AJONEUVOKULTTUURIN ERIKOISLEHTI | 2/2023 | 12, 50 € TEE SE ITSE -MIEHILLE MITSUBISHI PAJERO AUTO PARIKAN TARINA FORD Fordor De LUXE Vauxhall VELOX ADLER AUTOBAHN SUomen ilmavoimien Maantietukikohdat moottoritehdas erkko & Markoff kansi223 copy.indd 2 kansi223 copy.indd 2 20.2.2023 13.12 20.2.2023 13.12
2 . Mobilisti 1/23 Mitsubishi Pajero 4 Vauxhall Velox 10 Ford De Luxe 16 Adler Autobahnin skannaus 24 Retromobile 28 Bremen Classic Motorshow 34 Federal No.1 38 Moottoritehdas Erkko & Markoff 64 Plymouth 1936 70 Mercury Monterey 74 Käyttölotustelua 78 Maantietukikohdat 82 Auto-Parikka 88 Kolaritalkoot 94 Itävallan ihmeitä 96 Happosen verstas 42 Uutisia, tapahtumia, kuultua 44 Lukijoiden postia toimitukselle 48 3D-tarinoita 54 Ostetaan, myydään, sekalaista 56 Toimituksen autot 62 Autojen puolue 77 Juulian totuudet 80 Autoarkeologi 97 Vaimon ääni 98 Tilaajien lisäsivuilla Duesenberg 99 Talviajo 103 Puolan ilmailumuseo 105 Sisältö 2/2023 kannet_MOB223_002.indd 2 kannet_MOB223_002.indd 2 20.2.2023 13.13 20.2.2023 13.13
09-2727 100 toimitus@mobilisti.fi www.mobilisti.fi PÄÄTOIMITTAJA/EDITOR Janne Halmkrona TOIMITUKSESSA Pia Eloranta Outi Haapala Kimmo Koistinen Matti Ouvinen ULKOASU Matti Ouvinen VAKITUISIA AVUSTAJIA Yrjö Bremer Timo Happonen Tero Ilola Markku Jaakkola Mika Jaakkola Hannu Krohn Kai Laine Jukka Laitila Kalle Moilanen Timo Mononen Markus Nieminen Kyösti Partonen Vesa Pynnöniemi Arto Ratinen Marketta Sandberg Raimo Söderholm Teppo Valkjärvi Mika Zelikman TOIMITUKSEN OSOITE/ ADDRESS Niittyläntie 11 00620 HELSINKI ILMOITUSMARKKINOINTI 09-2727 1028 / Matti Ouvinen ilmoitusmyynti@mobilisti.fi Ilmoitusaineisto osoitteeseen: aineisto@mobilisti.fi Aineiston sisäänjättö 4 viikkoa ennen lehden ilmestymistä. 3 kuvat: Nina Peltosen kokoelma Minne kiire. Kai L. Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Ja vaikka kulkuneuvona käytetty ajoneuvo päättäisikin kiukutella, ei sen hinaaminen kotiin lähiseudulta ole yhtä pelottava ajatus kuin Euroopan toiselta laidalta. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksen hintaan. Bremer ASIAKASPALVELU puh. Mitä jos matkan tarkoitus ei olisikaan päästä kotoa mahdollisimman kauas, vaan viettää miellyttävä loma. GPS-järjestelmää ei siihen aikaan vielä yleisesti käytetty, eikä huoltoasemilta ostettujen paperikarttojen erottelutarkkuus ollut kummoinen. Hiertymiä voisi oikeastaan estää myös oikealla asenteella. Kahden viikon lomamatkan aikana pariskunta ehti Lahdesta Viitasaarelle ja takaisin. Kulkuneuvona heillä oli 1960-luvun alun Vespa, jonka matkanopeus kahden hengen ja retkeilyvarusteiden kanssa salli syvällisen maisemiin tutustumisen. Koska isoilla teillä mopon nopeudella köröttely rekkojen ohiteltavana oli ankeata, he suuntasivat tuntemattomille pikkuteille, yleensä etukäteen tietämättä, minne päätyisivät. paakirjoitus223.indd 3 paakirjoitus223.indd 3 18.2.2023 14.28 18.2.2023 14.28. Pitkähkön mainosvideon perusteella alushousut vaikuttavat muistuttavan hyvin paljon maantiepyöräilijöiden vastaavia. Hitaasta ruokailusta puhutaan, mutta olisiko hidasmatkailussa ideaa. Sama periaate pätee myös autoiluun, varsinkin jos lähdetään oikeasti vanhalla laitteella liikkeelle. Eikä Saksan moottoriteitä kaahannut ymmärrä, kuinka hienoja paikkoja jo Virosta löytää. Yönsä he viettivät pellolle pystytetyssä teltassa tai leirintäalueilla, kerran jopa ladossa. Eräs toimitusta lähellä ollut harrastajapariskunta lähti vuosituhannen vaihteessa matkalle. Leh ti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti koituvista vahingoista, jos ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä voida julkaista määrättynä päivänä. PANKIT DANSKE FI27 8000 1601 1668 62 NORDEA FI71 1347 3000 2467 14 OP FI03 5721 4620 0107 27 PAINOPAIKKA Punamusta ISSN 0783-4616 S omealustan algoritmi esitteli mullistavan uutuuden; moottoripyöräilijän kalsarit. Niissäkin on pehmeä geelitäyte vaimentamassa tärinää ja pehmentämässä paineen alle joutuvien ruumiinosien taakkaa. KUSTANTAJA/PUBLISHER Kustannus Oy Mobilisti, Niittyläntie 11 00620 HELSINKI hallituksen pj. Jos polttoaine tuntuu liian kalliilta tuhannen kilometrin päivämatkailuun, voi nähtävää etsiä lähempää. Tässäkin asiassa jotkut ovat edellä aikaansa. Niiden pitäisi estää selän kipeytyminen ja hiertymät pitkien taipaleiden aikana. Mobilistin toimitus on tietoinen tuhat mailia vuorokaudessa moottoripyörällä ajaneiden kuljettajien korkeasta arvostuksesta omissa piireissään, mutta onko pyörän selässä vuorokauden istuminen lopultakin moottoripyöräilyn tarkoitus. Matkailussa pidetään yleensä arvossa perille pääsyn lisäksi itse matkaa ja sen aikana saatuja elämyksiä. Ajettujen kilometrien määrällä ei loppujen lopuksi ole paljoa merkitystä, jos pääsee näkemään uusia seutuja ja matkalla on mukavaa. Janne Halmkrona Mobilisti 2/23 . Lapissa lomansa yleensä viettänyt pääkaupungin asukas ei välttämättä tunne seutuja, joiden ohi on mennen tullen kiirehtinyt
4 . Mobilisti 2/23 4 . teksti: Janne Halmkrona kuvat: Matti Ouvinen pajero.indd 4 pajero.indd 4 20.2.2023 13.14 20.2.2023 13.14. Mobilisti 2/23 Mitsubishi Pajero TD 1983 Vähän Vähän kaikille kaikille Maastoauto on perinteisesti karkea työkalu, mutta japanilainen henkilöauto helppokäyttöinen ja miellyttävä. Pajero on niitä molempia
Kytkimen käyttö ei vaadi pohkeilta paljoa, mutta jarruja pitää polkea vähän suuremmalla voimalla; niitä ei ole tehostettu kovinkaan pitkälle. Ne kuitenkin toimivat kevyesti. Takaosan avaruuskaiuttimissa on maitopurkin kokoon tiivistetty kokonaiset neljä eri taajuuksille optimoitua kaiutinelementtiä. Fysiikan laeille eivät japanilaisetkaan voi mitään, sillä hidastetöyssyssä auton lyhyys ja korkeus kompensoivat tehokkaasti jousituksen muuten hyvän toiminnan. Normaalilla pitkällä välityksellä ja takavedollakin liikkeelle lähtiessä huomaa, kuinka Pajero on tarkoitettu toimimaan hitaassakin vauhdissa. Se on kuitenkin riittävä, kunhan perhe on pieni. Tätä ominaisuutta emme aio kokeilla. Ykkösellä Mitsubishi ryömiii pelkällä tyhjäkäynnillä parkkialueen reunuskivien yli veneiden säilytyspaikalle ja kiertelee ketterästi koivujen ympärillä. Äänen laatu ei kuitenkaan yllä nostalgian kultaamalle tasolle; sitä paitsi ajon aikana on tarkoitus keskustellakin. Pioneerin viritin-kasettisoitin on saanut avukseen saman valmistajan päätevahvistimen ja kuusi eri puolille ohjaamoa sijoitettua kaiutinta. Kojetaulu on muovia kuten henkilöautoissa, mutta esittää vakavasti otettavaa työkalua. Ihailen tieteiselokuvaan viittaavaa kaiuttimien muotoilua, mutta en edes yritä kytkeä radiota päälle. Suoraselkäiseltä istuimelta on hyvä katsella pikkuautojen yli. Määräaikaishuollot teetettiin Jan-Andersin korjaamolla, mutta sen lisäksi pajero.indd 5 pajero.indd 5 20.2.2023 13.14 20.2.2023 13.14. Pajeron työkalumaisuus korostuu moottoria käynnistäessä. Turbolla varustettu moottori on luonteeltaan laiskansitkeä. Mobilisti 2/23 . Hän piti autoa pikkutarkasti. Pajero kiihtyy tuskatta, mutta ei mitenkään kiireellä satasen pintaan ja pitää nopeutensa pintakaasulla. Heistä toinen, Jan-Anders, perusti korjaamon, joka sai Mitsubishin ja Škodan merkkihuollon 1980-luvun alussa. Hitaassa vauhdissa Pajero on kieltämättä enemmän kotonaan; se on hengeltään mönkijä. Kauppamiesten suku Kokkolalainen Bror-Erik Prest aloitti kaivinkoneiden myynnin 1960-luvun lopulla. Erillisjousitus oli 80-luvun alussa epätavallisen moderni yksityiskohta maastoauton etuakselilla. Auton alusta ja tekniikka ovat kuin pykälää suuremmasta ajoneuvosta; ne sallivat ison vaunun vetämisen, mutta ohjaamoon ei kookkaita lasteja mahdu. Pajero kulkee maantienopeuksiakin ihan nitisemättä. Pehmeä rouskutus ei vastaa kaasupolkimen painalluksiin kovinkaan nopeasti. Ohjaus on kevyt ja tuntumaltaan pehmeä. Pajeron punaiset teippaukset vaalealla beessillä pohjalla olivat aikanaan uusinta muotia. Todellisuudessa ne eivät voi yhdessäkään toistaa kuin hyvin suppean äänialan. Ensimmäinen yrityksen myymä Pajero meni raskaan kaluston mekaanikolle. Vaihteet loksahtavat luotettavasti paikoilleen, vaikka vaihteensiirron tuntumasta huomaakin, että autolla on ajettu kohtuullisen paljon. Ohjaamon etuosan korkeita ääniä toistavat kaiuttimet suuntaavat äänen matkustajien polville, hiukan suuremmat taas nilkoille. Äänentoistolaitteisto on uskottava ja varmasti maksanut aikanaan kohtuuttoman paljon. Auto on korkea, sen ohjaamoon ei laskeuduta, vaan noustaan. Näin kesällä siihen ei tarvitse koskea, mutta käynnistyminen tuo muistoja mieleen; tältähän dieselit kuulostivat silloin ennen. Sillä on tarkoitus lisätä syöttöä moottoria kylmällä säällä startattaessa. Ykkönen on niin lyhyt, että olisi melkein helpompi lähteä liikkeelle suoraan kakkosella. Tiloiltaan Pajero on rajallinen. Vauhdikas teippaus ja sävysävyyn ruskeaksi verhoiltu sisustus taas kertovat maastoautojen uudesta, nuorekkaasta sukupolvesta. Kieltämättä ne ovat hyvän näköiset. Vaihteiden välitykset on porrastettu tasaisesti. Kovassa vauhdissa tehdyissä väistöissä se voisi pillastua, varsinkin liukkaalla. Monesta alasta kiinnostunut Bror-Erik pyöritti myös urheiluvälineiden kauppaa ja valmisti suksivoiteita. Vaihdevipuja on useita – vaihteille, jakolaatikolle ja voiman ulosotolle omansa. Bror-Erikin yritys puolestaan laajensi autokauppaan ja aloitti Mitsubishin edustajana 1983. Hilpeästä teippauksesta huolimatta näkee jo kauas, että lyhyt, korkea alusta ja pienet ylitykset sallivat auton viennin vaikeaankin maastoon. Vinoutuman astetta voi seurata ikkunoiden lisäksi kojetaulun keskelle sijoitetusta mittareista. Sen toimintaa onkin kehuttu, kun Pajeroa on verrattu muihin saman ajan maastureihin. Mitsubishi nyökkii ja pomppii, ellei töyssyssä hidasta aivan kävelyvauhtiin. Hänen poikansakin olivat yritteliäitä. Matkustajalle on hansikaslokeron päällä kauhukahva, josta pitää kiinni auton kallistuessa. Pituusja sivuttaiskallistuksille on omat mittarinsa. Kaikki hallintalaitteet ovat nykymittapuilla muovisia. Takapenkille mahtuu kaksi henkeä, mutta heidän lisäkseen mukaan ei saa kovinkaan paljoa matkatavaroita. Seuraavaksi hän myi myös David Brownin traktoreita. Ovi on ohuempi ja kevyempi kuin nykytuotteissa, mutta sulkeutuu paiskomatta. Kuten tuohon aikaan oli tapana, Pajeronkin dieselmoottorissa on käsikaasu. 5 KK yllä 1980-luvusta on aikaa
Sen edeltäjät olivat karskeja sota-Jeepin jäljitelmiä. Vanteissa oli ruostetäpliä, joten ne puhallettiin ja maalattiin. Mitsubishin maastoautotuotanto alkoi Jeep CJ3:n lisenssimallilla. Pari viikkoa myöhemmin rikkinäinen istuin löytyi välikatolta. Prestien eri sukupolvien liiketoiminnat yhdistyivät 1980-luvun kuluessa Kokkolan Konekeskukseksi. Nelivetoista Toyota Terceliä ei saatu rekisteröityä maastoautoksi, siten se oli kalliimpi kuin Pajero! pajero.indd 6 pajero.indd 6 20.2.2023 13.14 20.2.2023 13.14. Toisen sukupolven Trooper tunnettiin 90-luvulla Euroopan markkinoilla Opel/Vauxhall Montereynä. Teippejäkin uusittiin ja maalipinta kiillotettiin. Viimeiseksi oli jäänyt Pajero. Syksyllä 2021 hän sai puhelun. Daihatsu Taftia ei virallisesti tuotu Suomeen, mutta kuvan auto on varsin skandinaavisessa maisemassa – ja varustettu ajovalojen pesimillä. Matkamittarissa oli 284 000 kilometriä. Monet paikalliset Mitsubishit ja varsinkin kyseinen Pajero tulivat yhä Jan-Andersille huoltoon, vaikka hän ei aina Mitsubishin virallisessa huollossa työskennellytkään. Kokkolan Konekeskuksen toiminta hiipui. Vuodesta 2010 hän on toiminut korjaamoyrittäjänä, jonka edustuksiin kuuluu tietenkin myös Mitsubishi. Suzukin pikkumaasturia valmistettiin myös Intiassa Maruti-merkkkisenä. Alkuperäistä ei heti löytynyt. Nyt olisi se päivä. Auto oli hyvässä alkuperäiskunnossa. Hän ei koskaan vaihtanut autoa toiseen. Pajeron ensimmäinen ja ainoa omistaja oli ikääntynyt ja luopunut jo kaikesta muusta myytävästä omaisuudestaan. Jan-Anders jatkoi oman alansa töitä. Isuzu Trooperin ensimmäinen sukupolvi tuli Suomeen vuonna 1983. Oven alareunaa oli vähän paikkailtu ja muita pieniä korjauksia tehty, mutta esimerkiksi teipit olivat yhä alkuperäisiä. Siihen on ostettu uusi kuulatappi väToyota Land Cruiser J70-sukupolv i oli tuotannossa vuodesta 1984 alkaen. Perheyrityksen huollossa Pajeron näki Jan-Andersin poika Mikael, joka totesi omistajalle vuonna 2017, että olisi kiinnostunut ostamaan auton, mikäli se jonain päivänä tulisi myyntiin. Vaihteensiirtäjässä oli tyyppivika, joka tekee vaihteensiirrosta hiukan epämääräisen. Mikael Prest osti auton saman tien. Kuljettajan istuin oli vaihdettu uudempaan malliin. 6 . Mikael vei istuimen luottoverhoilijalleen korjattavaksi. Isä Bror-Erik jatkoi urheiluvälineiden kauppaa toisen poikansa, Mats Prestin kanssa. Suurin osa verhoilusta jäi alkuperäiseksi, vain rikkoutuneet kohdat uusittiin. Nissan Patrolin kolmannen sukupolven mk2-versio oli uuden ajan moderni elämäntapamaasturi. Pajeron myynnillä meni lujaa, kunnes 80-luku ja nousukausi loppuivat ja maasturien verovapaus ajettiin alas. Mobilisti 2/23 omistaja huolehti alustan rasvauksesta ja muusta ylläpidosta
Range Roverin dieselversiot olivat jälkiasennuksen oloisia, eikä valmistaja ollut saanut vuosikausiin aikaiseksi neliovisen version ottamista tuotantoon, vaikka valmis prototyyppi odotti tehtaan nurkalla. Näistä ainoastaan Toyotalla oli ollut mallistossa vastaavan tyyppinen edeltäjä, mutta myös Mitsubishilla ja Nissanilla oli kokemusta perinteisten maastoautojen valmistamisesta. Vielä tuossa vaiheessa Mitsubishi rakensi iänikuisen vanhaa Willys Jeepiä lisenssillä kotimarkkinoilleen, Nissan taas lähes yhtä vanhaa mallia, vuonna 1960 tuotantoon tullutta toisen sukupolven Patrolia – sekin vanhaa Willys Jeepin sukua. Japanilaiset olivat tuohon aikaan ylivoimaisia ainakin tuotesuunnittelussa. Jeep oli pieni, kevyt ja riisuttu laite, jonka seuraajat saivat yleensä siviilikäyttöön paremmin sopivia ominaisuuksia, kuten katon ja ovet. Ne jäivät kuitenkin marginaaliin. Ehkä pieni Suzuki SJ410:kin pitää laskea samaan ryhmään, vaikka sen yhteydessä mukavuudesta ei niin paljon kannatakaan puhua. Niiden rinnalla tarjottujen varsinaisten maastoautojen työkalumaisuus alkoi vähentyä vasta 1980-luvulle tultaessa. Uusi aalto Maastoauto on idea, joka on muuttunut aikojen mukana. Range Rover ei eurooppalaisten autolehtien väitteistä huolimatta ollut ensimmäinen luksukas maastoauto, olihan Yhdysvalloissa saanut jo vuosia aiemmin Jeep Wagoneerin hyvinkin äveriäänä kokonaisuutena. Automaattivaihteistoakin saatiin odottaa vuoteen 1984. Lukuisat maastoautomallit ovat todistettavasti pärjänneet huomattavan vaikeissakin olosuhteissa, mutta siviileille myytyjä maastureita altistetaan sellaisille vain harvoin. Mobilisti 2/23 . Prestin Pajero ei ole ainoa harrastekäyttöön päätynyt yksilö. Rover-tehtaiden maastomalli Land Roveriin tarjottiin aluksi jopa erilaisia työkoneita, jolloin auto olisi korvannut maatilalla traktorin. Yhdysvaltojen armeijan käytössä ollut Jeep oli esikuvana monelle eri maissa suunnitellulle laitteelle. Yhdysvalloissa ne kilpailivat paikallisen kaluston, muualla länsimaissa lähinnä Rovereiden tai joskus Mercedes-Benzin G-mallin kanssa. Range Rover oli monilla markkinoilla kallis, eikä Wagoneerkaan ilmestynyt joka kylään täysin varusteltuna, ei edes Yhdysvalloissa. Tasauspyörästöt sai usein lukittua ja jousitus oli optimoitu enemmän maaston kuin moottoritien vaatimusten mukaan. 1980-luvun alussa japanilaiset toivat muutaman vuoden sisällä markkinoille useamman modernin maastoauton, joita ei ollut suunniteltu luksus tai sotatilanne edellä. pajero.indd 7 pajero.indd 7 20.2.2023 13.14 20.2.2023 13.14. Melutaso laski ja ohjaamot sisustettiin inhimillisemmin. Mercedes taas oli suunniteltu sotilaskäyttöön. Tässä Aimo Kaarresalon korkeakattoinen museorekisteröity Pajero vuodelta 1987. Vastaava linja on ollut nähtävissä vuosikymmenien ajan. Se oli painava, hidas ja kallis eikä vielä tuolloin erityisemmin kilpaillut luksusvarusteilla. 7 syneen tilalle, mutta sitä ei Mikael ole vielä ehtinyt vaihtamaan. Melko vähällä vaivalla hän on saanut nyt 40 vuotta täyttäneen maastoauton erittäin siistiin kuntoon. Land Roverista tuli tehtaan myydyin malli, mikä yllätti ainakin yrityksen johdon. Kansanmaasturit Nissan Patrol, Isuzu Trooper, Daihatsu Rocky, Toyota Land Cruiser HJ 60 ja Mitsubishi Pajero olivat onnistuneita kompromisseja käytännöllisyyden ja mukavuuden välillä. Avolavasta umpiauto Japanilaiset myivät uusia maastureitaan ympäri maailman. Yleensä alusta ja voimansiirto pysyivät silti pitkään maastouskottavina. Traktoriksi niitä ei ostettu, vaan huonoissakin oloissa perille pääseviksi henkilökuljettimiksi. Nelivetoisen pikkuauton käytännöllisyys oli tiedossa, mutta harva valmistaja osasi ennustaa, kuka niitä ostaisi ja mihin käyttöön. Sitä vietiin lähinnä Aasian maihin ja Afrikkaan
Se päätyi myös yhä keveämpiin hyötyajoneuvoihin. Audi oli tuonut nelivedon ralliautoihin ja sen perässä moni valmistaja tarjosi ihan perusmallisia henkilöautojakin nelivetoisina. Avolavasta tarjottiin myös jo hyvin varhain nelivetoista versiota. Auto oli japanilaisittain mukavampi kuin silloiset maastoautot yleensä, mutta sen suunnittelussa oli otettu mallia myös Yhdysvaltojen markkinoiden tuotteista. Sen alustan pohjalle Mitsubishi teki maastoauton, Pajeron. Esimerkiksi Mitsubishi toi vuonna 1978 markkinoille avolavaisen pakettiauton, jotka kulkivat kotimarkkinoillaan nimellä Forte. Vientimallit tunnettiin monella eri nimellä, mutta meille tutuin taitaa olla L200. Mobilisti 2/23 Neliveto oli muutenkin jotain uutta ja hienoa. Pajero oli lyhyt, sen sisätilat olivat pienet eikä siitä aluksi tarjottu kaksiovisen umpimalpajero.indd 8 pajero.indd 8 20.2.2023 13.14 20.2.2023 13.14. 8
Moottoria päivitettiin vuosikymmenen mittaan pariin otteeseen. Vuonna 1989 vaihteisto vaihdettiin vahvempaan. Matkan varrella oli nähty säädösmuutoksia, joiden myötä auton ostohinta saattoi laskea alle puoleen, jos farmariauton sai rekisteröityä pakettiautoksi esimerkiksi vain takapenkit poistamalla. Pakettiautoista tai kuormureista ei maksettu veroa. Täällä henkilöauton maahantuonnin yhteydessä maksetut verot olivat vuosikymmenien ajan korkeita. 9 lin lisäksi kuin kaksiovista avomallia. Senkin myynti notkahti verollepanon jälkeen. Ensimmäisen polven L200-avolavaa ei Suomeen tuotu ollenkaan, vasta päivitetty malli otettiin tuontiohjelmaan vuonna 1987. Vuonna 1985 Suomeenkin saatiin neliovinen malli, joka oli aiempaa 67,5 senttimetriä pidempi. Eivät ne halpoja verottominakaan olleet, mutta ainakin kilohinnaltaan edullisia. Henkilöautoissa se oli vuonna 1984 kokonaiset 140% miinus 3 500 markkaa. Joka tapauksessa vanhempi ei kestänyt ihan kaikkea sitä mihin muu auto pystyi, eli raskaassa käytössä se oli lyhytikäinen. Vapaan luokan kilpureilla saavutettiin kaksoisvoitto Pariisi-Dakarissa vuonna 1985. MITSUBISHI PAJERO TD 1983 MOOTTORI Tyyppi: pitkittäin sijoitettu pakokaasuahdettu nelisylinterinen pyörrekammiodiesel, kannen yläpuolinen nokka-akseli, viisi runkolaakeria, kaksi erillistä tasapainotusakselia Iskutilavuus: 2 346 cm³, sylinterimitat 91,1 x 90,0 mm, puristussuhde 21 Teho: 84 hv (DIN)/4 200 r/min Vääntömomentti: 175 Nm (DIN)/2 500 r/min VOIMANSIIRTO Kytkettävä neliveto, viisivaihteinen synkronoitu käsivalintainen vaihteisto, alennusvaihde, valitsin lattialla, tasauspyörästössä kitkalukko taka-akselilla, etuakselilla automaattiset napalukot, erillinen voiman ulosotto JARRUT Kaksipiiriset nestejarrut, edessä levyt, takana rummut OHJAUS Tehostettu kuulamutteriohjaus, 3,7 ohjauspyörän kierrosta SÄHKÖJÄRJESTELMÄ 12V, 45 A vaihtovirtalaturi JOUSITUS Edessä: erillisjousitus, kolmiotukivarret, vääntösauvajouset Takana: jäykkä akseli, lehtijouset KORIRAKENNE Erillinen runko, neljälle rekisteröity teräskori MITTOJA Pituus: 3,94 m Leveys: 1,68 m Korkeus: 1,85 m Maavara: 0,21 m Akseliväli: 2,35 m Omamassa: 1 520 kg Rengaskoko: 215 SR 15 pajero.indd 9 pajero.indd 9 20.2.2023 13.14 20.2.2023 13.14. Sillä voitettiin Pariisi-Dakar-rallin tuotantoautoluokat 1983 ja –84. Ne korvasivat heidän mielestään aika monta henkilöautoa, joista olisi saatu verotuloja. Suomessa perusmalliset henkilöautot olivat kaksi kertaa niin kalliita kuin monessa Euroopan maassa, mutta maastoautot suunnilleen saman hintaisia. Hänen mukaansa valmistajat pilasivat tilanteen lopullisesti, kun markkinoille alkoi tulla ”sellaisia ihan pieniä Suzukeita sun muita.” Näin 2020-luvulla perustelut kuulostavat kateudelta. Tehtiin kompromissi puolustusvoimien tarpeiden ja verotulojen välillä. Monimutkainen voimansiirto on kallis valmistaa. Tekniikan Maailman vertailutestissä 1984 parhaat pisteet saanut Pajero maksoikin verotettuna jo 97 300 markkaa. Se oli rekisteröity seitsemälle hengelle, joista viisi istui ihan mukavasti, takimmaiselle riville ahdetut kaksi hiukan ahtaammin. Mobilisti 2/23 . Ikään kuin armeijalle käyttökelpoisella laitteella olisi pitänyt olla traktorin suorituskyky ja mukavuus. Se oli muutaman satasen halvempi kuin henkilöautoverotuksen alainen Toyota Tercel 4WD. Invaasion vastustus Nämä uuden malliset henkilömaasturit myivät Suomessa paremmin kuin vastaavan hintaiselta kalustolta olisi oikeastaan voinut odottaa. Ei ihme, että Pajero oli näistä se suositumpi. Verohelpotus myönnettiin pitkään myös maastoautojen maahantuonnille. Maastoautoja myytiin muutenkin vuosikymmenen lopun kasinotalouden vuosina yhä enemmän. Sitä perusteltiin kriisiajan tarpeilla. Samaan testiin osallistunut Mercedes-Benz 300GD maksoi 176 000 markkaa ja tarjosi lähes kaksinkertaisen hinnan vastineeksi lähinnä tasauspyörästön lukon myös etuakselille ja tilat viidelle Pajeron neljää vastaan. Vuonna 1983 Mitsubishi Pajero maksoi hiukan alle 75 000 markkaa. Se ei ollut marginaalituote muuallakaan, Pajeroa markkinoitiin isosti ympäri maailman. Uusien henkilömaastureiden mukavuus ja suosio herätti valtiovarainministeriön taskulaskinmiehet. Sanotaan alkuperäisen perustuneen Galantin komponentteihin ja uudemman ollen peräisin Canterista. Pääsääntöisesti autoverolta välttyivät vain yhteiskunnallisesti hyödyllisten ajoneuvojen ostajat. Niitä myytiin heti ensimmäisenä tuontivuonna Suomessakin satoja. Verottomuuden vaatimuksena oli nelivedon lisäksi vaihteistoon liitetty voimansiirtolaite koneiden ja työvälineiden käyttöä varten. Sitä ei Suomessa pitkään aikaan hahmotettu, sillä meillä asiat olivat toisin. Valtiovarainministeriön toimistopäällikkö, hallitusneuvos Seppo Mäkelä kritisoi julkisesti liian henkilöautomaisia maastureita. Nelivetoautot otettaisiin luonnonmullistuksen tai lähinnä sotatilanteen kohdatessa valtion käyttöön; näin julkisen sektorin ei tarvinnut ylläpitää niin suuria omia kalustoreservejä. Vuonna 1983 Pajeroa oli myyty 667 kappaletta; myyntijohtaja Toyotan Land Cruiseria kokonaiset 1 317 ja Mersun G-sarjaa 158 kappaletta. Pienet tilat häiritsivät Pajeron myyntiä. Nelivetoiset, perusautoa tukevammat rakenteet ovat merkinneet maastoautoille melko korkeata hintatasoa. Puolustusvoimien kanta oli, että maastoautokannan tulisi säilyä tai jopa kasvaa. Pitkä malli oli hinnoiteltu yhä kohtuullisesti, joten myynti kasvoi valtiovarainministeriön vastustuksesta huolimatta. . Uudella 30 prosentin verolla Pajeroa rekisteröitiin enää 213 kappaletta. Se ei varmaankaan vaikuttanut yhtä ratkaisevasti myyntiin, kuin samaan aikaan iskenyt lama; herrasmiespojat siirtyivät luokkana kortistoon ja harmaan talouden piiriin. Pajero tuli Suomeen jo vuodelle 1983. Valtiovarainministeriössä uusia maastureita pidettiin ”herrasmiespoikien hienosteluautoina”. Vuonna 1984 maastoautojakin verotettiin, mutta vain 30 prosenttia. Vuonna 1989 ensirekisteröitiin 2 132 Pajeroa ja 935 Land Cruiseria, Mersun maastureita enää 20. Umpimallina se huomattiin käytännölliseksi myös niillä seuduilla, joissa tarvittiin vetokykyä ja maastokelpoisuutta huonollakin säällä. Myynnin yhä kasvaessa, nousi verotuskin vuosina 1990 ja -93. Vuonna 1983 Suomessa myytiin ennätykselliset yli 4 100 maastoautoa. Pajero oli monessa suhteessa onnistunut kokonaisuus heti alusta pitäen. Avomalli ainakin oli suunniteltu Jeepin pikkumallien reviirille
Mobilisti 2/23 10 . Kun äkkivaihdos 60-luvun uusasiallisuuteen rauhoitti katunäkymät USA:ssa, myös Vauxhall pääsi palaamaan takaisin englantilaiseen todellisuuteen. 10 . teksti: Kimmo Koistinen kuvat: Matti Ouvinen ja Mobilistin arkistot vauxhallvelox.indd 10 vauxhallvelox.indd 10 20.2.2023 10.26 20.2.2023 10.26. Mobilisti 2/23 V auxhall V elox 1965 Paluu Paluu englantilaiseen englantilaiseen todellisuuteen todellisuuteen General Motorsin lujasti omistama Vauxhall oli seurannut mallistonsa muotoilussa Detroitin 50-luvun hurvittelua panoraamatuulilaseineen ja runsaine kromeineen. Oliko muutos sittenkin liian raju vai saavutettinko vakavahenkisellä muotoilulla ajatonta laatua, johon on vaikea kyllästyä
Jotakin tehtiin oikein, tai ainakin suhdanteet olivat myönteisiä. Piti olla kromia, suuria ikkunapinta-aloja, värikkäitä materiaaleja, eikä takalokasuojiin leivotuista pikku siivistä ollut ainakaan haittaa. Ensivaikutelma eri merkkien kulmikkaista tulokkaista olikin yleensä tyylikkään rauhallinen ja selvästi ajattomuuteen pyrkivä. Kun siivet ja panoraamalasit sitten korvattiin suorilla laatikkolinjoilla, huokaisi moni helpotuksesta. Sitä se kuutoskoneineen varmasti olikin – ainakin verrattuna nelisylinteriseen perusmalli Wyverniin – mutta vasta asteittainen iskutilavuuksien ja tehojen kasvattaminen lunasti nimen asettaman lupauksen Lutonin tehdasalueen ulkopuolellakin. Tästä huolimatta Vauxhall tavoitteli keskikokoisilla Victoreilla ja pari numeroa jytymmällä Velox/Crestalla koko ajan jotakuinkin samoja asiakkaita kuin ennenkin. Niitä oli vaikea löytää, sillä Vauxhallin 50-luvun tuotantoluvut näyttivät enimmäkseen suotuisilta ja mitä amerikkalaisemmaksi malliston tyyli muuttui, sitä paremmin kauppa yleensä kävi. Kuinka ollakaan, Detroitilla oli vain muutamaa vuotta myöhemmin jälleen vastaus kyteviin toiveisiin, niin kutsuttu cola-pullovyötärö. Kuten todettua, Vauxhallin tuotantolukemat olivat muutosten myötä kasvaneet, mutta yhtiö alkoi silti jäädä näpertelijäksi saksalaiskollegojen menekin rinnalla. Siinä missä amerikkalaisten enemmistö hyväksyi tai ainakin suvaitsi lennokasta siipikuosia, harvempi britti tai mannereurooppalainen jaksoi tuoreeltaan innostua siitä. Hillityn konservatiivisen merkin imago kääntyi parin mallipolven aikana tummaksi petsatusta urkuharmoonista välkkyvillä neonvaloilla koristelluksi jukeboksiksi ja siitä taas pelkistetyn puhdaslinjaiseksi sähköurkusetiksi. Mutta kun vastaavia uusasiallisuuden läpitunkemia, vakavia sedaneita pintautui kaikkialta, osa asiakaskunnasta alkoi haikailla edellisten vuosikymmenien uniikkeja, toisistaan selvästi erottuvia muotoilukikkoja. Velox ilmaantui Vauxhallin mallistoon vuodelle 1948. 11 D etroitin muotoilugurut määrittelivät 1950-luvulla miltei koko maailman autoteollisuuden linjat ja tyylin. Opelin oma muotoiluosasto oli hyvin vähäväkinen suhteessa malliston laajuuteen ja tuotantomääriin ja sen johdossa oli käytännöllisesti katsoen aina USA:n passilla liikkuva mies, joka oli tiiviissä yhteydessä pääkonttoriin. Kun tähän liitettiin entistä pulleammat linjat ja rennompi krominkäyttö, näyttivät monet 60-luvun alun kantikkaat muodot hieman mielikuvituksettomilta ja ilottomilta. Etenkin tyylisuunnan kutistetut muunnelmat, joita Vauxhall monen muun ohella tarjoili, jakoivat mielipiteet jyrkästi kahtia. Tästä on pääteltävissä, etteivät englantilaiset onnistuneet parhaalla tavalla hyödyntämään edes niitä rajallisia vaikutusmahdollisuuksia, joita heillä tuolloin oli. Siivet leikattiin pois usein juuriaan myöten, kromia vähennettiin, korien muodoissa ja koristelussa siirryttiin suorastaan minimalismiin ja vuosittaisia ulkonäkömuutoksia hillittiin. Nopea, vikkelä ja sukkela. Vauxhall oli liukunut transatlanttiseen tyyliin vasta 50-luvun alussa, ja sen muotoilusta vastasi edelleen – ainakin yksityiskohtien osalta – englantilaiskyky David Jones. Kaikki kynnelle kykenevät pyrkivät luonnollisesti seuraamaan isojen amerikkalaisvalmistajien esimerkkiä, mutta harvalla eurooppalaistehtaalla muutos oli niin dramaattinen kuin Vauxhallilla. Kun ohjeistus tuli maailman suurimman autovalmistajan jättimäiseltä suunnitteluosastolta – jolla oli luonnollisesti viimeinen sana tuotteiden yleisolemuksen suhteen – niin vastustukselle olisi tarvittu erittäin painavia argumentteja. Mielenkiintoisen vertailukohteen tarjoaa GM:n toinen eurooppalaisomistus, Opel. Latinaa oleva nimi tarkoittaa nopeaa, vikkelää ja sukkelaa. Mobilisti 2/23 . Itsenäisistä ratkaisuistaan huolimatta Opel ja Vauxhall olivat tuolloin teknisesti varsin tasaveroisia, joten se ei selitä haluttavuuseroa. Molemmilla olivat myös GM:n tehokkaat markkinointija jälleenmyyntiorganisaatiot tukenaan. Vaikka Opelien muotoilu oli varsin vauhdikasta vielä 60-luvun alkupuolellakin – pidempään kuin englantilaisilla – onnistuivat ne kuitenkin saavuttamaan yleisön hyväksynnän selvästi laajemmin kuin Vauxhallin vastaavat tuotteet. Ei edes Opelin hetkittäin huomattavan levoton mallinvaihdospolitiikka karkottanut asiakkaita tai heikentänyt merkin statusta asiakkaiden silmissä. Työtä käskettyä Kaiken tämän myllerryksen keskellä sinnitellyt Vauxhall ei pyrkinyt trendituotteeksi oma-aloitteisesti, vaan joutui useimmissa tapauksissa noudattamaan Detrotin pääkonttorin erittäin arvovaltaisia ohjeita ja toiveita. Tuon aikakauden Opelien haluttavuus niin käytettynä kuin sitten harrasteajoneuvonakin on pysytellyt korkeampana kuin Vauxhallin – siis jo ennen brittien autoteollisuuden imagon romahtamista 70-luvulla. Mutta siinä missä Vauxhallin villeimpiä 50-lukuisia vuosikertoja naureskeltiin “hassuina puntahymyinä”, Opelin rinnakkaismallit väistivät enimmän kritiikin. Vielä nopeammin kuin nuo avaruusajan elkeet olivat autoihin ilmaantuneet, ne katosivat myymälöistä. vauxhallvelox.indd 11 vauxhallvelox.indd 11 20.2.2023 10.27 20.2.2023 10.27. Sen estetiikka oli jo 1930-luvulta lähtien ollut vielä Vauxhalliakin tiukemmin Detroitin ja sen kasvattien komennossa
PA-polven autot keräsivät enimmäkseen kehuja voimalinjansa ja tyydyttävien ajo-ominaisuuksiensa osalta, mutta esimerkiksi Tekniikan Maailma pääsi huomauttamaan sen hieman huolimattomasta viimeistelystä. Ne viileän pidättyväiset suomalaiset Vauxhallin menestys vaihteli melkoisesti Suomessa, aina pienen Vivan myötä tapahtuneeseen läpimurtoon saakka. Kun seuraajapolvi, PB, oli piirustuspöydällä, oli kaikille jo täysin selvää, että siipien ja panoraamalasien aika oli ohitse. Sisätilat olivat kasvaneet pituudessa, leveydessä ja korkeudessakin; entistä isommat ovet helpottivat kulkua etenkin takasohvalle. Se oli valjennut oikeastaan jo hyvän tovin aiemmin, kun Velox/ Crestan pikkuveljen, Victorin uutta FB-polvea valmisteltiin. Kolmivaihteinen käsivaihteisto oli ennallaan, samoin kuin lisävarusteena ollut Leycock-de Normanvillen ylivaihde. Uuden Victorin herättämä alkuinnostus vakuutti GM:n väen niin Detrotissa kuin Lutonissakin, että tulevaisuus kuuluisi koruttomille, puhdaslinjaisille autoille ja Veloxin/Crestan yksityiskohtien niukkuudesta päätettiin pitää kiinni. Vuosina 1963-65 Veloxeja tuli tänne vain reilut 30 kappaletta, viimeisenä sesonkina vauxhallvelox.indd 12 vauxhallvelox.indd 12 20.2.2023 10.27 20.2.2023 10.27. Voimalinjassa ei ollut valtavia muutoksia; 2 651 cm³ suora kuutonen oli saanut piristysruiskeen ja hurisi nyt 115-hevosvoimaisena. Kojelaudasta löytyi nyt maalatun pellin sijaan runsaasti aitoa pähkinäpuun juuriviilua. Automaatilla varustettuna Velox ei ollut edelleenkään suoranainen raketti, mutta käsivaihteistolla se oli riittävän ripeä luokkaansa. GM:n amerikkalaisten tapaan helmapellit olivat tuuletettua mallia ja siten haluttomia ruostumaan, kunhan ilmakanavien suojaläpistä pidettiin huolta. Istuinverhoilu oli Veloxissa vakiona Vynide-vinyyliä, tilauksesta Tygan-vinyylin ja rayon-kankaan yhdistelmää; Crestassa taas kokonahkaa tai plyysiä. Se oli vain noin vuotta myöhemmin kuin GM:n Yhdysvalloissa esittelemät, teknisesti kunnianhimoiset kompaktit: Corvair, Buick Special, Oldsmobile F-85 ja Pontiac Tempest. Vuotta myöhemmin, syksyllä 1963, Velox/ Cresta sedanien rinnalle saatiin tyylikäs Estate-farmari. Sen 128 hevosvoimaa nostivat suorituskyvyn lopulta sellaiseksi, että lehdistön kaaharitoimittajatkin innostuivat siitä. Velox ja sen hieman myöhemmin markkinoille tuotu luksusversio Cresta oli alusta lähtien suunnattu lukuisia ylemmän keskiluokan brittisedaneita vastaan. Mutta tuotantovalmisteluun ehtineessä PB-Veloxissa/Crestassa oli kyse paljon muustakin kuin vain kulmikkaammasta korista. Niitä valmistui Lutonissa melkein 174 000 kappaletta, joista yli puolet meni ulkomaisille asiakkaille. Kestävä se tunnetusti oli, mutta ei ehkä hyödyntänyt moottorin tehoja edeltäjänsä veroisesti. Koko kori uppomaalattiin korroosiota ehkäisevällä pohjavärillä ja kaikkiaan se sai seitsemän eri pinnoitekerrosta. Korkeahkon hinnan takia kysyntä jäi melko vähäiseksi, vaikka tehdas antoikin muutostöille täyden takuun. Sokkeloinen, itsekantava kori muodosti hyvän kodin ruostepeikkojen laumoille. Seuraava merkittävä uudistus PB-polvea kohtasi vasta loppumetreillä; vuosimalliin 1965 saatiin 3,3-litraiseksi porattu versio vahvasta perinnekuutosesta. Samalla kun uusi, lokakuussa 1962 esitelty malli oli pidempi, leveämpi ja matalampi, oli se myös vääntölujuudeltaan vahvempi – ja silti kymmeniä kiloja keveämpi. Pienempi versio moottorista jäi vielä vientimalleihin. Kokonaisuudessa oli teknisen pääsuunnittelija Maurice Platt'in toimesta pyritty korjaamaan edellisen polven heikkouksia. Vuosien mittaan niiden ominaisuudet ja hinnoittelu oli selvästi hiottu täsmäaseeksi luokan menestyneimmän kaksikon, Fordin Zephyr/Zodiacin asemien valtaamiseksi – turhaan. Tuoreeltaan Pikku-Buickiksi kutsuttu vuosien 1957-62 Velox/Cresta-polvi, eli PA, osoittautui siihen kohdistuneesta ulkonäkökritiikistä huolimatta varsin suosituksi, ainakin vientimarkkinoilla. Syystä tai toisesta Veloxin/Crestan PB-polvi ei sytyttänyt suomalaisia enää sitä vähää, mitä edeltävä – vaikka esimerkiksi sen hinnottelu oli ilmeisen kilpailukyiseksi säädetty. Vaikka isojen Vauxhallien tuotantoluvut kasvoivatkin useimpina vuosina ja GM sai varmaankin investointinsa takaisin, ei niistä koskaan muodostunut todella vakavaa uhkaa Fordeille. Etuakselin rumpujarrut vaihtuivat Crestassa levyihin, Veloxissa ne sai lisähintaan. Kokonaisuus oli muutoinkin paljon eheämpi ja huolellisemmin pehmustettu. Syksyllä 1965 PB-polvi siirtyi tehtaalla muistojen albmiin, kun kaikkiaan 87 047 kappaletta oli rullannut tuotantolinjalta. Automaattivaihteistossa nähtiin ehkä säästötoimeksi tulkittava muutos; Hydra-Matic vaihtui yksinkertaisempaan kaksivaihteiseen Powerglideen. Keskikokoisten ja suurehkojen mallien tuontilukemat heittelivät kohtalaisesta vaisuun. GM:n jo legendaarinen Hydra-Matic -automaatti oli tarjolla mukavuudenhaluisille. Mallin dramaattinen, nopeasti vanhentunut muotoilu muuttui ajan myötä yhä selvemmin painolastiksi, eikä sen ruosteenesto ollut edes aikansa mittapuulla erityisen hyvin onnistunut. Seurannut Cresta/Viscount eli PC-polvi (ks Mobilisti 8/07) tähtäsi vielä korkeammalle, mutta pitkästä valmistusjaksosta huolimatta sen kysyntä jäi selvästi alle edeltäjänsä. Farmari loi harkitun vaikutelman, mutta radikaalihkona piirteenä katon takaosa ja takaluukku olivat teräskehikkoon kiinnitettyä lasikuitua. Korin ruostesuojaukseen oli lopultakin paneuduttu vakavasti. Brittitapaan sen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi täysin itsenäinen alihankkija, Martin Walter Ltd, jolla oli vahvaa näyttöä juuri farmarija pakettiautokorien muunnoksista. Käsivaihteisto pantiin samalla täysin uusiksi ja neliportaisena se oli uusien voimavarojen tasalla. Suojatoimiin kuului myös ovien sisäosien bitumikäsittely ja alustan sekä jokaisen lokasuojan sisäpinnan ruiskutus silloin uusinta tekniikkaa edustaneella muovibitumilla. Se ehtikin viitoittaa merkin tietä 60-luvun kulmikkuuteen syyskuusta 1961 alkaen, kun se kohautti puhdaslinjaisuudellaan Eurooppaa
Hauska tutustua Tehokkaasti äänieristetty moottori käynnistyy helposti kylmänä ja lämpimänä ja on suorien kuutosten perinnettä noudattaen kauniin tasainen käynniltään. Jadenvihreän auton osti uutena maanviljelijä Olavi Mikkola Naantalin laitamilta. Ohjauspyörä on suuri ja hyvässä, melko horisontaalissa kulmassa. Jaa-a, siinä tullaan yksilöllisten makuasioiden äärelle. Kuljettajan eteen aukenee selkeän toimiva, tyylikäs ja jopa turvallinen kokonaisuus, joka ei suunnitteluajankohta huomioiden ole ollut itsestäänselvyys. Vaihteenvalitsin on ohjausakselilla – jo toinen kirjoittajan epämuodikas suosikkiratkaisu samassa autossa – ja todistaa tässäkin tapauksessa huolet vaikeakäyttöisyydestä aiheettomiksi. Keulalla murisee 2,7-litrainen vientimuunnos 3,3:n sijaan, mutta 60-luvun puolivälin Suomessa silläkin liikkuessa on kuljettajan rinta ollut rottingilla – moni elämässään menestyneeksi luokiteltu kansalainen pöristeli arkisella Volkswagenilla ja oli kiitollinen siitäkin. Verhoilumateriaalit ovat selvästikin olleet sitä parempaa sorttia. Tunnokas, kevyt kytkin tukee vaivatonta vaihtamista. Sohvapenkki – eräs kirjoittajan suosikkikalusteista henkilöautoissa, mikä myönnettäköön – tuntuu tuhdilta, vaan ei liian pontevalta ahterin alla. Muutamasta murtumasta huolimatta se näyttää edelleen ylelliseltä, mutta mikä parasta, koko kojelautaa ei ole rakennettu sen viehätysvoiman varaan. Se ei ole lajinsa parhaita edustajia, mutta silti tuntuvasti miellyttävämpi kuin vaikkapa Toyota Hiacen vastaava tuliteränä. Vaikka ajomäärä ei valtaisa olekaan, ovat näin ryhdikkäät tekstiilit tässä ikäluokassa varsin harvinaisia. Veloxin akseliväli on kuitenkin suurempi ja ainoat yhteiset peltiosat ovat ovet. Hänen kaudellaan pääosin alkuperäiskuntoinen tai jo ensimmäisen omistajan aikana käyttökunnostettu auto on hienosäädetty ja viimeistelty lähemmäs uudenveroista. 14 . Olipa kyseessä turkulaisen piirimyyjä Autoreko Oy:n varastoon ottama näyteauto tai varta vasten tilattu yksilö, se oli järkevästi varustettu: kokovinyylin sijaan istuimia peittää mainio keinokuitukankaan ja vinyylin yhdistelmä, ja etuakselilla vauhtia hidastavat Lockheedin levyjarrut. Veloxin kuljettajan paikalle asettuminen ei vaadi omituisia liikeratoja, eikä kiireisenkään kulkijan polvinivelistö ole vaarassa osua tuulilasin alaviisteeseen, mitä saattoi tapahtua vielä edellisen version panoraamalasin kanssa. Keinokuituisen kankaan eheys tekee vielä suuremman vaikutuksen. Victor ei ole mitenkään ruma auto, mutta Velox leveine, kiiltävine maskeineen ja voimakkaampine korilinjoineen on väistämättä näyttävämpi kokonaisuus. Vinyylistä on havaittavissa vain hyvin vähäistä venymää ja ainoa pieni ratkeama on selkänojan taustassa, johon aurinko on osunut eniten. Vaan eipä takerruta noihin seikkoihin, ennen kuin edes on päästy kunnolla autoon sisään. Velox siirtyi joksikin aikaa eräälle brittiautoharrastajalle, kunnes nykyinen omistaja, Leif Holmberg löysi sen. Todellisuudessa kehä ei häiritse ainakaan keskimittaisen kuljettajan ajamista tai näkyvyyttä, mutta ilmankin pärjäisi. Onko se kauniimpi tai komeampi kuin vaikkapa jokin aikakauden isoista Opeleista vai päinvastoin. Se tuo mieleen Chevy II:n sekä Holdenin EH-sarjan, mutta ei ole kopio kummastakaan. Monet osaalueet, kuten esimerkiksi verhoilu, ei ole vaatinut muuta kuin puhdistuksen, mutta jokunen pieni yksityiskohta edellyttää vielä loppusilausta osien tai materiaalien löytyessä. Eräänä syksyisenä päivänä Eräänä syksyisenä päivänä vuonna 2022 Mobilistilla oli tilaisuus tutustua kerrankin kunnolla Veloxin ehkä hienostuneimpaan versioon. Koska samoissa myymälöissä kaupattiin myös Opelin vastaavia malleja – huomattavasti paremmalla menestyksellä – vaikuttaa siltä, että myyntiorganisaation usko brittituotteisiinsa oli liuennut saksalaisteräksen puristuksessa. Velox ei joutunut ankaraan rääkkiin, pikemminkin päinvastoin: sen mittarissa on edelleenkin alle 75 000 kilometriä. Nauhamallinen nopeusmittari muuttaa väriään tahdin kiihtyessä; ratkaisu, jota moni valmistaja yritti, mutta josta kaikki hankkiutuivat vähitellen eroon. Ylivaihde olisi kieltämättä kruunannut kokonaisuuden, mutta se olisi ilmeisesti nostanut hintaa suhteellisen paljon. Kankaan hillitty, mutta silti eloisa kuosi on vielä maino bonus kaiken päälle. vauxhallvelox.indd 14 vauxhallvelox.indd 14 20.2.2023 10.27 20.2.2023 10.27. Se kuitenkin katsastettiin ja huollettiin vuosittain, kunnes herra Mikkolan perikunta katsoi aiheelliseksi luopua siitä. Harva jäi sitä kaipaamaan. Tarinamme auto on yksi seitsemästä 1965 tuoduista Veloxeista. Ohjauspyörän turvahenkinen pehmustetttu keskiö on kuin 10 vuotta uudemmasta autosta, mutta siinä on myös eräs ohjaamon pienistä kömmähdyksistä: kromattu, tavallista paksumpi tööttikehä muodostaa täyden ympyrän. Hetken totuttelun jälkeen Veloxin ruorin takana on hyvä olla. Mobilisti 2/23 niukat 7 kpl. Liikeradat ovat luontevan mittaisia, eikä pykälän onnistunut päällesaattaminen vaadi kuin kertakokeilun. Crestojen kokonaislukema jäi tilastojen mukaan ainoastaan yhdeksään. Auto muistuttaa kieltämättä saman aikakauden Victoria, mikä on saattanut vaikeuttaa tämän tuntuvasti suuremman ja kalliimman mallin kauppaa kaikilla markkina-alueilla. Mutta se, missä kohden Velox on yrittänyt selvästi enemmän, on sisustus tai ainakin kojelauta. Mutta yleisö äänesti aikanaan jaloillaan ja asteli myymäläsalissa usein sen kymmenisen metriä Vauxhall-plakaattien alta Opelin salamatunnusten tykö, vaikka se tuli maksamaan heille selvästi enemmän. Eräät valmistajat jättivät yläkaaren pois jo 30-luvulla, jotta se ei haittaisi näkyvyyttä mittareihin. Niitä ei ole myöskään ruuvattu brittiläisittäin kauniisiin riveihin jonnekin kuljettajan reviirin laitamille hapuiltavaksi, vaan ne noudattavat pääpiirteissään amerikkalaista periaatetta, eli tärkeimmät toiminnot hoidetaan vasemmalla kädellä ja ei-kriittiset oikealla käpälällä. Erittäin laadukkasta kovamuovista valmistetut käyttövivut ja vipstaakit on merkitty selkein, kulumattomin symbolein ja niiden keskenään erilaiset muodot auttavat löytämään ne pilkkopimeässäkin. Toisin kuin pelkäisi, pähkinäpuunjuuriviilu ei ole päreinä vuosikymmeniä ja lukuisia vuodenaikoja myöhemminkään
Tai ehkä nyky-ympäristön ledinhohtoiset ohjukset ovat kirjoittajan kaltaisen kääkän silmissä vain niin muodottomia, että katse lepää sielläkin, missä se ei olisi aikanaan viivähtänyt. Hidastetöyssyjen kaltaiset esteet Velox ylittää tiettyyn rajaan asti sulavasti, mutta hieman liikaa vauhtia tai astetta liian jyrkkä reunama hidasteessa viestittää sisälle, että otapa poika vähän rauhallisemmin. Tässä kohden Opelit vetävät pidemmän korren. Laskettelu alas Alpeilta ei tuntuisi tällä laitteella mitenkään itsetuhoisalta idealta. 13 250 mk* (Viva de Luxe 7 850 mk; VW 1200 de Luxe 7 250 mk; Plymouth Valiant V-100 12 960 mk; Ford Zephyr 6 Sdn 12 824 mk; Opel Kapitän 19 430 mk) *3,3-l moottorilla vauxhallvelox.indd 15 vauxhallvelox.indd 15 20.2.2023 10.27 20.2.2023 10.27. Vauxhall Velox 1965 MOOTTORI Tyyppi: kuusisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori, lohko ja kansi valurautaa, ketjukäyttöinen nokka-akseli, 4 runkolaakeria, 1-kurkkuinen Zenith-kaasutin Iskutilavuus: 2 651 cm 3 , sylinterimitat 82,5 x 82,5 mm, puristussuhde 8,5 Teho: 115 hv (SAE)/3 800 r/min Vääntömomentti: 200 Nm (SAE)/2 400 r/min VOIMANSIIRTO Kolmivaihteinen synkronoitu käsivaihteisto, valitsin ohjausakselilla, takaveto, vetopyörästön välitys: 3.7 JARRUT Tehostetut yksipiirijarrut, edessä levyt, takana rummut OHJAUS Tehostamaton kiertokuulaohjaus, 5 ohjauspyörän kierrosta JOUSITUS Edessä: erillisjousitus, kolmiotuet, kierrejouset, kallistuksenvaimennin Takana: jäykkä akseli, pitkittäiset lehtijouset KORIRAKENNE Itsekantava kokoteräskori MITAT Pituus: 4,62 m Leveys: 1,79 m Korkeus: 1,49 m Akseliväli: 2,73 m Raideleveys: 1,40/1,43 m Omamassa: n. Korin vääntölujuus tuntuu vakuuttavalta, mikään ei vapise eikä helise. 1 220 kg Rengaskoko: 6.00-14 SUORITUSKYKY Huippunopeus: 155 km/h (valmist. Ei narahtaen tai kolahtaen, vaan arvokkaasti jymähtäen. Tehostuksesta huolimatta jarruja täytyy painaa melko määrätietoisesti, mutta sitten kun ne hidastavat, niin sen kyllä huomaa. 15 Miltei välittömästi liikkeellelähdettyä alkaa hahmottua se, ettei kyseessä ole ainakaan puhdasoppinen urheilusedan, vaan pikemminkin tyylikkääseen, jouheaan matkaamiseen tarkoitettu laatuvaunu. Makuasioita, mutta Veloxin elinvoimaisuudessa ei ole mitään tulkinnanvaraista. Näkyvyys autosta ulos on erinomainen etuviistoon ja Veloxin luotsaaminen liikenteen seassa ja porttipielissä on vaivatonta. Jousitus on kantava, eikä auto kallistele vakavasti edes tiukkaa kehää vauhdilla päästeltäessä. ilm.) VALMISTUSMÄÄRÄ Koko PB-polven Velox/Cresta-tuotanto Englannissa 87 047 kpl HINTA alk. Isoista ikkunoista huolimatta peruuttelu sen sijaan vaatii joko pykälää pidempää torsoa tai notkeampaa niskaa kuin kirjoittajalla on käytettävissään. . Se on miellyttävä matkavaunu ja miltei nykyaikaisen vaivaton taajamakiitäjä. Tuntumaltaan ohjaus ei lukeudu kaikkein herkullisimpiin. Tilaa isommillekin operoijille kyllä piisaa; Velox on ylellinen olohuone neljälle, mukava kammari viidelle ja siedettävä kotelo kuudelle. Sitä voi pitää joissakin kohdin ehkä turhan spartalaisena kiiltävien osien käytössä, mutta siitä on kuitenkin helppo löytää edustaviakin kuvakulmia. Tehostamattomassa ohjauksessa on kierroksia nykymittapuulla miehekkäästi eli täydet viisi. Vastapainoksi se on kohtalaisen kevyt ja tehokas palautus nopeuttaa risteyksistä toipumista mukavasti. Mutta ei syytä huoleen, Velox ei ole mikään amerikkalainen mukavuuslippulaiva, jonka ohjastaminen sorarännissä vaatisi jo suurta keskittymistä tai pitkällistä tottumusta. Se ei vetele, eikä vaadi ylimääräisiä liikkeitä, mutta se ei myöskään tuota niin suurta tyydytystä kuin parhaat ruistehostetut vastineensa. Mobilisti 2/23 . Kun kuvaustauolla löytää Veloxin muutamia miltei huomaamattomia, mutta silti ansiokkaita muotoiluoivalluksia ja kun tutkii sen viimeistelyä ja materiaaleja, on jälleen kerran vaikea hahmottaa ilmeisiä syitä tuotteen vaatimattomalle menestykselle myyntitilastoissa. Äänija värinäeristys on eurooppalaiseksi ylitse keskiverron, eivätkä tiestön pienet epätäydellisyydet tavoita matkaajia
Mobilisti 2/23 16 . Eräs harvoista Suomessa työuransa tehneistä yksilöistä on todiste siitä, ettei Henry Ford ollut täysin väärillä jäljillä. kestää. Mobilisti 2/23 Ford Super DeLuxe Fordor 1948 Kaiken se Kaiken se kestää. teksti: Kimmo Koistinen kuvat: Matti Ouvinen sekä Tommi Kanervan ja Mobilistin arkistot ford48.indd 16 ford48.indd 16 20.2.2023 10.41 20.2.2023 10.41. 16 . Joillekin se oli viimeinen aito Ford, toisille vain valmistajan pitkään jatkuneen vanhoillisen linjan yllätyksetön finaali. Joka tapauksessa vuosikerran 1948 Fordit osoittautuivat kaikessa vähäeleisyydessään sitkeiksi puurtajiksi
Vuodelle 1942 hienosäädetyt pehmeämmät jouset, matalammalle asetettu runko ja lukemattomat tekniset järkeistykset viimeistelivät Fordien miellyttävät ajo-ominaisuudet, helpottivat ylläpitoa ja toivat niihin jopa ripauksen hienostuneisuutta. Seuraavaan vuoteen siirryttiin yhä optimistisissa tunnelmissa, mutta tuotannon päättyessä vasta reilut 481 000 Fordia oli rullannut hihnoilta. Historia osoitti pelot aiheettomiksi; ikääntyneen Henryn ja sairauden heikentämän Edselin käsistä kaaoksen partaalle lipsuneenakaan tehdas ei oikonut mutkia tai säästellyt väärissä paikoissa. Vanha Henry oli menehtynyt kypsässä iässä edellisessä huhtikuussa ja hänen nelisen vuotta aiemmin pääjohtajaksi noussut lapsenlapsensa Henry II saattoi jatkaa yhtiön uudistusja tervehdyttämisohjelmaa. Aikaisempi 3,6-litrainen (221 cid) tuotti vain 90 hevosvoimaa, uusi 4,2-litrainen (239 cid) jo tasan 100. Täydellisen uusi – tai ainakin siltä näyttävä – mallisto oli saatava suunnittelupöydiltä myymälöihin ennätysvauhtia, sillä ainakin General Motorsilla oli tekeillä myös vastaava mullistus. Hieman korkeampaa puristussuhdetta kompensoitiin nyt mäntien neljänsillä renkailla. Myöhäisen aloituksen myötä vuosimallissa siirryttiin suoraan seuraavaan. Ne perustuivat vuodelle 1941 esiteltyyn, vanhan Henryn mittakaavalla varsin edistykselliseen rakenteeseen. Vaikka välitykset oli palautettu ennalleen heti seuraavalle vuodelle, empiiriset havainnot tuoreista Fordeista puremassa toisten pölyä ovat saattaneet vähentää ostohalukkuutta. Sodan jälkeen kukaan ei halunnut yllätyksiä Kun Fordin siviilituotanto voitiin käynnistää kesällä 1945, oli käsillä tavallista valmiimpi edullisen luokan mallisto. 17 Mobilisti 2/23 . Kiihkeässä markkinatilanteessa kauppa kävi kuumana ja hieman vajaasta mallivuodesta 1946 huolimatta USA:ssa valmistettiin lähes 470 000 Fordin henkilöautoa, jonka ansiosta se oli maan myydyin merkki. Mutta ulkoista olemusta lukuunottamatta erityisiä paineita muutoksille ei ollut. 17 S yksyllä 1947 Ford Motor Companyn suunnitteluja johtoportaassa kävi kova kuhina. Fordit olivat tilavia, luokassaan mukavia, rakenteiltaan vankkoja ja niiden moottorit sodan karkaisemia. Ehkä vuosimallissa -46 kokeiltu astetta harvempi perävälitys tuotti pettymyksiä perinteisissä amerikkalaisissa liikennevalokisoissa – Fordejahan oli veekahdeksikkoineen totuttu pitämään luokkansa kiihkeimpinä laitteina. ford48.indd 17 ford48.indd 17 20.2.2023 10.41 20.2.2023 10.41. Kehitykselle ei ole helppoa löytää yksinkertaista selitystä. Uudemmassa vuosimallissa ulkonäköä oli hiottu hyvin varovaisesti, oikeastaan vain keulasta, jossa maskia yksinkertaistettiin ja parkkilyhdyt siirrettiin konepellistä muiden tielläliikkujien kannalta turvallisempaan paikkaan ajovalojen alle. Suora 226 kuutiotuuman ja 90 hv:n lättäpääkuutonen, joka debytoi 1941 uudistusten yhteydessä, jatkoi teholtaan entisellään. Koreja oli tuolloin muokattu isolla kädellä pidemmiksi ja leveämmiksi. Joulukuussa 1946 startatun projektin julkaisuajankohdaksi oli asetettu jo kesäkuu 1948 – se antaisi ainakin 3-4 kuukauden etumatkan muihin valmistajiin. Se vuorostaan mahdollisti tuntuvasti tilavamman matkustamon, nimenomaan leveyssuunnassa. Chevrolet tempaisi selvän hajuraon, sinisen solmukkeen vaunuja valmistui yli 670 000 kappaletta. Niiden kestävyys yhdistettynä tehokkaampaan öljypumppuun tekivät V8:sta selvästi pitkäikäisemmän. Vuosimallit 1941 ja -42 (vas.) toimivat lähes sellaisenaan lähtökohtana ensimmäisille sodanjälkeisille Fordeille. Päätuotteen, eli henkilöautojen myynti uhkasi jäädä kilpailijoiden jalkoihin, kun sodanjälkeinen alkuinnostus kaikkia uusia autoja kohtaan hiipui. Ulkoiset erot edeltäjiin rajoittuivat lähinnä maskiin, mutta pinnan alla tehdyistä lukuisista parannuksista keskeisin oli siirtyminen aiemmin vain Mercuryn ja eräiden hyötyajoneuvojen käyttämään, hieman isompaan V8-versioon. Sota-aikaisista innovaatioista merkittävimpiä olivat alkujaan lentokonemoottoreihin kehitetyt kolmimetalliset runkolaakerit, joissa käytettiin kuparia, lyijyä ja alumiiniseosta. Tätä taustaa vasten ei ole ihme, ettei Ford panostanut juurikaan vuosikerran 1948 uudistuksiin. Perusratkaisuiltaan molemmat koneet olivat lähellä toisiaan eli isompikin edusti klassista sivuventtiilitekniikkaa. Lisäksi kuorma-autojen ja varsinkin V8-moottorien valmistus asevoimien erinäisiin tarpeisiin tuotti tehtaalle jatkuvasti hyödyllisiä käyttökokemuksia, jotka oli saatu poikkeuksellisen vaihtelevissa olosuhteissa ja auttoivat kitkemään pois tuotteissa vielä piilleitä heikkouksia. Mikä oleellisempaa, samalla oli aloitettu lokasuojien sulauttaminen auton kokonaislinjoihin, ulkoisten astinlautojen kadotessa käytännöllisesti katsoen kokonaan. Mobilisti 2/23 . Viimemainittu – yhdessä uuden ajan sisustusmateriaalien kanssa – sai osan kanta-asiakkaista epäilemään, että onko Ford luopumassa perusarvoistaan ja eksymässä heppoisen hienostelun hetteikköön. Vastapainoksi saavutettu kyky taittaa maantietaivalta suurilla nopeuksilla muita vaivattomammin oli kiistaton etu, mutta sitä ei ilmeisesti arvostettu
Fordin PR-osasto antoi ensimmäisen Sportsmanin elokuvatähti Ella Rainesille. Nyt ruutu vain väännettiin auki tai kiinni pienellä vetimellä. Sen myötä ruutujen aukipysyminen toivotussa kulmassa oli heiveröisempää ja murtautuminen autoon entistä helpompaa. Sittenkin onnistunut Vaikka McCahill motkottikin joistakin yksityiskohdista, oli hän silti tyytyväinen kokonaisuuteen. Avomallinen Sportsman oli Fordin siihen asti kallein sarjatuotantoauto, joka erottui joukosta osin puurakenteisella korillaan. 18 . Säästötoimista ja valmistajan hinnankorotuksista huolimatta – joita korosti vielä se, että dealerit pääsivät vapautuneen säännöstön myötä kasvattamaan omaa marginaaliaan – hän piti Fordeja hyvinä ostoksina. Pari halvinta versiota niin kuutosista kuin kahdeksikoistakin oli siivottu pois, mutta sen sijaan kallis Sportsman, pahin sodanjälkeisistä flopeista, sinnitteli yhä mukana. Louisissa kaupungin taidemuseon edessä. Uncle Tom totesikin närkästyneenä, että vuoden 1947 tuntuvista hinnankorotuksista huolimatta esimerkiksi etuovien pienistä tuuletusruuduista oli mystisesti hävinnyt niiden veivimekanismi. Siihenastisten, erittäin modernien mustapohjaisten mittaritaulujen vaihtaminen vanhanaikaisemmalta näyttävään harmaa-musta kuosiin, nopeuslukemien kultaisin numeroin, oli odottamaton veto. Uusi ilmiö vuoden 1947 tuotteissa – joka tuskin karkotti asiakkaita, mutta ei houkutellut heitä lisääkään – olivat ensimmäiset oireet Fordin kiisteltyjen “pavunlaskijoiden” aherruksesta. Mobilisti 2/23 Montako papua. Myös Nash Ambassador Suburban hyödynsi samaan aikaan puuteemaa luksusau1948 Ford Helsingin Kalliossa Torkkelinmäen alueella. Seuraavien vuosikymmenien kuluessa Ford opittiin tuntemaan USA:ssa ja Euroopassa mitä kekseliäimpiä säästötoimenpiteitä hyödyntävänä yhtiönä. Asiakkaille pavunlaskijoiden työn tulokset näkyivät alkuun melko vähäpätöisinä yksinkertaistuksina. Heidän ydinjoukkonsa muodostui Henry II:n asepalveluksensa aikana löytämistä USA:n armeijan ilmavoimien tilasto-osaston numeroneroista. Hänen isoisänsä loppukaudella yhtiö oli kiistatta alkanut erkaantua ympäröivästä todellisuudesta, mikä vaikutti yhä kiusallisemmin kannattavuuteen ja tuotantokykyyn. ford48.indd 18 ford48.indd 18 20.2.2023 10.41 20.2.2023 10.41. Hintojen jäädyttäminen olikin vähintä, mitä siinä markkinatilanteessa saattoi tehdä. Vuosina 1946-48 tunnetuin kilpailija oli tietenkin kuuluisa Chrysler Town & Country, joka kalasteli asiakkaita pykälää ylemmässä hintaluokassa. Mechanix Illustrated -lehden uuden autospesialisti Tom McCahillin tapaiset kanta-asiakkaat huomasivat ne silti välittömästi. Valtavista sotatarviketilauksista huolimatta Ford oli 40-luvun puolivälin paikkeilla kaikkea muuta kuin terve yritys. Veivimekanismien poisjättäminen merkitsi kuitenkin säästöä niin materiaaleissa kuin valmistukseen vaaditussa ajassakin; ei valtavasti per auto, mutta kun se kerrottiin sadoillatuhansilla ja pitkässä juoksussa miljoonilla yksiköillä, niin ratkaisu nousi arvoon arvaamattomaan. Näyttelijätär herätti nimikirjailtuine autoineen huomiota Hollywoodin kaduilla. Siksi vuodelle 1948 lähdettiin tutuin eväin, ulkoisia muutoksia ei oikeastaan ollut, eikä hintojakaan nostettu. Mielenkiintoisia pikku muutoksia, joita ei voinut vyöryttää talousosaston syyksi – tai ansioksi – oli havaittavissa parikin. Ensimmäinen erä 1946 Fordeja luovutetaan sotaveteraaneille Missourin St. Chevroletin äkisti ottamaan etumatkaan vuosimallin 1947 aikana ei ehditty, eikä kannattanut reagoida tuloillaan olleen uutuusmallin takia. Se oli ollut Henry II:n oma suosikki-idea, johon hän oli saanut inspiraation ilmeisesti oman tehtaansa farmarimalleista sekä maailmalla nikkaroiduista yksittäisistä puuteemaisista koreista. Toinen yllättävä muutos oli kuutoskoneen härnääminen 5 hv tehokkaammaksi, jolloin hetken vallinnut 10 hevosvoiman ero V8:aan kutistui puoleen. Henry värväsi nuo kohteliaammin “ihmelapsina” tunnetut 10 nörttiä siistimään ja järkeistämään FoMoCoa, talousja materiaalihallinnasta alkaen
Kiitos Michiganin Iron Mountainin farmariverstaan, Fordilla oli valmiina muita tuntuvasti tehokkaampi tuotantokoneisto korkeatasoisten puukorien rakentamiseen, mutta siitä ei ollut minimaalisen kysynnän takia oikeastaan iloa. Alkuperäisellä V8:lla oli päästy 325 000 km, ennen kuin se korvattiin tehtaan vaihtomoottorilla. Autoilija Seppälä ja Hoppa tulivat hyvin toimeen keskenään. Ilmeisesti ne vähätkin saavuttivat taksipiireissä erityisen hyvän maineen, sillä helsinkiläisautoilija Martti Seppälä oli valmis ostamaan sellaisen pirssikseen vielä kuuden vuoden suhteellisen kypsässä iässä. Fordin mainostarrojen jäljet ovat yhä auton kyljissä. Seppälä teki liki kaikki huoltotoimet itse ja oli kehittänyt itselleen esimerkiksi virranjakajan säätöpenkin, jolla juuri Fordin jakajan sai pysymään parhaassa vireessä. Taksiuransa jälkeen Ford oli Seppälän harrasteautona. Ajomäärä tässä vaiheessa ei ole selvillä, mutta amerikkalaiseen tapaan istuimiin oli jo ilmeisesti uutena asennettu merkkikohtaiset täyssuojukset ja auto on todennäköisimmin ollut ikäisekseen erittäin hyvässä hapessa. Osaltaan auton haluttavuutta lisäsi varmaankin sen varhaiselämä Kaliforniassa. Chevrolet ei pystynyt tarjoamaan paljonkaan Fordia enemmän uutta tai ihmeellistä vuodelle 1948, mutta siitä huolimatta niiitä rullasi linjoilta 715 992 kpl eli lähes kolminkertainen määrä. Rytövuori, joka lähti pian sen jälkeen vierailemaan vanhassa kotimaassaan ja otti Fordin mukaan. Ammattikäyttöön käytettynäkin Suomeen ensimmäisiä sodanjälkeisiä Amerikan Fordeja tipahteli hyvin rajoitetusti. Siellä sen ensimmäinen omistaja on auton mukana seuranneiden paperien mukaan ollut muuan William Rae. Seppälä – jonka toimeentulo riippui Fordin toimintakykyisyydestä – piti tinkimättä huolta sen siisteydestä ja tekniikasta. Vuonna 1964 uudella koneella oli ajettu 175 000 kilometriä; tällä matkalla venttiilit oli hiottu kertaalleen. Siinä vaiheessa mittariin oli juuri kertymässä 500 000 kilometriä. Hieman tylyltä sen sijaan kuulostaa hänen maiAutoilija Seppälä ja luotettava kumppani, 1948 Ford. 430 000 kilometrin kohdalla vaihteiston sisuskalut olivat nähneet päivänvalon ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1948, kun sille tehtiin peruskorjaus. Myös penkkien suojukset olivat viimein väsyneet siinä määrin, että niiden alla edelleen huomattavan hyväkuntoisena säilynyt verhoilu oli päästetty lopultakin hengittämään vapaasti. Hän oli kyllä kokenut Ford-käyttäjä, joten kyseessä ei ollut hyppy täysin tuntemattomaan. ford48.indd 21 ford48.indd 21 20.2.2023 10.41 20.2.2023 10.41. Kymmenen vuotta myöhemmin kaksikko vaikutti yhä täydellä tohinalla Helsingin katukuvassa. Yhä edelleen on halvempaa lähettää tavaraa Atlantin takaa tänne kuin täältä sinne. Osittain huomattavan lyhyeksi jääneestä mallivuodesta johtuen Fordin henkilöautoja valmistui USA:ssa vain 247 725 kpl. Suomi-ajoon (vasemmalta: 1970, 1974, 1977). Osoitteekseen Suomessa Rytövuori antoi Untamontien Helsingissä. Plymouth alkoi myös hengittää Fordin niskaan näinä vuosina, joten Henry II:n ja hänen ihmelastensa tehotoimet olivat enemmän kuin tarpeen. Ford teki kuitenkin voittoisan paluun, kun täysin uudet -49:t saatiin myymälöihin kuukausia ennen kilpailijoita. Hän saattoi todeta Ford Uutiset -lehdelle antamassaan haastattelussa, että pitkä taival on ollut kiitettävän huoleton ja esimerkiksi kaikki mittarit, kello ja jopa putkiradio olivat edelleen tehtaan jäljiltä ja täysin toimivia. Häneltä sen osti amerikansuomalainen A. Olipa tänne jäämisen syy mikä tahansa, musta 1948 Super DeLuxe Fordor V8 aloitti vuonna 1954 palveluksen pääkaupungin taksiliikenteessä. Selitys sille, ettei Rytövuori vienyt autoa takaisin Suomesta lähtiessään, oli ainakin virallisesti rahtikulujen korkeus – mikä on voinut pitääkin paikkansa. Vähän aikaa auto oli tiettävästi myös Hämeenlinnan automuseossa Ahveniston suksivarastossa. Ford kiilasi Chevyn edelle yli 80 000 auton etunojalla. Koko mallin tuotanto jäi alle 3 500 kappaleen, vuosikertaa -48 nikkaroitiin enää 28 kpl. 21 tossa, lukuisista eri merkkeihin tarjotuista jälkiasenteisista koristesarjoista puhumattakaan. Sillä osallistuttiin mm. Mobilisti 2/23
Ne ovat kuitenkin yhä elossa, vain kello on siirtynyt hyvin ansaitulle eläkkeelle. Ford nähtiin muun muassa useimmissa Suomi-Ajoissa, jotka olivat vuorokauden mittaisia, kuljettajien nopeutta, tarkkuutta ja taitoa eri tavoin testanneita suurtapahtumia. Se ei – onneksi – tarkoittanut kuitenkaan unohtumista homehtumaan jonnekin ladon perälle, vaan Seppälä perheineen liikkui sillä ahkerasti silloisissa harrasteautoja autoharrastetapahtumissa. Kojelaudan muovisomisteet ovat säilyttäneet muotonsa ja värinsä ja ovat moitteetta paikoillaan – ei hassumpi saavutus keinomateriaaleihin pitkään liittyneet laatuongelmat huoford48.indd 22 ford48.indd 22 20.2.2023 10.41 20.2.2023 10.41. Tilaa on edessä ja takana ylellisesti joka suuntaan ja kulku korkeista ovista on hekumallisen helppoa. Mobilisti 2/23 nitsemansa halveksunta, jota osa asiakkaista oli alkanut osoittaa autoa kohtaan; se kun oli kulmikkaan 60-luvun mittapuulla hävettävän vanhanaikaisen näköinen. Nopeusmittarin numeroiden kultaus on rapissut hienoksi pölykerrokseksi linssin sisäpuolelle ja merkinnät ovat nyt enemmänkin keltaisia, joiden päällä puolihimmeäksi kiillotettu alumiiniviisari lipuu. 22 . Autoilija Seppälän perikunnalta auton osti Pentti Nikkola Pohjanmaalta. Mittariston sommittelu on tärkeysjärjestykseltään hieman poikkeava, mutta kaikki ovat kuitenkin tyydyttävästi näkökentässä. Sieltä se päätyi nykyiselle omistajalleen, Tommi Kanervalle Kuopioon. Itselleni tämä oli mitä ilmeisimmin ensimmäinen lähietäisyydellä tapahtunut kohtaaminen tuon aikakauden Fordin kanssa. Nyt se oli edessäni, syksyllä 2022, pehmeän tahdikkaasti röpsöttäen ja näyttäen täsmälleen samalta kuin Ford-Uutisissa 1964. Eivätkä ne erottuneet aikalaisistaan radikaalilla muotoilullaan tai ominaisuuksillaan, joten harvalla on ollut motiivia tuottaa sellainen maahamme jälkikäteenkään. Se on edelleen hyvin suurelta osin alkuperäiskuntoinen, mutta on kaivannut luonnollisesti joidenkin ajan hapertamien osien uusimista. Seppälän perilliset arvioivat pitkin 70-lukua kilometrejä karttuneen ainakin 100 000 lisää, eli kun Ford siirrettiin museorekisteriin 1988, sillä oli ajettu jo reilusti yli 700 000 km. Joidenkin asiakkaiden jupinasta huolimatta Seppälä jatkoi Fordillaan vielä vuosia, kunnes 60-lopulla, yli 600 000 km mittarissaan se jäi pois ammattiliikenteestä. Hämmästys on melkoinen, kun Ford osoittautuu vain hieman patinoituneeksi, koriltaan hämmästyttävän hyväkuntoiseksi autoksi. Niitä ei olosuhteista johtuen saatu Suomeen juuri lainkaan ja ne vähät, mitä saatiin, rääkättiin ankeina aikoina säälittä loppuun. Kaikki 1941-48 Fordit ovat sukupolvelleni enemmän tai vähemmän vieraita ilmestyksiä. Kookkaan ohjauspyörän takana hahmottuu työympäristö, joka ei ole aikalaistensa joukossa mitenkään siitä heikoimmasta päästä. Harvalukuiset hallintalaitteet on ripoteltu melko vapaasti ohjauspyörän tienoolle ja kojelaudan keskelle, mutta ainakaan päivänvalossa niitä ei tarvitse hapuilla kuin hetki, kun kuljettajakandidaatti tuntee jo olevansa tilanteen tasalla. Istuimet ovat erinomaisen ryhdikkäät ja ansaitsevat hatunnoston niin siistin olemuksensa kuin mukavuutensakin puolesta. AX-163 Muistin hämärästi pomoni, K.L.B:n, toisinaan mainitseman “ihme-Fordin”, joka AX163 -rekisterikilpineen näkyi Helsingin taksiliikenteessä vielä kauan sen jälkeen, kun kaikki sen ikätoverit olivat jo siirtyneet vehreämmille väylille. Kaikki ovet toimivat suorastaan hienostuneesti ja herkästi, eikä yksikään niistä kolahda sulkeutuessaan, vaan ainoastaan loksahtaa luottamusta herättävän raskaasti. Niissä on ollut kirjainsymbolimerkinnät tunnistuksen apuna, mutta suurin osa on kulunut vuosikymmenien varrella pois. Niin monen kilometrin ja taksiuran jäljiltä odottaisi lerpahtaneita ovenkahvoja sekä karmeihinsa hankaavia ovia, jotka uhkaavat pudota avaajan varpaille – puhumattakaan viidestä eri bussiplyysistä tai vanhasta talvipalttoosta parsitusta verhoilusta ja kipristelevällä eristenauhalla koossa pysyvistä kojelaudan koristelistoista. Se palvelee silti mainiosti tehtävässään, mutta muut mittarit millimetripaperia muistuttavine taustoineen eivät ole niin selkeitä kuin voisivat olla
Liikkeelle! Pieni sahaus ja lämmin V8 hurahtaa käyntiin. Kolmosella 80 km/h ei ole vielä tukalan tuntuinen, mutta moottoritienopeuksia lähestyttäessä toivoisi kyllä lisukkeena tarjottua ylivaihdetta. Ford Super DeLuxe Fordor Sedan 1948 MOOTTORI Tyyppi: kahdeksansylinterinen nestejäähdytteinen 90° V-moottori, lohko ja kansi valurautaa, hammaspyöräkäyttöinen nokka-akseli, sivuventtiilit, 3 runkolaakeria, 1-kurkkuinen kaasutin Iskutilavuus: 3 916 cm 3 , sylinterimitat 81 x 95 mm, puristussuhde 6,75 Teho: 100 hv (SAE)/3 800 r/min Vääntömomentti: 244 Nm (SAE)/1 900 r/min VOIMANSIIRTO Kolmivaihteinen käsivaihteisto, 1. Mobilisti 2/23 . vaihde synkronoimaton, valitsin ohjausakselilla, takaveto, vetopyörästön välitys: 3.54 JARRUT Nestetoimiset rumpujarrut OHJAUS Tehostamaton kierukkaohjaus, 4,5 ohjauspyörän kierrosta JOUSITUS Edessä: jäykkä akseli, poikittaiset lehtijouset Takana: jäykkä akseli, poikittaiset lehtijouset KORIRAKENNE Kokoteräskori, erillinen tikapuurunko MITAT Pituus: 5,03 m Leveys: 1,86 m Korkeus: 1,76 m Akseliväli: 2,89 m Raideleveys: 1,47/1,52 m Omamassa: n. Juu, juu, väsynyt rattikarahka voi olla raskas matkakumppani, mutta sitä varten on olemassa varaosia ja nykyään vielä 3D-replikaattoreita. Pikemminkin se luo eheydellään ja toiminnallaan laatuvaikutelman, joka ei vähimmissäkään määrin kavalla ajokilometrejä. Vaihdot täytyy tehdä rauhallisesti, synkronointi on jo hieman väsynyt. Kaasupolkimen painelu ei välttämättä aiheuta spontaaneja kylmiä väreitä edes V8-intoilijan selkäpiissä, mutta kyllä tuota sykettä mielummin kuuntelee kuin Corollan nelosen ilotonta tikkausta. Ford tuntuu kyllä löytävän perille omalla, ehkä hieman hapuilevalla tyylillään – eikä tarvitse siihen edes kahta kaistaa. Maantiellä tämä laite vaatii ensi-istumalta kuljettajan tiettyjen selkäydinreaktioiden uudelleensäätöä. Fordin versio ei ole toiminnaltaan erityisen herkullinen, mutta oikea lovi löytyy joka kerta ensiyrittämällä, aina pakkia myöten. Lincoln se ei ole eikä se taatusti halua tulla Chevyksi, joten olkoon se neljä kirjainta, joihin saattoi luottaa. Vuoden 1948 Ford V8 Super DeLuxe Fordor ei varmaankaan lämmitä driftaajan sydäntä tai loksauta siipiautoväen leukoja, mutta omalla vähäeleisellä ja luottamusta herättävällä tavallaan se jättää mainion ajomuiston. Muutaman kilometrin jälkeen ohjauspyörän takana alkaa jo hieman rentoutua, kun oppii jättämään osan kuljettajalle välittyvistä signaaleista omaan arvoonsa. . Huomautettakoon vielä, että olipa alla urainen maantie tai vakavasti kupruileva, ankarasti saumattu asfaltin tapainen, auto ei missään vaiheessa tunnu väsyneeltä tai nitise pahaenteisesti. Vaihdevalitsin on siellä, missä se tämän kirjoittajan mielestä kuulukin olla – ohjausakselilla. 1 500 kg Rengaskoko: 5.75-16 SUORITUSKYKY* Kiihtyvyys 0-96 km/h: 21 s VALMISTUSMÄÄRÄ 71 358 kpl, koko vm 1948 Ford USA-tuotanto 247 725 kpl HINTA alk. Välitykset suosivat taajamapyöritystä; kakkonen on mainio yleisvaihde, jaksaen vetää melkein tyhjäkäynniltä ja venyen sopivasti laillisiin urbaaniylärajoihin. Nykyliikenteen tahdissa pysyttelykin käy kuin huomaamatta. Ohjauksen 4,5 kierrosta eivät tunnu lupaavilta kaupunkia ajatellen, mutta Hoppa osoittautuu yllättävän notkeaksi ahtaassa korttelipyörityksessä. Peruuttaminen ahtaassa ja hämärässä ympäristössä vaatii kieltämättä notkeaa niskaa ja hyvää onnea, mutta muutoin Ford on luokassaan mainio metropolipeli. Matalapuristeisena sen lotkotus on perin levollista verrattuna uudempiin ja määrätietoisempiin kansiventtiilikahdeksikkoihin. 23 mioiden! Kaikki ne pakkaset, kaikki ne helteet ja silti ryhdissään. Harva puolta uudempikaan auto pystyy samaan. 1 440 USD (Chevrolet Fleetmaster Sport Sdn 1 439 $; Plymouth Special DeLuxe 4D Sdn 1 529 $; Mercury 4D Town Sedan 1 660 $; Cadillac Series 61 Sdn 2 833 $) * 1947 Tudor, Road & Track, 25th Anniversary * 1947 Tudor, Road & Track, 25th Anniversary issue, June 1972 issue, June 1972 ford48.indd 23 ford48.indd 23 20.2.2023 10.42 20.2.2023 10.42. Pienen totuttelun jälkeen ei tarvitse ihmetellä, että Seppälän kaltainen ammattilainen jaksoi veivata tätä Fordia niin monta vuotta. Kääntöympyrä on hillitty, näkyvyys kohtalaisen hyvä, ohjaus suhteellisen keveä ja moottori sitkeä
Sen ajovaloilla olisi voinut pärjätä moottoritienopeuksissakin. Hitlerin kansallissosialistit panostivat moottoritieverkostoon, ja vuoteen 1936 mennessä niiden rakentaminen työllisti 130 000 henkeä. Töitä on Luntamon mukaan tälle porukalle tiedossa useammaksi vuodeksi eteenpäin. Mobilisti 2/23 24 . Sähkötkin olivat saksalaisille poikkeuksellisesti 12 voltin järjestelmällä. Adlerin huippumalli, 2,5-litrainen virtaviivamuotoiltu tyyppi 10 sai luonnollisesti lisänimen “Autobahn”. Daada-daada Ensimmäinen varsinainen autobahn – suomeksi moottoritie – valmistui 1932 Kölnin ja Bonnin väliin. Cadillac Eldorado Biarritz, varhainen pyhimys-Volvo korinumerolla 123, parin rodin kokoonpano ja kunnianhimoisia customeja – ja ääriharvinainen 1939 Adler Autobahn. Lumon ja sen perustajan, Jussi Luntamon, erikoisalaa ovat juuri haastavat peltityöt. Nelioviset kokoteräskorit tulivat Ambi-Buddilta, erikoismallit pääosin Karmannilta. Adler 10 “Autobahn” oli paitsi muotoilultaan tuoreinta tuulta, myös teknisesti moderni; siinä oli nelipyöränestejarrut ja neljä eteenpäin vievää vaihdetta. Autobahn oli saatavissa isolla kattoluukulla varustettuna neliovisena limousinena (tutummin sedan) ja avoautona. Pitihän sitä lähteä katsomaan Nurmijärven Karhunkorven teollisuusalueella toimivan Lumo Automotiven verstaalle. teksti: Matti Ouvinen kuvat: kirjoittaja & Mobilistin arkistot Adlerlumo.indd 24 Adlerlumo.indd 24 20.2.2023 10.51 20.2.2023 10.51. Adlerin tuolloinen pääsuunnittelija Karl Jenschke oli työskennellyt aiemmin Steyrillä Hans Ledwinkan alaisena ja vastannut pienestä Steyr “Baby” 50:stä ennen siirtymistään Adlerin palvelukseen. 24 . Toinen Adler-entisöinti, avo-Trumpf, oli juuri käyntimme aikana maalaamossa. Helmikuussa verstaalla oli työn alla mm. Auto saatiin tuotantoon loppuvuodesta 1937, ja sodan pysäyttäessä linjat Graafisen osaston korviin kantautui huhu, että oman kunnan alueella on työn alla 1939 Adler. Muutamassa vuodessa firma on kasvanut työllistämään seitsemän henkeä, vaikka esimerkiksi maalaukset ja verhoilut teetetään alihankkijoilla. Kantavana rakenteena oli järeillä runkopalkeilla varustettu pohjalevy. Mobilisti 2/23 Kotka kolmannesta ulottuvuudesta Kotka kolmannesta ulottuvuudesta Lumo Automotive ja 1939 Adler Typ 10 "autobahn" -Suomessa! V uonna 2019 aloittanut Lumo Automotive tunnetaan enemmänkin customja rodipajana, mutta alusta asti sen hallissa on tehty asiakkaille myös haastavia entisöintejä ja jopa tuning-puolen koritöitä. Lisäksi mallistossa oli yksittäiskappaleeksi jäänyt sport coupe. Erillisjousituksessa oli edessä päällekkäiset tukivarret ja takana heiluariakseli
25 vuonna 1940 vain 5 295 Adler Autobahnia oli valmistunut – valtaosa neliovisia sedaneita. Voimalinja V12-Jaguarista on jo paikallaan taka-akseleineen. Se oli jäänyt Neuvostoliittoon saksalaisilta Leningradin piirityksen aikana, ja tyypilliseen tapaan otettu käyttöön neuvostojen maassa. Toisena vasemmalta pääsuunnittelija Karl Jenschke. Avokatto on suoraan 2000-luvun Audi A4:stä! Adlerlumo.indd 25 Adlerlumo.indd 25 20.2.2023 10.51 20.2.2023 10.51. Se on ollut saman suvun omistuksessa 1950-luvulta lähtien! On vaikea kuvitellakaan, kuinka hankalaa Johtaja Korpivaara esittelee Adler 10 Cabriota presidentti Svinhufvudille. Mobilisti 2/23 . Konseptiauto kantaa nimeä "Illusion". Se myytiin insinööri Aleksi Patamalle – Eltsun kilpailuistakin tunnetulle automiehelle. Perheauto piirityksestä Lumolla työn alla oleva auto tuli Suomeen perintönä Virosta. Ensimmäinen tuli jo tammikuussa 1938; uuden mallin tuotanto oli alkanut vasta myöhään syksyllä. Yllä yksi sedan-mallisista Suomi-autoista kuvattuna vuonna 1948, lipputanko ja kaikki! Adler-tehtaan johtoa ihmettelemässä Typ 10:n mallia. Suomeen auto tuli Tartosta kymmenisen vuotta sitten. 1946-48 Lincoln Continental muuttaa muotoaan Lumon peltiartesaanien käsissä. 25 Mobilisti 2/23 . Suomessa Adlerin maahantuojana toimi Korpivaara & Halla. Autoista neljä oli sedaneja ja yksi avo, joka on säilynyt mutta myyty maasta. Muiden kohtaloista emme tiedä, mutta Esko Rahkosen laanilla oli ainakin yksi umpikorinen yksilö. Yksi kuudesta autosta tuhoutui maahantuontivaraston tulipalossa, joten liikenteeseen asti autoista päätyi viisi. Lisäksi luettelossa on yksi cabrio-limousineksi kirjattu, mutta sellaista korimallia ei Autobahnista ollut. Aihio oli kuulemma jo ennestään pilattu, joten rikos ei ole suuri. Vuoden 1939 autonäyttelyluettelon mukaan sen hinta oli 89 000 markkaa; samalla rahalla sai keskikokoisen amerikanvaunun – eikä tarvinnut tyytyä Fordiin tai Chevroletiin, vaan saattoi ottaa pienen Packardin tai kasikoneisen Buickin, Hudsonin tai jopa remmiahdetun Grahamin! Ansiokkaan Citroën Suomessa -kirjan tekijöihin kuuluva Antti Pitkänen kertoo, että Korpivaaran maahantuontitilastoissa Autobahneja on kuusi. Siellä se oli ajossa sosialismin kaatumiseen asti – ja sen huomaa
Tässä vaiheessa moderni teknologia tulee apuun. Saksalaisen Adler-kerhon kautta auton nykyinen omistaja on onnistunut hankkimaan autoon kuuluvan 2,5-litraisen kuutosen ja muita puuttuvia osia. Lumolla päätettiin tehdä 3D-mallinnos pohjalevystä – ja samalla koko korikuorilosta. Willys-moottori on yhä käyntikuntoinen. Sen täytyi siis olla lend lease -Jeepistä peräisin. Vaihteistosta löytyi useita korjattuja rattaita, mutta voimansiirtopaketti on kokonaisuudessaan tallella. Mobilisti 2/23 Adlerin kanssa eläminen on ollut sodanjälkeisessä Neuvostoliitossa – ei ettäkö siihen olisi lännestäkään saanut helposti osia tehtaan autotuotannon loppumisen jälkeen. Runko-pohjakombinaation korjaaminen vaikuttaa täysin kuolleena syntyneeltä ajatukselta; ensin pitäisi purkaa lukemattomia paikkoja ja niiden alla olevia paikkoja, jonka jälkeen jäljellä olisi jotain rippeitä, eikä edes mallia. Ehkä rättikattoja tuli kaksikin; jos Cabrio-Limousineksi kirjattu auto olikin kuitenkin avo. Adlerlumo.indd 26 Adlerlumo.indd 26 20.2.2023 10.52 20.2.2023 10.52. Autoa on tekohengitetty ja paikattu antaumuksella, ja koko pohja ja korin alapuolisko on yhtä ratsupaikkaa toisen päällä. Jaguar-miehenä tunnettu Erkki Blomroos liikkui 1950-luvun lopulla. Neuvostoaikana auton keulaan oli peruuttanut kuorma-auto, mutta jostain suhteita käyttäen oli onnistuttu hankkimaan hajonneiden etulyhtyjen tilalle ehjät Boschin lampunlasit! Alkuperäisen moottorin antauduttua – kuulemma vasta 80-luvulla – Adler on liikkunut Willysin sivuventtiilikoneella. Suomi-avoauto, jolla mm. 26 . Koska mahdollisuutta sähköhitsaukseen ei Neuvostoliitossa aina ollut, suuri osa paikoista on rätkitty paikalleen kaasulla, joten pintapellitkin ovat paikoin varsin aaltoilevat
Sellainen on esimerkiksi Adler Autobahn, joka vielä ehkä joskus liikkuu jälleen Viron kilvissä. Valmiiksi taivutetut ja päistään oikeanlaisiksi laserleikatut putket on helppo kasata paikalleen. . Siitä saadaan mitat uusien osien valmistamiseen, ja se toimii myös dokumentointina auton nykytilasta. 3D-skanneri pystyisi parhaimmillaan jopa kymmenesosamillin tarkkuuteen, mutta se ei ole korin skannaamisessa tarkoituksenmukaista. Mobilisti 2/23 . Koritöihin erikoistuneella Lumolla on aiemmin 3D-skannauksien pohjalta esimerkiksi NC-koneistettu puusta mallinteita autojen peltiosien valmistamiseen. Itse skannaus ei ole vaikein tehtävä, vaan sillä saadun tietomäärän käsitteleminen, joka vaatii tietokoneelta todellista vääntöä. Mattapintainen, esimerkiksi pohjamaalattu pinta on paras luettavaksi, siinä ei ole laseria häiritseviä kiiltoja. Kori skannataan, josta saadaan kaikki pinnat, sisälle mallinnetaan kaariputket CAD-ohjelmistolla ja suunnitellaan turvakehikko etukäteen mutkineen ja viisteineen. 27 3D-mallista saadaan kaikkien pokkauksien ja palkkien mitat tarkasti, jolloin korin yläosa pitäisi voida istuttaa uuden takaisinmallinnetun pohjalevyn päälle. Laitteet voidaan tuoda paikan päälle, eivätkä kustannukset ole mahdottomia – etenkin jos täytyy tehdä korvaavia osia tyhjästä johonkin harvinaiseen kohteeseen. Ruuvauspaja taas on käyttänyt skannausta paitsi korjauspeltien mallintamiseen, myös kilpa-autojen turvakaariin. Tehtaan lehdistökuva alustasta on ehkä avuksi, mutta 3D-kuvaa voi pyöritellä ja zoomata mielensä mukaan. Ohjelmistot ja välineet eivät ole vielä harrastelijalle järjellisissä hinnoissa, mutta palveluja tarjoavat useatkin firmat. Laserajan apuja 3D-skannauksen teki Ruuvauspaja/JKM Innovations Oy kädessä pidettävällä Artec Leo -skannerilla. Sen tuottamasta datasta saatiin kolmiulotteinen malli koko korista. Adlerlumo.indd 27 Adlerlumo.indd 27 20.2.2023 10.52 20.2.2023 10.52
Näissä piireissä voi pitää normaalina sitä, että satojen tuhansien arvoisia autoja oli myynnissä useita, ja yli miljoonan hintaisiakin muutama. Kanttiajan kalustoa oli esillä lähinnä äveriäiden erikoisautokauppiaiden omilla osastoilla, heilläkin enimmäkseen Bugattin kaltaisia loistoautoja tai vanhoja kilpureita – tai sellaisiksi väärennettyjä. Helmikuun alussa järjestetty Retromobile vaikutti olevan entisellään, ainakin näyttelyhallien koon ja yleisömäärän perusteella. Tällä kertaa liikkeelle oli saatu muun muassa Panhardin kahdeksanpyöräinen panssariajoneuvo, Citroën Kegresse -puolitelavaunu ja useampi 1800-luvun polkupyörä. retromopo23.indd 28 retromopo23.indd 28 20.2.2023 11.05 20.2.2023 11.05. teksti: Janne Halmkrona kuvat: kirjoittaja ja Lauri Halmkrona R etromobilen sisäänkäynnin luona oli tuttuun tapaan tarjolla erilaisia ajonäytöksiä. Paremmin ne tunnetaan laajalti dokumentoiduista tutkimusmatkoista Afrikkaan ja Aasiaan. Mobilisti 2/23 Retromobile 2023 Korona-ajan jälkeen on kuultu raportteja suurten eurooppalaisten tapahtumien kutistumisesta verrattuna parin vuoden takaisiin. Pariisinkin liikenteeseen sopivaksi mainostettu Dodge Brothers vuodelta 1924 oli myynnissä 25 000 euron hinnalla. Näyttelyn yhteydessä järjestetyssä huutokaupassa ei saavutettu muutaman vuoden takaisia ennätyksiä, vaan eipä myynnissä ollutkaan yhtä mielettömiä kokonaisuuksia kuin joskus. 28 . Kanttiajan yleisimpiä autoja, perusamerikkalaisia, ei näyttelyssä paljoa näkynyt, mutta yksityisten myyntialueelta löytyi yksi. Adolphe Kégresse kehitti puolitelavaunujaan aluksi Venäjän tsaarin hoville ja armeijalle. Citroënin puolitelavaunuja on ollut Suomenkin armeijan testattavina 1920-luvulla. Vallankumouksen jälkeen hän palasi kotimaahansa ja sai Andre Citroënin innostumaan keksinnöistään. Mobilisti 2/23 28
Esimerkkinä kuvan Renaultin osasto, joka oli pyhitetty Twingon 30-vuotisnäyttelyksi. 29 Mobilisti 2/23 . Niiden moottoreiksi liisattiin Continentalin helikopterikäyttöön suunnittelema suihkuturbiini, joka tuotti 350 hevosvoimaa, vaikka painoi vain 77 kiloa. Howmet TX oli kokeellinen, turbiinikäyttöinen kilpa-auto, joita valmistettiin vain kaksi kappaletta. Notin on kyllä laadukkaan pajan maineessa, mutta nyt on nostalgia noussut arvoon arvaamattomaan. Mobilisti 2/23 . retromopo23.indd 29 retromopo23.indd 29 20.2.2023 11.05 20.2.2023 11.05. Huutokaupassa jäi toisaalta myyAutotehtaiden omat osastot eivät revitelleet erikoisuuksilla yhtä mieleenpainuvasti kuin joinain aiempina vuosina. Väritys viimeistelee kokonaisuuden. Alkuperäisen, vuonna 1970 myyntiin tulleen rantakirppumaisen Rodéon idea oli tarjota kilpailija Citroën Meharille. Rodéo on tehty Renault 4:n tekniikan varaan. 29 Huutokaupassa tosin tehtiin jälleen kauppoja myös hinnoilla, joita voi ihmetellä. Howmet oli kieltämättä nopea. Molemmat autot on entisöity, mutta vain toiseen on löytynyt Continentalin turbiini, alkuperäisethän oli palautettu tehtaalle vuokrasopimuksen päätyttyä. Vuonna 1968 Howmetilla voitettiin pari lyhyempää kilpailua, mutta isommissa tapahtumissa menestys jäi saavuttamatta erilaisten teknisten ongelmien vuoksi. Miksikö Howmetissa oli kolme pakoputkea. Twingo on ollut merkittävä malli ja persoonallisena jäänyt monelle mieleen, mutta kieltämättä Retromobilen osastona kevyempää sarjaa, kuin jos valmistaja olisi tuonut paikalle omasta museostaan esimerkiksi sata vuotta vanhoja nopeusennätysautojaan. s Renault Rodéo 5 vuodelta 1985 osoittaa kuinka ranskalainenkaan muotoilu ei ihan aina onnistu säväyttämään. Kaupunkiliikenteen museon kokoelmista paikalle oli ajettu Chausson APU 53 -mallinen, Pariisin liikenteessä aikanaan käytetty bussi vuodelta 1954. On vaikea ymmärtää, missä suhteessa se on katsottu Renault nelosta paremmaksi. Siis se kulmikas torikauppiaspaku, josta meilläkin tehtiin yleisesti matkailuautoja vielä 90-luvulla. Pienin oli voiman säätelyyn käytetylle hukkaportille. Ranskalaisen Notin-pajan asuntoautoksi 1977 korittama Mercedes-Benz 508 D myytiin melko huimaan 42 912 euron hintaan
30 . Tieto, joka ei kovin montaa lehtemme lukijaa taida henkilökohtaisesti liikuttaa. Rosengartin 1939 valmistamat kauniit avomallit jäivät myyjälle käsiin, vaikka niille ei ollut määritelty edes pohjahintaa. Korkeapyöräisen polkupyörän välityssuhde eli käytännössä huippunopeus riippui eturenkaan koosta. Niitähän näkee Suomessakin, mutta onneksi myynnissä oli myös paljon erikoisempaa kalustoa. Kuvassa Dollar 500 Type X Supersport 30-luvun taitteesta. Vuonna 1923 aloittanut merkki hiipui jo ennen sotaa ja hävisi kokonaan 1950-luvulla. Näyttelyn moottoripyöräosasto oli tällä kertaa pyhitetty sata vuotta täyttävälle ranskalaismerkille nimeltään Dollar. retromopo23.indd 30 retromopo23.indd 30 20.2.2023 11.05 20.2.2023 11.05. Hintataso oli jokseenkin odotetusti korkeahko. Uudempi kalusto kyllä kelpasi: Porsche 959 maksoi yli miljoonan, Lamborghini Countach hiukan alle. Näyttelyn jälkeinen hintataso voi olla huomattavan kohtuullinen. Voi olettaa suuren osan myyjistä pitävän messuhinnoittelua voimassa siltä varalta, että joku turisti innostuisi heräteostokseen. Jostain syystä alueen yleisin auto vaikutti olevan Mini, perässään brittiurheiluautoista ehkä se järkevin; MGB. Siellä kun oli melko suuri alue, jonne yritykset ja yksityiset olivat tuoneet myyntiin omaa kalustoaan. Käytännössä pitkäjalkaisimmat voittivat aikansa pyöräkilpailut, sillä he pystyivät ajamaan isommilla pyörillä. Sen nelihenkisestä miehistöstä kaksi on ohjaajia, sillä laitteessa on oma ohjaamonsa molempiin suuntiin. EBR:n voimanlähteenä toimii kuusilitrainen, 12-sylinterinen ilmajäähdytteinen bokseri. Mobilisti 2/23 mättä useampi vanha hieno auto. Omilla rahoillaan harrastava keskiluokkainen näyttelyvieras kiinnitti huomionsa pilvien yläpuolella leijuvien laitteiden sijaan perimmäisen hallin tarjontaan. Panhardin sadan kilometrin huippunopeus aiheutti vaikeuksia saattueissa tuolloin käytettyjen Willys Jeepien miehistöille, he kun eivät tahtoneet pysyä mukana vauhdissa. Näille oli annettu enimmäishinnaksi 25 000 euroa. Kahdeksanpyöräinen Panhard EBR-tiedusteluvaunu otettiin käyttöön 1951. Pyyntihinnat eivät tosin läheskään aina korreloineet autojen ympärillä pyörivien uteliaiden määrän kanssa
Riittävän maavaran ja lyhyen akselivälin yhdistelmän luulisi tekevän menosta kiikkerää. . Se oli S-mallin spoilereita lukuun ottamatta identtinen toimituksen autopalstalla muutamaan kertaan nähdyn auton kanssa. Tämän auton myyjä väittää noin 40 säilyneen, eikä pyydetyllä lähes 30 000 euron hinnalla ole pelkoa, että ainakaan tämä yksilö unohtuisi saunan taakse. Mobilisti 2/23 . Myyntiosaston edullisimpiin autoihin kuului 15 000 euron pyyntihinnallaan Matra Murena. 31 Mitä isot edellä… Velosolex oli suosittu aikuisten kulkuneuvo, joten lapsille tarjottiin apurattailla varustettua pienempää versiota. Vielä Matraakin suositummalta vaikutti läheinen Peugeot 205 GTI, jonka pyyntihinta oli 20 000 euroa. Vuosikymmenen vaihteessa tekniikka vaihtui vähemmän yllättävästi Volkswagenin bokseriin, jollainen on kuvan autossakin. Ferves Ranger on Fiat 500:n tekniikalla liikkuva maastoauto. retromopo23.indd 31 retromopo23.indd 31 20.2.2023 11.05 20.2.2023 11.05. Oikeata moottoria ei näissä ollut. Aluksi Puma GT oli varustettu DKW:n kaksitahtisella moottorilla. Ferves rakensi näitä noin 600 kappaletta. Sen ympärillä pyöri jatkuvasti väkeä, jopa niin paljon, että auton kuvaaminen vaati sopivan hetken odottelua. Vientiäkin yritettiin, mutta harvinaiseksi se Brasilian ulkopuolella jäi. Brasiliassa aloitettiin Puma-merkkisten urheiluautojen valmistaminen jo 1967
Käytetyn kaasuttimen hintana 2 000 euroa on kieltämättä jonkin verran enemmän, kuin uudesta kiinalaisesta pyydettävä pari sataa. Eurooppaan tuotuna se olikin jo jotain aivan muuta. Myöhemmin niiden kopiointi aloitettiin Kiinassa. Lopputulos oli kevyt ja tilava, joten Peterson perusti yrityksen valmistamaan matkailuautojaan nimellä Ultra Van. Sitten valmistus siirtyi Espanjaan. Toisessa maailmansodassa neuvostoliittolaiset käyttivät laajasti kuorma-autojen päälle asennettuja Katjusha-raketinheittimiä. Mobilisti 2/23 Lentokonesuunnittelija David Peterson teki 1960 takamoottorisen Chevrolet Corvairin voimalinjan inspiroimana matkailuauton, jonka kori oli itsekantava. Retromobile on oiva tilaisuus erilaisille pajoille tuoda osaamistaan näkyviin. Tämä on asennettu Zis-6:n lavalle. retromopo23.indd 32 retromopo23.indd 32 20.2.2023 11.05 20.2.2023 11.05. 32 . Suurin osa valmistuneista 376 yksilöstä kulki Corvairin kuusisylinterisellä tekniikalla, mutta joitain kymmeniä varustettiin V8:lla. Nämä kuvan kaasuttimet ovat italialaisia ja se näkyy myös hinnassa. Tämä yritys kennottaa uudelleen ennen sotaisten autojen jäähdyttimiä. Tuotanto jatkui vuoteen 1974. Joskus Italiassa valmistettiin Weber-merkkisiä kaasuttimia. Chrysler oli vuonna 1933 kotimaassaan lähinnä keskiluokan ajoneuvo. Telineeseen on piirretty oikeat korkeudet Bugattin eri mallien jäähdyttimille. Keskimoottorinen superauto on varustettu amerikkalaiseksi poliisiautoksi. Viereinen Ferrari taitaa vastapainoksi edustaa liikennerikkomuksen tekijää. Retromobilen myyntipöydiltä ei löytynyt täysin tapahtuman henkeen sopimatonta rihkamaa, mutta ehkä tämä palikoista koottava lelu on sillä rajalla. Osittain suuren moottoritilavuutensa johdosta tämä avomalli on maksanut veroineen enemmän kuin kaksi kuusisylinteristä Citroënia. Sininen auto on lelu siltä ajalta, kun radio-ohjattavat maksoivat paljon, tyhjensivät paristot nopeasti eivätkä muutenkaan kestäneet käyttöä
Tämä on Zagaton korittama Fiat 1400 Panoramica vuodelta 1948. retromopo23.indd 33 retromopo23.indd 33 20.2.2023 11.06 20.2.2023 11.06. Auto oli uutena armeijan palveluksessa, mutta myytiin 1955 moottoripyöräkauppiaalle, jonka käytöstä se jäi romuttamolle 1970-luvulla. Vain muutama sata valmistettiin. Mobilisti 2/23 . Lopputuloksen sanotaan mahtuvan Porsche 911:n tavaratilaan. Vuonna 1970 tuotantoon otettu uuden mallinen suksikelkka oli kyllä sellaisena ihan toimiva, mutta ei lyönyt läpi maailmalla. Tracta vuodelta 1926 oli Jean-Albert Gregoiren suunnittelema etuvetoinen auto, jolla osallistuttiin kahteen otteeseen Le Mansin ajoihin. 33 Renault AHS3, joka valmistui maaliskuussa 1945. Niissä käytettiin pleksimuovista valmistettua jatko-osaa tuulilasin yläreunassa ja vastaavalla tavalla kaareutuvia sivuikkunoita. Hylätyltä romuttamolta se löydettiin 2018 ja on osittain entisöity, osittain konservoitu. Kelkkavalmistaja Arovan ja Porschen yhteistyön tulos: Arova-Porsche 212. Sukset ja ohjaustangon saa pakattua istuinosan sisään. Gregoire oli ensimmäisiä autojen suunnittelijoita, joka onnistui tekemään toimivan vetonivelen etuvetoiseen autoon. Ugo Zagato valmisti 1940-luvun lopulla noin sata Panoramica-nimen saanutta auton koria eri valmistajien alustoille
bremen23.indd 34 bremen23.indd 34 20.2.2023 11.11 20.2.2023 11.11. tämä Champion 500G -woody on yksi noin 20 auton piensarjasta vuodelta 1954. 34 . Mobilisti 2/23 34 . Maico jatkoi auton valmistusta vuosina 1955-56, mutta ilman suurta menestystä. Rheinische Automobil-Fabrik teki kääpiöautoja Champion-tuotemerkillä. Mobilisti 2/23 Bremen Classic Motorschau Saksalaisen jäyhään tapaan Bremenin Classic Motorshow pidettiin samana viikonloppuna kuin Pariisin Retromobile. Borgward-kerhon retkikunta oli ER-Matkojen bussireissulla tutun merkkinsä kotikaupungissa. kuvat: Matti Lensu tekstit: Matti Ouvinen Mitä pitäisi ajatella, kun moottori on puunattu ja puleerattu, mutta ulkokuoresta on jokainen niitinreikä suihkittu kynäruiskulla lähes liian täydelliseen patinaan
1970-luku taisi olla autonrakennuksen haurainta aikaa, eikä niiden vuosien autoja alettu harrastevaalia samalla innolla kuin edellisen vuosikymmenen tuotteita. Tämä Goggo-umpipaku on Munguía Industrial SA:n mallistoa vuodelta 1964. Ei huono! Kakkossukupolven Golf täyttää tänä vuonna neljäkymmentä vuotta, ja jotenkin sitä on silti hankala mieltää vanhaksi autoksi! Tässä takuulla pirteäkulkuinen automaattivaihteinen yksilö. Parkkihalli oli varattu myytäville autoille. 35 Mobilisti 2/23 . Goggomobilia tehtiin Baskimaan Bilbaossa lisenssillä vuosina 1962-67. Audi 100 Coupé on Saksassa arvossaan, vaikkei se mikään autobahninrypistäjä olekaan. Kattokäkenä tunnnettu Fixlight on ruotsalaista designia; sen on muotoillut mm. Messerschmittin edeltäjä, Fend Flitzer huokuu hävittäjäkoneiden estetiikkaa – suoraan Korkeajännitys-sarjakuvista. Ericssonin puhelimien ja useiden Electrolux-kodinkoneiden muotoilusta vastannut Ralph Lysell. Mobilisti 2/23 . Volvo Duettissa oli vielä takana väärinpäin käännetyt Turun läänin rekisterikilvet. 1969 aloittanut Ford Econolinen toinen sukupolvi oli raskaampi hyötyajoneuvo kuin henkilöautopohjainen edeltäjänsä. Katolle kiinnitettävä Fixlight-vilkkupilari kuului reilun vuoden ajan Volvo PV444B:n varustukseen Ruotsissa myytävissä malleissa. Ruotsalaista turva-ajattelua. Tämä pyörä on vuodelta 1906. Saksassa harvinaisempi näky. 35 Nürnbergiläinen Mars-Werke valmisti moottoripyöriä vuosina 1903-1958. Ruosteeton California-auto piristetyllä 302:lla, pyynti 17 900€ tai paras tarjous. Uuden bensatankin muovaaminen vaatii hieman pellin muokkaamista. Mallin kanta on käynyt harvaksi, näyttelyssä olleen plakaatin mukaan noin kolmesataa on jäljellä Saksassa. bremen23.indd 35 bremen23.indd 35 20.2.2023 11.11 20.2.2023 11.11
Virkistävä näky, sanovat sedan-sedät mitä tahansa! bremen23.indd 36 bremen23.indd 36 20.2.2023 11.11 20.2.2023 11.11. Painopisteen kanssa kannattanee olla tarkkana. Hans-Hermann sanoi pienenä haluavanssa Lego-insinööriksi. Viistoperäinen edustussegmentin auto on aina kiehtonut tehtaita. Painonjakauman kannalta nestejäähdytetty lättäpäärivikone taitaa olla aika paljon kehnompi idea kuin kansanauton ilmajäähdytteinen pöpötin. Lahdessa – Suomen Bremenissä – järjestettävässä Classic Motorshowssa, Mobilistin osastolla, tänä vuonna taas! Siirreltävä monitoiminostin on varmasti näppärä, ja siihen saa myös moottorinorsu-lisävarren. Juuri koskaan se ei ole lyönyt läpi kaupallisesti, ei myöskään Lancia Gamman tapauksessa. Mobilisti 2/23 Aivan kuin olisimme nähneet jossain Suomessakin bussin keulasta rakennetun messupöydän. Jälkiasenteisia remmiahtimia on myyty Volkswageneihin jo 1950-luvulla. Harvemmin nähty vilkaisu takamoottori-Mercedeksen moottoritilaan. Ja näin siinä kävi. Lapsi on terve kun se leikkii. Tämä ei ole Judson, vaan 50-luvun Pepco-pumputtimen uustuotantoversio, Speedwell. 36
Mobilisti 7/2021) oli meilläkin yleinen farmariautona, mutta umpikylkinen jakelumalli on todella harvinainen. Tässä 1959 Talbot-Lago America, yksi viimeisistä 54 valmistuneesta. Vuonna 1959 tehdas – ja myöhemmin pinnalle nouseva Talbot-tuotemerkki – oli myyty Simcalle. Melkus RS 1000 vai Lancia Delta S4 Stradale. 37 Kumpi on harvinaisempi. Tältä näyttää Hercules W 2000 moottoripyörän (1974-77) wankelmoottori sisältä. Hansa 1100 (ks. Moottorina on Simcankin käyttämä pieni Fordin sivuventtiilikasi, joka oli huomattavasti maanläheisempi voimanlähde kuin Talbot-Lagon aikana valmistuneissa ollut BMW:n V8. Huippunopeus yli 100 km/h pikkuisella sivuventtiilinelosella. Harvinaisen kiertomäntämoottoripyörän osia ostettiin ja vaihdettiin eräällä osastolla, jossa oli myös kokonainen pyörä. bremen23.indd 37 bremen23.indd 37 20.2.2023 11.11 20.2.2023 11.11. Melkusta tehtiin karvan yli sata, Deltaa ehkä 150, riippuen siitä kuinka paljon italalaiset huijasivat luokitusviranomaisia. .. Ranskalaisen luksusautoteollisuuden rippeet kohdistivat katseensa ja toiveensa aavan meren tuolle puolen. Meillä sen kyljet eivät olisi säilyneet puhkomattomina! Fiat 508 Balilla "Coppa d'Oro". Mobilisti 2/23
38 . Jakolaatikko on vaihteiston jälkeen, joten oikean vaihteen valinnalla voi päättää pumpun pyörimisnopeuden ja siis tehon. federal.indd 38 federal.indd 38 20.2.2023 9.54 20.2.2023 9.54. Palomiesten työvuoro vaati yhden vuorokauden päivystämistä paikan päällä, jonka jälkeen oli kolme päivää vapaata aikaa tehdä muita hommia. Niinpä paloautoja on jätetty ruostumaan peltojen laitoihin ja pihojen perälle. Autoja onkin myyty huutokaupoilla vuosikymmenien mittaan paljon. Perimätiedon mukaan Federal olisi ollut uutena Petsamon liikenteessä kuorma-autona. teksti: Janne Halmkrona kuvat: Matti Ouvinen R ovaniemen ensimmäinen varsinainen paloauto, vuoden 1938 Federal, on yhä Lapin Pelastuslaitoksen omistuksessa. Tekniset muutokset tekivät palomiehet itse. Melko usein niille ei ole kuitenkaan löytynyt oikeata omistajaa tai mielekästä harrastekäyttöä. Mobilisti 2/23 38 . Ne ovat yleensä tulleet myyntiin suoraan palolaitoksilta, eli vähän ajettuina ja hyväkuntoisina. Voimansiirto pumpulle on järjestetty jakolaatikolta. Sen lyhyt ohjaamo jatkettiin Kekkosen autopeltikorjaamolla Pappilantiellä. Rovaniemen palolaitoksella sanotaan ennen Federalia olleen hevoskärryjen lisäksi käytössään joku vanha Ford, mutta siitä ei ole säilynyt edes kuvaa, pelkkiä tarinoita. Monella heistä oli kaksi ammattia. Nyt mukaan mahtui kuljettajan lisäksi viisi palomiestä. Federal sai tunnusnumerokseen ykkösen, joten sitä pidetään laitoksen ensimmäisenä omana autona. Se rekisteröitiin paloautoksi siten, että lavalla oli irtokalustoa: moottoriruisku, letkuja ja tarvikkeita. On myös paloautoja, joita ei hylätty. Mobilisti 2/23 Paloauto No.1 Federal Model 18 HG 1938 Vanhojen autojen harrastajien piirissä on perinteisesti suhtauduttu paloautoihin hiukan ristiriitaisesti. Osaavia miehiä oli siis omasta takaa. Volvosta tehtiin pääasiassa palomiesten omin voimin paloauto, mutta Federal sai aluksi olla hyödyksi entisellään. Se oli yhä normaalissa kuorma-auton asussaan; lava oli korkealla ja Suomessa tehty ohjaamo lyhyttä mallia. Se on Veljekset Kulmala Oy:n valmistama ESA100. Kytkin pohjaan, vipu toiseen asentoon ja veto vaihtuu kardaaniakselilta vesipumpulle. Seuraavana hankinnoissa kirjoihin merkittiin samaan aikaan Federalin kanssa palolaitokselle hankittu Volvo, joka numeroitiin kakkoseksi. Federaliin asennettiin vesipumppu keskelle autoa, jatketun ohjaamon sisälle. Varmuutta auton alkuvuosista tai sota-ajan käytöstä ei ole, sillä Rovaniemen sähkölaitokselle se tuli pääkaupunkiseudulta vuonna 1944. Sähkölaitos sai vuodelle 1948 oikean tikasauton, jolloin Federal annettiin Pelastuslaitokselle. Vasta vuodelle 1953 päätettiin Federalkin muuttaa tarkoitustaan paremmin vastaavaksi
Jossain vaiheessa alkuperäinen Hercules-moottori vaihdettiin lähes vastaavaan rivikuutosen, jonka oli valmistanut Suomen Autoteollisuus eli Sisu. 39 Palokorpraali Paavo Lundblum teki kuorma-auton päällirakenteen tilalle palokalustolavan puusta. Yleensä VPK:lle liian vanha kalusto myydään lopulta huutokaupalla pois. Lavalle nostettiin myös 1950-lukuinen ESA-20-mallinen irtopumppu ja pari vanhaa sammutinta. Erilaisten organisaatiouudistusten yhteydessä on kieltämättä jo useaan kertaan suunniteltu Federalin poistamista vahvuudesta, mutta miehistö on aina saanut vakuutettua asiasta päättävät tahot säilyttämään auton. Sen takaosaan kiinnitettiin hevosvetoisista palokärryistä purettu letkukela. Sen jäljiltä on keulan maski yhä hiukan alakuloinen. 2010-luvulla siitä alettiin touhuta museoajoneuvoa. Viimeisen kerran Federal katsastettiin 1980 ja katsastamattomuuden vuoksi se poistui automaattisesti rekisteristä 1986. Kerran sillä ajettiin hälytysajossa palolaitoksen auto numero viiden eli Ford F 600:n perään. Oma vaivansa oli aikalaiskorrektin kaluston löytämisessä. Auto maalattiin ja sen sisäverhoilua korjattiin. Federal jäi talteen. federal.indd 39 federal.indd 39 20.2.2023 9.55 20.2.2023 9.55. Jälleen omasta porukasta löytyi osaamista. Ohjaamon naulakkoon löytyi vanhan mallisia kypäriä. Federal pidetään yhä ajokunnossa mutta hälytysajojen sijaan se saa liikuntaa lähinnä erilaisissa tapahtumissa. 39 Mobilisti 2/23 . Mobilisti 2/23 . Muut telineet ja työkalulaatikot sekä kattorakenteet tehtiin myös palomiesten voimin. Vesisäiliöksi asennettiin vanhasta säiliöautosta otettu, joko polttoaineen tai öljyn kuljettamiseen käytetty malli. Letkukeloihin vaihdettiin ehjempiä letkuja, työkalulaatikoihin etsittiin vanhoja kirveitä, lapioita ja suuttimia. Federal toimi palokunnan ykkösautona vuoteen 1957 ja sen jälkeen vara-autona vuoteen 1967. Pitkään oli tapana antaa Palolaitoksen käytöstä poistuva kalusto VPK:n käyttöön. . Federalkin oli Rovaniemen VPK:lla muutaman vuoden ajan 1970-luvulla
FEDERAL-TALKOoT federal.indd 40 federal.indd 40 20.2.2023 9.55 20.2.2023 9.55. Mahdollisesti Autokori Oy:n alkupään korituotantoa. Federal oli vielä tässä vaiheessa varustettu alkuperäisellä kuormurin lavalla, jossa kuljetettiin sammutuskalustoa. Mobilisti 2/23 Uusia Federal-alustoja Helsingin Länsisatamassa n. Ne saivat hytit ja päällirakenteet itselleen kotimaisena käsityönä käyttötarkoituksen mukaan. 1936 Federal-alustalle rakennettu linja-auto takaosan erillisine rahtiosastoineen. Täsmäsuunniteltu paineastioiden ja asennusryhmän kuljetuksiin. 40 . Kulkuoviratkaisu on erikoinen, ainakin vasemmalla sivulla vain takaa. Olisiko päälle ollut tulossa vielä jokin nosturikoneisto. kuva: Pietinen / Museovirasto Rovaniemen palolaitoksen Federal ja Volvo vuonna 1948. vuonna 1937. 30-luvun alkupuolen hyvin harvinainen bulldog-mallinen Federal todennäköisimmin kotimaisella miehistöhytillä. Toinenkin Federal-outolintu: erikoiskapealla hytillä varustettu 1936-mallinen lavettiauto. Ketjukaitein varustettu lavettiosa on täysleveä
Hämeentullin Autohuoltoa palvellut Federal-hinuri edustaa merkin viimeistä omaa hyttikuosia keskiraskaassa luokassa. Vaikka tämä kromikoristeiltaan ylimaalattu yksilö ei kovin hehkeältä näytäkään, julisti valmistaja Style Linerit tuoreeltaan USA:n kauneimmiksi kuormureiksi, eikä protestiääniä pahemmin kuultu. federal.indd 41 federal.indd 41 20.2.2023 9.55 20.2.2023 9.55. Autoissa on puukaasuttimet, valkoisista rekisterikilvistä voisi arvata vuodeksi esim. Mobilisti 2/23 . Rivin perällä taas Reo. Kannaksen Matka-auto Oy:n komea autorivistö Viipurissa jokus 30-luvun lopulla. 1947. Perinteikkään Viktor Ekin kalustoa – useampia Federaleja – rivissä Helsingin Kauppatorilla. Style Liner -mallisto esiteltiin 1951 ja sen lukuisiin edistyksellisiin oivalluksiin lukeutuivat muun muassa osittain aukikääntyvät lokasuojat huoltoa helpottamaan. Kuvan tiedoissa vuodeksi kerrotaan 1938, mutta taustalla olevien autojen valkoiset rekisterikilvet kertovat parittomasta vuodesta, ja auton keulailmekin on vuodelta 1937. Etualalla 1937 Diamond T -kuormuri, sitten kolme saman merkin linjuria vuosilta 1935 ja -33, takanaan -35 Reo ja ilmeisesti kolme Federalia 30-l alusta. Muuttoliikkeenä aloittaneen – ja yhä Hakosen perheen omistuksessa toimivan – firman perusti vuonna 1918 yksityisetsivä Kaarlo Hakonen, jonka mottona oli olla ”aina askeleen edellä”. kuva: Pietinen / Museovirasto Kuljetusliike Hakosen kalustoa rivissä, ensimmäisenä Federal, seuraavana ainakin Chevrolet. 41 Autola Oy:n pressikuva Federal-kuormurista Kallion kirkon edustalla Helsingissä
Mikäli materiaali on kovin hapettunut tai vaikeasti puhdistettava, homma vaikeutuu aika paljon. Tällaisia kaupallisia tuotteita ovat esimerkiksi Alu Tite ja Techno-Weld. Sitä se voi ollakin, mikäli oikeat menetelmät ja oikeat välineet puuttuvat. Taitoa vaatii myös sulan liitosaineen sekoittaminen perusmetalliin oikealla hetkellä, jolloin liitoksesta tulee tasa-aineinen ja pysyvä. Timo Happonen A joneuvoissa on kautta aikain käytetty halpoja ja helposti valmistettavia kevytmetalliosia. 42 . Materiaali on edullista ja vaivatta työstettävää, mutta rikkoutuessaan hankalasti korjattavaa. Monenlaiset kiinnikkeet, lukot, ovenkahvat, komponenttien rungot ja vastaavat on valmistettu usein painevaletusta sinkistä. Mobilisti 2/23 HAPPONEN TIMO Kevytmetallien juottaminen Kevytmetallien liittäminen juottamalla mielletään yleensä vaikeaksi ja taitoa vaativaksi hommaksi. Liitettävien kohtien hionta. Siksi esineeseen kohdistettava lämpö on osattava rajata tarkoin, koskien sekä koko kappaletta että liitettävää kohtaa. Liitettävien kohtien hionta. Lisäksi pinnoitteet, kuten esimerkiksi kromi aiheuttavat ongelmia, koska metalli voi huomaamatta sulaa kromikuoren alla liiasta lämmöstä. Se ei jätä juurikaan epäpuhtauksia korjauskohtaan, joten muuta puhdistusta ei tarvita. Korjauksen onnistuminen riippuu monesta seikasta. Useita alumiiniseoksia pystytään hitsaamalla kokoamaan ja korjaamaan, mutta sinkkivaluosien sulamislämpötila on niin alhainen, ettei hitsaaminen perustekniikalla onnistu. Nykyisin on olemassa erilaisia korjausaineita niin alumiinille kuin muillekin kevytmetalleille. Oikeastaan näiden tuotteiden käyttö sinkkivaluosien liittämisessä lähentelee hitsaamista, koska perusmateriaalin sulamispiste on hyvin lähellä juotteen lämpötilaa. Kohteen tukeminen juotosalustaan on tärkeää, jos kyseessä on kahden eri kappaleen liittäminen Murtunut ovenkahvan kehys. Sinkkivaletun kappaleen korjaus aloitetaan tietysti puhdistamalla liitospinnat sekä ympäristö tarkoin. Lisäksi varsinkin vanhoissa ja erityisesti pitkään kylmässä olleissa osissa rakenne muuttuu hauraaksi ja korjauskelvottomaksi. Esimerkkinä voin mainita sinkkivaluiset mittareiden rungot. Itse käytän hionnassa pientä letkuporaan kiinnitettävää kovametallijyrsinterää. Alumiiniseoksille tarkoitettuja juoteaineita pystytään jossakin määrin soveltamaan sinkkivaluosien korjaamisessakin. Happonen223.indd 42 Happonen223.indd 42 18.2.2023 14.38 18.2.2023 14.38
Kappaleen lämmitys ja lisäaineen sulatus. Lisäainetta kannattaa laittaa riittävästi. Kun lämpötila on otollinen liitokselle, se voi näkyä perusmetallin hikoilemisena. Tinajuotos on tiivis ja kestävä. Alumiinin kyseessä ollessa muuan vähemmän tunnettu liitostapa on alumiinin ja sen seosten tinajuotos. Kappale lämmitetään aluksi varovasti kauttaaltaan, jonka jälkeen lisäaineen tarjoaminen kuumennettavaan kohtaan aloitetaan. Tukikappale alumiinista. Kun lisäaine on sitoutunut perusaineeseen, sen huomaa kyllä. Täyttökin onnistuu lisäaineella, alumiinille tarkoitetulla tinalla. Kokemus on valttia tässäkin ja harjoitella kannattaa toisarvoisilla osilla. Tinajuote sopii erittäin hyvin erilaisten limiliitoksellisten kappaleiden juottamiseen. Kahden alumiinilevyn liittäminen tinajuotteella. Alumiinille tarkoitettua tinaa on tarjolla ihan rullatavarana. Mobilisti 2/23 . Apuna voi käyttää vaikka rautalankaa. Ainakin Saksasta löytyy sopivaa tavaraa alumiinin pehmytjuottamiseen. Kappaleen jäähtyminen voi kestää yllättävän kauan, joten sen kannattaa antaa olla rauhassa jonkin aikaa. Juotos on kestävä ja tiivis sekä aivan yhtä helppo toteuttaa, kuin mikä tahansa muukin tinajuotos. Kun perusmetalli sekoittuu lisäaineeseen, sen kyllä huomaa. 43 yhteen. Kun lisäaine alkaa sulaa, otetaan sekoitustikku käyttöön ja lämmittämistä jatketaan, samalla liitoskohtaa sekoittaen. Happonen223.indd 43 Happonen223.indd 43 18.2.2023 14.38 18.2.2023 14.38. Tosin nykyiset määräykset lyijyllisten tinojen myynnistä voivat vaikeuttaa saatavuutta. Juotossauma näkyy eri värisenä. Kaikki hapettunut materiaali on poistettava.
Vuosien aikana se on modernisoitu mm. Pitkään vantaalaisen Grips Garagen ovenpielessä seissyt Napier Deltic -moottorimöhkäle on poissa. Mobilisti 2/23 koonnut: Toimitus 44 . Oik. . Toivotamme hankkeeseen onnea, liikkuvat osat eivät nimittäin laitteesta lopu. Douglas DC-8 vei Finnairin mannertenväliseen suihkuaikaan. OH-LFT) työuransa aloittanut DC-8 kuuluu nykyisin yhdysvaltalaiselle kristilliselle avustusjärjestölle. uutiset223.indd 44 uutiset223.indd 44 20.2.2023 11.46 20.2.2023 11.46. Nyt koneella on kuljetettu kymmenillä lennoilla satoja tonneja lääkintätarvikkeita Ukrainaan. Moottorista tehtiin kaupat kuulemma jo korona-aikana, mutta nyt se on haettu uusille omistajilleen Keski-Suomeen. taloudellisemmilla ohivirtausmoottoreilla. 3 44 . Suomeen näitä Saunders-Roe -telakan valmistamia Dark-luokan torpedoveneitä tuli kaksi, Vasama 1 ja 2 vuonna 1957. Konetyyppi esiteltiin vuonna 1959, ja 60-luvun aikana ilmaliikenne oli Suomessakin kasvanut niin mittavaksi, että Finnair hankki kaksi DC-8 -konetta, joilla se saattoi aloittaa reittilennot Atlantin yli. Mäntiä on 18-sylinterisessä kolmiovastaiskumoottorissa kaikkiaan 36, ja ratasjakopäässä valtava määrä laakereita ja hammaspyöriä. Deltic tunnetaan Englannissa ennen kaikkea veturien moottorina, mutta niitä käytettiin myös torpedoveneissä. Koneet varustettiin jo varhain inertianavigointijärjestelmällä, ja Finnair lensi vuonna 1969 ensimmäisenä lentoyhtiönä Atlantin yli ilman erillistä navigaattoria. Mobilisti 3/07 . Paavo Nurmi auttaa Ukrainaa. Yhdistys perustettiin laivamatkalla Lyypekistä Helsinkiin 11.3.1973. Mobilisti 2/23 . DC-8:ja rakenteilla Douglasin Long Beachin tehtaalla. Raskaan liikenteen ammattilaisten yhdistys, Rahtarit ry täyttää maaliskuussa viisikymmentä vuotta. 3 Mobilisti 3/07 . Kanariansaarille kohdistuvat charterlennot vauhdittivat siirtymistä pitkän matkan suihkukalustoon. Finnairin riveissä Paavo Nurmi -nimisenä koneena (OH-LFR, myöh. Samaritan’s Purse (samarialaisen kukkaro) -järjestön DC-8 on toimittanut lämpimiä vaatteita Vuoristo-Karabahiin, ruokaa Etiopiaan ja kenttäsairaalatarpeita Bahamasaarten covid-kriisin avuksi. Molemmat alukset ovat tiettävästi yhä olemassa, mutta eivät vesillä. Tarkoituksena on saattaa kone käyntikuntoon. . Ne poistettiin käytöstä 1970-luvun lopulla. Nykyisin hallissa toimii Mercedes USA:n maahantuontija varustelukorjaamo. Mallina oli Keski-Euroopassa 30-luvulta lähtien toiminut Les Routiers -kuljettajajärjestö. Finnairin vanha "Paavo Nurmi" palvelee nykyisin Samaritan's Purse -järjestön hyväntekeväisyystoiminnassa. Kangasalla, Auton ja tien museo Mobiliassa Napier Deltic -kolmiomoottori. Omat kasinsa oli myös Karairilla ja Keihäsmatkojen Spearairilla
Pyysimme erittelemään Mobilisti-lehden lukemisen vaikutukset, autojen rakentelun, ostamisen ja ajamisen vaikutukset. avattavalla Tuhansia töitä, valvottuja öitä Rahtarit ry kuljettajien tukena 50 vuotta -näyttelyllä. Falk. Pyysimme vastauksia vaihteluvälillä 1000 10 000 €. 45 Mobilisti 2/23 . Alfan insinöörit suuntasivat Zwickauhun, Auto Unionin päämajaan, jossa kerrottiin herra tohtorin olevan lomalla, eikä häntä saisi häiritä. luisupulkka lienevät lähinnä suomalaisille tuttuja käsitteitä. . Näyttely on avoinna 17.12.2023 asti. Tutkimusryhmää johti yhdysvaltalainen tohtori John H. Eri maiden kulttuureilla on kansallisia erikoispiirteitä. Tulokseksi saatiin keskimäärin 864 euroa museokäyntiä kohden. . Mobilisti 3/07 . Pettyneiden italialaisten poistuessa eräs mekaanikko kuiskasi vaivihkaa tietävänsä, että Ferdinand Porsche lomailee Adrianmerellä tietyssä lomakohteessa. Se on asia, jonka kaikki suomalaiset tuntevat, mutta sille on sana käsittääksemme vain suomen kielessä. Museoiden tuottama arvo suhteessa sijoituksiin oli keskimäärin +2 900 prosenttia, mikä tarkoittaa kuulemma noin 30 eurolla hyvinvointivaikutuksia jokaisella museotoimintaan satsatulla eurolla. Seuraaviin testeihin iskunvaimennusta oli lisätty ja taka-akseli tiettävästi varustettu ulosAlfa Romeo Tipo C kuvattuna Bergamossa järjestetyssä historic-ajossa. Ratissa "Marlboro-mies" Arturo Merzario. uutiset223.indd 45 uutiset223.indd 45 20.2.2023 11.46 20.2.2023 11.46. “Siellä on teidän tohtori Porschenne.” Mies ei reagoinut kutsuihin, joten italialaisten ei auttanut muu kuin kääriä lahkeensa ja kahlata. Saksalaiset saivat houkuteltua parhaita italialaiskuljettajia omiin riviinsä, ja kuljettajapakoon puututtiin korkeimmalta tasolta. Hotellin isäntä vei Alfan miehet ikkunan ääreen ja osoitti rannalla housunlahkeet käärittynä kahlaavaan mieheen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös koetun hyvinvoinnin arvoa suhteessa museotoiminnan aiheuttamiin kustannuksiin. Suomen museoliiton julkaisemassa tutkimuksessa laskettiin museovierailujen hyvinvointivaikutuksia ihmisille. Renault 5 tunnettiin Yhdysvalloissa nimellä Le Car. Esillä on rahtarien ajoneuvoja 1960-luvulta 2000-luvulle. Takajousitus oli toteutettu aikakaudelle tyypillisellä heiluriakselilla. He löysivät oikeaan hotelliin, ja kertoivat asiansa vastaanottotiskillä. Autourheilu oli 1930-luvulla tärkeä propagandataistelun areena. Tuloksista voidaan nykyaikaisella tilastomatematiikalla laskea, että Mobilisti-lehden vuositilaushinnalle saadaan yli 26-kertainen tuotto lukijan hyvinvointina. . Ensimmäisissä testiajoissa Nuvolari kuitenkin totesi auton ajettavuuden aivan kelvottomaksi ja kieltäytyi ajamasta sillä. Mobilistin puolueettomassa toimituksen ja avustajakunnan sisäisessä kyselytutkimuksessa selvitettiin tammikuussa 2023 museoautoharrastuksen hyvinvointivaikutuksia. 45 dokumentoidaan Rahtarien 50-vuotista taivalta merkkipäivänä 11.3. Jotain tarvitsi tehdä. Alfan kilpa-ase oli Vittorio Janon johdolla suunniteltu Tyyppi C, jossa oli mm. Porsche, Saksassa. erillisjousitus, painojakaumaa tasaava transakseli ja nestejarrut. Benito Mussolinin kerrotaan käyttäneen omaa vaikutusvaltaansa houkutellessaan Tazio Nuvolarin Alfa Romeolle. Suhteutettuna museovierailujen määrään voitiin kertoa museovierailujen tuottaneen 230 miljoonan euron edestä hyvinvointivaikutuksia. Museoautoilun keskimääräisiksi hyvinvointivaikutuksiksi saatiin kyselyssä 8 748 euroa, joka jakaantui edellä mainittujen osioiden sisällä keskimääräisin summin 2 531 € (Mobilistin lukeminen), 2 019 € (rakentelu), 1 980 € (ostaminen) ja 2 218 € (ajaminen). Oli yksi mies, joka tietäisi takapään erillisjousituksesta ja heiluriakseleista – muuan Auto-Unionille työskentelevä tri. kuva: Renato Natali / Wikimedia Commons Kesäauto on umpisuomalainen käsite – jopa niin, että se on saanut oman tietokonesimulaationsa. Tutkimukseen osallistui kahdeksan suomalaista museota: Mukana olivat HAM Helsingin taidemuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Heureka, Kansallismuseo, Museoja tiedekeskus Luuppi, museokeskus Vapriikki, Nykytaiteen museo Kiasma ja Serlachius-museot. Myös kesäauto ja ns. Kyselyssä pyydettiin asiakkaita arvioimaan museokäynnin hyvinvointivaikutuksia euroissa, vaihteluvälillä 1 1000 €. Italialaiset palasivat kotimaahansa. Vastauksissa jaettiin eurot henkilökohtaiseen, älylliseen, sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin, joiden keskimääräiset määrät olivat lopulta kaikki noin 200 euron luokkaa. Vihainen mies äkseerasi heitä saksaksi suksimaan kuuseen, mutta lopulta italialaiset saivat suostuteltua Porschen maihin ja katsomaan kilpa-auton piirustuksia pikaisesti. 3 Mobilisti 2/23 . 3 Mobilisti 3/07 . Yksi suomalaisen ajoneuvotoiminnan uniikkeja ilmiöitä on peltoauto. Suomalaista maalaismeininkiä huokuva My Summer Car -peli on ollut kansainvälinen menestys
Vasta Mika Häkkisen, Ayerton Sennan ja Roland Ratzenbergerin kolarit 90-luvun puolivälissä saivat autourheiluväen ymmärtämään laitteen hyödyt. Sitä testattiin törmäystestinukeilla jo 1980-luvun lopulla, ja havaittiin että se vähensi basilaarisen kallonmurtuman riskiä 80 prosentilla. Liikennekäytössä olleiden autojen keski-ikä kasvoi viime vuonna 12,9 vuoteen. Jacquemart kärsi kallonpohjan murtuman ja kuoli matkalla sairaalaan. Hubbard oli työskennellyt vuosia General Motorsilla tutkien törmäysvammojen mittaamiseen keskittyviä tekniikoita. Väritetty jälkeenpäin. Elintason noustessa asiat ovat osittain muuttuneet, eikä keittiöremonttien välillä enää aina mene vuosikymmeniä, kauden trendivärien vaatiessa kaapiston uusimista. HANS-niskatuki. Liitolentokilpailut Jämijärvellä. Yksityistä kulutusta lisäämällä ei muutosta saada aikaan, vaikka uusi tuote tehtäisiinkin tuulivoimalla. Kuva: Aho&Soldan, Museovirasto. Perinteisesti suomalainen ei hanki vuoden muotiväreissä olevia lenkkareita, jos edelliset ovat vielä ihan hyvät eikä myöskään uutta autoa, ellei siihen ole jokin käytännön syy. Kaikesta tästä saadaan tavallaan kiittää Renault Vitosta. 3 46 . Renault USA:n moottoriurheiluohjelman johtaja, Patrick Jacquemart oli testaamassa autoa Mid Ohion moottoriradalla, kun hän menetti auton hallinnan ja törmäsi hiekkatörmään. Kilpailumuodoksi valittiin IMSA:n pikkuluokka, GTU, joka oli tarkoitettu alle 2,5-litraisille. Se ei yritä enää tappaa minua.” Näin Nuvolari suostui ajamaan autolla kilpaa. On arvioitu, että HANS-laitteen kanssa Mika Häkkinen olisi kävellyt paikalta Adelaiden onnettomuudesta ja Dale Earnhardt olisi selvinnyt hengissä vuonna 2001 tapahtuneesta Daytonan kolarista. Katech-moottorifirma loihti autosta irti 260 hevosvoimaa, mutta luotettavuus ja ajettavuus osoittautuivat haasteelliseksi – kuten nykyisin on tapana sanoa silloin, kun joku on ongelma. Uudet, vähähiilisin menetelmin tehdyt kaapit ovat silti uudet ja niihin on tarvittu energiaa ja materiaaleja. Tämä on aina uutisoitu negatiivisena asiana. kuva: Wikimedia Commons. HANS-niskatukijärjestelmä on nykyisin pakollinen lähes kaikessa FIA:n sanktioimassa autourheilussa. Vaikka nykyautojen, eli tämän vuosituhannen puolella valmistettujen, tekniikka onkin joskus pelottavan monimutkaista, näyttää niillä pääsevän yllättävän pitkälle. 13 vuoden aikana kehitys ei ole ollut kummankaan asian suhteen merkittävää. Käytännössä sen ikäisellä kalustolla ajetaan niin vähän ja varovasti, että tilastoissakin ne ovat turvallisempia kuin uudet, liiankin nopeat sähköautot. Tazio Nuvolari totesi: “Auto on yhä hirveä, mutta parempi. Miksi kukaan ei käsittele autojen keski-iän nousua laadun paranemisen indikaattorina. Vielä 1980-luvun alussa autojen korit ruostuivat kymmenessä vuodessa jo melko pitkälle. . Harva tietää, että kypärään kiinnitettävästä pään heilahdusvammoja ehkäisevästä laitteesta saadaan kiittää Renault Vitosta. Tämä on merkinnyt suhteellisen pientä jätteiden ja saasteiden määrää. Mobilisti 3/07 . Hubbard päätteli Jacquemartin kuolleen basilaariseen kallonmurtumaan, joka syntyy pään heilahtaessa eteenpäin suurella voimalla, samalla kun vartalo on turvavöiden rajoittamana. AMC:n kanssa liittoutunut Renault myi R5:ttä 1970-luvulla USA:ssa Le Car -nimellä. uutiset223.indd 46 uutiset223.indd 46 20.2.2023 11.46 20.2.2023 11.46. Downing ja Hubbard suunnittelivat kypärään kiinnitettävän tukikauluksen, joka ehkäisisi retkahdusvammoja. Tarinaa muisteli Alfa Romeon insinööri, testiajaja ja kilpa-autoilija Giovanni Guidotti, joka työskenteli italialaismerkille vuodesta 1923 lähtien. 3 Mobilisti 3/07 . Jacquemartin läheinen ystävä ja kilpa-autoilija Jim Downing keskusteli kolarista lankomiehensä, biomekaniikan tohtori Bob Hubbardin kanssa. Kuvassa ihmishinauksessa ylösnousevaan Grunau 9 -purjekoneeseen voi tutustua Suomen ilmailumuseossa Vantaalla. Mallilla oli jo moottoriurheilutaustaa Euroopassa, mutta Renault halusi sille menestystä myös Yhdysvalloissa. Vastaavasti uusien autojen ilmastoystävällisyys on enemmän korvien välissä kuin ulkona maantiellä. Se ei pidä paikkaansa, ellei oikeasti määritellä kuinka vanhaan tekniikkaan verrataan. Mobilisti 2/23 joustoa rajoittavilla remmeillä. Guidotti ajoi useita Mille Miglia -kisoja Nuvolarin kakkoskuskina ja työskenteli Alfan kilpatiimille 70-luvun puoliväliin saakka. Saasteiden ja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi kannattaa tehdä kaikki mahdollinen, mutta asiasta uutisointi lähtee yleensä väärä pää edellä. Teoreettinenkin ero turvallisuudessa tai päästöissä on suuri vasta kun puhutaan todella vanhasta kalustosta. . Synteettiset öljyt auttoivat pitämään moottorit kunnossa pidempään kuin ennen, mutta melko monella valmistajalla alkoivat ruosteen leviämisen lisäksi verhoilunkin yksityiskohdat repsottamaan jo muutaman vuoden iässä. Vanhojen autojen päästöt ja turvallisuus mainitaan poikkeuksetta vähintään kymmeniä kertoja huonompina kuin aivan uusien
Pian julkaistavassa teoksessa kerrotaan reitin uudelleenavaamisesta 1965, Viron kapinoinnin ja itsenäistymisen vaikutuksista liikenteeseen sekä esimerkiksi onnettomuuksista, joita on tapahtunut vuosien varrella. Tätä lehteä valmistellessamme silmiimme osui oheisen kuvan kaltainen pysti. Myöskin kymmenet pienemmät pika-alukset ovat mukana, joukossa mm. Vantaan kaupunki on varannut hankkeelle 8,5 miljoonan euron avustuksen ja opetusja kulttuuriministeriön valtionosuutta ja harkinnanvaraista avustusta yhteensä 860 000 euroa vuosittain. Helsinki-Vantaan lentokentän kupeessa toimiva Suomen Ilmailumuseo teki viime vuonna yleisöennätyksensä. Saivatko kaikki osanottajat pystin, vaiko vain parhaimmin suoriutuneet. Joukkoon mahtuu niin tuttuja kuin jo unohdettujakin matkustajalaivoja: Georg Ots, Kristina Regina, Tallink, Sally Albatross, Cinderella, Vanemuine, Suvetar, Alla Tarasova, Delfin Clipper ja Normandy. Asiasta voidaan taittaa peistä loputtomiin, mutta palautettakoon tässä nyt taas mieliin pari vahvaa kanditaattia. Kori on ehkä Gläserin käsialaa. Latil M7T1-maastoautosta oli myös herraskainen Break d'Aviation -woody. Kuten siihen kiinnitetystä plakaatista voi havaita, liittyy se 60-70-lukujen Suomi-ajoihin. Sidotun kirjan laajuus on n. Kaudella 2022 museossa vieraili 42 215 kävijää. 3 Mobilisti 2/23 . Tallinnan-laivat on nyt kronikoitu kovien kansien väliin. Siinä kerrotaan yli sadasta aluksesta, jotka ovat sahanneet kaupunkien ja valtakuntien väliä vuodesta 1965 nykypäivään. . . Nyt on tuloillaan opus nimeltään “Tallinnan liikenteen moottorialukset”. Sen on kaavailtu houkuttelevan jopa 100 000 vierailijaa vuosittain. On siinä kelvannut kiitää pitkin Venäjän aroja lämpimän umpikorin uumenissa – ainakin niin kauan kun sää on ollut riittävän huono estämään vihollisen lentotoiminnan… Emme missään nimessä väitä, että nämä pienerinä valmistetut laitteet olisivat olleet lajinsa ehdottomia ensimmäisyyksiä – tekihän esimerkiksi Mercedes komeita avomallisia G-wageneita pitkin 30-lukua – mutta ainakin ne ovat edustaneet lukususmönkimisen alkupäätä. Uuden ilmailumuseon on tarkoitus nousta lentokentän kupeeseen aikaisintaan 2025. Mobilisti 3/07 . Horch 830 Pullman nostettuna saman merkin maastokelpoiselle E.Pkw II:n alustalle. 3 Mobilisti 3/07 . Helsingin ja Tallinnan välinen lauttaliikenne tuntuu nykyään itsestäänselvyydeltä, mutta sitä se ei ole aina ollut. Ideana oli ilmeisesti miehistöjen ja heidän vermeidensä kiidättäminen maapohjaisilla kentillä majoitustiloista lentokoneiden äärelle kaikissa olosuhteissa. Lisätietoja saa kustantaja-kirjailijalta itseltään: Oy Raud Publishing Ltd/Peter Raudsepp, 0503029711, peter.raudsepp@elisanet.fi. uutiset223.indd 47 uutiset223.indd 47 20.2.2023 11.46 20.2.2023 11.46. 260 kuvaa. Näitä 1938-39 tilattuja autoja kutsuttiin nimellä Break d’Aviation eli Ilmailufarmari. Joku lukijoistamme varmaankin osaa valaista asiaa ja saa toimituksen näyttämään täysin kyydistä pudonneilta märkäkorvilta. Suomi-ajojen tietäjät. Useiden autotehtaiden pr-osastot ovat olleet erittäin halukkaita ottamaan kunnian maailman ensimmäisen sivistyneen tai suorastaan ylellisen maastoauton keksimisestä. Raudsepp sai valmiiksi vuonna 2018 teoksen “Höyrylaivalla Tallinnaan”, joka otettiin vastaan hyvin positiivisesti. Kuka mahtoi olla taiteilija. Nykyisten Audi Quattrojen kantaisäksi voisi ehkä luonnehtia oheista Horch 830 Pullmania, joka rakennettiin sodan aikana Horchin oman nelivetoisen tiedusteluajoneuvo m.E.Pkw II:n alustalle. Omat kirjansa on höyryja moottorialuksille. 250 sivua ja siinä on n. Sinilind, Tallink Express I, Viking Express III ja Superseacat Three. Olisiko tämä unohdettu autourheilutapahtuma kokonaisen jutun arvoinen. Siksi Peter Raudsepp on päättäväisesti työstänyt jo kaksikin kirjaa aiheesta. Uusi ilmailumuseo -hanke edistyy vasta-askeleista huolimatta. Ensinnäkin Ranskan ilmavoimat teetätti parillakin eri verstaalla varsin hulppean näköisiä farmari/monikäyttökoreja Latil M7T1-tiedusteluauton nelivetoalustalle. Mutta mikä se tarkalleen on. . 47 . Saiko jokainen osallistuja tuollaisen vai onko se jonkinlainen palkinto
Kovin riisutun askeettisen R3:n ja paremmin varustetun Superin valmistus päättyi jo syyskuussa 1962 ja tuolloin alkoi 850 cm 3 koneella varustetun R1123:n (veroluokka 5CV) valmistus eri varusteversioineen. Lokakuussa käynnistyi pakettiauto Fourgonetten valmistus ja maaliskuussa 1962 alkoi vielä mallin mm. Volkswagen Passatin valmistus on aloitettu vuonna 1973 ja eikös siitä tule nyt 50 vuotta tänä vuonna 2023. Myöhemmin perheellämme oli myös “muumikeula”, jonka spartalainen varustelu ja olematon suorituskyky (1,6 kaasarikone) jäivät nuoren autohönön mieleen masentavina. Tuohon aikaan 4CV, kuin R4:kin oli käynnistettävissä veivillä. vaakasuoraan jaetulla kaksiosaisella takaluukulla varustetun R1122 (Super, 750 cm 3 ) valmistus. oli mielestäni kiehtova. lukijat223.indd 48 lukijat223.indd 48 20.2.2023 13.26 20.2.2023 13.26. Uuden automallin R4:n, projekti 112:n kehittäminen käynnistyi 50-luvun puolivälin jälkeen. Se oli ainakin meillä uusi, edullinen kaksi-ikkunainen versio R1123:sta. Juttu on ollut luettavana Mobilistin nettisivuilla, ja konekäännöksien myötä brittienkin ymmärrettävissä. 48 . Korimalleja oli kaksi, "Berline" kahdella sivuikkunalla ja "Limousine" kolmella sivuikkunalla. Onko Mobilisti-lehden suunnitelmissa joillain tapaa ottaa tämä huomioon. Isälläni oli oranssi 1970-luvun lopun Passat kun olin vaahtosammuttimen korkuinen. koristelistojen, maskin ja kolmansien sivuikkunoiden puuttumisella ja maalatuilla ovenkahvoilla ja lyhdynkehyksillä. Käsittääkseni valmistus on alkanut keväällä 1973 ja ensimmäiset autot on valmistuneet toukokuussa 1973. Matti Ouvinen Hyvää huomenta Englannista Lumikiituria koskeva artikkeli lehdessänne 2/09. Korivaihtoehtoja oli R1120:ssa nuo kaksi edellä mainittua, R4 Berline kahdella sivuikkunalla ja R4L Limousine kolmella sivuikkunalla. Mobilisti 2/23 Passaako Passat vai passaatteko. Perusmoottori oli vanha tuttu jo Renault 4CV:stä ja tilavuutta muutettiin sylinterin halkaisijaa muuttamalla. Päällepäin se näkyi, kuten Lainekin kuvaa, mm. Tuo tyyppimerkinnän viimeinen numero, koodi, kertoo mistä moottoriversiosta on kyse. Tuo korin takakulman malli oli tuohon aikaan helposti toteutettavissa, koska kori koottiin hyvin pienistä osista, nurkkaan asennettiin joko umpinainen tai ikkuna-aukollinen osa. Toisin sanoen, ne on aina tontitettu ja vanteistettu kammottaviksi. Ensimmäiset esisarjan neloset valmistuivat kesäkuussa 1961. Hintaa oli saatu alas karsimalla varusteita. Valokuvasta näkee, että totuttujen Michelin X-vyörenkaiden sijaan alla oli Michelin Pilote-ristikudosrenkaat. Muuta eroahan korirakenteessa ei ollut. Teknisesti se oli sama kuin aikaisempi Lehden graafikko koeajamassa VW Passatia noin vuosina 1985-86. Henkilömalleista vain Limousine-versiot R1120 (R4L) ja R1123 (L ja Export) kuuluivat 60-luvun alussa Suomen tuontiohjelmaan. Toisaalta voisi puhua 6tai 8-ikkunaisesta korista, mutta näin tällä kertaa. Lars Finnilän Blenheim-lumikiituri herätti huomiota sumujen saarilta asti. Ensin mainittu oli varustettu 750 cm 3 (veroluokka 4CV) koneella ja jälkimmäinen 606 cm 3 (veroluokka 3CV) koneella. Vuonna 1964 Renault-asiakaslehdessä, Renault-viestissä (liite) kerrottiin, "Uutta Suomessa – Renault 4 Berline". Jori Kelkka Olemme koittaneet pitää nenät pasaatituulessa, mutta esittelykelpoista autoyksilöä ei ole vainuttu; automalli kun on – urheilullisuuden puutteestaan huolimatta – kovin suosittu tüning-aihio. Itselläni on jopa nostalgista kosketuspintaa Passateihin. Niinpä R4:ssä moottorin pyörimissuunta muutettiin päinvastaiseksi. Mitenkö. Tuotannossa oli siis alusta asti Berline-versioita, mutta koskiko se myös R1123:a tuotannon alkua, en tiedä. Blenheim-seuran jäsenenä tiesimme, että yksi Bristol Blenheim Mk 1 muutettiin sähköautoksi, mutta meillä ei ollut aavistustakaan, että se oli muutettu lumikiitäjäksi. Kun moottori asennettiin nyt eteen asennussuunnan pysyessä samana 4CV:n kanssa, olisi veivaus tapahtunut vastapäivään. Tony Lowe Tippa tietoa ei tapa Mobilistissa 8/22 Markus Laine kyselee Tippa-Relluista. Tuotanto käynnistyi kahdella teknisellä tyypillä, R1120 (versio R4 kaksi-ikkunainen ja versio R4L kolmeikkunainen) ja R1121 (R3). Mobilisti 2/23 48
Tuolloin johtaja (huoltoasemanpitäjä) Kai. 49 malli R 4 L. Lyhyesti ilmaistuna poistamalla takaistuimet tai vaihtoehtoisesti pellittämällä kiilakumien varaan tavaratilan sivuikkunat ("Berlinessä" vain takaovien), sai auton rekisteröidyksi verovapaaksi pakettiautoksi ja välttyi henkilöautoihin kohdistuvalta verolta. Ilmeisesti Bremerinkin auto kuului tähän sarjaan. Berline kahdella sivuikkunalla oli siis yksi tehtaan valmistusversio nelosesta, joka oli suunnattu niille markkina-alueille, joissa autot olivat korkeasta autoverosta johtuen kalliita. Autorexin tuon ajan tilastot Berline-version luovutuksista piirimyyjille kertovat, että vuonna 1964, jolloin siitä oli juttua Renault-viestissä, olisi määrä ollut 10 autoa ja vuonna 1965 peräti 181 autoa. Olisiko mahdollista saada siitä kopio vaikka toimituksen kautta. Miksi sitä ei ole palautettu henkilöautoksi. Poikani laittoi sen kavereidensa kanssa kuntoon, se oli ollut osiin purettuna yli 20 vuotta. Rexiläiset-ryhmässämme on Renault-kokemusta 50-luvulta lähtien, mutta ei kuitenkaan muistikuvaa Berline-version tuontimääristä. Mielenkiinnosta koitin hakea tuota Markus Laineen mainitsemaa valokuvaa Autorexin korjaamolta onnistumatta siinä. 49 Mobilisti 2/23 . Mobilisti 2/23 . Henkilöversiona se oli kuitenkin maahan saapunut. L Bremer on saanut puolet alennusta, kun auto on viettänyt ensimmäiset puolitoista vuotta pakettiautona. Autoverolaissa oli tuolloin porsaanreikä. Kokonaan toinen asia tuon ajan automarkkinoilla olivat veronkiertomallit, ns. Kolmen vuoden tai tietyn kilometrimäärän jälkeen auto oli palautettavissa henkilöautoksi ilman veroseuraamuksia. Matti Ouvinen Joskus ne tulevat takaisin Tällainen Monark tuli yllättäen täyttäessäni 70 vuotta. Aivan sattumalta toimituksen hyllyistä ajelehtimasta löytyi myös K.L.B.:llä olleen auton verotuspäätös vuodelta 1967. Näin tapahtui monen automerkin farmarimallin kohdalla. Mekään emme Finna-tietokannasta löytäneet juuri tuota kuvaa tähän hätään. piilofarmarit. Berline-malli ei liity mitenkään R3:en tai sen ehkä myymättä jääneisiin autoihin. Tankin tarrat puuttuvat ja ketjulukijat223.indd 49 lukijat223.indd 49 20.2.2023 13.26 20.2.2023 13.26. Ehkä se vain täytti tehtävää ikkunat pellitettynä tuon kolmen vuoden jälkeenkin jonkun yrityksen edullisena tavarankuljettimena, eikä seuraavilla omistajilla ollut tarvetta henkilöautoksi palauttamiseen. Jorma Ikonen jore.ikonen@saunalahto.fi Helsinki Arvasimme, että tietoa löytyy, ja mistä sitä löytyy! Kiitos
Sanan varsinaisessa merkityksessä käsitämme Suomi-autoksi uutena Suomeen rekisteröidyn auton. Suomi-historian omaavat muissa maissa valmistetut autoharvinaisuudet eivät siis ole Suomi-autoja. Eikä mielestäni suomalaisen uutena ostama auto suoraan esim. Mobilisti 2/23 suojat on osittain hukassa. Kimmo Koistinen Söpö farmariauto Minustakin tuli kerran melkein Fiat harrastaja. USA:sta (ensirekisteröinti USA:ssa), ja myöhemmin muuttoautona Suomeen tuoma yksilö ole ns. www.mopedrenovering.se toimitus Suomettumisen juurilla Saako asiantuntijoilta kysyä mielipidettä tai faktatietoa siitä, että mikä on Suomi-auto. Tavaratila on se juttu, miksi farmariauto ostetaan. Olenko oikeassa vai väärässä. Täytyy myöntää, että merimiestai muuttoautoina – suomalaisen mukana – maahan tulleet tapaukset kyllä ovat likimain yhtä autenttisia, onhan niiden historiakin lähes täysin Suomessa tapahtunutta. Korimalli on ranskalaisittain torpédo. Mitä jäin kaipaamaan artikkelista. Suomi-auto. Pitkän katon alla on hyvä. Itse en ole pystynyt sitä selvittämään. Kuva) Parhaimmillaan meillä on perheessä ollut puolenkymmentä farmarimallia samaan aikaan. Siinä oli käyntiongelmia, mutta kun into oli kova saada mopo ajoon, niin irrotin kaasuttimen ja huomasin tiivisteessä olevan vian. Kauko Kaskinen Suttuisesta sanomalehtikuvasta on hankala tihrustaa, mutta auto on ranskalainen Donnet-Zedel, joita valmisti kahden sveitsiläisen alkujaan perustama pienehkö yritys. 50 . Mikä mahtaa olla auton merkki. Sen kun vaihdoin, käyntiongelmat hävisivät. : ) Olikos tämä nyt semmoinen tyypillinen "vihainen lukijakirje" . Minulle tarjottiin Fiatia ihan ilmaiseksi, mutta kun se ei ollut farmarimalli, niin sinne se jäi. Kiitokset ja mukavat viikonloput! Kai Salmio Toimituksessa herätti huvitusta, kun eräässä sosiaalisen median ryhmässä Suomi-autoksi määriteltiin Suomeen ennen 80-luvun uustuontia tullut amerikkalainen auto. (Se oli kyllä uudempaa mallia. Printtimedia on kovin rajallinen kuvien määrän suhteen, ja läheskään aina ei ole tilaa tavalukijat223.indd 50 lukijat223.indd 50 20.2.2023 13.26 20.2.2023 13.26. Heikki Koskiniemi Lapua Löytyisikö tästä ruotsalaisesta verkkokaupasta oikeanlaiset tarrat. toimitus Kuvavihjearvoitus Ohessa mobiilin kuva, joka oli Turun Sanomien Extra-liitteen 19.11 2022 sanaristikon vihjekuvana. Tietysti kuvaa sieltä farmarimallin Fiatin valtavista takatiloista. Sain kyseisen mopon vuonna 1962 käytettynä, kovan tinkaamisen jälkeen. Itse olen vuosikymmenet ollut siinä uskossa, että Suomi-auto on nimenomaan Suomessa ensirekisteröity auto (uutena myyty) valmistusmaasta tai ajankohdasta riippumatta
51 ratilalle. Takavalot ovat persoonallisen pyöreät." On totta, että Fiat 1100 modernisoitiin vuonna 1962, mutta takavalot olivat silloin vielä soikeat. Tässä näytiksi Fiatin tavaratila. Napa näyttää VW:n isokehäiseltä ja vaihteisto voisi olla jonkin nelivedon, VW. Nettisivuillamme julkaistaan yleensä jutuista yli jääneitä ja täydentäviä kuvia lehden ilmestymisen aikaan, joten suosittelemme vierailemaan siellä – samalla voi vaikkapa tutustua tilauksen hintaan kuuluvaan digiarkistoon. Korkeaseosteisten terästen (joita käytetään esimerkiksi akseleissa, jousissa ym. Vuonna 1976 ostamani auto maksoi 1 100 markkaa ja oli täysi romu, mutta ainakin opin korjaamisen ja huollon alkeet. Jutun kuvituksena olevat peltiosat lienevät kuitenkin ilmiöitä täysin turvassa. Pyöreät takavalot tulivat vasta muutama vuosi myöhemmin, 1966 uskoisin, kun malliin tehtiin viimeinen uudistus. Sain nyt kuitenkin huomata, että uusimmassa numerossa oli tilaajasivuilla juttu suulukijat223.indd 51 lukijat223.indd 51 20.2.2023 13.26 20.2.2023 13.26. Pasi Aaltonen Hyvinkää Pettymykset eivät lukemalla lopu Olen pitkäaikainen lehtenne lukija, mutta jostain syystä tilaukseni meni hiljattain katkolle… Taisin taannoin itse irtisanoa tilaukseni kun petyin lehden tasoon. Ei liene mahdollista koska 1970 oli Challengerin ensimmäinen vuosimalli. Matti Ouvinen Ruostetta ja haamu-Haastaja Artikkeli ruosteenpoistosta kodinhoitokemikaaleilla oli muuten ansiokas ja hyödyllinen, mutta siitä puuttui eräs varoitus. Arto Heikkinen Hämeenlinna Sen tekee pieni soikea muoto Pidän kovasti Mobilisti-lehdestä enkä halua esittää turhia huomautuksia, mutta kun eräs pieni asia pisti silmään, en voi olla huomauttamatta siitä. Viime numerossa oli juttusi Fiat 1100 Familiaresta, jossa toteat kuvatekstissä, että "vuonna 1962 Fiat 1100 modernisoitiin 60-lukuisen kulmikkaaksi. Toinen virhe löytyi Haja-asutusalueelta. Varsinkin kun asia on "henkilökohtainen". Jutun kuva esittää tätä vuoden 1966 mallia Tiedän asiasta siksi, että minun ensimmäinen autoni oli käytetty Neckar Europa vm 1963, Fiat 1100:n länsisaksalainen sisarmalli. Olivat saksalaisparakkien läheisyydessä... Kummastakaan en huomannut valmistajan merkkiä, tunnistaisiko joku merkin. Siinä kerrottiin että kaahaileva kyttä Godfrey Qualls osti vuoden 1970 Dodge Challengerin tymäkämmällä tekniikalla kuin hänen veljensä pari vuotta vanhempi Challenger. rasitetuissa osissa) hapottaminen tai elektrolyysikäsittely aiheuttaa materiaaliin helposti vetyhaurautta. Kuva seuraa ohessa. Mobilisti 2/23 . Björn Sundell entinen taloustoimittaja Kun napa osuu silmiin Viikonloppuna osui ulkoilupolun vieressä silmiin vaihteisto ja pyörän napa
Ja mitä väkevämpi seos on, sen mustempi lopputulos on. Miksi ei enempää. Onko faktatiedon poimiminen sitten referointia ja kielen kääntämistä vai ”härskiä kopiointia”. Suomi-näkökulma olisi mielenkiintoinen aihe. 1. Aivan helppoa se ei ole, koska aitoa Lancia-merkin edustusta meillä ei ole ollut ennen Fiatin aikakautta. Kuvassa sama vehje nykyään. Olisiko kuitenkin "männät, kiertokanget ja kampiakselin". Maahantuodut auto ovat olleet eri tuojien yksittäiskappaleita. Sitä kirjaa voi todella suositella aiheesta laajempaa ja syvempää tietoa kaipaavalle. Markus Nieminen Vaikeita termejä 2,2 nelosmoottoriin "Mahle teki männät, männänvarret ja kiertokangen". Oli kiva nähdä tollainen kuva ja toivottavasti lehdessänne käsitellään jatkossakin laaja alaisesti vähän niinku kaikesta. Niin tai näin. Reijo Turunen Sitruunoita sitruunahapolla Pari juttua sitruunahapolla ruosteenpoistosta, olen sillä aika paljonkin osia putsaillut. Jne jne. Risto Lilja Kyllä. Simo Puintila Mielestäni on hienoa, kun tunnet Flavia-jutun pääasiallisen lähteen, Wim Oude Weerninkin ”La Lancia” historiikin. Mobilisti 2/23 resti ihailemastani Lancia Flaviasta ja yhden tuttuni kautta sainkin tuon artikkelin luettavakseni. Sitruunahappokylpy haurastuttaa valuraudan! Esimerkiksi valurautalohkohan tulee lukijat223.indd 52 lukijat223.indd 52 20.2.2023 13.26 20.2.2023 13.26. Puuilossa tai Agrimarketissa ja 5 kilon purkki maksaa, olisiko ollut jotain 25 euroa. Ja toki olisi juttuun kaivannut enemmän Suomi-näkökulmaa, kun se oli vähän sen suuntaisesti otsikoitukin. Pohjoismaissa ei ole yhtään oikeaa Lancia-historioitsijaa, joten tieto on todella poimittava ulkomaisista opuksista. Kenen toimesta. 52 . Kuinka monta aikakauden Lanciaa tuotiin maahan. Kimmo Koistinen Ilman sarvia ja hampaita Sarvitraktoria edellisessä Mobilistissa ajava ukko on mitä todennäköisimmin isoisäni. Oletteko harkinneet että juttujen yhteydessä mainittaisiin selkeämmin mitä teoksia on käytetty niiden lähteinä. Sitruunahappoa myydään muuten esim. Nyt tämä jää kokonaan käsittelemättä. 2. Varmaa on joka tapauksessa se, että kukaan suomalainen toimittaja ei vuonna 2023 voi itse selvittää eikä edes laajentaa tai värittää tuota historiaa. Kuva on otettu Lappeenrannassa Helsingintien ja Suonionkadun risteyksessä. Vastaus riippuu näkökulmasta. Liuoksen väkevyyden ei tarvitse olla kuin noin 1,5-3 %, testieni mukaan tämän yli menevä on turhaa ja itse asiassa vain haittaa puhdistustulosta. Olisi kuitenkin vähintään rehellistä mainita tällaisten juttujen yhteydessä mitä lähdettä on käytetty. Se on härski kopio Wim Oude Weerninkin The Avantgarde Lancias kirjasta! Ymmärrän, että osittain harrastajapohjalta toimivassa julkaisussa on turha haikailla journalististen periaatteiden perään. Toivottavasti joku jaksaa kaivella siitä lisätietoja. Sinällään hienoa, että tästä täällä erittäin harvinaisesta mallista tehdään juttu, mutta harmillista puolestaan oli itse juttu
Keskimmäistä herraa en varmuudella muista, mutta oletettavasti on testauspäällikkö Hans Zettler. Liitteenä olevassa kuvassa on Seniorchef Hans Glassin muistomerkki. Haja-ajatusalueeseen liittyen: "...liikenteen kulttuuriperintöhankkeiden avustukset. Jo A.I. Lämmin sitruunahappokylpy tekee haurastumisefektistä vielä voimakkaamman. Yksi Ford 351 W V8 -lohko meni tällaisessa lämpimässä kokeilupesussa pilalle, kun jopa täysin puhdas metalli "kului" kylvyssä, runkolaakeripukit menivät väljiksi ja kun lohkoa pesun jälkeen huuhteli, siitä irtosi loppumattomasti mustaa kamaa. lukijat223.indd 53 lukijat223.indd 53 20.2.2023 13.26 20.2.2023 13.26. Wallin kirjassa tunnettiin virittämisen termistö. Kari Ylihakola Vihti Glas-kokemuksia Kiitos jälleen kerran mielenkiintoisista artikkeleistanne lehdessänne 8/2022. Terveisin Risto Haapala Imatra Ruutanan tunarit! Viime numerossa todettiin että uudissanaa tuunaaminen käytetään autojen rakentelun lisäksi nykyään lähes kaikkeen tekemiseen. Samalla kysyttiin, että milloin autojen tehon lisäämistä on alettu kutsua virittämiseksi. Sivulla 17 alhaalla olevassa kuvassa vasemmalla on Juniorchef Andreas Glas ja oikealla ei ole Seniorchef Hans Glas vaan legendaarinen suunnitteluosaston päällikkö Karl Dompert. 53 todella hienoksi, kun sen ensin kylvettää kuumassa lipeässä, joka poistaa kaiken maalin ja öljyjäämät. valurautalohko halkeaa, kun sen sitten ottaa käyttöön. Antti Blomroos Vantaa Risto Haapala ja Hans Glasin muistomerkki Saksan Dingolfingissä. Sinä vuonna alkoivat nimittäin tehtaan huippumallien Glas 1700 ja Glas 1300 GT mallien valmistukset. Sivulla 18 alhaalla oleva kuva on osastolta Vormontage jossa työskentelin suurimman osan praktikointiajastani. Wallin Moottorivenekirjassa vuodelta 1953 on käytössä termi "tunarointi" jota voisi enemmänkin käyttää (itsekin "Tunaroineena"). Sen jälkeen sitruunahappokylvyssä. Kone ja mieli mustana Siirtymässänne ei ole tarpeeksi vihreää. Silloin vuonna 1964 ei hallissamme ollut kuvassa näkyvää sotkua, vaan paikat olivat modernisoidut ja tosi siistit. Vierailin paikalla45 vuotta sen jälkeen, kun lopetin työni tehtaalla. 3. Mobilisti 2/23 . Näin ilkikurisesti voisin väittää, että jos avustushakemukseen jotenkin saisi "sujutettua" ilmastonmuutoksen torjunta, "vihreä siirtymä" niin avustus olisi taattu! Vai mitä arvon toimitus on mieltä. Minua kiinnostavat erityisesti jutut Glasja Goggomobil-autoista koska työskentelin vuoden 1964 praktikanttina kyseisellä tehtaalla Dingolfingissa. Ohessa myös ohjeita Ford V8 moottorin muuttamiseksi venekäyttöön. Mutta esim
Päätimme käyttää mittauksissa valokuvamenetelmiä, eli vanhasta imusarjasta otettiin kuvat kohtisuoraan kanteen tulevista liityntäpinnoista. Niinpä vuonna 1986 kurvasin tyylikkäästi Etu-Töölön Lukion pihalle Heraldillani. Nyt kaikki oli ruudulla valmiina ja koitti aika tulostaa imusarjan ensimmäinen proto3d223.indd 54 3d223.indd 54 20.2.2023 12.20 20.2.2023 12.20. Siinä tuli matkusteltua takapenkillä veljien kanssa kaikki lapsuuden mökkireissut ja yhdellä kesämatkalla jopa Göteborgiin asti. Esitin jo ajoissa isälleni toiveen aloittaa oma autoiluni Heraldilla. Nyt saamme ohjainlaitteelle tiedon moottorin asennosta Hall-anturin avulla. Projekti aloitettiin helpommasta, hihnapyörään tarvittava hammastus mallinnettiin 3D-ohjelmalla ja laserleikattiin teräksestä. Kuvassa olemme lähdössä isäni kanssa vappuajelulle 1990-luvun alussa. Siitä lähtien on käyttö ollut säännöllistä kesäisin; reviiri on laajentunut reissuilla aina Saksaan asti ja ajokorttikin on matkan varrella opetettu vaimolle ja toiselle veljelle. Mielessäni on ollut varmistaa ajelu myös tulevaisuudessa. Vastaava operaatio tehtiin läppärunkoon. Tämän jälkeen siirryttiin Solid Works 3D-ohjelmaan, jossa kuvat luettiin aputasoille. Seuraava vaihe oli piirtää kuvien avulla luonnokset ja säätää niiden välinen etäisyys oikeaksi. Tätä ongelmaa lähdimme ratkaisemaan 3D-avusteisesti. Tämän jälkeen otokset skaalattiin oikean kokoisiksi. Kannen imuaukot ovat pienemmät kuin läppärungossa, eli suoraa putkea ei voi käyttää. Mobilisti 2/23 Sarjatulostusta Isäni hankki vuonna 1967 uuden Triumph Heraldin. Seuraava vaihe oli hieman haastavampi, siirryimme imusarjan suunnitteluun. 54 . Puuttumaan jäävät ruiskun läppärunkoon/kanteen sopiva imusarja sekä kampiakselin asentotunnistimen vaatima hammastus hihnapyörään. Suurin ongelma saattaa liittyä jo melko kuluneeseen kaasuttimeen ja toisaalta sen sopivuuteen mahdollisen etanolipolttoaineen käytössä. Tämän jälkeen koneistettiin hihnapyörään tarpeellinen sovite hammastukselle ja se kiinnitettiin asianmukaisesti ruuveilla. Kun näin saatu luonnos imusarjan toiminnallisista mitoista oli valmis, pursotettiin oikea muoto käyttäen avuksi toimintoa, jolla voidaan yhdistää erimuotoiset poikkipinnat (loft). Antti Pellinen R uiskun asentamiseen on saatavilla kaikki tarvittavat komponentit yleisiltä markkinoilta, kahta osaa lukuun ottamatta
Tällä kertaa kaikki meni hienosti ja tuloksena on täsmällisen sopiva imusarjan prototyyppi. 55 tyyppi. Se tehtiin PLA-muovista, joka on yleinen ja halpa 3D-tulostusmateriaali. Tämän avulla voidaan varmistaa kaikkien kiinnitysten toimivuus ja tilavaraus autossa. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa piipahtaa tulevilla American Car Show -messuilla, missä projektia esitellään Careerian osastolla. Tätä kirjoittaessa on lopullisen imusarjan toteutustapa ja materiaali vielä mietinnässä. Projekti toteutettiin oppilaitosyhteistyönä Porvoon Careerian opettaja Tomi Laavin ohjauksessa ja allekirjoittaneen 3D-mallinnuksessa. 3d223.indd 55 3d223.indd 55 20.2.2023 12.20 20.2.2023 12.20. Mobilisti 2/23 . Myöskin NC-koneistus saattaa tulla kyseeseen. . Tulostuksesta vastasi opiskelija Väinö Halme, joka samalla suoritti työssäoppimisen. Vaihtoehtoja ovat 3D-tulostus hiilikuitu-nylonista tai ehkä jopa metallista
All rights reserved kaikki oikeudet pidätetään. Alkuperäisiä käyttöohjekirjoja: Pobeda M20 suomenja venäjänkieliset, Fordson ja Super Dexta, MZ ES 125 ja 150, Volvo PV 544 ruotsinkielinen, tarjousten perusteella. Mobilisti 1/23 Yliniemi 0400-285215 juha.yliniemi@kotinet.com Nivala. pe 14.7. Noudatamme kestotilausta ellei tilaaja toisin ilmoita. Kivinen 0500-494723 kauko.kivikuva 10 MB 170 Va -51 rullaava kori, moottori puuttuu, mukaan moottorin osia, ym. Tilaushinta 2023 on 94 euroa kotimaassa ja irto numeron hinta 12,50 euroa. Ilmoitukset ovat ilmaisia vain yksityishenkilöille. pe 12.5. 56 . pe 1.12. Lehti ei vastaa taloudellisesti siinä esitettyjen raken ne se los tusten, vihjeiden yms. Ilmoitukset on lähetettävä kirjallisina, selvällä käsialalla tekstaten tai sähköisesti ja niiden on oltava perillä toimituksessa viimeistään kyseisen numeron aineistopäivänä. Viitanen 050-3798763 Teerijärvi. kuva: Packard 1927 Packard, 4ov, 8-syl. K.L.B. 0400 799 730 Käytettyjä MZ 125/3 vaihteiston akseleita ja rattaita, yhteensä 10€, kytkimen kitkalevyt, 10€, kytkinpuolen ehjä kotelo, 15€, polvikumit, 5€/kpl, ehkä ES tai TS mallin uusi vaihdepoljin kumilla ja keskituenjousi, 15€/kpl, käytettyjä BMW R100/7 imuventtiilejä 2 kpl jousilla, lautasen Ø 40 mm, pakoventtiilit 2 kpl jousilla, Ø 40 mm, yhteensä 40€, nokka-akseli, käytössä -79 eteenpäin. Ilmoitukseen voi ilman veloitusta liittää myös valokuvan, mutta kuvaa ei palauteta. pe 10.2. Jokelainen 0400-715654 joksu68@ gmail.com Heinola kuva NY Chrysler New Yorker limousine 1964, 74tkm. Alle 20-vuotiaiden ajoneuvojen kuvia julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset hoitaa toimitus; Niittyläntie 11, 00620 Helsinki, p: 09-2727100, toimitus@mobilisti.fi. pisteosaa, tilattu paperit Kansallisarkistosta. MäkeläLammi 050-5974048 rauno.makela-lammi@windowslive.com Triumph 2000 -68, Ford Mustang 64-67 2-värinen tuulilasi, vanhempi korimalli. . K.L.B. Ilmoitusten maksimipituus on 8 ladottua riviä, eli n. 300 merkkiä. Ilmestymisviikko 4 9 17 22 31 39 44 51 Ostetaan ja myydään_223.indd 56 Ostetaan ja myydään_223.indd 56 20.2.2023 12.23 20.2.2023 12.23. 0400 799730 Lappeenranta kuva 20 MB 190 D -65 W110 moottori irrallaan, hyvä aihio, 1200€. to 6.4. kuva 40 Simca 1000 -74 ei ajokunnossa, säilytetty kauan katon alla, ei mätä, hiukan hitsattavaa, moottori ei jumissa, laitettava mm. Kohonen 050-3626235 velimattikohonen52@gmail.com Hyvinkää. Mobilisti-lehti, Niittyläntie 11, 00620 HELSINKI | aineisto@mobilisti.fi Ilmoitukset helposti myös netin kautta. Pidätämme oikeuden lyhentää ja muokata tai olla julkaisematta tekstiä. . MOBILISTI 1/23 2/23 3/23 4/23 5/23 7/23 7/23 8/23 Aineistopäivä pe 5.1. . ehdottomasta virheettömyy destä. kuva 21 IFA F9 -56 hyvä aihio tai varaosiksi, lähes täydellinen, 500€, Ford 600 vähän ajettu 4-vaihteinen vaihteisto, 100€, MB W110 kesäja talvirenkaat vanteilla, 250€, Saab 96 aluvanteet renkailla ja 2 ilman renkaita, 200€, 2 kpl Peugeot 404 Indenor dieselmoottoria, toinen kokonainen ja toinen purettu, 400€, Peugeot 504 oikea ajovalo, 2 kpl vasenta heijastinta, 30€, VW Kupla käärmeenpesä pakoputki, 100€, MB W124 Turbo vasen etulokasuoja, ei ruosteinen, korjattavissa, 100€, 2 kpl 80-luvun MB 250 D valkoista 5-vaihteista henkilöautoa, kauan seisseet, yhteensä 1300€. jarrut, kaasutin, vetoakselien suojakumit, hiukan sähköjä, pienellä työllä ajokuntoon. Mobilisti-lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. . www.mobilisti.fi . Mobi listi-lehti julkaisee sitoumuk setta juttuja ja kuvia aihepiirinsä alueelta. Ilmoittelun kohteen tulee liittyä harrastekalustoon. Toimitus pidättää oikeuden olla julkaisematta kuvaa. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata vain toimituksen luvalla. pe 13.10. Saarinen 0400-215187 Urjala. pe 8.9. kuva 41 MB 220 -71 MR-katsastettu, ajettu 200 tkm, ruostesuojattu, säilytetty lämpimässä, katsastettu, 10000€. Pasanen 0400641375 Pihtipudas.
AJS M16 350 -59 MR-katsastettu, alkuperäinen vanhoilla kilvillä, Citroen 2 CV 4 -70 ajossa, mustat kilvet, Jaguar XJ6 -89 alkuperäinen, pyöreälyhtyinen, mahdollinen vaihto moottoripyörään. Kunnostetut startit ja laturit: VW 12V, Bosch 6V, korvakemalli, Caterpillar apukäynnistysmoottorin 12V startti, 60-luvun CAV 24V 60A vaihtovirtalaturi, Simms 24V 80A AC-laturi, Bosch24V 38A tasavirtalaturi, Moskvitsh 12V tasavirtalatureita, 50-luvun 407 startti, Lada vaihtovirtalaturi, Saab 96, 99 laturi, Peugeot 505 erimallisia latureita ja startteja, ym. ja kats. Kinnunen 040-1882725 janikin93@hotmail.com Kempele. traktoreihin, työkoneisiin ja autoihin. Lepistö 0504003922 Orivesi. Ostetaan ja myydään_223.indd 57 Ostetaan ja myydään_223.indd 57 20.2.2023 12.23 20.2.2023 12.23. Hyvä aihio. Volvo 360 5D Combi Coupe B200K, 5-vaihteinen, hyvä MR aihio, katsastettu, ajettu 168 tkm, 2. K.L.B. kuva 60 VW Jetta 1500S -80 1. Matikainen 0400-408322 heikki.bmt@gmail. Latva-Äijö 050-5606850 Kauhajoki. Lehtonen 041-5445542 Laitila. Passinen 040-3753423 Kauhava. kuva 61 Ford A0509 -83 paljon kunnostettu autonkuljetusauto, ajokuntoinen, käynnistyy hyvin, hitsattu, maalattu, paljon uutta osaa, 2,2 tonnin vinssi, katsastus vaatii jarruhuoltoa ja toisen takajousen korjauksen. 0400 799730 Lappeenranta. mallisarjaa, hyväkuntoinen, siisti, ajettu 96 tkm, alusta hyvässä massassa, ei ruostetta, helppo MR, 3500€. MZ ES 125G Geländesport -69 MR-katsastettu, 3950€, Mazda 323 F -90 luukkulampuilla, MRkatsastettu, hyväkuntoinen, punainen, 4500€, Tunturi Tiger -97 ajettu 6 tkm, alkuperäinen, hieno, rekisterissä, 1450€. kuva 63 Toyota Cressida 2,0 -81 bensiini, 5-vaihteinen manuaali, MR-katsastettu, ajettu 316 tkm, hieno, metallihopea, hyvät Pirelli kesärenkaat, ajettu 500 km, talvirenkaat, säilytetty sisällä, 5800€. Räisänen 0400-313510 Mäntyharju. kuva 42 Renault 12 TS -73 MR-katsastettu, ajettu kesäisin, katsastettu, kori ruosteeton, toimiva ja siisti, mukaan paljon varaosaa, 3700€/ tarjoukset. 7 hengen Armstrong 1955, rattivaihteet. Taunus 15M TS -67 katsastettu, Opel Kadett useita: 4D -67, 2D -71 1,6 4D -89 2 kpl, 1,6 2D -90, Dodge Neon Sport 2 D -97 katsastettu. Kaunisto 0440-497397 Lahti. S-koppainen diesel, USAversio, on rek. Mercedes-Benz W116 300 SD 1979. Mobilisti 1/23 . Termonen 050-3093130 kyosti.termonen@gmail.com Pori. Sinervo 044-2708501 varmimmin tekstiviesti sinervovesa@gmail.com Turku. 57 Sukunimi Puhelin Kaupunki tai kunta matkapuhelimissa ajoneuvon merkki tyyppi vuosimalli muut tiedot ajomäärä Niittyläntie 11 00620 Helsinki Sähköposti: aineisto@mobilisti.fi MYYDÄÄN SEKALAISET OSTETAAN Rasti ruutuun LEHTI VANHOJEN AJONEUVOJEN HARRASTAJILLE nen@gmail.com Lahti. Kolmesta varastoidusta Saab 900:sta pari joutaa. com Espoo. omistaja, tarjousten perusteella. Neckar Jagst alumiinieloksoidut vannekoristekehäsarja, käyttämättömät, 100€/sarja, 30-80-luvun harrasteautojen virranjakajankärkiä, Dodge Aspen 7880 ja Chrysler LeBaron 78-79 uusia takavalolyhtyjä, Dodge Aspen 4D Sedan 76-80 uusi vasen takaovi
Autoesitteitä 87-94 yli 300 kpl, hyväkuntoisia, säilytetty valolta suojattuna, suurin osa suomenkielisiä, alkaen 5€/kpl + postikulut, myös nouto, kysy. 58 . määräaikaistilaus 12 kk . kuva 81 Pioneer 12 V toimiva autoradio/kasettisoitin, kasettipuoli kaipaa puhdistusta, 100€. Passinen 040-3753423 Kauhava. kestotilaus* . yli-piipari@pp.inet.fi Kauhajoki. Yli-Piipari 0400-563928 matti. 77500km, katsastettu. Postimerkki Mobilisti lehtiä, vuosikerrat 79-12, joitain hajanumeroita saattaa puuttua, 100€. Mobilisti 2/23 Tilaan ___ / ___ 202__ alkaen Mobilisti . kuva 80 Blaupunkt Frankfurt 6/12 V autoradio Volvo Amazon, PV ja Duett malleihin, takuuhuollettu, vuoden takuu, lisäksi antenneja ja kaiuttimia. Senior Mobilisti . itselleni . Saab 9000 Turbo MR-katsastettu, 4-lovinen automaatti, tumma nahkasisusta, ajettu 290 tkm, katsastettu, 6300€/valistunut tarjous paikan päällä, myös paljon Saab osaa. kuva 92 Honda CB 750 F2 Seven Fifty -99 4-tahti, ajettu 81 tkm, ehjä ja siisti, hyvä takarengas, eturenkaalla ajaa vielä kesän, hyvät ketjut ja rattaat, ilmansuodatin, öljyt ja tulpat vaihdettu, 2 avaimet, ohjekirja, lukittava takalaukku mukaan, tehoputki. lahjaksi . 2700 € / tarjous, 050-5151533 Kunnostetut startit ja laturit: VW 12V, Bosch 6V, korvakemalli, Caterpillar apukäynnistysmoottorin 12V startti, 60-luvun CAV 24V 60A vaihtovirtalaturi, Simms 24V 80A AC-laturi, Bosch24V 38A tasavirtalaturi, Moskvitsh 12V tasavirtalatureita, 50-luvun 407 startti, Lada vaihtovirtalaturi, Saab 96, 99 laturi, Peugeot 505 erimallisia latuPohjoismaiden suurin ja suosituin Ilmainen pysäköin ti! Järjestää FHRA Tampereen seutu ry Myyjiä yli 150 kpl Yleisöä yli 2500 henkilöä Myyntipaikkojen tiedustelut iltaisin: 0400-735 727 Muut tiedustelut: 0400-623 276 VARAUSMAKSU: 10/20 MYYNTIPAIKAT: alkaen 25 Sisäänpääsy: myyjät klo 7.00 | yleisö 8.00 Aikuiset 8 | lapset alle 12 v ilmaiseksi La 18.03.2023 klo 08.00-14.00 office@fhra-tre.net www.fhra-tre.net TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE HUOM! Sisätiloissa tapahtunut muutoksia Myyntitilaa sisällä ja ulkona VAIN KÄTEISMAKSU Ostetaan ja myydään_223.indd 58 Ostetaan ja myydään_223.indd 58 20.2.2023 12.23 20.2.2023 12.23. Hakala 040-5476496 timo.hakala@ live.fi Seinäjoki. Ford Mondeo STW 1.8i Automaatti 1996. Niemi 040-8324024 antti.niemi@outlook.com Espoo. osoitteenmuutos alkaen ___ / ___ 202__ Niittyläntie 11, 00620 Helsinki Puh. Fors 0440-850902. kuva 90 Suzuki TS50 XK -00 rekisterissä, hyväkuntoinen, paljon osia mukaan, mm. Lehden saaja (osoitteenmuutoksessa vanha osoite) Lehden maksaja (osoitteenmuutoksessa uusi osoite) Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin LEHTI VANHOJEN AJONEUVOJEN HARRASTAJILLE reita ja startteja, ym. Kumpulainen 050-3752071 teme. kumpulainen@gmail.com Iisalmi. Kahdet renkaat, ei klommoja tai ruostetta, sisältä erittäin siisti. . traktoreihin, työkoneisiin ja autoihin. toinen moottori, tankki, ym., 1600€/vaihto Opel Kadett B tai C. Kari 050-5055885 timokoomail@gmail.com Kirkkonummi. 09-272 7100 Sähköposti: toimitus@mobilisti.fi *) Kestotilaus jatkuu 12 kk:n jaksoissa kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan, kunnes tilaus irtisanotaan tai muutetaan määräaikaiseksi. Sarkkinen 050-4804297 vekepatelasta@gmail.com Oulu
59 LEHTI VANHOJEN AJONEUVOJEN HARRASTAJILLE M obilistin lukijat ovat kiinnostuneita kaikesta autoiluun ja historiallisiin ajolaitteisiin liittyvistä asioista, niin uusista kuin vanhoista. 115-vuotiaita mainos115-vuotiaita mainospärskeitä pärskeitä USA:sta USA:sta . . . MS422_kansi.indd 2 MS422_kansi.indd 2 22.11.2022 11.33 22.11.2022 11.33 Ostetaan ja myydään_223.indd 59 Ostetaan ja myydään_223.indd 59 20.2.2023 12.23 20.2.2023 12.23. VARARENKAIDEN HISTORIA HISTORIA . VARARENKAIDEN . Mobilisti 2/23 . Ranchero GT Velosolex 1700 Austin A40 Farina Peugeot 203 Commerciale Autokuvausta kännykällä Kansi_722.indd 2 Kansi_722.indd 2 25.10.2022 15.56 25.10.2022 15.56 lippu.fi palvelusta ostettuihin lippuihin tilausmaksu (alk. 1,50 € www.lippu.fi) OSTA IRTO NUMERO TAI TILAA! MYÖS DIGILEHTenä! www.mobilisti.fi 09-2727100 VANHAN KOULUN MOBILISTI SENIOR ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA! 4 . TALVIAJON . Kun haluat tavoittaa nämä todelliset autoalan ”puhemiehet” ja mielipidevaikuttajat, ilmoita Mobilistissa! Mobilistin painos on keskimäärin 25 000 kpl ja jokainen lehti tavoittaa noin 108 000 (2014) intohimoista alan harrastajaa, kahdeksan kertaa vuodessa! S euraava lehti ilmestyy viikolla 9/23 ja sen aineistopäivä on 10.2s.2023. TALVIAJON OPPEJA OPPEJA MOBILISTI Ajoneuvohistoriallinen aikakauslehti | 2022 | 13,50 € S e n io r No. Lukijoiden rivi-ilmoitukset voit lähettää suoraan osoitteessa www.mobilisti.fi AJONEUVOKULTT UURIN ERIKOISLEHTI | 7/2022 | 12, 50 € ONKO VIELÄ PITKÄ MATKA. K aupallisissa ilmoituksissa ota yhteys toimitukseen puh: 09-2727 1028 tai sähköpostitse: ilmoitusmyynti@mobilisti.fi. Valokuvaajan Valokuvaajan AUTOT! AUTOT!
50-70-luvun VW Kleinbus kunnostettavaksi, kaiken kuntoiset. Chevrolet -27 ovenkahva, jäähdytin, takavalo, napakapselit, pyöränmuttereita 4 kpl, vaihdekepin nuppi, alumiininen maski, 6 puola, vakuumi, VW Kupla 1300 -72 penkit, moottori, MB W124 tuulilasi, farmarin takaiskunvaimentajat ja -valot. Ollikainen 045-3519260 paavo.ollikainen@saunalahti.fi Saab 96 V4 kytkinlevy. Vellonen 0500-958695. Tuomela 0443025532 Somero. Merilehti 040-5328340. sitten suomalaisella romutorilla, ehkä Forssassa. Pasanen 0400-641375 purkaamo@ auto-osix.fi AJA lehti 5/67 ja 60-luvun Dieselvoima lehtiä, 50-60-luvun Saab esitteitä, yms. Koskinen 0400768733. Kumpulainen 0503752071 teme.kumpulainen@ gmail.com 20-luvun isokorisen amerikkalaisen auton runko ja korin etupää ja etuovet ajan hengen mukaiseksi kilpa-autoaihioksi, tekniikkaa, koria ja pisteosia saa olla mukana, mutta ei välttämätöntä. Kukkumäki 045-2529145 janne.kukkumaki@gmail.com Toyota Carina 75-76 mieluiten MR tai muuten alkuperäiskuntoinen. Kuvattu 30v. Rikström 050-5827430 pannupaa@gmail.com Opel Manta GT/E tai Fiat 131 Racing oltava alkuperäinen, saa olla pientä laittamista. Kaunisto 0440-497397. Mobilisti 2/23 OSTETAAN Simson skootteri 64-80, kunnolla ei väliä, myös osakasat, projekti, tms. Mäkelä-Lammi 050-5974048 rauno.makela-lammi@windowslive.com Skoda 1200/1201 pakettiauto tai lava-auto, myös muita malleja. Opel Kadett C ajoon valmis tai saa olla laittoa. DeSoto Diplomat -60 tai vastaava Dodge, myös projekti ja vihjeet. Missä tämä ratti mahtaa olla nykyään. Gabriel 00420777887157 tudorskoda@seznam.cz SEKALAISTA Omistatko Borgward, Goliath, Hansa tai Lloyd merkkisen ajoneuvon, projektin tai varaosia mainittuihin. Ota yhteys Borgward – Seura ry, p. MB 170S/Va -51 moottorin tiivistesarja ja nokka-akselin laakerit. Lavikka 0449793989 info@malatek.fi MB 190 Ponton -61 korjauskelpoiset takalokasuojat. Hautala 0445544145. Hakala 040-5476496 timo.hakala@live.fi Volvo 544 NOS osia: uusia niveliä, puslia ja olkatappisarja, myös muitakin osia. 20-60 luvun saksalainen moottoripyörä, ajokuntoinen tai projekti, erityisesti BMW merkkiset. 040-516 0358 Niittyläntie 6, Helsinki Niittyläntie 6, Helsinki email: info@oldcarsworld.com email: info@oldcarsworld.com www.oldcarsworld.com www.oldcarsworld.com Old Cars World Oy Old Cars World Oy 1942 Cadillac 2D Fastback, hieno! 1953 Packard Executive Limousine 10800 € 1953 Studebaker Commander 2D Coupe 9500 € 1993 Chrysler LeBaron avo 3500 € 1932 Chrysler CM6 Roadster -projekti 12900 € 1966 Dodge Coronet avo 7500 € 1981 Chevrolet Stepside 15 000 € 1963 Chrysler New Yorker farmari 1966 Chrysler New Yorker 4D HT Yka?n ilmo_820.indd 2 Yka?n ilmo_820.indd 2 19.11.2020 16.12 19.11.2020 16.12 Ostetaan ja myydään_223.indd 60 Ostetaan ja myydään_223.indd 60 20.2.2023 12.23 20.2.2023 12.23. 0400-412555/Hannu Teivaala tai nettisivujemme kautta: borgward.fi ' Annetaan kasa erilaisia raskaan kaluston jarrunauhoja. 040-516 0358 Yrjö Bremer, p. Hautala 0445544145 Salo. Kuronen 050-4111222 fossiili58@outlook.com Kaikkea Saabiin ja saksalaiseen virittäjään Heuschmidiin liittyvää, mieluiten sähköposti tai WhatsApp kuvien kera. Pakarinen 040-5843999 arisonett@gmail.com Rover SD1 V8 3500 moottori, mieluiten käyntikuntoinen, saa olla manuaalivaihteistolla ja kardaanilla, henkilöauto mallin jakopääkopalla ja vesipumpulla, ei Rangen vesipumppua. 60 . Gabrielová 00420608076540 tudorskoda3@seznam.cz Tatra 603, Tatraplan, VW T1, Skoda, kunnolla ja täydellisyydellä ei väliä. Laine 0400 900 799 Hinnat tullattuna Helsingissä Hinnat tullattuna Helsingissä Yrjö Bremer, p
Pienoismallipäivä | Tredu, Tampereeen kauppaoppilaitos | myyntipaikat 0400-833841, lisätiedot 0400623276 5.3. 044 558 8335 26.-28.5. Techno Classica | Essen, Saksa | www.siha.de 22.-23.4. 61 MAALISKUU 4.3. | Ilmoittautuminen 30.4.2023 mennessä www.kymenautomobiilikerho.fi. ajoneuvoille. VMPK:n kevätrompe | Tampereen messuja urheilukeskus (Pirkkahalli) | sisäänpääsy 5€ | VMPK ry Tampereen aluekerho Mansen Masinistit, varaukset 050 5010 119 24.4. 040 716 7659, www.kymenautomobiilikerho.fi TOUKOKUU 6.-7.5. Helatorstaiajot | Hotelli Korpilampi, Espoo | www.autohistoriallinenseura.fi 19.-20.5. Neste Kemi) pihalta. Ranskalainen Visiitti | Humppilantie 9, 31600 Jokioinen | www.peugeotclub.fi 27.5. | www.paijat-hameenmobilistit.fi 19.-20.5. Vatajan rompetoripelto | Sastamala TAPAHTUMAKALENTERI – 2023 (Ilmoitukset muodossa: päivämäärä, tapahtuman nimi, paikka, järjestäjän tiedot) Tapahtumakalenteri-ilmoitukset veloituksetta. Mobilisti 2/23 . Winter Swap Meet | Teivon ravikeskus, Tampere | myyntipaikat 0400-735727, lisätiedot 0400-623276 25.-26.3. Kevänpäiväntasaus-ajo | Forssa-Somero-Koski TL-Turku | www.vetku.fi HUHTIKUU 7.-9.4. Päijät-Hämeen Rompemarkkinat | Jokimaan ravirata, Lahti. KevätTähti | Ajotapahtuma M-B –harrastajille Haminan, Miehikkälän ja Virolahden alueella. Yli 25-v. Classic Motorshow | Lahti, Lahden messukeskus | www.classicmotorshow.fi 6.5. Talviheikki | Turun messukeskus | www.tsmry.fi 18.3. Marko Niemi, puh. 1993 valmistetuille museoja harrasteajoneuvoille. toimitus@mobilisti.fi (Ilmoitukset muodossa: päivämäärä, tapahtuman nimi, paikka, järjestäjän tiedot) Ostetaan ja myydään_223.indd 61 Ostetaan ja myydään_223.indd 61 20.2.2023 12.23 20.2.2023 12.23. AHS:n 15. Lähtö Inkeroisten Mobiilihalli. 27.5. Pe 15-20, la 8-15. American Car Show Oulu | Ouluhalli | American Car Club Oulu www.accoulu.fi 18.5. Talviajot | Syökerin Tupa, Karkkilantie 8, Vihtijärvi, klo.10 | Ilmoittautuminen 24.2. mennessä: satu.danielsson@autohistoriallinenseura.fi tai 050 571 5266 4.3. Concorso d’Eleganza Villa d’Este | Comojärvi, Italia | www.concorsodeleganzavilladeste.com 20.5. American Car Show | Helsingin messukeskus | www.fhra.fi 12.-16.4. Kuninkaantieajo | ennen v. | Suomen Mercedes-Benz Klubi ry:n Kymenlaakson jaos, Team Kymi. AHS:N 33. Mamas Classics XVI | Vaihmalan hovi, Lempäälä | www.mamasclassics.fi 27.5. Harrasteajoneuvojen ajokauden avaus | Metsämäen ravirata, Turku | 0400948995 Tapani Pulkkinen 13.-14.5. Retro Trucks Lahes | 9-16, Paanakatu, Lahti | www.vetku.fi/retro-trucks-lahes-2023/ 6.5. 23. Mobiilihallin kauden avajaiset | Koria | Jouko Peri, puh. Hot Rod & Rock Show | Tampereen messuja urheilukeskus | myyntipaikat 0400-730294, lisätiedot 0400-623276 22.4. Itäharjun ajot | Turku | www.itaharjunajot.fi 18.5. | Lounais-Lapin Euroautoilijat ry./Tarmo Hookana 044-292 2014 27.5. Toukotaiwal-ajo | Kemi, klo 11.00 Keminmaan Auto Ky:n (ent
Levyissä oli riittävästi paksuutta loppuun kuluneen palan hankauksesta huolimatta. Ymmärrän hyvin, että aihealue vaatii oman ja kehittyneen – byrokratian mahdollisuutena näkevän – luonteen. Aamulla kaupunkiin lähtiessäni jätin auton viereen pullollisen pesuainetta. Samalla tämä konttoristi oppi tasapainotuksesta, sisärenkaista ja vanteiden ruosteettomuuden tärkeydestä sisäpinnoilla. Kävin tammikuun lopussa työpäivän päätteeksi Sastamalassa eli vanhassa Vammalassa Retrorenkaat Ky:ssä. Se on suunniteltu hakemusten helpon käsittelyn näkökulmasta eli vastaanottajan työn helpottamiseksi. Oli pakkanen, jo hämärää ja piha tietenkin jäässä, mutta miksi tämänkään tehtävän olisi pitänyt olla liian helppoa. Se on sen verran pieni, että edes Sitikan kokoisen auton molemman eturenkaan jarruja ei kerralla olisi mahtunut avaamaan, eli auto olisi pitänyt ajaa välillä ulos ja kääntää toisin päin lyhyen työn aikana. Janne Halmkrona Pimeyden töitä toimauto223.indd 62 toimauto223.indd 62 20.2.2023 12.28 20.2.2023 12.28. Pahoittelen siis hakemuksen vastaanottajalle kieliasua. 62 . Tämä pienimuotoinen vipottaja päätyy vasemmalle taakse. Lomake on klassinen. Tällöin lomake löytyi. Ne eivät uusista peltisistä liukupinnoista huolimatta liikkuneet suunnitellusti, vaan jäivät hankaamaan levyä jarrutuksen loputtuakin. Yksi vanteista oli kapeampi ja ilmeisesti rintamalla vammaa ottanut. Eurooppalaisen merkkituotteen toleranssit olivat käsittämättömän huonot tämän vuosituhannen mittapuulla. Vieläkään jarrupalan ja satulan välissä ei ollut välystä, mutta nyt pala ei juuttunut paikolleen. Pari päivää myöhemmin sain kuulla kitinän alkaneen uudelleen. Viilasin jarrupalojen taustalevyä millimetrin murto-osan verran lyhyemmäksi. Lopulta vaihdoin ne melko hätäisesti pihalla tunkin varassa. Tämä painike löytyi lopulta, kun lomakepohjan alareunasta lyhenteen ”OKM” osasi vaihtaa valikossa ”MV”:ksi. Niiden vaihtoon ei löytynyt ihan heti sopivaa hetkeä. Mobilisti 2/23 Hankehumppaa T alvelan Plymarin kanssa on edetty renkaiden osalta suunnitelman mukaisesti. Muuten jarrut olivat kunnossa. Kokonaisbudjetti on noin 4 500 euroa, josta haen nyt hankehumpalla tukea osuudella 1 500 euroa. Jos jarruista löytyisi isompia ongelmia, veisin sen myöhemmin ammattilaiselle. Renkaat siis alla, hakemus tulilla ja tekninen elvyttäminen käynnistyy kevään aikana. Matkalla sain puhelimeeni kuvan moottoritilasta. Tuolloin umpeutui hakuaika Museoviraston historiallisesti tärkeiden ajoneuvojen avustuksiin. Luovutin, mutta hattuuntuneena palasin läppärille. Hain autoilijan tavaratalosta sopivat palat. Veepee Ääri P erheen toisen käyttöauton jarrut kitisivät; palaneen hajuakin autosta väitettiin lähtevän. Pakosarjan päällä kärynneet hanskat olivatkin olleet hukassa jarrupalojen vaihdosta saakka. Alkoi digitaalinen hankehumppa. Sisällöt lienevät kuitenkin kohdallaan. Ajon aikainen kitinä loppui kokonaan. Tuki on tarkoitettu ajoneuvoille maalla, merellä ja ilmassa. Tunkkasin eturenkaita jälleen pakkasessa ilmaan. Pitäisikö nyt etsiä kiinalainen halpaosa tilalle. Alle tonnin maksaneen käyttöauton huolto ei muutenkaan muiden kiireiden keskellä hirveästi kiinnostanut. Se ei loppunut edes muutaman päivän mittaisen totuttelun jälkeen. Timo Keskinen on yli 40 vuoden kokemuksella varustettu rengastaituri. Silti uusia paloja piti hiukan vängätä paikoilleen. Yksi jarrupaloista oli juuttunut satulaan ja kulunut aivan loppuun. Myöntö ön vaikuttavat ajoneuvon historiallinen merkitys, sen merkitys osana liikkumisen laajempaan kulttuurihistoriallista rakennettua ympäristöä ja sen lisäksi suuren yleisön mahdollisuudet kohdata entisöintiprojekti sen valmistuttua eli ajoneuvon näkyvyys tulevaisuudessa. Hallintoalamaisella sen käyttö vaiheittain on loogisen hankalaa, esimerkiksi kerrallaan pienen merkkimäärän näkeminen lomakeruudussa johtaa oikeinkirjoituksen kannalta hirveään lopputulokseen. Etusivu hakemuslomakkeessa oli koitua turmioksi. Näin ajo-ominaisuudet optimoidaan konseptilla ”käsiä ei heilutella, vaan heilutellaan takalistoa”. Edetään siis suunnitelmallisesti kohti juhannuksen maanteitä. Savun hajuakin ajoittain tuntui. Hain painiketta ”tee uusi hakemus” puoli tuntia. Opin taas uutta: parhaiten pyörivät varustettiin merkinnällä etuakselille. Eräs tärkeistä tavoitteistani sai määräajaksi 15.2.2023. Ehkä viikkoa myöhemmin Sitikasta loppui pissapojan neste. Satulat ja männätkin liikkuivat kuten piti. Vieressä oli lämmin, valaistu talli. Sinä jutellessa tuli hankittua renkaat myös 1939 DKW F8 Luxus Cabrioon. Voi pyhä Sylvi. Luot tekstiä postiluukun kautta näpytellen. Ne kuitenkin menivät loviinsa ilman suuria ongelmia. Pitkäaikaisen lehtemme mainostajan kanssa juteltiin ja tutustuttiin vanteiden laatuun. Näet kokonaisuuden hakulomakkeesta vasta kun olet sen lähettänyt ja teet pdf-tiedoston siitä itsellesi. En ehtinyt tutkimaan asiaa tarkemmin. Mobilisti 2/23 62 . Pari päivää myöhemmin autoa käyttävä perheenjäsen tosin väitti aistineensa yhä palaneen käryä. Renkaan vierestä kurkistaen ainakin yksi jarrupala oli lopussa. 20-vuotiaan pienen Sitikan huoltoa ei ole ollut tapana itse harrastaa, mutta palojen vaihto on kokemukseni mukaan melkein yhtä vaivalloinen projekti kuin auton vieminen neljän kilometrin päähän vakiokorjaamolle. Puhdistin jarrusatuloiden liitospinnat irtoruosteesta. Jarrupaloja vaihtaessani avasin konepellin, jotta pääsin näkemään jarrunesteen määrän. Vänkäämällä paikoilleen menneet jarrupalat olivat melko selvästi liian tiukassa
900 Rahti-Rastin tarjoamista eduista, käy edulliset ammattipätevyyden jatkokoulutukset, hanki Rahtarit-putiigista rahtarivaatteet, osallistu tapahtumiin ja lue 6 krt vuodessa kotiisi tulevaa Rahtaritlehteä. Tuhansia töitä, valvottuja öitä – Rahtarit ry 50 vuotta kuljettajien tukenajuhlanäyttelymme on avoinna 11.3.–17.12.2023 Mobiliassa. Jäsenmaksu vain 35 € / v. Tervetuloa jäseneksemme! LIITY.RAHTARIT.FI . Rahtarit ry täyttää 50 vuotta JUHLAVUODEN KUNNIAKSI OLEMME KUMMIEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI Tuetaan yhdessä lasten ja nuorten mielenterveystyötä! oma.kummit.fi/ team/rahtarit-ry Lahjoita ja tee hyvää kanssamme! Liity suureen Rahtariperheeseen ja nauti n. + liittymismaksu 20 €. Rahtarit ry on perustettu 11.3.1973 ammattikuljettajia varten ja yhdistykseen kuuluu lähes 30 000 jäsentä. Tervetuloa Mobiliaan!
Mobilisti 2/23 Amerikan-unelma Amerikan-unelma meni savuna ilmaan meni savuna ilmaan Syyskuussa 1905 lehdissä kerrottiin uudesta kotimaisesta teollisuusyrityksestä. Mobilisti 2/23 64 . moottoritehdas.indd 64 moottoritehdas.indd 64 18.2.2023 14.54 18.2.2023 14.54. 64 . Julkisivut koilliseen ja luoteeseen. Erkko ja Markoff rakennuttivat Strix-yhtiön entisten rakennusten väliin uuden, yli tuhannen neliön hallin. Sirpalesaarella Helsingissä oli alettu valmistaa "bensiinimoottoreita ja moottorivenheitä monen kokoisia ja hintaisia". Teksti: Vesa Pynnöniemi Kuvat: Helsingin kaupunginmuseo; Helsingin kaupunginarkisto; Helsingin asemakaavakartta 1909; Kansalliskirjasto, pienpainatteet; Eero Erkon yksityisarkisto; Helsingin Kaiku 1907; Scientific American 1904; The Rudder 1904 H elsingin M oottoriteHdas e rkko & M arkoff Helsingin Moottoritehdas ja veneveistämö
65 Mobilisti 2/23 . Markoff. Kumpikin osakas oli äskettäin palannut kotimaahan New Yorkista. Sanomalehtimies Eero Erkko oli viettänyt siellä pari vuotta kenraalikuvernööri Bobrikoffin karkottamana maanpakolaisena ja Konstantin (Kosti) Markoff jo useamman vuoden laivasuunnittelija H. Panoraama on yhdistetty kahdesta Signe Branderin vuonna 1909 ottamasta valokuvasta. Tämä osuustoiminnalliseksi kaavailtu yritys ei saarelle kuitenkaan tullut. Mobilisti 2/23 . 65 U U uden tehtaan omistajat olivat täydellisesti perehtyneet Amerikassa bensiinikäyttöisiin moottoriveneisiin ja niiden valmistukseen. Ehkä perustajilla oli muitakin suunnitelmia – ainakin saaren itärannalle rakennetut laboratorio ja sen kanssa melkein identtinen varastokin näyttivät hienoilta pitsihuviloilta. – Helsingin Moottoritehdas ehdittiin onneksi perustaa ennen kuin markkinat olisivat menneet ulkomaalaisille, kuten erikoistehtaiden syntyessä useasti tahtoi käydä, totesi Kauppalehti. Erkko ja K. Tarpeellisia työkoneita oli jo matkalla Amerikasta Suomeen ja täydessä käynnissä tehtaan oli määrä olla syyskuussa. Sijaintinsa puolesta Sirpalesaari ei ollut aivan omiaan muulle kuin meriteollisuudelle, sinne pääsi vain veneellä tai pienellä lautalla kapean salmen ylitse. Strix asetettiin konkurssiin jo vuonna 1901. Markoffilla oli tietotaiPääkaupungin arvoalueen rannat näyttivät tuolloin toisenlaisilta kuin nyt. Erkkojen asuintalo säilyi suurpalossa, se on purettu myöhemmin. Kolmen kauppiaan vuonna 1899 perustaman Strix-yhtiön toiminta loppui lyhyeen, mutta kalliosaarelle ehdittiin pystyttää kaksi tehdasrakennusta, seitsemän huoneen ja keittiön huvila sekä vaatimattomampi työväenasunto. Ajatus olikin erinomainen: vaikka suomalaisilla verstailla oli jo asennettu veneisiin joitakin tuontimoottoreita, ne olivat kovin kalliita. Unelma särkyi: veneveistämö meni savuna ilmaan tammikuussa 1907. Kolmen vuoden kuluttua kerrottiin, että Sirpalesaaren autiot, joskin vielä aivan uudet rakennukset olisi ostettu perusteilla olevan Osakeyhtiö Marjan käyttöön. Helsingin kaupungin omistama Sirpalesaari oli vuokrattu vuoden 1898 alusta kauppias Frans Sjöblomille veneveistämön perustamista varten, 200 markan vuosivuokraa vastaan. Gielow'n palveluksessa oli muitakin suomalaisia, kuten Bruno Törnroth ja Nikolai Garoff. moottoritehdas.indd 65 moottoritehdas.indd 65 18.2.2023 14.54 18.2.2023 14.54. Helsingin Kaiku -lehdessä julkaistiin kuva liekehtivästä Sirpalesaaresta. Sen sijaan kesäkuussa 1905 entiset Strix-tehtaan rakennukset ja vuokraoikeus myytiin 38 800 markalla herroille E. Tarkoituksena oli viedä marjoja ja sieniä ulkomaille ja toteuttaa tehtaassa myös marjojen jalostus, niin nekin rahat säästyisivät omaan maahan. He olivat perustamassa Merisatamaan moottoritehdasta ja veneveistämöä. Gielow’n teknillisenä päällikkönä, aluksia piirtäen. Moottoriveneistä tulisi olemaan paljon hyötyä lukemattomien järvien maassa. Kaikki tunsivat Eero Erkon; tässä joukossa oli syntynyt ajatus Suomeen perustettavasta moottorivenetehtaasta, joka hyödyntäisi Amerikan uusimpia menetelmiä. Tuntuikin uskottavalta, että heidän asiantuntemuksellaan nämä uudet kulkuneuvot saataisiin helposti hoidettaviksi ja käytännöllisiksi. J. Muillakin Merisataman pikkusaarilla oli jo teollista toimintaa. Ensimmäinen teollisuuslaitos Sirpalesaarella oli kuitenkin Strix-osakeyhtiön, joka valmisti teknokemiallisia tuotteita, kuten mustetta, tahranpoistajavettä ja kenkävoiteita
Siinä oli kuusi samalla akselilla toimivaa sylinteriä, kahteen osastoon yhdistettyä; kytkin oli rivimoottorin keskellä. Amerikassa kaikki oli tietysti suurempaa. M. Mobilisti 2/23 toa niin veneiden, moottoreiden kuin potkureidenkin valmistamisesta, ja sarjatyönä tekemällä hinnat saataisiin pienemmiksi. Päivälehden perustajiin kuulunut päätoimittaja, valtiopäiväedustaja Erkko oli Brooklynissa toimittanut Amerikan Kaiku -lehteään. Newyorkilaisessa Gielow’n toimistossa hän oli ollut suunnittelemassa yli sataa alusta huvijahdeista San Franciscon matkustajalauttoihin asti. Ennätyspaatin Craig-moottori oli esikuvana Markoffin pienemmälle kuusisylinteriselle. Huomiota oli herättänyt vuoden 1904 lokakuussa Hudsonjoella saavutettu moottoriveneiden nopeusennätys yli 200-hevosvoimaisella "Onontiolla"; senkin suunnitteli Kotkasta lähtöisin ollut Markoff (Mobilisti 3/2019). Erkko & Markoffin omassa venemallistossa oli sekä avoimia että kajuutalla varustettuja versioita. Suurin huvialus oli 60-jalkainen, johon mahtui kaksi salonkia ja matkustajahyttiä sekä kyökki ja toilettihuone. Rakenteeltaan moottori oli kuin "Onontiossa" ollut, James Craigin suunnittelema 8-sylinterinen. Päätuote oli kuitenkin "Sirpale", niitä valmistui sarjatyönä kymmeniä. maailmansodassa U.S. Melko jykevä sekin oli venemoottoriksi, vaikka jäikin kauas Onontion huipputehosta. Sylinterien läpimitta oli 16,5 ja iskunpituus 17,8 mm, eli koneen iskutilavuus 22,8 litraa oli alle puolet Craig-kahdeksikon 56 litrasta. Tuli levisi parissa minuutissa koko Kansalliskirjapainoon ja yläkerran asukkaat joutuivat pelastautumaan palotikapuita myöten. 66 . Nelitahtisen jättiläiskoneen voimalla 40-jalkainen kilpamalli nousisi liukuun, eli "kulkisi veden yli eikä veden lävitse". Kaaret olivat tammesta, tasasaumalle naputeltu laidoitus hongasta, kuten penkitkin. Löytyipä hinnastosta "Sumppu" eli kalankuljetusvene saaristolaisille, siinä oli moottorin ohella myös purjeet. Markoffin Gielow'n palveluksessa piirtämä höyryjahti "Hauoli" tehtiin kaivosmagnaatti F. Strix-yhtiön laboratorio ja varasto muutettiin moottoritehtaaksi sekä nikkarinverstaaksi. "Sirpalevene" kulki soutamatta Uusi tehdas teki siis veneisiinsä myös moottorit, ja vuoden lopussa työn alla olleeseen pikaveneeseen tuli siihen asti suurin Pohjoismaissa rakennettu, jopa 70-100 hevosvoiman polttomoottori. moottoritehdas.indd 66 moottoritehdas.indd 66 18.2.2023 14.54 18.2.2023 14.54. Tykeillä varustettuna USS California partioi New Yorkin vesillä. Smithille. Pikaja huviveneiden ohella tarjottiin malleja, jotka sopivat hinaajiksi tai kalastus-, lastija meijeriveneiksi. Onontio oli moottoriveneistä nopein; Frank Kulick ajoi kevyellä Fordilla (2 x 10 hv) 5 mailia ajassa 4 min 43 s (102 km/h); Barney Oldfieldin 60 hv:n Peerless pyyhälsi 10 mailia 105 km/h keskinopeudella. Matkaja huviveneisiin riittivät toki pienemmätkin tehot. Pienemmän, hyvin varustetun 35-jalkaisen matkaveneen sai 10 hv:n koneella hintaan 8 500 mk. Esitteen mukaan 5,1 metrin pituiseen ja 1,7 metrin levyiseen veneeseen mahtui "hyvästi 8-10 henkilöä". Ainoastaan 800 markan hintaisena se oli suunniteltu varsinaiseksi kansanveneeksi. Sitä paitsi Erkon kirjapaino oli viikkoa aikaisemmin tuhoutunut tulipalossa erikoisella tavalla: tuuli riuhtaisi auki konehuoneen oven, ja samassa sinne lensi kadulta palava lastu sytyttäen makulatuurit. päivänä saapui omaisilta sähke "Wapaus tervetuloa kotimaahan", paluu Suomeen Maissi-puolison ja pariskunnan poikien kanssa oli itsestään selvää. Yksinkertaiseksi ja helposti hoidettavaksi tehty 1,5 hv:n moottori kulutti noin 0,8 litraa bensiiniä tunnissa. Navylle. Saatavilla oli uisteluun tarkoitettu malli, missä perämies voi säädellä kulkunopeutta samalla kun hoiti Scientific American -lehdessä hehkutettiin uusia ennätyksiä marraskuussa 1904. Kotimaisen version kuva (alempi) julkaistu Helsingin Kaiku -lehdessä. Erkon ja Markoffin veistämöhankkeella oli heti hyvät tulevaisuuden näkymät. Aikansa ehkä nopein yksipotkurinen laiva pääsi yli 20 solmun vauhtiin ja kelpasi vielä 1. Viikkolehti menestyi jo kohtalaisen hyvin, mutta kun tammikuun 23. Bensiinikäyttöisille moottoriveneille oli Suomessa sekä tarvetta että kysyntää ja Kosti Markoff oli – kuten Helsingin Sanomat kertoi – ensimmäinen Suomeen saatu ammattimies moottorivalmistuksen alalla ja samalla harvinaisen etevä veneiden ja laivojen rakentaja. Jos tyytyi 1-3 sylinteriin ja vaikkapa 10-15 hevosvoimaan, niitä sai 2 600-3 700 markalla. Kierrosluvuksi ilmoitettiin 600-1 000 r/min. Moottoreita myytiin myös erikseen ja suurimpien, 20-25 hv:n 4-sylinteristen listahinnat olivat 4 300-5 000 mk. Hinnat sisälsivät potkurin akseleineen
Kierrettyään Luodon ja Katajanokan, miehet menivät aamiaiselle Korkeasaareen ja joivat Erkon maanpakolaisuuden maljan. Piirustuskonttori oli Markoffin asunnon yhteydessä. Jokunen Ford maahamme ilmestyikin jo ennen T-mallin tuloa. 67 uistinta. Palkintoja sateli Erkon ja Markoffin tehtaalla kuluneen vuoden aikana rakennetuille veneille: A. Puusepänverstaalla pärisivät höylät, vannesahat ja sirkkelit. Tehtaassa oli töissä 3040 miestä. Eräs tamperelaistoimittaja kävi Sirpalesaarella tuotannon ollessa jo käynnissä. Halli oli katoksineen 57 metriä pitkä ja 20 metriä leveä, siis toista tuhatta neliötä. Huokeimmillaan apteekit veloittivat markan litrasta, Haaparannassa kiskottiin kaksi kertaa enemmän. Mobilisti 2/23 . Toimittaja Ernst Lampén matkusti nelipaikkaisella, vuonna 1906 Nikolajeffiltä ostetulla F-mallin Fordilla seuraavana kesänä Helsingistä Tornioon ja kertoi suorituksesta Suomen Urheilulehdessä. "Sillä sen ansiohan se oli, että meillä nyt oli soutuvenhe, joka kulki soutamatta!" Atlantin takana, Brooklynin Smith Streetillä olleen Bijou-kahvilan yläkerrassa Erkko ja Markoff olivat rakentaneet tehdasta monena iltana; edellinen jo varmana onnistumisesta ja jälkimmäinen tyynesti myhäillen laskelmia tehden. Parhaaseen vauhtiin päästiin Ruoveden ja Virtain pitäjien kangasmailla, missä vaunu kiiti kilometrin minuutissa ja kahdessa sekunnissa. Aivan kaikkien ulottuvilla ei Sirpale-venekään ollut; hinnat olivat samaa luokkaa kuin työmiehen vuosipalkka Suomessa. "Jotain kampia väännettiin, jotain avainta ruuvattiin, tempaus sinne, toinen tänne, nytkähdys eteenpäin ja minä tapasin itseni istumassa perälaudan päällä, jonka alla kuohui ja kihisi kuin Imatrassa," kertoi kirjailija Aho. Markoffin unelman käydessä toteen, pystytettiin Sirpalesaarelle Strixin rakennusten väliin korkea, valoisa telakka-varastohalli, sen molemmilla puolin olivat koneja nikkaritehdas. Sirpale-veneitä ja isompia pursia oli tilauksessa jo kuutisenkymmentä seuraavan kevään avovettä varten. Vaikka nopeus oli tärkeä myyntivaltti, ei käytännöllisyyttä unohdettu. Nikolajeff kehaisikin keväällä 1907: "Olen yksin myynyt sinä lyhyenä aikana, jona automobiileja on maassamme käytetty, 12 kpl 'Oldsmobileja', noin kaksinverroin sen määrän vaunuja kuin kaikki automobiili-asiamiehet yhteensä." Nikolajeff edusti myös eurooppalaisia merkkejä sekä Fordia; vuoteen 1914 mennessä liike myi yli 700 autoa. Tehokkaiden tuotantomenetelmien vuoksi hinnat olivat jopa kolmanneksen edullisempia kuin mihin Suomessa oli totuttu. Automobiilimatkailun hankaluuksiin kuului, että bensiiniä oli sangen vaikea saada kohtuuhinnalla sisämaasta. Sanottiin suoraan, ettei nopeakulkuisesta kilpaveneestä saisi mukavaa ja hyvää merivenettä, siksi "rakentamamme moottoriveneet eivät tule olemaan palkoveneen tapaisia sielunhukuttajia, joissa kapealla rungolla on koetettu saada kovaa vauhtia. Vesille venosten mieli Sirpalesaarella keskityttiin veneenrakennukseen ja tulosta alkoi syntyä. Vaikka kehuttavia teitä olikin harvassa, niin missään ei ollut aivan mahdottomia. Kallein pikavene maksoi 9 300-15 000 markkaa, riippuen moottorin koosta. Erkkojen perhe asui Strix-yhtiön pystyttämässä kauniissa huvilassa. Kymmenen osanottajaa ajoi kolmionmuotoisella radalla aikamoisessa aallokossa. Autojen myynti oli kuitenkin enemmän Sergei Nikolajeff Jr:n alaa; hänen liikkeensä hallitsi pian Helsingin ja koko maan automarkkinoita. 30-jalkaisen paatin runko makasi selkä kyrmyssä lattialla ja sen laitoja rakennettiin vasarat paukkuen. Cajanderin "Tiira" tuli kolmanneksi. Moottoriveneitä valmistettiin vuoden 1906 loppuun mennessä yli kahdeksankymmentä, niistä melkein puolet oli "Sirpaletta" isompia pursia. Uistinveneen potkuri oli varustettu käännettävillä laipoilla, joten hinta nousi 1 250 markkaan, mutta sillä pääsi sitten peruuttamaankin. Hyvän vauhdin voi saada leveämmälläkin veneellä, kun vaan sen piirteet ovat oikein lasketut." Syyskuussa 1906 Uudenmaan Pursiklubi järjesti moottorivenekilpailun Kruunuvuorenselällä. moottoritehdas.indd 67 moottoritehdas.indd 67 18.2.2023 14.54 18.2.2023 14.54. Venetehtailun ohessa koetettiin tuoda Suomeen myös amerikkalaisia automobiileja, mutta menestys jäi sillä saralla heikommaksi. Kuusisylinterisellä koneella varustetun kilpamallin hinta ilmoitettiin kysyttäessä. Chorinin "Togusa" sai jaetun ykköspalkinnon; "Sirpale" toisen, Markoffin ollessa sen peräsimessä; L. Sekä Erkko että Markoff olivat paikalla ja esittelivät tyytyväisinä, miten konepajan rautahöylät, sorvit, viilavehkeet ja porauskoneet surisivat Amerikan malliin. Auton hankki luultavasti isoveli, pastori Walter Lampén. Ne olivat tavallisia Vuoden 1909 karttaan on lisätty Sirpalesaaren itärannalle kaksi vuotta aiemmin palanut veneveistämö. B. Syksyllä 1905 Markoff ja Erkko veivät ajelulle ystävänsä Juhani Ahon, joka näin pääsi ensi kertaa moottoriveneen kyytiin. Vasemmassa reunassa näkyy Ursinin uimalaitos Eiran edustalla. Koko Ford-malliston – pakettiautoa myöten – ja eräitä muita automobiileja sisältänyt myyntiesite painettiin loppuvuodesta 1905 ja kuten veneidenkin tuoteluettelossa, valikoima sopi hyvin Suomeen
Sen piti olla selvästi nopeampi kuin matkustaja-alukset "Arcturus" ja "Polaris", jotka pääsivät täydellä höyryllä 15 solmuväliä tunnissa. Parhaimmillaan "Togusa" ylsi noin 7,5 solmuun. Tehtaan veneluettelon kansikuvaan tuli suippoperäinen matkavene, jollaisella koristeja taidemaalari Chorin osallistui voitokkaasti kisaan. 68 . Seitsemän aikoihin oli kymmenvuotias Paavo Erkko huomannut savun ja kertonut palvelijattarelle. Tällä 100 markkaa kalliimmalla "Sumpulla" voitiin kuljettaa eläviä kaloja kaupunkiin; purjeet piti hankkia erikseen. Aurinkokatosta veloitettiin lisäksi 150 mk. Sen 13 hv:n Buffalo-moottorista huolehti Kosti Markoff, joka ennätti hiukan harrastamaan urheiluakin, samalla kun uutta tehdasta käynnistettiin. tammikuuta 1907. Nikolajeffin ohjaama "Swift". Vahingot nousivat kaikkineen lähes 200 000 markkaan, ja vaikka palovakuutus korvasi ne suurimmalta osin, tehtaan toiminta keskeyRakenteilla oleva "Sirpale"-vene veistämöllä. Työt olivat päättyneet tuntia aikaisemmin ja Sirpalesaarella olivat vain Erkkojen palvelijatar perheen poikien kanssa sekä iäkäs yövahti, jonka nähtiin viimeksi menevän moottoritehtaaseen lyhty kädessään. Huvivene lehti-ilmoituksessa. Sekä Markoff että Erkko olivat kaupungilla. Tehtaan omaa vauhtihirmua ei suuren kokonsa vuoksi saatu ajoissa ulos, joten siitä paloi toinen kylki. Palokunta, joka hälytettiin telefoonilla ensin väärään suuntaan Hietalahden satamaan, saapui myöhästyneenä, mutta ei olisi kuitenkaan voinut pelastaa tehdasta. Ikävä kyllä se, samoin kuin seitsemäntoista muuta venettä, jäi liekkien saaliiksi veistämön tuhonneessa tulipalossa 17. Tämän 32-jalkaisen mallin ylärakenne oli mahongista ja se oli varustettu peililasi-ikkunoilla. Oikealla seisoo Kosti Markoff. Vuoden 1906 aikana Sirpalesaarella piti niin kiirettä, että on epävarmaa, ehdittiinkö tehtaan omaa kilpamallia saada vesille. moottoritehdas.indd 68 moottoritehdas.indd 68 18.2.2023 14.54 18.2.2023 14.54. Mobilisti 2/23 huviveneitä – kisan nopein olikin Yrjö Weilinin raaseriksi rakennettu kapearunkoinen "Jorma", jonka julma vauhti (10,9 solmua) herätti katsojissa ihastusta. Venevarastossa oli talvisäilössä pari-kolmekymmentä yksityisten omistamaa venettä, jotka kiskottiin rikotun seinän läpi jäälle. Vain tuulen onnekas kääntyminen esti muitakin saaren rakennuksia syttymästä. Siinä oli Helsingin Moottoritehtaan 12 hv:n 2-sylinterinen voimanlähde ja potkurikin oli samaa perua. Voitiin varustaa joko penkeillä tai korituoleilla, ostajan tahdon mukaan. Koska jää ei ollut kyllin lujaa, höyryruiskut asetettiin Merisataman rannalle ja letkut vedettiin salmen poikki. Kalastus-, lastija meijeriveneen sai 2 000 markalla. Perhevene 2-pyttyisellä koneella (5 hv) maksoi 2 800 mk. Nopein oli S. Erikokoiset ja -tehoiset veneet oli jaettu kolmeen luokkaan ja tämä otettiin huomioon lopputuloksissa. Sirpale-veneen huippunopeus jäi kauas kisan nopeimmasta, mutta pystyi silläkin yli viiden solmun vauhtiin. Saaristolaisille oli tarjolla monia käytännöllisiä kulkuvälineitä. Aivan ensimmäinen moottoripaattien kisa Suomessa oli järjestetty jo vuotta aiemmin, siinä viisi venettä ajoi Helsingistä Porkkalaan. Liekehtivä saari Tuli pääsi illalla irti tuntemattomalla tavalla. Tehtaan 40-jalkaiselle huippumallille taattiin 20 solmun nopeus 6-sylinterisellä moottorilla. Oikealla: Sisäkuva moottoritehtaasta. Yövahti Olli Hiltunen kuoli liekeissä. Helsinkiläisen, myöhemmin viipurilaisen taiteilijan kerrottiin varustaneen paattinsa ateljeeksi, missä hän vietti kesiään ja etsi maalauksellisia luontokohteita
tyi, eivätkä asiakkaat saaneet veneitään. Kosti Markoff pääsi uudelleen kiinni menestykseen Alfa-moottorien valmistajana ja ehti rakentaa nopean "Alfa III" -kilpaveneenkin, mutta joulun alla 1909 lahjakas venesuunnittelija kuoli keuhkotautiin 39-vuotiaana. No. V. Alpo Luukkonen Puumalasta kehui: "Moottori on koko kesän työskennellyt aivan varmasti, vaikka on tehty pitkiäkin, 50 kilometrin matkoja. Model C:n sai kaksipaikkaisena Runaboutina hintaan 4 700 mk. Mobilisti 2/23 . Palokunnan tulo viivästyi tälläkin kerralla – nyt sen vuoksi, että rantaradalla sattui olemaan pitkä jono vaunuja, eikä niistä heti päästy yli eikä ympäri. 69 Erkko & Markoffin tehtaan paikalle nousi pian Herkules-moottoritehdas, kuva 1910-luvulta. Venäläistämistä vastustaneen suurlakon jälkeen olot Suomessa olivat vapautuneet. Lehtityön ohella mies jatkoi politiikassa. Suomalaisen Pursiseuran paviljonki rakennettiin Sirpalesaarelle vuonna 1963. Palossa tuhoutui enimmäkseen suurempia aluksia, mukana tullilaitoksen kutteri, samoin toistakymmentä moottoria. Myytävät mallit olivat enimmäkseen Fordeja, kansikuvassa tosin oli toinen detroitilainen, Wayne Model C. Edistyspuolueen jäsenenä hän toimi kahdesti ministerinä itsenäisen Suomen hallituksissa. Kesällä tämäkin rakennus syttyi tuleen, mutta vahingot jäivät muutamaan tuhanteen: mukana paloi vain joitakin koneita, työkaluja ja puutavaraa. No.5: Nelipaikkainen vaunu alle neljän tonnin: yksisylinterinen 8 hv:n Reo Runabout oli varsin edullinen. A. Herkulesta seurasi moottoreistaan tunnettu insinööri ja keksijä Ernst Pohjanpalon Ares Oy, joka toimi saarella vuoteen 1948 saakka. No. moottoritehdas.indd 69 moottoritehdas.indd 69 18.2.2023 14.54 18.2.2023 14.54. Moottoritehtaaseen tuli kaksi uutta osakasta; kuitenkin jo seuraavana vuonna toiminta päättyi konkurssiin. Nelipaikkainen maksoi 500 mk enemmän. Onnettomuus herätti huomion koko sen puoleisessa kaupunginosassa ja suuri väkijoukko kerääntyi jäälle piirittämään palopaikkaa. Painotuotteiden ennakkosensuurikin poistettiin marraskuussa 1905; vähän sitä ennen julkaistu Helsingin Moottoritehtaan venehinnasto oli vielä sensuurin tarkastama. Huippunopeus oli 40 km/h. Erkko valittiin uuteen yksikamariseen eduskuntaan nuorsuomalaisten riveistä. Veneessä, jonka oli määrä kantaa 10 henkeä on kuletettu 18:kin". Sen aikana rakennettiin kaksi tehdashallia samaan paikkaan, missä oli ollut Erkko & Markoffin veneveistämö. Eero Erkko jäi tässä vaiheessa sivuun yrityksestä, joka siirtyi vuokratiloihin Ruoholahdenrantaan. Oululainen Juho Piirainen: "Kokoonsa nähden parhain ja vakavin merivene, mitä täällä tähän asti on ollut. 6: Keskimoottorinen Ford A oli tarjolla 10 hv:n AC-mallina. 9:Fordin C-malli muistutti jo etumoottorista autoa, mutta "konepellin" alla olikin bensiinitankki – 10 hv:n kone oli siinäkin etupenkin alla. Amerikkalaisten automobiilien hintaluettelo syksyltä 1905. Teidän minulle viime keväänä rakentamanne vene on erittäin hyvin käynyt, ainoatakaan kertaa omin päin seisahtumatta tai riskaamatta." Näin kertoi Kalle Heiska Jyväskylästä. Jonkin aikaa Sirpalesaarella toimi veneveistämö insinööri E. Nummelinin puusepänliike, kunnes Konetehdas Herkules Oy laajensi toimintaansa saarelle. Markoffin työtä Konetehdas Alfassa jatkoi työtoveri jo New Yorkin ajoilta, insinööri Garoff. Kone taas puolestaan on täysin täyttänyt ne ehdot, jotka sille on taattu, nopeuteen nähden enemmänkin." . Sirpale-veneen käyttäjien kokemuksia kesältä 1906: "Herrat Erkko & Markoff, Helsinki. Tuhoutuneen tilalle rakennettiin laudoista ja kokoliittilevyistä suurehko halli, joka vuokrattiin kahdelle kauppiaalle. Reinen toimesta ja hänen konkurssinsa jälkeen ainakin J. Ellei lisäistuinta tarvittu, se kääntyi sievästi piiloon. Hän oli osakkaana myös lankonsa Sergei Nikolajeff Juniorin autoliikkeessä
Kai L. Sisimmässäni jäin anteeksipyynnön velkaa. Mobilisti 2/23 Pysyvät ikimuistoisina – SUOMALAISET FILMIAUTOT Ilman vanhoissa Suomi-filmeissä vilahtelevia kuvavälähdyksiä silloisista autoista ja katunäkymistä ei nuoremmalla kansalla olisi minkäänlaista tuntumaa niihin aikoihin. Esimerkiksi 1920-30 -lukujen autoja vilahtelee erityisen runsaasti ja pitkään elokuvassa ”Sävelparaati” (1939) sekä 1930-luvun loppupuoliskolla purkitetuissa komedioissa ”Mieheke” ja ”Vaimoke”. Lisäksi käsittääkseni koko lailla ilman hienoja kansainvälisiä varaosahankinnan yhteyksiä, enimmäkseen yksin. Mutta kuntoonhan se auto tuli! Tässä nuoressa miehessä oli kuitenkin pontta ja puhtia! Hän todella toimi. Kun näyttökausi oli ohi, ne tietysti pantiin roskiin – ellei niissä esiintynyt joku ulkomainen tai kotimainen suurtähti. Edessäni seisoi hieman aran oloisesti täysin vieras nuorimies, tässä nähtävä pääkuvamme kädessään. Tästä nimenomaisesta, otsikossa vasemmalla olevasta, kymmenissä käsissä kierrelleestä Mieheke-filmin pr-kuvasta sain innokkeen tähän juttuun. Mobilisti 2/23 70 . Jutellessa selvisi, että auton kunto on huono, mutta hän aikoo tosissaan elvyttää sen. Auton korin takapään sujuvat muodot paljastava kuva, olisiko otettu jostakin maakunnan autotapahtumasta. Oli ilta ja vähän kummastelin, kuka siellä olisi, mutta avasin oven. hopeanvärinen Saab 900 -avomalli. Bremer K un edellä mainitut filmit olivat uusia, jokaisen niitä esittävän elokuvateatterin eteisaulassa ja jopa katutasolla näytettiin tulevasta filmistä korkealaatuisia ”sisäänheittokuvia”. Ajattelin näet, että näinköhän tuosta mitään tulee. Hän oli innostuksissaan tuntenut tarvetta tulla juttelemaan tuoreesta autohankinnastaan – joka siis oli juuri tuo samainen auto. 70 . Tuollaisia mainoskuvia jaettiin Suomen elokuvateattereille tuhansia. Tässä kuitenkin säilymistapaus, jonka tarina ansaitsee tulla kerrotuksi. plymouth.indd 70 plymouth.indd 70 20.2.2023 12.31 20.2.2023 12.31. Tapahtui ehkä vuonna 1980: Helsingin Metsälän Krämertintiellä kotini ovikello soi. Vaikka niiden kuvauksista on kulunut jo yli 80 vuotta, ne ovat suomalaisen filmituotannon takuuvarmoja ikivihreitä. Hohdokkaat hetket valkokankaalla eivät ole taanneet filmiautoille normaalia helpompaa lopputaivalta ja selviytyneet yksilöt ovat hyvin harvassa. Tänään harrastemarkkinoilla liikkuu enimmäkseen vain tähtien läheltä räpsittyjä poseerausotoksia, ei mainossetteihin usein kuuluneita yleisnäkymiä autoineen ja muine taustoineen. Taustalla näkyy mm
Taas kerran, kuvat kertonevat. Laadukas, joskus 1982 vaiheilla otettu kuva. Mobilisti 2/23 . Entä nyt, mitä tehdä. Miten mahtaa toimia. Hän oli liikemies Kurt Ekström, osoite Helsinki, Töölöntorinkatu 11. Nieminen oli käsistään erittäin osaava ja aikaansaava. Lopputinkaan kävi niin, että hän ja perikunta tulivat säilyttäneeksi autoa Espoon Automuseossa lähes 30 vuotta ajamattomana. Kaksi ensiasennusvarustetta yllättää näinkin halvassa hintaluokassa: ylivaihde, kromatulla käyttönupilla rattitangon tyvessä sekä alkuperäinen radio, kojetaulun vasemmassa äärilaidassa. Huomaa isot ja näyttävät niklatut (vai olisivatko jo kromatut?) ajovalot, joiden ajovalolaseja kutsuttaneen nimellä Stab Light. Syksyllä 2022 perikunta päätti luopua autosta. Nieminen kuitenkin sairastui 2010-luvulla ja jätti meidät. Mika Jaakkola Turusta on kuitenkin saanut selvitettyä pääkuvasta erottuvan A-alkuisen kilven mukaan auton ensimmäisen omistajan. Hyötypuolelle valuu varma tieto siitä, että tämä moottori toimii eikä horki julmia määriä bensaa. Toinen tie olisi käsittääkseni johtanut silloisille kustom-rakentelijoille. Uskoisin – piditte sitten ilmaisusta tai ette – pelastaneeni tämän auton. Oli kai lähes päivistä kiinni, että Nieminen ehti ensin. Plymouthin moottori on teholtaan vain 82 hv, eli siinä olisi monella V8-jumaloitsijalla kestämistä. Komea, ruokalautasen kokoinen, kaikki yhteen koonnut mittari on tyypillistä vain vuosien 1934-36 Chrysler-tuotteille. Kuljettajan paikalla, puolittain ulkona, istuu Tauno Palo, Palosta hieman sivummalla istuu Tuulikki Paananen, Palon ”heila” ja apukuskin paikalta kurkottaa Uuno Laakso. Lähikuva nokasta, joka siis tuo vahvimmin mieleen vuosimallin 1935 Plymouthin, ei 1936:n. Tilanne nyt on se, että ostin auton. 71 Hän myös otti jopa värikuvia töiden edistymisestä. Autolla oli hänen, Harri Niemisen siis, sitä ostaessa jo kilpaileva tarjoaja. 71 Mobilisti 2/23 . Vahva mielikuvani näet on, että ehkä kymmenestä ostajaehdokkaasta kahdeksan olisi tehnyt tästä ”jotakin makeeta, matalaa ja menevää”. plymouth.indd 71 plymouth.indd 71 20.2.2023 12.31 20.2.2023 12.31. Toki häntäkin kiinnosti tietää auton alkuhistoriaa, mutta toisaalta sillä ei juuri silloin ollut kiirettä. Ehkä kesä 2023 paljastaa. Olen itsekin kaukana kapaloiästä, siis mitä minä tässä suunViereinen sivu: Tämä, nimenomaan tämä sama, kulmistaan jo ryvettynyt Mieheke-elokuvan ammoinen pr-kuva kädessään Harri Nieminen ilmestyi 1980 kertomaan ostaneena auton. Auton rekisterinumerosta erottuu selvästi vuosileima 1936. Oikealla seisoo Harri Nieminen, ajokaverinsa nimen kuulisin kernaasti jostakin. Huomaa auton alkuperäinen maski. Uskoisin, että oheiset kuvat kertovat projektista
plymouth.indd 72 plymouth.indd 72 20.2.2023 12.31 20.2.2023 12.31. Toisaalta se, että Nieminen kertoi ajaneensa autollaan 24 000 km sen 1981 tapahtuneen MR-tarkastuksen jälkeen, eikö siitä sihise aineksia optimismiin. Harri Niemisen käsien kautta kulki myös Toimituksen Autot palstalta tuttu kenraali Talvelan virka-autonakin palvellut seitsemän hengen 1938 Plymouth, joka pyöri Helsingin taksina vielä 60-luvun taitteessa. Nieminen osallistui innolla myös lukuisiin talviajoihin vanhoilla autoilla. 72 . Jaa-a, miten Haluttaisi miltei sanoa, että Niemisen auto on kauneimmillaan takaapäin katsottuna. Mobilisti 2/23 nittelen. Tätä kirjoittaessani, kesken sydäntalven, en vielä tiedä mitä kaikkea ajoilmeeseen paluu teettää. Voin vain todeta, että auto pyritään elvyttämään takaisin ajokuntoon vielä suveksi 2023. Tuohon varustepakettiin ei taida olla mitään lisättävissä. Oletus on, että täysin korpuiksi ikääntyneet renkaat menevät uusiksi, vesipumppu yms. Avoimelle anopinistuimelle kipuaminen edellytti miltei akrobaatin taitoja, jalan piti – jos haluttiin välttää maalipinnan naarmuttuminen – osua tarkkaan noille kahdelle ”kuminystyrälle”. vuotanevat, jarrut ja -nesteet on käytävä läpi, sitä tuttua. Panitko merkille: auto on hyväksytty MR-kilpiin jo 1981! Siitä on siis totisesti vuosia! Älkäämme nyt alkako saivarella, mutta joku sisäinen ääni minussa edellyttää miltei MR-tarkistuksen vapaaehtoista uusimista
Onhan niitä: “Lasisydän” (1959), jossa Jussi Jurkka ajelee pitkin Suomea 1951 avo-Lancialla. Mutta ja taas kerran mutta, onko tuollaisessa mieltä. 73 on. Silloin aikoinaan se herätti 1980-luvun museoautojen suomalaisissa ylipapeissa närää. Sijalle Nieminen istutti muodoltaan hyvin läheiset vuoden 1935 pellit. Onko mikään niistä yhä olemassa. Harri Nieminen ja Plymouth olivat tuttu näky myös Kauppatorin cruising-illoissa. Mobilisti 2/23 . “Kilroy sen teki” (1948) ja iso avomallinen Adler, jolla Joel Rinne seisauttaa höyryjunan saadakseen armaansa sieltä ulos ja niin edelleen. Kolmas ongelma voi jäädä ikiongelmaksi. Jos ehjät vuosimallin 1936 pellit nyt jostakin löydettäisiin, niin ehkä OK, ja silloinhan luontuisi värinkin vaihto alkuperäiseksi. “Vihtori ja Klaara” (1939); siinä ajellaan jollakin uskomattomalla vinyylipintaisella, lyhytperäisellä luksusautolla, ehkä Hispano-Suizalla. Nyt se pitäisi elvyttää takaisin ajoon ensi kesäksi. Ehkä jopa päinvastoin, sitä kallista, ehkä 10 000 euron maalausta ei tulisi altistettua mihinkään. tainen luettelo kotimaisista elokuvista, joissa esiintyy vanhoja autoja. Niitä muita muistellen Kuten otsikossa myös väläytän, olisi upeaa saada joltakulta tarkkasilmäiseltä edes summit1930-lukuinen amerikkalainen avovaunu oli sen verran makea laite, että se rakensi siltaa 80-luvun jenkkiautonuorison ja mobilistiväen välillä. Mitä tehdä. . Pikkukiusallinen on myös kysymys auton väristä. Vaalea, avomallinen 1939 Hudson näkyy filmeissä usein. Isompia ongelmia orastaa kolme: Olkoonkin, että Nieminen teki aikoinaan – ja sen ajan välein sekä tiedoin – perustavanlaatuista peltityötä, voi silmä erottaa korin takapäästä halkeamia. Plymouth uinui Espoon automuseossa noin kolme vuosikymmentä. Autolle kertyy vaan turhaa lisähintaa, eikä sillä kukaan silti yhtään enempää ajane. Ensihätään ei nähdäkseni ole pakkoa maalata auto uudelleen, mutta – niin toimiva kuin Niemisen valitsema vaalean sininen väri on – se ei oikein istu tuon ajan autoon. plymouth.indd 73 plymouth.indd 73 20.2.2023 12.31 20.2.2023 12.31. Auto oli ilmeisesti jossakin nuorisokäytössä kolaroinut etupeltinsä niin pahoin, ettei auton alkuperäistä, vuosimallin 1936 keulailmettä saatu palautettua. Mistään ei löytyne värikuvaa autosta uutena, mutta mustavalkoisen otoksen mukaan arvioituna auton ensiväri oli jotakin beigeä
Auto on komea sellaisenaankin, eikä tätä 2-ovista mallia ole juurikaan Suomen perukoilla näkynyt. Mobilisti 2/23 74 . Mobilisti 2/23 Jumalainen Jumalainen juustohöylä juustohöylä 1963 Mercury Monterey Custom Mercurius on latinaa ja merkitsee roomalaisessa mytologiassa kaupankäynnin ja kauppavoiton jumalaa. Karu varustetaso ei kuitenkaan vie mitään pois. Jarrut tarkastetmercurymonterey.indd 74 mercurymonterey.indd 74 20.2.2023 12.34 20.2.2023 12.34. Jos viistoon takaikkunaan olisi ollut tarjolla veivi, sekin olisi varmasti valittu korvaamaan sähkötoimisuus... Ruostevaurioita autossa ei ollut ja siltä osin päästiin todella vähällä. Monterey taas viittaa San Franciscon alapuolella sijaitsevaan Monterey Bayhyn; merenlahteen, jossa vallitsee Kalifornian ikuinen kesä ja surffauskelit ovat aina hienot. Komeus sijoittuu FoMoCon mallikartassa hienostuneeseen yläpäähän, sisarmallinaan Ford Galaxie. Sen jälkeen auto jäi seisomaan. Timo Mononen N yt tutustuttavana oleva vuoden 1963 Mercury Monterey Custom 2d Hardtop kantaa myös lisänimeä "Breezeway". Ylempää keskiluokkaa siis. Moottoreita oli tarjolla 390 cid kasista 406 cid kasiin, tehot 300-405 hevosvoimaa – varmasti riitti. 74 . Autossa ei suomeen tullessaan ollut edes pissapoikaa. Vuonna 1963 Mercuryn mallistossa oli peräti 38 vaihtoehtoa, alkaen 2 084 dollaria maksaneesta Comet sedanista ja huipentuen Monterey S-55 -avoautoon, jonka sai omakseen 3 900 dollarin tasarahalla. Auringon polttama komistus siirtyi sittemmin jyväskyläläiselle Hannu Rautiaiselle, joka aloitti auton perinpohjaisen kunnostuksen. Kaikkiaan Mercuryja valmistettiin vuonna 1963 302 116 kappaletta, Monterey Customin osuuden siitä ollessa 10 693 kappaletta. Etulokasuojat ja konepelti saivat uuden kiiltävän maalipinnan, muilta osin maali oli säilynyt hyvänä. Liekö Kalifornian autokatos ollut liian lyhyt, ja aurinko päässyt polttamaan etuosan. Jumalan suojaa tarvitsivat myös matkamiehet, viestinviejät ja varkaat. Siinäpä menopelille hyvä nimi, mietti joku fiksu FoMoColla, ja nimesi uuden perheenjäsenen Mercuryksi. Tässä autossa on pienin mahdollinen kone, 390 ja kolmivaihteinen manuaaliloota, jota hämmennetään rattiputken valitsimesta, "Three on the tree", kuten sanonta kuului. Auton perushinta oli tuolloin 3 083 dollaria. Auton tilaaja Kaliforniassa saattoi olla alunperin kotoisin Laihialta, pennosia kun on venytetty reilusti, eikä autoon ole jälleenmyyjällä ruksattu mitään muita lisävarusteita kuin sininen metalliväri. Kylmään Pohjolaan Auto on tullut suomeen vuonna 1990, ja siirtynyt Auto Clean -nimisen yrityksen haltuun 1992, jolloin se oli katsastettu siltä erää viimeisen kerran. Ei tehostajia, ei sähköikkunoita, eikä tietenkään ilmastointia. Kaliforniaan tämäkin lopulta Suomeen ajautunut Mercury Monterey on uutena, vuonna 1963, Detroitin tehtaalta toimitettu
Uuteen kotiin Hannu Rautiainen nautiskeli hienosta autostaan vuoteen 2007, jolloin paikalle saapui ostohousut jalassaan ystäväpiiriin kuulunut Lasse Jalkanen. 75 Mobilisti 2/23 . Myös lukot purettiin, putsattiin ja rasvattiin asianmukaisesti. Hetki bulevardilla Olemme sopineet treffit Jyväskylän satamaan. 75 tiin ja kuluneet osat uusittiin. Kone oli kuitenkin vakiomitoissa, joten hoonaus riitti. Näiden pikkuhommien jälkeen Lasse vain nautiskeli Mercurystaan kesäisin vuoteen 2016, jolloin ilmestyi uusi ostajakandidaatti, Markku Pynnönen; myöskin Jyväskylän poikia. Suomesta löytyi ehjä akseli joka hiottiin, ensimmäisen koon ylikokolaakerointi oli siinäkin riittävä toimenpide. Muuten riittikin sitten puuhaa. huhtikuuta Pekka Salonen ja Jyrki Taipale museokatsastivat komeuden Jyväskylässä. Väylä tunnettiin nimellä E4, muuta reittiä pohjoisesta etelään ei ollut. Osia tämän aikakauden isoihin FoMoCo-valmisteisiin saa vielä sangen helposti. Auto valmistui uusintakierrokselle huhtikuussa 2004 ja 13. Kaartelemme väljemmille väylille, lapsuuteni Jyväskylän ruutukaavan bulevardeille. Männät saivat uudet renkaat, kannet koneistettiin Hiomo Kantasella ja niputettiin uudelleen huolellisesti omassa kotitallissa. Markku ei paljon autoaan kuluttanut ja jo seuraavana kesänä Mercury siirtyi uudelle omistajalle, Mikko Marttilalle. Lompakossa oli tukevat eväät ja hetken kinattuaan kaverukset kättelivät ja Mercury siirtyi Lassen nimiin. Männissäkään ei ollut havaittavaa kulumaa, joten varsin kevyellä käytöllä on Mercury tainnut olla. Etupenkillä, tallin lämmössä, tulee joskus fiilisteltyä myös synkkinä talvi-iltoina. Nuorisolaiset ovat vallannet aukion ja käännymme vaivihkaa takaisin. Herrasmiehet paiskasivat räpylää, massit vilahtivat Mikon povariin ja Lasse jatkoi matkaa vanhalla mielitietyllään. Mercurylla mahmercurymonterey.indd 75 mercurymonterey.indd 75 20.2.2023 12.34 20.2.2023 12.34. Suunniteltu ajoreitti ARE Oy:n, Mercuryn ammoisen piirimyyjän toimitalon edustalle on mahdoton. Mobilisti 2/23 . Bulevardi on toki vahva sana, mutta Puistokadulla on muutamia puita siis sillä väylällä, joka halkaisi Jyväskylän silloin kun ohitustiet olivat vain kaukaisissa suunnitelmissa. Mercury saa viettää talvet lämpimässä tallissaan. Iso ja kiiltävä auto ansaitsi iltakävelijöiden huomion. Vain kolmisen vuotta vanhempaan Mercuryyn jopa alustan osien jahtaaminen olisi totisempaa tohinaa, sillä vielä silloin merkin tuotteet poikkesivat selvästi esimerkiksi Fordeista. Kampiakselissa todettiin kuitenkin hiusmurtumia. Sen jälkeen auton myynti ei ole käynyt mielessä. Lasse oli seurannut auton liikkeitä Jyväskylässä ja tarjosi syksyn vesisateessa 2017 rakkaasta autostaan Mikolle sopivaa setelinippua. Parkkeeraaminen nykykoteloiden väliin on varsin haastavaa, ja lähdemmekin koeajelemaan hienoa maantielaivaa väljemmille vesille, Jyväskylän ruutukaavaan. Pannu oli avattava, ja pantava paloiksi. Kone tuprutteli savumerkkejä ja vei öljyä kohtalaisesti. Lassen osuudeksi auton historiassa jäi vaihtaa lattiamatot, kunnostaa mittaristo, elvyttää käsijarrun merkkivalo ja takalasin sähköhissi, mikä ei ollut valtava ponnistus vanhalle sähköasentajalle
Sivistyneellä käytöllä taas aivan kohtuullisesti. Lasse on tehnyt itse päätöksen pitää autoa hellävaraisesti ja harkiten. Rakennus on evakuoitu Lahteen, jossa jonain päivänä voidaan nauttia tutuista Jyväskylän herkuista toisessa päässä Päijännettä. Loppuelämän mittainen kumppanuus ja luottamus Mercury on kulkenut Suomessakin useilla omistajillaan, mutta se ei ole kyllä matkalla huonontunut, ei yhtään. Auto saa taas huomiota myös satunnaisilta jalankulkijoilta kuvaussessiomme ohessa. Mobilisti 2/23 tuu kyllä vielä liikennöimään, vaikka keskustan kaduille onkin sinne tänne rakennettu shikaaneja automiesten kiusaksi. Kulutuskysymykseen vastaamme savolaisdiplomatialla, suattaa tuo viedä kymmeniäkin litroja, suattaa olla että ei vie.... Mercury Monterey Custom Breezeway 2D HT 1963 MOOTTORI Tyyppi: kahdeksansylinterinen nestejäähdytteinen 90° V-moottori, lohko ja kansi valurautaa, 1 ketjukäyttöinen nokka-akseli, hydrauliset venttiilinnostimet, 5 runkolaakeria, kaksikurkkuinen kaasutin Iskutilavuus: 6 390 cm 3 , sylinterimitat 103 x 96 mm, puristussuhde 10,5 Teho: 250 hv (SAE)/4 400 r/min Vääntömomentti: 513 Nm (SAE)/ 2 400 r/min VOIMANSIIRTO Kolmivaihteinen synkronoitu käsivaihteisto, takaveto, valitsin ohjausakselilla, vetopyörästön välitys 3.89 JARRUT Rumpujarrut edessä ja takana OHJAUS Kiertokuulaohjaus, 5,8 ohjauspyörän kierrosta JOUSITUS Edessä: erillisjousitus, kierrejouset, kallistuksenvaimennin Takana: jäykkä akseli, pitkittäiset lehtijouset KORIRAKENNE Kokoteräskori, erillinen ääreisrunko MITAT Pituus: 5,46 m Leveys: 2,03 m Korkeus: 1,41 m Akseliväli: 3,04 m Raideleveys: 1,55/1,52 m Omamassa: n. Ajelun lomassa pysähdymme entisen Grilli 21:n paikalle ja muistelemme grilliherkkuja Komulaisen Tyynen keittiöstä, ulottuen viimein Markku Mäkisen hallinnoimaan gourmetkeitaaseen. 1 570 kg Rengaskoko: 8.00-14 4PR SUORITUSKYKY* Kiihtyvyys 0-96 km/h: 11,3 s 0-400 m: 18,5 s/121 km/h VALMISTUSMÄÄRÄ 10 693 kpl HINTA alk. Rospuuttokeleihin on muut värkit, vaikka harmaa Volvo 544, sekin museorekisterissä. Myynti ei ole missään tapauksessa ajankohtainen, vaikka mukaansahan tätä ei saa. Niin kauan autosta nautitaan, kuin se on mahdollista. Hannu Rautiaisen työnlaatu on vieläkin havaittavissa. Tyydymme lipumaan rauhallisesti ikkunat alhaalla niitä lapsuutemme ja nuoruutemme väyliä, jotka vielä ovat vaivattomasti käytettävissä. Moottorin ääni on rauhoittavaa murinaa, eikä sisällä tarvitese korottaa ääntään ajon aikana juteltaessa. Bensaa, niin paljon... Mutta tottahan se on, sikapoljennalla sitä saa menemään paljon, erittäin paljon. Näin Riku Routo on luvannut pelastaessaan hienon rakennuksen. Kumikin vingahtelee, vaikka kurvailua tehdään laajoissa kaarissa – elokuvarenkaat. . 76 . Toinen kierros auton omistajana on vahvistanut fiilistä hyvästä valinnasta, oikeasta kumppanuudesta. Kauhistuneet kansalaiset siunailevat vastausta. Konepeltiä pyydetään auki ja ihmettely alkaa. 3 083 USD (Ford Galaxie 500 HT Cpe 2 674 $; Dodge Polara 500 2 965 $; Pontiac Catalina Sport HT Cpe 2 859 $) * Motor Trend, March 1963, Monterey Custom Sedan Merc-O-Matic -automaatilla ja ilmastoinnilla varustettuna mercurymonterey.indd 76 mercurymonterey.indd 76 20.2.2023 12.35 20.2.2023 12.35. Matka jatkuu Lutakon aukiolle, jossa Lasse pyörittelee Mercuryaan. Peruskunnostettu moottori vie rekeä tarvittaessa vauhdikkaastikkin eteenpäin
Määritelmä siipiautot saa tässä yhteydessä uudenlaisen merkityksen. Muistettava kuitenkin on, että samojenkaan mallisarjojen perusautot eivät ole koskaan verrattavissa haluttavuudessa tai arvossa näihin esimerkkeihin. Mecum onnistuu myös haalimaan hienoja Corvette-kattauksia, mutta esimerkiksi harvinaisimmat toisen polven Split window -mallit jäävät tyypillisesti alle puolen miljoonan, viimeksi 434 500 dollaria. Jenkki kuin jenkki katsotaan arvokkaaksi. Molemmat autot edustavat amerikkalaisen autonvalmistuksen pahinta aallonpohjaa, 1970/80-lukujen taitetta, pieninä, tehottomina, etuvetoisina. Loviisassa on kaupan museorekisteröity Plymouth AAR Cuda hintaan 79 900 euroa. Varsin vahvaan näkemykseen perustuen näistä odotuksista on tuloksena karvas pettymys. Hinta-ajatus 12 800 €. Mobilisti 2/23 . Vuodenajasta huolimatta on Suomessa aiheeseen liittyen ollut tarjolla parikin mielenkiintoista autoa. Näistä kaksi Dodgea ja kolme Plymouthia. Tammikuussa 2023 Mecum Auctions-huutokauppa toi jälleen huimia tuloksia juuri mainituista ajoneuvoista. Niin ikään museorekisteröidystä muskelista pyydetään jo hieman rohkeammin, 99 900 euroa. Kaikki olivat Hemi-moottorilla varustettuja. Espoolaisessa autoliikkeessäkin on tarjolla 1970 Plymouth Cuda, myös innokkaalla 340 cid -moottorilla ja vieläpä manuaalivaihteistolla. Toki noissa suuren maailman ennätysautoissa on poikkeuksetta isolohkot ja parhaissa Mopareissa Hemit, mutta vertailu on kuitenkin perusteltua. 77 Markkinakatsaus – hittejä ja huteja E pävarmasta maailmantilanteesta huolimatta ainakin amerikkalaisten erikoisautojen kauppa käy kiivaana. Perinteisesti juuri Dodgen Challenger ja Plymouthin Barracuda/Cuda ovat olleet laajan rahakkaiden ostajien joukon kiinnostuksen kohteena. Vaikuttaa siltä, että piakkoin kaikki valmistetut Dodgen Daytonat ja Plymouthin Superbirdit ovat käyneet vasaran alla, sillä niiden osalta raportoidaan jatkuvasti uusia, saavutettuja ennätyshintoja. Huolimatta ikäkaudesta, huolimatta perusrakenteesta, huolimatta alkuperäisestä tai ikääntymisen mukanaan tuomasta kuvitellusta statuksesta. Markkinoilla esiintyvät pahimmat hudit lienevät väärän ajatuskulun tuloksia. Imu ylöspäin näkyy toki myös muiden muskeliaikakauden tuotteissa ja uskoisin, että yllätys ainakin omistajalleen oli Pontiac GTO Judge Convertiblen 1,1 miljoonan dollarin tulos. Toinen vastaava on 16 vuotta seissyt Buick Skylark. Viiden jättispoileriauton hintahaarukka oli 561 000-1 430 000 dollaria. Mobilistin numerossa 1/2023 kirjoitettiin kovakattoisesta Challengerista, joka on menossa huutokauppaan keväällä ja tulosarvio on yli miljoonan dollarin. Tero Ilola autojenpuolue223.indd 77 autojenpuolue223.indd 77 18.2.2023 20.23 18.2.2023 20.23. Olisi hienoa olla tässä asiassa väärässä. Chevellejä oli tammikuun kympin kärjessä kaksi, reilun puolen miljoonan taalan kappalehintaan. Mutta yllätyksiä on ennenkin sattunut. Saattaa olla, että näiden taustalla on myös joku ”asiantuntija”, tuttu tai sukulainen, joka on osallistunut autojen arvon määrittämiseen. Äkkiä ajateltuna saattaa kuulostaa arvokkaalta, mutta peilattuna yhä pienenevän maailman hintatasoon se olisi selkeästi sijoitus. Sen hinnaksi on määritelty 8 500 euroa. Yleensä autoa ei jätetä seisomaan ilman erityistä syytä ja toisaalta pitkästä seisonnasta seuraa väistämättä kattavaa läpikäynnin tarvetta ennen ajoneuvon käyttämistä jälleen liikenteessä. Esimerkkeinä pitkään myynnissä roikkunut Plymouth Reliant. Ilmoituksen mukaan auto on seissyt 21 vuotta. Myös siipiautot ovat toistuvasti ylittäneet julkaisukynnyksen
Esimerkiksi moottorin rikkoutuminen ei aiheuta koko auton arvon kokoista laskua. Oma makuni viettää myös 70-luvun kiilamuotoilun suuntaan. Jani Hottola Unelmat Unelmat ovat ovat työläitä työläitä lotus_unelmatovatyolaita.indd 78 lotus_unelmatovatyolaita.indd 78 18.2.2023 20.28 18.2.2023 20.28. S2-Espritin valmistusmäärä on vain noin 1 300 kappaletta, ja suurin osa niistä oli oikeanpuoleisella ohjauksella varustettuja tai USA:n markkinoille vietyjä. Korimuutokset oli tehty huolella, mutta verhoilun päivityksen tasoa voisi kuvailla lapsellisen huonoksi. Tai oikeammin tarina alkoi varmaan jo lapsuuden Corgin pikkuautoluettelosta, jossa näin Lotus Espritin ensimmäistä kertaa. Huonona puolena oli se, että auto oli joutunut Porsche-ympyröistä valitettavan tutun päivittämisilmiön uhriksi. Espritin palauttaminen alkuperäiseen ilmiasuun oli siis selvää alusta lähtien. Valitussa yksilössä oli hyvää se, että se oli kunnostettu myyjän toimesta ja sen moottori oli peruskorjattu. Kohdistin pitkään kaikki käytettävissä olevat varani klassikoihin ja harrasteautot toimivat myös käyttöpeleinä, tosin talvella oli alla jokin mahdollisimman halpa takaveto. 78 . Silmääni miellyttää eniten alkupään vapaasti hengittävällä moottorilla varustettu S2-versio. Takana oli vino liuta erilaisia harrastevehkeitä, alkaen Kalifornian ainoasta puhkiruostuneesta VW-Porschesta, jonka ostin ensimmäiseksi autokseni. Mobilisti 2/23 Tarina alkaa vuodesta 2010 ja kauheasta autokuumeesta. Espritillä päädyin ajamaan myös talvella. Reilu kymmenen vuotta sitten Esprit oli myös melko edullinen hankkia, eikä siinä ole oikeastaan yhtään mahdottoman kallista osaa. Kori ja sisustus olivat muutettu vastaamaan 80-luvun Turbo Espritiä. Miksi juuri tämä yksilö. 78 . James Bond -yhteytensä vuoksi S1 olisi ollut paras investointi, mutta koska S2 on mielestäni kaunein, ryhdyin etsimään sellaista. Espritissä on kiehtovaa, että sen on suunnitellut kaksi neroa: Colin Chapman, jota voidaan yhä pitää F1:n innovatiivisimpana suunnittelijana, sekä Giorgetto Giugiaro, joka on kiistatta yksi kaikkien aikojen automuotoilijoista. Pihinä miehenä etsin halpaa ja hyvää. Tuolloin en vielä osannut ostaa autoa Yhdysvalloista, eikä Manner-Euroopassa ollut myynnissä yhtään vasemmanpuoleisella ohjauksella varustettua Espritiä, joten päädyin ostamaan halvimman toimivan yksilön Walesista – oikeanpuoleinen ohjaus ei häirinnyt. Mobilisti 2/23 K un tämän tarinan Esprit päätyi tähtäimeen, olin jo hurahtanut melko syvälle klassikkoautoharrastukseen. Näin jälkeenpäin tarkasteltuna näen, että tein autovalinnan väärin perustein
Purku sujui hyvin, mutta kasaamiseen meni kuutisen vuotta. Muiden tiellä liikkujien suhtautuminen on ollut lähes poikkeuksetta positiivista. Sitä oli saatavissa jonkin verran harrastajien internetfoorumeilta. Tarkoituksenani on kirjoittaa lisää kokemuksia siitä, kun varmaankin keskimääräistä Mobilistin lukijaa tumpelompi harrastaja ylläpitää 44-vuotiasta semi-eksoottista autoa. Täytyy todeta, että Esprit kyllä osuu ja uppoaa allekirjoittaneeseen. Itse auton ajaminen oikeanpuoleisella ohjauksella ei tuottanut ongelmia. Tarvittiin tietoa puolenvaihdon toteuttamiseen. Tämä tarina jatkuu auringonlaskun tuolla puolen. Näkyvyys ohitustilanteissa olikin sitten toinen juttu. Itseäni monin verroin taitavampina he säännöstelivät viisaasti apuaan, pakottaen minut – peruslaiskan miehen – pohtimaan itse ratkaisuja ja tulivat apuun vasta kun oli törmännyt ylitsepääsemättömältä tuntuvaan seinään. Osaltaan tähän varmasti vaikuttavat valkoisen auton synnyttämät Bond-mielleyhtymät. Kun yhdistää auton mataluuden ohjaajan sijaintiin keskusputkirungollisessa autossa – kaukana keskilinjan sivussa – ohittaminen muuttuu turhan riskialttiiksi puuhaksi. Mobilisti 2/23 . Ohjaamo jälkeen...ja ennen. . Matkan varrella olen tehty useamman oikaisun tai tekemättä jättämisen, jotka tulevat vielä vaatimaan paikkausta. Lotus oli suunnitellut auton tuotantomielessä melko viisaasti, joten korvattavien osien määrä oli hämmästyttävän pieni: ohjausvaihde, kaasupoljin, tuulilasin pyyhkimen varsi, lämmityslaitteen vaijerit sekä takaluukun lukon kiinnike. Olin yliarvioinut oman osaamiseni melko reippaanlaisesti. Muut osat olivat joko käännettävissä tai muokattavissa vasemmanpuoleisen ohjauksen mukaisiksi. Syntyi nopeasti päätös muuttaa auto vasemmanpuoleiselle ohjaukselle. Uusia ongelmiakin on varmasti vielä tulossa vastaan. 79 Töihin Kori ja sisustus ovat Espritin kalleimmin korjattavat elementit, niiden erityisosaamista vaativan työn vuoksi. Unelmien täyttymys. Lopputulos oli mielestäni fantastinen. Mutta ehkä kaikkein tärkein tekijä on se, että Esprit vie minut sekunnissa menneisyyteen. Niin taitaa käydä vain elokuvissa. Oli ilmeistä, että muutos pitäisi tehdä itse ja se vaatisi korin irrottamisen auton rungolta. Kännykkäkameroiden yleistymisen myötä internetistä löytyvän tiedon laatu parani, mikä helpotti projektin viemistä maaliin. Projekti ei kuitenkaan olisi valmistunut – ainakaan minun toimestani – ilman ystävieni apua. Päättyykö tämä tarina otokseen ajamisesta kohti auringonlaskua. Kirjava auto vaati uuden maalin, ja väriksi valikoitui valkoinen. Mielestäni se tuo parhaiten esiin Espritin dramaattisen muotoilun. Autoa on helppo käsitellä, kevyen auton suorituskyky on minulle riittävä ja ajo-ominaisuudet ovat Lotuksen maineen veroiset. lotus_unelmatovatyolaita.indd 79 lotus_unelmatovatyolaita.indd 79 18.2.2023 20.28 18.2.2023 20.28. 79 Mobilisti 2/23 . Big B & Kolors vastasi maalauksesta, joka lasikuitukorin vuoksi vaatii sekin omat niksinsä. Siihen lapsuuden tulevaisuudenkuvaan, maailmaan, joka näytti olevan täynnä kiehtovia mahdollisuuksia, jossa kiilamainen urheiluauto oli avain eksoottisiin seikkailuihin – eksoottisessa seurassa. Helppo projekti. Näin oma uskallukseni ja osaamiseni karttui reippaasti. Korimuutokset hoiti Eyeball productions Orivedeltä. Ohjauksen muutos pakotti jo muutoinkin tarpeelliseen uudelleenverhoiluun, jonka teki hämmästyttävän kärsivällisyyden omaava Verhoomo Kattuuni
Mobilisti 2/23 Juulian totuudet – Osa 7, Pyöränripustuksia, mäenlaskua ja sähkötöitä Kun auton kori on korjattu ja se on lopullisessa värissään, entisöijä voi huokaista helpotuksesta. Tuttu porvoolainen autonrakentaja totesi osuvasti, että auto rakennetaan lämmityslaitteen ympärille. Hemmon maalaamo oli jyrkän mäen päällä ja sen takia sää aiheutti aikamoisen haasteen. Ruostehommat eivät sittenkään ole ohi Kotitallilla ihmeteltiin alkuun, mitä seuraavaksi tehtäisiin. Pahimmillaan ohut maaliharso läpäisee kosteutta. Alustan niputtaminen sujui ilman draamaa. Traileri odotti sillä aikaa kyytiläistään mäen alla. Siksi myös kaikki uudet alustan osat, kuten nivelet ja jouset, karhennettiin pinnaltaan käsityönä ja maalattiin uudelleen ennen kokoamista. Kaverini Timppa tuli Mercedes-Benz Vitolla ja umpitrailerilla paikalle. Valitettavasti uustuotanto-osien maalin laatu on vaihtelevaa, eikä niiden kestävyyteen aina voi luottaa. Vito ei noussut trailerin kanssa liukasta mäkeä kuin puoliväliin. Maalaamon pomokin antoi työlle ystävällisesti jopa pari viikkoa aikaa. Akseli Nokkala M aalauksen jälkeen kori piti saada rullaavaksi omille pyörilleen. Jarruosia ei tässä vaiheessa vielä asennettu, levyjä lukuun ottamatta. Etulevyt uusittiin ja takalevyt kävivät sorvarilla kunnostettavana. Rullaavaa Alfaa ei voisi lasketella 30 vuotta vanhoilla kesärenkailla liukasta mäkeä, vaikka siinä olisi jarrut. Toinen vastaava osakokonaisuus on tuulilasinpyyhkimien mejuulia7.indd 80 juulia7.indd 80 20.2.2023 12.38 20.2.2023 12.38. Oli yksi keino jäljellä: Alfaa lasketeltaisiin mäkeä alas siten, että Vito hoitaisi jarruvaunun tehtävät sen perässä. Tämän takia päätin koota akseliston maalaamolla, ennen auton siirtoa kotitalliin. Ei muuta kun toimeen ja köysi Alfan takaa Viton keulalle. Muutaman kerran yritimme vauhdin kanssa, mutta tehtävä osoittautui mahdottomaksi. Sen liikuttelu olisi silloin huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa kuin väliaikaisia telineitä käyttäen. Minä ohjailin Alfaa vieressä kävellen ja Timppa himmaili hyvillä talvirenkailla varustetulla Vitolla vauhtia. Tehtävän mahdolliset seuraukset hirvittivät jo ajatuksena. Seurasi mietintätauko. Kaikki vanhat alustan nivelet oli hylättävä, samoin jouset päätettiin uusia. Jännittävä mäkilasku Korin noutopäivä oli kevättalvella ja tietysti juuri sinä päivänä satoi 15 senttiä kosteaa lunta. Homma toimi ja Alfa saatiin kotiin kolhuitta. Vauhtia ei saanut riittävästi, koska mäen alkupäässä oli t-risteys. Työn määrä tosin voi yllättää jatkossa vielä useampaan kertaan. 80 . Haastavimmat ja kalleimmat työvaiheet ovat takana
Johtojen paikat selviävät hiljalleen. Kuvissa tosin näkyy ainoastaan osa sähköjohdoista, ja suurin osa vanhoista kuvista on mustavalkoisia. Yksi tärkeimmistä komponenteista on lämpimän veden säätöventtiili, joka on vanhoissa autoissa aina tukossa vuosikymmenten aikana muodostuneesta kalkin ja kuivettuneen jäähdytysnesteen sedimentistä. Johtimien värit sentään olivat suurelta osin samoja kuin alkuperäisessä italiankielisessä sähkökaaviossa. Se kävi tutkittavana ja painetestissä Raision Jäähdytin Ky:ssä. Siispä pahvilaatikoita purkamaan ja lämppäri sekä pyyhinvivusto esille. juulia7.indd 81 juulia7.indd 81 20.2.2023 12.38 20.2.2023 12.38. Levitin tämän vanhan, jo parhaat päivänsä nähneen johtosarjan pitkin pituutta autotallin lattialle. Nyt piti hommata auton alkuperäinen sähkökaavio ja alkaa perehtymään siihen merkittyihin johtojen väreihin ja siihen, mihin päin autoa mikäkin johto etenee. Joku auton aiemmista ruotsalaisista omistajista oli viritellyt sen omia kytkentöjä lisäillen paikalleen. Osat toimitin Naantaliin Golden Silver Oy:hyn lasipuhallettavaksi ja maalattavaksi. Laajaa kielitaitoa ei tässä hommassa sentään tarvita. Sanomattakin on selvää, että jokainen tiiviste ja kumiosa oli hylkytavaraa. 81 kanismi. Yksi välivaihe ennen auton saattamista rullaavaksi oli Burman and Sons Ltd:n valmistaman ohjausvaihteen purkaminen, puhdistaminen ja kokoaminen uusilla kuulilla ja uusilla tiivisteillä. Tuo johtohässäkkä olikin siis – ainakin osittain – jostakin Volvon mallista. Tämä tosiasia kasvatti taas kärsivällisyyttä ja muistutti siitä, että satunnaisesti iltahommina tehtävään entisöintiin on aivan turha yrittää laatia aikatauluja. . Jos lisäksi käännät sähkökomponenttien nimet tutummalle kielelle, olet jo lähes voittaja. Näin kirjoitettuna homma kuulostaa helpolta, mutta käsittämättömän monta työvaihetta näihinkin kilkkeisiin mahtui. Purin lämmityslaitteen kotelon sekä pyyhkimien vivuston. Siitä se pikkuhiljaa alkoi avautumaan, johdin kerrallaan. Nämä on siis syytä yleensä koota ensimmäiseksi. Johtojen katkominen sopivan pituisiksi ja liittimien asentaminen uudestaan lisäsivät työmäärää entisestään. Isona apuna ovat myös kaikki vanhat valokuvat alkuperäisistä moottoritiloista. Kun osaa värien nimet, se riittää jo pitkälle. Pian paljastui, että uustuotantona juuri tähän automalliin tehty johtosarja ei suinkaan ollut erityisen mittatarkka. Kokemus auttaa näissä ja valitettavasti omat elämykset sähkötöistä ovat jääneet aika ohuiksi. Onneksi ruosteen määrä ja laatu sentään on näissä pikkuosissa helpompaa sorttia, verrattuna auton korirakenteisiin. Volvon sähköt! Kun lämmityslaitteen kotelo oli niputettu, päätin laittaa sähkötyöt alulle. Onneksi sain avuksi pätevän autosähköasentajan. Mitä ihmettä! Johtosarjoilla ei näyttänyt olevan mitään yhtäläisyyttä, ei johtojen pituuksissa, väreissä, ei missään. Työtuntien määrää on turha yrittää laskea. Vanhanaikaisessa, muotoon prässätyistä peltiosista kootussa lämmityslaitteen kotelossa on pirun monta pikkuosaa, joista jokainen vaatii käsityötä. Johtojen pituudet olivat monessa kohtaa ainoastaan sinne päin. Nostin vanhan johtosarjan sulakerasian käteeni, ja sen takapuolella oli muoviin valettu teksti: Volvo. Ruosteen ja kaikenlaisen töhnän putsaamista siis riitti edelleen. Niinpä niin. Mobilisti 2/23 . Nämä – kuten aivan jokainen muukin pikkuosa – olivat tietysti ruosteessa. Konstikas laittaa kokoon, mutta internetin ihmeellisestä maailmasta löytyi seikkaperäiset ohjeet. Viereen levitin vertailun vuoksi uuden Englannista tilatun johtosarjan. Kenno sitä vastoin oli ehjä. Tätä seurasi parin viikon kuluttua kokoonpano omassa tallissa. Näistä puutteista huolimatta kuvat auttavat hahmottamaan sähköjohtojen alkuperäisiä asennuksia ja kulkureittejä. Auton edellinen omistaja Kari oli purkanut johtosarjan ja jopa merkinnyt suurimman osan johdoista asiallisesti. Merkintöjä oli turha tutkia enempää, johtohässäkkä lensi roskalaatikkoon
Myös tilanne Itämeren piirissä kiristyi. Viime syksynä Ilmavoimien Joutsan maantietukikohdassa järjestämä lentotoimintaharjoitus sai laajaa julkisuutta. Sotilaskoneiden tuolloin tapahtuneen ripeän kehityksen aikana ne olivat muutamassa vuodessa jo selvästi vanhentuneita verrattuna sekä idässä että lännessä käyttöön otettuihin uusiin konetyyppeihin. Jo samana kesänä ilmavoimien edustajat tutustuivat ruotsalaiseen Saab 35 Drakeniin ja ranskalaisen Dassault Mirage III:een, tutkien mahdollisuuksia hankkia niitä. MiG-21F Hiirolassa talvella 1972 aseistettuna K-13-ohjuksella. Tunnettu vastustava joukkue, silloiselta nimeltään A2keltainen, tiesi ja tunsi nämä kentät, jotka tilanteen kiristyessä ja naamioiden pudotessa olisivat ensi-iskun kohteita puolustajan ilmapuolustuksen lamauttamiseksi. Poliittinen tilanne Euroopassa kuumeni kesäkuun 1961 alussa, Berliinin kriisin alettua. Tapahtumien taustaa Uudet Folland Gnat -hävittäjät saatiin käyttöön pahoin myöhästyneinä. Neuvostoliitto kopioi amerikkalaisen Sidewinder-ohjuksen onnenkantamoisen myötä Taiwaninsalmen kriisin yhteydessä. Valtiojohto tiedosti Neuvostoliiton voivan puuttua YYA-sopimuksen nojalla tilanteeseen ja tarjoavan omaa apuaan tilanteen korjaamiseksi. Mobilisti 2/23 Varalaskupaikkoja vai MAANTIETUKIKOHTIA. Siihen saakka tämän veljellisen avun vastaanottamista oltiin onnistuttu välttämään. 82 . Poliittinen johto arvotti ilmatorjunnan kehittämisen tärkeämmäksi kuin ilmavoimien, ja itse presidentti Kekkonen oli valmis hankkimaan neuvostoliittolaisia, vain tykkiaseistuksella varustettuja, MiG-19S -koneita. Paikalla oli lennetty edellisen kerran reilu 40 vuotta sitten. Päällystettyjä lentokenttiä pitkine kiitoteineen ei ollut varaa rakentaa muutamien merkittävimpien siviililentoasemien ja sotilastukikohtien rajallista määrää enempää. Ruotsalaiset eivät olleet vielä innokkaita myymään Drakenia Suomeen. Neuvostoliitto onnistui neuvottelemaan sotasaaliin kiinalaisilta ja rakensi siitä kopion. Amerikkalaisen Sabre-hävittäjän ampuma ohjus jäi suutariksi, mutta takertui kiinalaiseen Mig-17-koneeseen. Nytkin riski sen toimittamiseksi piti torpata. Mobilisti 2/23 82 . Kuitenkin länsikoneet olivat kalliita ja ohjusaseistuksen saaminen niihin oli epävarmaa. (Hannu Valtonen) maantietukikohdat.indd 82 maantietukikohdat.indd 82 20.2.2023 12.41 20.2.2023 12.41. Mutta mitä olivat nämä ympäri maata pääteille suurelta osin 1960-luvun jälkipuoliskolla rakennetut pitkät ja leveät suorat. teksti: Kyösti Partonen kuvat: kirjoittajan kokoelmat, Utin ilmakilta, Eino Ritarannan kokoelmat, Hannu Valtonen, Juha Ritari S uomen ilmavoimien noustessa 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alkuvuosina sotaa seuranneista vaatimattomista ajoista takaisin uskottavaksi puolustushaaraksi suihkukonein varustettuna, kiristyivät lentokentille asetetut vaatimukset merkittävästi
Tyyppi ei ollut vielä käytössä edes kaikissa Neuvostoliiton laivueissa eikä kaikilla Varsovan liiton mailla. Neuvottelujen isännät tiesivät suomalaisten käyneen tutustumassa moderneihin länsimaisiin hävittäjiin. Muuna kalustona oli kaksi Iljushin Il-28 -maalinhinausja kartoituskuvauskonetta, 27 Saab Safir -alkeiskoulutuskonetta, neljä DC-3-kuljetuskonetta ja yhteensä seitsemän helikopteria. (Juha Ritari) maantietukikohdat.indd 83 maantietukikohdat.indd 83 20.2.2023 12.41 20.2.2023 12.41. Tämä ns. Muutama vuosi meni uuteen kalustoon tutustumiseen, sen metkuihin oppimiseen ja käytön sekä taktiikan hallintaan. Itä-Saksan liittolaisuussuhde Neuvostoliiton kanssa luonnollisesti unohdettiin. Harvojen käyttökelpoisten lentokenttien lisäksi tarvittiin lisää hajautusta. Heillä tyyppiin koulutettiin jo moninkertaisen lentokokemuksen saaneita valmiita hävittäjälentäjiä, eikä vasta suihkukonekaluston peruskoulutuksen lentäneitä untuvikkoja. Mukana olleiden nuorten luutnanttien lentokokemus sai isäntien puolelta huolestunutta päiden pyörittelyä. Varalaskupaikkojen suunnittelu MiG-hankinnan toteuduttua, henkilöstön käytyä koulutettavana Kirgisiassa ja koneiden saavuttua päästiin alkuun torjuntakyvyn kehittämisessä. Suomalainen kauppavaltuuskunta lähti Moskovaan tammikuussa 1962, jossa myös puolustusvoimien tarpeet olivat pöydällä. Ruotsin pitkälle kehitetystä, maantietukikohtiin perustuvista hajauttamisverkostosta mallia ottaen puolustusvoimien piirissä päädyttiin vasFouga Magister maantiellä. Kauppa sisälsi 21 MiG21F-13-konetta, niille kuuluvan tukeutumiskaluston työvälinein ja ajoneuvoin sekä siirtymätyypiksi Fouga Magisterin ja MiG-21:n väliin neljä MiG-15UTI-harjoitushävittäjää. Kuun lopulla konetta esiteltiin ilmavoimien komentajalle ja kaupat käteltiin muutamaa päivää myöhemmin. Nämä kaavailut johtivat Kremlin varjoista tehtyyn tarjoukseen viimeistä huutoa olevan ohjusaseistetun ja kaksinkertaiseen äänennopeuteen pystyvän MiG-21F-13:n myymisestä Suomeen hinnalla, josta ei voinut kieltäytyä. noottikriisi realisoi voimakkaan tarpeen sekä ilmatorjuntaettä hävittäjätorjuntakykyjen kehittämiseen. Siitä, oliko nootti UKK:n tilaama vai ei, on valettu kannuja siitä alkaen, eikä varmuutta asiaan ole saatu. MiG-15:t saapuivat Suomeen loppuvuodesta 1962 ja hävittäjät seuraavan kevään korvalla. Taustalla lennolle valmistautuva kone on aseistettu Matra-rakettikaseteilla. korkealla lentävät B-52-pommikoneet ja U-2-tiedustelukoneet, Lockheed Starfighterja EE Lightning-suihkuhävittäjät sekä suuri joukko muita länsimaisia konetyyppejä. Kriisi onneksi helpotti marraskuun lopulla. Suomalaisten koulutus alkoi seuraavana kesänä Kirgisiassa, kestäen useita kuukausia. Virallisissa uhkakuvissa potentiaalisina vastustajina olivat mm. Isäntien epäilyksistä huolimatta nuorukaiset pärjäsivät koulutuksessa hyvin. Tämän jälkeen oli mahdollista ryhtyä tehostamaan koneiden käyttöä erityisesti kriisitilanteita varten. (Utin Ilmakilta) Kittilän varalaskupaikka. 83 Lokakuun 1961 lopussa Neuvostoliitto lähetti Suomelle nootin, presidentti Kekkosen ollessa juuri vierailulla Floridassa, jossa se kiinnitti huomiota Suomen puolustuksen heikkouteen. Mobilisti 2/23 . Vuoden 1962 alussa Suomen ilmavoimilla oli 12 suorituskyvyltään vaatimatonta Folland Gnatia, 13 pahoin vanhentunutta dH Vampirea ja 29 Fouga Magister-suihkuharjoituskonetta. MiG-21:stä ei vielä ollut kaksipaikkaista harjoituskoneversiota, joten vajetta paikattiin lennättämällä ohjaajia Fougaa suorituskykyisimmillä, mutta MiG-21:tä vaatimattomammilla kaksipaikkaisilla MiG-15-harjoitusversiolla ja yksipaikkaisilla MiG-17-hävittäjillä. Noottia perusteltiin Saksan tai sen liittolaisten aiheuttamalla uhalla
Kirsikaksi kakun päälle saatiin vielä projektin työllistävä vaikutus erityisesti haja-asutusalueilla, jolloin totisinkaan toveri ei voinut vastustaa näin hyvään tarkoitukseen käytettävää valtion rahakirstun raottamista. Kone on peitetty naamioverkolla ja maa sen alla on tehty kantavaksi vanerilevyillä. Kansankodista poiketen oli ilmeistä, etteivät eduskunnassa ja hallituksessa olevat vasemmat laiturit missään tapauksessa hyväksyisi puolustusvoimille rahoitusta moiseen käyttötarkoitukseen. (Jyrki Laukkanen) Napalm-säiliötä kuljetetaan maantietukikohdassa olevan MiG-21F:n luona. Näitä tukikohtia on sijoitettu ympäri maata, alkaen etelästä ja ulottuen aina pohjoista Lappia myöten. Seuraavana vuonna tukikohtia valmistui lisää neljä Joutsan ollessa yksi näistä ja vuosikymmenen lopussa niitä oli kaikkiaan kymmenen. (Utin Ilmakilta) maantietukikohdat.indd 84 maantietukikohdat.indd 84 20.2.2023 12.41 20.2.2023 12.41. Rullaamalla koneet pois kiitotien välittömästä läheisyydestä metsään, noin kilometrin päähän puiden alle varustetuille seisontapaikoille, onnistuttiin maastouttamisessa niin hyvin, että valokuvaustiedustelukoneen otoksista ne löytyivät vasta kolmannella lennolla – kun kuvaus aloitettiin kauempaa kentästä kuin aikaisemmin. Runsasta vuotta myöhemmin, lokakuussa 1968, tehtävän vaativuutta lisättiin ottamalla ohjelmaan koneiden maastouttaminen, jota harjoiteltiin Tervossa. Jälkimmäiset on sijoitettu pääkiitorataan nähden poikkeavaan kulmaan, jolloin niiden ja kiitoratojen tuhoaminen yhdellä iskulla on merkittävästi vaikeampaa ja kalusto voidaan tarvittaessa lentää niitä käyttäen pois. Kuorma-auto edustaa suomalaista Sisua. Ei, vaikka sitä perusteltaisiin pyhän YYA-sopimuksen vaatimuksilla. Pian tämän jälkeen viimeisteltiin yhdestoista. Tavoitteena oli saada aikaiseksi mahdollisimman paljon torjuntakosketuksia sekä ohjaajien että taistelunjohtajien koulimiseksi. Mobilisti 2/23 taavaan järjestelyyn. Samassa yhteydessä Toverukset MiG-1BIS ja ZIL 164 -kuorma-auto maantietukikohdassa levennetyllä seisontapaikalla 1980-luvun alkupuolella. Ensimmäinen näistä hahmottui 1965 Virttaalle, jolloin MiG-kaluston käyttö ei ollut edennyt riittävän pitkälle erityisolosuhteissa tapahtuvaa turvallista toimintaa ajatellen. Koska 1960-luvulla eri liikennemuotojen tarpeet vaativat myös tieverkon runsasta parantamista ja koska kotimaan lentoliikenne oli voimakkaassa kasvussa, tarjoiltiin silmänkääntötemppuna esitys liikenneilmailun turvallisuuden tehostamiseksi, varalaskupaikkojen kaapuun kiedottuna. Koska asiat ovat sitä, miltä ne kuulostavat, omaksuttiin kekseliäämpi lähestymistapa. MiG-21-koneet tien päällä Uusien MiG-21F -koneiden ensimmäinen vierailu maantietukikohdassa tapahtui syyskuussa 1967, Rissalaan tukeutuneen hävittäjälentolaivue 31:n kapteenien Kopponen ja Teulahti ohjastaessa hävittäjiä. 84 . Tätä seurannut rynnäköinti niitä vastaan Fouga Magisterilla epäonnistui, koska koneiden paikan tietänyt ohjaaja ei nähnyt niitä! Maantietukikohtaharjoitusten lisäksi varsinainen osallistuminen ilmasotaharjoitukseen tapahtui toukokuun lopulla 1970. Varalaskupaikkojen rakentaminen aloitettiin tienparannusten ohessa 1960-luvun alkupuolella. Nykyään niitä on parisenkymmentä, rinnallaan tukikohtien ja merkittävimpien lentoasemien lähistölle rakennetut nousutiet. (Matti Wikmanin kokoelma, Suomen ilmailumuseo) Koelentue on simuloinut Hallissa maantietukikohdissa käytetyn MiG-21F:n seisontapaikan metsän reunassa
(Eino Ritarannan kokoelma) maantietukikohdat.indd 85 maantietukikohdat.indd 85 20.2.2023 12.41 20.2.2023 12.41. Kone on naamioitu puiden väliin pingoitetun laskuvarjon alle. (Kyösti Partonen) Poliisit seuraamassa ilmavoimien toimintaa Vuojärven maantietukikohdassa Sodankylässä. (Eino Ritarannan kokoelma) Yölennolle lähdettäessä koneen oman valonheittimen lisäksi saatiiin apua ambulanssi-Unimogin valoista. Mobilisti 2/23 . Kuvan Volvo Amazon oli hengissä vielä joitakin vuosia sitten melkoisesti rakenneltuna. (Utin Ilmakilta) Kapteeni Pentti Teulahti valmistautuu yölennolle Joutsan tukikohdassa. 85 Tiedustelukoneeksi muutettu MiG-21BIS rullaa suojapaikasta tietä pitkin kohti kiitotietä. Douglas C-47:n kuorman purkaus tai lastaus on käynnissä
Mutta happea ei ollut saatavilla eikä jarrujen käyttämää paineilmasäiliötä voinut täyttää. MiGillä ei ollut aikaisemmin Suomessa lennetty talviolosuhteissa maantieltä. Tarjosipa isäntä myös voimavirtapistokkeen käytettäväksi sekä otti akut lämpimään. Koko harjoituksen ajan pakkasta oli toistakymmentä astetta, antaen oman lisänsä toimintaan. Jatkossa toimintaa muutettiin niin, että tehot nostettiin ylös vasta koneen ollessa liikkeellä. Hietamies oli tutustunut Ruotsissa maantietukikohtatoimintaan Saab Drakeneilla, joten hän sovelsi siellä näkemäänsä täkäläisiin olosuhteisiin. Joutsassa ohjaajien majoitus järjestettiin tien vieressä olleeseen entiseen kauppaan ja koneita sijoitettiin hajaryhmitykseen sivuteiden varsille ja muihin soveltuviin paikkoihin. MiGien kotipesä Siilinjärven Rissalassa oli harjoituksen kolmantena tukikohtana. Näissä harjoituksissa ohjaajille hankittiin mahdollisuuksien mukaan sisämajoitus, mutta niin teknisen henkilökunnan kuin huollonkin majoitus tapahtui puolijoukkueteltoissa koneiden luona, vartio-osaston puuttuessa. Laskussa konetta hidastettiin pitämällä nokkaa ylhäällä, jolloin jarruvarjoa ei tarvinnut avata, sitä kun ei ollut mahdollista pakata paikan päällä. Lentoonlähdössä kone alkoi normaalista poiketen liukua jarruja vasten, kun moottoriin nostettiin täydet tehot. Ilman heitä kolmen tukikohdan miehittäminen ei olisi ollut mahdollista. Ennen lentoja tai laskuja lennonjohtaja tarkasti radiolla varustetulla ambulanssilla kiitotien kunnon. Koneet voitiin maastouttaa puuston tai rakennuksien suojaan peitettynä maastoverkoilla tai talvisin myös laskuvarjojen alle. Ennen talvisotaharjoitusta oltiin kiinteiden tukikohtien ulkopuolella pidetyissä harjoituksissa edetty väistötukikohdissa käymisestä toimintakyvyn kehittämiseen ja itsenäiseen toimintaan sekä hajauttamaan kalustoa lähimaastoon. Naamioimalla koneet eri keinoin joko kokonaan tai hämäämällä, saavutettiin ympäristöön sulautuva, uskottava vaikutus. Tässä harjoituksessa lento-osastoja oli hajautettu eri varatukikohtiin ja mm. Valon vilkuttua kone käynnistettiin, radio kytkettiin päälle ja lähdettiin lennolle, joka vuorostaan päättyi Halliin. Vain vetoaisan paikalla olo paljastaa koneen. Tätä harjoitusta johtivat Karjalan lennoston komentaja Veikko Hietamies ja laivueen komentaja majuri Pertti Tolla sekä tukikohtia kapteenit Pentti Teulahti Joutsassa ja Seppo Saharinen Hiirolasssa. Tiellä näkyvän sotilastoiminnan vähentämiseksi koneet rullattiin lennonjohtajan ohjeiden mukaan tieltä suoraan suojapaikkoiÄlkää herättäkö lehmää. Toisella kerralla Joutsasta lähtenyt hälytyskone ohjattiin maalin perään Itä-Suomeen, sillä silloiset ohjukset oli ammuttava takasektorista, ja tämän jälkeen laskuun Joensuuhun. Ohjusaseistettua MiG-21F:ää hinataan suojapaikasta maantielle Hiirolassa talvella 1972. Merkittävää apua saatiin Tieja vesirakennushallitukselta sekä poliisilta, joka katkaisi liikenteen päätiellä lentotoiminnan ajaksi ja ohjasi siviilit tarvittaessa kiertotielle. Normaaliolosuhteissa säiliöt täytettiin lentojen välillä ja kone käynnistettiin akkuauton avulla. Myös erilaisia jekkuja harrastettiin näissä yhteyksissä, kuten koneen vetäminen nokka edellä laitesuojaan, pyrstön naamioiminen perävaunuksi ja sen eteen pysäköity traktori ”vetäjäksi”. (Hannu Valtonen) maantietukikohdat.indd 86 maantietukikohdat.indd 86 20.2.2023 12.41 20.2.2023 12.41. Joutsassa myös ohjaajat majoittuivat puolijoukkuetelttaan koneiden lähelle, nopean lähtövalmiuden saavuttamiseksi. Laskussa, koneen pyörien koskettaessa maahan, nopeus oli 320 km/t ja laskurullauksessa koneen nokka pidettiin ylhäällä eikä jarruvarjoa käytetty, koska kiitotie oli pitkä. Myös komentopaikka ja tehtävien suunnittelu ja -purku tapahtuivat teltoissa. Akkujen säästämiseksi koneen radio oli poissa päältä ja lennonjohdon kanssa oli sovittu, että hälytyspäivystykseen jääneelle koneelle ilmoitettaisiin hälytyksestä vihreällä merkkivalolla. Paikalle oli lähetetty mekaanikko ottamaan konetta vastaan, joten kone tankattiin siviilisäiliöautosta. Hän toi propseja ojaan, jotka palokunta jäädytti ja päälle asetettiin kaksikerroksinen vanerilevy. Mitatun paineen todettiin riittävän seuraavalle lennolle. (Hannu Valtonen) MiG-21F on naamioitu kuusimetsän reunaan Hiirolassa. Yhdelle koneelle saatiin sijoituspaikka ystävällisen isännän, joka oli Karjalan evakoita, kaadettua omenapuun, ja autettua rullaustien rakentamisessa ojan yli. Erityisesti reserviläisten rooli harjoituksessa oli merkittävä. Näin toimien oli mahdollista käynnistää kone uudelleen erittäin kevyellä kalustolla. 86 . Talvisotaharjoitus Joutsassa ja Hiirolassa talvella 1972 Toiminnan nousujohteisen kehittämisen osana pidettiin talvisotaharjoitus vuonna 1972 ensimmäistä kertaa tammi-helmikuun vaihteessa, tilapäistukikohtien sijaitessa Joutsassa ja Hiirolassa. Mobilisti 2/23 koulutettiin myös kenttien maahenkilökuntaa ja tarjottiin nuoremmille ohjaajille mahdollisuus tutustua toimintaan varalaskupaikoilta. Lähestyminen yli 300 kilometrin nopeudella metsän keskellä olevalle kapealle aukolle tuntui ensikertalaisista huimalta. Ruokaja hygieniahuolto hoitui kenttäkeittimellä, jolla lämmitetyllä vedellä pitkän päivän g-puvuissa lentäneet ohjaajat pääsivät pesulle ennen nukkumaanmenoa. Luminen ja jäinen tie pöllysi sekä lentoonlähdössä että laskussa voimakkaasti. Myös lumikasa muotoiltiin koneen kokoiseksi ja näköiseksi sekä varustettiin kokardeilla ja naamioitiin verkolla. Joutsaan ohjattiin Alavudelta lähtenyt MiG ja määrättiin täällä ohjaamopäivystykseen, Ohjaaja sai pakissa hernekeittoa syödäkseen, mutta jo muutaman lusikallisen jälkeen tuli hälytys, jolloin pakki lensi kaaressa ulos koneesta ja MiG kiihdytti taivaalle uuteen tehtävään. Näin saatiin rullaustie navetan viereen, josta kone ennen käynnistystä hinattiin tielle, jottei lehmä säikähtäisi
(Kyösti Partonen) Kuva kuin suoraan kinofilmiltä... Meriö vastasi: "Ei yhtään." . Kiitotievaloja ei ollut, joten lentoonlähtöjen ja laskujen pääasiallisena valonlähteenä olivat koneiden omat valonheittimet. 87 hin, jotteivat ne paljastuisi mahdollisille tiedustelukoneille. Ilmavoimien toiminta aivan Joutsan keskustan tuntumassa tarjosi paikkakuntalaisille normaalirutiineista poikkeavaa seurattavaa, josta erityisesti pikkupojat nauttivat – onko heitä lukijoissamme. Käynnistysauton lavalle oli asennettu myös kaksipiippuinen ilmatorjuntakonekivääri. Maakalustossa lentotoiminnan tukena oli neuvostoliittolaisia, usein ZIL 164:n alustalle rakennettuja erikoisajoneuvoja. Vain kone on vaihtunut, ympäristö ei juurikaan. (Kyösti Partonen) maantietukikohdat.indd 87 maantietukikohdat.indd 87 20.2.2023 12.41 20.2.2023 12.41. Hawk-suihkuharjoituskone Lusin suoran eteläpäässä vuosituhannen alussa. Skorikov oli vaikuttunut näkemästään. MiG-21F osoittautui näissä olosuhteissa erittäin kenttäkelpoiseksi. Harjoituksen vaativista olosuhteista huolimatta yhtään lentoa ei jouduttu perumaan tai keskeyttämään teknisten syiden takia. Alkuun lennonjohtokin oli rakennettu ZIL:n alustalle, myöhemmän kontin sijaan. Erityisen vaativia olivat varatukikohdasta suoritetut yölennot. Hän kysyi Meriöltä, kuinka monta konetta on menetetty näissä harjoituksissa. Lähdössä valotukea antoivat myös lennonjohtajan ambulanssin valot. Skorikov – joka seuraavana vuonna ylennettiin marsalkaksi –vietiin tutustumaan Hiirolan maantietukikohdan toimintaan. Sinne oli lennätetty Oulunsalon ampumaleiriltä neljä MiG-21F:ää, joiden kyljissä olivat vielä nokivanat tykkiammuntojen jäljiltä. Epilogi Ilmavoimien komentaja, kenraali Raimo Meriö isännöi kesällä 1980 neuvostoliittolaisen kenraalieversti Skorikovin vierailua. Koneet oli pysäköity metsään piiloon ja kentän ollessa kaikkein kapein, ne jyrisivät jälkipolttostartissa läheltä katselijoita. Reserviläiset oli koulutettu jo aikaisemmin ja ennen harjoitusta heille pidettiin muutaman päivän kertaus ja opastus toimintaan maantietukikohdissa. Lentoonlähdössä ja laskussa kiitotien toisessa päässä oli sen molemmin puolin autoja valot päällä. Lähteistä on erityisesti mainittava evl evp Pentti Teulahden esitelmä 13.1.2023 ja muistelmat Pohjanmaan maanpuolustaja-lehdessä 2/2017. Mobilisti 2/23 . Koneiden tankkaamiseen ja aseistamiseen liittyvät harjoitukset tehtiin koneiden seisontapaikoilla
Mobilisti 2/23 Parikan tarina Parikan tarina K alevi Parikka oli autokauppias. Mitä ilmeisimmin Parikka oli myös syntynyt onnellisten tähtien alla, sillä miehen kanssa keskustellessa jää vaikutelma, että kaikki mihin hän koskee, muuttuu kullaksi. Ensin hahmottui sekoitus hillityn hintaisia erikoisuuksia sekä tavallisia käyttöautoja. Myös autokauppaa koskevassa laajassa asiakastutkimuksessa Auto-Parikka keikkui heti suurimpien marmoripalatsien kannoilla. Parikka kertookin ostaneensa kaikki myytävänä olevat Musset, kilpailua ei siten päässyt syntymään. Asiakkaat löysivät Parikan ja yrittäjä rohkaistui. Suuri joukko asiakkaita pysyi uskollisena vuosikymmeniä, hyvää palvelua saatuaan. Hiekkaharju 1973-1977 Alkujaan autokauppa käynnistyi vantaalaisen varaosaliikkeen yhteyteen. Kenties tiedostamattaan Parikka oli edelläkävijä oivaltavassa brändimainonnassa, jossa firma saadaan iskostumaan kansan syvien rivien mieliin hölynpölyllä. 88 . Runojalan ehkä hieman ontuessa, herätti Parikan riimittely ilmoituksissa joskus huvittuneisuutta, mutta ansaittua mediahuomiotakin kertyi. Parikka autoparikka.indd 88 autoparikka.indd 88 20.2.2023 12.45 20.2.2023 12.45. Parikka varasi usein Helsingin Sanomien, kuten muidenkin päivälehtien etusivuja – värillisenä tietenkin. Vedet ja öljyt olivat menneet sekaisin. On kunnia onnistua huijaamaan autoliikettä, ja jotkut asiakkaat olivat hyvinkin kekselijäitä yrityksissään. Esimerkiksi Mustangeja tuli ja meni kymmenittäin ja pihalla oli jopa oma Mustang-rivinsä. Auto-Parikassa arvostettiin kaikkia kävijöitä ja nykyisten nettipalstojen muisteloissa korostuukin, että Parikalla sai ihmetellä ja tutkia, vaikka ikä kenties riitti vasta mopolla kurvailuun. Mobilisti 2/23 88 . Lisäksi hän oli visionääri ja suunnanäyttäjä. Kertahinta Hesarissa oli Auto-Parikka oli autoliike. Rivi-ilmoitukset olivat aiheittain lehtien sisäsivuilla ja autoilmoituksia oli lehdissä kerralla sadoittain. Upeita, nopeita, kapeita , kupeita…alkuperäisiä, lukkoperäisiä, leväperäisiä, perättömiä. Kerran Parikka sai puhelun, että ostettu Fiat 850 oli hyytynyt Mäntyharjulle. Jos erissä jäätiin pahasti jälkeen, auto haettiin takaisin maksuja odottamaan, tai tilitettiin takaisin firman rivistöön. Lisäksi se oli ilmiö ja nähtävyys. Parikan tienvarsimainonta, TV-spotit ja Pekkaniskan nosturin kraanassa roikkuvat Nissanit olivat sittemmin sponsoroitujen kilpa-autojen ohella suosittuja kahvipöytäkeskustelujen aiheita. Sisäsivuilla Parikka käytti tyypillisesti koko palstan korkuisia autoluetteloita, välillä vain absurdeja adjektiivilistoja. Tämä tarkoitti, että osamaksuasiakkaat suorittivat kuukausieränsä suoraan myyjäliikkeeseen ilman rahoitusyhtiötä. Kuten muillakin alan yrityksillä, Auto-Parikan alkuajan ainoita käytännöllisiä ilmoituskanavia olivat päivälehdet, joissa mainostaminen oli verrattain kallista. Se oli oman aikansa Tuurin kyläkauppa, ilman viinanhuuruisia skandaaleita. teksti: Tero Ilola kuvat: Kalevi Parikan arkistot 200 tuhannen markan luokkaa, sillä sai tuolloin Tuusulasta omakotitalon. Pitkään säästeliäästi elellyt Parikka sai ostettua Hiekkaharjun Varaosa -nimisen yrityksen loppuvaraston ja myös siirrettyä sen vuokrasopimuksen itselleen. Yhtiömuotona oli aluksi toiminimi. Mitään merkkiä ei ylenkatsottu, pihalla veljeilivät vierekkäin niin Lotus kuin Trabantkin. Parikan ilmoittelua käsiteltiin näkyvästi esimerkiksi Media Hesa -julkaisussa (2/1989) otsikolla ”Edelläkävijä etusivulla”. Yksistään Parikan ilmoittelu oli poikkeuksellista. Tämä ilmoittelumuoto riittikin vuosikymmeniä autokaupassa toimineille yrityksille, muttei Parikalle. Parikalle tultiin läheltä ja kaukaa. Autojen rahoittaminen, ja myös maksuvaikeuksiin joutuneiden asiakkaiden perintä hoitui aluksi omatoimisesti. Piha alkoi täyttyä nopeasti. Hän osoitti, kuinka ennakkoluulottomasti toimimalla voi pienelläkin markkina-alueella luoda jotakin suurta, kuten edistyneemmissä autoilumaissa oli jo nähty
autoparikka.indd 89 autoparikka.indd 89 20.2.2023 12.46 20.2.2023 12.46. Seuraavaksi herrat pistäytyivät asiakkaan ovelle kolkuttelemaan ja pelokkaan rouvan avattua selvisi, että puoliso oli parhaillaan piiloutumassa vaatekomeroon. 89 pohdiskeli puhelun kestäessä korjausrahan lähettämistä, mutta kaivoi samalla asiakkaan sivun pahvikortistosta. Varattua tuuttasi, kuten epäiltiinkin. Pitkäaikaiseksi ajoporoksi jäi USA:n suurlähetystön käytöstä vapautunut vuoden 1970 Dodge Charger. Tyypillisen autokauppurin tavoin Parikalla on aina ollut silmää myös oman ajoauton suhteen. Maksut olivat myöhässä ja sattumalta asiakkaan osoite oli ihan kulmilla, Hiekkaharjussa. Suopursuntie 37 pursuaa myytävää. NSU RO80 oli harvinainen tuolloinkin. Diplomaattitunnus oli ollut CD-73 ja uudeksi kilveksi tuli auton mallimerkinnän mukaisesti UCC-500. Hymy-lehti teki tästä autosta artikkelin otsikolla ”Ylellisin auto Suomessa”. Erityisesti varaosavarastossa kävi tiivis Mustang-tarjontaa moneen makuun. Parikka viittoili kumppaninsa Jorma Kitinojan soittamaan asiakkaan numeroon toisesta pöytäpuhelimesta. Parikka totesi, että kerrankos sitä menee Hiekkaharju ja Mäntyharju sekaisin, ja että auto otetaan firmaan tutkittavaksi ja myös odottamaan maksujen ajantasaistumista. Hiekkaharjussa pidettiin näkyvästi loppuunmyynti ennen suurempiin tiloihin muuttamista. Charger on jo tullut taloon. Mitään vikaa autossa ei toki ollut, jakajankannen puuttumisen lisäksi. Sitten Kitinoja marssi asiakkaan kotipihalle ja palasi hetken kuluttua virranjakajan kansi ja johdot kourassaan. Mobilisti 2/23 . Kuvissa Parikka poseeraa lammastaljapenkeillä autopuhelin kädessään. Ulkokuorta koristivat ajanmukaisesti erikoisvanteet ja spoilerit. Aikakauden varustelua ei taida kukaan kaivata Trialin Maailmanmestari Yrjö Vesterinen leikittelee asiakkaiden iloksi ison kissan selässä
Konelaan oli koko ajan hyvä suhde ja välillä Ladojakin oli pihalla riveittäin. Kaupat syntyivät ja ihmetystä aiheutti, kun Fordilla vaihtoauton hinnoittelemiseen oli juuri käytetty useampi tunti. Safarin kauhu ja ainakin vähän muiden kauppiaiden kauhu, Kalevi Parikka. Chrysler-edustukseen liittyen elettiin maassamme 70-luvun lopulla erästä veronkiertoaikaa. Se esiintyi Mika Sundqvistin rinnalla televisiossa (Toivotaan Toivotaan -ohjelma) ja esiteltiin useissa lehdissä, mm. Verottomia oli maahantuojalla jäljellä vielä muutamia ja ne kaikki päätyivät Parikan aitaukseen. Ajokkina oli ensin uusi Cherry ja myöhemmin Micra, ARM-10-tunnuksin. Aitaukseen mahtui satoja autoja ja käytännössä se oli aina täynnä. Harley-Davidson Electra Glide Classic sai valtavasti mediahuomiota. Kymppitonnin siirto firman tilille käynnisti prosessin ja lopulta puulaatikkoon pakattu moottoripyörä tuotiin Hyrylään Fiat 238:n kyydissä. Erikoisautot loivat pohjan näkyvyydelle ja peruskulkineet taas kassavirralle. Moottoripyörä oli mahdollista tilata, mutta ei ilman etumaksua. Parikka sai omansa aina sopivasti, joten hänen osaltaan juonella ei ollut kummempaa merkitystä. Liikkeen sijainti oli ihanteellinen, Tuusulanväylän varrella, nykyisinkin Sahankulman keskuksena tunnetun korttelin reunassa. ran tak irpp u, Ma tra Bag hee ra, AM C Jave lin ja Asp en R/T . Kerran hän innostui uudesta, isosta Harley-Davidsonista, joita maassamme ei ollut ainuttakaan. Nissan-edustuksen kasvaessa Parikasta tuli merkin suurin piirimyyjä Suomessa ja tilinpäätös-Cherryjä saattoi tulla varastoon parikin sataa. 90 . H-D:n edustus oli Itako-nimisellä yrityksellä, joka suhtautui puhelintiedusteluun suurella varauksella. Armi Aavikosta tuli puolestaan asiakas Miss Suomeksi valintansa myötä. Maahantuojalle ihmeteltiinkin, että miten Parikka saa sellaisia määriä autoja itselleen, johon oli todettu, että kyllä saa, koska Parikka ostaa ne. Tällä pystyttiin houkuttamaan piirimyyjiä ostamaan kalustoa varastoon ”vielä vanhalla hinnalla” ja samaa täkyä käytettiin sitten asiakkaiden suuntaan. Konelan Lauttasaaren toimipaikan muuton yhteydessä Parikka osti koko varaston itselleen. Satakunta Uudellamaalla, Cherryä nimittäin. Kuorma-autoiksi rekisteröidyt luksus-pakut, kuten Dodgen Maxiwagon ja Sportsman olivat menossa verolle. Mobilisti 2/23 kuhina pahimpien hullujen päivien tapaan. autoparikka.indd 90 autoparikka.indd 90 20.2.2023 12.46 20.2.2023 12.46. Mo nta sata a am ppe eria ja reil u milj oon a kilo me triä joht otä hte ä. Tau stal la lurk kii mm . Parikalla oli aina jotakin erikoista tekeillä. Mittakaava aiheutti harmitusta muiden, ajoittain myytävän puutteesta kärsivien Nissan-kauppiaiden keskuudessa. Kovan kysynnän kaudella Nissanin maahantuonnissa käytettiin taktiikkaa, jossa hintoja korotettiin usein, vaikkakin pienin askelin. Hyrylä 1977-1983 Hyrylään siirryttäessä toiminta oli jo mittavaa ja yhtiömuodoksi tuli Oy. V8-Magazinessa. Johtaja Parikka joutuikin toistuvasti valittelemaan, kuinka tiukkaa rahan kanssa on: setelitukot eivät millään meinanneet mahtua lompakkoon. Tuusulaan oli muodostumassa tuleviksi vuosikymmeniksi suuri autokaupan keskittymä ja Parikka oli täydellisesti aallon harjalla. Autosta näkyi etulokasuojan pätkä ja Parikka laukoi, että 50 000 mk. Kauppaa tehtiin reippaaseen tyyliin ja tahtiin ja kerran toimiston ovenrakoon ilmestyi muusikko Jani Uhlenius kysymään, paljonko USA-Fordistaan saa hyvitystä uuteen Aspeniin
Mobilisti 2/23 . Toki kolmen auton kauppa yhden sijaan kummitteli taustalla. Rahkosen kohteena oli kolmikko Renault Floride, EMW ja VW Karmann Ghia. Yllätyslaatikoista parhain, Harley Davidson Electra Glide 1340. Mobilistien hyvin tuntema keräilijä Esko Rahkonen kävi myös kaupoilla. Parikka jarrutteli hieman ja totesi myyvänsä mieluummin kuninkaalliselle, eli Rahkoselle. Kotka 1981-1999 Parikka sattui olemaan maahantuojalla käymässä, kun kuuli puhelinkeskustelun koskien autojen myyntiä Kaakkois-Suomessa. Selvisi, että Kotkaan haettiin piirimyyjää ja käytyään seuraavana viikonloppuna katsastamassa paikan, Parikka huomasi laajentaneensa toimintansa myös Kotkaan. Pieni paine merkkiedustuksen siirtämiseksi edustavampiin tiloihin kasvoi hiljalleen ja vuonna 1983 Parikka kokeili täysin uutta hybridimallia. Uusien autojen näyttely sijoitettiin huonekaluliike Tauno Korhosen tiloihin Kehä III:n varteen. 91 autoparikka.indd 91 autoparikka.indd 91 20.2.2023 12.46 20.2.2023 12.46. Avajaiset huipentuivat Armi Aavikon läsnäoloon ja väkeä oli tungokseksi asti. Näin Kotka sai osansa Uudellamaalla jo tutuksi tulleesta karnevaalimeiningistä ja Auto-Parikka oli vakioaihe kaikkien huulilla. Idea oli hieno, mutta kantoi vain hetken; jo samana vuonna tuli eteen väistämätön muutto suuriin sisätiloihin. Pihalle sopi mainiosti myös valittujen vaihdokkien rivistö. Heidän kiihdytysautojaan käytettiin Parikan autonäyttelyissä vetonaulana. Tuloksena järkyttävä meteli ja savupilvien paikalle houkuttelemat sadat lisäkatsojat. Tyypillinen näkymä Hyrylässä, kenttä kuhisee väkeä. Swingerissä on scoopit ja Mustangissa urheilullinen katto. Maantiekylässä vaikuttavat Leppäsen veljekset olivat Parikan kavereita ja yhteistyökumppaneitakin. Kauppaa kolmikosta ei ollut vielä lyöty lukkoon, kun Floridesta innostui myös Lions-liikkeen presidentti. Jani Uhlenius ja vanhan Fordin tilalle tullut tuliterä Dodge Aspen. Kotkassa 500-kuutiotuumaisella Mustangilla myös hieman reviteltiin Nissan-edustuksen 10-vuotisjuhlan yhteydessä. Grillin kulmalla kurvaillen – Miss Suomi Armi Aavikko
Huomaa myös värilliset Nissan-”korvat. Toisin kävi, avajaiset ja sittemmin näkyvästi mainostetut viikonloppunäyttelyt tukkivat Kehä III:n liikenteen kilometrien matkalta. Pilanpäiten siitä pyydettiin reilut satatuhatta. Kerran epäilty varaskaksikko oli varusmiehiä ja avattuaan kepulikonstein erään Renaultin oven, tutkivat sitä poikkeuksellisen perusteellisesti. Eräs Finnairin kippari oli hämääntynyt valoista, olettaen kiitotien alkavan jo siitä. Syrjäinen sijainti houkutti myös varkaita. Alemmassa aitauksessa pitkään talletettu 52-jalkainen purjeveneen runko herätti myös närää, ihan kaupungin viskaaleita myöten. Dallasissa Corvettella ajeli Pamela Ewing, Tuusulassa johtaja Parikka. Yllättäen Parikka oli kuullut huhun voimajohtojen mahdollisesta myöhemmästä siirtymisestä. Siellä oli näyttelytilojen lisäksi kellarikerros huoltoja varastokäyttöön. Asennus oli täysin luvallinen ja kustannus korkeahko, 100 000 markkaa. Ilmailuväestä ei sen koommin kuulunut mitään. 92 . Esitettiin, ettei venettä saanut käyttää mainoslaitteena ja sitä tuli säilyttää veneille varatulla alueella. Tänä päivänä tulisi sanomista burnout-näytöksistä vaihtoautonäyttelyn yleisön keskellä. Jonkin ajan kuluttua tontille saapui Ilmailuhallituksen delegaatio. Parikka vietti paljon aikaa vahdissa, ja pysäytti varkaat useamman kerran ajamalla auton ulosmenotien tukkeeksi. Hesarin etusivu nelivärisenä. Parikka sulki pakotien ja sai selitykseksi, että autoa oltiin kiinnostuneita ostamaan, mutta arkena ei ollut mahdollista kierrellä autoliikkeitä. Epäilevät Tuomaat ennustelivat jo, että Parikalle käy Vilénin huoltamon kohtalo, kukaan ei löydä varjoiselle mäelle. Alue ei ollut erityisen haluttu, sillä sen yli kulki massiivinen voimalinja, joka vesitti odotukset mahdollisesta arvonnoususta. Autoja myytiin enemmän kuin koskaan. Ennen nelikoptereita ilmakuvat olivat hieman eri hintaisia autoparikka.indd 92 autoparikka.indd 92 20.2.2023 12.46 20.2.2023 12.46. Yllättäen Vantaan kaupungilla ei ollut osoittaa veneensäilytyspaikkaa ja lopullinen Parikan sponsoritarrat olivat erityisesti autojen perässä. Parikka varmisti delegaatiolta, ettei muiden yhtiöiden lentäjillä ollut ollut vastaavaa ongelmaa ja pohdiskeli sitten ääneen, että tuohan saattaisi olla ihan mehukas aihe iltapäivälehteen: ”Finnairin kone yritti laskeutua autoliikkeeseen”. Alue ei ollut kokonaisuudessaan aidattu ja näin helpohko kohde hämärähenkilöille. Kentän itälaidalta, mäennyppylän päältä, siunaantui lisää ulkotilaa ja tukikohdaksi vuokralle Nuolikuja 1:ssä sijaitseva toimitalo. Kotkan Huumantie lintuperspektiivistä. Silloin myös kilpakumppanit varmuudella näkivät ne. Parikka heltyi ja jätti poliisit soittamatta. Tupolev-hydrokopteri tuli ostettua pilanpäiten tonnilla. Ongelmana oli valojen kirkkaus verrattain lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää. Seuraavalla vapaalla solttupoika kävi ostamassa auton. Parikka teki siitä tarjouksen ja kauppa syntyi. Mobilisti 2/23 Vantaa 1983-2000 Kauko-Kiidolla oli Vantaan Voutilassa tyhjillään ja myytävänä suuri kenttä, joka rajoittui Kehä kolmoseen ja oli sopivasti Esson huoltamon naapurissa. Tihutöiden estämiseksi Parikka teetti mäelle kattavan ja erittäin kirkkaan valaistuksen
93 ratkaisu oli, että omistaja saa seisottaa alueellaan venettä, myös keskeneräistä, huolimatta aluksen Auto-Parikka -nimestä. Kaksi GAZ-13 Tšaikaa. Kalevi Parikka on todellinen automies. Vantaan aikoina tapahtui automaailmassa voimakasta globalisoitumista. Kuvissa piirtyy paitsi maukas kulloinenkin ajankuva, myös huumori ja hyväntuulisuus, joka ei ollut kovinkaan tyypillistä autoalan tiukassa liiketoiminnassa. Ajanjaksoon oli sattunut suuria muutoksia japanilaisten noususta aina vuosituhannen lopun tila-autobuumiin. autoparikka.indd 93 autoparikka.indd 93 20.2.2023 12.46 20.2.2023 12.46. Vuosituhannen lähennellessä loppuaan tuli Parikankin aika lopetella pitkää rupeamaa autojen parissa. Parikan käsien kautta oli reilun neljännesvuosisadan aikana kulkenut kaikki mahdollinen. Voimalinjatkin oli siirretty ja alueelle määritelty sopivasti rakennusoikeus, joka monikertaisti alkuperäisen investoinnin. Mobilisti 2/23 . Parikan vaihtoautotarjontaa tammikuussa 1976. Erikoisautoja oli varastossa ollut aina, yhteensä enemmän kuin yhdelläkään toisella kauppiaalla. Valokuvakansioita on kymmenittäin, kuvia tuhansia. Micra tarkkailee tilannetta yläilmoista. Parikka, joka valittelee, ettei koskaan oikein osannut delegoida hommia kenellekään muulle, osallistui varastonsa tyhjennykseen viimeistä, kaikkien tila-autojen äitiä, Chrysler Voyageria myöten. . Nuolikujan yläaitaus ja lujaa laatua joka lähtöön. Suuri mullistus oli, kun perinteiset valmistusmaat hämärtyivät ja Nissan muiden mukana siirsi tuotantoaan esimerkiksi Iso-Britanniaan. Lisäksi hän on alusta asti valokuvannut autovarastoaan aktiivisesti kaikissa toimipaikoissaan. Taustalla vene nimeltään Auto-Parikka. Sitruunoitakin joukkoon on mahtunut, mutta mitään vakavaa takaiskua ei Parikan mieleen suoralta kädeltä muistu. Parikka tiesi kuitenkin kertoa, ettei kokoonpanorobottien muisteihin ollut ohjelmoitu Vivaa koskaan valmistetun. Se on Sun ny, Sun ny, Sun ny... Tervetuloa mukaan, ei ostopakkoa. Hän muistaa tarkasti vähintään satoja myymistään autoista, niiden rekisteritunnuksia sekä niihin liittyviä tarinoita. Näkyvissä oleva autoalan massiivinen rakennemuutos ei houkutellut ja huipulla on mukava lopettaa. Ensimmäisen Primeran esittelyn yhteydessä Parikalta arvuuteltiin mahdollisia laatuongelmia asian tiimoilta
kolariautotalkoot.indd 94 kolariautotalkoot.indd 94 20.2.2023 12.47 20.2.2023 12.47. Asiat ovat nykyisin paljon paremmin. Kuormaamattoman auton takajarrut ovat päässeet lukkiintumaan, jonka seurauksena perä on lähtenyt kääntymään sivulle. Mobilisti 2/23 94 . Sen sijaan matkustamo on ihmeteltävän ehjä. Jarrutusjälkien voimakkuudesta sen jo näkee. Tämä Ford lienee ajalta ennen kuorman tunnistavia paineentasausventtiileitä. Kai Laine Joustintuen asennosta päätellen törmäys on ollut aika raju. Näiden kuvien taustatietoja ei meillä onneksi ole, joten voimme vain ihmetellä autoja teknisinä laitteina, eikä kyydissä olleiden kohtaloita kannata spekuloida. 94 . Silloin kolaripaikalla tarvittiin paljon useammin mustaa noutoautoa. Oven yläsarana on siirtynyt sentin pari taaemmaksi. Sen jäljiltä ovi voi olla jo mahdoton saada auki. Miksiköhän penkillä on olkia. Puolensataa vuotta sitten virheistä, toisten tekemistä tai omista, rankaistiin paljon ankarammalla kädellä. Mobilisti 2/23 OSATTIIN OSATTIIN SITÄ SITÄ ENNENKIN ENNENKIN Ja osuttiin. Onko tuon B-pilarin irtoamiseen tarvittu suurtakaan voimaa, jos se on valmiiksi ruostunut alapäästä irti. Nykyisin autot on rakennettu niin turvallisiksi, että olipa kuljettaja kuinka tyhmä, lahjaton tai huonotuurinen tahansa, auto pitää huolen siitä, ettei evoluutio pääse vapaasti tekemään valintojaan
“Siellä Anglia katolleen kääntyi?” Ei tällä kertaa. 95 Näyttää jo melkein lavastetulta kuvalta, mutta ei ole. Huomaa lommot vänkärin ovessa. Nykyään kaikki kuvaavat onnettomuuksia auttamisen sijaan, mutta näin vanhat kuvat aiheesta ovat harvinaisempia. Katto on tainnut saada hieman myös naarmua. Peruuttamalla vielä menisi, mutta tuo on kaiketi kuitenkin osunut paikalleen etuperin. Huomaa, että takakylkikin on lutussa. Keskimatkustajalle ei välttämättä ole ollut turvavyötä – tai sitten farmarilla on kuljetettu huonosti sidottua pitkää tavaraa. kolariautotalkoot.indd 95 kolariautotalkoot.indd 95 20.2.2023 12.47 20.2.2023 12.47. Tässä on jo ollut tuuria. Yritäpä itse saada noin pitkä yhdistelmä tuohon asentoon osumatta valopylväisiin. Näissä isoissa Crowneissa on kolmen hengen etusohva. Volkkarissa on veikeästi kallistettu B-pilari. Niukin naukin koko yhdistelmä on pysynyt saman kunnan puolella. (Perävaunun yläpuolella näkyvät kuntien rajalla olleet vaakunat.) Poliisiauton kilvet viittaavat Turun suunnalle. 95 Mobilisti 2/23 . Katto olisi saattanut pysyä melkein ehjänä, ellei muu kori olisi nitkahtanut niin pahasti. Taattu keino saada paikalle muutamia kymmeniä kyläläisiä: aja rekkasi kyljelleen pyörätielle. Mobilisti 2/23
tämä Saurer MH4 1950-luvulta. Ferdinand Porschella oli jo 1930-luvun alussa kova maine, ja harvalla oli niin paljon kokemusta heiluriakselistolla toteutetusta erillisjousituksesta. Marko Kangas 20 kilometriä Salzburgin pohjoispuolella sijaitsee Fahr(t)raum Mattsee -museo, jossa ollaan keskitytty ennen kaikkea Ferdinand Porschen kulttuuriperintöön. itavalta.indd 96 itavalta.indd 96 18.2.2023 20.56 18.2.2023 20.56. Samaiset parikymmentä kilometriä Salzburgista itään sijaitsee Manro-Classic -museo. herrat Porsche, Jellinek, Puch, Ledwinka ja Abarth, muutamia mainitaksemme. Porsche konsultoi Alfa Romeota kilpa-autojen jousituksista. Mobilisti 2/23 Itäisen vallan museoita Kun mobilisti kutsutaan työkomennukselle ulkoisille maille, ei vapaa-ajanongelmia ole – semminkin jos komennuspaikkana on yksi eurooppalaisen autoteollisuuden kehtoja. Itävaltalaissyntyisiä autopioneerejä olivat mm. Erityisesti BMW-motskareihin keskittyneessä museossa on myös Mobilistista tuttuja dinosauruksia, kuten tämä Douglas. Takamoottorinen nelivetotyyppi palveli Itävallan armeijaa 1980-luvulle asti. 96 . Sisältä löytyy myös piskuinen Steyr-Puch Haflinger. Austro-Daimlerin (oik.) ja Steyrin (alla) leivissä. Puolimatkassa Linzin ja Salzburgin välillä on Vorchdorfin moottoripyörämuseo. Sen seinustalta löytyi mm. Kalustossa muistetaan miehen urat mm. Tämä Alfa 6C "Pescara" -sedan oli Ferdinand Porschen käyttöauto 30-luvulla
Siinä ajassa sekä halli, että myös bussi sisältä oli täynnä läpinäkymätöntä savua. Jarruissa ei tuntunut olevan tehoa, ja kun vihdoin oli, niin sitten ei ollut enää pitoa. Vasen etupyörä meni lukkoon asti, ja takana kaiketi sitten se toisen puolen pyörä teki samaa. Tuulilasi pysyi sisäpuolelta kirkkaana, jos sitä kävi joka pysäkillä jollakin froteepyyhkeellä hinkuttamassa. Olihan se täysin toimiva peli, joten olisihan siitä ollut vielä jollekin ehkä työkalu. (Kyseisen herran tuntien, taisi olla syytä ehkä myös käsijarrulla leikittelyssä…) Kaasubussien edeltäjä Vaikka Scanioilla sielläkin leipä pääosin tehtiin, jäi mieleen yksi Volvo ylitse muiden. Muutaman linjan ehdin sillä Boxerin korittamalla Scanialla ajaa, ennen kuin sekin poistui vahvuudesta. Jonkun viikon päästä sitten vein filmin kehitettäväksi, ja riemu oli suuri, kun totesin että kamerassa olikin ollut mustavalkofilmi. Ventoniemen pääpaikka on Hyvinkäällä, eli Riihimäki oli sieltä katsottuna takamaita, jonne voi dumpata sen vanhentuneemman kaluston. . Se Volvo muuten opetti pidättämään hengitystä paremmin kuin moni vapaasukeltaja. Sitten sitä piti kierrättää toista minuuttia, että se keräsi paineet niin ylös, että käsijarru vapautui. Vaikka kuinka köykäisesti yritti jarrutella, tahtoi linjuri kääntyä poikittain siinä kapealla, jäisellä polulla. Se oli semmoinen hieman lyhyempi, olisiko ollut runsaat kymmenen metriä. Sen sai tietysti käynnistää vasta kun hallin ovi oli auki. Oli kuulemma takapainoiset jarrut siinä. Etuakseli oli tavallista edempänä, joten etuovi oli vasta etupyörän takana. 97 RIIIHIMÄEN LIIKENNE RIIIHIMÄEN LIIKENNE – VÄRIÄ ELÄMÄÄN – VÄRIÄ ELÄMÄÄN K un aloitin työt nuorena linja-auton kuljettajana Riihimäen liikenteellä, oli kyseinen firma jo aika lailla historiaa. Ei ollut kerta eikä kaksi, kun vanhasta tottumuksesta jarrutti pysäkillä matkustajan kohdalle, jonka jälkeen tuijotimme hetken toisiamme, ennen kuin jompikumpi tajusi, ettei ovi ollutkaan kohdillaan. Kerran sairaalan mäessä liukastellessani totesin, että jarruissa on hieman toivomisen varaa. Sitten naama vihreänä peruutettiin pihan perälle ja juostiin ulos hengittämään. Silloin vauhti tietysti nousi, ja se edessä seisova Karavaani-Shellin takaseinä läheni epämiellyttävän innokkaasti. En tiedä minne bussi meni. (Olin muuten kuvannut samalle filmille meidän vanhat keittiön kaapit, jotta muistaisin minkä väriset ne olivat ennen uutta maalia...) Onneksi maailma on sittenkin reilu. Naks naks, kamera reppuun, ja ajamaan linjaa kuin viimeistä päivää. Oli pakko löysätä jarrua, jotta auton sai suoristettua. Nykyään tuollaisesta saisi vaarallisen työn lisän. Joskus pidemmillä siirtymillä joku avulias matkustaja osallistui lasin kuivaamiseen. arkeologi_223.indd 97 arkeologi_223.indd 97 18.2.2023 21.02 18.2.2023 21.02. Ventoniemi omisti firman, ja itse asiassa kaikki kalustokin liikkui Ventoniemen väreissä, yhtä bussia lukuun ottamatta. Minä olin jo silloin sen verran mobilistihenkinen, että viihdyin noiden jo lähes museoikäisten bussien ratissa – edellyttäen tietysti, että ne olisivat toimineet kelvosti. Vähän harmittelin synkän pilvistä päivää, mutta totesin, että pirteänvärinen bussi on kuitenkin hienompi synkkänäkin päivänä, kuin tympeänvärinen hyvällä säällä. Kollega onnistui samalla viikolla ajamaan lasimuseon päättärillä pitkäksi niin, että sai lakaistua bussin peräosalla koko museon lasisen mainostaulun nurin. Mobilisti 2/23 . Sitä ne eivät aina tehneet. Divarista löytyi vanha Riihimäen Liikenteen mainoskortti, jossa värit toistuvat aidon pirteinä. Ei mennyt pitkäksi, mutta lähellä oli. Lämmityslaitteet toimivat joskus kuljettajan paikalla, joskus takaosastossa, mutta harvoin molemmissa. Sitä kutsuttiin sirkusbussiksi sen pirteän seitsemänkymmenlukuisen väriteemansa mukaisesti. Kovinkaan hyvin Ventoniemen autot ovat sitten oma tarinansa. Siinä viimeisenä ajopäivänä tajusin onneksi ottaa kameran mukaan, jotta saisin ikuistettua jälkipolville tuon uskomattoman väriloiston
vaimo223.indd 98 vaimo223.indd 98 20.2.2023 12.52 20.2.2023 12.52. Klik! Kuulin, kuinka ovet lukkiutuivat. Lukitsin huolella Ladan kaikki neljä ovea. Pääsin seuraavana päivänä bussilla töihin. Marketta Sandberg Lukossa Duesenberg vs. Toin mukanani uuden tiivisteen ja asennan ikkunan takaisin paikalleen, mobilisti sanoi reippaasti. 98 . Matkan rasitukset pyyhkiytyivät pois, kun seurasin tytön innokkuutta ja odotusta päästä nopeasti aloittamaan hommat tallilla. Työpäivän päättymisestä oli jo tunteja ja keskustan kauppojen tarjoukset tulivat minulle tutuiksi. Tyttären ensimmäisenä työaamuna seisoimme koko konkkaronkka auton vieressä. Tilaajien lehdessä on aina enemmän sivuja kuin irtonumerossa. Samoin kuin kämpän avain ja puhelinkin olivat taskussani. Mutta ovet pysyivät lukittuina. Tuon toukokuisen aamun jälkeen en ole lukinnut oman auton ovia. Pankkikortti oli visusti repussa ja reppu auton penkillä. Tarvitsisin vähän bussirahaa, että pääsisin kämpille. Tyttären ilme tummui. No olenkohan minä ottanut sen sulakkeen pois vai en, mobilisti jupisi. Olimme saapuneet kämpällemme edellisenä iltana. Työnsin avaimen lukkoon. Koska olimme tulleet asunnollemme jo edellisenä iltana, olimme tyhjentäneet auton ja asettuneet kodiksi. Niitä minulla on työpaikkakunnalla todella vähän. Kaveri sutjakkaana miehenä kiipesi ikkunasta sisälle ja painoi maagista nappia kojelaudassa. Saavuin pankkiin ja selitin tutulle virkailijalle tilanteen. Laskin istuimen asvaltille. Mercedes Antakaa Duesenbergin levätä. Ja minä tein pyhän päätöksen, joka on pitänyt. Kirosin nykyajan ja sen systeemit. Soitin mobilistille, soitin kaikille kavereille, viimeisenä äidille. Mutta eipäs ollutkaan torstai. Sen jälkeen olin tehnyt jotakin poikkeuksellista. Mies löytyi silläkin kertaa ja muutaman kurat-karjaisun jälkeen ovi aukeni. Ovet aukenivat. Ovi ei auennut. Tytär ehti viime hetkellä työharjoittelupaikkaansa. Pettyneenä lähdin etsimään mahdollisia tuttuja marketin nurkilta. Kolmen kuukauden ikäinen poikavauvani heilutteli käsiään riemuissaan turvaistuimessa nököttäessään. Avaimet roikkuivat kaulassani. Kyllä se on kumma, kun ei edes omalta tililtään saa rahaa nostettua. Odottelin mobilistia ja hänen yhtä lukuisista kavereistaan apuun. Talviajo Keski-Suomen lumilla Puolan ilmailumuseo Hermann Göringin kokoelma ja muuta. Lantikan ikkunaan oli tuiskannut lunta ja ikkuna oli jääriitteessä. Ei hätää. Tyttären oli määrä mennä koulun työssäoppimisjaksolle eestiläiselle ratsutallille. Viimein mobilisti kaivoi mattoveitsen ja irrotti takaikkunan. Sesam aukene, lapset huusivat kuorossa. Kylmä tammikuun vihuri puhalsi mereltä. Kylmä merituuli puhalsi. Tilaajan lehti jatkuu vielä! – tämän numeron tilaajasivuilla K evät 2002. Taloyhtiön talkkari heitti minut kämpille, ja löysin lipaston laatikosta mobilistilta piilottamani 30 euroa. Tet-jaksolla oli pitkävaikutteiset seuraukset, koska tytär itse pitää tällä hetkelläkin ratsastustallia. Hän jatkoi iloista jokelteluaan. Talvi 2023. Heitin repun etupenkille ja otin penkin alta pitkävartisen jääraapan. Mobilisti 2/23 Tilaamalla Mobilistin saat lehtesi monta päivää aiemmin kuin kioskilta. Mobilisti ja kaveri sovittivat avainta ties mihin reikiin todeten, että ovet ovat lukossa. Jos joku ne haluaa, hänellä menee vielä huonommin kuin minulla. Tapahtumapaikkana ison taloyhtiön piha Lääne-Virumaalla, Kadrinassa, Eestissä. Vain torstaisin on kassa auki. Sama koskee autojani. Metsästys tuotti tulosta. Hyppäsin rattiin ja ajoin kämpille tuulen tuivertaessa autossa. Onneksi olin niin raivona, muuten olisin jäätynyt niille sijoilleni. Kyllä tähän joku mies tarvitaan apuun, totesin ja lähdin koputtelemaan naapureiden ovia. Kevätaurinko loi meihin lempeitä silmäyksiä. Ai niin, mutta keskuslukitus oli ollut jo vuosia rikki. Lähdin lampsimaan pankkiin. Työnsin avaimen siihen ainoaan lukkoon, johon se oli mahdollista eli kuskin oven lukkoon. Tapahtumapaikkana työpaikan parkkipaikka. Valo katosi kaikkien kasvoilta, paitsi pikkuveljen. Miksi turhaan, kun en säilytä autossani kuin likaisia tallivaatteita. Ovi ei avautunut. Mobilisti oli purkanut siitä kaikki systeemit, tai ainakin niin minä luulin. Ja otan sen sulakkeen pois, hän jatkoi. Minulla oli mukanani 4/7 lapsestani. Beessi Lada 2107 vuosimallia 1986 oli kuljettanut meidät turvallisesti perille, kuten aina ennenkin. En pysty nyt tänään tulemaan sinne, hän jatkoi. Kyllä tähän joku oikea mies tarvittaisiin apuun, ajattelin. Hädin tuskin ehdin siirtyä oven välistä pois, kun kova puhuri pamautti oven kiinni. Mikään ovi ei avautunut. Vihdoin ratsujoukot laukkasivat paikalle
99 Iso, suora kahdeksikko vastaan kompressorilla terästetty iso, suora kahdeksikko. Ensimmäinen rannalla olisi voittaja, nopeusrajoituksia matkalla oli vain paikoitellen. Seuraava tapahtumasarja olisi voinut toteutua vain ja ainoastaan Hollywoodissa ja vain kolmekymmenluvulla. Mobilisti-tilaajasivut 2/23 . Phil toimi muun muassa Clark Gablen ja Gary Grantin agenttina, joten herran pankkitilillä oli mukavasti katetta keskellä lamaakin. Yökisasta oli siksi luovuttava. Koska elämä Hollywoodissa oli keskimäärin varsin tylsää, löivät nämä pitkästyneet moottorimiehet vetoa asiasta ja päättivät selvittää totuuden. Zeppo Marxin (ja osin hänen veljensä) omistama Mercedes näyttää todella ketterältä ja urheilulliselta riisuttunakin möhkälemäisen Duesenbergin rinnalla. Onhan Suomessakin ollut tuohon aikaan rikkaita, mutta olisi vaikeata kuvitella jäyhien suomalaisten lähteneen mukaan tällaisiin hullutuksiin. Mies oli Eddie Miller, ja hän toimi Auburnin tehtaan kilpatallin ja moottorikehitysosaston päämekaanikkona. duesy.indd 99 duesy.indd 99 20.2.2023 12.56 20.2.2023 12.56. Kai Laine Suolajärven Suolajärven filmitähdet filmitähdet T ämän kauemmaksi ei suomalaisesta autoharrastamisesta taida päästä. Vetoon tuli mukaan pöytäseurueesta muitakin, joten vetosumma nousi lopulta kahteenkymmeneenviiteen tuhanteen taalaan. Vuonna 1932 Saksan kopein kohtasi Amerikan uljaimman kalifornialaisella suolajärvellä – täysin epävirallisesti. Mutta Philin vaimo Leila pisti jarrua öiselle ex-tempore -katukilpailulle, tai millekään muullekaan kilvanajolle, jossa hänen miehensä olisi ratissa. Muhkea viiden hengen kuljetin vastaan kaksipaikkainen urheiluauto. E.L. Cord lupasi selvittää asiaa. Mies paikallaan Heti seuraavana aamuna Phil aloitti kilpa-ajajan etsinnät. Seuraavaksi Phil tiedusteli naapuriltaan Errett Lobban Cordilta, olisikohan Miller käytettävissä. Oli kaunis lokakuinen ilta vuonna 1932 ja osoitteena 805 Sunset Boulevard, näyttelijä ja Mercedes-intoilija Al Jolsonin koti. Ehkäpä yhteiskunta katsoi hyötyvänsä vauraamman kansanosan avokätisyydestä niin paljon, että sille sallittiin tiettyjä vapauksia. Miehet päättivät hypätä autoihinsa ja lähteä ajamaan samantien kilpaa kohti Santa Monicaa. Tarkoitan enemmän sitä henkistä etäisyyttä, mikä on aina ollut ylittämätön. Enkä nyt niinkään tarkoita etäisyyttä kilometreinä tai ajassakaan – vaikka tästäkin tapahtumasta on jo melkein yhdeksänkymmentä vuotta. Hän soitti Indianapolisin moottoriradalle, jonka päällikkönä toiminut Eddie Rickenbacker kertoi, että paras ajateltavissa oleva ohjastaja oli jo Kaliforniassa. Ferdinand Porsche oli Daimler-Benzin laajan insinöörikaartin keskeisiä hahmoja Mercedes Sja SS-mallien suunnittelun aikoihin. Ja hänhän tarvitsi hyvän, mieluiten parhaan mahdollisen. Lisäksi siihen aikaan viranomaiset katselivat rikkaiden touhuiluja nykyistä enemmän läpi sormien. Muualla ja muulloin ei tällaista suurimpien ja mahtavimpien glamour-luokan autojen, säihkyvimpien filmitähtien ja legendaarisen aavikkoradan yhdistelmää ollut, eikä välttämättä koskaan tule. Phil Bergin Duesenbergissä oli esimerkiksi palolaitoksen rekisterikilvet ja sireeni, ja vieläpä aivan laillisesti. Kaikki alkoi leppoisasta päivälliskeskustelusta, jossa Zeppo Marx esitti, että hänen Murphy-korinen 1928 Mercedes-Benz S 28/180 Boattail Speedsterinsä olisi nopeampi kuin ystävänsä Phil Bergin 1931 Duesenberg J. Summa oli muuten 10 000 dollaria, jolla olisi saanut silloin vaikkapa parikymmentä uutta Chevroletia tai kymmenisen Buickia tai vaihtoehtoisesti kaksi uutta V16-Cadillacia. Cordin imperiumiin kuuluivat siihen aikaan Cordin lisäksi myös Auburn ja Duesenberg
LeBaronin rakentamalla Phaeton-korilla varustettua Duesenbergiä kevennettiin kilvanajoa varten. Mobilisti-tilaajasivut 2/23 Philiä lähes nolotti kysyä sellaista taitajaa näin vähäpätöisen ajon takia, mutta Eddie suostui ottamaan keikan vastaan. Joe oli Los Angelesin alueen johtava Mercedes-spesialisti. Vauraimmat hoitivat itsensä kilpailupaikalle yksityislentokoneillaan, luonnollisesti. Eddie Miller purki myös siitä ylimääräiset painolastit pois, mutta siltikin Cooperin pidemmälle alustalle rakennettu ja siten raskaampi Phaeton osoittautui huippunopeudeltaan yli 12 kilometriä hitaammaksi, joten siitä yrityksestä luovuttiin. Rakenteluviikolla myös Gary Cooper keksi haluta osallistua kisaan omalla Duesenbergillaan. Kumeista veistettiin paikan päällä osa pinnasta pois, toiveissa että loppu pysyisi paremmin mukana vauhdissa. Samoja autoja näki miltei päivittäin Hollywoodin kaduilla ja tähtiä iltaisin elokuvissa, mutta olihan se eri asia nähdä niitä kaahaamassa oikeasti verenmaku suussaan, kierros toisensa perään. Hän oli työnsä puolesta ajanut Murdocin pölyävällä suolajärvellä kenties enemmän kuin kukaan muu koskaan. Eddie oli todellakin täydellinen valinta Phil Bergille tulevaan koitokseen. Ilmanvastusta saatiin pienemmäksi poistamalla koko rättikatto ja tuulilasi. Esimerkiksi V16 Cadillacissa oli 165 hevosvoimaa, arkisemman Buickin isossa kasissa satakolmetoista hevosta ja Chevyn kuutosessa 60 heppoista heposta. Mutta Muroc-kilpaan palataksemme, autojen äänenvaimentimet oli tietysti irroitettu, joten siltäkin osalta showmaailma oli haltioissaan. Sitten poistettiin kokonaan sekä lokasuojat että astinlaudat. Päivää ennen kilpailua saatiin satsi markkinoiden kalleimpiin lukeutuvia Vogue-renkaita; amerikkalaisyhtiö tunnettiin modernin valkosivun innovoimisesta, mutta kilpailutoimintaan se ei ollut osallistunut aktiivisesti. Tapahtuman käytännön organisoinnin hoiti öljypohatta Earl Gilmore, joka kaikissa käänteissään oli aina autokilpailujen kannattajana. Pyörät tasapainotettiin kiertämällä lyijynauhaa pinnojen ympärille. Zeppo Marx sai elämänsä aikana patentoitua useita teknisiä keksintöjään. Vedonlyönnin ehdoissa oli sovittu, että autoa saa keventää, mutta perävälitystä ei saanut muuttaa. Tietysti termi "tavallinen" ei tee ihan oikeutta Duesenbergille. Myös puskurit poistettiin turhana painolastina. Samaan aikaan Zeppo Marx oli saanut houkuteltua tiimiinsä Joe Reidlin. Nyt suurimmista suurimmat ja kauneimmista kauneimmat ottivat vanhan hyvän ajan malliin mittaa toisistaan, ja yleisönä olivat varmasti kaikki ajateltavissa olevat supertähdet. Lehdistökin saapui tietysti tontille. Koska Eddie oli ammattilainen, alkoi hän heti tehtävästä kuultuaan harjoitella tulevaa kilpailua varten. Lokasuojissa sijaitsevat varapyörät lähtivät ensimmäisenä. Eikä varmaankaan vähiten sen takia, että oli jo saanut asiasta suorat ohjeet ylimmältä pomoltaan, Mr. Tällaiset kaksintaistelut olivat tuttuja lähihistoriasta ja elokuvista, mutta silloin aseena oli kuudestilaukeavat. Tämä ei huolettanut Marxeja, eikä ketään muutakaan, koska lähes kaikki olivat varmoja, että matalampi, kevyempi ja pienempi Mersu ahtimineen tulee joka tapauksessa voittamaan. Vaikka Phill Bergin Duesy oli vain vakiomoottorilla varustettu, ahtamaton 265-hevosvoimainen versio, oli se silti aika hirmuinen monsteri. (Ei tiettävästi sukua kilpa-ajaja Millerille.) Tuulen pieksämällä alueella nähtiin tällä kertaa myös Phil Bergin naapuri, herra Cord, vaikka hän ei yleensä halunnut olla läsnä kun hänen autoillaan kilpailtiin. Cordilta. Huhu levisi kulovalkean tavoin, joten lopulta aavikolla oli toistatuhatta vauhdinnälkäistä katselijaa. Hänellä oli viikon verran aikaa viritellä tavallinen perheauto kilpailukuntoon. Mainittakoon, että Zeppo, Marx-veljeksistä nuorin, oli toiminut aikanaan Fordilla täysipäiväisenä mekaanikkona ja oli teknisesti huomattavan lahjakas. Pelkästään kutsuttuja oli suolajärven pölyisellä pohjalla parisataa henkeä. 100 . Vertailun vuoksi mainittakoon, että muskelikauden 454-isolohkossa turvarajana pidettiin juuri 4 000 jalkaa eli 1 219 m/min ja korkeavireisistä moottoreistaan tunnettu Ferrari Enzo puolestaan kiidätti mäntää sitäkin pienemmällä nopeudella, vaikka hänen luomansa moottorit kiersivät yleensä noin 8 000 r/min. Kulutuspinnat tahtoivat revetä järjestään irti testikierroksilla, oikeita kilparenkaita ei ilmeisesti ollut saatavilla sopivassa koossa tai riittävän lyhyellä toimitusajalla. Filmimaailman kerma saapui neljällä suurella linja-autolla. Homma venyi aamuyölle, joten unta ehdittiin saada vain parit tunnit ennen viimeisiä säätöjä. Mukana menivät tietysti ajovalot ja astinlautojen kannatinraudat. Murocin suolajärvi, Mojaven autiomaa 06.30 Vedonlyönti oli vain pienen porukan oma juttu, mutta pianhan siitä kulki tieto muunkin kansan keskuuteen. Näiden tilalle muotoiltiin pieni tuulenohjain kuljettajan eteen ja korin avoimen takaosan peittävä pressu, tonneau cover. Duesenbergin tiuha ruuvi auttoi nopeissa kiihdytyksissä, mutta huippuja kerättäessä kone kiersi todella kovaa. Lähettäjänä toimi kuulu kilpa-autorakentaja Harry Miller. Stuttgart oli lähes 10 000 kilometrin päässä, joten tehtaan apua ei ollut helposti saatavissa. Olihan sen hyvä olla paikalla jo duesy.indd 100 duesy.indd 100 20.2.2023 12.56 20.2.2023 12.56. Kakkosella vedätettiin 5 200 r/min asti, joka tarkoittaa Duesyn 120 mm iskunpituudella aikalaisekseen hurjaa männännopeutta 1 219 m/min. Suurimpana ongelmana sen sijaan pidettiin renkaita. Kilpailu oli tarkoitus aloittaa jo 6.30 aamulla, ettei päivä ehtisi tulla tuskastuttavan kuumaksi. Jokainen, joka oli saanut edes jotenkin nimeä showbisneksessä, oli paikalla. Joitakin vuosia tässä kuvatun kisan jälkeen hän perusti menestyneen, metallien tarkkuustyöstämiseen erikoistuneen Marman-yhtiön, joka valmisti sittemmin jopa moottoripyöriä
Ben oli pari vuotta aikaisemmin tähdittänyt platinablondi Jean Harlowin kanssa Howard Hughesin tuottamaa ja ohjaamaa menestyselokuvaa “Hells Angels” (Hornan enkelit). Puolessavälissä ensimmäistä kahdeksan kilometrin mittaista kierrosta Eddie oli saavuttanut Mersun ja viiden kilometrin kohdalla ajoi sen rinnalle. Suoritus oli aikamoinen raipparangaistus myös Duesenbergille. Eddien Duesyn nopeus oli noin 174-176 km/h. Pace cariksi oli valittu Ben Lyonin mahtipontinen KB-sarjan Lincoln. Al Jolson teki suuren läpimurtonsa Hollywoodin ensimmäisessä äänielokuvassa “The Jazz Singer” (Jazzlaulaja) vuonna 1927 ja ensimmäisiä hankintoja oli erittäin kallis ja radikaalin urheilullinen Mercedes S. Tarkempaa tietoa Mercedeksen rikkoutumisen vakavuudesta ei ole jäänyt, mutta oletus on, että ahdinta oli käytetty liian pitkään yhtämittaisesti. vuosikerran kolmanteen numeroon. Siinä kohtaa hän muisteli aikaisempia kokemuksiaan vastaavista kompressori-Mersuista. Borgeson kirjoitti kilpailusta mielenkiintoisen artikkelin Automobile Quarterlyn 18. Lähettäjäauto eli pace car ajoi kilpakumppaneiden välissä kolmenkymmenenviiden mailin eli 56 km/h nopeudella. Armoton ylikierroksilla ajaminen heitti kampikammion huohottimista runsaasti pihalle öljyä, mutta muuten auto selvisi rääkistä vaurioitta. Toisen kierroksen päätteeksi hän ei enää nähnyt kilpakumppaniaan takana nousevan pölypilven läpi. Historioitsija Griffith Borgeson kävi haastattelemassa Phil Bergiä vuonna 1977. Molemmat kilpailuun osallistuneet autot ovat säilyneet nykypäiviin. Eddie jäi tarkoituksella ajamaan Mersun rinnalle, koska hän tiesi, että jos hän puolessa kierroksessa pystyy saavuttamaan kilpailijansa, niin kolmen kierroksen aikana rökittäminen tulee olemaan helppoa. Sittemmin Jolson omisti vielä muitakin merkin tuotteita, vaikka niissä alkoi olla jo lievästi herrakansan leimaa yllään. Joe Reidlin versiota aiheesta ei ole tiedossa. Kisa aloitettiin Indy-tyyppisesti lentävällä lähdöllä. Kolmannen ja viimeisen kierroksen päätteeksi hän ajoi vielä varmuuden vuoksi yhden lisäkierroksen. (3,7 miljoonaa vastaan 1,3 miljoonaa dollaria) Phil Berg on sanonut jälkeenpäin, että vedonlyönti ei ole uhkapeliä, jos se ei voi satuttaa sinua. Mersun kompressori oli tarkoitettu lähinnä hetkelliseen käyttöön, esimerkiksi kiihdytyksen tai ylämäen ajaksi. Joe Reidl, joka ajoi Marxin Mercedestä, voitti ja valitsi sisemmän radan, kuten saattoi arvata. Yleisö hurrasi maaliviivalla. Radan puolisko arvottiin heittämällä kolikkoa. 101 ilman autokilpailuakin. Mersun moottori ei toiminut enää aivan täydellä teholla. Hän piti kutakuinkin parin kilometrin reserviä, siltä varalta että Mersu heräisi uudestaan eloon. Täällä pääsi kuvaamaan Marxin veljekset leideineen, samoin kuin kaikki muut garygrantit ja clarkgablet heilastelemassa maewestien ja bebedanielsien kanssa. Puolisen mailia myöhemmin Eddie ohitti Joen Mersun leppoisalla kävelyvauhdin erolla. Tapahtuma oli pian ohi, ja arki asettui takaisin uomiinsa. Mercedes lunasti kauan kaipaamansa voiton runsaat kymmenen vuotta sitten. Voitto tuli joka tapauksessa useamman mailin etumatkan turvin. Mobilisti-tilaajasivut 2/23 . Mersu poistui paikalta selkeästi ripeämmin, jättäen Millerin Duesenbergeineen pölypilveen. Ensimmäinen kolmesta kierroksesta tultiin maaliviivan ohi hienosti samalla vauhdilla, Mersu autonmitan edellä. Koko juttu oli vain filmiväen pieni hullutus, joka olisi saattanut unohtua kokonaan, ellei siitä olisi säästynyt muutamia laadukkaita kuvia. Eddie oli tästä mielissään, koska vaikka ulompi rata oli hieman pidempi, oli se paremmassa kunnossa kuin harjoituksissa jo pehmeäksi ajettu sisäpuoli. Hän oli haastatellut aiheesta myös Eddie Milleriä. Alunperin vedonlyöntiä ehdottaneen Zeppo Marxinkaan talouteen eivät tuollaiset pikku häviöt tainneet suuremmin vaikuttaa, maksoihan kompressori-Mercedeksen pelkkä alustakin reilut 7 000 dollaria. Komedianäyttelijä Cliff Edwards orkestroi lähtöhetken Lincolnin takatilasta. Tämä koko ikänsä Kaliforniassa ollut Speedster myytiin huutokaupassa huomattavasti suuremmalla summalla kuin vasta entisöity kilpakumppaninsa. Ensin ne kiitävät lujaa kaikkien muiden ohi, mutta muutaman kierroksen jälkeen ilma on täynnä lenteleviä Mersun osia... duesy.indd 101 duesy.indd 101 20.2.2023 12.56 20.2.2023 12.56. Hän kuuli ujeltavasta äänestä, että Mersun ahdin oli kytketty päälle.
Alustana olisi toiminut Chrysler Imperialin huippuvahva runko ja voimalinja olisi ollut sekin samaa perua, joten ainakin alkuun uusi Duesy olisi ollut toimiva, mutta sieluton komistus. Sen sovittelu paikoilleen osoittautui hankalaksi ja siinä samalla herra innostui muokkaamaan koko auton uusiksi. Mobilisti-tilaajasivut 2/23 Antakaa Duesenbergin kuolla! Kerta vielä, Duesenberg! Duesenberg ei saa kuolla! Miksi Duesenberg ei Miksi Duesenberg ei saa levätä rauhassa. Merkin elvytysyritykset alkoivat miltei saman tien Fredin kilpa-autoiluun suuntautuneen veljen, Augien toimesta. Ainoan valmistuneen protoyksilön alusta on kyllä mitoiltaan selvästi -76 Fleetwoodin, mutta moottori uudemman vuosimallin 425-kuutiotuumainen. Mallivalikoiman kasvu 80-luvulla ei parantanut tilannetta, vaan uudemmat tuotteet jäivät ulkoisestikin pykälää etäämmälle äärimmäisen hienovaraisista 30-luvun mestariteoksista. Voimalinja, jousitus ja muu tekniikka oli peräisin Lincolnilta. Sen tuotteet pystyivät haastamaan teknisesti miltei minkä tahansa huippumerkin ja kelpasivat kuninkaille ja muille mahtaville kautta maailman. Ulkoisesti ainakin dual cowl phaeton -korimallia edustanut Royalton-versio tavoitti varsin tarkasti esikuvansa monimutkaisen olemuksen, mutta sisätiloissa ajauduttiin kiikkerään kompromissiin modernien turvanormien ja alkuperäisen tyylin välillä. Jo sitä ennen oli nähty joitakin lasikuituviritelmiä, mutta D II oli metallikorinen ja omatekoiselle rungolle rakennettu. Lisävarusteeksi tarjottiin tuplaturbotettua versiota. Ultrakantikas muotoilu, vain vaivoin häivytetty Cadillac-tausta ja hinta muodostivat yhtälön, joka vetosi harvoihin ja Duesenberg Bros -yhtiö vaipui pian unohduksiin. saa levätä rauhassa. Tilauksia ei saatu kuin 50 kpl, joten yritys kuihtui vain yhden, Ghian rakentaman proton jälkeen. Amerikkalainen Duesenberg lukeutuu automaailman suurimpiin legendoihin. Kimmo Koistinen “Kollins LaGrande” syntyi, kun detroitilainen Mike Kollins hankki vuoden 1950 paikkeilla Duesenberg J:n ja siirsi sen suoran kahdeksikon uuden avo-Packardin keulalle. Mutta mikään ei ole ikuista: ensin kuoli perustaja Fred Duesenberg vuonna 1932 ja vain viisi vuotta myöhemmin tehdas kaatui E.L. He saivat idean uudelleenkorittaa 1976 tai 1979 – lähteestä riippuen – Cadillac Fleetwoodeja Moloney-Lehmann-Petersonilla Chicagossa ja myydä niitä silloin Wisconsinin takamailla useita Duesenbergejä entisöinyt Richard Braund perusti vuonna 1977 Elite Heritage Motorsin ja aloitti Duesenberg II:ksi nimetyn replikan piensarjavalmistuksen. Se jäi ainokaiseksi, joskin on epäselvää, oliko Kollinsilla koskaan vakavaa aikomustakaan sarjavalmistukseen. Eräs Exnerin visioista oli linjakas neliovinen Duesenberg, joka sai Augien pojan, Fred A. duesy.indd 102 duesy.indd 102 20.2.2023 12.56 20.2.2023 12.56. Cordin autoimperiumin mukana. Eräs oudoimmista yrityksistä herättää Duesenberg kuolleista nähtiin alkuperäisten perustajaisien etäisten jälkeläisten, Harlan ja Kenneth Duesenbergin toimesta 70-luvun lopulla. huimalla 100 000 dollarin hinnalla. Ne eivät tuottaneet tulosta ja sama kohtalo on odottanut oikeastaan kaikkia toiveikkaita. Hän sai sen valmiiksi vasta vuonna 1958. Ainakin eräiden amerikkalaislähteiden mukaan Duesenberg Automobile and Motors Company Incorporatedin virallisten nimioikeuksien jäljet katoavat kuolinpesien kautta jonnekin 80-luvulle, joten niiden nykyisistä omistajista ei ole tietoa. Tästä huolimatta D II:t ovat yhä varsin arvokkaita. Tässä esittelemme joitakin tuhoon tuomituista tai onttouttaan kumisseista yrityksistä hyödyntää nimen vanhaa hohtoa. Duesenbergin ja rahoittajatahon yrittämään sarjatuotantoa. Eräs mielenkiintoisimmista elvytyshankkeista nähtiin 60-luvun puolivälissä, kun Esquire-lehti pyysi Virgil Exneriä piirtämään hahmotelmia siitä, miltä ammoisten amerikkalaisten laatuvalmistajien mallit näyttäisivät, jos tehtaat olisivat yhä olemassa. Auto on yhä olemassa ja vaihtoi tekijänsä perikunnan toimesta taannoin omistajaa yli 160 000 dollarin hintaan. 102 . Ainoat edes jonkin aikaa sinnitelleet “Duesenberg”-valmistajat ovat joko leiponeet niitä halvalla lasikuidusta tai muutoin matkineet 30-luvun muotoja, luomatta mitään uutta
Pilvetön taivas ja rapsakat 10 astetta pakkasella. Oli pienoinen nautinto vetää isolla Mersulla pienessä sivuluistossa, vaikka kello tykkäsi varmaan enemmän siisteillä linjoilla ajavista etuvetoautoista. Kaikki olivat samalla viivalla autoistaan riippumatta. Pitkän matkan kulkijat Pitemmälle taipaleelle oli ilmoittautunut 145 autokuntaa, mitä erilaisimpia vehkeitä Gaz-radioautosta huippuluokan Mercedes Benz 300 "Adenaueriin", jota ohjusti Risto Harvia, Talviajon veteraaneja hänkin. Karavaani eteni Laukaasta Tikkakosken kautta Petäjäveden Kyläseppään, jossa oli rastitehtäviä ja tarjolla pääkokkienkokki Helena Niemisen valmistamaa maukasta keittoa. Letka eteni tasaista vauhtia, välillä sai ajella ihan keskenään, välillä ajettiin jonossa kuin köyhän talon porsaat. Jakelun kansalle toimitti vanhaan tapaan Otto Telin. Muuten lähtölistasta saattoi bongata koko automerkkien kirjon: Ford, Saab, Datsun, Mosse, Wartburg, Pobeda, Renault, Peugeot, Volvo, Opel, Volga ja monet muut. Opel Commodore GS säihkyi auringossa, Arto Tianen ohjaimissaan. Lähtönumerolla 21 etenimme muiden vauhdin mukaan, välillä kuvaten ohiajavia. Erilaiset autot keulilla määräsivät nopeuden. -38 Plymouth eteni varovaisesti ja varmasti 8 auton letka perässään, kun taas edessä menneet varmat kotimaiset Saabit vetivät hyvää kaulaa asian niin vaatiessa. Luontoäiti oli järjestänyt loistavat olosuhteet kiemurteleville Keski-Suomen pikkuteille, välillä tupsahdettiin metsän siimeksestä peltoaukeille ja maalaistalojen pihapiireihin. Napakka 10 asteen pakkanen pakotti nauttimaan sapuskan sisällä autoissa, ennen lähtöä loppurutistukseen kohti Keuruun maisemia. Kisassahan ei ajettu kilpaa, vaan tietämys ja taito ratkaisivat. Olipa mukaan päässyt viime vuonna koronasta kärsinyt makkaranpaistaja Jarmo Varjonenkin ultrahienolla, Ladan paremmalla 1600 SL -mallillaan. Hauskimpana ehkä DDR:n Volkspolizei-Wartburg asiaankuuluvine harppi-Saksan univormuineen. Aamulla suunnistimme kartturin kanssa kohti tuttua lähtöpaikkaa, Laukaaseen Riipisen pellolle, aivan Peurungan Golfkentän läheisyyteen. Hiekotusta ei ollut missään ja eipä sitä tarvittukaan. Hätävarana olleet hiekkasäkit ja lumiRisto Konolan hieno Škoda S100 valmistautuu lähtöön Prenikkarivi herättää syvän kunnioituksen; on jaksettu kiertää tapahtumia! Dan Werner Ruotsista saapui paikalle Volvo PV832:lla. Mobilisti-tilaajasivut 2/23 . talviajo23.indd 103 talviajo23.indd 103 20.2.2023 13.45 20.2.2023 13.45. 103 Keskimaan talviajo Keskimaan talviajo T ämänvuotinen talviajo ei olisi voinut osua parempaan kohtaan. Aurinko teki nousuaan taivaanrannassa ja hetikohta kultasi säteillään kentälle kokoontuneet ajoon lähtijät. Kaksi 20kg hiekkasäkkiä painoivat kuitenkin sen verran, ettei lipsunut pahemmin. Ajon pääjehu, Jouni Salonen toimi nolla-autona Mercedes Benz 500 SL Brabuksellaan, autolla joka sopisi enemmän Nizzan rantakadulle kuin keskisuomalaiseen metsämaisemaan. Alkukiihdytys Riipisen pellolla oli tänä vuonna aurattu tiukalle lumelle
Risto Harvia kyyditsi herrasmiesseuruetta Mercedes-Benz 300 Adenauerillaan. Lähtönumerostani johtuen en saanut näitä tosiveteraaneja kuvattua. Parkkipaikan kukkanen, Markku Peuran DKW Yllättävä tapaaminen taipaleella. Mobilisti-tilaajasivut 2/23 lapio saivat olla käyttämättä seuraavaan kertaan. Viime vuoden saunasessio tarinoineen oli vielä mielessä, niin kuin hauskat iltajuhlatkin. Niitä ja kesää odotellessa, ajakaa autoillanne harkiten ja varoen! Timo Mononen Kuorma-auto kavalkaadi valmiina pitklle lenkille. Tässä Paavo Kolun 1928 Ford Tudor. 104 . Ensi vuonna onkin Talviajon 50-vuotisjuhlat. Todelliset veteraanitkin liikkeellä Pienemmälle reitille starttasi 9 todellista veteraania. Tässä suomalaisen talvinen toteutus aiheesta. Muista kiireistä johtuen omakin aikataulu oli sen verran kireä, että kotimatkalle oli lähdettävä jo valoisan aikaan. Porschejen rakentaminen aavikkorallitai seikkailuversioiksi on nyt kuuminta hottia. Uusi lähtee, vanha jatkaa matkaa. talviajo23.indd 104 talviajo23.indd 104 20.2.2023 13.45 20.2.2023 13.45. Mutta suuri kunnioitus heille kuitenkin. Ford A -klubilaiset olivat liikkeellä useamman auton voimin. Vanhin näistä oli Markus Honkalan 1911 T-Ford, toiseksi vanhin Ville-Veikko Järvisen Citroën B12 Torpedo, muut nuorempia
Mobilisti-tilaajasivut 2/23 . Toisaalta sodan jälkeen Puolassa suunniteltujen konetyyppien kokoelma on lähes täydellinen. MiG-21PF:n ja muiden versioiden eroja on helppo vertailla toisiinsa. K-5 -ohjukset korvattiin 60-luvulle tultaessa AA-2 "Atoll"-ohjuksella, joka oli amerikkalaisen Sidewinderin suora kopio. Jakovlev Jak-9, Lisunov Li-2 eli lisenssivalmisteinen DC-3, PoliMuseon pääsisäänkäynti sekä uusi laajennusosa. Toista maailmansotaa edeltävältä ajalta olevat puolalaiset sotilaskoneet tuhoutuivat saksalaismiehityksen aikana lukuun ottamatta Saksan sotasaalisnäyttelyissä olleita PZL P.11-hävittäjää ja PWS-26:tta, joka on kaksitasoinen ja -paikkainen jatkokoulutuskone. Museo sijaitsee noin kolme kilometriä itään Krakovan vanhasta keskustasta ja on helposti saavutettavissa myös julkisilla kulkuneuvoilla, bussilla tai raitiovaunulla. puolanilmailumuseo.indd 105 puolanilmailumuseo.indd 105 20.2.2023 13.10 20.2.2023 13.10. Niiden lisäksi esillä on runsaasti moottoreita, aseita, muita varusteita sekä ajoneuvoja ja tutkia. Toisen maailmansodan aikaista kalustoa esillä on niin puolalaisten vapaaehtoisten ohjaajien lentämiä konetyyppejä, kuten Supermarine Spitfire ja North-American Texan, neuvostoliittolaisia tyyppejä (mm. MiG-21:n eri versioita on museolla yhdeksän! MiG-19PM "hälytysvalmiudessa" kylmän sodan aikaisessa konesuojassa. Edustalla on PZL Iskra-suihkuharjoituskoneen eri versioita. Romaniasta palautettiin sodan jälkeen joukko yleisilmailukoneita, joista osa on nyt museossa. Kyösti Partonen K ooltaan Krakovan ilmailumuseo on eräs maailman suurimmista, käsittäen noin kolmensadan lentokoneen kokoelman. 105 Puolan ilmailumuseo Muzeum Lotnictva Polskiego, Krakova, Puola Puolan ilmailumuseo sijaitsee Itävalta-Unkarin aikana 1912 perustetulla entisellä Krakovan Rako-wicé-Czyzyny’n lentokentällä, jonka toiminta päättyi 1963. Museo avattiin paikalla seuraavana vuonna
Se sisältää ensimmäisen maailmansodan, ja joitakin myöhempiäkin koneita. . Berliiniläinen Saksan tekniikan museo omistaa mielestään nämä koneet, mutta Saksan kieltäydyttyä toistuvasti maksamaan sotakorvauksia Puolalle, koneet ovat pysyneet Krakovassa, jossa merkittävä osa niistä on myös restauroitu. Albatros CIII:n runko on rakennettu huonon lähtökohdan pohjalta. Monen muun "Göringin kokoelman" koneen tavoin se on ainoa laatuaan maailmassa – ja siitäkin puuttuu siivet. Näistä, osittain puutteellisista koneista muodostuu Krakovan museon maailmanlaajuisesti arvokas osa, 22-koneinen ns. Mobilisti-tilaajasivut 2/23 karpov Po-2 ja Tupolev Tu-2) sekä saksalaisia koneita, kuten Fieseler Fi-156 Storch, ranskalaisvalmisteinen Ju-52/3m ja järvestä löytynyt, pakkolaskun tehnyt Messerschmitt Bf 109G-6. Hermann Göringin kokoelma. Toisen maailmansodan aikana museo tuhoutui Berliinin pommituksissa. Kolmannen valtakunnan kakkosmiehenä toiminut, ensimmäisen maailmansodan korkeimmalla saksalaisella kunniamerkillä, Pour le Meritéllä palkittu hävittäjä-ässä Hermann Göring käytti vaikutusvaltaansa sen luomisessa. Samaten länsimaista kylmän sodan ajan NATOja ruotsalaisperäistä suihkukonekalustoa on pilvin pimein. puolanilmailumuseo.indd 106 puolanilmailumuseo.indd 106 20.2.2023 13.10 20.2.2023 13.10. MiGejä, Suhoita, Mil-sarjan helikoptereita ja muuta neuvostoliittolais-, saksalaisja tšekkoslovakialaisperäistä kalustoa on entisen kiitotien reunoilla pitkät rivit. Esillä olevien Northrop F-5A Freedom Fighterin ja Cessna A-37 Dragonfly’n taustat ovat mielenkiintoisia: ne jäivät Vietnamin sodan päätyttyä entisinä Vietnamin ilmavoimien koneina maahan, jonka uusi neuvostomyönteinen hallitus luovutti koneita tutkittavaksi ja havaintoesineiksi teknisiin tutkimuslaitoksiin sekä kouluihin eri itäblokin maihin. Kuumia rautoja rautaesiripun länsipuolelta: tanskalainen Lockheed Starfighter sekä ruotsalaiset Saab Draken sekä Viggen tiedusteluversiona. Tyyppi oli yleinen saksalainen koulukone, joita rakennettiin myös Ruotsissa. Osa puolalaista ilmailuhistoriaa. Eräs puolalaisten vapaaehtoisten lentäjien ratsu länsiliittoutuneiden riveissä oli Spitfire IX, joka on saatu Puolaan vaihtokaupalla. Yksin MiG-21:n eri versioita on näytteillä yhdeksän ja monista muista koneista esillä ovat kaikki Puolassa käytössä olleet alatyypit. Albatros B.II puolalaisissa väreissä. Osa sen kokoelmista oli evakuoitu ja varastoitu muun muassa suolakaivokseen Krakovan lähelle vuonna 1943. Maailmansotien välisenä aikana Berliinissä, oli maailman johtava ilmailumuseo, Deutsche Luftfahrtsammlung. 106 . Toisen maailmansodan jälkeistä Varsovan liiton kalustoa on luonnollisesti runsaasti näytteillä. Kylman sodan ajan viholliset Dassault Mystere IV ja Iljushin Il-28 rauhanomaisessa rinnakkaiselossa nykyisessä NATO-maassa. Sopwith Camel, vain Ressu-koira ja arkkivihollisensa Manfred von Richthofen. Suomeen niitä päätyi kolme, ensimmäinen helmikuun lopussa 1918
Muutamia vuoden 1992 debytantteja on näytteillä Classic Motorshown Museoiässä-osastolla. Lohtua tarjosivat vain täysin uudistunut Nissan Micra ja Volkswagen Vento, joita olisi muissa oloissa mennyt kaupaksi moninkertainen määrä vuoden -92 rekisteröintitilaston toteutuneisiin merkintöihin nähden. Jaguar esitteli ensimmäisen varsinaisen superautonsa, keskimoottorisen XJ220:n. Kuva: Stellantis. Hieman lähempänä maanpintaa liikkuivat Alfa Romeo 155 ja Renault Safrane, mutta nekin olivat lamasuomalaiselle melkein yhtä tavoittamattomia kuin taivaan kuu. Amerikkalaiset tarjosivat järeätä tekniikkaa niin teille kuin jotoksillekin: V10-moottorilla varustettu Dodge Viper Roadster ja USA:n armeijan käyttöön alun perin suunniteltu Hummer H1 olivat autoja, joilla oli turha yrittää liikkua incognito. Yleisöäänestys avataan perjantaina 3.3.2023 osoitteessa www.classicmotorshow.fi. Maaliskuu 2023 Julkaisija: RLO Events Oy NÄYTTELYSANOMAT motonet Omistajien helmet -yleisöäänestys avattu! Suuren suosion saavuttanut Omistajien helmet -osasto on mukana myös tämän kevään Classic Motorshowssa. Roadsterin röyhkeä ulkomuoto ja 8-litrainen V10-moottori antoivat palttua alakulolle. Classic Motorshow 6.–7.5.2023 Museoiässä – vuosiluokka 1992 Vuonna 1992 Suomessa ei mennyt hyvin; maa oli vajoamassa suurimpaan talousahdinkoonsa sitten 30-luvun taitteen lamavuosien. Kuten aina, uusien autojen kauppa kärsi huonoista ajoista ensimmäisten toimialojen joukossa – 80-luvun kasinovuosien uusien erikoisautojen vyöry oli enää haikea muisto. Japanilaiset Subaru Impreza tai Hondan SVX, uusi Prelude ja CR-X del Sol eivät olleet juuri sen realistisempia unelmia, vaikka ensin mainittu olikin ominaisuuksiltaan kuin Suomen teille tehty. Paikka Lahden Messukeskus Salpausselänkatu 7, Lahti Näyttelyn aukioloajat 6.–7.5.2023 la 9.00–17.00 su 10.00-17.00 Pääsyliput Päivälippu 25 € Eläkeläiset 20 € 7–15-vuotiaat 10 € Ennakkoliput: tiketti.fi Alle 7-vuotiaat veloituksetta maksavan aikuisen seurassa. Oman suosikkinsa voi huolellisen puntaroinnin jälkeen valita kymmenistä houkuttelevista kandidaateista. Dodge Viper hämmästytti automaailmaa keskellä maailmanlaajuista taantumaa. A ivan kuin autohistoria olisi halunnut kääntää veistä köyhtyvän kansakunnan haavassa, autovuosi 1992 oli sadoltaan tavanomaista jännittävämpi. Idea on yksinkertainen: halukkaat omistajat saavat ilmoittaa yli 30-vuotiaan ajoneuvonsa yleisöäänestykseen, ja kymmenen eniten ääniä saanutta on esillä Lahden Messukeskuksessa 6.–7.5
Autosta huolehtivan ihmisen tavaratalo takakansi522.indd 108 takakansi522.indd 108 12.9.2022 16.37 12.9.2022 16.37 PAL.VKO 2022-51 60 15 00 -2 20 7 6 414886 015005 22007 Mobilisti_Viivakoodi.indd 1 Mobilisti_Viivakoodi.indd 1 14.10.2022 9:24:35 14.10.2022 9:24:35 Helpompaa sähköistä autoilua CTEK NJORD GO SÄHKÖAUTON LATAUSASEMA Type 2 (3-vaihe, 11 kW) 799 00 CTEK NJORD GO on mukanasi kulkeva sähköauton latausasema, jonka voit kuljettaa kotoa vaikkapa mökille etkä tarvitse useaa latausasemaa. Vähentää homeen syntymisen riskiä ja pahaa hajua. 45-01905 CTEK NJORD GO Wall Mount LUKITTAVA SEINÄTELINE 19 90 CTEK NJORD GO sähköauton latausasemalle tarkoitettu lukittavissa oleva seinäteline*. 5 99 Absodry KOSTEUDENPOISTAJA MINI 450 g/35 m³ Pitää kosteustason sopivana ihmisille ja tavaroiden säilymiselle. 45-01906 takakansi722.indd 108 takakansi722.indd 108 24.10.2022 11.03 24.10.2022 11.03 www.mobilisti.fi | 09-2727 100 MOBILISTI Ajoneuvohistoriallinen aikakauslehti vuodesta 2000 Mobilisti Senior ilmestyy neljästi vuodessa ja tarjoaa ainutlaatuista kuvaantia Mobilistin arkistoista. PAL.VKO 2023-18 60 15 00 -2 30 2 6 414886 015005 23002 Mobilisti_Viivakoodi.indd 1 Mobilisti_Viivakoodi.indd 1 8.2.2023 9:37:45 8.2.2023 9:37:45 PAL.VKO 2022-45 60 15 00 -2 20 6 6 414886 015005 22006 Mobilisti_Viivakoodi.indd 1 Mobilisti_Viivakoodi.indd 1 30.8.2022 14:36:37 30.8.2022 14:36:37 Helsingin täyteen ahdettu Tattarisuon hylkyautovarikko joskus 1960-luvun lopulla. Poistaa tilasta kosteuden tehokkaasti. Stabilisaattori estää bensiinin vanhentumisen sekä hartsin muodostumisen. Laite kytketään suoraan voimavirtapistorasiaan. kuva: Matti Korjula Monikäyttöinen ja täysin automaattinen ylläpitolaturi. Ainutlaatuinen kahdeksanvaiheinen lataus sekä kunnostustoiminto. Soita 09-2727 100 tai tilaa verkossa osoitteessa www.mobilisti.fi S e n io r kannet_MOB223_108.indd 108 kannet_MOB223_108.indd 108 18.2.2023 21.28 18.2.2023 21.28. Vuositilaus Suomeen: 50€ (digitilaus 37€). • Vaikutusalue 35 m³ • Kesto 1–3 kuukautta Autoon, mökille, asuntovaunuun, varastoon... • Lataa kaikki 12 V lyijyakkutyypit (myös GEL ja AGM) • Viiden vuoden takuu 89 90 CTEK YLLÄPITOLATURI MXS 5.0 12 V/5 A 45-5589 13,31/kg 50-00991 47,60/l 60-8071 11 90 Motul BENSIININ SÄILYTYSAINE 250 ml Takaa huolettoman ensikäynnistyksen. Ehdoton lisävaruste CTEK NJORD GO -latauslaitteelle. *riippulukko ei sisälly myyntipakkaukseen. Sopii 2ja 4-tahtibensiinimoottoreihin katalysaattorilla tai ilman sekä kaikille bensiinilaaduille