MK-lehti 1/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 www.mk-lehti.fi / 2011 hinta 7,50 e moottorikelkkalehti testiextra mikä on 600-kuutioisten urheilukelkkojen kuningas? Vertailussa isot sportit Arctic Cat F8 Sno Pro, Lynx Rave RE 800R E-Tec, Polaris Rush 800 Pro-R ES, Ski-Doo MX Z X-RS E-Tec 800R ja Yamaha Apex SE testissä monitoimijat Lynx Adventure 600 ACE, Ski-Doo Grand Touring Sport 600 ACE ja Yamaha Venture Multi Purpose · Testissä yhdeksän ajopukua · Koeajossa Arctic Cat 500 Sno Pro · Käyttötestissä Polaris Rush 800 Assault RMK 155 osa I
Rush Pro Ride -jousitus tekee tämän mahdolliseksi myös moottorikelkalla. Ei siis enää hallitsemattomia loikkia ja yllättäviä tilanteita, vaan varmaa ja hallittua menoa. ANCE BAL DURABILITY POWE R PENSI ON SUS TYNYT! 2 0 1 1 -U U T IS E T IL M E Sk s ia ! U U S I P O L A R IS ta rj o u k i u u tu u d e t ja h u im ia O L A R IS .F I K a ik W.P L u e s iv u il la m m e : W W ii k k e e s tä . FEEL THE RUSH» 2011 TUNNE AJAMISEN ILO RIDE THE RUSH! Polaris Rush vie kelkkailun hauskuuden aivan uudelle tasolle. He ajavat patikon "läpi". Rush Pro-R -malleissa on maailman ensimmäinen todellinen progressiivinen jousitus, joka nielee patit kuten enduro tai motocross-pyörät. HALLITSE PATIKOT KUIN AMMATTILAINEN Motocross-kuskit eivät hypi, sillä se hidastaa vauhtia. ta i n o u d a Po la ri s -l ANCE BAL POWE R PENSI ON SUS Hy västele tylsy ys ja liity faniksi: www.facebook.com/PolarisMoottorikelkat DURABILITY
14.290,- + tk. 800 SWITCHBACK ASSAULT 144" Rajuun menoon sekä reitillä että ummella. YS! I T Y L SY H Y VÄS T /2010 -leh ti 3 MK » CFI 800/teho 154 hv » kuivapaino 213 kg » telamatto 38x366x3,5 cm Cobra » 4xWalker Evans Needle/Coil/Clicker -iskunvaimennus » PERC-sähköperuutus vakiona » sh. 14.290,- + tk. W W W. P O L A R I S . 14.690,- +tk. A K A K S I M ATK A ! M ATK A A Y H TÄ na : S R A 144"N U T ! I S E R Ä 600AMKP U E R I K O 2011 IQ U U SI A A P PA LE ITA JA 15 5 ES -K AS YT JA TE H O K H A U SK A , K EV H IN TA K YS Y ER IK O IS A LTA ! A U P P IA P O LA R IS -K Li sä va ru st ee in tu - 2 he ng en is - se lk än oj a - ta va ra te ln e RUSH 600 PRO-R ES Erinomainen High Performance -sportti. » CFI 600/teho 125 hv » kuivapaino 212 kg » telamatto 38x307x3,5 cm Cobra » 4xWalker Evans Clicker -iskunvaimennus » sähkökäynnistys vakiona » PERC-sähköperuutus vakiona » sh. 800 RMK 155" Takametsien seikkailuihin. » CFI 800/teho 154 hv » kuivapaino 199 kg » telamatto 38x394x6 cm Series 5.1 » Ryde FX/AFX -iskunvaimennus » PERC-sähköperuutus vakiona » sh. 13 890,- +tk. RUSH 800 PRO-R ES Yllättävän kevyt ja tehokas. F I. 12.890,- + tk. 800 RMK ASSAULT 155" Free Ride täydellä sydämellä. » CFI 800/teho 154 hv » kuivapaino 202 kg » telamatto 38x394x5,4 cm Competition » 4xWalker Evans Needle/Coil/Clicker -iskunvaimennus » PERC-sähköperuutus vakona » sh. » CFI 800/teho 154 hv » kuivapaino 211 kg » telamatto 38x307x3,5 cm Cobra » 4xWalker Evans Clicker -iskunvaimennus » sähkökäynnistys vakiona » PERC-sähköperuutus vakiona » sh
Tutkimuksessa puhutaan myös kaksitahtimoottorin huonosta hyötysuhteesta, joka sekin on väännetty virheellisesti siten, että polttoainetta tulee raakana läpi. Tätä tutkimusta tulkitaan joko tahallaan tai tyhmyyttään väärin. Tutkimusten mukaan ei edes vilkkaan kelkkareitin varrelta tai sen ylittäviltä vesistöiltä ole löytynyt minkäänlaisia poikkeuksellisia jäämiä. Nämä moottorit ovat kuitenkin katoamassa markkinoilta ja lisäksi osakaasulla turraaminen liittyy vain joihinkin massasafareihin. Totta toinen puoli, eli kaikkien polttomoottoreiden hyötysuhde (myös nelitahtisten) on erittäin huono, mutta se ei liity mitenkään palamattomaan polttoaineeseen. Uudet kaksi- ja nelitahtimoottorit ovat lisäksi monin verroin taloudellisempia kuin esimerkeissä käytetyt föönit! Ja lopuksi! Maastoliikenteen päästöt Suomessa ovat noin 0,2 prosenttia maantieliikenteen päästöistä, eli näin suuri parannus saadaan maailmaan, jos kelkkailu loppuisi kokonaan, Tuumii Jii Helminen MK-lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa helmi-, maalis-, huhti-, syys,- ja joulukuussa. MK-lehti ei vastaa taloudellisesti paino- ym. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Edellisessä MK-lehdessä oli kattava artikkeli laista, ja oikeasti kyse on vain siitä, että ympäristöministeriön selvitysten mukaan kaikille osapuolille (maanomistajille, kunnille, valtiolle ja kelkkailijoille) järkevämpää on muuttaa nykyiset, useimmiten kelkkakerhojen ylläpitämät urat reiteiksi. "Moottorikelkka saastuttaa sadalla kilometrillä saman verran kuin jos ajaisi autolla Suomen läpi." Tämä väite sai alkunsa Tekniikan Maailman testistä, jossa simuloitiin puhallinjäähdytteisellä kaksitahtisella osakaasulla tapahtuvaa safariajoa. 80 Käyttötestissä Yamaha Phazer RTX, osa I 82 Koeajossa Lynx Rave RS 600 2011 SUUTIN V Kisoja ja tapahtumia 54 Giant Enduro 20 vuotta 87 Yllätyksiä alkukauden snowcrosseissa KelKKa-alan teKijöitä 64 Kuukauden kelkkanaama Harto Helin -150 000 kilometrin Yamaha-mies 68 Varsinais Suomen moottorikelkkailijat esittäytyy Varusteita 72 Testissä kelkkapuvut palstat 4 90 97 99 Pääsuutin Variaattori uutisia ja uutuuksia MK-lehden tilauslomake Seuraavassa numerossa almisteilla oleva maastoliikennelain uudistus on saanut huomiota eri medioissa ja innostanut kansalaisia kirjoittamaan aiheesta lehtien yleisönosastoihin. Laitetaanpa kymmenen pappatunturia ajamaan peräkkäin ämpäri pakoputken päästä roikkuen. Suurella kohulla tuomitaan lakiuudistus siitä, että Suomen maastot aiotaan väkisin puhkoa uusilla kelkkareiteillä. Se on tehty reilut kymmenen vuotta sitten Yellowstonen luonnonpuiston käyttösuunnitelmien yhteydessä. Normaali kelkan käyttäjä ajaa myös kunnolla kaasuttaen, jolloin moottori saavuttaa oikean käyntilämpötilansa ja päästöt vähenevät merkittävästi. Melkein kaikissa tapauksissa asianosaiset (eivät edes Ylen toimittajat) ole vaivautuneet selvittämään mistä oikeasti on kyse, vaan viljelevät epätotuuksia. "Moottorikelkoista tulee palamatonta polttoainetta maastoon ja vesistöihin." Tälle väitteelle löysin jopa perustelut erään ääriliikkeen nettisivuilta, missä oli viite asiasta tehtyyn tutkimukseen. Osa kirjoittajista ja toimittajista lienee vain tyhmiä, mutta osa on varmasti liikkeellä tarkoitushakuisesti. Tarinan perusteella nämä ehkä maailman epätäydellisimmin käyvät kaksitahtiset puhaltaisivat niin paljon bensaa läpi, että jonon viimeisenä kulkevan voisi tankata muiden jätöksistä. Tutkimuksen mukaan erityisesti puhallinjäähdytteisten kaksitahtisten "safarikelkkojen" palamistapahtuma on usein epätäydellinen ja palamatonta polttoainetta kertyy kampikammioon. Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. MK-lehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun määrän palautukseen. PÄÄ TÄSSÄ NUMEROSSA KelKKoja 10 Vertailutestissä Arctic Cat F8 Sno Pro, Lynx Rave RE 800R E-TEC, Polaris Rush 800 Pro-R ES, Ski-Doo MX Z X-RS E-TEC 800R ja Yamaha Apex SE 26 Käyttötestissä Polaris Rush RMK Assault 800 155" osa I 30 Testissä Lynx Adventure 600 ACE, Ski-Doo Grand Touring Sport 600 ACE ja Yamaha Venture Multi Purpose 40 Koeajossa Arctic Cat 500 Sno Pro 44 Vertailussa 600-kuutioiset urheilukelkat Lynx Rave RE 600 E-TEC, Polaris Rush 600 44 Rush Pro-R ES ja Ski-Doo MXZ 600 E-TEC 600 H.O. Tilauspuhelin (09) 8789 2400. On varmaa, että moottorikelkkailun vastustajien ääni kovenee vaalien lähestyessä. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. 4 MK www.mk-lehti.fi. MK-lehdessä julkaistun materiaalin osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Kampikammioonkin kertyvä polttoaine kyllä palaa kuumassa pakoputkessa, joten melko huima kaupunkilaistarina on tästä keksitty. Samalla myös kelkkailijat joutuvat yhä useammin puolustamaan asemaansa eri tilanteissa ja silloin on hyvä hallita asiansa. Seuraavassa muutama aihe, jotka kannattaa pitää mielessä, jos joutuu vastakkain näiden kelkanvihaajien kanssa. virheiden aiheuttamista vahingoista. Tilaushinnat: vuositilaus 12 kk (5 numeroa tilaushetkestä alkaen ) 33,-, kestotilaus 30,-. Jos tarina olisi totta, Suomen 500000 perämoottoria ja 100000 moottorikelkkaa olisivat saastuttaneet monta järveä ja lampea pelkäksi bensamössöksi
PHOTO: JANNE VUOJÄRVI
klo 9.00-16.00 tilaukset@ridemedia.fi Päätoimittaja: Jukka Helminen jukka.helminen@ridemedia.fi Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Rovaniemen aluetoimitus: Joni Launonen 040 537 8343 joni.launonen@mk-lehti.fi Avustajat: Olli Autonen Antti Mikkola Pentti Pieski Jussa Peuranen Keijo Vidgren Ulkoasu: Marja Penttilä Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta, Ossi Sinisilta PL 36 13721 PAROLA Puhelin: (03) 671 5474 Telefax: (03) 671 5057 Kustantaja: RideMedia Oy PL 34 01901 Nurmijärvi Painopaikka: SP-paino Oy, Nurmijärvi ISSN 0788-3749 Sähköposti: toimitus@mk-lehti.fi www.mk-lehti.fi 6 MK www.mk-lehti.fi. INTRO Osoite: MK-lehti PL 34 01901 Nurmijärvi Toimituksen puhelin: 09-8789 2400 Telefax: 09-87892410 Tilausasiat ja osoitteen muutokset: 09-8789 2400 ark
Kuva: Joni Launonen www.mk-lehti.fi MK 7. Jussa Peuranen ja Lynx vuodenvaihteen vertailutestissä
INTROT Rush keulii. Stuntman: Sami Jaakola Kuva: Joni Launonen 8 MK www.mk-lehti.fi
Kuva: Olli Autonen www.mk-lehti.fi MK 9. Jostain pitää säästää ja osa testiporukasta pantiin tällä kertaa ulkomajoitukseen. Kuva: Olli Autonen Levin kaamosta kelkkatestin aikaan
Vuosimallin 2011 isolohkoiset urheilukelkat tarjoavat kaiken tämän. Nykyään 600-kuutioisissa siviilikelkoissa on 116-125 heppaa ja 800-kuutioisissa jopa reilut 163 hevosvoimaa, mutta silti uudet kasisataset ovat huomattavasti helpomman tuntuisia moottoreita kuin takavuosien luomukset. Koska isoisten luokassa on tällä hetkellä mahdottomasti uutuuksia, keräsimme vertailtavaksemme viisi sporttista isolohkoa. Silti moottorit tuntuivat 600-kuutioisiin verrattuna melkoisilta möröiltä, vaikka 600-kuutioisissakin oli noihin aikoihin 105-120 hevosvoimaa. Nähdäksemme isoja kelkkoja hankitaan muuhunkin kuin hikilenkkeilyyn, joten arvostelimme myös niiden ominaisuudet matka-ajossa. www.mk-lehti.fi. Viime vuosina 600-kuutioiset ovat huidelleet teknisen kehityksen huipulla, mutta tällä hetkellä isot sportit ovat vähintään samalla tasolla. Pistimme makeista makeimmat riviin ja selvitimme, mikä on peltipailakoista pahin. 10 MK ajaat 10 vuotta sitten 800-kuutioinen kaksisylinterinen kaksitahtikone tuotti valmistajasta riippuen vajaasta 130 hevosvoimasta 140 heppaan. Tässä testissä eivät valttia ole pelkästään ominaisuudet hullunrallissa, vaan tarkastelimme kelkkoja hieman laajapohjaisemmin. Moottoreiden kehittyminen sävyisämpään ja taloudellisempaan suuntaan on saanut aikaan kovasti liikeh- V dintää 800-kuutioisten ympärillä. Kausi 2011 tullee jäämään historiaan kasisatkujen uutena tulemisena, sillä valmistajien kiinnostus isoja sportteja kohtaan näyttää olevan kasvussa. Osakaasulla ne tuntuvat kuussatasilta, mutta kun voimaa tarvitaan, paljastuu koneen toinen puoli. Vertailutestissä Arctic Cat F8 Sno Pro, Lynx Rave RE 800R E-TEC, Polaris Rush 800 Pro-R ES, Ski-Doo MX Z X-RS E-TEC 800R ja Yamaha Apex SE Mahtipailakat puntarissa TeksTi: Joni Launonen kuvaT: oLLi auTonen, Jukka HeLminen Ja Joni Launonen TesTiryHmä: oLLi auTonen, Jukka HeLminen, sami JaakoLa, anTTi mikkoLa, Jussa Peuranen, JuHa suurinkeroinen Alle neljä sekuntia nollasta sataan, huippuja jopa yli 160 kilometriä tunnissa ja ajomukavuus kuin toiselta planeetalta
Varsinkin Pohjois-Amerikassa alkoi kuluttaja kysellä isolohkoa heti, kun ensimmäiset kuvat Rushista julkaistiin. Runko on osoittautunut hyväksi tehokkaiden kelkkojen aihioksi, mutta urheilullisia ominaisuuksia siihen ei ole saatu ympättyä. Yhtä kaikki, Twin Spar -runkoisia Arctic Catteja on useissa yhteyksissä kehuttu niiden helpoista ja vakaista ajo-ominaisuuksista. Kelkan kauneuspilkkuihin lukeutuivat takakorkeita heittelevä perä ja repivästi toimiva voimapaketti. Uusi E-TEC-moottori helpottaa tilannetta jonkin verran. Lynx Rave RE 800 E-TEC tulee kaudelle 2011 kovat paineet niskassaan. Rush Pro Ride -konsepti tuli markkinoille viime vuonna, mutta vain 600-kuutioisella moottorilla. Moottori todettiin viime vuoden testissä voimakkaaksi ja kierrosherkäksi. Arctic Cat perustuu edelleen Twin Spar -runkoon. Kahden kerroksen väkeä Vertailuryhmän kelkat jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään: Arctic Cat, Polaris ja Yamaha ovat herrasmiessportteja, Lynx ja Ski-Doo ovat urheilullisempia kelkkoja. Arctic Cat on tässä luokassa ainoa, joka on kutakuinkin samassa kuosissa kuin viime vuonna. Uusi moottori on osoittautunut ominaisuuksiltaan oivaksi voimanlähteeksi jo viime kevään testeissä, ja jousituksen säädöt on tehtaan sanojen mukaan pistetty uusiksi. Noin 155-heppainen Cleanfire-moottori tiedettiin entuudestaan kipakaksi laitteeksi, joten odotettavissa oli, että iso kone tuo Rushiin www.mk-lehti.fi MK 11. Nopea eteneminen söheröisellä uralla oli melkoisen työlästä. Mutkasta ulos tultaessa viimevuotinen Rave keuli takapuskurin mutkalle ja jar- rutuksessa perä pomppi puolelta toiselle. 800-kuutioinen elektronisella polttoaineensyötöllä varustettu moottori tuottaa 163 hevosvoimaa. Kasvaneista tehoistaan huolimatta se tarjoilee tehot sivistyneemmin, mutta hyväkin moottori tarvitsee kunnon jousituksen kaverikseen, jotta ajonautinto olisi taattu. Toisella kaudellaan Rush sai kaivatun moottorin keulalleen. Polaris Rush 800 on uusi tuttavuus. Arctic Cat on saanut hierottua voimansiirron semmoiseen tikkiin, että se natsaa hienosti yhteen moottorin kanssa. Preppausta jousitus tarvitseekin, sillä Rave RE 800R PowerTEK 2010 oli yksi huimimmista kelkoista vähään aikaan, eikä ensinkään positiivisessa mielessä. Sen väri on vaihtunut entistä pirtsakammaksi, mutta tekniikka on entisellään
Näin kävi monen muun kelkan ohella myös MK-lehden kestotestikelkalle vuonna 2006. Rennon letkeästi Joulun välipäivät sujuivat MK-lehden testiryhmällä tutuissa merkeissä. Cobra on loistava valinta, sillä sen pito on vahva kuin kobran puraisu, jonka lisäksi matto on erittäin notkea. Lisäksi tuhatkuutioisessa DOHC-viisiventtiilimoottorissa on uudet 38-milliset pakoputket, avarampi imupönttö ja uusitut ruiskurungot. Näin vältetään imupauketta ja tehon menetystä. Varustepuolella siihen on tullut muutoksia valojen, mittariston ja lämpökahvojen käyttökytkimiin. Testit ajettiin Levillä kireiden pakkasten raikastamassa talvisäässä. Voitto lohkesi hyvillä ajo-ominaisuuksilla ja loistavalla suorituskyvyllä. Ski-Dookin on saanut konehuoneensa suojiin Rotaxin 800R ETEC HO -moottorin, joka on Arctic Catin 800-kuutioisen Suzukin ohella luokkansa tehokkain kaksitahtinen pata. Vertailutestissä... Arctic Catin alusta ei ole tehty kovaan patikon paukuttamiseen, muta vuosien mittaan säädöt on saatu hierottua mukaviksi vaihtelevaan reittiajoon. Ski-Doo on onnistunut löytämään alustan säädöissä hyvän balanssin mukavuuden ja vauhtiominaisuuksien välillä. Lynx Rave RE 800 alustan säädöt ovat valovuoden paremmat kuin viime vuonna, mutta edelleen se painottuu rajumman tyyliseen sporttikäyttöön. Yamahan monoalusta on kuin uudesti syntynyt, kun iskarina on erittäin progressiivinen ilmajousella toimiva Foxin MegaFloat. Vastaavasti painoa keulalle tuo sähkökäynnistys. Moottoriaan lukuun ottamatta MXZ 800R X-RS on pysynyt teknisesti ennallaan. Muutoksia pakoputkistoon tuli äänenvaimentimeen, joka on aikaisempaa kolme kiloa kevyempi. Yamaha Apex SE on enemmän tai vähemmän uusi tuttavuus. 3,2-senttinen matto korvattiin Camoplastin Cobralla, jonka kuvio on 3,5-senttinen. Alusta on nyt alkuherkkä, mutta kantaa painavan kelkan alla loistavasti. Rushin omintakeinen jousitus on mukava tiettyyn rajaan saakka, mutta kovemmassa paukutuksessa etupukki alkaa pohjailemaan. luonnetta roppakaupalla. Lunta oli testin aikana vähän, mutta seisovassa pakkassäässä vähästäkin lumes- 12 MK www.mk-lehti.fi. Toistuvat pohjaamiset väänsivät vanhan Monoalustan etupukkia niin, että kovassa ajossa pukki nitkutti itsensä poikki. Ski-Doo MXZ 800 X-RS oli viime vuonna 800-luokan kuningas. Startti on tämmöisessä kelkassa luksusta ja tervetullut varuste, olkoonkin että kyllä Polariksen 800 tärähtää myös manuaalisesti käyntiin, jos narun jaksaa vetää suoraksi. Alustan geometriaa on muutettu raivokkaiden pohjaamisten välttämiseksi. Lisäksi se on yksi taloudellisimmista kaksitahtisista ikinä. Rushin alusta koki tälle kaudelle pieniä muutoksia. Uusinta uutta Yamahassa ja koko kelkkamaailmassa on ohjaustehostin, joka toimii samalla ohjausiskarina. Viime keväänä saimme ajaa uudella moottorilla varustetuilla kelkoilla liki 2000 kilometriä, ja noiden kilometrien aikana paljastui, että moottori on kaikkien aikojen ylivoimaisesti taloudellisin 800-kuutioinen. Ennen Rushin keulalle asennusta moottorin luotettavuutta parannettiin entisestään. Kelkan runko on ennallaan, mutta moottorissa ja alustassa on uusia juttuja. Konetta on piristetty EXUP-pakoventtiilillä, joka säätelee poistokaasun paineaaltoja silloin kun imu- ja pakoventtiilit ovat yhtä aikaa auki. Aamuisin mökin mittarissa komeili alle -20 astetta, mutta alempana jängillä ja järvillä pakkanen huiteli kolmosella alkavissa lukemissa. Telastoa yksinkertaistettiin eli kevennettiin ja myös matto meni uusiksi
Testikelkan säädöt olisivat todennäköisesti toimineet isossa lumipatissa, mutta alkutalven kovilla reiteillä etenkin keula tuntui liian kovalta. Yamaha Apex SE on vuoden yllättäjä. Se on uskomattoman mukava kelkka leppoisaan ja reippaampaankin matkailuun. Lynx Rave RE 800 E-TEC on rouhee peli, mutta kokonaisuus on vielä lievästi hakusessa. Yllätyksen takaa kuitenkin sen urheilullisuus sekä sikamak ee moottori. www.mk-lehti.fi MK 13
Moottorin kaasuun vastaaminen on uskomattoman nopeaa ja täsmällistä. Yamahan nelisylinterinen nelari on ollut alusta asti makea mylly, mutta nyt se on sellaisessa vireessä, ettei paremmasta väliä. Yamaha myös kääntyy mahtavasti. Arctic Cat ei ole ainoa, jonka vakiolasi jättää toivomisen varaa koleassa säässä. Apex SE:n tuulilasi antaa hyvän suojan. Fox on ottanut uusissa kepeissä käyttöön saman tekniikan kuin maastopyörien keuloissa, eli varsinaisen ilmajousen lisäksi niissä on kammio negatiivijouselle, mikä se parantaa merkittävästi alkuherkkyyttä. Rave RE 800R E-TEC on rauhallisempi kuin viimevuotinen, mutta liiasta mukavuudesta sitä ei vieläkään voi moittia. Hallintalaitteet uudistuivat Ski-Doossakin tälle vuodelle , mutta MK-lehti toivoo, että tässä asiassa palattaisiin hieman ajassa taaksepäin. ta muodostui sellainen lumipöly, että letkassa jouduttiin ajamaan sokkona, vaikka turvavälejä koetettiin pitää. Kelkka ei pyri heittelemään perää sivulle, vaan etenee suoraan. 325-senttinen matto on loistava keksintö, sillä se parantaa keulapainoisen nelitahtisen balanssia. Ohjaamo on selkeä ja hallintalaitteet näppärästi käsillä. Ski-Doo suosii bikinimallin tuulilasia, joka ei edes näytä paremmalta kuin asteen korkeampi lasi. Rotax 800R E-TEC -moottori on kuin luotu risteilyyn Lapin laveilla reiteillä. Uudistunut Pirkka-mopo on todella mahtava kelkka, kun matkaa on tarkoitus tehdä ripeästi reitillä, jossa ei ole isoa pattia. Lynx on tälle kaudelle muuttanut jousitustaan. Yksi asia on nostettava yli muiden, ja se on Yamahan jousitus. Takajousitus on napakka, mikä kielii siitä, että säädöt on tarkoitettu ankaraan pommittamiseen. Keskialueelle on tullut paukkua siinä määrin, että kone tuntuu aivan erilaiselta kuin aikaisemmin. Rennon letkeässä matka-ajossa kaikki testatut kelkat toimivat hienosti, mutta pari laitetta erottui joukosta päätään muita pidempinä. Moot- 14 MK www.mk-lehti.fi. Yamaha Apex SE:ltä osattiin odottaa hyvää suoritusta, sillä jo RX 1 Warrior voitti vuoden 2007 crossover-testin. Taloudellisin se ei ole sitä, sillä testissä kone kulutti bensaa 19,9 litraa satasella. Ohjaus on tarkka ja tehostimesta johtuen aikaisemmin vaivannut keulan vetely ei tunnu ohjaamossa. Ohjauksessakin on sanomista, sillä pientä vetelyä on edelleen havaittavissa. Foxin ilmaiskarissa on progressiota sen verran, että pohjaamisia ei tapahdu helposti. Se on onnistunut todella hienosti. Kelkka on jarrutuksissa ja irtolumella tuntuvasti vakaampi kuin sen lyhytmattoinen edeltäjä RX 1. Rajallisesta näkyvyydestä johtuen jousitukset joutuivat koville, sillä useasti patit tulivat silmille melkoisena yllärinä. Pehmeämmässä kelissä ja isommassa patissa alusta todennäköisesti toimisi paremmin. Vallinneissa olosuhteissa yllätyksetön käytös nousi mukavuuden ohella arvoon arvaamattomaan. Vertailutestissä... Lynxin ohjaamo toimii esimerkillisesti, mutta käsienlämmittimien ja valojen katkaisija on surkea. Polaris Rush 800:n työskentelytilat ovat hyvät ja hallintalaitteet erinomaiset. F8 Sno Pron ohjaamo on muilta osin kunnossa, mutta matala tuulilasi takaa hyisen kyydin pakkassäässä. Se on ehdottomasti hienoin nelitahtimoottori, mitä markkinoilta löytyy. Varsinkin etujousitus tuntui isoon lumipattiin säädetyltä, jonka takia se oli kova ja rauhaton kovalla alustalla. Mukavuutta on kuitenkin kohtuullisesti tarjolla, joten pidempikään taival ei sapeta. Jousitus tasaa pienet montut eleettömästi, mutta se tuntuu silti mukavan napakalta pahemmissakin pateissa. Ajovakautta parantaa myös 325-senttinen matto sekä paremmat Foxin Float2-ilmaiskarit
Lisäksi mittaristoa ei enää voi käyttää ajettaessa. Moottori on tehokas ja toimii voimansiirron kanssa hienosti yhteen. Maltilla pääsee tuon allekin, mutta eipä 800-kuutioista urheilukelkkaa kirkkomatkojen kulkemista varten osteta. Lynxin ja Ski-Doon varusteluun tuli pieniä muutoksia täksi kaudeksi. Kun kaasupeukalo antaa lähtökäskyn, on varmaa, että pellin alla oleva voimalaitos vastaa aina empimättä. Catin suuntavakavuus ja ohjaustuntuma ovat hyvällä tasolla. Arctic Cat F8 Sno Pro tuntuu jo hieman vanhahtavalta vehkeeltä, mutta reissukelkaksi se sopii edelleen loistavasti. Voimansiirto vaihtaa hätäisesti alas, joten kaasuun vastaaminen on terävää. Arctic Cat F8 Sno Pro on kenties hieman vanhahtava kelkka, mutta nopeilla tasaisilla baanoilla se on edelleenkin huippumukava peli. torissa on mukavasti voimaa, joka tulee ulos tasaisesti ja turhia repimättä. Myös Catin etujousitus on muuttunut entistä mukavammaksi, koska keulalla on nyt samanlaiset Foxin Float2-ilmais- karit kuin Yamahassa. Ylhäällä kone on erityisen makea, ja voimaa tuntuu olevan lähes loputtomasti. Arctic Cat söi menovettä viime vuonna reippaasti, mutta ilmeisesti moottorinohjaukselle on tehty jotakin, sillä nyt Catin kulutus oli selvästi pienempi. Kun viime vuonna menovettä paloi sadan kilometrin matkalla liki 29 litraa, selvittiin nyt 22 litran kulutuksella. Tänä www.mk-lehti.fi MK 15. Jousitus on säädetty mukavaksi ja pehmoiseksi, joten semmoisenaan se toimii parhaiten kohtuullisen tasaisella reitillä. Kouriintuntuva muutos on vasemman puolen kontrolliboksin vaihto kivikautisiin valokatkaisijaan ja tankin etuosaan siirrettyyn lämpökahvojen katkaisijaan. Parasta tehon ja tehoalueen ohella on koneen pieni bensan kulutus, joka testin aikana oli hieman reilut 17 litraa satasella. Ratkaisu on yksinkertaisesti sanottuna helkkarin huono, sillä monitoimimittaristo muuttuu käytännössä toimettomaksi. Toivottavasti tämä aivopieru korjataan ensi kaudeksi. Kelkka kääntyy kovalla hyvin, mutta pehmoisemmassa suksi ei oikein tavoita pitoa ja kelkka puskee. Lynxin ja Ski-Doon ajovalojen kiila on sen verran matala, että valoja joutuu räpsyttelemään tuon tuosta, eikä Ski-Doon Olympiquesta tai Elanista peräisin oleva katkaisija helpota asiaa
Astinlaudat ovat pitävät, mutta lyhyet. Catin ohjaamo on muutoin ihan jees, mutta tankki ja satula ovat liian leveät. Matka-ajossa moottorin pirteä luonne on plussaa, mutta kulutus ei. Ski-Doo MXZ 800R X-RS E-TEC on yleishyvä kelkka. Vertailutestissä... Yamahan ohjaamo soveltuu kaikkeen muuhun paitsi nopeatempoiseen puunkiertoon. Ohjaus on rauhallinen ja kelkka etenee viivasuoraan. Liikkumatilaa Ski-Doo-kuskilla on hyvin. Satula on kapea ja napakka. Polaris on testin kovin syöppö, sillä se poltti menovettä 25,9 litraa 100 kilometrillä. Lukema on parempi kuin monien takavuosien kaasutinkoneiden, mutta tässä joukossa se on anteeksiantamattoman kova. Etujousituksessa ei ole moitteensijaa ja sama tilanne on takajousituksenkin kanssa. Koetimme saada alustasta paremmin patteja sietävää vääntämällä klikkereitä kaakkoon, mutta säätövara loppui kesken. Tosin silloin kärsisi suuntavakaus. Astinlaudat ovat hyvät, mutta varvaskoukoista ei olisi haittaa. Lynxin ohjaamo on hyvin paljon samankaltainen kuin SkiDoossa. Ski-Doon jousitus on esimerkillinen yhdistelmä mukavuutta ja kantavuutta. Lynxin astinlaudat toimivat pakkaskelillä, mutta nuoskalumi pakkautuu niihin tiiviisti. Polariksen ohjaamo on hyvä ja satula miellyttävä. Muutoin varustelu on kunnossa. Tankki on hieman kulmikas, mistä on haittaa mutka-ajossa. Jobinpostista positiivisempiin asioihin. Se soveltuu erityisen hyvin aktiiviseen ajoon. Ohjauksesta tulisi ottavampi, jos olkatapin caster olisi hiukan jyrkempi. Etupukki sen sijaan tuntuu jo valmiiksi olevan hieman kasassa, eikä se siedä teräviä töksäyksiä, vaan pohjaa varsin aikaisessa vaiheessa. Rahamiehiähän moinen asia ei hetkauta, mutta EPA 2012 sekä Euroopassa mahdollisesti vuonna 2014 voimaan tulevat päästömääräykset edellyttävät puhtaampaa moottoriteknologiaa. Voimapaketti on onnistu- 16 MK www.mk-lehti.fi. Astinlaudat ovat leveät ja riittävän karheat. Ski-Doo MXZ 800R E-TECin ohjaamo ei juuri moitteita kerää. Matka-ajoon Arctic Cat kaipaa lähinnä korkeampaa tuulilasia. Hyvä ajoasento, neutraali ohjaus ja mukavan ryhdikäs ajoasento tekevät matkaamisesta leppoisan kokemuksen. Catin astinlaudat voisivat olla karheammat. vuonna lunta oli vähemmän ja menovastus pienempi, mutta toisaalta testeissä on vuosien varrella huomattu, että vähälumisella reitillä ryhmässä ajettaessa bensaa kuluu yllättävän paljon, koska ajo on väkisin melko pumppaavaa. Moottorista voi sanoa samat sanat kuin Lynxin kohdalla. Telaston takapukki on pitkäliikkeinen, mikä antaa tietyissä tilanteissa mukavan pehmeän vaikutelman. Erityisesti huonopolviset osaavat arvostaa tätä. Kelkka kaipaa jäykempiä jousia keulaan ja etupukkiin sekä pientä simmitystä mainittuihin kohteisiin. Alustassa on herkkyyttä tasoittamaan pienetkin rypylät. Penkki on hyvä ja napakka, mutta pullea tankki haittaa liikkumista. Myös penkin liukas päälinen verottaa pisteitä. Kun vastineeksi ei tule edes järisyttävää tehoeroa janoisemman eduksi, voidaan ainoastaan todeta, että moottorin kanssa on edelleen tekemistä. Mukavuutta nakertavat pakkaskeleihin turhan matala tuulilasi ja huonommiksi muuttuneet hallintalaitteet. Ski-Doon keveys tuntuu ajamisen helppoutena ja vaivattomuutena. Polaris Rush 800 Pro-R ES:ssä on ainesta pitkien päivämatkojen kelkaksi. Kääntyminen sen sijaan voisi olla terävämpääkin. Vastaavasti Ski-Doon isot käsisuojat auttavat pakkasessa kovasti. Polaris soveltuu hyvin rentoon matkustamiseen, sillä ajoasento on ryhdikäs ja penkki mukava. Rauhallisemmassa ajossa sen keula pelaa hienosti tasoittaen patit. Ajoasento säästää kuskia rennossa ja rajummassakin ajossa. Ero porukan piheimmän, eli Ski-Doon, kanssa on 9,1 litraa, mikä tarkoittaa, että Polariksen kulutus noin puolitoistakertainen. Alusta toimii mukiinmenevästi rauhallisessa ajossa, tosin liian mukava se ei ole. Matka-ajossa sen mukavuus on Yamahan luokkaa, jopa pykälää parempi
Välitys on nyt sama kuin Ski-Doossa eli yläratas on 25-hampainen ja alaratas 45-hampainen. Täydelliset ne eivät ole, sillä ohjauksesta tulee vieläkin sapiskaa. Polttoainetta paloi keskimäärin 16,8 litraa 100 kilometrillä, mikä on yli 163-heppaiselle 800-kuutioiselle kaksitahtiselle erinomainen lukema. Astetta reippaammin Kun ajoalusta muuttuu vaikeammaksi ja tahti kovemmaksi, nousevat Lynxin osakkeet. Syykin löytyi, sillä klikkerit olivat aika tavalla kaakon puolella. Testin aikana vallinneissa olosuhteissa jousitus ansaitsee kovassa ajossa arvosanan hyvä plus. Lynxin voimansiirtoa on säädetty uusiksi viime vuodesta. Yamahan ajoasento on jotain uuden ja vanhan väliltä. Ohjaus on kaikissa tilanteissa kevyt, mistä osakiitos kuuluu ohjaustehostimelle. Alustaa ei juuri parane moitiskella, mutta keula todettiin aluksi hieman jämäkäksi. Toivottavasti talven mittaan meille tulee uusi mahdollisuus kokeilla kelkka kunnon lumipatissa, jossa se todennäköisesti toimii loistavasti. Moottorin herkkyys ja voima tekevät ajamisesta kinttupoluilla hieman kulmikasta. Control-suksi ei ole päässyt MK-lehden suksien Hall of Fameen ja tuskin koskaan pääseekään, mutta yksi positiivinen asia siitä on sanottava: vähälumisella reitillä mutkissa kuoriutuu esiin mättäitä, jotka tarttuvat helposti sivakkaan ja viurauttavat ohjausta. Keula toimii pahuksen hienosti ja alustakin melko pitkälle. Kelkka pysyy kaiken aikaa ruodussa eikä vauhtia tarvitse himmailla kuin ojien ylityksissä. Yamaha Apex SE yllättää rivakassa menossa. Kun Lynxiä vertaa sen sisarmerkkiin, on ohjaus selvästi epätarkempi. Viimevuotisessa PowerTEK-moottorisessa yläratas oli 23-hampainen. Ski-Doon herruutta isossa luokassa ei hetkauta mikään vuonna 2011. Tänä vuonna terävyyttä on riittävästi ja kun jousituskin on paremmin säädöissään, ovat ajo-omaisuudet tuntuvasti paremmat. Tiuhalla välityksellä voimapakettiin haluttiin saada hieman terävyyttä ja toisaalta tavoitteena oli myös edellisvuonna vaivanneiden remmiongelmien ratkaisu. Näistäkin jousitus yleensä selviää, mutta on muistettava, että Apex on painava kelkka, jota on hankalampi saada ruotuun pieleen mennen montun ylityksen jälkipelissä kuin sen kevyempiä kilpakumppaneita. Giantpattiin tätä kelkkaa ei ole tehty, mutta lähes kaiken muun se hanskaa hienosti. Kuten aiemmin totesimme, Lynxin säätöihin on haettu urheilullisuutta. Terävyyttä ainakin saatiin, sillä Lynx keuli vallan hysteerisesti ja ajaminen oli melko levotonta. Ski-Doo oli testimme pieniruokaisin ja suorituskyvyltään vertailuryhmän ykkönen. Lynxillä kestää vetää esiin pilkistävään mättääseen sukset linkussa ilman pelkoa tökkimisestä. Niiden palauttaminen tehdasasetuksiin paransi tilannetta jonkin verran. MXZ 800R X-RS on uskomaton paketti menohaluja, taloudellisuutta ja mukavuutta. nut yhdistelmä tehoa ja taloudellisuutta. Tehostin helpottaa elämää hitaassa puunkierrossa, mutta nopeammassa ajossa sitä ilman pärjää mainiosti. Tehostin toimii myös ohjauksen iskunvai- www.mk-lehti.fi MK 17. Se vetelee hieman ja jarrutuksissa taipumus korostuu, kun kelkka on enemmän nenällään. Moottori on reippaassa ajossa m-a-ht-a-v-a. Rajusti mutkaisella uralla runtattaessa ajaminen on työlästä, sillä leveän tankin takia ajoasento tuntuu ahtaalta. Voimaa on peukun alla aina, ja kun moottoria komennetaan, alkaa Yamaha kiihtyä mahtavien pakoäänien saattelemana semmoiseen tahtiin, että hirvittää. Jämäkkä jousitus herää eloon, kun tällit muuttuvat pahemmiksi. Rave RE ei ole tarkoitettu hempeään ajeluun, vaan se on kelkka, jolle ominaisinta käyttöä on pari tuntia turpaan vetoa. Se sopii reippaaseenkin ajoon, kunhan reitti ei ole liian söheröinen
Vertailutestissä... Rushin lisäsäiliölliset Walker Evans-iskarit on varustettu puristusvaimennuksen säädöllä. 1 2 3 4 5 1,93 s / 16 m 2,55 s / 28 m 3,57 s / 52 m 20-80 km/h 1,94 s, 0-200 m 7,76 s, 0-400 m 12,52 s, 500 m loppunopeus 163,6 km/h Yamaha Apex SE 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 1 2 3 4 5 2,11 s / 18 m 2,85 s / 33 m 3,92 s / 58 m 20-80 km/h 2,22 s, 0-200 m 7,98 s, 0-400 m 12,76 s, 500 m loppunopeus 163,2 km/h Apexin Fox Float-iskareilla terästetyn keulan toiminta lähentelee täydellisyyttä monipuolisessa reittiajossa 1818 MK MK www.mk-lehti.fi www.mk-lehti.fi. 1 2 3 4 5 2,11 s / 17,2 m 2,88 s / 32 m 3,88 s / 57 m 20-80 km/h 2,10 s, 0-200 m 8,09 s, 0-400 m 13,07 s, 500 m loppunopeus 155,5 km/h Lynx Rave RE 800R E-Tec 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Pikasäätöjä löytyy kumpaankin suuntaan. Mittaustuloksia kiihtyvyys Arctic Cat F8 Sno Pro 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 1 2 3 4 5 2,05 s / 17 m 2,77 s / 31 m 3,79 s / 53 m 20-80 km/h 2,12 s, 0-200 m 8,03 s, 0-400 m 13,01 s, 500 m loppunopeus 153,3 km/h Polaris Rush 800 Pro-R ES 0-60 km/h Arctic Cat käyttää keulassa Fox Float 2-iskareita. negatiivipuoli, kuten Yamahassakin. 2,04 s / 16,5 m 2,76 s / 31 m 3,75 s / 53 m 1 2 3 4 5 0 sek. 0-80 km/h 0-100 km/h 20-80 km/h 2,09 s, 0-200 m 7,91 s, 0-400 m 12,87 s, 500 m loppunopeus 155 km/h Ski-Doo MX Z X-RS E-Tec 800R 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Säätö on saatu mukavaksi ja osasyy on se että ilmajousessa on nyt myös ns. Joustoa on 24,1 senttiä. Joustoa on 22,9 senttiä. Ski-Doo käyttää keulassa 40-millisiä KYB:n vaimentimia, joissa on nopean ja hitaan puristusvaimennuksen sekä paluuvaimennuksen säädöt. Lynx käyttää sisarmerkkinsä tapaan halkaisijaltaan 40-millistä KYB:ä
Kovalla alustalla kipakassa pakkassäässä koneet toimivat hienosti ja pito oli hyvä, mutta vastaavasti kova pakkaskeli aiheuttaa hieman nihkeyttä. Ohjaus on hyvä kovalla alustalla, mutta pehmoisessa suksi alkaa liitää ja kelkka aliohjaa. Astinlaudat ovat hyvin karhennetut, mutta jotain niistä puuttuu. Ne meistä, jotka ajavat jalat edessä, kaipaavat jalkakoteloihin parempaa tukea. Muutoin tehostimen tarpeellisuus on hieman kyseenalainen, mutta ei siitä haittaakaan ole kuin lisääntyneen painon muodossa. Joissain ojan ylityksissä tuntui, että SkiDoon etupukki ei kanna aivan yhtä hyvin kuin Lynxissä. Porukan nopein kelkka Ski-Doo lähti paikaltaan kuin kansa kirkosta erään keskusteluohjelman jälkeen. Kun happea on tarjolla paljon, myös bensaa syötetään reippaasti. Tämä aiheuttaa levottomuutta ja pidentää jarrutusmatkaa. Rushin väkevämpi versio on tehokas ja nopea kelkka, joka on parhaimmillaan rentouttavassa reitticruisailussa. mentimena, mikä tuo mukavuutta vähälumisella reitillä, jossa suksi saa tälliä mättäistä ja kivistä tuon tuosta. Tämä tuo ajoon rauhallisuutta, joka on ehkä hieman hämäävää. Keulan toiminnassa ei ole huomauttamista, eikä liiemmin alustassakaan. Kelkka ei tee mitään yllättävää ja satunnaisissa ohhohtilanteissa se on helppo saada takaisin ruotuun. Tehorekisterin alapäässä saisi voimaa olla pikkuisen lisää. Ne, jotka ajavat kelkkaa kuin REViä, toivovat samanlaisia varvaskoukkuja, joita käytetään Lynxin ja Ski-Doon kilpureissa. Sekä Ski-Doo että Lynx tuppasivat yskähtämään täyskaasukiihdytyksissä ja suorituskykymittauksissa. Yllättävissä pateissa ei tarvitse miettiä vastaako kone kaasuun, sillä menokäskyyn Ski-Doo vastaa aina painokkaasti. Kaasua on pakko löysätä ja kaasun pumppailu puolestaan tekee mutkan ajamisesta hieman kulmikasta. Polariksen ajoasento on suunniteltu semi-sporttiseen ajoon. Ski-Doo on kovassakin ajossa porukan ykkönen. Veto ei kuitenkaan keskeydy eikä kelkka nyi, vaan häiriön havaitsee vain korvakuulolla. Löylyä riittää Suorituskykymittauksissa kelkat kulkivat tänä vuonna erittäin hyvin, joskaan historian kovimpia tuloksia emme kellottaneet. BRP:n mukaan yskäisy todennäköisesti johtui kovasta pakkasesta ja ilman erittäin suuresta happipitoisuudesta. Moottorissa ei ole aivan yhtä paljon voimaa kuin muissa testatuissa, mutta se tuntuu silti erittäin pirteältä. Ski-Doo www.mk-lehti.fi MK 19. Muutaman päivän reippaan ajon jälkeen voimme vain todeta, että Yamaha on onnistunut tekemään uudesta Apexista monipuolisen ja uskomattoman hienon kelkan. Telasto ei myöskään ole aivan kartalla kovissa jarrutuksissa, vaan jousituksen pakkaamisen takia perä ikään kuin liitää pattien ylitse. Pirteää fiilistä alleviivaa pakoääni, joka ei ole julmetun kova, mutta kaasua avattaessa sen sävy on kuin pirun kiroilua. Sen jousitus on tasapainoinen, joten ajotuntuma on kaikissa ajotilanteissa hyvä, ja kuski tuntee olevansa tilanteen herra. Mutkissa penkin korkeus aiheutti hankaluuksia usealle testiryhmän jäsenelle, sillä ulkokaarteen jalka ei enää saa tukea astinlaudasta. Bensan ja ilman seosta tulee sylintereihin täyskaasukiihdytyksessä niin paljon, että koneen voimantuottokapasiteetti saattaa hetkellisesti ylittyä. Tässä kohdassa ecu käyttää konetta hetken suojamoodilla, mikä aiheuttaa laulun hetkellisen katkeamisen. Räivittäessä rajummin soisi moottorin prötäilytaipumuksen olevan jo historiaa. Vaikka kelkka ei kilju kaiken aikaa, saa kaasun painaminen sen liikkumaan todella ripeästi. Voimansiirto on enemmän kuormittava, ja kelkka tuntuu siltä, että sitä ajetaan iso vaihde päällä. Sen sijaan heitoissa alusta pelaa loistavasti ja jarrutuksissa perä pysyy maassa. Suorilla ohjaamo on hyvä, sillä suhteellisen korkealta penkiltä on helppo nousta seisomaan. Mutka-ajoa haittaa myös alustan taipumus vaipua kiihdytyksissä, jolloin sukset menettävät otteensa ajoalustasta ja kelkka sekä aliohjaa että kallistelee. Polaris Rush 800 on koneensa ja voimansiirtonsa puolesta onnistunut paketti. Ski-Doon moottori on luonteeltaan vääntävä ja voimansiirto rakennettu moottorin mukaiseksi. Astinlaudat ovat hyvät ja reunoilla on pitoa niin että tossut eivät helposti lipeä
Testiryhmästä ainoastaan yksi kuski oli sitä mieltä, että voiton olisi pitänyt mennä jollekin muulle. Huippuja 500 metrillä kertyi 155,8 kilometriä tunnissa. Ski-Doon ykkössija selittyy kaikkien osasten saumattomalla yhteispelillä. Se on parhaimmillaan, kun edessä Paino täydellä tankilla kg 291,6 KuLuTuS jA PAinoT Arctic Cat F8 Sno Pro Polttoainekulutus L / 100 km 22 Bensatankin tilavuus litraa 48 Paino tyhjällä tankilla kg 256 Lynx Rave RE 800R E-tek Polaris Rush 800 Pro-R ES Ski-Doo MX Z X-RS E-tec 800R Yamaha Apex SE 17,5 25,9 16,8 19,9 222 160 238 180 39 41,6 40 34,6 259,4 265,4 249 314,2 230 235 219 288 20 MK www.mk-lehti.fi. Yamaha on yhtä selvä kakkonen. 200 metriä tuli täyteen 7,92 sekuntia lähdön jälkeen. Kelkassa perusasiat natsaavat kohdalleen hiukan paremmin kuin muissa. Sataseen Lynx tempaisee itsensä 3,79 sekunnissa ja 200 metrillä aika on 8,03 sekuntia. Yamaha on nautiskelukelkka, joka näyttää hienolta ja kuulostaa mahtavalta. Tämä kertoo, että Polaris saa konetehon siirrettyä lumeen tehokkaasti. 200 metrillä se häviää Lynxille marginaaliset kuusi sadasosaa, mutta 500 metrin loppunopeus on himpun kovempi eli 155,8 kilometriä tunnissa. Toimintasäde km 218 Yhteenveto Voittajasta ei ollut epäselvyyttä, sillä Ski-Doo keräsi ylivoimaisen pistepotin. Rush kiihtyy suksia säästäen ja saavuttaa satasen 3,75 sekunnin täyskaasukiihdytyksen jälkeen. Lähdössä AC sutii etupainoisuutensa ja äärimmäisen vähän painoa siirtävän alustansa vuoksi. Vertailutestissä... ARvoSTELuPiSTEET Moottori Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Voimansiirto Polttoainekulutus Yhteensä runkorakenne / ohjaus Matka-ajo Urheilullinen ajo Suuntavakaus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys/ohjaus Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Paino Yhteensä kuljettajaYMpäristö Ajoasento Penkki/tankki/kuomuyhdistelmä Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Ajovalot Melu Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä Arctic Cat F8 Sno Pro Lynx Rave RE 800R E-Tec Polaris Rush 800 Pro-R ES Ski-Doo MX Z X-RS E-Tec 800R Yamaha Apex SE 10 9 9 9 9 8 54 10 10 9 9 9 10 57 9 9 9 9 9 6 51 10 10 10 10 10 10 60 10 10 10 9 10 9 58 8 8 9 9 8 8 8 8 8 7 81 8 10 8 9 8 10 7 10 8 9 87 8 8 9 8 8 9 9 7 8 9 83 9 10 9 9 9 10 10 10 10 10 96 10 8 9 9 10 9 9 8 9 6 87 8 7 9 9 9 9 9 9 8 77 212 10 9 9 7 8 8 7 8 7 73 217 9 8 9 9 9 9 8 9 8 78 212 10 9 9 7 8 8 9 8 9 77 233 8 8 9 10 10 9 9 10 10 83 228 kiihtyi nollasta sataseen 3,57 sekunnissa, mikä on kova lukema vakiokelkalle. Arctic Cat on sekin neljän sekunnin alittaja ajalla 3,88. SkiDoo todistaa, että urheilullisen kelkan ei tarvitse olla epämukava. Lynx irtoaa hyvin paikaltaan, muuta kovemmissa vauhdeissa 3,8-senttinen matto ja alustan aiheuttama vierintävastus alkavat tuntua. Arctic Cat jää kiihdytyksessä Lynxille. Raskaskeulainen ja paina- va kelkka kärsii lähdön hetkellä painostaan, mutta liikkeelle päästyään se ryntää kuin äkämystynyt sarvikuono. Loppunopeudeksi 500 metrin radalla mitattiin 153,3 kilometriä tunnissa. Loppunopeus puolen kilsan matkalla oli 163,6 kilometriä tunnissa. Yamaha rykäisi nollasta sataan 3,92 sekunnissa. Tosin edes MXZ 800R X-RS ei pistänyt kampoihin samaan aikaan testatulle Polaris Rush 800 Assault RMK 155:lle, joka oli vielä kymmenyksen nopeampi. Se voittaa kilpailijansa jokaisella osaalueella suorituskyvyssä ja myös ajoominaisuudet ovat huippuluokkaa. Assaultia auttaa erittäin tiuha välitys: kelkan huippunopeus on alle 140 kilometriä tunnissa, kun Ski-Doon loppunopeus 500 metrillä oli 163,6 kilometriä tunnissa. Se on tehty kokonaan eri tarkoitukseen kuin Ski-Doo, mutta silti se toimii jopa urheilullisessa ajossa hienosti. 200 metrin aika Polariksella oli 7,91, kun Ski-Doon vastaava lukema oli 7,76 sekuntia. Toiseksi nopein lähtijä on Polaris
Sen vahvoja puolia ovat hyvin toimivat ergonomiset ratkaisut, hieno moottori, raaka mutta toisaalta sivistynyt voima ja kovaa käsittelyä sietävä jousitus. Vasen etusormi hakeutuu kurveissa monesti toistamiseen jarrulle, sillä kelkka tuntuu vain menevän ja menevän, vaikka vauhti on jo aiemmin tapettu jarrulla ja kaasu löysätty. Molemmat ovat vertailuryhmän parhaimmistoa ääriurheilullisessa ajossa, mutta Ski-Doon käyttöalue on Lynxiä laajempi vakiosäädöissään. Vuoden päästä olemme viisaampia. Tätä mieltä Olli Autonen Rotaxin uusi E-TEC 800R saa suupielet kohoamaan paitsi reitillä, myös huoltoasemalla. Moottorissa on tautinen vääntö, ja molemmilla BRP:n laitteilla saa lipsutella aivan pintakaasulla, kun reitillä edetään kohtuullisen reipastakin tahtia. on muutama sata kilometriä keväistä Pohjois-Suomen reittiä. Raskas kaasu on luojan kiitos historiaa ja sekä Lynxin iso Rave että X-RS Ski-Doon isompi painos ovat nyt paljon miellyttävämpiä ajaa. Lynx keräsi kolmanneksi eniten pisteitä. Jokohan voimasuhteet ensi vuonna järkkyvät. Ilmeisesti säädöillä saisi paljonkin aikaan, sillä Petri Rautionahon Rush 600 meni Mäntyvaaran Pakkaskisoissa erittäin nätin näköisesti. Mukavuusluokan ykkönen se ei ole, eikä sitä semmoiseksi ole tarkoitettukaan. Isolohko E-TECissä on mahtavasti voimaa ja hämmästyttävän pieni polttoaineen kulutus. Arctic Cat F8 Sno Pro ei edusta ryhmän urheilullisinta laitaa, vaikka ulkonäkö puhuttelee ja Suzukin päivitetty kasisatanen on luonteeltaan superurheilullinen. Testiryhmän sisällä käytiin hetkittäin kovaakin vääntöä näiden kahden välisestä paremmuudesta. Siinä missä Lynx on aavistuksen pintakova ja keulaltaan levottomampi matka-ajossa, tuntuu Ski-Doo mukavalta ja rauhalliselta. Valonvaihtimen ja kahvanlämmittimien katkaisimien toivoisin palaavan tälle vuosituhannelle. Moottori vetää mahtavasti ja kelkka rullaa erikoisen kevyesti. Vaikka lähestymistapaa justeerattiin tasapuolisemmaksi, osoitti kelkkamaailman kanadalainen pioneeri edelleen olevansa etevin tehokkaiden urheilullisten kelkkojen valmistaja. Catissa on sinänsä hyvä ajoasento ja jalkatilat, mutta pullean penkin etureunat vastaavat www.mk-lehti.fi MK 21. Sekä Lynx että SkiDoo ansaitsevat kympit ajoasennosta ja kuskin työtiloista. Polaris ja Arctic Cat saivat vähiten pisteitä, mikä ei tarkoita, ettei kelkoissa olisi ainesta. Tämänkertainen testi poikkeaa aikaisemmista sporttikelkkatesteistä siinä, että nyt ei voittoa viety pelkästään urheilullisin avuin. Kaksikosta Ski-Doo on enemmän mieleeni, aivan kuten 600-kuutioisissakin. Kummankin moottori ja voimansiirto ovat hyvin kuosissa, mutta huomautettavaa löytyy monikäyttöisyydestä ja erityisesti jousituksesta. Arctic Cat toimisi paremmin, jos alusta olisi aavistuksen jämäkämpi, joskin lyhytjoustoinen etupukki asettaa rajoituksensa säätämiselle. Yamaha Apex SE on nelitahtisten sporttien aatelia, jonka puikoissa fiilis on aina korkealla. Mutta koska sen sisarmerkki pystyy yhdistämään urheilullisuuden ja mukavuuden hyvin samaan pakettiin, toivoa sopii, että myös Lynx saataisiin mukavuudessa samalle tasolle. Polariksen alusta kaipaa sekin uusia säätöjä, jotta todella nähtäisiin mihin kelkasta on. Jos valinta pitää tehdä urheilullisuuden tai mukavuuden välillä, valitsemme ensiksi mainitun
Kun patikko pa- henee, lyhytliikkeinen etupukki pohjaa ja rajoittaa ensimmäisenä reilumpaa etenemistä. Vertailutestissä... hankalasti pohkeisiin. Moottori vastaa terävästi kaasuun ja kisakireä ääni miellyttää korvaa. Patikossa keulan ominaisuudet riittävät pidemmälle kuin monojousitettu telasto. Jousitus toimii todella hienosti matka-ajossa ja yllättävän pitkälle sillä selviää myös raisummassa ajossa. Catin penkinpäällinen on erittäin liukas ja takamus seilaa jatkuvasti laidalta toiselle. Ski-Doon vahvuus kaikilla osaalueilla on jäätävää. Polaris Rush 800 Pro-R ES jätti minut hieman kylmäksi, eikä pelkästään matalan tuulilasinsa ansiosta. Apex kääntyy keveästi aina juuri sinne minne kuljettaja käskee. Jousitus pysyy ajan tasalla kaikissa tilanteissa, sillä se on mukava hitaassa vauhdissa ja pikku nypytyksessä, sietäen kuitenkin samankaltaisen pommituksen isompaan pattiin kuin Lynx. Moottori on läsnä kaikilla kierrosalueilla ja käy silkinpehmeästi. Suuntavakaus on ryhmän eliittiä, joten kelkassa on aineksia pitkäänkin matkantekoon, joskin bensaa kone polttaa nykymittapuun mukaan liikaa. Ski-Doo MXZ 800R X-RS E-TECin ajo-ominaisuudet on saatu todella tasapainoisiksi. Kelkka on kovasti suksillaan, eikä se kevennä keulaa kaasulla kuten muut vertailun kelkat. MXZ 800R E-TEC on testin nopein ja taloudellisin kelkka, se on mukavin rauhallisessa ajossa ja paras pommituksessa. Catin tapaan Polaris on vauhdinnälkäisen matkapeli, jonka alusta kaipaa preppaamista kovaan reittireippailuun. Moottorissa on soundia ja vetoa läpi kierrosalueen, mutta alarekisterissä kone ei ole aina kaasun tasalla, vaan pientä prötäämistä esiintyy. Myös keula pelaa hienosti, ja joissain vuosimalleissa esiintynyt kelkan sivuttain viskely viistopateista on muisto vain. Joni Launonen Oman listani ykkösestä ei ensim- mäisen ajopäivän jälkeen ollut epäselvyyttä. Yamaha on mielestäni testin toiseksi paras kokonaisuus. Mukavuudesta viis, kunhan peli toimii hikilenkeillä, on mottoni. En edelleenkään käsitä, mihin Rushin takajousitus on suunniteltu. Ajoergonomia on hivenen vanhanaikainen, sillä kuski tuppaa valumaan liian eteen kiinni massiiviseen tankkiin. On tavallaan tylsää rankata kelkka ykköseksi toisena vuonna peräkkäin, mutta ei tosiasioille mitään voi. Paljon ajavan matkakelkkailijan ykkösvalinta. Kelkan iso massa ottaa veronsa pattimeressä ja tiheässä puunkierrossa, mutta muuten Apexissa on kelkkaa moneen lähtöön. Kun moittiakin pitää, totean että se, joka vastaa näistä "uusista" hallintalaitteista, on varustettu eriskummallisella huumorilla. Istuimen etuosa on minulle edelleen liian leveä. Sami Jaakola Arctic Cat F8 Sno Pro on hyväkuntoisten reittien nautiskelulaite, jolla voi ajaa mutkat turhia kallistelematta tarkasti juuri sitä linjaa mitä kuljettaja haluaa. Alkutalven vähälumisessa jänkämökkelikössä ajettaessa Rush on ryhmän helpoimpia ajaa, sillä alusta on mukavan pintaherkkä ja keula toimii todella hienosti. Lynx on Ski-Doon tapaan saanut ominaisuuksiltaan mahtavan ison E-TECin, joka Ski-Doota nopeamman voimansiirron alasvaihdon kanssa tekee etenemisestä repivää. Aivan Ski-Doon tasolla ei vieläkään olla, mutta suunta on oikea. On Yamahassa muutakin hyvää kuin moottori. Yamaha Apex SE on painostaan huolimatta kevyt ja rauhallinen ajaa. Jos tässä olisi RR:n takajousitus ja polttoainetalous kunnossa, olisin myyty. Tähän vaivaan ei takapukin säätäminen auta. Moottori on jäljittelemätön paitsi äänien, myös käytöksensä perusteella: rivinelonen vastaa kaasuun kuin ajatus ja kypärän sisään kantautuu sivistyneen raivokas nelitahdin rääkäisy. Kelkan telasto pysyy kiinni ajoalustassa ja Ski-Doolla on turvallisen tuntuista ajaa keula korkeana päin patteja. Tavalliseen reitticruisailuun jousitus on jopa liian kova. Monoalusta tasoittaa pienen pyykkilautapatin eleettömästi, mutta samalla se sietää yllättävän kovia tällejä pohjaamatta. Yläkireä kone on saanut jatkokseen toimivan voimansiirron, joka pitää huolen siitä, että moottori on aina pelialueella. Kelkan etupää on rauhallinen ja Catti menee hienosti suoraan isompaakin loivaa patikkoa, mutta matala ja hieman jyrkempi patti täräyttää usein etupukin pohjaan. Rush on vakaa ja rauhallinen laveiden latujen kelkka. Tankin ja istuimen yhdistelmä jättää toivomisen varaa, sillä istuin on korkea etuosastaan haitaten kaarteissa roikkumista. Se ei loista mukavuudellaan eikä se vakiosäädöissään ole urheilullinen. Kokonaisuutena F8 on pirteä ja omalla tavallaan mukava kelkka, jolla mieluusti lähtisin pidemmällekin reissulle. Rave RE 800R on toiseksi paras kelkka todella kovaan ajoon, sillä voimalinja on hieman viimevuotista rauhallisempi ja takajousitus tuntuvasti parempi. Kaiholla muistelen vuotta 2004, jolloin Enduron vakiosivakat olivat mallia SLP SLT. Kasisatanen kone sopii Polariksen Rushiin paremmin kuin 600-kuutioinen. Vauhdit nousevat kuin varkain ja yllättävää kyllä, kelkka ei juurikaan ota ajo-ominaisuuksissa turpaan kaksitahtisilta verrokeiltaan kovilla ja vähälumisilla reiteillä. Maininta myös jarruista, jotka voisivat olla herkemmät. Tuskin kelkalta voi paljon enempää vaatia. Ski-Doo sopii matkakelkaksikin ja sillä voi poiketa Lynx-pilotin kanssa vaikka enskakisan lähtöviivalle. Tämä kelkka parantaa elämänlaatua! Arctic Cat F8 Sno Pron selkään hyppääminen on minulle kuin kotiinpaluu. Lynx Rave 800R E-TEC on nyt todella urheilullinen kelkka, jonka alusta on sopiva kisatyyppiseen ajoon ja crossiradalla harrastamiseen. Roiman tehokas, riippumattomien mittausten mukaan yli 160-heppainen, moottori on todella puhdikas voimalaitos, joka viehättää kuskia kerta toisensa jälkeen. Ohjaustehostin keventää ajamista ja pidempi tela vakauttaa kaarreajoa. Miinusta kelkka saa sisarmerkkinsä tapaan kivikautisista katkaisijoista. Lisäteholla keulaa voi keventää pahempiin paikkoihin kuten ojanylityksiin. Rallikelkkaa en Catissa näe. Hieno peli se on edelleen, sillä ajamisen helppous, vakaus ja mahtava voimapaketti tekevät siitä pitkien lenkkien kelkan. Tehostin tekee ohjauksesta kevyen, mutta en koe sitä mitenkään mullistavana moottorikelkassa. Parikymmentä prosenttia parantunut polttoainetalous nostaa kelkan osakkeita matkapelinä. Kevätsafareille F8 olisi mahtava paketti. Hallintalaitteet ovat kohdallaan ja helppoja käyttää. Parasta Yamahassa on sen mukavuus, mutta toisaalta myös hienostuneen ulkomuodon sisälle kätkeytyvä raakalaismainen voima. Uudistuneessa Yamahan mahtinelarissa mukavuus ja urheilullisuus on saatu nivottua samaan pakettiin kiitettävästi. SkiDoo on tässä luokassa muita muutaman kelkanmitan verran edellä. Vuoden 2007 talvella kelkalla tuli ajettua paljon, ja siitä jäi silloin todella hyvä maku. Polaris Rushin isolohkoversio on pikkuveljensä tapaan parhaimmillaan loivia heittoja ja kurveja sisältävillä reiteillä, joilla vakaasti kulkevaa ja hyvän ajoasennon omaavaa kelkkaa osaa arvostaa. Leveä, liukas penkki ja kelkan taipumus mennä suoraan päin vastapenkkaa vähentävät halukkuutta räiviä sillä rajusti huonokuntoisella reitillä. Lynx on todellinen Raaka-Rollen reippailulaite ja historian paras REX-runkoinen kasisatanen. Lynx on vuoden nousija. Nyt kelkka kaipaa osaavaa alustavelhoa kaivamaan sen 22 MK www.mk-lehti.fi. Jammun ajoasento on sekoitus uutta ja vanhaa, istuin on mukava. Rushin telasto on auttamatta pehmeä huonommalle polulle ja etupukki lyö varoittamatta läpi yllättävissä paikoissa. Suksia rovaniemeläinen kaipaa edelleen
Tire Suur-Inkeroinen Reittikelkaksi Karjalan kotiränneihin valitsisin ison kaksitahtisen Ski-Doon. suorasuihkutus TRA 7/QRS Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: 38 x 305 / 3,8 cm A-LFS, TA 36 HLC -kaasuisk., jousto 242 mm Telasto: PPS-120, KYB 46 PB HLCRkaasuisk., jousto 390 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122,5 cm Pituus: 287 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 39 l Sytytyslaitteet: Denso CDI Hinta: 14 790,- www.mk-lehti.fi MK 23. Moottori, voimansiirto ja etujousitus toimivat, mutta ne eivät vielä tee kelkkaa. Sen vääntävämpi moottori on kerta kaikkiaan mahtava sekä käytökseltään että ääniltään. 116 kW / 155 hv 799,5 cc sähk. Kaasua löysätessä tapahtuva vapaa rullaaminen häiritsee hiukan kaarreajossa. Tasapainoinen kokonaisuus. levy Leveys: 120 cm Pituus: 299 cm (317 cm) Raideväli: 109 cm Pa-säiliö: 48 l Sytytyslaitteet: 3D Hinta: 12 490,- lynx Rave RE 800R E-tEC TeknISeT TIedOT Moottori: Rotax, 800R E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Tämä peli sopii parhaiten machomiehille, jotka viihtyvät pahimmissa laineissa ja jaksavat vielä 400 kilsan päätteeksi tempaista laitteen narusta tulille. arctic Cat sno Pro limited TeknISeT TIedOT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Suzuki, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppäventtiilit, APV-pakoaukonsäätimet 118 kW / 162 hv 794 cc akuton EFI Arctic Roller Cam / ACT Diamond drive 38 x 325 / 3,8 cm AWS VII, Fox Float 2-kaasuisk, jousto 241 mm Telasto: Slide Action -telasto, ACTkeulimisenestojärj., Fox-kaasuisk, jousto 34 mm Jarru: Hydr. sisäisen kauneuden esille. Luulin, että peräpää olisi mukavampi, mutta hyvä näinkin. Voimakasmoottorinen Catti jotenkin puhuttelee minua. Monojousitettu takapää on mielestäni Yamahan parhaiten onnistunut yleisperä. Ohjaamo on tosin koville pakkasille turhan askeettinen ja vetokäynnistys raskas. Kaikki on hyvin tasapainossa ja toimii hienosti. Odotin uudelta rakenteelta kuitenkin ehkä liikoja. Iso Rush on kaikin puolin oiva laite monenlaiseen käyttöön. Kone on upea, ulkoasu ja väritys onnistuneet, mutta väsyneelle viisikymppiselle laite on liian raju alustan kovuuden vuoksi. Juttuseuraa ei taukopaikoilla puutu, kun Polariksella paikalle päräyttää. Ohjaustehostin mahdollistaa terävän kääntyvyyden, vaikka suksipainetta olisi reilusti. Ulkoasu on kuitenkin Rushin parasta antia. Kuljettajan tilat ovat mukavahkot ja ohjaamo sivistynyt. Ajoasento ja jousitus ovat esimerkillisiä, sillä ne palvelevat kaikenlaista käyttöä, rajusta röykytyksestä lanattuun reittiajoon. Uusi pehmeäkäytöksinen kasisatanen mahdollistaa myös rauhallisen ajon ja antaa anteeksi väsyneenä tapahtuvia kaasunkäyttövirheitä. Laveammille laduille ottaisin Yama- han. Kone lähtee alhaalta hyvin ja kabiini on asiallinen. Se ei ole parhaimmillaan kovassa röykytyksessä, jota inhoan muutenkin, mutta soveltuu mainiosti normikeleille ja reittiajoon. Iso Lynx on kuin kilpaversio SkiDoosta
suorasuihkutu TRA VII / QRS Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: 38 x 305 / 3,2 cm REV-XP, KYB Pro 40 R -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: SC-5, KYB Pro 40 -kaasuisk., jousto 381 mm Jarru: Hydr. läppäventtiilit, Teho: 115 kW / 154 hv Iskutilavuus: 795 cc PA-suihkutus: Cleanfire Variaattori: P-85 / Team LWT Tela (lev., pit., harjakork): 38 x 307 / 3,2 cm Etujousitus: Pro-Ride, Walker Evans piggyback -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: Pro-Ride, Walker Evans Piggyback / Walker Evans Comp -kaasuisk., jousto 356 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122 cm Pituus: 274 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 41,6 l Sytytyslaitteet: Digital CDI Hinta: 14 690,- ski-Doo MX Z X-Rs E-tEC 800R TeknISeT TIedOT Moottori: Rotax, E-TEC 800R, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. 116 kW / 155 hv 799,5 cc sähk. Vertailutestissä... Polaris Rush 800 Pro-R Es TeknISeT TIedOT Moottori: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. Hinta: 14 790,- Yamaha apex sE TeknISeT TIedOT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Yamaha, 4-syl., 4-T, nestejäähd., rivimoottori 112 kW / 150 hv 998 cc 4 x Mikuni 39 mm YVXC 38 x 325 / 3,2 cm Kaksoiskolmiotuki erillisjousitus, Fox Float -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: Fox Mega Float -kaasuisk., jousto 295 mm Jarru: Hydraulinen jäähdytetty levy Leveys: 123 cm Pituus: 283,5 cm Raideväli: 109 cm Pa-säiliö: 34,6 l Sytytyslaitteet: Digital T.C.I / T.P.S Hinta: 15 990,- 24 MK www.mk-lehti.fi. levy Leveys: 122 cm Pituus: 291 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 40 l Sytytyslaitteet: ND-Megatec, digit
Edistyksellisessä 120 hv:n Genesis®-moottorissa riittää vääntöä, ja ProComfort®iskunvaimennus telaston taittoperällä tarjoaa tasaista kyytiä myös maastossa. Kelkkailu avartaa maailmaa! Yamaha RS Venture GT ja TF vievät sinut ja kyytiläisesi niin pitkälle kuin lunta suinkin riittää! Kelkkojen reitti- ja umpiajo-ominaisuudet ovat omaa luokkaansa. Taloudellinen mutta tehokas 80 hv:n työjuhta, Multi Purpose, kuljettaa väsymättä niin kuormaa kuin kahta matkaajaakin. Maailman ensimmäinen EPS-ohjaustehostettu kelkka on hämmästyttävän suorituskykyinen. Valitse SE-malli sporttisempaan ajoon tai XTX, kun haluat liikkua myös reittien ulkopuolella. putkisto EXUP-teho stehostin EPS-ohjau APEX SE APEX XTX 15 990 + tk 16 490 + tk www.yamaha-motor.fi. EXUP-tekniikka parantaa vääntöä tuntuvasti ja tarjoaa räväkät kiihdytykset taloudellisella kulutuksella. Leveät sukset takaavat parhaan pidon ja kantavat pehmeässäkin lumessa. en kattavin Markkinoid ka-mallisto! 4-tahtikelk Luksusluokan touring-kelkat PEX XTX Yamaha A 2011 elkka Vuoden k RS Venture TF ja RS Venture GT 13 490 + tk Nyt ohjaustehostin ensimmäisenä maailmassa! Yamaha Apex pistää käsiteltävyyden standardit uusiksi
No, alkuun on hyvä ajella reittejä pitkin, jotta saa sisäänajon tehtyä turvallisessa ja kelkalle helpossa ympäristössä. ProTaperin oh- jaustanko istuu käteen hyvin ja ohjaus on kevyt, mutta tanko kääntyy polarismaiseen tapaan vähän syliin. Se kantaa pikkupatikossa todella hyvin, mutta pintakovuus tekee nimismiehen 26 MK www.mk-lehti.fi. Assault on ensituntumaltaan ihan jees reitilläkin. Se pukee kelkkaa kuin hajuvesi lihapullaa, mutta mitä väliä kunhan itsellä on lämmin! Samalla mieleen hiipii kysymys, ovatko nämä niitä vanhuuden ensioireita. Samaan paikkaan on laitettu myös kahvalämppärien kolmiasentoinen säädin, Hi-Lo-Off. Pääsin ajamaan ensimmäisen version Assaultilla keväällä 2007 ja tykästyin siihen oitis. Vakiotuulilasi on lähinnä kosmeettinen koriste, joten pidempiä reissuja varten hommasin lisäksi jättikorkean lasin. Siitä hetkestä alkaen mieleeni oli syöpynyt ajatus pitkästä ja tehokkaasta äijäpelistä, jonka perässä ajaessa taivaalta sataa päänkokoisia jääkimpaleita. No okei, tuossa on varmaan vähän lapinlisää, mutta osa totta kuitenkin. Assaultiahan mainostetaan nimenomaan freeride-kelkkana, jolla voi järkeä käyttäen työntää menemään myös reitillä. Alla on ollut pätkämallin urheilukelkkaa, täysiveristä enskakilpuria ja crossoveria, joten nyt on aika kokeilla kuinka taipuu vuoristokelkalta rock´n´roll! oissatalven käyttötesti- ja ajokelkkana minulla oli Arctic Catin 600 CrossCountry SnoPro. Valintaani puolusti myös se, että jou- T dun ajelemaan väkisin jonkin verran reittejä pitkin, joten kelkan tulee toimia silloinkin. Siispä yksi sellainen, ja jos mahdollista, niin oranssina, kiitos! Umpisen testit odottavat Tyypillistä tuuriani on, että tällä hetkellä etelässä on mitä parhaimmat umpisen kelit ja minä pönötän Lapissa. Miinusta tulee hallintalaitteista, sillä pitkien ja puolikkaiden valojen valintakatkaisija on ohjaustangon alla olevassa muovissa, josta sitä on pimeällä lähes mahdoton löytää. Ajoasento on hyvä sekä seisten että istualtaan, ja kelkan päällä on todella helppoa liikkua. Jos Assault oli jo tuolloin niin tajunnantäräyttävä laite, niin mitä se onkaan tällä hetkellä. Alusta on umpisen peliksi yllättävän jämäkkä, jopa hieman pintakova. Käyttötestissä Polaris Rush RMK Assault 800 155" osa I TeksTi: AnTTi MikkolA kuvAT: olli AuTonen HankioHjus! Olen ajanut kuluneina talvina melko sekalaisella kalustolla. Viime talvena alla oli puolipitkä Yamaha Nytro CrossOver, joten tälle talvelle luonnollinen valinta oli täyspitkä laite. Hetken vaihtoehtoja puntaroituani valintani osui Polariksen 155-tuumaisella matolla varustettuun Rush RMK Assaultiin
Polariksen uudet RMK-alustat ovat erittäin kevyitä ja takapukissa on perinteisen hakaneulajousen sijaan kierrejousellinen iskari. Ohjaustanko on edessä ja korkealla, eli hyvässä paikassa kikkailuun ja seisten ajamiseen. www.mk-lehti.fi MK 27
Tarkemmat mittaustulokset löytyvät jutun lopusta. Tämä saa aikaan sen, että vaikka kelkka on varustettu läpivetävillä vetopyörillä ja mattoa on nyt kiristetty muutamaan otteeseen, se silti tuntuu hyppäävän välillä kovemmissa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa yli. Ensifiilikset ovat hyvät ja nyt täytyy toivoa superlumista talvea, jotta pääsemme kokeilemaan, mihin Assault oikeasti pystyy. Tarkempaa faktatietoa kulutuksesta toimintasäteineen tulee MK-lehden seuraavaan numeroon. Rushissa on selvästi pidemmät välitykset, joten se menee 0-400 metriin selvästi paremmin kuin RMK ja myös kulkee huippuja arviolta 20-30 km/h kovempaa. ilm.): 202,3 kg Pa-säiliö: 43,5 l Sytytyslaitteet: Digital CDI Hinta: 14 290 euroa 28 MK www.mk-lehti.fi. Mittasimme V-box-laitteella, kuinka Polle hyökkää paikaltaan ja tulokset olivat aika hurjia. Vertailun vuoksi siellä ovat myös samaan aikaan kiihdytetyn 800-kuutioisen Rushin lukemat. 1 2 3 4 1,82 s / 14 m 2,51 s / 27 m 3,47 s / 51 m 20-80 km/h 1,85 s, 0-200 m 7,45 s, 0-400 m 13,34 s, 500 m loppunopeus 138,1 km/h Polaris Rush 800 Pro-R ES (vertailun vuoksi) 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Pitkissä ja loivissa kovavauhtisissa pateissa alusta pohjaa, mutta se sallittakoon, sillä eihän tätä tuon tyyppiselle ajoalustalle olekaan tehty. Muissa luvuissa RMK selättää kaikki tämän lehden vertailutestissä olleet kasisataset, jotka nekin mitattiin samaan aikaan samoissa todella hyvissä ja nopeissa olosuhteissa. Kulutusmittauksia ei ole vielä tehty, mutta kelkan toimintasäde tuntuu ihan riittävältä. 1 2 3 4 2,04 s / 16,5 m 2,76 s / 31 m 3,75 s / 53 m 20-80 km/h 2,09 s, 0-200 m 7,91 s, 0-400 m 12,87 s, 500 m loppunopeus 155,8 km/h arctic Cat Crossfire 6 sno Pro Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. Myös kallistuksenvakaajaa voisi kokeilla, mutta siitä saattaisivat umpisen ominaisuudet kärsiä liikaa. Koeajossa... Raaka kiihtyjä Reittiajo Assaultilla on pitkille peleille ominaisen puskemisilmiön takia hieman kulmikasta. Kelkassa on 5,4-senttisellä harjalla oleva matto, joka on kumiseokseltaan mallia kova, joten pito on hyvä. kiharassa ajamisen hieman epämiellyttäväksi ja kelkan levottomaksi. 0-60 km/h kelkka kimpoaa 1,82 sekunnissa ja matkaa tähän menee vain vajaat neljä kelkan mittaa eli14 metriä. Mittaustuloksia kiihtyvyys Polaris Rush 800 Assault RMK 155 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Puskemista edesauttaa pitkä ja karkea matto, mutta myös jokseenkin räjähtävä kiihtyvyys. Ominaisuutta voi korjata iskarien säädöillä ja kasvattamalla raideleveyttä keskiasennosta maksimiin. Suksien iskunvaimennus on jämäkkä, mutta kelkka tuntuu silti yllättävän kiikkerältä. läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet 115 kW / 154 hv 795 cc Cleanfire P-85 / Team LWT 38 x 393 / 5,4 cm Pro-Ride, Walker Evans Needle -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: RMK, Walker Evans Coil / Walker Evans Needle -kaasuisk., jousto 406 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122 cm Pituus: 328 cm Raideväli: 105,4-110,5 cm säädettävä Paino (valm
Silti kelkka kallistelee reitillä aika tavalla, koska siinä ei ole kallistuksenvakaajaa. www.mk-lehti.fi. RMK on todella piiitkä ja satula näyttää tästä kulmasta minimaaliselta, mutta tarjoaa silti aivan tarpeeksi tukea persuksille. Astinlaudoilla pysyy hyvin ja raju reijitys pitää irtolumen poissa. Tässä matossa riittää pitoa ja lunta sataa takana tulevan päälle lapiokuormittain. Kevennetyt liukurungot eivät tykkää kovasta reittipaukutuksesta, joten patikossa pitää ajaa maltilla. Alustan lisäksi myös etujousitus on kovahko kun puhutaan vuoristokelkasta
Testissä Lynx Adventure 600 ACE, Ski-Doo Grand Touring Sport Uuden ajan pikkumatkaajat www.mk-lehti.fi Puhallinjäähdytteisten kaksitahtimoottoreiden siirtyessä vähitellen moottorikelkkailun historiankirjoihin on tilalle alkanut nousta uuden sukupolven nelitahtisia matkakumppaneita. Kokeilimme vuodenvaihteessa kolmea uudenlaista näkemystä kevyestä yleiskelkasta. 30 MK
Yamaha on pysynyt esittelypäivistään lähtien muuttumattomana, ainoastaan iskunvaimennuksen setupeja on hienosäädetty. Rotaxin uudesta ACE 600 -nelitahtimoottorista otetaan tehoa 60 hevosvoimaa. Kaksipaikkaisen Venture Liten ja Multi Purposen lisäksi se esiteltiin myös sporttimalli Phazerin voimanlähteenä. Ruiskumoottorin kehityksen lähtökohtana ovat olleet puhdas palotapahtuma ja sen myötä mahdollisimman alhaiset kulutuslukemat ja vähäpäästöisyys. Samana mallivuonna Lynx ja Ski-Doo esittelivät uuteen RF-runkoon pohjautuvat matkanelarinsa. Yamaha ja BRP aloittivat uuden sukupolven matkakelkkojen esiinmarssin jo puoli vuosikymmentä sitten. Arctic Catin, Polariksen ja Ski-Doon mallistoista löytyy edelleen föönikoneella liikkuvia, alle 9000 euron matkakelkkoja, mutta niiden elinkaari alkaa olla tiensä päässä, kiitos tiukentuvien päästönormien. Voimanlähteenä käytettiin myös hyötykelkoissa palvellutta Rotaxin V-800:sta, jonka huipputehoksi ilmoitettiin 65 hevosvoimaa. Yamaha esitteli kolmi- ja nelisylinteristen isolohkojen rinnalle kaksipyttyisen ja puolilitraisen rivikakkosen, jonka huipputeho oli 80 hevosvoimaa. Lynx Adventure 600 ACE:n maton mitat ovat perintei- www.mk-lehti.fi MK 31. Alusta on mallia SC5-M, ja sen takapukissa vaimennusta hoitaa Kybin valmistama kaasuiskunvaimennin. Etupukissa ja kahteen kolmiotukivarteen nojaavassa keulassa käytetään halvempia kaasuemulsiovaimentimia. Lynx ja Ski-Doo ovat muutoin liki identtisiä, mutta sukset ja telamaton mitat poikkeavat toisistaan. 600 ACE ja Yamaha Venture Multi Purpose TeksTi: Joni Launonen kuvaT: oLLi auTonen Ja Joni Launonen P uhallinjäähdytteisellä kaksitahtimoottorilla varustetut kapeatelaiset ja kahdenistuttavat touringkelkat ovat olleet meillä pitkään erityisesti safariyritysten suosiossa. Alhainen hankintahinta, helppokäyttöisyys ja toimintavarmuus ovat olleet tekniikaltaan ja varustelultaan yksinkertaisten kelkkojen valtteja. Lähisukulaisuus Ski-Doon urheilukelkkoihin näkyy myös jousitusratkaisussa. Ski-Doon ja Lynxin uudet nelarimatkaajat astuivat tälle vuodelle uusiin vaatteisiin ja samalla voimanlähteeksi vaihtui 600-kuutioinen nelitahtikone. Verrokit esittelyssä Lynx ja Ski-Doo pohjautuvat molemmat Ski-Doon sporteista tuttuun REV XP -runkoaihioon. Moottori oli tuolloin markkinoiden pienin nelitahtinen
Testissä... 32 MK www.mk-lehti.fi
Yamahan jousitus toimii verrokkeja tasapainoisemmin. Kelkka kääntyy hyvin ja keula on suuntavakaa, mutta etupään vaimennusteho loppuu varhain, ja pohjaamisia tapahtuu turhan helposti. tiin hyppääminen paljastaa kuljettajan työskentelytilat BRP:n vastaavia ahtaammiksi. Nelari-Rotax kytkee jo 2500 kierroksen tuntumassa ja liikkeellelähtöä siivittää pieni nykäisy. Kehnojen lumiolosuhteiden ja reippaiden pakkasten takia reitit olivat kovia ja valtaosin huonokuntoisia, joten laitteiden ajettavuus joutui kovalle koetukselle. Lynxissä käytetään CTRL II nimistä suksea. Venturessa tuntuu myös kelkan korkeampi painopiste, mikä pistää kelkan kallistelemaan tiukoissa mutkissa. Ohjaustuntuma on hyvä ja kelkkojen kurviominaisuudet huippuluokkaa. Ilmiö ei ole ylitsepääsemättömän kiusallinen, mutta silti pieni voimansiirron rukkaaminen olisi Lynxissä ja Ski-Doossa paikallaan. Yamahan moottori tuntuu BRP:n laitteisiin verrattuna jopa urheilulliselta. Asemoinnilla on keskeinen merkitys alustan kantavuutta ajatellen. Kun lunta tulee ajouralle enemmän ja reitti pehmenee, tarjonnee Ski-Doon leveämpi ja korkeammalla harjalla varustettu matto paremman pidon. Irrottamalla takaistuin kasvaa tavarankuljetuskapasiteetti ja samalla yksin ajavan liikkumatila laajenee. Ajo-ominaisuuksissa on eroja Alkutalvi oli Etelä-Lapissa vähälumisin miesmuistiin. Venturessa ei ole perinteisiä jalkakoteloita, vaan nilkat tukeutuvat astinlautojen etuosissa olevien alumiiniputkien alle aivan kuin Phazerissa. Kääntyvyys on Yamahassakin hyvä, mutta kelkka kallistelee verrokkejaan enemmän. 34 MK www.mk-lehti.fi. Ajoasento on leppoisa ja kuljettajalla on tilaa liikkua aivan kuten merkkien urheilumalleissa. Vanhan mallin kelkoissa, joissa matkustaja istui reilusti takapukin takana, kohdistui puk- Venturen keula sietää selvästi paremmin patikkoa kuin Lynx ja Ski-Doo, sillä Yamahassa myös edessä käytetään kaasuvaimentimia. Peruutusvaihde menee päälle mittariston vierestä olevasta sähkönapista, joka kytkee mekaanisen pakin solenoidilla päälle. Se ei ole yhtä mukava kuin Lynxissä ja Ski-Doossa, mutta kantavuus on silti vähintään samaa luokkaa. Koneen luonteessa on paljon yhteneväisyyksiä perinteisen kaksitahtisen kanssa, sillä voimaa on enemmän keskialueella ja se myös venyy paremmin ylärekisteriä kohden. Kaikissa verrokeissa matkustajan istuin on irrotettavaa mallia. Moottorin luonteen ja tiheän välityksen ansiosta Venture vastaa kaasuun paremmin, mistä on hyötyä muun muassa ojanylityksissä. Alustan herkkyys on riittävä hitaampaankin ajeluvauhtiin, mutta yhtä lailla se sietää isoja tällejä ilman rajuja pohjaamisia. Enemmän kiertävä kone ja tiheä välitys ovat toisaalta meluisia. Myös ylävartalon ajoasento on tiiviimpi, ja kuski joutuu istumaan enemmän kädet supussa. Suksi on Lynxistä poiketen yhdellä ohjainraudalla varustettu leveämmän mallin Pilot. set on väännetty tiukimmilleen. Yamahan tiivis ajoasento käy tiheässä puunkierrossa hieman raskaaksi etenkin pidempiraajaiselle kuljettajalle, kun ohjaamossa joutuu jumppaamaan raajat enemmän koukussa. Alusta toimii molemmissa BRP:n laitteissa koko lailla hienosti. Tasaisella reitillä BRP:n laitteet tarjoavat miellyttävää kyytiä. Kovalla pakkasella pakin kytkeytymisessä esiintyi pientä takkuamista moottorin ollessa vielä kylmänä. Järvenselillä ja jänkäsuorilla Venturen huomiota herättävän suuri tuulilasi tarjoaa parhaan suojan, mutta pakkaskuurassa sen läpi on vaikea nähdä. Etenkin keula pelaa selvästi johdonmukaisemmin, eikä lyö samalla tapaa käsille vastapateissa ja ojienylityksissä kuten kilpailijoilla. Sen sijaan keulan iskunvaimennus ei ole aivan tilanteen tasalla, sillä etupään saa pohjaamaan turhan helposti pienissäkin vastaojissa, vaikka jousien esijännityk- Ski-Doon keula on identtinen Lynxin kanssa, niinpä siihenkin kaivattaisiin tuntuvasti parempaa iskunvaimennusta. Ski-Doon REV-mallin aloittama suuntaus tuo kuljettajan edemmäs, mikä mahdollistaa kahdenistuttavissa kelkoissa myös kyytiläisen istuinosan tuomisen alustan takapukin päälle tai jopa sen etupuolelle. Moottori käynnistyy avaimesta ja käsien lämmittimien keinuvivut sekä pitkät valot löytyvät vasemman peukalon alta. Paksumpi ajokenkä on putken alla melko tiiviisti ja polvikulma on selvästi tiukempi kuin Lynxissä ja Ski-Doossa. Venturen mittaristo on täysin digitaalinen, mutta nopeusnäytön numerot ovat onneksi riittävän suuret ja matka-ajossa niiden seuraaminen on vaivatonta. Kone vääntää ponnekkaasti heti kytkentäkierroksista eteenpäin, mutta moottorin tehoreservi loppuu heti lain sallimaan reittivauhtiin, eikä Lynxillä ja Ski-Doolla pysty keventämään vastaantuleviin ojiin. Uudessa ACE-moottorissa on jotain samaa kuin alle kaksilitraisen turbodieselin voimin kulkevassa henkilöautossa: moottori lupaa taajamassa paljon, mutta veto loppuu maantiellä ohitustilanteissa kuin seinään. Järvenselällä huomaa myös toisen erikoisen ilmiön: lasin muotoilu aiheuttaa taakse voimakkaan pyörteen, ja kuljettaja tuntee selässään ja niskassaan voimakkaan paineen kovemmassa vauhdissa. Testissä... Ominaisuudet riittävät kahdellekin Uudentyyppisten runkoratkaisuiden ansiosta myös matkustajan tilat ovat kehittyneet vuosien saatossa. Penkki on etuosastaan voimakkaasti kavennettu, mutta leveä tankin muotoilu pitää kuskin polvet melko etäällä toisistaan. Tempaisevaa lähtöä välttääkseen on kevyen kaasukahvan kanssa oltava tarkkana, jotta pehmeä eteneminen onnistuu. Merkillepantavaa on myös kelkkojen äänettömyys, sillä uuden ACE-moottorin käyntiääni on todella vaimea, eikä SC5-alustastakaan kuulu turhaa mekaanista sivuääntä. Alkutalven vähälumisilla reiteillä ei Lynxin ja Ski-Doon ajettavuudessa ollut eroja, vaikka telamattojen mitat poikkeavat toisistaan
7,19 sek. 0-200 metriä 9,73 sek., 500 m. 4,36 sek. loppunopeus 110,1 km/h, jarrutus 80 0 km/h 47 metriä www.mk-lehti.fi MK 35. 5,25 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 3,14 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 3,03 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 2,74 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 3,01 sek. 5,10 sek. loppunopeus 112,4 km/h, jarrutus 80 0 km/h 50 metriä Yamaha Venture Multi Purpose 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 5,02 sek. loppunopeus 118,6 km/h, jarrutus 80 0 km/h 48 metriä Ski-Doo Grand Touring Sport 550F 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 9,48 sek. 0-200 metriä 10,22 sek., 500 m. Mittaustuloksia kiihtyvyys Lynx Adventure 600 ACE 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. loppunopeus 112,8 km/h, jarrutus 80 0 km/h 51 metriä Ski-Doo Grand Touring Sport 600 ACE 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 10,98 sek. 0-200 metriä 10,35 sek., 500 m. 10,20 sek. 0-200 metriä 10,32 sek., 500 m
Kovalla lumipolanteella tehdyssä suorituskykymittauksessa Yamaha oli odotetusti rivakin liikkumaan. Ski-Doo kiihtyi satasen vauhtiin vielä reilut seitsemän kymmenystä Lynxiä hitaammin. Nollasta sataan 80-hevosvoimainen Venture kiihtyi 7,19 sekunnissa, kun Lynx tarvitsi samaan vauhtiin ehtiäkseen aikaa 9,48 sekuntia. Testissä... KuLuTuS jA PAinoT Polttoainekulutus L / 100 km Toimintasäde km 367 333 232 Bensatankin tilavuus litraa 40 40 36 Paino täydellä tankilla kg 267,8 268,8 322,8 Paino tyhjällä tankilla kg 238 239 296 Lynx Adventure 600 ACE 10,9 Ski-Doo Grand Touring Sport 600 ACE 12 Yamaha Venture Multi Purpose 15,5 kiin kohtuuton vipuvoima. Pohjakosketus tulee hieman herkemmin kuin Yamahalla, mutta kahden aikuisen miehenkin kuormalla molemmat sietävät hyvää matkavauhtia myös epätasaisilla reiteillä. Yamaha Venture Multi Purposen alustaan saa lisäkantavuutta kääntämällä muoviset lisäkannattimet hakaneulajousten tueksi. Lynxin ja Ski-Doon alustat kantavat matkustajan niin ikään mallikkaasti. Aivan valmistajan lupaamaan pihistelyyn emme Lynxillä ja Ski-Doolla yltäneet, vaikka lukemat ovat varsin maltillisia. Myös 500 metrin huippunopeudessa Yamaha oli nopein tuloksella 118,6 kilometriä tunnissa. Yamahalle menovesi maistui selvästi Rotaxeja paremmin. Lynx pyörittää allaan aavistuksen kapeampaa ja kuvioltaan matalampaa mattoa, mikä selittää reilun litran eron muuten vastaavaan Ski-Doo Grand Touring Sportiin. Alusta kantaa kyytiläisen ryhdikkäästi, eikä matkavauhtia tarvitse hiljentää ihan pieniin ojiin. Matkustajan tilat ovat hyvät, mutta kyytiläisen takamus pääsee liikkumaan turhan paljon sivusuunnassa. Lynx kulki samalla matkalla 112,8 kilometriä tunnissa ja Ski-Doo muutamia kymmenyksiä vähemmän. Yhteenveto Lynx Adventure 600 ACE ja Ski-Doo Grand Touring Sport 600 ACE ovat käytännössä yksi ja sama kelkka, joten nii- 36 MK www.mk-lehti.fi. Se taas johti alustan huonoon kantavuuteen ja herkkiin pohjaamisiin. Venturen alusta selviää kahden miehen kuormasta kuitenkin mallikkaasti ilman takapukin jousten jäykistämistä. Odottelimme erityisesti Rotaxin uuden ACE-moottorin kulutusmittauksia mielenkiinnolla, onhan valmistaja lupaillut koneelle niinkin alhaista kuin kahdeksan litran kulutusta sadalla kilometrillä. Lukema ei ole moottorikelkalle paha, mutta ero verrokkeihin on huomattava. Lynxin ja Ski-Doon matkustajan tilat keräävät Yamahaa enemmän kiitosta. Molempiin suuntiin joustavat käsikahvat ovat testiryhmän mieleen, sillä niiden ansiosta käsille tulee vähemmän iskuja ja matkustaja pystyy paremmin siirtämään painoaan. Mittaustuloksia Matkakäyttöön tarkoitetuissa pikkunelareissa suorituskykyä suurempi mielenkiinto kohdistuu polttoaineenkulutukseen. Venture Multi Purposen keskikulutus oli 15,4 litraa. Tavaratelineen jatkeena olevat kumipäällysteiset metalliputket ajavat asiansa, joskaan mukavuudessaan ne eivät yllä BRP:n vastaavien tasolle. Lynx Adventuren keskikulutukseksi mittasimme 10,9 litraa satasella, kun SkiDoon vastaava luku on tasan 12 litraa
Moottorissa on 20 hevosvoimaa enemmän kuin Rotaxissa, joten Yamahan rivikakkonen tuntuu selvästi kilpailijaansa terhakkaammalta ja laajempi tehoreservi antaa pelivaraa yllättäviin tilanteisiin. Mukavuuspisteitä verottavat huonompi ajoergonomia, lievä kiikkeryys sekä jousituksen pintakovuus. Kyyti on mukavaa ja ajo-ominaisuudet erittäin vakaat, mutta keulan pehmeys häiritsee jo matkavauhdeissa, kun reitti muuttuu epätasaisemmaksi. Molemmissa on nykyaikainen ajoasento ja hyvät liikkumatilat sekä yksin että kaksin ajettaessa. Jousitus on kuitenkin kantava ja esimerkiksi keula pelaa kilpailijoitaan paremmin. Alusta kantaa ja kyyti kelpaa kahdelle raavaalle miehellekin. Ski-Doon kyydissä istutaan Lynxin tapaan hyvässä penkissä ja riittävän etäällä penkistä olevat joustavat matkustajan kahvat olivat testiryhmän mieleen. Yamaha Venture Multi Purpose ei tarjoa samaa mukavuutta kuin Lynx ja Ski-Doo. XT 570 + 490,9. ntakohta paikkaku iset toim ituskulu t Lynxissä on hyvä matkustajan istumatila joustavine käsikahvoineen. Matkustajan tilat sen sijaan ovat hieman askeettisemmat ja epämukavammat kuin Lynxissä ja Ski-Doossa. den välille ei saatu eroa vähällä lumella. Yamaha kuluttaa polttoainetta Rotaxeja enemmän, mutta mikään bensasyöppö se ei ole. TYÖKELKKOJEN AATELIA bearcat · vakiona mm. Kaikissa verrokeissa tavaratilaa saa lisää matkustajan penkki irrottamalla. T Z1 X 2.990,1 kunta + paikka kohtaise t toimitu skulut Yamahan alusta kantaa riittävästi ilman takapukin hakaneulajousien jäykistämistäkin. Voimansiirron säädöissä on parannettavaa, sillä moottori on alhaalta turhan äkkiottoinen. Uusi ACE 600 -moottori on polttoainetaloudeltaan markkinoiden ehdotonta eliittiä, joten kelkalla on luvassa halpoja kilometrejä. sähköstartti, matkustajan istuin, leveät sukset ja takalisäjouset · todella iso polttoainetankki · heavy duty -puskurit edessä ja takana Maahantuoja: www.mk-lehti.fi KATSO LISÄTIEDOT SEKÄ LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI: WWW.ARTICCAT.FI
Kokeilun tulokset ovat yllättäviä. Etujousitus sen sijaan tuntui alkutalven epätasaisilla ja kovilla reiteillä liian hentoiselta. Otimme vertailun vuoksi yhdelle pienillä nelaritouringeilla tekemällemme ajolenkille mukaan Ski-Doon 550-kuutioisella puhallinkoneella kulkevan Grand Touring Sportin. Ajoasento on minun mieleeni, sillä se on riittävän tilava. Pieni herkistäminen ei olisi jousitukselle pahitteeksi, vaikkakin se on nykysäädöissään erittäin kantava. Jousituksen hyvä puoli on sen kantavuus. Joni Launonen BRP:n laitteet ovat erilaisista matoistaan huolimatta niin samanlaisia, että niiden välille on hankala tehdä eroa. Lynxin ja Ski-Doon kuljettajan tilat ovat markkinoiden parhaat, ja tilat ovat kunnossa myös takapenkillä. Tarkoitus oli paitsi tarkastella perinteisen föönikoneen polttoaineenkulutusta suhteessa nelitahtisiin verrokkeihin, myös selvitellä laitteiden muita eroavaisuuksia. Polttoaineenkulutukseksi mittasimme föönitouringille 17,7 litraa sataselle. Testissä... Vertailun Vuoksi ski-Doo Grand touring sport 550F Pienistä nelitahtimoottoreista odotetaan seuraajaa perinteiselle kaksitahtise lle puhallinmoottorille. Tuulilasi ei ole suuri, mutta se tarjoaa silti riittävän suojan kovallakin pakkasella. Lukema ei ole maata kaatava, mutta ero Rotaxin ACE-moottoreihin on melkoinen. Moottorin ja voimansiirron paketti toimii saumattomammin kuin konsernin nelitahtisissa verrokeissa ja moottorin luonne oli muutenkin enemmän perinteisiin kaksitahtisiin tottuneiden testaajien mieleen. Kytkin ottaa molemmissa heti kun kaasuun tarttuu ja kelkka liikahtaa turhankin terävästi kaksitahtiseen tottuneelle. Jousitus on rauhalliseen ajossa mukava, mutta etenkin keula kaipaa reilua jämäköittämistä, sillä sen vaimennusteho loppuu jo vaatimattoman näköisissä kuopissa. Telaston jousitus toimii hyvin kovallakin reitillä ja istuen pystyy ajelemaan huoletta. Aivan ryömintänopeuksissa kaasuun vastaaminen on nopeaa, jopa hätäistä. Pidän Ski-Doon mattovalinnasta enemmän, sillä 32-millisen harjan ja 406 milliä leveän telan tuomasta lisäpidosta on tuskin koskaan haittaa. Harri Kalliainen Lynx ja Ski-Doo tuntuivat näillä keleillä kuin samoilta kelkoilta, mutta jos lunta olisi ollut enemmän, olisi eroja luultavasti saatu esiin. Jalkakotelon etuosaan toivoisin silti pientä korotusta, johon kengän saisi tuettua paremmin. 550-kuutioinen lähtee liikkeelle hyvin pehmeästi ilman pienintäkään nykäisyä ja kaasua voi huoletta annostella läpi kierrosalueen. Lynx Adventure 600 ACE ja SkiDoo Grand Touring Sport ovat ajoominaisuuksiltaan perusmukavia. Vertailulle oli hyvät edellytykset, sillä puhallinkoneella kulkeva Grand Touring on moottoria lukuun ottamatta identtinen Ski-Doon ACE-version kanssa. Paino tuntuu ajossa etenkin ahtaissa paikoissa. Seuraava päämäärä voisi olla koneen piristäminen 10-20 hepalla siten, että ylärekisteriin saataisiin voimaa. Jousitus pelaa herkästi ja alusta kantaa jopa kaksi miestä. Jousitus kantaa ja keula toimii mielestäni paremmin kuin Lynxissä ja Ski-Doossa. Sen sijaan etujousituksessa on vielä hiomista, sillä se pohjaa turhan helposti. Suorituskykymittauksessa 52-hevosvoimainen puhallintouring kiihtyi nollasta sataan 10,98 sekunnissa ja kelasi huippunopeutta 500 metrillä 110,1 kilometriä tunnissa. Hintaeroa Ski-Doon 550-kuutioisen ja 600 ACE:n välillä on reilut 2000 euroa. Yamahan moottori toimii juuri päinvastoin kuin Rotax ja siinä riittää venyvyyttä ylärekisteriin saakka. Yamaha Multipurposen moottori on kipakamman tuntuinen kuin Rotax, mistä annan plussaa. Joku on sanonut, että massa tuo mukavuutta, mutta tässä tapauksessa niin ei ole, vaan Yamahan jousitus tuntuu pintakovalta reittiajossa. Köröttelyvauhdilla kyyti on hyvää, mutta teho voisi jakautua tasaisemmin myös yläkierroksille. Venturesta tulee mieleen vanha amerikkalainen auto: sillä on isot kuoret, mutta sisältä se on pienen ja ahtaan oloinen. Vaikka BRP:n nelitahtiset matkaajat ovat keveitä ajaa, on puhallinkoneella varustettu perinteinen versio vielä astetta köykäisempi viedä, kiitos edessä pyörivien pienempien massojen. Preppausta kaipaa myös tankin päällyskatteiden muotoilu, sillä katteet ovat turhan massiiviset. Voimansiirron säädöllä moottorista saataisiin varmasti vielä sivistyneempi ja esimerkiksi turistikäytössä helpommin lähestyttävä. Järvenselällä se aiheuttaa pyörteitä kuskin selkään. Testin aikaisissa pakkasissa lasi tuppasi huurtumaan, joten kuskin piti kuikuilla lasin sivuilta. Moottorin paras operointialue sijoittuu juuri leppoisaan matkantekoon, joskaan lisäpotkusta ei missään tilanteessa olisi haittaakaan. Sen sijaan Yamahan nelitahtiseen Ventureen eroa on vain pari litraa ajettua sataa kilometriä kohden. ACE-moottorista on pyritty tekemään taloudellinen ja siinä on onnistuttu. 38 MK www.mk-lehti.fi. Polttoaineenkulutukseltaan ja päästöiltään ACE 600 -moottori on kiistatta puhallinkonetta vuosikymmeniä edellä, mutta säätötöitä tarvitaan, jotta uutukainen yltää jouhevuudessa edeltäjänsä tasolle. Tuulilasi on iso, muttei kovin käytännöllinen. Venture Multi Purpose on veikeän näköinen ja tuntuinen kelkka. Vanha kaksitahtitekniikka alkaa olla tiensä päässä, ja huonolla hyötysuhteella varustetut matalatehoiset puhallinkoneet ovat ensimmäisenä liipaisimella, kun Yhdysvaltain EPA-rajoitukset tiukentuvat ja Euroopan ennakoidut päästönormit astuvat voimaan. Ongelmia tuli pienten ojien ylityksissä, sillä rauhallisesta kaasuun vastaamisesta johtuen keula ei kevene, vaan usein vastapenkkaan mennään viivasuoraan syöksyen. Poikkeuksetta testiryhmämme piti 550-kuutioisen ajettavuutta vertailtavista johdonmukaisimpana. Liikkeellelähtö on mukavampaa, kun teho ei tule ulos hyökkäävästi pienellä kaasunliikkeellä. Eroa voi pitää suurena, etenkin kun ajatellaan laitteiden eroavaisuuksia käytännössä. Multi Purpose on melkoisen painava kelkka yli 300 kilon märkäpainollaan. Yamahassa istutaan kädet ja jalat voimakkaasti koukussa, mikä käy raskaaksi pidemmillä taipaleilla. Tätä mieltä Olli Autonen Rotaxin uusi nelitahtimoottori miellyttää nimenomaan matka-ajossa. Vastaavasti menoveden menekki on reippaampaa, joskaan ei katastrofaalista. Ajossa Yamaha on verrokkejaan raskaampi ja kallistelee herkemmin takakulmalleen. Voimansiirron ja moottorin yhteensovittamisessa on vielä justeeraamista, sillä pikkunelari lähtee vieläkin liikkeelle ikävästi nykäisten. Yamahan tehokkaampi ja herkempi kone antaa reitillä enemmän pelivaraa kuin Rotax, mutta muilta osin kelkan käytös on kulmikkaampaa
45 kW / 60 hv 600 cc EFI eDrive / QRS 38 x 349 / 1,9 cm MC, kaasuisk., jousto 160 mm Telasto: SC-5M, MC / HPG kaasuisk., jousto 330 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 121,7 cm Pituus: 331 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 40 l Sytytyslaitteet: Bosch Hinta: 10 590,- Yamaha Venture Multi Purpose TeKniseT TiedOT Moottori: Iskutilavuus: Teho: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Yamaha, 2-syl., 4T, nestejäähd. lynx adventure 600 aCe TeKniseT TiedOT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Rotax 600 ACE, 2 syl., EFI 4-tahti, nestejäähd. 499 cc 59 kW / 80 hv 2 x Keihin 43 mm YXRC 41 x 366 / 3,2 cm A-tukivarret, kaasuisk., jousto 224 mm Telasto: Pro Comfort 144, kaasuisk., jousto 312 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 126,5 cm Pituus: 316 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 36 l Sytytyslaitteet: Digital T.C.I Hinta: 10 690,- www.mk-lehti.fi MK 39. 45 kW / 60 hv 600 cc EFI TRA IV / LPV VSA 38 x 345,6 / 2,5 cm MC, kaasuisk., jousto 160 mm Telasto: MC / HPG kaasuisk., jousto 330 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 121,7 cm Pituus: 331 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 40 l Sytytyslaitteet: Bosch Hinta: 9 890,- ski-Doo Grand touring sport 600 aCe TeKniseT TiedOT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Rotax 600 ACE, 2 syl., EFI 4-tahti, nestejäähd
Koeajossa Arctic Cat 500 Sno Pro MK-lehden testiryhMä Kuvat: Olli autOnen Viherpippuri Catin 500-kuutioisessa Sno Prossa on tehoa 85 hevosvoimaa, mutta silti moottori tuntuu ja etenkin kuulostaa yllättävän pippuriselta. Ulkoisesti kelkasta ei puutu myöskään katu-uskottavuutta, joten sen selässä jokainen voi olla oman elämänsä Tucker Hibbert! 40 MK www.mk-lehti.fi
Kuten jo perstuntumalla oli havaittavissa, lähtee 85-heppainen Catti ripeästi paikaltaan, eikä se häviä kiihdytyksissä nollasta kuuteen kymppiin ja kahdeksaan kymppiin tolkuttomasti liki 40 hevosvoimaa tehokkaammille laitteille. Raaserityylisestä ohjaamosta on turha etsiä ylimääräisiä mukavuuksia. Kepit ovat vakiona kovat, joten ne kannattaa säädättää. Sno Pron ohjaus on erittäin tarkka ja suomisäädetty etujousitus toimii herkästi, mutta ei silti pohjaa yllättävästi. www.mk-lehti.fi MK 41. Keinuviputyyppiset valonvaihtimen ja käsien lämmittimien katkaisijat löytyvät etupaneelin muoveista jos löytyvät. Korkeahkon raiserin nokassa olevaa ohjaustankoa saa säädettyä pienellä ruuvaamisella sopivaan asentoon myös eteen-taakse-suunnassa. Pienestä kuutiotilavuudesta huolimatta moottorissa on melko tasaisesti voimaa keskikierroksilta alkaen, mutta hurjasta väännöstä ei tietenkään voi puhua. Ainoa miinus tulee liukkaista astinlaudoista, joissa saisi olla reilusti enemmän karhennusta. Urheilulliseen harrastekäyttöön moottorissa on kohtuullisen mukavasti voimaa ja toisaalta matalavireinen moottori on luotettava ja myös niin vanha paketti, että kaikki lastentaudit on selätetty vuosia sitten. Hauskuuskerroin kohdallaan Ajoasento on erittäin rento ja sopii hyvin uuden liiton tyyliseen seisten pommittamiseen. Vaikka huipputeho ei päätä huimaa, kulkee kevyt kelkka ripeästi ainakin kovapintaisella reitillä. Tällä hetkellä Yamahan Phazer on edelleen ainoa kilpailija Catille tässä sarjassa, mutta Suomessa molemmat ovat kisamielessä väliinputoajia. 400 metrin matkalla alkaa selkään tulla jo reilummin ja huipuissa 85-heppainen häviää jo selvästi isommilleen. Pakoääni on kireän kuuloinen ja hämää melkein luulemaan, että kuomun alla on 600-kuutioinen kisakone. Satula on sopivan korkuinen ja hyvän muotoinen myös istuen ajamiseen, joten ergonomian kannalta kaikki on kunnossa. Kummatkin kelkat ovat kuitenkin erittäin hauskoja harrastusvälineitä ja selvästi nopeampia kuin puhallinkoneiset sportit, joilla niilläkin ehtii hyvin pisteestä A pisteeseen B. Muotoilultaan ja rungoltaan pikkuPro on samanlainen kuin tehtaan 600-kuutioinen nestekoneinen vakiokilpuri. Akuttomalla EFI:llä varustetussa 499-kuutioisessa moottorissa ei ole pakosäätimiä ja ruutia on tarkalleen 85 hevosvoimaa, sillä jenkkilässä on oma kisaluokka juuri tähän teholuokkaan. Cattia moitittiin testissä jousituksen pintakovuudesta ja alakierroksilla hengettömästä moottorista, joka haittasi etenkin hitaalla reitillä ajamista. S no Pro 500 oli viime talvena MK-lehden parivertailussa, jossa se sai vastaansa lähes saman tehoisen, mutta nelitahtimoottorilla liikkuvan Yamaha Phazerin. Voimalinjan säädöt ovat moottorin ominaisuuksiin nähden hyvin kohdallaan ja kytkeytymiskierrokset korkealla. Mittasimme pikkucatin suorituskyvyn samaan aikaan 600-kuutioisten vertailutestikelkkojen kanssa ja ohessa ovat verrokkina Ski-Doo X-RS:n lukemat. Ainakin pimeässä ajettaessa tehtävä on melkoinen haaste. Sama pätee alustaan ja etujousitukseen, mutta iskarit ovat Foxin perusmalliset kaasukepit ilman ulkoisia säätöjä. Minimalistinen pleksi ei tarjoa minkäänlaista suojaa viimalta ja ainakin käsisuojat ovat ensimmäinen tärkeä hankinta. Suorituskyky yllättää Pikku-Sno Pro lähtee käymään kylmänäkin viimeistään toisella nykäisyllä, kuten Catin akuttomalla EFI:llä on tapana. Nopeilla ja raskailla lumisilla enduroreiteillä ei 500 Sno Prolla kykene taistelemaan endurokisoissa isompia vastaan, mutta sopivan mutkaisella ja pattisella pätkällä se on nopea osaavan kuskin käsissä. Pienen lämmittelyajon jälkeen moottori alkaa käydä puhtaasti ja ilmeisesti säätöihin on viime vuodesta tehty fiksauksia, sillä mistään kurlaamisesta ei ole hajuakaan. Ensimmäiset noin 200 metriä se kiihtyy vain hiukan hitaammin kuin endurokisojen nestekoneluokassa kärkipaikkoja napsivat kuusisataset. Hypätessä ja myös isossa patikossa ajaminen vaatii ensin totuttelua, sillä kuskin työtilat ovat erittäin edessä ja kaarteissakin fiilis on kuin istuisi suksien Pikku-prossa on sama alusta kuin isoveljessä, mutta halvemmat iskarit ilman pikasäätöjä
Suksien iskareiden säädöt sen sijaan sopivat jopa harrasteajoon crossiradalla. Melkoiseksi kivireeksi vakiona ruuvattu 500 Sno Pro on tällä suomisäädöllä mukavan alkuherkkä ja silti alusta kestää kohtuullisen kovaa pommitusta. Vipumalliset katkaisijat ovat piilossa etupaneelissa ja tuulilasi on vain koriste. Kovempaa patikkoa hakkaavat haluavat silti ainakin alustaan lisää puristuspuolen progressiota molempiin iskareihin, sillä nyt kepit alkavat antautua vauhdin lisääntyessä ja patikon kasvaessa. Astinlaudoissa on hyvä reijitys, mutta karhennusta saisi olla enemmän. Ohjaamo on mallia pelkistetty. Kisamaisesta ulkonäöstään huolimatta Sno Pro 500 on monipuolinen reittikelkka, joka viihtyy kaikentyyppisessä ajossa. Käsisuojat ovat ensimmäisenä hankintalistalla. MittAuStulokSiA kiihtyvyys Arctic Cat 500 Sno Pro 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Maahantuojalla on siis lääkkeet ja tieto iskarien säätämiseen ja se kannattaa jokaisen Sno Pro -kuskin vaivautua teettämään, sillä vakiona takapää nakkelee melkoisesti. Hyppääminen ja kelkan ilmassa kääntely on myös helppoa. Kun kelkkaan tottuu, ohjaus tottelee herkästi ja Catti kääntyy terävästi. päällä. Kulutuksia emme tällä kertaa päässeet mittaamaan, mutta viime talven kokemusten mukaan polttoainetta kuluu noin 23-25 litraa satasella. 42 litran tankilla pääsee siis reilut 150 kilometriä, joten toimintasäde riittää kohtuullisen mukavasti reittiajossa. 1 2 3 4 5 2,03 s / 18 m 3,03 s / 37 m 4,30 s / 69 m 20-80 km/h 2,29 s, 0-200 m 8,25 s, 0-400 m 13,36 s, 500 m loppunopeus 149,1 km/h Arctic Cat 500 Sno Pro Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Pa suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Suzuki, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppäventtiilit 59 kW / 80 hv 499 cc akuton EFI Team 38 x 325 / 3,2 cm AWS VIII, Fox Zero Pro -kaasuisk, jousto 240 mm Slide Action, Fox -kaasuisk, jousto 340 mm Hydr. Hinnan lisäksi siinä on myös hauskuuskerroin kohdallaan! Koeajossa... Penkki/tankkyhdistelmä on sopivan kapea ja kelkan selässä onkin ketterä liikkua. Muuten mattovalinta on hyvä kelkan tehoihin nähden, sillä vetopito on hyvä ja kaarteissa kelkan saa halutessaan sopivaan sivuluisuun. 1 2 3 4 5 2,48 s / 20 m 3,84 s / 43 m 5,24 s / 85 m 20-80 km/h 2,89 s, 0-200 m 9,00 s, 0-400 m 15,13 s, 500 m loppunopeus 129,1 km/h Ski-Doo MX Z X-RS E-Tec 600 HO (vertailun vuoksi) 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. levy 126 cm 297 cm 109 cm 42 l 3D, pakokaasun l-tunnistin 10 490 euroa 42 MK www.mk-lehti.fi. Viime vuoden testissä risuja saanut jousitus on säädetty Suomessa uusiksi. Patikossa paras tyyli on edetä rennosti seisten ja mahdollisuuksien mukaan esteitä tuplaillen. Jarru on Cattilaakson tyyliin superia ja matto menee helposti lukkoon. Samalla sillä on tapana kerätä kuvio täyteen lunta, jonka jälkeen seuraava käännös saattaa sujua jo liiankin suuressa sladissa
Kelkkailijan ykkösvalinta UUS! UUT 159 Pyry-housut (169 polvisuojilla) 149 (179 suojilla) Pyry-takki 299 Differ-takki Huipputekninen takki vaativaan käyttöön! Veden- ja tuulenpitävää Action-kangasta Välivuoressa Comfortable® -materiaali, joka tasaa lämpötilan vaihteluja (lisäinfoa www.hanx.fi) Knox Avance CE-suojat Koot XS-5XL, myös mitoilla Monipuolinen sporttiasu talven aktiviteetteihin! Päällinen notkeaa vedenpitävää ja hengittävää Action-nylonia Kankaan sisäpuolella on pakkasen kestävä Action-pinnoite Irroitettavat henkselit Eva-vaahto takamuksessa Useita värivaihtoehtoja (lisäinfoa www.hanx.fi) Saatavana Knox Avance CE-suojilla Koot XS-5XL, myös mitoilla 32 Hugo-huppukauluri Neopreenimaskin ja Windstop-kaulurin yhdistelmä 225 Tunturi-safariasu Tosikelkkailijan ehdoton varuste! Päällinen notkeaa vedenpitävää ja hengittävää Action-nylonia Snowfabs-kangasta Tilava huppu, pitkät sivuvetoketjut, paljon taskuja Eva-vaahto takamuksessa Hyvät heijastimet Väri musta, sini-harmailla somisteilla Koot XS-5XL, myös D-mitoitus 159 Action Moto Kelkkahousut kovaan menoon! Kestävää Action Moto-kangasta Vedenpitävät ja hengittävät EVA-vaahto takamuksessa Knox Ce-polvisuojat Lumilukot lahkeissa Säädettävä vyötärö Hyvä lämmöneriste Väri: musta Koot XS-5XL, myös mitoilla 29 (34 pitkä malli) Tankorukkanen Talven 2010 suosikkituote! Tuulelta ja viimalta suojaavat Ulkokuori Action-kangasta, sisävuori tikkikangasta Pakkasenkesto testattu - 34 C° asteen pakkasessa Tilava yksi koko Nettikaupassamme paljon tuotteita erikoishinnoin! www.HANX.fi Mäntsälä Lahdentie 23 04600 Mäntsälä Puh. (03) 437 8068 Avoinna: ma-su Lohja Hossanmäentie 1 08350 Lohja Puh. 040 524 1211 Avoinna: ma-su. (019) 335 270 Avoinna: ma-su Tampere Automiehenkatu 39 33840 Tampere Puh. (017) 554 4205 Avoinna: ma-la Riihimäki Kinturintie 2 11120 Riihimäki Puh. (019) 719 131 Avoinna: ma-su Humppila Lasitehtaantie 5 31640 Humppila Puh. (019) 685 5172 Avoinna: ma-la Hanx-tehtaanmyymälät reittisi varrella - Paikkakuntakohtaiset aukioloajat ja ajo-ohjeet netissä: www.hanx.fi Oravikoski Suunniteltu ja valmistettu Suomessa Oravikoskentie 3 71470 Oravikoski Puh
Kokeilimme, josko voimasuhteet olisivat muuttuneet viime vuodesta Lynxin ja Polariksen hienosäädön myötä. M 44 MK K-lehden 600-kuutioisten vertailu on perinteisesti ollut pläjäys, joka on herättänyt tunteita ja keskustelua, eikä testiryhmä useinkaan selviä jälkipelistä ilman rajua palauteryöppyä. Ennakkotietojen mukaan kahteen kolmesta on tehty muutoksia täksi kaudeksi, mutta Ski-Doo on säilynyt lähes ennallaan, joten kelkkojen tekninen ruotimista ei tällä kertaa katsottu tarpeelliseksi. Wanhoja tuttuja Viime vuonna siunailimme kuinka an- www.mk-lehti.fi. Tämänvuotinen testi kärsi inflaatiota jo alkumetreillä, sillä kaksi testiin tarkoitettua vihreää kelkkaa jäi saapumatta. 600-kuutioisten testin tarkoitus on selvittää vuoden paras urheilukelkka. Palautetta pelkäämättä tarjoamme taas perinteiseen tyyliin keskustelun aihetta kelkkailijoiden kahvipöytiin. Toinen saatiin jälkijunassa, ja siitä on koeajo muualla tässä lehdessä. Perinteisin kommentti liittyy kuljettajien taustoihin ja kapeakatseisuuteen. Ominaisuuksien esiin kaivaminen puolestaan vaatii aika vauhdikasta lähestymistapaa aiheeseen. Toiseen palaamme mahdollisesti tuonnempana. Catin Sno Pro 600 olisi ehdottomasti piristänyt kamppailua ja 500-kuutioinen Sno Pro olisi ollut pieni lisämauste kuusisatasten seassa. Vertailussa 600-kuutioiset urheilukelkat TeksTi: Joni Launonen kuvaT: oLLi auTonen, Jukka HeLminen Ja Joni Launonen TesTiryHmä: oLLi auTonen, Jukka HeLminen, sami JaakoLa, anTTi mikkoLa, Jussa Peuranen, JuHa suurinkeroinen 600-kuutioisten luokka elää ja voi hyvin, vaikka kaikilla merkeillä ei siviiliversiota tähän luokkana olekaan. Vertailuryhmän muodostaa siis sama kolmikko kuin vuosi sitten. Käsittääksemme tämä ei selviä ajamal- la kelkoilla rauhallisesti maisemia ihaillen lähimmälle laavulle, vaan kelkkojen ominaisuuksia on tarkasteltava kriittisesti
Kaikkien selässä ainakin osa testiryhmästä on viettänyt paljon aikaa, sillä Lynx Rave RE 600 E-TEC oli meillä kestotestikelkkana 2009 ja viime vuonna vuorossa oli Polaris Rush 600. Polaris Rush 600 Pro-R es on Lynxistä poiketen jousitukseltaan melko pehmeä. Lynxin ohjaamo on kunnossa. Nyt meillä oli kassassa luokkakokous vuoden päästä valmistumisesta. Se on mukava rauhallisessa ajossa ja vauhdikkaammassakin menos- www.mk-lehti.fi MK 45. Rauhallisemmassa ajossa etenkin telasto tuntuu todella kisahenkiseltä ja aavistuksen pintakovalta. Kivireeksi sitä ei voi mainita, sillä telasto kyllä seuraa ajoalustan epätasaisuuksia. Kolmikkoon ei tarvinnut tällä kertaa ottaa sen kummemmin tuntumaa, sillä kaikki tuntuivat heti kättelyssä tutuilta kamppeilta. Ski-Doon ensimmäinen Rev XP-runkoinen malli eli MXZ 600 SDI X oli kestotestissä kaudella 2008 ja viime vuonna ajoimme niin sanotulla pappacross-Ski-Doolla reippaasti. Lynxin jousituksen uudistuminen tuntuu napakkuutena. Lynx Rave RE 600 E-TEC, Polaris Rush 600 Rush Pro-R ES ja Ski-Doo MXZ 600 E-TEC 600 H.O. Kolmen koplan paluu toisaa oli tehdä testiä, kun testiryhmän muodostivat yksi hyväksi havaittu, yksi merkittävästi päivitetty ja yksi täysin uusi kelkka. Aikanaan kestotestikelkassamme olivat alla SLT:t, jotka natsasivat Lynxiin aivan loistavasti useimmissa ajotilanteissa. Ohjaustanko on nykysuuntauksen mukaisesti keskikorkea eli se sallii tarvittaessa seisten ajon, muttei ei ole niin korkealla, että se haittaisi kaarreajoa. Keulasta ei irtoa moitteita rauhallisessakaan ajossa, joskin ohjauksesta voidaan sanoa sen verran, että toisenlaisilla suksilla se parantuisi merkittävästi. Samalla tuli tutustua siihen, mitä SkiDoosta saa irti, kun sitä pikkuisen hieroskellaan urheilullisempaan kuosiin
Vanhaa tyyliä suosivat voivat työntää jalkansa rennosti eteen. Suoraan Rush menee ihailtavasti, mutta puunkierrossa ohjaus on raskas. Ohjauspylväs saisi olla hivenen kauempana, jotta mutka-ajo olisi rennompaa. on kelkka, jonka mallinimi on melkoinen nimihirviö. Kelkat menivät pientä lainetta niin että jos astinlaudalle olisi laittanut viinilasin, se tuskin olisi juurikaan läikkynyt Ski-Doossa on Lynxin tapaan ergonomiapuoli kunnossa. X-RS ei ole muuttunut viime talvesta, mutta eipä ole ollut syytäkään. sa, jos reitti on hyväkuntoinen, mutta ei luokkansa ykkönen kuitenkaan. Jousituksessa on pintaherkkyyttä todella reippaasti, ja aivan pienessä rypylässä kelkan herkkyys tuo mieleen takavuosien M-10-alustaisen Polariksen sekä Fastin Bladen, joissa puristusvaimennusta oli melko vähän. Voimansiirto toimii pehmeästi, eikä kelkka ryntäile turhia. Old schoolnaiset ja -miehet kaipaavat jalkojen alle Lynxistä tuttuja jalkatukia. 46 MK www.mk-lehti.fi. Oli kelkan nimi kuinka pitkä tai hankalasti muistettava tahansa, on Ski-Doo hieno peli rennompaan ajeluun. Vertailussa... Ski-Doo MXZ 600 X-RS E-TEC pelaa niin pommituksessa kuin rauhallisemmassa ajossa. Ohjauksen suhteen on sekä kehuja että moitittavaa. Viime vuonna XRS-malleihin tullut race-mallin penkkiä muistuttava istuin on parantanut kuskin liikkumatiloja merkittävästi. Telaston kytkemättömyys ja herkkäliikkeinen takapukki tekee ajosta pikkurypylässä mukavaa. Etujousitus on rauhallisessa menossa erittäin mukava, sillä jousitusta säädettäessä tärkein päämäärä on ollut tehdä kelkasta mahdollisimman mukava. Moottori toimii hitaassakin ajossa hienosti. Satulalla on mukava istua ja satulassa liikkuminen on helppoa, koska tankki on niin ikään mukavan kapea. Ohjaustanko on melko lähellä kuskia, ja kurveissa kuski vääntää stongaa rintaansa vasten. Ski-Doo MXZ 600 E-TEC X-RS H.O. Kelkka ei mietiskele, kun sille annetaan kaasua, vaan eteneminen on jouhevaa. Eikö tuohon saisi perään vielä näppärästi vielä pikkuisen lisää laittamalla vaikkapa perään telan mitat ilmoittavat numerot tyyliin 120"/15"/1,25". Ski-Doon ja Lynxin ohjaamo tarjoaa mahdollisuudet monenlaisiin ajoasentoihin
Ski-Doon nopeus koostuu monesta pienestä tekijästä. 60:n kohdalla se on sadasosan Lynxiä perässä ajalla 2,33, mutta osat kääntyvät pian tämän jälkeen, sillä 80:n nopeuden Polaris ottaa 3,2 sekunnissa, kun samaan nopeuteen päästäkseen Lynx käyttää 3,45 sekuntia. Keli oli pitävä, mutta samanlainen lentokeli se ei ollut kuin joulukuussa 2006, jolloin saimme Rave SC 600 SDI:n kiihtymään nollasta sataan ajassa 3,99 sekuntia ja MXZ 600 X-RS SDI:n vain karvan yli neljään sekuntiin. Tilanne on sikäli historiallinen, että 800-kuutioiset E-TECmoottoriset veivät vähemmän bensaa kuin 600-kuutioiset. Parannustoiveet liittyvät varustepuoleen. Jousitus toimii alustalla kuin alustalla ja hyvin monenlaisessa ajossa. Tämä vuosi ei poikennut edellisestä, sillä MXZ meni jälleen menojaan. Vertailussa... Lynx Rave Re 600 E-TEC ei enää heitä takakorkeaa reitillä, vaikka kuva ehkä semmoisesta kieliikin. Silloin myös mitattiin kaikkien aikojen kovin lukema 600-kuutioiselle kaksisylinteriselle, kun Ski-Doo kulki noin 168 kilometriä tunnissa. Loivissa nopeissa kurveissa Ski-Doo erottuu kaikkein selkeimmin kilpailijoistaan. Ski-Doo pudottaa Lynxin ja Polariksen heti lähdössä. Hallintalaitteiden valitsimet saisivat tulla taas vuosituhannen vaihteen tälle puolelle ja astinlautoihin kaivataan joko varvaskoukkuja tai hieman yläviistoon osoittavia jalkatukia jalkakoteloihin. Janoisin oli Polaris, joka tempaisi 22,6 litraa 100 kilometrillä. Tuntuu, että kelkalla voisi runtata loputtomasti ilman pelkoa ilman ajoominaisuuksien loppumisesta. Sillä ei tarvitse ajaa kuin hetki ja se alkaa tuntua raajojen jatkeelta. Vuosien varrella Polaris on yleensä ollut se kelkka, joka alkaa nopeimmin tuntua mukavalta kuin sopivasti kulahtaneet tennarit, mutta nykyisin tuntuu, että Ski-Doo on kehittynyt samaan suuntaan. Jarrutuksissa Ski-Doo on itse rauhallisuus. Valon kiila saisi olla hieman korkeampi ja eipä 38-millisestä telan harjastakaan suuremmin vammaa olisi. 48 MK www.mk-lehti.fi. Se on kevyt kelkka, jonka matto rullaa hyvin. Moottorissa on riittävästi voimaa ja alusta toimii lähdössä hyvin, sillä kelkka keventää keulaa, muttei nouse pystyyn. Ski-Doo on mukava siihen rajaan asti kun mukavuutta ylipäätään tulee miettineeksi. Se hyppää paikaltaan keulien ja saavuttaa 100 kilometrin tuntinopeuden 4,67 sekunnin jälkeen. Kelkka menee kuin raiteilla kallistelematta. Alusta pysyy maassa hyvin, joten jarrutus on vakaata ja pysähtyvyys hyvää. Kokonaisuutena kelkka onkin vertaansa vailla, sillä siinä on erittäin vähän puutteita. Satasen Ski-Doo nappaa 4,3 sekunnin kohdalla. Satasen vauhdin Lynx saavuttaa 5,01 sekunnissa, mikä ei ole kovin mediaseksikäs lukema 600-kuutioiselle. Voima on siis saatu kuskaamaan kelkkaa eteenpäin rivakasti. Ohjaus on niin ikään hyvä, joskin irtolumessa aliohjautuvuutta esiintyy. Kuvassa Jussa Peuranen näyttää, että scrubbaus onnistuu kelkalla vaikka ojan penkasta, jos niin vaaditaan. mutta yleisesti ottaen Ski-Doo on rauhallisempi. Lynx vei 18,2 ja Ski-Doo 17,4 litraa. Polaris kiihtyy sekin verrattain tulisesti. Sukset nousevat maasta täyskaasukiihdytyksessä, mutta taivaalle ne eivät kohoa. Suorituskyvyssä löytyy Jos takavuosina Arctic Cat Firecat 6 SnoPro oli suorituskykymittausten kuningas, on viime vuosina Ski-Doo heilutellut tahtipuikkoa näissä karkeloissa. Kuuden kympin rajapyykin se saavuttaa noin 0,3 sekuntia nopeampaa kuin Rush tai Rave. Kulutukset olivat tällä kertaa hieman alhaisemmalla tasolla kuin vuosi sitten, jolloin pääsimme puhkomaan kelkoilla tamppaamatonta reittiä peninkulma tolkulla. Siitä eteenpäin se on vain vuorenvakaa kelkka, joka ei hevin jätä kuskiaan pulaan. Ajo-ominaisuuksien ja suorituskyvyn suhteen kanadalainen ei juurikaan jätä toivomisen varaa. Tällä kertaa 500 metrin loppunopeudet olivat kohtalaisia. Toisaalta öljyn kulutus isoissa peleissä oli selvästi suurempi. Yhteenveto Ski-Doon voitto oli pisteiden mukaan ylivoimainen. Kiihdytyksissä telasto siirtää painoa hallitusti. Polaris kulki 141,1, Lynx 142 ja Ski-Doo 149,1 kilometriä tunnissa
Alusta on tuntuvasti viimevuotisa jämäkämpi ja rauhallisempi. Jousituksesta on onnistuttu tekemään hämmästyttävän herkkä ja jopa miellyttävä rauhallisempaakin ajoa ajatellen, eikä se tunnu mitenkään ylikovalta tai epämiellyttävältä. Ski-Doon SC 5 -takajousitus yhdessä Kayaban 40-millisten pumppujen kanssa on erittäin hyvin onnistunut paketti, jossa yhdistyvät mukavuus ja urheilullisuus. Jos alustaan keksitään semmoinen säätö, että kelkka saataisiin hieman ennustettavammaksi kovassa menossa, olisi paketti aikalailla kasassa. X-RS on sellaisenaan valmis kovaan pommitukseen, mutta parasta laitteessa on silti sen monipuolisuus. Säädöistä löytyvät hitaan ja nopean puristusvaimennuksen sekä paluuvaimennuksen säädöt. CTRL-suksi on Lynxin heikoin lenkki. Kelkan hyvyydestä kertoo jotain se, että suurinta sapetusta sillä ajettaessa aiheuttavat 80-luvulta peräisin olevat valo- ja lämpökatkaisimet. Pienestä se Rushinkin kohdalla kiinni. Alustassa käytetään KYB:n 40-millisiä kepakoita, joissa on nopean ja hitaan puristusvaimennuksen säädöt. Pilot-suksi toimii kuvalla alustalla, mutta irtolumella se ei pidä. Lynxin PPS-alustan säädöt tehtiin kokonaan uusiksi täksi kaudeksi. Mukavuus on mallillaan, samoin moottorin luonne. Kelkka on erittäin hyvä pommitustyyppiseen ajoon ja onnistuu sillä rauhallisempikin meno. Säätö ei kui- www.mk-lehti.fi MK 49. Lynx käyttää ainoana valmistajana järeitä 46-millisiä iskareita. Lynx Rave RE 600 E-TECiä moitittiin viime vuonna pompottavasta takajousituksesta, ja ilo olikin huomata, että jousitusta on saatu parannettua. Gripper on edeleen paras urheilukelkan vakiosuksi mitä markkinoilta löytyy. Lynx on oikeilla jäljillä. Säädöt tuntuivat entisenlaisilta, joten urheilullisesti ajavan kuskin pitää säätää jousitusta uusiksi. Suksien suhteen Polariksella ei tingitä. Ohjaus saisi olla pikkuisen tarkempi ja alustaan kaivattaisiin himpun verran mukavuutta. Vielä jos siihen saataisiin ripaus mukavuutta, alkaisi kasassa olla todella hieno kokonaisuus. Jousitus pelaa loogisesti ja kelkka on erittäin helppo ja ennen muuta kevyt viedä, olipa reitti sitten kivikovaa jääpattia tai laveaa baanaa. Nyt Rave kestää hyvin reittireippailua. Sivakkaa kuulemma saa rauhoitettua tuplaohjarilla. Pro Ride-jousiituksen rakenne keventyi täksi vuodeksi. Jollakin konstilla jos telasta lähteviä sivuääniä saataisiin vähemmäksi, parantuisi yleinen laatuvaikutelmakin. Toivomuslistalla on edelleen polttoainetalouden parantaminen, sillä Polaris antoi tällä kertaa turhaan tasoitusta BRP:n laitteille. Tätä mieltä Olli Autonen 600-kuutioisissa kärkisijalle yltää tänäkin vuonna Ski-Doo X-RS, joka ei viime vuodesta ole muuttunut. Muuten kanadalaisesta on paha keksiä parannettavaa. Ski-Doon selässä ei tarvitse pelätä yllätyksiä edes lumipölyssä ajettaessa kun näkyvyys on eteen vain muutamia metrejä
1 2 3 4 5 2,32 s / 18,5 m 3,45 s / 40,5 m 5,01 s / 78 m 20-80 km/h 2,58 s, 0-200 m 8,91 s, 0-400 m 14,25 s, 500 m loppunopeus 142 km/h Polaris Rush 600 Pro-R ES 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Kelkka sietää kovaa ajoa paremmin kuin aikaisemmin ja se on tuntuvasti viimevuotista rauhallisempi reippaassa menossa. Alustaan kaipaisin vielä pientä hienosäätöä, sillä uskon, että siihen olisi loihdittavissa vielä hitunen mukavuutta ilman, että vauhdinsietokyky kärsisi. Kääntyminen saisi olla suuntavakavuuden tasolla ja telastoon pitäisi saada paremmat säädöt, jotta kelkka alkaisi tuntua urheilullisemmalta. Jukka Helminen Kuten jo alkuteksteissä mainittiin jäi tämä vertailu hiukan torsoksi, kun Catti puuttui joukosta. Mutta täydellinen Ski-Dookaan ei ole. Keula toimii moitteetta ja suoraan mentäessä kelkka on vakaa, kunhan vain patit pysyvät kohtuullisen kokoisina. Rush onkin mukava ajettava reilummassakin matkavauhdissa, mutta tiivistempoisessa ja kovavauhtisessa vertailutestissä se joutuu antautumaan BRP:n laitteille, kun jutun yläotsikkonakin on urheilukelkkojen vertailu. Pidemmille reit- KuLuTuS ja PainOT Lynx Rave RE 600 E-tec Polaris 600 Rush Ski-Doo MX Z X RS 600 HO E-tec Polttoainekulutus L / 100 km 18,2 22,6 17,4 Toimintasäde km 214 185 230 Bensatankin tilavuus litraa 39 42 40 Paino täydellä tankilla kg 254 267,8 243,4 Paino tyhjällä tankilla kg 225 236 213 50 www.mk-. Ratavauhdissa ei pintakovuus häiritse ja myös hiukan hakeva ohjaus unohtuu. Kuskin työtilat, ajoasento ja moottori ovat sisarmerkin tapaan kelkkamaailman parasta antia. Polaris Rushilla tuli ajettua viime vuonna pitkin talvea ja siitä oli suht hyvä tuntuma muistissa. Alusta toimii pienessä nypytyksessä hyvin ja kelkka menee vakaasti, mutta isommat tällit tulevat turhan herkästi läpi ja alusta pakkaa. PPSalustan tuottama meteli on sitä luokkaa, että korvatulppien käyttäminen on vähintäänkin suositeltavaa. Lynx Rave RE 600 E-TECiä on jalostettu urheilullisempaan suuntaan. Esimerkiksi vähälumisella reitillä, missä kivet ja mättäät antavat toistuvasti toispuoleisia pusuja keulaan, tuntuu etupää ylikovalta ja jotenkin rauhattomalta. Jousitus kestää pohjaamatta melkein millaista pattia tahansa ja käytös on yllätyksetöntä. X-RS E-TEC jatkaa huipulla. Tietyt ongelmakohdat olivat edelleen tallella. Etujousitus on loistava, joten pelkkä alustan justeeraus voisi muuttaa koko kelkan luonnetta. Joni Launonen Polaris Rush Pro 600 on varustettu hyvällä moottorilla ja voimansiirrolla. 1 2 3 4 5 2,03 s / 18 m 3,03 s / 37 m 4,30 s / 69 m 20-80 km/h 2,29 s, 0-200 m 8,25 s, 0-400 m 13,36 s, 500 m loppunopeus 149,1 km/h tiin on saatu vielä mukavuuskin, lähentelee kokonaisuus täydellisyyttä. Nyt touhu olikin melkein vanhan kertausta, sillä kolmikko ei todellakaan ole paljoa vuodessa muuttunut. Kuherruskuukaudet Polaris Rushin kanssa vietettiin viime keväänä, kun kelkalla sai ajella omaan tahtiin pitkiä päivätaipaleita. Kelkka menee suoraan kuin juna, siinä on hieno moottori ja hyvä ajoasento. Kovassa vauhdissa kelkka menee kuin juna ja houkutellen entistä kovempaan menoon. Sellainen mielikuva on nyt tullut parin talven aikana, että PPS-alustasta ei tahdota saada mukavaa matkamenijää ja patikon hakkaukseen sopivaa kompromissia, vaan se on joko - tai. Vakiosäädöissään se selviäisi jopa harrasteluontoisesta snowcrossista. Pattihakkurina kelkka on mitä loistavin, mutta vähälumisilla reiteillä, missä on pientä terävää pattia, on kelkka hieman levoton. Ski-Doo MXZ 600 H.O. Jousitus tahtoo heitellä jarrupatissa perää laidalta toiselle ja kiihdyttäessä kurvista ulos kelkka perä vaipuu ja ohjaustuntuma katoaa, ja sitten pusketetaan ulkokaarteen puolelle. Onneksi kuitenkin olosuhteet olivat polttoaineen kulutuksen kannalta oivallisemmat, joten saimme järkevämpiä lukemia. Moottori ja voimansiirto pelaavat upeasti. Hallintalaitteet on tämän porukan parhaat. Ohjaus on tarkka ja sukset toimivat hyvin kovalla alustalla, mutta irtolumessa sukset ovat kaarteissa melko huonot. Ski-Doo MXZ 600 X-RS:n jousitus on erinomainen ellei jopa täydellinen monipuoliseen ajoon. Jarrujen kehitys on BRP:n laitteissa jäänyt viime vuosituhannelle. Jussa Peuranen Lynxiin kohdistuivat kovimmat odotukseni, sillä odotin Lynxin ottaneen SkiDoon etumatkaa kiinni. Niin ja tuohon alkuun palatakseni, Lynx oli kuronut hivenen Ski-Doon etumatkaa, mutta vielä on matkaa... Tulevaisuutta ajatellen toivelistalla ovat paremmin irtolumessa toimivat sukset, 38 millin harjalla kuvioitu matto, varvaskoukut sekä herkemmät jarrut. Ski-Doon käsiteltävyys kovassa ajossa on mahtavaa, mutta kun samaan paket- Vertailussa... Mittaustuloksia kiihtyvyys Lynx Rave RE 600 E-Tec 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Lynxin ajettavuus kuitenkin paranee, mitä enemmän sille antaa kaasua. tenkaan ole minun makuuni vielä lähelläkään täydellistä, sillä jousituksen napakoittamisen kääntöpuolena kelkka tuntuu nyt maltillisemmissa vauhdeissa epämukavalta. Kaarteissa kuljettajan painonsiirtoa vaikeuttaa korkea tankin ja penkin yhdistelmä. Kun perusasiat alkavat olla kunnossa, kaipaisi Lynxi vieläkin pieniä parannuksia. Hallintalaitteet ovat jostain museokelkasta, astinlaudoissa jalat heiluvat hervottomasti, kun niitä pitää koteloissa, eikä tukea ei saa kunnolla ainakaan lumilautakengän tyyppisillä jäykillä kelkkakengillä. Mutkaan tultaessa jousitus hieman pompottaa, ja kun aletaan kääntämään, ohjaus haukkailee kummallisesti, mikä johtuu melko varmasti onnettomista suksista. 1 2 3 4 5 2,33 s / 19 m 3,20 s / 37 m 4,67 s / 73 m 20-80 km/h 2,35 s, 0-200 m 8,65 s, 0-400 m 14,10 s, 500 m loppunopeus 141,4 km/h Ski-Doo MX Z X-RS E-Tec 600 HO 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. Jousitus on tämän porukan paras kävelyvauhdista rajuun patinhakkaukseen. Kelkan rauhallisuus useimmissa ajotilanteissa on plussaa. Sukset vaihtoon ja alustasta lähtevät turhat rouskutukset saisivat pian olla historiaa. Vauhdinpidossa se kuitenkin jää verrokeilleen, sillä syheröisellä mutkapätkällä Rush on raskas käännellä ja työläs viedä. Meikäläisen omaan käyttöön ottaisin Lynxin, jolla on paras ajaa kuntoilumielessä snowcrossia. Se on tasaisen vahva laite, joka selviää hienosti kaikissa niissä tehtävissä, mitä urheilukelkalla on tarkoitus hoitaa
Moottoreiden ja voimalinjan suhteen kelkat painivat melko samassa sarjassa. Jarru on hyvä ja samoin kaikki hallintalaitteet edustavat nykypäivää, jota ei voi sanoa kahdesta kilpailijasta. Sen kanssa kun oppii elämään, niin reipas retkivauhti on Rushin parasta alaa. Sillä voi harrastaa pappacrossia, hikilenkkelyä, mutta myös matkanteko maittaa. www.mk-lehti.fi MK 51. Mutkat onkin paras ajaa läpi tasakaasulla antaa hanaa kun sukset saa suoraan. Polle tuntuu terävämmältä alakierroksilla ja Rotaxissa taas on laaja vääntöalue ja loistava keskiteho. Kovempaa ajettaessa maton takakulma hiukan sortuu alle kun kaasun avaa kesken kaarteen ja se saa aikaiseksi myös kallistelua. Takapukki nielee hyvin isoakin lainetta, mutta etupukki pohjaa helpohkosti. Polaris Rush 600 Pro-R ES toimii tämmöisessäkin menossa, muta parhaimmillaan se on hyväkuntoisella reitillä reippaassa retkiajossa. aRvOSTELuPiSTEET Moottori Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Kytkin Polttoainekulutus Yhteensä runkorakenne / ohjaus Suuntavakaus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys/ohjaus Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Paino Yhteensä kuljettajaYMpäristö Ajoasento Penkki/tankki/kuomuyhdistelmä Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Ajovalot Jarru Melu Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä Lynx Rave RE 600 E-tec Polaris Rush Ski-Doo MX Z X-RS 600 Pro-R ES E-tec 600 HO 9 9 8 8 9 10 53 9 8 8 9 9 8 51 9 9 9 10 9 10 56 8 9 8 10 9 10 8 9 71 9 8 7 9 9 7 8 7 64 9 9 9 10 10 9 9 10 75 10 9 9 7 8 8 8 8 8 75 199 9 8 9 9 9 9 9 9 8 79 194 10 9 9 7 8 8 8 9 9 77 208 tiretkille Lynx on kuitenkin turhan äärimmäinen, vaikka kulmat ovatkin hiukan viime vuodesta hioituneet. Ainakin meikäläisen näpeissä se menee tarkasti mutkasta toiseen ja suorilla meno on vakaata kuin junan kyydissä. Rushilla en crossiradalle lähtisi, mutta matkan tekoon se on oiva laite. Ski-Doo on tällä hetkellä selkeästi muita edellä kun halutaan paketti, joka sopii sekä matka-ajoon että raakaan urheilukäyttöön. Parasta antia kanadalaisessa on jousituksen alkuherkkyys ja mukavuus, mutta silti säätö on myös urheilullinen
85 kW / 115 hv 594,4 cc Sähk. suosaruihkutus TRA III / LPV-VSA 38 x 305 / 3,2 cm KYB 36 R -kaasuisk., jousto 242 mm Telasto: PPS-120, KYB 36/ KYB 46 PB-kaasuisk., jousto 390 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122,5 cm Pituus: 287 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 39 l Sytytyslaitteet: Denso Hinta: 11 390,- Polaris Rush 600 Pro-R Es TekniseT TiedOT Moottori: Teho: Iskutilavuus: Pa suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Polaris, 2-syl.,2T, nestejäähd. Hinta: 13 290,- 52 MK www.mk-lehti.fi. E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. 85 kW / 115 hv 594,4 cc Sähk. suosaruihkutus I TRA III / QRS 38 x 305 / 3,2 cm REV-XP, KYB Pro 40 R -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: SC-5, KYB Pro 40 -kaasuisk., jousto 381 mm Jarru: Hydr. läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet 88 kW / 120 hv 599 cc Cleanfire P-85 / P2 38 x 307 / 3,2 cm Pro-Ride, Walker Evans Piggypack -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: Pro Ride, Walker Evans Piggyback / Walker Evans Comp -kaasuisk., jousto 356 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122 cm Pituus: 274 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 42 l Sytytyslaitteet: Digital CDI Hinta: 13 890,- ski-Doo MX Z X-Rs E-tEC 600 H.o. TekniseT TiedOT Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Rotax E-TEC H.O., 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. levy Leveys: 122 cm Pituus: 291 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 40 l Sytytyslaitteet: ND-Megatec, digit. Vertailussa... lynx Rave sC 600 E-tEC TekniseT TiedOT Moottori: Teho: Iskutilavuus: Pa-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Rotax 600 H.O
Adventure 600 4-TEC -kelkka on vakaa kulkija ja helppo käsiteltävä. Kelkan moottori on sekin kauden ykkösuutuuksia: puhdas, hiljainen ja polttoainetaloudellinen nelitahtimoottori, joka vakuuttaa myös luotettavuudellaan. Be with the Right People: www.brpusersclub.com ® TM Trademark of Bombardier Recreational Products Inc. Katso koko mallisto SPORT CROSSOVER brplynx.com UTILITY E fun ExtrEmE funExtrEmE fun fun extreme fun extreme fun xtreme fun xtreme fun xtreme extreme fun extr TOURING Adventure 600 ACe Täysin uusi touring-malli on mainio valinta rauhallisille retkille, mökkireissuille tai parhaiden pilkkipaikojen hakemiseen. or its affiliates.. Sen mukava kyyti tekee talvisista retkistä ikimuistoisia elämyksiä - koko perheelle! Suositushinta: 9 971 + toimituskulut brp.com Oletko jo BRP usersclubin jäsen
Siitä puhutaan kelkkailijoiden keskuudessa aina kunnioittavaan äänensävyyn. Kisa, joka tekee voittajastaan legendan. 54 MK www.mk-lehti.fi. Giant Enduro 20 vuotta TeksTi: Joni Launonen kuvaT: Jukka HeLminen, PenTTi arHonen Ja sTudio LindeLL Kemijärven Jättiläinen ottaa edelleen miehestä mittaa Se on suurin, pisin ja raskain. Se on satoja kilometrejä itsensä ruoskimista kleinbussin kokoisessa patikossa. Se on kisa, joka repi, raastaa ja kiduttaa
Mie sanoin, että siehän se soitit! No Arska siihen, että aje- taanko Savukoskelle. Kelkkailun grand old man Aarno Erola ja Seppo Komulainen ovat miehiä, jotka rakastivat vauhdikkaita ja pitkiä kelkkareissuja. Arska kysyi, että mihin nyt. Mittariin oli tullut Giantin henki kolmessa kuvassa. Useana vuonna Amerikan murtomaakisa olisi toiminut tuntuvasti paremmin enduropyörä- tai mönkkärikisana, sillä lunta oli maastossa mitättömästi. Oppia tuli myös Pohjois-Amerikan pitkistä kisoista, joista tunnetuin oli I-500-kilpailu, joka tosin erosi formaatiltaan ja reitistöltään voimakkaasti Kemijärven mahtikisasta. Paljon pehmeää lunta ja patikkoa. - Perillä Luostolla oltiin kymmenen tai yhdentoista aikoihin. Janne Nevalainen vuonna 2007. - Ja lunta oli aivan mahottomasti. Haettaessa syyllisiä Giant Enduron syntyyn kaksi miestä saa muita kovemmat syytteet. Arska kysyi, että mihin ajetaan. Vuonna 1990 Erola kävi alkutalvesta ajamassa I-500-kilpailun, jossa ajettiin 500 mailia kahden päivän aikana. Ajoimma Kairijoelle, ja siellä saimma suolasta ääntä kohti. - Arska tuli hiihtolomalla tänne kelkkailemaan. Meillä oli GT-kartta mukana, ja siitä kattelimma metsäteitä. Mika Korsumäki ja Lynx matkalla voittoon vuonna 2007. Mulla oli nelisatanen Polaris. Tultiin nelostielle ja ajettiin lähemmäs Sodankylää. - Siellä tankattiin ja juotiin kupit kahvia. Mie, että ajetaan vaan. No mie, että pääsen. Epäilevät tuomaat eivät saaneet lannistettua idean keksijöitä, vaan kisa päätettiin järjestää vaikka väkisin. Lokkaan asti ajoin kaasu pohjassa koko ajan, 20 kilometriä tunnissa! - Vuotsosta sitten Sodankylään päin, ja reitti oli aivan tukossa. K emijärveläisten hullu päähänpisto järjestää maailman pisin ja raskain endurokisa 1990-luvun alussa oli idea, jota oman kylän väkikin piti kahjona ajatuksena. Tyylinäyte vuodelta 2008, eli miten ei ajeta kuplavolkkarin kokoista patikkoa! www.mk-lehti.fi MK 55. Se soitti yksi ilta, että pääsetkö huomenna kelkkailemaan. Pitkää suoraa ja patikkoa. Mie sanoin, että en tiijä. Seuraavaksi oli tarkoitus lähteä kohti Vuotsoa. Sovittiin treffit Pelekosenniemen Shellille. Giant Enduron esikuvat löytyvät Ruotsin puolelta, missä aikanaan ajettiin pitkiä safarikisoja, joista legendaarisin oli Kiirunan kisa. Idea Giantin 900 kilometrin jotoksesta syntyi Erolan ja Komulaisen kelkkaseikkailusta keväällä 1990. Erolalla alkoi ketju lyömään yli
Se mummo valahti aivan punaiseksi. Mietin perkule pitkään, että mitä mie sille selvitän ja mitä kaikkea tapahtuu. Nimismies neuvoi Komulaista hakemuksen laadinnassa. Saat sen luvan sitten. Siellä oli joku sihteeri vastassa, varmaan joku 70-vuotias mummo, ja se oli kauhian tärkiänä. Moilasen Teuvo kysyi, että ookko sie käyny Sallassa. Selvisi, että hakemus piti olla jokaista kuntaa varteen erikseen. Ensimmäisten Giant Enduroiden formaatti oli syntynyt ja saanut siunauksensa. Giant Enduro 20 vuotta... Lupasavottaa ja kukkapuskadiplomatiaa Ison moottoriurheilukilpailun järjestäminen Suomessa ei ole läpihuutojuttu. - Muistan, että Kiantti painoi päälle; kisaan oli joku kolme viikkoa. Se ei saanut kovin suopeaa vastaanottoa, sillä kukaan ei ottanut uskoakseen 450 kilometrin reissua. Arska ei enää päästänyt minua yksin kelekalla kotia, vaan vei autolla. Se soitti, että kyllä se näköjään on mahdollista ajaa 450 kilometriä päivässä. - Silloisen vallesmannin Moilasen Teuvon kanssa päästiin hyviin väleihin. Kuvassa Craig Hansen käskyttää Catin EXT Specialia vuonna 1992. 56 MK www.mk-lehti.fi. Porukka oli tulossa Savukoskelta Pelkosenniemen kautta. Kirk Hibbert ajoi ensimmäisessä Giantissa toiseksi ja 1992 viidenneksi. Ennen lähtölaukauksen kajahtamista on järjestelijöillä melkoinen lupasavotta hoidettavanaan. Se sanoi, että tule ensi viikolla, hän on silloin lomatuuraajana. - Mie tuumin, että mie lähen kiertämään nämä Sallan ja Savukosken vallesmannit. - Kun sain annettua vallesmannille ne Moilasen tekemät paperit, niin se totesi, että tämähän on selvä homma. Kuva on vuodelta 1992. 450 kilometriä. Viranomaislupia varten piti järjestäjillä olla luvat jokaiselta maanomistajalta, jonka mailla kisa kulki. Onneksi viranomaispuolella vastaanotto oli suopeaa. Se elämöi tämä mummo, että ei tämmöistä kyllä saada läpi. Mie sen tunsin, kun mie olin sen omakotitaloon sähköt rakentanut. - Siitä tämä lähti, että Kiantti on kahden päivän mittainen ja 900 kilometriä. Seppo Komulainen sai tutustua suomalaiseen byrokratiaviidakkoon oikein huolella kisan lupa-asioita hoidellessaan. Kautta aikojen ensimmäisen Giantin joukkuekisan voitti MK-lehti ja kolmikon muodostivat Kirk, Raoul Bergman (viidestoista) ja Tire Suurinkeroinen (kahdeksas). Ari Peteri ajoi vielä vuonna 1992 Lynxillä, mutta seuraavana vuonna tuli voitto Catilla. Jenkkilästä oli alkuaikoina mukana Hibbertin lisäksi muitakin kuskeja. Sanoin, että mulla on ropleema ja tarvin vähän opastusta. Vastasin etten ole. - Tuovilan Jussi-vainaa sanoi, että ei pojat ei! Mutta sitten se lähti viikonloppuna käymään Ivalossa kelkalla. Asiasta oli mainittu Lapin Kansan ennakkojutussa. Ensimmäisessä Giantissa Erola sijoittui kolmanneksi. Se sano, että oota, hänpä tekkee sen paperin valmiiksi malliksi matkaan. No se sano, että sitä vartenhan mie olen täällä. - Moilanen oli onneksi tuttu mies. Komulainen kertoi seurakavereilleen reissusta ja ideasta. Minun piti hakea lupaa Moilaselta. Arska Erola on yksi Giantin synnyttäjistä. Sitten mie kerran rohkasin mieleni ja menin lakki kourassa sen tykö. Pannaan paremmaksi kuin jenkit, kun ne ajavat I500-kisassa 800 kilsaa kahdessa päivässä. - Tulihan siinä yksi episodi Kiantin ensimmäisenä päivänä. - Pelkosenniemelle menin paperit matkassa. Kun kisapäivä koitti, selvisi, että aivan kaikkia lupia ei ollutkaan hoksattua kysyä
- Kysyin siltä, että eikö se hoidu sillä, että laitamme ampuma-alueen teiden puomit kiinni. - Kaikki jännitti kisaa kovasti. Paasivirta totesi, että aidattava se nyt kumminkin on vähintään lippusiimalla, Poikela muistelee. + paikkakuntakohtaiset toimituskulut HUIPPUV ARUSTEL TU SPOR VAATIVA TTIKELKK AN KÄYT A TÖÖN 12.990,- F8 LXR LIMITED 10.490,+ paikkakuntakohtais et toimituskulut SnoPro 500 Pisin, raskain ja raain kisa Ensimmäinen Giant ajettiin maaliskuussa 1991. - Kysyin siltä, että kummalle puolelle rataa se aita pitää vetää. Kisan konsepti muuttui radikaalisti vuonna 1995, jolloin siirryttiin nykyiseen malliin. Selvisi, että oli unohtunut kysyä lupaa alle kymmenen metrin matkalle. 76 kilpailijan joukossa oli suomalaiskuskien lisäksi osanottajia Yhdysvalloista, Ruotsista, Norjasta ja jopa Paris-Dakar-sankari Ranskasta. Mie mietin, että perkule, kun me tullaan huomennakin sitä samaa reittiä. - Sieltä nainen soittaa, että teillä on tämä tapahtuma ja tulette hänenkin maiden poikki. Meillä on siellä 1100 neliökilometriä pesmellyskenttää. Kellot kävivät koko ajan, eikä varsinaista lepotaukoa ollut kuin 10 minuutin verran. Vastasin, että sattuu olemaan. Ensimmäisessä kisassa oli pari ruotsalaista, jotka ajoivat ensimmäisen päivän, mutta joutuivat keskeyttämään toisen päivän aamuna, sillä he eivät päässeet Hotelli Koilliskunnan rappusia alas, Komulainen virnuilee. - Sanoin, että sieltä on porukka jo tulossa ja että se on täysi kaaos sitten siellä maastossa, jos ei päästä tätä pikkupätkää. Myös ratamestari Matti Poikela joutui keskustelemaan asiasta. Kisa oli raskas, ja sen vaativuudesta on jälkipolville kerrottavana tuhansia tarinoita. - Mie kysyin, että mitä asia koskee. - Kaikki ne käveli Aku Ankka-kävelyä. Paasivirta otti yhteyttä kisajärjestäjiin ja ilmoitti painokkaasti, että kaikkiaan 900 kilometrin mittainen kisarata on aidattava. Joillakin oli tullut kuset housuun ja jotkut itkivät, Matti Gröötilä lisää. Syntyi ainakin minuutin hiljaisuus, jonka jälkeen se totesi, että aidattava se nyt kuitenkin on, Komulainen sanoo. Kisa lyheni noin 600 kilometrin rypistykseksi ja mukaan tulivat erikoiskokeet ja siirtymät. Ja mie kun en koskaan aikaisemmin ole kenellekään naiselle kukkia ostanut, Komulainen muistelee naureskellen. Ei siinä mittään, mie sain väännettyä sen toisenkin päivän. Ennen vuoden 1994 kisaa silloinen ympäristöministeriön virkamies, ympäristöneuvos Olavi Paasivirta, oli ottanut kisan hampaisiinsa. Kilpaa ajettiin kahden päivän aikana 900 kilometriä. Nainen koki, että hänet oli sivuutettu pahemman kerran. Kahden ensimmäisen Giantin konsepti oli yksinkertainen, mutta brutaali. - Asiasta väännettiin puhelimessa ja se sanoi, että tämän kerran. Ilman uudelleenjärjestelyitä kisan ajaminen olisi ollut yksinkertaisesti AJOON, OISSA Y KOVAAN TEHT SSA TAI KIS PATIKO KULJETPA VOITTAJAN VALINTA sno pro Maahantuoja: www.mk-lehti.fi KATSO LISÄTIEDOT SEKÄ LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI: WWW.ARTICCAT.FI. - Niin mie maanantai-iltana menin kukkapuskan kanssa sopimaan asiaa. Monella oli kädet hapoilla ensimmäisen 20 kilometrin jälkeen. - Kilpailukeskukseen tuli yksi kuski ja kysyi, että löytyisikö jotakin ensiapuvälineitä, kun persus on revennyt; vyötäröstä asti valuu verta, KeMot:n puheenjohtaja Anita Ruokamo kertoilee. Muutakin vääntöä kisan tiimoilta oli. Muutos ei ollut kaikkien mieleen, mutta se oli pakon sanelema. Paasivirta on tullut tunnetuksi miehenä, joka suhtautui äärimmäisen kitkerästi moottorikelkkailuun yleensäkin, eikä Giant Enduro tehnyt poikkeusta. Vastaus oli, että ei valtiolla ole siellä niin isoa aluetta. Ensimmäisiin kisoihin saapui kuljettajia maailman eri kolkista
- Ajoin itse Kiantin vuonna 1995, ja hoksasin, että ei niitä merkkejä huomaa. Kuvassa Piippola ja Polaris vuonna 1992. Oli missejä kisatyttöinä ja valittiinpa Giantin kauneimpiakin muutamina vuosina. - Reitillä oli paljon tienylityksiä. 1993 mies ajoi ensimmäisenä päivänä monta sataa kilometriä katkenneella ohjausakselilla. Tämä selvisi baarilaskusta, kun Arctic Catin Aarne Silander päätti Ari Peterin ja vihreän kelkan voiton kunniaksi tarjota kierroksen gin tonicia jokaiselle paikalla olleelle. Television urheilulähetyksissäkin oli näyttävää pätkää helikopterista kuvattuna ja molempien päivien tilanne tehtiin koko kansalle selväksi. Ison kisan organisointi ei ollut varsinkaan alkuvuosina mikään läpihuutojuttu, sillä kirjaa tapahtumista pidettiin perinteisellä tek- 58 MK www.mk-lehti.fi. Sijoitus oli silti kymmenes maalissa. Giant-voittajat 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 Arto Pätsi Arto Pätsi Henri Marttinen Mika Korsumäki Petteri Korhonen Mikko Vainionpää Teemu Pätsi Joni Rinkinen Niko Korsumäki Joni Rinkinen Mika Jussila Petri Roininen Niko Korsumäki Pekka Tuovila Johan Kostamo Tuomo Forsell Tomi Ahmasalo Ari Peteri Toni Haikonen Pekka Tuovila lumikelkkailijoiden eliittiä. 4. Hibbert ajoi kisan vuosina 1991 ja 1992. 5. - Niitä nitojalla napsittiin puiden kylkeen ja milloin mihinkin keppiin. Sitten kun satoi yöllä lunta, niin aamulla ne piti käydä laittamassa uudestaan, Matti Gröötilä muistelee. Sitkeä sissi ohjasi lampun sivupaneeleista ja kaasutti tanko sylissä. Sen jälkeen tutkittiin asiaa, ja syntyivät nämä nykyiset reittimerkit, Komulainen kertoo. Giant Enduro 20 vuotta... Lentokoneetkin odottavat Giantista kasvoi nopeasti legenda kelkkailijoiden keskuudessa. Kelkkailija, joka selvitti kisan, oli automaattisesti Viisi asiaa, jotka sinun pitää tietää Giantista 1. 2. Kemijärven kisan näkyvyys oli 90-luvulla melkoinen verrattuna nykypäivään. Vuonna 1993 hotelli Koilliskunnan baarissa oli lauantai-iltana noin 300 asiakasta. Se on Kiantti, ei dzaiant. Eiväthän ne huomanneet edes reittimerkkejä. Lausuntatapa paljastaa, oletko kelkkailija vai ainoastaan pyrkyri. Joulukuussa 2007 hän kertoi MK-lehdelle tahtovansa tulla vielä vierailemaan kisapaikalla. Vaikka siellä oli stop-merkit, eivät kuljettajat niitä huomanneet. Kisan nimi lausutaan kuten kirjoitetaan, ja vielä lappilaiseen malliin. Kisan näkyvyyttä avitti kummasti Kemijärvellä vietetty kelkkaviikko, johon liittyi jos jonkinlaista oheistapahtumaa crosseineen, kiihdytys- ja ovaalikisoineen. Jos kisasta vielä tuli kelpo tulos, oli maine vetomiehenä tai -naisena sinetöity loppuiäksi. Se, että reittimerkit jäivät huomaamatta, johtui siitä yksikertaisesta syystä, että rallipuolelta lainatut mustakeltaiset merkit eivät näkyneet yhtikäs minnekään. MK-lehden päätoimittaja Jukka Helminen näytteli merkittävää roolia alkuaikojen Giantin järjestelyissä. Kuvissa Tomppa ajaa kaksitahtisella Giant Specialilla 1992 ja nelarilla 2007. Maailman legendaarisin kelkkakuski Kirk Hibbert on rankannut Giantin suosikkikisakseen. Lynx Racing Giant esiteltiin vuonna 1994 ja vakiomallista piristetyllä Yamaha Phazer Giant Specialilla kisattiin vuonna 1993. Giant on ainoa kelkkakisa, jonka mukaan on nimetty moottorikelkkoja. Helminen auttoi järjestäjiä hankkimaan pahvisten rallimerkkien tilalle kestävämmät ja näkyvämmät reittimerkit. Tuomo Forsell ja Yamaha Phazer ovat Giantissa legenda. Alkuvuosina tankkaus kuului osallistumismaksuun ja se hoidettiin lennosta kellon käydessä. Paukka oli kisan toinen. liian kallista ja vaarallista. Kulisseissa hääri KeMotin sitkeä seurakunta apunaan Korvatunturin kelkkailijat, Sallan moottorikelkkailijat sekä Koillistunturin kelkkailijat. 3
Kun kartatkin olivat mitä olivat, Anita Ruokamo muistelee. Että on sitä lentokoneetkin seisseet Kiantin takia, Ruokamo naureskelee. w negear snoodels . Oli aika työlästä olla siellä kisatoimistossa töissä, kun tuli vihaisia kuskeja, ettekö te perkele tajua tätä hommaa. Tulospalvelu on LapData System Oy:n heiniä, ja se on toiminut hyvin. Ylipäätään tietotekniikan mukaantulo on helpottanut kisan läpivientiä merkittävästi. Hi-Flow -suukappale, jossa kylmältä viimalta suojaava suodatin. Yksi järjestäjän kannalta kisojen järjestelyä helpottanut asia on yhteistankkauksesta luopuminen. - Monena vuonna on ollut puhetta televisioinnista, mutta se on sitten jäänyt milloin minkäkin takia hoitamatta, Anita Ruokamo kertoo. Onnea oli kuitenkin siinä mielessä, että äärimmäisen vakavilta henkilövahingoilta ja kuolemantapauksilta on vältytty. Ei kuitenkaan päästä mihinkään, että Giantilla, kuten muillakin endurokisoilla, on haastetta näkyvyyden saavuttamisessa. Juhla-Giantin historic-luokka, joka ajetaan lauantaina vuosimallin 2002 tai sitä vanhemmilla kelkoilla, on Anita Ruokamon mukaan herättänyt kovasti kiinnostusta. Täyttää tiukimmatkin standardit kirkkaasti suunniteltu suojaamaan ja kestämään. Puikon Esko sen teki kovalla vauhdilla. - Itse olemme tehneet täällä koostetta. Nykyisin Giant on edelleen kuskien silmissä suuri tapaus ja yleisöäkin kisa kiinnostaa, mistä on osoituksena muun muassa se, että Giantin tuloksia käy kisapäivien aikana netissä katsomassa noin 11000 kävijää. Osallistujamäärät olivat korkeimmillaan 2000-luvun puolivälissä, jolloin viivalla oli parhaimmillaan 160 osanottajaa. 20 vuotta on pitkä aika, joka kuluu nopeasti. Giant-enduron toinen ja kolmas vuosi olivat järjestäjille erityisen raskaat, koska säätilaus ei ollut mennyt aivan putkeen. Nykyisin kaikki kartat ovat GPS:llä, mikä helpottaa tilannetta oleellisesti. Säädettävät tuuletusaukot varmistavat kypärän ilmanvaihdon. Giantin vanha kaarti uskoo, että kisalla on tulevaisuutensa, mutta kisan tekijäkaartiin kaivataan lisää nuorta verta. Micrometric-pikalukko helpottaa kypärän käyttöä. 1992 kuskeja loukkaantui isojen tuiskupattien vuoksi ja vuotta myöhemmin reitti oli aivan jäässä, ja taas sattui onnettomuuksia. Ollaan sitä jouduttu soittelemaan Rovaniemelle lentokentälle, että oottakaa nyt edes vähän, kun tämän pitäisi mennä pätkäksi vielä illan uutislähetykseen. - Se säiliöauton seisottaminen kisapaikalla parin päivän ajan maksaa hunajaa, Matti Gröötilä vakuuttaa. Irrotettava ja pestävä "Quick Snap" -vuori, helpottaa kypärän pitämistä puhtaana ja pidentää sen käyttöikää. Viime vuosina kisaan on startannut kaikkiaan reilut 100 kuskia. Erittäin vahvat polykarbonaattimateriaalit tekevät kuoresta höyhenenkevyen mutta kestävän. Toiveissa on myös, että niin ikään ajettavaan Lady-luokkaan ilmoittautuisi runsas osanottajakatras. Giant-viikonloppuna on luvassa myös tuhti annos historiaa, sillä suunnitteilla on elokuvailtamat, jossa näytetään koosteet kaikista ajetuista 20 kisasta. m now out 2011 t k ou checnogear.fi .s www SX-TWO KYPÄRÄ musta / valkoinen matta / kiiltävä 149 20-vuotisjuhlahumua 20 vuoden ikäinen Giant on saanut kelkkakansan liikkeelle. Tänä vuonna järjestäjät odottavat 130-140 kilpailijaa. - Sitten sinne toimistoon tuli joskus isä kertomaan, että tämä on teidän vika, kun poika ei pärjää ja kelkka on rikki! Pojassa ei ole vika vaan reitissä, Matti Poikela kertoo. Se on paljon se. Kirkas pinnoite on kovetettu huipputeknisellä UV-järjestelmällä, joka antaa väreille pitkäkestoisen suojan. SX-TWO KYPÄRÄ www.mk-lehti.fi v v 20 11 ® co l l e ct i o n. niikalla. Toivoa sopii, että kisalle löytyy tekijöitä, sillä Suomen MK-endurokausi ilman Giantia on kuin itsenäisyyspäivä ilman linnanjuhlia. CE-hyväksytty. - Kynäpaperimeiningillä sitä hoidettiin. Ennakkoilmoittautumisten määrä enteilee runsasta osanottajajoukkoa
Voitollaan hän varmisti myös MKenduron Suomen mestaruuden. Takaa lappoi kilpailijoita ohi. Patti oli isoa, mutta pehmeää. Giant Enduro 20 vuotta... Minun Gianttini: Mikko Vainionpää - Pituus ja raskaus, vastaa vuoden 2005 Giant-voittaja Mikko Vainionpää, kun häneltä udellaan Giantin eroa muihin kilpailuihin. Käskin kuskin pysähtyä ja hyppäsin itse puikkoihin. - Me sanottiin sitä Pirkka-tötteröksi, kun Kesko silloin vielä myi Lynxiä. Ajoin ohi meidät ohittaneista kilpailijoista. - Ei siinä mikään stara-olo ollut, sillä ei tullut edes mieleen, että olisin voittanut koko kisan. Vuonna 1992 Toni onnistui viemään Giantin sinisellä Lynx Cobra Racingilla, jonka kuivapainoksi ilmoitettiin keijukaismaiset 265 kiloa. Toni Haikonen ulainen ojentaa Giantin isä Seppo Kom nna Tomppa Forsellille vuo palkintoa Tire sä odottaa vuoroaan 1993. Tutuksi ovat tulleet myös keskeyttämiset niin teknisen vian kuin polttoaineen loppumisenkin seurauksena. Hyvään iskuun hierottu kilpuri pöllittiin viikko ennen kisaa, mutta onneksi varastetun laitteen tilalle saatiin uusi peli. MXZ 600 X-RS oli saatu alkukauden kisoihin nopeaksi, mutta Giantin vetisissä oloissa voimakas ja hieman toisenlaiseen keliin säädetty kelkka riuhtoi kuskista mehut. Kelkka ehdittiin säädellä kisakuntoon, mutta sillä ei keritty ajaa ennen starttia. Pitää ajaa pikkuisen rauhallisemmin, että keskimääräinen nopeus pysyy korkealla loppuun asti. Milloin tämä tapahtuu, on vielä epäselvää, mutta ajokkina come back -kisassa on varmasti MXZ 440 X. Vieres Suurinkeroinen. Mikko Vainionpää juh 2005. lii voittoa vuonna Toni Haikonen matka 1992. lla voittoon vuonna Pekka Tuovilan tyylinä yte vuodelta 1992. Haikonen osallistui neljään ensimmäiseen Giantiin ja onnistui voittamaan kisan toisella yrityksellä. Ne ensimmäiset kisat olivat kivoja, sillä minulle se sopi, että ajettiin aamusta iltaan kilpaa. - Lähdin uudenkarhealla koneella kisaan, ja bensa loppui pätkälle. Kisan pituus ja raskaus edellyttävät kuskilta kovan kunnon lisäksi kisaälyä ja pelisilmää, sillä nopeinkaan kuski ei pärjää, jos reuhtoo itsensä uuvuksiin jo alkumetreillä. Siellä ei ollut aina lunta, ja siellä ajettiin koko ajan vain kaasu pohjassa, Haikonen kuvaa kisoja, joita ajetaan edelleen hyvin paljon valtateiden vierellä kulkevilla radoilla. Loistava oli myös sen moottori. Talvi oli parhaimmillaan, joten ajaminenkin oli hauskaa. Sanotaan nyt, että Roinisen Petri vei minut paikalliseen, ja siellä meno oli aika kovaa. Toni on tutustunut myös PohjoisAmerikan murtomaakisoihin, jotka tosin eivät olleet lainkaan miehen mieleen. - Kyllä varmaan joskus lähden yhden rovaniemeläisen toimittajan kanssa kisan ajamaan, sanoo Vainionpää arvoituksellisesti. Vainionpää voitti Giantin vuonna 2005. - Tärkeintä on lopettaa se täysiä ajaminen, sillä se väsyttää. - Giant oli aivan ylivoimainen kisa I500-kisoihin verrattuna. Se selvisi vähän myöhemmin, sanoo Pekka ehkä viitaten voitonjuhlaan, joka alkoi sankarin kantamisella kelkan selässä sisälle Koilliskunnan baariin. Nykyisinkin 500 kilometrin Giant on järkälemäinen kisa, joka erottaa pojat miehistä. Minulla itselläni vei vähän aikaa oppia tuo asia, Vainionpää tunnustaa. Aikalaiskertomusten mukaan jopa Kirk Hibbert oli katsonut Giant voi olla melkoista selviytymistaistelua jopa mestarismiehelle. - Suurin ongelma oli etupukki, jossa oli liikaa paluuvaimennusta sekä 44-millisellä harjalla varustettu matto, joka tempoi aika tavalla. Siinä taisi pieni kyynelkin silmään tirahtaa, mutta ei kovin isoa, vaan ihan semmoinen pikkuinen. - Kyllä se oli mahtava tunne, kun lippu heilahti. Mies lupailee, että jättiläisen kaataminen on mielessä. Tuovila kuskasi Polaris 500 SKS -kelkkaansa tasaisen varmasti, eikä omien sanojensa mukaan edes tiennyt tulleensa maaliin jättiläisen kaatajana. Se oli aivan hirveä mutkissa, mutta suorilla jousitus oli loistava. Oli mahtavaa ja hieman epätodellistakin ajaa se viimeinen pätkä, kun tiesi, että kaksi unelmaa oli täyttynyt samalla kertaa. - Silloin oli paljon lunta, ainakin 80 senttiä. Vainionpää ei aktiiviuransa lopettamisen jälkeen ole kokeillut vauhtiaan kisoissa, mutta ajotreenit eivät ole lakanneet missään vaiheessa. Giant-voittajilla on pieni traditio, joka jokaisen on suoritettava kisan jälkeen. Hän otti minut kyytiin, ja lähdettiin kaksi päällä ajamaan EK:n maaliin. Ensimmäiset 900 kilometrin Giantit olivat Haikosen mieleen. Vuoden 1994 Giantiin Haikosella liittyy erityinen muisto. - Olen aina ollut kuski, jolle käyvät kaikenlaiset kisat. - Siitä voin kertoa ainoastaan off the record. Toni 60 MK www.mk-lehti.fi. Päätin lähteä kävelemään tarkastusasemaa kohti, kun vastaan tuli Jouni Kyyhkynen. Pari vuotta myöhemmin Vainionpään Giant muuttui heti alussa teräsmieskisaksi ja selviytymistaisteluksi. Jos Giantin aloittaa ajamalla lujaa, tippuu vauhti lopussa selvästi. Jäin kyydistä tankkauspaikalla, mutta kaveri sanoi, että jatka jatka! En ole koskaan aikaisemmin mennyt näin lujaa! Pekka Tuovila Vuonna 1991 Pekka Tuovila teki historiaa ajaessaan maaliin ensimmäisenä Giant-voittajana
Kaikki kelkkamerkit ja -mallit. Vuonna 1993 oltiin taas mukana, mutta sillä kertaa Ari Peteri voitti viidellä sekunnilla. Ensimmäisellä yrittämällä mies oli kahdeksas ja paria vuotta myöhemmin kymmenes. Kelkka oli 100 metrin päässä. Olin ajanut pattiin ja lyönyt naamani ohjaustankoon. Ski-Doo MX Z 600 X-RS E-Tec Vapaudentie 6, ROVANIEMI Puh. Sitten heräsin jäältä, minulta oli lähtenyt tolkku pois. - Se oli kyllä jo aivan eri peli. Vielä löytyy! Giant Enduro 20 vuotta... Lynx RE 600 E-Tec haltioituneena, että täällähän on meininki. Huuli oli halki, kun hampaat olivat tulleet siitä läpi, ja suusta vuoti verta. - Oli melkoinen seikkailu ajaa sieltä metsästä Kemijärvelle. Ohjain- ja kulutuspaloilla varustetut ohjainraudat. Ihmettelin, kun Lapin miehet, Välikankaat ja muut, ajoivat niin hiljaa. Silloin tajusin, miksi ne niin varovaisesti ajoivat. Vakiokuntoinen Polaris kesti kisan rasitukset hyvin ja niin myös mies, joka oli kovassa kunnossa. - Rankkaa se oli, kun ei ollut taukoja ollenkaan. Tire oli niiden 74 kuljettajan joukossa, jotka mittelivät ensimmäisen Giantin voitosta. Juha "Tire" Suur-Inkeroinen MK-lehden pitkäaikainen testikuski ja avustaja Juha "Tire" Suur-Inkeroinen starttasi Giantiin kolme kertaa, joista kahdella kerralla hän pääsi maaliin. Hän on startannut Päijänteen ympäriajoon yhdeksän kertaa ja seitsemän kertaa seikkailu on päättynyt onnellisesti maaliin. Kisasta on jäänyt mieleen sen vaativuus. Samassa kisassa Tire oppi, että maltti voi olla joskus valttia. Pilkkikelkasta kisakelkkoihin. NORMAL, SPORT, SPRINT, ENDURO JA RACING. Tekniset tiedot, hinnat ja jälleenmyyjäsi löydät kotisivuiltamme. www.l-weld.fi 05 - 458 4881 62 MK www.mk-lehti.fi. Ajettiin enduroa sitten kelkoilla tai pyörillä, lajiin liittyy aina riskinsä. Oli helvetin kylmä, kun aamulla oli 30 astetta pakkasta. 020 7433 570 www.koneliike.fi Kovametalli ohjainraudat Laadukkaat kromi molybdeni teräsrungot, Kestävät Sandvik / IN kovametallit. Uusi historic-luokka olisi kuin nakutettu Tirelle, joka edelleen on vanhan koulukunnan miehiä. Tiren toinen Giant päättyi keskeytykseen, kun Polariksesta hajosivat toisen puolen tukivarret kantoon ajon seurauksena. - Jäällä oli hirveä sumu. - Oli sekin kaksi päivää kilpaa ja maalissa eroa viisi sekuntia! Vuonna 1997 Pekka Tuovila juhli taas Giantin voittajana. Jotenkin suunnistelin jokien ja järvien yli takaisin ihmisten ilmoille. Se palelu oli aivan erilaista. Siinä oli enempi heppoja ja jousitukset olivat toista maata. Myös After Market sukset. Tire ei näe paljoakaan yhtäläisyyksiä ensimmäisten Giantien ja Päitsin välillä. - Homma oli silloin uutta Suomessa ja halusin vähän näkyvyyttä sille touhulle. Tällä kertaa kilpurina oli ensimmäisellä Polariksen omalla koneella varustettu XCR 440. - Päitsi on vielä raskaampaa, mutta siellä tiesi, että pääsee aina tauolle. Voittajakelkka vuosimallia 1991 erosi melko tavalla tulevien vuosien kelkoista. Sitten siellä oltiin koko ajan märkänä. Pekka kertoo, että hänen kelkassaan oli vakioiskarit ja telan harjakorkeus oli vajaat 20 milliä. Se oli kevyt ja pirtsakka kelkka. Omien sanojensa mukaan Tire ei ollut ollenkaan vakavamielisesti liikenteessä, vaan tarkoituksena oli ajaa kisoja, jotta olisi jotakin, mistä kirjoittaa. Tirellä on kokemusta myös pitkistä endurokisoista motskarilla. Vuoden 1992 kisa jäi Pekalta väliin, koska miehen polvi ei ollut ajokunnossa. Kolmas Giant alkoi lupaavasti, kun Lynxin vuoden 1993 uutusmallista Cobra Racingista antautui tuulilasi heti alkumetreillä. - En minä enää lähtisi! Minusta on tullut niin mukavuudenhaluinen. - Kova peruskunto pitää olla, muuten on toisena aamuna raskas lähteä ajamaan
Tuona aikana hän on myynyt niin moottorikelkkoja, moottoripyöriä, mönkijöitä, mopoja ja lamavuosina jopa polkupyöriä. Osasyynä tähän lienee miehen kisaura moottoripyöräpuolella, joka alkoi vuoden 1965 paikkeilla heti Helinin saatua moottoripyöräkortin. Nykyinen työsopimus päättyy helmikuun puolivälissä, mutta sillekin lienee luvassa jatkoa. yamahamies 64 MK 150 000 kilometrin H arto Helinistä tuli virallisesti Yamaha-mies ensimmäisenä päivänä tammikuuta vuonna 1971, kun hän astui silloisen Arwidson Oy:n palvelukseen. - Aloitin Adwidsonilla varaosien keräilijänä, mutta sain aika pian ylennyksen varaosamyyjäksi Helsingin Annankadulle, Helin kertaa uransa alkuaikoja. Niin periaatteessa jäikin, mutta kun 62-vuotiaalle miehelle ei löytynyt seuraajaa, hän sai jatkopestin meneillään olevaksi talveksi. Kun eläkkeelle lähtö lykkääntyi, tuli Helinille vastikään täyteen 40 vuotta Yamahan parissa. - Ihan ensin ajelin kaverien kanssa www.mk-lehti.fi. Kuukauden kelkkanaama TeksTi: Markku LiiTiä kuvaT: Jukka HeLMinen Ja HarTo HeLinin arkisTo Harto Helin Yamahan nettisivuilla uutisoitiin viime juhannuksena, että lähes 40 vuotta Yamaha-kauppaa tehnyt aluemyyntipäällikkö Harto Helin jää eläkkeelle heinäkuun alussa. Työura japanilaismerkin parissa jatkui puhelinmyynnissä ja työpaikan siirryttyä 80-luvun alussa Espoon Suomenojalle Helinin repertuaari laajeni moottoripyöristä myös kelkkoihin. Myöhemmin Yamahojen maahantuonti siirtyi Arwidsonilta Keskolle ja Helinin työnantaja vaihtui. Helin on siitä esimerkillinen myyntimies, että hän tuntee myymänsä laitteet teknisesti perin pohjin ja on aina ajanut niillä paljon
Helin kisasi muun muassa Husqvarnalla, CZ:llä, KTM:llä ja Arwidsonin leipiin astuttuaan itse asiassa jo vähän aikaisemminkin tietysti Yamahalla. Myös vaihto ja rahoitus onnistuu, vaikka ilman käsirahaa! Harto matkalla Päijän teen Ympäriajon kak koseksi vuonna 1977 ja tietyst i puoliksi omin käsin rakennetulla 250-kuutioisel la Yamahalla. omissa porukoissa jonkinlaista mopoenskaa ja crossia. Endurosta Helinillä on kolme SM-kultaa ja Päijänne-ajosta kaksi yleiskilpailun hopeaa. - Jääradalla ajettiin 70-luvun alussa Rantasen Jussin kanssa vakiokoneisella 650-kuutioisella "jytäJammulla" sivuvaunuluokassa SM-kultaa. Aika pian mopoviritelmät vaihtuivat oikeisiin moottoripyöriin. 180/päivä Meidän kauttamme uudet YAMAHA vapaa-ajan laitteet, sekä hyvä valikoima ajovarusteita ja alan tarvikkeita. Enduron Kuuden päivän ajossa eli Sixissä Helinin kuuluisin kisapari oli jenkkiläinen elokuvanäyttelijä Steve McQueen, kuulemma ihan kova kuski hänkin. ilmo 5_09 Kallenkuja 8 63300 ALAVUS 23.8.2010 13:56 Sivu 1 050-9131171· info@menopelit.com · www.menopelit.com OTA KELKKAREISSUN SUUNNAKSI NUORGAM JA TUKIKOHDAKSI NUORGAMIN LOMAKESKUS! - YLI 300 KM VAIHTELEVIA REITTEJÄ LÄHES PUUTTOMALLA TUNTURIALUEELLA POHJOISIMMASSA LAPISSA, UPEISSA TUNTURIMAISEMISSA - HUIKEAT MAHDOLLISUUDET UUSIIN KOKEMUKSIIN NORJAN JA JÄÄMEREN VUONOMAISEMIIN - RETKET: mm. Menestystä tuli jääradan sivuvaunuluokan lisäksi myös sooloissa ja maaradalta. JOS ET HALUA OSTAA VOIT AINA VUOKRATA Pro Yamaha Pro Yamaha Vuokraamme taloudellisia, mutta tehokkaita 4-T Yamaha moottorikelkkoja edulliseen hintaan! alk. Myöhemmin vaihdoimme siihen uudet sylinteriputket, joilla siitä saatiin 800-kuutioinen. Minulla oli Vasamasta tehty peli, jossa oli 80-kuutioinen pytty ja joka kulki kuin satapiikkinen prätkä, syntyperäinen Ågelin eli Oulunkylän kundi selvittää. Enduro tai silloinen luotettavuusajo oli kuitenkin Harton leipälaji. KOKOPÄIVÄRETKI JÄÄMERELLE TAI 2 pv:n OPASTETTU RETKI BÅTSFJORDIIN JA MEHAMNIIN - MEILTÄ TÄYDEN PALVELUN "KELKKAILIJAN PAKETTI" - VALMIIT REITTISUOSITUKSET, KARTTOJA, OPASPALVELU - KELKKOJENVUOKRAUS Pyörän päältä kelkan selkään MK-lehden Nurmijärven toimituksessa haastattelun merkeissä vieraillut Helin on tuonut mukanaan Harva myyntimies tuntee tuotteensa yhtä hyvin teknisesti ja myös testaa niitä yhtä paljon. www.mk-lehti.fi TERVETULOA KELKKAILEMAAN SUOMEN HUIPULLE, JÄÄMEREN KAINALOON! Pyydä reittisuosituksia ja lisätietoja! MK 65. PS
Omaa merkkiä on helpompi myydä, kun tuntee vastapelurien kelkkojen hyvät ja huonot puolet. Harto Helin laskeskelee ajaneensa moottorikelkoilla 30 vuoden aikana keskimäärin 5000 kilometriä talvessa, parhaimpina talvina jopa 7000 kilometriä. Edelleen tulee ajettua useana viikonloppuna ja työn merkeissä tietysti välillä viikollakin. Helin ja toinen pitkän linjan moottorimies, päätoimittaja Jii Helminen selaavat albumia innoissaan. Yhteensä mies on siis istunut kelkan selässä 150000 kilometrin verran. Helin on uransa aikana luonut Yamahalle hyvän ja laajan jälleenmyyjäverkoston. Myös kelkkatehtaan porukka on käyttänyt tätä mahdollisuutta hyväkseen, mutta pitää kyllä ihmetellä miksi moni muu maahantuoja ei ole vaivautunut lähettämään omaa miestään paikan päälle, ihmettelee Helin. Viime viikonvaihteessa kertyi mittariin 300 kilometriä, ensi viikonloppuna taitaa kilometrejä tulla 500. - Toissa talvena ajoimme pitkän, 2700 kilometrin unelmareissun pohjoisRuotsissa. Toki tietenkin vain "kuunteluoppilaina". - Testeissä mukana oleminen on ollut mahtava kokemus, sillä missä muuten pääsee ajamaan myös muita merkkejä samaan aikaan ja samoissa olosuhteissa. Kelkkailukilometrejä kertynyt yhteensä noin 150000. Ajaa edelleen moottorikelkoilla, -pyörillä ja mönkijöillä. Harto Helin on käyttänyt mahdollisuutta innokkaasti hyväkseen, sillä näin tarjoutuu tilaisuus päästä ajamaan kilpailijoiden kelkoilla. Moisiin lukemiin harva suomalainen yltää. Juttua tulee solkenaan ja puheissa vilahtelevat sellaiset nimet kuin Silli, Happo, Birger, Bandito, Göte ja Kuokkasen Seppo, kaikki vanhoja kaksipyöräisten kisakuskeja. Albumin edetessä 70-luvun puolelle alkaa kuvissa näkyä myös moottorikelkkoja. Kuukauden kelkkanaama... Kelkkailu on edelleen kivaa ja nythän sitä on paljon paremmin aikaa harrastaa! Yamaha 351 SL ja Harto Keimolan moottoriradan takamaastoissa vuonna 1973. vanhan valokuva-albumin jutun kuvitusta varten. Samalla Helin saa MK-lehden testikuskeilta suoraa palautetta oman merkkinsä kelkkojen ominaisuuksista. Erilaisia kelkkailureissuja Helinille on kertynyt vuosikymmenten mittaan miehen omien sanojen mukaan miljoona. Erityisesti mieleen on jäänyt Yhdysvalloissa suurten järvien alueella ajettu Snow Shoot, jossa satoi alijäähtynyttä vettä siihen malliin, että voimajohtolinjojen johdot roikkuivat jäisinä melkein maahan asti ja jäätyneet puut olivat kuin kristallista muotoiltuja taideteoksia. Mukana testeissä Maahantuojien edustajat ovat perinteisesti olleet halutessaan tervetulleita osallistumaan MK-lehden kelkkavertailuihin. Osallistunut myös Sixiin eli enduron kuuden päivän ajoon. Mies on kiertänyt maakunnissa sen verran laajalti ja pitkään, että hänet tuntevat Yamaha-kauppiaiden lisäk- HÄN Harto Helin Ikä: 62 vuotta Asuinpaikka: Espoo Siviilisääty ja lapset: Eronnut, yksi aikuinen poika Saavutukset: Ajanut nuorempana enduroa, motocrossia, maa- ja jäärataa. Yksi ensimmäisistä on Yamahan 351 SL, joita Helin muistelee tuodun Suomeen noin 150 kappaletta vuonna 1973. Päijänne-ajosta kaksi yleiskilpailun hopeaa, osallistui Päitsiin 13 kertaa, viimeisen kerran vuonna 1982. Harrastukset: Kelkkailu, moottoripyöräily, kalastus 66 MK www.mk-lehti.fi. Hän laskeekin olleensa mukana MK-lehden testeissä 17 talvena. Endurosta yksi ison luokan ja kaksi 175-kuutioisten SM-kultaa, jääradalta kaksi SM-kultaa purkkiorjana sivuvaunuluokassa, yksi soololuokan mestaruus sekä useita himmeämpiä mitaleita
Jussi Rantanen puikoi ssa ja Harto purkkiorja na. Helinin asiantuntemus onkin auttanut vuosikymmenten varrella lukemattomien kelkkojen ja moottoripyörien säätämisessä entistä toimivampaan kuntoon. fixtreme@fixtreme.ne t Mieluisia ja vähemmän mieluisia Mitä kelkkoja Helinille on jäänyt erityisesti mieleen vuosikymmenten varrelta. Kilpailijoiden kelkoista Helin kehuu esimerkiksi Lynxin uutta 600-kuutioista E-tec-mallia. Se oli suunniteltu kelkkamaailman Harrikaksi hienoine nestemoottoreineen, mutta 298-senttinen matto oli aivan liian lyhyt eikä kelkka muutenkaan sytyttänyt ostajia. Myös sen polvikulma oli niin jyrkkä, että kuskin polvia alkoi särkeä jo lyhyen ajon jälkeen. Lähitulevaisuudessa Helin arvelee ohjaustehostinten lyövän kelkoissa läpi samaan tapaan kuin mönkijöissä viime vuosina. - 1980-luvulla lanseerattu Yamahan CF 300, jota kutsuttiin puukenkämalliksi, ei mennyt kaupaksi oikein missään. - Jammun SRV vuodelta 1982, jossa oli 540-kuutioinen puhallinkone, oli aikanaan ylitse muiden. Vuonna 2003 tuli sitten RX1, joka oli Jammun ensimmäinen nelari, Helin muistelee. Entä sitten parhaat kelkat. Kaksikko ja jytäjammu ottivat peräkkäisinä vuosina sivariluokan Suomen mestaruuden jäärad alta. si kaikki muutkin kelkkabisneksessä toimivat. Tekniikka kiinnostaa miestä tietysti edelleen, ja hän toivoo voivansa ennen lopullista eläkkeelle lähtöä jättää myyntihommat nuoremmille ja keskittyä enemmän tekniselle puolelle.l MOOTTORI- JA KELKKAMIEHILLE Ajopuvun alle lämmintä ja pehmeää luomuvillaa, nyt myös mustana Kerrastot, sukat, päähineet, lapaset Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 · www.ruskovilla.fi www.mk-lehti.fi MK 67. Kaikki ne lisäsivät Yamahan mainetta niin, että vuonna 2001 olimme Suomen markkinaykkösiä 1201 myydyllä kelkalla. Harto Helin on ollut mukana käytännöllisesti katsoen jokaisen Suomessa myydyn Yamahan moottorikelkkamallin kehitystyössä. Samoin vuonna 1985 markkinoille tullut Phazer oli pienenä ja kevyenä hieno kelkka. Mieleen on jäänyt myös SkiDoon ensimmäisen sukupolven REV, joka käännöksissä ohjautui koko ajan ikään kuin kulman kautta. Vuonna 87 tullut Exciter ja myöhemmin V-Max sekä risukeula-XTC ovat jääneet mieleen. Otetaan ensin huonot kokemukset ja oma merkki. Kilpailijoiden malleista Helin ei muista kovin hyvällä G-tyypin Lynxiä, jonka ohjaus jumitti niin, että kelkka eteni aivan miten sattui
Kunnioitus etelän kelkkamiehiä kohtaan kasvoi, kun tajusin, että täällähän ne oikeat kelkkamiehet asuvat. Virheistä otettiin oppia ja esimerkiksi tavaroiden pakkaaminen kelkkoihin opeteltiin kantapään kautta, kun termarit olivat rikki ja eväät levällään pitkin uria. Miten itse päädyin seuraan Lapista 1990-luvulla opiskelun ja työn perässä Paimioon päätyneenä oli kovin vaikeaa unohtaa kelkkailuharrastusta. Halusimme rakentaa oman uran myös Paimioon. Olihan se erilaista, mihin Lapissa oli totuttu. Eikö välillä jo kelkkailtaisi! Sitten kun reissuille päästiin, ne olivat aivan muuta kuin Lapin niin sanottu nurkkakelkkailu. Luvat maanomistajilta pyydettiin suullisesti, mikä oli virhe. Yhteydet Lestijärvelle tarjosivat mahdollisuuden käydä kelkkailemassa hieman pohjoisemmassa. Teimme risusavottaa uran aukaisemiseksi syksyllä iltaisin ja viikonloppuisin, VSMK:n perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja Harri "Hati" Sillanpää muistelee seuran alkuaikoja. Tästä huolimatta Paimiossa on toiminut vuodesta 1994 aktiivinen kelkkaseura VarsinaisSuomen Moottorikelkkailijat eli VSMK ry. Pieni mutta arsinais-Suomen Moottorikelkkailijat lähti monien muiden kelkkaseurojen tapaan liikkeelle muutaman innokkaan aktiivin voimin. Hankin kelkan ja kurvailin pelloilla totuttuun Lapin malliin onnellisen tietämättömänä luvista, paikallisista urista ja harrastajista. Sellaisia päivätaipaleita ja siirtymiä ei ennen tullut mieleenkään tehdä. Onneksi kaikkea ei tarvinnut tehdä käsipelillä, vaan sähköyhtiöltä saatiin lainaksi kalustoa, kuten moottorisaho- V aktiivinen ja, mönkkäreitä ja raivausvälineitä. Hyvät suhteet paikallisiin maanviljelijöihin helpottivat lupien hankinnassa ja ura saatiin auki. Toimintaa ja reissuja suunniteltiin niin perusteellisesti, että Lapin miestä rupesi välillä ahdistamaan. Vastaavasti minulle osoitettiin luottamusta, kun minut sittemmin valittiin seuran puheenjohtajaksi. Oma 60 kilometrin ura Seuran aktiivit tekivät heti alkuun valtavan urakan oman uran rakentamiseksi. Onnekas kohtaaminen VSMK:n silloisen puheenjohtajan Hati Sillanpään kanssa johti minut seuran jäseneksi ja aktiiviseksi toimijaksi. Varsinais-Suomen Moottorikelkkailijat aikoo Alaskaan TeksTi: Heikki Halkosaari Haltinvalloittajat. Varsinais-Suomessa sijaitseva Paimio ei ilmastonsa takia ole kaikkein paras paikka moottorikelkkailulle. Seurassa Lapin kelkkamies otettiin vastaan paikalliseen tyyliin aluksi hiukan varovasti. Nyt lumisen alkutalven jälkeen usko kelkkailuun on taas vahva. - Yksikin maanomistaja ei enää muistanut koko puhelua siinä vaiheessa, kun olimme hänen maillaan kuulemma luvatta risusavotassa! Sittemmin otimme käyttöön kirjalliset lupapyynnöt. - Tuttu porukka oli hankkinut moottorikelkkoja ja hirveä hinku oli päästä kelkkailemaan. Kun alkuun päästiin, alkoi kelkkailukokemuksia kertyä oikein kunnolla. Alku oli kaikin puolin opettelua, myös safaritouhun osalta. Kuluneen vuosikymmenen usein lämpimät talvet eivät ole olleet otollisia kelkkailulle etenkään Lounais-Suomessa, mutta silti seuratoiminta on pysynyt vireänä ja jäsenmäärä kasvanut tasaisesti. Seuran perustamisessa oli ajatuksena kerätä varoja harrastuksen tukemiseen. Vuosien saatossa uraan on tehty pieniä muutoksia paikoissa, joihin on rakennettu taloja tai joissa maan- 68 MK www.mk-lehti.fi
Jos ulkopuolista kysyntää ilmaantuu, harkitsemme jonkinlaista uramaksua. Kun ikää www.mk-lehti.fi MK 69. Ura luikertelee lopulta Marttilan kunnan kautta Tarvasjoelle. Takavuosien talvet olivat kovin vähälumisia, mutta reitti on silti ajettu joka vuosi ainakin kerran läpi. Väsynyt mutta onnellinen kelkkamies legendaarisen Yamaha V-maxin selässä, (alusta Polariksesta). Perinteinen kevätsafari Seura on järjestänyt pitkään kevätsafareita. Pieni ryhmä on kokeillut kelkkailua myös Hipinan vuoristossa Venäjällä, mistä kokemukset olivat huikean positiivisia. Tämänvuotinen safarikin viikolla 13 suuntautuu samoihin maisemiin. Näyttöjä oltava Seurassa on jäseniä laajalta alueelta Porin ja Auran väliltä. Muistan erään kahvipöytäkeskustelun työpaikallani. Aluksi ne olivat todellisia elämysja kokemusreissuja. Tämän takia aina on oltava matkassa seuran jäsen, joka tuntee mutkat varmasti. Nykyinen ura alkaa Oinilan alueelta nousten sieltä upeaa Paimionjokilaaksoa ylös Askalaan. Hipina-vuoristossa hurmiossa, taustalla Apatitin kaupunki noin kilometri alempana. käyttö on muuttunut. Osallistujat joutuivat kirjaimellisesti uranuurtajiksi. Ura on puutteellisesti merkattu ja liikenne kaksisuuntaista. Jäsenistössä voi havaita, että ensimmäisen sukupolven harrastamisen rauhoittuminen. Se on todellinen huoltoasema, jossa puitteisiin ei ole liiaksi panostettu. Välillä on poikettu ulkomaillakin Norjassa ja Ruotsissa. Juttu vilisti eri puolilla Suomea ja jokaisen esille tulleen paikkakunnan kohdalla totesin, että "olen käynyt sielläkin, moottorikelkalla tietysti". Ruotsin tunturit ja erityisesti Kebnekaisen vuoristoalueet ovat tehneet porukkaan vaikutuksen. Tuolloin reittejä oli enemmän kartoilla kuin niitä luonnosta löytyi. Safareita on järjestetty ympäri Suomea. Tarvasjoen puolella toimii mukavan kotoisena päätepisteenä SEO-huoltamo. Sieltä on mukava kääntyä virkeänä paluumatkalle. Askalasta siirrytään pelto- ja metsätaipaleille kohti Alttarvahan vauhdikkaita metsäautotieosuuksia. Apatitin kaupunkia ympäröivä vuoristoalue on oikea kelkka- miehen paratiisi
Siellä Anchoragen kaupunki on hyvä kohde. Olemme kokeneet itsemme erittäin tervetulleiksi kelkkailemaan Lestijärven seudulle. Yhteisen harrastuksen tiimoilta on tehty yhteistyötä Someron ja Lestijärven kelkkailijoiden kanssa. Vaihtoehtona tilavat tyhjiömuovaamalla valmistetut Jaxal ja Jaxal Maxi -kuomut kaikkiin malleihin. Myynti: Rautia, K-maatalous, K-rauta ja muut valtuutetut Muuli-jälleenmyyjät 70 MK www.mk-lehti.fi. Varsinaissuomalaiseen tapaan seuraan otetaan mielellään mukaan uusia jäseniä, mutta liittyminen vaatii näyttöjä yhteistyökyvystä ja kelkkailun todellisesta harrastamisesta. Odotimme ja odotimme, mutta Victoriaa ei vain näkynyt. Varsinkin Lestijärven kelkkailijat ovat tarjonneet kelkkareissuillemme upeat ja lumiset olosuhteet. Varsinais-Suomen... karttuu, harrastamisen palo ei vähene, mutta kelkkailun aiheuttamiin rasituksiin pitää suhtautua realistisesti. Me taas emme enää olleet innostuneita saapumaan, kun prinsessa ei ensimmäisellä kerralla tullut, vaikka lupasi. Reitistö on ollut saapuessamme ajokunnossa, ja majoitus ja ruokailut hoidettu tyylillä. Tämä tapahtui, kun Suomen ja Ruotsin yhteistyönä tekemä Kilpisjärven ja Muonion välinen reitti avattiin. Lumivarmempana alueena Lestijärvi on monasti tarjonnut hyvän vaihtoehdon Varsinais-Suomen lumettomille pelloille. Mantereen valloituksen suunnittelun seuraavalla kaudella. Yhteistyökuviot ovat poikineet hyviä kelkkailukokemuksia. Katkerammaksi asian teki se, että vuotta myöhemmin Victoria kuitenkin päätti poiketa paikalla. Kestävät Juncar ja Jaxal -kuomut. Muuli-perävaunut valmistetaan kestäviksi kuumasinkitystä teräslevystä. Toisen polven harrastajat toimivat seurassa aktiivisesti ja uutta sukupolvea seuran elinvoimaisena pitämiseksi kaivataan. Rotaatiovaletut Juncar-kuomut, joissa saranointi ja avaimellinen lukko integroitu. Alustavan kustannusarvion perusteella reissu maksaa 2000-3000 euroa. Paljon enemmänkin rahaa voi mennä, jos kelkat ovat Yhdysvalloissa halpoja ja joku päättää ostaa sieltä sellaisen matkamuistoksi! Kuninkaallinen pettymys Monenlaista on kelkkaseurassa koettu, mutta uskomattominta oli, kun prinsessa Victoria petti meidät. Se on vuoriston laidalla, mistä alkavat upeat lumiset kelkkailumaisemat. Nimensä reitti sai hankeen suojelijan prinsessa Victorian mukaan. Hänelle oli varmaan tullut jotain tärkeämpää tekemistä viime hetkellä. Muuli Pro -vaunujen vankat rungot hitsataan ja kuumasinkitään uppokastamalla. Jostain sai alkunsa ajatus lähteä kelkkailemaan Alaskaan. Hän oli lupautunut osallistumaan avajaisiin ja varmaan sen takia mekin menimme paikalle. Prinsessan puuttumisesta huolimatta reitti avattiin ja se on ehtinyt tulla jo monille tutuksi.l Varsinais-Suomen Moottorikelkkailijat VSMK ry. - Perustettu: 1994 - Puheenjohtaja: Heikki Halkosaari - Hallitus: Hannu Ränni, Harri Sillanpää, Hannu Ylikorpi - Toiminta-ajatus: Moottorikelkkailun, liikunnan ja virkistystoiminnan edistäminen - Toiminta: Vapaa-ajan kelkkailu ja safarit - Perustajajäsenet: Harri Sillanpää, Juha Ylikorpi, Hannu Ylikorpi, Juhani Pohjavirta ja Janne Marjamäki - Kelkkaura: PaimioMarttila-Tarvasjoki, noin 60 km - Liittymismaksu/ jäsenmaksu: 500 euroa/ 50 euroa (2011) - Ei omia nettisivuja Alaskaan vuonna 2012 Vaikka kausi 2011 on vasta hyvässä alussa, VSMK on jo aloittanut Uuden www. K O V A S S A V E D O S S A .fi Muuli on turvallinen valinta vuosiksi eteenpäin! Kotimaiset perävaunut ja trailerit
Testissä monikäyttöiset ajopuvut MK-lehden työryhMä Kuvat: Joni helMinen Pukeudu viisaasti Oikea pukeutuminen takaa ajonautinnon melkein kelissä kuin kelissä. 72 MK www.mk-lehti.fi
Hyvän puvun tuntomerkkejä ovat ulkopuoliset saumat, jotka nekään eivät pääse raastamaan kainaloita ja nivusia vereslihalle. Tämän testin puvuista osassa on irrotettava sisävuori, joka jo itsessään toimii välikerroksena, joten alusvaatteiden päälle tarvitsee pukea lisäkerroksia normaalisti vain kovemmalla pakkasella. Kuvassa Wildin housut. Välikerros Välikerros on ratkaiseva lämmönsäätelyssä. Hiki ei myöskään saa villaa haisemaan pahalta. Materiaaliksi kannattaa edelleen valita keinokuitua, sillä välikerroksen tärkeimpiä tehtäviä lämmöneristyksen lisäksi on estää kosteuden imeytyminen. Alusvaatekerroksen tehtävänä on siirtää kosteus pois iholta. Ne toimivat hyvin, mutta niitä ei kannata yleensä yhdistää niin ikään tuulenpitävään kuoripukuun, sillä hengittävyys kärsii niin, että olo muuttuu epämiellyttäväksi ennemmin tai myöhemmin. Paksuissakin vaatteissa tulee nopeasti kylmä, jos kosteudensiirto ei toimi. Jos lämpötila nousee kesken ajoreissun, voi kerroksia vähentää. Lämpötilan mukaan säädellään kerrosten paksuutta ja määrää. Jalassakin pätee kerrospukeutuminen, joten kaksi kunnollista ohutta sukkaa toimii paremmin kuin yksi hiukan paksumpi. toimii yllättävän hyvin välikerroksena, sillä myös se hengittää kohtuullisen hyvin eikä märkänäkään tunnu hyiseltä puuvillan tapaan. Monen keinokuidun tapauksessa tilanne on päinvastainen. Sen sijaan kannattaa satsata muutama kymppi mikrokuituisiin urheilusukkiin, jotka tuntuvat märkinäkin lämpimiltä. Tavallinen puuvillasukka on huono valinta, sillä se on kastuessaan kylmä. Alusasuja on tarjolla myös tuulenpitävällä etuosalla. Palelu alkaa yleensä ruumiin ääriosista, kuten varpaista ja sormista, joten niihin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Tässä kosteutta imevä puuvilla ei toimi, vaan on turvauduttava keinokuituihin, joista yleisin ja paras on polypropyleeni. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että housuissa vedenpitävyys on kelkkailussa tärkeämpää kuin hengittävyys ja takissa päinvastoin. Löysä vaate ei pysty siirtämään kosteutta, vaan se tiivistyy iholle, mikä aiheuttaa varmasti palelemista. Osa valmistajista saattaa käyttää tästä mikrokuitumateriaalista omia kaupallisia nimiään (esimerkiksi CoolMax, Active Dry Cool), mutta valtaosin kyse on samanlaisesta neuloksesta. Parhaimpia materiaaleja on fleece, sillä se päästää kosteutta edelleen lävitseen estäen palelemista. Nykyisillä kalvomateriaaleilla ja päällyskankaan jälkikäsittelyillä ei ole vaikeaa tehdä riittävän vedenpitävää kelkkapukua, mutta vesitiiviys ja hengittävyys ovat edelleen haastava yhdistelmä. K ylmässä tapahtuvaan liikuntaan pätevät samat pukeutumisohjeet, oli laji melkein mikä tahansa. Tästä kokeesta kaikki puvut selvisivät puhtain paperein eli kuivina. Lähellä nollaa olevilla keleillä saa melkein kaikista puvuista poistaa irtovuoren ainakin takista, jos ajatuksena on ajaa hiukankin ripeämmin. Klimin housuissa on hyvän mallinen ohut läppä selkä- ja etupuolelle ja sivuilla joustopalat. Kuorikerros Moottorikelkkailussa kuorikerroksessa olennaista on tuulen- ja vedenpitävyys ja hengittävyys. Kelkkapuvun pitää myös istua hyvin joka paikasta, sillä muuten viima pääsee tunkemaan iholle. Oikeaoppisesti ylimääräiset laput sijoitetaan vaatteiden ulkopinnalle jolloin ne eivät hierrä ihoa. Rauhallinen maisemien katselu on asia erikseen ja silloin kannattaa yleensä hiukan ylipukeutua. Tärkeää alusasuissa on koko- ja pesumerkintöjen sekä saumojen toteutus. Myös ohut villa Miten testattiin? Tässä pukutestissä on pääpaino käyttömukavuudella, mutta lisäksi kankaita koeteltiin myös tieteellisemmin. Pörröiseksi harjattu polyesteri on yksi parhaimpia eristäjiä. Kaikkien housujen ja takkien vedenkesto koeponnistettiin laitteella, jolla saadaan 10 metrin vesipilaria vastaava paine. Käsineet ja sukat ovat olennaisessa osassa haettaessa mukavuutta kelkkailuun. Kaikkien pitäisi vihdoin unohtaa puuvillaiset T-paidat, kalsarit ja sukat. Istuvuuden lisäksi puvun käyttömukavuuteen vaikuttavat eniten kauluksen ja hihansuiden koko ja muoto sekä taskujen sijoittelu. Lisäksi teimme toisen ei niin tieteel- Yksi tapa estää henkseleiden valuminen on pukea ne näin ristiin, mutta systeemi ei välttämättä tunnu kaulassa mukavalta. www.mk-lehti.fi MK 73. Uutta pukua sovitettaessa kannattaa kiinnittää huomiota itselle tärkeisiin yksityiskohtiin, ei pelkästään ulkonäköön ja väritykseen. Kaikissa housuissa saisi henkseleissä olla kuvassa näkyvä sivukiristys, jolloin ne eivät valu. Edellä mainittu pätee lähinnä urheilukelkkailuun, jossa tuppaa tulemaan hiki pakkasessakin. Kaikki alkaa alusvaatteista. Villa ja harjattu fleece sisältävät paljon ilmaa, joka toimii kuorivaatteiden alla eristeenä kylmää ulkoilmaa vastaan. Pelkkä oikea materiaali ei vielä tee vaatteesta toimivaa, sillä alusvaate toimii oikein vasta ollessaan täysin ihon myötäinen. Alusasukerroksen kuuluu siirtää kosteus iholta seuraavaan kerrokseen, jolloin olo säilyy mukavana liikkuessakin
Esimerkiksi Rukka ilmoittaa vedenpitävyyden rajaksi 2000 milliä, jonka alle jäävää kangasta ei ole syytä teipata. Vesipatsaan korkeus ilmoitetaan joko milleinä (DIN-normin mukaan) tai sentteinä (Schmerber-testi). Esimerkkejä: Vapaasti alas virtaava sade aiheuttaa noin 1500 millin paineen, märällä satulalla istuminen tekee painetta takamukseen noin 5000 milliä, repun hihnojen alla paine on noin 10000 milliä ja polvelta ajettaessa vesi pyrkii satulasta iholle 17000 millin paineella. Kalvon hengittävyys on siis käytännössä parempaa kuin useiden kankaiden, joten puvun hengittävyys riippuu käytetyn kankaan laadusta. Scott on jostain syystä valinnut välitakkiin materiaalin joka ei hengitä. Saksalaisen standardin mukaan vedenpitävän kankaan pitää kestää 1300 millin vesipilari. Siinä siis syy, miksi paljaana pilkottavat kasvon osat saavat kelkkaillessa paleltumavammoja todella herkästi. lisen kokeen. Hengittävyys on oleellista, kun kyseessä ovat vedenpitävät kankaat. Esimerkiksi kelkka- ja moottoripyöräasuissa käytetyn ääriolosuhteisiin tarkoitetun Gore-Tex Pro Shell kalvon RET on noin 6. Tällöin paljas iho on vaarassa paleltua. Liian tiivis kangas kastuu sisältäpäin, kun kehon tuottama vesihöyry kerääntyy ja tiivistyy kosteudeksi kankaan sisäpinnalle. Hengittävyydeltään alle 1000 g/m2/24h kankaat ovat täysin tiiviitä ja kastuvat varmasti sisältä. Suomalaisten valmistajien määritelmät ovat tiukemmat. RET-arvon määritys vaatii kalliita mittalaitteita ja koska käytettävissä laitteissa ja menetelmissä on eroa, ovat vain samalla laitteistolla tehdyt mittaukset keskenään vertailukelpoisia. Lukuarvoa alle 10 voi pitää tuulenpitävänä ja testipuvuista kaikki ovat selvästi sen alle. Sanallisen luonnehdinnan lisäksi puvut on pisteytetty kolmen ominaisuuden perusteella kouluarvosanoin 4-10. Kun vauhti pidetään samana ja pakkasta on -10 astetta, iholla tuntuu samalta kuin pakkasta olisi -33 astetta. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, käytetään uusimpana hengittävyyden mittana RET-arvoa, joka ilmaisee materiaalin hengittävyyden vastuksen. Eurooppalaisen EN-luokittelun mukaan työja suojavaatteiden pitää kestää 1300 milliä. Kun pidetään vauhti samana ja pakkanen laskee -25 asteeseen, on kylmän tunne iholla jo -56 astetta. Lisäksi on laskettu keskiarvo, josta selviää yleisarvosana. Vedenpitävyys: Vedenpitävyys ilmoitetaan kankaan kestämän vesipatsaan korkeudella. Ajettaessa 50 km/h -20 asteen pakkasessa, iholla kylmyys tuntuu -49 asteena. 0-6 RET-arvon kankaat ovat erittäin hyvin hengittäviä, 6-13 hyvin hengittäviä, 13-20 hengittäviä ja yli 20 arvon saavat kankaat eivät hengitä. Virheellisesti kuvitellaan, että jos kelkan keulaan kiinnitetään lämpömittari, laskee lukema, mitä kovempaa ajetaan. Hengittävyyden ollessa yli 10000 g/m2/24h ei arvolla ole enää juuri merkitystä, sillä materiaali hengittää riittävästi. Noin 3000-6000 g/m2/24h ovat vielä jotenkin hyväksyttäviä arvoja. Pukujen veden kesto testattiin kuvan pumpulla, jolla saa 10 metrin korkuisen vesipilarin paineen. 74 MK www.mk-lehti.fi. Housun lahkeeseen työnnettiin muovinen vesijohtoputki, jonka päällä oli valkoinen imupaperi. Takkia voi kyllä käyttää hyvin irrallaan, mutta fleece toimisi ajohommissa sata kertaa paremmin. Tuulenpitävyys ja tuulen vaikutus: Tuulenpitävyyden mittana käytetään cm3/cm2/s, eli kuinka monta kuutiosenttiä ilmaa neliösentin kangas päästää lävitseen sekunnissa. Tuuli lisää kylmän vaikutusta suorassa suhteessa tuulen voimakkuuteen nähden. Mistään kankaasta ei vesi tullut selvästi läpi, mutta muutaman puvun päällikangas vettyi "tonnin" painoiseksi. Gore ilmoittaa Gore-Texin vedenpitävyydeksi 45000 milliä. Testissä monikäyttöiset ajopuvut... Termejä Hengittävyys: Kankaan hengittävyyden arvo on g/m2/24h, joka ilmaisee kuinka monta grammaa kosteutta neliömetrin suuruinen kangas päästää läpi 24 tunnissa. Käytännöllisyys/mukavuus tarkoittaa leikkausta, istuvuutta, kaulusta, hihansuita, henkseleitä ja muita yleisiä käyttöön liittyviä asioita, toiminnallisuus liittyy lähinnä vedenpitävyyteen ja hengittävyyteen, ulkonäkö/viimeistely on tietysti pitkälti makuasia, mutta vaikuttaa ostopäätökseen. Housujen etuosaa pommitettiin reiden kohdalta 20 minuuttia melko kovalla vesisuihkulla, joka suunnilleen vastaa ajamista rankkasateessa. Muiden kankaiden hengittävyys on yleensä riittävän hyvä jo luonnostaan. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ilma vain tuntuu iholla kylmemmältä viiman vaikutuksesta, mutta absoluuttinen lämpötila on sama, ajettiin sitten 100 tai 50 km/h nopeutta. Kun pakkasta on viisi astetta ja ajetaan kelkalla 50 km/h, on kylmän vaikutus kasvoihin -26 astetta
Etenkin kaulus on juuri sopivan väljä ja korkeus kohdallaan, joten kypärä istuu erinomaisesti yhteen takin kanssa. Blackie on testin mukavin takki, sillä se on kevyt ja notkea. Snogear SG Blackie -takki 249 e, housut 249 e Blackie on testin erilainen nuori ja myös nuorekkain. Kaulus ja hihansuut ovat loistavat. Pintakangas on notkeaa ja laminoinnin luvataan pitävän vettä ja tuulta. Myös housut istuvat hyvin ja niidenkin pintamateriaali on mukavan kevyttä ja notkeaa. Väljän leikkauksen ansiosta voi käyttää isojakin suojia ja useita vaatekerroksia. Leikkaus on freeride-tyylinen ja puku sopii kelkkailun lisäksi vaikkapa lumilautailuun. Takin eristevanu on 60-grammaista, housuissa 80-grammaista. Hengittävä pintakangas ja tuuletusaukot auttavat "hellesäällä" ajamista. Puku on kuitenkin jo sellaisenaan erittäin lämmin ja jopa kuuma, kun kelit lämpenevät ja ajo on urheilullista. Mukava ja muodikas puku, joka sopii monenlaiseen talvitoimintaan. Käytännöllisyys/mukavuus: Toiminnallisuus: Ulkonäkö/viimeistely: Yleisarvosana: 9 8 10 9 www.mk-lehti.fi MK 75. Päällyskangas kuitenkin muuttuu vettyessään painavaksi. Puvussa on toistakymmentä taskua, mukaan lukien veden- ja höyrynpitävä taskut kameralle ja kännykälle, useita ilmastointitaskuja, irrotettavat suojat, irrotettavat henkselit ja huppu, lycrasta valmistetut hihansuut ja pääntie
Takissa riittää taskuja ja hihansuut sekä kaulus ovat juuri sellaiset kuin kelkkakäytössä pitää. Splash-housut voisivat olla aavistuksen väljemmät lahkeista, sillä nyt polvituet eivät mahdu kunnolla mukaan. Takissa on CE-hyväksytyt suojat olka- ja kyynärpäissä ja valmis paikka selkäsuojalle. Housuissa on irrotettava sisävuori 60 gramman vanulla ja lisätoppaus takamuksessa. Polvissa ja takamuksessa tuntumaa pehmentävät lisätoppaukset. Irtotakki kannattaa jättää vaikka sauvakävelyyn ja pukea väliin hikeä imevä ohut fleece ja alimmaiseksi sporttialuspaita, jolloin hengittävyys on huippuluokkaa. Kovalla pakkasella hiki tiivistyy irtotakin sisäpintaan ja jäätyy kylmäksi kuoreksi. Vetoketjut ovat vedenpitävät ja takin tuuletusaukot suljettavat. Sounder on testin paras takki, kun sitä käyttää vain kuorena ilman sofshell-sisävuorta. Takki ja housut on ommeltu valmiiksi ajoasentoon. Tosin kauluksen tarranauhassa on mittavirhe, sillä se ei pysy kiinni, eikä edes kunnolla yletä kiinni, ellei kaulusta tunge väkisin ruttuun. Takissa ja housuissa on vetoketjuilla suljettavat tuuletusaukot. Takissa on irrotettava 100 gramman tikkivuori ja housuissa 80 gramman vuori. Irtovuorien ansiosta Sinisalo on monikäyttöinen ja erityisesti sisätakki on myös lämmin 100 gramman vanun ansiosta. Käytännöllisyys/mukavuus: Toiminnallisuus: Ulkonäkö/viimeistely: Yleisarvosana: 9 9 8 8,7 76 MK www.mk-lehti.fi. Sounder istuu loistavasti ja sen leikkaus toimii hyvin. Klimin tapaan tällä puvulla pysyy takuukuivana myös kevätsohjossa tai jopa vesisateessa. Cyber on hyvin istuva ja mukava takki, jossa on oikeaoppiset hihansuut ja kaulus. Irtotakki on hyvä idea, mutta tuulenpitävänä se estää Gore-Tex-päällyskankaan hengittävyyden. Takki on hienosti viimeistelty ja siinä on paljon yksityiskohtia. Housujen henkselit voi irrottaa. Takissa on irrotettava Softshell-sisävuori, jota voi käyttää erikseen vaikka tuulipusakkana. Henkselit ovat mallia valuva ja niissä saisi olla jonkinlainen lisäkiristys niskan puolella. Myös housut ovat mainiot ja koko puku erittäin monikäyttöinen niin kylmään kuin lämpimäänkin ajokeliin. Tämä olisi täyden kympin puku, jos takin irtovuori olisi hengittävää fleeceä. Käytännöllisyys/mukavuus: Toiminnallisuus: Ulkonäkö/viimeistely: Yleisarvosana: 10 9 10 9,7 Sinisalo Cyber -takki 269 e, housut 189 e Takissa ja housuissa on 500D Invista Cordura -päällyskangas sekä vedenpitävä ja hengittävä Sinisalon kalvo. Takin vettä ja tuulta pitävänä kalvona toimii Gore-Texin Performance Shell, joka hengittää paremmin kuin housuissa käytetty ääriolosuhteisiin tarkoitettu Pro Shell. Henkselit ovat hyvät ja niissä on oikeaoppinen säädettävä lisäkiristys selkäpuolella. Testissä monikäyttöiset ajopuvut... Scott Sounder GT -takki 452 e, Splash-housut 452 e Takin ja housujen päällyskangas on Corduraa. Lisäksi löytyy vielä kiinteä verkkovuori. Cyber-puku hengittää hyvin, mutta pintakangas muuttuu siinäkin vettyessään painavaksi. Selkäosa nousee takaa ylös ja suojaa tuulelta. Myös housut istuvat hyvin ja sekaan sopivat isommatkin suojat tai polvituet
Housut on myös ommeltu valmiiksi hiukan istuvaan asentoon ja puku istuu hyvin. Housuissa on lisätoppaus polvissa ja takamuksessa. Leikkaus tosin saisi olla reilusti väljempi hihoissa ja etenkin lahkeissa. Takissa on vetoketjulliset tuuletusaukot kainaloissa ja housuissa sivuissa. Polyamidivuori on tikattu 120 gramman tekniseen vanuun. Nyt erillinen joustava ranneosa on ommeltu suoraan hihansuun jatkeeksi, joten lyhyttä hanskaa saa tunkemalla tunkea paikalleen. Ne toimivat yhtä lailla lyhyen hihan sisään tulevan tai pitkävartisen päälle tulevan hanskan kanssa. Uutena kankaan pintakäsittely kestää kuitenkin hyvin vettä ja puku on erittäin kevyt märälläkin säällä, koska pintakangas ei ime kosteutta. Takin saumoja ei ole teipattu. Hiukan ulkoilupukua muistuttava Hanx toimii parhaiten kylmässä säässä ja sopii myös muuhun kuin kelkkakäyttöön. Käytännöllisyys/mukavuus: Toiminnallisuus: Ulkonäkö/viimeistely: Yleisarvosana: 8 8 8 8 www.mk-lehti.fi MK 77. Hanxin puku sopii parhaiten pakkaskeleille. Puku toimii irtovuoriensa ansiosta hyvin myös lämpimillä keleillä. Käytännöllisyys/mukavuus: Toiminnallisuus: Ulkonäkö/viimeistely: Yleisarvosana: 9 9 10 9,3 Hanx Pyry -takki 149 e, housut 159 e Takin ja housujen päällinen on notkeaa vedenpitävää ja hengittävää Action-nylonia. Hihansuut ovat malliesimerkki hyvästä kelkkapuvusta. Irrotettavat henkselit pysyvät hyvin ylhäällä. Kankaan sisäpuolella on pakkasen kestävä Action-pinnoite. Henkseleistä puuttuu säädettävä takaosan yhteenkiristys ja ne valuvat helposti. Takin hihat on ommeltu ajoasentoon. Housuissa on kaksi sivutaskua ja irrotettavat olkaimet. Kaulus on sopivan mallinen ja korkuinen, mutta hihansuissa saisi olla kiristimet. Muutaman kympin lisähintaan saa Knoxin CE-hyväksytyt selkä-, kyynär- ja olkasuojat. Kaulus on juuri sopivan korkuinen ja levyinen. Kelkalla lepatusta ei yleensä esiinny ja väljempi leikkaus helpottaisi suojien käyttöä ja tekisi olosta muutenkin mukavamman. Takissa ja housuissa ei ole turhia suojia tai pehmusteita, sillä useimmat käyttävät kuitenkin erillisiä polvareita ja rintapanssaria. Lahkeissa on kevlar-vahvikkeet ja jarrukuminauhat, jollainen löytyy myös takin vyötäröltä. Kangas hengittää hyvin ja tuuletusaukoilla saa lisää viilennystä lämpimillä keleillä. Lahjehalkioiden vetoketjut pitävät vettä. IXS Kobuk on loistavasti istuva ja mukava puku. Housujen takapuoli on teipattu vettä pitäväksi ja lisäeristeenä on umpisoluvaahto takamuksen alueella. Takissa on vettä pitävät vetoketjut ja kaksi isoa ulkotaskua ja kaksi povitaskua. Kymmenen euron lisähintaan saa housuihin sopivat Knox-polvisuojat. Takissa on irrotettava lämpövuori 120 gramman ja housuissa 80 gramman vanulla. Vaikka housut on teipattu takapuolesta, tulee vesi esimerkiksi sisäreisien kohdalta läpi kun tarpeeksi pitkään kieppuu märällä satulalla. Takin käyttöä helpottavat useat ulkotaskut sekä sisätaskut ajolaseille ja MP3-soittimelle. Sisällä on vedenpitävä ja hengittävä kalvo. Ixs Kobuk -takki 239 e, housut 210 e Takissa ja housuissa päällyskangas on Korean Kodura 330d. Nyt tuntuu kuin päällä olisi moottoripyöräpuku, joka on tiukka eikä siten lepata maantienopeuksissa
Takissa on hyvin taskuja, muun muassa erillinen kännykkätasku ja hihatasku esimerkiksi aikakortille. Myös puvun leikkaus on onnistunut ja se on osittain ommeltu ajoasennon mukaiseksi. Hyvä hinnan ja laadun suhde. Käytännöllisyys/mukavuus: 10 Toiminnallisuus: 9 Ulkonäkö/viimeistely: 9 Yleisarvosana: 9,3 Wild Evo -takki 250 e, housut 195 e Wild Evo -puvun päällyskangas on Corduraa ja lämmöneristyksestä huolehtii 40-grammainen vanu. Cobra on yksi testin mukavimmista puvuista, jonka yksityiskohdat on tarkkaan mietitty kelkkakäyttöön sopiviksi. Taskut ovat oikeissa kohdissa ja vasemmassa hihansuussa on aikakorttitasku. Testissä monikäyttöiset ajopuvut... M-Racing Cobra -takki 239 e, housut 199 e Cobra-puvun päällysmateriaali polyamidia, sisäpuolella on vettä ja tuulta pitävä Vertexkalvo. Takissa ja housuissa on irrotettava fleece-sisävuori ja lisäksi housuissa on felt-lämpöeriste takamuksessa. Hihansuut ja kaulus ovat malliesimerkki hyvästä suunnittelusta. Takista löytyvät myös vetoketjuilla suljettavat tuuletusaukot. Wild Evo on melko neutraalin näköinen puku, ja sopii siten muuhunkin talvikäyttöön. Käytännöllisyys/mukavuus: Toiminnallisuus: Ulkonäkö/viimeistely: Yleisarvosana: 8 8 8 8 78 MK www.mk-lehti.fi. Sisäpuolelta löytyy hengittävä ja vettä pitävä Reissa-kalvo. Housujen lahkeessa on lisäksi kuumuutta kestävää 1500 denin kangasta. Kalvo pitää hyvin vettä, mutta pintamateriaali muuttuu vettyessään raskaaksi. Puku istuu hyvin ja on notkea ja mukava päällä. Kuoripukuna ilman sisävuoria se pelittää myös lämpimillä keleillä ja kisakäytössä. Lisäksi takissa on irrotettava lisäkaulus. Fleece on paras materiaali sisävuoriin ja puvulla pärjää hyvin kylmillä keleillä. Henkselihousut ovat korkeaa mallia, ja niissä on hyvä lisäkiristys selkäpuolella. Housujen takamuksessa ja polvissa on lisäeristeet. Takissa ja housuissa on väljähkö leikkaus, joten alle sopivat monenlaiset suojat. Housujen henkselit ovat hyvät ja leikkaus riittävän väljä myös polvitukia ajatellen. Kangas hengittää kohtalaisesti, mutta pintamateriaali muuttuu tässäkin puvussa vettyessään painavaksi. Myös Wildin puku soveltuu kiinteiden vuoriensa ansiosta parhaiten pakkaskeleille. Korkea kaulus on onneksi riittävän notkea
Lämpimillä keleillä kaulus kannattaa irrottaa. Kyseessä on kuoripuku, joten ainoa toppaus tai lisäeriste löytyy housujen takamuksesta. Takissa on päällyskankaana Texdura/Oxford Coslan ja sisäpuolella tuulen- ja vedenpitävä Dryway+ -kalvo. Housuissa on sama kalvo ja päällyskankaana Texdura. MK-lehden kelkkatestien aikaan Levillä oli pakkasta 20-30 astetta ja silloin alla oli Finsvalan kylmän sään aluspuku, jonka sisäpinta on polypropyleeniä ja ulkopinta superwash-villaa. Klim todistaa, että yksinkertaisuus on valttia myös pukeutumisessa. Hihansuut ovat hyvät, eli pelittävät sekä pitkän että lyhyen hanskan kanssa. Takissa ja housuissa on vetoketjulla suljettavat tuuletusaukot. Vyötärökiinnityksessä on viisaasti nepparin sijasta hakanen, joten se ei aukea vahingossa, Takamuksessa ja polvissa on lisäeristys. Irrotettava sisävuori takissa ja housuissa lisää puvun monikäyttöisyyttä. Housujen ja takin päällyskangas on Corduraa ja kalvona on Gore-Texin kovimpaan käyttöön tarkoitettu Pro Shell. Kaikki vetoketjut ovat vedenpitäviä ja takissa on isot suljettavat tuuletusaukot kainaloissa ja selässä. Hengittävyys on hyvä. Lahkeen pituus on säädettävissä ja henkselit on suunniteltu kunnolla, eli ne eivät valu. Vaikka takilla ja housuilla on eri nimi kuuluvat ne samaan malliperheeseen, joten värityskin sopii täysin yhteen. Laadukkaan oloisessa puvussa on paljon yksityiskohtia ja leikkaus istuu hyvin. Kaulus on sopivan väljä, mutta voisi olla pari senttiä matalampi. Vyö tuo takkiin hiukan old scool -meininkiä, mutta ilmeisesti se on ollut suunnittelijan tarkoituskin. Kauluksessa on erillinen lisäosa, joka toimii hyvin todella kylmillä keleillä. Housuissa on irrotettavat henkselit, jotka saa yhdistettyä takkiin haalarityyliin. Klim on malliesimerkki hyvästä kuoripuvusta sekä hyvässä että pahassa. Sivuissa on isot joustopalat, joten läppämalliset housut eivät ahdista, vaikka väliin tunkisi kylmällä reilusti välikerroksia. Puvun leikkaus on free-tyyliin väljä, joten tässä puvussa eivät isotkaan suojat ahdista. Halvarssons Stokes -takki 279 e, Seymour-housut 199 e Ruotsalainen Halvarssons on jo vuosikymmeniä valmistanut ajovarusteita moottoripyöräilijöille ja myös kelkkavaatteet ovat kuuluneet sen mallistoon useita vuosia. Sen kanssa pärjää lämpimissä ja märissä keleissä superhyvin. Lisäkauluksen kunnollinen kiinnittäminen vaatii kuitenkin pientä askartelua. Kankaan tuulenpitävyys on näin huippuluokkaa ja Gore takaa aina materiaalilleen vedenpitävyyden. Housujen etupuolella on melko korkea läppä ja myös takaosa nousee ylös selkään. Hihansuut ovat monikäyttöiset, eli ne toimivat yhtä lailla pitkävartisen päälle tulevan tai lyhyen hihansuuhun työnnettävän hanskan kanssa. Takissa on paljon taskuja ja housujen reisitaskut ovat kelkkatouhuissa aina toimivat. Nyt se on vaikea saada kiinni ylös asti, etenkin jos käyttää kypärää, jonka reunat tulevat pitkälle alas. Sama pätee kovassakin pakkasessa, mutta silloin käyttäjän pitää osata valita oikea määrä oikeita välikerroksia. Testin parhaat housut ja kokonaisuutena todella mukava asu. Käytännöllisyys/mukavuus: Toiminnallisuus: Ulkonäkö/viimeistely: Yleisarvosana: 9 10 10 9,7 www.mk-lehti.fi MK 79. Monikäyttöinen puku, joka soveltuu irrotettavien sisävuorien ansiosta myös lämpimiin keleihin. Käytännöllisyys/mukavuus: Toiminnallisuus: Ulkonäkö/viimeistely: Yleisarvosana: 9 9 9 9 Klim Valdez -takki 449 e, Togwotee-housut 449 e Jenkkimerkki Klim on tullut vauhdilla kelkkavaatemerkkien kärkikaartiin. Aluspuvun päällä oli alakerrassa ja yläkropassa Wildin ohut välifleece, eikä missään vaiheessa tullut vilu. Housut pitivät hyvin vettä, mutta pintakangas on paksua ja tulee vettyessään painavaksi
Alusta laitettiin uuteen uskoon, ja nyt Kone-Keskolta luvataan, että se pysyy taatusti nipussa. Vikaa oli siinä määrin, että se nakersi pohjaa Phazerin odotetulta suosiolta. Koeajokelkka saatiin kuitenkin palautettua yhtenä kappaleena. Käyttötesti alkakoon. Yamaha Phazer RTX Tekniset tiedot Moottori: 2-syl, 4-tahti, nestejäähd. Käyttötestissä Yamaha Phazer RTX, osa I TeksTi ja kuva: joni Launonen Pikku-Yamahan pidempi taival Ulkoisesti Phazer on pysynyt ennallaan, mutta meille vakuutetaan, että ensimmäistä vuosikertaa vaivanneet luotettavuusongelmat ovat historiaa. Ajatus 80-heppaisesta puolilitraisesta nelitahtisesta tuntui hauskalta, mutta epäilyksiäkin oli ilmassa. Kuulimme huhuja kelkan hauskuudesta ja mahtavista ajo-ominaisuuksista jo kauan ennen ensimmäistä koeajoa. Hyvä niin, sillä viime talvena kokeilemamme Phazer RTX oli kovasti testiryhmän mieleen. Hinta: 9990 euroa K 80 MK eväällä 2006 esiteltiin uusi nelitahtikelkka, jonka legendaarinen mallimerkintä hilasi odotukset korkealle. ja T.P.S. Pohjoisessa on tuskailtu lumen vähyyttä samalla kun eteläsuomalaisille aiheuttaa päänvaivaa lumikolien saatavuus. Kevään koeajo lupaili paljon, sillä kelkka oli totta vieköön hauska ja vahvasti omaleimainen. Vuoden 2007 Phazereiden alusta ei pysynyt nipussa. Mieleen tosin jäi, että koeajoon kuului roiskimista Mäntyvaaran radalla. Tammikuun puoli- www.mk-lehti.fi. Seuraavana talvena Phazerista hankittiin lisää kokemuksia, ja edelleen se tuntui hienolta. Hyppyjen alastuloissa alustasta kuului rajuhkoja ääniä, jotka eivät lupailleet hyvää. Teho: 80 hv Iskutilavuus: 499 cc Iskun pituus ja leveys: 53,6x77 mm Pa-järjestelmä: 43 mm:n KEIHIN x 2, polttoaineen suihkutus, nestelämmitys Variaattori: YXRC, variaattori, sähköinen peruutuskytkin Tela (lev., pit., harjakork): 36x307x2,5cm Etujousitus: Erillisjousitus, päällekkäiset kolmiotukivarret, Fox Float -iskunvaimentimet Takajousitus: Dual Shock CK, etupukissa 36 mm:n mäntä, H.P.G.-alumiini / takapukissa 40 mm:n mäntä, H.P.G., lisäsäiliö-puristusvaimennuksen klikkerisäätö, alumiinia Jarru: Hydraulinen levyjarru Leveys: 121,5 cm Pituus: 282 cm Raideväli: 108,5 cm Pa-säiliö: 26,7 l Sytytysjärjestelmä: Digitaalinen T.C.I. Eniten epäilytti, riittävätkö 80 hevosvoimaa lopulta yhtikäs mihinkään. Kaikilla ei mennyt yhtä onnellisesti. Saisimme todeta itse asian parhaalla mahdollisella tavalla eli ajamalla kelkalla noin 2000 kilometriä. Jousitus oli mukava ja myös sopivan urheilullinen, ja kelkka tuntui muutenkin hauskalta. 2000 kilometrin urakka Alkaneella kaudella maailmankirjat ovat olleet sekaisin
Tätä kirjoittaessa Rovaniemellä mättää lunta siihen malliin, että kunnon ajokelit taitavat olla käsillä. Patikossa alusta seuraa ajoalustan pinnanmuotoja herkästi. väliin mennessä olemme ehtineet vasta pikkuisen totutella ajohommiin Phazerin kanssa. Ilo oli myös koetella kelkan ajo-ominaisuuksia Mäntyvaaran crossiradan alalenkillä, joka tänä talvena ei kuulu kelkkarataan. Kelkan ja kuskin hajottaminen kivikossa ei tuntunut mielenkiintoiselta vaihtoehdolta. 80 kilometriä tunnissa oli täynnä ajassa 4,38 sekuntia ja 200 metrin loppunopeus oli 108 kilometriä tunnissa. Lunta saisi tulla niin, että välillä päästäisiin rehteihin nosteluhommiinkin.. Korkeampaa tuulilasia kelkka ei kaipaa, sillä siitä todennäköisesti aiheutuisi vain haittaa reippaammassa ajossa. Ajoalusta ei ollut lähelläkään optimaalista, mutta tela pysyi hyvin maassa, joten kelkka eteni, eikä vain pomppinut. Tarkoitus on kokeilla talven mittaan niin taloudellista ajoa kuin jatkaa urheilullista pöristelyä. Bensaa on palanut 16-17 litraa 100 kilometrillä, joten vajaat 27 litraa vetävä polttoainesäiliö riittää yllättävän pitkälle. Alusta myös kantaa kohtalaisen hyvin, kunhan pahimpia vastapatteja vältellään. Tällä haavaa vaikuttaa olevan, kunhan marssivauhtia ei nosteta sille tasolle, että pikkukoneesta on ulosmitattava kaikki tehot. Radan pikkuhypyissä samoin kuin reittipatista loikattaessa Yamaha ilmailee vakaasti. Epätasaisella radalla kelkka kiihtyi nollasta 60:een 2,82 sekunnissa, mikä on vain kaksi sadasosaa huonommin kuin viime talvena, jolloin pääsimme kiihdyttämään huomattavasti tasaisemmalla ja paremmalla radalla. Parhaimmillaan kone on hitailla pätkillä, sillä 500-kuutioisessa nelarissa ei ole loputtomasti yläpaukkua. Ala- ja keskirekisterissä on herkkyyttä, joten moottori sopii hyvin reipashenkiseen kelkkailuun. Kelkan kääntämiseen ilmassa ei tarvita jarrua oikeastaan ollenkaan, sillä moottorijarrua on sen verran, että pelkkä kaasun löysääminen saa keulan laskemaan. Se vähä, mitä tähän mennessä on ehditty ajaa, on ollut intensiivistä suorittamista. Alasuoran pyykkilautapatti sai päälleen pehmentävän lumikuorrutuksen, joten siviilikelkka ei joutunut liian koville. Yksi osoitus Yamahan alustan herkkyydestä saatiin pikaisessa suorituskykymittauksessa. Tällä hetkellä, kun kasassa on vasta reilut 200 kilometriä, ei minkään osa-alueen vajaatoimintoja ole havaittu, vaan kelkka on pelannut kuin kello. Näillä tehoilla 3,2-senttinen voisi olla toimivin ratkaisu, sillä korkeampi harja todennäköisesti ruunaisi koneen ainakin raskaissa lumiolosuhteissa. Kohti kevään kelkkaretkiä Phazeriin alkaa kertyä kilometrejä urakalla, jahka pohjoisen lumikerros hieman vahvistuu. Kuun puolivälin paikkeilla reiteille saatiin pientä lumipattia, jota Phazerilla on ilo laskea. Ajo-ominaisuuksia kohentaisi kummasti hieman karkeampi matto. 2,5-senttinen harja sutii turhan paljon ja myös jarrutuksissa kelkka luisuu kuin pulkka tarjoten perää sivulle heti jarrukahvaa painettaessa. Tarkoitus on pitää kelkka vakiokunnossa, ajaa paljon ja tarkkailla sen kuntoa. Moottorissa on kiukkua mukavasti. Myös jokunen pidempi lenkki on suunnitelmissa, jotta saamme selvitetyksi onko Phazerista pitemmille päivämatkoille. Matkustusmukavuus on hyvän ajoasennon vuoksi kunnossa, joskin matalahko tuulilasi verottaa mukavuutta kylmässä säässä
Myös Hannu Toppala käyttää samanlaista säätöä. Esittelimme viime numerossa kelkan teknisesti ja tällä kertaa on vuorossa arvio ajo-ominaisuuksista ja suorituskyvystä. Janne Tapio kertoi, että säädöt ovat tavanomaista hieman jämäkämmät, sillä ne ovat samanlaiset kuin pienikokoisen, mutta räväkkäotteisen Peter Nårsan kelkassa. Laskimme nopeasti, että meidän allamme jousituksen pitäisi pelata, sillä kumpikin meistä painaa noin kahden Nårsan verran. Taatusti kilpailukykyinen Oli mielenkiintoista ajaa kelkalla reittiä pitkin tehtaalta Mäntyvaaraan. Emil Öhmanin veto Kalixin Super Stadioncrossissa oli sekin vahva osoitus pidempimattoisen Lynxin vahvuudesta. Crossikelkat ovat normaalisti reitillä kama- www.mk-lehti.fi. Janne Jurvelin ahkeroi tuttuun tyyliinsä Suomen mestaruudet, mutta kansainvälisillä areenoilla menestys jäi vaisummaksi. Koeajossa Lynx Rave RS 600 2011 Viime vuosi aiheutti Lynxille pienen notkahduksen kisakentillä. Mutkissa se kuulemma oli pikkuisen raskaampi käänneltävä, mutta yleisarvio päättyi pidemmän mallin eduksi. Tuoreeltaan kisan jälkeen Emil luonnehti kelkkaa vakaaksi pateissa ja helpoksi hypyissä. Tänä vuonna tahti näyttää muuttuneen, sillä alkukauden kisoissa pidentynyt Lynx on mennyt lujaa. Pidempi = nopeampi? L 82 MK ynxin pidentämistä osattiin odottaa, sillä viime vuonna Janne Jurvelinin suoritukset kelkalla olivat vähintäänkin vakuuttavia. Kelkkaa on talven mittaan muokattu jousituksen osalta. Ajoimme Jussa Peurasen kanssa kelkalla yhden iltapäivän Mäntyvaarassa päästäksemme sinuiksi alkukauden kisoissa räväkästi edenneen rovaniemeläiskilpurin kanssa
Amerikkalaiskelkoissa ohjausvälitys on alussa hitaampi ja lopussa nopeampi. Nähdäänkä sama uudistus pikapuoliin myös siviilimalleissa? Lynxin astinlaudat ja varvaskoukut ovat malliesimerkki toimivasta kokonaisuudesta. Telatunnelin kylkeen kun saisi vielä lisätartunnat, joista saa pohkeilla hypätessä tukea, niin ei paremmasta väliä. lia kivirekiä, mutta vaikka tämä kelkka olikin aika jämerissä säädöissä, on pahemmillakin joskus ajettu. Mutkissa Lynx on ketterä. Toisaalta loivemmassa mutkassa kelkkaa pystyy puskettamaan mut- kan läpi sukset linkussa. Pidempi matto tekee Lynxin kilpurista selvästi rauhallisemman, mutta silti kelkka kääntyy hyvin. Radalla Lynx on ennalta arvattava ja looginen. Näissä pateissa crossikelkka herää henkiin, kun otetaan vähän vauhtia. Pohjan malli takasi, että kelkkaa pystyi viemään kaasu auki mutkiin urien yli vailla pelkoa ohjauksen vetelystä. Vanhan koulukunnan aikaan Lynxkuskit käyttivät paljon G-Typen muovisuksea, jonka pohjan pyöreä profiili oli kuin vanhasta peltisuksesta. Tahallinen vastapakkiin paukauttaminen ei saa kelkkaa pomppimaan, vaan se etenee viivasuoraan. Tämä ominaisuus on ollut Lynxin rallikelkoille tyypillinen jo ainakin G-Typen ajoista lähtien. Ohjaus ei saa aivan pelkästään ruusuja, sillä se on hieman raskaampi kuin esimerkiksi Arctic Catilla. Mutta eipä tällä ollut tarkoitus mitään kelkkasafaria ajella, vaan perimmäinen ajatus oli ajaa kelkkaa crossiradalla. Välitysmuutos tekee ohjauksesta kevyemmän keskialueella, mutta myös tarkemman tuntuisen. Jousitus toimii hyvin, mutta liekö syy- www.mk-lehti.fi MK 83. Toki ohjaamoon välittyi tieto lähes jokaisesta epätasaisuudesta reitin pinnassa kovan penkin pitäessä huolen tiedonkulun esteettömyydestä. Mäntyvaaran soramontun laitaa menevällä reitillä on noin 30 metrin matkalla isoja patteja, joissa siviilikelkan jousitus joutuu yleensä melko koville. Kelkkaa kasatessa ohjausvarsien päistä olivat jääneet puuttumaan viiden millin holkit. Se etenee vakaasti ja suoraan, mikä on jopa pienoinen yllätys, sillä Hannu Toppalan ensimmäisiä harjoituksia samalla kelkalla seuratessani pistin merkille, että kelkka tuppasi elämään suorilla aika tavalla. Sen saa pyöräytettyä jarrun kanssa näppärästi ympäri. Yksi syy suurempaan ohjausvoiman tarpeeseen on Arctic Catin ja Polariksen käyttämä muuttuvalla ohjausvälityksellä varustettu systeemi. Tässä tapauksessa eläminen tarkoittaa kallistelua. Veto- ja jarrutuspitoa on tietysti myös entistä enemmän. Tämän takia keula meni auraukselle joustoliikkeen aikana, mikä aiheutti epävakautta jarrutuksissa ja hyppyihin tultaessa. Nykyisin Lynxin rallimallissa käytetään SLP Powder Pro -suksea, joka on tuntuvasti aggressiivisempi kuin vanha G-Typen sivakka, mutta silti kelkkaa voi puskettaa tunteella. Lynx me- nee patikossa eleettömästi ja suoraan. Vaikuttaa siis hyvältä. Syy kallisteluun selvisi koeajon jälkeen
Koeajo jätti positiivisen kuvan uudistuneesta kilpurista. Siviilikelkkoihin tottuneelle crossipelin polttoainemenek- ki on melkoinen järkytys. Can-Am Outlander 500XT + Lumivarustus Paketti tarjous 9490,- +tk Olemme mukana Lahdessa kelkkakunkku-kilpailussa, Pe 11- La 12.2-11 Katso uudistuneet nettisivut WWW.LOUKKO.COM myös nettikauppa, Huipputarjouksia ajovarusteista, laseista, kypäristä, jne. Tervajoentie 2 C 66440 Tervajoki p.010 4709 850 Topeeka 73 61800 Kauhajoki p.050 387 0800 p. Kun palautimme kelkkaa tehtaalle, kysyi legendaarinen protopajan esimies Esa Kolppanen tuntemuksista. Koneessa on jotain samaa kuin Polaris IQ 600R -moottorissa. 010 470 9801 www.loukko.com 84 MK www.mk-lehti.fi. Moottorista on onnistuttu tekemään helposti ajettava. Siinä on ehkä hieman vähemmän ylätehoa kuin Arctic Catin käyttämässä Suzukin padassa, mutta alhaalla ja keskellä voimaa on jopa enemmän. Puolen päivän tuttavuuden jälkeen ei ihmetytä lainkaan, että kelkalla on pärjätty länsirajan kummallakin puolella alkutalven kisoissa. Tehoalue on tasainen. Mitään ristuksen komiaa takakorkeaa perä ei heilauttanut, mutta sen verran kuitenkin, että moiset paikat teki mieli ottaa hieman tarkemmin seuraavalla kierroksella. Polariksen kone on vahva alusta loppuun, mutta tässä yhteydessä emme uskalla antautua kovin syvälliseen koneiden vertailuun, sillä ajoimme Jussan kanssa vakiomallin Polarista viimeksi aika tarkkaan vuosi sitten. Koeajossa... Lynx Rave RS 600 Tekniset tiedot Moottori: Rotax 593 RS. Rotax 593 RS on perinteisen rotaximainen. Jussa kehaisi muutaman pompun jälkeen RS:n ilmailuominaisuuksia. Vielä muutama Lynx ja Ski-Doo kelkka heti toimitukseen - Lynx Rave 800 re etec - Ski-Doo MXZ 600 X-rs etec - Lynx Adventure 600 ace - Ski-Doo Tundra LT550F - Lynx Rave 600 sc etec teet sävarus Kelkan li sti, esim: Kysy tarjouksemme viimeisistä edullise uusista kelkoista! lä 229,-, Latuhöy i 490,-, srek Talou 590,Parireki - Tuntuu todella ketterältä ja helpolta ilmassa. Se on vahva kokonaisuus, jonka hyviä puolia ovat ajamisen helppous, ketteryys ja näppäryys hypyissä. Tehoalue on tasainen eikä tehokuoppia esiinny. Kovin pitkään ei kelkalla tarvitse kaahata, kun 20-litrainen pikkutankki alkaa näyttää olevan huolestuttavasti täydennystä vailla. Analyyttisen "ihan jees" -vastauksen saatuaan Kolppanen totesi testikuskia katsahtaessaan: - On se ainakin pohjannut, kun räkä roikkuu nenästä! Ei pahemmin pohjaillut. Ihan sama, miten kelkka lähtee hyppyyn, sillä sen saa helposti väännettyä oikeaan asentoon. 2-syl, nestejäähd, Teho: n 127 hv/8550 rpm, kuumilla putkilla 8700 rpm Vääntö: 107 Nm/8300 rpm Iskutilavuus: 594,4 cc Iskun pituus ja leveys: 73/72 mm Pa-järjestelmä: 2xTMX 38 mm PJ-kaasuttimet Variaattori: TRA3 Light/TEAM LW Tela (lev., pit., harjakork): 38x326,8x4,4 cm Etujousitus: A-LFS, KYB 40 HLCRvaimentimet Takajousitus: PPS 3300, KYB 46 HLCRvaimentimet Jarru: Hydraulinen levyjarru, Brembo Leveys: 124,5 cm Pituus: 299 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 20 l Sytytysjärjestelmä: 3D nä pitkä matto vai se, että emme altistaneet jousitusta riittävän suurelle rasitukselle, sai patin päälle laskeutuminen telaston takaosalla kummankin kuskin kantapäät nousemaan astinlaudoilta
Harjoitusten perusteella edellistalven kilpuri ja mies olivat sen verran hyvässä iskussa, että Giant-kaupunkiin matkasi äärimmäisen itsevarma ja voitontahtoinen kuski. Pakkaskisan ennakkosuosikki oli luonnollisesti Janne Jurvelin, joka on nopea aina ja ennen kaikkea kotiradallaan. Jurvelin oli kauden avauskisan neljäs edellään Ville Ylianttila. päivänä joulukuuta stadioncross-tyyppisellä kisalla, johon saapui mukavasti Suomen kärkikuskeja ja yleisöä. Ajoin siihen hyppyriin niin paljon kuin pelit kulkee ja linkuttamalla vedin hypyn niin matalaksi, että siitä tuli sopivan mittainen. Rapsakassa pakkasessa ajetussa kisassa nuori polvi oli voimissaan, sillä Open-luokassa kovinta kyytiä piti Jussi Honka vanavedessään Ville Lehtisalo ja Ville Ylianttila. Toivottavasti myös ensi kausi käynnistyy samalla tavalla. Jurvelin Mäntyvaaran kuningas Kun uudenvuoden lupaukset olivat jo turvallisesti vaipuneet unholaan, aloitettiin kevätkauden kisat Rovaniemellä Mäntyvaarassa. Honka ehti ennen Kemijärven kisaa ajaa yhdet treenit Älvsbyssä Ruotsissa Tok-Lasse Lundbergin radalla. Terävimmän kärjen takana paremmuusjärjestys on heitellyt häränpyllyä reilusti, mikä enteilee mielenkiintoisinta kautta miesmuistiin. Valtikka vaihtumassa? Hannu Toppala on oppinut Lynxin niksit nopeasti! Jussi Honka aloitti SM-sarjan ykkösenä. Janne Jurvelin heittää linkut! K ausi päräytettiin käyntiin Kemijärvellä 5. Kemijärven kisa oli hieno avaus kisakaudelle. - Pakkaskisoissa ajo oli koko ajan rentoa. Jurvelin ei jättänyt jossitteluille sijaa, vaan heilutteli tahtipuikkoa kisassa kuten tahtoi. Ohituksen jälkeen eroa alkoi syntyä saman tien. Kemijärven pieni yllätys oli Janne Jur- velinin suoritus, sillä rovaniemeläiskuski oli finaalin neljäs. Edelliset pakkaskisat käytiin vuonna 2009. Snowcross-kausi 2011 korkattu TeksTi ja kuvaT: joni Launonen (kuvaT Rovaniemen kisasTa) Alkanut snowcrosskausi on ollut suurimmalle osaa kuskeista melkoista vuoristorataa. Ja onhan sitä kotirataa tullut jonkun kerran kierrettyä, Jurvelin sanoo. Jussi Honka valitteli ennen kisaa, että nyt ei hyvältä näytä. www.mk-lehti.fi MK 87. Yksi selitys tulokselle on se, että Jurvelin kisasi lainakelkalla, sillä 2011-malliset Lynx RS Rave 600 -kilpurit eivät olleet vielä valmistuneet itsenäisyyspäivän viikonlopuksi. Jos Jurvelinin ajoa on useasti sanottu eleettömäksi ja rauhalliseksi, oli tällä kertaa radalla sankari, joka oli päättänyt näyttää kotikylällään mitä kuuluu ja kuka käskee. Jussi vei nimiinsä sekä karsinnat että finaalin. Alkukauden radaksi baana oli saatu varsin hyvään kuntoon, ja mitalikolmikolta tuli kiitoksia järjestäjille. Mies räimi Mäntyvaaran ison hyppyrin eli kipsikummun yli rankasti linkuttaen ja semmoisella raivolla, jota harvoin näkee. Tammikuun toisena päivänä ajettu kisa oli sikäli tunnelmallinen tapahtuma, että Mäntyvaarassa ei aivan hetkeen ole kisoja ajettu. - Se oli sellaista ajoa, mihin minä pystyn. Molemmissa karsintaerissä hän joutui ajamaan hetken Lehtisalon peesissä, mutta pääsi loppujen lopuksi melko helposti kiertämään hänen ohitseen
Kisassa meno oli vakuuttavaa, mutta Hannu valitteli käsien väsymistä. Toinen keulan iskarisetti olisi ollut parempi Mäntyvaaran radalle, mutta jostakin syystä kisaan lähdettiin tutummalla säädöllä. Käsiä ei voi treenata kuin ajamalla kelkalla, Toppala totesi kisan jälkeen. Vaativa ja tekninen rata sai kiitosta, mutta radalla olleista lukuisista rei´istä tuli pyyhkeitä. Ja onnea oli, että kukaan ei siinä lumipölyssä tullut päälle. - Taisi muutama kuski kaatuakin minua väistellessään, kun kelkka hyytyi mäkeen. Lehtisalo oli tyytyväinen ensimmäisen erän suoritukseensa. Kaksikko ajoi hyvän tovin kaksistaan, mutta kierroksella ohitettavien lumipöly sai Iiskon pelaamaan varman päälle. Olin kuitenkin turvallisesti kolmosena, joten ajattelin, että eipä tässä kannata hosua. Toinen erä Jurvelinille Honka innostui konttaamaan Toisessa erässä Hannu Toppala nappasi piikin. Omien sanojensa mukaan Rovaniemellä kauden notkahduksensa suorittanut kuski näytti Seinäjoen kisan ensim- 88 MK www.mk-lehti.fi. Miehellä oli hankaluuksia, sillä hänen kelkkansa kaasukahva kärsähti ensimmäisellä kierroksella ja vaikeutti ajoa läpi koko erän. Toisessa erässä kelkka tosin toimi hienosti siihen saakka, kun kierroksella ohitettavien lumipöly alkoi haitata ajamista. Kolmoseksi avauserässä kiiruhti Ville Lehtisalo perässään Arctic Catille Polarikselta vaihtanut Risto Juujärvi. Toiselle sijalle nousi ensimmäi- SM-avaus Hongan komennossa Jurvelin tärveli kätensä Snowcrossin SM-avaus oli Jussi Hongan näytöstä. Napakalla ajollaan Ylianttila todisti, että alkukauden vahvat suoritukset eivät ole olleet sattumaa. Jos Hongalla oli vaikeaa, samaa ei voi sanoa Aki Pihlajasta, joka tuuttasi Arctic Catillaan Pakkaskisojen finaalissa kuin hurmiossa. Onneksi kelkka jatkoi suoraan, ettei tarvinnut oman kelkan kanssa siinä pyöriä. Jurvelinilla on edessään neljän viikon pakkolepo, sillä rytäkässä ranteeseen tuli murtuma. Lopullinen niitti tuli, kun erän loppuvaiheilla Jussi kippasi Ski-Doon ympäri ajettuaan mutkasta ulos tullessaan radassa olleeseen reikään. Onneksi on muutama viikko aikaa treenata kipsinpoiston jälkeen. - Nyt kelkka lensi matalalla. Hongan perässä kaasutteli viime vuonna Pro Stockin ja Pro Openin mestaruudet voittanut Janne Jurvelin. Ekassa karsinnassa en saanut ajoa tärähtämään kohdalle. - Ainakin selvisi, että vauhtia on ja että kunto on hyvä. sessä erässä kamojaan penkan takana keräillyt ja kaasukahvan katkeamiseen keskeyttänyt Ville Ylianttila. Toppala ehti lopulta kolmoseksi ja oli tyytyväinen kauden avaukseensa. mäisessä erässä, että vauhti on jalostunut yhä kireämpään suuntaan. - Pitää kattoa, miten tämä luutuu ja tervehtyy. - Vedin kaasu pohjassa, kuten aikaisemmillakin kierroksilla. Hongalle sattui myös pieni virhearvio kelkan kanssa. Letkassa sattui ja tapahtui. Ylimääräistä rasitusta aiheuttivat turhan liukkaat jalkakotelot. Honka onnistui pian nousemaan taas kakkoseksi, mutta pamautti pihalle radalta keräten rataa reunustaneet lippusiimat mukaansa. Muutamat arvostelivat kilpailun johtoa siitä, että kisa vietiin läpi lauantaina karseassa lumipölyssä, vaikka sunnuntaiksi oli luvassa lauhempaa säätä, jolloin lumipöly ei todennäköisesti olisi muodostunut yhtä pahaksi riesaksi. Jussi lähti vetämään letkaa Iisko kintereillään. - Yksi tuplahyppyri meni ylipitkäksi ja laskeuduin vastapattiin. Takasuoran pöytähyppyreissä oli vaikeaa, sillä en saanut pudotettua kelkkaa lyhyisiin alastuloihin. Terävimmän kärjen takana sijoitukset vaihtelivat rajusti, minkä ansiosta raahelaiskuski lähti kotimatkalle tukevassa pistejohdossa. Se kyllä haittasi ajoa aika tavalla. Jurvelinin kauden päätavoite on Tuurin MM-kisoissa. - Jouduin ensimmäisessä erässä pysähtymään pari kertaa ylämäessä ja käyttämään kelkkaa tyhjäkäynnillä, kun laite tuntui menevän kuin vanha Starlite. Toppala joutui luopumaan kärkipaikastaan ja tyytymään lopulta neljänteen sijaan. Ensimmäisessä erässä lujaa ajanut Lehtisalo joutui heittämään leikin kesken toisessa erässä, sillä käynnistyslaitteen rikkoonnuttua hän ei saanut enää kelkkaansa käyntiin kaadon jälkeen. Jurvelin kotimatkalle lasaretin kautta Iisko-Matti Näkkäläjärvi näytti käynnistyneen kolmannessa erässä kauteen 2011. Hannu Toppala teki viime keväänä vaikeaksi luonnehtimansa päätöksen ja vaihtoi Polariksesta siniseen Lynxiin. Tornion Lynx-mies oli Hongan tähtäimessä, mutta ahnehtiminen kostautui, kun Ski-Doo-pilotti pamautti patteja triplatessaan vastapattiin ja teki kunnon immelmannit. Pihlaja raivasi tiensä kakkoseksi kisan viimeisellä kierroksella, jolloin hän pyyhkäisi ohi Toppalasta. Janne Jurvelin veti pannut ratavarikon edessä olleella suoralla. Inarin Kostaja veti lähdöstä kärkeen ja yritti kovasti karkuun, mutta laski mutkassa sen verran pitkäksi, että keltainen kelkka selässään Honka pääsi ohi. - Siellä ajetaan varmasti. Kahva halkesi melkein koko matkalta, mutta onneksi se pysyi ehjänä tyvestä. Pakko oli kuitenkin ajaa maalin asti, kun kaikkien erien pisteet lasketaan yhteen, Toppala manaili kisan jälkeen. Savonlinnassa helmikuun lopulla ajettava SM-viikonloppu on vaakalaudalla. - Mutta toisaalta, aina se on sama juttu kauden ensimmäisissä kisoissa. Mies ilmeisesti lietsoi itsensä jonkinasteiseen transsiin finaalin kuluessa; siltä meininki ainakin radan sivulta tarkasteltuna näytti. - Mutta nyt en mieti enää kelkkaa, vaan ajan täysiä, itsevarma raahelainen totesi. Paukut jätettiin finaaliin, mutta rallivaihdetta ei vain saatu päälle. Honka vei ensimmäisen erän nimiinsä liki puolen minuutin kaulalla. Honka totesi päivää ennen Seinäjoen starttia MK-lehdelle, että kelkka on kunnossa, mutta mies hieman puolikuntoinen parin viikon flunssan jäljiltä. Ensimmäisessä erässä jäätämisen kanssa taisteltiin aivan alkumetreiltä lähtien. Neljään viikkoon en saa tehdä yhtään mitään, joten voimathan siitä kädestä häviää. Snowcrosskausi... Ville Ylianttila on päässyt hyvään vauhtiin. Ville-Marko Koivisto ja Juuso Loukko tiukassa väännössä! - Treenit olivat aivan terveisten ajoa. Syy ei ollut miehessä vaan ongelmia aiheutti kelkan jäätäminen. Seinäjoen SM-avaus sai kuskeilta ruusuja sekä risuja. Vahvasti ajanut Jurvelin nappasi kärkipaikan. Se lähti sitten sekoittamaan ja heitti minut selästä. Jo alkutalven testeissä Lynx näytti istuvan miehen käteen mainiosti. Keulan säädöt oli tehty hieman toisenlaiselle radalle
Kauden kolmannessa kisassa, joka ajettiin Utahin Sandyssa, Openluokan Arctic Cat alkoi jo poistua viivalta, mutta Super Stock-luokan pelin kanssa näyttäisi vielä olevan hieromista. Pro Super Stock-luokassa Hibbertin pistesaalis on 131 pinnaa, Ross Martinilla 119 ja Tim Tremblaylla 109 pistettä. - No se on semmoinen aika noo... Se onkin sitten aikalailla melko varmaan siinä! - Joni Launonen - Uutisia & uutuuksia ISOC-sarja täydessä käynnissä Tucker Hibbert ja Monster-Catti ovat olleet ylivoimaisia Jenkkilän radoilla. Menimme kuvaamaan kelkkaa Mäntyvaaraan, jonne Jussa tuli kelkalla ja minä ajoin autolla. Viime vuosina lehden toimitusta ovat testeissä tukeneet muun muassa Jussa Peuranen, Mikko Vainionpää ja Jussi Honka. Mutta miksi käytämme vuodesta toiseen samoja kuskeja. Minusta se on hyvä vasta sitten, kun tuff saadaan pois, Virtain vauhtiveikko maalaili viime vuonna. Mies viiletti Duluthin avauskisassa semmoista kyytiä, että eväät menestykseen näyttävän olevan kasassa. Pattia radalla on sen verran, että semituff sinne on pakko jättää. Ajatelkaapa tämä pariskunta säätämään kelkkaa Mäntyvaarassa. Open-luokassa hänellä on pisteitä 132. Karsinnoissa on kovaa vääntöä ja niin näyttää olevan finaaleissakin, mutta loppuratkaisu tuntuu aina menevän samalla tavalla. Elekielen ja havainnollistavien ääniefektien kruunaamaton kuningas on muuten Inarin Kostaja Näkkäläjärvi, jonka kuvaus hyvin toimivasta moottorista on melkoinen spektaakkeli, joka koostuu eläimellisestä murinasta, ajamista kuvaavasta huitomisesta ja voimasanoista. Tuona aikana meidän kommunikointimme on alkanut muistuttaa vanhan pariskunnan jutustelua. Sittemmin Lidmannin suoritukset ovat hieman ailahdelleet, mutta kausihan on vasta nuori. Aikanaan pitkän rupeaman testikuskeina tekivät Tire Suur-Inkeroinen, Raul "Rele" Bergman, Tomi Ahmasalo ja Janne Tapio. Paras skandinaavi on Johan Lidman sijalla 10. Yleensä asiat selviävät yksisanaisina lauseina, murahteluina ja alta kulmien vilkuiluna. Ensimmäisen kisan vauhti antaa luvan odotella, että tällä kaudella Lidman nähdään vielä palkintokorokkeella. Silti nuo suharit ymmärtävät toisiaan, mihin tietysti voi olla syynä testispedejen selostuksensa lomassa harrastama havainnollistava elekieli, joka on jostakin viittomakielen ja breakdancen välimaastosta. Ross Martin sen sijaan vislaa kypäränsä sisässä Matin ja Tepon hittiä "mä näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti". - Se on semmoinen aika villi! - Millä tavalla. Toimivan jousituksen säätö kuulostaisi todennäköisesti jotakuinkin tältä: - Etupukkiin pikkuisen villiä, ja takapukista vähän jännää pois ja keulaan napsu tai pari lynxiä. Paras pohjoismainen kuljettaja on Emil Öhman, joka on 77 pisteellään sijalla seitsemän. 90 MK www.mk-lehti.fi. Viime vuonna MM-hopeaa voittanut Ruotsin nuori Johan Lidman aloitti ISOCurakkansa hämmästyttävästi. - Minusta siinä Ski-Doon alustassa on edelleen tuff, kun tullaan vastapattiin. Alkukauden perusteella näyttää siltä, että Tucker Hibbertiä ei pysäytä mikään. - No ei se ole Lynx! kuului Jussan viiltävä analyysi. Jos ei kiertoteitä kavereiden ohi ala löytyä, saa Martin lauleskella tuota renkutusta vielä pitkään, sillä Hibbertin meno ei osoita hyytymisen merkkejä. Palkintopallilla Tuckerin kanssa tuulettavat Tim Tremblay ja Robbie Malinoski. Kuvat: John Hanson ISOC-sarjan kolme ensimmäistä kisaa ovat menneet kärjen osalta jo tuskastuttavan samankaltaisen käsikirjoituksen mukaan. Toinen ja ehkä vieläkin merkittävämpi syy on testikuskislangi. Lidmanilla on pisteitä 70 kappaletta. Se on hauska kielen ilmentymä, jossa on se erityispiirre, että jokainen testikuski tuntuu puhuvan sitä omalla korostuksellaan. Mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun kierroksella ohitettavista alkaa olla haittaa, pamahtaa Monster Arctic Cat ohitse ja vetää semmoisen kaulan, että peli on selvä. Hän hävisi pronssin niukasti viimeisellä kierroksella Ski-Doon Brett Turcottelle. Viime vuosikymmenen loppupuoliskolla Mikko Vainionpää kaapattiin porukkaamme heti, kun miehen kisaura loppui. Mäntyvaarassa utelin tuolloin Lynx Racing 440:llä kisanneelta kuskilta kommentteja kelkasta. jännä! - Miten. Karsinnoissa ruotsalainen ajoi Open-luokassa sijoille kaksi ja neljä, ja vakioluokassa hän voitti ensimmäisen karsintaeränsä ja oli neljäs toisessa. Mikko on armoitettu säätövelho, jonka kuvaus Ski-Doo:n alustasta on vähintäänkin kryptistä kertomaa. Kauden kisoissa on käynyt selväksi, että Hibbertin kyky löytää radalta nopein linja on vertaansa vailla. Kakkosena on Ross Martin Polariksella 108 pisteellä ja kolmantena Doo-mies Tim Tremblay 102 pisteellään. Tucker Hibbertin ylivoimaa ei näytä perustuvan pelkkään kalustoon, sillä ainakin alkukauden kisoissa Arctic Cat kärsi huonoista lähdöistä. Allekirjoittaneen ja Jussa Peurasen yhteinen taival on kestänyt 10 vuotta. Variaattori Sattuu ja tapahtuu! Pitkän linjan MK-lehden lukijoista jotkut ovat taatusti panneet merkille, että lehden testiryhmissä vilahtelevat vuodesta toiseen samat nimet. Finaalissa Polaris-kuski, yleensä Ross Martin, ottaa piikkipaikan, pitää sitä hallussaan jopa yli puoleen väliin. Finaalit eivät menneet aivan yhtä putkeen, sillä vakioluokassa hän jäi hännille, mutta Openissa avauskisasta tuli neljäs sija. ISOC-sarjan pistepörssiä kolmen kisan jälkeen johtaa kummassakin luokassa Tucker Hibbert Catilla. Siksi, että testikuskin opettaminen on kuin koiran kouliminen: kun sen kerran saa opetettua tavoille ja tempuille, ei sitä heti tee mieli hankkia uutta pentua nurkkiin pyörimään. Alussa kuitenkin olisi suomi - testikuski - suomi-sanakirjalle ollut käyttöä. Vuonna 2001 palvelimme Jussan kanssa Moottorikelkka-lehteä, ja meillä oli koeajossa Arctic Cat ZR 600 APV
Konekauppa on jälleen vilkastunut ja olemme ylpeitä saadessamme tarjota alueellamme laatumerkit uusissa hienoissa puitteissa. Lauantaina 8.1.2011 vihittiin käyttöön kerhon uusi harjoittelurata joka on tarkoitettu moottorikelkoille ja mönkijöille. Täyden palvelun konetalosta löytyvät myös kaikkien edustettavien tuotteiden jälkimarkkinointi ja huoltopalvelut saman katon alta. Liikkeen valikoimiin kuuluvat kaikki Yamaha-tuotteet (moottoripyörät, mopot, kelkat, ATV:t, perämoottorit ja vesijetit), Linder-, Suvi-, Finnmaster-, Päijän- ja Taimenveneet, Ski-Doo moottorikelkat, Kymco-, Peugeot-, Keeway- ja Riejumopot sekä Muuli-, Aku- ja Majavaperäkärryt. Ohjelmassa on kelkkailun lisäksi tietenkin kelkkaväen yhdessäoloa ja kelkkojen vertailua vaikka saunassa tai avannossa. Majoittautumisen yhteydessä jaetaan yllätyspaketti. Kerhon toimialue on Kurikka ja Teuva, kelkkauria on noin 200 km. Toivottu yhteistyö BRP kanssa jatkuu koeajojen ja kelkkaesittelyiden merkeissä lauantaina sekä paikanpäältä voit ostaa vaikka uudet kelkkakamppeet rompetorilta. Rata-alue on vuokrattu Kurikan kaupungilta 50 vuodeksi ja sen koko on 6,5 ha. VK-Motors Oy on ruovesiläinen perheyritys. Tuotevalikomaa täydentävät eri tuotealojen varusteet ja tarvikkeet. Viime talvi oli pitkästä aikaa kunnon lumitalvi jolloin kerhon tampparilla pidettiin urat hyvässä ajokunnossa. Rataprojekti kesti 2 vuotta, talkoita tehtiin 600 tuntia, kertoo kerhon puheenjohtaja Markku Rantamäki. Lisäksi valikoimissa ovat mm. Myös tämä talvi näyttää siltä että tampparikuskilla on töitä sitä mukaa kun lunta tulee. Kurikan-Teuvan reiteillä ovat sillat ja muut turvallisuuteen vaikuttavat tekijät kunnossa. www.mk-lehti.fi MK 91. erilaisia arvontoja. Radan käyttöönoton yhteydessä painotettiin kurinalaisen kelkkailun tärkeyttä ja tuotiin esille kaikkea sitä työtä jota kelkkakerhot tekevät kelkkailun pitämiseksi sääntöjen mukaisena. Husqvarna- ja Stiga -tuotteet sekä JAPA-klapikoneet. Kelkka-, vene- ja pienkone- myynti alkoi 1980 Virroilla K-rauta I.Kaikkosen toimesta. Kelkkaväen näkökulmat saatiinkin hyvin esille paikallisessa lehdistössä joten joskus kelkkailukin saa myönteistä julkisuutta, toteaa Rantamäki. Edelleenkin reissuun voi toki lähteä mistä tahansa Lapland Hotels hotellista matkan varrelta mutta erikseen opastettua safaria Kilpisjärvelle ei ole vaan nyt panostetaan koko viikonloppu Kilpiksen maisemiin. Tampparin polttoainetta kului viime talvena noin 1000 litraa joten jäsenmaksulle saa kyllä myös vastinetta. Myymälätilaa uudessa liikkeessä on noin 700 m2 ja huoltotilaa noin 300 m2. Viime vuosina on reittejä peruskunnostettu, merkattu, tehty pieniä ja isoja siltoja että kelkoilla ja tampparilla päästään isojenkin luomien yli. Myös huoltopuoleen panostetaan entistäkin enemmän; tällaista palvelumahdollisuutta ei heti ole näillä tienoilla! Toivotammekin kaikki nykyiset ja uudet asiakkaat tervetulleiksi meille!" kertoo toimitusjohtaja Ville Kaikkonen VK-Motors Oy:stä. Länsikaira Ride kelkkatapahtuma Kilpiksellä 25-27.03.2011 Länsikaira Ride ajetaan jälleen Länsilapissa, toiveiden mukaisesti tapahtuma sijoittuu tällä kertaa koko viikonlopun ajaksi Kilpisjärvelle. Jos omatoiminen kelkkailu alueella tuntuu liian haasteelliselta, on mahdollista osallistua Lapin Safareiden järjestämille opastetuille safareille, jotka ajetaan lauantaina Kilpisjärveltä Haltille ja Norjaan. Iltaisin Lapland Hotel Kilpiksen baarissa ohjelmassa mm. Radan lisäksi alueella on mönkkäreille maastoajoura vetisine paikkoineen joten radan käyttö tulee olemaan ympärivuotista. Jäseniä on noin 250. Liikevaihto on kehittynyt vuosien varrella hyvin ja henkilökunnan määräkin on kasvanut alkuperäisestä kolmesta 7 henkilöön. 2000-luvun alussa VK-Motors Oy muutti omiin myymälätiloihin Ruoveden keskustaan. Toiminnan laajentuessa Iikka ja Ville Kaikkonen perustivat 1997 erillisen yhtiön, VK-Motors Oy:n, konekauppaan. Matkaan voit lähteä yksin, kaksin tai isommallakin porukalla, ajoseura löytyy varmasti kaikille viikonlopun aikana. Hankkeeseen saatiin ETY-keskuksen ja kaupungin tukea 70% kustannusarvion ollessa 56 500 euroa. "Tunnelmat ovat hirmu odottavaiset ja luottavat. Aiempaan tapaan on kelkkaväelle varattu hyvät parkkitilat autoille ja peräkärryille kelkkailutapahtuman ajaksi. Tutustu tarkemmin ohjelmaan ja kysy hyviä majoitustarjouksia www.lansikairaride.fi Kurikassa, suomalaisten Lynxien syntysijoilla toimii Lakeuden Moottorilkelkkailijat, yksi Suomen vanhimmista kelkkakerhoista. VK-Motors avasi uudet liiketilat Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla vireä kelkkakerho Lakeuden Moottorikelkkailijoilla on oma tamppari, jolla on näillä lumilla ollut taas kunnolla käyttöä. VK-Motors Oy:n uudet noin 1000 m2 liiketilat sijaitsevat Ruoveden keskustan tuntumassa, Kantatie 66:n varressa
Variaattori Uutisia & uutuuksia Juuso Loukko on hallitseva Iceman! Iceman Snowstar kerää kelkkakansan Rovaniemelle Jo perinteeksi muodostunut Snow Star tapahtuma järjestetään Rovaniemen Mäntyvaarassa huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Lauantain kilpailuosuuden päättää luokittain ajettava snowcross kisa, jonka jälkeen kolmesta lajista vähiten sijapisteitä kerännyt palkitaan luokkansa voittajana. Ojan Rauta jatkaa rautakauppaa myös Kempeleessä ja laajentaa siellä rautakaupan toimintaa entisestään konekaupalta vapautuneiden tilojen myötä. Villa on perinteinen materiaali ja toimii monessa suhteessa yhtä hyvin kuin nykyaikaiset tekniset alusasut. Uudessa myymälässä on satsattu erityisesti ajovarusteisiin ja tarvikkeisiin, Brp:n tarvike- ja varuste-osasto on kooltaan ja näyttävyydeltään ainutlaatuinen. Viime vuonna kuninkuusluokka N600:ssa voittajan viitta puettiin Juuso Loukon harteille. Koko viikonlopun kestävän kisaspektaakkelin lisäksi yleisö pääsee Mäntyvaarassa ihmettelemään 2012 uutuuskelkkoja, jotka ovat maahantuojien toimesta esillä koko tapahtumaviikonlopun ajan. Villa lämmittää myös kosteana ja toisaalta se hengittää hyvin lämpimillä keleillä. Kauppa sijaitsee helppojen kulkuyhteyksien päässä Oulun Ruskossa, Kuusamontien varrella. Lauantaiaamuna starttaa kolmen erikoiskokeen ja sadan kilometrin mittainen enduro-osuus, jonka perään ajetaan kaksi puolen tunnin erää pattisuoralla höystetyllä ovaaliradalla. Lisätietoja: www.ruskovilla.fi 92 MK www.mk-lehti.fi. Tuurin MM:t ajetaan viikkoa aikaisemmin, joten mahdollista on, että kisaan odotetut jenkkikuskit saapuvat myös Rovaniemelle mittaamaan Pohjoismaiden parhaiden kuskien vauhdin. Kangas ei tunnu kosteanakaan märältä ihoa vasten ja se siirtää myös tehokkaasti kosteutta ulkokerroksiin. Tuuletetut uutuuslasit maksavat tuplalinsseillä 155 e ja omilla voimakkuuksilla 330 e. Tuuletin piti kuitenkin lasit kuivina ja jäätymistä ei esiintynyt. Tuotepuolella säilyvät Lynx ja Can-Am. Uudet tilat mahdollistavat tuotteiden ympärivuotisen esilläolon kausivaihteluista riippumatta ympäri vuoden. Villaa alle Ruskovilla valmistaa alusasuja, jotka soveltuvat hyvin myös moottorikelkkailuun. Parhaiten Merinovilla soveltuu vaihtelevaan reittiajoon ja monenlaiseen kylmässä tapahtuvaan ulkoiluun, mutta ei äärimmäiseen hikiliikuntaan. Viimekeväänä kokeiltu kilpailuformaatti havaittiin hyväksi, joten Iceman tittelistä ajetaan samalla moniottelukaavalla kuin viime vuonna. Tapahtumaviikonlopun ehdoton huipennus on sunnuntaina ajettava kovatasoinen snowcross kisa. Useinhan hikinen kuski ja kova pakkanen ovat yhdistelmä, joka saa kosteuden jäätymään ainakin pysähdyttäessä linssien sisäpintaan. Lisätietoja: www.snowstar.fi - Olli Autonen - Scott ajolasit automaattituuletuksella Omilla vahvuuksilla oleviin ajolaseihin erikoistunut Fenno Optiikka Rovaniemeltä toimitti testiin mielenkiintoisen uutuuden. Lisätietoja www.optiikka.com Ojan Raudalle uusi kauppapaikka Ouluun Ojan Rauta avasi tammikuun lopussa Ouluun uuden rautakaupan. Toisessa flekti jauhaa koko ajan ja toisessa asennossa tunnistin haistelee kosteutta ja tuuletin käynnistyy automaattisesti. Tunnistin on niin herkkä, että jo pari kosteaa hönkäystä laseihin saa ilman kiertämään itsestään. Scott 87 Snow Goggle on varustettu tuulettimella, jossa on kaksi asentoa. Brp:n lisäksi toisena vahvana varuste- ja tarviketoimittajana on Duell bike center. Patterina on yksi AAA. Uusi Oulun vapaa-ajankonemyymälä on tiloiltaan mittava noin 2000 m2, kokonaispinta-alaltaan Oulun myymälä on noin 7000 m2. Saumat ovat sileitä ja sellaisissa paikoissa, joissa ne eivät hankaa. Palkinnot ovat tänäkin vuonna huippuluokkaa, lupaa tapahtuman järjestäjän, Lapin Moottorikelkkailijoiden puheenjohtaja Seppo Koivisto. Ruskovillan ulkoilupaita maksaa 88 e ja housut saman verran. - Viime vuonna kisaviikonloppuna jaettujen palkintojen yhteisarvo lähenteli neljääkymmentätuhatta euroa, ja samassa suuruusluokassa liikutaan nytkin. Samaan yhteyteen tuli myös uusi nykyaikainen vapaa-ajankonemyymälä. Testasimme korkealla kääntökauluksella olevaa ulkoilupaitaa ja samaan settiin kuuluvia housuja alkutalven kovilla pakkasilla. Ruskovilla käyttää vaatteissaan pehmeää Merinovillaa, joka ei tunnu karhealta tai kutittavalta. Ehdimme kokeilla laseja erittäin haastavassa kosteassa pakkaskelissä ja systeemi vaikutti toimivan hyvin. Ilta huipentuu Rovaniemen yöelämässä pidettävään palkintogaalaan, jossa voittajat julkistetaan. Uutena tuoteryhmänä Ojan Rautaan tulee myyntiin Kawasaki moottoripyörät ja ajovarusteet. Erittäin näppärän kokoinen tuuletinyksikkö on karmin yläosan alla ja sen saa asennettua myös muun merkkisiin laseihin. Lisäksi vanhoina tuoteryhminä jatkavat veneet, perämoottorit, peräkärryt ja puutarhakoneet. Vanhassa Kempeleen Ojan Raudassa toiminut vapaa-ajankoneosasto on ollut jo vuosia tiloiltaan ahdas, uudelle liikepaikalle siirtyvä vapaa-ajankonemyynti saa nyt asianmukaiset ja riittävät tilat. Sunnuntaipäivä on pyhitetty kokonaan snowcrossille, ja radalla nähdään kaikkien luokkien yhteenotot. Uusina merkkeinä vanhaa valikoimaa täydentää myös Derbin mopot ja Trailerhousen umpiperävaunut
f i LIPPUPALVELU Aikuiset 15 , lapset 10 , eläkeläiset, varusmiehet ja opiskelijat 12 . KOKO PERHEEN LUMISIRKUS MESSILÄSSÄ JA LAHDEN STADIONILLA 11.- 12.2.2011 HILL CLIMB, ENDURO & SNOW CROSS Hill Climb 11.2. l i p p u p a l v e l u . klo 14.00 Lahden Stadion KUTSUVIERAS- / JULKKISKISA, jonka tuotto luovutetaan lyhentämättömänä lapsipotilaiden hyväntekeväisyyteen. AINUTLAATUINEN STUNT SHOW PALJON OHEISOHJELMAA TAPAHTUMATELTASSA BÄNDEJÄ ym. Liput ennakkoon Lippupalvelusta tai suoraan portilta! Hard race, nice life.. "POKERIKUNKKU" LAHDEN YTIMESSÄ LAPSILLE ILMAINEN MINIKELKKA- / MÖNKKÄRIRATA Ohjelma | aikataulu | info lkk Ke kku 2 kun a 010 Olli-Pe kka Mä ki p ra eu tic Arc C at www.kelkkakunkku.fi Pääsyliput: w w w . klo 18.00 Messilä Enduro 12.2. klo 8.00 Lahden Stadion / Messilä Snow Cross 12.2
Saatavana kisasuojalla. 55,- / kpl Euro Motor Center, Vasaratie 2, 90410 OULU | 08-534 6500 | www.emc24.fi. alv made in usa Runsaasti touRing / työkelkkoja VaRaosat uudet / puRkuosat Reen jalaspRofiilia + jalasmuoVeja Kelkkailijan nettikauppa Tarjous Pohjanmaan Ylijäämätuote Oy Varikontie 2, ILMAJOKI p. Kelkkailijan paalupaikka Lahdessa lto ti · huo rit a a k myynimipkaik yöt · u to Uvasi osat · is · ra Asiantunteva POLARIS kelkka- ja ATV myynti, huolto ja varaosat. Merkkihuoltoja myös muihin merkkeihin camoplast, duell, allright, totaltek Motomarine Oy Kipparinkuja 2, Lahti (03) 881 0400 0400 695 648 Olemme erikoistuneet Polariksen 4-tahti -kelkkoihin. www.motomarine.fi Ski-doo snow how since 1984 Sysmäläntie 1, 40530 Jyväskylä Puh. mäntäsarjat Rotax 503 MK-Kuvasto selattavissa netissä! www.emc24.fi alk. 20,- / kpl alk. 42,www.mk-lehti.fi Moottorin osat esim. 0400-763 201, 0400-727 745 www.pohjanmaanylijaamatuote.fi www.svh.fi i w.mk-lehti.f ww LAATUTUOTTEET JÄRKIHINTAAN. ·Kypärät ·Ajoasut ·Ajovarusteet ·Varaosat ·Tarvikkeet ·Lisävarusteet 94 MK ajolasit telaston osat esim. 59,- alk. Sinkki- / pulverimaalattu. 430,- sis. Avoinna klo 9-17, la 10-14 www.keljonkonehuolto.fi Piuhatie 12, 90630 OULU 044 5023853 WWW.ASMOTOR.FI Kelkkapukki Pikasäädettävä nostokorvakko. Lynx/Ski-Doo liukukiskot Valtuutettu merkkihuolto: alk. 0500 644 946. Hinnat alk: 90,- usm Uutu alli! Soimet Ky Valmistus ja myynti: Veistotie 2 90840 Haukipudas 0400-290778 www.soimet.fi Camoplast TeLAT LäheS kAIkkIIn keLkkOIhIn Työ- jA VAPAA-AIkAAn 307x38 44mm harja H
ark. (016) 356 2496 Fax. meiltä uudet polarikset kipailukykyisin hinnoin. ke ue lopp 2011 Pro-R uS! 600 ARjO kySy T Kelkkailuun, mkimiseen, motocrossiin, enduropoluille, lasketteluun www.provue.tarjoaa.fi Puh. kysy tarjous! Kun ajolasejasi vaivaa muukin kuin vauhtisokeus: Pro-Vue ajolasit omilla vahvuuksilla suoraan maahantuojalta! n ntuoja maaha s Rush e Ostimmrän Polari lkkoja. 016-822 334 Gsm. 06-5155214 ja 040-8301786 Talankuja 3, 63300 ALAVUS www.bestmotors.fi Hinnat alkaen 250,00 + toim.kulut www.konetalo.fi SCOTT-peruskehyksellä tai SMITH TURBO -tuuletinkehyksellä! Helletorpankatu 3 Av. (016) 356 2497 www.monimetalli.com Moottorikelkan -apurengit Huollot yli 20 v KoKemuKSellA nyKyAiKAiSin lAittein Arctic Cat, Lynx Ski-Doo, Yamaha KAiKKi iSKArimerKit nostorenki kelkkarenki Asematie 67, 98120 Kemijärvi Puh. 9-17.30, la 9-13 019-426 7100 LAPIN KELKKAOSA OY · Hyvät valikoimat purkuosaa · Kaikki merkit, myös uutta osaa · Ostetaan/toimitetaan kautta Suomen · Ehjät kelkat sopuhintaan LuMiKenttien yKKöset · · · · · · Euro-kammi Euro-talousreki Euro-rekkareki Euro-parireki Euro-reittilanat Euro-latuhöylät 016-344 962, 040-5337901 Varastotie 15, 96100 Rovaniemi Lampelankatu 14 96300 Rovaniemi Puh. 0400-290 679 Pienkonehuolto alanen 06-414 0190, 0400-269 334 fax 06-414 0771 pkalanen@nic.fi www.koillis-sorvaus.fi Tilaa 09 8789 2400 tai www.mk-lehti.fi -lehti numerosta www.mk-lehti.fi MK 95
010 310 4880 Vanajantie 3 Hämeenlinna · puh. c o m www.pienkonejavenehuolto.com Luukkaankatu 7, Hämeenlinna Puh: 0103104880 Luukkaankatu 7, Hämeenlinna puh. (013) 228 301, 044 776 9876 · sylinterien poraukset, myös kiinteäkantiset · myös kovakromisylinterien putkitukset uudelleen porattavalle valurautaputkelle · kampiakselien korjaukset, hionnat, täyttöhitsaukset · myös lämpökäsitellyt (nitraus) · dynaamiset tasapainotukset · kaikki muut moottoriosien koneistustyöt · alkuperäiset sekä tarvikemoottorinosat huOLLOT, kORjAukSeT, VARAOSAT ISkARI 2007 -MALLISTO SKI-DOO huOLLOT/SäädöT Myymme myös toimitusmyyntinä uudet ON NYT MYYNNISSÄ! Arctic Cat ja Ski-Doo moottorikelkat !!! Tsekkaa viimeisimmät vaihdokit netistä tutustu myös uudistettuihin nettisivuihimme w w w. (03) 474 0046 Tarkista vaihtuva vaihdokkivalikoima www.vk-motors.fi nyt kovimpaan ajoon... Kuurnankatu 35, Joensuu Puh. 010 310 4880 MOOttOrikElkan: kampiakselin korjaUs alk. Älä aja lasit huurussa UUTUUS tuuletetut ajolasit omilla voimakkuuksilla! Esim: Scott, Smith, Progrip, Oakley at Hinn en alka Expedition LE E-Tec 600 Sh.13.802,- + tk 295, RS Venture GT Sh.13.490,- + tk asi 20ntvntemukse a u n uode lla Esimerkkejä käytetyistä: Yamaha RX-1 Warrior GT -08 ml. 1 12 990,- 10 % käsirahalla, maksuaikaa jopa 60 kk. www.optiikka.com Rovaniemi KaiKKonen Ruovesi VK-Motors Oy Ruovedentie 28 34600 RUOVESI Puh. (03) 474 0040 Fax. 39,- /syl. www.tammerdiesel.fi nopeasti kaikkialle suomeen! 96 MK www.mk-lehti.fi. 7400 6 900,- Lynx Adventure 600 SDI -07 ml. 1 13 490,- Ski-Doo MXZ 600 SDI X-RS -07 ml. p i e n k o n e j a v e n e h u o l t o . 53,- /kpl Tilaa 09 8789 2400 tai www.mk-lehti.fi -lehti numerosta sylinterin poraUs alk. 380 7 400,- Ski-Doo MX Z 550 X -06 ml. 695 9 600,- Yamaha RS Venture GT -11 ml. 11200 3 900,- Yamaha RS Viking Professional -11 ml
Ilmainen digilehden lukuoikeus on käytössä myös kaikilla vanhoilla kestotilaajilla. ! nyta tilaila jan etun t aa 5 +1 numeroa Nimi Lähiosoite Postinumero ja -paikka Allekirjoitus (alle 18 v. huoltajan allekirj.) ain v Käy tseKKaamassa! Tilaan MK-lehden kestotilauksena 30,-/ 5+1 numeroa Tilaan MK-lehden vuositilauksena 30, Vastaanottaja maksaa postimaksun puolestasi 33,- / 5+1 numeroa Tilaan MK-lehden tutustumistarjouksena 14,-/ 3 numeroa Tarjous voimassa 31.5.2011 saakka. TilaukseT myös TeksTiviesTillä Lähetä numeroon (normaalihintainen viesti) RideMedia Oy Tunnus 5001594 00003 VASTAUSLÄHETYS 040 728 8979 Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä Lehden nimi, kesto, vuosi tai tutustumistarjous, nimi ja osoite. lehtiluukku.fi palveluun. suurIn ja luetuIn suomen ylivoimaisesti moottorikelkkalehti jo 20 vuotta! Kesto ilmaisen htiin saat digile uden uoike luk Digilehden saat käyttöösi rekisteröitymällä lehtesi takakannessa olevalla tilaajanumerolla www
Kun henkilöstöasiasi ovat osaavissa käsissä, voi yrityksesi rauhassa keskittää voimavarat omaan toimintaansa. Valitse vastuullinen kumppani VMP tarjoaa näkemystä ja luottamuksellista kumppanuutta sinun yrityksesi henkilöstötarpeiden kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja vastuullista tuottavuuden edistämistä. 040 307 5800. Lue lisää osoitteessa vmp.fi tai mobi.vmp.fi VMP Group Kemi-Tornio Valtakatu 16, Kemi Puh
seuraavassa NuMerOssa MK-lehti 2/2011 ilmestyy 11.3. testissä isot crossoverit King of the deep snow - mikä kelkka etenee parhaiten umpisessa? arctic catin ensiesittelyssä 2012 uutuuKsia 50-vuotishistoriikki
® TM ja BRP-logo brp.com ovat Bombardier Recreational Products Inc.:n tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä.. (BRP). Mitä sinä teet, kun ystäväsi pysähtyvät tankkaamaan? UUsi Rotax® 600 aCE EnEmmän Elämyksiä litRalla! 8 L/100 KM 60 hv TOIMINTASäDE TANKILLISELLA JOPA: 500 KM 10 140 HC CO gr/KW-h PääSTöT: TundraTM LT 600 ACE 10 979,+ toimituskulut SkandicTM WT 600 ACE 12 088,+ toimituskulut Grand Touring Sport 600 ACE 10 677,+ toimituskulut RenegadeTM Sport 600 ACE 9 971,- + toimituskulut brp.com brpusersclub.com © 2011 Bombardier Recreational Products Inc