MK-lehti 5/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

5 www.mk-lehti.fi / 2010 hinta 7,50 e moottorikelkkalehti 20 -vuotis- koeajossa · Arctic Cat F8 EXT Sno Pro · Lynx Xtrim 800 Boondocker · Ski-Doo Summit X E-TEC 800R 146" · Buran 650 1992 · Modattu Polaris Indy XC 600 SP X Edge 2001 juhlanumero kelkan kunnossapitoon maastoliikennelaki uudistuu e orik ott Mo ail lkk riko un e islehti Perusniksit 20 1990-2010 historiaa ja henkilöitä vuosien varrelta
Rush Pro-R -malleissa on maailman ensimmäinen todellinen progressiivinen jousitus, joka nielee patit kuin enduro tai motocross-pyörät. ANCE BAL DURABILITY POWE R DURABILITY PENSI ON SUS ANCE BAL POWE R PENSI ON SUS Hy västele tylsy ys ja liity faniksi: www.facebook.com/PolarisMoottorikelkat. FEEL THE RUSH» 2011 TUNNE AJAMISEN ILO RIDE THE RUSH! Polaris Rush vie kelkkailun hauskuuden aivan uudelle tasolle
14.290,- + tk. 800 SWITCHBACK ASSAULT 144" Rajuun menoon sekä reitillä että ummella. YS! I T Y L SY H Y VÄS T /2010 -leh ti 3 MK » CFI 800/teho 154 hv » kuivapaino 213 kg » telamatto 38x366x3,5 cm Cobra » 4xWalker Evans Needle/Coil/Clicker -iskunvaimennus » PERC-sähköperuutus vakiona » sh. 13 890,- +tk. RUSH 800 PRO-R ES Yllättävän kevyt ja tehokas. 12.890,- + tk. 800 RMK ASSAULT 155" Free Ride täydellä sydämellä. » CFI 800/teho 154 hv » kuivapaino 202 kg » telamatto 38x394x5,4 cm Competition » 4xWalker Evans Needle/Coil/Clicker -iskunvaimennus » PERC-sähköperuutus vakona » sh. P O L A R I S . 14.690,- +tk. » CFI 800/teho 154 hv » kuivapaino 211 kg » telamatto 38x307x3,5 cm Cobra » 4xWalker Evans Clicker -iskunvaimennus » sähkökäynnistys vakiona » PERC-sähköperuutus vakiona » sh. 14.290,- + tk. W W W. RUSH 600 PRO-R ES Erinomainen High Performance -sportti. » CFI 600/teho 125 hv » kuivapaino 212 kg » telamatto 38x307x3,5 cm Cobra » 4xWalker Evans Clicker -iskunvaimennus » sähkökäynnistys vakiona » PERC-sähköperuutus vakiona » sh. 800 RMK 155" Takametsien seikkailuihin. » CFI 800/teho 154 hv » kuivapaino 199 kg » telamatto 38x394x6 cm Series 5.1 » Ryde FX/AFX -iskunvaimennus » PERC-sähköperuutus vakiona » sh. F I
Tilaushinnat: vuositilaus 12 kk (5 numeroa tilaushetkestä alkaen ) 33,-, kestotilaus 30,-. Helminen MK-lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa helmi-, maalis-, huhti-, syys,- ja joulukuussa. - Reittikysymys oli ja on edelleen avain tämän lajin harrastamiselle. Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Lehti oli tiedon saanti- ja vaihtoväline. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Kestotilaajat ovat ottaneet innolla vastaan mahdollisuuden lukea ilmaiseksi vanhojen lehtien digiarkistoa ja uusimpia numeroita. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun määrän palautukseen. Se on osaltaan lisännyt lukukertoja, ja kun myös levikki on säilynyt hyvänä, on MK-lehdellä edessään hyvä tulevaisuus. Lakiuudistuksesta on oma artikkeli tässä lehdessä, joten sen sisällöstä ei tässä sen enempää. Kelkkailijat olivat varsin hajallaan. Vuoden 1977 ensimmäisen mastoliikennelain jälkeen tulleet uudistukset ja kokonaan uudet lakikokonaisuudet ovat aina herättäneet epäilyksiä niin kelkkaväessä kuin vastustajissa. Tällä tietoa lakiuudistus vahvistetaan jo nyt istuvan eduskunnan aikana ja se tulee voimaan aikaisintaan vuoden 2012 alussa. - Kelkkojen käyttömahdollisuudet olivat tuolloin aika huonot. MK-lehti menee myös Ympäristöministeriöön, joten harrastajien näkökulma tulee virastotasolla painetun sanankin muodossa ilmi! Kaiken kaikkiaan olosuhteet moottorikelkkailulle ovat nyt paljon paremmat kuin parikymmentä vuotta sitten. Laitoin lehteä menemään Ympäristöministeriöön, jotta siellä olisi jonkinlainen tolkku asioiden laidasta. Tiettyjen tahojen vastustuksesta huolimatta kelkkailu on yleisesti hyväksytty liikkumismuoto ja se siirtelee melkoisia rahavirtoja erityisesti pohjoisessa Suomessa, missä kaikki liiketoiminta ja työpaikat ovat enemmän kuin tervetulleita. Niin on nytkin, vaikka yleensä uudet pelisäännöt ovat loppujen lopuksi aina selkeyttäneet tilannetta. YM:ssä on tänäkin päivänä vain yksi virkamies (Pekka Tuunanen), jonka tehtävänä on turvata kansalaisten mahdollisuudet päästä nauttimaan luonnosta. Olemme kuitenkin valmistautuneet myös uuteen aikakauteen, joten MK-lehti on luettavissa digitaalisesti tietokoneella ja iPadin tapaisilla lukulaitteilla. PÄÄ TÄSSÄ NUMEROSSA MK-lehti 20 vuotta 44 Ihmiset MK-lehden takana 53 VA Selinin paluu pakinoitsijaksi 56 Haastattelussa kelkkapersoonia vuosien varrelta 66 Erilainen koeajo - Buran 650 1992 SUUTIN KelKKoja 10 Koeajossa Ski-Doo Summit X E-TEC 800R 146" 16 Koeajossa Arctic Cat F8 EXT Sno Pro 22 Koeajossa Lynx Xtrim 800 Boondocker 28 Koeajossa nykyaikaistettu Polaris Indy XC 600 SP X Edge 2001 90 Esittelyssä Lynx Rave RS 600 2011 MK ajanKohtaista 40 Maastoliikennelaki uudistuu teKniiKKaa 73 Rotax ACE 600 - edistyksellistä nelitahtitekniikkaa 78 Niksejä kelkan huoltoon MatKoja 36 Hienoja elämyksiä Ruotsin Kebnekaisella henKilöitä 68 Kuukauden kelkkanaama Pauli "Paukka" Piippola Palstat 4 92 98 99 Pääsuutin Variaattori- uutisia ja uutuuksia MK-lehden tilauslomake Seuraavassa numerossa -lehden ensimmäisen numeron ilmestyessä syksyllä 1990 ei ollut tietoakaan sähköpostista, internetistä, sosiaalisesta mediasta tai digitaalista lehdistä. Tässä asiassa myös alan lehdillä on tärkeä rooli kertoa asioista ensimmäisenä ja niiden oikeilla nimillä, sillä huhut vain lisäävät huhuja. Lehden tekeminen ja ympäristö, jossa toimimme, onkin muuttunut valtavasti, mutta miten on muuttunut moottorikelkkailu. Ilman teitä, hyvät lukijat, ei lehteä kuitenkaan olisi olemassa, joten kiitos kaikille kuluneista vuosista ja Hyvää ja Hauskaa uutta kelkkavuotta 2011, toivottaa J. - Aikanaan maastoliikennelakia valmisteli ympäristöosaston apulaispäällikkö. Maastoliikennelaki ja reitit olivat siis jo parikymmentä vuotta sitten tapetilla ja niin on taas. Taajamassa asuvalle "maattomalle" kelkkailijalle olivat kerhojen järjestämät safarit henkireikänä. Taitavana ja älykkäänä henkilönä hän sekä jarrutti lain voimaantuloa että jätti reittien rakentamisen ja kunnossapidon rahoituksen auki eli vesitti koko jutun, Sukola lataa. Tilauspuhelin (09) 8789 2400. Tulevaisuuteen näkeminen on tunnetusti vaikeaa, mutta silti ennustan, että paperilehdet pysyvät vielä pitkään hengissä. MK-lehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. virheiden aiheuttamista vahingoista. MK-lehdessä julkaistun materiaalin osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Siihen kysymykseen on hyvä vastaamaan Suomen kelkkalehdistön grand old man Reijo Sukola, jonka haastattelu jäi aikataulusyiden takia pois tämän lehden historiaosuudesta. MK-lehti ei vastaa taloudellisesti paino- ym. Muiden puuhaa on heittää kapuloita rattaisiin. Vaikka internet onkin mullistanut tiedon kulun, on MK-lehti edelleen tärkeä osa suomalaista kelkkakulttuuria. Reittejä ei juuri ollut. Sukola perusti Moottorikelkka-lehden vuonna 1988, eli pari vuotta ennen MK-lehteä. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. 4 MK www.mk-lehti.fi. Hän oli harrasteemme julkivihollinen
Be with the Right People: www.brpusersclub.com ® TM Trademark of Bombardier Recreational Products Inc. Katso koko mallisto SPORT CROSSOVER brplynx.com UTILITY REME POWER EXTREME POWER EXTREME POWER EXTREME POWEReXTReMe POWeR EXTREME PO EXTREME POWER POWER EXTREME EXTREME POW EXTREME POW TOURING RaveTM SC 600 e-TeC Urheilullinen uutuuskelkka tekee vaikutuksen paitsi tehokkuudellaan, myös muunneltavuudellaan. Kelkan monipuolisuus ja erinomaiset ajo-ominaisuudet yhdistettynä polttoainetaloudelliseen moottoriin tekevät siitä kokonaisedullisen hankinnan. Suositushinta: 1 483 1 +toimituskulut brp.com Oletko jo BRP usersclubin jäsen. Korkea tuulilasi suojaa viimalta, ja leveä penkki kätkee sisäänsä runsaasti tavaratilaa. or its affiliates.. Rave SC 600 E-TEC sopii pitemmillekin reissuille ja viihtyy etenkin vaativilla skandinaavisilla reiteillä
klo 9.00-16.00 tilaukset@ridemedia.fi Päätoimittaja: Jukka Helminen jukka.helminen@ridemedia.fi Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Rovaniemen aluetoimitus: Joni Launonen 040 537 8343 joni.launonen@mk-lehti.fi Avustajat: Olli Autonen Antti Mikkola Pentti Pieski Jussa Peuranen Keijo Vidgren Ulkoasu: Marja Penttilä Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta, Ossi Sinisilta PL 36 13721 PAROLA Puhelin: (03) 671 5474 Telefax: (03) 671 5057 Kustantaja: RideMedia Oy PL 34 01901 Nurmijärvi Painopaikka: SP-paino Oy, Nurmijärvi ISSN 0788-3749 Sähköposti: toimitus@mk-lehti.fi www.mk-lehti.fi 6 MK www.mk-lehti.fi. INTRO Osoite: MK-lehti PL 34 01901 Nurmijärvi Toimituksen puhelin: 09-8789 2400 Telefax: 09-87892410 Tilausasiat ja osoitteen muutokset: 09-8789 2400 ark
Lunta ja pakkasia on saatu jo koko maahan, mutta kunnon kelkkakelit antavat vielä odottaa. Kuva: Joni Launonen www.mk-lehti.fi MK 7. Tässä on kuitenkin esimakua ja fiiliksiä tulevaan talveen. Tince Launonen ja M7 pöllyttävät powderia
Kuva: Jukka Helminen 8 MK www.mk-lehti.fi. Tämä hieno jänkäkuva on otettu vuonna 2007 Levillä ja pakkasta on 28 astetta. INTROT Lehden teossa testaajat saavat vastaansa kaikenlaisia kelejä. Lämmintä on auringossa melkein 15 astetta ja ihme kyllä muutaman kilometrin päässä olivat reitit loistavassa kunnossa. Kuva: Joni Launonen. Tässä kuvassa ollaan Rovaniemen teollisuuskylässä keväällä 2004
Kuvassa pitää olla myös kautta aikojen kovin suomalainen kelkkakuski, joten tässä Janne Tapio liitää voittoon Lahdessa vuonna 2004. Kuva: Jukka Helminen www.mk-lehti.fi MK 9. INTRO 20-vuotisjuhlanumerossa pitää olla kuva myös yhdestä kautta aikojen hienoimmasta Suomessa ajetusta kelkkakisasta
Koeajossa Ski-Doo Summit X E-TEC 800R 146" TeksTi ja kuvaT: joni Launonen Kohti KorKeinta huippua 10 MK www.mk-lehti.fi
Jousituksen säädöt ovat alkavalla kaudella mielenkiintoiset. Ohjainyksikkö toimii 60 voltin jännitteellä, kun 600-kuutioisen ohjainyksikön jännite on 55 volttia. Ison E-TECin ruiskujen tuotto on 25 prosenttia suurempi kuin pikkukoneessa, jotta kovilla käyntinopeuksilla soppaa saadaan tarpeeksi. Jämäkän jousituksen mielletään verottavan etenemiskykyä, sillä jos alusta ole riittävän herkkä, se ei pyri lumen päälle. Muutoksella estetään liian voimakasta painonsiirtoa, mistä olisi haittaa hillclimb-kisojen patikkoisessa rinteessä. Tela on 146 tuumaa eli 370 senttiä pitkä, 40,6 senttiä leveä ja harjakorkeus on reippaat 57 milliä. Etenemiskyky on ollut aina hyvä, mutta käsiteltävyys on ollut niin ja näin. Arctic Cat nousi haastajasta hallitsijaksi esitellessään M-sarjan kaudelle 2005, ja Polariksen RMK-mallisto on ollut aina vahva, vaikka RMK 900:n kanssa sattui pieni hetkellinen notkahdus. Plussaa Summit saa lähes täydellisestä mittaristosta ja hyvistä kontrollinappuloista. Hyvä niin, koska kovin monta kertaa ei narua jaksaisi retuuttaa, sillä ison Rota- www.mk-lehti.fi v v v MK 11. Perinteisesti vuoristokelkoissa on käytetty melko pehmeitä säätöjä, mutta viime aikoina niihin on tullut jämäkkyyttä, mikä tietysti parantaa ajo-ominaisuuksia reitillä. Koneen ilmanottoa on tehostettu, jonka huomaa päällepäin tuplailmanotosta. Tuossa vaiheessa ero erityisesti Polariksen RMK:hon tuntui hieman turhan isolta, sillä yleishyvä Polaris tuntui Arctic Catin tapaan höyhenenkevyeltä vietävältä. Ison E-TECin ruiskua ohjaa neljä ruiskunohjainta, kun 600-kuutioisessa niitä on kaksi. Sytytystulppa puolestaan sijaitsee palotilan yläosan takakulmassa. Se, miten tela pakkaa lunta alleen, ei ole pelkästään jousituksen kovuuden tai pehmeyden ansiota, sillä telan kohtauskulmalla on asiassa vähintään yhtä merkittävä rooli. Ski-Doon vahvuuksia ovat olleet moottori ja kelkan hyvät yleiskäyttöominaisuudet. Suksi on leveä ja sen pohjan profiili voimakkaasti muotoiltu. Uutuuden sylinterinkansi on uudenlainen, sillä ruiskut tulevat kannen yläosaan sytytystulpan paikalle. Freeride-mallin alusta eroaa hieman X-malleista. Sen saa onneksi lisävarusteena. Köli on suora ja korkea, joten ohjaus puree, vaikka lumi olisi köykäisempääkin. Ski-Doon tela kohtaa ajoalustan erittäin loivassa kulmassa, joten tela pyrkii nousemaan lumen päälle. Rev XP -formaatissa on ainesta, sillä runko on kevyt, alusta loistava ja Rotaxin moottorit alan kiistatonta huippua. Eritoten Rev XP -mallisia Summiteja on vaivannut niiden kankeus kinoksessa. Tiheässä metsikössä tai toisen kelkan perässä ajettaessa ominaisuus kävi hermoille, sillä kelkan kanssa sai painia aivan tosissaan. Ski-Doon Summitmallistoa kehitetään hengästyttävää tahtia. Koska mountain-kelkkoja myydään maailmassa paljon, ja koska niiden kysyntä on paljon pätkäsportteja tasaisempaa, on selvää, että Ski-Doo ei ole halunnut katsella sivusta jenkkimerkkien rynnistystä. Uudistuksia tuli niin konehuoneeseen kuin säätöihinkin. Säätöjen suhteen merkittävä uudistus on uusi kapea keula, joka verottaa hieman vakautta reitillä, mutta vastaavasti parantaa kelkan ketteryyttä hangessa ja helpottaa viistorinteen ajoa. Viime keväänä saimme huomata, että Ski-Doo on saanut viimein hierottua Summitit siihen kuntoon, että kanadalaisilla on mahdollisuus nousta kukkulan kuninkaaksi tälläkin puolella. Ohjaamon yleisilme on selkeä. Vuoristotouhut ovat nykyään sen verran spesiaalihommaa, että saadakseen kelkasta hyvän vuorikiipeilijän on muut ominaisuudet kuin käsiteltävyys ja etenemiskyky pistettävä toissijaiseen rooliin, sillä kompromissikelkalla ei pärjää. Uusi E-TEC 800R -moottori perustuu PowerTEKiin. Uusi moottori on luonteeltaan sivistynyt ja taloudellinen. Rotaxin 800R E-TEC -moottori ja joukko pienempiä, mutta merkittäviä muutoksia ovat parantaneet malliston kilpailukykyä entisestään. S ki-Doon Summit-mallisto on nauttinut legendan maineesta Suomessa, mutta vuoristokelkkailun kotikonnuilla kanadalaismerkki on viime vuodet ollut haastajan asemassa. Valmistaja lupailee, että kone lähtee ykkösellä käyntiin. Mittariston ainoa huomautus liittyy koneen lämpömittarin puuttumiseen. Yksi syy jämäkämpien säätöjen käyttöön on freeride, johon liittyy myös hyppiminen. Ski-Doo ei käytä mekaanista keulimisenestoa vuoristokelkoissaan, kuten eivät tee Arctic Cat ja Polariskaan. Sen takapukkia on siirretty muutama milli taaksepäin. Koneen sisäänhengitys tapahtuu 52-millisten kaasuläppärunkojen kautta, kun 600-kuutioisissa käytetään 46-millisiä. Isot Summitit uudistuivat melko lailla alkavalle kaudelle. Mieleen muistuvat ensimmäiset koeajot ja ensimmäinen vertailu pitkällä 2008-mallin Summit X:llä, jolla oli härkäpäinen taipumus tunkea kaarteissa keulaa hangen sisään. Alusta on SC V Mountain, ja sen säädöt ovat mukavan napakat. Vähemmän kompromisseja Viime keväänä tarjoutui mahdollisuus tutustua kaikkiin isoihin Summiteihin ja niistä lyhyimpään oikein toden teolla. Umpisen ominaisuuksia preppaavat Ski-Doon uudet sukset. Summit Freeride E-TEC 156" ja Summit X E-TEC 800R 163" tuli ajettua aika pikaisesti lehdistöpäivillä, mutta lyhyimmän 146":n kanssa yhteisiä kilometrejä tuli reippaat 1500, joista iso osa pehmoisessa kinoksessa. Korkeampi jännite tekee yksiköstä stabiilimman, ja myös sen sähköntarve pienenee ja boxin lämpökuorma vähenee
Sain kelkan kiinni hyppäyttässäni sen pikkuisen turhan korkean lumilipan päälle. E-TEC 800 ei ryntäile, vaan voima tulee ulos tasaisen varmasti. Patikossa koneen voima ja herkkyys paransivat ajonautintoa, sillä pattien tuplaaminen onnistuu helposti. Ski-Doo opetti tavoilleen nopeasti. Keväällä tuli tieto, että Ski-Doo oli päätynyt Freeridessäkin kapeampaan keulaa. Hyvä päätös, sillä leveämpi keula tekisi siitä kankeamman pelin boondockingiin sekä tree ridingiin, eli puunkiertoon. Boondockerissa isompi osa lumesta kiertää telatunnelin etuosan kautta, joten jäähdytyskin on tehokkaampaa. ...mutta puuteri on paratiisi Reittiominaisuuksia kiinnostavampia ovat Summitin ominaisuudet umpihangessa. Lehdistöpäivillä Iso-Syötteellä huomasimme uusien Summitien olevan käsittämättömän ketteriä ja helposti hangessa vietäviä. Täyskaasukiihdytystä seuraava rankka keuliminen ei kyllästytä koskaan. Kelkka pomppasi lipan päälle melko 12 MK www.mk-lehti.fi. Ennen reissua hirvitti, sillä epäilin 90 sentin raideleveyden tuovan ongelmia reittiajoon. Moottorin tasainen tehoalue ja roimat voimavarat tekivät matka-ajosta mukavaa. Jousitus ei pohjaa hypyissäkään ja matkalle sattunut lyhyt sikapattipätkäkin sujui sen verran leppoisasti, että hetkittäin piti muistutella itseään siitä, ettei vuoristokelkkaa ole tarkoitettu patikkopommitukseen. Se selittyy kahdella päätekijällä, jotka ovat kevään protojen keskenään erilaiset moottorin softat ja telatunnelin malli. Eroa Lynxin Boondockerin lämpiämiseen oli selvästi. Koska Summit on suunniteltu puhtaaksi vuoristokelkaksi, pyrkii matto heittämään kaiken lumen taaksepäin, jotta telatunneli ei menisi tukkoon haastavissakaan oloissa. Kapea kaula ja ottavat sukset voisivat ravistaa miehestä mehut nopeasti. Koeajossa... Summitin hauskuuskerroin on huipussaan! Kikkailu hangessa on helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. xin herättäminen kysyy voimaa aivan eri tavalla kuin 800-kuutioisten Arctic Catin tai Polariksen käynnistys. Reitilläkin kotonaan... Viime kevään testijotos oli reissu Rovaniemeltä Abiskoon ja takaisin. Raideväli on säädettävissä 95 senttiin, mutta pitäydyin kapeammassa vaihtoehdossa. Jousitus sen sijaan yllätti, sillä niin alustan kuin keulankin ominaisuudet ovat hyvää urheilukelkkatasoa. Koeajamassamme kelkassa sellainen oli, joten koneen lämpöjen käyttäytymistä oli helppo seurailla. Lehdistöpäivillä testiryhmässämme vallitsi yksimielisyys siitä, että Summiteista lyhin on hauskin. Kelkan kyky tuottaa mielihyvää on käsittämätön. Ski-Doossa ei ole vakiona lämpömittaria kuten Lynxissä, mikä on selvä puute. Kun mutkat malttoi ottaa riittävän rauhallisesti, ei ajossa esiintynyt ongelmia. Abiskon reissulla kelkka oli jumissa tasan kerran. Lyhyimmänkin Summitin etenemiskyky on lähes järjetön. Freeride-mallin protoissa oli vielä 109-senttinen raideleveys, joten sen kallistaminen vaati pikkuisen enemmän voimaa kuin kahden muun mahti-Summitin kääntely. Jousitus on urheilullisuudestaan huolimatta mukava. Reitillä hitaassa ajossa iso kone tuottaa lämpöä aika tavalla. Kun konetta oikein piiskaa, paljastuu siitä todellinen peto. Pätkä-Summitin halukkuus nousta takakääntöpyörälle helpottaa ajamista maastossa oleellisesti, sillä esimerkiksi ojien ylitykset eivät aivan heti käy jännittämään, sillä keulan saa helposti kohoamaan sen verran, ettei pelkoa naama edellä vastapenkkaan sinkoutumisesta ole
Muun muassa Björkglidenillä oli mahdollisuus kiivetä niin, että kierrokset olivat tapissa lähes minuutin kerrallaan. Pidemmällä versiolla keulimistilanteet todennäköisesti olisivat olleet helpompia. Tunturikoivikossa hitaasti kiemurtelu oli Summitille pelkkä suupala. Vaihtelevassa ajossa kulutuslukemat pyörivät 14,9-19 litrassa. Jos lähtö meinasi tuottaa ongelmia, riitti lääkkeeksi reipas kaasutus ja laitteen heilutus. Jälkimmäinen kulutus syntyi toistuvien pitkien täyskaasukiihdytysten ansiosta. s o w m t no ou ch ut w eck o 2011 w gea .sno w r.fi DROP RIDER HARDG EAR Iso, tehokas, taloudellinen Ison E-TECin kulutus kiinnostaa, sillä pätkämallin kanadalaisille valmistaja lupaa lähes käsittämättömältä tuntuvan 12,3 litran kulutuksen 100 kilometrillä. Jos tarkoitus olisi ajaa pisaralla pisimmälle -meiningillä, voisi valmistajan ilmoittama 12,3 litran lukema toteutua. Voimansiirto on saatu hienosti räätälöityä raskaisiin olosuhteisiin. Viime keväänä mittasimme Summitille pienimmillään 14,2 litran kulutuksen. Kapea keula on tuonut herkkyyttä niin, että hitaissa vauhdeissa vastaohjauksella kallistaminen pääsi pari kertaa yllättämään. Vanha Xtrim ei jaksanut pitää kierroksia ylhäällä jyrkässä mäessä, ja Boondockerkin hyytyi selvästi enemmän. Variaattori vaihtaa alas riittävän tehokkaasti, joten laite ei hyydy raskaassakaan nousussa. Missään vaiheessa ei tarkoitushakuisesti ajettu erityisen kevyesti, vaan koneen voimavaroja hyödynnettiin halukkaasti. Tela kestää kaivaa melko syvältäkin, sillä astinlaudat ovat korkealla. Siinä vaiheessa, kun muita jo kaiveltiin kinoksesta, lähti Ski-Doo yleensä liikkeelle vailla minkään valtakunnan vaikeuksia. Kokeilimme kelkkaa Boondockeria ja Xtrim 800:a vastaan. Viistorinteeseen kapeakeulainen Summit taittuu nöyrästi. hyvässä kallistuskulmassa ja upposi perä edellä sen verran, että edes 370 senttiä pitkän ja 40,6 senttiä leveän telan vinha pyörintänopeus ei lykännyt sitä enää eteenpäin. Vastaavassa käytössä parin vuoden takaiset sekä osa nykyisistäkin 800-kuutioista käyttävät bensaa helposti 50 prosenttia enemmän. Vaikka Summit 146" viihtyy peitteisessä maastossa, on kelkka parhaimmillaan avoimessa tunturimaastossa. Sen kummemmin spekuloimatta voidaan todeta, että MK-lehdessä ei koskaan ole mitattu 800-kuutioiselle kaksitahtiselle tai millekään yli 150-heppaiselle kelkalle vastaavantasoisia kulutuslukemia. Suurimmillaan se oli 21 litraa satasella. Kokemus on osoittanut, että pohjoisamerikkalaisten kulutuslukemat eivät koskaan vastaa omiamme, sillä täkäläinen ajokulttuuri on hieman toisenlaista. 20 litran rajan rikkominen edellyttää todella räväkkää kaasun käyttöä. Kelkka kulkee haluttuun suuntaan ilman, että kuljettajan tarvitsee koko ajan muistuttaa kulkusuunnasta. Myös kollegat maailmalla ovat todenneet viime kevään testeissään, että iso E-TEC on ensimmäinen EXPLORER BLAC KIE AR SOFTGE Follow us on Facebook 20 11 SX ® www.mk-lehti.fi co l l e ct i o n. Sen sijaan kovalta alustalta noin 80:n nopeudesta tehdyissä täyskaasukiihdytyksissä Boondocker oli selvästi hätäisempi. Kelkan painopiste on hyvin keskitetty, ja koska kelkka on kevyt, se reagoi kehon liikkeisiin nopeasti, mutta rauhallisesti. ewear ng no dels . Tapahtumapaikalla lunta oli hyvinkin reilusti. Nousukyky osoittautui mahtavaksi, mutta kohdissa, joissa jyrkimmät töyräät alkoivat loiventua, kelkka pyrki sen verran hanakasti pystyyn, että kaasua piti höllätä. Summit 146" tottelee kuskinsa komentoja loistavasti myös hypyissä. Keula pyrkii edelleenkin liikaa käännettäessä hieman sukeltamaan, mutta enää ajaminen ei ole samanlaista painimista kuin aikaisemmilla isoilla Summiteilla
MOTO 8K MANIC MOTO 8K Off Blue BR4 MOTO 8K Off Red BR2 MOTO 8K Solid Black 03G BIg Bell FETY IN PROGRESS SA MOTO R STRIP SRR Red MOTO R STRIP SR4 Blue MOTO R STRIP SR1 Black Legendaarinen BELL on ollut huomattavassa asemassa koko nykyaikaisen kypärän kehityksessä jo vuodesta 1954. Kypärillä on voitettu enemmän mottoriurheilun maailmanmestaruuksia kuin muilla kypärämerkeillä yhteensä. Bell-kypärät NYT All Right -jälleenmyyjiltä kautta maan.
Koeajossa Arctic Cat F8 EXT Sno Pro TeksTi: Joni Launonen kuvaT: oLLi auTonen Ja Joni Launonen Pidempi pare 16 MK www.mk-lehti.fi
Ski-Doolla ensimmäiset puolipitkät Formula-mallit saivat nimensä loppuun kirjaimet LT. Arctic Cat F8 EXT Sno Prosta tulevat väkisin mieleen alkuaikojen pidemmät sportit. Tässä tapauksessa pidemmän maton ei ole tarkoitus tehdä reittikelkasta umpisen kulkijaa, sillä Arctic Catilla on jo mallistossaan vuoristokelkkojen lisäksi Crossfiret, jotka ovat nekin erittäin kyvykkäitä umpisen kulkijoita. Pidemmät urheilukelkat olivat nykyajan crossover-kelkkojen esi-isiä. Hiljalleen pidempiin malleihin asennettiin tuplapenkkejä kahden hengen kelkkareissuja varten. Ne eivät olleet yhtä pitkälle kehiteltyjä kuin nykyiset laitteet, vaan ainoa muutos oli pidempi matto, jota erityisesti PohjoisAmerikan länsiosien kelkkailijat tahtoivat. Pidemmällä matolla on tässä tapauksessa metsästetty monikäyttöisyyt- A MK 17. Arctic Cat tarjoilee tänä talvena F8mallia tutulla reseptillä terästettynä. Joitain uudistuksia toki nähtiin, ja yksi uutuusmalleista on F8 EXT Sno Pro. Pidempi matto ei tee siitä vuoristokelkkaa, vaan vielä entistäkin vakaamman kilometrinnielijän. mpi? www.mk-lehti.fi rctic Catilta odoteltiin rajua uudistumista alkavalle kaudelle, mutta merkki päätti jatkaa tutuin eväin. Se on vanha tuttu F8, jota on pidennetty 365-senttisellä matolla. Reittikelkkojen pidemmät rinnakkaismallit tulivat markkinoille 1980-luvulla. Tuolloin Polaris esitteli SKS-mallinsa ja Arctic Cat käytti omistaan nimitystä MC eli Mountain Cat
Tehoa moottori tuottaa todistetusti 162 heppaa, mikä on 800-kuutioiselle aikamoinen lukema. Sukset ovat Arctic Catin omat muovisukset. Tuoksuja ja tunnelmia 800-kuutioinen Suzuki on alusta asti ollut hyvä moottori. Koeajossa... EXT-malli ei ole mikään freeride-hirmu, mutta lumikenttien ylittäminen sopii pelin pirtaan hienosti. tä ja vakaampia ajo-ominaisuuksia. Joustoliikettä on tarjolla reippaat 23 senttiä. Alusta on nimeltään Slide Action. Alustan iskunvaimentimet ovat Foxin valmistetta. Talvella 2007 meillä oli kestotestissä F8 Sno Pro, joka on jäänyt mieleen erittäin miellyttävänä ja nopeana reittikelkkana. Kelkan ainoa käsiteltävyyteen liittyvä kauneuspilkku normaalissa ajossa oli sen pieni etupainoisuus, joka muistutti itsestään lähinnä jarrutuksissa, joissa perä pyrki sivulle. Ensikosketus 800-kuutioiseen tapahtui jo lähes vuosi ennen kestotestin alkua West Yellowstonessa. Moottori on hitaasti ajettaessa mukavan vääntävä, mutta yläkierroksilla se pillastuu täysin. Alustan joustoliikkeeksi ilmoitetaan 34,3 senttiä. F8:n parhaita puolia tehon lisäksi ovat sen ajo-ominaisuudet kaikessa muussa kuin kaistapäisessä pommituksessa. Ennen tarkempaa ominaisuuksien ruodintaa pieni katsaus siihen, mistä F8 EXT Sno Pro on tehty. Siinä on kaksi sylinteriä ja sitä on päivitetty. Arctic Catin moottoreissa ei pelkkä huima huipputeho ole enää kaikki kaikessa, vaan moottorista on saatu esiin muitakin ominaisuuksia, kuten juureva vääntö. Konepellin alla murisee viime kaudelle esitelty 800-kuutioinen Suzukin voimalaitos. Etujousitus on AWS VII, joka koostuu päällekkäisistä kolmiotukivarsista ja alumiinirunkoisista Fox IFP -iskareista. Kokeilimme kelkassa Firecattiin ja aikaisempaan Sno Pro 440:een tarkoitettua 44 millin kuvioilla varustettua mattoa, jonka myötä balanssi kovissa jarrutuksissa parani tuntuvasti. Arctic Cat ei siis vielä Rotaxin ja Polariksen tapaan lykkää bensaa suoraan männän päälle. Perinteiseen tapaan toimiva kaksitahtinen on tässä tapauksessa luotettava mylly, mutta polttoainetaloudessa se häviää varsinkin Lynxille ja Ski-Doolle selvästi. Mielestäni kelkka on yksi 18 MK www.mk-lehti.fi. Akuttomalla EFI:llä moottoria ruokitaan perinteiseen tyyliin eli polttoaine syötetään imuilman mukana kampikammioon. Kyseinen lukema mittaa takakääntöpyörän liikettä ääriasennosta toiseen. Vakaus tosin ei ole ollut suuren suuri ongelma F8:ssa. Se ei ole pelkästään liukurunkoja pidentämällä toteutettu ratkaisu, vaan alustan takapukin kiinnitystä on siirretty taaemmaksi. Kestotestikelkasta jäi aikanaan mieleen moottorin hieman nuhainen fiilis ensimmäisten muutaman sadan kilometrin aikana. Hiljalleen moottori notkistui ja suorituskyky parani tuntuvasti. Uudempi painos 800-kuutioisesta tuskin kärsii tukkoisuudesta koskaan tai missään oloissa. Vaikka kylä on 6666 jalan eli reilun kahden kilometrin korkeudessa, tuntui moottori mukavan voimakkaalta jo alakierroksilla, joten sitä ei tarvinnut komentaa samalla tavalla kuin aikaisempia Firecatteja, jotka olivat alhaalta puhdittomia, mutta ylhäältä pelkkää tulta ja tappuraa. Voima on jopa repivää, kun kaasuliipaisinta painellaan stongaa vasten. Telastoa kiertävä matto on 38-millisellä harjalla kuvioitu Cobra, joka on tunnettu cobramaisen rajusta puraisusta ajoalustaan. Mittasimme aikoinaan 2007-mallisen F 8 SnoPron etupukin liikevaraksi noin 16 senttiä. Maton pituus on 365 senttiä ja leveys 38 senttiä
F8 EXT Sno Pro on niitä kelkkoja, joiden selässä pisin- Polaris IQ Widetrak 4-TAHTI Sh 13990,NYT 9900,-!!! - 4-tahtinen malli hyöty - ja ammattikäyttöön - Erinomainen ajoergonomia ja työteho Loput 2010mallin Sportsman mönkijät USKOMATTOMIN HINNOIN! Meiltä löydät mitä tarvitset! TERVETULOA KAUPOILLE! Myynti 040 830 1786 Huolto 050 577 8778 Talankuja 3, 63300 Alavus (K-maatalouden tiloissa) Avoinna Ma-Pe 08.30 - 17.00 La ja Su sopimuksen mukaan www.bestmotors.fi www.bestmotors.fi www.bestmotors.fi www.mk-lehti.fi MK 19. Aliohjautuvuus tosin ei ole mitenkään erikoista crossover-kelkoissa, sillä parantunut telan pito ja kelkan pituus tekevät kääntyvyydestä aina hieman kankeampaa. Yleensä pohjaus ei aiheuta sen kummempaa ohjelmaa, vaan kelkka pyrkii jatkamaan suoraan eteenpäin. Tästäkin huolimatta F8 EXT Sno Prolla onnistuu vauhdin pitäminen loivassa patikossa hyvin. Myös luotettavuus on alusta asti ollut hyvä, mutta koska moottorikelkka moottoripyörien tapaan on laite, johon liittyy kasapäin mielikuvia, ei sinänsä hyvä tuote onnistu välttämättä varastamaan kuluttajien sieluja, vaikka käyttöominaisuudet olisivatkin kunnossa. Totta on, että F8 ei edeltäjänsä F7 Firecatin tapaan ole huippukevyt ja sikaurheilullinen, mutta se on mukava peli vaihtelevalla reitillä. Catin erikoisuus on näppärästi säädettävä ohjaustanko. Työjuhdaksi? Vapaa-ajan välineeksi? Kilpailuihin? Polaris Rush 600 Pro-R ES (Saatavana myös 800cc) Sh 13890,Kysy raju vaihtotarjous!! - Uusi erittäin urheilulinen malli, johon kisakuskitkitkin luottavat! - Pro Ride jousitus on alallaan ainutlaatuinen ja sen ansiosta ajo-ominaisuudet ja ajomukavuus ovat täysin uudella huipputasolla. Etupukki sen sijaan on sen verran lyhytliikkeinen, että kovassa pommituksessa se lyö läpi heittäen keulan ylös. Arctic Cat oli vuosia rakentanut maineensa nimenomaan keveyden ja suorituskyvyn varaan, joten hieman painavampi kelkka ei enää saanut samanlaista suosiota, vaikka sen ajo-ominaisuudet tavallisessa ajossa olivat aivan eri tasoa. www.bestmotors.fi www.bestmotors.fi www.bestmotors.fi KELKKA VAI MÖNKIJÄ? Ohjaamon ilme on ennallaan. Jousitus tuntuu pitkäliikkeiseltä ja sitä se onkin takapukin ja keulan osalta. - Tehokas ja polttoainetaloudellinen 600 CFImoottori sähköstartilla 365-senttinen matto parantaa pitoa oleellisesti. kaikkien aikojen pahimmin väärin ymmärretyistä lumikiitäjistä. Ohjaus on EXT-mallissa rauhallinen, joskin koeajon aikaan vallinneissa keleissä esiintyi aliohjautuvuutta. Kelkan kohtaloksi taisi sen uran alkuvaiheilla muodostua nimeen omaan paino sekä se, että se ei ollutkaan enää markkinoiden nopein kelkka. Huomasimme myös, että ohjausvälitys on melko hidas ja kääntösäde suuri vähän kääntyvien suksien vuoksi
Sen sijaan pidempi matto tarjoaa entisestään vakaammaksi muuttuneiden reittiajo-ominaisuuksien vastapainoksi selvästi pätkämallia paremmat eväät selvitä umpeen tuiskuttaneella reitillä tai järven selällä. Kelkkaa ei tarvitse punnertaa, vaan se nielee kilometrejä eleettömästi ja tarvittaessa myös helkkarin nopeasti. Etenee kinoksessakin Koska kelkassa on pitkä matto, sitä on aivan pakko kokeilla myös pehmoisessa. Arctic Cat F8 EXT Sno Pro Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Pa-järjestelmä: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Suzuki 800 H.O. Koeajossa... kään päivämatka ei ole ylivoimainen. Kokonaisuutena F8 EXT Sno Pro on mukava yhden hengen urheilullinen touring-kelkka varustettuna todellisella mörkömoottorilla. Se ei myöskään käänny yhtä äkäisesti eikä käsiteltävyys esimerkiksi rinteissä ole Crossfiren luokkaa. Mutta kuten todettua, ei kelkkaa moiseen käyttöön ole tehtykään. 2-syl, 2 T, nestejäähd, 162 hv 794 cc Akuton EFI, 46-milliset kaasuläppärungot Arctic / Arctic ACT 38x365 cm/38 mm AWS VII, Fox-iskunvaimentimet , kallistuksenvakaaja, 23 cm Takajousitus: Slide Action keulimisenestolla, Fox IFP-iskunvaimentimet, 34,3 cm Jarru: Hydraulinen levyjarru, Wilwood Leveys: 120 cm Pituus: 317 cm Raideväli: 108 cm Pa-säiliö: 47,9 l Sytytysjärjestelmä: 3D Hinta: 12990 euroa 20 MK www.mk-lehti.fi. EXT kulkee lumessa hieman etupainoisesti, kuten teki sen lyhytmattoinen edeltäjäkin muutama vuosi sitten. Kevättalven pidemmille reissuille se on ajo-ominaisuuksiensa puolesta nappivalinta, mutta polttoainetaloudessa olisi parannettavaa. Parantanut pito ja kantopinta vievät kelkkaa eteenpäin, ja jos tiukka paikka tulee, riittää 162-heppaisen kone tuomaan kelkan melkoisten kinosten halki. Jos kelkalla on tarkoitus ajaa vähänkin enemmän reittien ulkopuolella, pitää sukset vaihtaa kantavampiin. Kevättalvella ajoimme sillä melkoisen märässä lumessa, joten aivan täyttä kuvaa emme sen kyvyistä saaneet, mutta jotain kuitenkin. Boondocking-kelkkaa eivät EXT:stä tee leveämmät suksetkaan, sillä kelkan kääntely on huomattavan raskasta nykyaikaisiin crossovereihin verrattuna
COLLECTION 2011 SHANNON Svh: 249 STOKES Svh: 279 SHEPPARD Svh: 229 CAPE Svh: 279 MELBU SEYMOUR Svh: 199 Svh: 389 HALIFAX Svh: 189 Lisää tietoa sekä jälleenmyyjät löydät osoitteesta: www.jofama.se
Koeajossa Lynx Xtrim 800 Boondocker TeksTi ja kuvaT: joni Launonen Mikä ihmeen dokkeri? 22 MK www.mk-lehti.fi
Boondocker on tehty ajatellen umpisessa kikkailua, mutta pääpaino on edelleen reittiajossa ja vieläpä räväkässä sellaisessa. Ajankohta oli omiaan painamaan Rangerin unholaan, olkoonkin että se oli esittelyvuonna ehdottomasti paras nestejäähdytteinen sporttinen Lynx. PPS:n mukavuuden salaisuus on keinuvivustolla toteutettu progressiivinen etupukki sekä alustan kytkemättömyys. Alusta on PPS, joka lienee joistakin markkinointiväitteistä huolimatta oikeasti ensimmäinen aidosti progressiivinen alustaratkaisu. Sittemmin Ski-Doo palasi hieman kesympään mattoon, mutta idea jäi elämään. Umpihankikelpoisuutta on paranneltu myös kapeammalla raidevälillä, jonka ansiosta Xtrimin ketteryys on parantunut tuntuvasti. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Rotax ilmoittaa moottorille tehoa 155+ hevosvoimaa, mutta puolueettomissa mittauksissa koneesta www.mk-lehti.fi MK 23. Jousitus on jämäkämpi kuin muissa Xtrim-malleissa ja matto on 44-millisellä kuviolla. Tarkalleen ottaen säätö vaikuttaa myös puristuspuoleen, mutta ennen kaikkea paluuseen. Lynx teki 2000-luvun alkupuolella parin vuoden verran Ranger Mountain -kelkkaa. Keulan joustomatka on 24,2 senttiä ja raideleveys joko 97,5 tai 101,7 senttiä. Alustan etupukin iskunvaimennin on 36-millinen peruskeppi, mutta takapukista löytyy 46-millinen iskunvaimennin. Crossover-versio tuli markkinoille vuonna 2005, jolloin muu urheilukelkkamallisto perustui jo R-evorunkoon. Ehdottomasti parempi vaihtoehto olisi ollut pitäytyä entisenkaltaisissa katkaisijoissa. Polaris Assault ja 141-tuumaisella matolla varustettu Arctic Cat M8 mielletään helposti tämän luokan pioneereiksi. Lynx kuitenkin unohti vuoristokelkkojen kanssa värkkäämisen ja teki Rangerista kesymmän version, jossa käytettiin 32-millistä mattoa. Boondockingiin eli suomalaisittain hankikikkailuun tehdyt kelkat erottuvat lumipesunkestävästä vuoristokelkasta ennen kaikkea lyhyemmällä matollaan. LFS puolestaan tulee sanoista Lynx Front Suspension. Pitkästä etupukista johtuen Lynx ei pyri kiihdytyksissä kampeamaan keulaa taivaalle, vaan maton etuosa pysyy maassa ja kelkka painuu matalaksi. DocBoner, DoomOckel, Bulldoser, Puuntökkääjä ja Puistokelkka. Etuiskunvaimentimiksi on valittu Kayaban 36-millisellä männällä varustetut purettavat pumput, joissa on paluuvaimennuksen säätö. Vasempaan kahvaan tuleva kontrolliboxi oli kyllä melko iso, mutta sen uudelleenmuotoilulla olisi päästy parempaan lopputulokseen kuin nyt tehdyllä muutoksella. Pannuhuoneessa kunnon murikka Boondockerin sydän on Rotax 800R E-TEC -moottori. Etupään jousitus on mallia A-LFS. Ranger yhdisteli vuoristo- ja urheilukelkkaa varsin onnistuneesti, sillä se oli toimiva paketti reitillä ja etenemiskykykin oli melkoinen, joskaan ei mountain-kategorian parasta antia. Myös vuosimallin 2005 Ski-Doo MXZ 800 Renegade X 44-millisine harjoineen oli tämän luokan kelkka. Keulimistaipumusta vähentää 370-senttinen matto. Lyhenteessä kirjain A kertoo, että kyseessä on kolmiotukivarsijousitus, joka on nykypäivän standardi. Näillä eväillä alustaan saadaan kaivattua pintaherkkyyttä. Etujousitus on varustettu kallistuksenvakaajalla. Se mahdollistaa tiukemmat käännökset ja tekee kelkasta hauskemmin pyöriteltävän. Ohjaamo eroaa hieman muista Xtrimmalleista. Nimi ei kelkkaa pahenna ainakaan tässä tapauksessa, sillä Lynx Boondocker on rovaniemeläistehtaan mielenkiintoisin uutuus urheilullista kelkkaa hakeville. F reeride-buumi synnytti uuden kelkkaluokan perinteisen crossoverin ja vuoristokelkan välimaastoon. Katkaisijat ovat mallia race eli ne ovat askeettiset, mutta kaiketi jollakin tuntemattomalla mittapuulla tarkoituksenmukaiset
Koeajossa... Boondockingiin eli suomalaisittain hankikikkailuun tehdyt kelkat erottuvat lumipesunkestävästä vuoristokelkasta ennen kaikkea lyhyemmällä matollaan. FatBar-tanko tuo ohjaamoon ilmettä. Maton 44-millinen harjakorkeus riittää useimmille, mutta jotkut olisivat kaivanneet korkeampaa harjaa. Telatunneliin sopii ilman muutoksia 38 senttiä leveä ja 51-millisellä harjalla rypytetty kumimatto. 800-kuutioinen E-TEC imeskelee ilmaa molemmilta sivuilta. PPS-alusta on edelleen mukava, vaikka säädöt on räätälöity reippaaseen ajoon. 24 MK www.mk-lehti.fi
Crossfire 8 SnoPro, Polaris Assault RMK sekä TYÖKELKKOJEN AATELIA BEARCAT 2011 KAIKISSA MALLEISSA VAKIONA MM. · Sähköstartti · Matkustajan istuin · Leveät sukset · Takalisäjouset · Cobra-matto ARCTIC CAT XT-MALLEISSA LISÄKSI · Iso polttoainetankki · Heavy Duty-puskurit edessä ja takana www.mk-lehti.fi HAE OMASI LÄHIMMÄLTÄ ARCTIC CAT -JÄLLEENMYYJÄLTÄ! MK 25 LISÄTIETOJA: WWW.ARCTICCAT.FI. Koneen ilmanottoa on tehostettu, minkä huomaa päällepäin tuplailmanotosta. Kallistuksenvakaaja tekee kaarrekäytöksestä vakaamman, mutta ilman sitäkin kelkka tottelee hienosti. E-TECin sylinterinkansi poikkeaa vanhasta, sillä ruiskut on asennettu perinteiselle tulpan paikalle. Moottori perustuu pitkälti edeltäjäänsä. Ne myös kestävät vertailun sellaisten bensapiheiksi tunnettujen kelkkojen kuin Lynx G-type 500:n ja Ski-Doo MXZ X 600 H.O. SDI:n kanssa. Uuden koneen luonnetta on kehitetty ajajaystävälliseen suuntaan. Kulutus on samaa luokkaa kuin toisaalla tässä lehdessä esitellyssä Summitissa. Abiskossa kokeilimme kelkkaa sekä kallistuksenvakaajan kanssa että ilman. Sisäsuksi ilmailee kaarteissa jonkin verran, mutta ei häiritsevästi. on ulosmitattu noin 163 hevosvoimaa. Ensimmäisen setin ajoimme lehdistöpäivillä Iso-Syötteellä, jossa ajoalustana oli patikkoista reittiä sekä jänkää, jossa saimme luvallisesti harjoittaa kevyttä freerideä. Kynttilät sen sijaan ovat palotilan takaosassa viistosti. Jälkimmäisen koeajon aikana oli riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia tutkailla reittiominaisuuksia. Oli todellinen teho mitä tahansa, todettiin viime keväänä, että Boondocker pistää pataan hieman tavallista isommilla suuttimilla varustettua PowerTek-koneista Xtrimiä. Kaikesta huolimatta kulutuslukemat olivat alhaisimpia, joita olemme koskaan mitanneet 800-kuutioisille kaksitahtisille. Lisäksi kokeilimme vakiosuksien lisäksi Powder Pro -sivakoita. Ruiskuja ohjaa neljä ruiskunohjainta, kun 600-kuutioisessa niitä on kaksi. Korkeampi jännite tekee yksiköstä stabiilimman, ja myös sen sähköntarve pienenee ja boxin lämpökuorma vähenee. Erot löytyvät sylinterin kannesta sekä moottorin toimintatavasta. Toinen rypistys oli samainen Abiskon reissu, jossa Summit joutui tulikokeeseen. Ohjainyksikkö toimii 60 voltin jännitteellä, kun 600-kuutioisen ohjainyksikön jännite on 55 volttia. Alustassa on sen verran jämäkkyyttä, etteivät isommatkaan pomput suista kelkkaa kurssiltaan. Talven aikana pyrimme tutkimaan, kuinka Boondocker selviää kinoksessa pahimpiin kilpakumppaneihinsa verrattuna. Kehitystä siis on tapahtunut roimasti monella rintamalla. bearcat HINTA + paikka 8 590,kuntakoh taiset to imituskul ut BEARCAT 570 HINTA + paikka 9 490,kuntakoh taiset to imituskul ut BEARCAT 570 XT HINTA + paikka kuntakoh 12 990 taiset to imituskul ut ,- BEARCAT Z1 XT HINTA + paikka 13 990 kuntakoh taiset to imituskul ut ,BEARCAT Z1 XT LIMITED Ainesta moneen menoon Boondockeriin teimme tuttavuutta viime talvena pariin otteeseen. Koneen sisäänhengitys tapahtuu 52-millisten kaasuläppärunkojen kautta, kun 600-kuutioisissa käytetään 46-millisiä. Tärkeintä ei ole ollut pelkkä huipputeho, vaan miellyttävä ja laaja tehoalue sekä pieni kulutus. Umpisessa Boondocker menee lajityyppinsä edustajaksi kohtalaisen hyvin. Abiskon reissulla Lynx vei jonkun desin enemmän, mutta on muistettava, että keväällä ajetuissa kelkoissa oli käytössä hieman toisistaan poikkeavat moottorinohjausohjelmat. Nämä tavoitteet on saavutettu hienosti, sillä 800-kuutioinen tuntuu ajossa lähinnä sikatehokkaalta 600-kuutioiselta, joka vetää riuhtomatta kytkentäkierroksilta huipputehoon saakka. 800-kuutioisen E-TECin ruiskujen tuotto on neljänneksen isompi kuin 600-kuutioisessa, jotta moottoria täydellä teholla kuormitettaessa menovettä saadaan toimitettua kirnuihin riittävästi. Niissä ei ollut sanomista, sillä PPS-alusta tasaa rypyt hienosti ja herkästi
(09) 2238 510 www.sellkami.fi Älä aja lasit huurussa Meiltä ajolasit omalla voimakkuudella Esim: Scott, Smith, Progrip, Oakley at Hinn en a alk Lynx Xtrim BoonDocker 800R E-TEC 215, - Tekniset tiedot Moottori: Teho: Iskutilavuus: Pa-järjestelmä: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Takajousitus: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Hinta: Rotax 800R E-TEC, 2-T, 2-syl, nestejäähd. Boondockerin telatunnelissa on kyllä hyvin tilaa, mutta silti moottorin urakkaa helpottaisi, jos matto syytäisi lumet maisemaan. Yksi syy hyytymiseen voi olla telatunneli, sillä lumi ei lennä samalla tavalla suoraan taakse kuin vuoristokelkoissa. Kun maton mukana pyörii riittävästi valkoista tavaraa, muuttuu maton pyörittäminen raskaammaksi ja vauhti tippuu. Se on hauska ja monipuolinen kelkka. Taloudellinen, tehokas ja nöyrä kone tekee kelkasta hyvin sekä pitkille reissuille että pienimuotoisempaan pommitukseen soveltuvan. Koeajossa... Switchback ja Ski-Doo MXZ Renegade Backcountry X ovat kaikki kovia menemään, joten taisto on taatusti kova. Kun Ruotsissa kelkoilla lykättiin jyrkkää rinnettä, huomattiin, että enemmän reitille suunnattu voimalinja puudutti menoa. Kierrokset eivät pysyneet 8200 kierroksen tuntumassa, vaan tippuivat noin 400 kierrosta, mikä kielii kulkuvastuksen kasvaneen niin isoksi, että moottori ja voimansiirto kuormittuivat liikaa. Sidehilling sujuu helposti. Jo nyt pystyyn ylistetty Rotax 800R E-ETEC -moottori on piste i:n päälle tässä kokonaisuudessa. Vaikka kelkka on melkoisen yleispätevä peli, ei se haiskahda kompromissilta. Lynxissä on vakiona moottorin lämpömittari, joten kuljettaja tietää koukata reitin sivulle hyvissä ajoin ennen kuin jäähdytysneste kuumenee liikaa. Telatunnelin mallin ansiosta Boondocker sietää hidasta ajoa kovalla alustalla tuntuvasti paremmin kuin reissulla mukana ollut Summit X 800R 146", joka tuppasi kuumenemaan jo lyhyellä hidasvauhtisella reittisiirtymällä. Käännöksiin Boondocker taittuu enemmittä rimpuiluitta. 155+ hv 799,5 cc E-TEC-suorasuihkutus TRA VII/ QRS 48x370,5 cm/44 mm A-LFS-kaksoiskolmiotukivarsi, HPG Plus -iskunvaimentimet, PPS-146, HPG 36/HPG 46 PB Hydraulinen levyjarru, Brembo 112,6 cm 322,6 cm 90-95 cm 40 l 14 810 euroa as en vuodksella 20 temu n iantu www.optiikka.com 26 MK Rovaniemi www.mk-lehti.fi. Lynx Boondocker on kelkka, joka olisi saanut tulla markkinoille jo aikaisemmin. Tee omat polkusi lumeen! LAADUKAS LUMILINKO ! KAUPAN PÄÄLLE!) 1.100 (Arvo Huippuetu uuden Yamaha-kelkan ostajalle : · Etu 31.12.2010 saakka · VIP-asiakasedut · VIP- kelkkauralupa Vesakkotie 2, Nummela · puh. Ajo-ominaisuudet ovat loogiset, eikä kelkka pyri haukkaamaan kesken kaarteen tai tunkemaan keulaansa lumen sisään
m w . p rs o s c Pi : 5 re 39 c K W E NA P R A E E W A K. w wpea t
Koeajossa nykyaikaistettu Polaris Indy XC 600 SP X Edge 2001 TeksTi ja kuvaT: jukka Helminen 28 MK www.mk-lehti.fi
Tarkalleen ottaen Polaris ja Ski-Doo jakoivat tasapistein ykkössijan muussa pisteytyksessä, mutta Ski-Doo vei lopulta niukan voiton paremman polltoainetalouden ansiosta. Vuonna 2000 Polariksen urheilukelkat olivat kuitenkin vielä tyypiltään Gen II-runkoisia ja huomattavasti sulavam- man näköinen Edge esiteltiin talveksi 2001. Samainen kelkka sijoittui MK-lehden vuoden 2000 ykkösnumeron isossa 500-kuuti- oisten vertailutestissä kakkoseksi SkiDoo MZ Z 500 jälkeen. Vieläkin voimissaan Tasan 10 vuotta vanha 600-kuutioinen Polaris on edelleen täydessä tikissä kiitos hyvän huolenpidon. Kun ei kilometrejäkään ole mittarissa kuin keskivertokelkailijan parin kolmen talven ajelun verran oli Edge-Polle hyvä vaihtoehto uudistumisleikkiin. P www.mk-lehti.fi olaris vietti vuonna 2000 45-vuotisjuhlia ja silloin odotettiin tehtaan julkaisevan jotain mullistavaa. X-mallin MK 29. Edgessä oli vanhaa Gen II-mallia enemmän joustoa, se oli kevyempi ja tehtaan ilmoituksen mukaan siinä oli jopa satoja osia vähemmän kuin vanhassa mallissa. Mitään ihmeellistä ei kuitenkaan nähty, mutta silti Polaris Indy XC 500 SP valittiin MK-lehden vuoden kelkaksi. 600-kuutioista oli tuolloin tarjolla kahtena versiona, eli parusmallin XC 600 SP ja tässä jutussa esiintyvä X
Polaris Edge kellottikin tuolloin huipuiksi peräti 164 km/h, seuraavan eli Arctic Catin jäädessä 154 km/h lukemiin. Teho tulee ulos melkein räjähtämäl- Koeajossa... 30 MK www.mk-lehti.fi. Alumiininen tanko imee lämmön itseensä, joten sellainen ei kelkkakäytössä ole kovinkaan järkevää. Vanhan Pro-X-mallin ja SuperSportin satula on lyhyempi ja korkeampi kuin vakio. Uusi Edge oli mukana myös MK-lehden 1/2001 numeron 600-kuutioisten vertailutestissä ja se jäi pisteissä hiuksen hienosti viimeiseksi. Syynä oli melkeinpä luokaton takapukin PSS-iskari (Position Sensitive Shock), jonka erikoisuus oli erillinen hitaan puolen ohivirtauskanava. Stonga on 80-kuutioisesta crossiHondasta ja materiaali pitää olla terästä, jotta kahvanlämppärit toimivat. Syynä todellista käyttötilannetta suurempiin huipputehoihin oli se että dynon jarrutusvaiheessa käyntilämpötilat olivat hiukan liian alhaisia. Tilanne oli kuitenkin kaikille sama ja Polaris tykitti pöytään lukemat 121,4 hv/8000 rpm, AC ZR 600 APV EFI 119 hv/8000 rpm, Lynx Enduro 600 Special 115,8/8000 rpm, Ski-Doo MXZ 600 112,1/8000 rpm ja Yamaha SX 600 R 106,9 hv/8500 rpm. Sen vuoksi takapää löi tajuttomasti pohjaan pitkissä hitaissa laineissa. Toisaalta pidemmät joustomatkat taas hidastavat huippunopeutta. Lynx Enduro 600 oli jo lähes 20 kilsaa hitaampi kellottaen 146 km/h huiput. Mitaukset suorittanut Eerik Ahmasalo kirjoitti testin yhteyteen artikkelin tehonmittauksen teoriasta ja totesi tekstissä että saamamme lukemat ovat jossain määrin optimistisia, mutta keskenään vertailukelpoisia. Iskarit ovat Foxin teräsrunkoiset Racingit ja jouset WP:n. väritys oli tuohon maailman aikaan poikkeuksellisen räväkkä ja etenkin keltaiset tukivarret ja astinlaudan vahvikkeet erottuivat melkeinpä räikeästi pääväriltään punaisesta kelkasta. Pitävämmät ja korkeammalla harjalla varustetut matot ovatkin suurempi syy uusien kelkkojen parantuneeseen kiihtyvyyteen kuin tehon lisääntyminen. Markka-aikaan noin kolmen-neljän tonnin ero oli kuitenkin merkittävä! Testin aikana Polariksen keskikulutus oli 27 litraa sadalla, mutta eivät muutkaan kulkeneet pyhällä hengellä. 2001-mallinen Edge pärjää siis kuluissa ja kiihtyvyydessä nykykelkoille, mutta voima on aika rajussa paketissa. Lisäksi sitä on korotettu noin 30 milliä, joten istuinkohta tulee reilusti edemmäs ja ylemmäs. PowderPro-sukset tekevät Edgen ohjauksesta veitsen terävää. Kolmipyttyinen Yamaha SX 600 R imuroi 25,4 litraa ja muut noin 26 litraa sadalla kilometrillä. Euroiksi muutettuna kelkka maksoi tuolloin noin 10400, kun kilpailijat olivat noin 500-600 halvempia. Ohjaustankoa on viety edemmäs ja korkeammalle. Toinen syy Pollen heikkoon menestykseen oli taloudellisuudesta saadut pisteet, sillä se oli tuolloin markkinoiden kallein 600-kuutioinen, siinä oli kalleimmat varaosat ja polttoaineen kulutus oli testin suurin. Kymmenessä vuodessa polttoainekulutus on pienentynyt roimasti, mutta tehoa on karkeasti arvioiden vain muutama hevonen enemmän. Polariksen parasta antia olivat tarkka ohjaus, hyvä etujousitus ja luokkansa nopein moottori. Moottorissa oli myös 600-kuutioisista eniten huipputehoa tuohon maailman aikaan, sillä mittasimme vertailutestissä tehot kampiakselin päästä Rovaniemen Ammattikorkeakoulun dynolla
Vaikka kelkka on ikäisekseen vähän ajettu, luulisi siitä kuitenkin särkyneen edes jotain. Hyvällä huollolla ja huolenpidolla on kuitenkin selkeä merkitys, sillä Polaris on toiminut jopa paremmin kuin se kuuluisa junan vessa. Edgellä taas suditeltiin menemään 22-millisellä harjalla. Nykyaikainen korkeaharjainen ja kumilaadultaan pitävämpi matto tekee kelkan ajoominaisuuksiin valtavan vaikutuksen. Viime talvi oli etelässä runsaslumisin vuosikausiin ja Kari harkitsi kelkan vaihtamista uudempaan. Omistajan työkiireiden ja myös muutaman etelän huonon talven takia kilometrejä ei ole lähivuosina paljoa kertynyt ja yhden talven Polaris vietti kokonaan pukeilla. Lynxin jousitus oli tuohon aikaan joillekin jopa turhan urheilullinen, mutta hyvin kesti melkein vakiolla Pollellakin pattia paukuttaa. Lopulta hän päätyi kuitenkaan muokkaamaan vanhasta sotaratsusta entistä ehomman ja kotinurkissa Turengissa tuli mittariin tuhatkunta kilometriä. Ennen muutostöitä ei kelkkaan ole vaihdettu www.mk-lehti.fi MK 31. Verrokkina oli silloin markkinoiden paras suoraan pakasta repäisty urheilukelkka Lynx Enduro 600 Special 2002, joka meillä tuolloin oli lehden omassa käytössä Vaihdoimme Karin kanssa Tahkon maisemissa ajetun kelkkapäivän päätteeksi kulkuneuvoja ja pakko oli todeta Polariksen moottorin voimavarat. lä, vaikka moottorissa on kohtuudella myös vääntöä. Samalla omistajalla uudesta saakka Tässä jutussa esiintyvä kelkka on ollut Kari Jalassolalla uudesta saakka ja olen itse ajanut sillä ensimmäistä kertaa talvella 2002. Suurin ero oli kuitenkin veto- ja jarrutuspidossa, sillä Lynxissä oli sen ajan mittapuulla jopa korkeaksi mielletty 30-millisellä harjalla oleva matto. Alusta toimii edelleen yllättävän modernisti ja osa hyvästä toiminnasta selittyy myös Matti Suhosen tekemällä endurosimmityksellä. Kelkalla on ajettu vain vajaat 7000 kilometriä, joista suurin osa karttui parin-kolmen ensimmäisen talven aikana. Lynxissä oli parempi vääntö ja tasaisempi voimalinja, mutta Edge parkaisi mutkasta matkaan kuin ohjus. Kelkka oli tuolloin muuten vakio, mutta takapukin PSS-iskarin ohivirtausreijät oli tukittu ja simmitys laitettu uusiksi. Myös jarru oli selvästi Lynxiä parempi
Alkuperäiset Foxin 36-milliset alumiinirunkoiset iskarit kierrätettiin Karin vaimon SuperSporttiin ja tilalle löytyi käytetyt teräsrunkoiset Racing Foxit. SLP Powder Pro-sukset löytyivät käytettyinä ja maksoivat 300 euroa. Kyseisillä muutoksilla ei vanhan koulukunnan kelkasta tietenkään tule nykyaikaista seisten ja melkein etupukin kohdalta ajettavaa laitetta, mutta ajokäytös muuttuu kuitenkin roimasti. Myös voimalinjan huollot on kelkan omistaja tehnyt itse säännöllisesti. EXTREME ADVENTURE UUSI SUOJAHAARNISKA MARKKINAJOHTAJALTA! · vahvat olkasuojat sekä leveä rintapanssari · EN 1621-2 L2 -hyväksytty selkäsuoja · hyvin istuvat kyynärsuojat · suojien paikat säädettävissä · muotoutuu vartalon muotoihin · jämerä tukivyö Pienillä muutoksilla uudet ajo-ominaisuudet Edgen muutostöiden tarkoitus oli parantaa ajo-ominaisuuksia ja monelle niin tärkeät ulkonäköön liittyvät tuunaukset unohdettiin. Nykyaikaisen maton ansiosta voima välittyy lumeen tehokkaasti, joten talven mittaan pitää ottaa verrokiksi joku uusi 600-kuutioinen ja mitataan miten pelit kiihtyvät. Istuinkohta on selvästi alkuperäistä edempänä, joten suksille saa kaarteissa paremmin painoa ja pitoa. Enduron lajipäällikkö Matti Suhosen säätämillä melkein kisakovilla iskareilla jousitus toimii mainiosti. Kasikymppisen Hondan crossipyörän tangolla ohjausta saatiin kuitenkin vietyä edemmäs ja myös korkeammalle. Takapukin Racing Clickerissä on 8-asentoinen pikasäätö puristuspuolelle, mutta muissa kepeissä ei ulkoisia säätöjä ole. Edessä on WP:n 24 newtonin jouset ja etupukissa WP:n 40 newtonin progressiivinen vieteri. Kelkassa oli jo ennestään melko suora ohjaustanko, joka oli tehty alkuperäisestä taivuttamalla. Satula on sama kuin Polariksen Pro X-mallissa ja muutaman vuoden takaisessa 550 SuperSportissa. Polariksen Edge-malleja myytiin vuosien mittaan runsaasti sekä 500- että 600-kuutioisina ja molemmat ovat hyviä aihioita nykyaikaistamisprojekteihin. Uusi maksaa noin 500-600 euroa. Uudet kustantavat noin 450-500 e. Kaikki kelkkamerkit ja -mallit. Erityisesti etujousitus toimii jopa niin hienosti, että sen suhteen ei tarvitse antaa tasoitusta edes nykykelkoille. Moottorin suhteen vanha Edge ei myöskään anna tasoitusta uusille kelkoille oikeastaan ollenkaan ja hiukan räjähtävästi ulos tuleva voima vain lisää ruudikkuuden tunnetta. Iskarit on huollettu aina ennen ajokautta ja Kari on itse vaihtanut öljyt ketjukoteloon ja kiristänyt kaikki pultit ja mutterit. Vaikka tanko ei ole mitenkään ylettömän ylhäällä, riittää alkuperäisen jarruletkun ja kaasuvaijerin pituus juuri ja juuri. Edempänä ja hiukan korkeammalla oleva ohjaustanko mahdollistaa seisten ajamisen ja korkeamman satulan ansiosta seisomaan pääsee myös helposti. Pääpaino oli tehdä kelkasta ajoasennon osalta nykyaikaisempi, eli kuskia haluttiin viedä edemmäksi ja korkeammalle. FORCEFIELD Koeajossa... yhtään osaa, ei edes remmiä ja Karin ajaminen on kuitenkin erittäin urheilullista. Alustakin on edelleen yllättävän toimiva verrattuna uusiin malleihin, joten vauhtia voi patikossakin pitää aivan riittävästi. Satula maksaa noin 500-600 euroa. Mallia Lynx-projektiin voi ottaa vaikkapa Tapion Jannen 2004-mallin MM-kelkasta, joka oli modattu semiseisottavaksi korkeammalla ja lyhyemmällä penkillä ja eteenpäin viedyllä ohjaustangolla. Toinen hyvä vaihtoehto modausprojektiin on 2002-2004-mallinen EVO-koppainen 600-kuutioinen Lynx, joita on myös kohtuullisen hyvin tarjolla. Kelkkoja saa myös kohtuulliseen hintaan, joten sellaisella on hyvä aloittaa kelkkaharrastus. Ohjain- ja kulutuspaloilla varustetut ohjainraudat. Powder Prot sopivat Edgeen myös todella hyvin ja ohjaus on tarkka, mutta ei liian ottava. Myös After Market sukset. Toppausta on kuitenkin korotettu lisää 30 milliä ja myös kovetettu. Pilkkikelkasta kisakelkkoihin. NORMAL, SPORT, SPRINT, ENDURO JA RACING. Tekniset tiedot, hinnat ja jälleenmyyjäsi löydät kotisivuiltamme. www.l-weld.fi 05 - 458 4881 www.mk-lehti.fi. 34-millisellä harjalla oleva Camoplast Cobra telamatto löytyi myös vähän käytettynä hintaan 300 euroa. OSTA OMASI JÄLLEENMYYJÄLTÄ WWW.FORCEFIELD.FI 325 Kovametalli ohjainraudat Laadukkaat kromi molybdeni teräsrungot, Kestävät Sandvik / IN kovametallit
CAPS 2861207 2861108 | Retro (1) | Ellipse Racing (2) 24,90 24,90 » Pitkähihainen T-paita nostalgisella painatuksella » VÄRI Navy-sininen SLOPE L/S TEE 2868080.. Ventilointi: edessä alhaalla ja ylhäällä sekä takana. 3. AU THOR I ZED Saatavana vain seuraavilta jälleenmyyjiltä: ALAVUS Best Motors 06-5155200 HÄMEENLINNA Liiketalo Pirttilä 03-61551000 JOENSUU Jokikone 0103878101 JYVÄSKYLÄ Keljon Konehuolto 0500-644946 KANKAANPÄÄ Satamotors 02-5783795 KEMI Prima-Rauta R. SPORTSWEAR 2011 KUORI 420-Denier Ripstop nylon/660-Denier Taslan VEDENPITÄVYYS/HENGITTÄVYYS 3000 mm/3000 g VUORAUS Hollofill II 200 g edessä/takana, 150 g hihoissa TUULETUS Hihojen alaosassa avattava ventilointi TASKUT Kaksi sivutaskua, hihassa avaintasku, useita sisätaskuja, iPod-tasku » MUUTA YKK-vetokejut, muotoillut hihat, lumihelma, kiristimet helmassa ja hihoissa, microfleece-pinnoitus kauluksessa, 3M ovaali heijastin takana » » » » » RIPPER JACKET 2860115.. | KOOT M 03, L 06, XL 09, XXL 12 269,00 RETRO TEE SÄÄDETTÄVÄ KIRISTIN VETOKETJUN "PARKKITASKUT" iPOD-TASKU » T-paita nostalgisella painatuksella » VÄRI Navy-sininen 2861183.. | KOOT M 03, L 06, XL 09, XXL 12 29,90 KUORI 420-Denier Ripstop nylon/660-Denier Taslan VEDENPITÄVYYS/HENGITTÄVYYS 3000 mm/3000 g VUORAUS Hollofill II 200g edessä/takana, 150 g hihoissa TASKUT Kaksi sivutaskua, hihassa avaintasku, kaksi sisätaskua, iPod-tasku » MUUTA YKK-vetokejut, muotoillut hihat,lumihelma,kiristimet helmassa ja hihoissa, microfleece-pinnoitus kauluksessa, 3M ovaali heijastin takana ja hihoissa » » » » TORQUE JACKET 2861125..| KOOT M 03, L 06, XL 09, XXL 12, XXXL 14 239,00 HELMETS » » » » Kuori: valettu Lightweight-polycarbonaatti. Koot: S (55-56) XXXL (65-66) (ajolasit ei sisälly hintaan) NYT 1. Sisus: irrotettava, pestävä Duralux. 2869100.. | Dragon, mattavalkoinen (SXXXL) | Assault, mattapunainen (SXXXL) (179,00) 129,00 (179,00) 129,00 2861186.. | KOOT M 03, L 06, XL 09, XXL 12 39,90 2. BEANIES 2861219 2861106 | Ellipse (3) | Racing (4) 24,90 24,90 4. Kamppinen 016 255500 KITTILÄ Timpuri 016-353677 KONNUSLAHTI K-Pentti Kaulamo 0207705511 MIKKELI SR-kone 015-214530 OULU LS Motor 08-3111240 PORI Kodintekniikka Mattila 02-6743400 RAAHE Motocafe 08-2237131 ROVANIEMI Tarvikekeskus 016-366291 SAARIJÄRVI Konehuolto H.Hoppula 0500-245062 SALO Sporttikone 02-7211400 SEINÄJOKI Moto-Seinäjoki 020-7939855 SOMERO Sporttikone 02-7489300 SOTKAMO Erkki Tuhkanen Oy 08-665107 PO RT S W EAR DEA LE WWW.POLARIS.FI R S
Enduro 12.2. klo 8. Snow Cross 12.2. klo 18. K1NG KELKKAKUNKKU LUMISIRKUS... 11.-12.2 MESSILÄ TÄYSIN UUDET K HILL CLIMB, ENDU Hill Climb 11.2. klo 14. AINUTLAATUINEN KUTSUVIERAS-/J jonka tuotto luovutetaan lapsipotilaiden hyväntek 1995-2010 KELKKAKUNKUT 1995 Tuomo Forsell - Yamaha | 1996 Janne Nevalainen - Lynx | 1997 Tomi Ahmasalo - Skidoo 1998 Niko Korsumäki - Skidoo | 1999-2006 Janne Tapio - Lynx | 2007 Tomi Ahmasalo - Skidoo 2008 Iisko-Matti Näkkäläjärvi - Polaris | 2009-2010 Olli-Pekka Mäkipeura - Arctic Cat WWW.KELKKAKUNKKU.FI
NICE LIFE. Jokaisen luokan 10 parasta palkitaan ja Kunkkuhan jakaa tunnetusti maan parhaat palkinnot! N STUNT SHOW JULKKISKISA, n lyhentämättömänä keväisyyteen. Ennakkoilmoittautuminen kisaan on käynnissä osoitteessa: info@kelkkakunkku.fi. 2.2011 ...EUROOPAN VAUHDIKKAIN KELKKATAPAHTUMA. - LAHTI KISANÄYTTÄMÖT URO & SNOW CROSS .00 Messilä .00 Lahti/Messilä .00 Lahti HUIPPUPALKINNOT! HARD RACE
Nyt tarvitset uuden haasteen ja sitä tarjoaa Ruotsin korkein vuori Kebnekaise! Lähdön tunnelmaa Kirunassa E-10 hotellin pihalla. Kebnekaisen alue, reitit ja etapit kartalla. 36 MK www.mk-lehti.fi. Kelkkamatka Kebnekaiselle TeksTi ja kuvaT: Heikki Halkosaari Etsitkö uusia haastEita kelkkaretkeesi? Patikkokelkkailuun kyllästynyt. Jäämerellä jo käyty
Retki Kebnekaiselle on haastava. Kun valkoista lunta on maisemassa riittävästi, horisontti ikään kuin kallistuu ja vääristyy. K ebnekaise on Ruotsin korkein huippu (2104 metriä), joka sijaitsee Norrbottenin läänissä Kiirunasta noin 100 kilometriä länteen. Vaihtoehtoja ole kuin yksi, eli ylös on päästävä. Väli Hukejärveltä Unnaan on merkkaamatonta vuoristoaluetta, jonka rajaa lännestä Norjan raja ja idästä suojelualue. Äkkijyrkkään putoaminen tai lumivyöryn vaaravyöhykkeelle ajaminen voi johtaa ikäviin seurauksiin. Huomasimme matkallamme konkreettisesti, että viranomaiset valvovat alueen kulkijoita maasta ja ilmasta. Molempia on syytä tarkoin välttää. Ajamalla toista kautta Kiirunasta Torniojärveä pitkin Abiskoon ja kiertämällä sieltä kolmioreitin Abisko-riksgränsen-UnnaAbisko pysyy koko ajan merkityllä reitillä huikeissa maisemissa. Taukopaikka maisemakohteessa välillä Fjälstation-Hukkejärvi. www.mk-lehti.fi MK 37. Ensimmäinen kelkka voi mennä hyvin yli, mutta toinen saattaa törmätä railoon, kun kansi romahtaa edessä ajavan takana! Unnasta päästään kiinni reittiin kohti Abiskoa. Poliisihelikopteri saatteli meitä osan matkaa, kun heillä sattui olemaan sama kulkusuunta kuin meillä. Kyseessä ovat kuitenkin pitkät kilometrit, jos kelkkasi on juomari tai et ole ottanut varabensaa mukaan. Lumiolosuhteet vaikuttavat paljon siihen, mistä voi kulloinkin ajaa. Kun Kebnekaise kierretään ympäri, osa matkasta on ajettava reititöntä vuoristoaluetta pitkin. Siinä voi hiukan irtoilla pleksin palasia ja peilejä. Jos näin pääsee käymään, on tärkeintä päästä kelkasta eroon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jottei jää oman ajokkinsa rusentamaksi. Olosuhteet helpottuvat, merkattu reitti alkaa ja matkaa tankille on enää 35 kilometriä. Edes minkäänlaista ajettua jälkeä ei välttämättä ole olemassa. Jos tuisku yllättää, eteneminen pysähtyy siihen. On myös tärkeää koota sopiva porukka (3-6 ihmistä on mielestäni optimi), joka tulee toimeen keskenään. Matkaa Kiirunasta Abiskon tankille tulee minimissäänkin yli 200 kilometriä. Haasteita ja yllätyksiä Kebnekaisen maisemiin voi tietenkin käydä tutustumassa myös niin, ettei kierrä vuoristoa ympäri. Kelkan hallinnan on oltava kohdallaan. Jos kantti ei kestä, on alas kieriminen todennäköistä. Vuoristossa ovat riskinä myös jäärailot. Sekä sää että maasto vaihtelevat vuoristoalueella rajusti. Vauhtia täytyy pitää sopivasti ja painopistettä on tarkkailtava. Reitin haasteellisuus alkaa valjeta tällä välillä, kun kiivetään jyrkkää vuorenrinnettä viistosti ylös. Siellä on majoitusja taukopaikka, joka tosin on tarkoitettu muille kuin moottorikelkkailijoille. Kiirunasta voi tehdä pistolenkin Nikkaluoktaan ja jatkaa sieltä ohi fjällstationin. Polttoainemittarista voi seurata, milloin on käännyttävä takaisin. Silloin on tärkeää, ettei porukka sorru riitelyyn, vaan vaikeudet voitetaan suunnitelmallisesti ja yhteisvoimin. Vaativaa reittiä Kiirunasta lähdettäessä on ensin ajettava reittiä pitkin Nikkaluoktaan ja sieltä Kebnekaisen tunturiaseman (fjällstation) kautta Hukkejärvelle. Maaston lukeminen ja vaarojen tunnistus muodostuu tällä välillä tärkeäksi. Kebnekaisen huiput ja niiden ympäristö on rajattu luonnonsuojelualueeksi, missä moottorikelkalla liikkuminen on sallittua vain merkittyä uraa pitkin. Riski lipsahtaa Norjan puolelle tai suojelualueelle on suuri. Äärioloissa tilanteet voivat kärjistyä. Samoin järvien pinnat näyttävät koverilta, joten lumipeitteisen jääkannen ja loivasti kohoavan rannan yhtymäkohtaa on vaikea erottaa. Tämä kapea väylä on ainoastaan 8-12 kilometriä leveä ja kelkalla kuljettavia reittejä on muutama. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka olet tasaisella järven jäällä, kuvittelet silti olevasi kaltevalla pinnalla. Se vaatii kokemusta ja kunnolliset ennakkovalmistelut, enkä siksi suosittele reissua ennen kuin muutama kunnon Lapinretki on takana turvallisesti. Lumi ja jää ovat voineet tasoittaa petollisen sillan isonkin kalliorailon väliin. Kaikkeen on varauduttava, mutta parhaimmillaan pääsee nauttimaan upeista, koskemattomista lumikentistä auringon paisteessa
Ajopelinä Yamaha RS Venture TF. Heikki Kortelainen, Varsinais-Suomen Moottorikelkkailijat, Paimio. Abisko. Lenkille tulee mittaa noin 300 kilometriä, joka on aikamoinen urakka yhdessä päivässä. Torniojärven rannassa Kiirunan ja Narvikin välisen E10-tien varrella kylä, jossa on paljon talvituristeja. Loppujen lopuksi hyppy tuntemattomaan onnistui, ja saimme kelkat käännettyä alas. - Hanki alueen kunnollinen kelkkakartta. Ajopelinä Yamaha RS Venture TF. Heikki näytti ylhäältä linjan, josta voisi hypätä ylös. Reissussa mieleenpainuvinta oli, kun haettiin reittiä vuoristossa ja Heikki tiedustelijana ajoi yhden rinteen ylös jumiutuen lumilipan taakse. - Ota mukaan muutakin selviytymisvälineistöä kuin luottokortti, sillä siitä on tiukan paikan tullen kovin vähän apua. Linkkivinkit: www.kartaman.se www.kiruna.se www.karesuvando.se www.e-10.se (E10 Hotelli Kiruna) www.vinterstaden.org 38 MK www.mk-lehti.fi. Lumitilanne oli hyvä ja viikolla 12 aurinko paistoi täydeltä terältä koko reissun ajan. Reittimme oli Levi-Karesuvanto-Sonkamuotka-Kiiruna-Nikkaluokta-AbiskoKiruna-Kilpisjärvi-Karesuvanto ja kilometrejä kertyi yhteensä 1250. Markus Mäki, Someron kelkkaharrastajat, Somero. Alhaalta ei nähnyt lainkaan mihin lopulta päätyisi. Ei tankkausmahdollisuutta. - Ota mukaan kompassi, sillä jos sähköhärvelit hyytyvät, saat suunnan selville. Luontoon kannattaa suhtautua todella kunnioittavasti. Vaikka liikuinkin jo toista kertaa noissa maisemissa, teki karu ja hiljainen luonto upeine lumiolosuhteineen edelleen hienon vaikutuksen. Tärkeitä paikkoja: Nikkaluokta. Kun bensa oli Abiskosta loppu, jatkui matka Kiirunaan ja minun kelkkani nostettiin kyytiin! Matka sujui mukavasti Volvon takapenkillä ja aikanaan oppimastani ruotsin kielestä oli hyötyä sen verran, ettei tarvinnut hiljaa istuskella. Toivottavasti kenellekään kelkkailijalle ei koskaan käy samoin. Viimeistellessäni tätä juttua heinäkuun helteillä uutisissa kerrotaan Kebnekaisen vaatineen kahden suomalaisen vaeltajan hengen. Jos käyttään tekohampaita, ne kannattaa laittaa matkan ajaksi taskuun! Korostan viielä alueen luonnon julmuutta, jos sen armoille joutuu. Tankille tupsahti samaan aikaan Ruotsin Vancouverin olympiajoukkueen 30 kilometrin vapaan hiihdon kultamitalisti Marcus Hellner komealla palkinto-Volvollaan. Hukkejärvi. - Tallenna suunnitellut reittipisteet etukäteen muistiin. Oikealla asenteella ja kunnollisella valmistautumisella reissuun voi lähteä seikkailua odottavin mielin ja turvallisesti. Tunturivaeltajien etappikohta. Tunturivaeltajien tukikohta kesät ja talvet. Täällä pitää suunnistaa itse, sillä reittimerkkejä ei ole. Tankkausmahdollisuus Abiskossa mahdollistaa tämän lenkin. Simo Kaurala, Someron kelkkaharrastajat, Somero. Mieleenpainuvin tapaus sattui Abiskossa, kun tulimme tankille. Abiskosta Torniojärven jäätä pitkin matka jatkui kohti hotellin bufeepöytää Kiirunassa. Koskematonta lumikenttää välillä Hukkejärvi-Unna. Fjällstation. Tarjolla ruokaa ja matkamuistoja. Paikallisen oppaan käyttäminen ei tietenkään ole hullumpi vaihtoehto. Tankkausmahdollisuus, jos sattuu bensaa olemaan jäljellä! Kauppa, josta löytyy monenlaista tarpeellista ja tarpeetonta. Vinkkejä valmistautumiseen: - Hanki GPS, mielellään Garmin ja Kartman-kelkkakartat. Kun saavuimme Abiskoon tankille, luki mittarin kyljessä selkeällä ruotsin kielellä "bensin slut" eli loppu mikä loppu! Tätä ihmetellessämme ystävällinen rouvashenkilö kertoi meille, että ei hätää, sillä huomenna lounasaikaan bensaa ehkä tulee. Kiirunasta länteen johtava maantie loppuu tähän. Sen verran maisemat myös vaikuttivat, että todennäköisesti ensi keväänä palaamme samoille seuduille uudestaan. Monen tunturivaellus alkaa tästä. Jos tämä kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä alueen kuntien turisti-infoihin. Majan hoitaja on paikalla sesonkiaikoina. Yöpymismahdollisuuksia tällä lenkillä on Abiskossa tai riksgränsenillä. Minun tehtäväkseni jäi käydä pelastamassa hänet ja uponnut kelkka takaisin alas, kun tuohon suuntaan ei voinutkaan jatkaa. Lumitilanne oli tuolloin hyvä, mutta sekin voi vaihdella rajusti. Järviosuus on noin 70 kilometrin mittainen. Oli upeaa päästellä pitkin koskematonta lumikenttää mielessä pieni jännitys matkan onnistumisesta. Kelkkamatka Kebnekaiselle... Reissussa keväällä 2010 olivat mukana Heikki Halkosaari, Varsinais-Suomen Moottorikelkkailijoiden puheenjohtaja, Paimio. Pohdittuamme hetken tilannetta keksimme ratkaisun. Keväällä 2010 kiersimme Kebnekaisen neljän kaverin porukalla onnistuneesti huikean hyvissä olosuhteissa. Ei tankkausmahdollisuutta. Kelkkani vaurioitui sen verran matkalla, että en voinut jatkaa ajaen. - Tutustu maastoon Google Earth -ohjelmassa. Haastavia tilanteita jyrkissä nousuissa ja laskuissa riitti, mutta onneksi vauriot rajoittuivat kalustopuolelle sekä itsetuntoon. Päällimmäiseksi mieleen jäivät upeat lumiolosuhteet kierrettäessä Kebnekaisea umpista ajaen. Ostimme 25 litraa ekobensaa kaupasta. Pahimmillaan tuiskulumi muodostaa pyykkilautapinnan ja silloin nuo 70 kilometriä jäällä tuntuvat reippaasti pidemmiltä. Niinpä, ja meillä kun oli tarkoitus vielä ehtiä Kiirunaan E-10hotellin ilmaiselle illallisbufeelle syömään. Ajopelinä Lynx Rave 800 SP. Hänen porukkansa oli myös bensaa vailla ja iso kärry oli puolillaan tyhjiä kanistereita. Ruokaa saatavilla. Ajopelinä Lynx RE 600 E-Tec. Ehdoton reissun kohokohta oli Kebnekaisen ympäriajo, koska sillä oli porukallemme uutuusarvoa. Luonnon lisäksi yllätyksiä matkan varrella voi järjestää myös paikallinen ben- sakauppias. Äijäily ja uho on unohdettava
2011 limited edition HINTA + paikkakuntakohtaiset toimituskulut 12 990,- HIN TA 1 + pa ikkak 90,49 un tais takoh et toim itusk ulut Z1 TURBO SNO PRO LTD F8 SNO PRO LTD HINTA HIN TA 13 3 + pa ikk tako akun htais et toim 90,ulut itusk + paikka 12 990 kuntakoh taiset to imituskul ut ,- HINTA CROSSFIRE 8 SNO PRO LTD + paikka 13 990 kuntakoh taiset to imituskul ut ,- M8 SNO PRO 153" LTD Hae omasi p iaJn - viela RA OITETTU ER Ä! BEARCAT Z1 XT LTD ehdit LISÄTIETOJA: WWW.ARCTICCAT.FI
Muutoksia siirtymäajan jälkeen TeksTi: Joni Launonen uudistustyö loppusuoralla Maastoliikennelain Tämäkin ura muuttuu siirtymäajan jälkeen reitiksi, kun lakimuutos tulee voimaan. L 40 MK akia ei pantu kokonaan uusiksi, vaan kyseessä on osauudistus. Vuonna 1977 säädettiin ensimmäinen maastoliikennelaki, jonka keskeisin tehtävä oli erottaa maastoliikenne jokamie- henoikeudesta. Vuonna 1991 säädettiin uusi maastoliikennelaki, jossa muun muassa määriteltiin moottorikelkkareitti. Laissa myös lievennettiin reittien pitäjien vastuita, ja yksityinen tuli www.mk-lehti.fi. Vuonna 1995 oli vuorossa seuraava versio, jossa lain piiriin tulivat jääpeitteiset vesialueet. Lain täydellinen uudelleen laatiminen olisi ollut jo toisen kertaluokan projekti, sillä nyt loppusuoralla olevaan uudistustyöhönkin on hurahtanut jo vuosi poikineen. Maastoliikennelain perustarkoitus on säilynyt ennallaan eli sen tehtävänä on ehkäistä maastoliikenteestä aiheutuvia haittoja ja parantaa liikenneturvallisuutta
Valikointi ei kuitenkaan saa olla syrjivää. Samalla poliisin ja kunnallisen pysäköinninvalvojan toimintavaltuuksia parannettiin ja ajajan ikävaatimusta muutettiin. Tilanne on ristiriidassa vallitsevan käytännön kanssa, joten selvyyttä kaivataan. Tällä hetkellä Suomessa on joitakin virallisia mönkijäreittejä, mutta tilanne on sikäli onneton, että tarkan laintulkinnan mukaan nuo reitit ovat teitä, joita saa ajaa vain rekisteröidyillä laitteilla. Tavoitteena on myös kustannussäästöt. Alun perin oli tarkoitus, että laki olisi saatu käsiteltyä vuoden alkuun mennessä, mutta näillä näkymin aivan tuohon aikatauluun ei ehditä. myös mahdolliseksi reitin pitäjätahoksi. On ehdotettu, että lain astuessa voimaan ne urat, jotka reitinpitäjä ilmoittaa paikalliselle liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskukselle muutetaan reitiksi kolmen vuoden kuluessa. Olipa Ympäristöministeriön ylitarkastajan Pekka Tuunasen mukaan toiveet nopeusrajaoitusten nostamisesta ovat laihanlaiset. myös ympärivuotiset maastoliikennereitit, jotka nimestään huolimatta ovat maastoa, eikä niitä rinnasteta tieksi. Uralla ylinopeutta ajava syyllistyy maastoliikennerikkomukseen, joten pelkkä ylinopeus ei riitä esimerkiksi kortin menetykseen. Maastoliikennelain uudistuksen keskeisin asia on moottorikelkkaurien muuttaminen reiteiksi. Kelkkailureitit ovat ehdotuksen mukaan edelleenkin vain talviaikaista käyttöä varten. Sen sijaan reitillä reipasta ylinopeutta ajava voi syyllistyä törkeään liikenteen vaarantamiseen sekä törkeään piittaamattomuuteen liikenteessä, jolloin kortti lähtee kyselemättä. Reitin perustaminen onnistuu jatkossa sopimalla tai reittitoimituksella. Perustaminen tapahtuu ELY-keskuksen hyväksymän reittisuunnitelman pohjalta. Reitinpitäjänä voi jatkossa toimia kunta, kuntayhtymä, valtio, yhteisö, elinkeinonharjoittaja, maanomistaja tai -haltija. Reitti puolestaan voi olla yleinen tai yksityinen. Ehdotuksessa mainitaan Ylinopeusrapsut kovenevat Uran muuttuminen reitiksi muuttaa monia asioita. Tarvetta maastoliikennereiteille on myös siksi, että mönkijäharrastus kasvaa Suomessa kaiken aikaa vauhdilla. Vuonna 1996 moottorikelkat tulivat rekisteröintivelvollisiksi. Urat reiteiksi Vanhojen kertaamisesta itse asiaan, joka on maastoliikennelain muuttaminen osittain. Lain osittain uudistettu versio hyväksyttäneen ensi vuonna. Tilanne on ongelmallinen, sillä reitit ja urat ovat samankaltaisia kulku-uria, joita kelkkailijan on hankala erottaa toisistaan. Raskas tienpitäjän vastuu tarkoittaisi, että reitinpitäjä on vastuussa kelkkareitillä tapahtuvista kalustovaurioista esimerkiksi silloin, kun vastapattiin tunteella vetäneen kuskin kelkasta korkkaa iskari. Päätösvastuun siirtämisellä kunnilta valtiolle toivotaan yhtenäisempää linjaa suunnitelmien käsittelyssä. Vähäiset urat ovat nimensä mukaisesti vähäistä liikkumista varten, ja niillä tapahtuvaa liikennettä säätelee maastoliikennelaki. Reitinpitäjän vastuuseen lakiehdotus ei puutu, sillä reitinpitäjälle kuulunut raskas tienpitäjän vastuu kumottiin jo vuoden 1995 laissa. Maastoliikennelakia on rukattu uuteen uskoon pitkään ja hartaasti. Nopeusrajoituksiin on harrastajien keskuudessa ehdotettu porrastamista ja esimerkiksi moottoriliiton vapaa-ajankelkkaryhmä olisi tahtonut, että maastossa kattonopeus voisi reitin niin salli- www.mk-lehti.fi MK 41. Sen sijaan reitinpitäjän vastuuseen kuuluu reitin pitäminen siinä kunnossa, että turvallisuutta vaarantavia paikkoja ei ole. Uudistuksessa ehdotetaan, että jatkossa reittisuunnitelman hyväksyminen siirtyisi ELY-keskusten hommaksi. Yksityinen reitinpitäjä saa periä reitin käytöstä maksua, ja hänellä on myös oikeus valikoida reitin käyttäjät. Tällä hetkellä osa reitistöstä on uraa, jolla sovelletaan maastoliikennelakia ja osa kelkkareittiä, jossa taas pätee tieliikennelaki. Esimerkiksi ylinopeudesta tulevat sanktiot ovat reitillä kovemmat kuin uralla. Yhtenäistäminen selventää tilannetta tuntuvasti. Mönkijöiden maastolle aiheuttamat haitat saadaan minimoitua ohjaamalla mönkijät reiteille. Muutos takaa sen, että niitä voidaan käyttää myös sellaisilla mönkijöillä, jotka eivät ole rekisterissä. Tämä puolestaan tarkoittaa, että siltojen on oltava kunnossa ja että muista vaaranpaikoista on varoitettava varoitusmerkein. Myös sakkorangaistukset ovat kovempia reitillä. Vähäisen uran perustaminen tapahtuu maanomistajan luvalla kuten tähänkin asti. perustamistapa mikä tahansa, reitistä ei saa aiheutua merkittävää haittaa maa- ja metsätaloudelle, poronhoidolle tai luontaiselinkeinolle. Urien muuttaminen reiteiksi tapahtuu ilmoittamalla. Kelkkailureittien lisäksi maastossa tulisi ehdotuksen mukaan olemaan niin sanottuja vähäisiä kelkkauria
Nopeusrajoituksista on säädetty asetuksella. Vastaavasti luonnonsuojelijat vaativat nopeuden laskua. Ikärajoihin joustoa Moottorikelkkaa ja muita maastoajoneuvoja on tähän asti saanut ajaa 15-vuotias henkilö. KOKOPÄIVÄRETKI JÄÄMERELLE TAI 2 pv:n OPASTETTU RETKI BÅTSFJORDIIN JA MEHAMNIIN - MEILTÄ TÄYDEN PALVELUN "KELKKAILIJAN PAKETTI" - VALMIIT REITTISUOSITUKSET, KARTTOJA, OPASPALVELU - KELKKOJENVUOKRAUS Maastoliikennelain... essa olla esimerkiksi 80 kilometriä tunnissa. Ikärajojen joustoja ovat peräänkuuluttaneet ennen kaikkea maa- ja metsätalouden harjoittajat sekä poronhoitajat. Tuo siirtymä on laiton, mutta on hankala ymmärtää miksi, sillä nykyisen moottorikelkan valmiudet turvalliseen ajoon jopa jääpolanteisella tiellä ovat hyvät. OTA KELKKAREISSUN SUUNNAKSI NUORGAM JA TUKIKOHDAKSI NUORGAMIN LOMAKESKUS! - YLI 300 KM VAIHTELEVIA REITTEJÄ LÄHES PUUTTOMALLA TUNTURIALUEELLA POHJOISIMMASSA LAPISSA, UPEISSA TUNTURIMAISEMISSA - HUIKEAT MAHDOLLISUUDET UUSIIN KOKEMUKSIIN NORJAN JA JÄÄMEREN VUONOMAISEMIIN - RETKET: mm. Tätä nuoremmat harrastajat ovat voineet operoida lasten kelkoilla ja pikkumopoilla suljetulla alueella, kuten crossiradalla. Valvojan pitää olla henkilö, jolla on käytettävän ajoneuvon ajamiseen vaadittava ajokortti. Kaikkien urien muuttaminen reiteiksi työllistää ELY-keskuksia melkoisesti, joten ilman siirtymäaikaa edessä olisi melkoinen kaaos. Jääalue sen sijaan on jatkossakin paikka, jonne ei ole asiaa ennen 15-vuotisjuhlia. Kattonopeuden nostamista ovat ehdottaneet moottoriliiton vapaaajankelkkailuryhmän miehet ja myös poliisin suunnalta on ehdotettu tarkastamista. Kaikkia maastoliikenteeseen liittyviä ongelmia ehdotetut uudistukset eivät ratkaise. Nopeusrajoituksen tarkistamistarve tiedetään ympäristöministeriössäkin, mutta ylitarkastaja Pekka Tuunasen mukaan toiveet kattonopeuden nostamisesta ovat laihanlaiset. Ajatus kelkan siirtämisestä muutaman sadan metrin verran peräkärryllä pihasta reitin alkuun on monelle sen verran vieras, että matka taitetaan mieluummin moottorikelkalla. Sen sijaan kotipiha ei yleensä täytä suljetun alueen vaatimusta, joten talon ympäri pörrääminen on ollut laitonta toimintaa. Kelkkailijoita piinaa edelleen ikiaikainen ongelma, joka liittyy tiesiirtymiin. Uudistusehdotus on tervetullut myös matkailuelinkeinon kannalta, sillä periaatteessa lippusiimalla aidattu lasten kelkkarata safariyrittäjän firman pihassa on tähän asti ollut laiton, sillä se ei täytä nykyisen lain tarkoittamaa suljettua aluetta. Pelloilla ja pihoilla kulkevat ajourat sen sijaan ovat teitä eli niitä pitkin ei pikkumotoristilla ole oikeutta ajaa. Jahka eduskunta on asian käsitellyt, alkaa asetusten viilaaminen. Siirtymäaika on tarpeen, sillä Pohjois-Suomen ulkopuolella suurin osa reitistöstä on uria. Asetuksien viilaaminen alkaa sen jälkeen, kun eduskunta on lain säätänyt. Jääalueella liikkuminen on kaikille vapaata, joten muun liikenteen vuoksi lapsilla ei ole sinne asiaa. TERVETULOA KELKKAILEMAAN SUOMEN HUIPULLE, JÄÄMEREN KAINALOON! Pyydä reittisuosituksia ja lisätietoja! Hyväksyttäneen ensi vuonna, voimaan myöhemmin Maastoliikennelain osittaisuudistuksen käsittelee näillä näkymin nykyinen eduskunta. Tien määritelmän ulkopuolella ovat maa- ja metsätalouskoneiden kulku-urat sekä poronhoitoalueella käytettävät mönkijäurat tai maastossa kulkevat kelkan jäljet. Kelkkailureiteille ei ole ollut asiaa ilman vähintään T-luokan ajokorttia, mutta urilla ja muualla maastossa 15 vuoden ikäraja on riittänyt. Tuunasen mukaan asiaa pyritään tulevaisuudessa selvittelemään liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.l fixtreme@fixtrem e.net 42 MK www.mk-lehti.fi. Sen jälkeen on vuorossa viranomaisten ja muiden asian kanssa toimivien tahojen kouluttaminen. Uudessa ehdotuksessa tähdennetään, että pihat ovat maastoa, jossa ajaminen on sallittua, mutta vain suorassa valvonnassa. - Se voi olla hallituksessa hieman vaikea asia. Vastaavanlaisia kommentteja on kuultu jopa yksittäisten poliisimiesten suista. Laki voi tulla voimaan 2012, mutta sen jälkeen on vielä kolmen vuoden siirtymäaika, ylitarkastaja Pekka Tuunanen kertoo
Me teemme sen mahdolliseksi! Uskomattoman kevyellä MX Z -kelkalla ajaminen on täysin omaa luokkaansa. (BRP). ® TM ja BRP-logo brp.com ovat Bombardier Recreational Products Inc.:n tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä.. Jousitus, joka kesyttää maaston häijyimmätkin kuopat ja töyssyt. Haluatko katsella tyytyväisenä, kun ystäväsi yrittävät pysyä perässäsi. Uskomaton ohjattavuus, jonka ansiosta pieninkin liike aiheuttaa salamannopean vasteen niin kelkan ohjauksessa kuin ajajan sykkeessäkin! Juuri siksi kelkan onkin oltava sekä erittäin tehokas että poikkeuksellisen bensapihi: näin uskomattomalla kelkalla ajaessasi viimeinen asia, mitä haluat tehdä, on pysähtyä. MX Z X-RS TM TM 600 E-TEC 13 399,+ toimituskulut Katso koko mallisto: www.ski-doo.fi brp.com brpusersclub.com © 2010 Bombardier Recreational Products Inc. Tehokas kiihdytys, joka tiputtaa heikoimmat kyydistä
Vuosien varrelta TeksTi: Markku LiiTiä Ihmiset MK-lehden takana Päätoimittaja lupaa vauhdin säilyvän MK-lehti täyttää 20 vuotta ja alkaa suomalaisessa harrastelehtimaailmassa lähestyä keski-ikää. Lehden tekemisestä vastaava ydinryhmä yhdistää kuitenkin sopivassa suhteessa kokemusta ja nuoruuden intoa, joten vauhti ei tule hiipumaan tulevinakaan vuosina. Ensimmäinen MK-lehti oli aikakauteen nähden värikäs ja sen kuvissa kelkat olivat yleensä ilmassa. 44 MK www.mk-lehti.fi
Alun perin Helminen on kuitenkin moottoripyörämies, sillä hän ajoi menestyksekkäästi kisaa motocross- ja enduropyörillä vuosina 1976-87. Syksyllä 1990 ilmestyi MK-lehden pilottinumero, jonka vastaanotto oli niin myönteinen, että ensimmäinen varsinainen numero pukattiin markkinoille tammikuussa 1991. Iskari on iskari ja kaasari on kaasari niin kelkassa kuin moottoripyörässäkin, Helminen kuvaili MK-lehden kymmenen vuoden takaisessa juhlajutussa. Kisaura vaikutti myös siihen, että Helmisestä tuli toimittaja. Polvi jäi leikkaamatta ja jo parin kuukauden kuluttua Helminen ajoi Kari Tiaisen kanssa enduroa Italiassa. Päätoimittaja Helmisen mukaan pitää osata ajaa kovaa, että osaa ajaa myös hiljaa! - Alkuaikojen meininki oli ehkä joidenkin mielestä rajun näköistä, sillä halusimme erottua vauhdikkaampana ja nuorekkaampana Moottorikelkka-lehdestä, kertoo Helminen aloituksen strategiaa. Tuloksena oli muun muassa kaksi Päijänne-ajon voittoa ja useita enduron ison luokan suomenmestaruuksia. Eräiden tahojen antama lempinimi johtui siitä, että lehden kuvissa kelkat olivat melkein aina ilmassa ja telamatot näyttävästi esillä. - Siitä se lähti, vaikka en ollut sitä ennen kirjoittanut juttuja mihinkään. Moottoripyörälehdessä oli talvisaikaan tyhjäkäyntiä eikä ilmoitusmyyntikään hankien keskellä oikein vetänyt. Samoihin aikoihin Husqvarnan head hunterit olivat tunnustelleet hänen halukkuuttaan ryhtyä tehdaskuskiksi. Motoristit ilkkui- vat, että seuraavaksi arvon toimittajat voisivat testata vaikka pesukoneita. MK-lehteä ei kaksi vuosikymmentä www.mk-lehti.fi MK 45. Vuonna 2007 samasta polvesta meni Kalpalinnassa eturistiside alamäkifillarilla ajaessa. Kotiin päästyäni menin näyttämään polvea Töölön sairaalaan. Lainasin systeriltäni kameran ja ensimmäinen juttuni oli Hussen crossipyörän testi. - Ensimmäinen vertailutesti alkoi huonosti. Olin tuolloin vielä töissä atk-operaattorina SOK:lla. Siellä kirurgi ilmoitti, että se pitää hetimiten leikata. Samaan pitää pyrkiä itsekin ja yrittää pysyä mukana vauhdissa, vaikka ikää tuleekin, miettii viisikymppinen Jii Helminen. 20 -vuotispäiväänsä juhliva MK-lehti tunnettiin sen historian alkuvuosina mattolehtenä. Kelkkoja testattiin Tuupovaarassa ja posautin kymmenen minuutin ajon jälkeen Yamahalla kantoon, jolloin polvestani repesi sisäsivuside. Nyt polvi leikattiin ja samalla korjattiin onnistuneesti liki 20 vuoden takaisen vamman jälkiä. Soittelin tutuilleni, joilla oli ollut vastaavia vammoja ja kaikki varoittivat minua, ettei leikkaukseen pidä suostua. Moottoripyöräväki otti kelkkajutut vastaan murskaavasti. Tein vuorotyötä, joten pyörien testaamiseen jäi hyvin aikaan. Kelkka-alalla olemme levikin suhteen aivan ylivoimainen ykkönen ja pystymme haastamaan jopa ruotsalaisetkin alan lehdet, toteaa Helminen napakasti. - Saimmekin nopeasti levikin kasvamaan alan suurimmaksi ja tällä hetkellä MK-lehdellä on lukijoita suunnilleen saman verran kuin Suomen suurimmilla moottoripyörälehdillä. Tuolloin polvileikkaukset olivat aika isoja operaatioita ja lopputulokset usein vähän sitä sun tätä, Jukka Helminen muistelee. Kävi nimittäin niin, että vuoden 1987 kuuden päivän ajoissa Tsekeissä Helminen teloi neljäntenä päivänä pahasti ranteensa ja joutui pitkälle sairauslomalle. - Meidän molempien kisataustasta oli tosin paljon hyötyä teknisellä puolella. Lähes koko MK-lehden 20-vuotisen historian ajan sen päätoimittajana toiminut Jukka Helminen on uransa aikana koeajanut satoja erilaisia moottorikelkkoja. Polvi oli aluksi aivan älyttömän kipeä ja turvoksissa, mutta sinnittelin kaksi päivää maastossa valokuvaten ja ajaen kelkoilla. Asialle pistettiin Jukka Helminen ja Juha "Tire" Suur-Inkeroinen, joiden kummankaan kokemus moottorikelkoista ei alkuun ollut kummoinen. Testipilotit ottavat ilmaa edelleen, sillä ajo-ominaisuuksien äärirajoilla urheilukelkkojen erot tulevat parhaiten esille. Kesät 1981 ja 82 mies veti asuntovaunua ristiin rastiin Ranskaa ajaen sikäläisiä motocrossin rahakisoja. Se muu oli MPlehti, moottoripyöräalan julkaisu, jonka kustantajan ja päätoimittajan Pekka Nesteen Helminen sai vakuutettua testikuskin ja -toimittajan kyvyistään. Mainostajatkaan eivät lämmenneet. Hyvä alku vaikka polvi meni Kustantaja ei kuitenkaan masentunut, vaan päätti satsata pelkästään moottorikelkkoja käsittelevään lehteen. elk orik ott Mo k ko n eri ailu islehti 20 1990-2010 - Jyrki Hämäläinen päätoimitti suosikkia vielä vanhana äijänä, mutta kai sillä oli nuorekas mieli vanhassa kropassa. Palasiksi mennyt, joskin myöhemmin täysin parantunut käsi vei näiltä kaavailuilta pohjan, joten päätös uran lopettamisesta kypsyi. Oli keksittävä jotain muuta. Päätoimittaja Neste ideoi, että MP-lehden talvinumeroihin voitaisiin tehdä täytteeksi moottorikelkkajuttuja, joiden avulla haalittaisiin uusia ilmoittajia
Olen myös ajanut jo monen vuoden ajan treenimielessä kelkkacrossia, Jukka Helminen kertoo. - Olen pitkän prätkätauon jälkeen taas viiden vuoden ajan käynyt ajamassa syksyisin motocrossia ja enduroa. Vuonna 2007 pidetyssä MK-lehden sänkikunkkukisassa Ski-Doo MXZ 800 kirmasi nollasta sataseen peräti 3,67 sekunnissa. Testipilotit ajavat kelkkoja tiiviissä tahdissa vuoron perään ja voivat erojen havaitsemiseksi vaihdella niitä mielin määrin keskenään. Vertailutestiä tekevät kuskit ovat tilanteessa, johon tavallinen kelkkailija ei koskaan pääse. Tarkalleen ensimmäisen MKlehden ilmestymispäivänä 15. - Testiporukka pystyy ajamaan millä tahansa kelkalla sen äärirajoilla, mutta tietysti ajamme myös rauhallisesti maisemia katsellen. Helminen kehuu MK-lehteä testiryhmää vuolaasti. Vuoden kuluttua MK-lehden ilmestymisen alkamisesta Helminen nimitettiin sen päätoimittajaksi. Vertailutestit, jotka ovat MK-lehden sisällön kulmakivi, aiheuttavat aina runsaasti polemiikkia kelkkailupiireissä ja vaikuttavat lukuisien harrastajien ostopäätöksiin. Toki tavallinen harrastajakin pääsee välillä kauppaiden tai kavereiden kelkoilla Päätoimittaja ei istu vain työpöydän ääressä, vaan hän on mukana testeissä ja toimii stunttina kuvauksissa ja suorituskykymittauksissa. Oheinen Mika Häkkisen haastattelu oli tuolloin täyttä totta, mutta mitähän tuumisi Mika sanomisistaan ja ennustajan kyvyistään nyt 20 vuotta myöhemmin. 46 MK www.mk-lehti.fi. RideMedia toimi pitkään Hyvinkäällä kunnes se muutti viime kesänä Nurmijärvelle. Raskasta työtä Moottorikelkkojen testaus on kovaa Ajan kulumisen huomaa parhaiten vanhoista sanomalehdistä. Pyöräilykilometrejä kertyy useita tuhansia vuodessa ja esimerkiksi viime talvena Helminen hiihti parituhatta kilometriä, osan sisätiloissa Vantaan Ylläs-hallissa. Vaikka meitä joskus kritisoidaan siitä, että testimme ovat liian extremehenkisiä, tulevat kelkkojen todelliset erot esiin vasta kovassa kurituksessa. Moottorikelkka oli polkaistu käyntiin kelkkamaahantuojien voimakkaalla tuella, eivätkä kaikki katsoneet hyvällä uuden lehden tuloa kuvioihin. Testikelkoilla ajetaan paljon eri olosuhteissa ja kuskeja vaihdellen. Helminen on firman toimitusjohtaja päätoimittajuutensa lisäksi. lokakuuta 1990 oli Iltalehdessä mustavalkoinen mainos uudesta värikkäästä harrastelehdestä. MK-lehden sisarlehti MPlehti ja ruotsalaisomistuksessa ollut Bike fuusioitiin vuonna 1994, ja Helminen toimi muutaman vuoden myös Biken päätoimittajana testaten yhä samaan aikaan sekä moottoripyöriä että kelkkoja. Päätoimittajan kunto pysyy hyvänä myös polkemalla Fillari-lehden testipyöriä ja hiihtämällä. Testaaminen on myös kallista, sillä bensaa palaa paljon ja testikuskit täytyy majoittaa ja ruokkia. MK-lehden julkaisuoikeudet olivat sitä edelleen painavalla SPpainolla, kunnes Helminen ja ilmoitustykki Ossi Sinisilta ostivat ne kahdeksan vuotta sitten itselleen, kun SP-painon silloinen omistaja Pekka Kaajaluoma kuoli. MK-lehdelle oli kuitenkin tilausta, sillä jo ensimmäistä numeroa myytiin 7000 kappaletta ja melkein alusta lähtien lehden ilmoitusmyyntiä hoitanut Ossi Sinisilta onnistui puhumaan mainostajat ympäri. Vuosien varrelta työtä, joka vaatii kuntoa, sillä vertailutestit kestävät monta päivää ja ajokilometrejä kertyy useita satoja. Mittaaminen on nykyään helppoa, sillä GPS-tekniikkaan perustuva V-Box on kuvassa näkyvässä vyölaukussa ja antenni kypärässä. sitten perustettu tyhjään markkinaan, vaan sillä oli paria vuotta aikaisemmin aloittanut kilpailija, Moottorikelkka-lehti. Kun ikää kertyy, crossipyörällä ajo on hyvää treeniä talven kelkkatestejä ajatellen. Samalla syntyi RideMedia Oy, joka MK-lehden ohella kustantaa nykyään Fillari-lehteä, Mönkijä-lehteä sekä Hevoset ja Ratsastus -lehteä. Kustannuskuviot tapaavat olla monesti hieman mutkikkaita, niin nytkin
Nykyinen logo syntyi Marja Penttilän kädestä 1997 ja viimeksi kannen ulkoasua viilattiin kaksi vuotta sitten. ssi Sinisilta kertoo myyneensä ilmoituksia MK-lehteen sen ensimmäisen vuosikerran nelosnumerosta lähtien. Aluksi oli MK1, eli yksimarkka-logo, vuonna 1994 seurasi Bike-lehden silloisen taittajan suunnittelema logon ja yläpalkin yhdistelmä. Toinen vastaavan tapainen voltti ja kelkkatuho tapahtui sekin tasaisella jäällä, kun mittalaite kiilasi Ahmasalon ajaman Polariksen ohjauksen jumiin. Rytövaaran katse oli kiinnittynyt niin tiukasti sylissä olleisiin mittauskennoihin ja Siivolan ties minne, että miehet ajoivat kolarin viiden kilometrin tuntivauhdilla. Tomi kertoo myös tarkemmin tapahtumasta omassa haastattelussaan. - Yllättävän harva urheilukelkailija käyttää hyväkseen mahdollisuutta kohentaa ajotaitojaan radalla turvallisissa olosuhteissa, vaikka nykykelkat ovat jo pakasta valmiita kuntotyyliseen crossaamiseen, miettii Helminen. - Joskus vuoden 1992 tienoilla vedimme piuhat jäälle ja juuri kun olimme saaneet homman valmiiksi, tulee sivusta kaveri kelkalla ja ajaa piuhat poikki. elk orik ott Mo un kail eriko islehti 20 1990-2010 koeajolle, mutta niiden välillä on aikaa, maastot vaihtelevat ja edellisen ajokokemuksen yksityiskohdat pyrkivät kaikkoamaan mielestä. Aluksi mittauksessa käytettiin valokennoja ja satoja metrejä johtoa, jolloin testisuoran virittely oli vaivalloista. Samaa työtä Ossi tekee edelleen kaikkiin RideMedian kustantamiin lehtiin Hevoset ja ratsastus -lehteä lukuun ottamatta. - Eikä metriäkään testiä ollut vielä ajettu. - Vuonna 1991 MK-lehteä kustansi www.mk-lehti.fi MK 47. Kun ulkomaan reissuilla pääsee ajamaan yhdessä vaikka jenkkiläisten Snow Goer- ja American Snowmobiler -lehtien toimittajien kanssa, MK-lehden kuskit saavat yleensä odotella heitä eikä päinvastoin, Helminen kehaisee. Mittaukset viimeisen päälle Tekniikan kehitys on helpottanut etenkin kiihtyvyyksien ja nopeuksien mittaamista. Testaajien vaivat ovat olleet korkeintaan lihaskipuja ja rakoille menneitä kämmeniä, kiittelee Helminen. Ossi Sinisilta, äidin maidossa myyntimieheksi Ossi Sinisilta on MK-lehden taloudellisen menestyksen kulmakivi. Siinä kyllä nousi meikäläisellä savu päästä, Jukka Helminen muistelee. Kuva Hyvinkään radalta vuodelta 2006. Hieman leppoisampi turma sattui vuonna 1995 Ahmasalojen pihamaalla, kun Eero Siivola ja Olof Rytövaara siirtelivät kelkkoja jäälle ennen suorituskykymittauksia. Kuvassa mies selaa ensimmäistä numeroa, johon hän hoiti ilmoitusmyynnin. O Lehden ulkoasu ja logo ovat vuosien varrella muuttuneet. Olemattomasta nopeudesta huolimatta molempien kelkkojen kuomut menivät pahasti romuksi. Yksi huimimmista sattui Tapion Jannelle kuussatasen Arctic Catin suorituskykymittauksia tehtäessä, josta hän kertoo tarkemmin omassa haastattelussaan. Silloin ei synny samaa tasapuolista vertailutilannetta, kuin lehden testeissä! - MK-lehdellä on maailman kovin testiryhmä, johon ovat lehden omien toimittajien lisäksi aikojen kuluessa kuuluneet muun muassa Tomi Ahmasalo, Janne Tapio ja Mikko Vainionpää. Ei auttanut muu kuin aloittaa homma alusta. Testatessa on aina vauhtia ja joskus myös vaarallisia tilanteita. - Pitää varmaankin koputtaa puuta, sillä ajokilometrejä on testeissä tullut vuosien mittaan yhteensä tuhansia kilometrejä ja vain pari kertaa on kelkkoja jouduttu korjailemaan kantoon tai muuhun esteeseen osuman takia. Nykyään suorituskykymittaukset tehdään GPS-tekniikkaan perustuvalla huipputarkalla V-Box-laitteella, joka on korvannut moottorilehtien mittauksissa perinteisen Peiseler-pyörän nykyään täysin
Omaa moottorikelkkaa Ossi Sinisillalla ei ole koskaan ollut. Kun tekee töitä kotona, on työ ja vapaa-aika osattava erottaa toisistaan. Kun soitin sinne ja esitin asiani, sain kuulla puhelimeen vastanneelta naiselta pitkän ja ankaran saarnan siitä, kuinka moottorikelkat pitäisi kieltää saastuttavina, meluisina ja luontoa tuhoavina. Aikaisemmassa asuinpaikassa työhuone oli jopa eri rakennuksessa. "Minä", ilmoitin vaatimattomasti, Ossi muistelee. Ilmoitukset eivät tipahtele lehtiin itsestään, vaan niiden eteen joutuu tekemään työtä. Nykyään ilmoitusmyyjän apuna ovat tietokone, kännykkä ja netti, mutta parikymmentä vuotta sitten homma oli karumpaa. Vaikka monella ilmoittajalla on vuosisopimus, heihinkin on pidettävä säännöllisesti yhteyttä ja muistuteltava muun muassa aikatauluista. Ossia on työllistänyt jopa teurastamo. MP-lehdessä oli vähemmän mainoksia, jonka tiedon välitin lehdelle ja ilmoitin, että minulla on siihen ratkaisu. Ossi kertoo, että on ihmisiä, jotka hän on oppinut 19 vuoden aikana tuntemaan erittäin hyvin puhelimessa, mutta joita hän ei ole koskaan tavannut. Kokemusta on myös maataloustyöntekijän, taulunkehystäjän ja nuohoojan hommista. Poikansa harrastuksen myötä hän oli vuosikaudet mukana HPK:n junnujääkiekkokuvioissa. Jos ilmoitusmyyjä jää odottelemaan asiakkaiden soittoja, bisnes kuihtuu nopeasti. Niska meni aivan jumiin ja iltaisin korvalehteni oli niin punainen ja kipeä, etten pystynyt nukkumaan kuin toisella kyljellä. Mies pelasi myös amerikkalaista jalkapalloa. Jossain vaiheessa etenkin suuret yritykset siirsivät mainos- ja markkinointivastuitaan media- ja mainostoimistoille. - Aloitin ostamalla koko Suomen puhelinluettelot, joiden keltaisilta sivuilta etsin kaikki mahdolliset alan liikkeet ja muut toimijat ja ryhdyin soittelemaan. Pelkkää kotona istumista ei ilmoitusten hankkiminen ja lehtien markkinointi suinkaan ole, vaan messuilla ja näyttelyissä ympäri Suomea kuluu parikymmentä viikonloppua vuodesta. Kannattaa ehkä mainita, että Ossi oli 1980-luvulla sen verran kiinnostunut myös vesijeteistä, että tuloksena oli SM-pronssia vuonna 1987. Tässä Marja vetäisee fööni-pollella Tapion Jannen MM-kilpuria testaavalle Joni Launoselle maton kuvat selkään! 48 MK www.mk-lehti.fi. Myös moottoripyörä meni myyntiin siinä vaiheessa, kun Ossi alkoi myydä samoja laitteita itse. Vuosien varrella on ollut ylä- ja alamäkiä, ja kun ala on kohtuullisen pieni, ovat kaikki tavallaan samassa veneessä. Mitään hands free -systeemeitä ei tuolloin ollut, joten istuin päivät pitkät lankapuhelimen luuri korvallani pää kenossa kirjoittaen samaan aikaan muistiinpanoja. Vuosien varrelta MP-lehti Oy, jonka päätuote tuolloin oli moottoripyöristä kirjoittanut MP-lehti. Työkaluna matkakeikkoja varten Ossilla on asuntoauto, mutta karavaanariksi mies ei tunnustaudu. - Minulla on tapana sekaantua liian syvällisesti yhdistystoimintaan. Ennen lehtialalle siirtymistään hän toimi liki kymmenen vuotta moottoripyörä- ja kelkkamyyjänä. Tuli mieleen, ettei öljyfirman kanta ehkä ollut aivan sama, Ossi virnistää. Päivä päättyy kello 15 kieppeillä, sillä sen jälkeen kauppiaita ei ole viisasta häiritä. Politiikkaan en aio ryhtyä, sen lupaan. Marja Penttilä, näkymätön tekijä RideMediassa kaikki kokeilevat firman eri lajeja ja Marjakin on ollut mukana mönkijätesteissä. L ehden tekemiseen liittyy näkymätön tekijä, jonka jälki kuitenkin vaikuttaa oleellisesti julkaisun il- Kun AD ja kuvankäsittelijä pääsee itse vaikuttamaan lopputulokseen, yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ja Hämeenlinnan moottorikerhon hallituksessa, ja... Olin tuolloin Hämeenlinnalaisessa liikkeessä moottoripyörä- ja kelkkamyyjänä, mutta halusin muihin hommiin. Nykyisessä talossaan Ossilla on työhuone, johon hän siirtyy aamukahdeksalta kuin kuka tahansa duunari. Menin kirjastoon ja otin eteeni sekä MPlehden että sen kilpailijan Biken, ja laskin niiden ilmoitusmäärät. - Olen kyllä ollut myöhemmin siirtomiehenä MK-lehden testeissä ja päässyt samassa yhteydessä tietysti kelkan sarviinkin. Nykyään työ on langattomien luurien ja vastaavien ansiosta helpottunut olennaisesti. Ollessaan kelkkamyyjänä Ossi sai tosin ajaa työnantajansa kelkoilla mielin määrin, kertoopa hän käyneensä kelkalla eräässä vaiheessa töissäkin. Viime kesänä 50 vuotta täyttäneen Ossin työura on pitkä ja monipuolinen. - Eräs öljyalan yritys, joka oli tunnettu kelkka-alan sponsoroinnistaan, oli siirtänyt markkinointinsa mainostoimistolle. Vaikka ilmoitusmyyjä kiertää messuja, kaikki asiakkaat eivät tee samoin. Lopputulos ei ollut aina niin ruusuinen kuin firma oli ajatellut. He tietysti kysyivät, että mikä. Ossi tekee töitä kotitoimistossaan Hämeenlinnan kupeessa Parolassa. - Heillä on iltapäivän viimeisinä tunteina sen verran paljon asiakkaita, että soittoni aiheuttavat vain ärtymystä. Ihmiset ovat vuosien varrella vaihtuneet ja Ossi arvelee, että alkuaikojen asiakkaista ei enää ole jäljellä kuin kymmenkunta. - MK-lehden ilmoitusmyynti lähti heti alkuun hyvin käyntiin, sillä laman jälkeisinä vuosina moottorikelkkoja myytiin enemmän kuin prätkiä. En oikein osaa sanoa ei
Joni Launonen sanoo olleensa aina hassahtanut kaikenlaisiin motorisoituihin vempeleisiin. Reittihommia aloin harrastaa vasta kelkkailun muututtua työksi vuonna 2000. - Työ on vuosien saatossa nopeutunut, mutta lehden tekemiseen oleellisesti liittyvä tarkka aikataulu stressaa edelleen. Veljet Jukka, Heikki ja Pekka ovat ajaneet moottoripyörällä kilpaa, mutta varsinaiset kannukset on hankittu tekniikan puolella. Hessun käden jälki näkyy Yamahan ensimmäisessä ja nelitahtivallankumouksen aloittaneessa YZ400-crossimoottorissa, KTM:n edellisessä isossa nelarikoneessa ja BMW:n uusimmassa enduromoottorissa. Marjan ura alkoi MP-lehdessä ja työ on aina sivunnut jollain tavalla moottorilla liikkuvia laitteita. Hän on toimittajana pitkän linjan mies, jolla on kokemusta sekä lehdistä että radiosta. Kirk on maailman legendaarisin kilpakelkkailija ja myös pistämätön pihvin paistaja. Jo noihin aikoihin moni luuli, että lehti menee pöytäkoneesta suoraan painokoneelle, mutta erilaisia työvaiheita oli vaikka kuinka paljon. Kahden eri lehden tekemisessä on onneksi se hyvä puoli, että lajin vaihtuessa vaihtuu myös taittotyyli. RideMedian kustantamien lehtien lajeista tällä hetkellä eniten kiinnostaa pyöräily. Myöhemmin mies teki töitä Ylen Lapinradiolle ja Suomen Tietotoimistolle. Tuolloin perheeseen hankittiin vuoden 1985 mallia ollut Ski-Doo Tundra LT, jolla vintiöikäinen Joni opetteli umpisessa etenemisen salat. - Se oli kivaa aikaa, mutta vuosien mittaan kävi selväksi, että ajatukseni moottorikelkkailusta ovat enemmän synkassa MK-lehden linjan kanssa. Niistä ei saanut millään kunnollisia kuvia lehteen, Marja tuskailee. Tein siellä aluksi mainoksia ja opin käyttämään Mäcciä. Mikkolan jälkeen Hessu ehti voittaa MM-titteleitä myös Andre Malherben mukana, kunnes tie vei moottorien suunnittelijaksi. - Seuraava peli oli Arctic Cat AFS L/T 440, joka niin ikään oli umpisen kelkka. Kelkkojen ja mönkkärien ohella mies on liikkunut maastoautoilla. - Se luvattu kelkkareissu Lappiin on kuitenkin jäänyt vielä tekemättä, Marja kuittaa päätoimittajalle. Joni Launonen, kelkkamies jo syntyessään Joni Launonen on myös Mönkijä-lehden päätoimittaja, kuten kuvasta näkyy! N ykyään 34-vuotias Joni Launonen on ajanut erilaisilla moottorikelkoilla kymmenvuotiaasta lähtien. Päätös leirin vaihdosta kypsyi vielä samana keväänä, Joni muistelee. Harmittaa niin juuttaan kovasti, että se tuli myytyä, mies tuskailee. T-Train on tosi hauska ja rento kaveri, ja haastattelupäivän iltaa vietettiin Hibbertien kanssa pihvejä nuotiolla paistellen. - Vuosikymmenen alkupuolella minulla oli Toyota Land Cruiser LJ 70, jossa oli 33x12,5-tuumaiset renkaat ja sähkövinssi. Lisäksi tallista löytyy täysjousitettu Trek Liquid 10 -maastopyörä. elk orik ott Mo un kail eriko islehti 20 1990-2010 meeseen. - MP-lehteä tein 80-luvun alkupuolella saksitaittona, jossa latoja kirjoitti tekstit ja kuvat rasteroitiin reprokameralla paperille. Samaan aikaan syntyi juttuja Hans Backin vetämiin Moottorikelkka- ja 4x4 Magazine -lehtiin. MK-lehden ohella Jonia työllistää niin ikään RideMedian julkaisema Mönkijälehti, jonka päätoimittajana hän toimii. - MP-kustannus Oy:ssa aloin tehdä lehteä kokonaan tietokoneella. Olisi aika raskasta tehdä vaikkapa 12 Fillari-lehteä putkeen vuodessa, kuten ennen tein MP-lehteä. MK-lehden lisäksi Marja vastaa myös RideMedian kustantaman Fillari-lehden taitosta. Joni asuu Rovaniemen Nivavaarassa aivan kelkkareittien tuntumassa vaimonsa, 8- ja 2,5-vuotiaiden lastensa sekä belgianpaimenkoira Ransun kanssa. Linjasiirto ei tullut edes mieleen, koska kuvatiedostot ovat liian isoja. Hommat täydentävät hyvin toisiaan, sillä kelkoilla ajetaan talvella ja mönkijöillä enimmäkseen sulan maan aikaan. Mistään digipainamisesta ei muutenkaan ollut tietoa ja jokainen aukeama tulostettiin ensin painossa filmille, tehtiin käsiasemointi ja valotettiin sitten painopellit. Ajan 15000-20000 kilometriä vuodessa motskarilla, ja nykyinen pyöräni on Hondan CBR 1000 FR Fireblade. RideMediassa on pieni ydinjoukko tekemässä neljää erilaista lehteä ja siksi kaikki saavat tai joutuvat myös kokeilemaan toistensa lajeja. Käyttöautona Jonilla on hänen bensakrematorioksi luonnehtimansa vanha Pajero kolmilitraisella V6-moottorilla. Ajoimme vuorella kulkevaa reittiä ja nousimme alarinteen metsiköstä ensimmäiselle www.mk-lehti.fi MK 49. Taittamisen lisäksi käsittelen myös kaikki MK- ja Fillari-lehden kuvat, mikä on oma lisätyönsä. Ura urkeni vuonna 1995 legendaarisessa Radio Royssa, jota Joni luonnehtii kokemuksena mielenkiintoiseksi eikä aina positiivisessa mielessä. Jonin siistein kelkkailumuisto liittyy Tucker Hibbertin haastatteluun vuonna 2008. - Hyvä ystäväni Kale Weiner Arctic Catilta järkkäsi mahdollisuuden vierailla Kirk Hibbertin ranchilla, missä Tucker oli treenaamassa. Marja Penttilä on taittanut, eli tehnyt MK-lehden ulkoasun vuodesta 1994 alkaen. - Vuonna 2005 menetin sydämeni moottoripyöräilylle. Jukka voitti mekaanikkona monta motocrossin maailmanmestaruutta Erik Geboersin kanssa ja Hessu oli tärkein taustatekijä kaimansa Heikki Mikkolan crossimestaruuksissa. Tuolloin ei ollut vielä digikameroita ja diat tai paperikuvat piti skannata reprossa. Kilometrimäärää selittää se, etten kesäisin juurikaan autoile. Sen sijaan valokuvaajan opinnot ovat paria näyttöä vaille valmiit. - En myöskään oikein osaa kuvata sitä riemun määrää, kun kelkkailin ekaa kertaa West Yellowstonessa. Siirrettäviä kovalevyjä kuljeteltiin reprosta toimitukseen ja takaisin. Se oli hieno peli. - Digikuvaaminen ja PDF-tiedostojen käyttäminen ovat olleet suurimpia mullistuksia työssäni, ja oli niissäkin omat hankaluutensa. Omalla tavallaan se ei ole ihme, sillä Marja on todellista moottorisukua. Hän on ei vielä ikuinen, mutta jo aika monivuotinen hallintotieteen ylioppilas. Liikunnallisen naisen harrastuksiin kuuluu monentyyppistä kuntoilua. - 90-luvun alussa olin töissä Hyvinkään Sanomissa, missä siirryttiin tietokonetaittoon. Työ oli melkoista leikkaa ja liimaa -palapeliä ja korjausten tekeminen oli tosi hankalaa, Marja muistelee. Kokemusta hänellä on jo niiltä ajoilta, jolloin lehteä ei tehty tietokoneella, vaan perinteisenä saksitaittona. Sen mittarissa on nyt reippaat 40000 kilsaa ja ensi kesänä tulee taas reippaasti lisää. Keväällä 2004 joimme Piteåssa kustantaja Helmisen kanssa pari olutta ja käsitys hengenheimolaisuudesta vahvistui. Digikuvauksen alkuaikoina kamerat olivat huonoja ja monelta avustajalta tuli aivan kamalaa kuvanlaatua. MK-lehden päätoimittajakin joutui kerran väärässä paikassa suunsa avattuaan ratsastustunneille ja Marja on käynyt kokeilemassa moottorikelkailua ja ollut mukana myös mönkijätesteissä. Töiden teko ja harrastukset ovat häirinneet opintoja Joni Launosenkin tapauksessa
Vuosien varrelta avoimelle paikalle. Kelkkailu-uransa Olli aloitti mummolan pellolla 1980-90-lukujen vaihteessa. Vuosi taisi olla 1993, jolloin pääsin kokeilemaan Raahen edustalla jäällä tuttavaperheen tuliterää Ski-Doo Mach ykköstä. Harrastuksen kuumimpina vuosina, jolloin taskussa oli T-kortti, mutta ei vielä ajokorttia, kuvaan kuuluivat mökkireissut ja makkaranpaistoretket kaverien kanssa mitä erilaisimmilla kelkoilla. Vidgrenin Keijo huomasi hilpeän mielentilani ja totesi poliisimiehen jämäkkyydellä: "Hymy perseeseen. Nousin kelkan päällä taivastellen elämän hienoutta. - Fanitin varmasti yhtä paljon MKlehteä kuin kelkkailua itsessään, mikä ei sodankyläläispojalle ollut epätavallista. Olen haaveillut, että kasaisin kaverien kanssa harrastebändin, jonka ohjelmiston selkärangan muodostaisivat Popedan Sukset ja Black Sabbathin Paranoid. Nuoresta iästään huolimatta hän on kirjoittanut moottorilla toimivista vempeleistä jo pitkään. Bändeistä uppoavat kuin kuuma veitsi sulaan voihin esimerkiksi Kiss, Wasp, Bon Jovi, Vixen, Toto, Skid Row ja Mötley Crue, kotimaisista Popeda, Eput, Amorphis ja Suburban Tribe. Erityisen hektistä aikaa on vuodenvaihteen testirumba, jolloin lyhyessä ajassa on ajettavina jopa parikymmentä kelkkaa ja siihen päälle vielä kuvaukset, kirjoittaminen ja muu järjestely. Näkymät olivat jotain käsittämätöntä. verien urheilupelejä. Kotona musiikki soi kaiken aikaa, sillä kasarihevi-innostus on tarttunut Jesperiin ja Miila laulaa erittäin kauniisti, ylpeä isä hehkuttaa. Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, etten saa hirveästi kicksejä touring-kelkoista, mutta vielä ei edes niillä ajaminen ole alkanut sapettaa. Siellä hän kirjoitti moottorikelkoista ja maastoautoista neljän vuoden ajan ennen siirtymistään muun muassa MK-lehteä ja Mönkkäriä kustantavan RideMedian leiriin. Vaikka Ollilla ei ollut kotonaan omaa kelkkaa vielä vuosiin, nuorimies luki kannesta kanteen kaikki sen aikaiset alan lehdet. - Huonoa keliä ei ole, on vain vääränlaisia vaatteita. Ockelbo oli kisahommissa parempi kuin Lynx, sillä valkoinen muovipalamatto veti ihan tautisesti sutia tuoden tehon tuntua. Olli nähtiin säännöllisesti Kommatin radan reunalla ihmettelemässä Tomi Ahmasalon ja Janne Tapion vauhtia. Näytelmä keräsi tukun palkintoja ja sai kehut itseltään Jukka Kajava -vainaalta. Joni Launosella on myös menneisyytensä. Lukioaikoinaan mies hurahti näyttämötaiteeseen ja oli mukana muun muassa murhanäytelmä Haapojassa, jonka ohjasi Samuli Reunanen. Pienikokoinen kelkka oli muutenkin aika racing, Olli muistelee. - Viime vuoden tammikuussa oli leveätelaisten työkelkkojen testin aikaan pakkasta 35 astetta ja päällä talviflunssa kuumeiluineen. Suhde moottorikelkkoihin on säilynyt fanaattisena lapsuusvuosista lähtien. Joni huomauttaa, että hänen ajonsa ei ole koskaan leppoisaa lumiretkeilyä, vaan hyvinkin reipashenkistä testiajoa. - Kerran vedin mönkkärin rinteessä takakautta ympäri, mutta polviasento ja nopea reagointi estivät täydellisen alle jäämisen ja mönkkäri sai pyöriä ilman kuskia alas mäen juurelle. Yksi Ollin hienoimmista kelkkailumuistoista on peräisin vuoden 2005 Snow Shootista Utahin Daniel´s Summitissa. Kelkkailusta olen selvinnyt pienillä paleltumilla ja aika ajoin vihlovalla polvella, joka vääntyi viime vuodenvaihteen testeissä Levillä. Vaikka kelkkailukilometrejä kertyy monta tuhatta joka talvi, ei homma vielä maistu puulta. Nykyään Olli opiskelee Lapin yliopistossa mediakasvatusta sen minkä testaushommiltaan ehtii, joten miehestä saattaa lähivuosina tulla kelkkajournalismin maisteri. - Olen aina haaveillut customista, mutta päässä on alkanut kyteä myös ajatus Lapin sorateiden ja polkujen kiertelystä jollain enskapelillä. Staroilta taisi irrota jopa nimmarit julisteisiin Ollin huoneen seinälle. Olli kertoo olevansa kuskina aika varovainen, mikä on säästänyt hänet pahemmilta loukkaantumisilta. Kilpailutaustaa Ollilla ei ole. Ollin toimittajan ura alkoi Hansback Mediassa vuonna 2004. Tuolloin toteutui ensinnäkin Ollin pitkäaikainen haave päästä Amerikkaan ja homman kruunasi pommittaminen uutuuskelkoilla reilun kahden kilometrin korkeudessa. Riemun hienosta kevätpäivästä voi repiä vaikka vanhalla työkelkalla, kun on mielikuvitusta ja hyvää ajoseuraa. Joni sanoo musiikkimakunsa eläneen vuosien mittaan, mutta nyt hän on huomannut palanneensa alkupisteeseen. Täydestä työstä se silti kävi. Moottorikelkkojen ohella tutuiksi ovat tulleet mönkijät, joita Olli on testannut vuodesta 2004. Myös pyöräkipinä on alkanut vähitellen ottaa tulta. Mönkkärillä ajamistaan tunneista mies ei edes pidä kirjaa. - Toinen hieno, oikeastaan pelottavakin muisto liittyy nuoruusvuosiin, kun ajoin ensi kertaa oikealla urheilukelkalla. Tuolloin tuli myös harrastettua hieman lainsuojatonta vaarojen kiipeilyä ja videointia juuri ja juuri reppuun sopivalla 90-lukulaisella videokameralla. - Joskus minulla oli lainassa isän ka- www.mk-lehti.fi. Muistan, kuinka jaksoin vaivoin puristaa kaksiportaista kaasukahvaa puoliväliin ja kelkka kiihtyi silti pitävällä kevätlumella ihan käsittämättömästi. Yksi on kuitenkin ylitse muiden: - Musiikkimaailmassa Tuomas Holopainen ja Nightwish ovat kovin juttu ikinä. Vaikka Olli saa nykyään ajaa määrättömästi uusilla hienoilla vehkeillä, on nöösivuosilta näihin päiviin asti kantanut ajatus siitä, että huippuvehkeet ovat vain yksi osa kelkkailun nautintoa. Ohjelmistossa oli muun muassa Bon Jovia, Neil Youngia, Oasista (hyi, sanoo Joni) ja Tom Pettyä. Hän on nimittäin soittanut kontrabassoa ja kitaraa kansantanssiyhtye Siepakoissa ja väittää homman olleen käsittämättömän lystiä. - Hahmottelin ensin ruutupaperille radan pellolle ja ajoin sitten kilpaa itseäni vastaan kuvitellen olevani joku sen aikaisista snowcrosskuskeista. Musiikki on harrastuksistani ehdottomasti tärkein, sillä en ole laskenut kelkkailua harrastukseksi enää vuosiin. Olli Autonen tuo Joni Launosen lisäksi nuorta voimaa MK-lehden toimitukseen. Olli Autonen, melkein kelkkamaisteri M 50 MK K-lehden tekijöistä nuorin niin virka- kuin ikävuosiltaan on 27-vuotias rovaniemeläinen Olli Autonen. Teatteriaikojensa bändiprojektien jälkeen Joni soitti Nasty Habits -nimisessä coverbändissä, joka keikkailee vieläkin. Onneksi varsinainen testi oli jo ohi, ja jäljellä olivat vain suorituskykymittaukset, kuvaukset ja kelkkojen siirtelyä paikasta toiseen. Me ollaan töissä nyt!" Kelkkailukilometrejä ammattitestaajalle kertyy 5000-7000 vuodessa. Joskus taas urheilukelkan korvikkeena sai toimia vieläkin mökillä asustava Yamaha Venture TF 480, joka sai osakseen säälimätöntä kohtelua. Alla olivat enojen kolmisatanen Ockelbo ja kaksipuolikas Lynx. - Keikkailu oli kivaa, mutta ei sopinut kiireiseen elämääni
MYÖS YLIVUOTISIA MALLEJA, KYSY! KÄYTETTYJÄ KELKKOJA, YLI 100 KPL Konemyyjä: 040-5115323, 0400-784331, 040-3574191 Varaosamyyjä: 040-3513612, 0400-576419,0400-867874 Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14 www.tarvikekeskusoy.fi 52 MK KESKUSVÄYLÄ 7, ROVANIEMI www.mk-lehti.fi
Päätös moisesta aluevaltauksesta saattaa syntyä juuri Martinin ja italialaisen moottoriurheiluveren kohtaamisen seurauksena. Kolmannessa Selin kertoo kuulumisia seitsemän vuoden kirjoitustauon jälkeen. Kelkka nimeltä Ferrari Moottoripyörämaailmassa eurooppalaiset merkit valtaavat markkinaosuuksia japanilaisilta. Eräänä iltana Rovaniemen keskustassa nähdään muutamia tummia mafiamaisia nuoria miehiä, joita paikkakunnan tytöt luulevat RoPS:in ensi kesän vahvistuksiksi. Englantilainen Triumph on herännyt jälleen henkiin, kuten myös monet italialaismerkit MV-Agustan, Gileran ja Laverdan johdolla. Kisapuolelle Fiat esittelee tietty kelkan nimeltä Ferrari. Selin (Julkaistu MK-lehdessä 1/2000) FFF Yksinäinen ortodoksi Kulmakunnan pikkumies on katselemassa touhujani purkaessani kelkkavarusteita, hänen sankarinsa on palannut kotiin. Hän on voimakas persoona, sellainen pikkujohtaja, jota ei haittaa, että silmät katselevat vähän ristiin rastiin ja ärrä-kirjain ei kajahda puhtaasti. Tietonsa hän levittää kuin kaiken kokenut maailmankiertäjä. Eräs nutturapäinen vanhapiika on www.mk-lehti.fi MK 53. Nyt ei puhuta enää mistään ilmajäähdytteisestä moottorista ja lehtijousista, vaan kunnon kisalaitteesta. Kenties eräänä päivänä saapasmaa innostuu vielä valmistamaan moottorikelkkojakin. S uomen kaamoksesta katsoen Italia tunnetaan polttavasta auringostaan, mutta lumi ei ole aivan tuntematonta makaronimaassakaan. Sama toistui joka päivä myös ennen siestaa ja työpäivän jälkeen. Moottorina on puhallinjäähdytteinen ja väännötön kaksisylinterinen voimanpesä. Tämän mallin suunnitteluun tehdas on panostava huomattavasti enemmän. Kalle tietää kaiken, kaiken minkä on saanut selville kysymällä. Eräskin bolagnalainen maalarimestari saapui aamuisin vanhalla polkupyörällään kylän ristoranteen maalikannut kolisten. Herrat Schmacher ja Alen saavat luonnollisesti käyttöönsä omat kelkkansa runkonumeroiltaan 00001 ja 00002, mutta miksi kaksi kappaletta. Edellä mainittu nimi viittaa kovasti erää- seen Yamahan malliin, mutta se juontaa kuitenkin Ferrarin alipalkattuun F1-kuljettajaan Michael Schumacheriin. Eräänä päivänä konserni nimeltä Fiat alkanee valmistaa myös moottorikelkkoja. Yhteensä tarinoita kertyi 31 kappaletta ja ohessa on malliksi kaksi vanhaa juttua. Tietokoneohjattu ruiskujärjestelmä takaa tehot, sutimisenestojärjestelmä parhaan kiihtyvyyden ja aktiivijousitus tasaisen menon. Kutsua koeajoon odottaen V.A. Siis italialaiset ovat ilmiselvää sukulaiskansaa, joka osaa myös tehdä moottorikelkkoja. Voihan di´Centa, onko suksien voitelussa ollut eroja. Vuosien varrelta elk orik ott Mo un kail eriko islehti 20 1990-2010 Nimimerkki VA Selin pakinoi MK-lehden sivuilla vuosina 1996-2003. Sitten aamuyöstä katoaa rautatien varressa olevan moottorikelkkatehtaan pihasta pari kelkkaa. Sanomatta sanaakaan mies käveli baaritiskille ojentaen kaksi kappaletta uno mille seleleitä yhtä puheliaalle baarimikolle, joka kaatoi reilun lasillisen punaista Martinia. Muutamaan kuukautta myöhemmin Fiat tulee sitten esittelemään sporttisen Alfa Romeo -kelkan, joka muistuttaa hämmästyttävästi Lynxin XR 500 -mallia. Sporttisempi vapaa-ajan kelkka kantaa nimeä Alfa Romeo. Fiatin valmistusohjelmaan kuuluu perhekelkkoja ja kun he ovat autoalan asiantuntijoita, olen varma, että moinen laite on varustettu vanhasta Fiat 127:stä perityllä McPhersson-etujousituksella ja takana poikittaisella lehtijousella. Varmuuden vuoksi, sillä eihän sitä koskaan tiedä, lähteekö italialainen tuote aina pakkasessa käymään. Niin kuluivat maalarin viikoittaiset työpäivät ja pensseli teki tasaisen varmaa työtä. Italialaiset ryystävät viiniä päivittäin niin ruokajuomanaan kuin välipalanaan. Versioita tulee olemaan kaksi, toinen ratakäyttöön nimellä F´acher ja toinen enduroon kantaen nimeä F´alen. Vaikka suomalaisen kulttuurin mukaan hörpimme viinin sijasta kahvia, on meillä yhteisenä tekijänä italialaisen maalarin kanssa puhumattomuus. Välimeren ihmisten temperamentti on tunnettu kiivaudestaan ja kun lamppu syttyy, syntyy tulosta. Muistoksi aitaan jää kuorma-auton mentävä reikä. Sitä en tiedä, mutta mustikkasoppa ei taatusti ole kuulunut viinimaan hiihtäjien ruokavalioon. Väri on tutun punainen ja valmistuspaikka Maranello. Hiihtomaa nimeltä Suomi on saanut välillä katsella arvokisoissa karkuun vilistäviä italialaissuksien kantoja. Pikkujohtaja painaa edellä ja muut pennut seuraavat perässä. Utelias ämmä ihmettelee ikkunan takana pakanan tekemisiä, riivatun kelkkailija on vielä hengissä. K ulmakuntamme väriläiskä on rillipäinen Kalle, viime syksynä koulunsa aloittanut nuorimies. Yleensä lopputulos on täysi kaaos, josta kukaan ei koskaan saa mitään selvää. Jälkimmäinen on taas kunnianosoitus Fiat-konsernille mainetta tuottaneelle rallikuljettaja Markku Alenille
- Nähkääs hyvät kaverit, tosiasia on, että naiset pitävät ylettömästi Reetusta ja hänen tyylistään. Vaimoni tuliset suudelmat vaihtuivat haaleasti keitetyiksi perunoiksi ja jääpuikot siirtyivät ikkunoiden ulkopuolelta sisäpuolelle. Silloin koko bussi räjähti nauramaan, että mitä herran jumala sinä tanssitaidoton mies moisissa humppabileissä teit. pikkujohtajan kaveri V.A. puutteessa elävä V.A.Selin 54 MK www.mk-lehti.fi. No, tietty kelkkanäyttelystä. Ei ole tarvinnut ottaa muita huomioon ja on saanut valita juuri sellaiset reitit ja kellonajat kuin itse haluaa. Se oli erilaista etenemistä kuin kelkan ohjaimissa tasaista kiskojen kolketta. Syntyi syvä hiljaisuus ja kaikki katsoivat toisiaan. Sille, joka otti uuden akan. Yhdeltä haihtui omaisuus taivaan tuuliin IT-huumassa, yksi löysi niin hyvän uuden akan, ettei kelkkailu ole enää mitään ja muut ovat lopettaneet kuka mistäkin syystä. Pitkäksi venyvien sekuntien aikana syvä kunnioitus ikuista poikamiestä kohtaan kasvoi kasvamistaan. Yksin on toisaalta ollut hyvä harrastaa. Vuosien varrelta elk orik ott Mo k ko n eri ailu islehti 20 1990-2010 myös kovasti kiinnostunut tekemisistäni. Marasta ei kuulunut mitään ja hänen kännykkänsä oli mykkänä. Mara kertoi istuvansa Pendolinossa nokka kohti Lahtea matkustamon mittarin näyttäessä 187 kilometriä tunnissa. Yksinäisenä seikkailijana olen tänä talvena taivaltanut yli tuhat kilometriä ilman suurempia ongelmia. Tanssitaidottomana hän viihtyy mieluimmin baaritiskillä kuin tanssimassa partnerinsa kanssa seitsemän askelta poikki lavan korva suussa ja sormi ties missä. Reilun kolmen viikon jälkeen oli aika jättää junamatkailu Saigonin rautatieasemalla. Lopulta Nokiani soi. Akalle jäi talo ja minulle kelkka. Hän tahtoo tietää taas missä kävin, ajoinko lujaa, hypinkö pitkiä loikkia, oliko siellä poliiseja. Olihan kello jo vähän vaille kymmenen aamulla. Puuttuva lammas pyysi koukkaamaan hänet Lahden asemalta matkaan mukaan. Kaikkitietävä rouva on taas ikkunan takana kukkiaan kastelemassa ja paikalle ilmestyy tietty Kalle. Samalla janoisimmat eli lähes kaikki uudelleen herätetyn AP-kerhon miehet syöksyivät noutamaan pussikaljaa läheisestä kaupasta. Helpottaakseni tuskaani päästän ilmoille kaikki tuntemani kirosanat. Ilmassa leijui sanaton hiljaisuus. Minäkin olen hänen sanojaan lainatakseni tummahiuksinen kaljupää. Taakse olivat jääneet Moskova, Irkuts, Ulan Bator, Peking ja Hanoi. Perjantai-aamuna "Tour de Rovaniemi" -porukka oli koossa, mutta yksi oli poissa. Ei kolmea sekuntia, kun pikkujohtaja kyselee jo kysymyksiään. Matka jatkui kohti Rovaniemeä ja oluen valuessa kurkuista alas alkoivat tarinalihakset herätä henkiin. Mara suhautti tölkkinsä auki ja avasi sanaisen arkkunsa. Tietääkseni avioliitto on ainoa sotatilamuoto maailmassa, jossa viholliset nukkuvat samassa sängyssä. Alkoivat Aasian vuodet. Viimeisenä mukaan ilmoittautui Mara, joka tunnetaan jäyhänä kaverina ja ikuisena poikamiehenä. Tuntuu kuin ruosteinen puukko tunkeutuisi sisimpääni. Selin (Julkaistu MK-lehdessä 2/2002) FFF Henki kulkee ja elämä sykkii Edessä on kelkkanäyttely seitsemän vuoden tauon jälkeen. Edessä oli ero. No sehän sopi. Sillä hetkellä avasin kännykkäni ja katsoin netistä, jotta esiintyisiköhän Reetu tänään Rovaniemellä... Viikonloppuna kävin kelkkailemassa yksin. Sanaharkkaa tuli joka asiasta ja elimme jatkuvassa sotatilassa. Tunti viikonlopun ajolenkin jälkeen ovat päivän muistot jo kultautuneet kehuessani puhelimessa vauhtiani ja ajamisen riemuja ex-kerholaiselle. Taakse on jäänyt niin Aasia kuin pitkäaikainen sotatila, jolloin nukuin vihollisen kanssa samassa sängyssä. E lettiin armon vuotta 2004 ja tammikuuta. Ja minä vastaan mitä sylki suuhun tuo. Yksi toisensa jälkeen on luopunut kelkkailusta. Halleluja. Mieli teki takaisin pattisiin patikoihin. Päätimme matkata ilman häntä kohti pohjoista. Talvet kuluivat Vietnamissa viidakoita vaeltaen, Laosissa löhöten riippukeinussa, Kambodzassa kaljaa lipitellen ja Burmassa banaaneja syöden. Puhetta tuolta juorukellolta tulee siihen malliin, ettei hän aina tahdo pysyä omissa jutuissaan mukana. Näin ehtisimme turista matkan aikana menneistä vuosista. Illalla olen kotona ja ohjelmassa on kelkkaretkivarusteiden purku autosta. Lopulta sain huomata olevani tänä talvena yksinäinen kelkkailija, Akkoja Pakoon -kerhon viimeinen mohikaani. Kalle tuijottaa minua ja kysyy: "Oletko sä joku ortodoksi, kun polvillasi huudat Jumalaa?" Samalla näen ikkunan takana tutun nutturapään naaman peittyvän hymyyn. Puheet ovat kuin meklarilla. Vauhtikin on ollut rauhallisempaa. Se oli voimissaan muutaman vuoden tehden mitä uskomattomimpia kelkkaretkiä, mutta sitten väki väheni vähitellen alkuinnostuksen myötä. Suorastaan janoavat häntä. Meitä oli koossa seitsemän vanhaa urhoollista kelkkasankaria. Meidän AP-kerho, siis Akkoja Pakoon -kerho on joutunut vetämään airot sisään. Iän myötä tukkani on tosin ohentunut ja vaikka kroppani on alkanut osoittaa hivenen ruostumisen merkkejä, mieleni on kuin pikkujohtajalla. Mutta kaikki eivät voi saada Reetua mukaansa, joten minäkin tänä aamuna heräsin vieraiden lakanoiden välistä. Mies kertoi olleensa edellisenä iltana kuuntelemassa junttidiskokuningasta Frederikiä. Kävin Moskovassa asti, ajoin kahtasataakahtakymppiä, kerran piti Pollen moottori sammuttaa ylipitkässä hypyssä, jotta kelkka laskeutui takaisin maan pinnalle, yhden poliisin näin kirjoittamassa parkkisakkoa Korvatunturin laella. Nostaessani yhdistettyä varaosalaatikkoa ja työkalupakkia venäytän selkäni ja putoan kivusta polvilleni. Silloin otin repun selkääni ja nousin junaan Helsingin rautatieasemalta. Mutta kaukomatkailulla oli vaikutuksensa. Mutta tosiasiassa minulla on ikävä kavereitani, yhteisiä saunailtojamme, kamppailujamme titteleistä kuka on nopein, kuka teki hurjimman ilmalennon, kuka teki mitä häh... Ilmeisesti mielihyvästä, koska hän näkee pakanan tulleen vihdoin uskoon. Koska emme olleet tavanneet vuosikausiin, päätin hoitaa matkan Lappiin kuljetusyhtiö Kovasen pikkubussilla. Mutta kun pappi oli meidät vihkinyt, niin parivuoteessa nukuttiin. Siinä eivät auttaneet yhteiset verivalat ja muut kommervenkit. Aikoinaan perustimme AP-kelkkakerhon. Lopulta jäyhä Mara pyyteli anteeksi myöhästymistään. Mutta mistä aloittaa kelkkailukausi. Pikkujohtaja kuuntelee pää kallellaan. Näkemisen riemu oli suuri Lahden rautatieasemalla. Aikansa kutakin, nyt oli aika jäädä talveksi Suomeen viettämään poikamieselämää. Oli aika koota vanhat kaverit yhteen ja suunnata kohti Pohjanhovia ja sen villiä yöelämää
Pakettiin ei voi sisällyttää muita alennuksia. Pakettitarjous koskee vain myymälöissä olevia tuotteita. Tarjous ei koske mitta-asuja. DESIGN suunnittelu ja valmistus Suomalainen Hanx-myymälät reittisi varrella: Oravikoski Riihimäki Mäntsälä Lohja Humppila Tampere Lisätietoja: www.hanx.fi. k + hans ypärä k usut + sta. ki + ho alennu tak % ketti = ta 40 sta pa aat paketis O s s -40 % tarjou aketti P at, a Satoja p ehto tivaihto ket ja. Tarjous voimassa MP11-näyttelyyn saakka eli helmikuulle 2011
Ajohommat kuitenkin kulkivat murheitta ja mukavaa oli. Voitte vain kuvitella kuinka sodanaikaisen tekniikan kanssa pelaaminen sujui pimeässä 20 asteen pakkasessa. Vuosien varrelta TeksTi : Olli AuTOnen, JukkA Helminen JA JOni lAunOnen Seuraaville sivuille on koottu haastatteluja muutamasta mielenkiintoisesta henkilöstä, jotka ovat vaikuttaneet MK-lehden tekemiseen vuosien varrella. Ensimmäinen vertailutestireissu Öllölään Pohjois-Karjalaan oli Tiren muistaman mukaan alusta loppuun yhtä Kummeli-sketsiä, josta voisi kirjoittaa aivan oman tarinansa. Hän suostui ja loppu on jo historiaa lehden teon ja muunkin kannalta. Tire on MK-lehden ensimmäinen testipilotti, jonka käsialaa olivat jo ennen MK-lehden syntyä kirjoitetut MP-lehden kelkkatestit. Majoitustilaa oli varattu ruhtinaallisesti kaksion verran vajaan parinkymmenen hengen porukalle. Vain onki puuttuu! U uno ei siis tässä tapauksessa ole suomea vaan italiaa, eli ykkönen. Kuuntelin sujuvasti aikani, kunnes rohkenin kysyä Arwidsonilla työskennelleeltä Helinin Hartolta, kumpi sen ajan tehokelkoista kannattaisi hankkia, Polaris Indy 650, vai Arctic Catin villikissa. Yamahan Exciteriä en noteerannut sen "alitehoisen" moottorin vuoksi. MP-uran jälkeen mies ajoi menestyksellä moottorikelkkaenduroa ja kautta aikojen ensimmäisessä Giantissa tämä Espoosta, eli syvästä etelästä, kotoisin oleva kaveri sijoittui kympin sakkiin ja oli jopa toisena päivänä koko porukan nopein. Ekat numerot mustavalkosivuineen muistuttivat lähinnä jotain kansakoulun kevätpörriäistä, mutta vastaanotto ei kuitenkaan ollut tyrmäävä ja nollasta oli helppo parantaa. Yhden pikkujärven jäälle viriteltiin porukalla mittausrata, johon kului kilometri paukkulankaa yhdistettynä pakettiautolliseen akkuja ja valokennoja. - Ajaminen oli pääasia, vaikka pakkanen paukkui huimissa lukemissa. Aamiaistouhut ja vessakäynnit vaativat kärsivällisyyttä, mutta onneksi sitä riittää kelkkaporukoissa. - Rovaniemelle suuntautuneen Yamaha-koeajon yhteydessä tapasin Ahmasalon Erikin, jolta rohkenin kysyä kiinnostusta juttujen tekoon. Hauskaa kuitenkin oli ja vertailutesti mittauksineen ja tuloksineen saatiin aikaan. Samoilla seuduilla tehtiin aikoinaan myös monta MK-lehden koeajoa, sillä Suur-Inkeroisen kesämökki ja sukujuuret ovat Taavetissa. Ensimmäinen varsinainen iso vertailutesti Lapissa jäi elävästi Tiren mieleen. Harto rehtinä miehenä kehotti kääntymään Polaris-kauppiaan puoleen ja tässäkin tapauksessa huomasin jälkeenpäin, että hän oli oikeassa. Siitä se pikku hiljaa lähti, kunnes päätettiin aloittaa pelkästään kelkkoihin erikoistunut MK-lehti. - Jossain vaiheessa Nesteen Pekka ja Helmisen Juki ehdottivat kelkkajuttujen kirjoittamista MP-lehden sivuille. Niissä ajeltiin mieletöntä kyytiä pitkin lumisuomen kairoja, ikään kuin kilpaa, mutta aikaa ottamatta. Kelkkojen lisäksi Tire on koeajanut ja kirjoittanut testejä vuosien varrella sadoista eri moottoripyöristä entiseen MPlehteen, Bikeen ja Moto Ykköseen. Osa on lehden avustajia ja testikuskeja, osa mainostajia ja osa lehtialan vaikuttajia. Juha "Tire" Suur-Inkeroinen, testikuski numero uno! seuduille ja Etelä-Karjalaan, jonne alkoi jo kehittyä jonkinasteista reittiverkostoa. - Aktiivisen motskarikilpailu-uran hiipuessa, täytyi vauhdikkaita harrasteita löytää jostain muualta. Uran kovimmat meriitit ovat tulleet endurosta, josta kruununa on Päijänteen Ympäriajon kakkossija vuodelta 1980 ja ison luokan Suomen mestaruus vuodelta 1984. Joulupäivänä oli vaikea päästä Helsingistä Leville, mutta jotenkin sinne lentokone-bussi-yhdistelmällä päästiin. Safareille Tire ei kuitenkaan lähtenyt, vaan ajeli omissa porukoissa lähinnä Espoon ja Kirkkonummen puolilaittomilla kinttupoluilla sekä meren ja jokien jäillä. Nykyään Tire asuu Karjalan laulumailla Taavetissa, missä on loistavat kelkkailumahdollisuudet. Tire on todellinen moottoriurheilun sekatyömies, jolla on kansallisella tasolla kärkisijoja kaksipyöräisten jääradalta, superbikesta ja motocrossista. Vasta 15-vuotiaan Ahmasalon Tomin ajaminen Arctic Catin Wildcatilla muistutti panssarivaunun etenemistä vanhoissa sotakuvissa. Alueella on hyvä reittiverkosto ja yleensä reippaasti lunta. Kilpakentät kuitenkin houkuttelivat Tireä edelleen ja hän pääsi Rele Bergmanin kanssa matkustamaan USA:n Minnesotaan, jossa he rakensivat viikon Tire Ivalossa vuonna 1995. Reviiri laajeni pikkuhiljaa Lahden 56 MK www.mk-lehti.fi. Bergmanin Rele oli jo muutamana talvena heittänyt lennokkaita tarinoita jostain ihme kelkkasafareista
Olin aina ollut rohkea ja uskalsin kokeilla kaikenlaista. Perillä Montrealissa odotti runsaan sadan kilometrin siirtymä testipaikalle, johon maailman lehdistöä varten oli rahdattu jokaisen valmistajan tulevan vuoden uutuusmallit. Vastaus oli myöntävä, ja tuo vastaus vei nuoren naisen lukuisiin vauhdikkaisiin seikkailuihin. - Oli kuitenkin tehtävä valinta päivätyön tai freelancerina toimimisen välillä. - Sieltä starttasimme elämäni kauheimpaan, Jeep 500 -nimeä kantavaan kolmipäiväiseen kelkkaenduroon. - Nykyään muistelen kaihoisasti noita vuosia. Samalla Tire tajusi myös kuinka tärkeää perheen ja taustajoukkojen tuki on lahjakkaalle nuorelle. Hienoina kokemuksin Tire muistaa myös MK-lehden vertailutestit, joissa hän pääsi tutustumaan Ahmasalon perheen sydämelliseen ja pyyteettömään lämpöön sekä avoimuuteen, jota etelässä harvemmin kokee. Valitsin kolariautot, joiden parissa on nyt kulunut neljännesvuosisata, eikä loppua näy. - Lensimme sinne Helinin Harton kanssa Lontoon kautta, missä vietimme päivän. Maaliin päästyäni olin ruumiillisesti yhtä kärsinyt kuin kelkkani. elk orik ott Mo k ko n eri ailu islehti 20 1990-2010 kilpaendurokelkkoja Arctic Catin tehtaan yhteydessä toimivassa Black Magicin kilpatallissa. - Ekan päivän jälkeen tarvitsin nosturin avuksi, jotta pääsin sängystä ylös. Seuraavaksi Tireä odotti kotimaassa ensimmäinen Giant-enduro, jossa oli tarkoitus sujutella 900 kilometrin reitti kahdessa päivässä lähes yhtäjaksoisesti läpi. Ekana iltana oli kelloa vastaan tapahtunut rata-ajo lämpöladulla laskettelurinteen huipulla. Sisko-äiti uurasti ruokahuollossa ja majatalon emäntänä, kun perheen omakotitalon kansoitti joulunpyhinä sekalainen joukko etelän miehiä. - Mahtavia keikkoja olivat myös JJ lehdon järjestämät F1-kelkkatapahtumat Ukkohallan hiihtokekuksessa Kainuussa. Ensimmäisenä perintöprinsessana tiaran kutreilleen painoi yleisön suosikki Taija Jurmu. - MK-lehden vuosina tuli nähtyä kaikenlaista ja tavattua kaikenlaisia ihmisiä. Päällimmäiseksi jäivät kuitenkin unohtumattomat kokemukset ja muistot sekä ihmisistä että tapahtumista. Nykyään rohkeus tuntuu kaikonneen jonnekin, kun äitinä pyöritän lapsiperheen arkea. Taija oli aikoinaan myös Giantissa pr-emäntänä. Noilla kinkereillä Keskon edustaja Pertti Kuhmonen ehdotti, josko Taija olisi kiinnostunut liittymään Ski-Doo-kuskien joukkoon. Kokemus oli upea espoolaiskaverille, jonka Lapin kokemukset tulivat lähinnä televisiosta. Hän tuntuu olevan osittain epäonnisesta urastaan huolimatta maailmanluokan kuljettaja laitteella kun laitteella. Ajaminen oli kuitenkin aina turvallista, sillä tosikuskit harvemmin töppäilevät tai ajavat niin sanotusti hullun lailla väärissä paikoissa. Niillä sai kolmen päivän ajan sujutella pitkin maailman parhaita kelkkareittejä oman makunsa mukaan. Huolestuttavaa, vai mitä? Taija Jurmu, kaunotar hurahti keltaiseen Taija oli MKlehden kelkkanaama numerossa 3/97, josta jutusta oheinen kuva on. Molempia ei enää vanhemmiten jaksanut. Tuolloin pääsi hyvin livenä näkemään millaisesta ajajalahjakkuudesta JJ:n kohdalla on kyse. Yksin on nykyään vaikeaa, jollei jopa mahdotonta päästä etenemään urallaan kohti kansainvälistä tai edes kansallista huippua. Upeimpana ulkomaankomennuksensa Tire muistaa vuoden 2000 Snow Shoot -yhteistestin Kanadassa Montrealin pohjoispuolella. Hienoa oli myös seurata Ahmasalon Tomin ja Tapion Jannen uran määrätietoista kehittymistä lupaavista nuorukaisista maailman huippuammattilaisiksi. Kisa oli todella rankka, sillä ainoa tauko oli vartin seisahdus reitin varrella, jolloin pystyi oikomaan koipiaan ja hörppäämään pullon jaffaa. Toisena päivä ajoon päästyäni kivut väistyivät hienojen reittien tieltä ja päivän lopuksi totesin tulleeni ekana maaliin. Kesällä, kun käymme lasten kanssa huvipuistoissa, en todellakaan uskalla mennä laitteisiin. www.mk-lehti.fi MK 57. Sitten miehet lähtivät Kanadan puolelle suomalaisten kansoittamaan Thunder Bay -nimiseen olympiakaupunkiin. Taijasta kehkeytyi pian myös moottorikelkkailijoiden suosikkityttö, sillä aidosti lumikelkoista kiinnostunut neito alkoi pian pyöriä kelkkaympyröissä. Tärkeintä on kuitenkin 2,5-vuotias Pyry-poika, joka viihtyy paremmin tallissa kelkan ja motskarin selässä kuin kamarissa lelujen parissa. Kelkalla ajamista oli hyvä opetella maailmanluokan kuskeja seuraamalla. Tokana päivänä seurasi koko päivän kestänyt supersafari Ukkohallasta Lentiiraan ja takaisin. Onneksi monien vaiheiden kautta päättynyt kotimatkani johti motskaritestiin Fuerteventuran saarelle Kanarialle, jossa vereslihalle menneet kädet saivat viikon aikaa parantua. Kropassa ei ollut yhtään kivutonta kohtaa, jopa hiuksia, kynsiä ja hampaita koski. Taija kirjoitti myös itse MK-lehteen kisatouhuistaan. " Tire ja poika Pyry, josta on selvästi tulossa moottorimies. Ken on heistä kaikkein kaunein, neitosista herttaisin..." soi vuonna 1997 Karita Tuomolan kunniaksi. Nyt Tire Suur-Inkeroisella on koti kelkkareitin ja enduropolkujen varrella vesistön äärellä. Maisemat olivat uskomattomia, puiden oksat kimaltavan jääkerroksen peitossa ja auringon paistaessa näky oli satumainen
Naisia varten lehdessä olisi syytä olla hieman pehmeämpiä aiheita juuri elämysten ja hyvinvoinnin vinkkelistä, Taija vinkkaa. Seppo Koivisto, ilmoittaja arvostaa lehden laatua Koiviston mainos lehdestä 1/92. K oneliike Seppo Koiviston Kummeli-iskulausein terästetyt ilmoitukset muistetaan 1990-luvun MK-lehdistä. Elettiin aikaa ennen internetiä ja sähköisiä myyntipalstoja, jotka nykyään ovat merkittävä kanava kelkkakaupalle. Olipa sitten kyseessä MK-lehti tai Helsingin Sanomat, hyppäävät silmille aina ensin moottorikauppiaiden tiedotteet. Itsekin monella tapaa aktiivisena kelkkailijana kunnostautuva Koivisto on kuitenkin aina jättänyt lehden pääsisällön, testit ja vertailut, toisarvoiseen asemaan. - Isäntähän tuota kelkkaa on vinkunut kovasti, mutta tässä on ollut lapsiperheen kiireiden ohella myös taloprojektia, joten aikaa kelkkailulle ei ole ollut. Ilmoittelulla ei haettu suoranaista rahallista hyötyä, jonka mittaaminenkin olisi Koiviston mukaan ollut aika mahdotonta. Kaupan tunnettavuus kuitenkin lisääntyi MK-lehdessä ilmoittelun myötä selvästi. Sen sijaan lyhyet uutisjutut ovat Koiviston mukaan monesti informatiivista luettavaa. Kelkkatehtaalla työskennellyt ja nykyään Sveitsissä asuva Kaisu Jääskö oli alkuvuosina yksi lehden vakituisista avustajista. - Rovaniemellä meillä on tietysti kelkkatehdas, mutta matkailussa kelkkailulla on iso rooli. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita oli tarjolla myös kisarintamalla. Olihan trendi jo silloin se, että Lapin tuntureille tultiin etelästä asti kelkkailemaan. MK-lehti oli alusta asti korkeatasoinen julkaisu, ja sitä kautta meidät tiedettiin merkittäväksi kaupaksi koko maan kelkkailupiireissä, nimenomaan onnistuneen imagomainonnan ansiosta. Mieluummin muodostan mielipiteeni laitteista puhtaasti omien testien ja ajokokemusten perusteella, enkä hae niille tukea muiden kirjoittamista ajatuksista. Tai ehkä kummallekin oma, sillä siitä hommasta saa paljon enemmän irti ajamalla kuin kyydissä istumalla. Lynx- ja Ski-Doo-kauppaa Rovaniemellä hoitanut Koivisto oli alusta asti mukana ilmoittajana MK-lehdessä. Isännät varmasti tykkäävät lukea sellaisia, mutta uskon, että myös isäntien emännät lukevat lehteä, ja heitä varten olisi syytä olla hieman naisnäkökulmaa. Lisäksi ajoin 800-kuutioisella ja isolla virikelkalla. - Testituloksia ja vertailuja en niinkään jaksa lukea, ainoastaan lopusta saatan muutaman rivin yhteenvedot lukaista. Toisten kollegoiden edesottamuksia on mukava seurata ilmoitusten kautta, ne nimittäin kertovat aina jonkin verran myös firman senhetkisestä tilanteesta. - Hyvä lehti se on, mutta jutut ovat aika teknisiä. Hän työskentelee Lapin kauppakamarissa asiamiehenä. Koiviston mukaan alan erikoislehti oli kuitenkin verraton markkinointipaikka juuri 90-luvulla. - Oikeastaan vieläkin saan olla vaikka missä Suomen kolkassa lajin tiimoilta touhuamassa uusien ihmisten kanssa, kun aina joku hoksaa nimeni kuultuaan, että ahaa, sinäkö se olet se Koiviston Seppo, mies naureskelee. Alalla oli uutta nostetta, ja MKlehti oli meillekin loistava väylä uudentyyppiseen mainontaan. Koivisto paljastaa lukevansa lehtiä edelleen puhtaasti kauppiaan lasit päässään. Ohessa on yksi hänen artikkeleistaan, joissa esitellään Lynxin muotoilusta ennen vastanneen Pekka Mannermaan työtä. Näin villisti mainosti Ekström Villikissaa vuonna 1991, jolloin Catin markkinoinnista vastasi todellinen ideanikkari Harri Nyholm. 58 MK www.mk-lehti.fi. Tällä hetkelläkin Taija on tekemisissä kelkkailun kanssa, tosin vain välillisesti työnsä kautta. - Olimme markkinajohtaja omalla talousalueellamme, ja halusimme tulla tunnetuksi koko kelkkailevassa Suomessa. Vaikka kelkkailut ovat jääneet vähemmälle, on Taija uskollisesti lukenut MKlehteä. - Taisi olla vuosi 1999, kun voitin kiiharin 600-kuutioisten luokan Suomen Cupin. - Kyllähän sitä ekana tulee selattua kaikki kauppiaiden ja maahantuojien ilmoitukset, ja tutkittua samalla, millaisia markkinointistrategioita kullakin on meneillään. Mihinpä koira karvoistaan ja kauppias lehdenlukutavastaan pääsisi. Mutta jahka tuota vapaa-aikaa alkaa olla enemmän, eiköhän se kelkka hankita. Ne olivat vähän haastavampia laitteita, mutta menestys oli melko hyvää. Hän teki historiaa hyppäämällä ensimmäisenä naisena benji-hypyn autolla. - Tällä hetkellä matkailussa elämyksellisyys ja hyvinvointi ovat tärkeitä teemoja. - Muistan, että MK-lehden aloitus sijoittui samoihin aikoihin meidän Vapaudentien uusiin liiketiloihin muuttomme kanssa. Tällä hetkellä vauhtimimmin taloudesta kelkkaa ei löydy, mutta tilanne on vain väliaikainen. Vuosien varrelta Taija kunnostautui huimina vuosinaan kelkkailun lisäksi myös muilla saroilla
- Lomilla tulin kuitenkin aina lehden testeihin mukaan. Tommi Mäkinen taas oli päätoimittajan kanssa koeajamassa uusia Polariksia Enontekiöllä keväällä 2000. 90-luvun alkupuolella saivat lehden vuosisopimusmainostajat laittaa oman kalenterinsa keskiaukeamalle. Olin samana talvena siirtynyt Ski-Doolle ja isoon luokkaan, ja mulla oli Mach1-möhköfantti itsellä. - Olihan se välillä melkoista säätämistä. Vuodelta 2002 Tomille kirjattiin X-gamesin pronssimitali sekä WSA-hallisarjan voitto. Ajoin 500-kuutioisella Polariksella ja mittalaitteena oli matkalaukun kokoinen Gyro-boksi, jota käytettiin tuolloin ensimmäistä kertaa. Valokennomittareiden piuhojen kanssa piti säätää järvien jäillä joskus kovissakin pakkasissa, ja paikalliset vielä ajelivat tämän tästä niiden piuhojen yli. - Se oli jotain 90-luvun puolivälin jälkeistä aikaa, kun Rovaniemen Salmijärvellä tehtiin suorituskykymittauksia. Tuosta ensimmäisestä vuodesta lähtien ajoin muuten myös testien suorituskykymittaukset, Tomi kertaa. Kuva kyllä saatiin, mutta kelkan runko pääsi vääntymään siihen kuntoon, että Nirtsa Niinivaara joutui hakemaan seuraavaksi päiväksi jostain uuden pelin. - Isä Erik oli ollut mukana jo vuotta aiemmin. Vuosien mittaan roolinikin testihommissa hieman muuttui. Kelkasta tehtiin koeajojuttukin MK-lehteen. - Yhteistyö MK-lehden väen kanssa ei koskaan ole rajoittunut pelkkien palstamillimetrien laskemiseen, vaan yhteyttä on pidetty aina muutenkin, ja pidetään edelleen. Tomi Ahmasalo, teinitestaajasta Amerikan mestariksi Tomi Ahmasalo MP-Asun mannekiinina vuonna 2000. omi Ahmasalo muistaa vielä hyvin Levin kelkkatestit joulukuulta 1991, jolloin 15-vuotias snowcrosslupaus oli ensi kertaa mukana MK-lehden testeissä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen, kun mies lähti ammattilaiskuskiksi PohjoisAmerikan WSA-sarjaan, jatkui yhteistyö lehden kanssa muun muassa kirjeenvaihtojuttujen muodossa. Numeron 3/2001 keskiaukeaman julisteessa kurvaava Markku Alen on yksi innokkaimmista. elk orik ott Mo un kail eriko islehti 20 1990-2010 - Netin myötä tieto vanhenee nykyään todella nopeasti, mutta siitä huolimatta saattaa MK-lehden uutissivuilta osua silmiini jokin yllättävä tallinvaihdos tai muu vastaava uutinen. Välillä lopputulos oli näinkin paljas kuten lehdessä 4/92. www.mk-lehti.fi MK 59. Niitä on aina mukava lueskella. Tomi kuului MK-lehden testikaartiin yhtäjaksoisesti yli 15 vuoden ajan. - Olihan niissä vehkeissä tehoa, mutta ajo-ominaisuuksia ei nykymittapuun mukaan lainkaan. Testeissä sattuu vähän väliä pientä kommellusta, joskus vähän isompaakin. En ollut enää pelkästään hyppivä kansikuvapoika, vaan vedin useasti porukkaa testireissuilla ja sain muutenkin enemmän vastuuta. Hauskaa hommaahan se oli, vaikka en itse vielä hirveästi kantaa saanut ottaa. Siteet MK-lehteen ovat yhä voimissaan, vaikka Koiviston kauppiasura vaihtui eläkkeeseen ja osa-aikaisiin poromiehen ja kelkkavaikuttajan hommiin jo seitsemän vuotta sitten. Laukku oli köytettynä kelkan tankin päälle mittauksen ajan. Testaaminen on kehittynyt vuosien myötä esimerkiksi suorituskykymittauk- T Tässä kuvassa näkyy Tomin edessä Gyromittalaite, joka kiilasi Polariksen ohjauksen jumiin kohtalokkain seurauksin. sissa käytettävän mittalaitteiston osalta. Mieleen on jäänyt, kun minun piti hyppyyttää nelosmaksia kansikuvaa varten oikein huolella. Amerikan vuosilta irtosi myös kaksi hopeasijaa ulkosarjoissa. Ajoin kiihdytyksen, ja kun aloin jarruttaa täydestä laukasta, niin laukkuhan painui Pollen kippuramallisten sarvien alle piuhoineen, eikä kelkkaa voinut enää Monet rallimiehet ovat innokkaita kelkkailijoita. - Levin testissä olivat uutuuksina muun muassa Yamahan V-Max 4 ja Arctic Cat Wildcat
- Freeride on mielenkiintoinen juttu, mutta siinä piilevät vaaransa. Tämänkin asian oikeansuuntaisessa kehittymisessä lehdellä on suuri merkitys, Tikkanen sanoo. - Minä. - Välillä pitää päästä ajamaan, sillä ammattiin liittymätön ajelu kasvattaa motivaatiota. Tämä aukeama oli lehdessä 4/2003. lettiin vuodenvaihdetta 1993-94, kun Jyrki Tikkasen puhelin soi Tukholmassa. - Vaikka viime vuosina on niin sanotusta hakuammuntamarkkinoinnista jouduttu tinkimään, ei harrastelehdissä mainontaa ole juurikaan vähennetty. Eri- koislehti on harrastajille tärkeä ja tavoittaa heidät hyvin. Crossovereilla reippaillaan myös reittien ulkopuolella, mikä Suomessa ei sattuneista syistä ole pelkästään hyvä juttu. Kaikki tuotteet autoista alushousuihin kantoivat myös mallinimessään sanaa millennium! Keväällä 1999 oli Rovaniemellä korkeilla paikoilla vielä riittävästi lunta ja silti niin lämmintä, että kuvauksissa tarkeni ajaa vaikka t-paita päällä. - Onhan lehti tietysti kehittynyt. Kohtalokas puhelinkeskustelu tuli melko vaikeaan saumaan, sillä tuolloin Jyrki hoiti moottoripyörävarusteita Pohjoismaissa myyvän Tanin osto- ja myyntitoimintoja. Suomen muuton jälkeen alkoi työ Polariksen parissa, tai ehkä olisi parempi sanoa, että työ jatkui, sillä jo opiskeluaikoinaan Jyrki työskenteli Luulajassa Polaris-liikkeessä jokapaikanhöylänä. Jokainen muistaa millaista maailmanloppua ennustettiin tietokoneille ja järjestelmille. - On ollut jännää seurata tätä muutosta. Tikkanen kertoo, että hänen uudelleen heräävä ajoinnostuksensa painottuu ennen kaikkea tiettömille taipaleille. Muutosten tuulet ovat puhallelleet kelkkailussa jo jonkin vuoden. Hänen uskomuksensa perustuu Helsingin yliopistolla teetettyyn tutkimukseen, joka kartoitti tulevaisuuden kelkkatrendejä. Vuosien varrella työ on pitänyt miehen pois ajohommista, mutta hän sanoo päättäneensä, että kelkan päällä on vietettävä aikaa joka vuosi. Alkuun jutut olivat puhtaasti testi- ja tekniikkapainotteisia, mutta myöhemmin mukaan on saatu paljon muutakin kelkkailuun liittyvää, mikä on tietysti hyvä. Uskon, että urheilukelkkojen puolella crossoverit tulevat kasvattamaan suosiotaan pätkiin nähden. Veri vetää enemmän tuonne freeriden puolelle, sillä se on rennompaa. Tulevaisuudessa Tikkanen uskoo, että kelkkailijat yhä enenevissä määrin metsästävät ennen kaikkea rentouttavia kokemuksia. - Tuntisitko ketään, joka olisi innostunut vetämään Suomessa Polaris-moottorikelkkojen maahantuontia. - Ikää ja elopainoa on tullut sen verran, että kaahaaminen ei kiinnosta. Hän sanoo harrastelehtien roolin olevan merkittävä niin bisnekselle kuin harrastajille. Lapset olivat tottuneet puhumaan ruotsia tarhassa ja koulussa. - Kyllä mä yhden kaverin voisin tunteakin. - Avainasioita ovat hauskuus, sosiaalinen meininki ja jännitys ilman suurta vaaramomenttia, Tikkanen listaa. Vuosituhannen vaihteestakin on kulunut jo kymmenen vuotta. - Kuka se on. Tanko jumittui yhteen asentoon ja ehdin vain siepata laukun kainaloon kun lensin kyydistä jäälle, missä sitten huilattiin hyvän matkaa. Olimme kuitenkin asuneet siellä jo 15 vuotta ja lapset olivat syntyneet Ruotsissa. - Siinä hommassa tuli opittua hyvin tuo diileripuolikin. Nykyisin mies toimii projektisuunnittelijana Rovaniemen ammattikorkeakoululla, jossa häntä tällä hetkellä työllistää eniten sähkökelkkahanke. E Jyrki Tikkanen, Polaris-mies toivoo rentoja elämyksiä Tikkanen on suosinut värikästä ja räväkkää mainontaa. Vuosien varrelta ohjata ollenkaan. Kolminkertainen Euroopan mestari ja lukemattomia SM-voittoja kahminut rovaniemeläinen jättäytyi radoilta sivuun kolmisen vuotta sitten. - Toivottavasti Suomessakin asiat kehittyvät siihen suuntaan, että saataisiin alueita, joilla vapaakelkkailu olisi mahdollista, hän ehdottaa. - Ei ollut mikään helppo nakki lähteä sieltä töiden sekä perheen vuoksi. Suomessa vapaa-ajelu on pääsääntöisesti kiellettyä, mutta Ruotsissa mahdollisuudet ovat valtavat. MK-lehti on Tomin mukaan kehittynyt vuosien varrella sisällöltään monipuolisemmaksi. Toisaalta se oli meille viimeinen hetki palata Suomeen. Soittaja oli Stefan Brandt. Vuosien varrella Tikkanen on tehnyt tiivistä yhteistyötä MK-lehden kanssa. 2005 syksyllä tehtiin erikoisnumero, jossa oli opastusta pukeutumiseen ja tekniikkaan. Kelkka pyöri edellä semmoiseen kuntoon, että eihän sillä enää voitu ajaa. Lehdessä käytiin läpi myös koko Suomen reitistö ja kelkkailijan palvelut. 60 MK www.mk-lehti.fi. Kun crossover-kelkoista alkoi kehittyä vakavasti otettavia pitkiä urheilullisia kelkkoja, alkoivat kuluttajatkin kiinnostua noista monikäyttösporteista
Juttujen luettavuus ja hauskuus kohenivat 2000-luvun puolivälin miehistötäydennysten myötä. Ahmasalon Erik puolestaan toi tullessaan testauspuolen osaamista. Samalla testiviikolla Rele ajoi Sabercatin kiveen reitillä. Täystuhon jälkeen minusta tuli AC Killer 1 ja Relestä AC Killer 2. Olli Miettunen, toimittaja tuntee mediakentän muutokset -O ma urani kelkkatoimittajana alkoi niihin aikoihin, kun ensimmäisiä reittejä Ranualle ja Perunkajärvelle availtiin. Minusta se on lukijan silmään kusemista, jos kelkoista kerrotaan pelkkää diipadaapaa, Janne sanoo. Sapiskaa tuli kaikille tasapuolisesti, mutta niin tuli kehujakin. Hän liittyi lehden testiryhmään 90-luvun alussa, ja oli mukana arvostelevana testikuskina siihen saakka, kun siirtyi tuotekehitysinsinööriksi BRP:lle. - Ajoimme suorituskykymittauksia, ja koska Ahmasalon Tomi oli jenkeissä, lankesi kuskin rooli minulle. Omana aikanaan Janne kunnostautui testikuskina, jonka sanansäilä viuhui armottomasti arvioita kirjoitettaessa. Mieleen on jäänyt MK 4/04:n urheilukelkkavertailut. Vuonna 2008 aika oli kypsä omalle mönkkärilehdelle, jonka ensimmäinen numero on kuvassa. www.mk-lehti.fi MK 61. Kelkka oli ensin esillä vain netissä, mutta lopulta firman lehdistövastaava lähetti meille CD:n, jossa oli jopa ajokuvia. Koska se alkupään testiporukka, johon kuuluivat Helmisen lisäksi muun muassa Raul "Rele" Bergman ja Juha "Tire" Suur-Inkeroinen, olivat entisiä kisakuskeja, pojat tiesivät, että laitteilla pitää ajaa paljon, että niistä voi sanoa jotakin. Minua harmitti, kun esimerkiksi Yamahan TSS oli selvästi huonompi kuin muut etujousitukset, ja silti se sai vain pisteen tai kaksi huonomman arvosanan. Sillä, mitkä tarrat kelkassa sattuivat olemaan, ei ollut väliä silloin, kun jokin oli pielessä. Testeissä sattuu ja tapahtuu, ja sattuma on istunut myös Jannen kyydissä. Lisäksi Janne on kirjoitellut terveisiä Amerikan mantereelta ja ollut mukana erikoisartikkeleiden teossa. - MK-lehden testit ovat laadukkaita, koska ne perustuvat ajamiseen ja huolelliseen mittaamiseen. Sekin meni päreiksi. Lehti on lukijan asialla. Mistähän lopulta oli kyse? 90-luvun lopussa oli MK-lehden kevätnumeroissa erillinen liite vesijeteistä ja 2000-luvun alussa siirryttiin mönkijä-liitteen tekemiseen. Kehuessaan lehteä parhaaksi mies ei puhu vain suomalaisista lehdistä, vaan kaikista pohjoismaisista lehdistä. Mies myös aiheutti huvitusta pistelistoineen, sillä Jannen liuskassa korostuivat ääripäät; MK:ssa kelkat pisteytetään astei- kolla 4 10, mutta Jannen asteikosta puuttuivat kokonaan numerot 7 ja 8. Lisäksi lehdellä on ollut kanttia antaa pisteitä ja sanoa asioista. Janne Tapio on ollut monessa mukana, ja vuosien varrella hän on vaikuttanut MK-lehdessäkin. Kun sitten olin saanut kiihdytettyä kelkan täyteen laukkaan, aloin jarruttaa, koska samasta vedosta oli tarkoitus mitata myös jarrutusmatka. - Halusin saada eroja aikaan. Tässä 5/2003-numeron jutussa jopa luvattiin kelkan tulevan samana vuonna myyntiin. elk orik ott Mo un kail eriko islehti 20 1990-2010 Janne Tapio, maailmanmestari arvostaa tinkimättömyyttä -M Tällä kelkalla Janne Tapio sai nimityksen AC Killer 1. MK-lehden testit ovat perustuneet aina myös tarkkaan mittaamiseen. Tässä Janne Tapio nostaa Lynxiä punnituksessa vuonna 2004. K on alusta asti ollut paras moottorikelkkalehti, arvioi snowcrossin maailmanmestari ja Euroopan kaikkien aikojen ansioitunein kelkkakuski. Jarruttaessa kelkka lähti heittelehtimään. - Alussa lehti oli tiukan asiapitoinen, eikä viihteellisyyteen ja luettavuuteen ehkä kiinnitetty niin kovasti huomiota. - MK-lehden testit ovat olleet tinkimättömiä. Ranuan reissulle vuokratun Yamahan kyydissä kipeytyi- Kelkkamaailman ehkä suurin kupla oli Redline. Arvostelijana Janne oli tarkka, tiukka ja puolueeton. Minä lensin kyydistä jo alkuvaiheessa noin 150 km/ h:n vauhdissa. Siinä radalla pyöriessäni näin, kun kelkka lähti pyörimään keulan kautta osien sinkoillessa ympäriinsä. Lähdin vetämään Arctic Cat F6 SnoProlla, ja jo ensimmäisessä käännöksessä kelkka tuntui oudolta
Silloin ajettiin paljon ja Kari teki vähän kelkkakauppaakin. Ensimmäiset kokemukset ovat jostain 60-70-lukujen vaihteesta ajalta, jolloin monet crossikuskit ajoivat kelkkakisoja. Kari kertoo olleensa MK-lehden lukija sen koko 20-vuotisen historian ajan. Kaupan ansiosta MK-lehden tulevaisuus oli turvattu ja myös Bike päristeli entistä vahvempana eteenpäin moottoripyörämaailmassa. tää filmirulla postiautoon tai Eskeliseen, kiiruhtaa takaisin kisaradan varteen seuraamaan tapahtumia ja lopulta takomaan juttua koneella. Nykyään päivälehden toimittaja pärjää hätätilanteessa vaikka pelkällä kännykällä. - Etanapostin aikakaudella piti kiidät- Tässä syksyllä 1993 otetussa kuvassa eletään merkittävää hetkeä MK-lehden tulevaisuuden kannalta. Sitten ajohinku vaan hiipui ja meni monta vuotta, että ajoin vain muutaman kerran talvessa. Sain hyvän raportin ja kirjoitin Toni Haikosen voitosta "Tähtisämpylällä". - Tomi Ahmasalon seikkailuja PohjoisAmerikassa oli jo helpompi seurata, kun kännykät alkoivat pelata ja sähköposti toi sekä tuoreita kuulumisia että kuvia nopeasti käyttöön. Samaan aikaan muut olivat jo iltariennoissaan. Toni Haikosen lennettyä Amerikkaan ammattikelkkailijaksi 90-luvun puolivälissä alkoi Miettunen soitella meren yli puheluita iltaöisin ja seuraavana päivänä valmistui juttu Lapin Kansaan. - Erikoistuin snowcrossiin sattuman kautta. 90-luvun alussa hän osti Yamahan Phazerin, joka on edelleen tallessa ja käytössä. Vuosien varrelta vät hartiat viikon hierontasatsin verran ja Perunkajärvelle pyrittäessä Metsähallituksen Lynx tietysti jämähti soseeseen toimittaja ja kuvaaja reessä istuen, muistelee Olli Miettunen tapahtumia 1980-luvun lopulta. - Kun snowcross tiukan väännön ja uutteran odottelun tuloksena ylennettiin MM-tasolle, jäivät pienemmät kisat budjettisyistä käymättä. Pari vuotta sitten Suomulle syntyi hyvin vapaamuotoinen kelkkaporukka Suomun irtopäät, jonka kanssa Kari innostui kelkkailusta uudelleen. Esimerkiksi Italian MM-kisasta 2008 ensimmäiset kännykällä ottamani kuvat olivat Rovaniemellä toimituksessa jo ennen ensimmäistä starttia ja tekstiä näpyttelin tekstareilla. Nykyään materiaalin saa liikkumaan hieman eri tavalla. Näin olen saanut kokea kaikki tähän asti järjestetyt MM-kisat sekä useita EM- ja PM-kisoja. - Kelkkailijoiden täytyy juuri nyt puolustaa etujaan. Niiltä ajoiltahan on esimerkiksi Kalevi Vehkosen maailmanmestaruus. Puku päällä kuvassa sopimusta allekirjoittava, nykyään edesmennyt Pekka Kaajaluoma kuitenkin myi MP-lehden julkaisuoikeudet Gerry Nordströmin omistamalle Bikelle ja lehdet yhdistyivät. Samalla jäi American Snowmobilerin metsästys R-kioskeista vähemmälle, Miettunen kertoo. Takaalalla kaupan tekoa seuraavat Biken tuolloinen toimitusjohtaja Kari Salonen ja Jukka Helminen. Kelkkailijalle riittää kun maastosta löytyy jätkänristejä ja on lupa ajaa. 1980-luvun alku oli Karin kelkkailuhistorian kuuminta aikaa. Uusimmat kelkkamallit eivät lanausta kaipaa, ja jos uraverkostoa karsitaan, on vaara että kelkkailu taas ryöstäytyy hallitsemattomaksi. Kari Salonen, pitkän linjan lehtivaikuttaja K ari Salonen on moottorimies nyt ja aina. Miettunen on seurannut läheltä mediakentän digitaalista myllerrystä ja tietysti myös MK-lehden vaiheita. Pikku hiljaa aloimme tehdä yhdessä pidempiäkin ajeluja Itä-Lapissa. Satuin keväällä 1994 olemaan viikonloppuna iltavuorossa ja urheilulla oli kiire, eikä oikein tietoa mistä saisi materiaalia Italian EM-kisasta. Miettusen mukaan painetulle alan erikoislehdelle on edelleen tilausta, koska sillä on mahdollisuus pureutua kelkkailuasioihin syvällisemmin kuin nopeaan tiedonvälitykseen tähtäävällä päivälehdellä, johon vain merkittävimmät uutiset mahtuvat. Näinhän ei ole tarkoitus. Vuoden 2005 kieppeillä vaimoni innostui kovasti kelkkailusta ja hankki Polariksen touringmallin, jolle oli vähän käyttöä metsänhoitohommissakin. Kisauraan kuuluu vuonna 1972 voitettu moottoripyörien 175-luokan jääradan Suomen mestaruus, mutta parhaiten Kari tunnetaan Bike-lehden monivuotisena toimitusjohtajana ja äänitorvena. - Näin sain raportoitua kuinka lentävä suomalainen opetti jenkit hyppäämään kelkalla ja kuinka yleisö villiintyi Fly Air Haikosen hurjasta menosta. Miettunen muistaa ajan, kun kuvat otettiin filmille ja laajakaistan sijaan niitä liikuteltiin kumipyörillä. Miettunen on välittänyt Lapin Kansan ja Vauhdin Maailman kautta kisaraportteja kaikista ajetuista MM-starteista ja lukemattomista kotimaassa ajetuista kisoista. Niinkin eksoottisia pelejä kun Vinha ja Kawasaki. Tällä hetkellä kiireisen eläkeläisen aika kuluu edelleen Biken projektien parissa sekä mökkeillessä ja monipuolisessa urheilussa, johon kuuluu ehdottomasti myös motocross. Miettunen on huolissaan meneillään olevasta reittiuudistuksesta, ja heittääkin pallon harrastajille, joiden tulisi ottaa kantaa suunnitelmiin. - Nyt on tilanne siinä mallissa, että jo viime kevättalvella alkoi kova polte uuteen kelkkaan, kun katselin kaverien vetelevän "tapeilla seisten" patikkomutkia. Sen jälkeen mulla on ollut aina jonkinlainen kelkka. Niinä vuosina, kun hän ei itse juuri kelkkaillut, hän luki lehdestä pääasiassa kisaraportteja, henkilöjuttuja ja muuta vastaavaa. - Kelkka on mökillä Suomutunturilla, jonka reitistöt tulivat aikoinaan aika tutuiksi. Painetut sanat ja kuvat säilyvät tallessa, kunhan muistaa mille hyllylle on lehdet pinonnut. Lapin Kansan toimitussihteerin nimi tunnetaan ainakin maakuntalehteä lukevien kelkkailijoiden piirissä. Lopulta tavoitin Erik Ahmasalon alppihotellin vastaanotosta. Testit jäivät usein silmäilyn asteelle, 62 MK www.mk-lehti.fi. Miettunen ja kamera ovat nykytalvisin tuttu näky crossiratojen varsilla. Kun valtakuntaan on suunnitteilla virallinen runkoverkosto, kunnissa saatetaan päätyä karsimaan vanhoja uria. - Moottorikelkkailuun erikoistuneet lehdet ovat pysyneet kärkeen ja karkuun -taktiikalla pinnalla mediamaailman sähkömyrskyissäkin ja muistaneet samalla kehittyä onneksi. Internet on kylläkin nopea, mutta nettiversioita tulee ja menee ennen kuin ne viimein katoavat bittiavaruuteen. - Joo, kyllä moottoripyörät ovat mun suuri juttuni, mutta on minulla kohtuullisesti kokemusta kelkoistakin. MP-lehti ja sitä kustantanut MP-lehti Oy olivat konkurssikypsiä ja pesuveden mukana olisi luultavasti mennyt myös MK-lehti
Visa tunnetaan moottoripyörä- ja kelkka-alalla Allright Oy:n toisena perustajana ja entisenä omistajana veljensä Ilkan kanssa. - Itse asiassa olen käynyt läpi suurin piirtein kaikki testit viimeisten parin vuoden ajalta. - En mä tajua niistä mitään ja siksi olen uutta MK-lehteäkin selannut. Lentoa voi käydä katsomassa vaikkapa You Tubesta, jotta saa käsityksen homman laadusta. Omaa kelkkaa ei meikäläisellä ole koskaan ollut, sillä kauppailta on aina saanut sellaisen lainaksi, kun on tarvinnut. Otimme vähän erilaisen strategian kuin muut. Merkki ja malli eivät www.mk-lehti.fi MK 63. Esimerkiksi voisi ottaa surffauksen. Minulla on jo selkeä kuva siitä, mikä uusi kelkkani tulee olemaan. - Yllättävän moni hyppääjä pelkää korkeita paikkoja. Meikäläistäkin yleensä pelottaa niin saamaristi, kun pitää kiipeillä vuoren seinämillä, jotta pääsee hyppypaikoille. Parviaisten veljesten aikaan Allright ja Kelkkahemmot näkyivät ja kuuluivat räväkän mainonnan ja markkinoinnin ansiosta. Allright näkyi hyvin myös alan lehdissä. Rakettiliitelyn, Base-hyppäämisen ja kelkkakuumeen lisäksi Visan uusin innostus on lumilautailu, joka kuuleman mukaan sujuu parin viikon treenin ja miljoonan kaatumisen jälkeen jo kohtalaisesti. elk orik ott Mo k ko n eri ailu islehti 20 1990-2010 mutta nyt kun hinku uuteen kelkkaan on kova, testit ovat muuttuneet tärkeimmäksi osaksi lehteä. Yksi kaverini totesi, että Amerikan tapaan meilläkin on bisneksen liikkeelle lähdön ensimmäinen edellytys alan erikoislehti. - Jos ja kun MK-lehti on muuttunut vuosien saatossa, on muuttunut aikakin. Olen ehkä hankkimassa kelkkaa ja kun juuri selasin lehteä, huomasin että sama Helminenhän sitä edelleen tekee, Visa naureskelee. Visa harrastaa myös Base-hyppyjä, mikä hämmästyttää vielä rakettitouhuja enemmän, kun kuulee että hän kärsii korkean paikan kammosta. Hienoimpia kokemuksia ovat olleet Jokikoneen porukan kanssa Venäjälle tehdyt reissut. Silloin jousitus oli lähes tuntematon käsite ja kelkat olivat hyvin matalia. Kari pohtii, kuinka paljon kelkat ovat muuttuneet 1970-luvun alun jälkeen. Muutaman vuoden päästä olimme sitten Ossin ja Jukka Helmisen kanssa työkavereita Bike-lehdessä. Kuumailmapalloa ja varjoa on pakko käyttää siksi että nousu ja laskeutuminen eivät sentään onnistu omin voimin. Visa ajoi kisaa menestyksellä B 250-luokassa ja kaudella 1999 hän voitti kaikki ajamansa startit. Sen ilmoitusmyyntiä teki armoitettu myyntimies Ossi Sinisilta, ja kyllä uusi kilpailija meidän leirissämme veti vähän huulta mutruun. Maailmalla Visa on kuitenkin supertunnettu Rocket Birdman, sillä hän lentää Birdman-liitopuvulla rakettimoottorit jaloissaan. Toisaalta "reitit" olivat silloin kelkalla ajettuja kapeita rännejä. Melko pian osoittautui, että kilpailutilanteesta oli hyötyä molemmille, sillä kun toinen löysi uuden ilmoittajan, tästä kehittyi asiakas molemmille. Minulle MK-lehti edustaa kovaa asiantuntemusta, koska olen jossain määrin selvillä heidän testausmenetelmistään ja ennen kaikkea tiedän, että testejä tekevät ammattimiehet. Ei siinä auta muu kuin kysellä tutuilta asiantuntijoilta neuvoa. Surffauksessa sitä ei kunnolla syntynyt, eikä lajikaan oikein kehittynyt, joten asioilla on selvä yhteys. En ole kolmeen vuoteen kelkkaillut, mutta nyt oman ostaminen saattaa olla lähellä. Koko harrastus oli pienten piirien hommaa ja lähes kaikki tunsivat toisensa. Alan lehti on itse asiassa välttämätön, jos harrastus haluaa laajentua. Muistan, kun MK-lehti tuli markkinoille. - Vauhtia on parhaimmillaan noin 200 kilsaa tunnissa ja kerosiini riittää tankeissa parhaimmillaan noin 5-6 minuutin lentoon. Huimapäinen suihkumoottoriprojekti sai alkunsa vuonna 2004, kun leikkimielisenä ideana tuli ajatus mahdollisesta liitopukumatkasta Helsingistä Tallinnaan. Firman messuosastot olivat aivan erilaisia kuin muilla. - Prätkähomma ja siihen liittyvä bisnes ovat niin kausiluontoisia, että piti keksiä jotain täydentävää talveksi. Yhdellä kaverilla oli kerran jopa niin hirveä korkean paikan kammo, että se konttasi viimeiset 30 metriä jyrkänteen reunalle, mutta hyppäsi siitä huolimatta. Tykkään muutaman vuoden MK-lehdessä olleen Joni Launo- sen tyylistä, mutta jos välttämättä kritisoida pitää, hän voisi jättää sen musiikkimakunsa esittelyn poiskin, Kari toteaa hymy suupielessä. Visa Parviainen, Rocket Birdman -A ikamoinen yhteensattuma että soitit, sillä en ole lukenut MK-lehteä neljään vuoteen ja eilen ostin luettelonumeron. Testejä lukiessani ja vaihtoehtoja pohtiessani olen myös miettinyt, kuinka välttämätön asiantunteva erikoislehti on harrastajalle. Veljekset myivät vuonna 1987 perustamansa firman Arwidsonille vuosituhannen alkupuolella. Kelkkoihin liittyvä tarvike- ja varaosakauppa oli luonnollinen lisä meille, kun tavara ja kauppiaatkin ovat osittain samoja. Mutta millainen on huimapään tuleva kelkka. Siitä saa myös joka kerta ihan järkyttävät kiksit. Joka kerran hyppypaikalla olen kyllä kuin teuraaksi menossa ja paskat housussa, mutta kun hyppään, niin pelko unohtuu. Korkean paikan kammosta ei Visan tarvinnut kärsiä edellisen innostuksensa Road Racingin parissa. Ennen vanhaan oli Karin mukaan tietysti hienoa, että ajaa sai melkein missä vain. - Kelkanhankintatouhuni yhteydessä olen huomannut, että joka porukassa on "asiantuntijoita", joiden kokemus on vähäinen, mutta mielipiteet eri kelkkamerkeistä hyvinkin vankat. Tallinnan-lento taitaa jäädä haaveksi, mutta sittemmin Visa on hypännyt useita kertoja kuumailmapallosta liitopuvun, rakettimoottoreiden ja laskuvarjon kera. - Ei silloin ollut vielä minkäänlaisia moottorikelkkalehtiä. Vuosituhannen alussa homma virisi uudestaan ja jo silloin Visalla oli tavoitteena hypätä joskus Birdman-puvulla. - 80-90-lukujen taitteessa hoitelin siihen aikaan Suomen ensimmäisen ja ainoan moottorikelkkalehden ilmoitusmyyntiä. Onneksi olen pistänyt talteen kaikki numerot. Kari Salonen on ollut itsekin mukana kelkkalehtibisneksessä, tosin MK-lehden kilpailijan leirissä. Alkuun lehteä tehtiin sen ajan tyylillä sen ajan tarpeeseen. Suurempi asia oli se, että MK-lehti asetti selvästi uuden standardin testien tasolle. Joskus hänestä vaikuttaa siltä, että testaajat ovat talven ensimmäisellä kelkkailureissullaan. Kari Salonen ei osaa antaa arvoa sellaisten lehtien testeille, joissa testaajien ajotausta on vaatimaton. Päätimme keskittää markkinointia alan ykköstoimijoihin ja halusimme nimenomaan takakannet sekä Bikestä että MK-lehdestä. Visa hyppäsi laskuvarjolla ensimmäisen kerran Australiassa vuonna 1986 ja vuoteen 2000 asti harrastus oli säännöllisen epäsäännöllistä. - Rahat olivat tiukassa ja vaikka laman aikana muut vetivät airoja sisään markkinoinnissa, me yritimme näkyä mahdollisimman hyvin. Birdmanilla hyppäämiseen tarvitaan kuitenkin ensin 250 laskuvarjohyppyä, joten kesti pari vuotta ennen kuin lupa irtosi. Samalla piti itsekin opetella ja tutustua alaan ja sehän onnistuu parhaiten ajamalla. Vauhti on siis verissä, mutta kelkkailuun Visa ajautui bisnesten kautta
Pitkän linjan kelkkamies uskoo, että moottorikelkkailulla on edessään hyviä vuosia, joskin yksi iso mysteeri alalla on selvitettävänään. - Suurin osa harrastajista käyttää kelkkailua sellaisiin asioihin kuin mökille siirtymiseen, pilkillä käymiseen ja niin edelleen. Tunteita ne herättävät Rovaniemen tehtaallakin, eivätkä aina positiivisia sellaisia. - Velipoika Juuso piti kesän jälkeen pienen tauon, mutta nyt on taas tehty täysillä hommia. Ohenoja on tällä hetkellä 59-vuotias herrasmies. - Kehitys on ollut valtavaa. Vettä on Kemijoesta huilannut vuosien varrella paljon, mutta paljon on tapahtunut kelkkamaailmassakin. Kesmotors Loukko ja MK-lehti ovat vuosien varrella tehneet tiivistä yhteistyötä. Ohenoja sanoo pistäneensä merkille, että vuosien varrella MK-lehden sisältö on kehittynyt. Kun ollaan sovittu, niin aina se on pitänyt, Juji Loukko sanoo. Närpiön kauppa on pelkästään maatalouskoneliike, mutta kahdessa muussa ahkeroidaan myös pienkonekaupan parissa. Pian entisen kisamiehen tahti vielä kiihtyy, kun Kesmotors Racing Teamin kiireet alkavat. Kuva numerosta 2/95. P ekka Ohenojan ja Lynxin yhteinen tarina on pian neljännesvuosisatainen, mutta vielä pidempi on Ohenojan viiksien historia. Tavoitteita on, mutta niin niitä pitää ollakin sekä kilvanajossa että bisneksessä. 64 MK www.mk-lehti.fi. Siinäpä sitä haastetta onkin. J Pekka Ohenoja, Lynxin leivissä varttivuosisata Lynxillä oli vuosikausia vakio mainospaikka lehden takakannessa. Tässä on pitänyt jo miettiä, mistä saisi vaihtokelkkoja. Silloin hommat tehtäisiin niin kuin on sovittu ja miehen sanaan voisi luottaa. Asian saaminen paremmalle tolalle vaatii kovasti työtä, ja tässä savotassa Juji Loukko, Pohjanmaalla suoruus on arvossaan MK-lehti on tehnyt vuosien mittaan yhteistyötä usean kilpakuljettajan ja teamin kanssa. - Kun on päässyt porukoihin sisälle, hommat ovat toimineet niin kuin on sovittu. Ohenoja toivoisi mieluusti alan lehdistölle vähintäänkin kympin roolia. Varaosapuolelta alkoi tutustuminen Lynxiinkin, mutta sittemmin Ohenoja on edennyt BRP:n maajohtajaksi Suomessa. Kyllä testit kiinnostavat, ja ne vievät tätä asiaa omalla tavallaan eteenpäin. - Testissä on kyse kuitenkin aina myös testaajan mieltymyksistä, Ohenoja kritisoi. Vuosien varrelta siis ole selvillä, mutta vauhtia pitää olla ja niin paljon tehoa, että ainakin vähän pelottaa kun kaasun painaa pohjaan, Visa nauraa. Rovaniemeltä Pohtimolammelle ja takaisin oli päivän keikka. - Meidän pitää löytää uusi kelkkaileva sukupolvi. - Olin Hankkijalla vuodesta 1979. Jopa kesäkuukausinakin tehtiin uuden kelkan kauppaa. Kun mieheltä udellaan mitä pitäisi tapahtua, että viikset lähtisivät, vastaus tulee empimättä. - Mielestäni suurin muutos on ollut tekniikassa. - Eihän mies voi tavaramerkistään luopua. Kuvassa tiimin ykköstykki Juuso Loukko. os maailma olisi pohjalaisten, olisi moni asia simppelimpi. Asioista on aina voinut neuvotella. - Positiivista on se, että niitä tehdään, eikä niissä menestyminen ole maailman tärkein asia. Tällä hetkellä näkymät ovat hyvät, Juji sanoo tyytyväisenä. Myös moottorikelkkareitistön kehittyminen on ollut voimakasta, mutta silti reitistö ja lainsäädäntö ovat edelleen keskeneräisiä. Loukon perhe pyörittää kolmea kauppaa Pohjanmaalla. Päättäjiin vaikuttamisessa alan lehdistöllä on suuri rooli. Nyt vain odotellaan, että saataisiin tehtaalta lisää kelkkoja luovutukseen. Kelkkakunkkuun lähdetään, Iceman-tittelistä olisi tarkootus pitää kiinni, samoin SM-mitalista crossissa. Mutta ainahan se hiertää testihommissa, jos oma merkki ei pärjää. Niitä pitää olla, sillä on pirun tärkeää, että ihmisille luodaan mielikuvia siitä, mitä kaikkea moottorikelkalla voi tehdä. Mutta kyllä sitä mustaa maata ja vaihtokelkkoja saatihin katella huonoina talvina aivan tarpeheksi. - Viime talven hyvä vire kantoi koko kesänkin. Lisäksi hänen työsarkaansa kuuluu Keski-Euroopan kelkkamyynti. Loukon sisarusparven esikoinen on tällä hetkellä tyytyväinen mies, joka painiskelee sellaisen ongelman kanssa, josta muutama vuosi sitten ei olisi uskaltanut edes unelmoida. Eihän sitä osattu muuta vaatiakaan. Esimerkiksi Juuson kelkkaa koristavat MK-tarrat ja kesällä mies on mönkkärillään kuskannut kovaa vauhtia Mönkijä-lehden tarroja. - Uusien kelkkojen kaupoissa tulevat vaihdokit on yleensä myyty jo ennen kuin ne ehtivät kauppaan. - Koskaan ei ole tarvinnut ottaa ennakkokaupoissa eturahaa, eikä koskahan ole tarvinnut hamekankahia ostaa. Hoidin varaosapuolta. Juji Loukon luotsaama Kesmotors Team toimii tässäkin suhteessa loistavasti ja lehti saa haluamaansa näkyvyttä. Tietysti on myös pieni ryhmä niitä, jotka vain huimailevat niillä. Lynxin leipiin hän tuli vuonna 1986, mutta jo sitä ennen mies teki töitä moottorikelkkojen parissa. Sellaistakin materiaalia on oltava, sillä luohan se omanlaistaan fiilistä. Viime talvi oli Pohjanmaalla hyvä kuten muuallakin Suomessa. Ne on melkein yhtä vanhat kuin minä itsekin. - Lehtien pitää kirjoittaa kantaaottavia ja valistavia juttuja. - Huonoina vuosina oli hyvä, että on kaksi tukijalkaa. Silloin alussa ajettiin lehtijousitetuilla kelkoilla, joissa oli pyöräalustat. - Enää ei ole pelkkiä testejä ja laiteesittelyitä, vaan on siirrytty enemmän esimerkiksi reissujuttujen puolelle. Etenkin E-TECit, niin Lynxit kuin Ski-Dootkin, tekevät kauppansa. Itse kelkkailu oli aivan toisenlaista, sillä silloin ajettiin umpisessa. MK-lehden sisällöstä ehkä eniten puhetta aihettavat testit. Jujin pitävät kiireisenä pian kaksi vuotta täyttävä poika, muu perhe sekä Kauhajoen liikkeen pienkonepuolen pyörittäminen. Siellä myytiin Lynxiä vähän aikaa ja sitten tuli Ockelbo. Liikkeet sijaitsevat Kauhajoella, Tervajoella ja Närpiössä
suorasuihkutus TRA III / QRS Roller HPG-kaasuisk., jousto 229 mm SC-5M, HPG / HPG-kaasuisk., jousto 351 mm Hydraulinen levy 206 kg KaiKKonen Ruovesi VK-Motors Oy Kuruntie 15 34600 RUOVESI Puh. elk orik ott Mo kail riko un e islehti Summit Everest e-tech 600 H.0 Sh.12.391,- + tk. 10% käsirahalla, maksuaikaa jopa 60 kk. Kysy lisää! Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Etujousitus: Telasto: Jarru: Paino: Rotax 600 E-TEC H.O., 2-syl., 2T, nestejäähd. (03) 474 0040 Fax. (03) 474 0046 www.vk-motors.fi Katso vaihtokelkat aan uSTum e!! a TuT m eTulo mälääm ovesi rv Te yy 00 ru Teen mntie 15, 346 uu uru osoite :K www.mk-lehti.fi MK 65. 85 kW / 115 hv 594,4 cc Sähk
Vuosien varrelta MK-lehdessä on vuosien varrella julkaistu satoja koeajoja, joista yksi loistaa melkoisen erilaisena. Onneksi matkan aikana sattui olemaan Leninin syntymäpäivä, jonka kunniaksi järjestettiin suuret juhlat. Kädessäni väärennetty passi, jossa luki Pjotr Marlowitz, pestauduin maagiset piirustukset sisäänsä kätkevään laivaan kansipojaksi ja lähdin seilaamaan kohti Muurmanskia. Kevyellä aseistuksella varustetut rynnäkköjoukot voisivat näin ryhtyä terrorisoimaan koko läntistä sivistystä. Ja nyt koko läntisen maailman kohtalo oli minun käsissäni. Invaasio tulisi tapahtumaan uudella kevyellä lumikulkuneuvolla Lapiksi kutsutun paikkakunnan kautta. "Marlowe, kuulitko todella oikein. Votka virtasi ja ei aikaakaan, kun koko miehistö makasi rapahumalassa ympäri laivaa. Ohessa on Neuvostoliittolaisen Buran-moottorikelkan koeajo vuodelta 1992. TeksTi: Raimo ChandleRi kuvaT: kGB:n aRkisTo Maisteissa Buran 650, muskelikelkka itänaapurista Rautaa rajan takaa Barentsin meri 13.5.1963 Kelluin kumiveneessä myrskyävällä Barentsin merellä miettien elämän kurjuutta. Ja tässä sitä nyt keikuttiin aalloilla jossain Barentsin merellä. Erään vasikkani vihjeen perusteella sain selville, että piirustukset olivat KGB:n hallussa ja ne aiottiin kuljettaa maasta neuvostoliittolaisella kalastusaluksella. Kaikki alkoi siitä, kun toimistooni Kuudennella Avenuella purjehti upean näköinen blondi. Tovereilla oli käynnissä operaatio, jonka tarkoituksena oli liittää Pohjoismaat osaksi suurta ja mahtavaa. Pohjois-Amerikassa oli kehitetty kevytrakenteinen, moottorilla varustettu lumikulkuneuvo, jota kutsuttiin moottorikelkaksi. Olin kuitenkin niin heikossa kunnossa, että kumivene unohtui aalloille kellumaan ja paperit veneen pohjalle! 66 MK www.mk-lehti.fi. Jos onnistutte, saatte vielä sadan tuhannen dollarin bonuksen. Ja kuten arvata saattaa, sitä voisivat vieraan vallan edustajat alkaa kehittää myös sotilaskäyttöön. Miettiessäni syntyjä syviä nousi aalloista tähtilipun alla purjehtiva sukellusvene, joka poimi minut kyytiinsä kohti Kaliforniaa ja Amerikan herkkuja. Sanoiko tuo enkeli todellakin sata tuhatta", mietin itsekseni. Pikku hiljaa tutkimusteni edetessä paljastui, että tuo ihana olento oli aivan uuden teollisuuden haaran palveluksessa. - Tietysti korvaan kaikki kulunne plus sata taalaa päivältä. - Haluaisin teidän etsivän käsiinne erään lumikulkuneuvon piirustukset, jotka varastettiin salaisesta paikasta jonkin aikaa sitten, tuo taivaallisen näköinen olento kujersi. Vikittelemällä lihavaa mustahampaista laivan keittäjätärtä sain selville, että papereita säilytettiin laivan välipohjaan rakennetussa KGB:n radiohuoneessa. Olisi sittenkin pitänyt pysyä lämpimässä Kaliforniassa kyttäämässä todisteita filmitähtien avioero-oikeudenkäyntejä varten. Jälkeenpäin ajateltuna en olisi ottanut hommaa vastaan edes miljoonasta. Mukanani olleella pienoissirkkelillä murtauduin huoneeseen, jossa papereita säilytettiin ja hyppäsin ne kainalossani kumiveneeseen. Kun minut muutaman päivän sisällä oli yritetty useaan otteeseen toimittaa puupalttooseen, jäljet alkoivat johtaa sylttytehtaalle
Pienen totuttelun jälkeen kääntyminen onnistuu edes jotenkin, kun kaahaa reilusti sisään käännökseen, ja jarrua ja kaasua pumppaamalla ottaa sukseen pitoa. Kyytiin kiipeäminen ei tuota vaikeuksia, sillä istuin on matalalla ja pehmuste lähes olematon. Lähestyn sitä kunnioituksen vallassa ja hiukan ujona. Vasta silloin oivallan kelkan todellisen luonteen. Puolen vuoden kuluttua Vladivostokin teollisuuskombinaatti julkistaa tekemänsä keksinnön, jota se nimittää moottorikelkaksi. Da, da, hän ajattelee ja vetää sen vavallaan maihin. Kytkin nappaa kiinni ja kelkka "säntää" liikkeelle kuin norsu makuul- ta. Buranin ajaminen on nimittäin fyysisesti niin raskasta, että sitä voi hyvällä syyllä kutsua urheilukelkaksi! www.mk-lehti.fi MK 67. Tovin kurvailun jälkeen huomaa kuitenkin olevani aivan hiessä jatkuvasta vaihteiden roplaamisesta ja väkisin tehdyistä käännöksistä. elk orik ott Mo un kail eriko islehti 20 1990-2010 Vladivostok 1.7.1986 Oleg Nagaikin -niminen nuori kalastaja istuu ongella Vladivostok-joen suistossa, kun hän huomaa meressä kelluvan kumiveneen. Lisää kaasua ja Buran hyökkää perä edellä liikkeelle. Postilaatikon keltainen Buran. Säädöt ovat tosin paksulla, joten moottori ei kelaa kaikkia kierroksia, vaikka miten vinguttaisi. Ensimmäinen mutka on edessä, mutta kelkka jatkaa menoaan viivasuoraan, vaikka suksi on aivan poikittain. Jopa useiden kymmenien senttien pituisista hypyistä ottaa selkäranka iskut vastaan hienosti ja kuoppaisemmalla alustalla ajelun jälkeen kuljettajan ruoto napsahtelee tuntien ajan. Hiukan tiukemmat mutkat on pakko ottaa eteen ja taakse vekslaamalla. Jousitus toimii loistavasti, koska sitä ei ole ollenkaan. Veneen pohjalta löytyy nippu oudon näköisiä papereita, jotka Oleg kuljettaa kuuden neliön suuruiseen ullakkoasuntoonsa. Itänaapurin tuote on lähes yhtä korkea kuin pitkäkin. Samanlainen runttaus vivusta eteenpäin ja voin kokeilla hangella kurvailua. Hallinta- laitteet ovat hiukan itse tehdyn näköiset ja sama tyyli jatkuu läpi koko viimeistelyn tai paremmin sanottuna sen puutteen. Huippunopeutta kelkasta löytyy noin 60 kilometriä tunnissa, mutta puutteellisten ominaisuuksien ansiosta sekin riittää vauhdinnälän tyydyttämiseen. Kaksi mattoa puree kiinni maahan niin kovasti, että kääntyminen on tuskaista jumppaamista. Kunnon runttaus ja pakki kolahtaa päälle. Hän on oppinut taivaskanavilta tyydyttävästi englantia, eikä aikaakaan, kun hän huomaa käsissään olevan tien parempaan elämään. Virta-avaimesta kääntö saa aikaiseksi smirgeliä muistuttavan parahduksen ja kun vielä ryyppyvipu löytyy ohjaustangosta, kaksipyttyinen puhallinjäähdytetty moottori aloittaa erikoisen säksätyksensä. Sen takia tähän Burannimeä kantavaan kulkineeseen tuli kahden suksen ja yhden telan sijasta yksi suksi ja kaksi telaa. Rajamäki 15.2.1992 Siinä se seisoo valkoisella hangella uljaan näköisenä. Ei todellakaan uskoisi olevansa 650-kuutioisen laitteen satulassa. Oikealla puolella törröttää kopasta vaihdevipu, jota pitää käsitellä kovalla kädellä. Buranin käsittely hangessa on sellaista painimista, että veikkaan kotimaisen kauraooppelin hakkaavan sen tukinajossa kevyesti. Piirustukset ovat lähes 30 vuoden kuluessa menneet sen verran huonoon kuntoon, että niitä jouduttiin kombinaatissa hiukan soveltamaan. Hän saa kaupattua piirustukset seitsemästä tuhannesta ruplasta Isänsä siskon veljelle, joka johtaa suurta teollisuuskombinaattia. Siitä huolimatta joudun vähän väliä turvautumaan peruutukseen. Näin Oleg pääsee muuttamaan Moskovaan höyryävien lihapatojen ääreen
- Päätettiin rakentaa kilpuri vakiokelkasta. Kelkkaa alkoivat Paulin ja Jussin lisäksi työstää Erik Ahmasalo ja Esa Kolppanen. Tarinan mukaan pojat ehtivät polkaista projektin käyntiin puolivarkain ennen kuin lupa heltisi. Lynxissä oli sama moottori, joten se oli tuttu. - Olin ajanut kilpaa Ski-Doo MX:llä yhden talven ja pärjännyt sillä hyvin. Päädyimme kapeatelai- www.mk-lehti.fi. Kelkkacrossiin uudestaan panostava takavuosien ex-motocross-ammattilainen oli päättänyt ehdottaa Jussi Tapiolle, että josko puhuttaisiin silloinen tehtaanjohtaja ympäri hankkeeseen, jossa alettaisiin rakentaa Lynxistä kilpakelkkaa. Kuukauden kelkkanaama TeksTi: Joni Launonen kuvaT: Joni Launonen Ja PiiPPoLan arkisTo Pauli Piippola Suomalaisen moottorikelkkailun suurmies Pauli Piippola ei esittelyitä kaipaa. Lupaa ei hevin myönnetty, mutta lopulta tehtaan tuolloinen toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi antoi siunauksensa projektille. Moninkertaisen arvokisamitalistin ja legendaarisen PPS-alustan kehittäjän vauhti ei ota hiipuakseen. E suomalaisen kelkkailun 68 MK suurmies lettiin vuotta 1982, kun Pauli Piippola marssi päättäväisesti Lynxin tehtaalle kuningasajatuksensa kanssa. Pitkään mietittiin, rakennetaanko se leveätelaisesta GLX Finlandiasta vai GL 3300:sta
Hän keskittyi nimenomaan kvkisoihin, koska niissä menestyvä nuori mies teki sen verran hyvin tiliä, että talvella Rovaniemellä ei opiskelijaelämä ollut pelkkää kaurapuuron syöntiä. Helmisen mukaan silloinen Husse oli moottoriltaan niin voimaton, ettei Helmisen mukaan koskaan aikaisemmin eikä koskaan sen jälkeen ole tullut kilpuria, joka olisi ollut kilpailijoihinsa verrattuna niin kilpailukyvytön. Jossakin Espanjassa, jossa rata oli tehty kuivalle savipellolle, ei pitoa ollut ollenkaan. Nykykilpureiden mittapuulla Peltinokka oli tehoiltaan varsin vaatimaton kapistus, sillä siitä irtosi vajaat 60 hevosvoimaa. Vakiona siinä käytettiin Rotaxin 377-moottoria ja matto oli tuon ajan muista urheilukelkoista poiketen 330-senttinen, kun muut käyttivät pääasiassa 307-senttistä kumivalmistetta. Noihin aikoihin Ranskassa ja muualla Manner-Euroopassa motocross oli isoa hommaa. Noihin aikoihin se oli kaluston puolesta myös hyvin helppoa. Piippola ja kumppanit harrastavat kesäisin enduropyörillä seikkailua. Hän elätti itsensä ja perheensä motocrossia ajamalla. Renkaat olivat semmoisia, ettei niitä tarvinnut vaihtaa kovin usein. Ihmetystä aiheuttaa se, että esimerkiksi päätoimittaja J. Piippola ajoi crossia työkseen 10 vuotta. MMsarjojen lisäksi kiinnostavia olivat kansainväliset mittelöt, joita ajettiin Ranskassa parhaina viikonloppuina useita. Saattoi olla, että pienitehoinen meni jopa paremmin, kun se ei sutinut turhaan, Paukka mietiskelee. Kisat olivat isoja ja yleisöä oli paljon. Voitto oli lähtölaukaus menestystarinalle, jolle vetää vertoja vain Janne Tapion ura. Suomessakin Pauli Piippola ehti Leipää rossaten Nuorena miehenä Paukka tapasi kesäisin suunnata Ranskaan. Valmis kilpuri tunnettiin lempinimellä Peltinokka-Lynx. Kisoista maksettiin starttirahat ja lisäksi tulivat palkintorahat. Piippola ja Peltinokka-Lynx tekivät aikanaan suomalaista kelkkahistoriaa! seen, johon tehtiin erillisjousitus, Piippola muistelee. - Kyllä ne kovapintaisella radalla kaikki meni lujaa. Kelkka painoi 205 kiloa ja sen ajoominaisuudet olivat Paukan mukaan "ihan hyvät". Pyörät olivat miedommin rakennettuja, joten ne kestivät. Se oli aikalaisekseen varsin onnistunut kelkka, jonka kilpailukyky todistettiin jo ensimmäisessä kisassa, jonka Paukka voitti. Ensimmäiset reissunsa Paukka teki Volvon Duetilla, jonka takatilassa Husqvarna kulki näppärästi. Tässä Paukka ylittää DR 350 Suzukilla jokea. www.mk-lehti.fi MK 69. Ja olihan silloin kulut pieniä. Ero Paukan ensimmäiseen kilpuriin, Winhaan, jonka hän sai Auto Wihurilta vuonna 1969, oli melkoinen, sillä Winhan huippunopeudeksi mitattiin Tapion Jussin Skodalla 65 kilometriä tunnissa. - Silloin ei tarvinnut kuljettaa kaiken maailman varusteita mukana. Koska varaosamenekki oli pientä, oli reissaaminen helppoa. Todisteeksi sekä miehen nopeudesta että kyvystä tehdä pyörä mieleisekseen on jäänyt juliste, jossa hän taittaa ensimmäiseen mutkaan piikkien MM-erässä ykköspaikalta. Aikalaisilla riitti ihmeteltävää Paukan vauhdissa. - Kyllä sillä pärjäsi. Eipä niihin tarvinnut tehdä muuta kuin vaihdella öljyjä, vaijereita, ketjuja ja rattaita. Taso oli maailman kovimpia, ja kisoja oli paljon. Motocross-elämä Euroopassa ei ollut glamourin täyttämää, mutta hauskaa se Paukan mukaan oli. GL 3300 oli Lynxin näkemys urheilullisesta vapaa-ajankelkasta. Siihen aikaan ihmisillä ei vissiin ollut vapaa-aikanaan niin paljon muuta nähtävää, joten ne tulivat sunnuntaina kisoihin. Pinnoja niistä kyllä meni
Peltinokan debyyttiin Kemijärven radalla liittyy pieni tarina. Sillä ajoin näitä Lapin kisoja. Itäsuomalaiset tulivat mukaan mestaruustaistoon Jukka ja Petri Variksen johdolla. Paukan debyytti Peltinokalla ei jäänyt lajia seuraavilta huomaamatta. Kuomun alle asennettiin 521-kuutioiset Rotax 534 -moottorit, joita käytettiin noihin aikoihin Ski-Doo Formula Plussassa. Ei silloin ollut videoita, joista olisi voinut katsoa, että noinhan sitä pitää ajaa. 1970-luvulla Rovaniemi oli voimakas kelkkailukeskittymä. Ammattimainen motocrossin ajaminen loppui vuonna 1980. Koska Lynx oli tuolloin lähinnä työkelk- ka, olivat kisoja Lynxeillään katsomaan tulleet jättäneet kelkkansa lumikasan taakse ikään kuin katseilta suojaan. - Oon mie yhden Suomen mestaruussarjan ajanut. Tänä vuonna hän osallistui veteraanipyörien MM-crosseihin Italiassa. Myös naapurikylässä Kemijärvellä oli joukko kovia kuskeja. Henkilökohtainen suoritus oli hyvä, sillä mies sijoittui kakkoseksi. Muun värisiäkin mitaleita on siunaantunut muutamia. Maaotteluissa tunnelmaa Maaottelumeininki oli kovaa jo 1970-luvulla. Ruotsissa kuljettiin myös 1980-luvulla. Tarinan mukaan Paukka vei oman kelkkansa katsastukseen ja läpäisi mittauksen puhtain paperein. Voitin vuonna 1973 viisisatasten Suomen mestaruuden 360-kuutioisella CZ:lla. - Telamatot olivat suunnilleen samanlaiset kaikissa. Pauli nauraa tarinaa. 70 MK www.mk-lehti.fi. 1980-luvun alkupuolella kilpurit olivat hyvin lähellä toisiaan. Yksi mehevämmistä tarinoista liittyy Ruotsin kisoihin, joissa suomalaisten ilmajäähdytteisillä kelkoilla oli hankaluuksia päästä melumittauksesta läpi. Mutta sitten kun mentiin Ruotsiin ajamaan kilpaa, eivät ruotsalaiset pärjänneet, vaikka ne ajoivat uusilla kelkoilla, Paukka muistelee. Störumanin kisan starttilista aiheutti ruotsalaisten keskuudessa hymyilyä, sillä Lynx-kuskia ei osattu ottaa vakavasti. Ajo-ominaisuudet olivat jo tuolloin aivan hyvät. 70-luvun alkupuolella kisakelkkoja ostettiin Ruotsista. Tämä aiheutti kysymyksiä suomalaisleirissä, jolloin Paukka paljasti laittaneensa käpyjä äänenvaimentimeen. Silloin ajoin talvella Osuuskaupan Ockelbolla kilpaa. - Sille hieman naureskeltiin, sillä Lynx oli tunnettu vain työkelkoistaan. Peltinokka oli Paukan kilpureista taatusti se puhutuin. Voimaa niissä oli kyllä mukavasti. Monen tarinan mies Kun kisareissuja koluaa yhtä kauan kuin Pauli Piippola, syntyy aineksia useampaan hyvään tarinaan. Tulosten valossa ensimmäinen kisamallin Lynx oli onnistunut kelkka. - Niissä oli 100 heppaa. Se oli hyvä ja luotettava kelkka. Nestekoneet tulivat kuvioihin 1980-luvun puolivälissä. Kuukauden kelkkanaama... Mestaruuksia kelkan sarvissa tuli kaikkiaan kymmenkunta. - Meillä oli aina ruotsalaisten vanhat kelkat. - Siihen aikaan se meni niin, että kun jossakin porukka innostui hommasta, innostus ruokki osaamista, kun hommaa tehtiin porukassa. Kun Paukka sitten voitti ensimmäisen erän, siirtyivät Lynxit yksi toisensa jälkeen parkkipaikalle lähemmäs rataa. Rotaxilla oli virityssarjoja, jotka olivat tehty eurooppalaiselle bensalle. Tehoa Polariksissa ja Yamahoissa oli ehkä enemmän, mutta koska matot olivat kaikissa aika matalat, tehoa ei voinut hyödyntää. - Sain silloin Wihurilta Winhan. Seuraavalla vuosikymmenellä Joensuussa innostuttiin kelkkailusta. - Kelkka oli teräsrunkoinen, ja tehtaalla oli paljon tietotaitoa teräsrungon tekemisestä. Rakenteeltaan se oli todella yksinkertainen ja kevyt, vain 205 kiloa. Silloisissa kelkoissa ei ollut osia kuin puolet nykyisten kelkkojen osien määrästä, Paukka selventää. 1970 tulin Rovaniemelle teknilliseen kouluun. Ei siis ole mikään ihme, että kelkkamiesten perimätietona kulkee paljon tarinoita, joissa ikinuori Piippolan vaari seikkailee päähenkilönä. Pohjolan kelkkaherruudesta käytiin aluksi kovaa kilpaa ruotsalaisten kanssa ja pian mittelöihin osallistuivat myös norjalaiskuskit. Koneessa käytettiin kahta putkea. - Kyllä ne sieltä palaa pois, kerrotaan miehen kommentoineen temppuaan. Huhtikuun lopulla sitten lähdin kesälomaksi Ranskaan ajamaan crossia. - Mutta kyllä silloin kisoja seuranneet muistavat Piippolan, sillä mieshän voittikin kisoja Ruotsissa, Hasse muistelee. rni-Okkeli ol Piippola ja To ivat kova yh distelmä 70-lu vulla. Ikinuoren ikiliikkujan harrastuksiin kuuluu yhä motocross ja menestystä on historic-luokan Jawalla tullut jopa MM-tasolla. näyttää nopeutensa, vaikkei liiemmin SM-sarjaa kiertänytkään. En muista voittiko Paukka kisaa, mutta hyvin se pärjäsi, muistelee Hans Back, joka noihin aikoihin toimi ruotsalaisen Snowmobile-lehden päätoimittajana. Pyörällä ajaminen sen sijaan ei jäänyt, vaan Paukka harrastaa edelleen historic motocrossia vanhalla Jawalla. Miehistövajeesta kärsinyt Suomen joukkue ylsi sijalle neljä. Ennen olivat kelkat rautaa ja miehet myös Kelkkahommat alkoivat alun perin jo vuonna 1969
Kisoissa Paukan ei juuri nähty säätelevän omaa kelkkaansa erien välissä. Mutta kyllä tositarinoissakin piisaa. Kaverilla ei ollut selkeätä vastausta. Tero Ylianttila puolestaan muistelee kaasuttimen säätöjen kanssa hukassa ollutta kaveria, joka tuskaili moottorin prötäämisen kanssa. Jos kelkka pysyy ennallaan, ei sitä tarvitse olla aina säätämässä. - Ysikasia tankkiin ja paina kaasua, neuvoi Paukka Villeä. Seuraavassa mutkassa Paukka jyräytti kylkeen niin, että Holmgren meni penkan yli. Siksi ne saattavat äkkiseltään kuulostaa pieneltä vinoilulta. Ville-Pekka Yrttiaho lukeutui 2000-luvun alun kiistatta kyvykkäimpiin snowcross-lupauksiin. Paukasta liikkuu monia tarinoita, mutta totuus on loppujen lopuksi tässäkin tapauksessa tarua ihmeellisempää. Paukan suusta totuuden kuulee P Piippola tekee edelleen Lynxin tehtaalla teknistä kehitystyötä. - Ei tuo pidä paikkaansa. Ville ajoi kilpaa Sport 500 -luokassa, ja häntä kismitti, kun Enduro 500F ei kulkenut aivan niin kuin nuorimies olisi halunnut. Erän jälkeen Paukka oli kysäissyt paareilla makaavalta kaverilta, että loppuiko mutkassa konstit kesken. Leipälajikseen hän nimeää säätöjen tekemisen. Sen sijaan häneltä neuvoja kysyvän on oltava jonkinlainen mestari itsekin, sillä Paukan vastauksia voisi luonnehtia jopa kryptisiksi. - Mitä sinä sitten siitä välität, jos ei se haittaa. Kyllä ne edellisvuoden säädöt toimivat seuraavanakin talvena, jos ne alun perin olivat hyvät. Kutiaan ei pidä kuulemma sekään tarina, jonka mukaan ensimmäiselle Ranskan valloitusreissulleen lähteneen nuoren miehen matkaevääksi olisi keitetty sinkkiämpärillinen kananmunia. Tehokkaan ajankäytön nimissä Paukka meni matkustamaan bussin tavaratilaan, jossa hän pajotti Ockelbon kuntoon seuraavan päivän mittelöitä varten. 1970-luvun alkupuolella LaMK:n porukka oli matkalla kisareissulle Nuorgamiin. Harmi vain, että Villellä loppui mielenkiinto kisaamiseen pikkuisen turhan aikaisin. Työnsä hän tekee tinkimättömällä asenteella tähtäimenään aina tarkoituksenmukaisuus. Vinkkasin, että mene ohi, niin minäkin pääsen sitten. Paukan mielestä nykyaikainen snowcross-kelkka on jo niin valmis, että sillä kyllä pärjää semmoisenaan. Toiveikkaasti hän meni kysymään Paukalta vinkkejä, joilla saisi Lynxiinsä lisää vauhtia. Vuonna 2002 hommaa harrastettiin vielä täysillä. Vastaus oli selkeä ja piti sisällään winhan totuuden. Se menee sitten semmoiseksi reiän paikan muuttamiseksi. Liikkeellä oltiin seuran kisabussilla, joka totteli lempinimeä krematorio. Hän työskentelee yhtä lailla niin työ- kuin urheilukelkkojen parissa. - Jos ei säädöt toimi, pitää ajaa vain vähän lujempaa. Paukalla oli mennyt kisoissa kelkka huonoon kuntoon ja seuraavana päivänä oli kisa. Kuulin, kun Paukka tuli perästä Peltinokalla. Anna mennä ja anna koneen prötätä! Jussi Mäkelä puolestaan muistelee, että tahdikkuus ei aina kuulunut Paukan vahvimpiin puoliin. Oulussa ajetuissa maaratakisoissa sattui valitettava onnettomuus, kun Paukan edellä ajanut kaveri ahnehti mutkaan tullessaan liikaa ja tempaisi vauhdilla ulos loukaten itsensä. On hankala tehdä muutoksia, jos ei tiedetä, miksi niitä tehdään. Nimi tuli siitä, että matkustamo lämmitettiin pakoputkella, minkä ansiosta bussi kepitti ruotsalaisen saunan mennen tullen. - Ei siitä suorilla ohi päässyt. Miehellä oli tapana erän jälkeen vilkaista ilmanottoaukoista sisään ikään kuin varmistaakseen, että moottori on vielä paikalla. Erän jälkeen Paukka tuli kertomaan, että noin sitä kuuluu ajaa ohi. tarkoittaa suoraviivaista ajattelua, jossa epäolennainen nysvääminen unohdetaan. Tero Ylianttila muistelee Paukan reteitä otteita radalla. Mies tuli taloon vuonna sapeli ja keihäs. - Joo, ei niitä turhaa rassattu. Se www.mk-lehti.fi MK 71. Maaottelussa joskus 1980-luvun alussa Ruotsin Fredrik Holmgren oli ottanut kärkipaikan Yamaha Vmaxillaan, ja leveillä ajolinjoillaan piti huolen, että perästä tullut Ylianttila ei päässyt vaatimattomammilla tehovaroilla siunatulla Polariksellaan ohitse. Ja siitä asti hän on työskennellyt tuotekehityksen parissa. Useita voittoja ja kärkisijoja Ranskan kansainvälisissä motocross-kisoissa 1970-luvulla. Vinkkejä kisakuskeille Tällä hetkellä Pauli Piippola työskentelee BRP:n Rovaniemen tehtaalla. l HÄN Pauli Piippola Ikä: 62 Siviilisääty: Naimisissa Tiinan kanssa Lapsia: Yksi Harrastukset: Historic motocross, enduroseikkailut Lempiruoka: Poronkäristys Mielimusiikki: Taustamusiikki Saavutukset: Snowcrossin Euroopan mestaruus, 2 x PM ja suunnilleen 10 Suomen mestaruutta, joista yksi motocrossissa. Nuorille kisakelkkailijoille vanha mestari voisi antaa paljonkin neuvoja, mutta niistä nostettakoon esille yksi. - No haittaako se prötääminen ajamista, oli Paukka kysynyt. - Sama se on kilpakelkoissakin. l auli Piippola oli mestari radalla ja nykyisin hän on todellinen moottorikelkkailun tietopankki. - Jos säädöt kerran on hyvät, ei niitä tarvi siksi muuttaa, että siitä tulisi vain erilainen
Rotax ACE 600 Edistyksellistä moottoriteknologiaa TeksTi: Olli AuTOnen Lynx Yeti 59 on yksi niistä kelkoista, joissa käytetään uutta ACE 600 -moottoria. BRP:n ja Rotaxin alkavan kauden yksi mielenkiintoisimmista uutuuksista on nelitahtimoottori ACE 600. Suuri askel kaksitahtisissa moottorikelkoissa otettiin kuitenkin vajaat kolme vuotta sitten, kun E-Tec-suorasuihkujärjestelmä esiteltiin 600-kuutioisten Ski-Doon ja Lynxin urheilukelkkojen polttoaineenjakelijana. Suorasuihkupuolella BRP:llä ja Rotaxilla on aiempaa kokemusta Evinrude-perämoottoreiden puolelta, sekä vuonna 2000 esitellystä GTX/RX DI Sea-Doo -vesijeteistä, jossa käytettiin Orbital-teknologiaan perustuvaa suorasuihkutusta. Valikoima oli periaatteessa jo kaiken kattava, joten kelkkamaailmassa koettiin pieni yllätys, kun viime keväänä julkistettiin täysin uusi pienempi nelaripata, ACE 600. Kehittynyt palotapahtuma Kirjainlyhennelmä ACE tulee sanoista Advanced Combustion Efficiency, millä tarkoitetaan kehittynyttä palotapahtu- MK 73. Jatkoa seurasi viime keväänä, kun E-Tecistä esiteltiin 800-kuutioinen isoveli. Tehon ja polttoaineen kulutuksen suhde meni urheilukelkkapuolella kertaheitolla uusiksi, ja kilpailijoilla oli pitkäksi aikaa kiinnikuromista. Uutuusmoottorin kehitystyön yksi keskeisimpiä tavoitteita on ollut alhaisen polttoaineenkulutuksen ja pienten päästöjen saavuttaminen. K www.mk-lehti.fi elkkavalmistaja BRP ja sen moottorintoimittaja Rotax ovat kiistatta olleet viime vuosina moottoriteknologian suunnannäyttäjiä kelkkamaailmassa. Konsernin laajaa osaamista on voitu hyödyntää yli ajoneuvosegmenttien, mistä osoituksena on muun muassa mönki- jöissä ja moottorikelkoissa käytetty V-800 moottori, joka on toiminut samanaikaisesti, joskin hieman eri sovelluksin, urheilullisissa vapaa-ajan mönkijöissä ja toisaalla hyöty- ja yleiskäyttöön suunnatuissa moottorikelkoissa. Osittain kilpailijat kurovat tuota matkaa kiinni edelleen, kun samalla kanadalaiseurooppalainen yhteistyö on ehtinyt kypsytellä uusia hedelmiään. Kaksitahtisten moottorikelkkojen puolella merkittävimpien uudistusten voidaan katsoa alkaneen vuonna 2003, kun 800-kuutioinen, puolisuoralla polttoaineen suihkutuksella varustettu SDI-moottori esiteltiin, ja 600-kuutioinen versio tuli markkinoille vuotta myöhemmin. Nelitahtisissa Rotaxin maineikkaimmat moottorit kelkkapuolella ovat tähän mennessä olleet edellä mainittu monipuoliseen käyttöön suunnattu V-800 sekä pari kautta sitten esitelty urheilullisempi ja rivimuotoon rakennettu 1200 4-TEC
Esimerkiksi nokkaketju ja venttiiliin välykset säätyvät itsestään hydraulisesti, eli manuaalista säätöä ei tarvitse tehdä. Koneessa ei ole tasapainoakselia, vaikka yleensä rivikakkonen sellaisen vaatii. BRP:n etumatka taloudellisten ja vähäpäästöisten kelkkojen valmistajana pohjautuu pitkälti tiiviisiin Euroopan suhteisiin. ACEa kehitettäessä lähtökohtana oli kuitenkin parantaa hyötysuhdetta entisestään, ja nuo määrätyt osa-alueet tiedettiin jo projektiin lähdettäessä. Nyt myös nettikauppa www.loukko.com, www.loukko.com, www.loukko.com Kelkat · Mönkyt · Varusteet · Tarvikkeet maa. - Kyllähän meidän paineella ja promootiolla on ollut merkittävä vaikutus emoyhtiön ajattelutapaan nykyaikaisesta kelkasta. Moottorissa itsessään ei ole mitään varsinaisen uutta ja mullistavaa tekniikkaa, vaan taloudellisuuteen on päästy optimoimalla montaa osatekijää. Jäähdytinjärjestelmän ansiosta moottorin lämpötila pysyy paremmin vakiona, mikä myös on osaltaan vaikuttanut alhaiseen polttoaineenkulutukseen. Yksi lähtökohta moottorin kehitystyössä on ollut sen helpon huollettavuuden korostaminen. Moottori on suhteellisen pitkäiskuinen. Eurooppalainen kuluttaja on ympäristötietoinen ja liputtaa vihreiden arvojen puolesta. - Moottoriteknologian osalta tuskin ihmeitä on enää tehtävissä, mitä tulee taloudellisuuteen. Tuotepäällikkö Kari Ylipekkala BRP:ltä arvioi, että moottoriteknologiassa aletaan olla jo kehityksen huipulla. Moottori ottaa ilman 46-millisen läppärungon kautta imukammioon ja -kanaviin, joiden muotoilulla ja ruiskusuuttimen sijoituksella on polttoaineen virtaukseen saatu halutut pyörteet, mikä on myös yksi osa tehokkaan palamisen optimoin- tia. antaa tasaantua vielä 30 sekuntia tyhjäkäynnillä. Kylmä moottori antaa virheellisen tuloksen ja näyttää öljynmäärän liian vähäiseksi, Kortelainen muistuttaa. Sen poraus on 74 millimetriä ja isku 69,7. Jos määräykset kuitenkin tulevat vielä joskus tiukkenemaan, on pakokaasujen jälkikäsittely luonnollisesti yksi vaihtoehtoinen polku. Moottori on pyritty puristamaan niin pieneen pakettiin kuin mahdollista, joten tila on käytetty säästeliäästi. stick-coil), joten erilliseltä johdotukselta on säästytty. - Perinteinen märkäsumppukone olisi ollut käytännössä mahdoton istuttaa REV XP- ja REX-runkoihin matalalle samaan tapaan kuin kaksitahtikoneet. Kaksitahtisiin E-Tec-moottoreihinkin painoeroa on vain muutamia kiloja. Puristussuhde on niin ikään korkea 12:1, millä on vaikutusta vääntöön ja hyötysuhteeseen. - V-800 oli taloudellisuudessaan paras markkinoiden siihenastisista moottoreista. Puristussuhde mahdollistaa vuoden alusta markkinoille tulevan E10polttoaineen käytön. Pieni kiertopiiri kierrättää nestettä moottorin sisällä ja isompi etu- ja takajäähdyttimien kautta moottorille. - Kuivasumppukoneen öljynpintaa tarkastettaessa on muistettava, että moottori pitää käyttää ensin lämpimäksi ja Rotax Ace 600... Moottoritekniikka lähentelee jo kehityksen huippua B RP ja Rotax ovat viime vuosina kulkeneet moottorikehityksen eturintamassa. Kärjistetysti voidaan sanoa, että amerikkalainen kelkkailija katsoo ensimmäisenä polttoainetankin tilavuutta, kun meikäläistä kiinnostaa enemmän tieto siitä, paljonko kelkka kuluttaa, Ylipekkala toteaa. Kuivasumpulla varmistuu myös voitelu kaikissa tilanteissa, BRP Finlandin moottori- ja voimansiirtopuolen tiimipäällikkö Ari-Matti Kortelainen valaisee. Moottorikelkan pienet kuoret asettavat kuitenkin omat haasteensa sille. Tähän päästiin valitsemalla sytytys tapahtuvaksi 180-540 asteen jaksoissa ja optimoidulla kampiakselin tasapainotuksella. Teknisissä ratkaisuissa on monia yhteneväisyyksiä BMW F800 moottoripyörässä käytettyyn Rotaxin voimanlähteeseen. Moottori painaa 40 kiloa, mikä on kaksi kiloa vähemmän kuin edeltävän V-800:n paino. Tehokäyrästä saatiin lopulta erittäin tasainen, tuotepäällikkö Kari Ylipekkala BRP:ltä kertoo. Ainoastaan urheilullisemmassa Renegade-mallissa syyläri on vain telatunnelissa. Tulevathan valmistajan moottorit Rotaxilta Itävallasta ja Rovaniemen kelkkatehtaan ansiosta keskusteluyhteys Skandinaviaan on läheinen ja oikeasti vuorovaikutteinen. Esimerkiksi puola on yhdistetty tulpanhattuihin (ns. Päästörajoitusten suhteen olemme hyvin aikataulussa ja jopa niiden edellä. Katso uudistuneet nettisivut. Huoltoväli on tavanomainen, eli öljyt ja suodatin on syytä vaihtaa kerran vuodessa tai 5000 kilometrin välein. Moottorin suunnittelun lähtökohtina ovatkin olleet nimen omaan alhainen polttoainetalous ja matalat päästöarvot. Koneen aivot ovat Boschin ME17 -nimisessä moottorinohjausyksikössä, joka on istutettu 74 MK www.mk-lehti.fi v. - Eurojen panostaminen moottoriteknologiaan olisi tässä vaiheessa desien viilaamista, kun taas tuotekehityspanosten uhraaminen voimansiirron kehittämiseen antaa paremman hyödyn. Moottori on niin sanottu vertikaalitwini, eli ykkössylinterin männän ollessa ylhäällä on toisen mäntä alhaalla. ACE 600:sen jäähdytyksestä huolehtii niin sanottu kolmitiejäähdytysjärjestelmä, jossa termostaatti ohjaa moottorin lämpenemistä sisällä kiertävän nesteen avulla ja saa koneen nopeasti lämpimäksi. Koneessa on kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia, neljä venttiiliä per sylinteri ja se on kuivasumppuvoideltu. Lisäksi kaikki huoltokohteet moottorissa on saatu sijoitettua samalle puolelle lukuun ottamatta starttimoottoria, mikä tekee huoltamisesta helpompaa. Aina voidaan tietysti ominaisuuksia optimoida edelleen, mutta mitään mullistavaa en enää usko tapahtuvan. Kylmä tosiasia on tietysti sekin, että maksamme bensalitrasta kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin amerikkalainen käyttäjä. Entistä taloudellisempia ja vähäpäästöisempiä moottoreita on esitelty vuosi toisensa perään sekä kaksi- että nelitahtipuolelle. Bensa syötetään imukanaviin yhdellä ruiskulla per sylinteri. Nykyaikaista tekniikkaa löytyy myös moottorinohjauspuolelta. Ylipekkalan mukaan seuraava kehitysaskel kelkkojen tekniikassa on odotettavissa voimansiirtopuolelle
- Yksi kimmoke pienen nelitahtikoneen tekemiselle olivat nimen omaan alhaiset päästöarvot. Uudessa moottorinohjausyksikössä on 32-bittinen mikroprosessori, kun aiemmin vastaava luku oli 16. Aiemmin boksia on käytetty Sea-Doon vesijeteissä, Can-Amin rinnakkain istuttavassa mönkijässä sekä kolmipyöräisessä Spyderissä. Näimme, että tuomalla markkinoille kevyen ja taloudellisen sekä suhteellisen pienitehoisen nelitahtikoneen, pystymme vastaamaan juuri tuon kohderyhmän kysyntään, Kari Ylipekkala sanoo. Moottorin polttoaineenkulutuksen luvataan olevan markkinoiden alhaisin, vain kahdeksan litraa sataa kilometriä kohden. 53,- /kpl sylinterin poraus alk. EPA-rajoitukset ovat olleet tiedossa jo pitkään, ja on ennakoitu, että Euroopassa tulisivat uudet, tiukat päästönormit voimaan mahdollisesti jo vuonna 2016. Moottorin päästöarvot alittavat kirkkaasti EPA2012-päästörajat, ja lisäksi se täyttää Pohjois-Amerikan Yellowstonen kansallispuiston erittäin tarkat päästörajoitukset sellaisenaan, ilman tehorajoitusta. Katso uudistuneet nettisivut. - V-800 oli hyvä moottori, mutta enemmänkin yleiskone, joka palveli sekä kelkassa että mönkijässä. Uskomme, että nämä ominaisuudet miellyttävät yhtä lailla vasta-alkajaa kuin kokeneempaa ja ikääntyneempää harrastajaakin. Se onkin tavallaan seuraaja Rotaxin puhallinjäähdytteisille 503:lle ja 550:lle, joiden menekki on jatkuvasti ollut korkealla. Tämä tarkoittaisi sitä, että vanhojen kaasutinmoottoreiden, sekä joidenkin markkinoilla olevien uusien ruiskumoottoreidenkin myynti tulisi kielletyksi, Ylipekkala ennakoi. Myös ohjelmoitava muisti on suurempi, mikä mahdollistaa laajemmat kontrolli-, ohjausja diagnostiikkatoiminnot. (013) 228 301, 044 776 9876 · sylinterien poraukset, myös kiinteäkantiset · myös kovakromisylinterien putkitukset uudelleen porattavalle valurautaputkelle · kampiakselien korjaukset, hionnat, täyttöhitsaukset · myös lämpökäsitellyt (nitraus) · dynaamiset tasapainotukset · kaikki muut moottoriosien koneistustyöt · alkuperäiset sekä tarvikemoottorinosat Moottorikelkan: kampiakselin korjaus alk. kierroksella. ACE 600 on suunniteltu kuitenkin puhtaasti moottorikelkkaan. Tehomäärä on silti vähintäänkin kohtuullinen, kun ajatellaan moottorin käyttäjiksi haettua kohderyhmää. Huipputeho saavutetaan 7250 kierroksen kohdalla, kun 57 newtonin maksimivääntö irtoaa 6000 Nyt kovimpaaN ajooN... -vaunut meiltä asiakkaan toiveiden mukaisesti Kuurnankatu 35, Joensuu Puh. 39,- /syl. Perävaunutalo Viitala Ky Tehtaantie 12, 29630 Pomarkku Puh. Nyt myös nettikauppa www.loukko.com, www.loukko.com, www.loukko.com Kelkat · Mönkyt · Varusteet · Tarvikkeet kelkan moottoriin ensimmäistä kertaa. Rotax Ace 600... Seuraaja vanhoille puhallinkoneille ACE 600 -moottorista irtoaa huipputehoa 60 hevosvoimaa, mikä on parikymmentä yksikköä vähemmän kuin edeltävästä V-800:sta. 02-634 3800 www.peravaunutaloviitala.fi www.tammerdiesel.fi Nopeasti kaikkialle suomeeN! www.mk-lehti.fi 76 MK. - Moottori on erittäin nykyaikainen ja huoleton, ja sen teho ja vääntö ovat oikeassa suhteessa
0440 501 210 | Janne p. (08) 223 7131 | www.raahenmotocafe.fi Esa p. 040 583 2633. 0400 384 805 | Joonas p. 0440 501 208 | Ville p. Kysy myös Tsekkaa vaihdokit netistä! www.raahenmotocafe.fi MK 77 Ouluntie 43 RAAHE, Puh. kulut 250,- y Kys us! o tarj MUISTA MYÖS! XP 550 EPS - Pro Spector II telasarja - 3500 naruvinssi 11.990,- Powder Pro suksipaketti - sukset, lenkit, rungot punainen, musta, valkoinen, keltainen TELAMATTO Composit 38x307x32 mm 279,- 299,laite kk 4 sittely Paketin svh 16.478,- E akuu 24+2 T NESTE Ouluntie | Raahen Motocafe Oy www.mk-lehti.fi SLP ohjareilla 349,- eihin! kiin merkk Lähes kaik Totaltek ohjareita. LAATUMERKKIEN KELKKA JA MÖNKIJÄTALO! Nyt erä - 2008 uusi moottorikelkkoja sopivasti! IQ 600 CFI Switchback ES - 2008 uusi IQ 600 CFI Dragon Tak 4k uu 2 k Vuoden 2010 Ski-doo kauppias k u Taku 24 k Kauden 2011 mallisto saapunut 8.390,- 7.990,svh 11.590 + toim
Erilaisten polttoaineensuihkutusjärjestelmien yleistyttyä moottorit alkavat kuitenkin olla jo niin teknisiä, että ongelmien osuessa koh- Moneen muuhun ajoneuvoon verrattuna kelkoilla ajetaan todella vaihtelevissa olosuhteissa. Erityisesti ohjaukseen ja alustaan kohdistuu erilaisia iskuja ja oman rasituksensa tekniikalle tuovat myös muuttuvat sääolosuhteet. A dalle kannattaa suunnata valtuutettuun huoltokorjaamoon. Ohjaus, voimansiirto ja alustarakenteet ovat kuitenkin sellaisia kohteita, joiden huoltaminen ja vähintäänkin paikkojen säännöllinen tarkistaminen pelastaa monelta murheelta. Kikkoja kelkan kunnossapitoon Tarkista, kiristä ja Taas TarkisTa TeksTi: Jukka Helminen kuvaT: Joni Helminen utoihin tai moottoripyöriin verrattuna moottorikelkka on vielä nykykuosissaankin selvästi yksinkertaisempi laite. Ohessa muutama perusasia, joita noudatta- malla jokainen saa omasta kelkastaan enemmän iloa irti. Ohjaus Tavallisin ja kenties tehokkain ajettavuuden pilaaja on vääränlainen suksien 78 MK www.mk-lehti.fi
Myös ohjainrauta (kuva 4) voi saada osuman kivestä ja mennä mutkalle, mikä osaltaan voi tehdä ajamisesta vikuroivaa. Hyvä tapa on ottaa mitta etummaisen ja takimmaisen pohjaraudan pultin keskeltä. haritus. Jos pohjarauta on väärän tyyppinen ja kovametallipalat ovat liian edessä, tulee ohjauksesta haukkaava. Ilmiö on vaarallinen. Tärkeintä on, että sukset eivät auraa. Ajettavuuteen vaikuttavat voimakkaasti myös ohjainraudat ja niiden kunto. Matto kiristetään nostamalla kelkan perä ylös vaikka huoltopukilla, jonka jälkeen löysätään taka-akse- Kuva 4 www.mk-lehti.fi MK 79. Korjaaminen tapahtuu avaamalla raidetankojen lukkomutterit, jonka jälkeen raidetankoja pyörittäen säädetään sukset harittamaan 5-10 milliä (kuva 1 ja 2). Millään muulla ajoneuvolla ei ajeta yhtä vaihtelevissa olosuhteissa kuin moottorikelkoilla, joten perustarkistukset kauden aikana ovat äärimmäisen tärkeitä! Kuva 1 Haritus mitataan sukset maassa. Kelkkareitit eivät ole maanteitä ja erityisesti alkutalven vähälumisilla reiteillä sukset saavat helposti iskuja kivistä ja kannoista, jolloin harituksen säätö menee pieleen. Kuvassa 3 on esitetty toimiva perusasetus, jossa kolmannes paloista on olkatappilinjan etupuolella ja kaksi kolmannesta linjan takapuolella. Jos kovametallipalat sijaitsevat liian takana, ohjaus on raskas ja nopeasti palauttava. Haritus kannattaa mitata talven aikana silloin tällöin ja ohjainrautojen kunto kannattaa tarkistaa aina jos huomaa suksen kolahtaneen kiveen. Kuva 2 Kuva 3 Telamatto ja jousitus Maton kiristys ja suuntaus on syytä tehdä huolella, jotta kelkka toimii kuten pitää
Jousituksen kohdalleen saaminen on astetta vaikeampaa. Etupukin jouseen pätee sama asia, eli sen pitäisi olla riittävän jäykkä mahdollisimman vähäisellä esijännityksellä, jotta alkuherkkyys ei kärsi. Yleensä käyttöohjekirjassa kerrotaan, kuinka paljon matto saa roikkua irti liukumuovin pinnasta. Jos poikkeamaa on, säädetään etäisyys samaksi (kuva 7). Kahdestaan ajaminen vaatii yleensä takajousten maksimikiristyksen ja etupukin joustakin on syytä kiristää. Unohdetaan suosiolla iskunvaimentimet ja niiden säätäminen, vaikka monissa kelkoissa onkin nykyään klikkereitä, joilla vaimennusarvoja voidaan muuttaa. Kulunut ja löystynyt hihna menee variaattorilla liian syvälle lautasten väliin. Moni tuskailee kelkkansa outoa ajokäytöstä, mutta ei osaa muuttaa jousituksen balanssia. Takajousessa asia on päinvastainen, eli esijännityksen lisääminen lisää myös hiukan suksipainetta. Kaikissa kelkoissa voidaan säätää jousien esijännitystä ja telaston etupukin kiristysremmiä (kuva 8). Rajoitinremmin säätämisen lisäksi suksipaineeseen vaikuttaa etupukin jousen esijännitys, eli kiristämällä jousta (lisäämällä esijännitystä) suksipainetta säätää ainakin jonkin verran keveämmäksi. Ja jos suksipaineen lisäämisessä mennään äärimmäisyyksiin, alkaa maton etureuna keventyä ja kelkka sutii turhaan. Kikkoja kelkan kunossapitoon... Kuva 5 Kuva 6 Kuva 7 Kuva 8 lin pultit ja telankiristysruuveista säädetään haluttu tiukkuus (kuva 5 ja 6). Kuorman vedossa ohjattavuus taas on tärkeää, joten silloin lisätään esijännitystä suksien ja takapukin jousiin ja laitetaan etupukin remmiä kireämmälle. Tämä jousi on löysimmässä asennossa. 80 MK www.mk-lehti.fi. Jos taas suksipainetta on liian vähän, puskee kelkka kurveissa suoraan. Voimansiirto Moottorikelkkojen kiilahihnavariaattoriin pohjautuva voimansiirto on rakenteeltaan yksinkertainen ja toimintavarma, mutta hyötysuhteeltaan kehno ja huoltoa vaativa. Jos ajetaan paljon umpilumessa, löysätään suksen jousien esijännitystä ja etupukin kiristysremmiä ja kiristetään etupukin jousta. Liukukiskon takaosasta tarkastetaan maton soljen etäisyys liukumuovin reunasta. Kuljettajan paino luonnollisesti vaikuttaa erityisesti telaston jousien säätöön. Säädön tarkoitus on saada kelkka kulkemaan kevyellä suksipaineella, jolloin etupää kelluu paremmin lumen pinnalla. Ajossa hihna kuluu ja jos kulumista ei kompensoida säätämällä hihnan kireyttä, toiminta heikkenee. Jousituksen tulisi käyttää noin kolmannes joustomatkastaan silloin, kun kuljettaja istuu paikallaan satulassa. Jos sitä on liikaa, on kelkka raskas ohjata. Nämä säädöt vaikuttavat huomattavasti kelkan ominaisuuksiin. Kiristyksen jälkeen mattoa pyöritetään pienellä nopeudella. Ajotilanteita ja säätömahdollisuuksia on niin paljon, että on mahdotonta antaa yleispäteviä ohjeita, mutta muutama esimerkki auttaa ymmärtämään mistä on kyse. 2-4 senttiä on lähellä oikeaa. Takapuskurista maahan mittaamalla voi ainakin takapään jousien esijännitystä haarukoida oikeaan säätöön. Suksissa jousen jäykkyys ja esijännitys vaikuttavat suksipaineen lisäksi myös kallisteluun. Seurauksena on hihnan nouseminen kytkimellä normaalia suuremmalle ke- Takapukin hakaneulajousia säädetään kuvassa näkyvästä kolmikulmaisesta muovipalasta. Jousien toiminnasta kannattaa muistaa se perusasia, että mitä vähemmän esijännitystä joutuu käyttämään, sitä pintaherkemmin jousitus toimii. Useimmissa ajotilanteissa pitää suksipaineen olla eräänlainen kompromissi
Jos selviää vain ketjun uusimisella ja keskeytyneen retken aiheutumalla mielipahalla, voi olla tyytyväinen. hälle, jolloin kelkka lähtee liikkeelle kakkosvaihteella. Löystynyt moottorin kiinnitys, kova isku jousituksen pohjatessa tai jonkinlainen törmäys voivat aiheuttaa linjauksen siirtymisen. Käyttöohjekirjoista löytyvät oikeat hihnan kireyden tarkastusohjeet ja neuvot kireyden säätämiseen. Tangon säätö onnistuu löysäämällä ohjaustangon kiinnityspultteja. Käytännössä hihna saa olla niin tiukalla, että se käsin pyörittämällä pyörii nihkeästi normaalisuuntaa vastaan. On hyvä heti ajokauden alussa säätää ohjaustanko ja kahvat mieleisikseen. Kuvassa 10 on esitetty linjauksen mittausperiaate. Ainakin kelkan merkkihuollossa linjaus tulisi tarkistaa. Jos epäilee omassa kelkassaan olevan ongelmia, kannattaa huollossa erikseen pyytää tarkistamaan asia. Mitta-arvot X,Y ja Z löytyvät yleensä käyttöohjekirjasta, samoin mittaviivaimen oikea vahvuus. Toinen selkeä ongelma on kytkimen ja variaattorin linjaus. Normaalisti mitta Y on 0,5-1 milliä suurempi kuin mitta X. Useimmissa kelkoissa kiristäminen tapahtuu kiertämällä kuvassa 11 näkyvän pultin lukkomutteri reilusti auki, jonka jälkeen kiristetään sormin kiristyspulttia niin tiukkaan kuin se menee ilman työkaluja. Kyse on makuasioista, mutta Kuva 11 Jarrukahva kannattaa säätää suunnilleen vaakatasoon. Kaasuvipu kannattaa säätää osoittamaan alaspäin noin 30-45 astetta, jolloin oikealle kääntyvissä kaarteissä voi käyttää etusormea kaasuttamiseen. www.mk-lehti.fi MK 81. Jos kelkka pyrkii tyhjäkäynnillä ryömimään, on remmi liian tiukalla. Kahvojen kiertäminen käy lukitusruuveja löysäämällä. Voimansiirtoon kuuluu myös ketjukotelo. Vanhemmissa Rotaxeissa ketjun kiristys tapahtuu samalla tavalla, mutta lukkomutterin sijaan siinä on sokka, eli sormin kiristyksen jälkeen pistetään lukitussokka paikoilleen ja asia on ok. Kiristys kannattaa tarkistaa muutaman sadan kilometrin välein ja samalla voi tarkistaa kotelon öljymäärän. Variaattorin hihna saattaa näyttää uuden veroiselta, mutta silti se voi olla kulunut ja voimalinja ei toimi kunnolla. Kuva 10 Ajoasento Ohjaustanko kaasu- ja jarrukahvoineen ja niiden säädöt merkitsevät paljon ajoasennolle. Myös muuntosuhteen yläpäässä on ongelmia, kun viitosvaihde ei mene päälle. Seurauksena on hihnan nopea kuluminen ja kelkan suorituskyvyn heikkeneminen. Tangon ja kahvojen asennolle ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa kohtaa. Usein ketju katkeaa tai hyppii yli, koska asianmukaisesta kiristyksestä ei ole huolehdittu. Usein ketjuvaurio aiheuttaa myös ketjukotelon ja alahammaspyörän rikkoutumisen
Auraus tekee ohjauksesta tuikkivaa. Kun pystyy itse seuraamaan kelkkansa kuntoa huoltokertojen välillä, säästyy monelta turhalta murheelta. Oikein kiristetyn maton lukemat olivat 15,7, 15,92 ja 17,95 litraa sadalla kilometrillä. Opettelemalla hyödyntämään kelkan monipuolisia säätöjä siitä saa irti parhaan mahdollisen suorituskyvyn. Syitä ja seurauksia: urauksella olevat sukset ovat paras tapa pilata ajo-ominaisuudet. Liika suksipaine tekee ohjauksesta raskaan ja vaikuttaa heikentävästi myös kulkuun. Reittiverkosto ei tule koskaan muistuttamaan maanteitä, joten monenlaisia yllätyksiä on luvassa. Liian pieni suksipaine parantaa kulkua etenkin pehmeässä lumessa, mutta viimeistään kovalla reitillä kelkka puskee. Erityisesti alustan pultit ja mutterit kannattaa käydä läpi säännöllisesti. Pienellä 40 kilometrin tuntinopeudella kulutus kasvoi lähes viidellä litralla ja 80 kilometrin vauhdissa reilulla kahdella litralla sataa kilometriä kohden. Tulos oli selvä. Myös vaihto ja rahoitus onnistuu, vaikka ilman käsirahaa! Katso lähin jälleenmyyjäsi www.finnsvala.com 08 - 770 080 Kallenkuja 8 63300 ALAVUS 050-9131171· info@menopelit.com · www.menopelit.com 82 MK www.mk-lehti.fi. Jarruvipu (kuva 12) kannattaa säätää vaateriin ja kaasuvipu (kuva 13) noin 30-40 asteen kulmaan taaksepäin. Ohjaustangon päät kannattaa säätää takaapäin katsottuna aluksi niin, että ne eivät sojota ihmeemmin ylös tai alaspäin. Kelkka on kohtalaisen vaurioaltis, mikä johtuu osittain käyttöolosuhteista. (Lähde: Erik Ahmasalon artikkeli Moottorikelkkailijan kausioppaassa 2005) A Muista myös Edellä mainittujen asioiden lisäksi tulee muistaa myös muutama kelkan elämää helpottava asia. Liian tiukalle kiristetyllä matolla saatiin lukemat 20,2, 19,33 ja 22,23 litraa satasella. Huonoin ja paras arvo tiputettiin pois ja lopuista laskettiin keskiarvo. PS. Kelkan pitäisi ohjata hyvin, mutta siitä huolimatta jousituksen pitää olla tasapainossa, eli maton pitää levätä koko pituudeltaan mahdollisimman hyvin lunta vasten. Tuulisuoja peittää edestä nenän, poskipäät sekä myös otsan ja nousee takaa riittävän ylös. Alaosa on täysin tuulenpitävää kaksikerroksista materiaalia, jossa sisäpinta on lämmittävää fleeceä ja ulkopinta täysin tuulenpitävää erikoisneulosta. Rovaniemen Ammattikorkeakoulu teki vuosituhannen alussa kokeen, jossa verrattiin ylikiristetyn telamaton vaikutusta polttoaineen kulutukseen. Tasaisella, kilometrin mittaisella polanteella ajettiin nopeuksilla 40, 60 ja 80 kilometriä tunnissa. Talven pakkasiin Kotimainen JOS ET HALUA OSTAA VOIT AINA VUOKRATA Pro Yamaha Pro Yamaha TUNDRA Hyvin muotoiltu kypärähuppu. Telamaton liiallisen kiristämisen vaikutuksia kokeiltaessa tutkittiin myös sitä, miten virheellinen maton linjaus vaikuttaa. Liika harituskaan ei ole suotavaa, mutta ei ollenkaan niin paha asia kuin auraus. Puhdista telasto aina ajon jälkeen lumesta ja jäästä, jolloin liikkeelle lähtö seuraavana päivänä on helpompaa. Yläosa on kokonaan kosteutta siirtävää Coolmax verkkoa. Vuokraamme taloudellisia, mutta tehokkaita 4-T Yamaha moottorikelkkoja edulliseen hintaan! alk. Myös voitelu on tärkeää, eli kaikista nipoista rasvaa sisään silloin tällöin. 180/päivä Meidän kauttamme uudet YAMAHA vapaa-ajan laitteet, sekä hyvä valikoima ajovarusteita ja alan tarvikkeita. Käytä kelkka aina kunnolla lämpimäksi ennen ajoon lähtöä ja lämmitä myös iskarit ajamalla alkuun rauhallisesti. Kulutus mitattiin Flowtronic-mittalaitteella, mittauskertoja oli viisi. Kiemurteleva tai muuten epämääräinen ohjaustuntuma saattaa johtua myös mutkalla olevasta tai muuten viallisesta ohjainraudasta. On tärkeää opetella tuntemaan ajokkinsa. Kikkoja kelkan kunossapitoon... on hyvä aloittaa käyttämällä kultaista keskitietä
Pienkonekorjaajan koulutuksessa suoritetaan autoalan perustutkinto. Kenelle. Koulutus alkaa 11.1.2011 Kajaanissa & 18.1.2011 Vantaalla. 016-822 334 Gsm. · moottoripyörät · moottorikelkat · mönkijät · perämoottorit, vesijetit · ympäristönhuoltokoneet Opiskeltavia aiheita ovat mm. 08 6165 6798. 0400-290 679 www.koillis-sorvaus.fi Ketunpolku 1 | 87100 Kajaani | p. Kesto noin 2 vuotta. - nostokorkeus 0-800 mm - moottorilla tai käsipumpulla - mekaaninen lukitus - kevyt ja helppo käsitellä kelkkarenki Vaivattomaan moottorikelkan siirtoon ulko- ja sisätiloissa. Missä, milloin. Aikaisempaa työkokemusta ei tarvita. Koulutus on suunnattu alaa vaihtaville (uuden ammatin opiskelu), uutena alalle pyrkiville tai ilman ammatillista koulutusta alalla työskenteleville. Hae 15.12.2010 mennessä Hakuohjeet ja lisätietoja: www.kao.fi > Aikuisopisto > Alkavat koulutukset > Tekniikka ja liikenne. - 400 mm:n laakeroidut renkaat - vahva teräsrunko - muovipinnoitus metalliosissa - pehmustetut nostotassut KIINNOSTAVATKO. Lisätietoja Matti Lakkala, matti.lakkala@kao.fi, p. 044 797 0711. nostorenki tallirenki Asematie 67, 98120 Kemijärvi Puh. moottoripyörät, maastoajoneuvot (atv:t ja moottorikelkat), mopot ja käsikäyttöiset pienkoneet. 08 61651 www.kao.fi Saisimmeko ehdottaa uutta tapaa kuljettaa kelkkaasi? Katso uudistuneet nettisivut! www.mk-lehti.fi MK 83. Tulosta hakulomake netissä tai pyydä se koulutussihteeriltä, puh. Moottorikelkan -apurengit OPISKELE PIENKONEKORJAAJAKSI Huoltorenki Mekaanikon työpiste, huoltotöiden helpottamiseen
Kelkkaile Keski-Karjalaan! Keski-Karjalan Moottorikelkkailijat ry www.kkmk.net
Kerhomme on pistänyt pystyyn kehitys- ja investointihankkeet, joiden avulla urien tasoa ja samalla turvallisuutta parannetaan entisestään. Nähdään Kiteen seudun lumilla! Kelkkailuharrastus sai muutama vuosi sitten perheemme muuttamaan pääkaupunkiseudulta "Kelkkailun Mekkaan", Keski-Karjalan seutukunnalle, missä myös matkailijoiden viihtyvyyteen panostetaan monella eri tavalla. Omalla kerhollammekin on messuilla osasto. Investointihankkeeseen kuuluu myös parin kolmen laavun rakentaminen. Se ajoittuu maaliskuun ensimmäiseen viikonvaihteeseen. Alkavan talven ohjelma pitää sisällään myös Lumirallin. Lisäksi suunnitelmissamme on muuttaa kelkkaovaalirata kelkkacrossiradaksi jo tulevan talven aikana. Tulevana talvena palvelut parantuvat vielä entisestään, kun saamme käyttöömme Tuupovaaran kerhon hankkiman uuden tampparin. Moikataan kun tavataan! Kimmo Mäkelä Puheenjohtaja Keski-Karjalan Moottorikelkkailijat. Turvallisuuteen on kuluneen kesän ja syksyn aikana panostettu myös merkitsemällä uralenkit omilla väreillä ja kirjaintunnuksilla. Vesakot ja turvallisuutta vaarantavat puut on poistettu, rumpuja on rakennettu siltojen paikoille ja ajoreitin varrelle on ilmestynyt uusia jätkänristejä ja liikennemerkkejä. Keski-Karjalan moottorikelkkaurasto on saatu nykyiseen kuntoon useiden vuosien määrätietoisella työllä, ja työ jatkuu. Niiden ansiosta kelkkailija pysyy valitsemallaan reitillä ja avuntuojat löytävät tiensä nopeasti perille, jos jotain ennalta arvaamatonta sattuu tapahtumaan. Tervetuloa Keski-Karjalan lumille viettämään rattoisia hetkiä yhteisen harrastuksen parissa. Valmistuttuaan ne tarjoavat miellyttävän paikan levähtämiseen ja makkaran paistoon. Ja lisäksi urat on suunniteltu niin, että useista majoituspaikoista pääsee suoraan kelkkareitille. Moni kelkkailun harrastaja viettää kuluvan viikonlopun Rovaniemellä kelkkamessuilla katselemassa alan tarjontaa livenä sekä tapaamassa muita samasta harrastuksesta kiinnostuneita. Kerhomme on satsannut myös kilpailutoimintaan ja saamme vanhan sprinttiradan jatkoksi reilut viisi kilometriä uutta baanaa. Tarkoituksenamme on tuoda näytille ne miellyttävät puitteet, joita Kiteen seutu kelkkailijoille tarjoaa...on todella upeita uria, vaihtelevaa maastoa ja hienoja maisemia. Niillä passaa kaasutella 19.-20. Tästä on osoituksena kädessäsi nyt oleva Keski-Karjalan Moottorikelkkailijoiden toiminnasta kertova esite. helmikuuta 2011 pidettävissä kaksipäiväisissä SM -sprinttikisoissa. Työn tulokset näkyvät. Toiveenamme on, että Itä-Suomen Monitoimikeskus Kiteen Aimossa nähtäisiin silloin eri puolelta Suomea tulleiden useiden satojen kelkkailijoiden joukko
kerran. maaliskuuta, jolloin lentokentän maastossa käydään tunnelmallinen kiihdytyskisa. Hänen mittariinsa kilometrejä kertyi 610. Viime kesän Ponutaipaleella pisimmän matkan teki Markku Keränen, joka tuli Kiteelle Torniosta asti. Tässä kisassa parhaiden vauhti tulee nousemaan lähelle 200 km/h. Lumirallin tapahtumat keskittyvät Tolosenmäen lentokentän ja moottoriratojen ympäristöön, tuttavallisemmin ilmaistuna Kiteen Aimoon. Kuluneena kesänä tämä paikallista pontikkaperinnettä vaaliva motoristihenkinen kokoontumisajo järjestettiin jo 18. Siinäpä tavoitetta kelkkailijoille.. Seuraavaksi lähtöluvan saa safariryhmä, joka kaasuttelee noin 85 kilometriä, ja viimeisenä turisti-ryhmään kuuluvat, joille ajettavaa kertyy noin 40 kilometriä. Aimon alueella on safaripäivänä paljon muutakin ohjelmaa, kuten kalusto- ja varuste-esittelyä, vapaata ajoa sprinttiradalla ja mahdollisesti myös kelkkahyppynäytös. Lauantain ohjelmassa ovat safarilähdöt. Lumirallin ruutulippu heilahtaa maaliskuussa Moottoripyöräpiireissä Kitee tunnetaan Ponutaipaleestaan. Tulevan Lumirallin ruutulippu heilahtaa ensimmäisen kerran perjantaina 4. Tunnelmaa luo ensinnäkin se, että kilpailu käydään iltavalaistuksessa ja toiseksi se, että kisa toteutetaan parilähtönä. Tulevan talven lumilla kelkkailijoiden ikioma kokoontumisajo järjestetään parhaimpien kevätkelien aikaan 4.-5. Safarin jatkoksi on mahdollista testata niin omia kuin kelkankin rajoja nopeuskisassa, joka pidetään lentokentällä kiitoradan vieressä. maaliskuuta. Ensimmäisenä matkaan pääsee Extremeryhmä, joka kiertää reilun sadan kilometrin reitin. Jatkossa Kitee tullaan tuntemaan myös Keski-Karjalan Moottorikelkkailijoiden ideoimasta kokoontumisajosta: Lumirallista. Lumiralli päättyy Kiteenhovissa pidettäviin iltabailuihin, joissa palkitaan pisimmän rallimatkan tehnyt kelkkailija. Kunkin luokan nopein kuljettaja palkitaan. Se on paikka, missä erilaisia moottoriurheilutapahtumia on järjestetty jo monen vuosikymmenen ajan ja jota viime vuosina on alettu voimallisesti kehittää todelliseksi monitoimikeskukseksi
Ratahallintokeskuksen vaatimuksesta. Samassa yhteydessä myös urien linjausta jouduttiin muutamissa paikoissa muuttamaan mm. Keski-Karjalan Moottorikelkkailijoilla on koko toimintansa ajan ollut selkeä visio. Uraston hyväksi on Kiteellä ja sen naapurikunnissa tehty viimeisen vuoden aikana kovasti työtä. Ja tunnetaan jatkossakin. Tavoitteenamme on päästä pois järvialueilta maalle. Kesälahdella tällaisia kohteita on Puruvedellä ja Villasenjärvellä, Rääkkylään johtavalla reitillä Orivedellä ja Täiti-. Keski-Karjala pysyy kelkkailun mekkana Kiteen seutu on jo kahden vuosikymmenen ajan tullut kelkkailupiireissä tunnetuksi hyvistä harrastusmahdollisuuksista. Radanylitykset eivät ole mahdollisia entiseen tapaan, vaan kelkkaurat ohjataan junaradan alitusten kautta, Keski-Karjalan Moottorikelkkailijoiden varapuheenjohtaja Pasi Immonen kertoo. Pyrimme saamaan urat ajettaviksi vähemmällä lumella ja siten pidennettyä urien käyttöaikaa. Yksi niistä on sijainti. Töitä tehdään siihen malliin, että Keski-Karjala pysyy kelkkailun mekkana. Keskikarjalaisen kelkkailun uranuurtajiin kuuluva Veini Haapasalo tietää kokemuksesta, että Kiteen seudulla on kelkkailijoiden silmissä omat vahvuutensa. Reitistöt ovat jo alkutalvesta asiallisessa kunnossa ja tarjoavat tilaisuuden nautinnolliseen vapaa-ajan viettoon mieluisan harrastuksen parissa, hän tiivistää. Miksi lähteä ajamaan Etelä-Suomesta kauaksi pohjoiseen, kun lunta löytyy lähempääkin. He haluavat toimia niin, että mahdollisimman moni kelkkailun harrastaja tekisi joka vuosi mahdollisimman monta ikimuistoista ja rentouttavaa keikkaa karjalaisiin vaaramaisemiin. Tavoitteena on kelkkaurien laatutason ja liikenneturvallisuuden parantaminen entisestään ja uraston matkailullisen kiinnostavuuden lisääminen. Perusta tälle työlle luotiin viime syksynä, jolloin Keski-Karjalan Moottorikelkkalijat pisti pystyyn kaksivuotisen virkistysuraston kehittämishankkeen. Pois järvialueilta Kelkkailijoilla itselläänkin on linjausintressejä
Yhteystiedot: www.kkmk.net, k-kmk@hotmail.com Alueen matkailutarjonta: KareliaExpert Matkailupalvelu Oy puh. 0400 606 946 keski-karjala@visitkarelia.fi
Seuraava valtakunnan tason kisa järjestetään ensi vuonna 19.-20. Värit pitävät kelkkailijan myös valitsemallaan reitillä, eikä eksymiseen riskiä ole, merkkikielen kehittänyt kelkkailijoiden kippari Kimmo Mäkelä kertoo. MK-Sprintin SM-mitalit jaossa Kiteellä Keski-Karjalan Moottorikelkkailijat satsaa myös kilpailutoimintaan. Kummassakin luokassa kilpaillaan alle 600-kuutioisilla koneilla. Värikilvet tuovat turvallisuutta Keski-Karjalan alueella on moottorikelkkaurastoa noin 350 kilometrin verran. Keskikarjalaisesta toimintakulttuurista kertovat omaa kieltään ne monet ratahankkeet, joita Aimon alueella lentokentän lähiympäristössä tehdään. Sm-mitaleista ajetaan kahdessa luokassa: Pro ja P-600. Jos kelkkasi rikkoutuu ja joudut soittamaan apua, auttajat tietävät koodien avulla välittömästi sijaintisi. Kilpien pinnassa loistaa myös kirjaimia: A, B, C...Ne paljastavat paikan, millä reitin pätkällä kulloinkin ollaan. Urat on vedetty maastoon niin, että niistä on saatu muodostettua viisi mielekästä kelkkailuvaihtoehtoa; kelkkailijat puhuvat Kiteen, Villalan, Rääkkylän, Tohmajärven ja Tuupovaaran lenkeistä. Tulevaan SM-kilpailuunkin on valmistumassa reilut viisi kilometriä uutta baanaa entisen sprinttiradan jatkoksi. Kiteen lenkillä jätkänristeihin naulatun kilven väri on sininen, Villalan suunnalla vihreä, Rääkkylään suuntautuvalla reitillä musta, Tohmajärvellä punainen ja Tuupovaaran reitillä keltainen. Esim. Pro-luokassa moottorit ovat nestejäähdytteisiä ja P-600-luokan kelkoissa on puhallinkoneet. sininen kilpi ja B kertoo, että ollaan Kiteen lenkillä ja Niinikummun osuudella. Kuluneen vuoden aikana kelkkailuväki on satsannut turvallisuuteen kunnostamalla urastoa ja ottamalla käyttöön väri- ja kirjainkoodit urien merkkauksessa. Uusi rata otetaan virallisesti käyttöön SM-kisan yhteydessä. Näyttöjä tältäkin saralta on kertynyt vuosien mittaan paljon ja lisää tulee. Lyhimmät lenkit ovat vajaan 50 ja pisimmät yli 200 kilometrin mittaisia. SM-mitaleista kamppailevien kuljettajien lisäksi baanalla nähdään Harraste-, Juniori-, Lady-, Legenda/Veteraani- sekä C-380-luokkien kilpailijoita.. SM-kisojen järjestäminen on aina iso haaste ja siitä halutaan suoriutua tyylikkäästi. helmikuuta, jolloin Kiteellä kamppaillaan MK-Sprintin Suomen mestaruuksista
Uuden camin kulmat ovat 64-42x0,42 astetta (vaihtoehtoinen kulma 64-40x0,40), kun aikaisemmassa kulmat olivat 64-44x0,40 (vaihtoehtoinen kulma 64-40x0,40). Suomessa Janne Jurvelin on menestyksekkäästi käyttänyt 330-senttistä viime kauden kisoissa. Myös itse astinlaudat ovat muuttuneet., sillä niiden reiät ovat aikaisempaa isommat paremman lumen poistuvuuden vuoksi. Esittelyssä Lynx Rave RS 600 2011 TeksTi: Joni Launonen kuvaT: BRP Ja Joni Launonen Lynx Rave RS 600 uudistuu melkoisesti alkavalle kaudelle. Maton tarkka pituus on 3269 milliä, harjakorkeus 44 milliä ja leveys 380 mil- A liä. Kytkimen ja variaattorin jouset ovat ennallaan. Hän sanoi, että kelkka vaatii pikkuisen enemmän runttausta mutkissa, mutta vastaavasti pienissä pateissa ja hypyissä kelkka etenee vakaammin. Takarunkoa on pidennetty reilut 10 senttiä pidemmän telan vuoksi. Varvaskoukkuja on työnnetty 60 milliä eteenpäin, ja samalla niistä on tehty väljemmät, jotta tossulla on enemmän liikkumatilaa. Konetta uudistettu Rotaxin 600-kuutioinen ei ole ollut kaikkein hätäisin kisakelkan moottori, mutta nyt voimanpuutteeseen on tulossa parannusta. Myös telaston akselit on vaihdettu alumiinisiin painon säästämiseksi. Katsojille ei kelkan suorituskyky jäänyt epäselväksi, sillä 2011-mallisella open kitillä terästetty Lynx lähti viivalta ja mutkista kuin kristillisdemokraatti Setan bileistä. Voimansiirtoa on viilattu paremman kiihtyvyyden saavuttamiseksi. Pumpuista löytyvät kaikki säädöt eli nopean ja hitaan puristus- ja paluuvaimennuksen klikkerit. 325-330-senttisen maton edut ovat kiinnostaneet muitakin valmistajia, ja siksi Pohjois-Amerikassa myös Polariksen ja Ski-Doon tiimit ovat ajaneet kisoja pidemmillä teloilla Open Mod -luokassa. Kytkimessä käytetään ko- 90 MK www.mk-lehti.fi. Rampit ovat mallia 443. Painovarsien puntit olivat ennen 25-millisiä, nyt 20-millisiä. Kapealla olevat kääntöpyörät ovat suojassa iskuilta ja ne myös parantavat kelkan ketteryyttä, sillä kallistettaessa maton reunat antavat hieman periksi. Kanavien virtausta on tehostettu ja läppärunkoja saatu lähemmäs mäntää, mikä parantaa kierrosherkkyyttä. Toisaalta sileässä kovavauhtisessa kaarteessa ratkaisu saattaa syödä hieman kelkan vakautta. Paljon on ennallaan, mutta pidempi tela ja uudistuva Open Mod-kitti muuttavat kelkkaa paljon. Entistä kilpailukykyisempi haastaja rctic Cat on luottanut pidemmän maton nopeutta lisäävään vaikutukseen vuodesta 2002 lähtien. Jatkon lisäksi astinlautojen L-vahvikkeita on lisätty yhden parin verran. Kytkimen painot ovat menneet uusiksi ja samoin on käynyt kakkosvariaattorin cameille. Öhman kertoi Kalixin kisan jälkeen pitävänsä pidemmästä Lynxistä. Kuvio on samanlainen kuin aikaisemmissa kilpureissa. Uutta ovat sylinterin palotilat ja imukanavat. Telaston iskarit ovat aikaisemmasta tutut 46-millisellä männällä varustetut KYBin lisäsäiliölliset vaimentimet. Kalixin Super Stadioncrossissa viime pääsiäisenä nähtiin myös Emil Öhman pidentyneen Lynxin puikoissa. Telaston takapäässä on liukurunkojen välissä olevia kääntöpyöriä uudistettu
Lisäksi se suojelee moottoria ei-toivotuissa ylikuumenemistilanteissa lykkäämällä lisää bensaa koneeseen, mikä laskee tehokkaasti koneen sisäistä lämpöä ja pakokaasujen lämpötilaa. Powerjet syöttää lisää bensaa konetta voimakkaasti kuormitettaessa, mikä lisää voimaa. Kokemusten perusteella voi huoletta todeta, että voimaa on tullut reippaanlaisesti. Alatiiviste vaihdetaan 0,1 milliä paksumpaan, mikä pudottaa puristussuhdetta. Tähän mennessä uutukaisesta ei vielä ole kokemusta, mutta sitä karttunee hyvin pian sen jälkeen, kun kelkat ovat valmistuneet ja Lapissa on riittävästi lunta. Tekniset tiedot Moottori: Teho: Vääntö: Iskutilavuus: Iskun pituus ja leveys: Pa-järjestelmä: Variaattori: Tela (lev., pit., harjakork): Etujousitus: Takajousitus: Jarru: Leveys: Pituus: Raideväli: Pa-säiliö: Sytytysjärjestelmä: Rotax 593 RS. Roiskeläppä pitää vaihtaa RE-malliseen. Open mod -kitin tiukemmat kannet yhdessä kisabensan kanssa lisäävät huipputehoa nelisen hevosvoimaa, ja samalla käyttökelpoinen tehoalue kasvaa ja koneen kaasuun vastaavuus paranee. RE-mallin läppä parantaa lumen kiertoa telatunnelissa kovilla nopeuksilla ja sen myötä tehostaa jäähdytystä. Herkkyyttä ja korkeampia kierroksia (=enemmän voimaa) tarvitaan pidemmän telankin vuoksi, sillä paremman pidon takia maton pyörittäminen tarvitsee enemmän voimaa. Open Mod -kitti uusiksi Avoimen luokan koneesta on virikitillä kutkutettu enemmän kiukkua. Endurokäytössä käytetään myös suurempia suuttimia kuin crossissa. Voimansiirto vaihtaa alas entistä hätäisemmin ja on ala- ja keskikierroksilta herkempi. Tehossa annettiin tasoitusta esimerkiksi Arctic Cateille. Putket kuuluvat sarjaan kompromissit, sillä on kuta kuinkin mahdotonta tehdä kaksitahtiseen pakoputkea, joka toisi muhkean väännön ja toisaalta pelaisi loistavasti korkeilla kierroksilla. Uusi pidempi matto ja alusta parantaa tietysti veto- ja jarrutuspitoa, eikä tee kelkasta kuin himpun verran kankeamman. Myös enduroon Rave 600 RS on räätälöity snowcrossiin, mutta kelkkaa voi käyttää myös endurossa. Pakoputket ovat muutoin ennallaan, mutta putken peräpillin halkaisijaa on pienennetty. Pumppubensalle tarkoitettu kansi on yhtä kuin vakiokansi. Rotaxin käyttämä powerjet tekee perinteisestä kaasuttimesta ikään kuin efin ja kaasuttimen välimuodon. Yleisesti ottaen kone operoi pikkuisen korkeammilla kierroksilla läpi koko kierrosalueen. Sytytyksen uudelleen säätäminen tarkoittaa lisättyä sytytyksen ennakkoa eli kokonaan uutta sytkäkarttaa. Herkkyyttä ja voimaa on haettu sytytyksen jälleenjusteerauksella, pakoputken muutoksella ja kansilla. Voimansiirto säädetään paremmin tarkoitukseen sopivaksi. Tuplaputkilla ja vakiokannella puolestaan kerrotaan saavutettavan laajempi tehoalue. Huippukierrosten tulee asettua välille 8500-8700. Myös powerjetin kartta on uudistettu. Emill Öhman ajoi pitkämattoisella Lynxin protolla viime keväänä Kalixin kisoissa ja mies kehui uutuutta melkein ylisanoin! koharmaata (Grey/Grey) jousta, jonka jäykkyys on 240-370 Nm ja kakkosessa mustavalkoista jousta, jonka jäykkyys on 160-260 Nm. Perinteisesti tuplaputket kadottavat alakierroksilta ja keskialueelta vääntöä, mutta vastaavasti koneeseen saadaan yläkierroksille venyvyyttä. Kitistä löytyvät lääkkeet niin 98-oktaaniselle kuin lyijyttömälle kisalitkullekin. Starttinappia ei endurossa eikä reittikäytössä tarvita, joten se pitää poistaa, ja samalla sytytys muuttuu enduroon sopivaksi. Viime keväänä ehdittiin hankkia kokemusta uudesta avoimen luokan satsista. Enskakuntoon saattaminen edellyttää pienten modifikaatioiden te- kemistä. Ohjaustangossa vasemmalla on crossia varten starttinappi, joka endurokäytössä poistetaan. Viime vuonna avoimen luokan kilpureissa käytettiin samaa kantta kuin vakiossa, joten tehonnousu saatiin aikaiseksi lähinnä tuplaputkilla. 2-syl, nestejäähd, 127 hv/8550 rpm, kuumilla putkilla 8700 rpm 107 Nm/8300 rpm 594,4 cc 73/72 mm 2xTMX 38mm PJ-kaasuttimet TRA3/TEAM LW 38x326,8cmX44mm A-LFS, KYB 40 HLCR -vaimentimet PPS 3300, KYB 46 HLCR -vaimentimet Hydraulinen levyjarru, Brembo 124,5 cm 299 cm 108 cm 20 l 3D www.mk-lehti.fi MK 91
Hänen valtakaudellaan Arctic Cat nousi Kanadassa toiseksi suurimmaksi kelkkamerkiksi ja tuplasi markkinaosuutensa mönkijäkaupassa. Tarrasarja on helppo keino antaa kelkalle yksilöllinen ja näyttävä ulkoasu. Slydogin kelkkasukset ovat erittäin kevyitä, mutta kestäviä. Arctic Catilla hän aloitti piirimyyjänä, ja vuonna 2004 hänestä tehtiin Kanadan myyntipäälliköksi. Kisakalustona tiimillä ovat luonnollisesti Polarikset mallia 600RR ja Rush 600 Pro-ER. Jussi Pennanen työstää pituushypyn Suomen ennätystä Jussi Pennanen, tuo Joensuun lahja Suomi-FSX:lle, on päättänyt liihotella ennätystehtailijoiden joukkoon. Maahantuoja: Duell Bike-Center Oy Team Best Motors panostaa enskaan Best Motors panostaa voimakkaasti MK-enduroon ja -sprinttiin alkavalla kaudella. Hänet nimitettiin yhtiön hallitukseen elokuussa 2010. Pennasen omien kaavailuiden mukaan vähintään 50 metriä pitäisi lennähtää keveästi. Hän väistyy toimitusjohtajan paikalta vuodenvaihteessa. Myös grafiikat ovat lisääntyneet ja suksia on saatavana eri väreissä, kuten maastokuvioisena camona ja liekkikuvioisena flamena. Twomey on palvellut Arctic Catia 24 vuotta. Uusi toimitusjohtaja on Claude Jordan, 54. B/N-luokassa palkinnoista ja maineesta taistelevat Lauri Pellonpää ja Tuomas Aho. Tiimin riveissä on kaikkiaan kuusi kuljettajaa. MK-lehti lähetti Hetteenille syntymäpäiväkortin ja onnittelemme myös näin lehden sivuilla nestorin ikään ehtinyttä kelkkaillun suurmiestä. Slydog on Yhdysvaltalainen kelkkatarvikevalmistaja, joka panostaa paljon tuotekehitykseen. Tiimiä komentaa Polaris-mies Tuomo Väli-Torala. Slydog-suksimallistossa on jälleen mielenkiintoisia uutuuksia. 2008 Darlingista tehtiin Arctic Catin Yhdysvaltain myyntijohtaja. Yhdysvalloissa valmistetut Sledwraps-tarrasarjat ovat uutuus sporttikelkkoihin. Ne toimivat erinomaisesti myös kovalla ja jäisellä alustalla. Uutisia & uutuuksia Duell-uutuuksia Arctic Catilla uusia miehiä johtoon Arctic Catin toimitusjohtaja Cristopher Twomey, 62, suunnittelee eläkkeelle vetäytymistä. N/A-luokassa vaikuttaa nuoresta iästään huolimatta jo melkoisesti tuloksia saavuttanut Feetu Koskinen, joka ajoi viime kauden Savon Pro Servicen porukoissa. Claude Jordan on ollut talossa vuodesta 2008. Twomeystä tuli toimitusjohtaja vuonna 1986 ja yhtiön johtaja seuraavana vuonna. Jussi vihjasi, että ensi kesänäkin saattaa tapahtua jotakin, mutta siitä, mitä silloin mahdollisesti on ohjelmassa, uutisoimme kevään mittaan. 92 MK. Twomeyn kaudella Arctic Catin työntekijöiden määrä on kasvanut 99:stä 1300:aan. Oloneuvokseksi Twomey ei vielä heittäydy, vaan hän siirtyy johtokunnan rivijäseneksi varmistaakseen kitkattoman vallanvaihdon. Ennen mustavihreän takin pukemista hän työskenteli 10 vuotta piha- ja puutarhakoneiden parissa. Nyt saatavilla on myös 8-tuumainen suksi freeride-käyttöön. Variaattori Kelkkailun Grand Old Man täyttää 90 vuotta Arctic Catin ja Polariksen perustajana tunnettu Edgar Hetteen täytti täysiä vuosia 24. Mies esiintyy näillä näkymin keväällä MTV 3:n Ennätystehdas-ohjelmassa lennättämässä IQ 440-kelkkaansa. Moottorikelkkailun Henry Ford täytti tuolloin 90 vuotta. Työn alla on myös toinen tempaisu, sillä mies on alustavasti sopinut Kelkkakunkun järjestäjien kanssa, että Lahden kisassa koetetaan pituushypyn Suomen ennätystä. Brad Darling siirtyi Arctic Catille toukokuussa 2000. marraskuuta. Legendaarisen luokan kuski on Hans Lindkvist ja Maiju Mäen luokka on Ladyt. Suositushinta: 325 euroa/ tarrasarja. Yhtiön tulos on kasvanut 7,5 miljoonasta dollarista 450 miljoonaan dollariin. Nestekoneiden A-luokassa kisaa myös Lasse Ruotsalainen. Arctic Catin moottorikelkkadivisioonan johtoon on nimetty Brad Darling, joka aloittaa tehtävässään ensi vuoden alusta. Paksu ja sitkeäliimainen tarramateriaali pysyy varmasti kiinni kovemmassakin menossa
- Ongelma on, että harrastajat eivät ole löytäneet meitä. Lynx/Ski-Doo liukukiskot Moottorin osat esim. Kun savotta saadaan päätökseen, on edessä uusi urakka. - Kaipaaamme liitolta muun muassa lainopillista tukea, jotta pystyisimme yhdessä muovaamaan kannanottomme virallisemmiksi ja näin ehkä saamaan tehokkaamman vaikutuksen lausunnoillemme. 55,- / kpl Euro Motor Center, Vasaratie 2, 90410 OULU | 08-534 6500 | www.emc24.fi MK 93. MK-lehden kodinkoneiden testiryhmä on jo kohta kahden vuoden ajan cruisaillut roskat lattialta automaattisella robotti-imurilla. Suunnittelutyön jälkeen on vuorossa seurojen koulutuksesta vastaavien henkilöiden koulutus, sanoo lajiryhmän puheenjohtaja Asko Keskinen. Olemme koettaneet olla näkyvillä muun muassa Kelkkamessuilla, mutta hirveästi apuja tai kommentteja kentältä ei ole tullut, Markku Mettänen sanoo. Kun siivous on hoidettu tai jos akku alkaa loppua ennen työn valmistumista osaa robo ajaa itse latausasemaan. - Vuosien varrella on tainnut tulla kaikkiaan kaksi yhteydenottoa harrastajilta, sanoo puolestaan Asko Keskinen. Akilleen kantapää ovat suorareunaiset ja hiukan korkeammat matot, sillä iRobot tulkitsee ne seiniksi ja vaihtaa suuntaa. Roomba iRobot siivoaa tarkasti nurkat ja sängyn ja kaappien aluset, jonne ei normaalilla imurilla viitsi yleensä konttailla. - Tarkoitus olisi kannustaa kerhoja pitämään turvallisuuskoulutus kaikille jäsenilleen painottuen uusiin kelkkailijoihin. Suositeltava laite, sillä sen ansiosta voi luvata hoitaa imuroinnin ja silti pääsee samaan aikaan vaikkapa talliin ruuvaamaan kelkkaa! LAATUTUOTTEET JÄRKIHINTAAN. ·Kypärät ·Ajoasut ·Ajovarusteet ·Varaosat ·Tarvikkeet ·Lisävarusteet www.mk-lehti.fi ajoasut esim. 20,- / kpl alk. Maastoliikennelain uudistustyön tiimellyksessä lajia vastustavien tahojen kannat ovat käyneet selväksi. Vastineet ovat jääneet lajiryhmän puolelta vähäisiksi osin siksi, että tulitukea asiassa ei ole liiton taholta ollut riittävästi tarjolla. Moottorikelkkoja on Suomessa rekisterissä noin 115000 kappaletta ja niistä suurin osa on yksityisten ihmisten käytössä. Se liittyy myös kelkkailuun ja vapaa-aikaan, sillä sen ansiosta jää enemmän aikaa harrastaa. Joillakin toimijoilla selvä tavoite on vapaa-ajan moottorikelkkailun lakkauttaminen, mikä puolestaan johtaa toisinaan räväkkäänkin argumentointiin lajia vastaan. Hänet valittiin rovaniemeläisen Matti Rautavaaran sekä joroislaisen Seppo Laitisen seuraajaksi. Yhteistyötä pitäisi tehdä ja ideoita kaivataan, jotta lajin parempi huomen olisi turvattu. Kuukauden lelu Tämä on uusi palsta, jossa joka lehdessä esitellään joku täysin moottorikelkkailuun kuulumaton härveli. Maastoliikennelain uudistustyö on pitänyt Moottoriliiton vapaa-ajan kelkkaryhmän kiireisenä. - Meidän pitäisi olla maakuntakaavoissa vaatimassa kunnallista reitis- Tämän kuukauden lelu on oikeastaan kaikkea muuta kuin lelu. Moottoriliiton MK-matkailuryhmä panostaa turvallisuuskoulutukseen töä, pitäisi olla antamassa lausuntoa lakeihin ja antamassa lausuntoja maankäyttösuunnitelmiin, Asko luettelee. Tällaiset matot pitää siis siirtää syrjään ja sama pätee sähköjohtoihin ja muihin esteisiin, jotka kannattaa raivata syrjään. Meillä ei ole voimavaroja alkaa ajaa paikallista reittihanketta, vaikka halua olisikin. Maastoliikenne ja moottorikelkkailu osana sitä synnyttävät suuria intohimoja suuntaan ja toiseen. Lajiryhmässä on tiedostettu, että harrastajien ja lajiliiton välillä on vielä melkoinen kuilu. Se ei myöskään tee portaissa itsaria vaan haistelee eteen avautuvaa maisemaa. Robotti toimii random-generaattorilla, eli se törmäilee ympäri huonetta tai koko asuntoa, jos niin haluaa. Samalla se tallettaa alueen ja ajamansa reitit muistiin, joten koko lääni tulee käsiteltyä. 42,- telaston osat esim. Markku Mettänen on ollut toimessaan seitsemän vuotta. Sitten jos löytävätkin, heidän asiansa on yleensä paikallinen. mäntäsarjat Rotax 503 MK-Kuvasto selattavissa netissä! www.emc24.fi alk. Harrastajapohjaa siis on, mutta lajiryhmä on saanut olla aika tavalla rauhassa kentän aloitteilta. - Kun tämä on ohi, vedämme pikkuisen henkeä, ja sen jälkeen alkaa turvallisuuskoulutuksien suunnittelu. Roskasäiliö ei ole kovin suuri, joten se kannattaa tyhjentää jokaisen imuroinnin jälkeen. Asko ja lajiryhmän toinen toimija, Markku Mettänen ovat toimineet liitossa jo hyvän tovin. Siivousrobottien Ferrari Kärcher kustantaa jo reilun tonnin ja on ainakin kuvan mukaan selvästi Roombaa korkeampi, joten se ei kykene konttailemaan yhtä mataliin paikkoihin. Tuona aikana kelkkailu on ehtinyt kehittyä siinä määrin, että miehet ovat hetkittäin olleet helisemässä työtaakkansa kanssa. 149,- alk. Erityisen tarkka kaveri se on reunalistojen kohdalla, sillä erillinen propellimainen sivuharja heittelee pölyt Roomban kitaan. Asko on ollut lajiryhmässä vuosikymmenen, josta viisi vuotta on kulunut puheenjohtajan tehtäviä hoidellen. Sinisalo ajotakit alk. iRobotit maksavat versiosta riippuen noin 400-600 euroa. Vaikka robotti hoitaa siivouksen hyvin, on silti suositeltavaa käydä kämppä silloin tällöin läpi myös perinteisellä tyylillä, sillä kaikkiin paikkoihin ei robo pääse
Vaihtokelkkatilanne Joensuussa on tällä hetkellä kauppiaan mukaan hieman kehnonlainen. Hinta: Housut 449 euroa, takki 449 euroa, hanskat 179 euroa. Ilmanvaihto on erittäin tehokas, joten kelkkahommissa tuuletusaukkoja joutuu teippailemaan kiinni. Joistakin malleista on pulaa, mutta avainmalleja kyllä löytyy. Kymmenisen vuotta ajovarusteita valmistanut Klim USA on keskittynyt moottorikelkkailuun ja enduroon. - Ei kelkkoja vielä aivan käsistä viedä, mutta viime vuosien tapaan on kauppa käynyt. Säädettävät soljet ovat alumiinia. UFOn maahantuoja on Storm. Klimin kelkkavarusteita vedenpitävyyden takaamiseksi premium-mallistossaan Gore-Texia. - Kauppa on käynyt hyvin. Towgotee-housuissa on takin tapaan Cordura-päälliskangas ja Gore-Tex-kalvo. Kyseessä on siis myös kohtuullisen kevyt kypärä. Kuvan Valdez on useilla taskuilla ja suljettavilla tuuletusaukoilla varustettu kuoritakki. - Mielenkiintoista, että leveätelaisia on myyty jo syksystä. Kuvan Summit-hanskoissa on myös Gore-Tex-kalvo ja erilliset fleecesisähanskat erittäin kylmille keleille. Tällä hetkellä meillä on noin 25 vaihdokkia, kun niitä tähän aikaan pitäisi olla 50-60. Mallistossa on useita erilaisia takkeja ja housuja joko vuorilla tai ilman. Tähän mennessä ollaan muutamia kelkkoja viime vuotta edellä. Kuori on komposiittikuitua ja sisukset saa irti pesua varten. Erilaisten niskatukien kanssa yhteen sopivaksi muotoiltu kypärä ja vedenpitävät crossisaappaat ovat esimerkki niistä UFOn malleista, jotka soveltuvat hyvin myös urheilukelkkailuun ja kisahommiin. Warrior H1 Tribal -kypärä on voimakkaasti muotoiltu ja erityisesti niskatukea varten taivutettu takaosa eroaa perinteisistä krossikypäristä. Meillähän on myyty hyvin lumettominakin talvina. Edustaja Suomessa on PSE Parts. Kelkkakauppa nosteessa hyvät käytetyt viedään käsistä! Hangille kunnon pelillä halajavalla alkaa olla jo kiirus, sillä sekä uutuudet että käytetyt lumikiitäjät tekevät nyt kauppansa. Popin tämän hetken kuningattarelta tuli välikäden kautta viestiä Inariin, että nyt olisi täytetylle porolle käyttöä. - Liian vähän niitä on. Maahantuojien leireissäkin ollaan tyytyväisiä. - Hyvät vaihdokit on yleensä myyty jo siinä vaiheessa, kun kelkat tulevat kauppaan asti, sanoo Juji Loukko. L-kokoisen kypärän painoksi ilmoitetaan 1220 g +/- 50 g. Hinta: 419 euroa. Malliston pääpaino on teknisissä kelkkavaatteissa, eli takeissa ja housuissa. Samansuuntaiset ajatukset ovat myös BRP:n Jari Turusella. Kelkkoja on mennyt jonkin verran enemmän kuin viime vuonna, Mäkipaavola sanoo. Jalat kastuvat kelkkaillessa usein jopa pikkupakkasella, kun moottorin lämpö sulattaa astinlaudoille ja jaloille lentävän lumen. Hinta: 299 euroa. Leukakaari on sopivan pitkä ja hengityshuuruilla on hyvin tilaa poistua. Olemme luovuttaneet asiakkaille 60-70 kelkkaa, kertoo Vellu Jokinen Jokikoneesta. Takamuksessa on lisätoppaus ja leikkaus on freeride-tyylisen väljä, joten polvituetkin sopivat hyvin sekaan. Kypärä istuu hyvin suomalaiseen kaaliin ja aukkoon sopivat hyvin kaikki yleisimmät lasityypit, joita kokeilimme. Siksi vedenpitävät saappaat ovat hyvä mukavuusvaruste. Vaihtokelkkatilannetta tuskaillaan myös Pohjanmaalla. Variaattori uFOn uutuuksia Uutisia & uutuuksia Italialainen merkki UFO näkyy suomalaisille parhaiten enduron maailmanmestari Mika Aholan ajovarusteissa. V-P kertoo, että kauden hittituote näyttäisi olevan leveätelainen. Me punnitsimme todelliseksi painoksi 1240 g. Iiskolta sattui löytymään yksi joutilas valioyksilö, ja poro vaihtoi omistajaa. Pohjat ovat pitävää materiaalia ja lievä kuvio auttaa kävelemistä lumessa, vaikka saappaat onkin alun perin tarkoitettu motocrossiin. Klim käyttää hengittävyyden ja Oho! - Inarin Kostaja myi Lady Gagalle poron!! Iisko-Matti "Inarin Kostaja" Näkkäläjärvi teki erikoisemman porokaupan myydessään poron itsellensä Lady Gagalle. Siitä ei toimituksella ole tietoa, mihin käyttöön poro meni. 94 MK www.mk-lehti.fi. - Kyllä tuntuu kentällä olevan hyvä vire. UFO Hero -saappaissa on hengittävä je vedenpitävä kalvo.Tukevan tuntuisissa saappaissa on nilkassa joustava HBS-nivelöinti. Yamaha-mies Pasi Mäki-Paavola Konekeskolta kertoo, että viime talven positiivinen suunta jatkuu. Koko on pienehkö ja testihemmojen 42 numeron koipeen tarvitaan kelkkahommissa 43- tai 44-kokoinen UFO Hero. Nilkan kohdalta saapas on tyköistuva ja jopa kapea, joten jpaksunilkkaisille saattaa tulla sopivuusongelmia. Normaalistihan niitä menee keväällä
Kisat ajettiin syys- ja lokakuussa Turengissa, Asikkalassa ja Valkeakoskella. Idea on että jokainen pääsee ajamaan oli kelkka millainen tahansa, ja sitä kuvaa myös avoimen luokan nimi, joka on Ihan Sama! Muut luokat ovat vakio N500, N600, P600 ja yli 600. Yhteensä kävi kisahuumaa kokemassa lähes sata eri kelkkailijaa, joten tällaiselle rennolle touhulle on selvä sosiaalinen tilaus. 0400 475 404 www.karjalanhelmi.fi www.karjalanhelmi.fi 0400-475 404 MK 95 www.mk-lehti.fi. Kuskit viihtyivät South Cappi -sänkikiiharissa Tapahtumien rentoa luonnetta kuvaa tämän kuskin kypärän modaus! Ihan Sama-luokan nopeimmat pelit meinasivat pitävällä sängellä mennä selälleen. Drag Race 2010 South Capin yhteistulokset Luokka N500 Vakio Kelkka 1 2 3 Janne Toivonen Matti Suhonen Aimo Suvanto Turenki Arctic Cat 25 Polaris 7 Polaris 20 Turenki Kelkka 1 2 3 Susanna Lemström Katri Prinkkilä Marko Suhonen Ski-Doo Ski-Doo Polaris 25 16 20 Turenki Kelkka 1 2 3 Tuomas Hietala Jouko Koskinen Ossi Meriluoto Polaris Ski-Doo Polaris 20 25 13 Turenki Kelkka 1 2 3 Marko Suhonen Matti Suhonen Jari Kuiri Polaris Polaris Ski-Doo 25 20 13 Turenki Kelkka 1 2 3 Petri Valtonen Vesa Koivistoinen Marko Suhonen Yamaha Yamaha Polaris 25 20 Asikkala Valkeakoski Yht 20 16 9 25 20 13 70 43 42 Syvässä etelässä ajettiin tänäkin syksynä leikkimielisen letkeä kolmen kisan sänkikiiharisarja ja parhaimmillaan mukana oli yli 50 kuskia. Kuvat: Pekka Raiski Luokka P600 Vakio Asikkala Valkeakoski Yht 25 20 10 25 20 10 75 56 40 Luokka N600 Vakio Asikkala Valkeakoski Yht 25 20 13 25 13 70 45 39 Luokka Yli 600 Vakio Asikkala Valkeakoski Yht 16 20 25 13 20 66 53 33 Luokka Ihan Sama (viri) Asikkala Valkeakoski Yht 20 25 16 7 25 13 52 50 49 Viivalla nähtiin nopeita kelkkoja ja tasaväkisiä startteja. Karjalan Helmi KELKKAILIJAN TUKIKOHTA KITEELLÄ * LOMAMÖKKEJÄ JA HUONEISTOJA KELKKAURAN ÄÄRELLÄ * KOKOUSPALVELUT, RUOKAILUT RYHMILLE * URALUPAMYYNTI, URAINFO p
017-812830 LAPIN KELKKAOSA OY · Hyvät valikoimat purkuosaa · Kaikki merkit, myös uutta osaa · Ostetaan/toimitetaan kautta Suomen · Ehjät kelkat sopuhintaan 09 8789 2400 tai www.mk-lehti.fi -lehti numerosta Camoplast TelaT lähes kaikkiin kelkkoihin Työ- ja vapaa-aikaan 307x38 44mm harja H. 0400-763 201, 0400-727 745 Kelkkakaupat toimii meillä! www.lapinkansa.fi > mikko.fi tai soita ilmoituksesi puhelin: www.pohjanmaanylijaamatuote.fi Kelkkailijan nettikauppa 0800 05022 www.svh.fi LuMiKenttien OSA LAPPILAISTA ELÄMÄÄ yKKöset · · · · · · Euro-kammi Euro-talousreki Euro-rekkareki Euro-parireki Euro-reittilanat Euro-latuhöylät Kelkkailijan paalupaikka Lahdessa o · huolt ka m ynti · ip aik t ·siytoimiskarityö Uu sat · varao Lampelankatu 14 96300 Rovaniemi Puh. (016) 356 2497 Motomarine Oy Kipparinkuja 2, Lahti (03) 881 0400 0400 695 648 www.motomarine.fi www.monimetalli.com Ski-doo snow how since 1984 96 MK www.mk-lehti.fi. 430,- sis. (016) 356 2496 Fax. huollot yli 20 v kokemuksella nykyaikaisin laittein Arctic Cat, Lynx Ski-Doo, Yamaha kaikki iskarimerkit vain paras on kyllin hyvää Täyden palvelun kelkka- ja mönkkäritalo ylä-savossa Pienkonehuolto alanen 06-414 0190, 0400-269 334 fax 06-414 0771 pkalanen@nic.fi Tilaa vaihtokelkat osoitteesta www.kelkkapalsta.com myynti - varaosat - huolto Ilvolankatu 1, 74100 Iisalmi P. alv made in usa Runsaasti touRing / työkelkkoja VaRaosat uudet / puRkuosat Reen jalaspRofiilia + jalasmuoVeja 016-344 962, 040-5337901 Varastotie 15, 96100 Rovaniemi Tarjous Pohjanmaan Ylijäämätuote Oy Varikontie 2, ILMAJOKI p
Avoinna klo 9-17, la 10-14 www.keljonkonehuolto.fi · myynti · huolto · varaosat · iskarihuolto Mäntymäentie 12 42700 KEURUU Puh. 9-17.30, la 9-13 019-426 7100 asiantunteva polaRis kelkka- ja aTv myynti, huolto ja varaosat. Merkkihuoltoja myös muihin merkkeihin camoplasT, duell, allrighT, ToTalTek .mk-lehti.fi www Olemme erikoistuneet Polariksen 4-tahti -kelkkoihin. Sysmäläntie 1, 40530 Jyväskylä Puh. 014-770860 www.keuruunsahajaera.fi Tilaa 09 8789 2400 tai www.mk-lehti.fi www.mk-lehti.fi -lehti numerosta MK 97. ark. 0500 644 946. Meiltä näitä vielä löytyy! Lynx Rave RE 800 E-tec Helletorpankatu 3 Av
huoltajan allekirj.) Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä. lehtiluukku.fi palveluun. Ilmainen digilehden lukuoikeus on käytössä myös kaikilla vanhoilla kestotilaajilla. ! nyta tilaila jan etun t aa Käy tseKKaamassa! 33,- / 5+1 numeroa Tilaan MK-lehden tutustumistarjouksena 14,-/ 3 numeroa Tarjous voimassa 29.1.2011 saakka. RideMedia Oy Tunnus 5001594 00003 VASTAUSLÄHETYS TilaukseT myös TeksTiviesTillä Lähetä numeroon (normaalihintainen viesti) 040 728 8979 Lehden nimi, kesto, vuosi tai tutustumistarjous, nimi ja osoite Allekirjoitus (alle 18 v. suurIn ja luetuIn suomen ylivoimaisesti moottorikelkkalehti jo 20 vuotta! 5 +1 numeroa Nimi Lähiosoite Postinumero ja -paikka vain Tilaan MK-lehden kestotilauksena 30,-/ 5+1 numeroa Tilaan MK-lehden vuositilauksena 30, Vastaanottaja maksaa postimaksun puolestasi Kesto ilmaisen htiin saat digile uden uoike luk Digilehden saat käyttöösi rekisteröitymällä lehtesi takakannessa olevalla tilaajanumerolla www
/ 40 mm alum. lisäsäiliöllä, clicker jousto 368 mm Hydraulinen jäähdytetty levy 278 kg KaiKKonen Ruovesi VK-Motors Oy Kuruntie 15 34600 RUOVESI Puh. seuraavassa NuMerOssa MK-lehti 1/2011 ilmestyy 4.2. TESTIExTra Testissä kauden EnDurotEstissä Arctic Cat SnoPro 600 Cross Country, Lynx Rave RE 600 E-TEC, Polaris Rush 600 ProER, Ski-Doo MXZ 600 X-RS E-TEC ja lisämausteena AC 500 Snopro AjopukuuutuuDEt testissä kevyet nELitAhtisEt hYötYkELkAt Lynx Adventure 600 ACE, Ski-Doo Grand Touring Sport 600 ACE ja Yamaha Venture Multipurpose Matka/reittitestissä isot sportit Arctic Cat F8 sno pro, Lynx rave rE 800 E-tEC, polaris rush 800 pro-Er, ski-Doo MXZ 800 X-rs E-tEC ja Yamaha Apex sE Yamaha Apex X-TX UUTUUS Sh.16.490,- + tk. Moottori: Teho: Iskutilavuus: PA-suihkutus: Variaattori: Etujousitus: Telasto: Jarru: Paino: 10% käsirahalla, maksuaikaa jopa 60 kk. Kysy lisää! Yamaha, 4-syl., 4-T, nestejäähd., rivimoottori 112 kW / 150 hv 998 cc 4 x Mikuni 39 mm YVXC Kaksoiskolmiotuki erillisjousitus, HPG 40 kaasuisk., jousto 229 mm Dual Shock CK 144, 40 mm alum. (03) 474 0040 Fax. kaasuisk. kaasuisk. (03) 474 0046 www.vk-motors.fi Katso vaihtokelkat maan TuSTu me!! a Tu eTulo mälääm ovesi Terv yy 00 ru Teen mntie 15, 346 uu : Kuru osoite
Sähköisen ohjaustehostimen ansiosta kelkka tottelee tahtoasi kevyesti ja vakaasti myös tiukoissa käännöksissä. Päästä pettämätön peto hangille! Vaatimatonta siinä on vain hinta. Yamaha Apex -malliston uuden yli 150 hv 4-tahti Genesis®-moottorin huippuunsa hiottu tehokkuus perustuu ainutlaatuiseen EXUP (Exhaust Ultimate Power Valve) -tekniikkaan. APEX SE 15990 + tk. Ylivoimaisen ajotuntuman salaisuus on EPS (Electric Power Steering). APEX XTX 16490 + tk Tartu härkää kahvoista varaa omasi heti lähimmältä jälleenmyyjältä! Yamahan hinnat putosivat jopa 16 % 9990 + tk ennen 11690 + tk kevyt 80 hv 4-tahtisportti RS Viking NYT 12990 + tk ennen 15490 + tk 120 hv voimanpesä hyötykäyttöön RS Venture GT NYT 13490 + tk ennen 15990 + tk luksusluokan 120 hv touring-kelkka Nytro RTX NYT 13990 + tk ennen 15990 + tk 130 hv reittiohjus Phazer RTX NYT Nyt Yamaha-mallisto alkaen 7990 Venture MP NYT VK540III 9990 + tk (sh. 10690 ) NYT 7990 + tk (sh. 8490 ) Kampanjahinnat voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Venture Multipurpose www.yamaha-motor.fi. Tämä takaa räväkät kiihdytykset ja taloudellisen kulutuksen. Valitse kahdesta vaihtoehdosta, joko sporttisempaan ajoon SE-malli legendaarisella Mono Shock -alustalla tai puolipitkä XTX, kun haluat liikkua myös reittien ulkopuolella. Järjestelmä parantaa vääntöä tuntuvasti säätämällä pakoputkiston paineaaltoja