Tulemmeko siihen tilanteeseen, että harrastekelkoissa rakennellaan pitkälläkin tulevaisuudessa vain 70-, 80sekä 90-luvun kelkkoja. tekijäteami TOIMITUSJOHTAJA: Pera Hussi pera@kelkkalehti.com PÄÄTOIMITTAJA: Jani Sipola jani@kelkkalehti.com ULKOASU: Jani Sipola, Elisa Ahlberg AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA: Elisa Ahlberg, Janne Myllyoja, Jouko Mettiäinen, Olli-Matti Niemi, Vesa Vuontisvaara, Teppo Vertomaa, Simo Kivelä, Janne Vuojärvi, Juho Vuontisvaara, Jyri Välikangas, Sakari Hietanen, Marko Tasala kannen kuva KUVAAJA: Jani Sipola KELKKA: Polaris XCR 440 vm. Kelkkalehti) perustajan ja pitkäaikaisen päätoimittajan Reijo Sukolan kanssa. Etenkin näille jälkimmäisille, joilla ei ole kokemusta vaikkapa 90-luvun alun kelkoista, voi uusi harrastamisen muoto tuoda mukanaan yllätyksiä. Kun 2000-luvulla syntynyt nuori hoksaa vuonna 2035, että nyt on aika hankkia se vuoden 2017 kelkka, jota en koskaan saanut, mitä on tehtävissä. Osa ei ehkä ole näiden laitteiden omana aikana päässyt kokemaan niiden riemuja, joten tilanne korjataan nyt varttuneemmalla iällä. Mutta kaipa se on tiedossa jokaiselle, joka vanhan kelkan kanssa alkaa harrastamaan. Yleensähän sähkölaitteet ovat kertakäyttötavaraa, jotka vaihdetaan vian ilmettyä. Samaa on nähty aikojen sivu. Nuoruuden haavekelkka saattaakin vaatia kaasuttimien säätöä, kun keli muuttuu. Olemmeko siirtymässä kelkoissa kertakäyttötalouteen. Se lapsuuden unelmakelkka ei olekaan ”nykäise narusta ja aja” -laite. Onko 20 vuoden kuluttua vielä laitteita, joilla vikakoodeja voidaan lukea tai nollata. Kelkkalehti PÄÄKIRJOITUS MITÄ KUNNOSTAMME TULEVAISUUDESSA. Vieläkö 20 vuoden kuluttua tai myöhemmin saa tämän päivän kelkkoihin CDI-bokseja tai pakoaukon säätömoottoreita. On kuitenkin onni, että osaan vanhemmista kelkoista löytyy vielä pakkauusiakin osia, kuten projektijuttumme XCR 440:stä kertoo. Sama ilmiö toistuu esimerkiksi autoissa tai miksei myös moottoripyörissä. Reijolla oli mielenkiintoinen teoria siitä, kuinka tietyn ikäpolven edustajat kiinnostuvat myöhemmällä iällä tietyn aikakauden laitteista. Kysymys voi olla paluusta nuoruuden ja lapsuuden muistoihin. Eräänä aiheena oli valloillaan oleva vanhempien kelkkojen restaurointibuumi. Osa haluaa kokea samoja fiiliksiä kuin nuoruudessa. painopaikka Forssa Print / Forssan Kirjapaino Oy toimituksen tiedot PÄÄTOIMITTAJA: Jani Sipola SÄHKÖPOSTI: jani@kelkkalehti.com Kustantaja PERA HUSSI OY / ARCTIC MEDIA GROUP PÄÄKIRJOITUS 006 ISSN 1797-853X. Nyt näyttää, että 70ja 80-luvulla syntyneet kelkkailijat haalivat 80-90-luvun kelkkoja omille pihoillensa. Nykyiset kelkat omaavat paljon tekniikkaa, joiden analysointi vaatii tietokonetta. Rassaamisesta tulee arkipäivää. Aika, kilometrit tai pitkä seisonta on voinut kuluttaa laakereita ja muita osia. K ävimme mielenkiintoisen ja antoisan puhelinkeskustelun Moottorikelkka-lehden (nyk. 1998 PAIKKA: Rovaniemi, tammikuu 2018 ilmoitukset Kelkkalehti.com internet sekä painetun lehden mediamyynnistä vastaa: Pera Hussi 0400 997 999 pera@kelkkalehti.com jakelu TILAUKSET: www.kelkkalehti.com Tilaajapalvelu: (03) 4246 5368 tai asiakaspalvelu@kelkkalehti.com Kelkkalehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa (alkaen 2013). Tilaushinta alk. Mutta mitäpä me rassaamme tulevaisuudessa. Mitenpä sitten sähkölaitteet, joita uusissa kelkoissa on yhä enemmän. Aiemmin varhaisemman saapumiserän jääkärit kunnostivat 1960sekä 70-luvun peltipailakoita. 43,50 euroa / 5 numeroa. Aivan kuten jenkkiautoissa, joissa 50-70-luvut on se juttu, harva rakentelee 80tai puhumattakaan 90-luvun jenkkejä
KLIM. COM #KLIM LIFE HIGH VENTILATION AT ALL SPEEDS ALL-DAY COMFORT KARBON FIBER EXTREMELY LIGHTWEIGHT ENGINEERED TO BE COOL H E L M E T Klim_F5_2017_210x297_DL.indd 1 03.11.17 07:58 Kelkkalehti ISSN 1797-853X
KELKKALEHTIKOEAJAA. 008 600 R MOOTTORI MUUTTAA SKI-DOON REITTIKELKKOJEN LUONNETTA ISON HARPPAUKSEN TULEVAISUUTTA KOHTI
Uuden moottorin ensimmäinen käynnistys on aina omanlaisensa tapahtuma. Kun pääsimme reitille, oli pakkanen ja kosteus pilannut näkyvyyden. 600-kuutioinen E-TEC oli ensimmäinen suoraruiskutekniikkaa käyttänyt kaksitahtimoottori. Mieleen meinasi pukkia pientä pettymystä. Nyt, kymmenen vuotta 600-kuutioisen E-TECin esittelyn jälkeen, on aika uudelle sukupolvelle myös pikkulohkojen osalta. Näitä kelkkoja on jaeltu ympäri Suomea BRP-jälleenmyyjille, joten myös kuluttajilla voi olla pieniä mahdollisuuksia päästä koeajamaan kyseistä kelkkaa. NÄIN SE TEKI ESIMERKIKSI EDELLISEN SUKUPOLVEN 600 JA 800 E-TECIEN KANSSA. Illan pimetessä olimme katselleet parin tunnin kalvosulkeiset. Siitä huolimatta uusi 600R E-TEC kuulostaa uudelta moottorilta. Uusi moottori on nyt istutettu Gen4-runkoon, joka esiteltiin 850-kuutioisen voimin pari kevättä taaksepäin. Tämä siksi, että saisimme ensimmäistä kertaa kuulla uuden moottorin käyntiä lähietäisyydeltä. SIITÄ HUOLIMATTA UUSI MOOTTORI PÄÄSI TULEMAAN HIEMAN PUUN TAKAA. Jokainen meistä ymmärsi, että tässä on moottori, joka edustaa kaksitahtien tulevaisuutta. Lähes hengitystä pidätellen katsoimme, kun BRP:n edustaja Jari Turunen nappasi pienellä nykäisyllä 600-kuutioisen E-TECin käyntiin. Eikä tuon hetken jälkeen ole markkinoille saatu kuin Rotaxin omia valmisteita, jossa kyseisenlaista ruiskutekniikkaa käytetään. Koeajamamme Ski-Doo MXZ 600 R on siis Ski-Doon ensimmäinen uuden sukupolven 600-kuutioinen. TEKSTI JA KUVAT: Jani Sipola AVUSTUS: Olli-Matti Niemi H elmikuussa 2008 seisoimme kollegoiden kanssa honkamökin pihalla Luostolla. Näinhän se myös edustikin. Merkittävästi vähemmän savua. Vieressä käynyt 600 E-TEC kuulostaa saman tien vanhanaikaiselta. Käyntiääni oli aiempaan 800-kuutioiseen verrattuna totaalisen erilainen. Samaa fiilistä on myös uudessa 600-kuutioisessa. Kaksi vuotta tuon esittelyn jälkeen tuli markkinoille 800-kuutoinen E-TEC. Kyse on kelkasta, jota tuotiin Suomeen rajoitettu erä tammikuussa 2018. 009 UUDEN AJAN ALKUASKEL SKI-DOO MXZ 600 R SKI-DOO JULKISTI JO PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN UUDEN MOOTTORIN TAVALLAAN KESKEN KAUDEN. Eikö uudesta moottorista irtoakaan tehoa tämän enempää. Näissä sulkeisissa kävimme läpi myös uuden E-TEC-moottorin. Kulku hukassa. Yksi eniten sykähdyttäneistä uuden moottorin käynnistyksistä oli 850 E-TECin startti. MONELLE YLLÄTYKSENÄ TULI EHKÄ SE, ETTÄ UUSI MOOTTORI EI OLLUTKAAN 650-KUUTIOINEN, KUTEN SAATTOI OLETTAA 850-KUUTIOISEN JÄLKEEN. Huonokuntoisella reitillä ei kaasua päässyt annostelemaan kovin reippaasti. Uutuuden käyntiääni on tasainen ja melua on aiempaan verrattuna merkittävästi vähemmän. Aina mahdollisuuden tullen kaasua teki mieli vähän avata. PÄÄSIMME ENSIMMÄISTEN JOUKOSSA KOKEILEMAAN UUTUUTTA JA PISTIMME SEN VERTAILUUN LYNXIN RS 600 E-TECIN KANSSA. Verrokkina matkassa oli Lynx Rave RS 600 E-TEC. Tasainen käynti kuin nelitahdissa ja käynnin tasaisuudesta johtuva värinättömyys. MXZ 600 R on siis ennakkovilahdus siitä, mitä tulemme näkemään laajemmassa skaalassa virallisissa mallistoissa kaudella 2019. Siitä huolimatta, että mökin lämpö ja kahvin kanssa nautittu kerma houkuttelivat toimittajia pysymään sisällä, lähdimme mahdollisuuden tultua ulos lähes juoksulaukkaa. Moottori tuntuu KELKKALEHTIKOEAJAA. Ero aiempiin oli huomattava. Ihan niin suuri kulttuurishokki ei kuitenkaan ole tarjolla, sillä elimistö on jo tottunut isolohkon käyntiin ja tunnelmaan. Käyntiäänissä on hyvin samaa kaikua kuin 850:ssa. Tämän lisäksi todella pirullinen patikko kelkkatehtaan lähireiteillä meinasi latistaa ajohaluja
Nopea kireyden säätö ja uudestaan matkaan. Kysymys on laitteesta, joka sijoittuu varustelultaan näiden kahden välimaastoon. Mutkaisilla reiteillä ajettaessa kone ehtii ottaa täydet kierrokset lyhyilläkin suorilla. 010 eriltä, mutta jotain on pielessä. Tämä tarkoittaa, että tehoero ei ole suuren suuri. Uuden rungon etuja Olemme jo 850-kuutioisten yhteydessä todenneet moneen kertaan uuden REV Gen4 -rungon edut. Tämä tarkoittaa lisäsäiliöllisiä iskunvaimentimia joka nurkassa, nastoitettua telamattoa 32 millin harjalla sekä muita varusteita. Viimeistään siinä vaiheessa, kun Ski-Doon tankoon hyppäsi takaisin Raven jälkeen, tajusi kuinka isosta askeleesta uudessa 600 R -moottorissa on kysymys. Uuden 600 R E-TECin jälkeen tuntuu edeltäjä täydelliseltä maamoottorilta. Suurimmat erot ovat kierrosherkkyydessä sekä alaja keskialueen väännössä. Säätö vaikutti jonkin verran. Kyseessä ei siis ole huippu-urheilullinen X-RS, mutta ei myöskään kevyemmin varusteltu X. Tässä vaiheessa iski todellisuus vasten pakkasen jäädyttämiä kasvoja. Väitämme, että kyseessä on melko uniikki säätönäkemys. Pysähdyimme 10 kilometrin jälkeen, jolloin oli pakko tarkistaa voimalinja, sillä aistimme, että ainakin hihna taitaa lyödä hieman sutia. Tehdas ilmoittaa huipputehon nousseen uudistuksen myötä noin viisi hevosvoimaa. Jousituksen toimintaa on jopa hieman hankala kuvailla. Toki myös Rave RS:ssä oli remmi hieman väärissä säädöissä ja sen korjaus muutti tilannetta, mutta siitä huolimatta ero on huikea. Kaiken muun lisäksi ajamisessa on uuden tuntua ja erilaista meininkiä, mikä on aina piristävä lisä. Emme todennäköisesti ole koskaan ajaneet vastaavan tuntuisella Ski-Doolla. Patti ei ollut sellaista kivaa pomppua, vaan ihan suomeksi sanottuna paskamaista turistipattia ja sitä riitti loputtomiin. Säädöiltään uusi 600 R on helpon ja rennon tuntuinen. Sen kapeus ja massojen keskittäminen tekevät ajamisesta todella vaivatonta. Pääsimme tasaisemmille mukaville reiteille. Meidän onneksemme Rovaniemen ympäristössä oli tammikuussa ainakin pattia missä testata. Kaasu tuntuu raskaalta ja kaasuun vastaavuus on jotain aivan olematonta. Mikäli sen puutetta ei ole aiemmin havainnut, niin viimeistään nyt asia käy kirkkaaksi kuin kristalli. Aamun vääristyneet tunnelmat johtuivat siitä faktasta, että ennen koeajoa oli allekirjoittaneella alla kilometrejä kelkan sarvissa tällä kaudella jo 2500, mutta lähes jokainen kilsa oli 800tai 850-kuutioisten sarvissa, joten pienempi teho tuntui aluksi hieman oudolta tai tehoa tuntui olevan kateissa. Hyvän jousituksen ansiosta ajamisessa oli helppouden ja rentouden täyttämä tunnelma. Ajoasento on mukavan pysty ja tilaa liikkumiseen piisaa. Herkkä ja helppo Kun alun shokki oli saatu tasapainotettua, alkoi vähitellen hahmottamaan uuden moottorin kykyjä. No näinhän se olikin. Mutkissa 600 R kulkee kuin juna, kiitos terävästi leikkaavien suksien. Uusi 600-kuutioinen moottori yhdistyy äärimmäisen hienosti G4-runkoon. Moottorin luonteessa on tiettyä raivoa, joka on puuttunut käytännössä täysin 600 E-TECistä. Remmi oli päässyt hieman liian syvälle. Teimme kelkan vaihdon. Ajaminen tuntuu aiempia 600-kuutioisia vaivattomammalta, sillä kierrosherkkyys tuo mukanaan keveyden tunnetta. Koimme jopa, että sukset, jotka yleisen mielipiteen perusteella tuomittaisiin alimpaan manalaan, toimivat aivan ilmiömäisen hyKELKKALEHTIKOEAJAA. Säädettävällä ohjaustangolla saa painopistettä muutettua, joten mutkia voi ajaa omien mieltymysten mukaan Mielenkiintoinen yhdistelmä Uusi 600-kuutioinen E-TEC esitellään mallistoon erikoismallin voimin. Se on kuitenkin säädetty niin, että kelkka ei pomppaa patista, vaan se nielee kaiken mitä eteen tulee
Telamatto tässä erikoismallissa oli nastoitettu. ” Astinlaudoilla näkyvät pikasäätimet eivät ole kuuluneet normaalisti Suomen tuontiohjelmaan. GEN4-rungon yksi ominaisuuksista on keskitetty massa. 2018.5 -erikoismallin jousitus pitää sisällään hieman erilaisen, mutta mielestämme mielenkiintoisen säädön. 011 “MOOTTORIN LUONTEESSA ON TIETTYÄ RAIVOA, JOKA ON PUUTTUNUT KÄYTÄNNÖSSÄ TÄYSIN 600 E-TECISTÄ. Tämä vakauttaa menoa etenkin mutkaisilla reiteillä. KELKKALEHTIKOEAJAA. MIKÄLI SEN PUUTETTA EI OLE AIEMMIN HAVAINNUT, NIIN VIIMEISTÄÄN NYT ASIA KÄY KIRKKAAKSI KUIN KRISTALLI
Koeajoryhmämme yksilö, jonka painoa ei punnita neuvolassa, kehui kuinka jopa pirullinen turistipatti tasoittui hienosti. Tämä ei kuitenkaan häirinnyt meitä. Rave RS on pattihullujen märkä päiväuni. Isot ja pienet patit jyrätään vakaalla tavalla. Jouduimme hetken miettimään, että olemmeko haukkuneet väärää puuta tai siis muovia, kun olemme olleet valmiita polttamaan tämän tyyppiset sivakat juhannuskokossa. Mutta kyseessä on vanhan ajan viimeinen hengenveto, ennekuin uusi sukupolvi hukuttaa sen omalla ryntäyksellään. Mutta verrattuna vaikkapa Arctic Catin kierrosherkkään ja makoisan räväkkään C-TEC 2 600:aan, on E-TECistä puuttunut hieman luonnetta. Nyt tuo luonteen puuttuminen korjaantuu kertaheitolla. Pakkasreiteillä suksi puri mahtavasti lumeen ja kääntyvyys oli täysi kymppi. Näistä uusi Ski-Doo on reittikelkka, jolla on mukava ajaa vähän hiljempaakin. Parasta antia olivat mutkat, joissa oli pattia patin perässä. Rave RS erottuu tavallisesta Rave RE:stä parempien jarrujen, vahvikkeiden ja tiukempien iskarinsäätöjen osalta. Kun pattien välissä on hieman irtolunta, tuppaa leveämpi suksi välillä kadottamaan pidon, minkä vuoksi ohjausta joutuu korjailemaan välillä. Uusi moottori on melkoinen harppaus tulevaisuuteen. Vaikka Rave RS on viimeisintä sukupolvea, on sen tekniikka jo lähes 10 vuoden takaa. Yksi on Racingjarru, jonka pysäytysvoima ja jarrutuntuma ovat eri planeetalta siviilimalleihin verrattuna. Keveämmälle kuskille setti tuntui jääpatissa naksun liiankin tiukalle, ainakin suhteessa moottorin tehoihin. KELKKALEHTIKOEAJAA MOOTTORI: ROTAX 600 E-TEC, 594 CC, 2-TAHTI PA-JÄRJESTELMÄ: E-TEC RAIDEVÄLI: 108 CM ETUJOUSITUS: A-LFS+, KYB 40 HLCR TAKAJOUSITUS: PPS2-3300, KYB 46 HLCR / KYB 46 HLCR TELA: 38 x 327 x 4.1 CM COBRA PA-SÄILIÖ: 38 L. E-TEC 600 on aina ollut erittäin hyvä ja varmatoiminen perusmoottori. Näissä kapea suksi ohjaa tasavarmasti. Uuden ja vanhan ajan kohtaaminen Ski-Doo MXZ 600 R koeajolenkillä mukana ollut Lynx Rave RS edustaa Lynxin huippuosaamista, mitä tulee reittikelkkailuun. Runkohan pohjautuu vuonna 2009 lanseerattuun REX-konseptiin. Kyseessä on lähes kisavauhtiin säädetty urheilukelkka. Kysymyksessä on kuitenkin kaksi hieman erityyppistä kelkkaa. Päinvastoin. Kyseessä ei ole siis RS kilpuri, vaan reippaampaan reittiajoon soveltuva sportti. Siitä huolimatta, että Lynxin Rave RS edustaa parhaimmistoa, kun mennään äärimmäiseen urheilullisuuteen, tuppaa se jäämään uuden sukupolven varjoon jo ensimetreillä. Lynx on puolestaan kelkka, jolla hauskuus alkaa siinä vaiheessa, kun kainaloista virtaa hiki ja homma alkaa näyttää urheilulle. Nätillä ajolla se on kulkenut myös pienellä polttoaineen kulutuksella. Ero vuosimallien ja sukupolvien välillä on huikea. 012 tekniset tiedot tekniset tiedot HINTA: 15 690 € TYYPPI: REITTI VUOSIMALLI: 2018.5 SKI-DOO MXZ 600R E-TEC MOOTTORI: ROTAX 600R E-TEC, 599 CC, 2-TAHTI PA-JÄRJESTELMÄ: E-TEC RAIDEVÄLI: 108 CM ETUJOUSITUS: RAS3, KYB PRO 36 R EASY ADJUST TAKAJOUSITUS: RMOTION, HPG PLUS / KYB PRO 36 TELA: 38 x 327 x 3.2 CM ICE GRIPPER XT PA-SÄILIÖ: 36 L HINTA: 15 290 € TYYPPI: REITTI VUOSIMALLI: 2018 LYNX RAVE RS vin. Toki matkan varrella on tehty huikea määrä kehitystyötä ja ajettavuus on kehittynyt huikein harppauksin. Kapean suksen ohjauspito on tasainen ja looginen. Alusta alkoi toimia parhaiten vasta kovissa vauhdeissa. Toki Lynxissä on muutamia ominaisuuksia, jotka pitäisi siirtää kautta linjan näihin uusiin tehokkaisiin reittikelkkoihin. Jousituksen setuppi tuntuu todella jämäkältä. Näissä nopeuksissa ei moottorissa ole enää kauheasti kiristysvaraa, mikäli eteen tulee yllättäviä tilanteita. Se tuntuu kestävän kaiken, mitä sille syöttää. 600 R:ssähän on alla Ski-Doon kapeimmat sukset ikinä
013 SKI-DOO MXZ 600R E-TEC LYNX RAVE RS Ajoneuvot kaikkiin tarpeisiin! Pohjoisen parasta huoltopalvelua! Ranniotie 10, SODANKYLÄ | www.konevasara.fi 040 5296 712 /Paavo | 040 8451 848 /Pekka | 040 1708 885 huolto/ajanvaraus LAATUMERKIT LAPISSA MYY JA HUOLTAA: TÄYDEN PALVELUN KONELIIKE SODANKYLÄSSÄ
LÄNTISISSÄ NAAPURIMAISSAMME ASIA ON KUITENKIN AJATELTU IHAN TOISIN. SUPER CROSSOVERIT KELKKALEHTI VERTAILEE. MEILLÄ SUOMESSA LEVEÄTELAISET MIELLETTIIN HYVIN PITKÄÄN YKSINOMAAN TYÖKELKOIKSI. 014 TEKSTI: Jani Sipola KUVAT: Jani Sipola, Janne Vuojärvi AVUSTUS: Vesa Vuontisvaara, Janne Vuojärvi, Vepa Hirvisalo, Marko Tasala LEVEÄTELAISET KELKAT OVAT TASAPAINOTELLEET PITKIN HISTORIAA ERI SEGMENTTIEN VÄLILLÄ. VERTAILUKOLMIKKOMME VIE AJATUKSEN VIELÄ HIEMAN PIDEMMÄLLE JA MUKAAN OTETAAN MYÖS SPORTTISEMPI NÄKÖKULMA. LEVEÄ MATTO JA REILUMMAT RAAMIT ON HYÖDYNNETTY MYÖS RETKEILYSSÄ JA MUUSSA VAPAA-AJAN AJAMISESSA
Siihen on toki lisätty tarpeen mukaan kaikki uusin tekniikka ja päivitykset, mutta peruskonsepti oli melko valmis jo vuonna 2009. Lynx lähti ensimmäisen kerran tuomaan urheilullisuutta mukaan tähän segmenttiin jo 90-luvulla, jolloin se lanseerasi 5900 L.C.-mallin. Kysymys on ollut enemmänkin siitä, että polttopiste on ollut muualla ja huomio on siirtynyt pois näistä maanmainioista kelkoista. Tässä segmentissä Lynx on toiminut edelläkävijän roolissa. Kaudelle 2009 esitelty Commander kulki alun perin silloin uuden 600 E-TECin voimin. Tämän peruselementin ympärille on lisäilty varusteita tarpeen mukaan. Lynx Commander on vuosien saatossa pysynyt melko muuttumattomana. Suurimmat uudistukset ovat vuosien saatossa olleet 900-kuutioinen nelitahtimoottori sekä 800-kuutioinen E-TEC, jonka avulla Commander vietiin aivan uudelle tasolle. Kummankin voimanlähde oli tuolloin aivan peruskauraa sporttilaitteissa, joten suorituskykyä piisasi vaikka muille jakaa. Vastaavalla reseptillä on tuotettu kelkkoja läpi historian. Tuolloin leveän telan ympärille rakennettiin kelkka, jossa yhdistyivät ajomukavuus sekä ulkonäkö, unohtamatta lyömätöntä työtehoa. GLX 5900 aloitti tien raivaamisen jo 80-luvun alussa. Esimerkiksi Ruotsissa ovat leveätelaiset kelkat olleet aina myyntitilastojen kärkisijoilla. Commander 800 oli kelkka, joka periaatteessa alkoi yhdistelemään 800-kuutioista TEKSTI: Jani Sipola KUVAT: Jani Sipola, Janne Vuojärvi AVUSTUS: Vesa Vuontisvaara, Janne Vuojärvi, Vepa Hirvisalo, Marko Tasala SUPER CROSSOVERIT KELKKALEHTI VERTAILEE. 015 L eveätelaisten kelkkojen historia pitää sisällään hyvin monen tyyppisiä laitteita. Kyse on enemmänkin siitä, että ajatus on pitänyt lanseerata markkinoille moneen otteeseen. Eipä ihme, että Polaris on uuden Titaninsa kanssa lähtenyt tähän kilpailuun mukaan. Kumpikin edellä mainituista kelkoista rikkoi rajoja. Lynx on vuosien saatossa tehnyt valtavan määrän eri malleja, joissa kantavana voimana on ollut 50 senttiä leveä telamatto. Pohjoismaat ovat Polarikselle siinä määrin merkittävä markkina, että on ollut suorastaan ihme, että Lynx on saanut vuosikausia yksin hallita erittäin merkittävää segmenttiä. Tässä ajatuksen katoamisessa puhumme nyt siis vain Suomesta. Lynxin Commander on luultavasti myydyin kelkka Skandinavian alueella, tilanne oli näin ainakin pari vuotta sitten. Tarkemmin ajateltuna ei konsepti ole kadonnut vuosien saatossa minnekään. Samaan aikaan Polariksen 500-kuutioisella nestekoneella varustettu Widetrak tasapainoili sporttikelkkojen ja hyötykelkkojen välimaastossa. Eli vertailuryhmämme ajatusmaailma, jossa yhdistyy markkinoiden suorituskykyisimmät moottorit suureen kehykseen, ei ole uusi. Commander Lynxin Commander on konseptina jo lähes 10 vuoden ikäinen malli
Kuvailimme kyseistä mallia ensimmäisissä koeajoissa äijäkelkkojen isäksi, emmekä ole muuttaneet mielipidettämme tuon jälkeen jälkeen. Suksina vuosimallin 2018 Commander 800 R E-TECissä käytetään Lynxin uusia Blade XC –malleja, jotka ovat perus-Bladea hieman leveämmät. Telana on 50 senttiä leveä, 44 millin harjalla oleva täyspitkä matto. Telasto on Lynxin PPS 5900 A, missä A tarkoittaa taittoperää. Voidaankin miettiä, miksi juuri 800-kuutioinen eikä esimerkiksi 600-kuutioinen. Tällä muutoksella on keulan alla oleva maavara saatu maksimoitua. Ski-Doo Expedition Extreme on joukkion kevein yksilö. 016 vuorikelkkaa sekä leveämattoista monikäyttöistä hyötykelkkaa. Alustan etupukin iskunvaimennin on 36 mm KYB ja takapukin 46 mm KYB. Jousitus Commanderissa on Lynxille tyypillinen. Painetta tämän mallin kehittämiseen on tullut etenkin pohjoismaiden markkinoilta. Kumpikin vaimennin on ilman lisäsäiliötä tai pikasäätöjä. Varustelistalta nostamme esille lämmitettävän istuimen. Aiemminkin taivutettuja alatukivarsia on Lynxillä ollut, mutta tämä on ensimmäinen versio, jossa sekä etuettä takatukivarsi on taivutettu ylöspäin. Se tuntuu myös ajossa keveimmältä. Lynxin vaihteisto on Syncro, sisältäen 2 vaihdetta eteen sekä vapaan ja pakin. KELKKALEHTI VERTAILEE. Polaris Titanissa on yhdistetty Axysmallien tuttuja ominaisuuksia. Yhden osansa keveyden tunteeseen tuovat kapeat sukset. Ski-Doossa on Polariksen tapaan suorat tukivarret, mikä ajoittain haittaa menemistä syvässä lumessa. Näihin kuuluu hyvä ajoergonomia sekä katteet. Commander 800:n voimanlähteenä toimii siis Rotaxin 800-kuutioinen E-TEC. Polaris Titan XC 800:n kehystarina on hyvin samantyyppinen kuin Commander 800:kin. Etujousituksessa on kuitenkin tätä mallia varten suunniteltu LFS+ -rakenne, jonka erikoisuutena on taivutetut alatukivarret. Polaris on pyrkinyt tuomaan ohjaamoon hieman samaa tuntua kuin vaikkapa sen RMK-malleissa. Polaris lähti uuden leveätaitelaisen mallistonsa kanssa heti niin sanotusti all in, eli ensimmäinen versio oli 800-kuutioinen hirmumalli. Etuiskunvaimentimet ovat 36-milliset KYB R:t, joista löytyy ohivirtauksen pikasäätö. Mallin kehitystyössä olikin norjalaisilla näppinsä pelissä. Titanin avainominaisuuksia moottorin lisäksi ovat huippuluokan Fox QS3 -iskunvaimentimet sekä erittäin tehokas nelimäntäinen jarru. Titan Polariksen Titan on tämän vertailuryhmän uusin tulokas. Tähän voidaan heittää arvuutteluna seuraava kysymys: Onko Polariksen 600-kuutioinen aiempi moottori tulossa tiensä päähän ja uusi moottori mahdollisesti tulossa kaudelle 2019. Taivutetut tukivarret mahdollistavat myös kokoleveän pohjapanssarin käytön ilman, että siihen tarvitsee tehdä tukivarsille joko koloa tai vaihtoehtoisesti taivutusta. Kysymyksessä on tällä haavaa viimeinen kelkkamalli, joka kyseistä moottoria vielä käyttää. Moottori on merkin tehokkain kaksitahtinen. Ei tarvitse olla kummoinenkaan asiantuntija ymmärtääkseen, että kyseinen malli on suunniteltu sataprosenttisesti Lynxin Commanderin kilpailijaksi. Polariksen XC-mallissa suksina käytetään merkin Grippereitä
Emme ole erikseen punninnut leveää mattoa, mutta arvioimme, että sellainen painaa noin 10 kiloa enemmän kuin kapeatelaisen matto. Lynxin taivutetut tukivarret ovat todella hyvä lisä tämänkaltaiseen kelkkaan. Myös keli suosi mittausta. Jos jätämme bensan KELKKALEHTI VERTAILEE Lynxin Commander 800 on joukon tasapainoisin ajettava. Painoa kertyy Kookas kelkka painaa myös enemmän kuin muut. Ski-Doon alusta on SC-5. Koko on yhtä kuin massaa, siitä faktasta emme pääse ylitse. Sen painoksi punnitsemme täysillä tankeilla 323,1 kiloa. Tukivarsi ei töki lumeen ja lumen alla piileviin kohteisiin. Kun säädimme takapukin iskunvaimentimen asentoon kolme, nousi Titan jatkoperän varaan ja ajo meni plörinäksi. Myös telamatto painaa leveätelaisessa melkoisesti. Uskoaksemme Polariksella olisi voinut kellottaa vieläkin kovemman lukeman, mikäli painosiirto olisi saatu hallintaan. Mittasimme kiihdytyksiä vboxmittalaitteella. Mistä painoa sitten kertyy. Kiihdytyslukemat ovat huimia. Mittaushetkellä pakkasta oli viitisentoista astetta. Mallien välillä on kuitenkin tiettyjä eroavaisuuksia, joiden ansiosta ne ovat kaksi hieman erityyppistä laitetta. Lisäjäähdyttimet ja muut varusteet ovat myös painoa lisääviä tekijöitä. Myös tulokset kertovat olosuhteista. Näistä esimerkkeinä alustan pukit ja akselit, jotka ovat leveämpiä ja todennäköisesti myös hieman jykevämpiä. Vaihdelaatikon toiminta on ajoittain hermoja raastavan nihkeää.. Ero Lynxiin on marginaalinen. Matossa tuntui oleva pitoa eikä kaasuakaan tarvinnut löysätä missään vaiheessa. Massaa täytyy pitää myös kurissa vahvikkeiden avulla, jolloin lisäpainoa tulee myös sieltä. Mittasimme kiihdytykset vain 80 kilometriin tunnissa, sillä ratamme sijaitsi jääalueella, joka ei ole suljettu muulta liikenteeltä. Pakkanen oli purrut mittaradan pinnan melko kiinteäksi. Olosuhteita voi kuvailla sanalla täydellinen. Kelkoissa oli mukana myös työkalut sekä varahihna. Kolmikosta Lynx oli ripein kolmen sekunnin tuloksellaan. Etujousitus on mallia RAS 2 ilman taivutettuja alatukivarsia. Joukon kevyin kelkka oli Ski-Doo Expedition Xtreme. Toiseksi ripein kiihtyjä oli Polaris. Kun kiihdytimme takapukki löysällä, nousi keula liiaksi alustan painuessa pohjaan. Olimme tampanneet kiihdytysrataa pitkin alkutalvea, joten mittapaikka oli optimaalinen. Mutta esimerkiksi hyötykäytössä massa ei ole välttämättä aina negatiivinen asia. Punnitsimme kolmikon kelkat täysillä tankeilla, sekä öljysäiliö täytettynä. Alusta on hyvin samantyyppinen kuin merkin muut SC-alustat, mutta muutettuna vastaamaan leveätelaisen käyttöä ja ryyditettynä taittuvalla jatkoperällä. Ensinnäkin siitä, että suurin osa komponenteista on isompia kuin kapeatelaisissa. Eniten Lynxissä on kehittämistä vaihteiden toiminnassa. Expedition Xtremen takapukin iskunvaimennin on alumiininen 36 mm KYB, jossa on myös lisäsäiliö sekä puristusvaimennuksen pikasäätö. Expeditionin kiihdytyskäyrä aaltoilee syystä, jota emme osaa selittää. Yksi iso ero näiden laitteiden välillä on se markkinatalouden fakta, että Expeditionia myydään Kanadassa ja Lynxin Commanderiä ei. Jos ajettavuus on muuten saatu kuntoon, on massasta esimerkiksi vetokäytössä vain hyötyä. Moottorin teho saadaan muutettua vauhdiksi, kiitos telamaton todella hyvän pidon. Silti Ski-Doo käytti esimerkiksi välillä 70-80 km/h enemmän aikaa kuin muut, vaikka alkumatka oli tultu käytännössä samaa vauhtia. 018 Expedition Ski-Doon Expedition Xtreme on Lynx Commanderin rinnakkaismalli. Suurimmat erot näiden laitteiden välillä löytyvät jousituksesta. Lynx oli myös helpoin kiihdytettävä, sillä alusta tuntui siirtävän painoa optimaalisesti ja hallinta oli helpoin ajon aikana. Myös vaihdelaatikko tuo reilusti lisäpainoa, luultavasti yli 10 kiloa. 80 kilometriin tunnissa päästiin noin kolmeen sekuntiin. Nämä kaksi kelkkaa omaavat hyvin paljon sukulaisuutta ja perustuvat samaan perusrakenteeseen. Se ei ole missään tapauksessa ylivoimainen suorittaja, mutta ominaisuudet ovat tasapainossa. Polaris kiihtyi nollasta 80 km/h 3,1 sekunnissa. SkiDoon Expedition Xtreme tuli kiihdytyksissä kolmanneksi ajalla 3,2 sekuntia. Koko kolmikko painaa useita kymmeniä kiloja enemmän kuin vaikkapa pitkämattoiset vuorikelkat. Muut vaimentimet ovat mallia HPG Plus, etuiskunvaimentimissa klikkerit eli R. Suljettuja ratoja ei ole Lapissa liiemmin tarjolla, joten sataseen kiihdyttelyt ovat aina laillisuuden rajoilla. Myös runko on kookkaampi ja tiettyjä paikkoja on tehty vahvemmaksi kuin pienemmissä kelkoissa. Huikeita kiihtyjiä 800-kuutioisella kaksitahdilla varustetut supercrossoverit ovat äärimmäisen suorituskykyisiä kelkkoja
Mittauksiemme mukaan enää ei löydy sellaisia ylilyöntejä kuulutusten suhteen, kuten löytyi vaikkapa reilu 10 vuotta sitten. Nykyään näkyvimpänä puheenaiheena ovat ominaisuudet ja esimerkiksi teho tai sen viilaaminen alhaisemmaksi mahdolliseksi. Bensaa Expeditionissa on noin 30 kiloa. Pienin reittiajokulutus 100 kilometrille oli 18,5 litraa, ja keskikulutuskin vain 22,1 litraa. Lanaa vedettäessä Lynx vei polttoainetta 7,3 litraa tunnissa. Ski-Doo liikkuisi pienimmillään 154 kilometriä tankillisella ja Commander 142 kilometriä. Vetokäytössä ajoimme käytännössä maksimirasituksella koko ajan, eli lanaa oli niin syvällä kuin kelkan vetopito ja muut ominaisuudet antoivat periksi. Commander puolestaan kulkisi maksimissaan 210 kilometrin matkan ja Expedition 216 kilometrin matkan. Miinuspuolena on suksien taipumus kyntää melko syvällä, jolloin mahdollisuus epämiellyttäviin osumiin kiinteiden objektien kuten kivien kanssa kasvaa. Lunta oli umpisenkoealueella 60-90 senttimetriä. Polariksen Titan oli joukon janoisin yksilö. Nykyään kulutukset on saatu kautta linjan jollekin järkevälle tasolle. Jostain syystä Lynx tuntuu etenevän tasaisimmin ja vakaimmin. Toki myös Polaris ja SkiDoo nousevat sopivassa lumessa pinnalle, mutta Lynxissä pysyy näissä tilanteissa myös keula pinnalla. Kantavampi suksi tarkoittaa sivurinneajossa tietenkin sitä, että Commanderissa joutuu KELKKALEHTI VERTAILEE. Päällä ollut pehmeä kerros ei kannatellut edes leveätelaista kelkkaa, joten olosuhde oli melko armoton ja erot nousivat esille melko selkeästi. Kovimmat kulutukset saimme jaksona, jolloin ajoimme täysin aukaisemattomia reittejä. Sen tasapainoiset ominaisuudet nostavat Commanderin joukon ykköseksi, kun ajo tapahtuu pehmeillä lumilla ja metsissä. Toiseksi kevyin on Polariksen Titan XC ja sen painoksi saimme 334,6 kilogrammaa. Sen pelastaa suuri 53 litran polttoainesäiliö. Eli vetokäytön osalta kysymyksessä on maksimikulutus tunnissa, ei keskikulutus. Pehmeän lumen alla oli hieman kovempaa lunta, joten ihan pohjia myöten ei tarvinnut kyntää. Kovimmallakin kulutuksella Polariksen toimintasäde olisi 156 kilometriä ja optimitilanteessa päästäisiin 232,5 kilometriä yhdellä tankkauksella. Alhaisin kulutus ajettaessa tyhjällä kelkalla, kuten myös kulutus vetokäytössä, oli SkiDoossa. Ajoimme myös syvän lumen kokeet tuolloin, mistä johtuen kulutuslukemat ovat muita mittauksia reilusti korkeammalla. Ryhmän painavin oli Lynxin Commander. Alhaisin reittikulutus oli tasan 19 l ja keskikulutus 22,4 litraa. Ajoimme myös pitkiä pätkiä reittejä, joihin me piirsimme kauden ensimmäiset jäljet. Lynx Commander pääsi yllättämään etenemiskyvyllään. Syvän lumen kulutus selittynee kappaleessa, jossa käsittelemme syvän lumen kulkuominaisuuksia. Olisiko löysä jatkoperä syyllisenä. Lunta oli ajankohtaan nähden jopa erittäin hyvin. Se myös nousee lumen pinnalle vaakatasoon, eikä perä lähde kyntämään samalla tavalla kuin Ski-Doossa sekä Polariksessa. Vetokäytössä polttoainetta paloi 6,8 l tunnissa. Pehmeillä baanoilla Pehmeämpien lumien kokeisiin meille sattui todella mainiot olosuhteet. Toisaalta ne ovat myös sen heikkous. Mittasimme kulutuksia pitkin vertailua ja olosuhteet vaihtelivat todella paljon. Ski-Doon vahvuus pehmeillä ajettaessa ovat kapeahkot sukset. Uusi Blade XC -suksi on melko leveä, joten se kantaa melko hyvin. Siihen auttaa pari tekijää. Tietyissä tilanteissa kapea suksi upottaa sopivasti, jolloin ohjaukseen tulee vähän lisää pitoa. Commander ei kaipaa edes leveämpiä suksimuoveja. Kulutukset olivat enemmän tapetilla tuossa joitakin vuosia sitten. Mikäli jätämme huomioimatta bensan ja öljyn, jää Titanin painoksi 292 kg. Kolmikosta Lynx vei toiseksi vähiten polttoainetta. Näin ollen korkeimmat lukemat nostavat myös keskikulutusta melkoisesti. Ski-Doo oli testiryhmän kelkoista toinen, joka tahtoi kulkea perä lunta kyntäen. Lynxin paino ilman polttoainetta on siis 306,8 kg. Lumi oli myös todella pehmeää. Meilläkin ajo tapahtui alkutalven lumilla. Titanissa on kuitenkin joukon suurin tankki ja polttoainetta tankissa onkin 39,7 kiloa. Sekä Commanderissa että Expeditionissa on 40 litran polttoainesäiliö. Jostain syystä SkiDoo ei noussut lumen päälle ja eteneminen vaati hieman tarkkuutta. Nykyään asia ei ole enää ehkä aivan niin tärkeässä asemassa, kuin vielä esimerkiksi 10 vuotta sitten. Polttoainetta palaa Polttoaineenkulutus on asia, joka on puhuttanut kelkkailijoita pitkin historiaa. Näissä olosuhteissa syvällä uiva suksi voi löytää pieniä ajoittaisia yllätyksiä, jotka eivät läheskään aina ole niitä mieluisia. 019 ja öljyn pois, niin painoksi saamme 290,1 kg. Emme keksineet tälle ilmiölle suoranaista syytä. Pienin reitillä mitattu kulutus oli 22,8 litraa 100 kilometrille ja reiluhkosta syvän lumen kulutuksesta johtuen keskikulutus pomppaa 27,1 litraan. Kun alamme katselemaan toimintasäteitä, on Polaris näissä ykkönen siitäkin huolimatta, että Polariksen kulutus oli joukon korkein. Se painoi täydellä varustuksella 339,8 kiloa, eli viitisen kiloa enemmän kuin Titan. Toinen on taivutetut tukivarret, jotka eivät toimi ankkureina niin kuin ryhmän kahdessa muussa verrokissa. Kapean suksen ansiosta sisempi suksi on helpompi upottaa lumeen, jolloin kelkan saa kallistettua hieman vähemmällä voimalla. Mittasimme kulutusta myös vetokäytössä ja siinä laskimme tuntikulutuksen
Olisi mielenkiintoista kokeilla Titania, johon jatkon jousen tilalle olisi laitettu huomattavasti jäykempi vieteri tai rajoitin. Koitimme selvittää syytä. Voimaa tuntui moottorissa olevan, mutta jostain syystä maisema ei meinannut vaihtua toivotulla tahdilla. Polariksen Titan tuntui pehmeillä reiteillä kärsivän ongelmasta, johon koitimme etsiä syytä säädöistä. Osa testiryhmästä valitteli, että Ski-Doon ohjaus on ajoittain holtittoman ja tunnottoman oloinen. Kyky nousta lumen päälle yhdistettynä parhaiten toimivaan voimalinjaan tekee Lynxistä rullaavan tuntuisen kelkan, joka ottaa vauhtia ilman pakottamista. Plussapuolena siinä on se, että pieni jarrutus helpottaa tiukkaa käännöstä. Polariksen matalimman keulan vuoksi, korostui tämä ilmiö Titanissa vielä enemmän kuin Expeditionissa. Kapeat sukset tahtoivat kyntää lumen sisälle. Näin siis kovemmissa nopeuksissa. Muutoin jousituksen tuntemukset vaihtelivat kelin mukaan. Blade XC yllätti kantavuudellaan. Pakkasen puremilla reiteillä, jolloin pito oli kovempi, tuntui jousituksen rajat löytyvän helpommin. Sivurinteissä, jossa keulaa joudutaan upottamaan ylärinteen puolelta lumeen, tuppaavat Polariksen tukivarret jarruttamaan menoa melko reilusti. Pidemmissä mutkissa suksiin ei meinannut pystyä luottamaan. Ongelma oli ennen kaikkea vetopidossa, kun lumi oli pehmeää. Kiitosta menee myös vaihteiden toiminnalle sekä joukon ylivoimaisesti parhaalle jarrulle. Osansa keveyden tunteesta tuo sukset, jotka tuppaavat hieman aliohjaamaan periaatteessa koko ajan. 020 käyttämään hieman riuskempia otteita, että suksen saa lumen sisään. Meillä oli ensimmäisinä päivinä olo, että koneen voima ei halunnut muuttua vauhdiksi. Pieni alustan säätely vähensi tätä ilmiötä. Jatko pääsee nousemaan liian helposti pystyyn ja näin menetetään pituussuuntaista kantopinta-alaa. Pehmeillä reiteillä ajettaessa tuntui Lynx keräävän vauhtia kaikista helpoiten. Ski-Doon alusta tuntuu hitaammissa nopeuksissa aavistuksen pintakovalta. Kiihdytyksissä Expedition haluaa nousta jatkoperän varaan, Polariksen Titan XC:n ykkösominaisuus on jousitus. Pehmeämmillä reiteillä ei pohjaamisia havaittu edes kookkaampien testikuskien toimesta. Mikäli Expeditionilla halusi ajaa läpi pidemmän mutkan, jossa oli irtolunta, oli ulompi suksi asetettava keskelle jälkeä ja mentävä mutka läpi hieman sisempi suksi irti lumesta. KELKKALEHTI VERTAILEE. Pehmeillä ajettaessa Ski-Doo ja Polaris omasivat saman tunnelman balanssihäiriöstä. Polariksen etenemisessä suurin ongelma oli tuo perän kyntäminen. Reittien hirmut Reittajossa Ski-Doo Expedition tuntuu keveimmältä ja sehän on myös punnitusten mukaan kevein. Foxin QS3 -vaimentimet omaavat säädöt, joiden avulla Titan on käsittämättömän nopea reiteillä. Koneesta voima siis välittyy telalle, mutta tela haluaa jostain syystä lappaa tyhjää. Pikasäädön avulla jousituksen saa ajotilanteeseen sopivaksi käden käänteessä. Tulimme lopulta siihen tulokseen, että syynä on todella löysä jatkoperä, jonka liikettä hallitaan yhdellä pakoputken vieterijousella
Useita taskuja. osallistu arvontaan ja voita moottorikelkka! Ketjut Jouset Painovarret Rattaat Helixit Voimansiirto Tartuntakahva Yleismallin Grab Bar. Mukana alumiininen teleskooppilapio, jossa oksasaha! Reppu + lapio Variaattorin ulosvetimet Paljon eri malleja! Variaattorin linjaustyökalu 24 ,Alk. Aloita osallistuminen osoitteesta: www.wandamotor.com. Arvo 13 490€. Liukukiskon jäähdyttäjä Reppu + lapio Mini Dolly siirtosarja • Asennetaan telaston kiskoihin • Jäähdyttää kiskoja ja moottoria • Helppo ja nopea asentaa • Sopii kaikkiin kelkkoihin • Moottorikelkan siirtosarja • 3-osainen • Mustaksi pulverilakattu • 3 mm teräspeltiä 79 ,199 ,155 ,89 ,BACKCOUNTRY Hyvin istuva 30L reppu. 39 ,Jerrykannu 10L Helppo kuljettaa! Kelkkoihin ja mönkijöihin. 105 ,39 ,Rajoitettu erä! 39 ,36 ,Hot Dogger Pakoputkeen kiinnitettävä grilli Työkalusarja Ski-Doo / Lynx BRP Ski Protec siirtosarja Suksien rullat tällä ajat kelkan kärryyn tai talliin pohjaa ja lattiaa rikkomatta Arvomme Facebook-ryhmässämme uuden Polaris Axys 600 Switchback SP 144 ES 2018 -moottorikelkan. Mukana kiinnikkeet Liukukiskot Paljon eri malleja! 19 ,Alk. Arvonta suoritetaan 16.3.2018
Ykkönen on puolestaan ylilöysä. Expeditionin välimallin lasi kuitenkin ohjasi viiman ajoittain suoraan kypärän lippaan, mikä aiheutti pään vetelemistä. Ski-Doossa on ryhmän korkein tuulilasi. Nythän alustassa voi kiristää ainoastaan jousien esijännityksiä, mikä on kuitenkin huono idea, sillä jo vakiona Commanderin perä meinaa lähteä pompottamaan. Lisäsäiliölliset ja pikasäädöillä varustetut iskunvaimentimet eivät olisi yhtään huono idea näin tehokkaaseen kelkkaan. Tunnelma on rento. Jousitus toimii loistavasti, kun vauhdit ovat normaaleilla tasoilla ja reitti kunnossa. Polariksen Titan oli meille tullessa hieman sekaisin. Mielestämme Polariksen pitäisi ostaa iso merikontti, pakata Walker Evansit siihen ja korvata näillä kepeillä kaikkien sen myymien mallien vaimentimet. Etenkin alusta kaipaa lisää kantavuutta. Foxin iskunvaimentimien laatu on kouriintuntuva. Mikäli pahimmat patit osaa varoa ja kuski on hereillä, ei ongelmaa ole. Asento kaksi on kuitenkin täydellisyyttä hipova. Titanilla voi ajaa melko surutta reitillä kuin reitillä. Ensimmäisellä reissulla oli hieman sekavia fiiliksiä. Mutta sitten tulee hetki, jolloin rajat löytyvät. Se kantaa hyvin isossakin patissa, mutta se ei ole pintakova tai epämiellyttävä. Commander 800:n suurin ongelma on tehojen ja ajettavuuden suhde. Commander tuntuu kiihtyvän ja kulkevan reiteillä kaikkein parhaiten. Titan kääntyy mutkissa sujuvasti eikä sisempi suksi lähde nousemaan irti lumesta. Mutta jos kuljettaja alkaa viedä kelkkaansa äärirajoille, tulevat jousituksen rajat vastaan melko nopeasPUNNITUT PAINOT KULUTUKSET JA TOIMINTASÄDE KELKKALEHTI VERTAILEE Lynx 339,8 kg Polaris 334,6 kg Ski-Doo 323,1 kg Lynx Polaris Ski-Doo Suurin (l/100 km) 26,2 33,9 25,9 Pienin (l/100 km) 19 22,8 18,5 Keskikulutus (l/100 km) 22,4 27,1 22,1 Vetokäyttö l per tunti 7,3 8,1 6,8 Toimintasäde min (km) 152 156 154 Toimintasäde max (km) 210,5 232,5 216,5 ti. Korkeampi lasi on aina mukavuutta lisäävä tekijä. Reittikäytössä Blade XC toimii kuin ajatus. Alusta ei pohjaa eikä perä lähde nakkelemaan. Boondocker on reittiajossa vaivaton ja tasapainoinen. Polariksen jousitus oli kakkosasentoon säädettynä koko joukon kantavin. Sen voimalinja on porukan ykkönen. Totesimme, että meidän makuun asento kolme on liian kantava ja kova. Myös Lynxiä joutuu kapeasta raidevälistä johtuen ajamaan välillä hieman toinen suksi ilmassa kiikkuen. 022 mikä aiheuttaa turhia suksen nousemisia lumesta. Vetopito on kuitenkin kiihdytyksissä todella hyvä ja matossa riittää pitoa melko reippaasti. Tuntuu, että Titan on aika tarkka säädöille, mutta esimerkiksi kahden sentin auraus on suksen kulmissa hieman ajamista hankaloittava tekijä. Jousituksen säätö Titanissa tapahtuu QS3-säätimen avulla kirjaimellisesti käden käänteessä. Ohjaus on kuitenkin tarkka ja looginen. Alkuun tuntuu, että vauhtia voi pitää yllä ihan käsittämättömän hyvin. Reiteillä, jossa irtolunta on, tuppaa Titanissakin toistumaan Gripperille ominainen ilmiö, 10 20 30 40 50 60 70 80 Ski-Doo 0,3 0,7 1,1 1,5 1,9 2,3 2,6 3,2 Polaris 0,4 0,8 1,1 1,5 1,9 2,2 2,7 3,1 Lynx 0,3 0,7 1 1,4 1,8 2,1 2,5 3 -0,5 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Kiihdytykset Ski-Doo Polaris Lynx. Se on myös mukava ja helppo. Ohjaus on todella hyvä reiteillä, jossa ei ole irtolunta. Ajopäivän jälkeen mittailimme auraukset ja tarkistelimme jousituksen säädöt ja tolkku löytyi heti. Ajettavuus on siis kunnossa, mutta se hämää kuljettajaa. Tästä johtuen jousitukseen kaipaisi hieman enemmän kantavuutta
Lynx liikkuu Ski-Doon Expeditionia merkittävästi herkemmin. Vetokäytössä Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että 800-kuutioisella kaksitahdilla liikkuvat kelkat eivät ole niitä parhaita mitä tulee vetokäyttöön. Siinä tuntuu, että moottorin teho välittyy joukon parhaiten kohti telaa ja aina maahan saakka. Polaris tuntui pitävän lämmöt joukon parhaiten kurissa. Expedition ei kallistele mutkissa, vaikka lana aiheuttaisi vetoa kurvin sisäpuolelle. Vaihdelaatikon toiminta on Syncrosta huolimatta nihkeää. Voimalinjan yleistunnelma on kuitenkin ajon aikana hyvä. Vaihteiden välinen ero on tarpeettoman suuri. Titanissa oli hieman samaa ilmiötä kuin Commanderissa, eli se halusi kiivetä kyljelleen mutkissa, mikäli paino pääsi siirtymään sisemmälle sukselle. Lynxissä paino ei siirry tiukassakaan vedossa jatkon varaan, kuten kahdessa muussa verrokissa. Kaksitahtinen isolohko imee kuitenkin bensaa vetokäytössä melko merkittäviä määriä. Lynxin voimalinjassa ei ole moitetta missään tilanteessa. Sillä on lieviä taipumuksia kiivetä jatkoperän varaan, mutta ongelma ei ole ylitsepääsemätön. Ski-Doon voimalinjassa oli vertailumme aikana jotain mystistä, jota emme osanneet selittää. Ainoa miinus voimalinjan osastolle menee vaihteistolle. Vetokäytössä Expeditionin voimalinja tuntui siltä, että kakkosvaihteella kuorma ei liikkunut aivan niin hyvin kuin tarve vaatisi. Tämä johtuu siis etupukista, joka näissä tilanteissa sylkee itsensä ulos ja pukkaa samalla kelkan menemään kyljelleen. Commanderin suurin ongelma vetokäytössä on etupukki. Ski-Doolla on myös sama ongelma kuin Lynxissä, eli vaihteita joutuu paikaltaan kytkettäessä survomaan voimalla päälle. Vetokäytön tuloksia analysoidessa pitää muistaa, että pistimme kelkat todella kovan rasituksen alaiseksi reittilanan avulla eli eri havainnot perustuvat ääritilanteisiin. Myös Lynxin Commanderissa on erinomainen vetopito. Tarkistimme remmin säädöt ja vaihdoimme myös remmin. Expedition Xtremessä oli joukon paras vetopito lanaa vedettäessä. Vetokäytössä alusta toimi parhaiten, kun klikkerit oli asennossa kaksi. Alustan suurin ongelma vedossa on löysä jatkoperä, jonka varaan Titan halusi kivuta tiukemmassa vedossa. Lynx myös kääntyy hyvin, mutta ei ehkä aivan niin hyvin kuin Ski-Doo. Enemmänkin tuntuu, että koko alusta painuu kasaan, mikä edesauttaa vetopidon säilyttämisessä. Etenkin jos sitä vertaa Lynxiin. Se kylläkin söi vetokäytössä joukon eniten polttoainetta, joten liekö rikas seos pitänyt osaltaan koneen viileämpänä. 023 jossa suksi lähtee tavallaan sortumaan alta. KELKKALEHTI VERTAILEE. Lynxin voimalinja toimii vetokäytössä kolmikon parhaiten. Ryhmän tehokkaat leveätelaiset kiskovat lanaa melko mallikkaasti. Mikäli mutkassa paino siirtyy vähänkään sisäsukselle samalla, kun vedettävän laitteen paino kiskoo kelkkaa sisäkurvin puolelle, meinaa kelkka pyrkiä kyljelleen. Toisaalta ykkösvaihde tuntuu hieman hitaalta. Kaasuun vastaavuus on erinomainen ja remmi ei luista hiljaisessakaan ajossa. Vetopito oli Titanissa joukon heikoin. Voimalinja tuntuu toimivan kummallakin vaihteella aivan halutulla tavalla. Tämä näkyy myös aiemmin selitetyissä kiihdytystuloksissa. Myös vetokäytössä Lynxin voimalinja tuntuu toimivan keveimmin ja sujuvammin. Vaihdetta joutuu etenkin paikaltaan kytkettäessä survomaan sisään. Kokeilimme eri asentoja ramppeihin, mutta siitä huolimatta voimalinja tuntui jotenkin tahmealta. Ajoittain oli vaikea uskoa, että näissä laitteissa on edes sama moottori. Toki näilläkin kuorma liikkuu, tarvittaessa jopa erittäin rivakasti, mutta parempiakin vaihtoehtoja on tarjolla. Voimalinja ja moottori Kolmikon parasta antia voimalinjan ja moottorin toiminnan osalta tarjoaa Lynx. Mikäli veto oli sellaista, jossa alusta ei joutunut aivan niin koville, kääntyi Titan suksien avulla erinomaisesti. Toimintaa ei voi kuvailla kovin sujuvaksi. Ajoasento Titanissa on reiteillä hyvä, tosin polvet tuntuvat välillä olevan vähän erikoisessa kulmassa. Mikäli vetokäyttö on kelkan pääasiallinen käyttötarkoitus, kannattaa miettiä ennemmin nelitahtisella moottorilla varustettua kelkkaa
Näissä ajettaessa takapuoli on melko paljon penkkiä vasten, jolloin lämmitys tulee enemmän kuin tarpeeseen. Teknisiä huomioita Lynx Commanderin vakiovarusteena oleva lämpiävä istuin pitäisi määrätä lakisääteiseksi tämän tyyppisiin kelkkoihin. Esimerkiksi Lynxistä saimme kovapolanteisella reitillä kiehutettua jarrut siihen malliin, että kahva painui pohjaan ilman jarruttavaa vaikutusta. Polariksessa on jätetty Switchbackeista tuttu hieno tavaratila pois, joten vakiona Titanissa ei ole oikeastaan mitään säilytystilaa. Ski-Doossa ja Lynxissä voidaan tavaratilan kanteen liittää Linq-kiinnikkeillä BRPlisävarusteita, kuten polttoainesäiliön. Kyse on varusteesta, johon totuttua on vaikea elää ilman sitä. Vaihteiston toiminnassa Polaris on täysin eri planeetalta kuin Ski-Doo ja Lynx. Eli pientä hieromista ehkä olisi tehtävä, jotta voimalinja saataisiin toimimaan joka tilanteessa optimilla tavalla. TESTIRYHMÄN PISTEET Lynx Commander Polaris Titan XC Ski-Doo Expedition ERGONOMIA Istuin 8,5 8,5 8,5 Ajoasento 9 9 9,0 Hallintalaitteet 9 8 9,0 Ajovalot 8 8,5 8,0 Varustelu 9 8 8,0 Vaihteiden toiminta 7 9,5 7,0 HALLINTA REITTIAJOSSA Kääntyvyys pehmeällä 8,5 8,5 8,0 Kääntyvyys kovalla 9 8,5 8,0 Alustan jousitus rauhallinen ajo 9 8,5 8,5 Ajustan jousitus vauhdikas ajo, huono reitti 8 9,5 8,5 Etujousitus rauhallinen ajo 9 9 9,0 Etujousitus vauhdikas ajo, huono reitti 8,5 9 8,5 Jarrut 7,5 9 7,5 Voimalinja reittiajossa 9 8 8,0 Moottorin toiminta reittiajossa 9 8 8,5 CROSSOVER-KÄYTTÖ, PEHMEÄ LUMi Hallittavuus 9 8 8,5 Moottorin toiminta 9 8,5 8,5 Voimalinjan toiminta 9 8 8,0 Pito 9 8 8,5 Kuljettajan tilat 8 9 8,0 Kokonaistuntuma 9 8,5 9,0 Etenemiskyky 9 8 8,0 Vetokäyttö Hallittavuus vedossa 8 8 9,0 Vetopito 9 8 9,5 Moottori ja voimalinja 8,5 8 8,0 YLEISTÄ Kiihtyvyys 9 8,5 8,0 Paino 7,5 8 8,5 Toimintasäde 8 9 8,5 Kulutus 8,5 7,5 9,0 Kulutus vetokäytössä 8 7,5 8,5 Hankintahinta 7 9,5 7,0 YHTEENSÄ 263,5 261,5 258,5 KELKKALEHTI VERTAILEE. Siinä missä Ski-Doossa ja Lynxissä jarru on enemmän on-off -tyyppinen, hidastaa Polariksen jarru menoa jo pienellä jarrukahvan liikkeellä. Ykkönen tuntui välillä hieman liian hitaalta eikä telalle saatu tarpeeksi nopeutta. Voimalinja toimii kuitenkin perusvarmalla tavalla ja sille voi antaa varovaisen hyvän arvosanan. Lynxissä ja Ski-Doossa on kummassakin penkin takana melko tilava laatikko, jossa kulkee mukana ihan sopiva määrä tavaraa. Polaris perustaa tavaratilan Lock and Ride -konseptiin, jossa muoviseen pohjaan voidaan pikakiinnikkeillä liittää kaiteita ja tavarabokseja. Metsässä ajettaessa ja hitaissa vauhdeissa oli ajoittain vaikeuksia valita vaihdetta. Eli kun jarrut kiehuu, syntyy nesteeseen ilmaa ja kun siellä on ilmaa, eivät jarrut toimi. Vetokäytössä oli pikkuisen tunnelmaa, että rasitus käy hieman turhan paljon hihnan päälle ja tuntuikin, että remmi ottaa hiukan lämpöjä. Erittäin hyvä ja kätevä ratkaisu. Muuten peltipohjainen tarakka on hyvin tuttua kauraa jo 80-luvulta saakka. Tämän kokoisissa kelkoissa, joissa tehoa on valtavasti ja matossa pitoa runsaasti, on ehdottoman hyvä ajatus käyttää todella tehokkaita jarruja, kuten Polaris Titanissa on. Titanissa ei tarvitse koskaan nitkuttaa eikä kikkailla vaihteiden kanssa. Kakkonen oli taas hitaassa ajossa aavistuksen raskassoutuinen ja remmille ankara. Reittiajossa voimalinja toimii hyvin arvosanoin. Polariksessa yksi parhaista ominaisuuksista ovat nelimäntäiset jarrut radiaalisylinterillä. BRP ja Polaris omaavat tavaratilan osalta hieman erilaisen konseptin. Tavaratila on tämän kaltaisissa kelkoissa äärimmäisen hyvä vakiovaruste. Jarrun tehon tuntee jo lyhyellä ajolla. Vaihde kuin vaihde menee silmään kuin ajatus ja vaihtimen liike on kevyt sekä herkkä. 024 Polariksen voimalinjan toiminta on perusvarmaa. Moottorin voima-arsenaali saadaan menemään telalle aivan hyvin. Polariksen jarrut tuntuvat paljon tarkoituksenmukaisemmilta kuin Lynxin ja Ski-Doon
Yhdessäkään ei ole sen luokan ongelmia, että kokonaisuus olisi peruuttamatta pilalla. Ski-Doon vahvuus on keveässä ajettavuudessa. Ottaen huomioon, että kyseessä on Titanin ensimmäinen kausi, on ulostulo todella vahva osoitus Polariksen kyvyistä kehittää kelkka segmenttiin kuin segmenttiin. Polaris on kelkkana tasavarma suorittaja. Mutta tässä tulemmekin sitten uuteen ongelmaan. Tunnelmaltaan Expedition on todella kevyt ja rento. 026 tekniset tiedot MOOTTORI: ROTAX 800R E-TEC, 799.5 CC, 2-TAHTI PA-JÄRJESTELMÄ: E-TEC RAIDEVÄLI: 99,6 +/2,1 CM ETUJOUSITUS: A-LFS+, KYB 36R TAKAJOUSITUS: PPS2-5900A, KYB 36 / KYB 46 TELA: 50 x 392 x 4,4 CM PA-SÄILIÖ: 40 L LYNX COMMANDER 800R E-TEC HINTA: 17 090 € TYYPPI: SUPER CROSSOVER VUOSIMALLI: 2018 Mielenkiintoinen ja tasainen ryhmä Tämän kolmikon kelkat ovat periaatteessa marginaalilaitteita. Mikäli jousitukseen laitettaisiin vähän potkua, muuttuisi Commanderin luonne vielä urheilullisempaan suuntaan. Äärimmäisiä monikäyttökelkkoja, joilla pystyy käytännössä kaikkeen. laaja valikoima lynx ja ski-doo 2018 malleja myymälässä nopeaan toimitukseen myös vaihtokauppa ja edullinen rahoitus OULUN KONEKAUPPA OY Tapsitie 5, Oulu p. Kuinka urheilullista ajoa voi yli 300 kilogramman laite kestää ilman, että runko ja muut osat alkavat kärsiä rasituksesta. Jokaisessa on omat puutteensa ja omat vahvuutensa, joten ryhmä on lopulta melko tasainen. Osittain tämä johtuu pienemmästä elopainosta, mutta suurimman vaikutuksen tekevät kapeat sukset sekä jousituksen setuppi. Polariksen ykkösominaisuus on jousitus, joka toimii mielettömän hyvin. Miinuksena jousituksessa on löysä jatkoperä, joka voisi kaivata pientä jatkokehittelyä, kirjaimellisesti. Joukon tasaisin suorittaja on Lynx Commander, jonka suurin heikkous on jousitus kovassa vauhdissa. Nyt jousituksen rajat pitävät vauhdin kurissa, mikäli kuskin pää ei vauhtia rajoita. 044 7997 600 ma-pe 9-18, la 9-15 2 000 m2 jät tim yym älä oul uss a KELKKALEHTI VERTAILEE
044 7997 600 ma-pe 9-18, la 9-15 2 000 m2 jät tim yym älä oul uss a KELKKALEHTI VERTAILEE. 2-TAHTI PA-JÄRJESTELMÄ: CLEANFIRE RAIDEVÄLI: 99 104 CM ETUJOUSITUS: AXYS, FOX QS3 PB TAKAJOUSITUS: TITAN, FOX QS3 PB / FOX QS3 PB TELA: 51 x 394 x 4.6 CM COBRA PA-SÄILIÖ: 53 L POLARIS AXYS 800 TITAN XC laaja valikoima lynx ja ski-doo 2018 malleja myymälässä nopeaan toimitukseen myös vaihtokauppa ja edullinen rahoitus OULUN KONEKAUPPA OY Tapsitie 5, Oulu p. 027 tekniset tiedot tekniset tiedot LYNX COMMANDER 800R E-TEC HINTA: 17 090 € TYYPPI: SUPER CROSSOVER VUOSIMALLI: 2018 SKI-DOO EXPEDITION XTREME MOOTTORI: ROTAX 800R E-TEC, 799.5 CC, 2-TAHTI PA-JÄRJESTELMÄ: E-TEC RAIDEVÄLI: 97,5 / 102 CM ETUJOUSITUS: RAS2, HPG PLUS R TAKAJOUSITUS: SC-5U, HPG PLUS / KYB PRO 36 EA TELA: 50 x 392 x 4,4 CM PA-SÄILIÖ: 40 L HINTA: 14 990 € TYYPPI: SUPER CROSSOVER VUOSIMALLI: 2018 MOOTTORI: 795 CC, 2-SYL
028 TEKSTI: Jani Sipola, testiryhmä KUVAT: Pera Hussi, Jani Sipola, Elisa Ahlberg AVUSTUS: Jouko Mettiäinen, Janne Myllyoja, Pera Hussi, Sakari Hietanen, Jyri Välikangas, Vepa Hirvisalo, Janne Vuojärvi, Vesa Vuontisvaara, Elisa Ahlberg, Juho Vuontisvaara SUOSIKKIEN KOHTAAMINEN KELKKALEHTI VERTAILEE
Ensimmäisen kerran esitimme tämän kelkan suunnittelua jo, kun vertailemme isossa vertailussa lyhyitä ja pitkiä keskenään. SUOSIKKIEN KOHTAAMINEN 8 00-kuutioisten puolipitkien moottorikelkkojen markkina on ainakin tilastojen valoissa melko vahva. VERTAILUSSA 800-KUUTIOISET PUOLIPITKÄT KELKAT. Tähän vaikuttavat esimerkiksi maton harjakorkeus sekä raideleveys. Tuossa vertailussa totesimme, että kummassakin kelkassa on oikeasti potentiaalia ja ne olivat äärimmäisen kyvykkäitä reittiajossa. Uusi Radien-sukupolvi on lähtenyt korjaamaan tätä tilannetta. Se ei kuitenkaan ole ergonomialtaan ja monilta muilta ominaisuuksiltaan varsinainen reittikelkka, vaan enemmän deepsnowlaite. Myyntimäärät ovat olleet hyvin tasaisia vuodesta riippumatta. Lynx puolestaan on kärsinyt aiempina vuosina hieman reittigeeneistä. Siihen on ollut monia hyviä perusteluja. Esimerkiksi Polaris myi viime vuonna uutuusmalliaan 800-kuutioista Switchback Assaultia enemmän kuin yhtäkään reittimallia. Vertailimme viime vuonna Lynxin Boondocker RE:tä sekä Polariksen Switchback Assaultia. HIEMAN ON TOISINTOA VUODEN TAKAA, MUTTA TÄLLE ON SELKEÄ PERUSTELU. Kun kauden 2018 kelkat esiteltiin, tajusimme, että sekä Lynx että Polaris ovat kumpikin tehneet kelkat, jotka vastasivat täysin meidän vaatimuslistaamme. Lynxin Boondocker RE on puolestaan kuulunut moottorikelkkojen myydyimpien yksittäisten mallien vakiokalustoon jo vuosien ajan. ENSIMMÄISTÄ KERTAA MEILLÄ ON TESTIRYHMÄSSÄ KELKKOJA, JOISSA ON KAIKKI KOHDALLAAN. SuunnitKELKKALEHTI VERTAILEE. Mutta kummassakin kelkassa oli omat ongelmansa ja meiltä löytyi toivomuslista muutoksista, joilla näistä kelkoista olisi saanut vielä kyvykkäämpiä. SKS 146 on loistava esimerkki. 029 NO NIIN, TÄSSÄ ME OLEMME TAAS. Silloin meillä oli mukana Polariksen SKS 155. Periaatteessa Switchback Assault voidaan kuitenkin lukea reittikelkaksi. Etenkin uusi SKS 146 vastasi täydellisesti sitä toivomuslistaa, jonka me esitimme jo Switchback Assaultille ennen sen julkistamista. KUINKA TÄMÄ HITTIRYHMÄ PÄRJÄÄ, KUN NE PISTETÄÄN SAMALLE VIIVALLE. EIPÄ IHME, SILLÄ SAMAAN RAHAAN SAA PERIAATTEESSA KAKSI TAI KOLME KELKKAA. Boondocker on ollut meidän yksi suosikeistamme reittiajoon. Joten tämä kelkka on enemmän tai vähemmän meidän toimituskunnan ja testiryhmän toiveiden mukainen laite. Sama trendi jatkunee uuden mallin myötä. Polariksella on kuitenkin elementtejä ja hyviä sellaisia, joista rakentaa oikeastaan kelkka segmenttiin kuin segmenttiin. Myös Ski-Doon keskimittainen Freeride on ollut erittäin suosittu kelkka Suomessa, joten se sopii tähän testiryhmään loistavasti. Reittiperimä on kuitenkin tuntunut lievänä kankeutena, kun ajetaan pehmeämmillä lumilla. Olemme kertoneet perusteluja aiemmissa vertailuissamme. TÄMÄN KERTOVAT MYÖS MYYNTITILASTOT, SILLÄ TÄMÄN RYHMÄN KELKAT OVAT HUIPPUSUOSITTUJA SUOMESSA
KELKKALEHTI VERTAILEE. Tehtaan omalla hard-säädöllä tilanne kuitenkin paranee merkittävästi. Suorituskyvystä Kolmikon kelkat edustavat kaksitahtisten suorituskykyisintä kärkeä. Sillä esimerkiksi vuosimallin 2014 ja 2015 Boondockerit olivat todennäköisesti parempia reittiyleiskelkkoja kuin 2016ja 2017 -mallit. Freeride 146 on kolmikon kelkoista eniten syvän lumen ajamiseen suunniteltu laite. Ongelmia, joista se on saanut palautetta jo vuosien ajan. Suorituskyvyn yksi osa-alue on kiihtyvyys. Joskin kysymyksessä on äärimmäisen mielenkiintoinen malli, jota emme ole vielä koeajaneet. Ski-Doon ja Lynxin kiihdytyskäyrä on käytännössä identtinen. Kelkka voidaan saada kiihtymään nollasta 80 km/h kolmeen sekuntiin, mutta toimiiko kelkka muualla, onkin sitten eri kysymys. Pito ei ollut optimaalinen. Tämmöisessä suunnittelussa on tietenkin vaaransa. Tästä kielii esimerkiksi tMotionalusta. 030 Lynxin astinlaudat ovat kapeat, mikä helpottaa kelkan kallistelua. Boondocker RE vaatisi vakiovarustelistalle edes kuomun alareunan alle tulevat jalkatapit, joista kenkä saisi otteen, kun kuski roikkuu painonsiirrossa. Tunsimme kuitenkin, että se tehtiin reittiajo-ominaisuuksien kustannuksella. Huipputehokkaat moottorit yhdistettynä pitäviin telamattoihin takaavat, että suorituskyky myös tuntuu ajon aikana. Ongelmaa muodosti myös telan kaivautuminen lumesta läpi. On riski, että reittiominaisuudet kärsivät näistä valinnoista. Kiihdytyksiä mitattaessa oli mittaratamme hieman pehmennyt kelin lauhtuessa. teluun on ryhdytty moottori edellä ja painotus deepsnow-ajossa. Reittiajossa jalat kuitenkin kaipaavat lisää tukea. Mutta etukäteen ajateltuna voidaan todeta, että Lynx on lähtenyt nimenomaan korjaamaan niitä ongelmia, joita sen yhdessä suosikkimalleista on ollut. Arvioimme, että sen painotus enemmän seikkailussa ja reittiajossa. Boondocker RE:n 64 millimetrin harja tarjoaa ihan kohtalaiset ominaisuudet tilanteeseen kuin tilanteeseen. Boondocker RE:n jousitus on vakiosäädöissä herkkä, mutta ehkä aavistuksen pehmeä. Eipä ihme, sillä kummassakin käytetään samaa moottoria. Erot ovat nollasta 80 km/h aivan marginaalisia. Ski-Doo on mukana vertailussa Freeride 146:n voimin. Tästä johtuen keula meinasi lähteä ylös eikä eteenpäin. Ski-Doolta mukaan olisi voinut ottaa ehkä myös Renegade Backountry 146:n. Se ei toki ole kaikki kaikessa eikä läheskään ainoa määre suorituskykyä arvioidessa, mutta sen avulla saa pientä osviittaa kokonaisuudesta. Kahdeksankympin kohdalla kumpikin on lukemassa 3.1 sekuntia. Otimme kaikilla kelkoilla useita vetoja ja valitsimme parhaan tuloksen taulukkoon. Toki viimeisimmät sukupolvet korjasivat hieman syvänlumen ominaisuuksien puutetta
“KOLMIKON KELKAT EDUSTAVAT KAKSITAHTISTEN SUORITUSKYKYISINTÄ KÄRKEÄ. jalat löytävät hyvän sijan leveiltä astinlaudoilta. Tämä näkyy ja tuntuu konkreettisella tasolla kelkan ergonomiassa. Ensimmäinen painoa nostava tekijä on sähköstartti, joka muuten löytyy ryhmän kaikista kelkoista. 80 kilometrituntinopeuden kohdalla on Polaris puolisen sekuntia jäljessä. Polaris sijoittuu painossa Ski-Doon ja Lynxin välimaastoon. Meidän punnitsema yksilö painoi hilppeineen 271.6 kiloa. Tämän lisäksi esimerkiksi telamatto painaa Freeridessä enemmän kuin X Summitissa. Kaikki kelkat punnittiin täysillä tankeilla sekä öljyillä, ja kaikissa oli mukana myös vararemmi sekä työkalut. Startti nostaa akkuineen painoa suunnilleen kymmenen kiloa. Myös kunnolliset jalkakotelot ovat plussaa. SKS-malleissa vaihtui kevään esittelyjen jälkeen telmatto. HUIPPUTEHOKKAAT MOOTTORIT YHDISTETTYNÄ PITÄVIIN TELAMATTOIHIN TAKAAVAT, ETTÄ SUORITUSKYKY MYÖS TUNTUU AJON AIKANA.” KELKKALEHTI VERTAILEE. Keula pomppasi pystyyn ja veto oli saman tien pilalla. Painoa tulee myös iskunvaimentimista. SKS 146 on reittiajossa mukavan vakaa kulkija. X-mallin Summittiin verrattuna tulee Freeriden kepeistä lisää painoa sellainen neljä kiloa. Lynxin ja Ski-Doon välinen ero painossa selittyy alustan iskunvaimentimien sekä kuomun painoerolla. Vertauksena otamme esille 2017 Summit 850 X 154:n, joka painoi varusteineen noin 240 kilogrammaa. Voi olla, että kovemmalla radalla Polariksesta olisi saatu mitattua parempia lukemia, mutta voi olla, että myös vertailukaksikko olisi silloin kiihtynyt paremmin. SKS:lla kiihdytettäessä suurin ongelma oli siinä, että perä halusi jauhaa läpi polanteesta. Lynx oli joukon painavin yksilö. Lopulta kuitenkin saimme optimoitua lähtökiihdytyksen. 031 Polaris SKS omaa sukulaisuutta merkin reittimalleihin, lyhytmattoisiin sellaisiin. Painoa kertyy myös vahvistetusta RS-tyyppisestä rungosta. Tuntui alkuun, että emme saa mitään järkevää aikaa mitattua. Painoja Ensimmäinen puntarin nokkaan pistetty kelkka tästä testiryhmästä oli Freeride 146. SKS kellotti vaakaan 267 kilogrammaa. Mistä paino kertyy. Jouduimme hieman ottamaan aikalisää miettiessämme mistä paino kertyy. Painoeroa on siis yli 20 kiloa. Voimalinjoissa on tosin eroja, mutta ne erot taas kompensoituvat jousituksella, joka siirtää eri tavalla painoa. Polaris oli vaikein kiihdytettävä. Sen kohdalla digitaalin lukemat pysähtyivät kohtaan 264.2 kilogrammaa. Koteloissa saisi kuitenkin olla hieman enemmän tilaa, sillä lumi tuppaa pakkaantumaan kotelon perälle. Nämä kun ynnätään yhteen alkaa painoero selittyä. Uusi matto osoittautui kuitenkin loistavaksi valinnaksi yleiskäyttöön. Suoraan ajettaessa se etenee kuin juna ilman vetelyjä ja muuta ylimääräistä
Meno on vakaata ja ennalta arvattavaa. Ajaminen vaatii kuitenkin hieman totuttelua, sillä Freeride vastaa kuljettajan antamaan palautteeseen melko herkästi. Vaikka jousitus käy rajoilla välillä, ei mitään yllättäviä tilanteita tule tarjolle. Boondockerin ajettavuutta voisi kuvailla sanoilla kevyt ja helppo. Keulan säätäminen hieman jäsymmälle rauhoittaa myös ohjausta melkoisen harppauksen. tMotion-alusta on peruja Summit-mallistosta. Alle 80 kiloisilla kuskeilla ongelmaa ei niin paljoa ollut, kuin painavammilla testaajilla. ”YKSI ASIA, JOTA OSA TESTIRYHMÄSTÄ KAIPAISI, OVAT JALKAKOUKUT. Kuluttavat bensaa Kulutuksien mittauksessa pyrittiin ajamaan mahdollisimman sekalaista ajoa. Mutta kun tehoa tarvitsee repiä koneesta hieman enemmän, pomppaa kulutus melko paljon reilumpiin lukemiin. Pieni penkki, kapea runko sekä tMotion-alusta kertovat sukulaisuudesta. KATTEISTA KOITTAA TURHAAN KAIVAA TUKEA JALOILLE JA TÄMÄ ASIA MEINAA ALKAA ÄRSYTTÄMÄÄN JOSSAIN VAIHEESSA.” KELKKALEHTI VERTAILEE. Ilmiö ei tuota ylitsepääsemättömiä ongelmia, mutta kuski saa olla hieman enemmän hereillä kuin vaikkapa SKS:n ratissa. Liika haritus vaikuttaa todella paljon ohjaukseen. Ohjaus meinaa pehmeillä reiteillä hieman vedellä ja mutkissa joutuu kääntöliikkeen kanssa olemaan tarkkana. Boondocker RE:n perussäätö on mukava, mutta ehkä aavistuksen liian löysä. Ensimmäinen havainto on se, että kulutukset ovat alle kahden litran haarukassa keskikulutuksen osalta. Kulutus on hyvissä olosuhteissa jopa alle 18 litraa satasella. Kulutus ei vaihtele läheskään niin paljoa, ajettiinpa reitillä tai umpisissa. Ski-Doo ja Lynx pääsevät reittiajossa mukaviin lukemiin. Reittiajossa Reittiajossa Lynx kärsii keulan rauhattomuudesta. Lynx on perusvarma reittikelkka, jonka jousitus toimii mukavasti ja vakaasti tilanteessa kuin tilanteessa, kunhan pitää rajat mielessä. Yksi asia, jota osa testiryhmästä kaipaisi, ovat jalkakoukut. Alusta pelaa PPS:lle tyypilliseen tapaan. Boondocker tuntuu olevan tarkka suksien ohjauskulmille, joten ne kannattaa pitää ohjeiden mukaisena. Taittuva takapukki tuo ajamiseen lisäherkkyyttä. 032 Ski-Doon Freeride 146 on läheistä sukua Summit-mallistolle. Keskikulutuskin on vain noin litran enemmän kuin Ski-Doossa. Ajoa, jollaista tämän kelkkatyypin ostajat mielellään ajavat. Polaris onkin saanut viime vuosina parannettua polttoainetalouttaan melkoisesti. Freeride on kelkka, joka toimii tilanteessa kuin tilanteessa. Polaris on kulutuksen suhteen hieman tasaisempi laite. Tehtaan oma hard-säätö auttaa asiaan kuitenkin kummasti. Katteista koittaa turhaan kaivaa tukea jaloille ja tämä asia meinaa alkaa ärsyttäSki-Doo Freeride on reittiajossa joukon rauhattomin
Meille ajoon tuli kevään ennakkomalli, jonka voimalinja ei vastannut aivan täysin tuotantomallia. Asia korjaantuu toki sillä, että hankkii RE-mallin lyhyet jalkatapit, jotka maksavat muutaman kympin. Se ei kaipaa sen suurempia muutoksia mihinkään tilanteeseen. Tämä oli hieman monimutkainen kuvio. Yleiskelkassa voimalinjan pitää toimia kaikissa tilanteissa. Tämän voi havaita myös ajossa, toki ero ei ole suuren suuri, mutta ero on olemassa. SKS liikkuu jääalueilla ajettavaa 80 kilometrin tuntinopeutta mukavan pienillä kierroksilla ja eteneminen on vaivatonta. Alusta on kuitenkin hieman levoton ja siihen on vaikea löytää täyttä luottamusta, etenkin jos sitä vertaa Lynxiin. Voimaa ja voimalinjaa Moottorit ja voimalinjat ovat melko näkyvä puheenaihe kelkkojen omistajien keskuudessa. Polariksen synniksi menee alustan pintakovuus ja ajoittainen pohjailu. Todettakoon, että mielestämme myös kevätmallin voimalinja kaipaa hieman huomiota eikä sekään ole missään tapauksessa täydellinen, vaikkakin se oli ehkä enemmän testiryhmän mieleen kuin vakiovoimalinja, joka tuotantomalleissa oli tänä vuonna. Yhtenä tekijänä on luultavasti tMotion-linkku. Tähän on osana hyvä ajoasento silloin, kun ajo tapahtuu istualteen. Riippumaton mittauslaitos mittasi tehoeroksi neljä hevosvoimaa. Emme etsineet siis parasta voimalinjaa pehmeillä tai reiteillä. SKS:ssä aliohjautuminen aiheuttaa ajoittain oudon ilmiön, jossa kelkka lähtee poistumaan jäljeltä jopa loivassa mutkassa. Suoraan ajaminen on sen vahvin osa-alue. Tähän syynä on todennäköisesti suksen kiinnitys. Alusta kuitenkin kantaa kohtalaisen hyvin, mikäli klikkereihin kiinnittää pientä huomiota. Näitä muutoksia tulee ja on aina tullut kevätmallien ja tuotantomallien välillä. SKS:n reittiominaisuuksia voi kuvailla sanalla tasapainoinen. 033 Uudet vedenpitävät ja hengittävät RUKKA GORE-TEX AJOASUT SVANTE GORE-TEX TAKKI JA HOUSUT 180/120 G VANU SIVI GORE-TEX TAKKI JA HOUSUT 180/120 G VANU Sporttisen tyylikkäät ajoasut suojaavat joka säällä WWW.FACEBOOK.COM/RUKKAMOTORSPORT WWW.INSTAGRAM.COM/RUKKAMOTORSPORT <<< JÄLLEENMYYJÄT WWW.RUKKA.COM >>> mään jossain vaiheessa. Ski-Doon jousitus on mukavan kantava. Ehkäpä tiukempi suksen kumi korjaisi tilannetta. Polaris on tehnyt muutamia muutoksia moottoreihinsa sitten viime kauden. Ajoimme kuitenkin myös vakiotuotantomallilla, jonka pohjalta teimme voimalinjan havainnot. Pahiten tilanne tulee esille jääkovilla reiteillä, jossa on sekalaista tärypattia. Ensimmäisenä käsittelyyn joutuu SKS 146. Tämä tappaa herkkyyttä alakierroksilta ja tekee syvässä lumessa etenemisestä raskaahkoa. Nämä saisivat kuitenkin olla tässä mallissa jo tehtaalta lähtiessä. SKS 146:n voimalinja toimii reitillä aivan kelvollisesti, etenkin kovemmissa nopeuksissa. Näissä tilanteissa esimerkiksi Boondocker etenee tasaisen varmasti, mutta Ski-Doo haluaa vähän haeskella suuntia. Jousitus on kuitenkin looginen ja kantava. Keskityimme vertailun aikaan voimalinjan toimintaan kaikissa tilanteissa. Suurin ongelma voimalinjassa on välitys, joka on yleiskäyttöön liian pitkä. Keula on Lynxiin verrattuna aavistuksen rauhallisempi, mutta Lynxin tapaan tuppaa myös Freeride aliohjaamaan. Ohjaus ei vetele ja ajaminen on todella rentoa. Näiden muutoksien ansiosta koneessa on aiempaa enemmän tehoa. KELKKALEHTI VERTAILEE. SKS etenee suoraan kuin juna. Tänäkin vuonna olemme ajaneet useilla kelkoilla, jotka poikkesivat kevään esittelylaitteista ainakin voimalinjan osalta. Myös Ski-Doo kaipaa jalkakoukkuja reittiajoon
Ramppien lisäksi painopultit ovat erimittaiset, Freeridessä painavammalla pultilla kompensoidaan rampin keveyttä. Seisaalteen ajettaessa penkki ja tankki ottavat välillä ikävästi kiinni jalkoihin. Kikkailussa kapea runko ja pieni penkki ovat pelkkää plussaa. Kuljettajan asemoinnissa ei ole isoja eroja, mutta katteiden muotoilu antaa Lynxin kuskille vielä enemmän tilaa. Ne voisivat kuitenkin olla hieman avarammat, sillä ainakin ketjukotelon puolella kengän sovittaminen koloon meinaa välillä tuntua hankalalta. Katteet ovat kaukana polvista ja kuskilla on ilmaa ympärillä reilusti. Eron kuitenkin huomaa ajossa. Polaris SKS omaa sukulaisuutta merkin reittimallien kanssa. Polariksessa on perinteiset jalkakotelot, joista saa tarvittaessa kengällä tukea. Kysymys on makuasiasta. Konttori on siinä määrin kohdallaan, että seisaaltaan ei oikeastaan tee edes mieli ajaa. Ski-Doon tapaan Lynxissä on todella pieni satula. Näistä jälkimmäinen on aavistuksen kevyempi ja ramppi on alusta kuormittavampi. Lynxissä käytetään 951 ramppia ja Freeridessä 990. Lynxin ohjaamo tuntuu hyvin eriltä kuin Freeriden. Reittiajoon Freeride kaipaa ehdottomasti edes pieniä jalkakoukkuja. Ski-Doon ohjaamo on todella väljä. Osittain tämä johtuu todella alhaalla olevista astinlaudoista, mutta myös istuimen muotoilusta ja tankin leveydestä. Ski-Doo potkaisee lähdöstä liikkeelle hieman terävämmin. Eniten penkin muotoilu häiritsee kikkailussa, jossa jalkojen asentoa joutuu muuttamaan usein, tai jalkaa joutuu viemään yli penkin. Myös Lynx suorastaan huutaa jalkakoukkuja. Lynxissä ilmiö korostuu enemmän kuin Ski-Doossa johtuen kapeammista astinlaudoista. Tämä näkyy esimerkiksi kookkaan istuimen ja tankin muodossa. Suuremmalla kuskilla saattaa ajoittain tuntua, että istuin loppuu kesken. 10 20 30 40 50 60 70 80 Lynx 0,3 0,7 1,1 1,5 1,8 2,2 2,6 3,1 Ski-Doo 0,3 0,6 1 1,4 1,8 2,2 2,6 3,1 Polaris 0,5 0,9 1,3 1,8 2,2 2,7 3,2 3,6 -0,5 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Kiihdytykset Lynx Ski-Doo Polaris KELKKALEHTI VERTAILEE. Kummassakin käytettävä 850 E-TEC on huipputehokas ja kierrosherkkä moottori. Koneen voimantuottoa on vaikea verrata mihinkään aiempaan moottoriin. Ergonomiaa ja huomioita Kolmikon kelkoissa on selkeä painotusero, mitä tulee kuljettajan ajoasentoon sekä ergonomiaan. Freeriden RS-tyyppiset astinlaudat ovat mukavan tilavat, ja kenkä ei putoa ulos vahingossa. Mutta Ski-Doon voimalinja tuntuu yläkierroksilla aavistuksen alikuormittavalta reittiajossa, joten kokonaisuutena arvioitaessa, toimii Boondockerin voimalinja tasapainoisemmin. Tämä seikka häiritsee eniten reittiajossa. Ero ei ole suuren suuri ja näiden välille on vaikea tehdä eroa. Voimaa riittää tilanteessa kuin tilanteessa. Voimalinjan osalta eroa on vain rampissa. Ei olisi välttämättä huono ajatus, jos kevätennakosta saisi tilata Boondockerin lyhytmattoisen suuremmalla istuimella. Istuin Freeridessä on pienehkö. Lynx kuitenkin vetää tasaisemmin aina yläkierroksille saakka. 034 Ski-Doo ja Lynx omaavat moottorin ja voimalinjan osastolla hyvin samoja piirteitä. Istualtaan ajettaessa on Polariksen ajoasento joukon paras
Melko pitkälle voidaan mukana pyöriä, mutta kun lunta alkaa tulemaan reilummin ja se hieman tiivistyy välikerrosten osalta, alkaa lyhyempien laitteiden meno vaikeutua. Ski-Doo Freeride on hauska, mutta aavistuksen vaativa kelkka. SKS 146 taipuu kikkailussa kevyesti ja helposti. Tämä heikentää etenemiskykyä, mutta helpottaa käsiteltävyyttä, kun perä saadaan uppoamaan lumeen mukavasti. Tavallaan tämä on hauska ilmiö, sillä kun laitteen saa haltuun, on ajaminen melko helppoa. Suksia kevennellessä perä tuppaa uppoamaan samalla tavalla, joten niissä tilanteissa matka meinaa mennä kohti maata, ei eteenpäin. Keula keventyy maastossa kuin maastossa ja se pysyy myös ylhäällä vaikka maailman tappiin saakka. Isoa muutosta se ei kuitenkaan vaadi, sillä pelkkä penkin kaventaminen parantaa kuskin tiloja isolla kädellä. Liian voimakkaat elkeet tuppaavat tekemään ajamisesta vain hankalampaa. 035 Omassa elementissään Yksi puolipitkien ominaiselementeistä on sekalainen kikkailu. Kaasua voi pitää käytännössä koko ajan pohjassa ilman, että hallinnan menettämisestä on pelkoa. SKS kaipaisi hieman muutoksi ergonomiaan. Se on helppo ajaa, kun siihen tottuu, mutta alussa kuski meinaa väkisinkin käyttää liikaa voimaa ajamiseen. Totuttelua vaatii myös moottori, joka repii ja vetää joka tilanteessa. Osansa rauhallisuudesta tekee moottori, jonka luonne on Rotaxia tasaisempi. Sen ajettavuudessa ei ole paljoa samaa kuin RMK:ssa, mutta tiettyä ajamisen helppoutta on saatu siirrettyä myös tähän malliin. Siinä on samaa kuin Summiteissa, eli kuljettajan ei tarvitse käyttää voimaa tai voimakkaita painonsiirtoja kelkan hallintaan. SKS:n matto tykkää kaivaa itsensä lumesta läpi. Ski-Doon vakiosukset toimivat umpisessa KELKKALEHTI VERTAILEE. Ajaminen on myös melko vakaata. Freeride on kolmikosta hitain omaksua. SKS 146 on hauska sekoitus reittikelkkaa ja RMK:ta. Lisähaaste tulee rinteistä, joissa pidempi alusta vähentää keulimista. On selvää, että 146-mittaiset laitteet eivät etenemiskyvyssä pärjää aivan pidempien seurassa
Lynx on saanut parannettua ominaisuuksia reitin ulkopuolella kiitos tehokkaan moottorin ja uuden rungon, joka tekee käsiteltävyydestä ultrakevyen. Boondocker RE on näppärän oloinen ja se tuntuu reittien sivussa pieneltä ja ketterältä. Ski-Doohon verrattuna Boondocker on rauhallisempi ja vakaampi. Kapean suksen saa läpi lumesta todella näppärästi. Kun rinteessä ottaa linjan, niin mikäli keula pysyy kurissa, pitää Lynx halutun suunnan todella vakaasti. Sen minkä häviää mutkissa, ottaa kiinni jarrutussekä kiihdytyspidossa. Loppujen lopuksi kyse on kompromissikelkoista, jolloin aina voidaan tulla tilanteeseen, että jotain ominaisuutta voitaisiin parantaa. Lynxin ajamista leimaa tasapainoisuus. Mutta tässä on kyse makuasioista ja painotuksista. Kun kuski ehtii jo luulla, että tästä ei enää nousta, niin kone tulee ja paikkaa tilanteen. Ski-Doon Freeride on suoraa jatkumoa sen aiemmille sukupolville. Eli jokaisessa kelkassa on omat hyvät kohtansa ja omat heikkoutensa. Lievä kallistelu ja aliohjaus vaativat totuttelua. On selvää, että jokaisella näistä reitillä ajettaessa on omat haasteensa. Kapeammilla raideleveyksillä ja karkeilla matoilla varustetut kelkat ovat painotukseltaan 60-40 suhteessa räppäilyn ja reittiajon suhteessa. 036 TESTIRYHMÄN PISTEET melko hyvin. Jokaisella laitteella on selkeät tähtihetkensä ja ongelmansa. Uusi moottori ja runko ovat kuitenkin antaneet piristysruiskeen, jonka avulla Freeride kipuaa aivan uudelle tasolle. Kaikissa on saatu niputettu yhteen kelkkaan iso nippu hyviä ominaisuuksia. Haasteet voivat tottumattomalla olla enimmäkseen mutkissa. Mistä ryhmän tasaisuus sitten tulee. Runko ja penkki muodostavat yhdistelmän, joka tuo mieleen lähinnä motocrosspyörän. Tasainen ryhmä Väitämme, että tämän kertaisessa vertailuryhmässämme oli kyseessä yksi tasaisimmista kolmikoista pitkään aikaan. Jos etsii reittikelkkaa, niin lyhytmattoinen on luonnollinen valinta, mutta jos etsii yleiskelkkaa, on puolipitkä erittäin varteenotettava vaihtoehto. Lynx Boondocker RE Polaris Axys SKS Ski-Doo Freeride ERGONOMIA Ajoasento istualtaan 8,0 9,0 8,0 Ajoasento seisaalteen 9,0 8,0 8,5 Hallintalaitteet 8,5 8,5 8,5 Ajovalot 7,5 8,5 7,5 HALLINTA REITTIAJOSSA Kääntyvyys pehmeällä 8,0 8,0 8,0 Kääntyvyys kovalla 8,5 8,5 8,0 Suuntavakaus 8,0 9,0 8,0 Alustan jousitus rauhallinen ajo 9,5 8,0 8,0 Ajustan jousitus vauhdikas ajo, huono reitti 9,0 8,0 8,5 Etujousitus rauhallinen ajo 8,5 8,5 8,5 Etujousitus vauhdikas ajo, huono reitti 8,0 8,5 8,5 Jarrut 7,0 8,5 7,0 Voimalinja reittiajossa 9,0 8,0 8,5 Moottorin toiminta reittiajossa 9,5 8,0 9,5 CROSSOVER-KÄYTTÖ (FREERIDE, PEHMEÄ LUMI) Hallittavuus 9,0 8,5 9,0 Moottorin toiminta 9,5 8,0 9,5 Voimalinjan toiminta 8,5 7,5 9,0 Pito 9,0 8,5 9,0 Kuljettajan tilat 9,5 8,0 9,0 Kokonaistuntuma 9,0 8,5 8,5 YLEISTÄ Paino 7,5 8,5 9,0 Kulutus 8,5 7,5 8,0 Hankintahinta 7,5 9,0 7,0 Kiihtyvyys 9,0 8,0 8,5 YHTEENSÄ 205,0 199,0 201,5 Lynx Polaris Ski-Doo Pienin 17,8 21,5 18,2 Suurin 27,0 25,6 28,5 Keskiarvo 22,1 24,0 22,9 KULUTUKSET L/100 KM JA PAINOT Lynx 271,2 kg Polaris 267,0 kg Ski-Doo 264,2 kg KELKKALEHTI VERTAILEE. Joskin on sanottava, että eipä näissä kolmessa kelkassa ole kallisteluakaan havaittavissa liiaksi asti. Polaris puolestaan teki uudessa SKS:ssa sen mitä pitikin, kavensi raideväliä ja otti karkeamman maton käyttöön, joten lopputulos oli halutunlainen. Moottorin voima pelastaa monia tilanteita. Jokainen kelkka tuntuu toteuttavan sille annettua tehtävää aivan mielettömän hyvin. Boondocker tuntuu lähtevän keulimistilanteissa myös etenemään mukavasti eteenpäin, mutta toki siinäkin ylikulma voi hidastaa menoa. Kuljettajan tilat ovat kikkailuun Lynxissä enemmän kuin kohdallaan. Yksikään ryhmän kelkoista ei alisuorita kautta linjan, mutta ryhmästä ei löydy myöskään täydellistä kelkkaa. Jos mietimme niitä muutoksia, joita näihin kelkkoihin on tehty aiempien sukupolvien ongelmien korjaamiseksi, voidaan todeta seuraavaa
Toinen erityismaininta on pakko antaa käsiteltävyydestä, ProRiderunkojen aikaan Polaris oli huomattavan paljon edellä kilpailijoita juuri tällä osastolla ja vaikka etumatka on kaventunut paljon, mielestäni se on vielä etumatkan puolella. Testikelkan alustan säädöt olivat omaan ajotyyliin ehkä aavistuksen haastavat, toki testikilometrejäkin oli kelkassa jo aikamoinen määrä eli iskarihuolto olisi ollut aiheellinen. Istui itselle käteen selkeästi paremmin kuin Ski-Doo, ollen kapeamman ja ketterämmän tuntuinen. Lynxin jousitushan toimii haastavallakin reitillä hyvin eikä yllätyksiä ilmene, mutta pienen lisähaasteen loi hervoton keulan keventyminen. SKS on pintakovan jousituksen myötä melko vakaa mutkaisella reitillä, vaikka keula on kapeampi verrattuna esim. Erityismaininta Polariksen jarrulle, joka on tuntumaltaan ja teholtaan erittäin hyvä. SKS lunastaa aika hyvin odotuksia, mitä tätä tötteröä kohtaan oli herännyt. Switchback Assaulttiin. edeltävään 800 ETEC -malliin. 038 tekniset tiedot HINTA: 14 990 € TYYPPI: CROSSOVER / SYVÄLUMI VUOSIMALLI: 2018 POLARIS AXYS 800 SKS tekniset tiedot HINTA: 17 290 € TYYPPI: CROSSOVER / SYVÄLUMI VUOSIMALLI: 2018 LYNX BOONDOCKER RE 850 JANNE MYLLYOJA Ei sitä turhaan ole kehuttu tätä uutta Lynxiä! Mielestäni nyt ensimmäisen kerran voi aivan kirkkain silmin väittää, että Lynx on parempi umpisessa entä mitä Kanadalainen serkkupoikansa. Remmejähän tästä pakkavehkeenä meni ja voimalinjan toiminta ei ollut ehkä ihan niin kohallaan kuin odotuksissa oli. Polariksessa on edelleen todella hyvät tilat pitkällekin kuljettajalle ja ajoasento on miellyttävä. Pienillä viilauksilla saa varmasti rahoille vastinetta ja on hinta-laatusuhteeltaan varsin kilpailukykyinen vaihtoehto. Lynxissä myös loistaa poissaolollaan tMotion, mikä on omaan makuun plussaa, sillä ylimääräinen kilstoilu jää pois ja paketti tuntuu tasapainoisemmalta. KOMMENTIT TESTIRYHMÄN JANNE MYLLYOJA SKS oli Polarikselta napakymppi malliston laajennus täksi kaudeksi. Viime vuonna ilmestyneestä Switchback Assaultista valmiiksi rakennettu versio kapealla keulalla ja karkeammalla matolla. 2-TAHTI PA-JÄRJESTELMÄ: 2IC RAIDEVÄLI: 99,1 104,1 CM ETUJOUSITUS: AXYS, WALKER EVANS PB TAKAJOUSITUS: IGX-146, WALKER EVANS PB TELA: 38 x 371 x 5,7 CM PA-SÄILIÖ: 45.4 L KELKKALEHTI VERTAILEE. MOOTTORI: ROTAX 850 E-TEC, 849 CC, 2-TAHTI PA-JÄRJESTELMÄ: E-TEC RAIDEVÄLI: 99,6 +/2,1 CM ETUJOUSITUS: LFS, KYB 40 HLCR TAKAJOUSITUS: PPS2-3700, KYB 46 HLCR / KYB 46 HLCR TELA: 40.6 x 370 x 6,4 CM POWDERMAX FLEXEDGE PA-SÄILIÖ: 37 L MOOTTORI: 795 CC, 2-SYL. Kelkka on kiva käsitellä, alusta on aivan kelpo toiminnaltaan ja soveltuu hyvin kelkkailun tärkeimpään toimintaan eli kekettelyyn. Hyvä laitos siis, mutta väistämättä oli pientä pettymystä ilmoilla muistellessa viime keväänä ajossa ollutta protolaitetta. Jarrusta on annettava erityismaininta, se on markkinoiden paras. Boondocker on hauska yleiskelkka, korkealappuinen tela sekä paremmat iskarit mahdollistavat sen monikäyttöisyyden. JOUKO METTIÄINEN Polaris on vastannut kysyntään valmistamalla SKS-mallin, joka on enemmän vertailukelpoinen muiden merkkien crossovereiden kanssa. Walker Evans -iskunvaimennuksen myötä Polaris jää hieman altavastaajaksi, koska iskunvaimentimien toiminta aiheuttaa hieman ongelmia ajamiseen. Vaimentimet ovat pintakovat, mutta isommat patit tulevat silti herkästi näpeille, jolloin tämä ominaisuus tekee myös pehmeällä ajamisen hieman työläämmäksi. Alustan säädöillä siis asia korjattavissa. Ketteryys on parantunut valovuodella edellisestä runkomallista ja kaiken kruunaa se Moottori isolla ämmällä. Etenemiskyky pehmeässä lumessa ja haastavissa paikoissa yllätti, koska moottorin herkkyys ja tehoreservi on jotakin aivan muuta vrt. Kokonaisuutena erittäin onnistunut kelkka ja tuntuisi, että jos itellä olisi omistuksessa tällainen, niin aika pienillä muutoksilla voisi keulia kohti auringonlaskua. KOMMENTIT TESTIRYHMÄN JOUKO METTIÄINEN Uusi Radien-runkomalli on tehnyt merkittävän harppauksen ajamisen keveyteen sekä uusi moottori on parantunut joka osa-alueelta
JOUKO METTIÄINEN Freeride oli testiryhmän tasapainoisin malli. 9990 € saapui + ttk 300€ LXT 1444 LXT 1444” moottorikelkkojen jälleenmyyjä Suomen suurin Nyt kannattaa kysyä kuuma tarjous MOOTTORI: ROTAX 850 E-TEC, 849 CC, 2-TAHTI PA-JÄRJESTELMÄ: E-TEC RAIDEVÄLI: 97,5 / 102 CM ETUJOUSITUS: RAS3, KYB PRO 36 R EASY ADJUST TAKAJOUSITUS: TMOTION, KYB PRO 40 EA / KYB PRO 40 EA TELA: 40.6 x 370 x 6,4 CM POWDERMAX II FLEXEDGE PA-SÄILIÖ: 36 L KELKKALEHTI VERTAILEE. Keskusväylä 7, Rovaniemi Rovaniementie 6, Kemijärvi Teeritie 2–4, Ranua • ark. 9–17, la 10–14 • ark. Pro RMK 174” 3” IDD + tk 300€ Axy Pro Löydät kaikki KELKAT NETISTÄ! + tk 300€ Widetrak 550 LX ES + tk 300€ INDY 550 LXT 144” 2017 sh. 8–17, la 9–13 www.tarvikekeskusoy.. Blingfactory valmistaa. Axys 800 H.O. Ski-Doo toimi joka osa-alueella erittäin hyvin. Freeride oli johdonmukaisin ajettava, luottamus kelkkaan syntyi yllättävän nopeasti ja sitä myötä Ski-Doolla pystyi pitämään vauhtia aivan huolella. 9490 € sh. Kerrassaan hieno keksintö! tMotion on omaan makuun ehkä jo vähän turhaksi jäänyt lisävaruste uudessa Ski-Doossa, aiheuttaa välillä ylimääräistä hallitsematonta kilstoilua. Jousitus oli minun mieleen jo lähtöjään sopivan jämäkkä. 039 POLARIS AXYS 800 SKS tekniset tiedot HINTA: 17 990 € TYYPPI: CROSSOVER / SYVÄLUMI VUOSIMALLI: 2017 SKI-DOO FREERIDE 146 850 KOMMENTIT TESTIRYHMÄN JANNE MYLLYOJA Freeride on ottanut kyllä huiman harppauksen eteenpäin siirryttyään uuteen runkoon. Pro RMK 155” + tk 300€ Indy 550 Voyageur 155” ES + tk 300€ Varaosat ja varusteet nyt myös verkkokaupasta. Myös kuskin työskentelytilat tuntuivat jotenkin leveältä, mitä taas ei Lynxissä havainnut. Kuten Lynxin sisarmalli niin Freeride ei myöskään pelkää reittiajoa. 9–17, la 10–14 • ark. Switchback Assault 144” ES + tk 300€ Axys 800 H.O. Ski-Doon voimansiirto toimii myös todella jouhevasti ja se korostaa moottorin luonnetta positiivisesti. Ja se moottori! Se vain piippaa, oli lunta, juurakoita, kivikkoa tai vettä. Vaihde 0207 437000 (8,35 snt/puh + 16,69 snt/min) Axys 600 XCR ES + tk 300€ Axys 800 H.O. Switchback XCR ES + tk 300€ Axys 600 H.O. Tämä on ominaisuus, mitä en itse laita plus-puolelle. Uusissa vaatteissa asuva Freeride on huomattavan paljon ketterämpi käsiteltävä kuin mitä XM-koppaiset esi-isänsä olivat. tMotion-alusta jakaa mielipiteitä ja olisi mukava kokeilla, muuttuisiko Freeride vielä paremmaksi perinteisellä takapukilla tai tMotion-lukituksella, jota mm. Niin käsiteltävyydessä kuin eritoten moottoripuolella
KUVA: PERA HUSSI KELKKA: POLARIS INDY 550 LXT
KUVA: PERA HUSSI KELKKA: LYNX BOONDOCKER RE 3700 850 KUSKI: JANI SIPOLA
044 044 TEKSTI: Jani Sipola KUVAT: Pera Hussi, Jani Sipola KAHVIREISSU KLASSIKOILLA PARIVERTAILUSSA 800-LUOKAN PUOLIPITKÄT KELKKALEHTIESITTELEE
Kun ajoväylien kunto voi vaihdella huonosta todella huonoon, matkustajan kanssa ajaminen ei ole varsinainen nautinto, ei kuskille eikä kyytiläisellekään. Sittemmin useimmat yritykset ovat siirtyneet pienempien päästöjen sekä kulutuksen perässä nelitahtisten maailmaan, siitäkin huolimatta, että hankintahinta on korkeampi. Voidaan sanoa, että touring-kelkkojen kovin suosio oli 1990sekä 2000-lukujen vaihteessa. Siinä on kiinteä kahden istuttava satula, jonka takaa löytyy näppärä tavaratila. Tämä johtuu ehkä osittain kulttuurista. Kumpikin näistä laitteista on suunnattu lajin yksilöharrastamiseen. Mutta kelkkailu voi olla kuitenkin koko perheen harrastus, vaikka kelkalla ei matkattaisikaan pitkiä matkoja reiteillä. Voi olla, että matka suuntautuu mökille tai retkikohteeseen makkaranpaistoon. Otimme näistä kaksi jälkimmäistä kokeiluun parin retkipäivän ja kevyen työkokeilun merkeissä. Kyseessä on kuitenkin kookas ja hintavahko laite. Pitkät perinteet Polariksen mallistoissa myydyimpien kelkkojen listalla ovat kaudella 2018 SKS 146 sekä RMK 800. Varustelultaan LXT on perusosastoa. TUOLLA SANALLA PYRITTIIN HIEMAN HIENOMMASSA MUODOSSA KUVAILEMAAN RETKEILYÄ JA YLEENSÄ KAKSIPÄÄLLÄ TAPAHTUNUTTA SELLAISTA. LXT on telan mitaltaan hieman pidempää osastoa, sillä 144 tuuman eli 365 millimetrin mitta on hieman pidempi kuin tämän luokan kelkoissa yleensä. Reittikelkkailu on Suomessa ollut aina hyvin yksilökeskeistä. Suurimmat erot löytyvät alustasta ja telamatosta. Sittemmin varsinaisten touringien suosio on romahtanut ja koko alalaji on kadonnut maailman kartalta. Perinteistä on myös polttoaineen syöttö, joka hoidetaan kaasuttimien avulla. Indy 550, LXT 550 sekä Voyageur 550. Polariksen 550-kuutioiset retkikelkat olivat vielä vuosikymmen sitten myyntitilastoissa aivan kärkisijoilla. Tämä siis kotimaassamme. Voimalinja koostuu CVTechin Powerblock-kytkimestä sekä Invance-variaattorista. Joko syvään lumeen tai vaihtelevaan reittiajoon. KELKKALEHTIESITTELEE M oottorikelkka on tapa liikkua luonnossa. Voyageur on tekniikaltaan hyvin samanlainen kuin lyhyempi LXT. Mutta kelkkailukulttuurin on siihen pisteeseen ajanut reitistöjen ja uraverkkojen kunto. Polariksen mallistosta löytyy myös hieman perinteisempiä kulkijoita. 045 SANA TOURING ON KADONNUT KELKKAILUSTA KÄYTÄNNÖSSÄ KOKONAAN. Simppeliä tekniikkaa Polariksen LXT 550 perustuu merkin aiempaan sukupolveen, eli Pro-Ride -mallistoon. Näissä tilanteissa ei välttämättä tarvita huipputehoja tai viimeisintä huutoa olevaa iskunvaimennintekniikkaa, vaan yksinkertaisempikin laite voi riittää. Retkikäyttöön soveltuvista kelkoista voidaan esille nostaa Titan, joka on äärimmäinen hyötykelkan, sportin ja retkikelkan yhdistelmä. Kelkkailussa on pohjimmiltaan kyse tästä. Kunhan se toimii ja ajaminen on helppoa. Polariksella on kuitenkin yhä mallistossaan 550-kuutioisella puhallinjäähdytteisellä moottorilla kulkevia malleja. Toki tuota liikkumista on hyvin montaa sorttia, mutta lähtökohta on tämä. KELKKAILU ON MUUTTUNUT. HYÖTYKELKKOJEN JA RETKIKELKKOJEN SUOSIO ON KUITENKIN YHÄ TASAISTA, SIITÄKIN HUOLIMATTA, ETTÄ NE EIVÄT OLE JATKUVASTI ESIMERKIKSI LEHTIEN KUVISSA. Polariksen omaa tuotantoa oleva 550-kuutioinen kaksitahtinen ja puhallinjäähdytteinen moottori edustaa moottoreiden perinteisintä sukupolvea. Varustelistalta löytyy myös peilit sekä sähkökäynnistin. Vo. Ostajina olivat ympäri Suomen toimineet matkailuyritykset, jotka ostivat Sport Touringeja safarikäyttöön
Myös hyvin toimiva voimalinja auttaa etenemistä. Ajaminen on kevyttä, helppoa ja vaivatonta.. Indy LXT on peruskelkkojen peruskelkka, mutta toimiva sellainen. 046 KELKKALEHTIESITTELEE Voyageur 155 kulkee pitkän mattonsa ansiosta myös syvemmissä lumissa
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ne olisivat vanhanaikaisia tai toimimattomia. Yksinkertainen mekaniikka on myös melko huoltovapaata. Kevyet varmatoimiset kelkat tarjoavat paljon vastinetta pienellä rahalla. Todella yksinkertaista tekniikkaa sisällä pitävä kytkin on ehdottomasti paras ratkaisu pienitehoiseen moottoriin. Ohjaus on kuitenkin kummassakin kevyt eikä kelkka vetele urissa, kiitos kevyen keulan. Sekä LXT että Voyageur liikkuvat mukavan kevyesti. Klassikkoja Kahvia laavulla siemaillessamme katselemme laavun edessä olevia kelkkoja. Tästäkin suurin kiitos menee erittäin hyvin ja jouhevasti toimivalle voimalinjalle. Toisaalta on hyvä, että safarikäytössä nelitahdit ovat valloittaneet markkinat. 2-TAHTI, ILMAJÄÄHDYTTEINEN PA-JÄRJESTELMÄ: 2 x VM34 RAIDEVÄLI: 108 CM ETUJOUSITUS: PRO-RIDE, RYDE FX MPV HPG TAKAJOUSITUS: INDY, RYDE FX MPV HPG x2 TELA: 38 x 394 x 4.1 CM COBRA PA-SÄILIÖ: 43.5 L POLARIS INDY VOYAGEUR 155 ES yageurin matto on mitoiltaan siinä luokassa, että sitä voidaan kuvata täysipitkäksi kelkaksi. Tämäkin huoli voidaan poistaa lisäämällä tankkiin kevään viimeisellä ajolla oikeaa säilöntäainetta. Toki puhallinjäähdytteinen nappaa vetokäytössä polttoainetta melko reippaasti verrattuna muihin nykykelkkoihin. Markkinoilla on enää puolenkymmentä kelkkamallia yhteensä kaikki merkit mukaan luettuna, jossa käytössä on tätä perinteisintä tekniikkaa. 2-TAHTI, ILMAJÄÄHDYTTEINEN PA-JÄRJESTELMÄ: 2 x VM34 RAIDEVÄLI: 108 CM ETUJOUSITUS: PRO-RIDE, RYDE FX MPV HPG TAKAJOUSITUS: INDY, RYDE FX MPV HPG x2 TELA: 38 x 366 x 3.4 CM COBRA PA-SÄILIÖ: 43.5 L POLARIS INDY 550 LXT ES KELKKALEHTIESITTELEE HINTA: 9 990 € TYYPPI: VAPAA-AIKA / HYÖTYKÄYTTÖ VUOSIMALLI: 2018 MOOTTORI: 544 CC, 2-SYL. Vedimme kokeilun vuoksi pidemmällä Voyageurilla myös lanaa. Mielestämme on. Hieman pienemmästä teholukemasta huolimatta, vetää Voyageur myös lanaa aivan kohtuudella. Hieman pattisimmilla reiteillä, jossa oli todella terävää turistipattia, jäimme kaipaamaan aavistuksen kantavampaa jousitusta. Kumpikin kulkee reittinopeutta melko maltillisilla kierroksilla ja sujuvasti rullaten. Päinvastoin. Nämä leveät ja erittäin kantavat sivakat on suunniteltu pehmeille lumille. 047 tekniset tiedot tekniset tiedot HINTA: 9 490 € TYYPPI: VAPAA-AIKA / HYÖTYKÄYTTÖ VUOSIMALLI: 2018 MOOTTORI: 544 CC, 2-SYL. Polariksen ilmajäähdytteistä moottoria käynnistäessä tulee melkoinen nostalgiafiilis. Reppu takapaksiin ja liikkeelle. Ehkä se johtuu keulan keveydestä, sillä puhallinjäähdytteinen moottori on nestejäähdytteistä merkittävästi kevyempi. Onko tekniikan kehitys ja sen jatkuva janoaminen viemässä meiltä perinteiset peruskelkat. Ovatko tässä lajinsa viimeiset. Tuttu fiilis Kahvit, makkarat, pullat, puukko, maitoa, sinappia. Tämä seikka on tavallaan pelastanut koko kelkkailun maineen, sillä pitkät safariletkat ovat näkyvä osa kelkkailua ja meidän käyntikorttimme muuta maailmaa vastaan. Ainoa huollettava kohde voivat olla nykybensan sotkemat kaasuttimet. Liikkeellelähtö on vaivaton. Alustan takaosa on taittuvaa sorttia. Näitä ääniä ei enää kuule kovin usein. Terävät ja syvät turistipatit pistivät jousituksen melko nopeasti rajoillensa. Molemmat on varustettu Polariksen Profloat-suksilla. Onko puhallinjäähdytteisille enää tilaa teknistyneillä markkinolla. Kovalla reitillä olisi ohjattavuudessa hieman parannettavaa. Ajaminen on kuitenkin jotenkin vaivattoman tuntuista. LXT sekä Voyageur edustavat perinteistä hyvin yksinkertaista suunnittelua ja tekniikkaa. Tämä siis tarkoittaa hieman erilaista painojakaumaa kuin monissa muissa kelkoissa. Sen takaa CVTechin kytkin. Kyseinen kytkin on alansa legenda. Näitähän asenneltiin jälkiasennuksena jo 90-luvulla, sillä kytkimen hyvä toiminta oli tunnettu fakta. Yksityisessä käytössä vaikkapa satunnaisessa retkeilyssä kevyt ja huoleton 550 on vielä aivan validi laite.
TAYGA PATRUL ON UUSI TULIJA TÄHÄN MARKKINAAN. 048 KELKKALEHTIKOEAJAA TEKSTI: Jani Sipola KUVAT: Jani Sipola, Marketta Sipola AVUSTUS: Vepa Hirvisalo MONI ASIA ON MUUTTUNUT VUOSIEN VARRELLA MOOTTORIKELKKAILUSSA. NÄISTÄ YKSI ON SE, ETTÄ REHELLISESSÄ TYÖKÄYTÖSSÄ ON SUURIKOKOINEN TYÖKELKKA USEIN SE, JOKA HOITAA HOMMAN KOTIIN. ON KUITENKIN FAKTOJA, JOTKA SÄILYVÄT MUUTTUMATTOMINA AJAN KULUESSA. KELKOISTA TEHDÄÄN YHÄ MONIKÄYTTÖISEMPIÄ JA PAREMMIN VARUSTELTUJA. AROJEN TYÖHEVONEN TAYGA PATRUL 800 SWT. TOKI TÄTÄ TRENDIÄ ON TOTEUTETTU JO 90-LUVULTA SAAKKA
Istualtaan ajettaessa on tuulilasi sopivan korkuinen, joten viimansuojaus on ihan kohdallaan. Mitään nykimisiä tai remmin luistamisia ei ole havaittavissa. Aivan jokaiselle käyttäjälle eivät huippuvarusteet ole se ykkösasia. Avattavan istuimen alta löytyvät tavaratila sekä reilunkokoinen akku. Variaattorin vieressä sijaitsee kaksivaiheinen vaihdelaatikko, jota ohjataan vasemmalla puolella sijaitsevasta vaihtimesta. Reilunkokoisen istuimen edessä sijaitsee 55 litran polttoainesäiliö. Jousituksen ominaisuuksia voidaan parantaa paremmilla iskunvaimentimilla. Tuttu tunnelma Ensimmäisellä käynnistyksellä tulee aivoihin lievä flashback menneeseen aikaan. Kuljettaja istuu melko leveässä asennossa, mutta asento ei tunnu luonnottomalta. Nelitahtisen V-koneen murina on ääni, jonka tunnistaa vaikka unissaan. Telamatto on pituudeltaan 397 senttimetriä. Nelitahtien tapaan on moottori nestejäähdytetty. Tämä on pieni, mutta tärkeä ominaisuus työkelkoissa. Matkustajalle tilaa ei ole liiaksi. Simppeliä tekniikkaa Tayga Patrul 800 on tekniseltä tasoltaan tuttua kauraa. On selvää, että 60 sentin telamatto vie jalat normaalia etäämmälle toisistaan. Nykyään tarjolla on erittäin hyvin varusteltuja hyötylaitteita. Alustan kennojen lisäksi konehuoneen etuosassa on flektillä varustettu lisäjäähdytin. Ominaisuuksia lisäämällä voidaan karustakin työlaitteesta tehdä enemmän crossover-ajoon soveltuva kelkka. Liikkellelähtö tapahtuu melko jouhevasti. Voimalinja koostuu Comet-johdannaisesta kytkimestä. Moottori on nelitahtinen veekakkonen 800 kuutiolla. Kuljettajan ja matkustajan oloja voidaan parantaa mukavuusvarustein. Leveyttä matossa on mukava 60 senttiä. Heti ensimetreiltä käy selväksi, että voimalinja on toimivaa sorttia. Mittaristosta löytyy kaikki olennainen, kuten jäähdytinnesteen lämpötilan näyttö numeroina. Onko markkinoilla vielä kysyntää kelkalle, joka on ensisijaisesti hyötykelkka ja muu ajo sujuu auttavasti. Hallintalaitteet tuovat mieleen BRP:n mallistot kymmenen vuoden takaa. Patrul on kookas kelkka. Harjakorkeutta löytyy 3 senttiä. Kaikella on kuitenkin hintansa, niin myös varustelulla. Tehoa moottorista irtoaa 60 hevosta. Kaksi normaalikokoista ihmistä penkille mahtuu mainiosti, AROJEN TYÖHEVONEN. Tähän segmenttiin on tarjolla venäläinen Tayga Patrul. 049 KELKKALEHTIKOEAJAA T yökelkkojen tekniset vaatimukset ovat säilyneet vuosien saatossa ennallaan. Niiden ongelmana on kuitenkin hinta. Mittaristo on sekoitus digitaalia ja viisarinäyttöä. Polttoaine moottoriin syötetään elektronisella ruiskujärjestelmällä
Pito ei lopu ihan heti kättelyssä.. Taygan moottori on aavistuksen herkkä kaasulle. Vetokäytössä kotonaan Vetokäyttö on se, jossa Tayga Patrulin kaltainen raamikas kelkka on kotonaan ja elementissään. Sitkeä nelitahtikone jaksaa vetokäyttöä ilman mukinoita. Samalla myös moottori tuntui kilometrien karttuessa suorituskykyisemmältä. Kytkin ja variaattori toimivat mainiosti vetokäytössä. Patrulin kyljessä ilmoitetaan painoksi 350 kiloa. Vetopito, voimalinja ja moottorin luonne. Patrulin matossa on kohtalaisen hyvä pito. Tämä ilmiö oli havaittavissa kuitenkin vain ääritilanteissa. Iso plussa pienestä polttoaineen kulutuksesta vetokäytössä. Mikäli kuljettaja pitää järjen päässä reiteillä, on eteneminen ihan jouhevaa. Laite vetreytyi mitä enemmän sillä ajettiin. Harjakorkeutta on riittävästi. Reittilanan avulla pystyimme kuormittamaan kelkkaa haluamallamme tavalla. Vetokäytössä on kolme asiaa, jotka on oltava kohdallaan. 050 KELKKALEHTIKOEAJAA mutta mikäli kyseessä on hieman kookkaampi parivaljakko, voi tila käydä aavistuksen ahtaaksi. Mutta reitin muuttuessa patikoksi, on vauhti pudotettava suosiolla hitaammaksi. Taygan nelitahtinen moottori on vääntävää sorttia. Onneksi melko hyvin toimiva voimalinja kompensoi moottorin äkkipikaisuutta. Emme käyttäneet kelkkaa puntarilla, mutta uskoaksemme lukema pitää melko hyvin paikkansa. Toki patikoissa huomaa, että massaa on alla. Tayga Patrulin 60 senttiä leveässä matossa on ihan mukavasti kuviota. Leveä matto nimittäin pienentää pintapainetta merkittävästi, joten korkeamman harjan tuoma lisäpito on edellytys vetohommissa. Moottori nappaa lähtökierrokset melko terävästi, minkä vuoksi kaasun käyttöä joutuu ajoittain hieman miettimään. Myös kääntyvyys on kohdallaan, vaikka perässä Tayga Patrul on vetokäytössä omassa ympäristössään. Koeajossamme ollut Patrul tuli meille niin sanotusti pakkauutena. Leveässä matossa harjakorkeus on tärkeä seikka pidon kannalta. Lukema tuntuu pieneltä, mutta kun otetaan huomioon kelkan massa, on 80 km/h jo melko huima vauhti. Mikäli jätetään ääritilanteet huomioimatta, tuntuu Patrul toimivan vetokäytössä suhteellisen hyvin. Tasaisilla reiteillä ja jääosuuksilla Patrul etenee vakaasti kuin juna. Testasimme vetokäyttöä parin sadan kilometrin matkalla. Tällöin kuljettajan on hieman himmattava vauhtia, sillä jousituksen rajat tulevat vastaan melko nopeasti. Kevyessä reittiajossa paino ei tunnu haittaavan. Vaihdelaatikko ei kuitenkaan pelaa aivan saumattomasti muun voimalinjan kanssa. Kovimmassa vedossa kakkosvaihde tuntuu liian raskaalta ja ykkösvaihde ei puolestaan kuormita voimalinjaa riittävästi. Jääalueella Patrulilla sai kelattua vauhtia helposti 60-70 km/h,mutta näiden lukemien ylittäminen vaati jo suorituskyvyn viemistä äärirajoille
Tätä kelkkaa myyvällä taholla on helppo homma. 051 KELKKALEHTIKOEAJAA tekniset tiedot HINTA: 7 990 € TYYPPI: HYÖTYKÄYTTÖ VUOSIMALLI: 2018 MOOTTORI: 800 CC, 2-SYL. Tämän tyyppinen kelkka on niitä laitteita, että toiset pitää ja toiset inhoaa. Toki edullisempi hinta näkyy esimerkiksi alakuomun muoveissa ja vastaavissa, mutta ne ovat osalle ostajista sivuseikkoja. Alhainen tuntikulutus vetokäytössä yhdistettynä edulliseen hankintahintaan tekee Patrullista hintatietoisen hyötykäyttäjän valinnan. Lauseessa ei ole negatiivistä kaikua. Polttainetalous vetokäytössä on Patrulin parasta antia. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä. Suurimpia mitattuja kulutuksia vetokäytössä olemme kellottaneet 550-kuutioisella puhallinjäähdytteisellä, jossa polttoainetta paloi lähes 10 litraa tunnissa. Kaikki toimii Tayga Patrul ei koreile nykyaikaisimmalla tekniikalla. Tayga Patrul ei yritä olla crossover tai touring. Tämän tiiviimmin asiaa ei voi sanoa. Toinen huono seikka on takavalon suojaus tai sen puuttuminen. Tayga Patrul on työkelkka. Matto pitää hyvin ja voimalinja toimii jouhevasti, jolloin raskaatkin kuormat liikkuvat perässä muitta mutkitta. Myy kelkkaa vain niille, jotka siitä pitää.. Mutta tämä ei tarkoita, etteikö se toimisi. 4-TAHTI, 60 HV PA-JÄRJESTELMÄ: EFI RAIDEVÄLI: -CM ETUJOUSITUS: TELESKOOPPIJOUSITUS TAKAJOUSITUS: -TELA: 60 x 397 x 3.0 CM PA-SÄILIÖ: 55 L TAYGA PATRUL 800 SWT olisi reilumpikin kuorma. Vedettävän laitteen aisa voi helposti rikkoa takalampun, mikäli käyttäjä ei ole varovainen. Se näyttää työkelkalta, se kuulostaa työkelkalta ja se tuntuu työkelkalta, joten sen täytyy olla työkelkka. Tämän tontin Patrul hoitaakin aivan mainiosti. Vertauksena sanottakoon, että esimerkiksi crossoververtailumme 800-kuutioiset veivät vetokäytössä kolminkertaisen määrän polttoainetta. Laskimme, että tekemiemme vetotestien keskikulutus oli noin 1,8 litraa per tunti, mikä on erittäin kohtuullinen lukema. Vekokyky on painavassa kelkassa kohdallaan. Kaikki siihen ympätty tekniikka tuntuu toimivan ihan halutulla tavalla. Pari miinusta lähtee vetokäytön osalta sille, että saimme lämmöt nousemaan pari kertaa hieman liian korkealle
052 KELKKAPROJEKTI TEKSTI JA KUVAT: Jani Sipola AVUSTUS: Simo Kivelä MOOTTORIKELKKOJA VOIDAAN KUNNOSTAA MONELLA TAVALLA. NÄIN TEKIVÄT SIMO JA PASI KIVELÄ. TOISET HALUAVAT KELKASTAAN AJOKUNTOISEN JA TOIMIVAN. TOISILLE RIITTÄÄ, ETTÄ KELKAN OSAT SAADAAN RIITTÄVÄN LÄHELLE TOISIAAN, ETTÄ TOIMINTA ON TAATTU. AIKAKAUTENSA SANKARI HISTORIIKKIPROJEKTINA POLARIS XCR 440. SITTEN ON HEITÄ, JOTKA PYRKIVÄT TEKEMÄÄN VANHASTA UUDEN. HE PUHALSIVAT VUODEN 1998 XCR 440:EEN UUDEN ELÄMÄN JA UUDEN ALUN
Suomessa suurin laji oli 90-luvulla enduro. Se kuuluu kisakireälle 440-moottorille. 90-luvulla Polariksen XCR oli lähes synonyymi voittajalle. 053 KELKKAPROJEKTI TEKSTI JA KUVAT: Jani Sipola AVUSTUS: Simo Kivelä K oitamme saada tulia aikaan Kuninkaanlaavulla Rovaniemellä. Ääni on tuttu 90-luvulta. Vielä pahemman flashbackin aiheuttaa ääni, joka kuuluu reitiltä kivenheiton päästä laavulta. Pakkasta on sen verran, että siirtymä tänne napsautti naaman jäähän. XCR toi heti. Tämähän sopi tietenkin myös suomalaisille. Kerron mukana olleelle avustajalle, kuinka tuossa rinteessä on otettu esimerkiksi ensimmäisen Moottorikelkka-lehden kansikuva 80-luvun lopulla. Jos kelkka oli kisojen kärkitiloilla, se oli takuulla nopea. Giantista tuli niin iso tekijä alalla, että nimellä myytiin jopa kelkkoja. Onneksi laavun varastosta löytyneet koivut syttyvät jotenkuten. Pitää muistaa, että kelkkoja tuli myydä tietty määrä, jotta ne kelpuutettiin tasamaankisoihin mukaan. Alla on täysin, paino sanalla täysin, kunnostettu Polariksen XCR 440. Samoissa maastoissa taidettiin ottaa merkittävä määrä Lynxin mainoskuvista joskus muinoin. Näkyvyys oli sen verran hyvää markkinointia, että siihen kannatti panostaa. Kunnes muistin, että tulija on Kivelän Simo. Saamme vedet sulamaan ja kohmeisin sormin haukkailemme siivuja jäisestä vedestä. Hetkeksi itsekin ajautuu 80-luvulle, ajatus harhailee. Poskipäässä tuntuu ikävä patti. Tästä johtuen myös Polaris oli panostanut lyhytmattoisiin todella suorituskykyisiin kelkkoihin. Tästä johtuen näitä kisamalleja oli myös siviilikäytössä melko merkittäviä määriä. Jopa Suomessa kelkat valjastettiin kisakäyttöön jo varhain 70-luvulla. 90-luku oli endurokisoissa melko aktiivista aikaa myös Yhdysvalloissa. Moottorikelkkojen valmistajille kisanäkyvyys oli esimerkiksi 90-luvulla yksi suurimmista markkinointikeinoista. Polariksen XCR on klassikko, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Esimerkiksi Yamahan Phazer Giant Specialia ja Lynxin Racing Giantia. Sen tiesivät tämän jälkeen myös ostajat, jotka halusivat olla vähintään yhtä nopeita kuin kisamiehetkin. Kilpakelkkoja Moottorikelkoilla on ajettu kilpaa käytännössä koko niiden historian ajan. Valmiiksi kisavarustellut kelkat kävivät meillä loistavasti reittikäyttöön, mutta myös kisojen lähtöviivoille. Hetken luulin jo palanneeni ajassa taaksepäin. Kuninkaanlaavun ympäristö on omanlaisensa klassikko kelkkailussa. Sormia palelee
054 KELKKAPROJEKTI
Selvisi, että on yksi ja sama lähettääkö sinne kilokaupalla pultteja vai kahdeksan kappaletta. Jouduin jo kerran säätämään neulat ja pitää säätää nyt uudestaan. Suunnittelu tehtiin kuitenkin omin voimin ja kasaaminen tapahtui Wisconsinissa, Yhdysvalloissa. Vaskivuorelta. Mutta tätähän se oli jo 90-luvulla. Seuraavassa sukupolvessa uusina moottoreina oli mukana myös kisakoneeksi suunniteltu 440. Se oli välitön menestys. Kyseinen kone löytyi Polariksen RMK:n nokalta. No, ei tässä mene kuin hetki.”, toteaa kelkkaa ajava Simo. Löysimme sattumalta täysin käyttämättömän lohkon Polaris-huolto J. Tämä johtuu siitä, että se vastaa uutta. Moottoritehdas perustettiin Wisconsinin osavaltioon 90-luvun puolessa välissä. Puhelimen laturista saa muuten sopivan jännitteen tuohon hommaan, kertoo Simo. Näissä on muuten nuo kannen pultit yleensä aika kuluneen näköisiä. Tela nytkähtää pyörimään, kun kiekkamittari näyttää noin 5000, se on sitä racingia. Aivan täysin amerikkalaisesta tuotteesta ei kuitenkaan ollut kysymys. Me teimme niillekin keltapassivointikäsittelyn. Kaikki osat käytiin läpi. XCR oli myös kehityksen kärkeä. Uusi pakoaukonsäätimillä varustettu moottori tarjosi melko muikeat 98 hevosvoimaa. Kone käy kovilla kierroksilla. Männät löytyivät Brandtilta. Oma moottori Punainen paholainen, eli Polaris XCR 440 lipuu vähitellen laavun edustalle. Moottorin lohko on muuten aivan uusi. Ihan sellaista herrasmiesmäistä lipumista liikkuminen ei kuitenkaan ole. Kisakäyttöön suunniteltu laite piti sisällään tekniikkaa, joka suunniteltiin rajuun käyttöön ja se testattiin kisoissa. Oikeammin tehdas oli olemassa oleva fasiliteetti, joka oli aiemmin toiminut Polariksen alihankkijana. Syystä tai toisesta, merkki alkoi kuitenkin vähitellen miettiä omia moottoreitaan. 055 KELKKAPROJEKTI LIITY HYVÄÄN SEURAAN /PolarisMoottorikelkat POL ARIS . Kyseessä on siis tämä sama moottori, joka on kuviemme XCR:n konehuoneessa. Pelkkä kelkan näkeminen tuo mieleen oman nuoruuden. Kisakireät moottorit olivat erityisen herkkiä olosuhteiden muutoksille, etenkin tämmöiset tappiinsa viritetyt yksilöt, kuten Polariksen 440. 90-luku tulee mieleen myös kelkan pysähdyttyä, kun kuski alkaa manaamaan säätöjä. Polaris osti kyseisen yrityksen ja muunsi tehtaan tuottamaan moottoreita sen käyttöön. Opiskelimme miten tuo homma tehdään ja teimme sen itse. Kaasuttimet puolestaan olivat japanilaisen Keihinin käsialaa. FI WINNING PERFORMANCE UUSI ERÄ SUOSITTUJA Axys XCR 800 H.O. Toisaalta kisojen kautta eri teknisille. Tämän jälkeen se oli valmis myös siviilikäyttöön, ainakin tekniikka oli taattua. ”Vielä on hieman säädöt sekaisin kaasuttimissa. Polaris luotti moottorikelkoissaan usean vuosikymmenen ajan japanilaisen Fujin tuotteisiin. Switchback ES IDD 2018 -mallia myynnissä -mallia myynnissä mieleen enskakisat ja niiden voittajat. Otimme selvää, että paljonko sellainen käsittely maksaa. Moottori oli kireä ja loppuunsa viilattu. Ensimmäinen Polariksen oma moottori nähtiin vuonna 1997. Moottorin ääni on hyvin tunnistettava, jokainen 90-luvulla kelkkaillut osaisi tunnistaa tämän kierroskoneen pelkästä äänestä. Moottorin osia, kuten männät ja sylinterit, tulivat eurooppalaisien alihankkijoiden kautta, samoin sähköosat. Uusi moottori oli aivan omaa luokkaansa tehossa ja herkkyydessä. Moottori näyttää muuten aivan uudelta. Uutta tekniikkaa Enduroja yleensäkin kisakelkat ovat niitä, jotka ensimmäisenä saavat uuden tekniikan. Kisat ovat hyvä tapa testata tekniikan toimivuus äärioloissa
2-TAHTI PA-JÄRJESTELMÄ: 2 x KEIHIN 34 mm RAIDEVÄLI: 104 CM ETUJOUSITUS: IFS, FOX TAKAJOUSITUS: XTRA-10, FOX TELA: 38 x 307 x 2.1 CM PA-SÄILIÖ: 40 L POLARIS XCR 440 KELKKAPROJEKTI. 056 tekniset tiedot HINTA: 53 900 MK TYYPPI: REITTI / KISA VUOSIMALLI: 1998 MOOTTORI: 439 CC, 2-SYL
Viimeisen päälle Tammikuun vähäiset auringonsäteet alkavat kadota sumuverhon taakse. Meidän on aika lähteä kohti kaupunkia, uhmaten joella meitä vaanivaa pakkasta. Näissä XCR:issä oli pikkuisen suorempi ja korkeampi tanko. Kankku tiputetaan melkein astinlaudalle ja kurotus on melko reilu. Tietenkin Pasi Kivelälle projektin toteuttamisesta. Samalla katseltiin sylinterien kohdistukset. 057 POLARIS XCR 440 KELKKAPROJEKTI ratkaisuille saadaan huomiota kisakelkkojen kautta. XCR 440 Racing poikkesi koneen ohella muutamilla muilla teknisillä yksityiskohdilla siviilimalleista. Harvassa nykykelkassa enää näkyy polvitaipeen alla taustan metsä. Jostain syystä minun mielestä tuo kiilakoppa on vain käsittämättömän hieno laite ja kaikkien kuningas on tuo 440 XCR. Tässähän on vakiona kirkas tankki, mikä on nyt peitetty tällä mustalla nahkalla, kertoo Kivelä ajojen välissä. Rakentaja itse kertoo muistoistaan ja projektista seuraavaa. Samoin Polaris-huolto J.Vaskivuorelle. Jotenkin tuntuu surrealistiselta nähdä näissä maisemissa kelkka, jollaisten arvo kävi jo hetkellisesti täysin nollassa. Minulla on tallissa yhtenä kelkkana tuollainen 488. Kyllä näihin aina välillä löytyy uusia osia. Se löytyi Rovaniemeltä, Lapin Kelkkapurkaamolta, kertoo Simo. Punainen XCR karjuu kohti sovittua paikkaa. Niillä sitä alettiin kelkkailua harrastamaan. Vuodet ovat kuitenkin tehneet tehtävänsä ja kuvien XCR vaati hieman huomiota myös alustansa osalta. Brandt-Polarikselle osista. Viimeisen päälle entisöity XCR on osoitus siitä arvotuksesta, jota tämmöinen legendaarinen kelkka ansaitsee. Kuski ottaa ajoasennon, jonka nämä kelkat oikeasti vaativat mutkia varten. Kaikki laakerit uusittiiin ja velipoika Pasi loihti iskareista kuin uudet, vaihtamalla niihin sisuskaluja. Sellainen oli minun ensimmäinen oma kelkka kaudella 1999-2000. Kiitos myös Harri Junnila / Väripolar sekä Tarvikekeskus Kemijärvi.. Vielä 90-luvulla tämä oli aivan normaalia. Alustassa käytettiin myös ensimmäistä kertaa lisäsäiliöllisiä Foxin iskunvaimentimia. Kun projektin kelkka sattuu vielä olemaan vastaava kuin ensimmäinen oma kelkka, on perusteet projektille kohdallaan. Iästään huolimatta, sai alusta fiksausta uusien osien muodossa. Se on sama laite, jolla Peltoniemen Juha johti Giantin yleiskilpailua vuonna 1998. Kiitos projektissa mukana olleille. Ajoin kiilakoppa 488 Super Sportilla sprintin SM-pronssia, joten sieltäkin on side näihin laitteisiin. Ajoa varten Simolla on jo toinen vastaava varastossa. Kun kelkkaan on käytetty näin paljon aikaa ja vaivaa, tulee siitä vain mukava koriste ja ehkä kevätkelien satunnainen kulkija. Kuomun löysimme Tuovirenkaasta Kemijärveltä. Roiku ulkona semmoisella näyttävällä tavalla!”. Etujousitus ja ohjauslaitteet olivat kisakelkoissa erityyppiset kuin ”tavismalleissa”, myös alusta oli hieman erilainen. No nyt haluaa. Vuosimallin 1998 XCR sai uuden alustan alleen. Katselin, kuinka Simo Kivelän XCR lähti kohti auringonlaskua. Esimerkiksi etupukki on aivan pakkauusi osa. Nyt sellainen kolme kuukautta ja 150-200 tuntia myöhemmin, tuo kelkka alkaa olla melko lailla uutta vastaavassa kunnossa. Tarrat tilasin Jenkkilästä. Ergonomia on aikansa tuote ”Ota tuosta aurinkoa päin kurvaten. Akseli laakeroitiin ja männät vaihdeltiin uusiin. Kiilakoppa-Polarikset olivat hetken niitä vanhanaikaisia tötteröitä, joita ei halunnut kukaan. Konehan muutoin kunnostettiin täysin. Muistoja kiilakopista minulla on lapsuudesta saakka. Koneen ääni on jäänyt niin selvänä mieleen, sehän on kuin musiikkia korville. Vaihdoimme jokaisen kuluneen osan. Jokainen osa soodapuhallettin puhtaaksi. Kun otin sivukuvaa, niin kuva kameran etsimessä pisti naurattamaan. Kuomuun uuden värin maalasi Junnilan Harri. Kun jokainen osa on käyty huolella läpi ja jopa pultit käsitelty uusiksi, on tämä tehty vaalittavaksi, ei tuhottavaksi uudelleen. Taustalla on pitkä historia Polaristen parissa. Niissä normaalimalleissahan oli sellainen kummallinen se tanko, joten ajoasento oli outo. Matala istuin tarkoitti matalaa painopistettä, mikä oli yksi tärkeistä jutuista tuolloin. Tämä kelkkahan ei ole tulossa ajoon ja ryskättäväksi. Sieltä löysimme myös uudet puskurit hilppeineen ja paljon pikkuosia. Uusiksi meni kaikki nivelet ja paljon muuta. KIILAKOPPA MUISTOJEN R ovaniemellä asuva Simo Kivelä ei ole lähtenyt XCR-projektiin ihan hetken mielenjohteesta. Näistä esimerkkinä tuo taskullinen tangon pehmuste, joita ei taida olla montaa Suomessa. Löysimme tähän yllättävän paljon ihan tehdasuusia osia. Ajoasennon ero on nykykelkkoihin huikea. Kyse ei ole liioittelusta. Vaskivuorelta löytyi melkoinen kasa osia, sisältäen pakkauudet sylinterit. Juha oli johdossa viimeiselle pätkälle saakka, kunnes pakoputken jousten katkeaminen keskeytti matkan! Tämä projektikelkka purettiin alussa täysin osiksi runkoa myöten. Onpa tämän mallin kelkoilla tullut kisamenestystäkin. Polaris-huolto J. Alusta pistettiin kanssa aivan atomeiksi
LAITTEESSA ON KUITENKIN POTENTIAALIA OLLA PITKIENKIN REITTIREISSUJEN KUNINGAS, SE PITÄÄ VAIN KAIVAA ESILLE PIENTEN TEKNISTEN MUUTOSTEN AVULLA. Jyrin projektin lähtökohdaksi valikoitui Boondocker RE 3700. BOONDOCKER TRAIL EDITION KELKKAPROJEKTI P uolipitkä kelkka on usein kompromissi. On valloillaan yleinen käsitys, että puolipitkän pitää aina omata myös kiitettävät kyvyt reittien ulkopuolella. 059 LYNX BOONDOCKER ON MONIKÄYTTÖINEN KELKKA, HAUSKA SELLAINEN. Mietiskelyä Kelkan rakentaminen lähti mielessä käyntiin viime keväänä. Pidempi alusta tuo mukanaan mukavuutta ja pidempi telamatto vetosekä jarrutuspitoa. Samoin iskareiden mitoituksella on muutettu hieman käytöstä reittiajossa. Iskunvaimennus ja sukset Aiemmat kokemukset Tiittasen Sepon tekemistä iskareista ovat syöpyneet niin syvälle mieleen, että paikallisen tuotteen valinta oli helppo. Saman on huomannut myös rovaniemeläinen Jyri Välikangas, joka ei kuitenkaan löytänyt mallistoista täysin omaan käyttöön soveltuvaa kelkkaa. Sopivat säädöt löytyivät yllättävän nopeasti ja kelkka on nyt miellyttävä normaaliajossa, mutta myös rajumpi patikon tasoitus onnistuu todella tasapainoisesti. Iskareissa on huomioitu puolileveän keulan haasteet reittiajoon muun muassa sopivilla ohivuodoilla suksen iskareissa. Kesän aikana asiaa mietiskeltiin ja suunniteltiin mahdollisia muutoksia. Entinen Rave RE 800 löysi uuden kodin etelästä ja uuden kelkan hommaaminen käynnistyi. Myös edellinen kelkkani Rave RE kulki samoilla sivakoilla. Boondocker 3700 osoittautui sopivimmaksi aihioksi. Tämä on johtanut siihen, että puolipitkissä on vakiona merkittävän karkea telamatto sekä muita ominaisuuksia, jotka edesauttavat etenemistä ja käsiteltävyyttä pehmeillä. Rakentamallahan saa sellaisen kelkan kuin haluaa. CA Pro XCS -sukset olivat ehdoton valinta niiden tasapainoisten reittiominaisuuksien takia. Jousivakiot on valittu oman mieltymyksen mukaan eli ne poikkeavat vakiokelkan vastaavista. Olemme monessa yhteydessä todenneet, että pidempialustainen kelkka on sopivasti säädettynä erittäin kelpo vaihtoehto, vaikka ajo koostuisi 100 prosenttisesti reittiajosta. Joulukuussa pääsin kelkan purkuun ja muutoksien toteutusvaiheeseen. Tykkään ajaa mutkat REITTIMUUTETTU BOONDOCKER ON MIELENKIINTOINEN KONSEPTI, JOKA HERÄTTÄÄ AJATUKSIA. VOISIKO TÄMMÖISELLE OLLA KYSYNTÄÄ MARKKINOILLA?. TOISAALLA LEHDESSÄ OLEVA VERTAILUMME OSOITTAA HYVIN KYSEISEN KELKAN KYVYT REITILLÄ JA SEN SIVUSSA. Ajelin uusilla 2018 esittelykelkoilla ja mietin millaisella kelkalla olisi hauska ajella reitillä ja kurvailla vähän reittien ulkopuolella mökin ympäristöissä. UUSI RADIEN-SUKUPOLVI PERUSTUU BOONDOCKER DS:ÄÄN, JOLLOIN SUURIMMAT PARANNUKSET OVAT KOHDISTUNEET REITTIEN ULKOPUOLISEEN AJOON. Seuraavassa projektikertomusta miehen omin sanoin. Kelkka on siis rakennettu omien mieltymysten mukaan itselle jokapaikan retkeilykelkaksi
Istuin on vaihdettu leveämpään ja hieman korkeampaan Rave RE -istuimeen. Etummaisessa asennossa tanko toimii hyvin myös umpisen pyörityksessä. Kuomun sivulle tehtiin ilmanohjaimet, ettei tarvitse Lapin Kansaa tunkea housuihin sukukalleuksien suojaksi. Taka-akselille lisättiin ulommaiset kääntöpyörät samasta syystä kuin vaihdettiin tuo jäykkäreunainen matto eli vähentämään kallistelua kurveissa. Tulevaisuudessa tanko vaihtuu vielä alumiinitankoa ohuempaan rautatankoon, jotta päästään normaalipaksuuteen kahvoissa. Maton harjaa madallettiin noin 14 millimetriä, jolloin kulkuvastus reitillä pienenee ja harjan kuvion poistuessa myös sivuttaispito huononee. Leikatussa kuviossa harjan paksuus on huomattavan suuri verrattuna tehdastekoiseen mattoon. Parempaa näppituntumaa Ohjaustangon korokepala vaihdettiin Ski-Doon pikasäätöiseen malliin, jolloin tanko tulee huomattavasti normaali Boondockeria alemmas, samalla saatiin säätövaraa reittiajoon. Valmista 44 millimetrin mattoa olisi myös ollut saatavana, mutta halusin kokeilla sahaamalla madallettua harjaa. KEULA KEVENEE SIITÄ HUOLIMATTA, ETTÄ MATOSTA ON SILPAISTU KUVIOTA MATALAMMAKSI. Käytännössä kaikki mahdollinen säätöosa on vaihdettu kytkimeen ja variaattoriin, sekä välityksiin. CA-suksilla kelkka kulkee suoraan myös kapeilla pattisilla kyläreiteillä. Maton vetopito reittiolosuhteissa on uskomattoman hyvä. 060 KELKKAPROJEKTI pienellä ja yhdellä käännöllä. Matosta harjaa pois Alkuperäisen FlexEdge-telan tilalle vaihdoimme CAMSO Challenger 59 mm normaalireunaisen maton, jotta kelkan kallistelua reitillä saataisiin vähemmäksi. Voimalinjan muutokset Voimansiirrossa on muutoksia tehty suhteellisen paljon. Ajoasento on nyt ryhdikäs ja polvikulma kohtuudella loiva. Kuomun nokasta irrotettiin muovihärpäkkeet, joiden alta löytyi sopivasti ilmareikiä parantamaan konehuoneen ilmanvaihtoa. Sivuttaispidon pienentäminen edesauttaa kurvissa ajoa, kun perä pääsee tarvittaessa hieman luistamaan. Suomeksi — ohjattiin ajoviima pois haaroista / vatsasta. Kahvatupet vaihdettiin ohkaisemmiksi RSI-kahvoiksi, jotta tunne ”kinttaat” kädessä ajosta vähenisi. KELKALLA ON TARKOITUS KUITENKIN PITÄÄ MYÖS HAUSKAA.. Kierrokset reittiajossa ovat pudonneet huomattavasti ja vastaavasti kiihtyvyys huimasti pitävällä matolla on rajua
Tallissa odottaa myös asennusta LAZER ST4 –led-paneeli, jolla Lapin kaamos valaistaan turvalliseksi. Alustassa ja keulassa käytetään paikallisia tuotteita. Maxim Fofonoff muutti hieman värimaailmaa. Muutamia pikkuosia maalattiin myös aiheeseen sopivaksi. 061 Noin puolitoista senttiä harjasta pois ja tässä on lopputulos. Reittiajo onnistuu puolileveällä keulallakin kohtuudella hyvin. Matalassa laukussa tavarat eivät pääse hyppimään edestakaisin ja SNO-X -lapio kulkee aina mukana, sisällä on myös erillisiä taskuja tavaroille. Totaltekin vaimentimet on säädetty omistajan ajoon sopiviksi. BCA-takalaukku on todettu toimivaksi yleislaukuksi. Laukkuun tehtiin itse LinQ-kiinnike etuosaan nopeaa kiinnittämistä helpottamaan. Kaikki projektin osat ja tarvikkeet on hankittu Koneliike Korteniemeltä, Rovaniemeltä.. Tarrasarja on muokattu Koneliike Korteniemen kisateamin pohjista tähän kelkkaan sopivaksi. KELKKAPROJEKTI Omia havaintoja Kuten aiemmin mainitsin, kelkassa on Boondocker RE:n normi keula. Telan madaltaminen ei ainakaan poistanut hauskanpidon mahdollisuutta. Pohjana käytettiin Koneliike Korteniemen kisateamin kelkkojen grafiikoita. Ulkonäössä pitäydyttiin tummissa linjoissa. Umpisella keuliminen ja muu kikkailu onnistuu vielä helposti. Sitä ei haluttu muuttaa leveämmäksi, jotta offariajamisen hauskuus ja helppous säilyisivät. . Tulevaisuudessa tarkoituksena on asentaa kiinteät jalkatapit helpottamaan patikossa ajoa. Jäljelle jäänyt lappu on erittäin jäykkä
Jousituksen ja telamaton muutokset parantavat ajettavuutta. Sukset puolestaan pitävät huolen siitä, että keula pysyy halutussa suunnassa. Varustelun avulla se on myös käytännöllinen niin lyhyille kuin pidemmillekin retkille.. 062 tekniset tiedot HINTA: XX € TYYPPI: CROSSOVER VUOSIMALLI: 2018 KELKKAPROJEKTI MOOTTORI: ROTAX 850 E-TEC, 849 CC, 2-TAHTI PA-JÄRJESTELMÄ: E-TEC RAIDEVÄLI: 99,6 +/2,1 CM ETUJOUSITUS: LFS, TOTALTEK TAKAJOUSITUS: PPS2-3700, TOTALTEK 46 HLCR TELA: 40.6 x 370 x 4.5 CM CAMSO CHALLENGER (LEIKATTU) PA-SÄILIÖ: 37 L LYNX BOONDOCKER TRAIL 850 Boondocker 850:sta on saatu muutosten jälkeen merkittävästi reittikelpoisempi kelkka
MAAHANTUONTI: EURO MOTOR CENTER OY 08 534 6500 // emc@emc24.fi // www.emcdealer.fi Testattua laatua!* Paras hinta-/laatusuhde! HYVINVARUSTETUISTA LIIKKEISTÄ KAUTTA MAAN! ÖLJYT HOITOTUOTTEET JÄÄHDYTYSJA JARRUNESTEET RAVE venttiileissä on selvästi vähemmän karstaa kun käytettiin Motul 2T Snow Power Synth öljyä ja männissä ei ole havaittavissa eroa lainkaan. Jäykkä harja lappaa lunta erittäin vakuuttavasti. Ajatus reittikäyttöön rakennetusta puolipitkästä on kiehtova. Täyssynteettinen uutuusöljy nykyaikaisiin 2-tahti kelkkoihin Motul 2T Snow Power Synth on hinta/laatusuhteeltaan paras vaihtoehto uusimpiin kaksitahtisiin Lynx, Ski-Doo ja Polaris moottorikelkkoihin. Harjakorkeuden pudottaminen ei tunnu kyllä isonakaan erona, mikäli vertaan sitä vaikkapa vakiomattoon, joka on tämän vuotisessa Boondockerissa. Jousituksen tekemät liikkeet ovat hyvin rauhallisia. Ainakin toista vuosikymmentä kestänyt ystävyys. Sopivalla vauhdilla voi ajaa suurtakin pattia ilman, että kelkka liikkuu ylös-alas suunnassa. Jousituksen toiminta sopii omaan ajotyyliini kuin nakutettu. Pienestä ohjausliikkeestä ja suksien tuomasta suuntavakaudesta on hyötyä myös kapeilla reiteillä ajettaessa, mikäli joutuu hakemaan ajolinjaa rännin reunoista. Totaltekin vaimentimilla toteutettu iskunvaimennus on omanlaisensa kokemus. Tuloksen voit todeta kuvista. Ajotuntuma poikkeaa täysin mistään aiemmin kokeilemastani kelkasta. Nykyisten puolipitkien ”ongelma” tuppaa olemaan liiankin kova painotus freerideen. -JS. Ajan itse suurimman osan kilometreistä Lapin laakeilla reiteillä. Alla on Jyrin projektikelkka, ainoa laatuaan. SNOW POWER SYNTH 2T *Testit suoritettiin eri lämpötiloissa 0°C ja -40°C välillä, ja parhaan tuloksen voitelukyvyltään tunnetun OEM öljyn ja kolmen eri vaihtoehdon kesken antoi Motul 2T Snow Power Synth. Kun kilometrejä tulee alle, alkaa varmuus löytyä ajamiseen. Rakennetun version ensituntuma on raskaampi kuin vakiokelkan. Madalletussa telamatossa on melko makeasti vetopitoa. Itselle todella hyvin purevat ja ohjaavat sukset ovat totuttelua vaativa seikka. Kun tuulenohjaukseen on hieman panostettu ja ajoasento pistetty reittiajoon kuntoon, tulee tunne kuin ajaisi isolla matkaendurolla. Kyseessä on kuitenkin kaverin oma kelkka, hänen tarkoitukseen rakennettu. Lisäksi Motul suoritti koeajovertailun Motul 2T Snow Power Synth:n ja tunnetun OEM öljyn kesken. Vaan eipä tarvitse kääntyäkään. Kysymyksessä on täysin erituntuinen kelkka kuin vakio Boondocker RE. Soveltuu täydellisesti myös uusimpiin Arctic Cat malleihin lähes tuhkattoman koostumuksensa ansiosta. Tämä on peruja todella ottavista suksista. Eipä sillä, ilman muistutustakin jäisi pahin puristus tekemättä. Aluksi tuntuu, että sukset eivät käänny edes väkisin vääntämällä. Uskoakseni, mikäli koeajolla matka katkeaa puuhun tai kantoon, katkeaa samalla monta muutakin asiaa. CA-suksella riittää, että tankoa kääntää hieman niin suunta vaihtuu merkittävästi. Tämä kelkka osoittaa melko hienosti sen, kuinka puolipitkästä voidaan aavistuksen laajemmalla ajattelutavalla saada tehtyä äärimmäisen mukava ja monikäyttöinen reittikelkka. MOTUL 2T Power Synth Ominaisuudet: • API TC • JASO FD N°033MOT075 • Jähmepiste -48°C/-54°F • 100% synteettinen • Esteripohjainen • Anti-smoke • Väri vihreä Tunnettu OEM 2T öljy Tunnettu OEM 2T öljy MOTUL 2T Power Synth LYNX BOONDOCKER TRAIL 850 PROJEKTI KOEAJETTU ”Jätä sitten se viimeinen pari prosenttia vauhdista pois.” Koitan pitää tämän mielessä, kun kiidän tammikuun pakkasessa Lapin lumista reittiä. Omissa kelkoissa en käytä edes kovametallipaloja, joten pureva suksi vaatii hieman ajatusten järjestelemistä uusiksi. Kuski oikein tuntee kuinka jousitus liikkuu alla. Jyrin reittimallin Boondocker on osoitus siitä potentiaalista, joita näihin pidempiin kelkkoihin on piilotettu. Jyrin rakentama Boondocker on kunnollinen pitkien matkojen taittaja. Näissä olosuhteissa on puolipitkä monessakin mielessä parempi vaihtoehto kuin lyhyt
KOKEILIMME TALVEN AJAN MUUTAMIA KELKKAHANSKOJA, JOIDEN OLETIMME TOIMIVAN YLEISKÄYTÖSSÄ. 064 KELKKAVARUSTEET HYVÄT HANSKAT OVAT YKSI TÄRKEIMMISTÄ VARUSTEISTA KELKKAILUSSA. SE ON OTTEESTA KIINNI TEKSTI JA KUVAT: Janne Myllyoja, Jani Sipola HYVÄ HANSKA VOI PELASTAA PÄIVÄN. MYÖS HANSKOJEN LÄMMÖNERISTÄVYYS JA KOSTEUDENHALLINTA OVAT MERKITTÄVÄSSÄ ROOLISSA, KUN PUHUTAAN AJAMISESTA KOKONAISUUTENA. HUONO TUNTUMA TANKOON VOI PILATA AJONAUTINNON TOTAALISESTI
Osa meistä pitää hanskoista, jotka ovat lämpimät ja joissa kosteus pysyy ulkopuolella. Kalvon tärkeimmät tehtävät ovat kosteudenhallinta sekä tuulenpitävyyden maksimointi. Usein hanskojen valmistajat ovatkin pyrkineet kompromissiin toimivuuden sekä tuntuman välillä. Paras tulos saadaan yhdistelemällä näitä kahta ominaisuutta. Tuntumaan vaikuttaa myös kämmenpuolen eristeen paksuus. Tästä johtuen sataprosenttista vedenpitävyyttä on hyvin hankala saavuttaa. Tästä johtuen moni sivuuttaa valinnoissaan uusia ja ennen kaikkea uutta tekniikkaa sekä suunnittelua sisällä pitävät käsineet. Toki tuulenpitävyys voidaan saada aikaan myös pitävällä ulkomateriaalilla, mutta silloin menetetään hengittävyys. Istuvuus Hanskojen istuvuuteen vaikuttaa muutamat asiat. 065 KELKKAVARUSTEET H anskat ovat olennainen osa kelkkailua. Kämmenosan toimivuutta voidaan parantaa ehkäisemällä pussin syntymistä kämmenen ja tangon väliin. Sormien taipumista voidaan parantaa kuvan kaltaisilla kaistoilla. Sisäpuolen lämmityksen hoitavat kelkan käsienlämmittimet. Kämmenen pitoa ja tuntumaa tehostetaan usein erilaisilla leikkauksilla ja materiaalien vaihtelulla. Valinnan vaikeus Sopivan ajokäsineen löytäminen on haastavaa. Keskipäivän lämmön vaihduttua alkuillan pakkaseen, voivat käsineiden vaatimukset muuttua hetkessä. Mikäli hanskassa käytetään kolmikerrosrakennetta, voi tuntuma olla heikko. Kalvotekniikoissa on kuitenkin omia ongelmiaan. Nykyään myynnissä on hanskoja, joissa kämmenpuolen eriste on jätetty käytännössä kokonaan pois. Toiset pitävät ohuista hanskoista, joilla tuntuma tankoon on paras mahdollinen, siitäkin huolimatta, että sormia saattaa palella. Niiden valinta on työlästä ja hanskan valinta perustuu usein makuasioihin. Käden sekä kahvan väliin voi jäädä liikkuva kerros, jolloin käsi pyörii tangossa, vaikka käsineen ulkokerros pysyisikin paikallaan. Kämmenen sisäpuolen leikkaus on suuressa roolissa, kun puhutaan otteesta ja tuntumasta. Tekniikka on käytössä monissa hanskoissa.. Nykyään kelkkakäyttöön tehtyjä hanskoja on alettu muotoilla siten, että sormet ovat kaarella jo tehtaalta lähtiessä, ikään kuin valmiina tarttumaan tankoon. Kalvotekniikkaa Goretex ja muut tekniset kalvot ovat jo arkipäivää nykyisissä kelkkahanskoissa. Ensimmäinen on mitoitus. On melkein väistämätön fakta, että yksillä hanskoilla ei pärjää koko talvea, ei välttämättä edes koko päivää. Kaikki hanskat eivät sovi kaikille, sillä käsiä on niin monenlaisia kuin on käsien omistajiakin. Istuvuuteen vaikuttaa hanskan muotoilu. Valmiiksi taivutetut sormet auttavat kättä löytämään luonnolisen asennon tangossa. Laadukkailla ja hyvin suunnitelluilla hanskoilla voi kuitenkin pärjätä tilanteessa ja kelissä kuin kelissä, etenkin jos on valmis tekemään edes lieviä kompromisseja. Hanskojen valintaan liittyy myös paljon uskomuksia ja ehkä jopa vanhaan tietoon perustuvaa tunteilua. Hanskat pitävät sisällään runsaasti saumoja, jotka ovat kalvolle äärimmäisen haastavia kohteita. Apua saadaan oikein sijoitetuista saumoista sekä sopivista lisäpalasista
Nahkahanskalle on ominaista hyvin jäykkä olemus uutena. + Erinomainen istuvuus + Paras kämmenosa hanskojen historiassa + Erittäin hyvä pito ja tuntuma tankoon + Sormissa näppärä tuuletus, joka kuivattaa hanskan ajon siirtymä ajon aikana + Pitkä varsi, joka on myös riittävän avara, eli sen saa myös takin päälle + Kohtalaisen lämpimät näin ohuiksi hanskoiksi Rannekiristimessä loppuu helposti kiristysvara Hintava Lynx-brandaus voi olla joillekin ostoa rajoittava asia LY N X S TA M IN A , 16 9 E U R R U K K A H A R R O S G TX , 17 9 E U R R U K K A V IG L E C O G TX , 19 9 E U R KELKKAVARUSTEET. Lynx Stamina on aktiivisen kelkkailijan käsine. Nahka tarvitsee aikaa, jotta se alkaa venymään ja muotoutumaan. Uutena tuntuma on hieman jäykkä, johtuen kämmenen nahasta. Myös tuntuma paranee käytön myötä. Nahka ei ole enää kovin yleinen materiaali kelkkahanskoissa, mutta siinä on puolensa. On vaikea päättää vetääkö hanskan takin päälle vai alle. 066 R ukan Harros on Goretex-kalvolla varustettu yleiskäsine. Kämmenselän 142 gramman Primaloft-eriste pitää kylmän poissa rystysistä. Näistä mainittakoon tuulenpitävyys ja hengittävyys. Ote on hyvä ja kädet pysyvät kuivina ja lämpiminä. + Hyvä hengittävyys + Laadun tunne + Hyvä ote + Materiaalit -Ranneosan mitta -Jäykkyys uutena Hintava L ynxin Stamina ajokäsine on kotimaista suunnittelua parhaimmillaan. Kämmenen puolella eristettä ei ole, joten ote tankoon on saatu parhaaksi mahdolliseksi. Ranteen suuaukon kokoa voisi kasvattaa, jotta hanskan saisi reilusti takin päälle. Tovin käytön jälkeen Vigleco tuntuu hyvin istuvalta ja mukavan otteen omaavalta käsineeltä. Kun hanska kastuu muutaman kerran, se alkaa muotoutua paremmin käyttäjänsä käden mukaiseksi. Kerrosrakenteesta johtuen, voi kämmenpuolen otetuntuma vaihdella kahvan paksuuden mukaan. + Hyvä tuulenpitävyys + Kohtalainen tuntuma tankoon + Laadukkaat materiaalit + Goretex-kalvon toiminta Ranneosan mitta Sisustan taipumus takertua kosteisiin käsiin R ukka Vigleco on kokeilluista hanskoista ainoa täysnahkainen käsine. Nyt on vaikea päättää meneekö se alle vai päälle. Kaikki materiaalit ovat laadukkaita ja Goretex-kalvo toimii loistavasti. Harros on todella lämmin hanska ja tuulenpitävyys on huippuluokkaa. Hinta-laatusuhde on erinomainen. Kämmenpuolen voimakkaat muotoilut parantavat pitoa. Kyseessä on todennäköisesti yksi markkinoiden parhaista yleiskäsineistä. Viglecon huonoina puolina voidaan sanoa sama kuin Harroksessa, eli ranteen mitta
+ Hyvä tuntuma tankoon + Hyvä mitoitus ja istuvuus + Ranteen suun kiristin toimii ok + Miellyttävä materiaali, kämmenen nahka pehmeää ja laadukkaan tuntuista + Kosteudensieto kohtalainen, vuotaa pidempänä päivänä Nahka tarttuu kiinni oudosti tankoon ajoittain Ulompi kerros liikkuu suhteessa sisempiin osiin Kohtalaisen kallis Hieman kylmä hanska, näin paksuksi S C O TT C U B R IC K II, 10 9 E U R TO B E C A P TO G A U N TL E T, 16 9 E U R KELKKAVARUSTEET Turvallisuusratkaisut paikallisesti kaikkialle Lappiin Räätälöimme turvallisuusratkaisut ja -palvelut aina tarpeidesi mukaan. Otetta on pyritty parantamaan sormitaipeiden eri materiaaleilla. Tuntumaa voisi jatkojalostaa kämmenen paremmalla suunnittelulla. Kysy lisää paikalliselta yhteyshenkilöltäsi. Toben Capto on kevyt ja mukava hanska, joka toimii monissa tilanteissa. Cubrick II on muotoonommeltu käsine, mikä tarkoittaa, että sormet ovat valmiiksi kaarella. Tiiveys on pyritty maksimoimaan vähentämällä saumoja, mutta tämä toisaalta heikentää otetta ja tuntumaa tankoon. Negatiiviselle puolelle menee sisäosien materiaalin nihkeä pinta, mikä vaikeuttaa käsineen pukemista, jos kädet ovat kosteat. Cubrick II:ta saa myös lyhyemmällä varrella. Capto on suhteellisen ohut hanska ja rystyn puolella onkin vain 40 gramman vuori. Jarmo Korhonen Rovaniemi 0400 693 872 jarmo.korhonen@securitas.fi Eino Yritys Levi-Kittilä-Ylläs 0400 639 597 eino.yritys@securitas.fi Risto Väänänen Kemi-Tornio 040 630 4669 risto.vaananen@securitas.fi Jukka Moilanen Muu Lappi 040 546 1761 jukka.moilanen@securitas.fi. Cubrickin parasta antia on loistava tuntuma. 067 S cott Cubrick II on nahkaa ja kangasta yhdistelevä kelkkakäsine. Pitkä varsi on kiristettävissä hihan päälle, jolloin lumi ei pääse sisälle. + Hyvä ote + Muotoonommeltu kämmen + Riittävän iso suuaukko + Edukas hinta Sisämateriaalin nihkeys Nopea kuluminen kämmenpuolella T obe Capto Gauntlet on suunniteltu hanskaksi, johon ei koskaan pääse lumi sisään. Pitkän mallin suuaukko on riittävän iso, jotta sen saa myös takin päälle. Cubrickissa on 100 gramman vanu ulkopuolella ja kämmenessä kevyempi 40 gramman vuori
068 KELKKAILUN MAAILMA KELKKAILUNMAAILMA 068 SEIKKAILUENDUROA ROMANIASSA Romaniassa Stana De Valen hiihtokeskuksessa järjestetty seikkailuenduro on Romanian suurin vuosittainen kelkkailutapahtuma. Romanian kisassa ei ollut erikoiskokeita. Sinänsä sääli, sillä kuvien perusteella kysymys on mielenkiintoisesta kisasta. Romanian kelkkakisan piti olla tänä vuonna yhdessä Giantin kanssa osa enduron EMsarjaa. Seuraavassa numerossa luvassa lisää asiaa Romanian endurotapahtumasta.. Viime hetkellä oli kuitenkin tehty päätös, joka vei Romanian osakilpailulta EMarvon. Kisaa varten oli merkitty maastoon reitti, jota pitkin tuli selvitä paikasta a paikkaan b. Innoituksen tapahtuma on saanut Red Bull Romaniacs-moottoripyörätapahtumasta. EM-tittelillähän ei ole kovin suurta painoarvoa, mikäli kisoja ajetaan vain Suomessa ja suomalaisella säännöstöllä ja konseptilla. Välille mahtui vuoria, laaksoja ja paljon lunta. Kysymyksessä oli seikkailuenduro. Tuota tapahtumaa on kutsuttu yhdeksi maailman haastavimmista endurokisoista. Kisa haastaa kuljettajat eri tavalla kuin nopeavauhtiset suomalaiset kilpailut
HOTELLI KITTILÄ KELKKAREITIN VARRELLA #hotellikittila +358 44 760 0200 · info@hotellikittila.fi Valtatie 49, FI 99100 Kittilä Vietä aktiiviloma Kittilässä, kolmen tunturin kainalossa! Starttaa reitille suoraan hotellin pihasta, After Sledin tarjoaa Sport Café & Bar Kelkkalehden lukijoille 10% alennus majoituksesta koodilla: kelkkalehti Varaukset myyntipalvelusta: +358 44 760 0200 SPORT CAFÉ & BAR Avoinna Ma – To 06 – 21 Pe – La 06 – 23 Sunnuntai 12 – 18 RAVINTOLA Lounas tarjolla Ma – Pe 11 – 14 Tutustu huoneisiimme: hotellikittila.fi
B RP:n sitoutuminen innovointiin näyttäytyy BRP:n kolmannessa Designkilpailussa. Tätä yhden hengen kaupunkikulkuneuvoa täytyy pystyä käyttämään ympäri vuoden ja sen tulee huomioida pohjoiset ilmasto-olosuhteet, olla houkutteleva sekä kevytrakenteinen. 070 KELKKAILUN MAAILMA KELKKAILUNMAAILMA 070 STADION SNOWCROSS OULU VEIKKAUKSEN VEDONLYÖNTIKOHTEEKSI H elmikuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävä Stadion Snowcross -viikonloppu Oulussa tarjoaa yleisölle huikeita elämyksiä. Perjantaina 23.2 klo 18 alkava Stadion Snowcrossin Suomen Mestaruuskilpailu, sekä lauantaina 24.2 klo 18 alkava Bothnia Cupin Race 2 – Stadioncross, on hyväksytty Veikkauksen voittajavetokohteiksi. Sopimus Veikkauksen kanssa tuo kilpailun katsojajännityksen aivan eri tasolle, kun pääsee lyömään suosikistaan vetoa.”, kertoo kilpailun promoottori Heikki Aitto-oja. Tapahtuma-alueelta löytyy Frisbeegolfja Airsoft-ammunta -paikat. Lisäksi Stand Up -koomikko Matti Patronen hauskuuttaa yleisöä molempina iltoina. Muuttuvakertoiminen voittajaveto on ensimmäistä kertaa hyväksytty Snowcrossissa Veikkauksen pelikohteeksi. Bothnia Cup on kaksiosainen kansainvälinen Stadion Snowcross -sarja, jonka toinen osakilpailu ajetaan Bodenissa Ruotsissa 2-3.3.2018. OPISKELIJAT SUUNNITTELEVAT TULEVAISUUTTA BRP:N KOLMATTA KERTAA JÄRJESTETTÄVÄSSÄ DESIGNKILPAILUSSA. “Olemmekin erityisen ylpeitä tästä kilpailusta, joka haastaa tulevaisuuden ammattilaiset kehittelemään järkeviä ja käytännöllisiä tulevaisuuden liikkumisratkaisuja.” Kansainvälinen ammattilaistuomaristo valitsee voittajan. ”Aika harvakseltaan on Veikkauksessa ollut kotimaista moottoriurheilua vedonlyöntikohteina. Lauantaina ajettava, historian ensimmäinen kansainvälinen Stadioncross-sarja, Bothnia Cup tuo Ouluun Euroopan parhaat kuljettajat. Bussit kulkevat illalla aina klo 23 saakka, joten siirtyminen yökerho IHKUun palkintojen jakoon ja virallisiin jatkobileisiin käy helposti. Perjantain jatkobileissä esiintyy koko kansan suosikki Uniklubi ja lauantaina Suomen himotuin bilebändi Lauantain toivotut nostaa tunnelman kattoon. Lisätietoja tapahtumasta www.snowcrossoulu.com sekä Facebookissa Stadion Snowcross Oulu. Niissä jokainen katsoja voi käydä kokeilemassa taitojaan ja kunkin päivän parhaat palkitaan. Hän saa palkinnoksi 2500 euron rahapalkinnon sekä neljän kuukauden palkallisen harjoittelun BRP:n designja innovaatiokeskuksessa Valcourtissa Kanadassa. Voittaja julkistetaan Rovaniemellä 28.3.2018. 26 opiskelijaa kahdesta yliopistosta saivat tehtäväkseen suunnitella sähköisen henkilökulkuneuvon vuodelle 2025. Tapahtuman portille ei muidenkaan tarvitse tulla omalla autolla, sillä OTP-Travel kuljettaa katsojia Snow-Express NonStop -bussilla Nallikarin, keskustan ja Raksilan välillä. Arctic Airlink on tehnyt tapahtuman ympärille viikonlopun pakettimatkoja ja kuljettaa katsojia aina Tromssasta ja Luulajasta suoraan Ouluun. Olemme erittäin ylpeitä siitä, että Oulun Stadion Snowcross -kilpailu on noteerattu valtakunnallisesti näin korkealle tasolle. Tapahtumassa viihtyvyyttä on lisätty myös järjestämällä aktiivista väliaikaohjelmaa yleisölle. “Edistyksellinen design ja kekseliäs ongelmanratkaisu ovat BRP:n maailmanlaajuisen menestyksen tärkeitä tekijöitä,” kertoo Denys Lapointe, senior vice-president Design, Innovation & Corporate Image. Kaikki tavoitetut ruotsalaiset ja norjalaiset huippukuljettajat ovat jo osoittaneet kiinnostuksensa Oulun kilpailuun. Designja innovaatiokeskuksessa työskentelee suunnittelijoita ja muotoilijoita yli kymmenestä eri maasta. Yleisö pääsee testaamaan myös Fatbikepyöriä. Kilpailu on laajentunut kansainväliseksi, ja se järjestetään yhteistyössä Lapin Yliopiston sekä Uumajan (Ruotsi) Design yliopiston kanssa. BRP on tunnettu muun muassa Lynxja Ski-Doo -moottorikelkoista, joita valmistetaan Rovaniemen tehtaalla. Winter Expo -messuosastoilla on myös paljon nähtävää ja koettavaa. Molemmissa kilpailuissa peliaika on klo 18 asti, joten vielä perjantaina harjoitusten ja lauantaina klo 14 ajettavan Bothnia Cupin Race 1 Dominator -kisan jälkeen, voi lyödä vetoa omasta suosikistaan
Lyömätön hinta/laatusuhde. 2390,+tk. 09-279 0880 TAYGA PATRUL 800 SWT Taloudellinen nelitahtinen ” työnarkomaani ” on tehty vaativiin olosuhteisiin tinkimättä mukavuudesta ja toiminnallisuuudesta. M O O T T O R I K E L K A T TAYGA JUNIOR Oikea kelkka lasten tarpeisiin. Kelkkailijoiden tukikohta Savukoskella! Majoitus ja ruokailut kelkkaryhmille. Vahva V-moottori, SWT-telasto (600mm) sekä monipuolinen varustelu. Erinomainen ajettavuus, touring kelkan mukavuus (380 mm telamatto) ja alhainen paino 180 kg. Takuu 2 vuotta!. TAYGA VARYAG 550 Edullinen täysiverinen työkelkka! 6590,+tk. Kysy tarjous: Pentti Jokiperä p. 7990,+tk. Laadukas ja turvallinen! TIKSY 250 Täydellinen aloittelevan kelkkailijan työkalu ja toki oiva kelkka vaikka kalareissulle. 4390,+tk. +358 44 241 1521 lomajoosula@gmail.com www.joosula.fi Loma-Joosula Kelkkareittien keskellä Maahantuoja Masco Oy • www.masco.fi Yrittäjänkatu 9, 04440 Järvenpää, puh. Hiljainen 4-tahtimoottori kuljettaa kelkkaa 13 km/h vauhdilla
Kelkkareitit ovat myös suurelta osin turvallisia liikkua, kunhan kelkkailija sovittaa vauhdin olosuhteiden ja taitojensa mukaan. Kunniakirjat jaetaan Rovaniemen Kelekkamessuilla marraskuussa 2018. Kelkkailijan turvavarusteet ovat kehittyneet mukavammiksi ja helpommiksi käyttää. Yhdessä nostamme hienon harrastuksemme positiivista näkyvyyttä. Valinnan vaikuttimina ovat mm. kelkkailijan huomioiminen, turvallinen pääsy reiteille, toimivat opasteet, monipuoliset kelkkailualueet, luontoarvot sekä sujuvat palvelut. 072 KELKKAILUN MAAILMA KELKKAILUNMAAILMA 072 SML:N MATKAILUKELKKAILURYHMÄ TIEDOTTAA T ämän talven kelkkailukausi aloitettiin monilla alueilla jo marras-joulukuun taitteessa. Runsaat lumisateet ja miellyttävät pikkupakkaset ovat herättäneet kelkkaväen liikkeelle. Moottorikelkka tuo hyvinvointia, se vie ihmisiä talvisiin nähtävyyksiin luontoa ja muita luonnossa kulkijoita kunnioittaen. fi. Oma ohjeeni on, että ajellaan taajamien lähistöllä ja muissa paikoissa, joissa melu voi häiritä, pintakaasulla, rauhallisesti tai miten oma ajokki meneekin hiljaisimmin. Ehdokkaalla ei saa olla mk-lajien voimassa olevaa kilpailulisenssiä. Kelkkaretket laavulle ystäväporukassa, toisille pidempi pilkkiretki pohjoisen erämaajärville ovat niitä ”elämää suurempia” kokemuksia, jotka kelkkailu tarjoaa. Täällä napapiirin tuntumassa myös kelkkasafarit pyörivät lähes normaalisti. Melu on ikuisuuskysymys, hetkellinen haitta, toisia ärsyttää enemmän ja joitain ei ollenkaan. Jäsenkerhojen vapaamuotoiset ehdotukset valittavasta henkilöstä/kelkkailukohteesta perusteluineen 30.04.2018 mennessä lajiryhmän osoitteeseen mk-matkailu@moottoriliitto. Samalla valitaan vuoden kelkkailukohde. MK-matkailu -lajiryhmä odottaa reipasta ehdotusten tulvaa. Ehdokkaana voi olla matkailukeskus, yksittäinen palveluntarjoaja, kunta tai alue, joka on merkittävästi edistänyt tai panostanut vapaa-ajan kelkkailuun. Kelkan hallittavuus on helppoa lähes kaikissa olosuhteissa. Runsas lumentulo ja heikot pakkaset ovat kuitenkin huono yhdistelmä vesistöissä. Reittien ylläpitäjät suorittavat alueillaan kairauksia ja mittauksia ennen jääreittien merkkauksia. Lähtökohtaisesti nykykelkat ovat kehittyneet monipuolisesti, turvallisuus, käyttömukavuus ja ympäristöystävällisyys ovat kehityksessä vahvasti mukana. Vuoden vapaa-ajan kelkkailijan valintakriteerit perustuvat SML:n kestäviin arvoihin. Rinta-selkäpanssari näkyy yhä useammin myös reittikelkkailijan päällä ja niskatuki (neckbrace) yleistyy myös pikkuhiljaa. Tärkein suoja-ja turvavaruste on kuitenkin kelkkailijan oikea asenne ajamista kohtaan. Mukaan ehdottajan yhteystiedot mahdollisia lisätietoja ja jatkoinfoja varten. Terveisin Jukka Lainkari S uomen Moottoriliitto ry valitsee jatkossa vuosittain vuoden vapaa-ajan kelkkailijan sekä vuoden kelkkailukohteen. Pidetään myös taukopaikoilla ja laavuilla huolta, etteivät paikat jää epäsiisteiksi lähdettyämme jatkamaan matkaa. Toivonkin kaikkia, itseään aitona kelkkailijoina pitäviä, lukemaan Moottoriliiton sivuilta ympäristöohjeet, miettimään miten itse toimii ja neuvomaan omia ystäviä vastuulliseen harrastamiseen. Meidän kaikkien harrastajien on vain tehtävä oma osuus, että harrastuksemme on kestävällä pohjalla. VUODEN VAPAA-AJAN KELKKAILIJA JA VUODEN KELKKAILUKOHDE 2018. Nuoret umpilumikelkkailijat kaivavat välillä lapioilla yhdessä lumeen hautautunutta kelkkaa, tämä ja kaikki varsin erilaiset tavat harrastaa moottorikelkkailua ei voi olla mikään huono asia. Lopullisen valinnan palkittavista tekee Suomen Moottoriliiton MK-matkailu -lajiryhmän kokoama raati. Näin kauden alussa on hyvä palautella mieliin myös kelkkailun muitakin turvallisuusasioita. Pelkkä kelkanjälki jäällä ei tarkoita, että jää olisi ajettava. Liiton jäsenkerhot voivat esittää kumpaankin kategoriaan yhtä ehdokasta perusteluineen. Toimimalla oikein ja vastuullisesti minimoimme ympäristöhaitat ja näin vältymme myös turhilta valituksilta. Nyt vaaditaan kelkkakansalta malttia ja viisautta odotella jäätilanteen parantumista ja pysyttelemään vain maapohjaisilla väylillä. Kaudella 2018 haetaan henkilöä, joka on omalla toiminnallaan esimerkillisesti aktivoinut kerhonsa jäseniä mukaan retkille ja järjestäytyneen harrastuksen pariin. Jäätilanne on erityisen heikko ympäri maata
Vanhoja kelkkoja nähtävillä heti aamusta. Tuunaa nyt kelkkasi uusilla pulverimaalatuilla Blingfactoryn tuotteilla! www.blingfactory.fi Kylla varilla on valia! .. .. .. VETERAANIKELKKAKERHON TELAHUMPA 2018 Levillä Hyvinvointikeskus Wellevin lähimaastossa lauantaina 7.4.2018. .. www.veteraanikelkat.net EDULLINEN KELKKAKORJAAMO LEVILLÄ Tmi Ville Rauhala 045 60 90 480 ville.rauhalaa@gmail.com. .. Ka-Mu Oy I Taka-Wetkantie 3, 43500 KARSTULA I puh 020 144 1460 Kaikki RAL-värikartan sävyt, myös metallinhohtoja hile-/ flakemaalaukset
Emil Hansson 33 pistettä 2. Jarno Tenhunen 26 pistettä 5. Oskari Hyvärinen 29 pistettä 4. helmikuuta. Suomalaisista tasaisinta ajoa esitti Aki Pietilä, joka otti sijat 3 ja 2 keräten 36 pistettä. SM-pisteet: 1. Joona Marin 16 pistettä 9. Aapo Savela 18 pistettä 8. SM-pisteet: 1. Ole-Herman Hagen Sjögren 6 pistettä 15. Marcus Dorsch 22 pistettä 7. Juuso Loukko 11 pistettä 13. Emil Sundvisson 23 pistettä 6. Niklas Lammi 8 pistettä 14. Juho Virmakoski 18 pistettä 7. Pro Lite -luokassa vain 14 kuljettajaa pääsi pisteille, kun Last Chance -erässä finaaleihin paikkansa lunastanut Lasse Ruotsalainen ei pystynyt moottorikelkkansa telan hajottua osallistumaan finaalieriin. Teksti: snowcross.fi / livesports.fi. 074 KELKKAILUN MAAILMA KELKKAILUNMAAILMA 074 SNOWCROSS-KAUSI AVATTIIN SEINÄJOELLA S nowcrossin SM-sarja saatiin viimeinkin polkaistua käyntiin, kun Seinäjoen OmaSp Stadionilla ajettiin kauden avauskisa 20. Pro-luokassa rataa hallitsivat ruotsalaiskuljettajat, kun molempien erien voitot menivät länsinaapuriimme. Hän esitti tasaista ajoa läpi päivän, ja ensimmäisen erän voiton lisäksi hän nappasi toisessa erässä kakkossijan. Antti-Jussi Hyvönen 15 pistettä 10. Hansson kruunattiin kuitenkin osakilpailun voittajaksi, koska hän sijoittui toisessa erässä Stenbergiä paremmin. Mico Peltomäki 20 pistettä 7. Joona Lahtela 23 pistettä 6. Filip Harr 7 pistettä 14. Frans Forsell 15 pistettä 11. SM-pisteet: 1. Tony Honkanen 6 pistettä JUNIOR 14-16 -LUOKKA Vanhimmassa junioriluokassa Seinäjoen tähti oli Matti Reinikainen, joka keräsi 45 pistettä. Jomi Sonkamuotka 22 pistettä 6. Mikko Osmo 32 pistettä 4. Aki Pietilä 36 pistettä 3. Eetu Karjalainen 31 pistettä 5. Toisessa erässä voittoon ajoi Miika Lammi, mutta koska hän jäi ensimmäisessä erässä neljänneksi, jäi nuorukainen Reinikaisen pistesaldosta seitsemän pisteen päähän. Emil Harr 14 pistettä 11. Niko Aho ajoi upeasti ensimmäisen erän voittoon, mutta toisessa erässä tulikin ongelmia, joiden myötä Aho keskeytti ja jäi porukan viimeiseksi. Pasi Kurkela 10 pistettä 13. Ensimmäisen erän vei John Stenberg, joka jätti Eetu Karjalaisen toiseksi ja Mikko Osmon kolmanneksi. Sami Huttunen 13 pistettä 12. John Stenberg 33 pistettä 3. Joonas Keskiaho 14 pistettä 10. Matti Reinikainen 45 pistettä 2. Otto Hyvärinen 17 pistettä Seuraavaksi SM-pisteistä taistellaan Torniossa, kun snowcross-karavaani parkkeeraa Torandaan 16. Ensimmäisessä erässä Välimaa oli toinen, mutta toisessa erässä mies paransi otteitaan ja nappasi ykkössijan. Niko Aho 27 pistettä 5. Juha Haapamäki 3 pistettä PRO LITE -LUOKKA Pro Litessä ykkössija meni myös Ruotsiin, kun Daniel Välimaa keräsi 45 pistettä. Tasaista suorittamista esitti myös Tino Honkanen, joka nappasi sijat 2 ja 3. Toisen erän voittoa pääsi juhlimaan Ruotsin Emil Hansson, joka oli ensimmäisessä lähdössä kahdeksas Ja koska Stenberg jäi toisessa erässä kahdeksanneksi, olivat ruotsalaiskuljettajat tasapisteissä. Hermanni Aitto-Oja 19 pistettä 8. Simon Lundström 20 pistettä 8. Miika Lammi 38 pistettä 3. Jere Tynkkynen 18 pistettä 9. Karjalainen ja Osmo olivat kärkiviisikossa myös toisessä erässä, joten suomalaiskaksikko pääsee lähtemään hyvistä asetelmista Tornion osakilpailuun. Martin Mjelde Muller 13 pistettä 12. Tino Honkanen 36 pistettä 4. tammikuuta. Tämän vuoksi etenkin Proluokassa pisteet jakautuivat tasaisesti. Daniel Välimaa 45 pistettä 2. Lyhyt ja intensiivinen rata teki kilpailuista huippumielenkiintoisia, ja radalla nähtiinkin tasaista vääntöä lähdöstä toiseen
0400 186 246 leviproshop@gmail.com LEVI Pro Shop ARCTIC CAT 9000 RR 137 vm. KELKKOJEN ISKUNVAIMENNIN -HUOLTOTARJOUS WALKER EVANS, RYDE, FOX (MYÖS ILMAISKARIT), KYB, ÖHLINS YMS. 2017 HINTA 15 700 € HUOM. VAIN 2 KPL JÄLJELLÄ! HUOLLAMME, KORJAAMME JA SÄÄDÄMME KAIKKI ISKARIMERKIT AMMATTITAIDOLLA. MAHTAVA LOMAPAIKKA KESÄLLÄ JA TALVELLA! Kelkkareitille suoraan pihasta • Bensis 150m KELKKAVUOKRAAMO & VARUSTEMYYMÄLÄ TUNTURITIE 2, LEVI PUH. 45 € ILMAN LISÄSÄILIÖTÄ /KPL LISÄSÄILIÖLLISET 49 € /KPL WPISKARIT 55 € /KPL TOTALTEKISKARIT 65 € /KPL PETRI RAUTIONAHO TEOLLISUUSTIE 14, ROVANIEMI PUH: 020 7343441 WWW.LAPINAKKUMAAILMA.FI totaltek, fox & walker evans iskunvaimentimien myynti VOIT TILATA VERKKOKAUPASTAMME AKUT KAIKKIIN KELKKOIHIN, MÖNKIJÖIHIN JA AUTOIHIN.. 110 € / 130 € / 160 € / HINNAT alk. / vrk Laadukas 1-8 hengen huvila Pyhätunturin ytimessä. www.lappimökki.fi • www.laplandvilla.com /laplandvilla Luxury Villa for 1-8 people at beautiful mountain Pyhä
Snowcross on ollut hieman poikapuolen asemassa viime vuosina kyseisessä tapahtumassa. On mielenkiintoista nähdä kuinka pitkään Freestyle on enää mukana X Gamesissa. Finaalissa Turcottella oli vastassa lajin kestomenestyjä Levi LaVallee. Viimeinen kultamitali meni naapuriimme, kun sen nappasi Petter Nårsa, tammikuussa 2017. Tämän lajin kunkuksi ajoi niin ikään Brett Turcotte, vieläpä melko selvin numeroin. Lajissa ei ole nähty kovinkaan suurta vaihtelua viimeiseen kymmeneen vuoteen. Tässä lista historian aikana kultaa X Gamesien Snowcrosseissa voittaneista kuljettajista: Tucker Hibbert (10): 2000, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2013, 2014, 2015, 2016 Blair Morgan (5): 2001, 2002, 2003, 2005, 2006 Toni Haikonen (1): 1998 Chris Vincent (1): 1999 Michael Island (1): 2004 Petter Nårsa (1): 2017 Moottorikelkat kisailivat tänä vuonna Speed and Stylessä. Telahärveleillä hypittiin myös rampista. Mukana kisassa oli myös Kiirunan hurja Rasmus Johansson. Bodin ajoi kuitenkin epähuomiossa suksensa turva-aitaan ja matka päättyi siihen. Snowcrossin tilalla X Gameseissa nähtiin tänä vuonna telamopocrossia. Tämä laji yhdistää nopeatempoisen rata-ajamisen näyttäviin hyppyihin. Kuljettajat ovat vuodesta toiseen samoja, eikä kovin merkittäviä uudistuksia ole nähty temppuvariaatioissa. Kolmoseksi ajoi Willie Elam, joka pudotti semifinaaleissa Ruotsin Daniel Bodinin. Historian ensimmäisen Snowcross X Games -kullan voitti muuten Toni Haikonen. Hopean kantoi kotiin Levi LaVallee ja pronssin kotiutti Justin Hoyer. 076 KELKKAILUN MAAILMA KELKKAILUNMAAILMA 076 V uosittainen extremeurheilutapahtuma X Games käytiin jälleen Coloradon Aspenissa, Yhdysvalloissa. Järjestäjä perusteli crossin poistumista aikatauluilla ja lajin suosion hiipumisella. Kelkoilla kisattiin myös perinteisessä Freestylessä. Bodinilla olisi ollut hyvä mahdollisuus jatkoon ja ajo oli hyvällä mallilla. Rata ei ole edustanut crossiratojen parhaimmistoa ja näkyvyys on ollut muihin lajeihin verrattuna vaisua. Suomalaismenestystä tuli myös vuonna 2002, kun Tomi Ahmasalo ajoi pronssille. X GAMES -MITALIT TAAS JAETTU ILMAN SNOWCROSSIA. Tässä lajissa ykkönen oli Brett “flying turkey” Turcotte. Tänä vuonna moottorikelkkailusta oli jäänyt pois Snowcross. Daniel Bodinin matka päättyi kaatumiseen, joka mursi miehen kylkiluut. Liekö nähdäänkään, ellei Best Trick tee paluuta lajiksi. Ensimmäistä kertaa finaaleissa ajanut Johansson teki loistavan suorituksen, joka nosti hurjapään sijalle neljä. Monille crossin jääminen pois lajilistalta oli yllätys. Snowcross ehti olla mukana 19 kertaa viimeisen 20 vuoden aikana
Best powder in Sweden! Saxnäs HOTELLI • MÖKKEJÄ RAVINTOLA • PUB OPASPALVELUT marsfjall.se +46 940 700 03
Yamahalla oli valttina suurin Vuosi en takaa. Arctic Catilla kuutioita oli jämpti 440. 078 KELKKAILUNMAAILMA 078 KELKKAILUN MAAILMA K isakelkkojen luokitukset ovat vaihdelleet pitkin historiaa, enemmän tai vähemmän. Muutos nykyaikaan ei ole kuin 100 kuutiota. Lynx ja Ski-Doo käyttivät samaa Rotaxin 463-kuutioista konetta. Haarukka on suurimmillaankin 590-600 kuution välissä. Giant-luokan vertailuryhmän laitteista pienin kone oli Polariksessa, jossa kuutioita oli vain 432, eli kyseessä oli Indy XCR 440. Toisin oli ennen. Pienestä erosta huolimatta, ovat ajat muuttuneet. Samalla viivalla oli koneita 400 ja 500 kuution välistä. Giantin alkuaikoina mallia luokituksiin haettiin Yhdysvalloista. Nykyään ajetaan kelkoilla, joiden kuutiotilavuudet eroavat toisistaan korkeintaan muutamia kuutiosenttejä. Pääasialliseksi rajaksi muodostui 500 kuutiota
Moottorikelkka-lehti siis vertaili vuonna 1993 viittä Giantkelpoista kelkkaa. 079 KELKKAILUNMAAILMA 079 kuutiotilavuus, mutta se erottui joukosta jäähdytysjärjestelmällään, joka oli Phazerissa ilma. Kysymys ei ollut kuitenkaan pelkästään kisakäyttöön. Osa oli jopa säädetty kisan vaatimuksia varten. Vuonna 1992 voittajaksi ajoi myöhemmin nimensä Flying Finniksi vaihtanut Toni Haikonen Lynxillä. Viisikolla oli ennakkoasetelmien mukaan kaikilla pieni mahdollisuus valloittaa Giantin jättiläinen. Yamaha oli porukan musta hevonen. Kakkoseksi ajoi, kuriositeettina kylläkin, Pauli Piippola Polariksella ja kolmoseksi Väinö Juujärvi Ski-Doolla. Alustaan laitetut Öhlinsin vaimentimet puolestaan tasoittivat pahinta patikkoa. Vuonna 1991 oli Giantin kärkikolmikkko Pekka Tuovila Polariksella, Kirk Hibbert Arctic Catilla ja Aarno Erola Polariksella. Enskakisoja varten rakennetun erikoismallin konehuoneesta löytyi Totaltekin tehoputki, jolla kaivettiin koneesta kuusi lisähevosta. Vertailussa mukana ollut laite oli legendaarinen Yamaha Phazer Giant Special
Se, mikä on muuttunut, on kelkkojen ominaisuudet ja vaatimukset. Phazer oli tehojensa puolesta joukon altavastaaja. MXZ:n tankkia kuvailtiin sopivaksi. Matto oli ilmeisesti liian pitävä. Nähtävästi ajamisesta tuli kulmikasta, kun matalatehoiset moottorit eivät jaksaneet pyörittää telaa tyhjää. Phazer oli 200 metrin kiihärissä Cattia edellä, eikä ero muihinkaan ollut kovin merkittävä. 080 KELKKAILUNMAAILMA 080 KELKKAILUN MAAILMA Vuosi en takaa tehdystä laitteesta, vaan näitä piti sääntöjen mukaan myydä myös ihan tavallisille kuolevaisillekin. Myös sivuluisut olivat mahdottomia, johtuen liian pitävästä matosta. Vertailutekstistä on pakko nostaa esille Ski-Doon ja Lynxin telamatoille esitetty kritiikki. Sanottakoon kuitenkin, että testiryhmä valitteli Catin voimalinjan säätöjen keskeneräisyyttä. Tämä ei kuitenkaan näkynyt kiihdytyksissä. Kyllä, pitoa oli liikaa. Punnitusten yhteydessä Ski-Doo sai moitteita liian suuresta tankista
Paljoa ei ole sillä osastolla asiat muuttuneet. Vertailussa vuonna 1993 mukana ollut Jyri Välikangas nimittäin esittelee toisaalla tässä lehdessä omaa viimeisintä kelkkaprojektiaan.. Ryhmän pienin tankki oli Polariksessa, johon sai tankattua vain 28 litraa. Moniko uskaltaisi vielä tänä päivänä luottaa kisatilanteessa jarruun, jonka voima välitetään vaijerin kautta. Yksi merkille pantava asia vertailussa on testiryhmän koostumus. Jarrujen osalta kyseessä oli murtokausi. Nestejarrut olivat vähitellen syrjäyttämässä mekaaniset jarrut. Tankki veti sisäänsä 42 litraa polttoainetta. Tuohon aikaan määrä oli niin iso, että kisatilanteisiin SkiDoota ei tankattu missään nimessä täyteen, muutoin Ski-Doo kuski olisi antanut tasoitusta muille. MXZ:sta sekä Phazerista sellaiset vielä kuitenkin löytyivät. 081 KELKKAILUNMAAILMA 081 aavikkokisoihin
tee tilaus osoitteessa www.kelkkalehti.com/tilaa voit lukea oheisen qr-koodin puhelimellasi ja siirtyä suoraan tilaussivulle.. se alkuperäinen moottorikelkka-lehti, jo vuodesta 1988. Tilaa Kelkkalehti suoraan kotiisi, saat tuubihuivin kaupan päälle! Kelkkailua meiltä ja maailmalta, koeajot, vertailut, tekniikkaa, varusteet, ihmiset, kelkkakohteet ja paljon muuta. Viisi kertaa vuodessa
ALL RIGHT -JÄLLEENMYYJILTÄ KAUTTA MAAN SGN GROUP SUOMALAINEN PERHEYRITYS saat tuubihuivin kaupan päälle! se alkuperäinen moottorikelkka-lehti, jo vuodesta 1988.. Suomessa suunniteltu KEVYT ATTACK PUKU KELKKAILUUN • Päällismateriaali kevyttä mutta vahvaa polyamidia • Vedenpitävä ja hengittävä Vertex®-kalvo • Teipatut päällisaumat • Heijastinprintit • Irrotettava Thermofleece-lämpövuori, jonka alla hengittävä verkkovuori • Lumipussit hihansuissa ja helmassa TAKKI 329 € • Päällismateriaali kevyttä mutta vahvaa polyamidia • Vedenpitävä ja hengittävä Vertex®-kalvo • Polvissa ja lahkeissa 1000 den vahvikekangasta ja takamuksessa 500 den kangasta • Heijastinprintit • Lahkeissa tarrakiristykset • Irrotettava Thermofleece-lämpövuori, jonka alla hengittävä verkkovuori • Lumipussit lahkeissa ja lumipussissa kenkäkoukku • Irrotettavat henkselit HOUSUT 289 € ZENITH EVO VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN ASIAKASPALVELU: info@allright.eu, p. 020 7188 500, www.allrightshop.