutuksella varustetun rivikakkosen luvataan tuottavan noin 80 hevosvoi- A maa. Yksi tärkeä syy on myös se, että PohjoisAmerikassa ajetaan kilpaa 85-heppaisten luokassa. MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: OLLI AUTONEN JA JONI LAUNONEN Arctic Cat ja Yamaha ovat profiloituneet omien polkujensa kulkijoiksi. Positiivista kuhinaa kelkan ympärillä olikin, mutta siitä ei tullut Suomessa suurta kaupallista menestystä. Näistä kahdesta Yamahan satula miellyttää enemmän, joskin takapuoli pitkällä pattia vedettäessä istuimen takana oleva muovinen pyrstö häiritsee hetkittäin hieman. Tärkein on se, että ilman muutostöitä olemassa olevaan hylsyyn ei sovi mikään nykyisistä Suzukin isolohkoista. Lähtökohtana ajoasennon suunnittelussa on ollut se, että kuljettaja istuu ryhdikkäästi, mutta tarvittaessa on erittäin helppo päästä seisomaan. Astinlaudat ovat kummassakin hyvät ja tehty seisten ajavaa kuskia ajatellen. Istuimien muotoilussa on runsaasti eroja. Tässä vertailussa otimme Catille kilpakumppaniksi Yamaha Phazerin. Siinä, missä Arctic Catin kaksitahtinen tuottaa ylävireisiä ja piikikkäitäkin hevosia, muodostuu Yamahan katras lauhkeista ja helposti ohjattavista polleista. Eri puusta veistetyt Vertailun kaksi 80-85-heppaista moottorikelkkaa sopivat kumpikin urheilukelkkojen luokkaan, vaikka niillä ei ole kovin montaa yhteistä nimittäjää. Kovapohjaisen crossisaappaan alla etenkin Arctic Catin astinlauta kaipaisi hieman lisää karhennusta. Mukava ja vähemmän mukava Joskus takavuosina näyttelijä Erkki Saarela vertasi näytelmää naiseen. Mutta jos näytelmässä onkin pikkuinen virhe, siis jotain vastaavaa kuin että vertauksen kaunis nainen sattuisi katsomaan pikkuisen kieroon, muuttuu kaunis vielä kiehtovammaksi. Arctic Catin satula on leveä ja kulmikas, kun taas Yamahan jakkara tuo mieleen moottoripyörän istuimen. Phazer esiteltiin keväällä 2006, jolloin siitä odotettiin menestystarinaa. Yamahan kontrollinappulat löytyvät ohjaustangosta ja mittaristosta, kun taas Arctic Catin kahvan lämmittimien sekä valojen valitsin ovat kojelaudalla. Pistimme nämä kaksi oman tiensä kulkijaa vastakkain
Yleensä Yamaha vain heittää keulaansa hieman ylöspäin ja jatkaa matkaa. Onneksi sladit eivät muodostu aivan helposti ylileveiksi. Nopeatempoisessa ajossa, jossa alustaan kohdistuu nopeasti toistuvia iskuja, jousitus ei ole tehtäviensä tasalla. Perä jää pakkaamaan peräkkäisissä pateissa, mikä lopulta aiheuttaa pohjaamisia ja pahimmassa tapauksessa poistumisia reitiltä. Etujousitus on melko jämäkkä, mutta ei ansaitse moitteita. Yamaha yllättää mukavuudellaan. Karhennukset toimivat snoukkakengän kanssa, mutta crossikenkää ajatellen vihreät karhennukset saisivat olla leveämmät. 26 MK www.mk-lehti.fi. Ohjaus sen sijaan on tarkka ja kevyt kovalla reitillä. Myös etujousitus pelaa hienosti. Tässä tapauksessa virhe on ehkä väärä sana, voitaisiin ehkä puhua kauneuspilkusta. Yamahan kiinnostuvuutta lisäävä kauneuspilkku on sen omaleimaisuus. Catin vakiosukset eivät ole irtolumella parhaat mahdolliset ohjaimet, sillä ne aliohjaavat helposti. Jos kelkalla joudutaan ajamaan erittäin hitaasti, täyttyy moottorin alakerta bensasta, ja menee muutama hetki kaasutellessa ennen kuin moottori selviää yliannostuksesta. Meininki on silti tai juuri siksi aivan älyttömän viihdyttävää. Parivertailussa... Kaasuttaminen aiheuttaa kysymysmerkkejä Arctic Catin pintakovuus antaa odottaa, että kelkka muuttuisi sitä mukavammaksi, mitä kovempaa sillä ajaa. Kelkka pysyy noissa tilanteissa hyvin hanskassa, eikä edes takakorkeita tarvitse liiemmin pelätä. Yleisesti ottaen alusta kantaa hyvin ja kelkalla voi lasketella löysin rantein. Yamahaa ei ensisijaisesti ole suunniteltu kilpuriksi, mutta se on helppo ajatella 85-heppaisten luokan kilpakelkaksi, sillä ajo-ominaisuudet ja käsiteltävyys ovat jo vakiona hyvät. SnoPron 32-millisellä harjalla varustettu 325-senttinen Camoplast Cobra on tarjoaa hyvän pidon ja tuntuman ajoalustaan. Arctic Catin etujousitus on omintakaisen näköinen, mutta toimiva ratkaisu. jen lopuksi pienet virheet tekevät kiinnostavaksi yhtä lailla näytelmät, naiset kuin moottorikelkatkin. Sen pehmeän tuntuinen jousitus osoittautuu pattisella pätkällä yllättävän kantavaksi ja mukavaksi. Maton harjakorkeus ei tosin ole kaikki kaikessa, sillä kulkuhaluihin vaikuttavat maton muutkin ominaisuudet, rakenteelliset Ketjukotelon sijoittelu vaatii kovakärkisten kenkien käyttöä. Astianlaudat ovat hyvät ja suorat. Phazerin hauskuuskerroin on korkea. Arctic Catille on leppoisassa ajossa leimallista pintakovuus ja hermostuneisuus. Matalaharjainen matto on turhan liukas sekä kiihdytyksissä että jarrutuksissa. Yllättävissä tilanteissa Yamaha-kuskilla on apunaan kelkan helppo käsiteltävyys. Jo rinnakkain kiihdytellessä selvisi, että Arctic Catin karkeampi matto puree ajoalustaan lähdön hetkellä huomattavasti tomerammin, mistä johtuen poistuminen oli terävämpää. Pohjaamaton alusta ei kuitenkaan ole, ja esimerkiksi joissakin ojien ylityksessä etupukki käy pohjassa. Käytimme testissä keulan Fox Float -iskareissa 100 psi:n paineita. Kelkka tuo jossain määrin mieleen Ski-Doon MXZ 550:n REV-aikakaudelta, mutta siinä on paljon omintakeisuuksiakin, kuten taipumus heittää jarrutuksissa perää sivulle. Sukset voisivat olla paremmin ohjaavat. Kulkevat ne pikkuisetkin 80-85-heppaiset kulkevat melko lailla rinta rinnan. Alustan pitkät liikkeet tuovat mukavuutta menoon. Tuntuu, että tehoa on kohtuudella myös alhaalla, mutta liiallisen polttoaineensaannin takia kone ei tykkää pienillä kierroksilla ajelusta. Moottori on ylävireinen. Kauneuspilkuista kovahkon alustan lisäksi nostettakoon esiin moottorin luonne. Phazerin ajaminen on helppoa, joskin vieläkin helpommaksi se muuttuisi, jos alla pyörisi 32-millisellä harjalla varustettu matto nykyisen 25-millisellä kuviolla rypytetyn kumivalmisteen sijaan. Muutaman kerran Sno Pro pääsi yllättämään todella pahasti, kun kelkan perä alkoi imitoida Tenolle nousevan lohen pyrstön liikkeitä. Se ei ole mitään uutta auringon alla kisapelistä puhuttaessa. Kiristämisen myötä takapukki ei ollut enää yhtä läjässä, joten pohjaaminen siirtyi hieman tuonnemmas. Odotuksia jouduttiin hetimiten päivittämään haastavalla reittipätkällä, sillä selvisi, että alusta ei ole keulan tasalla. Yamahan ohjaus on kevyt, eikä sen tarkkuudessa ole suuremmin huomauteltavaa. Keulan olisi voinut laittaa vielä pikkuisen jäykemmällekin, mutta mielestämme se toimi jo nyt todella hienosti. Arctic Catin alustan säädöt tuntuvat hitailta. Yhtä kaikki, mielestämme Arctic Cat kaipaa enskatyyppisessä ajossa alustan uudelleen simmitystä. Nykyisellään se toimii, jos patti on kohtuullisen isoa sekä runsaslumista, ja rata mallia hidas. Sen takajousitus on todella pitkäliikkeisen tuntuinen, joskin etupukin lyhyt joustomatka tuntuu joissakin tilanteissa. Kelkka on pienen tuntuinen ja se ehkä kallistelee hieman mutkissa takapukin painuttua kasaan kiihdytyksessä. Kysymysmerkkejä, joskin hieman eri sävyisiä, aiheuttaa Yamahakin. Ilmeisesti karkeampi matto vaikutti hieman huippunopeuteenkin, sillä Yamaha kulki hieman kovempaa kuin kilpakumppaninsa. Ongelmaan saatiin ensiapua kiristämällä takapukin hakaneuloja. Yamaha on useimmissa ajotilanteissa hyvin hanskassa, minkä lisäksi kelkkaa on helppo käännellä ja väännellä esimerkiksi pienissä hypyissä. Näiden kelkkojen ajettavuudesta kauneuspilkkuja kyllä löytyy
Jos mietit minkälaista on Tucker Hibbertin elämä, voit aloittaa simulaation ajamalla Sno Pro 500:lla. 85heppaisesta koneestaan huolimatta kelkka tuntuu aidolta kilpurilta. Takajousitus vaatii vielä säätötöitä ollakseen sovelias enskatyyliseen ajoon. Ohjaamo on karu, mutta tarkoituksenmukainen. www.mk-lehti.fi MK 27 v v
Soisi, että sitä tulisivat täyttämään muutkin valmistajat tuomalla markkinoille uusia kevyitä sportteja viimeistään silloin, kun 550-kuutioisten ilmajäähdytteisten taru loppuu. Yamahan varvaskoukut ovat toimivat. Tuulilasi on mallia kääntyvä kuten ensimmäisissäkin Phazereissa. seikat sekä telan kohtauskulma ja se, miten halukkaasti matto rullaa alustan ympärillä. Sen sijoittelu jakaa mielipiteitä. Kallistuksenvakaaja hoitaa hommansa, mutta se on aseteltu hieman ottavaan paikkaan. Yhteenveto Arctic Catin ja Yamahan vertaaminen perinteiseen tapaan ei olisi ollut aivan reilua, sillä askeettisesti varusteltu kisapeli on auttamattomasti altavastaaja, koska siitä puuttuvat kaikki ylellisyysvarusteet. 1 2 3 4 5 6 7 2,49 sek. Arctic Catin lukema on samaa luokkaa kuin viime vuosikymmenen 500-kuutioisilla ja noin 100-heppaisilla urheilukelkoilla. Suorituskykymittauksia Arctic Cat 500 Sno Pro Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Jos rakenteet vain kestävät, olisi Yamahassa kovastikin ainesta kilpuriksi, jos sille vain olisi sopiva luokka. Yamahan kulutukseksi mitattiin 17,1 litraa satasella kun Catti samalla lenkillä tempaisi 25,7 litraa sadalla kilometrillä. 0-400 m 15,88 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 125,4 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 53 m 28 MK www.mk-lehti.fi v v. Tulokset olivat odotuksiemme kaltaiset. 1 2 3 4 5 6 7 2,80 sek. Nopeudet edustavat hyvää tulostasoa, sillä mittaukset ajettiin kovalla alustalla 15 asteen pakkasessa. Parivertailun suurin yllätys oli Yamahan potentiaali urheilukelkkana. Kulutukseen vaikuttaa myös Yamahan koneen loistava tehoalue, jonka ansiosta kelkalla ei tarvitse ajaa kaiken aikaa tuppi nurin, kun taas Arctic Cattia pitää komentaa jatkuvasti sinkki tiukalla. Yamahan ja yhtä lailla Arctic Catin laittaminen samaan lähtöön föönien kanssa olisi epäreilua, sillä puhallinjäähdytteisessä on parikymmentä heppaa vähemmän kuin näissä kahdessa. Parivertailussa... Yamahan mittari on näköisällä ja se on helppolukuinen. Mittasimme myös kelkkojen kulutukset reittiajossa. 0-200 m 9,64 sek. 0-400 m 15,47 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 123,1 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 50 m Yamaha Phazer RTX Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 6,40 sek. Siksi kiinnitimme huomiota ennen kaikkea ajettavuuteen sekä suorituskykyyn ja päätimme jättää pisteet kokonaan pois. 5,85 sek. Ehkä keväthangilla pakkasyön jälkeen tuloksiin saataisiin vielä pikkuisen parannusta. 3,69 sek. 0-200 m 9,27 sek. 85-heppaisten luokka on tuskin tulossa Suomeen, jos muilta merkeiltä ei ilmesty vastaavan tehoisia laitteita. Kisaluokan puuttuminen näiltä kelkoilta on hieman harmi, sillä nykyisellään 550-kuutioisten föönien ja 600-kuutioisten kilpureiden välissä on aika iso hajurako. Huipuiksi Arctic Catille kirjattiin 123,6 kilometriä tunnissa, kun Yamahan paras vetäisy tuotti tuloksen 125,4 km/h. Kisakelkkamaisen kulmikas Arctic Cat syö soppaa kisakelkan lailla, kun taas nelari menee jo nelitahtisuutensa vuoksi hieman vähemmällä kuin erittäin perinteinen kaksitahtinen. 4,10 sek
Saisimmeko ehdottaa uutta tapaa kuljettaa kelkkaasi? Katso uudistuneet nettisivut! www.mk-lehti.fi MK 29
Joni Launonen: Arctic Cat on kilpuri hyvässä ja pahassa. Vaikutelmaa korostavat vain ylärekisterissä peuhaava moottori ja todella räikeät pakoäänet. Vaikka jousitus pohjaa, säilyy kelkan hallittavuus ilman yllättäviä ohjelmanumeroita. YPZ 35 x 307 / 2,5 cm Erillisjousitus, Fox Float-ilmajousi-kaasuisk. Se kuulostaa raa´alta ja myös tuntuu siltä, koska ilman pakoaukonsäätimiä olevan moottorin tehoalue on aika kulmikas. levy 121 cm 282 cm 108 cm 30 l Digital T.C.I / T.P.S 11 690,- 30 MK Tätä mieltä Olli Autonen: Puolilitrainen Sno Pro Catti kuulostaa ja osin tuntuukin hyvin raaserimaiselta. Kelkan onnistunut ajoergonomia ja tasainen painojakauma tekevät siitä helpon ja ennen muuta hauskan ajettavan. Alusta toimii kaksijakoisesti. Etujousitus on hyvä, mutta takajousituksen säädöt ovat hakusessa. Yamaha Phazer on kaikessa omaperäisyydessään viihdyttävä kelkka. Yamaha Phazer on oranssina nätti kuin mikä. jousto 236 mm Pro Shock CK, KYB-kaasuiskari, jousto 412 mm Hydr. Jos saisi muokata, tahtoisin Phazeriin vain aavistuksen topakamman jousituksen sekä 32-38-millisellä harjalla varustetun maton, jotta jarrutus- ja kiihdytyspito paranisivat. Kelkka on myös erittäin mukava ajaa, kiitos pitkäliikkeisen takapukin. Kun yhteinen sävel taas löytyi, pysyi kelkka lapasessa ja hauskaa oli. Pidän Phazerin ajo-ominaisuuksia kiitettävän mukavina, joskin pitkän Phazertauon jälkeen kelkka tuntui alkuun kallistelevan pikkuisen. Siksi kelkan perä tanssahteli peräkkäisissä pateissa jopa vaarallisen tuntuisesti. Pidän myös jousituksen säädöstä, joka sopii sekä rauhalliseen reittiajoon että kovempaan räppäilyyn. Jousitus kantaa aivan riittävästi ja myös keula toimii. Myös ohjausta vaivaa levottomuus. Takapukin hakaneulojen säätö rauhoitti menoa hieman, muttei täysin poistanut tuota taipumusta. levy 126 cm 297 cm 109 cm 42 l 3D, pakokaasun l-tunnistin 9 990,- Yamaha Phazer RTX Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Yamaha 2-syl., 4T, nestejäähd., 80 hv 499 cc 2xKeihin CVK, nestelämm. Moottorin tehontunne jää jotenkin vaisun oloiseksi Cattiin verrattuna, mikä johtunee Yamahan tasaisemmasta vääntöalueesta ja moottorin persoonallisesta äänestä. Catin selässä on hyvät liikkumatilat, ajoasento on mieleeni ja kevyttä kelkkaa on helppo hallita painonsiirroin. Alusta kuntoon, niin Arctic Cat sopii harrastekelkaksi vaikkapa crossiradalle. Parivertailussa... Arctic Cat 500 Sno Pro Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Pa suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Suzuki, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppäventtiilit 85 hv 499 cc akuton EFI Team 38 x 325 / 3,2 cm AWS VIII, Fox Zero Pro -kaasuisk, jousto 240 mm Slide Action, Fox -kaasuisk, jousto 340 mm Hydr. Tuntui ja sivusta katsottuna myös näytti siltä, että alusta on aivan liian hidas. Muilta osin jättäisin kelkan ennalleen ja nautiskelisin.q www.mk-lehti.fi. Toisaalta se on pintakova ja tuntuma ajoalustaan jää ohueksi, mutta kuitenkin alusta pohjailee ja viskelee perää pateista välillä hallitsemattomasti. Ajettavuudeltaan Phazer on loistava
VARAA KOEAJO HETI: WWW.POLARIS.FI WWW.POLARIS.FI. R POWE R DURABILITY ttt ANCE BAL PENSI ON SUS POWE R PENSI ON SUS UUSI RUSH 600 ´10 NYT KOEAJOSSA YLI 20:SSÄ POLARIS-LIIKKEESSÄ. FEEL THE RUSH. ANCE BAL DURABILITY iDE THE RUSH
Vertailutestissä Arctic Cat F8 SnoPro Lynx Rave RE 800 PowerTEK Polaris IQ 800 SP Dragon Ski-Doo MX Z 800 X-RS PowerTEK Lumikenttien VALTIAAT 32 MK www.mk-lehti.fi
Keskustelun kohteena olivat 800kuutioiset urheilukelkat vuosimallia 2010. M www.mk-lehti.fi uutaman päivän vertailutesti osoitti, että 800-kuutioisten urheilukelkkojen luokassa on laitteita, joissa ei ole mitään muuta yhteistä nimittäjää kuin se, että kaikissa testattavissa on 800-kuutioinen kaksitahtinen twini-moottori. Tällä hetkellä 800-kuutioiset urheilukelkat tuntuvat jakautuvan kahteen ryhmään simppelin urheilullisiin laitteisiin ja yhden miehen hi-performance touring kelkkoihin. Yhtä mieltä oltiin siitä, että joku toimii lähes kaikissa ympäristöissä ja joku toinen hieman kapeammalla sektorilla. Testattavista BRP:n laitteet, MK 33 v v. Kelkkojen heterogeenisyys ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että niillä kosiskellaan enemmän tai vähemmän samanmielistä ostajajoukkoa. Nykyaikainen 600-kuutioinen sportti on jo niin pahuksen tehokas ja nopea kelkka, että toisinaan jopa harrastelehtien toimittajat mietiskelevät, että mihin 800-kuutioisia edes tarvitaan. Samaan hengenvetoon on hyvä todeta, että kyllä keväisillä tunturimarsseilla isolohko yksinkertaisesti tuntuu äärettömän mukavalta laitteelta. Pahimman hurskastelun jälkeen jokainen vuorollaan lopulta myöntää, että teho on aina kivaa. TEKSTI: MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: OLLI AUTONEN, JUKKA HELMINEN, JONI LAUNONEN Jopas voivat olla kelkat eri puusta veistettyjä, mietiskeli muuan testiryhmä onnistuneen ajopäivän jälkeen saunan lauteilla
Vertailutestissä... 34 MK www.mk-lehti.fi
Näillä eväillä Lynxin ohjaus paranee tuntuvasti. Viimeisenä sähköpakin käyttäjäksi ryhtyi Arctic Cat. Lynx ja Ski-Doo, ovat lähisukulaisia merkkien vakiokilpureiden kanssa, kun vastaavasti Arctic Cat F8 SnoPro ja Polaris IQ 800 Dragon ovat enemmän jälkimmäisen ryhmän laitteita. Rento ja tilava asento on kuin tehty pitkille päivämatkoille. Varmaan sama asia kuin perunamuusissa ja karjalanpaistissa perusasiat ovat kunnossa. Myös kelkan voimalinjan kipakkuus muistuttaa siitä, että Rave RE 800 PowerTEK ei ole mikään jokamiehen sportti rauhallisille rekiretkille. Toisaalta Polariksen ajoasento ehkä hieman karkottaa nuorempaa kuskikaartia, joka vaatii kelkaltaan tiettyä leikkisyyttä ja mahdollisuutta kikkailuun. Lynx kiemurtelee hitaissa nopeuksissa jonkin verran, vaikka CTRL-suksea ei voikaan moittia erityisen ohjaavaksi. Jonkun mielestä tällä konseptilla ikä jo hieman painaa, mutta vastaväitteen tarjoaa se tosiseikka, että IQ-mallin Polaris on vuosi toisensa jälkeen niittänyt menestystä pohjoisamerikkalaisten kelkkalehtien Sled of the Year -valinnoissa. Hyväkuntoisella reitillä Arctic Cat on todella hieno peli. Jousitus toimii hitaissa vauhdeissa hyvin. IQ polveutuu kaudelle 2005 esitellystä Fusion-mallista. Mikä IQ:ssa sitten vetoaa. IQ:lla oli selkeä tilaus etenkin kun SkiDoon REV-mallisto oli vielä kaupan, sillä vähemmän aggressiivinen ajoasento sopi monelle sellaiselle kuljettajalle, jota Ski-Doon jyrkähkö polvikulma hirvitti. Säätö tuntui jotenkin vetelältä ja lisäksi se heitti helposti takakorkeita. IQ Polariksen telasto on pintaherkkä ja mukava matkavauhdeissa, mutta kovassa rytyytyksessä pitää varautua pohjaamiseen. Ski-Doo on onnistunut iskareiden säädössä ja myös 800kuutioisen telastoon voi luottaa joka tilanteessa. www.mk-lehti.fi MK 35 v v. Tasaisilla reiteillä kelkan paino ei tunnu eikä leveähkö penkkikään haittaa. Polaris kouluttaa kuskinsa ajamaan seisten pahat paikat hitaillakin no- Catin telasto ei ole vakiosäädössään sopiva kuin tasaisille reiteille. Sen ohjaus on tarkka, eteneminen vakaata ja jousitus toimii hyvin. Jos kaasupeukalo tekee laajoja liikkeitä, alkaa Catti karjahdella kuin jalopeura. Takajousitus ei ole erityisen kantava, ja sen huomaa jo hitaissa vauhdeissa isommissa pateissa. Molemmat pukit pohjaavat jo hiukankin isommassa patikossa. Lynxin telasto oli jostain syystä aivan eri tuntuinen kuin samaan aikaan ajossa olleen 600-kuutioisen. Se on mukava ja herkkä, eikä siinä ole jämäkälle urheilukelkalle tyypillistä pintakovuutta nimeksikään. Lynxin taipumus ryntäillä ja keulia ylenpalttisesti tekee hitaista reittipätkistä melko työläitä jotoksia. Polaris IQ 800 Dragon on porukan nestori. Lynxin ajoasento sopii rauhalliseen ajoon vallan mainiosti, mutta istuin tuntuu aavistuksen turhan pehmeältä. Vuonna 2007 Fusion muuttui IQ:ksi, mikä tarkoitti sitä, että kelkan kuomuosasto muuttui samanlaiseksi kuin RMK- ja Switchback-malleissa. Viimevuotisessa kestotesti-Lynxissä käytimme SLP:n SLT-suksea, joka terästettiin Totaltekin Racing-raudalla siksi, että saimme ohjauksesta terävämmän ja pystyimme ruuvaamaan suksipainetta pienemmäksi. Polaris on joukon ainoa sähköstartilla varustettu kelkka. Eroja rauhallisessakin ajossa Rennossa reittiajossa tässä ryhmässä on neljä vahvaa kelkkaa. Teknisesti laitteissa on niin yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksiakin. Arctic Catin ruisku on perinteistä mallia, eli polttoaine suihkutetaan imuläppärunkoon, josta se kulkee imuilman kanssa kampikammioon, josta edelleen huuhtelukanavia pitkin männän päälle. Kaikki testin kelkat on varustettu alun perin BRP:n esittelemällä sähköpakilla, joka saa koneen pyörimään väärinpäin. Telaston jousitus ei ole aivan herkimmästä päästä, mitä pintajoustoon tulee. Lynx ja Ski-Doo kulkevat kaasutinkoneen voimalla, mutta jenkkipeleissä käytetään ruiskua. Hitaassa ajossa raskas kaasuvipu tuntuu pirulliselta, sillä se rasittaa oikeaa kättä kohtuuttomasti. Etujousitus toimii kiitettävästi ja alusta hyvin. Arctic Catin uusi 800-kuutioinen ja 163-heppainen moottori on uskomattoman makea pa- ketti, jonka voimavarat siirtyvät tarvittaessa lumeen hienostuneesti. Polariksessa käytettään CFI-moottoria, joka tuikkaa osan bensasta suoraan sylinterin nousukanaviin ja tarvittaessa myös alakertaan. Vetely johtuu melko kovasta suksipaineesta. Lynxin jousitus tuntuu rauhallisessa ajossa mukavalta, mutta ohjaus on hieman rauhattoman tuntuinen. Rauhallisessa ajossa Polaris menee eleettömän rauhallisesti
Yhtenä miehenä oltiin valmiita myöntämään, että IQ pärjäisi vallan mainiosti ilman moottorin taipumusta pätkimiseen pahoissa pateissa. Seistessä huomaa, että astinlaudoissa saisi olla kosolti lisää karhennusta, jotta tossu pitäisi. Se selittyy paitsi isommalla tehoarsenaalilla, myös sillä, että näistä kahdesta 600-kuutioinen on se, jolla harjoitetaan aggressiivisempaa ajoa. Moitteiden jälkeen on hyvä todeta, että voimansiirron säädöt ovat onnistuneet, sillä koneen ärjy luonne on saatu suitsittua käyttökelpoiseksi voimaksi. Polaris on tehty ajatellen rentoa, mutta vauhdikasta ajoa, ja tämä perusajatus kyllä tuntuu. Lynx ja Ski-Doo sen sijaan ovat läheistä sukua vakiokilpureille. IQ-mallia alusta asti vaivannut lievä ohjauksen raskaus on myös läsnä. Muutoin hitaissakin vauhdeissa kovaan menoon säädetty Ski-Doo on mitä mainioin kulkupeli. Itse asiaan "Power is nothing without the control", sanoo erään rengasmerkin mainos. Tuo viisaus pitää paikkansa vähintään yhtä hyvin kuin väittämät "elämä on ihmisen parasta aikaa" ja "Suomi on maailman paras maa meille suomalaisille". Alustan jousitus on yksi niistä syistä, Vertailutestissä... 36 MK www.mk-lehti.fi. Arctic Catin vahvinta alaa on sen vakaus kovassa kyydissä tasaisilla reiteillä. Ohjaus on totuttuun tapaan looginen, joskin pientä aliohjausta esiintyy. Kiitosta on annettava aina loistaville Wilwoodin jarruille. Kelkan selästä tuntuu tipahtavan joka kerran, kun kaasua painaa syvään. Jousitus tuntuu pitkissä loivissa pateissa pitkäliikkeiseltä takapukin reippaiden joustovarojen takia. Pehmeän lumen kuorruttamalla reitillä Arctic Cat on vaikea kaveri. Kelkasta on vihdoin tullut todella kovaa kyytiä sietävä urheilukelkka, joka kaiken lisäksi on esimerkillisen helppo ajaa. Kelkka etenee vakaasti ja jos reitillä ei ole uutta lunta, myös kääntyvyys on hyvä. Viime vuonna ajettu Ski-Doo oli mielestämme ottanut hieman takapakkia vuoden 2008 malliin nähden. 800-kuutioinen ei kärsinyt muutoksesta aivan samalla tavalla kuin 600-kuutioinen. Catin keula on pintakova, mutta silti se pohjaa liian helposti. 800 Lynxin etujousitus tuntui telaston tapaan jotenkin vetelältä ja kelkka myös kallisteli paljon. Polaris osaa tehdä hyvän etujousituksen ja kaikki onkin kohdallaan myös 800-kuutioisessa. Hyvä ohjaus, hyvä etupään geometria ja hyvä iskareiden säätö oli yksi SkiDoon avain testimenestykseen. peuksilla. Takapakki oli peruja uudesta alustan takapukista, joka kyllä toi alustaan tuntua pitkistä joustovaroista, mutta samalla teki kelkasta hieman nenäpainoisen tuntuisen. Kun taas ajetaan hidasta ja epätasaista reittiä, jossa pitää loikkia ojien yli, alkaa vähäinenkin pumppaus hiljalleen puuduttaa oikeaa kättä olkapäästä asti. Pahassa patikossa fiilis muuttuu nopeasti, sillä etupukki pohjaa helposti vastapatissa. Kun joku totesi kelkan olevan erittäin mukava tasaisella reitillä sekä pehmeässä patissa, ei kukaan väittänyt vastaan. Polle kaipaa laveita latuja ja letkeää meininkiä. Polaris on ehdottomasti parhaimmillaan silloin, kun ajaminen ei ole jatkuvaa suorittamista vaikealla uralla. Sen käytön tekee raskaaksi kaasunasennontunnistin eli TPS, joka saa kuskin luulemaan, että hänellä on hyppysissään maailman ainoa kolmella kaasarilla varustettu twini. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että moottori ja voimansiirto on saatu natsaamaan hyvin yhteen. Hallittavuuden ja ajo-ominaisuuksien merkitys korostuu, kun alla on kelkka, jossa on tehoa 147-163 hevosvoimaa ja joka hyvällä kelillä kiihtyy yhtä nopeasti kuin litrainen sporttipyörä hyvällä asfaltilla osaavan kuskin alla. Kelkka siis puskee käännöksissä ja kaasun käyttö saa aikaan hillitöntä sutimista. Ongelmia aiheuttavat huonosti irtolumessa ohjaavat sukset sekä kevyen tuntuinen peräpää. Viimeistään mutkaisella pätkällä huomaa, että penkin päällinen on uskomattoman liukas. Sitä ennen on syytä korostaa, että nämä kelkat ovat perin erilaisiin käyttötarkoituksiin suunniteltuja, mutta silti ne mielletään samaan kategoriaan kuuluviksi. Risuja Ski-Doo saa Lynxin tapaan suhteettoman raskaasta kaasusta. Catilla ei juuri voi keventää vastaiseen ajettaessa, sillä kelkka ei roimista tehovaroistaan huolimatta nosta suksia maasta kovin helposti. Kaikki siis ovat urheilukelkkoja, mutta silti Arctic Cat ja Polaris tuntuvat tässä ryhmässä enemmän tai vähemmän yhden hengen touring-kelkoilta. Mutta eipä niin hyvää, ettei kiintiömoitetta löydy. Eritoten hitaassa ajossa kaasun raskaus alkaa nopeasti tuntua peukussa. Polaris IQ jakaa mielipiteitä monessakin asiassa, mutta parista seikasta testiryhmän sisällä vallitsee liikuttava yksimielisyys. Tälle kaudelle tehty X-RS-päivitys on tehnyt todella hyvää MX Z:lle. Seuraavat palstamillit on pyhitetty kelkkojen välisten erojen ruotimiseen kovassa ajossa
www.mk-lehti.fi MK 37 v v
Vertailutestissä... 38 MK www.mk-lehti.fi
Etenkin pitävällä jäljellä keuliminen muodostuu ongelmaksi. Ongelmien ratkaisemiseksi on onneksi tarjolla helppoja ratkaisuja. Takakorkeisiin kelkalla ei onneksi ole liiemmin taipumusta. Kovassa ajossa ohjauspylvään asento haittaa suurinta osaa testiporukasta. Jousitus on vakiokelkaksi yllättävän urheilullinen, eikä se aivan heti kaipaa simmitystä. Yläkierroksilla moottorista paljastuu vielä uusia piirteitä, sillä tehoa tuntuu olevan todella paljon. Tämä puolestaan saa aikaan sen, että keula ei kovalla tai kovapohjaisella reitillä juurikaan kevene. Lynx ei ole katastrofi, mutta totuuden nimissä on sanottava, että kaikki palaset eivät ole kohdallaan. Uudelleen suunniteltu ajoasento toimii loistavasti kovassa ajossa. Yhteenveto Vuosi 2010 on urheilukelkkarintamalla Ski-Doon. Toinen ongelma on jousituksen ja ohjauksen levottomuus; keula tuikkii kaiken aikaa ja perä pompottaa tarjoten kuskille ohjelmaa liiankin kanssa. Kääntöpuolena on se, että etenkin vaatimattomissa pito-olosuhteissa kelkka sutii mutkista lähdöissä aika tavalla. Menossa on napakkuutta, mutta aivan pahimmissa ojan ylityksissä kaipaisi pikkuisen lisää topakkuutta telastoon. Voisi luulla, että 800kuutioisen rovaniemeläisen ostaisi koke- nut urheilullinen kelkkailija, jolle mukavuus ei ole kaikkein tärkein asia. Jousituksen säätö on niin pehmeä, että se pohjaa jokaisessa ojassa ja isommassa patissa. Harmi, että Lynxin potentiaali hukataan näin keskenArctic Cat F8 Lynx Rave RE 800 Power Tek eräisen tuntuisiin säätöihin. Ensimmäinen on suksien vaihto ja toinen on iskarien uudelleen säätäminen. Tyypillistä on myös se, että alusta tuntuu eleettömältä siihen asti, kun vastaan tulee kunnon yllärimonttu. Voimaa on riittävästi ja se tulee ulos sivistyneesti. Pysty ohjauspylväs tekee ohjaamisesta pirullista kimurantilla reitillä, sillä josi kuski kanttaa etuviistoon, tulee tangon taivutettu pää rintapanssariin kiinni. Nämä kaksi ovat niin kaukana toisistaan, että kummankin miellyttämiseen tarvittaisiin kaksi eri kelkkaa. Kohderyhmää tulee miettineeksi, koska nyt Lynx tuntuu siltä, että toisaalta kelkan on määrä palvella racing-henkistä kuskia, mutta toisaalta sen pitäisi olla Pentti Peruskelkkailijan peli. Kunnon tälliä seuraa joko keulan nouseminen korkealle tai muu vikurointi. miksi Polarista on hankala mieltää samalla tavalla urheilulliseksi kuin vaikkapa Ski-Doota. Ski-Doo syttyy toden teolla, kun ajoalusta alkaa tarjota haasteita. Vauhdikas eteneminen on haasteellista, sillä kaasuun vastaaminen on lähinnä hysteeristä. Vakiota jämäkämpi enduro-säätö todennäköisesti rauhoittaisi kelkan käyttäytymistä ja tekisi siitä suoraviivaisempaa. Polariksen alusta on voimakkaasti kytketty, mikä tarkoittaa sitä, että etu- ja takapukki painuvat alas yhdessä. Ski-Doossa on pidempi välitys kuin Lynxissä, mutta testin aikana vallinneissa olosuhteissa ei ainakaan tuntunut siltä, että moottorista olisi puuttunut terävyyttä. Rajummin Lynxillä edetessä tulee pohtineeksi, että mikä mahtaa olla kelkan kohderyhmä. Lyhyempi toisiovälitys on tuonut terävyyttä kelkkaan ehkä jopa liian kanssa. Maltillinen XP-runkoisen urheilukelkan kehittäminen on poikinut todellisen mestariteoksen, josta ei kummemSki-Doo MX Z X RS 800 Power Tek Arvostelupisteet MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Voimansiirto Melu Polttoainekulutus Yhteensä RUNKORAKENNE/ OHJAUS Ohjaus / suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Penkki/tankkiyhdistelmä Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Ajovalot Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä Polaris IQ 800 CFI Dragon ES 10 9 9 8 9 9 7 61 9 10 8 9 8 8 8 60 8 9 8 8 9 9 6 57 9 10 9 9 10 9 8 64 9 8 8 6 8 7 8 7 61 8 8 8 8 9 9 8 9 67 9 9 8 8 9 8 8 8 67 9 9 9 9 9 10 9 10 74 8 7 7 9 9 9 10 8 67 189 9 9 9 9 10 8 8 8 70 197 9 8 8 9 9 9 8 9 69 193 10 9 8 9 10 8 8 9 71 209 Kulutus ja painot Arctic Cat F8 Lynx Rave RE 800 Power Tek Polaris IQ 800 CFI Dragon ES Ski-Doo MX Z X RS 800 Power Tek Polttoainekulutus l / 100 km 27,8 23,9 29,8 24,1 Toimintasäde km 173 175 146 166 Bensatankin tilavuus litraa 48 42 43,5 40 Paino täydellä tankilla kg 282,6 253,2 277 240,4 Paino tyhjällä tankilla kg 246,6 221,7 244,3 210,4 www.mk-lehti.fi MK 39 v v. Hyvä puoli tässä ominaisuudessa on se, että sukset ohjaavat. Kevyt ja tehokas kanadalainen ei ole moksiskaan isommastakaan tällistä, vaan se etenee vailla yllätyksiä ja yhteisymmärryksessä kuskin kanssa
IQ ei ole kummemmin muuttunut viime vuosina, ei myöskään testiryhmän yleinen mielipide kelkasta. Arctic Cat F8 SnoPro on tasaisten latujen kelkka, mutta patikkoon siitä ei ole. Ajoasento istuu myös meikäläiselle ja meikäläisen takapuoli taas istuu hyvin uuteen penkkiin. Loistava jousitus kovaan paukutukseen, mutta silti se on mukava matkavauhdissakin. Ainoa miinus on tolkuttoman raskas kaasu, joka tekee koko kelkasta raskaamman tuntuisen kuin sen 600-kuutioinen pikkuveli. Jos kelkassa olisi vakiona paremmat jalkatuet tai kunnon varvaskoukut, paremmat sukset ja kevyempi kaasu, olisi puutteita enää hankala löytää. 4,68 sek. 0-200 m 8,85 sek. IQ on suunniteltu kelkaksi, joka tottelee useaa isäntää, mutta tästä huolimatta se lienee kelkka, jonka hyvyydestä ja huonoudesta on MK-lehden testiryhmässä väitelty eniten sitten Ski-Doon REV-mallien. 3,56 sek. 1 2 3 4 5 6 2,68 sek. Polaris IQ on jo vanha malli, ja piakkoin se siirtynee sivuun Rushin tieltä. Jousituksen ja ohjauksen ongelmat eivät poista sitä tosiasiaa, että Lynxissä on mahtava runko, hieno moottori ja hyvät kuskin työtilat. 0-400 m 14,24 sek. Vertailutestissä... 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 145,9 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 53 m Lynx Rave RE 800 Power Tek Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 1 2 3 4 5 6 2,58 sek. 3,34 sek. Catti etenee nokkapainoisesti ja siksi yllättävät vastapatit saavat aikaan kauhunväristyksiä. Suorituskykymittauksia Arctic Cat F8 Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Lynx on saanut tekstissä sapiskaa kovasti, mutta aiheesta. Todellisuudessahan kasisatanen on jopa himpun verran kevyempi. Lynx Rave RE 800 PowerTEK on pohjimmiltaan loistava kelkka, mutta nyt sen kilpailukyky oli kateissa puolivillaisten säätöjen takia. 3,74 sek. Jousituksen säätöhommiin referenssikelkaksi pi- täisi ottaa 2007 vuosimallin RE 600, niin johan alettaisiin olla lähellä totuutta. Kaikki muu onkin sitten kohdallaan. Se on siis ominaisuuksiltaan viileä, mutta kuskin pukilta myös oikeasti kylmä! www.mk-lehti.fi. Polariksen RR-mallin kanssa X-RS taistelee tasaväkisesti markkinoiden kylmimmän kelkan tittelistä. 5,43 sek. Kun jousitus hierotaan tasapainoisemmaksi ja urheilullisemmaksi, on käsissä jälleen loistava laite. 0-200 m 8,72 sek. TwinSpar-runkoiset Arctic Catit esiteltiin kaudelle 2007, eli nyt mennään neljättä kautta. Vaikka Ski-Doo on porukan urheilullisin kelkka, se tuntuu myös monikäyttöisimmältä. 0-200 m 8,79 sek. IQ ei ehkä ole kaikkein paras kelkka enduromaiseen ajoon, mutta siitä saa oikeilla säädöillä hyvän ja varman. 0-400 m 14,21 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 140 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 49 m Polaris IQ 800 CFI Dragon ES Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 1 2 3 4 5 6 2,65 sek. IQ on edelleen varma valinta kaverille, joka arvostaa muutakin kuin kovaa hakkausta patikkoisilla ja mutkaisilla reiteillä. Ajoasennon puolesta IQ on passeli peli pidemmille reissuille, mutta jos suunnitelmissa on todella pitkiä reissuja, kannattaa harkita 600-kuutioista versiota sa- masta aiheesta, sillä 800-kuutioinen IQ osoittautui melkoiseksi juomaripojaksi. Se pärjää mukavuudessa Polarikselle helpolla reitillä, mutta vaikeammalla ja vauhdikkaammalla pätkällä se pesee muut. Lynx tulee pisteissä kakkoseksi. 3,69 sek. IQ:ssakin on piilevää potentiaalia, jonka saa houkuteltua ulos jousituksen uusilla säädöillä. 0-400 m 14,67 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 142,9 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 53 m Ski-Doo MX Z X RS 800 Power Tek Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 0-200 m 9,13 sek. Sen sijaan kuskille, joka haluaa kikkailla ja pitää kelkalla hauskaa sekä kenties käydä joskus crossiradalla, IQ ei ole suosikkilistamme kärjessä. 5,20 sek. 4,78 sek. 0-400 m 13,91 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 149,1 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 48 m pia puutteita tarvitse haeskella. Esittelynsä aikana TwinSpar-runkoiset olivat mukavia kelkkoja, mutta ilmeisesti muissa leireissä tapahtunut kehitys on saanut aikaan sen, että Fsarjalaiset tuntuvat tällä hetkellä vanhanaikaisilta ja painavilta ainakin Suomen vaativilla reiteillä. 40 MK Tätä mieltä Jukka Helminen: Ski-Doo on tehnyt hyvän paketin uudesta X-RS -mallista, oli kuomun alla sitten 600- tai 800-kuutioinen moottori. 1 2 3 4 5 6 2,42 sek
www.mk-lehti.fi MK 41 v v
Lynxissä häiritsee kelkan epätasapainoisuus. Polaris IQ 800 Dragon on hyvä peli tasaisilla reiteillä ja pehmeässä lumipatissa. AC F8 on kotonaan tasaisella reitillä, jolloin se ohjaa hyvin ja mahtava moottori pääsee oikeuksiinsa. 108 kW / 147 hv 799,5 cc 2 x Mikuni TM40 HTD/DPM TRA 7/QRS 38 x 305 / 3,8 cm A-LFS, TA 36 HLC -kaasuisk., jousto 242 mm PPS-120, TA-46 HLCR-kaasuisk., jousto 390 mm Hydraulinen levy 123 cm 287 cm 108 cm 39 l Denso CDI 13 690,- Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: 42 MK www.mk-lehti.fi. Voimalinja toimii mielestäni paremmin kuin Lynxissä, sillä kelkka tuntuu huikeista tehovaroistaan huolimatta varsin sävyisältä. levy 120 cm 300 cm 109 cm 48 l 3D 12 990,- Lynx Rave RE 800 Power TEK Tekniset tiedot Moottori: Rotax, 797R Power TEK, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Epätasapainoisuus tarkoittaa äkäisen, jopa rynnivän voimapaketin sekä justeerausta kaipaavan jousituksen yhteisvaikutusta. Siitä tulee mieleen all stars bändi, jossa jokaisesta instrumentista vastaa alan kovin virtuoosi, mutta silti soitto ei ole aivan metronomin tarkkaa. X-RS on luokassaan viittä vaille täydellinen moottorikelkka. Tarvittaessa ruutia löytyy ja kaasuun vastaavuus on hyvä. Ski-Doon suorituskyky ei jätä kylmäksi, kuten ei jätä kelkan käsiteltävyyskään. Kun raskaaseen kaasuun yhdistetään ryntäilevä moottori/voimansiirtopaketti syö se miehestä mehut turhan nopeasti. Jousituksen säädöissä on otettu takapakkia parin vuoden takaiseen äffäläiseen verrattuna, jolla kesti Vertailutestissä... ajaa patikkoakin suhteellisen kovaa. Se etenee ainakin omissa käsissäni vakaan varmasti ja vaikka alusta pohjaa herkästi, ei kelkka tee yllättäviä temppuja. Myös hivenen raskas ohjaus verottaa pisteitä samoin kuin pateissa Arctic Cat F8 Sno Pro Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Suzuki, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppäventtiilit, APV-pakoaukonsäätimet 117 kW / 160 hv 794 cc akuton EFI Arctic Roller Cam / ACT 38 x 325 / 3,2 cm AWS VII, Fox Float-kaasuisk, jousto 241 mm Slide Action-telasto, Fox-kaasuisk, jousto 343 mm Hydr. Kokonaisuutena Ski-Doo on luokassaan ylivoimainen paketti, jolla onnistuvat kevään pitkät safarit ja pappacrossi Mäntyvaarassa. IQ Polaris on aina istunut hyvin allekirjoittaneen käteen, eikä mieli ole vieläkään muuttunut. Sen sijaan kovassa ajossa vaativalla reitillä luottoa ei synny, sillä alusta pohjaa perin helposti, vaikka takapukin clikkeri väännettiin kaakkoon. Joni Launonen: Ski-Doo on ykkönen listallani myös 800-kuutioisten urheilukelkkojen luokassa. Tämä uusi malli kuitenkin pohjailee joka kulmasta ja silti keula on myös pintakova. Ajoasento alkaa olla auttamatta liiaksi vanhaa kouluntaa ja penkki on liukas. Kasisatanen kallisteli ja alusta tuntui löysän löllöltä. Iso Lynx oli pienoinen pettymys. Jousitus ansaitsee kovassa menossa arvosanan tyydyttävä plus, mutta tiedän, että siinä on rahkeita kiitettävään asti. Paketti toimii raskasta kaasua lukuun ottamatta niin hyvin, että mitään muuta sijaa en kelkalle voi miettiä. Lynx on edelleen hyvä kelkka, mutta sisarmerkkiin vertaamista se ei vakiokunnossa tällä hetkellä kestä. Hyvä kaveri pitkille taipaleille. Lisäksi etupään ja alustan jousitus oli erikoinen verrattuna vaikkapa 600-kuutioiseen pikkuveljeen. Kakkoseksi listallani nousee Polariksen ohella Lynx. Takapukki vielä ampui turhan nopeasti ylöspäin, joten ajaminen oli rauhatonta. Pienellä säädöllä Pollen alustasta saa myös paljon urheilullisemman, eikä mukavuus kärsi oikeastaan ollenkaan
Jos keulaa ei saa kevennettyä riittävästi ennen vastapenkkaa, tulee kyllä ohjelmaa, kun alusta ottaa iskun vastaan lyhytjoustoisella etupukilla. Ajoergonomia on taattua Lynxiä, joka toimii niin patikkoa hakatessa kuin kruisaillessa tasaisia reittejä. Myös kelkan taipumus mennä keula edellä päin ojan penkkoja ja pahoja patteja on omiaan pudottamaan vauhtia vaativilla pätkillä. Arctic Cat F8 SnoPro on rauhallinen peli helpoilla reiteillä. Pitkästä aikaa oli Lynx saatu eriskummallisen vikuroivaksi kelkaksi. Toisaalta Polariksella on yksinkertaisesti kiva ajaa paikasta a paikkaan b. Jousitus tuntui pompottavalta ja kelkka kiemurteli ja väsytti kuskin todella nopeasti. Kelkan nokkapainoisuus korostuu, kun ylitetään vähälumisilla reiteillä ojia. Hinta: 13 890,- www.mk-lehti.fi MK 43. 111 kW / 151 hv 799,5 cc 2 x Mikuni TM40 HTD/DPM TRA VII / QRS Roller 38 x 305 / 3,2 cm REV-XP, HPG T/A Alu Clicker-kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: SC-5, HPG T/A Alu / C-36 Racing Clicker-kaasuisk., jousto 381 mm Jarru: Hydr. pätkivä moottori. IQ on perusvarma, mutta sen verran tylsähkö kelkka, että räppäily ynnä muu kikkailu eivät tule edes mieleen. levy Leveys: 122 cm Pituus: 289 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 40 l Sytytyslaitteet: ND-Megatec, digit. Kun tähän lisätään raskas kaasu ja kova suksipaine, on ajonautinto kaukana. Luokan paras suksi löytyi mielestäni Pollesta. Lopuksi kiitos uudesta moottorista, joka on ROK! Jussa Peuranen: Ski-Doo MX Z 800 X-RS PowerTEK on ehdoton valintani porukan parhaaksi kelkaksi. Tankin ja penkin yhdistelmä on edelleen leveähkö, mikä haittaa liikkumista kelkan päällä kaarteissa. Kun tämän tietää, täytyy yrittää saada isku kohdistumaan pitkäliikkeiseen takapukkiin. q Polaris IQ 800 CFI Dragon ES Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Paino: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. Sukset vaihtoon ja jalkakoteloihin hieman modausta, niin kasassa on peli, jolla voi vetää aivan tosissaan. Patikon syventyessä ja kurvien jyrkentyessä on pakko himmata menoa lötkön alustan ja eriskummallisen ohjauksen vuoksi. Se etenee nopeita reittejä vakaasti ja ottaa hienosti vastaan yllättävät ojien ylitykset, joita alkutalven ajeluilla tulee aina vastaan. Pelissä on paukkua niin että piisaa, ja kelkan ajo-ominaisuudet ovat loistavat niissä oloissa, joihin se on tehty. Voimaa on riittävästi, mutta sitä ei voi hyödyntää kuin tasaisilla baanoilla. Arctic Cat F8 SnoPro on tasaisten ja laveiden reittien täsmäohjus. Tuntui siltä, että iskarin säädöillä ja surkeilla suksilla oli hyvä aihio saatu pilattua totaalisesti. Polaris IQ 800 SP Dragonin meno on rauhallista ja vakaata miedoilla reiteillä, jossa on loivahkoa matalaa pattia. Kun patikko syvenee, jatkuu me- no vakaasti ja varmasti ilman suuria jousituksen pohjaamisia, ja kääntyvyys on tuttua ketterää Ski-Doota. läppäventtiilit, kW / 154 hv 795 cc CFI-4 P-85 38 x 307 / 3,2 cm IQ, Walker Evans piggyback -kaasuisk., jousto 254 mm IQ, Walker Evans kaasuisk., jousto 353 mm Hydraulinen levy 122 cm 292 cm 108 cm 222 kg 43,5 l Bosch CDI 13 490,- Ski-doo MX -Z X-RS 800 PowerTEK Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Rotax, 800R PowerTEK, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Mutkaisella ja pattisella reitillä AC ei hurmaa, sillä etenkin uudessa lumessa suksien ohjaava vaikutus tuntuu katoavan. Ajoasentoa on rustattu keltaisissa urheilupeleissä täksi vuodeksi, mikä olikin kaivattu uudistus
Kelkkamaailman hitit ja hudit osa II TEKSTI: JUKKA HELMINEN JA JONI LAUNONEN KUVAT: JUKKA HELMINEN JA JONI LAUNONEN Joni Launonen nimeää 2005-mallisen 600kuutioisen Ski-Doo REVin ehkä kautta aikojen parhaaksi urheilukelkaksi. Jii Helmiselle 2003mallin REV taas oli armoton pettymys. 44 MK www.mk-lehti.fi
Näitä kelkkamalleja eivät kaikki entiset www.mk-lehti.fi MK 45 v v. Alkuun olemme lisänneet myös Erik Ahmasalon artikkelin samasta aiheesta, joka julkaistiin MK-lehden numerossa 4/1996. Vaikka laitteet käyvät läpi massiivisen testausprosessin ennen varsinaisen tuotannon aloittamista, kaikki ei aina mene putkeen. Yhdelle on tärkeää hyvä varustelu, toi- selle huipputehokas kone, kolmannelle ulkonäkö. Mielipiteet kelkkojen hyvyydestä ja huonoudesta menevät usein ristiin, sillä ostajat arvostavat kelkoissa eri asioita. Esittelen tässä jutussa eri kelkkamerkkien tavalla tai toisella pieleen menneitä malleja, jotka eivät puhutelleet ainakaan pohjoismaisia ostajia. Jossain kelkassa on korostettu joitain ominaisuuksia niin, että kokonaisuus on kärsinyt. Hänellä oli paljon sisäpiirin tietoa alasta, joka paljastuu myös oheisesta jutusta. T Erik Ahmasalo MK-lehti 4/1996 - Kelkkateollisuuden hutilyönnit Aina silloin tällöin tulee kelkkojen valmistajille kehitystyössä huteja. Joku kelkka taas oli ratkaisuiltaan niin aikaansa edellä, ettei sitä omana aikanaan ymmärretty. Edellisessä MK-lehden numerossa Joni Launonen muisteli kokemuksiaan kelkkamaailman hudeista 2000-luvulta ja Jukka Helminen taas kertaili hittejään 1990-luvun lopusta 2000-luvun alkuun. Merkkipaaluja ja verkonpainoja ässä numerossa osat ovat vaihtuneet ja Launonen pääsee 2000-luvun hittien pariin Helmisen muistellessa huteja niin tältä kuin viime vuosituhannelta. Samanlaisia mokia on esiintynyt ja esiintyy myös auto- ja moottoripyörämaailmassa. Toissa keväänä vaikeaan sairauteen menehtynyt Erik oli MK-lehden testaustoiminnan moottori noin 15 vuoden ajan. Toinen on tunnettu teknisistä ongelmistaan. Jutun kelkkavalinnat on tehty puhtaasti kotimaisesta näkökulmasta
Subra oli 50 senttiä leveällä ja 330 senttiä pitkällä telamatolla varustettu herrasmiehen ajokki. Etujousitus oli teleskooppityyppinen LTS ja alusta kierrejousi-iskareilla ja progressiivisuutta lisäävillä linkuilla toteutettu liukutelasto. Alihankkijoilta ehdittiin tilata huomattava määrä osia ja tuotannon vaatima dokumentointi oli valmiina. Jää ikuiseksi arvoitukseksi, olisiko Subra menestynyt markkinoilla. Ohjaustankoon kiinnitetty mittaristo ja suurehko tuulilasi tekivät ohjauksesta levottoman kovissa nopeuksissa. Uudet lisävarusteet ja ideat vaativat paljon kokeilua ja viilausta ennen kuin ne toimivat kelkkakäytössä. Erityisesti telasto pohjasi niin pahasti, että kuljettajan ja kelkan tiet erkanivat liian helposti. Subran matka katkesi jo välieriin, joten emme päässeet näkemään sen sijoitusta varsinaisessa kisassa. Subran matka kuitenkin katkesi aivan kalkkiviivoilla. Ostaja taas miettii, mitä hän tarvitsee ja mistä hän on valmis maksamaan. Vaimennuksen säädöissä olisi ollut parantamista, mutta joustovarat ja geometria olivat kunnossa. Se pyrki olemaan kelkkamaailman Gold Wing, omistajat välttämättä muistele kaikkein suurimmalla lämmöllä: Arctic Cat Wildcat 700, vuosimalli 1992 Villikissa oli Catin tehtaalta liian nopeasti markkinoille tuotu muskelikelkka. Wildcatin lähtökohtana ei tosin ollut perhekelkka, mutta moottori oli muihin ominaisuuksiin nähden liian iso meikäläisille kelkkareiteille. Samalla huippumallin sylinterit lisääntyivät yhdellä ja kun kelkkaan tuli samalla pari sataa kuutiota lisää, oltiin suorituskyvyssä taas uudella tasolla. Lynx Subra, vuosimalli 1992 Tämä Lynxin malli ei koskaan päässyt tuotantoon asti. Pahin puute Wildcatissa olivat alimittaiset jarrut kelkan vauhtivaroihin nähden. Subrasta lähdettiin ehkä luomaan mukavaa touringkelkkaa liiaksi työkelkan suunnasta. Myös jarrukahva oli heppoinen. Ehkä niin, mutta hyvä on hyvä muuallakin kuin ihanneoloissa. Muutaman reilun jarrutuksen jälkeen jarrupalat olivat kuluneet niin paljon, että säätöä tarvittiin. Rakenne toimi hitaammissa kelkoissa tyydyttävästi, mutta ei enää Wildcatin vauhdissa. Jousitus ei myöskään ollut suorituskyvyn tasolla. Autoteollisuus käyttää samantyyppistä konseptia asentaessaan perheautoon ison moottorin ja nimen perään rivin irtokirjaimia. Erikoisuutena Subrassa oli läpän taakse piilotettu polttoainesäiliön täyttökorkki ja istuimen takana olevaan lasikuituiseen koppaan integroitu tavarateline, joka vedettiin esiin liukuputkien varassa. Voidaan tietysti väittää, että esimerkiksi jousituksen ominaisuuden oli sovitettu muualle kuin meikäläiseen patikkoon. Kovin pitkään ei USA:n Arcticin porukka Wildcatin heikkouksia katsellut, vaan he pistivät Lynx Subra ei edennyt edes tuotantoon asti! AC Wildcat 700 vuosimallia 1992 oli melkoinen tykki ilman ajo-ominaisuuksia. mutta kehitystyö oli mitä ilmeisimmin jäänyt puolitiehen. Kelkkamaailman hitit ja hudit osa II niin kelkan jarrut kuin jousituksenkin uuteen uskoon. Moottorina oli Rotax 582 ja kelkasta löytyi kaksi vaihdetta eteen, pakki, sähkökäynnistys, lämmittimet sekä kaikki muut tuon ajan lisävarusteet. Kovin montaa pelimerkkiä Subralle ei olisi kannattanut sijoittaa. 46 MK www.mk-lehti.fi. Etupää kuitenkin toimi. Kaksipyttyisessä 700kuutioisessa oli raakaa voimaa sen verran, että nopeus nousi huomaamatta turhankin kovaksi
Rakenne oli kevyt ja yksinkertainen eikä katkeavaa ketjua ollut. Moottorivaihtoehtoina olivat 340- ja 440-kuutioiset puhallinjäähdytteiset kaksisylinteriset. Tämä häiritsi erityisesti kaarreajossa, kun ulkokaarteen puoleinen suksi pakeni alta. Jousitus toimi muuten melko mukavasti, mutta joustoliikkeen aikana suksi liikkui myös taaksepäin. Malli menestyi USA:ssa ja Kanadassa kohtalaisen hyvin. Alustan toiminnassa ei ollut moittimista. Erikoisuutena oli kaksi takapukin vaimenninta, jotka sijaitsivat pystyssä runkotunnelin ulkosivuilla kelkan takapäässä. Koska tukivarret olivat lyhyet ja suksien joustovara parikymmentä senttiä, tukivarsien kulma oli noin 45 astetta jousituksen ollessa auki. Cutlass varmaan toimisi tämän päivän moottoreilla, joissa vääntöä riittää myös alakierroksilla. Vaikka vetoakselilla olevaa vetopyörää oli pienennetty minimiin, välitys oli silti liian pitkä ja kelkka lähti liikkeelle kuin kakkosvaihteella. Cutlass oli tehty kevyeksi ja edulliseksi kelkkailevan perheen kakkosajokiksi. Meikäläisiin olosuhteisiin se ei aikoinaan kuitenkaan soveltunut kovin hyvin. Ski-Doo Blizzard MX 5500, vuosimalli 1982 Blizzardissa oli panostettu jousitukseen ja ajomukavuuteen jopa muiden ominaisuuksien kustannuksella. Telastona oli liukukiskoalusta, jossa joustovaraa oli peräti 25 senttiä. Tehot liikkuivat 30 ja 40 hevosvoiman paremmalla puolella. Variaattori oli kiinnitetty suoraan vetoakselin päähän eli voimalinja kulki suoraan moottorin päässä olevalta kytkimeltä variaattorin kautta vetoakselille. Ominaisuuksiin nähden vaatimaton kulku ei muodostunut kelkan kompastuskiveksi, vaan sen kehnot lumiominai- www.mk-lehti.fi v v. Kuten niin usein, Cutlasskin kompastui juuri siihen erikoisuuteen, jolla sitä vahvasti markkinoitiin. Telasto oli liukukiskojousitettu ja suksissa oli lehtijouset. Suksien jousitus toimi taaksepäin suunnattujen tukivarsien varassa. Hihnan kunnosta ja kireydestä oli myös pidettävä tarkkaa huolta. Sen 54 hevosvoiman teho oli hieman alakantissa, sillä kelkka oli kohtalaisen painava. Ongelmana oli kokonaisvälityssuhteen pituus. Kulkupuolesta huolehti kahdella kaasuttimella varustettu Rotax 503. Polariksen "Kutale" oli aikansa epäonnistujia. Polaris Cutlass SS 340, vuosimalli 1981 "Kutale" oli kevyt ja pirteä 1980-luvun alun urheilukelkka Polariksen malliston keskivaiheilta. Kovalla alustalla tultiin vielä toimeen, mutta umpisessa ja raskaissa olosuhteissa kelkka ei tahtonut päästä matkaan. Ne oli nivelöity kelkan etuosassa olevaan palkkiin. Kelkasta puuttui ketjukotelo
Niinpä yhtiö päätyi kelkkamaailmassa ennen näkemättömään operaatioon, joissa kaikki asiakkailla ja kauppiailla olevat kelkat ostettiin takaisin. Tämä yhdessä painavan keulan kanssa heikensi rajusti pehmeän lumen ominaisuuksia. Ne rankattiin ulos lähinnä sen vuoksi, että niillä ei ehkä kuitenkaan ollut sen suurempaa merkitystä oman alansa historiassa. Kun kelkkamallin aiheuttamista onnettomuuksista ei ole tarkempaa tietoa, on vaikea sanoa oliko massiivinen takaisinosto-operaatio tarpeen. Näitä henkilökohtaisia suosikkeja ovat esimerkiksi Arctic Cat M1 900 King Cat sekä Yamaha SXViper Mountain. Listatessani suosikkejani vuosien varrelta paperille piirtyi koko joukko vuoristokelkkojen nimiä. Seuraavana vuonna Edge-malliseksi muuttunut RMK oli ensimmäinen vuoristokelkka, jolla pääsin ajamaan sen oikeaan käyttömaastoon West Yellowstonessa. Sellaisten suosikkien, kuten Lynx Rave E-TECin,Ski-Doo MXZ 600 SDI -08:n sekä Polaris 600 RR:n erinomaisuutta muistellaan joskus tulevaisuudessa. suudet. Pitkäjoustoisen alustan takia telamaton etuosan kohtauskulma lumen kanssa oli poikkeuksellisen jyrkkä. Kelkassa oli 440-kuutioinen vesijäähdytteinen kone, josta irtosi kierroksia yli 9000 minuutissa. Tarina kertoo, että Yhdysvalloista ja Kanadasta kerätyt kelkat lastattiin laivaan palautettaviksi Japaniin. Olen koettanut kerätä listaan kelkkoja, jotka ovat henkilökohtaisia suosikkejani, mutta myös laitteita, joiden vaikutukset kelkkamaailmaan ovat olleet kauaskantoiset. 2001mallinen RMK 800 136" oli toinen niistä kelkoista, jotka olivat mukana urani ensimmäisellä koeajoreissulla. Tämä tapahtui helmikuussa 2000, jolloin liityin silloisen Moottorikelkka-lehden vahvuuteen. Tehoa oli lähes 100 hevosvoimaa. Pauli Piippola voitti MX 5500:lla puhallinkoneluokan SM-kullan ja piti kelkan ainoana vikana oikein näyttävää nopeusmittaria. Kelkan ominaisuuksissa ei ollut moittimista, päinvastoin. Vuoristokelkat 800kuutioisilla moottoreillaan ja hirmuisilla matoillaan luonnollisesti vetosivat minuun, sillä ne tarjosivat etenemiskyvyn, josta en voinut edes unelmoida sompaillessani nuornapoikana Kemijärven Kalliosalmen metsiköissä Ski-Doo Tundra LT:llä ja Arctic Cat Jag 440 AFS LT:llä. Päätyiko lasti Yamahoita aikoinaan Atlantin syvänteeseen? 48 MK www.mk-lehti.fi. Jos tuotteessa on jokin yksityiskohta, joka aiheuttaa vahinkoa, valmistajalta peritään etukäteen rahat mahdollisten korvausten hoitamiseksi. Jotain meni kuitenkin pieleen kytki- men sekä moottorin värinöiden ja kiinnityksen osalta. Mainittakoon vielä, että koska tilaa on lehdessä aina rajallisesti, joitakin suosikkeja jäi listalta pois. Mittari olisi pitänyt kuulemma virittää näyttämään enemmän, niin mallin myynti olisi parantunut. Yamaha SRX, vuosimalli 1982 Yamaha toi vanhan lehtijousietupäällä varustetun SRX:n seuraajaksi TTS-etupäällä ja paremmalla alustalla ryyditetyn uuden "Räksän". Joukkoon mahtuu luonnollisesti koko joukko sekä hittejä että huteja. Jenkeissä MX 5500 valittiin vuoden kelkaksi, mikä tosiaan osoitti sikäläisten ja pohjoismaisten käyttöolosuhteiden eron. Kelkkamaailman hitit ja hudit osa II Joni Launonen - Kelkat, joita ilman maailma olisi huonompi paikka Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana olen ajanut varovaisesti arvioiden noin 400 moottorikelkalla. Ne olivat varsinkin muutama vuosi sitten ehdottomia suosikkeja, ehkä osin siksi, että olin ajellut niillä lähinnä niiden kotikentällä. Mene ja tiedä, mutta mitäpä tehdas olisi kelvottomilla kelkoilla tehnyt. Yamaha ei halunnut ottaa riskiä ja ilmeisesti kaikkien myytyjen kelkkojen korjaus olisi ollut kireällä aikataululla mahdoton tehtävä. Moottorista puuttui tosin alavääntöä, mutta ylärekisterissä oli puhtia sitäkin enemmän. Juuri tuo 2002-mallinen RMK 800 on jäänyt historiankirjoihin yhtenä hienoimmista ajamistani kelkoista. Kelkka ikään kuin törmäsi lumeen eikä noussut pintaan toivotulla tavalla. Nyt astui peliin Yhdysvaltain tiukka tuotevastuulaki. Koko erän suuruus oli noin 3000 kelkkaa, joista Suomessa oli vain muutama. Seuraavana vuonna kelkka tuli markkinoille uudella 530-kuutioisella moottorilla ja V-MAX-nimellä. Polaris RMK 800 2002 aikansa paras vuoristokelkka Polaris RMK 800 on merkittävä kelkkamalli minulle monella tapaa. Vuoristokelkkoihin oli helppo ihastua jo siitäkin syystä, että ennen lehtihommiin ryhtymistä olin ajanut pienen ikäni lähinnä umpisessa. Laiva ei huhujen mukaan koskaan seilannut Atlantin ensimmäistä syvännettä pidemmälle. Tämän takia kytkimiä hajosi kovilla kierroksilla ja ympäriinsä lentelevät kytkimen osat aiheuttivat muutamia onnettomuuksia
RMK oli sikälikin onnistunut peli, että sen ajo-ominaisuudet olivat hyvät jopa reitillä. Viper puhutteli eritoten hyväkuntoisilla reiteillä. Myöhäinen esittelyajankohta aiheutti sen, ettei Viper koskaan saanut osakseen sitä arvostusta, jonka kelkka ehdottomasti olisi ansainnut. Kelkan mukavan pehmeä voimapaketti sekä matalan kelkan vakaus saivat aikaan hyvät kaarreominaisuu- www.mk-lehti.fi v v. SX Viperin soundi on jättänyt Joni Launosen mieleen lähtemättömät muistot. RMK 800 oli noihin aikoihin kirkkaasti paras vuoristokelkka ajettavuudeltaan ja etenemiskyvyltään. Hauskuus syntyi loistavan mukavuuden, aivan mahtavan moottorin ja kaikkien aikojen makeimpien pakoäänten summana. SXViper oli kelkka, joka yksinkertaisesti lumosi. Ehkä ne olivat liian hyvät; sillä Snow Shootissa vuoristo-Polleja oli viety reitillä niin rankalla kädellä, että monen kelkan matot olivat melkoista silppua meidän kolmosryhmäläisten päästessä ajamaan niillä. Yamaha SXViper täysipainoiseen nautiskeluun SXViper esiteltiin vuoden verran alkuperäisestä aikataulustaan myöhässä vain vuoden RX 1:stä aiemmin. Aina parempi, jos reitti sattui olemaan mahdollisimman mutkainen. Se ei ollut maailman paras pattihakkuri eikä luokkansa tehokkain kelkka, mutta hauska se oli. Sitä oli lapsellisen helppoa viedä syvässä lumessa ja jyrkissä rinteissä, sillä se tuntui ymmärtävän vähäisimmänkin vihjeen uudesta kulkusuunnasta
Alticity-filmeissä esiintynyt Jeremy Miller, taiteilijanimeltään Deuce, puolestaan pommitteli Idahon vuorilla Viperillä ainakin yhdessä filmissä. Se ei ole maailman ketterin luomus, mutta tarvittaessa se raivaa tiensä perille, tuli vastaan mitä tahansa. Kelkka oli ja on edelleen niin vakaa, että sillä kestää melko surutta luisuttaa vaikka jäältä penkkaan ilman pelkoa immelmanneista. Mies voitti ensimmäisen erän ja johti toista erää siihen asti kunnes löysi radasta jonkun inhan jäärei´än. Hienoja pelejä nähtiin jo ZR-kuomuilla, ja noista laitteista erityismaininnan ansaitsee härskin mittainen King Cat 900 EFI 162". Vaikka SXViper oli mitä suurimmissa määrin herrasmiesportti, venyi kelkka yllättäviinkin suorituksiin aloilla, joilla sitä ei edes ole suunniteltu pärjäämään. Jeremy kertoi minulle, mään. Kolmen miehin voimin kelkka saatiin takaisin kinoksen päälle, ja lysti jatkui. Mutta tuo reissu ei olisi normaalia hiki hampaassa tapahtuvaa patikon hakkuuta, vaan rentoa cruisailua tunturimaisemassa hyvillä reiteillä kevätauringon paisteessa. Yamaha RX 1 Mountain kun kelkassa on sitä jotakin On olemassa muutama kelkka, joiden hienoutta ei pysty sanoin selittä- tää kokemustani. RX 1 Mountain vetoaa minuun kelkkana samalla tavalla kuin rottweiler koirana. Siinä oli Genesis 150 -moottorin ansiosta hieman enemmän paukkua, mutta ennen kaikkea herkkyyttä. Paras versio RX 1 Mountainista on ollut 2008 keväällä Coloradossa kokeilemani laite. Kelkka tiedettiin painavaksi ja siksi minua jopa hieman pelotti lähteä sillä hankeen. Se, että olen ajanut RX 1 Mountainilla vain Kalliovuorilla tai Bitter Root Range -vuoristossa, voi jonkin verran värit- ennen kuin jäin sillä nalkkiin parin puun välissä olleeseen monttuun. King Catillä pääsin ajamaan tasan kerran vuoden 2004 50 MK www.mk-lehti.fi. Kelkkamaailman hitit ja hudit osa II det. Koetan silti taistella nostalgiaa ja hienoja muistoja vastaan arvioidessani kelkkaa. Sillä ei ole väliä, kuinka paljon ensimmäiset RX 1:t painoivat, eikä sillä, kuinka monta kertaa ja kuinka pahasti olen ollut RX 1 Mountainilla kiinni. Vastoin kaikkia odotuksiani RX 1 Mountain selvisi McCallin vähintään kaksimetrisessä kinoksessa hyvin. Eritoten minua pelotti kelkan mahdollinen romuttaminen tai edes kevyet kosketukset puustoon, sillä edellisellä Snow Shoot -keikalla olin kokenut Yamaha-pomon raivon vedettyäni Viperillä mutkan pitkäksi karkealla ylinopeudella hänen silmiensä edessä. Riemulla ei ollut rajaa, kun nelipyttyinen ja 998-kuutioinen Yamaha tykitti lunta Idahon taivaalle jyrkissä nousuissa. Viper on niitä harvoja vanhanliiton kelkkoja, joilla edelleenkin voisi lähteä ajamaan pidemmänkin reissun. Yamaha RX 1 Mountain on kelkka, johon minulla on aina säilynyt erityisen lämmin suhde. Kelkka ei sittenkään tuntunut raskaalta, ei vaikka se jonkun silmään näyttää isolta ja julmalta, paljastuu ulkokuoren alta varsin leppoisa ja leikkisäkin kaveri, jahka siihen tutustuu paremmin. Arctic Cat M7 vuoristokelkkojen uusi mittapuu Arctic Catin vuoristokelkkojen kehitys kävi kiivaana 2000-luvun puolivälissä ja tuo kehitys huipentui M-sarjalaisten esittelyyn. Ja Yamahan RX 1 Mountain on monen muun vuoristokelkan ohella yksi Jii Launosen suosikeista. että Viper oli todella hyvä kelkka hänen tarpeisiin. Ne kelkat vain pitää kokea. Ruotsin Fredrik Grandberg kuskasi Lynxin RCG-alustalla varustettua Viperiä järjettömän lujaa vieden melkein voiton PMkisoissa Kallinkankaalla vuonna 2004. Se, missä ja miten kelkalla tulee ajaneeksi, vaikuttaa kovasti siihen kokonaisvaltaiseen tunteeseen, mikä kelkasta jää. Myös ohjaamo oli parempi kuin viisi vuotta vanhemmassa mallissa. Ensimmäinen RX 1 Mountain oli pysäyttävä kokemus. Testikuskin ammattitaitoa on osata sulkea toissijaiset ympäristötekijät, kuten maisemat, oma mieliala ja muu vastaava pois, jotta arvostelun kohteena edelleenkin olisi vain ja ainoastaan kelkka
Polariksen Switchback oli heti esittelyvuotenaan todellinen hitti. Snow Shootissa. Mutta kun suhteutetaan M7:n ominaisuudet kelkan ensiesittelyn aikaan, voi vain todeta, että 140-heppainen ja 700-kuutioinen oli todella hieno laite kilpailijoihinsa nähden. Kelkan erinomaisuus kiteytyi sen kevyeen käsiteltävyyteen; sillä se tuntui 500-kuutioiselta siihen asti kunnes tehoa tarvittiin. Vaikka vuoristokelkkamaailmassa on tapahtunut reilusti kehitystä puolessa vuosikymmenessä, ovat ämmäläiset yhä edelleen kompetentteja laitteita, joihin muiden kaksitahtisten vuoristokelkkojen ominaisuuksia helposti verrataan. Eräs kelkkaa ajanut kiteytti, että M7 tuntui tottelevan varpaiden nosteluakin. Niiden etenemiskyky ja aivan omalla tasollaan ollut ketteryys tekivät vaikutuksen. Kehitystä on tapahtunut Catillakin, ja nykyiset 800kuutioiset ovat vielä makeampia pelejä. M-sarjalaisista suurin oli kaunein, sillä ensikoeajot suoritettiin korkeassa ilmanalassa ja paksussa kinoksessa. M-sarjan Catin kanssa tuntui juuri siltä. Sen käsiteltävyys vei moottorikelkkailua jälleen muutaman pykälän eteenpäin. Polaris Switchback 600 - crossovereiden aatelia Polaris oli 2000-luvun alussa hyvin ajan hermolla vuoristokelkoissa. Samana keväänä huomion varastivat kuitenkin kevyet M-sarjan kelkat. Kuten aikaisemmin mainittiin, oli vuoden 2002 RMK-mallisto äärimmäisen onnistunut sekä etenemiskyvyltään että ajo-ominaisuuksiltaan. www.mk-lehti.fi v v. Kinoksessa tuntui lähinnä siltä, että kuski oli vapautettu ajattelemasta kelkkaa. Insinöörit pyrkivät kulkupelejä suunnitellessaan siihen, että laite ja kuski sulautuisivat yhdeksi kokonaisuudeksi. Noissa olosuhteissa M7:lla pyöriminen oli luvattoman hauskaa toimintaa
Moottorin tehoalue vanhassa kaasaripadassa sen sijaan tuntui hieman mukavammalta. Samalla alustasta tehtiin kytketty, mikä kadotti alustan herkkyyden ja teki kelkasta pidempimattoista edeltäjäänsä aliohjaavamman. Joulukuussa 2004 tekemämme 600kuutiosten vertailu on jäänyt mieleen siksi, että se oli minun ensimmäinen vertailutestisavottani MK-lehden riveissä. SDI. Se oli mieleenpainuva myös REVin takia. Vaikka 2006-mallinen Switchback oli erittäin nopea laite luokassaan, ei sekään pärjännyt CFI-mallin protolle kiihdytyksessä. Kun kaasua piti auki, pysyi keulakin nätisti pinnalla, mutta linjoja korjattaessa kaasun kanssa piti olla tarkkana, sillä liian hätäinen kaasun höllääminen sai keulan haukkaamaan, jolloin kuski tupsahti helposti hankeen. 2007-mallinen Sixpäck on ollut historian paras versio telastonsa takia. Sama pätee Switchback 600:aan: se ei ole aina ollut luokkansa tehokkain, nopein tai urheilullisin kelkka, mutta jotenkin siinä on aina ollut kaikki kohdallaan. Ski-Doo MXZ 600 X H.O. Kelkka meni kokonaan uusiksi, kun siitä tehtiin RMK-perheen jatke. Kelkan keveys helpotti käsiteltävyyttä kautta linjan ja ajoasento mahdollisti seisten ajamisen. Seuraavaksi talveksi SKS koki rajun uudistuksen. Siitä tuli hyvä umpisen laite, erittäin miellyttävä reittikelkka eikä vähätellä pidä sitäkään, että se muuttui todella haluttavan näköiseksi. Tuon moottorin vauhdittamana Edge 700 liikkui todella tulisesti. Vanhassa SKS-hylsyssä uusittu moottori tuntui hienolta voimanlähteeltä. Vuonna 2005 se oli ylivoimaisesti paras urheilukelkka ja niin paljon muita edellä, että testivoitto MKlehdessä oli itsestäänselvyys. Muu kelkka ei ollut aivan samaa maata koneen kanssa ja siksi kelkan urheilullisesta moottorista ei voinut nauttia täysin palkein. Ski-Doo mainosti vuoden 1987 esitteessään Skandik 377R -mallia toteamalla, että se on yksinkertaisesti kelkka, jossa on kaikki kohdallaan. Ski-Doon ylivoimaisuutta kilpailijoihinsa nähden ei voi kyllin painottaa. Toinen merkittävä parannus oli CFI 600 Samoihin aikoihin Polariksen vanhat monitoimisportit, SKS-mallit, alkoivat olla jo iäkkäitä laitteita. Edelleen harmittaa, että kestotesti keskeytyi, kun kelkka myytiin ennen kuin saimme 3000 kilometriä täyteen. Edgemallin korvaaja oli onnistunut peli luvattoman raskasta ohjausta ja reiluhkoa kulutusta lukuun ottamatta. Erona samankokoiseen RMKmalliin oli telan harjakorkeus ja iskunvaimentimet. SDI -05 2005 MK-lehdellä oli Switshback kestotestikelkkana. Tuo kelkka on Ski-Doo MXZ 600 X H.O. REV oli niitä kelkkoja, jotka saivat kuljettajan tuntemaan itsensä pykälää paremmaksi kuskiksi. Kokeilimme talvella 2006 Switsarissa 38-millisellä harjalla varustettua mattoa ja Powder Pro -suksia, ja näillä lääkkeillä tilanne parantui. Umpisessa Switsari eteni lähes entiseen malliin, joskin vakiosäädöissään sillä oli taipumusta työntää kaarteessa keulaa lumen sisään. Sen suorituskyky oli vielä kovempi kuin edeltäjänsä ja uusitun ajoasennon ansiosta kelkka soveltui entistä paremmin kikkailuun ja pitkälle matkalle. Talven vanhetessa ruuvasimme alle Öhlins-iskunvaimentimet, jotka muuttivat Polariksen äärettömän mukavaksi reittikelkaksi. Seuraavana vuonna 700-kuutioisen tilalla tuotiin 800-kuutioista. Ski-Doon ajotuntuma oli paljon Arctic Catia parempi, vaikka Ski-Doo oli varustettu katamaraanisuksilla. Seuraavaksi kaudeksi nimi muuttui Switchbackiksi ja kelkan takarunkoa päivitettiin hieman. Kelkan vieminen teknisemmässä ajomaastossa oli helpompaa kuin minkään muun pelin. Kaudella maailman paras urheilukelkka? 2005 ja 2006 olivat vuosia, jolloin markkinoilla tuntui olevan koko joukko enemmän tai vähemmän huonoja sporttikelkkoja. Tietysti enemmänkin sai palamaan, mutta nuo ovat lukemia, joita itse mittasin reipashenkisessä matka-ajossa. Mutta oli ainakin yksi iloinen poikkeus, joka vieläkin on mielestäni yksi parhaista koskaan tehdyistä urheilukelkoista. Umpisen ominaisuuksia olisi todennäköisesti saatu parannettua pienillä jousituksen säädöillä. Vuonna 2005 Ski-Doon jo pari vuotta muhinut REV oli jalostunut vuosi vuodelta paremmaksi saavuttaen jonkinlaisen lakipisteen. 2006-mallinen Switchback 600 Race-värityksellä rokkasi rajusti. Vuoden 2007 Switchback saavutti mielestäni tähänastisen kehityksensä huipun, kun ohjausta parannettiin muuttamalla olkatapin asentoa pystymmäksi. Uudistus paransi kelkkaa kaikilla osaalueilla. Kaudelle 2008 Polaris päätti lyhentää Switchbäckin mattoa 365-senttisestä 345-senttiseksi. Voimaa oli tasaisen kuminauhamaisesti ja mikä parasta, 20-22,5 litran kulutus oli tuon ajan kelkaksi tehoihin nähden pienehkö. Switchback loisti toimintavarmuudellaan ja hyvällä suorituskyvyllään. Myös etenemiskyky joutui tuon tuosta puntariin, eikä siinä ollut valittamista. Vuodelle 2002 SKS 700 sai VES-pakoaukonsäätimin varustetun moottorin, joka esiteltiin esisarjan myötä Edgen nokalla. Suomessa oli tarjolla Switchbackin 600- ja 700-kuutioiset versiot, joista ensiksi mainittu taisi viedä suuremman huomion. Uskon, että vielä nytkin REV olisi voittaja-ainesta endurokisoissa. Kelkkamaailman hitit ja hudit osa II Vuoden 2006 mallia oleva Switchback 600 Racevärityksellä on edelleen yksi hienoimmista kelkoista. -moottori, joka oli ja on edelleen todella tehokas pata. Minulla on edelleen vankka usko siihen, että vuosimallin 2005 kuussatanen REV on yksi kaikkien aikojen parhaista moottorikelkoista. Ulkonäöstä tuli entistä hyökkäävämpi uuden teippauksen myötä. Uuden SC V -alustan saanut REV oli jousituksen suhteen omalla metriluvullaan, joskin Firecat antoi sille hyvän vastuksen. Uskon myös, että viime 52 MK www.mk-lehti.fi
Sillä voitettiin mestaruus crossin lisäksi mkendurossa ja sprintissä. Myös MK-lehden testiryhmässä oli niitä, jotka pitävät laitteesta ja niitä, jotka eivät pitäneet. Sen ylivoimaisuus muihin vakiokuntoisiin urheilukelkkoihin verrattuna oli samaa luokkaa kuin REVin kahta vuotta aikaisemmin. Se oli pitkästä aikaa kelkka niille, jotka arvostavat vain ja ainoastaan ajo-ominaisuuksia kovassa ajossa. Lynx oli jo pitkään osannut valmiin urheilukelkan tekemisen, mutta edellisestä hc-mättöpelistä oli vierähtänyt aikaa jokunen vuosi. RE oli niin luvattoman helpon ja varman tuntuinen ajaa, että oksat pois. Niiden profiili vastasi vanhaa peltisuksea; sillä suk- Lynx Racing 440 oli voitokas laite monessa eri lajissa. Kilpakelkat - Lynx Racing 440 Vanhan liiton vakiokilpureista yksi oli ylitse muiden Lynx Racing 440. PM-kisoissa Jussa Peuranen vei mestaruuden ja Iisko-Matti Näkkäläjärvi oli samanlaisella kelkalla toinen. Menestykseen liittyvä statistiikka kertoo lahjomattomasti sen, että kelkassa oli ainesta. Itse en koskaan ole ymmärtänyt jälkimmäiseen ryhmään kuuluneita. Lynx Rave 600 RE/SDI 600 RE tuhkasta kehittyi timantti Lynx RE tuntui kaudella 2007 olevan lähes liian hyvä ollakseen totta. Racingin jousitus oli todella hieno ja siksi se yllätti kuljettajansa perin harvoin. Mielestäni Lynx oli noihin aikoihin huimasti edellä Ski-Doota jousituspuolella. MK-lehden testissä jousitus sen sijaan arvosteltiin lähes täydelliseksi, joskin aivan rauhallisessa ajossa puhdas kilpakelkan jousitus oli turhan jämäkkä. Kaikkialla muualla jousitus pelasi. Racingin menestyksen kilparadoilla oivalsi heti sellaisella ajettuaan. Sillä pystyi pamauttamaan karmeassa sivuluisussa jäältä suoraan lumelle ilman pelkoa tökkäämisestä tai kaatumisesta. Myös loivat nopeat kurvit oli helppo ajaa lievästi aliohjaavalla kelkalla. RE:n tarina R-EVO-runkoisena kesti kaksi vuotta, ja nuo vuodet olivat kaupallisesti hurjia. Racing teki debyyttinsä kaudella 2001. Se oli kertalaakista onnistunut peli ajo-ominaisuuksiltaan. Kone pudotti kulutusta reilusti ja myös paransi kelkan yleistä käyttömukavuutta. Mieleeni muistuu joulukuun testisessiosta siirtymä, jolloin kuvaajan ominaisuudessa jouduin jäämään letkan hännille ja ajamaan hieman turhan rauhallisesti yhden hitaan puunkiertopätkän; missä raaserimallin jousitus ei ollut omiaan. Lopullisesti RE tyhjensi potin saadessaan keulalleen SDI-moottorin. REV jakoi aina kelkkailijoita kahteen leiriin. Kelkka oli käsittämättömän helppo ajaa, ja vaikka elettiin vielä vanhan kelkkasuunnittelun aikaa, pystyi Racingilla ajamista vertaamaan motskarilla ajoon. Lynxin parasta antia olivat sen mahtavat mutkaominaisuudet. vuoden 600-kuutioisten vertailussa sillä olisi saavutettu mitalisija. 600 RE oli siitä harvinainen urheilukelkka, että jopa itseään vetomiehinä pitävät kyselivät siihen pehmoisempia säätöjä. Se ei myöskään väsyttänyt kuskia turhalla venkoilulla. Menestys ei rajoittunut myyntiin, vaan myös kisakentillä kelkka osoitti olevansa maineensa veroinen. Lynx Rave RE toi urheilukelkkailuun aivan uuden ulottuvuuden. della Janne Tapion 440-luokan SM-kulta ja Janne Jurvelinin pronssi samassa luokassa. Todisteena kelkan vauhdista olivat ensimmäisellä kau- www.mk-lehti.fi MK 53 v v. Ensimmäisenä vuonna RE kelpasi 340 suomalaiselle. Eritoten mutkat menivät sujuvasti, jos keulalla olivat legendaariset G-typen sukset. Edellinen veret seisauttava onnistuminen oli koettu vuonna 2004 silloisten Enduro-mallien kanssa. 2008 kaasutinpeliä myytiin 150 ja SDI-moottorilla varustettua 330 yksikön verran
Endurossa Ski-Doolla sen sijaan meni tuolloin kovaa, sillä Mikko Vainionpää voitti N/A-luokan jokaisen kisan tuolla kaudella. Kokeilimme Moottorikelkka-lehteen tuon vuoden 440-kuutioisia Iisko-Matti Näkkäläjärven, Jussa Peurasen ja Toppalan veljesten kanssa. Kelkka oli uskomattoman helppo ajaa reitillä, ja patikossa ajaminen tuotti jatkuvasti ahaa-elämyksiä. Ajoin sillä enskasäädöissä, jolloin se tuntui olevan koko ajan hyppysissä. Allekirjoittanut on ollut mukana joka sessiossa ja karkeasti laskettuna olen ajanut pelkästään vertailutesteissä yli 200 eri moottorikelkalla. Vuoden 2006 lumitilanne ajoi testiporukan Leville, missä vierailimme taas kolme vuotta peräkkäin ja tämän vuoden ykkösnumeron sporttikelkkojen testipaikka oli myös Levi. Suhtauduin kelkkaan kuitenkin hieman varovaisesti siihen asti, että pääsin kokeilemaan ensimmäistä REV 440:ä alkuvuodesta 2003. Suomen usein jäisillä radoilla matala Lynx oli edelleen kilpailukykyinen peli, mutta jos radalla sattui olemaan reilusti lunta, olivat uuden ajattelutavan laitteet niskan päällä. Moottori ei ollut missään vaiheessa luokkansa tehokkain, mutta tehoalue oli onnistunut. Ensimmäinen näytenumero ilmestyi syksyllä 1990 ja alkuvuodesta 1991 lähtien lehti on ilmestynyt säännöllisesti. Huti-listaukseeni ei sisälly oikeastaan yhtään todellista pommia vaan pikemminkin epäonnistuneita jousituksia ja ylitehokkaita moottoreita muuten huonossa paketissa tai laitteita, jotka eivät vain sopineet omiin käsiini! Mikko Vainionpää teki Suomi-endurossa vielä kovempaa jälkeä Ski-Doon 440 REVillä kuin kuvassa ajava Blair Morgan rapakon takana snowcross-radoilla. sen reunassa ei ollut kanttia, vaan se oli pyöreä, joten kelkan pystyi huoletta puskettamaan urien ylitse. REV oli todella helppo, hauska ja näppärä kelkka. Teimme Juha "Tire" Suur-Inkeroisen kanssa MPlehteen muutaman kelkkajutun, mutta kaksipyöräväen tuomio oli murskaava. Moottorikelkkailu oli kuitenkin niin kovassa huudossa, että päätimme tehdä alalle kokonaan oman lehden. Ski-Doon kannalta oli harmi, että merkillä ei Suomessa tuohon aikaan ollut sellaista kuskia, joka oikeasti olisi voinut taistella Suomen mestaruudesta. Kelkkamaailman hitit ja hudit osa II Jukka Helminen - Kelkkoja ja teknisiä ratkaisuja, jotka olisi voinut jättää toteuttamatta MK-lehti syntyi nyt jo kuopatun tai tarkemmin sanottuna liiketoimintakaupan yhteydessä vuonna 1993 Bikeen fuusioidun MP-lehden kylkiäisenä. Uusi alusta vähensi REVille tunnusomaista taipumusta perän viskelyyn jarrutuksissa. Lynxin matala maavara näkyi runsaslumisissa penkkakurveissa melkoisena lumen pärskimisenä. Sen jälkeen testin keskuspaikaksi vakiintui Rovaniemi, jossa työskenneltiin vuoteen 2005 asti. Sen menestystarinaa jatkoi vuonna 2006 esitelty versio Rave 440:stä, josta kerrottiin edellisessä numerossa. Kilpakelkat - Ski-Doo REV 440 Siviilimallin REVit keväällä 2002 aiheuttivat kysymysmerkkejä, mutta vaikka päätoimittaja Helminen toisaalla tässä jutussa mainitsee 2003-mallisen REVin hudiksi, oli ensimmäinen REV-koeajo minulle tajunnanräjäyttävä kokemus. En koskaan ole ajanut saman vuoden IQ 440:llä, joka kuuleman mukaan oli myös loistava kelkka, joten en voi julistaa REViä aikakautensa parhaaksi kilpakelkaksi, vaikka kovasti tahtoisinkin. Ensiksi mainittu kokemus oli hieman hätäinen, mutta enskaympäristössä Mikko Vainionpään REV tuntui edelleen tasan niin hienolta kelkalta kuin muistin sen olevan. Yamaha Phazer - monelle hitti, minulle huti 1980-luvun jälkipuoliskolla esitelty, 485-kuutioisen puhallinmoottorin voimin liikkunut Phazer oli aikanaan kelkkamaailman edelläkävijä ja sillä tehtiin hyvää jälkeä myös kisoissa. Kaiken kaikkiaan Racing oli erittäin onnistunut laite. Kun siihen lasketaan päälle koeajot, uusien kelkkojen mallistoesittelyt ja niin edelleen, kilometrejä on tullut kerättyä vähintään 600 laitteella parinkymmenen vuoden aikana. Tuomo Forsell 54 MK www.mk-lehti.fi. Heti numerosta 1/1991 alkaen on vuoden ensimmäinen lehti ollut testiextra. Kun olimme ajaneet jonkun hetken ja Jussan kanssa sopivasti muusta ryhmästä erillään, totesi Jussa tyhjentävästi tuntemuksensa REVistä: - Älä sano muille, mutta tuo REV on niin hyvä, että vituttaa! Todellinen big bang oli 2005 vuosimallin REV 440, joka erosi edeltäjistään uudella SC V -alustallaan. Siksi tästä hitit ja hudit -artikkelisarjastakin on ollut pakko karsia pois monta mielenkiintoista ja mieleen painunutta mallia, sillä muuten sen julkaisemiseen olisi tarvittu kirjan verran sivuja. Viime talvena pääsin pitkästä aikaa kokeilemaan tuon legendaarisen vuosikerran sekä 2006 vuosimallin Ski-Doota sekä crossiradalla että enskapatikossa. REVin vuosimalli 2005 nousee useasti esiin kun kelkkamiesten kesken aletaan rankata parhaita kelkkoja, ja siksi tulee mieleen, onko aika kullannut muistoja. Alusta oli rakenteeltaan aikaisempaa yksinkertaisempi ja kevyempi. Ensimmäinen iso vertailutesti tehtiin Tuupovaarassa, jonka jälkeen käväistiin kerran Levillä. Racingin valtakausi Suomessa ei loppunut silloinkaan kun muualla maailmassa alettiin siirtyä uuteen runko- ja ajoasentoajatteluun. Kelkkoja ei haluttu samaan lehteen ja lukijapalautteissa kyseltiin, koska alamme tehdä juttuja lumilingoista, ompelukoneista tai lastenvaunuista
Pari päivää ja useampi sata kilometriä tuon ajan muskelikelkkojen kanssa painiessa sai miehet väsymään, ja Wildcat oli ehdottomasti raskain ajet- tava. Yksi aikansa innovatiivisimpia kelkkoja, eli Yamahan alkuperäinen Phazer, on päätoimittajan mielestä parhaimmillaan pilkkijakkarana ennen ja nyt! vei Öhlinseillä ja Totaltekin tehoputkella terästettyä Giant-specialia Kemijärven kairoissa kamalalla raivolla ja snowcrossissa kelkalla otettiin useampikin mitali. Foxin iskarien säädöt olivat mallia lake racer, joten kaikki kepit pohjasivat hiukankin reippaammassa menossa. Tuohon aikaan Esson baaritarinoissa jokainen Exciter kulki kahta sataa ja taisivat Phazeritkin liikkua reilut puolitoista sataa. Itse muistan, että ainakin Totaltekin putkella piristetty Phazer tuntui mukavan pirteältä, mutta muut ominaisuudet olivat moottoripyöriin tottuneelle kauhistus. Se oli myös oikeasti kevyt ja siksi myös kevyt ajettava. Samoin astinlaudat sai mutkalle kun kelkan päällä hyppi paikallaan hiukan rajummin. Kelkan rakenne oli todella heppoinen ja ohjaustanko/ohjausakseli tuntui antavan periksi isommissa ryskyissä. Kyseessä oli siis taas yksi aihio jenkkilän lake racereista, joka ei soveltunut muuhun kuin jäällä kaahaamiseen. Ajamme vertailutesteissä niin, että vaihdamme kelkkaa tasaisin välein, jotta jokainen pääsee satulaan mahdollisimman monta kertaa ja kaikenlaisissa olosuhteissa. Kyseinen kelkka oli mukana MK-lehden ensimmäisessä Levillä tehdyssä vertailutestissä ja parin päivän ajamisen jälkeen se ei meinannut kelvata kenenkään ajokiksi. Ohjaus oli raskas, kaasu oli raskas, mekaaninen jarru oli aivan olematon ja kaiken lisäksi siinä ei ollut pikasäätöä vaijerissa, joten tarpeeksi pitkän ajorupeaman jälkeen jarrukahva painui kiinni ohjaustankoon. Nopeilla pätkillä ei vakaudesta ollut tietoakaan ja koko ajan tuntui siltä, että laite pomppaa ensimmäiseen vastaan tulevaan puuhun. Taukojen jälkeen liikkeelle lähtö oli kuin sitä tuttua leikkiä, jossa vähennetään aina yksi tuoli, ja kun musiikki loppuu, jää hitain seisomaan ja putoaa pelistä. Minulle se on jäänyt mieleen melkein pelottavana. Alan harrastajat kehuivat Phazeria näppäräksi ja ketteräksi vietäväksi tuolloin vielä todella kapeilla urilla. Ohjaustangon mukana kääntynyt lampun ja pienen tuulilasin yhdistelmä ei suojannut ajoviimalta kuin nimeksi, joten ainakin siinä mielessä Phazer oli edelläkävijä: se oli yhtä kylmä kuin nykykelkat. Tire Suur-Inkeroinen risti Phazerin pilkkijakkaraksi ja sellaisena se säilyy meikäläisen mielessä edelleen. Arctic Cat Wildcat 700 1992 - hieno moottori ja pelottavat ajo-ominaisuudet Erik Ahmasalo jo kiteyttää omissa muisteluissaan kaiken oleellisen Villikissasta. Wildcatin akilleen kantapää oli ylitehokas ja muutenkin hyvin toimiva moottori, jonka hyödyntämiseksi kelkasta puuttuivat kaikki muut ominaisuudet. Ajoasento oli ahdas, ohjaustanko oli polvissa ja pateissa kelkka sinkoili minne tahansa. Kelkka ei todellakaan sopinut minulle ainakaan silloisen ajokokemuksen perusteella ja olin Phazerin selässä aivan kateissa. Hienon, mutta ilmeisesti melkoi- www.mk-lehti.fi MK 55 v v. Takaraivossa oli siis vahvasti moottoripyörän tekniikka ja ajotyyli. Lopputuloksena oli kelkka, joka kulki hyvin, mutta ei kääntynyt, ei pysähtynyt, eikä siinä ollut jousitusta! Ja bensaakin paloi pahimmillaan 45 litraa satasella. Ski-Doo Mach 1 Z 1993 - urheiluautolla rallicrossia 1993-mallinen Mach 1 Z liikkui tehokkaan kolmireikäisen 774-kuutioisen moottorinsa ansiosta kuin ohjus, jos latu oli tasaista. Phazer on yksi kelkoista, joilla pääsin ensimmäisen kerran lajin makuun kun takana oli reilu kymmenen vuotta kestänyt ura motocrossin ja enduron parissa. Tässä tapauksessa hitain joutui Villikissan selkään
Kuulemma olimme harrastaneet Ferrarilla rallicrossia! Polaris Indy Storm -95/-96 ja Ultra -96 - kuin heittäisi vasaraa varsi edellä Paino on voimaa ja ylipaino on ylivoimaa! Mitä sitten on ylipaino kelkan keulalla. Suksien jousitus toimi kohtalaisesti, mutta etupään materiaalit olivat kuin paperia. Umpisessa lumi pöllysi kuomun yli suoraan kuskin päälle niin, että eteen oli täysin mahdotonta nähdä. Kuvan yksilöstä menivät tukivarret solmuun aivan tavallisessa matka-ajossa. sen painavan moottorin takia kelkka oli todella keulapainoinen ja jousituksesta ei ollut tietoakaan. C-7-alustassa oli kaasuiskarit ja niitä oli kierrejousin varustettuina takapukissa jopa kaksin kappalein, mutta ajossa alusta oli melkoinen katastrofi. Jenkkilän kiihdytyskisoissa Ultra ja etenkin Storm tekivät hyvää jälkeä, mutta Suo- Polariksen Ultra (yläkuva) ja Storm olivat molemmat painavia ja kaiken lisäksi suurin osa massasta lepäsi kelkan keulalla. 56 MK www.mk-lehti.fi. Kelkassa oli niin sanottu kiilakoppa ja XC-100-tyyppinen alusta. Koeajolenkillä molemmat pitkittäistukivarret menivät aivan normaalissa ajotilanteessa mutkalle pamauttaessamme kelkalla hiukan reippaammin ojan vastapenkkaan. Molemmissa malleissa oli Foxin kaasuiskarit, mutta se ei paljoa ominaisuuksia parantanut. Tuolloin valmistajat ilmoittivat melko optimistisia kuivapainoja ja MKlehden 4/1992 luettelossa Mach Z painoksi kerrotaan 240 kiloa. Asiaan löytyy vastaus, kun muistelee millaisia olivat Polariksen 800-kuutioinen Storm ja 700-kuutioinen Ultra. Hänen mukaansa kelkka ei ollut edes tarkoitettu maastossa (siis normaalilla sen aikaisella huonokuntoisella reitillä) ajamiseen, vaan tasaisille baanoille ja järven selille. Ajo-ominaisuudet ja teho eivät kuitenkaan kohdanneet, joten Storm oli tolkuttoman raskas ajaa ja jokainen iskari pohjasi jo reippaassa matkavauhdissa. 794-kuutioinen kolmisylinterinen monolohkoinen Storm esiteltiin mallivuodelle 1995. Kelkkamaailman hitit ja hudit osa II Ski-Doon Mach Z 1993 ei ollut oikein kotonaan suomalaisilla reiteillä. Mallivuodelle 1996 Storm sai uuden aggressiivisemman kuomun muotoilun ja XTRA-10-alustan. Samana vuonna esiteltiin myös pikku-Storm, eli 679-kuutioinen Ultra Special. Erittäin keulapainoiset kelkat olivat raskaita ajaa, jos reitillä oli kaarteita hiukankin tiheämmässä. Todellisuudessa kelkka painoi täydellä 42 litran tankilla lähes 300 kiloa, joten kuivapainoonkin saattoi lisätä huoletta 20-30 kiloa. Patikossa tuntui, että nokka pyrkii kohti maan keskipistettä. Kun palautimme kelkan koeajon jälkeen Ski-Doon silloiselle maahantuojalle Starckjohanille, tyrmäsi eräs firman työntekijöistä touhumme täysin. Siinäkin oli uusi XTRA-10, mutta kuomu oli vanha kiilakoppa. Moottorissa oli mahtavat soundit ja mahtava tärinä. Joustoliikettä oli todellisuudessa reilut kymmenen senttiä, joten jo pienissä pateissa rauta kolisi rautaan
Yhtä epäonnistu- www.mk-lehti.fi MK 57 v v neelta näytti satulan taakse telatunnelin päälle kyhätty majavan häntä. Niin kauan kun kuskilla riitti eväitä pitää veto päällä oli homma hanskassa, mutta pieni hipaisu jarruun aiheutti heti ohjelmaa. Ensimmäiset rapakon takaa kantautuneet tiedot REVistä olivat yltiöpositiivisia ja jutuissa kerrottiin, että nyt oli suunniteltu ensimmäinen moottorikelkka, joka muistuttaa ajoltaan crossipyörää. Itse pääsin REVin satulaan hiukan väärässä järjestyksessä. Samalla myös jousituksen säätämisen idea muuttui, kun etupukin toiminta sai entistä suuremman merkityksen. men reiteillä ajaminen söi miestä. Monille uusi ja hiukan ahdas ajoasento oli myrkkyä ja erityisesti koukkuun pakotetut polvet saivat reidet hapoille, jos ei ajanut suurimmaksi osaksi seisten. Vuosien 2002 ja 2003 vaihteessa pääsin taas REVin kimppuun vertailutestissä ja vaikka suomisäädöissä ollut jousitus kestikin pohjaamatta, oli ajamiseen tullut aivan uusi ulottuvuus. Se oli ensimmäinen uuden koulukunnan kelkka, jossa kuljettajan paikkaa siirrettiin reilusti eteenpäin. Karmein yksityiskohta oli ohjaustanko, joka oli pudotettu melkein polviin, joten kelkan päällä oli koko ajan tunne siitä, että lentää ensimmäisessä patissa tangon yli. Suomeen viimeisille lumille ehtineet 600- ja 800-kuutioinen REV olivat jo ulkonäön puolesta pettymys verrattuna Ahmasalon kilpuriin. Öhlinsin iskareilla varustettu Cobra oli myös kunnolla säädettynä yksi ensimmäisiä oikeita vakiokilpureita. Ensimmäisenä talvenaan Cobra sai hyvän jousituksen lisäksi mainetta tuikkivasta ja epämääräisestä ohjauksestaan ja sama päti G-tyyppiin. Toisena mal livuotenaan kelkka oli jo paljon parempi. Jälkeenpäin voi epäillä, että lukema oli saatu punnitsemalla laite ilman suksia, iskareita ja muita releitä. Jousituksen ongelma oli kuitenkin se, että homma toimi vain endurotyylisessä nopeassa ajossa. Veto päällä kelkka toimi melko hyvin, mutta kaasun höllääminen sai perän nakkelemaan puolelta toisella.. Etupukin jousi ja puristuspuolen säätö oli niin kova, että kelkka kellui alustan etukulman varassa. Myös kuskin työtilat olivat kunnossa, joten odotin vesi kielellä kevään koeajoa REVin tuotantomallilla. MK-lehden luettelossa 1996-mallisen Ultran painoksi ilmoitettiin niinkin vähän kuin 234 kiloa. Kelkka tuikki ja oli melkoisen epävarma vietävä puiden välissä. Myös Lynxin Cobra oli aluk si vaikea ajetta va kiitos tuik kivan ohjauksen, m utta muut as iat olivat enem män kuin kohdallaan. Vielä enemmän tarinaindeksiä löytyy samaisen luettelon kolmipyttyisen XCR 600-mallin kohdalta, jonka kuivapainoksi ilmoitettiin vaivaiset 214 kiloa! Todellisuus taisi kuitenkin olla lähempänä kahta ja puolta sataa painoyksikköä. Lynx Enduro 500 G-type 1997 - tuikkiva ohjaus ja pintakova jousitus G-tyyppiä edeltänyt Lynxin Cobra-mallisto oli parin kehittelyvuoden jälkeen yksi oman aikansa parhaista urheilukelkoista. Sam a pätee G-ty peen. Ski-Doo Rev 600 2003 pettymysten pettymys! Ski-Doo Rev mullisti kelkkamaailman kokonaan uudella ergonomiallaan. Ensimmäisen G-typen voisikin nimittää yhdeksi kautta aikojen epämukavimmista moottorikelkoista. Lynxin G-type oli aikanaan vauhdikkaan näköinen, mutta markkinoille tullessaan etenkin ohjaus oli aivan hakusessa. Kokeilin nimittäin ensin Tomi Ahmasalon jenkkilän radoilla voitokkaaksi osoittautunutta avoimen luokan crossilaitetta, mikä olikin mullistava kokemus, kuten jo edellisen MK-lehden hiteissäni kerroin. Ohjaus veteli niin pahasti, että koskaan ei ollut varmuutta puiden välissä pysymisestä. Ilmiö oli sama kuin suksissa olisi ollut tolkuttomasti aurausta ja se vielä potenssiin kaksi! Jousitus oli kantava, ja kelkalla saattoi paukuttaa huoletta isompaakin pattimerta. Kyseessä oli todellakin ensimmäinen kokeilemani kelkka, jota pystyi ajamaan kunnolla seisten ja ohjaus oli tarkka kuin partaveitsi. Koko luomuksen pilasi jenkkisäädöissä ollut jousitus, joka pohjasi pienessäkin röykytyksessä. Hitaampi kyyti ja nopea pikkupatti täristi paikat irti hampaista ja hieroi melkein nahat hanurista, sillä jousituksen alkuherkkyys oli unohtunut tehtaalle. Jostain kumman tuulilasi oli niputettu kääntymään ohjaustangon mukana
Senkin vika oli degressiivisyys, ja vaikka joustomatkaa oli muhkeasti, ei alustasta saanut millään tarpeeksi kantavaa. Liian alhaalla ollut ohjaustanko oli edelleen kamala eikä muistiin tule montaa kelkkaa, jolla olisi ollut yhtä raskasta ajaa pitkää taivalta kuin REVin ensimmäisellä vuosikerralla. Loppu on historiaa, joka ei ainakaan suomalaisia kuluttajia miellyttänyt! 58 MK www.mk-lehti.fi. Syy selvisi, kun olimme Polariksen tehtaalla kolme vuotta myöhemmin Fusion 600mallin esittelytilaisuudessa, ja koeajopäivän jälkeen toimittajat saivat kertoa tehtaan insseille mielipiteitään. Telasto pohjasi pienissäkin kuopissa, eli kesän aikana Jenkkilässä oli tapahtunut jotain kummallista, mutta miksi. ARC oli Ski-Doon nimitys alustalle, joka oli oikeasti AD Boiwinin käsialaa. Se taas sai aikaiseksi telaston, joka pohjasi pitkissä loivissa montuissa aivan tajuttomasti. Öljy kierrätettiin iskarin liikkeen keskialueella lisäkanavien kautta, jolloin hitaan liikkeen vaimennus oli miltei olematon. Vastaavanlainen löytyy edelleen Snow Hawkista. Amerikassa PSS sai kuitenkin runsaasti ylistäviä lausuntoja ja meilläkin se miellytti hiukan rauhallisemmin ajavia kelkkailijoita. Keväällä 2002 ajoimme uutta Pro X 700 Polarista, jonka jousitus tuntui todella hyvältä jopa suomipatikkoon. Tietynlaista potentiaalia ratkaisussa kuitenkin olisi edelleen, ja jos tuolloin olisi ollut käytössä nykyaikaiset WP:n PSD-iskarit, olisi lopputulos saattanut olla aivan ajettava. REV kehittyi parissa vuodessa monta harppausta paremmaksi ja Joni Launonen luettelee 05-mallin yhdeksi suurimmista hiteistä. Suomessa kanavien reiät hitsattiin yleensä umpeen ja sen jälkeen alusta toimi pikku simmityksen jälkeen hyvin. Jostain kumman syystä se on aikanaan vääntynyt muotoon PPS, eli sen mukaan Polariksessa oli Lynxin nykyinen Pauli Piippola Suspension jo aikoja sitten! q Nykyaikaisilla iskareilla saattaisi Formula Zmallin swingityyppisen alustan saada jopa toimimaan. Eräs mystinen MK-lehden testiryhmää askarruttanut asia selvisi vasta useita vuosia myöhemmin. PSS jää kirjainyhdistelmänä ainakin minulle mieleen yhtenä kelkkahistorian oudoimpana teknisenä ratkaisuna. Lopputuloksena oli alusta, josta oli täysin mahdotonta saada muuta kuin pintakova ja silti se pohjasi melkein jo kuskin istuessa satulaan. Kyseessä on Polariksen ja Foxin talven 2000 lumille tuoma takapukin Position Sensitive Shock. Samanlainen sessio oli pidetty myös Pro X 2 mallien esittelyssä, jolloin jenkkitoimittajat olivat tyrmänneet iskarit aivan JÄRJETTÖMÄN koviksi. Iskaritestit olikin sillä kertaa teetetty tehtaan kisatallin kuskeilla, mutta kun saimme 2003-mallisen tuotantolaitteen testiin, oli säädöt pilattu täysin. Paljoa parempi ei ollut 98-mallin SkiDoo Formula Z 670, jonka alusta oli hiukan moottoripyörän takaswingiä muistuttava Advanced Rider Control -niminen keksintö. Itse en koskaan päässyt kunnolla sinuiksi vanhakoppaisen REVin kanssa, mutta tilanne on täysin toinen uusimman version kohdalla. 2003-mallin Ski-Doo REVin suomijousitus oli melkoisen epäonnistunut. Legendaarisen ihmeellisiä jousitusratkaisuja Ski-Doon 1990-luvun alun C-7-alusta kahdella kierrejousellisella takapukin iskarilla on jäänyt mieleen aikansa huonoimpana. PSS-lyhenteeseen liittyy myös hauska kirjoitusvirhe, joka esiintyy MK-lehden sivuilla ja luettelonumeroissa vuodesta toiseen. Ideana oli tehdä jousitus, joka on sekä alkuherkkä että progressiivinen. Näin valmistaja siis päätti heittää uudet simmit keppeihin täysin ilman testaamista. Kelkkamaailman hitit ja hudit osa II Ilmiö vielä korostui, kun kuski oli siirretty istumaan reilusti perinteistä kelkkaa edemmäksi. Joustomatka oli todella lyhyt ja iskarit olivat sellaisessa asennossa, että rakenne oli megalomaanisen degressiivinen
Kampanja-aika 28.2.2010 asti. www.yamaha-motor.fi. Kelkkaan sopiva asennusteline ym. Testatusti paras! Ylivoimainen 2010-mallisto Testivoittaja Yamahan ylivoimainen 2010-nelitahtimallisto nyt jälleenmyyjillä. ym. +tk Etu koskee vain uuden Yamaha 4-tahti kelkan ostajia. Vesitiivis rakenne. Näyttö 3,5". Älä tyydy vähempään kuin parhaaseen -- ja ksu ostaa ylivoimaisen Yamahan nyt! a aupoille Nyt kelkkenk yyjän luo! e m Yamaha-jäll TULE TUTUSTUMAAN 2010-MALLEIHIN: Nytro RTX SE · Nytro XTX · Phazer RTX RS Venture GT · RS Venture TF Nyt Edun arvo 590 TESTIVOITOT Yamaha RS Viking KONEVIESTI 2/09 · moottorin teho · vetoteho, ylivoimainen latukone · ohjautuvuus kuormattunakin VIIMEISIMMÄT kaupan päälle! Yamaha FX Nytro XTX MK-LEHTI 2/09 · mahtava moottori · urheilullisuus, käsiteltävyys · paras ajoasento ja hallintalaitteet · polttoainetalous Garmin Nüvi 550 Europe Yamaha Nytro XTX KELKKALEHTI 1/09 · moottori · alustan toiminta, ajo-ominaisuudet · rento ajoasento ja ergonomia FX Nytro XTX -kelkkanavigaattori Yamaha Pro Erä 2009-malleja alennushintaan! Nytro RTX 130 hv 11990,- Sisältää Skandinavian kelkkareitit ja Euroopan City Navigator NT autokartan
Itse olen kuitenkin vanhan kansan vieterimiehiä ja kun hyllystä löytyivät valmiiksi suksiin sopivat WP:n pumput, asensimme ne muutaman sadan kilometrin ajon jälkeen paikoilleen. Itse tykkään ajaa molempia, joten juuri tästä syystä kyseinen kelkkamalli sopii minulle kuin nenä päähän. Ostettaessa kelkassa oli suksien iskareina Foxin Floatit, jotka toimivat hyvin ja ovat kevyet. Vuosimallin 2008 Nytroille oli ominaista ohjauksen rauhattomuus, jota on pyritty poistamaan keulan geometriaa muuttamalla. Siinä onkin onnistuttu hyvin. Ongelmana on se, että crossoverista täytyy tehdä väkisinkin kompromissi. Pätkästä PUOLIPITKÄ ämän vuoden kelkakseni hommasin vuoden 2008 mallia olevan Yamahan pätkäNytron, jonka maahantuoja on jatkanut jenkkiläisen Tracksin palikoilla puolipitkäksi eli crossoveriksi. SlyDogit ovat profiililtaan hieman SLP:n suksia miedommat, mutta umpista ajatellen leveydeltään kutakuinkin samat. Vaihdoimme suksiksi SlyDogin Powder Houndit Jarlan Enduro-ohjainraudoilla. Bonuksena saatiin pienellä klikkereiden säädöllä suksen nostelua kurveissa vähennettyä. Näin keulasta tuli reittiajoon paremmin sopiva, mutta kuitenkin pintaherkkä. Kelkka tulee varusteltuna SLP:n T Powder Pro -suksilla, jotka toimivat umpisessa hyvin. Nyt kelkalla on ajettu Levin lumisilla reiteillä ensimmäiset tuhat kilometriä, joten ensivaikutelmat on saatu ja eväät Nytro CrossOverin reittiajo-ominaisuuksien ruotimiseen alkavat olla olemassa. Allekirjoittaneella on painoa reilut sata kiloa, joten hieman kevyemmälle Lyhyestä Nytrosta jatketussa laitteessa on jo vakiona hyvä alusta. Telatunnelin jatke on siitiä työtä. 60 MK www.mk-lehti.fi. Takapukin iskarin säädöllä saatiin telaston takapää pysymään paremmin ryhdissään, ja näin kelkan telastostakin tuli pintaherkempi. Kelkasta tuli suksien vaihdolla hieman aliohjaava, mutta itse tykkään ajaa mieluummin hieman puskevalla kuin tuikkivalla kelkalla. Reitillä ne ovat varsinkin kovalla kelillä hieman liian ottavat. Telaston iskunvaimennus toimii hyvin, mutta nopeassa patikossa perä hieman kerää ja pintaherkkyys katoaa. Tämän muutoksen myötä keula rauhoittui entisestäänkin. Käyttötestissä Yamaha Nytro R-TX CrossOver TEKSTI ANTTI MIKKOLA KUVAT OLLI AUTONEN Crossoverit ovat monikäyttöisiä kelkkoja, joilla voi ajella yhtä lailla reittejä kuin umpisiakin
www.mk-lehti.fi MK 61
Talven suunnitelmissa on ajaa ainakin yksi reissu akselilla Kittilä-RovaniemiLuosto-Kittilä, josta osa taivalletaan poromiesten mukana umpisia pitkin. Silti keskiarvo pyörii vain hiukan 20 litran huonommalla puolella. 62 MK www.mk-lehti.fi. Matto puree reitillä kuin tauti, ja vaikka kelkka on keulapainoinen, se etenee varsinkin loivassa, pitkässä patikossa nätisti keula ilmassa. Garminiin on ladattu valmiiksi Pohjoismaiden kelkkareitit, joita on kuulemma noin 65000 kilometriä. Kaasukahva on mukavan kevyt ja myös muut hallintalaitteet toimivat kelkassa tuttuun Yamaha-tyyliin. Trailtankin tankilla tankkausväli on pidentynyt reilusti ja pohjapanssarin sekä navigaattorin myötä laitteen pitäisi olla mitä parhain matkantekoon ja umpisen ajoon. Seisten ajettaessa ohjaustangon soisi olevan jonkin verran korkeammalla ja hieman taaempana. Tosin seisten umpisessa ja varsinkin rinteessä ajettaessa on hyvä, että penkki on mahdollisimman matala, mikä mahdollistaa helpon liikkumisen kelkan päällä. Käyttötestissä... kuskille kelkka lienee vakiosäädöissäänkin hyvä tai ainakin kohtuullinen. Pientä modausta tiedossa Yamahan hyvin kaasuun vastaava moottori yhdistettynä 4,4-senttisellä harjalla varustettuun Camoplast Backcountry -mattoon tekee reitillä ajamisesta hauskaa, mutta miestä syövää. Penkin modaaminen ja ohjaustangon siirto ovatkin seuraavina muutoslistalla. Kelkkaan heitettiin kokeeksi WP:n iskarit ja ajomukavuus parani entisestään. Special-Nytroon kuuluu loistavasti toimiva navgaattori, johon saa melkein "miljoona" kilometriä pohjolan kelkkareittejä. Jarrut ovat todella tehokkaat ja tunnokkaat ja kelkka pysähtyy karkean ja pitkän maton ansiosta hyvin. Tuulilasi nimittäin ohjaa ilmavirran suoraan ainakin 180-senttisen kuskin rintakehään ja kypärän alle tehden etenkin pitkistä vesistöjen ylityksistä entistä kylmempää puuhaa. Seikkailunhaluiselta menee muutama vuosi ja melkoinen nippu seteleitä ennen kuin kaikki reitit on tahkottu läpi. Kelkassa on myös Garminin 550 Nüvi -navigaattori. Leppoisassa reittiajossa penkki on mukava, mutta reippaammin reitillä ajettaessa hanuri uppoaa penkkiin ja seisomaan nousu on hankalaa. Siitä seuraavassa numerossa.q Sly Dogin suksi tuntuu toimivan puolipitkässä Nytrossa parhaiten. Kelkalla on ajettu tuhatkunta kilometriä ja paljon siitä on taitettu umpisessa, joten kulutus on ollut melko runsasta. Kelkan puolikorkea tuulilasi näyttää siltä, että se suojaisi kunnolla. Reittejä pitkin navigaattorilla laskien reissun pituudeksi tulee 549 kilometriä. Penkki saisi olla hieman korkeampi ja kovempi. Umpisen reissuille ja myös reittiajoa silmälläpitäen kelkkaan on asennettu pohjapanssari ja Trailtankin isompi tankki. Tämä ei ikävä kyllä pidä paikkaansa
Vertailutestissä Lynx Adventure Grand Tourer 1200 4-TEC, Polaris IQ 600 CFI Widetrak, Ski-Doo Expedition H.O. Nykyaikaiset moottorit, kasvaneet joustomatkat ja huimasti kehittyneet ajo-ominaisuudet tekevät tämän ryhmän kelkoista myös potentiaalisia matkantekolaitteita. 600 SDI, Yamaha RS Viking Professional Matkantekoa LEVEIN EVÄIN Perinteiset työkäyttöön valjastetut kelkat alkavat olla historiaa. Tällä ajatuksella lähdimmekin liikenteeseen, kun neljä leveätelaista startattiin vuodenvaihteen jälkeen kirpeässä pakkassäässä. 64 MK www.mk-lehti.fi
Otimme vertailuun saman ryhmän kelkat uudelleen vuodenvaihteessa, ja lähestyimme niitä tällä kertaa enemmän matkailumielessä. Totesimme tuolloin, että nykyaikaiset leveätelaiset ovat sekä varustelultaan että ajo-ominaisuuksiltaan hyvin moneen käyttöön taipuvia yleiskulkuneuvoja, sillä niiden suunnittelussa on tähdätty hyötyaspektin lisäksi myös tehoon ja mukavuuteen. Totesimme jo tuolloin siinä olevan potentiaalia nimenomaan matkakäyttöön. MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: OLLI AUTONEN JA JONI LAUNONEN ertailimme viime talvena viittä leveätelaista hyötykelkkaa monipuolisen käytön näkökulmasta (MK-lehti 2/09). Kaksi uutta moottorivaihtoehtoa ja muutamat kelk- V koihin tehdyt hienosäädöt tarjosivat lisämielenkiintoa testiin. Kaksi nelaria ja sama määrä kaksitahtisia Alun perin kaikkien viiden valmistajan leveätelaisten piti osallistua testiin, mutta valitettavasti Arctic Catin Z1 Bearcat ei ehtinyt ajallaan riviin. Lynx Adventure Grand Tourer sai www.mk-lehti.fi MK 65 v v. Harmi, sillä viime vuonna se edusti testin kärkeä mukavuudellaan
Jäykempi takapukin jousi ja uudelleen simmitetyt iskunvaimentimet ovat parantaneet Lynx Adventure Grand Tourerin alustan ominaisuuksia etenkin kaksi päällä ajettaessa. Polaris Widetrakin alusta toimii miellyttävästi rauhallisessa matka-ajossa, mutta kaksin ajettaessa sen kantavuus loppuu. www.mk-lehti.fi MK 67 v v Ski-Doon alusta on muuten yksi yhteen Lynxin kanssa, mutta siitä puuttuvat reaktiotangot. Kantavuus riittää kuitenkin hyvin myös kaksin ajettaessa. RCG telastoa moitittiin testissä turhan äänekkääksi. Yamaha Viking käyttää perinteistä Pro Action Plus telastoa, jota ei voi kehua mukavaksi, eikä turhan kantavaksikaan.
Vertailutestissä... Kulutus ja painot Lynx Adventure Grand Tourer 1200 4-Tec Polaris IQ WideTrak 600 CFI Ski-Doo Expedition 600 SDI Yamaha RS Viking Dual Polttoainekulutus l / 100 km 20,6 22,5 19,4 17,3 Toimintasäde km 218 240 232 248 Bensatankin tilavuus Paino täydellä litraa tankilla kg 45 54,1 45 43 352,2 372,9 330,6 406,8 Paino tyhjällä tankilla kg 318,4 332,3 296,8 374,5 68 MK www.mk-lehti.fi
Lynxin ja Ski-Doon takaistuimen saa myös irrotettua yksinajoa varten. Matkustajan istuin viettää hieman eteenpäin ja kyytiläinen meinaa valua kuljettajan puolelle etenkin epätasaisella reitillä. Suorituskykymittauksissa Lynx oli joukon nopein 80 km/h:sta eteenpäin. Vaikka Polariksen 600-kuutioinen ruiskupata tuntui reitillä vietävän tehokkaalta, oli se ehkä hieman yllättäen hitain kiihtymään. 3,48 sek. Lynx GT 1200 söi aavistuksen yli 20 litraa ja ahnain oli Polaris tuloksella 22,5 litraa sataa kilometriä kohden. 1 2 3 4 5 6 2,30 sek. Näin saadaan lisää liikkumatilaa kuljettajalle, ja samalla penkin alta avautuu kannellinen kotelo tavaroiden kuljettamista varten. 800 metrillä Lynx saavutti 143,3 kilometrin tuntivauhdin. 3,38 sek. Välillä kelkoilla ajettiin jopa 30 asteen pakkasessa, kun taas paikoin leveätelaisilla puhkottiin ajamattomia reittejä peitteisessä metsämaastossa. 1 2 3 4 5 6 2,65 sek. 0-400 m 15,25 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 137 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 49 m Ski-Doo Expedition 600 SDI Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Istuin on saranoitu kuten Polariksessakin, ja penkin alle saa kätkettyä pienempää tarviketta. 0-200 m 9,05 sek. Molempien alusta kantaa kahden hengen kuorman kiitettävästi, kunhan alustan takapukin kierrejousen esijännitys väännetään tiukimpaan asentoon. Käyttötapoja tai niiden suhteellista jakautumista on varmasti olemassa yhtä laaja kirjo kuin 70 MK www.mk-lehti.fi. 4,05 sek. Tavaratilaa löytyy molemmista myös perinteisen, avonaisen tavaratelineen muodossa. 0-200 m 8,93 sek. 0-400 m 14,14 sek. Vertailutestissä... 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 143,4 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 48 m Polaris IQ WideTrak 600 CFI Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Myös Yamahan mukana saa kuljetettua kiitettävän määrän matkatavaroita. 0-400 m 14,73 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 131,9 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 51 m sivät Lynx ja Ski-Doo. 4,83 sek. Tavaratilaa Polariksessa on kiitettä- västi. Istuma-asento on luonteva ja käsikahvat ovat sopivalla etäisyydellä. 5,37 sek. Loppunopeutta amerikkalainen kelasi kuitenkin 137,7 kilometriä tunnissa, mikä riitti kolmanteen sijaan nopeusmittelöissä. Yhteenveto Leveätelainen moottorikelkka voidaan hankkia montaa eri käyttötarkoitusta silmällä pitäen. Alusta kaipaa kuitenkin Polariksen tavoin reilusti lisää kantavuutta kaksi päällä ajoa ajatellen, Etenemisvauhti on Yamahallakin pidettävä hyvin rauhallisena, jos haluaa välttää epämiellyttävät pohjaamiset. Tavarateline on myös riittävän kokoinen monenmuotoisten tavaroiden kuljettamiseen. Mittauksia Leveätelaisten testin aikaan sää- ja reittiolosuhteet olivat erittäin vaativat ja vaihtelevat, mutta silti polttoaineenkulutukset asettuivat inhimilliselle tasolle. Säilytystilaa on runsaasti myös avattavan istuimen alla, missä on myös kelkan akku. Takatavarateline on erittäin kookas ja sitä ympäröivät korkeat putket. 0-400 m 14,51 sek. 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 141,9 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 46 m Yamaha RS Viking Dual Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Satasen vauhtiin 125-hevosvoimainen nelari kiihtyi ainoana alle viiden sekunnin, mikä on kova lukema täysimittaiselle kelkalle. Suorituskykymittauksia Lynx Adventure Grand Tourer 1200 4-Tec Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Yamaha ja Ski-Doo kiihtyivät melko lailla tasatahtiin, mutta mittaradan loppuvaiheessa alkoi Ski-Doo tehdä eroa Vikingiin. Takapenkkiläisen matkustusmukavuutta lisäävät omat kaksiasentoiset kahvanlämmittimet ja käsien tuulisuojat. 1 2 3 4 5 6 2,43 sek. Kahden matkaamiseen alusta kaipaisi tuntuvasti lisää vaimennusta, sillä pohjaamisia sattuu jo varsin alhaisissa reittivauhdeissa ja matalissa pateissa. BRP:n kaksipaikkaisissa käytettävät matkustajan joustavat käsikahvat olivat testiryhmän mieleen. Yamaha Vikingin takapenkillä on hyvät oltavat. Matkustajan istuinosa on selkeästi erotettu kuljettajan tiloista, eikä kyytiläinen pääse valumaan istuimeltaan eteenpäin. Keskikulutukseksi mittasim- me hieman reilut 17 litraa satasella, mikä on olosuhteisiin nähden hyvin alhainen lukema. 0-200 m 9,36 sek. Polariksessa takapenkkiläisen tilat ovat askeettiset. Kyytiläisen käsikahvat ovat matalalla ja hieman etuviistossa, eikä käsiä pääse koukistamaan riittävästi. 5,04 sek. 3,69 sek. 0-200 m 8,15 sek. Yamaha oli testin säästeliäin bensanlatkija. 1 2 3 4 5 6 2,76 sek. Toinen kahdenkympin alittaja oli Ski-Doo reilun 19 litran kulutuksellaan. 6,12 sek
Pientä hienosäätöä kaipaisin kuitenkin ohjaukseen, jonka levottomuus korjautuisi mitä luultavimmin toisenlaisella suksella. Moottorissa on paukkua ja suuntavakaus on ryhmän ehdotonta eliittiä. Moottorissa on hienosti vääntöä ja tehoa, ja se on kaksitahtista sisarmalliaan hienostuneempi vapaa-ajon käytössä. Kyytiläisen tilat ja oltavat ovat esimerkilliset. Ski-Doo on Lynxin tavoin vahva kokonaisuus monessakin mielessä, mutta touring-käytössä äänekkäämpi ja voimansiirron toiminnaltaan nihkeämpi Ski-Doo häviää mukavuudessa Lynxille. Polaris miellyttää eniten, kun sillä ajaa reitillä yksin. GT on hieno peli, mutta Lynxin. Alusta toimii Lynxin tapaan loistavasti, mutta jostain kumman syystä molempien alta kuuluu epämiellyttäviä sivuääniä rauhallisessa reittiajossakin. Yamahassa on hieno moottori ja kokonaisuus on hyvin viimeistelty matkustajan tiloja myöten, mutta muuhun kuin raakaan työkäyttöön sitä on vaikea kuvitella puutteellisten ajo-ominaisuuksien takia. 72 MK www.mk-lehti.fi v v Lynxin ja Ski-Doon matkustustiloja kehuttiin testin parhaiksi. Sen nelitahtinen moottori on julman tehokas, mutta silti varsin jouheva paketti. Kyydissä olevalla on selkeästi jaoteltu tila ja joustavat käsikahvat koettiin toimiviksi. Tätä mieltä Olli Autonen: Reittiajossa suosikikseni nousi Lynxin nelitahtinen Grand Tourer. Kelkka on kevyt ajaa ja sen ominaisuudet riittävät pitkälle nimenomaan matkakäytössä, myös kaksin ajettaessa. Moottori ei yksin pelasta Vikingin ajettavuutta, sillä punnituksen mukaan selvästi raskain kelkka on yhtä selvästi myös raskain ja kankein ajettava. Leveätelainen IQ on tasapainoinen ja hyvin rauhallinen ajettava, jonka matkustusominaisuudet saataisiin uudelle tasolle pienin parannuksin. Yamaha RS Viking on matkantekokelkka sileille baanoille. Touringkäyttöön Widetrak vaatisi huomattavasti kantavamman alustan, eikä olisi pahitteeksi, vaikka kyytiläisen tiloista rakennettaisiin mukavammat. Kaksitahtinen Widetrak osoitti olevansa potentiaalinen matkakelkka yhdelle miehelle. Yamaha RS Vikingissä on touringkäyttöä ajatellen hieno ja tasaisesti vääntävä moottori, joka osoittautui myös pieniruokaiseksi. Toivomuslistan päällimmäisinä Lynxin ja Ski-Doon kohdalla ovat äänettömämpi alusta ja rauhallisempi ohjaus. Kelkan suuri massa, epämiellyttävä ajoergonomia ja vaatimaton jousitus rokottavat sen mukavuutta kovalla kädellä heti kun reitti muuttuu vähänkään haastavammaksi. Käytös on suhteellisen yllätyksetöntä hyväpohjaisilla reiteillä, mutta epätasaisemmilla ajoalustoilla kelkka on todella työläs vietävä ja takajousitus on isoon kelkkaan selvästi alimitoitettu. Joni Launonen: Lynx Grand Tourer 1200 on miellyttävä tuttavuus. Penkki viettää eteenpäin ja käsikahvat ovat turhan kaukana. Yamahan kyytiläisen tilat ovat perinteiset, mutta käytännölliset. tössä nelari on miellyttävämpi, mutta jos kelkkaa käytetään myös reitin sivussa, vie kaksitahtinen voiton keveydellään ja luonteeltaan rauhallisemmalla moottorillaan. Alusta on hyvässä kuosissa ja se kantaa hyvin kahdenkin kuorman, jahka takapukin jousen esijännitys väännetään hieman tiukemmalle. On pakko myöntää, että alakierroksilla esiintyy pientä ryntäilyä kuten muillakin kolmisylinterisillä nelareilla. Kasvanut moottoriteho ja pienentynyt paino nelitahtiseen sisarmalliin verrattuna ovat parantaneet kelkan ajettavuutta monessakin mielessä, ei vähiten vapaa-ajan käytössä. Paremmat kyytiläisen tilat ja kantavampi alusta kohentaisivat kelkan osakkeita merkittävästi. Vertailutestissä... Polariksen kyydissä kanssamatkustajalla on melko askeettiset oltavat. Sopivassa matkavauhdissa Polaris on rauhallisuutensa ja herkän jousituksensa ansiosta ryhmän mukavin kelkka ajaa
or its affiliates.. XTRIMTM RE 800 POWER TEK Urheilullista voimaa kaikkiin maastoihin. Markkinoiden tehokkain 800-kuutioinen moottorikelkka on itsestään selvä valinta niille kuljettajille, jotka haluavat valloittaa haastavimmatkin maastot. Pitkä PPS-telasto, Rave RE -urheilukelkoista tuttu, pikasäädettävä iskunvaimennus, leveät astinlaudat ja viistetty RE-X -runkotunneli takaavat lyömättömät ajo-ominaisuudet kaikissa olosuhteissa. < CROSSOVER > brp.com Oletko jo BRP usersclubin jäsen. Be with the Right People: www.brpusersclub.com ® TM Trademark of Bombardier Recreational Products Inc
Sama vaikutelma jatkuu ensimetreillä, sillä moottori ja voimansiirto toimivat hyvin, joskin pientä halukkuutta ryntäilyyn on Vertailutestissä... havaittavissa aivan alakierroksilla. Polaris Widetrak näyttää melko askeettiselta BRP:n kelkkojen rinnalla, mutta se ei kelkkaa huononna. Yamaha parantuisi kovasti, jos kyytiläisen jalkatuet heitettäisiin mäkeen, sillä ne estävät seisten ja polvelta ajamisen. Harri Kalliainen: Lynx ja Ski-Doo olivat mielestäni reittiajossa hyvin tasaväkisiä, mutta pidin Lynx Adventure Grand Tourer 1200 4-TEC Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax 1200 4-TEC, 4T, nestejäähd., 92 kW / 125 hv 1170 cc EFI TRA III / QRS 50 x 392 / 3,2 cm A-LFS, HP 36-kaasuisk., jousto 225 mm RCG-A, HP 36/ HP 36 -kaasuisk., jousto 340 mm Hydraulinen levy 120 cm 323 cm 108 cm 45 l Bosch 13 990,- Polaris IQ WideTrak 600 CFI Tekniset tiedot Moottori: Iskutilavuus: Teho: Pa-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd 599 cc kW / hv Cleanfire P-85 / P2 51 x 396 / 3,2 cm IQ, Nitrex-kaasuisk, jousto 254 mm Utility, IFP-kaasuisk, jousto 280 mm Hydraulinen levy 122 cm 347 cm 108cm 54,1 l Bosch 12 990,- 74 MK www.mk-lehti.fi. sukset eivät toimi tässäkään viitekehyksessä. Lynxin kanssa ne ovat luonnollisesti hyvin tasaväkisiä, mutta kaksitahtimoottorin takia kevyempi Ski-Doo tekee kelkasta maastokelpoisemman ja monikäyttöisemmän. En koskaan hankkisi leveätelaista, jos minulla ei olisi sille hyötykäyttöä, ja juuri hyötykäyttöön SDI-kone on nelaria mukavampi. Polariksessa on moottorin ja voimansiirron ansiosta hieman urheilukelkkamaista fiilistä. Viking kaipaisi kovasti kevennysoperaatiota, sillä kelkan yli 400 kilon märkäpainoa on hankala puolustella. Miinusta tulee siitä, että Polariksella on vaikeaa ajaa tasaisesti 50-60 km/h:n nopeudella. Parannusta kaipaa myös takajousitus, joka ei kanna edes kuskia yksinään. Ski-Doo 600 SDI on minun mieleeni, ja se olisi valintani omaksi kelkaksi. Alusta ei kanna kaksi päällä kuten Lynxin ja Ski-Doon alustat, mutta yksin ajettaessa se on kohtalaisen mukava. Toisaalta kevyempi pata tuo mukavuutta myös reitille. Polariksen vahvuuksia ovat ohjaus ja ajo-ominaisuuksien neutraalius. Mitä tulee työn jälkeen, RS Viking on erittäin laadukkaan oloinen laite
Jousitus kuitenkin loppuu jo pienessä röykytyksessä, ja kelkan suuri koko ja kankeus haittaavat vähän kaikissa tilanteissa. Matkustajan tilat edustavat BRP:n laitteissa testin parhaimmistoa: joustavat kahvat antavat myös kyytiläiselle hyvät mahdollisuudet liikkua. 973 cc 88 kW / 120 hv 3x Keihin 40mm YVXC 51 x 397 / 3,2 cm A-tukivarret, kaasuisk., jousto 170 mm ProAction Plus taittoperällä, Kayaba kaasuisk., jousto 292 mm Hydraulinen levy 120 cm 327 cm 102 cm 43 L Digital T.C.I 15 490,- www.mk-lehti.fi MK 75. Alusta toimii mukavasti, ja sen kantavuus riittää minun vauhdillani reittiajoon. Polaris Widetrak on jostain syystä hieman ilmeettömän oloinen, vaikka se onkin hyvä ja ennen kaikkea rauhallinen ajettava. Ohjauksessa on molemmissa parannettavaa, sillä se tuntui jotenkin kulmikkaalta ja levottomalta. Kiitosta täytyy antaa myös vaihteis- ton toimivuudesta, mikä on selvä parannus viimevuotiseen. Tangon kääntäminen vaatii voimaa ohjausliikkeen alkupäässä, mutta yhtäkkiä sukset kääntyvätkin yllättävästi. Matkustajan tilat olivat mielestäni huonot, eikä käsiä meinannut saada kyydissä istuessa millään hyvään asentoon. Yamaha tuntui muihin verrattuna suurelta ja kömpelöltä. SDI, 2 syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit.. Jouhevaa ja tasaista reittiä Vikingillä on ihan mukava ajaa ja nelitahtimoottori on luonteeltaan hyvin miellyttävä. 594 cc 85 kW / 115 hv Iskutilavuus: Teho: PA-suihkutus: SDI Variaattori: TRA III / QRS Tela (lev., pit., harjak.): 50 x 397 / 3,2 cm Etujousitus: Kaksois A-tukivarsi, HPG kaasuisk., jousto 210 mm Telasto: RCG-A, HPG/ HPG -kaasuisk., jousto 340 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 113 cm Pituus: 323 cm Raideväli: 97,5-102 cm (sääd.) Pa-säiliö: 45 l Sytytyslaitteet: Siemens Hinta: 12 790,- Yamaha RS Viking Dual Tekniset tiedot Moottori: Iskutilavuus: Teho: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Yamaha, 3-syl., 4T, nestejäähd. En voinut välttyä ajatukselta, että kelkka on kasvanut liian suureksi jo työkäyttöäkin ajatellen. Ohjaus on mielestäni ryhmän paras ja kelkka käyttäytyy loogisesti, vaikkakin se on selvästi raskassoutuisempi kuin Lynx ja Ski-Doo. Lynxin nelitahtimoottoria toiminnaltaan jouheampana ja mukavampana. Tuulilasi oli mielestäni vertailuryhmän suojaavin.q Ski-Doo Expedition 600 SDI Tekniset tiedot Moottori: Rotax H.O. Tuulilasi on molemmissa kookas, mutta suojaavuus ei pitkäselkäiselle meinaa riittää
Vakiovarusteena olevat edulliset iskunvaimentimet ja melko vaatimaton mukavuusvarustelu riittävät monelle peruskäyttäjälle. Keulalta löytyy jo vuosia palvellut 565-kuutioinen puhallinjäähdytetty kaksitahtimoottori, jolle annostellaan polttoainetta kahden 34-millisen kaasuttimen kautta. 76 MK www.mk-lehti.fi. Kokeilimme malliperheen kevyintä versiota, joka on varustettu kapealla telamatolla ja perinteisellä puhallinkoneella. P uhallinjäähdytteiset yleiskelkat ovat olleet perinteisesti valmistajien mallistoissa hinnat alkaen -malleja, joilla harrastuksen pariin pääsee suhteellisen edullisesti. Jo vuosia ryhmän kelkat ovat olleet safariyritysten suosiossa, jotka arvostavat kelkoiltaan nimenomaan alhaista hankintahintaa ja yksinkertaista tekniikkaa. Arctic Cat toi puhallinjäähdytteiset yleiskelkkansa Twin Spar -runkoon viime kaudella, jolloin uutuusmalleina esiteltiin touringmalli T570, leveätelainen Bearcat 570 XT WT sekä kapeatelainen Bearcat 570 STD. Otimme kokeiltavaksemme kapeatelaisen Bearcatin, jossa on aineksia yhtä lailla kevyeen hyötykäyttöön kuin reittiajoonkin. Perinteinen tekniikka uudessa aihiossa Bearcat 570 STD perustuu samaan Twin Spar -aihioon, johon Arctic Catin urheilukelkat siirtyivät mallivuodelle 2008. Koeajossa Arctic Cat Bearcat 570 STD TEKSTI: OLLI AUTONEN KUVAT: OLLI AUTONEN JA JONI LAUNONEN Karhukissan dieettiversio Arctic Cat Bearcat on profiloitunut raskaan työn raatajaksi, joskin nykyisessä runkoaihiossaan se on varsin monipuolinen laite ja soveltuu hyvin myös vapaa-ajan käyttöön. Kevyeen hyötykäyttöön ja rauhalliseen matka-ajoon suunnitellut retkimallit ovat poikkeuksetta kaksipaikkaisia ja niiden keulalta löytyy useimmiten puhallinjäähdytteinen kaksitahtimoottori
Kahden hengen kuormalla käytettävät lasikuituiset apujouset eivät kuulu vakiovarustukseen. Alusta on Catin Slide Action, jossa käytetään hydraulisia vaimentimia. Kytkentä tapahtuu alle kolmessa tonnissa, ja veto pysyy tasaisena siitä eteenpäin. Hinta: 7690 e q www.mk-lehti.fi MK 77. Kelkka on erittäin tasapainoinen ja ajettavuudeltaan hyvin kevyt. Keulan osalta kelkka kaipaa pientä viilausta. Twin Spar -runkoisen Bearcatin ajoasento on hyvin onnistunut. Samalla paranevat kuljettajan liikkumatilat. Kelkka on hyvin lähellä touringmalli T570:tä. Koeajolaitteessamme ei ollut lisäistuinta, joten emme päässeet kokeilemaan alustan toimintaa kahden hengen kuormalla. Ajoasento on nykyaikainen, ja se sopii yhtälailla reittiajoon kuin ummellekin. Hydraulisilla vaimentimilla varustettu Slide Action alusta on mainio reittiajossa. Muutamat yksityiskohdat paljastavat kuitenkin, että Bearcat on enemmänkin hyötykäyttöön suunniteltu. Kelkassa istutaan nykymallin mukaan ryhdikkäästi ja ohjaustanko on sopivalla korkeudella paitsi reittiajoon, myös polvelta tai seisten tapahtuvaan umpilumen kaarteluun. Uuteen runkoon pohjautuvat Bearcat- ja TZ1 -mallit on todettu aiemminkin mainioiksi peleiksi reittiajoon, mutta silti puhallin-Bearcat onnistui yllättämään testiryhmän loistavilla ajo-ominaisuuksillaan. Irrottamalla lisäistuin saadaan tavaratelineen koko lähes tuplattua, ja samalla kuljettaja saa lisää etenkin maastoajossa kaivattua liikkumistilaa. 8 tuuman levyinen suksi kantaa hyvin umpilumessa. Vakiovarustelistalta on karsittu myös matkustajan jalkatuet ja sähköstartti. Hihna ei tunnu kuormittuvan liikaa hitaassa maastoajossakaan, joten hiipimisvauhtia tapahtuva puiden kiertely käy vaivatta. Puolipitkällä ja kapealla telamatolla varustettu Bearcat etenee syvässä lumessa kohtalaisesti. Telamatto on 366 senttiä pitkä ja 38 sentin levyinen. Etujousitus on molemmissa sama, tuplakolmiotuentaan perustuva AWS VII, jossa käytetään hydraulisia iskunvaimentimia. Kelkan ketteryys ja käsiteltävyys ovat huippuluokkaa. Työtilat ovat asialliset ja hallintalaitteet selkeät. Hieman jämäkämmät iskunvaimentimet tai kireämmät etujouset voisivat olla kokeilemisen arvoinen muutos. Alusta on miellyttävän herkkä, mutta samalla se kantaa ryhdikkäästi myös vauhdikkaammin ajettaessa ilman yllättäviä pohjailuja. Kanssamatkustajan istuin on irrotettavissa. Se on paitsi mukava, myös yllättävän kantava. Matkustajan istuin poistamalla saadaan tavaratilasta ruhtinaallinen. Etujousitus saisi kuitenkin olla hieman kantavampi reittiajoon, sillä pehmeä keula tekee ohjauksesta levottoman. Yllättää reittiajossa, jouheva ummella Kaksitahtinen puhallinkone ei ole mikään tehohirmu, ja sen tuottama melu on melkoinen rauhallisemmassakin ajossa. Puolipitkä ja kapea telamatto tekevät Bearcatista ketterän puunkierrossa, mutta syvempään nietokseen kelkka kaipaa pidempää mattoa. Puolipitkänä se ei ole turhan kankea, ja taittuu sulavasti syheröisemmällekin taipaleelle. Moottorin toiminta on kuitenkin loogista ja voimansiirto pelaa hienosti. Syvän lumen kulkuominaisuuksiin on tähdätty myös suksivalinnassa, sillä Bearcatin keulalla käytetään kahdeksan tuuman levyisiä muovisivakoita. Kallistuksenvakaaja vakauttaisi varmasti keulaa, mutta samalla herkkyys umpilumen ajossa kärsisi. Reittiominaisuuksia silmällä pitäen touringmallissa on lisäksi kallistuksenvakain, joka on jätetty pois Bearcatin keulasta paremman umpilumen käsiteltävyyden saavuttamiseksi. Harjakorkeus on 32 millimetriä. Minkä täyspitkän alustan puuttuminen rokottaa Bearcatin etenemiskyvyssä, sen kelkka ottaa takaisin reitillä. Etujousitus on aavistuksen liian pehmeä, mikä tekee keulasta hieman levottoman reittiajossa
Toisen luvataan mullistavan kelkan ohjauksen ja toinen taas tuo roimasti lisää tehoa ala- ja keskirekisteriin. Moottorin EXUP-venttiilin ja ohjaustehostimen lisäksi SE-mallin erikoisuus on 325-senttinen telamatto. Pitkässä Apexissa on 40-milliset HPG-iskarit keulassa ja alustassa. 78 MK www.mk-lehti.fi. Ensiesittelyssä TEKSTI: JUKKA HELMINEN KUVAT: YAMAHA Yamaha Apex EPS Apex näyttää ulkoisesti melko samalta kuin RX-1, mutta Yamaha painottaa että kyseessä on täysin uusi kelkkamalli. Ohjaustehostin ja EXUP Yamaha tuo moottoripyöristään ja mönkijöistään tuttuja ratkaisuja myös moottorikelkkaan
Tehostin ei näy mitenkään ulospäin. www.mk-lehti.fi MK 79. Lyhyessä käytetään edessä Foxin Float-ilmaiskareita ja monoalustassakin joustaa Foxin Mega Float -ilmaiskari. amaha on käyttänyt useissa kelkkamalleissa kaksinimijärjestelmää, jonka takia samaa laitetta on myyty rapakon takana eri nimillä kuin Euroopassa. Vaikka kelkassa on sama perusmoottori kuin RX-1-mallissa, painottaa Yamaha, että se on kokonaan uusi malli. Myös sukset ovat uudenlaiset ja ohjaavammat. Ulospäin EPS ei näy kelkassa mitenkään, sillä kaikki sen vaatimat osat on sijoitettu konehuoneen puolelle. Etupään geometria on uusittu ja mono-alusta on evo-versio vanhasta. Maton pituuden lisäksi SE ja X-TX eroavat myös iskareiden osalta. Ensimmäiset koeajolaitteet ovat jo matkalla Suomeen, joten maaliskuussa ilmestyvässä MK-lehden kakkosnumerossa päästään uutuuksien satulaan.q SE-mallissa on crossoveria kapeampi suksi ja sekä keulassa että telastossa joustavat Foxin ilmaiskarit. Muotokieli on kieltämättä melko samantyylinen, mutta alumiinirunko on kokonaan uusi ja kevyempi. Mönkijässä se on aivan ehdoton vakiovaruste, mutta aika näyttää, mullistaako se myös moottorikelkan ohjauksen. Lyhyessä SE-mallissa on aiempaa pidempi 38x325senttinen matto. Se siis toimii tankoa käännettäessä ohjaustehostimena ja toisaalta vaimentaa tankoon kohdistuvia iskuja. X-TX-crossoverissa maton pituus on 365 senttiä. Silti kelkan ei pitäisi hakea uria tai vedellä mihinkään suuntaan. Crossoverissa luotetaan kierrejousellisiin 40-millisiin HPG-kaasuiskareihin. Huipputehoa ei ilmoiteta, mutta mitä ilmeisimmin ollaan samoissa noin 150-hevosvoiman lukemissa kuin vanhemmassa RX-1-ruiskukoneessa. Nyt tilanne muuttuu ja uusi tonninen on nimeltään Apex. Suksi on pitkässä mallissa leveämpi kuin pätkässä. Y EXUP ja EPS Yamahan superpyöristä tuttu EXUP on asennettu nyt myös Apexin titaanipakoputkistoon. Yamahan mukaan EPS mahdollistaa kovemman suksipaineen ja muutenkin ohjaavamman etupään geometrian. Yamaha mullisti mönkijämaailmaa muutama vuosi sitten esittelemällä elektronisesti säätyvän ohjaustehostimen. Kierrosten mukaan toimiva Exhaust Ultimate Power Valve tehostaa moottorin toimintaa ala- ja keskikierroksilla, joten jo ennestään väkivahvassa 20-venttiilisessä, nelisylinterisessä Genesismoottorissa riittää paukkua. Yamahan EPS säätyy vauhdin mukaan ja tunnistaa liikkeet molempiin suuntiin
Normaalisti E-TEC- ja SDI-moottorilla varustetut Ski-Doot ovat selvinneet normalista reittiajosta noin 16-18 litran kulutuksella, kun vastaavasti Edge-, Fusion 600- ja IQ-mallin Polarikset ovat vieneet järjestään 24-30 litraa 100 kilometrillä. Etupukissa on kokeiltu tähän mennessä pelkkiä klikkerin säätöjä eli esijännitykseen ei ole kajottu. Etenkin pieni jäinen nyppylä oli myrkkyä. Kestotestikelkan keskikulutus ensimmäisen 200 mailin eli 320 kilometrin matkalla on ollut 24,4 litraa satasella. Ohjainraudat sen sijaan saattavat päivittyä Totaltekin hieman vakiota terävämpiin puukkoihin. MXZ TNT 500 SS Viimeiset nettohintaan 6990,+ 250,- toimituskulut Takuu 2 vuotta Vapaudentie 6, ROVANIEMI Puh. Jahka etupukkiin vaihdetaan jäykempi jousi, voi pompauttaminen onnistuakin. Ilmeisesti ilmiö johtuu pehmeästä etupukista. Sen tulee olla sellainen, että kelkan vahvuuksia hyödynnetään mahdollisimman paljon. Yksi osa tätä on se, että loivassa patissa tai mutkasta ulos tultaessa kiihdytyspatissa kelkka pitää saada kulkemaan mahdollisimman paljon takapukin varassa, jolloin pitkäliikkeisestä jousituksesta pääsee nautiskelemaan oikein kunnolla. Jatkokehittelyt tähtäävät siihen, että etupukkia saataisiin hallitusti jämäkämmäksi ja takapukki koetetaan pitää mukavana, samoin keula. Kulutus parantunut? Vuosina 2005 ja 2006 meillä oli käytössämme Polariksen Switchback 600:t. Jälkimmäinen puolestaan muistutti, että teho ei synny tyhjästä, sillä kulutus oli pikkuisen korkeampi. Toisaalta säätöjä pitää saada siihen suuntaan, että keula kevenee hallitusti vielä kovemmassakin kyydissä. Väännettäköön vielä rautalangasta, että periaatteessahan on hyvä, että kelkka pyrkii menemään maata pitkin pienistä pateista huolimatta. Ensimmäisen Switchbackin kulutus tuntui olevan aina 25 litraa 100 kilometrillä, ajettiin sillä miten tahansa. Jos jousitus saadaan hierottua urheilulliseen vireeseen, tulee Rush näkymään radallakin, mutta ainakin nykyisellään kelkka soveltuu huomattavasti paremmin hieman miedompaan meininkiin. Koska kestotesti pääsi alkamaan muutaman viikon normaalia myöhemmin, ollaan normaalista aikataulusta hieman jäljessä. Edessä on vielä noin 2600 kilometriä, joiden aikana varmasti saamme selville, mikä Rush lopulta on kelkkojaan. Näyttääkin siltä, että kelkka pysyy parhaimmillaan silloin, kun se saadaan pidettyä mahdollisimman pehmeänä. Kilometrejä alkaa toden teolla kertyä viimeistään helmikuussa. Jos näistä vertailutestien lukemista voi vetää johtopäätöksiä, odotamme, että matka-ajossa mitataan jopa alle 20 litran kulutuksia. imaisi patin. Kun alustasta tehtiin jäykkää klikkereillä ja jousilla, saatiin aikaiseksi Rush, joka sietää kovaa menoa verrattain hyvin, mutta jonka mukavuus hävisi sen siliän tien. Ilmeisesti kävi kuitenkin kuin hirressä ensimmäisen päivän jälkeen, eli tilanteeseen tottui, eikä se enää häirinnyt. Pidän tarpeen tullen keulivasta kelkasta, ja kaksi edellistä talvea olen saanut tottuakin sellaiseen, sillä viimevuotinen Lynx sekä sitä edeltänyt MXZ 600 X olivat kelkkoja, joiden keulan sai aina tempaistua irti maasta tilanteen niin vaatiessa. Kovaa ajoa varten toimi melko hyvin sellainen säätö, missä etupukin iskarin klikkeri oli seitsemän napsua auki ja takana klikkeri oli aluksi melkein kiinni, mutta lopulta avasin sen puoliväliin. Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää valoisalta, ja toivoa sopii, että homma jatkuu samoissa merkeissä.q Uuden ajotekniikan opettelua Rush on tehnyt tähän mennessä selväksi, että sitä varten pitää opetella uusi ajotyyli. Toinen huono puoli on, että alusta jää pakkaamaan peräkkäisissä pateissa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että etenkin viimevuotisesta poiketen kestotestin painopiste on enemmän tavallisessa reittiajossa kuin ratapommituksesta. Takapäästä sen sijaan on pikkuisen väännelty joustakin. Rushin kulutuksesta emme vielä osaa sanoa tuon taivaallista, mutta kahdella eri kelkalla ajetut kilometrit tänä talvena ovat antaneet viitteitä siitä, että kulutus olisi hieman tippunut. Asiassa on kuitenkin se kääntöpuoli, että yllättävässä kovassa tällissä etupukki antautuu ja telastossa lyö rauta rautaa vasten. Vertailutestissä Rush poltti hieman yli 23 litraa Ski-Doon syödessä reilut 20 litraa. Talven mittaan säätötöissä pyritään siihen, että Polariksen vahvuudesta, eli ohjauksesta, ei tarvitsisi tinkiä. Kelkka eteni suoraviivaisesti, eikä se heitellyt jarrutuksissakaan. 020 7433 570 www.koneliike.fi MK 81 www.mk-lehti.fi. Suksia kelkkaan tuskin vaihdetaan, sillä Gripper-suksi tuntuu erittäin hyvältä, ohjaavalta ja rauhalliselta. Ojissa saattoi tapahtua pieniä pohjauksia, mutta noista tilanteista kelkka jatkoi suoraan eteenpäin. Rauhallisemmassa ajossa kulutus oli 22,5 litraa ja jälkimmäisellä mittausjaksolla, johon sisältyi melkoisesti revitystä alustan säätöjen kokeilun merkeissä, soppaa paloi hieman reilut 25 litraa satasella. Kun kelkan alustaa jämäköitettiin, alkoi aluksi tuntua, että keula on hieman pehmeä ja että kelkka kallistelee
Syksyn aikana mielissämme kyti ajatus kelkan kehittelystä enduroon ja harrastecrossiin sopivaksi. Lisäksi vauhtimme radalla on sitä luokkaa, että harrastustamme ei voi kutsua samalla nimellä kuin sitä toimintaa, jota Suomen snowcross-eliitti harjoittaa. Raahauduimme testimielessä ulkoiluttamaan kestotesti-Lynxiä crossiradalle selvittääksemme sopiiko siviilikelkka ratahommiin lainkaan. Rakensimme alkutalvesta yhden X-RS:n sillä mielin, että kelkalla voisi osallistua yhtä lailla endurokisaan tai crossin harrasteluokan kisaan. Harrastekilpuri S 82 MK ki-Doo MXZ 600 X-RS todettiin jo viime kevään koeajossa kelkaksi, jossa on potentiaalia vaikka mihin. Nimesimme harrastuksemme pappacrossiksi, koska olemme toistakymmentä vuotta vanhempia kuin nuorimmat Pro Stock- ja Pro Open luokan kuskit. Modattu Ski-Doo MXZ 600 X-RS TEKSTI JA KUVAT: JONI LAUNONEN 600-kuutioisten testivoittajassa on potentiaalia myös kilpuriksi. Muutaman ratakerran jälkeen olimme hurahtaneet pahasti snowcrossiin. Sopihan se, joskin kelkan jousitus vaati pientä jatkojalostusta. Aihe kiinnosti siksikin, että viime talvena osa testiryhmästä innostui crossaamisesta toden teolla. Tajusimme jokapaikanhöylämme Sami www.mk-lehti.fi
Pohjapanssari on välttämättömyysvaruste, kun aletaan harrastaa reippaampaa ajoa. elämyksiä yli kolmikymppiselle snowcrossin perusteisiin perehtyvälle kynäniekalle. Sen aikana sain huomata, miten hienolta Polaris näyttää, kun Miikka Peteri ohittaa minut yläkautta. Tauolla Miikka koetti olla rohkaiseva ja kehaisi, että on jo kova juttu, jos radalla pystyy yhtään kaasuttamaan. Ensimmäinen pappacrosstartunnan saaneista oli Henri Toppala, joka viime keväänä alkoi houria crossikelkan hankkimista. Tuolloin tulkitsin, että Miikka oli huomannut minun kaasuttaneen jossakin kohdassa. Vuosien varrella jousitukseen on tehty muutamia muutoksia. Jouset ovat edelleen vakiot, mutta simmejä sekoiteltiin säätömyssyssä jonkin verran. MXZ:aan laitettiin aikanaan RS-mallin pidemmät etuiskarit sekä RS:n alusta talven viimeisille kilometreille. Kuten kaikissa hyvissä projekteissa, tässäkin pääsi kiire käsikirjoittamaan ja ohjaamaan tapahtumien kulkua, joten aivan kaikkea suunniteltua ei vielä tähän mennessä ole tehty. Pääsimme seuraamaan aitiopaikalta kelkan parannustöitä, sillä ilmoittauduimme konstaapeli Jaakolan kanssa vapaaehtoisiksi kelkan ropaajiksi. Jalkakoteloihin laitettiin kaltevat jalkatuet, joiden puuttumista 600-kuutioisten testissä moitiskeltiin. Säädön ensimmäinen versio tehtiin aikanaan Joni Rinkisen MXZ 440 X REV kelkkaan. Alustan keppeihin Tero laittoi pikkuisen enemmän puristusvaimennusta kautta linjan sekä hieman lisää paluuvaimennusta. Samalla pääsimme tuoreeltaan kokeilemaan uusia säätöjä ja jopa osallistumaan niiden kehittelyyn. Tuumasta toimeen Välitystä tihennettiin vaihtamalla 25-hampainen ylähammasratas pari hammasta pienempään. Jalkatukien puutetta moitittiin 600kuutioisten testissä, joten päätimme korjata asian. Jalkatuet ovat Ski-Doon alkuperäislisävarusteet. Astinlautaan laitettiin hieman lisätukea ja -karhennusta. Jaakolan kanssa tämän jo varhaisessa vaiheessa. Lapsenomaista innostusta pursuneella tohinallamme oli vaikutusta laajemminkin. Jälkeenpäin aloin mietiskellä, olisiko Miikka vain halunnut antaa onnistumisen Syksyn mittaan asiat kehittyivät sille mallille, että Tero sai hommattua testiaihioksi viime keväänä esittelykelkkana toimineen MXZ 600 E-TEC X-RS:n. Rakenteluhommiin käytiin tammikuun puolenvälin paikkeilla. Miettivät meidät radalla nähneet mitä hyvänsä, meillä oli ainakin hauskaa viime talvena. Myös Tero Lehtoranta kertoi innostuneensa ajatuksesta kehitellä MXZ X-RS:ää, kun hän oli kuunnellut intoa täynnä olevien uusnuorten loputonta spekulointia siitä, mikä olisi hyvä pappacrossilaite. Aivan pelkkä pappacrossarien innostuksen myötäeläminen ei riittänyt Terolle projektin aloittamiseksi, vaan taustalla oli halu kehittää Ski-Doon uudesta X-RSmallista valmista enduro-kilpuria. Jousitus perustuu samaan säätöön, joka oli käytössä kahden vuoden takaisessa MXZ 600 X SDI -kelkassamme. Homma aloitettiin astinlaudoista, joihin asennettiin vahvikkeet. Hitaan puolen puristusvaimennukseen ei juuri ole kajottu, mutta nopean www.mk-lehti.fi MK 83 v v. Jousitusta Tero muokkasi hieman. Hyvä endurokilpuri on mitä parhain laite reippaammalle vapaa-ajan kelkkailijalle tai harrastecrossarille. Ajatus kristallisoitui Mäntyvaarassa, jossa jälleen yhden uuden pöytähyppyrin valloitettuani ajoin innoissani seuraavaan loikkaan
Reitillä tämä toimi sitten todella hienosti, Iisko sanoi koeajon jälkeen. Yläratas korvattiin 22-hampaisella, joten välitys muuttui 7,5 prosenttia lyhyemmäksi. Mutta koska rataa kiersi free lance -testikuskina Iisko-Matti Näkkäläjärvi, kelkkaa arvioi kaveri, joka oikeasti tietää mistä puhuu. Tarkoitus on vielä hieman vahvistaa kelkkaa kestämään paremmin crossin haasteita. Alustassa on vielä pientä säätämistä, sillä perä elää joissakin tilanteissa hieman. Kaikki hyvät projektit karkaavat käsistä jossakin vaiheessa. Toisaalta etupukki kerää hieman peräkkäisissä pateissa, mikä sekin aiheuttaa perän tanssahtelua. C40 tarkoittaa Ski-Doon uusia, aikaisempaa neljä milliä paksumpia pumppuja. Meille saattoi käydä välityksen lyhentämisen myötä niin, että nyt voimansiirto pyrkii vaihtamaan liian aikaisin isolle vaihteelle ja siksi kone puutuu. Mattoa varten olimme jo alun perin kaavailleet tiuhempaa välitystä. Jossakin Kelkkakunkun crossissa harrastelijat vetävät täysillä samaa vauhtia kuin minä äsken, ja siihen jousitus riittää todella hyvin. Jousitus on tietysti pikkuisen pehmeä crossiin, mutta sen kun tietää, niin hyvin tällä pystyy vetämään. Käytännössä se tarkoittaa RS-mallissa käytetyn tuen asentamista moottorin alle. Se ei onneksi lennätä kummoista takakorkeaa, mutta pyrkii kohoamaan, jos vastapenkkaan vedetään liian rajusti keula pystyssä. Tarkoitus oli laittaa alle 38-millisellä harjalla varustettu matto, mutta joko tilaus tai toimitus oli virheellinen, sillä saimme lyhyellä jakovälillä olevan maton, joka ei sovi yhteen Ski-Doon vetopyörän kanssa. Pääasiallisessa käytössä ne toimivat Totaltekin rautojen kanssa loistavasti. Jousitusta on määrä herkistää. Projektikelkan säätöä voidaan kutsua BRP Racing Team C40 2.0:ksi. Maton kanssa kävi vähän hassusti. Takapukkiin haetaan lisää samanlaista herkkyyttä, jota oli kahden vuoden takaisessa kestotestikelkassamme. Toki jäisessä ja terävässä pikkupatissa kilpurin alusta aiheuttaa tärinää, mutta kivirekimäiseksi jousitusta ei voi luonnehtia. Projektia jatketaan positiivisissa tunnelmissa. Ensimmäiset kokemukset olivat positiivisia. Säätöpuolella pyritään saamaan voimansiirtoon lisää terävyyttä, sillä nyt kelkka nyykähtää hieman siinä vaiheessa, kun 44-millinen matto saa kunnolla pitoa. Pari iltaa vaihdeltiin osia ja Tero värkkäsi iskareita. Tämäkin on jo pahasti lähtemässä lapasesta ainakin jousituksen osalta. Etujousitus on todella miellyttä ja sietää kovaa menoa hyvin. Alusta on jonkin verran vakio-MXZ:n jousitusta tiukempi, mutta ei häiritsevän kova edes siviiliajossa tai pidemmällä matkalla. puolen vaimennukseen hieman, Tero Lehtoranta kertoo. SLT-sukset tuovat ohjaukseen tarkkuutta irtolumellakin, mutta veistele- mättöminä ne aiheuttavat hieman ohjelmaa hangessa vauhdilla päästeltäessä. Lumia odoteltiin kuin lehmä laitumelle pääsyä. Tosi kivalta tämä tuntuu radalla. Vaikka tela on 12 milliä alkuperäistä karkeampi, ei kelkka aliohjaa sanottavasti. Crossiradalla kelkalla ei ehditty suuremmin ajamaan, sillä allekirjoittanut haavoittui kelkkaa kuvattaessa ennen radalle pääsyä, joten tiedot ominaisuuksista radalla ovat toisen käden tietoa. Yhtä kaikki, jo nyt jousitus toimii erittäin hyvin. Myös keuliminen on ainakin alkutalven keleillä hyvin hanskassa lumella tautisesti pitävästä matosta huolimatta. Pahvilaatikossa odottelee setti arvokkaampia iskareita, joita aletaan kohta ruuvailla paikoilleen.q Modattu... 84 MK www.mk-lehti.fi. Onneksi saatavilla oli 44-millisellä harjalla varustettu crossikelkan matto, joka tietysti on hieman rouheampi kuin aluksi kaavailtu kumipuriste. Lyhyemmällä välityksellä haettiin hieman herkkyyttä. Lumelle Kelkka saatiin ensimmäiselle väliaikapisteelle kunnialla ja aikataulussa
39 /syl. www.tammerdiesel.fi NOPEASTI KAIKKIALLE SUOMEEN! www.mk-lehti.fi MK 85. 53 /kpl SYLINTERIN PORAUS alk. NYT KOVIMPAAN AJOON... Kuurnankatu 35, Joensuu Puh. (013) 228 301, 044 776 9876 · sylinterien poraukset, myös kiinteäkantiset · myös kovakromisylinterien putkitukset uudelleen porattavalle valurautaputkelle · kampiakselien korjaukset, hionnat, täyttöhitsaukset · myös lämpökäsitellyt (nitraus) · dynaamiset tasapainotukset · kaikki muut moottoriosien koneistustyöt · alkuperäiset sekä tarvikemoottorinosat MOOTTORIKELKAN: KAMPIAKSELIN KORJAUS alk
Kuvassa Petsikko-Kiellajoki-erämaaura Utsjoen kunnan rajan tuntumassa. Lisäksi Kilpisjärvellä on Kilpisjärven Ladut ry:n ylläpitämä maksullinen lähiurasto, johon saa lupia Kilpisjärven matkailuyrittäjiltä. Metsähallituksen karttapalvelussa (www.retkikartta.fi) voi myös tutkia koko maan reittejä. Joissakin kunnissa ei tarvitse lupaa Lupaa ei tarvita seuraavissa Lapin läänin kunnissa: Muonio, Kolari, Kittilä, Sodankylä, Kemijärvi. TEKSTI JA KUVAT: PENTTI PIESKI, METSÄHALLITUS Metsähallituksen lupauria on lähes 5000 kilometriä Lapin läänissä metsähallituksen uria on vajaat 3000 kilometriä, Oulun läänissä runsaat 1900 kilometriä ja Itä-Suomessa Ruunaalla 30 kilometriä. Inarijärveltä on yhteyksiä moneen suuntaan. Muualla Enontekiöllä ei tarvita uralupaa. Karttoja voi tulostaa ilmaiseksi Villin Pohjolan nettisivuilta. Uran liikenne on vähäistä ja kelkkailu varsinkin pehmeän lumen aikana vaativahkoa. U 86 MK ralupakarttoihin on merkitty urat, joilla kelkkailtaessa tarvitaan Metsähallituksen uralupa. Enontekiöllä maksullinen on erämaaura Palojärveltä Kilpisjärvelle (ura suljetaan 2.5.2010, jonka jälkeen sitä ei saa ajaa) sekä tälle uralle tulevat liittymät Karesuvannosta ja Saarikoskelta. Lupaa ei myöskään tarvita Syöte-Ranua-Rovaniemi-reitin Ranuan kunnan alueella olevalla osuudella. www.mk-lehti.fi
- Moottorikelkan suurin sallittu nopeus maastossa ja reitillä on 60 km/h, jääpeitteisellä vesialueella 80 km/h. Kausilupa on perhekohtainen ja voimassa koko kelkkailukauden 1.10.-30.9. Esim: Scott, Smith, Progrip, Oakley Hinnat alkaen 215,- Kelkkailun ohjeet - Moottorikelkkaa saa maastossa kuljettaa 15 vuotta täyttänyt ja moottorikelkkailureitillä ja tien ylityksessä edellytetään T-luokan ajokorttia. Lupa voidaan peruuttaa välittömästi, jos sen haltija rikkoo lupaehtoja eikä noudata voimassaolevia maastoliikenteen säädöksiä tai määräyksiä. TERVETULOA KELKKAILEMAAN SUOMEN HUIPULLE, JÄÄMEREN KAINALOON! Pyydä reittisuosituksia ja lisätietoja! v v www.mk-lehti.fi MK 87. Porokolarin sattuessa hälytä tarvittaessa apua hätänumerosta 112. - Muista huomioida poronhoitoalueella porotalous. Kaksi ensimmäistä ovat henkilökohtaisia lupia. Metsähallitus myöntää hallinnoimilleen valtio maille luvan. - Rattijuopumussäännökset koskevat myös kelkkailijaa. - Lupa koskee moottorikelkkailua lumipeitteisenä aikana, ei esimerkiksi mönkijöitä - Kelkkailu tapahtuu omalla vastuulla. Älä aja lasit huurussa Meiltä ajolasit omalla voimakkuudella Uralupa kätevimmin kännykällä Vuorokauden, viikon ja koko kauden luville on kullekin oma palvelunumeronsa. Eläintä ei saa jättää loukkaantuneena metsään. Jos moottorikelkkaan kytketty reki, jossa kuljetetaan henkilöitä, suurin sallittu nopeus on 40 km/h. - Suojakypärän käyttö on pakollista. - Moottorikelkkaa ei saa käyttää tiellä muutoin kuin tien tai sillan ylitykseen. Kelkkailijan on aina korvattava aiheuttamansa vahinko - Lupa on kysyttäessä näytettävä valvojalle. Uralupa maksaa 9 euroa vuorokaudelta, 20 euroa viikolta ja 34 euroa koko kaudelta. Se suojaa vammojen lisäksi melulta. - Kelkkailija kunnioittaa luontoa. Lisätietoa löydät www.paliskunnat.fi à Poronhoitoà Poro liikenteessä Rovaniemi www.optiikka.com OTA KELKKAREISSUN SUUNNAKSI NUORGAM JA TUKIKOHDAKSI NUORGAMIN LOMAKESKUS! - YLI 300 KM VAIHTELEVIA REITTEJÄ LÄHES PUUTTOMALLA TUNTURIALUEELLA POHJOISIMMASSA LAPISSA, UPEISSA TUNTURIMAISEMISSA - HUIKEAT MAHDOLLISUUDET UUSIIN KOKEMUKSIIN NORJAN JA JÄÄMEREN VUONOMAISEMIIN - RETKET: mm. Useat kelkkareitit ja -urat kulkevat porojen laidunalueiden halki. KOKOPÄIVÄRETKI JÄÄMERELLE TAI 2 pv:n OPASTETTU RETKI BÅTSFJORDIIN JA MEHAMNIIN - MEILTÄ TÄYDEN PALVELUN "KELKKAILIJAN PAKETTI" - VALMIIT REITTISUOSITUKSET, KARTTOJA, OPASPALVELU - KELKKOJENVUOKRAUS Luvan ehdot - Lupa on maksettava etukäteen - Lupa ja siihen liitetyt mahdolliset erityisehdot on pidettävä mukana, samoin maksukuitti. Vuorokauden lupa: Palvelunumero 0600 820 282, hinta 8,95 e+mpm Viikkolupa: Palvelunumero 0600 820 283, taksa 19,95 e+mpm Kausilupa: Palvelunumero 0600 829 002, taksa 34 e+mpm Luvan voi lunastaa myös Villin Pohjolan nettikaupasta (www.villipohjola.fi/nettikauppa), puhelinmyynnistä 020 344 122, Metsähallituksen asiakaspalvelupisteistä sekä monista ulkopuolisista luvanmyyntipaikoista. - Moottorikelkkailureiteillä on noudatettava tieliikennelain määräyksiä, reitillä on oikeanpuoleinen liikenne. Kun soitat automaattiseen palvelunumeroon, saat luvan tekstiviestillä. Ilmoita hätänumeroon myös, jos vain kolhaiset poroa. - Urien ja reittien ulkopuolella maastossa liikkumiseen tarvitset maanomistajalta erillisen luvan. - Käytä aina ajovaloja, moottorikelkkailureitillä liikkuessa ne ovat pakolliset. Ei tuhlaa, ei roskaa, ei melua ja ottaa huomioon muut luonnossa liikkujat
Inarijärven uusitut taukopaikat palvelevat myös moottorikelkkailijoita Metsähallitus on tehnyt rakennustöitä Inarijärven saarilla. Metsähallitus haluaa olla mukana tässä kehityksessä, erikoissuunnittelija Tapio Tynys kertoo. Inarin kunta on vahvasti mukana kehittämässä Inarin retkeilyaluetta. Lapin TE-keskus katsoi hankkeen hyväksi ja myönsi sille 199 200 euron määrärahan. Jää kestää, mutta paljaalle jäälle ei kannata pysähtyä, sillä silloin pito ei riitä "rekan" liikuttamiseen. Niistä saatiin kohtuullinen hinta ja samalla säästyttiin purkutöiltä. Laituri jää valmistuttuaan Metsähallituksen ylläpitämäksi. Useassa kohteessa pyritään tarjoamaan mahdollisimman usealle porukalle palveluja samaan aikaan. Uudet rakenteet palvelevat myös moottorikelkkailijoita. Pisterin autiotupa on hyväkuntoinen ja talvikäyttöön sopiva. Yhteistyö Metsähallituksen ja kuntien 88 MK www.mk-lehti.fi. Muutoin kohteet ovat retkeilijöiden käytettävissä korvauksetta. Hankkeen kustannus kolmivuotiskaudeksi 2008-2010 on 524 000 euroa, josta Metsähallituksen omarahoitusosuus on 159 000 euroa. Metsähallituksen luontovalvoja Iisko-Henrik Näkkäläjärvi kuskaa rakennustarvikkeita Inarijärven saarille keväällä 2009. I narijärven hankkeet liittyvät Inarin retkeilyalueen vuosien 2008-2015 kehittämissuunnitelmaan. Vanhat rakenteet huutokaupattiin. Kohteiden uusiminen aloitettiin jo toissa kesänä. - Jo tällä hetkellä kapasiteetti on käynyt pieneksi. Sevettijärven lähistöllä on monta vuokratupaa urien varrella. Inarilainen versio Rekkakuskit jäällä -sarjasta. Kohteiden kapasiteetin lisääminen ja monipuolistaminen on perusteltua myös luonnonsuojelun näkökulmasta, sillä keskitetty käyttö jättää muut alueet rauhaan ja on paremmin ohjattavissa. Suunnitelmassa varaudutaan kävijämäärän kasvuun, jonka on arvioitu olevan 30 prosentin luokkaa vuoteen 2015 mennessä. Myös lahoaminen oli tehnyt tehtävänsä, sillä rakenteet olivat olleet tuulten ja tuiskujen piekseminä parikymmentä vuotta. Se sijaitsee Inarijärven pohjoisosassa Pisteriniemen itärannalla Ivalon ja Sevettijärven välisen kelkkailu-uran varrella. Matkailuelinkeino laajenee Inarissa ja sillä on nyt hyvät edellytykset laajeta. Uusien rakenteiden arvioidaan palvelevan käyttäjiä seuraavat 20-30 vuotta, joten nykyinen henkilöstö ei ole enää niitä korjaamassa, puistomestari Markku Välitalo sanoo. Inarin kunta lähti mukaan hankkeeseen Pielpajärven laiturin rakentamiseksi. Kunnalle hankkeesta on hyötyä elinkeinomielessä, sillä muun muassa yrittäjät voivat käyttää kohteita taukopaikkoina maksua vastaan. Hankkeessa entisten paikkojen ra- kenteet uusitaan ja vastataan lisääntyneeseen käyttöön suurentamalla niitä. Hanke tuo työpaikkoja ja rahaa alueelle. Moottorikelkkailijoiden palvelujen parantamiseksi Hammasjärven moottorikelkkauran merkistö on uusittu. - Vaikka kokonaisrahamäärä kuulostaa isolta, satsaus tuo pitkällä tähtäimellä aluetaloudelle moninkertaisen rahamäärän
Inarijärven rannat ovat kivisiä ja jyrkkiä, mutta paikoin löytyy myös suojaisia lahtia ja hiekkarantoja. Kelkkailu-urien varrella ovat ainakin nämä autiotuvat: Suovasaari Inarin ja Ivalon välisellä reitillä sekä Jääsaari, Kärppäsaari, Pisteri ja Suolistaipale Ivalon ja Sevettijärven välisellä reitillä. Polttopuuta kuluu vuodessa kymmenisen pinokuutiota. Ne ovat alle kilometrin päässä urilta, joista on pistot autiotuville. Jätevalistusta on vastaavasti lisätty. Jos retkellä syntyy palavaa jätettä, polta puhdas paperi tai pahvi. Petäjäsaaren kuten monen muunkin kohteen autiotupa peruskorjattiin ja puusee, liiteri sekä tulistelukota uusittiin. Laajojen selkien lisäksi Inarijärvellä on jopa 3318 saarta. Inarijärven jääolosuhteet täytyy tosin ottaa huomioon, sillä järvessä on talvisulia, joten liikkuminen vaatii järven tuntemusta. Selkälahdessa yöpaikkoja on yhdeksälle ja Mahlatin vastaava pienempi tupa tarjoaa yöpaikan viidelle ihmiselle. Pakkaa ruokasi kestäviin ja pestäviin rasioihin ja pusseihin. Yhteinen pyrkimys on vähentää luonnon roskaantumista ja jätteiden maastokuljetusten aiheuttamia haittoja sekä lisätä lajittelumahdollisuuksia ja kompostointia. Kelkkailijat voivat käyttää autiotupia päiväkäytössä. Myös kaikki Metsähallituksen autiotuvat ja taukopaikat Inarijärven rannoilla ja saarissa ovat käytettävissä, sillä moottorikelkalla saa ajaa vapaasti jäällä. Metsähallitus on viime vuosina keskittänyt maastokohteiden jätehuollon alueiden tuloväylillä sijaitseviin jätteiden lajittelu- eli ekopisteisiin. Kuori hedelmät ja kananmunat jo ennen retkelle lähtöä. Kevään ja kesän aikana suurin osa rakenteista oli pystyssä. q Puistomestari Markku Välitalo ja erikoissuunnittelija Tapio Tynys katsastamassa yrittäjien varaustupakäyttöön tarkoitettua Selkälahden kämppää. välillä on yleensäkin perusedellytys sille, että tämäntapaisia hankkeita saadaan aikaan. Autiotupia ja taukopaikkoja Petäjäsaari on ollut Inarijärven suosituin kohde. Nyt uutena rakenteena kohteissa on keittokatos, jolloin ei tarvitse kokata autiotuvissa, vaan ne voivat olla samaan aikaan muussa käytössä. Maaperän repeämiä ovat myös järven erikoisen pitkät ja kapeat salmet, joita kutsutaan nuoriksi. Samassa saaressa on Täyssinän rauhan rajapyykki. Muita jätteitä - kuten alumiinifoliota sisältäviä pakkauksia tai muovia - ei saa polttaa nuotiossa, koska niistä voi muodostua hajoamatonta jätettä ja myrkyllisiä kaasuja. Metsähallituksen huoltomiehet purkamassa rekeä Inarijärven eteläpäässä sijaitsevassa Tyllylahden Kaamassaaressa. Tuo jätteet pois maastosta kunnan ylläpitämiin jätepisteisiin tai Metsähallituksen eko- eli lajittelupisteisiin. Viime keväänä Inarijärven saariin kuskattiin melkoinen määrä puutavaraa. Retkeilijöiden vastuulla on tuoda itse jätteensä maastosta lajiteltavaksi ekopisteisiin tai viedä ne kuntien ylläpitämiin lajittelupisteisiin annettujen ohjeiden mukaisesti. Jos kelkkakansaa kiinnostaa mitä Inarijärven jään alta löytyy, saa järvellä pilkkiä ja onkia jokamiehen oikeudella. Pidempiaikaiseen tai kokonaan omaan käyttöön haluttaessa tukikohdaksi on syytä valita vuokratupa (www.villipohjola.fi). Siivoa aina omat ja tarvittaessa myös muiden jätteet. Koska ruoantähteet ja muut biojätteet alkavat helposti haista, voit jättää ne taukopaikan kompostikäymälään tai kompostoriin. Taukopaikoilta on vähennetty sekajäteastioita ja kompostointimahdollisuuksia. Inarin allas syntyi, kun maankuori vajosi 70 miljoonaa vuotta sitten. Autiotuvat ovat avoimia, huollettuja ja lukitsemattomia levähdyspaikkoja, joissa omin voimin liikkujat voivat yöpyä yön tai kaksi. Samalla retkeilijät saavat mahdollisuuden toimia ympäristön hyväksi. Petäjäsaaressa on myös vuokratupa lähempänä Ivalon ja Inarin välistä moottorikelkkailu-uraa. Muistathan, että vain biojätteet kompostoituvat: Muita jätteitä ei saa laittaa kompostoriin. Veneilytukikohta uusittiin perusteellisesti vuonna 2008 ja siitä on saatu hyvää palautetta. Autiotupien lisäksi Selkälahdessa ja Mahlatissa on korjattuja tupia yrittäjien käyttöön varaustuviksi. Lisätietoa: www.luontoon.fi/inariq www.mk-lehti.fi MK 89. Näin vähennät retkellä syntyvää jätettä. q Inari - erämeri Euroopan huipulla Paikoin jopa 100 metriä syvä Inarijärvi on yksi Suomen suurimmista järvistä. Tyllylahden hirsikota on IvalonSevettijärven uran varrella, jossa on myös Kaikunuoran autiotupa. Retkeile roskatta Roskaton retkeily valtion mailla toteutuu parhaiten niin, että Metsähallitus ja retkeilijät yhdessä panostavat jätteiden määrän ja niiden aiheuttamien ympäristövaikutusten pienentämiseen
Yläreunassa on reijitys parantamassa tuuletusta. Jos tilaa sekä Lieksan että Karstulan koosteet samalla kertaa, on yhteispaketin hinta 30 euroa sisältäen postikulut. Se, että mies olisi ollut kakkonen tai kolmonen, olisi vielä ollut ymmärrettävissä, mutta seitsemäs sija oli pienoinen järkytys. päivinä helmikuuta viemään kelkkaretkelle kaverin, joka vielä ei ole ymmärtänyt kelkkailun hienoutta. Keltaisten ja punaisten miesten pahin painajainen voitti molemmat luokat, joskin Pro Openissa näytti jo hetken pahalta huonon startin vuoksi. Jos sinulla on kaveri, joka ei vielä ole tutustunut talvilajien kuninkaaseen, vie hänet kelkkailemaan ja tee hänestäkin moottorikelkkailija (ja MK-lehden kestotilaaja!). 90 MK www.mk-lehti.fi. Levyjä on siis kaksi ja molempien kesto noin 20 minuuttia. Laseissa on myös oma fiiliksensä, sillä kun flekti pyörii täysillä eikä kelkka ole käynnissä, kuulee surinan selvästi kypärän sisään. Yhden levyn hinta on 15 euroa + postikulut. Yllätysten päivä oli mainittu lauantai myös Tim Trembleylle, joka voitti Rio Tinto Stadiumilla ensimmäisen Pro-luokan finaalinsa. Hibbert toki porskuttelee neljän kisan jälkeen ylhäisessä yksinäisyydessään, mutta muilla kuskeilla ovat paikat vaihtuneet sen verran, että neljän kisan jälkeen Hibbertin ja kakkosena olleen Dan Ebertin välinen ero oli 43 pistettä. Linssejä saa monen värisinä ja ne ovat tietysti kaksikerroksisia. Miksipä homma ei toimisi täälläkin. Flektin propelli on karmin otsaosassa ja AAA-paristolla varustettu kaksiasentoinen katkaisija löytyy remmistä. Ensimmäisen kilpailunsa Schulz ajoi ERX-kisassa Elk Riverissä Minnesotassa. Pro Super Stock -luokassa pisteet ovat sekoittuneet selvemmin kuin Pro Openissa. Lättyjä on jäljellä rajoitettu erä ja niitä voi tilata/tiedustella Matilta osoitteesta suhonen@virpi.net Fenno Optiikka/ R-Optiikka Oy Rovaniemeltä toimitti kokeiltavaksemme Smith Turbo Option OTG -lasit. Tiiviin kisapäivän yllätys koettiin Openluokassa, jossa Tucker "T-Train" Hibbert sijoittui totutusta poiketen muulle kuin ensimmäiselle sijalle. Pohjois-Amerikassa kelkkavalmistajat rohkaisevat 12.-22. Patterin kestosta ei kuitenkaan ole kokemusta, sillä testilenkki kesti vain muutaman tunnin. Matkalla kohti voittoa Hibbert ehti todistaa, että hänellä olisi tulevaisuutta paitsi kissapetojen kesyttäjänä, myös rodeosankarina. Turbon vauhdikkain puhallus on tarkoitettu lähinnä taukojen ajaksi, kun taas liikkeellä ollessa riittää puolta hitaampi asento. National-luokan debyyttinsä hän teki Shakopeessa, Minnesotassa ISOC National -sarjan kevään toisessa kisassa. Moinen takapakki ei miestä juuri hidastanut, vaan hän on noussut takaisin satulaan, vieläpä kilpailumielessä. Voitto oli Ski-Doolle tärkeä, sillä parin voitottoman kauden takia on XP-mallin iskukykyä ehditty epäillä. Kisa kuului ISOC-sarjan Regionalkiertueeseen. Hintoja: Lasit tuplalinssillä 160 euroa, vahvuuksilla 335 euroa, sofmask 19 euroa. Niiden jippo on patterilla toimiva tuuletin, joka poistaa tehokkaasti kosteuden lasin sisäpinnalta. Hibbert jäi lähdössä kahdeksanneksi ja aina nopea Ross Martin pääsi keulille. Shulz loukkaantui viime vuonna niin pahasti, että hänen jalkansa jouduttiin amputoimaan säärestä. VARIAATTORI Vuoden taistelija Jos MK-lehti jakaisi vuoden taistelijapalkinnon, menisi se tänä vuonna snowcross-kuski Mike Schulzille. Edellinen voitto Ski-Doolla saavutettiin keväällä 2007 REV XP -mallin ensimmäisessä kisassa, jolloin voitokkaasta debyytistä vastasi Blair "The Superman" Morgan. Mestaruuksia Hibbert ei tänäkään vuonna voita, sillä hänen ohjelmassaan on ainoastaan viisi ISOCsarjan kisaa ja X-Gamesit. Vie kaverisi kelkkailemaan! Take a Friend Snowmobiling eli vie kaverisi kelkkailemaan, on teemana helmikuussa. Kokeilimme turboja parinkymmenen asteen pakkasessa, jolloin linssit pysyivät auki hitaassa puun kierrossakin vaikka pää oli hikimärkä patikon pommittamisesta. Kovilla pakkasilla reiät on tosin ainakin osittain teipattava umpeen, sillä muuten viima poraa ilkeästi otsaan. Schulz ajoi Pro 30+-luokassa hienosti viidenneksi. Uutisia & uutuuksia Koeajossa TURBOLASIT Enskafilmejä Moottorikelkkaenduron lajipäällikkö Matti Suhonen teetti läjän DVD-levyjä, joille on tallennettu koosteet viime talven Karstulan ja Lieksan SM-enduroista. Neljä kierrosta ennen maalia Hibbert kukisti Ross Martinin, mutta Martinin ykköspaikka Pro Open -luokan kokonaispisteissä säilyi. Lasin karmi on reilun kokoinen ja pehmusteet tulevat riittävän leveälle suojaamaan kasvoja jäätymiseltä kohdissa, joissa karmin ja kypärän väliin jäisi muuten aukkoja. Lisätietoja: www.optiikka.com Hibbert ylivoimainen, vaan ei voittamaton ISOC:ssa Neuvostoliiton kaatuminen 25.12.1991 oli kevyttä siihen verrattuna, mitä tapahtui tammikuun yhdeksäntenä ISOC-sarjan kolmannessa osakilpailussa. Kevään toisessa ja koko kauden neljännessä kisassa Shakopeessa Hibbert muistutti, että Utahin Pro Open -luokan tapahtumat olivat vain tilastotappio. Kun laseihin lisävarusteena saatavan softmaskin leikkaa omiin kasvoihinsa ja kypäräänsä sopivaksi, ei paljasta ihoa jää esille missään kohtaa, joten näillä laseilla pitäisi pärjätä kelillä kuin kelillä. Menestystä tuli myös Pro Plus 30 Super Stockluokassa, jossa kolme ensimmäistä sijaa menivät Ski-Doo-piloteille. Epäilykset ovat olleet siinä mielessä turhia, että Tim Trembley voitti viime kaudella Semi Pro Open-luokan mestaruuden ja ajoi Super Stockissa kakkoseksi. Pro Super Stockissa Hibbert ei ole antanut yllätyksille sijaa, vaan on kirjannut maksimipisteet kaikista finaaleista ja missannut ainoastaan yhden karsintaerän, jonka hän hävisi Ross Martinille Millwaukeessa joulukuussa. Mies tippui kelkkansa kyydistä, mutta ote ohjaustangosta ei höllännyt, ja hän nousi takaisin ratsaille. Koko ajan siis vähän pärisee! Vahvuuksilla nämä lasit varmasti ratkaisevat silmälasinkäyttäjän linssien huurtumisongelman. Tietysti ne toimivat etenkin paljon hikoilevilla kuskeilla hienosti ilman vahvuuksiakin. Voitollaan Trembley palautti Ski-Doon kultakantaan ISOCsarjan Pro-karkeloissa
Toiseksi nopein oli Yamaha, 146 km/h ja kolmas Polariksen perusmalli XC 500, 145,8 km/h. Kaasarikoneiden kulutukset olivat tuolloin jo kohtuullisen maltillisia ainakin testivoittajan osalta, sillä Ski-Doo litki menovettä 22 litraa satasella ja Lynx XR 500 LC noin 23 litraa. Kovin kiihtyjä ja kulkija oli Polaris XC 500 SP, joka kellotti mittalaitteisiin peräti 151,1 km/h. Kelkkojen tehoja ja huimaa kiihtyvyttä kuvaa väli 30-80 km/h, johon iso crossipeli tarvitsi alle kaksi sekuntia. MK-lehti 10 vuotta sitten MK-lehti 1/2000 tupsahti painosta hiukan vuosituhannen vaihtumisen jälkeen ja aivan aikataulussa, vaikka suuri joukko erilaisia millenium-asiantuntijoita olikin povannut tulevaksi jos jonkinlaisia tietokone- ja muita ongelmia. Polaris 500 SP jäi kuitenkin vain parin pisteen päähän ja kolmanneksi kiilasi Yamaha SX 500 R. 700-kuutioinen SkiDoo tarvitsi samaan 2,28 sekuntia ja 600-kuutioinen Lynx sekä 500-kuutioinen Polaris tasasivat ajan 2,40 sekuntia. Nelarit odottivat tuolloin vielä tulemistaan ja uuden koulukunnan kelkat olivat vasta piirustuspöydillä. Kelkkamaailmassa ei maaginen vuoden vaihde näkynyt muuten kuin joissain mallinimissä. Avoimen luokan kelkalla ei huippuja kokeiltu, joten nopein oli Ski-Doo 700, 162 km/h, kakkonen Polaris, 151,1 km/h, kolmonen Lynx, 150,7 km/h, nelonen MXZ 440, 135,5 ja vitonen Yamahan fööni, 125,4 km/h. Koeajossa ja ensiesittelyssä oli yksi Polariksen yksi kautta aikojen parhaista kelkoista, eli Edge-runkoinen 600 SP. Uusien kelkkamallien keveyttä on viime vuosina hehkutettu melko tavalla, mutta kun katsoo testin punnituksen tuloksia, ei kymmenessä vuodessa ole tapahtunut kovinkaan mullistavia asioita. Arctic Cat ZR 500 ja Yamaha SX 500 olivat janoisimpia kulutuksen pyöriessä jo lähellä 27 litraa sadalla. Lehdessä oli myös kiihdytyskisa, jossa samaisella mittaradalla olivat vastakkain Tomi Ahmasalon vakiokilpuri Ski-Doo MXZ X 440, Yamaha Phazer, Polaris XC 500 SP, Lynx 600 Enduro, Ski-Doo MXZ 700 ja Tomi Ahmasalon 800-kuutioinen avoimen luokan snowcross-Ski-Doo. Olosuhteet olivat tuolloin melko hyvät ja mittarata tasainen ja kova, sillä kyseiset lukemat ovat hyviä alle 500-kuutioisille vakiokelkoille. Testin kevein laite oli MXZ 500, joka painoi tyhjällä tankilla vain 219 kiloa ja Polaris XC 500 SP painavimpanakin vain 228 kiloa. 440-kuutioinen vakiokilpuri käytti samaan kiihdytykseen 2,64 sekuntia ja muita selvästi tehottomampi Phazer 3,84 sekuntia. Euroiksi muutettuna Polaris maksoi kymmenen vuotta sitten melko tarkkaan kymppitonnin, joten hinnat ovat suhteellisesti laskeneet aika tavalla. www.mk-lehti.fi MK 91. Lehden isossa testissä ottivat toisistaan mittaa 2000-malliset 500-kuutioiset urheilukelkat ja ykköseksi nousi Ski-Doo MXZ 500
Kangas hankittiin Norjasta ja siihen laitettiin tuplana se hopeasively. Laakereilleen Jaska ei vieläkään heittäydy lepäilemään. Taksin ajaminen on tuttua puuhaa, sillä tein sitä nuorempana. Hain taksilupaa vuoden 2008 puolella ja sain sen heinäkuussa. Rukan jälkeen oli vuorossa Sinisalo, jonka edustajana Jaska toimi kolmisen vuotta. Hopeahaalari sai nimensä kankaasta, jota käytettiin väärinpäin. Kaikki luulivat aina voittojeni jälkeen, että minulla on hyvät autot ja niin ne ostettiin kisan jälkeen pois. 045 277 1240 lake-import@elisanet.fi 92 MK www.mk-lehti.fi. Muuten kyllä olisi ollut virtaa jatkaa edelleen. Jospa sitä aikaa alkaisi vihdoinkin olemaan, Jaska toivoo. LaKe-Import - osat kelkkoihin suoraan USA:sta - Valmiit sarjat ja irto-osat voimansiirtoon - Pakolämpömittarit / tiedonkeruulaitteet - Ruiskunohjausyksiköt - Tehoputket, äänenvaimentimet - Billet-sylinterinkannet - Big bore -sarjat - Ja paljon muuta! p. Hopeahaarin menestys oli sen kulutuskestävyyden ja säältäsuojaavuuden takia sitä luokkaa, että puku sai nopeasti jäljittelijöitä. Se kangas oli Finlaysonin tekemä ja sen nimi oli Snowfabs. Lomatex myytiin Luhdalle vuonna 1996 ja mies siirtyi nykyisen L-Fashion Groupin palvelukseen Rukan mieheksi. Pakko myöntää, että aivan liian vähän olen ehtinyt kelkkailemaan. Voitin ensimmäisen kisan, joka televisioitiin. Ajohommat ovat näytelleet Jaskan elämässä muutenkin suurta roolia, sillä harrastuksekseen autourheilun nimeävä mies on ajanut kilpaa niin jokamiesluokassa kuin rallin historic-luokassakin. Jaska tuntee alan, ja hän kertoo, että edelleenkin olisi halua touhuta näissä kuvioissa. Meillä oli yksinoikeus siihen kankaaseen. Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisestä ja tykkään myös ajaa. Hopeahaalaria myytiin paljon, tuhansia kappaleita. 2002 voitin historic-rallin kakkosluokan Impillä. Se oli lämpöominaisuuksiltaan aivan eri luokkaa kuin muut puvut. Muistan, kun sitä testautettiin työterveyslaitoksella. Ne eivät olleet pitkäikäisiä pukuja. Sitten ostettiin Ascona. Se on legendaarinen hopeahaalari, jonka Jaakko Känsälä kehitti isänsä kanssa. Hopeahaalari ei ollut Känsälän ensimmäinen tuote eikä edes ensimmäinen kelkka-asu. VARIAATTORI Persoona Jaakko Känsälä Uutisia & uutuuksia Mr. Tehtiin siihen aikaan isän kanssa telttoja, ja me tarvitsime sesonkituotetta myös talveksi. Kelkka-asuja tehtiin nimellä Lomatex. Viime talvena kelkan mittariin tuli 250 kilometriä, mutta siitäkin oli vieraan ajamia ainakin puolet. Moottoripyöräily sekä luonnollisesti myös kelkkailu kuuluvat harrasteisiin, joskin kelkkailulle on viime vuosina jäänyt vähän aikaa. Muun muassa Sata teki oman samantyylisen haalarinsa ja myös Parkanossa tehtiin samantyylistä pukua. Kelkkahaalarien tekijöitä ei tuohon aikaan oikein ollut. Jaskan ura kelkkavaatteiden parissa on pitkä ja monipolvinen. Vuonna 1983 voin jokkiksen Suomen mestaruuden. Munuaissairauden takia minä nämä hommat jätän. Hopeahaalari vaihtaa alaa Ikä: 58 Perhe: Vaimo ja kaksi tyttöä, 13 ja 18 vuotta Asuinpaikka: Tampere, kotoisin Rovaniemeltä Harrastukset: Autourheilu Lempiruoka: Äidin lihapullat Koulutus: Kauppakoulu käyty Ilman Känsälän Jaskan panosta ja ideoita ajoasujen kehitys Pohjoismaissa olisi voinut kulkea aivan eri reittejä. Jos ryhdytään laittamaan järjestykseen kaikkien aikojen legendaarisimpia ajoasuja, ei ykköspaikalle voida vakavalla naamalla ehdottaa kuin yhtä pukua. Hopeahaalarin asemasta kertonee jotakin se, että vielä nykypäivänäkin Jaskalta kysellään puvun perään. Sitä kangasta vain ei enää saa mistään, muuten sitä voisi tehdäkin. Se räjäytti pankin. - Pukujen teko alkoi vuonna 1971. 2004 näki päivänvalon miehen oma uusi vaatemerkki Winroy. Se, mistä Lomatex tullaan aina muistamaan, on 1970-luvun lopulla esitelty hopeahaalari. auton. Reima teki kelkka-asua tuolloin, mutta se oli enemmänkin työpuku Enstex-kankaineen. Lopetin, kun jouduin myymään 21. Hopeahaalari oli käsittämättömän lämmin. Sillä ajettiin kolme rallia, joista kaikista tuli voitto
maaliskuuta sattuu ehkä kevään vilkkaimmalle kisaviikonlopulle. Rotax 800R PowerTEK -moottorin korvaa 800-kuutioinen versio E-TEC-moottorista. Moottori on erittäin kevyt käynnistää, ja se starttaa lähes aina ensimmäisellä nykäisyllä. Viime kaudelle esitelty 600 H.O. Öljyn kulutus on hyvin maltillista; valmistajan mukaan rauhallisessa ajossa litra riittää 450 kilometrin matkalle. Rotaxin uusi kone tulee markkinoille jo tänä vuonna Pohjois-Amerikassa Ski-Doo MXZ 800 R -erikoissarjan myötä. Käyttöä helpottava ominaisuus on moottorin kesäsäilytystoiminto, mikä tarkoittaa sitä, että parilla napin painalluksella kone itse suihkuttaa öljyä suojaamaan laakereita ja muita säilöntärasvaa tarvitsevia kohteita. MM-kuskien osallistumista Rovaniemen karkeloihin ehdittiin jo arvailla, mutta järjestäjien kädenojennus kuskien suuntaan helpottaa MM-kuskien osallistumista. Huhujen mukaan uutta olisi luvassa myös nelaripuolelle. Snow Stariin odotetaan MM-kävijöitä Snow Star -kisa 26.-28. Toinen räätälöinnin paikka järjestäjillä on ollut Snow Starin Iceman-kisan kanssa. Samana viikonloppuna ajetaan enduroa Sallassa ja ratkotaan maailmanmestaruus Malåssa. Houkuttimena pelkän endurokisan ajavillekin on se, että Snow Starin jokaisesta lajista jaetaan erikseen palkinnot. www.mk-lehti.fi MK 93. Aivan valmistajan lupaamaan alle 10 litran kulutukseen ei päästy, mutta oma veikkauksemme 15-17 litran kulutuksesta osui aika hyvin nappiin. Vahvojen huhujen mukaan 800 E-TEC ei jää ainoaksi moottoriuutuudeksi Rotaxilta. E-TEC lunasti odotukset kulutuksen ja luotettavuuden suhteen. Tehdas ei ilmoita mitään tarkkaa teholukemaa, mutta varmoista tietolähteistä saatujen vihjailujen mukaan kone on "sairaan tehokas", ja että tavoitteena on ollut tehdä markkinoiden tehokkain 800-kuutioinen, mikä puolestaan tarkoittaa yli 163 hevosvoimaa. Viikonloppuna ratkottavan Iceman-tittelin tavoittelu alkaa perjantaina endurolla. Isoillakaan kierroksilla kulutus ei nouse poskettomaksi. Ei voi väheksyä sitäkään, että E-TEC on tämänvuotista Power TEK -moottoria tehokkaampi. Luvassa on enemmän tehoa, pienempi kulutus ja alhaisemmat päästöt. Ensi talvena moottori nähtäneen usean Ski-Doo- ja Lynx-mallin nokalla. E-TEC 800 -moottorissa on samat käyttöä helpottavat ominaisuudet kuin pikkuveljessään. Isolle E-TECille luvataan huimat kulutusluvut; tehtaan mukaan letkeässä reittiajossa kelkalla pitäisi selvitä 12,3 litran kulutuksella. Pelkkään enskakisaan osallistuvien osallistumismaksu on luonnollisesti pienempi. Lauantaina Sallaan enduron viimeiseen SM-osakilpailuun matkaavilla on mahdollisuus osallistua pelkästään perjantain enduroon. Jousto tulee oikeaan paikkaan, sillä Malåsta Rovaniemelle on vähintään 6,5 tunnin moottorimarssi, eli illalla Ruotsista Rovaniemelle matkaavat kuskit ovat perillä myöhään yöllä ja aamulla lähtevillä on edessään herätys ennen kukonlaulua. 800-kuutioinen voi oikeasti olla rennossa reittiajossa tai matka-ajossa hyvin pieniruokainen moottori, sillä pienillä kierroksilla liikuttaessa E-TEC on todella taloudellinen. Pätkämallien lisäksi BRP rakentaa muutaman Summitin esittelytarkoituksiin. Ensimmäiset herkät 800 E-TEC -koneilla varustetuista peleistä pääsemme ottamaan helmikuun aikana. Pienen kulutuksen lisäksi tärkeitä yksityiskohtia ovat luokkansa selkeästi pienimmät päästöt ja marginaalinen savutus. Malån kävijöiden katsastus on myöhemmin, eli rivissä ei tarvitse olla aamuvarhaisella. Täkäläisessä käytössä kulutus on totuttuun tapaan joitakin litroja enemmän. Rotax E-TEC 800 ison luokan uusi valtias Rotax on julkistanut uuden mahtipadan mallistonsa huipulle
60 sää! Kysy li KAIKKONEN RUOVESI Katso vaihdokit www.vk-motors.fi VK-Motors Oy Ruovedentie 28 34600 RUOVESI Puh. Hinta: 125,- alli! uusm Uut Valmistus ja myynti: Soimet Ky Veistotie 2 90840 Haukipudas 0400-290778 www.soimet.fi Sysmäläntie 1, 40530 Jyväskylä Puh. Pikasäädettävä nostokorvakko. Edustamamme merkit: camoplast, duell, allright, totaltek Olemme erikoistuneet Polariksen 4-tahti -kelkkoihin. (03) 474 0046 Luostotunturi www.aapahovi.fi 2150, - Tarjous voimassa 28.2.2010 saakka. LAPIN KELKKAOSA OY · Hyvät valikoimat purkuosaa · Kaikki merkit, myös uutta osaa · Ostetaan/toimitetaan kautta Suomen · Ehjät kelkat sopuhintaan 016-344 962, 040-5337901 Varastotie 15, 96100 Rovaniemi Kelkkapukki Asiantunteva kelkka- ja mönkijähuolto sekä varaosamyynti Jyväskylässä. Saatavana kisasuojalla. 0500 644 946 www.keljonkonehuolto.fi 94 MK. (03) 474 0040 Fax. Renegade 600 2010 Sh. 12.590 Kelkkailijan majoituspaikka Luostolla ( 260 m2 / 14 henkeä !! ) halla, käsira 10 % jopa aikaa maksu kk. Sinkki- / pulverimaalattu
+358500183086 e-mail. Kun ajolasejasi vaivaa muukin kuin vauhtisokeus: Pro-Vue ajolasit omilla vahvuuksilla suoraan maahantuojalta! SCOTT-peruskehyksellä tai SMITH TURBO -tuuletinkehyksellä! Kelkkailuun, mönkimiseen, motocrossiin, enduropoluille, lasketteluun... www.provue.tarjoaa.fi Hinnat alkaen 250,00 + toim.kulut www.konetalo.fi Helletorpankatu 3 Av. (016) 356 2497 -lehti numerosta (019) 483 470 tai www.mk-lehti.fi www.monimetalli.com ARCTIC CAT ja SKI-DOO 2010 -mallisto ISO ERÄ LAATUTELOJA Aitoja USA ja kanadalaisia Challenger, Camoplast, Kimpex 307x38 25, 30, 32 harja H. alk. p i e n k o n e j a v e n e h u o l t o . 010 310 4880 Luukkaankatu 7, Hämeenlinna puh. 010 310 4880. alv.) MYÖS TYÖKELKKOJEN TELOJA! www.pohjanmaanylijaamätuote.fi p. 250,- (sis. c o m www.mk-lehti.fi MK 95 Luukkaankatu 7, Hämeenlinna puh. juho.moisio@elisanet.fi Pienkonehuolto Alanen 06-414 0190, 0400-269 334 fax 06-414 0771 pkalanen@nic.fi LUMIKENTTIEN Tilaa YKKÖSET · · · · · · Euro-kammi Euro-talousreki Euro-rekkareki Euro-parireki Euro-reittilanat Euro-latuhöylät Lampelankatu 14 96300 Rovaniemi Puh. 0400-763 201, 0400-727 745 Tsekkaa viimeisimmät Tsekkaa viimeisimmät vaihdokit netistä vaihdokit netistä. www.pienkonejavenehuolto.com w w w. 9-17.30, la 9-13 019-426 7100 VARAUDU TULEVAAN KAUTEEN! ISKUNVAIMENTIMIEN HUOLLOT/MYYNTI Kilpa-autot, moottorikelkat, enduropyörät Valtuutettu iskunvaimentimien huolto seuraavissa merkeissä: HUOLLOT YLI 20 v KOKEMUKSELLA NYKYAIKAISIN LAITTEIN Arctic Cat, Lynx Ski-Doo, Yamaha KAIKKI ISKARIMERKIT Huollot myös muihin iskunvaimentimiin. JMS-TECHNIC Vilppulantie 211 41370 KUUSA, FINLAND Tel. ark. (016) 356 2496 Fax
- 400 mm:n laakeroidut renkaat - vahva teräsrunko - muovipinnoitus metalliosissa - pehmustetut nostotassut SCOTT AJOLASIT TARJOUKSESSA - Lynx Rave 800PT 2010 kelkka 1 kpl, esittelylaite, KYSY TARJOUS! - Loput käytetyt kelkat edullisesti! Scott 89xi tc bff, sin linssi Tarjous 45,- (59,-) Scott 89xi tc bff, pun linssi Tarjous 45,- (59,-) Scott Voltage snowcross, hopea peili linssi Tarjous 70,- (90,-) Meiltä myös AIROH KYPÄRÄT NOSTORENKI TALLIRENKI Asematie 67, 98120 Kemijärvi Puh. 016-822 334 Gsm. - nostokorkeus 0-800 mm - moottorilla tai käsipumpulla - mekaaninen lukitus - kevyt ja helppo käsitellä KELKKARENKI Vaivattomaan moottorikelkan siirtoon ulko- ja sisätiloissa. Ostimme maahantuojan loppuerän Warrior -09 malleja Sh.16.990,- Moottorikelkan -apurengit NYT TARJOUSHINTAAN 13.990,- alla, äsirah 10 % k jopa 60 kk. (03) 474 0046 HUOLTORENKI Mekaanikon työpiste, huoltotöiden helpottamiseen. aikaa maksu ysy lisää! K KAIKKONEN RUOVESI Katso vaihdokit www.vk-motors.fi VK-Motors Oy Ruovedentie 28 34600 RUOVESI Puh. 010 470 9801 www.loukko.com www.koillis-sorvaus.fi 96 MK www.mk-lehti.fi. 0400-290 679 Tervajoentie 2 C 66440 Tervajoki p.010 4709 850 Topeeka 73 61800 Kauhajoki p.050 387 0800 p. (03) 474 0040 Fax
MK 97
huoltajan allekirj.). TILAA! 5 +1 numeroa Tilaan MK-lehden kestotilauksena 30,- / 5+1 numeroa Tilaan MK-lehden vuositilauksena 33,- / 5+1 numeroa Tilaan MK-lehden tutustumistarjouksena 12,- / 3 numeroa Tarjous voimassa 31.5.2010 saakka. ain v 30, TILAUKSET MYÖS RideMedia Oy TEKSTIVIESTILLÄ Tunnus 5001594 (normaalihintainen viesti) 00003 Lähetä numeroon 040 728 VASTAUSLÄHETYS 8979 Lehden nimi, kesto, vuosi tai tutustumistarjous, nimi ja osoite Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä Vastaanottaja maksaa postimaksun puolestasi Nimi RideMedia Oy Tunnus 5001594 00003 VASTAUSLÄHETYS Lähiosoite Postinumero ja -paikka Allekirjoitus (alle 18 v
www.mk-lehti.fi SEURAAVASSA NUMEROSSA MK-lehti 2/2010 ilmestyy 12.3. ENSIMMÄISET KOEAJOT Lynxin, Ski-Doon ja Yamahan TESTISSÄ: · Puhallinjäähdytteiset urheilukelkat · 800-kuutioiset crossoverit · 600-kuutioiset vuoristokelkat 2011 malleista Kisakausi täydessä käynnissä - raportit alkukauden kahinoista!