1 / 2O14 VERTAILUTESTISSÄ 600-KUUTIOISET URHEILUKELKAT ARCTIC CAT ZR 6000 EL TIGRE LYNX RAVE RE 600 E-TEC POLARIS INDY 600 SP LE WALKER EVANS SKI-DOO MX Z X-RS X 600 E-TEC 8,9O € MOOTTORIKELKKALEHTI VERTAILUTESTISSÄ MÖKKIKELKAT LYNX ADVENTURE LX 600 ACE POLARIS INDY 550 LXT 144 ES SKI-DOO GRAND TOURING SPORT 550 YAMAHA VENTURE MULTI PURPOSE POLARIS INDY 800 SP LE TOTALTEK VASTAAN LYNX RAVE RE 800R E-TEC ! A R T X E I T TE S TESTISSÄ MATKAKELKAT/CROSSOVERIT LYNX XTRIM SC 900 ACE LYNX XTRIM COMMANDER 800R E-TEC POLARIS INDY VOYAGER ES 144 SKI-DOO RENEGADE BACKCOUNTRY X 600 E-TEC Pal.vko 2014-11 533364-1401 +!4;>B85”GGGJHG! #YRNXc TEKNIIKKAA PERUSTEET JOUSITUKSEN SÄÄTÄMISEEN
318 € SUOMEN VIILEIN KELKKAKAUPPA TOIMITUSKULUITTA YLI 150 € NOPEAT TOIMITUKSET 60 PÄIVÄN PALAUTUSOIKEUS ILMAISET KOONVAIHDOT ALIN HINTATAKUU. Vaatteiden Reissamembrani hengittää ja pitää sinut läpikohtaisin kuivana. Ilmastointiportit kainaloissa 169 € Vedenpitävä Reissamembrani 37,90 € Course Hanskat Snow-Hunter Vedenpitävä Housut 159 € Todella mukava kelkkahanska joka pitää sinut sekä kuivana että lämpimänä. Hanskalla on erinomainen hengityskyky ja vesivastus. Course Kelkkavaatteet Snow-Hunter Nyt on vihdoin ja viimein Coursen uusi Snow-Hunter sarja saapunut varastoon. Toiminnalliset kelkkavaatteet todella hyvään hintaan. Lämpimät ja käytännölliset Snow-Hunter kelkkavaatteet on luotu pitämään sinut kuivana ja lämpimänä koko kauden. Membrantekniikka pitää veden ulkopuolella samalla kun hanska saa mahdollisuuden hengittää. Extreme kelkkahanskat Koville kuskeille kovissa oloissa Takki 159 € Klim Summit Kestävä, lämmin & kätevä Brutaali Gore-Tex® hanska, jossa on käytetty XCR-teknologiaa joka takuulla pitää sinut kuivana. Käytännöllinen irroitettava 100% Polyesteri sisävuori
Lue lisää sledstore.fi:stä! Helix ja X-system yhdistelmä tarjoaa lämpimän ja vedenpitävän lumisuojan jossa hyvä ilmastointi ja mukavuus. Lue lisää sledstore.fi:stä! 109 € 658 € 538 € TUTUSTU SLEDSTORE.FI-VERKKOKAUPPAAN SOITA ASIAKASPALVELUUMME! 09-424 505 67 Avoinna arkipäivisin 10-18 sledstore.fi info@sledstore.fi. Varusteltu teknologisesti kehittyneillä tominnoilla, ilmastoinnilla ja membranilla. SUOMEN LAAJIN VALIKOIMAKELKKAVAATTEITA Hyvin teknisesti kehittynyt takki Lue lisää sledstore.fi:stä! Klim Keweenaw Parka 449,99 € 66% Tobe Timber Parka 320 € FXR Vaatteet Team FX Musta-Harmaa FXR Vaatteet Helix X-System Warp Team FX on markkinajohtavat vaatteet luotu kilpa-ajoon
1 / 2O14 TÄSSÄ NUMEROSSA 38 TESTIEXTRA! 10 VERTAILUTESTISSÄ 600-KUUTIOISET URHEILUKELKAT Arctic Cat ZR 6000 El Tigre, Lynx Rave RE 600 E-TEC, Polaris Indy 600 SP LE ES Walker Evans ja Ski-Doo MX Z X-RS 600 E-TEC 38 VERTAILUTESTISSÄ MÖKKIKELKAT Lynx Adventure LX 600 ACE, Polaris Indy 550 LXT 144 ES, Ski-Doo Grand Touring Sport 550 ja Yamaha Venture Multi Purpose 56 KÄYTTÖTESTI OSA 1. Arctic Cat ZR 6000 El Tigre 60 TESTISSÄ CROSSOVERIT Lynx Xtrim SC 900 ACE, Lynx Xtrim Cmmander 800R E-TEC, Polaris Indy 600 Voyager ES 144 ja Ski-Doo Renegade Backcountry X 600 E-TEC 72 KÄYTTÖTESTI OSA 1. Lynx Xtrim SC 900 ACE KELKKOJA 24 28 Oma kelkka -sarjassa lievästi muokattu Lynx BoonDocker 600 3700 E-TEC Lynx Rave RE 800R E-TEC vastaan Polaris Indy 800 SP LE ES Pro Service Special TEKNIIKKAA 50 Jousituksen säätämisen perusteet TERVEYS 76 Tiukkaa asiaa polvituista KISAT 80 Snowcrosskauden avaus Suomessa ja Ruotsissa PALSTAT 6 8 84 91 Pääsuutin Intro Variaattori – uutisia ja uutuuksia Seuraavassa numerossa 60 28 4 TÄSSÄ NUMEROSSA www.mk-lehti.fi
Onneksi ei käännytty siinä ensimmäisessä risteyksessä takaisin, vaan ajettiin koko päivä. klo 9.00-16.00 tilaukset@ridemedia.fi PÄÄTOIMITTAJA: Jukka Helminen jukka.helminen@ridemedia.fi TOIMITUKSEN SIHTEERI: Virpi Hyökki AVUSTAJAT: Olli Autonen Antti Mikkola Jussa Peuranen Sami Jaakola Tince Launonen ULKOASU: Pekka Keskinen pekka@luonne.net ILMOITUSMYYNTI JA MARKKINOINTI: Markkinointitoimisto Sinisilta Ossi Sinisilta PL 36, 13721 Parola Puh. Reittejä ei ollut ehditty vielä missään lanata, joten koko pitkän testipäivän aikana ei ollut montaakaan kilometriä tasaista pätkää, jossa olisi päässyt rauhassa istumaan satulassa ja nauttimaan sadesumun peittämästä maisemasta. Kuusi miestä istui hiljaa sysipimeässä korpimetsässä, kunnes alkoi seuraava yksinpuhelu: ”En olisi kyllä lähtiessä uskonut, että tällä suunnalla on näin pirun paljon lunta. 09 8789 2400, www.tilaukset@ridemedia.fi. Tilaushinnat: vuositilaus 12 kk (5 numeroa tilaushetkestä alkaen ) 41 €, kestotilaus 38 €. Joskus olemme tehneet vertailutestejä yli 30 asteen pakkasessa, mutta tällä kertaa kylmyyden sijasta kiusasi kosteus! Lämpöasteita Rovaniemen seudulla oli keskimäärin +3 ja vettä tuli joka suunnasta. Alavilla mailla jängät olivat vesillä ja märkää tuli myös taivaalta. Eikä tästä huvista edes tarvitse maksaa mitään. Käsiin alkoi osalle porukasta tulla rakkoja ja joillain taas likomärät housut hiersivät takapuolta vereslihalle. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. 6 PÄÄSUUTIN www.mk-lehti.fi. Sairaan hieno reissu ja tosi vaihtelevaa tiepohjaa, jänkää ja metsäränniä testaamiseen. Laseja piti pyyhkiä jatkuvasti ajohanskalla, joka limaisena vain levitti linsseihin suksista suihkunnutta sohjoa ja taivaalta valuvaa sadetta niin että näkyvyys melkeinpä huononi. Likomärkien vaatteiden verhoama kroppa tuntui väsyneeltä ja hakatulta, kun pysähdyimme viimeisen kerran vaihtamaan kelkkoja. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun määrän palautukseen. Moni olisi taas meille kateellinen, kun on päästy ajamaan uusilla kelkoilla monta päivää ja vielä näin hyvässä kelissä.” MK Kun työ on nautinto, elämä on ilo! TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT: Puh: 09-8789 2400 toimitus@mk-lehti.fi TILAUSASIAT JA OSOITTEEN MUUTOKSET: 09-8789 2400 ark. Pisimmällä ajoreissulla istuimme satulassa seitsemän tuntia ja olimme ulkona yhteensä reilun työpäivän verran. Vesi litisi saappaissa, mutta suuta kuivasi, sillä mukaan otetut mehupullot oli juotu tyhjiksi jo ensimmäisen sadan kilometrin ajon jälkeen. Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Vaikka koko porukalla oli vedenpitävät ajovarusteet, päivän aikana kosteus hiipi väkisin sisään kauluksesta, lahkeista ja hihansuista. MK-lehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Ihan samanlainen keli kuin kevätsohjossa. MK-lehdessä julkaistun materiaalin osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Samoin lumen alla vaanivat jänkäpatit antoivat tasaisen epätasaisesti kunnon pusuja suksiin ja ohjaustankoon. 1 / 2O14 PÄÄSUUTIN OSOITE: MK-lehti PL 34, 01901 Nurmijärvi TAVALLINEN PÄIVÄ TOIMISTOLLA! -lehden testiporukan kuulee keväthangilla usein leukailevan, että onneksi ei tullut aikoinaan käytyä enempää koulua, niin päästiin ulkohommiin! Joulun ja uudenvuoden aaton välipäivinä eivät ulkotyöt olleet kuitenkaan ?ksuin valinta, kun ajoimme tämän numeron 800-kuutioisten parivertailua ja crossovereiden testiä. Tilaukset, osoitteen muutokset jne. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Vaihtolasit ja -hanskat tekivät olosta hetken aikaa mukavan, mutta siitä huolimatta osa matkasta jouduttiin ajamaan kuin uitettuina. Vesillä olleet ojat tulivat vauhdilla syliin. MK-lehti ei vastaa taloudellisesti painoym. virheiden aiheuttamista vahingoista. (03) 671 5474 KUSTANTAJA: RideMedia Oy PL 34 01901 Nurmijärvi PAINOPAIKKA: SP-Paino Oy, Nurmijärvi ISSN 0788-3749 Tuumii Jii Helminen MK-lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa helmi-, maalis-, huhti-, loka,- ja joulukuussa. Välillä ojan vastapenkka nappasi ranteisiin, välillä selkään
016-53 2221 • Nuorgam: GamiTex Oy, Nuorgamintie 4465, puh. Mission-takki 429 € Päälikankaassa vedenpitävä ja hengittävä (20.000 mm/8.000 g/m2) ACTM HydrX ProTM -kaksoissuoja HydrX ProTM -kalvolla. Backshiftajosaapas 299 € Vettä hylkivä. 08-411 2300. Uutuudet saatavissa kaupoista lokakuun aikana. Päälikangas kestävää ja vahvaa nylonkangasta. Vuorissa likaa hylkivää ja nopeasti kuivuvaa kangasta sekä joustava ja kelluttava F.A.S.T. Huurtumaton tuplalinssi, naarmuttumaton pinnoite.Erikoismuotoiltu kasvopehmuste. Varvasosan vahvike. – Valintasi on silloin FXR! Maailman suurimman ajovarustevalmistajan huipputekniset, leikkaukseltaan suomalaiselle sopivat ja äärettömän hyvännäköiset tuotteet on suunniteltu kestämään ja antamaan suojan kelkkareissujen vaativiin olosuhteisiin. Freeridekelkkailijoiden legenda Bret Rasmussen ja Snowcrossin maailmantähdet Kody Kamm ja Bret Bender. 020-728 7621 • Kitee: Koneveijarit Oy, Sumpputie 3, puh. 040-550 0983 • Oulu: Taisto Hirvonen Oy, Limingantie 5, puh. Vaaditko ajovarusteiltasi vain parasta. Vuorissa Thermal FlexTM -lämpösuoja. Sisusta on hygieeniseksi käsiteltyä materiaalia, irrotettava ja pesun kestävä. Kauden 2014 uutuuksia: Torque-kypärä n ostajalle FXR-kypärä n päälle! pa ajolasit kau Helix-takki 299 € 139 € Kuori polykarbonaatti/ABS. DOT ja ECE -standardit täyttävä. 05-612 9000 • Muonio: Muonion Konepiste Oy, Ilttitie 12, puh. Tukeva varsiosa. Monipuolisesta valikoimasta löytyy ajovarusteet niin miehille, naisille, nuorille kuin perheen pienimmille. Irrotettava vuori, jossa Thermal FlexTM -lämpö-suoja (takki 180 g, hihat 140 g). Karhennettu ja pitävä pohja. 015-515 250 • Sirkka: Immelkartano Pro Shop, Tuomikuruntie 136, puh. Vaihdettavat sisäpehmusteet. Irrotettava ja vedenpitävä sisäkenkä. Päästä varpaisiin. 08-535 4100 • Rovaniemi: Ranuan Tarvikekeskus Oy, Keskusväylä 7, puh. Paksut ja vahvat nauhat. Useimmat ajolasit sopivat tähän kypärään. Erittäin kevyt, kovaan käyttöön. 020-785 0840 • Vantaa: Yamaha Center Vantaa, Tuupakantie 1, puh. Mission-ajolasit 79 € Erityisesti suunniteltu FXR-kypäriin sopivaksi. 040-023 2700 • Kuopio: Yamaha Center Kuopio, Volttikatu 5, puh. -lämpövuori 120 g HydrXTM 5.000 mm/5.000 g/m2 -kalvo. 050-463 6900 • Tampere: Yamaha Center Tampere, Patamäenkatu 5, puh. Mission-housut 309 € Päälikankaassa vedenpitävä ja hengittävä (20.000 mm/8.000 g/m2) ACTM HydrX ProTM -kaksoissuoja HydrX ProTM -kalvolla. 08-852 2688 • Lappeenranta: Urheilu-Koskimies Oy, Ratakatu 37-39, puh. 010-533 5000 • Ylivieska: Autotalo Savusalo Oy, Tulolantie 26, puh. 017-368 6111 • Kuusamo: Rengas Kuusamo Oy, Näverintie 11, puh. FXR – EROTU JOUKOSTA! Haluatko varmistaa, ettei ajopäiväsi pääty ennen aikojaan huonoihin varusteisiin. 010-281 1000 • Tornio: Tatun Tarvike Oy, Torpinkatu 4, puh. FXR-ajovarusteisiin luottavat monet huippukuljettajat ympäri maailman, kuten mm. Satoi tai paistoi, paukkupakkasilla ja suojasäällä. 040-039 4182 • Sodankylä: Rautia Sodankylä, Sumatie 2, puh. Ivalo: Tarvike Center Ivalo Oy, Petsamontie 9, puh. 040-485 5181 • Kajaani: Tarjousmaxi Oy, Kehräämötie 20, puh. Korkea maski. 040-735 3143 • Savonlinna: TT-Auto Oy Konesaimaa, Ainonkatu 11, puh. EVA-joustopohjallinen
INTROT Lynx Rave RE 800R E-TECin pitkä ja leveä matto pitää sohjossakin. Stuntman: Tince Launonen. Kuva: Jukka Helminen 8
Tomi Ahmasalon tyylinäytettä treeridingista! Kuva: Olli Autonen Battlessa vastakkain Lynx Rave RE 800R ja Polaris Indy 800 SP LE Totaltek. Kuva: Olli Autonen 9
NELIO 10 VERTAILUTESTI www.mk-lehti.fi. VERTAILUTESTISSÄ > Arctic Cat ZR 6000 El Tigre > Lynx Rave RE 600 E-TEC > Polaris Indy 600 SP LE ES Walker Evans > Ski-Doo MX Z X-RS 600 E-TEC Muutaman vuoden tauon jälkeen saimme vertailutestiin täyden kattauksen 600-kuutioisia urheilukelkkoja. Vaikka kyseessä on samaan käyttötarkoitukseen suunniteltu nelikko, löytyy toteutuksesta roimasti eroja. Kelkat herättivät testiryhmässä harvinaisen paljon mielipiteitä, mutta loppujen lopuksi kaikki saatiin järjestykseen sekä numeroiden perusteella että sanallisesti
LIOTTELU! MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ / KUVAT: OLLI AUTONEN JA JUKKA HELMINEN www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTI 11
Rotaxin E-TEC on tasaisesti vääntävä paketti, jonka tehossa ei tunnu minkäänlaista porrasta. Kyseessä on siis muista verrokkikelkoista poiketen niin sanottu epäsuora suihkutus. Sama teho eri paketissa Vaihtelevaan reittiajoon tehdyt moottorikelkan moottorit ja voimansiirto ovat aina kompromisseja. E-TECin taloudellisuus perustuu siihen, että etenkin osakaasulla polttoainetta syötetään moottoriin vasta männän noustua pakoaukon yläpuolelle. Catin moottorissa ECU ohjaa sähköistä öljypumppua ja kelkassa saa valmistajan mukaan käyttää vain siihen suunniteltua Ctec-2-öljyä. Lisäksi päästöjen pitää täyttää nykyiset Pohjois-Amerikan tiukat EPA-normit, mikä tarkoittaa pientä polttoaineen ja öljyn kulutusta. 2014-mallissa tehoa onkin vähintään 120 hevosvoimaa. Lynxiä ja Ski-Doota kuljettava Rotaxin ETEC suihkuttaa polttoaineen suoraan moottorin kanteen palotilaan. Vaikka moottorit ovat teknisesti samantyylisiä, ne tuntuvat ajossa täysin erilaisilta. E-TECin öljyn syötöstä huolehtii sähköinen ECU:n ohjaama öljypumppu. Kovemmilla kierroksilla täyttää sama polttoainesuutin moottoria myös kampikammion kautta, jonka tekee mahdolliseksi männän kyljessä oleva pitkulainen, pystysuora aukko. Lynx ja Ski-Doo ovat myös kuljettajan korvaan mukavan hiljaisia. Huipputehon, väännön ja tehoalueen lisäksi voimalinjan säädöt vaikuttavat oleellisesti siihen miten moottori käyttäytyy www.mk-lehti.fi. Öljyä E-TEC 600 vie vain 0,5 prosentin seoksella! Polariksen CFI-koneen polttoaine annostellaan yhdellä suuttimella sylinterin läppärunkoon. Kevyellä kuormalla polttoainetta annostellaan vain männän päälle, kun mäntä on jo sulkenut pakoaukon. Ruiskutussuutin on sylinterin kyljessä. C-TEC 2 -moottorissa polttoaine syötetään suoraan palotilaan. Näin polttoainetta ei mene palamattomana hukkaan suoraan pakoputkeen. Vuosien saatossa testeissä väki- vahvaksi todetussa moottorissa kerrotaan olevan huipputehoa 125 hevosvoimaa. Arctic Catin moottorit ovat vuosikausia olleet Suzukin valmistamia, mutta uusi 600-kuutioinen on kokonaan Catin omaa käsialaa. Rotax ilmoittaa 600-kuutioisensa tehoksi vain 115 hevosvoimaa, vaikka muutoksia on tullut joka vuosi. Polariksen öljyn saanti hoidetaan perinteisesti mekaanisella pumpulla. Niiden pitäisi toimia niin hitaassa puun kierrossa kuin nopeilla avarilla reiteillä. VERTAILUTESTISSÄ Arctic Cat ZR 6000 El Tigre, Lynx Rave RE 600 E-TEC, Polaris Indy 600 SP LE ES estikelkkojen yhteinen nimittäjä on alle 600-kuutioinen, ruiskulla ruokittu kaksipyttyinen kaksitahtimoottori, josta otetaan huipputehoa noin 120-125 hevosvoimaa. Huipputehoa eivät kissalaak- T 12 VERTAILUTESTI son insinöörit ilmoita tarkasti, vaan kertovat moottorin kuuluvan 125-hevosvoimaisten kategoriaan
El Tigren mittarissa oli testin jälkeen noin 600 kilometriä. Catin hallintalaitteet edustavat Ski-Doon ohella kelkkamaailman parhaimmistoa. Kun huipputehokin on väännön lisäksi raakaa, Indylla on helppo ajaa hidasta puunkiertoa tai nopeaa tiepohjaa. Pienimmillään CFI kulutti melko raskaassa kelissä noin 23 litraa sadalla kilometrillä. Arctic Catin ohjaus on kevyt, mutta silti kelkka kääntyy kovalla reitillä kuin partaveitsi. Polariksessa on vanhan liiton jakoväli ja myös pituus on perinteinen 307 senttiä. Arctic Catin uutuusmoottori edustaa käytökseltään eri ääripäätä kuin Rotax. Alarekisterissä moottori on jopa hiukan voimaton ja tuntuu käyvän rikkaalla. Molemmat pätkämattoiset kiihtyvät aivan tasatahtiin eikä eroa tule mihinkään nopeuteen edes suksen mit- VERTAILUTESTI 13. Mittariston takana etupaneelissa on muovinen reikälevy, jonka päällä on hyvä lämmittää ajolaseja, mutta imuäänet ja myös moottorin parku tulee sieltä voimalla korviin. Suorituskykymittauksiin vaikuttavat tehon ja voimalinjan säätöjen lisäksi myös telamaton kuvio, suksipaine ja jousituksen säädöt. Catissa on reilusti reikiä astinlaudoissa ja kenkä pysyy hyvin kotelossa. Ski-Doo kulutti testin aikana pienimmillään vain noin 14 litraa satasella, kun Lynx vei noin 17 litraa. Näin moottori tuntuu herkemmältä ja vastaa nopeammin kaasuun etenkin hitaissa maaston kohdissa. Ski-Doo taas menee selvästi enemmän väännöllä, mikä osaltaan selittää kahden samanlaisen moottorin melko suuren eron polttoaineen kulutuksessa. Ski-Doossa on uudella jakovälillä oleva 305-senttinen matto 38 millin harjalla. Sivusta kuunneltuna El Tigre ei ole selvästi äänekkäämpi kuin kilpailijansa, mutta kuskin pukilla korvatulpat ovat suositeltavat. Foxin ilmaiskareihin alkaa jo löytyä sellaiset säädöt, että niissä on myös pintaherkkyyttä. 4 3. 2. Karkea matto parantaa kiihtyvyyttä, mutta leikkaa kulkua huipun tuntumassa. Lynx ja Ski-Doo ovat muuten täysin identtisiä, mutta kotimaiseen merkkiin on laitettu niin sanottu muuttuva Helix. Jo uutena löysähkö etupukin iskari olikin jo valmis huoltoon, mutta peräti 51-millisellä männällä varustettu takapukin iskari oli vielä kuosissaan. Irtolumella suksi kuitenkin aliohjaa reilusti. Karkean maton vierintävastus on kuitenkin iso, joten huippuja Catti kulkee tehoonsa nähden niukasti. Kivikovalla harjalla varustettu crossimatto ei ole viisain valinta reittikelkkaan. LE ES Walker Evans ja Ski-Doo MX Z X-RS 600 E-TEC 1. Se on ainoa, joka alittaa kahden sekunnin rajan kuuteenkymppiin ja kolmen sekunnin rajan kahdeksaankymppiin. 1 5. Cattimaiseen tapaan pakoääni on metallisen kova ja imuääni kuuluu selvästi. Catin jarrukahva on superbiketyyliin radiaalinen ja todella pitkä. Harjakorkeus on 38 milliä ja maton tyyppi Ripsaw Ski-Doon tapaan. 3 ajossa. Catin satula ja kuskin työtilat ovat verrokkiryhmän kärkikastia. Testin aikana päädyimme kuitenkin pers- ja kaasupeukalotuntumalla tehtyyn arvioon, että se onkin laihalla. Polariksen CFI-moottorissa yhdistyvät Catin ja Rotaxin hyvät puolet. 4. Polttoainetta kului pienimmillään noin 23 litraa satasella. Sopivasti painoa siirtävä ja kevyesti sukset ilmassa pitkän matkaa keuliva kelkka kiihtyy parhaiten. 5 2 6. Rapsakan huipputehon ja pitävän 328-senttisen maton ansiosta Catti vie kiihdytyskisan niukasti nimiinsä. Vetoja riittää jo alarekisterissä ja kierrokset heräävät hetkessä falsettiin. Pisaralla pisimmälle -kisassa ei Polariksella pärjää, sillä kulutus on samaa luokkaa Arctic Catin kanssa. Tehoa alkaa tulla tuutin täydeltä vasta siinä kohdassa, kun ruisku alkaa lapata bensaa www.mk-lehti.fi 6 myös kampikammioon männässä olevan reiän läpi. El Tigressä pyörii alla crossityylinen, 44-millisellä harjalla varustettu matto. Sen ansiosta Lynx pitää useimmissa ajotilanteissa kierroksia hiukan korkeammalla. Kulkujen lisäksi crossimatto lisää tietenkin myös polttoaineen kulutusta. Se on kierrosherkkä ja ylävireinen. Tehon lisäksi jarrussa on myös hyvä tuntuma
Huipputehon ja kierrosherkkyyden osalta se lunastaa lupaukset hienosti. Huippunopeuskin on samaa luokkaa, eli noin 150 km/h. Cobra pitää hyvin jäisellä pinnalla ja on myös erittäin kevyt, joten sillä saadaan huippunopeus kohdalleen. Joka tapauksessa Polaris CFI 600 on nelikon kovin voimapaketti, kun otetaan huomioon huipputeho, vääntö ja kierrosherkkyys. Nollasta sataseen eroa tulee puolisen sekuntia. Se kerää jokaisesta osiosta tasaisesti pinnoja ja kirii pienen polttoaineen kulutuksensa ansiosta ykköseksi. Lynx ja Polaris jakavat seuraavan sijan, mutta hiukan eri eväillä. Hiukan laajempi tehoalue ja paremmin moottorin ominaisuuksiin sovitettu voimalinjan säätö nostaisivat kuitenkin El Tigren osakkeita. Pisteytyksessä Ski-Doo korjaa niukasti potin moottoreiden osalta. Ajo-ominaisuuksissa isoja eroja Lynx kerää ajo-ominaisuuksista ylivoimaiset pisteet eikä syyttä. Ohjaus on kevyt ja tarkka. Testin jälkeen jäi sellainen ?ilis, että moottoriin saattaa tulla pikapuoliin ohjelmapäivitys, jolla alarekisterin pieni kuollut kohta saadaan katoamaan. Startista Rave sutii selvästi muuta kolmikkoa enemmän ja kun pito löytyy, silloin on jo hiukan liian pitkä puu pesässä. VERTAILUTESTISSÄ Arctic Cat ZR 6000 El Tigre, Lynx Rave RE 600 E-TEC, Polaris Indy 600 SP LE ES taa. 14 VERTAILUTESTI Se on sutimisen lisäksi syy siihen, että Lynx saa drag racingissa muilta kuonoon. Vuosimallin 2014 Rave RE 600 on hyvä kaikessa. Reittiajossa tai edes endurokisassa ilmiöllä ei ole merkitystä, sillä silloin pohjavauhtia on aina jonkin verran. Se on jousitukseltaan kuin hiukan kesytetty endurokelkka, jolla jaksaa silti ajaa pitkiäkin reissuja. Lynx pärjää tasaisuudella ja Polaris taas korjaa yhdeksikön kaikesta muusta paitsi polttoaineen kulutuksesta. Arctic Catin uudelle moottorille ladattiin ennen testiä kovimmat paineet. Pieni välikuolema näkyy myös VBOX-mittarin piirtämässä käyrässä. Blade-suksi toimii melkein kaikissa olosuhteissa hyvin ja Lynx menee minne kuljettaja haluaa. Lynxissä on testin laadukkaimmat iskarit ja niissä juuri sopivat säädöt moneen käyttöön. Lynxin maton pituudeksi ilmoitetaan 327 senttiä, mutta käytännössä se on sama kuin Arctic Catissa. PPS-alustalla varustetut Lynxit eivät ole yleensä kulkeneet kovaa, mutta tällä kertaa tehtiin poikkeus. www.mk-lehti.fi. Rave RE 600 kelasi mittariin päivän kovimmat lukemat, joskin pienellä erolla. Vaikka Lynxin matto on pitkä, ei matala harja saanut pitoja kunnolla. Cobra-maton harjakorkeus on 34 milliä ja sitä suosivat monet endurokuskit erityisesti etelän liukkailla erikoiskokeilla. Homma on yhtä lailla hallussa sekä kapeissa kelkan levyisissä ränneissä että laveilla lanatuilla reiteillä. Kumivalmisteet sopivat ristiin, eli Lynxiin voi heittää Catin rallimaton ja Raven matto sopii El Tigreen. Kaikissa kepeissä on kolme pikasäätöä, joten pienellä ruuvaamisella Lynxiä saa säädettyä ajotavan ja reitin mukaan
Hyvässäkin on siis varaa parantaa, ainakin jos haluaa paukuttaa jatkuvasti hiki päässä pattia. Osa testaajista olisi kuitenkin halunnut keulaa hiukan korkeammalle. Myös ajoasento on miltei täydellinen. 3. Polvet saa mutkissa vietyä pitkälle eteen kuomun sivulle, eivätkä jalat kolise jarrutuksissa etupaneeliin. Sivussa oleva stoppari on hyvä keksintö ja estää jalkaa luiskahtamasta sivuun. Lynxin jalkakotelot ovat avarat ja suurin osa testaajista olisi toivonut siihen varvaskoukkuja. Se on erittäin kevyt ja pitää kovalla ja jäisellä alustalla mainiosti. Lynx on suojannut osumille alttiin jarrulevyn kotelon muovisella panssarilla. 6. Osa testaajista kaipasi varvaskoukkuja, joissa sirompikin ajosaapas istuisi tukevasti paikallaan. Ohjaustangon korkeus on noin 180-senttiselle hyvä, ajoi sitten seisten tai istuen. 5. 2. Tästä ei ajoasento paljoa parane. Myös penkin muoto puhutti. Niiden ansiosta keulaan ja takapukkiin tulee lisää kantavuutta. LE ES Walker Evans ja Ski-Doo MX Z X-RS 600 E-TEC 4 1 2 5 3 6 Lynx ei myöskään venkoile sivuttain, oli reitillä millaista pattia tahansa. Hallintalaitteet ovat muuten hyvät, mutta miksi lämmittimien katkaisijat on laitettu alas paneeliin. Lynxin satula jakaa mielipiteitä. Pidemmät kuskit eivät ainakaan moiti sitä, mutta lyhytjalkaiset toivoisivat sen olevan matalamman. Hyvän mallinen ohjaustanko ja juuri sopivalla korkeudella. 4. Lynxin alla on vakiona endurokuskien suosima Cobra-telamatto. Se toimii hyvin niin kapeissa ränneissä, kovalla jäljellä ja irtolumen peittämällä reitillä. Jotkut uuden Raven omistajista ovat vaihtaneet suksiin ja takapukkiin vuosimallin 2012 jouset, jotka ovat nykyistä jäykemmät. Ensi vuodelle voisi sivuista höylätä tavaraa pois, jolloin kulmat pyöristyisivät, mikä helpottaisi sivulle roikkumista. www.mk-lehti.fi 1. Lynxin Blade-suksi oli parhaimmillaan 600-kuutioisten testin aikaan vallitsevassa kelissä. Toppaus tietenkin pehmenee kilometrien karttuessa, mutta uutena penkki tuntuu jopa kovalta. VERTAILUTESTI 15
Pikasäädöillä keppejä saa muutettua jonkin verran oman ajotavan mukaisiksi, mutta kovempaa ajavat 16 VERTAILUTESTI joutuvat viemään iskarit simmitettäviksi. Penkki on matka-ajoon sopivan pehmeä ja toimii myös endurotyylisessä kovemmassa menossa. Suuri parannus Ski-Doon ohjaukseen on Pilotin DS2-suksi, joka ei ole aivan yhtä hyvä irtolumessa kuin Lynxin Blade. Ski-Doo MX Z X-RS 600 E-TEC on erittäin urheilullinen kelkka, jossa on silti sopivasti mukavuutta. Ski-Doo on ajo-ominaisuuksien pisteytyksessä selkeä kakkonen. Se tarkoittaa melkein rata-automaista kääntyvyyttä kovapintaisella reitillä. El Tigre pysyy hyvin kelkan levyisessä kapeassa urassa, mutta parhaiten se on kotonaan leveällä baanalla, jossa tarkan ohjauksen ansiosta pääsee nauttimaan ajolinjoista. Hallintalaitteet ja mittaristo ovat myös parasta A-ryhmää. Kovalla jäljellä se kuitenkin toimii todella hyvin, eikä Ski-Doon kapean sivakan tapaan haukkaa, vaikka toinen kulma kelkasta eksyy välillä umpisen puolelle. Eniten pieni levottomuus tuntuu kapeissa ränneissä, joissa ei ole pelivaraa linjojen leikkaamiseen. Syynä on pieni taipumus nakella perää, kun kaasua höllää nopeassa pattimeressä. VERTAILUTESTISSÄ Arctic Cat ZR 6000 El Tigre, Lynx Rave RE 600 E-TEC, Polaris Indy 600 SP LE ES Viime keväänä ajetuissa protoissa materiaali salli takapuolen upota hiukan syvemmälle ja ajoasento tuntui ainakin lyhyemmistä kuskeista silloin paremmalta. Pienellä säätämisellä se pystyy panemaan Lynxille kampoihin myös enduropatissa. Hallintalaitteista Lynx saa miinusta kahvanlämmittimien katkaisijoista, jotka on piilotettu etupaneeliin. Nopeassa ja lyhytvälisessä, niin sanotussa turistipatissa Ski-Doon kytketty alusta ja pitkäliikkeinen etupukki rökittävät Lynxin PPS:n. Nopealla leveällä uralla Ski-Doo sen sijaan tuntuu luotettavalta joka tilanteessa. RS- mallin penkki on malliltaan sellainen, että takapuoli löytää mutkassa roikkumisen ja seisten ajamisen jälkeen takaisin juuri haluttuun kohtaan. Kevyt ja ketterä tuntuma tulee ohjauksesta, joka on todella tarkka eikä vaadi voimaa. Se nappaa kiitettävän arvosanan kaikesta muusta paitsi suuntavakavuudesta. Takapään lievää nakkelua lukuun ottamatta jousitus on tasapainoinen paketti. Suksissa on säätö hitaalle puristusvaimennukselle ja paluuvaimennukselle. Työskentelytilojen väljyydessä MX Z XRS häviää hiukan Lynxille. Vakiosuksella pärjää välttävästi irtolumella ja umpisessa, mutta kovalla pinnalla se toimii kuten pitääkin. Arctic Cat EL Tigre tuntuu ajossa todella kevyeltä, vaikka se painaa saman verran kuin Lynx ja Polaris. Toissa vuonna esitellyn runkorakenteen myötä Catti palasi ohjauksen osalta samoille linjoille, josta vanhat ZRmallit tunnettiin. Perussäätö on riittävän jämy kohtuullisen kovaankin paukuttamiseen. Telaston kepeissä taas on klickeri, joka vaikuttaa hitaaseen puristusvaimennukseen. Sama pätee etujousitukseen, joka on jo vakiona mukava eikä silti pohjaa liian helposti. www.mk-lehti.fi. Niiden löytäminen etenkin pimeässä on miltei toivotonta
Penkki on www.mk-lehti.fi 6 1. Kyseinen kelkka on meillä käyttötestissä koko talven ja tätä juttua kirjoitettaessa telasto on pöydällä ja keppejä huolletaan. 4. Polariksen tarjouspakettiin kuuluneet Walker Evansin iskarit on varustettu 36-millisillä männillä. 5. Samalla laitetaan hiukan kantavampi simmitys molempiin alustan iskareihin. LE ES Walker Evans ja Ski-Doo MX Z X-RS 600 E-TEC 4 1 5 2 3 Jousitus on kaksijakoinen. VERTAILUTESTI 17. Testin aikana El Tigren mittariin tuli viitisensataa kilometriä ja alustan iskarit alkoivat selvästi väsyä. 2. Indyn ajoasento on hyvä melkein joka makuun. Niissä on pikasäätö hitaan puolen puristusvaimennukselle. Pro Steer -suksi toimii kovalla pinnalla, mutta irtolumessa ja etenkin umpisessa se aliohjaa jo liikaa. Polaris olisi voinut säilyttää Indy-malleissa viimevuotisen kovemman ja kapeamman satulan. Keulassa Foxin ilmaiskarit kestävät kovaakin paukutusta veto-ojiin ja vastapatteihin. Se on hyvä mukavuuslisä myös 600-kuutoisessa vaikka kelkka onkin kevyt käynnistää myös narusta nykäisemällä. Mittaristo on mallia pelkistetty. Catin iskareissä ei ole ulkopuolisia pikasäätöjä, joten ”ruuvaaminen” rajoittui edessä ilmaiskareiden paineisiin ja telastossa jousien esijännitykseen. Testikelkkaan oli loihdittu hiukan erikoinen alustan säätö. LE-mallin Indyyn kuuluu vakiona sähköstartti. Satulassa lyhyempikin kuski pystyy liikkumaan hyvin ja roikkumaan sivulle, mutta eniten tiloja kiittelivät porukan yli 180-senttiset pitkäjalkaiset testihemmot. Telaston etupukin iskari taas pohjaa helposti ja nakkaa samalla keulaa taivaaseen. 3. El Tigren ajoasento on nelikon tilavin. Takapukin iskarissa on enemmän ytyä, joten ojanpenkat ja vastaavat kohdat on paras ottaa vastaan reilusti keulittamalla. Jos ajaa aggressiivisesti niin raiseria kannattaa kääntää reilusti eteenpäin. 6. Tämä on kai tehty amerikkalaiseen sohvaperunoiden makuun. Indyssa on hyvät jalkakotelot. Se oli pintakova, mutta pohjasi silti isoissa ryskyissä
Taukojen aikana kuului kommentteja, että takapuoli lyö pehmusteen läpi tankkiin. Se ei nakkaa keulaa vinoon ristipateissa tai jos sukset osuvat eri aikaan ojanpenkkaan. Miinusta tulee satulan etuosasta, joka ei istu tiiviisti tankkiin. Telasto taas tuntui olevan melkein yhtä puuta. Rauhallisessa ajossa jousitus on vielä epämukavampi. Osa kauppiaista taas lyö Walkerit suoraan laatikosta alkuperäisten tilalle, jolloin suksien iskarit toimivat aika hyvin ja telasto kohtuullisesti. Lisäksi useilla kauppailla, kuten esimerkiksi Motormanilla ja Savon Pro Servicellä on omia säätöjä Polariksiin, eli tilanne on jousituksen suhteen aika kirjava. Samalla vetopito parani, kun kelkka ei kiihdytyksissä jäänyt pomppimaan paikallaan. Polariksessa on muun kolmikon tapaan hyvä nykyaikainen ajoasento. Väliin jää tyhjä kohta ja penkin etureuna on myös pehmeä, jolloin ulkokurvin sisäreisi hakkaa tankkiin si- www.mk-lehti.fi. Pintakovuudesta huolimatta telaston molemmat kepit löivät isoissa ryskyissä läpi. Walker Evansin iskareiden sanalla sanoen omituisten säätöjen takia Indy joutui antamaan ajo-ominaisuuksissa tasoitusta. Testikelkan Walker Evanseissa oli siis kyseiset säädöt, mutta maahantuoja on toimittanut kauppiailleen simmikartat, jotka toimivat mukavammin reittiajossa. Kuskin tarvitsee vain kaasuttaa ja valita ajolinjat. Todellisuudessa persuksen alla tuntuu kahdesta eri kovuisesta foamista tehdyn penkin alin kerros. Vakiosuksi toimii hyvin, kun reitin pinta on kova. Polariksen ohjaus on muutenkin yllätyksetön. Suksi ei pidä ja ohjaustanko tuntuu kääntyvän outoon asentoon ollessaan aivan stopparissa. Jostain syystä säätöihin oli loihdittu pirusti hitaan liikkeen vaimennusta ja liian vähän nopeaa vaimennusta puristuspuolelle. Luotto säilyy myös kapeissa enduroränneissä, mutta vakiosuksella ei kannata lähteä hakemaan linjaa leikkaamalla umpiseen. Tiukat 18 VERTAILUTESTI kaarteet ja pehmeä lumi ovat Indyn akilleen kantapää. Onneksi kaikissa Indyn Walkereissa on hitaan liikkeen pikasäätö puristusvaimennukselle. Polvikulma on hiukan loivempi kuin muissa, joten Indyn päällä viihtyvät vanhan liiton kuskitkin. Catin jarru, hallintalaitteet ja erikoisen näköinen vanhaa videopeliä muistuttava, mutta selvälukuinen mittaristo saavat kiitosta. Loivissa kaarteissa ja nopeassa ajossa leveillä reiteillä Indy menee kuin juna. Se aliohjaa sopivasti, mutta kääntyy silti minne kuski haluaa. Osalla Indyn ostajista on siis niiden mukaiset säädöt kelkoissaan. Polariksen Indyyn pätee sama kuin Cattiin. VERTAILUTESTISSÄ Arctic Cat ZR 6000 El Tigre, Lynx Rave RE 600 E-TEC, Polaris Indy 600 SP LE ES todella hyvänmallinen ja täksi vuodeksi uusittu toppaus huijasi osaa testiporukasta. Kyseinen yhdistelmä hakkaa kuskista mehut pois, kun takana on parisen sataa kilometriä nopeaa reittipaukutusta. Suksien iskarit toimivat kohtuullisen hyvin, mutta ovat pintakovat. Niitä kiertämällä kelkka saatiin edes kohtuullisen mukavaksi
Siihen verrattuna SkiDoon hintaa on vaikea perustella. Kanadalaisten uusin kuomun muoto ja pieni tuulilasi suojaavat yllättävän hyvin viimalta. 2 5 3 6 6. Polariksen lisäksi myös Arctic Cat ZR 6000 El Tigre on hinnoiteltu aggressiivises- www.mk-lehti.fi ti. LE ES Walker Evans ja Ski-Doo MX Z X-RS 600 E-TEC 1. Matka-ajossa iskarit ovat todella mukavat hyvän pintaherkkyyden ansiosta. Ski-Doo MX Z X-RS 600 E-TEC ja Lynx Rave RE 600 E-TEC painivat hinnaltaan eri sarjassa. Testissä ollut perusmalli maksaa 12 670 euroa ja startillinen versio 12 990 euroa. Lynxin kanssa tasapäiseen kamppailuun se tarvitsisi nokalle Bladen sukset ja iskareihin enemmän nopean liikkeen puris- tusvaimennusta. Ski-Doon ajaosennossa ei ole moitittavaa. vulla roikuttaessa. Molemmissa on huipputehokas moottori, mutta Polariksessa teho on paremmassa paketissa. Ski-Doo sijoittuu pisteissä selvästi kakkoseksi. Pisteen hinnassa Arctic Cat nousee toiseksi ja Polaris on ykkönen. Mitä rahalla saa. Kanadalainen BRP:n valmiste maksaa 14 580 euroa ja kotimainen 14 630 euroa. Poikkeuksen ovat saattaneet tehdä muutamat hinnat alkaen -versiot, mutta niitäkään ei parin vuosikymmenen aikana ole ollut kuin muutama. RS-mallin penkki sai kiitosta, mutta osa testiporukasta haluaisi päästä muotoilemaan sen etuosaa matalammaksi. Arctic Cat ja Polaris tasaavat pisteet, mutta keräävät ne useissa kohdin eri ominaisuuksista. Polariksen vakiovarustukseen kuuluu ainoana myös sähköstartti. Pilot DS2-suksi ei ole yhtä hyvä kuin Lynxin Blade, mutta toimii kuitenkin monenlaisella pinnalla luotettavasti. Kevään kampanjassa Walker Evansin 36-millisillä männillä olevat iskarit kuuluivat hintaan. Ski-Doon pohjassa on testin jälkeen selvä jälki ja myös muovisuoja on jäänyt jängälle. Tavallinen reittikäyttöön sopiva telamatto nostaisi Catin osakkeita ja tekisi siitä monipuolisemman urheilukelkan. Catissa ne pitää hankkia lisävarusteena. Ski-Doossa on leveät ja kunnolla karhennetut astinlaudat. Ironisesti ajateltuna Polaris olisi vakioilla Foxin iskareillaan kerännyt ajo-ominaisuuksista luultavasti enemmän pisteitä kuin testikelkka, mutta spekulointi sikseen. Joillain Polaris-kauppiailla on edelleen tarjolla samaa pakettia keväthinnalla. Silti sekin kaipaisi tukevia varvaskoukkuja. Catti on pehmeä ja Polaris pintakova. Ski-Doon alusta toimii erittäin hyvin jo vakiosäädöissään, kunhan muistaa sikapatikossa hiukan himmailla kaasua. 3. Säätö on jo vakiona hyvä nopeaan reittiajoon. Alas sijoitettu jarru on altis osumille. Pisteen hinnalla mitattuna Lynxin kanadalainen serkku sijoittuu neljänneksi. 2013-mallin Indyn kapea penkki on muutenkin parempi kuin nykyinen leveä lepperi ja se istuu myös tankkiin tiiviimmin. Tietenkin löytyy aina hi?stelijöitä, joille mikään ei riitä ja he saavat upotettua Lynxinkin modaamiseen helposti lisää euroja Siihen ei tarvita kuin iskareiden simmausta muutamaan kertaan, hiukan vahvikkeita, jäykempiä jousia, erilaista suksea ja niin edelleen. Raati on puhunut! VERTAILUTESTI 19. Kaksikko häviää BRP:n tekemille kilpailijoilleen eniten jousituksensa osalta. 800- ja 600-kuutioiset urheilukelkat ovat aina maksaneet suunnilleen saman verran merkistä riippumatta. Lynxissä saa samalla hinnalla hyvät sukset ja erittäin laadukkaat kolmisäätöiset iskarit. Polaris Indy 600 SP LE ES maksaa 11 990 euroa. Pisteen hinnalla Lynx sijoittuu testissä kolmanneksi, jos kyseinen laskennallinen ominaisuus kiinnostaa. Käsisuojat kuuluvat vakiovarustukseen myös Ski-Doossa Lynxin ja Polariksen tapaan. 5. 2. Nyt tilanne on toinen, sillä testinelikon hintaero on peräti 2 640 euroa. Lynxin hintaa voi perustella tuotteella, joka on paketista valmis urheilukelkka. Suksien iskareissa on pikasäädöt hitaalle puristusvaimennukselle ja paluuvaimennukselle. Testin kallein kelkka kerää myös eniten pisteitä. 4 1 4
Teho: 115 hv Iskutilavuus: 594,4 cc Pa-suihkutus: Sähk. X-RS on mahtava urheilukelkka, mutta monipuolisuus ja mukavuus eivät yllä Lynxin tasolle. Jousitus ei pohjaile ja kelkka pysyy kurssissa yllättävissäkin tälleissä. Pitkillä reissuilla valintani osuisi mukavaan ja ajettavuudeltaan TEKNISET TIEDOT TÄTÄ MIELTÄ Moottori: Arctic Cat, 2-syl., 2T, nestejäähd., APV-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit Teho: Ei ilmoitettu Iskutilavuus: 599 cc Pa-suihkutus: Akuton EFI Variaattori: Arctic Roller Cam / Arctic Drive System Tela (lev., pit., harjakork): 38 x 328 / 4,4 cm Sno X Etujousitus: Arctic Race Suspension, Fox Float 3 -kaasuisk, jousto 254 mm Telasto: FastTrack Slide Action, Arctic Cat IFP-kaasuisk., jousto 343 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 121,9 cm Pituus: 299,7 cm Raideväli: 107-109 cm (sääd.) Pa-säiliö: 45,4 l Hinta: 12 670 euroa TEKNISET TIEDOT VERTAILUTESTISSÄ Moottori: Rotax 600 E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Lähdöt mutkista ovat teräviä, sillä matto pitää ja kone laulaa kipakasti. Alustan alkuherkkyys tuntuu puuttuvan kokonaan, mutta vastaavasti isot tällit saattavat tulla läpi varoittamatta. Ohjautuvuus pehmeällä tosin paranisi, jos keulalla olisivat Gripperit hennommin purevien vakiosivakoiden sijaan. Arctic Cat ZR 6000 El Tigre, Lynx Rave RE 600 E-TEC, Polaris Indy 600 SP LE ES Lynx Rave RE 600 E-TEC Arctic Cat ZR 6000 El Tigre Olli Autonen: ”Tänään näin pallon kuin jalkapallon”, totesi eräs tennishuippu tuoreeltaan grand slam -voiton jälkeen. Siinä missä RE hyödyntää pintaherkkää jousitustaan maastonmuotoja myötäillen ja reitissä pysyen, tuntuu Ski-Doo viihtyvän ilmassa vaatien kuskilta enemmän aktiivisuutta. Polaris kamppailee listallani Catin kanssa pronssimitalista ja näiden kahden järjestys riippuu aivan tulokulmasta. Väsy oli jo puserossa ja kroppaa kivisti, mutta Lynxin selässä reitti liikkui edelleen ikään kuin hidastettuna – tuntui että aikaa oli aina riittävästi oikeiden valintojen tekemiseen. Pahassa maastossa Ski- 20 VERTAILUTESTI Doo vastaa Lynxin vauhtiin täysin, joskin etenemistyyleissä on selvä ero. Parhaimmillaan Catti on loivasti kumpuilevalla ja lumisella reitillä, jossa kelkkaa on hieno heitellä kurveissa ja puskettaa aliohjaavalla suksella. Nyt Indyn Walkereihin on loihdittu sellainen säätö, että meikäläisen oli vaikea päästä niiden kanssa sinuiksi missään vaiheessa ajorupeamaa. Ihmeellistä kyllä, RE on sellainen kelkka, jolla ajovuoroa odottaa eniten silloin kun menohaluja on eniten, mutta myös silloin, kun takki on tyhjä ja kaipaa hetken huilia. Ilolla tervehdin myös paluun tehnyttä SkiDoo MXZ X-RS:ää, joka tuntui ensi kertaa kirjainyhdistelmänsä veroiselta sitten rMotionalustan esittelyn. Napakka jousitus ei imaise kelkkaa reittiin, vaan X-RS tuntuu etenevän aina joku raaja irti maasta. Arctic Catin paluu 600-kuutioisiin on enemmän kuin onnistunut ja El Tigrestä löytyy juuri noita edellä mainittuja elementtejä, joista merkin takavuosien laitteet tunnettiin. Mielestäni se osoittaa kelkan ylivoimaisuuden. Tuo lause tuli mieleeni ajaessani viimeistä ajovuoroa Lynx RE 600:lla testin päättäneellä reilun 200 kilometrin päivälenkillä. Suurin ero vanhaan on siinä, että nyt Catti tuntuu jopa mukavalta matka-ajossa – kiitos pinnasta pehmeän istuimen ja alkuherkän jousituksen. Vastapainoksi etupukin liikerata tulee ulosmitattua nopeasti ja pohjattuaan se paiskaa keulan yläilmoihin. Kelkasta kuin kelkasta saa hyvän aggressiiviseen tuuttaamiseen tai rennon letkeään matka-ajoon, mutta haastavaksi peli menee, kun laitteesta pitäisi rakentaa toimiva molemmissa ääripäissä. Säädöt eivät ole peittäneet alleen Polariksen perushyveitä, eli ruudikasta ja voimalinjaltaan terävää moottoria sekä vakaata keulaa. Meno on nopeaa ja näyttävää, mutta meikäläisen tasoiselle harrastajalle samalla hieman kuluttavaa. Kelkan kepposet tietäen ja oikeissa paikoissa hidastaen pystyy El Tigrellä laskemaan kovaa kyytiä! Polaris Indy oli tänä vuonna lievä pettymys, etenkin kun kelkkaa peilaa viimevuotiseen Indyyn hinnat alkaen -iskareilla. Sähäkkä voimapaketti, loistava ajoasento ja työskentelytilat, hieno ohjaus ja kevyt ajettavuus. suorasuihkutus Variaattori: QRS Tela (lev., pit., harjakork): 38 x 327 / 3,5 cm Cobra Etujousitus: A-LFS, KYB 40 PB HLCR -kaasuisk., jousto 242 mm Telasto: PPS-3300, KYB 46 PB HLCR -kaasuisk., jousto 390 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122,5 cm Pituus: 305 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 39 l Hinta: 14 630 euroa www.mk-lehti.fi. Moottori on sel- västi ylävireinen, mutta mielestäni kevyempi ajaa kuin raa’asti repivä kasisatanen. Kovasta jousituksesta huolimatta SkiDoon käytös on täysin ennustettavaa. Pilot DS:n ansiosta ohjaus on kevyt ja kelkka aliohjaa sopivasti
Tämä pätee kuitenkin reippaaseen reittiajoon ja pitkiin reissuihin. Etenkin telasto antaa jämäkän tunteen, mutta se pohjailee kuitenkin yllättävän helposti. Kuljettajan ympäristö on suunniteltu huolella ja on alan paras tällä hetkellä. Indyn CFI-moottori on verrokkiryhmän paras. Parhaat käyttökytkimet toimivat myös paksut hanskat kädessä. Uusittu kuomu ja ajoasento ovat loistavat. Moottori: Polaris, 2-syl.,2T, nestejäähd., läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet Teho: 125 hv Iskutilavuus: 599 cc Pa-suihkutus: Cleanfire Variaattori: P-85 / P2 Tela (lev., pit., harjakork): 38 x 307 x 3,8 cm Ripsaw Etujousitus: Pro-Ride, Walker Evans -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: Indy, Walker Evans -kaasuisk.,jousto 353 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122 cm Pituus: 292 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 43,5 l Hinta: 11 990 euroa TEKNISET TIEDOT kevyempään Cattiin, mutta isoon pattiin ja lyhyempiin ajorupeamiin ottaisin Indyn. Hieman korkean oloinen penkki on ainoa pieni miinus. Jousitus on muuten hyvä, mutta telasto antaa välillä takakorkeita ja lähtee pomppimaan sivulle. Uudistuneet jousituksen säädöt ja uudet sukset muuttavat kelkan kokonaan. Ski-Doo MXZ 600 antaa kovan haasteen Lynxille. Penkki saisi olla minun makuuni matalampi ja laittaisin Lynxiin myös jonkinlaiset varvaskoukut. Jousitus on kantava ja Lynxiä pintakovempi, mutta toimii loogisesti eikä tee yllätyksiä. Suksista johtuen ohjaus ei ole irtolumella yhtä täsmällinen kuin Lynxissä, mutta kovalla reitillä Ski-Doo kääntyy hyvin. Hyvä valinta urheilukelkaksi. Kuljettajan työvälineet ohjaamossa ovat paikallaan ja löytyvät helposti. Erilaisesta Helixistä johtuen Lynx on Ski-Doota paremmin hereillä, kun avaa mutkista nopeasti kaasua. Kytkimen säädöt eroavat Lynxistä, mikä näkyy pienempänä polttoaineen kulutuksena. Testissä kelkkoja arvioitiin sekä matka-ajon että urheilukäytön näkökulmasta. Lynx RE on yksi parhaista urheilukelkoista tällä hetkellä. Ohjattavuus säilyy loogisena eri olosuhteissa. Muutenkin työtilat ovat hyvät, vaikka eivät aivan yllä Lynxin tasolle. Ajoasento on hyvä, mutta penkistä tuntui tankki läpi, kun takapuoli pohjasi kunnolla pehmusteisiin. Ski-Doo on listallani kakkosena. Jousi- tuksen kisamaisuus häiritsee ja sen toimintaalue on kapea. Polaris Indy 600 antoi kisamaisen kuvan itsestään. Klickereillä Lynxiä saa joko reilusti kovemmaksi tai mukavan pehmeäksi. Moottorin imuääni on huomattavan korkea kuljettajan paikalla. Testikelkan iskarit olivat kuitenkin jo selvästi huoltoa vailla, sillä alussa Ski-Doon jousitus toimi paremmin. Moottori toimii hyvin korkeammilla kierroksilla, mutta alavääntöä ei juuri ole. Kokonaisuutena Polaris on oiva valinta urheilukelkaksi, kunhan jousituksen säätää uudestaan. Moottori toimii kaikissa tilanteissa ja voimaa on koko ajan tasaisesti tarjolla. Penkki on makuuni juuri sopivan mallinen ja korkuinen. Teho: 115 hv Iskutilavuus: 594,4 cc Pa-suihkutus: Elektroninen suorasuihkutus Variaattori: TRA III / QRS Tela (lev.,pit., harjak.): 38 x 305 / 3,8 cm Ripsaw Etujousitus: Kaksois-A-tukivarsi, KYB Pro 40 R Easy-Adjust -kaasuisk., jousto 241 mm Telasto: KYB Pro 40 Easy-Adjust, KYB Pro 40 Easy-Adjust -kaasuisk., jousto 394 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122 cm Pituus: 290,5 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 40 l Hinta: 14 580 euroa VERTAILUTESTI 21. Siinä on terävä moottori ja testikelkan säädöillä kovahko jousitus. Moottori: Rotax E-TEC H.O., 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Jousitus on suunniteltu Amerikan tasaisille reiteille ja kaipaa suomiajoon kovempia säätöjä. Lynx nousee omalla listallani selvästi ykköseksi. Ski-Doo häviää Lynxille penkin etuosan ja tankin muotoilussa. LE ES Walker Evans ja Ski-Doo MX Z X-RS 600 E-TEC www.mk-lehti.fi Jukka Helminen: Kaikki 600-kuutioiset urheilukelkat alkavat olla jo vakioina valmiita suomalaisille reiteille. Sen kun istuttaisi Lynxiin, lopputulos olisi todella kova paket- TEKNISET TIEDOT Ski-Doo MX Z X-RS 600 E-TEC Polaris 600 SP LE ES Walker Evans Tomi Ahmasalo: Arctic Catin uusi El Tigre jätti itsestään hieman ristiriitaisen kuvan. Kuljettajan tilat ovat hyvät, mutta miinuksen aiheuttaa kummallisesti kääntyvä ohjaustanko. Vaikka eroja löytyy lähinnä jousituksista, ei mikään ole huono. Kovavauhtinen patin hakkaaminen on toinen juttu ja sitä varten pitää kaikkiin kelkkoihin tehdä ainakin hienosäätöä. Astinlautojen sivussa oleva stoppari estää jalkaa lipsahtamasta sivulle ja se on hyvä keksintö. Siinä on laatuluokan iskarit ja säädöt kohdallaan jo vakiona. Jousitus toimii laajalla alueella eikä aiheuta kuljettajalle yllätyksiä. Polariksessa ja Arctic Catissa on molemmissa hyvät puolensa. Vasemmalle peukalon viereen tuodut käyttökytkimet ovat paljon paremmat kuin Lynxin racetyyliset etupaneeliin istutetut lämmittimien keinuvivut
Indyssä otti pattiin patikossa miltei toivoton iskareiden säätö. Lynx on edelleen helppo ajettava heti ensimetreistä lähtien ja kuskin töppäilyjä pelottavan hyvin paikkaava kelkka. Kuskille aiheuttaa päänvaivaa myös levoton perän heittely sekä herkkä ja anteeksiantamaton ohjaus, jonka vuoksi ladulla pysyminen vaatii hetkittäin todella skarppia otetta. Reippaassa vauhdissa, kohtuullisen kokoisessa patikossa on havaittavissa hienoista perän sivuttaisliikettä puolelta toiselle, mutta niin vähän, että luotto kelkan käyttäytymiseen säilyy koko ajan. En käytä korvatulppia ja siksi ääni tulee kypärän sisään terävänä parkuna. Catin El Tigren moottorissa on vahvasti vetoja, kunhan pitää kierrokset korkealla. Katkaisijat ovat superhyvin käsillä kuten myös Ski-Doossa! Tince Launonen: Viimekeväisen ensikohtaamisen perusteella odotukset El Tigren iskukyvystä oikeissa testiolosuhteissa olivat korkealla. Parin sentin pohjaamispelivara liian kovissa iskareissa on sama kuin ostaisi lapselle aikuisten polkupyörän kasvuvaraksi. Pääsin viime talvena ajamaan muutamalla erilaisella Walker Evansin säädöllä ja ne olivat nopeassa reittiajossa paljon paremmat kuin testikelkassa. VERTAILUTESTISSÄ Arctic Cat ZR 6000 El Tigre, Lynx Rave RE 600 E-TEC, Polaris Indy 600 SP LE ES ti. Lynxillä kestää laskea reippaasti pahoihinkin paikkoihin ilman, www.mk-lehti.fi. Kyseinen ominaisuus ei pienissä määrin haittaa, mutta kahden edellisvuoden malleissa en tätä havainnut. Etujousitus on hiukan pintakova, mutta muuten Catin keula ja ilma-Foxit ovat hyvä paketti. Catin uusi mittaristo on mielestäni toimiva päivitys. Arctic Catin 600-kuutioista siviilimallin urheilukelkkaa on tullut odotettua jo tovi ja vihdoin sellainen on taas rivissä. Cattimaiseen tapaan El Tigren äänessä on siinä määrin räyhähenkeä, että se lupailee kylmää kyytiä. Oma ideologiani on, että iskareiden pitää aina silloin tällöin käyttää koko joustomatka. Se pohjaa ja lyö keulaa ilmaan. Plussaa tulee sähköstartista. Ohjaus on partaveitsen tarkka, kunhan suksien alla on kovaa lunta. Joka tapauksessa Indy on vakaa ja helppo ajettava. Se tekee pitävällä lumella ajamisesta kulmikasta ja lisää kulutusta. Vaikka kyseessä on täysin uusi ja Catin omaa käsialaa oleva moottori, on sen luonteessa paljon tuttua. Tästä porukasta Lynx on eniten kuskia säästävä laite, jolla mielellään lähtisi pidemmällekin reissulle. Muutaman litran ero polttoaineen kulutuksessa tarkoittaa muutamaa tankillista talvessa, joten ainakaan minun kohdallani sillä ei ole merkitystä kelkan valintaan. Etupukki antaa terävissä pateissa läpi iskuja vähän liian helposti, jonka seurauksena kelkka ottaa holtittoman kimmokkeen ja keula pyrkii osoittamaan taivaalle. Uusi C-TEC2 on alakierroksilla aika ponneton, mutta juhlat alkavat, kun avaa kunnolla kaasua. Uusi Lynx Rave RE jatkaa viimevuosien vahvaa sarjaa. Telastossa etupukin iskari on melko hengettömän oloinen. Kelkan päällä on hyvä liikkua ja penkin etuosa on riittävän kapea. Penkin takaosan levennys on tälle vuodelle tehty päivitys, jota ilmankin olisi pärjätty. Plussaa jarrusta ja hassun näköisestä, mutta selkeästä mittarin näytöstä. Koneessa on kivasti paukkua ja hieman pidemmällä sekä korkeampiharjaisella matolla varustettu El Tigre ampaisee mutkasta tulisesti. Karkea ja repivä crossimatto on väärä valinta reittikelkkaan. 22 VERTAILUTESTI ARVOSTELUPISTEET Arctic Cat ZR6000 El Tigre Lynx Rave RE 600 E-TEC Polaris Indy 600 SP LE ES Ski-Doo MX Z X-RS 600 E-TEC MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Kytkin Polttoainekulutus Yhteensä 9 8 8 9 8 7 49 8 9 9 8 9 9 52 9 9 9 9 9 7 52 8 9 9 9 8 10 53 8 8 8 8 9 8 8 7 8 8 80 10 10 9 9 10 9 10 10 10 8 95 8 8 9 9 8 8 8 8 7 8 81 9 9 8 9 9 9 9 9 9 9 89 9 9 9 10 9 9 10 7 8 80 10 9 9 8 9 9 9 9 10 82 9 8 9 9 7 9 9 8 8 76 9 9 9 10 9 9 9 9 9 82 209 12 670 € 60,6 229 14 630 € 63,9 209 11 990 € 57,4 224 14 580 € 65 AJO-OMINAISUUDET Matka-ajo Urheilullinen ajo Suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys/ohjaus Etujousitus (urheilullisessa ajossa) Etujousitus (matka-ajossa) Takajousitus (urheilullisessa ajossa) Takajousitus (matka-ajossa) Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Penkki/tankki/kuomuyhdistelmä Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Ajovalot Jarru Melu Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä Hinta Pisteen hinta Nopeaa ja lumista metsäautotien pohjaa Catilla on mahtava laskea, mutta reitin pahentuessa alkaa ohjaamossa olla ohjelmaa turhan paljon. Catin ProCross-aikakauden urheilukelkkojen kuskin työskentelytiloista en ole keksinyt pahaa sanottavaa aikaisempina vuosina eikä sitä ole nytkään. Ajoasento on parasta A-ryhmää ja penkin muodot sopivat ainakin meikäläisen takapuoleen paremmin kuin hyvin. Joka tapauksessa jokainen kaasun painallus lisää kiksejä ja saa piilossa olevan racemiehen heräämään. Terävän moottorin ansiosta keulaa saa ojissa ja pateissa kevennettyä vielä kovassakin vauhdissa. Sopivilla säädöillä Indy on mukava ja kestää silti ajaa patikkoa kovaa ilman pohjaamista. Umpisessa Catti aliohjaa melkein yhtä paljon kuin Indy Pro-Steer-suksilla. Takapukissa on enemmän vaimennusta, mutta sekin kaipaisi lisää kantavuutta. Vaikka Rotaxin ETEC kuluttaa maltillisesti, eivät amerikkalaiset veljet ole enää tolkuttoman kaukana
Viime vuoden urheilukelkkavertailussa positiivisen vaikutelman jättänyt Indy ei meinannut alkuun sopia käteeni millään. Alusta ei aina ole aivan ajan ta- 9 huippunopeus 151,5 km/h Polaris Indy 600 SP LE ES Arctic Cat ZR 6000 El Tigre Lynx Rave RE 600 E-TEC Polaris Indy 600 SP LE ES Walker Evans Ski-Doo MX Z X-RS 600 E-TEC 8 1,56 s sek. KULUTUKSET JA PAINOT 7 salla ja välillä iskut tulevat läpi tavalla, jonka seurauksena hiljentää vauhtia aivan suosiolla. LE ES Walker Evans ja Ski-Doo MX Z X-RS 600 E-TEC MITTAUSTULOKSIA Arctic Cat ZR 6000 El Tigre 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 40-80 km/h huippunopeus 136,1 km/h 1,33 s 1,98 s 2,82 s 4,16 s 1,44 s sek. Ski-Doo on parin heikomman talven jälkeen taas mukana vahvalla paketilla. SkiDoo on listallani kakkonen. Viime vuonna kiroilua aiheuttivat erityisesti sukset, jotka eivät toimineet pehmeällä huonostikaan, mutta nyt asiaan on onneksi tullut parannus. Polaris eteni enemmän ilmassa kuin maassa reitin huonontuessa ja näin ollen ajo oli hetkittäin todella katkonaista. Ski-Doon jousitus on topakka ja kantaa ajovarusteet päällä 80 kiloa painavan kaverin moitteettomasti pattisemmillakin osuuksilla. Ski-Doossa kuljettajan ympäristö on huippuluokkaa, joskin ohjaustanko on hivenen korkealla reittikelkkaan. Toivelistalla olisi myös kapeampi etuosa penkkiin, jotta liikkuminen olisi entistä vaivattomampaa. Polaris on edelleen varma suorittaja ja vakaa ajettava, eikä se ole yhtä äkkinäinen liikkeissään kuin Catti. Samanlaisesta mukavuudesta jousituksen osalta ei voida puhua kuin Lynxin kohdalla ja tämän vuoksi Ski-Doo väsyttää kuskia pitkällä taipaleella jonkin verran enemmän. Nopeiden säätöjen jälkeen matkanteko alkoi maistua huomattavasti paremmin. VERTAILUTESTI 23. 1 2 3 4 5 6 Lynx Rave RE 600 E-TEC 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 40-80 km/h 2,44 s 3,35 s 4,60 s 1,74 s 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 40-80 km/h 1 2 3 4 5 6 8 9 huippunopeus 150,5 km/h 2,17 s 3,06 s 4,19 s 1,58 s 1 2 3 4 5 6 Ski-Doo MX Z X-RS 600 E-TEC 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 40-80 km/h 7 8 9 huippunopeus 149,4 km/h 1,38 s 2,15 s 3,03 s 4,20 s 1,61 s sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 Polttoainekulutus L / 100 km Toimintasäde km Bensatankin tilavuus litraa Paino täydellä tankilla kg Paino tyhjällä tankilla kg 23,46 17,6 23,36 14,93 193 221 186 268 45,4 39 43,5 40 264 260,6 262 250 230 231 229 220 että se aiheuttaa holtittomia pohjaamisia ja telinevoimisteluliikkeitä ohjaamossa. Polariksen moottori on tuttuun tapaan virkeä ja hieman parempikuntoisella reitillä Indyllä on ilo taittaa matkaa. Ensivaikutelma Valcourtin tuotteesta oli positiivinen ja sellaisena se myös pysyi koko testisession ajan. Hallintalaitteet ovat asialliset, mutta penkin levennetty takaosa ja mittaristo saavat risuja. Hyvin ennakoitava käytös, helppo ja mukava ajettavuus, mutta silti kantava jousitus ovat asioita, jotka tekevät Lynxistä erittäin monipuolisen kamppeen. Listallani Polaris sijottuu kolmanneksi. Lynx on valintani tästä porukasta minkälaiseen ajoon tahansa. www.mk-lehti.fi 7 1,42 s sek. Indyn ryhdikäs keula toimii hienosti ja imee patteja tehokkaasti, mutta alusta jätti vielä toivomisen varaa. 9 Pienen tunnustelun jälkeen Ski-Doon jousitukseen uskaltaa luottaa yhä enemmän ja sillä voi laskea melko surutta pattia päin ilman, että jälkiseuraamuksia tarvitsee pelätä
Pitkää 800-kuutioistakin kokeilin, mutta se oli tarpeisiini kovin jäykän oloinen. Lisätehoista ei tietenkään ollut sinänsä haittaa, mutta muutoin pieni BoonDocker vei mielestäni selvän voiton varsinkin pienipiirteisessä puunkierrossa. OMA KELKK A > Lynx BoonDocker 600 3700 E-TEC Lynxin BoonDocker-mallisto on jo perusmuodossaan monikäyttöinen. Mikään ei herättänyt erityisen suuria tunteita tai varsinkaan omistamisen halua, joskin Backcountryn ketteryys miellytti suuresti. Tehoja en niinkään kaivannut lisää, mutta etenemisja vetokykyä kyllä. Kevyellä modifioinnilla Lynxin pitkämattoisesta saa kelkan, jolla tekee lähes mitä vain. SkiDoo MXZ 500 oli kelpo väline ja palveli luotettavasti, mutta harrastuksen kustannukset alkoivat loppua kohden tuntua kovilta suhteessa sekä hupiin että hyötyyn. BoonDockerit ovat hupiin suunniteltuja syvän lumen urheilukelkkoja, mutta niitä käyttävät myös poromiehet ja safariyritykset. Syvän lumen moottorikelkkailuun näytti kehittyvän uusi freestyle-ulottuvuus, jossa pääosassa ei ollut pelkkä vauhti vaan pikemminkin monipuolinen vuoropuhelu maaston ja lumen kanssa. Ski-Doon myytyäni ajoin suhteellisen paljon työni puitteissa perusmallin safarikelkoilla sekä Lynxin Rangerilla, Renegade O 24 OMA KELKKA Backcountryllä ja myöhemmin myös Lynxin XTrimmillä. Käsillä oli nyt kelkka, jolla tuntui pääsevän riittävän hyvin mihin tahansa sekä han- www.mk-lehti.fi. Tarjonta luo kysyntää: aplodeja, Lynx! Talvella 2013 ajoin toistatuhatta kilometriä 600-kuutioisella BoonDockerilla. Vuoristokelkkojen nopea kehitys, erityisesti Summitin REV-X –runkoiset versiot sekä Lynxin BoonDocker-malliston lanseeraaminen saivat mielenkiinnon uuteen nousuun. Tykästyin kelkan ketteryyteen ja suhteelliseen monikäyttöisyyteen. Tarvittaessa pikku-BoonDockerilla ajoi reittiäkin pitkän matkan ongelmitta ja myös kevyt reki tuntui tulevan perässä asiallisesti. Koskimelojaa ja luontoharrastajaa tämä kiehtoi suuresti. Myin edellisen moottorikelkkani vuonna 2005. Lyhytmattoinen sportti soveltui lähinnä maltilliseen reitillä kurvailuun, mihin se tietysti oli suunniteltukin
Päivityksiä Peruskuosissaan 600-kuutioiset BoonDockerit ovat yksinkertaistettuja syvän lumen urheilukelkkoja. Sähköstarttia ei ole, iskunvaimentimet ovat HPG:n keveintä mallistoa ja tuulilasi loistaa poissaolollaan. Pohjapanssaria ei ole, mikä syvän lumen kelkassa on nykyisin jo hieman merkillinen kuriositeetti. Suhteellisen pitkän harkinnan jälkeen tilasin täksi talveksi uuden BoonDockerin. Katetta tehdään lisävarusteiden myynnillä, mutta on kyseenalaista, voidaanko panssaria sellaisena tässä kelkassa pitää. Ta- www.mk-lehti.fi kapuskuri on vain joitain satoja grammoja painava ohut luiska, joka täytyy vaihtaa, jos peräkoukun asentaminen on tarpeen. Omaa kelkkaani parantelin vielä hieman. Merkittävimpiä ovat uusi REX²-runko ja -muotoilu sekä syvään lumeen kehitelty PPS-DS 3700 -telasto, jossa takapukkia on siirretty eteenpäin ja takakääntöpyörät viety liukurunkojen väliin. OMA KELKKA 25. Takaosan uusi lisävarusteiden Linq-kiinnitysjärjestelmä on oivaltava, ja Lynxillä on ilmeinen tarkoitus laajentaa sen käyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa. Telan kohtauskulma lumeen on aiempaa loivempi, jolloin kelkka ainakin periaatteessa kelluu hangen päällä entistä paremmin. Edellisen mallin kanssa näitä sattui seisten ajaessa suhteellisen usein. Tilaukseen lähti 600-kuutioinen 370,5-senttisellä matolla varustettu versio. MUOKATTU LYNX BOONDOCKER TEKSTI JA KUVAT: TAPIO NYKÄNEN BoonDockerin hiukan synkkää väritystä on piristetty tarrasarjalla. Hyödyllinen yksityiskohta on mittariston yläpuolelle sijoitettu lokero, jossa voi kuljettaa pientä tavaraa. Tarkoitus oli rakentaa siitä useamman vuoden palveleva yleiskone, jolla pärjäisi mukavasti monenlaisissa olosuhteissa. Uusi penkki on lyhyt, kapea ja suhteellisen kova, ja sen yli on vaivatonta nostella jalkoja. Astinlaudat on rei’itetty mallikkaasti. Toisaalta vuoden 2014 BoonDockerissa on joitakin mainioita uudistuksia. Monikäyttöisyydestään huolimatta BoonDocker ei vaikuttanut lattealta kompromissilta, jonka mikään osa alue ei lopulta toimi hyvin. Ski-Doon tMotion-telarakennelmat kiehtoivat nekin, mutta lopulta kotimaisuus ja kotikaupunkilaisuus painoivat vaakakupissa ratkaisevasti. gessa että reitillä ja joka toimi samalla kevyessä työkäytössäkin. Harkitsin ostopäätöstä useamman vuoden ja kun sitten päädyin hankkimaan kelkan, halusin rakentaa siitä itselleni riittävän hyvän joka suhteessa. Pikku-BoonDocker on ennen kaikkea syvän lumen kelkka, joka toimii käyttöympäristössään hyvin ja luonteikkaasti. Penkki ajaa muuten asiansa hyvin, mutta kovemmalla pakkasella se muuttuu kivikovaksi. Peruutusvaihteen kytkin on upotettu tankoon, jossa se on aiempaa paremmin suojassa vahinkopainalluksilta. Ajan kelkalla todennäköisesti melko vähän, ja toiveissa on, että se palvelisi ainakin kolmesta neljään vuotta
OMA KELKK A Lynx BoonDocker 600 3700 E-TEC TE KN I I KK A A Lynx BoonDocker 3700 600 E-TEC (Tapio Nykänen Mod) Moottori: Rotax 600 E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., 3D RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. jousto 242 mm Telasto: PPS-DS 3700, KYB 36 / KYB 46 kaasuisk., jousto 390 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 107-111 cm Pituus: 320 cm Raideväli: 89,5-93,7 cm Paino: 231 kg (vakiomallin paino ajokunnossa tyhjällä tankilla) Pa-säiliö: 39 l Hinta: 13 140,- (ilman lisävarusteita ja vakioiskareilla) Reittiominaisuuksia pyrin parantamaan vaihtamalla kaikki iskunvaimentimet. Enimmillään hangen paksuudeksi oli mitattu Kilpisjärvellä 117 senttiä. Avotunturissa jo kahdenkymmenen asteen pakkasessa kylmyysvaikutus on siinä määrin hyytävä, että kuskin luut ritisevät ja kasvojen iho kuoriutuu kivikkoon. Tämän jutun kirjoittamiseen mennessä ehdin ajamaan lisäksi kotimaisemissa Rovaniemellä pari pitempää lenkkiä alkutalven turistipatikoissa. Lunta Pohjois-Käsivarressa oli tuolloin jo poikkeuksellisen paljon. Tämä ongelma on kuitenkin helppoa ratkaista asentamalla kelkkaan oikea tuulilasi. Kevätpäivinä pieni koristesuojakin ajaa toki asiansa. Ensimmäiseksi on todettava se ilmeinen seikka, että Boondockerissa vakiona oleva tuulilasin irvikuva on alku- ja keskitalvella suorastaan vaarallinen. Maastossa lunta oli keskimäärin ehkä puoli metriä, mikä sekin tarjosi otolliset olosuhteet uuden kelkan ensikokeiluun. Valmistelen hankkeessa teosta Kilpisjärven maahan ja maisemaan kohdistuvasta muutospaineesta. Hankkeeseeni kuuluu myös eräänlaisena spin o?-osiona moottorikelkan käytön tutkimus modernissa poronhoidossa. Uuden rungon ajoasento vaikuttaa optimaaliselta. Ensikokemuksia Työskentelen päätyökseni yliopistolla tutkijana, ja tässä roolissa käynnistin syksyllä Käsivarren maankäyttöön liittyvän tutkimusprojektin. Pituussuunnassa kelkan painopiste on edelliseen vuoteen verrattuna lähempänä rungon keskikohtaa. Viimeinen silaus oli puolikorkea tuulilasi, jonka ehdin valitettavasti saada ja asentaa vasta joulukuun puolivälissä paleltuani koristelasin kanssa ensin Käsivarren reissun. Asensin myös pohjapanssarin sekä peräkoukun ja vahvemman takapuskurin, johon koukku kiinnitettiin. Penkki on korkeammalla suhteessa ohjaustankoon (tai tanko matalammalla suhteessa penkkiin) edellisvuoden malliin verrattuna, mikä parantaa ajotuntumaa reitillä. Keulaan vaihdatin Lynxin varustelistalta Fox Float 3-ilmaiskunvaimentimet ja alustaan XTrim SC:n alla olevat hieman paremmat KYB:in huollettavat kepit. Matala lasinkappale ohjaa ilmavirran suoraan kuljettajan rintaan ja kasvoihin. Kelkka kallistuu kyljelleen kevyellä vastaohjauksella ja kääntyy lähes paikallaan. Itseäni ja lapsia varten (rouva saa ajaa) ostin lisäpenkin. Aiemmalla mallilla tapahtui jonkin verran nyökkimistä kaasua löysättäessä, mutta nyt tätä ongelmaa ei ole. Kelkkaa on helppo ajaa seisten vaikka koko ajan, mutta silti tanko ei ole istuen ajettaessakaan liian korkealla. Lisäpenkin käyttöä varten jouduin hankkimaan myös XTrim -malliston kuljettajan penkin, sillä BoonDockerin lyhyen istuimen ja matkustajan penkin väliin jää muutaman sentin pehmeä tai tyhjä tila. Puolikorkeankaan lasin suoja ei ole puuttomilla mailla kovin hyvä, mutta useimmissa tapauksissa riittävä. suorasuihkutus Variaattori: TRA 3 / QRS Tela (lev., pit., harjakork): 41 x 371 / 5,9 cm Etujousitus: A-LFS, Fox Float 3 ilmajousi/kaasuisk. Näillä syin kävin Käsivarressa tekemässä kenttätutkimuksia joulukuun alussa. Edellisvuoden mallin ketteryys on tallella. Parhaiten BoonDocker on kuitenkin kotonaan umpihangessa. Keula uppoaa kyllä pysähtyessä hankeen, mutta ei ainakaan alkutalven www.mk-lehti.fi. Olin liikkeellä porotöiden merkeissä poromiesten kanssa, enkä harjoittanut varsinaista urheilukelkkailua, mitä se sitten oikeaoppisesti onkaan. Teho: 115 hv Iskutilavuus: 594,4 cc Pa-suihkutus: Sähk. Silti BoonDockerin ominaisuuksista sai matkan perusteella alustavan kuvan. Tutkimuksessa ja tulevassa kirjassa tarkastellaan 26 OMA KELKKA muun muassa poroelämän, matkailuelinkeinon, arkkitehtuurin ja luonnontieteellisen tutkimuksen tapaa ymmärtää Käsivarren maan ja maiseman merkityksiä sekä niitä seurauksia, joita maankäytölle erilaisista ymmärryksistä on. Tämä on selvä suunnittelun lapsus, joka poistunee tulevien vuosien malleista
Ammattimiehen näkemyksiä Haastattelin reissulla myös samanlaista uutta 600-kuutioista ja lyhyttelaista BoonDockeria töissään käyttävää poromiestä. Ne ovat alkuherkät eivätkä pohjaa. Käsivarressa kelkka osoitti pakkaskestä- www.mk-lehti.fi 5 vyytensä. 5. Ehkä Lynxin ensi vuoden Ranger onkin risteymä, jossa BoonDockerin ajo-ominaisuudet yhdistyvät työkelkan varusteluun. Variaattori, hihna ja tela olivat lähtiessä jäässä, mutta nekin lämpenivät ajon aikana. Vetokoukun asentaminen vaatii myös tukevamman takapuskurin. Sen sijaan alustan kanssa pitää vielä tehdä työtä. Lämmin kotelo mittariston edessä on hyvä paikka varalaseille. Hän oli ehtinyt ajaa kelkalla lumisen alkutalven aikana jo reilusti toistatuhatta kilometriä. Suksien alle oli asennettu Käsivarren kivikoissa pakolliset 10-milliset muovit ja pohjaan paksumpi panssari. OMA KELKKA 27. Kaarteelle hyytyi parin päivän aikana ainakin kaksi 600 ACE:a, yksi 800-kuutioinen Commander ja yksi nelitahtinen Bearcat. Boondockerin vakiokytkin kytkee suhteellisen korkealta, ja kokenut kuski ennakoi, että se ei kestä jatkuvaa hidasta ryömittämistä esimerkiksi poroja ajettaessa. Myös valonvaihdin on juuri oikein sijoitettu, jotta peukalo osuu siihen ilman hakemista. Todennäköisesti esimerkiksi XTrimmin pehmeä istuin toimisikin paremmin sellaisessa käytössä, jossa pakkasrajoja ei ole. Vaimenninratkaisut tuntuvat onnistuneilta, joskin vielä pienin varauksin. Täytyy toivoa, että ominaisuus ei liity DSalustaan. E-Tecin voima tulee ulos melko kuminauhamaisesti, mutta hieman ennakoimalla sitä kyllä riittää useimpien tarpeisiin. Lähestyn ongelmaa seuraavaksi säätämällä jousien esijännityksiä pehmeämmälle. Foxin Float 3:set keulalla toimivat enemmän kuin hyvin. Vaimentimet siis eivät vaimenna iskun jälkeistä ylös-alas -liikettä. Haastateltu oli asentanut kelkkaan 107 senttiä leveän keulan, joka toimii avotunturissa kapeaa paremmin, vaikka toki on puunkierrosta kömpelömpi. Kytkin kelkkaan oli vaihdettu Rangerista. Vuoden 2013 pikku-BoonDockerissa pehmeämmät iskunvaimentimet toimivat johdonmukaisemmin, mutta pitkässä, DS-alustalla varustetussa 800-kuutioisessa esiintyi samaa perän heittelyä. Fox Float 3 ilmaiskarit toimivat edessä hyvin. Parhaiten toimivat – niin kuin usein – vanhat yksinkertaiset kaasutinkoneet. En saanut suhteellisen varovaisella alkutalven vauhdilla keulaa huonollakaan reitillä kertaakaan pohjaamaan, ja pienemmät epätasaisuudet ilmaiskarit imivät eleettömästi. Kovempaan työkäyttöön Boondockeria pitää kuitenkin modi?oida. Työkäyttöä ajatellen BoonDocker todennäköisesti hyötyisi muutamista pienistä tehdasmuutoksista. Tuulilasiksi hän oli vaihtanut korkeimman saatavilla olevan mallin. Pehmeämpi penkki, korkeampi tuulilasi, jämerä pohjapanssari ja kunnollinen takapuskuri sekä tarakka tekisivät kelkasta lähes valmiin työkalun. 4 4. Painopisteen muutoksen huomaa myös reitillä, jossa keulaa on entistä helpompi keventää tarvittaessa. 1 3. Peräkoukkua varten omistaja oli asentanut jämerämmän takapuskurin ja hitsannut sen ympärille tarakan. Ongelman voi toki ratkaista vaihtamalla kytkimeen jousen, jollainen oli myös tilauksessa. 2 3 lumilla niin paljon, että liikkeelle lähdössä olisi vaikeuksia. Astinlaudoissa on nyt kunnon reijitys, joten lumi pysyy poissa jalan alta. Elohopea laski Kivijärvellä itsenäisyyspäivän jälkeen muutamaksi päiväksi tasan neljäänkymmeneen pakkasasteeseen, mutta BoonDocker rullasi kuin tyhjää vain. Pohjaamisia ei esiinny haittaavassa määrin, mutta etenkin isommassa patikossa perä tuntuu heittävän helposti takakorkeita. Startti/pakkinappi on riittävän iso ja sopivassa paikassa. Kokemukset olivat omieni kanssa samansuuntaisia: ennen kaikkea ajoasento on loistava ja kelkkaa on helppo kuljettaa sekä hangessa että reitillä. Pakkasella kovettuva penkki sai ammattimieheltä moitteita. 2. 600-kuutioinen E-TEC lähti käyntiin joka kerta kolmannella tai neljännellä yrittämällä. 1
Lynx on valmistettu Rovaniemellä, mutta kuomun alta löytyy itävaltalainen moottori ja iskarit tulevat Japanista. Polaris on valmistettu Amerikassa, mutta silti siitäkin löytyy suomalaista tietotaitoa. Molempien osavalinnoissa toteutetaan valtakuntien rajoja ylittävää osaamista. MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ / KUVAT: OLLI AUTONEN JA JUKKA HELMINEN 28 PARIVERTAILU www.mk-lehti.fi. PARIVERTAILU > Lynx Rave RE 800R E-TEC vastaan > Polaris Indy 800 SP LE ES Pro Service Special BATTLE! Parivaljakolla on muutakin yhteistä kuin 800-kuutioinen yli 150-hevosvoimainen moottori. Koeajossa ollut Indy on pimpattu Savossa ja iskarit tulevat Rovaniemeltä
Pollen moottori ei pärjää Rotaxille kulutuskilpailussa, mutta se on luonteeltaan todella terävä ja vastaa kaasuun kuin ajatus. E-TECissä on mullistavaa polttoaineen syöttöpaikka, sillä se saa polttoaineensa suoraan palotilaan moottorin kanteen. Rotaxin padat hengittävät sylinterin kyljessä sijaitsevan läppärungon kautta, ja koska polttoaine syötetään palotilaan, kulkee läppäventtiilien kautta enää vain ilmaa. 800-kuutioinen E-TEC tuli markkinoille kaudella 2011. Myös sylinterien au- kotukset ja pakoputki ovat vuosien saatossa muuttuneet hiukan. Suuttimia on yksi sylinteriä kohti ja ne sijaitsevat läppärungossa. Ensimmäisen ajopäivän sadan kilometrin lämmittelylenkki vedettiin räntäsateen PARIVERTAILU 29. Tehoksi Polaris ilmoittaa edelleen samat 154 hevosvoimaa, vaikka moottorinohjaukseen on tullut ajan mittaan useita päivityksiä. Rotaxin E-TEC esiintyi ensi kertaa Lynxin ja Ski-Doon kuomun alla jo vuonna 2009, mutta aluksi vain 600-kuutioisena. Rotax ilmoittaa 800-kuutioisensa tehoksi +155 hevosvoimaa. Testin aikaan lumiolosuhteet olivat kelkkojen kulun kannalta raskaimmat mahdolliset. Moottorin öljyn saanti hoidetaan perinteisesti mekaanisella pumpulla, jota ohjaavat kuljettajan kaasuvivun painallukset. E-TECin taloudellisuus perustuu siihen, että etenkin osakaasulla polttoainetta syötetään moottoriin vasta männän noustua pakoaukon yläpuolelle. Nykyinen 800-kuutioinen esiteltiin vuonna 2009. Ensimmäinen malliversio oli 900-kuutioinen Fusion vuonna 2005. Näin polttoainetta ei mene palamattomana hukkaan suoraan pakoputkeen. Öljyä E-TEC 800 vie 0,7-0,8 prosentin seoksella. Läpän heittoon sisältyy usein henkilökohtaisia solvauksia, joiden tarkoitus on saattaa vastustaja jäätymään. Tässä kamppailussa ei kuitenkaan jäädytty vaan kastuttiin ja annettiin voiman puhua. Polariksessa moottorin läppärunko on valettu kampikammion kylkeen, jonne myös polttoaine syötetään. Dynomittauksien mukaan plussa tarkoittaa todellisuudessa yli 160 hevosvoiman huipputehoa. Päästöjen pienentymiseen pyritään vaikuttamaan myös tarkalla öljyn annostelulla, E-TECin öljyn syötöstä huolehtii sähköinen ECU:n ohjaama öljypumppu. Öljyä menee 2-2,5 prosenttia käytetyn polttoaineen määrästä, eli noin kaksi desiä per kymmenen litraa bensaa. attlessa tarkoitus on voittaa vastustaja terävällä riimittelyllä. B www.mk-lehti.fi Polariksen Cleanfire-moottori on ollut markkinoilla jo pitkään
Sekä Totaltekin että KYBin 46-millisissä iskareissa on pikasäädöt hitaaseen ja nopeaan puristusvaimennukseen ja paluuvaimennukseen. Osa reitistä oli täysin ajamatonta, joten kairasimme omaa uraa sohjoon. Lynx on myös kallein 800-kuutioinen, sillä sen hintalapussa lukee 15 990 euroa ja jos sen haluaa sähköstartilla, hinta pompsahtaa jo 16 490 euroon. Jos ajaa pitkiä reissuja etenkin pohjoisessa, missä tankkauspaikat saattavat olla harvassa, tärkeä tekijä on toimintasäde. Testin pidempi reilu kahden sadan kilometrin jotos taas sujui kaatosateessa ja sohjoisessa lumessa. Polariksen keskikulutus oli 27,8 litraa satasella ja Lynxin 23,3. Polaris Indy 800 SP LE ES taas edustaa isojen urheilukelkkojen halvinta päätä, sillä sen saa vakiokuntoisena 12 290 eurolla. Siinäkään ei loppujen lopuksi ole suurta eroa, sillä enemmän kuluttavassa Polariksessa on 30 PARIVERTAILU myös isompi tankki. Savon Pro Service myy 800 Indya Totaltekin 46-millisillä huippuiskareilla 12 990 euron hintaan. Polariksessa on perinteinen vanhan liiton kytketty alusta ja takapukissa hakaneulajouset. Totaltekin iskareissa on Pro Servicen omat säädöt ja niistä on MK-lehden testiporukalla vain hyvää sanottavaa. Pätkä vastaan ”pitkä” Lynx Rave RE 800R E-TEC on tällä hetkellä se kelkka, johon muita isolohkoja verrataan. Talvikelillä molemmilla pääsee siis parisen sataa kilometriä tankillisella vaikka ajaisi hiukan reippaammin. Lynxin PPS-alustassa ei ole kytkentää, joten molemmat kierrejousella varustetut iskarit operoivat itsenäisesti. Eroa on siis 4,5 litraa sadalla. Kolmantena päivänä sohjon suihkuttelu jatkui, joten kulutuslukemat olivat melko lailla tapissa. PARIVERTAILU Lynx Rave RE 800R E-TEC vastaan Polaris Indy 800 SP LE ES Pro Service Special pehmittämällä kapealla uralla ja osa reitistä oli terävää kivikovaa turistipattia. Kokemusten mukaan 800-kuutioinen E-TEC vie urheilullisessa ajossa tavallisessa talvikelissä noin 17-18 litraa sadalla ja 800-kuutioinen Polaris 3-4 litraa enemmän. Hintaan kuuluu sähköstartti ja alla ovat 36-milliset Foxin iskarit, jotka toimivat rauhallisessa matkavauhdissa ja hyvin hoidetuilla reiteillä. Polarista oli kevätkampanjassa tarjolla myös Walker Evansin iskareilla, mutta tähän testiin halusimme sellaisen version, joka pystyisi ainakin paperilla haastamaan Lynxin. Ainakin Savossa säädetyt enduroässä Henri Marttisen kelkat ja iskarit ovat toimineet kokeiluissamme paremmin kuin hyvin. Kuutiotilavuudeltaan ja teholtaan parivaljakko muistuttaa toisiaan, mutta muussa tekniikassa on eroja. Jos ajaa talvessa vaikka 3 000 kilometriä, ero on karkeasti yksi tankillinen per tuhat kilometriä, eli reilut 200 euroa. Vakiona Indyssä on aliohjaavammat ja irtolumella huonommin toimivat kapeat Pro Steer-sukset. www.mk-lehti.fi. Hintaan pitää lisätä vielä noin 350 euroa, jolla Pro Servicestä saa Indyn Totaltekeillä ja Polariksen hyvillä Gripper-suksilla
3. Suorituskykymittausten tulokset ovat moottorikelkoilla aina riippuvaisia säästä ja ajoalustasta. Polariksessa kumivalmisteen mitat ovat perinteistäkin perinteisemmät, eli pituus on 307 senttiä ja leveys 38 senttiä. 5. 2. Lynxin uusi kapeampi kuomun muotoilu suojaa kuljettajaa yllättävän hyvin viimalta. Pykälää jäykemmät jouset tekisivät keulasta kantavamman. Vaikka tuulilasi ei ole koolla pilattu, suojaa sekin sopivasti ja käsisuojat kruunaavat paketin. 2 1 4 3 Kummassakin kelkassa on sama Camoplastin Ripsaw-matto 38-millisellä harjalla. Lynxin astinlaudat ovat tarpeeksi leveät myös uuden tyylisille kelkkakengille, mutta kunnolliset varvaskoukut ovat toivomuslistalla. Lynxissä kantopintaa on melko tavalla enemmän, sillä maton pituus on 327 senttiä ja leveys 41 senttiä. 4. Vaaka heilahti melkein samaan lukemaan: Lynx Rave 800 266,2 kiloa ja Polaris Indy 800 265,2 kiloa. Myös öljysäiliö oli täynnä ja työkalut sekä vararemmi paikallaan. Polariksen painoa lisää sähköstartti, mutta käytännössä ei punnituilla eroilla ole mitään merkitystä. Mittaustuloksia Testin alkuun kelkat punnittiin täydellä tankilla. Vain samaan aikaan samassa paikassa tehtyjä mittauksia voi verrata toisiinsa. Tässä lehdessä olevat crossoverit testattiin samaan aikaan, joten ne ovat vertai- PARIVERTAILU 31. Satula voisi olla hiukan matalampi ja vielä enemmän pyöristetty sivuista. Molemmissa kelkoissa on suksissakin kolmisäätöiset iskarit, mutta Lynx luottaa hiukan pienempiin 40-millisiin mäntiin. Lynxin keula tuntuu 800-kuutioisessa Ravessa hiukan matalalta. Tyhjällä tankilla Lynxin painoksi saatiin www.mk-lehti.fi 5 1. Iskareiden säädöt sen sijaan ovat parasta A-ryhmää vaihtelevaan reittiajoon. Pikasäädöillä kepeistä saa nopeasti muokattua oman maun ja reitin mukaan sopivat. Vakiona alla pyörivä 38-millisellä harjalla oleva matto herättää keskustelua puolesta ja vastaan. Ski-Doo käyttää Polariksen tapaan edelleen pätkämattoa urheilukelkoissaan, kun taas Arctic Cat ja Lynx ovat siirtyneet uuden koulukunnan mukaisesti pidempään versioon. Pitkä ja leveä matto toimii 800-kuutioisessa todella hyvin ja parantaa kelkan ominaisuuksia vaihtelevissa olosuhteissa. Reittikäytössä se on useissa tapauksissa viisas valinta, mutta aggressiivisempaa pitoa etenkin irtolumella kaipaavat liputtavat 44-millisen puolesta. 236,9 kiloa ja Polariksen 232,6 kiloa
Leveä penkki sai moitteita seisten ajettaessa, mutta osa piti sitä mukavana pidemmillä matkataipaleilla. Toinen voittaa ja toinen häviää. Indy 800 on markkinoiden halvin perusmallin isolohko ja se näkyy pelkistetyssä mittaristossa. Normaalissa lumikelissä molemmat toimivat kuitenkin hyvin. Tasaväkinen taisto Parivertailun pisteyttäminen on aina tavallaan epäreilua. Matkaa siihen tarvitaan raskaallakin kelillä vain noin 30 metriä, joten ei mikään ihme jos kaasun painallus kurvista saa maiseman vaihtumaan niin että silmissä vilisee. Sohjoisen testiradan takia emme saaneet ennätystuloksia, mutta lukemat osoittavat, että isolohkot pakenevat rajusti kelillä kuin kelillä. Polaris Indyn ajoasento jakoi huomattavasti enemmän mielipiteitä. Lynxin vastaavat luvut olivat 2,32 sekuntia ja 20 metriä. Polaris oli enemmän raaserin tuntuinen niin hyvässä kuin pahassa. Ajoasento sopii useimmille sellaisenaan, mentiin sitten istuen tai seisten. Polaris kirmasi nollasta kuuteenkymppiin 2,28 sekunnissa ja matkaa tarvittiin vain 19 metriä. Kaikki testaajat eivät kuitenkaan pitäneet Lynxin jalkakoteloista ja penkki voisi olla ainakin etuosastaan matalampi. Sohjokelissä molempien kelkkojen suksista löytyi heikkoja puolia. PARIVERTAILU Lynx Rave RE 800R E-TEC vastaan Polaris Indy 800 SP LE ES Pro Service Special lukelpoisia näiden 800-kuutioisten kanssa. Lynxin jousitusta pidettiin yleisesti mukavampana, mutta myös toimivana kovassa ajossa. Yleisessä ajovakaudessa Indy on loistava ja Polariksen ohjaukseen voi luottaa kaikissa muissa tilanteissa paitsi hitaissa kurveissa. Kuuteenkymppiin kiihdytään sukset ilmassa ja vielä kahdeksaankymppiin mennään kevyellä keulalla, mutta sen jälkeen ”rullaaminen” huononee selvästi. Ajo-ominaisuuksissa kaksikon ero oli vain kaksi pistettä. Kahdeksaankymppiin mentiin edelleen tasatahtiin: Lynx 3,21 sekuntia ja Polaris 3,25 sekuntia. 32 PARIVERTAILU Lentävä 40-80 km/h mentiin sekin tasapäin hiukan reilussa puolessatoista sekunnissa. Uusi Lynx Rave RE 800 ja sen REX2-muotoilu on tällä hetkellä kelkkamaailman aatelia. Syynä oli pehmeän mittaradan pinta, johon sukset upposivat. Kulkuasennoltaan kelkat poikkeavat täy- www.mk-lehti.fi. Kaiken kaikkiaan Lynx keräsi kuitenkin kuskin työtiloihin liittyvistä kohdista neljä pistettä Polarista enemmän. Eniten pisteitä pudottivat kuitenkin kuskin työtilat kurveissa, jolloin tankki ei salli reilusti eteen siirtymistä. Nollasta sataseen ajat olivat huonoimpia miesmuistiin. Hienoon suojaavaan kuomuun yhdistyvät hyvät kuskin työtilat. Molemmat tarvitsivat sutimisesta ja sohjon suihkuttamisesta huolimatta paikaltaan kahdeksaankymppiin vain 37 metriä. Polariksen Gripper puskee sohjossa ja Lynxin Blade taas muuttuu raskaaksi ja seuraa uria. Normaalilla talvikelillä kasisataset puhkaisevat neljän sekunnin rajan sataseen helposti, mutta nyt ajat olivat neljän ja puolen sekunnin pinnassa
Polaris kuitenkin tuntuu keskialueella kiukkuisemmalta ja kierrokset heräävät herkemmin. Gripperin hyvät yleissukset kruunaavat paketin. Ripsaw-kuvion harjakorkeus on sama 38 milliä kuin Lynxissä. Tietenkin myös säätöjen pitää olla kuskin maun mukaan kohdallaan. Polttoaineen kulutus on lopulta ainoa asia, joka vie moottorien osalta pistepotin Lynxille ja Rotaxille. Keulan tapaan myös alustassa oli 46-milliset kolmisäätöiset Totaltekit Savon Pro Servicen räätälöimillä säädöillä. Polariksen koteloissa jalat pysyvät hyvin, mutta astinlaudalla saisi olla kunnon karhennus. Testikelkan raiseri oli säädetty todella reilusti eteen. Totaltekin 46-milliset kolmisäätöiset iskarit ovat parasta mitä rahalla saa. Laajan säätövaran ansiosta jo pelkillä klickereillä saa iskareista irti paljon eri ominaisuuksia. Välillä nokka pyrkii liikaakin taivaisiin. Lynx menee hiukan keula alhaalla. Kuten myös mittaustulokset kertovat, molemmista moottoreista löytyy samalla lailla löylyä. PARIVERTAILU 33. Tässä kuvassa näkyy miten huonosti penkin etuosa istuu tankkiin. Polaris kulkee keula ylhäällä ja sillä on helppo rytmittää patista toiseen. Jos olet Indyn omistaja niin vastaavaa kannattaa ainakin kokeilla. Lynxin E-TEC-moottorin on moitittu potkivan liian tasapaksusti ala- ja keskikierroksilla. Sivusta katsottuna ohjaustanko näyttää olevan jo liian edessä, mutta nopeassa ajossa se toimi hienosti sekä istuen että seisten. 4. Alustan rakenne on perinteistäkin perinteisempi kytketty versio. 2. Vesikelillä se heitti siksi myös reilusti sohjoa laseille, kun keulan pudotti vastapattiin. 2 1 4 3 sin toisistaan. Matala keula tekee erityisesti kuoppaisten alamäkien ajamisesta työlästä, eikä joka notkelmaan uskalla täräyttää samalla rentoudella kuin Totaltek-Polariksella. Indyssä käytetään edelleen perinteisellä jaolla olevaa 38 x 307 telamattoa. 3. www.mk-lehti.fi 5 1. 5. Nyt on säädöt kuitenkin pistetty moottorinohjauksen ja sytytyskartan suhteen uusiksi, sillä voimaa löytyy joka lähtöön
Monipuolisista pikasäädöistä huolimatta klickereiden avaaminen ei riittänyt tekemään Pollesta mukavaa reittikelkkaa. Uudistunut Lynx Rave on ominaisuuksiltaan omassa kastissaan. Ajokäytös Lynxissä on herkkä ja testin aikana olleissa sohjoisissa oloissa hieman levoton. Tankin takaosa saisi olla matalampi ja istuimen takaosa kapeampi. Testin aikana vallinneissa olosuhteissa kelkka kärsi liian alkuherkästä etujousituksestaan. Valinta omaksi kelkaksi näiden kahden väliltä olisi hankala, sillä erot ovat lähes makuasioita. Pehmeällä reitillä ajotuntuma on huomattavasti Lynxiä kevyempi. Heikki Heiskari: Polariksen ajoasento ja penkki ovat hyvät. Kun alla on märkää ja pehmeää sohjolunta, pyrkii ottava suksi seurailemaan hanakasti edessä ajaneiden uria kapealla jäljellä. 12-mallin ja uutukaisen iskareiden säädöt ovat kuulemma samat. Reilumpaa rallia ajaville suosittelen 2012-mallin jousia, sillä se on edelleen allekirjoittaneen mielestä jousitukseltaan paras Lynx. Kelkka on todella hyvä kokonaisuus, jonka kuljettajalle ei huonoa reittiä olekaan. Reitillä kelkka etenee patikossa suoraan eikä tee mitään yllättävää. Kireiden kurvien ajo on Polariksella minulle jostain syystä edelleen myrkkyä, sillä en saa itseäni sopimaan ohjaamoon millään siinä vaiheessa, kun sisäkurvin polvea pitäisi työntää suksea kohti ja tankoa kääntää syliin. Polle kestää ajaa pattia huoletta ja luotto kelkkaan säilyy helposti vaikka Indy onkin Lynxiä enemmän irti reitistä. Ohjaus on kevyt ja tunnokas tiettyyn rajaan asti, mutta jyrkissä ja hitaissa mutkissa alkaa liiallinen aliohjaus ja ohjaustangon liikerata muuttuu epämiellyttäväksi. Jousitus tuntuu imevän esteet vaivatta eikä kelkka pomppaa korkealle edes vastapatista vaan heittää matalalla eteenpäin. Tässäkin tapauksessa korjaus olisi varmasti löytynyt pikasäädöillä. Vakiokelkan jousitukselta ei voi toivoa enempää ja kuljettajan liikkumatilat ovat ainakin omassa pisteytyksessäni täyden kympin tavaraa. Iso Indy sekä näyttää, kuulostaa ja tuntuu oikealta urheilukelkalta. Ajoasento on tiivis ja polvikulma jyrkempi kuin Lynxissä. Molemmat ovat myös onnistuneita urheilukelkkoja, jotka oikeasti toimivat urheilullisessa ajossa. Itselleni ottaisin kuitenkin Lynxin sen pienemmän polttoaineenkulutuksen ja vakiona itselleni paremmin sopivan ohjaustangon sekä sen liikeradan vuoksi. Moottori tuntui vastaavan kaasuun aikaisempia vuosia terävämmin, eikä ero Polarikseen ole enää suuri. Jousitus on onnistunut ja luotto sen toimintaan syntyy ensimmäisten metrien aikana. Kulmikas ja pelkistetty ulkonäkö tuovat mieleen takavuosien ProXmallit ja ajettavuudessakin on paljon samaa. Jousitus on todella kantava ja liikkuu pystysuunnassa kilpailijaansa vähemmän. Se, kuinka olennaista edellä mainittu on tehokkaan ja nopean etenemisen kannalta, on tietysti toinen asia. Korkea polttoaineen kulutus ja tietty kulmikkuus verottavat kuitenkin käytännöllisyys- ja mukavuuspisteitä. PARIVERTAILU Lynx Rave RE 800R E-TEC vastaan Polaris Indy 800 SP LE ES Pro Service Special TÄTÄ MIELTÄ Tomi Ahmasalo: Totaltekin iskunvaimentimilla varustettu 800-kuutioinen Polaris Indy on vakaa menijä suorilla reittiosuuksilla. Sami Jaakola: Lynxin ulkonäkö miellyttää silmää ja uusi väritys on onnistunut. Molemmissa peleissä on riittävästi voimaa ja se myös välittyy matolle. Kelkka kulkee korkeammalla kuin Lynx. Se kulki liian matalana ja ikään kuin kynti ja sukelsi lumeen. Totaltek-pimpattu Polle on loistava huimailupeli isopattiselle reitille ja miksei myös pidemmille päiväreissuille. Mittaristo on vaikealukuinen ja vaatimaton Lynxiin verrattuna, mutta niin on vakiomallin hintakin. Tiukoissa mutkissa en saanut Indyä kääntymään vaivatta, mutta nopeita mutkia peli menee helposti pienillä ohjausliikkeillä. Mitään ei ole kuitenkaan tehty mukavuudesta tinkien, sillä edelleen kelkalla on helppo ajaa eri tempolla erilaisissa maastoissa. Polariksen ohjaus on vakaa, mutta tiukemmissa mutkissa tulee ongelmia, sillä kelkka aliohjaa voimakkaasti. Myös Pollen ulkonäkö toimii ja väritys on riittävän yksinkertainen. www.mk-lehti.fi. Jousitus antaa jämäkän kuvan, mutta alue jossa iskarit toimivat hyvin on kapea. Mittaristo on selkeälukuinen ja riittävän suuri, mutta katkaisijoiden paikka olisi mielestäni hyvä olla paremmin käsillä kuin katteissa. Indyllä on mahtava laskea loivasti mutkittelevaa ja kapeaa maakuntauraa, jossa ylhäällä pysyvä ja käytökseltään vakaa keula säilyttää luottamuksensa. Hitaan puolen vaimennusta on Pollen kepeissä reilusti. Jousituksen kisamaisuus verottaa aina mukavuutta. Indyn omistajalle Totaltekin iskarit ovat joka euron arvoiset, sillä niin paljon paremman (nopeamman) kelkan ne Pollesta tekevät. Kotimainen on arvokas hankinta, mutta se kestää vakiona vertailun mihin tahansa. Etenkin jyrkät oikealle kääntyvät mutkat ovat vaikeita. Olli Autonen: 800-kuutioinen Rave on kaikessa monipuolisuudessaan hämmentävän hienosti toimiva paketti. Kuljettajan työtilat on suunniteltu huolella ja ovat kaikin puolin hyvät. 307-senttinen pätkämatto alkaa olla jo todellinen harvinaisuus ja se alleviivaa kasipollen hauskuutta: keula nousee haluttaessa pienestäkin patista pystyyn ja mutkissa lyhyttä perää on kiva viskellä. Syheröpätkällä oma menoni Indyllä muuttuu tökkiväksi tähtää ja tykitä -tyyppiseksi tempoiluksi. Kaikesta huolimatta Rave on tällä hetkellä ehdoton ykkönen meidän kelkkailuoloihimme niin leppoisaan ajeluun kuin reippaampaankin menoon. Totaltekeillä tilanne korjaantuu todennäköisesti pelkästään pikasäätöjä napsuttelemalla. Kelkan uudistunut jousitus toimii todella laajalla alueella ja säädöillä siitä saadaan leppoisa reittikelkka tai urheilullinen endurokilpuri. Kelkka todennäköisesti kestää myös paremmin, kun turha jousituksen pohjaan hakkaaminen on historiaa. Pienistä puutteistaan huolimatta pimpattu Polaris Indy 800 heittää näillä muutoksilla haastetta muille kelkoille tässä kokoluokassa. Mutkissa roikkuminen onnistuu, kun muistaa pitää kengän kärjellä kiinni astinlaudan reunan tuesta, mutta omaan käyttööni asentaisin varvaskoukut ja madaltaisin istuimen etuosaa. Mittaristo on lähes onneton, sillä siitä ei ajon aikana näe oikeastaan mitään. Valintani on Lynx, joka vie niukan voiton pisteissä. Blade on loistava vakiosuksi, mutta testin 34 PARIVERTAILU aikana kiusanneet vesisateet paljastivat myös sen heikkouksia. Ajoasento on hyvä ja kuljettajan muu ergonomia on kohdallaan, mutta terävä ja korkea tankin etureuna häiritsee. Ilmiötä korostaa Lynxin hieman etupainoinen kulkuasento. Lynxissä ajoasento ja penkki ovat onnistuneet, mutta kunnollisia jalkakoteloita jäin kaipaamaan. Ohjaus oli raskaampi kuin Pollessa ja jopa haukkaili. Koneeseen on viimein saatu terävyyttä, joka tuo kelkkaan sitä räyhähenkeä, jota 150-hevosvoimaisessa sportissa odottaa olevan. Jousitus on alkutuntumaltaan todella napakka ja kone kiekuu ja vastaa kaasuun makeasti. Lämppäreiden katkaisijat ovat mukavasti peukalon alla ohjaustangossa ja sähköstartti on mukava lisä vaikka se tuo muutaman kilon painoa. Lisäksi raskas ja vettynyt lumi hankaloittaa yllättävän paljon Raven kulkuhaluja umpisessa! Kaikesta huolimatta kyseessä on tehdasvalmis laite letkeään reissaamiseen, tiukkaan tykittämiseen ja kaikkeen siltä väliltä. Se on alkuherkkä ja myös kantava. Kulkuasento saisi kuitenkin olla korkeampi, sillä nyt keula ja astinlaudat vastaavat reittiin suuremmissa paukuissa. Jousituksen setup on hyvällä alulla: kelkka menee patista suoraan ja eteenpäin, mutta pienessä kovassa patissa se on liian kova ja isot tärskyt tulevat läpi
www.mk-lehti.fi www.facebook.com/yamahasuomi KOEAJOSSA 35. Yamaha Venture Multi Purpose Vielä ehdit nauttimaan talvesta! Yamaha Venture Multi Purpose -kelkassa on ärhäkkä 80 hv:n teho sekä Yamahan luotettava nelitahtiteknologia. Urheilullisen rento, eteenpäin nojaava ajoasento varmistaa ajomukavuuden vaikka koko päiväksi. Mukavuutta tuovat suojaava tuulilasi, tukeva istuin, lämmitettävät kahvat sekä Suomen olosuhteisiin säädetty jousitus. r IW r -VPUFUUBWB :BNBIB OFMJUBIUJUFLOPMPHJB r 1PMUUPBJOFUBMPVEFMMJOFO r 4VPNFO PMPTVIUFJTJJO TÅÅEFUUZ KPVTJUVT r
DN MFWFÅ UFMBNBUUP UBLBB WFUPQJEPO KB kantavuuden erilaisissa tehtävissä Hinta: 10.690 € + tk www.yamaha-motor.. Se takaa kelkan paremman suorituskyvyn, käsiteltävyyden ja taloudellisuuden. Leveän ja pitkän telamaton sekä leveiden suksien ansiosta kulkuominaisuudet ovat erinomaiset myös kulkemattomilla teillä
1 2 Polttoainekulutus L / 100 km Toimintasäde km Bensatankin tilavuus litraa Paino täydellä tankilla kg Paino tyhjällä tankilla kg 23,3 28,7 167 152 39 43,5 266,2 265,2 236,9 232,6 www.mk-lehti.fi. suorasuihkutus Variaattori: QRS Tela (lev., pit., harjakork): 41 x 327 / 3,8 cm Ripsaw Etujousitus: A-LFS, KYB 40 PB HLCR -kaasuisk., jousto 242 mm Telasto: PPS 3300, KYB 46 PB HLCR -kaasuisk., jousto 390 mm Jarru: Hydr. PARIVERTAILU Lynx Rave RE 800R E-TEC vastaan Polaris Indy 800 SP LE ES Pro Service Special Lynx Rave RE 800R E-TEC ARVOSTELUPISTEET Polaris Indy 800 SP LE ES Pro Service Lynx Rave RE 800R E-TEC 10 9 10 9 6 44 10 9 10 9 8 46 8 10 9 9 8 10 9 9 9 9 90 9 10 8 9 9 9 10 9 10 9 92 9 8 9 9 8 9 9 9 8 78 10 10 9 8 9 9 8 9 9 81 212 219 MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Kiihtyvyys Kytkin Polttoainekulutus Yhteensä AJO-OMINAISUUDET Matka-ajo Urheilullinen ajo Suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys/ohjaus Etujousitus (urheilullisessa ajossa) Etujousitus (matka-ajossa) Takajousitus (urheilullisessa ajossa) Takajousitus (matka-ajossa) Paino Yhteensä Moottori: Rotax, 800R E-TEC, HO, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit Teho: +155 hv Iskutilavuus: 799,5 cc PA-suihkutus: Sähk. levy Leveys: 125 cm Pituus: 305 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 39 l Hinta: 15 990,- KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Penkki/tankki/kuomuyhdistelmä Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Ajovalot Jarru Melu Mukavuus Yhteensä Polaris Indy 800 SP LE ES Pro Service special Kaikki yhteensä MITTAUSTULOKSIA Lynx Rave RE 800R E-TEC Moottori: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppäventtiilit Teho: 154 hv Iskutilavuus: 795 cc PA-suihkutus: Cleanfire Variaattori: P-85 / Team LWT Tela (lev., pit., harjakork): 38 x 307 x 3,8 cm Ripsaw Etujousitus: Pro-Ride, Totaltek 46 kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: Indy, Totaltek 46 kaasuisk., jousto 353 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122 cm Pituus: 292 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 43,5 l Hinta: 13 330,- Savon Pro Servicestä Totaltekin iskareilla ja Gripper-suksilla (12 290,- vakiomalli, Totaltekin iskarisarja Polaris Indy 600 ja 800 3 660,-) KULUTUKSET JA PAINOT Lynx Rave RE 800R E-TEC Polaris Indy 800 SP ES Pro Service special 36 PARIVERTAILU 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 40-80 km/h 1,43 s 2,32 s 3,21 s 4,57 s 1,62 s sek. 1 2 3 4 5 3 4 5 Polaris Indy 800 SP LE ES 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 40-80 km/h 1,51 s 2,28 s 3,25 s 4,45 s 1,74 s sek
Parisataa euroa kalliimpi on Ski-Doo Grand Touring Sport 550. Pelkkä hipaisu kaasuun saa Lynxin hyökkäämään eteenpäin, ja pihasiirtelyssä www.mk-lehti.fi. Nelitahtinen hörähtää käyntiin napinpainalluksella ja peruutusvaihde toimii mekaanisesta vivusta. Reilussa kymmenessä vuodessa ovat iPadit, aktiivisuusrannekkeet ja napista käynnistettävät autot vallanneet maailman. Adventuren keulassa käytetään edullisempia emulsiovaimentimia, mutta alustassa vaimentavat KYBin kaasupumput. Ilman kyytiläistä reippaammin ajava ruuvaa ensimmäisenä irti kanssamatkustajan kädensijat, jotka saattavat osua kuskin takamukseen aktiivisemmin liikuttaessa. Rovaniemellä luotetaan PPS-alustaan myös safarikäytössä suositussa kelkassa. Lynxissä silmiin pistää ensimmäiseksi huomattavan korkea tuulilasi ja heti penkkiin hypättyään huomaa myös korkean ajoasennon. Ryhmän sisällä on siis sisäistä vaihtelua aika tavalla. Tottuneelle 600-kuutioisen ACE-moottorin nykäisy liikkeelle lähtiessä ei tule yllätyksenä, mutta vaatii tauon jälkeen taas totuttelua. Jousitus tuntuu alkuun jopa kovalta, sillä alusta ei juuri pääse liikkumaan pienessä patikossa eikä keulakaan turhia vaivu. Kovuutta on vain alkuliikkeessä, mutta isommassa patissa ja loivissa laineissakin alustan saa lyömään pohjaan. Penkki on kapea ja kelkassa istutaan ryhdikkäästi avarissa liikkumatiloissa. Polaris puhuttelee heti urheilullisuudellaan. Kelkka on käytännössä pidennetty Indy tai typistetty RMK: ajoasento ja työtilat muistuttavat läheisesti merkin räyhälaitteita. Vakiovarustukseen kuuluvat taustapeilit, sähköstartti ja sähköinen, moottorin nurinpäin käymään pyöräyttävä peruutusvaihde. MK-lehden syksyn ostajan opas määritteli tämän hetken perhe- ja retkikelkoiksi Lynx Adventuren ACE 600:n, eri variaatiot puolipitkästä puhallinjäähdytteisestä Polaris Indystä, sekä Ski-Doon Grand Touring Sport -mallit. Nykyään 6 000 eurolla ei saa uutta kelkkaa edes maahantuojien hurjimmista kampanjoista. Reilulla 10 000 eurolla saa nelitahtiset Yamaha Venture Multi Purposen tai Lynx Adventure LX ACE 600:n. Peilit kuuluvat vakiovarustukseen. Polaris Indy 340 Touring maksoi kuutisen tuhatta euroa ja samaan hintaluokkaan kuuluivat Lynx Safari 400, Arctic Cat Panther 370, Ski-Doo Touring 380 ja Yamaha Enticer 410TR. Yhteistä kaikille on kuitenkin se, että niitä ostetaan jokapaikanhöyliksi – laitteiksi, jotka sopivat monenlaiseen käyttötarkoitukseen vaikka ne eivät olisi mihinkään ykkösvaihtoehtoja. Polariksella vetää kuitenkin mielellään letkaa silloin, kun etenemisvauhti on rivakampi. Telamatto on 38 sentin levyinen, 349 senttiä pitkä ja sen kuvio on 34 milliä korkea. Matkan edetessä vauhtia tulee asteittain nostettua ja pian vastaan tulee telaston vaimennuksen rajallisuus. Alhaisen hankintahinnan lisäksi yhteistä niille olivat valmistajan pienin markkinoilla oleva kaksitahtimoottori, 345-senttinen telamatto ja pelkistetty varustelu. Lankapuhelimia ei myydä enää missään ja kadonneet ovat myös parikymmenheppaiset kaksitahtimoottorit, nuo junnucrossarien ensityökalut, moottorikelkkojen yhdessä osassa avattavien kuomujen alta. Kelkalla ajetaan usein vain muutama sata kilometriä talvessa, joten esimerkiksi polttoaineenkulutuksella ei ole suurta merkitystä laitetta ostettaessa. Lynxin voimanlähde on 600-kuutioinen ACE, jonka kirjainlyhennelmällä tarkoitetaan moottorin kehittynyttä palotapahtumaa. Ensimmäistä mallivuottaan uudessa rungossa oleva Indy 550 LXT 144 ES irtoaa 8 990 eurolla ja sillä saa Fujin 60-hevosvoimaisella puhallinkoneella liikkuvan puolipitkän yleiskelkan. Lisäksi tehdasvarusteluun kuuluu vetokoukku. Ja ennen kuin mielensäpahoittajat ehtivät tuomita tekomme, korostettakoon reippaan ajon tarkoittavan tässä yhteydessä pykälää vauhdikkaampaa matkantekoa, ei päätöntä patikon pieksemistä ja mutkien leikkaamista. Yamahassa saa ryhmän tehokkaimman, 80-hevosvoimaisen moottorin. Kaksitahtisen puhallinkoneen imuäänet ovat terävän metalliset ja koneessa on mukavasti potkua. Ohjaus on hieman raskassoutuinen etenkin hitaasti ajettaessa, mutta kelkka kääntyy hyvin ja kulkee vakaasti kaikenlaisilla reittipohjilla. Rivikakkosessa nelitahtisessa on 499 kuutiota ja se saa bensansa sähköisellä ruiskulla. Matto on 349 senttiä pitkä, 41 senttiä leveä ja kuvio on 32-millinen RipSaw. Yamahassa on mekaaninen peruutusvaihde, mutta se kytketään sähköisesti mittaritaulun vieressä olevasta napista. Ski-Doo käyttää Polariksen tavoin perinteistä, kaasuttimin ruokittua puhallinjäähdytteistä kaksitahtimoottoria, jonka huipputehoksi ilmoitetaan vajaat 60 hevosvoimaa. Reitillä vaikutelma urheilullisuudesta vain kasvaa. VERTAILUTESTISSÄ > Lynx Adventure LX 600 ACE > Polaris Indy 550 LXT 144 ES > Ski-Doo Grand Touring Sport 550 > Yamaha Venture Multi Purpose ielä vuosituhannen vaihteessa yläotsikon mukaisia kelkkoja löytyi joka valmistajalta. Eroja on moottoreissa, telamaton mitoissa ja varusteluissa. 38 VERTAILUTESTI Vertailuryhmän paras hintalappu löytyy Polariksesta. Telamatto on Ski-Doon tapaan 41 senttiä leveä, mutta 32 millin harjalla varustetussa RipSaw-matolla on pituutta 366 senttiä. Grand Touringissa on Polariksen tapaan napista toimiva peruutusvaihde, sähköstartti ja taustapeilit. Kaikki ovat merkkiensä hinnat alkaen -malleja, joissa on matalatehoinen moottori ja puolipitkä, kapea telamatto. Yamaha Venture Multi Purpose luokitellaan kevyeksi hyötykelkaksi, mutta hintaluokka ja kelkan suosio safarikäytössä sai meidät venyttämään raja-aitoja. MK-lehden vuodenvaihteen kenttäjakso avattiin tällä kertaa tutustumalla monenkirjavaan mökkikelkkojen joukkoon! V Nelikko esittelyssä Mökkikäyttöön ja muuhun sekalaiseen ajoon tarkoitettua kelkkaa harkitsevalle hankintahinta on yksi tärkeimmistä valintaa ohjaavista tekijöistä. Kytketyssä Indy-alustassa on molemmissa pukeissa kierrejousen ympäröimät Ryden FX-kaasuvaimentimet ja samat kepit löytyvät keulasta. Ensimmäinen testilenkki ajettiin ilman kamerareppuja ja kanssamatkustajia reipasta reissuvauhtia, joka välillä meinasi lipsahtaa kaahaamisen puolelle. Istuimessa on reilusti toppausta ja jalat asettuvat pitkäraajaisellakin loivaan kulmaan. Mallinimen mukaisesti telalla on pituutta 144 tuumaa eli 366 senttiä ja siinä on 34-millinen Cobra-kuviointi. Löysät pois reippailulla! Vaikka kyseessä ovat kelkat, joita ei ole rakennettu kovaan reittiajoon, ei MK-lehden kesäteloilta palannut testiryhmä malttanut olla päästämättä pahimpia höyryjä pois Levin ympäristössä joulukuun alussa. SC-5M-alustan takapukissa on KYBin kaasuvaimennin, etupukissa ja keulassa emulsiovaimentimet
MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ / KUVAT: OLLI AUTONEN JA JUKKA HELMINEN Perhe- ja retkikelkkojen varustelu ja mukavuus eivät yllä luksustouringien tasolle, eikä niissä ole hyötykelkkojen vetokykyä tai maasto-ominaisuuksia. www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTI 39. Safarifirmojen suosikit kuuluvat ainakin Pohjois-Suomessa mökkiläisen perusvarustukseen siinä missä puuliiteri tai soutuvene. Mökkikelkat ovat moneen taipuvia yleiskoneita: niillä moni homma hoituu kohtuullisesti, vaikka ne eivät oikein missään loistakaan
Ski-Doon kaasutinmoottori vaatii Polariksen tapaan imun käyttöä ennen avaimesta kääntämistä ja vielä koneen käydessäkin on rikastinvivun kanssa kikkailtava jonkin aikaa, jotta kone pysyy hereillä ilman kaasua. Kone ei veny ylärekisteriin ollenkaan, vaan Lynxillä saa surutta laskea tulemaan kaasu reilusti auki. Ohjausvaste on kevyt, mutta kelkka kääntyy hyvin. ACE kelaa alkuvauhdin nopeasti, mutta seinä tulee äkkiä vastaan. Yamaha Venture on edelleen kelkkamaa- Pidennetyn PPS-alustan käyttöalue on laaja: se on riittävän herkkä ja mukava, mutta myös kantava. ilman erilainen nuori, vaikka sen esittelystä on kulunut jo seitsemän vuotta. Kuljettajaympäristöä dominoi leveä istuin, voimakkaan takakenoisessa asennossa oleva ohjaustanko ja massiivisesti katettu bensatankki. Se tarjoaa riittävästi suojaa, mutta sen yli vielä näkee. Pohjaaminen on niin rajua, että Ski-Doolla ajovuoron saanut kuski jättäytyy suosiolla letkan hännille huonokuntoisella reitillä. Ensimmäisen ojanylityksen tullessa eteen keula lyö kuitenkin melkoisesti ranteille ja myös alustan joustovarat tulevat nopeasti ulosmitattua kuopissa. Matalaharjaista pintapattia ei SkiDoolla ajaessa edes huomaa, sillä jousituksessa on reippaasti alkuherkkyyttä ja mukavuutta. VERTAILUTESTISSÄ Lynx Adventure LX 600 ACE, Polaris Indy 550 LXT 144 ES, Ski-Doo Grand To Lynxin tuulilasi on porukan paras. Jousitus selviää puhtain paperein. Lynx on selvästi porukan hiljaisin kelkka. Lynxin jousitus toimii. PPS:n pitkäliikkeisyys tulee hyödynnettyä isoissa pateissa ja matalammat röykyt se nielee eleettömästi maastoa myötäillen. Venture käy tunnistettavalla pörinällä, joka voimistuu reilummin kiihdytettäessä jopa korvia vihlovaksi. Ski-Doo Grand Touring muistuttaa ulkomuodoltaan ja hallintalaitteiltaan läheisesti Lynxiä, mutta jo kyytiin istuminen paljastaa 40 VERTAILUTESTI Adventuren ajoasento on nelikon korkein, mikä tuntuu ajossa lievänä kiikkeryytenä. eroavaisuuksia. Moottoria enemmän ääntä kantautuu variaattorilta ja telastosta ja jopa suksien suihke peittää hiljaisen moottorin äänen sopivassa vauhdissa. Takapenkillä viihtyy täysikokoinen matkustajakin. Keula on riittävän kantava tämän tyyppiseen kelkkaan ja alustakin kerää pelkästään kiitosta. Tankoon kiinnitetty digitaalinen mittaristo on hyvin näkökentässä, samoin kolossaalinen tuulilasi. Korkea ajoasento vie väistämättä painopistettä ylös ja tuo kelkkaan tiettyä kiikkeryyden tunnetta. Istuin on selvästi pehmeämpi ja ajoasento painuu sen myötä sisarmerkkiä matalammaksi. Vauhtiin päästyään kelkka rullaa kevyesti ja eritoten mutkaisella pätkällä SkiDoo on nopea ja kevyesti hallittavissa. Keula on vakaa ja kelkka kääntyy hyvin kurveissa. Kaksisylinterinen nelitahtimoottori kytkee hieman terävästi, mutta kuitenkin ylempää kuin Lynxissä. Niin alustassa kuin keulassa on sopivasti herk- www.mk-lehti.fi. Ohjaus on raskas, liikeradaltaan hankala ja kelkka kallistelee huomattavasti. Kiihtyvyys on verkkaista eikä peukalon alla ole pelivaraa yllätystilanteissa, joten letkan edetessä reippaasti ei mutkissa kärsi paljon löysäillä. Koneen alavääntö on ohutta ja kaasua saa annostella reilusti, jotta Ski-Doo pysyy tehoalueella. Lynxissä on mukava etujousitus, joka toimii matka-ajossa kiitettävästi. Työmaa Venturen puikoissa alkaa, kun tullaan reitin mutkaiselle osuudelle. Yamahassa on hyvin vetoja ja jänkäosuuksilla sillä päästelee ilokseen muulta porukalta karkuun. Raskas ohjaus johtuu kovasta suksipaineesta, joka tuntuu myös keulan taipumuksena hakea urissa kaasua löysättäessä. Blade on loistava yleissuksi, joka toimii yhtälailla sporttikelkoissa tai tämän tyyppisessä retkikelkassakin saa kelkan puikoissa olla tarkkana
Myös Lynx selviää kuorman kanssa hyvin. Polariksen alusta on pintakova, mutta silti se pohjailee. Takajousituksen pitkät liikkeet tuntuvat takana istuvalle isoissa pateissa. Venturella selviää hyvin isommassakin patissa, kunhan reitti on mahdollisimman suoraa ja kelkalla pääsee ajamaan ”veto päällä”. Kanssamatkustajan kahvoissa on ainoana ryhmästä lämmittimet, jotka ovat mukava lisä kylmälle kelille. Etujousitus kestää hyvin kuoppaistakin reittiä. Pohjaan tärähtämistä ehtii jo säikähtää, mutta maltillisessa vauhdissa pelko on turhaa. Ski-Doon tilat ovat samantyyppiset kuin Lynxissä, mutta matkustajan selkänoja on muhkeampi. Indyn alusta on vahvasti jousien varassa, mutta takapukin jousen jäykkyys ei riitä aikuisen matkustajan kannatteluun. Alusta on niin löysä, että vauhti tulee pidettyä väkisinkin maltillisena. Polariksessa on hyvä ajoasento ja toimivat liikkumatilat. Lynxin hieman etuviistoon osoittavissa kädensijoissa on pikalukitsimet, joilla kahvat voi halutessaan kääntää taakse. Pieni, mutta sujuvan etenemisen kannalta hyvin käytännöllinen yksityiskohta on se, että kyytiläinen pystyy paremmin myötäilemään kuskia ja kelkkaa painonsiirroilla, jolloin kelkan turha kallistelu vähenee ja matkustusmukavuus paranee. Rauhallisesti kaksi päällä Kaikki verrokit on varustettu selkänojallisella tuplapenkillä, johon tietysti kuuluu myös matkustajan käsikahvat. Yksin ajava ruuvaa tosin ensiksi irti matkustajan käsikahvat, jotka ovat tiellä. Tasamaalla pärjää, mutta kaksi VERTAILUTESTI 41. Yksin ajetun lenkin jälkeen ei tule yllätyksenä, että kanadalaisen alusta nöyrtyy helposti kahden kuormalla. Jousitus painuu jo lähtötilanteessa sen verran, että jo pienikin vastaantuleva patti pääsee lyömään takapukin vaimentimen pohjaan. Alusta on herkempi kuin Yamahassa, eli hitailla vauhdeilla kyyti on mukavampaa. Matkustajan penkissä on lisäksi selkeämpi syvennys, joten istumatilat ovat aavistuksen mukavammat. Polariksen tuulilasin takana pitää kyyristellä, jos viimalta mielii päästä suojaan. Yamahassa kyytiläisen penkki on selkeästi erotettu, mutta istumatiloja ei ole mitoitettu kovin kookkaille ihmisille. Polariksen matkustustilat ovat pelkistetyt. Kyytiläisen tilat ovat muuten hyvät, mutta käsikahvat saisivat olla joustavaa mallia. Nyt matkustajan peukalot jäävät ahtaalle kahvan ja jalan väliin. Vakiona kelkassa on tosin yhden istuttava satula, joten sen kanssa eivät kahvat ole haittana. Takapenkkiläinen istuu pienen korokkeen päällä ja kädensijoina toimivat kumituppien ympäröimät metalliputket. Takaistuin on Yamahan tapaan irrotettavissa, eli tarvittaessa tavaratilaa saa yksin ajettaessa lisättyä. kyyttä ja riittävä kantavuus. Perä ei pohjaa isommissakaan pateissa ja kelkan painopiste muuttuu jopa parem- www.mk-lehti.fi maksi kahdestaan ajettaessa. Takapukissa on ns. d Touring Sport 550 ja Yamaha Venture Multi Purpose Polariksen suksi ohjaa hyvin, mutta kelkka on kankea kääntää. SkiDoon tavoin myös Polariksen perä painuu kyytiläisen mukaantulon myötä alas jo lähdössä ja alusta pohjaa ensimmäisessä reitin notkossa. Kahvat antavat varrestaan periksi, mikä säästää matkustajan käsiä ja hartiaseutua epätasaisella. Lisäjakkara on irrotettavissa, jolloin kelkan tavaratila liki tuplaantuu yksin ajaessa. Käsikahvat on jatkettu tavaratelineestä, eli niissä ei ole minkäänlaista säätömahdollisuutta. coil over -vaimennin, eli perinteisen hakaneulajousen sijasta iskari on kierrejousen ympäröimä. Yamaha kantaa urheasti kahden kuorman sellaisenaan, mutta erityisen kantavan alustasta saa, kun kääntää takapukin hakaneulajousten alla olevat lisäkannattimet paikoilleen
päällä ajettaessa Indy jää pitämään porukan perää Ski-Doon kanssa. Siistillä ajolla Yamaha menee alle 15 litran, mutta reippaalla kaasutuksella soppaa palaa yli 18 litraa. Molemmat mittaukset tehtiin pakkasen kovettamilla ja ajetuilla jäljillä. VERTAILUTESTISSÄ Lynx Adventure LX 600 ACE, Polaris Indy 550 LXT 144 ES, Ski-Doo Grand To Ski-Doossa istutaan mukavasti ja pehmeä penkki korostaa ylipehmeää jousitusta. Kolme vuotta sitten ACE 600 oli markkinoilla ensimmäistä vuotta ja tuolloin Lynx Adventure (Ski-Doon alustalla varustettuna) saatiin menemään satanen 10,8 litralla. Kuinka kulkee ja kuluttaa. Kulutus on pieni, mutta ei kaikkien aikojen pienin. Ski-Doon puhallintouring kiintyy 80 kilometrin tuntinopeuteen noin sekuntia verkkaisemmin ja 600-kuutioisella ACE-moottorilla varustettu Lynx pitää kiihtyvyysmittauksissa porukan perää vaatien liki yhdeksän 42 VERTAILUTESTI Grand Touringin tuulilasi tarjoaa kohtuullisen hyvän suojan. Eroa porukan nopeimpaan eli Yamahaan kertyy siis lähes neljä sekuntia! Suorituskykyä mielenkiintoisempaa retki- ja perhekäyttöön tarkoitetuissa kelkoissa on niiden polttoainetalous. sekuntia kiihtyäkseen 80 kilometrin vauhtiin. Yamahan tankki vetää 36 litraa, eli laskennallinen toimintasäde on reilut 210 kilometriä. Testin toisen nelitahtisen, Yamaha Venture Multi Purposen keskikulutukseksi mittasimme reilut 16 litraa sataa kilometriä kohden. Perinteisiä kaasuttimin ruokittuja kaksitahtisia puhallinkoneita käyttäville Polarikselle ja Ski-Doolle menovesi maistuu. Toimintasäteeksi SC5-alusta on pohjimmiltaan yksi parhaista moottorikelkan takajousituksista ja siksi onkin sääli että Grand Touring on varusteltu aivan liian veltoilla iskareilla. Kuuteenkymppiin Venture ja Indy menevät liki rinta rinnan kolmessa sekunnissa ja 0-80 km/h taittuu molemmilla viiden sekunnin pintaan. Ripeällä lenkillä Adventuren kulutus on desiä vaille 15 litraa ja retkivauhdilla tehdyssä mittauksessa saimme lukemaksi 11,8 litraa sadalla kilometrillä. Ski-Doon ohjaus on kevyt ja tarkka, mutta jousitus on pilattu luokattomilla vaimentimilla. Tankkaamatta Polariksella pääsee 160 ja Ski-Doolla 180 kilometriä. Joukon tehokunkku Yamaha Venture kiihtyy odotetusti ripeimmin, mutta hyvän vastuksen antaa parikymmentä hevosvoimaa miedompi Polaris Indy LXT. Satunnaisessa mökki- ja retkeilykäytössä bensankulutuksella ei tietenkään ole suurta painoarvoa, mutta safarikäytössä ja pidempiä retkiä ajaville polttoaineen menekki ja toimintasäde ovat tärkeitä asioita jo pelkästään reittiä ja tankkauspisteitä suunniteltaessa. Reippaalla ajolla molempien kulutus huitelee yli 25 litrassa ja alle 20 litran ei tunnu pääsevän kovalla jäljellä edes rauhallisesti edettäessä. tulee näin ollen kolmisensataa kilometriä, kun bensatankki vetää 39 litraa. Paikaltaan lähdettäessä Yamaha hyppää 40 kilometrin tuntivauhtiin 1,69 sekunnissa Polariksen seuratessa vain sekunnin kymmenyksen perässä. Suorituskykymittaukset jouduttiin ajamaan totuttua lyhyemmällä mittaradalla, joten huippunopeuden ja perinteisen nollasta sataan -arvojen sijaan mittasimme retkikelkoille kiihtyvyydet 80 kilometrin tuntivauhtiin. Teimme testin aikana kaksi kulutusmittausta, joissa ensimmäisellä kilometrejä nieltiin lähes urheilullisella ajolla ja jälkimmäisellä matka taitettiin rauhallisesti tasakaasulla. 15 litraa satasella tuntuu olevan Rotaxin 600-kuutioisen ACEn maksimikulutus ja tuon määrän alle jäätiin tälläkin kertaa Lynxillä. www.mk-lehti.fi. Molemmissa on yli 40 litran tankki, mutta pidemmille matkoille kumpikin tarvitsee tarakalle lisäkanisterit
VERTAILUTESTI 43. Ohjaus hakee ja kelkka on raskas kääntää. Tämä tuulilasi suojaa ajoviimalta, mutta kuuraisena sen takaa ei näe yhtään mitään. www.mk-lehti.fi Venturessa on hyvät hallintalaitteet, mutta ohjaustangon liikerata on erikoinen ja työtilat ahtaat. Raameiltaan Venture on suuri, mutta istumatilat ovat nelikosta ahtaimmat. Jousituspuoli on Venturessa kunnossa ja se kantaakin yhtälailla reippaasti ajavan yksinäisen kuskin kuin takana istuvan matkustajankin. Takapukin jousen lisäkannattimella kantokykyä saa vielä näppärästi lisättyä. d Touring Sport 550 ja Yamaha Venture Multi Purpose Venturen etujousitus toimii hienosti, mutta suksipainetta on liikaa. Matkustajan penkin irrottamalla tavaratilaa saa runsaasti lisää. Lisäksi ikkuna tekee pyörteen kelkan taakse heittäen takaa pöllyävän lumen konttoriin
VERTAILUTESTISSÄ Lynx Adventure LX 600 ACE, Polaris Indy 550 LXT 144 ES, Ski-Doo Grand To Yhteenveto Loppupisteiden perusteella testivoittoon yltää Lynx Adventure LX 600 ACE. Lynxissä on loistava ajoasento, hyvät matkustajan tilat ja mukava jousitus, joka toimii hyvin myös huonokuntoisella reitillä. Jos Lynx on valinta ajetuille reiteille, on Polaris ylivoimainen siirryttäessä pehmeälle lumelle. Reitillä Polaris on vakaa ja yllätyksetön ajettava, mutta jousitus ei juuri kerää mukavuuspisteitä. Peruskonsepti on toimiva: sisarmerkin tapaan ergonomia on matkustajan tiloja myöten kunnossa ja kelkan ajo-ominaisuudet ovat hyvät. 1 Yamaha Venture Multi Purpose 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 40-80 km/h 1,69 s 2,98 s 5,07 s 3,36 s sek. Polaris Indy 550 LXT on edullinen, kevyt ja ominaisuuksiltaan monipuolinen – mökkikelkka-ainesta siis. Yamaha Venture Multi Purpose on tavallaan kevyen sarjan hyötykelkka, vaikka tässä kategoriassa se on selvästi massiivisin ja ajettavuudeltaan kömpelöin. Bensaa palaa melkoisesti, mutta hintalaatusuhde on kunnossa! Hyvin varusteltu Ski-Doo on ryhmän mukavin kelkka niin kauan, kun reitti pysyy tasaisena ja vauhti alhaalla. Terhakka moottori siirtää hyvin voimaa pidemmälle matolle ja kelkan käsiteltävyydessä havaitsee selvän sukulaisuuden RMK-malleihin. MITTAUSTULOKSIA Lynx Adventure 600 ACE 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 40-80 km/h 2,10 s 3,99 s 8,96 s 6,21 s sek. Käsiteltävyydeltään Ski-Doo houkuttelee vauhdinpitoon, mutta luokattoman pehmeä ja joka nurkasta pohjaileva jousitus leimaa kokonaisuutta liikaa. Venturen ahtaat työskentelytilat eivät kerää kiitosta ja parannuslistalle menevät myös kulmikkuus ja kiikkeryys. Polariksen tavoin SkiDoo on hyvä ja edullinen peruskelkka, mutta huomattavasti paremman siitä saisi topakammalla jousituksella. Ruudikkaan moottorin ohella Yamahan paras valtti on sen kantava jousitus, jolla turhia pohjaamisia ei tarvitse varoa, olipa liikkeellä yksin tai kaksin. 600-kuutioinen ACE-moottori on hiljainen ja supertaloudellinen, mutta miinuspuolelle menevät moottorin hengettömyys ja ärhäkkä toiminta liikkeellelähtötilanteissa. 1 Ski-Doo GT 550 Sport 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 40-80 km/h 1,80 s 3,31 s 6,25 s 4,47 s sek. 44 VERTAILUTESTI 1 2 3 www.mk-lehti.fi. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2 3 4 5 6 7 8 9 2 3 4 5 6 7 8 9 4 5 6 7 8 9 Polaris Indy 550 LXT 144 ES 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 40-80 km/h 1,77 s 3,03 s 5,26 s 3,48 s sek
d Touring Sport 550 ja Yamaha Venture Multi Purpose TÄTÄ MIELTÄ Olli Autonen: Pyörittelin testin aikana mielessäni ajatusta, mille verrokeista valitsisin vakituisen sijoituspaikan perheemme mökiltä Lapista. Tarvittaessa sillä voisi vetää rekeä ja mikseipä pommittaa lähitienoon lumisia erikoiskokeita pieni kiilu silmissä. Kevään hyvillä ajokeleillä voisin ulkoiluttaa Ventureakin jäällä ja pilkkireissuilla se kiskoisi varmasti reen matkustajineen perässään. Jousitukseltaan Lynx on erittäin mukava, mutta kantaa pohjaamatta hiukan kuoppaisemmallakin reitillä. Jukka Helminen: Meikäläisen osalta nelikosta nousee selvästi esiin kaksi kiinnostavampaa kelkkaa, eli Lynx ja Polaris. Lynx olisi nautiskelupeli kevättalvelle, kun puuterikelit ovat ohi ja järvenselälle on kovettunut kelkkaa kannatteleva kerros lunta. Kelkka on raskas käsitellä, enkä viihdy sen ahtaassa ohjaamossa lainkaan. Mökki sijaitsee järven rannalla lumisella seudulla, jossa kulkevat urat ovat läpi kauden hyvin vähällä käytöllä – jos ajettuja ollenkaan. Kelkan maastokelpoisuus edellä mentäessä selkeä valintani on Polaris, vaikka Lynx nousi loppupisteytyksessä edelle. Toisaalta SkiDoon mukavuus ja taloudellisuus eivät yllä lähellekään Lynxiä, joten fööni-GT ei kamppaile minun kriteereilläni vuoden mökkikelkan tittelistä. Bensapihillä koneella voi hyvin heittää pidempiäkin päiväreissuja, eikä varabensan mukaan raahaamisesta tarvitsisi kantaa huolta. Fööni-Indy tuntui pienessä hankipyörittelyssä notkealta ja etenemiskykyiseltä laitteelta, jonka kuomun alla on mukavasti voimaa. Lynx Adventure 600 ACE on hiljainen, kuluttaa vähän ja käy täysin savuttomasti. Voimalinja on ilmeisesti säädetty tarkoituksella ottamaan terävästi kiinni jo pienellä kaasun painalluksella, jotta alkuvauhtia saa kelattua mahdollisimman nopeasti. Ohjaus on kevyt ja tarkka, josta osan kunniasta keräävät Blade-sukset. Periaatteessa Grand Touring on ihan pätevä yleiskelkka, mutta toisin kuin Polariksen tapauksessa, reippaalla bensankulutuksella ei saa Indyn veroista maastoajoneuvoa tai hauskanpitolaitetta. Polariksella ajelisi ensimmäisiltä kaamoslumilta pitkälle kevääseen, kunhan muistaa varata liiteriin riittävästi bensajerryjä. Löysä jousitus ei niinkään haittaa mökkikäyttöä, mutta silti Ski-Doosta jäi jotenkin ponneton kuva. Kyseinen säätö on varmaan optimaalisin juuri polttoaineen kulutukselle, sillä 11,8 litraa sadalla on lukema, jota on vaikea alittaa. Samalla se on kuitenkin hiukan hajuton ja mauton, sillä erittäin vääntävä ja kuitenkin kapealla tehoalueella operoiva moottori ei herätä suuria tunteita. www.mk-lehti.fi Silloin lähitienoon jäljet olisivat jo enemmän ajettuja ja makkaranpaistoreissuilla vieruskylillä ja lähivaaroilla voisi hyvin käydä vaikka kaksi päällä. Sen jälkeen matka taittuu huomattavasti rauhallisemmin, oli kaasu pohjassa tai ei. Läpi talven palvelevaksi yleiskelkaksi minun on Yamahaa kuitenkin vaikea mieltää. Vähemmälle käytölle mökillä jäisi myös Yamaha. Mökki-, pilkki- ja hyötykelkaksi Lynx olisi ehdoton ykkösvalinta. Vaikka 550-kuutioinen puhallinmoottori ei VERTAILUTESTI 45. Polaris Indy 550 LXT 144 ES on todiste Polariksen osaamisesta rakentaa lumikelkkoja
Moottori on parasta A-ryhmää. Suksipainetta on reippaasti, joten ohjaustangon kääntely vaatii voimaa. Multi Purpose kallistelee mutkissa jos sitä yrittää pakottaa kovempaan vauhtiin. Kun kuormaa tai nopeutta lisätään, antaa jousitus kuitenkin periksi päästäen iskun läpi. Telastokin kantaa yksin ajaessa hyvin, mutta iskareissa ei ole hirveästi vaimennusta, joten kelkka pomppii melkein jousien varassa. www.mk-lehti.fi. Matkustajan telasto kantaa mukisematta, kun ottaa käyttöön lisätuen takajousille. Ski -Doo on pilattu aivan liian löysällä keulan jousituksella, joten kelkka on suorastaan yllätyksellinen pienissäkin poikittaisissa ojissa. Runko ja ajotuntuma vastaavat Pollen urheilupelejä, puhallinkone on vahva ja kuljettaa peliä makeasti. Välitys on kuitenkin aika lyhyt, joten kierrokset parkuvat reippaammassa reittiajossa kovana kuskin korvaan. Yamaha on paljon painavampi kuin muut vertailun kelkat. Se taas aiheuttaa yllättäviä suunnan muutoksia, joiden korjaaminen kropalla ja vastaohjauksella vaatii tarkkuutta. Ripeän moottorin lisäksi hyvää on topakka jousitus, joten huonompaakin reittiä uskaltaa sen puolesta ajaa löysin rantein. ACE-moottori on pienessä touringkelkassa nykyaikaa, sillä siihen ei kova pärinä enää kuulu. Vain Yamaha kestää kuormaa paremmin. Tuulilasi on aivan liian suuri, ja jäisenä sen läpi näkee vaivalloisesti. Löysä jousitus ja etenkin pohjaava keula aiheuttavat välillä yllätyksiä. Polaris Indy 550 LXT Ski-Doo GT 550 Sport Yamaha Venture Multipurpose MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Kiihtyvyys Kytkin Polttoainekulutus Yhteensä 7 8 7 8 10 40 8 9 9 9 6 41 8 9 8 9 6 40 9 9 9 9 9 45 9 9 8 9 9 9 53 10 9 8 9 8 7 51 9 8 8 7 7 7 46 7 6 7 9 9 9 47 9 9 9 9 8 9 9 9 8 10 9 8 106 9 8 9 9 8 8 8 9 8 7 8 8 99 9 10 9 9 8 8 9 9 8 7 9 9 104 7 8 7 9 8 7 8 9 9 8 7 9 96 199 10 860 € 54,6 191 8 990 € 47,1 190 9 150 € 48,2 188 10 690 € 56,9 RUNKORAKENNE / OHJAUS Suuntavakaus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys/ohjaus Etujousitus Takajousitus Takajousitus (kaksipäällä) Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Matkustajan tilat Penkki/tankki/kuomuyhdistelmä Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Tuulilasi Mittaristo Ajovalot Jarru Melu kuljettajan korviin Mukavuus Varustelu Yhteensä Kaikki yhteensä Hinta euroa Pisteen hinta euroa KULUTUKSET JA PAINOT Lynx Adventure 600 ACE Polaris Indy 550 LXT 144 ES Ski-Doo GT 550 Sport Yamaha Venture Multipurpose 46 VERTAILUTESTI Polttoainekulutus L / 100 km (keskiarvo) Toimintasäde km Bensatankin tilavuus litraa 13,35 24,15 24,9 16,65 292 180 160 216 39 43,5 40 36 Multi Purpose onkin parhaiten kotonaan sileillä reiteillä, joilla voi pitää vauhtia. Ajoasento on hyvä ja toimiva, istuin tosin on aika pehmeä. Keulan jousitus on topakka eikä pohjaa vaikka ajaisi kovaakin päin patteja. Kuumoduliksi testin aikana ristitty Yamaha Venture Multi Purpose on muuhun kolmikkoon verrattuna painavan tuntuinen. Nopeassa ajossa ohjaus ei tunnu enää raskaalta ja kelkka tottelee paremmin kuskin liikkeitä. Kelkan ajettavuutta leimaa keveys ja mukavuus. Samasta syystä sukset pyrkivät väkisin suoraan, kun höllää kaasua tai painaa jarrua. Keulan jousitus on hempeämpi kuin telastossa, mutta silti se ei ole lähelläkään Ski-Doon tavattoman löysää etujousitusta. Kelkka kulkee kuten Polarikset aina, rauhallisesti ja viivasuoraan ilman yllätyksiä. Jammu on vertailun suurin kelkka, mutta kuljettajan ja matkustajan tilat ovat porukan pienimmät. Moottori on porukan voimakkain ja se liikuttelee isoa kelkkaa vaivatta. Isku tulee läpi varoittamatta ranteille asti ja tähän ei tarvita nopeutta paljon kävelyvauhtia enempää. Joka tapauksessa Polle on testin urheilullisin kelkka, mutta toimii myös monenlaisessa yleiskäytössä. Lynx Adventure LX 600 ACE, Polaris Indy 550 LXT 144 ES, Ski-Doo Grand To VERTAILUTESTISSÄ yllytä suuriin saavutuksiin rinteiden valloituksessa, on pitkämattoinen uusikoppainen 550 LXT 144 hyvä menemään lumessa. Kelkassa ei ole mitään huonoa, mutta se ei myöskään herätä suuria tunteita. Vaikka Lynx on erittäin mukava, kantaa jousitus myös kahden hengen kuorman hienosti. Paino tuntuu ajaessa ja varsinkin tiukoissa mutkissa, joissa raskas ohjaus vaikeuttaa matkantekoa. Ski-Doo GT 550 Sport on tasapaksu kokonaisuus. Ohjaus on kevyt ja muutenkin Ski-Doo on helppo ja mukava ajettava. Ajaminen on kevyttä ja metsässä pyörimisen lisäksi ”pikku-RMK” hyvä ajaa myös reitillä. Sami Jaakola: Lynx on kiistatta porukan paras kokonaisuus. Matkustaja kyydissä on ajettava todella hiljaa epätasaista reittiä, jottei telasto hakkaa pohjaan. Myös imuääni kuuluu kuskin pukille selvästi. Yamahan ajaminen vaatii eniten totuttelua ja ajo alkaa luistaa, kun antaa kelkan tehdä työn eikä yritä itse rimpuilla vastaan. Kaiken lisäksi pikku-RMK on hyvännäköinen kelkka. Ski-Doo kärsii Pollen tavoin puhallinkoneesta, joka meluaa ja syö paljon polttoainetta. Yamahan jousitus on porukan kantavin niin matkustajan kanssa kuin yksinkin ajaessa. Telaston jousitus on pykälää keulaa kantavampi, mutta edelleen liian löysä touringkelkkaankin. Hallintalaitteet ovat toimivat ja tutut aikaisemmista BRP:n kelkoista. Po- PISTEET 4-10 Lynx Adventure 600 ACE lariksen tapaan polttoainetta kuluu kohtuullisen reippaasti, ajoi sitten hiljaa tai kovaa. Polariksen alusta tuntuu olevan jousillaan: se nypyttää pikkupatissa ja on hieman pintakovan tuntuinen. Istuin ja ohjaustanko ovat matalammalla kuin Lynxissä
Kurun mukaan tekniikka on todettu varmatoimiseksi. Siinä safarikäytössä palvelevan moottorikelkan keskeisimpiä kriteerejä, jotka paljastuivat soittokierroksella muutamalle lappilaiselle safariyritykselle. - Painetta puhtaampien moottoreiden käyttöön tulee muun muassa matkanjärjestäjiltä Euroopasta. Samoilla linjoilla on Markku Kariniemi, jonka yrityksen kaikki safarikäytössä olevat kelkat ovat ACE-moottorilla liikkuvia Lynxejä. d Touring Sport 550 ja Yamaha Venture Multi Purpose NELITAHTISET YLEISTYVÄT SAFARIKÄYTÖSSÄ elppo ja kevyt käsiteltyys, kaksi henkeä kantava jousitus, luotettava tekniikka ja saasteettomuus. ACE-kelkkoihin olemme asentaneet lisäksi mekaanisia kaasun rajoittimia, Korhonen valaisee. Tavallisesti nelarit ovat olleet raskaita ja isoja, mutta ACE on rungoltaan ja mittasuhteiltaan ensimmäisiä, jotka vastaa- H vat meidän tarpeisiimme, Korhonen toteaa. Kelkka ei saa olla liian massiivinen ja tehon pitää olla helppokäyttöisessä muodossa. Ero tietysti kasvaa, kun vauhti nousee, Lapland Safaris Oy:n liiketoimintajohtaja Rami Korhonen sanoo. Se tietää usein koneremonttia. - Odotimme pitkään ennen kuin siirryimme nelitahtitekniikkaan. Polttoaineenkulutuksellakin on merkitystä, mutta ei niin suurta kuin olettaa voisi. Myös Safartica on siirtynyt liki kokonaan ACE-moottoreihin kalustossaan. Safariyrityksen asiakkaista merkittävä osa tulee ulkomailta ja suurimmalle osalle kelkka on entuudestaan vieras ajoneuvo. Normaalia kulumista näillä kilometrimäärillä tietysti tulee.. Vuokrakäytössä nelitahtiset eivät kuitenkaan toimi yhtä hyvin. Usein safarit ajetaan kaksi päällä, jolloin jousitus joutuu koville etenkin alkutalven reiteillä. Ilman valvontaa asiakkaat kippaavat kelkkoja nurin, eivätkä ehdi sammuttaa niitä ajoissa. Rovaniemellä safareille lähdetään ihan kaupungin keskustasta, joten ympäristön asukkaatkin ovat ottaneet uuden tekniikan mielihyvin vastaan. Tietysti asiakas haistelee mieluummin luontoa kuin pakokaasun käryä. Jousitus ei tietenkään saa olla mikään urheilukelkan jousitus, mutta kantava sen pitää olla, Rovaniemellä ja Ylläksellä toimivan Safartican toimitusjohtaja Raimo Kuru sanoo. - Toimimme luontomatkailun alalla, jossa kelkkailu on usein vain väline jonkin kohteen tai aktiviteetin äärelle pääsyyn. Vanhat puhallinkoneet menevät samoilla, parin-kolmenkymmenen kilometrin tuntivauhdeilla reilulla 10 litralla. - Nykyaikainen nelitahtimoottori menee safariajossa kahdeksalla litralla satasella, jopa alle. - Kone on ollut erittäin varmatoiminen pieniä sähköjuttuja lukuun ottamatta. Rovaniemellä pääpaikkaansa pitävällä Lapland Safaris Oy:llä kelkkoja on yli 400, joista tällä hetkellä yli puolet on 600-kuutiosella ACEmoottorilla varustettuja Lynx Adventureja. Tämän päivän ympäristötietoinen asiakas arvostaa hiljaisuutta ja päästöttömyyttä. - Totta kai kulutuksella on merkitystä, mutta kyllä kelkkoihin menevä bensa on safariyrittäjän pienimpiä menoeriä, Levillä ja Rovaniemellä toimivan Enonvene Oy:n toimitusjohtaja Markku Kariniemi lisää. - Jos alusta on veltto ja koko ajan pohjassa, ei asiakas luonnollisesti nauti ajamisesta. Jos letkassa on useampi kaksitahtisella puhallinkoneella varustettu kelkka, saavat jonon perimmäiset nenäänsä melkoisen katkun. - Silloin helppo ja kevyt käsiteltävyys ovat oleellisia asioita
läppäventtiilit Teho: 60 hv Iskutilavuus: 544 cc Kaasutin: 2 x Mikuni VM34 Variaattori: IBC Powerblock50 / Invance Tela (lev., pit.,harjak.): 38 x 366 / 3,4 cm Etujousitus: Pro Ride, RydeFX MPV HPG -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: Indy, RydeFX/ RydeFX MPV HPG -kaasuisk., jousto 353 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122 cm Pituus: 315 cm Raideväli: 108 cm Ilmoitettu paino: 212 kg (kuivapaino) Pa-säiliö: 43,5 l Hinta: 8 990 euroa Polaris Indy 550 LXT 144 ES TEKNISET TIEDOT Moottori: Rotax 600 ACE, 2 syl., 4-tahti, nestejäähd. levy Leveys: 127 cm Pituus: 316 cm Raideväli: 108 cm Ilmoitettu paino: 278 kg (ajokunnossa ilman bensoja) Pa-säiliö: 36 l Hinta: 10 690 euroa VERTAILUTESTI www.mk-lehti.fi. Teho: 57 hv Iskutilavuus: 553,4 cc Kaasutin: 2 x Mikuni VM 30 Variaattori: eDrive / QRS Tela (lev., pit.,harjak.): 41 x 349 / 3,2 cm Etujousitus: Kaksois-A-tukivarsi, Motion Control kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: SC-5M, Motion Control/ HPG -kaasuisk., jousto 340 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122 cm Pituus: 311 cm Raideväli: 108 cm Ilmoitettu paino: 225 kg (kuivapaino) Pa-säiliö: 40 l Hinta: 9 150 euroa Yamaha Venture Multi Purpose TEKNISET TIEDOT 48 Moottori: Yamaha 2-syl., 4T, nestejäähd. Teho: 60 hv Iskutilavuus: 600 cc PA suihkutus: EFI Variaattori: eDrive / QRS Tela (lev., pit.,harjak.): 38 x 349 / 3,4 cm Etujousitus: A-LFS, MC-kaasuisk., jousto 242 mm Telasto: PPS-3500, MC / HPG 36 -kaasuisk., jousto 340 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 123 cm Pituus: 295 cm Raideväli: 108 cm Ilmoitettu paino: 245 kg (ajokunnossa ilman bensoja) Pa-säiliö: 39 l Hinta: 10 860 euroa Ski-Doo Grand Touring Sport 550 TEKNISET TIEDOT Moottori: Rotax 550SK, 2-syl., 2T, puhallinjäähd., läppävent. MITTAUSTULOKSIALynx Adventure LX 600 ACE, Polaris Indy 550 LXT 144 ES, VERTAILUTESTISSÄ Ski-Doo Grand Touring Sport 550 ja Yamaha Venture Multi Purpose Lynx Adventure LX 600 ACE TEKNISET TIEDOT Moottori: Fuji, 2-syl., 2T, puhallinjäähd. Teho: 80 hv Iskutilavuus: 499 cc PA suihkutus: EFI Variaattori: YXRC Tela (lev., pit.,harjak.): 41 x 366 / 3,2 cm Etujousitus: Erillisjousitus, kaksoiskolmiotuki, kaasuisk., jousto 208 mm Telasto: Pro Comfort 144, KYB 36 / KYB 36 -kaasuiskarit, jousto 313 mm Jarru: Hydr
Pidätämme oikeuden muutoksiin. Maahantuoja: Arctic Cat Finland myös Facebookissa www.sumeko.fi Arctic Cat -tuotteita nyt verkkokaupasta! www.dreamz.fi. 24 %. ZR6000 - PARHAAT SPORTTIKELKAT KOVAAN AJOON! CCAT.FI I T C R A . 13 990 € Hinnat sisältävät alv. 12 670 € / 12 990 € (sähköstartilla) ZR 6000 SP RR sh. WWW Tarkista paikkakuntasi koeajokelkkatilanne arcticcat.fi -sivuilta ja varaa oma koeajosi! ZR 6000 El Tigre sh. Hintoihin lisätään mahdolliset toimituskulut
Kaiken lisäksi edessä on kaksi iskaria ja jousta rinnakkain ja telastossa kaksi peräkkäin. TEKNIIKK AA JOUSITUKSEN SÄÄTÄMINEN Nykykelkoissa istutaan melkein etupukin päällä, joten se kuormittuu patikossa usein eniten. Vaikka kyseessä ei ole edes iso patti pitää tässäkin tilanteessa etupukissa olla kohtuullisen paljon puristuspuolen nopean liikkeen vaimennusta, ettei iskari pohjaa. Kun soppaan heitetään vielä nykyaikaisten kaasuiskareiden vaimennusten säätömahdollisuudet, niin hommaan saadaan aika monta muuttujaa! TEKSTI JA KUVAT: JUKKA HELMINEN 50 TEKNIIKKAA www.mk-lehti.fi. KAIKKI VAIKUTTAA KAIKKEEN! Moottorikelkka on ainoa ajoneuvo, jossa on kolme iskunvaimenninta ja jousta peräkkäin. Pelkästään jousien esijännityksiä muuttamalla voidaan vaikuttaa ajo-ominaisuuksiin. Tässä on tyypillinen tilanne jossa kuski on pompauttanut kelkan edellisestä patista seuraavaan, mutta rytmitys ei ole onnistunut ja etupukki törmää vastapattiin
Kaiken lisäksi erilaiset telastot tuottavat erilaisia männänvarren nopeuksia, joten se mikä jossain toisessa kelkassa on hidasta männän varren liikettä saattaa toisessa olla jo nopeaa. Iskunvaimennin toimii kahteen suuntaan. Kelkka tuntuukin mukavalta ja tela pysyy maassa kun hitaan puolen vaimennusta on vähän. Telaston iskarit hakkaavat nopeassa tahdissa molempiin suuntiin, mutta öljyn virtaus on kuitenkin melko vähäistä. Hidas puristusvaimennus on kuitenkin pääroolissa silloin, kun jousitukseen kohdistuu pitkäkestoinen kelkkaa alaspäin painava voima. Toisaalta kovassa vauhdissa jo pienempikin vastapenkka aiheuttaa sekä suksien että alustan iskareihin nopeaa liikettä. Jousen esijännityksen muuttaminen vaikuttaa kolmeen asiaan: kelkan kulkukorkeuteen, kulkuasentoon ja jouston alkuherkkyyteen. Liika paluuvaimennus myös tuntuu epämukavuutena, jos se estää liian tehokkaasti jousituksen avautumista patin jälkeen. Paluuvaimennus siis estää jousta pompottamasta kelkkaa. Tarvitaan siis melko vähän hitaan puolen vaimennusta ja reilusti nopean puolen vaimennusta. TEKNIIKKAA 51. Edessä taas kaarreajo tasaisella reitillä aiheuttaa hitaan männänvarren liikkeen ulkokurvin puoleiselle suksen iskarille. Hitaan ja nopean vaimennuksen ero ei ole kuitenkaan selkeä, vaan lähinnä yhtä tarkka kuin se kuuluisa veteen piirretty viiva. ässä artikkelissa käsitellään jousituksen säätämistä yleisellä tasolla. Esimerkki nopeasta puristusvaimennuksesta on mikä tahansa kovemmassa vauhdissa reitillä vastaan tuleva terävä patti, esimerkiksi pieni veto-oja. Paluuvaimennus hillitsee jousituksen liikkeitä silloin, kun jousi palauttaa jousituksen montun jälkeen takaisin täyteen mittaansa. Kelkassakin on tavallaan alusta, mutta selvyyden vuoksi tässä artikkelissa kirjoitetaan erikseen etujousituksesta, eli suksien jousituksesta ja telastosta. Esimerkkinä tämmöisestä tilanteesta toimii vaikkapa pitkä loiva muutaman metrin mittainen kuoppa reitillä. Menee siis tavallaan jo ?loso?an puolelle. Riittävä paluuvaimennus saa jousituksen rauhoittumaan, mutta liika paluuvaimennus aiheuttaa jousituksen pakkaamista peräkkäisissä pateissa. Jousien esijännityksen lisäksi myös telaston etupukin rajoitinremmi vaikuttaa kelkan kulkuasentoon. Esijännityksen lisääminen vaikuttaa aina jousituksen alkuliikkeen herkkyyteen, eli se lisää pintakovuutta. Nimitykset eivät liity suoranaisesti ajovauhtiin, vaan iskunvaimentimen männänvarren nopeuteen. Sopivan jäykät jouset ja riittävä hitaan puolen puristusvaimennus estää keulaa pohjaamasta, vaikka se käykin todella syvällä kuten kuvasta näkyy. Paluuvaimennus puolestaan vaimentaa jousituksen avautumista patin jälkeen. Tällöin kelkka kulkee jo parin patin jälkeen matalana, jolloin jousituksen herkkä alkuosa on poissa pelistä. Tässä ajetaan loivaan notkelmaan, jolloin iskareihin kohdistuu paljon voimaa mutta liike on hidasta. Jos tällaisessa tilan- teessa nopeaa puristusvaimennusta ei ole tarpeeksi, lyö monttu läpi ja jousitus pohjaa. T www.mk-lehti.fi Puristusvaimennus jaetaan usein kahteen osaan: hitaaseen (low speed compression) ja nopeaan (high speed compression). Moottorikelkan jousituksesta puhuttaessa käytetään usein autoihin paremmin sopivaa sanaa alusta. Puristusvaimennusta tarvitaan jousituksen kasaan painumisen aikana. Suksien iskareissa tilanne on sama, mutta sopivasti pattimerta ristiin ajamalla toinen suksi saa aika-ajoin kovia pitkäliikkeisiä tällejä jolloin mennään jo selvästi nopean vaimennuksen puolelle. Jousen esijännityksen kiristäminen ei tee jousesta sen jäykempää, kuten joskus kuulee puhuttavan, vaan esijännitys vaikuttaa siihen voimaan, joka tarvitaan, että jousi alkaa painua kasaan iskun voimasta. Ensimmäiseksi selvitellään asiaan liittyviä termejä. Esimerkiksi hitaassakin vauhdissa terävään ojanreunaan osuva suksi aiheuttaa jo sellaisen tällin iskarille, että ollaan nopean liikkeen puolella. Tiuhaa nimismiehen kiharaa ajettaessa ollaan useissa tapauksissa sen veteen piirretyn viivan kohdalla. Paluuvaimennus on ehkä vaikeimmin ymmärrettävä ja havainnoitava iskunvaimennuksen osa-alue. Telasto taas jaetaan etu- ja takapukkiin sekä niissä oleviin jousiin ja iskunvaimentimiin
< Totaltekin iskareissa nopean ja hitaan puristusvaimennuksen säädöt ovat rinnakkain lisäsäiliön kyljessä ja niitä kierretään kuusioavaimella. 52 TEKNIIKKAA www.mk-lehti.fi. Yleistä säätämisestä Nyrkkisääntö säätämisessä on ajaa mahdollisimman pehmeällä jousituksella. Suuri osa enduron kärkikuljettajista ajaa yllättävän pehmeällä jousituksella. Jos kelkassasi on kaksi- tai kolmisäätöiset iskarit, eli erillinen paluuvaimennuksen säätö sekä hitaan ja nopean puolen puristusvaimennuksen säätö, niin ruuvaa vain yhtä kerrallaan. Säätöjen muutosten toteaminen onnistuu parhaiten kokeilemalla kelkkaa ennen ja jälkeen säätötoimenpiteiden samalla ajoalustalla. Kierrejousessa ei esijännitystä saa kuitenkaan ruuvata olemattomiin, sillä se saattaa aiheuttaa jousen alapään kannatinlevyn irtoamisen. Käännä siis ainakin aluksi säätöjä useampi pykälä kerrallaan, jotta todella huomaat miten ne vaikuttavat. TEKNIIKK AA JOUSITUKSEN SÄÄTÄMINEN Hankalaksi paluuvaimennuksen havainnoinnin tekee myös se, että kaikki kelkan jousituksen pompottaminen ei johdu paluuvaimennuksen puutteesta. Puristuspuolen säädöt ovat lisäsäiliön kyljessä ja paluuvaimennus varren puolella. Muuten et tiedä mikä vaikuttaa mihinkin! Seuraavassa tekstissä käsitellään lähinnä urheilukelkkoja, joissa on sellaiset iskarit joissa on pikasäädöt puristus- ja paluuvaimennukselle. Jousen esijännityksen säätämistä varten pitää ”lukkomutteri” ensin avata jousta paikallaan pitävästä ”säätömutterista”. Kun kelkassa on kuljettajan painolle sopivan jäykät jouset, niin ne toimivat aina parhaiten kun esijännitystä on mahdollisimman vähän. Jos kelkassasi on ulkoiset pikasäädöt vaimennukseen ja etenkin jos säätöalue on laaja, ei hommassa kannata sievistellä. Ellei se riitä niin silloin osaava iskariseppä laittaa simmityksen kohdalleen ja samalla huoltaa kepit. Lynxin Rave-mallistossa on kaikissa neljässä iskarissa säädöt hitaalle ja nopealle puristusvaimennukselle ja paluuvaimennukselle. Esimerkiksi SkiDoo Renegade Backountryssa ja Lynxin ACE 900 ja 600 E-TEC Xrim-malleissa on kuvassa näkyvä punainen klickerisäätö alapäässä. Koeajot tulee toistaa mahdollisimman samankaltaisina kerta toisensa jälkeen, jotta ajotavan muutokset eivät vaikuta tulokseen. Ei siis liian pehmeällä, jolloin iskarit pohjaavat vaan siten että koko jousituksen liikematka on käytössä isoimmissa ryskyissä. Hiukan pehmeä jousitus ei salli hullua pommittamista vastapatteihin, mutta niihin voi ajaa hiukan rauhallisemmin ja säästää kulutetun ajan seuraavassa mutkassa ja suoralle kiihdytettäessä. Kun osaat kertoa mahdollisimman hyvin kelkkasi mahdollisista jousitukseen liittyvistä ongelmista, niin säädöt saadaan kohdalleen joko vain jousia ja rajoitinremmiä säätämällä. Jousen esijännityksen säätäminen onnistuu helposti, sillä Totaltekissa ei ole säädössä lukitusta. Riittävä pintaherkkyys tuo nopeutta siis myös kisakäytössä. Esijännityksen lisääminen huonontaa aina pintaherkkyyttä. > Joissain iskareissa on vain yksi niin sanottu neulasäätö. Liukkaalla pinnalla maaston muotoja hyvin seuraava telamatto antaa parhaan kiihtyvyyspidon. Muissa tapauksissa kelkka kannattaa viedä osaavalle korjaamolle, jolla on mieluiten tietotaitoa juuri oman kelkkamerkkisi iskareiden säätämisestä. Kun teet muutoksia, kirjaa ne ylös, jotta osaat palata lähtötilanteeseen, mikäli muutokset eivät tuota toivottua tulosta. Vain harva jaksaa ajaa kovaksi säädetyllä kivireellä ainakaan pitkään. Se vaikuttaa eniten paluuvaimennukseen, mutta koska se tukkii männän ohivuotoa niin sillä saa lisää jäykkyyttä myös puristuspuolelle. Pompottamista voi aiheuttaa myös ylikova puristusvaimennus tai liian jäykät jouset
Jos suksipainetta on tolkuttomasti saattaa telamaton etuosa olla jopa osittain ilmassa, jolloin kelkka sutii paljon etenkin kovalla alustalla. Etujousitus 1. Jos esijännityksen lisääminen ei tuota toivottua tulosta, tarvitaan pykälää jäykempiä jousia. Esimerkiksi suoraan reitin poikki kulkevaan pattiin ajettaessa kelkka heittää keulan korkealle, on puristusvaimennusta liikaa. Suksen esijännitystä voidaan säätää laajemmalla skaalalla kuin telaston jousia. Säätö tehdään säätämällä puristusvaimennuksen pikasäätöjä reilusti pehmeämpään suuntaan. Jos etupää tuntuu hermostuneelta ja kovalta. Löysemmällä olevat etujouset lisäävät kallistelua kaarteissa, liian kova etupukki taas saattaa heittää perää sivuttain kun patikossa löysätään kaasua ja löysä takapukki aiheuttaa liikaa keulimista. Etujousituksen liiallinen paluuvaimennus on vaikeampi havaita kuin takajousituksen liiallinen paluuvaimennus. Se aiheuttaa samankaltaisia ongelmia kuin takajousituksen tapauksessa, mutta koska kiihdytyksissä kelkan paino on telalla, ei etujousituksen pakkaustaipumusta huomaa yhtä helposti. Kuvassa näkyvät rajoitinremmit ja reijät, joiden avulla remmiä saa lyhennettyä. 4. Vähäisemmän suksipaineen lisäksi remmin pidentäminen antaa myös enemmän pitoa telalle. Ohjauksen purevuutta voi lisätä myös lisäämällä etujousien esijännitystä. Pieniä muutoksia varten voi säätää esimerkiksi pelkästään etujousien tai etupukin jousen esijännitystä. Suksipaine ja ohjaus Telaston etupukin rajoitinremmillä vaikutetaan suksipaineeseen eli siihen, miten paljon painoa on kelkan suksien ja etujousituk- sen varassa. Remmin lyhentäminen taas lisää suksipainetta ja vähentää telan pitoa. Helpoimmin liiallisen paluuvaimennuksen huomaa ajettaessa tasaisella nopeudella reittiä, jossa on useita perättäisiä patteja. Siis hiukan samaan tapaan kuin housuissa vyötä. Mitä löysempi suksen iskunvaimentimen jousi, sitä enemmän esijännitystä kestää lisätä. Hitaan liikkeen vaimennus toimii siis tavallaan myös kallistuksenvaimentimena, koska se estää keulaa kaatumasta ”kulman ympäri”. Jousia päinvastoin säätämällä suksipainetta saa tietenkin vähennettyä. Rajoitinremmiä säädetään siirtämällä kiinnityspultteja eri reikiin. Kun keula saadaan rauhoittumaan, pitää varmistua siitä, että paluuvaimennusta ei tule liikaa. Se tekee ajosta vakaan, sillä kallistelu kurveissa ja keulan vaipuminen jarrutuksissa vähenee. www.mk-lehti.fi Lääkkeenä on puristusvaimennuksen vähentäminen. Lisää esijännitystä kiertämällä etujousen kiinnityssysteemiä. Jos rajoitinremmiä löysätään, etupukin joustovara kasvaa ja suksilla on vähemmän painetta ja kelkka käyttäytyy aliohjaavasti. Kierretään jousta sen verran, että vaipuminen vähenee. Jos keula toimii hyvin pienissä epätasaisuuksissa, eikä isommissa pateissakaan pohjaa, mutta tulee ulos niin voimakkaasti, että keula pomppaa on paluuvaimennusta liian vähän! Lisää paluuvaimennusta niin paljon, että jousitus tulee rauhallisemmin ylös, eikä nakkaa enää keulaa taivasta kohti. Säädä seuraavaksi nopean liikkeen vaimennus niin pehmeäksi kuin mahdollista jousituksen pohjaamisen kannalta. 2. Ylimääräinen paluuvaimennus ilmenee etujousituksen pintaherkkyyden häviämisenä. Jousitus on siis niin kova, että reittiajossa isonkaan epätasaisuuden aiheuttama voima ei saa iskunvaimenninta painumaan vaan se ainoastaan pompauttaa keulaa ylöspäin. Nyrkkisääntönä yksi kierros vaikuttaa noin 1,5 millimetriä. Suksipaineen lisäämiseksi vaihtoehtoinen ratkaisu on lisätä takapukin esijännitystä ja vähentää etupukin esijännitystä. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että kun remmi on lyhyenä, suksipainetta on paljon ja kelkka kääntyy terävästi. Jos kelkassasi on suksissa hitaan ja nopean liikkeen puristusvaimennuksen säätö, niin toimi seuraavasti: aloita säätäminen tekemällä hitaan liikkeen vaimennus niin jäykäksi kuin mahdollista mukavuuden kärsimättä. TEKNIIKKAA 53. Koko ajan pitää kuitenkin muistaa että kelkassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos kelkka vaimennuksen säädöistä huolimatta kallistuu kurveissa ja keula vaipuu jarrutuksissa, tai jos kelkan keula on matalalla on syynä liian vähäinen jousen esijännitys tai liian löysä jousi. 3. Käännä säätöjä reilusti auki, jotta huomaat onko sillä vaikutusta
Säätö kannattaa tehdä reilulla hyppäyksellä vääntämällä vaimennusta usean naksauksen verran, jotta eron huomaa. Vähennetään puristusvaimennusta. Kolmisäätöisessä iskarissa vähennetään hitaan puolen vaimennusta muutama naksu. Jos se ei tunnu auttavan, niin seuraavaksi säädetään takajousta tiukemmalle. Asentoja on perinteisesti kolme, mutta Ski-Doossa nykyään kuusi. Tällöin takapukissa on liian löysä jousi tai takaiskarissa on liian vähän hitaan puolen puristusvaimennusta. Kiihdytyksissä pito on huono, eikä telalla ole pitoa. Tällöin puristusvaimennusta on liikaa. Myös pohjaamista saattaa esiintyä. Keulimisen eston ja telaston painon siirron lisäksi se vaikuttaa aina jonkin verran myös jousitukseen. Tällöin on liikaa paluuvaimennusta, jolloin jousitus pakkautuu eikä ehdi palautua täyteen asentoonsa ennen seuraava iskua. Jos takapukissa on kierrejousi löysätään jousta 1 kierros. Jos huollot on tehty ajallaan ja vaimennin muuten teknisesti kunnossa, lisätään puristusvaimennusta ulkopuolisista pikasäädöistä. Reilumpi kytkentä tekee jousituksesta myös jäykemmän, koska se ottaa etuiskarin nopeammin mukaan talkoisiin. < Eri merkeillä on hiukan erilaisia kytkentäsäätöjä. Takapukin hakaneulajousia säädetään kuvan kolmion muotoisesta palikasta. Jos takapukissa on hakaneulajouset ja ne ovat löysimmässä asennossa ei esijännitystä ole mahdollista vähentää. Jos jousitus ottaa ensimmäisen montun hyvin, mutta tuntuu epämukavan kovalta seuraavissa pateissa. Kytkentä vaikuttaa siis aina jousituksen kantavuuteen. Ilmaiskarissa vähennetään painetta. Jos sekään ei auta, niin takapukkiin pitäisi vaihtaa jäykempi jousi. Kuvassa XF-mallin Arctic Catin takaiskari, jonka paluuvaimennuksen klickerin ruuvi näkyy kuvassa. Nopeammin kytkevä takapukki vähentää keulimista, mutta vaikeuttaa myös painon siirtoa vaikkapa ojien ylityksissä. Aivan ensimmäiseksi pitää selvittää, että onko iskunvaimentimia huollettu ja koska viimeksi. Jos kelkka tuntuu epämukavan kovalta ja kulkee levottomasti pienissä pateissa. Kun jousitus ei enää pohjaile liian helposti, on vaimennusta riittävästi. Muutos kannattaa tehdä reilulla kädellä, sillä siten saa parhaiten selville onko jousitus yksinkertaisesti liian kova ja että onko ulkopuolisilla säädöillä ylipäätään mahdollista parantaa tilannetta. www.mk-lehti.fi. Jos kelkka keulii liikaa kiihdytyksissä ja mutkista ulos tultaessa. TEKNIIKK AA JOUSITUKSEN SÄÄTÄMINEN Telaston jousitus 1. Tässä kannattaa muistaa että mutkasta ulos kiihdytettäessä ei kelkan kallistelu koskaan johdu etuiskareista tai jousista! 2. Ensin kannattaa kokeilla lisätä hitaan puolen puristusvaimennusta. Etuiskareiden pikasäädöt ovat helposti käsillä, mutta telastossa ei homma onnistu välttämättä kuin elokuvissa ainakaan kenttäolosuhteissa. Kuvassa Ski-Doon punainen säätöpala, jossa on neljä asentoa. 54 TEKNIIKKAA Jos kelkka on ilman kuormaa normaalin korkuinen, eli jousitus ei makaa jo kelkan omasta painosta selvästi, on syy liian vähäinen puristusvaimennus. 4. Vähennetään paluuvaimennusta. Esimerkiksi Lynx Rave RE-mallin KYBin ja Totaltekin paluuvaimennuksen säädön muutokset ovat isoja, joten useamman kuin neljän/viiden naksauksen aukaiseminen saa takajousituksen pomppaamaan liian rajusti ulos, mikä aiheuttaa perän viskelyä ja tekee ajamisesta epävarman tuntuista. Telasto pohjaa helposti pienissäkin pateissa. Jos telasto tuntuu kovalta pienissä epätasaisuuksissa, mutta käyttää koko joustomatkan isommissa pateissa, on syy jousen liiallisessa esijännityksessä tai liian suuressa hitaan puolen puristusvaimennuksessa. Jos jousien esijännitystä on mahdollista vielä vähentää, niin sekin saattaa auttaa. 5. 3. Kytketyssä alustassa on usein takapukissa säätöpalikka, jolla keulimiseen voidaan myös vaikuttaa
Hallitusti keuliva kelkka puolestaan on turvallisen tuntuinen, jos reitillä on paljon isoja ja yllättäviä patteja. Siitä johtuen isompi mäntä on parempi, joten 46-millisellä männällä varustettu iskari kestää pidempään huoltamatta kuin pieni 36-millinen. Kelkka keikkuu etupukin yli ja erityisesti pattiseen mutkaan tultaessa kelkka pyrkii muljahtamaan ulkokurvin suksen varaan. Jos pehmentämisen jälkeen kelkka pyrkii edelleen kallistelemaan mutkassa, on etujousituksen esijännitystä syytä lisätä. Jousituksen lisäksi kelkan käyttäytymiseen vaikuttavat olennaisesti myös suksi, eli onko se leikkaava vai enemmän aliohjaava. os nykyaikaisia alumiinirunkoisia iskunvaimentimia ei ole huollettu ensimmäisen 500 – 750 kilometrin jälkeen tai huollot on muuten laiminlyöty useamman kauden aikana, on iskunvaimentimen putkesta irronnut alumiini ja öljyn sekoitus melkoista sotkua. Öljyt myös väsyvät käytössä ja siihen suurin syy on kavitoiminen. Esimerkki aiheesta, joka jakaa kuskit kahteen leiriin, on telaston painonsiirto. Tämä toimii siis esimerkiksi Lynxissä ja Polariksen Rushissa. Ajotyylejä ja –maastoja on sen verran laaja kirjo, että yhdellä säädöllä ei voi hoitaa kaikkia tilanteita. Jos telasto tuntuu patikossa kiihdytettäessä ja muutenkin veto päällä kovalta, sekä pyrkii veto päällä nakkelemaan sivulle. Männänvarren painuessa J www.mk-lehti.fi sisään, syntyy männän taakse alipaine, joka aiheuttaa simmien avautumisen ja päästää öljyn virtaamaan männän reikien läpi. 9. Aurauksella olevat sukset tekevät aina ohjauksesta tuikkivan, jolloin muiden asioiden huomioiminen on vaikeaa. Se kannattaa kuitenkin muistaa, että jos iskarissa on neulaventtiilillä toimiva paluuvaimennuksen pikasäätö, kuten esimerkiksi Öhlinsissä ja Kyb HPG:ssä, ei säätö saa koskaan olla melkein kokonaan kiinni. MIKSI ISKARIT VÄSYVÄT. Vähennä esijännitystä mikäli se on mahdollista. Liian kova etupukin jousi tai puristusvaimennus kuvitellaan usein joko liian vähäiseksi suksien paluuvaimennukseksi tai liian kovaksi puristusvaimennukseksi. Kun männän läpi virtaavan öljyn määrä on suurempi kuin pienellä männällä, on sitä aina helpompi kontrolloida simmeillä, ja voidaan muodostaa suurempia voimia. Etupukin osuessa pattiin kelkka nakkaa keulaa ilmaan. Jos kelkka nakkaa perää suoraan ilmaan terävissä pateissa on syynä liian vähäinen takaiskarin paluuvaimennus. TEKNIIKKAA 55. Siis koska kavitointi johtuu liian suurista paine-eroista männän eri puolella, niin mitä pienimmil- Lopuksi Se minkälainen säätö toimii parhaiten juuri sinulle, on asia, mikä pitää löytää itse. Myös jäykemmät suksen jouset voivat tulla kyseeseen. Jos klikkerit ovat joko melkein kokonaan auki tai kiinni, on perussäätö pielessä ja silloin pitää muuttaa simmitystä. 7. Löysää etupukin jousta ja vähennä puristuspuolen vaimennusta. Ajaessa pitääkin opetella aistimaan nakkaako kelkka keulaa pystyyn kun sukset osuvat vastapattiin vai osuuko siihen telamaton etuosa, jolloin etupukin jousi/iskari kuormittuu voimakkaasti. Isommalla männällä olevan iskarin toiminta alue on myös laajempi ja se on helpompi säätää. Toiset arvostavat kelkkaa, joka kulkee rata-automaisesti sukset maassa kaiken aikaa, kun toisen kuljettajan kelkan pitää kulkea takapainoisesti, keula korkealla ja takakääntöpyörä maassa. Myös takajousen esijännitystä voi vähentää mikäli mahdollista. Näin simmitys voi olla herkkä, jolloin kavitoimista ei tapahdu. Suksen muoto, kuten kölin korkeus vaikuttaa myös suksipaineeseen. Kaasuiskunvaimentimessa kavitoimista tapahtuu yleensä puristus- eli sisäänpäinliikkeen aikana. Erilaiset alustan geometriat vaikuttavat myös iskunvaimentajan männänvarren nopeuteen ja mitä pidempi on iskarin liike suhteessa joustomatkaan sitä vähemmän työtä öljy ja vaimennin joutuvat tekemään. Eri iskariöljyt kestävät lämpenemistä ja myös mahdollista kavitoimista eri tavalla. Tällöin etupukissa on liikaa jousen esijännitystä ja ehkä myös liikaa puristuspuolen vaimennusta. Kavitoimista pyritään estämään korkealla kaasun paineella ja kasvattamalla iskunvaimentimen läpimittaa, jolloin männästä saadaan suurempi ja öljyn suhteellinen virtaus pienenee. Jos takajousitus on ylikova ja telaston jousitus tuntuu kauttaaltaan epämukavalta eikä myötäile ajoalustaa. Tällöin etupukki on kytkemättömässä alustassa yleensä liian kova. Jos kelkan perä nakkelee kovavauhtisessa jarrutuksessa ja myös kun patikossa höllää kaasua ja päästää kelkan rullaamaan. Vähennä takimmaisen iskarin puristuspuolen vaimennusta. Vähennetään etujousituksen esijännitystä ja/tai vähennetään puristuspuolen vaimennusta. Molemmat heittävät omalla tavalla myös suksia ilmaan. Jos kaasun paine on liian alhainen, ja/ tai iskunvaimentimeen kohdistuu niin nopea liike, että öljy ei ehdi virtaamaan riittävän nopeasti syntyy kavitoimista. Öljyt myös palautuvat ”kiehumisesta” eri tavalla, joten on tärkeää käyttää nimenomaan kaasuiskunvaimentimiin tehtyjä erikoisöljyjä. Tärkeää on myös huolehtia että suksissa on haritusta vähintään muutama milli. Molemmissa lähestymistavoissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Tavallinen kelkkailija ei voi vaikuttaa ilmiöön, jos perusasiat ovat pielessä. Tällaista kelkkaa on täysin turhaa edes yrittää säätää, eivätkä pikasäädöt enää yleensä edes vaikuta mitenkään. 8. Kytketyn alustan kanssa operoitaessa voit kokeilla lisätä takapukin hidasta puristusvaimennusta tai vaihtoehtoisesti lisätä etupukin paluuvaimennusta. Tällöin takapukki on liian kova. Kavitoiminen johtuu siis joko liian nopeasta liikkeestä tai liian kovasta puristuspuolen simmityksestä suhteessa männän kokoon. 10. 6. Lisätään paluuvaimennusta pari naksua kerrallaan, kunnes takakorkeat vähenevät. Sama ilmiö voi tulla vastaan myös jos molemmat puristuspuolen pikasäädöt ovat täysin auki, jolloin nopeassa iskussa kavitaatiota syntyy kun kaikki öljy pyrkii ”löysemmin lurahtamaan” lisäsäiliöön ja jättöpuolelle, eli tiivistepään ja männän väliin ei tule korvaavaa öljyä, jolloin siis paineero muodostuu liian suureksi. Kavitoiminen siis liittyy ajotilanteisiin ja teknisiin ratkaisuihin, jossa männänvarren nopeus on suuri. Myös suksen ohjainraudan pro?ili ja kovametallin pituus vaikuttaa ohjaukseen. Tällöin ylikova jousitus aiheuttaa sutimista etenkin kovalla ajoalustalla, sillä kelkan takapää pomppii eikä alusta siirrä painoa riittävästi. Sukset maassa kulkeva kelkka ohjautuu terävästi ja on nopea erityisesti tasaisella jäljellä. Näin öljy alkaa kiehua ja siihen syntyy kuplia ja vaimennusteho heikkenee. Esimerkiksi jousituksen jäykkyys on asia, joka jakaa aina mielipiteitä, sillä se mikä on toiselle pehmeä, on toiselle kova. Kavitaatio on ilmiö, jossa neste alkaa kiehua paineen laskun johdosta. Periaatteessa kavitoimisessa on siis kyse hiukan samasta ilmiöstä, kuin veden kiehuessa siihen syntyvistä kuplista. Iskareiden pikasäädöistä kannattaa muistaa, että ne ovat hienosäätöä varten. Yleensä kavitaatio yhdistetään laivojen ja veneiden potkurien aikaansaamaan paikalliseen alipaineeseen. lä paineilla tarvittava vaimennusvoima saadaan aikaiseksi, sitä vähemmän ongelmia ilmenee. Neulaventtiili tukkii samalla myös sisäänvaimennuksen ohivirtausta ja silloin ollaan tilanteessa, jolloin kavitoiminen on todennäköistä. Puristusvaimennusta vähennetään aluksi usean naksauksen verran ja kokeillaan tapahtuuko muutosta parempaan
Testin jälkeen kelkalla ajettiin vielä muutama sata kilometriä ennen ensimmäistä huoltoa. Taivaalta satoi vettä, lämmintä oli viisi astetta ja reiteillä sai välillä ajaa vesicrossia. Sen seurauksena ohjaus löi käsille napakasti, jolloin oh- www.mk-lehti.fi. Kelkalle on tehty ensimmäinen takuuhuolto ja se ehti olla mukana myös vuodenvaihteen 600-kuutioisten vertailutestissä. Tämä rankaisi pariin otteeseen suksen pudottua mutkassa monttuun, jonka pohjalla oli kivi. Reilun 200 kilometrin sisäänajon jälkeen kelkka meni heti kovaan koitokseen vertailutestiin, josta voitte lukea lisää toisaalta tästä lehdestä. Yksi käyttötestin tavoitteista olisi saada El Tigrestä leppoisa ja ripeä reittikelkka monipuoliseen käyttöön eikä enduropolkujen paukutukseen soveltuvaa pattihakkuria. Kelkan moottorista tuli heti ?ilis, että nyt on ruiskumoottoriin saatu terävyyttä ja venyvyyttä. ääsimme keväällä 2013 ajamaan esituotantosarjan El Tigrellä ja heti ensimetreistä lähtien tuli sellainen olo, että tämä on pakko saada käyttötestiin. Maahantuojan kanssa neuvoteltuamme päädyimme valitsemaan niin sanotun reittiversion RR-enduromallin sijasta. Reittien vähälumisuus ja vesireiät tekivät ajamisesta melko tarkkaa touhua. Kisamallin käyttötesti edellyttäisi mielestämme muutaman kilpailun ajamista, jotta tarvittavaa tietoa tulisi riittävästi. Tässä vaiheessa huomasimme, että alustan iskarit alkoivat väsähtää. Ne tosin kastelevat kengät veden päällä ajaessa. Arctic Cat El Tigre 6000 TEKSTI: JUSSA PEURANEN / KUVAT: JUSSA PEURANEN JA JUKKA HELMINEN Käyttötestissä olevalla Arctic Cat El Tigrellä on tätä kirjoitettaessa ajettu tuhatkunta kilometriä. Saatuamme kelkan vihdoin alkuvuodesta teimme sisäänajon melko lämpimissä olosuhteissa vuodenaikaan nähden. K ÄYTTÖTESTI osa 1. Ensimmäinen huomio oli avarat astinlau- dat, joihin lumi ei keräänny. Tähän päädyimme pohtiessamme, kumpaan malliin meillä olisi enemmän mahdollisuuksia löytää sen käyttötarkoitukseen soveltu- P 56 KÄYTTÖTESTI via ideoita ja säätöjä
Säädöt tekivät reittien muuttumisesta huolimatta kelkasta rauhallisemman ja vakaamman menijän sekä hitaassa että nopeammassa ajossa. Tsekkaa verkkokauppa! www.blingfactory.fi Telaston jatkot alk. Vaihdoimme myös keulalle SLP:n SLT-sukset Totaltekin Sport-ohjainraudoilla. Osasyynä kallisteluun on myös crossimatto, jonka takia moottorijarrutus tuntuu voimakkaalta. Etupukin iskarissa on vakiona niin sanottu perinteinen pyramidin mallinen kymmenen prikan simmitys. Nyt se on ollut 20-23 litran välillä. Säädöillä haimme kantavuutta, mutta silti halusimme säilyttää alustan herkän toimivuuden. jaustanko meni vinoon ja kelkka alkoi vikuroida haritusten muututtua auraukseksi. Muutama kymppi meni ketjukotelon öljyyn ja rasvanippojen vaseliiniin. 165 € Kaasuttimen kurkut alk. Ensimmäinen huolto tehtiin Rovaniemen Tarvikeskuksessa ja sille kertyi hintaa 189,80 euroa. Huollon jälkeen alustan iskunvaimentimet saivat uudet säädöt Ahmasalon tallissa. Tutkiessamme mistä ohjaus on antanut myöten, emme löytäneet vikaa tukivarsista emmekä ohjauslaitteista. Vakiona keulan ilmaiskareissa oli painetta 70 psi:tä, jota nostimme hieman suhteessa alustan jäykistämiseen nähden. 154 € Ka-Mu Oy I Taka-Wetkantie 3 I 43500 Karstula, Finland www.mk-lehti.fi. Siitä suurin osa koostui työtunneista, joiden veloitus oli 2,5 tuntia x 65,53 euroa, mikä tekee yhteensä 163,82 euroa. Jouduimme samalla säätämään ohjausta hieman, mikä oli melko työlästä keulan rakenteen takia. Lopulta vika löytyi kieroon vääntyneestä suksesta. Takapukissa jäykistettiin vain nopean puolen puristusvaimennusta. Ajaessa pientä pattia alusta toimii pehmeästi menemättä liikaa kasaan, mikä oli ongelma alkuperäisillä säädöillä. Huollossa huomattiin pulttien löystymistä lähinnä ketjukotelon ja eturungon tukiputkien kiinnityksissä. Siihen haettiin kantavuutta tekemällä väliprikan avulla hiukan alkuperäistä jäykempi hitaan ja nopean puristusvaimennuksen simmipakka. Huollon ja säätömuutosten jälkeen kelit muuttuivat melkoisesti. Lisäksi mutka-ajon vakauteen vaikutti vakaajan irronnut kiinnityspultti. Kun vastaan tulee yllättävä, isompi patti, kelkka vaimentaa iskun pohjaamatta ja jatkaa matkaa eteenpäin pomppaamatta niin rajusti pystyyn kuin vakio. Pakkaset olivat muokanneet reitit koviksi ja pitäviksi. Tarkoitus on vaihtaa alle matalampi matto, joka on järkevää myös käyttötestiä ajatellen. Viimeisellä parin sadan kilometrin vedolla pääsimme jo paria desiä alle kahdella kympillä. Uskomme kulutuksen sen jälkeen laskevan muutamalla litralla. Öljyä on kulunut 1,4 prosentin seoksella. SLP:n suksen köli on noin sentin vakiota korkeampi, jonka huomaa etenkin pitävällä reitillä pienoisena kallisteluna. Suurimman muutoksen huomasimme alustan parantuneessa kantavuudessa. Etupukin iskarissa öljyt olivat jo melkoista sotkua, mutta isolla männällä olevassa takapukissa riittää öljytilavuutta ja se oli vielä ajokunnossa
M. info osoitteesta www.snowcross.fi Liput 20 €, alle 13-vuotiaat 5 €. 4 1 0 2 M M Yhteistyössä: TUURI 15.3.2014 Katso aikataulu ym
arvo 5 € 761 ILMAISEKSI Tällä kupongilla 761 Tällä kupongilla Ensimm äistä kertaa muk myös na ana iste World C n up -luokka .. 4 Näyttelyalueella ensiesittelyssä Lynx ja Ski-Doo 2015 -mallisto. ILMAISEKSI lasten pääsylippu lasten pääsylippu alle 13-vuotiaalle MM 2014 SNOWCROSS MM 2014 - tapahtumaan 15.3.2014 Kyläkaupan Neuvonnasta. arvo 5 € alle 13-vuotiaalle MM 2014 SNOWCROSS MM 2014 - tapahtumaan 15.3.2014 Kyläkaupan Neuvonnasta
Ihmisellä on jatkuva tarve lokeroida asioita ja ilmiöitä erilaisiin luokkiin, olipa sitten kyse esittävästä taiteesta, pukeutumistyyleistä, jalkapallojoukkueen pelitavasta tai opetusmenetelmistä. Edellisen kerran crossovereita testattiin viime keväänä, mutta uusi mallivuosi toi tullessaan ryhmään taas sen verran liikehdintää, että oli aika pukea ajokamat niskaan ja karata pakkasen ja lumen – tai tällä kertaa vesisateen ja lähes kaljujen www.mk-lehti.fi. Myös moottorikelkkojen kar- C 60 TESTISSÄ CROSSOVERIT sinointi eri alakategorioihin on osa ympäröivän maailman jäsentämistä ja siitä hyötynevät kelkkajournalistien lisäksi ainakin valmistajien markkinointiosastot! Meille päänvaivaa on viime vuosina aiheuttanut eritoten vuoristokelkkojen ja urheilukelkkojen risteytyminen niin sanotuiksi syvänlumen sporteiksi, eikä maailmankuvamme ainakaan selkiytynyt sen jälkeen, kun kotimainen kelkkavalmistaja täydensi Xtrim-mallisarjaansa täyspitkällä ja leveällä telamatolla varustetulla Commanderilla, jo- ka sittemmin on laajentunut pieneksi mallisarjaksi mallisarjan sisällä. TESTISSÄ CROSSOVERIT > Lynx Xtrim SC 900 ACE > Lynx Xtrim Commander 800R E-TEC > Polaris Indy 600 Voyager ES 144 > Ski-Doo Renegade Backcountry X 600 E-TEC OMITUISTEN OTUSTEN KERHO TEKSTI: OLLI AUTONEN / KUVAT: OLLI AUTONEN JA JUKKA HELMINEN rossover oli vielä vajaat kymmenen vuotta sitten yleisnimitys puolipitkällä telalla varustetulle urheilukelkalle, joka soveltui vauhdikkaan reittiajon lisäksi varauksin myös umpiselle ja sekalaiseen retkeilyyn. Niin tai näin, kokosimme jälleen riviin sekalaistakin sekalaisemman seurakunnan crossover-kategoriaan miellettäviä kelkkoja ja päivitimme käsitystämme tästä sekakäyttöluokasta
Tästä kuvasta ei uskoisi, että vain hetkeä aiemmin piti letkan keulille laittaa parhaiten umpisessa kulkevat kelkat koska lunta oli polveen saakka. Vaikka vuodenvaihteen crossover-testistä muodostui lopulta oikea omituisten otusten kerho, paljastui verrokeista mielenkiintoisia ominaisuuksia – mielenkiintoisissa olosuhteissa! jänkien keskelle! Kattauksen sekalaisuuden ja epätasaisuuden vuoksi kelkkojen ominaisuuksia ei pisteytetty, vaan kelkat arvioitiin pelkästään sanallisesti. Backcountryssa on 349 senttiä pitkä ja 41 leveä tela, jossa on 44-millinen PowderMaxkuviointi. Neljä erilaista lähestymistapaa Ehkä lähimpänä perinteistä crossoveria nelikosta on Ski-Doo Renegade Backcountry X 600 E-TEC. Alusta on kytketty rMotion, jonka takapukissa on lisäsäiliöllinen ja puristusvaimennuksen pikasäädöllä varustettu KYBin kaasuvaimennin. Samanlainen 36 millin paksuinen keppi on etupukissa, mut- TESTISSÄ CROSSOVERIT 61. Tuolloin esiteltiin 800-kuutioisella Power TEK-moottorilla varustettu Backcountry X, jota vuotta myöhemmin seurasi 600-kuutioinen pikkuveli, ja joka myöhemmin päivittyi 800-kuutioiseksi E-TECiksi. Eripituisia ja -levyisiä telamattoja, tehohaitaria yli 60 hevosvoimaa ja laaja kirjo varustelussa. Mallivuodelle 2010 esitelty Backcountry oli Ski-Doon askel aggressiivisempien crossovereiden suuntaan ennen varsinaisten freeridekelkkojen esiinmarssia. Alun perin mukaan testiin piti saada myös ehkä vuoden suurinta uutuusarvoa kantava Yamaha SRViper XTX SE, mutta aivan testin kynnyksellä maahantuojalta kerrottiin, että testilaitetta ei pystytä toimittamaan. Raideväli on reittimalleja hieman kapeampi ja säädettävissä 97,5 tai 102 sentin levyiseksi. Arctic Catin uutuudet eivät puolestaan ehtineet rantautua Suomeen riittävän ajoissa ennen vertailua, joten harmiks- www.mk-lehti.fi emme emme saaneet vertailuun yhtään XF-malliakaan
Lisäksi testilaitteeseemme oli asennettu kahden istuttava penkki selkänojineen ja matkustajan käsikahvoineen. Pidennetyn Polaris Indy 600:n lisänimi Voyager tarkoittaa matkaajaa, vaikka tavallaan uutuusmallin voisi mieltää myös hieman sivistetyksi vuoristokelkaksi. Konepeiton alla on Polariksen 125-hevosvoimainen CFI-moottori, joka on varustettu VES-pakoaukonsäätimin ja läppäventtiilein. Keulassa käytetään saman valmistajan HPG Plus -iskaria, jossa on vaimennuksen molempiin suuntiin vaikuttava säätöruuvi. Alustan takapukissa on perinteinen hakaneulajousi ja vaimentimet ovat ympäriinsä Ryde FX:n kaasupumput ilman pikasäätöjä. Tehokas 600-kuutioinen pyörittää 366-senttistä telamattoa, jossa on KULUTUKSET JA PAINOT Lynx Xtrim SC 900 ACE Lynx Xtrim Cmmander 800R E-TEC Polaris Indy 600 Voyager ES 144 Ski-Doo Renegade Backcountry X 600 E-TEC 62 TESTISSÄ CROSSOVERIT Lynx Xtrim SC 900 ACE, Lynx Xtrim Commander 800R E-TEC, P peräti viisisenttinen räpylä. Lynx Xtrim SC 900 ACE on toistaiseksi ainut malli, johon Rotaxin uusi kolmisylinterinen nelitahtikone on istutettu Rovaniemellä. 90 hevosvoimaa tuottava moottori on jatkojalostettu muutama vuosi sitten esitellystä kaksipyttyisestä ACE 600:sta. Hyötyominaisuuksia alleviivaavat 50 sentin levyinen ja täyspitkä alusta, Syncro-alennusvaihde, suuret tavaratilat ja vetokoukku . Keulan leveys vastaa reittimalleja, eli raideleveys on 108 senttiä. Sähköstartti ja sähköinen peruutusvaihde kuuluvat Voyagerin vakiovarustukseen, samoin vetokoukku ja tavarateline. Keulalla on Lynxin omat Blade-sukset, ja raideleveys on sama säädettävä kuin Renegadessa. TESTISSÄ CROSSOVERIT ta ilman pikasäätöjä ja lisäsäiliötä. Voyagerissa käytetään kytkemätöntä alustaa, joka on tuttu takavuosien RMK-malleista. Lynx Xtrim Commander 800R E-TECissä yhdistyvät hyötylaitteen, vuoristokelkan ja osin urheilukelkan ominaisuudet. Commanderissa on pidennetty ja levennetty versio PPS-alustasta, jossa on joustomatkaa hieman vähemmän kuin kapeamattoisissa. Vaimentimia ei ole valittu työkäyttö edellä, sillä kelkassa on ympäriinsä purettavat ja huolettavat KYBin kaasupumput. Bäkkärissä on vakiona sähköpakki, sähköstartti ja kaiken mahdollisen informaation tarjoava monitoimimittaristo tankoon sijoitettuine painikkeineen. Xtrimissä on 41 senttiä leveä ja 371 pitkä telamatto, jossa on 3,9-senttinen kuvio. Ratkaisun ansiosta kelkkaan on voitu ohjelmoida kolme ajotilaa, joilla vaikutetaan kelkan kulkuun ja kaasuvasteeseen. Uuden moottorin erikoisuus on se, että sitä operoidaan sähköisellä kaasulla. Pikkuveljensä tavoin sen suunnittelussa on tähdätty mataliin päästöihin ja alhaiseen polttoaineen kulutukseen. Iskarivarustelu on identtinen Commanderin kanssa, eli alustassa on etupukissa 36-mil- Polttoainekulutus L / 100 km Toimintasäde km Bensatankin tilavuus litraa Paino täydellä tankilla kg Paino tyhjällä tankilla kg 16 24,6 27 19 244 183 161 211 39 45 43,5 40 294,6 336 265,2 261,8 265,3 302 232,5 231,8 www.mk-lehti.fi. Vuoristokelkkamaisuutta korostaa uloimpien takakääntöpyörien puuttuminen, millä kelkkaan on haettu lisänotkeutta lumella. 800-kuutioinen E-TEC tuottaa yli 155 hevosvoimaa, joten moottori on kaikkea muuta, mitä leveätelaisissa vetojuhdissa on aiemmin totuttu näkemään
Blade-suksi löytyy myös nelitahtisen Xtrimin keulalta ja se toimii hienosti. Siinä ei ole lainkaan räyhäluonnetta, vaan teho tulee ulos hieman kuminauhamaisesti. Viistoksi pokattu runkotunnelin yläosa mahdollistaa etuosastaan kavennetun istuimen käytön, joten liikkumatiloiltaan Commander on hyvin lähellä kapeamattoisia lumensuihkuttajia. Bäkkärissä on jämäkkä, jopa sporttinen iskunvaimennus, ja sillä saa laskea nelikosta reippainta kyytiä isompaan patik- www.mk-lehti.fi koon. Kurviajon kulmikkuutta korostaa pitävä matto, joka kangistaa kelkkaa jonkin verran. Isoa kelkkaa ei ilkeä latoa suuriin maanmuodostumiin pienempiensä tapaan, sillä etupukin pohjatessa tuntuu kuin koko kelkka painuisi maankuoren läpi kuljettajineen päivineen. Suurin rajoittava tekijä on kelkan kookkaat raamit ja suuri massa, joiden hallinta vaatii kuskilta ennakointia ja tervettä päätä. Lähtökohtaisesti nelikosta lähimpänä Renegadea on Polaris Indy Voyager, mutta käytännössä kelkat ovat aivan eri puusta veisteltyjä. Työtilat ovat Ski-Doossa loistavat. Rambokelkaksi kevään koeajojutussa tituleeratun ison Commanderin kulkuominaisuuksia hämmästeltiin jo tuolloin ja ihmettelyä pääsimme jatkamaan uusilla lumilla. Reitillä suuria eroja Hedelmällisintä olisi päästä ajamaan puolipitkiä monikäyttökelkkoja myöhemmin talvella paremmissa lumiolosuhteissa, mutta tällä kertaa testi jouduttiin ajoittamaan vuodenvaihteeseen. Jouhevalla reitillä kelkka menee hie- TESTISSÄ CROSSOVERIT 63. Vaikka kelkka ei ole mikään umpisen puhkoja, tuo pidempi matto etenemiskykyä ja vakautta. Kun Ski-Doon keula tarjoaa ohuen ohjausvasteen, tuntuu Polariksen Gripper tarraavan reittiin aivan erilailla. Polaristakin repivämpää kiihtyvyyttä tarjoaa porukan tehokunkku Lynx Xtrim Commander 800R E-TEC. Tuulilasi suojaa alavartaloa kohtalaisesti, mutta yläkropalta pleksi ei ohjaa viima yli. Renegadessa on hieman reittikelkkaa kapeampi keula, mikä tuntuu kurveissa kallisteluna etenkin, kun kaasu löysätään ja paino valuu keulalle. Ison Commanderin jousitus pesee monet takavuosien urheilukelkat ja sillä selviää vauhdilla yllättävän pahalla reitillä. Penkki on sopivan jämäkkä ja kapea etuosa mahdollistaa hyvin liikkumisen. Joulunajan superlämmin jakso sulatti lumet lähes kokonaan Rovaniemen kaupungin ympäristöstä ja perinteisten paukkupakkasten sijaan testikuskeja kiusasi taivaalta satanut vesi, jota välillä tuli kaatamalla. Testin ensimmäisenä ajopäivänä tutustuimme kelkkojen ominaisuuksiin hieman vauhdikkaammassa reittiajossa. Xtrimin ajoasento on reittiajoon loistava. Tanko on sopivalla korkeudella polvelta tai seisten ajoon, eikä liian korkealla istualtaan kääntelyynkään. C, Polaris Indy 600 Voyager ES 144 ja Ski-Doo Renegade Backcountry X 600 E-TEC 1. Polariksen alusta ei tarjoa samanlaista mukavuutta kuin Ski-Doo, vaan kelkka tuntuu pompottavan voimakkaasti jousillaan. Ohjaus on huomattavan kevyt ja Pilot DS -suksi aliohjaa selvästi. Kelkka kiihtyy haluttaessa kuin raivotautinen, mutta yhtä hyvin sillä pystyy kruisailemaan rennon letkeästi pintakaasulla. Ne ovat nykyaikaiset ja käytännölliset. Ski-Doon kääntely mutkaisella osuudella ei vaadi kuskilta olkapääjumppaa, vaan kelkka kääntyy vaikka peukalo-etusormi-otteella tangosta. Xtrimin pidempi PPS soveltuu jo vakiosäädöissään monipuoliseen käyttöön aivan urheilullisinta ajoa lukuun ottamatta. Keulassa käytetään samoja klikkerillisiä vaimentimia kuin SkiDoo Renegadessa. Kelkka on raskas kääntää, mikä vielä korostuu vesisateen pehmittämällä reitillä, jossa suksi pääsee uppoamaan ajoalustaan. 600-kuutioisessa Backcountry Renegadessa on hyvät lähtökohdat reittireippailuun. Hallintalaitteet ovat BRP:n viimeisintä huutoa ja ajoasento käy moneen tarpeeseen. Etujousitus on vakiona hyvä reittiajoon. Kelkan ohjausvastetta pidettiin jopa liian hentona, ja osa testaajista kaipasi Backcountryyn enemmän suksipainetta. Kääntämisestä tekee raskasta myös Polariksen erikoinen ohjausgeometria: tiheästi mutkittelevalla reitillä ongelmana ei pidetty niinkään kääntyvyyttä tai ohjauksen raskautta, vaan enemmänkin persoonallisesti syliin kääntyvää ohjaustankoa. 3. Laajan kantopintaalan ja hurjan pidon tarjoama matto yhdistettynä raakaan tehoon syöksee leveätelaisen hyötykelkan ulos kurvista päättömällä määrätietoisuudella. Tehoa korostaa karkea ja pidempi matto, joka puree tiiviiseen lumeen pitävällä otteella tarjoten kiihdytettäessä huiman vetopidon. 4. Polariksen 600-kuutioisessa on näppituntumalla selvästi enemmän kiukkua kuin Rotaxissa ja ilman teippejä koneen voisi kuvitella olevan isompaa kaliiberia. Eroja on myös etupäässä. Testissä mukana ollut yksilö on sama, joka palvelee talven MK-lehden käyttötestikelkkana. 1 2 3 4 linen ja takana peräti 46-millinen KYBin huollettava vaimennin. Istuin on mukavan pehmeä ja reippaammalla tyylillä etenevä kaipaisi hieman topakampaa pehmustetta. Koko joustovaran saa mitattua etupukista, mutta siihen kelkka vaatii jo kovempaa vastapattiin nykäisyä. 2. Rotaxin 600-kuutioinen E-TEC on luonteeltaan hyvin tasainen ja reittikäytössä äärimmäisen helppo moottori. Vaikka näkymät kaupungin kupeessa olivat lohduttomat, löytyi syvemmälle maakuntaan johtavilta urilta lunta yllättävän paksut kerrokset. Nelikosta kaikki soveltuvat hyvin reippaaseen reittiajoon, mutta siinä, millaisella reitillä mikäkin toimii parhaiten, on selviä eroja. Lynxin hallintalaitteet ovat BRP:n viimeisintä huutoa. Telasto antaa aluksi pintakovan vaikutelman, mutta syvemmät laineet tai isommat vastapatit se laskee läpi varoittamatta
Lynx Xtrim SC 900 ACE, Lynx Xtrim Commander 800R E-TEC, P TESTISSÄ CROSSOVERIT MITTAUSTULOKSIA Lynx Xtrim SC 900 ACE 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 40-80 km/h 1,83 s 2,97 s 4,81 s 9,30 s 1,44 s sek. Koneen käynnistäminen vapauttaa ilmoille hiljaisen hurinan ja ääni nousee tasaisesti kierroksia lisätessä. Työtiloissa ja hallintalaitteissa on paljon samaa kuin Ski-Doo Renegade Backcountryssa ja Xtrim Commanderissa, mutta siihen yhtäläisyydet oikeastaan loppuvat. 1 2 3 Polaris Indy 600 Voyager ES 144 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 40-80 km/h 1,54 s 2,39 s 3,70 s 5,79 s 2,16 s sek. www.mk-lehti.fi. Lynx Xtrim SC ACE 900 on mielenkiintoinen ja tavallaan täysin muusta porukasta poikkeava kelkka. Kevyttä sähkökaasua ei tarvitse painaa kuin vähän ja kelkka lähtee liikkeelle kierrosmittarin näyttäessä reilua paria tuhatta. 64 1 2 TESTISSÄ CROSSOVERIT 3 4 nosti. Kone ei nykäise samalla tapaa kuin kaksisylinterinen pikkuveljensä, vaan liikkeellelähtö tapahtuu rauhallisesti. 1 2 3 Ski-Doo Renegade Backcountry X 600 E-TEC 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 40-80 km/h 1,59 s 2,86 s 4,00 s 5,94 s 2,41 s sek. Keula on yhtä leveä kuin Renegadessa, mutta Commanderin leveä matto vähentää selvästi kelkan kallistelutaipumusta. Jousitus silottaa pienet epätasaisuudet hienosti eikä kelkalla todellakaan tarvitse nostaa kaasua jokaiseen notkelmaan. Kelkka myös kääntyy yllättävän hyvin lavealla reitillä, jos toki pitkän ja leveän maton huomaa laittavan jonkin verran hanttiin. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 4 5 6 7 8 9 4 5 6 7 8 9 5 6 7 8 9 Lynx Xtrim Cmmander 800R E-TEC 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 40-80 km/h 1,49 s 2,29 s 3,46 s 5,03 s 1,97 s sek. Alueelle päästyään kone paljastuu ilmoitettuun tehomäärään nähden yllättävän ruudikkaaksi ja kulkua tuntuu löytyvän verkkaisesta kiihtyvyydestä huolimatta. Juuri erikoisen kaasun takia kone tuntuu kovin ponnettomalta alakierroksilla ja tehontuntua tulee kunnolla vasta yli viidenkympin vauhdissa
Polaris Indy Voyagerissa on enemmän terävyyttä kuin Ski-Doossa ja kytkemättömällä alustalla varustetun kelkan saa paremmin reagoimaan kaasuun tilanteessa, kun valtaoja tulee vastaan ja sen ylitystavaksi valikoituu näyttävä keuliminen hitaan ja varovaisen etenemisen sijaan. Käsiteltävyydeltään Voyager on loistava, sillä kallistamalla ja kevyesti vastaohjaten kelkka kääntyy helpommin kuin pelkkää tankoa vääntämällä! Kasisatanen Xtrim Commander on maastoajoneuvo isolla ämmällä. 2. Alennusvaihteen ja lisäjäähdyttimen ansiosta kelkalla pystyy ajamaan hihnaa kuormittamatta myös äärihitaasti ja vaikka tukkireki perässä. Backcountryn tavoin Indy oli letkaa vetävän suosikkikelkka silloin, kun edessä oli puhkomatonta, märän lumen peittämää maakuntauraa. Helpoin lääke vaivaan on asentaa Commanderiin paremmin keulaa kannattelevat levät suksimuovit. Reitillä tehoa ei kaipaa yhtään lisää, mutta upottavassa lumessa kelkka olisi huomattavasti hauskempi vietävä 40 hevosvoimaa tehokkaammalla kasisatasella koneella! Kelkan levyisessä spoorissa Renegade on niin ikään köykäinen ajaa, mutta kapean keulan takia sen puikoissa saa olla hereillä. Kaasulla keula nousee pintaan, mutta vauhtia löysätessä tai hitaassa ryömittämisessä tukivarret alkavat työntää edessään lumipatjaa, joka jarruttaa etenemistä huomattavasti. Hallintalaitteet ja ajoasento ovat tuttuja BRP:n urheilullisemmista laitteista ja ne toimivat loistavasti myös leveätelaisessa. Jossain reitin puolivälin paikkeilla raskasta nuoskalunta oli jopa polven yläpuolelle ja reitti oli korkkaamaton, joten yllättäen pääsimme vertaamaan nelikon ominaisuuksia äärimmäisen haastavissa lumiolosuhteissa. Puuterimainen pakkaslumi ei menoa hidasta, vaan ilmiö tulee esiin nimenomaan märässä sohjolumessa, jota pohjoisessa tapaa tavallisesti vasta kevään viimeisillä keleillä. 4. ACE Xtrim on selvästi nokka- TESTISSÄ CROSSOVERIT 65. Nelari-Xtrimissä on aavistuksen pidempi ja leveämpi matto kuin esimerkiksi Polaris Indy Voyagerissa, mutta pelkillä maton mitoilla ei tehdä umpilumen kelkkaa. Kelkkaa on kevyt hallita kallistellen ja eteneminen on kaikin puolin vaivatonta. Tässä on markkinoiden parhaat leveätelaisen työtilat, jotka kestävät vertailun lähes mihin tahansa urheilukelkkan! 3. Polarismaisesti Voyagerin keula pysyy hyvin lumen pinnalla pyrkimättä sukeltamaan kantoja ja kiviä kyntäen. Eniten työmaata on luvassa mutkittelevalla osuudella, jossa massiivisen kelkan heittely kurveissa kysyy melkoista tankojumppaa ja hartiapainia. Merkille ominaista on kelkan vankkumaton suuntavakaus. Commanderin etupää toimii reittiajossa hyvin ja leveä matto kompensoi kapean raidevälin aiheuttamaa kiikkeryyttä. Se toimii reittiajossa hienosti. Upottavaa nuoskaa ja kaljuja jänkiä Rovaniemeltä Ranualle vievältä reittiosuudelta löysimme mukavan vaihtelevaa maastoa ja myös kohtuullisen hyvin lunta puolipitkien testaamiseen. 1 2 3 4 ACEn vakiojousitus on mukavuuspainotteinen, mutta riittää sellaisenaan moneen paikkaan. Edellä kuvattu tyyli edetä sopii Polarikselle myös siksi, että sen alustan etupukki lyö rajusti läpi vastapenkoissa ja esteet on parempi ottaa vastaan takapukilla. Matossa riittää pitoa ja kantopintaa, mutta jousitus on kaukana perinteisestä työkelkasta. Tankoa ei tarvitse sohjoisellakaan uralla puristaa, vaan kelkka menee juuri sinne minne suksenkärjet näyttävät. Ski-Doo Renegade Backcountry ja Polaris Indy Voyager olivat reitinavaajan suosikit. Aivan pelkällä ylistyksellä ei rambokelkkakaan selviä, sillä testin aikana vallinneissa erityisolosuhteissa paljastui taas LXU-runkoisten Lynxien akilleen kantapää, eli matala keula. Mutkiin tultaessa ja kaasua löysätessä Pilot DS -suksi hakee pehmeässä urassa jonkin verran ja hoikempi raideväli korostaa kelkan taipumusta kallistella. Pahimmassa patikossa etupukki ja keula pohjaavat, mutta urheilullista etenemisvauhtia pystyy järjen kanssa ylläpitämään epätasaisellakin reitillä. C, Polaris Indy 600 Voyager ES 144 ja Ski-Doo Renegade Backcountry X 600 E-TEC 1. Blade toimii leveätelaisessakin, mutta raskaisiin lumiolosuhteisiin se kaipaa levikemuoveja. Yhtä kaikki, iso Commander on leveätelaiseksi yllättävän urheilullinen ja kokeneen kuljettajan näpeissä nopea reissupeli! 900-kuutioisella ACE-moottorilla liikkuva Lynx Xtrim on selkeästi enemmän reittiajoon kuin tiettömän taipaleen seikkailuun tähdätty crossover. Renegaden tanko on sopivalla korkeudella seisten tai polvelta tapahtuvaan umpilumen puhkomiseen ja kelkka menee raskaassakin lumessa hyvin, joskaan 349-senttinen matto ei riitä aivan joka keliin. Vaikka Voyagerissa on reittikelkan leveä keula, se ei kelkkaa umpilumessa juuri kangista. Telan kohtauskulmasta on tehty hyvää lumessa kulkua tavoitellen loiva, mutta samalla sivuposkien ja tukivarsien etäisyys maahan lyhenee. Backcountryn 600-kuutioinen E-TEC on monessa käyttöympäristössä toimiva voimapaketti. Polariksessa on hieman pidempi ja karkeammalla lapulla varustettu matto kuin Ski-Doossa, mikä yhdistettynä terävämpään voimanlähteeseen saa Voyagerin menemään lumessa vaivattomammin. Reippaassa reissuvauhdissa kapealla maakuntauralla Commaderilla tullaan täysin muun letkan mukana. Mustana ammottaneet sulat ojat ja etenkin niiden jyrkät vastapenkat pakottivat kuskit pysymään hereillä ja vähälumisten jänkien ryssänpäämättäiköissä oli myös syytä olla tarkkana. Siinä on karmeasti voimaa ja loputon pito. Tasainen vään- www.mk-lehti.fi töalue, riittävä teho ja hyvä polttoainetalous tekevät siitä mitä parhaan reissu- ja yleiskelkan voimanlähteen
Reitille se kaipaisi kuitenkin lisää kantavuutta ja mukavuutta. Mittauksissa melkoista hajontaa Testissä mitattiin kelkkojen suorituskyky, tarkkailtiin polttoaineenkulutusta ja ennen varsinaista suorittavaa osuutta kaikki kelkat käytettiin tankit ja kaksitahtisissa öljysäiliöt täytettyinä vaa’alla. Tulos on loistava, kun ottaa huomioon sohjoiset ja erittäin raskaat keliolosuhteet. Alusta toimiikin lumella hienosti ja keula kevenee tarvittaessa. Keula toimii reittiajossa kohtalaisen hyvin. Äijäpeli säntää kaikkiin osanopeuksiin muita nopeammin ennättäen nollasta sataan viidessä sekunnissa. Hyvän väännön turvin se kelaa vauhtia ajetulla jäljellä, mutta upottavassa lumessa koneeseen kaipaisi enemmän mattoa pyörittäviä kierroksia. 66 TESTISSÄ CROSSOVERIT 4 1. Teho ja suorituskyky vaativat energiaa, jonka tuottamiseen tarvitaan polttoainetta. Paperilla eniten tehoa tarjoaa leveätelainen Lynx Xtrim Commander, joka on myös selkeästi vertailuryhmän ripein kiihtymään. Voyagerissa on hieman raskassoutuinen, mutta äärimmäisen vakaa ohjaus. Polariksen hallintalaitteet ovat tutut jo 90-luvulta. Käyttöliittymä on selkeä, mutta lämpökatkaisimet ovat turhan pikkutarkat. Kun edessä olevaa jälkeä on jo kertaalleen ajettu, ajelee ACElla mielellään. TESTISSÄ CROSSOVERIT Lynx Xtrim SC 900 ACE, Lynx Xtrim Commander 800R E-TEC, Polaris Indy 600 Voyager ES 144 ja Ski-Doo Renegade Backcountry X 600 E-TEC 1 2 3 painoinen ja soseisessa lumessa, jossa ei ole lainkaan kantavaa kerrosta, kelkka menee liiaksi keula alhaalla. Tuulilasi suojaa hyvin. Hitaalla puunkierto-osuudella, jolloin edetään paljon kaasua pumppaamalla, hämmennystä herättää lähinnä sähkökaasun toiminta. ACE on porukan mukavin ajaa pitkällä jotoksella ja nelitahtisen puikoissa viihtyy sitä paremmin, mitä jouhevampaa reitti on. Alusta on perua takavuosien RMK-malleista, eli pukit toimivat itsenäisesti. 3. 2. Ollakseen toiminta-alueella kelkka vaatii reilua kaasutusta ja tasainen eteneminen mutkittelevalla reitillä vaatii ACElla jonkin verran totuttelua. Nelitahtikone ei pyöritä mattoa vastaavantehoisten kaksitahtisten tapaan, vaan kelkka menee enemmän väännöllä. Ainakin tässä vertailussa polttoaineenkulutus ja kiihtyvyys näyttivät olevan keskenään kääntäen verrannollisia suureita. 4. Vakiona Voyager on varustettu yhdenistuttavalla penkillä, mutta testilaitteemme oli varustettu tuplapenkillä. Kelkka kääntyy loistavasti ja sen työtilat ovat läheistä sukua Lynxin RE-malleille mahdollistaen aktiivisen liikkumisen. Toisaalta täyspitkä ja leveä tela ei ole niin herkkä kelimuutoksille, vaan www.mk-lehti.fi
SINISALO SPORT XTR TAKKI 8/20447 926 Z SPORT XTR HOUSUT 8/20448 926 Z Vedenpitävät ja hengittävät Gore-Tex -ajoasut Vedenpitävät, lämpimät Gore-Tex -ajohanskat Tekniset alusasut ja lisävarusteet Racing & Freeride Sport Touring Safari RUKKA EMPEROR TAKKI 8/70806 731 Z FAUST HOUSUT 8/70801 731 Z JÄLLEENMYYJÄT LÖYDÄT WWW-SIVUILTAMME. +358 3 822 111. WWW.SINISALO.COM • WWW.FACEBOOK.COM/SINISALOMOTORSPORT WWW.RUKKA.COM/MOTORSPORT • WWW.FACEBOOK.COM/RUKKAMOTORSPORT PUH
4,8 sekunnin kellotuksella nollasta kahdeksaankymppiin ACE jää verrokeilleen 68 TESTISSÄ CROSSOVERIT 4 1. Satasella Ski-Doo poltti bensaa kohtuulliset 19 litraa, kun Polaris oli porukan janoisin 27 litran kulutuksella. Testissä mitattu 16 litran keskikulutus on kuitenkin selkeästi ryhmän alhaisin. noin sekunnilla, mutta sataseen kiihdytettäessä ero venähtää jo yli neljään sekuntiin. Testin keskikulutukseksi Commanderille mitattiin 24,6 litraa ajettua satasta kohden. www.mk-lehti.fi. Mittarin edessä olevassa kotelossa pysyvät ajolasit ja vaihtohanskat kuivana ja lämpimänä! 3. Nollasta neljäänkymppiin takkiin tulee jo muutama kymmenys ja ero kasvaa nopeuden noustessa. Käyttötestin aikana Lynxille on mittailtu tasaisesti 14 litran kulutuksia satasella, mutta vertailutestin aikana vallinnut poikkeuksellisen raskas keli näkyi nelitahtisen Xtrimin bensan menekissä jonkin verran. Vääntö samankokoisen Ski-Doo Renegaden kanssa oli tiukka, mutta 0-100 km/h taittui Pollella vajaata kahta kymmenystä ripeämmin aikaan 5,79 sekuntia. Ski-Doon penkki on hyvän mallinen ja mukava, mutta sporttiseen ajoon aivan liian pehmeä. 90-hevosvoimainen, ACE-moottorilla ruokittu Lynx Xtrim kiihtyy takapuolituntumalla porukasta verkkaisimmin. 2. Ohjaus on sikakevyt, mutta hieman tunnoton. Paikaltaan toiseksi parhaiten pomppasi 600-kuutioinen Polaris Indy Voyager. Myös puntarilla Polaris ja Ski-Doo olivat tasaväkisiä: 265,2 kilon märkäpainollaan Polaris on vain reilut kolme kiloa Ski-Doota painavampi ja tankki tyhjänä eroa on alle kilo! Polttoainetaloudessa pisteet menevät kuitenkin selvästi Renegadelle. TESTISSÄ CROSSOVERIT Lynx Xtrim SC 900 ACE, Lynx Xtrim Commander 800R E-TEC, Polaris Indy 600 Voyager ES 144 ja Ski-Doo Renegade Backcountry X 600 E-TEC 1 2 3 pitoa on tarjolla peilijäätä lukuun ottamatta kaikissa olosuhteissa. Ski-Doossa on hyvä ajoasento ja samanlaiset toimivat hallintalaitteet kuin Lynxeissä. 4. Tunne sai vahvistuksen VBOX-mittauksissa. Renegaden rMotionin säätö on osunut nappiin: se on riittävän mukava reissukäyttöön, mutta samalla jämäkkä vauhdinpitoon. Taisteluvalmiudessa kertyy kookasrunkoisen kelkan painoksi kunnioitettavat 336 kiloa. Suorasuihkutuksestaan huolimatta Rotaxin isolohkoinen E-TEC ei kulje pyhällä hengellä varsinkaan silloin, kun kaasua annetaan kunnolla ja keli on raskas. Renegaden etupää toimii reittiajossa hienosti, mutta kapeampi raideväli tuntuu kallisteluna. Täydellä tankilla Xtrim ACE 900 hipoo kolmensadan kilon rajapyykkiä, eli todellinen kuivapaino on 265 kiloa
www.tekno-kouru.fi Valmistettu Suomessa Turvallinen ja vahva valinta * V-aisa * Kippi kaasujousella * Saranoitu etu ja takalaita * 18 mm pohjalevy (2700 9mm) * Laidan materiaalipaksuus 2mm 2700 L 3000 L 3300 L 3500 L 3700 L Kuomut alkaen 550,- ( 125x268x20 ) 850 + tk ( 150x302x30 ) 995 +tk ( 150x327x38 ) 1100 +tk ( 150x352x38 ) 1250 +tk ( 185x366x38 ) 1700 +tk Myös Jarrullisia Kärryjä !!! * Kokonaan kuumasinkitty * Lehtijouset ja iskunvaimentimet Kauhava Tehtaanmyymälä 020 756 2525 050 560 0044 0500 541 641 0500 566 838 Ii Jyväskylä Kemiö Kuopio Lohilahti Riihimäki 040 565 2157 020 793 6560 050 523 3779 0400 284 220 0500 150 226 020 756 2525 Keinutelillä + 400,- * Ey-Tyyppikatsastettu * Rekisteröity Mikkeli Oulainen Pedersöre Pori Rauma Rovaniemi Salo Tornio Turku Vaasa Ylöjärvi 040 706 9502 0400 684 821 0500 366 849 041 435 9670 044 722 9127 044 748 1112 0400 581 552 040 529 0487 020 793 6620 06 315 7500 045 879 1229
Lynxissä on loistava jousitus ja se toimii vakiosäädöissäänkin hyvin vaihtelevilla reiteillä, jos urheilullinen ajo isossa patikossa unohdetaan. Eri ajotiloilla koneen käytöstä voi muuttaa esimerkiksi kokemattomammalle käyttäjälle sopivaksi ja erillisen hätäkatkaisijan avulla kelkan kulkua voi rajoittaa vaikka safari- tai vuokrakäyttöä varten. Hybridi on mahdollinen, sillä runkorakenne vastaa mittasuhteitaan lukuun ottamatta vapaa-ajan kelkkoja. Kokonaispaketti on raskas ja kookas matto kankeuttaa menoa, joten mutkaisella ja pattisella reitillä käsiteltävyydessä tulevat luonnon lait vastaan. Pidempi matto auttaa sitä puhko- Lynx Xtrim Commander 800R E-TEC maan umpeen satanutta reittiä tai metsäautotien pohjaa, mutta syvässä lumessa nokkapainoisen kelkan rajat etenemiskyvyssä ja käsiteltävyydessä tulevat vastaan. Ajoasento on käytännössä samanlainen kuin urheilukelkoissa ja 70 TESTISSÄ CROSSOVERIT etuosastaan kapea istuin mahdollistaa samantyylisen liikkumisen kuin minkä tahansa merkin huimailulaitteen puikoissa. Kasisatasessa Commanderissa on aineksia pitkien matkojen reissukelkaksi, jos arvostaa kovaa moottoritehoa ja jykevää olemusta. Ominaisuudet tekevät siitä erinomaisen pitkien matkojen kelkan, jota varauksin voi käyttää myös urheilulliseen ajoon. Lynx Xtrim SC 900 ACE, Lynx Xtrim Commander 800R E-TEC, P TESTISSÄ CROSSOVERIT Lynx Xtrim SC 900 ACE TEKNISET TIEDOT Moottori: Rotax 900 ACE, 3-syl., 4T, nestejäähd., DOCH Teho: 90 hv Iskutilavuus: 899 cc PA-suihkutus: EFI Variaattori: eDrive / QRS Tela (lev., pit., harjakork): 41 x 371 / 3,9 cm Etujousitus: A-LFS, HPG 36 R -kaasuisk., jousto 242 mm Telasto: PPS-3700, KYB 36 / KYB 46 -kaasuisk., jousto 390 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122,5-118,3 cm Pituus: 321 cm Raideväli: 108-112,2 cm Pa-säiliö: 39 l Hinta: 13 990,- 900-kuutioisella nelitahtikoneella varustettu Xtrim on reipasvauhtiseen retkeilyyn ja sekalaiseen reittiajoon soveltuva crossover. Teho: 155+ hv Iskutilavuus: 799,9 cc PA-suihkutus: Sähk. Kelkassa on hyvät tavaratilat ja veturina se on tässä porukassa ylivoimainen. Reittiajo-ominaisuuksiltaan Commander on hämmästyttävän hyvä. Moottorissa on riittävästi tehoa nopeaan ajoon, mutta paras käyttöympäristö omalaatuisesti toimivalle sähkökaasulle löytyy mahdollisimman tasaisilta reiteiltä, missä pystyy ajamaan kaasu auki kovilla kierroksilla. Tehokas leveätelainen menee maastossa kuin maastossa, mutta kuten testi paljasti, se tarvitsee ehdottomasti alleen leveät suksimuovit mennäkseen paremmin lumen pinnalla. www.mk-lehti.fi. Mutkaisella ja röykkyisellä reitillä kaasu on hankalakäyttöinen. Kelkassa on kaikki perinteisen työjuhdan ominaisuudet, mutta pakettiin on lyöty vielä supertehokas moottori ja liki urheilukelkan tasoinen jousitus. Kelkan jousitus sietää vauhdikasta etenemistä, eivätkä pienet epätasaisuudet haittaa menoa. Vaikka telalla on mittaa, ei Lynx ole mikään kummoinen umpilumen etenijä tai hauskanpitolaite. Kelkassa on loistava ajoergonomia ja kattava lisävarustevalikoima. E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. suorasuihkutus Variaattori: TRA VII / QRS Tela (lev., pit., harjakork): 50 x 392 / 4,4 cm Etujousitus: A-LFS, KYB 36R -kaasuisk., jousto 210 mm Telasto: PPS-5900-A, KYB 36 / KYB 46 -kaasuisk., jousto 340 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 112-116 cm Pituus: 322 cm Raideväli: 97,5-101,7 cm Pa-säiliö: 45 l Hinta: 16 680,- Yli 155-hevosvoimaisella kaksitahtimoottorilla varustettu leveätelainen Commander on tavallaan ennakkoluulottominta, mitä kelkkamaailmassa on koskaan nähty. TEKNISET TIEDOT Moottori: Rotax 800R H.O. Kolmisylinterinen nelitahtikone on hiljainen ja taloudellinen
Hiljainen ja taloudellinen moottori, loistava jousitus ja hyvät umpilumen ominaisuudet tekevät Renegadesta monipuolisen yleiskelkan sekä aloittelevalle että kokeneemmalle kuskille. TESTISSÄ CROSSOVERIT 71. Kelkka menee hienosti myös ummella, ja leveästä keulasta huolimatta Polaris on näppärä käsiteltävä sy- Ski-Doo Renegade Backcountry X 600 vässä lumessa. Lähimpiä kilpailijoita luokassa ovat Arctic Catin XF CrossTour ja Ski-Doon Renegade Backcountry. Polariksen Indy-hylsyyn rakennettu Voyager edustaa etenkin Pohjois-Amerikassa nousussa olevaa trendiä kelkasta, jolla voi ajaa urheilullisesti reitillä, rymytä reitin sivussa ja lisäjakkaran avulla ottaa kyytiin matkustajankin. Reitillä Ski-Doo loistaa. TEKNISET TIEDOT Moottori: Rotax 600 E-TEC H.O., 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Nelikosta lyhyimmällä matolla varustettu Renegade on erittäin kevyt käsiteltävä ja menee hyvin umpisella, joskaan etenemiskyky ei yllä aivan parempaa pitoa tarjoavan Polaris Voyagerin tasolle. Pitkissä nopeissa kurveissa kapea keula tuntuu sisäsuksen nosteluna ja mutkapätkillä kelkka vaatii kuljettajalta aktiivista otetta. Backcountryssa www.mk-lehti.fi on paljon urheilukelkan ominaisuuksia, joista päällimmäisinä maininnan ansaitsevat työskentelytilat ja hienosti toimiva jousitus. C, Polaris Indy 600 Voyager ES 144 ja Ski-Doo Renegade Backcountry X 600 E-TEC Polaris Indy 600 Voyager ES 144 TEKNISET TIEDOT Moottori: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet Teho: 125 hv Iskutilavuus: 599 cc PA-suihkutus: Cleanfire Variaattori: P-85 / Team LWT Tela (lev., pit., harjakork): 38 x 366 / 5,1 cm Etujousitus: Pro-Ride RMK, RydeFX MPV HPG -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: RMK, RydeFX MPV HPG -kaasuisk., jousto 330 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 118 cm Pituus: 327 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 43,5 l Hinta: 11 990,- Huikealla etenemiskyvyllä varustettu touring tai kahden istuttava pieni vuoristokelkka – siinä pari lähimmäksi osuvinta määritelmää Polariksen uutuudesta. Voyager on loistava yleiskelkka, jos vaakakupissa painavat enemmän ominaisuudet syvässä ja lumessa tai ajamattomilla jäljillä reittiominaisuuksien ja mukavuuden sijaan. Terävä kone jaksaa pyörittää karkeaa mattoa ja huima pito pitää huolen etenemisestä. Voyagerin ihanteellisinta käyttöympäristöä on hoitamaton luonnonreitti, johon on satanut yön aikana muutama kymmenen senttiä uutta lunta. 600-kuutioinen suorasuihkumoottori on tehokas, tasainen ja taloudellinen, vaikkakin raskaimmissa olosuhteissa hieman ponneton. Indyssä on hieno moottori, joka tosin kuluttaa nykymittapuulla melko paljon, mutta tarjoaa samalla mahtavan suorituskyvyn ja laajan käyttöalueen. suorasuihkutus Variaattori: TRA III / QRS Tela (lev.,pit., harjak.): 41 x 349 / 4,4 cm PowderMax Etujousitus: Kaksois-A-tukivarsi, HPG Plus R -kaasuisk., jousto 210 mm Telasto: rMotion, HPG Plus / KYB Pro 36 Easy Adjust -kaasuisk., jousto 406 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 116-120,4 cm Pituus: 311 cm Raideväli: 97,5-102 cm Pa-säiliö: 40 l Hinta: 14 190,- Pienempi painos Backcountry Renegadesta on todellinen monikäyttökelkka. Sporttiseen ajoon testiryhmä tosin kaipaisi Renegadeen jämäkämmin topattua istuinta. Teho: 115 hv Iskutilavuus: 594,4 cc PA-suihkutus: Sähk. Keulaan ja rMotion-alustaan on onnistuttu luomaan tämän tyyppiseen kelkkaan ihanteellinen yhdistelmä herkkyyttä ja kantavuutta – meno maittaa yhtä lailla rauhallisesti kuin kovaa juntaten. Kovalla reitillä Polaris kärsii kulmikkaan kääntyvyyden lisäksi pintakovasta takajousituksestaan, joka kuitenkin pohjaa helposti
Alkuun kaasu vaati oman totuttelunsa. Maltillista kulutusta Xtrimin bensankulutus on pyörinyt reitti- ajossa tasaisesti alle 14 litrassa satasella. Vahvalla väännöllä menevä kone ei tunnu polttavan enempää edes kahden hengen kuormalla ajaessa: kulutus kahden kuormallakin reittiajossa on ollut vain 13 litran pinnassa. Kaasun ja moottorin niksit ilmeisesti oppii nopeasti, sillä kilometrien kartuttua asiaan ei enää kiinnitä huomiota. Lynx Xtrim SC 900 ACE TEKSTI JA KUVAT: OLLI AUTONEN NELARI PIAN KOLMANNELLA TUHANNELLA Yhteiselo Lynx nelitahtisen Xtrimin kanssa on alkanut sopuisasti. Vauhdista löysätessä ja kaasua uudelleen avatessa tuntui alkuun toistuvasti, ettei kone olisi käynnissä lainkaan. Kokeilumielessä ajoin kaikilla kolmella moodilla saman reilun 70 kilometrin mittaisen lenkin. Laite lähtee liikkeelle pienellä kaasun painalluksella reilulla parilla tuhannella kierroksella ilman minkäänlaista hyökkäämistä, mutta keskialueella hitaassa vauhdissa operoitaessa kone on tunnoton. Raskaissa oloissa ja pumppaavalla kaasulla ennätyslukemaksi yhdellä tankkauksella kirjattiin peräti 18 litraa ajettua sataa kilometriä kohden. Kelkka on niellyt kilometrejä hyvään tahtiin, eikä huomautettavaa juuri ole ilmennyt. Sähkökaasun persoonallisuus tuli esiin seuraavan kerran vasta mökkikelkkojen testin yhteydessä, kun pääsin taas ajamaan perinteisellä kaasulla varustetuilla kaksi- ja nelitahtisilla. Jouhevalla reitillä sen toiminnasta ei ole pahaa sanottavaa, mutta syheröisellä puunkiertopätkällä osakaasulla ajaessa erikoinen toiminta-alue ei kerännyt kiitosta. Kelkan kolmesta ajotilasta käytössä on ollut käytännössä koko ajan terävimmän kaasuvasteen ja parhaan kiihtyvyyden tarjoava sport-asetus. Ensimmäinen mittaus uudella koneella meni lähelle viittätoista litraa, mutta sittemmin menoveden menekki on ollut litraa tai paria pienempää ja alle 11 litrankin on tasaisella ajolla päästy. K ÄYTTÖTESTI osa 1. Tilastokummajainen tuli crossover-testin aikaan, jolloin ajettiin poikkeuksellisen raskaassa nuoskalumessa välillä jälkeä avaten. Ysisatanen kulki tuolloin porukan mukana kilometrejä keräten eikä kaasu tuntunut tuolloinkaan pöllömmältä Levin seudun nopeilla reiteillä. elkka kotiutui Leville marraskuun lopussa ja kilometrejä siihen alettiin kerätä saman tien. Rovaniemellä vuodenvaihteessa ajetun puolipitkien testin aikaan moni testaaja arvosteli kaasun toimintaa. Kevään ulkomaanreissuni takia en päässyt ajamaan viime talven esituotantomalleilla ollenkaan, joten sähkökaasu ja 900-kuutioinen ACE moottori olivat minulle aivan uusia tuttavuuksia. Ylärekis- K 72 KÄYTTÖTESTI terissä moottori tuntuu jopa selvästi teholuokkaansa ruudikkaammalta, mutta kierroksia löysätessä ja uudelleen kiihdyttäessä tuntuu kuin kahvassa olisi runsaasti vapaata liikettä. Alkuun ajoa kertyi vain tunturin lähireiteillä kelkan toimiessa lähinnä kauppakassin roolissa ja omaa ajosilmää treenaten pitkän ajamattoman jakson jälkeen. Ilmiö johtuu kaasun epälineaarisuudesta, eli siitä että kaasuvaste ei ole yksi yhteen kahvan liikkeen kanssa, kuten perinteisellä vaijerikaasulla varustetuissa laitteissa. Standard- ja eco-asetuksilla kulutukset olivat 11,9 ja 11,7 litraa satasella, mutta seuraavana päivänä ajettu lenkki sport-asetuksella kulutti polttoainet- www.mk-lehti.fi
Rajoitus puuttuu peliin hienosti ilmaan minkäänlaista nykimistä tai sytytyksen pätkimistä: vauhti nousee hetkellisesti muutamalla yksiköllä yli seitsemänkympin, kunnes tuntuu kuin pieni vastatuulen puuska jarruttaisi menoa aavistuksen ja mittari asettuu tasan 70 kilometriin tunnissa. Loistava varuste esimerkiksi safarikäyttöön tai aloittelevan kuljettajan ajoharjoitteluun. Selkänojaa ei käytännössä ole, mutta eteenpäin nojaamalla penkissä on tukeva istua. Tulos on mielenkiintoinen ja pakottaa uusintamittaukseen talven aikana. Vakiona Xtrimin jousitus on sopivan herkkä hoidetuille reiteille, eikä se pohjaa hidasta vaimennusta vaativissa mäennotkoissa tai loivemmissa kuopissa. Kaikkien neljän vaimentimen öljyn seassa oli silmiinpistävä määrä harmaata alumiinimönjää, jota hioutuu irti iskarin varresta vaimentimen käyttöiän alkuvaiheessa. KÄYTTÖTESTI 73. Standard-tilassa kelkka antaa täyden tehon rauhallisemmalla kiihtyvyydellä, kun taas eco-moodi rajoittaa kiihtyvyyden lisäksi nopeuden 70 kilometriin tunnissa. Vihreä hätäri kytkettynä kelkka ei kulje millään moodilla yli neljääkymppiä ja kiihtyvyys on tuntuvasti rajoitettu. Kelkan mukana toimitettiin myös vihreä hätäkatkaisin, johon on koodattu niin sanottu learning key. Tuo mönjä on suurin syypää siihen, että alumiinivartisilla iskareilla varustettu uusi kelkka muuttuu monesti veltoksi jo muutaman sa- dan kilometrin ajon jälkeen! Ensimmäinen huolto on siis iskareille tärkein, ja sen jälkeen voi ajaa huomattavasti pidempään öljyjä vaihtamatta. Blade-suksi ohjaa tarkasti, oli reitti sitten urilla ja pakkasen kovettamaa tai uuden lumen kuorruttamaa. Vakiosäädöissä kelkka jousitus antautuu patikossa aika helposti, ja niinpä päätimme tehdä ensimmäisen iskarihuollon yhteydessä pieniä muutoksia vaimentimien simmityksiin. Muutoksilla ei haluttu pilata vaimentimien pintaherkkyyttä, vaan tuoda pikkuisen lisää pelivaraa yllättäviin tilanteisiin reitillä. Toimintavarma pakkasellakin Alkutalveen on osunut jo kaksi pidempää pakkasjaksoa, jolloin kelkka on pysynyt suosiolla pressun alla. Selkänojaa ei käytännössä ole, mutta eteenpäin nojaamalla penkissä on tukeva istua, kunhan pattiset reitit ajetaan maltilla. Ainakaan vielä ei ole tullut tarvetta harkita keulalle toisenlaista sivakkaa, mutta suksen kiinnityskohtaa saatetaan talven mittaan kokeilumielessä vaihtaa. PPS:n pitkäliikkeisyys tuntuu takatuhdolla istuttaessa selvästi ja jykevän takapumpun ansiosta alusta myös kantaa hienosti kahden kuormalla. Muutokset tehtiin vasta sen jälkeen, kun kelkka oli osallistunut crossover-testiin. Sportilla vielä sitäkin kovempaa. Telatunnelin päälle LinQ-systeemillä pikakiinnitettävä tuplapenkki on ollut käytössä ruokakunnan naispuolisen jäsenen kanssa retkeiltäessä ja välillä olen itsekin saanut olla kyytiläisen paikalla. Ajettu reitti oli täsmälleen sama ja keliolosuhteet muutaman asteen lämpötilaeroa lukuun ottamatta täysin identtiset. Kokeilumielessä ajoin Lisäpenkin kiinnittää tai irrottaa muutamassa sekunnissa ja näppäryytensä lisäksi jakkara toimii muutenkin. Tavallisella hätäkatkaisimella kelkka kulkee eco-moodilla 67 km/h ja standardilla 125 km/h. Iskareiden huollon yhteydessä iskarispesialisti Ahmasalo lisäsi hieman simmilevyjä kaikkien vaimentimien nopean vaimennuksen pakkoihin ja samalla lisättiin jousiin hieman esijännitystä. Taaemmalla kiinnityspisteellä ohjauksesta saattaisi tulla entistä vakaampi, joskin kritiikkiä ohjauksesta on paha antaa nytkään. Kelkan mukana toimitettiin myös vihreä hätäkatkaisin, johon on koodattu niin sanottu learning key. ta vain 10,9 litraa sadalla kilometrillä. Tunturireiteillä kotonaan Säännöllisesti hoidetut tunturin lähireitit ovat optimaalista käyttöympäristöä nelitahtiselle. Penkin kiinnittää tai irrottaa muutamassa sekunnissa ja näppäryytensä lisäksi jakkara toimii muutenkin. Vihreä hätäri kytkettynä kelkka ei kulje millään moodilla yli neljääkymppiä ja kiihtyvyys on tuntuvasti rajoitettu, sillä kaasun saa survaista pohjaan vaikka parkkipaikalla ilman, että kelkka ryntäisi vauhdilla liikkeelle. Satunnaisesti kelkka on käynyt myös hoitamattomilla ja pattisilla reiteillä, joissa jousitus on joutunut turhan koville. ACE ei ole keveimmästä päästä, joten puolipitkän ja hieman nokkapainoisen kelkan vieminen www.mk-lehti.fi isossa patikossa ei ole kovin mielekästä. Siinä vaiheessa kun kepit avattiin Ahmasalon tallissa, oli kelkan mittarissa vähän reilut tuhat kilometriä ja jälki sen mukaista
Mielessä ovat jo tulevan kevään pidemmät ajoreissut yön aikana sataneen puuterin peittämillä maakuntaurilla auringonpaisteessa. Crossover-testin jälkeen vaihtoon meni vasemman puolen olkatappi, joka oli vääntynyt mutkalle ilmeisen kovasta tällistä ulkokurvissa vaanineeseen kiveen tai kantoon. Lisäksi tarvittiin öljynsuodatin, 13,10 e ja litra öljyä ketjukoteloon, 13,50 e. Osuman on täytynyt tulla aivan keskelle suksea, sillä kenenkään testikuskin ranteille isku ei ole välittynyt. Öljyn, vaahdon ja alumiinijauhon sekoitus ei tunnetusti vaimenna kuten puhdas iskariöljy. Kelkka käväisi 500 kilometrin kohdalla Rovaniemen Roitemassa ensihuollossa, joka oli moottoriöljyn ja suodattimen vaihtoa lukuun ottamatta lähinnä tarkastusluonteinen. Huomautettavaa ei löytynyt ja vauriolista on muutenkin pysynyt tynkänä: huollossa pieneksi vaurioksi kirjattiin vain vääntynyt pakoputken ulostulopää kelkan pohjassa. 74 TEEMA Tältä näyttää alumiinirunkoisen iskarin öljy 700 kilometrin ajon jälkeen. Siksi jokaisen pitäisi huollattaa uuden kelkkansa iskarit noin 500-700 kilometrin sisäänajon jälkeen! Tätä kirjoitettaessa Xtrimin mittarissa on aika tarkalleen 1600 kilometriä. www.mk-lehti.fi. Suksi ja tukivarret säilyivät onneksi ehjinä. Ensihuollon hinnaksi tuli 199,40 euroa, josta työn osuus oli 2 tuntia a 60 e = 120 e. Lynx Xtrim SC 900 ACE kuitenkin tammikuun lopulla pienen lenkin, kun mittari näytti alavalla maalla 35 pakkasastetta. K ÄYTTÖTESTI osa 1. Jokohan ensi viikolla kävisi tarkastamassa, onko Pokan baari vielä paikallaan. Ottavalla paikalla oleva putki on kai tavannut ojan vastapenkkaan. Yhteiselo nelarin kanssa on ollut sopuisaa ja odotan suhteen vain syventyvän päivien pidentyessä ja lumipeitteen lisääntyessä. Reittikarttaa kun silmäilee, houkuttelevia ilmansuuntia Leviltä katsottuna riittää. Moottoriöljyä meni nelarikoneeseen 3,3 litraa joka maksoi 52,80 euroa. ACE pyörähti napista vaivatta käyntiin arktisessakin säässä ja kelkan ympärillä leijui vain totutun ohkainen savupilvi
045 639 7024 / Tommi Viholainen Lahdenpohjanne 5, 45370 Valkeala www.hirsiasennus.?. PRO SPECIALIT Suuren suosion vuoksi vielä rajattu lisäerä. INDY 600 LE TOTALTEK 11990,+toimitukulut INDY 800 LE TOTALTEK 12990,+toimituskulut aen Rahoitukset alk rko 0 käsiraha 0 ko - 46 mm Lisäsäiliölliset, 3-säätöiset Totaltekin iskarit - 38” matto - sähköstartti 53800 - pakki - kahvasuojat - kehitetty yhteistyössä enduron kestomenestyjä Henri Marttisen kanssa Meiltä todistetusti nopeat kelkat+varusteet kisaan/reitille. Meiltä myös IQ 600 RACE mallit. www.allrightshop.fi & jälleenmyyjät Me otamme työkalut käteen ota sinä avaimet! Hirsitalot - Kivitalot - Runkorakenteiset talot Puh
CTI:n tapaisia valmistukia tarjoaa tällä hetkellä useampi merkki. Össur-niminen sairaala- ja urheilutukiin erikoistunut yritys osti Innovation Sportsin vuonna 2006 ja sen jälkeen CTI:n polvitu- kia ovat myyneet vain ortopedisiin apuvälineisiin erikoistuneet ?rmat. Iskuilta suojaavien varusteiden lisäksi ovat vääntymistä estävät polvi- ja niskatuet yleistyneet. Remmit säädetään tarranauhoilla sopivaan kireyteen. Polvilumpion sivulla on nivelöinti, joka on toteutettu muistuttamaan jalan liikeratoja. Se sai hallita markkinoita toistakymmentä vuotta ennen kuin kukaan muu onnistui kehittämään lähellekään yhtä toimivan ratkaisun. Eniten niiden hankkimista rajoittaa kuitenkin hinta, sillä ne maksavat noin 1500 euroa kappale! Kahden mittatilauksena tehdyn CTI:n hinnalla saa siis pari vuotta vanhan 250-kuutioisen nelitahtisen crossipyörän. Istuvuus on AAA ja OOO! Melkein kaikki nykyaikaiset moottorikelkkailuun soveltuvat polvituet ovat tavallaan kopioita alkuperäisestä CTI:stä. Kunnollinen polvituki auttaa useissa tilanteissa, vaikkei sekään ihmeitä tee jos epäonnea on tarpeeksi matkassa. Sääreen ja reiteen nojaavat kaaret, joissa on neljä remmiä. Jotta tuki toi- www.mk-lehti.fi. K 76 TERVEYS Itse olen käyttänyt CTI:n universaalia MVP-tukea vasemmassa jalassani vuodesta 1992 alkaen korvaamaan revennyttä sisäsidettä. Myös erilaiset selkäsuojat ja panssarit suojaavat kehoa kaatumisen sattuessa ja myös niiden käyttö on yleistä. Ilmeisesti syynä CTI:n hallintaan olivat myös patentit, joilla tekniset toteutukset oli tehokkaasti suojattu kilpailijoilta. Tässä jutussa esiteltyjen EVS:n ja Troy Leen lisäksi polvitukia valmistavat myös muun muassa Alpinestars, Asterisk ja Pod. Niskatuki on melko uusi keksintö, mutta polvitukia on ollut markkinoilla jo reilun 20 vuoden ajan. Mittatilauksena tehdyt tuet istuvat napakasti jalkaan ja ennen kaikkea pysyvät hyvin paikoillaan. TEKSTI: JUKKA HELMINEN KUVAT: JUKKA HELMINEN JA JANNE LEHTI APUNIVELIÄ JALKOIHIN ilpa-ajajat ovat vuosikymmeniä käyttäneet polvisuojia niin endurossa, motocrossissa kuin moottorikelkkailussakin. Ne ovat kypärän lisäksi yleisin suojavaruste myös urheilukelkkailussa. TERVEYS Ohjeita polvituen valintaan Motocrossissa ja moottorikelkkailussa polvinivelet ovat suuressa vaarassa vääntyä silloin, kun homma lähtee rukkasesta. Polvituen idea on kolmen pisteen tuenta. Kymmenisen vuotta sitten molemmat polveni korjattiin tähystysleikkauksella. Samalla hinnat nousivat melkoisesti. Nykyisten polvitukien esiisä on amerikkalaisen Innovation Sportsin kehittämä CTI. CTI:n huono puoli on melko onneton polvikuppi, joka ei suojaa läheskään yhtä hyvin kuin nykyaikaiset polvisuojat. Sen jälkeen olen käyttänyt crossipyörällä ja kelkalla ajaessani CTI:n valmistamia, mittojen mukaan tehtyjä polvitukia. Ylimmäinen tukipiste on noin reiden puolivälissä ja alimmainen säären puolivälissä. Toiseen rakennettiin uusi eturistiside ja toisesta kaivettiin pois polvikierukan palasia. Keskikohta eli nivelosa nojaa tukevasti molemmin puolin polven sivuun
Mitoitukset on tehty ”suunnilleen” normaalin kokoisia polvia ja jalan pituuksia varten. Neljän perinteisen kiristyshihnan ansiosta tuen saa todella napakasti kiinni. Aluksi kannattaa laittaa tuet jalkaan ja juosta niiden kanssa jonkin matkaa. Yhden talven samainen tuki oli Tomi Ahmasalolla revenneen ristisiteen korvaajana ja sen avulla otettiin muun muassa Amerikassa X-gamesin pronssia snowcrossista. Yrityksen ja erehdyksen kautta kireyden oppii laittamaan sopivaksi. Kaikki neljä kiinnitysremmiä ovat yhtä tärkeitä tuen toiminnan kannalta, mutta pystysuunnassa paikallaan pysymisen varmistaa polven alla oleva sträppi. Oikeanmallinen ja -kokoinen tuki, jonka remmit ovat sopivalla kireydellä, ei saisi juostessakaan valua. Myös hinta ja laatu ovat kohdallaan. Polvea koukistaessa tuki ei saa ahdistaa sivuilta, mutta se saa tuntua tiukalta. Se estää tukea ja remmejä hiertämästä jalkaa. Sovittamisessa ja käytössä nyrkkisääntönä on, että polven sivujen otekohtien pitää istua napakasti paikalleen. Sen avulla tuki kiristyy pohjelihaksen yläosaan eikä pääse valumaan. Sivusuunnassa Axis tuntuu erittäin vääntöjäykältä. Pro-mallissa nivelistä lähtevät haarat ovat alumiinia ja sääreen sekä reiteen nojaavat kaaret tukevaa hiilikuitua. Myös paksujalkaiset ja erityisen suurella reisilihaksella varustetut henkilöt törmäävät mitoituksessa ongelmiin. 3 mii kuten pitää, on istuvuus tärkeää. Allekirjoittanut on käyttänyt sitä vuosikausia endurossa ja moottorikelkkailussa. Ojennuskulma on säädettävissä tuen mukana tulevilla säätöpaloilla. Pro-mallin hiilikuituinen sääreen nojaava kaari ei sovellu välttämättä jokaisen jalkaan. Kelkkaillessa kan- 2. 3-4. Tuen sisukset ovat irroitettavissa ja pestävissä. EVS Axis Pro ja Axis Sport ovat tekniseltä toiminnaltaan täysin samanlaisia. Ne pysyvät myös hyvin paikallaan. Kapea polvi ja pitkät jalat taas jättävät tukipisteet väärään kohtaan reidessä ja sääressä. Kaksiosainen päällekkäin jalkaa taivutettaessa liukuva polvisuoja on esimerkillinen, eikä jätä mitään kohtaa paljaaksi osumille. Silloin tuki on yleensä liian pitkä. EVS Trumotion 2.0 nivelrakenne on anatomisesti suunniteltu. Jopa Lkoon tuessa kaari on yllättävän pieni, ja koska se ei taivu niin tuki saattaa painaa säärtä. ”Normaaleilla” raajoilla homma toimii, mutta paras neuvo on sovittaminen. Hinta on melko hurja +1500 euroa kpl! Polvikuppi saisi olla paksumpaa muovia ja sellainen ettei se jätä rakoja tuen ja kupin väliin. Sport-mallin reisi- ja säärikaaret ovat taipuisat, joten ne istuvat hyvin vaikka jalkojen mitoitus olisi normaalista poikkeava. Osa valmistajista neuvoo mittaamaan polven leveyden ja osa taas reiden ja säären ympärysmitan tietyn matkan päästä polvesta. Sportissa sääri- ja reisituet ovat taipuisaa komposiittimuovia. Lopputulos näyttää kuin jalassa olisi pikkulapsen polvarit. Polven kohdalla ei saa olla yhtään väljää. Myös reiden ja säären kohdalla olevien kaarevien osien pitää tukea napakasti jalkaan. EVS Axis Pro maksaa 645 euroa pari ja Axis Sport todella maltilliset 419 euroa pari. Ulkomitoiltaan Axis on valmistueksi kohtuullisen pieni, joten se ei ahdista ajohousun lahkeessa. Reiden päällä oleva tuen kova yläosa suojaa silloin tehokkaasti. Ongelmia tulee jos käyttäjällä on esimerkiksi lyhyet jalat, mutta leveä polvi. Näin huiman näköinen viritys on yli 20 vuotta vanha CTI MVP valmistuki. Maahantuoja Duell Bike-Center TERVEYS 77. Kesäkelillä vaikka crossia ajaessa polvitukien kanssa pitää käyttää niiden alle kuuluvaa tiukkaa sukkaa. Kelkkaillessa tulee välillä käsilläseisontaa ja reidet saattavat pamahtaa ohjaustankoon. Polveen sivuun tukeviin ”tyynyihin” tulee säätöpaloja, joilla tuen saa sovitettua hyvin paikalleen. 1 2 1. Sovittaminen on siis tämän tuen kohdalla tärkeää. Myös tukeva crossisaapas auttaa tuen paikallaan pysymistä, mutta nykyaikaisten lyhytvartisten lumilautatyylisten kelkkakenkien kanssa tulee ongelmia, elleivät remmit ole tarpeeksi tiukalla. CTI:n mittatilauksena tehty tuki istuu kuin valettu ja on ulkomitoiltaan sellainen, että se sopii hiukan tiukempaankin ajohousun lahkeeseen. Sen lisäksi että polvituet estävät nivelen vääntymistä, ne suojaavat myös muulla tavalla. EVS on tehnyt hyvää työtä ja Axis-tuet tuntuvat sekä tukevilta että mukavilta käytössä. Polven kohtaa voi yleensä hienosäätää tukien mukana tulevilla lisäpaloilla, mutta jos tuki on liian kapea, sille ei voi tehdä mitään. Lyhyet jalat ja leveä polvi aiheuttavat sen, että M-kokoinen ihminen tarvitsee L-koon tuet. Valmistukia myydään kokoina S, M, L jne. Axis istuu jalassa napakasti. Remmit pitää myös säätää hiukan ylikireälle. Silloinkin apuna pitäisi olla asiantunteva myyjä, www.mk-lehti.fi 4 joka tietää miten kyseinen tuki säädetään ja sovitetaan kunnolla jalkaan
Reiteen ja sääreen nojaavat kaaret ovat taipuisaa muovia, joten tuet istuvat hyvin eri paksuisiin jalkoihin. Ne tuntuvatkin melkein samanlaisilta kuin tavalliset polvisuojat. Kuskin vartalo kiertyy samalla voimakkaasti, mutta karhennetulla astinlaudalla kenkä pysyy liimattuna paikallaan. Pienehkö nivelkierukkavamma saattaa parantua muutamassa viikossa itsestään. Polven vääntymisen, venähdyksen tai suoran iskun vuoksi on yleensä syytä hakeutua välittömästi tutkittavaksi, jos polveen ilmaantuu turvotusta, lukkoutumista, polven Tässä on esimerkki polvesta jonka tuki pelasti. Näissä tilanteissa polvituesta on ehdottomasti apua! Polven venähdyksestä seuraa yleensä kipua ja turvotusta. Maahantuoja Tarmin Oy Yleiset polvivammat Polvituki estää tehokkaasti polven yliojentumista, eli ”nurin niskoin” kääntymistä. Catalyst psyyy todella hyvin paikallaan, eikä valu tai kierry. Polvea sivusuunnassa tukevien nivelsiteiden repeäminen vaatii kiireellistä leikkaushoitoa, jos polvi antaa selvästi sivusuunnassa perään. Muuten tuki saattaa ahdistaa. Mukana tulee ojennusstopparit 0, 5, 10, 15, 20 ja 90 asteen kulmissa ja taivutusstopparit 45, 60, 75 ja 90 asteen kulmissa. TERVEYS Ohjeita polvituen valintaan nattaa pukea alimmaiseksi ohuet urheilukalsarit, jotka eivät ole kesällä käytettävää sukkaa paksummat. Kalsareissa ei saa myöskään olla sivussa saumoja, jotka alkavat päivän pidetessä yleensä aiheuttaa kipua tai hankaumia. Polvi voi olla kävellessä erittäin arka ja se tuntuu pettävän. Asennosta riippuen sisempi tai ulompi nivelkierukka joutuu tällöin voimakkaan puristuksen ja vedon kohteeksi ja siihen syntyy repeämä. Polvisuojan voi irroittaa pesua varten. Ajopuvun housujen pitää olla reidestä alaspäin riittävän väljät, jotta ne eivät rajoita jalan liikeratoja tukia käytettäessä. Jos oireet jatkuvat, tilanne vaatii polven tähystyksen, jossa vaivan laajuus voidaan selvittää ja kierukkaa korjata. Nivelen liikerata tuntuu myös luonnolliselta, joten Troy Leen tuet eivät vaadi totuttelua. Polven nivelsidevamman hoito riippuu vamman asteesta. Siinä tiivistettynä syitä miksi polvitukien käyttö on viisasta! www.mk-lehti.fi. Varsinkin turvotuksen laskettua polvi voi tuntua epävarmalta ja tuntuu pettävän varatessa. Tärkeää on paranemisaikana harjoittaa polven suoristajalihasryhmää. Koukistunutta säärtä sivulle taivuttava liike voi vääntää polvilumpion sijoiltaan. Jalan kiertymisessä tuki ei kuitenkaan voi tehdä ihmeitä. Ilman hoitoa ristisidevamma paranee melko hyvin, mutta koska katkennut side ei kiinnity itsestään, polveen jää yleensä epävarmuutta ja pettämisen tuntua. Sivusuunnassa rakenne tuntuisi antavan hiukan periksi. Polvea tukeviin nivelsiteisiin kuuluvat polvea sivusuunnassa tukevat sivusiteet sekä polvea etu- ja takasuunnassa tukevat ristisiteet. 78 TERVEYS pettämistä tai kovaa kipua etenkin jos se estää painon laskemisen jalalle. Myös erilaiset vääntymiset ovat tilanteita, joissa polvituki auttaa. Ristisidevamman tavallisessa leikkaushoidossa vaurioitunut ristiside korvataan jänteestä otetulla siirteellä. Hankalimmat vammat syntyvät juuri kiertoliikkeessä polven ollessa kuormittuneena, jolloin ristisiteet tai nivelkierukat ovat vaarassa vaurioitua. Nivel on tukeva ja suojaa tehokkaasti yliojentumiselta. Ristisidevamma syntyy polven kiertyessä kuormitettuna, kun esimerkiksi seisten ajettaessa toinen suksi osuu reitin sivussa olevaan kiveen ja heittää kelkan nanosekunnissa poikittain. Ristisiteen vaurio aiheuttaa aluksi polven turpoamisen ja kivun. Kiinnitys tapahtuu neljällä remmillä. Toimintakuntoon paraneminen vaatii polven usean kuukauden aktiivisen harjoituksen. Jos polvessa on selvä haittaava lukko-oire, leikkaus pyritään tekemään parin viikon sisällä. Troy Lee Design Catalyst noudattaa samaa ideaa kuin CTI ja EVS. Kaikissa kunnon polvituissa on mahdollista rajoittaa sekä polven ojentumista että koukistumista. Eturistisiteen vamma on tavallisempi kuin takaristisiteen. Vammaan voi liittyä nivelkierukan vamma ja syntymekanismista riippuen myös luun ruhje. Tällöin on syytä käydä heti tarkistuttamassa polvi lääkärillä. Kun remmit säätää sopivalle kireydelle, niin Catalyst ei edes tunnu olevan jalassa. Polvi ei kuitenkaan mennyt yliojentumisen seurauksena nurin niskoin, mutta remmit repäisivät ”lievät” verenpurkaumat sääreen. Yleensä on syytä tehdä polven magneettikuvaus, jossa vamman luonne ja laajuus selviävät. Säärtä sisään- tai ulospäin vääntävä voima voi aiheuttaa polveen nivelsidevaurion. Sen seurauksena on yleensä vakavia rusto-, luuja nivelsidevammoja. Hinta 599 euroa pari. Kuski ja ajoneuvo lähtivät äksidentissä eri teille, jonka seurauksena oli melkoinen spagaatti. Huomattava turvotus viittaa usein polviniveleen kertyneeseen vereen, joka on merkkinä polven rakenteisiin syntyneestä vauriosta. Tämän vuoksi tuoreen vamman leikkaushoidon tarve on yleensä hyvä arvioida 1–3 viikon päästä tapahtumasta. Polven nivelkierukan vamma syntyy tyypillisesti polven kiertoliikkeessä polven ollessa kuormitettuna. Polvessa tuntuu pettämistä ja "lonksumista" etenkin äkilliseen suunnanvaihdokseen liittyen. Vähäisempi vaurio voidaan hoitaa polvituen avulla. Polvi turpoaa nopeasti ja kierukan kappale voi myös aiheuttaa lukko-oireen, joka estää polvea koukistumasta tai suoristumasta. Se on ensiarvoisen tärkeää etenkin jos nivelessä on joku vamma tai polven operaation jälkeen halutaan varmuuden vuoksi jättää pelivaraa. Nivelsiteiden vaurion seurauksena polveen ilmaantuu alkuvaiheessa turvotusta ja kipua. Tuplanivel seuraa polven liikerataa ja nivelistä lähtevät haarakappaleet ovat 7000-sarjan alumiinia
Veistäjänkatu 1 87400 Kajaani Avoinna ma-pe 9-17 la 9-13 www.korpikone.fi Myynti 050 314 1270 Esa Moilanen Huolto 050 314 1265 Jarmo Lohtaja Huolto 050 314 1266 Jarmo Kaartinen Varaosat 040 579 7437 Tanja Pyykkönen Laskutus, rekontra, varustemyynti 040 570 4326 Minna Leinonen
Myös Semi Prossa ja Pro Stockissa kuljettajia oli ilahduttavan paljon. Kolmanneksi sijoittui Stockissa hienosti ajanut Eetu Karjalainen, neljäs oli niin ikään Stockissa nähty Matti Määttä ja viides oli Pontus Suorra (Arctic Cat). tammikuuta ja Rovaniemellä seuraavana päivänä ajetuilla kilpailuilla. KISOJA Snowcross < Viktor Hertén harjoittelee ruotsalaisten kanssa ja myös kilpailee heidän kanssaan ahkerasti. Siinä syy kovuuteen ja vauhtiin, jolla hallitaan kotimaan ratoja. Hertén voittoon Kemijärvellä Semi Prossa oli mukana monta Sinisalocupista, Sport-luokasta ja Junioreista viime kaudelta tuttua kuljettajaa. Parivaljakosta Puhakka oli nopeampi ottaen kolmannen sijan. Voittoon siis Moland, toiseksi Karjalainen, kolmas Puhakka, neljäs Määttä ja viidenneksi ajoi ?naalissa kelkkansa kaatanut Risto Juujärvi (Arctic Cat). Lääkärin ennusteen mukaan jalan pitäisi olla kunnossa ennen SMkauden alkua, joten Osmo todennäköisesti nähdään ensimmäisessä osakilpailussa. Yli 16-vuotiaat kuljettajat jaetaan Pro- ja Semi Pro -luokkien kuljettajiin. Ennen viimeistä erää voitto oli kahden Lynx-kuljettajan, Viktor Herténin ja Aki Pihlajan saavutettavissa. Kemijärvellä rata oli rakennettu siirtolumesta Ahvensalmen kentälle. Kauden avauskisojen perusteella Aki Pihlaja on Hertenin ykköshaastaja kotimaassa. TEKSTI JA KUVAT: JARI LAURI lkaneelle kaudelle snowcrossin sääntöihin on tehty huomattavia muutoksia. KAUSI KÄYNTIIN LEUDOSSA SÄÄSSÄ Snowcrossin kotimainen kausi avattiin Kemijärvellä 4. Nuoremmat juniorit ajavat edelleenkin maksimissaan 600-kuutioisilla ilmajäähdytteisillä kelkoilla. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet juniorien säännöissä. Viimeisen erän voitto ratkaisi kokonaiskisan voiton Herténin hyväksi Pihlajan tullessa toiseksi. Kemijärvellä ja Rovaniemellä junioriluokkiin oli ilmoittautunut parikymmentä kuljettajaa, joka on reilusti enemmän kuin junioriluokassa on edellisinä kausina nähty. Juniorit on jaettu kahteen luokkaan, 11-14- ja 14-16-vuotiaat. Pro-luokka voi vielä olla jaettuna vakiokelkkojen Pro Stock -luokkaan ja viritettyjen kelkkojen Pro Open -luokkaan. Pro Openissa ei karsintaerille ollut tarvetta. Mukana oli myös paluun tehnyt Kuusamon Jari Käkelä (Polaris), jonka vauhti tuntui edelleen olevan tallella. Openin toisessa erässä sattui ikävä loukkaantuminen, kun toinen kelkka osui Mikko Osmon (Lynx) jalkaan ja Mikolta murtui rytäkässä pohjeluu. Rovaniemellä kilpailu ajettiin perinteikkäällä Mäntyvaaran radalla. Pro Openissa tulokset laskettiin kolmen erän sijoituspisteiden perusteella. Myös ilmajäähdytteiset, alle 600-kuutioiset kelkat ovat sallittuja vanhempien junioreiden kilpailuissa. Vanhemmat juniorit ajavat puolestaan 600-kuutioisilla nestejäähdytteisillä, mutta mekaanisesti kuristetuilla kelkoilla. Pro Stockin ?naali oli todella jännittävä. Onneksi kaadosta selvittiin pelkällä säikähdyksellä ja kuljettajan kausi jatkuu normaalisti. Molemmilla paikkakunnilla radat oli saatu ajettavaan kuntoon, vaikka lunta ei radan ulkopuolella juuri ollutkaan. Ykkössijasta taistelivat Arctic Cat -kuljettajat Eetu Karjalainen ja Martin Moland, joka onnistui viimeisessä mutkassa ennen ruutulippua ohittamaan Karjalaisen ja ajamaan voittoon. Juniorien 14-16-vuotiaiden voit- www.mk-lehti.fi. Osallistujien suuresta määrästä johtuen kuljettajat jaettiin useampaan karsintaerään A 80 KISOJA molempina päivinä. Sekä ensimmäisestä että kolmannesta sijasta käytiin ankaraa vääntöä lähes koko erän ajan. Toinen taistelijapari oli Pieti Puhakka (Polaris) ja Matti Määttä (Lynx). Semi Prossa nähtiin todella raju kaatuminen, kun Kalle Saarelainen (Arctic Cat) meni nurin semi?naalissa päähyppyrin alastulossa. Käkelä vei Semi Pron nimiinsä ennen Lynx-kuljettajia, Mikko Väätäjää ja Niko Ahoa. Juniorien 11-14-vuotiaiden luokan voiton vei Paavo Hyvönen (Lynx) ennen Tony Honkasta (Yamaha) ja Alexander Waeraasia (Lynx). Mukava oli, että naisten luokan lähdöissäkin oli mukana 5-6 kuljettajaa molempina päivinä
Semi Pron voittoon ajoi Pär Vikman (Arctic Cat) ennen Jali Paajasta (Arctic Cat) ja Elina Öhmania. Määttä sijoittui lopulta neljänneksi. Naisten ylivoimaiseen voittoon ajoi Elina Öhman (Lynx), toiseksi tuli Malene Andersen (Polaris) ja kolmanneksi Linn Sjöberg (Lynx). Stockin ?naalissa nähtiin raju kaatuminen, kun Eemeli Jankkilan (Arctic Cat) kelkan suksi haukkasi radan reunassa olleeseen vesiputkeen. Arctic Cat Cup ajettiin Östersundissa 11.-12.1.2014 yös Östersundin kilpailunjärjestäjille alkutalven vähälumisuus aiheutti päänvaivaa. 42. Elina oli piti hyvää vauhtia myös Semi Pron lähdöissä, mutta tie katkesi luokan semi?naaleihin. Pro Openissa tapahtumia riitti, mutta onneksi henkilövahingoilta vältyttiin. Muutkaan edellisen päivän kärkinimet eivät pystyneet uusimaan sijoituksiaan, joten Mäntyvaarassa kärkikolmikossa oli tuoreita nimiä. RACING RACINGSUSPENSION SUSPENSION toon ajoi Edvard Moland (Arctic Cat), toiseksi sijoittui Antti-Jussi Hyvönen (Lynx) ja kolmanneksi Tomi Laitinen (Arctic Cat). Toiseksi sijoittui ?naalin lähdössä hieman pussiin jäänyt Risto Juujärvi ennen hienon viikonlopun ajanutta Eetu Karjalaista. Arctic Cat Cupiin tammikuun toisena viikonloppuna oli ilmoittautunut yli 180 kilpailijaa, joista Stockissa ajoi reilut 80. Suomalaisia Pro Open -luokassa oli haastamassa muun muassa vuoden 2013 maailmanmestari Adam Renheim (Ski-Doo) sekä pa- M www.mk-lehti.fi 81. Herténille tuplavoitto Rovaniemellä Vaikka Kemijärven kilpailun jälkeen ei montaa poisjääntiä nähtykään, ainakin Semi Pron edellisen päivän kärkinimi Jari Käkelä oli poissa Mäntyvaaran kisasta. Vanhempien juniorien kisan vei nimiinsä Antti-Jussi Hyvönen (Lynx), toiseksi sijoittui Ville Rimali (Ski-Doo) ja kolmanneksi Tomi Laitinen (Arctic Cat). Erän aikana Määttä tuli kuitenkin ohitetuksi kolmen miehen voimin. Erän edetessä myös Pihlaja ja Määttä onnistuivat Dahlqvistin ohituksessa. Suomalaisista mukana olivat Linn Sjöberg (Lynx), Fredrik Hertén (SkiDoo), Eetu Karjalainen (Arctic Cat), Janne Pulkkinen (Arctic Cat), Aleksi Heikkala (Lynx), Olli Alatalo (Arctic Cat), Aki Pihlaja (Lynx) ja Viktor Hertén (Lynx). Openissa siis Lynxille nelosvoitto järjestyksessä Viktor Hertén, Aki Pihlaja, Matti Määttä ja Anton Dahlqvist. Rataa varten oli ajettu lähialueelta huomattavan paljon lunta, joten rata oli runsasluminen ja ensimmäisten harjoitusten jälkeen myös pehmeä. Tästäkin kaatumisesta selvittiin onneksi säikähdyksellä. Edellispäivän toinen, Aki Pihlaja, ajautui ensimmäisessä mutkassa toisen kuljettajan kanssa ulos radalta ja aloitti kärkikaksikon takaa-ajon. Pro Stockin ?naalin lähdön vei nimiinsä koko viikonlopun ajan loistavia lähtöjä ottanut Matti Määttä. Naisten luokan vei nimiinsä edellispäivän tapaan Elina Öhman, toiseksi sijoittui Malene Andersen ja kolmanneksi Sari Tanninen (Lynx). Kauaa ei Dahlqvist saanut kärkipaikasta nauttia ennen kuin Hertén meni edelle. Nuorempien juniorien voiton vei Oskari Hyvärinen (Lynx) ennen Paavo Hyvöstä (Lynx) ja Tony Honkasta (Yamaha). Stockin voittoon ajoi edellisen päivän Openin voittaja, Viktor Hertén. Viidenneksi sijoittui Arctic Catia kuljettanut Martin Ekspjuth. 42. Openin ?naalin lähdön otti nimiinsä Anton Dahlqvist (Lynx) ennen toisen sijan tässä vaiheessa napannutta Viktor Herténiä. Alkuerissä Pieti Puhakan kelkka karkasi penkan yli osuen tampparin etulevyyn ja Aki Pihlaja kaatui jääpatissa
Renheim sai loistavan lähdön ja oli ensimmäisessä mutkassa aavistuksen verran Öhmania edellä. Hän voitti ensimmäisen karsintaeränsä ja oli toisessakin erässä parhaimmillaan kolmantena, mutta kaatuminen pudotti hänet 12. Erän edetessä molemmat onnistuivat hienon ajonsa turvin nostamaan sijoituksiaan. Renheim sai ajaa rauhassa kilpailun kärjessä, koska kukaan ei häntä pystynyt erän aikana haastamaan. Finaalin lähtöviivalta nopeimmin irtosi Öhmanin pahin kilpakumppani Adam Renheim. Renheim piti johtonsa kierroksen loppuun ja voitti kilpailun. Erän lopputuloksissa Eetu onnistui nousemaan yhdeksänneksi. Erän edetessä hän onnistui nousemaan lähdön kärkeen ja lopulta voittoon ennen toiseksi tullutta, huonon lähdön saanutta Emil Öhmania. Pro Openin voittoon kaasutti Adam Renheim, toiseksi Johan Dahlgren, kolmanneksi Kristo?er Holm, neljänneksi nuori Nisse Kjelström ja viidenneksi hyvän kisan ajanut Aki Pihlaja. Öhmanin mukaan taistelu mestaruuksista ei ole helppoa, koska pahin kilpakumppani Adam Renheim taistelee samoista titteleistä. Lisäksi mukana on nuoria kuljettajia, muun muassa Marcus Ogemar-Hellgren (Lynx), Filip Eriksson (Arctic Cat) sekä Nisse Kjelström (Polaris), jotka tulevat haastamaan kokeneempiaan kauden aikana. Hienolla ajollaan hän onnistui nousemaan kuitenkin lopulta toiseksi. Hän oli myös tyytyväinen siihen, että nyt hänellä P on mahdollisuus lähteä täysillä taistelemaan sekä maailman- että Ruotsin mestaruudesta. Eetu Karjalainen sijoittui omassa semi?naalissaan viidennelle sijalle. Pulkkisen toisen erän sijoituksen arvoa nostaa se, että hän ajoi lähes koko erän alustalla, josta oli jousi poikki. Muista suomalaisista lauantailta jatkoon selvisi hienosti koko päivän ajanut Janne Pulkkinen sijoituksinaan seitsemäs ja neljäs. Karjalainen nousi lopulta kuudenneksi ja Pulkkinen oli 11:s. luun Eurooppaan neljän ISOC-sarjassa ajetun kauden jälkeen tehnyt Emil Öhman (Lynx). Renheim ei halunnut nimetä ketään nuorta tulokasta, mutta totesi, että aika moni heistä on ottanut askeleen eteenpäin. Jokaisen luokan 32 parasta pääsi mukaan sunnuntain semi?naaleihin ja semi?naalien 16 parasta ansaitsi paikan ?naalissa. Hertén jäi lopulta 11. Pareittain ajetun kilpailun ?naalissa vastakkain asettuivat Emil Öhman ja Adam Renheim. Stockin Arctic Cat -kuljettajista Janne Pulkkinen veti suomalaisista pidemmän korren ollen eränsä neljäs. Tavoitteena on puolustaa maailmanmestaruutta sekä Ruotsin mesta- ruutta snowcrossissa ja stadioncrossissa. Lauantaina ajettiin jokaisessa luokassa kaksi karsintalähtöä. Nuoremmat kuljettajat saattavat satunnaisesti väläyttää, mutta heidän fyysinen kuntonsa ei välttämättä mahdollista kisojen voittamista. Emil Öhman ja Adam Renheim voitti- vat odotetusti ensimmäiset karsintaeränsä. Arpa oli sijoittanut Öhmanin ja Renheimin toisella kierroksella samaan karsintaerään. Stockin ?naalissa Eetu Karjalainen ja Janne Pulkkinen saivat hieman huonon lähdön jääden sijoille 12 ja 15. Renheim ajautui toisessa mutkassa ulos radalta. Sunnuntaina olivat ensimmäisinä vuorossa semi?naalit. Ladyissa mukana ollut Linn Sjöberg (Lynx) ei startannut enää toiseen karsintaerään. KISOJA Snowcross Eetu Karjalainen ajoi Östersundissa hyvin. Pro Openin ?naali sai ratkaisevan käänteen toisessa mutkassa, kun Emil Öhmanin kelkka kaatui ja mies jäi viimeiseksi. Kumpikin pystyi kuitenkin ajamaan erän loppuun. 82 KISOJA www.mk-lehti.fi. Aki Pihlajan ensimmäisen karsintaerän toisella kierroksella toinen kuljettaja ajoi hänen kylkeensä sillä seurauksella, että Aki kaatui kolmannelta sijalta. sijalle. Pro Openissa suomalaisista oli ensimmäisenä vuorossa Viktor Hertén, joka ajoi karsintaerässään hienosti kolmanneksi. Pihlajan osalta toinen karsintaerä sujui huomattavasti ensimmäistä paremmin ja tuloksena oli neljäs sija. Adam Renheimillä on selkeät tavoitteet alkaneelle kaudelle. Pihlaja sai ajaa toisella sijalla pitkään, mutta erän vanhetessa kolme Polaris-kuljettajaa Johan Dahlgren, Kristo?er Holm ja Nisse Kjelström tulivat ohitse. Viktor Hertén jäi lähtömutkassa tapahtuneen kolarin taakse viimeisten joukkoon. Aki Pihlaja sai myös loistavan lähdön ja otti tässä vaiheessa erää toisen sijan. Ennen ?naaleja ajettiin mies miestä vastaan -kilpailu, jossa oli mukana kahdeksan ruotsalaista Pro Open -luokan kuljettajaa. Adam totesi, että pitkät kilpailut vaativat huolellista fyysistä valmistautumista, mutta mielestään hän on tehnyt kotiläksynsä hyvin, joten menestystä pitäisi olla luvassa. Toisessa mutkassa kaatunut Emil Öhman sijoittui lopulta seitsemänneksi. Pro Stockissa voiton vei nuori Norjan Elias Ishoel (Lynx) ennen toiseksi tullutta Magnus Reiteniä (Lynx) ja kolmossijan vienyttä Johan Erikssonia (Polaris). Taakse jäi yli 70 Pro Stock -luokan kuljettajaa. Emil Öhmanin ja Adam Renheimin mietteitä aluun Euroopan snowcrossradoille tehnyt Emil Öhman totesi, että on mukava tulla takaisin kotimaahan kilpailemaan neljän ISOC-sarjassa vietetyn kauden jälkeen. Kuvan startissa Eetu on Fredrik Granbergin ja Johan Erikssonin puristuksessa. Muut kuljettajat Alatalo, Heikkala ja Fredrik Hertén karsiutuivat. Hallitseva maailmanmestari Adam Renheim aikoo vallata tittelin myös tällä kaudella. Toisissa karsintaerissä sattui ja tapahtui. Pihlajalla oli parempi onni ja hän sijoittui viidenneksi ansaiten ?naalipaikan. sijalle ja karsiutui ?naalista. Openin semi?naaleissa molempien Lynxkuljettajien, Herténin ja Pihlajan, kelkkoja piinasivat lumen aiheuttamat käyntihäiriöt. Pro Stockissa lauantaina suomalaisten lippua korkeimmalla piti Eetu Karjalainen. Pahimmaksi kilpakumppanikseen Adam mainitsee Emil Öhmanin. Pihlajan lopullinen sijoitus oli kahdeksas. Kilpailun lähtö tapahtui hypyn päältä paikoiltaan ja kisa kesti vajaan ratakierroksen
Rinteenkulma, Rovaniemi www.optiikka.com. Kysy vaihtoehdot meiltä. Kelkkailijan kauppapaikka Älä aja lasit huurussa UUTUUS! Tuuletetut ajolasit omilla voimakkuuksilla! Esim: Scott, Smith, Progrip, Oakley sit Ajola en a k al 39,- Verkkokaupassa ALE alkanut! HUIPPUVALIKOIMA KÄYTETTYJÄ KELKKOJA! Katso lisää www.loukko.com tai soita sit Ajolauudella akk voim alkaen - 224, S! ut UU T e U l U ä tuu teitmak- vo till Flek it omilla lkaen a s ajola uuksilla k ,- 330 Nyt edullinen rahoitus, 30kk korko 0% jopa ilman käsirahaa 20 en vuod nasia ksella mu tunte Kauhajoki 010 470 9801 – Tervajoki 010 470 9850 Useita eri värejä
maaliskuuta ja 5. Muut suoraan ?naaliin ajaneet olivat Justin Broberg, Kyle Pallin, Tim Tremblay ja Ruotsin Johan Lidman. Muut jatkoon menneet olivat Logan Christian, Darrin Mees, Petter Nårsa ja Cody Thomsen. Siinä on isoja hyppyjä, teknisiä osuuksia ja isoja penkkamutkia. Ruotsin Adam Renheim jäi startissa erän hännille, kun hän jäi edessä kaatuneen kelkan taakse. Otan joka kilpailun yhtä vakavasti, mutta X Games on aina jotain erilaista. Sarja oli suunnitelmissa jo viime talvena, mutta nyt taustojen ja etenkin rahoituksen pitäisi olla kunnossa. Testasimme useamman viikon ajan Coloradossa, jotta saimme kelkan toimimaan korkeassa ilman alassa ja se kannatti, Hibbert iloitsi ?naalin jälkeen. X Gamesin rata Aspenissa on ollut suosikkini. www.mk-lehti.fi. maaliskuuta Moskovassa. Tuolloin nuorukainen sai lempiminen Wonder Boy, joka on iän ja voittojen myötä vaihtunut T-trainiksi! - Kausi on mennyt todella hienosti ja tunnen oloni radalla paremmaksi kuin koskaan. Toisen alkuerän voittoon ajoi Kody Kamm. T 84 VARIAATTORI Kuva: Red Bull Content Pool J Levi LaVallee voitti X Gamesin pituushyppykisan ja toivottavasti kova showmies nähdään keväällä Ounasvaaralla. Sarja päättyy Amerikassa 14. Kody Kamm ja Justin Broberg pitivät kakkos- ja kolArctic Cat, Lynx mospaikkaa. Samaan aikaan ajetaan jenkeissä ISOC-sarjaa, joten näillä näkymin huippuluokan jenkkejä ei nähdä Tuurissa. VARIAATTORI Tucker Hibbert otti jo seitsemännen X Gamesin kultamitalin Maailmanluokan snowcrossia Ounasvaaralla 5. Finaalissa ei paljoa ohituksia KAIKKI ISKARIMERKIT nähty ja maaliin kärkikolmikko tuli järjestyksessä Hibbert, Kamm ja Broberg. Huhtikuun alussa Ounasvaaran laskettelurinteessä pidetään neliosaiseen ”maailmansarjaan” kuuluva snowcrosskilpailu, johon on lupautunut Suomen ja Ruotsin huippukuljettajien lisäksi osa jenkkitähdistä. Cup of Nations -niminen sarja alkaa 1. huhtikuussa on vuorossa Rovaniemi. Huhtikuuta os lunta riittää, Tuurissa ajetaan snowcrossin MM-osakilpailu maaliskuussa. ucker Hibbert oli vain 16-vuotias ajaessaan ensi kertaa voittoon X Gamesissa vuonna 2000. Ruotsin Lidman jäi startisSki-Doo, Yamaha sa kahdeksanneksi ja Nårsa kahdenneksitoista. KOKEMUKSELLA Finaalissa Hibbert otti jälleen kärNYKYAIKAISIN LAITTEIN kipaikan heti startista. huhtikuuta. Renheim nousi erän aikana kahdeksanneksi ja joutui last chance -erään, josta hän selHUOLLOT YLI 20 v vitti tiensä ?naaliin. Ensimmäisessä alkuerässä voittoon ajoi Tucker Hibbert. 06-414 0190, 0400-269 334 fax 06-414 0771 Renheim oli seitsemäs, Nårsa kahdeksas pkalanen@nic.fi ja Lidman yhdeksäs. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Ounasvaaralla kisaavat muun muassa Ross Martin (Polaris) Levi LaVallee (Polaris), Tim Tremblay (Ski-Doo) ja Logan Christian (Arctic Cat). Ensi talvena pari ISOC-sarjan osakilpailua voitaisiin tuoda samalla systeemillä joko Venäjälle, Ruotsiin tai Suomeen ja lopettaa nykyisen kaltainen MM-mitaleista ajaminen. Pienkonehuolto Alanen Ruotsalaiset tulivat maaliin perättäin. Sarjan budjetti on useita satoja tuhansia euroja ja palkintorahaa jaetaan yhteensä 150 000 euroa. Ruotsin Falunissa ajetaan 27.-28
Vastaavasti oikealta kädeltä sama grippi löytyy kaasupeukalon kohdalta. Hikilenkille pakkasella tai lauhankelin matka-ajoon se sen sijaan sopii loistavasti. Esillä on moottorikelkkoja ja kelkkailuun liittyvää esineistöä aina 1960-luvun Ski- J Doosta vuoden 2014 Lynx Boondockeriin. - On hienoa päästä vetämään taloa, joka kunnioittaa Lapin ainutlaatuista kelkkakulttuuria. Sivuston tavoitteena on ollut tuoda kelkkailua tutuksi ja lisätä sen vetovoimaa kaikille lajista kiinnostuneille. ?.\SlUlW ?$MRYDUXVWHHW ?9DUDRVDW ?7DUYLNNHHW ?/LVlYDUXVWHHW ?+XROWR MOOTTORIN OSAT esim. Uutisten lisäksi sivuilta löytyvät muun muassa Suomen kelkkakerhojen yhteystiedot ja esittelyt kaikista snowcrossin SM-sarjaan osallistuvista Pro-luokan kuljettajista. Ensimmäisen vuoden aikana sivustolla on uutisoitu vuoden jokaisena päivänä moottorikelkkailuun, vesijetteihin ja mönkijöihin liittyviä ajankohtaisia asioita. Maahantuoja: Duell-Bike Center Oy Hinta: 59 euroa MOD Joulupukin kelkkatalo avasi ovensa Rovaniemellä oulupukin Pajakylään Napapiirille sijoittuvan Santa’s House of Snowmobiles -näyttelyn avajaiset pidettiin helmikuun alussa, johon mennessä kaikki talon ensimmäisen näyttelyn kelkkamallit saapuivat Rovaniemelle eri puolilta Suomea. Muun muassa nämä kelkat esillä Joulupukin kelkkatalon ensimmäisessä näyttelyssä: Vuoden 1963 Ski-Doo ensimmäisestä maahantuontierästä, Ockelbo 300, Arctic Cat Panther, Lynx 40, Harley-Davidson 1970-luvulta, Winha 56 vuosimallia 1970, Lynx GLX 5900, Polaris TX-L Indy, Yamaha BR 250, Larven ”Toukka”, Polaris RXL, Yamaha RX-1 ja Transformer Uni esimerkkinä itänaapurin tuotannosta. Vaikka hanska pitää hyvin tuulta, ei se ohuutensa takia sovellu paljonkaan yli 10 asteen pakkaselle, jos ajaminen on vähänkin retkipainotteisempaa. KAIKKI MITÄ SINÄ JA KELKKASI TARVITSEE. Joulupukin kelkkatalon näyttelyt ovat vaihtuvia. Näyttely esittelee sekä moottorikelkan teknistä kehitystä että käytön muuttumista. < Näyttelyssä on myös vanhoja valokuvia. Sivuilta löytyvät esimerkiksi kaikki MK-lehden tietokannassa olevat Suomessa myynnissä olleet kelkat vuodesta 1999 alkaen. Sisäpuolen saumat on tehty pehmeiksi ja huomaamattomiksi, joten hanska ei hierrä mistään. Hanskan koko kämmenselkä on tehty Windstopperkankaasta ja ohueksi hanskaksi se pitää hyvin ajoviimaa. Lisäksi sivuilla julkaistaan MK-lehden artikkeleita lyhennettyinä. tammikuuta 2013. Lapin Kansan arkisto S > Näyttelyn toiminnanjohtaja Marjut Mäkimurto ja vanha Ockelbo. Yhteensä uutisia on vuoden aikana julkaistu 1211 kappaletta. Yksityiskohtina vasemman käden etu- ja keskisormessa ovat kumiset nystyt, joilla ote jarrukahvasta pitää. Kelkoista esitellään tekniset tiedot, hinnat ja kuvat. UUTISIA JA -UUTUUKSIA SeriousRiding.com juhli 1-vuotissynttäreitään uomen ainoa moottorikelkkailun uutisointiin keskittyvä nettisivusto SeriousRiding.com avattiin vuosi sitten 4. Näyttelyn suunnittelusta vastaa rovaniemeläinen Arkkitehtisuunnittelu Voutilainen Oy. SeriousRiding.com ja MK-lehti tekevät yhteistyötä sisällön tuottamisessa. Toiminnasta vastaavan Suomen moottorikelkkasäätiön ovat perustaneet Rovaniemen Kehitys Oy ja BRP Finland Oy. Aluksi näyttely avoinna pääsiäiseen asti joka päivä klo 10–17. im mäntäsarj mäntäsarjat arjaat arj at Rotax Roottax Rot a 503 alk. 49,- / kpl SUKSEN LEVIKEMUOVIT esim. Ensimmäisen näyttelyn teema on ”Viisi vuosikymmentä moottorikelkkailua”. Hanska istuu käteen erinomaisesti ja siinä on herkkä ajotuntuma. 35,- / kpl Euro Motor Center, Vasaratie 2, 90410 OULU | 08-534 6500 FOX KYPÄRÄ/LASI-PAKETIT, hinnat alk 190,- setti KATAKIT TEX KELK ,E R O G KLIM aen 339 Hinnat alk. 8mm Vuotsolainen, 250mm alk. Viihdyttävä näyttely sopii loistavasti kaikenikäisille, ja se tarjoaa kelkkatarinoita ja -tekniikkaa osana Lapin historiaa, luontoa ja kulttuuria, näyttelyn toiminnanjohtaja Marjut Mäkimurto kertoo. Scottin hanskauutuus on Scottin kevyt hanskauutuus
Liike avattiin lokakuussa 2013. Varaosien ja tarvikkeiden lisäksi yritys tarjoaa koulutusta snowcrossiin sekä kesäisin ennakoivan ajon koulutusta moottoripyörille. Korpikoneen merkkejä ovat Lynx, Ski-Doo, Can-Amin mönkijät, Sea-Soon vesijetit ja niiden varusteet, varaosat ja vaatteet. (03) 474 0040 Fax. Maksuaikaa jopa 84 kk ilman käsirahaa, kysy lisää!!! KAIKKONEN RUOVESI VK-Motors Oy Kuruntie 15, 34600 RUOVESI Puh. Toimitilat sijaitsevat Kajaanissa Petäisenniskan teknologiapuistossa parin kilometrin päässä keskustasta. 86www.svh.. ta Löydät meidät facebookis www.mk-lehti.fi. Tarvittaessa kelkat voidaan kuristaa juniorisääntöjen mukaisiksi. Lisäksi kilpakelkan ostajalla on mahdollisuus saada perusteellinen koulutus kelkan ominaisuuksista. S Nyt runsaasti työ- ja vapaaajan kelkkoja Ruovedeltä! Lynx 69 Yeti 600 ACE 14.590,- SH: + tk Ski-Doo Skandic WT 600 ACE 12.870,- SH: + tk Tilaukset voi hoitaa sähköpostitse osoitteessa jovicat@pp.inet.fi tai puhelimitse iltaisin numerosta 040 515 9280/Heikki. VARIAATTORI Korpikone Kainuussa myy ja huoltaa BRP:n merkit orpikone Oy on uudehko pienkonemyyntiin ja huoltoon erikoistunut liike Kainuussa. Myymäläpinta-alaa on 600 neliötä ja huoltohalli on noin 200 neliömetrin kokoinen. Liike on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9-17 ja lauantaisin kello 9-13. Yritys pitää joitain tuotenimikkeitä hyllyssä, mutta kaikki varaosat ja tarvikkeet ovat saatavissa tilauksesta. K Uusi Arctic Cat -kauppa Sodankylään odankylässä on aloittanut toimintansa Arctic Catin varaosiin ja varusteisiin erikoistunut yritys Jovicat Oy, jonka yrittäjillä on kymmenen vuoden kokemus Arctic Cateista. Työntekijöitä on kuusi. Yrityksellä on yhteys maahantuojan varastotietokantaan, joten tieto varaosien saatavuudesta on nopeasti tilaajalla. Kilpailukauden päättyessä Jovicatin kautta tulee myyntiin snowcrossissa käytettyjä Arctic Cat -kelkkoja. Yritys toimittaa tilatut tuotteet ympäri Suomea. (03) 474 0046 Ville: 0500-637 513 Iikka: 0400-732 626 Jarkko: 044-574 0203 Katso vaihtokoneet www.vk-motors.fi j Kelkkailijan nettikauppa - Matot - Sukset - Ja muut varaosat www svh h
Lehden pääkirjoituksessa kritisoitiin urheilukelkkojen iskunvaimentimien säätöjä. Lynx Enduro 600 oli kolmas ja Polaris Pro X2 600 neljäs. Mittausten aikaan testirata oli todella nopeassa kunnossa, sillä Catti kulki huippuja peräti 167 km/h, Ski-Doo 161, Lynx 152 ja Polaris 149. - Motorman on vahva kelkkaliike, joten ajatuksia on myös sensuuntaiseen safaritoimintaan. Lisäksi valikoimissa on käytettyjä vaihtolaitteita. Lopulta kaupat syntyivät niin että molemmat osapuolet ovat varmasti lopputulokseen tyytyväisiä. Viimeksi kuluneet 15 vuotta Tiainen on asunut Espanjassa ja työskennellyt seikkailumatkailuyrityksensä Exdreamesin ja moottoriurheilun parissa. Vertailutestissä olivat muun muassa 600-kuutioiset urheilukelkat ja nykyään kummalliselta kuulostavat puolipitkät multisportit. V www.mk-lehti.fi 600-kuutioisten vertailutestin pistetaulukossa ykkössijan korjasi Ski-Doo REV 600 SDI vain niukasti ennen Arctic Catin F6 Firecattia. Nyt tilanne on onneksi toinen ja kaikissa urheilukelkoissa on ainakin suunnilleen urheilulliset iskareiden säädöt. 10 VUOTTA SITTEN: MK-lehti 1/2004 uoden 2004 ykkösnumero oli perinteiseen tapaan testiekstra. Suunnitelmissa on laajentaa palveluvalikoimaa järjestämällä ajokoulutusta ja tapahtumia. Kelkkakunkussa kisasin muistaakseni neljä kertaa. UUTISIA JA -UUTUUKSIA Kari ja Katri Tiainen ovat uudet Motorman-kauppiaat PERSOONA: KARI TIAINEN ndurolegenda Kari Tiainen on ostanut vaimonsa Katrin kanssa osake-enemmistön Oulussa toimivasta Motorman Oy:stä. VARIAATTORI 87. Valikoimiin kuuluvat moottoripyörät, -kelkat, mönkijät ja mopot sekä veneet ja perämoottorit, niiden varaosat, tar- Loppuvatko toiminnot Espanjassa vai meinaatko jatkaa edelleen töitä sielläkin. Vaikka Exdreamesin toiminta jatkuu, tarkoituksenamme on olla jatkossa täysipäiväisiä kauppiaita täällä Oulussa. Kelkat painoivat 10 vuotta sitten lähes saman verran kuin nykyään: Arctic Catin F6 täydellä tankilla 255 kg, Lynx Enduro 600 262 kg, Polaris Pro X2 600 255 kg ja Ski-Doo REV 600 SDI 256 kg. Minulla on Espanjassa hyvä vetäjä touhulle, mutta käyn edelleen itsekin tekemässä siellä keikkoja. Testin voittaja oli Yamahan tonninen RX Warrior. - Exdreames jatkaa Fuengirolassa, mutta perheen uusi osoite löytyy Oulusta, missä meillä on jo valmiiksi paljon tuttuja ja kave- vikkeet, ajovarusteet sekä huolto- ja säilytyspalvelut. Motormanilla on seuraavien merkkien valtuutettu jälleenmyynti: Harley-Davidson, Triumph, Honda, Kawasaki, Aprilia, Polaris, Silver, Terhi, HondaMarine, Bella, Flipper, Aquador ja Mercury. - Totta kai kaikkiin tuotteisiin pitää tutustua itsekin tarkkaan. Meillä piti olla koeajotilaisuus, missä olisin itsekin päässyt avaamaan kelkkakauden, mutta perhanan pakkaset sotkivat suunnitelmat! Motorman Oy on Oulun Limingantullissa toimiva konetalo. - Tulemme jatkamaan Motormania samoilla linjoilla kuin Kyöstilät, mutta mukaan tulevat motocross ja enduro. Oulussa tullaan myös näkemään vierailijoina huippukuskeja meiltä ja maailmalta, Tiainen lupaa. Tiainen on seitsenkertainen enduron maailmanmestari ja viisinkertainen joukkuemaailmanmestari, joka aloitti moottoripyörällä kilpailemisen vuonna 1979. Nyt asuinpaikka vaihtuu Ouluun. Kelkat ovat lähellä sydäntäni ja olen ajanut niillä kohtuullisen paljon. Huippu-uransa aikana Kari Tiainen ajoi Suzukin, Husqvarnan ja KTM:n pyörillä. - Motormanin perustajat Paavo ja Liisa Kyöstilä etsivät työlleen jatkajaa ja aluksi yhtiökumppania. Omistamme Katrin kanssa liikkeestä nyt aluksi 75 prosenttia ja Kyöstilät auttavat ja ajavat meitä tähän hommaan sisään vuoden tai puolentoista ajan, Kari Tiainen kertoo. Tutustuin heihin erään Oulussa ja Espanjassa asuvan tuttavani kautta ja hommaa alettiin työstää puolisen vuotta sitten. Tiainen ajoi uransa alkuvuosina lähinnä motocrossia, mutta siirtyi enduroon voitettuaan Päijänteen ympäriajon vuosina 1988 ja 1999. reita. Mönkkäreistä tiedän nyt tasan sen verran, että niissä pitää olla ohjaustehostin ja että traktorimallit ovat kova juttu. Tarjoamme jatkossakin endurosafareita Espanjassa, Marokossa ja kesäisin Jämsässä sekä nyt myös Oulun alueella. Viimeisin arvokisansa Tiainen ajoi vuonna 2008, jolloin hän edusti Suomea enduron joukkue-MM-kilpailussa Kreikassa. Jutun alussa kerrotaan, että kelkkailuun on kehittynyt aivan uusi malli, jossa yhdistetään retki- ja vuoristokelkan tekniikkaa urheilullisiin ominaisuuksiin. Crossovereista Yamaha RX Warrior kellotti mittalaitteisiin peräti 175 km/h samalla radalla. E Espanjan aurinkorannikolta on pitkä matka Ouluun ja vielä isompi on harppaus moottoripyöräsafareiden parista kauppiaaksi. Tuliko lähestyvä viidenkympin villitys etuajassa vai mistä on kyse. Kyseessä olivat siis crossoverit, joiden nimitys ei vielä 10 vuotta sitten ollut vakiintunut kelkkasanastoon. Pallo heitettiin sekä valmistajille että maahantuojille, sillä 10 vuotta sitten osassa urheilukelkoissa oli vakiona niin luokattomat iskarit, ettei niillä voinut ajaa kuin köröttelyvauhtia, jos reitillä oli hiukankin patikkoa. Moottoripyörät ovat sinulle tuttuja laitteita, entä mönkijät ja moottorikelkat. Kakkossijan jakoivat tasapistein Arctic Cat Sabercat 600 ja Ski-Doo Renegade 800. Nytkin on kova polte kelkan sarviin. Hänellä on seitsemän maailmanmestaruuden lisäksi neljä MM-hopeaa ja mies oli MM-mitalilla 12 vuotena peräkkäin
020 757 1740 Aukioloajat: ark 9–17, la 10–14 MOOTTORIKELKAT www.satamotors.com KELKAT HUOLTAA FENNOMOTORS MYLLYTIE 2, KEMPELE PUH. 016-822 334 Gsm. 0400 279 012 VOUDINTIE 3, OULU PUH. 0400-290 679 www.koillis-sorvaus.fi. 9-17.30, la 9-13 019-426 7100 www.konetalo.fi Klassikkokelkkojen näyttely avattu! Kuva: Lapin Kansan arkisto JOULUPUKIN PAJAKYLÄ, ROVANIEMI houseofsnowmobiles.fi Myös telamatot uudet ja käytetyt kelkkaiskarit meiltä! Käytetyt osat Lynx, Skidoo, Arctic Cat 11-13. ark. 0400 279 015 Löytyy myös: Lynx RS -13 8.500e kiittää yhteistyökumppaneita kaudesta 2011-12 TAPSITIE 3, OULU PUH. Kysy tarjous! Sysmäläntie 1, 40530 Jyväskylä, p. 0400 279 016 WWW.KELKKAKLINIKKA.COM Sigge 0400162871 • Viktor 0405019612 www.siggesdack.fi e-mail hertens@multi.fi LAPIN KELKKAOSA OY • Hyvät valikoimat purkuosaa • Kaikki merkit, myös uutta osaa • Ostetaan/toimitetaan kautta Suomen • Ehjät kelkat sopuhintaan 0400-350901, 040-5337901 Varastotie 15, 96100 Rovaniemi 88 Moottorikelkan -apurengit nostorenki kelkkarenki Asematie 67, 98120 Kemijärvi Puh. T ik k i M u is ta th a n e tt ä k a v a ih to k e lk k a m m e in a ! m y y d ä ä n h u o ll e tt u o il l e ! er vetuloa kaup PARAS POLARIS-TARJOUS Meiltä myös varaosat ja tarvikkeet: KATSO MYÖS LAAJA VALIKOIMA VAIHTOKELKKOJA: WWW.KELJONKONEHUOLTO.FI Helletorpankatu 3 Av
5_07 5_07 22.11.2007 22.11.2007 13:02 13:02 Sivu Sivu 20 20 5_07 22.11.2007 13:02 Sivu 20 äätietysti tietystimyös myösolla ollalogo logo ä tietysti myös olla logo Talven pakkasiin Suomessa tehty TUNDRA Hyvin muotoiltu kypärähuppu. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.finnsvala.com • 08 - 770 080 OTA OTAKELKKAREISSUN KELKKAREISSUN OTA KELKKAREISSUN SUUNNAKSI SUUNNAKSINUORGAM NUORGAMJA JATUKITUKISUUNNAKSI NUORGAM JA TUKIKOHDAKSI KOHDAKSINUORGAMIN NUORGAMINLOMAKESKUS! LOMAKESKUS! KOHDAKSI NUORGAMIN LOMAKESKUS! ¤¤Koe Koeupeat upeattunturimaisemat tunturimaisematpohjoisimmassa pohjoisimmassaLapissa Lapissa KoeJäämeren upeat tunturimaisemat pohjoisimmassa Lapissa ¤¤¤Aisti Aisti Jäämeren tuulahdukset tuulahduksetNorjan Norjanvuonomaisemissa vuonomaisemissa Aisti Jäämeren tuulahdukset Norjan vuonomaisemissa ¤¤¤Meiltä Meiltä täyden täydenpalvelun palvelun "kelkkailija "kelkkailija paketti" paketti" "kelkkailijan paketti" MeiltäJäämerelle täyden palvelun "kelkkailija paketti" ¤¤¤Safarit Safarit Jäämerelle jajaopaastusta opaastusta Safarit Jäämerellejaja opaastusta ¤¤¤Kunigasrapusafarit Kunigasrapusafarit japilkkiretket pilkkiretket ¤ Kunigasrapusafarit ja pilkkiretket TERVETULOA TERVETULOAKELKKAILEMAAN KELKKAILEMAAN SUOMEN SUOMENHUIPULLE, HUIPULLE, SUOMEN HUIPULLE, JÄÄMEREN JÄÄMEREN KAINALOON KAINALOON JÄÄMEREN KAINALOON Pyydä Pyydä reittisuosituksia reittisuosituksia Pyydä reittisuosituksia jajalisätietoja lisätietoja! ! ja lisätietoja ! Asentajankatu 3 TAMPERE (Lakalaiva) TERVETULOA KELKKAILEMAAN info@nuorgaminlomakeskus.fi www.facebook.com/ NuorgaminLomakeskus. Tuulisuoja peittää edestä nenän, poskipäät sekä myös otsan ja nousee takaa riittävän ylös. Yläosa on kokonaan kosteutta siirtävää Coolmax verkkoa. Alaosa on täysin tuulenpitävää kaksikerroksista materiaalia, jossa sisäpinta on lämmittävää fleeceä ja ulkopinta täysin tuulenpitävää erikoisneulosta
ana m k nen u m Kaski ssa s o a n i l e M . f i m. ri, E it jne arbaa r B a k a n t a Mus iväns ja Pä SnowStarSnow mobileRace tapahtumajärjestäjä kilpailujärjestäjä. S u u r i n ja m a h t a v i n moottorikelkkailutapahtuma! Rovaniemi Mäntyvaara 29.3.2014 Ole sinäkin mukana! s n ow s t a r
Arctic Cat ZR 6000 El Tigre ja Lynx Xtrim SC ACE 900 ENSIK ATSAUS 2015 UUTUUKSIIN KISAKAUSI TÄYDESSÄ KÄYNNISSÄ KERROSPUKEUTUMINEN ALKAA KUNNON ALUSVAATTEISTA KOEAJOSSA Arctic Cat XF 7000 137 Sno Pro. 2 / 2O14 MK-lehti 2/2014 ilmestyy 14.3. SEURAAVASSA NUMEROSSA TESTISSÄ VUORISTOKELKAT K ÄYTTÖTESTIT OSA 2
2014 saakka POLARIS.fi 50 ensimmäiselle huippulaadukas Throttle Retro -takki KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 309 € (Indy 600/800 ja Rush-mallit). peruutus vakiovarusteena • sähkökäynnistys vakiovarusteena • LE väritys sis. Arvo 2 389€ • PERC sähkötoim. käsisuojat, maalatut tukivarret ja istuin erikoisväreillä INDY 600 SP LE ES INDY 800 SP LE ES 1500 € /PolarisMoottorikelkat 11 190 € +tk 12 290 € +tk VAIHTOETU! • lisähyvitys vaihtokelkasta uuteen • voimassa 31.3. NOPEAT, TEHOKKAAT JA KESTÄVÄT! - TOSIELÄMÄN SUORITUSKYKYÄ INDY 600/800 SP LE ES • Nyt 50 kpl lisäerä Walker Evans -kaasuiskunvaimentajilla 800 € lisähintaan, säädettynä ja asennettuna