MOOTTORIKELKKAILUN
ERIKOISLEHTI
·
MAALISKUU 2008
2 · 2008
7,00
Parivertailussa
Lynx Rave 550 ja Ski-Doo MXZ 550 X
Koeajossa Lynxin risteytys hyöty- ja urheilukelkasta -
Xtrim Commander 2009
Vertailutestissä vuoristokelkat
Ensiesittelyssä
-uutuuksia
Koeajossa crossoverit Arctic Cat Crossfire, Lynx X-Trim 600 SDI, Polaris IQ Switchback Dragon ja Ski-Doo MXZ 600 Renegade X · Moottorikelkkasprintin mestaruudet ratkottu · Kelkkakunkun kähinät
NOLLA
9
Arctic Cat M8 Sno Pro 153", Polaris Dragon RMK 700 154", Ski-Doo Summit 800 X ja Yamaha Nytro MTX
Monet tahot kyllä paukuttavat henkseleitä menestyksen hetkellä, mutta jos valtiota ja muuta julkista tahoa pyydetään avuksi harrastuspaikkojen rakentamiseen, niin kyyti on kylmää. Tilaushinnat: vuositilaus 12 kk (5 numeroa tilaushetkestä alkaen ) 32,-, kestotilaus 29,-. Ilmeisesti heidän työpaikkansa tuottavat myös vain ekologisesti kestäviä tuotteita tai palveluita. Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Pertti Tuomiojan möläys bensakiintiöistä oli esimakua siitä mitä jotkut puolueet tulevat jatkossa esittämään. Joka tapauksessa median maailmanlopun ennustukset ovat tuoneet muun muassa lehtien yleisönosastoille kirjoituksia, joissa ollaan ensimmäisenä kieltämässä autokilpailut. MK-lehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Karrikoiden voi sanoa että tarpeellista on vain ihmisen hengissä pysyminen. olympiaurheilulla ei sen sijaan näytä olevan mitään tolkkua, mistä tyrmäävin esimerkki on lentomäkihanke Suomeen. Samalla olisi kuitenkin tarpeen herättää omia etujaan ajavat ryhmät pohtimaan toimintansa ekologista kädenjälkeä ja asiasta tarvitaan myös tutkittua tietoa. Jokainen avarasti maailmaa katsova ja ajatteleva ihminen kuitenkin käsittää että rajanveto turhan ja tarpeellisen toiminnan välillä on mahdotonta. Itselleni tulee näitä kirjoituksia lukiessa mieleen, millaisia niitä kirjoittavat ihmiset ovat. Ihmisen luontoon kuuluu oman reviirin puolustaminen ja se, mikä itsestä tuntuu turhalta toiminnalta on helppo kieltää. PÄÄ
TÄSSÄ NUMEROSSA
KELKKOJA
16 Vertailussa vuoristokelkat Arctic Cat M8 Sno Pro 153", Polaris Dragon RMK 700 154", Ski-Doo Summit 800 X ja Yamaha Nytro MTX 26 Parivertailussa Lynx Rave 550 ja Ski-Doo MXZ 550 X 32 Koeajossa crossoverit Arctic Cat Crossfire, Lynx X-Trim 600 SDI, Polaris IQ Switchback Dragon ja Ski-Doo MXZ 600 Renegade X 42 Koeajossa hyöty- ja sporttikelkan risteytys Lynx Commander 09 48 Lynx 09 50 Ski-Doo 09 52 Yamaha 09 54 Arctic Cat 09 56 Polaris 09 60 Ski-Doo MXZ 600 SDI ja 2000 km 62 Koeajossa tuunattu Yamaha Nytro 66 Polaris RR 600 ja 2000 km
SUUTIN
K
KISOJA
74 Kelkkakunkku Tahkolla 83 Moottorikelkkasprintin SM-sarja
HENKILÖITÄ
68 Kuukauden kelkkanaama Aki Suhonen - kolhuista huolimatta kelkan sarvissa 70 Kai Oinonen - aktiivijousitusta ja turbotusta kelkkoihin
PALSTAT
4 10 86 89 Pääsuutin Variaattori - uutisia ja uutuuksia Kelkkatori - alan asiantuntijaliikkeet MK-lehden tilauslomake
uten jo vuosi sitten pääkirjoituksessa ennustin, on median ylidramatisoima vouhotus ilmaston muutoksesta saanut aikaiseksi monenlaisia ylilyöntejä. Makaavatko he illat päreen valossa ja käyvät töissä kävellen, sillä heidän työpaikkansa on tietysti kodin lähistöllä. Jo pelkästä ideasta voisi Suomen hiihtoliitolle myöntää vuosikymmenen turhakkeen tittelin! tuumii Jii Helminen
MK-lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa helmi-, maalis-, touko-, loka,- ja joulukuussa. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun määrän palautukseen. Suomen hiihtoliitolla on pokkaa esittää valtiolle 10 miljoonan osuutta hankkeeseen, joka on suorituspaikan käyttöasteella mitattuna maailman ökyintä ja ekologisesti kuluttavinta urheilua. Ruoka, asunto (mahdollisimman pieni ja ekologinen) ja lisääntyminen. Ns. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.
4 MK
www.mk-lehti.fi. Totuus on että maapallon ilmasto on muuttunut ja muuttuu edelleen ihmisen toiminnan vaikutuksista, mutta nappia painamalla eivät talvet lopu, kuten jotkut tahot ilmeisen tahallaan haluavat uskotella. Kymmenien miljoonien arvoinen ruma betonitorni Suomutunturille, josta kykenee hyppäämään kymmenkunta suomalaista. virheiden aiheuttamista vahingoista. Millainen ekologinen kädenjälki aiheutuu vaikkapa massahiihdoista tai valtaviksi kaupungeiksi muodostuneista laskettelukeskuksista. Viiniä rahdataan miljoonia litroja Lappiin eri puolilta maailmaa ja olutta tuodaan etelästä tuhansia rekkakuormia talvessa. Kaiken muun voi siis kieltää samoin perustein kuin moottoriurheilun. Tilauspuhelin (019) 483 470. Moottoriurheilu on helpoin vihollinen maailmanparantajille, mutta laji on Suomessa muutenkin täysin ö-luokan asemassa. MK-lehdessä julkaistun materiaalin osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. MK-lehti ei vastaa taloudellisesti paino- ym. Esimerksi ympäristöministeriö selvittelee uuteen maastoliikennelakiin liittyen erilaisia moottorikelkkailuun ja kelkkareitteihin liittyviä asioita, mutta vastaavaa tutkimusta kaivattaisiin monelta muulta elämän alueelta. Veikkaanpa että pohjoisen hiihtokeskusten "alkoholihuolto" kuormittaa ekologisesti monin verroin enemmän kuin alueen moottorikelkkailu
13 .99 0
TZ1 LX RL UX
+ TO IM IT
UR YT
OU
US
KU
LU T
RIN
G
Z1-moottori
Pehmeät tavaralaukut
Kolme erillistä laukkua, jotka on helppo asentaa ja poistaa.
A&UTTA O KAVU H EOMU TJ 2
TAKU U
4-venttiilitekniikalla ja EFI:llä varustettu 1100 cc 4-tahtimoottori.
A
TZ1 LXR on varustelultaan täydellinen kelkka. Vakiona kaikki mistä muissa kelkoissa voi vain haaveilla.
VUOT TA
t E tuottee Huippu ÄY TTÄJÄLL EK ATIVALL tarjoaa VA
Arctic Cat -rahoituksella voit hankkia uuden Arctic Cat -kelkan jopa ilman käsirahaa!
Lisätietoja Arctic Cat -rahoituksesta:
WWW.ARCTICCAT.FI
klo 9.00-16.00 Päätoimittaja: Jukka Helminen jukka.helminen@ridemedia.fi Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Rovaniemen aluetoimitus: Joni Launonen 040 537 8343 joni.launonen@mk-lehti.fi Avustajat: Antti Mikkola Seppo Nykänen Pentti Pieski Jussa Peuranen Keijo Vidgren Ulkoasu: Marja Penttilä Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta, Ossi Sinisilta PL 36 13721 PAROLA Puhelin: (03) 671 5474 Telefax: (03) 671 5057 Kustantaja: RideMedia Oy PL 140 05801 HYVINKÄÄ Painopaikka: SP-paino Oy, Hyvinkää ISSN 0788-3749 Sähköposti: toimitus@mk-lehti.fi
www.mk-lehti.fi
6 MK
www.mk-lehti.fi. INTRO
Osoite: PL 140 05801 HYVINKÄÄ Toimituksen puhelin: (019) 483 490 Telefax: (019) 483 480 Tilausasiat ja osoitteen muutokset: (019) 483 470 ark
OSSI LOW FLYING SINISILTA JA JONI HIGHER FLYING LAUNONEN KUVA: JUKKA HELMINEN
www.mk-lehti.fi
MK 7
KUVA: JUKKA HELMINEN
8 MK
www.mk-lehti.fi. INTRO
ALEKSANDER NORDGAARD JA ISOA ILMAA TAKAPERIN VOLTIN KERA
NIKO KORSUMÄKI LYNX 600 E-TEC. KUVA: JONI LAUNONEN
J. HELMINEN JA WOODGRINDHALF KUVA: JONI HELMINEN
www.mk-lehti.fi
MK 9
www.adboivin.com
ToBe Regulator-takki ja Force-housut
Ruotsalainen ToBe on on tunnettu freeride-henkisistä ajovarusteista ja merkki näkyy myös monissa alan leffoissa. Ajalla 7/061/07 rekisteröitiin yhteensä 3694 uutta kelkkaa. Dennis Eckstrom on neljäntenä. Prosenteissa se on noin 20. Takki on väljähkö ja alle sopivat kaikenlaiset suojat. Nyt on ostajan markkinat ja lopputalveksi kannattaa vielä hankkia uusi tai melkein uusi käytetty, sillä ensi talvena on lunta taas riittämiin. Hibbert ajoi sen verran ansiokkaasti, että voidaan vain spekuloida sillä, olisiko kukaan voinut tarjota miehelle todellista vastusta, jos hän olisi malttanut ajaa koko sarjan. Hän voitti jokaisena ajamanaan viikonloppuna joko Pro Open- tai Pro Super Stock -luokan finaalin. Ykkosenä on TJ Gulla, kakkosena Ross Martin ja kolmantena Levi LaVallee. Ilmeisesti laulaja Arto Munalle jotakin sukua oleva kisakuski ja Arctic Catin Sno Pro 600:n suunnittelusta Kirk Hibbertin ohella vastannut Paul Dick on tällä hetkellä Proluokan sijalla seitsemän. Hinnat: Regulator-takki 345 e, Force-housut 250 e. Arctic Catin teamissa ajava DJ Eckre voitti Pro 600-luokan ja tulokas Jesse West oli kakkonen. Kuorimallisessa puvussa on paljon taskuja ja se istuu erittäin hyvin päällä. Sarja lisää pyörän painoa noin 14 kiloa. Kelkan tulikoe oli Amsoil Triple Crown -kisan ensimmäisessä osakilpailussa. Mies johti pitkään ensimmäisen kisan finaalia, mutta rikkoutunut variaattorin remmi pudotti hänet kär-
Uutisia & uutuuksia
Moottoripyörästä moottorikelkka
SnowHawkista tunnettu AD Boivin esittelee muutossarjan, jolla enduro- ja crossipyörästä saa lumikulkuneuvon. Explorer-niminen sarja sisältää SnowHawkista tutun Twin Axis -suksen ja alkuperäiseen keinuhaarukkaan kiinnitettävän telasarjan. MK-lehden arvio: 8/10
10 MK
www.mk-lehti.fi. Voitokas oli kelkan debyytti myös murtomaapuolella. Takissa on huppu, joka saisi olla irroitettavaa mallia. Vaalean harmaa/musta -väritys on erittäin onnistunut ja housuista se on ainoa vaihtoehto. Housut eivät ole mallia hip hop -lökäri, vaan pikemminkin leikkaus noudattelee FMX-tyyliä. VARIAATTORI
Sivuluisuja
· Kuten arvata saattaa ei kelkkamyynti ole sujunut viimevuotiseen malliin. Tucker Hibbertin meno snocrossareenoilla on vakuuttanut uuden Sno Pro 600:n nopeudesta. Hintoja ei ole ilmoitettu, eikä maton tarkkoja mittoja, mutta laitetta olisi kuvien perusteella mielenkiintoista päästä kokaisemaan. Sarjan kanssa voi käyttää alkuperäistä takajarrua ja tela liikkuu pikakiinnikkeiden ansiosta eteentaakse, joten painopistettä voi säätää kelin ja omien mieltymysten mukaan. Takkia on saatavana myös mustapunaisena ja vaalean harmaa/vihreä -yhdistelmänä. Kolmosiksi ajoivat Tyler Huntington ja veteraanikuski Pete Demoski Voittoon ajettiin Arctic Cat F6-kelkoilla. Lämpimällä säällä pitääkin olla tarkkana, mitä alle pukee, sillä muuten selkä kastuu jo kevyessäkin kelkkavoimistelussa. Näin voi ennustaa ainakin tilastojen valossa!!! · Tucker Hibbert ajoi toisen tynkäkauden peräkkäin WSA-sarjassa. Uusia kelkkoja enemmän on pudonnut käytettyjen kauppa ja etenkin lumettoman Suomen kauppiailla varastot pullistelevat hyviä vähän ajettuja laitteita. Pro Super Stock -luokassa Polaris on miehittänyt niin ikään neljä kärkisijaa. West Yellowstonessa mies voitti molempien luokkien finaalin. Samalla ajanjaksolla tammikuun 08 loppuun mennessä on uusia kelkkoja rekisteröity 2925 kappaletta eli 769 vähemmän. Vettä puku todella pitääkin ja hyvin, mutta hengittävyys ei ole Gore Texin tasoa. Vaikka viime keväänä Arctic Cat veikkaili, että tämän hetken kiistatta jenkkilän kovin snocrossari ajaisi koko sarjan, oli mestarismiehen kalenterissa aikaa X Gamesien lisäksi neljään kisaviikonloppuun. Samana viikonloppuna kummankin luokan voittaneiden kuskien joukko ei ole suuren suuri, ja tänä vuonna siihen ei Hibbertin lisäksi ole muut onnistuneet. Eckstrom on kärkipaikalla, Martin on kakkosena, TJ Gulla kolmas ja Mike Schulz neljäs. · Maailman kovimmaksikin kelkkakisaksi mainitun ja mainostetun Iron Dog -kisan voittoon ajoi tänä vuonna alaskalaiskaksikko Eric Quam ja Marc McKenna. ToBen puvut ovat yleensä todella väljiä, mutta kokeiltavana ollut puku tekee poikkeuksen. Etupään korkeutta on mahdollista säätää 4 tuumaa ääriasennosta toiseen, joka sekin vaikuttaa painopisteeseen ja ajoasentoon. Kissamiehiä nousi myös toiseksi korkeimmalle korokkeelle Andy Georgen ja Dwayne Draken oltua kakkosina. Valcourtin, eli kauden viidennen WPSAkisaviikonlopun jälkeen Pro Open-luokan johdossa on neljän Polaris-miehen rintama. Piste-erot ovat sen verran vähäiset, että mitä tahansa voi tapahtua. Kankaaseen on laminoitu ToBe Tech -niminen kalvo teipatuilla saumoilla, ja materiaali on valmistajan mukaan vettä pitävää ja hengittävää
Kokeiltavana olleet upouudet CTi Custom -tuet istuvat jalkaan kuin hanska käteen ja motocrossissa ja kelkkaillessa niiden olemassaolon unohtaa ensimmäisen kaasunpainalluksen jälkeen. Kulmikkaaseen aukkoon istuvat kaikki lasit hyvin ja hihna asettuu automaattisesti oikeaan kohtaan, sillä niskapuolella on spoilerimainen muokkaus juuri oikeassa kohdassa. Tuki ei saa valua milliäkään, sillä nivelkohdan pitää pysyä koko ajan polvinivelen kohdalla, tai muuten tulee ongelmia. Yli 500 km mittaisen moottorikelkkareitistön kunnossapidosta vastaa Kuusamon moottorikelkkapooli ry ja he saavat varat siihen Kuusamon kaupungilta sekä alueen matkailuyrityksiltä. Uusi kypärä NoFearilta
Optimall II on paremmin ajovarusteistaan tunnetun NoFearin kypäräuutuus. Crossikitillä (polvikuppi, alussukka) CTi OTS maksaa hiukan yli 1000 euroa kappale. Nykyinen vuosibudjetti, 50.000 e, riittää noin kymmeneen kunnostuskertaan per reitti. Yksityiset moottorikelkkailijat ovat toivoneet helppoa tapaa osallistua omalta osaltaan moottorikelkkareittien kunnossapitoon. Kuitukuori on komposiittirakenteinen, mutta tarkempaa materiaalia ei ilmoiteta. Sisukset saa irti pesua varten ja hihnassa on D-lukko. Optimal II istuu erittäin hyvin suomalaiseen pyöreään kalloon. Kuusamon moottorikelkkareitit ovat olleet hyväkuntoisia ja huoltotoimenpiteet ovat riittäneet tähän asti, mutta kasvava yksityiskelkkailun määrä tulee näkymään, varsinkin näin kevättalvella. Jääkiekossa CTI on myös todella yleinen. Leukaakari on kaukana kasvoista ja vaikka kaaressa on kiinteä kivisuoja, ei se haittaa maskilasienkaan käyttöä ja hengitysilma poistuu alakautta tahokkaasti.
Kaikkien polvitukien äiti
On polvitukia ja polvitukia, mutta CTi on kaikkien niiden äiti ja isä. CTi sopii crossin lisäksi melkein kaikkeen urheiluun, laskettelusta erilaisiin pallopeleihin. Hyvää ei saa halvalla ja CTi Custon maksaa crossikitillä noin 1600 euroa kappale. Suomessa 90-luvun alusta saakka myynnissä ollut CTi on nykyään vakiovaruste lähes jokaisella huipputason motocrossarilla. Kelkkakäytössä polvituet toimivat hyvinä polvisuojina ja suojaavat myös säären etuosaa ja reiden etu- ja sivuosaa etupaneelin ja tankin reunojen iskuilta. Paino: 1450 g (M-koko), hinta: 199 e Maahantuoja: GearZone MK-lehden arvio: 9/10
Kuusamon reittimaksun voi jatkossa hoitaa myös kännykällä.
Uusi maksujärjestelmä parantaa kelkkailun turvallisuutta Kuusamossa!
Kelkkailumahdollisuudet ovat huvenneet tänä talvena minimiin Etelä-Suomessa ja se asettaa paineita moottorikelkkareiteille pohjoisten matkailukeskuksissa, kuten Kuusamossa, Rukalla. Tavoitteena on parantaa ja kehittää turvallisuutta. Tuen mukana tulee myös säätöpaloja, joilla ojennusta ja koukistamista voi rajoittaa, mikäli vamman jälkeinen kuntoutus sitä vaatii tai jos vaikkapa jonkinlaisen kuluman takia siltä tuntuu. Nyt toiveeseen on vastattu ja Software Profecon Oy on kehittänyt yhdessä Kuusamon moottorikelkkapooli ry:n kanssa mobiilimaksujärjestelmän, jonka avulla helpotetaan yksityisten kelkkailijoiden osallistumista reittien kunnostukseen. Metsähallituksen moottorikelkkareittimaksut koskevat vain niitä kelkkailijoita, jotka suuntaavat Sallaan, Taivalkoskelle tai Hossaan (Suomussalmi). CTi Custom on tarkkojen mittausten mukaan valmistettava tuki, jonka toimitusaika on noin kaksi viikkoa. Custon istuu tarkemmin jalan muotoihin ja vie vähemmän tilaa housujen alla. Kapeakasvoiselle poskipalat ovat väljät, joten hiukan levempikin naama sopii mukavasti kypärään. Kunnossapitäjät tarkistavat lanaamisen ohessa siltojen kunnon, reittimerkit ja huolehtivat ettei reiteillä ole kaatuneita puita tai muuta turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Yleensä tuki hankitaan vasta sen jälkeen, kun polvi on vähintään kertaalleen operoitu jonkinlaisen nivelsidevamman jälkeen, mutta kaikkein järkevintä sitä on käyttää ennaltaehkäisyyn. CTi Custom ei valunut edes lasketellessa, jolloin se on täysin vapaasti kiinni ilman crossisaappaan tukea. Ohjeet Kuusamon alueen moottorikelkkareittimaksun maksamiseen löydät Rukan kotisivuilta www.ruka.fi/moottorikelkkareitit.
www.mk-lehti.fi
MK 11. Uutuutena on Sensilsilikonipehmuste, joka estää tuen valumista ja se onkin polvitukien akilleen kantapää. Koko on iso, eli M vastaa melko tarkkaan yleisimpien merkkien L-kokoa. OTS-tuki on säädettävissä jalan mukaan ja sekin istuu hyvin, jos henkilön anatomiassa ei ole poikkeavia ominaisuuksia. Myynti: Apuvälineliikkeet, www.ossur.com MK-lehden arvio: 10/10
Grafiikka on näyttävä ja muutenkin muotoilu puhuttelee. Tuen runko on hiilikuitua ja rakenne on avoin, joten tuet eivät hiosta. Käytännössä reittien kunnostukset painottuvat vilkkaammin liikennöityyn aikaan ja käytetyimmille alueille, eli Rukan läheisyyteen. Tuki alkaa hangata, vääntyillä ja se haittaa myös jalan taivuttamista alas valuessaan. CTi-polvitukea on tarjolla OTS-standardimitoituksella ja koot ovat S, M, L, XL ja XXL. Kuusamon kelkkareitit ovat kokonaisuudessaan siis Kuusamon moottorikelkkapooli ry:n hoidossa. Hihnan pujotus lenkkien läpi vaatii kuitenkin pientä sorminäppäryyttä, sillä lenkin päässä on iso neppari ja kaiken lisäksi tarpeeton, sillä roikkuva pää sujautetaan lenkkien yläpuolella olevan kuminauhan alle. Palvelu toimii kännykän kautta, maksu tapahtuu luottokortilla ja varat siirtyvät suoraan reittien kunnostukseen. Siroksi muotoiltu CTi Custom sopii hyvin saappaan varteen eikä hankaa mistään kohdasta. Tärkein tehtävä on tietysti estää jalan yliojentuminen tai sivulle vääntyminen kaatumisen tai kyydistä putoamisen yhteydessä. Tuuletus on erittäin tehokas, joten kelkkakäytössä joutuu reikiä teippaamaan, sillä luukuissa ei ole suljinmekanismia. Ilmeisesti neppari on tarkoitettu helpottamaan hihnan päähän tarttumista ja pujottamista, mutta toisin on käytännössä. Vapaaehtoinen reittimaksu kerätään yksityisiltä moottorikelkkareittikartan yhteydessä. Esimerkiksi polven eturistisiteen korjaaminen maksaa toista tuhatta euroa ja raskas ja myös raaka kuntoutus kestää puolisen vuotta
Junnuissa länsinaapurin Petter Nårsa otti ja vei molempien erien voiton näytöstyyliin. Suomenmestaruusjahdin aloittivat Sport- ja Juniorluokat. Toisessa erässä Karjalainen löysi keinot ohitukseen ja sai pidettyä Jaakolan takanaan. Testin tätä mieltä -osassa on varmaankin yksi MK-lehden legendaarisimmista kommenteista. Koko seitsemän ja puoli minuuttia oli Lehtisalon ja Lundbergin hurjaa kisaa, voitto kirjattiin Lehtisalolle noin puolen sekunnin erolla. Hän muisteli myös että vuosina 1993 ja 1994 jääja lumitilanne oli niin huono, että safarin lähtöpaikka piti siirtää muutama kymmenen kilometriä pohjoiseen Viitailan kylään, eli on näitä heikkoja kelejä ollut ennenkin. Lars Lundberg ajoi kärjessä huimaa kyytiä karkuun, mutta väsyi nopeasti ja Ville-Marko Koivistokin nousi ohi kakkospaikalle. Kun SM-sarjat ovat avoimia, tuli kumpaankin luokkaan mukaan kovia haastajia Ruotsista. Sarjan kärkeen neljän ajetun erän jälkeen siirtyi kuitenkin nelos- ja kolmossijat ajanut Sotkamon Eetu Karjalainen 80:n pisteen turvin. Uurtion pronssisijaa kärkkyy puolestaan Ylä-Savon Mikko Nissinen vain neljän pisteen erolla. Samassa jutussa on kuva kautta aikojen ensimmäisestä X-games -kisan Snowcrossista ja korkeimmalla palkintopallilla seisoo muuan Toni Haikonen!
12 MK
www.mk-lehti.fi. Avauserän aluksi kuitenkin näytti siltä, että tässäkin luokassa edetään ruotsalaiskomennossa. Näin he tasasivat keskenään päivän pistesaldon kakkospaikan lukemin 42. Älkää yrittäkö samaa kotona!
Delene Dippel - 55 metriä ilmaa moottorikelkalla.
MK-lehti 10-vuotta sitten
MK-lehti 2/98 esitteli ensimmäisenä Suomessa tulevan kauden kelkkamalleja, kuten tämäkin numero. Alle 16-vuotiaiden kamppailussa oli avauskisan tapaan ruotsalaisjuhlat. Rovaniemen Kalle Jaakola hengittää niskaan vain kahden pisteen päässä, toinen sotkamolainen, Olli Uurtio on kymmenen pistettä Jaakolaa perässä. Pro-luokan kolmas oli Polaris-pilotti Gabe Bunke. Sebastian Asp täydensi länsinaapurin menestyksen ollen kahdesti toinen. Safarin johtaja Pekka Eloranta kertoi jutussa edellisen osallistujaennätyksen olleen 114 kelkkailijaa vuonna 1991. Sarjan avaus kisattiin helmikuun puolivälissä Garrisonissa Minnesotassa.
82 metrin loikka lähtee näin!
Uutisia & uutuuksia
· Snowcrossin SM-kausi avattiin Sotkamossa CrossCountry Rommakon radalla unelma-olosuhteissa. Kyseessä oli Monster Energy/Slednecks -näytösturneen osa Canterbury Parkissa Minnesotassa. Kauden avauksen molemmat erät voittanut Petter Nårsa ei Pellossa kisannut, mutta Mikael Johansson tuli ja voitti molemmat erät. Sarjassa ajetaan kaikkiaan kolme kisaa. Kolmanneksi kerkesi Ross Erdman Ski-Doolla. - Mutkissa tuntui että se kaatuu, mutta onneksi ei kaatunutkaan, sanaili Joni 8 v. Osallistujia oli ennätysmäärä, sillä peräti 173 kelkkaa starttasi matkaan Hotelli Tallukan pihalta Vääksystä. Lehdessä oli myös testi Ski-Doon lasten kelkasta ja testaajina pikkuäijät Joni ja Riiko. Janne Tapio kirjoittaa omassa jutussaan Amerikan valloituksesta ja sen päättymisestä polvivammaan. Janne Jurvelin antoi muille vaka-
Moottorikelkkojen pituushypyn maailmanennätys on nyt 82 metriä
Polariksen IQ RR-malleilla ajavat "stuntit" Paul Thacker ja Delene Dippel pistivät helmikuun puolivälissä kelkkojen pituushypyn ennätykset uusiksi. Pro Open-luokassa Dick oli kovana vieden voiton Eckren nenän edestä. Sportissa päivän tuplavoittoon ajoi Ville Lehtisalo. Yamahan uutuuksia olivat kolmireikäinen, kolmella pakoputkella terästetty SRX 700 ja uuden tulemisen tehnyt Phazer. Kotiradallaan kisannut Eetu Karjalainen teki avauserässä hurjasti töitä ohittaakseen kakkospaikalla painelleen Rovaniemen moottorikerhon Kalle Jaakolan, napapiirin poika piti pintansa ruutulipulle asti. Jo aiempaakin ennätystä hallussaan pitänyt Thacker latasi ramppiin 132 km/h viisarissa ja leiskautti alastuloon 82 metrin päässä. Thackerin naispuolinen kollega Dippel taas heitti ilmat, jotka riittivät 55 metrin leiskaukseen. Toimittaja Pirkko Arstila toivoi artikkelissaan naisnäkökulmaa kelkkailuun ja totesi omista kokemuksistaan, että miehet rakastavat vauhtia ja ääntä ja siksi kelkoissa onkin kamala ääni! Päätoimittaja Helminen kertoi kokemuksiaan Suomen eteläisimmästä safarista, joka ajettiin Asikkalassa. Toinen erä jouduttiin keskeyttämään kilpailijan loukkaantumisen vuoksi ennen aikojaan, mutta koska ajoaikaa oli käytetty juuri yli puolet, jäivät tulokset voimaan. 10 vuotta sitten tehtiin myös suomalaista urheiluhistoriaa. Catin ZR-mallisto oli tuolloin kovaa valuuttaa, kuten myös Polariksen XTRA-10 alustalla ja Foxin iskareilla varustetut XC 500 ja 600. · Rommakon kisapäivän huikeinta vauhtia nähtiin kansallisessa Pro Open luokan kisassa. Poikkinainti-snowcrossissa ajettiin Junior-luokan kauden toinen SM-kisa. Safaritoiminta sen sijaan alkaa olla melkein historiaa ja Asikkalassa ei tapahtumaa ole pidetty vuosiin ja muualla maassakaan niitä ei liiemmin järjestetä. Rommakon uusittu rata osoitti toimivuutensa, leveä ja takuulla sekä teknisesti että fyysisesti haasteellinen baana seuloi jyvät akanoista jokaisessa luokassa. Mikko Nissinen ja Olli Uurtio puolestaan pistivät yhtä sopuisasti tasan nelosja viitossijat. Historia-sarjassa Eerik Ahmasalo muisteli Lynxin ensimmäistä urheilukelkkaa, 85-mallin GLS-3300. Lehdessä oli myös artikkeli Lynxin 30-vuotisesta taipaleesta ja nythän sitä on tullut jo 10 vuotta lisää. VARIAATTORI
...sivuluisuja
kitaistelusta. Ski-Doo taas esitteli kokonaan uusitun MX Z 600-mallin
Vaikeuksistaan huolimatta mies päästeli molempien erien kakkoseksi. Sarjan hinta on 93 euroa
...sivuluisuja
van myrskyvaroituksen Pro Stockin SMavaukseen. Toisessa erässä nähtiin alussa jopa kilvanajoakin ykköspaikalla. Pehmustettu ja ilmastoitu vuori tarjoaa hyvän istuvuuden ja se voidaan irroittaa pesua varten Vaihtoehtoinen kiinnitys ulkoiseen rintapanssariin tai säädettävät kiinnityshihnat, joilla tuki sidotaan ylävartaloon. Vauhtinsa perusteella Tomi Ahmasalon resurssit olisivat ehkä riittäneet Korsumäen haastamiseenkin, mutta onnettomat erien alut pilasivat hänen mahdollisuutensa. Maailman snowcross-pääkaupunkiin matkasi myös nelos- ja viitossija Aki Pihlajan ja Janne Muotkan toimesta. Neljäntenä startannut Jurvelin otti kuitekin tämän jälkeen omansa. Pellon Poikkinainti-snowcrossin avauspäivän kansallisissa kisoissa parasta kyytiä piti yllä MM-sarjaan valmistautuva Niko Korsumäki. Fredrik Hertén otti startin nimiinsä muttaJurvelin nousi kärkeen jo ensimmäisellä täydellä ratakierroksella. Syvässä lumessa surffaamisen lisäksi Boondockers-ryhmä heittelee hienoja satakasikymppisiä lumipenkoista ja kaiken kokoisia droppeja. Puuteria pätkässä riittää, sillä ennätysviikon aikana Kalliovuorilla satoi valkoista ainetta peräti 2,5 metriä. Kyseisissä kelkoissa on valmis johtosarja peruutusvaloa varten. Sen katsominen paljastaa myös sen miksi pitkämattoiset ja tehokkaat vuoristokelkat ovat niin suosituja tietyssä osassa PohjoisAmerikkaa. Ensimmäisen lähtö ei ollut ihan nappisuoritus, toisessa Ahmasalo ehti kyllä lähtömutkasta ulos kärkiryhmässä, mutta jo seuraavassa tuloksena oli kolarointia ja kaatuminen. Valosarjaa myyvät Lynx-jälleenmyyjät. Valo on asennettavissa vuosikerran 2008 Yeti-malleihin. Lunta ei rinteessä ole kuin nimeksi ja paikka on sama, jossa legendaarista moottoripyörien Widowmaker-kisaa on ajettu jo kolmekymmentä vuotta. Boondockers 4 on piristävä, reilu 30-minuuttinen, poikkeus rämistelyleffoista. Vaikka molempien erien startit kirjattiin Niko Korsumäen nimiin, tuli kymmenennen sijan paikkeilta liikkeelle lähtenyt Jurvelin molemmissa takaa kovaa voittoihin. Mies takoi Pro Open -luokan molemmissa erissä kasaan lähes täydellisen suorituksen, vain toisessa erässä Fredrik Hertén ehti pitää alussa ykkössijaa hetken. Musiikki on suurelta osalta hiukan rauhallisempaa rockia ja ne yleensä pakolliset ylipitkät hypyt, voltit ja puihin osumiset puuttuvat kokonaan. Tässä väännössä Juha Välikangas kukisti toisen rovaniemeläisnuorukaisen, Ville Ylianttilan 160:n tuhannesosasekunnin erolla. Kateeksi käy ainakin näissä tämän vuotisissa eteläisen Suomen kinoksissa. Välikangas täydensi päivänsä toisella kakkossijalla, Janne Muotka ehti maaliin kolmantena. · Janne Jurvelinin suoritus snowcrossin Pro Stock-luokan SM-kauden avauksessa Pellon radalla oli täydellinen. Arvio: 5555 Myynti: Level11 Oy
www.mk-lehti.fi
MK 13. Sidehilling on koko ryhmällä hallussa ja kelkkaa viedään monenlaisessa kulmassa vuoria ylös-alas. Ensimmäisen erän Jurvelin hoiteli näytöstyyliin. Peruutusvalosta on apua pimeissä oloissa, siis esimerkiksi Pohjoismaissa talvella, kelkkaansa paljon tarvitseville. Peruutusvalo Yeteihin
Yeti-malliston lisävarustevalikoima kasvaa peruutusvalon verran. Tietysti laitteet karkaavat silloin tällöin käsistä ja kelkat pyörivät alas jyrkänteitä levittäen muovinpaloja ympäriinsä, mutta epäonnistumisilla ja haljenneilla huulilla ei mässäillä. Pakollinen kylähullu leffasta löytyy, mutta todellisuudessa Dan Davidoff alias The Krazy Kanadian on taitava kuski, joka kuvauksissa kuitenkin törttöilee ja hakeutuu tahallaan kelkkansa kanssa vaikeuksiin. Pro Openin avauserässä Korsumäki sen sijaan vei joukkoa jo lähtösuoralta alkaen. Juha Välikangas irtosi viivalta nopeiten ja vei joukkoa neljä kierrosta. Toisessa meno hyytyi jo toisella kierroksella keskeytykseen johdosta. Ruutulipulle tultaessa Jurvelin ehti katsella kaikessa rauhassa tiukkaa loppukirikamppailua kakkospaikasta. Länsirannikon mies Hertén oli neljäs ennen Kerimäen Jonne Tynkkystä.
EVS RC EVOLUTION -niskatuki
EVS RC EVOLUTION on uudenlainen niskatuki, joka on rakenteeltaan yksinkertainen, kevyt ja mukava käyttää, turvallisuus- ja säätominaisuuksissa kuitenkaan tinkimättä. Ergonomisesti muotoillussa kaulusosassa on helppokäyttöinen ja varma koukkukiinnitys sekä korkeudensäätö. Valo syttyy automaattisesti peruutusvaihteen kytkeydyttyä. Erittäin hyvin kuvattu ja editoitu filmi poikkeaa massasta letkeydellään. Ehkä kaikkein kovinta kisavauhtia piti kuitenkin yllä Viktor Hertén, mutta miehellä oli ongelmia molemmissa erissä. Mies kelkkaili aika-ajossa pohja-ajan ja jatkoi voittamalla molemmat kisaerät. Lähes Jurvelinin vauhtiin aika-ajossa ehtineen Tomi Ahmasalon päivä oli sysimusta, tuloksena kaksi keskeytystä eli näin pistesaldona tasan nolla pistettä. Kestävä, ilmastointikanavilla varustettu komposiittirunko jakaa paineen tasaisesti selkään ja olkapäihin, vähentäen näin myös solisluuvammojen riskiä. Viisi värivaihtoehtoa: Musta, valkoinen, sininen, punainen ja pinkki Hinta: 199 e Lisätietoja: All Right Europe Oy www.allrightmx.eu
VIDIOOTTI
Dan Gardinerin ohjaama Boondockers on ehtinyt neljänteen osaan. Extroista löytyy pätkä Widowmaker-mäkikisasta, jossa suurin osa ei pääse puolta väliä pidemmälle ja seuraukset ovat arvattavissa, koska rinne on todella jyrkkä. Tämän jälkeen johtomarginaali kasvoikin nopeasti. Ensimmäisen alkupuolella hän putosi kympin tuntumaan, mutta nousi huikealla ajolla kolmanneksi. Leffa on kuvattu 2006-2007 -talvena Coloradossa, Utahissa, Idahossa, Nevadassa ja Kanadassa
Hankeen,
MARS
16 MK
MARS!
www.mk-lehti.fi
Vertailussa...
18 MK
www.mk-lehti.fi
SkiDoon Pilot-sukset eivät edusta alan parhaimmistoa ja siksi olisikin mukava koettaa kelkkaa esimerkiksi kovaan maineeseen päässeillä SLP Powder Prosuksilla. Yamaha menee suorat vakaasti ja sen moottorissa on samanlaista paukkua kuin Ski-Doon voimalaitoksessa. Keskimittainen ja isompikin kuski ajaa Polarista ryhdikkäästi seisten. Kapean kelkan ajaminen on todella kevyttä ja helppoa. Ski-Doon maton kumiseos on kova, mistä johtuen maton harjat eivät taitu. Pientä miinusta Cat saa voimansiirtoperäisistä ongelmista. Pelit on tehty puuteriin ja sinnepä teki meilläkin mieli. Maton pito on pakkasen kovettamalla polanteella ja hangessakin lähinnä uskomaton. Tätä pumppausta seuraava kaasun painallus ei aina tuota toivottua lopputulosta. Toisaalta, vakiosuksia ei voi kamalasti moittia, sillä maton kova vetopito selittää ison osan puskemisesta. Polariksen osakkeita parantavat sukset, jotka tarjoavat johdonmukaisen ohjaustuntuman. Onneksi Kittilästä löytyi pätevä kyläseppä, joka taikoi vanhoista japanialaisvalmisteisen moottorikelkan liukurungoista uudet erektiotangot. Kelkalla on taipumus mennä mutkat kiemurrellen. Ski-Doo puskee mutkissa jonkin verran, vaikka kelkassa oli suksipainetta selvästi enemmän kuin muissa. M8 Sno Pron käsiteltävyys on loistava ja etenemiskyky myös. Se soveltuu istuen ajoon, mutta kyllä tällaista peliä viedään voittopuolisesti seisten. Polariksen ajomukavuuden kulmakiviä ovat hyvin muotoiltu penkki ja oikealla korkeudella oleva ohjaustanko. Tällaisia ovat ne erikoistilanteet, joissa kierrokset joudutaan esimerkiksi puita kierreltäessä laskemaan hetkellisesti tyhjäkäynnin tienoille. Moitetta kelkka saa jo reittiajossakin liian matalasta stongasta. Ski-Doo on reitillä napakka peli ja sen kiukkuinen pata helpottaa patikossa ajamista. Cat lähtee kaarroksiin ja taittuu side hillingiin kuin ajatuksen voimalla. www.mk-lehti.fi
MK 19
Vuoristokelkalla reitillä vedettäessä tosin täytyy aina muistaa, että pitkiä, vahvistamattomia liukurunkoja ei ole tehty patikkopommitukseen ja siksi niiden käyttöikä voi jäädä lyhyeksi, jos kelkalla lasketaan kuin 600-kuutioisella sportilla. Oli tai ei, on ohjauksessa edelleen parantamista.
Asiaa!!
Mutta kukapa vuoristokelkkojen reittiominaisuuksista olisi kiinnostunut. Ski-Doon osalta testi ei alkanut kovinkaan vahvasti. Hassua, että lyhytmattoisia IQ Polariksia on moitiskeltu ohjauksen raskaudesta, mutta RMK ei moista
moitetta ansaitse. Polaris ei reitillä juuri urheilukelkkaa häpeä. Arctic Cat M8 Sno Pro on kovassa maineessa, eikä sen maineelle tee ollenkaan hallaa se seikka, että maailman kovimpiin jokapaikanmenijöihin lukeutuva Chris Burandt käyttää M-sarjalaista työkalunaan. Se, että etu- ja takapukkia ei ole mekaanisesti kytketty, lisää tunnetta alustan pitkäjoustoisuudesta. Kiihdytyksissä sukset nousevat reilusti, muttei ylenpalttisesti, joten pito kiihdytyksissä on hyvä. Jousitus on mukavan herkkä, joskin paluuvaimennusta reittiajossa kaipaisi hieman enemmän, sillä Polariksella on pienoinen taipumus pomppia pateista. Sen kuomussa ja sivuposkissa ei ole mitään mikä haittaisi kelkan viemistä todella kovissa kallistuksissa. Penkki saattaa olla todellisessa mountain-ajossa aavistuksen korkea, mutta yleiskäyttöä ajatellen se on toimiva. Ensimmäisen reissun loppuvaiheessa alustasta katkesivat takapukin reaktiotangot hajottaen toisen takakääntöpyörän. Pakkaslumessakin tulee tilanteita, joissa kone tuntuu puutuvan. Arctic Cat on todella solakka ja virtaviivainen. Sen tiedämme, että 800-kuutioisessa EFIruokitussa Suzukissa on paukkua, joten. Kelkka on helppo vetää pienessä laineessakin, mutta mutkissa ja etenkin hieman monttuisissa sellaisissa ohjauksen äkkiottoisuus häiritsee. Emme tiedä, oliko kelkkaan tehty samoja muutoksia, mitä lyhytmattoisiin on tehty. Lyhyesti sanoen vuoristo-Catissa ei ole liian matalan ohjaustangon lisäksi mitään, mikä haittaisi ilottelua umpihangessa. Polariksen alusta ei ole kytketty, joten alusta siirtää tehokkaasti painoa. M-sarjalaiset on tehty vain ja ainoastaan vuoristokelkoiksi. Kelkkojen suunnittelun painopistealueet on helppo huomata, kun lähtee puuteriin. RMK omaa vuoristokelkoille tyypilliseen tapaan taipumuksen kallisteluun, mutta muutoin ajaminen on helppoa ja letkeää
Polaris rankattiin kaikkinensa testin helpoimmaksi ajopeliksi. Liukurunkojen sisäpuolella olevien vetopyörien ansiosta Polariksen kallistelusta puuttuu kulmikkuus, mikä omalta osaltaan helpottaa elämistä ja kelkalla ajamista. Vertailussa...
moottorin voimanpuutteesta puutuminen ei missään tapauksessa voi johtua. Voimansiirto toimii hienosti ja koneessa on kivasti paukkua, joskin viime vuonna testissä ollut SLP:n putkellä piristetty RMK oli tuntuvasti hereämpi. Se johtuu pisteytyksen laaja-alaisuudesta ja kommenteissa taas painottuvat kelkkojen syvän lumen ominaisuudet.
pisessa muutenkin. Ski-Doo vaatii miestä ajajakseen. Ski-Doon kallistaminen vaatii rajua. Arctic Catin astinlaudat ovat jämäkät ja karhennukset ovat kokonaisuudes-
saan hyvät, joten tohveli saa hyvän otteen. Testipelimme on esisarjan laite, joten voi olla, että tuotantopelissä on pieniä eroja. Polariksen telaston takakääntöpyörät on sijoitettu liukurunkojen väliin, mistä johtuen telamaton kulmat pääsevät kovalla alustalla kallistettaessa hieman taipumaan. Harvoja ovat ne erikoistilanteet, joissa kovalla alustalla ajetaan korva maassa, mutta toisinaan semmoinenkin vastaan tulee (ainakin keväällä koeajoartikkeleihin kuvia otettaessa). Kelkka on ehkä aavistuksen kankeampi kuin Cat, mutta parempi tangon korkeus tekee ajoasennosta paremman. Sen tiedämme, että ainakin takapukin reaktiotangot eivät ole aivan samanlaiset kuin tässä yksilössä. Kelkka on äärimmäisen ärjy laite, ja sen ajamisessa on läsnä vahva taltuttamisen meininki. Hyvät ovat myös Polaris RMK:n astimet. Ja hyvää on Polariksen käytös umSki-Doo Summit 800 X 10 10 9 8 37 Yamaha FX Nytro MTX ER 9 9 8 9 35
Arvostelupisteet
MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Kytkin Melu Yhteensä RUNKORAKENNE / OHJAUS Ohjaus / suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys reitillä Etujousitus Takajousitus Käsiteltävyys umpihangessa Etenemiskyky Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Satula Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Kuomu / tuulilasi Ajovalot Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä
Arctic Cat M8 Polaris Dragon SnoPro RMK 700 CFI 8 8 8 9 33 8 8 9 9 34
8 8 8 8 8 10 9 9 68
9 8 8 9 8 10 9 8 69
9 7 9 9 8 8 10 10 70
8 7 8 8 9 9 9 7 65
9 8 9 8 8 9 9 8 8 76 177
10 9 9 8 8 9 9 8 9 79 182
9 7 9 9 9 7 8 8 7 73 180
9 9 9 9 8 8 8 9 9 78 178
20 MK
www.mk-lehti.fi
Artikkelin tätä mieltä -kommenteissa osa testaajista rankkaa kelkat eri järjestykseen, kuin pisteytyksessä. Ajo-ominaisuuksien onnistuneisuus on helppoa todeta niin jängällä surffatessa kuin metsäistä erikoiskoetta ylös rymytessä. Polle taittuu Catin tapaan helposti kaarroksiin ja nopeat suunnanmuutokset eivät tuota kelkalle ongelmia. Polariksen käsiteltävyyttä voi luonnehtia loistavaksi. Vaikka kelkka onkin herkkä reagoimaan kuljettajan liikkeisiin, on sen käytös rauhallista kaikissa tilanteissa
Leveämattoinen Ski-Doo on hiukan kankea käsitellä umpisessa ja alustan säädöt on tehty ehkä liikaakin reittiajoa silmällä pitäen.
Catin alusta on tehty melkein täysin umpisen ajamisen ehdoilla. Reitillä se yllätti jopa hyvillä ominaisuuksilla patikossakin.
Polariksen alusta on herkkäliikkeinen ja paluuvaimennusta on vähänlaisesti. Siksi matto seuraa maastoa hyvin umpisessa, mutta pompottaa hiukan reitillä. Samasta syystä etupukin iskarista loppuvat ominaisuudet reittiajossa.
Yamahan alusta toimii Polariksen tapaan hyvin niin reitillä kuin umpisessa. Se pohjaakin helposti ja maton kohtauskulma on lyhyen etupukin ansiosta loiva. Silti iskarit eivät pohjaa reitilläkään liian helposti, joten kelkka soveltuu loistavasti kaikentyyppiseen ajoon.
www.mk-lehti.fi
Vertailussa...
Leveät, karheat, ilmavat ja siten hyvin lunta poistavat astinlaudat löytyvät nykyään jokaisen merkin vuoristomallista.
kaasunkäyttöä ja voimakasta riuhtaisua. Arctic Cat on puhdasverinen ummenajokas ja siksi se ei ehkä ole kaikkien mieleen reitillä. Jo tämmöisenään Yamaha on hieno peli.q. Painavana se
vaatii hieman enemmän voimankäyttöä kuin Arctic Cat tai Polaris, mutta silti se on Ski-Doota keveämpi kallisteltava. Kerrassaan hieno peli omalla alallaan. Säätötoimenpiteillä ja suksien vaihdolla Ski-Doo parantuu varmasti. Harmi, että vaativimmat erikoiskokeet jäivät Yamahalta väliin, sillä kelkka saapui testiin päivän myöhässä. Odotamme Snow Shootia ja mahdollisuutta päästä ajamaan paremmin tikissä olevalla yksilöllä. Kallistuksessa vastaan haraa muiden kelkkojen mattoa noin 25 milliä leveämpi kumivalmiste. Yamaha on pohjimmiltaan helppo ajettava umpisessa. Pienillä muutoksilla se on lähes täydellinen umpihangentaltuttuja. Kelkka on hyvä ajaa useimmissa ajotilanteissa, ja kun sen kanssa pääsee sinuiksi hangessa, alkaa eteneminen käydä kuin leikki. Ominaisuus tekee etenkin kaverin jäljessä ajamisen hankalaksi. Maton pito on omaa luokkaansa ja ruudikas kone potkaisee kelkan liikkeelle epätoivoisistakin tilanteista. Kelkka tuntuu punnertavan paikasta kuin paikasta pitävän maton ja ruudikkaan koneen avittamana. Vaikka Ski-Doo vaatiikin poikapainissa omaksuttujen otteiden kierrätystyyppistä hyväksikäyttöä, on sen etenemiskyky uskomaton. Ski-Doo REV XP oli prototyyppi, joten sen säädöissä saattaa olla eroa tuotantopeliin. Hangessa tilanne muuttuu, sillä Cat on kissamaisen notkea käänneltävä. Summit XP:n kovan menekin takia BRP:llä ei ollut laittaa testiin muuta kuin prototyyppi, mikä luonnollisesti oli ikävä juttu. Yamaha Nytro MTX on hienostunut nelari tähän ronskien pelien luokkaan. Myös kulmikas kytkimen toiminta hieman hankaloittaa ajamista, muttei kuitenkaan dramaattisesti. Yamahan etenemiskyky on ok. Yamaha jakaa mielipiteitä. Vuoristoajossa jokainen kilo on liikaa ja siksi soisi, että Yamaha saisi vuoltua Nytrosta jonkun kilon pois, mutta tietysti niin, että kelkan luotettavuus ei muutoksista kärsisi. Etenemiskyky on Ski-Doon vahvuus. Yhtä mieltä ollaan siitä, että koneessa on paukkua mukavasti, mutta käsiteltävyydestä väitellään. Tästä syystä emme pysty aivan varmasti sanomaan, selvittääkö Nytro MTX kaikki samat paikat kuin muu porukka.
Yhteenveto
Kovasti on sekalainen tämä seurakunta, totesimme testin kuluessa useaan otteeseen. Kelkka kyllä kallistuu, mutta sen vieminen viistorinteessä ei ole likimainkaan yhtä helppoa kuin Arctic Catin tai Polariksen ohjastaminen. Toisaalta kelkalla tuntuu olevan taipumus upottaa keulaansa kaarteissa samalla tavalla kuin viimevuotinen Summit X-RS teki. Polaris on yleishyvä ja siksi tämän varsin epämuodollisen testin voittaja.
Paino täydellä tankilla kg 260,4 269 237,2 290,8 Paino tyhjällä tankilla kg 228 236 207,2 269,8
PAINOT
Arctic Cat M8 SnoPro Polaris Dragon RMK 700 CFI Ski-Doo Summit 800 X Yamaha FX Nytro MTX ER
Polttoainetankin tilavuus L 43,1 43,5 40 28
22 MK
www.mk-lehti.fi
Kelkka selviytyy kiitettävästi umpihangessa, eikä sen käsiteltävyys jätä paljoakaan toivomisen varaa. Arctic Catin ja Polariksen taustalla löytyy ehkä jotakin yhteistä filosofiaa, mutta muutoin kelkat ovat hyvin erilaisista puulaaduista nikkaroituja. Yamahan leveä suksi ei ole kaikkien mieleen; joidenkin mielestä sillä on taipumus haukata kallistettaessa siihen malliin, että ajamiseen tulee ylimääräistä vaikeuskerrointa. Ajamisen haasteellisuus johtuu kelkan kankeudesta. Kelkan pystyy pysäyttämään vaikka nokka ylämäkeen ilman pelkoa kaivamistalkoista
Raskaskeulaisuuden tuntu pitäisi saada pois ja samalla kertaa myös kelkan taipumus työntää keulaa kinokseen kallistuksissa. Se painii vuoristokelkkana hieman eri sarjassa kuin Cat tai Polaris, mutta yleiskelkkana se on tämän vertailun parhaimmistoa. Ski-Doo ansaitsee ruusut etenemiskyvystään, sillä tuntui, että kelkka punnertaa itsensä todella surkeista tilanteista omin avuin eteenpäin. Parasta Yamahassa on ruudikas nelaripata ärjyine soundeineen. Pitäisikö etupukkia saada enemmän ulos tai vastaavasti perää hieman matalammalla, jotta kelkka ei enää olisi niin vahvasti nenällään. jousto 233 mm ACT M-series, Fox Zero Pro / Fox Float-kaasuisk. Arctic Cat M8 Sno Pro on listallani kakkonen. jousto 457 mm Hydraulinen levy 118 cm 330 cm 99-104 cm 43,5 L Digital CDI 12.990,-
Polaris Dragon RMK 700CFI
Tekniset tiedot
Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. Ski-Doo REV XP vaatii vielä kehittelyä. APV-pakoaukonsäätimet 142 hv 794 cc Akuton EFI Arctic / Arctic Roller Cam 38 x 388 / 5,7 cm AWS VI A-tukivarret, Fox Float-kaasuisk. Nytro on niitä kelkkoja, joihin on helppo ihastua. Kelkan vahvuus on onnistuneessa kokonaisuudessa. Polariksen etenemiskyky on hyvä ja käsiteltävyys huippuluokkaa. Etenemiskyky on ok ja käsiteltävyys samoin. Kallistuakseen Yamaha tarvitsee pikkuisen kovemman riuhtaisun kuin AC ja Polaris, mutta varsin vähällä pakotuksella kelkka taipuu kuskin tahtoon. Vertailussa...
24 MK
Tätä mieltä
Joni Launonen Polaris Dragon RMK 700 on listallani selvä ykkönen. läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet 140 hv 700 cc CFI-4 P-85 / LWT Team 38 x 394 / 6,1 cm IQ RMK, Walker Evans Air jousto 229 mm RMK, Walker Evans Air jousto 394 mm Hydraulinen levy 118 cm 328 cm 99-104 cm 43,5 L Digital CDI 11.990,-
www.mk-lehti.fi. Pikkuisen korkeampi stonga, niin johan olisi ämmäläinen entistä parempi. Yamaha Nytro MTX on Polariksen ohella todellinen jokapaikanhöylä. Se on kompromissiton syvänlumenkulkija, jonka käsiteltävyys hangessa on lähinnä uskomaton. Jostakin syystä Pollen 700kuutioinen pata toimii tuntuvasti paremmin kuin ajamani 100 kuutioita pienemmät CFI-moottorit. Kelkkaa on kevyt ja helppo viedä kinoksessa ja siksi siihen on helppo ihastua. IQ-formaatti toimii tässä paketissa varsin mainiosti. Loistava etenemiskyky kompensoi hieman raskasta käsiteltävyyttä.
Arctic Cat M8 Sno Pro
Tekniset tiedot
Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Suzuki, 2-syl., 2T, nestejäähd. Kelkassa on kyllä ainesta, mutta ainakin protomalli kärsi turhista luotettavuusongelmista (reaktiotangot ja takakääntöpyörät) ja kankeasta käsiteltävyydestä. Se ei ole testin tehokkain laite eikä se umpisessa ole ehkä aivan yhtä herkkä kuin M8, mutta kokonaisuutena se on kelkka, joka toimii kaikissa ajotilanteissa erittäin hyvin. Kelkka on melko hyvä reitillä, vaikka ohjaus hieman tuikkiikin
150 hv 799,5 cc 2 x Mikuni TM40 HDT TRA 7 / QRS Roller 41 x 391 / 5,7 cm REV XP, HPG T/A-alu jousto 229 mm SC-5M, HP-kaasu, T/A Alu, jousto 381 mm Hydraulinen levy 116- 120 cm 331 cm 114-118 cm säädettävä 40 L ND-Megatec, digit. Parhaimman kelkan valinnassa minulla oli kaksi vaihtoehtoa, Polaris ja Catti. Myös tuulilasissa olisi toivomisen varaa. Matala penkki helpottaa kuitenkin umpisessa ajoa, koska penkin yli on helppo hyppiä astinlaudalta toiselle. Koneessa tuntuu olevan hyvin tehoja ja suojaava tuulilasi on hyvä mukavuusvaruste. alu., jousto 216 mm ProMountain, kaasuemulsio jousto 356 mm Hydraulinen jäähdytetty levy 122 cm 324 cm 98 cm 28 L Digitaalinen T.C.I./TPS 13.290,-
www.mk-lehti.fi
MK 25. Antti Mikkola Vuoristokelkkatesti on yksi vuoden mukavimmista tapahtumista. Polariksen ajoasento istualtaan on parempi kuin Catin. Tänä vuonna parin päivän rupeama oli yhtä kuin pakkasta, aurinkoa, lunta ja neljä tehokasta vuoristokelkkaa. Catin ohjaus on kevyt ja kelkkaa pystyykin umpisessa ohjamaan melkein varpaita nostelemalla. Pollen tuulilasi
saa myös kiitosta. Ajoasento Jammussa on seisten ja istualtaan ajetta-
essa ihan ok, mutta ohjaus on hieman turhan raskas. Yamahassa moottori puhuttelee, mutta muuten kelkka vaatii opettelua niin reitillä kuin umpisessa ajettaessa. läppävent. Kun Cattiin saisi ohjaustangon jokusen sentin korkeammalle, niin ajoasento seisten olisi lähes täydellinen. Reitillä Jammu nostaa suksea todella helposti, kun taas umpisessa ajettaessa kelkkaa pitää ohjata reilulla painon siirrolla ja kaasulla. Ajoasento Ski-Doossa on hyvä, ajettiin sitten istualtaan tai seisten. Jos pitäisi valita kelkka jolla ajellaan muuallakin kuin umpisessa, niin silloin valintani olisi Polaris. Jammun tavoin Ski-Doota pitää ajaa umpisessa todella aggressiivisesti jos tahtoo päästä haluttuun paikkaan. Ski-Doosta jäi päälimmäisenä mieleen jäykkä ohjaus ja tehokas moottori. Tällä kertaa kelkkojen ominaisuuksissa oli aika kova hajonta. Ski-Doo olikin testin ainoa kelkka jonka maton harjat eivät taipuneet. 13.800,-
Yamaha FX Nytro MTX ER
Tekniset tiedot
Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Yamaha, 3-syl., 4-T, nestejäähd., rivimoottori 130 hv 973 cc 3 x Keihin 41 mm YVXC 38 x 388 / 5,7 cm Kaksoiskolmiotuki erillisjousitus, SOQI-kaasuisk. Tuulilasi oli ainakin testikelkassa täysin mitäänsanomaton.q
Ski-Doo Summit 800 X
Tekniset tiedot
Moottori: Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax 797R PowerTEK, 2-syl., 2T, nestejäähd. Arctic Catin ajoasento istualtaan vaatii totuttelua, johtuen matalasta penkistä. Tosin Ski-Doolla ei ole ihan niin nuukaa mistä sinne menee, sillä matto puree porukan parhaiten. Pollea on helppo viedä umpisessa ja seisten ajettaessa ajoasento on porukan parhain. Myös astinlaudat tuntuvat todella hyviltä. Koneessa saisi olla hieman enemmän terävyyttä, varsinkin kun ajetaan vaativissa oloissa ja syvässä kinoksessa
Parivertailussa
Lynx Rave 550 ja Ski-Doo MXZ 550 X
MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN, JONI LAUNONEN JA OSSI SINISILTA
Haastoimme Lynx Rave 550:n ja Ski-Doo MXZ 550 X:n jäsentenvälisiin. Onko legendaarinen REV edelleen luokkansa kovin vai viekö uusiutunut rovaniemeläinen voiton?
Jäsenten
26 MK
www.mk-lehti.fi. Voittoon tarvitaan ylivertaiset ominaisuudet niin rennossa reittiajossa kuin hikijumpassakin
Ski-Doolla lienee pelätty, että REV olisi liian täydellinen, jos sen istuin olisi kunnollinen. Kelkoista löytyi eroja jopa siinä määrin, että niiden sukulaisuussuhdetta oli hetkittäin vaikea uskoa todeksi. Mainittakoon tässä kohtaa, että parivertailun sijaan tämän testin piti alun perin olla vertailu, jossa olisi mukana Arctic Cat 570 Sno Pro, mutta jäimme ilman Cattia siitä syystä, että sisäänajossa ollut testikelkka oli kuulemma kohdannut väärään paikkaan kasvaneen puun. Se on melko
MK 27. Nestejäähdytteisten muuttuessa REV XP-malleiksi 550 pysyi perinteisenä REV-mallina. L
väliset
www.mk-lehti.fi
ynx Rave 550 uudistui tälle kaudelle lähes kokonaan. Ski-Doo MXZ 550 X on säilynyt melkein ennallaan. Otimme Lynxin ja Ski-Doon vertailuun selvitelläksemme niiden eroja paitsi erittäin urheilullisessa ajossa, myös rennossa vapaa-ajan käytössä. Tämän kohtalokkaan kohtaamisen vuoksi Arctic Cat oli saamiemme tietojen mukaan hieman lyhentynyt ja oli siksi estynyt ottamaan osaa tähän taistoon. Niinpä myös pikku-Rave sai täksi kaudeksi polyeteenistä puristetut kuomut ja aikaisempaa pidemmän akselivälin. Kehitystyössä hyödynnettiin niitä oppeja, joilla RE-mallista tuli kauden 2007 myydyin urheilukelkka ja samalla Lynxin myydyin kelkka yhden kauden aikana. Kaudella 2003 kelkkamaailmaa järisyttänyt formaatti on edelleen voimissaan ja kelkalla on vieläkin kosolti ystäviä. Lisäksi kuskia siirrettiin eteenpäin ja samoin kävi ohjauspylväälle, joka siirtyi 100 milliä lähemmäs keulaa. Mitään muuta selitystä emme keksineet sille tosiasialle, että istuin on yksinkertaisesti surkea
Ne ovat riittävän leveät ja tukevat. Liian matala ohjaustangon korokepala häiritsee tällä hetkellä kaikkia Ski-Doon urheilukelkkoja. Karhennuksia on sen verran, että astinlaudat toimivat yhtälailla crossisaappaiden kuin lumilautakenkienkin kanssa. Lynxin astinlaudat ovat niin ikään toimivat. Se on muotoiltu niin, että sekä istuen että seisten ajettaessa se tarjoaa toimivat työskentelytilat. Suojasta oli todellista hyötyä, sillä testi suoritettiin hyisissä olosuhteissa tammikuun viimeisenä viikonloppuna.
Astinlaudat Ski-Doossa ovat olleet jo pitkään hyvät. Jälkimmäistä seikkaa on perin hankala ymmärtää, sillä jos kelkalla aikoo ajaa talvella, on suojat pakko asentaa jälkikäteen. Toinen hankalasti ymmärrettävä asia on Ski-Doon ohjaustangon mataluus. Ski-Doon hallintalaitteet ovat loogiset ja helppokäyttöiset. Myös etujousitus toimii jämäkän alustan kanssa hyvin yhteen.
Lynxin ohjaus ei ole yhtä tarkka reitillä kuin Ski-Doossa, mutta röykkyisellä radalla se pääsee oikeuksiinsa, kuten myös etujousitus.
28 MK
www.mk-lehti.fi. Ilman suojia selviää, jos tuulilasi vaihdetaan korkeampaan. Satula ja stonga tekevät ajoasennosta turhan raskaan. Lynxin ohjaamossa on kaksi heikkoa kohtaa, pakkaskeliin riittämätön tuulilasi ja kädensuojien täydellinen puuttuminen. Lynxin istuin on tuntuvasti parempi kuin Ski-Doossa. Myös tankki on oivallisesti muotoiltu, ja se tarjoaa hyvän mahdollisuuden tulla eteen mutkissa.
Parivertailussa...
Reitillä
Parivaljakon kumpikin osapuoli on selvästi tehty reteään etenemiseen. Istuen ajo väsyttää etenkin kelkkaan tottumattoman reidet hyvin nopeasti. leveä, matala ja lisäksi se on liian pehmeä. Moitepitoisen alun jälkeen siirrymme tarkastelemaan ohjaamon hyviä puolia. Niiden tarjoama tuki ja pito ovat hyvää luokkaa. Muilta osin Lynxin ohjaamosta voi sanoa samat asiat kuin Ski-Doosta hallintalaitteet ovat helppokäyttöiset, sillä esimerkiksi kahvanlämmittimien katkaisijat ovat sen verran isot, että nii-
tä voi käyttää vaikka minkämoisten rukkasten kanssa. Keskikorkea tuulilasi ja käsisuojat tarjoavat yllättävän hyvän suojan ajoviimalta. Jostain syystä Lynx puhaltaa ajoviiman tällä matalalla lasilla suoraan kuskin nivusiin.
Ski-Doon ohjaus on ensiluokkainen ja kovalla reitillä kelkka kääntyy veitsen terävästi. Jousitukset on säädetty jämäkkään kuosiin, joskin radalla ajoon tai kisa-
Ski-Doon alusta yllätti jämäkkyydellään ja sillä voi ajaa isoakin patikkoa kohtuullisen luottavaisesti.
PPS on tällä hetkellä kelkkamaailman paras vakioalusta ja se toimii myös kevyessä föönikelkassa hienosti.
Muinoin kylmäksi haukuttu vanhakoppainen REV alkaa näinkin matalalla lasilla ja käsisuojilla olla jopa lämmin verrattuna moneen uutukaiseen malliin.
Käyttökytkimet ja ohjaamon varustelu on melko samanlainen ja toimiva
Rankka polvikulma hankaloittaa myös rauhallisempaa ajoa. Hieman kumarainen asento saa alaselän rasittuman ennen pitkää. Kanadalaisella on ilo laskea mutkaista reittiä, joka on muotoutunut kevyesti pattiseksi. Isommatkaan heitot eivät tee hallaa jousitukselle, mutta matala ajoasento tekee kuskin elämän patikossa hieman hankalaksi. Suurinta sallittua jääno-
www.mk-lehti.fi
MK 29. SkiDoo ohjautuu reitillä hyvin, joskin pieni uuden lumen kerros tekee ohjauksesta hieman epätarkan. Lynxin kohdalla iskunvaimennuksen kyvykkyys ei ollut suuri yllätys, mutta Ski-Doon kanssa koimme pienen yllätyksen, ja onneksi iloisen sellaisen. Pilot-suksi on parhaimmillaan kovalla reitillä. Mutta jos onkin ajoasennossa joitakin puutteita, on ohjaus onnitunut melko hyvin. Etenkin vähän REVillä ajaneen kuljettajan jalat ovat hapoilla jo lyhyen ajorupeaman jälkeen. Ski-Doo ansaitsee kiitokset siitä keveydestä, jolla kelkka tuntuu reitillä kulkevan. Tavallisessa reittiajossa kummankin kelkan jousitukset riittävät todella pitkälle. KULUTUS JA PAINOT
Lynx Rave 550 Ski-Doo MX Z 550 X
Polttoainekulutus L / 100 km 26 23,5
Polttoainetankin tilavuus L 38 40
Paino täydellä tankilla kg 250 235
Paino tyhjällä tankilla kg 221,5 204,8
hommiin niitä pitää toki jämäköittää
3,6 sek. 1 2 3 4 5 6
2,4 sek. 1 2 3 4 5 6
2,1 sek. Sen sijaan täytyy kehaista sitä, kuinka helppoa REVin selässä on siirtyä aivan eteen tiukoissa mutkissa.
Lynx Rave 550
Tekniset tiedot
Moottori: Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax, 2-syl., 2T, puhallinjäähd. 3,2 sek. Pienoinen yllätys oli kuitenkin se, että radan tiukassa kurvissa Lynx kääntyi selvästi halukkaammin kuin Ski-Doo, jota vaivasi samanlainen puskutaipumus kuin vaivasi BRP:n tuottei-
ta katamaraanisuksen aikoihin. Sillä on helppo keulia monttujen ylitse ja kuski voi kropallaan vaikuttaa ohjaukseen todella paljon. Sen menestyksen salaisuus on ollut käsiteltävyydessä. Radalla Lynx menee kuin ajatus. Myös tangon ja satulan mataluudesta kuuluu huomauttaa tässäkin yhteydessä. Jälleen on muistettava mainita, että crossiradalle vakiosäätö on luonnollisesti turhan pehmoinen. Jousitus sai kiitosta reitillä ja hyvin se toimii myös helpolla radalla. Reitillä Lynx on vaivaton kaveri. Rave 550 on kelkka, jolla pitää päästä ajamaan ja vieläpä niin, että kuljettaja ja kelkka saadaan toistuvasti vietyä äärirajoille. Ski-Doolle 100 km/h:n matkavauhti ei olisi mahdottomuus, jos laki sen sallisi. Ilmiö johtuu ilmajäähdytteisen rajallisista tehoista. Jousitus 36-millisine vaimentajineen tuntuu radalla aavistuksen pehmeältä, mutta niinpä se tuntuu lähes kaikissa vakiokelkoissa lukuun ottamatta Lynxin RE- ja Polaris 600 RR-malleja. Kelkalla on todella hienoa laskea vaativaa ja erittäin patikoista reittiä. 4,9 sek.
500 METRIN LOPPUNOPEUS: 112,5 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 49,50 m
0-200 m 10,3 sek.
peutta mennään aivan pintakaasulla, eikä menossa ole lainkaan huudattamisen makua. Parivertailussa...
Lynx Rave 550
Kiihtyvyys 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h
0 sek. Nopeavauhtisessa kaarteessa tietyn rajan yli käännettäessä sukset pyrkivät kääntymään liikaa. Ominaisuuden kanssa oppii elämään, mutta kelkka paranisi oleellisesti hieman ohjaavammilla ja tasaisemmin käyttäytyvillä suksilla. Crossiradalla emme testissä ajaneet, mutta ajoimme jängälle tampatulla, hieman sprinttirataa muistuttavaa ränniä. Vaikka vanha ratkaisu onkin uutta nestejäähdytteistä XP-mallia painavampi, on ajaminen kevyttä ja kelkan vieminen helppoa. Kelkkaa on kevyt ja helppo viedä, joskin Lynxin vakiosukset ovat irtolumella hieman arvaamattoman tuntuiset. Ski-Doo kiertää rataa räväkästi. Ski-Doo kulkee mittarinopeutta reilut 120 km/h todellisen nopeuden ollessa vajaat 10 pinnaa vähemmän. Hyvä ajoasento varmistaa, että väsy ei iske pidemmälläkään lenkillä. Hyvä jousitus parantaa matkustusmukavuutta entisestään. 5,5 sek.
500 METRIN LOPPUNOPEUS: 104,4 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 54,40 m
0-200 m 10,9 sek.
Ski-Doo MXZ 550 X
Kiihtyvyys 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h
0 sek. Se ei ole ilmajäähdytteisestä koneestaan huolimatta mikään matelukelkka, vaan täysiverinen urheilukelkka, joka vaatii kovaa komentamista ja vaativia reittejä.
Rajumpi eteneminen Lynxin heiniä
Lynxin ajo-ominaisuudet ovat yhtä vakaat kuin sen nestejäähdytteisissä sisarmalleissakin. REV-konsepti on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi niin snocrossissa kuin endurossakin. Se käyttäytyy kovassakin menossa tasapainoisesti. Ei ole mikään uusi asia, että rovaniemeläinen moottorikelkka kaipaa kunnon pattia, sillä tasaisella reitillä ajaminen Rave 550:n tyylisellä kelkalla on pidemmän päälle puuduttavaa. 42 kW / 57 hv 552 cc 2 x Mikuni VM34 TRA III / LPV VSA, RER 38 x 307 / 3,2 cm A-VRC+, HP-kaasuisk., TA36 jousto 260 mm HP-kaasuisk TA36 jousto 390 mm Hydraulinen levy 124 cm 287 cm 108 cm 38 L CDI/Ducati 7.990,-
30 MK
www.mk-lehti.fi
Jo pelkällä stongan korottamisella kelkka todennäköisesti muuttuisi huomattavasti paremmaksi patikko-ohjukseksi.q
Ski-Doo MXZ 550 X
Tekniset tiedot
Moottori: Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax, 2-syl., 2T, puhallinjäähd., läppävent. Ski-Doo on sekin onnistunut laite. Rave 550 on todellinen hauskanpitoväline, jonka voi antaa aloittelijalle, mutta siitä nauttii kokeneempikin kuski. Kovapohjaisella reitillä tukankuivaajat kulkevatkin ihan mukavasti ja niillä jaksaa riehua satulassa paljon pidempään. Jousituksen lisäksi Ski-Doo saa kiitosta hyvin toimivasta voimalinjasta ja kovista kulkuhaluistaan. Jousitus kestää yllättävän hyvin reippaampaakin ajoa ja hyväkuntoisella reitillä kelkan ajo-ominaisuuksia voi kuvailla todella mukaviksi. Loppujen lopuksi valinta kääntyy kuitenkin kotimaiseen, jonka ajoasento sopii paremmin omaan tyyliini.
MK 31. Jukka Helminen Jokaisen vannoutuneen tehokkaiden kelkkojen ystävän pitäisi ainakin kerran talvessa ajaa föönillä. MXZ 550 tuntuisi teholtaan painivan eri sarjassa Lynxin kanssa ja samaa osoittavat mittaustulokset. Kelkan käyttäytymistä leimaa ohjauksen pienistä puutteista huolimatta vakaus ja ennalta arvattavuus. Ajoasennon pienellä justeeraamisella saisi Ski-Doosta paljon enemmän irti. Mukavuuden lisäksi samaan pakettiin on saatu roimasti urheilullisuutta ja siksipä kelkka on kokoluokassaan erittäin hauska peli. Vanhakoppainen REV on parhaimmillaan mutkissa, sillä se kääntyy terävästi ja on tarkka ohjata kapeissa puiden väleissä. Kuljettajan työtilat ovat esimerkilliset ja satulassa on sopivasti tilaa liikkua eteen, taakse ja sivuille. Tasavahvasta kaksikosta on vaikea valita voittajaa, sillä itse haluaisin Lynxin, joka kulkee yhtä ripeästi kuin Ski-Doo ja olisi myös yhtä kevyt. Yhtä kaikki, Rave 550 on laadukkaan tuntuinen kelkka, jonka vahvuus kulminoituu ajo-ominaisuuksiin, jotka puolestaan koostuvat loistavasta ergonomiasta ja toimivasta jousituksesta. Suorituskykymittauksissa painiskelimme rajallisen pidon aiheuttamien ongelmien kanssa ja siksi emme saaneet kelkoille haamukiihdytyksiä, vaan perin maltilliset lukemat. Hauskempaa laitetta patikkoon ja todella mutkittelevalle reitille saa hakea. Kiitosta annan myös kohtuullisen hyvin suojaavalle tuulilasille ja näppisuojille. Ilmajäähdytteinen Rave 550 omaa samat vahvuudet, vaikkakin alustan 36milliset iskunvaimentimet on säädetty hieman rauhallisempaan ajoon kuin isoveljiensä. Seisten ajamista varten ohjaustanko saisi olla jokusen sentin korkeammalla ja jos vielä satulaa korottaisi 3-4 senttiä, alkaisi pikku-REV olla maukas peli moneen menoon. Jo vakiona suksien iskarit ovat mainiot ja alustakin kantaa pohjaamatta, kun muistaa isoimmissa ryskyissä hellittää kaasua. Kun REV tuli markkinoille, tuntui se kylmältä ajaa kun viima puski vartaloon, mutta niin se maailma muuttuu. 42 kW / 57 hv 552 cc 2 x Mikuni VM34 Brp Lite / LPV 27, RER 38 x 307 / 3,2 cm RAS, HPG Alu Clicker TA-kaasuisk., jousto 229 mm SC-4, HPG TA-kaasuisk. Jousituskin toimii jo vakiona Lynxin tyyliin tasapainoisesti, eikä pohjaile kovassakaan reittiajossa. levy 122 cm 289 cm 119 cm 40 L CDI/Ducati 8.220,-
www.mk-lehti.fi
Tätä mieltä
Joni Launonen Viime lehden 600-kuutioisten vertailussa Lynx pärjäsi tasaisuudellaan ja sillä, että sekä SDI- että RE-mallit ovat sellaisenaan valmiita kovaankin ajoon. Ski-Doo MXZ 550 X on sähäkkä kampe, jolla on ilo roiskia tulemaan. Olin hieman yllättynytkin siitä miten pitkälle jousitus riittää. Ski-Doo on kevyt viedä ja se liikkuu selvästi tulisemmin kuin Lynx. Ski-Doon kahdeksan pinnaa kovempi huippunopeus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että sen menohalut ovat kohdallaan. Yhteenveto
Tästä parivaljakosta Lynx on vahvempi kokonaisuus. Ski-Doon pisteitä nakertaa sen liian pehmeä, matala sekä leveä istuin ja liian matala ohjaustanko. Vaikka moottori onkin sama, kulkee Ski-Doo paljon iloisemmin. Lynx on nykyaikainen seisten ja istuen ajettava kelkka ja jousitus toimii kovassakin vauhdissa lukuunottamatta täysveristä kisakäyttöä. Sen ajomukavuus on huippuluokkaa. jousto 381 mm Hydr. Testikelkan lasilla ja käsisuojilla varustettuna ja hyvin polvia suojaavalla kuomulla se on jopa lämmin moneen 2008-mallin uutuuteen verrattuna. Samanlaisista Rotaxin moottoreista huolimatta kaksintaistelussa mukana olleet kelkat ovat täysin erilaisia ajettavia
Onko vanhassa vara parempi vai onko uusi konsti parempi kuin pussillinen vanhoja. Näitä pohdimme, kun lähdimme selvittelemään Arctic Cat Crossfiren, Lynx X-Trim 600 SDI:n, Polaris Switchbackin ja Ski-Doo MXZ 600 Renegade X:n ominaisuuksia.
TIT POR S
32 MK
Välimallin
TEKSTI: JONI LAUNONEN KUVAT: JONI LAUNONEN JA JUKKA HELMINEN
www.mk-lehti.fi. Koeajossa crossoverit
Arctic Cat Crossfire, Lynx X-Trim 600
Kaksi on täysin uutta, yksi merkittävästi uudistunut ja vain yksi on ennallaan
Polaris näyttää päällisin puolin samanlaiselta kuin tähänkin asti, mutta kelkan voidaan sanoa uudistuneen merkittävästi. Kelkassa on yläosasta kavennettu bevelled-tunneli ja PPS-alusta. Ski-Doo pohjautuu REV XP -platformiin. SDI, Polaris IQ Switchback Dragon ja Ski-Doo MXZ 600 Renegade X
K
aksitahtisten 600-kuutioisten crossovereiden luokka muuttui melko totaalisesti tälle kaudelle. Toisaalta tangon korkeus on sovitettu istuen ajoon. Entisellään ei ole kuin Arctic Cat Crossfire 6 Sno Pro, joka sekin on saanut takarunkoon uusia jäykisteitä. Lynx ja Ski-Doo kävivät läpi enemmän tai vähemmän täydellisen muuntautumisleikin ennen tätä kautta. Arctic Cat on vuoristokelkkojen sukua. Sukujuuret ovat kouriin tuntuvia, sillä tangon liikerata tuntuu soveltuvan parhaiten seisten ajamiseen. Harvoin, jos koskaan, on ollut yhtä paljon yhtä varmaa tietoa jo juhannuksena siitä, että tämä malli ei voi kestää. Ilmoitetut, vain 200 kilon tietämiin jäävät lukemat aiheuttivat kovasti ihastelevia huokauksia, mutta myös epäilijät olivat äänekkäitä. Tässä siis esimerkki puhtaimmillaan siitä, mitä tarkoittaa kun laitetaan urheilukelkan ja vuoristokelkan ominaisuuksia samaan pakettiin. Muilta osin jo koeteltu konsepti on pysynyt ennallaan. No, muutama vuosi sitten moni oli yhtä varma ja vakavissaan, että nelitahtisesta ei koskaan ole urheilukelkan moottoriksi. Olivatpa ennakkoluulot kuinka kovia tahansa, pääsi Ski-Doo yllättämään
kelkkamaailman melkein yhtä totaalisesti kuin vuonna 2002, jolloin se lanseerasi REV-malliston. Jos Switchback on tähän asti ollut vuoristokelkoista paremmin reitille kesytetty versio, on se nykyisellään kuin jatkettu pätkäkelkka. Tankki ja penkki ovat identtiset lyhyempien urheilukelkkojen jakkaroiden kanssa. Catin ohjaus on hieman levoton ja hakeva. Aivan varmaa on, että Ski-Doon vanavedessä myös muut valmistajat koettavat lähitulevaisuudessa höylätä painoa tuotteistaan todella ottavalla terällä.
Herrasmiespelejä ja pitkiä sportteja
Reitillä kelkkojen suunnittelun painopisteet tulevat esille selvästi. Jousitus puolestaan on varsin
www.mk-lehti.fi
MK 33. Lynx X-trimiin sovellettiin oppeja kisa- ja ur-
heilukelkkapuolelta tuloksena menevännäköinen ja monikäyttöinen sporttikelkka. Kyseinen konsepti kohautti viime keväänä kelkkamaailman keveydellään. Onneksi Yamahalla ei tiedetty tätä asiaa, ja kaiketi siksi Japanista on tullut koko joukko toimivia sportteja. Totta on, että suurin osa crossoverilla ajettavista kilometreistä tehtaillaan reitillä, joten ajatus painopisteen muutoksen takana on helposti ymmärrettävissä
Lynxin valtti on erityisesti etupukin pitkäliikkeisyys. Lynxin ongelma on tunnottomuus ja suksen taipumus yliohjaamiseen mutkissa. Ohjauksen ongelmista huolimatta Lynx on reitillä miellyttävä laite. Se, mihin suuntaan kehitys lo-
pulta on kulkenut, on makuasia. Painopiste on ollut reittiominaisuuksien kehittämisessä. Kaasun avaaminen mutkan jälkeen noin 6000-6500 kierroksen käyntinopeudelta ei tuota sellaista riemuntunnetta kuin pitäisi; kone hieman kakistelee ennen pääsyään yläkierroksille. Sen sijaan 7000 kierroksen yläpuolella kone vetää todella hienosti ja kipakasti. Arctic Catin ajo-ominaisuudet reitillä vaativat tässä joukossa eniten totuttelua, mutta kun kelkan niksit oppii, on se melko hyvä ajettava. Ylhäällä voimaa on tarjolla kilpailukykyisesti, joskin on myös todettava, että 599-kuutioisen EFI-ruokitun moottorin suuruuden päivät tässä luokassa ovat ohitse. Alustan etupukin liikerata on melko lyhyt, mikä aiheuttaa isoissa pateissa räyhäkkää keulimista, jos toki pohjaamisiakin. Sen ajoasento toimii hyvin rennossa retkiajossa kuin rajussa paukutuksessa. Suoraan kelkka kulkee hyvin. Lynx on urheilukelkkojen sukua eikä edes pitkä matto saa tapettua kelkan urheilullisuutta. Ripeässä ajossa myös aliohjaaminen vaivaa muutoin tasapainoista kelkkaa. Viimeistään Lynxin kohdalla mieleen hiipii, että minkä ihmeen takia crossovereissa tuntuu olevan ohjaus enemmän tai vähemmän keturallaan. Alusta on ryhmän selvästi paras niin mukavuuden kuin kantavuudenkin osalta. Koeajossa...
mukava perusreittiajossa. Polariksen 600-kuutiosen Clean Fire -moottorin tehoalue on hyvä ja erityisesti ylärekisterissä on kiukkua. Ski-Doo MXZ 600 Renegade on ohjauksen suhteen iloinen poikkeus ryhmässä. Takapukin ominaisuuksiin kuuluu pitkäliikkeisyys, mikä lisää mukavuutta. Sen Pilot-sukset eivät ole maailman parhaat umpihangen sivakat, mutta kovalla reitillä ne toimivat hyvin.
34 MK
www.mk-lehti.fi. Silti kulkuhaluissa Ski-Doon nähden on melkoinen ero. Kiihdytys sujuu kipakasti, mutta kulkuja ei ole samaan malliin kuin Ski-Doossa. Koneen puolesta Arctic Cat tuntui kulkevan kuin sukkasillaan, vaikka moottorista puuttuu edelleenkin paukku tehorekisterin alapäässä. Uusiutunut Switchback on sukua IQ Dragon -mallille edellisen version tuodessa mieleen RMK-mallit. Astinlaudoissa on riittävästi karhennusta seisten ajamista helpottamaan. Lynx tuli koeajoon suoraan pakasta, joten on mahdollista, että koneessa oli suojamoodi päällä. Jostakin syystä 600-kuutioinen ei toimi kuitenkaan yhtä hienosti hitaassa puun kierrossa kuin 700-kuutioinen isoveljensä. Menovesi kelpaa Arctic Catille hieman joutuisammin kuin SkiDoolle ja Lynxille. Jos kone olikin luokkansa tehokkain pari vuotta sitten, on tässä koeajoryhmässä ainakin kaksi nopeampaa kelkkaa. Etu-
pukissa käytetään pidempää ja tilavuudeltaan suurempaa iskaria, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että etupukki kestää kovempaakin ajoa pidempään, sillä vaimentimen öljyt eivät vanhene yhtä nopeasti. Kovemmassa ajossa tarjolla on vielä kovempia tällejä. Melko pehmeä jousitus toimii mukavasti pikkupatissa, mutta vaativammalla reitillä jo melko maltillisessa ajossa telasto pohjaa voimakkaasti. Mielipiteemme on se, että kelkka on omimmillaan silloin, kun sillä ajetaan rauhalliseen tyyliin hyväkuntoisella reitillä
Se pitää, mutta reitillä se ei tunnu kankealta. 3650 milliä pitkä ja 38-millisellä harjalla varustettu Camoplastin ns. Sekä, mikä Ski-Doossa yllättää kaikkein eniten, on kelkan nopeus. Harmi, että emme päässeet kokeilemaan etenemiskyvyn rajoja, joten aivan tarkkaa kuvaa kelkan etenemiskyvystä ei päässyt syntymään. Eron selittää ennen kaikkea parempi alustan jousitus. SkiDoon saaminen kaarroksissa tai viistorinteissä kallelleen vaatii kovaa kaasun käyttöä ja päättäväistä otetta. Tavallista kuolevaista moiset ominaisuudet eivät juuri lämmitä, mutta snocross-taustan omaavalle testispedelle liito-ominaisuudet voivat olla hy-
vinkin tärkeä juttu. Polariksen alusta on pehmeä ja se pohjaa helposti. Käsiteltävyys ei ole aivan yhtä kevyttä kuin Arctic Catin tapauksessa, mutta herkkää se on silti. Myös viistorinteissä kikkailu on helppoa. Alusta ei ole aivan yhtä herkkä kuin Lynxissä, mutta sitä voi silti kuvailla mukavaksi. Kelkka hyppää suoraan, ehkä aavistuksen takapainoisesti, mikä puolestaan luo turvallisuuden tunnetta loikkimiseen. Lynx on joukon pisin värkki ja siinä on myös karkein tela. Maton pituudesta johtuen kelkka kelluu lumessa varsin hyvin. Sokosti-matto on äärimmäisen onnistunut kumivalmiste. Kallistelua ei suuremmin esiinny ja mutkissa ohjaus tekee takuuvarmaa työtä. Catin alusta on muuten ok, mutta etupukin rajallinen liikerata päästää tällit läpi, minkä jälkeen vuorossa on rajua keulimista.
Lumileikkejä
Reitin sivussa Arctic Cat on vahvoilla. 600kuutioiseksi se tuntuu jopa uskomattoman nopealta laitteelta. Isommassa patissa Polariksella on persoo-
nallinen tapa hypätä ja viskata perää sivulle. Ski-Doon matto on 3450 milliä pitkä, mutta leveys on omaperäiset 406 milliä. Vaikka REV XP on monessa mielessä parempi
www.mk-lehti.fi
MK 35. Ski-Doon jousitus on hyvä. Vaativalla reitillä Lynx ja Ski-Doo toimivat tuntuvasti jenkkejä paremmin. Hyvin matto toimii Lynxissäkin. Samaan ilmiöön törmättiin viime talvena. Näillä eväillä kelkka on varmasti etenemiskykyinen, mutta kankea. Etujousitus on niin ikään tehtäviensä tasalla. Hieman yllättäen Catti paljastui hyväksi kikkailukelkaksi kuvaussessiossa. M-sarjalaisista tuttu kevyt käsiteltävyys on tuo hauskuutta hankiajoon. Ainoa jousitukseen liittyvä negatiivinen asia on se, että jos ei ole tarkkana vauhdikkaissa ojanylityksissä ynnä muissa vastaavissa terävissä montuissa, ottaa Ski-Doo toisinaan pohjakosketuksia. Alusta muuttui tälle kaudelle kytketyksi, mikä söi sen herkkyyttä tuntuvasti. Tämän ei sinällään pitäisi olla mikään suuri yllätys, sillä viimeiset pari talvea on Ski-Doo painellut urheilukelkkojen testeissä aivan omaa kyytiään. Luottostunttimme Jussa Peuranen hyppäsi useaan otteeseen noin 30metrisiä leiskautuksia alamäkeen ja kehaisi, että kelkalla on helppo hypätä. Kokeilimme kaksi vuotta sitten mattoa Polaris Switchbackissa, ja tuolloin totesimme, että matossa on onnistuttu yhdistämään hyvä pito loistaviin rullausominaisuuksiin. Kelkka menee reitillä vauhdista riippumatta vakaasti kuin juna. Kelkka kallistuu kaarroksiin ajatuksen voimalla ja linjat on helppo pitää
Mistä moinen johtuu, on arvoitus, sillä lyhytmattoinen XP on ketterä ja yllättävänkin etenemiskykyinen kelkka umpihangessa. Normaalia leveämmällä telalla on vaikutuksensa, mutta vastaavanlevyinen matto oli REV Renegadessakin vuosimallista 2005 alkaen.
Polaris on viime aikoina onnistunut kelkkojensa umpihangen ominaisuuksien suhteen. Jälkimmäinen eteni hienosti, mutta sen taipumus upottaa nokkansa kaarroksissa teki
kelkkaan tottumattomalle helposti tepposet. Erityisesti jälkimmäinen on jäänyt mieleen pelinä, jossa suorituskyky ja
Etujousitus ja ilmaiskarit toimivat hyvin Catissa ja Polariksessa jopa loistavasti.
36 MK
www.mk-lehti.fi. Koeajossa...
Polariksen uusi kytketty crossover-telasto toimii reitillä muuten hyvin, mutta iskareiden säätö on liian löysä.
Ski-Doon alusta on hyvä sekakäyttöön. Paljon on kuitenkin tultu vuodesta 2001, jolloin crossover-segmenttiä edustivat sellaiset kelkat kuin GEN II-mallin Polaris 700 SKS ja Ski-Doo MXZ 800 Renegade. Toisaalta kyse ei ole touringistakaan, ja ainakin Suomessa moni ostaa crossoverin kelkaksi, jolla on onnistuttava reipas eteneminen reitillä sekä siirtymät reitittömällä taipaleella. Ilmeisesti vastaavia pohdintoja käyvät valmistajatkin, sillä joissakin tapauksissa on todella hankala sanoa, mikä loppupeleissä on painanut suunnittelijan vaakakupissa. Se toimii niin reitillä kuin umpisessakin.
Catin alusta on hiukan epätasapainossa. 2006-malliseen Switsariin verrattuna uutukainen on selvästi helpompi peli umpisessa. Lyhentyneellä matolla voi olla vaikutusta ominaisuuksiin silloin kun edetään pidon ja kantokyvyn rajamailla, mutta helpoissa lumioloissa 3450-millinen matto tuo ajamiseen hauskuutta. Ainakin helmikuun rajallisissa lumioloissa uusi Switchback tuntui äärimmäisen kivalta kelkalta.
Yhteenveto
Crossover-kelkkoja ajaessa joutuu jatkuvasti käymään dialogia itsensä kanssa siitä, miltä kantilta kelkkoja pitäisi lähestyä. Koeajajakaksikolla on kokemusta 2005-mallisesta Edge-runkoisesta Switchbackista sekä vuotta tuoreemmasta IQ-runkoisesta, joista ensiksi mainittu oli koko peto umpihangessa. Switchbackin käytös umpisessa on kokolailla ennustettavaa ja kelkan vieminen helppoa. Takapukki toimii useimmissa tilanteissa hyvin, mutta etupukki pohjaa.
PPS-alusta toimii myös pitkämattoisessa kelkassa hyvin, mutta monikäyttöisyttä ajatellen Lynxissä voisi muiden crossovereiden tapaan olla 345-senttinen matto.
kelkka kuin REV, on pakko todeta, että tähän mennessä kokeilemamme XPmallin Summitit ja Renegadet ovat edeltäjiänsä kankeampia pehmeässä kinoksessa. Onko väärin moittia jousituksen pehmeyttä, kun kyseessä ei kuitenkaan ole puhdas urheilukelkka
Tästä johtuu myös merkin tapa ilmoittaa omituisen suuri raideleveys. Se on herrasmieskelkka, joka vaatii pientä säätämistä, sillä ainakin koeajoyksilön tapauksessa aliohjaavuus oli turhan voimallista. Se vaatii pientä paneutumista ennen kuin sen koko hienous selviää. Ajo-
Ski-Doon Pilot-suksessa on ulkolaidassa olake, joka toimii apuohjarina. Alun perin Rave 440:stä polveutuva kelkka todistaa sen, että hyvästä kilpakelkasta saa myös loistavan touringin. Lynx loistaa jousituksellaan sekä onnistuneella ajoergonomiallaan. Arctic Cat on vuoristokelkkojen sukua ja siksi se soveltuu parhaiten kuskille, joka ajaa paljon umpisessa. Kelkka on äärimmäisen rauhallinen menijä retkiajossa, mutta tarvittaessa siinä on paukkua ja ominaisuuksia todella hätäiseen etenemiseen.
Polaris on rauhalliseen ajoon hienosti soveltuva peli. Jos mieli ei halaja jatkuvasti pattipätkille paitaa kostuttamaan, on Polaris mitä hienoin kelkka. Muut mittaavat sen suksen keskeltä keskelle ja kanadalaiset reunimmaisesta olaksesta.
Paino tyhjällä tankilla kg 232,7 259,3 251,2 215
www.mk-lehti.fi. Kaiken huipuksi V-box -mittalaitteemme antenni rikkoutui ja uusi varaantenni oli myös viallinen, joten valitettavasti jutusta puuttuvat kiihtyvyydet ja huippunopeus jne. Polaris voisi ottaa niistä ainakin osaksi mallia.
Lynxissä on hyvä penkki/tankkiyhdistelmä ja vaikka tankissa onkin aikamoinen kyttyrä, niin ei se onneksi ajoa haittaa.
Tämän crossover-artikkelin piti alunperin olla vertailutesti, mutta ensin yksi kelkka hukkui matkalle, ja aikataulut sekosivat ja testiaika jäi liian lyhyeksi kunnolliseen arviointiin. Kolme muuta starttaavat sekä sähköllä että käsivoimin.q
Tätä mieltä
Joni Launonen: En tiedä, sattuiko minulle koeajon ajaksi pari huonoa päivää, sillä minusta tuntuu, että puolipitkät vuosimallia 2008 ovat kelkkamaailman kultaisia noutajia; miellyttämisenhalua kyllä piisaa, mutta pedonvaistoja ei ole enää lainkaan. Koeajossa...
Catin astinlauta (vas.) ei ainakaan kerää lunta ja melkein yhtä avonainen löytyy Ski-Doosta. Kelkka kulki hienosti tasaisella reitillä, mutta halpisiskarit tekivät ajamisesta vähänkin patikkoisella pätkällä hengenvaarallista. Arctic Cat ansaitsee kiitosta siitä, että kelkassa on selkeä, Arctic Catille leimallinen luonto. Kelkoista on pyritty tekemään monen isännän käskettäviä, ja kun tavoitteena on kaikkien miellyttäminen, päädytään lopputulokseen, joka ei miellytä ketään. Ohessa kuitenkin kulutukset ja painot, jotka ovat melko mielenkiintoista luettavaa, sillä erot ovat melkoisia.
KULUTUS JA PAINOT
Arctic Cat Crossfire Lynx X-Trim 600 SDI Polaris IQ Switchback Dragon Ski-Doo MXZ 600 Renegade
Polttoainekulutus L / 100 km 24,2 19,9 23,2 15
Polttoainetankin tilavuus L 46,2 38 44,3 40
Paino täydellä tankilla kg 267,2 287,8 284,4 245
38 MK
ajettavuus eivät olleet huonostikaan linjassa keskenään. Mutta olipa painotus sitten rennossa retkeilyssä tai urheilullisemmassa ajossa, ovat Lynx ja Ski-Doo hienoja pelejä. Arctic Cat Crossfire on parhaimmillaan reitin sivussa. Hyväkuntoisella reitilläkin se on mukava peli ja tarvittaessa yllättävän nopeakin. Ski-Doon vahvuus on suorituskyvyssä ja ajo-ominaisuuksissa. Kelkka on suksia vaille loistava peli ja se taipuu hyvin monenlaiseen käyttötarkoitukseen. Reitillä se on tiettyyn rajaan asti erittäin hyvä laite, mutta reippailuun se ei ole paras mahdollinen vaihtoehto. Catti on porukasta ainoa, joka pitää repiä narusta käymään
020 7433 570
www.koneliike.fi
www.mk-lehti.fi
MK 39. URI USTESEU KAVAR TI LK
K YSMYYN YHJENN T ANUT! ALK
KAIKKI
KELKKAVARUSTEET
% -40
(Niin kauan kuin tavaraa riittää)
Vapaudentie 6 ROVANIEMI Puh
Uskon, että 3450-millinen matto toisi kelkkaan aimo tujauksen rähinähenkeä ja parantaisi kelkan ajo-ominaisuuksia reitillä. Jo hieman reippaampaan välikaasuajeluunkin alusta oli testikelkassa aivan turhan lötkö ja kovassa menossa jopa arvaamaton. Lynx X-trim 600 SDI on loistava kelkka, mutta jostakin syystä myös melko tylsä. En tiedä mistä tunne johtuu, sillä periaatteessa kelkan pitäisi olla erittäin hauska, sillä ajo-ominaisuudet ovat ohjauksen ongelmia lukuun ottamatta loistavat, ajoasento on hyvä
ja moottori myös (joskin tässä tapauksessa uutuuttaan nuhainen). Olisin odottanut Switsarilta enemmän, sillä aikaisemmat mallit sekä ny-
kyinen RMK ovat mielestäni parempia laitteita. Kaipaisin Lynxiin lisää särmää ja kiukkua. Ensi vuoden malli E-teckoneella on taatusti mahtava kelkka. Crossfire alkaa kolmannella kaudellaan tuntua jo iäkkäältä mallilta, johon tunteeseen vaikuttaa luonnollisesti se, että M-sarjalaiset, johon CF pohjautuu, ovat olleet markkinoilla jo kaudesta 2005 asti. Etujousitus sen sijaan toimii loistavasti. Kelkka on todella hieno peli umpisessa, mutta reittiajossa ei mitenkään erityisen loistava. CF alkaa kuitenkin jo kaivata kipeästi voimallisia uudistustoimenpiteitä. Polaris Switchbackiä vaivaa sama tylsyyden ongelma kuin Lynxiäkin. Ski-Doon satula on kauhea ja ohjaustanko liian matala, mutta muilta osin kelkka toimii joko hyvin tai loistavasti. Ohjaus on turhan levoton, mutta tässä porukassa tuota ongelmaa tuntui esiintyvän melko yleisesti. Pieni kulutus, vakaat ajo-ominaisuudet ja loistava suorituskyky puhuttelevat minua. 85 kW / 115 hv 594,4 cc SDI TRA III/HPV Roller 38 x 365 / 3,8 cm A-VRC+, TA 36-kaasuisk., jousto 260 mm PPS, TA 36-kaasuisk., TA-46 HLcR kaasuisk., jousto 390 mm Hydraulinen levy 125 cm 315 cm 108 cm 38 L Denso 11.930,-
Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta:
40 MK
www.mk-lehti.fi. levy 118 cm 322 cm 107-112 cm 46,2 L 3D, pakokaasun l-tunnistin 11.350,-
Lynx X-trim 600 SDI
Tekniset tiedot
Moottori: Rotax 593 HO SDI, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet , läppäventtiilit. Kaikesta huolimatta se on edelleen toimiva kampe, jossa on oma tunnistettava luonteensa. Jussa Peuranen: Arctic Cat Crossfiren alustan toiminta on reittiajossa melko vajavaista, var-
Arctic Cat Crossfire 6 Sno Pro
Tekniset tiedot
Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Suzuki, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppäventtiilit, APV pakoaukonsäätimet 88 kW / 118 hv 599 cc akuton EFI Arctic Roller Cam, ACT 38 x 345 / 3,8 cm AWS VI, Fox Float kaasuisk, jousto 230 mm FasTrack Long Travel, Fox-kaasuisk, ACT jousto 430 mm Hydr. Ski-Doo on tästä porukasta ainoa laite, joka puhuttelee minua edes jollakin tasolla. Kytketty alusta on mielestäni edelleenkin huonompi kuin edeltäjänsä, koska se on vienyt jousituksen herkkyyttä ja tehnyt kelkasta kankeamman tuntuisen. Pidän enemmän lyhyestä MXZ:sta, mutta siitä huolimatta Renegade on kiva peli. Jos ajaisin paljon pitkää matkaa, olisi Ski-Doo taatusti yksi vahvimmista vaihtoehdoista kelkakseni. Koeajossa...
asento on ok ja jousitus on järjissään, joten ajo-ominaisuudet ovat mukiinmenevät
85 kW / 115 hv 594,4 cc SDI TRA III / QRS Roller 40 x 348 / 3,2 cm Rev XP, HPG T/A Alu Clicker kaasuisk., jousto 229 mm SC-5 LT, HPG T/A Alu / HPG Racing-kaasuisk clicker, jousto 406 mm Hydr. Lynx X-trimin suhteen huomio kiinnittyi aivan ensiksi ohjaukseen, joka
kovassa ajossa oli jopa vaarallinen. Polle Switchback on leppoisa ja vakaa menijä reitillä, kun ajetaan rauhallisesti. Pollen kone ja voimansiirto pelaavat hienosti ja kuolleita kohtia ei ole. Jousitus toimii kelkan käyttötarkoitusta ajatellen riittävän mukavasti, mutta haastavalla ajoalustalla eli pattisella reitillä etenkin telaston jousitus on turhan löysä. Varsinkin umpisessa kikkailtaessa on tär-
keää, että kone pauhaa kun tilanteet tulevat monesti nopeasti ja yllättäen Ski-Doo MXZ Renegade on todella vakaa reittimenijä, jolla voi tykittää melkein kuin sporttikelkalla (huom! paino sanalla "melkein"). Pitää tietenkin muistaa, että pattihakkurit ovat erikseen. Tällä pelillä voisi melkeinpä käydä crossiradalla pomppauttamassa, joskin pitkän kelkan liukurungot voisivat ottaa moisesta toiminnasta nokkiinsa. 12.040,-
www.mk-lehti.fi
MK 41. Ski-Doon voimansiirto ja kone pelaavat todella loistavasti yhteen. Jos mittaria ei vilkuile herkeämättä, tuppaa vauhti nousemaan hetkessä laittomiin nopeuksiin asti. levy 122 cm 311 cm 123 cm 40 L ND-Siemens, digit. Moottori tuntuu mukavan pirteältä keski- ja ylärekisterissä. läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet 90 kW / 125 hv 599 cc CFI P-85/LWT Team 38 x 345 / 3,2 cm IQ, Ryde FX Air 2.0, jousto 254 mm IQ, Ryde FX-kaasu clicker, jousto 356 mm Hydraulinen levy 122 cm 308 cm 108 cm 44,3 L Digital CDI 11.790,-
Ski-Doo MXZ 600 SDI Renegade X
Tekniset tiedot
Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax 593 HO SDI, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE pakoaukonsäätimet,läppäventtiilit. sinkin etupukin pohjailu tuottaa ongelmia. Miinuspisteitä tulee nuhaisesta luonteesta. Parhaimmillaan Catti on umpihangessa kikkailtaessa. Mukavuutta voisi kuitenkin parantaa korkeammalla tangon korotuspalalla ja paremmalla istuimella. Kovemmassa kyydissä voimakas aliohjaaminen alkaa häiritä. Epäilen, että ilmiön selittävät todella surkeat sukset. Kun ilmiöön tottui ja varautui mutkiin jämäkällä otteella, alkoi ajaminen sujua. Kelkan ohjaus ja suuntavakavuus ovat todella mahtavaa luokkaa ja siksi Ski-Doolla on todella turvallisen tuntuista työntää menemään. Positiivinen seikka on kuitenkin se, että pohjaamistilanteessa kelkka käyttäytyy johdonmukaisesti ja jatkaa yleensä tilannetta edeltäneessä kulkusuunnassa. Ajomukavuutta entisestään parantaa onnistunut ajoasento. Jousitus on tämmöiseen kelkkaan sopivan herkkä, mutta se myös kantaa isommissa pateissa. Kone ei oikein parkaissut ummella tarpoessa; olisikohan syynä ollut se, että kyseessä oli niinkin tuore peli?q
Polaris IQ 600 HO Switchback Dragon
Tekniset tiedot
Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. Tietyn kääntökulman jälkeen ohjauksella oli taipumusta ottaa ohjat omiin käsiin. Lynxin jousitus on kantava ja samalla myös herkkä
Vaikka kelkka ei ensisijaisesti ole pöllisavotoille suunniteltukaan, on siinä haluttu säilyttää myös vaativassa työajossa tarvittavia erityisominaisuuksia. Commanderiin on lisävarusteena saatavana kallistuksenvakaaja. Se oli muihin leveätelaisiin nähden varsin suorituskykyinen 40 hevosvoimallaan, sen jousitusmukavuus oli sen aikaisiin rulla-alustaisiin verrattuna loistava ja sen etenemiskyky oli mahtava. Tunneli on viistetty eli WBT-tunneli. Vielä voimallisemmin se tuo mieleen MK-lehden ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteisprojektina syntyneen Brutalin, jossa yhdisteltiin hyötykelkan etenemiskykyä vapaa-ajankelkan ajomukavuuteen.
Maailman urheilullisin
LEVEÄTEKSTI
JA KUVAT: JONI LAUNONEN
telainen
tassa on reilusti joustomatkaa ja se tarjoaa mukavan kyydin. Kelkan ulkomuodot tuovat mieleen 1997 vuonna esitellyn ja sittemmin ST-mallien korvaamaan 5900:n. Sillä on ison työkelkan raamit, mutta toisaalta se on liki urheilukelkkamaisen sulavalinjainen. Painonsäästöteemaan palataan, kun vilkaistaan tunnelin sisälle. Alus-
42 MK
www.mk-lehti.fi. Alustan jousitus on monessa liemessä keitetty ja monissa ympyröissä koeteltu RCG A -alusta. Toinen monikäyttöisyyttä parantava seikka on vakiovarusteena oleva lisäjäähdytin, joka mahdollistaa hitaan etenemisen sekä operoinnin oloissa, joissa jäähdytyskennoja viilentävä lumisuihku voi olla tiukassa. Vakioasennossa raideleveys on 975 milliä ja leveämmässä asennossa 1082 milliä. Ensikokeilussa
Lynx Xtrim Commander
Xtrim Commander on jotakin, mitä kelkkamarkkinoilla ei koskaan aikaisemmin ole ollut. Commanderiin on saatavilla varustepaketti, johon kuuluvat purettavat, 46-milliset kaasuiskunvaimentimet, purettavat 36milliset eteen ja lisäksi myös 38-millisellä harjalla kuvioitu matto 32-millisellä harjalla varustettua vakiomattoa korvaamaan. Tätä nykyä on hankala brassailla etenemiskyvyllä, sillä maastokelpoisia pelejä on vuosien varrella nähty enempi ja vähempi, mutta Commander on muihin leveätelaisiin verrattuna samalla tavalla urheilullinen kuin 5900 oli aikanaan. Commander on luonnossa vaikuttava ilmestys. Yksi tärkeä seikka hyötyajoa ajatellen on kaksilovinen syncrovaihteisto. Vetopyörän suurempi halkaisija vähentää maton vierintävastusta. Pyramidirungon tuoma lisäjäykkyys on osaltaan mahdollistanut aikaisempaa tuntuvasti jäykemmän tunnelirakenteen käytön.
Hankikikkailuun, reitille tai vaikka savotoille
Commanderin suunnittelussa on mietitty monikäyttöisyyttä. Commander kuuluu Lynxin mukaan L-XU-mallistoon, mutta myös X-trimtuoteperheeseen, jonka muut edustajat ovat astetta kevyempiä kelkkoja. Rungon jäykkyyttä lisää pokkauksen lisäksi pyramidirunko. Säätö on varsin yksinkertainen ja se tapahtuu suksen kiinnityksen levennysholkeilla. Alustan iskunvaimentimet ovat 36-milliset kaasuiskarit, mutteivät purettavaa mallia. Jousitus perustuu kahteen päällekkäiseen kolmiotukivarteen. Jousitusmukavuuteen on panostettu lynximäisesti. Joustomatka on 210 milliä. Oikein kun katselee, niin
J
os ajatellaan 1980-luvun alkupuolta, jolloin kaikkien aikojen legendaarisin Lynx-malli GLX 5900 tuotiin vuoden GLX Finlandian jälkeen markkinoille, oli kelkan ominaisuuksissa aikalaisiinsa nähden jotakin samaa kuin Commanderissa nyt. Vetoakseli on samantyylinen ontto akseli kuin Lynxin urheilukelkoissa ja Ski-Doon REV XPmalleissa. Etujousitus kantaa nimeä A-LFS. Vetopyörän halkaisija on 183 milliä kun se aikaisemmin Yetissä oli 165 milliä. Iskarit ovat 36milliset HPG-kaasuvaimentimet. Commanderin raideleys on samalla tavalla säädettävissä kuin joissakin vuoristokelkoissa. Se on todellinen äijäpeli, josta tulee mieleen etäisesti vuonna 1991 esillä ollut Lynx Supra -konsepti, joka tosin ei koskaan tuotantoon asti päässyt. Vetopyörät ovat sisältä ja ulkoa vetävät, joten matto ei helposti pompi yli kovassakaan vedätyksessä. Commanderin ja sisarmallinsa Grand Tourerin perusta on Yeti-mallia 17 kiloa kevyempi alumiinitunneli
Startin painaminen kajauttaa ilmoille Rotax 593 H.O. Tavaratelineen edessä on pieni tavaratila, jota kautta päästään käsiksi akkuun. Varmistus, että kakkonen on pesässä ja ei kun menoksi. SDI:n tutun soundin. Commanderin kuivapainoksi ilmoitetaan 275 kiloa, joten mikään aivan hirvittävä panssarivaunu se ei ole. Pientä pattia kelkka menee hienosti, eikä aivan pieni ilmalentokaan haittaa. Linjakkaiden ulkomuotojen suunnittelua on ohjannut pyrkimys käytännöllisyyteen. Jousitus syö patit siinä määrin eleettömästi, että pieni pirulainen olkapäällä käskee kurittaa kelkka pateissa oikein kunnolla. Älyttömän hieno pieni yksityiskohta, joka nyt vain on jäänyt aikaisemmin keksimättä ja siksi umpilumessa kelkkailevat ovat varpaankynnet mustina potkineet tiiviiksi pakkautunutta ja sittemmin jäätynyttä lunta kelkkojensa astinlaudoilta.
Rohkea, mutta toimiva konsepti
Paperilta tarkasteltuna ja vielä paikallaan seisoessaankin Commander vaikuttaa äärimmäisen mietityötä ja toimivalta kelkalta. Tavaraboxin päälle on saatavissa pieni tavaralaatikko. Kelkan selkään kipuaminen tuottaa melkoiset machofiilikset kun jalat kiertyvät levehkön tankin kupeille. Kelkkaan saa lisävarusteena myös kallistuksen vakaajan.
Liukurungot on taivutettu etuosasta ylöspäin parantamaan umpisessä etenemistä ja samalla ne ovat paremmin suojassa esimerkiksi kantoihin osuessaan.. Leveä tela tuo vakautta, joka tuntuu kurveissakin; kelkalla ei ole taipumusta turhanaikaiseen kallisteluun. Mutkiin kelkka taittuu nöyrästi, mutta 3960 milliä pitkää ja 500 milliä leveää
Pystyjousitus on historiaa ja edessä on nykykelkoissa tavallinen rakenne kahdella päällekkäisellä A-tukivarrella. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kelkka on tuntuvasti parempi ajettava kuin suurin osa tavallisista touring-kelkoista. Leveä tela tuottaa kuitenkin semmoisen määrän hyrrävoimaa, että käsiteltävyyttä ilmassa ei voi verrata urheilukelkkaan. Commanerissa on todellista äijäenergiaa. Joskus liian hyvät ajatukset eivät toimi käytännössä lainkaan. Jalkakoteloissa on sivuissa reiät, joista on helppo potkia lumet pois. Lynxin DNA on siis haluttu säilyttää. Jousituksen saa antautumaan vastapateissa, mutta edelleen on painotettava sitä, miten hieno ajettava Commander on reitillä. jotain Yetin särmikkyydestäkin on tallella. Tavarateline on aikaisempaa kaksi senttiä leveämpi ollen nyt 52 senttiä. Reitillä kelkka menee kuin juna. Tavaratelineestä löytyvät kätevät sidontapisteet kuormalle. Tällaisia tarinoita tuntee myös Lynxin historia; aikaisemmin tekstissä mainittu
www.mk-lehti.fi
MK 43
Supra oli oman aikansa neronleimaus, joka kerkesi jo Lynxin esitteisiin, muttei silti ikinä tullut tuotantoon. Keulan katteet on suunniteltu siten, että ne ovat näppärästi irrotettavissa huoltotoimenpiteitä ja päivittäisiä tarkastuksia varten
Siitä voi hyvinkin tulla semmoinen tosi äijäkelkka, Väisänen päättää.q
Astinlaudan reunan etuosassa on kolo, josta jalan alle kerääntyvän lumen ja jään saa helpommin potkittua sivuun.
Commanderissa on myös Syncrovaihteisto.
mattoa ei voi olla täysin huomaamatta. äijäsegmentti. Sen sijaan leveätelaiset uutuudet tarjoavat sellaisen etenemiskyvyn ja käsiteltävyyden vaikeammassa maastossa, jota ei urheilukelkan ja työkelkan huonoja puolia yhdistelevässä touringissa kerta kaikkiaan ole olemassa. Ski-Doo Skandicien ympärillä. Lynxin CTRL-sukset ovat saaneet moitteita urheilukelkkojen keulalla, mutta tässä tapauksessa etenkin umpisessa ne toimivat yllättävänkin kivasti. Skandinavian kauppiaat ovat tällä viikolla ajaneet kelkkaa ja viesti sieltä puolelta on ollut, että juuri tällaista kelkkaa on markkinoille kaivattukin, Vänisänen kertoo. Ensikokeilussa...
Suunnittelija Esa Väisänen:
Ainesta äijien kelkaksi
E
sa Väisäsellä tuntuu olevan suuria vaikeuksia peittää tyytyväisyyttään. Idea kelkkaan ei kuitenkaan ole tullut suoraan kentältä tyyliin, että tämmöinen kelkka tarvittaisiin. Kelkka on tehty selviämään huonoillakin reiteillä. Väisänen kertoo vuosien varrella tulleensa vakuuttuneeksi siitä, että leveätelaisella kelkalla on paljon annettavaa myös vapaa-ajan kelkkailulle. Samalla se todistaa, että joskus asioiden tarkastelu täysin uudelta kantilta voi aikaansaada mielenkiintoisia lopputuloksia. Aliohjaus ei kuitenkaan muodostu ongelmaksi.
Kenttäkelpoinen
Mukavuudesta reittiajossa kelkka ansaitsee kiitettävän arvosanan, vaikka leveätelaisen kelkan selässä ajoasento ei tunnelin leveydestä johtuen olekaan aivan yhtä mukava kuin esimerkiksi kapeammissa X-Trim-malleissa. Uusien menestyskonseptien luominen on tuntuvasti hankalampaa kuin vanhalla hyväksi havaitulla idealla ratsastaminen. Se myös auttaa mutkissa; kelkka ei kallistele, vaikka raideleveys olisi kapeampi ja vaikka kallistuksenvakaajaa ei olisikaan. Projekti ponnistaa kuitenkin vahvalta maaperältä. Voimansiirto toimii pehmeästi, joten liikkeellelähtö sujuu rittäin jouhevasti ilman, että kelkka turhia kuopisi. SDI vie kelkkaa kevein, mutta varmoin ottein. Totta kai urheilulliset kaverit on pitänyt käyttää hyödyksi, Väisänen naurahtaa viitaten Commanderinkin kanssa kovasti puuhastelleeseen Mika Korsumäkeen. Olemme pyrkineet tekemään kelkasta hyvin vahvasti skandinaavisiin oloihin soveltuvan kelkan, Väisänen kiteyttää. Koneen hyveisiin kuuluu polttoainetalouden lisäksi vääntävä luonne, jota alleviivaavat hyvin onnistuneet voimansiirron säädöt. Uusi Commander-malli on juuri ollut eurooppalaisen lehdistön ja kauppiaiden koeajamana, ja kelkasta povataan todellista menestystä. Sen sijaan Pohjois-Amerikassa on jonkinmoista harrastuneisuutta esim. Siitä huolimatta ennustus Commander-mallin menestyksestä tuntuu arvaukselta, joka todennäköisesti osuu maaliinsa.q
44 MK
www.mk-lehti.fi. Commander ei ole mitään, mitä markkinoilla ennen olisi ollut. Sen mitä pääsimme umpisessa könyämään, lupailee hyvää. Onko käynyt niin, että vuosia jatkunut patikon hakkaus on saanut miehet kiinnostumaan off road -henkisestä ajamisesta haastavissa olosuhteissa. Moottorikelkkapuolelta on puuttunut ns. Pitkän ja leveätelaisen kelkan ollessa kyseessä fokus on ollut luonnollisesti etenemiskyvyssä, mutta Väisänen painottaa, että mukavuuteen on panostettu toden teolla. Miinuspisteitä komppaa kelkan rauhallisuus ja jousituksen toiminta, joka on leveätelaisten luokkassa ehdotonta parhaimmistoa. Touring ei pysty tarjoamaan mitään sellaista, jota uusissa L-XU-sarjan kelkoissa ei olisi. Siellä ne kaverit vetää todella hurjiin paikkoihin niiden kelkkojensa kanssa. Menestyskonseptien luominen on tunnetusti hankalaa ja niin on tulevaisuuden ennustaminenkin. Kuinkas sitten selvitään kinoksessa. Leveä tela puolestaan tekee kelkasta vakaan. Uuden mallin menestyksestä päättävät loppukädessä kuluttajat, mutta Commanderin tapauksessa median ja kauppiaiden innostus on ollut sitä luokkaa, että menestystarina on melko varma. Joo, tuota Pohjois-Amerikan Scandicmeininkiä tässä on pikkuisen ajateltukin. Koeajolenkillä Commanderin maastoMittaristo on todellinen tietopankki.
kelpoisuus tekee vaikutuksen. Toinen tärkeä asia on ollut painonpudotus, ja siinä on hyvin onnistuttukin. Vuoristokelkkatouhut joissakin piireissä on ehkä sellaiseksi mielletty, mutta kuten tiedetään, kovin suurta ei moisten kelkkojen menekki Suomessa ole koskaan ollut. Minä kyllä uskon tähän konseptiin. Commander ja Grand Tourer vakuuttavat siihen malliin, että herää yksi kysymys: Mihin tarvitaan esimerkiksi Lynx Adventurea, perinteistä touring-kelkkaa. Noin 116-hevosvoimainen, huipputehonsa 8300 kierroksen kohdalla saavuttava Rotax 593 H.O. Suksi ei turhia haukkaile, mutta enemmän umpisessa ajavan kannattaa miettiä leveämpiä muovipohjia tai toisenlaisia suksia. Viime aikoina on ollut havaittavissa, että Lynxin tuotekehityspuolen vanhoja kisajermuja ovat alkaneet kiehtoa pitkämattoiset sekä leveämattoiset työkelkat. Kapeatelainen touring-kelkka muodostuu helposti kiikkeräksi, kun sillä ajetaan kahden kuormalla. Urheilukelkan ja levätelaisen yhdistäminen on tavallaan uusi idea, joka onnistui yllättämään niin median kuin kauppiaatkin. Idea on syntynyt talon sisällä
TriPHASE -kalvo ja teipatut saumat irroitettavat suojat selässä, olkapäissä ja kyynärpäissä tuuletusaukot edessä ja takana heijastavat painatukset takana
BOW JACKET
Bow Jacket ja muut Scott-tuotteet saatavissa hyvin varustetuilta jälleenmyyjiltä. Lisätiedot osoitteesta www.duell.
Yksi merkittävä asia on se, että Lynx saa hyvästellä maineensa markkinoiden raskaimpiin lukeutuvana urheilukelkkana. Maton lyhentyminen johtuu uudesta maton jako-
48 MK
www.mk-lehti.fi. Lynx 2009
09
Perhepotretissa Rave 600 ja 800.
TEKSTI
JA KUVAT: JONI LAUNONEN
Rohkeita uudistuksia ja uusia aluevaltauksia
Lynx täräyttää markkinoille voimakkaasti uudistuneen malliston. RE-X-platformin myötä painot liikkuvat samoissa lukemissa kuin Ski-Doossa, eli lyhytmattoiset menevät
Ranger 550 ja muu Ranger-mallisto säilyy pääpiirteissään entisellään.
alle 200 kilon ja puolipitkille luvataan painoa 215 ja 216 kiloa, 800-kuutioisen ollessa kilon kevyempi. Lynx on muutosten jälkeen hyvin paljon Ski-Doon näköinen ja yhteistä tekniikkaa on paljon. Se ei ollut suuri yllätys, että Lynxin nestejäähdytteiset sportit hyvästelivät R-evo konseptin siirtyäkseen RE-Xaikaan. Rave-mallien matto on jatkossa samanmittainen kuin Ski-Doon XP-malleissa, eli leveyttä kumivalmisteella on 381 milliä ja pituutta 3051 milliä. Lynxin suunnittelussa on ohjenuorana ollut Skandinaviassa tärkeiden ominaisuuksien korostaminen. Ilmajäähdytteiset mallit perustuvat edelleen R-Evo-runkoon. Lynxin urheilukelkkojen yksi tunnusomainen piirre on hävinnyt pystykeulan kuoppaamisen jälkeen, mutta PPS-alusta on ja pysyy.
V
Uutta RE-X-konseptia sovelletaan Rave RE 600- ja 800 -malleissa sekä Rave 600-mallissa sekä nestejäähdytteisissä Xtrim-malleissa, joita ovat Xtrim SC 600 HO E-tec ja SC 800 Power TEK. Uusi runkoratkaisu muuttaa mallistoa voimakkaasti. Sen sijaan täysin uusien mallien ja segmenttien luominen onnistui lyömään ällikällä.
Uusi Grand Tourer kulkee 593 HO SDI-moottorin vauhdittamana, joten paukku ei lopu aivan heti kesken tästä monikäyttöisestä kahden istuttavasta matka- ja hyötykelkan yhdistelmästä.
iime numerossa esitellyn Lynx Rave RS -mallin julkistamisen jälkeen oli selvää, että Lynxin urheilumallisto tulisi muuttamaan muotoaan ensi talveksi
Grandtourerin lisäksi touring-mallistosta löytyvät edelleen vanhat tutut eli Revo-runkoon pohjautuvat Adventure 550 sekä RF-runkoinen Adventure V-800.q
Hyötykelkkarintamalla ei uutuuksia
Malliston hyötykelkkaosasto ei ole mennyt voimallisesti uusiksi. Commander ja Grand Tourer kulkevat 593 HO SDI-moottorin vauhdittamina, joten paukku ei lopu aivan heti kesken. Xtrim SC 600 HO E-tec liikkuu lyhyen 600kuutioisen tapaan uuden taloudellisen ja tehokkaan suorasuihkutusmoottorin voimin.
välistä, joka 72,6 milliä. Asiaan saattaa myös vaikuttaa ensi syksynä edessä oleva uuteen tuotantolaitokseen siirtyminen; uuden tehtaan tuotantolinjaa tuskin kannattaa valjastaa joka tapauksessa väistymässä olevan mallin valmistamiseen. Rave RE-mallien säädön luvataan olevan hieman herkempi kuin tämänvuotisessa RE-mallissa, mutta silti sen pitäisi olla myös aikaisempaa kantavampi. Parantuneesta polttoainetaloudesta huolimatta koneen tehosta ei ole tingitty piiruakaan eli tarjolla on edelleenkin 116 hevosvoimaa.
enemmän tai vähemmän entisellään olevat kapeatelaiset Ranger 550, Ranger V800, 500-millisellä matolla varustetut Yeti 550, Yeti V-800 ja 600 milliä leveällä telalla varustettu Yeti Pro V-800.
Monikäyttöiset leveätelaiset
Jos on perinteisten työkelkkojen suhteen onkin vähän hiljaisempi aika meneillään, eletään muilla saroilla mielenkiintoisia aikoja. Toivottavasti kevään aikana avautuu mahdollisuus kokeilla laitetta, jonka jousituksesta on saatu puristettua sen todelliset ominaisuudet. Uusien mittojen myötä myös maton kuvio on mennyt uusiksi. Harjakorkeus on edelleen 38 milliä. Rave-mallien jousitus on tehty ajatellen kovaa ajoa. Sinänsä toimivan, joskin aikamoisesta polttoaineen kulutuksesta kärsinyt 440-kuutioisen Forest Foxin tarina loppui yksinkertaisesti menekin puutteeseen. Vähintään yhtä tärkeä juttu kuin uusi runko on Rave RE 600 E-Tec:n ja X-Trim SC 600 E-tec:n suorasuihkutusmoottori, jonka luvataan vievän polttoainetalouden uusille litraluvuille. Enemmän Commander-mallista koeajossa toisaalla tässä lehdessä. Vaikka kelkalla oma uskollinen käyttäjä edelleen olisikin, olisi varsin kapealle kohderyhmälle suunnatun kelkan valmistaminen heikonlaista businesta. Kansanmallissa alustassa käytetään 36-millisiä purettavia vaimentimia ja parempiosaisten mallissa on tuhdimmat, 46-milliset nopean ja hitaan alueen sekä paluuvaimennuksen säädöillä varustetut dempparit. Hyötykelkkamallistossa jatkavat
www.mk-lehti.fi
MK 49. Lynxin täysin uudet Commander ja Grand Tourer ovat erittäin mielenkiintoisia ja monikäyttöisiä kelkkoja. Maton pituus on uuden
jakovälin myötä pidentynyt hieman ollen nyt 3705 milliä. Tätä emme vielä Luostolla päässeet kokeilemaan, sillä etenkin ajamassamme Rave RE 800:ssa jousitus oli hieman pintakova ja nopeaa vaimennusta oli turhan vähän, eli kovissa nopeissa tälleissä pohjaamisia tapahtui. Etujousitus on A-LFS, jossa käytetään Rave 600:n tapauksessa 36-millisiä purettavia pumppuja, kun Rave RE-malleissa etuiskarit ovat yhtä paksut, mutta ne on varustettu nopean ja hitaan alueen sekä paluuvaimennuksen säädöillä. Hyvin todennäköistä on, että nämä kelkat puhuttelevat kovasti niitä kelkkailijoita, jotka muutoin kuolaisivat touringin perään. Commander on vakiona yksipaikkainen jokapaikanhöylä ja Grand Tourer puolestaan kaksipaikkainen matkakelkka. The Old Faithful eli Forest Fox on päästetty eläkkeelle täysin palvelleena. Rave RE-malleissa käytetään 38-millisellä harjalla varustettua mattoa ja 593 ss -moottorilla varustetussa kansanmallissa Rave 600:ssa käytetään 32-millistä harjaa. Xtrim-mallisto sai Ski-Doon Renegaden tavoin uuden maton, joka nyt on 406 milliä leveä. Niissä yhdistyvät leveätelaisen veto- ja etenemiskyky, touring-kelkan matkustusmukavuus liki sporttikelkkamaiseen suorituskykyyn
Ski-Doo 2009
09
TEKSTI
JA KUVAT: JONI LAUNONEN
Ympäristöystävällisiä innovaatioita
Ski-Doo jatkaa alan innovatiivisimpana merkkinä. Myös tehot ovat ennallaan, mutta kulutuksen luvataan laskeneen entisestään, mikä tarkoittaa, että kelkka on tällä hetkellä pieniruokaisin kaikista kaksitahtisista.
MXZ Renegade X 4-Tec haastaa Yamahan puolipitkät. SDI-moottori on viime vuodet ollut kiistatta paras 600-kuutioinen. Viime vuoden raju laihdutuskuuri on vielä tuoreessa muistissa, mutta jo tänä vuonna SkiDoo yllättää taas; nyt kahdella uudella moottorilla.
MXZ X 600 H.O. Paikalle oli toimitettu laitteet, joiden keulalta löytyi uutta moottoritekniikkaa. Kokeiltavana olivat MXZ 600 E-tec, MXZ Renegade 600 E-tec sekä nelitahtinen. E-Tec on ajo-omimaisuuksiltaan identtinen tämänvuotisen SDI-mallin kanssa. Paperilta asiaa tarkasteltuna tehokkaampiakin koneita on, mutta siitä huolimatta SkiDoon MXZ 600 on ollut täysin ylivoimai-
www.mk-lehti.fi. Uusi E-Tec-moottori tekee kelkasta entistä houkuttelevamman.
P
50 MK
ääsimme helmikuun puolivälissä Luostolla ottamaan tuntumaa muutamasta uudesta Ski-Doo-mallista. Kulutuksen lisäksi myös paino on onnistuttu pitämään aisoissa.
Renegade on tasaisen varma kulkija, joka soveltuu niin pidemmille jotoksille kuin vauhdikkaampaankin ajeluun. Parhaimmuuden voi perustella kilpailijoihin nähden erittäin pienellä kulutuksella, koneen tasaisella tehoalueella sekä luokkansa kovimmalla huipputeholla. Kone on tehokas ja sen luvataan kulkevan todella vähällä polttoaineella. Muu mallisto loisti poissaolollaan, mutta niihin pääsemme tutustumaan Snow Shootissa rapakon takana myöhemmin keväällä.
Rotax E-Tec puhtaasti kaksitahtinen
Pessimistisimmät ovat jo ehtineet tuomita kaksitahtiset auringonlaskun teknologiaksi, joka pian on poistuva markkinoilta. Rotaxin suunnasta on aina välillä muistettu muistuttaa kaksitahtisen eduista ja vuodelle 2003 esitelty 793 SDI ja ennen kaikkea vuotta myöhemmin markkinoille tuotu 593 HO SDI-
moottori ovat osoittaneet, että kaksitahtinen on kompetentti voimalaitos vielä tulevaisuudessakin
Koneessa on paukkua, sen pystyi helposti toteamaan. eRave-venttiilit sekä se, että polttoaine ruiskutetaan pyttyyn männän ollessa ylhäällä, vähentävät palamattomana pakoputkeen joutuvan polttoaineen määrää. Suomen oloissa ja ajotavalla tuohon saanee ynnäillä jokusen litran, mutta todennäköisesti liikutaan silti varsin maltillisissa lukemissa. Jos ilmoitetut painot pitävät kutinsa, tarkoittaa se, että Ski-Doo on reippaanlaisesti Yamaha Nytroa ja RX1:ä kevyempi kelkka. E-Tec, MXZ Renegade 600 H.O. Pakasta repäisty Renegade osoittautui erittäin ärjyksi kiihtyjäksi, vaikka hieman aneeminen pakoääni saattoi ensiksi muuta viestittääkin. E-Tec ja Summit 600 H.O. Kuinkas sitten jauhaa uusi nelarimylly. Uuden moottorin kaksitahtiöljyn tarve on tuntuvasti pienempi kuin SDI-moottorin tai perinteisen kaksitahtisen. MXZ X 4-Tec:n painoksi tehdas ilmoittaa 231 kiloa ja Renegade heilauttaa kuivana vaakaan lukeman 242 kiloa. Yhtä kiinnostavaa kuin kulutus on
moottorin teho. Pitkähkön alkujaarittelun jälkeen itse aiheeseen eli E-Tec-moottoriin. Tämän vuoksi kone karstaa vähemmän ja siksi sytytystulpille luvataan kolmen vuoden tai 10000 kilometrin käyttöikä.
E-Tec-moottori on luonteeltaan samanlainen kuin 593 SDI. Ski-Doo on mainosteksteissään ilmoittanut moottorin E-Tec-koneella varustetun MXZ:n kulutukseksi niinkin alhaisen luvun kuin 9,6l/100km. 593 H.O. Näin pienentyvät sekä kulutus että päästöt oleellisesti. Uutta nelihatimoottoria käytetään seuraavissa malleissa: MXZ X 4-Tec 1200, MXZ Renegade X 4-Tec 1200 sekä GTX SE.q
www.mk-lehti.fi
MK 51. Kiinnostavaa on myös nelarimallien paino. Renegade puolestaan painaa tehtaan ilmoituksen mukaan 198,7 kiloa, eli painoeroa kertyy 37 43,3 kiloa. Sitä on tarjolla 130 hevosvoimaa. Moottorin kaasuun vaste ei alakierroksilla ollut aivan paras mahdollinen, mutta yläkierroksilla kone puhui painokkaasti. E-tec.
Rotax 4-Tec 1200 Yamahan haastaja
Rotax 4-Tec vie merkin nelitahtitekniikan uuteen aikaan. Yläkierroksilla kone tuntui jopa pirteämmältä kuin edeltäjänsä. Vastaavasti MXZ 600 Adrenaline E-Tec:n (ei myynnissä Suomessa) painoksi ilmoitetaan 194 kiloa ja rapiat päälle. Uusi nelari on 1170-kuutioinen rivikolmonen, jossa on kaksi kannen yläpuoleista nokka-akselia ja neljä venttiiliä per sylinteri. E-Tec-moottorissa polttoaine syötetään ruiskuttamalla se suoraan sylinterin palotilaan. Tarkemmasta moottorinohjauksesta ja polttoaineensyötöstä johtuen moottori käy alakierroksella puhtaammin eikä röpötystä ole havaittavissa. Ensimmäinen suorasuihkutuksella ruokittu kaksitahtinen moottorikelkan moottori on nyt tosiasia. nen kelkka MK-lehden sekä muiden alan julkaisuiden suorituskykymittauksissa parin vuoden ajan. Lehdistömateriaalin mukaan kulutus on noin 11 l/100 kilometrille. Rotaxilla on oivallettu, että raskaasti tutiseva vinkkelikakkonen on sopiva peli hyötykelkkaan, mutta ei ehkä oivallisen voimalaitos suorituskykyiseen urheilukelkkaan. Polttoaineensyöttö hoidetaan elektronisella polttoaineenruiskutuksella. E-Tec-moottoria käytetään seuraavissa malleissa: MXZ X 600 H.O. Rovaniemen väki hieman toppuuttelee ja puhuu mieluummin jonnekin 12-14 kantturoihin osuvista lukemista, mikä tarkoittaisi, että menovettä palaisi keskimäärin 3-4 litraan vähemmän kuin SDI-kone polttaa 100 kilometrillä. Renegaden ajotuntuma oli pitkälti samanlainen kuin Mach Z:n tai Renegade 1000 X:n, eli koneen paino tuntuu kyllä, muttei lainkaan katastrofaalisesti. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Ski-Doo kulkee puolella siitä bensamäärästä, minkä eräät sen kilpailijat tarvitsevat
Myös camper-kulma on loivempi, joten olkatappi kallistuu alapäästä enemmän sivulle.
52 MK
www.mk-lehti.fi. Kokonaan uusiutuneet ovat RS Venture GT ja TF, joissa on DeltaBox II runko ja Nytrosta tuttu moottori 120-hevosvoimaiseksi kesytettynä.
Nytro-malliston etupään geometria on laitettu uusiksi. Caster-kulma on loivempi eli olkatappi kallistuu alapäästä enemmän eteen ja pidentää akseliväliä. Alustan takapukissa on peräti 46-millinen iskari lisäsäiliöllä ja vaimennuksen pikasäätö löytyy molempiin suuntiin, kuten myös etupukin 40-millisestä kepistä. Niissä on lisäsäiliö ja pikasäätö puristus- ja paluuvaimennukseen. Yamaha 2009
09
Nytro RTX SE on uusi urheilullinen malli, jonka keulalta löytyvät Foxin Air R ilmaiskarit. Lisäksi etupukki ja liukurungot on vahvistettu.
Uusi touring ja puolipitkä Nytro
Viime talvena esitelty Nytro on saanut uuden etupään geometrian ja mallisto täydentyy puolipitkällä crossover-versiolla ja endurotyylisellä SE:llä
Nytro XTX on uusi puolipitkä crossover-malli 365senttisellä matolla. Tarkista oman kelkkasi Öhlins-mallin suositus; www.ohlins.com
tietoa emmän ns.fi En hli www.o
www.mk-lehti.fi
Simo Penttilä Oy Riihimäenkatu 85 · 05880 Hyvinkää 019 437 350 · 0440 437 350 · info@ohlins.fi · www.ohlins.fi
MK 53. Moottorina näissä luksusluokan matkakelkoissa on Nytrosta hiukan kesytetty 120-hevosvoimainen kolmipyttyinen nelitahtinen.
Nytroa saa myös valkoisena.
ISKUJEN VOITTAJA
ADVANCED SUSPENSION TECHNOLOGY
TARKKUUS TEKEE ERON!
Jos paremmuutta mitataan menestyksellä on Öhlins kiistatta maailman paras iskunvaimenninmerkki, todisteena yli 100 maailmanmestaruutta moottoriurheilusta. Liukurunkoja on taivutettu takapäästä ylös, joten kelkan luvataan kääntyvän yhtä hyvin kuin lyhytmattoisen.
RS Venture GT ja TF ovat saaneet uuden muotoilun ja Deltabox II -rungon
CrossFire R Sno Pro:sta ei ollut vielä kuvia saatavilla, mutta kelkan huhutaan olevan osittainen kopio Catin aiemmasta crossikilpurista. Arctic Cat 2009
09
Turbolla ja välijäähdyttimellä terästetty 1100kuutioinen moottori kehittää 177 hevosvoimaa ja se löytyy oheisessa kuvassa olevasta Z1 Sno Pro Turbo LE:stä ja matkamalli TZ1 LXR Turbo LE:stä
Uusi turbomoottori ja kevennystä kautta linjan
Catin tonnisesta twinimoottorista on odotettu turboversiota heti ensiesittelyn jälkeen ja nyt se on totta. Lisäksi esitellään urheilullinen Crossfire R Sno Pro ja keventyneet F- ja M-sarjalaiset.
U
54 MK
usi 110-kuutioinen turbomoottori löytyy sporttimalli Z1 Sno Pro Turbo LE:stä ja matkamalli TZ1 LXR Turbo LE:stä. Tehoa tästä kelkkamaailman tehokkaimmasta moottorista luvataan 177 hv/7850 rpm. Moottorivaihtoehtona on 800- ja 1000-kuutioinen EFI. Matto on mitoiltaan 14" x 128", eli senteissä 35 x 325. Ainakin maton mitat ovat
www.mk-lehti.fi
F-sarjalaisista ei ollut myöskään kuvia tarjolla tätä kirjoitettaessa ja huhu kertoo edelleen, että 600-kuutioinen muuttuu rajusti tai sitten rinnalle tulee toinen sporttisempi versio. Teleskoopin tapaan säätyvä ohjaustangon korkeus on uutta ja se löytyy Crossfire- ja M-mallistosta.
Crossfire-mallisto on keventynyt muun muassa uuden sähköpakin ansiosta, joka löytyy useimmista Arctic Catin malleista kaudella 2009.
www.mk-lehti.fi
MK 55. Uutta on myös Polariksen ja Ski-Doon tapaan toimiva "sähköpakki" eli moottori pyöräyteään nappia painamalla käymään väärään suuntaan. siis samat kuin vanhassa kilpurissa. Joka tapauksessa F-sarjan kerrotaan keventyneen uuden pakin ja muutaman pikku viilauksen ansiosta viitisen kiloa. M-sarjan painoa on saatu viilattua 10 kiloa alaspäin. Bearcatt-mallisto on nyt myös urheilukelkkojen tapaan TwinSpar -rungossa ja lippulaivana on 1100-kuutioinen Z1-moottorilla varustettu Bearcat XT.q
M-sarjan vuoristomallit ovat keventyneet kymmenisen kiloa ja osasyy on uusi sähköpakki ja telaston takapukin Fox Float -ilmaiskari. Uutta Crossfire- ja M-mallistossa on teleskoopin tyyliin korkeussuunnassa säätyvä ohjaustanko. Samanlaiset iskarit löytyvät nyt myös M-sarjasta, jota sitäkin on tarjolla 800- ja 1000-kuutioisella akuttomalla EFI-moottorilla. Tavallinen Crossfire 8 ja 10 SnoPro ovat käyneet dieetillä ja etuiskareiden lisäksi myös takapukissa on Fox Float ilmaiskari. Catti käyttää järjestelmästä nimitystä Arctic Cat Engine Reverse (ACER)
Painoa on viilattu alaspäin useita kiloja muun muassa kevyemmällä alustalla ja uudenlaisella tankki/penkkiyhdistelmällä. Uutuutta on tarjolla vain täysin mustana ja pelkistettynä Shift-versiona. Iskarit ovat Walker Evansin valmistamat. Polaris 2009
09
IQ 800 Dragon SP 154 hevosvoimaa ja kuivapainoksi luvataan alustavasti 216 kiloa.
Nelitahtinen hyötykelkka ja freeridetyylinen 800 Assault RMK
Polaris luottaa edelleen IQkonseptiin, johon on tehty paljon pieniä parannuksia ja painoakin on saatu pois. Lyhyttä IQ CFI Dragon Specialia on tarjolla kahdella moottorilla - Cleanfire 600 (125 hv) ja 800 (154 hv). Moottoriin luvataan lisää tehoa muun muassa uudenlaisella pakoputkella ja sylinterin au-
kotuksella. Kelkan kuuluminen Suomen tuontiohjelmaan on vielä avoinna. Switchback-mallistosta Suomeen tuodaan vain 800-kuutioista CFI Dragonia. Assault on rajun näköinen freeridehenkinen uutuuskelkka. Keulasta ja alustasta löytyvät emulsioiskarit eli sporttisemmin ajavat joutuvat päivittämään kelkkaa niiltä osin. Lisäksi tarjolla on kattava mallisto erilaisia vuoristokelkkoja ja täysin uusi nelitahtinen hyötykelkka.
J
56 MK
o vuosia melkein samanlaisena säilynyt puhalinjäähdytetty 550-kuutioinen muuttuu vihdoin IQ-runkoon. Pro Taperin ohjaustanko on korkealla ja matolla on
www.mk-lehti.fi. Edessä on lisäsäiliölliset ilmaiskarit
ja alustassa perinteiset kaasuiskarit pikasäädöllä. RMK-mallistoon kuuluva kasisatanen on erikoisen värinen ja siinä on Walker Evansin ilmaiskarit joka paikassa
800-kuutioinen Assault on todellinen freeridekelkka.
www.mk-lehti.fi
MK 57
Huhut kertoivat myös 800-kuutioisesta RR-mallista, mutta Amerikassa 600-kuutioinen RR menestyi huonosti
ja koko malli kuopattiin. Assaultin lisäksi Suomeen tuodaan myös 155-tuumaisella matolla liikkuvaa Dragon RMK:ta. Polaris 2009..
IQ 600 CFI Dragon painaa esitietojen mukaan kuivana noin 210 kiloa. Polariksen nelitahtisia on tarjolla useita malleja: lyhyt IQ Turbo Dragon, vapaasti hengittävä FS Touring ja turbolla terästetty FST Touring. Lisäksi
uutuutena nelitahtiperheeseen tulee IQ WideTrak-hyötykelkka. Kaksitahtinen WideTrak LX ja 550 Trail Touring DL säilyvät suunnilleen entisen kaltaisina. Painoa on saatu pois muun muassa uudentyylisellä tankki/penkkiyhdistelmällä, joka on myös entistä kapeampi ja uudella jarrulla ja kevyemmällä telastolla.
Suomeen tuodaan Switchbackmallistosta vain uutta CFI 800 Dragonia.
550-kuutioinen puhallinmoottori on nyt IQ-rungossa.
WideTrak IQ liikkuu saman 80-hevosvoimaisen nelitahtimoottorin voimin kuin touring-malli.
pituutta 146 tuumaa, eli 370 senttiä. Onneksi se kuopattiin vain kotimaassaan, sillä 09mallivuodelle Polaris valmistaa edelleen RR 600 -mallia Suomen ja Ruotsin markkinoille. Kelkkaan on tulossa joitakin muutoksia, jotka selviävät maaliskuun aikana, mutta pääpiirteissään se on samanlainen kuin 2008-malli.q
58 MK
www.mk-lehti.fi
Tästä kelkasta niitä ehti irrota kaikkiaan viisi kappaletta ennen kuin saimme siirrettyä ongelman kertaheitolla historiaan. Tästä seurasi se, että akseli pääsi hypyissä maton hieman löysätessä liikkumaan pitkittäissuunnassa. Kun taka-akselia ja kääntöpyöriä kohdanneet murheet saatiin pois päiväjärjestyksestä, on ajaminen ollut
60 MK
www.mk-lehti.fi. Matka on edennyt hyvässä hengessä.
E
"Rallimallin" takaakseli ja neljä kääntöpyörää oli ensimmäinen muutos, joka kelkkaan tehtiin.
nsimmäisessä osassa mainittiin takakääntöpyörien menekistä. Näin kerkesi käydä kaksi kertaa ennen kuin ongleman ydin selvisi. Edellisestä katsauksesta on viisastuttu ropakaupalla, sillä tätä kirjoittaessa mittarissa on 2000 kilometriä. RS:n akselissa on neljä kääntöpyörää, joten yhden rikkoontuminen ei rampauta kelkkaa. Kestotesti, osa 2
TEKSTI
JA KUVAT: JONI LAUNONEN
Kestotestikelkka vanhan veljensä vierellä.
Alkukankeuksien kautta
KOHDEN HARMONIAA
Ski-Doo MXZ 600 SDI:n kestotesti etenee aikataulussaan. Toisaalta takapyörien rikkoutumisvaara on tuntuvasti pienentynyt siksikin, että uuden akselin vuoksi matto ei ole niin herkkä liikahtelemaan sivuttaissuunnassa. Parannus tehtiin vaihtamalla takaakseli RS-mallin vastaavaan. Tästä puolestaan oli seurauksena se, että akseli löi pitkittäissuunnassa olevien säätöpulttien päähän sellaisella voimalla, että pultit käännähtivät ja väänsivät kiristyspultin kiinnikkeen poikki. Taka-akselin vaihto ei sujunut aivan kuin elokuvissa huollossa liukurungon ja uloimpien renkaiden välistä unohtuivat holkit, jotka eliminoivat akselin liikkeet
Lennokkaasta menosta ovat johtuneet kelkan kärsimät aineelliset vahingotkin, joiden määrä onneksi on pieni. Muutos sai koneen kiertämään iloisemmin. Kestotestipäiväkirjan mukaan tyypillisesti 100 kilometrin jotos kuluttaa bensaa 18 litraa 100 kilometrillä. Haikonen on ihailumme ansainnut. Myös mittarin ympärillä oleva muovisysteemi vaihdettiin sen haljettua rytäkästä. Jälkimmäinen lukema on tulosta äärimmäisen reipashenkiseltä reissulta ja osan selittää myös se, että arvon testikuski ja kelkkakuninkaallinen unohti vääntää bensatankin korkin kunnolla kiinni. enemmän tai vähemmän vaivatonta. Tankin päälle roiskuneen bensan määrää on hankala arvioida, mutta tuskin se montakaan desiä oli. Muutos oli tarkoitus tehdä siten, että ensimaistiaiset aavistuksen urheilullisemmasta SDI:stä olisi saatu jo tähän numeroon, mutta kävikin niin, että elimenluovuttaja pääsi tositoimiin eli kisahommiin Venäjän puolelle. Palataan asiaan MK-lehden numerossa 3/08.q
www.mk-lehti.fi. päivänä. Kelkkaa käskemään asettui niinkin kova mies kuin Toni Haikonen. Tapahtumasarja ei ollut päättömän kaahauksen tulosta, vaan arviointivirheen aikaansaannos. Vaikka kuvia emme kumartelekaan, niin jotakin sentään voi katsoa hienokseltaan yläviistoon. Eilispäivän ajolenkillä oli aistittavissa, että TRA-kytkimen ramppien asentoa piti kääntää asennosta kolme asentoon viisi. 895 kilometrin kohdalla kelkka kävi määräaikaishuollossa, jossa siihen vaihdettiin ketjukotelon öljyt, tulpat sekä kiristettiin pakosarjan pultteja.
Pientä pintanaarmua
2000 kilometrin aikana kelkan kulutus on pyörinyt välillä 15-23,34 litraa. Siihen ei kuitenkaan ole ryhdytty, sillä edessä on koko alustan vaihto ja samalla uusiksi menevät myös etuiskarit. Elettiin tammikuun loppua ja reitit olivat auttamattoman huonossa kunnossa. Reittipatista lähtenyt flik flak-sarja satutti kelkkaa sen verran, että käsisuoja meni vaihtoon vasemmalta puolelta. Jos Haikonen tarvitsee kelkkaa, me voimme aina joustaa. Tarina jatkuu siten, että kuski lensi reitille ja kelkka katolleen reitin viereen. Ramppeja kokeiltiin kyseisessä asennossa ja pari viikkoa sitten sillä seurauksella, että pakkaskelissä kone kiersi hieman ylimääräistä. Vaikka Ski-Doolla toki voisi ajo-ominaisuuksien puolesta harrastaa letkeämpääkin ajoa, tuntuu MK-lehden avustajakatraalla aina luiskahtamaan meininki hieman lennokkaamman menon suuntaan. Täyskaasukiihdytyksessä kone alkoi takoa vasten rajoittajaa, joka puuttuu peliin kierroksien ollessa hieman vajaat 8750. Niin se kevenikin, mutta alustasta loppui nopean puolen vaimennus dramaattisella tavalla, jonka jälkeen jousitus pohjasi liian voimallisesti ja seurauksena vuosisadan takakorkea ja kunnon pikakirjoitusta. Mutkasta suoralle kiihdyttäessäni huomasin, että reitillä oli rajuhko patti, jonka kuitenkin oletin jäävän taakse kaikkein helpoimmin, jos vain kaasuttaisin niin, että keula kevenee reilusti yli. Paidan kyynärsuoja kyllä hajosi, muttei niin pahasti, etteikö korjauksesta jeesusteipillä selviäisi.
Alustapäivitystä odotellessa
Ski-Doon iskunvaimentimet ovat edelleen alkuperäiskunnossa ja ne olisi jo pitänyt huoltaa. Naputtelen tätä helmikuun 23. Viime päivät Rovaniemellä on satanut lunta niin, että reitillä on uutta lunta riittämiin. Onneksi MK-lehtiä tulee vielä tämän jälkeenkin ja onneksi talvi on täällä pohjoisessa vasta aluillaan, joten kokemusta härskimmästä alustasta ehtinee kertyä vielä reippaanlaisesti. Sää ulkosalla näyttää sen verran hienolta, että näyttää vahvasti siltä, että tänään kelkan mittariin tulee ainakin parisataa kilometriä. Kulutus on reippaan ajotavan aikaansaannosta. Alustan vaihtoon on syynä se, että RS-mallin lisäsäiliöllistä etupukin iskaria ei saa kiinnitettyä vakiomallin etupukkiin. Kuten sanottua, kelkka selvisi lähtökohtiin nähden vähin vaurioin ja niin kävi kuskillekin, kiitos Sinisalon panssaripaidan, jonka kyynärsuoja lievitti reittiin iskeytymisen vaikutuksia
Pientä kallistelua kyllä
A. Keväällä hyvältä tuntunut esituotantosarjan laite on kesän aikana muuttunut kuin taikaiskusta täysin erilaiseksi. Helmikuussa pääsimme kokeilemaan tuunattua Nytroa ja nyt ohjaus oli kunnossa.
www.mk-lehti.fi
MK 63
llekirjoittaneelle on kaksi kertaa käynyt kelkkatesteissä sama asia. Loistava moottori ja kevyt ohjaus, joka oli myös tarkka. Kirjoitin myös jutussa, että nyt Polariksen jousitus alkaa jo vakiona olla kohdallaan kovaan ajoon. Vuoden vaihteen vertailutestissä laite oli kuitenkin aivan karmea ajettava. Tuon tuomion perusteella Polariksella tehtiin uudet "hätäsäädöt" tuotantomalleihin ja lopputuloksena oli täysin toimimaton alusta. TEKSTI
JA KUVAT: JUKKA
HELMINEN
Vuodenvaihteen kelkkatestissä ihmettelimme Yamaha Nytron oikuttelevaa ohjausta ja vaikka harituksia ja suksipainetta säädettiin joka suuntaan, ei ongelmaan löytynyt ratkaisua. Testin jälkeen selvisi, että Polaris oli tehnyt alkuperäiset säädöt (joita myös minä testasin) senaikaisten kisakuskiensa kanssa, mutta kun kelkat olivat testissä amerikkalaisilla alan lehdillä, haukkuivat nämä "asiantuntijat" alustat aivan karmean koviksi. Alusta pohjasi lähes kävelyvauhdissa ja aloin jo epäillä omia muistikuviani edelliseltä keväältä. Viime keväänä ajoimme Juha "Tire" Suur-Inkeroisen kanssa kolmella eri Nytrolla yhteensä pari sataa kilometriä ja kelkka tuntui erittäin hyvältä. Koeajoin aikoinaan Polariksen 600kuutioista Pro X 2 -mallia Levin keväässä ja paukutin erästä pattipätkää useaan otteeseen edes takaisin
Osasyy vertailutestin Nytron huonoon ohjaukseen löytyi siis kierosta eturungosta ja toinen syy väärästä ohjausgeometriasta. Tuunattu Nytro menee kuitenkin suoraan kuin juna, mutta pyrkii jonkin verran hakemaan urissa. Koeajossa tuunattu Nytro oli aivan eri laite kuin vertailutestin kiemurteleva "känninen kyy". Kulmien muutoksen lisäksi olkatapissa on vähemmän jättöä eli suksea on tuotu taaksepäin, kuten testikelkassa olin tehty sukset vaihtamalla. Kuvittelin jo menneeni itse sekaisin, mutta Suur-Inkeroisen kommentit olivat samanlaiset ja yhteen ääneen ihmettelimme keväällä ajamiemme kelkkojen ja tuotantoversion eroja. Milleillä on väliä ainakin tässä tapauksessa, sillä Nytron ohjaus rauhoittuu merkittävästi.
esiintyi, mutta kelikin oli todella ottava erityisesti aamupäivällä, kun auringon sulattama sohjo jäätyi yöllä kivikovaksi. Hän yritti säätää Nytroa kaikin mahdollisin tavoin ja ohjaus parani hiukan, mutta edelleen se tuikki ikävästi. Muutoksen jälkeen ei Camper-kulmaa ole mitattu, mutta lyhentämisen vaikutus on arviolta parisen astetta. Lisäksi 09mallissa on myös Caster-kulmaa loivennettu (-08 22 astetta ja -09 26 astetta). Suurin muutos oli kuitenkin ylätukivarsien lyhentäminen molemmilta puolilta 2,5 mm, jolloin oltatappi kallistuu alapäästä enemmän ulospäin. Ajoin kelkalla noin 300 km vaihtelevissa olosuhteissa. Öhlärin clickereissä on kuitenkin vakiota enemmän säätövaraa, joten ne saa jo kenttäolosuhteissa ruuvaamalla todella koviksi. 09-mallissa Camper on jo vakiona
SPL SLT -sukset voisivat toimia Nytrossa paremmin kuin testikelkassa olleet Powder Prot. Itse olin täysin varma, että japanilaiset olivat muuttaneet etupään geometriaa tuotantokelkkoihin ja/tai testilaite oli saanut edellisen lehtiporukan käsissä kunnon osuman! Loppupelissä paljastui että osuin oikeaan kahdella tavalla. Oli pattista kivikovaa jäistä reittiä, umpista metsäautotietä ja lumisateen jäljiltä lanattua pehmeäpintaista reittiä. Omilla suksilla kelkka on ainakin kovalla reitillä hyvä ajaa.
tasan kaksi astetta loivempi (-08 -2,2 astetta ja -09 -4,2 astetta). Vertailutestissä olleella kelkalla ei uskaltanut edes tasaisella jäällä ajaa löysin rantein, sillä ohjaus oli todella arvaamaton. Kovalla reitillä uskon Yamahan alkuperäisten suksien olevan paremmat, mutta pehmeässä lumessa Powderit kantavat paremmin ja ohjaavat tarkemmin. Takapukissa on lisäksi vielä paluuvaimennuksen pikasäätö. Yamahan maahantuojan edustaja Harto Helin oli mukana keväällä ja myös paikalla vertailutestissä. Mielenkiintoista olisi kuulla sen insinöörin selitys, joka on mennyt muuttamaan keulaa keväällä ajamistamme esituotantosarjan kelkoista, joissa oli suunnilleen sama Camper-kulma kuin nyt kokeillussa Suomessa muunnellussa versiossa!q
64 MK
www.mk-lehti.fi. Täysin muokkaamattomana Powder Pro on kuitenkin hiukan turhan ottava suksi Nytroon, joka kääntyy omillakin suksilla hyvin ja etenkin kevyesti. Vertailussa...
Ohjausgeometriaa on muutettu sorvaamalla pallonivelen korvakkeista pois 2,5 milliä, jolloin olkatappi kallistuu yläpäästä sisäänpäin ja Camper-kulma muuttuu. Testikelkka oli todellakin saanut niin
rajun osuman, että eturunko oli kiero. Sen sijaan alustan iskareissa ei ole kovinkaan huomattavaa eroa Yamahan vakiopumppuihin, jotka nekin kestävät melko reipasta vauhtia ilman yllättäviä pohjaamisia, tai takapotkuja. Kapeallakin reitillä uskaltaa leikata läheltä puita ja erityisesti keulan Öhlinsit hoitavat hommansa hienosti. Ohjaus veteli puolelta toiselle ja kelkka tuntui jopa vaaralliselta. Kaiken lisäksi selvisi että kevään protoissa olivat olkatapit enemmän kallellellaan eli Camper-kulma oli loivempi.
Keulaan muutosta
Testikelkkaan oli heitetty alle Öhlinsin iskarit, joissa on keulalla pikasäädöt hitaan ja nopean liikkeen puristusvaimennukseen ja samat clickerit löytyvät myös alustan etupukista. Suksiksi oli valittu Powder Prot, joiden kiinnityspiste on hiukan vakiota taaempana. Kun sitten hyppäsin Nytron selkään Tapaninpäivän jälkeisenä torstaina, en voinut ymmärtää mitä Nytrolle oli tapahtunut
Mönkijä-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2008: touko-, kesä-, syys- ja lokakuussa.
TILAA NYT
ja saat lahjaksi
10 euron
arvoisen pipon!
Tarjous on voimassa 30.4.2008 saakka.
Kyllä kiitos!
Tilaan Mönkijä-lehden KESTOTILAUKSENA 25,- / 4 numeroa ja saan kaupan päälle Mönkijä-pipon Tilaan Mönkijä-lehden VUOSITILAUKSENA 27,- / 4 numeroa ja saan kaupan päälle Mönkijä-pipon
Kestotilaus jatkuu auotomaattisesti, kunnes tilaaja toisin ilmoittaa.
RideMedia Oy maksaa postimaksun puolestasi
Nimi
RideMedia Oy Tunnus 5001594 00003 VASTAUSLÄHETYS
Lähiosoite
Postinumero ja -paikka
Allekirjoitus (alle 18 v. huoltajan allekirj.). Uusi lehti mönkkäri-ihmisille! Vertailutestit, koeajot, varusteet, tarvikkeet, alan ihmiset, ajopaikat, kilpailut ja tapahtumat meiltä ja muualta
Polaris RR käyttötestissä Ski-Doo MXZ 600 SDI:n lisäksi MK-lehdellä on toinenkin kelkka hiukan pidemmässä testissä. Kyseinen RR 600 oli mukana jo ykkösnumeron 600-kuutioisten vertailutestissä, kuten myös Ski-Doo, ja nyt sillä on ehditty taivaltaa hiukan alle 2000 kilometriä.
2000 kilsaa
TEKSTI: JUKKA HELMINEN KUVAT: JONI HELMINEN
TANSSIA ja LAULUA
66 MK
www.mk-lehti.fi
Itse en kaipaa varvaskoukkuja, sillä kelkalla tulee ajettua pääasiassa seisten. Alustakin toimii lähes täydellisesti vakiona, mutta tietyissä tilanteissa perä alkaa nakella puolelta toiselle. Takapukissa on lisäsäiliöllinen Walker Evans sisäänpäinvaimennuksen säädöllä, mutta etupukin "ilmaiskari" paljastui aivan muuksi. Toivomuslistalla olisikin noin 40 litran tankki, matkamittari, 38- tai 44-millinen matto (vakiona 32), käsisuojat ja kunnon karhennukset astinlautoihin. Nyky-Suomen harvan polttoaineverkoston vuoksi ei kelkalla uskalla lähteä seikkailemaan ainakaan outoihin maastoihin, sillä toimintasäde on hyvissäkin olosuhteissa vain reilu sata kilometriä. Ainoa parannusta kaipaava asia on raskas ohjaus, joten eturemmeille yritetään seuraavaksi tehdä jotain. Onneksi kelkassa on monesta muusta "reittiraaserista" poiketen tuoreöljyvoitelu, joten öljypulloja ei tarvitse kairassa raahata itse mukana. Jousen tai ilmajousen sijasta ainoa etupukin iskaria ulos työntävä asia on kaasun paine ja se vastaa vain todella löysää jousta. Testikelkassa keulan clickeritkin ovat melkein täysin auki ja silti se ei pohjaa. Perän sivulle nakkelun syyksi alettiinkin epäillä etupukin iskaria, joka pakkaan-
tuu kasaan ja kun kyseessä on kytketty alusta, vaikuttaa se myös takapukkiin. Roinisen kelkassa on myös edessä Öhlinsit ja ne ovat vakiota hiukan lyhyemmät, joka tietysti keventää ohjausta. Osa enduromiehistä on värkännyt keulalle vakaajan, joka tekee kuulemma ajosta nopeampaa mutkikkaalla metsätiellä ja vastaavalla alustalla, jossa ei ole penkkoja ja röykkyjä nojailuun. Kelkka tuli meille testiin Kuusamon kautta, missä Auto ja Konekorjaamo S. Veto päällä tai jarrulla tappamalla ei nakkelua esiinny. 1500 kilometrin ajon jälkeen tempaisin kelkasta alustan pois. Ilmiön syyksi epäiltiin takapukin pakkaantumista kasaan, jolloin se ei ehdi tulla riittävän nopeasti ulos ja perä irtoaa maasta. Yleensähän kelkoista alkavat ainakin jotkut alustan pultit karista taipaleelle viimeistään tuhannen kilometrin kovan ajon jälkeen, ellei niitä ole välillä kiristetty. Toinen huono puoli reittiajossa on vain 34-litrainen tankki, joka 2530 litran kulutuksella tyhjenee melko nopeasti. Vakiona niissä ei ole säätöreikiä, mutta onhan porakone keksitty. RR
600 menestyi vertailutestissä mainiosti ja olisi taistellut voitostakin muutamin pienin parannuksin. Kun kuski vielä istuu tai seisoo todella edessä, korostuu ilmiö entisestään. Lähinnä ilmiö esiintyy jos rullaa hetken kovavauhtisessa röykytyksessä ilman kaasua. Reittikelkassa pelkkä kierroslukumittari onkin melko hankala kapistus, sillä erityisesti yksin ajaessa on vaikea arvioida, kuinka pitkälle polttoaine riittää ja niin edelleen. Muuten kelkkaan on vain laitettu bensaa tankkiin, kulutuksen pyöriessä 25-32 litran tietämillä satasella. Joka tapauksessa PenttiläRoininenÖhlinseillä Polariksen hyvästä alustasta tuli vieläkin parempi. Edes clickereihin ei ole tarvinnut koskea. Pollesta piti etupukin lisäsäiliön tieltä poistaa oikean puoleinen sisäpyörä ja liukurunkoon piti porata reikä, josta pääsee käsiksi etupukin iskarin pikasäätöön.
www.mk-lehti.fi
MK 67. Pätsi oli tehnyt siihen ensihuollon. Iskareiden irroitus paljasti kelkasta erikoisen yksityiskohdan. Keulassa Walker Evansin iskarit toimivat hyvin ja vaihtelevassa
reittiajossa ei kaipaa edes kallistuksen vakaajaa. Roinisella on myös itse viritetty IQ CFI:n vakaaja edessä. Testeissä arvioimme kelkkoja monin eri osa-aluein, joten melko lailla raaseriksi tehty RR menetti eniten pisteitä karsitun mittariston ja polttoaineen kulutuksen takia. Kilometrit ovatkin karttuneet pääsosin Levin ympäristössä ja viimeiset sadat kilometrit Tahkovuorella.
Öhlinsit alustaan
RR on jousituksen osalta varmaankin yksi parhaista vakiokelkoista kovaan ajoon. Sisäänajosta oli huolehtinut takavuosien Giant-voittaja Teemu Pätsi, joten kelkka sai alusta asti kunnon kyytiä. Käytännössä etupukissa ei ole lainkaan jousta, vaan siellä operoi pelkkä emulsiovaimennin. Etelän heikon lumitilanteen takia kelkalla ei ole päästy ajamaan ollenkaan kuntoilumielessä snowcrossia, joka oli yksi syy sen hankkimiseen. Nyt säädöstä on kuulemma menossa jo seuraava versio, jolla Roininen pommitti Tuupovaaran SMendurossa neljänneksi. Alusta oli kuin uusi ja suurin ihmetys oli pulttien kireys. Perän sivulle nakkelu loppui ja kumpikaan pää ei tunnu pohjaavan vaikka miten pommittaisi. Mikään lämmin ei RR-myöskään ole, mutta korkea kyömymäinen kuomu suojaa yllättävän hyvin alavartaloa ja alkuperäisen pikkulärpäkkeen tilalle vaihdettu aavistuksen isompi tuulilasi ohjaa edes osan viimasta kuskin yli.q
Tarvikeiskareiden asentaminen vaatii yleensä pientä "pajottamista". Ainoa 2000 kilometrin ajossa vaihdettu osa on öljysäiliön korkki, joka oli jo uutena väljä. Kuuleman mukaan uusin säätö on etupukin osalta kovempi kuin meidän kelkassamme. Simmityksen sijaan alustaan laitettiin Öhlinsit, joissa on Öhlins-maahantuoja Simo Penttilän ja Petri Roinisen kehittämä säätö. Tarkoituksena oli tarkistaa pulttien kireys ja pukkien kunto ja samalla miettiä iskareiden simmittämistä
Ajoin ojaa pitkin ja siinä oli jääpaukkuja, johon suksi tökkäsi. Tilaukseen lähtee kivennäisvettä ja fetasalaatti. Pitihän se käydä kattomassa, että toimiiko se etulamppu, Aki sanoo itäsuomalaisella nokkeluudella. Crossissa ei sanottavaa menestystä ehtinyt tulla. Varsinaisesti kisaaminen alkoi vuonna 1994. Aki valittelee kipeää kylkeään. Oltiin Norjan suunnalla kelkkailemassa. Laji ehtikin perin nopeasti
KARJALAINEN
www.mk-lehti.fi. Käsipäivää ja pöytään istumaan. Harrastuksen historia juontaa 1980-luvun alkupuolelle. Pakkasta on parikymmentä astetta, joten varsin hanakasti hakeudumme sisätiloihin istuskelemaan. Lajina oli snocross, sillä enduroon ei vielä ikä riittänyt. Tuohon aikaan Suhonen oli kovaa vauhtia nousemassa suomalaisen enduron kärkikaartiin. 68 MK
Kuukauden
KELKKANAAMA
TEKSTI
JA KUVAT:
JONI LAUNONEN
90-luvulla moottorikelkkaurheilua seuranneet muistavat punaisen Koff-värityksellä komistetun Polaris XCR 440:n ja sen lapsenkasvoisen kuskin Aki Suhosen. Toimittaja tarvitsee käristyksen.
Kelkkailusta
Aki Suhonen
Lappilaistunut
Aivan aluksi muistellaan menneitä ja nuoren miehen kelkkaharrastuksen alkumetrejä. Tarjoilija utelee iltapalan laatua. Aki Suhonen odottelee ravintola Myllyn äijän pihalla. Vauhti oli hyvää, mutta yksi ajovirhe muutti suunnitelmia rajulla kädellä.
H
elmikuun neljäs päivä ja kello kertoo, että on iltapalan aika. Kilpailemista Aki kokeili ensimmäisen kerran kaudella 92-93 seuran kelkalla Polaris Star merkkiluokassa
Crossikelkan rakentaminen oli melkoinen operaatio, sillä silloiset urheilukelkat eivät olleet samalla tavalla race readyja kuin 440-kuutioiset tai nykyiset 600-kuutioiset. Hän kolaroi Esa Väisäsen kanssa. Loppuvaiheessa siinä oli PPSalusta ja lisäksi siinä oli RX:n läppäventtiilimoottori. Lajivalintaan vaikutti Suhosen mukaan sekin tosiseikka, että noihin aikoihin Polaris ei ollut samanlainen crossipyssy kuin mitä se nykyisellään on. Erityisesti matkailu on mieltä lähellä. Muistan minä, ei siinä mitään. Crossipyssyään Aki muistelee seuraavasti. Nuoren miehen elämä meni kertaheitolla uusiksi. Mantteleita ei pitäsi periä, vaan ne pitää tehdä itse. Kysyttäessä parasta kisamuistoa salaattiaan hyvällä ruokahalulla tuhoava mies vastaa persoonallisesti ja suoraviivaisesti. Tulin mutkaan ja kelkka lähti vastaheitosta. Ja ihan käytännön syistä on kiva matkustella lämpimissä paikoissa; ei tarvitse sohjossa pyöriä, Malesian yhdeksi suosikkimatkakohteista nimeävä mies kertoo. Vaikka Suhonen lämpimässä viihtyykin, on hän omaksunut Levillä viettämiensä vuosien aikana lappilaiset pakkasrajat. 90-luvun alkupuolella toki muutkin kelkat vaativat melkoista sorminäppäryyttä tekijältään, jotta niistä saatiin kilpailikykyisiä crossikelkkoja. SM-mitalia hän ei kerennyt lajista pokkaamaan, mutta vauhtinsa hän kerkesi todistaa muutamissa kisoissa. Vuonna 1995 Suhonen ajoi Giantissa kolarin, jossa olisi ollut aineksia vaikka hengenlähtöön. Henkisten vaurioiden parantuminen siinä pisimpään otti. -20 asteen lämpötilassa päivän pitkämattoisia testannut toimittaja ei voi kuin ihmetellä, kuinka kukaan vapaaehtoisesti voi edes miettiä ajavansa 15 pakkasastetta kylmemmässä ilmanalassa. Sen avulla pääsen kavereiden kanssa laa-
HÄN
Aki Suhonen
Ikä: 32 v Perhesuhteet: Sinkku Asuinpaikka: Levi/Kontionlahti Mieliruoka: Pippuripihvi Mielimusiikki: Vähän raskaampaa kuunnellaan Saavutukset: Kunkussa kolmas vuonna 1995 ja endurokisoissa sijoituksia viiden sakissa.
www.mk-lehti.fi
HÄN
MK 69. Taitaa vain olla niin, että sissit ovat oma heimonsa ja tuohon heimoon Aki Suhonenkin selkeästi kuuluu.q
Sananen siitä tällistä
Vuonna 1995 joulukuussa Akin elämä pysähtyi hetkeksi liikuntakykyä tuntuvasti rajoittaneen onnettomuuden myötä. Syy uskomattoman kuuloiseen tälliin oli harhaanjohtavan reitin merkkauksen aiheuttama sekaannus. Ties mihin olisivat miehen rahkeet yltäneet, jos ei kohtalo olisi puuttunut peliin rankalla kädellä. Polarista siinä oli jäljellä vain merkin verran. Lensin pää edellä puuhun sillä seurauksella, että selkärangan kahdeksas nikama murtui. Vapaa-aika ja sen viettäminen ei tunnu menevälle miehelle mitenkään hankalalta. Se on hyvä kuntoiluvälineenä ja kulkuvälineenä. "Kyllä se elämä pysähtyi pidemmäksikin aikaa onnettomuuden jälkeen."
vaihtua enduroon kaudella 94-95, jolloin mies täytti lajin tuonaikaiset minimivaatimukset, eli 18 vuoden iän. Aki kertoo edelleenkin seuraavansa kelkkaurheilua varsin tiiviisti. Tai kyllä se pysähtyi pidemmäksi aikaa, Aki tarkentaa. Yhtään vihamiestä ei kelkkailun parista ole tullut. Ystävät ja kaverit, jotka tuli kelkkailun kautta. Kysynnän kasvamisen ohella on ollut havaittavissa, että ihmiset haluavat lumelle entistä spontaanimmin. Aki kertoo, että etelän viime vuosien lumiköyhät talvet näkyvät heidänkin arjessaan. Tämän päivän kelkkaurheilusta puhuttaessa crossi on enemmän framilla kuin enduro ja ehkä siksi ajaudumme juttelemaan crossitouhuista ja sen tulevaisuudesta. Tulee seurattua, miten ne entiset kisakumppanit pärjäävät. Kyllä se on 35 astetta pakkasta jo semmoinen raja, että ei sen jälkeen viitsi enää ajamaan lähteä, mies toteaa kun hyvin syöneinä poistumme ravintolasta hyiseen ulkoilmaan. Lähdin kokeilemaan kelkkaa metsätielle. Ei minulla mitään kelkkailua kohtaan jäänyt, koska vika oli kuskissa eikä kelkassa. Keskustelu sivuaa sitä, kuka on seuraava suomalaisen snocrossin suurvisiiri ja Tapion manttelinperijä. Lämpö on se kaikkein makein juttu. Kelkkahan on sikahyvä kulkuneuvo. Jaa-a, kyllä varmaankin Korsumäki on paras kaveri siihen hommaan.
vulle ja ajelemaan, Aki sanoo.
Työtä työtä työtä tehdään...
Kontionlahdelta kotoisin oleva Aki viettää tätä nykyä leijonan osan vuodestaan Levillä, jossa hän isänsä Timo Suhosen kanssa pitää Empty Pocket Safarit -ohjelmapalveluyritystä. Oli joulukuu 95 ja oltiin kasaamassa -96-mallista XCR:ää kisakuntoon. Olen kiertänyt vaikka missä. Enduro-puolella Akin lähtötaso oli kova. Nopeasti selvisi, että enduro oli nuorelle Aki Suhoselle luontevampi laji. Toisin kun voisi kuvitella, Akilla ei jäänyt mitään katkeruutta moottorikelkkaa tai -kelkkailua kohtaan. Aki muistaa onnettomuusillan tapahtumat selkeästi. Se oli viissatanen crossi-Polaris. Kovien kokemustenkin jälkeen Aki muistelee kisauraansa lämmöllä. Kunkussa hän oli parhaimmillaan kolmas. Ennen varattiin safarit kahden kuukauden varoitusajalla, nyt kahden päivän, Aki kiteyttää. Akin päivät kuluvat varsin pitkälle toimistohommia tehden, mutta heti vapaa-ajan koittaessa on miehen päästävä täräyttämään kelkalla. 90-luvulla tuli käytyä Jenkeissä ja myös Aasiat on kierretty. Crossi oli kuoleman kielissä ennen kuin 440:t tulivat, Aki sanoo. En ehtinyt ajaa endurossa yhtä täyttä kautta
Säädettävä etujousitus mahdollistaisi ajamisen kaltevaa rinnettä pitkin, kun alarinteen puolen etujousta pystyisi manuaalisesti säätämään pidemmäksi. - Yhtenä käyttökohteena voisivat olla hyötykelkat ja pelastustehtävissä olevissa kelkat. Miten suksipainetta voidaan säätää automaattisesti parhaan kääntyvyyden takaamiseksi. Oinonen kokeili automaattisesti säätyvää jousitusta erikseen keulaan ja telastoon vuosina 1994-96. Mutta siihen vaiheeseen en päässyt, että kelkan molemmat päät olisivat olleet "aktiivisia", Kai Oinonen kertoo.
Patenttihakemus tyssäsi Boforsin tykkiin
Tuotekehittelyssä Oinonen pääsi jopa patenttihakemusvaiheeseen, mutta joku käsittelijä löysi vastaavaan järjestelmään yhteneväisyyttä. Tästä ajatus lähti jalostumaan seuraavilla kysymyksillä: Miksi mutkissa täytyy siirtää painoa, kun sen pystyisi suhteellisen näppärästi hoitamaan tekniikan puitteissa. Aktiivijousitus moottorikelkkaan?
TEKSTI
JA KUVAT:
PENTTI PIESKI
Kai Oinonen tunnetaan Kyyjärvellä miehenä, joka tuntee tekniikan ja kehittelee erilaisia teknisiä ratkaisuja. Toivoisin järjestelmän joskus jalkautuvan kelkkoihin. Järjestelmä veti etupukkia kasaan ja pukkasi takapukkia ulos kiihdytyksessä keulimisen estämiseksi ja jarrutuksessa kuristi etupukkia kasaan, jotta saadaan mahdollisimman monta harkkoriviä hidastamaan vauhtia. Tosin vertaus Boforsin panssarivaunun tykin piipun ohjaussysteemiin tuntuu äkkiseltään melko kaukaa haetulta. Kuinka saadaan telasto toimimaan optimaalisesti kiihdytyksessä ja jarrutuksessa. Itselläni idea jäi kehittely-
70 MK
www.mk-lehti.fi. Työmaana oli vuoden 1994 Lynx Cobra Racing. Toteutuksessa hän käytti sähköllä toimivaa säätömäntää, joka pukkasi öljyä iskareiden lisäelementteihin tunnistusjärjestelmän käskyjen mukaan. Yhtenä ideana syntyi itsestään reagoiva ja säätyvä jousitus.
Yamaha Venture TF Saabin Viggenin ahtimella piristettynä antaa sporttinen perhekelkka termille täysin uuden sisällön. 250 hv:n tehoilla se taitaa olla joustojatkoperäkokelkkojen tehokkaimmasta päästä.
Tekniikan kyseenalaistaminen luo uusia ideoita
C
itroënin kaasu-nestejousitus löi Kai Oinosen mieleen alkukipinän uudenlaisesta moottorikelkan jousituksesta. - Vuonna 1995 ajoin Giantissa telaston "aktiivijousituksella" varustetulla Lynx Cobra racingillä 0-kelkkana ja järjestelmä toimi ja kesti "rääkin". Niinpä kelkkailun parissa jonkun aikaa puuhaillessaan hän alkoi kyseenalaistaa olemassa olevia ratkaisuja. Suksiin hän teki paineilmajouset ja etupään asentoa voitiin säätää öljyn määrällä. Telastossa puolestaan oli normaalit rautajouset ja iskarei-
den jatkona erillinen lisäelementti, jolla alustan etu- ja takapukin suhdetta voitiin säätää ajotavan mukaan, reagoiden kiihdytykseen ja jarrutukseen. Karkeana esimerkkinä vaikka laskettelukeskusten kelkat
Lisäksi hän ihmettelee nykytekniikan aikakautena, että miksi on näinkin kauan pyöritty rautajousien ja simmilevyjen ympärillä. Kesäiset linnunpaskat Venturen penkissä kertovat syksyn päättyneen Kyyjärvellä vasta helmikuussa.
Seuraavaksi haasteeksi Oinonen aikoo ottaa nykyajan 2-tahtisen ahtamisen. Vasemmalta Saab Viggen, Erolan Arskalta ostettu legendaarinen IHi rhb5 ja oikealla Garretin uuden sukupolven pienikokoinen ja hyvin hengittävä ahdin. - Yritin jopa ostaa sellaisen mutta myyntihalukkuus oli vähäistä, kun kuulivat millaiseen kelkkaan se tulisi. Samoin jos haluaa huippunopeutta, myös se onnistuu. Pitkään turbojen kanssa värkännyt Oinonen tiesi hyvän reseptin Yamahaan ja tallin hyllyllä lojui joutilaana Saab 9-3 Aero Viggenin ahdin. - Alussa 4-tahti Venture vaikutti hyvältä perhekelkalta. Sopiva kohde voisi olla tämä Ville-pojan kelkka, Polaris Super Sport 500-kuutioisella nestekoneella varustettuna.
Tehon ja mukavuuden sopeuttaminen
Säätäessään ja rakentaessaan kiihdytyskelkkoja vuodesta 1995 lähtien Oinonen tietää, että jos kelkan haluaa saada hyvin kiihtyväksi sen saa. Järjestelmän tuoma lisäpaino olisi vain muutamissa kiloissa, joka varsinkin touring- tai työkelkoissa olisi melko marginaalinen, Oinonen kuvailee.
Sähkövariaattori kiinnostaa
Sähkö- ja elektroniikka-alan ihmisenä Oinonen on miettinyt pitkään kytkimen ohjausta sähköisesti ja seurannut mielenkiinnolla ruotsalaista Pivario-kytkintä. - Aktiivijousitus olisi varsinkin nykyajan ilmajousien myötä helposti toteutettavissa, tarvittaisiin vain pieni kompressori ja jokunen määrä pieniä venttiilejä sekä prosessori ohjaamaan niitä. Rhb5 ahtimen ensimmäinen kohde oli Kawasaki Jet-Ski 550 ja myöhemmin SkiDoo Mach1, jossa se toimi vähän 0n-off tyyliin.
asteelle ja työkiireiden vuoksi ei ollut mahdollista jatkaa. Oma ajatukseni lähtee toisenlaisesta toteutuksesta, Oinonen mainitsee, mutta ei ole halukas kertomaan enempää.
Oinosen Venturessa turbo ei anna mitään ulkoisia merkkejä. Oinosella on tallissaan muutama "solmu" varalla. Muutokset olivat seuraavat: koneen puristusta on laskettu kuparisella kannentiivisteellä ja polttoainejärjestelmään on vaihdettu perinteisen kalvopumpun tilalle sähköllä toimiva bensapumppu ja
www.mk-lehti.fi
MK 71. Mutta ensimmäisen talven kevätpuolella alkoi tuntua, että jotain puuttuu, kelkka oli kuin "pilvinen päivä", Oinonen kertoo suupielet virneessä.
Sporttinen perhekelkka
Viikon ilta-askareiden jälkeen Oinonen sai värkättyä Jammun sisuksiin melko lailla erilaisen voimalaitoksen. Pakokaasu tulee kuten normaalisti molemmasta rööristä, ahdin haukkoo ilmaa takakatteen välistä. En pitäisi tätä järjestelmää ollenkaan mahdottomana, varsinkin kun tarkastelee vertailuna autopuolen tekniikan kehittymistä vaikkapa viimeisen noin 10 vuoden aikana, Oinonen pohtii. Hankittuaan 4-tahtisen Yamahan Venture TF:n hänelle hiipi mieleen ajatus laajentaa "hieman" touring-kelkan ominaisuuksia
Yleensä turbotetun 4-tahti Yamahan tunnistaa toisesta noettomasta pakoputkesta, mutta Oinosen kelkassa pakokaasu pakenee edelleen molemmasta rööristä, ahdin ottaa ilmaa takakatteen alta. - Mitään erityiskohtelua ei turbotettu 4tahtinen tarvitse. Tehomäärä tuplaantui tarvittaessa. Jo muutaman tiukan kiihdytyksen jälkeen nokkaan tuli lämpimän kumin käryä. Turbot ovat Oinoselle tuttuja petrooliSaabien ajoilta, jolloin hän värkkäili ysiysi-petroon turbon ja toisen polttoainejärjestelmän. Oinonen teki ne hitsailujen ja muutosten kautta erilaisiksi ja aikoi värkätä kelkasta "Krister Johansson specialin". Joku voi luulla tässä vaiheessa, että Oinonen on jättänyt Venturen tahallaan vakion näköiseksi ja näinhän asia juuri onkin. 1990-luvulla kunnolla mukaan kelkkailuun. Tehoa oli, kuten turbo-vehkeeltä voi odottaa. 1,1 barin paineella tehoarvio liikkuu 250 hujakoilla, joka lienee riittävä määrä perhekelkalle. polttoaineen paineensäädin. Saattoi siinä kuski ihmetellä kun joku "sunnuntaikelkkailija" painaa retkikelkalla umpista ohi, Oinonen hymähtää.
Aktiivijousitusprojekti löytyy vielä Oinosen tallista. Vetohihnojen vaihtoväli saattaa lyhentyä ajotavasta riippuen, Oinonen tietää. Ensimmäiset kelkkailukokemukset vuodelta 1975 velimiehen Lynx 420:lla. q
Aktiivijousituskokeilujen kehittelyvaiheessa Lynx Cobran keulalla oli Oinosen kehittelemät paineilmaiskarit.
Toista luokkaa Kyyjärvellä koulua käyvä Ville Oinonen on innokas kelkkailija. Ahdin tarvitsi lisäksi oman öljynkierron. - Ensimmäinen ahdettu harrastusväline oli Kawasaki Jet-Ski 550, johon sovittelin IHi Rhb5-ahtimen. Kuvassa näkyy etu- ja takapukin suhdetta säätelevä sähköinen ohjausjärjestelmä, joka pukkaa säätömännällä öljyä etu- ja takapukin iskarien lisäelementteihin ajotavan mukaan.
Aktiivijousitus moottorikelkkaan...
HÄN
Kai Oinonen
46-vuotias bioenergia-alan yrittäjä Kyyjärveltä. Kilpareitti kulki Pääjärven poikki ja katselimme, että kilpailijat menevät järven yli aika lujaa. Mutta sitä tuli hienostuneesti, ilman nykäisyä. Mieleen hiipi ajatus, että kuinkahan lujaa nuo oikein menevät. Mukavasti voimaa kuvaa hyvin kelkan luonnetta ja paino on sanalla mukavasti, sen oikeassa merkityksessä. Matka-ajossa käytettiin halpaa petroolia ja kiihdytyksissä korkeaoktaanista bensaa. Kai Oinonen on ollut mekaanikkona kansainvälisestikin menestyneillä kuskeilla ja rakennellut menestystä tuottaneita autoja ja moottoripyöriä, vaikka ei ole saanut yhtään auto-, moottoripyörä-, kelkka- tai muutakaan moottorialan koulutusta eikä ole päivääkään tehnyt alan töitä.q
Ahdin liittyy menoon pehmeästi
Oinosen Jammussa ahdin tulee peliin 5000 kierroksen kohdalla ja maksimiteho saadaan 8600-8800 kierroksella. Ensimmäinen kelkka vuoden 1989 mallinen käytetty ja variaattorivikainen Ski-Doo Mach1 583. Ville ajaa hallitusti Polariksellaan, jonka menohaluja isä on kuristanut säätämällä variaattorit tahallaan pieleen.
72 MK
www.mk-lehti.fi. Myöhemmin sama ahdin löysi uuden tehtävän SkiDoo Mach1 Rotaxin 583 kyljestä, Oinonen sanoo. Järven jäällä kovalla lumella 365 senttiä pitkän Ripsaw-maton pito oli rautainen ja vaikka tela oli kireällä, niin vetopyörät naputtivat tyhjää vielä puolentoistasadan vauhdissa. Kelkalla saattoi ajella kevyttä puunkiertoa ja kaasuläpällä pystyy säätelemään vauhtia mateluvauhdista lähelle kahtasataa. Oinonen totesi remmin pitävyyden hankalaksi, kytkimeen on laitettu raskaita painoja, mutta kuitenkin luistaa. Ahtaminen kävi Oinosen mielessä jo nuoruudessa, miettiessään kuinka Pappa-Tunturista saisi lisää potkua "puhaltamalla" kaasuttimeen lisäilmaa. Oinosen käsissä myös Massikat ovat saaneet lisäpotkua ahtimen kautta ja tallin katoksen alla on Saab 9-5, luonnollisesti turbomoottorilla. - 2006 talvella ajelimme pojan kanssa "sporttisella perhekelkalla" Karstulaan katsomaan Enduro-kisoja. Auton tehot mitattiin Jyväskylän Teknillisen oppilaitoksen opinnäytetyönä. Kelkan kone oli voimakas, mutta alustan etupukin linkut oli toteutettu älyttömästi. Oinonen ruuvaili kilpakelkkoja, mm Lasse Hirvijärven kiiharikelkkaa. Artikkelin väsääjä odotteli innolla koeajoa. Poika jäi katselemaan ja odottelin kun kilpailija tulee sopivasti. Makkosen jälkeen Oinosella ei ollut omia kelkkoja vaan pihalta löytyi aina jokin menopeli. Vaimo Katriina ja 8-vuotias poika Ville
Harmittavasti paikalle ei pääse huoltotietä pitkin kuin kesällä ja koska jää oli käyttökiellossa, jäi tämä varasuunnitelma toteutumatta. Kelkkakunkun kohdalla se tarkoitti kisapaikan siirtämistä Syvärin jäältä kuivalle maalle ja myös enduroosuuden peruuttamista. Kelkkakunkku 2008
Iisko-Matin
UPEA
PALUU
Ivalosta lähtöisin oleva Iisko-Matti Näkkäläjärvi teki huikean paluun moottorikelkkailun huipulle puolentoista vuoden sairasloman jälkeen. Toissa talvena MM-kisassa vakavasti jalkansa loukannut Näkkäläjärvi täräytti puolentoista vuoden kisatauon päätteeksi uransa ensimmäisen kelkkakunkku-tittelin haltijaksi.
TEKSTI
JA KUVAT:
MK-LEHDEN TYÖRYHMÄ
alvi tai tarkalleen sanoen sen puuttuminen on koetellut monien ulkoilmatapahtumien järjestäjiä armon vuonna 2008. Ensi vuonna kisa ajetaan eri paikassa Tahkon uuden golfkentän maastossa, joten jäätilanteesta ei järjestäjien tarvitse
T
74 MK
www.mk-lehti.fi. vanhan tuolihissin rinteessä ja samaan paikkaan olisi saanut myös loistavan crossiradan. Lumen puolesta ja rinneyhtiön suostumuksella kisa olisi voitu ajaa mäkisprinttinä ns
MK-lehden iskuryhmä seisoi muutaman metrin päässä rytäkästä ja tilanteelle ei olisi edes teräsmies voinut tehdä mitään. Päivän edetessä rata kului aikamoiseksi jäätiköksi ja ainoa tapa edetä kovaa oli hakea penkoista vauhtia. Enduron puuttuessa ajettiin ensin crosseissa alkuerät luokittain ja sen jälkeen varsinaiset luokkakohtaiset crossit, joiden yhteisaikojen perusteella ratkottiin pääsy Kunkkufinaaliin. Ajajia saapui paikalle reilu sata ja hiukan yli 120 sai tuloksen. Rytäkässä Peteriltä katkesivat
molemmat sääriluut ja tapahtuma herätti myös jälkipuheita. Ahmasalo yritti tehdä oman osansa ja sai ilmassa heitettyä kelkkaansa edes hiukan sivuun, jottei pudonnut suoraan maassa
www.mk-lehti.fi
MK 75. Nyt homma meni kuitenkin melkoiseksi parkkipaikkacrossiksi, sillä rata piti tehdä melkein tyhjästä ajamalla "miljoona tonnia" lunta melko pienelle alueelle. Iisko-Matti Näkkäläjärvi lennätti Polariksensa Kunkun voittoon.
huolehtia. Radan penkat peittivät pahasti yleisön näkyvyyden, koska ajettiin tasamaalla, mutta siitä huolimatta paikalla oli useampi tuhat katsojaa. Kuskit ja kelkat nojailivatkin monesti toisiinsa eikä pahoilta kolareiltakaan vältytty. Heikoimmin kävi Miikka Peterille, joka putosi A-luokan crossierässä kyydistä ja takaa tullut Tomi Ahmasalo ei ehtinyt väistää vaan jyräsi Miikan yli. Kisaaminen meni jonossa ajamiseksi, sillä si-
Tomi Ahmasalo voitti viime vuonna Kunkkutittelin ja ajoi nyt toiseksi.
säkurvin jäältä ei millään saanut vauhtia ohittamiseen
Kaksikko ohitteli toisiaan useammin kuin ku-
kaan ehti laskea, mutta muutama kierros ennen maalia Iisko-Matin rutistus riitti pieneen karkumatkaan ja mies sai ajaa viimeisen kierroksen varmistellen. Finaalin loppu olikin sitten huikeaa kamppailua Ahmasalon ja Näkkäläjärven välillä. Rytäkässä mieheltä murtui ranne, mutta silti hän ajoi sinnikkäästi Janne Tapion vanavedessä toiseksi. Juuso Loukko taisteli loppuerän kovaa takaa tulleen Jussi Hongan kanssa ja onnistui pitämään viidennen sijan ennen Honkaa. Nyt mies ja Polaris olivat kuitenkin iskussa ja näyttöhalut kovat. Kunkkufinaalin alkutahdit löi kuitenkin Fredrik Herten vieden joukkoa kuudennelle kierrokselle asti. Kuudenneksi ajaminen vaati Hongalta siis melkein koko joukon ohittamisen kahteen kertaan. Iiskon aseena voittoon oli hyvä ohitustaito, sillä mies kierteli kierroksella jääneitä kuin pujottelukeppejä Ahmasalon joutuessa taistelemaan vastaavissa tilanteissa enemmän. Ahmasalon otettua tämän jälkeen ykköstilan näytti hetken aikaa siltä, että mies on matkalla uusimaan viimevuotisen kruununsa. Lumipölyn seassa vielä toinenkin kelkka kolhaisi Peteriä, joka onneksi toipuu vammoistaan leikkausten jäljiltä.
Iisko-Matin show
Jo toissa vuonna Iisko oli lähellä Kelkkakunkun titteliä, mutta silloin miehen voitto kariutui huiman tuplahypyn jälkeiseen kaatumiseen. Tuossa vaiheessa kakkosena päästellyt Juujärvi lipsautti hetkeksi ulos radalta ja näin Näkkäläjärvi kiitti ja otti kakkospaikan haltuunsa. Kakkosena Pehu Vehkonen Räikkösen Lynxillä.
maanneen kanssakilpailijansa päälle. Sen jälkeen tiukimmin kiinni himoitussa tittelissä oli Risto Juujärvi, joka huimaili kärjessä nelitahtisellaan viiden kierroksen ajan. - Uskomatonta, tuntuu hienolta kun olin puolitoista vuotta pois kisoista ja kaiken sen jälkeen saan nimeni Kunkkujen listalle, liikuttunut voittaja totesi uupuneena. Velipoika Fredrik täydensi Hertenin tiimin hyvää suoritusta ottamalla Kunkkufinaalissa pronssia.
76 MK
www.mk-lehti.fi. Hongan kisa meni pilalle jo A-luokan crossifinaalissa, kun Ahmasalo kolaroi hänen kanssaan johtopaikalla. Fredrik Herten pystyi pitämään lopun
tiukassa kamppailussa Risto Juujärven takanaan ja pääsi kiipeämään kolmannelle sijalle. Hongan kelkka jäi penkalle väärin päin ja aikaa kului, joten yhteisaikojen perusteella Jussi joutui Kunkkufinaalissa takariviin. Kelkkakunkku 2008...
Risto Juujärven Yamaha lähti joka startissa kuin tykin suusta ja tässäkin mies viilettää keulilla. Ensin heti alkukierrok-
Kisassa ajettiin myös avoimen luokan crossi, jonka voitti ylivoimaisesti Viktor Herten
Radan ympärille rakennetaan katsomopaikat ja radan rakentaminen aloitetaan jo joulukuussa 2008. Golden Resort tarjoaa Kopparberg K1NG viikonloppuna ravintolaterassit katselupaikkoineen yli 1000 katsojalle sekä "sisäkatsomot" 500 katsojalle alueen päärakennuksessa sijaitsevassa ravintolassa. Emilia jäi Jessicalle finaalissa lähes puoli minuuttia. Kilpailijoille on luvassa kilpailukeskuksessa suihku- ja saunapalvelut. Kopparberg K1NG snowcross -osuus ajetaan Golden Resort alueen Golf rangella, jonka monipuoliset korkeuserot tekevät radasta erittäin näyttävän. MK-lehti nelitahtiluokan voitti ylivoimaisesti Risto Juujärvi ja saman tallin kaksoisvoiton varmisti Olli-Pekka Mäkipeura. Viime vuoden Kelkkakinkun, Emilia Loukon täytyi tällä kertaa tyytyä kolmanteen sijaan. Kakkoseksi ajoi toinen ruotsalainen leidi, Frida Gräsvik. Legendat voitti ylivertaiseen tyyliin Heikki Aitto-oja, joka pääsi ainoana legendana Kunkkufinaaliin. Tällä alueella ajettiin mm. Radan suunnittelussa ja toteuttamisessa tullaan käyttämään aktiivikilpailijoita ja kokeneita ratamestareita. Risto Juujärvi näytti että nelitahtinenkin menee rytmipattia hienosti, kunhan oikea kuski on puikoissa. Eetun "äijämäisten" ajo-otteiden perusteella hänestä voidaan veikata tulevaisuuden Kelkkakunkkua. SM-rallin osakilpailun yleisöerikoiskoe viime vuonna. Vehkonen on ainoa kilpailija, joka on osallistunut jokaiseen Kelkkakunkkukisaan vuodesta 1995.q
Hannu Toppala ajoi finaalin nopeimman kierrosajan, mutta alkukierrosten kasa vei haaveet palkintopallista.
Kopparberg K1NG 2009
Tahkon GOLDEN RESORT kilpailukeskuksessa!
L
umi- ja erityisesti jäähuolet jäävät Kopparberg K1NG - tapahtuman osalta historiaan, kun se siirretään upouudelle Golden Resort alueelle. Hannu tekaisi kuitenkin finaalin nopeimman kierrosajan ja Honka toiseksi nopeimman.
Juniorit, legendat ja naiset
Juniorikunkunkuksi ajoi tiukan väännön jälkeen Eetu Karjalainen lähes 10 sekunnin erolla Mikko Nissiseen. Kolmas oli Jali Paajanen. Samat veijarit miehittivät myös C-luokan kaksi ensimmäistä sijaa. Kopparberg K1NG enduron rata pohjautuu Golden Resort alueen haastaviin ja vaihteleviin huoltoteihin, joista ei loikkia ja haastavia mutkayhdistelmiä tule puuttumaan. Päähyppyristä tulee entistä korkeampi ja pyykkilautoja tullaan rakentamaan ainakin kolmeen eri kohtaan. Jussi Honka ajoi raivoisan finaalin, mutta lähtöpaikka takarivistä vei menestystoiveet.
silla ja sitten vielä uudelleen kierroksen jääneinä! Hongan lisäksi toinen epäonnen soturi oli Hannu Toppala, joka jäi ensimmäisen kierroksen kasassa hännille. Radan pituudeksi tulee noin 15 kilometriä ja kilpailukeskuksen lisäksi endurokuninkaiden taistelua voi helposti seurata radan useasta eri kohtaa alle 10 minuutin kävelymatkan päästä. Radan pituudeksi tulee noin 800 metriä. Kolmas oli Jarno Salmela. Alue tarjoaa täydelliset ja tasokkaat puitteet suorituspaikoille, enduro- ja crossiradoille, kilpailijoille ja yleisölle. Moottorikelkoilla paikalle tuleville rakennetaan omat katselupaikat. C-luokan kolmanneksi ajoi aina riemuvireessä oleva motocrossin kaksinkertainen maailmanmestari Pekka "Pehu" Vehkonen. Shampanjat ja Kopparberg siiderit suihkutetaan perinteisesti bilekeskus Piazzassa. Kakkoseksi legendoissa kaasutti Marko Peltonen ja kolmanneksi Marko Toivonen. palkinnot ja ilo Kilpailun ajankohta ilmoitetaan huhtikuun aikana.q
www.mk-lehti.fi
MK 77. Enduron ja snowcrossin lähtö ja maali ovat kilpailukeskuksen välittömässä läheisyydessä, joten kisan seuraaminen onnistuu ravintolan terassilta kylmän Kopparbergin kera. Naisten luokan uusi ja kaikkien aikojen ylivoimaisin voittaja oli Ruotsin Jessica Niska. Ilmakunkunkku mallia 2008 on Anders Sundqvist, joka löi toiseksi tulleen Feetu Koskisen tiukan viimeisen kierroksen taistelun jälkeen niukasti alle kahdella sekunnilla
Siellä hän heitti peräti 42-metrisen takaperin voltin, jonka mittasuhteet hahmottaa vertaamalla sitä Tahkon gäppiin, jossa oli väliä alle 20 metriä. Kelkkakunkku 2008...
Aleksander Nordgaard näytti miten isoa ilmaa pitää heittää, jotta pärjää maailman huippuja vastaan FSX-kisoissa. Aleks sijoittui X-games finaalissa toiseksi sekä viime että tänä vuonna. Tahkolla hän ajoi ranne teipattuna, sillä tänä vuonna X-gamesien järjestäjät tekivät viisaan tempun ja siirsivät lähtöramppia viisi metriä taaksepäin ennen finaalia kertomatta sitä ajajille. Norjalainen on kisannut vuodesta 2004 ja backflipin hän teki ensimmäisen kerran vasta viikkoa ennen viime vuoden X-games -kisaa. Kirkkoniemestä kotoisin oleva Aleks ei ole koolla pilattu, sillä 24-vuotias mies painaa vain 60 kiloa ja pituutta on 170 senttiä.
78 MK
www.mk-lehti.fi. Aleks ja monet muut tulivatkin lämmittelyssä tonttiin väärässä paikassa ja kovaa, mutta ihmeen kaupalla vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin
edelläkävijöille
Niko Korsumäki www.allright.eu & jälleenmyyjät
Uskomattomat
tarjoukset kaikista kelkoista!
Esim.
9490,-
Venture Lite 2007
+toimituskulut
Etusi lähes
2000,-
Ylellinen perheen yleiskelkka; taloudellinen 80 hv 4-tahtimoottori, sähköstartti, peruutusvaihde, peilit, vetokoukku, lämpökahvat myös matkustajalle
Kysy muut huimat aYamah t se tarjouk ä lähimmält Yamahaä! jälleenmyyjält
www.yamaha-motor.fi
ja 17. Niin käy kun mies on kunnossa ja uusi Ski-Doo oli mekaanikko Jukan kanssa saatu hierottua lähes täydelliseen iskuun - Päivän vaikein osio on minulle se toinen kierros, joten pikkuisen pitää ot-
taa varmistellen, kertoi Riku ennen Paljakan toista kierrosta. Moottorikelkkasprintin SM-sarja päätökseen
TEKSTI
JA KUVAT:
PENTTI ARHONEN
Riku Mäkipelto on Pro-luokan tuore Suomen mestari.
MÄKIPELTO
Pro-luokan Suomen mestariksi
Muutamilla päivämäärä- ja kilpailupaikkamuutoksilla saatiin moottorikelkkasprintin SM-sarja ajettua päätökseen. Liekö sitten varmistellut, mutta pohja-aikoja tuli siitä huolimatta. Noin 8 km mittainen varsin vauhdikas rata ajettiin lauantaina rapeassa pakkaskelissä ja sunnuntaina
pääosin sama reitti toisinpäin ihan kunnon lumipyryssä.
Mäkipelto aloitti vauhdikkaasti
Paljakassa ja Rokualla Suomenselän Moottorikelkkailijoiden Riku Mäkipelto näytti tahtonsa ja taitonsa ja vei täysin suvereeniin tyyliin Pro-luokan voittamalla selvästi kaikki viikonlopun kuusi lähtöä. Rokualla puolestaan kierreltiin hiihtostadionin lähiympäristössä latupohjia, varsin vauhdikasta ja mukavaa reittiä. Kiteellä Rikun ensimmäinen päivä meni jarruongelmien kanssa painiskellessa ja tuloksena viides tila. Paljakan reitti oli rakennettu laskettelurinteeseen ja lähimaastoihin. helmikuuta. Kurun ja Virtain kisat jouduttiin perumaan lumipulan vuoksi, mutta kisakauden pelastajaksi ilmottautui Kitee jossa ajettiin kaksi kilpailua 16. Voiton vei Joni Räty myöskin Ski-Doolla. Kiteellä Marttinen ajoi. Lunta oli varmasti riittävästi ja muutenkin rata sai kuljettajilta kehuja. Toisena päivänä palattiin entiseen päiväjärjestykseen ja Mäkipelto vei ykkössijan myötä Suomen mestaruuden. Mitalistit eivät olleet suuria yllätyksiä ainakaan lajia seuranneille ja tämän lehden painoon mennessä käynnistyvä pitkän enduron SMsarja näyttää, komeilevatko samat nimet selläkin tulosluettelon kärjessä.
M
www.mk-lehti.fi
MK 83
k-sprintin osalta kisakausi avattiin 19.1 Paljakassa ja jatkettiin seuraavana päivänä Rokualla. Kouheron Kelkkailijoiden Henri Marttinen toi Paljakkaan ja Rokualle uuden RR Polariksen joka ei ehkä aivan parhaalla mahdollisella tavalla tuntunut istuvan sprinttiradoille. Kuitenkin sijat kolme ja kuusi pitivät miehen mukana kärkitaistossa
Moottorikelkkasprintin SM...
SM-Sprint pisteet 2008
P-600 1. Henri Marttinen, KoKe, Polaris, 66 3. Osakilpailuvoitotkin jakautuivat kolmen eri kuljettajan kesken, mutta kahden voiton Vesa Kärkkäinen vei yhteispisteissäkin ykköspytyn ja tasaisessa väännössä Marko Hilden oli kakkonen ja Johan Pelkonen kolmas. 4-T open luokassa Yamaha kuljettajat veivät palkintosijat järjestyksessä Sami Pigg, Petri Riikonen ja Antti Karjalainen. Silti kannattanee miettiä miten lajia voisi kehittää ja saada mukaan jotain uutta ja repäisevää.q
84 MK
www.mk-lehti.fi. Haastaja näyttäisi kuitenkin olevan kasvamassa, sillä vasta 15vuotias Carolina Hautala on siirtynyt C380 luokasta Ladyihin ja nousi jo yhteispisteissä toiseksi. Riihimäen Kahvakoplan mies Polariksellaan jätti viiden pisteen päähän Varkauden Lynx-kuljettaja Mika Gustafssonin. Tasaisesti ajoi myös O-SMK:n Tommi Suutari Lynxillä. Mikko Laine, SodsMK, Lynx, 50 4. Tapio Leinonen, K-KMK, Ski-Doo, 36 4T Open 1. Pekka Koski, O-SMK, Arctic Cat, 35 Ladyt 1. Tommi Suutari, O-SMK, Lynx, 55 4. Sami Pigg, P-KMoKe, Yamaha, 72 2. Ajokkina tällä Alajärven nuorella naisella on puhallinLynx. Jani Anttila, E-PMoKe, Lynx, 100 2. Janne Humppi, KoKe, Lynx, 41 Pro 1. Teemu Tuovinen, VRT, Lynx, 40
Puhallinkoneluokan mestaruuden nappasi Petri Rautionaho viime vuosituhannelta peräisin olevalla Polariksen 488 SuperSportilla.
kuitenkin viimevuotisella IQ-Pollellansa ja tulostakin alkoi tulla odotettuun tyyliin. Kolmonen Mikko Laine Sodankylästä jäi pisteissä jo selvemmin, mutta tuloksena kuitenkin SM-pronssi. Jukka Kemppainen, KaMK, Lynx, 46 5. Riku Mäkipelto, SuSeMK, Ski-Doo, 86 2. MK-sprintti on säilyttänyt hyvin asemansa talvilajien ja huonon talven myllerryksessä, ja kerännyt osanottajia ihan mukavasti - kauden aikana reilusti toistasataa. Hannu Härkönen, KuusMK, Lynx, 44 5. Petri Riikonen, LSMK, Yamaha, 62 3. Seinäjoen huippulahjakkuus vei ykköstilan maksimipistein. Arttu Svärd, LakMK, Lynx, 67 3. Tällä kertaa kaikilla oli ajokkina Lynx. Kumpanakin päivänä kakkonen ja sama sija SM-loppupisteissä. Markus Nenonen, K-KMK, Lynx, 86 2. Kolmannen sijan otti HyMK:n Minna Mattila. Hans Lindkvist, KePoMoKe, Polaris, 50 4. Eniten osallistujia keräsi harrasteluokka jossa kauden aikana starttasi 35 kilpailijaa. Kahdessa ensimmäisessä kisassa sijat kolme ja neljä ja Kiteellä kuudes ja kolmas tila toivat yhteispisteissä komeasti SM-pronssia, Kajaanin Jukka Kemppaisen joutuessa Paljakan keskeytyksen myötä tyytymään neljänteen tilaan.
Fööneissä kovaa taistoa
Toisessa SM-luokassa eli puhallinkoneiden P-600 luokassa nähtiin pohjoisen miesten kesken tosi tiukkaa vääntöä. Jyrki Tikkakoski, RiMpKk, Polaris, 74 2. Emilia Loukko, KauhMK, Lynx, 100 2. Tervolan MK:n Petri Rautionaho kiilakoppa Polariksella oli Palja-
kassa neljäs, mutta sitten aukesikin voittoputki muihin kisoihin, tuloksena yhteensä 88 pistettä ja SM-kulta. - Lumitilanteen vuoksi varsin vähän on päässyt harjoittelemaan ja niin helpompi on ajaa tutulla vehkeellä, tuumi Henri Kiteellä. Antti Karjalainen, KaMK, Yamaha, 56 C-380 1. Naisten luokassa on perinteisesti ollut niukanlaisesti osanottajia, mutta nyt suunta on parempaan päin, tällä kaudella matkaan lähti kaikkiaan yhdeksän rohkeaa mimmiä. Justus Mäkelä, E-PMoKe, Lynx, 64 3. Melkoista ylivoimaa nähtiin Ladyluokassa, jossa Kauhajoen Emilia Loukko voitti Lynxillään kauden jokaisen startin. Toisena myöskin E-PMoKe:n Justus Mäkelä ja kolmas Varkauden Tee-
Jyrki Tikkakoski lumettomasta Suomesta, Riihimäeltä, tuli näki ja voitti Legendojen mestaruuden.
mu Tuovinen. Näkemättä jäi kuinka tiukaksi Marttinen olisi pystynyt pelin vetämään jos olisi kahdessa ensimmäisessä kisassakin turvautunut vanhaan voimaan. Matti Välitalo, LaMK, Lynx, 85 3. 12-16 vuotiaiden C-380 luokassa KKMK:n Markus Nenonen otti selvän pistevoiton ennen Arttu Svärdiä ja Ville Käkelää. Hannu Yli-Huumo, E-PMoKe, Polaris, 39 5. Koukkupolvien Legenda-luokassa kauan kisoja kiertäneellä Jyrki Tikkakoskella natsasi nyt oikein kunnolla ja kaksi voittoa Kiteellä takasivat yhteispisteiden ykköstilan. Vain kolme pistettä hävisi Lapin Moottorikelkkailijoiden Matti Välitalo Lynxillä. Tässä uudessa luokassahan ajavat 15-18 vuotiaat, T-ajokortin omaavat kuljettajat alle 600 cc puhallinkoneilla. Petri Rautionaho, TerMK, Polaris, 88 2. Kiteen väliin jättänyt viime vuoden voittaja Hans Lindkvist oli kolmas. Ville Käkelä, KuusMK, Lynx, 61 Juniorit 1. Mika Gustafsson, VRT, Lynx, 69 3. Carolina Hautala, SuSeMK, Lynx, 72 3. Jos oli Emilia Loukko ylivoimainen naisissa, niin sama tahti oli junior-luokan Jani Anttilalla. Minna Mattila, HyMK, Polaris, 55 Legendat 1
05 458 4881
(Lappeenranta)
-lehti numerosta
www.l-weld.fi
(019) 483 470 tai www.mk-lehti.fi
LUMIKENTTIEN
YKKÖSET
· · · · · · Euro-kammi Euro-talousreki Euro-rekkareki Euro-parireki Euro-reittilanat Euro-latuhöylät
Lampelankatu 14 96300 Rovaniemi Puh. (016) 356 2496 Fax. 20 VUOTTA KELKKA JA VARAOSAKAUPPAA
Tilaa
VARAOSALIIKE KELKKAPURKAAMO
-purkukelkkoja -70 luvulta 2000 luvulle -uudet tarvikeosat -telamatot
KÄYTETTYJÄ KELKKOJA RUNSAS VALIKOIMA TYÖ- JA VAPAA-AIKAAN Kotimaisia MIRO yleisrekiä Kuumasinkitty, jalakset muovia Hinta 450,sis.alv.
Pohjanmaan Ylijäämätuote Oy
Varikontie 2, Ilmajoki p. 0400-763 201, 0400-727 745
ot! jainkisk us lli oh vameta vanteet korja Ko iini Ha-alum Puh. (016) 356 2497
LAPIN KELKKAOSA OY
· Hyvät valikoimat purkuosaa · Kaikki merkit, myös uutta osaa · Ostetaan/toimitetaan kautta Suomen · Ehjät kelkat sopuhintaan
www.monimetalli.com
016-344 962, 0400 691 770
Varastotie 15, 96100 Rovaniemi
www.mk-lehti.fi
86 MK
(013) 228 301 · sylinterien poraukset, myös kiinteäkantiset · myös kovakromisylinterien putkitukset uudelleen porattavalle valurautaputkelle · kampiakselien korjaukset, hionnat, täyttöhitsaukset · myös lämpökäsitellyt (nitraus) · dynaamiset tasapainotukset · kaikki muut moottoriosien koneistustyöt · alkuperäiset sekä tarvikemoottorinosat
MOOTTORIKELKAN:
KAMPIAKSELIN KORJAUS
alk. Kelkkailijan paalupaikka Lahdessa
UOLTO k YNTI · H RIT a · MYtoimipaik YÖT i OSAT · ISKA Uus · VARA
Tilaa
-lehti numerosta
Motomarine Oy
Okeroistentie 1, Lahti (03) 881 0400 0400 695 648
www.motomarine.fi
Ski-doo snow how since 1984
(019) 483 470 tai www.mk-lehti.fi
NYT KOVIMPAAN AJOON...
Kuurnankatu 35, Joensuu Puh. 39 /syl.
www.tammerdiesel.fi
NOPEASTI KAIKKIALLE SUOMEEN!
MK 87. 53 /kpl
SYLINTERIN PORAUS
alk
huoltajan allekirj.)
29
! A A IL T. 5 +1
numeroa
Tilaan MK-lehden kestotilauksena 29 / 5+1 numeroa Tilaan MK-lehden vuositilauksena 32 / 5+1 numeroa Tilaan MK-lehden tutustumistarjouksena 12 / 3 numeroa
Tarjous voimassa 16.4.2008 saakka.
ain v
Nimi
RideMedia Oy maksaa postimaksun puolestasi
TILAUKSET MYÖS TEKSTIVIESTILLÄ
(normaalihintainen viesti) Lähetä numeroon
RideMedia Oy Tunnus 5001594 00003 VASTAUSLÄHETYS
Lähiosoite
040 728 8979
Lehden nimi, kesto tai vuosi, nimi ja osoite Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä
Postinumero ja -paikka
Allekirjoitus (alle 18 v
www.mk-lehti.fi
SEURAAVASSA NUMEROSSA
MK-lehti 3/2008
ilmestyy 25.4.
Mitalit ratkottu KOOSTEET SNOWCROSSIN MM- JA SM-KAUDESTA JA SM-ENDUROSTA Kuukauden kelkkaleidi EMILIA LOUKKO Kittilän Elan-veljet esittelyssä
Koeajossa ja esittelyssä
2009
uutuuksia
Katso uudistuneet nettisivut!