WWW.MK-LEHTI.FI
2
/ 2009
HINTA 7,00 e
MOOTTORIKELKKAILUN ERIKOISLEHTI
Esittelyssä Lynxin ja Ski-Doon
2010 UUTUUDET
VERTAILUTESTISSÄ
- 800-kuutioiset kaksitahtiset ja kaksi nelitahtista crossoveria - Hyötykelkat
AJETTU!
Kelkkatekniikan uudistaja
Polaris Rush 2010
· Lynx Rave RE 600 HO E-Tec käyttötesti jatkuu · Snowcrosskauden SM- ja EM-avaukset · Endurokausi käynnistyi
Yamahan RX1:n tulpparemontissa kuluu asiaa harjoittelemattomalta lämpimässä tallissakin helposti toista tuntia ja Arctic Catin Jaguar vaatii tulpan vaihtamiseen ammattitaitoisen korjaamon. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun määrän palautukseen. Asiantuntevimmat, viitseliäimmät ja palvelualtteimmat kauppiaat osaavat onneksi säätää kelkan osittain valmiiksi asiakkaan painon ja ajotavan mukaan, mutta suurin osa kuluttajista ei valitettavasti saa hienosta tekniikasta irti kuin murtoosan. Tilauspuhelin (019) 483 470. Rapakon takana uusien kelkkojen tuunaaminen on Suomeen verrattuna isoa bisnestä, mutta yhtä paljon, ellei enemmänkin, kustomoidaan vanhoja malleja. Moottorikelkkailuun on kuitenkin aina kuulunut ja pitäisi edelleen kuulua ajamisen lisäksi oman kelkan rassaaminen, sillä ilman tekniikan tuntemista jäävät esimerkiksi useat alustan ja iskareiden säätömahdollisuudet kokeilematta. Joitakin uusiokelkkailijoita huollon hankaluus ei haittaa, sillä nykyaikaisten autojen ja moottoripyörien tee se itse -huollot ja korjaukset ovat olleet melko mahdottomia jo pidemmän aikaa. PÄÄ
TÄSSÄ NUMEROSSA
KELKKOJA
18 Ensityypeissä Polaris Rush Pro Ride 2010 22 Vertailutestissä crossoverit Arctic Cat Crossfire 8 LE SP 141, Lynx Xtrim SC 800 Power TEK, Polaris IQ 800 Dragon Switchback, Ski-Doo MXZ Renegade X 1200 4-TEC ja Yamaha FX Nytro XTX 34 Esittelyssä Lynxin 2010 uutuudet 38 Vertailutestissä hyötykelkat Arctic Cat Bearcat Z1 XT WT, Lynx Xtrim Commander 600 SDI, Polaris IQ WideTrak, SkiDoo Expedition 600 SDI ja Yamaha RS Viking Professional 56 Esittelyssä Ski-Doon 2010 uutuudet 59 Arctic Catin 2010 uutuuksia 70 Käyttötestissä Lynx Rave RE 600 HO E-tec, osa II 71 Polaris Switchback - projektikelkka maalaamossa 72 Käyttötestissä Arctic Cat Sno Pro Cross Country 600, osa II
SUUTIN
K
KISOJA JA TAPAHTUMIA
60 Kooste snowcrosskauden tapahtumista 66 Sprinttikauden avauskisat kärsivät lumen puutteesta 68 Endurokausi alkuun Karstulassa 74 Pitkämattocrossia Obamalandiassa
MATKOJA
78 Naiset Jäämeren safarilla
HENKILÖITÄ
52 Kuukauden kelkkanaamat - kaksi snowcrossin tulevaisuuden lupausta
PALSTAT
4 10 65 80 83 Pääsuutin Variaattori - uutisia, uutuuksia ja huhuja MK-lehden tilauslomake Kelkka-alan asiantuntijakauppiaat Seuraavassa numerossa
elkkojen tekniikka on ottanut muutaman vuoden aikana hurjia harppauksia eteenpäin - jousitukset ovat mukavampia, uusi ergonomia mahdollistaa ajamisen niin seisten kuin istuen ja moottorit vievät vähemmän polttoainetta, ja ovat vielä roimasti puhtaampia kuin ennen. Toinen äärimmäisyys on vieläkin vanhempien kelkkojen rakentelu. Uudet kelkat ovat tolkuttoman kylmiä, sillä käytännössä missään urheilukelkassa ei ole enää tuulilasia. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Kauppiaan asiantuntemus ja ensimmäisten huoltojen rooli on jo nyt ja tulee jatkossa olemaan vieläkin tärkeämpi, jotta tekniikka toimii niin hyvin kuin valmistaja on sen suunnitellut toimivaksi. MK-lehdessä julkaistun materiaalin osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Osassa kelkoista jopa remmin vaihto vaatii puolen kuomun ja muiden muoviosien purkamista. MK-lehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Suomessakin olisi nyt hyvä aika moottorikelkkojen retrobuumille. Kuski istuu myös niin korkealla satulassa, että kuomukaan ei enää suojaa alavartaloa viimalta. Silti kaikki kehitys ei ole ollut vain hyväksi, koska samaan aikaan on lyöty korville muutamaa tärkeää asiaa. Nyt onkin hyvä aika etsiskellä sopiva aihio kesäksi ja kelkkaharrastus jatkuu sopivasti rakentelun merkeissä ennen ensi talvea tuumii Jii Helminen
MK-lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa helmi-, maalis-, huhti-, syys,- ja joulukuussa. Jarrapalojen vaihto on ollut yksi helpoimmista remonteista, mutta uudessa Lynxissä ja Ski-Doossa toimenpide vaatii jo melkoista ruuvaamista. MK-lehti ei vastaa taloudellisesti paino- ym. Innokkain joukko uusilla kelkoilla ajavista harrastajista ja kisamiehet tietysti säätävät kelkkojaan haluamikseen, muokkaavat ajoasentoa ja niin edelleen. Kaiken huippu on joidenkin nelitahtisten tulpan vaihto. Suurin osa ajaa kuitenkin laitteilla tasan sellaisina kuin ne kaupan hyllystä toimitetaan. Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Ennen niin yksinkertaiset huollot ja korjaukset ovat melkein mahdottomia reittiolosuhteissa ja jopa lämpimässä tallissa. virheiden aiheuttamista vahingoista. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.
4 MK
www.mk-lehti.fi. Jenkit ovat jo vuosia rakentaneet esimerkiksi Yamahan Excitereistä huimia vuoristokelkkoja ja moni kolmipiippuinen yli 10 vuotta vanha Yamaha, Ski-Doo ja Polaris elää uuttaa elämää jatketulla matolla ja terästetyllä moottorilla. Tilaushinnat: vuositilaus 12 kk (5 numeroa tilaushetkestä alkaen ) 32,-, kestotilaus 29,-. Hyviä vanhoja urheilukelkan aihioita löytyy niin yksityisiltä kuin kauppiailtakin ja kuuleman mukaan ainakin 440-kuutioiset Ski-Doon REVit alkavat olla kuumaa kamaa rakentelijoiden keskuudessa. Esimerkiksi tämän lehden kelkkanaamat Villet Ylianttila ja Lehtisalo ovat rakentamassa melkoisia monsteri-Elaneja
trails E the XPLOR E
Snogear Explorer puvut aikuisille ja lapsille
collection
20
W W W.SNOGEAR.FI
09
Lataa uusi esite www.snogear.fi
INTRO
Osoite: PL 140 05801 HYVINKÄÄ Toimituksen puhelin: (019) 483 490 Telefax: (019) 483 480 Tilausasiat ja osoitteen muutokset: (019) 483 470 ark. klo 9.00-16.00 tilaukset@ridemedia.fi Päätoimittaja: Jukka Helminen jukka.helminen@ridemedia.fi Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Rovaniemen aluetoimitus: Joni Launonen 040 537 8343 joni.launonen@mk-lehti.fi Avustajat: Olli Autonen Antti Mikkola Pentti Pieski Jussa Peuranen Keijo Vidgren Ulkoasu: Marja Penttilä Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta, Ossi Sinisilta PL 36 13721 PAROLA Puhelin: (03) 671 5474 Telefax: (03) 671 5057 Kustantaja: RideMedia Oy PL 140 05801 HYVINKÄÄ Painopaikka: SP-paino Oy, Hyvinkää ISSN 0788-3749 Sähköposti: toimitus@mk-lehti.fi
www.mk-lehti.fi
6 MK
www.mk-lehti.fi
KUVA: METE UFACIK
www.mk-lehti.fi
MK 9. ANTTI MIKKOLA JA AC SNOPRO CROSS COUNTRY "VÄÄRÄSSÄ YMPÄRISTÖSSÄ"
Hinta 59 euroa. - Lynxin ja Ski-Doon mallistot ovat olleet viime vuosina niin vahvoja, että uskomme kaupan käyvän jatkossakin, vaikka vuosi on ollut haastava koko kaupan alalle. Saatavana neljä eri väriä. Lisäksi se taittuu loistavasti muihinkin talvisiin aktiviteetteihin. Kaikki mallit toimitetaan vakiona mirrorlinsseillä. Hintatiedot: Blaze-takki 199 euroa (musta-turkoosi XS-XXL ja musta-pinkki XXS-XL) Blaze-housut 159 euroa (musta-turkoosi XS-XXL ja pinkki-musta XXS-XL)
Smith Intake -ajolasit
Uudistunut Smith Intake -ajolasisarja esittelee nyt kolme Intake-mallia talvikäyttöön, Snow Intake Graphicin, Intake Sweat-x:n ja Intaken. Intake-mallissa on myös uusi ilmastointijärjestelmä, jonka avulla voi tarvittaessa tehostaa ilmanottoa. Jumppaaminen ja laitteiden ylimääräinen siirtely on vähentynyt, joten tehokkuus on parantunut. Alakerran uudet tilat ovat tarpeen myös kesällä, sillä niihin saadaan varastoitua suuret määrät pienkoneita, Korteniemi selvittää. - Uusien tilojen myötä asiakas pääsee helpommin näkemään vaihdokit ja kelkat ovat myös siistimmän näköisiä, kun niitä säilytetään lämpimissä tiloissa. - Olemme Rovaniemen vilkkaimman risteyksen vieressä ja sopivasti keskustan ja teollisuuskylän välissä. All Right -jälleenmyyjiltä kautta maan. Hihnan silikonipala takana pitää sen aina paikoillaan. Joulukuun alussa liikkeen alakertaan valmistui uusi 560 neliömetrin laajuinen lämmin tila, jota käytetään pääasiassa käytettyjen kelkkojen säilytykseen. Tila vetää satakunta kelkkaa, ja myyvästi aseteltunakin varasto imee kahdeksisenkymmentä vaihdokkia, kertoo kauppias Ilkka Korteniemi. Ihmiset aloittelevat mökkikauttaan ja kelkanvaihto on monelle ajankohtaista.
Sinisalo Blaze uudistui
Sinisalon kelkkavaatemalliston räväkämpää päätä edustava Blaze-puku uudistui tälle vuodelle. Korteniemen mukaan eletään taas sitä aikaa vuodesta, kun touring- ja työkelkat alkavat tehdä todella kauppansa. VARIAATTORI
Uutisia & uutuuksia
Korteniemi laajensi liiketilojaan
Rovaniemen Lynx- ja Ski-Doo-kaupasta vastaava Koneliike Korteniemi on laajentanut liiketilojaan. Takista ja housuista löytyvät lumilukot. Ennen liiketilojen laajennusta mietittiin myös muuttoa muualle, mutta nykyinen sijainti on kauppiaan mukaan niin optimaalinen, että ajatuksesta luovuttiin lopulta. Puku ei edelleenkään ole ujon kelkkailijan vaate, sillä sen suunnittelussa on korostettu näyttävyyttä. Se soveltuu rajuun freerideen sekä rentoon kruisailuun. Heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta Ilkka Korteniemi näkee tulevaisuuden näkymät kelkkakaupassa positiivisina. Huppu on irrotettavissa. Intake Graphic -mallistossa on uutuusgrafiikalla varustetut lasit, joissa runko ja hihna ovat kuvioidut pääkallosta kultasävyyn. Hinta 99 euroa Intake Sweat-X-ajolaseissa on myös silikonipala hihnan takaosassa. Samalla liikkeen alakerrassa toimivan huollon tilat tuplaantuivat ja alakertaan vievä luiska katettiin. - Muutokset ovat helpottaneet päivittäistä toimintaa. Puvussa on teipatut saumat sekä kevyt laminoitu 75 gramman kevyt vanu. Onneksi Rovaniemen seudulla on vältytty suurilta massairtisanomisilta, joten siinäkin suhteessa katsomme positiivisesti eteenpäin. Ne toimitetaan sinisellä linssillä. Blazen päällyskangas on veden- ja tuulenpitävä sekä hengittävää Sinisalo Technology-kangasta. Saatavana neljä eri väriä. Muista yksityiskohdista mainittakoon taskut ajolaseille ja MP3soittimelle. Liike on toiminut samoissa tiloissa vuodesta 1989, jolloin edellinen kauppias Seppo Koivisto rakennutti nykyisen kiinteistön. - Helmikuusta eteenpäin olemme myyneet perinteisesti hyvin kahdenistuttavia hyöty- ja touringmalleja. Hinta 79 euroa. www.allright.eu
10 MK
www.mk-lehti.fi. Uuden ilmastointijärjestelmän ansiosta voi tarvittaessa tehostaa ilmanottoa
Molemmat kypärät toimitetaan kahdella visiirillä. RPM-kypärät
RPM on edullinen kypärämerkki, jota tuo maahan Storm. Molemmat kypärät on topattu todella muhkean oloisesti ja istuvat mukavasti päässä. Tuplavisiirin lisäksi kelkkakäyttöä varten mukana tulee muotoiltava ilmanohjain. Molempien kypärien kuori on ABS-muovia, sisukset saa irti pesua varten ja ylhäällä ja alhaalla on tuuletusaukot. Ilmanohjain on helppo säätää kasvoihin, visiiri toimii napakasti ja kolahtaa tiiviisti alaasentoon. MK-lehden käsittelyyn päätyi kaksi erilaista umpikypärää, joista toisessa on avattava leukaosa. Vakiona kypärässä on kiinni yksinkertainen versio, mutta laatikossa tulee mukana kaksikerroksinen tuplamalli. Polar (avattava malli) 139 euroa (paino 1 900 g), Blizzard 99 euroa (1 575 g).
www.mk-lehti.fi. Polar-mallissa on avattavan leukaosan lisäksi hävittäjälentäjän kypärää muistuttava aurinkovisiiri
Osa öljyistä ei tullut enää pullosta ulos, kun pakkasta oli 25 astetta, joten Ahmasalo opasti tekstissään lämmittämään kelkan huolella ennen liikkeelle lähtöä. Toiminta jatkui vahvasti rengaskaupan merkeissä aina 60-luvun lopulle saakka, jolloin mukaan tulivat moottorikelkat. - Isä ja äiti sattuivat pohjoisen lomareissullaan Kemijärvelle, jossa puheeksi oli tullut heidän rengasliikkeensä Raahessa. Tässä lehdessä olevat Polaris Rush-uutuusmallin yksityiskohtakuvat on otettu kasitonnisella Olympuksella. - Tuolla ne taitaa paraikaa kelkkojaan rassailla, puhelimesta tavoitettu Heikki raportoi.
Uutisia & uutuuksia
MK-lehti 10 vuotta sitten
MK-lehti 2 / 1999 oli pullollaan kisajuttuja ja lehden sivuilla oli myös katsaus eri merkkien tulevaan vuoden 2000 millenium-mallistoon. - Ski-Doolla ajoin myös itse ensimmäiset kisani samana vuonna. Kautta aikojen toista kertaa Winter X -gameseissa ollut snowcross oli Ski-Doolla ajaneen Chris Vincentin juhlaa. Elettiin vuotta 1961. Malli oli tuolloin FA 440, Heikki muistelee. - Vapaa-ajan kelkkailun suosio on elättänyt meidät ja tekee sen varmasti tulevaisuudessakin. Ski-Doossa on pysytty näihin päiviin asti ja kotimainen Lynx tuli mukaan kuvioihin kuusi vuotta sitten, kun Polariksen myynnistä luovuttiin. Lehdessä oli myös kooste jo edellä mainitusta Pietarin EMkisasta, jonka ykköseksi ajoi Janne Tapio, toinen oli täysin unhoon jäänyt ruotsalainen Mats Persson ja kolmas niin ikään ruotsalainen, mutta paremmin suomalaisten mieliin jäänyt Thomas Åberg. Kisakoosteessa oli raportti enduron SMavauksesta ja kahden ensimmäisen kisan voittajat olivat nyt jo hanskat naulaan lyönyt Joni Rinkinen ja snowcrossradoille siirtynyt Niko Korsumäki. Ritvaäiti pitää vielä ohjia käsissä Kemijärvellä, missä pojat Heikki ja Pekka vastaavat myynnistä ja huollosta. Lamalla on turha pelotella, täällä syrjäseudulla kun lama on ollut tavallaan aina läsnä, mies tuumailee. Koputusvalikkoa emme kokeneet tarpeelliseksi, sillä sen avulla ohjataan vain muutamaa kuvaamiseen liittyvää perusasiaa. 90-luvun endurokisoissa huimaa vauhtia pitänyt Pekka sen sijaan aikoo osallistua tänä talvena Giantiin ja päihittää parikymppisen Tuomo-poikansa. Kun liikettä oli pyöritetty pari vuotta pariskunta vietti kesälomaansa Kemijärvellä ja sille reissulle käytännössä jäätiin. - Tuskin enää tuhatta kilometriä tulee talvessa ajettua, ja sekin on semmoista mummokelkkailua, mies naureskelee. Kuvan laatu on pokkariksi hyvä. Moottorihan lämmittää konehuoneen nopeasti ja samalla myös säiliössä ja letkuissa olevan öljyn.
Olympuksen iskun- ja säänkestävä pokkari
Olympus on julkistanut iskun-, pakkasen- ja vedenkestävään µ TOUGH -kamerasarjaan kaksi uutuutta. Hanskat pitää kuitenkin riisua kameran käynnistystä varten. Molemmissa on 3.6 x optinen laajakulmazoom ja 12 miljoonaa pikseliä, jonka turvin saa jo julistekoon tulosteita tarvittaessa. Parin vuoden Ockelbo-myynnin jälkeen Tuovirengas ryhtyi myymään Winhoja. Työkiireiden keskellä Heikki harmittelee vain sitä, ettei ehdi nykyisin enää itse kelkkailla samaan malliin kuin takavuosina. Onneksi laukaisimen nappi on riittävän suuri ja tunnokas myös hanskat kädessä operoimiseen. Lehden luetuin artikkeli taisi kuitenkin olla Rovaniemen Ammattikorkeakoulun autoteknikkoluokan Erik Ahmasalon ohjauksessa tekemä testi kaksitahtiöljyistä. Uutta on muun muassa kuvanvakaaja sekä hanskat kädessä kameran ohjauksen mahdollistava Tap Control -ominaisuus, jossa kameran joitain toimintoja voidaan ohjata napauttamalla kameran runkoa kevyesti! Olympus µ TOUGH-6000- ja µ TOUGH-8000 -kameroilla ei tarvitse huolehtia kolhuista eikä liioin veden pärskeistä, sillä näillä kameroilla voidaan kuvata valokuvia ja videokuvaa myös veden alla (6000:lla 3 metrin ja 8000:lla 10 metrin syvyyteen). Tuolloin EM-kilpailu oli snowcrossin arvostetuin tapahtuma, mutta kun Janne Tapio voitti mestaruuden Pietarissa, asiasta ei uutisoitu kuin Lapin Kansassa. Edellisenä talvena tittelin voittanut Toni Haikonen oli ennakkosuosikki, mutta heikon startin jälkeen suomalainen ajoi finaalissa viidenneksi. VARIAATTORI
Tuovirengas 50 vuotta
Tauno ja Ritva Tuovila aloittivat rengaskaupan Raahessa helmikuussa 1959, eli tarkalleen puoli vuosisataa sitten. MK-lehden kokeiltavana ollut 8000-sarjan kamera oli helppokäyttöinen ja siitä löytyy automaatti- ja käsisäädön lisäksi muutama helposti valittava perusasetus muun muassa maisemakuvaukseen, liikekuvaukseen, yökuvaukseen ja muuhun vastaavaan. Pääkirjoituksessa kritisoitiin Suomen Moottoriliiton roolia tiedottajana ja onneksi nyt asiat alkavat siltä osin olla kunnossa. Vaikka koko Suomen myyntitilastoissa kelkkakauppa on laskussa, ei Heikki näe tulevaisuutta synkkänä. Oltiin samalla merkin ensimmäinen maahantuoja Suomessa. Lisäksi optinen kuvanvakaaja estää kameran heilumisesta aiheutuvat kuvien tärähdykset. Kemijärveläiset taksimiehet olivat harmitelleet vastaavanlaisen liikkeen puuttumista Itä-Lapista ja siitä vanhemmilleni tuli sitten idea jatkaa liiketoimintaansa Kemijärvellä, kertoo Taunon ja Ritvan poika Heikki Tuovila. Ski-Doo-kauppaan ryhdyttiin vuonna 1975. Jo muutaman vuoden on SML hoitanut kansainvälisten arvokisojen tiedottamisen kunniakkaasti. Tuovilan perheen liiketoiminta laajeni 90-luvun taitteessa Ivaloon, jonne perustettu sisaryhtiö Tuovilan Gummi on nykyisellään Ritvan ja Taunon tyttären Hilkka Kauppilan vastuulla. - Ockelboillahan kelkkahomma aloiteltiin. Pääkirjoituksessa käsiteltiin kilpailujen tiedottamista ja lähinnä tiedottamisen huonoa tasoa. Ominaisuudet kruunaa laajakulmainen 28 millin zoom-optiikka. Ainakin tuolloin öljyissä oli isoja eroja karstoittumisessa ja myös jähmepisteessä. Hinnat: µ TOUGH-8000 429 euroa, µ TOUGH-6000 339 euroa.
12 MK
www.mk-lehti.fi
Uusi kypärämerkki Suomeen - Airoh
Italialainen Airoh on muutaman vuoden ollut ehkäpä yleisin kypärämerkki Supermoton MM-sarjassa ja myös moni motocrossin MM-sarjaa kiertävä kuljettaja käyttää samaa merkkiä. Koot: XS - XL. Kypärä on erittäin laadukkaasti viimeistelty ja huomio kiinnittyy sisävuorien istuvuuteen ja sopivuuteen. Tehokkaat ilmastointiaukot sijaitsevat edessä ja poistoaukot takana. Me punnitsimme L-kokoisen painoksi 1 060 grammaa ja M-kokoisen 997 grammaa eli kyseessä on markkinoiden kevein crossimalli. Airoh Stelt istuu erittäin hyvin suomalaiseen päähän. Hinta 439 euroa.
www.mk-lehti.fi. Airohin ostajan kannattaa ottaa kauppaan mukaan omat ajolasit ja varmistaa niiden sopivuus kypärään. Kuitukypärän painoksi luvataan tasan kilo. Koko on semi-iso, eli jos kypärän koko on normaalisti L, saattaa Airohista sopia M. Hihnassa on tupla-D-lukko. Painoa on vähän ja se myös tuntuu ajettaessa. Duell-Bike Center on aloittanut Airohin maahantuonnin ja MK-lehden kokeiltavana oli huippumalli Stelt, Rattrayvärityksellä. Värityksenä on useita grafiikoita, joita löytyy kuskien replica-malleista metallinhohtoiseen valkoiseen. Myös otsan aukko on matala ja alaspäin taivutetut ilmanottoaukot painavat laseja muutaman millin alaspäin. Sisusta on Sanitiged hygieenisesti käsitelty ja hyvin hengittävä ja kosteutta poistava. Kuori on lasikuitu- ja Multi Axial -kuitusekoitusta Kevlarvahvistuksilla. Kuorikokoja on kaksi ja sisukset on käsitelty hygieenisesti ja ovat täysin irroitettavat sekä pestävät. Lasien aukko on kapeahko ja toppaukset tulevat hiukan kuoren ulkopuolelle, joten joillakin leveärunkoiset lasit saattavat jäädä kantamaan sivuista. Erityisesti matalla otsalla varustetut yksilöt saattavat olla vaikeuksissa lasien painaessa nenää. Useimmilta lasivalmistajilta löytyy kuitenkin eri kokoisia runkomalleja, joten Airohin kanssa kannattaa valita siroimmasta päästä olevat freimit. Ne myös menevät helposti ja tiiviisti takaisin paikoilleen
Siitä jäi kuitenkin semmoinen polte päälle. Tyylinihän on aina ollut "läpi puiden ja puskien". Kuuleman mukaan managerillasi Heikki Koranderilla oli myös suuri vaikutus päätökseesi. Varmana kuljettajana tunnettu Pätsi lupaa laittaa kaikkensa peliin kauden muissakin kisoissa, mikä tarkoittaa sitä, että Kuusamon mies on vahva mestarikandidaatti.
14 MK
www.mk-lehti.fi. Paluu oli menestyksekäs, sillä kauden ensimmäisessä kisassa Karstulassa hän ylsi kakkossijalle lujaa kotikisassaan ajaneen Henri Marttisen jälkeen. Suositushinta 39 euroa. Viime keväänä kävin Rovaniemellä turbolla muistelemassa miltä se tuntuu, ja hauskaahan se oli. Myynti Polaris-kauppiaat. Ensi kesänä on tarkoitus ajaa SM-sarjaa Focuksella. Kuinka vakavaksi mainitsemasi autohommat ovat päässeet repsahtamaan. Terveiset MK-lehden lukijoille. Odotetaan loppukautta ja paljon lunta. Vuonna 2006, kun edellisen kerran ajoin kilpaa, homma tuntui puurtamiselta, mutta nyt tuntui taas hienolta. Kun saataisiin semmoisia aurinkoisia kelejä ja noin viisi astetta pakkasta, niin silloinhan olisi hieno ajaa, eikö?
Teemu Pätsi
Ikä: 28 Ammatti: Moottorikelkkailun jokapaikanhöylä Siviilisääty: Avohoitoliitossa Annan kanssa Sponsorit: ABC Kuusamo, Ajardos, Auto- ja Konekorjaamo S. Ketkä ovat tällä kaudella pahimmat vastuksesi. Saako kysyä, että mitä tuommoinen Focus maksaa. Monellahan ohuet neopreenit ja niiden Clarino-keinomokasta tehty kämmenpuoli syövät kädet helposti rakoille. Rovaniemellä kerroin, millä ehdoilla lähden ajamaan. MK-lehden arvosana 9/10.
Uutisia & uutuuksia
Persoona
Mikä sai enduroeläkeläisen palaamaan takaisin lajin pariin. Palataanpa kelkkaenskaan. Viime kesän ajoin rallicrossia Escortilla I divisioonassa, eli nelivetoisten turbojen luokassa. Päällinen on tuulenpitävää materiaalia ja kämmenosa notkeaa mokan tyylistä keinonahkaa. Kuulin tuossa, että yksi kaveri oli hävinnyt kossupullon, kun oli lyönyt vetoa etten pääsisi maaliin asti. Sanotaanko näin, että sen tekniikkaan on mennyt kaikki ja enemmänkin mitä parin viime vuoden aikana on tullut tienattua. Nyt suurin piirtein kaikki on toteutunut, eli minulla on hyvä tuki takana. Hanskoilla pärjäsi reittikäytössä hyvin vielä 15 asteen pakkasella ja kisatouhuissa ne pelittävät kylmemmässäkin kelissä. Rovaniemen kisa päättyi harmittavasti keskeytykseen laturin remmin katkettua. Marttisen Henri menee lujaa, samoin Rädyn Joni. Ohut vuori antaa myös sopivasti periksi käden pyöriessä tangossa, mikä estää rakkojen syntymistä. Kerro minkälaiset tunnelmat olivat ohjaustangon takana Karstulan ensimmäiselle EK:lle lähdettäessä. Kokeilusssa hanskat olivat pätevän oloiset. Pätsi Ky, AS-Power Oy, Oy Brandt Polaris, Cable Fix Finland Oy, Koillismaan Osuuskauppa, Kylmäteho Tenhunen, Powerpaino Oy, Professional Motors Virtala, Promigo, Sileka Teemu Pätsi teki helmikuussa paluun enduropoluille. Tähän mennessä se on maksanut parin tai kolmen RR:n verran. VARIAATTORI
Polariksen race-hanskat
Polariksen Factory Race -käsineet muistuttavat crossihanskoja, mutta niissä on ohut sisävuori. Toppaus on ohut, joten ote tangosta on hyvä. Mutta kyllä se niin vain oli, että kun lippu heilahti, kaikki muu unohtui. Serkkupoika Arto Pätsi on tietysti kova, samoin Mäkipellon Riku. Aika neutraalit, sillä olen kesällä ajanut kilpaa autolla. Karstulassa tuli vedettyä hieman riskilläkin. Rystysissä on muoviset toppaukset
Huippuiskarit, tehokas jäähdytys ja 42 l tankki takaavat maaliin pääsyn haasteellisimmissakin olosuhteissa. alv % + paik k ohtaise akuntak t toimitu skulut.
o +13 5 hv · ku ivapa ino 2 · 42 04 kg l tan kki · se osvo itelu
OMIN AISU UDET · te h
VALMIINA VOITTAMAAN
Maailman nopeimman snowcross-äijän Tucken Hibbertin työkalu Arctic Cat Sno Pro 600 on nyt saatavana enduroversiona. Tätä kisakenttien keijukaista työntää +135 hv, joten Catin perävalosta tulee kilpailijoille tuttu näky. Kelkat myydään kelkkalajien lisenssin omistaville kuljettajille.
SNO PRO 600 CROSS COUNTRY
Pyydä Arctic Cat -racing info lähimmältä Arctic Cat -jälleenmyyjältäsi.
KATSO LÄHIN ARCTIC CAT -JÄLLEENMYYJÄSI OSOITTEESTA:
Maahantuoja:
WWW.ARCTICCAT.FI. 90,2.9 1
22 Sis. Tämä raju kilpuri on valmis laite kilpareiteille
Ensikokeilussa Polaris Rush Pro Ride 2010
TEKSTI: JUKKA HELMINEN KUVAT: TOMAS HEIDENBÄCK JA JUKKA HELMINEN
Kelkkamaailman
MULLISTAJA?
18 MK
www.mk-lehti.fi
Harjakorkeus on vakiomatossa 32 milliä, mutta tulossa on myös 38- ja 44-milliset vaihtoehdot. Kaikki iskarit ovat Walker Evansin käsialaa. Eturungon putkiosat ovat alumiinia ja takarunko sekä "keinuhaarukka" cromoterästä. Kelkan nokassa näkyvä jäähdyttimen näköinen kenno on lämmönvaihdin ja sekin on osa kantavaa rakennetta.
www.mk-lehti.fi
MK 19. Polaris kertoo, että uusi runko on jopa 300 prosenttia vanhaa jäykempi. Tuumissa ilmoitettuna pituus on siis 120, kun se perinteisesti on ollut urheilukelkoissa 121. Rev toi lumille kokonaan uuden muotoilun ja ennen kaikkea uuden ajoasennon, jossa kuski istui reilusti entistä edempänä. Ei ihme, sillä sitä on testattu jo neljä vuotta.
E
dellinen kelkkatekniikkaa koskenut mullistus oli Ski-Doo Revin esittely. Ajossa Rush vaikutti vakuuttavalta ja täysin valmiilta tuotteelta. Muista kelkoista poiketen Polaris on rakentanut putkikehikon myös telatunnelin yläpuolelle ja siihen kiinnittyvät tankin ja satulan lisäksi Pro Ride -keinuvipujousitus ja takaiskarin yläpää. Etupukki sen sijaan on edelleen perinteinen ja sen joustomatkaa Polaris ei ilmoita. Erikoisen vipusysteemin avulla iso kierrejousellinen takaiskari on saatu sijoitettua satulan ja telatunnelin väliin. Takaa kääntöpyörältä mitattuna on joustoa kuitenkin huimat 35,6 senttiä. Alumiinista telatunnelia tuskin syrjäyttää mikään muu rakenne ja esimerkiksi SkiDoossa ja Lynxissä on osa eturungosta melko saman tyylinen putkista koottu
pyramidi kuin Rushissa. Etuiskareissa on 16 pikasäätöä puristuspuolen vaimennukseen ja saman verran on myös etupukissa. Ketjukotelo on myös osa rungon kantavaa rakennetta ja sen kansi on magnesiumia. Uuden Polariksen nimessä oleva Pro-sana ei viittaa ammattilaisuuteen, vaan progressiiviseen jousitukseen. Moottoripuolella nelitahtitekniikka ja uudentyyliset ruiskulla ruokitut kaksitahtiset ovat korvanneet kaasarikoneet lähes täysin. Takapukin iskarissa säätöjä on 19 naksauksen verran. Rungon liitoksissa on käytetty lentokoneollisuudesta tuttua tekniikkaa, eli erilaisia materiaaleja kuten terästä ja alumiinia liimataan (structural bonding) yhteen ilman niittejä tai hitsisaumoja. Jousituspuolella suurin kehitys on tapahtunut iskareissa, mutta perustekniikka on ollut samanlaista ainakin kymmenen vuotta. Edessä on IQ-malleista tuttu Rushia
varten hienosäädetty jousitus, jossa on liikematkaa 22,9 senttiä. Varsinainen eturunko, tai kehto, johon moottori ja tukivarret kiinnittyvät, on valettua alumiinia. Keinuhaarukan tapaan toteutettu takapukin jousitus on Rushin näkyvin erikoisuus, mutta kelkasta löytyy paljon muitakin uudistuksia. Polaris kehuu uutta mattoa erittäin kevyeksi ja hyvin rullaavaksi.
Erilainen runko
Moottorikelkkojen putkirungoista tai niiden tulemisesta on puhuttu jo vuosikausia ja nyt Polaris tuo markkinoille kehittyneimmän version aiheesta. IQmallin runkoon verrattuna Rushissa onkin popniittejä ja itseporautuvia niittejä peräti 300 kappaletta eli 50 prosenttia vähemmän, ja hitsisaumaa melkein neljä metriä metriä vähemmän, eli vain 46 senttiä. Polaris on kuitenkin lähtenyt täysin uusille urille ja Rush Pro Riden takapukki toimii kuin crossipyörän keinuhaarukka. Matto on leveydeltään perinteinen 38senttinen, mutta pituutta on 307 sentin sijaan 304,8 senttiä. Muut valmistajat seurasivat nopeasti perässä ja nykyaikaisella urheilukelkalla kykenee ajamaan yhtä lailla istuen kuin seistenkin
Termostaatin ollessa kiinni vesi kiertää myös lämmönvaihtimessa ja lisää osaltaan nestetilavuutta.
järjestelmällä ja ajovalot, kahvanlämmittimet ja mittaristo omallaan. DC-CDI-sähköjärjestelmässä sytytysvirta ja moottorinohjaus toimivat omalla
Takapukin säätö A ja O
Rushin keulimista ja suksipainetta säädetään takapukin jousella, joka on vakiona jäykkyydeltään sopiva noin 6090-kiloiselle kuskille. Jousen esijännitys säätyy käsin pyörittämällä ja Polariksella on painotaulukko ja mittatyökalu, joilla säätö laitetaan kuskin painon mukaan kohdalleen.
Ajoasento on hyvä ja kuomu on todella kapea, joten polven saa pitkälle eteen kurveissa sivulla roikuttaessa.
Siinä ei siis ole jäähdytyskennoja, vaikka vesi kiertääkin sen sisällä olevassa putkistossa. Koeajoa edeltäneessä infotilaisuudessa tehtaan edustaja painotti moneen kertaan, että Rus-
hin kohdalla pitää unohtaa perinteinen alustan säätäminen ja ruuvata vain ja ainoastaan takaiskarin jousta painotaulukon mukaisesti. Kelkan kuomu on markkinoiden kapein polvien kohdalta ja kapea moottoripyörämäinen penkki mahdollistaa polven työntämisen pitkälle eteen.
Rushin etupukki on perinteinen. Polariksen mukaan lämmönvaihdin ei rikkoudu, vaikka lekalla hakkaisi, ja siksi se on uskallettu sijoittaa melko tyrkylle kelkan keulaan. Polaris ei ilmoittanut pressitilaisuudessa moottorin tehoa, mutta sitä on arviolta saman verran kuin ennenkin, mutta vääntö on lisääntynyt ja voimaa on tullut erityisesti keskialueelle.
Uudistettu Cleanfire-moottori
Rush tulee aluksi markkinoille vain yhtenä versiona, jonka moottori on perustekniikaltaan tuttu, mutta uudistettu kahdella ruiskusuuttimella varustettu Liberty 600. Lisäksi kaikissa iskareissa on clickerit puristusvaimennukselle sen varalta, että jokin paikka pohjaa. Lumi oli kuitenkin pehmeää ja ryynimäistä, joten siihen ei päivänkään hankaamisen jälkeen tullut kunnollista etupukkipattia. Rush onkin merkittävästi herkempi kääntää, mutta silti se myös kääntyy. Ohjaus on toteutettu viemällä kulmavipu moottorin yläpuolelta ja näin ohjausakseli on saatu parempaan asentoon kuin IQ-malleissa. Tämän perussäädön jälkeen ei jousta pitäisi joutua kiertämään kuin korkeintaan kaksi kierrosta auki tai kiinni, jotta ohjaus ja suksipaine saadaan balanssiin. Polariksen muissa malleissa yleisesti käyttämä Teamin variaattori on korvattu tehtaan omalla P2-mallilla, jossa on herkemmin vaihtava Helix, tehostetun ilman läpivirtauksen ansiosta 25 prosenttia alhaisempi remmin lämpötila ja leveämpi laakerointi. Sylinterin aukotus ja kansi on laitettu uusiksi, samoin mäntä ja männänrenkaat. Suurin epäilys ennen koeajoa oli lyhyehköltä näyttävän kelkan vakaus kovassa vauhdissa, mutta tämä puoli on onneksi säilynyt IQ-mallien tasolla. Takapukki toimii hieman samoin kuin moottoripyörissä, eli on täysin riippumaton etupukin toiminnasta ja päin vastoin. Lämmönvaihtimen tarkoitus on tasata moottorin lämpötilahuippuja tilanteissa, joissa vaikkapa jääpätkän jälkeen telatunnelin katossa ja etuosassa olevilta jäähdyttimiltä virtaa erittäin kylmää vettä järjestelmään. Walker Evansin iskarissa on lisäsäiliö ja pikasäätö puristusvaimennukseen. Ensikokeilussa Polaris Rush Pro Ride 2010
Rushin takaiskariin on helppo päästä käsiksi. Takapukki on todella pintaherkkä, mutta silti se ei pohjannut isoissakaan ryskyissä.
20 MK
www.mk-lehti.fi. Koeajorata oli osittain pellolle ja jäälle vedetty kolmisen kilometriä pitkä kiemura, jossa oli mukavasti korkeuseroa. Näin Polaris palaa siis ikään kuin vanhempaan tekniikkaan, sillä tällä kaudellahan suurin osa 600- ja 800-kuutioisista on varustettu cleanfire 4 -ruiskutuksella. Penkissä pääsee liukumaan riittävän taakse ja toisaalta myös äärimmäisen eteen. Tanko ei siis "keinu" enää päistään pystyyn ja voimaakin tarvitaan entistä vähemmän. Ajoasento on Rushissa sopivan rento sekä seisten että istuen. Moottorin kiinnitys on tehty isommilla kumityynyillä, jotka vähentävät värinää ja estävät moottorin liikkumista. Myös penkki näyttää kuvissa lyhyeltä, mutta käytännössä se on juuri sopivan mittainen. Kelkka siis menee suoraan kuin juna ilman vikurointia. Polaris on tehnyt Rushia varten taulukon ja erityisen työkalun, jolla Pro Ride-takajousitus säädetään kohdalleen eripainoisia kuskeja varten
Tähän tietysti vaikuttaa myös etupukki, joka osaltaan kantaa alustaa kuten perinteisissäkin jousitusratkaisuissa. Seisomakohta ei missään ajotilanteessa mene niin taakse, että astinlaudan takapää haittaisi jalan siirtämistä. Suurin ero Rushiin oli telaston jousituksen alkuherkkyden puute ja eräänlainen kankeus. Polariksen edustajat painottivatkin, että Rush on ajajan kelkka, eli se vaatii aktiivista liikkumista satulassa. Satula tuntuu tietysti kapeammalta ja etuosa sutjakalta, mutta entä jousitus. pattiin Sama pätee n maton ku i antaa lma os , jolloin maton uu takaos perä e i nakk ele mih an osuessa inkään suunta an.
Onko se niin erilainen?
Polaris Rush Pro Ride näyttää erilaiselta, mutta onko se sitä myös käytännössä. Vaikka RR kääntyy hyvin, se tuntuu paljon isommalta kuin Rush ja erityisesti polvia ei saa yhtä näppärästi eteen kuin Rushissa. Talvella pääsee kelkkasafarin lisäksi ajamaan vaikkapa jäärataa kuvan Porsche Carreralla tai Cayennella. Sopivasti turistivauhtiin säädettynä jousitus on kelkkamaailman mukavin. Ja säätö todellakin toimii, sillä löysälle kierretty takajousi sai keulan järjettömän kevyeksi ja kääntäminenkin muuttui aikamoiseksi painimiseksi. Näin sai paremman kuvan Pro Ride -jou-
situksen toiminnasta ja siitä, miten paljon jousi oikein vaikuttaa. Ajoltaan molemmat tuntuivat aivan erilaisilta kuin Rush. Astinlauta on melko lyhyt, mutta normaalissa reittiajossa sitä ei huomaa. Uusittu moottori vaikutti todella pirteältä ja myös voimalinjan säädöt olivat onnistuneet. Yritys tarjoaa hienot majoitustilat ja erilaista räätälöityä ohjelmaa autoilla ja moottorikelkoilla. Kierrosten välillä säätöä sai muuttaa jonkin verran, jotta huomasi muutoksen keulimiseen ja suksipaineeseen. Uusittu jarru on myös selkeä parannus, sillä se vaatii vähemmän sormivoimaa ja on silti tunnokkaampi ja tehokkaampi.
Tässä ku voima vassa näkyy kk , miten takapu maaha aasti periksi kk ku n. Liian löysä takapukin esijännityksen säätö tai liian löysä jousi saavat kelkan keulimaan liikaa ja aliohjaamaan, mutta liian jäykkä säätö ei ole yhtä dramaattinen tekijä. Käykääpä koeajolla! q
Rushin Pohjoismaiden lanseeraus pidettiin Åren lähellä Kall Auto Lodge -nimisessä paikassa. Nyrkkisääntönä voi siis todeta, että Rush on kelkka, joka pitää aina säätää kuskin painon mukaan. Pari vastapattia sentään löytyi ja vaikka etupukki kävi pohjassa, jatkoi kelkka matkaa suoraan eteenpäin, eikä nakannut keulaa aivan holtittomasti taivaalle. Kiihdytys hoidetaan takana roikkuen ja haetaan parasta pitoa ja mutkaan mennään aivan edestä kuin crossipyörällä, jotta suksille tulee painoa.
Pirteä moottori
Testipaikalla olivat verrokkeina 09malliset RR 600 ja IQ 600. Koko testin ajan oli paikalla Polariksen edustaja, joka ruuvasi takaiskarin esijännityksen kohdalleen. Crossityylinen kisastartti on ehkä ainoa tilanne, jossa kaipaisi pidempää astinlautaa, mutta syksy näyttää tuleeko Rushista myös kisamalli ja millainen. On ja ei! Tavallinen turisti tuskin huomaa suurtakaan eroa Rushin satulassa verrattuna muihin nykyaikaisiin urheilukelkkoihin. Harmittavasti testirata ei mahdollistanut etupukilla patteja päin pommittamista, kuten huonokuntoisella reitillä väkisin tapahtuu. Kelkka myös myötäilee pientä nimismiehen kiharaa (turistipattia) herkästi, jonka huomaa vähemmänkin kelkkaillut. Rushin astinlaudat ovat myös todella hyvät, sillä ne ovat leveät ja hyvin karhennetut. Kovemmassa vauhdissa Rush on edelleen erittäin mukava kiitos herkkäliikkeisen takapukin. Kuopissa kelkka tuntuu käyvän hiukan tavallista syvemmällä ja esimerkiksi pattisessa alämäessä ei alusta lähde nakkelemaan mihinkään suuntaan. Kaiken kaikkiaan Rushista jäi erittäin positiivinen fiilis ja kelkka vaikutti täysin valmiilta tuotteelta, eikä miltään prototyypiltä tai edes esituotantoversiolta. Usean kappaleen Porsche-armadan lisäksi tarjolla on myös liuta nelivetoisia Audin Turbo Quatroja.
www.mk-lehti.fi
MK 21. Liian jäykkä säätö taas tuntui vain huonontuneena pintaherkkyytenä, mutta silti ohjaus ei muuttunut älyttömän jäykäksi. 09-mallinen IQ 600 tuntui Rushiin verrattuna jopa nuhaiselta ja myös RR heräsi mutkasta henkiin tahmeammin. Etupukin sisäänpäinvaimennuksen säätö auttoi vielä asiaa, mutta toivottavasti pääsemme ajamaan Rushilla vielä kunnon koeajon kotimaan reiteillä, jotta jousituksen todelliset ominaisuudet selviävät. Rush tuntuu myös paljon kevyemmältä kuin RR ja IQ ja näin asia on myös
käytännössä, sillä tehdas lupaa kuivapainoksi vain 208 kiloa. Herkkäliikkeinen takapää auttaa erityisesti kiihdytyksessä ja jopa jäisestä mutkasta Rush pomppasi selvästi paremmin liikkeelle kuin RR. Takapukki seurailee maata kuin ajatus, eikä potki takaisin. Itse pysähdyin kahteen otteeseen piiloon "kulman" taakse ja kokeilin kääntää jousta reilusti auki ja kiinni
Vertailutestissä
Arctic Cat Crossfire 8 LE SP 141 Lynx Xtrim SC 800 Power TEK Polaris IQ 800 Dragon Switchback Ski-Doo MXZ Renegade X 1200 4-TEC Yamaha FX Nytro XTX
Vuoristokelkka reittihöystein vai toisin päin. Valitsimme testiin kelkan jokaiselta merkiltä. Tilanne oli sikäli mielenkiintoinen, että jokaisella valmistajalla oli antaa vertailuun enemmän tai vähemmän uu-
www.mk-lehti.fi. Tänä vuonna tylsyys loistaa poissaolollaan ja ainakin isojen crossovereiden luokassa kilpailu paremmuudesta on tasaväkistä. Kun viime vuonna testasimme 600-kuutioiset crossover-kelkat, valittelimme niiden tylsyyttä ja luokassa vallinneita tasoeroja. Saadaksemme kysymykseen vastauksia pistimme crossoverit vastakkain ja testasimme millä eväin tehdään mahdollisimman toimiva monitoimisportti.
Crossovereiden
MAHTIVERSIOT
K
22 MK
ehitys puolipitkien urheilukelkkojen luokassa on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut rajua. Kas tässäpä kysymys, joka askarruttaa kuluttajan ohella myös kelkkojen valmistajia
TEKSTI: MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ / JONI LAUNONEN KUVAT: OLLI AUTONEN, JUKKA HELMINEN JA JONI LAUNONEN
Yamahassa on riittävän kantava alusta reittiajoon, mutta silti kelkka toimii hyvin umpisessakin.
Pitkämattoinen crossover-Nytro on ohjauksen osalta paljon vakaampi kuin lyhyt malli. Kelkka myös kääntyy hyvin, mutta jousituksella on pientä taipumusta kallistaa keulaa ulkokaarteen puolelle.
www.mk-lehti.fi
MK 23
Vertailutestissä...
Catti muistuttaa ajoltaan vuoristokelkkaa ja samaa sukua ovat myös erittäin kevyeksi reijitetyt liukurungot ja takapukin ilmaiskari.
Takapukin tapaan myös suksissa käytetään hyvin toimivia ja kevyitä Foxin ilmaiskareita.
AC:n erikoisuus on teleskoopin tapaan pikasäätyvä ohjaustanko. Polaris luottaa Ryde FX -iskunvaimentimiin. Se pohjautuu REV-XR-runkoon lyhytmattoisen sisarmallinsa tapaan. Se pohjautuu REX-runkoon, kuten Lynxin uudet Rave-mallitkin. Etupukissa on Fox Zero Pro -vaimennin. Lynx käyttää crossove-
reissaan 3 648-millistä mattoa. Tanko yläasennossa kelkka on todella näppärä pyöriteltävä umpisessa ja viistorinteillä.
distunut malli. Kone teki debyyttinsä jo viime vuodelle RMK-mallissa, mutta urheilukelkkapuolella se on käytössä ensimmäistä vuottaan. Keulassa käytetään Ryde FX AIR 2.0 -vaimentimia. Pätkämallista poiketen telaston etupukissa käytetään 36-millistä purettavaa vaimenninta ja takana 46-millistä pumppua. Moottori tuottaa yli 150 hevosvoimaa ja vakuuttavan väännön. Runko on aikaisemmista Crossfireista ja M-sarjalaisista tuttu perinteiseen tyyliin rakennettu hylsy. Lynx luottaa myös pidemmissä urheilukelkoissa PPS-alustaan, joka edustaakin alansa parhaimmistoa. Ski-Doo MXZ Renegade X 1200 4TEC on myös täysin uusi malli. Arctic Catin moottori on vanha tuttu 799-kuutioinen EFI-ruokittu Suzuki. Polaris IQ 800 CFI Dragon Switch-
back on vanha tuttu laite, mutta sen konehuoneesta löytyy uusi tuttavuus, eli 795-kuutioinen CFI-moottori, joka tuottaa reippaat puolitoista sataa hevosvoimaa. Maton mitan lisäksi muuttui myös telaston toimintatapa, eli nykyään alusta on kytketty. Arctic Cat käyttää Crossfire Sno Pro LE-mallissa Fox Float -iskareita keulassa ja takapukissa. Xtrimin konehuonessa raivoaa Rotaxin järein kaksitahtipata, eli 800 Power T.E.K. Lynxillä pidemmän maton käyttöä perustellaan paremmalla etenemiskyvyllä. Lynx on täysin uusi malli. Matto on mallia Camoplastin Sokosti, joka on hyväksi todettu valmiste. Camoplastin Cobramatto puolestaan on täysin uusi tuote, jolla on pituutta 3 580 milliä, leveyttä 381 milliä ja jonka harjakorkeus on 38 milliä. Matolle luvataan kovaa pitoa ja se myös lunastaa lupaukset. Etupukin pumpussa ei ole pikasäätöjä, mutta takapukista löytyy puristuspuolen pikasäätö. Muutos jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Pidemmän maton nimeen vannoo myös Yamaha. Maltillisimmin ovat uudistuneet Arctic Cat ja Polaris, jotka pohjautuvat jo aikaisemmin markkinoilla olleisiin malleihin. Vaimentimissa ei ole pikasäätöjä. Viime vuodeksi Polaris lyhensi Switchbackin maton mittaa 3 650 millistä 3 450 milliin. Uutta on pakkisysteemi, joka toimii nyt kuten BRP:n peleissä ja Polariksessa, eli napin painallus saa moottorin pyörimään takaperin. Moottori puoles-
24 MK
www.mk-lehti.fi
Arctic Catin jousitus ja ohjaus tuntuvat reitillä lievästi sanoen erikoisilta. Iskunvaimentimet ovat 40-millisellä männällä varustettuja. Yamaha FX Nytro XTX esiteltiin vuosi lyhyiden Nytrojen jälkeen. Moottori tuottaa 130 hevosvoimaa, eli paperilla se antaa hieman periksi testin kaksitahtisille. Alustapuolella Ski-Doo luottaa tuttuihin ratkaisuihin, eli SC V-telastoon. Liikkeelle lähdettyään kuljettaja huo-
maa viimeistään ensimmäisessä mutkassa, että ohjaustangon liikerata tuo mieleen Scanian linja-auton ratin asennon. Tervetullut se oli myös siinä mielessä, että RX 1 Warrior ja etenkin Rage ovat enemmän yhden miehen touring-kelkkoja kuin sporttisia crossovereita.
Yamaha käyttää Nytro XTX:ssä 3650millistä mattoa, jossa on 32-millinen harja. Takapukin pumpussa on puristus- ja paluuvaimennuksen pikasäädöt. Sen satula on matala ja satulan takaosassa ei ole stopparia, eli jakkaran yli on helppo liikkua. Sen sijaan vääntöä on tarjolla riittävästi. CrossoverNytro oli tervetullut lisäys mallistoon, jossa ensimmäisellä kaudella oli edustus pätkien ja vuoristokelkkojen luokkaan. Etujousitus on REV XP - eli sama kuin kaksitahtisissa urheilukelkoissa. taan on kolmesylinterinen Rotax 1200 4TEC, jonka tarkka kuutiotilavuus on 1170 kuutiota. Ohjaustanko on melko korkea ja sitä saa korotettua näppärästi ohjausakselin teleskooppitoiminnon avulla. Kelkka pompottaa pienissäkin pateissa vallan hysteerisesti ja koko ajan tuntuu, että kelkalla on aivan omat suunnitelmansa kulkusuunnasta. Kinoksessa toteutus toimii, sillä esimerkiksi hangessa surffattaessa tai viistorinnettä ajettaessa ohjaustanko antaa kuljettajalle loistavat mahdollisuudet työskentelyyn. Kaiken kaikkiaan reittiajossa Arctic Cat on
Lynxin telaston säätö on hyvä kompromissi kaikkeen käyttöön, kuten crossoverissa kuuluukin olla.
Myös Lynxin etujousitus on onnistunut kun ajatellaan kelkan käyttämistä reitillä ja sen ulkopuolella.
www.mk-lehti.fi
MK 25. Ihme kyllä, poukkoilusta huolimatta kelkka voittopuolisesti menee sinne minne aiotaankin. Arctic Catilla onnistuu jopa nopea eteneminen tasaisella alustalla, joskin kuljettajan on oltava hereillä kaiken aikaa. Alustan vaimentimet ovat Kayaban valmistamat purettavat kaasuiskarit, joissa ei ole pikasäätöjä. Reitillä tuo häiritsee, sillä tiukassa mutkassa tanko on kuljettajan rintaa vastaan. Keulan vaimentimet ovat myös 40-milliset ja säädöt löytyvät niin puristus- kuin paluupuolellekin.
Ensivaikutelmissa suuria eroja
Arctic Catin sukulaisuus vuoristokelkkoihin on todettavissa heti sen selkään kiivettäessä
Kelkka tuntuu rullaavan uskomat-
toman vastahakoisesti ja raskassoutuisesti. Puolipitkässä kelkassa jopa Lynxin kehnot sukset tuntuvat toimivan paremmin kuin lyhytmattoisessa versiossa, joskin terävämmin ohjaava sivakka toimisi Xtrimissäkin. Pian testin jälkeen koeajoimme 2010-mallisen Xtrim 800:n, joka leveämmästä matostaan huolimatta oli huomattavan paljon kipakampi kulkupeli. Se menee vakaan rauhallisesti aiheuttamatta kuljettajalle ylimääräisiä sydämenlyöntejä. Epäilemmekin, että testikelkassa ei ollut aivan kaikki kotona. Ihme juttu, jos tätä ei saada kevennettyä. Toinen negatiivinen juttu on Lynxin omituinen nihkeys. Ensiksi mainittuun ryhmään kuuluvat kelkan vakaus ja yllätyksettömyys reitillä. Hetkittäin unohtuu, että keulalla on sama 800-kuutioinen mahtipata, joka kaksi vuotta sitten sai testiryhmämme tärisemään, huutamaan ja kuolaamaan samanaikaisesti. Lynx on Arctic Catin vastakohta reitillä. Lynxin jousitus on luokan parhaimmistoa, kuten ovat kuljettajan työtilatkin. Nihkeyttä moottorin osalta voi selittää muun muassa pielessä oleva sytytysennakko. Parempi se on siksi, että se kantaa paremmin, eikä salakavalia pohjaamisia esiinny. Vertailutestissä...
Ski-Doon telaston ja suksien iskarit on säädetty turistivauhtiin ja molemmat päät pohjaavat ikävästi jos reitillä haluaa pitääkin edes hiukankin reippaampaa vauhtia.
Ski-Doon käyttämä leveämpi matto kantaa umpisessa, mutta tekee hangessa kikkailusta ja kääntämisestä kankeampaa. Pikkuista patikkoa Switchback menee kuin juna. Polaris Switchbackin selkään hyppääminen tuntuu suurin piirtein samalta kuin vanhalle kuluneelle nahkasohvalle lysähtäminen. Kun alkuhuuma on ohitettu, alkaa huomio kiinnittyä epäkohtiin. Sen survominen saa parkkiintuneenkin kaasupeukun huutamaan hoosiannaa jo lyhyen ajomatkan jälkeen. Jos vertauskuva aiheuttaa kysymysmerkkejä, valaistaan, että Lasse Lehtinen kirjassaan "Fyrkanvaltaajan kuolema" kuvailee vanhalle nahkasohvalle lysähtämisen äärimmäisen hienoksi kokemukseksi, jota leimaa turvallisuus ja mukavuus. Kirjassa ilmaisulla ei tosin kuvattu moottorikelkkaa, vaan aikuiseen
ikään ehtinyttä, mutta vuosien lempeästi kohtelemaa naista. Yamahan ajoasento on sukua Ski-Doo REVmallistolle, mutta jalkakulma ei ole aivan yhtä jyrkkä. Lynxin selässä alkumatka menee mietiskellessä sitä, kuinka harmoniassa kaikki osatekijät voivat ollakaan. Mutkassa huomaa, että Polaris kaipaa säätöä, sillä kelkka aliohjaa todella voimakkaasti. Yamahan selässä on muka-
26 MK
www.mk-lehti.fi. Yamaha FX Nytro XTX tuntui viime kevään koeajoissa lupaavalta peliltä, ja nyt sen on aika lunastella lupaukset. Polaris on tuttu ja turvallinen kelkka valopilkkuineen ja huonompine ominaisuuksineen. Leveä matto ja leveähköt kuomun sivuposket vaikeuttavat erityisesti viistorinteillä taiteilua.
tuskastuttavan epämukava kelkka. Reippaampi eteneminen vaatii perän viskaamista jarrulla sivulle, mutta moinen ajotapa on perin kulmikas. Ensimmäisen negatiivisesti värittyneen tuntemuksen aiheuttaa järjettömän raskas kaasuvipu. Äkkiseltään tuntuu, että jousitus on tuntuvasti paremman tuntuinen kuin lyhyissä IQmalleissa
Ski-Doo on tarvittaessa urheilullinenkin laite. Sillä onkin mukava tulla vauhdikkaasti, sillä sen ajoasento antaa hyvät toimintavalmiudet kovassa menossa. Alkuun ominaisuus sapettaa, mutta kun sen kanssa pääsee sinuiksi, ei se enää myrkytä mieltä.
Ja otetaanpa astetta reippaammin
Kovassa menossa testikelkkojen välil-
le alkaa muodostua isojakin eroja. Testikelkan kääntyvyydessä oli kuitenkin isoja ongelmia kovapintaisella reitillä.
www.mk-lehti.fi
MK 27. Kuten lyhytmattoinen Ravekin, jatkaa Xtrim yllättävän pohjaamisen jälkeen suoraviivaisesti tilannetta edeltäneeseen suuntaan aiheuttamatta kuljettajalle ylimääräistä ohjelmaa. Kelkka ei kimpoile minne sattuu, vaan se menee suoraviivaisesti eteenpäin. Jo sen käyntiääni saa mielen keittämään mettä. Onneksi Polariksen etujousitus on tehtäviensä tasalla ja tasoittaa yllättäviä tilanteita merkittävästi.
Polariksen telaston jousitus toimii hyvin eri tilanteissa ja kestää melko vauhdikasta reittiajoakin pohjaamatta. Kaikkein kovimmassa menossa sen kytketty alusta ei ole parhaimmillaan, sillä esimerkiksi tilanteessa, jossa vastapattiin täräytetään keula ilmassa, voi syntyä ohjelmaa. Tilanne puolestaan syntyy siitä, että alusta liikkuu yhtenä pakettina, eikä takapukki "väistä" riittävän herkästi siihen osuvaa tälliä, jolloin keula tulee rajusti alas, jonka jälkeen ollaan keulapainotteisesti menossa päin seuraavaa pattia. Siinä on todellista äijäenergiaa,
eikä reipaskaan eteneminen ole sille vierasta. Jousitus tuntuu alkuun hyvältä. Polaris etenee varman tuntuisesti ja sen alusta kantaa kohtuudella. Nytron kauneuspilkku on taipumus kallistua mutkissa ulkokaarteen puoleisen etukulman yli. Alusta kantaa kohtuullisen hyvin kovaakin kyytiä, mutta etujousitus on hieman pehmeän tuntuinen. Lynx menee patikkoa eleettömästi ja jousitus tuntuu riittävän pitkälle. Patin syventyessä Ski-Doo alkaa vaatia jämäkämpää jousitusta, sillä vakiokuntoinen jousitus päästää isommat patit läpi aika rajusti. Osan mielestä kelkan levottomuus haittasi kovaa etenemistä, kun taas toinen puoli testiryhmästä ei antanut pienen vaeltamisen haitata. Syvissä montuissa jo kohtuullisella vauhdilla pohja kolisee maahan, mikä pidemmän päälle ei ole hyvä juttu. Yamahan moottori on edelleen yksi moottorikelkkamaailman hienoimmista luomuksista. Onneksi iskareiden klikkereistä löytyy ensiapu ongelmaan. Yamaha on toinen kovaan menoon sovelias laite. va olla, sillä asento on rento, mutta se myös antaa kuljettajalle mahdollisuuden toimia yllättävissä tilanteissa. Testiä edelsi muutaman päivän kova lumisade, joten pehmeäpohjaista uraa oli tarjolla riittämiin, ja kuvatunkaltaisella alustalla Yamaha tuntui hetkittäin levottomalta. Monen mielestä pari vuotta sitten kelkkaan tullut kytketty telasto ei ole yhtä hyvä, kuin vanhempi versio.
Polariksen etujousitus on erittäin hyvä ja ohjaus vakaa
Yamaha taittuu kaarroksiin ilman väkivaltaa ja hienosti potkiva moottori tuuppaa peliä upeasti eteenpäin. 1 2 3 4 5 6
2,63 sek. 4,24 sek. Catin loistavuus kinoksessa ei perustu pelkkään mattoon, vaan kelkan lähes käsittämättömään ketteryyteen ja käsiteltävyyteen. 0-400 m 14,65 sek.
800 METRIN LOPPUNOPEUS: 129,3 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 49 m
Yamaha Nytro XTX
Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h
0 sek. 0-400 m 14,48 sek.
800 METRIN LOPPUNOPEUS: 135,9 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 48 m
Polaris Switchback 800 CFI Dragon
Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h
0 sek. 5,00 sek. Toinen Yamahan etenemiskykyä kohentava muutos olisi pohjapanssari, joka laittaisi keulan alaosan uusiksi. 1 2 3 4 5 6
2,26 sek. Vertailutestissä...
Arctic Catilla rajumpi ryskääminen patikkoisella reitillä on todellista moottoriurheilun korkeajännitystä. 3,89sek. Sitä on erittäin kevyt ja helppo pyöritellä pehmoisessa lumessa, eikä etenemiskyvyssäkään ole valittamista. 0-200 m 9,17 sek. Olosuhteet teki vaativiksi voimakas lumentulo, jonka ansiosta osa reiteistä oli ummessa ja tampattukin osa oli suksien alla nihkeää, mutta telan alla liukasta. Sitä on helppo viedä, ja tässäkin tapauksessa reitillä
omituiselta tuntuva ohjaustangon liikerata alkaa tuntua perustellulta. Suorituskykymittauksissa kaikki Ski-
Suorituskykymittauksia
Arctic Cat Crossfire 8 LE SP
Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h
0 sek. Yamahan käsiteltävyys ei oikeastaan yllättänyt, sillä viimevuotisessa testissäkin Nytro MTX osoittautui yllättävän kevyesti vietäväksi vuoristokelkaksi. Osa testiryhmästä valitteli Lynxin kankeutta hangessa, osan mielestä se tottelee komentoja kohtuullisen hyvin. 5,47 sek. Myös
laakealla tehoalueella siunattu moottori sekä pehmeätoiminen voimansiirto helpottavat kuljettajan urakkaa. Lynx on varustettu hyvällä etenemiskyvyllä sekin. 0-200 m 9,03 sek. 3,14 sek. Polaris on niin ikään säyseästi umpisessa käyttäytyvä peli. 3,43 sek. Peli pomppii patilta toiselle ja kuljettaja koettaa roikkua matkassa sen mitä pystyy. 1 2 3 4 5 6
2,62 sek. Nykyisellään se on tylppä, eikä pyri lumen päälle. Väkisin tulee mieleen, että 38-millinen Sokosti-matto voisi parantaa etenemiskykyä entisestään ja vieläpä tuntuvasti. 1 2 3 4 5 6
2,58 sek. Arctic Catin uusi matto pitää reitillä, mutta toimii myös hangessa. Lyhyesti voidaan siis todeta, että Arctic Catia ei ole tehty patikossa pomppimiseen, ja siksi se ei siellä pärjää.
Umpisessa osat vaihtuvat
Jos ei Cat pärjää patikossa, niin tilanne kääntyy umpiseen mentäessä kuin kansanedustajan takki vaalien alla. 0-200 m 9,76 sek. 0-200 m 8,88 sek. Jos Lynxillä on tarkoitus ajaa umpisessa enemmänkin, suosittelemme suksien vaihtoa esimerkiksi Powder Prohon. 3,62 sek. 0-200 m 8,47 sek. Vaikka Polaris olikin punnituksessa testin painavin kelkka, ei sen paino tunnu hangessa, vaan menossa on aimo annos herkkyyttä. Lynxiä on helppo ajaa umpisessa, sillä kuljettajan työtilat ovat hyvät. Raavaalta mieheltä nykäys kyllä luonnistuu, mutta kevyemmältä kuskilta temppu saattaa jäädä tekemättä.
Raskas keli vaatii veronsa
Eipä tule äkkiä mieleen, milloin viimeksi olisi testiä ajettu yhtä raskaissa oloissa. 5,57 sek. Etupukki lyö helposti läpi, mutta takapukin liikevarasta leijonan osa jää käyttämättä. Lisäksi Ski-Doon vieminen viistorinteissä on melkoisen haastavaa, sillä kelkka on hankala saada kallistettua yhdelle sukselle. 1 2 3 4 5 6
2,52 sek. 0-400 m 14,55 sek.
800 METRIN LOPPUNOPEUS: 135,8 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 52 m
28 MK
www.mk-lehti.fi. 4,02 sek. 0-400 m 14,67 sek.
800 METRIN LOPPUNOPEUS: 135,2 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 47 m
Lynx Xtrim SC 800 Power TEK
Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h
0 sek. Ski-Doo kyllä etenee ja möyrii hangessa hienosti, mutta se ei missään tapauksessa sovi yhtä ahtaisiin koloihin kuin muut. 0-400 m 14,62 sek.
800 METRIN LOPPUNOPEUS: 135,4 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 50 m
Ski-Doo Renegade X1200 4-TEK
Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h
0 sek. 5,51 sek. Raskaassa lumessa keula jarruttaa merkittävästi etenkin liikkeelle lähdettäessä
Ski-Doon menohaluja vähensi todennäköisesti joukon ainoa 44-millisellä harjalla varustettu matto, joka on myös muita leveämpi. Yamaha puolestaan keräsi kehut siltä osalta porukkaa, joka vannoo urheilullisuuden ja hangessa kikkailun nimeen. Arctic Cat söi tasan kaksi litraa vähemmän kuin Lynx. Isojen crossovereiden kanssa on tilanne aivan toinen, sillä osa tarjoilee monikäyttöisyyden ohella myös aimo tujauksen ajonautintoa, urheilullisia fiiliksiä ja kaikkea, mitä tarvitaan kunnon adrenaliiniruiskeeseen. Kiihtyvyyden suhteen Arctic Cat heilutteli tahtipuikkoa. Yleisesti ottaen nelitahtiset mainittiin ensimmäisenä, kun testiryhmä alkoi panna pelejä paremmuusjärjestykseen. Kulutus ja painot
Arctic Cat Crossfire 8 LE SP Lynx Xtrim SC 800 Power TEK Polaris Switchback 800 CFI Dragon Ski-Doo MXZ Renegade X1200 4-TEK Yamaha FX Nytro XTX
Kulutus l / 100 km 26,6 28,6 30,5 22 19,6
Toimintasäde Bensatankin tilavuus km litraa 158 141 143 182 143 42 39 43,5 40 28
Paino täydellä tankilla kg 253,2 272,2 292,8 278 287,2
Paino tyhjällä tankilla kg 221,7 243 260,2 248 266,2
www.mk-lehti.fi
MK 29
Doo Renegadea lukuun ottamatta kulkivat 135 km/h ja risat päälle. Se ponnisti viivalta ihan oman tahtiinsa voimakkaan koneensa ja keveytensä ansiosta. Ski-Doo yllätti kovalla kulutuksellaan, joka oli 22 litraa satasella. Ski-Doo ja Yamaha taistelivat ryhmäläisten sydämistä verisesti. Umpihangessa Crossfire puhkeaa kukkaan. Arctic Cat Crossfire on kipeän tehokas laite, jossa tehoa sekä luonnetta, ja tuo luonne on kopio raivotautisen dobermannin karaktääristä, siltä tuntuu ainakin reittiajossa. Polaris on mukava reitillä, siinä on reipas moottori sekä hyvin toimiva voimansiirto. 0100 km/h:n kiihdytyksen Catti hoiteli aikaan 4,24 sekuntia. Nihkeys ei kuitenkaan tuntunut suorituskykymittauksessa. Jostakin syystä kelkkaa kuitenkin vaivaa kankeus ja nihkeys. Se, mitä tarkoitamme, selviää parhaiten ajamalla peräkkäin samoilla koneilla varustettua Xtrimiä ja Ski-Doo Renegadea. Se tuntuu hetkittäin laiskalta hevoselta, joka ei suostu vetämään kuormaansa kuin järjettömästi piiskaamalla. Ruokajonossa ahnain oli Polaris, joka tarvitsi 100 kilometrille 30,5 litraa 98-oktaanista. Ski-Doon paremmuutta perusteltiin sen mukavuudella ja vakaudella sekä hienolla moottorilla. Korkeampi matto ja miedompi alustan kytkentä parantaisivat kelkkaa entisestään. Menohaluja on, mutta kelkalla tuntuu olevan hetkittäin kovastikin kuljettajan mielipiteen kanssa ristiriidassa oleva näkemys kulkusuunnasta. Sen sijaan hangessa Polariksen käsiteltävyys on helppoa ja kelkalla on todella hauska harrastaa räppäilyä reitin sivussa. Ehkä Catille olisi tehnyt enemmän oikeutta sen vertaaminen muiden merkkien vuoristokelkkoja vastaan.q. Lynx ja Polaris ovat testin yleishyvät. Yhteistä molemmille on loistavasti onnistuneet voimapaketit. Hajonta oli varsin pientä, sillä Lynxin aika oli 5,57 sekuntia. Yamaha
selvisi ainoana alle 20 litran, joskin vain hiuksen hienosti tuloksellaan 19,6 litraa 100 kilometrillä.
Yhteenveto
Kun viime vuonna vertailimme 600kuutioisia crossovereita, oli osa testiryhmästä sitä mieltä, että yhdistelemällä keskenään vuoristokelkkaa ja pätkää on saatu aikaiseksi ryhmä laitteita, joissa on yhtä paljon särmää ja luonnetta kuin kultaisella noutajalla. Toiseksi hätäisin oli SkiDoo tasan viiden sekunnin nykäisyllään. Hivenen yllättäen toiseksi janoisin oli Lynx tuloksella 28,6 litraa. Mainittakoon, että otollisissa oloissa koko ryhmä olisi ollut potentiaalisia neljän sekunnin alittajia. Lynxin vahvuuksia ovat kuljettajan ympäristö, luokkansa parhaimmistoa edustava jousitus ja riski moottori. Muuta selitystä kuin syvältä kuokkiva matto emme keksineet, sillä aikaisemmin talvella MXZ X 12004-TEC meni suorituskykymittauksissa tavattoman kovaa. Hieman liukkaasta matosta ja toisaalta keulapainoisuudesta kärsivä Yamaha oli neljäs ja hieman haluttoman tuntuisesti koko testin kulkenut Lynx viimeinen. Polariksen Switchback tuntui sutivan lähdössä rankasti, mutta silti se ylsi kolmannelle sijalle. Se etenee mielettömän hyvin ja sen käsiteltävyys on aivan eri planeetalta kuin muissa verrokeissa. Kelkan käytös on vakaata, mutta kään-
tyminen on todellinen ongelmakohta, sillä Polaris puskee reitillä kerrassaan innokkaasti
Yhtä kaikki, Yamaha on kiva ajaa ja sen käsiteltävyys hangessa on todella
Ski-Doo MXZ Renegade 1200 4-TEC Yamaha FX Nytro XTX
Arvostelupisteet
MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Kytkin Melu kuljettajan korviin Yhteensä RUNKORAKENNE / OHJAUS Ohjaus / suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys Etujousitus (nopea ajo) Etujousitus (rauhallinen ajo) Takajousitus (nopea ajo) Takajousitus (rauhallinen ajo) Käsiteltävyys umpihangessa Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Penkki/tankkiyhdistelmä Jalkakotelot / astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Ajovalot Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä ilman taloudellisuutta TALOUDELLISUUS Polttoainekulutus Hankintahinta Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ
Arctic Cat CF 8 LE SP
10 9 9 10 9 8 55
9 9 9 9 9 8 53
9 9 9 9 9 8 53
9 9 8 9 9 10 54
9 10 9 9 9 10 56
7 7 8 8 7 7 8 10 10 72
9 9 8 9 8 9 9 8 8 77
9 9 7 9 9 9 9 9 7 77
9 9 9 7 9 7 9 7 8 74
8 8 9 8 9 9 9 8 7 75
7 7 8 9 8 9 9 7 64
9 9 8 9 10 8 8 8 69
9 9 8 8 8 9 9 8 68
9 8 8 9 10 8 8 10 70
9 9 8 9 9 9 10 9 72
191
199
198
198
203
7 9 16 207
6 7 13 212
6 8 14 212
9 7 16 214
10 7 17 220
www.mk-lehti.fi. Joni Launonen Listani kärjessä ovat nelitahtiset, joista Yamaha on enemmän mieleeni. Lynx Xtrim jätti kokonaisuutena jotenkin tasapaksun vaikutelman, vaikka se olisikin kenties valintani omaksi yleiskelkaksi. Moottori on taideteos, mutta kytkentähetkellä kelkka nykäisee epämiellyttävästi. Täydellinen se ei ole, sillä alkuun kelkka tuntuu mutkissa pyrkivän ulkokurvin etukulman ylitse pehmeän keulan takia. Yamahan alla olevassa RipSawmatossa on huono pito, eikä Nytro pääse oikein hyödyntämään kovaa suorituskykyään. Myös keulan pohjaamisia tapahtuu turhan taajaan. Catissa on selvästi ryhmän pitävin matto. Polariksen isossa Switchbackissa on tiettyä särmää, joka puree etenkin reitin ulkopuolella. Puolipitkä matto tuo 1200:seen etenemiskykyä, mutta hauskanpitoon ja puunkiertoon kelkka on aivan liian kankea ja leveät posket vastaavat lumeen jo maltillisessa kallistelussa. Yleiskelkkana Switchback nousee kuitenkin listallani kakkoseksi. 800-kuutioisessa ruiskumoottorissa on mahtavasti voimaa ja urheilukelkan luonnetta. Reittiajossa Crossfire on kammottavan pintakova ja hermostunut, eikä ajoasentokaan tunnu kovin nykyaikaiselta. Siinä on luonnetta, mahtava moottori, paras ajoasento sekä hyvät hallintalaitteet. Ainoat selvät miinukset Xtrimissä ovat sen tietty kulmikkuus ja kankeus umpilumessa, sekä työkelkkamaiseksi säädetty voimansiirto. Alusta toimii hyvin reippaammassa reittiajossakin, mutta keula on levottoman oloinen ja ikään kuin vajoaa alle pattikurveissa. Lynxissä on reittikäyttöön ryhmän paras jousitus, joskin alustan säätö saisi olla hieman tiukempi. Ski-Doon 1200-kuutioinen Renegade on herrasmiehen crossover. Jousitus kantaa yllättävän hyvin patikossakin, mutta pyyhkeitä Polaris saa jälleen kerran huonosta kääntyvyydestä ja ohjaustangon ihmeellisestä liikeradasta. Umpilumessa kikkailtaessa Nytro on nelareista selvästi ketterämpi, mutta kovin notkeaksi käsiteltäväksi en sitä kuitenkaan kehuisi. Yamahan puolipitkä Nytro on Lynxin ja
Lynx Xtrim SC 800 Power TEK Polaris Switchback 800 CFI Dragon
Polariksen tavoin onnistunut yleiskelkka monentyyppiseen ajoon, mutta kuten Lynx, ei XTX:kään säväytä oikeastaan millään alueella. Catin tapaan Polaris on notkea kallisteltava ja pyöriteltävä, joskaan ketteryys ei ihan Crossfiren tasolle yllä. Moottorissa on mahtavasti voimaa ja herkkyyttä, mutta välillä kelkka ryntäilee kuin itsestään epätasaisissa kurveissa kevyen kaasukahvan ansiosta. Myös sukset menisivät vaihtoon, sillä pehmeämmällä reitillä niiden purevuus ja ohjaustuntuma ovat vaisuja. Kelkan käsiteltävyys on huippuluokkaa ja laite on kuin tehty seisten räppäilyyn. Sen jousitus on säädetty mukavaksi, mutta kovemmassa menossa vaimennus loppuu sekä alustasta että keulasta. Vertailutestissä...
30 MK
Tätä mieltä
Olli Autonen Arctic Cat Crossfire on ylivoimainen hauskanpitolaite umpilumeen
Arctic Cat Crossfire on reitillä täysi katastrofi. Lynx on jousitukseltaan erittäin hyvä kaikkeen käyttöön. Crossfire on sukua vuoristokelkoille enemmän kuin reittikelkoille, ja siksi sitä on vaikea mieltää muun testiryhmän kanssa samaan jengiin kuuluvaksi. Toista ääripäätä edustaa Arctic Cat, joka on kuin lyhytmattoinen vuoristokelkka ja toista ääripäätä nelitahtinen Ski-Doo, joka on herraskainen matkakelkka. Polaris on tasapainoinen kelkka, jossa on riuska moottori. Ski-Doo olisi suosikki matkailuun ja myös umpisessa samoiluun jos ajomaasto on avaraa. Kati Liimatainen Yamahan matalalla ja hieman prätkämäisessä asennossa oleva ohjaustanko vaatii pientä totuttelua, mutta ainakin minulle se tuntui istuvan yllättävän hyvin. Testikelkassa oli kuitenkin liian vähän suksipainetta, joten kääntäminen oli aikamoista voimistelua. Kelkka menee kuin superpallo vailla vakauden häivää. Reitillä Catti vaatii isännän otteita ja sitä pitääkin ajaa aggressiivisesti mutkasta toiseen. Istuin oli testattujen kelkkojen parhaimmistoa ja hallintalaitteet helposti käsiteltävissä. Hiukan reippaampaan reittiajoon jousitus on löysä ja molemmat päät pohjailevat helposti. Jousitus sen sijaan toimi mukiinmenevästi, joskin olen sitä mieltä, että vuosimallien 2006 ja 2007 kytkemätön alusta pidemmällä matolla oli toimivampi kuin nykyinen kytketty alusta. Polaris on jousitukseltaan kantava ja erityisesti etupää saa kiitosta. Moottorin ääni ja toiminta vakuuttavat kuljettajan jo ensi metreiltä asti. Reittiajon lisäksi puolipitkä Nytro yllätti hyvillä umpilumen ominaisuuksillaan. Mielenkiintoista on, että pätkäkelkassa mutkaisella reitillä ahtaalta tuntunut ohjaamo toimii tässä viitekehyksessä vallan mainiosti. Reitillä kelkka on jokseenkin raskas käännettävä, sillä kaikki paino tuntuu olevan keulalla, minkä vastapainoksi telamatto tuntuu olevan tyhjän päällä ja se aiheuttaa levotonta sutimista. Jousitus tuntuu kovalta, mutta silti etupukki päästää jo helpotkin tällit läpi. Kelkka on myös todella vakaa ja menee suoraan kuin juna. Lynx Xtrim ei sytyttänyt meikäläistä. Se, että jostakin syystä Xtrimiä vaivaa raskassoutuisuus ja nihkeys. Itseäni puhuttelee parhaiten Yamaha. Jousitus on hyvä jopa kohtuulliseen röykytykseen ja iskareiden pikasäädöillä kelkan saa nopeasti oman maun mukaiseksi. Kelkkaan on saatava lisää herkkyyttä ja työkelkkafiilis pitää saada pois. Hangessa Catti sen sijaan herää henkiin. Ei tulisi mieleenkään lähteä Crossfirellä harrastamaan kelkkamatkailua. Maton vaihto parantaisi kelkkaa entisestään, sillä nykyinen RipSaw-matto täyttyy jarrutuksissa muuttuen pirun liukkaaksi. Kelkka on kyllä vakaa sekä helppo ajaa, minkä lisäksi siinä on hyvä jousitus. Testikelkka ei tahtonut mutkiin, vaan se puski voimakkaasti. Hidas puiden kierto ja viistorinteillä taiteilu ei leveällä ja leveämattoisella Ski-Doolla ole kaikkein helpointa. Ski-Doo on ylivoimaisesti testin mukavin kelkka reitillä, mutta reitin sivussa sen vieminen kysyy voimaa. Moottorissa on tasainen tehoalue, mutta Yamahan tapaan kelkka hyökkäilee alakierroksilla herkästi ja välillä jopa arvaamattomasti. Xtrim on pohjimmiltaan loistava kelkka, mutta sen pedon luonne pitäisi kutkutella esiin. Kelkan etenemiskyky on kyllä hyvä, mutta kallistelu kinoksessa on hieman vaivalloista matalan ja leveän keulan takia. Se on kaikessa tasaisen hyvä, mutta ei aiheuta missään ajo-olosuhteissa erityisiä riemun kiljahduksia. helppoa. Moottori on hieno, ja vaikka siitä puuttuukin yläkierroksilta sama tehopiikki kuin 800-kuutioisista kaksitahtisista, on voimaa silti kotitarpeiksi. Catissa on terävä moottori ja umpisessa se menee kuin herhiläinen. Arctic Cat Crossfire ei jätä ketään kylmäksi, sillä reitillä kuljettaja joutuu tekemään töitä pitääkseen laitteen hallinnassa. Satula on todella hyvä ja kaikki hallintalaitteet toimivat yamahamaisen täsmällisesti. Reitillä ajettavuudesta puhuttaessa on vaikea löytää positiivisia sanoja, sillä jotkut asiat ovat menneet pahasti metsään kelkkaa suunniteltaes-
www.mk-lehti.fi
MK 31. Kaiken kaikkiaan laitteessa on tarpeeksi asennetta ja katu-uskottavuutta minulle. Switchback on myös erittäin hyvä yleiskelkka, sillä reippaamman reittiajon lisäksi se menee hyvin umpisessa ja taipuu hyvin hitaammassakin puun kierrossa. Kelkka taipuu herkästi joka käänteeseen ja sillä on kiva kikkailla. Kelkka on vakaa ja helppo ajaa, mutta kankean oloinen umpisessa. Jukka Helminen Jokunen vuosi sitten urheilulliset puolipitkät crossoverit olivat melko samasta puusta veistettyjä, mutta nyt testissä oli todella sekalainen seurakunta. Ski-Doo on todella hienostunut laite, mutta kaipaisin siihen hieman jäykempää jousitusta. Yamahan alusta toimi mukavasti myös kovemmassa patikossa, mutta keulan vaimennus päästi lyömään käsille yllättävissä paikoissa. Jousitus pomppii kuin kumipallo ja lyhyt etupukki nakkaa keulan ilmaan vastapattiin osuessaan. Näin siksi, että kelkan vakaat ajo-ominaisuudet kannustavat ajamaan reippaasti monttuisellakin reitillä, ja pehmeän jousituksen takia kelkka on helppo särkeä pahassa maastossa. Näin todennäköisesti siksi, että crossoverilla ei tule ajettua jyrkkiin ja pattisiin mutkiin yhtä aggressiivisesti. Se on todella näppärä etenijä, joka tuntuu tottelevan kuljettajan jokaista liikettä. Mikä sitten mättää. Moottori on herkkä ja huipputehoa riittää varmasti joka lähtöön. Moottorin tehot on tylpätty laiskan oloisella voimansiirrolla ja muutenkin Lynx oli hiukan tylsän oloinen laite. Pieni kulman yli kallistelu on Yamahan ainoa miinus, mutta senkin kanssa oppii
elämään. Siinä on myös mestarillisesti toteutettu ohjaamo ja kuljettajan työtilat
Tuntuu hienolta hallita näin tuhtia laitetta. Laitteen alusta on hyvä ja johdonmukainen, suuria läpilyöntejä ei tule ja isommistakin pateista pääsee yli kivuttomasti. Ski-Doon ohjaus on tarkka ja suuntavakaa. Valmiissa urassa ajettaessa kääntyvyysongelma poistui ja laite tuntui vielä varmemmalta. Alusta pohjailee helposti kovemmassa vauhdissa. Lynxillä ajaessa on varma olo. q
Arctic Cat Crossfire 8 LE SP
Tekniset tiedot
Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Suzuki, 2-syl., nestejäähd., läppäventtiilit, APV-pakoaukonsäätimet 104 kW / 142 hv 794 cc akuton EFI Arctic Roller Cam / ACT 38 x 358 / 3,8 cm AWS VI, Fox Float-kaasuisk., jousto 230 mm FasTrack Long Travel, FOX-kaasuisk., ACT jousto 430 mm Hydr. Lynxillä pärjää varmasti, mutta minunlaiselleni heiveröiselle kuljettajalle, joka hakee hauskuutta ja asennetta leikkikalultaan, Lynx ei täysin vastaa odotuksia. Ohjaus kaipaisi jotain muutoksia, sillä tasaisella reitillä kelkkaa ei meinaa saada kääntymään edes kovemmalla otteella. Kelkan soundit ovat luokseen kutsuvat ja muutenkin tässä pelissä on sitä jotain. Jos laite on raskas hallita umpilumella, niin reittiajossa se yllättää täysin. Tällä pelillä saa naapurit kateelliseksi ja oman egon pönkitettyä, eikä ajonautinnostakaan tarvitse tinkiä, ainakaan reitillä. Kuitenkin kaipaisin siihen jotain eloa särmikkään ulkonäön lisäksi. Herkkä kaasukahva antaa kuskille vallan päättää mitä vauhtia edetään ja kevyt ohjaus pitää kuskin tilanteen herrana. Hyvääkin Catissa on. Polariksen kanssa oli helppo päästä sinuiksi eikä siinä ollut suuria puutteita. Omaan pihaani kaartaisin Ski-Doon milloin tahansa. Sen kaasu on erinomaisen kevyt, kone pirteä ja ajoergonomia hyvä. Kelkka kulkee suoraan eikä pahakaan patikko tunnu kivuliaalle. Jarrussa on kummallinen tyhjä alue ennen kiinni ottamista, mutta pienellä puristuksella jarru toimii tehokkaasti ja tarkasti. Polaris oli porukan lihakastike ja perunat; takuuvarma ja ihan hyvä. Tankin kulma pääsee kurviin kantattaessa painamaan ikävästi sisäreiteen, mutta muuten kuskille jää hyvin tilaa liikkua ja kaikki hallintalaitteet ovat oikein sijoiteltuja. Pienen suksien haukkomisenkin saa pidettyä kurissa kevyellä korjausliikkeellä. /TA46 Piggy Bag, jousto 390 mm Hydraulinen levy 125 cm 315 cm 108 cm 39 L Denso CDI 13 590,-
Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta:
32 MK
www.mk-lehti.fi. Kone tuntuu hengettömältä ja jopa hieman laiskalta, ja vaikka kelkkaa on helppo hallita, tulee mieleen kuin ajaisi isommallakin työkelkalla. Mi-
nun makuuni kelkka on liian tunteita herättämätön, mutta varmasti hyvä kelkka kenen tahansa käsittelyyn. Toki, jos kelkkaa käyttää vain ja ainoastaan reitin ulkopuolella, kelkka on yksi parhaimmista, mutta koska testiajo tapahtui suurimmaksi osaksi reitillä, ei ylisanoja tule minulta irtoamaan. Ski-Doo vaikuttaa äkkiseltään hyvin tehokkaalta ja suurelta maskuliinikelkalta,
joka vaatii kuskilta suurta henkistä ja fyysistä vahvuutta. Kaasukahva on todella raskas ja kuluttaa nopeasti heikon kuskin peukalovoimia. Vertailutestissä...
sa. levy 118 cm 322 cm 107-112 cm 42 L 3D 11 990,-
Lynx Xtrim SC 800 Power TEK
Tekniset tiedot
Moottori: Rotax, 797R Power TEK, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit 111 kW / 151 hv 799,5 cc 2 x Mikuni TM40 HTD/DPM TRA 7/ QRS 38 x 365 / 3,8 cm A-LFS, TA36 HP-kaasuisk., jousto 242 mm PPS-146, TA36 HP-kaasuisk. Kelkka aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, sillä toisaalta sillä voi lasketella reitillä surutta ja nauttia ajovarmuudesta, mutta toisaalta ajonautintoa varjostaa työkelkkamainen ajofiilis
lisäsäil., clicker, jousto 368 mm Hydraulinen jäähdytetty levy 120 cm 307 cm 105 cm 28 L Digital T.C.I / T.P.S 14 290,-
www.mk-lehti.fi
MK 33. Polaris Switchback 800 CFI Dragon
Tekniset tiedot
Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd. 95 kW / 130 hv 1170 cc EFI TRA IV / QRS Roller 40 x 348 / 4,4 cm REV-XP., HPG T/A clicker -kaasuisk., jousto 229 mm SC-5 LT, HPG T/A / C-36 Racing Clicker -kaasuisk., jousto 406 mm Hydr. levy 122 cm 316 cm 119 cm 40 L Siemens, VDO, digit. jousto 356 mm Hydraulinen levy 122 cm 308 cm 108 cm 43,5 L Bosch 12 690,-
Ski-Doo MXZ Renegade X1200 4-TEK
Tekniset tiedot
Moottori: Teho: Iskutilavuus: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Rotax 1200 4-TEK, 3-syl., 4T, nestejäähd. läppäventtiilit, 112 kW / 154 hv 795 cc CFI-4 P-85 / LWT Team 38 x 345 / 3,8 cm IQ, Ryde FX Air 2.0-kaasuisk, jousto 254 mm IQ, Ryde FX, HPG-kaasuisk.. lisäsäil., clicker, jousto 216 mm Dual Shock CK, SOQI-kaasuisk. 13 990,-
Yamaha FX Nytro XTX
Tekniset tiedot
Moottori: rivimoottori Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev.,pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Yamaha, 3-syl., 4-T, nestejäähd., 95 kW / 130 hv 1049 cc 3 x Mikuni 41 YVXC 38 x 365 / 3,2 cm Kaksoiskolmiotuki-erillisjousitus, SOQI -kaasuisk
Merkittävän kevennyksen ja isoveljien loistaviksi havaittujen ajo-ominaisuuksien perusteella pikku-Ravelle voi povata kovaa vauhtia
Viime keväänä esiteltyjen uusien runkoratkaisujen sekä uuden E-Tec -moottorin jälkeen oli odotettavissakin, että tulevalle kaudelle Lynx lähtee maltillisin uudistuksin. Puhallinsportit uuteen aikaan
1200-kuutioinen 4-Tec laajentaa leveätelaisten rintamaa
TEKSTI: OLLI AUTONEN KUVAT: OLLI AUTONEN JA JONI LAUNONEN
Monitoimimalli Xtrim Commander 600 SDI:n pito paranee uuden 3,8 sentin harjalla varustetun maton myötä. Taustalla uuden voimanlähteen nokalleen saanut Adventure Grand Tourer 1200 4-Tec.
Lynx
2010
ennallaan, mutta muilta osin kelkka menee uusiksi täysin samalla reseptillä millä Lynxin isommat sportit päivitettiin jo tälle kaudelle. Samalla Lynx siirtyy Ski-Doon tapaan käyttämään 7,26 sentin jakoväliä matossa. Pieniä päivityksiä on kokenut myös muu sporttimallisto. Moottori ja iskunvaimentimet säilyvät puhallin-Ravessa
www.mk-lehti.fi. Urheilukelkkapuolella uusina malleina esitellään kuitenkin RE-X -aihioon rakennetut Rave- ja Xtrim 550 -mallit. Uuden runkoaihion myötä Rave 550:sen kuivapainoksi luvataan vaatimattomat 191 kiloa, mikä tarkoittaa reilun parinkymmenen kilon laihdutusta edeltäjää verrattuna. Muutos koskee kaikkia RE-X ja LX-U -runkoisia malleja. Rotaxin 1200-kuutioinen 4-Tec-moottori puolestaan on löytänyt paikkansa leveätelaisen Adventure Grand Tourerin keulalta.
P
34 MK
uhallinjäähdytteisten sporttien kestosuosikin, Rave 550:sen siirryttyä RE-X-aihioon Lynx hyvästelee R-Evomallit
Kuvassa tämän kauden suosikkimalli RE 600 HO E-Tec.
www.mk-lehti.fi
MK 35. Rave RE-mallit saavat uuden värityksen ja kovaa reittiajoa paremmin sietävän vakiosäädön alustaan
Myös Xtrim nyt 550 siirtyy RE saatavilla on -X -formaatt myös 600-ku iin ja utioinen E-Te c.
00 SDI nder 6 omma trim C X
Rave 550 päivittyy uuden runkoaihion myötä ja painoa on yli 20 kiloa vähemmän kuin edeltävässä R-Evo -mallissa.
36 MK
www.mk-lehti.fi. Vä tihennetty, jo litystä on ten ison Xtrim in kaasuun va huippuluokka staavuus on a. Ly ja räväkämpä nxin isolohk ä oinen monito entistä pare imimalli sopi mmin kovaan i siis reittiajoon. Lynx 2010
2010
Xtrim 800 Po werTEK saa RE-varustelu tarkoittaa pa n, mikä käyt rempia iskun ännössä vaimentimia ulkoasua
Muut Yeti-mallit ovat saaneet väistyä, samoin kevyeen työhön ja yleiskäyttöön suunnatut RF-runkoiset Adventure- ja Ranger-mallit. Kovaan ajoon tarkoitetut REmallit 600 E-Tec ja 800 PowerTEK saavat alustaansa napakammat iskareiden säädöt, sillä usean kentältä tulleen palautteen mukaan tämänvuotisen RE:n vakiosäätö oli liian pehmeä. Urheilu- ja hyötykelkan väli-
RE-kuosissa olevien Ravemallien moottorivaihtoehdot ovat 600-kuutioinen E-Tec ja 800-kuutioinen PowerTEK.
www.mk-lehti.fi
2010
MK 37
Xtrim RE-paketilla ja puhallinkoneella
Tiivistystä hyötykelkoissa - uusi voimanlähde Grand Toureriin
maastossa kulkeva Xtrim Commander pysyy ennallaan telamaton jakoa ja harjakorkeutta lukuun ottamatta. Isommat Ravet uudistuvat maltillisemmin. Telamaton jako ja mitta menevät kaikissa Rave-malleissa uusiksi ja vastaavat jatkossa Ski-Doon XP-malleja 304,8 sentin pituudella ja 7,26 sentin jaolla. Keulan 36-millisten pumppujen klikkerisäädöillä voi vaikuttaa puristuspuolella sekä hitaaseen että nopeaan vaimennukseen. 600-kuutioinen E-Tec-versio säilyy muilta osin ennallaan, mutta telamaton pituus kasvaa hieman uuden jakovälin myötä. 600kuutioisen tavoin nelari-Tourerissakin on Syncro-vaihteisto, joten laite soveltuu myös raskaampien taakkojen veturiksi.q. Fööni-Ravessa käytetään samoja purettavia ja huollettavia 32-millisiä kaasuiskareita kuin R-Evomallissakin. Jatkossa Xtrimien alla pyörii 370-senttinen matto, jonka leveys on 40,6 senttiä ja kuvion korkeus 3,8 senttiä. Alustassa käytetään peräti 46-millisiä kaasuiskareita, joissa on pikasäädöt nopealle ja hitaalle puristusvaimennukselle sekä paluupuolelle. RE-malleissa pidosta vastaa 3,8 sentin harjalla varustettu RipSaw-matto, kun taas Rave 600- ja 550-malleissa käytetään 3,2-senttistä kuviointia.
sporttikelkkaa tarvitsevalle. tulevan talven crossiradoille ja enduropoluille. 800-kuutioisella PowerTEK-koneella liikkuva Xtrim 800 vastaa varustelultaan ja muotoilultaan lyhytmattoisia RE-malleja. Uuden Commanderin etenemiskykyä on parannettu entisestään 38-millisellä harjalla varustetulla matolla, jonka jako on pidentynyt muiden RE-X- ja L-XU-runkoisten kelkkojen tapaan. Kaudelle 2009 esitelty touring- ja työkelkan risteytys Adventure 600 Grand Tourer saa seurakseen 1200-kuutioisella nelitahtikoneella varustetun tehopakkauksen, jonka telamatto on 50 senttiä leveä ja vajaat neljä metriä pitkä. Puhdasveristen työkelkkojen saralla yksinäisenä raatajana jatkaa V-810moottorilla, 600 millin levyisellä telalla ja LTS -keulalla varustettu Yeti Pro V-800. Xtrim 800:sen reagointia kaasuun on parannettu tihentämällä välitystä, ja ainakin helmikuun lopulla otettujen ensitestien perusteella kone tuntui vastaavaan kaasuun aivan eri tavalla kuin tämän vuoden iso-Xtrim.
Puolipitkien sporttien osalta uutena mallina esitellään Xtrim 550, joka on suunnattu edullista ja monikäyttöistä
Lynxin laajaa hyötykelkkarintamaa on tiivistetty merkittävästi sitten viimevuosien. Edullisempana kansanmallina Rave-mallistossa jatkaa 593 SS -moottorilla liikkuva Rave 600, jonka iskunvaimentimet säätöineen ovat samat kuin puhallin-Ravessa
Kehityksessä on havaittavissa yhtymäkohtia autoteollisuuden vastaavaan tilanteeseen: puhdasveriset maas-
www.mk-lehti.fi. Vuosien mittaan kelkkojen kehitys on ajautunut siihen suuntaan, että linjanveto selkeän työ- ja vapaa-ajan kelkan välillä on käynyt hankalaksi, jopa mahdottomaksi. Tällä reseptillä valmistetaan tämän päivän hyötykelkka, jonka käyttömahdollisuudet ovat huomattavasti edeltäjiään monipuolisemmat.
taas monipuolista käyttökelkkaa haluava kallistui usein kapeamattoisen puolipitkän puoleen. Vertailussa
Arctic Cat Bearcat Z1 XT WT, Lynx Xtrim Commander 600 SDI, Polaris IQ WideTrak 4T, Ski-Doo Expedition 600 SDI, Yamaha RS Viking Professional
TEKSTI: OLLI AUTONEN / MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: OLLI AUTONEN JA JONI LAUNONEN
Lumikenttien
CITYN
38 MK
ykyiset leveätelaiset hyötykelkat eivät ole enää pelkkiä raakoja työjuhtia, kuten oli asianlaita vielä runsas vuosikymmen sitten. Kasvaneet moottoritehot, kehittyneet jousitukset sekä parantunut varustelutaso ovat kuitenkin lisänneet viime vuosina leveätelaisten kysyntää nimenomaan yleiskelkkana. 50 senttiä leveällä matolla varustetut teräshevoset olivat pelkkiä raskaan työn raatajia, kun
MAASTURIT
Yksi 2000-luvun kelkkatrendeistä on ollut tehokkaan moottorin, leveän telan ja luksustason varustelun yhdistäminen
Telaston kytkettävien apujousien avulla sen kuormankantokykyä pystyy lisäämään. Catissa ei vertailun muista kelkoista poiketen ole alennusvaihteistoa. Säilytystilaa löytyy myös avattavan istuimen alta. Arctic Cat Bearcatin takajousitus on reittiajossa mukava. Catin keulan jousitus saisi olla hieman jämäkämpi. Irrotettavan takaistuimen myötä Bearcatiin saa ruhtinaallisesti tavaratilaa. Peruutus kytketään sähköisesti kaasukahvan vieressä olevasta napista, joka saisi olla paremmin esillä.
www.mk-lehti.fi
MK 39. Keulassa esiintyi myös pientä levottomuutta reittiajossa
Lynxin vaihdekaavio on selkeä, mutta vaihteiden kytkeytyvyydessä on reilusti parantamisen varaa.
toautot ovat väistyneet eri valmistajien mallistoista citymaastureiden tieltä. Onhan tavallaan järkevää omistaa auto, jolla käy yhtälailla kärrynvetäminen, huonokuntoisen mökkitien rymyäminen sekä pidempikin matkanteko ja kaupassakäynti. Keväällä esitelty Lynx Xtrim Commander puolestaan edustaa leveätelais-
ten ryhmässä kokonaan uutta ajattelutapaa. Commanderissa on suurehko tavarateline ja lisäksi kuljettajan penkin takaa löytyy suljettava tavaralokero. Taittoperällisessä Fast Track Long Travel -alustassa on kaasuiskarit ja takapukissa lisäksi kytkettävät lasikuituiset apujouset. Catissa on peräti 66-litrainen polttoainetankki, joka täynnä kelkan painoksi punnittiin 395 kiloa. Polaris esitteli niin ikään keväällä uu-
40 MK
www.mk-lehti.fi. Voimanlähteenä palvelee tuttu Rotaxin 600-kuutioinen SDI, jonka maksimitehoksi ilmoitetaan 115 hevosvoimaa. Alusta toimii reittiajossa hyvin. MK-lehti otti kokeiltavakseen viiden eri valmistajan näkemykset tämän päivän hyötykelkasta ja selvitti, kuinka monipuolisista laitteista on kyse.
Viisi pitkää ja leveää
Arctic Cat Bearcat laitettiin näille lumille kokonaan uuteen kuosiin. Vertailussa...
Lynx Xtrim Commanderissa käytetään pitkää RCG-A telastoa, jossa on kaksi kierrejousta ja jatkoperä. Kaksitahtinen Commander on selvästi ryhmän kevein kelkka: testin punnituksessa tallensimme lukemaksi 315,8 kiloa täydellä tankilla. Kelkan kevyt runkorakenne on läheistä sukua konsernin uusille urheilukelkoille ja yhdenistuttava satula ja aggressiivinen muotoilu tekevät Commanderista varsin puhuttelevan näköisen. RCG-Aalustassa on jatkoperä ja kaksi kierrejousen ympäröimää kaasuiskunvaimenninta. Kissalan
leveätelainen astui merkin reittimallien tapaan TwinSparrunkoon ja moottorina vuosia palvellut 660-kuutioinen nelitahti siirtyi eläkkeelle. Lynx on ketterä käsiteltävä, mutta reittiajossa kelkka tuntuu hieman puskevan kurveissa ja keula on aavistuksen levoton. Testiimme osaa ottaneessa isossa Bearcatissa käytetään Jaguar-mallista tuttua parallel twin -moottoria, jonka kuutiotilavuus on 1056 cc ja huipputeho ryhmän korkein 123 hevosvoimaa
Viking on selkeästi ryhmän painavin kelkka 410 kilon lukemallaan.
Reitillä suuria eroja
Entisaikaan leveätelaisen hyötykelkan arvosteleminen reittiominaisuudet-otsikon alla olisi lähennellyt pyhäinhäväistystä, mutta tänä päivänä tuota osaaluetta ei voida sivuuttaa ovathan kel-
www.mk-lehti.fi
MK 41. Polaris menee reitillä eleettömästi suoraan, eikä keulassa ole minkäänlaista vikurointia. Etujousitus toimii hyvin ja kääntyvyyskin on aivan kohdallaan. Polariksessa on ainoana ryhmästä myös takatyövalo, jonka voi kytkeä päälle ohjaamosta. Polariksen alustassa ei ole taittoperää, vaan liukukiskot ovat takaa taivutetut. Polariksen vaihteenvalitsin keräsi kiitosta selkeydestään ja hyvästä käytettävyydestään.
den leveätelaisen, jota ehdittiinkin jo tovi odotella. Matkustajan istuimen ansiosta vaaka näytti Ski-Doolle painoa reilut kymmenen kiloa enemmän kuin Lynxille. Aluevaihteisto Vikingin voimansiirtoon tosin lisättiin vasta vuotta myöhemmin.
Moottorina Viking käyttää edelleen vajaa tuhatkuutioista rivikolmosta, jota ruokitaan kaasuttimin. Yamaha RS Viking esiteltiin nykyisessä kuosissaan jo mallivuodelle 2006. Täydessä taisteluvalmiudessa uusi WideTrak painoi karvan yli 393 kiloa. Tuttu IQ-runko on levitetty ja jatkettu leveätelaisen vaatimiin mittoihin ja keulalle on istutettu kaksisylinterinen 750-kuutioinen nelari, joka vapaasti hengittävänä kirnuaa 80 hevosvoimaa. Alustan jousitus saisi olla kantavampi. Ski-Doo Expedition 600 SDI on Rovaniemellä valmistettu, eikä poikkea
Lynx Commanderista väritystä ja vakiovarusteena olevaa tuplapenkkiä lukuun ottamatta lainkaan. Tuolloin viikinki oli yksi nykymallisten leveätelaisten nelitahtikelkkojen pioneereista yhdessä Arctic Cat Bearcat 660:sen ja Lynx Yetien kanssa. IQ WideTrakin alustassa on kaasuiskunvaimentimet, mutta muista verrokeista poiketen taittoperä on korvattu takapäästään taivutetuin liukurungoin. Polariksessa on kookas ja korkeilla kaiteilla varustettu tavarateline, sekä suuri tavaratila myös istuimen alla
Sen irrottamalla tavaratilat ovat Lynxin kanssa identtiset.
kat hyötyfunktionsa lisäksi myös vapaaajan käyttöön suunnattuja yleiskelkkoja. Moottori on itsessään hiljainen, mutta kuomun alta kuuluu muita mekaanisia sivuääniä, jot-
42 MK
www.mk-lehti.fi. Läheinen sukulaisuussuhde konsernin reittimalleihin tuntuu ennen kaikkea kevyenä käsiteltävyytenä ja toimivana jousituksena. Vaikka reittiajoa leimaa pieni kankeus, ovat molemmat käsiteltävyydessään maastoajossa loistavia. Kaikissa verrokeissa on suhteellisen pitkät joustovarat sekä keulassa että alustassa. Catin keula koettiin myös hieman levottomaksi tasaisellakin jäljellä, eikä ominaisuudesta täysin päästy eroon, vaikka suksipainetta vähennettiin. Kelkka on tasapainoisen oloinen ja kevyt käänneltävä. Kelkan ajoasento on onnistunut ja koneessa riittää voimaa reippaampaankin marssivauhdin ylläpitoon. Polariksen ohjaamo muistuttaa amerikkalaista rekka-autoa. Tuulilasi on kaukana ohjaustangon etupuolella ja keula on pitkänomainen. Vertailussa...
Ski-Doossa on Lynxin tavoin RCG-A telasto, joka on reittiajossa ryhmän parhaimmistoa. Lynx ja Ski-Doo puolestaan edustavat selkeästi ryhmän sporttisinta osastoa. Ski-Doo Expeditionissa on Lynx Commanderista poiketen vakiovarusteena matkustajan istuin kädensijoineen. Etujousituksissa käytetään tukivarsirakenteena kaksois-A:ta, joka alleviivaa sitä tosiasiaa, että maastossa etenemiskyvystä hieman tinkien kelkoista on haluttu tehdä entistä vakaampia ja mukavia reitillä ajettavia. 600-kuutioinen SDI-moottori ääntää melko voimakkaasti yläkierroksilla. Istuin on kavennettu voimakkaasti etuosastaan, minkä ansiosta kuljettajan liikkuminen ja painon-
siirtely on helppoa. Jousitus toimii sekä keulan että alustan osalta suhteellisen hyvin myös patikossa, joskaan mihinkään kunnon röykytykseen eivät nämäkään kelkat sovellu. Ski-Doon ja Lynxin etujousitus toimii Lynxin tapaan hienosti. Reittiominaisuuksissa parannettavaa löytyy keulan hienoisesta levottomuudesta, sekä lievästä puskemisefektistä kurveissa. Myös jousitus on teh-
tävänsä tasalla tiettyyn rajaan asti, mutta kovemmassa röykytyksessä vaimennusteho loppuu sekä alustassa että keulassa. Mukavinta matkaseuraa tarjoaa Arctic Cat
Yamahan etutukivarret on taivutettu maastoajoa varten. Vikingin etujousitus toimii hyvin, mutta kelkalla on taipumusta kallisteluun. Polaris on ryhmän laiskin kiihtymään ja kulkemaan, mutta sivistyneeseen reittiajoon suorituskyky kyllä riittää. Vikingin vaihteiden käyttö ja kaavion opettelu vaatii hieman totuttelua. Yamahan alusta tuntuu pintakovalta, mutta silti se pohjailee reittiajossa. Iskunvaimentimen alakiinnitys on kuitenkin ottavalla paikalla. Matkustajan muovinen jalkatuki astinlaudalla pienentää kuljettajan jalkatilaa, mikä häiritsee etenkin seisten ajettaessa. Vaihteet kytkeytyvät kuitenkin moitteettomasti.
ka hieman häiritsevät. Tavaratilaa on kiitettävästi ja työkalut ovat hienosti käsien ulottuvilla. Patikossa meno on nykivää, sillä telasto ikään kuin törmää pienempiinkin vastaantuleviin patteihin. Moottorissa on voimaa ja suorituskykyä, mutta ajo-omi-
naisuuksissa ja mukavuudessa Yamaha jää selvästi muiden varjoon reittikäytössä.
Maastoon ja lananvetoon
Vertailutestin aikaan lumitilanne oli koeajomaastoissamme niin heikko, että emme pystyneet vertailemaan kelkko-
www.mk-lehti.fi
MK 43. Etujousitus tuntuu imevän kovemmatkin tällit, sen sijaan alustasta vaimennus loppuu röykkyisemmillä osuuksilla liian varhain.
Yamaha Vikingissä istutaan korkealla ja kelkan painopiste tuntuu muutenkin olevan ylhäällä. Jousituksessa ei ole pintaherkkyyttä, mutta etenkin telaston puoli pohjailee helposti. Tämä tuntuu etenkin kurveissa, joissa kelkka kallistelee. Muiden IQ-runkoisten Polaristen tapaan WideTrak menee suoraan täysin eleettömästi, eivätkä sukset hae vanhoilla urilla
1 2 3 4 5 6 7 8
3,71 sek. 7,53 sek.
Polaris IQ WideTrak 4T
Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h
0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8
3,43 sek. - sek.
Ski-Doo Expedition 600 SDI
Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h
0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8
3,41 sek. 4,99 sek. Vertailussa...
Suorituskykymittauksia
Arctic Cat Bearcat Z1 XT WT
Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h
0 sek. 7,42 sek.
800 METRIN LOPPUNOPEUS: 128,4 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 63 m 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 116,5 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 56 m 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 95,1 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 63 m 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 122,7 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 54 m 800 METRIN LOPPUNOPEUS: 120,9 km/h JARRUTUS 80-0 km/h: 62 m
Lynx Xtrim Commander 600 SD
Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h
0 sek. 4,78 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8
3,23 sek. 7,19 sek.
Yamaha RS Viking Professional
Kiihtyvyys 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h
0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8
2,85 sek. 5,00 sek. 4,20 sek. 7,10 sek. 6,97 sek.
44 MK
www.mk-lehti.fi
Kuljettaja pystyy hyppimään vaivatta kapean ja lyhyen istuimen ylitse ja korkealla oleva ohjaustanko suorastaan houkuttelee ajamaan pystystä.
Luonnollisesti myös Ski-Doossa liikkumatilat ovat kohdallaan, etenkin kuin kyytiläisen istuimen ottaa irti. Melko helposti testin johtoajatukseksi jalostui hyöty-, tai työkelkan sijaan etsiä parasta monikäyttökelkkaa, joka soveltuu yhtä lailla paikasta toiseen liikkumiseen niin reitillä kuin sen ulkopuolella, tavarareen vetämiseen eräkämpälle ja myös vaihtelevaan työkäyttöön reittilanan vedosta ladun tekoon. Polariksen tanko on sopivalla korkeudella ja etäisyydellä maastoajoa varten, mutta matkustajan käsikahvat kannattaa irrottaa yksin ajettaessa, sillä ne osuvat jalkoihin. Vaihteiston täsmällinen toiminta ko-
Kulutus ja painot
Arctic Cat Z1 XT WT Lynx Xtrim Commander 600 SDI Polaris IQ Wide Trak 4T Ski-Doo Expedition 600 SDI Yamaha RS Viking Dual Range
Kulutus l/ 100 km 18,1 17,2 17,6 17,3 19,5
Toimintasäde Bensatankin tilavuus Paino täydellä Paino tyhjällä km litraa tankilla kg tankilla kg 364 261 307 260 205 66 45 54,1 45 40 395 315,8 393,2 326,4 410,6 345,5 282 352,6 292,6 380,6
www.mk-lehti.fi
MK 45. Lynxin ja Ski-Doon keveys ovat valttia puunkierrossa ja viistorinteissä, ja ne taipuvat maastoajoon ryhmän selvästi ketterimmin. Kokemusten mukaan kelkasta ei ole kunnon työhommiin ilman vaihteistoa. Tämän hyötykelkkatestin vaikeus oli määritellä kriteerit, joiden perusteella kelkkoja arvostellaan. Jo etukäteen oli selvää, että MK-lehden sivuilla on jokseenkin turhaa alkaa etsiä maailman kovinta veturia, joka jaksaa ehkä kiskoa tankin tunturiin, kun ajoalusta on kovaa ja ajolinja suoraa. Yleisesti ottaen voi testin perusteella todeta, että varsinainen työkelkka on historiaa. Osa vertailun laitteista kelpaa myös vaikkapa matkailuun ja osa taistelee umpihangessa myös vuoristokelkkojan kanssa kun puhutaan etenemiskyvystä, joten melkoisista yleiskoneista on kyse! q
Kokeilimme verrokkien kykyä vetää reittilanaa, jonka perässä oli muutaman kymmenen kilon lisäpaino. Siksi jutusta on esimerkiksi turhaa etsiä vetotehon mittauksia lukuina. Reittilanaa sekä Ski-Doo että Lynx kiskoivat ykkösvaihteella mainiosti ja kelkkojen kääntyvyyteen lanalla oli selvästi ryhmän pienin vaikutus. Isoksi kelkaksi Catti miellettiin yllättävän kevyeksi käsitellä ja kelkka taittuu hyvin puunkiertoon. Paino oli yksi paljon testaajia puhuttanut seikka ja vaikka painava ja tehokas kelkka onkin yleensä kova veturi hyvissä olosuhteissa ja tasaisella pinnalla, on massasta kuitenkin yleensä kaikissa muissa käyttötilanteissa haittaa. Näin vetovastus saatiin maksimoitua. Se pätee yhtä lailla lukijoihin kuin testiryhmäänkin. Kuljettajan liikkumatilaa saadaan kasvatettua entisestään matkustajan istuin irrottamalla, ja samalla tavaratilaa saadaan runsaasti lisää. Parhaiten kääntyvyytensä lana perässä säilyttivät kuitenkin Lynx ja Ski-Doo.
jen etenemiskykyä umpisessa, vaan keskityimme verrokkien yleiseen käsiteltävyyteen. Raskaan kuorman vedossa Catti kärsii alennusvaihteen puutteesta, sillä hihna alkaa jossain vaiheessa käryämään. Vaikka MK-lehden pistetaulukossa ei painoteta eri osa-alueita, käytämme silti joissain kohdissa lievää painotusta. Se näkyy huonoina pisteinä kohdassa vaihteiston toiminta. Puunkierrossa Polaris on melko hyvä, mutta ketteryydessä se ei aivan pärjää Catille, Lynxille tai Ski-Doolle. Kuljettajalla on hyvät liikkumatilat polvelta ja seisten ajettaessa ja tanko on sopivalla korkeudella. Testin johtoajatukseen liittyy myös vertailukelkkojen ajateltu käyttötarkoitus. Kuten jo varsinaisessa tekstissäkin sanotaan, olisi osa kelkoista saattanut menestyä jopa ykkösnumeron touring-kelkkojen testissä ja kaikilla voi siirtyä kohtuullisen mukavasti ja ripeästi paikasta toiseen. Kaikki verrokit vetivät lanaa moitteettomasti, eikä suuria eroja saatu aikaiseksi. Reittilanatestin se kuitenkin selvitti ongelmitta: kytkin ottaa pehmeästi, joskin pitkällä välityksellä vetäminen on hieman tunnotonta hitaassa vauhdissa. Arctic Cat sai kehuja maastoajossa paitsi ajoasennon, myös käsiteltävyyden suhteen. Reittilana tuli myös Polariksen perässä ongelmitta ja erityiskiitoksen WideTrak ansaitsee selkeästä vaihdekaaviosta ja vaihteiden hyvästä kytkeytymisestä kaikissa tilanteissa. Lanan keula oli lisäksi säädetty alimmalle tasolle, mahdollisimman kovan vetovastuksen saavuttamiseksi. Toinen ajatuksia herättänyt seikka oli Arctic Catin alennusvaihteen puuttuminen. Testaamisesta
Vertailutestit ovat lehden artikkeleista niitä, joista syntyy eniten keskustelua ja erilaisia mielipiteitä. Lana tulee kuitenkin eleettömästi perässä, eikä kääntyvyydessäkään ole juuri moittimista. BRP:n tuotteissa on suurehko kaitein ympäröity tavarateline ja lisäksi matkustajan istuimen alla on suljettava pieni tavaratila. Keulan tukivarret ovat pohjassa kuitenkin niin ottavasti esillä, että pohjapanssari on enemmän kuin suositeltava varuste. Esimerkiksi tässä testissä on kiihtyvyydellä ja huippunopeudella paljon pienempi painoarvo kuin vaikkapa urhelukelkkatestissä, joten piste- erot ovat näissä osioissa pienemmät. Lisäksi kokeilimme laitteiden kykyä vetää raskaalla lisäpainolla varustettua reittilanaa, jonka keula oli säädetty mahdollisimman alas. Lynx Xtrim Commander on kuin tehty polvelta tai seisten ajettavaksi. Syncro-vaihteiston vaihtimelle sen sijaan olisi tehtävä jotain, sillä vaihteiden kytkentä on todella takkuista ja vaatii toistuvasti ylimääräistä ohjelmaa. Siksi esimerkiksi ajo-ominaisuuksia arvostellaan näille kelkoille sopivissa järkevissä vauhdeissa, eli etu- ja takajousitusten pisteytys nopeassa ajossa ei tarkoita mitään patikossa kaahaamista
Vikingin vaihteenvalitsin on sijoitettu oikean jalkakotelon yläpuolelle. Vertailussa...
rostuu etenkin vetotehtävissä, joissa ykköstä ja pakkia joudutaan vaihtamaan tiheään edestakaisin. Yamaha on selvästi kankein käsitellä reitin ulkopuolella ja raskas kelkka on jotenkin suurieleinen. Polariksessa on hyvät tavaratilat. Reittilanan vedossa riskillä moottorilla ja alennusvaihteella varustetulla Vikingillä ei ole mitään ongelmia, tosin voimansiirron kytkentää pidettiin
hieman terävänä. Raskaasti kulkeva lana kevensi Yamahan keulaa sen verran, että kääntöympyrät laajenivat samoihin luokkiin kuin Polariksella. Leppoisa ajoasento, miellyttävä jousitus ja hieno moottori luovat hyvät edellytykset matkahenkiselle reittikelkkailulle. Yamaha Vikingin leveä ja korkea istuin ei suosi seisten ajoa. Kiihtyvyyden ja huippunopeuden suhteen Lynx ja Ski-Doo olivat odotetusti melko tasaväkisiä. Lynx ja Ski-Doo ovat myös monikäyttöisiä vehkeitä, mutta mukavuudessaan ne eivät yllä Catin tasolle. Bearcatin huippunopeus oli kuitenkin ryhmän suurin: 128 kilometriä tunnissa. Vaikka Catti on paperilla ryhmän tehokkain kelkka, sijoittui se kiihdytyksestä nollasta kahdeksaan kymppiin vain keskikastiin karvan alle viiden sekunnin ajallaan. Reittihuimailuun ne ovat ehdoton ykkösvalinta paitsi ajoasentonsa myös keveytensä ja jousituksensa ansiosta. Reittiajossa mittasimme Catin kulutukseksi 18,1 litraa sadalla kilometrillä. Kaavion nopea käyttäminen vaatii hieman totuttelua, eikä se selkeydessään yllä Polariksen tasolle. Commander ja Expedition taipuvat myös hyötykäyttöön ja metsäajossa niiden ketteryys on omaa luokkaansa. Yamahassa on lyhyehkö kaitein ympäröity tavarateline ja kuljettajan istuimen alla pienehkö tavaratila, josta löytyvät myös tärkeimmät työkalut.
Yhteenveto
Arctic Catia pidettiin yleisesti testin mukavimpana kelkkana. Vaihteenvalitsimen toiminta on saatava kuitenkin jouhevammaksi. Peräkkäin kaavioon sijoitetut peruutus- ja lyhyt eteen pykälät pystyy vaihtamaan suurpiirteisellä kädenliikkeellä vaikka kelkan vieressä seisten. Polariksen erikoisuus on sen pieni lämmitettävä hanskalokero ohjaustangon ja tuulilasin välissä. Kytkeminen on kuitenkin huomattavasti vaivattomampaa kuin BRP:n kelkoissa. Molem-
Arvostelupisteet
MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Huippunopeus Kiihtyvyys Kytkin Melu Yhteensä RUNKORAKENNE / OHJAUS Ohjaus/ suuntavakavuus Vakaus sivuttain (kallisteleeko) Kääntyvyys Etujousitus (hidas ajo) Etujousitus (nopea ajo) Takajousitus (hidas ajo) Takajousitus (nopea ajo) Ajettavuus maastossa Ajettavuus vedettäessä Vaihteiston toiminta Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento (reittiajo) Ajoasento (maastoajo) Penkki/tankkiyhdistelmä Jalkakotelot/ astinlaudat Hallintalaitteet Mittaristo Tavaratilat Tuulilasi Jarru Mukavuus Yhteensä Kaikki yhteensä ilman taloudellisuutta TALOUDELLISUUS Polttoaineenkulutus Hankintahinta Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ
Arctic Cat Z1 Bearcat
Lynx Xtrim Commander 600 SDI
Polaris IQ Wide Trak 4T
Ski-Doo Expedition 600 SDI
Yamaha RS Viking Professional
9 9 9 9 9 9 54
9 9 8 9 9 8 52
8 9 7 7 9 8 48
9 9 8 9 9 8 52
9 9 8 10 9 9 54
8 9 9 8 7 9 8 8 8 6 7 87
8 9 8 9 9 9 9 9 9 7 10 96
9 9 8 9 9 9 7 8 8 9 7 92
8 9 8 9 9 9 9 9 9 7 10 96
9 8 8 9 9 7 7 7 8 8 6 86
9 9 9 8 9 9 9 9 9 10 90
9 10 10 8 9 10 9 8 9 9 91
9 9 9 8 9 8 10 8 9 8 87
9 10 10 8 9 10 9 9 9 9 92
8 8 8 7 9 9 9 8 9 8 83
231
239
227
240
223
9 9 18 249
9 8 17 256
9 9 18 245
9 8 17 257
8 7 15 238
46 MK
www.mk-lehti.fi. Reittiajossa molemmat kuluttivat reilut 17 litraa ajettua sataa kilometriä kohden, mikä on ryhmän alhaisin lukema. Kelkassa on eniten voimaa, mutta oikeaan työ-
hön se tarvitsisi alennusvaihteen. Taakkateline on pitkä ja korkealla kaiteella ympäröity, lisäksi istuimen alta löytyy kookas yhtenäinen säilytystila. Toisaalta ajoasennossa häiritsevät myös kyytiläisen muoviset jalansijat, jotka pakottavat kuljettajan seisomaan edessä
Myös kuljettajan työtilat ovat hankalat niin reitillä kuin reitin sivussa tapahtuvassa ajossa. Bearcat on varmasti oiva kampe myös reenvetoon ja kevyeen työhönkin, mutta raskaampaan raatamiseen se vaatisi aluevaihteiston. Reitillä tai puunkierrossa siitä on hankala sanoa mitään positiivista, joten siinä mielessä kelkka painii hieman eri sarjassa muiden verrokkien kanssa. Uskoisin, että Bearcat olisi ollut vahvoilla jopa vuodenvaihteen touringvertailussa. Kelkka on pahuksen painava ja sen telaston jousitus ei toimi sen paremmin hitaassa kuin nopeassa ajossakaan. Catti kaipaa alennusvaihdetta, enkä pistäisi pahakseni, vaikka etujousitus säädettäisiin kantavammaksi. Leveästä ja täysipitkästä telastaan huolimatta kelkka on yllättävän notkea käsitellä ja jousitus toimii mukavasti leppoisassa matka-ajossa. Polarikselta käy reipas reittiajokin, joskin moottori on matalatehoinen ja alustan jousitus melko vaatimaton. Yamaha Vikingiä on vaikea kuvitella mihinkään muuhun kuin raakaan työhön, mihin kelkka ilmeisesti on suunniteltukin. Toisaalta WideTrak ei ole missään erityisen huonokaan. Reittiajossa Polaris nautti menovettä vain aavistuksen enemmän kuin Rotaxin SDI-moottorit: 17,6 litraa ajettua satasta kohden. Polaris on varustettu testin pienimmällä moottorilla, joten vapaa-ajan riennoissa se ei ole hauskimmasta päästä, mutta hyötykäyttöön kohtuullisen vääntävä moottori on omiaan. Joni Launonen Lynx Commander ja Ski-Doo Expedition ovat leveiden yleiskelkkojen luokassa todellisia moniottelijoita. Yamaha kulki huippuja 120 kilometriä tunnissa, mutta kiihtyvyydessä se pesi muut ylivoimaisesti. Nykyisellään etujousitus antautuu reittiajossa hieman turhan aikaisin. Yamaha on selkeästi ryhmän puhdasverisin työhevonen. Yamaha Viking Professionalin moottori on hieno ja tehokas, mutta monessa muussa asiassa on sanomista. mat tarvitsivat viitisen sekuntia kiihtyäkseen nollasta 80 kilometrin tuntivauhtiin ja huippunopeutta Ski-Doo kulki hiukan Lynxiä paremmin tuloksella 122,7 km/h. Uuden runkoaihion keveys ja kelkan käsiteltävyys niin reitillä kun sen sivussakin ovat huippuluokkaa, ja täysleveäksi ja pitkäksi kelkaksi ne ovat näppäriä metsäkelkkoja. Reittiominaisuuksissa ja mukavuudessa se ei haasta kilpailijoitaan, ja maastoajossa se miellettiin käsiteltävyydeltään turhan kankeaksi. Lynx ja Ski-Doo ovat suosikkejani ryhmän yleispätevintä kelkkaa mietittäessä. Hyötykäytössä Polariksen vahvuuksia ovat sen loistavasti toimiva vaihteisto, sopiva välitys ja runsaat tavaratilat. Polaris jätti hieman mitäänsanomattoman kuvan yleiskäyttöä ajatellen, sillä kelkka ei oikein loista millään osa-alueella. Niiden ajo-ominaisuuksia voi paikoin luonnehtia jopa urheilullisiksi, mutta toisaalta ne ovat vaikeassa maastossa ylivoimaisia käsiteltävyytensä ja keveytensä vuoksi. Polaris Widetrak ei tee vaikutusta tehoillaan ja paikoitellen se voi olla hieman karun tuntuinen pienine rohinoineen, mutta silti se on luottamusta herättävän tuntuinen kelkka. Yhtä kaikki, kantavampi alusta ja tehokkaampi moottori tekisivät Polariksesta tuntuvasti paremman, joskin nykyisillä eväilläänkin se on jo hyvä hyötykäytössä. Jos Catti ja BRP:n kelkat edustavat vertailun selvästi mukavinta ja urheilullisinta osastoa, kuuluu Polaris johonkin niiden ja todellisen työkelkan välimaastoon. Yamaha on parhaimmillaan silloin, kun perään kytketään runsaasti kuormaa ja kelkka pääsee parhaiten hyödyntämään isoa massaansa. Reitillä se menee kuin juna, mutta yllätys oli se, miten hyvin Catti tottelee reitin vieressä. Kumpaisessakin vaihteisto on toiminnaltaan nihkeämpi kuin vanhassa Lynx 535:ssa ja pohjapanssari puuttuu molempien varustelusta. Nollasta kahdeksaan kymppiin Viking kiihtyi 4,2 sekunnissa.q
www.mk-lehti.fi
Tätä mieltä
Olli Autonen Arctic Cat Bearcat yllätti mukavuudellaan. Arctic Cat Bearcat Z1 XT on mukavuutensa suhteen omalla tasollaan. Vetotehoa sen sijaan on ja siitä Yamaha ansaitsee kehut.q
MK 47. Suorituskykymittauksissa Polaris jäi selvästi muiden jalkoihin. Polariksen jousituksen etupää on kunnossa ja takapääkin toimii kohtuullisesti. Hidas puoli auttaa tiukan paikan tullen ja vetotehtävissä, mutta vaihteenvalitsimen toimintaa ei voi millään muotoa kehua. Yamahan kaasutinmoottorin kulutus oli reittiajossa ehkä yllättäenkin ryhmän korkein: vajaat 20 litraa satasella. Siitä huolimatta kelkat tekivät vaikutuksen
102-107 cm 66 L CDI 12 390,-
Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta:
Lynx Xtrim Commander 600 Sdi
Tekniset tiedot
Moottori: Rotax 593 HO SDI, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet , läppäventtiilit. 85 kW/ 115 hv 594,4 cc SDI TRA III/ QRS 50 x 392/ 3,2 cm A-LFS, 36 HP-kaasuisk., jousto 210 mm RCG-A, 36 HP-kaasuisk., 36 HP., jousto 340 mm Hydraulinen levy 113 cm 323 cm 97 cm (sääd.+42mm) 45 L Bosch 12 990,-
Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta:
Polaris IQ Wide Trak 4T
Tekniset tiedot
Moottori: Iskutilavuus: Teho: Pa-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Polaris, 2-syl., 4T, nestejäähd 750 cc 59 kW/ 80 hv Bosch EFI P-85/ LWT Team 51 x 396/ 2,5 cm IFS, Nitrex kaasuisk, jousto 184 mm Utility, sääd., Nitrex kaasuisk, jousto 229 mm Hydraulinen levy 111 cm 325 cm 97 cm 55,4 L CDI 11 990,-
48 MK
www.mk-lehti.fi. Vertailussa...
Arctic Cat Bearcat Z1 XT WT
Tekniset tiedot
Moottori: Iskutilavuus: Teho: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Suzuki, 2-syl., 4T, nestejäähd. 1056 cc 90,5 kW/ 123 hv EFI Arctic Wide Ratio/ Roller Cam 51 x 396/ 3,2 cm AWS V, Ryde FX-kaasuisk, jousto 210 mm FasTrack Long Travel, Ryde FX-kaasuisk, lasikuituinen lisäjousi, jousto 340 mm Hydraulinen levy 118 cm 338 cm sääd
973 cc 88 kW/ 120 hv 3x Keihin 40mm YVXC 50 x 396/ 3,2 cm A-tukivarret, kaasuisk., jousto 170 mm ProAction Plus taittoperällä, Kayaba kaasuisk., jousto 292 mm Hydraulinen levy 120 cm 327 cm 102 cm 43 L Digital T.C.I 14 490,-
www.mk-lehti.fi
MK 49. Ski-Doo Expedition 600 HO SDI
Tekniset tiedot
Moottori: Rotax 593 HO SDI, 2 syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit 594 cc 85 kW/ 115 hv SDI TRA III/ QRS 50 x 396/ 3,2 cm A-LFS, HP 36-kaasuisk., jousto 225 mm RCG-A, HP 36-kaasuisk., jousto 340 mm Hydraulinen levy 114 cm 323 cm 102 cm (sääd+42mm) 45 L Siemens 13 290,-
Iskutilavuus: Teho: PA-suihkutus: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta:
Yamaha RS Viking Dual Range
Tekniset tiedot
Moottori: Iskutilavuus: Teho: Kaasutin: Variaattori: Tela (lev., pit., harjak.): Etujousitus: Telasto: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytyslaitteet: Hinta: Yamaha, 3-syl., 4T, nestejäähd
Tämän tarinan päähenkilöillä tulevaisuus mitä suurimmalla todennäköisyydellä on menestyksekäs. Lehtisalo voitti viime vuonna Sport 600 -luokan Suomen mestaruuden sekä Ruotsin mestaruuden. Pikku-Villet ovat päättäneet nousta snowcrossin huipulle, eikä päätös kaadu ainakaan eväiden puutteeseen.
S
TEKSTI JA KUVAT: JONI LAUNONEN
uomalainen snowcross näyttää vieläkin elävän jonkinlaista ylimenokautta. Kausi on peruja siitä, että vanhat mestarit Janne Tapio ja Tomi Ahmasalo jättivät näyttämön nuoremmilleen. Mestarismiesten, etenkin Jannen, jälkeen on mietitty, mistä löydetään ne kuljettajat, jotka kykenevät palauttamaan snowcrossin herruuden Skandinaviassa taas suomalaisten käsiin. Näyttöjä löytyy molemmilta nuoresta iästä huolimatta. Täksi vuodeksi Ville nousi isojen
52 MK
www.mk-lehti.fi. Tulevaisuuden lupauksia mietittäessä Rovaniemen Pikku-Ville-duo, eli Villet Ylianttila ja Lehtisalo ovat useasti Jussi Hongan ohella esiin nousevia nimiä. Janne lopetti kisaamiseen Sveitsin MM-kisojen voltteihin keväällä 2007 ja Tomi päätti uransa viime vuonna. Niko Korsumäki on omalta osaltaan hoitanut hommaa erinomaisin arvosanoin, mutta hänkin liittyy pian vanhojen starojen joukkoon. Kuukauden
KELKKANAAMAT
Ville Ylianttila ja Ville Lehtisalo
TAISTELUPARI
Nuorissa on tulevaisuus, sanoo sananlasku
Vehviläinen muisteli, kuinka kouluiässä perusjuttuja oli kilpailu siitä, kuka vetää eniten leukoja, pukkaa eniten rautaa penkistä tai hyppää pisimmälle vauhditonta pituutta. Minulla on 250:sen Lynxin takarunko ja alusta sekä nelimetrinen matto, Lehtisalo kehaisee. Peli tosin on vielä vähän vaiheessa. Me myös kaahataan mökillä mönkijällä, Lehtisalo puolestaan sanoo ja lisää, että häntä itseään lähtökohtaisesti kiinnostaa kaikki, missä on moottori. Joo totta kai. Lehtisalolla ei kelkkailu ole ollut samalla tavalla verenperintöä kuin Ylianttilalla. Valmentautuminen vie luonnollisesti leijonan osan ajasta, mutta silti vapaa-aikaa tuntuu ainakin tällä kaksikolla jäävän muuhunkin puuhasteluun. Tarvitaan päättäväistä ja monipuolista treeniä, jotta kuskin fyysiset valmiudet riittävät kärjessä ajamiseen. Mulla se on aina ollut Janne ja sen rauhallisuus, mitä olen ihaillut, Lehtisalo sanoo. Suuri yleisö lienee helpottunut tiedosta, että nuorten miesten suunnitelmissa ei ole ryhtyä betoniauton tai säiliörekan kuljettajiksi.
HE
Nimi: Ville Lehtisalo Ikä: 17 vuotta Parisuhde: Sinkku Asuinpaikka: Rovaniemi Harrastukset: Moottorikelkkailu, motocross, pyöräily Ammatti: Opiskelija Lempiruoka: Poronkäristys Saavutukset: C380-luokan SM-hopea 2006, Sport 600luokan SM-kulta vuosina 2007 ja 2008 sekä Ruotsin mestaruus kaudella 2008
Metsän seurantaa ja sauvakävelyä
Pro-luokissa mitalisijoille pääsy ei tällä hetkellä ole mikään läpihuutojuttu Suomessa. Myös Teron velipoika Tuomo on pitkän linjan kisamiehiä. Jo silloin Catti-aikoinaan Blair Morgan oli aivan ylivoimainen, ja sen ajoa tuli katsottua. Nuorimies kertoo kokeilleensa monenlaista urheilun saralla, kunnes sitten ihastui kelkkailuun. Siinä keskustelussa todettiin, että meillä on kovia kuskeja noin viisi kappaletta, kun taas Ruotsissa niitä on kymmenen, Ylianttila sanoo. Aina se menee kilvanajoksi ja törmäilyksi. Samainen kausi pääteltiin hopeamitalikahveilla.
Kuukauden kelkkanaama...
"Me harrastetaan metsän tarkkailua Elaneilla!"
Nuoret eivät jaksa treenata
Suomalaiscrossareiden tämän hetken taso alkaa olla muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen rohkaisevalla mallilla. Minulla on PPS, eli vanhan Cobra Racingin alusta, kolmeneliviitonen matto 25 millin harjalla. Juuri niin. Kilpailuvietti on tällä kaksikolla kova. Voimasuhteet ovat tasoittumaan päin, mutta ainakin määrällisesti ruotsalaiset ovat Ville-duon mielestä edelleen niskan päällä. Samana keväänä hän ajoi uransa ensimmäisen erävoiton C380-luokassa. Löytyykö kaksikolta muita luonnonläheisiä harrasteita kuin metsien havainnointi Elaneilla. Myös esikuvat ovat ruokkineet nuoren miehen mieltä. Silloin pienempänä harrastettiin kaikkea mahdollista jalkapallot ja pesäpallot on kokeiltu, Ylianttila kertoo. Niissä ei ole mitään vakiota. Näkemyksille löytyy jakajia yhtälailla niin maastohiihdon kuin motocrossinkin puolelta. Pari pyörääkin on mennyt rikki, kun ollaan koulumatkoilla ajettu kilpaa ja törmätty, Ylianttila sanoo. Lehtisalo alkoi kehittyä melkoisen nopeaan tahtiin. Se on sama vaikka sitten lätkällä jyristelee menemään. Lehtisalon mieleen muistuu vielä yksi luonnonhelmaan kerta toisensa jälkeen vievä harraste. Sama millä ajetaan, aina se menee kolaroinniksi, Lehtisalo naurahtaa. - Juuri tänään oli aiheesta puhetta. Tuon historiallisen voiton hän saavutti Ivalossa. Meillä on niissä viisnollakolmoset tuplakaasareilla, Ylianttila kertoo teknisistä yksityiskohdista. Takarunko on ihan home made. Sitten minulla olisi siihen Totaltekin virittämä ilmakone. Suunta, minne tulevaisuudessa mennään, ei Lehtisalon ja Ylianttilan mielestä ole välttämättä hyvä. Oikeastaan koko homma on Villen syytä, sillä kaksi ensimmäistä kisakelkkaa ostettiin siltä. He eivät näe junioreissa superlupauksia.
Ei niitä oikein ole. hänen isänsä Tero ajoi menestyksekkäästi kilpaa 1970- ja 80-luvuilla. Suomalaisista kuskeista tietysti Janne ja Tomi ovat olleet idoleita. Meillä kaikki ovat ajaneet, äitikin, Ylianttilan nuori isäntä naurahtaa. Sauvakävelyä harrastan ainoastaan metsässä, sillä muualla sitä ei kehtaa tehdä!q
Nimi: Ville Ylianttila Ikä: 18 vuotta Parisuhde: Sinkku Asuinpaikka: Rovaniemi Harrastukset: Moottorikelkkailu, motocross, minimx, lentopallo ja kuran teko Ammatti: Opiskelija Lempiruoka: Spaghetti Saavutukset: SM-pronssi C380-luokassa 2006, EMpronssi 2007, SM-hopea Pro Stock 2008
54 MK
www.mk-lehti.fi. Muun muassa Jussi Vehviläinen moitiskeli allekirjoittaneelle nykynuoria, joiden elämästä puuttuu se perusliikunnallinen elämäntapa, joka leimasi vielä tämän hetken kolkyt ja risat -sukupolven junnuikää. Jatkuvasta kilpailusta on saatu maksaa pienemmillä ja vähän isommillakin kolhuilla. Sitten on liukualustat. Meillä on kummallakin Elanit, Ylianttila sanoo. Selkeän harppauksen hän muistelee tapahtuneen keväällä 2006. Me harrastetaan niillä metsän tarkkailua, Lehtisalo jatkaa. - Ei harrasteta lintubongausta eikä metsästystä, Ylianttila vastaa. Moni meidän ikäinen on jäänyt pelaamaan pleikkaria tai tietokoneella. Isän firman työmiehetkin sanovat, että on aivan sama, millä Ville ajaa, kunhan siitä lähtee ääni. Me ei koskaan jämähdetty siihen, vaan ollaan menty polkupyörillä tai milloin milläkin. Hänen sanansa ovat kuin monen vanhemman urheilijan suusta. Haikonen joskus lähetti meille Amerikasta joitakin VHS-nauhoja. Lintubongausta kenties. Minusta nuoret kuljettajat eivät treenaa tarpeeksi kovasti, Ylianttila sanoo. Melkein kaikki tuli kokeiltua ennen tätä
Ski-Doo 2010
2010
TEKSTI: JONI LAUNONEN
Ski-Doo täräyttää tiskiin äreät kortit. Pikku-MXZ on taatusti kova peli fööniluokan kapinoissa, sillä kelkka painaa valmistajan mukaan kuivana 187 kiloa. Takapukin iskari on varustettu puristuspuolen pikasäädöllä. Uutukainen on varustettu Kayaban purettavilla kaasupumpuilla. Pidempien iskareiden ansiosta etujousitus on kasvanut 20 milliä. Astinlaudan takaosassa on niin sanottu lähtötuki, joka myös vahvistaa astinlautaa. Etuiskunvaimentimissa on nopean ja hitaan puristusvaimennuksen sekä paluuvaimennuksen säädöt. Satulan muotoilu on sama kuin SkiDoon RS-mallissa, eli istuin on aikaisempaa 32 milliä korkeampi ja 19 milliä kapeampi. Mallisto on kokenut kasvonkohotusta kautta linjan ja malliston kevyeen päähän esitellään muutama mielenkiintoinen uutuus.
Ski-Doo MXZ-mallisto kokee kasvonkohotuksen X-RSvarustelun myötä. Istuin on myös kohtuullisen jämäkkä. Järeämpien iskareiden ja paremman ohjaamon myötä kelkka on entistä valmiimpi kisapoluille. XRS-malleja on tarjolla 600 E-TECja 800 Power TEK -moottoreilla.
Uuteen kauteen
SUURIN muutoksin
S
ki-Doon MXZ-malliston järeimmät pelit, eli 600- ja 800-kuutioiset saavat XR-Svarustepaketin. Kelkka on ainakin ensitietojen mukaan varustettu 25,4 millin harjalla
56 MK
www.mk-lehti.fi. Kovaa urheilukäyttöä ja kisatoimintaa ajatellen ihmetyttää MXZ 550:n mattovalinta. XR-S-paketti tarkoittaa 40-millisiä iskareita niin keulassa kuin perässäkin. Kun tähän vielä lisätään tieto siitä, että Ski-Doon rullausominaisuudet ovat viime vuosina olleet ehkäpä kelkkamaailman parhaat, voi veikata, että MXZ 550 kulkee erittäin kovaa. Ski-Doo-kuskien rukouksiin paremmasta istuimesta on viimein vastattu. Ajoasento muuttuu X-RS-paketin myötä entistä pystymmäksi ja astinlaudoista on tehty entistä leveämmät. Takaiskareista löytyvät nopean ja hitaan puristusvaimennuksen säädöt. MXZ-malliston kevyempään päähän tulee lisäys MXZ 550:n muodossa
Säätö siis vaikuttaa sekä puristuspuolelle että paluuvaimennukseen. Varustelunsa puolesta Adrenaline on rauhallisen kuskin yhden miehen touring. E-TEC-moottorilla. Adrenaline-malli on
varustettu 600 H.O. Siinä on keskikorkea tuulilasi ja pienellä tavaratilalla varustettu istuin. Ärhäkästä ja urheilullisesta ulkonäöstään huolimatta molemmat ovat myös her-
www.mk-lehti.fi
MK 57. Niissä käytetään purettavia kaasupumppuja ja 38 millin harjalla varustettua mattoa. Uutuus on ulkonäköään myöten häijy kampe. Etuiskareiden varresta löytyy pikasäätö, jolla kontrolloidaan iskunvaimentimen ohivuotoa. Se on räätälöity reittiajon lisäksi boondockingiin ja freeräppäilyyn. Renegade X -mallistosta löytyvät 600 H.O. Etupukin iskunvaimentimessa ei ole ulkopuolisia säätöjä, mutta takapukin vaimentimessa on puristusvaimennuksen säätö. Sen ominaisuuksia umpihangessa paranta-
vat kapea keula, jonka raideväli on 9751020 milliä. Iskunvaimentimet ovat purettavat. Kelkassa on samaa ideaa kuin Polariksen Assaultissa tai uudessa Lynx Xtrim 800R -mallissa. Harjakorkeus on 44 milliä. Renegade-mallistoa täydentävät hieman kesymmin varustellut Adrenalineja X-mallit, jotka on suunnattu ennen kaikkea reittiajoon. E-TEC- sekä 1200 4-TEC -moottoreilla varustetut mallit. Ilmajäähdytteinen MXZ on taatusti nopea peli keveytensä ja ajoominaisuuksiensa ansiosta.
Renegade-mallisto on ensi vuonna äärimmäisen monipuolinen tarjoten kelkan niin retkikelkkaa kuin freeridelaitetta hakevalle.
varustetulla matolla, mutta Suomen malleissa saattaa olla 32-millinen vakiona.
Renegadeista ja Summiteista entistä raisumpia
Renegade-malliston lippulaiva on MXZ Renegade Backcountry X-malli 800R-moottorilla. Iskarit ovat halvemmat ja ne on säädetty lunkiin menoon. Matto on muutoin samoilla mitoilla varustettu kuin Backcountry-mallissa, mutta harjakorkeus on 32 milliä. Matolla puolestaan on pituutta tutut 3 480 milliä ja leveyttä 406 milliä
Ensimmäiset Ski-Doo Tundrat kulkea puksuttivat eteenpäin 22-heppaisen Rotax 253:n kuskaamina. Kaksitahtimoottorina toimii edelleen 593 H.O. SDImoottorilla varustettu malli.q
58 MK
www.mk-lehti.fi. Maton leveys on 406 milliä ja harjakorkeus on 38 milliä. Vastaus on se, että Ski-Doo on päättänyt taistella herruudesta touringpuolella nelitahtisen voimalla. Summit X 154" on varustettu nimensä mukaisesti 154-tuumaisella, eli 3 912-millisellä matolla, jossa on harjaa 57 milliä. X-RS on Summit X -mallien ohella varustettu uudella, entistä kapeammalla penkillä.
Kevyttä, hyödyllistä ja hauskaa
Ski-Doo Tundra on mallinimi, joka on vaikuttanut Suomen markkinoilla vuodesta 1985. 1 170,7-kuutioinen kone tuottaa noin 130 hevosvoimaa, minkä ansiosta nelarimallin Expedition on erittäin monikäyttöinen kelkka. Jos ovat MXZ- sekä MXZ Renegade -mallit muuttuneet entistä häjymmiksi, on suunta ollut sama myös Summitmallien kohdalla. Moni varmasti ihmettelee, miksi 600 H.O. Ajo-ominaisuuksiltaan nuo jo pian esihistorialliset laitteet olivat luvalla sanoen hirveitä, mutta kinoksessa 352senttisellä matolla varustettu LT-malli meni kohtuullisen hyvin. Summit-malliston mielenkiintoisimmat laitteet ovat Summit X 600 H.O. Summit-malliston todellinen hirviöpeli on Summit 800 X-RS. Maton leveys on sama kuin muissa Summiteissa, eli 406 milliä. Tundra on tehty nimen omaan syvässä lumessa liikkumiseen. On siinä saatu avohakkuita tehdä kumipuumetsässä, kun tätä mattoa on valmistettu. Ski-Doo 2010
2010
Summitit vuosimallia 2010 ovat entistä selvemmin vain ja ainoastaan syvään lumeen räätälöityjä malleja. Summit 800 X kauhoo lunta 4 140 milliä pitkällä kumivalmisteella. E-TEC ja kompromissiton Summit X-RS Hillclimb Edition.
Ilmajäähdytteisellä kaksipaikkaisella on oma kannattajakuntansa, ja heidän sydämiään kalastellaan uudella GTX 550 F:llä. Vuodelle 1987 esitelty ELT oli jo selvästi parempi kulkija. Talitintinkeltainen Tundra perustuu REVXP-runkoon ja sen voimanlähde on monessa hylsyssä käytetty Rotax 550F moottori. E-TEC -moottoria ei ole istutettu REV-XP-runkoon. Suomeen tuotavat Summitit ovat X-paketilla terästettyjä laitteita, joiden matot ovat entistä pitempiä. Se on varustettu säädettävillä ja purettavilla kaasuiskareilla. REV-XP-runkoa sovelletaan ensi kaudella myös GTX 550 -malliin. Matto on 3 912 milliä pitkä ja harjakorkeutta sillä on 57 milliä. X-RS-mallin etujousitus on hyvin läheistä sukua kisamallin eli RS:n etujousitukselle. Expedition-mallistoa ei ole kasvatettu ilmajäähdytteisellä, vaan käyttöön on otettu täksi talveksi esitelty Rotax 4TEC-moottori. SDI ja nelarina täksi vuodeksi esitelty kolmesylinterinen rivikone, 1200 4-TEC.
rasmieslaitteita, joista löytyy myös sellaista luksusta kuin sähköstartti. Vuosimallin 2010 Tundrassa ei ole muuta yhteistä vuoden 1985 mallin kanssa kuin nimi ja keltainen väri. Maton leveys on 406 milliä. Puhallinjäähdytteinen touring painaa 219 kiloa, mikä on sen luokassa alhaisin noteeraus. Maksimaalista etenemiskykyä on haettu alun perin Lynxin kehittämällä LTS-etujousituksella ja pitkällä, 3 911-millisellä matolla. Kaksitahtivaihtoehtona jatkaa 593 H.O. Päätös on viisas sikäli, että Pohjois-Amerikassa, missä suurin osa näistä kelkoista myydään, kuluttaja haluaa nelitahtista ostaessaan touringin. Kelkka on merkittävästi REV-runkoista edeltäjäänsä kevyempi ja taatusti mukava ajaa.
Expedition-mallistossa on tarjolla niin kaksitahtinen kuin nelitahtinenkin vaihtoehto. Näillä eväillä 215-kiloisen kelkan pitäisi jo edetä hienosti.
Etenemiskykyä parantavat entisestään joustava jatkoperä sekä kapea keula. Itse asiassa jousituksen geometria on identtinen näiden kahden mallin välillä
Uuden moottorin myötä litraiset kaksitahtiset Catit saavat melko varmasti väistyä takavasemmalle ainakin Suomeen tuotavan malliston osalta.
Arctic Cat on jalostanut ajatustaan crossoverkelkasta melko persoonallisella tavalla. Sen verran kuitenkin tiedämme, että F6 SnoPro (ei tule Suomeen) sekä F8 SnoPro ovat kehittyneet oikeaan suuntaan kevennysohjelman seurauksena. Putkisto on Speedwerxin käsialaa, joten on helppo uskoa, että moottori tuottaa jonkun hevosvoiman verran enemmän kuin F5:n 105-hevosvoimainen voimanlähde. Korviimme kantautuneiden tietojen mukaan Z1 Turbo EXT -mallia ei tuoda Suomeen.q
www.mk-lehti.fi
MK 59. Mielenkiintoinen tieto on myös se, että ensi vuoden 800-kuutioinen on todellinen muskelipeli, joka tuottaa 155-60 hevosvoimaa tämänvuotisen mallin 143 hevosvoiman sijaan! Tehtaalta kerrotaan, että peli ryntää heikkopäisen lailla. Kelkka pohjautuu tämänvuotiseen Z1 Turbo -malliin, mutta sitä on jatkettu 3 650-millisellä matolla. Uusi puolilitrainen, kisakelkkaan pohjautuva laite saanee aikaan liikehdintää, mutta aiheuttaa samalla kysymyksiä siitä, miksei samaa ideaa toteutettu isommilla koneilla. Crossoverkelkan ideaan liitetään kyky liikkua tiettömilläkin taipaleilla, mutta valistunut arvauksemme ennen mahdollista koeajoa on, että näppärämpiäkin ummenajokkaita on tavattu. Uusi 500-kuutioinen on kuitenkin sen tason uutuus, että se saanee koko joukon ystäviä mutkikkaiden reittien maassa.
rctic Cat vastaa kelkkamaailman rukoukseen ensi vuonna, tosin vain puolittain. Salaisuuden verho uuden malliston ympärillä ei juuri heilahdellut ennen tä-
A
män lehden painoon menoa, joten emme suuremmin voi kommentoida Suomeen tuotavaa mallistoa. Näillä eväillä kelkka on taatusti nopea värkki Suomen söheröisillä reiteillä. Jos Lordi ajaisi moottorikelkalla, olisi hänen valintansa todennäköisesti, vaikka mies rovaniemeläinen onkin, Z1 Turbo EXT. Uusi 800-kuutioinen pata tuo kummasti lisävirtaa Arctic Cat isoihin Msarjalaisiin ja Crossfireen. Oli miten oli, SnoPro 500 on varmasti yksi eniten uteliaita luokseen maahantuojan kevätkiertueella keräävä kelkka. Sen mielenkiintoisuutta lisää seikka, että aikanaan F5:n keulalla tehokkaaksi osoittautuneesta padasta on kutkuteltu hieman lisää paukkua. Arctic Cat 2010
TEKSTI: JONI LAUNONEN
F8 on keventynyt ja saanut uuden supertehokkaan moottorin.
SnoPro 500 on kissalaakson insinööreiltä melko odottamaton uutuusmalli!
MALTILLISTA
malliston jalostusta
Arctic Cat uudistuu maltillisesti ensi kaudelle. Näillä näkymin pääsemme kevään mittaan kokeilemaan laitetta. Uusi takarunko ja muovisen tavaratilan poistaminen ovat pudottaneet kelkkojen painoa 9-11 kiloa. Ainakin paperilla peli tuntuu erittäin raisulta ja pätkämallin Turbo-Cattia vakaammalta kulkineelta
- Startit onnistuivat kaikissa erissä ja pystyin repimään heti eroa muihin. Jurvelin hallitsi EM-sarjan Suomen osakilpailua pöllyttämällä Lynxilläänlunta kärkivauhtia Kerimaan lomakeskuksen maisemissa.
Janne Jurvelin liiteli kärkeen EM- ja SMavauksessa
JURVELIN
KUVAT: JONI LAUNONEN
kärkeen
J
urvelinin nappisuoritus oli siinäkin mielessä kova saavutus, että hänen osallistumisensa EM-avaukseen oli epävarmaa vielä viikolla. Osittain yllättävääkin suomalaismenetystä Kerimaalla täydensivät erien kakkossijoilla Lynxillä kilpailevat Janne Tynkkynen ja Aki Pihlaja sekä SkiDoolla ajava Jussi Honka. - Se on hyväksi todettu taktiikka, jota yritän soveltaa tällä kaudella EMsarjassa, myhäili Jurvelin.
Ville Ylianttila pääsi näyttämään EMavauksessa selkäpuoltaan suurimmalle osalle kilpakumppaneista.
60 MK
www.mk-lehti.fi. - Läheltä piti, että tämä kisa olisi jäänyt väliin. Jurvelinin voitot eivät olleet missään vaiheessa uhattuina. Aktiiviuransa lopettanut, moottorikelkkacrossissa kaiken mahdollisen voittanut Janne Tapio lähti aikoinaan kisoihin yksinkertaisella, mutta toimivalla "kärkeen ja karkuun" -taktiikalla. Hän pystyi pitämään jokaisessa erässä toiseksi tulleen kuljettajan yli kymmenen sekunnin erolla takanaan. KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEX
Snowcross EM
Rovaniemeläinen Janne Jurvelin käynnisti vauhdikkaasti snowcrossin Euroopan mestaruuden tavoittelun Kerimäellä. Olin vatsataudissa ja takana on todellinen tyhjennysharjoitus. Ville Ylianttila ehti Ski-Doollaan puolestaan kahdesti kolmanneksi ja kerran neljänneksi. Onneksi ehdin saada energiat takaisin elimistöön
Kerimäellä liikkui puheita myös siitä, että Norjassa ajettaisiin vain yhden päivän kisa, mutta uskon, että sielläkin meitä odottaa kaksi kisapäivää ja niiden myötä kuusi erää. Toisena tulee Jurvelinin maanmies, Ski-Doo-kelkkaa käskevä Ville Ylianttila. Kauden avauksessa Sotkamon Rommakossa rovaniemeläinen jatkoi siitä, mihin viime talvena jäi ja otti molempien erien voitot. Ajolinjat löytyivät ja erät olivat sen myötä jopa suhteellisen helppoja, totesi voittonsa reilulla erolla napannut Jurvelin.
Snowcross SM
Jurvelin kärkeen
Vaikka vuosi kalenterissa vaihtuu, yksi asia ei tunnu muuttuvan. XTRA · KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEXTRA ·
Jurvelinilla on tukeva ote snowcrossin EM-kultaan
Janne Jurvelin tekee lähes täysosumatyötä snowcrossin Euroopan mestaruutta jahdatessaan. Töitä mies joutui kuitenkin vääntämään melkoisesti voittojensa eteen.
Suomella neljän kärki EM-pisteissä
Jurvelinin lisäksi muista suomalaisista sunnuntain erissä kolmen nopeimman joukkoon ajoivat Lynx-kuljettajat Ylianttila ja Aki Pihlaja, sekä Ski-Doolla lunta pöllyttävä Jussi Honka. - Ajolasini hajosivat toisessa mutkassa. Lauantaina kaikki kolme erää Lynxillään voittanut Jurvelin tervehti jälkimmäisenä kisapäivänä ruutulippua kaksi kertaa ykkösenä. Kerimäen kisan osalta Jurvelinin vauhdikkaan viikonvaihteen ainoa takaisku nähtiin sunnuntain avauserässä, jossa EM-kärki joutui tyytymään kuudenteen sijaan. Jurvelin jatkoi Kerimäen lumilla väkevää menoaan sunnuntaina. Norjan osakilpailun erien määrä on tosin vielä viimeistä silausta vailla. Janne Jurvelin hallitsee snowcrossin vakiokelkkojen SM-kapinoita. - Startit onnistuivat hyvin ja pääsin kärkeen heti lähtösuoralla. - Ihan hyvässä johdossahan tässä lähdetään viimeisiin osakilpailuihin Norjaan, kertoi tyytyväinen Jurvelin. - Kisa ajetaan huhtikuun ensimmäisenä viikonvaihteena. Erän voitti norjalainen Polaris-kuljettaja Kristoffer Holm. Erän kolmanneksi päästeli Ville Ylianttila. Kahdessa jälkimmäisessä erässä Jurvelin palasi jälleen tutulle paikalleen. Olli-Pekka Mäkipeura paineli avauskierroksella kärjessä. Jurvelinista 48 pistettä jäänyt Honka on kolmas ja Pihlaja neljäs ennen ulkomaalaiskuljettajien ainoaa voittoa Kerimaan lomakeskuksessa tuulettanutta Holmia.q
Niko Korsumäki kävi testaamassa MM-vauhtiaan Rommakon SMavauksessa.
P
ro Stockin ensimmäisessä erässä startti oli jo tutusti Jurvelin osalta vaisuhko. Päätöserässä Pihlaja ehti toiseksi ennen Honkaa ja Ylianttilaa. Rovaniemeläiskelkkailija johtaa EM-sarjaa 24 pisteellä Kerimäellä ajetun Suomen kaksipäiväisen osakilpailun jälkeen. Tasaisen nopeaa jälkeä koko viikonvaihteen tehnyt Ylianttila oli kolmas kahdessa ensimmäisessä erässä. Viime kaudella lähes juniori-ikäisenä SM-hopeaa ottanut rovaniemeläisnuorukainen oli suoritukseensa tyy-
www.mk-lehti.fi
MK 61. Lunta tuli silmille siinä vaiheessa siksi paljon, että näkyvyys katosi. Suomalaiset pitävät EM-sarjan yhteispisteissä hallussaan neljää ensimmäistä sijaa. Rajavartioston erikoisjoukoissa vielä viime talvena varusmiespalvelustaan
suorittanut tervolalainen ei kuitenkaan pystynyt ainakaan vielä kukistamaan Jurvelinia. Tässä vaiheessa ainakin Altaa voidaan pitää varmana kisapaikkana, Jurvelin vahvisti
Kantaansa mies sai Iisko-Matti Näkkäläjärven ja Korsumäen, joka pystyi ottamaan kakkospaikan jo ensimmäisellä kierroksella. Näkkäläjärvi keräsi vain kaksi pistettä vähemmän nelosja kolmospaikoillaan. Jali Paajanen ajoi molempien erien viidenneksi ja Arttu Jaako oli kahdesti kuudes. Johtopaikka ei kuitenkaan pysynyt hänellä
Vakavasta polven loukkaantumisesta kärsinyt Mathias Hertén teki näyttävän paluun radoille Sinisalo Cupin avauksessa.
62 MK
www.mk-lehti.fi. Korsumäki valitteli erän jälkeen pitkien erien ajamisen kokemuksen puutetta näillä lumilla. Kansallista kisaa ajettiin Rommakossa Harraste- ja Veteraanit-luokassa, jonka molempien erien suvereeni ykkönen oli Mathias Hertén.
Korsumäki-Jurvelin: 1-1
Snowcrossin Pro Openin SM-avaus Sotkamossa oli kahden kauppa. Junioreiden kauden avauskisan erävoitot menivät Ruotsiin, kun Sebastian Asp oli molempien erien nopein. Avauserän nelonen Sebastian Rasmus ei pystynyt starttaamaan toiseen ollenkaan. Openin kauden avauserän startissa Jurvelin oli tavoistaan poiketen jo lähdössä nopein. Jos Asp ja Storslett ajavat kaikki kauden kisat, on mestaruuden päätyminen maan rajojen ulkopuolelle varsin mahdollista, sen verran vakuuttavaa kaksikon vauhti oli. Hongan kisa päättyi kuitenkin har-
mittavasti kaasukahvan katkettua. Hiukan vaisummin startannut Jussi Honka nousi erän kolmoseksi. Jurvelin piti kuitenkin pintansa kisan kärjessä loppuun asti, voittomarginaaliksi kirjattiin reilut 12 sekuntia. Niko Korsumäki ei ensimmäisessä erässä yltänyt aivan parhaaseensa ja Janne Jurvelin otti arvokkaan päänahan kukistamalla Korsumäen kakkoseksi. Näin Ylianttila sai ajaa kaikessa rauhassa toiseksi.
Kun Jurvelinin takana muut ajoivat sijoituksensa melko lailla ristiin, on pistetilanne kauden avauksen jälkeen tiukka. Ykköstilan omistaja vaihtui erän alkupuolella vähintään kerran kierroksella. Jurvelin nousi jälleen keskikastista kohti kärkeä, ja oli pian Näkkäläjärven ja Ylianttilan kanssa kamppailemassa johtopaikasta. Kun Jurvelin ohitti kärjessä ajaneen Ylianttilan, kolmantena ajanut Näkkäläjärvi näki tilaisuutensa tulleen ja lähti tavoittelemaan kakkospaikkaa. Ensimmäisen erän startin nimiinsä vienyt Niko Aho joutui keskeyttämään jo toisella kierroksella kärkikahinoista, mutta toisessa erässä hän pisti ajoittain Aspin ahtaallekin, toinen sija kertoo vauhdin tasosta. KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEX
Jussi Honka on keksinyt uuden tavan ajaa kilpaa - miehellä on selvästi kaukoohjattava Ski-Doo.
tyväinen kun oli viettänyt alkuviikon flunssan kanssa kamppailen. Kymmenkunta kierrosta kestänyt huima vääntö ratkesi vasta toiseksi viimeisellä kierroksella Näkkäläjärven tehtyä ajovirheen. Jos jo avauserässä nähtiin näyttävää kamppailua, toinen oli jo varsinaista ilotulitusta. Toisessa erässä kaksikon osat vaihtuivat ja Korsumäki ajoi täysin suvereeniin voittoon. Pro Openin SM:issähän ajetaan 20 minuutin ja kahden kierroksen erät. Avauskierroksella kärkeen sännännyt Iisko-Matti Näkkäläjärvi kävi kertaalleen tutustumassa sotkamolaisen lumen rakenteeseen lähikontaktissa ja sen jälkeen ykkössijasta miekkailivat muun muassa Ylianttila ja Jussi Honka. Ylianttilan kolmos- ja kakkostilat takaavat tässä vaiheessa sarjan kakkospaikan, Mäkipeuran sijat toinen ja neljäs puolestaan tuottivat vain neljä pistettä vähemmän. Ville Lehtisalo taas on vain neljä pistettä Näkkäläjärven takana. Toisen erän startissa Honka oli nopein sännäten karkuun muilta. Norjan Johan Olav Storslett keräsi toisella ja neljännellä sijalla tasan saman verran pisteitä kuin Pekka Nissinen, jonka saldo keräytyi kahdella kolmossijalla
Vaikka tähän mennessä on hieman pyöriskelty hangessakin, on Hongalla luottavainen mieli loppukauden suhteen. Vajaat kolme vuotta sitten hän kertoi, että aikoo päättää uransa kaudella 2009 maailmanmestarina, ja pian tuon tavoitteen olisi määrä täyttyä. Hieman ailahteli, mutta yhteispisteissä ollaan silti kolmantena.
van suuria paineita MM-sarjasta. Nikon usko omaan vauhtiin kasvoi viimeistään Vuokatin SM-avauksessa, jossa hän vei toisen erän voiton. Nyt pääsin toisessa erässä todistamaan, että minulla on vauhti tallella ja vein erävoiton. Viime vuoden junioreiden Suomen mestari Eetu Karjalainen johti kumpaakin erää varmoin ottein, mutta kotiradallaan ajaneen tulevaisuudenlupauksen päivän pilasivat pienet tekniset viat. Raahelainen kamppaili lentsunsa kanssa lähes kuukauden, ja siksi ensimmäinen kisastartti otettiin vasta ensimmäisessä snowcrossin SM-osakilpailussa, joka ajettiin Rommakon radalla Vuokatissa. Se tietysti harmittaa, että kauden avaus venyi niin pitkälle, mutta silti on hyvä fiilis siitä, että olen lopulta saanut startteja alle. Oman vauhtinsa lisäksi Niko uskoo, että myös muilla suomalaiskuskeilla on kyyti kohdallaan. ja parhaimmillaan Jussi oli kakkonen. Viime vuonna avauskisassa Jurvelin veti minua niin rajusti päihin, että hyvä, että kotiin osasin. PikkuVille ajoi kakkoseksi niin Rommakon SM-avauksessa kuin Savonlinnan EMavauskisassakin. Ylianttilasta moni on povannut seuraavaa suurta suomalaista snowcrossaria, mutta 18-vuotias nuorimies itse ei vielä mene asioiden edelle. Ensimmäinen EM-viikonloppu Savonlinnassa sujui sekin vaihtelevalla menestyksellä. Kauden avausviikonloppuun sopi niin nopeita kierroksia kuin kauden ehkäpä tähän mennessä komeimmat voltit. Hän myöntää, että Pro Stock -luokan SMsarjaa sekä EM-sarjaa johtava Janne Jurvelin on vielä kova pala purtavaksi. Puhallinkoneiden Sport-luokassa SM-avaus oli nuorisoketjun juhlaa. Korsumäki otti johdon käsiinsä heti Hongan volttien jälkeen, eikä enää luopunut siitä. Ei kai tässä sen ihmeempiä, Niko kommentoi kyseltäessä kuulumisia. Toisaalta voi käydä niin, että me Jussin kanssa romahdamme täysin avauksessa ja ruotsalaiset menevät kahta puolta ohitse.
Pikku-Villestä kasvoi kesän aikana kunnon isäntä
Ville Ylianttila näyttää vakiinnuttaneen paikkansa suomalaisen snowcrossin terävimmässä kärjessä. Tässä vaiheessa Korsumäki oli kuitenkin repinyt jo niin selvän eron muihin, ettei Jurvelinilla ollut enää mahdollisuuksia ajaa miestä kiinni. EM-kisaviikonlopun alla Jussi vietti yhden intensiivisen päivän Rovaniemen Mäntyvaarassa testaten eri säätöjä yhdessä Niko Korsumäen kanssa. Savonlinnassa Jussi väläytteli hetkittäin, mutta viikonlopun aikana suoritustaso vaihteli suuresti eräsijoituksista huonoin oli 16. Alkukauden tärkein tavoite on ollut saada kilpurista ulos kaikki se, mitä sillä on tarjottavanaan. Erikssonin väsähdettyä lopussa Näkkäläjärvi otti erän kolmannen sijan. Muutaman kierroksen hän katseli Näkkäläjärven ja Ruotsin Per Erikssonin kamppailua kakkossijasta heidän takaansa ja kuittasi sitten molemmat samalla kierroksella. MM-sarjaan lähtevä Korsumäki ei näillä näkymin tule ajamaan SMsarjan kahta muuta osakilpailua, joten mestarin tittelistä kisaavat muut. Toista vuottaan aikuisten sarjoissa ajava Ville-Marko Koivisto keräsi päivän parhaan pistepotin voitolla ja kakkossijalla, samanikäinen Pentti Uurtio päästeli kolmanneksi ja voittoon. Sarjapisteissä Karjalainen ei kuitenkaan ole kuin viisi pinnaa johtavaa Koivistoa ja kolme seurakaveriaan Uurtiota jäljessä.
Snowcrossuutisia
JUSSI HONKA
rennoin mielin MM-kisoihin
J
ussi Hongan kauden aloitus venyi luvattoman pitkälle alkuvuoden sitkaan flunssan takia. Korsumäen erävoitto tuli noin puolen minuutin marginaalilla. Vauhdikas kaato ja kelkan kaivaminen hangesta veivät aikaa niin kauan, että muut ehtivät ottaa raahelaisen jo lähes kierroksella kiinni. Näyttää siltä, että olen saavuttanut sen tason, että pystyn huononakin päivänä ajamaan viiden sakkiin. Moottori ja voimansiirto toimivat hyvin niin vakiokelkassa kuin avoimen luokan pelissäkin, mutta jousituksen kanssa on ollut hieman taikinoimista. - Muutettiin koko jousitus säädöiltään ihan erilaiseksi toiseen erään, niin jopa jaksoin ajaa paljon paremmin, Korsumäki kommentoi parantunutta vauhtiaan. Nyt on kyllä lähtenyt hyvin liikkeelle, jopa paremmin kuin uskalsin odottaa, vaatimaton rovaniemeläinen toteaa. Tavoitteeni on MM-sarjassa, joten se, että ekat SM- ja EMlähdöt eivät menneet aivan putkeen, ei minun maailmaani romuta, Jussi sanoi EM-kisojen jälkimainingeissa. Jurvelinin lähtö meni vaihteeksi piloille, mutta jo ensimmäisellä kierroksella hän nousi sijalta 12 neljänneksi. Kaikille alueille pitäisi saada vielä li-
Sinisalo-Cupin kausi käyntiin Rommakossa
Yli kolmenkymmenen noussut ajajamäärä heti kauden avauksessa osoitti, että alkutalven kisojen peruutuksista ja lamahysteriasta
Niko uransa viimeisen MM-urakan kimppuun
Alkukauden kisoissa jo vauhtinsa todistanut Niko Korsumäki ei tunnu otta-
www.mk-lehti.fi
MK 63. Ensimmäisessä erässä Karjalaisen kelkasta hajosi sytytystulpan hattu vajaata kierrosta ennen maalia ja johtosija vaihtui kakkospaikkaan. Hän myös uskoo, että ruotsalaisten temmellys MM-karkeloissa ei välttämättä jatku samanlaisena kuin parin viime vuoden aikana. Uskon, että ruotsalaiset eivät ole aivan yhtä ylivoimaisia kuin pari vuotta sitten. XTRA · KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEXTRA ·
kuin muutaman sata metriä. Nikon ja Tiittasen Sepon kanssa saatiin hommia kunnolla eteenpäin. Toisessa erässä hän johti vielä selvemmin, kunnes neljänneksi viimeisellä kierroksella kaasuttimen jäätyminen vei koneen tehot ja poika putosi kärjestä kolmanneksi
Vaikka Hertén ei olekaan vuosien hoidon vaatineen jalkavamman jälkeen päässyt harjoittelemaan kuin muutaman kerran näillä lumilla, hän osoitti etteivät ainakaan taidot ole kadonneet jalan lihasten myötä. Näin oululaisveteraanilla on koossa 40 pistettä kärkikaksikon 47:ää vastaan. KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEX
Tucker Hibbert poistui talven snowcrossareenoilta kesken kauden ja voittamattomana!
sää vauhtia. Mutta on vain yksi mies, joka on voinut tehdä niin neljänä viikonloppuna peräkkäin ja täydentämään menestystään vielä X Games-voitolla. On kuitenkin aivan sama, kuka kirjaa mestaruuden nimiinsä, sillä tuota mestaruutta varjostaa aina se tosiseikka, että yksikään kuski ei pystynyt ISOC-sarjan National-kisoissa todella haastamaan Hibbertiä, jonka iskukyky vain näyttää paranevan vuosi vuodelta.q
huolimatta sarjalla todellakin on kysyntää kelkkakansan keskuudessa. Hibbert olisi mitä todennäköisimmin vienyt koko kauden nimiinsä, mutta präkäpuolen kiireet varmistivat, että muillekin jäi mahdollisuuksia ISOC-sarjan ensimmäisenä vuonna. Molemmat startit nimiinsä vienyt Nieminen jatkaa kauden toiseen kisaan sarjan nelossijalla otettuaan loppujen lopuksi molemmista eristä saman sijoituksen. Villen ajotyyli on tekninen ja miehen kelkankäsittelytaito on parasta A-ryhmää, mutta ajosta on aikaisempina vuosina jäänyt uupumaan tietty hyökkäävyys. Erätauolla mies vakuutti päättäväiseltä todeten, että paitahan pysyy päällä. Tämä mies on luonnollisesti Tucker Hibbert. Uudenkaarlepyyn Hertén pääsi matkaan lähtökahinoista sijalla viisi, mutta kun kauhajokelainen Koskela hiillosti kannassa, parivaljakko ohitteli muita sen verran ripeään tahtiin, että jo toisella kierroksella tästä parista tuli kisan kärkikaksikko. Monen vuoden mittainen kisatauko takanaan paikalle saapunut Hertén joutui taipumaan Koskelan rynnistykselle muutamaa kierrosta ennen maalia. Tälläkin kertaa kupletin juoni oli kuitenkin jo muutamalla ratakierroksella selvä, voitosta kamppailevat Hertén ja Koskela. Muiden jäädessä pikkuhiljaa Hertén ja Koskela kävivät näyttävää kamppailua ykköspaikasta. Jurvelin on kovassa kunnossa, joten voittaminen on todella vaikeaa. Koskela teki toisestakin erästä kamppailun nousten loppukierroksilla lähemmäs ja lähemmäs johtokuskin kantaan, mutta ei pystynyt ohittamaan Herténiä. Kun kauden ensimmäinen kisastartti oli tapahtunut, alkutahdit soitteli Ylä-Lapin Moottorikelkkailijoiden Tommi Nieminen. Konkaripilotti Heikki Aitto-Oja ajoi jälleen tasaisen kisapäivän ottaen molempien erien kolmospaikat. Kun erävoitot ja kakkossijat menivät tasan, haettiin ratkaisu tietenkin toisen erän tuloksista ja näin Koskela joutui luovuttamaan Cupin kärkimiehen asusteen Herténin päälle. Sinisalo-Cupin ja kaikkien muidenkin luokkien täydelliset tulokset kierrosaikoineen ja karttoineen sekä pistetilanne löytyvät osoitteesta www.trtuotanto.com .q
Hibbert teki historiaa
On vain muutama kuljettaja, jotka ovat kyenneet WSA-, WPSA- tai ISOC-sarjoissa voittamaan sekä vakio- että avoimen luokan samana vii-
64 MK
www.mk-lehti.fi. Kauden toisenkin erän holeshot kirjattiin Niemisen nimiin. Loppukauden tavoitteet ovat Ylianttilan tiimissä selvät. Jurvelin pystyy vetämään muutaman kierroksen niin lujaa, että se pääsee karkuun. Kyllä sitä hyökkäävyyttä pikkuisen on tullut lisää, mutta vielä pitäisi saada pikkuinen annos. Jos kuitenkin pystyisin loppuun asti pitämään hopeista kiinni, olisin tyytyväinen.
konloppuna. Näin Koskela sai kunnian pukea ensimmäisenä Cupin johtajan keltaisen paidan päälleen
! 29, A A IL T
numeroa
5 +1
vain
Tilaan MK-lehden kestotilauksena 29 ,- / 5+1 numeroa Tilaan MK-lehden vuositilauksena 32 ,- / 5+1 numeroa Tilaan MK-lehden tutustumistarjouksena 12 ,- / 3 numeroa
RideMedia Oy maksaa postimaksun puolestasi
TILAUKSET MYÖS TEKSTIVIESTILLÄ
(normaalihintainen viesti) Lähetä numeroon
Nimi
Tarjous voimassa 31.5.2009 saakka.
040 728 8979
Lehden nimi, kesto, vuosi tai tutustumistarjous, nimi ja osoite Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä
Lähiosoite
RideMedia Oy Tunnus 5001594 00003 VASTAUSLÄHETYS
Postinumero ja -paikka
Allekirjoitus (alle 18 v. huoltajan allekirj.)
Toivottavasti silloin lumitilanne on parempi.q
66 MK
www.mk-lehti.fi. Kurun voittaja Jaakko Kurikka jäi kolmanneksi. Harrasteessa kolmen kärki oli Miikka Saari, Vesa Rytkönen ja Pentti Laitinen. Voittajaksi ajoi Tanja Niemimuukko, kolmanneksi Merja Mustonen ja heidän väliinsä kakkoseksi kiilasi vielä nuoremman polven Carolina Hautala. Toisessa SM-luokassa (P-600) Kurikat veivät kaksoisvoiton järjestyksessä Jaakko ja Jukka, ajokkeina Polarikset. Legenda-luokkaa hallitsi viime vuoden tapaan Hans Lindkvist. Välillä lunta oli jo hyvin, mutta sitten tuli lämpöaalto, joka sulatti kaiken pois. Yksi asia oli kuitenkin sama - lumen vähyys. Legenda-luokassa Lindkvist oli edelleen ykkönen, Petri Huhtaviita toinen ja Mika Gustafsson kolmas. Ladyissä Tanja Niemimuukko uusi voittonsa, Merja Mustonen nyt toinen ja Carolina Hautala kolmas. Seu-
raava leppä oli sen verran tukevampi, että kelkka pysähtyi ja jouduin puskurista repimään, että pääsin pois, Juuso harmitteli. Toiseksi kiristi aiemmin Karstulan kansallisen sprintin voittanut Pekka Koski Arctic Catilla ja kolmanneksi tuli viime vuoden sprintin Suomen mestari Riku Mäkipelto (Ski-Doo). Harrasteessa Pentti Laitinen paransi vauhtiaan ja nyt tuli voitto. Pekka Siuko Jammulla kiilasi nyt neljänneksi. Janne Humppi oli vanhan liiton Lynxillä kolmas. KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEX
Sprintin SM
TEKSTI JA KUVAT: PENTTI ARHONEN
Sprinttikausi jouduttiin käynnistämään vaatimattomissa lumioloissa. Janne Humppi nähtiin taas palkintopallilla, nyt toisena. Pistelaskuhan tapahtuu niin, että joka lähdöstä jaetaan pisteet ja kauden lopuksi vähennetään huonoin lähtö pois. Kisat kuitenikin vietiin läpi Kurussa 31.1. Tätä kelkkaa ei ihan ensimmäiseksi mieltäisi ykköspyssyksi sprinttiin, edes Kurun poikkeukselliselle radalle. Riku Mäkipelto ajoi nyt toiseksi ja Cattimiehistä palkintopallille nousi tällä kertaa Tommi Suutari. Kaikilla oli ajokkina Lynx.
Ajokortillisten juniorien luokkaa on alkutalven hallinnut uusi nimi Arttu Asunmaa. Kurun rata oli tehty lähes kokonaan heinäpellolle, joten kiviä ja kantoja ei tarvinnut pelätä. Päivän kovimman paukun aiheutti Pekka Siuko kaasuttelemalla Yamaha Warriorilla kakkoseksi. Virtain reitillä oli aikamoisia korkeuseroja ja mutkikasta latupohjaa. P-600-luokassa Petri Rautionaho oli jättänyt perinnepollen talliin ja ottanut käyttöön tuoreempaa kalustoa. Hän oli ykkönen myös Kurussa. Kuten kuvasta näkyy, ei lunta ollut ainakaan haitaksi asti!
L
umen vähyys aiheutti stressiä kilpailijoille niin Kurussa kuin Virroillakin ja nostattipa alkutalvi verenpainetta myös kilpailujen järjestäjien keskuudessa. Jani Anttila oli toinen ja Ville Käkelä kolmas. -Säädettiin vähän alustaa ja muuta, niin luotto kelkkaan palasi, nyt uskaltaa työntää mutkiin niin kuin pitääkin, tuumi Henkka kisan jälkeen. Kalustotappioitakaan ei tullut tavanomaista enempää. Ladyissä nuoret äidit kävivät vauvanhoidon lomassa päräyttämässä sprinttiradan ympäri. Samalla merkillä vietiin myös C-380-luokan kolme kärkisijaa järjestyksessä Arttu Svärd, Arttu Puoliväli ja Jani Tanhuanpää. Sprinttikausi SM-kilpailujen osalta jatkuu maaliskuun puolivälissä Kauhajoella ja Karvialla. Toiseksi tiukassa taistossa kiilasi Justus Mäkelä, jolle Ville Käkelä hävisi kahdeksan sekunnin sadasosaa. Pro-luokassa Juuso Loukko Lynxillään hallitsi nämäkin olosuhteet ja vei voiton murskatyyliin. Jos oli Henri Marttinen yllättävän vaisu Kurussa, niin nyt olivat valot tallissa palaneet myöhään, ja kalusto oli saatu hierottua iskuun. C-380-luokassa ei järjestys vuorokaudessa muuttunut, vaan palkinnot jaettiin samoin kuin edellispäivänä: Svärd, Puoliväli ja Tanhuanpää. Seuraavaksi päiväksi siirryttiin Virroille, missä reitti erosi täysin Kurun kisasta. -Alamäen jälkeen jarrutus meni hiukan pitkäksi, pieni leppäkin siinä kaatui. Kärkikolmikosta jokaisella oli kelkkana Lynx. Juuso Loukolta kaksi lähtöä meni hyvin, mutta kolmannella tuli vaikeuksia. Parhaat erottuivat tälläkin radalla. Toiseksi jäi Juhana Viitanen ja kolmanneksi Lasse Ruotsalainen. Kilpailijat ovat kuitenkin järkeviä ihmisiä ja ajoivat olosuhteiden mukaan ja toivat itsensä ehjinä maaliin. Tuloksena voitto Pro-luokassa. ja Virroilla 1.2.
Tommi Suutari Virtain sprintissä. Junioreissa ei Arttu Asunmaalle löydy pysäyttäjää, tuloksena jälleen voitto. Petri Huhtaviita Lynxillä oli kolmas. Tuloksena oli kuitenkin neljäs sija ja edelleen hyvä tilanne SM-taistossa. Rautionaho oli siitä huolimatta ykkönen Virroilla
Toinen SM-luokka (A/P 600) kärsii jostain syystä verenvähyyttä. - Harjoituksissa kävi pieni haaveri ja muun muassa kylkiluita murtui, enkä ole viime aikoina oikein pystynyt treenaamaan, Arto kertoi. Majoitustiloja löytyy ja ruoka- ja muu huolto toimii. KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEXTRA · KISAEX
TEKSTI JA KUVAT: PENTTI ARHONEN
Endurokausi
käyntiin Karstulassa
Liian paksut hanget eivät kilpailijoita haitanneet, kun endurokausi polkaistiin käyntiin Karstulassa. Itse kisassa järjestävän seuran Kouheron Kelkkailijoiden Henri Marttinen
ajoi ylivoimaiseen voittoon AN-luokassa. Hän sijoittui viidenneksi harjoittelun puutteesta huolimatta. Kilpailukeskuksena toimi kilpailijoille uusi paikka: Karstulan Evankelinen Opisto. Kilpailun järjestäjien ja opiston puolelta kuuluneiden kommenttien perusteella yhteistyötä tullaan jatkamaan tulevinakin vuosina. Vähästä lumesta huolimatta kilpailu vietiin läpi mallikkaasti ja keskeyttäneiden määräkin oli vähäinen.
Viime kauden mestari Henri Marttinen aloitti numeronsa mukaisesti myös tämän talven endurokisat voitolla.
J
ärjestäjät olivat vaivoja säästelemättä painaneet pitkää päivää ja saaneet yli sata ek-kilometriä siihen kuntoon, että kisat saatiin vietyä läpi. Keskeyttäneiden määrä ei ollut normaalia suurempi, mistä voidaan päätellä, että reitti säilyi kelvollisena kisan loppuun asti. - Pikkuisen harmittaa ylimääräiset pyörimiset, kun kelkkaa piti välillä käydä puskurista repimässä, mutta ihan hyvä näinkin, mietti Riku.
Vain kahdeksan sekuntia Mäkipellolle hävisi tiimikaveri Joni Räty K-KMK:sta. Toinen Polaris-kuljettaja, Teemu Pätsi Kuusamosta, hävisi voittajalle kaksi ja puoli minuuttia. Luulisi että nimenomaan puhallinluokkaan olisi aloittelijan helppo lähteä mukaan. Kaikki tarvittavat palvelut löytyvät samasta paikasta. Mäkipelto ei jäänyt Teemu Pätsistä kuin 15 sekuntia. Opisto on aivan keskustan tuntumassa ja se on paikkana aivan loistava tällaisen tapahtuman järjestämiseen. Kun työkiireiltä juuri sen verran pystyy irrottautumaan, niin mukavaahan tämä on, totesi Teemu kisan jälkeen. Luokassahan pitää sääntöjen mukaan olla vähintään kymmenen osallistujaa, jotta SM-pisteet voidaan jakaa. Kolmanneksi kaasutteli SuSeMK:n Riku Mäkipelto Ski-Doolla. Kelkat ovat edullisia ja ajettavuudeltaan helpompia kuin tehokkaammat nestekoneet. Viime vuoden voiton johdosta kelkan kyljessä komeilee numero ykkönen ja samaan malliin käynnistyi tämäkin kausi. Ajosilmäkin näillä ajellessa
68 MK
www.mk-lehti.fi. - Pari vuotta tuli taukoa SM-sarjan osalta, mutta nyt on taas motivaatiota kiertää koko sarja. Mies on itse luotettavuus ja niin näyttäisi olevan miehen Polariskin. Jonkinlaisen torjuntavoiton otti yksi sarjan ennakkosuosikeista eli Arto Pätsi Lynxillä. Nyt jouduttiin A- ja B-puhallin yhdistämään, jotta varmistettiin riittävä osanottajamäärä
Voiton ja täydet SM-pisteet vei tällä kertaa Hannu Härkönen Kuusamosta, kelkkana Lynx. Ami Tuovinen toteutti lupauksensa "kyllä tällä kymmenen joukkoon ehtii" ja toi Yamaha Nytron yhdeksänneksi. Junioriluokan voiton vei nimiinsä Marko Suhonen (HämSK) Polariksella. XTRA · KISAEXTRA · KISAEXTR
kehittyy, koska teholla ei voi yrittää suorilla paikata sitä minkä mutkissa menettää. 43 vuotta täyttäneiden veteraanien ykkönen oli selvällä erolla LSMK:n Erkki Venäläinen Lynxillä. Tälläkin kertaa järjestelyt toimivat erinomaisesti ja toivoa sopii, että jatkossakin riittää virtaa kisojen pyörittämiseen.q
Arto Pätsi ajoi viidenneksi ja se oli työvoitto loukkaantumisesta kärsineelle Lynx-kuskilla.
www.mk-lehti.fi. Niin keräsi nytkin, vaikka luokkajakoa on hiukan muutettu tälle kaudelle. Lapin mies Pertti Laine (Polaris) hävisi kaksi ja puoli minuuttia. Yhteenvetona voi sanoa, että Kouheron Kelkkailijat on kisajärjestäjänä A-luokkaa. C/N-luokassa kolmen kärki oli Pentti Laitinen, Juha Reijonen ja Jorma Tuovinen. B/N 600 -luokassa KoKe:n Feetu Koskinen oli vaihtanut Polaris-paidan päälle ja ajoi selvään voittoon, ennen seurakaveriaan Ville Vesteristä (Lynx). Täksi kaudeksi perustettiin tosi koukkupolville niin sanottu hauskanpito-luokka (ovatko muut hauskanpitomahdollisuudet jo takanapäin?) Legendat. Lopputuloksissa Minna Ruuskanen oli Hanna Räsästä nelisen minuuttia nopeampi. Sprinteissä loistavasti menestynyt Hans Lindkvist (BSR) jäi kolmanneksi Polariksella. Vauhtiakin löytyy tarvittaessa alun toista sataa, joka sinällään on huimaa kyytiä puiden välissä. Siinä ei kuulemma ole järjestyksellä ja ajoilla niin merkitystä, mutta nopeusjärjestys oli kuitenkin Kari Tarvonen, Matti Suhonen ja Börje Gustafsson. Joonas Jokela Kuhmoisista (SkiDoo) antoi tiukan vastuksen: tappiota tuli vain 12 sekuntia. Veteraanien luokka on perinteisesti kerännyt eniten osallistujia. Kolmanneksi kaasutteli Niko Vuorinen (LäntK-SMK), kelkkana Ski-Doo. Lady-luokassa oli mukana kaksi HämSK:n kuljettajaa. Lopputuloksissa toiseksi putosi kolmen AT-minuutin rasittamana Mikkelin mies Ville Siiskonen (Ski-Doo) ja kolmanneksi kaasutteli LaMK:n Matti Välitalo (Lynx). Kolmanneksi jäi P-SMK:n Jesse Hottinen (Ski-Doo)
Syytä on kuitenkin muistaa, että kyseiset kulutukset saavutettiin olosuhteissa, joissa runsaan lumentulon takia oli mahdollista ajaa pitkiä matkoja kaasu täysin selällään vauhdin silti nousematta kovin korkeaksi. Tärkein muutos on ollut iskunvaimentimien säätö. Säätötöistä vastaa tälläkin kertaa Mika Korsumäki, jonka tehtävänä on loihtia alle Lynxin endurojousitus. Jarrupalojen käyttöiän parantamiseksi porasimme jarrun suojan pohjaan muutaman reiän, jotta lumi pääsisi jäähdyttämään jarrulevyä. on variaattorin akselin päässä. Suksissa on BRP:n 60-asteiset raudat neljällä kovametallipalalla. Kestotesti, osa 2
TEKSTI JA KUVA: JONI LAUNONEN
Lynxin oli määrä taivaltaa tänä talvena 3 000 kilometriä, mutta tavoite täyttyi kuin varkain jo helmikuun alkupuolella. Reittiajossa on kakkua palanut 1518 litraa. Runsaat lumisateet ovat mahdollistaneet myös muunlaisen ääriominaisuuksien testaamisen, etenkin kulutuspuolella. Muita huomautuksia ei ole tarvinnut muistilehtiöön kirjailla.
Käyttö raskaanlaista
Surmasimme vauhdin surman
Lynxin jarru on vetoakselin päässä ja siksi jarrulevyn pyörintänopeus on pienempi kuin perinteisessä jarruratkaisussa, jossa jarrulevy
Viimeaikainen käyttö on ollut varsin monipuolista. Seuraavaksi suunnitelmissa on jousituksen säätäminen vielä nykyistä jämympään kuntoon. Kovempaa ajoa ajatellen kelkkaa on hieman hienosäädetty. Sateiden myötä patikko olisi ehkä pahentunut, mutta innokas kelkkareittien höylääminen on pakottanut hakemaan monttuja hetkittäin jopa crossiradalta. Kun penkki saatiin kunnon pulteilla kiinni, on se pysynyt paikoillaan. Tuntumaltaan jarru ei ehkä ole aivan entisellä tasolla, mutta olemme valmiit sietämään jarrujen vaatiman kovemman puristusvoiman, jos palat kestävät merkittävästi entistä paremmin. Ensimmäisillä paloilla ajettiin noin 1 400 kilometriä ja toisen kerran paloja vaihdettiin mittarin osoittaessa lukemaa 2 179 kilometriä. Kovalla kelillä enskatyylisen rata-ajon sekä harrastecrossin merkeissäkin kulutus on ollut alle 20 litraa 100 kilometrillä. Jarruun kohdistuva kovempi rasitus on näkynyt jarrupalojen kovana menekkinä. Tällä hetkellä kelkassa on niin sanottu nopean reittiajon säätö, joka on selvästi alkuperäistä kantavampi, vaikka jouset ovat edelleen vakiokamaa. Jousituksen jämäköittäminen entisestään kielii siitä, että suunnitelmissa ei edelleenkään ole käyttää Lynxiä pilkkijakkarana, vaan loppukauden ajot tulevat suurella todennäköisyydellä olemaan vielä alkukautta reipashenkisempää toimintaa. Asensimme myös pohjapanssarin, sillä etenkin pehmeämmän jousituksen aikaan pohja pääsi pariin kertaan kosketuksiin maapallon kanssa. Yleisesti ottaen kulutus on pysynyt entisissä uomissaan. Umpeen sataneilla reiteillä kulutukset nousivat samaan luokkaan mitä joskus aikanaan mittailtiin 600-kuutioisille kaasaripeleille, eli tasolle 2528 litraa 100 kilometrillä. Paremman pultin puutteessa jalkatuen yksi pultti siirrettiin toisiin tehtäviin, mutta se ei pysynyt kiinni edes liiman kanssa. Lisäksi sukset vaihdettiin suunnitelmien mukaisesti SLP:n SLT:ksi. Kolmansilla paloilla siis ajettiin 1 000 kilometriä. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että jarrujen tehokas toimiminen kysyy jerkkua jarrupuristimelta. 3 049 kilometrin kohdalla kelkkaan vaihdettiin jo neljännet jarrupalat. Muuta päänvaivaa aiheutti 1 800 kilometrin jälkeen penkin kiinnitys, kun vasemman puoleinen penkin kiinnityspultti katkesi. Kelkalla on etsiskelty kuvauspaikkoja maanomistajan luvalla metsän siimeksessä, ajettu normaalia reittiajoa, treenattu pappacrossia sekä harjoitettu endurotyyppistä pommittamista. Matka on sujunut rattoisasti, mutta on päiväkirjaan pitänyt kirjata muutama huomautuskin.
Tavoite ylitetty pienin huomautuksin T
ammikuun liukkaat reitit olivat helmikuun alun jälkeen muisto vain, kun raskaat lumisateet kuorruttivat Rovaniemen muun Lapin ohessa paksulla lumikerroksella. q
70 MK
www.mk-lehti.fi. Noin 100 kilometriä myöhemmin pultit irtosivat molemmilta puolilta ja penkki lensi mäkeen. Viimeisessä vaihdossa kelkkaan laitettiin kisakäyttöön tarkoitetut niin sanotut sintteripalat, joiden käyttöiän pitäisi olla pidempi
Vakiosukset joutavat ohjaamaan vanhaa työjuhtaa Widetrackia ja projekti on saanut alleen uudet Gripperit, jollaiset löytyvät Polariksen Deep Snow -malleista. Kaasuttimet on jätetty mahdollisimman alkuperäisiksi, ainoastaan paineistusta varten on tehty lisäliitännät. Käytetyssä kelkassa ilmenee lähes poikkeuksetta pieniä yllätyksiä vaikkakaan Switchbackini ei ehkä vielä ole kermikkä-iässä (ylälappilainen sanonta, kermikkä tarkoittaa alle vuoden ikäistä poroa, eli jo jonkun verran maailmaa nähnyttä). Kuomun teippaus menee täysin uusiksi ja teemana tulee olemaan patrioottisuus, eli sinistä ja valkoista. Edessä välitykset ja sukset vaihdettiin ja asennettiin elektroniikkaa.
Läpivetävillä pyörillä varustetusta vetoakselista puhuttiin jo heti turbo-projektin alussa. Öljysäiliö ja kaasuttimien painekotelo on tehty teräspellistä. Kuomu on saanut Sodankylässä Kari Leinon automaalaamolla uuden värin ja penkki vaihtuu IQ Dragonin freeride-tyyliseen istuimeen. Tietoja voi lukea kätevästi tietokeen ruudulta, joten säätöjä ei tarvitse haeskella korvakuulolta ja mutu-tuntumalta, Oinonen toteaa.
Vetoakseli heikoin lenkki?
Viime numerossa painotimme kelkan vetolinjaston kuntoa ja projektille hankittiin Polaris-Brandtilta race-vetoakseli läpivetävillä pyörillä. Testien kautta haetaan sopivat jouset ykköseen ja kakkoseen. Lumilla aloitetaan tositoimet maaliskuun aikana, joten kolmosnumerossa projekti esitellään perusteellisesti ja mahdollisesti saadaan myös testituloksia vakiota kuussatkua vastaan. Ulkoisesti vuoden 2006 Polaris Switchback 600 kokee kevyen face-liftin. Tyyristä projektia valmistellessa olemme todenneet Oinosen kanssa lähes yhteen ääneen, että selkeintä olisi lähteä rakentamaan uutta kelkkaa. Katsotaan kuinka vakioakselilla pärjätään. Kelkkaan asennetaan myös tiedonkeruujärjestelmä, jossa on kanavia enemmän kuin YläLapin digitelkkareissa. Jos teho lisääntyy kaavaillut 50 prosenttia, vetopyörät tulevat olemaan vetolinjan heikoin lenkki. Race-akseli oli 1,5 senttiä liian leveä ja rakenteellisesti epäsopiva. q
www.mk-lehti.fi
MK 71. Switchbackin turbo-projekti osa 3
TEKSTI JA KUVAT: PENTTI PIESKI
Uutta ilmettä ja luonnetta Switchbackiin
Helmikuun alussa Switchback riippui Oinosen pajalla. Laitteella voi tallentaa esimerkiksi kuudella kanavalla noin varttitunnin ajon yhden gigatavun muistikortille. Brandt-Polaris osallistuu osatoimittajana hommaan ja seuraa mielenkiinnolla projektia. IQ-mallien paksuun vetoakseliin pystyy vaihtamaan läpivetävän pyörän vain toiselle puolelle. Välitykset on tihennetty lähelle RMK 600:n välitystä, erona vain yksi lisäpykälä ylärattaassa. Töitä tehdään tehon lisäyksen, melun ja päästöjen vähentämisen sekä ulkonäön ja ajettavuuden eteen.
P
rojektit tahtovat yleensä myöhästyä, joten mekään emme tee tässä asiassa poikkeusta. Sellainen hankittiinkin, soviteltiin paikalleen ja pakattiin takaisin laatikkoon. Jos siinä ole "pitoa", asia otetaan uudelleen mietintään. Ellei tähän ilmesty ratkaisua, vetoakseli tulee todennäköisesti muistuttamaan olemassaolostaan, eli heikkoudestaan lisääntyneen tehon ja pidemmän maton välikappaleena.
Viime vuoden puolella aloitetussa turbo-projektissa tehdään Polaris Switchback 600:sta villi vuoristokelkka. Myös helixin kulmaa tarkastellaan. Helmikuun loppupuolella mentiin tilanteessa, että tarvittavat hilppeet olivat kasassa, mutta paljon oli vielä tehtävää. Akseli todettiin asennusvaiheessa epäsopivaksi, ja se olisi vaatinut niin isoja muutoksia, että otimme pakkia ja totesimme tyynesti, että taisi turha työ mennä hukkaan. TurboSwitchbackin testailut ovat lehden ilmestyessä ajankohtaisia. Lisääntynyt polttoainetarve huolehditaan lambda-ohjatulla kohokammion paineen säätimellä, polttoaineen paineesta huolehtii autokäyttöön tarkoitettu ruiskupumppu ja paineensäädin, turbo-tekniikan rakentava Kai Oinonen kertoo. Uusilla sivakoilla haetaan parempaa ohjattavuutta pehmeässä lumessa.
Elektroniikkaa koneeseen ja säätöjen avuksi
Turboksi on valittu kuulalaakeroitu Garretin "solmu".
- Turbon voitelupumpuksi on muokattu sähköinen polttoainepumppu. Elektroniikkaa varteen kelkkaan on istutettu pieni akku. - Digikameroissa yleisesti käytettyyn SD-muistikorttiin tallentavalla laitteella seurataan ainakin kiihtyvyyttä, nopeutta, pakokaasulämpöjä ja seosta. Kytkimeen laitetaan säädettävät painot. Ehtoopuolelle ehtineiden telapyörien laakerit uusittiin ja jatkopalojen kiinnitystä vahvistettiin
Itse vertailen Cattia mielelläni Polariksen RR:ään, sillä kelkat menevän kategoriassani samaan luokkaan. Keula tuntuu kuitenkin hieman pintakovalta, joten seuraavassa huollossa koetamme saada iskareihin pintaherkkyyttä. Varustelistaa päivittelin kunnon lämmityspukilla, jolla kelkan ja erityisesti voimalinjan ja maton saa lämmiteltyä ennen liikkelle lähtöä. Käyttötestissä Arctic Cat Sno Pro F600 Cross Country Osa 2
TEKSTI: ANTTI MIKKOLA KUVAT: METE UFACIK
Reitillä
ja vähän sen sivussakin
Tähän mennessä kilometrejä on kertynyt reilut parituhatta ja Catin raaseri on toiminut esimerkillisen hyvin. Oikea lääke löytyi kun suksiksi asennettiin SLP Powder Prot SLP:n omilla ohjainraudoilla. Myös variaattorin linjaus ja säädöt tarkistettiin. Mutta takaisin siihen mihin tämä kelkka on tehty eli endurotyyliseen ajoon. Aina ei ole varma tuleeko savu pakoputkesta vai remmistä. Telaston iskarit huollettiin 1 500 kilometrin kohdalla, kun takapukista hävisi vaimennus. Tällä saimme vähennettyä keulan kevenemistä, ja kelkka kääntyikin hieman paremmin. Suksien jousten esijännitystä vähentämällä ja telas-
ton hakaneuloja muuttamalla kelkasta saatiin tasapainoisempi ja kevyemmin ajettava. Ryyppyvivusto ei ole vielä tämän jutun kirjoitushetkeen mennessä saapunut, joten joudun edelleen avaamaan kuomun aina kylmänä liikkeelle lähdettäessä. Ca-
72 MK
www.mk-lehti.fi. Alkuperäisillä lyhyillä välityksillä ja kulmikkailla variaattorin säädöillä SnoPro on reitillä aika repivä kumppani. Lämmityspukki on suhteellisen halpa investointi, jolla säästää todennäköisesti remmin jos toisenkin talven aikana. Kiristyksen jälkeen lähdöistä tuli huomattavasti rauhallisempia. Remmi oli hieman löysällä, mikä aiheutti liikkeelle lähdössä ärsyttävää nykimistä. Samalla korjaantui myös hypyissä pystyyn pyrkivä keula, joten löimme kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ilmeisesti alkuperäiset öljyt olivat saaneet tarpeekseen röykytyksestä. Polariksen ajoasento on seisten parempi, mutta istualtaan Pollella on huonompi ajaa. Kelkalla on ajettu paljon reitillä, umpista kuitenkaan unohtamatta.
S
noPro Cross Country ei tietenkään ole mikään umpisen ajokki, mutta sillä pärjää yllättävän hyvin reitin sivussakin. Kelkasta saisi miellyttävämmän muuttamalla
variaattorin säätöjä niin, että se ottaisi kiinni alhaisemmilla kierroksilla. Matossa on harjaa 44 milliä ja maton seos on kova, mikä onneksi edesauttaa umpisessa etenemistä. Hankaluuksia umpisessa ajettaessa aiheuttaa voimalinjan toiminta ja tylppä keula. Ensimmäisessä osassa valittelin kelkan aliohjaavuutta ja ensiapuna muutimme hakaneuloja telastosta jäykemmälle. Huollossa emme löytäneet iskarista mitään näkyvää vikaa, mutta öljyjen vaihtamisen jälkeen toiminta palautui normaaliksi. Nyt kelkka kääntyy kuin ajatus, mutta lieveilmiönä ohjauksesta tuli hieman raskaampi ja kelkka alkoi myös nostamaan sisäsuksea entistäkin helpommin. Vaikka koneen lämmittääkin hyvin, joutuvat remmi ja koko kelkka todella koville korkeilla kierroksilla pakkasessa liikkelle lähdettäessä. Kytkentäkierrokset ovat noin 5 800, joten koko ajan mennään ja vauhdilla, eli puunkiertoon tämä kelkka ei sovellu. Arastelin alussa tuorevoitelun puutetta, mutta nyt parikymmentä tankkausta viisaampana alkaa öljyn sekoitus suoraan tankkiin sujumaan jo luonnostaan. SnoProlla onkin todella hauska surffailla kunnon pakkaspuuterissa, sillä siellä kelkka kääntyy lähes ajatuksen voimalla. Myös välityssuhdetta pitäisi muuttaa hieman pidemmäksi, jotta kelkkaa ei tarvitsisi kierrättää koko ajan tapissaan. Vaihdoimme samalla jarrunesteet (tehdas suosittelee 800 kilometrin vaihtoväliä), kiristimme maton, voitelimme ohjauksen ja telaston rasvanippojen kautta, ja kävimme kelkan muutenkin läpi
Tehoalue on 600-kuutioiseksi kapea, mutta yläkierroksilla voimaa tuntuu olevan reilusti enemmän kuin vaikkapa verrokkina olleessa Lynxissä ja siitä kielivät myös mittaustulokset. Aluksi ei tapahdu mitään, mutta kun kytkin nappaa kiinni, niin sitten mennään. tissa ajoasento on hieman kompromissi, kuitenkin niin, että sekin on parempi seisten kuin istualtaan. Nopea eteneminen vaatii kuitenkin painavaa kaasupeukaloa ja hitaassa puunkierrossa esimerkiksi Polaris RR ja Lynxin Rave ovat varmasti nopeampia ja ainakin helpommin hallittavia tasaisemman tehoalueen ansiosta. Suksien iskarit taas tuntuivat pintakovilta ja myös tämä SnoPro pyrkii cattimaisesti nakkaamaan keulaa vastapatista ilmaan. Ajoasento muistuttaa Pollen RR-mallia. 6,33 sek. 800 metrin loppunopeus 123,8 km/h
Lynx Rave RE 600 HO E-tec
0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h
0 sek. Pääsin kokeilemaan Arctic Catin SnoProta reitillä ja lyhyellä ja melkoisen liukkaalla sprinttityylisellä pätkällä. Polariksen penkki on parempi, sillä siinä on helpompi liikkua. Ilmeisesti kelluva jarru ja aaltomainen levy aiheuttavat kyseisen karmaisevan ääntelyn. Ohjaus on Catissa huomattavasti kevyempi kuin Pollessa ja myös ohjaustangon liike on ainakin minulle loogisempi.q
Kommentti
MK-lehden päätoimittajan ominaisuudessa pääsen ajamaan joka talvi suuren osan myynnissä olevasta kelkkamallistosta. Alustan jousitus oli yllättävän mukava ja pintaherkkä, mutta kestää pohjaamatta kovempaakin pommittamista. Polle sopiikin hyvin meikäläisen käteen ja ajan sillä melkein koko ajan seisten. Kelkat siis sutivat reippaasti ja myös sukset upposivat lumeen jarruttaen menoa. 3,59 sek. 800 metrin loppunopeus 120,6 km/h
www.mk-lehti.fi
MK 73. Tärinä ei kuitenkaan tunnu kahvassa ja Catti pysähtyy hyvin. Reitillä sukset hakevat hiukan levottomasti vanhoja uria, mutta toisaalta ohjaus on erittäin herkkä ja kelkka kääntyy näppärästi. Vapaa-ajalla, eli testien ja koeajojen ulkopuolella, viihdyn nykyään parhaiten umpisessa seikkailemassa tai kuntoilemassa crossiradalla. Kyseessä onkin ominaisuus, joka kuulemma kuuluu jokaiseen SnoPro Cross Countryyn. Kuntoilukelkkana on toista talvea Polariksen RR, johon on heitetty Öhlinsit joka kulmaan. Joka jarrutuksessa kuomun alta kuuluu nimittäin sellainen sepelimyllyn rohina, että luulisi maton ja ketjun pomppivan hullun lailla yli. 5,50 sek. Joka tapauksessa keli oli molemmille kelkoille sama ja Catti lähtee liukkaasti liikkeelle, kuten oheiset luvut osoittavat.)
Kiihtyvyys Arctic Cat SnoPro 600 Cross Country
0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h
0 sek. Ajofiilis on siis kaikella tavalla kisahenkinen, mutta ensimmäinen jarrun painallus aiheuttaa jo melkein paniikkia. Sen ansiosta perstuntuma on kohtuullisen hyvä eikä mihinkään merkkiin tai malliin ehdi tottua liikaa, mutta tietysti omiin mieltymyksiin vaikuttavat ajotapa ja maastot. Catin leveähkölle penkille pitääkin antaa puukkoa, jos siitä tahtoo paremman. Sama racefiilis tuntuu myös kaasua painettaessa. Mittaradan pinta oli tasainen, mutta lumi pehmeää. - Jukka Helminen -
MITTAUSTULOKSIA
(Verrokkina oli MK-lehden toinen käyttötestikelkka Lynx Rave RE 600 HO E-tec. 4,30 sek. Yleisesti ottaen kilpuricatti vaikutti kelkalta, jonka hauskanpito-ominaisuudet ovat Polariksen RR-mallin tapaan kohdallaan. Catin penkissä on takana ja si-
vuilla muutama kova kohta, joihin istumalihakset kolahtelevat ikävästi. Istuen Catti on parempi ajaa kuin Polaris, jonka penkki on ohjaustankoon nähden aika matalalla. Onneksi ei sentään tarvitse sählätä öljypullojen ja seosvoitelun kanssa, sillä Pollessahan on tuoreöljyvoitelu. Ainoa miinus kelkassa on pieni tankki, joka rajoittaa toimintasädettä melkoisesti. Kuten mittaustuloksista voi päätellä oli keli raskas. Pollen penkki on kuitenkin kapeampi ja siten paremman mallinen. Tanko on korkealla ja ajoasento seisten on luonnollinen. 1 2 3 4 5 6 7
2,58 sek. 1 2 3 4 5 6 7
2,91 sek. Kuskin korvaan Catti parkuu melko pahasti ja ääni on kuin raaserista. RR on myös hyvä vertailukohde SnoPro Cross Countrylle
Snowcrossia
TEKSTI: JONI LAUNONEN KUVAT: JONI LAUNONEN & TINCE LAUNONEN
Osaavissa käsissä vuoristokelkka on nopea laite reitilläkin, mutta oli yllätys, että pitkämattoisella luonnistuu snowcrossikin.
VUORISTOKELKALLA
R
74 MK
eissunpäällä on parempi olla rennoin mielin ja tarttua tilaisuuteen, kun sellainen nenän eteen pätkähtää. Siellä on isoa ilmaa ja kaikkea. Siitä tulee hieno systeemi, Aaron perusteli. Seuraavana aamuna joimme aamukahvit ystäväni Timo Lähdekorven luona ja soitin Aaronille. Paikan päällä ei näyttänyt kovin rohkaisevalta. Matkaa Durangosta ajomaastoille oli vain reippaan puolen tunnin verran. Viime keväänä Coloradon lounaisnurkassa Durangossa hyvä juttuidea tuli vastaan yllättäen paikallisessa moottorikelkkakaupassa. Kaupan myyjä, Aaron Axline, kertoi, että filmiryhmä oli pyytänyt häntä kelkkailemaan kanssaan. Tämä kertoi, että vielä ei ole sen suurempaa kiirettä minnekään, sillä hekin lähtisivät Durangosta joskus kello kymmenen aikoihin. Olin innoissani mahdollisuudesta päästä matkaan, sillä vetomiesten leiskautuksia on aina kiva kuvata. Vaihdoimme Aaronin kanssa yhteystietoja ja sovimme soittavamme seuraavana aamuna. Alkuperäisidea oli niinkin hohdokas, että menisin kuvailemaan jotakin filmiporukkaa, kun pojat puolestaan kuvaisivat uutta kelkkafilmiä. Miehiä ei näy missään ja ilma
www.mk-lehti.fi. Sitä paitsi, minulla ei ole itsestäni yhtään ajokuvaa ja olisi kiva saada joku sellainen. Ajopaikka sijoittuu vuoristoon Durangon ja Silvertonin välimaastoon. Ota kamerasi ja lähde mukaan. Sopi minulle, sillä vihaan kiireisiä aamuja.
Suunnitelmat uusiksi
Pääsimme aamu-unisuudestani huolimatta kuitenkin hyvissä ajoin liikkeelle
Ajattelin voittaa kaikki! Haluatko kokeilla. kysäisin. Vastapattiin jysäyttäminen näytti sivustakin siltä, että nyt kävi kippeesti.
Oikea kilpalaji
Uusi ystäväni Aaron palaili radalta huilaamaan. Siinä huonoa tuuria sadatellessani lohduttauduin sillä, että eipä minulla ole paljon kuvattavaakaan. on harmaa. Millä ajat kilpaa, MXZ RS 600:lla vai vanhalla REV:llä. Vaikka rata näyttikin helpolta, pystyisi siinä täräyttämään hyvin ympäri, sillä pattisuoran hypyissä nopeus on aikamoinen ja olinhan vain hetkeä aikaisemmin saanut nähdä, kuinka vain hyvä tuuri pelasti kaverin kunnon lipoilta hypyn jäätyä hieman liian lyhyeksi. Ilmeisesti Aaron arvasi kysyvästä ilmeestäni sen, mitä ajattelin seuraavaksi kysäistä. Aaron kysyi.
Epäilin hieman, mutta vastasin myöntävästi. Siellä on luokka pitkämattoisille, kuten on monissa muissakin kisoissa. Hieman kierreltyämme löysimme etsimämme kelkkamiehet, mutta kuvausryhmää ei näkynyt missään. Olivat kuulemma vain jättäneet saapumatta ilmeisesti kelin takia. Yhtä Polaris-kuskia lukuun ottamatta kaverukset olivat varustautuneet Ski-Doo Summiteilla.
Helpohkolla radalla vuoristokelkat näyttivät menevän varsin letkeästi, joskin jousituksen ominaisuudet merkistä riippumatta näyttivät hetkittäin ylittyvän, sillä pehmeäksi säädetty vuoristokelkan jousitus ei kovia tällejä siedä. Alku ei tuntunut kovin lupaavalta, sillä kiikkerän kelkan kanssa oli pattisuoran jälkeisissä shikaaneissa hieman ohjel-
Toimittaja silminnähden irti maasta. Aaronin kelkka oli todella vaikea ajaa jo hitaissa nopeuksissa, sillä stonga oli aivan liian korkealla ja keula oli pehmeytensä takia pirun kiikkerä. Ottavat sukset eivät lainkaan helpottaneet urakkaani. Katselin hölmistyneenä Ski-Doo Summit Adrenaline 800 144":sta. Näemmä tuo kuvaajien kirous toimii muuallakin maailmassa. Tällä. Tutustumiskierroksella pattisuoran hypyt alkoivat yhtäkkiä näyttää aika isoilta ja jyrkiltä. Pitkämattoiselle crossaaminen on hauskaa puuhaa.
www.mk-lehti.fi
MK 75. Olen joskus viisastellut, että suomalaiset kuvaajat pääsevät maallisen vaelluksensa jälkeen aina yläkertaan, sillä helvetti on tullut koettua jo työuran aikana. Siitä huolimatta päätin lähteä kiertämään rataa räväkämmällä otteella. Kävin vaihtamassa ajokuteet päälleni ja juoksin takaisin radan viereen. Meininki oli erikoista ainoastaan siitä syystä, että koko jengi ajoi pitkämattoisilla kelkoilla. Ajoin hitaasti rataa tarkastellen, sillä en tahtonut hölmöillä. Älyttömän hienoa. Repäisin Aaronin kelkan käyntiin ja suuntasin radalle. Aaronia ja hänen ystäviään pieni takaisku ei sen sijaan näyttänyt hirveästi haittaavan, sillä pojilla oli täysi tävling meneillään crossiradalla. Koko Coloradon reissun ajan aurinko on paistanut täydeltä terältä, mutta nyt kun pitäisi kuvata kunnon meininkejä, pilvet löytävät tiensä juuri väärään osaan taivaankantta. Hän kertoi treenaavansa seuraavan viikonlopun crossikisoihin, jotka ajettaisiin jossakin Durangon lähikylässä
No, pakko myöntää, että eka kierroksella viimeinen jäi hieman vajaaksi, sillä laskeuduin jälkimmäisen patin harjalle. Toisaalta, ajatuksena pitkämattoisten luokka snowcrossissa voisi olla ainakin melko yleisöystävällistä katseltavaa pitkämattoiset ja lumitykin lailla lunta syöksevät 800-kuutioiset vuoristokelkat voittaisivat menon näyttävyydessä sen, minkä vauhdissa häviäisivät.q
76 MK
www.mk-lehti.fi. Haasteellisuus tuli siitä, että jos halusi tuplata hypyt, piti vauhtia olla aika tavalla, koska hyppyreiden kärkiväli oli reippaasti toistakymmentä metriä. Meikäläiselle, joka lähinnä on tottunut rimpuilemaan kelkalla puiden välissä, helppo, joskin kohtuullisen ilmava rata oli mielenkiintoinen tuttavuus. "Varikolle" ajoin kovasti puuskuttaen, sillä ohut vuoristoilma ei helli tasamaan kasvattia. Jatkoin samaan malliin tuplaten onnistuneesti kaikki patit. Snowcrossia
Aaron Axline työskentelee durangolaisessa moottoriurheilun erikoisliikkeessä, jonka nimi on Fun Center. Seuraavilla kierroksilla keskityin ajamaan suoralle tuovan mutkan hieman lujempaa, ja kas kummaa, vauhtia alkoi löytyä niin, että kaikki patit menivät lopulta kertaheitolla ylitse. Ensimmäisessä hyppyrissä kelkka yllätyksekseni tuntui tottelevan ja pääsin melko hyvin hevosenkenkämutkaan, josta kiihdytettäisiin pattisuoralle, joka siis edellisellä kierroksella alkoi näyttää kohtuullisen ikävältä. Päättäväisesti löin kuitenkin lisää hanaa ja koetin pitää kaasua selällään. Jenkit nyt mieluusti käyttävät hieman yliampuvia ilmaisuja, mutta tässä tapauksessa olin otettu saamastani palautteesta, sillä kaverit eivät olleet kyseisellä radalla ensimmäistä kertaa ja joillakin oli ottanut useamman kuin yhden ajokerran ennen kuin kantti riitti kaikkien hyppyjen tuplaamiseen.
Mielenkiintoinen kokemus
Totta kirjoittaakseni on todettava, että kokeilemani rata oli todella helppo, jos sitä vertaa tavalliseen suomalaiseen snowcross-rataan. You were flying, dude! Sweetmandudeawesome! kuuluivat poikien kannustushuudot. Ajoin ensimmäiseen hyppyriin ja kelkka lensi kuin lensikin seuraavan patin yli hallitusti. Radasta jäi kuitenkin itämään ajatus, että vastaavanlaisia ratoja kaivattaisiin kipeästi Suomeenkin esimerkiksi laskettelukeskusten läheisyyteen. Menköön ympäri, on minulla tapaturmavakuutus, ajattelin, kun kiihdytin ulos mutkasta. Siis sellaisia
ratoja, joissa tavallinenkin kelkkailija voisi käydä harjoittamassa rata-ajoa turvallisesti ja oppia kelkan ilmassa kuskaamisen jaloa taitoa. Vapaa-aikakin kuluu kelkkojen parissa.
maa. Iisko on taktiikkaa joskus hieman kyseenalaisinkin tuloksin toteuttanut, mutta tässä kohtaa päätin luottaa lapinmiehen viisauteen. Hauskaahan vuoristokelkalla roiskiminen on ja siinä mielessä helppoakin, että edes pieni tupeltaminen jarrun kanssa hypyssä ei saa keulaa kääntymään liian hätäisesti alas. Muistin sillä kohtaa Iisko-Matti Näkkäläjärven viisaat sanat siitä, kuinka yleensä on turvallisempaa hypätä hieman yli kuin jättää vajaaksi. Entäs mitä mietteitä pitkällä kelkalla crossaaminen sitten herätti. Hypyt oli tehty niin, että lyhyeksi jääminen ei välttämättä ole kuolettava virhe, sillä pattien laet eivät olleet teräviä, vaan pyöreitä. Ainakin sen, että nyt entistä paremmin ymmärtää miten hienoja vehkeitä 600-kuutioiset crossarit ovat
Be with the Right People: www.brpusersclub.com
®TM
Trademark of Bombardier Recreational Products Inc. or its affiliates.. PJG.FI
Alkuperäiset Lynx®-varusteet laaksoihin ja kisatantereille!
Tukivarren suoja
Ohjaustankolaukku
Denali takki ja housut 2009
Lähimmän jälleenmyyjäsi löydät: www.brp.com
Oletko jo BRP usersclubin jäsen
Nuorgamissa majoituttiin Lomakeskukseen, jonka palvelut saivat kiitosta koko ryhmältä. Inarissa saatavilla ovat käytännössä kaikki kelkkailijan tarvitsemat palvelut ja hieman pohjoisempana Kaamasen Kievarissa voi pitää pidemmänkin tauon vaikka ruokailun merkeissä. Kelkkailu on myös naisten harrastus
TEKSTI: BIRITTA LYÖRI KUVAT: ANU VALKONEN
Hauskaa ja haastavaa
YHDESSÄOLOA KELKKAILLEN
N
78 MK
uorgamin reisu tehtiin neljän päivän aikana, jolloin päivittäiset ajomatkat pysyivät kohtuullisina. Kova pakkanen nipisteli hieman varpaissa,
mutta hyvät varusteet pitivät paleltumat loitolla. Ura oli hyvässä kunnossa ja taukopaikkoja väliltä löytyy riittävästi. Ajokilometrejä koko matkalta tuli reilut 700.
Pakkasessa matkaan
Viiden ivalolaiskelkkailijan ryhmä lähti Ivalosta kohti pohjoista pakkasmittarin näyttäessä 25 astetta. Puhelinsoitto matkan varrelta riitti ja järjestelyt hoituivat. Ensimmäisen päivänä ajettiin Ivalosta Nuorgamiin, toisena Nuorgamista Norjaan Jäämerelle, kolmantena huviajelua ympäriinsä Norjan tuntureilla ja viimeisenä päivänä palattiin Ivaloon. Puolensataa kilometriä Kaamasesta Utsjoen suuntaan on Jouhtijärven kammi, jossa on mukava tulistella ja levähtää. Menomatkalla ajettiin Ivalosta Inariin, sieltä Kaamaseen, Utsjoelle ja Nuorgamiin. Ongelmana meinasi olla visiirien jäätyminen, mutta siitä huolimatta ensimmäisen päivän kylmyydessä päämäärä saavutettiin ja reissussa oli kaiken kaikkiaan kunnon kelkkailun meininkiä. Kaamasessa on saatavilla myös polttoainetta. Paikassa oli koko ajan mukava ja kodikas tunnelma. Järjestelyt Lomakylässä majoittuville kelkkailijoille toimivat kaikin puolin, tarvittaessa sieltä löytyy myös opas. Pakkasmittari huiteli Utsjoen seutuvilla parhaimmillaan jopa kolmessakym-
menessä miinusasteessa, mutta luonto oli kovana pakkaspäivänä kauneimmillaan, eikä matka Nuorgamiin ollut enää kovin pitkä. Nuorgamin iltamenoihinkin ehdittiin käydä tutustumassa pikaisesti.
www.mk-lehti.fi. Erinomaiset illalliset, runsaat aamupalat, saunat ja muut tarvittavat asiat järjestettiin joustavasti vieraiden menojen mukaan
Se onkin jo saavutettu etu, josta naiset eivät luovu. Matkan varsinainen kohokohta oli käynti Jäämerellä, jonne lähdettiin seudut hyvin tuntevan paikallisoppaan johdolla. Norjan puolen tunturimaisemissa tehtiin aurinkoisessa talvisäässä vajaan parin sadan kilometrin lenkki, joka ajettiin mennessä Tenojoen länsipuolta ja palatessa itäpuolta tuntureiden kupeissa pujotellen. Päiväkohtaisena maksimimatkana naiset ovat pitäneet noin 250 kilometriä, jolloin ajamisen ilo säilyy, vaikka päivämatka tuntuu vuosi vuodelta pikku hiljaa nousevan. Ivalolaisnaisille viime talven matka oli viides yhteinen naisten kelkkareisu. Opas oli tarpeen, sillä itäpuolen
reitti oli huonosti merkattu ja osittain täysin lumen peitossa. Toisena päivänä ajelu Norjan tuntureilla reittejä pitkin oli antoisaa, sillä maisemat ovat täysin erilaiset kuin Suomen puolella. Nuorgamissa käynnin tekee mukavaksi myös se, että mennen tullen
ei tarvitse ajaa samaa reittiä, vaan myös vaihtoehto on olemassa. Norjassa kelkkaillessa on oltava tarkka reiteillä pysymisestä, koska sakkorangaistukset reitiltä poistumisesta ovat kovat. Ensi kevään osalta on vielä auki suuntaavatko kelkkojen nokat kohti Kemijärveä vai mennäänkö Kuusamoon saakka?q
www.mk-lehti.fi
MK 79. Ivalolaisnaisten vuosittainen kelkkaretki suuntautui viime talvena Nuorgamiin ja edelleen aina Jäämeren rannoille asti. Tällä kertaa ei kukaan ryhmäläisistä innostunut uimaan jäämeressä, mutta ensimmäisen kelkkareisun lomassa Neideniin myös uintipuoli hoidettiin. Tuntureilla reittejä oli merkitty hiukan sinne ja tänne, mutta pelkästään ajelu täysin valkoisilla tuntureilla on huima ja erilainen kokemus.
Naisten oma juttu
Takaisin Ivaloon palattiin Sevettijärven kauniiden tunturimaisemien ja Inarijärven kautta. Kelkkareitit pohjoisessa ovat yleensä niin hyvässä kunnossa ja niin hyvin merkityt, että pitkille reissuille on mukava lähteä.
Nuorgamin Lomakeskuksesta saa hyvät perustiedot ja ohjeet alueella kelkkailuun, myös Norjaan meneville tietoa ja palvelua löytyy.
Kaamasen ja Utsjoen välillä olevalla Jouhtijärven kammilla on hyvä taukopaikka.
Kammilla on hyvä sulatella repussa jäätyneitä makkaroita ja eväsleipiä.
Paluumatka Ivaloon on alkanut ja Nuorgam jää taakse.
Nuorgamista Jäämerelle
Sijainniltaan Nuorgam on hyvä retkikohde, sillä palvelujen ansiosta siellä viihtyy hyvin ja kelkkailu Norjan puolella tuo oman kohokohtansa reissuun. Perhe- sekä työkiireistä huolimatta naisten omaan kelkkamatkaan varataan aika jo hyvissä ajoin, sillä se on omaa aikaa ja mukavaa yhdessäoloa haastavissa olosuhteissa ilman miesten apua esimerkiksi kelkan kiinni jäädessä
(016) 356 2497
www.monimetalli.com
20 VUOTTA KELKKA JA VARAOSAKAUPPAA
VARAOSALIIKE KELKKAPURKAAMO
-purkukelkkoja -70 luvulta 2000 luvulle -uudet tarvikeosat -telamatot
KÄYTETTYJÄ KELKKOJA RUNSAS VALIKOIMA TYÖ- JA VAPAA-AIKAAN Kotimaisia MIRO yleisrekiä Kuumasinkitty, jalakset muovia Hinta 450,sis.alv.
Pohjanmaan Ylijäämätuote Oy
Varikontie 2, Ilmajoki p. (016) 356 2496 Fax. Tilaa
Kelkkailijan paalupaikka Lahdessa
Motomarine Oy
Okeroistentie 1, Lahti (03) 881 0400 0400 695 648
www.motomarine.fi
Ski-doo snow how since 1984
UOLTO k YNTI · H RIT a · MYtoimipaik YÖT A u Ri UVAsAOSAT · ISK ·
-lehti numerosta
LUMIKENTTIEN
YKKÖSET
· · · · · · Euro-kammi Euro-talousreki Euro-rekkareki Euro-parireki Euro-reittilanat Euro-latuhöylät
(019) 483 470 tai www.mk-lehti.fi
Lampelankatu 14 96300 Rovaniemi Puh. 0400-763 201, 0400-727 745
Tuovirengas ky Kemijärvi 016-821 506
MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT, SÄILYTYS
www.tuovirengas.com
Tuovilan Gummi Ivalo 016-662 495
80 MK
016-822 334 Gsm. hissiä ja muita palveluja. puh.044 5325181 www.ukkopyhimys.vauhti.net
016-344 962, 0400 691 770
Varastotie 15, 96100 Rovaniemi
www.mk-lehti.fi
MK 81. - 400 mm:n laakeroidut renkaat - vahva teräsrunko - muovipinnoitus metalliosissa - pehmustetut nostotassut
NOSTORENKI
TALLIRENKI
Asematie 67, 98120 Kemijärvi Puh. 0400-290 679
www.koillis-sorvaus.fi
LAPIN KELKKAOSA OY
· Hyvät valikoimat purkuosaa · Kaikki merkit, myös uutta osaa · Ostetaan/toimitetaan kautta Suomen · Ehjät kelkat sopuhintaan
VUOKRATTAVANA PYHÄTUNTURILLA
Ukko-Pyhimys Oy:n uusia, viihtyisiä
MÖKKIHUONEISTOJA
keskustassa, läh. - nostokorkeus 0-800 mm - moottorilla tai käsipumpulla - mekaaninen lukitus - kevyt ja helppo käsitellä
KELKKARENKI
Vaivattomaan moottorikelkan siirtoon ulko- ja sisätiloissa. Moottorikelkan -apurengit
HUOLTORENKI
Mekaanikon työpiste, huoltotöiden helpottamiseen
NKIJÄLIITY MÖ HMISTEN I ILAISEEN ER KKOON! JOU
Mönkijä ilmestyy 4 kertaa vuonna 2009: touko-, kesä-, syys- ja lokakuussa. Joka numerossa uutisia, uutuuksia, vertailutestejä, koeajoja, alan ihmisiä, tapahtumia ja paljon muuta!
TILAA
Mönkijä-lehti suoraan kotiin kannettuna
RideMedia Oy maksaa postimaksun puolestasi
NYT!
ain v
Tilaan Mönkijä-lehden kestotilauksena 25,- / 4 numeroa
Kestotilaus jatkuu auotomaattisesti, kunnes tilaaja toisin ilmoittaa.
Tilaan Mönkijä-lehden vuositilauksena 27,- / 4 numeroa RideMedia Oy Tunnus 5001594 00003 Vastauslähetys
25,-
Nimi
TILAUKSET MYÖS TEKSTIVIESTILLÄ
(normaalihintainen viesti) Lähetä numeroon
Lähiosoite
040 728 8979
Postinumero ja -paikka
Lehden nimi, kesto tai vuosi, nimi ja osoite Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä
Allekirjoitus (alle 18 v. huoltajan allekirj.)
MK-lehti 3/2009
ilmestyy 24.4.
SEURAAVASSA NUMEROSSA
Koeajossa ja esittelyssä
LISÄÄ 2010 UUTUUKSIA
Kisakausi paketissa
- Enduron SM-sarja, snowcrossin MM, EM ja SM, Kelkkakunkku, Snowstar
Kelkka kesäteloille
- ohjeet oikeaan säilytykseen