2014 2016 UUTUUKSIA Lynx Ranger 49 600 E-TEC, Ski-Doo Tundra LT 600 ACE, Polaris Indy Voyageur 550 155 ES ja Lynx Forest Fox 440 vuodelta 2006 HAASTATTELUSSA MAAILMAN PARAS SNOCROSSARI TUCKER HIBBERT VUORISTOKELKAT Lynx BoonDocker DS 3900 800R E-TEC, Polaris Pro RMK 800 163” LE TDS, Ski-Doo Summit X T3 174” 800R E-TEC, Yamaha SR Viper MTX 153 SE ENSIESITTEL Y S S Ä Lynx Xtrim Commander Touratech 800R E-TEC. 8,9O € 2/ 2O15 VERTAILUTESTISSÄ TESTISSÄ MOOTTORIKELKKALEHTI Pal.vko 2015-17 533364-1502 +!4;>B85”GGGJHG! #O]XNd VUO DESTA 1990 MK-LEHTI 25 VUOTTA METSÄKELKAT KOEAJOSSA MODATTU POLARIS RMK ASSAULT 155 VM
Course Kelkkavaatteet Snow-Hunter 33% Kestävä, lämmin & kätevä Vedenpitävä Reissamembrani Ilmastointiportit kainaloissa. Lämpimät ja käytännölliset Snow-Hunter kelkkavaatteet on luotu pitämään sinut kuivana ja lämpimänä koko kauden. Membranitekniikka pitää veden ulkopuolella, samalla kun se tekee hanskasta hengittävän. ALENNUSMYYNNIT KLIM-TUOTTEISSA! TEE LÖYTÖJÄ SLEDSTORE.FI:SSÄ 229,00 € 449,00 € Nyt on vihdoin ja viimein Coursen uusi Snow-Hunter sarja saapunut varastoon. Course Hanska Snow Hunter Vedenpitävä 19,90 € 37,90 € -47% -49% -50% 439,00 € 199,00 € 199,00 € Housut Klim Traverse Takki Klim Traverse 379,00 € 400,00 € -47% -50% UUTUUS! Siirtosarja Proworks punainen 49,90 € Löytyy myös mustana Dragon Vendetta Snow Murdered Dark Linssit Dragon Vendetta Snow 99,00 € 29,00 € alk. Toiminnalliset kelkkavaatteet todella hyvään hintaan. Vaatteiden Reissamembrani hengittää ja pitää sinut läpikohtaisin kuivana. 09-424 505 67 SOITA ASIAKASPALVELUUMME! Avoinna arkipäivisin 10-18 TOIMITUSKULUITTA YLI 100 € NOPEAT TOIMITUKSET 60 PÄIVÄN PALAUTUSOIKEUS ILMAISET KOONVAIHDOT ALIN HINTATAKUU SUOMEN VIILEIN KELKKAKAUPPA sledstore.fi info@sledstore.fi Takki Klim Overland Housut Klim Overland 299,00 € 219,00 € Takki + Housut 199,00 € Todella mukava kelkkahanska joka pitää sinut sekä kuivana, että lämpimänä
Lämpimät ja käytännölliset Snow-Hunter kelkkavaatteet on luotu pitämään sinut kuivana ja lämpimänä koko kauden. ALENNUSMYYNNIT KLIM-TUOTTEISSA! TEE LÖYTÖJÄ SLEDSTORE.FI:SSÄ 229,00 € 449,00 € Nyt on vihdoin ja viimein Coursen uusi Snow-Hunter sarja saapunut varastoon. Course Hanska Snow Hunter Vedenpitävä 19,90 € 37,90 € -47% -49% -50% 439,00 € 199,00 € 199,00 € Housut Klim Traverse Takki Klim Traverse 379,00 € 400,00 € -47% -50% UUTUUS! Siirtosarja Proworks punainen 49,90 € Löytyy myös mustana Dragon Vendetta Snow Murdered Dark Linssit Dragon Vendetta Snow 99,00 € 29,00 € alk. Toiminnalliset kelkkavaatteet todella hyvään hintaan. 09-424 505 67 SOITA ASIAKASPALVELUUMME! Avoinna arkipäivisin 10-18 TOIMITUSKULUITTA YLI 100 € NOPEAT TOIMITUKSET 60 PÄIVÄN PALAUTUSOIKEUS ILMAISET KOONVAIHDOT ALIN HINTATAKUU SUOMEN VIILEIN KELKKAKAUPPA sledstore.fi info@sledstore.fi Takki Klim Overland Housut Klim Overland 299,00 € 219,00 € Takki + Housut 199,00 € Todella mukava kelkkahanska joka pitää sinut sekä kuivana, että lämpimänä. Course Kelkkavaatteet Snow-Hunter 33% Kestävä, lämmin & kätevä Vedenpitävä Reissamembrani Ilmastointiportit kainaloissa. Vaatteiden Reissamembrani hengittää ja pitää sinut läpikohtaisin kuivana. Membranitekniikka pitää veden ulkopuolella, samalla kun se tekee hanskasta hengittävän
2/ 2O15 TÄSSÄ NUMEROSSA 54 KISOJA HENKILÖITÄ 2016 UUTUUDET KELKKOJA PALSTAT 14 Vertailutestissä vuoristokelkat: Lynx BoonDocker DS 3900 800R E-TEC, Polaris Pro RMK 800 163” LE TDS, Ski-Doo Summit X T3 174” 800R E-TEC ja Yamaha SR Viper MTX 153 SE 50 Ajettu: modattu Polaris RMK Assault 800 vm. 2014 54 Testissä metsäkelkat: Lynx 49 Ranger 600 E-TEC, Polaris Indy 550 Voyageur 155 ja Ski-Doo Tundra LT 600 ACE 66 2006 mallin Forest Fox vastaan uudet metsäkelkat 68 Käyttötesti osa 2: Polaris Axys Switchback 800 Pro-X LE ES 137 60th Anniversary Edition 32 Arctic Cat 2016 36 Lynx 2016 38 Polaris 2016 40 Ski-Doo 2016 42 Yamaha 2016 44 Haastattelussa mailman paras kelkkacrossari Tucker Hibbert 72 Snowcrosskausi täydessä vauhdissa 06 Pääsuutin 08 Introt 76 Variaattori – uutisia ja uutuuksia 83 Seuraavassa numerossa 44 50 4 www.mk-lehti.fi TÄSSÄ NUMEROSSA
AKU-TAKUU 2 VUOTTA JARRULLISET UUTUUS TRAILERIT VALTRALTA BP1600-LB / BP1800-LB EC0523/EC0524 (ovh 3.422 €) (ovh 3.672 €) TEKNISET TIEDOT BP1600-LB / BP1800-LB • Kokonaispaino1600kg/1800kg • Omapaino320kg/345kg • Säädettäväpituus6,7m–7,2m (valotsisällä/valotulkona) • Leveys2,3m–2,4m (valotsisällä/valotulkona) • Akselisto:1xjarrullinenakseli, lehtijousitettu • Renkaat:185R14C5x112M+S • Veneenmaksimipituusnoin7,0m • Irroitettavat,veneenpituudenmukaansäädettävätjaveden pitävätLED-takavalot,joitaeitarvitseirroittaavenettälaskettaessa • Uusitukevajakevytrunkorakenne • Matalapainopisteveneelle • Säädettäväpainopiste(30cmpituussuunnassasäädettäväakseli) • Automaattisestisäätyvätsivutuet 3.300 € 3.100 € Kuvantrailerierikoisvarusteilla. BP1600-LB BP1800-LB. AKU-perävaunutja-traileritValtra-jälleenmyyjiltäympärisuomen. Katsolähinmyyjäsi www.valtra.fitaisoita0204 5501. YOUR WORKING MACHINE AKU-PERÄVAUNUT VALTRA-PISTEISTÄ KAUTTA MAAN 1.390 € VAKIOVARUSTEET • kippi • nokkapyörä • lavareunavahvikkeet • saranoidutjairroitettavat etu-jatakalaita • sidontalenkitsisäp.5+5 • sidontakoukutulkop.4+4 • tukeva,hitsattuvetoaisa TEKNISET TIEDOT • kokonaispaino750kg • omapaino287kg • lavan koko 148 x 327 cm • laitakorkeus34cm • jousitus:lehtijousi • renkaat:155R13M+S (ovh 1.587 €) KAUPANPÄÄLLE ASENNETTUNA! •Kipinkaasujousi •Takalaitavaneri (ovh 2.382 €) Monipuoliseen käyttöön! KELKKAMIESTEN SUOSIKKIVAUNU AKU CP327-L SC0004 2.100 € JAXAL 100 cm kuomulla ASENNETTUNA VAKIOVARUSTEET • kippi • nokkapyörä • lavareunavahvikkeet • saranoidutjairroitettavatetu-jatakalaita • sidontalenkitsisäp.5+5 • sidontakoukutulkop.5+5 • runkojavetoaisahitsattusekäupposinkitty TEKNISET TIEDOT • kokonaispaino750kg • omapaino335kg • lavan koko 148 x 350 cm • laitakorkeus33cm • jousitus:lehtijousi • vesisuojatutlaakerit • renkaat:155R1384NM+S 2.200 € JAXAL 100 cm kuomulla ASENNETTUNA ISO YLEISKÄRRY MONEEN TARPEESEEN AKU CP350-L EC0051 (ovh 2.454 €) 1.430 € (ovh 1.631 €) Hinnatsisältävätlisävarusteidenasennuskulut.Hintoihinlisätäänrekisteröintimaksu. Hinnatsisältävätalv24%.Tarjouksetvoimassa31.3.2015saakka
Varmasti myös halpa bensa on saanut ihmiset rapakon takana kelkkailemaan entistä enemmän. Vaikka kaikilta tulee uusia ja uudistettuja malleja, mikään niistä ei nouse esiin sellaisena merkkipaaluna kuten tekivät omana aikanaan Yamahan RX-1 ja Ski-Doon REV. PÄÄSUUTIN 2/ 2O15 ähän aikaan vuodesta kaikki merkit esittelevät ja mainostavat jo ensi talven kelkkauutuuksiaan. MK-lehti ei vastaa taloudellisesti painoym. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. klo 9.00-15.00 tilaukset@ridemedia.fi PÄÄTOIMITTAJA: Jukka Helminen jukka.helminen@ridemedia.fi TOIMITUKSEN SIHTEERI: Virpi Hyökki AVUSTAJAT: Olli Autonen Antti Mikkola Jussa Peuranen Sami Jaakola Tince Launonen ULKOASU: Pekka Keskinen pekka@luonne.net ILMOITUSMYYNTI JA MARKKINOINTI: Markkinointitoimisto Sinisilta Ossi Sinisilta PL 36, 13721 Parola Puh. Tätä lehteä tehtäessä eivät 2016-mallien hinnat olleet vielä tiedossa, mutta euron ja dollarin välisen epäedullisen valuuttakurssin takia kaikilla on korotuspaineita. Meillä uusia kelkkoja on rekisteröity tammikuun loppuun mennessä 2556 kappaletta, joka on noin 20 prosenttia vähemmän kuin viime talvena. Joiltain merkeiltä on nähty myös rajuja tarjouksia, joten nyt kannattaa lähteä kaupoille! Kehottaa Jii Helminen T 6 www.mk-lehti.fi PÄÄSUUTIN. Syinä ovat hyvä lumitilanne ja talouden piristyminen. Sen takia ennakkokauppojen tekeminen on entistä tärkeämpää, jos haluaa juuri tietyn mallin, varustelun ja värin uuteen kelkkaansa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun määrän palautukseen. Ailahteleva markkinatilanne tarkoittaa sitä, että kaikilla merkeillä on ensi talvena entistä vähemmän tavaraa varastossa. Moottoripyöräkauppaan verrattavaa romahdusta ei siis ole ainakaan nyt näköpiirissä, vaikka talvi on oikutellut eteläja länsirannikolla. Mistään välivuodesta ei kuitenkaan ole kyse, mutta kelkkateollisuus vetää selvästi henkeä. Tilaukset, osoitteen muutokset jne. MK-lehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Tilaushinnat: vuositilaus 12 kk (5 numeroa tilaushetkestä alkaen ) 41 €, kestotilaus 38 €. OSOITE: MK-lehti PL 34, 01901 Nurmijärvi TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT: Puh: 09-8789 2400 toimitus@mk-lehti.fi TILAUSASIAT JA OSOITTEEN MUUTOKSET: 09-8789 2400 ark. Lunta on runsaasti ja pakkaset ovat loistaneet poissaolollaan. 09 8789 2400, www.tilaukset@ridemedia.fi. Muualla maassa ajokelit ovat sen sijaan olleet jopa loistavat. Pohjois-Amerikassa ja Kanadassa kauppa on käynyt epävirallisten tietojen mukaan hyvin. 0440 102 741 KUSTANTAJA: RideMedia Oy PL 34 01901 Nurmijärvi PAINOPAIKKA: SP-Paino Oy, Nurmijärvi ISSN 0788-3749 MK-lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa helmi-, maalis-, huhti-, loka,ja joulukuussa. virheiden aiheuttamista vahingoista. MK-lehdessä julkaistun materiaalin osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Uusiin ja vanhoihin kelkkoihin on ehditty kerätä siis mukavasti kilometrejä ja kausi jatkuu kaikilla perinteisillä kelkkailun valtaseuduilla vielä pitkään. Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin ostajan markkinat, sillä kauppiailla on tarjolla hyviä käytettyjä, ylivuotisia uusia ja tämänvuotisia uusia kelkkoja
T E KN ISE T T IE DO T T E KN ISE T T IE DO T INTRO Ski-Doo Summit 174 keskellä ei mitään! Kuva: Olli Autonen 8 www.mk-lehti.fi INTRO
T E KN ISE T T IE DO T Catin 6000 ja 8000 RR-mallit koeajossa sivuilla 10-16. Stuntmies: Sami Jaakola 9 www.mk-lehti.fi INTRO. Kuva Olli Autonen
T E KN ISE T T IE DO T T E KN ISE T T IE DO T Yamaha ja YliVille Takkusen ”kansallispuistossa”! Kuva: Olli Autonen Sami Jaakola ja Pro RMK puun alta! Kuva: Olli Autonen Metsäkelkat testissä sivuilla 54-64 Kuva: Olli Autonen INTRO 10 www.mk-lehti.fi INTRO
T E KN ISE T T IE DO T Treeridingia hauskimmillaan! Kuva: Olli Autonen 11 www.mk-lehti.fi INTRO
T E KN ISE T T IE DO T T E KN ISE T T IE DO T INTRO Yamaha ja YliVille Takkusen ”kansallispuistossa”! Kuva: Olli Autonen 12 www.mk-lehti.fi INTRO
T E KN ISE T T IE DO T 13 www.mk-lehti.fi INTRO
ÄÄRIKELK Lynx BoonDocker DS 3900 800R E-TEC • Polaris Pro RMK 800 163” LE TDS VE RTAI LUTESTISSÄ VUOR ISTOKE LK AT 14 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ VUORISTOKELKAT
Tämän vertailutestin ohessa on koeajotyyliset luonnehdinnat sekä Polariksesta että Catista. Kauden ehdottomasti hurjin laite teknisesti tarkasteltuna on Ski-Doo. Telamattojen pituuden lisäksi kaikki neljä ovat jopa ällistyttävän erilaisia kulkemaan reitin ulkopuolella. Lynxissä ja Yamahassa on vuoristokelkkaan peruspitkä 153-tuumainen telamatto. Tämän testin pääpaino ei kuitenkaan ollut reitillä paukuttaminen, vaan käsiteltävyys ja etenemiskyky lumessa. Ääripäätä edustavat megapitkä Summit 174” ja pitkä Polaris 163”. Suuri ostajakunta ovat hyötykäyttäjät, kuten poromiehet, mutta suurin osa päätyy kuitenkin vapaa-ajoon! Freeridingin, treeridingin ja boondockingin lisäksi pitkillä kelkoilla harrastetaan yllättävän paljon myös reittiturraamista. Vertailutestissä olleiden neljän kelkan lisäksi osan aikaa matkassa olivat Polariksen RMK 800 155 LE Nordic Edition ja Arctic Cat M6000 Sno Pro 153. Viimeistä huutoa olevaa tekniikkaa Ennen kelkkavalmistajat latasivat suurimman panostuksen urheilukelkkojen kehitykseen, mutta nyt kilpavarustelu on vähintään yhtä kovaa ellei kovempaa vuoristokelkkojen kohdalla. Suomessahan saa ajaa vain reiteillä ja niiden ulkopuolella pelkästään maanomistajan luvalla, mutta siitä huolimatta vuoristokelkkoja myydään meilläkin runsaasti. S • Ski-Doo Summit X T3 174” 800R E-TEC • Yamaha SR Viper MTX 153 SE P 15 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ VUORISTOKELKAT. Lunta myös löytyi, sillä melkein pohjatonta puuteria oli Lapissa parhaimmillaan metrin verran ja kuruissa tuulen ansiosta jopa reilusti enemmän. KAT! MK-LEHDEN TESTIRYHMÄ / KUVAT: JUKKA HELMINEN itkät ja tehokkaat kapeamattoiset puuterinpöllyttäjät ovat erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Kanadassa suuressa suosiossa. Tällä kertaa otimme testiin neljä erilaista syvän lumen kelkkaa. Freeride-tyylinen reittien ulkopuolella ajaminen on kova hitti myös Ruotsissa, jossa homma on useilla alueilla melko vapaata
Suomeksi maton pituus on 442 senttiä ja harjakorkeus järkyttävät 7,6 senttiä! Maton kuvio on mallia PowderMax, mikä on tuttu aiempien vuosikertojen Summiteista. Ketjukotelo on hieman edeltäjäänsä pidempi, jotta se saadaan alemmaksi, mikä mahdollistaa karkean maton pyörittämisen tunnelin etuosassa. Kotelon vierestä löytyvää äänenvaimenninta on sitäkin viilattu. Isossa BoonDockerissa on uutuutena myös samanlainen pikairrotettava kallistuksenvakaaja kuin Ski-Doon Freeridessa. Muutoksen myötä taka-akselin etäisyys taaimpiin kääntöpyöriin on pysynyt samana 163-tuumaiseen verrattuna. Vaimennin on näin reilut kaksi kiloa edeltäjäänsä kevyempi. Mallivuodelle 2013 esitelty tMotion-alusta mahdollistaa alustan kallistumisen. Entistä sulavalinjaisemmat sivuposket mahdollistavat helpomman liikkumisen kelkan päällä. BoonDocker DS 3900 800R -mallin telasto on aiempaa yksinkertaisempi. Täksi talveksi Lynx uudisti pitkämattoisiaan viime talvea vähemmän ja suurimmat muutokset liittyvät telastoon. Viime kaudeksi esitellyn REX2-rungon ja muotoilun ansiosta Lynx Boondockerin ajoominaisuudet haastavissa lumiolosuhteissa paranivat merkittävästi. Lyhyempi jäähdytin säästää kilon kuivapainossa, mutta käytännössä se keventää kelkkaa lumessa enemmän. Ketjukoteloa on ohennettu ylimääräistä materiaalia poistamalla ja painoa on sorvattu myös ylärattaasta. Ski-Doosta alun perin tutun, sivuista taipuisan Flexedge-telamaton leveys on 41 ja pituus 392 senttiä. Telamaton mitat ovat superlatiiviset. Jousittamatonta massaa on nipistetty tukivarsista ja olkatapista 800 gramman verran. Alaratas on kaksi pykälää (51-piikkinen) suurempi kuin esimerkiksi tämän vuoden 163-tuumaisessa Summitissa. 800-kuutioisessa on nyt sama kapeampi 90-senttinen raideleveys kuin 600-kuutioisessa. Tunnelijäähdytin on puolet aiempaa lyhyempi, eli jäähdytys on optimoitu pehmeälle lumelle. Ski-Doon toisen sukupolven RAS-etujousitus löytyy myös Summitin keulalta. Vetopyörät ja ylempi ratas ovat samankokoiset, mutta kotelon sisällä on tapahtunut muita muutoksia. VE RTAI LUTESTISSÄ Lynx BoonDocker DS 3900 800R E-TEC • Polaris Pro RMK 800 1 16 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ VUORISTOKELKAT. Köli on silmiinpistävän syvä. T3-paketilla varustetussa 174-tuumaisessa Summitissa perusalusta on sama, mutta siihen on tehty hienosäätöä. Uudessa matossa kumia on poistettu sen verran, että painoa on säästynyt reilun kilon verran, eli matto painaa saman verran kuin 163-tuumaisessa pikkuveljessään. Pöntön seinä on tehty ohuemmasta materiaalista ja tilavuutta on tiivistetty neljällä litralla. Takapukkia on siirretty 13 milliä taaksepäin, millä on pyritty tasapainottamaan pitkän alustan käytöstä ja eliminoimaan liika keuliminen. T3-pakettiin kuuluvat uudet Pilot DS 3 -sukset, jotka erottaa edellisestä versiosta huomattavan korkealle nousevasta suksen kärjestä ja peräti 12 milliä syvemmästä kölistä. Etujousituksen muutosten myötä kelkan käytöksen luvataan parantuneen erityisesti kurviajossa. Kapeammat sivuposket ja sivuposkien alaosan pyöristys helpottavat myös kelkan kallistelua hangessa. Lisäksi BoonDocker 800 -mallissa on uudet olkatapit, jotka keventävät ohjausta. Kallistuvan alustan ohella myös matto antaa reunoiltaan periksi, sillä telan poikki kulkevat lasikuituiset puikot on jätetty molemmista päistään vajaiksi. Takapukin materiaaliksi on vaihdettu kevyempi kromimolybdeeni ja kevennystä on tehty myös telapyöriin. Suksina Lynx käyttää samaa Blade-mallia kuin merkin urheilukelkoissa. Siinä on vähemmän telapyöriä, ei etulinkkua ja se on varustettu jääraapijoilla. Pelkistetyn rakenteen luvataan olevan viisi kiloa kevyempi kuin 2014-mallissa ja se kerää myös vähemmän lunta. Takapukin alakiinnityksessä oleva pallonivel ja etupukin ala-akseliin tehty halkio mahdollistavat neljän asteen kallistuksen sivusuunnassa, millä pyritään helpottamaan kelkan kallistelua syvässä lumessa. Summit 174 on tehty syvään lumeen ilman reittiajajaa kosiskelevia kompromisseja. Kasvaneen pidon vastapainoksi välitystä on tihennetty
4. Näin on jousittamatonta massaa saatu pois melkein kilo. Polaris käyttää komponenttien yhdistämiseen liimattuja ja niitattuja sisäkkäisliitoksia samaan tapaan kuin lentokoneissa. ikat, maalattuja komponentteja, Pro Taper ”Low” -ohjaustanko, Extreme-puskurit edessä ja takana, Burandttakalaukku, matala tuulilasi ja käsisuojat. Ohjausakseli on lähes pystyssä, joten ohjaustangon liikerata toimii parhaiten seisten ajettaessa ja hangessa kikkailtaessa. MTX 153 SE:n maton pituus on 388 ja leveys 38 senttiä. 2. Siinä on erikoisgra. Pro RMK:ssa eturungon yläosan putket ovat hiilikuitua, joilla saadaan jäykempi rakenne. Myös Suomessa se oli viime talvena ykkönen isolohkoisten sarjassa. Leveyttä telalla on perinteiset 38 senttiä ja pituutta 414 senttiä. Testissä ollut RMK 163” LE TDS on erikoismalli, joita valmistettiin rajoitetusti. Jäähdytys on tehokas, joten BoonDockerit eivät kärsi helposti vuoristokelkkoja vaivaavista ylikuumenemisongelmista kovallakaan reitillä. 00 163” LE TDS • Ski-Doo Summit X T3 174” 800R E-TEC • Yamaha SR Viper MTX 153 SE Polaris käyttää vuoristokelkoissaan Pro Ride -eturunkoa, jonka yläosan muodostaa samantyylinen pyramidi kuin Ski-Doossa. 2015-mallisen Pro RMK 800:n luvataan painavan kuutisen kiloa vanhaa mallia vähemmän. Painoa on säästetty myös Powdertrac-astinlaudoilla, jotka ovat painevalettua alumiinia. Alatukivarret on tehty yhdistämällä teräsputket alumiinisiin muhveihin. BoonDockerin astinlaudoissa on isot aukot, mutta karhennus voisi olla rankempi. Myös Lynx ja Catti käyttävät nykyään samantapaista tekniikkaa. 17 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ VUORISTOKELKAT. Testikelkassa oli kevätetuna saatavia lisävarusteita, kuten etupuskuri ja keulassa Fox Float -ilmaiskarit. Polaris käyttää omaa Series 5.1 -kuvioitua mattoa, jonka harjan korkeus on 61 milliä. Pro RMK 800 -malleissa ketjuveto on korvattu remmillä. Quickdrive Low Inertia -voimansiirroksi nimitetty ratkaisu on kevyempi ja liikkuvat massat pienemmät. Lynxin ohjaamo miellyttää, ajettiinpa sitten reitillä tai maastossa. Yamahan vuoristokelkassa on merkin oma nelitahtimoottori, mutta kelkka valmistetaan Arctic Catin tehtaalla Amerikassa. Kaksi vuotta tuotannossa ollut remmiveto aiheutti aluksi kestävyysepäilyjä, mutta luulot olivat vääriä! Polaris käyttää Pro RMK:ssa jopa yllättävän leveää keulaa, sillä säädettävä raideleveys on kapeimmillaan 99,1 ja leveimmillään 104,1 senttiä. Chris Burandtin toivomuksesta nokassa on myös kallistuksenvakaaja. Lynxin penkki on hyvä, mutta maastossa ei haittaisi, vaikka se olisi matalampi. BoonDockerissa on 41 senttiä leveä ja 392 pitkä Flexedge-matto, jonka antaa sivuilta periksi. 3. Astinlaudat ovat avoimet kuin reikäjuusto, mutta silti erittäin kiertojäykät. Pito on hyvä, mutta matolla on taipumusta keikuttaa kelkkaa sivuttaissuunnassa, kun kiihdytetään terävästi pidon ollessa hyvä. Tuulilasin lumiaurat ja tavarakotelon jatkopalat ovat lisävarusteita. Sukset ovat samanlaiset Gripperit kuin Polariksen useissa lyhyissä sporttimalleissa. Harjakorkeus on 66 milliä ja keulalla ovat 150 milliä leveät Mountain-sukset. Polaris RMK on maailman myydyin vuoristokelkka. Ohjaustanko on edessä ja korkealla. Korkean raiserin nokassa oleva ohjaustanko on kiinteä, eli Yamaha ei ole halunnut käyttää 1 3 2 4 1. Toisaalta jäähdytyskennojen ympärille pakkautuu aina lunta, mikä lisää kelkan todellista ajopainoa maasto-olosuhteissa. Täksi talveksi Pro RMK -mallit saivat lisää hiilikuituosia ja keventyivät muutenkin
Yamahan käyttämä Arctic Catin runko ja koko kelkan rakenne ovat kevyitä. Suorituskykymittauksissa ei vuoristokelkkojen kohdalla vaikuta niinkään teho, vaan maton pituus ja välitykset. Testikelkassa puskuri ja muutama pienempi lisävaruste nostavat painoa hiukan. Niinpä Yamaha painaa nelitahtiseksi pitkämattoiseksi kohtuullisen vähän eli 250,6 kiloa tyhjällä tankilla. Polarikseen verrattuna turpaan tulee siis peräti 35 kiloa. Toisaalta Polariksen RMK 155 LE Nordic Edition on sekin tehty sekä syvään lumeen että reitille. Pitkä Summit tuntuu reittiajossa lähes 600-kuutioiselta verrattuna samalla moottorilla varustettuun Lynxiin ja etenkin todella terävän oloiseen Polarikseen. Osa kulutuksesta johtuu tietenkin lyhyestä välityksestä. Kovallakin reitillä Summit lapioi taivaalle kuutiokaupalla lunta jopa tasakaasulla matkustaessa, joka sekin kertoo kuinka paljon tela hidastaa. Summit 174 lähtee hyvin paikaltaan, mutta korkeaharjainen ja pitkä matto ruunaa kulkua, kun nopeus nousee. Kiihdytyksessä nollasta sataan tehoero alkaa kuitenkin näkyä jo selvästi. Siinä ei ole peräosan korotusta, mutta tilaa on liikkua myös pituussuunnassa. Polariksen voimalinja on kuitenkin terävämpi ja myös teho tulee ulos Rotaxia räväkämmin. Se pitää kuitenkin noin kilon tarkkuudella paikkansa. Kaksitahtisiin isolohkoihin verrattuna Yamahan kolmipyttyinen 1000-kuutioinen nelarimoottori painaa lisälaitteineen ainakin 16-18 kiloa enemmän, sillä siinä on vakiona myös startti ja pakki on mekaaninen. Joka tapauksessa iso BoonDocker painoi tyhjällä tankilla ja täydellä öljysäiliöllä ajokuntoisena 245 kiloa. Vaikka Summitissa on todella lyhyt välitys, ei moottorissa yksinkertaisesti riitä paukkua pyörittää pitkää ja peräti 76-millisellä harjalla olevaa mattoa. Siinäkin on painavammat lisäsäiliölliset iskarit ja myös lisäjäähdytin. Lynxin takarunko on paksumpaa alumiinia ja myös telasto on painavampi. Ainakin muovit, mittaristo ja imupönttö ovat jo useita kiloja raskaammat. Polariksen Pro RMK ja Lynx BoonDocker ovat suunnilleen saman tehoisia, sillä molemmissa on noin 155 hevosvoimaa. Useasta kohdasta tulee siis kilo sieltä ja kilo täältä. Tyhjällä tankilla Pro RMK 163 painaa vain 211 kiloa, joka on todella hyvä lukema. Summit myös rullaa huonosti, joka osaltaan selittää sen kovaa polttoaineen kulutusta. Satula on välimuoto urheiluja vuoristokelkasta. Pitää myös muistaa, että Lynx BoonDocker on tehty monikäyttökelkaksi, joten reittiajoa varten siinä on jytymmät iskarit ja enemmän jäähdytyskapasiteettia. Yamahassa on reilut parikymmentä hevosvoimaa vähemmän tehoa kuin 800-kuutioisissa kaksitahtisissa. Kaksitahtisten sähköpakkihan ei käytännössä paina mitään! Mutta mikä Lynxissä painaa jos sitä vertaa vaikka Polarikseen. Arctic Catin omissa kaksitahtisissa M-sarjalaisissaan olevaa pystysuunnassa pikasäätyvää teleskooppimallista ohjainputkea. Lynx ja Polaris kiihtyvät lähes rinta rinnan. Syynä on raju vääntö ja reittikiihdytyksissä hyvin toimiva voimansiirto. Silti se lähtee paikaltaan ja kiihtyy vielä kahdeksaankymppiin saakka melkein Summitin tahtiin. Nollasta sataseen se häviää jo selvästi Lynxille ja Polarikselle. Superpitkä Summit pärjää myös suurin pudottaja -kilpailussa, sillä vaaka heilautti diginäyttöön lukemaksi 223 kiloa, mikä on saman verran kuin viime vuoden vertailussa punnitsemamme Summit 154:n paino. Tässäkin kohtaa Yamaha on päätynyt erilaiseen ratkaisuun kuin Catti, jonka 2T-vuoristomallien satulat ovat selvästi lyhyempiä Mittaustuloksia Testin alussa laitoimme kelkat vaakaan täydellä tankilla, eli taulukossa oleva paino tyhjällä tankilla on laskennallinen. Painoa on tyhjällä tankilla kuitenkin vain 216,8 kiloa. Pollen voisi perustuntumalla kuvitella kiihtyvän aivan eri tahtiin, mutta Vbox-mittalaite kertoo toista. Polaris on selvästi kevyin ja tehtaan lupausten mukaisesti laihdutuskuurikin on onnistunut. VE RTAI LUTESTISSÄ Lynx BoonDocker DS 3900 800R E-TEC • Polaris Pro RMK 800 1 18 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ VUORISTOKELKAT. Lynx BoonDocker on keventynyt kuutisen kiloa 2014-malliin verrattuna, josta suurin osa tulee uudesta telastosta
Reittisiirtymät olivat myös minimissä, joten siksi kulutukset ovat hurjia. Ajaminen ei siis ole lähelläkään standardoitua. Pieni kulutus näkyy talven aikana pienempänä kulueränä ja bensapihi kelkka helpottaa myös reissujen suunnittelua ilman valtavan kanisteriarsenaalin mukana raahaamista. Pystyssä oleva ohjausakseli tekee ohjauksen liikeradasta istualtaan ajettaessa hankalan. Vboxin ohjelmalla luetaan matka kahdeksastakympistä nollaan. Telaston yksinkertaistaminen umpilumen ajon ehdoilla ei ole juuri syönyt BoonDockerin ominaisuuksia valmiilla jäljellä, sillä alusta toimii edelleen herkästi, mutta silti sillä kestää ajaa kovaa isojakin patteja. 4. Kaikki pysähtyivät 4046 metrin matkalla. Polaris Pro RMK:n astinlaudoissa on kohta enemmän reikää kuin metallia, joten ne pysyvät puhtaina lumesta. Luvuista näkee miten hyvin pitkä ja karkea tela puree puolipehmeään reitin pintaan. Umpisessa taas porataan välillä korvia myöden upoksissa tai kaasutetaan täysillä pystysuoria nousuja. Toisaalta raskaammalla kelillä 800-kuutioinen pitkämattoinen saattaa viedä vieläkin enemmän, jolloin kannattaa puhua mieluummin tuntikuin kilometrikulutuksesta! Reittisiirtymää ja jänkäpyörittelyä alkulämmittelyksi Reittisiirtymällä porukan suosikiksi nousee Lynx, jossa on pateissa hienosti toimiva jousitus, loistavat työtilat ja korkeaa raiseria lukuun ottamatta hyvä ja looginen ohjaus. Pehmeään lumeen hyvin pureva Blade-suksi ja kapea keula saavat kuitenkin aikaan pitkän kelkan nyökkimistä ulkokurvin puolelle, joten tiukoissa kurveissa kaasunkäytön kanssa saa olla tarkkana! Polaris on sekin reitillä kokolailla hyvä ajettava, joskin Lynxiä pidempi matto ja pystyohjaus lyövät leimansa ajettavuuteen. Mittasimme myös jarrutusmatkan. Pro RMK 163:ssa on Series 5.1 -kuviolla ja 61 millin kuviolla varustettu tela. Umpisessa ei voi ajaa samanlaista vertailevaa testiproseduuria kuin reittikelkoilla, joilla mennään tasan samaa reittiä samalla vauhdilla kuskeja tasatahtiin vaihtaen. 3. Matkassa ei ole kuskin reaktioaikaa, vaan mittaus aloitetaan painamalla noin sadan kilometrin tuntivauhdissa jarru pohjaan. Polariksen penkki on loistava. Polariksen pystyohjaus jakaa mielipiteet: maastossa se toimii parhaiten äärivaativassa kikkailussa ja viistorinteissä, mutta tekee ohjauksesta raskaan hitaassa puunkierrossa. Reitillä pystyohjausta yleensä vihataan tai siedetään jotenkuten! 2. Se on sopivan minimaalinen maastokikkailuun ja hyvä ajaa istualtaan reitillä. Kevyt ja pitkä Summit stoppasi parhaiten, kun lyhytmattoisempi ja painava Yamaha vaati kuusi metriä enemmän. Toisaalta ammattikäyttäjät ja muut pitkiä aikoja kaukana bensapistooleista ajavat arvostavat pientä kulutusta. Ominaisuus jakoi kuitenkin mielipiteitä: joidenkin testaajien mielestä ohjaus on reitillä mahdoton, toisten mukaan siedettävä! Vakiosäädöissään Pollen jousitusta ei voi kehua kovin herkäksi, mutta vastavuoroisesti se kestää yllättävän hyvin isoa pattia ilman pohjaamisia. Kulutukset ovat umpisen ajossa joidenkin mielestä marginaalinen asia, sillä kaikkihan polttavat sen mitä tankkiin laitetaan. Maton 38 sentin leveys tuo kelkkaan taipuisuutta, mutta 414 sentin pituus yhdessä karkean lapun kanssa huolehtivat siitä, että pito on rouhea! 19 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ VUORISTOKELKAT. Tällä kertaa ajoimme kelkoilla paljon tunteja, mutta matkaa tuli vähän. Yamahassa reitillä kiitosta saivat hyvät työtilat ja mukavat jousituksen säädöt, mutta vastaavasti raskasta ohjausta ja reip00 163” LE TDS • Ski-Doo Summit X T3 174” 800R E-TEC • Yamaha SR Viper MTX 153 SE 1 3 2 4 1. Kevyt ja melko pitkä Polaris pysähtyi myös hyvin, eikä Lynx jäänyt siitä kuin pari metriä
Pihasiirtelyssä ja hitaassa vauhdissa kitkeriä kommentteja sai myös terävästi ottava kytkin, joka tekee ajosta nykivää. Lynx BoonDocker tuntuu viimevuotiseen verrattuna kuin uudestisyntyneeltä. Polariksen Pro RMK on vuodesta toiseen testiryhmän suosikki silloin, kun ympärillä on tilaa ja alla upottavaa puuterilunta. Yamaha tuntui jostain syystä rullaavan todella huonosti ja kelkka tuntui reitillä tahmeakulkuiselta. Alustan muutokset ovat saaneet aikaan sen, että kelkka menee selvästi kevyemmin lumessa ja taittuu pyörittelyyn edeltäjäänsä notkeammin. Ski-Doo on niin ikään notkea lumella, joskin telanpidennys on vienyt kelkalta 154-tuumaisesta tutun äärimmäisen ketteryyden. Välitys on pitkänomainen ja voimansiirrosta puuttuu aggressiivisessa umpisenajossa kaipaamamme terävyys. Kone ei yksinkertaisesti jaksa pyörittää mattoa sellaisella ripeydellä kuin kaksitahtiset verrokkinsa, ja SRViperillä on vaikeuksia nousta syvästä kallistuskulmasta kaasulla takaisin lumen pintaan. Puunkiertoa ja rinnekikkailua Hitaassa puunkierrossa, jossa kelkkaa usein ohjataan enemmän tankoa käännellen kuin koko kelkkaa kallistellen, Ski-Doo nousi testityhmän suosikiksi. Vaikka kovalla jäljellä tapahtuneessa kiihdytyskokeessa Lynx oli aivan tasaväkinen samanmittaisen RMK Nordic Editionin ja 163-tuumaisen Pro RMK:n kanssa, tuntuu Lynx lumessa selvästi laiskemmalta. Kelkka ei kevennä nokkaa Polariksen tapaan ja etenkin alhaalta moottori tuntuu ponnettomalta. Summit on pituudestaan huolimatta yllättävän ketterä viedä peitteisessä maastossa – niin tasamaalla kuin mäennyppylöilläkin. Puuteripelleilyssä SkiDoon moottori tuntuu kuitenkin hengettömältä. paammassa ajossa herkästi pohjailevaa alustan takapukkia kritisoitiin. atessa painava kelkka vaatii kantille lähteäkseen reipasta vastaohjausta, jonka tekeminen edellyttää kuskilta määrätietoista otetta, sillä ohjaus on raskas. Pollen 800-kuutioinen potkii lumessa hienosti, eikä moottori anna merkkejä puutumisesta äärijyrkissä kanttailuissakaan. aamaan puuterilla kuin tilauksesta tulleella vuoden ensimmäisellä lauhan kelin auringonpaisteella. Pitkä alusta menee hienosti pattien pinnassa ja moni kuoppa jää pitkien liukurunkojen takia huomaamatta. Tiheällä välityksellä varustettu Summit 174 etenee hienosti hitaassa ryömityksessä ja huikean VE RTAI LUTESTISSÄ Lynx BoonDocker DS 3900 800R E-TEC • Polaris Pro RMK 800 1 20 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ VUORISTOKELKAT. Kelkan painon ja hieman nokka alhaalla olevan kulkuasennon takia puuterissa pyörittely on kuitenkin raskaampaa kuin Polariksella tai Ski-Doolla. Hyvillä työskentelytiloilla varustettu Arctic Catin Pro Climb -aihio toimii syvänlumen ajossa lähtökohtaisesti hyvin, mutta Yamahan kolmimukisen nelarikoneen kanssa on yhteispelissä havaittavissa ongelmia. Monsteripitkän Ski-Doon reittiominaisuudet pelottivat testiryhmää ennakkoon eniten, mutta yllättävää kyllä, mega-Summit ei ole yhtään hullumpi ajaa kovalla jäljellä. Puuterissa sur. Jänkäaukealla Jammu etenee kohtalaisesti ja taittuu loivaan kaarteluun, mutta tiukempia silmukoita pyöritettäessä koneesta loppuu yllättäen paukku ja kelkka kippaa kyljelleen. Ski-Doon jousitus on aika mukavuuspainotteinen, mutta parhaiten se silottaa alleen täristävää turistipattia tai siitä astetta suurempaa kuoppaa. Samasta syystä kelkkaa tulee säälittyä isoissa kovissa pateissa, sillä tieto kuskin selän takana loputtomiin jatkuvista liukurungoista saa kaasupeukalon kevenemään. Ensimaistiaiset kelkkojen umpilumen ominaisuuksista saimme laakealla jänkäaukealla, jossa pääsimme sur. RMK reuhtoo menemään lumessa köykäisesti ja 163-tuumainen tottelee kuljettajan vastaohjausta ja kallistelua millintarkasti. Voimanlähde on sama kuin BoonDockerissa, mutta tiheämmäksi välitetty Summit vaatii reipasta kaasutusta hyökätäkseen kinoksessa kunnolla. Megapitkästä telasta huolimatta Summit tottelee kuljettajan liikkeitä herkästi ja vaatii kantilleen menoon vain pientä vinkkiä kuskilta. Hitaassa ajossa Ski-Doo kallistuu haluttuun suuntaan pienellä astinlaudan polkaisulla, eikä kapeakeulainen kelkka tarvitse aina edes vastaohjausta valitun kurssin tueksi
Kyseenalaisen lisämausteensa antaa Yamahan käyttämä kapea suksi, joka pyrkii sukeltamaan lumen alle etenkin alamäissä ja aina kaasua löysätessä. Pystyohjauksen edut tulevat parhaiten esiin erittäin teknisessä maastossa ja viistorinneajossa, mutta pienessä puunkierrossa pysty ohjausakseli ja ohjauksen hidas välitys kuormittavat kuskin olkapäitä. Moottori on kierrosherkkä ja voimansiirto pelaa terävästi, mutta välitys voisi haastaviin paikkoihin olla aavistuksen tiheämpi. Hitaassa metsäajossa vihattu pystyohjaus pääsee esiin avarassa maastossa, jossa kelkkaa on tilaa heitellä eri suuntiin ala-, yläja viistorinteissä. Se toimii maastossa ja reitillä. Siirryttäessä avarammille mäkiosuuksille alkaa todellinen rock’n’roll, jossa makeimmat soolot peliin heittää Polaris Pro RMK 163. etenemiskyvyn omaava kelkka antaa paljon anteeksi varovaisellekin umpilumenkuskille. Ski-Doon astinlaudoissa on kohtuullisesti karhennusta, mutta aukot voisivat olla vielä isommat. Polaris etenee keskivaikeaksi luokiteltavassa metsäisessä mäkimaastossa liki SkiDoon veroisesti, mutta vaatii kuljettajalta kovempia otteita ja harjaantuneempaa ajotaitoa. Ski-Doo Summit on ketteryydessään ja etenemiskyvyssään omaa luokkaansa, mut00 163” LE TDS • Ski-Doo Summit X T3 174” 800R E-TEC • Yamaha SR Viper MTX 153 SE 1 3 2 4 1. Polvelta ajo olisi matalalla penkillä luontevampaa ja kunnon runttaamisessa matalammalta tuolilta on helpompi pomppia astinlaudalta toiselle nopeissa painonsiirtelyissä. Lynx on pikkunäppärässä teknisessä maastossa myös kotonaan. Ski-Doolla pystyy nimittäin vaikka pysähtymään kesken rinneajon ja lähtemään paikalta uudelleen, kun samoissa paikoissa muut verrokit vaativat edetäkseen paljon määrätietoisempaa käskyttämistä isolla kaasulla. Yamaha Viper M-TX:n vieminen peitteisessä maastossa kysyy kuskilta paitsi määrätietoista otetta myös kuntoa. Toisekseen BRP:n laitteita hieman leveämmällä keulalla varustettu RMK vaatii hitaassa ajossa voimakkaampaa riuhtaisua ja vastaohjausta, jotta kelkan saa kääntymään haluttuun suuntaan. 3. Ski-Doossa on samanlaiset hallintalaitteet kuin Lynxissä ja ohjaamo on muutenkin lähes identtinen. Kelkka on työläämpi viedä kuin pitkämattoinen Ski-Doo, mutta käsiteltävyydeltään merkittävästi kevyempi kuin viimevuotinen BoonDocker. Kelkkamaailman hurjimmat telan mitat: pituutta 442 senttiä ja harjakorkeutta järkyttävät 7,6 senttiä! Pito on taattu, mutta niin on myös kulkuvastus. Voimalinja vetää Ski-Doon tapaan nöyrästi alhaalta ja lauhkean oloinen tehon ulostulo sopii tekniseen maastoon, kun rinteet eivät ole vielä jyrkkiä. Maastossa, jossa on tilaa vetää kaasu selällään pitkiä aikoja ilman pelkoa puihin kilkkaamisista, RMK on hauskuudessaan ja ajo-ominaisuuksissaan ylivertainen. Lynxin penkki on hyvä istualtaan ajossa, mutta polvelta ja seisten tapahtuvaan umpilumen ajoon testaajat toivoisivat etenkin jakkaran takaosaan madallusta. 2. 21 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ VUORISTOKELKAT. 4. Ylöspääsy hankalasta mäennotkosta onnistuu, vaikka kuski tangon takana hieman empisikin ajolinjojen kanssa. Polariksen väkevä moottori potkii voimalla läpi kierrosalueen, joten osaavissa käsissä kelkka kääntyy kaasun ja kallistuksen avulla pienessäkin tilassa. Polaris menee kantillaan todella vakaasti haluttuun suuntaan ja kallistuskulmaa on helppo säädellä kesken ajon. Summitin jakkara on matala ja mukavan pehmeä. BRP:n laitteiden mittaristo on ominaisuuksiltaan kattava ja sitä on umpilumen malleissa kallistettu eteenpäin, jotta näytöt olisivat helposti luettavissa seisten ajettaessa. Raskas ajettavuus korostuu tiheässä metsämaastossa ja pienellä kaasulla ajettaessa alhaalta tempoileva voimansiirto tekee ajamisesta kulmikasta
Tiuha välitys ja miedoksi säädetty voimansiirto saavat kikkailtaessa tuntumaan kuin moottorista puuttuisi vähintään parikymmentä hevosvoimaa. Moottorin käytännön huipputeho ja laaja tehoalue rankattiin testiryhmän parhaiksi. Painoero ryhmän toiseksi painavimpaan Lynxiin on vain viisi kiloa, mutta käytännössä ero on valtava. Käsiteltävyys ja etenemiskyky ovat edellisvuosikertaan verrattuna taas askeleen lähempänä pohjoisamerikkalaisia kilpailijoitaan, mutta edelleen Lynx on syvässä lumessa verrokkejaan työläämpi vietävä. Pollen 800-kuutioisessa CFI-moottorissa on edelleen paukkua ja teräväksi säädetty voimalinja korostaa moottorin voimavaroja. Jammu puskee lumessa nokka alhaalla, mitä korostaa lumessa huonosti kantava kapea suksi. Yhtä kaikki, linja-auton pituinen Summit on hämmästyttävän köykäinen käsiteltävä ja etenemiskyky haastavissa paikoissa yllättää kerta toisensa jälkeen. Yamahan aikaisemmin antamat viitteet kankeasta käsiteltävyydestä voimistuvat kunnon pelipaikoille päästäessä. Ski-Doon pitkä ja huimalla lapulla varustettu tela antaa monessa paikassa anteeksi kuskin virheitä ja kelkalla voi lähteä ummella paikaltaan vaikka pystymäkeen. Ajotauoilla kävimme testiryhmän kesken ajatusleikkiä: miltähän BoonDocker tuntuisi 30 kiloa kevyempänä ja Polariksen voimanlähteellä varustettuna. Näillä eväillä Yamaha on porukan huonoin etenijä ja raskain ajettava. 163-tuumainen RMK tarjoaa loistavan etenemiskyvyn ja niin sanottua hauskuuskerrointa kelkassa on eniten koko vertailuryhmästä. Reittikelkan moottorina Yamahan maineikas kolmimukinen nelitahti on vuosi toisensa perään tarjonnut reilusti voimaa ja hyvää suorituskykyä, mutta pitkämattoisen vuoristokelkan aihiossa tuli ensimmäistä kertaa tunne, että paukku loppuu yksinkertaisesti kesken. Yamaha SRViper M-TX 153 SE jätti testiryhmän kylmäksi. Nelarin eteneminen on tahmeaa ja syvässä lumessa tuntuisi, kuin Viper M-TX menisi kokoajan etujarru päällä. ilistä, sillä kelkka painaa ajokuntoisena peräti 30 kiloa Polarista enemmän – ja se on paljon! Tehokkaalla jäähdytyksensä ja hyvällä jousituksensa ansiosta Lynx on ryhmän ehdoton valinta, jos kelkalla tulee harrastettua vähänkään enemmän reittiajoa. Loppupisteytyksessä Ski-Doo Summit X 800R 174’’ ja Lynx BoonDocker DS 3900 800R E-TEC päätyivät melkein tasoihin, vaikka laitteiden hyveet tulevat esiin pistetaulukon eri riveillä. Yhteenveto Isojen vuoristokelkkojen kuninkaaksi kruunataan testiryhmän yksimielisellä päätöksellä Polaris Pro RMK 800 163 LE TDS. ta hurjissa mittasuhteissa liikkuva telamatto syö kelkan menohaluja. Lynx BoonDocker on tullut vuosi vuodelta lähemmäksi kilpailijoitaan todellisena umpilumen kelkkana, mutta edelleen se edustaa vahvimmin vertailuryhmän sekatyömiestä. Kelkalla ei keulita mäkiä Polariksen tapaan, vaan mäennousu tapahtuu sukset maassa tylsästi, joskin eleettömän varmasti. Varsinaisen testin ulkopuolisena kelkkana mukana ollut Arctic Cat M6000 Sno Pro on perusaihioltaan liki identtinen Viperin kanssa, joten päätimme lähettää verrokit ylämäkeen umpilumelta vieretysten. Lisäksi kelkan ohjaus on raskas ja alhaalta nykivä voimansiirto vaikeuttaa osaltaan hidasta maastoajoa. Paino ei ole pelkkää . 120-hevosvoimainen Catti pomppasi pintaan ja kiipesi loivaa rinnettä kepeästi sukset hieman irti maasta, kun Yamaha jäi sutimaan ensin hetkeksi paikallaan, lähti nousemaan rinnettä, mutta putosi parinkymmenen metrin päässä penkkiä myöten jumiin puuteriin. VE RTAI LUTESTISSÄ Lynx BoonDocker DS 3900 800R E-TEC • Polaris Pro RMK 800 1 22 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ VUORISTOKELKAT. Lynx poraa mäessä Ski-Doota ja Polarista syvemmällä, mutta etenee kuitenkin varman oloisesti. Pitkä Summit todettiin parhaaksi etenijäksi ja helpoksi käsiteltäväksi kenen tahansa käsissä, mutta surrealistisen mittainen tela on syönyt kelkan kulkupuolta ja räyhähenkeä isolla lapiolla. Polaris on nimensä mukaisesti ammattilaisen umpilumen työkalu, jonka parhaat puolet saa esiin vasta pidemmällä puuteriajokokemuksella. Pystyohjaus, reipas polttoaineen kulutus ja ääritilanteissa aavistuksen pitkä välitys jäivät testiryhmän palautteessa päällimmäisinä parannuslistalle. Tiheä välitys ja raskaan pyörintävastuksen tarjoava matto kuitenkin syövät koneen kiukkua ja rankaisevat polttoaineenkulutuksessa. Syvässä lumessa Lynxin käsiteltävyyttä voisi luonnehtia alkuherkäksi: kelkka lähtee kallistuksen alkuliikkeeseen suhteellisen kevyesti, mutta tiukoissa donitseissa ja nopeissa suunnanmuutoksissa kelkka vaatii RMK:ta ja Summitia enemmän hartiajumppaa. BoonDocker ei tarjoa skidoomaista ketteryyttä tai härskiä etenemiskykyä, mutta toisaalta siitä jää puuttumaan myös Polariksen ylenpalttinen vakaus ja hauskuus
Moottori ja voimansiirto kyllä toimivat, mutta umpisenajoon kaipaisin niihin lisää räväkkyyttä – silloin kelkkaa pystyisi käskemään kaasulla hiljaisessakin vauhdissa. 23 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ VUORISTOKELKAT. Toisaalta leveä keula ja pystyohjaus vaativat puunkierrossa enemmän voimankäyttöä. Laidoista taipuva matto tuo hiljaa ajettaessa kelkkaan käsiteltävyyttä, mutta ääritilanteissa ja viistorinnettä ajaessa se aiheuttaa perän valumista alarinteeseen. Ohjaus on kevyt ja luontevan oloinen kaikenlaisessa maastossa. Lähtökohtaisesti pito on hyvä, mutta jostain syystä Yamahalla oli vaikeuksia edetä syvässä lumessa. 4. Brembon jarru on tässäkin käytössä ryhmän tehottomin ja vaatii voimakasta puristamista. Jäähdytysnesteiden ja liukukiskojen lämpeneminen vaatii pakkasen kovettamalla reitillä monasti huomiota, mutta tällä kertaa testiolosuhteet olivat siinäkin mielessä ihanteelliset, että reitilläkin löytyi höttölunta riittävä määrä laitteiden jäähdytykseen. 00 163” LE TDS • Ski-Doo Summit X T3 174” 800R E-TEC • Yamaha SR Viper MTX 153 SE 1 3 2 4 TÄTÄ MIELTÄ 1. 3. Lynxin penkki tuntuu umpisenpyörityksessä takaosastaan liian korkealta, mutta muuten työtilat ovat kunnossa. Penkin yli pomppimista helpottaisi, jos istuin olisi lyhyempi ja edestä aavistuksen matalampi. Viistorinteissä kilpailijoitaan leveämmällä keulalla varustettu RMK kulkee keula hieman ylhäällä perä ikään kuin laahaten, mutta silti laite etenee hyvin ja vakaasti. Haastavassa maastossa voimasuhteet taas voivat kääntyä päälaelleen! Vertailuryhmän parhaat reittiominaisuudet tarjoaa mielestäni Lynx BoonDocker 3900, joka tuntuu kuin jatketulta ja kavennetulta RE:ltä. Vertailu oli hyvin mielenkiintoinen. Ohjaus on kuitenkin mallia pysty ja tangon liikerata kulkee liki vaakatasossa. Ville Ylianttila: Tänä vuonna lumitilanne oli ainakin Lapissa niin hyvä, että pohjatonta puuteria ei tarvinnut lähteä Ruotsista asti hakemaan. Yamahan vuoristomalleissa käyttämä ohjaus ei ole teleskooppimallinen, kuten Arctic Catin vastaavissa kelkoissa. Yamahassa on pitkä ja pehmeä istuin, joka on reittiajossa hyvä. Viistorinnekikkailussa se aiheuttaa jopa pieniä tilanteita, koska maton saaminen tönkkiin vaatii todella kunnon tempaisua. BoonDockerin massa tuntuu varsinkin haastavassa maastossa ja kunnon riuhtomisella miehestä loppuvat mehut aika äkkiä. Pystyohjaus vaatii eniten totuttelua reittiajossa, jossa tankoa pitää kääntää paljon suhteessa suksen liikkeisiin. SRViper M-TX:n tanko on raskas käänneltävä, vaikka suksi on aliohjaava. 2. Jousitus ei pohjaa helposti, vaikka reitillä olisi enemmänkin isoa pattia. Polaris Pro RMK on tällä hetkellä sopivin markkinoilla oleva vakiolaite sellaiseen vuoristokäyttöön, mitä Amerikan kelkka. Olosuhteet pitkien vuoristokelkkojen vertailuun olivat siis loistavat! Kaikilla nykyisillä vuoristokelkoilla on kohtuullisen hyvä ajaa reittisiirtymää, kun muistaa tosiasian, että kapea raideväli ja telan pidempi mitta vaativat kurviajossa lyhyttä reittikelkkaa enemmän keskittymistä. Yamahan astinlaudoissa saisi olla enemmän karhennusta ja isommat rei’ät, joista lumi pääsisi paremmin poistumaan. Moottori on voimakas 800-kuutioinen E-TEC, mutta ikävä kyllä siitä on saatu hyvin työkelkkamainen mitäänsanomattoman voimalinjan ansiosta. Yksi laite voi olla hyvä rauhallisessa puunkierrossa ja pienessä kikkailussa, kun toisen vieminen samassa maastossa vaatii huomattavasti enemmän voimankäyttöä. SRViper M-TX:n tela on 388 senttiä pitkä ja PowerClaw-kuviolla on korkeutta 6,6 senttiä. lmeissä nähdään. Leveä keula tuo keulaan vakautta ja kapea matto ketteryyttä
Paljon hypetystä saanut Ski-Doo Summit X 174’’ omaa sellaisen maton pituuden, jota ei tehdaslaitteissa ennen ole nähty. Polariksen moottori on kierrosherkkä ja voimalinjaltaan räväkkä. sek. Iskarit eivät alastuloissa turhia pohjaile, eivät myöskään kovalla reitillä ajaessa. -kaasulla. Yamaha STViper M-TX:ssä on potentiaalia, mutta tullakseen pystyväksi vuoristokelkaksi se vaatisi muutoksia. Sen sijaan haastavammassa maastossa kaipaisin voimalinjaan lisää räväkkyyttä, mikä helpottaisi kelkan kääntelyä kaasulla hitaissa vauhdeissa. Perinteisten ketjuvedon puuttuessa välityksiä ei pääse kotikonstein helposti muuttamaan. Ennen testiä mietin, onko matto jo liian pitkä. Ohjaustuntuma on kevyt ja kelkka kääntyy yllättävän hyvin. Välityssuhde on hieman pitkä, mikä aiheuttaa variaattorin remmin kuormitusta raskaassa maastossa, missä edetään paljon on/ o. sek. Pitkä tela pitää kelkan helposti lumen pinnalla ja kiinnijäämisen riski on minimaalinen. Ski-Doon jousitus on kohtuullisen kantava eivätkä iskarit lyö normaalissa reittiajossa häiritsevästi pohjaan. Summit on todella helppo käsitellä tiheäpuisessa metsässä, mikä johtuu pitkälti Flexedge-matosta ja taittuvasta alustasta. Brembon jarru on tässäkin tapauksessa tehoton, mitä pitkä ja pureva matto vain korostaa. Summitin jakkara on riittävän matala umpiselle ja ohjaamo toimii muutenkin hyvin. Moottori on sama kuin Lynxissä, mutta voimalinja tuntuu tiheän välityksen ansiosta hieman räväkämmältä reittiajossa, missä kone pyrkii menemään rajoittimelle kovemmassa vauhdissa helposti. Jousitus on todella kantava ja kelkka on helppo saada ilmaan pienestäkin tuuliheitosta. Maastossa 174-tuumainen Summit on todellinen vasta-alkajan kelkka. sek. Lynx BoonDocker DS 3900 800R E-TEC Polaris Pro RMK 800 163” LE TDS Ski-Doo Summit X T3 174” 800R E-TEC Yamaha SR Viper MTX 153 SE MITTAUSTULOKSIA jarrutus 80-0 km/h 43 metriä jarrutus 80-0 km/h 41 metriä jarrutus 80-0 km/h 40 metriä jarrutus 80-0 km/h 46 metriä 24 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ VUORISTOKELKAT. Telan mittaa ei reittiajossa isommin edes huomaa, ja reitillä Ski-Doo toimii hyvin. Voimansiirto on sen verran lempeä, että liikkeellelähtö ilman sutimista ei aiheuta ongelmia. Kelkan etenemiskyky oli pettyVE RTAI LUTESTISSÄ Lynx BoonDocker DS 3900 800R E-TEC • Polaris Pro RMK 800 1 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 40-80 km/h 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 40-80 km/h 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 40-80 km/h 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 40-80 km/h 1,47 s 2,19 s 2,95 s 4,16 s 1,44 s 1,48 s 2,24 s 3,10 s 4,12 s 1,43 s 1,45 s 2,22 s 2,96 s 4,44 s 1,42 s 1,57 s 2,38 s 3,23 s 4,86 s 1,59 s 1 1 1 1 2 2 2 2 3 3 3 3 4 4 4 4 5 5 5 5 sek
Suurin syypää tähän on pystyohjaus, josta ei välttämättä koskaan tule parasta kaveriani. Herkemmin upottava suksi ja reittimallin ohjaus voisivat olla kokeilemisen arvoiset muutokset meikäläisen makuun. Sävelet ovat räyhäkkäät, mutta etenemiskyvyn suhteen ne eivät vastaa todellisuutta: kelkka istahtaa pehmeään lumeen, kun mäkeen kiihdytetään paikaltaan. Polariksen kahdella kierrejousellisella kepillä varustettu RMK-alusta toimii reittiajossa yllättävän hyvin, vaikka tela on yli nelimetrinen. Keula pelaa hienosti, mutta alusta lyö pohjaan luvattoman helposti. Mitä enemmän ajo painottuu reitille, sitä enemmän vaakakuppi kallistuu Lynxin puolelle. Viistorinneajo on Polariksella ihailtavan helppoa ja mäkiä on hauska nousta isolla kaasulla tassut ilmassa. Huima etenemiskyky ja kelkan notkeus saavat meikäläisenkin tasoisen deep snow -kuskin viemään kelkkaa ennen kokemattomiin paikkoihin, mistä Summit tuntuu aina vain louhivan itsensä tasamaalle kuskin riemunkiljahdusten saattelemana. Erot korostuvat tiheässä maastossa ja pikkunäppärässä pyörittelyssä, mutta avonaisessa maastossa Yamaha pääsee paremmin oikeuksiinsa, kun vauhtia saa kerättyä riittävästi alle. Polaris ei tarjoa samanlaista äärinotkeutta kuin Ski-Doo, vaan sillä ajaminen vaatii asteen enemmän päättäväisyyttä ja runsaammin ajotunteja, jotta laitteen koko potentiaalin pystyy hyödyntämään kunnolla. Kelkka etenee varmasti, mutta aavistuksen tylsästi. 1 3 2 4 25 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ VUORISTOKELKAT. Ski-Doo Summitin tMotion-alustan erikoisuus on sen rakenne, joka sallii alustan kallistuksen sivuttaissuunnassa. Viperissä on sama runko kuin Arctic Catissa, mutta keskinäiset erot käsiteltävyydessä ja etenemisessä ovat suuria. Tieto pitkistä liukurungoista saa kaasupeukalon kuitenkin kevenemään kuoppaisella reitillä. Penkki on hyvänmallinen ja mahdollistaa liikkeet puolelta toiselle helposti. 00 163” LE TDS • Ski-Doo Summit X T3 174” 800R E-TEC • Yamaha SR Viper MTX 153 SE Olli Autonen: Ski-Doo Summit 174 näyttää karmean mittaiselta, mutta tuntuu yllättävän ketterältä. Ski-Doo on siis keksinyt umpilumeen apupyörät! Summitin hurjanmittainen matto on kuitenkin raskas pyöritettävä, joten vakiomoottorista on jouduttu uhraamaan sen terävyyttä. 4. Reittiajossa alusta on silti edelleen porukan eliittiä. Sukset saisivat olla leveämmät, jotta ne kannattelisivat painavaa keulaa lumessa paremmin. Moottori antaa tehossa hieman tasoitusta kilpailijoilleen, mutta paremmin toimivalla voimansiirrolla eroa kapenisi varmasti. Summitilla on hämmästyttävän helppo ajaa teknisessä maastossa ja kelkka armahtaa monessa paikkaa tangon takana tehtävät virhearviot. Reittiajossa Viperin jousitus on turhan löysä. Yamahan mountain-alusta on reittiajossa selvästi mukavuuspainotteinen, sillä isot kuopat tulevat takapukista helposti läpi. Peitteisessä metsämaastossa Polaris ei pärjää käsissäni Ski-Doolle. Kapea keula ja sivuttaissuunnassa periksi antava alusta lienevät suurimmat syylliset ketterään käsiteltävyyteen, mutta kokonaispaketin on tietysti muutenkin oltava balanssissa. Kelkka on ylipitkäksi taipuisa käsiteltävä ja yllättävän hyvä ajaa myös reitillä. 2. Pystyohjaus ei Yamahassakaan ole parhaimmillaan reittiajossa, mutta jostain syystä se ei tunnu yhtä häiritsevältä kuin Polariksessa. mys, sillä syvässä lumessa moottori tuntuu puutuvan ja eteneminen loppuu. BoonDocker on perhanan hyvä reittikelkka ja sopisi mainiosti vaikka pitkänmatkan Lapin-turneelle. BoonDockerin PPS2-3900 DS -alustaa on pelkistetty umpilumen ajon ehdoilla ja se tuntuu tehneen hyvää laitteen etenemiskyvylle ja käsiteltävyydelle. Harvemmassa männikössä ja aukeilla paikoilla RMK on kuitenkin aivan päällikköluokan vehje myös minun allani. 163-tuumainen Polaris Pro RMK etenee sekin pirun väkevästi, mutta aivan eri eväin kuin Ski-Doo. Moottorissa on huimasti paukkua ja sitä riittää läpi kierrosalueen. Ihanteellista olisi, jos kelkalla pääsisi välillä puhkomaan avaamattomia uria ja välillä rymyämään luvan kanssa tunturin laitamia ja pujottelemaan kuu1. 3. Toisaalta kelkan käsiteltävyyskään ei yllä kaksitahtisten kilpailijoiden tasolle, sillä lumessa Viper vaatii totellakseen aikamoista väkivaltaa, jotta se etenisi kuskin haluamaan suuntaan. Helpon etenemisen ja loistavan käsiteltävyyden vastapainoksi Summitista on karissut pois 800-kuutioisen vuoristokelkan hervottomuus ja hauskuus. Toinen risukossa haittaava ominaisuus on kelkan tietty pintakankeus: Polle vaatii BRP:n laitteita ja Arctic Catia enemmän riuhtomista kallistuksen alkuliikkeessä, jotta kelkan saa taittumaan toivottuun suuntaan
Toisaalta Lynx ei tarjoa lähellekään samanlaista hauskuutta kuin Polaris Pro RMK, sillä koneesta puuttuu räyhähenki ja umpisen ajaminen on pyöreälinjaista kruisailua Polariksen terävään revittelymeininkiin verrattuna. Remmiahtimella tai VE RTAI LUTESTISSÄ Lynx BoonDocker DS 3900 800R E-TEC • Polaris Pro RMK 800 1 turbolla varustettuna SRViper M-TX:ää olisi varmasti muikea päästä kokeilemaan Pohjois-Amerikan pohjattomilla puutereilla ja puuttomilla pitkillä rinteillä, mutta vakiokuosissaan vuoristo-Viper on meikäläisessä metsämaastossa kohtuuttoman työläs peli viedä. Miedommalla matolla, reittiohjauksella ja kantavammalla alustalla Viper toimisi epäilemättä hyvin paksun lumikerroksen peittämillä maakuntaurilla, mutta silloin oltaisiin jo lähempänä puolipitkiä L-TXja X-TX-malleja. Umpilumen versio Yamaha SRViperistä ei tässä vertailussa puhutellut minua oikeastaan millään osa-alueella. Vaikka BoonDocker on vuosi vuodelta kehittynyt umpisen kelkkana, ei sen käsiteltävyys ole vielä samaa kaliiberia taipuisan SkiDoon kanssa. Riemu ei ala edes maaston harventuessa, sillä syvänlumen Jammu menee puuterissa tahmeasti. ARVOSTELUPISTEET 4-10 Lynx BoonDocker 3900 800R E-TEC Polaris PRO RMK 163 Ski-Doo Summit X 174 Yamaha Viper M-TX 154 MOOT TOR I Huipputeho 9 10 9 7 Tehoalue 8988 Kiihtyvyys 9987 Kytkin 9997 Polttoainekulutus 9878 Yhteensä 44 45 41 37 AJ ET TAVU US Etujousitus reittiajossa 10 9 8 8 Takajousitus reittiajossa 10 9 9 7 Suuntavakaus reittiajossa 9999 Kääntyvyys/ohjaus reittiajossa 9888 Kääntyvyys/ohjaus umpilumella 9998 Suksi umpilumella 9997 Käsiteltävyys syvässä lumessa 8996 Telamatto/pito 8 9 10 7 Etenemiskyky umpilumella 8 9 10 7 Monikäyttöisyys 10 8 8 7 Hauskuus 8 10 9 7 Paino 7 10 9 7 Yhteensä 105 108 107 88 KU LJ ET TAJAYM PÄR ISTÖ Ajoasento reitillä 9889 Ajoasento umpilumessa 9999 Penkki/tankki/kuomuyhdistelmä 8999 Jalkakotelot / astinlaudat 9 10 9 9 Hallintalaitteet 8889 Mittaristo 10 8 10 9 Ajovalot 9999 Jarru 8 9 8 10 Melu 9899 Yhteensä 79 78 79 82 Kaikki yhteensä 228 231 227 207 KULUTUKSET JA PAINOT Polttoainekulutus L / 100 km Toimintasäde (km) Bensatankin tilavuus (litraa) Paino täydellä tankilla (kg) Paino tyhjällä tankilla (kg) Lynx BoonDocker DS 3900 800R E-TEC 28,4 134 38 273,8 245,3 Polaris Pro RMK 800 163” LE TDS 32,8 133 43,5 243,4 210,7 Ski-Doo Summit X T3 174” 800R E-TEC 35 114 40 253,4 223,4 Yamaha SR Viper MTX 153 SE 30,5 123 37,5 278,8 250,6 Polaris RMK 800 155” LE Nordic Ed 32,7 134 43,5 249,4 216,8 26 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ VUORISTOKELKAT. Reittipelinä lyhyellä ja puolipitkällä Viperillä on paikkansa kohtuullisen hyväkuntoisilla baanoilla nelitahtifanien matkantekopelinä, mutta vuoristokelkka-aihioon on vakiokuntoista Viperiä hankala mieltää. Blade-suksi kannattelee keulaa pehmeässäkin lumessa hyvin, mutta toivoisin silti kulkuasennon olevan enemmän takapainoinen: nyt kelkka menee lumessa hieman liikaa nokka edellä. Se etenee umpisessa hienosti ja uusin versio on myös kohtuullisen ketterä käsitellä. Viimeisen sukupolven BoonDocker on nimittäin mitä mainioin metsäkelkka. sikkovaaroja
suorasuihkutus Variaattori: TRA VII / QRS Tela (lev., pit., harjakork): 41 x 442 / 7,6 cm Powdermax 3 Flexedge Etujousitus: RAS2, HPG Plus -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: tMotion, HPG Plus -kaasuisk., jousto 381 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 108 cm Pituus: 346 cm (358 cm) Raideväli: 91-95 cm (sääd.) Pa-säiliö: 40 l Hinta: 17 800 euroa Ski-Doo Summit X T3 174” 800R E-TEC T E KN ISE T T IE D O T Moottori: Yamaha, 3-syl., 4T, nestejäähd. T E KN ISE T T IE D O T Moottori: Rotax, 800R E-TEC, HO, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit Teho: +155 hv Iskutilavuus: 799,5 cc PA-suihkutus: Sähk. -kaasuisk., jousto 406 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 118 cm Pituus: 340 cm Raideväli: 99,1-101,6-104,1 cm (sääd.) Pa-säiliö: 43,5 l Hinta: 15 690 euroa Polaris Pro RMK 800 163” LE TDS T E KN ISE T T IE D O T Moottori: Rotax, 800R E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit Teho: +155 hv Iskutilavuus: 799,5 cc PA-suihkutus: Sähk. suorasuihkutus Variaattori: TRA 7 / QRS Tela (lev., pit., harjakork): 41 x 392 / 6,4 cm Powdermax Flexedge Etujousitus: A-LFS, Fox Float 2 -ilma/kaasuisk.,jousto 190 mm Telasto: PPS2-DS 3900, KYB36 / KYB46-kaasuisk., jousto 390 mm Jarru: Hydr. -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: RMK Coil Over, Walker Evans Piggyback adj. Teho: 130 hv Iskutilavuus: 1049 cc PA-suihkutus: EFI Variaattori: YXRC Tela (lev., pit., harjakork): 38 x 388,7 / 6,6 cm Powerclaw Etujousitus: SRV-M, Fox Float 3-kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: Dual Shock SR 153, C43 R 13 HPG / Fox Float 2 -kaasuisk., jousto 394 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 112 cm Pituus: 335 cm Raideväli: 96,5-99 cm (sääd.) Pa-säiliö: 37,5 l Hinta: 15 190 euroa Yamaha SRViper MTX 153 SE 00 163” LE TDS • Ski-Doo Summit X T3 174” 800R E-TEC • Yamaha SR Viper MTX 153 SE 27 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ VUORISTOKELKAT. levy Leveys: 109,5 cm Pituus: 330,5 cm Raideväli: 90-94,2 cm säädettävä Pa-säiliö: 38 l Hinta: 16 390 euroa Lynx BoonDocker DS 3900 800R E-TEC T E KN ISE T T IE D O T Moottori: Polaris, 2-syl., 2T, nestejäähd., läppäventtiilit, VES-pakoaukonsäätimet Teho: 154 hv Iskutilavuus: 795 cc PA-suihkutus: Cleanfire Variaattori: P-85 / Team LWT Tela (lev., pit., harjakork): 38 x 414 / 6,1 cm Series 5.1 Etujousitus: Pro-Ride RMK, Walker Evans Piggyback adj
Täyspitkän Pro RMK:n ja Nordic-mallin telojen pituudessa on 20 sentin ero, jota ei käytännön etenemiskyvyssä juuri huomaa, etenkään kun telan kuvio ja harjakorkeus on sama 6,1 senttiä. 155-tuumainen taittuu tiheässä maastossa jonkin verran isoveljeään ketterämmin ja puunkierrossa lyhyempi versio koettiin testiryhmän mielestä Pro RMK:ta näppärämmäksi. Etenemiskykyä suurempi ero Lynxiin tulee moottorin luonteesta: Polaris tarjoaa näppituntumalla enemmän raakaa voimaa ja ennen muuta terävää kaasuvastetta. Myös väliajat 60 ja 80 kilometriin tunnissa olivat liki identtiset pidemmän RMK:n ja BoonDockerin kanssa. Kovalla reitillä koneen lämmöt pysyvät paremmin kurissa ja jäähdytyksen tehoa on valmistajan mukaan nostettu myös moottorinohjauksen avulla. Rakenne on hieman raskaampi kuin Prossa, mutta esimerkiksi mieleisten välitysten vaihto onnistuu näppärämmin. Kelkka osallistui MK-lehden syvänlumenvertailuun varsinaisen testin ulkopuolisena laitteena, mutta ominaisuuksiensa puolesta se olisi aivan hyvin voinut osallistua myös pisteytettävään vertailuun. Telan pituus huomioiden RMK Nordic LE painii samassa sarjassa Lynx BoonDocker 3900:n kanssa, johon verrattuna Polaris nousi mäkeä kevyemmin kuin Lynx. olariksen pohjoismaisiin olosuhteisiin optimoitu RMK 800 155’’ LE Nordic Edition on ollut tänä vuonna merkin – ja luokkansa – myydyin syvänlumenkelkka Suomessa. Iskareiden vakiosäätö on kuitenkin niin topakka, että tasaisemmalla tai lumisemmalla reitillä jousten esijännityksiä ja klikkereitä saa huoletta pyöritellä pehmeämmiksi. Reittiajossa NordiMonikäyttö-RMK ollut myyntimenestys VE RTAI LUTESTISSÄ Lynx BoonDocker DS 3900 800R E-TEC • Polaris Pro RMK 800 163” LE TDS Ski-Doo Summit X T3 174” 800R E-TEC • Yamaha SR Viper MTX 153 SE P 28 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ VUORISTOKELKAT. Suurimman pesäeron Pro-malliin Nordic tekee reittiominaisuuksissaan. Vboxilla tehdyissä suorituskykymittauksissa Nordic kiihtyi rinta rinnan Pro RMK 163:n ja Lynx BoonDocker 800 3900:n kanssa kellottaen 0-100 km/h ajaksi 4,11 sekuntia. Reitillä 155-tuumainen on huomattavasti taipuisampi ajaa kuin pitkä versio, mutta Pro-mallin tapaan testiryhmä muuttaisi Nordicinkin ohjauksen perinteiseen malliin pystyohjauksen sijasta. Pehmeän lumen aikaan ajoittuneen testin kuluessa ylikuumeneminen ei ollut ongelma minkään laitteen kohdalla, mutta kovemmilla ja vähälumisemmilla keleillä lämmöt nousevat vuoristopeleillä helposti. Päädyimme kuitenkin jättämään ”Nordicin” varsinaisen vertailun ulkopuolelle, sillä Polariksen edustuspaikkaa saimme täyttämään 163-tuumaisella matolla varustetun Pro RMK:n. Nordic Editionissa käytetään perinteistä ketju-hammasratas-vaihteistoa Pro-mallin remmivedon sijasta. Pidempään nousuun tultaessa 155-tuucin osakkeita nostaa myös telatunnelin etuosasta löytyvä lisäjäähdytin, joka Pro-malleista on jätetty pois. Punnituksessa RMK 155 Nordic painoi ajokuntoisena 249 kiloa, mikä on kuusi kiloa enemmän kuin keveämmällä jäähdytysjärjestelmällä ja remmivedolla varustetun pidempimattoisen Pro RMK 163:n paino. Syvänlumen ominaisuuksien osalta Nordiciin pätevät samat ylisanat kuin pitkämattoiseen Pro RMK -malliinkin. Perusmallin RMK:sta poiketen Nordicissa käytetään Pron alumiinisia alatukivarsia ja lyhyempää penkkiä. Keula kevenee tuiskupateista eri malliin kuin verrokeilla ja hauskanpitolaitteena Polaris painii omassa sarjassaan. RMK 800 155 LE Nordicissa on samat Walker Evansin puristuspuolen pikasäädöillä varustetut kaasuvaimentimet kuin Pro RMK:ssa, mutta Nordic-mallin iskareiden säädöt ovat simmityksiltään kauttaaltaan jämäkämmät. Kelkka on käynyt kaupaksi myös muut segmentit huomioiden, sillä Polariksen kelkoista vain leveätelainen Widetrak LX on myydyissä kappalemäärissä yltänyt Nordic RMK:n edelle. mainen vaatii ehkä aavistuksen reilumpaa kaasutusta noustakseen nyppylän päälle, mutta kelkalla pystyy vaivatta ajamaan samoista paikoista kuin isoveljellään. Keula ja alusta ovat säädöiltään erittäin jämäkät, joten kelkalla pystyy latomaan isoa pattia hämmentävän kovaa kyytiä. Jääraapijat kuuluvat vakiovarustukseen, mutta sähköstartti on jätetty pois
Check out the full Collection at Snogear.fi #OutdoorHeroes #BRPsnogear Share your outdoor heroism
Aavistuksen leveämpi suksi muuttaisi keulan käytöstä merkittävästi toisenlaisissa lumiolosuhteissa. Siitä huolimatta kone ei kertaakaan tuntunut alitehoiselta, vaan jaksoi pyörittää rouheaa mattoa riuskasti paksussakin puuterissa ja jyrkissä rinteissä. Varavaihtoehtona päädyimme viime talvena väkevät näytöt antaneeseen M6000:seen, mutta senkin tulo testiin viivästyi sen verran, että jouduimme jättämään Catin pisteytetyn vertailun ulkopuolelle. Pro Climb –runkoinen Catti menee lumessa köykäisesti ja 388-senttinen ja 6,6 sentin harjalla varustettu matto tarjoaa mainion vetopidon. Koneen paukku ja loistavasti pelaava voimalinja aikaansaavat sen, että Catti tuntuu vertailuryhmässä jopa 800-kuutioisia Rotaxeja kiukkuisemmalta syvässä lumessa. Kelkan konttorissa silmiinpistävää on varsinainen kääpiömallin istuin, joka on reittiajossa jopa turhan minimalistinen, mutta umpisen kikkailuun mitä sopivin. Catin avonainen alustan rakenne purkaa hyvin lumen ja kytkemätön alusta tuntuu pyrkivän hienosti lumipatjan päälle. Reitillä tanko on loogisinta pitää alimmassa asennossa, joskaan se ei poista pystyohjauksen hankalaa liikerataa istualtaan ajettaessa. Vastapainoksi kone lämpenee helposti kovalla jäljellä, joten liukukiskojen vieressä olevat jääkoukut kannattaa kovalla alustalla ajettaessa pitää aina vapaana. M6000 on kuin tehty puuterilumelle. Tällä kertaa emme ehtineet saada Cattia mukaan mittauksiin, mutta viime talvena M6000 todettiin hieman silloista verrokkiaan, Lynx BoonDocker 3900 600 E-TECiä ripeämmäksi 4,88 sekunnin kellotuksella nollasta sataan. Tankki tyhjänä Catti punnittiin tuolloin 219,5 kilon painoiseksi, joten Catti on Polariksen ohella markkinoiden keveimpiä vuoristokelkkoja. lkuperäinen tarkoituksemme oli saada Arctic Cat M8000 153’’ Sno Pro mukaan isojen vuoristokelkkojen vertailuun, mutta maahantuojalla ei ollut toimittaa kyseistä koeajolaitetta testiimme. Paksussa lumessa kapea suksi ei niinkään haitaksi olekaan, mutta vähällä lumella tai kevään upottavassa nuoskalumessa hoikka suksi tekee keulasta oikean kantomagneetin. Voimapaketti on tietysti vain yksi osa kokonaisuutta ja luo vasta potentiaalin, minkä runkoaihion ja viimekädessä pyörivän telan on ulosmitattava. M-sarjan Cattien vahvaa syvänlumen painotusta korostaa pieni tunnelijäähdytin, joka on kevyt ja kerää vähän lunta. Kuutos-Catti joutui kovaan vertailuryhmään, sillä samaan aikaan ajossa oli markkinoiden tehokkaimmat isolohkoiset vuoristopelit. Catin omaa käsialaa oleva C-TEC2 –suorasuihkumoottori tiedetään tehokkaaksi voimanlähteeksi, mutta kerta toisensa jälkeen yllättävintä on, miten kone jaksaa kirnuta myös pitkämattoisen vuoristokelkan nokalla. Pienen jakkaran yli on vaivatonta liikkua teknisessä maastossa ja polvelta ajo onnistuu niinikään näppärästi. Pikku-Ämmäläinen pitää pintansa! VE RTAI LUTESTISSÄ Lynx BoonDocker DS 3900 800R E-TEC • Polaris Pro RMK 800 163” LE TDS Ski-Doo Summit X T3 174” 800R E-TEC • Yamaha SR Viper MTX 153 SE A 30 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ VUORISTOKELKAT. Catin mountain-ohjauksen erikoisuus on sen teleskooppimainen pikasäädettävyys, jonka avulla tangon korkeuden voi parissa sekunnissa vaihtaa ääripäästä toiseen. Umpisenajon ehdoilla on suunniteltu myös ohjausakseli, joka on mallia pysty. Yhden ajopäivän ajaksi saimme kuitenkin käyttöömme Levi Pro Shopin esittelykelkkana palvelevan ylivuotisen M6000:sen, joka ominaisuuksiltaan vastaa täysin 2015 -vuosimallin kelkkaa. Kokemuksemme mukaan ohjausta ei kannata vetää äärikorkealle edes maastossa, sillä tangon ollessa ylikorkeassa asennossa laitteen painopiste menee liiaksi ylös ja kelkan hallinta painoa siirtelemällä muuttuu kankeammaksi. Catin käyttämä kapea sivakka uppoaa helposti puuteriin ja tavallaan notkistaa kelkan käsiteltävyyttä etenkin kallistuksen alkuliikkeessä ja viistorinteissä. Etenemiskyvyltään 600-kuutioinen Msarjalainen on kiitettävän arvoinen peli
TAMPERE 25.3. HYVINKÄÄ 26.3. SAVONLINNA 28.3. VAASA 24.3. TAHKO 1.4. OSALLISTU ARVONTAAN OSOITTEESSA BRP-TOUR.COM/RALLI! SAAT 500 EURON ARVOSTA KEVÄTTILAAJAN ETU polttoainetta tai alkuperäisiä ajotai lisävarusteita, kun tilaat 2016 Lynxtai Ski-Doomoottori kelkan 25.4.2015 mennessä. SEINÄJOKI 18.4. ROVANIEMI 9.4. TERVETULOA KIERTUEELLE!. JOENSUU 30.3. KATSO TARKEMMAT TIEDOT BRP-TOUR.COM OULU 23.3. KOUVOLA 27.3. KUOPIO 31.3. TERVETULOA TUTUSTUMAAN KAUDEN 2016 LYNXJA SKI-DOO -HUIPPU-UUTUUKSIIN. VOIT VOITTAA KAHDEN HENGEN VIP-PAKETIN NESTE OIL RALLYYN JYVÄSKYLÄÄN. KAJAANI 8.4
Melkein kaikkien merkkien urheilukelkat liikkuvat myös jo pidemmällä 328-senttisellä matolla ja vuoristokelkoissakin telojen keskimitat sen kuin kasvavat! 32 www.mk-lehti.fi 2016 UUTUUKSIA. MK-LEHDEN TYÖRYHMÄ / KUVAT: VALMISTAJAT MATTOIHIN LISÄÄ PITUUTTA 2016 UUTUUKSIA Sporttiset noin 345-senttisellä matolla varustetut crossoverit ovat ensi talven hitti
Siinä on loivempi caster-kulma, yhtenäinen alumiininen olkatappi, kevyemmät A-tukivarret ja kapea 91,5 sentin raideväli. HUOM! Tänä vuonna Arctic Catin erikoismalleja voi tilata 31.3. > M-sarjan LTD-malleissa on joka paikassa Fox Float EVOL-kaasu-/ilmaiskarit. Jos siis haluat sellaisen, niin kannattaa toimia nopeasti. Ideana on tarjota jokaiselle käyttäjälle helppo tapa muokata jousitukseen matkasäätö, nopean ajon säätö ja kovaan paukutukseen sopiva säätö. > M-sarjaan kokonaan uusi etupää. Kuvassa ZR 6000 137 SP LTD ES. > Yamahan kolmisylinterinen moottori: 1049-kuutioinen 4T (7000 mallit). Varsinaiset crossija endurokilpurithan esitellään vasta myöhemmin ja niitä tulee Suomeen rajoitettu erä. 1. > Kaikkiin XF-malleihin (ei CrossTrek) ja M-malleihin uusi leveä 7-tuumainen (17,8 cm) ProClimb-suksi. Niissä on myös leveä ProUte 10/8-suksi. 2. Jousituksen säädöt on laitettu uusiksi ja tässäkin mallissa on Teamin Industriesin valmistama voimalinja. Moottori on 500-kuutioinen ilman pakoaukonsäätimiä ja tehoa on 85 hevosvoimaa. > M 6000 ja 8000 153” Sno Pro LTD -mallit tulevat pohjoismaita varten räätälöityinä Hard Core -versioina. > Arctic Catin oma kaksisylinterinen moottori: 599-kuutioinen 2T (6000 mallit). 1 2 33 www.mk-lehti.fi 2016 UUTUUKSIA. ZR 4000 129 RR on saanut todellisen race-värityksen. Arctic Catin vuoden 2016 kohokohdat > Uusi Arctic Catin omaa valmistetta oleva 700-kuutioinen kaksisylinterinen nelitahtinen EFI-moottori. Vastaavan tapainen kolmisäätö on jo jonkin vuoden ajan ollut käytössä Foxin maastopolkupyörien keuloissa ja takaiskareissa. BackCountry-maton mitat ovat 38 x 348 cm ja harjan korkeus on 44 milliä. Ulkoisesti täysin samanlaisia ovat myös 2016-mallin RR 6000 ja 8000, mutta niitä ei tuoda pohjoismaihin. > ZR-malleissa Borg Warner ketju ja rattaat > ZR 6000 ja 8000 137” SP LTD ES-malleissa on Foxin valmistamat kierrejouselliset iskarit, joissa on kolmiasentoinen QS3-pikasäätö. > Kaikkiin ZR-, XFja M-sarjalaisiin tulee Teamin kytkin ja variaattori. Painoa on edestä saatu pois lähes puolitoista kiloa. Arctic Cat tuo markkinoille urheilullisen crossoverin, jota on tarjolla 600ja 800-kuutioisella moottorilla. Suomessa tarjolla on edelleen 2015-malleja. > Suzukin kaksisylinteriset moottorit: 500-kuutioinen kaksitahtinen (ZR RR 4000-malli), 794-kuutioinen 2T (8000 mallit), 1049-kuutioinen 4T Turbo (9000 mallit). > ProTour WT-runko ja leveä telamatto ovat nyt Pantera 7000 154 XT LTD, Bearcat 7000 XT ja XT GS-malleissa. saakka. Catin ja Foxin yhteistyönä kehittämissä QS3-iskareissa on nopea kolmiasentoinen pikasäätö. Huipputehoksi kerrotaan 65 hevosvoimaa (3000 mallit)
Tavaraa on saatu pois myös tukivarsista. Cobra-maton mitat ovat 38 x 348 cm ja harjan korkeus on 38 milliä. Bearcat 3000 liikkuu uudella 700-kuutioisella 65-hevosvoimaisella nelitahtimoottorilla. Vakiovarusteita on kuin limusiinissa ja moottori on Yamahan tonninen nelitahtinen. Caster-kulma on loivempi ja alumiininen olkatappi on todella ohut. XF 6000 137 CrossTrek on matka-ajoon tehty kevyt crossoveri. 2016 UUTUUKSIA Arctic Cat 3. XF 6000 High Country on parhaiten umpisen kikkailuun sopiva syvän lumen sportti. Alla pyörii 38 x 358 –senttinen Power Claw telamatto 57 millin harjalla. Sukset ovat mallia ProClimb, eli ne ovat samat uudet leveät sivakat kuin XF-malleissa. ProClimb-sukset ovat nyt tarpeeksi leveät, eli melkein 18-senttiset. 7 5 6 4 3 34 www.mk-lehti.fi 2016 UUTUUKSIA. M-sarjalaiset ovat saaneet kavennetun 91,5-senttiä leveän keulan joka kantaa nimeä AMS 36”. 6. EFI-kone on Arctic Catin omaa tuotantoa. Siinä on leveä 109-sentin raideväli ja Fox Float 3 ilmaiskarit. 7. Pantera 7000 154” XT LTD on leveärunkoinen ja leveätelainen luksusluokan matkakelkka. Ne poikkeavat jäähdytyksen, iskareiden ja myös teippauksen osalta kuvassa olevasta M8000 SnoPro LTD 152” -mallista. Sama moottori löytyy myös touring-kelkka Pantera 3000 146” kuomun alta. Uusi AMS 40” etujousitus on samanlainen kuin Msarjalaisissa, mutta raideleveys on 101,6 cm. 4. 800-kuutioista 153” ja 162” SnoPro LTDmallia tulee Suomeen pohjoismaisena Hard Core-versiona. 5
Duellin kaikki kelkkaosat löydät hyvinvarustelluilta jälleenmyyjiltä. Lisätiedot: www.duell.?/kauppiaat Tulossa syksyllä 2015! Float 3 RC2 Kokoputkisto Rotax etec 800 Dynojet Powercommander Cobra 1.6 Säädettävä korotuspala 1-vivulla RC Series etupuskuri C&A Pro XTX 2.0 Zero
Lisäjäähdytin puhaltimella pitää moottorin viileänä jäisellä ja lämpimällä säällä. 3. Harjan korkeus on 39 milliä. rmoja. Xtrim SC 900 ACE saa myös uudenmallisen pidemmillä olkatapeilla ja kevyemmillä osilla varustetun ALF+ -etupään ja PPS2 3700 -telaston. 7. Kuvassa oleva Rave 600 E-TEC ja sen samannäköinen sisarmalli 600 ACE ovat myös saaneet ALF+ -etujousituksen ja PPS2-telaston. Liukurungot on muotoiltu uusiksi, millä on pyritty loiventamaan kohtauskulmaa lumeen. Raideleveys on 97,5 senttiä. 5. 41 senttiä leveiden, sivuista taipuvien mattojen pituudet ovat joko tältä vuodelta tuttu 392 senttiä tai uusi pidempi 414-senttinen malli. > Uusi malli 49 Ranger 900 ACE touringvarustuksella. Moottoivaihtoehdot ovat 600ja 800 E-TEC. Vakiovarusteisiin kuuluvat muun muassa puskuri, telatunnelin vahvikkeet, astinlaudan vahvikkeet ja tavarateline. Rave RE 600 ja 800 pysyvät samanlaisina kuin tänä talvena, mutta väritykseen tulee enemmän punaista. Maton harjakorkeus lyhyessä ja pitkässä mallissa on nyt 64 milliä. Raideväli on 97,5 senttiä ja joka paikassa on samat monisäätöiset KYBin 46-milliset monisäätöiset huippuiskarit kuin lyhyissä Rave RE -malleissa. Se on 8 milliä matalampi, 25 milliä kapeampi ja 50 milliä pidempi. 49 Ranger Touring 900 ACE on pitkämattoinen kahden hengen kelkka, joka menee sekä reitillä että sen ulkopuolella. Xtrim Commander Touratech 800R E-TECin esikuvana ovat isot möhköendurot, joita kutsutaan seikkailupyöriksi. Sukset ovat kevyet, pehmeään lumeen tehdyt Blade DS:t. > Pyöreästä cromo-putkesta tehty PPS2-telasto tulee eri pituisina nyt Rave RE -mallien lisäksi kaikkiin BoonDockereihin, urheilumalleihin sekä Xtrimja Xtrim SC -malleihin. > Uusi pehmeään lumeen tarkoitettu kevyt Blade DS -suksi tulee BoonDockereihin ja Xtrim RE 3500 -malliin. Edessä on ALS+ -jousitus pidemmillä olkatapeilla ja 92 sentin raidevälillä. 1. Satula on samanlainen uusittu matala ja kapea versio kuin BoonDockereissa. Edessä on ALF+ -jousitus ja telasto on mallia PPS2 DS. 2. Kelkka onkin kehitelty yhteistyössä Touratechin kanssa, joka on yksi suurimpia adventure-pyöriin lisävarusteita tekeviä . 6. Xtrim RE 3500 800 R-ETEC kuuluu samaan äärimmäisen urheilullisten crossovereiden luokkaan kuin Ski-Doo Renegade X-RS. Matto on mitoiltaan 41x349 senttiä ja harjan korkeus on 44 milliä. Lynxin vuoden 2016 kohokohdat > Uusi urheilullinen puolipitkä crossovermalli Xtrim RE 3500 800 R-ETEC. 4. BoonDocker DS 800 saa uuden maton, jonka harjakorkeus on 75 milliä. Lisävarusteilla Touratechin saa kustomoitua vielä näyttävämmäksi ja myös tavaratilaa voi lisätä erilaisilla laukuilla. Matto on sivuista taipuisa FlexEdge ja mitoiltaan 41x414 senttiä. Perusmallin BoonDockeria saa nyt sekä 3700että 3900-pituisena. Uusi BoonDocker-satula on nyt kaikissa Dokkereissa ja Xtrim 3500 -mallissa. 8 5 37 www.mk-lehti.fi 2016 UUTUUKSIA. 8. Sukset ovat pehmeässä lumessa herkemmin kääntyvät ja 2,4 kiloa kevyemmät Blade DS:t. Blade DS -puuterisukset kuuluvat tietenkin myös tämän takamaastojen kelkan vakiovarustukseen. Siinä on ALFetujousitus ja ylöspäin taivutetut alatukivarret. > Tänä talvena Rave RE -malleissa ollut kevyempi ja pidemmällä olkatapilla varustettu etupää tulee melkein kaikkiin kahdella A-tukivarrella varustettuihin malleihin. > Uusi Commander 800-mallista jatkojalostettu seikkailukelkka Commander Toutarech 800 R E-TEC. > BoonDocker-mallistoon tulee pidempi 414-senttisellä matolla varustettu versio ja Boondockerit uudistuvat muutenkin monella tavalla
> Urheilukelkoissa ykköstykkeinä jatkavat täksi talveksi esitellyt 600ja 800-kuutioiset Axys Pro X -mallit. > SKS, eli Snow King Special palaa mallinimenä takaisin. > Uusi leveätelainen järkihintainen hyötyja mökkikelkka 550 Widetrak puhallinjäähdytteisellä moottorilla. Se on Axys-konseptiin pohjautuva reitille ja umpiseen soveltuva kelkka. 1 5 2 6 38 www.mk-lehti.fi 2016 UUTUUKSIA. > Indy 600 ja 800 jatkavat mallistossa samanlaisina järkihintaisina urheilukelkkoina. Uusi muotoilu, entistä kevyempi kokonaisuus, ledivalot, lisää maavaraa, uusittu telasto, ajoasento edempänä ja uusi tehokkaampi jarru. > Axys Pro Xja Switchback-malleihin uudet räväkät väritykset. 2016 UUTUUKSIA Polaris Polariksen vuoden 2016 kohokohdat > Vuoristokelkkoihin tulee kokonaan uudenlainen RMK Axys -konsepti. > Rush Axys -malleissa tänä talvena esitelty 800-kuutioinen HO-moottori tulee Pro RMK-, RMK Assaultja SKS-malleihin
Se on Axys-formaattiin perustuva pohjolan oloihin sopiva seikkailukelkka. 3 7 4 8 1. Pro RMK -malleissa on uusi kevyempi telasto, tehokkaampi ja kevyempi jarru, uudet olkatapit, uudet A-tukivarret, korkeampi keula ja lisää maavaraa sekä edessä että astinlautojen alla. 8. Pro RMK 155:n kuivapainoksi luvataan vain 184 kiloa. Hyvän vastaanoton rapakon takana ja Suomessa saanut Rush Axys Pro X ES on teknisesti samanlainen kuin tänä talvena, mutta väritys on pirteämpi. 550 Widetrak on puhallinjäähdytteinen leveätelainen yleiskelkka mökille ja hyötyajoon. ja 3. Peak-matolla on mittaa 38x394 senttiä ja harjan korkeus on 57 milliä. SKS-mallissa on perinteinen ketjuveto. Moottori on 800 HO ja veto tapahtuu ketjulla. Moottori on monessa liemessä keitetty 60-hevosvoimainen Fuji. 5. Kuvassa 600-kuutioinen, jossa on edelleen noin 125-hevosvoimainen VES-pakoaukonsäätimillä ja sähköisellä öljypumpulla varustettu Clean. Iskarit ovat lisäsäiliölliset Walker Evansit. re-moottori. Axys Switchback 800 on saanut myös uuden värityksen, mutta muuten tämä urheilullinen matkakelkka on samanlainen kuin mallivuodella 2104. 39 www.mk-lehti.fi 2016 UUTUUKSIA. Peak-matto on mitoiltaan 38x394 senttiä ja harjan korkeus 57 milliä. 6. Kuomun alla on tehokkaampi kolmiasentoisella pakoaukonsäätimellä, kevyellä kampiakselilla ja sähköisellä öljypumpulla varustettu 800 HO -moottori. Legendaarinen SKS palaa Polariksen mallistoon. Raideleveys on 105,4-108-110,5 senttiä. Axysrunko, kuomu ja muu paketti ovat viitisen kiloa kevyempiä kuin vanhassa Pro RMK:ssa. Telan mitat ovat 50x396 senttiä. Säädettävä raideleveys on 99,1-101,6104,1 cm. Kuvassa maukkaan näköinen Indy 600 SP Terrain Dominator LE. Myös rajumpaan freeridetyyliseen ajoon tehty 800 RMK Assault on saanut Axys-rungon ja muotoilun. Sekin on keventynyt ja kokenut kaikki samat uudistukset kuin Pro RMK. Indy 600ja 800-mallit säilyvät teknisesti muuttumattomina. 4. Lisäjäähdytin pitää 800-kuutioisen HO-moottorin viileänä myös reittiajossa. 2. Pro RMK -malleissa on remmiveto. 800 HO -moottori on tämänkin kelkan kuomun alla, kuten oli jo kuluneena talvena. 7. Kyseessä on Polariksen oma Peak-kuvio ja kumilaatu, joka on tarkoitettu sekä kovaan lumeen reitille että umpiseen
1 2 3 40 www.mk-lehti.fi 2016 UUTUUKSIA. > Uusi 800-kuutioinen Expedition Xtreme on Lynx Xtrim Commanderin kaksoisveli. 2016 UUTUUKSIA Ski-Doo Ski-Doon vuoden 2016 kohokohdat > 600ja 800-kuutioiset MX Z XRS-mallit saavat uuden pidemmän rMotion 129-alustan. > Renegade Backcountry X saa Rev XM -rungon ja muotoilun > Summit X 154”, 163” ja 174” on kaikki varustettu T3-paketilla > 1200 4 TEC-moottoriin tulee sähkökaasu ja 3 eri tehomoodia, kuten on ollut jo ACE 900-moottorissa > 1200 4 TEC Renegade X-malli saa kapeamman Rev XS -kuomun. > Lisävarusteena saa RAS2-keulaisiin malleihin uuden Pilot TS-suksen, jonka ohjainraudan korkeutta (ottavuutta) voi säätää puoli tuumaa 20-asentoisella klickerillä. > Summitista tulee lumilautamaailmaan brändätty Burton-erikoismalli. > Renegade XRS-mallista tulee myös 600-kuutioinen versio
5. Moottorivaihtoehdot ovat 600ja 800-kuutioinen E-TEC. 1. 4. Kaikissa on nyt vakiona T3-varustus. Siinä on myös sähkökaasu, jonka kahvan saa käännettyä hetkessä myös etusormella käytettäväksi. Kevättilauksesta molempia saa kuvan mukaisesti mustina. Poromiesten suosikki Summit SP on saanut uuden RAS 2-keulan. 2. Hyvän vastaanoton saanut puolipitkä urheilullinen crossover-malli Renegade XRS 800R ETEC saa 600-kuutioisen pikkuveljen. 800-kuutioista on edellä mainittujen lisäksi tarjolla myös 163-tuumaisena. Siinä on muun muassa lumilautateline ja erikoinen puolipitkä kahden istuttava satula. Nyt tämä kaikkien äijäkelkkojen kantaisä lähtee valloittamaan Suomen ja pohjoismaiden lisäksi myös pohjoista Amerikkaa ja Kanadaa! 3. 7 5 8 6 4 41 www.mk-lehti.fi 2016 UUTUUKSIA. 600-kuutioista saa 146” ja 154” mittaisena ja molemmissa on vakiona sähköstartti. 7. Nyt se räväyttää peliin punaisen ja vihertävän yhdistelmän, joka ei ainakaan jätä ketään kylmäksi. 6. 8. Ski-Doon 600ja 800-kuutioiset MX Z XRS-urheilukelkat saavat uuden pidemmän rMOtion alustan. Summit X3-malleja saa keväällä tilaamalla myös mustina. Summit Burton on 800-kuutioinen erikoismalli. Camoplastin Cobra-matto on mitoiltaan 38x328 cm ja harjan korkeus 41 milliä. Ski-Doo on monta vuotta jakanut mielipiteitä Freeride-malliston värityksellä. Lisäksi moottorista saa napista painamalla päälle kolme eri tehomoodia kuten 900 ACE:sta. Nelitahtinen 1200-kuutioinen Renegade X on saanut uuden kapeamman kuomun. Expedition Extreme on Lynxin 800-kuutioisen Commanderin kaksoisveli
Yamahan vuoden 2016 kohokohdat > Japanissa valmistettavaan mallistoon tulee kokonaan uudistettu hyötykelkka RS Viking Professional 2. Uusi Camoplast Power Claw -telamatto 76-millisellä harjalla. Uusi 38x371-senttinen telamatto Camoplast RipSaw 32 millin kuviolla. Uudelleen kalibroitu voimansiirto. Etujousitus Fox IFP Coil -iskunvaimentimilla. Uusi Camoplast Back CountryTM -telamatto 44 millin harjakorkeudella. 5 6 1. Fox Float3 -etuiskunvaimentajat ja Fox Float3-XV -takaiskunvaimentaja. Joka kulmassa Fox Float Evol -ilmaiskarit. Leveät 17,7-senttiset mountain-sukset. Ne on suunniteltu umpilumeen ja takamaiden valloitukseen. > Supertourer-tyylinen crossover APEX X-TX saa uusia ominaisuuksia uusitun jousitusratkaisun ja YPD-runkovaimentimien myötä. Hyötykelkka RS Viking Professional II on saanut tä ysin uuden muotoilun ja geometrian. Kauden 2016 malliversioon on tehty seuraavat uudistukset: YPD-iskunvaimentajat (Yamaha Performance Damper) on asennettu poikittain runkoon eteen ja taakse jäykistämään rakennetta ja pehmentämään rungon kiertoliikettä. Kuomun alla on kolmisylinterinen, 1049-kuutioinen EFI-moottori (sama kuin Yamaha RS Venture TF:ssä ). Uudistettu RS Venture TF on luksusluokan touringkelkka, jonka kuomun alla on kolmisylinterinen 1049-kuutioinen moottori ja EPS-ohjaustehostin. Uusi karkeampi Camoplast CobraTM -telamatto 38 millin harjakorkeudella. Isot ja monipuoliset tavarankuljetustilat. Uudelleen muotoiltu isompi 44 litran bensatankki. Matto on nyt myös entistä pidempi ja on mitoiltaan 38x371 senttiä. Uusi sä hkö inen YCCT-kaasu. Touring-kelkka RS Venture TF uudistuu. ekti ja lisä jä ä hdytin ovat isommat ja tehokkaammat. Vuoristokelkat SRViper M-TX 153 LE ja 162 LE uudistuvat. > Muu Amerikassa valmistettava mallisto pysyy pientä hienosäätöä lukuun ottamatta samanlaisena kuin mallivuodella 2014. ja 3. Uudistettu Apex X-TX on ainoa moottorikelkka, jossa on nelisylinterinen moottori ja EPS-ohjaustehostin. Uusi SR 146 -takajousitus Foxin IFP-iskunvaimentimilla. Nelipyttyinen nelitahtinen crossover Apex X-TX uudistuu. 6. Kauden 2016 malliin on luotu uusia ominaisuuksia elektroniikan avulla. 50 milliä korkeampi istuin ja korkeampi ohjaustanko. Lämmitettä vä istuin ja lä mpenevä ajolasikotelo. Moottoriohjauksen (D-Mode) ”Entry level” mahdollistaa aloittelevalle kelkkailijalle turvallisen aloitustason ja miellyttä vä n ajokokemuksen. SRViper-malliston uusi tulokas ST-X DX 146” on crossover-kelkka seikkailijoille. > RS Venture TF -malliin on pä ivitetty Yamaha-moottoripyö ristä tuttu YCC-T-sähkökaasu ja D-MODE-jä rjestelmä. Lä mmitettä vä istuin. 16 litran lisä polttoainesä iliö ja yhteensä 53 litran polttoainetilavuus. 2. Uusi . D-MODE-moottorinohjaus mahdollistaa kolme tehoasetusta: sport, touring ja entry level. Kevyemmät taakse kallistetut olkatapit ja kevyemmät A-tukivarret. Kapeampi 91,4 sentin raideleveys. Uusi ”Single Shot” -takajousitus. Siinä on pitkä toimintasä de, jonka takaa yhteensä 53 litran polttoainetilavuus. 4. SRViper-mallisarjaa tä ydentä vät uusitut M-TX 153” LE ja 162” LE. 5. > Amerikassa valmistettavaan mallistoon tulee uusi crossover/seikkailukelkka SRViper ST-X DX 146. 43 www.mk-lehti.fi 2016 UUTUUKSIA. Säädettävällä moottorinohjauksella varustettu RS Venture TF sopii erinomaisesti safarikä yttö ö n ja ohjelmapalveluyrityksille
Sen edeltäjä oli konkurssiin mennyt WPSA ja sen edeltäjä taas WSA. Pro-tasolla voittoja olisi runsaasti enemmänkin, ellei Tucker olisi vuoden 2002 jälkeen panostanut usean kauden ajan motocrossuraansa. Työskentelemme yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja se jos mikä motivoi. Melko varmasti minulla on paras kalusto. S Mutta mikä tekee Hibbertistä niin ylivoimaisen ja eikö jatkuvaan voittamiseen ala kyllästyä. Nykyinen pohjois-Amerikassa ajettava maailman kovin kelkkacrossisarja kantaa nimeä ISOC. Kanadassa sen sijaan ajetaan snowcrossia ja samoin tekee kansainvälinen moottoriliitto. Kaiken lisäksi tuohon aikaan WSA-sarjassa ajettiin sekä Pro Stockettä Pro Open -luokissa, joten yhtenä kaksipäiväisenä kisaviikonloppuna oli mahdollista ottaa jopa neljä . HA ASTAT TE LUSSA maailman kovin kelkkacrossari Tucker Hibbert TEKSTI: JUKKA HELMINEN KUVAT: JOHN HANSON nowcrossia vai snocrossia. Runko ja jousitus toimivat myös mahtavasti nykyradoilla. Yritän joka vuosi olla nopeampi, vahvempi ja parempi! Enkä vain minä pyri siihen, vaan samaa tekee koko tiimi. naalierän voittoa. Eikä se todellakaan ole tylsää! Miten vertaisit omaa kelkkaasi muihin merkkeihin. Kyseessä on siis ehdottomasti ja mahdottomasti lajinsa suurin nimi kautta aikojen! 44 www.mk-lehti.fi HAASTATTELUSSA. Tiimini ja Arctic Cat tekevät hyvää tulosta yhdessä. Tucker Hibbert onkin siis tavallaan kahden lajin kuningas, sillä hänellä on vyöllään mestaruuksia sekä MM-tasolla että kotimaassaan. Moottorissa on tarpeeksi huipputehoa ja se on hyvä ajaa. KING of SN HA ASTAT TE LUSSA maailman kovin kelkkacrossari Tucker Hibbert Tucker Hibbertillä on kaksi snowcrossin maailmanmestaruutta, yhdeksän kultamitalia X Gameseista ja tällä kaudella tuli sadas voitto maailman kovimmassa snocross-sarjassa. Konkurssiin menneet organisaatiot ja ISOC käyttävät lajista nimeä snocross
(Tuckerilla on joka kisassa mukanaan kolme kelkkaa, joista kaksi on täydessä iskussa olevia kilpureita ja kolmas on tavallaan varalla. Yleensä moottori puretaan ja käydään läpi joka toisen kisan jälkeen. Toim.huom.) NOCROSS! 45 www.mk-lehti.fi HAASTATTELUSSA. Riippuu todella paljon millaisella radalla ja millaisissa olosuhteissa ajamme. ISOC-sarjassa saa katsastaa kaksi kelkkaa, joista on harjoitusten jälkeen valittava se millä kisataan. Kaikki Arctic Catit ovat siis periaatteessa samanlaisia, mutta kaikilla on tietenkin erilaisia säätöjä radan ja kuskin ajotavan mukaan. Uusia osia vaihdetaan tarpeen mukaan. Onko oma kelkkasi ylipäätään paljonkin erilainen kuin muilla Arctic Cat -tiimeillä. Kelkkaa ei siis saa vaihtaa erien välissä. Ennen kisaa ja jokaisen erän jälkeen kaikki kohdat käydään tietenkin läpi ja tarkistetaan. Miten paljon teette kelkkoihin remonttia ja huoltoa joka kisan jälkeen. Kaikki saavat kauden alussa tehtaalta samanlaiset kelkat, joista muokataan oman maun mukaiset laitteet. Omassa kelkassani lähes jokainen kohta on jollain tavalla hienosäädetty itseäni varten. Iskarit puramme ja huollamme joka toisen tai kolmannen kisan jälkeen. Onko sinulla käytössä paljon erikoisosia ja sellaisia, joita ei ole muilla cattikuskeilla
Snow Shootin lopussa juttelimme Kalen kanssa mahdollisuudesta vierailla Arctic Catin tehtaalla kesällä. – Mitäs nyt tehdään, onko ideoita. Tuckerin isän Kirk Hibbertin maatila, josVUO DESTA 1990 MK-LEHTI 25 VUOTTA TEKSTI: JONI LAUNONEN MK-lehti kävi Hibbertin kotona vuonna 2008 H IS T OR IA A On HA ASTAT TE LUSSA maailman kovin kelkkacrossari Tucker Hibbert Tucker ei yleensä kikkaile maaliin tullessaan, mutta tämän vuoden X Gamesin voitto sai hänet heittämään näyttävän heelclickerin. Soitin hänelle ennen lähtöä ja sanoin, että Snow Shootiin tulee Euroopan kovin T-Train-fani. Tyttö soitti puhelun ja lupasi, että mies tulee pian ottamaan minua vastaan. Tucker treenaa tämän päivän ja lupasin, että käymme siellä. Täytyy myöntää, että olen harvan henkilön fani, mutta tuntui todella hienolta saada Monster-lippis nimmarilla ja samoin juliste omistuskirjoituksella. – Joni, minulla on sinulle pieni paketti. Vuoden 2008Snow Shootin ensimmäisenä iltana menimme suomalaisedustuksella paikalliseen panimoravintolaan, jossa hyvin ansaittua vapaa-aikaansa vietti muiden muassa Arctic Catin henkilökunta. Pian tämän jälkeen hän huikkasi uudemman kerran. Tehtaan respassa istui ystävällinen nainen, joka tiedusteli kuinka voisi olla avuksi. – Mitäs sanoisit, jos ihan ensiksi ajettaisiin Hibberttien ranchille. mies kysyi ja jatkoi. Catin tiedottaja, Kale Wainer, huikkasi baaritiskiltä ensiksi, että minun dollarit eivät tässä kuppilassa kelpaisi, sillä piikki oli auki. www.mk-lehti.fi 46 HAASTATTELUSSA. Tästä hetkestä ei mennyt kuin kolmisen kuukautta, kun astelin Arctic Catin tehtaan parkkipaikalla kohden pääsisäänkäyntiä. Kysäisin häneltä vielä, että olisiko pienintäkään saumaa päästä haastattelemaan Tuckeria. Miltä kuulostaa?. Kale lupasi, että vierailu järjestyy muitta mutkitta. Turha sanoakaan, että olin niin lähellä kelkkatoimittajan nirvanaa, että Teen Spirit alkoi jo tuoksua nenässä. – Wau, totesin ja lupasin tulla seuraavana päivänä hakemaan tuon lähetyksen. Se on Tuckerilta. Nykyään BRP:llä työskentelevä Joni Launonen toimi pitkään freelance-toimittajana ja vuonna 2008 Joni pääsi Amerikan matkallaan tapaamaan suurta idoliaan Tucker Hibbertiä. – I see what I can do. suoraan sanoen kiusallista kirjoittaa juttua Tucker Hibbertin kaltaisesta suuruudesta. Tucker oli tuolloin 24-vuotias ja nuoren miehen ajatukset ovat muuttuneet harvinaisen vähän kun vertaa niitä nyt tehtyyn kelkkailussa kaiken voittaneen ”veteraanin” mielenmaailmaan. Kerroin etsiskeleväni Kalea. Mikään revittely ei tunnu tarpeeksi räväkältä kun vastassa on kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna lahjakkain snowcrossari Atlantin länsipuolella. Haastattelu Tuckerin kanssa oli onnekkaiden yhteensattumien summa. Kutakuinkin harmaakarhun kokoinen Kale asteli pian neuvontaan ja paiskasi kättä hyväntuulisesti
Kuinka monta kelkkaa sinulla on kauden aikana käytössä. Open-luokassa meillä oli kelkan kanssa hieman ongelmia, joten se ei mennyt aivan yhtä hyvin, Hibbert sanoo. Vapaa sana suomalaisille faneillesi! Kiitos kaikkien tuesta ja kannatuksesta. Tärkeintä on että nautin edelleen motocrossista. Teetkö kisakaudella muuta kuin ajoharjoittelua. 600-kuutioiset reagoivat kaasuun herkästi ja niillä on paljon helpompi rytmittää pateissa ja hyppyreissä. www.mk-lehti.fi 47 HAASTATTELUSSA. Kesällä haastattelun aikaan Tucker ei vielä ollut lainkaan varma talven 2009 ohjelmasta. Kuulemma oli meneillään Pohjois-Minnesotan kutakuinkin toinen lämmin kesäpäivä vuosimallia 2008. – Viime kausi meni todella hienosti etenkin Pro Super Stock-luokassa, jonka mestaruuden voitin. Oli myös hienoa nähdä miten porukka oli innostunut kelkkailusta ja snocrossista. Tämä legenda, johon minun oli kunnia tutustua vuoden 2007 joulukuussa Östersundissa, kävelee hymyillen meitä vastaan ja paiskaa kättä. Tucker voitti Pro Super Stock-luokan mestaruuden, mutta Pro Open-luokassa sijoitus oli hieman vaatimattomampi. Käytän runsaasti aikaa ajotreeniin ja testaamiseen. Tehoa oli vaikea käyttää. Haastattelu saa odottaa yhden erän mittaisen rykäisyn verran. Snocrossissa erät ovat lyhyitä, joten pitää olla voimaa ja nopeutta hiukan kuin sprinttereillä. Suomessa on huhuttu että ISOC-sarjassa tulisi voimaan sääntö, joka kieltäisi nykyiset kaasutinmoottorit ja tilalle tulisi EFI. Osa radoista vaatii todella paljon erikoisia säätöjä. Suoritus radalla tekee vaikutuksen jo siinäkin mielessä, että lämpötila huitelee kutakuinkin trooppisissa lukemissa. Ajaminen on paljon hauskempaa, vaikka 800-kuutioisissa olikin tehoa yli 160 hevosvoimaa ja nykykelkoissa noin 130. 800-kuutioisissa oli liikaa tehoa ja ne olivat turhankin nopeita. kesäkuuta1984 Driggs, Idaho Asuu: Pelican Rapids, Minnesota Auto: Dodge Ram 2500 Mieliruoka: Tulinen pepperonija ananaspitsa Harrastukset: Maastopyöräily ja graafinen suunnittelu sa Tuckerin harjoitusradat ovat, on kuin mikä tahansa minnesotalainen maatila. Motocrossissa vaaditaan enemmän hapenottokykyä ja yleistä kestävyyttä. Oli todella mahtavaa ajaa Suomen MM-kisoissa vuonna 2011. Kivikasvoisen miehen ilmeistä ei juuri pysty lukemaan, että olivatko ajat hyviä vai huonoja. Kun kausi alkaa heti lähes täydellisesti, pidätkö kelkan ja säädöt suunnilleen samoina koko talven. Nykykelkat ovat ehdottomasti hauskempia. Treenitohinoidensa keskellä Tucker paiskaa nopeasti kättä ja vetää kypärän päähänsä. Hyvin meni myös miehen kausi 2007. En ota sitä enää niin vakavasti, mutta ajan kisoja ja haluan myös pärjätä. Eniten vaikuttaa lumen laatu ja määrä, sillä sen takia radat kuluvat eri tavalla. – Terve Joni, kiva nähdä taas! Tucker on tuolla tallilla, mennään sinne katsomaan. Kaudesta riippuen viidestä kahdeksaan kelkkaa. – Melko hyvin tuo meni, Tucker kommentoi. Matkustaminen vie myös aikaa. Ajan todella paljon kauden aikana. ilispohjalta ilman tarkkaa aikataulua. Treeniajon jälkeen Tucker analysoi kierrosajat. Kesäkuussa mies osasi varmasti sanoa ajavansa joitakin kisoja sekä X-gamesit. Yamaha YZ 450:n savuvana ei katkea missään vaiheessa. Entä kisakauden ulkopuolella. Epävarmuutta kauden ohjelmaan liittyen ei voi olla lisäämättä se seikka, että talousHÄN Tucker Hibbert Lempinimi: T-Train Syntynyt: 24. Oliko hauskempaa ajaa vanhoilla 800-kuutioisilla Openluokan kelkoilla vai nykyisillä 600-kuutioisilla. Onko crossipyörällä ajaminen siis nykyään vain harrastus. Kaikki eivät tietenkään ole koko aikaa käytössä, vaan niitä kierrätetään kisapaikkojen mukaan. Yritämme kehittää joka asiaa koko ajan, joten en aja oikeastaan yhtään kilpailua täysin samanlaisella kelkalla. Radalla Tucker Hibbert vetää semmoisella vauhdilla kuin maailman kovimman snowcrossarin voi olettaakin. Yritän harjoitella aina hyvin, mutta teen kaiken . En ole kuullutkaan moisesta! Ainakaan ensi vuodeksi ei mikään muutu, mutta uskon sen olevan tulevaisuutta. Miten vertaat motocrossia ja snocrossia fyysisesti. Kyllä motocross on selvästi fyysisempää. Kesällä ajan motocrossia ja lenkkeilen maastopyörällä
vaikeuksiin kaatuneen WPSA-sarjan tilalla on nyt uusi ISOC-sarja. ksuin kaveri radalla. Kaudella 2008-09 Tucker on voittamaton kansallisessa sarjassa ja on kolmatta kertaa ykkönen X Gameseissa. 2001-2002: Ensimmäistä vuottaan Pro-sarjassa ajava Tucker voittaa snocrossin Pro Openin mestaruuden ja tulee toiseksi Pro Stockissa. Hän johtaa X Gamesien snocross-. Mutta sitten, kun lopetan aktiivikilpauran snowcrossissa, voisin harkitakin kisamatkaa Skandinaviaan. Tucker ja Mandi asuvat vähän matkan päässä Kirkin ja vaimonsa Teresan maatilalta, ja nuorella parilla on tarkoitus rakentaa Tuckerille harjoitusradat sinnekin. Voittaa X Gamesit seitsemännen kerran peräkkäin. 2013: Seitsemäs kansallinen snocrossmestaruus, yhdestoista X Games -mitali ja ensimmäinen Class of Nations Super Snowcross -voitto Ruotsissa. Hänen prätkäpuolelta peräisin oleva ajotyylinsä pannaan merkille, sillä kukaan ei ole aiemmin ajanut kisaa seisten. T-Trainin tulevaisuuden tavoitteet liittyvät vahvasti moottoripyöräilyyn. Ehtii ajaa myös kolme motocrossin 450-luokan kisaa. Vaikkei Tucker vielä kärkikahinoissa pyörähommissa olekaan, on 24-vuotiaalla miehellä vielä aktiiviuraa jäljellä. Tucker vie startin nimiinsä ja voittaa nuorimpana kuskina tapahtuman historiassa. Kesällä mies ajaa viisi motocrossin 450-sarjan osakilpailua. Haastattelua tehtäessä kaikki oli vielä hyvin, eli Blair Morgan oli ajavien kuljettajien joukossa. – X-gamesien jälkeen keskityn East Coast Supercrossiin. – Ja siellä tein todella paljon sitä ”ei-mitään”. Raskaat työt vaativat raskaat huvit, mutta kun homma on riittävän totista, saavat vapaa-ajan riennot odottaa. 2012: Voittaa vakuuttavasti toisen kerran snocrossin maailmanmestaruuden ja debytoi motocrossin 450-luokassa. – Parina viimeisenä vuonna ne ovat olleet TJ Gulla ja Ross Martin (Polaris-kuljettajia). 1992: Ajeltuaan vuosikaudet ristiin rastiin perheen farmin mailla kolmipyörämönkkäreillä ja pikkuprätkillä Tucker lähtee kahdeksanvuotiaana ensimmäiseen motocrosskisaansa. – Minulla ei ole koskaan vapaa-aikaa. Kesäja talvilajit tukevat toinen toistaan loistavasti, Tucker sanoo vaatimattomasti. 2006-2010: Pyörtää eläkepäätöksensä. Tavoitteenani on kehittyä supercrossissa mahdollisimman pitkälle. Vapaa-ajan suhteen almanakka todellakin kuulostaa buukatulta. Myös Blair Morgan on aina kova, sillä hän on kaikkein . Keskityttyään voimallisemmin supercrossiin, Hibbert on pitänyt kelkkailevaa maailmaa lumoissaan voittamalla X-gamesit näytöstyyliin ollessaan muusta kisatouhusta sivussa. Syksyllä, Montrealin supercross-kisan alla, Morgan kaatui pyörällään sillä seurauksella, että mies on tätä nykyä alaraajahalvautunut. Olen hokenut Tuckerille, että meidän pitäisi matkustaa Eurooppaan, mutta ei hän vielä ole innostunut, Mandi manailee. Moni kisakuski tahtoisi varmaan jakaa Hibbertin vauhdin salaisuuden. 1998-2000: Tucker saa vuonna 1998 poikkeusluvan jättää välistä Sport-luokan ja siirtyä suoraan Semi Prohon. Seuraavana vuonna hän pääsee Winter X Gameseihin. naalia, mutta joutuu jättämään leikin kesken kelkan rikkouduttua. Tucker ei kuitenkaan usko, että sarjan järjestäjän muuttuminen vaikuttaisi kovin suuresti itse kilvanajoon. Entä ketkä sitten ovat pahimmat kilpailijat radalla. – Jatkan kilpailemista vielä ainakin 10 vuotta. Samana talvena Tuckerista tulee ensimmäisen yhdysvaltalainen snocrossin MM-voittaja. Kysyttäessä harrasteista, Tucker vastaa, että hänellä ei niitä oikeastaan ole. Pystyn tällä hetkellä ajamaan 10. 2015: Kansallisten kisojen voittolista nousee jo toisella sadalle. Isä Kirk (kuvassa Tuckerin vieressä oikealla) on entinen huippukuski ja loistava kelkan säätäjä. Morganilla on kyky löytää nopea linja ja hänestä todella vaikeaa päästä ohitse, arvioi Tucker kilpakumppaneitaan. Kiinnostaa kyllä, mutta juuri tällä hetkellä en jaksa edes ajatella reissua sinne. – Ainakin kaksi rataa siihen saisi helposti, Mandi kertoo. Lisäksi minusta on varsin helppoa hypätä crossipyörän selästä kelkan selkään. Niin, eihän sitä mies yhdestä omasta crossiradasta miksikään tule. Vaimo Mandi taas hoitaa tehokkaasti kaiken tiedottamisen. 2004-2005: Muuttaa Kaliforniaan tavoitellakseen AMA:n supercrossin ja motocrossin mestaruuksia. 1996: Tucker lainaa West Yellowstonessa isänsä Arctic Cat ZR 440 -kelkkaa ja ajaa ensimmäisen snocrosskisansa. 2011: Tucker ajaa ensimmäistä kertaa lähes kymmeneen vuoteen kansallisen sarjan kaikki osakilpailut. Voittaa X Gamesit kahdeksannen kerran peräkkäin. – Tiedän, että Skandinaviassa on kovia kuskeja, ja minulta on paljon kyselty, että kiinnostaisiko minua käydä ajamassa siellä. 2014: Tucker lyö Blair Morganin pitkäaikaisen ennätyksen ja hänestä tulee eniten voittoja metsästänyt kelkkakuski. Voittaa X Gamesit viidennen kerran peräkkäin, samoin molemmat kansalliset mestaruudet, ja tulee kolmanneksi MM-kisoissa. – Minulla mitään salaisuutta ole. Jos sitä kuitenkin onnistuu järjestymään, koetan olla tekemättä mitään. Yhteensä kultamitaleita on jo yhdeksän, joka on enemmän kuin minkään muun lajin urheilijalla. 48 www.mk-lehti.fi HAASTATTELUSSA. Perustaa marraskuussa 2006 Team Monster Energy/Arctic Catin ja ajaa valikoituja kisoja kansallisesta snocross-sarjasta. En ole ollut poissa kelkan selästä, vaikken WSAja WPSA-sarjaa välillä ajanutkaan. Talvella 2010 hän voittaa neljännen X Gamesien kultansa. Mestarin vuodet 1987: Tucker osallistuu kaksivuotiaana ensimmäiseen kelkkakisaansa Arctic Catin Kitty Catilla. HA ASTAT TE LUSSA maailman kovin kelkkacrossari Tucker Hibbert H IS T OR IA A Tucker kehuu tiimiään joka käänteessä, eikä turhaan. Seuraavalla kaudella hän voittaa molemmat kansalliset mestaruudet snocrossissa ja ottaa hopeaa X Gameseissa. sijan tienoille, mutta tähtään tietenkin siihen, että jonain päivänä voitan mestaruuden. Hän ajaa 24 . Osallistuu kuitenkin myös X Gamesien snocrossiin ja saa hopeaa kumpanakin vuonna. Alati hektinen aikataulu on saanut aikaan sen, että Tucker ei suunnitellut kisamatkan tekemistä Skandinaviaan. – Me kävimme ensimmäisen kerran lomalla, kun lensimme häämatkalle Hawaille pariksi viikoksi, kertoo Tuckerin kuvankaunis tuore vaimo Mandi. Olen jo muutenkin niin paljon tienpäällä. Kahdeksas snocrossin Pro Open -mestaruus 15 voitolla 17 kisassa. Vuoden 2000 kesällä Tucker saa AMA Pro -motocrosslisenssin ja osallistuu ensimmäiseen kansalliseen kisaansa. naalilähtöä ja voittaa niistä 19. – Minä ainakin haluaisin tulla. 2003: Tultuaan tuplakakkoseksi snocrossin kansallisissa mestaruuskisoissa ja kolmanneksi X Gameseissa, Tucker ilmoittaa jäävänsä kansallisen sarjan kelkkahommista eläkkeelle keskittyäkseen ajamaan täysipäiväisesti moottoripyörillä
2016 KELKAT, VARUSTEET JA ARCTIC WEAR -TUOTTEET ENNAKKOMYYNNISSÄ NYT! Maahantuoja: www.sumeko.. nland M ad e i n USA Instagram.com/ arcticcat. nland WWW .AR C TICCA T .FI KA TSO 20 1 6-MALLIS T O. Tilaa omasi lähimmältä Arctic Cat -jälleenmyyjältäsi 30.3.2015 mennessä! Facebook.com/ arcticcat
ika Lokka iski kyntensä Sodankylän HaKaMotorsin vaihtokelkkojen joukkoon ilmestyneeseen Assault RMK:hon välittömästi kun tieto loistokuntoisesta, vähän ajetusta ja Mikan hakukriteereihin sopivasta kelkasta kantautui miehen korviin. ASSAULT RMK:N UUSI ELÄMÄ! MK-lehden numerossa 5/14 oma kelkka -hengessä esitelty 2014-mallinen Polaris RMK Assault 155” päätyi vaihdokkiriviin omistaja Ari Eloluoman keskityttyä taas enemmän reiteillä ajeluun. Halusin päästä helposti muokkaamaan välityksiä, joten ketjuveto oli helpoin ratkaisu. Eloluoman Arin Assaultti oli priimakuntoinen ja vähän ajettu kelkka, joten HaKaMotorsin Hasse soitTeksti ja Kuvat: Olli Autonen 50 www.mk-lehti.fi AJETTU. Ski-Doon jäljiltä jäi päälle pieni rakentelukipinä ja päätin viedä homman Polariksen kanssa astetta pidemmälle. Uuden omistajan käsissä Assault RMK sai kuitenkin uuden elämän ja kelkasta kaivettiin luonnetta esiin isolla lapiolla! Polaris Assault RMK 800 Mod AJ ET TU M Edellinen pidemmälle viety projektini oli 2011-mallinen, 146-tuumaiseksi jatkettu 800-kuutioinen Ski-Doo Renegade. Päätin vaihteeksi kokeilla harrastamista toisella merkillä, uusi omistaja taustoittaa. Kiikarissa oli Polaris RMK pystyohjauksella ja ketjuvedolla – se sulki vaihtoehdoista remmivetoisen Pro RMK:n
Lopputuloksena oli erittäin miellyttävä, mutta samalla kantava jousitus. Oli kuulemma meikäläisen seuraava peli löytynyt! Tähtäimessä tehokas ja ketterä umpisen peli Kelkka kotiutui Mikan talliin syksyllä ja kelkan muuttaminen uudelle omistajalle mieleiseksi aloitettiin saman tien. Keulan iskarit jätettiin uudelleensimmitystä lukuun ottamatta ennalleen, mutta alustaan päätettiin laittaa ”haitekkiä”. Jos suksi tulee paljon olkatapin etupuolelle, se muuttuu haukkailevaksi, Mika perustelee. Kaveriporukan kokemukset ja omat testit heidän vastaavilla laitteillaan vahvistivat päätöksen. Stage 3 -kitin luvataan tuovan moottoriin 14,5 lisähevosta ja Vforcen läpät vajaat neljä heppaa huipputehoa. Samalla lähti meikäläisen moottorineitsyys tallihommissa, mutta yllättävän kivuttomasti siitä selvittiin. Samalla omistaja laittoi konehuoneeseen Vforce 3R -imuläpät. Powderit Totaltekin ottavilla ja kulutusta kestävillä Racing-raudoilla on suosikkiyhdistelmäni. Pidosta haluttiin mahdollisimman hyvä, jotta tuleva tehonlisäys saatiin hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Kasasin koneen yläkerran uusilla tiivistesarjoilla ja kiristin pultit ohjemomentteihin ja huolehdin tietysti jälkikiristykset 400 kilometrin jälkeen. Kokemukseni mukaan suksi toimii parhaiten taakse vietynä eli etummaiseen kiinnityspaikkaan laitettuna. Vaihdoin keulaan ARS-FX 39’’ -tukivarsikitin, joka muuttaa raideleveyden 99-senttiseksi. Lisäksi kittiin kuuluvat kytkimen ja variaattorin vakiota hieman jäykemmät jouset.Variaattoriin vaihdettiin myös alakierroksilta syöttävämpi helixi. Tukivarret ovat lisäksi alkuperäistä jämerämpää tekoa ja alatukivarret taivutetut, mikä nostaa hieman maavaraa ja väistää kantoja ja kiviä. Mika ehti ajaa vakiomoottorilla ja alkuperäisillä voimalinjan setupeilla alkutalvesta reilut 400 kilometriä, joten SLP:n kittiin lyödystä panostuksesta saadun pikavoiton määrä tietysti hieman jännitti ennen ensisavujen ottamista. Suksiksi ainoa vaihtoehto olivat SLP:n Powder Prot, joita omistaja pitää ainoina oikeina suksina freerideen. Jousituksen pitää olla toimiva reittisiirtymillä, kestettävä hyppimistä ja oltava säädettävissä riittävän löysäksi ja herkäksi puuteriin. Itse tykkään siitä, että kelkka vastaa kaasuun joka tilanteessa ja pitoa on peukalon alla! 51 www.mk-lehti.fi AJETTU. Jotkut pitävät Peakin tuomaa lisäpitoa pahana, koska kelkka keulii hanakasti ja tekee ajosta tavallaan kulmikkaampaa. Powderi ohjaa tilanteessa kuin tilanteessa ja se painuu helposti lumeen tehden kallistelusta portaatonta. ti minulle välittömästi kelkan saavuttua. Voimapuolelle lisäpiristystä haettiin Starting Line Productsin Stage 3 -kitillä, joka pitää sisällään kannen, uudelleen muotoillut palotilat, Power Commander 5 -polttoaineensyötön ja sytytyksen säätöyksikön, lisäilmanoton konsoliin sekä tietysti SLP:n putken ja äänenvaimentimen. Assaultissa käytetään reittileveydellä olevaa keulaa, mutta Mika halusi maksimoida kelkan ketteryyden lumella ja puiden välissä. Power Commanderin ja TPS:n (kaasunasennontunnistin) säädöt speksasi kohdalleen HaKaMotorsilla Aleksi. Alustan säädöt ovat PL-Centerin Tero Lokan käsialaa ja samassa yhteydessä simmitettiin keulan vakiokepit napakammiksi. Tilasin alustaan Fox Float 3 Chris Burandt Kitin, jolla alustan keppien säädettävyys saatiin uudelle tasolle. Alle laitettiin pito-ominaisuuksiltaan huima, Peakin 64 millin harjalla varustettu matto. Päädyin viritykseen, koska halusin kelkasta mahdollisimman terävästi kaasua tottelevan, vaikka vakiokonekin on todella hereä
Neljä vuotta kun oli touhunnut eri laitteen kanssa, oli mahtava perehtyä uuteen aihioon kunnolla ja aloittaa harrastus ikään kuin alusta. Mika ja modattu Assault RMK piipahtivat Levillä MK-lehden vuoristokelkkojen testin aikaan kuvattavana ja samalla testiryhmälle tarjoutui tilaisuus ottaa pikatyypit pieteetillä rakennetusta Assaultista. 52 www.mk-lehti.fi AJETTU. Siellä on mahtavat treeridepaikat, isoja tuntureita puurajan yläpuolella ja hyviä tuiskulippoja hyppyhommiin. Kelkan osia kävi maalauksessa Rovaniemellä Lapin Metallipinnoitteessa, missä astinlaudat, olkatapit ja alustan osat muuttuivat mustiksi. Joku voi pitää nihilistin hommana, mutta mielestäni se on pieni investointi suhteessa paketin muihin kustannuksiin! Näissä asioissa ei mielestäni pidä säästellä, Mika valistaa. Reissun jälkeen koteloon vaihdettiin 19-43-rataspari vakio 20-42:n tilalle. AJ ET TU Polaris Assault RMK 800 Mod Vakiohan tuntui jo tosi herkältä, mutta kyllä naama meni hevosenkengälle virikitin ensimmäisellä kokeilulla. Polariksen 800-kuutioisessa RMK:ssa on vakiona vertailuryhmän kiistatta terävin voimapaketti, mutta ero Mikan Assaultiin on huima. Olosuhteet ja ajankohta olivat mitä mainioimmat – olivathan ajossa samaan aikaan markkinoiden rajuimmat vakiokuntoiset vuoristokelkat. Pitää kuitenkin muistaa että aika bolt-on-hommaa tämä meikäläisen Assaultti oli, jos verrataan kavereihin, jotka rakentavat koko paketin alusta uudelleen! Ruotsin puutereilla kotonaan Alkutalvesta otettujen ensityyppien jälkeen oli aika suunnata Ruotsin Kvikkjokkiin, missä modattu Assault RMK pääsi ensimmäiseen kunnon testiin. Kaasulla on kerta kaikkiaan makea herkutella. Se paljastui pelkissä jängällä tehdyissä tasamaatesteissä, joissa vakiokuntoinen RMK Nordic 155 kevensi keulaa kohtuullisesti, mutta vaati pystyyn keulimiseen pehmeässä lumessa astetta kovempaa repimistä tai pientä penkkaa. Ruotsin puolelle on tehty useita reissuja joka vuosi, ja ajan siellä nykyään tavallisesti neljä viikkoa talvessa. Kelkka vakuutti heti alkuun. Powder Pro tuntuu vieneen pois Gripper-suksella varustettua vakio-RMK:ta vaivaavan tietyn alkukankeuden ja suksen saa painettua vaivatta puuteriin ja kelkan kantilleen. Herkkyyttä oli tullut roppakaupalla lisää, vaikka voimansiirto oli vielä vakiokuosissaan, omistaja myhäilee. Sitä ei tarvitse kuin hipaista, niin alkaa tapahtua! Muutokset tuntuivat heti toimivilta ja parasta oli tietysti huomata, etteivät rahallinen panostus ja syksyn tallitunnit olleet missään nimessä menneet hukkaan, Mika hehkuttaa. ikoita. Kvikkjokkin puutereilla huomiolistalle tosin kirjattiin välitys, joka teknisessä maastossa ja syvässä puuterissa olisi saanut olla tiheämpi. Kelkan oltua valmiiksi levällään tallissa ajokauden alla oli pedantiksi mieheksi tunnetulla omistajalla aikaa käydä läpi myös kaikki kuluvat osat. Mikan ajaminen on nykyään keskittynyt lähes kokonaan umpilumeen ja Ruotsin ajopaikat ovat tulleet tutuiksi. Ajamisen keveys ja hauskuus oli aivan käsittämätöntä! Laite toimi pohjattomassa puuterissa ja puiden seassa kuin ajatus ja nokka tosiaan vastasi kaasuun. Jormvattnet on kaikessa monipuolisuudessaan ehdoton suosikkini. Halusin varmistaa, ettei maastossa tulisi mitään omasta laiskuudesta johtuvia yllätyksiä, joten vaihdoin muun muassa kaikki alustan ja ohjauksen puslat ja pultit sekä liu’ut ja akselit uusiin. Testiolosuhteet olivat helmikuun alussa mitä parhaat, sillä Mika ja ajokaverit pääsivät korkkaamaan vastasatanutta syvää puuteria. Pulverilla maalattuja uudenkiiltäviä osia oli ilo ruuvata paikalleen syysiltoina. Mitä parasta ajanvietettä ja valmistautumista ajokauteen! Lopullinen ilme kelkalle luotiin StuntFreaksTeamin teippisarjalla, jossa mukailtiin Mikan edellisen kelkan eli Renegaden gra. Esimerkiksi poikittaisten maapuiden ylityksissä kelkalla ei tarvinnut ennakoida lainkaan, vaan keulan sai ilmaan vaikka paikaltaan ilman pohjavauhteja. Mikan modi-Assault pomppasi pystyyn paikaltaan ja testikuski toisensa perään veteli jängällä keulia edestakaisin hysteerisesti nauraen. Viidessä päivässä oli satanut puoli metriä uutta lunta ja yhteensä sitä oli paikoin puolitoista metriä. Tallitunnit olivat paitsi opettavaisia mekaanikkotreenejä, myös perusteellinen syväluotaus uuden ajokin tekniikkaan ja mukavaa vaihtelua monivuotiseen harrastukseen. Testiryhmän kommenttien mukaan Assault vastaa kaasuun kuin ajatus ja on puuterissa ihailtavan ketterä viedä. Välitysten tihentäminen oli jo hieman ennakoitavissa, mutta Kvikkjokkissa ajatus vahvistui. MK-lehden raati oli tylsän yksimielinen siitä, että Assault RMK oli vakioverrokkeihin peilattuna porukan ylivoimaisesti hauskin kelkka
Sieltä olen kuullut hyviä kokemuksia. Unet jäivät edellisyönä vähiin, kun mietin, jos se piru ei pärjääkään vakiolle ja äijät eivät tykkääkään ajettavuudesta! Vaikka testiryhmän kommentit olisivat olleet sävyltään toisenlaisia, ei se olisi vähentänyt omistajansa tyytyväisyyttä laitteeseen. Jo pelkästä värin nimestä annamme ylimääräiset miehuuspisteet! 2. SLP:n Powder Pro:t ja Totaltekin Racing -raudat ovat omistajalle mieleinen yhdistelmä. Malttaako mies keskittyä enää ajamiseen, vai ovatko mielessä jo seuraavat talliprojektit. Lisäilmanotto tangon etupuolella kuuluu SLP:n virityskittiin. Kyllä nyt nautitaan harrastamisesta tällä laitteella, ei rakentaminen vielä niin kova intohimo ole. Suksi ohjaa terävästi, mutta on herkempi kallisteluissa kuin leveä vakiosuksi Gripper. Viimeistään siellä pääsen jatko-opiskelemaan hyppimistä R.O.C.K. 3. 64 millin harjalla varustettu Peakin matto hyödyntää moottorin kasvaneen tehon ja terävän kaasuvasteen ihanteellisesti. Vedot tuntuivat väkeviltä jo takapuolituntumalla ja mittausdatan tarkastelu paljasti tuntemuksen oikeasti: nollasta sataan 3,97 sekuntia ja kahdeksaankymppiin 2,76 sekuntia! Huomionarvoista on, että vakio RMK 155 kellotti samoissa olosuhteissa parhaaksi vedokseen 4,63 sekuntia. Mikan Assault hyökkää makuulta murhaavan terävästi. Etujouset on vakiot, mutta pulverimaalattu candy-punaiseksi. Alustasta löytyy Fox Float 3 Chris Burandt – iskaripaketti, jonka myötä säätövaraa saatiin monipuolisemmaksi. Stage 3 -kitin mukana koneeseen luvataan 14,5 hevosvoiman lisäys huipputehoon ja muutama lisähevonen on kaivettu Vforcen imuläpillä. Kuvaussessioiden jälkeen vedimme modatulla Assault RMK:lla Vbox-mittaukset. Mittaukset tehtiin päivää vuoristokelkkojen vertailussa olleita kelkkoja myöhemmin ja mittarata oli kovempi. Keväällä on suunnitteilla vielä muutama pidempi viikonloppureissu Ruotsiin ja päätän kauden vapun jälkeen Riksulla. Keulan keventäminen onnistuu joka tilanteessa! < ARS-FX -tukivarsisetin myötä Assaultin raideleveys on vastaava kuin Pro RMK-malleissa. 1. -jätkien seurassa! 1 3 5 2 4 5. Saatan kevään mittaan kokeilla vieläkin tiheämpää välitystä ja hienosäätää Power Commanderin Bikefoxilla dynon avulla. 53 www.mk-lehti.fi AJETTU. Sivuposken alta paljastuu SLP:n vaimennin ja putki. Hätäkatkaisijan kiipeilijämallin pikalukko kiinnittyy näppärästi isompaankin lenkkiin. Yhtä kaikki, testiryhmän palaute ja uskottavat suorituskykymittaukset lämmittivät omistajan mieltä. Verrokiksi otimme RMK 155 Nordicin, joka vakiopelinä on luonnollisin ja kuvaavin vertailukohta modilaitteelle. Spekuloida voi myös sillä, olisiko modatun Assault RMK:n tulos ollut valmiilta jäljeltä tapahtuneessa kiihdytyksessä vieläkin kovempi, jos alla olisi ollut vakion pidemmät välitykset, jotka parantavat kulkupuolta kovalla jäljellä. Postasin jo ensimmäiseltä Ruotsin-reissulta Facebookiin huutonauru-päivityksen, jossa totesin, etten ole koskaan omistanut näin hauskaa ja monipuolista keksintöä! Rakennusinto on tainnut Lokka-Mikalla lähteä nyt lopullisesti lapasesta. Alemmat tukivarret on taivutettu, mikä nostaa hieman maavaraa ja väistää paremmin esteet. Jousitus on miellyttävä, mutta kestää silti isompaakin tälliä pohjaamatta. 4. Vakio 155:n aika huononi päivässä liki puolella sekunnilla, joten päivää aikaisemmin Mikan Assaultilla olisi todennäköisesti hätyytelty MK-lehden kaikkien aikojen kiihtyjien kärkiviisikkoa. Pystyohjaus on omistajan mieleen, ja se oli yksi kelkan kriteereistä
Kotimaiset Lynx GL 250, 360 ja sittemmin Forest Fox olivat suosittuja eritoten ammattikäyttäjien keskuudessa ja Ski-Doon kapeatelaiset Nordic ja Tundra olivat parin vuosikymmenen ajan kanadalaisvalmistajan näkemyksiä kevyestä metsäkelkasta. Täyspitkä Tundra pohjautui vahvasti vuoristokelkka Summitin runkoon ja ajoergonomiaan, mutta keulan erillisripustus oli korvattu LTS-teleskooppijousituksella. Kaudelle 2010 esitelty 550-kuutioinen Ski-Doo Tundra LT edusti puolestaan täysin uutta ajattelua metsäkelkkojen rintamalla. Samaan segmenttiin voidaan varauksella laskea myös pitkämattoinen Yamaha Venture TF 480 ja Arctic Yhteisenä nimittäjänä suksiparin lisäksi kapea ja pitkä telamatto, mutta siihenpä yhtäläisyydet jäivätkin. Täysin palvellut Forest Fox jäi pois tuotannosta kauden 2008 jälkeen osin leveätelaisten Commandereiden, osin RF-runkoon rakennettujen Rangereiden tieltä. Vuotta myöhemmin esitelty Lynx 49 Ranger 600 E-TEC puolestaan oli varustettu tupla A -tuetulla kapealla keulalla ja täysimittaiselP www.mk-lehti.fi 55 TESTISSÄ METSÄKELKAT. Kapeiden metsäkelkkojen luokka eli kuitenkin lähes koko 2000-luvun hiljaiseloa ja käytännössä ainoa laite, jota pitkään valmistettiin, oli Lynx Forest Fox ja siitä johdettu Ski-Doo Skandic LT. Kolmen uuden sukupolven metsäkelkan testissä paljastui enemmän eroja kuin yhtäläisyyksiä, vaikka kaikki laitteet on suunniteltu samoihin kelkkailun perusmuotoihin: umpilumessa ja metsässä ajoon! DEN ÄÄRELLÄ Catin 340ja 440-kuutioiset kapeatelaiset Bearcatit 90-luvulta. Vanhempia, jo kelkkamaailmasta kadonneita merkkejä edustivat muun muassa ruotsalaiset Aktiv ja Ockelbo 70ja 80-luvuilla. itkämattoiset ja kapeatelaiset hyötykelkat elivät kultaaikaansa 1980ja 90-luvuilla
TE KNIIKK A A Moottori: Rotax 600 H.O. Lisäksi Ski-Doo vastasi monen karskimman metsäkelkkailijan märkiin päiväuniin esittelemällä 600-kuutioisella E-TECillä ja karkealla matolla varustetun Tundra Xtremen neljä vuotta sitten. Ranger on käytännössä jatkettu ja varusteltu BoonDocker 3900, jonka jäähdytystä on tehostettu edestä löytyvällä lisätuulettimella. Ski-Doo Tundra LT ACE 600 saa käyttövoimansa Rotaxin kaksisylinterisestä nelitahtikoneesta, josta irtoaa huipputehoa 60 hevosvoimaa. Lynxissä on ympäriinsä halkaisijaltaan 36-milliset HPG-kaasuiskarit ja sen erillisjousitetun keulan raideleveys on 90 senttiä, joka voidaan säätää myös reilut neljä senttiä leveämpään asentoon. Täksi vuodeksi metsäkelkkojen luokkaan saatiin taas pitkästä aikaa mukavasti eloa, kun Lynx esitteli eräänlaisen 2.0-version 49 Rangerista ja Polaris yllätti esittelemällä kapealla ja täyspitkällä matolla varustetun Indy Voyageur 550:n. Tundrassa käytetään edelleen monen metsäkelkkailijan suosikkia, LTSetujousitusta, mutta muilta osin kelkka vastaa verrokkejaan. Tela on 40,6 senttiä leveä ja 392 pitkä ja sen Charger-kuviolla on korkeutta 38 milliä. Alustassa on taittoperä ja kelkassa on ympäriinsä RydeFX-kaasuvaimentimet. Keulan raideleveys on säädettävissä välille 99 ja 104 senttiä, mutta Voyageurin vakiovarustukseen kuuluvat, peräti 24 sentin levyiset PRO Float -sukset tuovat lisänsä todelliseen leveyteen. suorasuihkutus Variaattori: TRA 3 / QRS Tela (lev., pit., harjakork): 41 x 414 / 5,1 cm Powdermax Etujousitus: A-LFS, HPG 36 -kaasuisk., jousto 190 mm Telasto: PPS2-4100-DS-A, HPG 36-kaasuisk., jousto 340 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 107 cm Pituus: 343 cm Raideväli: 90-93,5 cm (sääd.) Ilmoitettu paino: 250 kg (kuivapaino) Pa-säiliö: 38 l Hinta: 13 990,TESTISSÄ M ETSÄKE LK AT Lynx 49 Ranger 600 E-TEC Lynx 49 Ranger 600 E-TEC • Polaris Indy 550 Voyageur 155 • 56 www.mk-lehti.fi TESTISSÄ METSÄKELKAT. Täksi kaudeksi Tundrassa otettiin käyttöön sähkötoiminen kaasuvipu ja napista vaihdettavat kolme moottorin ajotilaa, jotka viime vuonna nähtiin jo ACE 900 -moottorilla liikkuneissa Lynxeissä ja Ski-Dooissa. Sekä Tundra että 49 Ranger saivat myöhemmin lisää moottorivaihtoehtoja ja molemmista esiteltiin versiot 600-kuutioisilla ACE-nelitahtimoottoreilla. E-TEC, 2-syl., 2T, nestejäähd., RAVE-pakoaukonsäätimet, läppäventtiilit. Voyageur pohjautuu Pro Ride -runkoon, joten rakenteeltaan se on läheistä sukua maineikkaille RMK-malleille. Teho: 115 hv Iskutilavuus: 594,4 cc Pa-suihkutus: Sähk. Voyageurin alla pyörii 38 sentin levyinen ja 394 pitkä Cobra-matto, jonka lapulla on korkeutta 4,1 senttiä. Polaris Indy Voyageur käyttää perinteistä kaasuttimin ruokittua 550-kuutioista puhallinmoottoria, jonka ilmoitettu huipputeho on 60 hevosvoimaa. 600-kuutioisella ja 115-hevosvoimaisella E-TECillä liikkuvassa Lynxissä on peräti 414-senttinen lukittavalla taittoperällä varustettu PowderMax-tela, jossa on harjakorkeutta rajut 59 milliä ja leveyttä 40 senttiä. Ranger Neliysiä on saatavilla myös 600-kuutioisella ACEmoottorilla kulkevana versiona, jonka telamatto on miedommin kuvioitu. Kytkemättömässä SC-5 U -telastossa on vivusta lukittava taittoperä ja iskunvaimentimet ovat Lynxin tavoin halkaisijaltaan 36-milliset HPG:t. la PPS-alustalla
Kolmikon poiketessa merkittävästi toisistaan muun muassa moottoritehojensa ja hankintahintojensa suhteen päätimme jättää pisteytetyn vertailun tällä kertaa tekemättä, koska se olisi ollut epäreilua. 600-kuutioinen ACE-moottorin teho tulee ulos kuminauhamaisen tasaisesti, mutta liikuttaa kelkkaa kuitenkin mukavas5 • Ski-Doo Tundra LT 600 ACE 1. Ajoasento on ryhdikäs ja samantyyppinen kuin Lynxissä, mutta penkki on matalampi. 49 Rangerin 600 E-TEC -versiossa käytetään peräti 59 millin harjalla varustettua PowderMax-telaa. Kaikista kolmesta löytyy lisäksi vetokoukut ja kookkaat tavaratelineet istuimen takaa. Lynxissä ja Polariksessa oli testissä lisäksi paikallaan lisävarusteena saatavilla olevat tavaralaatikot. Polariksen keula on vakaa, eikä Voyageur turhia kallistele, mutta vastaavasti leveä suksi aliohjaa tuntuvasti kurveissa. Neliysissä on mukavasti voimaa ja valmiilla jäljellä hyvin toimiva jousitus. Polaris Indy Voyageur on myös kelvollinen peli siirtymille. 3. 1 4 23 5 57 www.mk-lehti.fi TESTISSÄ METSÄKELKAT. Laitteiden ajo-ominaisuuksiin pyrimme parhaamme mukaan kuitenkin pureutumaan ja lähestymme kelkkoja yläotsikon mukaisesti metsässä kelkkailu edellä. Se on säädöiltään mukavuuspainotteinen, mutta ei pohjaile siirtymähenkisessä reittiajossa mitenkään häiritsevästi. 2. Kelkan korkeus yhdistettynä kapeaan keulaan ja ekstrapitkään telamattoon tuntuvat myös mutka-ajossa voimakkaana taipumuksena kallisteluun. Ohjaustanko on korkealla, mutta niin on istuma-asentokin. Blade-suksi kerää kiitosta metsäkelkassakin. Myös alusta pohjaa helpohkosti, joten pattisella osuudella Ski-Doolla täytyy edetä varovasti. LTS-teleskooppijousituksella varustettu keula on ekstrakapea ja kuoppaisella reitillä sen vaimennusteho tulee ulosmitattua nopeasti. Pito on metsäkelkkaan vähintään riittävä! 5. Ammattikäyttäjän näkökulmaa saimme juttuun Metsähallituksen suunnittelijan tehtävissä kelkkaa työkseen käyttävältä Eric Rauniolta, joka oli mukana vierailevana testikuljettajana. Tasaisemmilla pätkillä Ski-Doo on kuitenkin metka peli ajaa. Rangerissa on samankorkuinen suojaava tuulilasi kuin SkiDoo Tundrassa, mutta takaosastaan korkea penkki nostaa varsinkin pitkän kuljettajan lasin yläpuolelle. Lynxissä on jämäkkärakenteinen tavarateline. Takaosan matkustajalle tarkoitettu korotus jää kuskin istumapaikan taakse, eikä häiritse yksin ajavaa reittiajossa. Linq-pikakiinnikkein paikoilleen laitettava 40 litran tavaralaatikko on lisävaruste. Äärivakautta ja -kiikkeryyttä Lynx Ranger 49 on reitillä haluttu kampe. Rangerin jousitus kestää pohjaamatta kohtuullista pattia ja urheilukelkkojen sukua oleva ajoergonomia tukee aktiivista ajamista. Polariksen 550-kuutioinen puhallinkone tuntuu reitillä ripeältä ja vauhtia kertyy hyväpintaisilla baanoilla helposti. Ski-Doo Tundra hönkii vahvaa metsäkelkan henkeä, mitä ei voi olla huomaamatta reittiajossakaan. Se ohjaa tarkasti kaikenlaisilla pinnoilla ja kantaa umpisessa sopivasti. Se tarjoaa kuitenkin hyvän suojan käsille ja ylävartalolle. Kylmällä kelillä pitkä kuljettaja saa painua järvenselillä kunnolla kyyryyn, jotta lasi tarjoaisi riittävän suojan. Vauhdin ja kierrosten noustessa kasvaa samaan tahtiin myös moottorin meteli, joka vaatii reittiajossa ehdottomasti korvatulppia. Kaikissa verrokeissa on vakiona sähköstartit, asianmukaiset hallintalaitteet ja suuret tuulilasit. Jousitus hoitaa Voyageurissakin tehtävänsä. Jousitustuntuma on mukava ja se kantaa hyvin reittiajossa. 49 Rangerin PPS2-4100 DS A -telastossa on lukittava taittoperä ja metsäkelkaksi hyvät iskunvaimentimet. 600-kuutioinen ja 115-hevosvoimainen E-TEC tuntuu vertailuryhmässä oikealta tehopakkaukselta ja hyväkuntoisilla reitillä sillä kerää kilometrejä mielellään. Polariksen tuulilasi on vertailuryhmän korkein, mutta yläosastaan kapea. Lynxin työtilat ja ajoasento ovat muilta osin kiitettävät, mutta penkki saisi olla aavistuksen matalampi etenkin takaosastaan. 4
Kapea LTS-keula ja nokalla käytettävät Pilot DS2 -sukset saavat aikaan keulan tahatonta haukkailua ja kelkka pyrkii kallistelemaan omia aikojaan. Kelkka lähtee kallistukseen hyvin pienillä kuljettajan liikkeillä, mutta lumen kantavan kerroksen takia kanttailusta tulee melkoista tökkimistä. Moottorin ääni on todella hiljainen ja kone vääntää muikeasti. läppäventtiilit Iskutilavuus: 544 cc Teho: 60 hv Kaasutin: 2 x Mikuni VM34 Variaattori: CVTech Powerblock50 / Invance Tela (lev., pit., harjak.): 38 x 394 / 4,0 cm Cobra Etujousitus: Pro Ride RMK, RydeFX MPV HPG -kaasuisk., jousto 229 mm Telasto: Indy taittoperällä, RydeFX MPV HPG -kaasuisk., jousto 380 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 122 cm Pituus: 336 cm Raideväli: 108 cm Ilmoitettu paino: 217 kg (kuivapaino) Pa-säiliö: 43,5 l Hinta: 9 990,Polaris Indy 550 Voyageur 155 ES TESTISSÄ M ETSÄKE LK AT Lynx 49 Ranger 600 E-TEC • Polaris Indy 550 Voyageur 155 • 58 www.mk-lehti.fi TESTISSÄ METSÄKELKAT. Selväpiirteisellä ja osin kantavalla umpisen osuudella Ski-Doo Tundra on Polariksen täydellinen vastakohta. BladeTE KNIIKK A A Moottori: Fuji, 2-syl., 2T, puhallinjäähd. Reittiajoa seurasi pidempi siirtymä sähkölinjaa, joka valtaosin oli umpihankea muutamilla vanhoilla jäljillä höystettynä. Kaivutöitä ei siis vielä ollut tiedossa sen suuremmin vertailukolmikolle kuin vanhalle kunnon Forest Foxillekaan! Polariksen käyttämä PRO Float -suksi toimii parhaiten, kun ympärillä on tilaa ja eteneminen on reipasta. Laakeassa maastossa Voyageur on äärivakaa ja jaksaa mennä umpisellakin hyvää kyytiä, vaikka perä vähän uppoaakin. Kelkka nyökähtelee suksen tai telan tavatessa lumen alta kantavaa pintaa, jota 60-hevosvoimainen nelitahti ei meinaa oikein kesyttää. Lynx Ranger 49 etenee sähkölinjalla vallinneissa olosuhteissa eleettömästi. Leveä suksi kannattelee keulaa hienosti lumen pinnalla ja osaltaan avittaa pitämään vauhtia yllä. Ilmiö korostuu lumella, jossa alla on hieman kannattelevaa kerrosta. Tundra on sähkölinjalla tarkka ajettava, mutta kuitenkin taipuisa. Nopealla osuudella Ski-Doota tulee ajettua reisilihakset staattisessa jännityksessä, sillä kuskin on jatkuvasti kuulosteltava, mihin suuntaan kelkka on seuraavaksi menossa. Tankoa kääntelemällä kelkka kääntyy kohtalaisesti, mutta leveä suksi vaatisi alle purevampaa ohjainrautaa. iliksestä Tundraa vakaamman, mutta toisaalta äärileveällä suksella varustettua leveäkeulaista Polarista taipuisamman. Paras tapa Ski-Doolla on ajaa reilusti takapainossa ja kallistaa laitetta täysin ilman vastaohjausta, jolloin kelkka pysyy parhaiten kuljettajan toivomassa kurssissa. Kapean keulan tuomaa kiikkeryyttä kompensoi Lynxiä ja Polarista aavistuksen matalampi istuma-asento, jonka ansiosta tasaisia kurveja pystyy ajamaan yllättävän ripeällä tempolla. Verrokkeja leveämpi raideväli ja keulaa entisestään levittävät sukset saavat kuitenkin aikaan sen, että Voyageuria on hankala ohjata kallistelemalla. Lunta oli linjalla yli paikoin yli metrin, mutta kovat tuulet ja ajorupeamaa edeltänyt lauhempi jakso olivat muuttaneet lumen pintakerroksen kantavaksi ja kelkkojen etenemistä helpottavaksi. Kymmenen senttiä Ski-Doota leveämpi keula ja lumessa paremmin kantava suksi tekevät ajo. Pyöreälinjaista reittiä Tundralla on ilo laskea, eikä se niissä olosuhteissa häviä verrokeilleen yhtään. ti
600-kuutioinen E-TEC ei ole samassa teholuokassa painiviin kilpailijoihinsa verrattuna mikään ranteiden venyttäjä, mutta tässä vertailuryhmässä se tarjoaa ainoana vuoristokelkkamaista hauskuutta. Neliysin 414-senttinen matto ja liki kuusisenttinen telan kuvio pitävät puuterissa kuin tauti. Lynx etenee pahassakin maastossa varmoin ottein ja mäennyppylät, jois5 • Ski-Doo Tundra LT 600 ACE 1. Matalilla kierroksilla operoiva moottori ei pyöritä telaa vauhdilla, vaan etenemistyylissä on samoja elementtejä kuin pikkuluokan mönkijällä mentäessä. Cobra-kuvio on 41 milliä korkea ja se pitää kohtuullisesti. Lynx Ranger 49 on tiheässä metsämaastossa sekin kotonaan. Mitä vaikeakulkuisemmaksi ja ahtaammaksi maasto menee, sitä paremmin LTSkeula pääsee oikeuksiinsa. Kevyen kaasun kanssa saa olla tarkkana, jotta matto ei tarpeettomasti sutisi, mutta toisaalta moottorista puuttuu ylärekisterissä vastaavan tehoisen kaksitahtisen venyvyys. Megaleveä suksi yhdessä leveän raidevälin kanssa saa aikaan myös sen, ettei kelkka sovi samoista puunväleistä kuin verrokkinsa. 4. Kaasuvaste on terävin sport-ajotilassa standardin ja econ antaessa miedomman ja vielä kuminauhamaisemman voiman ulostulon. Polariksen matto on 38 senttiä leveä ja 394 pitkä. Kärjen ulkokulmia veistelemällä sivakka hylkisi paremmin puita ja risuja. Tiheässä metsässä erot punnitaan Kulkuväleiltään erittäin ahtaassa, ensiharvennusta odottavassa talousmetsässä, kuten metsätalouden ammattitermein kuvataan, Ski-Doo Tundra on peto menemään. Polariksen PRO Float -suksi pitää keulan pinnalla pehmeässäkin puuterilumessa, mutta kankeuttaa kelkan kallisteltavuutta. Neliysillä onnistuu leikittely isommista tuiskupateista ja lumitöyräistä sukset ilmassa. Tundran matala ja tasakorkuinen penkki toimisi Lynxissäkin varmasti paremmin. 1 4 2 3 59 www.mk-lehti.fi TESTISSÄ METSÄKELKAT. Astinlaudoista ei juuri aukkoja ja karhennusta löydy, joten ne keräävät runsaasti lunta. Polariksessa on ainoana ryhmän kelkoista vakiovarusteena riittävän jämerä puskuri vetotai nostohommiin. Kelkan etenemiskyky on hyvää tasoa, mutta tyylissä on eroja kaksitahtisiin verrokkeihinsa. 2. Voyageurissa on kookas tavarateline korkeilla reunoilla. ACE-moottorin äänettömyys ja hajuttomuus korostuu hitaassa ajossa, missä kuljettajan korviin kantautuu lähinnä telanpyöriminen ja suksien suhina. Rajummalla matolla pito paranisi, mutta silloin kelkka vaatisi jo lisää voimaa tai ainakin voimalinjan muutoksia. Ja hienosti Tundra meneekin. Blade säilyttää purevuutensa myös istuen ajettaessa, ja kelkkaa pystyy ohjaamaan ketterästi hitaissa vauhdeissa pelkkää tankoa käännellen. Neliysin voimansiirto pelaa hienosti myös äärihitaassa metsäajossa ja kelkka on vaivaton viedä polvelta peitteisessä maastossa. Tundran sukset eivät tule lainkaan kelkan sivuposkien yli ja kuskin silmä harjaantuu nopeasti erottamaan välit, joista kelkalla uskaltaa tuupata menemään. suksi uppoaa lumeen juuri sopivasti, mutta se ei kuitenkaan haukkaile tarpeettomasti. Polvelta ajoon Rangerin istuin saisi kuitenkin olla selvästi nykyistä matalampi ja etenkin penkin takaosasta joutaisi foamia leikata pois useamman sentin. Ryde FX MPV -vaimentimilla varustettu alusta on reittiajossa kohtuullisen kantava ja mukava. Polariksen Voyageurin Indyalusta on taittoperällinen ja kytkemätön, millä on haettu etenemiskykyä. Vaikka 600-kuutioinen E-TEC tarjoaa porukan eniten voimaa ja aggressiivisuutta aukealla, toimii voimapaketti loistavasti myös hitaassa ja teknisessä maastoajossa. Indy Voyageurin työtilat ovat asialliset ja ajoasento sopii monipuoliseen ajamiseen. Tundra ACE:n sähkökaasu ja koneen alhaalta ottava voimansiirto vaativat kuitenkin totuttelua. Avaralla paikalla se on vertailuryhmän ainoa, joka jaksaa pyörittää kaasulla kunnon jänkärinkuloita puuterissa. Lisävarusteena oleva laatikko nielee muun muassa kuvaajan massiivisen kameralaukun! 3. Peitteisessä metsämaastossa, missä lumesta puuttui kantava kerros, pienin liikkein kallisteltavaa kelkkaa oli helppo hallita pelkin kuljettajan painonsiirroin. Anekdootin mukaan sekunnin kymmenykset merkitsevät F1-radoilla kuukausia, ja yhtä lailla sentit kelkan leveydessä ovat puiden väleissä metrejä. 5. Kaasunkäyttö auttaa tietysti mäennyppylöissä tai muissa reilumpaa pohjavauhtia vaativissa paikoissa, mutta pienipiirteisessä ajossa Tundraa on paras viedä pintakaasulla ja nelarikoneen väännöllä
Polaris Indy Voyageur ei maaston vaikeuskertoimen noustessa pärjää verrokeilleen. Hitaassa ajossa voimansiirto toimii kantavalla lumella kohtalaisesti, mutta upottavassa kinoksessa välitys tuntuu alhaalta ylipitkältä. Teho: 60 hv Iskutilavuus: 600 cc PA suihkutus: EFI Variaattori: eDrive II / QRS Tela (lev., pit., harjak.): 41 x 392 / 3,8 cm Charger Etujousitus: LTS, Motion Control -kaasuisk., jousto 150 mm Telasto: SC-5U, Motion Control / HPG -kaasuisk, jousto 356 mm Jarru: Hydraulinen levy Leveys: 100 cm Pituus: 333 cm Raideväli: 81 cm Ilmoitettu paino: 229 kg (kuivapaino) Pa-säiliö: 40 l Hinta: 12 090,Ski-Doo Tundra LT 600 ACE TESTISSÄ M ETSÄKE LK AT Lynx 49 Ranger 600 E-TEC • Polaris Indy 550 Voyageur 155 • 60 www.mk-lehti.fi TESTISSÄ METSÄKELKAT. Selvästi janoisin metsäkelkka oli Polaris Indy Voyageur 550, jonka keskikulutus oli TE KNIIKK A A Moottori: Rotax 600 ACE, 2 syl., EFI 4-tahti, nestejäähd. Kuten niin monesti umpilumen kelkkailua harrastaessa kertyi tälläkin kertaa metsässä runsaasti ajotunteja, mutta vähänlaisesti kilometrejä. Huiman etenemiskyvyn lisäksi Lynx on pituuteensa nähden ketterä käsitellä. Pehmeässä lumessa Polaris etenee hyvin, kunhan pohjavauhtia on riittävästi alla. Etenemiskyvyssä se painii samassa sarjassa Ski-Doo Tundran kanssa, mutta kiinni juuttuessaan Polaris teettää enemmän töitä. Suureksi yllätykseksi Ranger meni toista litraa pienemmällä polttoainemäärällä kuin nelitahtinen Ski-Doo Tundra ACE 600, jonka keskikulutus oli 19,4 litraa satasella. Keula kaventuisi merkittävästi jo nykyistä hoikemmalla suksella ja silloin vahvan RMK-sukulaisuuden omaava Pro Ride -aihio pääsisi käsiteltävyydessään paremmin oikeuksiinsa. Raskaassa ajossa bensapiheimmäksi osoittautui 600-kuutioisella E-TEC-koneella kulkeva Lynx 49 Ranger, jonka testin keskikulutus oli 18 litraa ajettua sataa kilometriä kohti. Ajetuista kilometreistä valtaosa tuli reittisiirtymillä, mutta ajallisesti suurin osa testistä vietettiin puiden välissä – pääosin ajaen, mutta välillä myös kiinnijuuttuneita kelkkoja kaivaen. Ensimmäiseksi leveiden suksien kannattelema keula on pudotettava lunta polkemalla alemmas, jonka jälkeen alusta on kaivettava huolella esiin. Kaivuhommissa moottorin ollessa käynnissä korostuvat perinteisen kaksitahtimoottorin huonot puolet: paksu katku ja sankka savu! Testiosuuden päätteeksi veimme kelkat tankille. Telan on päästävä pyörimään vapaana lumesta, sillä Voyageurin voimansiirto pyrkii lähettämään kelkan liikkeelle aivan liian pitkä puu pesässä, mistä tiukassa paikassa seuraa usein pelkkää kierrosten nousua ja hihnankäryä maton pyörimisen sijasta. Leveä keula haittaa tietysti sitä vähemmän, mitä harvempaa puusto on, mutta kapeammasta keulasta ei metsäajossa varmasti olisi mitään haittaa. Nyt Polariksen hyväksi tiedetty ketteryys on ruunattu turhan kantavilla ja kallistuksissa hanttiin pistävillä suksilla. Se tottelee vastaohjausta ja kallistusta kiitettävästi ja taittuu puiden väleissä näppärästi. sa muut verrokit vaativat jo kaivutöitä osoittautuvat Rangerille pelkiksi alkupaloiksi. Leveäkeulaisella Polariksella on työlästä seurata Lynxin ja etenkin Ski-Doon jälkiä tiheässä metsässä, jossa Voyageuria on mahdotonta työntää samoista puiden väleistä kuin kapeampia verrokkeja
2. 3. Edetäkseen lumessa Polaris vaatii reippaan pohjavauhdin, sillä ahtaissa paikoissa ja äärihitaassa ajossa variaattorin hihna joutuu turhan kovalle kuormitukselle. Lynxin kapealla raidevälillä varustettu erillisjousitettu keula on hyvä kompromissi maasto-ominaisuuksia ja mukavuutta, vaikka vaativimmat metsäajajat liputtanevat LTS-keulan puolesta. Ski-Doon SC-5-johdannainen, täyspitkä ja lukittavalla taittoperällä varustettu alusta toimii mukavasti, vaikka se on reitillä pehmeä. Lumessa Ranger on pituuteensa nähden yllättävän kevyt käsiteltävä ja kelkan jousitus kestää ajamista myös kovemmilla reiteillä. Kelkan kiikkeryys korostuu kapealla suksella, mikä aiheuttaa nokan sukeltamista lumen alle ja siitä seuraavia tahattomia kallisteluita. Voyageur polttaa bensaa samassa mittakaavassa kuin 800-kuutioiset vuoristokelkat, mutta kulutuksen vastapainoksi moottori ei tarjoa muuta kuin kovaa meteliä ja epäpuhtaasta palamisesta kielivän sankan katkun. Teleskooppijousituksen parhaat puolet tulevatkin esiin maastossa, missä keulassa ei ole mitään ylimääräisiä tartuntapaikkoja kiville ja kannoille. Valitun ajolinjan pitäminen kysyy kuljettajalta tarkkuutta ja hyvää tasapainoa. 5. Maastossa Tundra on ketterä viedä ja ACE-moottorin ehdoton vahvuus taloudellisuuden ohella on sen hiljaisuus ja käryttömyys. Yhteenveto Lynx 49 Ranger 600 E-TEC miellytti testiryhmää eniten. Kapeanokkainen ja pulkkamaisen pohjan omaava Tundra kallistuu ummella herkästi – jopa liian herkästi. Rangerin liki 14000 euron hankintahinta on korkea, mikä laittanee monet satunnaiseen mökkiajoon kelkkaa tarvitsevat miettimään muita vaihtoehtoja. Ski-Doo Tundran työskentelytilat on kuin tehty metsässä ajoon. Todelliseksi metsäkelkaksi Voyageur kaipaa kuitenkin kapeampaa suksea ja hitaassa ajossa paremmin toimivaa voimansiirtoa. Raideväli on vain 81 senttiä, eikä keulassa ole mitään kannoille tai kiville alttiita yksityiskohtia. ililtaan tasainen ja matalampi istuin olisi maastoajossa huomattavasti käytännöllisempi. 38 millin korkuinen lappu on sopiva 600 ACE -moottorin voimavaroille. Pilot DS 2 on hyvä suksi leveämpään keulaan, mutta Tundrassa se korostaa liikaa kelkan kallistelutaipumusta ja sukeltelee lumeen tarpeettoman herkästi. 31,4 litraa sadalla kilometrillä. LTS-keula ei loista reitillä, mutta metsämaastossa se on yliveto. Umpisessa taipuvaksi metsäkelkaksi kannattaa mieluummin harkita vaikka 600-kuutioista RMK:ta. 4. 5 • Ski-Doo Tundra LT 600 ACE 1. Reittiajossa moottori toimii hyvin ja kelkka on muutenkin vakaa ja miellyttävä ajaa kovalla jäljellä. Ski-Doon tela on Lynxin tavoin 40,6 senttiä leveä, mutta pituutta on 392 senttiä. Indy Voyageurin hankintahinta jää alle kymppitonnin, millä saa edullisen yleiskelkan vaikka mökkiajeluun ja satunnaiseen, pienimuotoiseen työkäyttöön. 40-hevosvoimainen 2006 vuosimallin Lynx Forest Fox kulutti samassa ajossa 24,4 litraa, joten Polariksen kulutus on kovin korkea. Reittiajosta Tundra selviää kohtuullisesti, mutta epätasaisella LTS-keula ei ole vahvimmillaan. Tundran etenemiskyky on hyvä, mutta tiukassa paikassa 60-hevosvoimainen nelari ei jaksa pyörittää mattoa riittävällä ripeydellä. Kelkka etenee metsämaastossa hyvin, joskin umpisrinteissä pito käy vähiin. Polaris Indy 550 Voyageur 155 on hyvä yleiskelkka reittija umpisenajon välimaastoon ja satunnaiseen maastokäyttöön. 600-kuutioinen E-TEC tekee Rangerista jopa urheilullisen, mutta moottori ja voimalinja on optimoitu siten, että kuski on tilanteen herra myös vaativassa maastoajossa. Nykyistä hieman matalampi penkki ei haittaisi reittiajossakaan, mutta pro. Uusimman sukupolven Neliysi on käytännössä hyötykäyttöön jatkojalostettu BoonDocker ja kantaisänsä tavoin Lynxissä on parhaiten aineksia ryhmän yleiskelkaksi. Leveämmällä suksella tai suksen levikemuovilla ongelma poistuisi. 1 4 3 5 61 www.mk-lehti.fi TESTISSÄ METSÄKELKAT. Ski-Doo Tundra LT ACE 600 on puiden välissä pujottelussa ja umpisen ajon ketteryydessä omaa luokkaansa. Tundrassa on yksinkertaisella kaiteella varustettu tavarateline. Tanko on korkealla ja penkki tasaisen matala, mikä tekee polvelta ja seisten ajamisesta helppoa
Monet kohteet voivat olla kesäaikaan jopa mahdottomia päästä käsittelemään tai suunnittelemaankin. Työssään Raunio käyttää kelkkaa talvisaikaan lähes päivittäin ja pelkästään umpisella kilometrejä kertyy vuosittain jopa pari tuhatta! 62 www.mk-lehti.fi TESTISSÄ METSÄKELKAT. etsähallituksen Länsi-Lapin metsätiimissä suunnittelijana työskentelevä Eric Raunio ajaa talven aikana työn puolesta noin 2000 kilometriä moottorikelkalla – pääosin umpihangessa. Lapissa suunnittelijan työhön kuuluu paljon myös muun maankäytön – kuten poronhoidon, luonnonsuojelun ja matkailun – yhteensovittamista. Esimerkiksi Levin alueella valtion metsien hakkuut pyritään suunnittelemaan siten, että niistä ei koituisi suurta haittaa vilkkaasti liikennöitäville kelkkareiteille. Suunnittelijan kelkkakausi Kittilässä alkaa monasti jo lokakuun lopulla ja jatkuu hyvänä lumitalvena jopa vappuun. Kiinni”Ilman kelkkaa jäisi iso osa leimikoista käsittelemättä” M Eric Raunio käyttää kelkkaa ammatissaan Metsähallituksen suunnittelija Eric Raunio osallistui vierailevana testikuljettajana MK-lehden metsäkelkkojen vertailuun ja toi testiin ammattikäyttäjän näkökulmaa. Etäisiin kohteisiin kelkalla pääsee huomattavasti helpommin kuin sulan maan aikana mönkijällä. Suunnittelija liikkuu maastossa usein koko päivän, joten kelkan mukana on pystyttävä kuljettamaan kaikki työssä mukana tarvittava, kuten ohjaustankoon kiinnitetty maastolaite, puiden merkkauksiin käytettävät kuitunauharullat ja erilaiset puiden mittaamiseen tarvittavat apuvälineet. Moottorikelkka on pohjoisen suunnittelijalle arkinen työkalu, jota ilman monet pitkien etäisyyksien päässä olevat, usein pinta-alaltaan laajat leimikot jäisivät kokonaan suunnittelematta. Suunnittelijan tehtäviin kuuluu hakkuiden ja metsätöiden suunnittelu muun muassa hakkuutapojen ja puunkuljetusten osalta. Silloin päivät venyvät usein pitkiksi. Pitkästä valoisasta ajasta ja kantavasta kelistä on pyrittävä ottamaan kaikki hyöty irti. Hankikanto ja parhaat ajokelit osuvat tavallisesti maaliskuulle, jolloin maastossa vierähtävät monasti kaikki viikon työpäivät. Suunnittelutyössä kelkka jättää lisäksi mönkijää vähemmän jälkiä maastoon, Raunio kertoo
0400 186 246 • leviproshop@gmail.com MYYNTI & HUOLTO M 6000 153” Sno Pro vm. 2014 10.500,+ tk. 2014 10.990,+ tk ZR 6000 El Tigre RR vm. 2014 12.000,+ tk Vielä muutama ylivuotinen! FXR-puvut ja kengät koko perheelle -30% Kelkkailukeidas Levillä Kelkkailukeidas Levillä M 6000 153” Sno Pro vm. 63 www.mk-lehti.fi VERTAILUTESTISSÄ LEVI Pro Shop KELKKAVUOKRAAMO VARUSTEMYYMÄLÄ Tunturitie 2, LEVI • puh
Kiinnijuuttumisia tietysti aina tapahtuu, mutta niitä on pyrittävä välttämään, koska silloin menetetään tehokasta työaikaa. Reittisiirtymällä pidin Lynxin jousituksesta, mutta penkki voisi olla matalampi. Lynxin suksi on mieleeni, koska se kelluu hyvin lumessa, mutta pitää silti kääntyvyyden hyvänä ja ohjauksen tarkkana. Eric Raunion työkelkkana on palvellut kahden kokonaisen talven ajan Ski-Doo Tundra Extreme. Lähikohteet hoidan poikkeuksetta kelkalla siirtymällä. Tundra on kuluttanut työkäytössäni keskimäärin 17,5 litraa satasella. Kuorman lastaus ja purkaminen vievät nekin oman osansa työajasta. Vaativimmissa paikoissa voi joutua kulkemaan metsäsuksilla, jotka kulkevat kelkan astinlautojen päällä. Kelkalla ajetaan pääosin umpisella, mutta myös pidemmät reittisiirtymät ovat osa arkea. Blade-suksella ja ACE 900 -moottorilla Tundra voisi olla ihan toinen laite! Raunio koki myös Polariksen potentiaaliseksi työkaluksi, mutta muutosehdotukset olivat samansuuntaisia kuin muullakin testiryhmällä. Kelkan etenemiskyky onkin olennaisempaa kuin alhainen polttoaineenkulutus. Lumikengät on pakattu kyytiin lähinnä hätätapauksia varten, kuten myös ensiapupakkaus ja spot-satelliittiviestin. Kelkkaan on jälkikäteen asennettu strapullin vetoa kestävä koko keulan ympäri menevä puskuri, joka tietysti myös suojaa kelkan muoveja. Ranger tuntuu taittoperä vapautettuna etenevän hyvin myös pakilla, mikä on kiperässä paikassa tärkeä ominaisuus. Lynxin etenemiskyky ja käsiteltävyys ovat loistavia. Se sopii parhaiten monipuolisiin olosuhteisiin. Selvä suosikki testiryhmästä erottui Entä millaisia ajatuksia ammattikäyttäjässä herättivät MK-lehden testissä olleet kolme erilaista metsäkelkkaa. E-TECiin tottuneelle nelitahtisen voima tulee ulos erikoisesti viiveellä ja teho loppuu vaativissa paikoissa kesken. Ainoastaan tiheissä paikoissa ja vähällä lumella risukeula hieman epäilyttää LTS-keulaan tottunutta. Eric Raunio käyttää kelkkaa ammatissaan Eric Raunion käyttämä Tundra Xtreme on varusteltu suunnittelijan erityistarpein. Tundrassa ei ongelmia ole ollut, Raunio kiittelee. Kovapintaisilla reittisiirtymillä Extreme saattaa nostaa lämpöjä, joten kelkkaan on tarkoitus asentaa jääraapijat. Kakkoseksi Raunio rankkaa Ski-Doo Tundran, jossa on paljon samoja elementtejä kuin omassa työkäytössä palvelevassa Xtremessä. Kiinni juuttuneena Polaris on vaikea irrottaa, koska koneen tehoa on vaikea saada telalle asti. Suunnittelija liikkuu maastossa yksin, joten kelkalla on selvittävä haastavistakin paikoista omin avuin. Moottori on erittäin meluisa, mikä häiritsee. Maastoajaminen vaatii tietysti omat niksinsä, jota varten Metsähallitus järjestää kelkkaa työssään tarvitseville työntekijöilleen säännöllistä ajokoulutusta. Toisenlaisella suksella, tehokkaammalla moottorilla ja rouheammalla matolla Polaris olisi kokeilemisen arvoinen. Koko keulan ympäröivä ja strapullin vetoa kestävä puskuri sekä kokopitkä tavaralaatikko pitäisi asentaa jälkikäteen kuten Tundraankin. Polariksessa on hyvä ajoasento ja liikkumatilat. Kelkka kulkee nätisti reitillä ja suhteellisen tasaisessa ja avoimessa maastossa, mutta tiheikössä se tuntuu ylileveältä. Metsäsukset ja lumikengät auttavat pahimmissa paikoissa ja ovat apuna silloin, jos matkanteko katkeaa. Moottorin luonne ja suksi kuitenkin saavat kritiikkiä. Suunnittelukohteet ovat usein kaukana teistä ja asutuksista, joten suunnittelijan on pärjättävä maastossa omillaan. juuttunut kelkka on pystyttävä irrottamaan omin voimin, joten lapio, kirves ja strapulli-vetovyö kuuluvat myös pakolliseen varustukseen. Kokemus on kuitenkin usein paras opettaja. Suksi kannattelee keulaa hyvin, mutta sitä on vaikea saada haukkaamaan lumeen, mitä kallistaen ajaminen vaatii. Suunnittelijan työssä kelkalla on pystyttävä ajamaan riittävän hitaasti pitkiä aikoja ilman, että koneen lämmöt nousevat. Koneessa on voimaa kuin omassa työlaitteessani, mutta kelkalla pystyy vaivatta ajamaan myös hitaasti. Vakiosuksella Tundra on ummella yliherkkä kallistumaan, eikä yliohjautuvuutta voi paikata Xtremen tapaan kaasulla. Työmukavuustekijöiksi lasken hyvän jousituksen, ajoasennon ja pienet päästöt. 64 www.mk-lehti.fi TESTISSÄ METSÄKELKAT. Tavaralaatikossa kulkee runsaasti työvälineitä ja ohjaustankoon on kiinnitetty suuri maastolaitteen näyttö. Työkäytössä puhallinkoneen jäähdytyksen kanssa ei ole ongelmia, mutta kone on niin kova kuluttamaan, että varabensaa olisi pitkille päiville lastattava mukaan. Kelkkakursseilla treenataan erilaisia umpisenajon tekniikoita ja opetellaan irrottamaan kiinnijuuttunut ajopeli. Xtreme etenee varmasti ja on kevyt käsiteltävä. Leimikosta voi jäädä aluetalouteen 100000 euroa tai enemmän, joten muutaman litran heitot polttoaineen menekissä eivät työnantajan taloudelle paljoa merkkaa. LTS-keula toimii reitillä kohtalaisesti, mutta maastossa se on lyömätön. Kelkka vaatii silloin paljon kaivamista. Lynx olisi omaan käyttööni selvä ykkönen. Suksien kantavuutta parantavat vuotsolaiset suksimuovit, jotka tosin tekevät kelkasta jäykemmän kallisteltavan. Joihinkin kohteisiin pääsee paremmin olemassa olevaa reittiverkostoa pitkin kuin auto-kärry-yhdistelmällä. Karkealappuinen ja kapeakeulainen kelkka on ollut suunnittelijan mieleen. Suunnittelijan työajan tehokkaampi käyttö ja jatkuva eteneminen painavat luonnollisesti vaakakupissa enemmän
Suoraviivaisen nykyaikaista suorituskykyä piisaa moottorivoiman ja jousituksen osalta, joten se on tehty kovaan menoon epätasaisille ajoreiteille. • 135 mm leveät Tuner-sukset. Sen suoraviivaisen selkeä ja tyly olemus kuvaa hyvin sen voimavaroja. • Kilpatyyppinen Camoplast® Snocross 1,7”/44 mm -telamatto.. • Kapea ja keveä, vääntöjäykkä kolmiotukirakennerunko. Vakiovarusteina sähköstartti, peruutusvaihde, sekä peukaloja kahvalämmittimet. • Dual-shock SR 129 -takajousitus kahdella iskunvaimentimella ja vääntöjousilla. Äärimmäinen reittien valloittaja! www.facebook.com/yamahasuomi www.yamaha-motor.fi SRViper R-TX LE on sporttikelkkojen uusi johtotähti. Värit: Blaze Orange Racing Blue SRViper R-TX LE hinta 15 490 € Kauden 2015 uutuus! • 1049 cc Genesis® -nelitahtimoottori. • FOX® FLOAT® X EVOL -iskunvaimentimet
Pahimmat kilpailijat olivat tuolloin Aktiv ja Ockelbo, joiden tuotanto sittemmin loppui. Parin vuoden päästä vaihdokkiriviin palattuaan kelkkaan vaihdettiin käyttämätön vakiokone takaisin, Ylipekkala lisää naureskellen. Ikään kuin väliaskeleena Rovaniemellä keskityttiin valmistamaan Ski-Doon RFrunkoon pohjautuneita Ranger 550ja V800-malleja, mutta katse oli jo tulevaisuudessa. Aika ajoi kuitenkin ohi legendasta ja viimeisen naulan Forest Foxin arkkuun löi Ski-Doo keskittymällä oman RF-runkoisen Tundran, ja sitä seuranneen uuden sukupolven Tundra LT:n valmistamiseen. Vuotta myöhemmin julkistettiin kasvojen kohotuksen saanut Foxi, jonka LTS-keulan joustomatka oli kasvatettu 120:stä 150 milliin. Scandic LT oli teippausta ja Syncro-vaihteistoa vaille Forest Fox. Muilta osin Foxin perusaihio pysyi koko mallihistorian muuttumattomana. Meidän ammattikäyttäjät pitivät kuitenkin niin paljon 377 Rotaxista, että kauppiaat tilasivat moottoreita erikseen ja asensivat niitä asiakkaidensa kelkkoihin. Vaikka Foxille oli vuodesta toiseen oma vakiintunut ostajakuntansa Pohjoismaissa, ei sen valmistamiselle ollut enää taloudellisia perusteita. 80-luvun alussa tehtaan tuotekehitysinsinöörinä työskennelleen, nykyisin BRP Finlandin tuotepäällikkönä toimivan Kari Ylipekkalan mukaan poromieskelkoilla oli merkittävä rooli Lynxin saadessa jalansijaa ammattikäyttäjien keskuudessa GL 250:n myötä Lynx otti paikkansa poromiesten keskuudessa, jotka olivat suurin yksittäinen käyttäjäryhmä tuohon aikaan. Face liftiin ajoi ennen muuta kelkan lanseeraus Pohjois-Amerikan markkinoille Ski-Doo Scandic LT:n muodossa. orest Fox oli suoraa jatkumoa GL 360 Syncro -mallille, joka puolestaan pohjautui vuonna 1984 esiteltyyn GL 250:een. Ilman Syncroa laite oli edullisempi tehdä, mutta nelinelikymppinen suoravetoinen ei ollut pikkukoneen veroinen ja alaväännön puute korostui ilman alennusvaihdetta. 440-kuutioinen jäikin pois tuotannosta, mutta palasi takaisin kaudelle 2004 syrjäyttäen lopulta 377:n. Forest Foxin valmistusmäärä oli koko mallihistoria mukaan lukien melko tarkalleen kuusituhatta kappaletta ja melkein saman verran valmistettiin Scandic LT –mallia meille ja Pohjois-Amerikkaan. Se lopetti Scandic LT:n tilaukset Rovaniemeltä, missä Forest Foxin yhä pienentyvien myyntierien valmistus Skandinavian markkinoille ei ollut Ylipekkalan mukaan enää kannattavaa. ”Kakspuokki” räjäytti pankin ja sitä tehtiin heti ensimmäisenä vuonna tuhat kappaletta. Vakiinnutimme asemamme markkinoilla käytännössä vailla kilpailijoita ja loimme pohjan GL 360:n ja myöhemmin Forest Foxin menestykselle. Viimeinen Forest Fox valmistui Rovaniemen tehtaalta kaudeksi 2008. Aloimme suunnitella Foxille seuraajaa ja TEKSTI JA KUVAT: OLLI AUTONEN Lynx Forest Fox – legenda jo eläessään 2006 mallin Foxi vastaan uudet metsäkelkat F MK-lehden myytinmurtajat tyrmäsivät Lynx Forest Foxin etenemiskyvyn! Lynx Forest Foxia valmistettiin vuodesta 1996 aina 2000-luvun lopulle saakka. No, meillähän oli Foxi valmiina. 1990-luvun lopulla Foxia oli kaupan myös 437-kuutioisella puhallinkoneella ilman Syncro-vaihteistoa orginaalin Rotax 377:n rinnakkaismallina. Kanadalaiset valittivat, että heiltä puuttui kapea ja pitkämattoinen laite mallistosta. Forest Foxin julkistamisen aikaan tehtaan tuotekehitysinsinöörinä työskennelleen Jari Jokelaisen mukaan LTS-teleskooppijousitus ja pisaramallinen, metsäajoon optimoitu kapean kelkan design tekivät suurimman pesäeron edeltäjäänsä. Myyntivolyymit Pohjois-Amerikassa olivat kovemmat kuin meidän kapealla markkina-alueella Foxin osalta, joten se oli meille kannattava veto, Ylipekkala muistaa. Se kulutti enemmän bensaa ja ammattikäyttäjät ostivat enemmän Syncro-malleja, Kari Ylipekkala kertaa. Easy Ride -alusta oli periaatteessa sama kuin GL 360:ssä, mutta runko oli rakenteeltaan yksinkertaisempi ja siten kevyempi. Kelkka on edelleen hyvän metsäkelkan maineessa ja monelta vanhemmalta ammattikäyttäjältä kysyttäessä Foxin veroista pahan maaston kulkijaa ei ole nähty vieläkään! 66 www.mk-lehti.fi TESTISSÄ METSÄKELKAT. Easy Ride -telaston etupukkiin lisättiin iskunvaimennin viimeisinä vuosina ja polttoainetankin tilavuus kasvoi jossain vaiheessa
Tiheissä puunväleissä matalan painopisteen omaava kelkka kiemurtelee ihailtavan ketterästi ja nykyverrokeista etenemistyyli on lähimpänä LTS-keulalla varustettua Ski-Doo Tundraa. Toisekseen kelkalla uskaltaa rymytä vähälumisissa kannokoissa ja kivikoissa aivan toisella lailla kuin moderneilla laitteilla. Aika on kullannut monen muistot Avarammassa maastossa eteen tulee pieni kumpu, jota ei nykykelkkojen etenemiskykyyn tottunut pysty luokittelemaan edes mäeksi. Tosiasiassa se häviää nykykelkoille etenemisessä murskaavasti. Nykyaikaan tuotuna kelkan hyveitä ovat yksinkertainen tekniikka sekä raskaassa maastoajossa ja vetotehtävissä tarpeellinen Syncro-vaihteisto. Reilut 6000 kilometriä ajettu kelkka on edelleen täysissä voimissaan ja palvelee metsätalouden ammattikäytössä Lapissa. Vuosimallia 2006 oleva Fox edustaa mallin viimeisintä evoluutiovaihetta 2,5 sentin harjalla varustettua telaa lukuun ottamatta, joka viimeisimmässä vuosikerrassa oli kasvatettu 3,2 senttiin. Kelkkojen teknisen kehityksen ja sukupolvien myötä käyttötottumukset ja -vaatimukset kuitenkin muuttuvat. Samaisella sähkölinjalla, missä metsäkelkkavertailun kelkat menivät kuin tyhjää vain, osoittautui Foxin eteneminen jo vähän tahmeammaksi. Foxin kiertäessä kaiken sen mitä kuomun alta irtoaa, tipahtaa perä yhtäkkiä puuteriin ja meno loppuu kuin seinään. Vastaohjauksella ja kallistelulla kelkkaa on vaikea ohjata. Polvet suussa ja renkaat alla! Forest Fox 440 S otti osaa MK-lehden metsäkelkkojen testiin koko ajorupeaman ajan. Kelkka etenee, mutta perä kairaa verrokkejaan syvemmällä ja kierroksia tulee vaistomaisesti nostettua. Alennusvaihteen ohella vetokäyttöä puoltaa kelkan matala painopiste, jonka hyödyt tulevat esiin myös tiheissä metsissä ja ojitusalueita ajettaessa. Forest Fox ja sitä edeltäneet GL 250 ja 360 ovat Kari Ylipekkalan mukaan olleet Lynxin koko kelkkatuotannon keskeisiä kulmakiviä. Toimenpide on lisäksi uusittava kolmeen kertaan, kun kelkka putoaa aina vauhtiin päästyään ja kiitoradan pään saavutettuaan uudelleen lumen läpi. Leveät suksimuovit jäävät kannattelemaan keulaa pinnalle, joten päätän kokeilla vuoristokelkkojen tai karkeammalla lapulla varustettujen urheilukelkkojen kohdalla useimmiten toimivaa metodia: kaasua ja ravistamista. Aikaa lienee kullannut monelta muistot, sillä kerta toisensa jälkeen vanhemman polven ammattikäyttäjien suusta kuullut sanat Foxin ylivertaisuudesta etenemiskyvyn suhteen osoittautuvat liioitelluiksi. Jouhevalla reitillä ja jääosuudella kelkka menee kuitenkin kuin luotijuna. Turhaan. Loivalla telan kohtauskulmalla varustettu lyhytjoustoinen alusta ja matalaharjainen matto saavat tuntumaan kuin kelkalla edettäisiin renkaat alla! Foxi rullaa tasaisella kovalla jäljellä häkellyttävän hienosti verrattuna pitkäjoustoisiin ja karkealappuisiin nykykelkkoihin. Apuvoimat saapuvat paikalle onneksi pian ja samalla palautuu mieleeni toisinaan ihmetystäkin herättäneet lapsuusmuistot enojen ja poromieskavereiden kanssa jaetuista kaivutuokioista. Ensimmäinen rasti peitteisessä harvennuskypsässä nuoressa metsässä on Foxin heiniä. Käsiteltävyydessään Foxi ja Tundra ovat kuitenkin ääripäitä. Näin kiteyttää Metsähallituksen suunnittelija Eric Raunio, joka on ajanut koeajolaitettamme vastaavalla Foxilla omissa työtehtävissään. Lukema on siedettävä, mutta kuitenkin reilusti suurempi kuin liki kolme kertaa tehokkaammassa 49 Ranger 600 E-TECissä. Kelkan vahvuudet korostuvat vähän lumen aikaan, jolloin jäähdytyksen kanssa voi nykykelkoilla tulla jo ongelmia. Kaasuttaminen ei kuitenkaan paljoa auta, sillä telan pito ei ole kaksinen. Kuten kuvastakin näkyy, etenkin pidempi kuljettaja istuu Foxissa miltei polvet suussa ja kädet alhaalla. Foxin istuma-asento on niin ahdas, että siirtymälläkin kelkan luontevimmaksi ajoasennoksi valikoituu perinteinen polvelta ajo. Tundra ei vaatinut kummun ylittämiseen edes pohjavauhteja, vaan kiipesi Foxin kaivukraaterin vierestä pariinkin otteeseen pintakaasulla perä uppoamatta. Siinä missä korkeaa ja ylikiikkeränkin oloista Tundraa ohjaa helposti kallistelemalla, on matalalla kulkeva ja leveillä suksimuoveilla varustettu Foxi enemmän ohjaustangosta käänneltävä. Polttoainetta Fox kulutti testin aikana 24 litraa satasella. MK-lehden myytinmurtajat tyrmäsivät Lynx Forest Foxin etenemiskyvyn, mutta on muistettava, että aikalaisiinsa verrattuna kelkka oli epäilemättä kova menemään. Samasta paikasta oli tietysti kokeiltava etenemistä myös Ski-Doo Tundralla, joka kaivutöiden yhteydessä sattui olemaan lähimpänä. Kyllä Foxillakin työt tekee, kun tietää, mistä laitteella voi ajaa jäämättä kiinni. Norjan ja Ruotsin tuntureilla poromiehet alkoivat ensiksi arvostaa leveämmän erillisjousitetun keulan tuomaa ajomukavuutta ja vähitellen ajatusmalli siirtyi meillekin uuden sukupolven poromiehille. LTSkeulalle (jolla muuten edelleen on Jussi Tapion nimissä mallisuoja, toim.huom.) on silti edelleen vankkumaton kannattajakuntansa etenkin vanhempien käyttäjien keskuudessa ja sitä kysyntää pystymme täyttämään nyt Tundra LT -malleilla. Pidempi kuljettaja istuu Foxissa miltei polvet suussa ja kädet alhaalla 67 www.mk-lehti.fi TESTISSÄ METSÄKELKAT. Kuoppaisella reitillä Foxilla ajaminen käy täydestä työstä, sillä istuma-asento on syvä ja lyhyet joustomatkat yhdessä olemattoman tuntuisen vaimennuksen kanssa välittävät reitin kaikki epätasaisuudet kuskin selkärankaan. projekti Ranger 49 käynnistettiin, Ylipekkala paljastaa. Siksi kun muita keinoja ei ole! Nytkin Foxin irrottaminen vaatii lumen tamppaamista ja lapiointia kolmen miehen voimin. Miksi ihmeessä kakspuokkija kolmikuuskymppisille Lynxeille piti kaivaa metrien mittainen kiitorata suksien etupuolelle, kun nykyään vastaavista paikoista pääsee irti ripeällä kaasuttamisella ja ravistamisella. Kone herää tulille kylmänä pakkasaamuna perinteisesti imun ja muutaman primer-pumpun painalluksen avittamana sähköstartista
Korjaus olisi tietenkin onnistunut myös kiristämällä silmä varteen lukkoliiman kanssa ja laittamalla keppiin uusin jousilautanen kadonneen tilalle. Polvet loivaan kulmaan jättävä pysty ajoasento nouKäsitys Axys Switchback 800:n omimmista käyttöympäristöstä alkaa vahvistua: tehokas puolipitkä on hervottoman hauska reissupeli lumisille reiteille. Hieman pidempi päivälenkki ajoittui helmikuun alkuun, kun ohjelmassa oli pitkästä aikaa legendaarinen Pokan lenkki. Huollon hinnaksi tuli XXX euroa, josta työn osuus oli XXX euroa. Walker Evansilla oli ilmeisesti kasausvaiheessa jäänyt pää löysälle ja/ tai lukkoliima laittamatta. Pidemmät ajoreissut odottavat keväämpänä, kun tähän asti Switsaria on enimmäkseen ulkoilutettu muutaman kymmenen kilometrin iltalenkeillä. Tarkistusten lisäksi huollossa puhdistettiin kytkin, vaihdettiin ketjukotelon öljy ja rasvattiin telaston etupukin laakerointi. Tällä hetkellä kelkan mittarissa on hieman alle 2500 kilometriä. Takaswingin alta kulkevien takajäähdyttimeltä tulevien letkujen suojamuovien havaittiin huollossa hankautuneen takahaarukkaa vasten, joten punoksen päälle laitettiin kumia letkuja suojelemaan. 250 kilometrin päiväturneella Axys paljastui loistavaksi reissukelkaksi. Samalla iskari olisi tietenkin kannattanut huoltaa, kun se oli jo valmiiksi pajan pöydällä. Vaurio ei onneksi johtanut telaston tai maton vaurioitumiseen ja remontista selvittiin pelkällä uuden iskunvaimentimen vaihdolla. Vilkaisu telastoon paljasti etupukin K ÄY T TÖTESTI OSA 2 Polaris Axys Switchback 800 Pro-X LE ES 137 6 T TEKSTI JA KUVAT: OLLI AUTONEN vaimentimen ”katkenneen” yläpäästään ja päästäneen jousen irti vaimentimen ympäriltä. Maahantuoja halusi kuitenkin heittää tilalle kokonaan uuden iskarin! Matto pitää ja vetoja riittää! Muilta osin yhteiselo Axyksen kanssa on ollut sopuisaa ja kuten käyttötestijutun ensimmäisessä osassa uumoiltiin, tuntuu tehokas puolipitkä tarjoavan yhä maukkaampia ajokokemuksia talven edetessä. KOLMEN TONNIN RAJAPYYKKI LÄHESTYY 68 www.mk-lehti.fi KÄYTTÖTESTI. Viaksi paljastui varresta irti kiertynyt iskarin yläpään silmä, joka vapautti jousilautasen. alven muiden testikiireiden takia Axyksen kilometrikertymä on ollut alkutalvea hieman verkkaisempaa. Axyksen etupukin havaittiin erään ajolenkin yhteydessä pohjaavan luvattoman herkästi. Pientä iskariremonttia lukuun ottamatta käyttötesti on sujunut huolettomasti. Nippusideviritelmän avulla laite pystyttiin ajamaan maastosta pois ja viemään huoltoon. 1600 kilometrin kohdalla kelkka käytettiin huollossa Sodankylän Hakamotorsilla. Ajoimme reitin vastapäivään, eli Kiistalan kautta tankkaamaan Tieva-Baariin, sieltä edelleen luomukuntoista erämaareittiä Puljuun ja takaisin Leville Lompolon ja Tepaston kylien kautta
Kuten käyttötestin ensimmäisessä osassa ja crossovereiden vertailutestin yhteydessäkin mainittiin, saa alustasta sen laajan säätöalueen avulla myös kantavan, mutta silloin siitä karisee mukavuus ja kelkan käytös muuttuu vaikeammin ennakoitavaksi. Alusta pohjaa isommissa pateissa noilla säädöillä helposti, mutta jousituksen rajat tietämällä ja silmän oppiessa ennakoimaan seisten vastaanotettavat patit, pystyy pehmeilläkin säädöillä laskemaan isompiin yksittäisiin tälleihin. Nopeilla lumisilla baanoilla, joilla pattia ei ole kuin nimeksi, valikoituu alustaan alle mahdollisimman miedot jousen esijännitykset ja klikkerit saa ruuvata melkein kokonaan auki. 7 60th Anniversary Edition see arvoonsa pitkillä taipaleilla ja säästää pitkäkoipisen kuskin jäseniä. Alkutalven kovia reittejä ajettaessa hiipi mieleen ajatus, että niinköhän kelkan alla tulisi kokeilla miedommalla kuviolla varustettua mattoa. Asennosta on lisäksi vaivatonta nousta seisomaan, mikä tapahtuu pattisella reitillä usein huomaamatta. Korkean painopisteen omaava tehokas kelkka oli tuolloin mutkaisella pätkillä kulmikas 69 www.mk-lehti.fi TEEMA KÄYTTÖTESTI. Myös Axyksen jousitus toimii hyvin matka-ajossa
Se on loistava! Kone on etenkin alakierroksilta salakavalan hiljainen ja toimii saumattomasti rauhallisessa kruisailussa. Pokan lenkillä kelkalla avattiin umpeen tuiskuttanutta reittiä letkan edellä, jolloin mitattiin talven toistaiseksi reippain kulutus, 26,2 litraa satasella. Pito on raju, mutta matto antaa kuitenkin lumisissa kurveissa juuri sopivasti periksi sivusuunnassa ja kelkkaa pystyy kääntämään ryynisellä reitillä hienosti kaasulla. Katteiden alta löytyy tehoreserviä aina vain ja keulan saa halutessaan napattua ilmaan vielä reilummillakin pohjavauhdeilla jopa pienestä kummusta. Kaasua antamalla alkaa kuitenkin tapahtua ja kone vastaa peukaloon todella terävästi ja hienolla soundilla. Lisäksi moottori on ollut toimintavarma ja taloudellinenkin, etenkin kun huomioidaan karkean maton kova pyörintävastus. Tähänastisten ajojen keskikulutus on Excel-taulukon mukaan ollut 22,36 litraa satasella. Tähän väliin sananen Axyksen uudesK ÄY T TÖTESTI OSA 2 Polaris Axys Switchback 800 Pro-X LE ES 137 60th Anniversary Edition ta 800-kuutioisesta HO-moottorista. Kovalla reitillä Axys saatiin menemään reissuajossa pariin otteeseen hieman alle 20 litran satasella, vaikka ajaminen ei ollut mitään pisaralla pisimmälle -nuukailua. Lumipeitteen lisäännyttyä ja reittien pehmennyttyä rouhea matto on päässyt paremmin oikeuksiinsa ja jämäkkä pito yhdistettynä räväkästi potkivaan moottoriin on todettu herkulliseksi yhdistelmäksi. Ajokelit vain paranevat, joten kilometrit täyttynevät ripeästi!. vietävä, mitä puolipitkä ja 44 millin lapulla varustettu matto korosti. Seuraavassa osassa Axyksen käyttötestiin kaavaillut reilut 3000 kilometriä ovat kasassa, ellei ihmeitä tapahdu
12 990 € ovh. 14 080 € ‘14 XF 8000 141" HC SP ovh. 14 310 € ‘14 XF 7000 141" CT ei sis. 14 640 € ‘14 XF 7000 137" SP ovh. tuplapenkkiä, saatavissa edullisesti ovh. 13 290 € VAIN 2 KPL ‘14 ZR 8000 SP ovh. 12 690 € ovh. Hintoihin lisätään toimituskulut 300 € www.tarvikekeskusoy.fi Ranua Rovaniemi Kemijärvi ‘14 XF 7000 137" SP LTD ovh. 14 840 € ‘14 ZR 6000 EL TIGRE ovh. 14 390 € ‘14 ZR 6000 SP RR ovh. 14 080 € ‘14 ZR 6000 EL TIGRE ES ovh. 13 690 € ‘14 XF 7000 141" CC ovh. 13 830 € VAIN 2 KPL Ranua: Juho 0400-576418, juho.hanhisuanto@tarvikekeskusoy.fi Kemijärvi: Ville 044-5122774, ville.pulju@tarvikekeskusoy.fi Rovaniemi: Kalervo 040-0784331, kalervo.perala@tarvikekeskusoy.fi Tuomas 044-7221893, tuomas.ylitapio@tarvikekeskusoy.fi Jari 044-3478058, jari.pulkkinen@tarvikekeskusoy.fi Lisätietoja konemyyjiltä:. 14 390 € ‘14 XF 8000 141" SP CC ovh. Ole nopea, nämä viedään käsistä! KYSY VUODEN KOVIN KYSY VUODEN KOVIN VAIHTOTARJOUS! Ostimme maahantuojan varaston tyhjäksi, uusista, vuoden 2014 kelkoista! Värit voivat poiketa kuvista. 14 080 € ‘14 XF 8000 141" HC SP LTD ovh. 14 840 € hin lisätään toimituskulut 300 € ‘14 XF 8000 137" SP ovh. Valikoi mieleisesi vältä jonottamista ja ota yhteyttä sähköpostitse. Tarkempia tietoja kelkoista saa kun klikkaa osoitteeseen www.tarvikekeskuso y.fi vihreän bannerin takaa löytää tämän, jokaisen kelkan kohdalta on oma linkki kelkan tietoihin. 15 110 € ovh
Kelkat saatiin nopeasti irti toisistaan ja takaa-ajo saattoi alkaa. Rata oli tänäkin vuonna tehty laskettelurinteeseen, joten oman haasteensa kuljettajille toivat korkeuserot. Pro-luokan kisassa riitti jännitystä alusta pitäen. Semi-proja pro-luokat ajoivat alkuperäissuunnitelmien mukaiset kaksi kisaerää. Väätäjä tuli kuitenkin nopeasti ohi. Kärkipaikasta taisteltiin muutaman kierroksen ajan Pihlajan ja Herténin kesken. Toiseksi nousi niin ikään kahdella kakkossijalla Pihlaja. Kolmannen sijan nappasi pitkään toisena ajanut Matti Määttä (Arctic Cat). Kolmannesta sijasta kamppailtiin useamman kuljettajan kesken, ja pisimmän korren vei Jarno Salmela (Lynx). ata muokkautui päivän kuluessa kohtuullisen haastavaksi, joten teknistä ajettavaa riitti kaikkien luokkien kuljettajille. Uusintalähdön vei nimiinsä Aki Pihlaja, joka muutaman kierroksen ajan näytti ajavan erävoittoon. TEKSTI JA KUVAT: JARI LAURI Riihivuori SM-snowcross R jalaisen ja Mikko Osmon (Lynx) ohitseen. KISOJA SNOWCROSS 72 www.mk-lehti.fi SNOWCROSS. Erävoittoon Väätäjä, toinen Saarelainen ja kolmas Pietu Polvinen (Lynx). Kärjen takana hurjaa nousua teki viimeisenä matkaan päässyt Hertén, joka jo neljännellä täydellä kierroksella nosti itsensä toiseksi. Aikataulun viivytyksistä johtuen molemmat junioriluokat, harraste, ladyt ja veteraanit ajoivat vain yhden kisaerän. Erävoittoon jo toistamiseen Hertén, toiseksi Pihlaja, kolmanneksi Karjalainen, neljänneksi Osmo ja viidenneksi Juujärvi. Toisen erän alku oli ensimmäisen toisinto, kun Saarelainen nappasi lähdön nimiinsä. Nopeasti takaisin kelkkansa selkään päässyt Pihlaja ja aloitti takaa-ajon. Finaalista karsiutuneiden oli tyytyminen yhden erän mittaiseen B-. 12. Semi-pro-luokassa nähtiin todellista kilvanajoa heti aika-ajoista lähtien, kun 30 kuljettajaa kilpaili paikasta 20 kuljettajan . Hertén oli ihan Pihlajan kannassa ja kuittasi kärkipaikalle. Myös toinen sija oli yhden kuljettajan, Mikko Väätäjän (Lynx), hallussa koko erän ajan. Kovimman nousun teki Pihlaja noustessaan erän lopputuloksissa toiseksi. Toisen erän lähtö oli lähes yhtä dramaattinen. Puhakan kohtalona oli keskeytys, mutta Karjalainen nousi erän loppuun mennessä viidenneksi. Pitkään kolmospaikasta taistellut Risto Juujärvi (Arctic Cat) oli lopulta neljäs. Ensimmäisen kisaerän valtias oli kärkipaikan heti lähdöstä napannut Kalle Saarelainen (Arctic Cat). Pro-luokan kokonaiskilpailun ykkönen oli kahdella erävoitolla Hertén. Kolmanneksi sijoittui hienon toisen erän ansiosta Karjalainen. Erän kärkipaikan otti heti ensimmäisellä kierroksella haltuunsa Viktor Hertén (Lynx), joka sai ajaa rauhassa kärjessä loppuun saakka. Kokonaiskilpailu me< Kauden avauskisan toisen erän jälkeen ykkösenä tuulettaa Hertén, toisena Pihlaja (kuvassa oikealla) ja kolmantena Karjalainen (kuvassa keskellä) > Määttä, Pihlaja ja Heikkala jonossa kuin ne kuuluisat köyhän talon porsaat. naaliin. naalissa. Hertén otti varaslähdön ja joutui lähtemään uusinnassa kelkka sammutettuna. Erässä tapahtui myös pari kaatumista, kun Pieti Puhakka (Polaris) meni nurin kolmannelta sijalta ja saman kohtalon koki myös Eetu Karjalainen (Arctic Cat). Kolmatta sijaa piti pitkään hallussaan Risto Juujärvi, mutta hän joutui lopulta päästämään Eetu KarSnowcrossin SM-sarjan avauskilpailu Muuramen Riihivuoressa oli Viktor Herténin juhlaa. kierroksella Akin kelkka tuli ylämäkeen nousevalla pattisuoralla linkussa patin päälle ja heitti kuljettajan selästään. Ensimmäisen erän lähtömutkassa rytisi ja ruuhkaan jäivät muun muassa Aki Pihlaja (Lynx), Jarno Hietalahti (SkiDoo), Aleksi Heikkala (Lynx) ja Juuso Loukko (Lynx)
Erävoittoon ajoi lopulta kohtuullisen selvästi Takkinen. Toisen sijan vei yhtä selkeällä marginaalilla Virmakoski ja kolmanneksi sijoittui Marko Ylä-Pöntinen (Lynx). Tony onnistui pitämään kärkipaikkansa koko erän ajan ja ajoi voittajana ruutulipulle. Kolmannen sijan nappasi Mäki. Erän puolessa välissä Virmakoski käväisi kärkipaikalla, mutta joutui heti seuraavalla kierroksella taipumaan toiselle sijalle. Snowcrossin SM-sarjasta kuvataan kooste, joka esitetään televisiossa huhtikuun aikana. Vanhempien, 14-16-vuotiaiden juniorien erän lähtö oli todella nopeatempoinen. Osalla kuljettajista oli vielä lämmittelytakki päällä, kun viiden sekunnin taulu käännettiin näkyviin. 11-14-vuotiaiden juniorien ainoa kisaerä oli Yamahan juhlaa. 73 www.mk-lehti.fi TEEMA Totaltekin tuotteiden jälleenmyyjät Suomessa Totaltekin tuotteiden jälleenmyyjät Suomessa. Toinen sija Laitiselle ja kolmas Paavo Hyvöselle (Lynx). Naisten luokan selvään voittoon ajoi Linn Sjöberg (Lynx) ennen toiseksi sijoittunutta Niina Kallojärveä (Ski-Doo). Lähdöstä kärkipaikan ottanut Tomi Laitinen (Arctic Cat) ja hurjan nousun tehnyt Oskari Hyvärinen (Lynx) taistelivat kärkipaikasta usean kierroksen ajan. Naisten luokassa mukana oli uusi nimi, kun Maiju Mäki starttasi kisaan Polariksellaan. Veljekset Tony ja Tino Honkanen ottivat ylämäkeen tapahtuneen lähdön nimiinsä ja olivat ensimmäisessä mutkassa kärjessä. Toiseksi erässä ajoi Otto Hyvärinen (Lynx) ja kolmanneksi Anton Päkkilä (Lynx). Veteraanien voittoon ajoi Esa Polvinen (Lynx), toiseksi Reijo Ylä-Onnenvuori (Lynx) ja kolmanneksi Viron Paul Tiisler (Arctic Cat). Naiset ja veteraanit ajoivat samassa erässä, mutta sijoitukset jaettiin tietysti luokittain. Kaikki kuljettajat selvisivät kuitenkin matkaan ja erä sai jatkua. Myös kierroksella ohitettavat toivat oman jännityksensä kärkikaksikon voittokamppailuun. ni toisen erävoiton ansiosta Väätäjälle, Saarelaiselle hopeaa ja Polviselle hienon toisen erän ansiosta pronssia. Viimeisellä kierroksella Hyvärinen onnistui ohituksessa ja tuli voittajana maaliin. Jos juniorien erässä nähtiin tiukka kisa kärkipaikasta, sama tapahtui harrasteessa, kun Henri Takkinen (Lynx) ja Juho Virmakoski (Ski-Doo) taistelivat erän voittajan tittelistä
Myöhemmissä tutkimuksissa onneksi selvisi, ettei käteen tullut suurempia vammoja. Naisten luokan voittoon ajoi Sari Tanninen (Lynx), toiseksi Niina Kallojärvi (Ski-Doo) ja kolmanneksi Noora Kursu (Arctic Cat). Vähäisen kilpailijamäärän takia harraste-, naisten ja veteraaniluokat olivat yhdistetty samaan lähtöön. 14-16-vuotiaiden luokassa kultaa nappasi Tomi Laitinen (Arctic Cat), hopeaa Ville Rimali (Ski-Doo) ja pronssia Oskari Hyvärinen (Lynx). Suomalaisista mukana olivat Viktor Hertén (Lynx), Mikko Osmo (Lynx), Eetu Karjalainen (Arctic Cat) ja naisten luokassa Linn Sjöberg (Lynx). Suomen Sjöberg sijoittui naisten luokan 10. Open-luokan vei nimiinsä Emil Öhman (Lynx), toiseksi sijoittui Oskar Norum (SkiDoo) ja kolmanneksi Petter Nårsa (Arctic Cat). Sarja huipentuu MM-kilpailujen kanssa yhtä aikaa ajettavaan Venäjän osakilpailuun 21.-22. Toiseksi naisten luokassa ajoi Viktorie Emilie Kirkhus (Polaris) ja kolmanneksi Marte Lunden (Ski-Doo). Parhaasta suomalaistuloksesta vastasi Sjöberg voittamalla naisten luokan molemmat erät ja siten koko yleiskilpailun. Yhtä varma hopeamitalisti oli Matti Määttä (Arctic Cat). Odotukset suomalaisten menestyksestä kokivat pienen kolauksen jo aika-ajojen aikana, kun Osmo kaatui ja löi kätensä sen verran pahoin, ettei voinut ajaa kisaeriä. Molemmat kisaan mukaan päässeet suomalaiskuljettajat, Hertén ja Karjalainen, ajoivat hyviä eräsijoituksia, mutta aivan voittoon ne eivät riittäneet. naalin ensimmäiseen mutkaan, kun hän osui yhteen David Reposen (Arctic Cat) kanssa ja molemmat kaatuivat. helmikuuta. Pronssille ajoi Olli Alatalo (Arctic Cat). Hertén sijoittui open-luokassa kuudenneksi. Toiseksi sijoittui niin ikään Lynxiä kuljettanut Ole-Herman Sjögren. Öhman ykkönen Morassa Ruotsin mestaruussarjan ensimmäinen osakilpailu ajettiin Morassa 22. Onneksi mies selvisi ilman vammoja ja pystyy jatkamaan kautta normaalisti. Yhtenä ennakkosuosikkina kilpailuun lähteneen Emil Öhmanin (Lynx) voittohaaveet kariutuivat . 11-14-vuotiaiden juniorien voittoon ajoi Topi Posti (Lynx), hopealle Otto Hyvärinen (Lynx) ja pronssille Anton Päkkilä (Lynx). Pro-luokan voittajasta ei ollut epäselvyyttä, kun Aki Pihlaja (Lynx) vei molemmat erät nimiinsä. KISOJA SNOWCROSS < Riihivuoren kisassa naisten luokan selvään voittoon ajoi Linn Sjöberg. Rovaniemen snowcross Lapin moottorikelkkailijat järjestivät kansallisen snowcrosskilpailun Mäntyvaaran perinteisellä radalla 21. Snowcrossin EM-sarja alkuun Trondheimista Snowcrossin EM-sarjan avauskilpailu ajettiin Trondheimissa helmikuun lopulla. Lynxin kolmoisvoiton takasi Hertén ottamalla pronssia. Semi-pro-luokassa nähtiin piikkipaikalla vanha tuttu, kun Ville Lehtisalo (Polaris) oli molemmissa erissä suvereenisti ykkönen ja otti voiton koko kilpailussa. Stockin voittoon ajoi Martin Moland (Arctic Cat), hopealle Johan Eriksson (Lynx) ja pronssille Emil Sundvisson (Polaris). Sääntömuutoksen takia kilpailuun saivat osallistua vain ruotsalaista kerhoa edustavat ja ruotsalaisella lisenssillä ajavat kuljettajat. Harrasteessa voittoon ajoi koko alkukauden hienoja otteita esittänyt Juho Virmakoski (Ski-Doo). päivänä helmikuuta. Suomalaisista mukana olivat Viktor Hertén (Lynx) ja Linn Sjöberg (Lynx). Ensimmäisessä erässä nähtiin todella paha kaatuminen, jonka seurauksena Janne Pulkkinen (Arctic Cat) vietiin jatkotutkimuksiin. Voittoon ajoi Petter Nårsa (Arctic Cat). maaliskuuta. Näin mukana ei ollut suomalaisia. Neljännen sijan vei nimiinsä Magnus Sagen Reiten (Lynx) ja viidennen sijan Karjalainen. 74 www.mk-lehti.fi SNOWCROSS. Toiseksi sijoittui Jarmo Tanninen (Lynx) ja kolmanneksi niin ikään Lynxillä ajanut Jani Hekkala. Naisten luokan voitti odotetusti Elina Öhman (Lynx). Kisa jouduttiin tammikuussa perumaan lumen puutteen takia, mutta nyt rata oli saatu lumisateiden ja ajetun lumen turvin kuntoon. Kokonaiskilpailun voiton vei Suomessakin tällä kaudella kilpaillut Peter Ericson (Lynx). Kaatumisen seurauksena Öhman jäi viimeisten joukkoon, mutta pystyi nostamaan itsensä erän aikana kuudenneksi. Ruotsin stadioncross Nårsalle Stadioncrossin Ruotsin mestaruus ratkaistiin Örebrossa tammikuun lopussa ajetussa kilpailussa. > Rovaniemellä Semi Pro-luokassa kisatouhuihin paluun tehnyt Ville Lehtisalo voitti molemmat erät vakuuttavasti ja olisikin mielenkiintoista nähdä miten vauhti riittää Pro-luokassa. sijalle. Veteraaneissa kultaa pokkasi Esa Polvinen (Lynx), hopeaa Mikael Kieksi (Lynx) ja pronssia Teemu Niska (Ski-Doo). Toiseksi sijoittui Nisse Kjellström (Polaris) ja kolmanneksi Mathias Johansson (Arctic Cat). Toiseksi sijoittui Ronja Revelj (Polaris) ja kolmanneksi Emilia Dahlgren (Polaris). Luokan toiseksi ajoi Alex Sirkka (Lynx) ja kolmanneksi Ossi Kiviniemi (Lynx)
Molemmat leirit onnistuiMatkalla freeriderin paratiisiin Alaskaan kohti unelmaa! vat erinomaisesti. Maailman mullistukset talousvaikeuksineen ja hintojen laskuineen tulivat onneksi avuksi. Reilun viiden vuoden haaveilun ja suunnittelun jälkeen matka on nyt toteutumassa! Miksi matka ei toteutunut aikaisemmin. Lentoreitti kulkee Islannin kautta Seattleen Washingtonin osavaltioon, mistä lennämme Alaskan Anchorageen. Yllättävän haasteelliseksi osoittautui myös kelkkojen vuokraus Alaskasta. Saamme allemme Ski-Doo Summit 600 -kelkat 146 tuuman teloilla. Lopulta homma onnistui – ja vielä odotettua paremmin. Haimme kasisatasia, mutta vakuutusyhtiöt eivät kuulemma salli niin isoja vuokrauskäyttöön. maaliskuuta Helsinki-Vantaalta. un vuonna 2008 saavuimme huikealta Venäjän-reissulta Hibinan vuoristosta, ryhdyin heti etsimään uutta kohdetta. Pidimme valmistavan leirin Saxnäsissä tammi-helmikuun vaihteessa ja lunta riitti, mutta Alaskassa sitä on toivon mukaan vieläkin runsaammin TEKSTI: HEIKKI HALKOSAARI VARIAATTOR I K. Matkaan lähtee optimikokoinen neljän hengen ryhmä. Lopulta tämäkin palikka loksahti kohdalleen. Lähdemme matkaan perjantaina 20. Saamme samasta paikasta unelmamaastojen tuntumasta sekä kelkat että majoituksen. Varusteet on hankittu, alueeseen tutustuttu internetin avustuksella ja kelkkailukuntoa kohotettu korkean paikan leirillä Kebnekaisen kupeessa Ruotsissa. Summa sisältää kaiken muun paitsi tuliaiset! Sopivan ja keskenään toimeen tulevan porukan löytäminen ei ollut ihan helppoa. Sunnuntaiaamuna alkaa viiden päivä lumiseikkailu! Matkaan lähtevät matkanjohtajana toimiva Heikki Halkosaari Paimiosta, huoltovastaava Markus Mäki Somerolta, valokuvausvastaava Janne Hietalahti Halsualta ja varustevastaava Janus Mortensen Vetelistä. Matkaan valmistautuminen on loppusuoralla. Sieltä vuokraamme auton ja siirrymme ajomestoille lauantai-illaksi. Nyt matkan kynnyksellä budjetti matkaajaa kohti on noin 3500 euroa. Reissun rahoitusta kasattaessa lähdettiin liikkeelle 5000 euron budjetista osallistujaa kohden. Toinen valmistava leiri oli Saxnäsissä tammi-helmikuun vaihteessa. Luvassa on mielenkiintoinen seikkailu, josta kerromme myöhemmin lisää tässä lehdessä. Syynä on yksinkertaisesti se, että tällainen useamman hengen reissu on kuin palapeli: kaikki osaset on saatava loksahtamaan kohdalleen. Lisäksi on luvassa innokas nuori kelkkamies oppaaksi tarvittaessa. Noin ison summan kasaan saaminen sijoitettavaksi yhteen reissuun on ainakin minulle melkoinen haaste. Reissun tavoitteena ei ole valloittaa korkeita ja vaarallisia rinteitä, vaan löytää paljon lunta. Matkakohteenamme on Petersville Alaskan osavaltion keskiosassa Pohjois-Amerikan korkeimman vuoren Mount McKinleyn (6194 m) lähituntumassa. Alitehoisilla touring-kelkoilla järjestettäviä safareita kyllä löytyy, mutta hankalampaa on saada vuokrattua kunnon kelkka omaan käyttöön. Työmatkalla Yhdysvalloissa tapasin alaskalaisen kaverin, jonka innoittamana virisi ajatus lähteä seikkailemaan Alaskaan. Ennakkotietojen mukaan sitä riittää, paikasta riippuen puhutaan jopa metreistä
TeamLoukko on hankalan tilanteen edessä. Avauserä ssä Viktor Hertén ajoi selkeä ä n voittoon. Osmon ajossa ei nä kynyt enä ä jä lkeä kä ä n arastelusta ja hä n ajoi ruutulipulle kolmantena juuri ennen Eetu Karjalaista. Suomen kuljettajat ottivat kisassa hienon kolmoisvoiton. Kisa oli tapahtumarikas ja joka erä ssä nä htiin eri voittaja. Lopputuloksena Sjöberg vei mukanaan naisten luokan hopeamitalin. Toisen erä n voittoon ajoi Norjan Kristo. Lähteäkö EM-. Karjalainen oli erä n nopein ja toiseksi ruutulipulle ajoi Osmo. helmikuuta Norjan lumisissa maisemissa. maaliskuuta. Kuvassa vas. Viikolla teimme sä ä tö jä kelkkaan ja nyt se tuntui hyvä ltä ajaa, olivat Sjöbergin terveiset kisan jä lkeen. Hopealle sijoittui Osmo ja pronssille Hertén. Juuso Loukko, Mikko Osmo, Linn Sjöberg ja Viktor Hertén www.mk-lehti.fi UUTISIA JA -UUTUUKSIA S. Moottorikelkkojen billet-osien verkkokauppa Blingfactory.fi on ottanut valikoimiinsa kromattuja telaston pyöriä. er Holm ennen maanmiestään Fredrik Kirhusia. Kromipyörillä kelkkaan saa lisää näyttävyyttä ja kimalletta. Bling blingiä kelkkaan Karjalainen voittoon Norjan EM-osakilpailussa nowcrossin kolmiosaisen EM-sarjan toinen osakilpailu ajettiin 28. Lä htö suoran kaatumisen jä lkeen Hertén joutui tyytymä ä n erä ssä sijaan kahdeksan. Kisassa ajettiin myö s naisten luokka, jonka avauserässä TeamLoukon uusin tulokas Linn Sjöberg ajoi sijalle kolme ja toisessa erä ssä sijalle kaksi. Hinnat alkaen 60 euroa kappale. Toisena on Viktor Hertén ja kolmantena Norjan Ole-Herman Sjögren. Hertén ajoi erä n viidenneksi. Mikko Osmo arasteli vielä hieman edellisen viikonlopun loukkaantumisen jä lkeen ja pä ä tyi avauserä n sijalle kuusi. Kisan yhteispisteissä voittajaksi kruunattiin Karjalainen. Pä ivä n viimeisessä 20 minuuttia ja kaksi kierrosta kestä neessä erä ssä Suomi ajoi loistavasti kaksoisvoittoon. Toisen ajetun osakilpailun jä lkeen EM-sarjan kä rjessä on Eetu Karjalainen. Viimeinen EM-sarjan osakilpailu ajetaan Venä jä llä 21.-22. naaliin vai samaan aikaan ajettavaan MM-kisaan
Snowcrossin maailmanmestaruus ratkaistaan 20.-21. Pronssia otti Lynxillä ajava Hannu Härkönen, joka keräsi 108 pistettä. Myös epävarma lumitilanne oli yksi syy peruutukselle, sillä mikään taho halunnut ottaa taloudellista riskiä mahdollisesta peruutuksesta. Snowcrossin MM ratkaistaan sittenkin Alun perin Suomen Tuuriin myönnetty snowcrossin MM-kilpailu kariutui, kun tapahtuman järjestelyistä aiemmin vastuun kantanut henkilö lähti Tuurista uusien haasteiden pariin. Hopeaa tuli 135 pisteellä. SM Pro -luokan mestariksi ajoi Jesse Hottinen ennen Joni Gustafssonia ja Joni Behmiä. Pronssia Marko Suhoselle ja hopeaa Timo Pulkkiselle. Legendat voitti Tomi Kaarlenkasi Lynxillä ja naisten mestaruuden kaappasi Susanna Lemström Lynxillä. Crosscountryn SM Kiteellä ja Tuupovaarassa Kaksiosainen crosscountryn SM-sarja keräsi viivalle yllättävän vähän kilpailijoita. Lauri Pellonpää Arctic Catilla ja Ville Kettunen Lynxillä tasasivat voitot ja kakkostilat. maaliskuuta Älvsbyssä ajettavassa kilpailussa. Feetun tasaisuutta kuvaa neljän voiton ja neljän kakkostilan sarja, jolla pisteitä tuli yhteensä 148. Late on siis tuore kelkkaenduron eurovoittaja ja Kettunen sai hopeaa. Lopputuloksissa huonoin startti pudotettiin pois pisteistä, joten kerran oli mahdollisuus epäonnistua. Kuva: Harri Junnila www.mk-lehti.fi S. Kilpailu järjestetään perinteikkäällä Höghedenin rata-alueella. Kisaan saatetaan saada myös ISOC-sarjan kuljettajia Amerikasta, sillä siellä kausi loppuu viikkoa aiemmin. helmikuuta FIM:n alainen moottorikelkkaenduron kaksipäiväinen Euroopan Cup. Älvsbyssä ratkaistaan miesten maailmanmestaruuden lisäksi myös naisten world cup. Samalla reissulla rapakon takaa matkustavat voisivat osallistua myös MM-kisan jälkeen ajettavaan Falunin isoon kansainväliseen Clash of Nations -tapahtumaan. Pronssia otti Teppo Käkelä Lynxillä. Feetu Koskinen sprintin Suomen mestaruuteen MK:n mestaruudet kelkkasprintissä ratkottiin kahdessa osakilpailussa, joissa molemmissa kellotettiin kolme pätkää. SM Pro -luokassa mestaruuden vei Feetu Koskinen Polariksella. Pitkään näytti siltä, että kisa jää kokonaan ajamatta, mutta loppujen lopuksi ruotsalaiset päättivät hoitaa homman kotiin. Kiteellä ja Tuupovaarassa osataan kuitenkin kelkkakisojen järjestäminen rutiinilla, joten kaikki osallistujat saivat osallistumismaksulleen vastinetta. VARIAATTOR I Feetu Koskinen matkalla sprintin Suomen mestaruuteen. Karstulan EM Cupin voitto Lauri Pellonpäälle Karstulassa ajettiin 21.-22. SM Sport-luokan ykkönen oli Jami Leppänen Arctic Catilla. Pellonpään toisen päivän parempi sijoitus, eli voitto ratkaisi homman tasapisteissä Pellonpäälle. SM Sport -luokan ykkönen oli Joni Juvonen. Lauri Pellonpää Arctic Catilla pystyi myös neljään voittoon, mutta muuten sijoitukset heittelivät Feetua enemmän
Näitä oman aikansa parhaimmistoon kuuluneita kelkkoja myytiin Suomessa talvella 2006 yhteensä noin 800 kappaletta. Tuotteen rakenne on ilmava ja kevyt, ja halusin pä ä stä irti nykyisistä kelkkojen rajoitteista. Tuomaristo antoi korkeatasoisessa kilpailussa lisä ksi kunniamaininnat Lasse Virtaselle ja Elisa Mä ä ttä selle. Voittajan lisä ksi tuomaristo palkitsi kilpailun toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet Minna Silvennoisen ja Tuomas Lappalaisen, jotka molemmat saivat rahapalkinnon. Päätoimittaja oli käynyt Polariksen tehtaalla maistelemassa vuoden 2006 uutuuksia, joihin kuuluivat legendaarinen Fusion 600 ja Switchback 600. Kisakatsauksessa käytiin Lahdessa MM-kauden päätöksessä. MK B. Teollisen muotoilun opiskelijat saivat tehtä vä kseen suunnitella tä ysin uuden talviurheilukokemuksen edullisella hinnalla. Kuomu oli Kevlaria ja paino ajokunnossa tyhjällä tankilla noin 205 kiloa. Jannen kelkassa oli jo tuolloin PPS-alusta tai sen esiaste. Opiskelijoita innosti mahdollisuus työ skennellä kansainvä lisen yrityksen kanssa todellisissa innovaatiohankkeissa, kertoo teollisen muotoilun opettaja Pertti Aula Lapin yliopistosta. Designja innovaatiokeskuksessa hä n pä ä see työ skentelemä ä n noin 30 eri maasta lähtöisin olevien alan huippuammattilaisten kanssa. Yhteensä Polaris esitteli mallivuodelle 2006 peräti 15 uutta IQ-mallia. Laitteen on sanottu muistuttavan hä mä hä kkiä tai heinä sirkkaa. Lehdessä koeajettiin myös Tapion mestaruuskelkka, eli Lynx R-evo SC 800 Team Tapio. www.tuovirengas.com virengas.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT, SÄILYTYS Tuovirengas ky Kemijärvi 016-821 506 Tuovilan Gummi Ivalo 016-662 495 UUTISIA JA -UUTUUKSIA 10 vuotta sitten MK-lehti 2/2005 -lehden numerossa 2/2005 oli runsaasti koeajoja. Lehdessä esiteltiin myös Yamahan uudistettu tonninen RX-1, joka sai ruiskumoottorin ja lisää tehoa. Heikin ratkaisussa oli tehty tarkka taustatutkimus asiakkaan tarpeista ja suunniteltu tuote juuri oikealle kohderyhmä lle, innovatiivisesti ja yksityiskohdat huomioiden”, BRP Finland Oy:n tuotekehitysjohtaja Risto Perttula perustelee. Samainen moottori on edelleen APEX-mallissa lähes samanlaisena. Toista kertaa jä rjestetty kilpailu keskittyi Y-sukupolveen (1980ja 1990-luvuilla syntyneet) ja haastoi Lapin Yliopiston taiteiden tiedekunnan opiskelijat muuttamaan nykyisten moottorikelkkojen ajatusmallia ja suunnittelemaan tuotteen nuoremmille moottorikelkkojen kä yttä jille. Kilpailu antaa opiskelijoille tä rkeitä työ elä mä valmiuksia. BRP:n designkilpailu 2015 RP:n ja suomalaisen muotoilun edustajat valitsivat 22-vuotiaan teollisen muotoilun opiskelijan Heikki Herrasen BRP:n designkilpailun voittajaksi. Samaan aikaan verrokkina ollut Ski-Doo REV MXZ 440 x -vakiokilpuri kiihtyi sataseen 4,58 sekunnissa ja Ski-Doo Summit 1000 4,04 sekunnissa. Tä mä projekti on ehdottomasti ollut yksi opiskeluaikani hienoimpia kokemuksia, Heikki Herranen hehkuttaa. Siinä kuljettaja ohjaa omilla liikkeillä ä n laitetta. Kelkassa oli jopa HD:n oma moottori. Heikki saa palkinnoksi neljä n kuukauden mittaisen palkallisen työ harjoittelun BRP:n designja innovaatiokeskuksessa Kanadan Valcourtissa, jonne hä n lä htee kesä llä . Janne Tapio otti jo toista kertaa peräkkäin kolmiosaisen MM-sarjan voiton ja vielä maksimipistein. Kilpailutyö ni Lynx Intuition on tä ysin uudenlainen kelkkailutapa. Samaan aikaan esiteltiin myös 750-kuutioinen turbomoottori, joka suli päätoimittaja Helmisen käsissä yhdeksi rautakasaksi. Kelkka kiihtyi hiukan pehmeällä lumella nollasta sataseen 3,58 sekunnissa. Tuohon aikaan eniten hämmästystä herätti uusi 900-kuutioinen RMK, jossa oli peräti 159 tuuman pituinen telamatto. Historiajutussa Seppo Nykänen koeajoi Harley Davidsonin 440-kuutioisen moottorikelkan vuodelta 1974
Seutuhan on hyvin lumivarmaa. A: Joo mie olen touhunnu kelkkojen kanssa varmasti kävelyikäisestä lähtien. H: Pienten ja tiiviiden tilojen ja suppean henkilöstön takia palvelu on aina henkilökohtaista ja lämmintä. Lapin ja Kemi-Sompion paliskuntien paljon lumisia rinteitä sisältäviin maastoihin menee isolappuista RMK:ta, kun taas Ylä-Lapin sileillä tuntureilla pärjää moni lyhyemmillä nelareillakin. Aleksi: Ja tilaamalla asiakkaalle hankitaan mitä vain – Okkelin alustanrullista lähtien! Mistä nuoret miehet keksivät alkaa kelkkakauppiaiksi. Osasin varautua, että vapaa-aika jää vähemmälle, mutta kiireen määrä on kuitenkin ollut positiivinen yllätys! Kurkelan Väiski oli aluksi hyvä apu ja Brandt-Polariksen kaverit ovat tietysti myös auttaneet. Persoonat: Ari ”Hasse” Leppäjärvi ja Aleksi Kosola Y 80 www.mk-lehti.fi VARIAATTORI. Lisäksi meillä on Duellin ja Allrightin edustus ja FXR:n ajokamat, tässä muutama mainitakseni, tavarantoimittajia on paljon muitakin. Hasse: Myymme ja huollamme Polariksen kelkat ja mönkijät, mutta varusteet ja varaosat löytyvät meiltä myös. H: Vaikka Sodankylässä on paljon reittejä, ovat fanaattiset reittiajajat täällä vähemmistöä, etenkin jos verrataan vaikka tunturikeskuksiin tai Rovaniemelle. Juho kulkee palkkatöissä toisaalla ja häärii yrityksessä lähinnä takapiruna Hassen pitäessä ohjia käsissään myymälän puolella. Molemmat tunnemme paljon myös ammattikäyttäjiä. A: Huollossa on ollut sopivasti kiirettä ja maahantuojan huoltokoulutukset uusien mallien osalta ovat olleet paikallaan. Riippuu tietysti paljon siitä, missä ajaa. Onko yrittäjyys vastannut odotuksia. Sesonkiajalle sain huoltoon pari lisäkäsiparia kaveriksi kiirettä purkamaan. Siitä touhu muuttui aikanaan rakkaaksi harrastukseksi ja porohommien kautta myös työksi. Etua on tietysti siitäkin, että paikallisina tunnemme alan harrastajat ja paikallisen kelkkailukulttuurin. Alusta asti oli selvää, että tarvitsen hyvän ja osaavan kaverin tueksi huoltopuolelle ja keksin kysyä Aleksia mukaan. Mitkä ovat HaKaMotorsin vahvuudet. Aikasemmin olen ollut töissä pienkonehuollossa ja laitteiden ropaaminen on tullut tutuksi pienestä asti. Rovaniemen seudun tiheissä metsissä taas käytetään edelleen enemmän perinteisiä kapeita mettäkelkkoja. Olen aikaisemmin työskennellyt kaupan alalla ja ajatus kelkkakaupasta alkoi itää pari vuotta sitten, kun merkin edellinen kauppias Väinö Kurkela alkoi suunnitella eläkkeelle jäämistä. A: Harrastuspiirit ovat pienet, joten soittoja tulee kauempaakin Suomesta. VARIAATTOR I rittäjäkaksikko Ari ”Hasse” Leppäjärven ja Juho Kaunisvaaran nimistä väännetty HaKaMotors Oy aloitti Sodankylässä Polariksen myynnin ja huollon viime huhtikuussa. Meillä menee kaupaksi eniten RMK-malleja ja leveätelaista Widetrak LX:ää. Hassen ohella kauppa henkilöityy vahvasti huollosta vastaavaan Aleksi Kosolaan, joka nuoresta iästään huolimatta on kovaksi keitetty kelkkaharrastaja ja pätevä mekaanikko. Millaista paikallinen kelkkakulttuuri on ja miten se näkyy kaupassa. Porukka on selvästi innostunut syvänlumen ajosta ja pitkämattoisia menee eniten kolmikymppisille kuskeille. Miten kauppa on lähtenyt käyntiin. Kaveriin tutustuin muutama vuosi sitten yhteisellä kelkkareissulla. A: Poromiehetkin ostavat nykyään paljon pitkiä ja tehokkaita vuoristokelkkoja. H: Oma harrastustausta ja halu ryhtyä yrittäjäksi olivat päällimmäiset syyt. Millä kamppeilla kauppaa käydään. Perinteistä ja edullista Widetrakia menee pilkkija hyötykäyttöön pääasiassa vanhemmalle väelle. H: Aika lailla homma on ollut sitä mitä ennakkoon odotin
Pintakangas on erittäin vahva Action Arctic 73PA 27PU. Polvista, takamuksesta, kauluksesta ja olkapäistä löytyvät solumuovit. Se pitää hyvin vettä ja hengittää. Hihoissa on resorit, lahkeissa kiristystampit ja hupussa nyörikiristys. Kevyt haalari soveltuu moneen käyttötarkoitukseen koiran ulkoiluttamisesta pilkkireissulle, lumitöihin, kelkkailuun ja mönkijällä ajeluun. Action Extreme -haalari on arktisiin olosuhteisiin tehty haalari hyvistä materiaaleista. K www.tekno-kouru.fi Valmistettu Suomessa Turvallinen ja vahva valinta * V-aisa * Kippi kaasujousella * Saranoitu etu ja takalaita * 18 mm pohjalevy (2700 9mm) * Laidan materiaalipaksuus 2mm 2700 L ( 125x268x20 ) 850 + tk 3000 L ( 150x302x30 ) 995 +tk 3300 L ( 150x327x38 ) 1100 +tk 3500 L ( 150x352x38 ) 1250 +tk 3700 L ( 185x366x38 ) 1700 +tk Kuomut alkaen 550, Myös Jarrullisia Kärryjä !!! Keinutelillä + 400,* Kokonaan kuumasinkitty * Ey-Tyyppikatsastettu * Lehtijouset ja iskunvaimentimet * Rekisteröity Kauhava 020 756 2525 Tehtaan050 560 0044 myymälä 0500 541 641 0500 566 838 Oulainen 0400 684 821 Pedersöre 0500 366 849 Pori 041 435 9670 Rauma 044 722 9127 Riihimäki 020 756 2525 Salo 0400 581 552 Sipoo 044 757 5103 Tornio 040 529 0487 Vaasa 06 315 7500 Ylöjärvi 045 879 1229 Ii 040 565 2157 Joensuu 050 581 1323 Kemiö 050 523 3779 Kuopio 0400 284 220 Liminka 0400 211 963 Lohilahti 0500 150 226 Mikkeli 040 706 9502 HAEMME UUSIA JÄLLEENMYYJIÄ!. Irrotettavaan huppuun saa lisävarusteena supireunuksen. Taskuja on runsaasti. Ensi talveksi on tulossa myös kaksiosainen puku samoista materiaaleista. Vedenkestävyysarvo on 8000 mm ja täyte 200-grammaista polyestervanua. Nyt Jaakko Känsälä on hankkinut Hylje-tuotemerkin, jonka nimisiä monikäyttöhaalareita tulee markkinoille ensi talvena. UUTISIA JA -UUTUUKSIA Hylje Action Lightja Action Extreme -haalarit änsälän perheen aikoinaan omistama Lomatex tuli tunnetuksi lähes Lapin kansallispuvuksi muodostuneesta hopeahaalarista. Tärkeimmät saumat on teipattu. Asujen materiaali on erittäin kevyttä, vahvaa ja kestävää. Se voitti muutama vuosi sitten tehdyn Rajavartiolaitoksen haalaritestin. Action Light -mallistossa on alkuun miesten ja naisten kokohaalarit sekä puvut
0400-290 679 www.koillis-sorvaus.fi nostorenki kelkkarenki Sysmäläntie 1, 40530 Jyväskylä Varaosat: Myynti: Huolto: Aukioloajat: ark 10-18, la 10-14 Puhelun hinta kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min 0207 571 740 0207 571 745 0207 571 741 Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min KYSY MEILTÄ SUOMEN PARAS TARJOUS! Tarjoa moottorikelkkaa vaihdossa mönkijään, meiltä supertarjoushintaiset vaihdokit, kaikkiin rahoitus 0% korolla: info@keljonkonehuolto.?! KESÄ TULEE, MUTTA EI VIELÄ! Sillanpäänkatu 1, 38710 KANKAANPÄÄ Puh. K ok o t u o ta n to painamisesta juttujen kirjoittamiseen tehdään Suomessa. alv LYNX 3.800.sis.alv VARAOSAT JA HUOLTO SKI-DOO JA LYNX KISAKELKAT VALMIINA VIIVALLE TAI REITILLE! CAMOPLAST TELAMATOT KÄYTETYT OSAT Lynx, Ski-Doo, Arctic Cat • Hyvät vaiHtokelkat • Huolto + varaosat + varusteet autotalo Savusalo Tulolantie 26, Ylivieska P. 02 578 3795 info@satamotors.com www.satamotors.com Polarikset Satakunnassa Polaris varaosat 2 MK www.mk-lehti.fi Sigge 0400162871 • Viktor 0405019612 www.siggesdack.fi e-mail hertens@multi.fi KISAISKARIT A-C, SKI-DOO JA POLARIS 3.600.sis. 016-822 334 Gsm. Moottorikelkan -apurengit Asematie 67, 98120 Kemijärvi Puh. Alan ainoa painettu media, joka raportoi m y ös k elkkakisoista snocr ossista endur oon! V U O D E S T A 1 9 9 MK-LEHTI 25 VUOTT A LOUKKOMOTORSILTA UUDET KELKAT! PYYDÄ ENNAKKOTARJOUS 2016 MALLIN KELKASTA MONIPUOLINEN VERKKOKAUPPA, VARUSTEALE ALKANUT!. 08-4112 300 • Meillä käy myös auto vaihdossa uusiin & käytettyihin • Rahoitusmahdollisuus Tule tekemään vuoden 2016 uutuuksista ennakkokauppa. Näin varmistat kelkan saamisen haluttuna ajankohtana! ylivieskasta www.autotalosavusalo.fi S e lä h it u o te tu in k e lk ka le h ti
T T T A Telaston pyörät ATT A alk. 3/ 2O15 SEURAAVASSA NUMEROSSA MK-lehti 3/2015 ilmestyy 24.4. 85€ Säädettävät tangon korokepalat 5.5”-8” musta 150€ pinnoittamaton 125€ Wössner männät Esim. KOOSTE TALVEN ARVOKILPAILUISTA – ENDURO JA SNOWCOSS SM PROJEKTI: ARCTIC CAT EL TIGRE 6000 PEURANEN MOD Alumiiniset erikoisosat moottorikelkkoihin Telaston jatkot 307-325 tai 305-327 165€/pari 307-345 tai 305-348 170€/pari 307-365 tai 305-371 188€/pari saatavilla myös mittatilaustyönä. 65€/pari Liukurungon vahvikkeet alk. 60€ Ka-Mu Oy I Taka-Wetkantie 3 I 43500 KARSTULA I puh 020 144 1460 apit, www.blingfactory.fi ww.blingfactory. 65€/pari Liukurungon vahvike Lynx PPS RE 3300 2014 (alemmassa kuvassa) – 90€/pari Alumiiniset kaasuttimen kurkut 155€/pari Alumiiniset kaasuttimen kurkut läppärungoilla 270€/pari Sis. Astinlaudan vahvikkeet alk. Tunnelin jatkot alk. Tsekkaa verkkokauppamme: T TTT T A KOEAJOSSA JA ESITTELYSSÄ 2016 UUTUUKSIA KÄYTTÖTESTI OSA 3: POLARIS AXYS SWITCHBACK 800 PRO-X LE ES 137 60TH ANNIVERSARY EDITION. Rotax 597 270€/sarja Sisältää männät, tapit, renkaat, sokat. kumiputken kiinnitykseen
LIMITLESS POSSIBILITIES TERRAIN DOMINATION UUSI POLARIS MK 2016-MALLISTO SUOMEN ENSIESITTELYSSÄ! POLARIS.fi POLARIS ROAD SHOW 24.3.-15.4.2015 katso kiertueen aikataulu: www.polaris.fi