Mobilisti 5/19 Alfa Romeo 2000 GT Veloce 4 Retkeilyajot 10 Fiat 238 Pickup 22 Veteraanikuormureiden kesäkeikka 28 Velodromloppet 32 Porsche-tiimi ulkomailla 34 Gelleråsen ratin takaa 36 Pohjolan vanhin moottorirata 38 Nissan Micra 42 Varsinainen toiviomatka, osa 2/2 46 Pohjoismainen Lancia-tapaaminen 56 Jare Sukava, koeajaja 60 Trial on taitolaji 66 Flanders – sähköauto Pohjolan oloihin 88 Itäharjun ajot 92 Suur-Saimaan ympäriajot 94 Uutisia, tapahtumia, kuultua 16 Lukijoiden postia toimitukselle 20 Ostetaan, myydään, vaihdetaan 74 Tapahtumakalenteri 84 Toimituksen autot 86 Ajoneuvoarkeologi 96 Vaimon ääni 98 Vain tilaajan lehdessä Paluumuuttajia Italiasta 99 Villa d’Este Concours d’Elegance 100 Harjattulan Concours d’Elegance 104 Sisältö 5/2019 sislu519.indd 2 23/07/2019 11.35. 2
huutokaupalla Pebble Beachissä, Kaliforniassa. Bremer ASIAKASPALVELU puh. Vanha-Majamaalle kuuluu kiitos havainnosta, että viihteen ei välttämättä tarvitse olla poliittisesti korrektia, vaan eri yleisöille voidaan tarjota erilaisia mahdollisuuksia arjesta irrottautumiseen. Mielikuvituksella siunattu tietoinen ihminen ei ole hyvä sietämään todellisuutta pelkästään sellaisena kuin se on. Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Eskapismista on mitä suurimmassa määrin kysymys ajoneuvoharrastuksessakin. Myös tällä kulttuurin alueella konstit ovat monet, kuten tästäkin Mobilistin numerosta käy ilmi. 5 KUSTANTAJA/PUBLISHER Kustannus Oy Mobilisti, Niittyläntie 11, 00620 Helsinki hallituksen pj. Kai L. Paroni Gustav Wredelle välirauhan aikana toimitettu oikealta ohjattava Mercedes-Benz 540 K Cabriolet A myydään 16.-17.8. Tämä oikeus kuuluu myös keski-ikäisille valkoisille miehille, vaikka sellaiset eivät enää olisikaan muodissa. 0400-425 063 petri.niemenmaa@mobilisti.fi Ilmoitusaineisto osoitteeseen: aineisto@mobilisti.fi Aineiston sisäänjättö 4 viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Eskapismilla on tärkeä osansa kaikissa kulttuureissa. Leh ti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti koituvista vahingoista, jos ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä voida julkaista määrättynä päivänä. Kuka pakenee taiteisiin, kuka esiisien sankarimyytteihin, kuka idealistisiin haaveisiin paremmasta maailmasta. PANKIT SAMPO FI27 8000 1601 1668 62 NORDEA FI71 1347 3000 2467 14 OP FI03 5721 4620 0107 27 PAINOPAIKKA Forssa Print, Forssa ISSN 0783-4616 Pako eiliseen H einäkuun puolivälissä maailmalla syntyi tarkkaan käsikirjoitettu kohu, kun James Bond -elokuvien tuotannon sisäpiiristä vuodettiin seuraavan 007:n olevan musta nainen. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksen hintaan. Helsingin Sanomissa keskustelun päätti kriitikko Anton Vanha-Majamaa (31), joka suostui ymmärtämään Bondin perinteisen kohderyhmän – valkoisten miesten – tarvetta todellisuuspakoon nopeasti muuttuvassa maailmassa. Jan Enqvist Mobilisti 5/19 . Julkisuudessa uutinen synnytti voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan. Modernisti ajattelevat piirit tervehtivät riemulla sitä, että valkoisten miesten värisuora Bond-elokuvien nimirooleissa on vihdoin katkolla. Bond-leffoissa Martinit, nopeat autot, kauniit naiset, hyvin istuvat puvut ja pistoolit edustavat sellaista maskuliinisuutta, joka ei enää ole huudossa elävässä elämässä. Suomesta kadonneita arvoautoja putkahtelee maailmalla esiin kiihtyvällä tahdilla. Paakirjoitus_pohja.indd 5 23/07/2019 13.14. Takavuosien käytännöistä poiketen myyjä kertoo esitteessään auton historian Suomi-vaiheineen niin kuin se on, ilman ylimääräisiä natsisatuja. 09-2727 100 fax 09-2727 1027 toimitus@mobilisti.fi www.mobilisti.fi PÄÄTOIMITTAJA/EDITOR Jan Enqvist TOIMITUKSESSA Katja Bremer Pia Eloranta Outi Haapala Janne Halmkrona Kimmo Koistinen Matti Ouvinen ULKOASU Matti Ouvinen VAKITUISIA AVUSTAJIA Yrjö Bremer Timo Happonen Esa Illoinen Tero Ilola Markku Jaakkola Janne Kutja Kai Laine Jukka Laitila Jukka Luoma Markus Nieminen Arto Ratinen Marketta Sandberg Jarmo Sukava Raimo Söderholm Hese Tolonen Teppo Valkjärvi Mika Zelikman TOIMITUKSEN OSOITE/ ADDRESS Niittyläntie 11, 00620 Helsinki ILMOITUSMARKKINOINTI Capesland Oy Petri Niemenmaa puh. Mobilisti 6/18 . Kaikki ovat kuitenkin ikään, sukupuoleen ja ihonväriin katsomatta ihmisiä, ja tarvitsevat sen vuoksi itselleen hengähdystauon pelkästä arjesta selviämisestä. Konservatiivisemmin ajattelevien joukoista huomautettiin lievällä katkeruudella, että mustan naisagentin seikkailut voivat olla vaikka kuinka jännittäviä, mutta Bondin kanssa niillä ei voi olla mitään tekemistä. 3 PS
teksti: Janne Halmkrona kuvat: Matti Ouvinen Alfa Romeo 2000 Gran Turismo Veloce 1972 alfa_bertone.indd 4 23/07/2019 13.18. Mobilisti 5/19 N opeaan matkailuun N opeaan matkailuun Alfa Romeon mallistossa tärkeätä osaa ovat aina esittäneet epäkäytännölliset mutta jumalaisen kauniit coupét ja avomallit. 4 . Suosituin niistä muistetaan Bertonen nimellä, vaikka olikin Giugiaron piirtämä
Silti auton linjat ovat juuri kohdillaan ja ainakin etupenkille mahtuu aikuinenkin hyvin. Alfaoletettu Antti Reenpää ajoi 1980-luvun alussa jokapäiväiset ajonsa Alfa 2000 Berlinalla. Vääntöalue on niin laaja, että kovin suurille kierroksille ei ole syytä vedättää. Sisustuksessa ei ole käytetty aikakautensa kalleimpia materiaaleja, mutta tunnelma ja tuoksu ovat hienostuneita. Moottori käynnistyy kerrasta ja vastaa kaasuun välittömästi. Kaarreajossa Alfa on tasapainoinen. 5 A lfa Romeo on odottamattoman pieni. Takaistuinta ei aikuisille voi suositella kuin väliaikaiskuljetukseen säälittävissä tapauksissa. Juoksukengätkin ovat oikeastaan liian leveät, pikkukengät olisivat paras valinta. Alfan on tarkoitus antaa kuljettajalle tuntuma siitä, mitä tien pinnan ja renkaiden välillä tapahtuu. Alfassa istutaan alhaalla, kuten urheiluautossa kuuluukin. Auto oli ruosteeton mutta jo kertaalleen melko huonosti ylimaalattu. Moottori vetää pieniltä kierroksilta alkaen tehokkaasti kohti kierroslukumittarin punaista aluetta. Autoon tehtiin koneremontti ja sitä kunnostettiin muutenkin, mutta Alfan urheilullisemmat mallit kiinnostivat kovasti. Sitä ei voi suositella, sillä liian nopea vaihto kuluttaa synkronoinnin. Auto ikään kuin nuolee töyssyjen pintaa. Kyseistä ajotyyliä ei kannata käyttää, ellei juuri siinä mutkassa pidä saada vauhdikasta valokuvaa ajamatta oikeasti kovinkaan kovaa. Mobilisti 5/19 . Kallistelu ja ulosjoustot on sen sijaan vaimennettu tehokkaasti. On helppo ymmärtää Alfan saamat ylistävät arvostelut aikansa urheiluautohenkisten autotoimittajien käsittelyssä. Halikkoon Alfa oli tullut Turusta. Alfan jousitus on kohtuullisen pehmeä. Vaikka Alfan alusta on pehmeähkö, on auton käytös säädetty aivan erilaiseksi kuin esimerkiksi joidenkin ranskalaisten autojen kuoppien yli leijunta. BMW:n kilpailevat mallit ainakin olivat kierroskoneita, joilla ei ollut Alfan miellyttävää vääntöaluetta. Isommalle kannattaa vaihtaa ajoissa, koska silloin moottorin kierrokset laskevat sopivasti suurimman väännön alueelle. Sen omisti perheyritys, jonka poika oli pitänyt tuossa vaiheessa Alfaa käyttöautonaan. Reenpää päätti ostaa Alfan omakseen. Hesarin ilmoituksen perusteella Reenpää lähtikin loppuvuonna 1983 katsomaan Halikossa myynnissä ollutta vuoden 1972 2000 GT Velocea. Järkevämmällä ajolinjalla auto on mutkissa hyvin tasapainoinen. Nykyautojen rinnalla se on lähes huvittavan kokoinen. Käytännössä ajo-ominaisuudet olivat varsinalfa_bertone.indd 5 23/07/2019 13.18. Liian kovaa jyrkkään mutkaan tasakaasulla heilauttaminen kostautuu eturenkaan ulvaisuna. Se on luonteeltaan sangen joustava ja aivan erilainen kuin moni aikansa vastaava eurooppalainen urheilumoottori. Perinteinen kaksinokkainen nelonen alkaa vetää jo todella matalilta kierroksilta. Käytännössä vaihteita olisi helppo vaihtaa todella nopeasti heittämällä. Ohjauspyörä voisi olla lähempänä, mutta vaihdekeppi on sopivasti käsillä. Auton alustaa oli madallettu ja öljypohjan alle kiinnitetty pohjapanssari. Polkimet ovat niin lähellä toisiaan, että autoa ei voi kovin suurilla saappailla ajaa. Ohjauspyörän kehä on puuta, kuten valittuun tyylilajiin kuuluukin. Pitkällä kepillä hoidettavan vaihteensiirron liikeradat ovat vakuuttavat ja juuri käden luonnollisen heilautuksen suunnassa. Jarrutuksen aikainen lievä aliohjautuvuus muuttuu kaasun käytöllä herkulliseksi yliohjautuvuudeksi kuten takavetoisessa urheiluautossa kuuluukin. Onneksi jatkuvaa vaihtamistarvetta ei olekaan
Edullisuutta selittää ainakin osittain automallin ikä. Pari kuukautta kestänyt matka toi Helkaman omistamalle Suomen KoneAlfa Romeo Helsingissä talvellä 1984. Bäcklund arvioi ajaneensa itse autollaan vähintään 130 000 kilometriä. Vuonna 1988, nyt jo kahden lapsen isänä, hän päätti viedä pieneksi jääneen Alfansa Lauttasaaressa sijaitsevaan liikkeeseen ja vaihtoi tilalle tilavamman Alfa 75 Turbon. Giulia oli tuossa vaiheessa ollut poissa tuotannosta yli kymmenen vuoden ajan. Liikkeessä työskennellyt Matti Pitkänen oli alfamies ja omisti hienon 1600 GT Juniorin. Käytännössä auto entisöitiin kokonaan alkuperäisillä osilla vuosina 198586. Kuva: Joni Bäcklund alfa_bertone.indd 6 23/07/2019 13.18. Osien hintataso oli yllätys, ne maksoivat vain murto-osan siitä mitä suomalaisesta liikkeestä tilattuna. Antille jäi mielikuva, että italialaiset eivät olisi mielellään lähettäneet kauas pohjoiseen osia, joita oli varastossa niukasti. Afra ei pyynnöistä huolimatta toimittanut kaikkia tilattuja osia. Ne olivat siis iäkkäitä, mutta eivät vielä riittävän vanhoja laajemmin harrastetuiksi klassikoiksi. Joni ajoi auton matkamittarin ainakin kertaalleen ympäri. Auto oli tehnyt vaikutuksen hänen nuoreen sisarenpoikaansa Joni Bäcklundiin. Suomen Alfat Matti Helkama lähti vaimonsa kanssa viivästyneelle häämatkalle avomallisella Škodalla vuonna 1950. Ainoat remontin aikana tehdyt poikkeukset alkuperäisyyteen olivat säädettävät ylätukivarret ja Marellin kärjetön sytytys. Onneksi Reenpää sai yhteyden milanolaiseen Afraan, joka oli hankkinut Alfan tehtaan jäljellä olleet Giulia-varaosavarastot. Osien saaminen tuolloiselta suomalaiselta maahantuojalta oli hankalaa ja hintataso tähtitieteellinen. Samalla käytiin Afralla Milanossa tiedustelemassa puuttumaan jääneitä osia kuten takaluukun tiivistettä ja kojelaudan puukoristetta. Reenpää osti Alfan rinnalle Saab 96:n, jolla ajettiin talvella. Kuva: Antti Reenpää Jonin ja Matin Alfat 1980-luvun lopulla. Sillä ajettiin syksyllä niin pitkään että tiet jäätyivät, sitten siirryttiin talveksi julkisiin ja palattiin Alfan rattiin taas keväällä. 6 . Antti ajoi autolla parin talven ajan ennen kuin päätti kunnostaa sen ja nosti Alfan pukeille. Muistiin merkittyjen tietojen mukaan matkamittarissa oli remonttien alkaessa 70 000 kilometriä, jonka perusteella voi arvata mittarin olleen vähintään toisella kierroksellaan, tuon ajan autoissahan matkamittari lähtee yleensä toiselle kierrokselle jo sadan tuhannen kilometrin jälkeen. Hän on kerran teettänyt autoon perinteisen kansiremontin venttiilinohjureiden kulumisen vuoksi, mutta muuten tekniikka on saanut olla 1980-luvulla tehtyjen remonttien jäljillä. Enon saadessa kuulla myyntiin tulevasta 2000 GT Velocesta sai Joni tiedon autosta ensimmäisenä. Mobilisti 5/19 kin liukkaalla vikurit ja pohjapanssari kolisi katuun yhtä mittaa. Osat löytyivät vasta kun auto ajettiin pajan pihalle ja italialaiset näkivät, kuinka hienokuntoiseen autoon niitä tarvittiin. Käytännössä hinnat olivat vertailukelpoisia itäautojen varaosien kanssa. Antti tilasi osia suoraan Milanosta lähettämällä telexejä englanniksi eli kielellä, jota eivät italialaisella pajalla ihan kaikki tuohon aikaan osanneet. Auton valmistuttua 1986 sillä ajettiin Italiaan. Maalipinta on uusittu vuosituhannen vaihteessa. Jonin omistuksen ensimmäisinä vuosina Alfa oli hänen käyttöautonaan. Samalla verhoiltiin sisäkatto. Tarkka ajomäärä ei ole tiedossa, sillä nopeusmittari oli jonkin aikaa rikki, eikä korjaajaa löytynyt kuin vasta aikojen kuluttua
Samalla pitäisi valmistautua tuotannon kasvattamiseen, mutta vanhaa Portellon tehdasta ei voinut enää laajentaa. 7 liikkeelle myös Alfa Romeon maahantuontisopimuksen. Vuonna 1978 Suomeen tuotiin enää 14 Alfaa. Vuoden 1986 lopussa maahantuonti siirtyi Helkamalta Alfa Romeon omistamalle tytäryhtiölle. Seuraavan vuosikymmenen puolivälin jälkeen noustiin vuosituonnissa taas yli kahdensadan auton. Käytännössä säätäminen ei ole vaikeata, mutta siihen menee jonkin verran totuttua enemmän aikaa. Maahantuontitilasto ei erittele Giulian eri korimalleja. Vaikka autoa ei olisikaan hankittu kilvanajoon, piti urheilulliseksi mielletyllä autolla ajaa vapaiden nopeuksien aikaan aina niin kovaa kuin suinkin. Testiautossa ei ollut edes nopeampien versioiden tuplakaasuttimia. Alfa säilytti kuitenkin aina tietyn eron perusautoihin. Kuplavolkkarilla ei sillalla tosin olisi päädytty yhtä pahaan onnettomuuteen, sillä Alfalla arvioitiin olleen nopeutta paljon enemmän kuin mihin Kuplalla ylsi. Kun tuotanto saatiin 50-luvulla kunnolla käyntiin, tehdas siirtyi ajan vaatimusten paineessa suurempien sarjojen ja kansanomaisempien autojen valmistajaksi. Vaikka tuotannosta suuri osa oli neliovisia perusberlinoita, oli niidenkin tekniikka aina hienostuneempaa kuin tavanomaisemmilla valmistajilla. Sen rinnalla valmistettiin tuoreempaa suunnittelua olevaa isoa Alfa 2000-mallistoa. Muuten Giulia edusti luotettavaa perustekniikkaa. Aluksi suunniteltiin Giuliettaa pienempi etuvetoinen auto, sillä halvemmalle Alfa Romeolle katsottiin olevan suuremmat markkinat. Edellisen vuosikymmenen yksittäiskappaleet vaihtuivat 60-luvulla sentään parinkymmenen auton vuosituontiin. Käytännössä Giuliat, kuten muutkin Alfat, olivat keskivertoautoja lyhytikäisempiä. Kilpaa ajettiin myös useilla sodan jälkeen maahan tuoduilla Alfoilla, sillä ne olivat nopeita. Prototyyppi toimi hyvin, alfa_bertone.indd 7 23/07/2019 13.18. Hänen onnettomuutensa yhteydessä maahantuoja sai kuulla myyvänsä vaarallisia laitteita, vaikka auto oli lähtenyt luisuun sillankannen jäätymisen vuoksi. Tiestö oli pääasiassa sorapintaista, joten alusta, voimansiirto ja kori olivat kovilla. Vuonna 1970 maahan tuotiin jo lähes 60 Alfa Romeota, ja 70-luvun alkuvuosina tuonti nousi ennennäkemättömäksi, parhaina aikoina Suomeen saatiin lähes 200 Alfa Romeota vuodessa. Se ei todennäköisesti johtunut niinkään auton laadusta kuin sen ominaisuuksista. Vuonna 1967 Tekniikan Maailmassa julkaistussa Giulian koeajossa auton tekniikkaa kehuttiin hienostuneeksi ja perusautoa laadukkaampaa huoltoa vaativaksi. Samana vuonna Haka-auto toi maahan 171 BMW:tä, joista jopa 82 oli mallia 2002, eli tehtaan urheilullisempaa mallistoa. Noina aikoina maassa ennen näkemättömille automerkeille myönnettiin tuontilisenssejä enintään yksitellen. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen meno hiipui taas lähelle 50-luvun laihoja vuosia. Juulian kosketus Alfa Romeo tunnettiin Suomessakin kovana kilpa-autona. Tehdas valmisti kahta mallisarjaa, joista pienempi, Giulietta, oli jo muutaman vuoden ikäinen. Alfa Romeon piti uuden sarjan lisäksi suunnitella myös uusi tehdas. Giuliakin pääsi usein joko päätoimiseen kilvanajoon tai ainakin viikonloppukilpailijan ajokiksi. Lisensseistä luovuttiin 1962, mutta neljä vuotta aikaisemmin käyttöön otettu väliaikainen autovero nosti hintoja niin paljon, että Alfa Romeon tuonti pysyi hitaana. Mobilisti 5/19 . Vuosituotanto kasvoi 1950-luvun lopulla jo 30 000 auton tuntumaan, mistä alkoi muodostua ongelma. Vuonna 1972 tuotiin maahan 177 Alfa Romeota, joista 113 oli mallia Giulia GT, S tai TS. Alfan malleja kehuttiinkin vuosikymmenien ajan kilpailukykyisiksi suoraan tehtaalta. Laajenemiselle nähtiin kaksi tietä. Nehän pitäisi synkronoida, mutta sitäkään ei tarvitse tehdä läheskään joka vuosi. Sampanjaa myös kansalle Alfa Romeo valmisti ennen sotaa erittäin hienoja autoja todella pieniä määriä. Sen ajan Suomessa sekä 2002 että Giulia olivat todennäköisesti urheilullisimpia autoja mitä maahan edes tämän suuruisina erinä tuotiin. Vasta vuosikymmenen lopulla maahan sai tuoda yli kymmenen Alfa Romeota saman vuoden aikana. Tosin nykyautoilijan silmin neliovinen 1950-luvun alun 1900 ei näytä aivan puhdasveriseltä urheiluautolta. Vuonna 1987 myynti oli vielä edellisen vuoden tasolla, mutta Pohjolan Japanin nousukausi oli vasta edessä. Perusmallisten autojen rinnalla Alfa Romeo valmisti samaan tekniikkaan perustuvia urheilumalleja. Moni julkkis ajoi Alfalla, ja Sammy Babitzin kuoli sellaisen kyydissä. Ensimmäiset Alfat nähtiin Eläintarhanajoissa jo 1930-luvulla. Mutta aikalaisten vertailukohdat olivatkin toisenlaisia. Kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia oli Alfalla normi, mutta niitä tai viisivaihteista vaihteistoa ei muissa sarjavalmisteisissa autoissa juuri nähty. Giulietta tarvitsi kipeästi seuraajaa. Ennen 1980-luvun nousukautta maahantuonti oli siis vilkkainta juuri 1970-luvun öljykriisejä edeltäneinä vuosina. Nykyharrastajan silmin molemmat kommentit voivat ihmetyttää. Alfa Romeo oli hieno ja erikoinen auto, joten niitä myytiin myös ihmisille, jotka halusivat näyttäytyä sellaisessa. On totta, että kannen yläpuolisten nokkaakseleiden alla olevien venttiilien palasäätö oli vielä 1960-luvun mittapuilla hankalaa verrattuna perinteiseen ruuvisäätöön
Sen seuraaja oli Giulia Sprint GTV. Giulian coupémalleja myytiin kolmentoista vuoden aikana noin 224 000 kappaletta. Alfa Romeo kehitti Giulian seuraajaksi Alfettan, josta tehtiin myös urheilulliset, kaksioviset versiot Alfetta GT ja GTV. Giugiaron coupén ensimmäinen malli oli nimeltään Giulia Sprint GT. Jo Giuliaa suunnitellessa oli tarkoitus tehdä pohjalevy, jota voitaisiin valmistaa eri pituisena ja jonka päälle voitaisiin tehdä eri korimalleja. Vaikka nekin piirsi Giugiaro, ei lopputulos ollut edeltäjänsä veroinen. Alfa Romeo menestyi osittain samalla reseptillä, mutta panosti saksalaisia enemmän avomalleihin ja sulaviin coupéihinsa. Alfa Romeon nimeämiskäytäntö oli melko sekava, joten nykyään kaikki nämä Giulian coupé-mallit tunnetaanpuhekielessä Bertone-Alfoina. Silti Alfa Romeota myytiin jopa Iso-Britanniassa, jossa se maksoi lähes kaksi kertaa niin paljon kuin samankokoinen mutta hitaampi MGB GT ja lähestyi hinnaltaan jo Jaguarin E-tyyppiä. Hän piirsi auton, jossa tiivistyivät 60-luvun urheilumuotoilun parhaat piirteet. Mobilisti 5/19 . Tekniikan Maailmallakin oli mielipide auton ulkonäöstä: "Sen kulmikas, laatikkomainen kori ei erityisemmin viehätä silmää eikä herätä huomiota." Coupé-versio tilattiin Bertonen suunnittelutalolta, jossa sen sai tehtäväkseen lahjakas nuori Giorgetto Giugiaro. Alfetta GT ja GTV jäivät yhtä pitkän tuotannon aikana 137 543 kappaleeseen. Näkyvämpi ero saatiin aikaan 1967, kun Giulia Sprint GTV sai seuraajakseen Giulia 1750 GT Velocen. Avomalleina jatkoivat vielä parin vuoden ajan Giulietta-pohjaiset Pininfarinan suunnittelemat ja valmistamat mallit. Se oli sopusuhtainen ja kaunis. Eri markkinoilla oli yleisesti käytössä suojatulleja, jotka vääristivät hintoja. Edellisenä vuonna oli jo aloitettu uuden Giulian tuotanto. Verhoilun ja joidenkin yksityiskohtien tekeminen eri materiaaleista ei muuttanut sitä tosiasiaa, että 1,3-litrainen moottori oli aivan yhtä kallis valmistaa kuin 1 600-kuutioinenkin. Vuonna 1971 mallisto huipentui, kun alun perin huomattavasti pienemmäksi suunniteltu moottori kasvatettiin kahden litran tilavuuteen. Vastaavien autojen valmistaminen nosti BMW:n konkurssin partaalta menestyväksi valmistajaksi. Vähemmän on paremmin Neliovisen Giulian muotoilu oli jo aikalaisten mielestä vähemmän innostava. Uusi Aresen tehdas käynnistettiin 1963. Valtio vain verotti isompia moottoreita raskaammin. Sen rinnalle tehtiin eri maiden verokäytäntöjen vuoksi vielä GT 1300 Junior, joka oli Italiassa myyntihinnaltaan neljännestä halvempi kuin lähes sama auto hiukan isommalla moottorilla. . 9 mutta kokonaan uudenlaisen tekniikan tuotantoon ottaminen olisi tullut aivan liian kalliiksi. Giulia oli malli, jota Eurooppa oli oikeastaan odottanut. Sen keulasta hävisi edellisille malleille tyypillinen porras, ajovalot tuplattiin ja moottori kasvoi 1 750-kuutioiseksi. Kuten samaan aikaan tuotantoon otettu BMW 1500, Giulia oli yhtä nopea kuin jotkut urheiluautot, mutta niitä ratkaisevasti käytännöllisempi. Niiden moottorit tosin modernisoitiin Giuliaan pohjautuviksi. Pienemmän mallin sijaan Alfa Romeo päätti tehdä Giuliettalle seuraajan, joka olisi mallina uusi, mutta teknisesti aiemman mallin pohjalta suunniteltu, eikä vaatisi yhtä suurta ponnistusta kuin etuvetotekniikkaan siirtyminen. Alfa Romeo 2000 GT Veloce 1972 MOOTTORI Tyyppi: kevytmetallirakenteinen 4-sylinterinen rivimoottori, kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia, kaksi kaksikurkkuista Dell`Orto DHLA 40 -kaasutinta Iskutilavuus: 1 962 cm 3 , sylinterimitat 84 x 88,5 mm, puristussuhde: 9,0 Teho: 133 hv (DIN)/5 500 r/min Vääntömomentti: 186 Nm (DIN)/3 500 r/min VOIMANSIIRTO Takaveto, viisivaihteinen synkronoitu vaihteisto, lattiavalitsin JARRUT Tehostetut levyjarrut edessä ja takana JOUSITUS Edessä: erillinen, poikittaiset tukivarret, kierrejouset, kallistuksenvaimennin Takana: jäykkä taka-akseli, pitkittäiset tukivarret, vetopyörästön koteloon nivelletty kolmipistetuki, kierrejouset, kallistuksenvaimennin KORIRAKENNE Itsekantava kokoteräskori MITAT Pituus: 4,10 m Akseliväli: 2,35 m Leveys: 1,58 m Korkeus: 1,32 m Omamassa: 1 040 kg SUORITUSARVOJA Huippunopeus: yli 195 km/h* *Tehtaan ilmoitus alfa_bertone.indd 9 23/07/2019 13.19. 2000 GT Veloce ja sen rinnalla myydyt 1300 ja 1600 GT Junior olivat lajissaan erittäin suosittuja. Coupé myi alusta pitäen hyvin, vaikka olikin suhteellisen kallis. Kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia ja viisi vaihdetta katsottiin kuitenkin tuohon aikaan niin eksoottisiksi ominaisuuksiksi, että hintaero oli hyväksyttävä
Mobilisti 5/19 Kulttuuriajo uudesti nimeämisen taikaa SA-HK:n syntymästä on 2019 kulunut jo 60 vuotta. Se oli paitsi suuri saavutus, myös alkusoittoa aidosti vanhojen autojen ymmärtämiselle. Ehkä ensi vuonna. Merkkijakauma puhutteli: MercedesBenz (22), Ford (19), Fiat (10), Chrysler (8) Volvo (7), VW (6), Packard (5), Borgward, Citroën, Chevrolet, Opel, Austin (4), Cadillac, Renault, Oldsmobile (3), Dodge, Hupmobile, Nash, DeSoto, DKW, Plymouth, Peugeot, Rolls-Royce, Jaguar, Simca, Toyota, Datsun, Moskvitsh, NSU (2) ja yksi kutakin seuraavista: Delage, Aurea, Stearns-Knight, Studebaker, Hudson, Lincoln, Bentley, Saab, Cottereau, Auburn, Mazda, Glas, Vauxhall, Riley, Rover, Mercury, Honda, Alfa-Romeo, Audi, Bedford, Wartburg Skoda, Jeep ja Porsche. Vantaa kaupunkina oli uskottavasti mukana pelin hengessä. Moni tuttu merkki oli tosin melko ohuesti edustettuna, kuten Studebaker, Hudson, Saab tai käyttöbrittiautot. Tulkaa perässä, naapurimaat. Juhlavuoden SA-HK:n Helsingin jaos, HAK ry junaili ennen ”Retkeilyajona” tunnetun tapahtuman uudella nimellä ”Kulttuuriajo” – ja peijoonin osaavasti. Kulttuuriajoon osallistuneista 194 autosta yli neljännes oli valmistettu ennen vuotta 1950. Virolainen Indrek Sirk ilahdutti yleisöä – ja ilmeestä päätellen myös itseään – 1935 DKW F5:llä. Ehkä kiittäminen oli kulttuuri-sanan liittämistä nimeen. Tunnelman huipensi vanhaan puimalaan rakennetussa juhlatilassa nautittu illallinen. 10 . kuvat: Matti Ouvinen N imenvaihdos oli PR-mielessäkin viisas teko, alkavathan 20-luvun autotkin jo lähestyä sadan vuoden ikää. Yhdistys, sittemmin keskusliitto, perustettiin Helsingissä 1959. retkeilyajot60v.indd 10 23/07/2019 13.47. Siitä tihkui tuulahdus kuin jonkun välimerellisen maan ilonpitoa, jota saatteli pehmeän lämmin ilta täysikuineen. Lähtöpaikkana toimi Vantaalla sijaitseva entinen Elannon maatila, Backaksen kartano. . 52 eri automerkkiä samassa tapahtumassa. Ruotsissa vanhat ajoneuvot ovat olleet jo vuosia ”kulturföremål”-nimityskohteita, mutta meillä autovihan luvatussa maassa sanaa on karsastettu. teksti: K.L.B
Tapahtuman vanhin ajoneuvo oli tukholmalaisen Lars Öhmanin 1906 Cottereau (oik.). K.L.B. Mobilisti 4/19 . retkeilyajot60v.indd 11 23/07/2019 13.47. Nykyinen omistaja on Matti Suomi. Kun osallistuu 60 vuoden välein tasan samalla autolla, ei voitane syyttää muodin mukana juoksemisesta. 11 Seniorin viimeisimpään numeroon pikajuttuna ehtinyt Risto Harvian Delage 1921 – Suomi-auto vieläpä – oli syystäkin yksi ajojen suurista ihailun kohteista. ja hänen uskollinen 1928 Chryslerinsa. Säntin perhe toi tapahtumaan joukkoliikenneoption T-Ford -onnikallaan ja osa matkasta taittuikin todella vihreästi. Ei riemulla rajaa, kun T-Ford Runaboutilla ajaa, kertoo Arto Karajasin ilme! Opel Six vuodelta 1931 on samassa suvussa jo kolmannella polvella. Leevi Udelius lipui paikalle Suomessa harvoin nähdyllä 1937 Pontiacilla
retkeilyajot60v.indd 12 23/07/2019 13.47. Mobilisti 5/19 Mäkisten muheva 1928 Studebaker Dictator herätti ansaittua kunnioitusta olemuksellaan. 12 . Nils Tigerstedtin komea Hupmobile vuodelta 1925 erottuu joukosta 3-väriteemallaan. Aikoinaan Mauritz Skogströmille kuulunut 1926 Citroën sB 14 elää ja voi hyvin Harri Ojalan hoivissa. Eräs tapahtuman eksoottisimpia ilmestyksiä oli tämä latvialaisen Janis Oskerkon 1926 Aurea 600, italialaisen pienvalmistajan luksusvaunu. Tämä Fiat 501 Torpedo vuodelta 1923 on siirtynyt Pesosen suvussa jo toiselle polvelle, nyt puikoissa on Jukka. Virolaisen Ûllar Suvemaan 1931 Cadillac 335A, perässään Timo Mäkisen AFord Roadster sekä toinen Suomenlahden eteläpuolelta purjehtinut ylellisyysesine, Raivo Hannuksen 1933 Chrysler CO6
Ramppikuume iski muutamaankin autoon matkan varrella. 13 Matti Järvenpää pitelee aisoissa meneväistä 1925 Citroën B12 Torpedoaan. retkeilyajot60v.indd 13 23/07/2019 13.48. Pietarsaarelaisten Ford TT-hardtop-bussin takarenkaassa ilma nousi jostakin syystä kumin yläosaan. Peter Nymanin ansiosta paikalla nähtiin toinenkin Huppi, 1928 Century A-6. Tässä Robert Weightin 1925 T-Fordia joudutaan hetkellisesti taluttamaan parrasvaloihin. Kiehtova Renault-malli, 1939 Juvaquatre, kohotti kulmia Matti Niukkasen ohjastamana. Mobilisti 5/19
Porvoo, kesäkuu 1960. Pian tämän AK:n 1959 järjestämän ajotapahtuman (jossa vuosimallit oli merkitty autojen kylkiin) jälkeen Suomesta ulosmyyty Isotta-Fraschini. retkeilyajot60v.indd 14 23/07/2019 13.48. Mobilisti 5/19 retkeilyajojen alkuvaiheita Asser Wallenius ja Ford -34. AK:n ajoissa nähty koekilpinen vuoden 1923 Renault edusti valmistajansa malliston pienintä päätä. Harald Jonsson Ruotsista 1904 Cadillacillaan. K.L.B:n 1928 Chrysler Porvoossa 1960. 14 . Etualan Adler myytiin joitakin vuosia sitten Suomesta Saksaan
Etualan Adler myytiin joitakin vuosia sitten Suomesta Saksaan. Börje Dilésn mietteliäänä AFordinsa ratissa retkeilyajojen rastitehtävän parissa. Tuuheatukkainen mies kuvassa auton vasemmalla puolella on Dick Antin, eräs SAHK:n perustajista. Kai Merikanto luotsaa Rollsia Fred Geitelin avustamana. Suomalainen Chrysler-erikoisuus: Series 72 Roadster vuodelta 1928. Kenties Porvoota. Johtavana ideana oli Lontoo-Brighton -ajon kopiointi, toki ehkä vähemmän kilpailuhenkisesti. Joka tapauksessa haiskahtaa harrasteajelulta. retkeilyajot60v.indd 15 23/07/2019 13.49. 15 Porvoo, kesäkuu 1960. Ossian Kjellberg ja AG-31-kilpinen 1928 Reo. Mobilisti 5/19 . Hän omisti auton uudesta ja piti sen elämänsä loppuun saakka
Onneksi monet lukijamme eivät ole ainakaan ratkaisevasti korkeammalla kognitiivisella tasolla, eihän tätä lehteä kukaan muuten lukisi. Autokunta starttasi 1 900 kilometrin taipaleelle Tallinnasta etelään tiistaiaamuna 25.6. Omat hoksottimet ovat nyt tutkitusti jostain Homo Habiliksen ja nykyihmisen väliltä. Entiset työtoverini, Tekniikan Maailman toimittajat Pekka Rantanen ja Tero Kiira, päättivät hekin liittyä fiksujen joukkoon. Matkan etenemistä saattoi seurata retkueen pitämässä lähes reaaliaikaisessa blogissa TM:n nettisivuilla. Paluumatka Saksan kautta ei ollut juuri Via Balticaa helpompi, ja lopulta miesten oli pakko taipua palaamaan Suomeen laivakyydillä Lyypekistä, mikä oli päätetty kunniallisen suorituksen minimitavoitteeksi. . Jälkimmäisen 2,5 kilometrin reitti on kaupungin innovaatioyhtiö Forum Viriumin mukaan ennätyspitkä. Eikä edes heillä olisi ollut mahdollisuuksia ilman sadun hyvää haltijaa – Liettuassa sattumalta tavattua suomalaista Tesla-miestä, joka kykeni älypuhelimensa loppumattoman etevällä sovellusarsenaalilla avaamaan latauspaikkoja matkojen päästä silloin, kun se ei sankareiltamme onnistunut. uutist519.indd 16 23/07/2019 13.23. Cadillac Newsiä vetää Maiju Lankinen, Opel Faniä Kiia Lindberg ja Mustang-kerhon Corralia Merja Masalin. Tekniikan Maailman kansainvälisten seikkailijoiden kokemukset antavat vahvaa sivustatukea akateemiselle tutkimukselle: sähköauto todella sopii vain älykkäimmille. . . . Mitä paremmat kognitiiviset kyvyt miehellä on, sitä todennäköisemmin hän on valmis jakamaan autonsa muiden kanssa. Keski-ikäisten miesten – möhisten – valta järkkyy kaikilla rintamilla. Äly on päivän sana, joten ei ihme, että kotikaupunkini Helsinki on korskeasti ilmoittanut tavoitteekseen tulla maailman toimivimmaksi älykaupungiksi. Oikein fiksu mies ei aja minkäänlaisella autolla. Pieni mutta tärkeä osa tavoitteeseen pääsemisessä on robottibusseilla, joiden testaamisessa Helsinki on yksi maailman aktiivisimmista kaupungeista. 3 Mobilisti 3/07 . Tänä vuonna Helsingissä liikennöi kaksi robottibussilinjaa, Kalasatamassa kulkeva 26R sekä Vuosaaren metroaseman ja Aurinkolahden väliä kulkeva 90R. ja saavutti mielikuvituksellisten vastoinkäymisten jälkeen kohteensa neljä päivää myöhemmin. Vielä suurempi korrelaatio älykkyyden ja valintojen välillä löytyi suhteessa autojen yhteiskäyttöön. Maailma kuitenkin muuttuu nopeasti, mistä todistavat saman TM:n numeron kansiaiheena ollut sähköpyörävertailu ja yksi pääotsikoista: Onko puutalo ilmastoteko. Le Corbusier ja Albert Einstein Princetonissa vuonna 1946. 3 koonnut: J.E. Kaksikko lähti kesäkuussa katsomaan Itävallan GP:tä Österreichringille TM:n käyttötestissä olevalla Nissan Leaf -täyssähköautolla. Saisiko niihin edes kunnolliset Kutterin korit, joita Åbergin linja poikavuosieni kalustossaan suosi. Tätä on vähän osattu pelätäkin; suomalaistutkimus on nimittäin löytänyt tieteellistä näyttöä siitä, että mitä fiksumpi mies on, sitä vähäpäästöisemmällä autolla hän ajaa. Turvassa eivät ole edes merkkikerhojen avainasemat, sillä yhä useamman kerholehden päätoimittajaksi on noussut nuori nainen. Tutkimuksesta raportoi toimittaja Pauliina Grym Tekniikan Maailma -lehden numerossa 13/2019. Mobilisti 3/07 . Olivatpa robottilinjurit kuinka älykkäitä hyvänsä, tyhmiltä ne näyttävät. Yhtään Kiiraa ja Rantasta lahjattomammat miehet eivät koskaan olisi selvinneet reissusta
. Heinäkuun puolivälissä saatiin lisää paluumuuttajia, kun kuljetusauto rantautui Jätkäsaareen kyydissään neljä Aimo Astalan kokoelmista Italiaan 2012 myytyä autoa. Olli Lyytikäisen Ferrari on saanut eniten julkisuutta, mutta keväällä Suomeen palasi vähin äänin myös 1994 USA:han myyty nk. Luvassa on siis kalustoa, jonka veroista Suomessa ei ole nähty sitten vuoden 1982 Imatranajon. Maas Global -niminen suomalaisfirma Vilamon Stutz Helsingin Kauppatorilla joskus 60-luvulla. uutist519.indd 17 23/07/2019 13.23. 17 Varovaisesti arvioiden tuoreet voimat ovat tehneet lehdille pelkästään hyvää. Apollo 13:n paluun juhlintaa Houstonin lennonjohdossa. Hankkeelta ei ole puuttunut epäilijöitä edes moottoriurheilupiireissä, Suomessa kun ollaan. Aivan oikea uutinenkin joukkoon mahtui: Houstonissa on juhlan kunniaksi avattu yleisölle Apollo-ohjelman alkuperäinen lennonjohtohuone, josta käsin ihmiskunnan historiaa aikoinaan kirjoitettiin. Niinpä lennonjohdon entisöintiin käytetyt varat saatiin pääosin yksityisiltä mesenaateilta. Kymiring on saanut asfaltin pintaansa. Ainutkertainen tilaisuus tarjoutuisi historic-luokille syyskuun jälkipuolella. Valveutuneet suomalaisharrastajat ovat tänä vuonna kotiuttaneet useampia takavuosina maailmalle karanneita arvoautoja. Vilamon Stutz, eli komea 1928 BB Speedster. Kaksi muuta olivat Tja A-malliset Fordit, joista jälkimmäinen oli ennen sotia palvellut Viipurissa taksina. . Puolalaisittain herkistävin aihe on luultavasti Bulgariaan suuntautunut nostalginen autoloma, matkavälineenä Polski-Fiat 125P. Kaksi niistä, -46 Lincoln ja -52 Cadillac olivat alun perin Juho-Kusti ja Alli Paasikiven käytössä. . NASA ei ole mikään museovirasto, vaan järjestön hankkeet katsovat pääsääntöisesti tulevaisuuteen. Auto ilmestyi maaliskuussa myyntiin Amelia Islandin Concours-tilaisuuden yhteydessä järjestetyssä RM Sothebyn huutokaupassa. . Heinäkuun numeron isojen juttujen kohteita ovat mm. Viestimistä ei heinäkuussa puuttunut juttuja 50 vuoden takaisesta kuulennosta. Mobilisti 3/07 . Volvo Duett, Bentley Arnage Turbo ja Citroën Mehari. 3 Mobilisti 3/07 . Nyt voidaan todeta, että epäilijät olivat väärässä: radan avajaistapahtuma on MotoGP -kilpapyörien viralliset testipäivät 19.-20.8., jolloin paikalle saapuvat kaikki huipputiimit tähtikuljettajineen. Tiukan vastuksen tarjoaa vuodesta 2006 alkaen kuukausittain ilmestynyt Classicauto, joka Automobilistan tapaan on aiheiltaan monipuolinen ja sopivan yllättävä. . Kausalaan valmistuu vielä ennen kesän loppua Kymiring, Suomen ensimmäinen uusi moottorirata sitten 1980-luvun. Täysimittaisen 4,5 kilometriä pitkän GP-radan valmistuminen on nykyisessä mielipideilmastossa silkka ihme. Mobilistilla on kaukaa 80-luvulta juontuvat suhteet puolalaiseen Automobilista-lehteen. Onnittelumme onnistuneista hankinnoista. Varikolla kuiskitaan, että autoillakin olisi pieni mahdollisuus päästä korkkaamaan Kymiring vielä tämän kauden puitteissa. 3 Mobilisti 5/19 . Avajaisia vietetään elokuussa. Se ei kuitenkaan ole ainoa sikäläinen alamme julkaisu. Stutz oli yhä täsmälleen siinä kunnossa kuin se oli Suomesta lähtiessään, SF-kansallisuustunnuksineen, päivineen
Kaikkein pahiten V2-ohjelmasta joutuivat kuitenkin kärsimään saksalaisten alaisuudessa raatavat orjatyöläiset, joista 15 00020 000 menetti rakennustöissä henkensä. Helppoa tai halpaa pyörän keksiminen uudelleen ei ole, sillä Maas Global teki viime vuonna alle viiden miljoonan euron liikevaihdolla kolmentoista miljoonan tappiot. . 3 Mobilisti 3/07 . Kolkon tarinan kääntöpuolella on se, että ilman Peenemünden ohjuslaboratoriota emme tänä kesänä myöskään juhlisi kuulennon 50-vuotisia. Vahingoniloinen naureskelu olisi silti tyhmää, sillä yhtiö on kerännyt tähän mennessä 24 miljoonan euron rahoituksen, josta merkittävä osa on saatu Toyotalta ja toiselta japanilaisjätiltä, tarvikevalmistaja Densolta. Oldsmobile 98 Holiday Coupé. Liikeidean ytimessä on Whim-niminen sovellus, jonka tarkoituksena on tarjota käyttäjille mahdollisuus yhdistellä eri liikennemuotoja joustavasti kuukausimaksua vastaan. Niiden pääkonttoreissa riittää laskutaitoista henkilökuntaa, joten kyllä Whimissä jotain itua täytyy olla. 18 . Ensimmäiset koerenkaat ovat jo valmistuneet ja tehtaan rakennustyöt etenevät aikataulussa. Ohjuksen osat putosivat maanviljelijä Robert Gustavssonin metsään, mistä Ruotsin armeijan tutkijat kävivät nopeasti evakuoimassa ne Tukholmaan. Mobilisti 3/07 . Tutkimuksissa kävi ilmi, että Bäckebon V2:ssakaan ei ollut taistelukärkeä, vaan räjähdyksen oli aiheuttanut jäljellä olevan polttoaineen ylikuumeneminen ohjuksen syöksyessä kohti maata. Eikä tässä vielä kaikki: Nokian Renkaat rakentaa Daytoniin, Tennesseehen uutta tehdasta. . Saksalaisten ohjusten putoamispaikat Ruotsissa 1943-44. Jos joku olisi 70-luvulla esittänyt, että amerikkalaiset tarvitsevat joskus Suomessa jalostettuja polttoaineita, hänet olisi naurettu ulos teltasta. Sen aiheutti Peenemündestä ammuttu ballistinen V2-ohjus, joka putosi korkeuksista kolminkertaisella äänennopeudella eikä siten antanut itsestään minkäänlaista ennakkovaroitusta. . V2-hyökkäyksissä kuoli yli 3 000 ja haavoittui vielä enemmän ihmisiä. Lontoossa ja Antwerpenissä – V2:n pääkohteissa – tilanne oli syykuusta 1944 maaliskuuhun -45 kokonaan toinen. Niin vain Neste on avannut Kalifornian San Leandroon raskasta liikennettä palvelevan miehittämättömän aseman, jossa voi täyttää Kenworthinsa tai Mackinsä tilavat säiliöt raikkaalla suomalaisella biodieselillä. Bäckebon ohjus oli ainoa Ruotsiin pudonnut V2, eikä se aiheuttanut henkilövahinkoja. kesäkuuta 1944 Kaakkois-Ruotsin Bäckebossa säikähdettiin kunnolla, kun ilmassa tapahtui ilman varoitusta valtava räjähdys. Mobilisti 5/19 uutist519.indd 18 23/07/2019 13.23. Oheinen 30-luvun taitteen Fiat-mainos on tietysti upeudessaan epäreilu vertailukohta, mutta olkoon opiksi ja ojennukseksi. . Syksystä 1943 alkaen sielläkin jouduttiin tekemisiin vaarallisen uuden tekniikan kanssa, kun Peenemünden koealueelta ammuttuja harhautuneita V1-ohjuksia alkoi tippua eri puolille maata. Levottomina aikoina tapahtuu outoja asioita – jopa Ruotsissa. Sekä USA:n että Neuvostoliiton ohjusja avaruusohjelmat perustuivat aluksi täysin uusien isäntien palvelukseen astuneiden saksalaisten tiedemiesryhmien osaamiseen. Mikkosen automaalaamon pihalla Tuusulassa seisoi kesäkuun alussa vielä yksi komea esimerkki Suomeen vuosien päästä palanneesta siirtolaisesta. 3 on ollut keskeisessä roolissa, kun Suomen mainetta liikenteen digitalisaation mallimaana on rakennettu. Oldsmobilen kalleinta 98-mallisarjaa edustava kaksiovinen Holiday Coupé myytiin Ruotsiin jo vuosikymmeniä sitten, ja vaikka 50-luvun kaksioviset isot autot olivat aikoina ennen uustuontia farkkukansan haluttavuuslistan kärjessä, tämä auto ei missään Neste Truck Stop on avattu Kaliforniassa. Kari B. Toinen toistaan sieluttomammat tietokonerenderöinnit käyvät kuvituksesta ja komeus viimeistellään valmistajan virallisella, usein englanninkielisellä iskulauseella. Siellä oli jo edellisestä lokakuusta pitäen toiminut yksikkö, joka tutki saksalaista ohjustekniikkaa ja erityisesti niiden ohjausjärjestelmiä. Koeammunnoissa ei käytetty taistelukärkiä, mutta iltapäivällä 13. Vanhoja automainoksia silmäillessä käy joskus mielessä, mistä ihmeestä nykyajan graafikoille oikein maksetaan
Perusmalli kulki tehtaan mukaan 142 km/h, mutta Autobleu-kilkkeillä terästettynä peräti 155 km/h. Hintahaarukka on laaja riippuen siitä, onko laite yhä tehtaan paketissa ja kuinka vanhaa mallia se on. Kolmena vuonna 1994-96 liimailtiin tuulilasitarroja, minkä jälkeen ajoneuvovero muuttui nykymuotoiseksi vuosittain kannettavaksi autoilun lisäveroksi. 3 Mobilisti 3/07 . Tervetuloa takaisin. IL 1.6.1994 uutist519.indd 19 23/07/2019 13.23. Siinä missä arkiauton tarvitsijoille riittää tavallinen Audi-, BMW-, Mersutai Volvo, Japanista tuodaan meikäläisittäin erikoisempaa kalustoa. . 3 vaiheessa ehtinyt syöpyä suomalaisten harrastajien kollektiiviseen tajuntaan. Se oli vuonna 1961 eurooppalaiselle perheautolle kova noteeraus, kuten myös luvattu 37 sekunnin aika seisovalle kilometrille. Mitoiltaan huomattavasti normaalia autoradiota pienempi taajuuskonvertteri voidaan asentaa kojelaudan alareunaan tai vaikka hansikaslokeron sisäkattoon, jos lokero on helposti käsillä. Suomen harrasteajoneuvoliitonkin toiminta hiipui lupaavan alun jälkeen nopeasti. Laite kytketään antennin ja autoon asennetun AM-radion väliin. Kävi niin kuin kävi, ja kiukku jouduttiin nielemään. Euroopassa konverttereita on myyty lähinnä Englannissa, joten etsinnät kannattaa aloittaa vaikkapa eBay.comin kaltaiselta foorumilta. Japanista tuodaan Suomeen paljon käytettyjä autoja, vaikkei Saksantai Ruotsintuonnin kaltaisista volyymeistä voikaan puhua. Ylenpalttisesta aineellisesta runsaudesta kärsivässä Ruotsissa Oldsmobile oli ilmeisesti jossain vaiheessa tulla puretuksi varaosiksi, mutta onneksi niin ei käynyt. Takavuosina USA:sta tai Japanista tuotuun nykyautoon saattoi joutua vaihtamaan kaikki lasit ja valolaitteet, eikä sekään aina riittänyt. Nissan Cube. Vastaperustettu Suomen harrasteajoneuvoliitto ry masinoi joukkonsa vastarintaan ja keskiviikon vastaisena yönä 1.6.1994 sadat harrasteautot tukkivat Mannerheimintien eduskuntatalon kohdalla. Siitä seuraa joko kalliin alkuperäisen AM/FM-radion työläs jahtaaminen – jos sellaista edes on ollut tehtaan valikoimissa – tai sitten kojelaudan visuaalisen ilmeen hämmentäminen häiriintyneesti vilkkuvalla nuorisosoittimella. Laajan mallivalikoiman ansiosta monissa tapauksissa on mahdollista löytää laite, jonka olemus ja asteikon fontti ovat lähellä mittariston vastaavia. Aina oppii. Tunnettujenkin merkkien laitteita on yhä suhteellisen helppo löytää kohtuulliseen hintaan. Kuka muistaa kaamean käyttömaksun. Onneksi järki on voittanut, ja mm. amerikkalaiset DOT-merkinnät kelpaavat nykyään sen sijaan, että kaikissa osissa täytyisi olla E-hyväksyntä. . Yhdistelmän avulla koko normaali FM-alue on kuunneltavissa, joskin vain monona. Useimmat niistä olivat tuotenimestä riippumatta peräisin Japanista tai Taiwanista. Autobleun 60-luvun alussa suunnittelema Veloce GT -sarja muodostui Weber 40 DCOE -kaksoiskaasuttimesta ja erikoisimusarjasta, jotka nostivat vasta esitellyn 404-mallin suorituskyvyn aivan uudelle tasolle. Onnistumisen edellytyksenä on tietenkin se, että AM-radio sekä sen kaiutin ja antenni ovat yhä läsnä ja elossa. Mobilisti 3/07 . Tämä ei ole uutta tietoa, mutta saattaa olla jo unohtunut jopa monelta radioaktiiviselta harrastajalta: etenkin USA:sta tuoduissa vanhoissa autoissa on usein AM-radiot, joilla ei kuulu enää kuin ulkomaiden kanavia. Apparaatti on FM (ULA) -viritin ilman omaa kaiutinta tai vahvistinta. Transistoroituja FM-konverttereita myytiin 1960/70-luvuilla USA:n markkinoilla lukemattomina eri versioina. Taajuusriesa on jo puolen vuosisadan ikäinen, ja niinpä muinaiset amerikkalaiset kehittivät siihen jo 60-luvulla ratkaisunkin, FMmuuntimen. Sen piti jäädä kertaluonteiseksi, jollaisina uudet verot on ollut tapana myydä suomalaisille autoilijoille. Varsinaista mellakointia ei esiintynyt, mutta ”Viinanen hirteen” ja ”Alas käyttömaksut” -huudot kaikuivat graniittipylväikössä. . Tuonti on helpottunut takavuosista ratkaisevasti, kun teknisiä määräyksiä on normienpurun nimissä väljennetty. . Peugeot tarjosi aikoinaan ulkopuolisen alihankkijansa, Autobleun, virityssarjoja virallisten jälleenmyyjien kautta. Nykylaitteen voi tietysti piilottaa hanskalokeroon, mutta siinäkin tapauksessa hyödytön AM-vanhus vain olla jököttää linssi pimeänä kojelaudan parhaalla paikalla. Asennus on niin yksinkertainen, että useimmissa tapauksessa sen pystyy tekemään kotitallin perustyökaluilla. Varsinkin autoharrastajat raivostuivat, ja syystä, sillä 300 markan vuositarra oli ostettava, vaikka olisi käyttänyt autoaan vain viikon. Tutun katsastusinsinöörin mukaan Japanin-tuonnin tämänhetkinen hittimalli on Nissan Cube. Kauheimman laman pohjalla hallitus sääti hädissään vuotuisen ajoneuvoveron
Kyseessä on itäsaksalainen Nagetusch-matkailuvaunu, joiden valmistus alkoi 1958. Keskusputkirunkoineen, heiluriakseleineen ja alumiinipäällysteisine puukorikehikkoineen se oli rakenteellisesti täysin ajanmukainen ja sisäpinnoissa vallinnut koivuvanerointi loi sisätiloihin suorastaan ylellistä ilmapiiriä. Liike ei näkynyt kadulle kellarisijaintinsa takia. En heti innostunut ajatuksesta, mutta kun näytti kuvat, olin miltei pyörtyä! Saisiko teiltä näistä lisätietoa. Missä, osoitteessa Toinen linja 23 vaiko jossain jo puretussa kiinteistössä. Kun Suomessakin autojen paikkakuntakohtainen keskiikä vaihtelee Espoon kahdeksan ja monen maaseutukunnan 14 vuoden välillä, on ulkomailta helppo löytää lukuja, jotka saavat suomalaiset autot vaikuttamaan epätavallisen vanhoilta. Tilastoja käsittelevissä jutuissa myös keskitytään kauhistelemaan suomalaisten autojen korkeata ikää vertailematta vastaaviin ulkomaisiin tilastoihin, tai jos verrataan, otetaan kohteeksi Suomea rikkaampi seutu. En olisi etukäteen uskonut, millainen prosessi auton hankinta on vielä tänäänkin. Hän oli vakava. Myös esimerkiksi Tampereelta ja Turusta olisi teoriassa mahdollista löytää monipuolista uudemman ajan autoliikehistoriaa kantakaupungista. Pekka Myyry Tukevasti menneisyydessä luuhaava tietokirjailija Niinpä. Lauantaina iskimme kauppoihin. Autotalon ja Autopalatsin sijasta minua kiinnostavat varsinkin rakennetun kaupungin eli Kallion, Töölön, Kluuvin, Punavuoren jne. Annan helpon esimerkin: minulla on Chevrolet Impala Sport Sedan vuosimallia 1960 ja VW Kupla vuodelta 1964. Nagetuschin poika loikkasi länteen 60-luvun alussa ja organisoi siellä vientimarkkinoita perheensä tuotteille. Teemu Harju Pyörtyä ei ehkä kannata, mutta innostukseen on aihetta. Yksi ruotsalaislukijat519.indd 20 22/07/2019 18.31. Keskustelua ylläpitävät varsinkin autokauppiaat, heillä kun on siihen omat taloudelliset syynsä. Kiitos siitä. Arkinen perheauto on persoonaton vaihtoehto. Toisen auton ikä on 59 vuotta ja toisen 55 vuotta. Etenkin Saksassa Nagetusch-vaunujen ympärillä on vilkasta harrastetoimintaa. Henkilöautojen ikäjakauman kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että normaalissa ajoneuvorekisterissä olevat vanhat, harrasteautona toimivat autot vetävät henkilöautokannan tilastollista keski-ikää vahvasti alaspäin. Olen sitä mieltä, että Suomeen olisi saatava museoajoneuvostatuksen rinnalle harrasteajoneuvostatus, koska on paljon mielenkiintoisia ja erikoisia ajoneuvoja, joita ei voida rekisteröidä museoajoneuvoiksi. Richard Nagetuschin jo 30-luvulla Dresdeniin perustaman koripajan ohella vaunuja valmistettiin lisenssillä Rechlinin kansallistetulla telakalla sekä Rosenthalin koriverstaalla. Nyt hän haluaa oman auton. Tero Karttunen Pidämme idean mielessä. Autojeni keski-ikä olisi siis uuden auton oston jälkeen tuo 38 vuotta. Jos kävelisin autokauppaan ja ostaisin tuliterän auton, niin mikä olisi silloin minun autokantani keski-ikä. Pojalla olivat mietteet valmiina. toimitus Sukupolvikokemuksia autokaupoilla Juniori täytti 18 vuotta, suoritti ajokortin, kirjoitti ylioppilaaksi, pyrki yliopistoon, meni kesätöihin. Eipä hirveästi uudistunut tilastojen valossa, vaikka käytännössä ajaisin juuri tuolla uudella autolla. Pienen auton kolmivuotinen liisaussopimus ei tullut hänelle kysymykseenkään. toimitus Jonnet ei muista Tehkää artikkeli Helsingin kantakaupungin edesmenneistä autoliikkeistä. Viime viikolla teimme tunnusteluja. Olen pitkään ihmetellyt mitä Härski mahtoi tarkoittaa, mutta nythän asia selvisi Mobilistin 4/2019 sivulta 24. Mobilisti 5/19 Nimittäin Tsykoliitit Eräässä alkupään Uuno Turhapuro elokuvassa Härski Hartikainen ihmettelee myytävänä olevan auton etupenkkejä todeten: "Eihän nämä ole kuin tärkätyt tsykoliitit". Emme sittenkään olleet vihervegaaninen ja urbaani joukkoliikenneperhe. Liian pieni! Ahdasta koria edusti myös ranskalainen bulevardisportti. En esimerkiksi olisi aavistanut, että Toisella linjalla on joskus sijainnut Sukavan artikkelissa mainittu rengasfirmakin. toimitus Nagetusch! Ystäväni kertoi, että hänellä on kaksi asuntovaunua. Tähtäin hänellä oli lähes kokonaan saksalaismerkeissä. Väitteeni on, että tämän lakiteknisen muutoksen jälkeen tilastot näyttäisivät Suomen henkilöautokannan todellisen iän. Mutta olisiko sitten niin, että tämä uudistunut ja todennäköisesti nuorentunut henkilöautotilasto ei palvelisikaan kaikkien tahojen etuja. toimitus Huomioita harrasteajoneuvoista Tasaisin väliajoin pinnalle nostetaan Suomen tavattoman vanha henkilöautokanta. Autoilun suurmaassa Yhdysvalloissa käytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli ainakin pari vuotta sitten korkeampi kuin meillä. Näitä autoja kuitenkin käytetään sangen valikoivasti ja harvoin, aivan museoajoneuvojen tapaan. Se unohtuu yllättävän nopeasti, kun kokonaiset korttelit saatetaan purkaa uudisrakennusten tieltä. Isä-Nagetusch joutui 70-luvulla kommunistihallinnon epäsuosioon ja vankilakierteeseen. Pekka Mäkelä, Masku Muillekin tiedoksi: Oy Zukolite Ab valmisti istuinsuojia, silloin joskus. Hänen yhtiönsä kansallistettiin ja nimi hävitettiin tuotteista. kivijaloissa toimineet yritykset, joiden toimipaikkojen ohi hipsterit suhistelevat nykyään sähköpotkulaudoilla menneisyyttä arvaamatta. Lasketaan: 59 vuotta + 55 vuotta + vuotta / 3 (autojen kappalemäärä) = 38 vuotta. 20 . Vanha sanonta kertoo, että on valhe, emävalhe ja sitten on tilasto. Jutussa viitattu rengasliike oli varmaankin Rengaslinja Oy, joka sijaitsi Toinen linja 15:ssä – ainakin vuoden 1970 Helsingin puhelinluettelon mukaan
Ekan auton saa vain kerran. Maksuosuuteni yhteiseen hankintaan oli Jawa 350 cc -moottoripyörä. Puolisoni Tipan meille sitten toikin. Hänen isänsä oli ottanut valokuvat Punkalaitumen “Laurilan ahteessa”, jossa vuonna 1954 tapahtui aurinkoisena kesäpäivänä kahden auton yhteentörmäys. Tässä on varmasti jo joku seuraavista omistajista kyseessä, kun KOE-kilvetkin ovat Hämeen läänistä. Ei palellut. 21 malli olisi myös ehkä käynyt, koska siinä oli yli kahden litran moottori ja automaattilaatikko. Koko kahdeksan vuoden aikana ei liikkeeseen muistini mukaan tarvinnut hankkia mitään varaosia Ford Pilotiin, eikä sellaista koskaan käynyt huollossakaan. Pilot jäi sijoilleen ja jossain vaiheessa eräs osakkaistamme vaihtoi sillä jotain sopivampaa. Ensiauton hintataso on teillä päin korkeahko. 1962 paikallisen Ford-edustajan palvelukseen apulaisvaraosapäälliköksi. Ylen dokkarissa ”Mennyttä etsimässä – salainen sotilastie länteen”, auto vilahtaa sota-ajan filminpätkässä Helsingin keskustassa. Toimituksen jäsenet ovat tässä asiassa elinikäisen oppimisen kannalla. Lohduttavaa on, että Suomessa riittää käytettyjä autoja ja niiden myyjiä. Olemme tutkineet hintaluokkia 5 000 – 10 000 euroa sekä 10 000 – 15 000 euroa. toimitus lukijat519.indd 21 22/07/2019 18.31. Saksalaismerkkien kirjo on jo harventunut. Jännittävää on se, että autonhankintaan ovat tulleet mukaan myös suku sekä ystävät. Juhani Aho Ähtäri Kertomasi vahvistaa osaltaan käsitystämme Pilotien oudon nopeasta siirtymisestä kulisseihin, vaikka Ford merkkinä oli suosittu. Se taisi olla käytössä yli viisi vuotta. Pilotin väri oli vihreä, erikoisuutena alareunastaan avautuva tuulilasi. Tällä viikolla käymme katsomassa autoja Kymenlaaksossa. Vastapuolena ollut BMW oli jostain vähän kauempaa. Ekan auton saa vain kerran Heikki Haapavaara Helsinki Olet oikeassa. Menin v. Nippeleiden määrä on tärkeä kriteeri. Oma unelmani yli 40 vuotta sitten oli Tippa-Rellu. Valokuvaa ei valitettavasti ole jäänyt. Nykyisen pääehdokkaan nimessä on enää kolme kirjainta. Mobiliassa olevista katsastuskorteista selvisi, että Chryslerin omisti uutena Axel Björkenheim. Kuka ajoi, sai pitää perheemme mustia huopatossuja. Joitakin 30-luvun Fordeja oli vielä liikenteessä, samoin Ranskan F492E Vedette -takseja 1940/50-lukujen vaihteesta. En ikinä unohda talvipakkasia ja lumisia teitä, joita taivalsimme Rellulla. Kaikilla on hyvät neuvonsa, jotka kertovat lähinnä vain omista mieltymyksistä. toimitus Ford Pilot – tuttu Mobilistista Me kolme nuorta miestä ostimme keväällä 1961 Keuruulta kesäautoksi Ford Pilotin. Meillä oli silloin kaksi bostoninterrieriä ja yksi skyenterrieri. Hän myi auton myöhemmin kirkkonummelaiselle Osmo Särkilahdelle. Eikä siinä mitään, mutta toinen autoista oli “Mieheke” -elokuvassa esiintyvä 1936 Chrysler Airstream Convertible Coupe! Aikalaiset muistelivat, että kuljettajana olisi ollut Into Aarnio ja kyydissä Arvo Ahomäki. Olen yrittänyt kertoa läheisille, että auto on myös osa käyttäjänsä persoonaa. toimitus Miehekkeen Chrysler, se toinen Laitan tässä teille pari mielenkiintoista valokuvaa, jotka sain Marja Kupariselta. Sellaisen auton hän myös osti. Kyllä sen on heijasteltava niitä mietteitä, joita penkin ja ratin välistä löytyy. En haluaisi olla sydämetön. Istuimme viidestään auton etupenkillä huovan alla. Se asettaa nuoren vaaraan jäädä paitsi taitoja, joita teknisten ongelmien ratkaisemisessa ennen pitkää vaaditaan. Kapeanokkaisia Anglioita ja Prefectejä oli niitäkin jonkin verran käytössä ja niihin tarvittiin yhä kulutusosia. Eipä tainnut liikkeessä olla edes Pilotin varaosakirjaa. Sen kuljettamiseen piti olla kuorma-autokortti. Jotain elämystä poikammekin halajaa, enkä haluaisi olla sydämetön. Mukava sillä oli ajella sorateitä, voimaa riitti ja bensa kelpasi. Olin tehtävässä kesään 1970 saakka. Arvostamme sitä, että jaoit etenkin K.L.B:tä koskettavat muistosi kanssamme. Kun vanhin poika hankki ensimmäistä autoaan 20 vuotta sitten, hänen oli aivan pakko saada iso amerikkalainen maasturi kasikoneella. Autolla ajeli kukin osakas tarpeensa ja rahatilanteensa mukaan, tankkaaminen oli kallista. Jossain vaiheessa auton vaihdelaatikko särkyi. Hankittavassa autossa saisi olla aika paljon nippeleitä. Kulunut rattivaihde laittoi kaksi vaihdetta yhtä aikaa päälle ja asia oli sillä selvä. Auto näyttäisi olevan kaksivärinen. Rekisterinumerohan oli tuolloin A-1485. Mobilisti 5/19 . Mika Jaakkola Kiehtova kuva ja löydös! Mainittakoon tässä, että jos herra Jaakkola olisi ollut käytettävissä Jimmy Hoffan etsinnöissä, olisi kadonnut ayjohtaja todennäköisesti löytynyt muutamassa viikossa; sen verran etevä jäljittäjä on kyseessä. Kun juniori ei niitä kuuntele, häntä pidetään pöyhkeänä ja ylimielisenä. Olin sellainen poika
22 . Fiat kuitenkin toteutti 238:n laakista ilman vakavaa hapuilua ja niin hyvin, että malli pysyi tuotannossa reilut 15 vuotta. Mobilisti 5/19 Fiat 238 Pickup 1973 Keula täynnä vaikka keulatonna Luulisi autosta muodostuvan mahdoton hässäkkä, kun sen keulaan sijoitetaan moottori, vaihteisto ja vetävät pyörätkin, ilman että siinä edes on keulaa. teksti: Kimmo Koistinen kuvat: Janne Halmkrona fiat238.indd 22 23/07/2019 13.31
Toinen epäonnistunut ratkaisu oli paperien tai pikkutavaran säilytystilojen jättäminen kokonaan pois – normaalin hansikaslokeron paikalla olikin lupaavalta näyttävän kannen alle piilotettuna jäähdyttimen paisuntasäiliö. Esimerkiksi ovien sisäkahvat oli valmistettu ohuesta muovista ja ne joutuivat koville päivittäisessä nykimisessä. Se oli etuvetoinen ja sen moottori oli poikittain eturipustuksen päällä ja rinnalla. Kori oli edeltäjänsä tapaan itsekantava; painoja kustannussäästöt olivat olleet luonnollisesti suunnittelijoiden tähtäimessä. Tehdas korjasi tilannetta sittemmin kuljettajan oveen kiinnitetyllä vinyylitaskulla, mutta se tuskin riitti usein miljoonan muistilapun ja muun tilpehöörin kanssa operoiville kuljettajille. Edes radiolle ei ollut vakiopaikkaa. Muutamia ylisäästettyjä detaljeja löytyi myös ohjaamosta. Ei ole siis ihme, että vielä pari tuhatta vuotta myöhemmin heidän maillaan asustavat urbaaniheimot suosivat jalankulkua nelipyöräisten kustannuksella. Etuvetoisuus teki maanteiden ripeämmistä pyrähdyksistä luokassaan vakaita ja alppiteiden lumietapeista huomattavasti helpommin hallittavia. Sellainen oli esimerkiksi peräovien pelkistetty salpajärjestely, jonka myötä toinen ovi pääsi elämään jo kohtalaisissakin nopeuksissa. Se merkitsi alituista ja turhauttavaa hälyääntä, ellei omistaja itse päättänyt tehdä asialle jotakin hitsausvälineiden kanssa. Eikä sitä varten tarvinnut kohottaa taakkaa kuin 41 senttiä maanpinnasta – kiitos etuvedon. 23 uo pahuksen muinaiset roomalaiset menivät ja rakensivat katunsa kovin kapeiksi – ainakin valtakunnan mittakaava huomioiden. Ajatusta ja järjen säästöjä Sodanjälkeiselle linjalleen uskollisena Fiat oli hyödyntänyt käytettävissä olleita voimavarojaan tehokkaasti, mikä merkitsi kilpailukykyistä hinnoittelua ja kuitenkin hyvää katetta. Kun näihin piirteisiin liitettiin laaja valikoima korivariaatioita ja sisustusratkaisuja, oli käsillä miltei kaikki tarvittava myyntimenestystä ajatellen. Apurungon ja älykkäiden ratkaisujen avulla moottori onnistuttiin sijoittamaan poikkeuksellisen matalalle, mikä toi kulkuun vielä alhaisen painopisteen vakautta. Sen ansiosta keho ei liimaannu kuumana päivänä penkkiin aivan niin pahasti kuin sileällä muovilla. Ohjaamossakin oli kohtalaisesti tilaa kolmelle. Pientä, tervetullutta luksusta puolestaan edustivat ohjaamon katon etuosaan rakennetut lentokonemaiset raitisilmasuuttimet, jotka todellakin toimivat sekä istuimien tuhdin vinyyliverhoilun perforointia muistuttava pintakäsittely. Käytännössä kokonaisuus oli riittävän vankka ja vakaa useimpiin tehtäviin, mutta joissakin pienissä yksityiskohdissa säästöt olivat ohittaneet arjen realiteetit. Mittaristo saatiin puolestaan 850-henkilömallista. N fiat238.indd 23 23/07/2019 13.31. Vanhempi malli ei ollut erottunut kilpailijoistaan millään ratkaisevalla tavalla, ja eräiden alkuvaiheen teknisten ongelmien leimaamana sen suosio läntisillä vientimarkkinoilla oli hiipumaan päin. Etuvetoisen 238:n kohdalla hyötyajattelu näkyi voimalinjassa, joka oli otettu miltei sellaisenaan – toki pienen tehonleikkauksen kautta – tyylikkäästä henkilöautosta, Autobianchi Primulasta. Täysin uusi 238 oli edeltäjäänsä kulmikkaampi, ketterämpi ja joustavampi. Se jäi kuitenkin tuotantoon vielä moneksi vuodeksi, sillä se tarjosi monille tärkeän dieselvaihtoehdon, toisin kuin vain bensiinin ruokavalioonsa kelpuuttava seuraaja. He kehittivät myös historian ensimmäiset korotetut suojatiet ja muutenkin rajoittivat hevosvaunuliikennettä isommissa kaupungeissa. Tuohon passiivisaggressiiviseen jakeluja huoltoympäristöön Fiat kehitti 1960-luvulla useita mielenkiintoisia ratkaisuja, joista kunnianhimoisin oli 238-mallisto. Ranskalaisvalmistajat sekä saksalaiset Barkas ja Hanomag olivat olleet samoilla jäljillä aikaisemminkin, mutta moottorin sijoitus enemmän tai vähemmän etuakselin eteen teki niistä pakettiautoina selvästi kaksipaikkaisia. Tilankäytöllisesti se oli pieni ihme; kompaktiin koriin oli saatu loihdittua 6,5 kuution ruuma, johon saattoi jo alkuvaiheessa hujauttaa yli tonnin kuorman. Ketterä 238 oli kuin kotonaan Italian ja keskisen Euroopan ahtailla kujilla. Erillisjousitus molemmilla akseleilla viimeisteli ajo-ominaisuudet, jotka lukeutuivat aikakauden parhaimpiin tonnisten pakettirakettien joukossa. Vuonna 1967 esitelty 238 oli suora seuraaja melko konservatiiviselle 50-luvun luomukselle, takavetoiselle 1100-1300T-sarjalle. Mobilisti 5/19
Fiatin hovihankkija Savio sekä lukuisat muut koriverstaat varustivat niin vakiomalleja kuin tehtaan korotettujakin versioita ambulansseiksi, tilaajan budjetin sallimissa puitteissa. Oma lukunsa olivat alustamallit sekä ammemaiset pickupit ja pienoiskuormurit kaatuvalaitaisine lavoineen. Kolminumeroista lukemaa tavoiteltaessa loppui monesta sekuntikellosta veto. Tekniikkaa päivitettiin varovasti hieman tehokkaammalla kotimarkkinoiden moottorilla vuonna 1974, jolloin mallimerkintään lisättiin S-kirjain ja Mira-nimi. Eräät käyttäjät muistelevat voimansiirron pettäneen toisinaan myös mekaanisesti. Valitsin ei ollut huipputäsmällinen uutenakaan ja kuluessaan se saattoi omaksua uhmakkaan kapinallisia piirteitä. Siellä, missä ruoste ei ollut ongelma, palvelivat monet yksilöt sangen pitkään. Kunnes koriprässit ratkeilevat Fiat 238 myi jotakuinkin odotetusti, alkuvuosina rinnallaan keveämmät takamoottoriversiot 600T ja 850T sekä vielä vanha 1300T tekniikaltaan neljäntenä kehitysversiona. Kiitos hyvän tilankäyttönsä, hillityn hintansa ja miellyttävien ajo-ominaisuuksiensa, kelpasi 238 niin yksityisyrittäjille kuin suurasiakkaillekin. Etelä-Euroopan runsassateisten alueiden 238-veteraanit ovat puolestaan raportoineet virranjakajan epäonnistuneesta sijainnista: isompien lätäköiden ylityksistä saattoi seurata ei-vapaaehtoinen kuivattelutauko, joka ei ollut herkkua varsinkaan marraskuisena rähmäpäivänä. Kerkeä kaupungissa, ankkana autostradalla Tekniikka oli varsin hyvällä tolalla, ja etenkin mallin kotikonnuilla moni muistaa 238:n uskollisena puurtajana. Tekniikan tiukan pakkaamisen seurauksena Fiat 238:n huolto ei ollut helppoa, mutta käsiksipäästävyys oli olosuhteet huomioiden sentään siedettävää. Neljä vuotta myöhemmin ulkoista olemusta modernisoitiin muovimaskilla ja lamppujen kulmikkailla kehyksillä. Ja jos murheet olivat isompia, saattoi koko voimalinjan irrottaa apurunkoineen muusta autosta suhteellisen nopeasti. Kotimarkkinoillaan se palveli paitsi ambulanssina, myös jopa 21-paikkaisena koulubussina, isojen perhekuntien tila-autona sekä tietenkin tuhansissa eri tehtävissä pakettivaununa. Tästä huolimatta 238 löysi uskollisimmat käyttäjänsä Italian yksityisistä ja kunnallisista sairaankuljettajista. Sitä saatiin kaupaksi ympäri Eurooppaa ja hieman itäsuuntaankin. Lisenssituotanto Jugoslaviassa sujui jo rutiinilla, olihan siellä rakennettu jo ennestään muitakin Fiatin hyötyajoneuvoja. Sisällä kojelauta sai turvalfiat238.indd 24 23/07/2019 13.31. Ajan myötä 238:sta paljastui heikkouksia; etenkin vaihteistot vaativat ylimääräistä huomiota niin käyttäjiltä kuin huoltajiltakin. Ensiluokkaisiin ajoominaisuuksiin nähden suorituskyky oli vakio moottorillakin melko vaatimaton ja kotimarkkinoiden hieman pienemmällä säästöversiolla luonnollisesti jo huomattavan heikko. Samalla moottoria ärsytettiin niin, että dynamometrit vapisivat raameissaan sen 52 hevosvoiman alla, entisten 46:n sijaan. Isommalla koneella Fiat lähti viivalta hyvin, siis tavara-autojen seurakunnassa, mutta meno hyytyi selvästi viisarin viipottaessa yli 70 km/h -merkinnän. Nyt esitteissä luki ”238E Mira II”
fiat238.indd 25 23/07/2019 13.32. Sisääntai uloskäynti ei vaadi käsikirjan lukemista tai kurssitusta oikeisiin liikeratoihin, vaan kaikki käy luontevan helposti. Se ei tullut täydellisenä yllätyksenä Fiatille, mutta 238:n suosion kestävyys kohotti varmaankin kulmia Torinossa. Hallintalaitteet ovat samaa 850sukujuurta kuin mittaristokin ja sellaisinaan varsin koruttomia. Fiat oli Suomessakin houkuttelevan edullinen ja haastoi hinnoittelullaan jopa brittien primitiiviset halpamallit. Ohjauspyörän takana on mukavasti tilaa joka suuntaan ja keskimittaiselle ja jopa vähän pidemmällekin käypäinen ajoasento tarjoutuu sen suuremmin sovittelematta. Jakeluliikenteessä tärkeä läpikulkukin onnistuu, joskin vaihdekeppi saattaa kampata kulkijan matkan puolivälissä. Ensimmäinen omistaja oli sikäläinen rengasliike, jolla ajoa ei kertynyt valtavasti, vaikka korkealaitainen lava pystyi pitämään sisällään 4,55 kuutiota ja yli 1 100 kiloa taakkaa; pressukatteella tilavuutta löytyi vielä enemmän. Mobilisti 5/19 . Malli kohtasi tiensä pään vasta 1983, huolimatta siitä, että Fiat oli esitellyt sille oikeastaan korvaajan jo vuonna 1974. Suosion lasku ei tapahtunut yhtenä rysäyksenä, vaan kauppa hiipui vasta 70-luvun lopulla. Korotettuja versioita ja avolavoja näki joskus putkiliikkeillä ja vastaavilla; pikkubusseja ja ambulanssejakin markkinoitiin, mutta vastaavasta menestyksestä ei niiden kohdalla voinut puhua. Ratkaisevana oli Ilpo ja Juho Uusi-Seppälän työpanos, jonka myötä kori ja alusta kunnostettiin. Sen kysyntä ylitti kaikkien edeltäjiensä saavutukset leveällä marginaalilla ja malli menestyi lehtien koeajoissa. Silloin lanseerattu 242 Daily yhdisti Fiatin ja Citroënin pakettiautosuunnittelun saavutukset moderniksi kokonaisuudeksi, mutta italialaiset lämpenivät hitaasti uutuuden selvästi kookkaammalle olemukselle. Kuviemme auto, tehtaan pickup, ehti sekin syöksähdellä Kouvolan tienoolla vain kuutisen vuotta ennen kuin rekisterikilvet luovutettiin takaisin viranomaisille. Mukavan ankea oppimisprosessi Fiat 238 näyttää nykysilmin muodokkaalta designtuotteelta, vaikka se on aikanaan piirretty puhtaasti työkaluksi. Toinen pitkäaikainen käyttäjä oli Hankkija, jonka kiertävät huoltokorjaamot hyötyivät taatusti 238:n tavallista paremmasta mönkimiskyvystä – kunhan ei unohtanut matalahkoa maavaraa. Mittarissa oli vasta 120 000 km auton jäädessä seisomaan Hämeenlinnaan. Kaikkiaan Fiat puristi peltiä 238:n muotoon hieman yli 500 000 kertaa, eivätkä lisenssituotteet välttämättä sisälly lukemaan. Nopeus ja polttoneste, enempää ei tarvita, jos kaikki toimii suunnitellusti. Moni 60-luvun europakukuski olisi antanut 238:lle korkeat pisteet tästäkin hyvästä. Ovi on tyypillinen vanhan pakettivaunun peltiläpyskä, mutta niinhän ne melkein kaikki olivat. Mallin korvasi viimein Ducato, tuo matkailuautojen luottoalustanakin tunnettu työjuhta. Kari Auranen korjasi moottorin jäähdytysjärjestelmän ja laittoi auton katsastuskuntoon. Saapasmaasta Saunalandiaan Fiat 238 oli alkuun menestys Suomessakin. Se, mikä oli rajumpaa, oli 238-mallien katoaminen katukuvasta. Suurin asiakas oli ilmeisesti Helsingin Puhelinyhdistys, jonka synkänpunainen 238-laivue käsitti 70-luvun alussa satoja umpikaappeja. Ensikertalaisen ei tarvitse pohtia kuitenkaan kuin muutama hetki, kunnes vempaimien toimintaToimivia ja vähemmän toimivia yksityiskohtia, joista hämmentävimpiä ovat paisuntasäiliö hansikaslokeron tilalla sekä virtalukko, joka on kuin RAF Latvijasta lainassa. Mittaristo on mallia halpa, mutta hoitaa perusfunktionsa ongelmitta. 25 lisuuden vaikutelmaa luovan muovikuorrutteen ja jopa radiolle raivattiin lopultakin virallinen kolo. Fiatin ei tarvitse hävetä mitään siinä suhteessa, eikä myöskään ohjaamon kuljettavuudessa. Auton nykyinen omistaja, Risto Laine, on saattanut keskittyä enemmänkin vain autostaan nauttimiseen. Lentokonetyyppiset kattosuuttimet ovat juuri niin tehokkaat, kuin miltä näyttävätkin. Ruosteongelmat ja alhainen jälleenmyyntiarvo saivat monet luovuttamaan jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa; 238 oli niin halpa, ettei sen ylläpitoon kannattanut pahemmin satsata. Ketteryys ja talvinen etenemiskyky pantiin täällä merkille, kuten myös sisätilojen lämmityspuhaltimen nopeuden termostaattiohjauksen kaltaiset hienoudet. Sieltä se palaili Akaan ja Turengin kautta takaisin elävien kirjoihin vuodesta 2015 alkaen
Tilat, jotka alkuun tuntuivat runsailta, loppuvatkin kesken, kun numeron 43 monoilla hiihtävä toimittaja alkaa erotella polkimia toisistaan. Valitsimen liikkeet ovat sinänsä kohtuullisen lyhyet. Moottorin muheva ääni on melkein kuin puhdasverisestä italialaisesta urheiluohjuksesta. Sen hinnoittelu, suuri ruumatila ja matala nostokorkeus yhdistettynä hyvin inhimilliseen ajettavuuteen muodostavat kokonaisuuden, jolla tavaraa ja henkilöstöä on voitu siirrellä ilmeisen edullisesti ja tehokkaasti. Se on kohtuullisen kevyt paikallaankin veivaten ja liikkeellä vaste on miellyttävällä tasolla. Vastapainoksi joutuu kuitenkin pohtimaan, miksi 238-parvet harvenivat niin varhain ja niin perusteellisesti. 26 . fiat238.indd 26 23/07/2019 13.32. Päättelemme, ettei ohjauksessa sinänsä ole mitään todellista vikaa, se vain antaa outoja viestejä, jotka saavat tottumattoman ylireagoimaan. Se on valmistuksellisesti helpoimmassa mahdollisessa paikassa ohjausakselin ja kojelaudan kohtauspaikassa, mutta sen käyttämisessä akselin takaa ei ole mitään erityisen hauskaa. . Fiat käynnistyy helposti ja käy kauniin tasaisesti. Ohjaus on myös varsin nopea ja mutkaiset pikkutiet ovat sille helppo pala. On kiusallisen helppoa painaa kaasua ja jarrua samanaikaisesti, joten ketarat pitää asetella kapeaan poljinsuppiloon huolellisesti. Virtalukon sijoituksesta ei saa Nobelin rauhan-, lääketieteeneikä fysiikanpalkintoa; kirjallisuudesta en mene vielä sanomaan. Ne ovat ryhdikkäät ja silti sopivan pehmeät, eikä täyden työpäivän viettäminen niillä istuen olisi rangaistus. Mobilisti 5/19 tapa valkenee ja ne saavat aikaan toivotut vaikutukset auton koneistossa – selkeän keveästi liukuen ja työntyen. Viimeistään silloin tajuaa istuimien olevan tehtäviensä tasalla. Vain italialainen insinööri voi saada tavara-auton nelosen kuulostamaan GT-kulkimelta! Tässä kohdin pitää kyllä huomauttaa, että pickupissa voi olla rakenteensa ansiosta erityisen suotuisa äänimaailma; umpimalleissa kaikupohjaa saattaa olla jo hieman liikaakin. Sen myötä voin myös nauttia täysin korvallisin vaunun odottamattomista ääni-iloista: kiihdytettäessä voimakkaammin sivutieltä pääväylälle, pyrkii 238 vakuuttamaan matkalaiset siitä, että nyt mennään kovaa. Taakka ei sitä pahemmin pelota, eivätkä monet pienemmät heitot tai pitkittäiset epätasaisuudet aiheuta nyökkimistä tai muuta haittaa siinä matkaaville. Tullakseen sijoituskohteeksi, pitäisi tavaratilaa kuitenkin pienentää, keulapelti hitsata umpeen ja maalata siihen kaksi isoa kirjainta. Kollega haluaa kokeilla ja suoralla tieosuudella hän päästää kädet irti ohjauspyörästä. Uudella yrityksellä alan itsekin päästä juonesta kiinni. Jousitus taka-akselin vääntösauvoineen on pakettivaunuksi melko erikoinen ja kohtalaisen toimiva. Ohjaus on oma lukunsa. Eikä avolavassakaan riemua riitä enää siinä vaiheessa, kun moottori huutaa alati stressaantuneena, kuljettajan yrittäessä pitää nopeuden tasaisissa maantielukemissa. Ohjauspyörän takana oppii nopeasti joko hidastamaan tai kiertämään paikat, jotka monella muulla värkillä jäisivät vähemmälle huomiolle. Mutkaisella kylätiellä hidastuksineen ja kiihdytyksineen elämä kuitenkin hymyilee. Taustapeilitkin ovat 60-lukuisiksi vähintään asialliset. Eurooppalaisella pakettiautokentällä Fiat 238 on ollut varmasti houkutteleva tapaus. Vaihteenvalitsimella ei oikeastaan tarvitse arpoa mitään, mutta tarkkaavainen sen kanssa pitää olla, ennen kuin oppii tuntemaan sen suosimat liikeradat. Jostakin syystä se saa kuitenkin allekirjoittaneen tekemään ajoittain liioiteltuja korjausliikkeitä maantienopeuksia lähestyttäessä, aivan kuin kohtalainen sivutuuli olisi yltynyt kunnon syysmyrskyksi. Se ei vastaa lainkaan aikalaiskoeajajien kokemuksia, hehän ylistivät 238:n ajettavuutta. Yhtä hyvän vaikutelman luo ilmanvaihtojärjestelmä, joka ainakin lämpimään vuodenaikaan tarjoaa paljon tehoa vähin äänin. Olivatpa ammoisen hävikin syyt mitkä tahansa, on 238 tänään taatusti vaivan arvoinen harrastekohde – etenkin jos haluaa yhdistää huvin ja kevyen kenttähyödyn. Vaikutelma ja todellisuus eivät kohtaa maiseman vaihtumisen nopeudessa, mutta jokainen autossa istuva virnistää leveästi, kun kaasupedaali tekee tuttavuutta rintapellin kanssa. Ongelmia kuitenkin nousee esiin, kun kohdataan isompia monttuja; 238 suhtautuu niihin odottamattoman jyrkästi ja välittää tiedon suoraan kuljettajan selkärankaan. Valmistaudun pujotteluliikkeisiin ja pikaiseen ojanpohjavisiittiin, mutta Fiat kulkee viivasuoraan, kuin kiskoilla. Moottori vetää nöyrästi alakierroksilta lähtien ja kytkin ottaa sulavan pehmeästi ja mukavasti. Namiskat voivat näyttää halvoilta, mutta eivät ole rihkamaa. Fiat 238 palveli myös Mobilisti-lehden varhaisena jakeluvaununa toimituksen alkuvuosina. Kun on touhuttu ja kaarreltu pitkä tovi, on aika palauttaa auto kotipesäänsä
Mobilisti 5/19 . 1 120 kg Kantavuus: 1 180 kg SÄHKÖJÄRJESTELMÄ 12 V SUORITUSKYKY*: 0-100 km/h: 43,2 s * TM pikkubussivertailu 14/1973 Fiat 238 Pickup 1973 fiat238.indd 27 23/07/2019 13.32. 27 MOOTTORI Tyyppi: 4-sylinterinen, nestejäähdytteinen rivimoottori, sylinteriryhmä valurautaa, kansi kevytmetallia, ketjukäyttöinen nokka-akseli, 5 runkolaakeria, Iskutilavuus: 1 438 cm³, sylinterimitat 80 x 71 mm, puristussuhde 8 Teho: 46 hv (DIN)/4 200 r/min Vääntömomentti: 96 Nm (DIN)/2 300 r/min VOIMANSIIRTO Vaihteisto: nelivaihteinen käsivaihteisto, kaikki vaihteet synkronoitu, valitsin lattialla, etuveto, vetopyörästön välitys 5.30 JARRUT 2-piiriset nestejarrut, edessä ja takana rummut, tehostin OHJAUS Simpukkatyyppinen ohjausvaihde JOUSITUS Edessä: erillinen, poikittainen lehtijousi, viistotuet Takana: erillinen, poikittaiset vääntösauvat, kallistuksenvaimennin KORIRAKENNE Itsekantava kokoteräskori MITAT Pituus: 4,59 m Leveys: 1,80 m Korkeus: 1,98 m Akseliväli: 2,40 m Raideväli (e/t): 1,48/1,49 m Rengaskoko: 6.50-14C Omamassa: n
Parin tunnin pikkutieosuuden jälkeen totesimme matkan taittuvan liian hitaasti 500 km:n ajotavoitteelle ja siirryimme käyttämään päätieverkkoa. Sisu jaksoi nykyliikenteen vauhdissa, vaikkakin napavälityksellä varustettu Kirkstall -taka-akseli ja Fuller Roadranger -vaihteisto alkoivat osoittaa kuumenemisen merkkejä pitkien ajorupeamien aikana. Auto tuli lopulta valmiiksi ja on sen jälkeen ollut omistajansa Leif "Ole" Borgströmin ajokkina lukuisissa tapahtumissa. Mikkelissä töksähtelevässä savolaistyyppisessä kaupunkiajossa kuljettajan synkronoimattoman suorahampaisen vaihteiston hallintakyky pääsi todella koetukselle. Hese Tolonen L ähtöpisteenä oli monumentaalinen Alvar Aallon 1937 suunnittelema Kotkan Sunilan paperitehtaan asuntoalue, jonka miljööseen myös Suomi-designin tuote Sisu sopi mainiosti. kuusamonkeikka.indd 28 23/07/2019 13.33. Hieman säädöistään lipsunut kytkin lisäsi haasteen vaativuutta. 28 . Mobilisti 5/19 Olla vapaa ja hengittää dieselin tuoksua Kymmenisen vuotta sitten painimme lähes epätoivoisen Sisu M162 -"niittikopin" entisöinnin parissa. Nuoremman Borgströmin, Mikan, ehdottaessa retkeä veteraanikuorma-autoseura Vetkun kokoontumisajoon Kainuuseen, päätin ottaa mummosta vaarin ja lähteä tutustumaan eilispäivän ammattiautoilijan arkeen
Ristijärven kirkko loisti komeana aamun valjetessa, mutta ainuttakaan kuorma-autoa ei näkynyt. Kuusamo Puolen tunnin äkseerauksella istuimme seuraavana päivänä jälleen Sisun kabiinissa. Pohjoisesta alaspäin ajavien rekka-autoilijoiden joukossa kiersi huhu Ristijärvellä parkissa havaituista museokuorma-autoista. Volvo F89 oli "kasiparin" isoveli 12-litraisella turbokuutosella. Autojen hinausvarustelu on kokonaan – paikkakunnalla Detroitina tunnetun – Lyytisen pajan omaa tuotantoa. Tovin matkaa jatkettuamme alkoi maisema olla ominta Kainuuta: näkymä laajentui ja kaukaiset järvet ja sinertävät erämaat nousivat esiin maantien halkoessa nauhana maisemaa. 29 Iisalmen korkeudella ei voinut kuin ihmetellä, kuinka pusikkoa ja pensasta armaassa kotimaassamme riittääkään. Mieleen tuli Karman "Hyvää huomenta Suomi"-kappale jyristellessämme läpi uinuvan kylän 11-litraisen Leyland 0.690:n turbon vingahdellessa sopraanoääniä pakoputken bassomurinan säestyksellä. Mobilisti 5/19 . Saavutimme Puolangan ja ensimmäisen etappimme. Kajaanin jälkeen päästiin jo kokeilemaan mäennousukykyä, mikä todettiin erittäin hyväksi pelkällä vetoautolla ajettaessa. Leylandin jyrähdettyä käyntiin ja jarrupaineiden noustua suuntasimme keulan kohti Suomussalmea ja Kiantajärven rannalle kokoontuneita Vetkulaisia. Savon jäädessä peräpeiliin alkoi maisema hiljalleen jylhistyä. Fuller Roadranger tottelee Mika Borgströmin käskyjä. K.Nybergin kuljetusliikkeen vuosimalli 1972 on hieno esimerkki kansainvälisen liikenteen eturivin rekkaveturista 70-luvulla. kuusamonkeikka.indd 29 23/07/2019 13.33. Korjasimme suuntimaamme Paltamon tieltä ja rytkyttelimme routavaurioista kolminumeroista paikalle mekin. Kymmenet menneiden vuosikymmenPatinoitunut Volvo Snabbe oli osa kajaanilaisen Lyytisen autoliikkeen kolmen museohinurin laivastoa Kesäkeikalla. Kymmenien tonnien lisäkuorma perävaunun muodossa olisi varmuudella muuttanut tilannetta
Urho Kekkosen hiihdeltyä pääministeriaikanaan Kainuussa, hän oli todennut seudulla asuvan tuhansia ihmisiä täysin tiettömien yhteyksien varassa. Kahden raskaan ajoneuvon kohdatessa on toisen seisautettava. Alati mäkisemmäksi muuttuvalla reitillämme saattoi savun määrästä päätellä, millä tasolla kunkin ajoneuvon tekninen kunto oli koreankin kuoren sisällä. Valtansa lisäännyttyä Kekkonen käynnisti kuuluisat Kainuun tiehankkeet, joita aikoinaan arvosteltiin vähäväkisten vaalialueiden äänten kalasteluna. Puolimatkan pysähdykseen koottiin kalusto jonoihin Hossan luonnonvarakeskuksen ympäristöön. Letkaa alettiin ohjata reitille muutaman kymmenen auton pätkissä, jotta valtatien liikenteen pysäyttämisestä ei koituisi haittaa muulle liikenteelle. Yleisöllä oli mahdollisuus lähteä Kuusamon keikalle mukaan Pohjolan Matkan 1960 Kutter-Scanialla. Näin syntyneelle Kekkoskakkoselle päästyämme tien taso muuttui alhaiseksi. Thames Trader kuuluu olennaisesti menneiden aikojen kotimaiseen kuorma-autokuvastoon harmaiden Petterien ja oranssien Scaniojen ohella. Ajoreitti suuntautui kohti Raatteen tien risteystä, mutta me jatkoimme ohitse kohti ”Kekkoskakkosta”. Mercedes-Benzin lyhytnokkaiset L-sarjan kuormurit ovat olleet luottojuhtia maailman karuimmissa olosuhteissa 50-luvun lopulta lähtien. Kesäkeikalla nähtiin kalustoa maitoautosta matkailupuoliperävaunuun ja jauhesäiliöautosta juomankuljetusumpikaappiin. H-hetken koittaessa dieselit ja joukossa vähemmistöä edustaneet bensiinimoottorit jyrähtelivät käyntiin. Volvo N88 oli pinnan alta uuden F88:n sukulainen, mutta säilytti vanhan Titanin hytin. 30 . Totuus, jota nuori rekkamies ei vängälläkään tahtonut uskoa, joutuen tekemään täysjarrutuksen kohdatessaan letkan kapealle sillalle pyrkiessään. Toki koko matkan Kuusamoon pystyi suorittamaan kestopäällysteellä, mutta väylän kapeus oli samaa luokkaa Lapin ja Norjan tiestön kanssa. Iranissa 2624 on yhä tuotannossa! Ei pelkkiä soralavoja! Suomalainen museokuorma-autoharrastus on nykyisin ilahduttavan monipuolista. Sitkeästi yritti myös ryhmän ainoa puukaasukäyttöinen ajoneuvo, 1935 Ford-sekajuna, pysyä mukana. Paikalle osuneet retkeilijät ja karavaanarit saivat hämmästeltäväkseen ikimuistoisen autonäyttelyn, joka ei ollut pelkästään näyttävä, vaan teki itseänsä tykö myös äänija hajuaistiDieselin savua ja vaarallisia kurveja. Harmillisesti sadan kilometrin urhean suoriutumisen jälkeen katosi koneesta kipinä ja matka jatkui nuoremman vaihtolava-Volvon selässä. Tuotanto loppui Saksassakin vasta 90-luvulla. Mobilisti 5/19 ten hyötyajoneuvot kimaltelivat täydeltä terältä paistavan pohjoisen aamuauringon loisteessa kirkkaissa väreissään, kuin karamellit nurmikentälle levittäytyneinä. kuusamonkeikka.indd 30 23/07/2019 13.34
Tolonen hymyilee kilpaa aamuauringon kanssa perillä Pornaisissa. Muutaman tunnin välikuolema Sisun penkkien yli retkottamalla teki hyvää. Olavi Nenosen 1935 Ford-sekajunasta katosi kipinä. Jyristeltyään näyttävästi Kuusamon keskustan läpi, karavaani ryhmittyi näyttelyksi paikallisen urheilukeskuksen edustalle. Siihen asti oli tultu urheasti häkäkaasun voimin. Mobilisti 5/19 . Aamun kirkkaudessa Sisun kasvihuonemainen ohjaamo alkoi lämmetä legendoista kuullulla tavalla. . Näljängän keskustassa, jonka muodostaa yksi talo ja suljettu kauppa, Mika alkoi muistella ostaneensa joskus seudulta tontin tonnilla. kuusamonkeikka.indd 31 23/07/2019 13.34. Parin tauon voimalla pääsin silti Jyväskylään asti ja nelostieltä kohti Lahtea. Takaisin etelään Tässä vaiheessa Sisu-retkikuntamme oli mielestään suorittanut vaaditun tehtävän ja keula kääntyi takaisin kohti etelää. Jorma Varosen auravarusteltu Vanaja N2-47-4x4 tyylikkäässä värityksessä. Surullista. Coeptum jacta est. Loppumatka taittui Olli Saarisen Volvon lavalla. Loppumatkan Puolangalle yritimme pohtia tontille käyttöä, mutta emme keksineet kuin sarkastisia pilaideoita. 31 mien välityksellä. Kiropraktikko kertokoon sitten joskus totuuden. Auringon roikkuessa sitkeästi metsän yläpuolella, tervehtivät rappeutuneet talot ja tyhjentyneet kylät öisiä kulkijoita. Mahtavien sumumassojen hallitessa Joutsan ja Hartolan välisillä peltoaukeilla, alkoi silmä painaa ja Heinolan kohdalla oli luovutettava. Valitsimme paluumatkalle erämaita halkovan reitin Puolangalle. Lauantain agendaan kuului auton saattaminen takaisin etelään, mikä lankesi minulle. Keikka on heitetty. Kaunein Suomi ei ilman ihmisiä kelpaa mihinkään. Murhivaarantien risteyksestä löytyikin hyttysiä kuhiseva pöpelikkö, missä olleesta asumuksesta todistivat vuosikymmeniä sitten siisteihin pinoihin ladotut, nyt jo täysin maatuneet rakennuksen osat. Fulleriin totutteleminen vaaroja kiivetessä otti aikansa, mutta hiljalleen vaihdot alkoivat osua kohdalleen
Etualalla tanskalaisen Flemming Harald Eickhoffin Marcos 1800 GT. Ruotsalainen moottoriurheilukulttuuri on rikas ja sen juuret ovat syvällä. Toinen selitys on se, että RHK on perustettu jo 70-luvulla, jolloin hankintoja saattoi maailmaltakin tehdä huomattavasti edullisemmin kuin myöhempinä aikoina. Suomalaisten kuljettajien ajotavat ovat myös yleisesti ottaen ruotsalaisia siivommat, ilman että vauhti siitä lainkaan kärsisi. Tämän vuoden Finnkampenin toinen erä otellaan 17.-18.8. Mobilisti 5/19 VELODROMLOPPET 2019 H istoric-kilpailut ovat hienoimmillaan, kun ne ajetaan autojen ikäkauden mukaisilla radoilla. Suomessa sellaisia on jäljellä yksi – kuin ihmeen kaupalla täysin alkuperäisessä asussaan säilynyt Ahvenisto. Kuten ennenkin, Velodromloppet on Suomesta katsoen edelleen kukonaskel suuren maailman suuntaan. Vanhan perinteen mukaisesti radan sisäpuolelle tuodaan ensimmäisenä kilpailupäivänä kenttätykki – Boforsin valmistetta, totta kai. Toivomme ruotsalaisten löytävän paikalle mieslukuisina. Parhaan elämyksen saa tietenkin osallistumalla joko kilpailijana tai katsojana molempiin kilpailuihin, jotka yhdessä muodostavat Finnkampenin, meikäläisittäin Suomi-Ruotsi -maaottelun. Mahtuu, mahtuu: Austin Healey Sebring Sprite ei vaadi raskasta kuljetuskalustoa. . Kuten jo LinGelleråsenin historiallisella radalla ajettava Velodromloppet on Ruotsin Racerhistoriska Klubbenin päätapahtuma. Se merkitsee ruotsalaisille samaa kuin Ahveniston Historic Grand Race meille suomalaisille. teksti: Jan Enqvist colnin ja Bremerin ajoista alkaen, meikäläiset ovat puolustaneet sinivalkoisia värejä hyvällä menestyksellä. Ruotsin vanhimpia ratoja, Gelleråsenia (1950) ja Knutstorpia (1963) on vuosien varrella muokattu osittain uuteen uskoon, mutta ei niitäkään moderneiksi moottoristadioneiksi erehdy luulemaan. Siihen nähden on yllättävää se, että meidän oma Grand Racemme on sittenkin paremmin järjestetty tapahtuma, joka houkuttelee vieläpä Velodromloppetia suuremman yleisön. velodromloppet.indd 32 22/07/2019 14.25. Kysymys on pienistä sävyeroista, Gelleråsenin vetovoima ei niistä kärsi. Ruotsissa saadaan vaivatta kokoon F-ikäkauden (1962-65) GT-autojen lähtö, jossa on kalustoa pienistä Austin Healeyistä aina Ford GT40:een saakka. Suomalaiskuljettajat ovat olleet säännöllisiä vieraita Gelleråsenilla 50-luvulta alkaen. Ahvenistolla. 32 . Ruotsalainen kilpailukalusto on eksoottisemmasta päästään mykistävän hienoa, sillä heikäläisten ei selvästikään ole aina tarvinnut myydä vanhaa autoa pois uuden hankintaa rahoittaakseen. Tällä vuosituhannella perinteitä ovat jatkaneet historic-luokkien kilpailijat, joita on vuodesta riippuen suunnannut Karlskogaan kymmenen autokunnan molemmin puolin
Suomalaisvärejä puolusti komeasti Ahveniston radan isäntänäkin tunnettu Pertti Kurki-Suonio, joka oli luokan nopeimpia Saab-kuljettajia. Västeråsilainen Johan Lund ajoi Karlskogassa hienolla Effyh-JAP:illa. Hasselgren ajoi molemmissa lähdöissä kärjen tuntumassa, mutta syystä tai toisesta suomalaisten VW-moottoreiden suoranopeus ei riitä Ruotsissa. Samassa lähdössä ajoivat ennen sotaa valmistetut autot, pohjoismaiset erikoisurheiluautot, midgetit ja Formula Juniorit. Korin design oli hienostunut alusta pitäen, mutta viimeistelytaso on myöhempien aikojen entisöinnissä noussut aivan uudelle tasolle. Auto on ollut Ruotsissa vuodesta 1967. Mieslukuisin suomalaisluokka F-ikäkauden isojen koppiautojen ohella oli Formula Vee, jossa ajoivat Peter Hasselgren, Seppo Rehakka ja Simo Kohonen (kuvassa). Alle 1000-kuutioiset E/F-ikäkausien vakioautot ovat Ruotsin historic-harrastuksen suosituin luokka, joille on oma ”Tusencupeniksi” kutsuttu sarjansa. ”Sextioettanina” tunnetussa autossa on luonnollisesti vapautuneesti viritetty Fordin sivuventtiili-V8. Mobilisti 5/19 . Kalustoa oli radalla ennensotaisista Maserati 6CM:stä ja ahdetusta MG TC:stä 50-luvun taitteen Ardun-Ford -spesiaalin kautta etumoottoriseen Stanguellini-FJ:hin asti. Lähtönsä nopeimpiin kuulunutta autoa ajoi Gelleråsenilla Magnus Ahlqvist. 33 F3-midgetit olivat aikoinaan pohjoismaisen autourheilun pääluokka. Maailman kaunein pohjoismainen erikoisurheiluauto rakennettiin vuonna -50 Karlskogassa, ja sillä kilpailtiin sittemmin lähinnä jääja maaradoilla. velodromloppet.indd 33 22/07/2019 14.25. Spesiaalin vierellä Lotus 40 -prototyyppi, jonka kompaktia Ford V8-moottoria syöttää neljän kaksoisWeberin patteri. Stanguellini-FJ:n virallinen myyntiagentti oli aikoinaan pohjoismaisesta Ferrari-edustuksestaan tunnettu Ture Bjurström. Velodromloppetissakin luokka oli 26 osanottajallaan suosituin yksittäinen lähtö
Seuraavalle vuodelle kalenteriin merkittiin ensimmäinen kisa ulkomailla, kesäkuussa 2019 ajettava Velodromloppet Ruotsin Karlskogassa. Ajovalmentajaksi rekrytoitiin ratavelho Risto Virtanen, jonka kanssa Itävuori kiersi Suomen ratoja ahkerasti, yhteensä noin tuhannen ratakierroksen verran. Pyöräkohtaisten massojen mittaaminen ja jousituksen säätäminen balanssiin olikin yksi ensimmäisiä tärkeitä oppeja. Tästä opittiin karvaasti, että kilpa-autojen huoltovälit ovat satoja kilometrejä, ei kymmeniä tuhansia, niin kuin vakioautoissa.”, summaa Jussi. Hyvänä apuna säätämisessä oli renkaiden lämpötilojen mittaaminen heti ajon jälkeen jokaisen renkaat kulutuspinnan keskeltä ja molemmista reunoista. Ensin halkesi vapaissa harjoituksissa jarrulevy ja myöhemmin aika-ajon lopussa hajosi vetoakselin nivel. Kilpailukokemusta Itävuorella ei entuudestaan ollut, mutta radalla ajaminen sentään oli tuttua niin firman kunnostamien autojen testaamisesta kuin tehtaan rata-ajokursseilta Silverstonesta. Päätavoitteeksi otettiin vuoden 2020 Belgian Spa, jossa ajettaisiin uuden kaksilitraisten Porschejen uuden sarjan osakilpailu. Ainoat tekniset murheet iskivät vasta kauden viimeisessä Motoparkin kisassa. Tehoa lisäämällä voi parantaa kierrosaikaa kymmenyksillä, mutta alustaa parantamalla sekunneilla. Niin myös jarrulevyjen ja moottorin lämpö. Auton valmistuttua sitä käytiin loppukaudesta 2017 testaamassa Botniaringillä. Porche kulki pitkälti toisen etupyörän ja vastakkaisen takapyörän varassa. Ajatus lähti laukkaamaan, ja seuraavaksi asetettiinkin jo selvät tavoitteet: Kaudella 2018 ajettaisiin rataleima ja kotimaan historic-ratasarjan kaikki kilpailut. Syksyllä 2016 kalustoluetteloon liitettiin historic-kilpailuja kiertänyt vuoden 1965 Porsche 911. Kun siihen päästiin, renkaiden kulutus ja pito olivat hallinnassa ja parannus kierrosaikoihin sen mukainen. Yksi harmaita hiuksia aluksi aiheuttanut asia oli alusta. testaa Saksassa kaikki Porsche Classicin rakentamat kilpamoottorit, joten herran meriitit ovat kovat. Kun tavoitteet olivat aloittelevalle kilpatiimille melko kunnianhimoiset, oli asiat tehtävä ammattimaisella asenteella. kanonloppet_carrera.indd 34 22/07/2019 14.44. Haimme Laukaasta Kauppiselta yötä myöten uuden jarrulevyn, mutta kun vetoakselin nivel meni, homma jäi siihen. Kilpa-autolla kuuluu ajaa kilpaa, joten toiminta laajeni kertaheitolla autojen kunnostamisesta kilpailutoiminnan puolelle. Moottori lähetettiin Saksaan varhaisten Porschejen moottorigurulle Manfred Rügenille uudelleenrakennettavaksi. Uutta ei siihen hätään löytynyt. Renkaiden kylmäpaine muuten on yllättävän alhainen. Tuotekehitystä Lähes kaikki virittämiseen ja säätämiseen tarvittava tieto on saatavissa tehtaan dokumentaatiosta ja alan konkareilta. Carrera Classic ei kuitenkaan tyytynyt valmiina saatuun, vaan Ajon jälkeen kirjattiin rengaspaineet ja renkaiden lämpötilat. Seuraavaksi piti saada optimoitua auraukset ja camber-kulmat. Rügen mm. ”Motopark oli yhtä taistelua. Mobilisti 5/19 VÄLITAVOITE: VELODROMLOPPET Vaasalainen Carrera Classic entisöi 1960ja 70-luvun Porscheja alkuperäiskuntoon ammattimaisesti kolmen mekaanikon ja toimintaa pyörittävän Jussi Itävuoren voimin. Porsche toimi hyvin. Kilometreiksi muutettuna se tekee noin 3 000. Lämpötilan kuuluu olla mahdollisimman tasainen. 34 . Varsinaiset kisalähdöt jäivät raivokkaasta yrityksestä huolimatta ajamatta. Markus Nieminen T allin päämekaanikko Jan Svenns purki ralleja ja ratoja 25 vuotta kiertäneen, jo hieman väsyneen Porschen palasiksi
Manfred on nimittäin nähnyt vuosikymmenten saatossa kaiken mikä toimii, mikä ei.” Tähän sarjaan kuului myös vinkki pistää puupalikka Porschen kaasupolkimen alle. Sen uudet rattaat saatiin viime tingassa vaihteistoista vastaavalle luottomiehelle J-P Pukemalle Ouluun. kanonloppet_carrera.indd 35 22/07/2019 14.44. Mobilisti 5/19 . Walter Röhr keskeytti aikoinaan Porschellaan useammankin kerran runnottuaan poljinta niin kovaa, ettei kaasuvivusto kestänyt. Jälkimmäinen oli valmistautumisen kannalta erittäin hyödyllinen, koska myös Gälleråsenin rata on hyvin mutkainen, vaikka Ruotsin syheröllä ei olekaan mainittavia korkeuseroja. Mustangin kisa loppui siihen, Porschen ajolinja ei edes muuttunut. Kisaviikonlopun päivät kuluivat nopeasti, vaikka varsinaista rata-ajoa mahtui yhteen päivään lyhimmillään vain parikymmentä minuuttia. Suomessa autot katsastetaan useimmiten varikkopilttuissaan. Varalaatikko saatiin mukaan vasta Ruotsiin lähtöä edeltävänä iltana Kokkolan ABC:n pihassa, kun Pukema oli ajanut Oulusta ja Jussi Vaasasta vastaan laatikkoa hakemaan. Ennen Karlskogan-matkaa tiimi oli ajanut testejä Jurvassa ja Ahvenistolla. Vuoden 1965 Porsche 911:n bokserikuutosen ruokinta tapahtuu Solexeilla. Pyörä tuli keksittyä uudelleen, mutta ymmärrys lisääntyi samalla huimasti. Nauhat irrotettiin ensimmäisten ajotestien jälkeen vähin äänin. Kohti välitavoitetta Tämän kauden ensimmäinen koitos oli toukokuussa ajettu kotimaisen sarjan Kemoran osakilpailu. . Weberit tulivat myöhemmin. Yllä hänen aikaansaannoksensa. Ainoa huomautus tuli turvavyön lukkojen sokkien puuttumisesta. Esimerkiksi öljynjäähdytyksen ja voimansiirron välitysten osalta kuukausien suunnittelu johti lopulta samoihin ratkaisuihin, jotka olisivat löytyneet valmiina Porschen kilpailuosaston 60-luvun dokumenteista. Gelleråsenin katsastus tehtiin sisätiloissa. Toimimattomampi esimerkki kokeiluista saatiin, kun Jussi ja Jan päättivät kääriä lämmöneristysnauhaa pakosarjojen ympärille pakokaasujen virtausta parantaakseen. Eräs paikallinen Mustang-kuljettaja nimittäin menetti pääsuoran jarrutuksessa autonsa hallinnan ja täräytti Porschen perään oikein kunnolla. Myöhemmin alkuperäinen lyhyt vaihteisto saatiin kuntoon, mutta Ruotsin matkaa varten piti saada mukaan varalaatikkokin. Tämän seurauksena pakoputkisto kuumeni liikaa, mikä aiheutti valtavia pamauksia, kun bensahöyryt räjähtelivät putkissa ja vaimentimissa. Jotkut niistä olivat hyviä, toiset eivät. Kyse ei suinkaan ollut tuurista, vaan korkean työmoraalin ja ammattimaisen lähestymistavan hedelmästä. Radalla on yksi pitkähkö suora, jolla huippunopeudet ylittävät jopa nopeana pidetyn uuden Botniaringin. Gelleråsen on vain 2,3 km pitkä ja rakennettu hyvin tiivisti. Mekaanikko Jan Svennsin omasta ja toimivasta tuotekehityksestä viimeisin esimerkki on aikakauden mukaiset läpät pakoputken päissä, jotka ohjaavat pakokaasuvirtaa alaspäin. Olennaisena osana kisaan kuului odottelua, seurustelua ja kokemusten vaihtoa muiden kilpailijoiden kanssa. Jussi naureskelee tapausta: ”Ehkä olisimme voineet kysyä asiaa Rügeniltä. Läppien avulla saadaan melua pari kolme desibeliä alemmaksi, mikä saattaa olla ratkaisevaa radalle sallittujen meluarvojen rajamaastossa liikuttaessa. Hienojen kokemusten lisäksi käteen jäi oman luokan kakkospalkinto, Suomi-Ruotsi -maaottelun GT-sarjan voitto sekä hieman peltitöitä seuraavalle viikolle. Tiimi tutustui koitokseen vielä etukäteen kävelemällä ennen ensimmäistä kilpailupäivää radan läpi. Sitä ennen vaihteisto hajosi Ahveniston testeissä ja Kemorassa jouduttiin ajamaan varalaatikon huonosti sopivilla välityksillä. 35 kokeili myös omia ideoitaan. Velodromloppet oli Carrera Classic -joukkueen osalta kaikin puolin onnistunut kisaviikonloppu. Radan luonne on omiaan vahvistamaan autojen nopeuseroja, minkä seurauksena ohittamiset ja ohitetuksi tulemiset ovat selviö. Eräs paikallinen Mustang-mies ahdisteli Porschea koko kisan. Koko tiimi sai palkintonsa seuratessaan, kuinka Itävuori tahkosi rataa tasaisen varmasti ilman minkäänlaista yliyrittämistä. Ilta ja alkuyö ”ajettiin” vielä videoiden avulla
Mobilisti 5/19 ERÄS KILPAILULÄHTÖ Lähettäjän ylös nostettu oikea käsi alkaa laskeutua, ja pian vasen nostaa salamannopealla liikkeellä Ruotsin lipun pystyyn. Siitä huolimatta välimatka kasvaa vääjäämättömästi. Ruudukon häntäpäässä edeltä startanneiden Mustangien ohittaminen ei lähtökiihdytyksessä Valiantilla onnistu, sillä kavereilla on joitakin kymmeniä hevosvoimia enemmän ja painoa toistasataa kiloa vähemmän. Kolmannesta ja neljännestä ruudusta startanneet Raimo Kesselin ja Juha Liukkosen Ford Falconit sotkevat ensimmäisestä rivistä startanneiden ruotsalaisten Mustangkuskien pasmat pahoin ja hälvenevän savuverhon takaa erottuu, että Kesseli on napannut ensimmäisen mutkan jälkeen johtopaikan. Valiant pysyy vuorossa seuraavan Mustangin varjona vaivatta, joten keskityn antamaan painetta ja odottamaan tilaisuutta. teksti:Jan Enqvist kuvat: Markus Nieminen E dellä sattuu ja tapahtuu. Valiantin parhaista puolista – hyvistä jarruista ja nöyristä ajo-ominaisuuksista – on aika ottaa ilo irti. Keltaiset liput hulmuavat ja Kesselin Falcon seisoo radan hitaimmassa mutkassa hiekoilla ilman vasenta etupyörää. 36 . Se avautuu toisen kierroksen täyttyessä, kun ruotsalaiskuljettaja ajaa pääsuoraa edeltävän hevosenkengän hieman epäpuhtaasti. Syyksi paljastuu myöhemmin katkennut olkaakseli. Edessä on puhdas rata, sillä nopeammat ovat kiskoneet jo hieman kaulaa. Valiantin kone laulaa kakkosella puhtaasti seitsemään tonniin ja kun kolmonen jysähtää voimalla perille, ohitus on tapahtunut tosiasia. Tapahtumien käänne ei rauhoita hermostuksissaan lähtönsä sössineitä eturivin ruotsalaisia ollenkaan. Lähimmän hevosmiehen saan napattua vain muutaman kaarteen jälkeen, kun ruotsalainen ajaa innoissaan hitaan oikean sen verran leveäksi, että puhdasta linjaa taipuva Valiant saa seuraavalle suoralle paremman ulostulonopeuden. On komeata puristaa täyden katsomon edessä Gulfin väreihin maalatun Mustangin ohitse ja varmistaa saavutettu sijoitus tekemällä 180 kilometrin tuntinopeudesta aloitettu jarrutus sellaisella linjalla, ettei osien vaihtumisesta ole vaaraa. Jonnin edellisen päivän ajon perusteella tiedän kuitenkin olevani vapaassa ilmassa ajetulla kierroksella niitä nopeampi. Valiant sen sijaan ohjautuu ilmiömäisen kauniisti ja saan kolmosella suoralle hyvän kyydin. Suomalainen urheilumenestys on tästedes kolmantena olevan Liukkosen harteilla. Jos kuljettaja vain reagoi silmille syöksyviin tilanteisiin, peli on hävitty. Poikani Jonni on edellisen päivän lähdössä tehnyt erinomaista työtä, mutta se ei nyt auta. Peileistä näkyy, kuinka Mustang-pojat riehuvat saadakseen revanssin. Gelleråsenin moottorirata on hieno historiallinen areena, jonka erikoisuutena ovat doseeratut kaarteet, joihin voi laskea paljon lujempaa kuin niiden säteen perusteella voisi kuvitella. Takaiskusta huolimatta tilanne ei ole aivan Kanonloppet_eraskilpailu.indd 36 23/07/2019 11.06. Mutta mitä nyt. Rata on yhdistelmä yllättävän nopeita suoria ja hyvin hitaita molemmin puolin taipuvia kaarteita, joten ajamista pitää ajatella koko ajan kaksi mutkaa eteenpäin. Varvarin taulussa on 3 000 kierrosta kun kytkin nousee ja yksinäinen valkoinen Valiant karkaa tavoittamaan edeltä lähteneitä yhtätoista voimamoottori-Fordia. Ilman aika-ajotulosta starttiruutu on kentän viimeinen
Liukkosen kanssa Parc Ferméssä jutellessa selviää näyttävän spinnauksen syy: ruotsalainen Falcon oli täysin käsittämättömästi ajanut pahki hänen oikeaan takakulmaansa pääsuoralla ja puskenut Juhan säälimättömästi radalta. Mobilisti 5/19 . Kahden ikuisuudelta tuntuvan kierroksen jälkeen turva-auto väistyy ja tilanne on jälleen päällä. Välimatka lyhenee, mutta sitten tullaan jo ruutulipulle. . Radalta ajetaan Parc Ferméhen, josta autot vapautetaan vasta sen jälkeen, kun kilpailun tekninen johto on tehnyt haluamansa tarkastukset. Edellä on taas kaksi Mustangia, joista pitäisi päästä ohi vähän äkkiä ennen kuin kierrokset loppuvat. Gelleråsenin luonne valkeni perjantain harjoituksissa. Edellä ajavia ei pysty Valiantin tehopainosuhteella vakavasti haastamaan, mutta takana olevat Mustang-veljekset pysyvät vaivatta kurissa. 37 huono, sillä radalle tulee turva-auto, jonka perään koko auringonvalossa kimmeltävä, matalalta jylisevä letka ryhmittyy. Näin mennään aina kilpailun loppukierroksille asti, kunnes pääsuoraa edeltävässä hevosenkengässä keltaiset alkavat taas liehua. Nopeiden suorien jälkeiset hitaat mutkat syöksyivät äkkipojan silmille ja jarrutuksia oli vaikea saada osumaan kohdalleen. Liukkosen Falconin päälleajossa kadonnut takavalo löytyi järjestäjien maastoharavointien hedelmänä tunteja myöhemmin ja toimitettiin ystävällisesti sähköpotkulaudalla varikkopilttuuseen. Kanonloppet_eraskilpailu.indd 37 23/07/2019 11.06. Yhtäkkiä löydän itseni samasta tilanteesta, josta kilpailuun on startattukin. Nostan vatuloidessani kaasun ja joudun vuorostani välittömästi lipuista piittaamattoman Mustangkaksikon ohittamaksi. Samassa paikassa, jossa Mustangit huitaisivat hetkeä myöhemmin keltaisilla lipuilla Valiantin ohitse. Toisen ehdin kuitata jossakin itselleni hämäräksi jääneessä käänteessä, mutta ruotsalaisen kanssaratsastaja on ehtinyt vetää sadan metrin kaulan. Katsastaja haluaa nähdä ajovarusteeni. Protesteja insidenteistä ei tehty, olivatpahan vain havaintoja. Ei olekaan, mutta metsäsuomalaisena olen ajanut sujuvasti Jonnin edellispäivän hikisellä kerrastolla. Ilmeinen syy on se, että olemme jakaneet auton Jonnin kanssa ja on epäiltävissä, ettei meillä ole kaksia viimeisen hyväksynnän tulenpitäviä kalsareita. Liukkonen on sen verran kokenut ratakonna, että turva-auton väistyessä arvaan kärjessä ajaville Mustangeille tulevan kuumat paikat. Eritoten ulkomailla on syytä pitää huoli siitä, että kaikki on varmasti pilkun päälle kunnossa. Peileistä voi seurata, kuinka kaverit taistelevat itsensä väsyksiin tulemalla pienen valkoisen Valiantin viekoittelemina jarrutuksiin aivan liian kovaa. Näistä rallicross-otteistaan kuljettaja palkittiin kolmospytyllä, vaikka tapaus sattui aivan tuomariston tornin kohdalla. Suoran auetessa edessä leijuu pölypilvi, jonka keskellä hiekoilla on metsänvihreä Falcon – Liukkosen auto! Juha yrittää takaisin radalle, ja harvakseltaan ratakilpailuja ajavana mielen valtaa hämmennys – saako hänet keltaisilla lipuilla ohittaa
Niin ripeästi kaikki tapahtui, että kunnon perustustöille ei juuri ehditty ajatuksia uhrata, ja siksi radan pomppuisuus jäi riesaksi vuosikymmeniksi. 1951 ja 1953 ei Gelleråsenissa kilpailtu lainkaan, kun aluksi vain puolitoistakilometristä rataa kohenneltiin: se sai lisää pituutta ja kestopäällysteen. Eturivissä Jim Clark ja Joakim Bonnier. 15 000 katsojaa paikalle houkutellut tapahtuma kantoi heti korskeaa nimeä ”Kanonloppet”, millä kumarrettiin läheisen Boforsin asetehtaan suuntaan. Vuonna 1958 rataa pidennettiin 3 175 metriin ja sen pisimmän täysillä vedettävän osuuden päähän rakennettiin jyrkästi kallistettu Velodrom-kaarre. Ruotsiin ensimmäinen pysyä rata syntyi melkein kirjaimellisesti maasta polkaistuna, kun Karlskogan moottorikerhon voimamies Gunnar Olsson ja lähiseudun maanomistaja Elias Frisk päättivät rakentaa sellaisen viimeksi mainitun tiluksille Gelleråsenin kylään. Kun viranomaistahot heräsivät tapahtuneeseen, vatvottiin hankkeen laillisuutta pitkään, mutta lopulta Olsson selvisi sotkusta pienillä sakoilla. Friskin sorakuopalta kuskattiin maa-ainesta pellolle, ja ennen kuin tienoolla kunnolla edes tajuttiin mitä oli tekeillä, paikalla oli rata, jolla kilpailtiin jo vuonna 1950. Moottoriurheilussa kansainvälistä meininkiä ja kansallista hyvinvointia pääsi ihmettelemään ennen kaikkea Gelleråsenin radalla Karlskogassa. gellerasen.indd 38 23/07/2019 13.37. Formula 2 -lähtö 1964. teksti: Esa Illoinen kuvat: Karlskoga idrottshistoriska sällskap via Tomas Karlsson U SA:ssa suosittuja ovaaleja lukuun ottamatta olivat varta vasten kilpailutarkoituksiin rakennetut moottoriradat vielä 1940-50 -lukujen vaihteessa harvassa. Siihen mennessä kovatasoiPrinssi Bertil avasi radan juhlallisesti vuonna 1954. Ensimmäisessä kisassa ajettiin vielä pehmeällä irtopinnalla, ja monien autojen moottorit kuumenivat hiekkapölyn tukkiessa jäähdyttimiä. Mobilisti 5/19 Pohjolan ensimmäinen MOOTTORIRATA Kaikki maailmallinen hyvä saapui sodan jälkeisinä vuosikymmeninä Ruotsiin ennen Suomea, ja sitä saatiin naapuriin verrattomasti runsaammin. Siinä ei ulkopuolisilta lupia kyselty. 38 . Vuosikymmenen puolivälin jälkeen alettiin mukaan houkutella ulkomaisia kilpailijoita, joiden joukkoon liittyi suomalaisiakin, etunenässä Curt Lincoln ja Carl-Otto Bremer. Kanonloppetin päälähdöksi vakiintui isojen urheiluautojen kisa, jossa Bremer sijoittui 1957 Ferrari Monzallaan toiseksi
1958 ajokkina oli Maserati 300S ja juttukaverina Joakim Bonnier. Paalulta Lolalla lähtenyt Surtees keskeytti, kun Climaxin V8:sta petti venttiilinjousi. 1963 vedettiin ykkösillä kaksi 20 kierroksen erää, joiden yhteisaika ratkaisi. Autoja saapui vain 11, mutta niiden mukana todella nimekästä ajajakaartia. Näistä viimeksi mainittu oli alun perin moottoripyöräkisa, mutta vähitellen siihen kelpuutettiin mukaan myös autoluokkia. Jack Brabham ja Innes Ireland. Sir Stirling Moss oli Gelleråsenin kantapeikkoja. Siinä vaiheessa Kanonloppetkin sai F1:n pääluokakseen. Bremer ylsi vanhalla Monzallaan enää kuudenneksi. Toisessa lähdössä antoivat Lotuskuskit Brabhamin ajella rauhassa karkuun, kun tilanteen halliten kuitenkin korjasivat helposti kokonaistuloksissa kärkisijat. Silti Moss nousi keulille jo kolmannella kierroksella ja voitti helposti ennen Bonnieria (Porsche) ja John Surteesia (Cooper). Jim Clark vei Lotuksellaan paalupaikan. Velodromikaarteen esiaste vuonna 1958. gellerasen.indd 39 23/07/2019 13.37. Samalle kierrokselle jäi Graham Hill Rob Walkerin tallin Lotuksella. Lotuksen tehdastiimin Jim Clark ja Trevor Taylor ajoivat ensimmäisessä erässä ylivoimaiseen kaksoisvoittoon, kun Jack Brabham nyt omalla verstaallaan valmistetulla autolla jäi kauas taakse bensapulan aiheuttaman pätkimisen takia. Carl-Otto Bremer ajoi Ferrari 750 Monzallaan toiseksi isossa urheiluautoluokassa vuonna 1957. Toiminta Karlskogan radalla oli 60-luvun puolivälissä vilkkaimmillaan, kun siellä Kanonloppetin lisäksi järjestettiin tapahtumia myös Velodromloppetin ja Gelleråsloppetin nimellä. Siinä taisikin olla aivan tarpeeksi sateen kastelemalle yleisölle. Denny Hulme osallistui Brabhamin tallin vanhemmalla autolla Karlskogassa elämänsä ensimmäiseen F1kisaan. Lyhyempi kesto nähtävästi puri paremmin myös yleisöön, tyypillisesti tapahtuma houkutteli paikalle 20-30 000 katsojaa. Tämän jälkeen Kanonloppetin pääluokka seuraavien vuosien ajan oli Formula 2, jossa jo 1966 yllettiin vanhoja ykkösiä kovempiin kierrosaikoihin. Heidän taakseen jäi mm. Mobilisti 5/19 . samana kesänä Le Mansissa toiseksi sijoittunut Graham Whitehead Aston Martinillaan. Kanonloppetin pääluokkienkin lähdöt pidettiin suhteellisen lyhyinä – yleensä 30 kierroksen, eli alle sadan kilometrin mittaisina – kun vuonna 1958 kokeiltua 50 kierroksen kisaa oli lehdistössä arvosteltu turhan pitkäveteiseksi. 39 simman Kanonloppetin voitti Stirling Moss Maserati 300:lla, Bremer ajoi neljänneksi, taas Ferrari Monzalla, ja Lincoln Scureria Askolinin Ferrari 250 Testa Rossalla viidenneksi. Kummatkin ajoivat keskimoottorisella Cooper Monacolla, jollainen oli allaan myös viidenneksi selvinneellä Lincolnilla. Seuraavana vuonna Moss debytoi Ruotsissa uudella Lotus 19:llä päihittäen Maserati T61 ”Birdcagella” ajaneen Joakim Bonnierin ja Cooperilla kolmanneksi taistelleen Curt Lincolnin. Vuonna 1960 taistelua käytiin Mossin, Bonnierin ja Curt Lincolnin (alla) välillä. Myöhässä paikalle ehtinyt Stirling Moss joutui starttaamaan muiden takaa edellisen MMkisan Nürburgringillä väliin jättäneen UDTLaystall -tallin Lotuksella. Stirling Mossista Kanonloppet sai vakiovieraan, joka 1959 päihitti samana vuonna maailmanmestariksi ajaneen Jack Brabhamin. Kolmena vuonna peräkkäin voiton korjasi Jack Brabham, jonka autot varsinkin 1966 hallitsivat luokkaa Hondan moottoreiden turvin. Kaudella 1962 keväällä pahoin loukkaantunutta Stirling Mossia ei enää nähty Karlskogassa, mutta voitto lankesi taas UDT-Laystallille, kun Masten Gregory yhtenä parhaista päivistään päihitti Lotus-BRM V8:lla sekä Lolan Roy Salvadorin että Joakim Bonnierin, jolla oli allaan samanlainen Porsche, jollaisella Dan Gurney juuri oli voittanut Ranskan GP:n. Mukana olivat myös mm. Tykittelyä Kun Formula 1:n sääntömuutos 1961 kutisti ne 1,5-litraisiksi sähikäisiksi, järjestettiin niille runsaasti kilpailuja myös MM-sarjan ulkopuolella
Ruotsalaisten kotietu kesti vielä jokusen vuoden. Heidän kiihdyttäessään täysillä vedettävään oikeaan, Freddie Mercuryn salainen moottoriurheilumenneisyys paljastuu hiljalleen. Le Mansista, mutta Kanonloppetiin ne yhä kelpasivat. Ohjelmassa oli noina vuosina F2:n lisäksi myös vakioautojen EM-osakilpailu, joka esim. gellerasen.indd 40 23/07/2019 13.37. John Whitmore ja Henry Taylor veivät kärkisijat tehdastallin Lotus Cortinoilla, mutta mukana ajoivat myös esim. Keimolan ja Ahveniston F2-koitosten tapaan tämäkään ei ollut EM-osakilpailu, mutta siitä huolimatta samassa lähdössä kisasivat myös Graham Hill, Jacky Ickx, Jack Brabham, Jackie Oliver, Brian Redman, Jo Schlesser, Gerhard Mitter, ym. Nimimiehiä Tähän mennessä on sitä paitsi puhuttu pelkistä täyteluokista. Kun suomalaisten ajat harjoituksissa jäivät keskivälin huonommalle puolelle, laskettiin ruotsalaisten Coopereiden mallia seuraten maavaraa neljällä (!) sentillä. Voiton vei Whitmoren Lotus Cortinan lyönyt, samassa Alan Mannin tallissa Ford Mustangia ajanut Bo Ljungfeldt. Mobilisti 5/19 Suurimman huomion ja yleisömäärät veti silti jatkuvasti Kanonloppet, jota 1965 seurasi ennätykselliset 44 000 katsojaa. Kemiläinen sijoittui rajummin viritettyjen Escortien seassa 2-ryhmäläisellään neljänneksi, edellään Tanskan Tom Belsö, Johnny Green sekä Bo Ljungfeldt, viimeksi mainittu niin ikään 2-ryhmän autolla. Siinä Jackie Stewart päihitti Matrallaan tiukassa kamppailussa alle sekunnilla Jochen Rindtin (Brabham). Kanonloppetissa niillä kilpailtiin 5-ryhmässä, jossa Matti J. keskeyttämään joutuneet Andrea Adamich Alfa Romeo GTA:lla ja Jackie Stewart Lotus Cortinalla. Muut palkintosijat menivät David Piperille (Porsche 908) ja Ronnie Petersonille (Lola T70). Paalulta startannut Pekka Virtanen (Escort TC) ja Rune Tobiasson (BMW 2002 Ti) tulivat ensimmäisellä kierroksella kolmantena ja neljäntenä S-kurveista, missä pölypilvi kertoi autoparven kolistelusta. Se kyllä tultiin huomaamaan! Karlskogan kallistuksia oudoksuttiin ja ajolinjat vaativat harjoittelua. Sitä ei pitäisi ihmetellä, sillä hän tyytyi sillä kertaa alle 2-litraiseen pikku-Lolaan. Jim Clark Lotuksellaan oli kolmas. Suomalaisten tuntemuksia Kanonloppetissa nähdyn ja koetun jälkeen voisi ehkä luonnehtia hiukan ristiriitaisella ilmaisulla nöyrä kateus. Kisassa samaa Lolaa lainattiin Pedro Rodriguezille, mutta tämän yritys päättyi ulosajoon. Jonkinmoisen vastuksen tarjosi Helmut Marko (Porsche 908), mutta kolmanneksi ajanut Bonnier jäi jo yli puolen minuutin päähän. 33 000 katsojan mielestä rusina pullassa taisi kuitenkin tällä kertaa olla Formula 3 -kisa, jonka hoiteli kotiin kohinalla nouseva tähti Ronnie Peterson. 1970 päälähdön vei Nordic Challenge Cupissa Leksa Kinnusen haastajana kunnostautunut Chris Craft, autonaan McLaren M8C. 40 . Miten saattoi ymmärtää, ettei 1000-kuutioisesta Fiat Abarthista meinannut päästä ohi. Kisassa nähtiin myös mm. Yhtä ylenpalttista kattausta ei enää sen jälkeen tarjottu, mutta silti edelleen tasokkaita tapahtumia, joiden pääpaino kallistui jälleen urheiluautojen suuntaan. Kauhea kanuuna ja lopun alku Tuo Kanonloppet jäi sittenkin historiaan synkemmästä syystä, kun vakioautojen kisassa sattui Ruotsin moottoriurheiluhistorian tuhoisin onnettomuus. Seuraavina vuosina karttui meikäläistenkin kokemus asfaltilla ajamisesta, kun Keimolaan ja Ahvenistolle saatiin nimekkäitä vieraita. 1964 keräsi kerta kaikkiaan hienon osanoton. Paikalliset siellä nojailivat asfalttia reunustaviin mataliin maavalleihinkin. Vakioautoissa parhaat suomalaiset pystyivät jo hyvin haastamaan paikalliset kuskit. Se ei kuitenkaan estänyt tiimejä pitämästä tallejaan läheisen maatilan lantakellareissa. Ferrarin isot prototyypit suljettiin 1967 jälkeen sääntömuutoksilla pois esim. Toisaalta radan luonteesta kertoo jotain, että pahasti startissa jäätyään hän pystyi sillä ohittamaan paljon järeämmät Reine Wisellin Lola T70:n ja Gijs van Lennepin (AAW) Porsche 917:n. Niki Laudakin keikkui siellä mukana. Ugrit oppivat uutta Eläintarhanajojen loppumisen vähäksi aikaa lamaannuttamat suomalaisetkin uskaltautuivat vuonna 1965 taas Karlskogaan. sijan, mutta luokkasijoitus kahdeksas – seitsemän muun Minin takana – kertoi karumpaa. Pääluokka tällä kertaa Ruotsin Grand Prix’n nimellä ajetussa tapahtumassa oli Formula 2. Keimolaa ei vielä ollut avattu ja sinänsä kelpojen kuljettajien kokemus oli peräisin lähinnä jääradoilta sekä Väinölänniemen ja Pyynikin kaltaisilta tilapäisareenoilta. Toinen samanlainen annettiin ajettavaksi kakkoseksi sompailleelle Bonnierille. Silti Suomessa ei koskaan päästy osallisiksi samantasoisesta tarjonnasta kuin Karlskogassa. Picko Troberg ja nuori Jackie Stewart Gelleråsenin varikolla. Formula Veen Eurooppa Cupin lähdössäkin oli suomalaisedustusta: kolmikosta Max Johanson, Lasse Sirviö ja Keijo Hollming kukaan ei yltänyt kymmenen parhaan joukkoon. Sten Axelsson sai ajaa AAW:n tuossa vaiheessa jo omakseen hankkimaa 908:aa, jolla kerkesi viidenneksi. Yhteislähtönä ajetussa EM-kisassa sai Salomaa mukavan kuuloisesti 11. Virittäjävelho Honda Wirtasen Mini-tiimi lähti katsastamaan lahdentakaista meininkiä kuskeinaan Jommi Salomaa ja Kristian Edén, autoinaan, kuten aina, BMC Cooper S:t. Huomattiin että ruotsalaiset olivat selvästi edellä, ja oli tehtävä sitkeästi töitä samaan yltämiseksi. Kun Suomen ehdotonta ratahuippua jo tuolloin edustanut Hans Laine kävi Karlskogassa 1967 koettamassa onneaan Alfa GTA:lla, oli hänkin ihmeissään. Hubert Hahne BMW 1800 TI:llä ja Eugen Böhringer M-B 300 SE:llä. Edéniltä jäi ajo kesken. Seuraavana vuonna urheiluautolähdön vei nimiinsä vastaavanlaisella Lolalla Brian Redman. David Piper voitti vuoden 1968 pääkisan Ferrari 412P:llä, ihannoidun P4:n asiakasversiolla. Kakkoseksi jäi Can-Am McLarenillaan Joakim Bonnier, joka vähän vanhemmalla umpikattoisella Lolallaan antoi starttien välillä kyytiä voittajien seppelöijäksi värvätylle Eartha Kittille. Huiman tähtikaartin mukanaolo maksoi tietenkin maltaita, ja kun sääolot eivät suosineet kisaviikonloppua, tuotti Kanonloppet ensimmäistä kertaa vuosikausiin tappiota. Sellainen oli jopa urheiluautojen kilpailu, jonka voitti John Wyerin Ford Miragella Jacky Ickx. Kisassa Hasse nousi kytkimen reistaillessa yhdeksänneksi, edellään viisi Porschea, mutta myös kolme Alfan oman luokan autoa. Laineella olivat tosin jääneet harjoitukset vähiin, kun kone radalta poiketessa pääsi hörppäämään vettä, mutta silti useita luokkia yhdistäneen lähdön 16. starttiruutu oli järkytys
F2-EM palasi paikkakunnalle 1974, jolloin Marchit rohmusivat peräti viisi ensimmäistä sijaa. Surteesin tiimissä vieraillut Torsten Palm, jonka suomalaiset tunsivat lähinnä Hannu Mikkolan kartturina toimineen Gunnar Palmin pikkuveljenä, yllätti ja kiristi finaalissa kolmanneksi vain 2,5 sekuntia voittajalle hävinneenä. asennettu täysikorkuiset, kolmen päällekkäisen Armco-kiskon kaiteet. Tapahtunut ravisutti rajusti koko pohjoismaista rata-autoilua. Viisi henkeä sai surmansa heti, ja kuudes menehtyi myöhemmin vammoihinsa. Autot osuivat toisiinsa ilmassa ja syöksyivät yli suoja-aidan katsojien pään korkeudella yleisön joukkoon. Turvavarustelua oli kohennettu ja monille osuuksille esim. Historic-tapahtumien ohella rata on isännöinyt mm. Omistussuhteet ovat muuttuneet myöhemminkin ja nykyisin Karlskogan toimintaa pyörittää entinen vakioautotähti Rickard Göransson. 1978 ajettiin Jan Lammersin voittama F3:n EM-osakilpailu, jonka osanottajista jotkut, kuten hän ja kolmanneksi sijoittunut Teo Fabi, myöhemmin saavuttivat menestystä hyvinkin korkealla tasolla. Loukkaantuneita laskettiin kolmisenkymmentä. suosittua STCC-sarjaa. 41 kohti kallistettua Velodromkurvaa, yritti Tobiasson puristaa ulkokautta ohi. Gelleråsenin onnistui sittenkin vielä palata kansainvälistäkin huomiota saaneeksi areenaksi, kun siellä 1973 kisailun taas käynnistyessä isännöitiin Formula 2:ia, ja nyt ensi kertaa EM-osakilpailun statuksella. Ennen noita uusia ratoja haaveiltiin Karlskogassa vielä F1-osakilpailustakin, jota ajatellen suunniteltiin radan pidentämistä ensimmäisestä kaarteesta jatketulla lisälenkillä. Virtaselta loppui tila ja hän luisui ulkokaarteeseen osuen BMW:hen, joka sinkosi penkasta kieppeihin, kuten myös Virtasen Escort. Kanonloppetin urheiluautolähdön starttiruudukkoa 1967. Moottoripyöriin sovelletut turvanormit sallivat vielä 1978 ja 1979 peräti MM-osakilpailun järjestämisen. Kävi niin hassusti, että kunkku antoi varikkosuoralle tullessaan autolle kenkää vähän optimistisesti ja suistui ulkokurvan pellolle. Lehdistössä oltiin yhtä mieltä, että ajotavat vakioautoluokissa olivat kilpailun kiristyessä riistäytyneet holtittomiksi, ja kurinpalautusta vaadittiin välittömästi. ”Näin lähellä tasavaltaa ei vielä ole käytykään”, totesi joku paikalla ollut. Toimintaa jatkamaan perustettiin uusi yhtiö ja 1990-luvulla Gelleråsenia muokattiin uuteen uskoon: lyhyemmästä versiosta karsittiin Velodrom-kaarre kokonaan, lähtösuoran jälkeinen Tröskurvan ohitettiin sisäkautta jyrkemmällä käännöksellä ja varikko siirrettiin radan ulkopuolelle. Vuoden 1970 synkän onnettomuuden jälkeen takaisin kisaympyröihin palannut Rune Tobiasson hankki BMW 3.0 CSL:n, jota tarjottiin itsensä kuningas Kaarle Kustaan maisteltavaksi – Gelleråsenilla, miten sattuikaan. Tämä johtikin tarkempiin linjauksiin siitä, mitä pidettiin sallittuna ja mitä ei. Kahtena seuraavana vuonna siellä ei kilpailtu lainkaan, ja kun samaan aikaan 60-luvun lopulla valmistuneet Mantorp Park ja Anderstorp valtasivat markkinoita, menetti Karlskoga asemansa Ruotsin moottoriurheilun päänäyttämönä. Gelleråsenin radalle isku oli paha. Sponsorit ja jotkut pääomarahoittajatkin vetäytyivät pelistä, ja kun turvallisuuden kohentamiseen tähdänneistä muutostöistä olivat jääneet raskaat velat, piti tulevaisuutta katsella uusin silmin. Kansainvälisiäkin kisoja pystyttiin kyllä silloin tällöin vielä järjestämään; esim. Radan johto siirtyi toisiin käsiin ja rataa ylläpidettiin minimikustannuksin, mikä tietenkin pian alkoi näkyä paikan rapistumisena. Viisisataset voitti kummallakin kerralla Barry Sheene, mutta suomalaisia ei hemmoteltu. Etualalla Yngve Rosqvistin Lola T70 ja Anders Josephsonin Porsche Carrera 6; niiden takana vielä eksoottisempi parivaljakko: Jackie Ickxin ja Joakim Bonnierin Mirage-Fordit. Mobilisti 5/19 . Julkisuutta tuli välillä vähän nolollakin tavalla. Marchin tehdastallin Jean-Pierre Jarier hallitsi sillä kaudella sarjaa etenkin BMW-moottorinsa ansiosta ja käytännössä varmisti mestaruuden voitollaan Karlskogassa. gellerasen.indd 41 23/07/2019 13.37. . Vuoden 1974 kisasta muodostui korkeasta huomioarvostaan huolimatta taloudellinen fiasko. Opettajana vierellä oli silloin istunut vain kaksi ja puoli vuotta vanhempi Reine Wisell, jonka kanssa Peterson vielä samalla vuosikymmenellä kävi monet ikimuistoiset F3-kamppailut. Tepi Länsivuori jätettiin 1978 kahdeksanneksi, ja Pentti Korhonen sijoittui 350:ssä pykälää paremmin. Örebron suuri poika, Ronnie Peterson, ilahdutti kotiyleisöään nipistäen ruutulipulle 0,3 sekuntia Patrick Depailler’n edellä. Rata ajautui kuitenkin vääjäämättä yhä vaikeampaan tilaan, kunnes Karlskogan moottorikerho 1986 asetettiin konkurssiin. Myös Mika Arpiainen oli mukana Karlskogan viimeiseksi jääneessä F2-kilpailussa, mutta hänen kalustonsa ei antanut mahdollisuuksia täysipainoiseen suoritukseen. Tämä oli Ronnien suurin voitto Gelleråsenilla, jossa hän 1966 oli suorittanut rataleiman isänsä Mersun ratissa
Nissan ei ollut ainoa japanilaisyhtiö, joka älysi hyödyntää italialaista tyylitajua. Kun myynti alkoi seuraavan vuoden puolella, luki takaluukussa March ja tehdaskoodina K10. Nissan_micra.indd 43 23/07/2019 13.39. Shun Ishihara, voimakkaassa kasvussa olleen Nissanin pääjohtaja, uskoi 70-luvun lopulla muiden autoalan ammattilaisten tavoin, ettei maailma palaisi entiselleen toisen öljykriisin jälkeen. Tärkeästä muotoilusta vastasi puolestaan kuuluisa italialainen Giorgetto Giugiaro suunnittelutoimistoineen, mikä sekin poikkesi yhtiön aikaisemmista käytännöistä. 1981, Tokion autonäyttelyn avajaispäivä. Kun Chino palasi piirrosnippujen kanssa Nissanin suunnittelukeskukseen Higashi Ginzaan, olivat monien kulmat alkuun kurtussa, mutta pian heidän oli myönnettävä Giugiaro Design -yhtiön ja sen perustajan kyvyt: kuvien auto oli valtavine ikkunoineen avara, kompakti, rakenteellisesti kevyt ja samalla myös tilankäytöltään erittäin tehokas. Se oli jäänyt kuitenkin saman studion vaihtoehtoisen ehdotuksen, Unon, jalkoihin ja oli nyt halukkaiden kilpailijoiden lunastettavissa. Tulokas oli huomattavan kevyt ja siten myös varsin hento, mutta vastaavasti polttoainetaloudellinen ja 50 hevosvoimansa uholla suorituskyvyltään vähintäänkin riittävä normaaliliikenteeseen. Yli 200:n osan tai osakokonaisuuden valmistus oli ulkoistettu, automaattinen korija maalilinja edusti alan korkeinta sarjavalmistuksen osaamista ja tuotantonopeus oli heti kättelyssä mainiot 20 000 autoa kuukaudessa. Chinon vakuuttamana Nissan teki kaupat suunnitelmista ja samalla hieman autoilun historiaakin. Erona siihenastisiin japanilaisiin pikkuautoihin tulisi KX-lopputuotteen tarjota selvästi enemmän sisätiloja, mukavuutta ja omistamisen iloa. Mutta Chinon ajoitus oli toivottuakin parempi, sillä Giugiaron tarjottimella odotti todellinen makupala, Fiat 127:n seuraajaksi tarkoitettu pikkuvaunu – siis jotakin, johon oli panostettu hyvin vakavasti. Tavoitteena oli luoda noin litraluokan monikäyttöauto maailmanmarkkinoille, joilla aina vain taloudellisemmat ja vähäeleisemmät autot olivat selvästi nouseva trendi. Esimerkiksi uusi moottori oli kokonaan kevytmetallivalua ja sellaisenaan perusteellinen irtiotto Nissanin siihenastisista voimanlähteistä. Yksi tuote, kaksi nimeä Kevyt ja kätevä KX saatiin esittelykuntoon Tokion näyttelyyn syksyllä 1981, jolloin sen lopullista myyntinimeä ei ollut vielä lyöty lukkoon. Nissanin normaalit kehityskulut yhtä mallia kohden olivat siihen asti olleet noin 1 -1,5 miljardia jeniä. March/Micra näytti paljon modernimmalta ja eurooppalaisemmalta kuin Suzukin jo 1979 esitelty Alto ja – kuten todettua – vähemmän oudolta kuin Hondan City/Jazz. 43 Nissan ei keksinyt pientä mutta tilavaa etuvetoista autoa, jossa moottori on nokalla poikittain. Projektin perusteemojen varmistuttua vuoden 1979 alussa, nimitettiin sitä vetämään entinen testikuljettaja, sittemmin insinööriksi edennyt Minoru Chino. Ei niin radikaali kuin Hondan osaston vastaava uutuus, City/Jazz, mutta helpommin sulateltava. Ihmiset tungeksivat Nissanin osastolla, jonka ehdoton vetonaula on NX-018 -prototyyppi. Mutta Nissan oli valmis investoimaan tuotteeseen enemmän kuin muut ja kenties juuri siksi yhtiön näkemys aiheesta muodostui luokkansa suosituimmaksi japanilaiseksi kautta maailman. Alkujaan Chinon olikin tarkoitus vain kalastella Giugiarolta tärppejä siitä, miltä lähitulevaisuuden eurooppalaiset pikkuautot näyttäisivät ja ohjata sitten projektia niiden viitoittamaa tietä. Vaikka tulevaisuuden Nissan olisi pieni, ei sen tarvitsisi näyttää sirkuksesta karanneelta pelleautolta; sillä kehtaisi ajaa useimpiin sosiaalisiin tilanteisiin ilman tarvetta selittelyyn. teksti: Kimmo Koistinen kuvat: Janne Halmkrona L okakuun 30. Sitä myös tuotettiin ja koottiin useilla vientialueilla. Projekti KX:n lopputuotetta varten Nissanin Murayaman kompleksiin nousi yhtiön aiempien laitosten rinnalle vielä kolmas tehdas, joka ainakin alkuun keskittyisi vain tuohon yhteen perusmalliin alaversioineen. Eräillä vientimarkkinoilla, kuten Euroopassa, K10-sarjan nimeksi oli valittu Micra. Itse asiassa Murayama kolmosessa Nissan hahmotteli koko tuotantoprosessia monin osin uudelleen. KX-projekti koettiin niin tärkeäksi, että se sai poikkeuksellisen väljän budjetin. Yhtiö ja sittemmin myös asiakkaat saivat kyllä kohtalaisesti vastinetta rahoilleen. Loppusuoralla, vuoden 1981 jälkipuoliskolla, hankkeen kokonaiskustannukset olivat kasvaneet tiettävästi 3-4 miljardiin jeniin. Siksi Ishihara käynnisti vuonna 1978 korkean prioriteetin projekti KX:n. Uutta tehdasta ei sitäkään pystytetty rutiinilla vanhan kaavan mukaan, vaan laitokseen tilattiin ennätysmäärä robotteja varmistamaan uuden ajan tehokkuus ja tasainen laatu, etenkin syvälujuusteräksiä keikkui. Mobilisti 5/19 . Hentoutensa vuoksi se ei voittanut Tokion autonäyttely ja NX-018 kuohuttavine peileineen. Nissanilla oli kiire, sillä tiedettiin ainakin Hondan valmistelevan jotakin samantapaista, ja oma F10-sarjan Cherry 100A alkoi näyttää jo pahasti menneen talven lumelta. Nissan ei ollut ensimmäinen japanilainen automerkki, joka kalasteli asiakkaita 80-luvulla uudelleen muotiin tulleessa hyvin pienten perheautojen kategoriassa. Se myös näytti, mittakaava huomioiden, yllättävän asialliselta. Tulokas sai massiivisen markkinointikampanjan siivittämänä innostuneen vastaanoton. USA:n markkinoille pikku-Nissanilla ei pyritty, osin turvatestivaatimusten takia, mutta Euroopassa, Kanadassa, Australiassa ja Aasiassa siitä muodostui lyhyessä ajassa eräänlainen säästöautojen uusi standardi, johon kaikkia muita verrattiin. Lämpimän keltainen auto on pieni, mutta raikkaan näköinen. Jopa NissanDatsunin mallisto oli painottunut liian isoihin ja bensiinille persoihin autoihin äärimmäisen epävakaata energiaja päästötulevaisuutta ajatellen. Lisäksi Nissanin protossa on provosoiva yksityiskohta, joka saa veden useimpien sikäläisten autoilijoiden kielelle: sen ulkotaustapeilit eivät ole Japanin silloisen lain vaatimusten mukaisesti lokasuojissa, vaan länsimaiseen tapaan A-pilarien kulmissa! Ajat ovat selvästi muuttumassa, eikä pienuus näytä enää ihan niin säälittävältä kuin ennen… NX-018:n syntyyn johtanutta kehitystä tutkiessa tekisi mieli sanoa, että myrskyistä nousee usein esiin voittajia. Eurooppalaismaestroon turvautumista oli ehdottanut Minoru Chino, jolla ei varmaankaan ollut sen jälkeen enää montakaan ystävää Nissanin omalla muotoiluosastolla
Ruopimista tehostettiin vielä viskolukolla, joten molemmat etupyörät jättivät kumia asfalttiin. Tuntuma on erinomainen, ilman että ratti löisi sormille kaivonkansienkaan kohdalla. Auton tahaton sammuttaminen ei uhkaa kokematontakaan kuljettajaa, nöyrä ja alhaalta hyvin vääntävä Micra antaa paljon anteeksi. Paketti sisälsi reilun 30 lisähevosvoiman ohella korisarjan ja muita ajan hengen mukaisia tilpehöörejä. Kohtaamista odottaessani pyrin nollaamaan aikaisemmat käsitykseni ja kokemukseni kyseisestä mallista ja yksilöstä, jotta voisin muodostaa viileän ammattimaisen mielipiteen. Lumikko ja yksi käppänä Allekirjoittaneella on ollut ilo matkustaa vuosien varrella useita kertoja DI Mutasen valkoisella, hieman yli 100 000 km ajetulla ja lähes täysin alkuperäiskuntoisella 1985 Micralla. Jälkimmäisen uudistusoperaation yhteydessä perusmoottorista julkaistiin 1,2-litrainen, 60-hevosvoimainen isolohkoversio. Vaihteensiirto on selkeä ja kevyt ja samoilla termeillä voi luonnehtia myös kytkintä. Voimavarat riittävät vaivatta normaaliin kaupunkisuhailuun, eikä edes moottoriteiden liittymistä tarvitse nähdä painajaisia matkaa edeltävänä yönä. Valtatiellä ohitettavien rekkaautojen täytyy sen sijaan olla joko lyhyitä tai hitaita; kaikkea ei voi saada. Seuraava polvi pysyi uskollisena perusidealle, joskin muotoilua säädettiin jo selvästi persoonallisempaan suuntaan. Sitten niistä voi sujahtaa läpi ja ohi kuin rasvattu risteilyohjus kamelilaumasta. Se oli onnistunut ratkaisu silloisessa tilanteessa ja takasi Nissanille vahvan globaalin aseman pikkuautojen luokassa. Lisäksi Nissan pani neljä vuotta myöhemmin vielä paremmaksi ja esitteli Marchin turbolla ja erillisellä mekaanisella ahtimella varustettuna. Äänieristys on ikäja kokoluokka huomioiden onnistunut, joskin Bosekaiutinjärjestelmää tai vastaavaa investointia kannattaa harkita kahdesti. Vaikka kohderyhmän ytimenä olivatkin ehkä modernit sinkkunaiset, pikkujättiläisestä tuli myös monien jakelua harjoittavien yritysten suosikki ja ankaran autoverotuksen maissa – kuten Suomessa – jokalähdön perhevaunu. Nelisylinterinen, ontolla kampiakselilla ja puolipallonmuotoisilla palotiloilla (It’s a HEMI!) siunattu litrainen alumiinikiuas starttaa aina helposti ja käy hetken lämpenemisen jälkeen nöyrästi. Kyseinen vaunu on todistettavasti kiidättänyt kolmea kookasta urosta ja yhtä epäluuloista whippettiä kohtalaisia taipaleita, jopa moottoritienopeuksilla, ilman että kenenkään olisi tarvinnut kääntyä välittömästi silmä-, korvatai kurkkulääkärin puoleen, kiropraktikosta puhumattakaan. Olemisen sietämätön keveys Micran tehostamaton ohjaus on vain hieman raskaampi kuin saman aikakauden tehostetuissa germaaneissa. Maailmassa on taatusti hienompiakin pikkumoottoreita, mutta yhtä varmasti löytyy monta pykälää ankeampia 80-luvun nelikoita. Kaikki siinä on kevyttä, muttei kuitenkaan rimpulalaatua. Tuttavapiiristä löytyy entisiä nuoria, jotka aikanaan taittoivat satoja tuhansia huolettomia kilometrejä K10-polven puikoissa, kunnes vaurastuminen tai iso R erottivat lopulta heidän tiensä. No, eihän siitä mitään tullut, mutta minkä riisikuppien ymmärtäjä itselleen mahtaa. Kiitos Mobilistilehden ennakkoluulottoman linjan, tarjosi työni nyt luontevan tilaisuuden kokeilla Micraa kapteenin istuimelta käsin, vieläpä sen omimmalla reviirillä vilkkaassa urbaanissa arjessa. 44 . Aikanaan paljon parjattu jousitus ei todellakaan ole huippumukava hidastetöyssyissä, joten siltä osin Micraa voi pitää vain hieman parempana kuin vuosituhannen vaihteen umpikumirenkaisia herrenvolkswageneita. Super Turboa valmistettiin kisaluokittelun edellyttämät 10 000 kappaletta. Micra ei edelleenkään ole kaunis, mutta liki 35-vuotiaanakaan sen ei tarvitse pyydellä olemustaan anteeksi. Pikkuautoluokan profiilin nostamiseksi luotu Honda City Turbo yllätti Nissanin niin sanotusti männänhelmat korvissa ja asetti melkoisen arvovaltahaasteen. Kiihdytyksissä Micra tuntuu kerkeältä, vaikka niskat eivät nitkahtelekaan liitoksistaan. Tässä vaiheessa johtaja Ishihara oli jo etsiytynyt muihin tehtäviin, mutta on ilmeistä, että hänen luotsaamansa poikkeuksellisen voimakas panostus KX-projektiin oli kannattanut – vaikka maailma ympärillä olikin ehtinyt muuttua suuntaan jos toiseenkin. Ralliväki ei hurraa, mutta peruskuljettajan ei tarvitse hankkia tukisukkaa kytkinkoipeen eikä tenniskyynärpäätä aiheudu ainakaan oikeanpuoleiseen ojentimeen. Itse asiassa nopea, näppärä ohjaus yhdistettynä pieniin ulkomittoihin ja hulppeaan näkyvyyteen tekee Micrasta niin mainion pyöriteltävän, että pian suorastaan etsii mahdollisimman ahtaita ja hankalia paikkoja. Mobilisti 5/19 turvallisuuspalkintoja, mutta niin kauan kuin ruoste ei päässyt pureutumaan koripelteihin, March/Micra pysyi sitkeästi kasassa ja vei yleensä perille säässä kuin säässä. Ovien soundista puuttuvat bassot miltei kokonaan, eikä sitä äänialaa löydy pahemmin moottoristakaan. Eihän Micra noilla retkillä ole ollut luksuksen lakipiste, mutta täysin käypäinen peruskulkine, joka on pitänyt kuivan kuivana ja whippetin kuonon kosteana. NorNissan_micra.indd 44 23/07/2019 13.39. Pääkaupunkiseudulla vaikuttava Mutanen on vasta auton toinen omistaja. Sittemmin tarjolle tuotu automaattivaihteisto edusti vientivarustelun hulvattominta päätä, toihan se mukanaan myös neljän hevosvoiman teholisäyksen. Matkoilla on myös varmistunut, ettei Nissan liioitellut luvatessaan Micran olevan menovesien suhteen melkein absolutisti: alle 6 litran kaupunkikulutus on totta, ei toivetta. Tuo Super Turboksi ristitty, yli 100-hevosvoimainen laitos painoi edelleen selvästi alle 800 kiloa, joten 0-100 km/h kiihdytys sujui tehtaan mukaan 7,7 sekunnissa. Väylien leventyessä ja nopeuden kasvaessa Micra-kuljettaja ei tunne olevansa enää ihan niin hyvin tilanteen herra, mutta vielä ei ole löytynyt sitä pikakiituria, jonka paineaalto olisi suistanut tämän Micran tieltä. Japanin päätehtaalla juhlistettiin puolen miljoonan March/Micran merkkipaalua jo kolmen valmistusvuoden kohdalla, ja kun viimeiset K10-polven mallit valmistuivat vuonna 1992, liikkuivat sarjanumerot 1,6 miljoonan paikkeilla. Yhtiö vastasi siihen vuoden 1985 March Turbolla. Kotimarkkinoillaan Nissan piti mielenkiintoa yllä tuottamalla March/Micrasta joka vuosi lukemattomia erikoispainoksia, joissa kikkailtiin värien, teippisarjojen, varusteiden ja verhoilumateriaalienkin kanssa Vientituotteet pidettiin tarkoituksellisen vähäeleisinä ja järkevinä. Kaikkien mallien ilmettä päivitettiin kevyesti 1985 ja hieman enemmän 1989, mutta perusolemus säilyi helposti tunnistettavana. Useimmat ohittaisivat sen marketin parkkipaikalla uutena autona. Perusmallin tekniset muutokset olivat vähäisiä, mutta viisiovinen versio esiteltiin jo 1983
kannessa, puolipallonmuotoiset palotilat, ontto kampiakseli, 5 runkolaakeria, 1 kaksikurkkuinen kaasutin Iskutilavuus: 988 cm³, sylinterimitat 68 x 68 mm, puristussuhde 10,3 Teho: 55 hv (DIN)/6 000 r/min Vääntömomentti: 76 Nm (DIN)/3 600 r/min VOIMANSIIRTO Vaihteisto: viisivaihteinen käsivaihteisto, lattiavalitsin, etuveto, vetopyörästön välitys 3.81 JARRUT 2-piiriset nestejarrut, edessä levyt, takana rummut, tehostin OHJAUS Hammastanko-ohjaus, 3,4 kierrosta JOUSITUS Edessä: erillinen, McPherson-joustintuet Takana: jäykkä akseli, kierrejouset KORIRAKENNE Itsekantava kokoteräskori MITAT Pituus: 3,64 m Leveys: 1,56 m Korkeus: 1,39 m Akseliväli: 2,30 m Raideväli (e/t): 1,34/1,33 m Rengaskoko: 155SR-12 Omamassa: n. Mobilisti 5/19 . Ne eivät häirinne muita kuin pianonvirittäjiä ja kapellimestareita, mutta sen sijaan tunne korin myötäelämisestä suuremmissa töyssyissä ja kuopissa ei herätä turvallisuudentunnetta. Nissan Micra 3d GL 1985 MOOTTORI Tyyppi: 4-sylinterinen, nestejäähdytteinen rivimoottori, sylinteriryhmä ja kansi kevytmetallia, hihakäyttöinen nokka-akseli syl. 45 maalitiestöllä ripustus pitää asfaltin useimmat epätäydellisyydet omana tietonaan, eikä hiekkatiekään merkitse välitöntä ravistumista, rynkytystä tahi pohjaamista. . Matka-arkut ja vastaavat pitää kuitenkin jättää suosiolla asemalaiturille, ellei sitten liiku puolijoukkueella. Matkustamossa on joka suuntaan riittävästi tilaa neljälle aikuiselle ja osa heistä saa ottaa mukaan muutaman pakaasinkin. Silloin koko takapenkin voi kellistää ja Micra pystyy nöyryyttämään kaapinkuljetuskyvyllään vaikkapa allekirjoittaneen ja hänen korskean Aspen-sedaninsa. Mikä parasta, ne kaikki myös toimivat, aina vihreänäyttöistä digikelloa myöten. Villillä ja vapaalla 80-luvullahan etenkään japanilaisvalmistajat eivät vaivanneet päätään Eurooppa-malliensa turvallisuuskysymyksillä; vain kulutuksella oli merkitystä. Se johti kirjaimellisesti notkeisiin rakenneratkaisuihin myös numeroa isommissa malleissa, kuten esimerkiksi FX-polven Toyota Corollan kokeneet saattavat yhä muistaa. Nissan_micra.indd 45 23/07/2019 13.40. Mutta jos kiesi painaa ajokunnossa alle 700 kiloa, niin jostakin on ollut pakko tinkiä. Istuimet ovat mukavuudeltaan turistiluokkaa, eli autoon ei tee mieli jäädä asumaan, mutta muutaman tunnin pyrähdykset eivät yleensä aiheuta pysyviä vammoja tai edes henkisiä traumoja. Pikkuautoksi täysin tyydyttävästä jousitusmukavuudesta huolimatta Micrasta on havaittavissa joitakin vähäisiä hälyääniä. Kaikki sisustusmateriaalit ovat pitäneet pintansa, värinsä ja ryhtinsä vakuuttavasti, mikä ei Micran valmistusajankohtana vielä ollut itsestäänselvyys – etenkään tässä luokassa. Ja kyllä, se pysyy edelleen tarkasti ajassa, kiitokset kysymästä. 680 kg Kantavuus: 375 kg SÄHKÖJÄRJESTELMÄ 12 V SUORITUSKYKY* 0-100 km/h: 14,6 s Huippunopeus: 140 km/h HINTA 43 980 mk (Opel Corsa 1,2 S 3D 47 100 mk; Honda Jazz Futura 48 950 mk; Daihatsu Charade TS 3D 43 700 mk; Suzuki Alto G 3D 33 620 mk; Toyota Starlet 1,0 Super 3D 49 980 mk; Lada 1200L 27 950 mk) * Tehtaan ilmoittama Uhkaavan näköinen Nissan Micra Super Turbo oli varustettu sekä turbolla että mekaanisella ahtimella. Jos siinä olisi jonkin länsieurooppalaisen valmistajan logo, se olisi varmaankin maailman rakastetuin ja harrastetuin nelipyöräinen ikäluokassaan, mutta riisikuppitehtaan tuotteena se on tuomittu vain harvojen, omia teitään ajelevien eksentrikkojen aikakoneeksi. Nissan Micra oli ja on yhä pätevä pikkuvaunu. Kuljettajalla on parhaat oltavat ja herkkätoimiset ja selkeydeltään esimerkilliset hallintalaitteet löytyvät kurottelematta
. . . . Vanhan rosoisen tiilirakennuksen ovisyvennyksessä nuokkui pää polvien varassa matkaseurueemme jäsen, joka oli erkaantunut toisista illan humussa. Hetken jaksoimme naureskella säikkyydellemme, sitten matka jatkui jälleen vakavien mietteiden vallassa. Mustang miehistöineen henkisesti eksyksissä Dallasin liikekeskustassa. Vasemmalla kaistalla liikkui jokin outo laite. Ensimmäisessä osassa toivioretkeläiset saavuttivat Teksasin öljypääkaupungin, Dallasin. Puhelun perusteella osasimme poimia matkakassan ja passin verran keventyneen seikkailijan kyytiimme. teksti: Hese tolonen kuvat: Hese Tolonen ja Jukka Laitila T uulilasiin alkoi kertyä kevyitä vesipisaroita Suburbanin jyristellessä hiekkatietä Junnun toimipisteeltä Friscosta kohti Dallasin keskustaa. Junnun luotsatessa vankkurimme Dallasin keskustan reunamilla sijaitsevalle baarikadulle vettä valui taivaalta tasaisen alakuloisesti. Löysimme pian etsimämme. TOIVIOMATKA 2 / 2 Neljä suomalaista matkasi kevättalvella 1994 vähäistäkin järkeä uhmaten läpimädällä avo-Mustangilla Floridan Miamista Los Angelesiin, Kaliforniaan. . Vasta aivan kohdalla tunnistimme ilmiön melko täydellisen pallonmuotoiseksi naiseksi, joka kuljetti käsipuolessaan pyhäpukuun puettua pientä poikaa, Nainen oli sonnustautunut punaiseen silkkileninkiin, jonka selkää koristi valtava rusetti ja hän keinui kävellessään voimakkaasti puolelta toiselle. . tolonen_usa_osa2.indd 46 23/07/2019 13.45. Kyydissä istui vaitonaista väkeä. Joitain sanoja vaihdettiin ja tuijoteltiin puoliapaattisina Rober Crumbin sarjakuvien kuvastosta tuttuja USA:n maatalousalueiden takapihamiljöitä. Joku huomasi sen ensiksi, ja huusi varoituksen saaden kuljettajan hidastamaan. 46 . Palattuamme Friscoon sade oli laantunut ja oli aika ottaa villihevosta sarvista. Onnekseen hän oli aiemmin ymmärtänyt ottaa ylös Junnun numeron, ja saanut soittaa siihen poliisiauton puhelimella, tosin auton vierellä vesisateessa seisten. Mobilisti 5/19 VARSINAINEN . . Mustang Matkan jatkumiseksii Mustangin apurunkoa lastoitettiin lattaraudalla
Sitten vuori peitti näkymän, mutta kohta tasaisella kohdalla vuorten välissä erottuivat taas hetken selvästi kiitoradan reunavalot. Friscosta suuntasimme Dallasin keskustaan, toiveissamme löytää jonkinlainen Suomen edustusto. Vuorten silhuetit olivat kuin mustia kyttyröitä tummanvihreänsinistä yötaivasta vasten ja täysin valosaasteeton ympäristö näytti tähtitaivaan mielipuolisen kirkkaana. Viiden mailin päästä seurasi toinen ja jälleen saman matkan päästä seuraava. Pian selvisi, että kunnollinen korjaus vaatisi liikaa aikaa, joten päätimme vain lastoittaa mädäntyneet apurungon palkit hitsaamalla niihin Junnun romulaarista löytyneitä lattaraudankappaleita. Vuonna 1926 perustetun Albanyn jäätehtaan seinästä on saanut kolikolla pussitettua jäätä ympäri vuorokauden. Lumisade, poliisi ja viimeinen erhe Aikamme turhaan edustustoa etsittyämme suuntasimme raihnaisen kulkumme kohti meitä paremmin ymmärtäviä takamaita ja pölyisiä maanteitä. Pikaisen neuvottelun tuloksena todettiin, että kurssia oli muutettava kohti etelää. Interstate-verkon valmistuttua 1960-luvun alussa oli entisen pääreitin varrella sijainnut truck stop saanut jäädä senaikaiseen asuunsa – ruokalistaa ja jukeboksin etävalintapaneeleita myöten. Selvitettyään ensin vaimonsa puskurivarustuksen tulevan uhkeuttamisprojektin koukeroita asiantuntijamme alkoi epäillä Loirin hitsaustaitoja. Tien päällä kylmä ilmavirta puhalsi armottomasti syliin epäkuntoisista tuuletusaukoista ja lattian rei´ístä, ja rättikaton repeämät vain tehostivat viilennystä. Matkalla pysähdyimme Lubbockissa ostamaan ystävällemme Pastorille hänen tilaamansa lippalakin West Texas Caterpillarilta. Liikkeestä poistuessamme alkoi taivaalta hiljalleen putoilla valkoisia hiutaleita. Kartasta löytyi legendaarinen El Paso, jossa arvelimme olevan lumetonta. Loirin ryömiessä auton alla paikalle saapui King of the Hillja Simpson-tyyppisistä piirrosanimaatioista tuttu baseball-lakkinen American Speculator -hahmo, jonka perusasentoon kuuluu koukistetun käsivarren päässä olevan oluttölkin tasapainottava vaikutus. Pilvenpiirtäjien katveessa mieleen nousi Flatlanders-yhtyeen Dallas-kappaleen kyyninen kuvaus kaupungista, joka DC 9:stä katsottuna näyttää timantilta, mutta on todellisuudessa kuin kuolemaasi toivova pohatta tai nainen, joka kävelee ylitsesi käytettyään sinut loppuun. Viimeisen viiden mailin matkalla tauluja oli jo mailin välein ja vihdoin viimeisellä maililla jo aivan toinen toisensa perään. Kun Mustangia oli saatu riittävästi entisöityä, alkoi ryhmän mieli halata taas liikkeelle. kuva: Jukka Laitila tolonen_usa_osa2.indd 47 23/07/2019 13.45. Mobilisti 5/19 . Maailman vilkkaimman huumesalakuljetusreitin yksi toimitus oli taas laskeutunut onnellisesti USA;n puolelle. Vuorten huippuylängöllä äkkäsimme tien Anson, Texas. Junnu oli jossain vaiheessa vihjannut, että työn alla olevan avomalliseksi muutetun -67 Chevypickupin pyyhkijöiden asennuksen kanssa oli ongelmia ja kyseli kautta rantain, josko voisimme vastapalveluksena tukikohdan käytöstä auttaa asiassa. Seuraavaksi kohteeksi paikkakunta-arvonnassa valikoitui Las Vegas. Vain ajovalojen ympäristöstään irrottamat tienvarren billboardit rikkoivat pimeyden. Öljyrahan keskuksen lasiseinäiset tornit ja kromatut palopostit viestittivät, ettei maantiepummeja tänne kaivattu. Toisten vetäytyessä vaivihkaa tilanteesta ajauduin velvollisuudentuntoisuuttani työn suorittajaksi. 47 nostettiin tunkille ja ruostevaurioiden laajuutta alettiin kartoittaa. Mysteeri alkoi avautua, kun tauluissa alkoi lukea: "Last diner before mountains", "Last gas for 100 miles" jne. Yön pimetessä olimme tieosuudella, joka halkoi ääretöntä preeriaa. Kun kerroin miehen hitsaavan kotona Suomessa laivoja työkseen, totesi naapuri uutisissa kerrotun matkustaja-aluksen juuri uponneen Suomessa, mikä todisti hänen epäilynsä oikeiksi. Tuijottaessani maisemaa havaitsin äkkiä vuorten välistä aivan kuin jonon sinisiä valopilkkuja. Lähtö sovittiin aamuksi, mutta edessä oli vielä eräänlaisen kunniavelan suorittaminen. Sitten ne sammuivat. Olisi varmasti ollut järkevää käyttää myös Whiten majoituspalveluja, mutta järjen käyttö ei ollut päällimmäinen vaistotila tuolla kovan onnen retkellä. Lähdimme siis nousemaan vuorille yötä vasten, täydenkuun saadessa maiseman näyttämään surrealistiselta. Ymmärsimme, että edessä olisi vuoristo ja onneksemme ymmärsimme myös täyttää Mustangin tankin Whiten perheen omistaman kaupungin White's Gas Stationilla. Tavanomaisten mainosten joukosta huomio kiinnittyi vanhanaikaisella tyylillä maalattuun isoon mainostauluun, jossa luki ainoastaan: "Whites Town 20 miles". Luulimme tietenkin miehen keksineen tarinan lennosta, mutta Sally Albatross oli todellakin edeltävällä viikolla ajautunut Hangon edustalla vaikeassa jäätilanteessa ulos reitiltään, ja täydellinen uppoaminen oli vältetty vain hinaamalla alus matalikolle. Minulle jaksoi sinnikkäästi pitää seuraa naapurin meksikolaisperheen nuori vesa, joka sai varmasti kuulla kunniansa lähdettyään vihdoin aamuyön puolella sotkemaan vimmatusti Schwinnillään kotiinsa. Niinpä muiden seikkaillessa unimaailmoissaan, vietin yön autotallissa ja sain viimein aamun sarastaessa jostain Chevellestä lainatun järjestelmän toimimaan uudessa elinympäristössään
Pelastukseksemme pienen polttoaineenjakelukatoksen alle kaarsi juuri silloin elämää nähnyt 1970-luvun lopun full size -farmari tupaten täynnä meksikolaisen suurperheen jäseniä ja takaosa sullottuna täyteen vilttejä ja muuta kirjavan näköistä matkatavaraa. Keskustelun edetessä mies kertoi olevansa Vietnamin sodan veteraani ja joutuneensa sota traumojensa takia erakoitumaan vuorille, jossa asui koirasutensa kanssa. tolonen_usa_osa2.indd 48 23/07/2019 13.45. Yön viimeinen virhe tehtiin, kun El Pasoon lopulta päästyämme olimme löytäneet majapaikan varsin idyllisestä 1940-luvun lopun tyyliä edustavasta motellista. ”That **** comes and checks my bookkeeping once a month”, kirosi isäntä. El Paso oli pelastunut viime hetkellä! Texmex-maisemiin 1970-luvun alussa Helsingin Puistolan Vakiorakenne-Siporex -elementtirivitaloyhtiössä meitä vilisti kolmattakymmentä lähes saman ikäistä, juuri kouluikäistä vekaraa Vaikutteet leikkeihin imettiin TV:stä ja lännenelokuvat näyteltiin usein uudelleen vaikuttavina joukkokohtauksina hiekkalaatikolla ja piharakennusten nurkilla. Pahaksi onnekseen hekään eivät olleet nähneet tielle pensasaidan viereen pysäköityä partioautoa. Sheriffin tehdessä lähtöä pihalle tutkimaan autoamme, ajattelimme pelin olevan pelattu. Astuessamme sisään paikan omistaja seisoi pöydän vieressä, ja sen ääressä täydellisiin ranger-varusteisiin 4 gallonan stetsoneineen sonnustautunut sheriffi vertaili majatalon kirjanpitoa ryppyisiin kuitteihin. Toisten nukahdettua jalkauduimme Billyn kanssa mielestämme otollisessa kohdassa aavikolle toivoen interplanetaaristen kulkijoiden abduktoivan meidät alukseensa. ”I´m doing okay, but some lost it”, jatkoi hän, ja kertoi kymmenen mailin päässä erämaassa yksin asuvasta erikoisjoukkojen asetoveristaan, joka ampui varoittamatta kohti reviirilleen ilmestyviä tuntemattomia, ja tarkasti! Meitä kohdeltiin ystävällisesti, mutta sijaa majatalosta ei löytynyt. Sinänsä aistimme paikan hengen oikein, sillä olimme vain noin sadan mailin päässä legendaarisesta Roswellin lentotukikohdasta, jossa 1950-luvulla epäiltiin säilytettävän pakkolaskun tehnyttä lentävää lautasta miehistöineen. Mustangissa palelleina harmittelimme huoneen alhaista lämpötilaa, mutta lämmönsäädintä ei löytynyt mistään. Mobilisti 5/19 vasemmassa reunassa motellille ohjaavan kyltin ja päätimme sijoittaa yöpymiseen. Oli vain lähdettävä vastahakoisesti takaisin pimeälle maantielle. Heitimme tervehdykseksi reippaat howdyt hieman tilanteesta jäykkinä, johon lainvalvoja vastasi yksiolkaan:"Was there snow on the mountains?" Selvittelimme kelitilannetta ja sen jälkeen matkamme tarkoitusta. Rekkakuskit-televisiosarjan alkaessa hiljentyi muuten jatkuva mekastus, kun juoksimme jännittämään Sonnyn ja Willien selviytymistä koteihimme, tai mikäli mahdollista boheemien Finnien villin Harri-pojan kanssa Kulkijoiden iloksi maantien varteen kerätty kokoelma 1930-50-luvun hyötykalustoa. Rangerin mielenkiinto Mustangia kohtaan herpaantui ja perhe sai alkaa purkaa tavaroitaan asemavaunustaan. 48 . Vasta pihaan ajettuamme havaitsimme sen toisella reunalla pysäköitynä Texas Rangersin väreissä hohtavan valkoisen Chevrolet Impalan. Loirin kanssa aloimme varmoin ottein tutkia huoneessa olevaa kaasulämmitintä, tietenkään ymmärtämättä siitä juuri mitään. Tiesimme tietysti automme kunnon olevan hyväksyttävän alarajoilla, joten paikkaan jääminen tuntui kohtalon härnäämiseltä. Vaikka yritimme käsimerkein kutsua UFOja paikalle, jouduimme lopulta antamaan periksi ja kylmästä hytisten palaamaan alkeelliselle 1900-luvun maakulkuneuvollemme. Pelkkä kunniakierros pihan läpi olisi kuitenkin vielä varmemmin saanut sheriffin peräämme, joten pysäköimme pihan sivustalle. Olimme jo purkaneet etulevyn pois ja aikeissa käydä käsiksi kaasuventtiileihin Leatherman-taittopihtien avulla, kun joku huomasi vastakkaisella seinällä termostaatin säätönupin. Rajaseudun pikkukylistä löytyi vielä alkuperäistä villin lännen rakennuskantaa
Arizona Yllättäen keskellä aavikkoa horisontista alkoi nousta näkyviin viranomaistoimintaan viittaava rakennelma. Tontti oli täynnä 1955-57 Classic Chevyjä, lähinnä kaksiovisina ja hardtop-malleina, joukossa rankastikin modifioituja alkuaikojen gasserja street altered -tyylisiä rakennelmia, coupe-mallisia Chevellejä ja Chevykakkosia sekä 60-luvun Camaroja ja Firebirdejä. Autossa matkanneet isä ja pieni poika olivat nostaneet avioeron jälkimainingeissa kytkintä Kaliforniassa ja olivat muuttomatkalla Floridaan. Hiekkaerämaahan on ollut hyvä taltioida kalustoa sen ollessa hintakehityksensä pohjalla. Toivotimme toisillemme hyvää matkaa ja erkanimme kohti vastakkaisia rannikoita, he kohden Atlanttia ja me Tyyntä valtamerta. Kaikki heidän maallinen omaisuutensa oli käärittynä pressunyyttiin auton katolle. Aavikolla ei nähtävyyksillä juuri turistia hemmoteltu, mutta jossain keskellä ei mitään yhytimme alkuperäisellä paikallaan muinaisen Trading Post -kauppapaikan, joka toimi snackspostikorttiym. Lähdimme siis jatkamaan matkaa USA:n puolella pysyen. Vaikka budjettimme oli yllättäen supistunut yhden miehen matkakassan verran, ja jouduimme jakamaan kolmen miehen varat neljällä, päätimme silti tuhlata ravintolaruokaan. Samanaikaisesti kanssamme sinne pysähtyi myös vanhan mallin Chrysler Town & Country -farmari. Valitettavasti sisällä loputtomalta loppuunmyynniltä vaikuttaneessa tilanteessa uskomattomimpien bell-bottom -mallien kohdalla sopivat koot olivat jo kaikonneet aikaisempien aikakerrosten mukana. Maailma, jossa rekkakuskit elivät, teki meihin kaikkiin lähtemättömän vaikutuksen. Keskellä rutikuivaa hiekka-aavikkoa eteemme osui näkymä, joka pakotti pysähtymään. kuva: Jukka Laitila tolonen_usa_osa2.indd 49 23/07/2019 13.45. Aavikolla oli autoromuttamo, jonka tontille oli varastoituna kymmeniä, jos ei satoja takavuosien suosituimpia hot rod -automalleja. 49 hänen vanhempiensa reklamoinnista huolimatta laumana heidän väritelevisionsa eteen. turistitarpeita palvelevana myymälänä. Internetin räjäytettyä klassikkoautojen markkinakentän maailmanlaajuiseksi muutamaa vuotta myöhemmin, tuo asiallisen hillitty herrasmies on varmasti saanut kerättyä kokoon kohtalaisen eläkekassan, mikäli on raskinut luopua aarteistaan. Saimme Öljyn kotitarveporausta Teksasin malliin. Onneksemme rajavirkailijat hyväksyivät selityksemme ilman passia matkustavan henkilön alkuperästä ja asiakirjan kohtalosta. Masokistisia tunnetiloja paikallisissa 40 celsiusasteen ulkolämpötiloissa aikaansaavia teryleenisiä Wrangler-herrainmalleja sen sijaan löytyi useassa ruskean sävyssä. Uhraus kannnatti, sillä saamamme ruoka-annokset olivat aivan toisesta maailmasta, kuin kotimaassamme meksikolaisena markkinoitu mössö. Kaupungilla kävellessämme äkkäsimme ulospäin vaatimattoman näköisen ravitsemusliikkeen, joka mainosti olevansa kaupungin vanhin meksikolaisravintola. Olimme saapumassa Arizonan osavaltioon ja ohjelmassa seurasi rajatarkastus. Kun katselimme kaupungilla Rio Granden yli Ciudad Juareziin lipuvaa autojen virtaa, emme voineet kuin todeta haikeina puuttuvan passin estävän Meksikoon menemisen. Romuttamon omistaja ja suomalaiset vierailijat vaihtoivat ajatuksia keräilyautoista. Kymmenmetrisellä kulissijulkisivulla varustettu cowboy store valtavine 1960-lukulaisine neonteksteineen oli meille kuin Kaaban musta kivi Mekkaan menijöille. Vanhan villin lännen kaupunkimaisema yhdistettynä 1970-luvulle pysähtyneeseen moderniin americanaan lunasti kaikki pyhiinvaellusmatkamme odotukset. Mobilisti 5/19 . Paikan omistaja otti meidät vastaan ystävällisesti ja havaittuaan innostuksemme, lähti kanssamme kiertämään rivistöjä. El Pasoon saapuminen oli kuin olisi hypännyt vuosikymmenien taakse lapsuuden televisio-ohjelmien kulisseihin
50 . Kun koko elämä mahtuu farmariautoon. Idiootit polttavat nahkaansa Vanishing Point -elokuvan maisemissa. Ainoa sivistyksen muoto osui eteemme Tohono O´Odham -intiaanireservaatin muodossa, josta löysimme matkamuistoja elintarvikemyymälän. kuva: Jukka Laitila tolonen_usa_osa2.indd 50 23/07/2019 13.45. Ohitimme Coyote-vuoret, jonka jälkeen maantie jatkui aaltoilevana nauhana paahtavan kuumassa erämaassa, ilman mitään turvaa tai mahdollisuutta apuun mahdollisessa ongelmatilanteessa. Viranomaisten mielestä oli aivan liian aikainen kevät ajella katto alhaalla. Niin matkaa taitettiin katto alas laskettuna ja ilman paitoja shortseihin sonnustautuneina. Hetkessä olimme harpanneet Tucsonin nykyajasta vuosikymmeniä taaksepäin kapealle tielle, jota halkoi pituussuunnassa kahta kaistaa erottava keltainen viiva. Sen sijaan myymälän tiskillä lasipurkissa lilluneet suolakurkut näyttivät herkullisilta ja olivat kilohinnaltaan kohtuullisia, joten sijoitin kolikkoni pussilliseen niitä. Kaukonäköisesti tulevia talvia ajatellen ostin itselleni mustan ja vihreän lipallisen Jeep Cap -villapipon. Interstatea jälleen välttääksemme suuntasimme kantatie 86:lle kohti Ajoa. Lännenelokuvissa olimme tottuneet näkemään erämaan sankarien suojaavan itsensä tappavilta auringonsäteiltä huopaviitoin ja lierihatuin, mutta me käytimme tilaisuuden hyväksi hankkiaksemme hieman lomarusketusta. Tutustuimme pikaisesti kaupungin tärkeimpiin turistikohteisiin, erään ikänaisen pitämään pihakirpputoriin, 500 dollarilla myytävänä olleeseen 1959 GMC -pickupiin ja miniaatyyrikokoiseen Army-Navy Storeen. Billyn meksikolaissaappaat olivat alkaneet osoittaa luovuttamisen merkkejä ja armottomassa helteessä ne oli jo käsitelty farmarien shorts-modifikaation yhteydessä varrettomiksi. Emme tietenkään olleet varanneet lainkaan vettä sen paremmin itsellemme kuin auton jäähdytintäkään varten. Mobilisti 5/19 ohjeet hankkiutua Los Angelesissa Suomen konsulaattiin ja vetää auton rättikatto kiinni, jottemme vilustuisi. Toisin kuin nykyään, tuohon aikaan armeijan ylijäämäkaupoissa oli vielä oikeata Yhdysvalloissa valmistettua armeijatavaraa. Hämmästelimme heidän suopeata suhtautumistaan meihin, mutta ilmeisesti he pitivät meitä vaarattomina hölmöinä ja nauttivat käyntimme tarjoamasta piristävästä poikkeuksesta päivän rutiineihin. Isä ja poika matkalla itään. Nyt Billy päätti sijoittaa mukaviin toisen maailmansodan aikaisiin laivaston lomakenkiin ja täysin palvelleet buutsinjäänteet jätettiin hartauden vallitessa rituaalinomaisesti pölyisen maantien varteen. Vaikka jano oli jo tuolloin melkoinen, kykenin opiskelijabudjetilla nihistelemiseen tottuneena välttämään kiusauksen ostaa ylihinnoiteltua pullovettä. Matkan jatkuessa autiomaassa pysähdyimme ihailemaan mahtavia urkupillikaktuksia. Suolakurkkujen ja aurinBillyn meksikolaissaappaat vaihtuivat sunnuntaisämpylöihin Tucsonissa. Harvat vastaantulevat ajoneuvot näyttivät ensin leijuvan ilmassa ilman väreillessä kangastuksina tirisevän kuuman asfaltin yllä, sitten ne hävisivät näkyvistä ja pompsahtivat uudelleen näkyviin lähimmän dyynin takaa. Aavikolle jalkautuneina havaitsimme kalkkarokäärmeen tuoreita jälkiä ja saimme iloksemme todistaa maantiekiitäjälintujen rynnistystä ohitsemme. Yövyimme jälleen jonkin truck stopin takapihalla ja ajelimme aikaisin aamulla Tucsonin yliopistokaupunkiin läkähdyttävän paahtavassa auringonpaisteessa. Emme piitanneet varoituksista, vaan lähdimme maisemareitille. Huoltoasemalla ihmiset ihmettelivät, miksi ihmeessä olimme lähdössä vanhalle tielle, kun suorempikin reitti oli olemassa. Hupaisan näköisiä nenänvarren suojuksia revittiin jälleen tupakka-askeista laitettavaksi aurinkolasien keskikohdan alle. Juuri hankitut villapipot tulivat tarpeeseen yllättävän nopeasti, kun alkoi tuntua että aivot alkavat kiehua pääkopassa
Lännen kuivassa ilmastossa ruosteettomina säilyneitä yksilöitä näkyi tämän tästä. Oli sunnuntai ja suunnitelmissa oli ollut mennä kauppaamaan Mustangia Pomonan Swap Meetiin. Billy kaarsi sattumanvaraisesti valikoituneelle Newport Beachille ja pysäköi auton rannan tuntumaan. Näennäisen älytön ratkaisu johtui ilmeisesti maanisesta liikkumisen jatkamisen tarpeesta, jollainen joskus iskee pitkän ajorupeaman jälkeen. Aamun harmaudessa ja sumun vielä leijaillessa veden yllä saavuimme jollekin San Diegon surffausrannoista. Aloimme nousta ylämäkeä ja kaikki sivilisaatioon viittaava hävisi nopeasti taaksemme. Tätä ensimmäistä toisen maailmansodan jälkeistä GM:n uutta pickup -korimallia valmistettiin suuret määrät. Jossain vaiheessa törmäsimme toiminnastamme selvästi närkästyneeseen Billyyn, joka ei halunnut liittyä hilpeään seuraamme. Freeway. Tien laitaa koristi rivi motellien valomainoksia ja Billy ehdotti huoneen ottamista jostain niistä. Vaikka kasinossa oli mukavan lämmintä, emme halunneet jäädä viipymään tuohon rinnakkaistodellisuuteen. Oli vain pimeää, kunnes aloimme olla niin korkealla, että tähdet tuikkivat vuorenhuippujen ylitse. Los Angelesin eteläpuolella on joukko hiekkarantojen äärelle kasvaneita kyliä. Billy ja Pete olivat käyneet pariin otteeseen meitä etsimässä, mutteivät tietenkään erottaneet meitä etäältä muista rannalla makaajista. Pitkät housut ja takit säilöttiin Mustangin tavaratilaan. Edellämme ajaneen Coca-Cola -rekan perävaunun rengas oli räjähtänyt, mutta onneksemme kukaan ei saanut osumaa eikä sydänkohtausta. Ajettuamme jälleen hetken päätietä, pimeyden seassa alkoi kiilua valopisteitä, jotka lähemmäksi päästyämme osoittautuivat 24 tuntia vuorokaudessa pyöriväksi intiaanikasinoksi. Mennään bussilla Aamulla poistuimme asunnolta ja aloimme suunnitella pääsyä pois kirotusta rantaparatiisista. Äkkiä hirvittävä pamaus täytti maailmamme ja ilmassa alkoi sataa kuminpalasia. Ilmeisesti pellossa piileksivillä maahantulijoilla oli tapana lähteä jatkamaan matkaa illan hämyssä. Rantahotellit olivat sietämättömän kalliita, joten päätimme niellä ylpeytemme ja palata edellisen yön juhlapaikkaan anelemaan makuusijaa. Hänen jalkautuessaan hiekalle ja jäädessä sinne ottamaan lukua, me muut äkkäsimme rantaravintolan terasseineen, jonne siirryimme tarkoituksenamme nauttia myöhästynyt aamiainen. Olimme varmaankin kilometrin korkeudessa, kun havaitsimme kotvan matkan päässä sivutiellä sijaitsevaa motellia mainostavan tienvarsitaulun. Ostimme itselleni ja Loirille pilailumielessä kirjavat bahamashortsit viiden dollarin alennusmyynnistä ja jatkoimme illan viettoa rantapummeiksi sonnustautuneina. Rekat ohittavat hitaampaa henkilöautoliikennettä. Tapahtumien edetessä huomasimme olevamme Loirin kanssa kotibileissä idyllisellä ikivanhalla pientaloalueella. Hämmästyneet isännät päästivät meidät lopulta makaamaan yläkerran olohuoneen lattialle. L.A. Illan pimennyttyä ajelimme halki tiheiden maissipeltojen ja seurasimme, kuinka Border Patrol haravoi helikopterin valonheittimellä tähkärivistöjä, ja teki välillä äkillisiä syöksyjä aivan pellon pintaan. Kieli liimautui kitalakeen ja tie vain jatkoi loputonta luikerteluaan läpi polttavan hiekan. Harvoin on mikään vuode tuntunut niin autuaalta kuin tuo kulahtanut karvalankamatto sinä iltana. Ihmettelimme kuin saksalaiset hirvivaaramerkkiä betonipaasin aidatun tien varrella toistuvaa varoitusmerkkiä, jossa oli kuva lasta perässään hilaavasta naisesta ja lisäkilvessä kehotus tarkkailla rannalta tien yli sisämaahan säntääviä epävirallisia siirtolaisia. Onneksi saimme auton käännettyä ympäri, mikä sekin oli hiuksia nostattava kokemus mutkaisella ja pimeällä uralla, jossa vain ohut kaide erotti meidät murhaavalta syöksyltä pimeään. Aloin itse valistaa muuta seuruetta majoitusliikkeiden korkeista hinnoista, mikä sai kuljettajan mielenosoituksellisesti jatkamaan matkaa yleisen hiljaisuuden laskeutuessa matkustamoon. Alueelta liikennöi vain yksi bussilinja, jonka päämäärä ei GMC 1951-53. Myöhään yöllä olimme matkalla autollemme, kun törmäsimme rantapromenadilla katusoittajaan. tolonen_usa_osa2.indd 51 23/07/2019 13.45. Siirryimme hiekalle lepäilemään, mutta sen sijaan että olisimme jääneet kaupunkiin, lähdimme hetken surffareiden touhuja seurattuamme matkaamaan kohti pohjoista ja Los Angelesia. Illan jo pimennyttyä ymmärsimme, ettemme enää pääsisi sinä päivänä minnekään, ja olisi jotenkin yövyttävä. Kun liftausyritykset osoittautuivat turhiksi, oli turvauduttava joukkoliikenteeseen. Lampsimme uteliaina sisään mahtipontiseen rakennukseen, vain todetaksemme olevamme täydellisen väärässä paikassa. Pohdimme yhdessä, kuinka epäinhimillistä on ollut villin lännen aikoina pyrkiä desperadona noissa olosuhteissa kohti Meksikoa ja vapautta takaa-ajajat kintereillään. Meidät pelasti janoon kuolemiselta päätien risteyksessä horisonttia vasten kohoava oranssinruskea viisimetrinen lasikuitulehmä, jonka pötsistä markkinoitiin pikaruokaa ja sihijuomia maantien matkaajille. Ajoimme kyltin osoittamasta risteyksestä, ja havaitsimme olevamme vuoren kylkeen louhitulla ikivanhalla, äärimmäisen kapealla serpentiinitiellä. Päättelimme matkakumppaneidemme ajaneen jonnekin yöpymään ja palaavan noutamaan meidät myöhemmin. Jotenkin tilanne pääsi lipeämään hallinnasta ja huomasimme päivän kuluvan rennoissa merkeissä ihmisiin tutustuen. 51 gon yhteisvaikutus alkoi hiljalleen saada olon tuntumaan tukalalta. Siirryimme rantahiekalle odottelemaan ja tietysti nukahdimme valvottuamme lähes kaksi vuorokautta yhteen menoon. Mobilisti 5/19 . Kun aamun jo valjettua lopulta laahustimme autollemme, emme löytäneet sitä enää mistään. Uskoimme löytävämme muun seurueen sieltä ja kävimme käsiksi sinne pääsemisen tarjoamaan logistiseen ongelmavyyhtiin. Tungimme itsemme puoliväkisin takaisin Mustangin kylmännihkeille vinyyli-istuimille ja jatkoimme ajamista yöhön. Kalifornian auringon helottaessa täydeltä terältään köröttelimme betonisen freewayn keskikaistalla rekkojen paahtaessa ohi vasemmalta. Sisällä ihmiset latoivat kolikkoja automaatteihin ja rulettipöytien äärelläkin vallitsi jotenkin pakkomielteisen rutiinipelaamisen tunnelma. Mitään motellia ei tullut vastaan kymmenen minuutin ajamisella, ja tunnelma alkoi olla kuin Lost Highway -elokuvassa. Kauas vuorten taa Auringon alkaessa laskea oli hämmästyttävää huomata, kuinka nopeasti päivän kuumuus haihtui ja lämpötila painui pakkasen tuntumaan
Tekstasin suurin kirjaimin pahviin: ”Downtown L.A”. Löysimme kartan näyttämästä kohdasta vain ruuhkaisen freewayn, joten jatkoimme kulkuamme tunnelia pitkin sen alitse. Jälleen lähes epätoivoista odottelua, ZZ Topin ”Waitin' for the Bus” -kappaleen jyystäessä pään sisällä. Kuin irvokas joulukoristenauha helvetistä, kiersi perhoslanka kaikkien liikeja varastorakennusten räystäitä. Marssimme vastapäätä sijainneeseen kiinalaiseen kioskimyymälään, josta saimme ystävällisiltä aasialaisilta lainaksi tussin ja Coca Cola-tölkkien pahvialustan, jolle voisimme kirjoittaa kohteemme. Bussin kyydissä saimme kokea Los Angelesin autotiheyden liikennesuunnittelulle asettamat haasteet, kun jumituimme ikuisuudelta tuntuvaksi ajaksi Anaheim Mighty Ducksin jäähallin kieppeille. Todettuamme homman epätoivoiseksi palasimme bussipysäkille. Los Angelesin mittakaava vain teki tepposet, sillä emme ymmärtäneet kadun olevan yli 20 kilometrin pituinen. Paikka oli edelleen suurelta osin raunioina pari vuotta aiemmin riehuneiden mellakoiden jäljiltä. Emme kuitenkaan tohtineet jäädä ihailemaan autoja, sillä ohitimme juuri idyllisen vanhan puutalonrähjän, jonka terassilla bandanapäiset arpinaamat löivät korttia puulaatikoilla istuen ja stiletit kanveesiin parkkeerattuna. Kun sekavassa tilassa oleva pitkätakkinen hahmo astui bussin eteen ja esti sitä ajamasta eteenpäin, me painuimme matalaksi edellisen penkkirivin selkänojien taakse ja vedimme villapipot syvälle korvillemme. Joskus muinoin suomalaistenkin asuinalueena tunnetun kaupunginosan läpi kulkevan bulevardin keskinurmella törrötti vieri vieressä pahvilaatikoista ja muusta jätteestä kyhättyjä asumuksia, joiden edustalla päihteiden ei-viihdekäyttöön ajautuneet ihmiset nuokkuivat tai huusivat ja riehuivat. Palaneita asuntoja ja autoja oli kaikkialla. Näky pääkadulla oli apokalyptinen. Hän kertoi osallistuneensa torvensoittajana Suomeenkin ulottuneelle, ilmeisesti Quincy Jonesin big bandin vuoden 1958 Euroopan-kiertueelle, ja kävi ilmi, että mies tunsi Euroopan kaupungit paljon paremmin kuin me. Lopulta tämäkin auto saavutti linjansa pään ja meidät komennettiin ulos. Rantalomakohteesta mukaani tarttuneesta hotellin ilmaiskartasta kykenin hahmottamaan meidän olevan saapumassa South Centraliin, jota räppäri Ice T kuvaili eloisasti juuri tuona vuonna julkaistuissa kappaleissaan ”Born dead” ja ”Home of the body bag”. Jossain vaiheessa olimme iloisen ulkona kartalta, mutta ymmärsin meidän saapuneen Cheech and Chong -elokuvista tutulle East L.A:n meksikolaisalueelle. Lipalliset pipot päässä ja hassuissa shortseissamme, mutta autiomaan auringon paahtamina näytimme ilmeisesti riittävän hulluilta, että hahmot tyytyivät vain mulkoilemaan meitä murhaavasti. Olimme käsittääksemme Los Angelesin keskustaan johtavan freewayn rampin juurella ja päätimme yrittää uudestaan liftaamista. Kassapojan hälytettyä paikalle sutkin oloisen managerin, jolta tiedustelimme suuntaa bussipysäkille, tämä osoitti meidät todella epäPacific Coast Highway tolonen_usa_osa2.indd 52 23/07/2019 13.45. Ymmärsimme pian, miksi liftauksemme ei ollut tuottanut parempaa tulosta. Olimme sen verran syvällä hispanokulttuurin kehdossa, että huoltoasemalla ei haluttu ymmärtää englantia. huonosti toimivasta invahissistä. Lähempänä keskustaa bussi siirtyi liikkumaan varsinaisiin kaupunkikortteleihin. Soittouransa jälkeen hän oli ajanut rekkaa rannikolta toiselle ja ajeli nyt eläkkeen lisäkkeeksi näitä paikallislinjoja. Vain pari minuuttia moottoritiellä edettyämme bussi kurvasi alas ramppia lähteäkseen kiertelemään loputonta esikaupunkiasutuksen mattoa freewayn varrella. Autoa ajoi arviolta lähes seitsemänkymppinen musta mies, joka eloisasti kommentoi kaikenlaisia haittoja, joita matkan aikana aiheutui mm. Tosin saimme kertalipun hinnalla täydellisen tutustumiskierroksen suur-Los Angelesin farmer´s marketeihin ja erilaisten etnisten ryhmien elämäntapoihin. Minne jalat kuljettaa Venice Beach oli jostain syystä fiksoitunut mieleemme ja kartastani totesin, että voisimme kävellä sinne Santa Monica Boulevardia myöten. Sivukujilla lojui roskaa ja jätteitä kujansuun nilkankorkeudesta peräpään miehen korkuisiin kasoihin. Kävelimme kaistan sivussa pätkän matkaa ramppia ylös ja ojensimme peukalomme ja pahvikyltin liftausasentoon. Jäimme auton etuosaan, jotta voisin kysellä kuljettajalta neuvoja matkareitistämme. Saimme vielä hetken hämmästellä elämää maanpäällisessä helvetissä, kunnes bussi sukelsi Downtowniin ja lopulta tiputti meidät kyydistä. 52 . Seuraava kuljetus nousi ensin rohkeasti freewaylle Detroit-takatuupparin ja Hydrostatic-momentinmuuntimen yhdistelmän kirkuessa epävireistä stemmaansa. Tienoon muuttuessa yhä rosoisemman näköiseksi ja viimeistenkin meksikolaisten matkustajien vaihduttua afroamerikkalaisiksi alkoi olomme tuntua hieman ontolta. Huomasimme päätyneemme Disneylandin parkkipaikalle, mistä saimme seurata iloa pursuvien ihmisten kirkumista huvipuiston kieputtimissa. Pois oli kuitenkin päästävä, ja ensimmäisen linja-auton saavuttua loputtoman tuntuisen odottelun jälkeen, nousimme sen kyytiin. Tuolla menetelmällä kymmenen mailin matkaan kului tunteja. Useiden klassikkoautojen omistajina koimme tilanteen jokseenkin nurinkurisena. Bussin saavutettua linjan päätepisteen, kuljettaja neuvoi meille reitin seuraavan linjan lähtöpaikalle. Lampsimme ylös jotain kadunpätkää, jonka reunaan oli pysäköity hyvin mielenkiintoisia ruosteen läikittämiä 1950/60-lukujen panel truckja pickup -tyyppisiä ajoneuvoja. Päivän kääntyessä illaksi alkoi tuntua parhaalta hankkiutua pois alueelta. Ensin oikealla puolella, ja sitten alikulkua myöten vasemmalle, kunnes lopulta ajoimme taas muutaman minuutin kaasu pohjassa super slabilla. Voi veikkoset sitä ivaa, minkä saimme päällemme ylimielisiltä halvoilla japanilaiskoslilla ohipäristäviltä kalifornialaisnuorilta. Hämmästyksekseni mies alkoi hetken keskusteltuamme ladella Suomen paikkakuntien nimiä ja muistella kuulaita kesäiltoja järvineen ja koivuineen. Tämä kohtaaminen vahvisti lopullisesti käsitykseni, ettei ihmisiä pitäisi koskaan arvioida sen pohjalta, millaisessa roolissa heidät sattuu kohtaamaan. Juuri mikään ei olisi voinut tuntua sairaammalta sinä aamuna, joten huvipuiston sijasta astuimme pitkän odottelun jälkeen paikalle saapuneeseen linja-autoon. Nykyisin trendikäs alue hipsterimuotiliikkeineen oli vielä 1994 edellisten vuosikymmenten amerikkalaisten suurkaupunkien keskustojen rappeutumisen kehitysvaiheessa. Mobilisti 5/19 selvinnyt pysäkin kyltistä. Kuljettajan vakuutettua desperadolle autossa olevan vain köyhiä mustia ja lippurahojen menevän suoraan pohjan alla sijaitsevaan säilöön, väistyi hahmo lopulta solvauksiaan huudellen sivummalle. ”Nobody´s hitchhiking in L.A.”, huusi muuan neito, tunkien itsensä vyötäröään myöten ulos halvasta kotterostaan
Billyn nukkuessa kuumassa huoneessa saimme päähämme koeponnistaa matkatoveruutemme kestokyvyn. Mobilisti 5/19 . Lopulta kävi kuten muuallakin, että vaarattomuutemme tajuttuaan poliisit olivat lähinnä uteliaita ja moottoripyöräpoliisi tutki kiinnostuneena Billyn hänelle ojentamaa Kopteri-lehteä. Majoituimme reppumatkailijoiden kanssa yhteishuoneeseen halpaan hostelliin ja Loiri taisi jäädä lepäilemään. Seurasi jo rutiiniomainen papereiden ja passien tarkastus ja kuulustelu matkamme tarkoituksesta. Näkymät maantieltä olivat henkeäsalpaavan kauniita ja kerrankin olimme vuoristossa päivännäöllä. Saavuimme lopulta matkamme määränpäähän San Franciscoon illansuussa. Lainvalvojat ilmoittivat tylysti: ”Grab your crap and get out of here!.” Hymyilin sisäänpäin heidän ilmoittaessaan vielä jo tutuksi tulleen: ”We´ll let you go and let the highway patrol take care of you” -fraasin. Tässä kohden muistimme ei täysin tarkennu, mutta jostain pikkukylästä olimme kuitenkin ottaneet motellihuoneen. Istuimme sitten nojatuoleihin seuraamaan hihitellen reaktioita, kunnes uhri lopulta heräsi viluun ja tajusi tilanteen. Pettymyksekseni vuoden 1967-kuumasta hippikesästä ei ollut enää jäljellä kuin kulissit. Odoteltuamme miestä pitkän tovin Chinatownin kadunkulmassa, ohitse kaahasi musta Cadillac-limousine, jonka sivuikkunasta kajahtaneen oloinen kuljettaja huuteli vauhdissa jotain suomeksi. 53 määräisen näköiselle sivukujalle. Arvelin Billyn ja Peten jossain vaiheessa suuntaavan Suomen konsulaattiin, joten soitin sinne heti aamunkoitteessa. Myös urheilullisen ajotavan ystävät olivat löytäneet tiensä reitille, ja eräässä mutkassa oli vain onnesta kiinni, ettemme saaneet järjettömällä nopeudella mutkasta esiin singahtavaa Dodge Viperiä syliimme. Illaksi ajoimme San Joseen, missä jouduimme välittömästi poliisin pysäyttämiksi. Ainoat tapaamamme hipit olivat kaltaisiani eurooppalaisia turisteja, joihin aloimme tehdä tuttavuutta 1800-luvun talossa sijainneessa kulttuurikahvilassa. Los Angelesin pohjoispuolella sen varrella on lukemattomia tunnettuja paikkoja, esimerkkeinä 1960-luvun surf-kappaleista tutut Ventura ja Santa Barbara sekä Jack Londonin piilopirtti Big Surissa. Ehdotin virkailijalle, että soittaisin päivän mittaan parin tunnin välein. Seuraava päivä oli jälleen arkipäivä, joten oli mahdollista alkaa yhdistää joukkuettamme. Seuraavana päivänä yön törkeilyt sovittiin ja matka jatkui kohti pohjoista. Ymmärsimme nopeasti, että Hannu Hanhena tunnettu mies oli todellinen erikoisten tilanteiden erityismies. Puolen päivän maissa sainkin kuulla miesten istuvan toimiston penkillä, ja saimme sovittua ryhmämme kokoamisesta Venicessä. Elämän maailmanpyörä pyörähti jälleen ylöspäin ja miellyttävä ilta sai nopeasti unohtamaan päivän kauhut. Saavutimme lopulta Venice Beachin myöhään illalla, mutta viimeinen bussimatka kesti vielä lähes tunnin. Olin hakeutunut jossain vaiheessa auton takapenkille ja vaipunut syvään uneen. Mutkaisella maisematiellä vastaamme tuli monenlaista harrastekalustoa. Pacific Coast Highway tarjoaa mahtavat mahdollisuudet camper-elämälle. Olimme olleet Loirin kanssa kylillä toisia pitempään ja hiippailimme motelliin aamuyöstä. Yöpymisen päätettiin tapahtuvan autossa, koska seuraavaksi yöksi olisi katto pään päälle. Ilmeisesti kadonneita lampaita ei ollut kovin kiireellistä saada takaisin kyytiin, sillä odottelimme sovitun kahvilan kulmalla tuntikausia. Aamulla poikkesimme tapaamaan Yrjö Bremeriä Pleasanton-nimiseen lättänälle pellolle kehitettyyn tekovanhaan pikkukaupunkiin, joka oli ilmeeltään pelkistetty kuin Ankkalinna konsanaan. Yhtyeen suurena ihailijana harmitti kuulla keikkaputken juuri päättyneen. tolonen_usa_osa2.indd 53 23/07/2019 13.45. Päättelimme olevan turvallisinta lähteä kulkemaan vastakkaiseen suuntaan ja löysimmekin pysäkin lähes välittömästi. Kaiveltuamme taskut tyhjiksi Mustangin takaluukun päälle, olivat poliisit ilmeisen pettyneitä löydöksiinsä, jotka olivat rannan kiviä, hammastikkuja ja paperinenäliinoja. Raahasimme suuren vanhanaikaisen tornijääkaapin Billyn vuoteen viereen ja avasimme oven. Highway 1 Pörrättyämme vielä pari päivää L.A:ssa suuntasimme legendaariselle Highway 1:lle, eli Pacific Coast Highwaylle. Säpsähdin hereille Billyn ravistellessa olkapäätäni ja Streets of San Francisco -TVsarjasta irrotetun oloisen koppalakin suunnatessa taskulamppunsa valokeilan suoraan kasvoihini. Välillä oli pakko pysähtyä lepuuttamaan nääntyvää kaakkiamme, ja erään kerran jätimme auton parkkiin vanhan asuntobussin viereen ja laskeuduimme alas rannalle etsimään aarteita. Jälleennäkeminen oli tavallaan iloinen, vaikka molemmat osapuolet pitivätkin toisiaan lievästi syyllisinä tapahtuneeseen. Itse vaatimattomammin englantia Kalifornialaista yhteiskunnasta riippumatonta elämäntapaa toteuttava erikoismies 50-luvun alun Ford -koulubussista rakentamansa asuntoauton edessä. Tuo 1934 valmistunut maantie luikertelee suurimmaksi osaksi kaksikaistaisena nauhana pitkin Tyynenmeren rantaa lähes tuhannen kilometrin matkan San Diegosta ylös San Franciscoon. Päädyimme kävelemään pitkin hiekkarantaa ihaillen auringon laskeutumista mereen. Selvisi, että hän oli juuri palannut tänne rentoutumaan kymmenen päivän pestiltään Grateful Dead -yhtyeen roudarina. Äitien lapsineen ja ylinopeudella pörisevän valkoihoisen, valkoisiin housuihin ja city boy -tyyppiseen nahkatakkiin sonnustautuneen viiksimiehen seurassa odottelimme bussin saapumista, kauppamatkustajan hokiessa ”F*** I hate this neighborhood!”. Olimme sopineet tapaavamme Hannu Hanhivaara -nimisen kaverimme Kimin tutun, joka asusteli kaupungissa. Sovimme majoittumisesta hänen luokseen seuraavana päivänä ja lähdimme tutustumaan Haightja Ashbury-katujen kuumaan hippialueeseen. Valitettavasti Mustang alkoi toimia viidellä sylinterillä ja ajoittain tuntui, että laite muuttaa itsestään kulkusuuntaa ennen mäenharjan saavuttamista. Palatessamme ylös rannalta, oli auton asukki, perinteinen vaihtoehtokulttuurin, edustaja saapunut bussilleen. Istuin vielä tutkimaan päivän uutisia eteisaulaan, missä ajauduin vaihtamaan kuulumisia amerikkalaisen naismatkaajan kanssa. San Franciscosta tuo huumorimies totesi” Yea, I got two daughters in Frisco, One is a waitress and the other one is pregnant! Ha, Ha..! Fordinsa etupuskurin kukkapurkista mies kaivoi minulle muistoksi aidon helmisimpukankuoren ja olisi lahjoittanut vielä vanhat työkenkänsäkin, mutta jouduimme kieltäytymään niistä. Etenimme noin minuutin kaupungin pääkadulla, kun koko poliisilaitoksen voimin suoritettu ratsia pysäytti kulkumme. Edessä International Metro, taustalla 1958 Ford
”No kyllä se tossa pärjää, jos ei lähde mukaan”, sanoin. Illansuussa palasimme hakemaan leppyneen kököttäjän samasta asennosta, johon hän aamulla jäi. Viimeisen matkaviikon alussa Billy lähti toimittamaan Mustangia Ykälle laivattavaksi Suomeen ja joutui vielä kerran poliisin pysäyttämäksi. Illaksi siirryimme Pleasantoniin, jossa Ykä osoitti meille sopivimmat majoitusliikkeet. Harpottuaan pikamarssia lähimmälle kalastajavajalle Billy jäi nököttämään polvet koukussa sen eteen, takkinsa hapsut maata viistäen. Sen sijaan, että olisimme ajaneet motelliin, ajoimmekin San Franciscoon. Mä oon ajanut koko yön.” Sitten hän pomppasi ulos autosta ja paiskasi oven kiinni sellaisella voimalla, etta pelkäsimme romun luhistuvan siihen paikkaan. tolonen_usa_osa2.indd 54 23/07/2019 13.45. Yhdessä Ykän kanssa he palasivat noutamaan minut mukaansa parin päivän romuttamokierrokselle. Mukava paikka. Käsityksemme amerikkalaisesta unelmasta vain oli ehkä hieman kieroutunut. Mainiot veikot saivat lopulta konehuoneeseen lattarautojen avulla viritetyn Chevrolet-pikkulohkon käymään kaikilla sylintereillä ja pöristelivät ulos pihalta. Friscossa reunakiveystä vasten pysäköiminen on lakisääteistä. Ajeltuamme kylliksi pitkin Muukalaisten aikeet tarkistettiin Pleasantonissa koko poliisivoimien vahvuudella. Auto oli ajettu kalastajaveneiden laiturin viereen ja Billy nukkui rattia vasten. Noin viideltä aamulla heräsin bensiininkatkuisen pakokaasun tulviessa huoneeseen ja kuulin jonkun revittävän armottomasti suorilla putkilla varustettua V8-moottoria. Tutustuimme Kalifornian romuttamoihin ja myös ostoskeskuksiin. Berkeleystä kotoisin ollut CCR-rockyhtye esitti 1970-luvun alussa kuvauksen juuttumisesta noin päivän matkan päässä kotikaupungistaan sijaitsevaan Lodin kaupunkiin. ”Mitä tolle nyt tehdään?”, kysyi Pete. Hoipertelin ulos ja löysin huoneen edustalta pari kovaa elämää nähneeltä näyttävää kaverusta, jotka olivat tekemässä lähtöä vuorille kullankaivuuseen arkikäytössä olleella 1956 GMC -pickupillaan. Arvailimme vain, mitä kalastajat olivat päivän mittaan ajatelleet outolinnun ilmestymisestä laiturilleen. taitava Billy selitti hätäisesti: ”Puhu tolle jotain!” -”Everything O.K.Sir?”, kysyi konstaapeli, mihin vastasin vain ”Yes, Sir.” Jostain syystä se riitti ja havaittuani vielä meidän olevan jossain Oaklandin puolella San Franciscon lahtea vaivuin takaisin uneen. Olimme kaupunkiin tullessamme tankanneet auton piripintaan, mutta nyt neula näytti tyhjää. Mekin päädyimme sinne yöksi ja itse sain paikan kahden hengen motellihuoneen lattiatasolta. Billy oli todellakin ajanut koko yön ympäri Bay Areaa muiden nukkuessa. Muutaman kerran miestä maaniteltuamme Pete siirtyi rattiin ja niin suuntasimme Hannu Hanhen asunnolle Castroon. Saimme sinne siirtyäksemme käyttöömme hänen 454-kuutiotuumaisella bensakoneella varustetun flatbed-Chevroletinsa. Kun suhtauduimme jälkimmäisiin nihkeähkösti, Ykä alkoi epäillä meidän olevan kommunisteja. Aamulla heräsimme kirkkaassa auringonpaisteessa. Tönimme äijää hereille, mutta saimme vastukseksi vain murahtelua. Lopulta Pete ravisteli mieheen eloa, jolloin tämä karjui raivoisasti: ”Eikö koskaan saa goisata
Mobilisti 5/19 . San Franciscon katukuvassa oli huomiota herättävän paljon 1960ja 70-lukujen eurooppalaisia pikkuautoja ja amerikkalaisia compact-tuotteita. Billy luo viimeisen katseen uskolliseen matkakumppaniin sen jäädessä odottamaan rahtia vanhalle mantereelle. Erinäisten vaiheiden kautta istuin illalla katsomossa odottamassa Full Moon -nimisen teatteriesityksen alkamista, johon tuo Susan Pattersoniksi esittäytynyt neito oli varannut vapaalipun. Mustang saapui kontissa Suomeen ja lähti nuorison ohjastamana kohti Forssan picknickiä. Lodi, Kalifornia. Esityksen alettua tajusin hämmästyksekseni hänen esittävän tuon orjuuden jälkeisen Etelävaltioiden aikaan sijoittuvan melodraaman toista pääosaa. Olin jälleen sulautunut paikallisväestöön, mutten ehkä tälläkään kertaa juuri niin kuin olisin halunnut. Esityksen jälkeen päädyin viettämään iltaa teatteriseurueen kera, ja yövyin poissa kotoa. Kullankaivajat lähdössä vuorille viideltä aamulla. Odotellessani bussia keskustassa puheilleni tuli kaksi koditonta ja ilmeisen vaikeassa tilanteessa olevaa kaveria. Saapuessani aamulla hyvissä ajoin ennen uloskirjautumisaikaa hotellillemme, istuivat Billy, Loiri ja Pete jo jalkakäytävällä matkakassiensa päällä. tolonen_usa_osa2.indd 55 23/07/2019 13.45. . Vasta kymmenen vuotta myöhemmin paljastin Ykälle, miten olimme yön viettäneet. 55 freewayn ramppeja ja kaupungin katuja suuntasimme takaisin Ykälle. Paluumatka sujui kuten menomatkakin, tosin reissun rasituksista kymmenen vuotta vanhentuneena. San Franciscoon palattuamme halusin kulkea pari päivää yksikseni. Toinen sanoi: ”Hey bro, we just stole three breads, you want one?”. Intiaan en koskaan mennyt, enkä ole sinne kaivannutkaan, vaan seuraavatkin matkani suuntautuivat Pohjois-Amerikan kiiltävän kulissin taustapuolelle. Billyn voimakkaasti painostaessa suostuin soittamaan Susanille ja anomaan ryhmälle turvapaikkaa hänen asunnoltaan. Jouduin ajamaan kuorma-autoa viedessämme Mustangin lastauspisteeseen, ja vaati lähes yliluonnollisia ponnisteluja pitää silmät auki valvotun yön jäljiltä. Onneksi myös minun matkatavarani olivat tulleet mukaan. Kun vastasin, etten voinut ottaa heidän vähästään, he ärtyivät ja alkoivat kirota minua siitä, miten pidin itseäni heitä parempana. Hotellissa oli tapahtunut yöllä jotain, mitä kukaan ei kyennyt selittämään. Poloinen polle oli viimeisillään vienyt meidät perille. Ollessani toiseksi viimeisenä matkapäivänä matkalla takaisin Oaklandin taidemuseosta istahdin metrossa tarkoituksella ikäiseni sievän neidon viereen. Todettakoon, että kohtuuton valvominen ei johtunut mistään piristeistä, vaan äärimmäisestä innostuksesta ja halusta olla menettämättä hetkeäkään käytettävästä ajasta. Puolessavälissä toisen etupyörän laakeri hirtti kiinni, olka-akseli katkesi ja auton keula romahti maahan. Ilmeisesti jonkin toisen seurueen toimesta uima-altaasta oli löytynyt palmu ja rötökset oli sälytetty meidän miestemme niskaan. Monien vaiheiden jälkeen auto päätyi Jaakko Hussolle, joka armottomalla vaivalla saattoi sen lopulta museoajoneuvokuntoon. Seinämaalaukset olivat tyypillinen näky. Varmuuden vuoksi heidät oli ainakin heitetty ulos hotellista. Pelkäämäni katastrofin sijaan vietimme varsin mukavan jäähyväisyön, emmekä tietenkään ehtineet nukkumaan ennen kuin oli jo lähdettävä kohti lentokenttää. Ehdimme torkkua muutaman minuutin auton etupenkillä hänen tullessaan virkeänä ulos asunnostaan
Tapahtuma halutaan pitää pienenä Pohjoismaisena kokoontumisena, mutta tervetulleeksi toivotetaan toki satunnaiset vieraat myös kauempaa. Järjestäjät eivät mainosta tapahtumaa lainkaan Keski-Euroopan klubeille, sillä osallistujien määrä saattaisi helposti tuplaantua. päivinä. pohjoismaisen Lancia-kokoontumisen kesäkuun 7.-9. Syy saapasmaassa valmistettujen, keihäslogolla (Lancia tarkoittaa italiaksi keihästä) varustettujen veteraanien liikehdintään oli Pohjoismainen Lancia-kokoontuminen kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Viimeistään perässä tullut toinen samanmerkkinen 30-lukuinen on varmasti pysäyttänyt miettimään. Markus Nieminen H yvän kansainvälisen tapahtuman järjestämiseen ei välttämättä tarvita suurta kerhoa eikä taustarahoitusta. Sen osoitti alle sadan jäsenen Lancia Club Finland järjestämällä järjestyksessä 16. Pohjoismaiden lisäksi autoja tuli Sveitsistä saakka. lanciameet.indd 56 22/07/2019 20.04. Mobilisti 5/19 N O R D I C L A N C I A M E E T I N G 2 1 9 Toisenlainen Keihäsmatka Moni reitille sattunut lie hieraissut silmiään nähtyään Sveitsin kilvissä olevan hienokuntoisen kiiltävänmustan 30-luvun Lancian porhaltavan Etelä-Suomen teillä. Mielenkiintoisia, Suomessa melko tuntemattomia automalleja omistajineen oli paikalla runsaasti, tutustukaamme tässä niistä muutamiin. 56
Jossakin vaiheessa auton historiaa siihen on laitettu Bay City Rollers -henkiset ruutukuosi-istuinpäälliset, joiden alla ovat luonnollisesti lähes virheettömät alkuperäiset kankaat. Karlin isä oli ammatiltaan automekaanikko ja hän hankki hyvässä kunnossa olevan auton vuonna 1947. Verhoilu tehtiin uusiksi alkuperäisen mallin mukaisesti. 57 LANCIA APPIA 1962 Oslon seudulla asuvan Knut Larsenin vuoden 1962 Appia on lähes mykistävä säilymisihme. Appian moottorilla on kokoa 1,1 litraa ja se on varustettu kahdella eri puolilla sylinterilohkoa sijaitsevalla nokka-akselilla. Aiemmin Lancia tunnettiin urheiluautojen ja hienostuneiden keskikokoisten autojen valmistajana. Mobilisti 4/19 . Uusi Augusta toi Lancian ensimmäistä kertaa mukaan pienempien ja suurempina sarjoina valmistettavien autojen markkinoille. Ajoreitti kulki Belgian kautta, jossa oli veteraani-Lancia -tapahtuma ns. Lancia Appia korvasi väistyvän Ardea-mallin. Pariisin autonäyttelyssä 1932 esitelty Lancia Augusta oli tuotannossa vuosina 1933-1936. Myöhemmin perhe asui muutaman vuoden Australiassa. Karl Sängerin Augusta -35 (vas.) ja Rolf Nylénin Aprilia -37 Hotelli Hanasaaren pihanurmella. Ardea-mallin kompaktista, yhdellä sylinterikannella varustetusta veenelosesta kehitettiin Appiaan vieläkin tiiviimmin pakattu uusi voimanlähde. LANCIA AUGUSTA 1935 Knut Larsen ja Appia. Varsinainen bravuuri autossa on tehtaan jäljiltä jääneet suojamuovit takaoviverhoilujen suojana! Kauniisti kehräävä moottori on avattu ja sylinterikansi kunnostettu. Iskutilavuus säilyi samana myös 2ja 3-sarjan autoissa, mutta moottoria kehitettiin vuosien varrella. Karl muistaa lapsuuden automatkat takapenkillä, joten tunneside autoon on vahva. Auto on ainoa Norjassa uutena myyty Appia, ja ajokilometrejä siihen on 57 vuoden aikana kertynyt ainoastaan 60 000. Lancia käytti liukuputkijousitusratkaisua etuakselilla 1920-luvun Lambdasta aina 1950-luvun Appia-malliin saakka Karl Sängerin omistuksessa oleva helmi on perintöä isältä. Keski-Euroopan mobilistit ovat tottuneet ajamaan autoillaan, joten vuoden -35 Lancia Augusta tuli Sveitsistä Suomeen – totta kai – ajamalla. Pitkän varastoinnin jälkeen auto entisöitii. lanciameet.indd 57 22/07/2019 20.04. Isä kuoli Karlin ollessa 16-vuotias ja auto pantiin pukeille. ”sospensione a cannocchiale” -mallisille autoille. 1930-luvulla Lancian myyntimäärät nousivatkin aivan uusiin lukemiin, mutta edullisempi Fiat oli ja pysyi Italian myyntitilaston ylivoimaisena ykkösenä. Sylinterikulmaa nimittäin kavennettiin 17 asteesta reiluun 10 asteeseen. Työ valmistui viisi vuotta sitten. Allekirjoittaneella oli ilo matkustaa Larsenin pariskunnan kyydissä noin tunnin pituinen siivu ja rehellisesti, ilman turhaa kehumista, olin todella yllättynyt pienen 57-vuotiaan auton miellyttävästä ja jopa melko äänettömästä kyydistä 80 km/h matkanopeudella. Tässä kuvien norjalaisessa 3-sarjan autossa on 48 väkivahvaa hevosvoimaa, ja sen huippunopeudeksi ilmoitettiin aikoinaan 132 km/h. Auto on maalipintaa ja sisustaa myöten tehtaan jäljiltä. Voimanlähteenä Augustassa on 1,2-litrainen V4. Itsekantava kori kaipasi jonkin verran peltitöitä, ja moottori kunnostettiin perusteellisesti. Appia tuli markkinoille vuonna 1953 ja säilyi tuotannossa kymmenen vuoden ajan. Auton kori noudatteli alkuun melko tarkasti isoveli Aurelian muotoja pienemmässä koossa, mutta sitä muodistettiin kahteen otteeseen
Per Edvardsson ja Aurelia Spider -55. Mittava entisöinti tehtiin vuosien 1989 ja 2012 välillä, jonka jälkeen omistaja on liikkunut autolla ahkerasti Pohjoismaisissa klassikkoautotapahtumissa. Kuvassa oikealla auton omistaja Rolf Nylen. Rolfin parhaita lapsuusmuistoja on samaisella autolla vuonna 1955 tehty Euroopan-matka, joka ulottui Italiaan saakka. Automalli oli viimeinen, jonka suunnittelussa oli mukana autotehtaan ja -merkin perustaja Vincenzo Lancia, joka kuoli samana vuonna 1937 kun Aprilian valmistus alkoi. 58 . Mobilisti 5/19 LANCIA AURELIA SPIDER (B24) 1955 LANCIA APRILIA BERLINA 1937 Lancia-kokoontumisen kruunaa maailman kauneimmaksi avoautoksi tituleerattu Aurelia Spider vuodelta 1955. Pilarittoman korirakenteen suunnittelu ja valmistus vaati hyvää insinööritaitoa, koska ovien raot olivat ainoastaan muutaman millin, mikä ei sallinut minkäänlaista korin notkahtamista kovassakaan ajossa tai autonikääntyessä. Kaapparimalliset takaovet on saranoitu takareunasta. Auton täysentisöinti alkoi neljä vuotta sitten, ja tämä on yksi auton ensimmäisiä matkoja uudelleensyntymisen jälkeen. Tätä kaksiosaisella etupuskurilla ja panoraamatuulilasilla varustettua ensimmäisen mallisarjan Aurelia Spideria tehtiin ainoastaan 240 kappaletta, joista oikealta ohjattavia 59 ja vasureita 181. Sen jälkeen auto ilmeisesti poistui liikenteestä. Suunnittelu tehtiin yhteistyössä Battista Farinan ja Torinon teknillisen korkeakoulun kanssa. Vaikka mukaan lasketaan Aurelian seuraavien mallisarjojen avoautotuotanto (vuosilta 1956-1958), ei päästä kuin yhteensä 761 valmistettuun autoon. Apriliaa valmistettiin vuosina 1937-1949. Vasemmanpuoleisella ohjauksella varustetuissa autoissa on oma numerosarjansa, joten niistä löytyy siis toinen 001. Rolfin isä Olle Nylén osti auton vuonna 1953. Jokainen Aurelia Spider on tänä päivänä aivan erityinen himoittu keräilykappale, mutta tämän yksilön tekee vielä erikoisemmaksi valmistenumero 001. Ruotsista viimeinen katsastusmerkintä löytyy vuodelta 1968. Se kulkeutui Milanon hienostopiireistä naapurimaahan Ruotsiin vuonna 1962. Lancialle ominaista oli neliovinen kori ilman ovien välistä B-pilaria. Entisöinnin yhteydessä auto maalattiin alkuperäiseen tummansiniseen sävyyn. Auto on historian ensimmäisiä automalleja, jonka suunnittelussa käytettiin tuulitunnelia. Myös ruotsalaisen Rolf Nylénin Aprilialla on vahva perhetarina. Suomessakin auto on jo toista kertaa, ensiesiintyminen oli neljä vuotta sitten Turun Kakskerran Concours d’Elegance -tapahtumassa. Auto on oikeanpuoleisella ohjauksella varustetuista autoista se ensimmäinen. Aprilia oli mitä mainioin reissuauto viidelle hengelle; aikuisten lisäksi mukana reissulla oli kolme lasta. lanciameet.indd 58 22/07/2019 20.05. Tämä auto rullasi ulos tehtaan portista maaliskuun 1955 alkupäivinä
rikottu. Sylinteriputkissa oli pahat urat ja ne oli pakko porata suurimpaan mahdolliseen ylikokoon. Pohjoismaisen Lancia-kokoontumisen ohjelmassa oli viihtyisää yhdessäoloa, saaristoristeily Helsingin vesillä ja ajelua Länsi-Uudenmaan parhailla pikkuteillä. Kulutusosia on kuitenkin kohtuullisesti saatavilla mm. Jarrujärjestelmään on saatavilla myös uustuotanto-osia, mutta ne ovat hintavia. lasien puuttumisen. Miikalle oli alusta alkaen selvää, että kotimaasta Flaviaan on turha kysellä varaosia. Kampiakseli sentään oli ehjä ja sen kunnostukseen riitti kiillotus sekä öljykanavien puhdistus. Vanhojen kunnostamista puolsi myös se, että uustuotantotyösylinterit eivät vastaa ulkonäöltään täysin alkuperäisiä. Italiasta ja Saksasta. Auto oli purettu jo Ruotsissa ollessaan, ja osapuutteita oli runsaasti. Flavian moottori oli ajettu täysin loppuun, ja Miikan kartoitus paljasti auton olleen muutenkin hyvin huonolla pidolla. Turkulainen Italialaisia klassikoita harrastava Antti Wihanto hankki koriltaan hyvin säilyneen auton Ruotsista vuonna 2012, jonka jälkeen auto päätyi Varkauteen Miika Seppäselle. Flavian muodot perustuvat hyvin selvästi 60-luvulla muotiin tulleeseen ”kolmen laatikon malliin”. Vieraspaikkakuntalaisille oli järjestetty myös aikaa tutustua kaupunkiin. Hollannista Miika löysi sopivan varaosa-auton ilman tekniikkaa, mikä ratkaisi mm. Silti muotoilu ei ole tylsä, vaan siihen on saatu omaleimaisuutta. Esimerkiksi moottorin öljypumppu oli tukossa ja laakerit entisiä. Mainittakoon, että jarrujärjestelmä on tehostettu 2-piirinen 4-pyörälevyjarrujärjestelmä, joka oli 60-luvulla huippumoderni. 59 LANCIA FLAVIA 1800 BERLINA -69 Kotimaan Lancia-kanta on sen verran vaatimaton, että tämä Miika Seppäsen entisöimä Flavia Berlina taitaa tällä hetkellä olla Suomen ainoa rekisterissä oleva Flavia. Auton kaikki ikkunat oli mm. Dunlopin jarrut kunnostettiin poraamalla ja holkittamalla sylinterit. Lancia meetistä Seppäset suuntasivat Flavialla Baltiaan kesälomamatkalle. Mobilisti 5/19 . Perusteellinen entisöinti valmistui keväällä 2017, jonka jälkeen Flavia on palvellut Seppäsen perhettä kesäsesongin käyttöautona. lanciameet.indd 59 22/07/2019 20.05
Jukka taas siihen, että onks sulla keinohampaat?” ”Todettiin se tosiasia, että Jukka tarvii teknisissä asioissa apulaisen. Ratkaisevaa roolia Jaren urakäännöksessä näytteli kuitenkin Mobilistiakin myöhemmin riemukkaasti avustanut Jukka Sihvonen. kun ruvettiin mittaamaan kulutuksia, niin eihän se saanut niitä kulutusmittareita asennettua millään. Sillä tavalla pääsin sinne niin kuin saranapuolelta.” Vauhdin Maailmahan kuului samalle kustantajalle kuin Tekniikan Maailma. Mä tein niitä juttuja himassa, istuin nurkassa ja kone oli pianotuolin päällä. Jukka sanoi, että mitä helvetin ’keinonahkaa’, eihän semmosta sanaa olekaan: se on tekonahkaa! Minä siihen. Kun mainitsin ohimennen, että jotain testiajoa voisin minäkin tehdä, niin ’Mika’ tilasi jotain VM.ään; olin jossain autovertailuissa mukana. ”Meni vähän äänekkääksi keskustelu autotekniikasta, kun sanoin, että ’ethän sä jumalauta ymmärrä mitään näistä asioista!’ Jukka otti pikkusen lämpöä siinä ja vähän korvat punottaen sanoi, että ei hän ymmärräkään, mutta hän on toimittaja ja hänen asiansa on ottaa selvää. että joka mieshän sen tietää, että se on keinonahkaa, kansa puhuu keinonahasta. Ne oli keksineet, että ajetaan niillä Lappiin, mitataan kulutuksia, lämpötiloja ja kaikkea. ”Mikanderin Enska oli Vauhdin Maailman päätoimittaja ja Lindellin Hannu prätkätoimittaja, mun kavereita molemmat. Se oli pystynyt niinkun flöjttaan, että hän on automies. Vaikka en mä pianoa soittanut, mutta mulla oli piano.” Jare ehti empiä uuden haasteen edessä. Se oli siellä kotipuolessaan Haminan UA:n miehiä ja ajoi ST:tä ja jotain muuta." "Kerran Jukka tuli hakemaan mut kotoa Albertinkadulta jollekin koeajokeikalle ja katoin istuinmateriaalia, että ’täähän on keinonahkaa’… jotain motkotin siinä aamukahdeksalta. Mä sanoin, että voin kyllä laittaa ne. Enhän mä ollut koskaan kirjoittanut edes koneella! Aluksi oli semmonen vanha, musta Remington, jonka olin ostanut jostain kirpputorilta, helvetin hieno kone sinänsä, mut kauhee tommoseen hommaan. teksti: Esa Illoinen kuvat: Tekniikan Maailma, Mobilistin arkistot, Konelan kuva-arkisto, Marko Mäkinen J are Sukava oli titteliltään koeajaja jo Oy Voimavaunu Ab:n palveluksessa, mutta 1970-luvun kääntyessä lopulleen hän aisti muutoksen ilmassa. ”Sanoin ensin Jukalle, että en rupea siihen hommaan, ellei ensin tehdä pari, kolme testiä kimpassa. Esim. sukava_osa2.indd 60 23/07/2019 13.52. TM koeajaa: Bugatti Royale. Laitettiin siellä autot kuntoon, Jukka ajoi ja minä olin vieressä." "Sitten Jukka taas kerran Englannissa käydessään oli tavannut semmosen Linda-nimisen daamin, joka oli amerikkalainen, ja se muutti sinne. Se ehdotti mua mittamieheksi, niin ku jeesaamaan.” Miehet ystävystyivät tavalla, joka salli välillä suorasukaisenkin sanailun, kuten kerran auton kabiinissa Helsingin keskustassa. Tehdään testitarina siitä." "Sillä reissulla jo huomasin, että mutterioppi ei Jukalla ollut kovin hyvin hallussa, mutta se kirjoitti hyvin: oli voittanut jonkun runokilpailunkin siellä Haminassa, mistä oli lähtöisin. Meillä oli lenkki, joka Jukka Sihvonen, monessa mukana ja Jaren paras kaveri. Vuokra oli aivan olematon. Sitä pidettiin aikanaan diplomi-insinöörin postina, mutta itseoppinut Jarmo ”Jare” Sukava toimi tuossa tehtävässä kolmekymmentä vuotta ja tuli siinä ohessa vaikuttaneeksi väkevästi satojentuhansien suomalaisten päätöksiin auton hankinnassa. TM:ssä ne sanoi mulle, että kun Sihvonen lähtee, niin hoida sinä… kirjoitat siitä nyt samantien. Mulla oli talli Lönnrotinkadulla, siinä missä nykyisin tullaan sieltä tunnelista, heti ensimmäinen porttari oikealla. Kokeilin sillä ja sanoin, että ei tule mitään, niin ne antoi mulle semmosen litteän matkaAdlerin. Sukavan koeajojen tuloksia oli jo nähty painettunakin. ”Voimavaunu muuttui ’Suomen Autopetollisuudeksi’, eli SisuAutoksi, ja Voimavaunua pidettiin semmosena kummallisena irtolohkareena.” Se lopetettiinkin ja toiminnot yhdistettiin Sisu-Auton tiloihin. Siinä tallilla tutkittiin testiautoja, kun ei silloin TM:llä ollut oikein mitään omaa tallia. Sen omisti joku seurakuntien hautaanhoitoyhdistys tai sen tapainen. Mobilisti 5/19 SUKAVA Mies ja autot OSA 2 /2 Tekniikan Maailman pääkoeajajan työ on vaikutusvaltainen ja itsenäinen. Haluan nähdä alusta asti miten se menee: auton tilaus, nouto, minkälaiset vakuutukset..." "Jukkakin piti tärkeänä, että opin ne koeajoissa käytetyt reitit. 60 . ”Jukan kanssa tuttavuus alkoi jo Voimavaunun aikaan sillä tavalla, että se oli töissä mainostoimistossa, joka teki Morris Marinan mainontaa
Se äijä kysyi, että mikäs tommosen hinta on. Ja Datsun Cherrystä muodostuikin valtava menestys.” Pitkälle tämän vuosituhannen puolelle jatkuneelle uralle mahtui kyllä silti aika eksoottisiakin vehkeitä. Siinä oli kaikkia tietyyppejä, jolloin kaikki ajettavuuteen liittyvä kävi ilmi samalla reitillä. Kyllä, Suomessa ollaan, näkeehän sen! sukava_osa2.indd 61 23/07/2019 13.52. Ne piti siirtää Thaimaahan ja sieltä vasta päästiin ajamaan. Oli sellainen tekniikka, että ajoin esim. Stadissa sillä F40:llä ei voinut ajaa ollenkaan, kun etuhelma olis ottanut kiinni ratikkakiskoihin. Sanoin muistaakseni, että sen kauppahinta on puolitoista miljoonaa, mutta koska niitä ei uutena saa, niin kadulla se on 4-5 miljoonaa (markkaa/1991)." "Moni ihmetteli sen jutun avauskuvaa, että siinä oli kauhea tausta. ”Piti ajaa Japanista, mutta kauppateknisistä syistä se ei onnistunut. ”Mika” jakoi ajohommat toisessa Datsunissa Fred Geitelin kanssa, Sukavan kumppanina matkaasi valokuvaaja Antti Kähönen. meni suurin piirtein Tarvontietä ja käännyttiin sieltä oikealle, loppujen lopuksi tultiin metsäteitä myöten Hämeenlinnantielle ja sitten takaisin Stadiin. ”Olihan mulla joku kaasusumutin mukana, laukussa käteisen matkakassan kanssa. Oltiin kyllä monesti vähän niin kuin ahdistuneen tuntuisessa tilanteessa, mutta ei siellä loppujen lopuksi minkään näköistä hässäkkää syntynyt.” Ensio Mikanderin TM:ään kirjoittaman raportin mukaan hän ei itse kuitenkaan 23 ajovuoden aikana – niistä 16:na autolla kilpaillen – ollut kohdannut yhtä montaa läheltä piti -tilannetta kuin Intian halki ajamiensa 2 000 kilometrin matkalla. Vaikka ei se Jaresta kiinni ollut. yhdeksääkymppiä jolloin näin, että meneeks se helposti sitä vauhtia vai onko se jo ihan hämärän rajamailla.” Cherrystä Ferrariin Jare Sukavan debyyttiautoksi Tekniikan Maailman koeajajana osui Datsun 120A Cherry, toinen kahdesta ensimmäisestä maahan saapuneesta yksilöstä, joita hän oli itse ajamassa tänne Thaimaasta asti. Vielä 15 vuotta myöhemmin kuvailtiin tuotakin ajoreittiä järjettömän vaaralliseksi. Sillä piti todistaa, että se on testattu Suomessa! Omistaja asui Sveitsissä suurimman osan vuodesta, mutta oli käymässä täällä ja testillä oli kauhea kiire. Ainoan mahdollisen laivayhteyden Kuwaitiin kerrottiin liikennöivän sieltä. ”Nehän tehtiin yleensä semmosista autoista, mistä kuviteltiin, että ne tulee myymään hyvin. ”Minä meistä viimeksi armeijan käyneenä panssarimiehenä olin sotamielinen ja intin, että kyllä nyt jumalauta, jos Kemissä rähinöidään, niin Helsingissä silti voi ajaa!” Madrasista piti ajaa Bangaloren kautta Delhiin ja Karachiin, mutta Intiaan rantauduttua paikallisessa autokerhossa väitettiin sellaista suunnitelmaa utopistiseksi ja saatujen neuvojen mukaan suunnattiinkin Bombayhin (Mumbai). Tietä myöten tultiin niin paljon kuin pääsi, mutta kaksi laivamatkaa siihen mahtui.” Ensin seilattiin Penangista Madrasiin (Chennai), kun levottoman Burman läpi ei ollut asiaa ajaa. ”Kun siellä kuskit istu ratin takana poikittain, selkä ovea vasten, niin Geitelin Fredi sanoi, että ne on sillä tavalla lähempänä Allahia.” Suomeen päästyä ilmestyi sitten TM:ssä ensimmäinen Jaren nimissä tehty koeajo. Niin kuin nyt esimerkiksi Ferrari F40. Meillä oli Lauttasaaressa toimitus ja sanoin, että aja se nyt jonnekin Stadin laidalle, mistä mentiin landelle ja nähtiin siellä tommonen hirveä puimurilaite.” Koeajoissa joutui usein taistelemaan omanTekniikan Maailma sai värikkään jatkotarinan Datsunien maratonmatkasta Suomeen. Se oli seikkailu, kesti kaksi kuukautta ja kilsoja tuli 20 000. ”Se oli ainoa kerta, kun muhun vakuutusyhtiöstä otettiin yhteyttä ja kysyttiin, että saako he nähdä sen auton
sukava_osa2.indd 62 23/07/2019 13.52. `Joo, kyllä osataan`, intti Teemu." Mä näytin miten pitää lähteä ja saatiin mitattua se, mutta sitten se laatikko hajosi. Me mitattiin sen auton suoritusarvoja Malmin lentokentällä. Meillä oli Suomessa noin 25 maahantuojaa siihen aikaan. ”JonkunTshaika antaa kummasti arvovaltaa takapenkillä istujalle, vaikka valokuvaajallekin. Sanoin että hyppääs tonne takapenkille ja mä ajan. Joskus se lipeää Jareltakin! Onneksi Alastarolla oli tilaa radan reunoilla. Asioita helpotti, että kaikki maahantuojat olivat tuttuja, tunsin jokaisesta niistä jo ennestään avainhenkilöt. Ahvenistolla se olis voinut mennä ihan mihin vaan ennen kuin pääsi jutusta jyvälle, ja totesin, että siihen mulla ei ole varaa." Pidon ei pitänyt olla renkaista kiinni, ne kun osoittautuivat tavattoman pehmeiksi. Teemu itse ensin lähti sillä. Siinä istuskeli äijä, joka kurkotti kaulaansa ja sanoi: ’Rollsia ajaa mutta ihan tavallista Mallua polttaa!’ Taputin äijää olalle, että `ei se oo mun`…” Rolls-Roycen itäinen vastinekin tuli kokaistua. Sanoin Herbelle, että oon mä kuitenkin niin vittumainen äijä, että mä vaadin sen hajonneen laatikon sitten ittelleni. Se laatikko oli kauan siellä Herben työhuoneessa. Se lähti sillä lailla niinkun hakkaamaan se auto, ja lukemattomia kertoja. Samaan aikaan toinen otsalohko mietti, että mites tää nyt oikein korvataan, meneeks tää vakuutukseen.” ”Soitin Korpivaaralle ’Herbelle’ (Norbert Strahlendorf ), että tilaa se vaihteisto meidän piikkiin. Hyvin äkkiä niiden kanssa oppi toimimaan, kenenkään kanssa ei koskaan ollut minkäänlaista rähjäämistä.” Työpaikalla oli kyllä joskus vääntöä muista tunnon ja terveen harkinnan kanssa, niin myös Ferrarin puikoissa. Ruoppa ei päässyt mitään kilometrejä, kun jo piti ostaa uudet, mahtoiko päästä viittäkään tuhatta.” Salaman jäljiltä Niin kalliit kuin halvatkin koeajettavat palautettiin säännöllisesti moitteettomassa kunnossa, ja vaikka TM:llä oli kattava koeajovakuutus, sitä ei juurikaan jouduttu käyttämään. Sanoin että eihän se autonäyttely nyt juuri ole, eihän. Alastarolla pääsin kokeilemaan kunnon spinnausta. Kävi ilmi, että ihan oikein olin lähtenyt. Sanoin että lopetetaan tää lässytys, meillä on koeajovakuutus, me hoidetaan tää juttu niin kuin aikuiset ihmiset. Se oli kyllä hyvä tuuri, ne oli viemässä sitä Moskovan autonäyttelyyn. Mutta Moke (päätoimittaja Martti Merilinna) ei esimerkiksi koskaan käynyt mulle niin kuin niskan päälle noissa asioissa, se luotti mun valintoihin. "Tein aikanaan jutun Konelan pääjohtajan Tšaikasta, joita meillä oli vain yksi. Antakaa nyt pariksi päiväksi se, ja niin ne antoi." "Olen ajanut autoja, jotka olivat kalliimpia, tilavampia, nopeampia ja ihan mitä vaan, mutta on vain muutama auto, joilla Englannin kuningatar on liikkunut. Koko lauma siellä ryntäsi aidan viereen." ”Olin periaatteessa lopettanut tupakoinnin, kun eihän niissä testiautoissa saanut polttaa, mutta Rollsia testatessa kävin kuitenkin jostain kioskista ostamassa askin punaista Marlboroa, avasin ja panin rintataskuun. Niin se sitten tilattiin ja hoidettiin. Mä sanoin, että älä jumalauta tolla tavalla lähde, kyllä nää kestää melkein mitä vaan, mutta ei tommosta. Yksi poikkeus on jäänyt Sukavan mieleen. 62 . Se rääkätty loota oli jo muutenkin hajoamaisillaan.” Parikymmentä vuotta TM:ssä koeajetut autot, niin erikoiset kuin tavallisimmat, olivat pääasiassa Sukavan omia valintoja. ”Rolls-Royce Silver Spiritin satuin näkemään Autorepin pihassa, rekan kyydissä, kun takaovea raotettiin. Goodyearin renkaat, helvetin kuluvaa sorttia. Mä asuin silloin Albertinkadulla ja vein lapset Lapinlahden kouluun sillä Rollsilla. Mobilisti 5/19 lainen pettymys ja järkytys oli se, että kun vauhtia oli yli 100 km/h, niin se nousi vesiliirtoon. ”Kallein yksittäinen korjaus, mitä vakuutuksesta korvattiin, oli Teemu Selänteen Toyota Corolla WRC:n vaihteisto. Otsikoksi tuli ’Suuri ja mahtava…’ ja se juttu alkoi toteamuksella: 'Arvovalta vaatii tilaa.'" "Mulle tuli kyytiin kuvaajaksi Tekniikan Maailmassa silloin hommissa ollut Ahosen Hannu, joka oli kalju. Kuvittelin, että kyllä nyt joku Fiesta nousee 110:ssä vesiliirtoon, mutta eihän tämä! Niin irti kuin irti voi olla, kuin jättiläislekalla olis sitä autoa lyönyt. Miehet lähtivät sitä Saksasta yhdessä noutamaan. Oli mulla kumminkin aika paljon ylinopeutta, kun se sanoi, että älä nyt tolla tavalla mummoile, anna mennä! Sanoin että mulla on vaan yksi ajokortti.” Haukansilmä Erikoisempien autojen löytäminen ja varaaminen koeajoon vaati testaajalta vireyttä. Lopulta Herbe soitti ja sanoi, että tuu nyt hakeen tää, kun se on sulle niin tärkee. Mä sanoin, et se onkin kyllä tärkee, mut antaa sen nyt vähän jäähtyä siellä!" "Semmosta länkytystä kun jatkui siitä laatikosta, niin soitin Kankkusen Juhalle ja kysyin, että kuinka te lähdette tommosella autolla asfaltilla. ”Siinä saattoi joskus olla mukana joku autotoimituksen ’esinahka’, niin kuin meillä esimiehistä sanottiin. ”Se kundi istui vieressä ja mä ajattelin, että hissunkissun lämmittelen tämän. Vedettiin Länsiväylää urku auki 170:tä – tai mitä se auto nyt kulki – ja Ahonen istui siellä takapenkillä, niin kansa oli että 'Kattokaa, Kekkonen!'” Varsin harvinainen tapaus oli myös Fordin legendaarisesta GT40:stä valmistama uusioversio, jollaisen hankki Jare Sukavan läheinen ystävä Ilkka Ruoppa. Yhtäkkiä se ei vaan lähtenyt, mitään ei tapahtunut. Oltiin taas naama mutrulla
Ajattelin että eihän me minnekään Saksaan mennä, kun täällä on kuiva asfaltti." "Lähdettiin ajamaan lauttarannasta itään, löydettiin luonnon muovaama mittaussuora, ihan vaaterissa, tukevien kuusien ympäröimä, niin että mistään ei päässyt tuuli. Ihmeteltiin kun oli Ystadissa niin lämmin, ei yhtään lunta vaikka vielä 50 km aiemmin oli ollut puoli metriä. Itse asiassa olis ihan mukava löytää tämmönen rukki, tää olis mulle ihan sopiva auto nyt.” Saman luokan auto oli pari vuotta aiemmin koeajettu Lada Samara 1500, joka sekin sai Sukavalta kiitosta ajettavuudestaan. Mulle tuli sellanen kalvava tunne, että ei kai ne nyt oikeasti ajattele, että vois ostaa… Sanoin että lopetetaan tää puhelu, niin kuin tehtiinkin. Tietenkin se takapenkki – kimpilevy – oli ihan hirveä istua. Näin sen seuraavana päivänä kaupassa ja se sanoi, että ’Nyt sulla oli hieno. Ei se oikein perheellisen hommaa ollut, mullakin jo kolme lasta." "Siitä olin vähän neuroottinen, että mittaukset pitää tehdä täsmälleen oikeissa keleissä ja olosuhteissa, siitä ei tingitä. Ajettiin klassinen reitti, aamulla Tukholmassa ja iltaa kohti Malmöön. Kun Konela toi niitä mielenkiintoisia venäläisiä rukkeja, niin siellä oli myyntijohtajana Kauko Taipale, erittäin fiksu, sivistynyt kaveri, niin kuin ne kaikki Konelan äijät oli. Lada Samara 1500.” Täysimittaiseen testiin saattoi joskus valikoitua käytettykin auto. Sodan jälkeen syntynyt lapsi kun olen, niin olen tottunut hyväksymään monenlaiset asiat. Semmonen auto kävis mulle tänä päivänä käyttöautoksi ihan helposti.” Työuran viimeisinä vuosina alkoi tulla vastaan teknisiä ratkaisuja, jotka eivät välttämättä saaneet Sukavalta varauksetonta kannatusta. Tosiasia nimittäin on, että jos taskusta löytyy 48 990 markkaa uuden etuvetoisen, viisivaihteisen, puolitoistalitraisen henkilöauton ostoon, niin vaihtoehtoja ei ole kuin yksi. ”Menin sillä mökille, puolimatkaan Turuntietä. Omia arvioitaan silmäillessä hän toteaa: ” Noi hyvät ja huonot oli joskus vähän väkinäisiä keksiä. Kun Amerikasta tuotujen piilofarmareiden kauppa kiihtyi, otti Sukava syyniin viisi vuotta vanhan Buick Electra Estate Wagonin. Tästä tuli loppulausumaan toteamus: ”BMW 745i on varustelultaan ja tarjonnaltaan ylitsepursuava runsaudensarvi. Jäin miettimään, että mitä se tarkoitti! Päätin vaan, että ton äijän kanssa on oltava sillä tavalla tarkkana, että sen kanssa ei voi puhua mistään. Se johtui osittain aikataulujen satunnaisuudesta ja osittain mun tavastani tehdä vähän sillä tavalla jälkijonossa... Lumisadetta ei kukaan voi tietää ja tuulikin sotkee asioita. ”En ole kadunvarressa enää nähnyt tämmöstä Hyundaita aikapäiviin, en unissani, en missään, onko ne kadonneet kaikki. Keksin että tehdään koeajoja myös talvella, mennään vaikka Saksaan. Niitä mittailtiin kaiket yöt. Sillä kun auTestejä ei ihan aina tehty känsäkouraisella äijäporukalla. Mutta itse kokeilematta on Samarasta turha puhua tai luulla mitään. Ne oli sen puunanneet ja laittaneet kiiltävät vanteet. Mutta kyllä jää paljon myymättäkin!’ Siinähän se tuli, paremmin ei sitä asiaa voi sanoa.” On ehkä vähän yllättävää, kun Jare sanoo saaneensa toimia kokolailla rauhassa maahantuojien vaikutusyrityksiltä. Itse hän ei silti täysin pese käsiään ennakkoasenteista. Ettei se vaan saa sellaista kuvaa, että hänen ehdotuksensa on jotenkin saanut hiljaisen hyväksynnän.” Erityisen hyvin Sukavan avarakatseinen asenne tuli esiin testeissä, joiden kohteena oli tunnetusti ylenkatsottuja tai vieroksuttuja autoja. ”Se manuaaleihin perehtyminen tuli sekin Sihvoselta. ”Tietysti kun olen lähes sota-ajan kasvatti, niin mullakin on ollut näitä. TM:n testien vakiopiirteenä oli aina ”Kiitämme” ja ”Moitimme” -osiot. Mutta se oli ihan helvetin kiva auto, mä tykkäsin siitä. Muuten en näistä testipaikoista mielellään puhu, kun sehän on osittain laitonta toimintaa. Mentiin parilla tai kolmella autolla, mittamiehenä yksi Pitkäjärven Jari, joka ajoi yhtä, minä toista, ja kolmatta joku joka ei muuten osallistunut testiin. Se oli niin saatanan kaunis! Jos tosta tyylistä tykkäsi, niin mistään kohtaa ei voinut valittaa. Ne osoittautuikin hyvin tarpeellisiksi – oudoiksi! Niin kuin jarrut, tai että kulutus voi olla niinkin pieni matka-ajossa (11,2 l/100 km). Kysyin siltä kerran, että ’myyntijohtaja Taipale, myyttekö te autoja poliittisin perustein?’ Kauko sanoi, että ’Kyllä, kyllä varmasti myydään. Se oli kauhean ikävä tilanne. ”Se oli myynnissä noilla ’Pullakuskeilla´ (Radio Cityn Mato Valtosen ja Sakke Järvenpään ohjelma). Kaikki jarrut, suorituskyvyt, noi tommoset… jarrut meni melkein yli meidän mitta-asteikon.” Buickinkin ottaminen koeajoon oli Jaren oma idea. ”Se oli aika helppoa, eihän tommoinen Korea lähtenyt mistään tyhjästä liikkeelle, kyllä ne osasi apinoida ja kopioida asioita ihan laillisissa puitteissa, ei niillä ollut mitään syytä tehdä yhtään huonompaa autoa kuin joku Toyota Corolla”. Se oli tieto mitä tarvittiin.” Buick herätti myös huomiota. Toihan on miljoona-auto!’ Kun kerroin hinnaksi 68 000 markkaa, niin se oli että ’Ee-ei, ei voi olla’. Jare kiitteli Hyundaissa hidastuvuutta, ajettavuutta ja varauksin ohjausta. Löydettiin sieltä kyllä lentokenttäkin, mitä saattoi käyttää selityksenä.” Avoin mieli Jare Sukavaa on koeajajana arvostettu erityisesti siitä, että hän onnistui arvioimaan autoja täysin ennakkoluulottomasti, vailla autotoimittajille usein tyypillisiä ”ajan hengen” sanelemia arvostuksia, ja ehdottoman puolueettomasti. 63 syistä. Sen auton välitön vaikutus kaikkine puupintoineen ja kiiltävine valsseineen oli sellainen. Mökkitiellä paikallinen äijä näki mut, morjensti ja kattoi silmät tapilla. Mutta olen selvitellyt asioita ja niin ne karisee. ”Yhden kerran on autoliikkeen mies kysynyt ’mitä sä haluat’. Jonkinlainen taidonnäyte onkin, että kaiken yltäkylläisyyden keskellä vallitsee harmonia ja rauha – kaikkia mahdollisuuksia kun ei ole pakko oppia ja käyttää.” Jarelle oli aina kunnia-asia käydä läpi auton käsikirja niin huolellisesti, että mikään sen toiminnoissa ei jäänyt pimentoon, mutta iDriven kohdalla tuli raja vastaan. olin vähän niinkuin tunnettukin siitä… Oli siinä sitäkin, mutta yks juttu, mitä ei moni tullut ajatelleeksi, enkä siitä ole koskaan valittanut: ne tekoajat oli aivan epäinhimillisiä. ”Kun niitä piilofarmareita myytiin jonkun verran, tiesin että moni haluaisi tietää mitä ne on: mitä ne kuluttaa ja kaikkia noita mittausarvoja. Lajityypin edustajat olivat tietenkin kaikki yksittäistapauksia ja tämän oli tuonut maahan Hernesaaressa toiminut HDCenter. Jäätiin sinne yöksi ja aamulla testaamaan. Useinkaan ne kielteisiksi merkityt jutut ei mua varsinaisesti vaivanneet, mutta tavallaan itseäni vastaan kamppaillen päätin kuitenkin moittia jotain.” Hyundai Pony saa hyväksynnän vielä melkein 30 vuotta koeajon jälkeenkin. Mobilisti 5/19 . Monet esimerkiksi suhtautuivat vielä 80-luvulla karsaasti korealaisiin autoihin, mutta Jare löysi 1,5-litraisesta Hyundai Ponysta enimmäkseen myönteisiä piirteitä. Kollegat muistavat siitä esimerkkinä BMW 745i:n iDrive-monitoimiohjaimen, jolla hallinnoitiin valikosta satoja toimintoja. sukava_osa2.indd 63 23/07/2019 13.52. Paljon puhuva oli hänen yhteenvetonsa testin lopussa: ”Ehkä Samaran kannattajat saivat tästä koeajosta vahvistusta uskolleen… Voi olla, että Samaraa vierastavat saivat vettä lisää myllyynsä. ”Vain aikataulukysymyksistä tuli sanomista, koska aika usein just koeajo oli niin sanottu ’viimeinen juttu’
Se tuli ihan luonnostaan, kun vasemman jalan jarrutuksella sain ylläpidettyä ahtopaineen ja sillä syntyi helvetin hyvä aika. Asema tarjosi tilaisuuden maistella Nascarja WRC-vehkeiden lisäksi monenlaisia muitakin kilpa-autoja, joukossa esim. Muisteltavaa noista reissuista jäi silti rutkasti. Se soitti mulle, että nyt olis täällä hoidossa tää homma, hän on puhunut sen leidin kanssa, sun täytyy vaan tulla tänne. Ja sitten siellä satoi. ”Se oli täysin yllättävä tilanne. Yksi – ainakin TM:n ympyröissä – legendaarisimmista oli ”Koeajo joka ei koskaan toteutunut”. Kun sitten sielläkin oli märkää radalla, tuli VP kierroksen kokeiltuaan sanomaan mulle, että ei hän uskalla sinne lähteä, kun ei ole ensinnäkään ajanut sen tyyppisillä hirveillä autoilla ollenkaan ja nyt on vielä vesikeli: 'Aja sä!'” ”Mä huomasin, että sehän todella oli aivan mahdoton ajaa, kun siinä oli ne ovaalin asetukset. Ensin italialainen mekaanikko pyöritti sitä siinä Autonovon edessä nurmikolla ja aavistelin niiden suditusurien menvän viellä mun piikkiin. Atlantan ovaaliradalla oli kaksi päivää varattuna Pontiacille, meitä kuskeja oli paljon eikä aikataulusta ollut varaa lipsua. Jos olis ollut kuivaa, niin olis ollut kiva vähän laulattaa…” Richard Pettyn lisäksi tuli uralla kohdattua toinenkin amerikkalaislegenda. Pysäytin varikolle ja sanoin Teurosille, että nyt on semmonen juttu, että mä menetän järkeni tässä, tätä yksinkertaisesti ei voi ajaa. ”Se tuotiin kisan jälkeen maanantaiaamuna rekalla Herttoniemeen. Tämä tapahtui Alastarolla 1999. ”Se näytti auton kyljessä vakituisesti olevia pieniä tarroja ja sanoi: ’Tosta saan 100 000 dollaria, tosta 150 000, tosta 300 000… paljonko mä teidän tarrasta saan?’ Se sanoi sen ihan totisena, niin että me jo mentiin kalpeiksi. Mobilisti 5/19 totietämys oli rajallinen, niin se luki manuaalit sitäkin tarkemmin, että jos siellä on jotain outoja toimintoja, niin ei ainakaan jää huomaamatta. Kovavauhtisilla soikioradoilla ei ajeta lainkaan märällä kelillä.” Vielä aukeni myöhemmin toinenkin tilaisuus Pettyn autolla, mutta silloin ”Kuningas” itse ehti romuttaa ajokkinsa juuri ennen kuin Sukavan piti päästä rattiin. Sillä otsikolla Sukava käsitteli kahta yritystä Richard Pettyn Nascar-Pontiacin kokeiluun. Mutta Shelbylle se jostain syystä oli outoa.” Kytkyt autourheiluun eivät Sukavalta kadonneet, vaikka varsinainen työ keskittyikin siviililiikenteessä ajamiseen. Niin hyvin näytteli, että mentiin halpaan.” "Siitä keikasta jäi Sihvosen ottamia kuvia, mm. 64 . Otin sen saman periaatteen, että käyn ne läpi varmuuden vuoksi. ”Jukka tunsi hyvin Pontiacin PR-porukan, varsinkin erään hehkeän naisen siellä. Se oli osunut yläseinään ja luisunut siitä alas kuin ammuttu sorsa.” Kaikesta huolimatta Jare Sukava pääsi myöhemmin polkaisemaan Nascariakin, vaikkakin lievästi ilmaisten kompromissiolosuhteissa. Petty huomasi ne ja vedätti suomalaisia pahan kerran. Sitten siltä pääsi aivan hullun nauru. Tai no: sen verran kuitenkin, että olihan kokemuksista lopulta väännettävä juttu, vaikkei Sukava ajamaan päässytkään. ”Oltiin siviiliautossa Pettyn kyydissä niin, että Richard ajoi stetson päässä ja höpötti siinä samalla. Markku Alénin Suurajovoittoon ajama Fiat 131 Abarth. Se ei mene sitten tuumaakaan suoraan märällä asvaltilla, se voi lähteä mihin vaan. BMW:n iDrive koetteli Jaren kärsivällisyyttä, kunnes hän päätti, ettei sitä tarvitse niin vakavasti ottaa... Jukka sanoi, ettei hänkään saa mitään selvää – vaikka oli jo kauan asunut Amerikassa – se puhui niin leveetä slangia.” Jälkimmäisellä yrityksellä Sukava ja Sihvonen ennättivät jo ajoon valmistautuessa TM:n tavan mukaan teipata lehden tarrat Pontiacin kylkiin. sukava_osa2.indd 64 23/07/2019 13.52. Sitten Kai Norra Novolta lähti kartturiksi, kun Minkäs teet?! Päätoimittaja Mauri Salolla oli sulattelemista, kun toinenkaan yritys Nascar-Pontiacin testaamiseen ei tuottanut tulosta. Se ei halunnut mennä suoraan ollenkaan! Ajoin ykkönen päällä, että sais moottorin äänen edes kuuluville. Että jos tekee näin, niin aukeeko siitä katto mun tietämättä!” Pettymyksiä ja vaikutuksia Yhteys Jukka Sihvoseen ei suinkaan katkennut tämän muutettua Yhdysvaltoihin, vaan parhaan kaverin ansiosta siellä sitten aukenikin kaikenlaisia erikoisia testitilaisuuksia myös Jarelle. semmonen missä me istutaan siellä ovaalin seinällä kallistetussa kaarteessa Richardin kanssa ja nojataan kyynärpäillä taaksepäin kuin nojatuolissa, ja siellä kurvan alla on romutettuna se auto. Se pani selkänojan ihan alas ja ajoi toinen jalka kojelaudan päällä. ”Shelby Centerissä ajoin etuvetoisella turboahdetulla Dodge Omnilla kierrosaikoja, joista Carrol Shelby ihmetteli, että 'miten toi on mahdollista?' Sihvonen oli sille sanonut jotain, että toi äijä on ajanut kilpaa. Jukka istui takapenkillä ja mä kysyin, että mitä se sanoo. Sitä piti ajaa VP Teurosen, jonka perhe oli sinne järkännyt Matt Kensethin Fordin
Hioin sitä lähtöä. Hän itse tarjosi niiden salaisuudeksi koeajokokemuksesta karttunutta rutiinia. Asensin siihen Saabiin semmosen kiihdytysmittarin ja kokeilin siellä miten se lähtee. Tottakai vanhaa ajomiestä riepoo semmonen.” Ei olisi tarvinnut – Jare kävi sentään jo seitsemättä kymmentä tuossa kisastartissaan… . Saabin kisa-autot rakennettiin Timo Mäkelän pajalla Hyrylän seudulla, missä oli asvalttipiha. Mutta totuus oli, että rata oli lyhin siitä ihan sisäreunasta, doseerauksen alapuolelta, ja mä aloin ajaa siitä, jolloin kierrosajat oli parhaita.” Jare tuli ajaneeksi kolmea Saab 900:n eri versiota ja oli 2.0 Turbolla osallisena kuuteen ennätykseen, 5 000 kilometristä 24 tuntiin. 80-luvulla kotimaisen A-ryhmän väriläiskä oli Jare Sukavan Chevy Camaro, jolla voittoja ei tainnut hellitä yhtään, mutta kärjen kahinoita se oli säännöllisesti hämmentämässä, varsinkin alkukierroksilla. Jotain vilppiäkin ehkä tapahtui: Sihvonen oli sielläkin ja sillä oli aikaa kuljeskella sillä aikaa, kun me ajettiin. Se sanoi, että hän näki siellä ovaalin alla, kun ne vaihtoi moottorikin yhteen autoon…” ”Shellin porukka otti öljynäytteitä niistä autoista analysoitavaksi, että miten ne reagoi tommosessa touhussa. Ajettiin sitten lopulta kimpassa Ahvenistolla sellanen Xtreme-kisa BMW325i:llä ja kyllä silloin kävi ilmi, että Koistinen oli jonkun sadasosan kierroksella nopeampi kuin minä. Porschesta rivahti oitis etuveto ja Arrowsia ajoi ensin välikätenä toiminut Jari Nurminen ittekseen, kunnes sitten alkoi sataa.” Hurja joukko Tekniikan Maailman pääkoeajajalle tipahteli toistuvasti kutsuja osallistua myös urheilullisiin tositoimiin. Doningtonissa oli määrä vertailla Arrows-BMW F1:n ja Matti Alamäen rallicross-Porschen suorituskykyjä. ”Kiihdytys on äärimmäisen tekninen tapahtuma. ”Artukaisissa oli neulansilmä, missä ajettiin erittäin hiljaa, mutta mä ajoin sen kolmosella. Sukavaa oli Petty-reissujensa yhteydessä jo hiukan opastettu soikioradalla ajamisen salaisuuksiin, mutta maailman nopeimmaksi autodromiksi aikanaan rakennetulla Talladegalla häntä evästi Simo Lampinen. Se on vaan se hetki, sen pitää onnistua. Jumalaut' mä tykkäsin siitä, mutta mullakin oli jo perhettä ja kaiken näköstä… perheenisän yleiset vaatimukset. Ne mietti, että miten tää on mahdollista. Ja vääntöä kun riitti… siinä missä muut joutui nykimään. Niissä autoissa, jotka ei kopterin aikana olleet ajossa, ei ollut mitään.” Maallikolle ehkä vaikuttavin Talladegassa saavutettu tulos oli Turbon keskinopeus 24 tunnin aikana: 227,497 km/h! ”Ne autot meni koko ajan kaikki sen mitä lähti.” Koeajajan päätoimi ei pakottanut Jarea myöskään lopullisesti luopumaan kisailusta kotimaan radoilla. Koeajoautojen kiihdytyksiähän voi ottaa uusiksi, mutta radalla se on aina vaan se yksi. Mobilisti 5/19 . ”Ne ehti jo ihmetellä, että mikä helvetin äijä toi on. Siellä oli pääministeri Harri Holkeri palkintojenjakajana ja oltiin sentään Tampereen suunnalla.” Katsojat muistavat tuon ajan koitoksista varsinkin Sukavan räjähtävät lähdöt. Siinä sain selvitettyä, että ykkösellä ei välttämättä kannattanut lähteä ollenkaan, sillä saattoi lähteä kakkosellakin.” Jare ymmärsi käyttää oikeaa vääntöaluetta ja välttää turhia vaihtamisia myös Fiat Uno Turbolla. A-ryhmä oli kova jo silloin, Volvoja ja Bemareita sun muita. Aivan hetken tuntui, että ei tässä ole mitään järkeä, mutta sitten ahtopaine nousi ja se meni kuin rasvattu salama suoraa, ja yksi vaihto pois!” Aivan omaan piikkiinkin tuli vielä ajettua kilpaa Tekniikan Maailman aikoina, ja siinä sai taas toimia sekä kuskina että rakentajana. Se tapahtui Alfa Romeon testiradalla, jossa saman tien otettiin maistit myös Dallara-Alfa Formula 3:sta, mikä ei kylläkään testaajaa suuresti miellyttänyt. Siitä öljystä löydettiin kvartsia! Ja tuulilasit oli joissakin autoissa hakkautuneet kiveniskeytymistä. ”Se oli semmosta hiplaamista sen ajaminen, piti hyvin varovasti jarruttaa ja etupyörät lukkiutui saman tien, ei se ollut ollenkaan niin kuin koppiauton ajoa. Siitä oli kysymys, enemmän tai vähemmän, 1996 kun Sukava vedettiin mukaan ”Saab 900 Talladega Challengeen”, missä vakioautojen ennätysjahtiin osallistuneiden Saabien miehistöjä täydentämään saapui Alabamaan liuta toimittajia. 65 käytiin ajamassa Porvoon suunnalla semmosella tiellä, mitä sanottiin biblioteekin pätkäksi.” Italiassa pääsi Jare testaamaan Nicola Larinin DTM-Alfaa. Niissä oli kummassakin luokassa kokolailla 40 osanottajaa ja sitten joku vanhempaa polvea edustava ukko tulee sinne. ”Yleensä testeihin värvättiin apureita Teekkarien Autokerhosta, mutta Robbe oli siinä poikkeus. Tila oli lyhyt, otin vaan ykkösellä korkeintaan johonkin viiteenkymppiin. Keken DTM-Mersu tuli samalla reissulla kokeiltua Hockenheimissa.” Kisalaitteiden testaamiseen liittyy usein samanlaisia riskejä kuin yllä kerrotuissa Nascaryrityksissä. Sitä ajoa oli kuvattu helikopterista ja se paine nosti ilmaan kiviainesta, joka hakkasi tuulilasiin ja sitä joutui öljyn sekaan. ”Mua ei voittaminen kiinnostanut yksistään, vaan se, että piti olla erikoinen auto. Uno taittui Jare Sukavan käskemänä siinä missä aikoinaan Minikin. Ilkka Ruoppa löysi sitten sopivan kotelon Itävallasta ja siitä lähdettiin tekemään. ”Simo neuvoi, että autojen säästämiseksi ei kallistuksilla kannattanut ajaa muurin vierustalla sitä yläreunaa, vaan ennemminkin doseerauksen puolivälin tienoilla, ja minähän tietysti olin kuuliainen oppilas, kun oletin että se oli vaatimus. " Ratakisoissa Jare törmäsi sittemmin koeajoissa häntä myöhemmin vakituisesti avustaneeseen nuoreen Robert ”Robbe” Koistiseen. Se ajoi Turbo-Volvolla samaan aikaan kuin minä Camarolla ja huomasin, että se oli hyvä kuski. Siellä oli niin kylmä, että yöllä hotelliin mennessä oli lätäköt jäässä. Tunnettuna nimenä hänet kutsuttiin välillä vieraskuljettajaksi Saabin (900 Turbo ja 9000 Turbo) sekä Fiatin (Uno Turbo) merkkisarjoihin. Ahveniston Saab-kilpailu oli paha takaisku luokan kärkikuski Markku Kuusijärvelle, Tampereen miehelle. ”Koko homma meni munilleen. Suomalaisedustusta Talladegan ennätysjahdissa: Simo Lampinen ja Jare Sukava – haastattelijana kukas muu kuin Jukka Sihvonen. ”Munhan piti ajaa vaan joku tietty setti, mutta kun ne halusi myös 24 tunnin ennätystä, niin ne otti siihen nopeimmat äijät myös toimittajista, joukossa yks venäläinen ja minä. Ylempänä kaikki pyöränlaakerit ja muut kuormittuu enemmän. Jälki oli tyrmäävää: Sukava pesi sarjojen vakiokasvot mennen tullen. Sadekisoissa niitä usein johdin.” ”Löysin artikkelin, jossa oli juttua NATOjoukoissa palvelleen ja Saksaan asumaan jääneen amerikkalaisen Peter Johnin A-ryhmän Camarosta. Löydettiin siihen alkuperäinen vaihdelaatikko, missä oli semmoset välitykset, että ykkösellä se meni sataa, nelosella kahtasataa. sukava_osa2.indd 65 23/07/2019 13.53
Mobilisti 4/19 Jylhän Sankar' Trial on vanhin yhä elävä moottoriurheilun laji. 66 . Menimme metsään kokeilemaan lajia. teksti: Janne Halmkrona, kuvat: Matti Ouvinen kuusiston trial.indd 66 23/07/2019 13.57. Nykyaikaisen trialin rinnalla elää aktiivisena menneisyyden pyörillä hiukan eri säännöillä ajettava Classic trial
Jarruja kytkinkahvat ovat tukevat ja hyvin käsillä. Siinä vaiheessa pyörää ei enää kehutakaan. Jalka pitää nostaa tapilta jotta saa poljettua vaihteen päälle. Itse asiassa trialin on oltava hänellä geeneissä, sen verran moni suvussa on alan vakava harjoittaja. Samalla hän kehuu Fanticia luotettavaksi käynnistymään. Moottori vastaa herkästi kaasuun. Se parantaa moottorin käyttäytymistä, mutta tekee joskus käynnistämisestä vaativaa. Mobilisti 4/19 . BSA:n moottorin ympärille tehty pyörä on pitkälle kehitetty kilpapyörä. Juhani ”Jusu” Himmanen edustaa kokeneempaa lajin harrastajaa. Mummo vain tokaisi että ”Oletpa taitava ajamaan.” Harrastus vei mukanaan ja nyt Juhalla on kymmenkunta vanhaa trialpyörää. Juha merkitsee soramontun pohjalle reitin, joka minun pitäisi selvittää. Ajaminen alkaa sujua vasta kun huomaa, kuinka jousJuhani Himmanen ja Juha Selänne. Se lupaakin jo ensi polkaisulla, mutta starttaa vasta pitkähkön yrittämisen jälkeen. kuusiston trial.indd 67 23/07/2019 13.57. Selänne ilmoitti ajavansa laitteella sitten itse. Laite osoittautui odottamattoman rajuksi vekottimeksi. Aiemmin laji ei ollut häntä kiinnostanut, eihän siinä ollut vauhtia. Laji vei mukanaan. Vaihdetta ei ajon aikana vaihdeta kuin poikkeustilanteissa. Hän hankki uudet renkaat, maalasi tankin, rekisteröi pyörän ja alkoi harjoitella lähimetsissä. Ihan kuin renkaat olisivat tyhjät, kuten ovatkin. Hän tosin varoitti että laite olisi aivan liian iso hyppäys nuorelle pojalle heti trialmopon jälkeen. Trialpyörien moottorit on tapana säätää käymään melko laihalla seoksella. Moottorin käynnistyspoljin on oikealla ja liikkuu eteenpäin. Valmiiksi lämmin 125-kuutioinen pärähtää terveesti käyntiin. Stonga on todella leveä ja hallintalaitteet erittäin yksinkertaiset. Kerran Juha pysähtyi ajamistaan pitkään katselleen vanhan rouvan viereen tiedustelemaan häiritseekö ääni. Kukaan ei hiljaisen ja hitaan trialpyörän ilmestymisestä ole suuttunut. Sen tilalle tarvittiin isompaa pyörää. Juha Selänne tarkistaa että rengaspaineet ovat tarpeeksi alhaiset, eli alle puoli baria. Alusta kylläkin tuntuu liian pehmeältä. Kivikon kautta puunrungon yli. Töyssyissä kuuluu keventää keulaa ja perää. Sen ensimmäinen omistaja ei ollut enää tiedossa, mutta hyvän alkuperäiskunnon perusteella pyörällä ei olisi koskaan kilpailtu tosissaan, ainakaan kovin pitkään. Mieleen tulee kysymättä 1980-lukuiset mopot. Jusukin osallistui ensimmäiseen trialkisaansa 16-vuotiaana vuonna 1970. Ykkösellä voi körötellä ympyrää pysäköintipaikalla. Yleensä maastoajoon tarkoitettujen pyörien istuin on korkealla. Ensivaikutelma on, että eihän näin pienellä pyörällä voi aikuinen ajaa, mutta eipä trialpyörän päällä olekaan tarkoitus istua. Aloitan Fanticista. 67 J oitain vuosia sitten Juha Selänne kuuli veljenpoikansa Tunturin jääneen pieneksi. Sen vuoksi poljin on niin kaukana. Ainoa omalla tavallaan tarpeeton varuste on Fanticiin asennettu nopeusmittari jota vaadittiin joillain markkinoilla. Hänen pyöränsä on luokiteltu pre-1965 -luokkaan, mutta on käytännössä parempi kuin mihin trialpyörät vielä 1960-luvulla pystyivät. Niiden geometriaa ja muita ominaisuuksia on harrastajien toimesta paranneltu vuosikymmenien ajan, joten ihme olisi, jos lopputulos ei olisi hyvä. Trialpyörät sen sijaan ovat matalia ja keveitä. Virtanen sanoo itse ajaneensa sillä kolme kilpailua. Juha käyttää Fanticin lämpimäksi ja sammuttaa sen. Pikkuruinen Tarkoitus on myös kokeilla tekniikaltaan uudempaa, 1970-luvun lopun ajo-ominaisuuksia edustavaa tehdastekosta pyörää, Selänteen 125-kuutioista Fanticia. Jarrupoljinkin on sopivasti jalan alla, mutta vaihdepoljin kaukana jalkatapista. Montesa on selvästi moottoripyöräksi pieni, Fantic sitäkin pienempi. Montesa Cota 349 vuodelta 1979 oli tullut Virtaselle jo melko uutena. Siltä seisomalta hän soitti tuttavalleen Virtasen Sepolle, jonka tallissa muisti joskus aikaa sitten nähneensä jotain trialpyörää muistuttavaa
Montesan moottori on tehokkaampi ja myös vastaa kaasuun Fanticia nopeammin, aloittelijalle liiankin nopeasti. Osaava kuljettaja voi käyttää Montesan ärhäkkyyttä kivien päälle kiipeämisessä. Mobilisti 5/19 tava ja nöyrä Fanticin moottori onkaan. Kotimaassa ajettiin yhä lippalakissa. Painopistettä siirretään jatkuvasti pyörän pituussuunnassa. Kytkintä ei tarvitsekaan avata, vaikka pyörä hidastuu lähes pysähdyksiin. Sitähän ei ole tarkoitus käyttää. Laji ei juurtunut Suomeen aivan heti, sillä vasta 1956 Helsingin Moottorimieskerho HMMK ry otti ohjelmaansa lajin tuomisen maahan. Yksi tunnettu hyppäys tekniikassa nähtiin kun Sammy Miller jalosti 1960-luvun alussa Arielinsa paremmaksi kuin muiden laitteet ja näytti tietä yhä paremmille ja erikoistuneimmille trialpyörille. Ensimmäinen SMsarja ajettiin 1960, ja vastaava maaottelu järjestettiin Ruotsissa 1963. Kosketuksista sai virhepisteitä, kuten pysähtymisestäkin. Tässäkin vauhdissa Montesaa ajaa mieluummin seisaallaan. Sen käynnistyspoljin on normaali eli kääntyy taaksepäin. Lisää voimaa Montesa on vain hiukan suurempi kuin Fantic. Helsingin Sanomat esitteli lajin seuraavin sanoin: "Tätä urheilumuotoa voi suositella. Ei se mitään, kyllä tämä näinkin käyntiin saadaan. Se vaatii harrastajaltaan todella täydellistä ajokin hallintaa, on mielenkiintoista katseltavaa, eikä tapa sen enempää kilpailijoita kuin katsojiakaan." Huoli kuolemanvaarasta oli aiheellinen. Aluksi ajettiin perusmallisilla pyörillä tai sellaisista itse muutetuilla. Vaihdepoljin on aerodynaamisesti muotoiltu siiveke, eikä siihen tälläkään kertaa yllä nostamatta jalkaa tapilta. Kisojen vaikeusaste nousi pyörien parantuessa, tai ehkä ajetuista radoista piti tehdä vaikeampia parempien pyörien tehdessä edellisistä liiankin helppoja. Trialin ajaminen on yllättävän fyysistä. Pyörää ajetaan seisaallaan polvet hiukan koukussa. Molemmat pyörät on rekisteröity tieliikenteeseen. Minulle riittää, kun pyörä nostaa puunrungon ylityksessä keulan ilmaan pienellä kaasukäden liikkeellä. Hitaassa käännöksessä liikkeestä tulee nykivää. Vuoden aikana ajettiin kolme kisaa. Kotitalolle ei voinut mennä, koska sinne vievän tien loppupätkä oli sorapintaista. Keula kevenee melko hyvin pelkällä kaasun käännöllä. Takarenkaassa riittää yllättävän hyvin pitoa ja moottorissa vääntöä. Aluksi ero perusmalleihin ei ollut suuri. Ruotsalaiset taisivat olla muuta trial.indd 68 23/07/2019 13.57. Montesa ei juuri mutkittele, mutta meno tuntuu pehmeältä. Lajin synty voidaan oikeastaan johtaa aivan ensimmäisten moottoriajoneuvojen kesken käytyihin luotettavuusajoihin. Fantic nousee jyrkässä kulmassa mäen päälle. Kuulin kun tuttavani sopi tapaamisen uudella moottoripyörällään, mutta ei kotiin vaan kylille. Suomen ensimmäinen trialkisa ajettiin lokakuussa 1953 Helsingissä. Koko ajan nopeutta on niin vähän, että lähes refleksinomaisesti tulee pidettyä kahta sormea valmiina kytkinkahvalla. Vaikka pieni kaksitahti on herkkä ottamaan kierroksia, vetää se silti myös todella hitaassa vauhdissa. Laskeudun kallion kylkeä synkkään metsään ja nousen jyrkkää polkua ylös. Trial on moiseen näyttäytymispyöräilyyn verrattuna jotain aivan muuta. Parin raivokkaan polkaisun jälkeen olemme kavereita. Trial levisi muuallekin Suomeen. Siellä suomalaisille tuli vastaan kypäräpakko. Tähtään kohti soramontun kylkeä nousevaa polkua. Käynnistyspolkimen liike jatkuu aivan jalkatapin vierestä ja polkaisu jää puolitiehen kun ajokenkä pysähtyy jalkatappiin. Sen saa nousemaan ilmaan ponnistamalla käsillä tai leikkimällä kytkimellä. Tuohon aikaan nopeuslajeissa tapahtuneissa onnettomuuksissa menehtyi väkeä paljon. Kilpakäyttöön jalostetun laitteen ergonomiaan ei tälläkään kertaa ole liikaa panostettu. Englannissa edellisenä kesänä lajia kokeillut diplomiekonomi Salvesen suunnitteli reitin. Kiven tai kannon kohdalla pitää aluksi keventää keulaa, sitten takapyörää. Se oli nimetty ajotaitoa ja tasapainoa vaativaksi maastoajoosuudeksi pärinäpojille järjestetyssä liikennekilpailussa. Osa painosta on käsillä. Ariel oli tosin lopettanut nelitahtipyöriensä valmistuksen jo 1950-luvun lopulla, joten kehitystyön hyödyn keräsivät käytännössä muut valmistajat. Tyylistä viis Nykyaikaisessa moottoripyöräilyssä itse ajaminen tuntuu joskus olevan toissijaista ulkonäön tai tyylin rinnalla. Trial merkitsee testiä tai koetusta. Montesan moottori antaa periksi ja pyörähtää, muttei käynnisty. Huvikseen Montesalla ei kovin kauas matkusta, kyllä metsään pitää päästä. Trialiin jo tehtaalla suunniteltuja moottoripyöriä valmistettiin jo ainakin 1950-luvulla. Iso-Britanniassa sanotaan kilpaillun trialissa jo 1890-luvulla, mutta vastaavia kisoja on varmaankin siellä käyty ratsastajien kesken jo vuosisatojen ajan. 68 . Matala rengaspaine yhdistettynä renkaiden joustaviin seinämiin tuntuu ajon vakaudessa. Molempien pyörien ergonomia on suunniteltu ykkösellä seisaallaan ajettavaksi. Nopeusmittariahan ei ole, mutta yleisrajoituksen tuntumassa mennään
Suomalaiset alkoivat myös hätyytellä maailman huippuja. Miller tiesi onnistuneensa kun jo parin viikon kehitystyön jälkeen pääsi Bultacon prototyypillä vaikeammasta paikasta kuin pitkään kehittämällään nelitahtisella Arielilla. Honda palkkasi Sammy Millerin Bultacolta suunnittelemaan jälleen uutta trialpyörää. Sen perässä muutkin espanjalaiset valmistajat lähtivät kehittämään omia mallejaan, Ossa ja Montesa suurimpina. Montesan tehtaat myytiin heille — ehdolla, että niitä ei käytetä pelkästään japanilaispyörien tuotantoon. Ainoastaan Montesa jäi henkiin, sekin Hondan rahoilla. Laji laajeni myös lapsille ja nuorille tarkoitettuihin luokkiin. Koska japanilaiset halusivat tosissaan Euroopan markkinoille. Ennustettua suurta trialboomia ei lopulta koskaan tullut. Bultacon tehdasjoukkue joutui lopettamaan kisat kesken vuoden ja palaamaan kotiinsa. Espanjassa Montesa aloitti pienen Cota 25:n tuotannon, Suomessa kotimaisilla mopovalmistajilla oli omat mallinsa Minitrial Cupin vakiomopoluokassa. Miller, jälleen Katupyöriä 1950-luvun lopulta valmistanut espanjalainen Bultaco palkkasi Millerin 1960-luvulla viimeistelemään kaksitahtimoottorisen trialpyörän. Trialmalli Sherpa T otettiin tuotantoon 1965. Espanja oli johtava maa pyörien valmistajana, Suomi kokoaan suurempi vastustaja. Montesan trialpyörä esiteltiin 1967. Trialin suosio kasvoi kaikkialla nopeasti 1970-luvun alussa. Iso-Britannia oli ollut perinteisesti vahvoilla, nyt Espanja nousi hallitsevaksi. Honda joutuikin jatkamaan huonosti kaupaksi menevien trialpyörien valmistamista varastoon. Työntekijät lakkoilivat. Espanjalaiset valmistajat kompastuivat taloudellisiin ongelmiin, ja myynti sakkasi pahasti. Suosion nousu sai myös japanilaiset valmistajat kehittämään omia mallejaan. 69 maailmaa edellä kypärän käytön suhteen, sillä samoihin kisoihin Arielillaan osallistunut Sammy Millerkin joutui ajamaan lainakypärässä. Mobilisti 5/19 . Vuonna 1964 järjestettiin Suomessa jopa 21 trialkilpailua. Yhdysvalloissa Motorcycle-lehti ennusti lajin kasvavan motocrossia suuremmaksi. Seuraavana vuonna ajettiin ensimmäistä kertaa Espanjan mestaruudesta. Menestys huipentui Yrjö Vesterisen kolmeen peräkkäiseen maailmanmestaruuteen 1976-78. Espanjalaisten valmistajien johtoaseman sulaessa italialaiset SWM, Italjet ja Fantic pyrkivät tilalle. trial.indd 69 23/07/2019 13.57
Twin Shockiin voi ilmoittautua pyörällä, joka on ollut myynnissä vuonna 1985 tai sitä ennen ja jossa on ilmajäähdytys, rumpujarrut ja kaksi takaiskunvaimenninta. Suomen tapahtumia ei kutsuta kilpailuiksi, eikä niihin tarvitse hankkia lisenssiä. Silti tarkempaa jakoa ei vielä ole katsottu tarpeelliseksi. Ensimmäisessä luokassa käytössä on ennen vuotta 1965 vastaavaa tekniikkaa, eli Bultaco Sherpalla ei voi osallistua. Näiden lisäksi viime aikoina on ajettu C-90 -luokassa jossa lajia vähemmän harrastaneet voivat ajaa helpoimman reitin hiukan uudemmilla pyörillä. Ja jotta kenellekään ei jää paha mieli, faktaa: Ruotsissa julkistetun tutkimuksen mukaan moottoripyörillä maastossa ajo jopa rikastuttaa kasvistoa. Montesa Cota 349 1979 MOOTTORI Tyyppi: ilmajäähdytteinen yksisylinterinen kaksitahtimoottori, 27 mm Amal L-2627 -kaasutin Iskutilavuus: 349,6 cm 3 , sylinterimitat: 83,4 x 64 mm, puristussuhde: 8,5 Teho: 20,5 hv/ 5 500 r/min RUNKORAKENNE Kaksoiskehtoputkirunko VOIMANSIIRTO Märkä monilevykytkin, kuusivaihteinen vaihteisto SÄHKÖJÄRJESTELMÄ 6 V Motoplat-magneettosytytys JARRUT Mekaaniset 110 mm rumpujarrut JOUSITUS Edessä: 35 mm teleskooppihaarukka Takana: pitkittäinen keinuvipu kahdella iskunvaimentajalla MITTOJA Akseliväli: 1 350 mm Kokonaispituus: 2 050 mm Rengaskoko e/t: 2,75 x 21 / 4,00 x 18 Omamassa: 94 kg Valmistusmäärä vuosina 1979/80: 2 400 kpl trial.indd 71 23/07/2019 13.57. . Käytännössä siis vuoden 1967 Sherpalla osallistutaan samaan luokkaan kuin huomattavasti modernimmalla vuosimallilla 1983. Osallistujat jaetaan osaamisasteen mukaan A-, Btai C-tasoille. Säännöt ovat vanhanaikaiset, eli nykyaikaisessa trialissa yleistä tapaa pysähtyä pompottelemaan pyörää eri kulmaan ei sallita, vaan pysähtymisestä saa virhepisteitä. Vasta Yamahan 1984 esittelemä TY 250 toi monoperät ja pitkäliikkeisemmät jousitukset myös trialpyöriin. 71 Tuon ajan pyörät olivat periaatteiltaan yhä paljon velkaa Bultacon 1960-luvun malleille, tosin Hondalla oli poikkeuksena nelitahtimoottorit. Klassinen yritys Trialpyörissä on siis kautta aikojen ollut kaksi mallia, jotka ovat merkinneet siirtymistä uuden sukupolven tekniikkaan. Ajotapahtumissa käytetään silti jaksokortteja ja lasketaan pisteet. Yamaha TY ja vastaavat on siis rajattu pois luokasta. Päästöjen haitat arvioitiin monta kertaa pienemmiksi kuin maaperän satunnaisen mylläyksen hyödyt useille kasvilajeille. Suunnilleen niiden mukaan myös classicluokat rajataan. Bultaco Sherpa tuli myyntiin 1965 ja Yamaha TY 250 1984. Trialin classic-kisoissa ajetaan yleensä kahdessa luokassa: pre-65 ja Twin Shock. Palkintoja ei jaeta. Mobilisti 5/19
Antti Syvälahdella oli selvästi monia kilpailijoita ammattimaisempi ote lajiin. 72 . Kisaa selostivat Martti Timonen ja Antti Syvälahti, jonka kaksoisrooli kisassa oli lähes ainutlaatuinen. teksti: Janne Halmkrona kuvat: Holger Eklund Moottori on Sachsin valmistama, mutta kuka on ajaja ja minkä merkkinen on pyörä. Hän tuli toiseksi CZ:lla ajaneen Jorma Teriön jälkeen. Katsojia sanotaan olleen tuossa vaiheessa jo 100 000. Uuden näköradion tekijät olivat nuoria ja innokkaita keksimään kaikkea uutta. Ohjelma oli pakko lähettää suorana, sillä vasta 1960 Yleisradio sai ensimmäiset kuvanauhurit, joilla ohjelman pystyi taltioimaan. Vuonna 1959 televisioitiin ensimmäinen trial-kisa suorana lähetyksenä Ilmalan kallioilta, eli sopivasti Pasilan TV-aseman maastosta. trial.indd 72 23/07/2019 13.58. Lähetys kesti 40 minuuttia. Harvalla kilpailijalla oli tuohon aikaan kypärää tai tehdastekoista trialpyörää. Antti ajoi Suomen ensimmäisellä trialiin jo tehtaalla valmistetulla pyörällä, 200-kuutioisella kaksitahtisella Greevesillä. Suomessa ei ollut alkuvuonna montakaan tuhatta televisiovastaanotinta, mutta niiden määrä kasvoi nopeasti. Mobilisti 5/19 SUORASSA LÄHETYKSESSÄ Yleisradio aloitti vakituiset televisiolähetykset vuoden 1958 alussa. Mies nimittäin osallistui itsekin kisaan jota selosti
Pyörän tarkempi malli oli TR20 Trials Cub. Trial-version ja sen motocrossiin tarkoitetun sisarmallin väliset erot olivat minimaalisia: molemmissa oli ylös nostettu pakoputki, nappularenkaat ja erikoisjousitus. Eino Louhio (no. EIno Lauhion tyylinäyte Ilmalan kallioilla. Mobilisti 5/19 . Triumph valmisti maastoajoon kahta lähes identtistä Cubia. Numerolla 12 ajanutta kuljettajaa ei toimitus pystynyt tunnistamaan. Kertokaa, jotka tiedätte, kenestä on kyse osoitteeseen: toimitus@mobilisti.fi. 1) osallistui kisaan Suomen ensimmäisellä isopyöräisellä Triumph Tiger Cubilla. trial.indd 73 23/07/2019 13.58. 73 Jorma Rautakorpi ja Norman B2C, jossa, kuten Syvälahdenkin pyörässä, käytettiin Villiersin 200-kuutioista kaksitahtikonetta. Vanhempia, pienipyöräisiä Cubeja maahan oli tullut jo aiemmin kymmeniä. Rautakorpi tuli neljänneksi
kuva 12 Austin A 40 Somerset Saloon -52 MR-katsastettu, täysin kunnostettu, 1 omistaja, paljon varaosia mukaan. Laitinen 040-5380320. Ilmoitukseen voi ilman veloitusta liittää myös valokuvan, mutta kuvaa ei palauteta. . Ilmoitusten maksimipituus on 8 ladottua riviä, eli n. Alle 20-vuotiaiden . . Hyytiäinen 0405850874 aimo.hyytiainen@hotmail.com Äänekoski. Vuori 046-9608641 pirelli@ luukku.com Järvenpää. . Heikkilä 0405223168 Yttilä. Volvo PV -64 B18 osia: ehjä sylinterikansi, venttiilit ja keinuvipuakseli paikallaan, 1 pinnapultti poikki, 50€, imu-/pakosarja, 20€, venttiili. Scania-Vabis LT-7650S 6×4 -67 alustana, Vanaja AEC moottorit, etujouset, konepelti, myös muita osia, Valmet 20 -55 ja niittokone, siisti, maamoottori Wikström 6-7, pärehöylä. Armstrong-Siddeley -55 7 hengen, tehty 44 kpl, aihio, 3500€. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muokata tai olla julkaisematta tekstiä. Korhonen 040-5502964 Kouvola. www.mobilisti.fi Ostetaan ja myyda?a?n 519.indd 74 22/07/2019 20.18. K.L.Bremer 0400-801269 Helsinki. Ilmoitukset on lähetettävä kirjallisina, selvällä käsialalla tekstaten tai sähköisesti viimeistään kolme viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Eriksson 0503380229 terokk@suomi24.fi Kouvola. ajoneuvojen kuvia julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Pirilä 040-5743690 Ilmajoki. . Övergaard 040-865644 kjell@netikka.fi Uusikaarlepyy. 300 merkkiä. Ford TT kuorma-auton puupinnapyörät ja taka-akseli sekä Ford T etuakseli. kuva 19 Goliath Express 1100 -61 ensirekisteröity Suomessa -63, ei rekisterissä, alkuperäiset paperit löytyvät, ehjä ja kokonainen, vaatii pientä meikkaamista ja ehkä uudet renkaat, 17000€. USA armeijan sotamalli, tuotu Englannista, kysy lisää. Kotavuopio 044-9749713 istokotavuopio@ gmail.com Tampere. Ilmoittelun kohteen tulee liittyä harrastekalustoon. Voronkoff 0500-299806 voronkoffit@ dnainternet.net Pyhäranta. 74 . 40-50-luvun BMW/EMW 340 varaosia, vähän uutta, enempi käytettyä osaa. 2 kpl Fordson ajovaloumpioita kromikehineen, muutama polttimo mukaan, ehkä myös ko. alatalo1@gmail.com Tervola. Willys 77 -36 5000€. Renault Primaquatre -38 ja -39 entisöintiprojektit, Suomi autoja, rekisterikorttijäljennökset molempiin, tarjousten perusteella. Laaksonen 040-5257510 juhajanMYYDÄÄN kuva 7 Opel Kapitän -39 MR-katsastettu, hieno, entisöity, kysy lisää, Ford 218T Keltanokka -42 kuorma-auto, MR-katsastettu, ex. Miinalainen 0400-714558 miinalainenmake@gmail.com Uusikylä. kuva 9 MB -56 6-sylinterinen, työkone/ nostokoriauto, toimintakunnossa, ei katsastettu, nostokorkeus 10 m, 4000€/tarjous. Sundman 040-5866330 richardsundman@hotmail.com Kemiö. auton jäähdyttäjän puhaltimen siivet, 20€. Mobilisti-lehti, Niittyläntie 11, 00620 HELSINKI – aineisto@mobilisti.fi Ilmoitukset helposti myös netin kautta. Kaupalliset ilmoitukset puh. 1951 MG TD, vastikään entisöity hienokuntoinen museoajoneuvo, 28900€, Grips Garage Oy, Vantaa, 050-3420686, www.gripsgarage.com Essex etuakseli, vuosimallista ei tietoa. Maarata JAP -53 moottorissa lähes kaikki kuluvat osat uusia, käsintehdyt katteet, pyörässä paljon käyttämättömiä vanhoja osia, myös vaihdossa vanha Fender/Gibson/ Gretsch sähkökitara. Alatalo 040-3157210 markku. Opel Olympia -52 MR-katsastettu, kunnossa, siisti, katsastettu, hieno, mukaan paljon osia, 8000€. 0400 425 063. Mobilisti 5/19 Peugeot 203 -54 moottori, vain kansi purettu irti, muuten koossa, säilytetty lämpimässä, 250€/tarjous. Ilmoitukset ovat ilmaisia vain yksityishenkilöille. Mikkola 0500-626147 rakumikkola@gmail. kuva 10 Chevrolet HT Coupe -52 MR-katsastettu, ajettu 47 tml, hienossa alkuperäiskunnossa, 28000€. nu@gmail.com Hyvinkää. Toimitus pidättää oikeuden olla julkaisematta kuvaa. . Opel Kapitän -50 aihio, 1500€. K.L.Bremer 0400-801269 Helsinki. com Pirkkala
Tilaushinta 2019 on 88 euroa kotimaassa ja irto numeron hinta 11,90 euroa. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata vain toimituksen luvalla. Mobilisti-lehti: Sukunimi Puhelin Kaupunki tai kunta matkapuhelimissa ajoneuvon merkki tyyppi vuosimalli muut tiedot ajomäärä Niittyläntie 11, 00620 Helsinki Fax 09-2727 1027 Sähköposti: aineisto@mobilisti.fi MYYDÄÄN SEKALAISET OSTETAAN Rasti ruutuun LEHTI VANHOJEN AJONEUVOJEN HARRASTAJILLE kalasi, 30€. Kun haluat tavoittaa nämä todelliset autoalan ”puhemiehet” ja mielipidevaikuttajat, ilmoita Mobilistissa! Mobilistin painos on keskimäärin 25 000 kpl ja jokainen lehti tavoittaa noin 108 000 (2014) intohimoista alan harrastajaa, kahdeksan kertaa vuodessa! S euraava lehti ilmestyy 20.9.2019 ja sen aineistopäivä on 2.9.2019. Aaltonen 045-2661889 bellett@luukku.com Luvia. 75 . Korjaamme ja vaihdamme myös avoautojen kangaskatot, ja jos alkuperäistä kattoa ei ole enää saatavana, syntyy sellainen alkuperäisiä tai sitä parempia materiaaleja käyttäen. K aupallisissa ilmoituksissa ota yhteys Petri Niemenmaa puh: 0400-425 063 tai sähköposti: petri.niemenmaa@mobilisti.fi. Noudatamme kestotilausta ellei tilaaja toisin ilmoita. AJONEUVOJEN VERHOILUTYÖT Grips Garagen verhoomo toteuttaa museoja klasikkoajoneuvojen verhoilutyöt laadukkaasti pitkän kokemuksen tuomalla varmuudella ja luotettavuudella. Siihen tulevien ilmoitusten yms. www.gripsgarage.com +358 10 292 7423 / Erkki Hakala verhoomo@gripsgarage.com Grips Garage Oy Luhtaanmäentie 21, 01750 Vantaa Toimipiste nyt myös Turussa: Ravurinkatu 15, 20380 Turku Isuzu Bellett osia: latausrele, hyväkromiset lampunkehykset 6567, etuparkkilinssit, peruutusja takavalot, musta kuljettajanistuin, sisätaustapeili, jäähdytin, jarrukengät, etujarrusylinteri, ym. Tilaukset ja osoitteenmuutokset hoitaa toimitus; Niit tyläntie 11, 00620 Helsinki, p: 09-2727100, toimitus@ mobilisti.fi. Mobilisti-lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Lehti ei vastaa taloudellisesti siinä esitettyjen raken ne se lostusten, vihjeiden yms. Olipa kyse istuimen pienen repeämän korjaamisesta tai täysentisöinnin vaatimasta uudelleen verhoilusta, saat suoraan meiltä uudelleen verhoilusta, saat suoraan meiltä kaikki alan palvelut. Mobilisti 5/19 . LEHTI VANHOJEN AJONEUVOJEN HARRASTAJILLE M obilistin lukijat ovat kiinnostuneita kaikesta autoiluun ja historiallisiin ajolaitteisiin liittyvistä asioista, niin uusista kuin vanhoista. Jalta ZAZ-965 AE -65 bensiinilämmityslaite, kaikki osat tallessa, pääkatkaisin/merkkivalo, lämmitin, etuvastus, bensiinipumppu, Jalta käyttöja huolto-ohjeet mukaan, 110€ Paalainen 050-3485426 Oulu. ehdottomasta virheettömyy destä. on oltava toimituksessa viimeistään 2.9.2019 kello 16.00 mennessä. MOBI LISTI 6/2019 ilmestyy noin 20.9.2019. Lukijoiden rivi-ilmoitukset voit lähettää suoraan osoitteeseen www.mobilisti.fi/myynti_ilmoitus.html koppa, 5€, uudet takajarrukengät, 20€/pari, käytetyt 4 kpl, 20€, turvavyöt, 20€/pari, kaikki yhteensä 100€, Moskvitsh -59 tuulija taOstetaan ja myyda?a?n 519.indd 75 22/07/2019 20.18. Mobi listi-lehti julkaisee sitoumuk setta juttuja ja kuvia aihepiirinsä alueelta. Hurme 0500-928655 Hausjärvi. All rights reserved kaikki oikeudet pidätetään
lahjaksi . Borgward Isabella Sedan –60 MR-kats., aj. Laakso 040-8343418 jarmo.laakso@ autobodyparts.fi Espoo. kuva 17 Opel Kadett D –81 aj. jako 4×108, RS 2000 peltiv., jako 4×108, alum. -Osat ja tarvikkeet suorituskyvyn parantamiseen, myös asennettuina. 60e. Senior Mobilisti . Ventola 050Fiat 124 Sport Spider 1.8 –77 2+2 paikk., kats., paljon uutta osaa: Maahantuoja ja tuukkumyynti: Suomen Kaasutinexpertti Oy, puh. (06) 8301 670 RENKO: Rengon Monitoimi A.Rantanen, puh. 128 tkm, kats., 3600e, Allis Chalmers –53 alkuper., niittokone ja kyntöaura, siisti, kaikki toimii, 1200e. Tiedustelut: T.Suomalainen 0400-252586. MILLERS CLASSIC -voiteluaineiden jälleenmyyjät: 4 x 4 JAKOVAIHTEISTOT USA-AUTOT NYT VARAOSAT MYÖS NETTIKAUPASTA www.jamant.fi AUTOHUOLTO >>JAMANT OY>> Voitontie 12, 02820 ESPOO PUH: 09-855 8035, 0400-812535 avoinna: ma-ke 13.00-20.00 to-pe 10.00-17.00 Mazda 1500 -69 MR-katsastettu, ajettu 87 tkm, katsastettu, 80-luvulla ostettu uudet puskurit, ovenkahvat, ym., 3790€, 60-00-luvun autoesitteitä 1000 kpl, erikseen tai kaikki kerralla, kysy listaa sähköpostitse. Eskelinen 013Katso myytävät autot: www.paradisecars.com mii, huonot takarenk., rek., 2000e, nempään traktoriin. kuva 22 1973 MG MGB GT, Suomi-auto hyvällä historialla, MR, 13900€, Grips Garage Oy, Vantaa, 050-3420686, www.gripsgarage.com Opel 2D Commodore A Coupe GS -68 seissyt 20 vuotta, takarumpu jumissa, moottoria on käynnistetty, maalipinta ja sisusta kuluneet, moottori vaihdettu Opel 2,8 vapaasti hengittävään kaasutinmoottoriin, tarjousten perusteella, Opel 2D Commodore A 2500 Coupe -68 seissyt 15 vuotta, kaikkien osien pitäisi olla ehjiä, moottoria on käynnistetty, maalipinta ja sisusta kuluneet, alkuperäiset nahkaistuimet verhoilun alla, tarjousten perusteella. muutan tilaukseni kesto/määräaikaistilaukseksi . . puja, jarruosia, ym., kysy. Ford Escort –73 kuolinpesä myy, 2200e. Lehden saaja (osoitteenmuutoksessa vanha osoite) Lehden maksaja (osoitteenmuutoksessa uusi osoite) Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin LEHTI VANHOJEN AJONEUVOJEN HARRASTAJILLE Täyden palvelun virityspaja -Moottorien säädöt ja mittaukset dynamometrillä. kuva 24 Ford Anglia -63 MR-katsastettu, alkuperäinen, entisöimätön, ajettu alOstetaan ja myyda?a?n 519.indd 76 22/07/2019 20.18. -UUTTA: Moottorien dynaamiset tasapainotukset. Ford Anglia –52 proj., Lotus Elan +2 –71 proj., Westfield Seven SE putkirunkoauto radalle, Fiat moott., 5 vaih., lukkoperä, Ford Cortina MK I 63-66 purkuosaa, Mini lämm.laitt. 70 tkm, hyväkunt., rek., kahdet renk., tiä 70 kpl, yht. määräaikaistilaus 12 kk . uutta ja käytt. kestotilaus* . 09-272 7100 Fax 09-2727 1027 Sähköposti: toimitus@mobilisti.fi *) Kestotilaus jatkuu 12 kk:n jaksoissa kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan, kunnes tilaus irtisanotaan tai muutetaan määräaikaiseksi. 0400-155579 Heinävesi. puhallin+moott., ratin keskimerkki, Fiat 1400 B –57 helmalista, vanteita: Ford Revolutio 5½×13, jako 4×108, Lotus peltiv. 90 tkm, alkuper., ei ruost., siisti verh., ei kats., kahdet renk., 450e. Mobilisti 2/07 Ostetaan, myydään, vaihdetaan tomoitu, 1700e, Yamaha YDS3 250 –66 ositt. tykkivant. Paakkanen aj. 76 . (09) 27 10 229 www.kaasutinexpertti.fi HELSINKI: Autopalvelu Harklin, puh. osoitteenmuutos alkaen ___ / ___ 201__ Niittyläntie 11, 00620 Helsinki Puh. Remahl juha.remahl@ gmail.com Pudasjärvi. Solifer ja Tunturi mopot, 500-700e. Fiat 600 –58 harmaa, keskeneräinen proj., 2200e, Fiat X1/9 –77 pun., kats., 6800e, molempiin muk. irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . 6”, jako 4×114.3. Eklöf 0445505998 Hämeenlinna. Hutko 0400234795 aarrehutko@gmail.com Akaa. 050-4021051 Toimituksia kaikkialle Suomeen Nyt myös bensiinin ja dieselin tehoaineet sekä säilytyssuojaus bensiinille ja polttonestejärjestelmälle. Mönttinen 0503059128. Pirkonen 050-5216880 Vääksy. osaa. itselleni . Mobilisti 5/19 Tilaan ___ / ___ 201__ alkaen Mobilisti . Kotoneva 050-5974569 Ylihärmä. (09) 340 54 97 KOKKOLA: Kokkolan Kaasutinexpertti, puh. aloitettu proj., 700e, ajokunt. Helalantie 11, 21800 KYRÖ (02) 533 2686 info@sporttiauto.com kuva 20 Jawa 250 -61 MR-katsastettu, siisti, hyväkuntoinen. 62
3 € alle 7v. Kaistala 0400-774463 Hamina. com Keminmaa. Ihamäki 0400-808560 Jurva. Vuorinen 050-3250989 Mänttä-Vilppula. Mobilisti 5/19 . Nyström 041-4357227 ulla.nystrom@ windowslive.com Nukari. 77 le 90 tkm, 2. Neckar 4D Europa -65, projekti, lähes kokonaan purettu, rullaava, lähes kaikki pellit hiottu peltipinnalle, peltityöt aloitettu, vähän jäljellä, lähes kaikki osat tallella, hieman ylimääräistä osaa, paperit ok, tarjousten perusteella, Honda MTX 125 -83 purettu projekti, paperit löytyvät, alkuperäisvärissä, kaikki osat tallella, moottori purettu, mukaan toinen purettu moottori ja kokonainen varaosapyörä, kaikki yhteensä 650€/ei erikseen. Pobeda osia: konepelti, takaluukku, takasilta, pitkäakseli, ym. Kangas-Hynnilä 040-5061014 esko.kangas-hynnila@pp.inet.fi Pello. omistajalta, hyvä tekniikka, 4700€. Ford Zephyr-4/ Consul hyvä moottori, 480€, Zephyr latureita, etupuskuri, uudelleen päällystetty sininen kojelauta, mittaristo, äänimerkit, Taunus 13” vanteet kapseLuhtaanmäentie 21, 01750 Vantaa | myynti@gripsgarage.com | +358 10 292 7420 BRITTIAUTOJEN VARAOSAT KLASSIKKOMALLIEN VARAOSAT, VOITELUAINEET & TARVIKKEET Mm. 10 500 € Pihlajavesi, 040 5696345, Vantaa Vespa Sprint 150 -67 MR-katsastettu, kaikilla varusteilla, 3300€. Austin, Austin-Healey, Bentley, Daimler, Jaguar, Land Rover, Lotus, Morris, MG, Range Rover, Rover, Rolls-Royce, Triumph HARRASTEAJONEUVOILLE ERILLINEN PYSÄKÖINTIALUE 24.8.2019 klo 8.00-15.00 ALUEMAKSU 3 EUROA, ALLE 10-VUOTIAAT ILMAISEKSI Tampereen Seudun Mobilistit ry • www.tammob.com Mobilian (ent. ilmaiseksi LI PP U Yhteistyössä: www.vanhatkoneet.fi MASINISTIT ry www.masinistit.com www.turunkonekeskus.fi Kuva: Niwil Oy Ab. kuva 27 Ford Taunus 17M -64 MR-katsastettu, ajettu 140 tkm vain kesäisin, 2. Zetor 25K aihio, sylinterikannet: IFA F9/vanha Wartburg 12 pulttia, sylinterin Ø 70, Wartburg 353 8 pulttia, vanteet: 50-60-luvun Trabant, 60-luvun Rambler, vaihdelaatikot: Trabant, 40-luvun Packard Clipper, purettu moottori Packard V8 352, Volvo B20 lohko. 10 –17 Pysäköinti RINNETIE 1 Perhelippu 25 € Aikuiset 12 € Lapset 7–15v. Lloyd Alexander kori. Ostetaan ja myyda?a?n 519.indd 77 22/07/2019 20.19. TVH:n) tiemestarin tukikohdassa Kisarannassa KANGASALAN VARAOSAJA ROMPEMARKKINAT Yhteistyössä: RAUTA JA PETROOLI ® ELÄVÄÄ KONEHISTORIAA KAIKILLE MASSEY FERGUSON RIIHIMÄEN MESSUPUISTOSSA 31.8 –1.9.2019 klo. Saonegin 040-7662400 olli.saonegin@gmail. omistaja, 3500€. Volvo PV Favorit -63 MR-katsastettu, musta. fi Pori. osaa paljon. Palmu 050-5169478 Henri.palmu@wippies.fi Turku. Volvo Amazon 122S -65, MR-ralliauto, FIA-passi voimassa, korvaläppäistuimet, turvakaaret, sammutusjärjestelmä, kats 30.4.2019, pitkä kilpailuhistoria, paljon varaosia. Ford Fairlane 61-63 221 cid moottorin alakerta, seissyt kauan, 100€. Viljanen 040-7315307 pertti.viljanen@aol. Lonka 040-5490916 Pieksämäki
kuva 39 Husqvarna valmis Classik A luokkaan, hyvä ja helppo ajaa, vaihteet muutettu vasemmalle, 4200€. Kent, 120€. Niskala 040-4151363 Laukaa. Salminen 0400-241784 pasi68.salminen@ gmail.com Jämsä. Seppä 050-5464331 jarno.seppa@gmail.com Forssa. kuva 28 Danuvia 125 -63 pari vuotta sitten ajettu, paperit löytyvät, 1500€. Volvo PV/Duett/Amazon purkuosia: ovet, ikkunat, pyörät, akselit, moottorit, vaihteistot, puskurit, lokasuojat, kapselit, mittarit, ohjauksenosat, lämmityslaitteet, jäähdyttäjät, lasinpyyhkijät, jarruosat, laturit, startit, turvavyöt, kylkilistat, tankki, ym. Aittapelto 0500-547270 olavi.aittapelto@ kotiportti.fi Kontiolahti. Ahlsten 040-8393107 tarja.ahlsten@elenia.fi Laukaa. Chevrolet Nova 4D -68 327, TH350, ajokuntoinen, Chevrolet -47 kuorma-auto purettuna, kaikki peltiosat löytyvät, osapuutteita on, Chevrolet osia: -40 kuormaauton lokasuojat, maski, etulyhdyt, 51-52 4D ovia: 3 kpl oikea taka, 1 kpl vasen taka, 1 kpl oikea etu, 261 L6 55-57 lohko, 307 V8 -69 lohko, 200 cid V6 78-80 moottori ja automaattilaatikko, Chevrolet II -66 etusohva, -65 maski, Ford -38 kuorma-auton konepeltejä 2 kpl, Vauxhall Victor -70 etuovet, konepelti, Seahorse 18 hv perämoottori ja tankki, 10 ja 40 litran lasipulloja kehikoissa. 040-516 0358 Niittyläntie 6, Helsinki email: info@oldcarsworld.com Old Cars World Oy 1977 MGB Roadster 5500 € 1942 Cadillac 2D Fastback, hieno! 1953 Packard Executive Limousine 10800 € 1953 Studebaker Commander 2D Coupe 9500 € 1968 MGB GT hyväkorinen Kalifornia-auto 5900 € 1970 Fiat Racer 850 3900 € 2000 Pontiac Trans-Am avo 15800 € 1973 Dodge Charger SE 400V8 13500 € 1977 Triumph Spitfire, hyväkorinen projekti 4900 € 1988 Rolls-Royce Silver Spirit II 19500 € 1993 Chrysler LeBaron avo 3500 € Katso lisää autoja: www.oldcarsworld.com Yka?n ilmo_219.indd 2 22/02/2019 10.41 kuva 31 Datsun Bluebird -64 MR-katsastettu, seissyt muutaman vuoden, ei katsastettu, vaatii jarrujen huoltoa ja ehkä uudet renkaat, työkiireiden vuoksi näyttö vasta 18.9., jonka jälkeen huolletaan ja katsastetaan, kysy. Bärling 045-1383316 Lahti. K.L.Bremer 0400-801269 Helsinki. Ervasti 0408242151 Varjakka. Ostetaan ja myyda?a?n 519.indd 78 22/07/2019 20.19. Volvo Amazon 4D -64 toimeksiantona. Koso 040-5375108 Liljendal. 1 000 €, Myllyniemi, 0400 503698, Ilmajoki. Penttilä 040-5732218 mauri_59@luukku.com Kangasala. Vespa Commercial 400 AE 3T -74 umpipeltikori moottoripyörä. kuva 29 Simca Aronde varaosa-/projektiauto, hyvä kori, osia puuttuu, tarjousten perusteella, Ford Anglia purkuosia: 10 kpl Anglioita, myös farmari ja van, jääneet yli omasta projektista, alkaen 5€. Mobilisti 5/19 leineen, Saab 2-tahti hyviä vanteita 5 kpl. moottori ja renkaita. Laine 0400126448 Hauho. Simca 1501 farmari varaosiksi tai kunnostettavaksi, itse noudettava. Hinnat tullattuna Helsingissä Yrjö Bremer, p. 78 . Merkkiniemi 0400-413285 Iisalmi. 60-70-luvun Ford hyviä käytettyjä osia, mm. Toyota Corolla 1100 -69, kokonainen, matot puuttuvat, vihreä, pitkään seissyt. Mini Cooper uusi jarrulevy, 50€, 60-70-luvun autoon ruotsalainen uusi kattoteline, 50€, VW Polo 7983 uusi sylinterikansi, täydellinen, sisältää nokka-akseli, keinuvivut, venttiilit ja -jouset, 200€. pikkuosaa. Mukaan paljon uutta ja käytettyä osaa, mm
Datsun 120AF2 uusia osia: tuulilasi, 30€, vetoakselit, 50€/pari. Ilola Ostetaan ja myyda?a?n 519.indd 79 22/07/2019 20.19. Katsastettu 6/2021 saakka. Triumph TR6 -71 MR-katsastettu, Boyer sytytys, hyväkuntoinen, 5500 €. H.11800e. Hakkarainen 050-5848975 aira.hakkarainen1@gmail.com Kuopio. Mobilisti 5/19 . Helsinki. kuva 42 Renault 4 -72 MR-katsastettu, jotain pientä viimeistelyä, irtoosia tarvittaessa, myös erikseen, 3800€. Virtanen 0400-669574 kmrt@luukku.com Ylistaro. 79 Austin Maxi 1750 -72 MR-katsastettu, hieno, kunnossa, katsastettu, ruosteeton, varaosiakin löytyy, 2200€. Alho 040-5047754 Lempäälä. Passinen 040-3753423 Kauhava. Virtanen 0400-468839 jt.virtanen@luukku.com Nokia. kuva 44 Leyland Sherpa -79 4-sylinterinen Perkins diesel, automaatti, ei Pontiac Grand Prix SJ -79, MA, 82tml. Erittäin alkuperäinen. K.L.Bremer 0400-801269 Helsinki. Mercedes-Benz 200 Diesel -74 12000€. Startit: Bosch 6V EF 0,5 Ps vasemmalle pyörivä, 12V EED 0,8 oikealle pyörivä, 12V Saab, Ducelier 6231 12V, 12V KEG Peugeot -68>, 3 kpl Delco-Remy, myös muita startteja autoihin ja traktoreihin, tasaja vaihtovirtalaturit: Ducelier 6V tasavirta, Bosch 12V umpirakenteinen, Valmet 33 alkuperäislaturi, pieni LJ 75/12V säätimellinen traktoriin
Kaipomäki 040-5769369 timo.kaipomaki@luukku.com Petäjävesi. kuva 46 Ford Taunus 2.0S -76 MR-katsastettu, historia hyvin tiedossa, säilytetty lämpimässä, katsastettu. Mobilisti 5/19 tu 150 tkm, valkoinen, rekisterissä. K.L.Bremer 0400801269 Helsinki. Sunnuntaina 8.9.2019 klo 8.00-15.00 Mobiilimäen piha-alue, Hitsarinkatu 5, Turku Ajoneuvoharrastusja keräilytapahtuma Hitsarinkatu 5, Turku Hitsarinkatu 5, Turku Teemana ABARTH 70v Ostetaan ja myyda?a?n 519.indd 80 22/07/2019 20.19. Lahtinen 050-5237209 Tampere. Nummelin 0400-645051 juhani@ nummelin.fi Hankasalmi. kuva 72A BMW 635CSi A -84 MR-katsastettu, huoltokirja, punaiset nahkapenkit, lukkoperä, Becker Mexico radio, sähköikkunat, uutta maalaus, renkaat ja akku, ilmastointi, ajettu 216 tkm, katsastettu, 16000€. kuva 45 Datsun 100A -75 2 kpl projekteja ja varaosia, 12” renkaita, vain kaikki kerralla 3500€. kuva 73 Honda CX500 Custom -82 MRkatsastettu. 1981 Rolls-Royce Silver Spirit, siisti ja ryhdikäs, MR, 19800€, Grips Garage Oy, Vantaa, 050-3420686, www.gripsgarage.com Varaosa-autot: Peugeot 404 -73, Peugeot -82, Honda AN 600 -72, 50-luvun Hillman-sivuventtiilimoottori, vaihteisto, 6-sylinterinen Hurricane kansi-/sivuventtiilimoottori, vaihteisto, Datsun 100A moottori, 2-syl. BMW 745 iA -85 MR-katsastettu, ruosteeton, puhvelinnahkapenkit sähköllä, lasikattoluukku, sähköikkunat, lukkoperä, turbo, uusi maalaus, Becker Mexico, uudet TRX-renkaat, katsastettu, 14000€. Finholm 050-5241954 finholmb@gmail.com Kruunupyy. Kananoja 050-5401956 risto.kananoja@gmail.com MB 300 SE -88 hienokuntoinen, ajettu 128 tkm, alkuperäiset paperit ja rekisteriote mukaan. Kuitunen 0400-607382 ilt. F1 GP ohjelmia Monacosta 76-11, Keimola ja Ahvenisto ohjelmia. Johansson 040-3263511 vain soitot, ei txt viestejä Ruotsinpyhtää. Wickström venemoottori, kirkkoreki. k u v a 7 Fiat 133 ehjäkorinen, moottori ei hyvä, ei rekisterissä, Volvo 142 -74 keltainen, ei rekisterissä, kunnossa, Toyota Tercel 4WD -86 katsastettu, ajossa. Opel Ascona C 1,6 S -82 katsastettu, ajettu 92 tkm ja Sprite Alpine -72 asuntovaunu, rekisterissä, kunnostuskelpoinen, yhteensä 1740€, varaosa-autot: Mazda 818 -76, Toyota Corona -70, 50-luvun osia ja moottoreita: Ford Vedette, Volvo PV, Morris Oxford, Skoda, myös vanhempia. 80 . BMW R100 CS -82 MR-katsastettu, ajettu 16 tkm, alkuperäinen, hieno. Murtomäki 0456950940 Sastamala. classic911racing@gmail.com Kotka. Ford Transit 100 2,5 D -86 hyvä, vankkapeltinen, katsastettu, ajettu 237 tkm, takana pariovet, oikealla sivuovi, huollettu, uudet jarrut ja renkaat, vetokoukku, 3250€. Jokinen 040-7598848 Hollola. Pihlajamaa 0500-423340 reino.pihlajamaa@sammu.fi Siilinjärvi. Orden 0400-690969 patte.orden@gmail.com Nummela. MB 190E -89 W201, ajettu 136 tkm, 4000€. Skogberg 046-6664545 skogbergmari@gmail.com Tampere. Seat Ibiza 1,5 -89 5-ovinen, ajetMyyntipaikkavaraukset puh.(02) 238 5775 Vapaa paikoitus, Pääsylippu 4 euroa Museoja harrasteajoneuvon kuljettaja ilmaiseksi sisään. Lähtönen 050-4145714 esa.lahtonen@bastu.net Turku. Fredlund 046-9047767 Kokkola. Uusia iskunvaimentimia ja kierrejousia 60-00-luvun autoihin, kysy. Ratinkeskiöt: Springalex: Audi, Avenger, BMW, Chrysler, Datsun/ Nissan, Ford Cortina, Granada, Fiesta, Taunus, Escort, Honda, Peugeot, Renault, Saab, VW Kupla, Golf, Volvo, 7€/kpl, Formula: BMW, Chrysler, Ford Escort, Fiesta, Madza, Peugeot, Range Rover, Volvo, 8€/kpl. 11500€. kuva 71 MB 500 SEC Coupe -86 automaatti, MR-katsastettu, hieno, kattoluukku, sähkölasit ja -penkit, ilmastointi, vähän ajettu, alkuperäinen. Haavisto 040-5828889. Juntunen 0400-806750. ajokuntoinen, hyvä alusta, kitkalukkoperä, jos soitat, puhu hieman kovempaa, niin kuulen paremmin. GAZ 20 Pobeda korjattu moottori apulaitteiden kanssa, startti, laturi, virranjakaja, kaasutin ja kytkin, myös asennetaan paikalleen, tarjousten perusteella, kysy tarkemmat ehdot myyjältä. Tikkanen 0400-434017 8132424@gmail.com Mäntsälä
Johansson 040-3263511 vain soitot, ei txt viestejä Ruotsinpyhtää. kuva 78 Combi-Camp -77 telttaperävaunu, katsastusvapaa, 3500€. Lilja 0440-755929 liljah@dnainternet.net Varkaus. Blaupunkt -65 ULA radio Ford Mustang 64-66 T-5 malleihin uudella alkuperäisetulevyllä, kiinnitysosineen ja uudella kaiuttimella, esillä Forssan Pick Nick 4.8. Koskenmäki 040-5210857 markku. Kiiski 0500162696 pjkiiski@gmail.com Joensuu. Pennala 0504530257 otsop@hotmail.com Joensuu. 81 kuva 74 Lada 1200S -84 siisti, katsastettu, ajettu 83 tkm, tummansininen, 2000€/tarjous. Renault Twingo -01 1200€. Varaosia 60-00-luvun eurooppalaisiin ja japanilaisiin autoihin: pyöränlaakerisarjat, 15€, käsijarru-, kytkinja kaasuvaijerit, 5€/kpl, kannentiivisteet, 7€, pakosarjaja venttiilikopantiivisteet, 2€, suodattimet, 2€, sytytystulpat alkaen 1,5€, ym., kysy sähköpostilla, 4 auton autotalli Varkauden keskustassa, autojen, mp, ym. Ostetaan ja myyda?a?n 519.indd 81 22/07/2019 20.19. koskenmaki@gmail.com Kuortane. Mobiiliautoon sopiva matkalaukku, 100€. Mobilisti 5/19 . Yli-Piipari 0400-563928 Kauhajoki. Leppänen 0500-665229 jor.leppanen@gmail.com Paljon ilmansuodattimia: Fiat, Citroen, Peugeot, 150€. Suomalainen 0504640717 Hartola. Volvo 360 3D 2,0, 5-vaihteinen, siisti, valmistettu Hollannissa, 2 renkaat, huoltokirja, helppo MR, siisti sisusta, vaihdossa Datsun, PMC autot ja osat. 0415469515 Turku. 30-40-luvun Hudson-esivalitsin. Leppänen hevosmies.erkki@ gmail.com kuva 76 Rolls-Royce Spirit of Ecstacy, alkuperäinen. kausisäilytykseen, lukollinen liukuovi, kuiva ja lämmin ympäri vuoden, ei saa tehdä tulitöitä, 15000€/vaihdossa MR auto/tarvittaessa voidaan vuokrata. F1 GP ohjelmia Monacosta 76-11, Keimola ja Ahvenisto ohjelmia. K.L.Bremer 0400-801269 Helsinki. Autoja moottoripyörä kirjallisuutta: kirjoja alkaen 20-luvulta, 10-25€, lehtiä alkaen 50-luvulta, 1-5€/kpl, mm: Moottori, Moottoriurheilu, Mobilisti, Retro, Automobiili, Signalhornet, Classic Motor, Klassikot, Uusi Autokirja, useita, ym. Mickelsson 050-3089169 h.mickelsson@luukku.com Vantaa
Mononen 0500648826 globetrotter@hotmail.fi Jyväskylä. Ford Thunderbird 4.6 V8 LX -94 alkuperäinen, ruosteeton, nahkasisusta, kaikki lisävarusteet, huoltokirja, alkuperäiset korjaamokirjat, tuotu Sveitsistä, ei talviajoa, katsastettu, hieno, 5500€, Rover 200 1.4 -1.6 V kansi tehty, alut, uudet renkaat, 250€, Fiat 126 moottori ja laatikko, 150€. Mobilisti 5/19 SAMALLA LEVITYSKERRALLA KAHTA ERILAISTA VAHAA AJONEUVOSI PINTAAN TUPLAVAHA SOVELTUU MAALI-, MUOVI-, LASIJA METALLIPINNOILLE 03-53 400 53 Ghostwash.com kuva 79 Sampo 657 LP, 200€, JF sivupuimuri säiliöllä, 200€, Fordson ja Dexta siivapyörät, 80€/kpl, Albion itsesitoja kunnostukseen, 100€, lautaäes, 500€, polttoainejakelumittari ja 2000 litran säiliö yhdessä, 600€, hevoskärryjä, 30€/kpl. Anttila 050-5547109. VW Caddy -84 takapuskurit. LÄHTÖ ti 8.10 Tarvittaessa Parkano klo 9:15, Hämeenkyrö 10.00, Tampere 10.30, Hämeenlinna 11.30, Helsinki Kiasma 13.30, Vuosaari satama 14.00, Finnlines lähtee 17.00 Paluu Helsinkiin ma 17.6. kuva 91 Maserati 3200 GT -99 hieno, hyvä historia, 2. klo 9:00 Tarkempi matkaohjelma osoitteessa www.er-matkat.fi ER-MATKAT 0400 732 859 / er-matkat@elisanet.fi Ostetaan ja myyda?a?n 519.indd 82 22/07/2019 20.19. MB 170S/Va/220 -50 osia: nostotunkki ja pyöränavaimet, radio, myös muita osia. Henriksson 0500-841057 raul.henriksson@ gmail.com Tammisaari. Lehtonen 040-5595912 tomppa.lehtonen@gmail.com Tampere. Saloniemi 0405480847 Laihia. Wikström XA, YA, XB, YB täydellinen sylinteri, venttiileitä varusteineen, sylinterin kansi, 2-sylinterisen magneetto. Kangas-Kärki 0405571774 a.kangaskarki@gmail.com Helsinki. Fors 0440-850902. VW Golf 1.8 -92, 3-ovinen, bensiini, ajettu 225 tkm, katsastettu, huollettu, talvirenkaat, radio ja kasettisoitin. OSTETAAN Ford -40 kuorma-auton osia: etujouset ja -puskuri, maskinlistat, myös muita osia ja osakasoja. Palin 0400-130319 Pyhtää. Kaljola 0449790530 Säkylä. MANNHEIM VETERAMA ROMPEMATKA 8.-14.10.2019 Matkan hinta 585€/hlö/2hh Hinta sisältää bussikuljetukset Suomessa ja Saksassa, majoituksen laivalla 2-hengen B-hytissä, hotellimajoituksen 2-hengen huoneissa aamiaisella. Ryyppö 040-4425664 ryyppotimo@ gmail.com BMW R80 RT -86 moottoripyörän plexituulilasi. Rytiniemi 0400-409369 Liperi. 82 . kuva 87 Fiat Tempra 2,0 Twincam -91 ajettu 78 tkm, siisti, hitsaamaton, helppo MR, katsastettu, 1400€. omistaja, ajettu 91 tkm., huoltokirja, dokumentit huolloista ja korjauksista, tyyppiviat korjattu, 32500€. Rolls Royce Silver Spur II -91 ajettu 73 tkm, hienokuntoinen, huollettu ja korjattu merkkiliikkeessä, kuitit tallessa, 29900€. Laitinen 0405380320. kuva 88 kuva 89 MB 250 D -88 W124, MR-katsastettu, koukku, kahdet renkaat, kattoluukku, AMG vanteet kesäpyörissä, ajettu 436 tkm, talvisäilytysmahdollisuus, 6900€, MB 300 CE -91 hieno, ajettu 172 tkm, Sportline-varustein, auto Espanjassa, 9500€/taxfree, Puch Maxi Plus toimii, 550€
Antila 040-7715675 tanja.antila@gmail.com Vespa Rally 200 Electronic moottorin tai pelkän alakerran tai pelkät lohkotkin, Lambretta LD osia. MUISTATHAN HUOLEHTIA HYVIN KAIKKIEN RAKKAITTESI VAKUUTUSTURVASTA. Kysy myös Colortune-testitulppaa lasi-ikkunalla. 83 Kattava vakuutusturva ja valinnanvaraa eri tilanteisiin. Saatavana valmiina moniin autoihin. Lahtinen 0445948770 glimsradio@gmail.com Solifer SM 70-76 varaosia. Kysy lisää lähimmästä LähiTapiolan toimistosta. MB W123 farmari, MR tarkoituksiin, myös projektit. Helvilä 040-7163784. Apua haetaan 60-luvun japanilaismoottoripyörän moottorin etsimisessä ulkomailta, en itse osaa kieliä enkä hallitse nettitilauksia. Lahtinen 02-852728. Termonen 050-3093130 kyosti.termonen@gmail.com Harley Davidson 26-29 osia tai koko pyörä, etuhaarukka, lamppu, kaikenlaista pikku osaa. RESURS: Moottorin ja voimansiirtolaitteiden kunnostusaine toimii osia purkamatta, Vähentää kitkaa, pienentää kulumista, parantaa taloudellisuutta. Annetaan erä Mobilisti lehtiä alkaen vuodesta -89. Pappa Tunturiin, tarkoitus museorekisteröidä. MC1000: Metallia pinnoittava rasva laakereille ja liukupinnoille. Palmu 0505169478 Henri.palmu@wippies.fi VW Kupla 1300 -74 kaasuttaja automaattiryypyllä. LähiTapiola johtava museoajoneuvojen vakuuttaja Suomessa jo yli 30 vuotta. makikangas@gmail.com Simca Ariane -62 ehjä mittaritaulu, nopeusmittarinvaijeri, myös muita Ariane/Beaulieu/Chambord uusia osia. com Victoria KR25 Aero -52 sopivia osia, ei tarvitse olla priimakuntoisia, myös varaosaja käyttöohjekirjat. Harrastajaystävällinen hintataso. Virranjakaja osaluettelo. SEKALAISIA Löydetty: entisöijä kadotitko lokasuojan Anjalaan. Pa lv el un ta rj oa ja t: Lä hi Ta pi ol a Ke sk in äi ne n Va ku ut us yh tiö , Lä hi Ta pi ol an al ue yh tiö t TULOKSET PUHUVAT NYT! EVANS: Vedetön jäähdytysneste, kiehuu vasta 180º C, ei jäädy, ei ruostuta, ei tarvitse vaihtaa. Peltonen 0400756320. Salo 040-7710267 teemu.salo90@hotmail.com Ford Taunus 12M/15M 66-70 projektikuntoinen auto ja/tai varaosia. MC1600: Monikäyttörasva jarruihin, kestää lämpöä, ei jähmety pakkasella, ei vahingoita kumiosia, kestää vesija suolasumutusta. TRAKRITE: Edulliset pyörien suuntauksen testauslaitteet. Haapasalo 0400-929194. Viljanen 040-7315307 pertti.viljanen@aol.fi Pori. Voidaan teettää mittojen mukaan. PULSTAR: Pulssisytyttimille pienempi kulutus, parempi teho, puhtaammat päästöt. 60-70-luvun MB tieliikennekelpoinen, mieluiten MR-katsastettu, kaiken kuntoisia voi tarjota, välimatka ei ole este. Pitkäkaski 0440-823651 marko. Kataja 0504534282 tuukka.kataja@windowslive.com Raasepori/Hki. Annetaan tarvitsevalle 1 kpl alumiinivanne, koko 16×5, teksti: HPL, Opel Manta A konepellit jäivät kuormasta, kun aihiot myytiin papereineen, pellit saa hakea paperit esittämällä. Palin 0400-130319. pitkakaski@gmail.com Rover 3500 V8 -72 moottorin sopiva 2WD vaihteisto. HICLONE: Pyörrekiihdytin parantaa moottorin sylinterintäytöstä, lisää tehoa ja kiihtyvyyttä, vähentää kulutusta. Mobilisti 5/19 . Etsitään entisöijää VW Type 3 autolle, hyvä aihio, entisöinnin tarve kori, tekniikka ja verhoilu. 016-446111. Uusimman teknologian Nanodrive-öljyt tämän päivän autoihin. Mäkikangas 044-5931831 jarmo. Ostetaan ja myyda?a?n 519.indd 83 22/07/2019 20.19. 0505928300 salianne71@gmail. ITG: Öljyttävä avosoluvaahtosuodatin on pestävä. Jos sinulla on kanavia tai toimit ulkomailla, ota yhteyttä: Halonen 0400-937338 jonemikali@gmail.com Kivijärvi. Tilaa tuotteet www.kaasutinexpertti.fi Kysy lisää: kurki-suonio@kolumbus.fi tai +358 50 523 8951 Senior-työpohja_20032014.indd 2 6/8/17 11:21 AM LK ja LT -mainossivu.indd 83 8/22/18 10:45 AM Entisöintityö ko. GASTESTER: Pakokaasutesteri kaasuttimien säätöön ja testaukseen. MILLERS OILS: Aikakauden vaatimusten mukaiset yksiasteöljyt ja moniasteöljyt klassikkoajoneuvoihin
Info: 0400-859619 10.8 Britit kohtaavat Espoon Automuseolla | Espoo, klo 12.00 alkaen | Sture Engström p. www.hhaky.net Tiistain vapaamuotoinen kokoontuminen | Bembölen kahvitupa, Espoo | 18:00 | www.autohistoriallinenseura.fi Kuun ensimmäisen perjantain vapaamuotoinen kokoontuminen | ABC Alajärvi klo 19:00 Porschet joka tiikon to | Mersut joka kuun toinen ma | Minit ja britit joka kuun viimeinen ke | Ace Corner, Lahti Katso Ace Cornerin tapahtumat osoitteessa http://www.ace-corner-finland.fi/kalenteri/ Ilmoita tapahtumastasi: toimitus@mobilisti.fi / 09-272 7100 (tiedot sitoumuksetta) TAPAHTUMAKALENTERI 2019 Ilmoita tapahtumastasi! toimitus@mobilist i.fi (Huom. 040 5433535 23.-24.9. Forssa Pick Nick | Pilvenmäki, Forssa | www.pick-nick.com/ 8.8. Citroen HY Camionnette -kokoontuminen | Ahoranta, Hattula | Camionnette Fun Club, Timo Kosonen, 0400 433015, tipe@phnet.fi 24.8 Ranskalaiset kohtaavat Espoon Automuseolla | Espoo, klo 12.00 alkaen | Sture Engström p. Rompetori | Vaasan autoja moottorimuseo | www.vaasanveteraaniautoseura.fi 14.9 Germaanit kohtaavat Espoon Automuseolla | Espoo, klo 12.00 alkaen | Sture Engström p. Historic Grand Race | Ahveniston moottorirata, Hämeenlinna | www.historicrace.fi/HGR2019/ 17.8 Italialaiset kohtaavat Espoon Automuseolla | Espoo, klo 12.00 alkaen | Sture Engström p. 08 Borgward-Seura ry:n 34. 84 . 040 5433535 10.8 VW BugNic #27 | Badhusparken Mariehamn | Järj. Jenkkiautonäyttely | Lahden Messukeskus TOISTUVAT TAPAHTUMAT KESÄKAUDELLA Tiistain vapaamuotoinen kokoontuminen | Bembölen kahvitupa, Espoo | 18:00 | www.autohistoriallinenseura.fi Kuun ensimmäisen perjantain vapaamuotoinen kokoontuminen | ABC Alajärvi klo 19:00 Stadin Cruising | Kuun ensimmäinen perjantai | Malmin Lentoasema, Kauppatori, Helsinki Mobilistit perjantaisin, prätkät torstaisin | 16-19, Tyrväänkylän kahvila, Sarkiantie 422, 38210 Sastamala. 040 5433535 31.8-1.9. Info: 0400-859619. 4.8. Evoralli Evo-moottorisille 1984-99 | Pyhäranta Camping | lisätiedot: Facebook/Evoralli 17.-18.8. Juthbackamarkkinat | Uusikaarlepyy | www.jakobstadsnejdensveteranbilssällskap.fi 28.-29.9. Taiteiden yö | Vaasan autoja moottorimuseo | www.vaasanveteraaniautoseura.fi 10.8. Cars and Coffee, Jenkkiautocruising | Ace Corner, Lahti 10.8 5. vuosiajokokoontuminen | Hotelli Anttolanhovi, Hovintie 224, 52100 Anttola | lisätietoja Hannu Teivaala 0400 412 555 2.-4.8.2017 Vauxhall ja Bedford harrasteajoneuvojen kokoontuminen | Marjoniemi Camping, Pyhäjärvi | www.vbcf.fi 3.8 Jenkit kohtaavat Espoon Automuseolla | Espoo, klo 12.00 alkaen | Sture Engström p. Mobilisti 5/19 ELOKUU 2.-4. Rautalankaa ja Jenkkirautoja | Mobilian Autokylä Kangasala 14:00 alkaen | www.mobilia.fi 23.-25.8. Harrasteautotapahtuma | Maisemaravintola Merihelmi, Kuivaniemi | Miia 045-259 5441 / palvelut@merihelmi.fi 14.9. HONDA harrasteautot +20 v kokoontuvat | Vehoniemen automuseo klo 10.00 | Sture Engström p. Rauta ja Petrooli | Messupuisto, Riihimäki | https://www.masinistit.com/rauta-ja-petrooli/ SYYSKUU 7.9. 8.9. Ålands VW-Klubb. Kangasalan varaosaja rompemarkkinat | Kisaranta / Mobilia, Kangasala | 8-15:30 | Tampereen seudun mobilistit: www.tammob.com 31.8 Japsit kohtaavat Espoon Automuseolla | Espoo, klo 12.00 alkaen | Sture Engström p. 040 5433535 17.8. 040 5433535 9.-11.8. Myllärit-tapahtuma | Lady Pub, Tuorila | Vanhan ajan koneita ja työkaluja myös myyntiin. järjestys: päivä, tapahtuma, paikka, yhteystiedot) Ostetaan ja myyda?a?n 519.indd 84 22/07/2019 20.19. 040 5433535 21.9 Ruotsalaiset kohtaavat Espoon Automuseolla | Espoo, klo 12.00 alkaen | Sture Engström p. Mobilisti Jamb-0-ree | Ace Corner, Lahti 7.-8.9. Marinat ja muut parjatut britit (ex-Morris Marina-kokoontuminen) | Top Camping Vaasa | 040-7713838 3-4.8 EuroFord Nordic 2019 | Badhusparken, Maarianhamina | Ford Classic & Motorsport Club. 040 5433535 24.8. 040 5433535 3.8
korjaaminen paransi kytkentöjä, mutta ei auttanut ongelmaan. Vuonna 1981 on selvitty kuudella sulakkeella ja neljällä releellä. Sulakkeet ja releet ovat kiinni piirilevyssä, jonka toisella puolella on kuparinen, sähköä johtava pinta. Tinaa ei voinut kokonaan poistaa, joten juotin kuparin päälle ohuen hopealiuskan, jota jatkoin piirilevyn toisellekin puolelle. Laite näytti muuten ehjältä, mutta piirin pintaan oli juotettu tinavahvistuksia. Mobilisti 5/19 J A N N E H A L M K R O N A SÄHKÖÄ RANSKASTA Matra MURENAN seikkailuja Matra Murenan etuvalo himmeni ja sähköikkuna lakkasi toimimasta. Tyyppivika: sulaketauluun tulevien johtojen kehno kiinnitys. No, sähköikkunaa ei tänä kesänä olisi edes tarvinnut. Epäilin tinan ja sinkkipinnoitteen välisen kytkennän pettäneen. Omistin joskus 1960 Panhardin, jossa ei ollut yhtään sulaketta, joten edistystä on tapahtunut. 86 . Vaikka pistokkeet ovat tukevatekoisia, on piirilevyssä kytkentäpinta vain toisella puolella. POISTIN AIEMMAN OMISTAJAN JUOTOKSIA NIIN PALJON KUIN pystyin. matrasarjis1.indd 86 22/07/2019 17.02
Siellä PÄÄSSÄ OLEVAN liittimen kiristäminen oli huomattavasti sulaketaulua helpompi työ. Vikojen korjaaminen paransi sulaketaulun kytkentöjä selvästi, muttei auttanut alkuperäiseen ongelmaan. Piirilevyn paksuus ei kasvanut kuin 0,2 milliä ai e m masta , ti nalla korjatusta versiosta. Mobilisti 5/19 . Hopealevyn valssasin alle 0,2 milliä paksuksi. 87 Taivuttelin piirilevyn ympärille puristuvia jousia, tai ainakin yritin. matrasarjis1.indd 87 22/07/2019 17.02. Sen Ohuen hopealiuskan juotin kuparin päälle ja taivutin myös piirin toiselle puolelle. Uusi pistoke löytyi Englannista 1990luvun alun Minin varaosanumerolla. Ajovalo oli yhä himmeä
Tämän matoperävälityksen ansiosta Wagner-moottorin tehosta jopa 95 % välittyi vetäville pyörille, luku jota oli siihen asti pidetty mahdottomana. Flanders_electric.indd 88 23/07/2019 12.47. Flandersilta, yhtiön muut kaksi perustajaa olivat Barney Everitt ja William Metzger. 88 . Moottori oli taka-akselin edessä ja akut oli sijoitettu istuimien alle. Osakekauppojen jälkeen Flanders oli miljonääri, nykyrahassa mitaten monikymmenkertainen. Se oli 30 % kevyempi kuin vastaavan kokoiset sähköajoneuvot, 12 tuumaa coupé-mallisia kilpailijoitaan matalampi (20 % vähemmän tuulenvastusta) ja sisätilat olivat avarammat, kun "konepeltiä" ei ollut kummassakaan päässä. Mielenkiintoisin tekninen uutuus oli hyvin lyhyt, suora voimansiirto 3,3 -hevosvoimaiselta sähkömoottorilta taka-akselille. Keveydestä ja vähäisestä kitkasta johtuen Flandersilla oli 25 % pidempi toimintamatka ja parempi mäennousukyky kuin kilpailijoillaan. Lähes unohduksiin jääneestä kirjainyhdistelmästä F oli peräisin Walter E. Naisille Sähkökäyttöisten henkilöautojen ensisijainen kohderyhmä olivat naiset, erityisesti varakkain ja tyylitietoisin osa heistä. Maxwellilla, josta tuli aikanaan Chrysler). Tuolloin esiteltiin, tosin erillisen yhtiön nimissä, Flanders Electric Colonial -sähköauto, joita alettaisiin valmistaa Pontiacin kaupungissa, Michiganissa. Ford ei itse keksinyt ajatusta kokoonpanolinjasta, mutta onnistui autonvalmistajista parhaiten sen hyödyntämisessä. Matoperä oli kallis, mutta sen hyviin puoliin kuuluivat lisäksi äänettömyys ja kestävyys. Yhdeksää sähkövaunua kymmenestä ajoi nainen. Studebakerin E-MF -tehtaiden räiskyvätyylinen ja julkisuudessa viihtyvä johtaja tuli tunnetuksi "ehkäpä automobiilien valmistajien suurimpana nimenä", kuten amerikkalaislehdissä kerrottiin heinäkuussa 1911. Auto poikkesi vakiintuneesta kaavasta sähköautojen joukossa. Eräs SAE:n insinööri ennusti jopa, että vaikka valmistaminen olikin vaikeata, matopyörästä tulisi standardi henkilöautoissa. Mobilisti 5/19 Fl ander s Electric Sähköauto Suomen teille Yhdysvaltain varhaisen autoteollisuuden ykkösnimenä pidetään Henry Fordia, jonka tehtailla vuonna 1913 käyttöönotettu liukuhihnatuotanto toi automobiilit tavallisen kansan ulottuville. T-mallin vuosittainen valmistusmäärä paisui 1910-luvulla huikealla vauhdilla, samaan aikaan kun myyntihinta laski. Tarmokas ja aikaansaava Flanders oli mukana muissakin autoyhtiöissä (myöhemmin mm. Keväällä 1912 hän lähti Studebakerilta keskittyäkseen omaan, laajalti arvostettua nimeään kantavaan yhtiöön, Flanders Motor Companyyn – jälleen yhteistyössä Everittin ja Metzgerin kanssa. Ideaa oli käytetty jo joitakin vuosia eurooppalaisissa laatuautoissa kuten Daimlerissa ja Lanchesterissa. E-M-F Co. oli Studebakerin hallussa ja autojen nokalle tuli uuden omistajan merkki syksystä 1912 lähtien. Sen akselissa ei ollut kardaaniniveliä; moottori oli asennettu 41 asteen kulmaan ja matoruuvi oli viistosti kierukkapyörän alapuolella. Flanders oli työskennellyt 1906-08 Fordilla tuotantojohtajana ja juuri hänen kerrotaan olleen liukuhihnaan johtaneen kehityksen alkuunpanija. Flanders oli ostanut patenttioikeudet englantilaisen Wallwork Worm Gear -yhtiön matopyöräeli kierukkavälitteiseen vaihteeseen. teksti ja piirokset: Vesa Pynnöniemi kuvat: National automotive history collection, Detroit Library V uoden 1911 kaikkien mallien myyntitilastossa toisena oli valmistaja nimeltä E-M-F, joka sai aikaan vajaat 27 000 autoa
Ajajan ei tahdottu jäävän ulkopuoliseksi seurueen keskustellessa, eikä pidetty sopivana sitäkään, että hän joutuisi puhumaan muille olkansa ylitse. Vaivalloista ja takapotkujen vuoksi vaarallista käynnistyskampea ei ollut lainkaan. Sähköllä ajettaessa ei myöskään syntynyt epämiellyttäviä savupilviä, eikä tarvinnut kärsiä vaihteiden kirskumisesta tai polttomoottorin metelistä. Flanders Flanders_electric.indd 89 23/07/2019 12.47. 89 Seurapiiritapahtumiin ja ostoksille ajeltaessa edellytettiin ajoneuvon olevan viihtyisä: sisustan tuli olla minikokoinen salonki pehmeine penkkeineen, verhoineen ja kukkamaljakoineen. Vaatetusta sateelta ja pölyltä suojaava umpikori oli muissa ajokeissa vielä melko harvinainen. Tuon ajan automobiiliromantiikkaan liittyi kuitenkin karski seikkailuhenkisyys, sinnikkyys, sekä neuvokkuus vastoinkäymisten hoitelemisessa. Toinen polkimista oli hätäjarrulle, joka katkaisi virran automaattisesti ja nopeudensäädin kääntyi samalla vapaalle. Siksi ainoa vaihtoehto oli sijoittaa hänet takapenkille, ja useimmissa sähköautoissa ohjaaminen tapahtui sauvalla. Mainonnan erikoismies Pelletier oli Flandersin luotettava aisapari, ja olisi hyvinkin ansainnut saada oman kirjaimensa yhtiön nimeen. Sekä käyttöettä hätäjarrut vaikuttivat takapyöriin. Pierpont Morganin välityksellä Walter E. Flandersin huippunopeus oli 35 km/h. LeRoy Pelletier Vaikka uutuus kantoi Flandersin nimeä, se oli tosiasiallisesti LeRoy Pelletierin, E-M-F:n markkinointijohtajan idea. Hänkin oli lyönyt mukavasti rahoiksi J. "Cradle suspensionin" esikuvana kerrottiin olleen hevosvetoiset postivaunut. Parasta sähkövaunuissa oli tietysti se, että naisiltakin onnistui helposti niiden ajaminen ja jopa käynnistäminen. Ilmatäytteiset renkaat olivat erityisesti sähköautoihin tarkoitetut, eli vierintävastus oli mahdollisimman pieni. Kaiken kaikkiaan ne olivat siis hyvin epämiehekkäitä. Mobilisti 4/19 . Sähköajoneuvot olivat luotettavia, eikä niistä ei ollut urheiluvälineiksikään. Näkyvyys eteenpäin ei ollut paras mahdollinen kanssamatkustajien hattukoristeiden tai silkkipyttyjen välistä, mutta olihan liikennettäkin tuolloin vähemmän, eivätkä nopeudet kohonneet suuriksi. Bensiinikäyttöisiin autoihin verrattuna paremman luokan sähkövaunut olivat mukavuudessaan ylivoimaisia. Vasemmalle puolelle sijoitetun ohjaussauvan lisäksi autoa hallittiin toisella kahvalla, jolla kontrolloitiin kuusiportaista nopeudensäädintä, sekä sisustukseen sointuvilla nahkapäällysteisillä jarrupolkimilla, jotka oli suunniteltu sopiviksi naisten keveille kengille. Jousitus oli erikoinen: edessä ja takana oli neljänneselliptiset pitkittäiset lehtijouset, jotka ulottuivat korin ulkopuolelle
Sähkö-Flandersiin kerrottiin mahtuvan mukavasti viisi tai kuusikin henkeä, käytännössä se oli mukava korkeintaan neljälle. Kummankin kohtalona oli häipyä pian historiaan. Eräät valmistajat yrittivät jopa naamioida mallinsa muistuttamaan polttomoottoriautoa, aina valejäähdytintä myöten, mutta turhaan. Vaikka saavutukset ylittivätkin uutiskynnyksen, miellettiin sähköautot yhä naisten kaupunkiautoiksi. Vuoden 1912 nelisylinterinen, 20 hv:n Studebaker-Flanders maksoi 885 taalaa varustettuna kangaskatolla, tuulilasilla ja nopeusmittarilla. Mäennousukykyä olikin jo testattu San Franciscon kuuluisassa Fillmorekadun nousussa, josta vain harva sähköauto oli selviytynyt. Flanders_electric.indd 90 23/07/2019 12.47. T-mallin Fordeja olisi Flanders Electricin hinnalla saanut kolme. Nyt me näytämme teille! Sanomalehtimiehenä mm. Mobilisti 5/19 tehdyissä osakekaupoissa. Kiinnostus uutuutta kohtaan oli suurta, tilauksia kertyi pian kolme tuhatta ja kokoonpanotehtaassa aherrettiin. Se suoriutui yllättävän hyvin jyrkistäkin mäistä ja oli osoittautunut huonoilla teillä parhaimmaksi autoksi mitä Curtiss oli koskaan ajanut. Myös eräät miespuoliset ostajat pääsivät otsikoihin, esim. Myyntihintakin voitiin nostaa yli kahden tuhannen dollarin; keväällä tarjolle tulleen avomallisen Victorian sai hiukan halvemmalla. Tosin Flandersin tärkeimpiä myyntivaltteja oli kohtuullinen 1 775 dollarin hinta. Miehet eivät sähköautoista innostuneet. Molemmat miehet onnistuivat irtautumaan sopimuksestaan Studebakerin kanssa (missä heidän palkkansa oli ollut suurempi kuin Yhdysvaltain presidentin), ja Pelletier pääsi toteuttamaan tekstinikkarin kykyjään maan laajuisessa sähköauton mainoskampanjassa. Bensiinikäyttöisiä autoja sai paljon halvemmalla. Ensimmäiset Flandersit toimitettiin asiakkaille vuoden 1911 lopulla. Kuuluisia asiakkaita olivat sanomalehtimiljonääri William Randolph Hearstin äiti ja tunnettu feministi, rouva Phoebe Hearst, sekä musikaalija mykkäelokuvatähti, neiti Valeska Suratt. Klondiken kultaryntäyksessä ja vaille menestystä jääneenä ilmajäähdytteisten Duquesne-autojen (joiden ohjaamossa oli nerokas starttipoljin jo vuonna 1905) valmistajana toiminut Pelletier oli jatkanut autoalalla Henry Fordin palveluksessa. Curtiss kirjoitti Flanders Manufacturing Companylle kirjeen, jossa kehui auton ajoominaisuuksia ylivertaisiksi. Naislukijoille suunnatuissa sivun korkuisissa sanomalehti-ilmoituksissa korostettiin vaunun perinteisen kauniita, aistikkaita linjoja – jotka juontuivat ylellisten kantotuolien aikakaudelta – mutta yllättäen Pelletier kertoi myös käytännöllisistä ja teknisistä ominaisuuksista: "Uskomme, että naisetkin haluavat silloin tällöin tulla kohdelluiksi järkiperäisinä olentoina, jotka pystyvät ajattelemaan". Voisi olettaa, että juuri hän sai ajatuksen Glidden Tourin Pathfinder-sähköauto ja hevoskärryt louisianalaisella maantiellä. Flanders-coupé nousi vaivattomasti Green Streetiltä Broadwaylle ja käännyttyään osoitti vielä jarrujensa tehokkuuden pysähtymällä keskelle alamäkeä. Lukijaa kehotettiin tutustumaan huolellisesti ilmoitukseen, jotta hän pystyisi keskustelemaan älykkäästi, kun asia nousisi esiin ystävättärien kesken. Hän siirtyi tekniseltä puolelta Fordin sihteeriksi ja hoitelemaan Ford Motor Companyn mainontaa. 90 . Ylellisyys näkyi yksityiskohdissa: kehyksettömiä, hiottuja ranskalaisia ikkunalaseja ei saanut mihinkään muuhun sähkövaunuun millään hinnalla; sellaisia oli nähty vain Rothschild-Mercedeksissä. Matalan rakenteen ansiosta Flandersin sähköautoon oli naistenkin helppo kiivetä – ja asettua kuskin istuimelle. Jopa Flandersiakin energisempi Pelletier nimitti itseään "markkinointi-insinööriksi". Paljon sekin, vaikka muut 100 tuuman akseliväliset olivatkin reilusti kalliimpia, jopa 3 000-4 000 dollarin luokkaa. suurliikemies William Rockefeller hankki kaksi Flandersia, samoin lentäjäsankari Glenn Curtiss, joka osti ensimmäisen syntymäpäivälahjaksi vaimolleen ja toisen pian itselleen
Alkupään jokseenkin hyvät väylät huononivat pian ja vaihtuivat etelävaltioiden suoalueilla pahimmillaan pohjattomaksi mutavelliksi, kun viimeisille ajopäiville ennen New Orleansia osui epätavallisen runsaita sateita. Liikkeelle lähdettiin Detroitin Cadillac-aukiolta elokuun lopussa suuren katsojajoukon saattamana. Vastaus: kulkusuunta on kuvassa oikealle, joten autoa ajaa keskimmäisestä ikkunasta kurkistava neito. Glidden, kuuluisa miljoonikko ja napapiirilläkin käynyt automatkailija (ks. Perinteinen Colonial-puukori nahkaisine lokasuojineen ei varmasti kestänyt Suomessa kauan lahoamatta, mikäli se päätyi taivasalle viimeisen latauksen loputtua. J. Päivän päättyessä ei tarvinnut kiiruhtaa kylpyyn ja vaihtamaan vaatteita, jotta olisi esiintymiskelpoinen. LeRoy Pelletier SUOMEN FLANDERS Yksi Flanders Electric Colonial tuli myös Suomeen syksyllä 1912. Jo ennen ennätyksellistä ajomatkaa Michiganistä Meksikonlahdelle lehtijutuissa oli kummasteltu, miksi Flanders Electricin pyörät eivät luistaneet olosuhteissa, jossa bensiinikäyttöiset autot sutivat avuttomina. Pituutta retkelle tulisi lähes kolme tuhatta kilometriä. O. Kilpailua sponsoroi tuntuvalla rahasummalla Charles J. Syyksi arveltiin matoperävälitystä, minkä avulla liikkeellelähtö tapahtui sametinpehmeästi. Sähköautolle reitin ajaminen oli tietysti hiukan hankalaa; siihen sisältyi parinsadan mailin pituisia jaksoja, joilla ei ollut mahdollisuutta ladata akkuja sähkölaitoksilla tai isommista kaupungeista jo löytyvillä latausasemilla. Maahantuoja, Georg Holm & Co., rekisteröi vuonna 1912 kaksi henkilöautoa koekilvillä 9 ja 10 ja yhden rekisteritunnuksella 217. Usein jouduttiin tekemään koukkauksia sivuteille, jotta kelvollinen reitti saatiin selvitettyä. Näin erinomainen vaunu olisi sopinut mainiosti Suomenkin teille – ja yksi Flanders Electric Colonial tänne myös saapui. Koko matkasta selvittiin samoissa flanellipuvuissa. . 91 osoittaa Flanders Electricin kyvyt muussakin kuin kevyessä kaupunkiajossa. Mitä tahansa yritettiinkin, ja mikä ilmiön saikin aikaan, Flandersin luistonesto toimi aina. E. Painovirhekö. Helsingin Sanomissa oli 18.4.1920 Hankkijan koneosaston johtajan, A. Päivä päivältä pieni Flanders-auto taivalsi hitaasti mutta varmasti kohti etelää, pitkin teitä jotka olivat kaikkea muuta kuin ihanteellisia automobiileille. Päämääränä oli saada Yhdysvaltain osavaltiot rakennuttamaan kunnollisia teitä automatkailijoita varten sekä yhtenäistämään sekalaista tielainsäädäntöä. Lehti-ilmoitukseen sai vastata kirjeitsekin lehden konttoriin, merkinnällä "Sähköauto N:o 2117". Kuka viidestä matkustajasta on kuljettaja. Myöskään sisukkaassa Flanders-autossa ei ollut juurikaan havaittavissa jälkiä pitkästä taipaleesta seitsemän osavaltion kautta. Mobilisti 5/2013). Pelletierillä ja ajajaksi nimetyllä Charlie Rossilla oli kuitenkin ratkaisu ongelmaan – virtaa saataisiin raitioteiden ajojohtimista. AAA:n kartanpiirtäjänä toimi norjalaissyntyinen W. Toiset tarjosivat selitykseksi tasaista painojakaumaa, kolmannet onnistunutta olka-akselien kulmaa. Tehtävä ei ollut vähäinen: reitti kulkisi Detroitista New Orleansiin asti pitkin heikkokuntoisia maanteitä, ja etuauton tehtävänä oli varmistaa teiden ajokelpoisuus. Jos tiedät Flandersin myöhemmistä vaiheista, ota yhteyttä Mobilistin toimitukseen! Flanders_electric.indd 91 23/07/2019 12.47. Partasen, myynti-ilmoitus umpinaisesta 4 hengen sähköautosta, jossa oli nahkapäällysteiset istuimet, sähkövalot ja hiotut lasit. Asiasta kehkeytyi teoreettista väittelyä insinööripiireissä, joten kokeita tehtiin liukkaalla asfaltilla, jäällä, äkkilähdöillä ja jarruttamalla mutkissa. Muuten aivan vakiomallisen auton varustukseen kuuluikin rheostaatti sekä bambuinen onkivapa, joka toimi eristeenä raitiovaunulinjan yli heitetylle kuparijohdolle. ”Mikään tie ei ole liian huono tälle autolle, mikään hiekka ei ole liian syvää; mikään mäki ei ole liian jyrkkä‚ eikä mikään savi liian tarttuvaa pysäyttämään sitä," sanottiin Flandersista rohkeasti Glidden Tour -mainoksissa. Mobilisti 5/19 . Westgard ja myös LeRoy Pelletier liittyi mukaan raportoiden sähkeitse lehdistölle, kuinka matka eteni. Kaikkiaan seikkailu kesti 28 päivää ja ajomatkaa karttui 1 721,7 mailia, mutta kuten Westgard totesi, hän ei ollut milloinkaan aikaisemmilla automatkoillaan matkustanut yhtä mukavasti. Epäluuloista ja ehdotuksen herättämästä suoranaisesta epäuskosta huolimatta se saatiin American Automobile Associationin, AAA:n organisoimaan Glidden Tour -luotettavuuskisaan viralliseksi pathfinderiksi eli tiennäyttäjäautoksi syksyllä 1912
Mobilisti 5/19 Vuosina 1955-65 järjestetyn Itäharjun ajojen muistolle järjestettävä näytösajo oli kauden uusia tapahtumia. 92 . Turussa Itäharjun teollisuusalueella nähtiin helatorstaina historiallisia kilpamoottoripyöriä ja autoja. itaharju.indd 92 22/07/2019 17.20. Reijo Heurlinin RV Special on kotimaista valmistetta oleva Formula Junior. Nimi tulee rakentaja Rauno Virtasen nimikirjaimista. Itäharju muistetaan erityisesti moottoripyöräkilpailuna. Rataan kuului sekä soratietä että kestopäällystettä, mikä ei ollut 50-60-luvuilla millään lailla tavatonta. Auto on yksi harvoista kotimaisista kilpa-autoista, jotka on kutsuttu Goodwood Revivaliin. Erityisen tunnettu Les Leston oli ohjauspyöristään. Viime vuonna paikalla nähtiin jo kokoontuminen, mutta nyt ajon alkuperäisiin kortteleihin oli merkattu vajaan parin kilometrin rata, jolla vanhat skabarit heräsivät henkiin, vaikkakin aktiivivuosia hillitymmällä vauhdilla. Matti Ouvinen Les Leston oli monipuolinen mies: menestynyt jazzrumpali, Lancasterin yläampuja, lentokoneiden varaosakauppias, kilpa-autoilija ja autotarvikevalmistaja
Kakkonen on ykkönen. BMW R60 oli pitkään suomalaisten moottoripyöräpoliisien luottopeli, sivuvaunulla tai ilman. Mobilisti 5/19 . Kaksikurkkuisia (ranskan kielellä double corps), check. Simca 1000 Rallye 2. 1 294 kuutiosenttimetrin iskutilavuus, check. 93 Asu on vapaa, öh, nimittäin. itaharju.indd 93 22/07/2019 17.20. 2 kaasutinta, check
Näin sen 1969 tarjolla Tallinnassa, josta auto ostettiin Suomeen. K.L.B. Mobilisti 4/19 Suur-saimaan ympäriajo 2019 Ei ole väärin sanoa: nämä ajot ovat Itä-Suomen mobilistipiirien vahvin voimannäyte. saimaanympari.indd 94 22/07/2019 17.24. Tämä vihreä 1939 Opel Kapitän myytiin uutena Viroon. Se piilotettiin neuvostoystäviltämme valeseinän taakse, jossa se lymysi noin vuodet 1940-69. Kyösti Hailin (Nurmijärvi)1949 Plymouth Business Coupé oli uusi esitys. Osallistujia tässä kesäkuun 2019 lopulla ajetussa tapahtumassa oli viittä vaille kolmesataa! Kuvat otin Savitaipaleen rastiasemalta. 94 . Lopulta se päätyi Veli-Pekka Äärin elvytettäväksi. Aiheesta enemmän Seniorlehden numerossa 3/19 syksyllä
Mobilisti 5/19 . 1954 Austin-kuorma-auto Anjalasta , omistaja I. Vaan montako Trabantia Suomessa on säästynyt. Ei taitaisi miesporukalta onnistua. Mikko Lehtohalmeen (Haapajärvi) Kaiser Manhattan hipoo vaikutelmaltaan tehdasuutta. 95 Kirsi Hirvilampi Ähtäristä ajoi seurueineen tätä Goggomobil Coupéta. saimaanympari.indd 95 22/07/2019 17.25. Lampinen. Austin tuli Kouvolasta Tom Kuhasen ajamana. Lähes samojen tuontivuosien Austin A30 ja Mercedes-Benz 170 sattuivat samaan kuvaan. Juhani Harjun (Ruovesi) Mersu on ilmeisen aito entinen taksi – ja diesel. Paavo Rämö Imatralta on sompaillut saman 340 kilometrin reissun täällä 1927 Reo Wolverinellä varmaan yli parikymmentä kertaa – aina ongelmitta
Omassa pienessä maailmassamme me harrastajat taltioimme historiaa. Vuosien varrella pullataikina paisuu, ja saman katon alle kerääntyy valtavasti kiinniostavaa roinaa ja ronmpetta. Tähän asti paikalle on mielellään vastaanotettu kaikki harrastuksesta kiinnostuneet ihmettelijät, tällä kertaa tehdään töitä. Se, mitä on koottu turvaan pari vuosikymmentä, pitää saada hukattua rivakasti jonnekin. Raskaamman raudan siirtelyyn eivät omat voimat riitä, joten ohessa kutsu ahkerille talkoomiehille ja -naisille. Tarun loppu. Muutama vuosi sitten hajotettiin Aalholmin valtava kokoelma Tanskassa, viime kesänä levitettiin Den Hartogin maailman suurin Ford-kokoelma ympäri maailmaa. Sitten käy niin, että paikan omistaja tarvitsee tilat omaan käyttöönsä. Onnekkaimmat omiin tiloihinsa, muut vuokrahalleihin. Arkeologi_519.indd 96 22/07/2019 17.29. 96 . Kai Laine E nsin meni USA:ssa Harrahin automuseo, sitten suljettiin Svartvik. Mobilisti 5/19 Pettymys Kaikki autoharrastuksen ympärillä ei olekaan ikuista
Paikka on Pornaisten kunnan Halkian kylässä, noin vartin verran etelään Mäntsälästä. La 17.08 ja su 18.08 autojen siirtelyä (?) ja museon lopputyhjennys. Kai Laine, autoarkeologi p y y d ä m m e TALKOOAPUA Arkeologi_519.indd 97 22/07/2019 17.29. tekstiviesti). Mobilisti 5/19 . Ilmoittautumiset ja ajo-ohjeet: kailaine@hotmail.com tai 0400 900 799 (miel. Joka päivä aloitetaan 09.00 ja jatketaan niin pitkään kuin intoa riittää. Projektiin liittyy myös katosten rakentamisen tarvetta. T. Väliaikaisnen sijoituspaikka on heti naapuritontilla. Talkooaikataulu: to 15.08 ja pe 16.08 katosten rakentelua ja tavaran kantamista. Kolmenkymmenen vuoden aikana kerätyt autonosat pitää saada turvaan. Muuttomatka on lyhyt, tässä tilanteessa riittää että tavarat saadaan ulos rakennuksesta. 97 Autoarkeologian laitos Pornaisten Halkiassa pitää saada tyhjennettyä kaikesta autoihin liittyvästä, ynnä muusta oheismateriaalista. Talvi tulee pian, eikä mitään yhdeksänkymmentä vuotta täyttänyttä lie kuulu säilyttää hangessa. Olisi kiva jos kertoisit etukäteen tulostasi, niin yritämme varata jotakin pientä popsittavaa talkooväelle
Marketta Sandberg Vaimon_aani5.indd 98 22/07/2019 17.31. Maallinen omaisuuteni lekottelee sovussa sen takapenkillä: satula ja suitset, ämpärillinen aitatarvikkeita, pari puhdasta työvaatekertaa sekä lukuisa armeija eväsrasioita. Pakoputki oli haljennut, joten koko tienoo tiesi minun saapuvan. Tilaajien lehdessä on aina enemmän sivuja kuin irtonumerossa. Hän asuu Joensuussa ja kävi tekemässä kaupat. Kului muutama päivä ja ajelin sillä töihin. Seuraamusten jana johti siihen, että nyt poika kurvailee Peugeotilla ja Escortista on tullut minulle läheinen, olen jopa kiintynyt sen teinituning-tarroihin. V aihdoin tässä ylikypsässä iässä työpaikkaa ja uusi tilaisuus kuljetti minut asumaan viikot saaressa. Mobilisti vuoroin kurtisteli kulmiaan, vuoroin nyökytteli hyväksyvästi. Alkoi edullisen ja katsastetun käyttöauton nettihaku. Vaiherikkaan paluumatkan jälkeen Ääskortti seisoi pihallamme. Bulvaaniveli oli mielissään autosta, koska lupasimme antaa sen hänelle varaosa-autoksi leiman umpeuduttua. Heilutin Roverille lähtiäisiksi. Alkujaanhan meidän piti vaihtaa pojan kanssa autoja, mutta paha oli jo päässyt tapahtumaan. 98 . Mobilisti tutki synkkänä vahinkoja: ”Öljyt ja vedet sekaisin.” Rover jäi parkkiin kotimökin edustalle. Ensimmäisestä henkäyksestä kuulin, etteivät asiat olleet hyvällä tolalla. ”Civiciä ei saa katsastettua. Lopulta löytyi 1988 Escort Joensuusta 250 eurolla. Kaksi kauneuskilpailua Concours d'Elegance Villa d'Este ja sama suomeksi. Tilaajan lehti jatkuu vielä! – tämän numeron tilaajasivuilla Paluumuuttajat Italiasta Taannoin ulkomaille myyty Helsingin automuseon kalusto palailee tipoittain kotiin. Mobilisti 5/19 Päättymätön jana Tilaamalla Mobilistin saat lehtesi monta päivää aiemmin kuin kioskilta. Sitten soitti poikani. Pari veljestä hyppäsi junaan ja kolmatta käytettiin bulvaanina. Vikoja on ihan liian paljon”, poika kuiskaili puhelimeen. Äitinä, naisena ja yleensäkin vastuuntuntoisena ihmisenä tarkistan lähes päivittäin uuden ystäväni öljyt ja vedet. Silittelin Roverin kylkeä kertoen sille sen joutuvan panemaan parastaan, jotta selviämme tulevista pitkistä ajomatkoista. Nopea neuvottelu mobilistin kanssa ja äkillinen lopputulema: lainaan autoani muutamaksi päiväksi
Entä miksi tavallinen miiljoonin valmistettu T-Ford piti ostaa takaisin Suomeen, kysyy joku. K.L.B. 99 paluumuuttajat.indd 99 22/07/2019 17.33. Ylärivissä Paasikiven Cadillac ja Lincoln sekä ajamaton, viimeistä mallia oleva Lontoon-taksi, jonka ohjaus on vasemmalla. autoja. Italiaan jäi vielä presidentti Kallion käytössä ollut Buick 1938, Markku Pönkäsen entisöimä upeakuntoinen Ford DeLuxe 1939, ja muita ihan tavallisia M-B 300 ”Adenauer”, Jaguar, Dodge 1928 ym. Ihmeitä tapahtuu Perikunta myi muutama vuosi sitten 14 museoautoa ronttina Italiaan – Suomesta ei kuulemma löytynyt ostajia. Tarinaa tukee autoon uutena kiinnitetty, saksalainen taksamittari. Niiden joukossa olivat presidentti Paasikiven käytössä olleet Lincoln 1946 ja Cadillac 1950, Ford T-malli 1925 sekä talvisotaan saakka Viipurissa taksina toiminut Ford A. Palaamme aiheeseen laajemmin tulevassa Mobilisti Senior -lehden numerossa. Heinäkuun puolivälissä tapahtui ihme, kun isänmaallinen suomalainen harrastaja osti neljä autoista takaisin Suomeen. Paasikiven käyttöön. Alatasolla Ford A 1931 ja T-Ford 1925. Tämä nyt kuitenkin oli samalla iittiläisellä suvulla uudesta pitäen, ja sen entisöi takavuosina tunnettu, nyt jo edesmennyt mobilisti Kouvolasta. Lincoln lahjoitettiin USA:sta uutena presidentti J.K. Ford A toimi 1931-39 Viipurissa taksina. Mobilisti-tilaajasivut 5/19 . Paluumuuttoon liittyy toinenkin ihme: auton aikoinaan Suomessa entisöineen harrastajan poika sai ostaa auton takaisin perheeseen heti sen saavuttua Suomeen. Kuljetusauto on nytkähtänyt Länsisatamasta liikkeelle kohti Etelä-Savossa olevaa määränpäätään
kuvat: Mika Zelikman Minerva Type AF Hibbard et Darrin Berline Transformable vuodelta 1928. concorsium.indd 100 23/07/2019 14.00. Eurooppalaisen kauneuskilpailukalenterin arvovaltaisin kauneuskilpailu järjestettiin tänäkin vuonna Comojärven rannalla Grand Hotel Villa d'Esten ja Villa Erba -palatsin pihamailla. Mobilisti-tilaajasivut 5/19 Italialaista e l e g a n s s i a Concorso d'Eleganza Villa d'Este, Comojärvi, 24.-26.5.2019 Italiassa tyyli on itsestäänselvyys. Luistiventtiilikuutosella varustettu Minerva oli belgialainen luksusvaunu, joka haastoi hienoimmillaan maailman parhaimmiston. Lauantai on kutsuvieraspäivä, mutta sunnuntaina Villa Erban pihalle oli yleisölle vapaa pääsy. 100
Jos otat, niin et aja. Vuonna 2004 ne tekivät paluun radoille Le Mans Classicissa täysin ajokuntoisina. 101 Mobilisti 4/19 . Mobilisti-tilaajasivut 5/19 . BMC rakensi parinkymmenen kappaleen sarjan Miniin perustuvia ranta-autoja 60-luvun alussa. Huhujen mukaan alkuperäinen auto nähtiin Haka-Auton näyttelyssä vuonna 1971, jonka jälkeen se upposi avantoon Espoon Laajalahden jääratakisoissa. Aerodynaamiset alumiinisukkulat keskeyttivät kilpailun, eikä kumpaakaan nähty julkisesti ennen 80-luvun taitetta. Sateenvarjon alla värjöttelee 1955 O.S.C.A. CD Panhard LM64:t osallistuivat Le Mansin 24 tunnin ajoon – joko arvaat – vuonna 1964. 101 Villa d'Esten kauneuskilpailussa nähdään usein ainutlaatuisia konseptiautoja. Kreikkalaiselta romuttamolta löytynyt porrasperäinen Austin 850 -lätkillä koristeltu auto on Mini-spesialistien mukaan todennäköisimmin ranta-autosarjan ensimmäinen koekori, ja aloittanut elämänsä Riley Elfin prototyyppinä. Vuoden 1970 Geneven autonäyttelyssä esitelty Bertonen konseptiauto BMW Garmisch katosi esittelynsä jälkeen kuin tuhka tuuleen, mutta Villa d'Esten tapahtumaa sponsoroiva BMW on rakennuttanut siitä 80-vuotiaan Marcello Gandinin suosiollisella avustuksella näköispainoksen. concorsium.indd 101 23/07/2019 14.01. Lamborghini Marzal oli Bertone-koriräätälin muotoilijaguru Marcello Gandinin laatima tutkielma vuodelta 1967. Myöhemmin sen muotoja nähtiin tuotantoon päässeen Espadan hahmossa. MT4 1500
Rättikattoa malliin ei ollut saatavilla. Auto perustui Adamsin itse suunnittelemalle ja rakentamalle putkirungolle, jolle alumiinikorin naputtelivat "Beatles of Troy, Michigan"nimellä tunnetut entiset Rolls-Roycen koriräätälit, joiden pajalla rakennettiin mm. Ramchargersin ja Don Garlitsin dragsterien korit. Mobilisti-tilaajasivut 5/19 concorsium.indd 102 23/07/2019 14.01. Tekniikkana oli 370-kuutiotuumainen Super Duty, Muncien 4-vaihteinen Hurstin shifterillä ja Tempestin vaihteistoperä Adamsin itse suunnittelemalla monivarsituennalla erillisjousitettuna. 1967 Ferrari 330 GTC joutui USA:ssa pieneen peltikolariin vuonna 1972, joten sikäläinen maahantuoja Luigi Chinetti lähetti sen Zagatolle uudelleen koritettavaksi. 102 . Pininfarina myi auton kokoelmistaan amerikkalaiselle elokuvatuottaja James Glickenhausille, joka on saattanut konseptiauton takaisin toimintakuntoon. "Oletan, että tulette rauhassa ja haluatte puhua johtajamme kanssa?" Pininfarinan muovailema Ferrari 512S Modulo teki ensiesiintymisensä Geneven autonäyttelyssä vuonna 1970. Alfa Romeon ja Franco Scaglionen aerodynaamiset BAT-tutkielmat. Inspiraation lähteenä toimivat mm. Loppu onkin historiaa, vavan kuten Jare Sukava on todennut: "Auto on kaunis kun se soittaa." Pontiac Trans-Amin, GTO Judgen ja 455 Super Duty V8:n isäksi tituleerattu Herb Adams oli päivätöissä Pontiacin Advanced Design Groupissa ja suunnitteli tämän Vivantnimisen tutkielman vapaa-aikanaan
helikoptereista ja Predator-lennokeista ammuttavien Hellfire-ohjusten vakautusjärjestelmää. Härveli ei koskaan tullut tuotantovalmiiksi, sillä patentin haltija Summers vetäytyi projektista kokien tulleensa huijatuksi. Konemuulien kaavailtiin kuljettavan kuparimalmia vaikeakulkuisia metsäpolkuja pitkin. Myöhemmin Summers oli olennaisena osaajana kehittämässä amerikkalaisten mm. Gyro X:n jäänteet päätyivät Lane Motor Museumin haltuun 2011, ja nyt laite on palautettu ajokuntoon. concorsium.indd 103 23/07/2019 14.01. Laitteen moottorina on Mini Cooperin 1 275-kuutioinen rivinelonen, joka käyttää gyroskoopin hydraulipumppua ja ketjuvedolla takapyörää. Kaksikko sai rahoituksen gyroskoopin vakauttaman auton rakentamiseen, ja tuloksena oli Gyro-X. Mobilisti-tilaajasivut 5/19 . Norden-pommitustähtäimen gyroskoopin kehittänyt Summers oli kehittämässä kaksipyöräistä konemuulia USA:n metsähallinnon käyttöön. 103 Tuckerin muotoilijana tunnettu Alex Tremulis tutustui gyroskooppispesialisti Thomas Summersiin 50-luvulla
Raymond Loewyn johdolla muotoillussa nelipaikkaisessa coupessa on lasikuitukori ja levyjarrut edessä. Lancia Delta oli melko tavallinen monikäyttökorinen henkilöauto esittelynsä aikoihin vuonna 1979. Onneksi näitä Italiassa tehtyjä jokunen on Suomeenkin saatu. Osittain Ritmoon pohjautunut malli tähtäsi vain hiukan Fiatia paremman väen autoksi mutta päätyi lopulta useaan otteeseen rallin maailmanmestaruuteen. Länsinaapurissa ei taidettu koskaan myydä nelivetoista Saab HF Integralea. Turkulaista Tyyliä Harjattula 16.6.2019 Turkulainen Classic & Sportscar Concours d'Elegance on jokakesäinen perinne. Urheiluja klassikkoautojen ystävät kokoontuivat Kakskerran Harjattulan kartanon maille nauttimaan kauniista autoista, kesäsunnuntaista ja pöydän antimista Janne Halmkrona Studebaker Avanti oli radikaalin moderni amerikkalainen GT-vaunu. Ruotsissa Deltaa myytiin nimellä Saab-Lancia 600. Mobilisti-tilaajasivut 5/19 concorsium.indd 104 23/07/2019 14.01. 104
Sodan aikana Lagonda valmisti liekinheittimiä. TNT:llä tai ilman. Gupp. Mikäli autoja on tehty niinkin paljon kuin 25 kappaletta, päätyy väkisinkin yksi niistä Suomeen. 105 concorsium.indd 105 23/07/2019 14.01. Mobilisti-tilaajasivut 5/19 . Iso Alfa Romeo Coupe ja scampagnata, siis eväsretki, onko kesäisempää aistinautintoa. Toimialaan kuuluu myös klassikkokilpurien entisöintiä. Suomeksi se kuulostaa niin yksitoikkoiselta. Ari Sinkkosen Styleride on erikoistunut cruiserja retropolkupyöriin ja niiden komponentteihin. 1936 Lagonda 45 Rapide. 1966 Chrysler 300:n sai joko 440:llä tai 440:llä. Hänen ja hänen. Tapahtuman pääareenan oikeassa laidassa sijaitsi voimakas saksalaiskeskittymä. Taustalla uudempaa italialaista ja amerikkalaista kalustoa
Olipa kerran Pohjolan Japani: 1980-luvun juppiaikana Suomessakin leveiltiin autoilla, joiden kaltaisia ei maassa oltu ennen nähty. Rohkeimmat ostivat velaksi Maserati 222:n. Pieni, uutta esittävä auto perustui tosin yhä 1950-luvulla suunniteltuun kaksisylinteriseen ilmajäähdytteiseen tekniikkaan. Fiat modernisoi 1972 vanhan kaksisylinterisen 500:n ja kutsui mallia numerolla 126. Range Rover oli menestys jo uutena vaikka brittien autoteollisuus olikin jo kaltevalla pinnalla. Pitää paikkansa, kunhan tipan kokoa ei määritellä sen tarkemmin, Ford Thunderbird 1973 kulkee sentään 7 litran moottorin voimin. Eikä sitä ainaista rokkenrollia. concorsium.indd 106 23/07/2019 14.02. 106 . Meillä näitä ei paljon nähty, mutta jossain muualla kyllä: mallia valmistettiin yli 4 ja puoli miljoonaa. Mobilisti-tilaajasivut 5/19 Automaattivaihteinen Ferrari tuntui esittelynsä aikaan pyhäinhäväistykseltä, vaan Ferrari 400 näyttää vuosi vuodelta makeammalta, etenkin kun hintataso on yhä maltillinen. Näin hyvän bändin odottaisi näkevänsä ja ennen kaikkea kuulevansa muissakin tapahtumissa