Mobilisti 5/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

AJONEUVOKULTTUURIN ERIKOISLEHTI | 5/2022 | 12, 50 € SE SIELTÄ JOSTAKIN Chrysler Windsor | Yamaha TZR 125 Dymaxion | Opel Rekord VAN Hohon peltomyyrä Yllätysisku NeuvostoliitToOn Volkswagen 181 Kansi_522.indd 2 Kansi_522.indd 2 26.7.2022 11.19 26.7.2022 11.19
LAATIKKOTALKOOT osa II LAATIKKOTALKOOT osa II . . . LAADUKKAAT VARAOSAT BRITTIKLASSIKOIHIN Grips Garage Oy • Luhtaanmäentie 21, 01750 Vantaa Puh. . VOIMAA VOIMAA Imatralta Imatralta . +358 010 292 7420 • myynti@gripsgarage.com Myymälä avoinna arkisin: 8.00 16.00 www.angloparts.com / www.gripsgarage.com LAND ROVER MINI JAGUAR TRIUMPH MG AUSTIN HEALEY MORRIS MINOR ONLINET I L A U S ! Anglo Parts Finland Quality Parts & Service OSTA IRTO NUMERO TAI TILAA! NYT MYÖS DIGILEHTI! www.mobilisti.fi 09-2727100 2 . . . . KUVAOUTOA & irtohavaintoja KUVAOUTOA & irtohavaintoja . MS222.indd 2 MS222.indd 2 10.6.2022 11.09 10.6.2022 11.09 HistoricGrandRace_2022_ilmoitus_Mobilisti_Hanneliner.indd 1 21.7.2022 12:14:52 anglo+senior.indd 6 anglo+senior.indd 6 25.7.2022 13.36 25.7.2022 13.36. NASH 90 v. STUTZ-esite suomeksi! STUTZ-esite suomeksi! MOBILISTI Ajoneuvohistoriallinen aikakauslehti | 2022 | 13,50 € S e n io r No. . AUTOJEN AUTOJEN sotaveteraanit sotaveteraanit . samassa suvussa samassa suvussa . NASH 90 v. LUFTWAFFEN LUFTWAFFEN suomalaishävittäjät suomalaishävittäjät
Volkswagen 181 6 Opel Rekord Van 14 Yamaha TZR 125 20 Hohon puutarhatraktori 28 Jos yllättäisit 32 Chrysler Windsor 36 Nostokori-Chevy 55 Hunleyn sukellusvene 64 Juulian totuudet osa II 70 Laatokan vastaisku 74 Kuvatalkoot 80 Dymaxion 90 Uutisia, tapahtumia, kuultua 44 Lukijoiden postia toimitukselle 50 Ostetaan, myydään, sekalaista 56 Tapahtumakalenteri 63 Toimituksen autot 68 Mobilisti koelukee 72 Autojen puolue 73 Happosen verstas 88 Autoarkeologi 96 Vaimon ääni 98 Tilaajien lisäsivuilla: Simca 1200 S 99 Italialainen päivä 104 Sisältö 5/2022 M522_sislu.indd 6 M522_sislu.indd 6 26.7.2022 11.28 26.7.2022 11.28
Auton keulilla on Wisconsinin rekisterikilvet vuoden 1989 tarralla. Moottoreina oli käytännössä vain isolohkoja; viimeisenä vuonna 1978 tarjolla oli myös 351. . Mobilisti 5/22 Kantrilaulun aineksia Mikko Alatalo on joskus sanonut, että Suomen kansa rakastaa kantria, se ei vain tiedä sitä. Sitten kävi jotain. 4 . Jossain kaukana naukuu jo Olli Haaviston kaihoisa pedal steel. kantrilaulu.indd 4 kantrilaulu.indd 4 25.7.2022 13.41 25.7.2022 13.41. Magic Doorgate -takaovi aukesi kahteen suuntaan, ovena ja takalaitana. Se lienee tullut maahan uustuonnin ja farmaribuumin kuhinassa. Juliet Jonesin Sydän -yhtye taas lauloi Kantri-biisissään "Muusikot, tehkää sellainen biisi, jossa mies ei joudu kärsimään." Tyypillisissä amerikkalaisissa maaseutumusiikin tarinoissa nainen lähtee pölynimurikauppiaan matkaan, koira kuolee ja auto jättää tielle keskellä ei mitään rankkasateessa. Firma kaatui, vouti vei kaiken, talo jäi kylmäksi, Lapin Kulta -sixpack tyhjeni ja suurmarkiisi jäi niille sijoilleen. teksti: Matti Ouvinen kuvat: Kimmo Koistinen M ercury Marquis Colony Park oli viimeisiä jättiläisfarmareja 1970-luvun lopulla. Takapuskuriin on jo ehditty asentaa suomalaisten katsastajien vaatimat heijastimet. Takakulmien markervaloista on varmasti kitketty polttimoiden kannat johtoineen
Harrastajat odottivat innolla eri automallien ikääntymistä. Uusien ajoneuvojen lisäksi maahan tuotiin niitä vanhojakin. Kasarina nuoruutensa eläneet ovat nyt tukevasti keski-ikäisiä. 5 Hurriganesin keikkabussi Kaivopuistossa lavan vieressä vuonna 1980. Usein harrastuksen kohteena ovat laitteet, jotka ovat tehneet vaikutuksen lapsena tai nuorena. He tilasivat postimyynnistä 1950-luvun bluesia. Janne Halmkrona Mobilisti 5/22 . Aiheesta lisää sivulta 20. Kovat jätkät menivät vielä pidemmälle ja intoilivat näiden rocktähtien esikuvien musiikista. Urheiluautojenkin maahantuonti elpyi, ei nyt kovin laajaksi, mutta enää niitä ei tipahdellut yksitellen muutaman vuoden välein vaan jopa kymmeniä kappaleita joka ajosesongille. Heidän kuultiin puhuvan jazzista, mutta vain pienen piirin kesken. Siis niitä kappaleita, jotka ovat aiempien sukupolvien mielestä olleet huonoja jo julkistushetkinään, eivätkä siitä ole mihinkään muuttuneet. Silloin moni uskottava harrastaja piti uutta musiikkia kevyen kaupallisena roskana, olihan kaikki oikeasti hyvät kappaleet tehty jo aikaa sitten. Bremer ASIAKASPALVELU puh. Eikä tällaisen lausunnon antaja ole koskaan teini, vaan tukevasti keski-ikäinen – eihän oikeasti nuoria moinen sodanjälkeinen aika kiinnosta. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksen hintaan. Suomeen seilasikin huomattavia määriä eri automallien vanhimpia yksilöitä. Jazzin ja kanttiautojen harrastajat ovat yhä vähemmistössä. Samaan ikäluokkaan kuuluivat myös ne uusia pyöriä tai erikoisautoja ostaneet. Niissä on tosin välillä huolestuttavia piirteitä. PANKIT DANSKE FI27 8000 1601 1668 62 NORDEA FI71 1347 3000 2467 14 OP FI03 5721 4620 0107 27 PAINOPAIKKA Punamusta ISSN 0783-4616 Ikuinen nuoruus N uoruuttaan 1980-luvulla viettäneille musiikki oli usein tärkeä osa identiteettiä. Nykyäänkin on mahdollista löytää aktiivinen musiikin harrastaja, jonka mielestä kaikki hyvät kappaleet ovat vanhoja. Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. 1980-luvulla vanhojen ajoneuvojen harrastus paisui muun moottoriharrastuksen leviämisen mukana. Nykyään vanhojen ajoneuvojen harrastus on laajempaa kuin koskaan. Ruotsalaiselta muuttofirmalta ostettu 1965 Scania oli toista vuotta Ganesien palveluksessa. He vain liikkuivat yleensä eri piireissä, eivätkä useinkaan ajatelleet harrastavansa saman asian eri puolta. 09-2727 100 toimitus@mobilisti.fi www.mobilisti.fi PÄÄTOIMITTAJA/EDITOR Janne Halmkrona TOIMITUKSESSA Pia Eloranta Outi Haapala Kimmo Koistinen Matti Ouvinen ULKOASU Matti Ouvinen VAKITUISIA AVUSTAJIA Yrjö Bremer Timo Happonen Tero Ilola Markku Jaakkola Mika Jaakkola Hannu Krohn Kai Laine Jukka Laitila Kalle Moilanen Timo Mononen Markus Nieminen Arto Ratinen Marketta Sandberg Raimo Söderholm Teppo Valkjärvi Mika Zelikman TOIMITUKSEN OSOITE/ ADDRESS Niittyläntie 11 00620 HELSINKI ILMOITUSMARKKINOINTI 09-2727 1028 / Matti Ouvinen ilmoitusmyynti@mobilisti.fi Ilmoitusaineisto osoitteeseen: aineisto@mobilisti.fi Aineiston sisäänjättö 4 viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Toiset taas ovat huomanneet muistelevansa lämmöllä jopa pohjolan Japanin aikaisia kesähittejä. Joskus muistot syntyivät ajopelien ollessa uusia, joskus ne ovat klassisia laitteita ajalta, jolloin hyvät kappaleetkin sävellettiin. Se tarkoitti usein vähintään kymmenen vuotta vanhoja sävellyksiä eli mieluimmin 1960-luvun lopun rockmusiikkia. Niitä ostaneet miehet olivat usein melko nuoria. Tai niitä ärsyttävän muovisia kevytmoottoripyöriä, joihin ei itsellä ollut varaa vuonna 1988. Leh ti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti koituvista vahingoista, jos ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä voida julkaista määrättynä päivänä. Vuosituhannen vaihduttua yhtenäiskulttuuri on pirstoutunut, mutta tuttuja ilmiöitä tulee yhä vastaan. Näitä levyjä lainailtiin asiaa vielä opiskeleville kavereille. Kai L. Auton kun piti olla 25 vuotta täyttänyt, ennen kuin sen sai tuoda Suomeen kohtuullisilla veroilla. Jotkut harvat heistä löysivät itsensä vielä vanhemman populaarimusiikin parista. KUSTANTAJA/PUBLISHER Kustannus Oy Mobilisti, Niittyläntie 11 00620 HELSINKI hallituksen pj. Hän tosin saattaa tarkoittaa lausunnollaan 1980-luvun musiikkia. Uusia moottoripyöriä myytiin vuosikymmenen lopulla enemmän kuin pitkiin aikoihin. Monelle heistä sopivan vanha ajoneuvo tai musiikki on yhä sävelletty 1960-luvun lopulla. kuva: Jukka Pääkkönen / Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmat Paakirjoitus_522.indd 5 Paakirjoitus_522.indd 5 25.7.2022 13.45 25.7.2022 13.45
6 . Mobilisti 5/22 KÄSKYSTÄ KÄSKYSTÄ KÄTEVÄ KÄTEVÄ Volkswagen Typ 181 1971 vw181.indd 6 vw181.indd 6 26.7.2022 11.44 26.7.2022 11.44
Korvaajaksi odotettiin kunnianhimoista ylikansallista “Europa-Jeepiä”, joka jatkossa hoitaisi myös esimerkiksi Fiat Campagnolan ja Hotchkiss M201:n roolit eurooppalaisten asevoimien yleistyökaluna. Idea maastokelpoisesta VW:stä osui muutenkin juuri oikeaan hetkeen, sillä eri puolilta maailmaa kantautui uutisia ja tiedusteluja kaikenlaisista beach buggy -tyyppisistä hupiajoneuvoista, joita rakenneltiin Kuplan pohjalevyn ja tekniikan varaan. Muutoinkin uusi Typ Kun hommat täytyy saada hoitumaan, joukosta erottuvat nopeasti ne, jotka vain puhuvat ja ne jotka tekevät. VW:n suunnittelijat muuttivat Kübelin keulailmettä vähemmän aerodynaamiseksi, mutta saivat vastineeksi varapyörän pois näkyviltä ja sen ympärille jonkin verran aina tarpeellista säilytystilaa. Suuresta valtiollisesta omistusosuudesta huolimatta Volkswagen oli kerta toisensa jälkeen osoittanut olevansa tekijä – yhtiö, joka sai asioita tapahtumaan. Amfibio-muunnos Schwimmwagen oli monimutkaisemmasta rakenteestaan huolimatta osoittautunut sekin erittäin elinkelpoiseksi, etenkin itärintaman rospuutto-oloissa. Arkistot kannattaa aina säilyttää Koska Europa-Jeep oli vielä tuolloin potentiaalinen hanke ja koska oli kiire, ei VW:n suunnitteluosastolla ryhdytty keksimään pyörää uudestaan. Niistä ei tarvinnut myöskään maksaa enää mitään. Kun Volkswagen AG oli ostanut Auto-Unionin 1964, oli selvää ettei mallilla ja sen kaksitahtitekniikalla olisi enää pitkää tulevaisuutta. Vaikka lähes kaikki Kübelwagenit olivat vain takavetoisia, oli mallista muodostunut eräs Saksan asevoimien pätevimmistä maastoja yleiskulkuneuvoista toisen maailmansodan aikana. Näin kävi myös 60-luvulla, kun Liittotasavallan asevoimat tarvitsi edullista ja pätevää yleiskulkuneuvoa. Sitten Kolmannen valtakunnan aikojen moni asia oli kuitenkin muuttunut, joten aivan suoraa kopiota ei kannattanut ryhtyä valmistamaan – jo yksin yhä kovin tuoreiden sotamuistojen takia. Valitettavasti valmista ei tuntunut tulevan millään ja vielä 60-luvun jälkipuoliskolla oltiin lähtökuopissa. VW:n johtoa miellytti etenkin yhtiön Australian kokoonpanotehtaan teknikoiden oma-aloitteisesti suunnittelema Country Buggy, joka vuodesta 1967 alkaen oli pöristänyt paitsi rannoilla, mutta myös sisämaan valtavien karjatilojen mönkijänä. Sen sijaan arkistojen uumenista kaivettiin sodanaikaisen Typ 82:n eli Kübelwagenin (ks Mobilisti 5/05) piirustukset, jotka olivat Ferdinand Porschen käsialaa. Sittemmin ainakin Fiat-MAN-Saviemin sekä Hotchkiss-Büssing-Lancian muodostamat kombinaatit saivat kasaan omat ehdotuksensa, mutta hanke kuivui 70-luvun lopulla kasaan, kun yhteisymmärrystä ja järkevää budjettia ei saatu muodostettua. Se oli osoittanut Volkswagenin yksinkertaisten teknisten ratkaisujen soveltuvuuden ankariinkin oloihin lähes sellaisenaan. Bundeswehrin tiedustelu toimi ilmeisen hyvin, sillä se kääntyi VW:n puoleen ja pyysi yhtiötä kehittämään nopeasti ja kohtuuhintaisesti jotakin “tilapäistä” korvaamaan Mungan Europa-Jeepiä odoteltaessa. teksti: Kimmo Koistinen kuvat: Janne Halmkrona ja Mobilistin arkistot vw181.indd 7 vw181.indd 7 26.7.2022 11.44 26.7.2022 11.44. 7 S aksan Liittotasavallan asevoimat ja lukemattomat viranomaiset olivat luottaneet nelivetoiseen DKW Mungaan (ks Mobilisti 1/22) 1950-luvun loppupuolelta alkaen. Mobilisti 5/22 . Kiitos yli 52 000 kappaleen tuotannon, sen neliovinen avokori vahvisteprässättyine pintapelteineen tuli tutuksi kaikilla rintamilla. Bundeswehrin pyyntö oli VW:lle kuin käsky, olihan luvassa varmat kaupat melkoisesta laivueesta autoja, jotka sotilasvarustettuina voitaisiin hinnoitella huomattavasti siviilimalleja vapaammin
8 . Mobilisti 5/22 181:ksi ristitty versio oli astetta kulmikkaampi lähes joka suunnasta. Tähän väliin voi huomauttaa, että BGS:n toimiala ja valtuudet olivat tuohon aikaan huomattavasti laajemmat kuin rajavartiostoilla yleensä. Sääsuojille oli säilytyspaikat takapenkin takana olevassa kohtalaisen kokoisessa tavaratilassa/laskostetun katon kaukalossa. Etuakseli, ilmajäähdytteinen boxer-moottori ja kytkin olivat perus-Kuplan 1500-kuutioisesta mallista 44 hevosvoimalla, mutta takaripustus ja voimansiirto portaaliakseleineen otettiin Typ 2:sta eli ensimmäisestä Transporter-pakettiautosta, joka oli jo poistunut tuotannosta. Se oli miesvoimaltaan divisioonan vahvuinen, raskaasti aseistettu ja lähempänä armeijaa kuin poliisivoimia. Näin tulokkaaseen saatiin tyydyttävä 20,5 cm maavara ja erillistä alennusvaihdetta vastaava hitaampi välitys ilman sen suurempia ponnistuksia. Verhoilu oli alkuun vain mustaa vinyyliä ja sitäkin oli käytetty varsin spartalaisesti. Myös yksityishenkilöillä ja yrityksillä oli mahdollisuus hankkia VW:n uusi “metsästysauto” tai Kurierwagen, kuten siviilimallin virallinen nimi kuului kotimarkkinoilla. Sivuikkunoiden sijaan säänsuojaa tarjosivat hennohkot irrotettavat metalliraamiset läpät, joissa oli läpikuultavalla muovilla katetut aukot. Kuten esikuvakin, oli uusi 181 saatavissa tiukalla tasauspyörästön luistorajoittimella, jolloin vetäviä pyöriä oli yhtä monta kuin useimmissa perusmaastureissa silloin ja vielä vuosikymmeniä myöhemminkin. ZF:n valmistama luistorajoitin oli kallis, eikä sen hyödyllisyydestä vallinnut ehdottoman myönteistä mielipidettä. Viennin myötä VW-organisaatiossa syntyi lievä hämmennystila, joka ilmeni epäuskona mallinimi Typ 181:n tai Kurierwagenin vetovoimaan. Ovet itsessään oli helppo poistaa ja kummankin puolen etuja takaovi olivat keskenään vaihdettavissa. Nyt pohjalevynä käytettiin Karmann Ghia Cabrion hieman normi-VW:tä leveämpää ja tukevampaa versiota. Siksi VW 181:n pääsyä sen ostoslistalle voi pitää jonkinlaisena kohteliaisuutena. Bundeswehr ja muut viranomaiset saattoivat myös tilata 181:n varsin pitkälle tiettyyn käyttötarkoitukseen räätälöitynä, kuten vaikkapa 24 voltin rinnakkaisella virtajärjestelmällä, asetelineillä, hakuja/tai hälytysvaloilla, suurtehoäänimerkillä, kartturin makuuistuimella, öljykylpyilmansuodattimella, voimalinjan vahvistetulla ripustuksella, koria suojaavilla pensasraudoilla ja vastaavilla varustettuna. Siksi siihen valittiin potentiaalisiin rasituskohtiin yhtiön tavara-autojen hieman vahvistettuja osia ja joitakin tekniikan komponentteja jopa suunniteltiin vain sitä varten. “Se” jostakin VW 181 saatiin Wolfsburgissa tuotantokuntoon vuodelle 1969. Jo Englantia varten se ristittiin “Trekkeriksi”, Italiassa siitä tuli “Pescaccia”, USA:ssa “The Thing”, vw181.indd 8 vw181.indd 8 26.7.2022 11.44 26.7.2022 11.44. Sisätilojen kodikkuuden talviolosuhteissa takasi lisävarusteena tarjottu erillinen bensiinikäyttöinen lämmitin, jolla olisi todennäköisesti pitänyt isommankin jäätikkötukikohdan asuttavana. Bundeswehr oli mallin merkittävin yksittäinen tilaaja, mutta muitakin suurasiakkaita löytyi, kuten Bundesgrenzschutz, BGS. Katto oli kumitettua mustaa kangasta ja hoiti tehtävänsä tehokkaasti. Typ 181:n mahdollisuuksiin sotilaskäytössä Länsi-Euroopan ulkopuolella ei juuri uskottu, mutta kuten erilaisten rantakirppujen kasvava suosio kaikkialla osoitti, oli maastokelpoiselle, karhealle Volkswagenille selvä markkinarako. Mungat asteittain korvaamaan tarkoitetut toimitukset liittotasavallan asevoimille alkoivat välittömästi, joskin varsin pieninä erinä. Sisätiloja leimasivat ulkosävyllä maalatut peltipinnat. Ulkorajojen varmistamisen ohella BGS:n vastuulle kuului lentoja rautatieliikenteen sekä ulkomaisten lähetystöjen turvallisuus sekä tietenkin Saksojen välisen demarkaatiolinjan tinkimätön valvonta. 181:n yleisilme oli vakavan asiallinen – etenkin jos väriksi valittiin mattavihreä. Silti perusidea oli ennallaan: neliovinen avokori kaadettavine tuulilaseineen takamoottorisen ja -vetoisen siviili-Volkswagenin alustalla. Vaikka VW:n nokkelat insinöörit hyödynsivätkin suoraan hyllystä saatavia osia niin paljon kuin mahdollista, ei 181:sta haluttu mitään heti ensimmäisen metsäkeikan jälkeen pajalle nilkuttavaa riesaketta. Hyvin rahoitetun BGS:n kalusto kattoi kaikkea mahdollista helikoptereista ja lentokoneista panssaroituihin ajoneuvoihin, eikä se todellakaan joutunut rääppimään toisten tähteitä
Syksyllä 1970 moottori päivitettiin 1600-kuutioiseksi Kupla 1302:n tapaan, tehojen muuttumatta. 9 Meksikossa “Safari” ja Indonesiassa “Camat”. Vanhasta heiluriratkaisusta ja portaaliakseleista luovuttiin. Suurimmat uudistukset sijoittuivat kuitenkin kevääseen 1973, kun taka-akselistoa muokattiin ajettavuudeltaan paremmaksi. Meksikosta autoon oli mahdollista saada myös tuhti ympäripyörähdyssuoja sekä esimerkiksi lasikuituinen kovakatto, vinssi ja urheilullinen vaihdekeppi. Kahdessa viimemainitussa maassa käynnistyi 70-luvun alussa myös 181:n kokoonpanotuotanto, joka olikin Meksikon tapauksessa merkittävää vuosina 1973-74. Uudet, tiukemmat normit katkaisivat kuitenkin lennon lyhyeen vain kahden vuoden jälkeen. Päivitysinvestoinnit eivät valuneet hukkaan, vuodesta 1973 muodostui Typ 181:n menesvw181.indd 9 vw181.indd 9 26.7.2022 11.44 26.7.2022 11.44. Samalla konetilaan ilmestyivät VW:n edistykselliset tietokonediagnostiikan pistokkeet. Moottorin tehoa kasvatettiin 48 hevosvoimaan. Tilalle tuli kaksoisnivelletyillä vetoakseleilla modernisoitu rakenne vääntösauvoineen. Ilmastoinnin päällekytkeminen 46-hevosvoimaisessa (Pohjois-Amerikan versio), ilmanvastukseltaan kohtalaisessa laitteessa on saattanut aiheuttaa etenkin ylämäissä lievää vauhtihävikkiä. Mobilisti 5/22 . Uusi ilmanvaihtojärjestelmä luotti nyt muiden VW-tuotteiden tapaan moottorin hukkalämpöön, bensiinikiuas jäi vain tositarvitsijoiden lisävarusteeksi. Puristuksia sen sijaan alennettiin hieman, joten sille kelpasi entistä matalaoktaanisempi bensiini. Silloin 181 otettiin hetkeksi myyntiin USA:ssa. Pientä puuhaa Wolfsburgissa Vaikka Typ 181:n ulkoinen olemus ei muuttunut juuri lainkaan sen tuotantokaaren aikana, pinnan alla tapahtui kaikenlaista. Mutta uuden SUV-luokan orastava läpimurto kannustimenaan Volkswagen of North American neuvokas tekninen osasto keksi hakea sille hyväksynnän “yleisajoneuvokategoriassa”, joka oli varattu lähinnä maastureille. Kojelauta modernisoitiin varovasti pehmustettuun turvakuosiin ja ohjauspyörä vaihtui nelipuolaiseeen suurella keskiöllä. Se ei olisi läpäissyt sikäläisiä henkilöautojen turvamääräyksiä, mikä oli hillinnyt intoa mallin suhteen. Sitä varten The Thing sai vahvistetut vetoakselit ja voimalinjan nivelet, maastorenkaat sekä hitaamman perävälityksen. Pyöräkokoa muutettiin tuumaa pienemmäksi, mutta hieman leveämmäksi keväällä 1971. Jälkimmäisellä myyntikaudella lisävarustelistalle ehdittiin lisätä jopa ilmastointi sekä “Acapulco”-luksusversio raidallisine verhoiluineen ja jolly-tyyppisine katoskuomuineen. Yhteensä noin 30 000 The Thingiä saatiin kaupaksi
10 . Mobilisti 5/22 vw181.indd 10 vw181.indd 10 26.7.2022 11.45 26.7.2022 11.45
Lukema sisältää kaikkien maiden aikaansaannokset sekä oikeanpuoleisella ohjauksella varustetut yksilöt, joiden tyyppinimi oli 182. Luonnollisesti vuodet ja kilometrit syövät vaunua kuin vaunua, eivätkä edes 181:t ole kyenneet vastustamaan rapistumista. Luottamussuhde Typ 181:een ei ollut sattumaa. 11 tyksekkäin. Lisäksi korin uumenista löytyy yksinkertaisuudestaan huolimatta joitakin kolosia, joihin muta ja hiekka pääsevät pakkaantumaan ja aiheuttamaan ajan myötä tuhojaan. 181:n tavallisimpia heikkouksia oli – ja on – korin korroosio. Mobilisti 5/22 . Yksistään Wolfsburgissa valmistui lähes 21 600 autoa, kaikkiaan mallia rullasi maailman katukuvaan tuona vuonna yli 40 000 kappaletta. Tilastoja on tulkittu myös selvästi toisin, joten täyttä yksimielisyyttä kokonaistuotannosta ei vallitse. Improvisointiin kannustavat myös varaosien hinnat – siis niiden tekniikan ja korin komponenttien, jotka vw181.indd 11 vw181.indd 11 26.7.2022 11.45 26.7.2022 11.45. Oleellisinta asevoimien vinkkelistä oli kuitenkin se, että 181 hoiti moninaiset tehtävänsä kunnialla. Se ei ollut odottamatonta avoautossa, johon rämmitään usein märissä vaatteissa ja kannetaan maihinnoususaappaiden mukana puoli valtakuntaa sisään joka reissulla. Tai oikeastaan millä tahansa käsivaihteisella autolla. Vähäisetkin lastentaudit oli saatu kitkettyä käytännön kokemusten myötä ja niukkaan huoltoon tyytyvän kulkimen saattoi uskoa kokemattomankin alokkaan käsiin – sen liikuttelu onnistui ilman koulutusta jokaiselta, joka oli joskus ajanut Kuplalla. Meksiko jatkoi valmistusta vuoteen 1980, jolloin Typ 181:n sarjanumerot olivat jo lähes 141 000:n kohdalla. Vaikka Europa Jeep -unelmien raunioille oli kehitetty uusi, pätevä maasturi, Typ 183 Iltis, eivät Länsi-Saksan asevoimat olleet valmiita luopumaan vielä vanhasta ja erittäin uskolliseksi osoittautuneesta 181:stä. Monet niistä pysyttelivät vahvuuksissa ainakin 90-luvun puoliväliin. Teknisesti 181 on vähintään yhtä luotettava kuin Kupla; jopa kolmossylinterin huonohko jäähdytys saatiin siivottua pois päiväjärjestyksestä konetilan avarammalla arkkitehtuurilla. Tavallisin korroosio-ongelmien aiheuttaja oli – ironista kyllä – ruostesuojaus. Pohjan massaaminen tukki lattiakaivot ja siitä se sitten alkoi. Samoihin aikoihin tuotanto siirrettiin Hannoverin ja Emdenin laitoksille, mutta lähteet ovat ristiriitaisia sen suhteen, missä viimeiset saksalaiset 181:t valmistettiin vuonna 1978. Korvaava Iltis saatiin sarjatuotantoon 1979, mutta viimeiset Bundeswehrin kaikkiaan 15 200:sta 181-yksilöstä astuivat palvelukseen varastosta ostettuina vasta 1983. Todennäköisimmin asialla oli Hannover, jonka lähistölle kehiteltiin kaukokatseisesti ylijäämävarasto Bundeswehriä ajatellen. Yhdessä erikoisten virkavarusteiden riisumisen kanssa tämä on johtanut monesti persoonallisiin tuning-ratkaisuihin, joilla hietakirppumainen erikoisuus on saatu pidettyä tien päällä – tai joskus sen ulkopuolellakin. Mikään ei ole tietenkään ikuista eikä virheetöntä
Nykyisellään sen voi uskoa olevan eräs autenttisimpia tyyppinsä edustajia maassamme. Volkswagenin asema Suomen automarkkinoilla oli erittäin vahva 60-luvun lopulla, joten oli selvää, että jopa 181:n kaltainen, sotilaskäyttö edellä suunniteltu ajoneuvo herättäisi vakavaa mielenkiintoa. Maastoajoneuvot oli vapautettu siitä armeijan kriisiajan tarpeita ajatellen, mutta reunaehtoina oli nelivetoisuus ja erillinen voiman ulosotto. Noin vuoden elvytystoimien jälkeen Suhosen 181 oli katsastuskunnossa. Täällä vallitsi eräs läntisen maailman ankarimpia autoverojärjestelmiä. Sisäänastuminen korkeahkon kynnyksen yli ja istahtaminen hyvin pehmustetulle penkille ei vaadi akrobatiaa, mutta isoissa sotilassaappaissa sujuvaa aukon käyttöä pitäisi ehkä hieman harjoitella. Se oli siirtynyt siviiliin jo aikaa sitten, joten liki kaikki virkauraan viittava erikoisvarustus oli ehditty karsia pois. Siten 181:n tarina täällä päättyi heti alkuunsa; normaaliveroineen siitä olisi tullut niin kallis, ettei sillä olisi ollut mitään menestymismahdollisuuksia. Kuljettajan paikalla oltavat ovat hyvät. Monenlaisia ajoneuvoja harrastanut Pasi Suhonen oli aina pitänyt 181:tä kiehtovana tuotteena ja joitakin vuosia sitten hänestä alkoi tuntua siltä, että asialle pitäisi tehdä jotakin. 12 . Sellainen on esimerkiksi pakoputkisto. Kätevää. Ovenkahva on kuin Transporterista ja avaaminen tuntuu hyvältä. Muutamat maahan saapuneet koekappaleet kokivat ilmeisen ankaran elämäntaipaleen, koska niistä ei ole pahemmin havaintoja enää uudemmilta ajoilta. Tämä on tietenkin kirjoittajan henkilökohtainen mielipide. Ei kattoa, eikä paljon tietäkään 181 on niitä harvoja avovaunuja, joka näyttää hyvältä, olipa kuomu laskostettuna tai viritettynä matkustamon ylle – ainakin sotilasajoneuvojen luokassa. Avauskahva on syvällä oven sisällä ja vaatii käpälältä hieman takaviiston liikeradan. Auto oli pääosin hyvässä hapessa, mutta vaati jonkin verran peltitöitä, eikä tekniikkakaan ollut silittämättä siistissä kuosissa. Tehtaan asentama mittarikeskittymä – siis nopeus ja polttoaine – on oivasti näkökentässä ja harvalukuisiin vipstaakeihin yltää hyvin. Niissä on jopa symbolit toiminnoista, vaikka se saattaakin auttaa vihollista. Kun auto on nykyään kovassa iskussa ja alla varsin aggressiiviset maastokumit, kelpaa sillä nautiskella niin maalla kuin kaupungissakin. Mobilisti 5/22 ovat mallille uniikkeja. Sama ilmaisu ei nouse mieleen siinä vaiheessa, kun autosta pyrkii ulos. Mutta Suomi oli aina Suomi. Värin ohella lähinnä vain sotilasmallin valokatkaisin muistuttaa virallisesta taustasta. Armeijalle hankittiinkin muutama kappale koekäyttöön ja maahantuoja Wihuri-Auto näki siinä potentiaalia niin maasturina kuin täälläkin nousevan ranta-autobuumin hyödyntäjänä. Kuka ottaisi voiman ulos. Mutta jokainen ovi napsahtaa kuitenkin jämptisti lukkoon, eikä kolise tai rämise. 181 ei täyttänyt kumpaakaan, mutta sen olemus ja palveluskelpoisuus saivat maahantuojan elättelemään toiveita poikkeusluvan saamisesta. Tai sitten sinne voi sulloa vaikkapa Afri-Cola -juomapulloja. Lattialle oli rakennettu kumimattojen sijaan tyylikäs ja toimiva puurimoitus, melkein kuin vanhojen U-veneiden kansirakenteissa. vw181.indd 12 vw181.indd 12 26.7.2022 11.45 26.7.2022 11.45. Sen sijaan jälkituonti on korjannut tilannetta ja sellainen on artikkelimmekin auto. Kojelauta on yksinkertainen ja tarkoituksenmukainen. Ei ihme, että ovet jäivät usein ruumaan huilaamaan menon käydessä kovaksi. Sitä ei myönnetty, eikä armeijakaan ihastunut olentoon niin voimakkaasti, että olisi viritellyt kauppoja tai antanut ankaraa taustatukea. Ovessa ei ole lainkaan verhoilua, mutta sen sijaan sisempään peltikerrokseen on muotoiltu iso lokero, jonne solahtaa Bundeswehrin ja BGS:n tuolloisesta arsenaalista varmasti ainakin Uzi tai jokin Heckler & Kochin vastaavista tuotteista. Moottori oli vaihtunut Saksassa Transporterin vastaavaan, mutta erona on vain yhden suojapalkin kiinnikkeiden puute. Vinyyliverhoiltu istuin tuntuu tasaisesti vartaloa tukevalta, mutta samalla mukavan pehmeältä. Oven sulkeminen toimenpiteen lopuksi ei tuota aivan samanlaista tyydytyksen tunnetta kuin vaikkapa Kuplassa, mikä ei ole ihme – onhan kyseessä varsin pieni, simppeli teräsplatta. Saksasta löytyikin BGS:n entinen, ilmeisesti radioautona palvellut veteraani. Suhonen laittoi haun päälle, ohjeena se, että auton pitäisi olla tuotannon alkupäästä, sillä hän pitää enemmän varhaisen version pehmustamattomasta kojelaudasta ja ohjauspyörästä. Kahva on malliltaan sellainen, että sitä voi käyttää, vaikka eskimorukkaset kädessä, mutta pientä totuttelua se vaatii. Sokkotestissä sitä ei sotilasajoneuvon jakkaraksi uskoisi
Jokunen koristemuovilärsäke saattaisi kyllä jäädä matkan varrelle. Kiitos Pasi Suhosen urheiluhenkisyyden, meillä oli tilaisuus koeponnistaa autoa paikoissa, joihin tavallisella henkilövaunulla ei olisi tullut mieleenkään suunnata. Yhdessä kohtalaisen maavaran, sileän pohjan, hyvien renkaiden, painonjakauman ja riittävän väännön ansiosta 181 selvitti polun haasteet harvinaisen eleettömästi. Volkswagen Typ 181 1971 MOOTTORI Tyyppi: nelisylinterinen ilmajäähdytteinen vastaiskumoottori, 1 kampiakselin alle sijoitettu hammaspyöräkäyttöinen nokka-akseli, lohko ja kannet kevytmetallia, 4 runkolaakeria, yksikurkkuinen Solex-alaimukaasutin Iskutilavuus: 1 584 cm 3 , sylinterimitat 85 x 69 mm, puristussuhde 6,6 Teho: 44 hv/3 800 r/min Vääntömomentti: 98 Nm/2 000 r/min VOIMANSIIRTO Nelivaihteinen käsivalintainen vaihteisto, valitsin lattialla, takaveto, portaaliakselit, vetopyörästön välitys 3.97 + 1.26 JARRUT Nestetoimiset 2-piiriset rumpujarrut OHJAUS Kierukka ja rulla, 3 ohjauspyörän kierrosta JOUSITUS Edessä: erillisjousitus, takaviistoon suunnatut kaksoistukivarret, vääntösauvajouset, kallistuksenvaimennin Takana: erillisjousitus, heiluriakseli, poikittaiset vääntösauvat KORIRAKENNE Takaa haarautuvalla keskusputkella varustettu levyrunko, teräskori MITAT Pituus: 3,78 m Leveys: 1,64 m Korkeus: 1,62 m Akseliväli: 2,40 m Raideleveys: 1,35/1,38 m Omamassa: 910 kg Rengaskoko: 185SR-14 M+S SUORITUSKYKY Huippunopeus: 120 km/h (valm. Jopa ristiriipuntaa muistuttavissa maastotilanteissa kori pitää muotonsa, eikä päästä narahdustakaan. Yleisessä ajoja matkustusmukavuudessa 181 muodostaa kunnioitettavan onnistuneen kompromissin maaston ja maantien tarpeiden välillä. Kaikelle on paikkansa ja kaiken saa paikalleen. polttoainekäyttöisen lämmittimen); VW 1302S (1600) 6 290 DM Pasi Suhonen vw181.indd 13 vw181.indd 13 26.7.2022 11.45 26.7.2022 11.45. Taakse näkymä on rajoittunut, olipa kuomu ylhäällä tai laskostettuna. Vantaan takamailta löytyi kapea, kinttupolkumainen väylä, jota reunustavien puiden ja kiviröykkiöiden välissä 181 mahtui liikkumaan. Kaikki tila on hyödynnetty tavalla tai toisella ja esimerkiksi takapenkin saa selkänojan puoliskot kaatamalla muutettua tehokkaaksi teräspintaiseksi kuljetustilaksi. Avokuosissa liikuttaessa tuulenpyörteet ovat etuistuimilla yllättävän hillittyjä vielä taajamanopeuksissa; katto ja sivusuojat viritettynä ei pelkäisi lähteä vaikka talviselle retkelle, joskin pään tienoo pitäisi suojata vedolta. Mobilisti 5/22 . Ohjaus on varsin miehekkäistä nappularenkaista huolimatta pysäköintinopeuksissakin kevyt ja suuntavakaus osin rankasti paikatuilla taajamateillä hyvä – paljon parempi kuin olisi odottanut. Kuten historia osoittaa, Typ 181 täytti tai jopa ylitti kaikki sille asetetut tavoitteet. Näkyvyys eteen ja sivulle on erittäin hyvä ja ulottuvuuksien arviointi helppoa. . ilm.) VALMISTUSMÄÄRÄ (1971) 11 026 kpl, Saksan tuotanto HINTA (SAKSASSA) 9 000 DM (siviilimalli, sis. Toinen vaikuttava piirre oli se, miten VW:n insinöörit hyvin rajallisen aikataulun ja budjetin puitteissa olivat pyrkineet ja onnistuneetkin nostamaan 181:n palvelusja käyttökelpoisuutta. Se on luokassaan helppo ylläpidettävä ja toisin kuin useimmista maastoajoneuvoista, siitä voi nauttia muutenkin kuin pöristämällä jyrkillä vuorenrinteillä kauriinpesiä etsien. Pahimmat röykytykset välittyvät sisälle, mutta 181 ei todellakaan ole mikään kivireki ja saa saman aikakauden Land Roverit tuntumaan suoraan sanottuna primitiivisiltä. Se kelpasi viranomaiskäyttöön vuosikymmenien ajan ja siitä on muodostunut haluttu vaihtoehtoinen kesäajokki VW-harrastajien keskuudessa. Suomalaisissa oloissa syyspimeällä tihrustaminen himmeiden ja höyrystyneiden sivusuojen läpi voisi vähitellen nostaa kuljettajan verenpainetta, ainakin urbaaniliikenteessä. 13 Käynnistäminen aiheuttaa vaimean äänireaktion jossakin takana. Lasikuituinen kovakatto muuttaisi tilannetta, mutta jotakin perusluonteesta menetettäisiin. Arkiseksi käyttöautoksi 181 sopinee vaivatta vain kuivan ilmanalan alueilla ja näinhän tapahtui esimerkiksi Meksikossa. Mutta vipu on kokolailla tunnoton ja vain vähäistä, ammoista Kuplakokemusta omaavan toimittajan kaltainen sählä joutuu varmistamaan joka kerta, onko kyseessä oikeasti ykkönen vaiko sittenkin kolmonen tai siirtyikö se vapaalle asti vai ei. Polkimien sijoittelu sallii juuri sopivasti ainakin numeron 43 Extra Breit -monojen operoinnin toisiaan häiritsemättä. Ja jos jumi yllättää, 181:n jaksaa työntää liikkeelle muutaman miehen voimin. Liikkeellelähtö sujuu pehmeästi ja luontevasti. Kuomun saa tarvittaessa alas ja takaisin ylös yhdenkin ihmisen toimesta muutamassa minuutissa, mutta etenkin siisti laskostaminen suosii kahden hengen tiimiä. Ajaminen on helppoa ja jopa sana hauska pyrkii pulpahtamaan huulille. Polun terävähuippuiset nyppylät olisivat saaneet nyky-SUV-kuljettajat empimään, vaikka todennäköisesti useimmat niistäkin selviäisivät reitistä. Perille päästyä siitä huokui suorastaan ripaus ylimielisyyttä tyyliin: “Ettekö muka vaikeampaa reittiä löytäneet?” Toimittajan ennakkoluuloihin lukeutui neliovisen, kevyehkön avokorin vääntölujuus etenkin maastotilanteissa, mutta 181 tuntuu kuin puolitoista tonnia raskaammalta turva-autolta. Kuplaharrastajat kokenevat valitsimen toiminnan miellyttäväksi ja vaivattomaksi. On selvä, että VW häviää vakavassa maastomönkimisessä nelivetoisille, lukkoperäisille työkaluille, mutta jos 98 prosenttia liikkumisesta tapahtuu tiellä tai helpohkossa maastossa, niin kompromissi on perusteltu. Suorituskyky on odotetun hillittyä, maantieohituksissa ohitettavan täytyisi liikkua todella hitaasti, mutta arkiliikenteen normaalirytmissä pysyttely onnistuu vaivatta. Vaihteenvalitsimen liikkeet ovat lyhyehköt ja pykälät menevät päälle varsin selkeästi, kun lovi on kohdallaan. Se teki vaikutuksen. Moottori pörisee hillitysti siellä jossakin takana, eikä tunnu rasittuvan vakavasti missään tilanteessa. Värinänvaimennus on ensiluokkaisella tasolla
Se on ensirekisteröity Suomeen 3.6.1969. Se rahtasi sanomaopelrekordvan.indd 14 opelrekordvan.indd 14 26.7.2022 12.06 26.7.2022 12.06. Toisaalta verovapaana pakettiautona oli mahdollista saada suuri ja näyttävä vaunu kohtuulliseen hintaan. Maahantuojana ja myyjäliikkeenä toimi Oy Nikolajeff Ab, jolla oli vahva GM-edustus. 14 . Seuraavaksi omistajaksi ilmaantui Kontulassa asuva Jouko Nevala. Kotiseudulla Kurikassa oli mukava käydä hyväkulkuisella ja komealla vehkeellä. Pakettiautoksi rekisteröity Opel palveli ensimmäiset kolme vuottaan Helsingin keskustassa toimivaa Teramet Oy:ta, ollen osamaksurahoitettuna Nikolajeffin toimesta. Varsinaista tarvetta pakettimallin kuljetuskapasiteetille ei hänellä ollut. Vuoden omistusajan jälkeen Rekord myös jäi Kurikkaan Joukon veljelle Oiva Nevalalle. teksti: Tero Ilola kuvat: Janne Halmkrona H elsinkiläisen Timo Lempiäisen ja Susanna-vaimonsa omistama BE-54 edustaa Rekordin C-sukupolven puoliväliä. Oiva harjoitti monenmoisia aktiviteetteja Kurikassa, kuten myös Pirkanmaan suunnalla. Opel joutuikin tositoimiin, muodostaen Oivan ansiotoiminnan kuljetuksellisen selkärangan seuraaviksi vuosikymmeniksi. Hän oli linja-autonkuljettaja ja ajeli urallaan mm. Mobilisti 5/22 Opel Rekord 1700 Van Pässin sarvet Valveutuneen lukijan mieleen tulee otsikosta heti vanhan brittipyörän ohjaustanko tai amerikkalaisen hyötyajoneuvon keulamerkki. Helsingin ainoata johdinbussireittiä, linjaa 14. Tällä juttumme sympaattisella Opelilla on aiheesta kuitenkin omakohtaisempaa, konkreettista kokemusta
Nakertaja on ollut yleisimmin käytetty työkalu aukkojen leikkaamiseen, vaikka työnjälki usein antaakin vaikutelman pureskelemalla avarretuista kyljistä. Tarvittiin 1 mm ylikokoiset männät, joita ei ollut saatavilla, paitsi tori.fi-palvelussa, josta sarja löytyi. Rekord Van kuitenkin kesti kaiken tuon, eikä kilometrejä ilmeisesti kertynyt kovin paljoa, vaikka vuodet kuluivatkin. Lapset pakattiin tavaratilaan ja lähdettiin siltä seisomalta lomamatkalle kohti Savonrantaa. Seuraavaan polveen Jouko ja Oiva Nevala ovat nykyisen omistajan Timo Lempiäisen enoja, ja Antti Nevala on hänen serkkunsa. Mobilisti 5/22 . Juuri opelrekordvan.indd 15 opelrekordvan.indd 15 26.7.2022 12.07 26.7.2022 12.07. Tarvetta vähintään sylinterin kannen kunnostukselle ilmeni jälleen muutama vuosi sitten ja hatun nostaminen paljasti alakerrankin olevan tiensä päässä; avonaisiin sylintereihin kaadettu voiteluaine hulahti hetkessä alas öljypohjaan. Vin-vin, kuten nykyisin sanotaan. Se pysyi Nevalan perheessä lopulta vuoteen 1997 saakka, vaikka siirtyikin 1988 Oivan pojan, Antin omistukseen. Vuonna 1966 syntynyt Timo muistaa Opelin aikaisesta lapsuudestaan ja on ollut sen kyydissäkin jo 1970-luvulla. Rengasrikkoa lukuun ottamatta pitkä neitsytmatka sujui hyvin, kuten kaikki reissut siitä lähtien tähän päivään saakka. Luotto hankitun ajoneuvon kuntoon oli kova, ja jonkin aikaa juhlien jälkeen Timo matkusti perheineen junalla Pohjanmaalle autoa noutamaan. Hyvennys oli suoritettu oppilastyönä jossakin ammattikoulussa. Kesän 1997 sukujuhlilla Kurikassa keskustelu oli siirtynyt Timon ajatukseen harrasteauton hankkimisesta, ja lopulta päätynyt Rekordin siirtymiseen hänen omistukseensa. Kyydissä olleiden nuorten pässien sarvista muistuttavatkin kattoverhoilun useat palkeenkielet. 15 lehtiä, toimi luomuviljelmän huoltoautona ja jossakin vaiheessa sitä käytettiin myös eläinten kuljettamiseen. Opelin kylkiin oli ajan hengen mukaisesti tehty ikkunat hämäämään Van-mallimerkintää. Alkoi myös vaikuttaa siltä, että Rekord muodostuisi eräänlaiseksi sukurasitteeksi, eikä siitä ollut tarkoitus luopua. Lempiäinen päätyi kuitenkin ummistamaan sivut alkuperäisen kaltaisiksi, kertomansa mukaan keskusteltuaan joskus asiasta tämän jutun kirjoittajan kanssa.(Itselläni ei ole muistikuvaa tapahtuneesta, mutta uskottavahan se on.) Oiva Nevalan muisteloiden mukaan Rekordiin on tehty jonkinlaista moottoriremonttia jo varhaisessa vaiheessa
Heidän omistuksessaan Opel on saanut viettää helppoja vuosia, kevyessä ajossa. Katsastuksia on yhteisellä taipalella kertynyt viljalti ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Lempiäinen valmisti sellaisen huolellisesti ohjetta noudattaen. Uuden listan konepeltiin Lempiäinen sai kerran kahdella kympillä satunnaiselta ohikulkijalta, pysähdyttyään tankkaamaan. Liikenteessä Opel kerää ”tykkääjiä” kaiken ikäisistä kulkijoista vauvoista vaariin. Konepellin etureuna kärsi vaurioita moottoriremontin jälkeisessä koeajossa. Painetussa asussa tarina myös jää elämään hamaan tulevaisuuteen. Moottoritila on hämmentävän hieno ja joskus kauan sitten vitivalkoiseksi höyrypesty alusta on huolellisesti suojattu. 16 . Pikkumurheista ei ole suurta numeroa tehty ja erään kerran yllätys oli suuri, kun katsuri Hakuninmaalla kaivoi arkistoistaan rakennekuvan täsmälleen tähän autoon kuuluvasta tilapäisistuimesta. Vanhan auton neljännesvuosisadan omistushistoria on sopiva virstanpylväs koota kokemuksia ja muistella menneitä. Naapurissaan aiemmin toimineen Corvette-pajan rakennelmia on joskus haettu keskeytyneeltä koeajolta Opelin perässä körökyydillä ja normaalit mökkikuljetukset kuuluvat ohjelmaan. Timo ja Susanna arvelevatkin rosoisen aitouden jo ylittäneen kromikylläisen loiston kiinnostavuudessa. . Sen takana ajaessa ei nenään kulkeudu lainkaan vanhoille ritsoille tyypillistä palamattoman polttoaineen katkua tai minkäänlaista merkkiä bensiinin mukana palavasta voiteluöljystä. Timon, Susannan ja Opelin yhteinen taival jatkunee vielä vähintään toisen mokoman. Arkiyhteensopiva harrasteauto Kokonaisuutena jutun Rekord 1700 Van on erittäin lujassa kunnossa. Sisustus on houkuttelevan kodikas, myös takatilan osalta, pässin pökkimisineen kaikkineen. Korin ulkopinnoissa aika väkisinkin näkyy, onhan kyseessä entisöimätön käyttöharraste. Pikkulapset hihkuvat rattaistaan innoissaan ja moottoritiellä ohittajat hidastavat rinnalle peukuttamaan. Pelti oli vain nostettuna paikoilleen ja varomaton jarrutus aiheutti auton pysähtymisen, konepeiton jatkaessa matkaansa. Lempiäisen piiskatessa sitä artikkelin ajokuviin, vingahtaa takarengas iloisesti ja nopeutta kertyy suorassa suhteessa kaasupolkimen asentoon. Jopa renkaat ovat täsmälleen tyyliin sopivat, Vredestein Sprintit, alkuperäisessä 6.40-13 -koossa. Mobilisti 5/22 nyt Opel kärsii lievästä jännitteen purkautumisongelmasta, jonka vuoksi moottoritilassa on tilapäisesti sinne täysin kuulumaton akku. Kokonaisuus erityisesti nyt tilkityin kyljin, edustaa parhaalla tavalla omaa aikakauttaan. opelrekordvan.indd 16 opelrekordvan.indd 16 26.7.2022 12.07 26.7.2022 12.07. Huomiovalot ja pallokaiuttimet viimeistelevät kokonaisuuden
ilm.) VALMISTUSMÄÄRÄ 5 792 kpl, vuosien 1966-71 kokonaistuotanto 21 201 kpl opelrekordvan.indd 17 opelrekordvan.indd 17 26.7.2022 12.07 26.7.2022 12.07. 17 Opel Rekord 1700 Van 1969 MOOTTORI Tyyppi: nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori, 1 kanteen sijoitettu ketjukäyttöinen nokka-akseli, 5 runkolaakeria, yksikurkkuinen Solex-alaimukaasutin Iskutilavuus: 1 698 cm 3 , sylinterimitat 88,0 x 69,8 mm, puristussuhde 8,2 Teho: 66 hv/5 300 r/min Vääntömomentti: 118 Nm/2 000-3 100 r/min VOIMANSIIRTO Nelivaihteinen käsivalintainen vaihteisto, valitsin ohjausakselilla, takaveto. vetopyörästön välitys 3.89 JARRUT Nestetoimiset 2-piirijarrut, edessä levyt, takana rummut OHJAUS Kuulamutteriohjaus, 3,25 ohjauspyörän kierrosta JOUSITUS Edessä: erillisjousitus, päällekkäiset kolmiotuet, kierrejouset, kallistuksenvaimennin Takana: jäykkä akseli, kaksi pitkittäistä tukivarsiparia, kierrejouset, panhard-tanko KORIRAKENNE Itsekantava kokoteräskori MITAT Pituus: 4,55 m Leveys: 1,75 m Korkeus: 1,46 m Akseliväli: 2,67 m Raideleveys: 1,40/1,40 m Omamassa: 1 130 kg Rengaskoko: 6.40 S13 Tavaratilan pituus: 1,81 m (takapenkki kaadettuna) Tavaratilan pinta-ala: 2,2 m 2 Kantavuus: 530 kg SUORITUSKYKY Huippunopeus: 136 km/h (valm. Mobilisti 5/22
opelrekordvan.indd 18 opelrekordvan.indd 18 26.7.2022 12.07 26.7.2022 12.07. Hollantilainen koriverstas Willemsknol jatkoi Rekordeja keskeltä parikymmentä senttiä. Jopa Saksan hienoimpiin lukeutunut hauturipaja Pollmann halusi Mercedesten ja Cadillacien välissä tehdä jotakin astetta maanläheisempää, jolloin valinta osui monasti Rekordiin. Mobilisti 5/22 Opel Rekord C Joka paikan höylä Jokainen keskihintaluokan auto suunnitellaan menestystuotteeksi, mutta läheskään kaikista ei sellaista tule. Se venyi tehtävään kuin tehtävään ja siihen perustui myös voimakas ja menevä Commodore. Erittäin huolellisesti nikkaroitujen Pollmannin Rekord Bestattungswagenien selviytymisprosentti on poikkeuksellisen korkea, vaikka monesta onkin eläkepäivillään tullut Transporterin halpiskorvike. Sprint-pakettiin kuului voimamoottorin ohella koristeraitojen ja urheiluohjauspyörän kaltaisia yksityiskohtia. 18 . Opelin tapauksessa eurooppalaisen keskihintaluokan konservatiivista ydintä edustaneen Rekordin hedelmällisimmät hetket osuivat kolmanteen, C-polveen. Jopa saman merkin peräkkäisten mallien suosiossa voi olla musertavia eroja. Sitä valmistettiin kolmella mantereella ja sitä myytiin enemmän kuin mitään muuta Rekordia – yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Kimmo Koistinen Tupla-Weberein varustettu Sprint 1900 Coupé oli 106 hevosvoimallaan C-polven kulkevin Rekord ja härnäsi ajettavuudellaan jopa isoveljeään Commodorea. Ratkaisulla saatiin luonnollisesti ylelliset tilat, mutta ennen kaikkea lohdutettiin niitä, jotka haikailivat vanhojen 7 hengen jättitaksien perään
Mobilisti 5/22 . Tämä on jo Rekord E, mutta umpikylkinen Lieferwagen oli yhä tarjolla joillakin markkina-alueilla. Myös Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa valmistettiin omia, pitkällekin muunneltuja versioita samasta perusrakenteesta. 60-luvulla bisnekset alkoivat kustannustason noustessa ja ilmapiirin muuttuessa hiipumaan, mutta yhtiö ehti loihtimaan vielä esimerkiksi pienen erän Rekord C Cabrioita. Vakiona umpikylkisissä pakettiversioissa oli rattikarahka ja vain 3 vaihdetta; kantavuutta parhaimmillaan 530 kg. Ilmeisesti vasta etuvetoisten Kadettien ja Escortien pakettiversiot valtasivat lopullisesti näiden isohkojen farmaripakujen pienen reviirin. Länsi-Saksan eteläisissä osavaltioissa vaikuttava hautaustoimisto Alfred Ackermann käytti pitkään tätä C-Rekord Lieferwagenia ainakin joissakin siirtoajoissa ja aputehtävissä. Viitonen oli maaginen luku Rekord CarAVanin mainonnassa. Ranger oli belgialainen näkemys Rekord C -teemasta. Vuonna 1971 viimeinen lähtijä sammutti valot Deutschilla. 19 Kölniläinen Karl Deutsch GmbH erikoistui 1930-luvulta lähtien keskihintaisten avokorien naputteluun. Koska kyseessä on vakiokorinen auto, eivät asiakkaat ole voineet olla kovinkaan varrekkaita tai pakattuina mittaviin arkkuihin – ruuman pituus kun oli alle 190 cm. opelrekordvan.indd 19 opelrekordvan.indd 19 26.7.2022 12.07 26.7.2022 12.07
Joissain Euroopan maissa teineille tarjottiin 1980-luvun lopulla laitteita, joilla edellisellä vuosikymmenillä olisi voitettu rr-kisoja. Mobilisti 5/22 Yamaha TZR 125 1988 Lapsuuden loppu Kevytmoottoripyörä on laite, joita on tunnettu eri maissa, mutta sen määritelmä on vaihdellut ajan ja paikan mukaan. 20 . Yamaha TZR ei ollut nopein mahdollinen, mutta oli Suomen markkinoilla juuri siihen aikaan, kun vastaavia pyöriä myytiin epätavallisen paljon. teksti: Janne Halmkrona kuvat: kirjoittaja ja Helmi Halmkrona yamaha125.indd 20 yamaha125.indd 20 26.7.2022 12.20 26.7.2022 12.20
Välityssuhteet on valittu ajatuksella. Jos noin pieniltä kierroksilta haluaa kiihdyttää, pitääkin sitten naputella vaihde kuutoselta kakkoselle, ennen kuin mitään mainittavaa tapahtuu. Isommalle vaihtaen pyörä kiihtyy hiljalleen taajamanopeuteen. Moottori on huomattavasti joustavampi kuin mitä sen litratehosta voisi päätellä. Hitaassa vauhdissa ranteilla on turhan paljon painoa. Tällä satapiikillä voi aikuinenkin liikkua nuoruuttaan muistellen hermostumatta moottorin äkkinäiyamaha125.indd 21 yamaha125.indd 21 26.7.2022 12.20 26.7.2022 12.20. Ohjaustanko on sentään huomattavasti korkeammalla kuin istuin, eikä jalkatappeja ole viety kauas taakse kallistusvarojen lisäämiseksi. Ryyppy eli rikastin sen sijaan on piilotettu kaasuttimen kylkeen, eli näkymättömiin runkopalkin taakse. Muutaman kilometrin ajon jälkeen isommalle tielle kiihdyttäessä Yamaha osoittaa lämmenneensä. Ajo-ominaisuudet selvästi riittäisivät kovempaankin vauhtiin, mutta nyt ei kilpailla naapurin teiniä vastaan, joten vertailukohdan puuttuessa voi vain nauttia vauhdista. Ohituskiihtyvyydestä on pienemmälle vaihtamatta turha puhua, mutta kaasua käännettäessä vauhti hiljalleen kiihtyy. Pyörällä voi ajella hiljalleen kolmella tuhannella kierroksella. Polttonestesäiliö on muotoiltu kuopille niin, että jalat saa kapeaan kulmaan, joka pienentää ilmanvastusta. Yamaha syöksyy routavaurioiden yli täysin suoraan, eikä ravista edes pitkittäisten halkeamien kohdalla. Moottori pärisee hiljaisesti eikä kuulosta ollenkaan rasittuneelta. Vaihteensiirto toimii nopeasti ja sen tuntuma on erinomainen. Asento on varsin tiivis. Nopeuden kasvaessa moottori nousee tehoa tuottaville kierroksille, joilla vauhtia pystyy myös ylläpitämään. Hallintalaitteet ovat muuten modernit, mutta yhdessä yksityiskohdassa Yamaha on säästänyt hiukan odottamattomassa paikassa. Peileistäkin näkee omien hartioidensa lisäksi melko hyvin taakse. Yamaha on sen verran nopea, että sillä ajaminen on hauskaa, vaikka kieltämättä 250-kuutioinen vastaava olisi kova sana. Jousitus on jäykähkö ja ohjaustuntuma vakaa. 21 Y amaha on kapea ja matala. Suurimmalla vaihteella kuusituhatta kierrosta merkitsee yhdeksänkympin mittarinopeutta. Viiden tonnin jälkeen pakoaukon säätöventtiili muuttaa pakoputkiston mittasuhteita ja Yamahan moottori herää. Vaihde kytkeytyy kuin uudessa pyörässä, kevyesti napsahtaen. Kieltämättä moottori tuntuu jo aika tukahtuneelta ja pitäisi selvästi isommista kierroksista. Yamaha esittää muotoilullaan kilpapyörää, mutta ajoasento ei ole ollenkaan yhtä äärimmäinen kuin oikeissa kisapyörissä. Ajoasento tuntuu toisenlaisiin laitteisiin tottuneelle etukenolta. Sen viimeistelyaste on korkea. Käynnistyspoljin on melko korkealla suhteessa istuimeen, joten pyörän selästä pitää nousta kokonaan ylös ja koska ohjaustanko on alhaalla, kumartua eteenpäin, ennen kun jalan yltää nostamaan polkimelle. Viisi tuhatta kuulostaa isolta luvulta, mutta Yamahan äänimaailmassa se on yhä rauhallista räpätystä. Jalkatapit ovat melko suoraan kuljettajan alla. Kokonaisuus on kompakti, mutta ainakaan 176 cm pitkälle kuljettajalle Yamaha ei ole ollenkaan liian pieni. Moottorin kierrokset on pidettävä yli kahdeksan tuhannen, jolloin pyörä tuntuu nopeammalta kuin onkaan. Starttimoottori ja sen vaatima isompi akkuhan toisivat lisää painoa. Suurimmalla vaihteella voi nykimättä ajaa hiukan yli 40 kilometrin nopeutta, eikä pyörä hyydy vielä jokaiseen mäkeen. Moottori ei ole lämmennyt vielä, mutta Yamaha lähtee liikkeelle nikottelematta. Se ei vastusta kovinkaan suurella voimalla, vaan moottori pyörii kevyesti. Sen löytää helposti tunnustelemalla, kunhan tietää mistä etsiä, mutta voisihan kaasuttimelta olla vaijeri ja vipu näkyvämmässä paikassa. Kireä kone tarvitsee kuitenkin lisää ajoa toimiakseen kunnolla, sillä risteyksestä kiihdytettäessä Yamaha kakistelee yrittäessään ylittää 5 000 kierrosta. Seitsemän tuhannen kierroksen jälkeen Yamaha on jo tosissaan vauhdissa eikä lopeta ulvontaansa ainakaan ennen 10 500 kierroksen punarajaa. Pyörän suhteellisen pieni koko ja moottorin tasaisen räpätyksen kiihtyminen hulluksi ulvonnaksi tuo menoon tunnelmaa. Moottori ei kuulosta erikoisen kireältä, vaan käy kaasuttelematta nöyrän tasaista tyhjäkäyntiä. Ohjaustanko on kapeahko ja edessä. Bensahana avautuu kääntämällä isoa nuppia katteen kyljessä. Normaaliajossa vaihdetta ei tarvitse jatkuvasti vaihtaa. Teho ja ääni kasvavat moninkertaisiksi. Istuin on matalalla ja osittain pyörän sisällä. 120 kilometrin nopeudessa kierroslukumittari näyttää kahdeksaa tuhatta eli ei vielä ollenkaan suurimman tehon alueella. Ryyppy päällä Yamaha käynnistyy parilla polkaisulla. Kevytmetallirunkoa ei tällä hinnalla ole vielä pystytty tekemään, mutta teräksestä prässätty Deltabox esittää isompien ja kalliimpien mallien vastaavaa, eikä painoeron luulisi olevan kuin satoja grammoja alumiinista tehtyyn vastaavaan verrattuna. Hetkisen tyhjäkäynnin ja kaasuttelun jälkeen ryypyn voi laskea pois päältä. Voima ei tule käyttöön terävänä piikkinä vaan kasvaa tasaisesti. Sähkökäynnistyksen puute on toinen varuste, jota näin viimeisteltyyn kokonaisuuteen voisi toivoa, mutta sitä voi perustella urheilullisuudella. Mobilisti 5/22 . Nopeasti eteenpäin pyrittäessä tilanne onkin toinen
84-kiloisen keski-ikäisen kuljettajan kanssa Yamahan kokonaispaino on arviolta 214 kiloa, jolloin tehoa on 125 hevosvoimaa tonnille. Yamahalla voi aikuinenkin ajaa ja nauttia menosta. Moottoritiellä ajoviima pitää painon poissa käsiltä, eikä voiman puolesta tarvitse pelätä jäävänsä normaalin liikenteen jalkoihin. Luvut ovat moottoripyörälle suhteellisen pieniä, mutta kevyellä kuljettajalla suhde on sama kuin 1500 kiloa painavassa autossa olisi ihan mukava 225 hevosvoiman teho. yamaha125.indd 22 yamaha125.indd 22 26.7.2022 12.20 26.7.2022 12.20. Mobilisti 2000 -lehdessä testattiin vuonna 2014 HRD:n tehokasta satapiikkiä vuodelta 1984. Yamaha kulkee kevyesti suurinta sallittua sielläkin. Tähän voisi tottuakin. Kuljettajan siirtyessä edemmäksi ja keskiruumista hiukan jännittäessä saa painoa pois käsiltä, ja asento tuntuu jo lähes normaalilta. Etujarru on tunnokas, mutta vaatii jonkin verran voimaa. Yamaha tuntuu nopealta. Se oli monessa suhteessa keskeneräinen tuote Yamahaan verrattuna. Mutkainen pikkutie tuntuu vuoristoradalta, vaikka isolla ja tehokkaalla pyörällä sama vauhti olisi vielä melko rauhallista. Ihanteellinen ajoasento vaatii hiukan etsimistä. Kevyen pyörän teho/painosuhde muuttuu kuljettajan massan mukaan. 60-kiloisen teinin ajaessa lähestyttäisiin 150 hevosvoimaa tonnille. Tehoalueella jalkatapit tärisevät jonkin verran, mutta siitäkin on saatu melko maltillista. Mobilisti 5/22 syyteen tai äärimmäisen ajoasennon aiheuttamiin kramppeihin. HRD tärisi korkeilla kierroksilla niin kovaa, että jalat eivät kirjaimellisesti tahtoneet pysyä tapeilla. Takajarru on rumpuna kevytkäyttöinen ja sen teho riittävä. 22
Se ei silloin herättänyt huomiota, sillä vasta 1970-luvulla liikenteen turvattomuuteen yamaha125.indd 23 yamaha125.indd 23 26.7.2022 12.21 26.7.2022 12.21. Se on samaa mallia, mitä pyöriin tarjottiin 1980-luvullakin. Mopoissa oli vakuutuskilpi, ei rekisterikilpeä. Jussi osti pyörän näkemättä sen omistajaa. Pari vuotta sitten yleensä huomattavasti vanhempia pyöriä harrastanut Jussi Huttunen kuuli hyvän tuttavansa vaimon veljen Espoon Olarissa omistamasta vähän ajetusta Yamahasta. Pohjalle kondensoitunut vesipisara oli sen varmaan vuosien mittaan ruostuttanut. Niitä ei myöskään rekisteröity kuten moottoripyöriä. Molemmat miehistä ovat osanneet arvostaa Yamahaa, vaikka ihan vastaaviin laitteisiin ei teininä ole tullut kosketusta. Pyörän polttonestesäiliössä samat nesteet olivat varmaankin seisoneet pitkään, sillä sieltä löytyi pieni reikä. Kevari määriteltiin tuohon aikaan ihan kotimaisin säännöin. Määritelmän mukaan mopon kuljettamiseen ei tarvittu ajokorttia ja sellaisella sai ajaa jo 15-vuotiaana. Moni valmistaja toi Suomeen pyöriä, joiden runko, jousitus tai jarrut olivat tavallista kevytrakenteisempia vain, jotta suomalainen painoraja ei ylittyisi. Suomen liikenteessä kuoli ennätysmäärä ihmisiä 1970-luvun alussa. Sellaisen suurin sallittu paino oli 75 kiloa ja iskutilavuuden piti olla alle 100 cm³. Mobilisti 5/22 . Todennäköisesti 1990-luvun alusta lämmittämättömässä tallissa säilytettyä pyörää ei ollut kunnostettu ajokuntoon pitkään aikaan. Pyörän edellinen omistaja, Jussi Huttunen, on ollut vielä kauempana nostalgisesti tehopiikkeihin suhtautuvasta ikäluokasta, sillä hänellä on jo 70 kesää mittarissa. Renkaatkin ovat samat mitkä pyörän alla olivat ostaessa. Orivedelle suuntautuneella matkalla pyörän tuulilasi kirjaimellisesti mureni itsestään kappaleiksi. Pyörä oli ollut vuosikymmeniä rekisterissä mutta sillä ei ollut ajettu kuin jonkin verran yli 5 000 kilometriä. Risto osti Yamahan samana päivänä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Isoja moottoripyöriä sai myös ajaa jo 16-vuotiaana, mutta niille vaaditun ajokortin saaminen ei ollut yhtä helppoa ja vakuutuksetkin jonkin arvoisia. Yamaha oli pitkään ensimmäisen omistajansa hallussa. Todellisuudessa motoristeja oli kuollut kaksinkertaisesti kymmenen vuotta aiemmin, jolloin lättähatut ajoivat vielä Jawoilla. Ei ihan niin kevyt enää Mopedi ajoneuvoluokkana luotiin 1950-luvulla. 23 Ikäeron merkitys Yamahan omistaa Risto Liimatainen, joka on oikeastaan hiukan liian vanha moisen nykypyörän ohjaimiin – ainakin jos oletetaan kevareita harrastavien aikuisten olleen juuri siinä herkässä 16 vuoden iässä silloin, kun kyseinen laite on ollut myynnissä. Kevytmoottoripyörän hankkimisen motiivit olivat siis pitkään käytännöllisiä ja taloudellisia. Puheluita tuli nopeaan tahtiin. Jussi ajoi pyörällä muutaman sata kilometriä. Etuhaarukan stefat ovat ilmeisesti kovettuneet jo 34 vuoden iässä ja alkoivat tihkumaan sen verran, että jarrulevylle saakka pääsi tippa öljyä, joten keulan huolto on seuraavaksi ajankohtainen. Mopon kilpi vaihtoi väriä vuosittain, jolla selvisi, oliko vakuutus maksettu ajallaan. Moottoripyöriä alkoi muutenkin olla enemmän kuin millä ehti ajamaan, joten Yamahasta jätettiin Torille myynti-ilmoitus. Yamaha oli pölyinen ja kurainen, mutta kokonainen. Hän sai kuulla, että pyörää oltiin jo tulossa katsomaan. Sen tilalle löytyi tarvikeosa. Jussi puhdisti pyörää intensiivisesti, muttei purkanut sen toimivalta vaikuttanutta tekniikkaa oikeastaan yhtään. Se toimii monessa suhteessa kuin uusi, mutta ikä näkyy joidenkin osien vanhenemisessa. Sitä aiemmin vastaavia laitteita kutsuttiin ainakin joissain lehtijutuissa myös kevytmoottoripyöriksi. Joskus tämä tarkoitti turvallisista ominaisuuksista tinkimistä. Takapenkin skuupin Jussi innostui tilaamaan Ruotsista. Vuotta vanhempana pääsi kuulustelukortilla kevytmoottoripyörän satulaan. Muuten pyörään ei tarvinnut varsinaisia korjauksia tehdä. Jussi ei keksinyt syytä estellä noin innokasta miestä ja luopui pyörästään ensimmäiselle paikalle saapuneelle. Jussi sai pyörän ajoon ja vaikuttui sen suorituskyvystä. Maailmalla valmistettiin kyllä pyöriä, joissa oli riittävän pieni moottori, mutta vaatimus keveydestä meni joskus liian pitkälle. Liimatainen on ollut jo täysi-ikäinen Yamahan ollessa uusi. Öljyt vaihdettiin, mutta jäähdytysnesteiden vaihto unohtui. Jopa sylinterin YPVS-venttiili lähti toimimaan ilman huoltoa. Muuten Yamaha on tiettävästi täysin alkuperäinen. Mediahuomiosta suuren osan saivat uudet superpyörät, joiden kuljettajia tarinoiden mukaan kuoli läjittäin heti uudella pyörällä myyjäliikkeen pihalta tien päälle kaasutettuaan. Kesällä pyörä lainattiin Mobilistin kuvauksiin. Yksi ensimmäisistä soittajista oli Risto Liimatainen. Risto ilmoitti tulevansa heti paikalle ja ostavansa Yamahan
Seuraavalla vuosikymmenellä tilavuusraja nousi 80 kuutioon. 1970-luvulla kevytmoottoripyörien osuus myynnistä kasvoikin suuremmaksi kuin koskaan, romahtihan isojen pyörien myynti. Muutaman vuoden sisällä liikennettä rajoitettiin monella tavalla, nopeusrajoitusten määrittämisestä alkaen. Tehoa uuden kevytmoottoripyöräluokan laitteissa oli noin kaksinkertaisesti edellisen säännön aikana hyväksyttyihin laitteisiin verrattuna. yamaha125.indd 24 yamaha125.indd 24 26.7.2022 12.21 26.7.2022 12.21. Sen aiheuttanut uusi verotaulukko oli progressiivinen eli sitä korkeampi, mitä suurempi oli pyörän iskutilavuus. Saksassa vastaavaa luokkaa ei heti syntynyt, sillä paikalliset valmistajat pyrkivät voimakkaasti suojelemaan omaa tuotantoaan, joten siellä nuoriso ajoi 1970-luvulla kotimaisilla, kireillä 50-kuutioisilla. Suomessa myydyt mopot olivat paikallisten sääntöjen, varsinkin painorajan, vuoksi usein meidän markkinoillemme räätälöityjä. Suomessa isojen moottoripyörien tuontiveroa lievennettiin huomattavasti jo 1977. Eurooppalaiset tehtaat olivat muissakin kokoluokissa jääneet marginaaliin ja valmistivat monessa maassa mopoja ja moottoripyöriä, jotka täyttivät erikoisiakin paikallisia määräyksiä. Samalla kevytmoottoripyörän määritelmä muuttui. Ainakin Italiassa kotimainen teollisuus säilyi lähinnä valtion nostettua tuontipyörien verotuksen riittävän korkealle. Oli senkin rakenteessa säästetty oikeisiin pyöriin verrattuna kiinnittämällä takamatkustajan jalkatapit takahaarukkaan. Britit päästivät perinteisen teollisuutensa häviämään lähes täysin. Kaksisylinterinen Yamaha 100 Twin Jet luokiteltiin oikeaksi moottoripyöräksi, sillä se oli liian painava kevariksi vielä vuonna 1966. Vuosikymmenen alkupuolella eurooppalaiset valmistajat olivat yhä voimissaan ainakin maastopyörissä, mutta kasarin lähestyessä japanilaisten resurssit alkoivat näkyä yhä enemmän tuotteiden laadussa ja myynnissä. Nyt sen moottorin iskutilavuuden piti pysyä alle 125 kuution eikä painorajaa enää ollut. Monessa Euroopan maassa oli vastaavat säännöt, joten pyörille löytyi kysyntää, joka innosti isot valmistajat tekemään 125-kuutioisia. Alla oleva Yamaha YG-1 täytti kevytmoottoripyörän vaatimukset vuonna 1966. Moottoripyörien ajokortin ikäraja nostettiin 18 vuoteen 1972. Seuraavana vuonna pyöriä myytiin silti vähemmän kuin koskaan sodan jälkeen, alle kaksi tuhatta rekisteröintiä. Niitä enemmän tosin myytiin mopoja, moottoroituja kaksipyöräisiä nekin ovat. Isojen moottoripyörien hinnat kaksinkertaistuivat Suomessa vuoden 1974 alussa. Motiivi ostaa kevari oli huomattavasti suurempi kuin aiemmin, olihan se aikuisin tai ainakin nopein kulkuneuvo, jota pääsi ajamaan laillisesti jo 16-vuotiaana. Pienten pyörien hintataso pysyi lähes entisellään. Aivan vastaavia ei muualla nähty. Lyhyen siirtymävaiheen jälkeen suuri osa kevareista oli pykälää suurempia moottoreiltaan ja mitoiltaankin kuin aiemmin. Tehtaat myös panostivat luokan kehittämiseen. Aiemmin kevareina oli myyty paljon pieniä ja keveitä pyöriä, joiden iskutilavuus saattoi olla jopa alle 50 kuution, mutta tehoa enemmän kuin mopoiksi luokitelluille laitteilla sallittiin. 1970-luvun alun Yamaha As 3 oli jo huomattavasti lähempänä oikeita moottoripyöriä kuin edellisen vuosikymmenen kevytmoottoripyörät olivat olleet. Mobilisti 5/22 alettiin suhtautua vakavasti. Kevarit olivat isojen tehtaiden suurille markkinoille alusta pitäen suunnittelemia. Myydyimmät mallit olivat säännöllisesti satapiikkejä. Hondan kaksisylinterisessä nelitahtipyörässä oli ollut jo pitkään vilkut ja sähkökäynnistys, Yamaha luotti kilpapyörämäisen kaksisylinterisen kaksitahtisensa suorituskykyyn. 24
Eri tehtailla oli omat tapansa säätää moottoreitaan; jokainen yksityiskohta yritettiin patentoida niin, että kilpailijat eivät pystyisi samaan. Osa komponenteista teetettiin paikallisilla alihankkijoilla. Yamahakin käytti jonkin verran italialaisia osia. Kaasuttimelta tuleva seos ja pitää saada värähtelemään juuri oikein sekä sylinterin imuettä pakopuolella. Paisuntakammiolla varustettu pakoputki oli viritetty tuottamaan ennen näkemätön teho. Kumpikin yritti löytää markkinoilta lokeroita, joissa vastustaja oli heikoimmillaan. Aluksi uutta pyörää tarjottiin kokokatteella tai ilman. Esimerkiksi italialaisen HRD:n tehomallit olivat muuten hienoja, mutta katupyörän runkoon kiinnitetty crossipyörän moottori tärisi tehoalueella sietämättömästi. Myös japanilaiset kehittivät mallejaan. Olisiko Suomessa ollut suhteellisen suuri osuus vastaavien tehopiikkien markkinoista. Espanjassakin koottiin TZR:iä. Teho tuli piikkinä kapealla kierroslukualueella. Käytöksestä saatiin joustavaa myös matalammilla kierroksilla. Sarjanumero on 1181, joten pyörän on oltava alkuvuoden tuotantoa. Suzukin suora kilpailija muiden tehopiikeille, eli RG 125 tuotiin markkinoille vasta 1985. Yamaha RD 125 LC oli huomattavan edistynyt laite edeltäviin malleihin verrattuna. Ei ole sattumaa, että italialaiset kehittivät juuri tämän kokoluokan pyöriä. Sekin alkoi jäädä katettujen Hondan NS:n ja Suzuki RG:n varjoon. Se ei ollut ainoa parannus entiseen. Nestejäähdytys auttoi pitämään moottorin koossa korkeasta viritysasteesta huolimatta. Yamaha oletti asiakkaidensa haluavan nähdä ainakin isompien malliensa moottorin ja viivytteli FZ 750:n katKuten monella muullakin, myös Suzukin ja Kawasakin 1960-luvun kevytmoottoripyörät olivat noin 80-kuutioisia. Hondan 1984 esitelty NS 125 koottiin Italiassa ja siinä käytettiin italialaisia komponentteja. Vuoden 1987 alussa Yamaha esitteli yllättäen täysin uuden TZR 125:n Espoon Dipolissa. Ne olivat tärkeitä tuotteita omilla alueillaan, sillä pienten pyörien osuus myydyistä pyöristä oli suuri ja johti usein merkkiuskollisuuteen isoon pyörään vaihdettaessa. Ainakin suomalaisten alan lehtien testeissä niitä pidettiin eri suhteissa japanilaisia huonompina. Pitkälle virittäminen huonontaa samalla moottorin ominaisuuksia muilla kierrosluvuilla. Fantic 125 Strada taas muistutti teknisesti vielä 1984 enemmän edellisen sukupolven japanilaislaitteita kuin Yamahan tai Kawasakin uusia malleja, joihin sitä verrattiin. Kauppasodan kuumuudessa Yamaha esitteli vuonna 1982 uuden 125-kuutioisen, joka oli monessa suhteessa parempi kuin yksikään kilpailijansa. yamaha125.indd 25 yamaha125.indd 25 26.7.2022 12.21 26.7.2022 12.21. Kasvua kaikkialla Kaksitahtisen moottorin saa tuottamaan paljon tehoa laatimalla sen fyysiset mitat ja geometria kuten soittimen sisukset. Kawasaki toi pian markkinoille AR 125:n ja Honda MBX:n. Nimeltään Yamaha RD 125 LC erosi edeltäjästään vain viimeisten kahden kirjaimen verran, mutta LC merkitsi sanoja Liquid Cooled, eli nestejäähdytystä. Yamahan moottori muuttui luonteeltaan huomattavasti joustavammaksi, kun se sai pakoaukkoa säätävän YPVS-venttiilin. Yamahaa koottiin Italiassa vasta 1990-luvun alusta alkaen. Yhdellä iskunvaimentimella toteutettu monoperä oli Yamahan maastomalleissa menestynyt uutuus, jonka ominaisuuksia muut valmistajat kopioivat nopeasti. Jo 1980-luvun alkupuolella italialaiset valmistajat yrittivät tehdä suoraa kilpailijaa japanilaisille tehopiikeille. Satapiikkejä ei tosin myyty Saksassa, joten niiden kokonaismarkkinat olivat rajalliset. Siellä satapiikit olivat suosittuja ja maassa suojeltiin omaa tuotantoa tuontitullein. 1980-luvun alussa satapiikkien litratehot nousivat lähelle ja yli 200:n. Vuoden 1982 RD 125 LC oli täysin hengetön, kunnes moottori saavutti alueen, jolla sen sisäiset resonanssit olivat tasapainossa. Mobilisti 5/22 . Jopa moottorien lohkot tulivat Minarellilta. Urheilullisia 125-kuutioisia myytiin lähinnä joissakin Euroopan maissa. Vuonna 1988 Suomessa myydyn kuvien TZR:n tyyppikilvessä lukee Iwata Japan. Vastaavia pyöriä ei 80-luvulla esimerkiksi Saksassa juurikaan myyty, sillä siellä 16-vuotiaat saivat ajaa vain alle 80-kuutioista moottoripyörää. 25 Yamahan ja Hondan käydessä kauppasotaa 1980-luvun alussa, molemmat toivat markkinoille laajemman malliston kuin koskaan ennen. Asiaa voitiin korjata tekemällä moottorin imuja pakopuolen geometriasta muuttuvaa kierrosten mukaan. Italian markkinoille oli japanilaistenkin päästävä. Helkaman Vasama edustaa suomalaista kevytmoottoripyörätuotantoa. Maailman ensiesittelyn pitäminen Suomessa on moottoripyörämaailmassa epätavallista
Mobilisti 5/22 yamaha125.indd 26 yamaha125.indd 26 26.7.2022 12.21 26.7.2022 12.21. 26
Kehitys oli kuitenkin nopeaa. Myynnissä oli 125-kuutioisia TZR-malleja vuosilta 1991,1992 ja 1993 mutta ei yhtään vuodelta 1994. Markan arvo devalvoitiin 1991 ja laskettiin seuraavana vuonna kellumaan, joten uusien ulkomaisilla valuutoilla ostettujen ja maahan tuotujen pyörien hintataso nousi huomattavasti. Yamahan suhteellisesti edullisempi hinta ei tosin auttanut myynnissä, sillä 1990-luvun lama romahdutti kaksipyöräisten myynnin. yamaha125.indd 27 yamaha125.indd 27 26.7.2022 12.21 26.7.2022 12.21. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen isot valmistajat tekivät nopeimpiin malleihinsa rungon kevytmetalliprofiilista. Tullessaan markkinoille se oli hienostunut ja tehokas ja sellaisena se pysyi koko tuotantonsa ajan. Isojen matkapyörien katteet suojaavat kuljettajaa, mutta jarruttavat menoa. Tehtaan edustajien mukaan tehokäyrästä olisi voitu tehdä täysin tasainen, mutta markkinatutkimusten mukaan juuri tämäntyyppisten pyörien omistajat haluavat tuntea moottorin voiman. Tasainen tehokäyrä ei tunnu yhtä vaikuttavalta kuin jyrkästi nouseva, joten Yamahalla tehtiin kompromissi käyttökelpoisuuden ja tunnelman välillä. Yamaha päätyi kompromissiin. Satapiikin runko vain oli edullisempaa terästä. Vuoden 1996 heinäkuun 1. Vuonna 1994 rekisteriin päätyi 855 moottoripyörää. Suorituskykyäkin oli riittävästi. Suomalainen maahantuoja Arwidson ei tiettävästi tilannut niitä kovin montaa; lama-ajan lopetettua moottoripyörien myynnin lähes kokonaan, myi Arwidson vielä 1994 edellisinä vuosina valmistuneita satapiikkejä, vanhimmat vuodelta 1991! Olisiko niitä tilattu aiempina vuosina niin paljon, että pyöriä riitti myytäväksi supistuvilla markkinoilla vuosikausien ajan. 35-hevosvoimainen Gilera SP 01 kulki 155 kilometriä tunnissa. . Urheilumallisten pyörien huippunopeus leikkautuu taas huomattavasti, jos kate jätetään pois. 27 Tällaista luetteloa on ajoneuvojen maahantuoja harvoin julkistanut. Tilastokeskuksen mukaan 1990 rekisteröitiin yli viisituhatta moottoripyörää, joista todennäköisesti yli puolet kevareita. Niistä 446 oli kevytmoottoripyöriä. Pyörää pidettiin mittasuhteiltaankin isona tai ainakin suurempana kuin mitä muut japanilaispyörät olivat. Yamaha TZR:n imusarjassa on YPVS-järjestelmän lisäksi YEIS-paisuntakammio, joka pitää seoksen liikkeessä imutahdin lopussa, jolloin seuraavan imutahdin täytös nopeutuu. Arwidsonin vuoden 1994 hinnastossa osa pyöristä on ollut varastossa jo jonkin aikaa. Ne tosin maksoivat puolta enemmän kuin Yamaha, eikä tehon kasvaminen ollut tehnyt hyvää luotettavuudelle. Moottoripyörän katteella voidaan tehdä ilmanvastukselle ihmeitä. Kokokatteet eivät olleet ilmaisia valmistaa, mutta niistä ei voinut tinkiä. 180-senttinen kuljettaja kehui ajoasentoa tilavaksi vuonna 1987 tehdyssä testissä. Ne kun olivat kehittyneet huomattavan nopeasti ja ohittaneet monessa suhteessa japanilaiset. Saman vuosimallin TZR oli vuonna 1994 myynnissä vain kohtuullisesti nousseella 22 950 markalla, mutta vuosimallin 1993 TZR125RR oli kirvelevän arvokas 41 500 markan hinnallaan. Tekniikan Maailman suorituskykytestissä 1990 pyörällä saavutettiin 146 km/h huippunopeus. Rajoittamattomalle versiolle on luvattu yli 30 hevosvoimaa. Vuonna 1991, eli vielä vahvan markan aikaan TZR 125 maksoi 20 950 mk. Tehorajoitukset olivat tulossa käyttöön jo monessa maassa. Malli muuttui vuosien mittaan, mutta ei merkittävästi. Vuonna 1991 valmistunut TZR 125 maksaa 22 900,Seuraavana vuonna valmistunut 24 900,ja 1993 tehty jo 41 500,markkaa. 1990-luvun alussa TZR:n tuotanto siirtyi Italiaan. Italiassa valmistettu TZR125RR-malli oli hiukan edeltäjäänsä suurempi ja teknisesti kehittynyt. Yamaha TZR 125 1988 MOOTTORI Tyyppi: yksisylinterinen vesijäähdytetty kaksitahtimoottori, pakoaukon ajoituksen säätö YPVS-ventiilillä, imusarjassa YEIS-paisunta kammio, Autolube-tuoreöljyvoitelu, Mikuni VM 26 SS Powerjet -kaasutin Iskutilavuus: 124 cm³, sylinterimitat: 56,0 x 50,6 mm, puristussuhde: 5,9 Teho: 26,9 hv/10 250 r/min Vääntö: 18,6 Nm/10 000 r/min RUNKORAKENNE Teräslevyprofiilista tehty Deltabox-kotelorunko JOUSITUS Edessä: 33 mm teleskooppi, joustoliike 140 mm Takana: monocross-haarukka DeCarbonvaimentimella, joustoliike 100 mm JARRUT Edessä: 245 mm hydraulinen levyjarru Takana: mekaaninen rumpujarru VOIMANSIIIRTO Kuusivaihteinen vaihteisto, märkä monilevykytkin, toisioveto ketjulla MITTOJA Pituus: 2 020 mm Akseliväli: 1 340 mm Leveys: 695 mm Korkeus: 1 005 mm Istuinkorkeus: 760 mm Polttoainesäiliö: 12 l Kuivapaino: 104 kg Paino ajokunnossa: 120 kg Rengaskoko e/t: 90/90-16 / 100/90-18 SUORITUSKYKY* Huippunopeus: 146 km/ Kiihtyvyys 0-100 km/h: 9,5 s Mobilisti 5/22 . Huippunopeudessa ero ei ollut yhtä suuri kuin odottaisi. Kun tehoa on rajallisesti, kuten satapiikeissä, huomaa eron välittömästi naapurin poikaa vastaan ajetuissa kisoissa. Se perustui 250-kuutioiseen TZR:ään, pyörän runkokin oli kevytmetallia. Nuorisolle suunnattujen pyörien piti olla edullisia valmistaa, mutta samalla muistuttaa isompien poikien laitteita. TZR125RR:n tehoksi ilmoitettiin yleensä hiukan alle 11 kilowattia eli noin 14 hevosvoimaa. tamisessa, mutta TZR:n kattamaton malli taisi olla ainakin osittain seurausta italialaisen alihankkijan tuotanto-ongelmista. Italialaisilla oli 1990-luvun alussa jo useita reilusti yli 30-hevosvoimaisia satapiikkejä. päivä 11 kilowatin rajoitus tuli voimaan Suomessakin. Valmistajien oli melkein pakko skaalata ison urheilumallin tekniikkaa tai ainakin ulkonäköä myös pienempiin malleihinsa. Vuonna 1992 pyörän ajoasentoa moitittiin jo niukanlaiseksi uusiin italopyöriin verrattuna. Tuossa vaiheessa suurin osa kilpailijoista tarjosi jo tehokkaampia moottoreita. Ei ole tiedossa, missä maissa sellaista sai enää 16-vuotiaana ajaa, paitsi tietenkin Suomessa. TZR 125:n runko oli saman värinen ja mallinen kuin isompien kevytmetallinen Deltabox-runko. Lopullinen kuristus TZR:n ajo-ominaisuuksia ylistettiin. Yamaha TZR on ollut merkittävä tuote teholtaan rajoittamattomien satapiikkien parhaina vuosina, eli 1990-luvun taitteessa. Kilpailijat vain lopulta ohittivat pyörän monessa suhteessa, mutta se ei tarkoittanut Yamahan huonontuneen
28 . Mobilisti 5/22 Hohon kolmiHohon kolmipyöräinen pyöräinen peltomyyrä peltomyyrä puutarhatraktori.indd 28 puutarhatraktori.indd 28 26.7.2022 12.29 26.7.2022 12.29
Siispä matkaan kohti Hohoa. Graalin malja Tuomo oli saanut haltuunsa jokaisen BMW-harrastajan Graalin maljan, laitteen jota ei taatusti ole valmistettu kuin tämä yksilö. Kotimatka meni asioitten risteillessä päässä, oliko tullut hankittua kilotolkulla sitä itseään, vaiko onnekkaasti hienosti toimiva laite. Elettiin kevättalvea 2019. Tuomon kanssa käteltiin juttutuokio, ja sovittiin tapaaminen kesän kirkkaimpaan aikaan, Hohon pikkukylään Lievestuoreelle – paikkaan, josta kansantaitelija Irwin Goodmankin laulussa kertoi. Lähempi tutkinta vei koko illan, ja huomiot vanhan kyläsepän tekemästä tarvekalusta osuivat oikeaan, homma oli hoidettu ajatuksella ja vekotin oli tehty varmasti tarpeeseen. Käykö. Akku oli, totta kai loppu, ja ainakin polttoainejärjestelmä pitäisi puhdistaa. Haku sovittiin seuraavalle viikolle, kun kovempi Sprinterkin oli paikantunut Seinäjoelta. Varastosta paljastui ihmeellinen pikkutraktori, joka raapi maapalloa vain yhdellä takapyörällä. Tehtaan savut ja lipeälammen jätevedet ovat jo haihtuneet. Tuomon sydän lähes pysähtyi... Pohjalaisen jämptisti Alavuuden kauppamies ilmootti laitteen olevan heille tarpeeton, hinta olisi se ja se. Traktorin, jollaista ei pitänyt olla olemassakaan. Saksalaista laatua sekaisin Teknisestihän laite perustuu jo todettuun BMW R35:n moottoriin ja vaihteistoon. Koneen alakerta oli kotoisin vuoden 1951 BMW R35 -mallista, samoin vaihteisto. Tuomon välitön vastaus vakuutti myyjän, nyt oltiin tekemisissä todellisen asiantuntijan kanssa. Omissa vehkeissäni samanlaiset murenivat käsiin aina niitä ruuvatessa, mutta tämä oli ihmeen ehjä ja toimi loistavasti. Näin tehtiin, uusi akku, uudet bensat, hiukan kuristusta ilmansaantiin, puristus kohdalleen ja laite pamahti vanhoilla BMW-opeilla muutaman potkun jälkeen papattamaan iloisesti. Asia hautautui, unohtui toviksi, kunnes tänä keväänä Keski-Suomen Moottoripyöränäyttelyssä, Keski-Suomen Konepyöräseuran osastolla, omituinen laite pintautui yleisön nähtäväksi ihan elävänä. Moottorin tuuletus on ratkaistu myös sangen mielenkiintoisella metodilla. Voimanpesä on kruunattu myöhempää tuotantoa olevan EMW:n sylinterikannella ja Berliner Vergaserverken valmistamalla, sivuttain liikkuvalla luistilla varustetulla kaasuttimella. Timo Mononen TT uomo kertoilee ensin tarinaa tämän kummallisen ajolaiteen hankinnasta. Myyjä yritti vielä lähestyä kysymyksellä, että mihin tarkoitukseen Tuomo olisi sitä tarvinnut... Seuraavana päivänä puhelin soikin sovitusti. Vastausta ei tarvinnut miettiä hetkeäkään, ja kauppa-aktio sinetöitiin niillä puheilla. Tuomon kasvoille levisi koko kasvot peittävä hymy, jonka poispyyhkiminen oli mahdoton ajatus. Tuomon vastaus poiki myös jatkokysymyksen, voisiko kauppalanko vilkaista veljesten jostain kuolinpesästä hankkimaa laitetta, noin niin kuin asiantuntijana, itsellä ei kuulemma ollut mitään hajua mikä laite saattoi olla. Mersu osoittautui kuitenkin sangen rapeaksi tapaukseksi. 29 Pari vuotta sitten ystäväni ja harrastekaverini Ipo Penttinen mainitsi toisen, samoja omituisuuksia harrastavan ystävämme, Tuomo Pasasen hankkineen Pohjanmaalta veret seisauttavan pientraktorin. Myyjä lupasi neuvotella toisen omistajatahon kanssa vielä samana iltana, ja palaavansa asiaan heti seuraavana päivänä. Hihnapyörältä voima välittyy voima-akselille, jonka virkaa hoitaa polkupyörän keskiö! Toisessa päässä puutarhatraktori.indd 29 puutarhatraktori.indd 29 26.7.2022 12.29 26.7.2022 12.29. Mobilisti 5/22 . Perimätiedon mukaan laitteen oli rakentanut joskus 60-luvun lopulla soinilainen maaseppä, niistä aineksista mitä tontilla sattui olemaan. Laturin hihnapyörä pyörittää remmiä, jonka toisessa päässä on toinen hihnapyörä. Alkuperäisestä pyörästä on jäljellä alapuolinen runkokehikko, jossa moottorin alakerta ja vaihteisto lepää. Vekottimen päälle oikein kehotettiin nousemaan ja niin isot kuin pienetkin moottoripäät olivat aivan innoissaan. Alavuudella oli myynnissä Mersu Sprinter, oiva laite rompetoriautoksi ja muutenkin lukuisien motskariprojektien kuljetukseen. Vanhana BMW-harrastajana hän tunnisti tekniikan välittömästi. Tuomo kysyi varovasti laitteen jatkosta, olisiko jopa kauppa mahdollinen. Sylinteri ja kansi taas Eisenachissa, DDRssä valmistusta BMW:n jatkokehitelmästä, EMW:stä, Itä-Saksan seisojasta. Silloisen omistajakaksikon toinen puoli arveli moottorin olevan jostain jyrsimestä, muuta tarkempaa arvausta ei ollut. Kotimatka Keski-Suomeen meni haaveillessa omasta pikkutraktorista – oikean merkkisistä osista kasatusta – eikä unikaan tullut seuraavana yönä juurikaan silmään
Jakolaatikosta voima siirtyy EMW:n kardaaniakselin välityksellä samanmerkkiseen perämurikkaan. Takapyörän – joka on niitattu tukevasti vetopyörään – alkuperäksi on veikattu VW Kuplaa, mutta saattaa tuo olla lähtöisin myös Ford Prefectistä. Mobilisti 5/22 akselia viuhuu omatekoinen propelli, jonka tuottama viima jäähdyttää moottoria. Kaikki loppukehitys, johon lukeutuu myös 20 vuotta sitten Kurtnan rompepäiviltä ostettujen Riga-kevytmopon valaisimien asennus linjakkaaseen keulapaneeliin, on tehty VEB Hoho Werken suunnitteluja lopputarkastusostolla, Gruppenführer Pasasen toimesta. Tukevaa tavaraa sekin. Ohjauslaitteisiin pitänee myös kiinnittää tulevaisuudessa hiukan huomiota. Vaiva on sittemmin korjattu jousittamalla istuin alkuperäisillä BMW-osilla. Kaikki muukin on myös yksinkertaista ja selkeää. 15-tuumainen kuitenkin. Nivelien päät ovat vankpuutarhatraktori.indd 30 puutarhatraktori.indd 30 26.7.2022 12.29 26.7.2022 12.29. Varhainen Hakkapeliitta välittää voiman maapallon pintaan, kun sekalaisista osista kasattua moottorin hallintajärjestelmää käyttää kaasukapulaa kääntämällä. Takalokari on tehty halkaisemalla alkuperäinen EMW-takaloksu ja niittaamalla väliin sopivan levyinen peltisoiro. Yksinkertaisia ja toimivia oivalluksia. Kaikki noin 13 hevosta saattavat olla kotonakin, puristusta tuntuu riittävän kammesta polkaistaessa. Ei ole kuitenkaan poissuljettua, että ratti ja ohjausputki voisivat olla Rüsselsheimista sotasaaliina varastettua vanhaa Opelin NOS-varastoa, niin samankaltaisia ne ovat. Jousittamaton massa kun paiskoo kuljettajaa istuimellaan. Vaikka ohjauspyörä onkin kruunattu BMW-merkillä, sen alkuperä taitaa olla Moskovan autotehtaan varasto. Niittokoneen istuin kiinnittyi alun perin tukevasti siihen, mutta koeajossa, huipputehoja testatessa, ilmeni suuri vaara kuljettajan selän vaurioitumisesta. Voima alkuperäisestä vaihteistosta välittyy toiselle vaihdelaatikolle, joka toimii alennusvaihteena ja varustettu myös suunnanvaihtajalla, jonka ansiosta laitteella voidaan operoida 2 x 8 vaihteen voimin molempiin suuntiin, eri kepeistä hämmentäen. 30
Laitetta uudelleen käynnistettäessä se lähteekin hyvin puksuttamaan, mutta vaihde peijakas vain on jäänyt silmään ja laite pyrkii omille teilleen ilman kuljettajaa. Kovin hienon työn on Soinin seppä tehnyt. Mobilisti 5/22 . Nähdään alan tapahtumissa. Onneksi Fahrer Pasanen on ketterä liikkeissään ja saa pysäytettyä traktorinsa pikaisesti ilman haaveria. Jalkatuki siirretään pikakiinnityksestään haalarin taskuun polkimen tieltä ja potkiminen alkaa. Alueen omistavalta leskirouvalta emme tule kysyneeksi lupaa hänen tiluksiensa käytöstä, mutta lienee ok sekin. Koeajomme päättyy ja arvioimme laitetta vielä hiukan silmämääräisesti. Runsas grafiittivaseliinin annostus voisi myös auttaa asiaa. Varmaa on että Der Traktor saa Tuomon hoivissa hellää huolen pitoa ja tarvittaessa vetreyttävää käyttöäkin. 31 kaa tekoa, ehkä jostain oikeasta traktorista, mutta väljyytensä takia vaihtokunnossa. Manööverit suoritetaan uudelleen: kontakt, bensin, start ja viimein voimalaite alkaa puksuttamaan niin kuin on tarkoitettu. Siirrymme vielä tuvan puolelle kahvittelemaan ja jutustelemaan. puutarhatraktori.indd 31 puutarhatraktori.indd 31 26.7.2022 12.30 26.7.2022 12.30. Kauneusarvoista voidaan olla montaa mieltä, lännessä noita kauneusarvopisteitä olisi tuskin herunut, mutta hieman siloiteltuna, kaupallisena DDR-tuotteena 5 kultamitallia Leibzigin kansainvälisitä teollisuusmessuilta olisi ollut lähes varma saalis. BMW:n halkaistusta tankista valutetaan lyijyllä terästettyä polttoainetta karburaattorille. Kuljettaja ei pakollinen Päästyämme viimein aiheeseen, koeajoon kuvauspaikalle, Pasanen aloittaa alkuvalmistelut. . Pakoääni on hillitty ja vaimea, naapureilla tuskin on valittamista kylän oman moottoripään koeajeluista. Ja aivan varmaa on myös se, että itäisessä Saksassa ja muuallakin muurin takana on valmistettu samankaltaisia kotitarvetraktoreita, juurikin samalla idealla. Niin kaunis se pohjimmiltaan on. Pasanen hämmentää laatikosta eri etenemisvaihteita, takapyörä jopa kuopaisee soran pinnan rikki ja pääsemme kuvauspaikalle läheiselle niitylle. Pakokaasut siirtyvät alkuperäisen, kauniisti patinoituneen EMW-äänenvaimentajan kautta maisemaan. Toista on ruutukaava-alueella. Mutta kone ei edes lupaa. Pellolla Der Traktor etenee suunnitellusti, kaaret ovat laajoja ja aurinko sijoittuu kauniisti paikalleen kuvaussessiotamme ajatellen
Veikkaanko pieleen: ei ainutkaan ole yltänyt MR-kilpiin. Olihan siinä aprillipäivä aika lähellä, kun tämä, ehkä ihan hullu aihe, tuli mieleen. japsipuolelta. Ostin kauan sitten 80-luvulla USA:sta 1948-mallisen umpikaappi-Internationalin, joka esiteltiin viime lehdessä. ”Hyvä yritys kiertää valtion tulokertymää”, niinkö. Mobilisti 5/22 Entä jos yllättäisit Entä jos yllättäisit ”hieman toisenlaisella vanha-autolla”. Tokko tuollaista maamme rajojen sisäpuolella koskaan nähtiin, tai edes valmistettiin näyttelykappaletta useampaa. Kun tällaiset Peugeot 504 -avolavat olivat uusia, oli jo runsaasti muutakin valinnan varaa, mm. 32 . Luulen, en tiedä, niissä mittelöissä japsit saattoivat enemmän pikkumukavuuksia tarjoavina vetää pidemmän korren. Hankkisitkin vanhan pakettiauton, jossa ei olisi pohjattomasti ruostetyömaata ja yllättäisi olemalla sekä hauska että hyödyllinen. Toisaalta tietyissä osissa Afrikkaa juuri 504 pickupit ovat luunlujassa maineessa, jatkuihan niiden tuotantokin pitkälle 2000-luvulle – ties vaikka näihin päiviinkin. Mutta jos se hurjimus nyt löytäisi tuollaisen jälkituotavaksi Suomeen. K.L.B. Nyt 504 avolava hyvin säilyneenä on meikäläisillä leveysasteilla taattu harvinaisuus. Eli: jos miettisitkin kunnostettavaksesi jotakin, joka ei maksaisi hirveyksiä. Mikä tällaisella olisi edelleenkään, vaikka pitkää matkaa tehdessä. Jousitus on ehkä hivenen karheampi ja varusteet pelkistetympiä, mutta se kaikkien aikojen kivoin käsiteltävä, 504:n rattivaihde, on mukana. goodwilliä kuin ämpärillisellä rahaa ostetut muut mainokset. Voi voi minkä pähkinän Suomen autoverolaitos olisikaan saanut ratkottavakseen, jos joku ideahurjimus olisi tarjonnut takavuosina tällaista 505:ttä Suomen rekisteriin. Se elvytettiin aivan alkuperäiseksi ja kylkiin maalattiin ”brittityylisen maltillisesti” firmamme nimi. josyllattaisit.indd 32 josyllattaisit.indd 32 26.7.2022 12.39 26.7.2022 12.39. Uskallan väittää että pakettiauto tuonut vuosien mittaan enemmän ns
Puhumattakaan minkälaisia akrobaatin lahjoja vaatii 25-kiloisen sähköpyörän hissaaminen nykypäivän katumaasturien katolla olevalle telineelle! Harvempi puhuu ”autovarustemobilismista”. Samat ajatukset kuin Peugeot 504 -avolavasta sopinevat lausuttaviksi myös Škoda Felicia Pickup -mallista. Mutta että tätä muutenkin (ainakin Suomessa harvinaiseksi jäänyttä) Austin Metro pikkuautoa olisi vakavissaan tarjottu markkinoille myös umpikylkisenä ja takaistuimettomana pakettiautona. Niitäkin taisi tulla jokunen Suomeen, sillä nuoret koeajoivat sellaisen aikanaan Mobilisti 2000 -lehteen! Ettei jo olisi tyhjiin naurettu tuo mukamas pikkuvallaton idea pätkiä samanlaisesta kuin vetoauto, takaosa peräkärryksi. Asennuttaisitko reilusti MR-ikäiseen tällaisen. Vanteista näkee, että valmistaja on ajatellut vetoautoksi saman vuosikerran BMW:tä. Menikö Metro-autossa muutenkin hukkaan ihan kelvollinen brittiauto – vain valmistajatehtaan työntekijöiden lakkointoilun vuoksi. Suomessa ilmeisesti tarjolla ollut polkupyörän kuljetusteline. Idea on vanhempi kuin luulittekaan. josyllattaisit.indd 33 josyllattaisit.indd 33 26.7.2022 12.39 26.7.2022 12.39. Oikeastaan, miksi et. Vielä erikoisempi oli Felicia-avolavasta tehty ”rantaversio”, jossa oli lavalle takaseinän kanssa ulos liukuvat lisäistuimet. Ei tälle ihmeellisyydelle voi Suomessa tietenkään povata kummoista rahallista keräilyarvoa, tietty. Entä ihan erilainen ajatus toisenlaisesta peräkärrystä -kuten vaikka ideakopio Westfalian 1937 tarjoamasta ”Typ Stuttgart" -peräkärrystä. Kun ajattelee näitä myöhempiä fillarin kuljetustelineitä, niissähän pyörää kuljetetaan takana poikittain – ettei usein ”aika ylileveästi” ja rekistierikilven peittävästi
Toyotan kevein "kuin melkein Hiace" oli LiteAce. Sen King Cab -mallista löytyi ensimmäistä kertaa tuo kuvastakin paljastuva hytin jatkolisäke. Ehkä siinä myös selitys sille, että on vain luontevaa uskoa, ettei tuollaista kukaan enää MR-tasolle hivuta. Tämän valmistajana saksalainen enemmänkin Mersuihin keskittynyt Hymer. Ei yhtään MR-kilvissä -osastoa sekin. Harmaampaa varpusta ei toisaalta hevin löydä. Dieselkoneella LiteAce lienee ollut aikoinaan polttonestekuluiltaan Suomen halvin mahdollinen umpipakettiauto ajaa! josyllattaisit.indd 34 josyllattaisit.indd 34 26.7.2022 12.39 26.7.2022 12.39. Miksi matkailuauton ”haitaritai nostokatto” yhdistetään aina vahvimmin nimiin Westfalia ja VW Transporter, ei niinkään Ford Transit-mallistoon. Englannissahan vastaavia rakensi meillä vähiten tunnetuksi jäänyt Dormobile – toinen toistaan mielikuvituksellisemmille alustoille aina Reliantista lähtien. Hyvällä tahdolla sinne pystyi sullomaan, vaikkakin lain vastaisesti, kolmannen matkustajan ja ainakin paljon tavaraa. Ettei kuvan Transit-matkailuauto olisi ollut vieläpä nelivetoinen. 34 . Itselläni oli vuosia tämän Datsun-tyypin edeltäjämalli ”620” (tuotannossa noin vuoteen 1975?) Seuraaja oli yhtäältä vielä nätimmin houkutteleva, mutta ruostui pois enemmän kuin nopeasti. Kumma juttu. Mobilisti 5/22 Japsien pickup-malleista tiedän tykättävän jopa harrasteautoina, semminkin maailmalla
Olisihan tuollainen nasta yhdistettynä perhe-museoauto-hyötyautona. Muodikkaista laivaja pystyikkunoista, takaosan (muka välttämättömistä) tikkaista ja erikoisvanteista huolimatta auto on pohjaltaan ihan arkinen perus-Transit. Ei mikään silti estä liioin ”makeuttamasta” tämänoloista, vaikka se olisi museoauto. Jossakin Brysselin autonäyttelyssä, 80-luvulla, suomalainen sai sentään kuvata ”Camper”-matkalisäkkeellä varustetun Toytota Hiluxin. Ei, en julista sotaa näitä matkailuautomakeuksia vastaan, en! Että onkin kliffan näköinen Chevrolet, eikö vaan. josyllattaisit.indd 35 josyllattaisit.indd 35 26.7.2022 12.39 26.7.2022 12.39. Mutta ettäkö niitä olisi silloin voinut myydä Suomessa, älä unta näe! Nyt taitaisi jopa saada. Maltapa, ja katso tarkemmin. Syitä kakkoseksi jäämiseen voi jälkikäteen pohtia, ken taitaa kertoa. ”Saahan ne syntisen vääräoppiset, vaikka vanteet, vaihtaa ”maiseman mukaan”, eikä muutos ole peruuttamaton. Maahantuontiorganisaatioiden kilpailukyky ja merkkien maine taisivat olla ainakin hyvin tasaveroiset. Ei voine olla kallis ratkaisu. arkena camper lavalta pois ja auto palautui hetkessä avolavakäyttöön. USA:ssa moinen kaksikäyttöisyys oli täysin sallittua, ts. Mobilisti 5/22 . 35 Datsun Urvan yritti pinkoa suosiossa Toyota Hiacen rinnalle, muttei ihan onnistunut
Mutta tyylin ja voiman lisäykset eivät riittäneet ja yllättäen kilpailijat ottivat entistä selvemmän hajuraon Chryslereihin. Edellisvuoden menestyksen jäljiltä Chrysler-yhtymässä ja jälleenmyyntiverkostossa uskottiin myynnin nousevan lopultakin takaisin parempien aikojen vankkoihin lukemiin – olihan mallistoa paranneltu hieman joka suunnasta. Chrysler Windsor Newport 2D Hardtop 1956 Iso auto, suuria toiveita Vuoden 1956 Chryslerit olivat todellakin isoja ja niihin kohdistui suuria toiveita. teksti: Kimmo Koistinen kuvat: Janne Halmkrona ja Mobilistin arkistot chryslerwindsor.indd 36 chryslerwindsor.indd 36 26.7.2022 12.45 26.7.2022 12.45
Yhtymän johtokuntaa ei tarvinnut suostutella varovaisen muotoilun suuntaan, sillä kaikki muistivat 30-luvun puolivälin kalliin ja traumaattisen Airflow-kokeilun, joka oli melkein vienyt koko yrityksen konkurssiin. Samalla vedettiin matto hiipuvan kilpailijan, Packardin alta. Tulokas oli saavuttanut mainetta muun muassa Studebakerilla, mutta oli vielä sen verran tuore tekijä, ettei hänelle voinut uskoa divisioonatason uudistuksia, koko yhtymän peruslinjasta puhumattakaan. Samalla hän tuli väkisinkin hämmentäneeksi organisaation sisällä muhineita kaunoja eri merkkien kesken. Insinööri Kellerin hiljainen viisaus Onneksi kulisseissa oli jo pohjustettu ratkaiseviksi tarkoitettuja uudistuksia koko organisaatioon. Merkittävimpiä siihen lukeutuneita yksittäisiä hankintoja oli Briggsin koritehtaan ostaminen herra Briggsin perikunnalta vuoden 1954 alussa. Vastapainoksi asiakkaita oli suojeltu eräiltä varhaisten automaattien ongelmilta – koska Chryslerin vinkkelistä moni kilpailija oli yrittänyt niin sanotusti juosta ja virtsata samanaikaisesti. Ikääntyvä Keller ei myöskään takertunut Chryslerin pääjohtajan pestiin samalla vimmalla kuin epäonnistunut suomalainen ministeri virkaansa, vaan jätti tehtävän suojatilleen Lester Lum “Tex” Colbertille vuoden 1950 alussa, kun tilanne oli vielä verraten toiveikas. Se onnistui pitämällä korien kattolinjat korkeina, joka soti USA:ssa alati voimistuvaa “matalampi ja pidempi on parempi”-filosofiaa vastaan. Vakuutusyhtiön oma autotehdas. Samoin voimansiirrossa luottamus 30-luvulta peräisin olevaan, Fluid Drive -nestekytkimen ympärille rakentuvaan puoliautomaattiseen järjestelmään vallitsi pitkään vielä siinäkin vaiheessa, kun lähes kaikilla kilpailijoilla oli jo omat täysautomaattivaihteistonsa. Chryslerin kaudella ja kehittynyt Kellerin opastuksella kelpo johtajaksi. Vuonna 1954 kaikkien Chryslerin divisoonien myynti kyykkäsi niin pahasti, että jotakin oli tehtävä ja nopeasti. 37 Y hdysvaltojen autoteollisuus kaahasi 50-luvun puolivälissä tuotantoennätyksestä toiseen, mutta Chryslerille ajankohta osoittautui todella haastavaksi. Yllättäen tarjolle tullut Dodge oli ostettu taloon 30-luvulla juuri siinä vaiheessa, kun päätöstä uudesta DeS-divisioonasta ei voinut enää perua. Väistyvä konkari siirtyi johtokunnan puheenjohtajan paikalle, joka takasi hänelle tarvittaessa yhä sananvaltaa yhtymän suurissa linjauksissa. Lievän organisaatioravistelun ohella Colbert järjesti aikansa mittapuulla lähes tähtitieteellisen, 250 miljoonan dollarin lainan Prudential-vakuutusyhtiöltä. Tämän johdosta esiin nousi jopa idea Windsor-tuotelinjan alasajosta De Soton hyväksi. Tätä valtaa hän myös tuli käyttämään ratkaisevilla hetkillä. Kyntensä hän oli näyttänyt vetämällä Dodgea vuosien ajan ja hyvällä menestyksellä. Täysautomaattinen PowerFlite-vaihteisto saatiin lopulta vuosimalliin 1954, ja se osoittautui erääksi lajinsa luotettavimmista. Briggsin uusi omistaja ilmoitti tylysti, että vuosimallin 1955 korinsa Packard joutuisi hankkimaan jostakin muualta – juuri kun vanha arvomerkki oli valmistautumassa perusteelliseen korien ja runkojen päivitykseen. Koko De Soton lopettaminen ei taas tullut kyseeseen, koska se olisi aiheuttanut itkupotkukohtauksen etenkin Plymouth-dealerien keskuudessa, joista monille De Soto oli sopivasti tasapainottava sivujuonne. Chryslerin itsensä osalta Briggsin sulauttaminen yhtymään näytti alkuun sujuvan kitkatta, mutta kuten tietyt laatuvaikeudet vuosikerrasta 1957 alkaen osoittivat, jotakin merkittävää tietotaitoa oli menetetty pian omistajanvaihdoksen jälkeen. Mobilisti 5/22 . Tämä johti Packardin kohdalla hätäratkaisuihin ja joudutti varmasti yhtiön tuhoa. Tehdas oli perinteisesti prässännyt ja hitsannut sarjatuotantokorit niin Chryslerille kuin esimerkiksi Packardille. Mutta palataan orastaviin ongelmiin Detroitin Highland Parkissa, Chryslerin päämajassa. Kauppa oli mielenkiintoinen; Chrysler saattoi nyt valmistaa omat korinsa, kuten Ford ja GM. Umpivarmojen, mutta hyvin perinteisten kuutosten luokassa tilanne ei tosin ollut läheskään yhtä hohdokas. Nyt se haki paikkaansa Dodgen ja Chrysler Windsorin tonteilta kuin orpo kana. Rahoilla varmistettiin laajan investointiohjelman läpivienti. Se haudattiin viimeistään silloin, kun Winsorien kysyntä kasvoi voimakkaasti vuonna 1955. Keller on usein julistettu patavanhoilliseksi ja suorastaan taantumukselliseksi vanhan koulun kasvatiksi, joka luotsasi koko yhtymän vähitellen kiihtyvän itsetuhon tielle. Monet näyttelyautojen hienoimmista yksityiskohdista tulivat näkemään paluun valokeiloihin sarjatuotannossa. Etenkin edullisimmat ja keskihintaiset mallit olivat yleensä kilpailijoitaan pienempiä päältä ja suurempia sisältä. chryslerwindsor.indd 37 chryslerwindsor.indd 37 26.7.2022 12.45 26.7.2022 12.45. Vuosikymmenien pituisen takaisinmaksuajan johdosta moni vitsaili kuivakkaasti, että Chryslerista tuli siten USA:n ensimmäinen vakuutusyhtiön omistama autotehdas. Tekniikan puolella Chryslerin V8:t – etenkin maineikkaina hemi-versioina – edustivat kunnianhimoista linjaa ja haastoivat tehokkuudellaan miltei kaikki kilpailijansa. De Soto oli eräs ongelmatapauksista, sillä se asettui valikoimissa liian lähelle Dodgea. Colbert aloitti ehkä varovasti, mutta pääsi viimeistään vuoden 1953 lopulla täyteen vauhtiin. Hän korosti yhtymän divisioonajakoa ja johtokunnan epäluuloista huolimatta onnistui antamaan keskenään nahisteleville autodivisoonille selvästi enemmän itsenäisyyttä esimerkiksi muotoilun suhteen. Vastavirtaan luovimista edustivat myös varsin hillityt ulkonäkömuutokset autojen vuosittaisissa päivityksissä. Sen sijaan hän sai treenata kykyjään erilaisten urheilullisten näyttelyspesiaalien parissa, jotka rakennettiin valmiiksi Ghian koripajalla Italiassa. Keller ei elänyt menneisyydessä estetiikankaan suhteen, vaan palkkasi taloon jo vuonna 1949 nuoren, huomiota herättäneen muotoilijakyvyn, Virgil Exnerin. Yhtymän edullisimman kategorian merkki Plymouth menetti suhteellista siivuaan markkinoista Chevroletille ja Fordille. Chrysleria pitkään johtanut insinööri K.T. Tehtaan vastahakoisesti siunaamat alennuskampanjat jouduttiin aloittamaan monilla myyntivyöhykkeillä vain kaksi kuukautta malliston ensiesittelyn jälkeen, mikä oli todella poikkeuksellista. Ahdingon syvyydestä kertoo jotakin se, että kampanjoista huolimatta monia yhtymän jälleenmyyjistä kärähti siitä, että he dumppasivat ylisuuriksi kasvaneita uusien autojen varastojaan polkuhinnoilla naapuriosavaltioiden käytetyn kaluston kauppiaille, jotta olisivat saaneet edes jostakin rahaa juokseviin kuluihin. Keller oli kuitenkin ydinfysiikassakin kykynsä todistanut, itsekriittinen ja tekniikan edistyksellisyyteen uskova hahmo, joka ymmärsi vain hieman liian myöhään, ettei järkevyydellä ja toimivuudella myydä niin paljon autoja kuin huikentelevalla muodilla. Juristi Tex Colbert oli tullut hänkin taloon jo perustajaisä Walter P. Tuossa vaiheessa suunnitelmat etenkin korien suhteen oli kuitenkin lyöty paljolti lukkoon jo vuosimalliin 1953 saakka, josta Keller oli hyvin pahoillaan ja varoitti seuraajaansa tulevista vaikeista ajoista. Syksyllä 1952 seuraavan vuoden mallit näyttivät myyvän varsin hyvin jokaisella divisioonalla, vaikka liittovaltion määräämät rajoitukset yksityishenkilöiden autoluottojen myöntämiselle Pääjohtaja Lester "Tex" Colbert toimistossaan. Hänen johdollaan Chryslerilla oli pyritty tuottamaan 1950-luvulle kestäviä ja käytännöllisiä autoja
Mobilisti 5/22 hannasivatkin vastaan. Mutta tilastojen valossa toipuminen oli vain osittaista ja Helsingin Sanomien (30.1.1955) mukaan Chrysler oli uhrannut uusien mallien suunnitteluun 250 taalaa! Exnerin suunnitelmien mukaan nikkaroitiin kolme Imperialparaatiphaetonia arvotilaisuuksiin. Sankarista riippuen juhlakalu saattoi joko heiluttaa yleisölle takasohvalla loikoen tai sitten istuskella vielä paremmin näytillä kuomun peitelevyn päällä. Se muodostaisi vakavan uhan etenkin Dodgen ja Chryslerin jatkomahdollisuuksille. Ajantasainen ja enimmäkseen tyylikäs olemus yhdistettynä hyviin ajo-ominaisuuksiin miellytti niin Plymoutheja kuin Imperialejakin tyypittäneitä ammattilaisia. Ne eivät saaneet vielä tässä vaiheessa Exnerin käsittelyä, vaan niiden luojaksi on yleensä mainittu Maury Baldwin. Colbertin mielenkiinto kuusisylinterisiin moottoreihin oli tässä vaiheessa vähäistä, sillä niitä ei käytettäisi enää lainkaan Chryslereissa ja De Sotoissa; niitä puhisisi vain Dodgen ja Plymouthin halvimmissa malleissa. Käyttäjätyytyväisyystutkimuksissa palaute oli Chryslerien osalta voittopuolisesti positiivista, Imperialien osalta oltiin jo lähellä Cadillacin lukemia. Etenkin 50-lukuisten poly-moottorien täydellistä hemien varjoon jäämistä selittää niiden tavallista V8:ia raskaampi rakenne sekä ennen kaikkea viritysosien puute. Poly-koneet erosivat jytyistä hemeistä yksinkertaisemmalla rakenteellaan; niissä oli vain yksi keinuvipujen akseli per kansi. Sadan miljoonan dollarin kuosi vastaanotettiin pääosin innostuneesti. Exner oli piirtänyt paraatikäyttöön soveltuvan, sivuikkunattoman avolimusiinin Imperialin jatketulle alustalle ja niitä oli tilattu kolme kappaletta. Poly ilman meeriä Mullistukset eivät tietenkään rajoittuneet vain koreihin, vaan myös tekniikkaa päivitettiin isolla kädellä. Sinulla on korkeintaan 18 kuukautta aikaa. Colbert oli panostanut James Zederin kehittämiin voimakkaisiin ja kalliisiin hemi-kahdeksikkoihin (ks Mobilisti 8/18) ja niiden hieman arkisempiin johdannaisiin, polyspheric-moottoreihin. Vastoin synkimpiä ennustuksia yhtymä näytti jopa kasvattavan siivuaan USA:n autotuotannosta – ennätyksellisesti lähes 21 prosenttiin – mikä rauhoitti Colbertia. Yhtymän myynti elpyi selvästi edellisen sesongin aallonpohjasta, ja Exnerin muotoilua on pidetty Chryslerin pelastajana. Vaikka autoihin olikin muovattu silloisen Imperialin keula, oli vyötärölinjassa ja olemuksessa jotakin, minkä Exner halusi toisintaa tulevassa sarjatuotannossa. Highland Parkin komiteailmapiiri sai joksikin aikaa väistyä, kun Exner ja hänen lähimmät apulaisensa Cliff Voss, Maury Baldwin ja Paul Farrago sysäsivät siihenastiset hahmotelmat sivuun johtokunnan puheenjohtajan valtuuksilla ja aloittivat alusta. Inspiraatiota he saattoivat hakea menestyksellisistä näyttelyautoista, kuten K310 ja C200, mutta selvästi tärkeimmäksi innoittajaksi nousivat kuitenkin aiemmin samana vuonna valmistetut kolme paraati-phaetonia. Kokonaisuus olisi tehtaan siihenastisia tuotteita matalampi, leveämpi ja pidempi – sanalla sanoen selvästi menevämpi. Siksi niitä on vauhtiveikkojen keskuudessa totuttu hyödyntämään lähinnä verkonpainoina, mutta pirteän käyttökoneen tarvitsijoille ne ovat tarjonneet yleensä vaivattomia taipaleita. Keller kuitenkin tiedosti, että ainakin GM tulisi esittelemään kokonaan uudet keskija luksusluokan mallit jo syksyllä 1953. Siksi hän eräänä synkkänä alkutalven 1952 iltapäivänä tuli tapaamaan luottomiestään Virgil Exneriä muotoiluosastolle. Lisäksi palotila ei ollut puolipallomainen, vaan moninaisuuteen viittavan poly-termin mukaisesti siinä oli eri tavoin muotoillut osuudet imuja pakoventtiileille – jotka olivat ensimmäisissä malleissa hemien tapaan palotilan vastakkaisilla reunoilla. Imperialien hillitty tyyli – joitakin takavalojen kaltaisia yksityiskohtia lukuunottamatta – ja materiaalien laatu herätti erityistä kunnioitusta. Keller meni hiljaiseksi, mietti hetken ja vastasi: OK… Hoida sinä homma maaliin. Keller pyysi ennakkosuunnittelutiimin johtajana työskennelleen ja siten vielä jossakin määrin tarkkailijan roolissa olleen Exnerin sivummalle ja kysyi suoraan, että miltä täyden tohinan alla olevat ‘55-mallit vaikuttivat hänen mielestään. Dodget ja Plymouthit sekä vientiin tarkoitetut De Soto Diplomatit uudistettiin myös paljolti samassa hengessä. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä uudistuksen kokonaiskustannukset olivat vähintäänkin tuon verran, joten se ei välttämättä ollut vain tyhjää henkselien paukutusta. Tietäen Kellerin arvostavan suorapuheisuutta, Exner vastasi lyhyesti: Surkeilta. Kelleriä kiinnosti etenkin Chryslerin, Imperialin ja De Soton tilanne, sillä niillä olisi jälleen yhteinen peruskori. Tuolloin amerikkalaisilla oli vielä yhteisiä sankareita ja heille järjestettiin valtavia paraateja, jolloin tarvittiin matkaajat esilletuovia, juhlavia phaetoneita. Kiitos yhtymätason ponnistusten, syksyllä 1954 saatettiin esitellä uutta koko rintaman leveydeltä. Yksi autoista jäi Detroitiin, toinen sijoitettiin Los Angelesiin ja kolmas New Yorkiin. Chryslerien keulille sujautetut poly-V8:t saivat lisänimen Spitfire. chryslerwindsor.indd 38 chryslerwindsor.indd 38 26.7.2022 12.45 26.7.2022 12.45. Koska yhtymän valtava laina oli herättänyt huomiota julkisuudessa ja koska uudistusohjelma oli niin perusteellinen, keksi markkinointiosasto antaa vuosikerralle 1955 nimen “The 100 million dollar look”, sadan miljoonan dollarin kuosi. 38 . Kolmesta Spitfire-versiosta vain pienin, 300,5-kuutiotuumainen, oli täysin uusi, eikä perustunut aiempiin hemi-moottoreihin. Ne olivat aikansa mittapuulla tehokkaita ja olemattomasta maineestaan huolimatta luotettavia. Ghian sijaan asialle pantiin yhtiön paikallinen protoja ja yksittäiskappaleita nikkaroiva alihankkija
Luokitusssääntöjen mukaan ensin oli luotava katulaillinen myyntiversio puhdasverisestä kilpa-autosta. Siksi sitä mainostettiinkin välittömästi Amerikan tehokkaimpana vakioautona. Niiden merkitys jäi kuitenkin varsin hillityksi, sillä tuotantolukemien kirjaamiseen ei paljon mustetta kulunut. Ohjaustehostinta ei ollut, vaikka Chryslerin uusi, kokoaikaisesti toimiva tehostin luokiteltiinkin alan parhaimpiin. Lähtökohdaksi valittiin 2-ovinen Chrysler New Yorker. Voimaa, isosti Kesken vuotta 1955 esiteltiin myös eräs koko Chrysler-yhtymän imagon kannalta merkittävimmistä malleista kautta aikojen: väkevä 300. Colbert päätti vauhdittaa Detroitin orastavaa hevosvoimakilpaa ja luoda samalla mahdollisuudet menestyä vakavasti Nascar-kuvioissa. Silloin 354-kuutiotuumaiseksi kasvatetusta FirePowerista oli Rodgersin toimesta härskeimmillään puristettu ulos jo 355 hv eli enemmän kuin hevosvoima per kuutiotuuma. Mobilisti 5/22 . Esimerkiksi vuoden 1953 markkinaosuuksia yhtymätasolla ei enää saavutettu ja etenkin Plymouth jäi yhä pahemmin jälkeen Fordeista ja Chevyistä. Tämä oli huolestuttavaa, sillä Plymouth oli Chryslerin ylivoimaisesti myydyin merkki, jonka asema yhtymän sisällä vain vahvistui pitkin 50-lukua. Lentävällä maililla mitatun 205,32 km/h huipun myötä Chrysler julisti sen olevan maailman nopein sarjatuotantoauto, mutta koska samoihin aikoihin markkinoille ilmaantui myös Bentley Continentalin, Mercedes 300SL:n ja BMW 503:n kaltaisia, erittäin suorituskykyisiä “vakioautoja”, on väitteen todistamisessa saattanut olla vaikeuksia. Vaihteisto oli tuore PowerFlite-automaatti. Huippunopeudeksi mitattiin nyt lähes 225 km/h. Mercury-venemoottoreilla ja maatalouslaitteilla omaisuutensa luonut Carl Kiekhaefer oli taho, joka vei Chryslerit Nascar-kilparatojen tähdiksi kausina 1955 ja -56. Hetkittäisestä helpotuksesta huolimatta tuotesuunnitteluosastolla ei nukuttu, vaan eri divisioonat esittelivät kesken mallivuotta mitä erilaisimpia spesiaaleja, joista monissa hyödynnettiin edellisvuodelta varastoon jääneitä luksuskankaita tai joita maalattiin erikoisväreillä erottumaan katukuvasta. Kalliit ja arkikäytössä hieman karkeat C300 ja 300B eivät myyneet yhteensä kuin kolmisentuhatta yksilöä, mutta niiden saavuttaman kilpastatuksen ja imagon kirkastuksen vaikutukset ulottuivat varmasti paljon laajemmalle. Hänen johtamansa, Chrysler-tuotteilla ajanut tiimi voitti kahtena peräkkäisenä vuonna puolet sarjan chryslerwindsor.indd 39 chryslerwindsor.indd 39 26.7.2022 12.45 26.7.2022 12.45. Värivaihtoehtoja oli vain kolme eikä esimerkiksi ilmastointia saanut lainkaan mukaan. Siinä oli kaksi nelikurkkuista kaasutinta, jyrkkä nokka-akseli, tavallista pienemmän vastuksen pakoputkisto, jäykistetty jousitus ja lukuisia pienempiä muutoksia. Vuonna 1956 nimen perään liitettiin kehitysasteeseen viittava kirjain, joten 300B aloitti maineikkaan “kirjainsarjan”. Sen uumeniin asennettiin Chryslerin omasta insinöörihautomosta valmistuneen Bob Rodgersin taidolla härnäämä 300-hevosvoimainen muunnos suurimmasta 331-kuutiotuumaisesta FirePower -hemistä. C-300:ksi ristityn komistuksen ulkokuori oli yhdistelmä Windsorin yksinkertaisia kylkilistoja ja puskureita yhdistettynä Imperialin kaksiosaiseen valumetalliseen maskiin. 39 hetkittäistä. Erikoistilauksesta sai kolmeportaisen manuaalilaatikon arkisella rattikarahkalla, vakiona olevan automaatin ja uuden nappivalinnan sijaan
Toisaalta New Yorkerien kanssa samassa hintahaarukassa toiminut Buick menetti myös melkoisen siivun myynnistään, joten taantuma on osunut ensiksi ylempään keskiluokkaan. Enää ei puhuttu sadan miljoonan kuosista, vaan vuosikerta 1956 edusti “Powerstyleä”, Voimatyyliä. Kokonaistaloudellisuutensa ja luotettavuutensa jo todistanut Powerflite jäi edelleen tarjolle yhtymän halvimpiin henkilömalleihin sekä tavara-autoihin ja tasaisen kysynnän ansiosta pysytteli vahvuuksissa vielä pitkään. Vuonna 1955 valuutanvientilisenssejä myönnettiin hieman herkemmin, koska viisarit näyttivät ylöspäin ja maahan saatiin jonkin verran laadukkaita länsiautoja. Imperialien akseliväliä venytettiin lähes 8 cm. Vajaata vuotta myöhemmin asiat olivat jo toisin ja valtiontalouden tilanne nopeasti heikkenemässä. Se oli kompakti, eikä tarvinnut hetkeäkään lämpenemistä, mutta se oli myös erittäin kallis. Toinen uutuus oli CBS:n avulla kehitetty Highway Hi-Fi -autolevysoitin. Muiden amerikkalaisvalmistajien tapaan nelioviset hardtopit tulivat mukaan valikoimaan. Wilkman ei ole kyseisessä kirjoitusasussaan niitä tavanomaisimpia sukunimiä ja nettihaun kautta löytyy vain yksi aikajanaan sopiva Gunnar W. Äänentoistopuolella tehtiin parikin historiallista läpimurtoa (ks Mobilisti 4/21), kun Chryslerin elektroniikkaosasto yhdessä Philcon kanssa esitteli lisävarustelistalle ensimmäisen autokäyttöön tarkoitetun täystransistoriradion. Hieno auto, huono ajoitus Suomen taloussuhdanteet seurailivat 50-luvulla tarkkaan suuren maailman liikkeitä, etenkin silloin kun suunta oli alas. Vain De Soto -divisioona pystyi myymään enemmän autoja kuin edellisvuonna. Nappivalinta oli tavallista luotettavampi, sillä se ei ollut monien kilpailijoiden tapaan sähköinen, vaan selkeän vaijerivälitteinen. Autoja pystyttiin edelleen hankkimaan, mutta vaadittiin yhä parempia perusteluja tai suhteita. Tehoja ja moottorien tilavuuksia kasvatettiin kautta linjan ja sen ansiosta ruudikkaammat Dodget – 300B:n ohella – hätyyttivät entistä nälkäisemmin Nascar-kisojen palkintosijoja. – joka on vieläpä viettänyt huomattavan osan elämästään Suomessa. Näin kävi myös 1955-56. Raa’an voiman ja tiimin johtajan organisaatiokykyjen ohella ylivoimaisuuteen vaikutti ainakin Hudsonin samanaikainen putoaminen vakioautojen kilpakuvioista. Imperialien jo valmiiksi rajallinen kysyntä ei laskenut juuri lainkaan, joten ainakaan osa asiakaskunnasta ei kärsinyt rahoitusongelmista. 40 . Mutta jälleen kerran onni oli lyhytaikaista ja uusi, syvempi taantuma sekä laatuongelmat veivät tuulen siipien alta vain vuotta myöhemmin. Siksi kaksiovisia Chryslereitä saapui tuolloin Suomeen tiettävästi vain yksi kappale, kuviemme Windsor Newport. Vuosimalli 1956 ei päättynyt sentään samanlaisissa katastrofitunnelmissa kuin 1954, mutta siltikin välimatka Fordiin ja GM:ään oli entistä konkreettisempi. 1956-mallistossa esiteltiin myös Center Plane -jarrujärjestelmä, jonka ytimenä olevien rumpujen kitkamateriaali oli paikalleen valettua ja jarrukengät “kelluvaa” mallia. Kaikkien parannusten, piristysten ja petrausten perusteella koko Chrysler-organisaatio piti itsestään selvänä, että vuosimallista 1956 muodostuisi edellistäkin suositumpi. Mobilisti 5/22 kaikista kisoista ja hieman alemmat sijoitukset mukaanlukien Kiekhaeferin kuljettajilla oli lähes 2/3:n siivu molempien sesonkien top ten -saavutuksista. Hardtop-koreja ja niiden varustetasoa ilmaistiin nyt lisänimillä “Nassau”, “Newport” (entinen De Luxe) ja “Southampton”, kaikki ylellisiä merenrantataajamia USA:ssa ja Karibialla. Vaisulle kysynnälle on etsitty syitä niin kohonneista hinnoista kuin eräiden mallien liiallisista krumeluureistakin. Vuosikymmenen alkupuolella Imperialeihin tarjolle tuotuja levyjarruja sai enää massiiviseen Crown-limusiiniin, koska vain harva oli ollut valmis maksamaan tuosta hintavasta lisävarusteesta. Paluu arkeen Vuodelle 1956 Chrysler-yhtymän autoihin kohdistui lukuisia ulkonäöllisiä ja teknisiä muutoksia, joista monia, vaan ei kaikkia saattoi luonnehtia parannuksiksi. Automaattivaihteistoja hallittiin nyt ohjauspyörän vasemmalle puolelle sijoitetulla nappulakeskittymällä, edellisvuotisen oudon, kojelaudan keskeltä sojottaneen vivun sijaan. Sitä hyödynnettiin ensin Imperialeissa ja näin TorqueFlitenä tunnettu luomus aloitti vuosikymmeniksi venyneen palvelusuransa miljoonissa ajoneuvoissa. Pitkälle pohdittua, hienoa laitteistoa ei kuitenkaan koskaan saatu riittävän toimintavarmaksi, ei edes pehmeäkulkuisissa Imperialeissa. Mutta mikä hänen mahdollinen roolinsa on auton historiassa ollut, jää toistaiseksi chryslerwindsor.indd 40 chryslerwindsor.indd 40 26.7.2022 12.45 26.7.2022 12.45. Sattumoisin juuri Windsorit ja ‘Sotot edustivat yhtymän malliston ehkä puhdaslinjaisinta tyyliä. Chrysler-yhtymän vuoristoratamaista menekinvaihtelua noudattaen pettymysten vuotta 1956 seurasi puhtainta Exneriä edustanut 1957-mallisto. Enemmistö mallistosta koristeltiin lisäkromein, mikä sai eräät versiot näyttämään miltei liian täyteen tuupatuilta. Nuo siivekkäät, myös teknisesti uudistuneet mallit kaappasivat valokeilan kautta linjan ja tuotantolukemat piristyivät voimakkaasti. Auto on rekisteröity täällä 1956, mutta kuljettajan aurinkolippaan on liimattu kiehtova ruotsalainen metallilaatta, jossa lukee, että auton omistaa Gunnar Wilkman Tukholmasta. Jarrujen itsetehostusta kuvailtiin tavallista voimakkaammaksi ja kitkapintojen kontakteja huomattavan tasaisiksi. Kesken mallivuotta Chrysler sai valmiiksi uuden kolmevaihteisen automaattinsa, johon oli hyvin helppo mieltyä. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä orastavan taantuman myötä koko autokauppa hiljeni hieman ennätyksellisen 1955:n jälkeen. Viimemainittua teoriaa näyttäisi tukevan De Sotojen ohella Windsorien New Yorkereita vähäisemmät tuotantopudotukset. Viilenevät markkinat eivät kuitenkaan riitä selittämään liki kaikkien Chrysler-tuotteiden kysynnän nopeaa laskua
41 chryslerwindsor.indd 41 chryslerwindsor.indd 41 26.7.2022 12.45 26.7.2022 12.45. Mobilisti 5/22
Autossa ei ole tehostimia tai sähkötilpehöörejä, mutta PowerFlite-vaihteisto kylläkin. Katon vaalea maalipinta ei tarvinnut kiillotusta enempää huomiota. Tarkempi tutkiskelu paljasti kuitenkin eräitä paikottaisia ruostevaurioita lokasuojissa ja helmoissa. Ei edes kevythenkinen kaksivärimaalaus saa sitä näyttämään levottomalta tai kromikaivoksen omistajan suunnittelemalta. Filmitähden kyydissä Esa Vanhalan saapuminen tapaamispaikalle ei tapahdu huomaamatta. Yleisvaikutelma on sanalla sanoen tyylikäs ja aikakauden amerikkalaiseksi suorastaan hillitty. Verhoilu on huolellisesti sävytettyä vinyyliä ja kojelaudassa komeilee kellon ohella hyvin alkuperäisen näköinen Blaupunktin moniaaltoradio. Mikään ei viitannut kovinkaan suureen ajomäärään; korin ja alustan ryhti oli ilahduttava. 42 . Mobilisti 5/22 hämärän peittoon. Chrysler on käyntiääneltään kuiskaavan hiljainen, mutta Coral-väriteemainen Windsor on siipineen niin valtava ja linjakas ilmestys, että se kääntää katseet taatusti missä tahansa nykymaailmassa. Vaikka Chryslerit olivat tuolloin edeltäjiään matalampia, ei tähän kaksioviseenkaan asettuessa tarvitse taivutella selkärankaa kaksinkerroin. Vuosituhannen vaihteessa Windsor kävi muutamalla lyhytaikaisella omistajalla, kunnes päätyi sitä pitkään ihailleelle Esa Vanhalalle vuonna 2003. Ainakin osan tästä aikakaudesta Windsor vietti talvet tallissa suojassa ja kilometrikertymä pysytteli hillityllä tasolla. Kaikki on kohteliaalla etäisyydellä kuljettajasta ja matkustajista, eivätkä seinät ole kaatumassa päälle. Siellä se viihtyikin 17 vuotta paikallisen erikoisautokauppiaan kokoelmassa. Myös takana on aidosti tilaa. Samoin moottori vaikuttaa alkuperäiseltä, vakiovarusteena olleelta Spitfire-poly-kahdeksikolta. Pienen totuttelun jälkeen yksinäisyyden tunne hieman hälvenee ja useimpien hallintalaitteiden hahmottaa olevan lopultakin varsin hyvin tavoitettavia. Windsor onnistui välttämään kaikki 70ja 80-lukujen rakenteluvillitykset enemmän tai vähemmän vammoitta ja oli yleisilmeeltään yhä hyvässä alkuperäiskunnossaan. Tuona aikana sillä ajettiin vain vähän, koska omistajalla oli niin paljon muutakin harrastekalustoa. Yrityksen toimitusjohtaja ajoi sillä 70-luvun alkuvuosiin asti. Kojelaudassa keinomateriaaleja on vain sen verran kuin törmäysturvallisuus edellyttää, kaikki muu on terästä tai lasia. Nopeusmittari on kilometrivireinen, kuten kuuluu ollakin. Erinäisten vaiheiden jälkeen Windsor siirtyi 80-luvun alussa Forssaan. Auton ensimmäisenä omistajana pidetään Turkis-Tuonti-Vienti Oy:tä Helsingistä. Tavallista kookkaamman ruorin äärelle asetuttuaan tajuaa nopeasti istuvansa isojen ihmisten isossa autossa. Metallisten nappuloiden toiminnot on merkitty selkein tekstein, eikä kokonaisuus ole chryslerwindsor.indd 42 chryslerwindsor.indd 42 26.7.2022 12.45 26.7.2022 12.45. Sittemmin auto myytiin Tampereelle ja 70-luvun lopulla Windsor veti miltei pääroolin Lauri Törhösen lyhytelokuvassa “Päivä ennen” (ks Mobilisti 2/22). Se, missä vaiheessa muutos vuotta vanhempaan kahdeksikkoon on tapahtunut, saattaa selvitä vielä jatkotutkimuksissa. Vanhala on kuitenkin saanut selville, että toisin kuin auton rekisteritiedoissa mainitaan, se ei ole vuodelle 1956 esitelty 331-kuutiotuumainen, 225 hv:n versio, vaan edellisvuotinen, 30,5 kuutiotuumaa pienempi, 188-hevosvoimainen muunnos. Yhdessä himmenneen ja käytönjälkiä keränneen pinnan kanssa uudelleenmaalaus muodostui vähitellen realistisimmaksi vaihtoehdoksi
Se tuntuu ripauksen keveämmältä kuin seuraavan mallipolven vastaava, mutta ohjausvaihteen kunnolla voi olla osuutta asiaan. Vientimallin jousituksineen Windsor on amerikkalaiseksi jämäkkä ajettava, vaikka mitään kuvitteellista esterataa en kokeillutkaan vatkata. Jos Suomi olisi ollut tuolloin vauraampi, olisivat tyylikkäät Windsorit varmaankin täyttäneet paremmin toimeentulevien kaupunginosien kadunvarret eri värija verhoiluteemoissaan. Tämä kommentti koskee lähinnä taajamanopeuksia, mutta maantielläkin ripeyttä riittänee sen verran, etteivät turvalliset ohitukset ole pelkkiä haavekuvia. Seuraava vaihto sujuukin sitten taas amerikkalaisen sulavasti ja kuljettaja kohauttaa olkapäitään. Suorituskyvyn suhteen PowerFlite ei tietenkään pysty tarjoamaan samaa joustavuutta ja voiman annostelua kuin TorqueFlite ja muut uudemmat automaatit. Moottori murahtaa eloon hillitysti, mutta äänessä on kuitenkin mukana sen verran uhmaa, ettei kukaan erehdy luulemaan Chrysleria olemassaoloaan anteeksipyyteleväksi hissukaksi. Silti vaivattomasti liikkeelle livahtava Windsor tuntuu hieman tehokkaammalta kuin sen 188 hevosvoimalta voisi odottaa. Kaksivaihteinen automaatti ei kuulosta konseptina erityisen lupaavalta ihmiselle, joka on kirnunnut ikänsä kolmitai nelivaihteisia tomaatteja. Mutta ainakaan nykynopeuksilla PowerFlite ei paljasta itsestään mitään korjaamatonta ongelmaa. Tehostamattoman maantielaivan kohdalla – jossa on vielä nykytekniikka edustavat teräsvyörenkaat – herää huoli siitä, onko ohjauksessa 7½ vai 8½ kierrosta vai onko se yksinkertaisesti niin raskas, että jo muutaman päivän ajelun jälkeen kuljettajan vaatekerrat täytyy vaihtaa hartioistaan väljempiin. Metalliset painikkeet tuntuvat hyviltä sormenpäissä ja pienellä päättäväisyydellä D loksahtaa päälle. Kuljettajan istuimen jousitus on pehmentynyt vuosikymmenien varrella vain hieman, mutta kuitenkin sen verran, että toimittajan kaltaisen, kokoonpainuneen kurpan on vedettävä kaula kokonaan ulos hartioiden välistä nähdäkseen ohjauspyörän ylitse keulalle. Se ei vello, eikä ole kaatumassa liikenneympyröissä, vaikka kaasupoljinta ei hellittäisikään hyvissä ajoin. 43 lainkaan hassumpi. Kuitenkin värinäneristyskyky on korkeaa luokkaa ja kyytiä voi luonnehtia kaikkiaan erittäin mukavaksi. Chrysler Windsor Newport 2D Hardtop 1956 MOOTTORI* Tyyppi: kahdeksansylinterinen nestejäähdytteinen V-moottori, 1 lohkoon sijoitettu ketjukäyttöinen nokka-akseli, polysfääriset palotilat, 1 keinuvipujen akseli per sylinterilohko, hydrauliset venttiilinnostimet, 5 runkolaakeria, kaksikurkkuinen Carter BBD -alaimukaasutin Iskutilavuus: 4 924 cm 3 , sylinterimitat 96,8 x 92,2 mm, puristussuhde 8,5 Teho: 225 hv (SAE)/4 400 r/min Vääntömomentti: 420 Nm (SAE)/2 400 r/min VOIMANSIIRTO Kaksivaihteinen automaattivaihteisto, momentinmuunnin, painonappivalitsin kojelaudassa, takaveto, vetopyörästön välitys 3.54 JARRUT Nestetoimiset jarrut, edessä ja takana rummut OHJAUS Kiertokuulaohjaus, 5¾ ohjauspyörän kierrosta JOUSITUS Edessä: erillisjousitus, päällekkäiset kolmiotuet, kierrejouset, kallistuksenvaimennin Takana: jäykkä akseli, pitkittäiset lehtijouset KORIRAKENNE Erillinen kotelopalkkirunko, kokoteräskori MITAT Pituus: 5,60 m Leveys: 2,02 m Korkeus: 1,54 m Akseliväli: 3,20 m Raideleveys: 1,53/1,51 m Omamassa: 1 820 kg Rengaskoko: 7.60-15 SÄHKÖJÄRJESTELMÄ 12 V VALMISTUSMÄÄRÄ 10 800 kpl, Windsoreita kaikkiaan 86 080 kpl, Chrysler-divisioonan kokonaistuotanto 128 322 kpl HINTA USA:SSA 3 041 USD (New Yorker Newport HT 3 951 $; 300B HT 4 410 $; Imperial Southampton HT 5 094 $; Buick Century Riviera HT 2 963 $, Chevrolet Bel Air HT 2 275 $) *Koeajoyksilössä saman moottorin edellisvuotinen, hieman pienempi versio chryslerwindsor.indd 43 chryslerwindsor.indd 43 26.7.2022 12.46 26.7.2022 12.46. Ei siis mitään hävettävää siinä suhteessa. Sitten vain vääntöliike pitkälti tyylitellyllä käsijarrun kahvalla ja voima on vapautettu kuljettajan oikean jalan komentoon. Kuten todettua, Windsor on isojen ihmisten iso auto. Ohjauspyörään on muotoiltu hauskat pidikkeet sormille ajettaessa pitkää suoraa. Kun Windsor on kerännyt hieman vauhtia, ei ilma pyörteile häiritsevästi matkustamossa, ja äänitasokin on miellyttävän hiljainen. Ohjaus on kokonaisuudessaan kiitettävän vaivaton; auton pitäminen kurssillaan ei vaadi mitään erityishuomiota urapaikatuilla asfalttirainoilla ja taajamapyörittelyssä ei edes muista ajavansa tehostamatonta autoa. PowerFlite-vaihteistolle ei ole tehty ainakaan Vanhalan kaudella mitään suurempaa korjausta, koska se on hoitanut hommansa. Eikä se siihen täysin pystykään, mutta ovet eivät hölsky aukoissaan ja konepellistä tai etulokasuojista on turha etsiä elonmerkkejä pahoissakaan paikoissa. Windsor tarjoaa siinä suhteessa melkoisen yllätyksen: ohjauksessa ei ole kuin 5¾ kierrosta laidasta laitaan ja sen vaatima voima on mittasuhteet huomioiden erittäin maltillinen, jopa hitaassa ryöminnässä. Mobilisti 5/22 . . Palautus voisi olla pykälän innokkaampi, mutta kaikkea ei voi saada. On huomattavan lämmin iltapäivä, joten hardtop-ikkunat on veivattu alas, eikä ajatus niiden nostamisesta koeajon ajaksi houkuta hiukkaakaan. Useimmat vaihdot ylös ja alas sujuvat lähes huomaamatta ja luontevasti, mutta sitten laite onnistuu jostakin syystä hämmentymään sekunniksi ja nytkäyttää kakkosen päälle suorasukaisuudella, joka saisi saksalaiset taksikuskit tuntemaan olonsa kotoiseksi. Ei ergonomisesti aikansa parhaimmistoa, mutta sittenkin looginen ja helposti hahmotettava verrattuna kansainväliseen tarjontaan. Ei ihme, että Mechanix Illustradetin Tom McCahill totesi juuri vuoden 1956 Windsorista, että se oli luokassaan sen hetken paras ostos. Vaihdenappuloiden käyttö vasemmalla kädellä ei ole kaikkein loogisinta, mutta siihen tottuu hyvin nopeasti. Hardtop-korisena, kookkaana keskihintaluokan autona olisi ehkä ylioptimistista odottaa sen luovan täysin harkkomaisen tunteen reunakivien ylitse kiivetessä tai pahimmissa tietyörytyytyksissä. Ruudut jäävät alas ja luu pysyy ulkona – joskin kaltaisellani hyttysellä auton mittasuhteet suosivat perinteistä “10 vaille 2”-otetta ruorista. Spitfire-poly-V8:n vääntöja voimavarat ovat niin mittavat, ettei arkiliikenteessä pulpahda mieleen “miksei tässä voisi olla edes yksi vaihde enemmän”-toivetta. Valitettavasti tätä meille ei suotu. Merkin 10 vuotta uudemmat mallit ovat itsekantavuudestaan huolimatta jo pykälän silkkisempiä, mutta 50-luvun perheautoksi Chrysler selviää hienosti. Siinä on havaittavissa lieviä Jekyll & Hyde -oireita, kuten ikääntyvissä TorqueFliteissäkin tapaa käydä. Lisäksi Chryslerin perävälitysten valikoima oli tuolloin poikkeuksellisen laaja, joten asiakas saattoi tuunata vaunuaan ajo-olosuhteiden mukaan hyvinkin pitkälle. Ajoasento on miellyttävä ja jos pitää halkaisijaltaan kookkaista ohjauspyöristä, niin jatkoetsinnät voi lopettaa
Sota-aikana mm. Jos 1,3-litraista tehdään vähemmän, tulee yksikköhinta helposti kalliimmaksi kuin 1,6-litraisella. 3 44 . Mobilisti 3/07 . Korjausoppaassa varsin monen moottorihäiriön Viking Air on valmistanut jo sata uutta DHC-6 Twin Otteria, joiden tuotanto ehdittiin lopettaa 1988. Se selittyy luontevasti kalliiden autojen ostamiseen kykenevän väestön iällä. Helsingin Tattarisuolla kyseinen vääryys on kuitenkin tapahtunut. katosi jo 1963 osaksi Hawker Siddeleytä ja sittemmin nykyistä BAE-korporaatiota. Valmistuskustannusten suhde myyntihintaan on aina ollut lähinnä viitteellinen. Vuonna 2005 kanadalainen Viking Air ja sen omistaja Longview Aviation ostivat Bombardierilta vanhojen De Havilland Canadan koneiden piirustukset ja valmistusoikeudet, mukaan lukien 1965 esitellyn DHC-6 Twin Otterin, jonka tuotanto oli loppunut 1988. Cadillac romiksella. Mosquitojen kokoonpanoa varten perustettu De Havilland Canada jatkoi 80-luvulle, jolloin Kanadan valtio myi sen Boeingille, jonka ajatuksena oli saada paikallista tuotantokapasiteettia Air Canadalle myytäville koneillensa. Viking vastaa myös vanhojen D.H.C. Se lähestyy tietotekniikka ja puhelimia siinä, että vaikka laitteen fyysiset komponentit olisivat samoja, eri toimintoja voi ostaa tai vuokrata. Oikea hintaero syntyy korkeintaan valmistusmääristä. Eikö sanonnan mukaan eräillä saksalaismerkeillä ollut ohjauspyöräkin kallis lisävaruste – puhumattakaan vilkuista. Alkuperäinen Britannian D.H. Käynnissä on todennäköisesti somealustoilta kopioitu datan keruu autojen omistajien ajotavoista ja lisävarusteiden käytöstä. Mobilisti 5/22 koonnut: Toimitus 44 . ilmasammutuksessa käytettävistä konetyypeistä. Vuonna 2019 Longview Aviation teki kaupat myös Bombardierille jääneestä Dash 8 –koneesta Samalla täydet De Havilland Canadan nimioikeudet siirtyivät Longviewille. Odotettavissa on myös valmistajan antaman tuen loppuminen tietyn iän jälkeen. Tai moniko pihi saksalainen maksaa ohjauspyörän lämmittimestä 9 euroa kuussa vain talvikuukausina vai ostavatko pokat rajoittamattoman käyttöoikeuden 230 eurolla. . uutiset522.indd 44 uutiset522.indd 44 26.7.2022 15.27 26.7.2022 15.27. Sen kärkituote, Dash 8 -potkuriturbiinikone ristittiin uudelleen Bombardieriksi. Mobilisti 5/22 . Kuinka pitkään uuden BMW:n ostaja käyttää IconicSounds Sport-toimintoaan (lisävaruste, 150 euroa), joka toistaa kaiuttimien kautta ohjaamoon kuljettajan haluamaa moottoriääntä. Miten paljon ajokokemusta voi muuttaa ilman että vuosikymmeniä autolla ajanut ostaja joutuisi opettelemaan liian paljon uusia asioita. STOL-toimintaan haastavissa olosuhteissa, kellukkeilla tai suksilla varustettuna soveltuva kaksimoottorinen yhteyskone otettiin uudelleen tuotantoon, ja niitä on valmistettu jo yli sata kappaletta Viking Airin nimiin. Eihän ennenkään paljon yli kymmenvuotiaisiin autoihin ole alkuperäisosia saanut. Jo tehtaalla asennettujen varusteiden käytön muuttuminen maksulliseksi tuo jotenkin itsestäänselvästi mieleen menneiden vuosikymmenien puheet joidenkin automerkkien varustelutasosta tai sen puutteesta. Cadillac DeVille Concours ei koskaan kuulu kierrätyskasaan, ei edes sen kuninkaaksi. -koneiden huollosta ja mm. Tehokkaampi auto on kalliimpi, vaikka halvemmassa on tarkalleen sama moottori tai akusto apulaitteineen. Sillä kerrotaan kuluttajille minkä arvoisena heidän kuuluisi tuotetta pitää. Tai ehkä voi tarkentaa sen verran, että ehjä Northstar on. Asia on ollut tiedossa jo vuosikymmenien ajan. Tuen loppuminen kuulostaa pelottavalta ajatukselta, mutta ei oikeastaan eroa aiemmasta käytännöstä. Kun Air Canada sitten valitsikin Airbusit, De Havilland muuttui Boeingin kannalta tarpeettomaksi, ja myytiin Bombardierille. Niitä ovat tarvikevalmistajat tehneet aika vapaasti, vaikka alkuperäisen osan suunnittelija olisi ainakin mallisuojan perusteella voinut monen tarvikelokasuojan valmistuksen kieltää. Esimerkiksi 1980-luvulla 1,6-litraisella moottorilla varustettu pikkuauto saattoi maksaa huomattavasti enemmän kuin sama auto 1,3-litraisella. Varustelutasossa saattoi olla nimellisiä eroja, mutta suurin peruste hinnoittelulle tuli korkeammasta suorituskyvystä. Hinnoittelu on viestintää. Päälle iskenyt pandemia ja kansainvälisen ilmailun vaikeudet ovat tosin hankaloittaneet uudelleen perustetun D.H.C.:n konetuotantoa, ja Dash 8:n jatko on tällä hetkellä hieman epävarmaa. . Autojen valmistajille tämä on tuottanut aina ongelmia. Tehoero saadaan aikaan ohjelmallisesti eikä sitä tarvitse perustella näennäisillä muutoksilla teknisiin komponentteihin. Nuorilla harvoin on mahdollisuutta aivan uuteen kalustoon. Samalla autoihin pitäisi koko ajan kehittää jotain uutta, jotta niissä olisi jotain hohtoa muutaman vuoden ikäiseen käytettyyn verrattuna. Vastaavasti voi olettaa isojen valmistajien luovuttavan ohjelmallisten toimintojen ylläpidon ulkopuolisille yrityksille, kun ajoneuvot ovat riittävän iäkkäitä. Moottorin valmistuskustannuksissa ei noin pieni ero tilavuudessa vaikuta suuntaan tai toiseen. 3 Mobilisti 3/07 . Kaikki tämä häivyttää perinteistä ideaa autosta teknisenä kokonaisuutena. Perinteikäs De Havilland -tuotemerkki elää taas. Vanhankin auton muuttuminen korjauskelvottomaksi vaikuttaisi huomattavasti puolta uudempien käytettyjen autojen haluttavuuteen; se taas heijastuisi uusienkin imagoon. Cadillacin 32-venttiilinen Northstar on niin hieno moottori, että rivinelosiin tai vaikkapa dieseleihin tottuneet voivat sellaisesta vain haaveilla. Nykyään on ollut jo jonkin aikaa tapana maksaa suoraan suorituskyvystä. Uusien henkilöautojen ostajat ovat yleensä melko konservatiivista väkeä
Nakutuksen estämiseksi turbomoottori oli varustettu vesi-alkoholiruiskutuksella. www.jekillandhyde.com . Sehän ei läheskään aina ole tarkoitus, joten tehon tai ehkä ennemmin melutason voi säätää napista painamalla naapuruston herättäväksi, jos siltä tuntuu. Uusi Fiat Café 500 sijaitsee legendaarisen Lingotton testiradan yhteydessä olevassa Casa 500 -museossa, joka on keskittynyt Fiat 500 -mallin historiaan ja sähköiseen tulevaisuuteen. Ahdin nosti tehon maagiseen hv per kuutiotuuma -lukemaan, perusmoottorin tuottaessa 155 hv. Me toimituksen jäsenet olemme nähneet Postin jakelukeskuksen. uutiset522.indd 45 uutiset522.indd 45 26.7.2022 15.27 26.7.2022 15.27. . Car and Driver-lehti esitteli maaliskuun numerossaan vuonna 1963 kaksikin näkemystä pakokaasuahtimella varustetusta perheautosta. Paineistettu imupuoli pakotti Corvairin ahtaat kannet virtaamaan paremmin ja teho nousi peräti 150 hevosvoimaan. Vaikka näin etätöiden aikaan lehti tehdään käytännössä muualla, on toimituksessa monia toimintoja, joita ei voi helpolla siirtää muualle. 45 lääkkeeksi tarjotaan selkeätä ohjetta; ”replace engine”, eli vaihda moottori. Kärkien väliinhän kasvaa joskus piikki, joka pitää viilata pois. Moni viritys on vain tehty niin pienen tiedon ja taidon pohjalta, että välttämättä mikään muu ei ole kasvanut kuin ajoneuvon kulutus ja ääni. Moitetta tuli vain hitaasta Fiat-kahvilasta avautuu näkymä Lingotton katolla sijaitsevalle testiradalle. Polttomoottoreilla kulkevien laitteiden harrastamisessa virittäminen on perinteisesti ollut tärkeä osa toimintaa. Kun muistaa kuinka paljon Postin toimintaa on viime aikoina kritisoitu, voi vain kuvitella kuinka paljon linjalta oikein putoaakaan tavaraa päivittäin. Pyörän omistaja on valmistautunut tekemään pienet korjaukset tien päällä – ja on joutunut tekemään niitä ennenkin. Erittäin paljon käytettyjen työkalujen rahallinen arvo voi olla mitätön, mutta kuluneisuus kertoo samalla, että niille on tähän astikin löytynyt paljon käyttöä. Tilavuus oli kaikissa Corvaireissa mallivuosittain sama, eli tässä tapauksessa 145 kuutiotuumaa. Dieseleillä ei puolestaan olisi ollut enää vuosikymmeniin mitään mahdollisuutta läpäistä saastenormeja ilman ahtimen tarjoamaa lisähappea. Edellisen vuoden puolella myöhäisinä -62-malleina esitelty Oldsmobile F-85 Jetfire ja Chevrolet Corvair Monza Spyder olivat kumpikin turboahdettuja. Pussi on siis todennäköisesti pudonnut yli 40-vuotiaan moottoripyörän kyydistä. Pienessä rasiassa on sekalainen lajitelma vaijereiden päähän kiinnitettäviä nippoja ja moottoripyörän ketjun korjauspaloja. Ovaalinmuotoinen rata sijaitsee 1920-luvulla valmistuneen Fiatin autotehtaan huipulla. 3 Mobilisti 3/07 . Jetfiren elinkaari jäi vain parin vuoden mittaiseksi, pitkälti tuon lisätoiminnon ansiosta; amerikkalainen autoilija ei jaksanut lisäillä ylimääräisiä nesteseoksia, ja liian usein Jetfiret linkuttivat huoltoon tehonpudotustoiminnon saattelemina. 45 Mobilisti 5/22 . Lingotton katolla on myös Agnellin suvun mittavaa taidekokoelmaa esittelevä museo, Pinacoteca Giovanni e Marella Agnelli. Omistussuhteen voi todistaa kertomalla arvionsa, minkä tien varrelta ne löytyivät ja mihin laitteeseen mukana olleet sytytystulpat sopivat. Sarja pieniä neulaviiloja kertoo osien sovittamisen tarpeesta ja viittaa kärjelliseen sytytykseen. Valmistaja lupailee muutoksia moottorin tehoon mutta ei kerro tarkkoja mittauksia, joten todennäköisesti viritys on siinäkin suhteessa perinteinen, että kalliita osia ostamalla vain moottorin ääni muuttuu. Pussin sisällöstä saattaa arvella jotain sen omistajasta tai ainakin hänen käyttämästään ajoneuvosta. Sellainen laite ei häiriinny paikoilleen kolmeksi kuukaudeksi. . Corvairia kehuttiin kovastikin, ja sille povattiin ruusuista tulevaisuutta. Se on vaikuttava laitteisto, joka yhdistää Fordin aikanaan lanseeraamia kuljettimia tietokoneella luettaviin osoitejärjestelmiin ja tekee kaiken lajittelun henkeäsalpaavalla nopeudella. Fiat on avannut ikoniselle Fiat 500 -mallille Torinoon oman kahvilan. Käyttöarvo itsessään ei ole vähentynyt. Jetfiren moottori oli alumiininen 215 kuutiotuuman V8. 3 Mobilisti 5/22 . Hiljaisimmillaan moottorin ääni vaimenee tehdastekoista pienemmäksi. Se toimi aikanaan testibaanana uusille autoille. Mobilistin toimitusta lähellä oleva taho löysi tien pientareelta muovipussin, joka sisälsi sekalaisia työkaluja. . Yksi kiintoavain on tuumakokoinen, mikä rajoittaa ajoneuvon valmistusmaan Brittein saarille tai Yhdysvaltoihin. Mobilistin toimitus sijaitsee Helsingin Metsälässä. Parin kilometrin päässä toimituksesta asuva tilaajamme sai keväällä ilmestyneen Mobilisti 3/2022 vasta kesällä, kolme kuukautta ja kaksi päivää myöhästyneenä. Mobilisti 3/07 . Nyt uudehkoihin moottoripyöriin myydään pakoputkistoa, jonka viritysasteen tai ainakin melutason voi säätää ajon aikana. Ensi silmäyksellä kama vaikutti roskilta, mutta tarkemmin katsottuna näkökulma muuttui. Corvair alkoi saada urheilullisen auton mainetta ja Spyder toi tähän mukavaa lisämaustetta. . Kahvilan ikkunoista on näkymä katolle, jossa voi tänä päivänä testata sähköautoja. Mikään uusi villitys ei kuitenkaan ole kyseessä. Postin pitäisi nyt vain tunnustaa lehden pudonneen kokonaan pois linjalta, ja että kukaan ei muistanut katsoa koko kesän aikana pöydän alle. Työkaluja voi tiedustella osoitteesta toimitus@mobilisti.fi. Vuonna 1964 esitelty 442 näytti pitkäksi aikaa, millä keinoin tehot rakennetaan. Hänen valitettuaan asiasta Postille, tuli vastauksena vain pahoittelut ja vetoamuksen lajittelukeskuksen häiriöön. Turboahtaminen on tänä päivänä itsestäänselvyys, kun vajaan maitotölkin kokoisista moottoreista otetaan kookkaiden perheautojen liikuttamiseen tarvittavia tehomääriä
Syntyi Abarth-Simca 1150, jonka tehokkaimmassa versiossa oli 1 137 cm³:iin suurennettu moottori, 12:n puristussuhde ja tupla-Weberit, joilla saavutettiin 85 hevosvoimaa ja 170 km/h huippunopeus. Rummut vaihtuivat nelipyörälevyjarruihin, ja SS Corsa -malliin oli saatavilla oli myös – epäilemättä kilpaluokituksia ajatellen – 6-pykäläinen vaihteisto. Tehtaan omin voimin rakentamat Simca 1000 Rallyet tehtiin paljolti italialaisilta perityillä resepteillä. Sodan jälkeen Hruska työskenteli Cisitalialle ja Alfa Romeolle. . Maalatut korit kuljetettiin Poissystä Torinoon, ja loppukokoonpano tapahtui Italiassa. Sitten vuorossa oli vielä Alfasud ja koko Pomigliano d’Arcon tehtaan perustaminen Napolin lähelle. Juhannuspäivänä Wahlströn oli perheineen uimassa Eurajoen Lahdenperässä, jonka parkkialueella Coronet omistajineen päätyi agenttimme tutkaruudulle. Turbomoottori oli tarjolla vielä Corvairin virtaviivaisessa kakkossukupolvessakin, tuolloin teholtaan peräti 180 hv. Autolla on hieno Suomi-historia. uutiset522.indd 46 uutiset522.indd 46 26.7.2022 15.27 26.7.2022 15.27. Sen jälkeen tie vei Italiaan, ja Fiat 124:n ja 128:n projekteihin. Porschen oikeana kätenä hän osallistui niin Volkswagenin kuin Tiger-panssarivaununkin suunnitteluun. 60-luvulle tultaessa Hruska siirtyi Simcan riveihin ja osallistui Simca 1000:n suunnitteluun. Kun Simca vuonna 1965 päätyi Chryslerin hallintaan, suhteet Abarthiin katkaistiin. Vuonna 1915 syntynyt Hruska jatkoi vielä vanhoilla päivillään konsulttina I.D.E.A.-suunnittelutoimistossa. . Ruoteclassichen Citroën-keräilyoppaasta huokuu hermostunut urheilullisuus. Mobilisti 5/22 ohjauksesta, nopeata simpukkaa ei tuolloin saanut tilauksestakaan. Esimerkiksi Citroën Visasta keskitytään vain kiivaisiin GT, Chrono ja GTI-malleihin. Tuolloin auto ylimaalattiin alkuperäiseen väriin, paljon muuta huomiota se ei ole 1970 Dodge Coronet Eurajoella. Mobilisti 3/07 . BMW kokeili puhallinta 2002-mallissaan 1973-1974. Alun perin Helsinkiin rekisteröity Coronet on päätynyt Kaukomäelle, Rami Wahlströmin omistukseen. 3 46 . Ketäpä ankea Leader tai kaksipyttyinen perusmalli kiinnostaisi! Nelivetoinen B-ryhmän luokitusmalli, Visa 1000 Pistes ei sekään ole vielä noussut hurjan halutuksi – absoluuttisesta huippuyksilöstä on Ruoteclassichen mukaan maksettu 30 000 euroa huippukysynnän vuosina, josta hintojen nousu on taittunut. Hruskan vanha Cisitalia-kumppani – ja toinen itävaltalainen – Carlo Abarth oli luonteva taho yhteistyölle Simca 1000:n urheiluversiota suunniteltaessa. Samoihin aikoihin esitelty Porsche 911 Turbo jäi puolestaan elämään vuosikymmeniksi. Itävaltalainen Rudolf Hruska oli monessa historiallisessa projektissa mukana. Oy Nokia Ab:n Kaapelitehdas osti auton uutena kaapelitehtaan useissa johtotehtävissä toimineen Ilmari Relanderin käyttöön. . Abarth-Simcan tarina jäi lyhyeksi, ja se oli tuotannossa vian 1963-65. Kantikkaaksi vallankumoukseksi tituleerattu 760 saa osakseen kahdeksan sivua, kun esittelyssä on sekä V6 että nelisylinterinen 760 Turbo. Keski-Euroopan suurien automaiden lehdet keskittyvät kovin kotimaisiin merkkeihin. Saab ehti mukaan turbokarkeloihin ”maailman ensimmäisenä” viisitoista vuotta Jetfiren ja Corvairin jälkeen. Kauppaneuvos Relanderin siirryttyä eläkkeelle 1970-luvun lopussa, Coronet eläköityi hänen omistukseensa. Relander ihastui siihen liikkeen näyttelytilassa ja Dodge oli alun perinkin enemmän hänen, kuin yhtiön intressien mukainen. 3 Mobilisti 3/07 . Sitäkin erikoisempaa on nähdä Volvo 760 italialaislehti Ruoteclassichen kannessa. Vakituinen avustajamme Tero Ilola bongasi Eurajoella 1970 Dodge Coronetin. Relander piti autoa loppuun saakka, ja auton myyminen eteenpäin jäi vasta aivan vuosituhannen lopussa perikunnan tehtäväksi. Autot myytiin Simca-Abarthin nimissä
. Ligo hakee filminsä tuotantokulujen kattamiseen joukkorahoitusta gofundme.com-palvelussa. Yhtiö ei ole ollut toistaiseksi halukas julkaisemaan vielä mitään konkreettisempia tietoja tulokkaan tekniikasta tai kyvyistä, vaikka tietokoneella tehdyistä protokuvista päätellen tuote olisi jo pitkälle valmisteltu. Se tuskin oli puhdasta sattumaa. Ligolla on kasassa yli 30 tuntia haastatteluja ja yli sata tuntia arkistomateriaalia. Harvoinpa on mikään auto saanut niin suurta nostetta elokuvasta kuin DMC Delorean. Filmintekijä on itse AMC-partisaani ja teki jo 2013 opinnäytetyönään palkitun dokumenttifilmin AMC Paceristä. Francon kuoleman myötä kaikki oli valmista 1975. Deloreanrental.com -sivusto vuokraa Paluu Tulevaisuuteen -elokuvan aikakoneeksi rakenneltuja Deloreaneja ympäri maailmaa. Huom. Dokumenttisarja on tarkoitus esittää 2024 julkisen palvelun PBS-televisiokanavalla. Samoihin aikoihin kun Typ 181 tuli siviilimarkkinoille 1969, Volkswagenin e-Thing -hahmotelma. Vuokraa DeLorean. uutiset522.indd 47 uutiset522.indd 47 26.7.2022 15.28 26.7.2022 15.28. Rami Wahlströn harmittelee autossa olleiden Suomi-varusteiden; roiskeläppien, lisävalojen ja vetokoukun jäämistä matkan varrelle. 47 kaivannut. Relanderin aikaan Coronetilla kiskottiin asuntovaunua jopa pitkin Eurooppaa, lisävalojen valaistessa pimeämpiä taipaleita. Escortin tuotantokapasiteettia oli jo ennestään riittävästi, ja se oli aivan liian kallis auto sikäläisille markkinoille. Se viittaa 181:n lyhyen USA:n kautensa tuotenimeen “The Thing”. Neliovisessa, tarkoituksellisen karussa avoautossa tuntuu olevan jotakin taikaa, ainakin VW:n näkemyksenä. Wahlströmin näkemyksen mukaan neliovisia Coroneteja tuli maahan reilut parikymmentä. Vuonna 1973 Fordin oli jo onnistunut hankkia Valenciasta tontti kokoonpanotehdasta varten. . Tämä lienee ainut ruskea. Apuun tuli nuori suunnittelija Hal Sperlich, jolla oli valmiina tutkielma pikkuautosta – projekti Bobcat. Neliovisuudestaan huolimatta tämä varsin vauhdikkaan olemuksen omaava Dodge on mitä parhain harrasteauto, kokonaisajomäärän ollessa yhä alle 150 000 km. The Thing oli myös 50-luvun klassinen tieteiskauhuelokuva, jonka John Carpenter kuvasi uudestaan 80-l alussa. Vuonna 1969 diktaattori Franco oli ilmoittanut Juan Carlosin seuraajakseen mahdollisen kuolemansa varalta, ja Espanjassa varauduttiin vallanvaihtoon ja uuteen aikaan. Meitä lähimpänä ovat Tanskan ja Saksan haaraliikkeet. Se Jokin ei aikanaan miellyttänyt kaikkien USA:n osavaltioiden viranomaisia, vaan osa merkitsi ne rekisteripapereihin yksinkertaisesti 181:nä. Museorekisteröinti toteutettiin samoihin aikoihin. . Nyt kun e-Thing tekee hitaasti tuloaan, liikkuu sattumoisin ennakkotietoja myös Carpenterin elokuvan jatko-osasta. Varsinaista ajatusta siellä tehtävästä autosta ei ollut. Henry Ford II:lla oli hyvät suhteet Espanjan kuninkaallisiin. Virallinen mallimerkintä ei taida olla enää kolmenumeroinen eikä edes nostalginen Kübelwagen, vaan VAG on taannoin varannut käyttöönsä nimen “e-Thing”. Volkswagen on vihjaillut sotilaallisen Typ 181 -mallinsa uudesta tulemisesta jo jokusen vuoden. Mobilisti 3/07 . Nyt VAG on rakentamassa karun sotapoikien yleiskulkuneuvon sijaan ylellistä, sähkökäyttöistä elämäntapa-autoa, joka olisi kuitenkin neliovinen avovaunu. “Se” jostakin yrittää paluuta. 3 Mobilisti 5/22 . 3 Mobilisti 3/07 . Mainittakoon, että huumorimiehenä Carpenter muuten sijoitti vain hieman ennen The Thingiä valmistuneeseen elokuvaansa “The Fog” (Usva) VW Thingin, jolla tomera radioaseman omistajatar ajelee majakassa sijaitsevalle asemalleen. Vuokraamolla on viitisenkymmentä autoa, joista valtaosa sijaitsee USA:ssa. . Alois Barmettlerin lasikuitu-Kübelistä pyydettiin saksalaisella myyntipalstalla yli 15 000 euroa! Ford Bobcat -protosta tuli kaikkien tuntema Fiesta. Moottorina Coronetissa on 318 kuutiotuuman kahdeksikko, vaihteistona automaatti ja viimeisenä vastuullisena voimalinjassa lukollinen taka-akseli. Siitä tuli vuonna 1976 Valenciassa tuotantoon otettu Ford Fiesta, jota on valmistettu tähän mennessä yli 20 miljoonaa kappaletta. Kiitos valistuneiden maahantuojien ja tiukan kilpailuasetelman, on tähänkin rastitettu Aro-Yhtymän toimesta edellä mainittujen lisäksi levyjarrut ja molemmat tehostimet. Amerikkalainen Emmy-palkittu tuottaja Joe Ligo puuhaa kuusiosaista dokumenttisarjaa American Motorsista, viimeisestä itsenäisestä amerikkalaisvalmistajasta. Sen nimi tuskin on “The e-Thing”, vaan mistäpä noita tietää. Pian Hal Sperlich siirtyi Lee Iacoccan mukana Chryslerille, ja suunnitteli toisen menestystuotteen – Voyager/Caravan-tila-auton. ei sovellu oikeaan aikamatkailuun
Hän suosi neliovisia sedaneita ja sellaisella hän toteutti myös 50-luvun alun maineikkaan Amerikan turneensa. Varovaisuuden matkustamo-osuuden suhteen ymmärtää, kun huomioi muutaman kymmenen turvatyynyä ja erilaista elektronista valvontalaitetta, joiden sijaintiin ei voi puuttua haittaamatta niiden toimintaa. Arkansasilainen Flat Out Autos muuntaa vuosien 2015-20 Chevy Tahoet merkin ensimmäisen, 60-lopun K5 Blazerin kuosiin. Nostalgiassa on vetovoimaa, joskus jopa nelivetosellaista. Lisätietoja numerosta 0400-424010. Mobilisti 3/07 . Mobilisti 5/22 aloitti sveitsiläinen Alois Barmettler alkuperäisen Typ 82 Kübelwagenin lasikuitureplikan valmistuksen. Suomen lounaisiin osavaltioihin sijoittuvalla paikkakunnalla makaa tarpeettomana ja helposti tavoitettavana neliovisen Austin A30:n kori. Kuten aiheeseen vihkiytyneet ehkä muistavatkin, oli Harry S. Tämä Yorker oli pitkään Trumanin kirjaston perintökokoelmassa. . Hän päivitti kalustoaan muutaman vuoden välein, valinnan osuessa yleensä Windsor-New Yorker-Newport akselille. Sveitsiläinen Kübel ei ollut täysin autenttinen ulkonäöltään ja oli pellin sijaan puhallettu lasikuidusta. siviilissä hyvin uskollinen Chrysler-asiakas. Barmettler ei välttämättä ollut edes ainoa yrittäjä asialla, mutta joka tapauksessa melko kunnianhimoinen aikansa mittakaavalla. Harry S. Sema-näyttelyissä debytoineet Flat Outin K5:t ovat yhtiön mukaan saaneet harrastajilta innostuneen vastaanoton, ovathan alkuperäiset nykyään erittäin suuressa huudossa ja ylittäneet usein 100 000 dollarin hinnan huutokaupoissa. Etenkin keula ja perä ovat hämäävän lähellä alkuperäistä, mutta sisätiloihin ei näemmä pahemmin puututa. Kyseessä on ex-presidentti Harry S. Trumanin siviilissä ostama 1955 New Yorker De Luxe Sedan. . Ensin esiteltiin viisiovinen versio, mutta nykyisin K5 Tahoen saa myös autenttisempana kolmiovisena. . Barmettlerin Albar-tuotemerkillä rakennettiin lukuisia VW-pohjaisia aikansa superautoista inspiraationsa ottaneita lasikuituleivoksia. Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan Chryslerin 1955-56 -mallistosta. Hän ajoi ahkerasti virkakautensa jälkeen, aina kuolemaansa 1972 saakka. Trumanin vanha New Yorker. Jossakin vaiheessa ainakin osittain entisöidyn auton nykykuntoa luonnehditaan hyväksi, vaikka 331 hemiä ei olekaan saatu enää käynnistymään. Hintapyyntö on miehekkäät 84 500 USD. Aihio on päätynyt nykyiselle omistajalle kiinteistön mukana ja hän näkisi erittäin mielellään sen pääsevän entisöintiin tai edes varaosiksi, sen sijaan että se paalattaisiin metalliromuna. Ehkä 181 ja rantakirput haittasivat Barmettlerin menekkiä, sillä siitä ei tullut suurmenestystä. Flat Out K5 Tahoe on oikeastaan aika uskottava yhdistelmä uutta ja vanhaa. 3 48 . Siksi voi olla paikallaan mainita eräästä kuuluisan omistajan yksilöstä, joka ilmestyi kesällä myyntiin USA:ssa. Kuitenkin se roikkui tarjolla useita vuosia. Ainakaan TRUMAN-tilauskilpeä ei autossa hänen kaudellaan ollut, pinnavanteista emme mene sanomaan. Pelastavaa enkeliä kaivataan tai sitten joku tositarvitsija saa varaosia vähällä vaivalla. Mutta olemuksesta ei voinut erehtyä ja liikkuminen kadulla ja maastossa onnistui ilmeisen vaivatta. uutiset522.indd 48 uutiset522.indd 48 26.7.2022 15.28 26.7.2022 15.28
VUODEN TOINEN MOBILISTI SENIOR ON ILMESTYNYT! 2 . . . . LUFTWAFFEN LUFTWAFFEN suomalaishävittäjät suomalaishävittäjät . LAATIKKOTALKOOT osa II LAATIKKOTALKOOT osa II . MS222.indd 2 MS222.indd 2 10.6.2022 11.09 10.6.2022 11.09 anglo+senior.indd 6 anglo+senior.indd 6 25.7.2022 8.52 25.7.2022 8.52. . KUVAOUTOA & irtohavaintoja KUVAOUTOA & irtohavaintoja . NASH 90 v. AUTOJEN AUTOJEN sotaveteraanit sotaveteraanit . NASH 90 v. samassa suvussa samassa suvussa . . STUTZ-esite suomeksi! STUTZ-esite suomeksi! MOBILISTI Ajoneuvohistoriallinen aikakauslehti | 2022 | 13,50 € S e n io r No. . . +358 010 292 7420 • myynti@gripsgarage.com Myymälä avoinna arkisin: 8.00 16.00 www.angloparts.com / www.gripsgarage.com LAND ROVER MINI JAGUAR TRIUMPH MG AUSTIN HEALEY MORRIS MINOR ONLINET I L A U S ! Anglo Parts Finland Quality Parts & Service OSTA IRTO NUMERO TAI TILAA! NYT MYÖS DIGILEHTI! www.mobilisti.fi 09-2727100 Mobilisti Senior ilmestyy neljästi vuodessa. VOIMAA VOIMAA Imatralta Imatralta . LAADUKKAAT VARAOSAT BRITTIKLASSIKOIHIN Grips Garage Oy • Luhtaanmäentie 21, 01750 Vantaa Puh
Sama minulla omissa kuvissa, auto on sama. kertomus Datsun 240 Z:sta. Vierumäki toimi sotasairaalana, joten paikka voisi senkin suhteen olla oikea. Kveekarien ambulanssit ehtivät talvisotaan vain pariksi viikoksi. Matti Ouvinen "Ostin DeSoton” Havaitsin lehdessä 6/21 kaksi minullakin ollutta autoa: De Soto Firedome 1955 TCY-54 ja tuo Outokumpu Oy:n Cadillac Fleetwood Brougham BOU-10. Tässä erittäin harvinainen värikuva 1950-luvun lopusta tai aivan 1960-luvun alusta. Olli oli luonteeltaan hyvin kiivas ja erään kerran kiivastuttuaan oli lähtenyt toimiston pihalta Karhusaaressa (Sinebrylukijat522.indd 50 lukijat522.indd 50 26.7.2022 14.20 26.7.2022 14.20. Vasemmanpuoleinen neito on tätini Katri Haverinen, (kutsuttiin Kaisuksi). Minun kuvissa näkyy velimies juuri intistä päässeenä. Mobilisti 5/22 Oikaisu Edellisen numeron sivulla 23 oli Hillman Super Minxin aiempien omistajien Unto ja Vesa Kotilaisten sukunimi vaihtunut Koistiseksi. Kivisen Rivieraa on kaitafilmikameralla kuvattu vuoden1968 opiskelijaliikehdintään liittyvän arkkitehtiosaston valtauksen aikaan samaisella parkkipaikalla. Kuva löytyi edesmenneitten vanhempieni valokuva-albumista ja haluaisin tietää vastauksen kysymykseeni. Jari Manninen Voikkaa P.S. Hyvästä lehdestä kiittäen tilaaja ensinumerosta lähtien Kauko Kaskinen Turku Auto lienee brittiläisen FAU:n ambulanssiryhmän mukana talvisotaan tulleita Fordson-ambulansseja. Mobilisti 5/22 50 . De Soto on tuotu Suomeen merimiesautona 1958. Olin Olli Kivisen jo pieneksi kutistuneessa toimistossa töissä 80-luvun puolivälissä, ilmeisimminkin toimiston viimeisenä työntekijänä, jonka kanssa professori ei mennyt naimisiin! Lähdettyäni nimittäin toimistoon jäi vain sihteeri Pirkko, jonka kanssa Kivinen avioitui ja muutti Lappiin. 50 . Albumiaukeaman muut kuvat ovat otettu Vierumäen urheiluopistolla. Jalat olivat polveen saakka tumman sinipunaiset, jonka takia hän käytti pitkiä sukkia kesäisinkin. Mobilisti on iso numero 1! Suuri arkkitehtinumero No nytpä olitte väsänneet oikein arkkitehtinumeron. Pyydämme anteeksi virhettä. Olli ja Pirkko kertoilivat välillä Kivisen autoista, ja mieleen jäi mm. Vaihdoin sen Auto-Raisio -liikkeessä silloin olleeseen Chrysler Newportiin vuonna 1975. Loppuvaiheessa ne evakuoivat tuhansia ihmisiä turvaan Neuvostoliitolle menetetyiltä alueilta. Elokuvaa esitettiin vielä 80-luvun alussa uusille arkkitehtifukseille. Onneksi käsittelemämme asiat ovat jo ennestään vanhoja, niin ne eivät vanhene käsiin! toimitus Mikä lanssi. Tuo harvinainen vanha valokuva on julkinen, kuten tämä minunkin omasta De Sotosta. Olisiko tämä myöskin siellä kuvattu. Ensin Jannen Hillman ja heti perään Kivisen Riviera! Muistan muuten Otaniemen A-osaston parkkipaikalta Jannen isonveljen Heraldinkin. FAU:n, eli kveekarien vapaaehtoisryhmän kalustona oli kolme kuorma-autoa, 20 Fordson-ambulanssia ja kolme Ford-henkilöautoa. Toimituksen palautepostiin oli hautautunut myös kevään palautetulvaa, joka oli jäänyt huomaamatta. Ohessa kuva, jossa kaksi neitosta istuvat ambulanssin keulalla, mikä mahtaa olla auton merkki. Tätini toimi sota-aikana mm ilmavalvonnassa palelluttaen jalkansa riittämättömien varusteiden takia. Huomatkaa repsikanpuoleisen parkkivalon viereinen kromilista, joka oli jo tuolloin saanut vaurion, ja on poikki
Nimi 1800 Targa lienee suomalainen keksintö, sillä tehdashan ei tuota Targa-nimeä käyttänyt. Vävypojan osakkeet tuskin nousivat, kun hän tunki ahtaasta selkänojan ja karmin välukijat522.indd 51 lukijat522.indd 51 26.7.2022 14.20 26.7.2022 14.20. Porsche on jopa rekisteröinyt Targa-tavaramerkin itselleen. Yhdistelin hieman asioita ja vuosia, ilmeisesti Aro-yhtymästä ei hankittu Moparia, vaan juuri tuo Datsun. 51 choffin huvila) niin rivakasti, että Datsun kääntyi katolleen. Ja ymmärrettävästä syystä. Niemisellä taksina Mersu. Kimmo Koistinen Julkkisten jenkit Mobilistin 1/2022 lukijanpalstalla kyseltiin Kari Suomalaisen Rambler Americanin ja Dodge Aspenin kohtaloista. Subarun katto on T-Top. Itselläni on muistikuva, että Peitsamo teki oliivinvihreästä Dartista laulun jo ennen sellaisen omistamista. Mikko Heimo T-bar roofien – kuten niitä alkuun kutsuttiin – nousua ja “tuhoa” aikalaisena seuranneena olen aina ihmetellyt yleisön ja jopa ammattilaisten huolimatonta kielenkäyttöä T-topit ja Targat sekoittaen. Museon yhteydessä on myös myyntinäyttely eli kierroksen päätteeksi voi ostaa uuden Alfan tai Jeepin (saman konsernin tuote). Lehden vastauksessa mainittiin myös Kari Peitsamon Dodge Darteista. Ehkä kankeahko ja vieraskielinen T-top käsitettiin samalla alkukirjaimella alkavana lyhenteeksi Targasta. Siis katto, jossa palat irtoavat siten, että keskelle jää pitkittäinen tukiranka. Kiinnostaa siksi kun Pohjaslahdella (nykyistä Mänttä-Vilppulaa) oli 1960-luvulla P. Museossa on hienoja multimediaesityksiä sekä kokoelma iso pienoismalleja. Sillä nimellä se on esitteissäkin ja muussa aikalaismateriaaleissa, jotka Aro-yhtymä julkaisi. Subarussa nimittäin ei ole targa-kattoa. Tuulilasissa 4/1982 olleessa Tasavallan automiehet -sarjan haastattelussa kerrottiin, että Rambler oli Aspenin hankinnan myötä pari vuotta aiemmin siirtynyt Karin poikien käyttöön. Muun muassa Wikipedian esittely Kari Suomalaisesta ilmoittaa, että Karin pojista Valtteri on kuollut 1995, mutta Petteri lienee elossa. Tekipä Hurst näitä kattoja myös Oldsmobilen 442:een ja Pontiac Grand Prix:iin. Jutun mukaan Kari oli päättänyt, että kun aika lopullisesti jättää Ramblerista, se hinataan Hämeenlinnan automuseoon Urho Kekkosen Cadillacin viereen. Targa-katto on nimi katolle, jossa pala kattoa irtoaa autosta koko leveydeltä. Kilpiä on näköjään kierrätetty jo tuohon aikaan, 70-luvulla. Puhekielessä termit usein sekoittuvat, mutta painetussa sanassa on syytä pysyä faktoissa. Risto Lilja Alfa-museo Lomamatkan yhteydessä onnistui tehdä vierailu Alfa Romeon hienossa automuseossa Milanossa. Mutta Subarun tapauksessa Targa-nimike ei ole toimittajan mielikuvituksen tuotetta, vaan auton virallinen mallinimi ainakin Suomen markkinoilla. Kunhan lumet sulavat niin kaivan valokuvat ko. taksi-Mersusta esiin. Tuo museo on suljettu aikoja sitten, eikä Rambler tainnut sinne päätyä. 51 Mobilisti 5/22 . Oli tietenkin joukko autoja, joihin ei neljää ovea saanut rahallakaan. Tätä ratkaisua ovat käyttäneet mm. Porsche, Ferrari, Chevrolet Corvetten C4 mallista alkaen sekä monet muut. Vastaavaa kattoa on ollut varsinkin amerikkaisissa autoissa, kuten Chevrolet Corvette C3, Chevrolet Camaro, Pontiac Trans-Am. Heikki Vaisto Helsinki Neljä ovea, ei odottamista Mobilistissa 2/2022 oleva Kai Laineen Nelioviarkeologia innoitti seuraavaa. Muistan kyllä tuon olleen Tekniikan Maailmassa, taitaa lehti olla vieläkin tallessa jossain mökillä. Aikajanalla seuraavana autona saattoikin sitten olla Rover SD 3500, jota minäkin sain tuolloin tällöin käyttää, jopa omiin menoihini. Aikanaanhan uusissa autoissa kaksiovinen oli se hinnat alkaen malli, neliovinen maksoi enemmän, ja nuuka ostaja tyytyi halvimpaan. Lisäksi näyttelyssä on esillä myös tehtaan valmistamia lentokonemoottoreita. Muistaakseni vihreä, ja sen rekisteri oli HIP-1. Mobilisti 5/22 . Museossa on laaja ja kattava valikoima Alfoja eri aikakausilta kilpa-autoista poliisiautoihin. On siis täysin eri juttu puhutaanko Targa-katosta vai T-Top:sta. Tapani Rauramo Teekatto Subaru-juttu sai pilkunviilaajan pulssin nousemaan kattoratkaisun nimen osalta. Vesa-Matti Peltola Orimattila Hipit on rautaa Numerossa 2/2022 lukijoiden palstalla oli Veikko Kahtolan kirjelmä jossa mainittiin omatekoinen Pyhimys-Volvo jonka rekisterinumero oli HIP-1
Ei ole vielä vastaan tullut, eikä ole pahemmin kuvissakaan näkynyt. Vientiä on yli sataan maahan. Kalmar oli yritellyt vuosien mittaan kaikenlaista (kuten Tjorven) heikolla menestyksellä . Tämä tapahtui tosin lakimuutoksen jälkeen, jolloin läppää ei enää vaadittu. Mobilisti 5/22 listä anopin ja appiukon peräpenkille. Kaikki onnistuu, ihmiset ja tavarat mahtuvat sujuvasti mukaan ja takalasikin pysyy puhtaana. Terminaaleissa huolto on asiakkaan omissa käsissä. Jouko Mäkinen Pyhältö Commerkysely Terveiset Pohjois-Savosta. Omani kaltaisella Moto Guzzi Le Mansilla liikkunut kaveri kertoi mp-poliisin vaatineen kilpien poiston uhalla irrottamaan ohjausiskunvaimentimen, kun ei uskonut sen olevan vakiovaruste. Koneen Puolassa, EU-rahoilla tehdyssä tehtaassa nykyään tehdyt terminaalireaktorit eivät ole palauttaneet luottamusta. Terbergillä ei ollut edes sitä synergiaa, mitä Sisun muu tuotanto ja kokemus olisi jatkossakin merkinnyt. Minulle kävi kuten Kimmolle, mp-poliisi uhkasi kilpien irrotuksella, jollen asentaisi läppää. Hyötyjä – ansaitusti – on Terberg Hollannista ( terbergspecialvehicles.com ). Vetomestareita ei sen tuotteisiin kuulunut, jollei etuovellista Kalmar Transportia sellaiseksi katsota. Kalmareiksi muutetut tuotteet, joita oudot ihmiset myivät menettivät maailmanlaajuisesti asiakkaittensa sympatiat luottamuksen jo Partekin aikana. Heitämme pallon lukijoille. Terminaalitraktorit ja sukulaistuotteet eivät sellaista vaadi. Valuuttatulojen miljardimenetyksiä en ole laskenut. Päinvastoin, se uhkasi tuhota Suolahden ja Liinavuoren kotimaiset traktorit ja moottorit. Jatkovaiheita on kommentoi muuten kuin totean, että Terminal Systems olisi nostanut koko Sisu-yhtymän menestykseen. Ensimmäistä kertaa Sisulla oli teknisesti johtava tuotteisto, jota saatettiin myydä ja huoltaa kautta maailman ilman maakohtaisia myyntija huoltoverkostoja. Tuon ajan Rootes-tuotteet ovat vieläpä varsin lujaa tekoa, eivätkä edes metsäautoina tunnu katoavan noin vain. Painovirhepaholaisen ilkeilyä Mobilistissa 3/22 lukijan palstalla mainittu Arabellaa koskenut teksti oli vesisuihkussa, mikä väänsi DI Christer Schalinin nimen toiseksi. Terberg vasta aloitteli alalla kun Sisu Terminal Sytemsin oli jo maailman suurin. -67 (porrasperä) ja Citroën D-Super-70. Erkki Nuutio TkL, Tampere (Sisulainen 70-luvulla) Läppää Lehden 3/22 lukijapalstalla nimimerkki Kimmo muisteli kohtaamistaan moottoripyöräpoliisin kanssa. Siitä muodostui hänen johdollaan maailman suurin terminaalitraktorien (vetomestarien) valmistaja. Oli suunnaton pettymys yksikön väelle, kun Partekin Taxellin ja KTM:n Vuorian peli tuhosi terminaalitraktorit ja niihin liitetyt Valmetin trukit – mutta samalla koko Sisu-yhtymän ja Valmetin Tampereen tehtaan. Rootes-kerhoakaan ei Suomessa taida olla, vain Imp-ryhmittymä. Oli minullakin kaksioviseni nuornamiesnä, välimallin Cortina ja välimallin Ascona, joten kokemusta on. Keijo Arminen Tervakoski. Partek-historiaan (Läpi valkean kiven,1998) kirjatut Taxellin riemulauseet (s. Autot ovat Volskwagen Typ-3. Matti Ouvinen Joka miehelle kiitos Toimitukselle kiitos jokamiesluokka-jutusta, aihe oli syystäkin kiinnostava kun tuota tuli harrastettua 40 vuotta. Elämäni ikimuistoisimpia autoiluhetkiä oli kun heinäkuussa 1976 pääsin Lappeenrannan rautatieasemalta punaisen neliovisen Amazonin kyytiin. 324) kaappauksen onnistumisesta, sekä myöhemmät tapahtumat osoittavat tämän paikkansapitävyyden. Sisun tapaan sillä ei ole ollut maailmanlaajuista myyntija huolto-organisaatiota. Sen ansiosta näitä sen tuotteita tekee nykyään noin 2 000 terbergiläistä (hyvää hollantilaista palkkaa nauttien). Siksi samainen KTM myi traktorit, moottorit, terminaalikoneet ja autotkin Koneelle ja hävitytti Partekin. Tässä teille lukijat522.indd 52 lukijat522.indd 52 26.7.2022 14.20 26.7.2022 14.20. Kaappausta seurasi ruumiiden häpäisy, kun vetomestarien ja trukkien nimet muutettiin rantaruotsalaisesti Kalmariksi! Kalmar oli vähäinen ruotsalainen trukkivalmistaja, lähes konkurssikuntoinen, jonka Taxell oli ostanut. Helteinen sunnuntai-ilta, humppa kajahteli kajareista ja resorien pehmeästi myötäillessä täyden lastin alla me matkasimme Raippoon opiskelemaan. Vaan tulipahan varaosarivistöstä vedettyä pari yksilöä sivuun ja entisöityä niistä museotarkastetut ajopelit – ajatuksena että pari säilytän, jos jonkun käytin loppuun kilvanajossa. Kari Vepsäläinen Kauppilanmäki Kovinkaan usein Commer Cobeja tai Hillman Huskyjä ei näy, vaikka Autolan maahantuomat pikkupakut olivatkin suosittuja piilofarmaribuumin ensimmäisessä vaiheessa. Varaosienkin toimitukset niihin sujuvat ilman valmistajan investointeja. Olisiko teillä tietoa muista 1965-mallisista Commereista. Silloin auto on täysikasvuinen ja mikä tärkeintä, sopusuhtaisen tyylikäs, jolla kelpaa ajella, näkyä ja näyttäytyä. Partekin KTM:n tuella suorittama kaappaus ei johtanut menestykseen. Olen näistä hiljan luopunut, kun ikää tullut mittariin, mutta ei talli tyhjä ole; siellä on pappa-Tunturi, Valmet 20 ja Citroen BX 19RD. Moottoripyörän roiskeläpän piti ennen ulottua takanavan keskilinjalle, joten ne olivat yleensä puolimetrisiä ja rumia. Schalin johti Sisu Terminal Systems-yksikköä. Tuolloin 80ja 90-luvuilla ei voinut välttyä ajatukselta, että mielivaltaisen sadismin täytyi olla mp-poliisin yksi pääsyvaatimuksista. Sillä voi kyllä yrittää iltaisin pyydystää jonkun repsikan paikalle, mutta siinä kaikki. 52 . Kaksiovinen auto ei ole tehty ihmisten kuljetukseen. Neliovinen auton olla pitää ja sedan-mallia, kunnon konttiperä. Seppo Kaija Helsinki Punkalaitumen puomi Hei! Lukiessani juttua "puomit pystyssä" tuli muistikuva, että olen nähnyt tuollaisen Hydrocon -merkkisen auton itsekin. Osatekijä menestyksessä oli luonnollisesti synergia Sisu-autokomponenttien (etenkin markkinoiden parhaat akselistot) ja -tietotaidon kanssa. Menetimme Partekin ja KTM:n sekoilun vuoksi yli 5 000 työpaikkaa. Parkkipaikoilla ja -halleissa kaksiovinen on varsinainen ansa, ulos ei sieltä pääse eikä sisään, kun leveämpi ovi ei tarpeeksi pääse aukeamaan
Tätä lakia tietysti viilattiin monta kertaa. Mossea tehtiin aikanaan Moskovassa. Edelleen Fordin vm.1934 mallin kopion GAZ M-1:n valmistus 1936-43. Sellaista kun on helpompi hallita tyhjin renkain ajettaessa. Syy tähän rajuun henkilöautojen veron korotukseen oli Suomen huutava pula ulkomaanvaluutasta. 11 % . Janne Lehtonen Sitikan siloittelemaa Vaikka toki ymmärränkin, että muuten niin tavattoman ryppyotsaisen lehtenne artikkelisarja "Autoihinsa ammutut", on tarkoitettu hieman siloisemmaksi sisällöksi, niin pyytäisin kuitenkin ettette sentään juuri te jatkaisi tätä De Gaullen Citroëniin liittyvää urbaanilegendaa. Ensimmäinen askel oli, kun tuontilisenssistä luovuttiin ja määrättiin nämä uudet suolaiset verokertoimet 30-50 %. Velipekka Vahvanen Näin Saksassa Numeron 03/22 Haja-ajatusalue -palstalla kerrotte Essenin näyttelyn surkastumisesta verrattuna aikaan ennen koronaa. Korkeudensäätövipu yläasentoon kiskomalla mahdollistetaan toki se toinen legenda, etupainoisen auton maaginen kolmella pyörällä ajo, mutta tällöinhän autosta puuttuu jousitus kokonaan, mikä tuskin on takaa-ajotilanteessa eduksi. Se oli voimassa 19571995 eli 38 vuotta. Sopimus Ford yhteistyöstä päättyi 1939, ja seuraava malli GAZ M-11, alkaen vuodesta 1940 oli jo tehtaan omaa suunnittelua. Tämä laki oli tarkoitettu tilapäiseksi ja siitä tuli melko pysyvä. Autovero muuttui ja prosentit olivat halvoissa autoissa n. 600 000 mk josta autoveroa n.11 % eli 66 000 mk. näyttelyssä käynyt mutta en lainkaan ihmettele kutistumisilmiötä. (Se josta on tekstin mukaan piti olla etukumit puhki.) Muissa kuvissa on jotain muita autoja. 1.6.1962 oli Dodge Lancerin hinta n. 1 700 000 mk. Tätä seurasi kymmenen vuotta myöhemmin GAZ M-12 eli ZiM (jollainen itsellänikin on), Vuonna 1958 GAZ M-13 eli Tsaika jne. Jos se on huomioitu, niin kirlukijat522.indd 53 lukijat522.indd 53 26.7.2022 14.20 26.7.2022 14.20. Se on hiukan kokonaisvaltaisempi juttu. 30 % ja kalliiden jopa 50 %, riippuen verottomasta lähtöhinnasta. , mutta sen jälkeen lukee, että ne ovatkin Lohjalla AHS:n tapahtumana, vaikka ovat Hämeen Mobilistien järjestämänä Ahveniston moottoriradalla. VW Kuplan hinta oli n. Tähän syyllistyvät usein jopa ammattikirjoittajat, kun väitetään että: "Tämä markkahinta vastaa niin ja niin montaa euroa". 11 % eli 148 000 mk. Se kumottiin, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. 1957 säädettiin laki, joka vaati henkilöautoista tuontilisenssiä ja vero oli n. Sinänsä nerokkaasta kaasunestejousituksesta ei tuossa tilanteessa ollut juurikaan apua. Kuplan uusi hinta oli n. Artikkelin keskimmäisessä kuvassa näkyy saattueen De Gaullea kuljettanut Citroën DS, nelivaloinen 5249 HU 75. Antero Lähteenmäki Pahoittelemme virheitä. DS:ssä ei ole mitään maagista maanpinnanetäisyystutkaa, jolla pitää korin oikealla korkeudella maasta, vaan auto pyrkii pitämään auton akselit oikealla etäisyydellä korista. Isä Haasto on varmaan ostanut autonne vanhalla hinnalla – uusi hinta olisi ollut n. 730 000 mk. Ainakin Saksassa viranomaisten juupaseipässallitaaneipässallitakaan-linja on ollut niin tempoilevaa, että ennustettavuus on viimeiset pari vuotta lähestynyt asymptoottisesti nollaa. Positiivista on se, että ns. Yritä siinä sitten järjestää suurtapahtumaa. Samaan kaupunkiin valmistui vuonna 1932 uusi tehdas Gorgi Automobile Zavod (GAZ). Tapahtumista puheen ollen Tapahtumakalenterissa lukee oikein, että Hälläpyörämarkkinat ovat 3.7. perinteistä (aiemmin Lufthansan sponsoroimaa) Klassikertage:a Hattersheim am Mainissa enää pystytä toukokuussa `22 järjestämään, luultavasti johtuen tapahtuman järjestämiseksi vaadittavista lukuisista viranomaisluvista koska tapahtuma on kaupungin ydinkeskustassa. Vaikka nyt on ainakin toistaiseksi (tätä kirjoitettaessa) enimmistä rajoituksista luovuttukin ei esim. 1.1.2002 tuli käyttöön euro, jonka "raaka kerroin" on 6 suhteessa markkaan. 53 kuva autosta, auto on kuvattu Punkalaitumella arviolta 2005-2010 välillä. Kiitos Matti Haastolle erittäin mielenkiintoisesta Lancer-muistosta Mobilistissa 4/2022. Tuomas Louhiluoto Länsi-Saksa Täydennyksiä ja huomioita Neuvostoliitossa Fordin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella alkoi Nizhny Novgorodin tehtaalla Volgan varrella 400 km Moskovasta itään vuonna 1929 Ford AA kuorma-autojen kokoonpano USA:sta tuoduista osista. Ehkä jo ensi vuonna – jollei ole maailman tai Euroopan suurpaloa – pääsemme palaamaan takaisin normaaliin. ruohonjuuritason kevyemmin järjestettävät tapahtumat (myös muut kuin auto-) tuntuvat vetävän ennätysmäärän osallistujia ja myös yleisöä. Kerron, miten tällaisia entisiä autohintoja pitää "analysoida". Itse en ko. Siellä alkoi samana vuonna GAZ AA kuorma-autojen ja GAZ A (FORD A:n kopio) henkilöautojen valmistus 1932-36. 99-prosenttisesti se on roskapuhetta. Ei oteta huomioon tämän hetken elintasoindeksiä. Mahtaako Moskovan pormestarin valta ulottua 400km kaupungista itään. 1.1.1963 oli rahanuudistus eli "kaksi viimeistä nollaa putosi pois markan arvosta". 1 300 000 mk, josta autoveroa n. Matti Ouvinen toimittaja ja ihminen Ei devalvaatio, vaan... De Gaullen saattoi pelastaa se, että Citroën DS on etuvetoinen ja etupainoinen auto. Ja seuraavan kerran, kun kirjoitatte mitään rättisitikasta, niin ei, rättärissä ei ole edessä sisäpuolisia jarruja jousittamattoman massan vähentämiseksi. Mobilisti 5/22 . Polttoaineiden hinnat tulevat tuskin kuitenkaan koskaan enää palaamaan parin vuoden takaiselle tasolle. Haja-ajatuksissa mainitaan, että kannattaa mennä Turun Itäharjun tapahtumaan 26.5., mutta kun lehti ilmestyi vasta 30.5, niin tämä tilaisuus menetettiin
Matti Ouvinen Sirkusbussi Kiitos mainiosta lehdestä! Kysyn teiltä, kun en tiedä keneltä muultakaan kysyisin: Meille saattaa olla tulossa asuntokauppojen myötä kuvan mukainen bussi. En osaa itse sitä entisöidä jolloin minulle jää vaihtoehdoksi sen toimittaminen paalaimeen. Siihen on liimattu Mobilisti-tarrakin. Kuplan hinta oli noussut vajaat 50 % ja Lancerin melkein kolminkertaiseksi. Esa Lindeman Helsinki Sivuprofiilista on vaikea sanoa, mutta puupuolapyörät täsmäisivät hyvinkin noin 1924 Chevroletiin. Kenties Chevrolet. 54 . Kymmenen vuotta myöhemmin 1972 maksoi Lanceria vastaava auto n. lukijat522.indd 54 lukijat522.indd 54 26.7.2022 14.20 26.7.2022 14.20. Toinen vasemmalta oli ukkini Artturi Lindeman. Lopuksi totean, että on vaikeata verrata auton hintaa 10 vuotta myöhemmin, koska se on teknisesti aivan eri tuote. Lindemanista löytyy muutamakin autokuva Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmista. Osaisitteko sanoa mikä on tämän auton merkki ja mahdollinen vuosimalli. 6 miljoonaa vanhaa markkaa) ja Kupla n.12 000 mk (n. Tapio Syvälähde 040 735 9250 Olisiko sirkus-Büssing aloittanut uransa STA:n riveissä ennen viihdeuraansa. Kuva lienee otettu 1920 luvulla Helsingissä. Heitämme pallon lukijoillemme! toimitus Autoilija Arttur(i) Lindeman ja 1910-lukuinen REO ja umpikumipyöräinen kuormuri (NAG?) apumiehineen.Kuvat löytyivät Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmista. Voikilon hintakäyrää on paljon helpompaa seurata! Entinen autoverottaja ja oikolukija Letukkako. Bussi on ollut käytössä Suomen Tivolilla, kuulemma norsun kuljetuksessa. 60 000 mk (n. Elinkustannusindeksi kulkee käsi kädessä inflaation kanssa, kuten huomataan Lancerin ja Kuplan hinnoista. Osaatteko sanoa löytyykö tällaiselle bussille kunnostajaa joka haluaisi tämän itselleen. Mobilisti 5/22 jottajan pitää mainita siitä tekstissä. Arvelen lisäksi, että kuvan henkilöt ovat Helsingin taksiautoilijoiden perustajia, mutta en ole siitä varma. 1.2 miljoonaa vanhaa markkaa)
Tämä on vuodelta 1987, eli viimeistä mallia ennen seuraavan, pyöreän korityypin tuloa markkinoille. Mistä siis löytää mielekkyys ja into ja toisaalta keinot korkeisiin paikkoihin käsiksipääsemiseen. Sekin vaatii huomiota ja kunnostustoimenpiteitä, jotka saattavat houkuttelevuudessa hävitä lämpimässä tallissa puuhastelulle. Chevrolet edustaa ns. Jostakin Lohjan seudulta putkahti myyntiin oiva kapine, jossa on nostolava ja jota voi ajaa mihin vain. Olettaa saattaakin, että se on ensin matkannut käytettynä Kanadasta Ruotsiin ja sitten Ruotsista Suomeen. Homman hoitamiseen tarvittaisiin jämäkät telineet, joita ei kannata vuokrata hitaasti etenevään hommaan, ja jotka ovat hyvinkin arvokkaita itselle ostettaviksi. Luostarinen on ollut tyytyväinen hankintaansa, vaikka kertookin sillä ajamisen olevan aivan hirveätä. Ikkunaremontit helposti . Mielenkiintoiseksi jutun tekee se, että Chevy on lisänimeltään Wrangler, joka on Chevroletja GMC-hyötyajoneuvoissa vain Kanadan tuotannossa käytetty ja Kanadan markkinoille tarkoitettu varustetaso. Tero Ilola nostolava.indd 55 nostolava.indd 55 25.7.2022 14.23 25.7.2022 14.23. Alusta on nelivetoinen ja raskaampaa 2500-sarjaa. Vantaalainen Markus Luostarinen kyllästyi telineiden siirtelyyn ja ryhtyi etsimään itselleen jonkinlaista nostolavaa. Nosturivarustuksen korkealla sijaitseva painopiste tekee kertomansa mukaan ohjaamisesta lähes mahdotonta, toivomuksiin perustuvaa. Square Body -aikakautta, joka kattaa mallivuodet 1973-1987. Luostarisella on suuri omakotitalo, jonka verkkaista peruskorjausta kuvien Chevy on avustanut jo vuosien ajan. Joskus tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvaa kunnostamista ajatellen Chevyssä on paras mahdollinen tekniikka. Kilometrimittarin vähäinen ajomäärä pitänee paikkansa, mutta kuten tiedämme, ruoste ei koskaan nuku. Moottorina 350 cid bensiinikahdeksikko ja vaihteistona automaatti. Hän arveleekin, että taloprojektin joskus valmistuttua Fleetside saattaisi olla monelle kiinnostavampi aihio ilman massiivista lisälaitteistoa. 55 . Toistaiseksi ohjelmassa on vielä jonkin verran nostopuomin ojentelua ja seisoskelua tukijalkojen varassa. Chevrolet Fleetside Wrangler 1987 M onella harrastajalla on autoprojektiensa lisäksi huollettavanaan joko asumiseen tai harrastamiseen liittyvää rakennuskantaa. Helppoa ja halpaa. Auto on tuotu käytettynä Ruotsista, jossa se on tarinan mukaan toiminut jollakin lentokentällä jonkinlaisena pelastusautona. Hinattava olisi kelvannut, mutta vaikuttivat kovin kalliilta ja hankalilta liikutella ahtaalla pihalla. Päällisin puolin nosturiauto näyttää jo varsin kokeneelta ja taakse jääneet vuodet ovat jättäneet jälkensä. Mobilisti 5/22 . Katto-, ulkovuoraustai ikkunaremonteissa ongelmana ovat usein myös kohteen mittasuhteet, erityisesti korkeus
. Mobilisti 5/22 tarjoukset. ehdottomasta virheettömyy destä. Mobilisti-lehti, Niittyläntie 11, 00620 HELSINKI | aineisto@mobilisti.fi Ilmoitukset helposti myös netin kautta. 56 . Ilmoittelun kohteen tulee liittyä harrastekalustoon. ma 7.3. Packard Caribbean -54 MR-katsastettu, hyväkuntoinen, nähtävänä sopimuksen mukaan, vain asialliset 67 vanteet kapseleineen, Saab 96 60-64 2-tahtisen jäähdytin, laturivesipumppu, startti. ma 18.7. Ostetaan ja myydään 522.indd 56 Ostetaan ja myydään 522.indd 56 26.7.2022 15.25 26.7.2022 15.25. Ford osaa: T moottori, TT -26 takaakselisto, pyörät, kolmiotuet, kardaaniakseli, AA moottori, vaihdelaatikko, A ja T etuja taka-akselit, Ford Hävittäjä -40 hytti, konepelti, lokasuojat, ohjausakseli, Fiat 500D, 126 ja 600D ovet, etuja takaluukut, ym. ma 28.3. Tilaukset ja osoitteenmuutokset hoitaa toimitus; Niittyläntie 11, 00620 Helsinki, p: 09-2727100, toimitus@mobilisti.fi. ma 17.10. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata vain toimituksen luvalla. ma 5.9. Pidätämme oikeuden lyhentää ja muokata tai olla julkaisematta tekstiä. Tilaushinta 2021 on 94 euroa kotimaassa ja irto numeron hinta 12,50 euroa. Mobi listi-lehti julkaisee sitoumuk setta juttuja ja kuvia aihepiirinsä alueelta. kuva 12 kuva 13 kuva 14 Riley RMD Drophead -51 LHD, osittain kunnostettu, runko, tekniikka, jarrut, uusi johtosarja, ym., uudet valkosivurenkaat, kattomekanismit löytyy, ei rättiä, maali osittain alkuperäinen, ruosteeton, ei hitsattu, mahdollinen vaihto halvempaan vanhaan autoon, Kawasaki H1 Mach 3 -72 lähes alkuperäinen, seissyt lämpimässä, rekisterissä ja ajossa, uusittu renkaat, ym. Limnell 050-4925151 Pori. . Willys Station Wagon 52-56 projekteista jäänyttä ylimääräistä pisteosaa. Ilmoitukseen voi ilman veloitusta liittää myös valokuvan, mutta kuvaa ei palauteta. pe 5.8. purkuosaa, maamoottori Wikström 1-sylinterinen 10-12 hv. ma 28.11. kulutusosat. Mobilisti-lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. kuva Rover -51 6-sylinterinen, helpohko projekti, mukaan toinen raato varaosiksi. Ilmoitukset ovat ilmaisia vain yksityishenkilöille. MOBILISTI 1/22 2/22 3/22 4/22 5/22 6/22 7/22 8/22 Aineistopäivä ma 10.1. 300 merkkiä. All rights reserved kaikki oikeudet pidätetään. ma 18.4. Nettamo 040-7594465 knettamo@gmail.com Kaarina. Noudatamme kestotilausta ellei tilaaja toisin ilmoita. Riihelä 040-6658842 tomiriihela@ gmail.com Lahti. Ginman 0400-670000 peter@packard.fi Helsinki. ma 16.5. Lehti ei vastaa taloudellisesti siinä esitettyjen raken ne se los tusten, vihjeiden yms. www.mobilisti.fi . kuva 20 Opel Rekord PII MR-katsastettu, hyväkuntoinen, kunnostuksen jäl. pe 3.6. Ilmoitusten maksimipituus on 8 ladottua riviä, eli n. tietoja, 3000€. Ford Consul MK2 -57 ja -58 vaaleanvihreä ja vaaleansininen, molemmat MR-katsastettu, vain toinen myydään, 8000€/auto, Ford Zephyr MK3 etupuskuri, uudelleen päällystetty kojelauta, äänimerkit, laturi, takavalot, ym., Consul 60-61 tuulilasi, tuulija takalasin kromilistoja, Consul MK1 jäähdytin, Taunus 65MYYDÄÄN kuva 9 Chrysler Windsor C 48 -50 FluidMatic puoliautomaatti, MR-katsastettu, toimiva alkuperäinen tekniikka, katsastettu, uudet ristikudosrenkaat, hieno ja siisti. kulutusosia, mahdollinen vaihto vanhaan autoon tai moottoripyörään, Yamaha RT-2 360 aito Suomi pyörä, alkuperäinen, uutta maalaus, renkaat, ym. . pe 23.9. Alle 20-vuotiaiden ajoneuvojen kuvia julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Koskinen 040-5345459 jussi.k.koskinen@ gmail.com Ylöjärvi. kuva 15 MB 170S -51 MR-katsastettu, hieno alkuperäinen Suomi auto, historia tiedossa uudesta saakka, katsastettu. pe 4.11. Turpeinen 0400-960257 martti.turpeinen@elisanet.fi Espoo. pe 16.12. Ilmoitukset on lähetettävä kirjallisina, selvällä käsialalla tekstaten tai sähköisesti ja niiden on oltava perillä toimituksessa viimeistään kyseisen numeron aineistopäivänä. ma 14.2. Saloniemi 050-5686004. BMW 340-2 -51 osia: kunnostettu vaihdelaatikko, taka-akseli, raidetanko, bakeliitti takasivuikkunaraameja pikkuikkunaan, laturi 6V, startti ilman solenoidia 6V, jäähdyttimen säätösäleikkö, jarrunestesäiliöitä ja -rumpuja, ym. kuva 16 kuva 17 Fordson -23 rautapyörä, mukana lokasuojat, 2900€, Allis-Chalmers -57 käyntikuntoinen, 2600€, Fordson Major -55 alkuperäinen, käyntikuntoinen, 2900€, Valmet 15 -55 alkuperäinen, käyntikuntoinen, 2500€, kaikki ovat säilytetty sisätiloissa. . kuva 11 Moto Guzzi Galletto 192 cc -58 MR-katsastettu, mukaan takasatula, keskiosan lisävaruste tavaralaukku, joitakin varaosia, Galletto historiaa ja ym. Haaslahti 040-8200720 heikki@haaslahti.net Pori. Ilmestymispäivä ma 31.1. Virtanen 044-7751206 pekka@virtanen.fi Salo. Kanervo 0400-442164. Toimitus pidättää oikeuden olla julkaisematta kuvaa. Niskala 0404151363 vain puhelut Laukaa
Dodge Custom Royal 2D HT -55 sivulasit, DeSoto Diplomat 4d Sedan -57 takalasi, Service Manuals: Fargo Trucks -65, Chrysler /Imperial -68. -Osat ja tarvikkeet suorituskyvyn parantamiseen, myös asennettuina. Paljon erilaista Moskvitsh Piikkinokka osaa: keulapeltejä, osassa umpiot, taka-akseli, tankkeja, ym., kokonainen 40-luvun Piikkinokan avokori, vanhoja venäläisiä metallintyöstökoneita: sorveja, jyrsimiä, poria, teriä, ym. ITG-ilmanpuhdistimet antavat enemmän puhdasta ilmaa, pestäviä ja kestäviä, nyt myös uudet kartiosuodattimet. MILLERS OILS, moottorija voimansiirtoöljyt. -UUTTA: Moottorien dynaamiset tasapainotukset. Liljeström 0400-601381 Tammela. Huju 0400-710163 ari.huju@gmail. Nyberg 0500-239892 Vilppula. Rantanen 0405089454 Vaasa. Tuomola 0505928041 Huittinen. 050 523 89 51 Ostetaan ja myydään 522.indd 57 Ostetaan ja myydään 522.indd 57 26.7.2022 15.25 26.7.2022 15.25. kuva 26 Scania Vabis L36-42 -65 MR-katsastettu, entisöity, hyväkuntoinen, Täyden palvelun virityspaja -Moottorien säädöt ja mittaukset dynamometrillä. PULSTAR -plasmapulssi-sytytystulpat, pienempi kulutus, puhtaammat päästöt, parempi teho ja vääntömomentti. 050 523 89 51 Puh. Mobilisti 5/22 . Helalantie 11, 21800 KYRÖ (02) 533 2686 info@sporttiauto.com TULOKSET PUHUVAT EVANS -vedetön jäähdytysneste, kiehumispiste 180oC, myrkytön, ei ruostuta, ei tarvitse vaihtaa. Vintage, Classic, Premium ja Motorsport Nanodrive -mallistot. kuva 21 Taunus 17 M -67 mustissa alkuperäiskilvissä, lähes ruosteeton, helppo MR, katsastettu, alkuperäinen, tuunaamaton, pieniä käytönjälkiä. Fast 050-5222571 ilmari.fast@gmail.com Tampere. kuva 22 Simca Chambord -61 V8, MR-katsastettu, hieno, 6-hengelle, katsastettu, tarjousten perusteella. Volvo PV Favorit -63 MR-katsastettu, musta, katsastettu. 57 Sukunimi Puhelin Kaupunki tai kunta matkapuhelimissa ajoneuvon merkki tyyppi vuosimalli muut tiedot ajomäärä Niittyläntie 11 00620 Helsinki Sähköposti: aineisto@mobilisti.fi MYYDÄÄN SEKALAISET OSTETAAN Rasti ruutuun LEHTI VANHOJEN AJONEUVOJEN HARRASTAJILLE keen ajettu 9 tkm. VW Kupla osia: -56 30 hv pyörivä moottori, peltiosia, ei ovia, taka-akselisto laatikolla, etuakselisto, etulamput, startti, ym., -67 etuja takapelti, Sierra Cosworth vanteita 4 kpl. Vuorinen 050-3250989. com Turku. Tee tilaus: www.kaasutinexpertti.fi Puh. osia, VW Kupla moottoreita, Lada 1,6 uusi kampiakseli. Termonen 050-3093130 kyosti.termonen@gmail.com Pori. Ural -54 uusia osia: äänenvaimentimet, pakokäyrä, pinnat 2 pyörään, kahvaja jalkatapinkumit, kannentiivisteet, std männänrenkaat, myös muita osia, sivuvaunu purettuna, Chevrolet -39 ohjaussimpukka, Pobeda hyvät vanteet ja lämmityskenno, MB -63 penkit, dieselmoottoreita, vaihdelaatikko, kardaani, ym. kuva 23 MB 4D Sedan D -67 MR-katsastettu, Hilman Minx 4D -64 MR-katsastettu, Jyry-Sisu K-141BP/4500 -68 11,1 litran Leyland, MR-katsastettu. Ahlfors 045-6776413 Espoo
kuva 43 Fiat 133 -79 alkuperäiskuntoinen, siisti, katsastettu, ajettu 57 tkm. 09-272 7100 Sähköposti: toimitus@mobilisti.fi *) Kestotilaus jatkuu 12 kk:n jaksoissa kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan, kunnes tilaus irtisanotaan tai muutetaan määräaikaiseksi. Virtanen 040-1506154 jkkvirtanen7@ gmail.com Jämsä. Saarinen 0400-215187 Urjala. osoitteenmuutos alkaen ___ / ___ 202__ Niittyläntie 11, 00620 Helsinki Puh. Arola 050-3765223 Mustasaari. Postimerkki kuva 42 Citroen 2 CV -73 museotarkastusta ja rekisteröintiä vaille valmis, 3500€. lahjaksi . 58 . Blomström 0400132091 Pietarsaari. Varaosaja projektiautoja: MB W124, Simca 1000, Saab 9000, Fiat 127/128 ym. kuva 27 Chevrolet Impala -60 MR-katsastettu, siisti, hyväkuntoinen, 30000€. Virtanen 044-3220144 maisa.virtanen@ gmail.com Salo. määräaikaistilaus 12 kk . Liekari 0400-854529 Loimaa. . Halme 041-5289059 Vantaa. sekalaisia. Sikiö 044-9808768 reijosikio5@gmail.com Salo. com Pohja. Kunnas 040-5112828 vain soitot Sastamala. kuva 28 Volvo Amazon farmari P220 -69 projekti, B20A-moottorilla. Tkuva 40 Fiat 130 Coupe -77/-79 V6, 165 hv, MR-katsastettu, 12000€. Tuulilaseja: Hanomag F45, Bedford J-malli, Scania 110 Bulldog 68-80, Bedford CF 69-88, 50€/kpl. kestotilaus* . Hillman Minx -61 purettavaksi, ehjä tekniikka. Triumph 2000 MK 1 -68 henkilöauto. Halonen 0400-937338 Kivijärvi. Tiilikainen 050-5955558 teemu.tiilikainen@varkautelainen. varaosia: kojelauta, lämmityslaite, ym., yhteensä 50€. Datsun 100A -74. Lehden saaja (osoitteenmuutoksessa vanha osoite) Lehden maksaja (osoitteenmuutoksessa uusi osoite) Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin LEHTI VANHOJEN AJONEUVOJEN HARRASTAJILLE ajettu 48 tkm, katsastettu, ajokuntoinen, 12000€. itselleni . kuva 41 Renault 12 TL -78 melko ehjäpeltinen aihio, moottori käy, mutta savuttaa jonkin verran, seissyt kauan, käynnistelty välillä, lokasuojat löytyvät, ei penkkejä, 450€. Senior Mobilisti . Mäkinen 050-3231294 volvo131341t@ hotmail.com Rauma. Mobilisti 5/22 Tilaan ___ / ___ 202__ alkaen Mobilisti . kuva 44 Kawasaki Z650 B2 -78 ajettu 105 tkm, moottori remontoitu 87 tkm Ostetaan ja myydään 522.indd 58 Ostetaan ja myydään 522.indd 58 26.7.2022 15.25 26.7.2022 15.25
Nurminen 040-5459207 kari-matti.nurminen@luukku.com Lammi. Lehtonen 041-5445542 Laitila. kuva 64 Alfa 33 1.3 tuotu Italiasta, kilvissä, ei tieliikennekelpoinen, ruostetta, mukaan toiset ovet, konepelti ja taOstetaan ja myydään 522.indd 59 Ostetaan ja myydään 522.indd 59 26.7.2022 15.25 26.7.2022 15.25. Lukijoiden rivi-ilmoitukset voit lähettää suoraan osoitteessa www.mobilisti.fi kohdalla, lähes alkuperäinen ulkoasu, viimeksi uusittu nopeusja kierroslukumittarit, 3000€/tarjous. Selenius 0400663479 jukkaselenius@hotmail. Heikkilä 040-5613458 mika.heikkila7525@ gmail.com Hartola. com Tuusula. Lada Samara uusia osia: täydelliset etutolpat, iskunvaimentajat ja jarrut, laturi, startti, katalysaattori, ym. Kankainen 0414607110 soitot ja txtviestit Hamina. com Muhola. kuva 54 60-80-luvun autoja ja osia: Ford, Fiat, VW, Alfa, Mini, NSU, Mailer, K70 99, jotain muita, kysy. mukaan, 1000€. Fiat Tipo 1400 -89 MR-katsastettu, Volvo Duett 210 osia: runko, vaihdelaatikoita, etuja taka-akseli, jäähdyttäjä, lämmityslaite, ohjaussimpukoita, vanteita 3 kpl, mittarit 2 kpl, Power Major osia. Tuomi 040-7563862 Virrat. K aupallisissa ilmoituksissa ota yhteys toimitukseen puh: 09-2727 1028 tai sähköpostitse: ilmoitusmyynti@mobilisti.fi. Ford Escort 1.4 CL -87 ajettu 124 tkm, nokkahihna, tankki ja takaäänenvaimentaja vaihdettu, siisti, helppo MR, 870€. Hakala 040-5476496 timo.hakala@live.fi mieluiten sähköpostilla Seinäjoki. Saab 99 L 2,0 Automatic 4D Sedan -75 hyväkuntoinen, hieman patinaa, helppo MR, vain sopivaa tarjousta vastaan, Saab 900 T16 2D Sedan -87 ajettu 140 tkm, ilmastointi, keskuslukitus, vakionopeudensäädin, katsastettu, valkoinen, 4000€/ tarjous, Saab 900i 8v 2D Sedan -89 ajettu 82 tkm, ilmastointi, sähkölasit, katsastettu, vaaleansininen, 4000€/tarjous, Saab 9000 -88B keskeneräinen projekti, tarvitsee sisustan kasaamisen, putkiston ja venttiilivarrenkumien uusinnan, tuotu Ruotsista, paperit ok, ajettu 274 tkm., tehty pellit, maalattu ja paljon muuta. Mobilisti 5/22 . VW Kastenwagen seissyt kauan, ei papereita, 400€, Ford Granada seissyt kauan, ei papereita. Solifer SM -82 5-vaihteinen, entisöity, ei rekisterissä, 1950€, Pappa Tunturi -78 entisöity, ei rekisterissä, 1900€. 59 LEHTI VANHOJEN AJONEUVOJEN HARRASTAJILLE M obilistin lukijat ovat kiinnostuneita kaikesta autoiluun ja historiallisiin ajolaitteisiin liittyvistä asioista, niin uusista kuin vanhoista. Maja 0400-254509 Kotka. kuva 63 Iveco-Fiat 50.8.1 -87 kuorma-auto, 7 hengen ohjaamo, 3,8 m pitkä lava, vinssi, alumiiniset ajosillat, lavalle mahtuu BMW 318, ym., hienokuntoinen, lavarakenteet ja runko uusittu, hyvässä maalissa, hyvät renkaat, 5-vaihteinen laatikko, kytkinvika, osat lavalla, stereot ym. Pohjantuuli 0503433683 Porvoo. kuva 60 Toyota Tercel -82 AL 20 1290 moottori, MR-katsastettu, ajettu 177 tkm, katsastettu, sairauden vuoksi, 1700€. Toyota Timangi -76 varaosiksi tai laittoon, ei ajokunnossa, osiltaan lähes täydellinen, paljon ruostetta, ei papereita eikä avaimia, 500€, Nissan/Datsun Sunny 1,5 -83 varaosiksi tai laittoon, etuveto malli, ei ajokunnossa, seissyt pitkään, jarrut jumissa, ruostetta voi löytyä, pisteosiltaan lähes täydellinen, paperit on, 350€. Kun haluat tavoittaa nämä todelliset autoalan ”puhemiehet” ja mielipidevaikuttajat, ilmoita Mobilistissa! Mobilistin painos on keskimäärin 25 000 kpl ja jokainen lehti tavoittaa noin 108 000 (2014) intohimoista alan harrastajaa, kahdeksan kertaa vuodessa! S euraava lehti ilmestyy 23.9.2022 ja sen aineistopäivä on 5.9.2022. Citroen 2 CV 4 -70 katsastettu, Jaguar XJ6 -89 seisonnassa, alkuperäinen, BMW R 45 -80 moottoripyörä, alkuperäinen, AJS 350 -59 moottoripyörä, MR-katsastettu. Aho 050-5611511 tapio.aho@ hansa.fi Helsinki. Tolvanen 040-5496918 ali.tolvanen@pp.inet.fi Lappeenranta. Kiiskilä 0400-458306 juha.kiiskila@gmail. kuva 45 Volvo 144 -73 ajettu 77 tkm, uudesta asti perheen omistuksessa, pohja ruosteeton, suojattu monesti, kaasutin korjattu, takajarrulevyt, -satulat ja kesärenkaat uusittu, muuten alkuperäinen, katsastettu, ei MR-katsastettu, 5500€/tarjous. Leinonen 044-5005273 Laihia
Tenkanen 0400-636852 vesa.tenkanen@ elisanet.fi Tampere. Porilainen maamoottori, alkuperäiset säiliöt, pyörii, käytetty 4 vuotta sitten, puuosat huonot, puhalluslamppu ja työkaluja mukana, 800€. kuva 91 Citroen Berlingo 1,4i -99 ajettu 230 tkm, moottorilla 66 tkm, takaakseli, kytkin ja jakohihna laitettu, uusi pakoputki, toimiva rättikatto, sisusta siisti, mukaan -06 varaosa-auto, 3700€. kuva 8 Mini Kart mikroauto, Sachs moottori, kotimainen, vasen takavanne rikki, jäänyt seisomaan käyntikuntoisena 20 vuotta sitten, 200€. 60 . kuva 80 Alkuperäinen Rolls Royce Spirit of Ecstacy keulakoriste. Oksanen 0453437270 veikkotapio.oksanen@ gmail.com Lahti. Passinen 0403753423 Kauhava. 040-516 0358 Niittyläntie 6, Helsinki Niittyläntie 6, Helsinki email: info@oldcarsworld.com email: info@oldcarsworld.com www.oldcarsworld.com www.oldcarsworld.com Old Cars World Oy Old Cars World Oy 1942 Cadillac 2D Fastback, hieno! 1953 Packard Executive Limousine 10800 € 1953 Studebaker Commander 2D Coupe 9500 € 1993 Chrysler LeBaron avo 3500 € 1932 Chrysler CM6 Roadster -projekti 12900 € 1966 Dodge Coronet avo 7500 € 1981 Chevrolet Stepside 15 000 € 1963 Chrysler New Yorker farmari 1966 Chrysler New Yorker 4D HT Yka?n ilmo_820.indd 2 Yka?n ilmo_820.indd 2 19.11.2020 16.12 19.11.2020 16.12 kaluukku laseineen, tuulilasi, 2 penkit, toinen taka-akseli, uudet levyt ja rummut, käy, mutta yskii, muitakin osia löytyy, 300€/vain nouto. kuva 90 VW Golf avo 2,0 -00 ajettu 165 tkm, katsastettu, lämpökatto ja lämmitettävä takalasi, voi ajaa talvellakin, 5200€. kuva 79 Mittareita MR ikäisiin, Peugeot 505 osia: 80-luvun perävälityksiä 6 kpl, 4-vaihteisia laatikoita 2 kpl, 5-vaihteisia 2 kpl, farmarin takaakselisto, 504 akselisto tuplajousin, mittaritauluja eri malleista, alipaine-, tehostinja ruiskutuspumppuja, sylinterinkansia, kunnostettuja 6-24V startteja ja latureita autoihin ja traktoreihin. Niskanen 0400-575898 Kiuruvesi. Mickelsson 050-3089169 hannumickelsson440@gmail.com Vantaa. Alfa Romeo GTV 2,0 Twin Spark -99 katsastettu, jakopää tehty, ilmastointi, nahkapenkit, ajettu 196 tkm., siisti ja ehjä, 5500€. Nokkala 040-7053760 timo.nokkala@pp.inet.fi Kaarina. Maamoottoreita: Olympia, Teijo, BMV, Wikström, vaasalainen, Sarin. Salonen 0500-732899 jukka.salonen6@luukku.com Loppi. Putkinen 050-3240147 hannu.putkinen@gmail.com Helsinki. Kuparinen 0400-385365 taitotie@ gmail.com Hyvinkää. Mobilisti 5/22 Hinnat tullattuna Helsingissä Hinnat tullattuna Helsingissä Yrjö Bremer, p. Alhonen 050-5668547 arij.alhonen@gmail.com Ostetaan ja myydään 522.indd 60 Ostetaan ja myydään 522.indd 60 26.7.2022 15.25 26.7.2022 15.25. Mättä 0400402040 Raasepori. 040-516 0358 Yrjö Bremer, p. Lindblom 0407325162. kuva 92 Audi 100 E Avant -90 ajettu 330 tkm, hyväkuntoinen, katsastettu. MB 300 D W123 5-vaihteinen, valkoinen, ABS jarrut, ajettu 500 tkm, keskuslukitus, radio, ortopedipenkit, tekniikka toimii, ilman etulokasuojia, hitsattavaa on, takapeltiosat löytyvät, pohja ehjä, varaosia mukaan, säilytetty tallissa. Opel Ascona SR vanteet 4 kpl, kesäkäytössä olleet, alkuperäiskuntoiset, keskikupit tallella, tarjouksen perusteella, Ascona C -82 oikea umpio
Volvo -52 4,7 matkailuauto projekti, dieselmoottorilla ajettu 20 tkm, kori meriveden kestävää alumiinia, sisustus kesken, paljon koristeita ulkopuolella, Jaguar S Type 3,0 automaatti, ajettu 76 tkm, ajettu vain kesäisin, vaalea nahkasisustus, kaikki varusteet, katsastettu, 11500€, Wikström 3-5 hv moottori ja vaihteisto, 1000€, puikkohitsauskone 160 A, 120€, hiekkapuhalluskone 20 litran säiliö, 150e, imuri 2 moottorilla, 300€, kanttikone, pituus 1,5 m, 1950€, kaarisaksi, pituus 1230, leveys 570, 490€, kompressori 200 litran säiliöllä, 650€. Ahonen 0505248574 ahonen.kalevi1@gmail. 61 Antaa näyttävän vedenhelmeilyn Yli 25 vuoden kehityksen tulos Helpottaa puhtaanapitoa 3-5 vuoden takuukäsittelyt Voidaan pestä kaikilla autonpesuaineilla Hylkii likaa ja antaa syvän kiillon Ei jäl Ei jälkitarkastuksia Nanokeraaminen suojakilpi autollesi om Eura. Mobilisti 5/22 . Ostetaan ja myydään 522.indd 61 Ostetaan ja myydään 522.indd 61 26.7.2022 15.25 26.7.2022 15.25. MB W124 -90 2,0 bensiini, MRkatsastettu, 7000€. com Jyväskylä. Tuomi 040-5015242
045 1512 141 korijakorroosio@gmail.com Ajoneuvojen ja metalliesineiden PELTITYÖT JA HITSAUKSET ÄMMÄLÄN Mobilisti on lehti monialaiselle vanhojen ajoneuvojen ja niiden historian harrastajalle. VW T1 tai Ford Cortina GT. kuivalainen@gmail.com Volvo 444 PV -57 ja VW Kupla 5052. Merilehti 040-5328340. 62 . MIKSI VIELÄ MIETIT. p. 240 €. Gabriel 00420608076540 drmgabriel47@gmail.com Skoda, Tatra, Tatraplan kunnolla ja täydellisyydellä ei väliä. 70-80-luvun Honda tai Yamaha 125 4-tahti kevytmoottoripyörään, myös täydellinen projektikin käy tai Vespa skootteriin. Tuomi 040-5449117. 040-5452337 -60 Impalan laturi, Cadillac 1959 Shop Manual 045-2343504 Kouvola Entisöity Simca 1200 S -70 19 900,Koskin Import 045-602 9441 OSTETAAN Ford Fairlane -60 2-ovisen etusohva taittuvilla selkänojilla, verhoilun kunnolla tai värillä ei väliä, oltava muuten toimiva, käy muistakin isoista 2-ovisista 61-64 Ford ja Mercury autoista, myös muita osia tai varaosa-auto. etupää, pyörät, lokasuojat, perä, ym. Raunio 045-1131430 pyry.raunio@ gmail.com Vaihdetaan Jaguar XJ6 projekti esim. Murtomäki 045-6950940 Sastamala. Gabriel 00420777887157 tudorskoda@ seznam.cz SEKALAISTA Ostetaan talli-/halliosake autoharrastusta varten, mieluiten edullisempi, ei uusi tai liian siisti, vaatimuksena normaali autokorjaamotila eli tulityömahdollisuus, lämmitys, mahdollisuus nosturin asentamiselle, Kangasala tai lähialueet. Kahdeksan kertaa vuodessa Mobilisti tarjoaa tanakan pakkauksen autoja, moottoripyöriä, ilmalua, sotahistoriaa, laivoja, moottoriurheilua ja kaikenlaisia härveleitä niin lännestä kuin idästä, maalla, merellä ja ilmassa. Isopyöräinen 50-60-luvun Jawa, joko Perak tai Sport malli, myös projektit tai osat, BMW R35 osia: mm. Kuivalainen 040-5605278 Mika. Mobilisti 5/22 MOBILISTI Ajoneuvohistoriallinen aikakauslehti | 2022 S e n io r Hyvät uusikoppaisen Checkerin pölykapselit, sopivat myös Studebakeriin. TILAA MOBILISTI! 09-2727 100 | www.mobilisti.fi AJONEUVOKULTTUURIN ERIKOISLEHTI VUODESTA 1979 Ostetaan ja myydään 522.indd 62 Ostetaan ja myydään 522.indd 62 26.7.2022 15.25 26.7.2022 15.25. Pulkkinen 0440-933409 olavi.pulkkinen@meiliboxi.fi 20-30-luvun kanttiauto entisöintiprojektiksi, amerikkalaiset etusijalla
13.8. 9.9. 040 716 7659. Kangasalan varaosaja rompemarkkinat | Mobilia, Kangasala (8-15) | Tampereen Mobilistit, www.tammob.com 27.8. Mikkelin Mobilistit ry. 26.-28.8. mennessä satu.danielsson(at)autohistoriallinenseura.fi tai 050 571 5266 (vain iltaisin). Juupajoki-ajo | Juupajoki | Järjestäjä: Ylä-Pirkanmaan Mobilistit ry, www.ypmry.fi. Villen ajo | Scania, Kotka Ristinkalliontie 39, Kotka. mennessä. 1940 valmistetuille ajoneuvoille | Virolahti | Suomen A Ford Klubi ry. Rauta ja Petrooli | Kantolan tapahtumapuisto, Hämeenlinna | Hämeen Mobilistit ry. Marinat ja muut parjatut britit | Töysä, Sepänniemen lomakylä | 0407713838 13.-14.8. Rompetori | Ikaalisten Kompin piha-alue, Karhoistentie 3, 39500 | Ei ennakkovarauksia, paikat jaetaan saapumisjärjestyksessä. Rompetori | FennoSteel piha-alue Fennokatu 1, Parkano | ei ennakkovarauksia, Paikat 5x4m 10,| Juhana Saarela 050-67057 10.9. Rompetori | Vaasan Autoja Moottorimuseon piha | Järjestäjä: Vaasan Veteraaniautoseura ry. Myyntipaikat, puh. TAPAHTUMAKALENTERI – 2022 (Ilmoitukset muodossa: päivämäärä, tapahtuman nimi, paikka, järjestäjän tiedot) Tapahtumakalenteri-ilmoitukset veloituksetta. Lisätiedot: www.autohistoriallinenseura. 18.-21.8. 20.8. Huru-Ukko -piknik | Gumbostrand Kunst och form, Sipoo | www.autohistoriallinenseura.fi 7.8. Ilmoittautumiset 7.8.2022 mennessä nettilomakkeella osoitteessa kymenautomobiilikerho.fi. fi18.8.Vierailu Sotamuseon Vilppulan varastolla | Lisätiedot: Ylä-Pirkanmaan Mobilistit ry, www.ypmry.fi. www.intsaab2022.com 13.8. AHS:n Suviajot II | Viro | Mukaan Suomesta mahtuu enintään 70 ajokuntaa. www.afordklubi.fi / 0400-251302 27.8. SYYSKUU 3.9. ja vanhemmille autoille ja moottoripyörille (max 50 ajoneuvoa) | Ilm. Rosmoajot | Puumala | 30 v. 9.00, lähtö klo 10.00 Ilmoittautuminen 22.8. Kuopion Rompepäivät (pe-la) ja Ruska-ajot (la) | Kuopio | puh. 19.-20.8 Juthbacka-markkinat | Pietarsaari | www.jakobstadsnejdensveteranbilssllskap.fi P.Nyman, 050 562 2331 / info@jnvbs.fi. 044 282 0550. Järjestäjä: SA-HK Savon Kerho ry. 27.8. 050 365 7023. 017 282 0550/ Kuopion Automuseo, sa-hk.savonkerho@ dnainternet.net, kuopionautomuseo.fi. Mobilisti 5/22 . Vaasan Autoja Moottorimuseon Taiteiden Yö | Vaasa | Vaasan Veteraaniautoseura.ry 12.-14.8. 10.9. Reittimestari: Lasse Mäkelä, 040 554 8372, bensaexpertti@ gmail.com 27.8. Klassikkomopojen retkeilyajo | ABC Karjaa Kokoontuminen klo 10.00 | Börje Skogberg, 040 563 9329, borgeskogberg@hotmail.com www.autohistoriallinenseura.fi 3.9. Forssa Pick-Nick | Pilvenmäen ravirata, Forssa | www.pick-nick.com 11.8. Kesän viimeinen motoristikahvila | Vehoniemen Automuseo, Kangasala | www.automuseo.com 050 365 7023. 13.8. Project Liv Cruising | Pietarsaari | Jakobstadsnejdens Veteranbilssällskap rf. 27.8. Reitti: Kotka-Hamina-Virolahti-Ylämaa. | Lapin Mobilistit ry. Inkeroisten Mobiilihallin avoimet ovet ja ajokauden päätös | Jokipellontie 1, Inkeroinen | Kymen Automobiilikerho ry. 10. 17.9. Kanttiautocruising | klo 11 Tampereen Hämeenpuistosta | Järjestäjät: Mobilia, Arboretum Frick, Vehoniemen Automuseo. Automobiiliajo ennen v. Juhana Saarela 050-67057 17.9. Avojalkaisten ajot | Oulu | Oulun Seudun Mobilistit ry. Pargas Retro Parad + rompetori | Bantiksen kenttä, Skräbbölentie 7, Parainen | Pargas Retro Cars rf, 0500 926 722, www.pargasretrocars.com. 041 431 0217/Timo Kaunonen. 3.-4.9. 63 Ajoneuvohistoriallinen aikakauslehti | 2022 S e n io r ELOKUU 7.8. Kansainvälinen Saab-tapaaminen | Ettelbrück, Luxenburg | Järjestäjä: Suomen Saab-Klubi ry. Lisätiedot: puh. Klassikot kohtaavat | Bembölen Kahvitupa, Espoo lähtö klo 11.00 | Sture Engström, 040 543 3535, sture.engstrom@saunalahti.fi www.autohistoriallinenseura.fi 13.8. 18.9. 040 716 7659/Jouko Peri tai puh. anne.kuukka@surffi.fi 31.7. Koljonvirran rompepäivät ja terva-ajot | Iisalmi, Koljonvirran kartano | SA-HK Savon kerho / Kuopion automuseo sa-hk.savonkerho@dnainternet.fi 12.8. Vehoniemi-ajo harrasteajoneuvoille | Vehoniemen Automuseo, Kangasala | ilmoittautuminen: leila@automuseo.com tai 050 365 7023. Nätti Jussi-ajot | Kemi | Lähtö Kemin sisäsatamasta klo 11. www. Hayride Jamboree | Pistohiekka, Puumala | Hayridejamboree ry / 050-5702001 13.8. Lisätietoja: 0400 691408 Malinen V H. 11.9. automuseo.com, puh. Youngtimerajot | Joensuun tila (Joensuun raitti 5, 01150 Söderkulla) | Kok. toimitus@mobilisti.fi (Ilmoitukset muodossa: päivämäärä, tapahtuman nimi, paikka, järjestäjän tiedot) Vehoniemen automuseolla paljon tapahtumia! Katso www.automuseo.com! Ostetaan ja myydään 522.indd 63 Ostetaan ja myydään 522.indd 63 26.7.2022 15.25 26.7.2022 15.25
Sodan aikana McClintock oli kehittänyt verstaalleen tehokkaan kivääriammuskuulien tuotantolinjan ja oli siten hyvissä väleissä asevoimien kanssa. Sukellusvene valmistuisi lukuisten siihen sijoittaneiden yksityishenkilöiden avulla, jos valmistuisi. Vakoilu niin kilpailijoiden kuin vihollisenkin taholta olisi ollut helppoa. Todisteiden valossa herrat hakivatkin isänmaan edun tai kunnian sijaan ennen kaikkea henkilökohtaista taloudellista hyötyä. Hunley ei syntynyt isänmaallisuudesta tai ylväiden aatteiden siivittämänä. Mobilisti 5/22 Taistelusukellusvene H.L. Niillä voitaisiin puskea tai hinata “torpedo” vihollisen laivoihin ja siten murtaa saarto. Kaksikko pyöritti New Orleansissa metallipajaa, joka oli valmistanut laivojen höyrymittareita. 1800-luvun puolivälissä lähes kaikilla varteenotettavilla laivastoilla – Espanjaa ja Venäjää myöten – oli käynnissä omat kokeilunsa. Huomautettakoon, että termillä torpedo tarkoitettiin siihen aikaan kaikenlaisia miinamaisia räjähteitä, olivatpa ne vedessä kelluvia tai vaikka halkopinoon viritettyjä räjähdeansoja. Hän sai houkuteltua rinnalleen jokiluotsin ja itseoppineen insinööri James McClintockin ja tämän liikekumppanin Baxter Watsonin. Asevoimat olivat siitä tietoisia, mutta eivät rahoittaneet tai ohjanneet sitä. Etelävaltioilla, Konfederaatiolla, ei ollut varaa yhtä ylevään asenteeseen. Konfederaation presidentti Jefferson Davis, insinööri itsekin, innostui sukellusveneistä ja kaikenlaisista torpedoista. Ne kaikki saivat alkunsa yksityisinä projekteina ja niitä vauhditti mahdollisuus pikavoittojen saavuttamiseen. Unionin laivaston isot alukset oli luokiteltu niin arvokkaiksi, että jo yhden sellaisen kaapparirahoilla olisi elänyt hyvän aikaa todella leveästi. Oma lukunsa olivat vielä uudenlaisten pintatorpedo-alusten suunnittelijat, joiden työ ei ehkä ollut yhtä eksoottista, mutta joista monilla oli samat tavoitteet. 64 . Malli noudatti joka tapauksessa paljolti pastori Smithin Horace L. Hunley hunley.indd 64 hunley.indd 64 26.7.2022 13.24 26.7.2022 13.24. Vaikuttaviin visionääreihin lukeutui pastori-kemisti Franklin Smith, joka vaati sukellusvenearmadan luomista Konfederaatiolle. Metalliverstaita, satamia ja rantaviivaa riitti lähes joka lähtöön. Kaapparitoiminta mielessään myös kohtalaisen varakas lakimies, sokeriruokoplantaasin omistaja ja seikkailija Horace Lawson Hunley innostui sukellusveneistä. Siksi hallinto alkoi pian sodan sytyttyä myöntää – tuntuvaa rahallista korvausta vastaan – päteviksi havaituille yksityisaluksille kaapparikirjoja, jonka myötä kirjan haltija sai mukavan siivun kaappaamansa tai upottamansa vihollisaluksen, sen mahdollisen rahdin ja miehistön arvosta. Mutta kalmanhajuinen Hunley seilasi historiaan maailman ensimmäisenä sukellusveneenä, joka onnistui upottamaan vihollisaluksen sotatoimien yhteydessä. teksti: Kimmo Koistinen kuvat: kirjoittajan ja Mobilistin arkistot S ukellusveneitä pidetään usein 1900-luvun maailmansotien luomuksina, mutta ensimmäinen vakava yritys käyttää sellaista hyökkäysaseena nähtiin jo USA:n vapaussodassa, lähes 250 vuotta sitten. Kun Yhdysvaltain sisällissota puhkesi huhtikuussa 1861, oli pohjoisvaltioilla – Unionilla – selkeän brittiläinen näkemys sukellusveneistä ja “torpedoista”: ne eivät olleet kunniallisen laivaston tai asevoimien välineitä. Pioneeri pioneerin roolissa New Orleansissa vuoden 1861 lopulla Hunleyn toimesta käynnistetyt sukellusveneen rakennusvalmistelut eivät olleet mikään valtiosalaisuus, vaan siellä piipahti porukkaa milloin mistäkin syystä ihmettelemässä aikaansaannoksia. Vaikka esimerkiksi Hunleylla oli 8 henkilökohtaista palvelusorjaa, yksikään hankkeen kolmesta keskushahmosta ei ollut mitenkään henkeen ja vereen Konfederaation mies tai poliittisesti aktiivinen; jopa seudulta kotoisin olleen Hunleyn kirjeenvaihdosta huokuu piittaamaton asenne koko etelän valtakoneistoa kohtaan. Kaapparit ulos kaapeista Useimmat länsimaat olivat jo allekirjoittaneet kaapparitoiminnan kieltävän sopimuksen, mutta ei USA, eikä etenkään Konfederaatio. Etelä oli riippuvainen puuvillan vientituloista ja vähäisen teollisuutensa johdosta tarvitsi kipeästi tuontitavaraa Euroopasta. Unionilla oli sodan alussa ylivoima alusten määrässä ja etelää kuristava laivastosaarto käynnistettiin empimättä. Hunley Kolmesti kuollut USA:n sisällissodan aikana Konfederaation riveihin rakennettu sukellusvene H.L. Ainoa poikkeus oli Englanti, sillä britit luokittelivat sukellusveneet petollisiksi ja epärehellisiksi eihän näkymätöntä yllätysvihollista vastaan voinut taistella. Konfederaatiossa ymmärrettiin tilanteen toivottomuus pitkällä tähtäimellä ja terävimmät strategit esittivät radikaaleja laivastotoimia. Toisaalta Englannin kuninkaallisella laivastolla ei ollut vielä mitään syytä huoleen, sillä sukellusveneillä oli taipumusta jäädä kokeiluasteelle ja prototyyppiä saattoi pitää kohtalaisen onnistuneena, jos kukaan ei hukkunut sen upotessa. Hän ei tyytynyt vain vaatimaan, vaan jopa hahmotteli tarvittavien alusten mallin: niiden pitäisi olla sikarinmuotoisia, potkurin vauhdittamia teräspuikuloita, joissa käytettäisiin uppokantaniittejä virtausvastuksen minimoimiseksi ja joissa ilmanpainemittari kertoisi sukellussyvyyden. Modernit, aluksesta toiseen syöksyvät torpedot odottivat kehittymistään vielä hyvän tovin. Joidenkin lähteiden mukaan veneen teräspaneelit saatiin puretuista lämminvesiboilereista, mutta täyttä varmuutta tästä ei ole. Eikä tämä kolmikko ollut suinkaan ainoa etelässä sukellusveneprojektin käynnistänyt, pikavoitot houkuttelivat muitakin yrittäjiä. Sen suunnittelijoita ajoi ennen kaikkea rahanhimo ja moni rohkea mies maksoi hankkeeseen osallistumisesta hengellään. Ironista kyllä, etelävaltioiden sodanjohdolla oli harvinaisen vähän tekemistä lukuisten maassa käynnistettyjen sukellusvenehankkeiden kanssa
Kokeilut Ponchartrain-järvellä keväällä 1862 sujuivat varsin lupaavasti, poislukien kahden potkureita veivanneen orjan “loppuunpalaminen” pidemmällä reissulla. Muutoin perusratkaisut olivat ennallaan. 10,6-metrinen alus oli tarkoitettu operoimaan kolmen hengen miehistöllä: kapteeni ja kaksi miestä veivaamassa kampitoimista potkuria. Samalla siitä tuli osa etelän laivastoa. Heitä löytyi, sillä uuden veneen rakennustoimiin päästiin hyvinkin pian paikallisessa metalliverstaassa. Vaikka Hunley ei ollut vähävarainen, olivat hänen tulonsa kuihtuneet vakavasti sokerikaupan taantuessa, joten oli etsittävä jälleen uusia sijoittajia. Heidän työskentelyolosuhteensa tai pelastautumismahdollisuutensa hätätilanteessa eivät olleet edellistä parempia. Veivaaminen ei itse asiassa ollut American Diverin alkusuunnitelmissa, vaan McClintockin toimesta siihen yritettiin ilmeisen tosissaan saada kuiva-akuilla toimivaa sähkömoottoria. Työt aloitettiin tutuissa puitteissa Mobilessa, eikä hanke taaskaan nauttinut sotasalaisuuden asemasta. Lisäksi uuden aluksen yli 12 metrin pituiseen runkoon mahtuisi 7 veivaajaa, päällikön lisäksi. CSS Pioneeria ei olisi ehditty evakuoida turvallisesti, joten Hunley ja kumppanit katsoivat parhaaksi upottaa sen itse. Se ei pystynyt parhaissakaan olosuhteissa saavuttamaan kuin kahden solmun nopeuden. Kapteeni ohjasi peräsintä ja syvyysperäsimiä polvillaan komentotornissa, jossa oli tähystysikkunoita. Mainittakoon, että aluksen hylky löydettiin vuosia sodan jälkeen ja myytiin sittemmin rautaromuksi – kunhan U.S.A:n laivaston edustajat olivat tutkineet ja mitanneet sen tarkoin. Loput lähes 15 000 taalan minimistä löytyi kuitenkin uusilta sijoittajilta – uhkapelureita tuntui löytyvän vaikeinakin aikoina. Kalavene kiskoilla Hunleyn työryhmä kokosi voimansa ja aloitti jälleen alusta. Se vaikutti lupaavalta paikalta liikenneyhteyksiensä ja sijaintinsa suhteen. Kuukausien yritysten ja erehdysten jälkeen yhä ahtaammalle ajettuun Mobileen ei lopultakaan saatu toimitettua riittävän tehokkaita moottoreita tai akkuja tai ainakin ne olisivat tulleet maksamaan tähtitieteellisiä summia saarretussa valtakunnassa. Mobilisti 5/22 . Käytännön kokeissa alus saattoikin olla pitkään jumissa pohjan hiekkasärkällä, miehistön uskoessa etenevänsä hyvää vauhtia. Nopeutta ei pystytty mittaamaan. Näytöksessä Mobile-joella se sukelsi vanhan hiiliproomun alta ja sen perässään vetämä torpedomiina osui suunnitellusti proomun kylkeen. 65 visioita. Navigointi tapahtui kompassin avulla (mikä oli metallikuoren takia haasteellista) ja syvyydestä saatiin käsitys ilmanpainemittarilla. Vene upposi hetkessä ja miehistö pelastui vain täpärästi. “Pioneer”-nimen saaneelle alukselle haettiin kaapparikirjaa Konfederaation keskushallinnolta, vaadittu 5 000 dollarin takuuraha myötäjäisinään. American Diver makaa todennäköisesti yhä lahden pohjan hiekkadyyneissä. Aluksen loppu koitti, kun sitä oltiin hinaamassa Mobilen lahdella ja syystä tai toisesta sen kelluvuus katosi. Kun American Diver oli tehnyt täysin epäonnistuneen yrityksen hinata torpedopommi jonkin saartoaluksen kylkeen keväällä 1863, hiipui laivaston usko siihen lopullisesti. Myöskään höyrykäyttöistä voimalinjaa ei onnistuttu toteuttamaan; tekniset haasteet olivat ylivoimaisia. Vene oli hyvin herkkä tasapainon suhteen, joten miehistön tuli pysytellä tiukasti paikoillaan, tapahtui mitä tahansa. Valmistusvaihe oli jälleen puolijulkista puuhaa tuiki tavallisella pajalla, mutta olosuhteiden sekavuudesta kertoo se, ettei toisesta veneestä ole tallentunut yhtäkään aikalaisvalokuvaa tai pienintäkään alkuperäistä rakennepiirrosta. Fish Boatille ei ehditty etsiä vakavasti otettavaa kohdettakaan, kun maarintamalta kantautui jo huonoja uutisia. Vicksburgin menetyksen jälkeen Unionin joukkojen väylä Mobileen oli melkein avoin; oli vain ajan kysymys, kun kauhunley.indd 65 hunley.indd 65 26.7.2022 13.24 26.7.2022 13.24. Talvella 1863 American Diver oli valmis koesukelluksiin, mutta asevoimien taholta ymmärrystä löytyi entistä vähemmän. Veivipaikkoja oli neljälle, kapteenin toimiessa etuosan komentotornissa. American Diver oli muuttumassa suuresta lupauksesta häiritseväksi, voimavaroja tuhlaavaksi sivujuonteeksi. Tuoretta toivoa menestykselle antoi voimakas ja laukaisulaitteiltaan hyväksi havaittu Singer-miina, joka saatiin Konfederaatiossa piensarjatuotantoon. Ne eivät olleet valtavan kaukana aikakauden muista vedenalaishahmotelmista, mutta sylinterimäinen keskiosa ja terävän kartiomaiset keula ja ahteri sekä pyöreä tähystystorni olivat joka tapauksessa hyvin edistyksellisiltä ja tehokkaalta vaikuttavia – etenkin uppokantaniiteillä koottuina. Siinä oli myös pumpattavat painolastisäiliöt sekä hätätilassa irroitettavat metalliset kölipainot, mutta ei minkäänlaisia paineilmareservejä. Ihmiset olivat vaihtuneet ja olosuhteet muuttuneet, Konfederaation laivasto oli panostanut isosti uusiin panssarilaivoihinsa ja tykkiveneisiinsä, joilla uskottiin olevan paljon konkreettisempia vaikutuksia nopeasti heikkenevään kokonaistilanteeseen. Fish Boat -nimellä tunnettu alus saatiin vesille heinäkuussa 1863. Kaikki aluksen olemusta koskeva tieto perustuu vain sanallisiin kuvauksiin kirjeenvaihdossa sekä mukana olleiden muisteluihin vuosikymmeniä myöhemmin. Vain kuukautta kaapparikirjan myöntämisen jälkeen Unionin laivasto ja merijalkaväki valtasivat New Orleansin ympäristöineen. McClintock halusi hoitaa homman lopultakin maaliin, eikä edes haaveillut muusta kuin ihmisistä aluksen voimanlähteenä. Projektin kustannuksiksi arvoitiin vähintään 15 000 dollaria – summa, joka olisi saatu kuoletettua jo yhdellä Unionin ison taistelualuksen upotuksesta saaduilla “kaapparipalkkiolla”. Nyt Hunley itse oli jo niin heikoissa varoissa, että pystyi osallistumaan enää 400 dollarin panoksella. Tarkoituksena oli hyökätä suuren Ponchartrainin alueella miltei estoitta partioivia Unionin aluksia vastaan, mutta aika loppui kesken. Kattoon lisätyt pienet lasiruudut toivat valonkajoa muutoin sysisynkkään putkeen ja karkeat snorkkeliputkentapaiset sallivat raikkaan ilman pumppaamisen palkeiden avulla sisään, vaikka alus olikin pinnan alla. Vain reilut 1,2 metriä halkaisijaltaan ollut rungon keskiosa teki sisätiloista tukalat, mutta veneen liikuttelusta astetta helpompaa. Virallinen asema myönnettiinkin jo maaliskuun lopulla 1862, jolloin siitä tuli Confederate States Ship eli CSS Pioneer. American Diveriksi ristitty vene oli lähes 11 metriä pitkä, mutta rungon leveydeltään enää alle metrin – korkeutta oli edelleen 1,2 metriä, mikä teki siitä lievästi elliptisen. Kohde upposi hetkessä. Amerikkalainen sukeltaja Hunley, McClintock ja Watson siirtyivät Mobileen, Alabamaan. Mutta viimeistään tässä vaiheessa mukaan tuli kunnollinen hammasratasvaihteisto, joka tehosti miehistön veivausponnistuksia
Siitä tulisi ultramatalaprofiilinen, pieni höyrykäyttöinen pinta-alus, joka syöksyisi päin maaliaan räjähde keulassa pitkän keihään päässä. Viimeinkin projekti näytti pääsevän valtiolliseen suojeluun ja saavan suuren tilaisuutensa. Elokuussa 1863 pressuilla peitetty Fish Boat kolkutteli kiskoilla Charlestoniin. Nostopäätös tehtiin vain muutama päivä myöhemmin ja asialla oli jälleen sama sukellusja pelastusyhtiö. Harjoitukset sujuivat hänen komennossaan ja uudella miehistöllä hyvin. Hyvin nopeasti sisään tuli niin paljon vettä, että tasapaino menetettiin ja alus sukelsi hallitsemattomasti pohjaan ja jatkoi täyttymistään entistä suuremmalla paineella. Jakoavain oli lattialla. Hunley lähestyi kenraali Beauregardia ja ehdotti sukellusveneen kunnostamista takaisin palveluskäyttöön, jos se palautettaisiin ensin takaisin omistajilleen. Venttiili oli hylkyä nostettaessa yhä auki. Hunley ilmaisi myös halunsa nimetä veneen uudelleen H.L. Vaikka kohteita ja ajoittain lupaavia olosuhteitakin oli tarjolla, McClintock ei onnistunut hyökkäämään kertaakaan elokuussa 1863, vaan palasi yöllisiltä retkiltään lopen uupuneen miehistön kanssa. Uusi kapteeni ja vapaaehtoisista koostuva miehistö saivat hyvän tuntuman alukseen. Vaikka hän oli saattanut jo useita sukellusaluksia palveluskuntoon, ei hänellä ollut kovinkaan laajaa käytännön kokemusta niiden komentamisesta. Hunleylle vielä kerran mahdollisuus näyttää kyntensä. Hunley lupasi aluksen hyökkäävän vihollisen aluksia vastaan, jos hän voisi tuoda mukanaan sen vanhan, jo Mobilessa palvelleen siviilimiehistön. Beauregard määräsikin asevoimat antamaan Fish Boatille kaiken sen tarvitseman tuen. Päivittäiset harjoitukset sujuivat hienosti; rutiinina oli sukeltaa redille ankkuroidun CSS Indian Chiefin alitse ja toteuttaa siten kuvitteellinen torpedohyökkäys. Charleston oli sekä Unionin laivaston että maavoimien tykistön ulottuvilla ja ennen kaunis kaupunki alkoi muistuttaa mielipuolista purkutyömaata. Hunley sai veneensä ja miehistönsä, mutta sen kapteenista päättäisi sotilasjohto. Beauregard hunley.indd 66 hunley.indd 66 26.7.2022 13.24 26.7.2022 13.24. Kun alus oli 29.8. CSS-etuliitettä sille ei kuitenkaan myönnetty ennen jonkinlaista voimannäyttöä. Hunleyn loppu Sukellusveneen uusi päällikkö oli maavoimien luutnantti George E. Kaupungin komentajana toimiva kenraali Pierre G.T. Kenraali asetti kuitenkin reunaehtoja, kuten sen, että jokaisen miehistönjäsenen oli oltava edelleen vapaaehtoinen ja että jokaiselle kerrottaisiin, mitä edelliselle miehistölle tapahtui. Hunleyksi, koska koki sen olevan käytännössä hänen oma luomuksensa. Kapteeni Hunleyn ruumis oli yhä etuluukulla, hän puristi toisessa kädessään edelleen sytyttämätöntä kynttilää, toisella kädellä hän oli selvästi yrittänyt työntää luukkua auki. Ennen sotaa hän oli toiminut jokilaivan konemiehenä ja oli rintamalla osoittanut huomattavaa urheutta. Hunleyn hylky oli odotetulla alueella ja pintaan palauttaminen lopulta valitettavan tuttu prosessi. Myrskyt viivyttivät operaatiota kolme viikkoa. Mobilisti 5/22 punki olisi täydellisesti saarrettu. Kenraali on saattanut tuhahtaa moisen vaatimattomuuden puutteen edessä, mutta ehdotus oli kuitenkin eräs realistisimpia päivä päivältä epätoivoisemmaksi muuttuvassa tilanteessa. Miehet olivat yrittäneet pelastautua, mutta aika loppui. Sukellusaluksen ohella Beauregard tuki myös torpedovene “Davidia”, joka oli rakenteilla lähistöllä. Pintaan palaaminen tapahtui säätämällä syvyysperäsimet ylös ja pumppaamalla vesi pois säiliöistä. Lopuksi ilmaventtiili suljettiin. Etuluukulla ollut luutnantti Payne ja kaksi muuta miestä onnistui pääsemään ajoissa ulos, mutta viisi muuta jäivät sisään ja hukkuivat. Sinne pääsisi Mobilesta junalla, toistaiseksi. Sen molemmat kansiluukut olivat auki ja kaikki oli hetkessä ohitse. Hän oli haavoittunut vakavasti, mutta hengen tai ainakin jalan oli pelastanut taskussa ollut pohjoisvaltioiden kultakolikko, jota hän kuljetti aina mukanaan. Kun vettä oli alkanut tulvia siitä sisään, hän oli käskenyt tietenkin pumpata, mutta se ei auttanut millään tavoin, koska ilmaventtiiliä ei ollut suljettu. Beauregard määräsi aluksen nostettavaksi, mikä onnistuikin alan erikoisfirmalta muutaman viikon kuluttua. CSS Etowahin hinauksessa, jotakin meni äkisti pieleen. Uudeksi kapteeniksi nimitettiin luutnantti John A. Hunley”. 1863 luutnantti Dixon oli jostakin syystä joutunut vierailemaan sortuvan Mobilen rintamalla. Kohti lopullista loppua Marraskuussa 1863, vain päiviä Hunleyn ja hänen miehistönsä hautajaisten jälkeen, luutnantti Dixon alkoi suostutella Beauregardia antamaan H.L. Hunley itse. Fish Boat saattoi olla yhtämittaisesti sukelluksissa puolikin tuntia. Selostukset tapahtumista ovat hyvin ristiriitaisia, mutta joka tapauksessa Fish Boat haukkasi syystä tai toisesta isosti vettä laiturin lähellä. Hän vakuutti saavansa entiset sijoittajat auttamaan kunnostustöissä. Myöhemmin seurasi myös vaatimus torpedon asentamisesta uuteen pitkävartiseen keulatelineeseen, hinattavaan versioon liittyi liikaa riskejä. 66 . Kenraali Beauregard itse oli paikalla todistamassa synkkää vaihetta. Molempien luukkujen salvat oli avattu, mutta ilmeisesti paine-ero esti niiden raottamisenkin. Beauregard oli saanut insinöörin koulutuksen ja osoitti selvää kiinnostusta sukellusalusta kohtaan. Vene sukelsi suunnitellusti yleisön seuratessa satamassa, mutta ei noussutkaan enää pintaan. Kapteenin pestin otti nyt pääsuunnittelija James McClintock, teoriassa loistava valinta. Atlantilla oli vielä pari, toinen niistä aikanaan hyvin eloisa ja vauras Charleston. Lähes täydellinen pimeys kynttilän sammuttua ei auttanut asiaa. Nimi jopa maalattiin näkyville aluksen keulaan. Pahinta oli kuitenkin luukkujen aukivääntämisen jälkeinen tilanne. Kölin kolme irrotettavaa turvapalaa olivat kaikki paikoillaan, mutta monia pultteja oli kierretty osin auki. Huippunopeudeksi mitattiin nyt siedettävät 4 solmua, tuplasti enemmän kuin American Diverilla. Aikaa kului ja kului ja vähitellen kävi tuskallisen ilmeiseksi, että Hunley oli menetetty toistamiseen. Hunley päätti vetää aluksen vakionumeron ja tehdä valehyökkäyksen Indian Chiefiä vastaan. Sen sai sukeltamaan ketterästi, kun kapteeni väänsi syvyysperäsimet osoittamaan alas ja määräsi keulan painolastisäiliön ilmaventtiilin avattavaksi. jalkaväkirykmentistä. Lokakuun 15. Siksi Hunleyn päällikkyyden otti tilapäisesti hoitaakseen H.L. Aluksesta tuli nyt virallisesti “H.L. Kalaveneen ensimmäiset uhrit Sukellusveneelle olisi Charlestonissa maaleja: vähintään 24 Unionin laivaston alusta odotti kuukaudesta toiseen kaupunkiin johtavan lahden suussa tai avomerellä. Toistuvat tilaisuuksien hukkaamiset hermostuttivat asevoimia ja lopulta kenraali Beauregard suostui vaatimuksiin aluksen pakko-ottamiseksi kokonaan laivaston alaisuuteen – etenkin kun McClintock oli kieltäytynyt päästämästä laivaston upseeria edes perämiehekseen. Payne, panssarialuksilla ansioitunut nuori lupaus. Miehistön epäluulot Hunley karkotti toteamalla, että onnettomuus oli johtunut kokemattomasta laivaston porukasta. Sukellusvene olisi siirrettävä turvaan. Kenraali totesi yksityisesti, että kyseinen laite on paljon vaarallisempi käyttäjilleen kuin viholliselle, mutta keinot olivat niin vähissä, että oli melkein pakko suostua Dixonin anomukseen. Mikä tahansa vastaisku pohjoista vastaan olisi tärkeä mielialan nostamiseksi ja vastarinnan tehostamiseksi. Uusi kapteeni ja vanha miehistö näyttivät tulevan hyvin toimeen. Kalasta tulee Hunley Pian aluksen noston jälkeen H.L. Hänen takanaan ollut mies avasi venttiilin ja sitten painolastisäiliön vesisulut, jolloin säiliöön syöksyvä vesi pakotti ilman sisään. Hunleyn tähti oli menettänyt muutenkin hohtoaan, sillä vaatimaton torpedovene David Pierre G.T. Meksikonlahdella ei olisi Mobilen jälkeen enää vakavasti otettavia Konfederaation satamia. Dixon Alabaman 21. Tapahtuneen analyysi viittasi siihen, että kapteeni Hunley oli yksinkertaisesti unohtanut käskeä sulkemaan etupainolastisäiliön ja sisätilojen välisen ilmaventtiilin sukellusvaiheen lopuksi. Rivissä takimmainen mies teki samat toimenpiteet ahterin painolastisäiliölle
Ankkuriketjut määrättiin katkaistaviksi, tykit miehitettäviksi ja alus peruuttamaan täyttä vauhtia, mutta toimenpiteet tulivat liian myöhään ja hetken kuluttua kuului voimakas räjähdys hieman keskilaivan takaa. Eräs vahvimmista selityksistä saatiin vasta joitakin vuosia sitten, kun Duke Universityn räjähdysten paineaaltovaikutusten tutkija Rachel Lance analysoi Hunleyn käyttämän räjähteen todennäköistä voimaa, aluksen etäisyyttä nollapisteeseen ja hylyn sisältä löydettyjen ihmisjäänteiden sijaintia ja kuntoa. Vasta kirjailija Clive Cusslerin rahoittama tutkimus vuonna 1995 paljasti Hunleyn hylyn sijainnin ja Carolinan osavaltion toteuttama nostohanke on tuonut lisävalaistusta helmikuun 17. Mobilisti 5/22 . Noin puolentoista tunnin kuluttua, kello 20.45, Housatonicin moninkertaistettuun kansivahtiin lukeutunut matruusi Robert Flemming huomasi kuun valaisemassa vedessä jotakin ja huomautti asiasta päivystävälle upseerille. Breachin poukamassa odotettiin Hunleyn paluuta, joka tuntui venyvän kovin pitkäksi. Sittemmin David määrättiin usein hinaamaan Hunley’a lähemmäs maalialuetta, koska molemmat alukset olivat viholliselle vaikeasti havaittavia, etenkin hämärässä. Sisään tulvi vettä sellaista vauhtia, ettei mitään ollut enää tehtävissä ja Housatonicin kapteeni komensi jättämään laivan. Dixon siirtyi viimeisenä sisään etummaisesta kansiluukusta ja matka alkoi. Koska oltiin matalikolla, ei alus uponnut kokonaan, vaan sen mastot jäivät turvallisesti pinnan ylle. Meni melkein kaksi vuorokautta, ennen kuin Hunleyn tukikohdassa varmistui, ettei alusta ole näkynyt missään. Se oli uloimpia yhä turvallisia laituripaikkoja. Lance esitti varsin uskottavasti, ettei miehistö voinut selvitä ohuen metallikuoren sisällä paineaallosta vammoitta, vaan kuoli joko välittömästi tai varsin pian, veren täyttäessä heidän keuhkonsa. Totuus siitä, miksi Hunley ei päässyt takaisin kotiin, on yhä monien, keskenään täysin erilaisten teorioiden varassa. Saartolaivaston ohjeiden mukaisesti myös Housatonicin kattiloissa pidettiin paine yllä yöllä, jolloin torpedoiskuja oli odotettavissa. Voitto ja kuolema Vaikka Housatonic oli lähin potentiaalinen kohde, oli sekin noin 6,5 kilometrin etäisyydellä Hunleyn tukikohdasta. George Dixon luulöytöjen mukaan mallinnettuna. 67 oli onnistunut pian valmistumisensa jälkeen vaurioittamaan saartorenkaan USS New Ironsides -panssarilaivaa. Siitä huolimatta öiset veivaukset Charlestonin lahden suulle ja takaisin olivat uuvuttavia. Sitä himmensi kuitenkin epäilys Hunleyn tuhosta tai ainakin sen miehistön vangiksi jäämisestä. Illan hämärtyessä torpedo kiinnitettiin paikoilleen keulan puskutelineeseen Dixonin valvonnassa ja hän myös seurasi, kun 7 hengen miehistö laskeutui aluksen sisään. Sen jälkeen Hunleyn ystävät olivat entistä harvemmassa, ja sen hinaaminen kiellettiin. Vuonna 1995 löydetty hylky nostettiin pintaan vuonna 2000. Hunleyn ja sen miehistön kohtalo jäi arvoitukseksi, kun varmistui, ettei yhtäkään vankia otettu tai ruumiita löydetty tuolloin Housatonicin tienoilla. Monien pettymykseksi täyttä selvyyttä tapahtumista ei edes tuo erittäin hyvin säilynyt hylky runsaine esineja luulöytöineen ole pystynyt tarjoamaan. Asiat edistyivät kuitenkin sen verran, että Hunleyn kapteeni oli valinnut jo kohteenkin: se oli lähimmäs ankkuroitu USS Housatonic, 63-metrinen, 1 240-tonninen ja raskaasti aseistettu höyryja purjealus. Siinä oli ollut keulan keihäsmäiseen telineeseen kiinnitetty torpedopommi. Talvinen merenkäynti esti yritykset viikosta toiseen tammikuussa 1864. Jotta sotaretkistä saartorenkaalle olisi kannattanut edes haaveilla, Hunley päätettiin siirtää vuodenvaihteen paikkeilla miehistöineen pysyvästi Breachin poukamaan, Marshallin patteriston välittömään läheisyyteen. Huolestunut Flemming uhmasi määräystä ja riensi hakemaan laivan toiselta kyljeltä valkoihoisen kollegansa vahvistamaan havainnon. Myöskin eräät etsintäretket vuosikymmeniä myöhemmin jäivät tuloksettomiksi. päivän iltaan. Hänen osumiensa kilahdukset erottuivat jopa yleisessä hämmingissä. Kaikki kannella olleet kaatuivat ja sitten taivaalta alkoi sataa lankunpätkiä ja muuta romua. Hunley oli mitä ilmeisimmin maailman ensimmäinen sukellusvene, joka upotti vihollisaluksen sotatoimien yhteydessä. Ruumiiden sijaintipaikat viittasivat vahvasti siihen, että he kaikki menehtyivät omille istuimilleen, eivätkä yrittäneetkään pelastautua. Taiteilijan näkemys Housatonicin upotuksesta. Samalla kun tiedot tarkentuivat, juhlinta uudenlaisen aseen saavuttamasta voitosta virisi. Vasta kun pohjoisen lehdet kertoivat Housatonicin menetyksestä, alkoi Hunleyn toiminta hahmottua. Vasta kun päivystävä upseeri näki tämän toisen vahdin juoksevan kannen poikki partaalle, otti hän tilanteen tosissaan ja riensi itsekin katsomaan. Nyt varmistui, ettei kyseessä ollut pyöriäinen tai muu luonnonilmiö, vaan vihollinen! Ensitöikseen kansivahdit avasivat tulen käsiaseilla tuota outoa, vain hieman veden pinnasta pilkottavaa, tummaa kohdetta vastaan. Housatonicin aseet käytiin pelastamassa sukeltajien toimesta, mutta he eivät havainneet jälkeäkään hyökkääjästä. Konfederaation puolella kuultiin mereltä ammuntaa, mutta syistä ja seurauksista ei ollut varmuutta. Alus ei pärjännyt vähänkään korkeammassa aallokossa ja voimakkaat virtaukset saattoivat hidastaa sitä tuntuvasti. Edes nousuja laskuveden hyödyntäminen parhaan mukaan ei helpottanut tilannetta. Niin tai näin, ainakin H.L. hunley.indd 67 hunley.indd 67 26.7.2022 13.24 26.7.2022 13.24. Ehtipä paikalle myös aluksen kapteeni Pickering, jolla oli kaksipiippuinen haulikko ladattuna juuri tämän tapaisia tilanteita varten. Sieltä suuri osa miehistöstä poimittiin puolen tunnin kuluttua turvaan. Eräällä hinauskeikalla Hunleyn vetotorpedon pitkä hinausköysi oli kietoutunut Davidin potkuriin, mikä oli vähällä johtaa molemmat tuhoavaan katastrofiin. oli riittävän tyyntä. Viimein 17.2. . Koska Flemming sattui olemaan yksi Unionin laivaston silloin vielä hyvin harvoista mustaihoisista kansimatruuseista, ei upseeri ottanut häntä tosissaan ja käski miehen palata vahtipaikalleen. Aamun koittaessa arveltiin, että miehistö olisi ajanut jonnekin maihin. Se ja täysikokoinen replica sekä esineistöä on näytillä Alabaman Mobilessa. Housatonicin upottamisella ei ollut mitään todellista vaikutusta saartoon tai sodan etenemiseen, raunioitunut Charleston antautui kuitenkin vasta vuotta myöhemmin
Toisessa liikkeessä suositeltiin minimitilaukseksi tuhatta kappaletta. Janne Halmkrona toimitusautot522.indd 68 toimitusautot522.indd 68 26.7.2022 13.27 26.7.2022 13.27. Bensahana oli aivan tukossa. Mobilisti 5/22 Mopoilun vaikeudesta M onark koottiin keväällä kiireessä, koska se haluttiin esille Mobilistin osastolle Lahden Classic Motor Showhun. Mobilisti 5/22 68 . Samalla siihen saatiin uusi kytkinvaijeri rispaantuneen tilalle ja lähes, mutta ei aivan alkuperäisen sävyistä harmaata vaijerin kuorta. Sen puristuksessa vaijerin pää rispaantuu helposti, eikä sitä ole helppoa asentaa uudelleen takaisin. Mopoa kuitenkin yritetään ylläpitää vaihtamatta alkuperäisiä osia turhaan pois, joten hanaan tilattiin vain uusi tiiviste. Tankista ei nestettä kaasuttimelle kuitenkaan tullut. Niissä ei ollut mitään vikaa. Lyhensin vaijerin oikeaan pituuteensa viilalla, levitin sen pintaan juoksutetta ja juotin pään yhtenäiseksi tinalyijyseoksella. Kummatkin ovat lopettaneet. Kymmenen metrin polkemisen jälkeen Monark käynnistyi. 68 . Tulppa oli kostea, mutta ulkona tarkistettaessa ei haissut yhtään bensiinille. Olihan mahdollista, että petroli olisi lisännyt puristuksia. Ajoin takaisin ja vaihdoin vapaalle. Moottoria pyöritettäessä näkyi selviä välähdyksiä. Vaijerin säätö ei auttanut, joten lohkon kyljestä kansi pois ja kytkimen osat lattialle. Kytkinakselilla ollut lukkorengas oli vain pettänyt ja päästänyt asetelman liikkeelle. Koeajo jäi jälleen tekemättä. Osat tulivat muutamassa päivässä. Talliin palattuani harkitsin moottorin purkamista. Melko pitkään kestäneen surffailun aikana löysin naapurikaupungista erikoisliikkeen, josta olisi toimitettu mikä tahansa koko, kunhan minimitilaus olisi 100 kappaletta. Näyttelyn jälkeen muut kiireet veivät ajan, jolloin mopon toimimattomuus ilmeni vasta kesällä. Uuden hanan olisi saanut jälleen Ruotsista kohtuuhintaan. Sellaisen sain seuraavaksi päiväksi kaupan tiskille eikä tarvinnut ajaa kuin 20 kilometrin päähän. Kehätien tarvikekaupasta olisi löytynyt 132-osainen sarja eri kokoja mutta sinne on yli 30 kilometriä eikä lähipäivinä mitään muuta asiaa samalle suunnalle. Vaijerin pää on ruuvin puristamana kiinni kahvan nipassa. Moottori ei siis käynnistynyt. Ensiksi tietenkin varmistettiin, että tulppaan tuli kipinä. Uusi vaijeri oli pysynyt nipassaan kiinni, mutta moottorin kyljessä ollut vipu liikkui hervottomasti. Pitäisikö tämäkin nippeli tilata Ruotsista. Männänrenkaat olivat varmaankin juuttuneet noin 18 vuotta kestäneen seisonnan aikana. Moottorin purkaminen jäi lyhyen lomamatkan vuoksi tekemättä, joten sylinteriin kaadettiin hiukan petrolia juuttuneita männänrenkaita irrottamaan. Moottorin posken avaamisen jälkeen kaikki vaikutti ensi silmäyksellä olevan kohdillaan. Yhdellä polkaisulla se ei lähtenyt käyntiin, joten kytkin vaihteen päälle ja lähdin polkemaan kuin polkupyörällä. Lähikaupunkien yleisliikkeissä ei ulkopuolisia lukkorenkaita ollut, sisäpuolisia kylläkin. Varaosamoottorista lisätty teräslevy sai kytkimen pitämään. Vielä muutama vuosi sitten kunnan alueella toimi rautakauppa ja naapurikunnassa autotarvikeliike. Tippa bensiiniä suoraan sylinteriin sai Ilo Pianon viimein pärähtämään innokkaasti käyntiin, hetkeksi. Moottori tuntui pyörivän hiukan tuhnuisesti, mutta eikö se ole merkki puristusten puutteesta. Mopo käydä räpätti kuten pitikin. Tulppa irti moottori pyöri vilkkaasti ja teki selvän kipinän. Missä vika, jos kipinä ja polttoneste ei riitä käynnistykseen. Suositus ei ole ehdoton raja, joten ei kun kysymään kolmen kappaleen tilausta. Kytkinkahva meni kevyesti pohjaan eikä noussut enää takaisin. Päätin silti tarkistaa kipinän ja polttonesteen saannin vielä kerran. Tulppa oli myös kostea, joten moottorin katsottiin saavan bensiiniäkin. Kai muistatte, että asun sentään vähän yli puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Tulppa irti ja nojaamaan sylinteriä vasten. Se ruuvattiin kanteen kiinni. Vian selvittäminen muistutti jälleen kerran olla pyrkimättä mopomekaanikoksi, sillä sen verran vääriä diagnooseja tuli tehtyä ihan itsestäänselvissä asioissa. Hyllystä löytyi puristuspainemittari. Kytkin luisti sen verran, että moottori kyllä pyöri, mutta vain hiljalleen. Annoin sen lämmetä jonkin aikaa ja päätin lähteä lyhyelle koeajolle ympäri pihaa. Tulppa kiinnitettynä polkeminen muuttui selvästi raskaammaksi, mutta moottori ei oikein tuntunut seuraavan polkimia. Moottorin pyörittäminen muuttui huomattavan raskaaksi, mutta se ei vieläkään edes yrittänyt käyntiin. Venähtäneen lukkorenkaan tilalle varmaankin löytyisi vastaava lähempää kuin Pohjanlahden toiselta puolelta. Purkamisen ja puhdistamisen jälkeen hanan tiiviste osoittautui halkeilleeksi. Nyt mopossa toimi kytkin ja moottori sai bensiiniä. Mopoon talvella vaihdettu ensiöveto ja sen mukana uusi kytkinhäkki eivät vain näköjään sovi aivan täydellisesti alkuperäisten kytkimen osien kanssa yhteen. Sylinterissä ollut säilytysöljy vuodelta 2003 ja sen jälkeen petroli olivat antaneet vaikutelman bensiinistä, varsinkin kun tankkiin juuri kaadettu polttoneste oli sisätiloissa haissut voimakkaasti. Kovalla polkemisella mittari nousi lukuun 3 baria, joka internetin ohjeiden mukaan ei riitä mihinkään
Jätin hienostuneiden menetelmien suunnittelun sikseen ja otin vanhan polkimen mukaani rautakauppaan, olihan samalla naapurista noudettavissa Monarkin kytkimelle lukkorengas. Avojaloin ajettaessa eron kieltämättä huomasi. Perheen lomamatkalla Viroon vietimme pari yötä Muhun saarella sijaitsevassa majatalossa. Virolainen Murena on kuulemma Tallinnassa majatalon pitäjän tallissa osittain purettuna odottamassa talvea, jolloin mies ehtisi paneutua sen kunnostamiseen. Karkeapohjaiset juoksukengät pakkasivat tarttumaan polkimena toimivaan tankoon ja aiheutti moottorin käytökseen nykimistä. Sieltä löytyi suunnilleen oikean levyinen sinkitty terässarana, jonka avulla polkimen kiinnittämiseen meni puolisen tuntia. Pois lähtiessämme talon isännän kanssa tuli puhetta vanhoista autoista. Vastaavan osan tai oikealla saranalla varustetun mallintaminen ja tulostaminen 3D-menetelmillä olisi varmaankin kiinnostava projekti, johon saisi helposti uppoamaan useammankin päivän. Paikka oli entinen maatila, jonka rakennusten vanhin osa oli peräisin 1700-luvun lopulta. Sen ostokuitti kun löytyi auton mukana tulleista papereista. Lopulta asia ärsytti riittävästi. Mobilisti 5/22 . Osa ei paljoa näy verhoilun seasta ja todennäköisesti kestää kohtuullisen pitkään. Olisiko insinöörillä ollut juuri sopivat kengät jalassaan. Se katkesi jo viime kesänä. Sitä paitsi muoviosan kunnostukselle tuntui löytyvän vain huonoja tai työläitä vaihtoehtoja. Varaosakauppias varmaankin myy jo vuosikymmeniä sitten hankkimiaan alkuperäisiä osia, eikä 1980-luvun alun muovi ole kestänyt joustavana tälle vuosituhannelle. Kerroin omistavani samanlaisen. Saksasta saa uusia vastaavia osia. Asia ei kuitenkaan normaalijalkineilla liikkuessa haitannut, joten korjaamisella ei ollut kiire. Polkimen alla on terästanko, jota ei paljoa käytännössä erota kokonaisesta polkimesta, ainakaan sileäpohjaiset kengät jalassa, joten autolla pystyi hyvin ajamaan ilmankin. Hän kertoi itsekin omistavansa kaksi; 1970-luvun puolivälin Opel Commodoren ja Matra Murenan. Sellaista ei varmaankaan kannata ostaa, sillä ei tämäkään poljin ole kuin muutaman vuoden ikäinen. 69 M atran alkuperäinen kaasupoljin on muovista painevalettu osa, joka on ohennettu saranakohdastaan eli ohut muovi taipuu polkimen liikkuessa. Sellaiseen ajankäyttöön en innostunut. Suomessakaan niitä ei ole kovin montaa, yhteensä ehkä kaksi tai kolme. Janne Halmkrona Taipumispiste toimitusautot522.indd 69 toimitusautot522.indd 69 26.7.2022 13.28 26.7.2022 13.28. Katsastuksessakaan ei polkimen puutteesta huomautettu. 69 Mobilisti 5/22 . Se on kuulemma Viron ainoa
Tätä sentään yritettiin varovaisesti, mutta katkaisemisen yhteydessä vaurioitui koripellin kanssa yhtenäinen vahvistettu korvake. Juulian kori oli riisuttu edellistä peltityöyritystä varten melko puhtaaksi, mutta ei kokonaan. Ruosteisia osia pahvilaatikoista purkaessa tuli selväksi, että tie valmiiksi autoksi olisi pitkä ja kivinen. Tällä kertaa hankalin oli ylätukivarren sisempi pitkittäinen pultti, joka oli viiden vuosikymmenen aikana hitsautunut yhteen sitä ympäröivän puslan kanssa. Myöhemmin liikkeet hidastuvat ja taisteluväsymys sekä muut aktiviteetit aiheuttavat ajoittain pitkiäkin taukoja. Olin tietty hyvin hämmästynyt ja samalla helpottunut. En kuitenkaan odottanut, että oikeasti siihen menisi yli kymmenen vuotta. Perävaunun veturina toimi vaimon Nissan Almera, joka oli tuolloin talon ainoa koukullinen auto. Purkupäivän jälkeen ensimmäiset oikeasti haastavat vaiheet olivat kokonaisen ehjän katon löytäminen vanhan perunasäkkiä muistuttavan tilalle ja samalla piti etsiä koritöille osaava, mutta kohtuullisella tuntitaksalla työtä tekevä peltiseppä. juulia2.indd 70 juulia2.indd 70 26.7.2022 13.32 26.7.2022 13.32. Puupölkyn tarkoitus oli suojella tallin lattiaa ja samalla hieman pehmentää kovalla jousivoimalla tapahtunutta ”räjähdystä”. Ruostereikäinen kori ei paina juuri mitään verrattuna kookkaaseen traileriin. Väärin meni sekin arvelu, etteikö muka Suomesta löytyisi. Purin kotitallilla sen mitä purettavissa vielä oli, lähinnä pyöränripustukset sekä ohjausvaihteen. Katon noutaminen Vammalasta kustansi murto-osan siitä mitä se olisi tehnyt Pohjanlahden takaa. P rojektin alkuvaiheelle on tavallista, että hihat heiluvat rivakasti. Vammalan tallissa oli muuten katon lisäksi kaikenlaista muutakin mielenkiintoista, muun muassa kokonainen Juulian totuudet – Osa 2, Ruosteen raiskaama Projekti alkoi kotona päivittelyllä, että mitä ihmettä sitä tuli ostettua. Katto Pähkäilin, että Suomesta ei takuulla löytyisi ehjää joutilasta Bertonen korin kattoa. Jätin ostoilmoituksen Ruotsin klubin nettisivuille. Pultin tienoolla ei ollut tilaa edes ohuelle katkaisulaikalle. Esimerkkinä eturipustuksen alas ampuminen: ylätukivarren ulommaisen nivelen mutteri auki, puupölkky lattialle ja sen jälkeen pajavasaraa niin kauan, että nivel irtosi ja ripustus rämähti kovan pamauksen saattelemana lattiaan. Parin päivän kuluttua Vammalasta tuli puhelinsoitto selvällä suomen kielellä: ”Ruotsin klubin sivuilla oli ilmoitus, että tarvitsisit Bertonen katon, täällä olisi yksi aika hyvä”. Yhdistelmä on hurjan näköinen, mutta täysin laillinen eikä edes kiikkerä. Akseli Nokkala Etujousi vapautuu 11 maalikerroksen värisuora. Vaurioitunut osa valmistettiin ja hitsattiin paikoilleen myöhemmin. Toimiva ja nopea, mutta ei aina suositeltava tapa eturipustuksen purkamiseen. Setämies viihdyttää omia ja naapuruston lapsia autokorikärryllä hurjastelemalla. Kiinni ruostuneet pultit ja mutterit osaavat joskus olla hankalia. Juulian kanssa menimme juuri tätä rataa. Purkaminen on suoraviivaista ja joskus raakaakin hommaa. Elettiin vuotta 2011
Mestari vaihtoi katon ja ison läjän koripeltejä lähes ennätysajassa. Vein katon hetimiten automaalaukseen ja koritöihin erikoistuneen Mikko ”Hemmo” Hemmingin pajalle puhdistettavaksi, hapotettavaksi ja epoksoitavaksi. Olikin yllättävän vaikea rasti löytää lyhyellä aikataululla puhaltajaa. Parempi suunnittelu olisi luultavasti vähentänyt ainakin muutaman ajoreissun. Tarpeen tulleen apuun tulevat ja kalustoa lainaavat harrastajat ovatkin kullan arvoinen verkosto. Korin nähtyään kaverille tulikin yllättäen kaikkea muuta perheohjelmaa ja hän kieltäytyi ottamasta Juuliaa vastaan. Ilman hyvää verkostoa ei monikaan projekti etenisi. Irtokorin alle löytyi onneksi sopiva rullaava teline Kouvolasta Tammisen Esalta. Olipa autokoritelineestä iloa myös lapsille (kuva). Mestaria varten tilasin Italiasta valmiit takakyljet, helmat, keulapalan ja muutamia muita pienempiä korjauspeltejä. Teline oli mitoitettu Juulialle sopivaksi. . Kaikki kohtuullisella työpanoksella korjattavissa oleva kannattaa yleensä kunnostaa autossa olevista alkuperäisosista. On syytä olla tarkkana, mitä kannattaa hankkia. Irtonaista kattoa kuljetin ensin lainatulla umpipakulla ja myöhemmin avolavapakulla sekä kevytperävaunulla. Trailerin päällä kori nousi telineen kanssa hieman turhan korkealle. Hemmo löysi katosta kolmen tehdasmaalikerroksen päältä 11 eriväristä maalikerrosta, mikä jaksoi huvittaa ja piti huumoria yllä projektin muuten aika masentavassa alkutilanteessa. Telineen kanssa korin siirtäminen paikasta toiseen sujui kuitenkin niin sujuvasti ja ilman apumiehiä, että en edes harkinnut korin pulaamista välillä pois telineeltä. Missähän päin maailmaa lienee nykyään. Muuten töitä on mahdotonta jatkaa.” Takakylkien alla korin sisäosissa oli siis lisää korjattavaa. Tämä kuvastaa hyvin alaa, käsityötaito metallitöissä on hiipumassa ja nuoria taitajia on vaikea saada alalle korvaamaan ikämiehiä. Kun takakyljet oli leikattu irti, mestari soitti, että ”Tule hakemaan kori pois ja vie se vielä hiekkapuhallukseen. Kymmenen kokoluokkaa pienempikin nostokone olisi riittänyt, mutta hyvin se tälläkin sujui. Seuraavaksi kärräsin korin Vihdin Siippooseen, josta löytyi ammattitaitoinen kaveri Kari Hulkko, jolle työ kelpasi. juulia2.indd 71 juulia2.indd 71 26.7.2022 13.32 26.7.2022 13.32. Mene ja tiedä. Mobilisti 5/22 . Uustuotanto-osien tarjonta on lähes rajaton, mutta niiden laatu vaihtelee. Kari päivitteli koria nostaessaan ”kyllä te mobilistit olette hulluja, tällaisesta pitäisi vielä tehdä auto” Oikeassa oli, kyllä elämä voisi olla helpompaakin. Kari siirteli kevyttä leikeltyä koria valtavan kokoisella Volvon maansiirtokoneella, jossa etukauhan paikalle oli asennettu haarukkapiikit. Aivan suoraviivaisesti tämä vaihe ei kuitenkaan mennyt. Vetoaisa sekä kääntyvät etupyörät tekivät liikuttelusta helppoa. Pelkästään korin siirtokertoja kertyi jo tässä vaiheessa puolen tusinaa, vaikka kori ei ollut edes maalaamossa. Liekö auton 11 edellistä omistajaa maalauttanut auton – johon katto kuului – aina kukin mieleisellään värillä. Työtunteja kertyi noin 200. Pääasia, että kattopelti oli pysynyt hyvin muodoissaan. Peltityöt Harrastajaverkoston avustuksella löysin peltitöihin hyvämaineisen autokorimestarin, joka oli osa-aikaeläkkeellä. 71 GTA Junior 1300 kilpa-auton peltikori. Kerran jo ehdin viedä korin Mäntsälään puhaltajalle, joka puhelimessa lupasi ottaa työn vastaan. Juulia mahtoi olla pelottava näky. Ajamista Projektin alkuvaiheessa projektikorin ja kattopalan ajeluttamiseen ristiin rastiin ympäri Uuttamaata kului lukemattomia työpäiviä. 105-sarjan Roomeot ovat siitä kiitollisia entisöintikohteita, että lähes kaikkea löytyy ja jotakin jopa alkuperäisosana
Katajisto kertoo sanoin ja kuvin kiskojen vapauttamisesta lumesta ja jäästä aivan Suomen rautateiden alusta tähän päivään. Mobilisti 5/22 Mobilisti koelukee Mobilisti koelukee Juhani Katajisto: Lunta raiteilla K un Juhani Katajiston kaltainen kiskoliikennehistorian intohimoinen tallentaja julkaisee uuden teoksen, on odotustaso väistämättä korkealla. Siten se sopii mainiosti lahjaksi kenelle tahansa tekniikasta kiinnostuneelle, junaharrastajalle tai vaikkapa joka talvi omiin lumitöihinsä ryytyneille. Alan asiantuntijatkin arvostanevat Katajiston laaja-alaisuutta ja viitseliäisyyttä korkeatasoisen kuvamateriaalin ja faktojen etsinnässä – etenkin aiheen eksoottisuus huomioiden. Maamme rahtija joukkoliikenteen talvisista haasteista kertova “Lunta raiteilla” ei tuota pettymystä, vaan tarjoaa huomattavan kattavan ja laadukkaan annoksen tuosta usein sivuutetusta arkisesta aherruksesta. Kimmo Koistinen Juhani Katajisto: Lunta raiteilla – lumenaurausta laatikkoauroilla ja muilla välineillä Kustantaja Laaksonen, 2022 – 153 s., satoja kuvia, teksti suomeksi ja englanniksi ISBN: 978-952-7260-30-2 – www.kustantajalaaksonen.fi luntaraiteilla.indd 72 luntaraiteilla.indd 72 25.7.2022 14.36 25.7.2022 14.36. Hän on huomioinut jopa kaupunkien raitiovaunujen ja metronkin taistelun kenraali Talvea vastaan. Ja koska Suomi ei ole saari, esittelee kirjailija muutamin esimerkein myös lähialueiden ratkaisuja samoihin haasteisiin. Jos ei ole syvällä kiskoliikenteen rutiineissa ja laitteistoissa, tarjoaa kirja varmasti paljon uutta ja kiehtovaa tietoutta. Kustantaja Laaksosen perinteiden mukaan Lunta raiteilla on painojäljeltään ensiluokkainen ja ilmiasultaan huomattavan laadukas. Luonnollisesti pääpaino on kuitenkin ponnisteluissa ja tekniikoissa, joilla maamme rautatieverkosto on onnistuttu pitämään enimmäkseen liikennöitävässä kunnossa pahoinakin talvina. 72
Keväällä maailmantilanteen muututtua rengasasia alkoi painaa mieltä vielä enemmän, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Käytännössä tämä tarkoitti Shanghaita. Autot ovat amerikkalaisia, japanilaisia, joidenkin mielestä saksalaisia ja lähempien kriteerien valossa hieman ranskalaisia tai jopa italialaisia. Lopulta rouvalta petti hermo ja oli pakko ilmoittaa maahantuojalle, että hyväksymme auton miltä tehtaalta vain. Eurooppaan oli avautumassa uusi tehdas vanhan mantereen kysyntää kattamaan, mutta toistuvien ympäristöasioihin liittyvien paikallisten valitusten vuoksi tuotannon alkaminen oli viivästynyt toistuvasti. Merkki on amerikkalainen, mutta tuotantoa oli tuolloin sekä Amerikassa, että Kiinassa. Esimerkkinä Snap-on-työkalujen Blue-pointsarja. Mitkä olivatkaan ne maat, joita piti välttää. Ylläpidettävä kalustomme koostuu enimmäkseen USA-tuotteista, joihin ei laadukkaita osia saa enää käytännössä mistään. Viikkoja on kulunut sekä käyttöettä harrasteautojen vanteiden metsästämiseen ja yhä vaikeammaksi käy. Tilasimme viime vuoden syyskuussa kotiin uuden käyttöauton. Esimerkkejä löytyisi hamaan tappiin, parhaana HD:n jarrupääsylinteri, jossa on pahoja syöpymiä ja pinta irti heti uutena. Kuukaudet kuluivat ja kevät alkoi lähestyä. Jonkin verran on onneksi kauan alalla toimineita liikkeitä, joilta saattaa löytyä 10–20 vuotta vanhaa varastoa. Ronskin yleistävän määrittelyn tekeminen on laajaan kokemukseen perustaen melko helppo tehtävä, mutta vielä helpompaa on päätellä, mistä tuotteiden ei kuulu tulla. Meillä ei ollut välitöntä auton tarvetta, joten laitoimme tilaukseen klausuulin, että odotamme saksalaista tuotetta, kunhan tehdas avautuu. Varaosissa pettymykset ovat seuranneet toisiaan. Nokian tuotannossa on vertailuissa hyvin menestynyt kitkarengastyyppi ja ajattelin hieman vetää kotiinpäin tuon valmistusmaan osalta. Euroopan tehdaskin aloitti tuotannon samoihin aikoihin, mutta tuotannossa kerrottiin aluksi olevan pelkästään malliston tehokkainta muunnosta, väreinä valkoinen ja musta. Täytyyhän 19-tuumaisen huippurenkaan olla Suomessa valmistettu. Yhtä kaikki, puheet kyseenalaisiin maihin viedyn tuotannon laadunvalvonnasta tai materiaalien laadusta voi vetää viemäristä alas. Tehdas ei auennut ja julkisuudessa peloteltiin jopa koko hankkeen kaatumisella, mikäli lopullista lupaa ei paikallishallinnolta heruisi. Jotkut ryhdikkäät valmistajat ovat keksineet tai perustaneet rinnakkaistuotemerkin, halpamaissa tuotettujen, halvempien tavaroiden tunnistamiseksi. Tarkoitus oli laittaa ne alle omille vanteille ja etsiä sitten toiset vanteet kesärenkaille. Olin tilannut tuttuun rengasliikkeeseen jo aikaisin syystalvella talvirenkaat odottamaan. Meidän osaltamme ei siis olisi auttanut mitään, tilaamamme ajoneuvo oli sininen perusmalli. Vanteet tulevat Italiasta, Japanista, Saksasta, Englannista ja hieman Amerikasta. Tämä toki edellyttää, että alkuperämaassa säilyy merkittävä osa valmistuksesta. Lähtösatama oli Shanghai. Amerikan tehtaalta ei haluamaamme mallia Suomeen tuotu. Starttirele starttaa kolme kertaa ennen juuttumistaan, vaihteiston kumityyny ei edes mahdu vinouttaan paikalleen, GM-alkuperäispakkauksen kannessa lukee valmistusmaana USA, sisäpussissa komeasti Kiina. Esimerkkeinä hiljattain ostamani Kosei-racing ( Japani) ja Technoforming (Italia) -vannesarjat. Ja tärkeintä toki olisi, että halvempien kustannusten perässä siirretty tuotanto näkyisi myös kuluttajahinnoissa. Nyt ajelemme siis kiinalaisella autolla, jossa on venäläiset renkaat. Tero Ilola autojenpuolue522.indd 73 autojenpuolue522.indd 73 26.7.2022 13.35 26.7.2022 13.35. 73 Made in China, Made in Russia T yökalut ovat amerikkalaisia, saksalaisia, japanilaisia ja hieman ehkä ranskalaisia. Raukkamaisinta on hilata tehtaat johonkin Kiinan perukoille ja ratsastaa joskus kauan sitten saavutetulla laatuvaikutelmalla kuluttajia pettäen. Kyseessä jarrukumit, jotka näyttävät kumilta, mutta joita on virheellinen määrä. Hyväksi vaihtoehdoksi on osoittautunut myös vanhojen, laadukkaiden vannesarjojen kunnostus esimerkiksi pulverimaalauttamalla. Uusia, tuotemerkkien alkuperäisissä maissa valmistettuja on lähes mahdotonta löytää. Renkaat ovat amerikkalaisia, ehdottomasti ranskalaisia, italialaisia ja ehkäpä meidän kaikkien mielestä myös suomalaisia. Mobilisti 5/22 . Autokin tuli varsin nopeasti, joku oli tiettävästi perunut tilauksensa identtisestä vaunusta. Olen käyttänyt aikaa ja voimavaroja hankkimieni tuotteiden alkuperän selvittämiseen valtavia määriä ja silti usein epäonnistunut. Varsin pienellä oli kylläkin präntätty. Kävin rengasliikkeessä hypistelemässä kumeja ennen vuodenvaihdetta ja järkytys oli valtaisa, kun renkaan kyljessä oli teksti Made in Russia. Ruotsissakin niitä on tehty
Lisäksi niiden lähtiessä ja palatessa tehtäviltään, olivat kentät valaistuja. 74 . ja 25. Suomalaishyökkääjät olivat jo kadonneet pimeyteen ennen kentän ilmatorjunnan heräämistä. päivien öinä. Kentällä syttyi useita tulipaloja, ja tienoota ravisutti voimakas räjähdys. Ensimmäisenä tätä kokeiltiin 29. Tähän liittyen tehtiin tarvittavat siirrot laivueiden päätukikohdista sopiville työkentille: Pommituslentolaivue 42 Blenheimeineen jäi kotitukikohtaansa Värtsilään, PLeLv 44:n Junkersit siirtyivät tukikohdastaan Onttolasta Joensuun liepeiltä Uttiin; PLeLv 46 Dormiereineen Mensuvaarasta ja PLeLv 48 Blenheimeineen Onttolasta siirtyivät Immolaan. helmikuuta iltayöstä, kun neljä Dornieria pommitti Levashovon täysin valaistua kenttää, jolle oli laskeutumassa useita koneita. suomalainenvastaisku.indd 74 suomalainenvastaisku.indd 74 26.7.2022 13.37 26.7.2022 13.37. Neuvotteluyhteyden aikaansaamisessa onnistuttiin, mutta toivottua tavoitetta ei saavutettu. Mobilisti 5/22 Suurpommitusten suomalainen yllätyspalaute Helmikuussa 1944 Neuvostoliitto yritti itsensä Josef Stalinin alaisuudessa toimineiden kaukotoiminta-ilmavoimien, ADD:n, toteuttamilla Helsingin suurpommituksella irrottaa Suomen sodasta. Mitä tehtiin, kenen toimesta, millä kalustolla ja minkälaisin tuloksin. Lisäksi Ilmavoimien esikunnassa Munkkiniemessä keksittiin toteuttaa vastaisku, joka on kuin parhaista agenttiromaaneista. Hyökkäysten olisi ensisijaisesti pitänyt tapahtua Suomea vastaan kohdistuneiden pommitusten aikana – väärin pommitettu! Tiedustelutulosten osoitettua Dorniereiden onnistuneen tehtävässään, esikunta antoi jo toinen maaliskuuta 1944 uuden käskyn. Isku on uusittava sopivan tilaisuuden koittaessa kaikkien neljän pommikonelaivueen voimin. Ensimmäisen jälkeen Malmin lentokentälle oli saapunut osasto saksalaisia Messerschmitt Bf 109G-6 -yöhävittäjiä. Mikä herkullinen kohde! Niinpä Ilmavoimien esikunta käski 26. Tarvittaessa neuvostokoneita voitaisiin seurata hämäysmielessä ja päästä vihollisalueelle täysin huomaamatta. Kolmella tuhoaallolla suomalaiset pakotettaisiin neuvottelupöytään. Ilmavoimien esikunta ei sen sijaan ollut varauksettoman tyytyväinen. helmikuuta Bristol Blenheimeillä varustetun pommituslentolaivue 42:n ja Dornier Do 17Z -pommittajilla lentäneen PLeLv 46:n, valmistautua pommittamaan näitä kohteita. Suomenlahden eteläpuolella saksalaisten miehittämän Tallinnan suojana oli raskaampia Ju 88 G -yöhävittäjiä. Kohde ja onnistunut kokeilu Suomalaisten tiedustelutietojen mukaan Leningradin ympäristön lentokentille oli keskitetty merkittävä määrä pommittajia. teksti: Kyösti Partonen kuvat: Kirjoittajan ja Mobilistin arkistot, SA-Kuva H elsinkiin oli kohdistettu helmikuussa kolme suurpommitusta kymmenen päivän välein: helmikuun 5., 15
Mobilisti 5/22 . Kuitenkin nämä peruttiin Neuvostoliiton toiminnan kohdistuttua saksalaisia vastaan Suomenlahden eteläpuolelle. 75 Uusi isku Pommikoneiden odottaessa toimintakentillään, ehdittiin useina päivinä antaa esikäsky hyökkäystä varten. Viikko uuden hyökkäyskäskyn jälkeen Kettulassa, Suulajärven lentokentän liepeillä Karjalan kannaksella, toimivien Puna-armeijan kauLevashovon kansainvälinen lentotukikohta 6.3.1944. Kalustona kaikkiaan 55 Li-2 -konetta ja kymmenkunta Jak-1 -hävittäjää. Viimein kahdeksantena maaliskuuta 1944 Ilmavoimien esikunta ilmoitti, että tehtävään voidaan lähteä, vaikkei vihollisen toiminta kohdistuisi Suomea vastaan. PLeLv 42:n Bristol Blenheim -pommittajaa hinataan McCormick-telatraktorilla Värtsilän lentotukikohdassa joulukuussa 1943. Pommituslentolaivue 46:n Dornierit iskivät kokeeksi Levashovoon helmikuussa 1944. PLeLv 42:n Blenheimit olivat varautuneet siihen, mutta eivät osallistuneet. Vain kohdetta ei pystytty päättelemään: onko se Helsinki vai Tallinna. suomalainenvastaisku.indd 75 suomalainenvastaisku.indd 75 26.7.2022 13.38 26.7.2022 13.38. Pommitusten aikana suomalaiselle radiotiedustelulle oli muodostunut selvä kuva, jonka perusteella pystyi ennakoimaan tulevan suurpommituksen
Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat käyttivät Li-2 -koneita paljon myös pommittajina. Mobilisti 5/22 kotoimintailmavoimien viestintää seuraavien radiotiedustelijoiden kuulokkeissa alkoi kuulua johtoaseman ja koneiden välisiä yhteyskokeiluja. Samaan aikaan suomalaisissa tukikohdissa valmisteltiin kiireesti koneita vastaiskua varten. Viimeisenä Utista jyrisivät taivaalle viisi voimakasta laivue 44:n Junkersia, kapteeni Itävuoren luotsatessa joukkoaan. Aution Blenheimit liittyivät vastustajan seuraan Seiskarin pohjoispuolella. Lähtökäsky kumottaisiin vain sään ollessa liian huono tehtävän toteuttamiselle. Nämä olivat aiemmin edeltäneet suurpommituksia. Mikäli suomalaiskoneet ajautuivat turhan lähelle itänaapurin ilma-armadaa, siitä loitonnuttiin huomiota herättämättä. Vihollisosastojen lähestyessä Helsingin tasoa, ilmavalvonnan Raijat varmistivat niiden kohteeksi Tallinnan. Siihen linnake vastasi sytyttämällä kolme kirkasta valoa – tie toiminta-alueelle oli vapaa! Lähestyttäessä Suomenlahden pohjukkaa ja Leningradia neuvostokoneet sytyttivät lentovalonsa, suomalaisten seuratessa esimerkkiä. Valmiiksi pommeilla lastattuja ja tankattuja koneita koekäytettiin, kun niiden miehistöt olivat vielä viimeisessä käskynjaossa ennen tehtävää. Iljushin DB-3F(Il-4)-, North-American B-25 Mitchellja jopa nelimoottorisia Petljakov Pe-8-koneita, joilla oli suurempi toimintasäde. Sinä yönä Tallinna paloi: siellä tuhoutui 500 rakennusta ja menehtyi lähemmäs, ellei yli, tuhat ihmistä. Itään suuntautuvien punakoneiden virtaan liittyessään suomalaiset saatoivat nähdä heikon kajastuksen lähimpien punakoneiden mittaritaulujen valoista. suomalainenvastaisku.indd 76 suomalainenvastaisku.indd 76 26.7.2022 13.38 26.7.2022 13.38. 76 . Kaiken tämän kauneuden keskellä valmisteltiin palanneita neuvostopommittajia toiselle tuhoretkelle TalJunkers-osastoa vetänyt kapteeni Erkki Itävuori. Koneiden miehistöille avautui unohtumaton näkymä: kaikki alueen lentokentät kylpivät täysin valaistuina, lentomajakoiden loistaessa kirkkaina Suomenlahden rannikolla ja ulkosaarilla. Koneiden ollessa noin sadan kilometrin etäisyydellä, Helsinkiin sijoitetut Freya (Raija)-kaukovalvontatutkat vastaanottivat niistä kaikuja, jolloin todettiin hyökkäyksen olevan tulossa – mutta minne. Myös Pesolan Dornierit sulautuivat joukkoon tummaan ennen Kronstadtia, jossa myös Ahtiaisen Blenheimit liittyivät letkaan. Pommittajat olivat valmiina lastattuina ja tankattuina odottamassa sääkoneen ilmoitusta. Lisunovien ohella suurpommituksiin osallistui mm. Kronstadtin linnakkeen kohdalla Junkersista ammuttiin edellä lentäneiden osastojen tapaan punainen valoraketti. Vuonna 1943 hankitut 24 Ju 88A:ta olivat Suomen pommituslennoston kruununjalokivi. Suomalaisten pommitusoperaatio jatkui tästä tiedosta huolimatta, koska pommilastatut koneet eivät olisi voineet laskeutua liian raskaan kuorman takia. Tämän jälkeen reilun puolen tunnin päästä Leningradin ympäristön kentiltä alkoi virrata pommikoneita räjähtävine terveisineen pitkin Suomenlahtea länteen. Ensimmäisenä itäystävän koneiden siivelle hivuttautuivat Erkki Itävuoren johtamat Junkersit Kronstadtin länsipuolella. Miehistöjen siirryttyä koneisiin, 19 suomalaispommittajaa rullasi kiitoteiden päähän. Eräs punakoneen taka-ampuja käänsi torninsa ja aseensa kohti, aiheuttaen suomalaismiehistölle melkoisen säikytyksen. Mahan ripustimien lisäksi pommeja paiskottiin välillä myös sivuovesta miesvoimin. Koneen nokassa on 1. Iltakahdeksalta luutnantti Autio vapautti ensimmäisenä jarrut ja siirsi tehovivut lentoonlähtöasentoon laivue 42:n viiden Blenheimin kärjessä. Näitä seurasivat Immolasta neljä laivue 48:n Blenheimiä kapteeni Hakalan vetämänä ja viisi laivue 46:n Dornieria kapteeni Pesolan johdolla. Onneksi kyseessä oli vain naapurin miehen ohimenevä verryttely tylsällä paluulennolla. lentueen tunnus, joka oli myös Itävuoren nahkatakin selässä. Samoin Suomenlahdella lentäneen yksinäisen, ilmeisesti Petljakov Pe-2-säätiedustelukoneen lähettämä koodattu sääsanoma oli edeltänyt aiempia hyökkäyksiä
Operaatioon osallistuneet Junkers-pommittajat työkentällään Utissa. 8.3.1944. Mobilisti 5/22 . suomalainenvastaisku.indd 77 suomalainenvastaisku.indd 77 26.7.2022 13.38 26.7.2022 13.38. Kentällä näkyy 31 Lisunov Li-2 -konetta (DC-3) ja 3 Il-2 -maataistelukonetta. Do 17 -koneita oli Ilmavoimilla 15 kappaletta. 77 Dornier-miehistö vastaanottaa viimeiset toimintakäskyt ennen lentoonlähtöä. Tiedustelukuva Kasimovon lentotukikohdasta. Konetyyppi alkoi olla vanhentunut nopeudeltaan ja nousukyvyltään, mutta soveltui yöpommitustehtäviin
Dorniereista neljä pommitti Levashovoa viidennen pudottaessa pommilastinsa Kasimovoon. SA-Kuva suomalainenvastaisku.indd 78 suomalainenvastaisku.indd 78 26.7.2022 13.38 26.7.2022 13.38. Seuraukset Seuraavana päivänä suomalainen Pe-2 -valokuvaustiedustelukone kävi ikuistamassa hyökkäyksen kohteina olleet kentät yhden Messerschmitt-hävittäjän saattamana. . Täydennyslentolaivue 17:n Blenheim rullaa Tikkakosken jäisellä kentällä kevättalvella 1944. 78 . Neuvostoliittolaiset havahtuivat kutsumattomien vieraiden läsnäoloon vasta pommien räjähtäessä maassa. Pommituslentolaivueet 42 ja 48 osallistuivat operaatioon näillä jo ikääntyneillä pommittajilla. Kuvat vahvistivat runsaat osumat Gorskajassa ja osumia myös muissa kohteissa. Suomalaisten pommit saatiin pudotettua häiriöittä – yllätys oli täydellinen. Parvi Dornier Do 17 -pommittajia matkalla kohteeseensa. Ilmavoimien esikunnassa oltiin syystä tyytyväisiä pommitusilmavoimien siihen mennessä menestyksekkäimpään operaatioon jatkosodassa. Yksi koneista pommitti maaliksi määrättyä Levashovoa loppujen kolmen laskiessa kuormansa ainoalle enää valaistulle kentälle, Gorskajaan – sinne oli syttynyt useita tulipaloja ja siellä tapahtui myös voimakas räjähdys. Samoin suurpommitukset Suomenlahden rannoille loppuivat ja Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat (ADD) siirsi kalustonsa eteläisemmille rintamille. Mobilisti 5/22 linnaan. Ahtiaisen Blenheimien saapuessa näyttämölle hetkeä muita myöhemmin, valot maassa oli jo ehditty sammuttaa. Kenttähenkilöstöllä ei ollut aavistustakaan, että tähän itäparatiisiin oli luikertelemassa lauma käärmeitä. Odotettua neljättä suurpommitusta ei enää tullut; Neuvostoliitolla oli jo kiire ehtiä ensimmäisenä Berliiniin. Itävuoren neljä Junkersia pudotti pomminsa tunnin lennon jälkeen Kasimovoon, viidennen pudottaessa munansa Gorskajan lentokentälle samaan aikaan Aution Blenheimien kanssa, joista osa pommitti Levashovoa. Tilanteen paljastuttua, maassa paloi jo osumien aiheuttamia tulipaloja, kenttien valot sammuivat, ja ilmatorjunta yritti pimeässä turhaan tavoitella poistuvia pommikoneita. SA-Kuva. Suomalaisten isku ilmeisesti säästi Tallinnan samana yönä vielä pahemmilta tuhoilta. Neuvostokoneiden pudottaessa korkeutta, suomalaiset jäivät ylemmäs ja valmistautuessaan pommittamaan valaistuja kohteita, sammuttivat lentovalonsa. Rohkea operaatio ei aiheuttanut tappioita suomalaisille, ja kaikki koneet palasivat ehjinä tukikohtiinsa. Vastustaja yritti tavoittaa koneita ilmatorjunnalla ja hävittäjäparilla, joka kuitenkin irtautui Mersun käännyttyä niitä vastaan
suomalainenvastaisku.indd 79 suomalainenvastaisku.indd 79 26.7.2022 13.39 26.7.2022 13.39. Sulavalinjainen ja nopea alunperin syöksypommittajaksi suunniteltu tyyppi oli Neuvostoliiton vastine monipuoliselle Ju 88:lle. Lisäksi yksi Suomeen pakkolaskun tehnyt hävittäjätyypin Pe-3kone kunnostettiin käyttöön. Kuvassa näkyy mm. "Pekka-Eemelin" kameralle taltioituivat myös Gorskajan kentän kärsimät vauriot suomalaisten yllätysiskun jälkeen 10.3.1944. kaksi todennäköistä täysosumaa Li-2 -koneisiin ja muita vaurioita. Suomalaisten riveissä Petljakovit palvelivat tiedustelukoneina. Mobilisti 5/22 . 79 Saksalaisten sotasaaliiksi joutuneita Petljakov Pe-2 -koneita ostettiin seitsemän jatkosodan aikana
Pitihän sielläkin piipahtaa, nyt kun sentään lähtöpaikkanani toimi läheinen Lappeenranta (142 km). Savonlinnan Retkeilyajot kesäkuun alussa. Teettipä muuan kotimainen kitarapopparikin tällaisesta itselleen replica-auton isolla vaivalla. TV-sarjan puhuva Pontiac Firebird on 1980-luvulla varttuneiden entisten nuorten nostalgiaa. Niin olivat saaneet kaupungin sulkemaan jopa pääsisääntuloväylän vain näiden autojen starttipaikaksi! Koetapa samaa esim. ja järjestäjät teksti: K.L.B. kuvatalkoot522.indd 80 kuvatalkoot522.indd 80 26.7.2022 15.24 26.7.2022 15.24. Siten sain katseyhteyden likimain noin 250 autoon. Uteliaisuuttani myös kutkutti nähdä, mitkä nämä ihmeen ”toiset Retkeilyajot” oikein ovat – samana päivänä kuin Turussa tänä vuonna järjestetyt SA-HK:n kansalliset retkeilyajot! Monikerroksinen hämmästys ja ihasteluni! Ajoja vetää hilkkua vailla yhden kouran verran väkeä, siinäkin voimayksikkönä vahvimmin kaiketi yksi perhe. maalia lähestyviä autoja vastaan. 80 . Mobilisti 5/22 80 . Mitäs tässä, Ritari Ässä. Mobilisti 5/22 Savonlinnan Retkeilyajot kuvat: K.L.B., R.S. Helsingissä! Äkkäsin onneksi ajojen loppuvaiheessa ajaa ns. Ei ollut ilmastointia, ei sähköikkunoita, ei keskuslukitusta, ja jokikistä ohitusta harkittiin huolella nelivaihteisen 1,6-litraisen kanssa... Graafikko Ouvinen on istunut lapsuudessaan loppumattomia landereissuja tällaisen harmaan muumikeula-Passatin takapenkillä. Tuli siinä kyllä hämmästeltyä, mitä kaikkea syvä ja kaukainen Savonmaa on pitänyt uumenissaan
Lähtöpää ja maali ovat vuorovuosin Lappeenranta tai Mikkeli, tällä kertaa Lappeenranta. Poisruostuneen takalaidan tilalle rakennettu hirsiversio taitaa lisätä myös vetopitoa liukkaalla kelillä. Vuosikymmeniä piilossa uinunut 1950 Ford on mainio näky juuri tällaisena patinoituneena. Vaikkapa Renault edustus. 81 Suur-Saimaan ympäriajo K.L.B. Mobilisti 5/22 . kuvat: Michael Abonde Paatuneena romantikkona toivon 2023 tietysti näkeväni monenkirjavammin arjesta loitontuneita autoja. Onko pelättävissä katon madaltumista ja kylkien liekitystä. T: nimim. Entä paljon puhutut Tipparellut, Simca tonnit ja Rättärit, haloo, missä nukutaan ja pystypäin?! Alle 60-lukuisten pienten britti-Ford mallien lähes näkymättömyys jäi vaivaamaan. 81 Mobilisti 5/22 . Hytit Lemillä. Huolestunut Pietarsaaressakin tapahtuu. Jopa tapahtuman musiikkiviihteestä vastannut trubaduuri Philip Järvenpää saapui paikalle omalla Triumph Herald Estatellaan. Jossain on Nalle ja Petteri ilman päätä. Nyt se jäi yhden, joskin sitäkin sympaattisemman osallistujan varaan. Kahden vuoden koronatauon jälkeen päästiin taas ulkoiluttamaan museoikäisiä autoja. Yli 30 asteen helteessä noin 30 ajoon ilmoittautuneesta 217 autosta jättäytyi pois – autojen tai omistajien ymmärrettävien jaksamishuolien takia. kuvatalkoot522.indd 81 kuvatalkoot522.indd 81 26.7.2022 15.24 26.7.2022 15.24. Vagnshallenissa järjestettiin British Wheels Day toukokuisessa auringonpaisteessa. Olisiko näiden ajojen käytännön matkavauhti – vaikkakaan ei rankka – sittenkin aidosti vanhemmalle kalustolle liian kova haaste
Noin kymmenen pyörän letka lähti liikkeelle Pälkäneen torilta ja päätyi Vehoniemen automuseolle, jossa omistajat kertoivat pyöriensä historian. Mobilisti 5/22 Sata vuotta täyttäneiden moottoripyörien näytösajo järjestettiin 16.7. Katsojia riitti myös Vehoniemen automuseon pihalle kokoontuneiden pyörien ympärille. Janne Halmkrona Liikkeelle lähdettiin nopeimmat pyörät edellä. Tämä tarkoitti amerikkalaisia muskelipyöriä, eli Indianeja, Harrikoita ja nelisylinteristä Hendersonia. satavuotiaat koolla kuvatalkoot522.indd 82 kuvatalkoot522.indd 82 26.7.2022 15.25 26.7.2022 15.25. 82 . Veikko Virtasen vastaavassa pyörässä on myös vaihteisto, mutta ei kytkintä. Asko Partasen 1912 Douglas on niitä paremmin varusteltuja malleja, onhan siinä vaihteiston lisäksi kytkin
Ehkä pimeässä menneisyydessä valo on riittänyt, kun yössä ei sen kirkkaampaakaan kohdetta ole ollut. kuvatalkoot522.indd 83 kuvatalkoot522.indd 83 26.7.2022 15.25 26.7.2022 15.25. Lampun alla olevaan säiliöön kerättiin kalsiumkarbidia, jonka sekaan lamppu tiputti vettä pisaroina. Kalsiumkarbidi tuottaa kastuessaan asetyleeniä, joka palaa lampun heijastimen edessä. Hiukan yli satavuotias Indian Power Plus. Simo Nieminen saapui Vehoniemeen viimeisenä, vaikka alla oli portaattomalla vaihteistolla varustettu 1914 Rudge Multi. Mobilisti 5/22 . Karbidilampun valo voittaa sentään kuutamon. Pyörä on kuulemma vielä sisäänajossa, siksi leppoisa matkanopeus. Triumph tarjosi myös vastaavaa pyörää, jonka takanavassa oli Sturmey-Archerin vaihteisto. Mallinimen Free Engine eli vapaa moottori tarkoittaa pyörässä ollutta uutta teknistä edistysaskelta eli kytkintä. 83 Vanhoissa pyörissä käytetyn karbidilampun toimintaa esitettiin automuseon pihalla. Alkuperäinen, ei entisöity. Sen kirkkaus ei tehnyt ainakaan keskellä päivää kovin suurta vaikutusta. Triumphin 48-levyinen kytkin on sijoitettu takanapaan. Timo Harkken Triumph Free Engine vuodelta 1912
Trial on hieno laji ja sen perinneversio Classic Trial vielä hienompi. Silloin nimittäin tuli markkinoille Bultaco Sherpa, joka oli niin paljon edeltäjiään parempi, että vähänkään vanhemmilla pyörillä ei sille vieläkään pärjää. Jännittävästä taitojen rajoilla tapahtuvasta ajamisesta huolimatta loukkaantumiset ovat erittäin harvinaisia, eivätkä koneet rikkoudu läheskään yhtä usein kuin muiden lajien harjoittelun yhteydessä. Ei ole sattumaa, että pyörien ikäluokkien ero on juuri vuosi 1965. Mobilisti 5/22 Tapahtuman kaunein ja suurin pyörä oli Jari Lewandovskin Ariel HT, joka oli rakennettu muistuttamaan tehtaan 1950-luvun lopun pyöriä. Askolassa kesäkuun 12. Kuljettajilla ei ole ikärajaa, joten tapahtumassa nähtiin osaavia kuskeja ainakin 74 ikävuoteen saakka. Lajin parissa saa harrastaa vanhan tekniikan kunnostamista ja ajamista, ilman että pitäisi lähteä väkisin vanhuksella kyhjöttämään liikenteen sekaan. 84 . Ajaakin saa niin kovaa kuin uskaltaa maastossa, jonne kaikki eivät mene mielellään edes kävellen. järjestetyssä ajotapahtumassa oli 25 osallistujaa, jotka oli jaettu kahteen tai oikeastaan kolmeen ikäkauteen ja ajetut jaksot kolmeen eri vaikeusasteeseen A, B ja C. Niiden lisäksi on kolmas ikäkausi eli ennen vuotta 1990 valmistuneet pyörät, joilla saa tosin osallistua vain helpoimmille jaksoille. Virallisesti ikäluokkia on kaksi, ennen vuotta 1965 ja ennen 1985 valmistuneet pyörät. Askola Classic Trial teksti: Janne Halmkrona kuvat: Helmi Halmkrona kuvatalkoot522.indd 84 kuvatalkoot522.indd 84 26.7.2022 15.26 26.7.2022 15.26
Päivä oli lämmin, lähes kuuma ja neljään ryhmään jaetut osallistujat hävisivät metsän keskelle näkymättömiin. Varsinkin lajiin vasta tutustuvalle on trial yllättävän rankkaa. Tapahtuman nuorin pyörä oli Mobilistin edustaja Halm kronan 125-kuutioinen Fantic. Hans Böckertin Ariel päätti keskeyttää juuri tähän. Suuri osa tapahtumaan käytetystä ajasta meni reittiin kävellen tutustumiseen. kuvatalkoot522.indd 85 kuvatalkoot522.indd 85 26.7.2022 15.26 26.7.2022 15.26. Mobilisti 5/22 . Pitäisikö Fantic entisöidä alkuperäiseen loistoonsa. Voi vain kuvitella, kuinka kirkas on pyörän väritys ollut ennen kolmen vuosikymmenen haalistumista. Etualan Francis Barnett 200 edustaa 1960-luvun alkupuolen kilpakalustoa. 85 Kuljettajakokouksessa osallistujat jaettiin ryhmiin. Moottoriurheiluksi Classic trial onkin epätavallisen hiljainen laji
86 . Yhdistys järjestää kauniille myllymiljöölle tänä kesänä kaksi muutakin tapahtumaa; rekkasekä veteraanikonetapahtuman. Samanlaista rallimainetta se ei saavuttanut kuin aikalaisensa, Renault 8, joista jok'ikinen tuntuu olevan entisöity sorsansiniseen asuun. Viis Porschesta, mutta sen takanahan on ihkaelävä Talbot Solara VIP! kuvatalkoot522.indd 86 kuvatalkoot522.indd 86 26.7.2022 15.26 26.7.2022 15.26. Tuikitavallinen Simca 1000, vaan koskapa viimeksi näit sellaisen. Malli oli kuitenkin hurjan suosittu kansanauto. Tämän vuoden alkupuolella perustettu liperiläisistä vapaaehtoisista koostuva Liperin Elämystapahtumat ry on onnistuneen tapahtuman taustalla. Mobilisti 5/22 Liperin Harrasteautotapahtuma Otto Karttunen Jo parin vuoden ajan järjestetty Liperin Harrasteajoneuvotapahtuma toi heinäkuisena viikonloppuna kauniille Liperin myllymiljöölle hyvän sään lisäksi noin 130 kaksija nelipyöräistä kulkupeliä sekä tuhatpäisen yleisön
Amerikkalainen Buda valmisti moottoreita, kompressoreita ja pumppuja Illinois'n osavaltiossa. Virossa ei näe aivan rantaan rakennettuja uusia huviloita. Kuinka näin ehjän näköinen kone on jäänyt suomalaiseen metsään. 87 Ulkomailla kannattaa varmistaa matkan jatkuminen ongelmatilanteissa. Tämä Suomen kilvissä ollut selviytyjä kuvattiin lautalla matkalla Saaremaalle. Ranskalainen metsäkissa nostaa tassuaan, eli demonstroi mittavia joustovarojaan. Virolaisen rantakahvilan pysäköintialueella kuvattu Daihatsu Copen, jolla oli ajettu paikalle Hollannista saakka. Tämä ajoneuvoyhdistelmä ei selvästikään ole kiinteä rakennelma, vaan vain väliaikaisesti pysäköity Muhun saaren rannan tuntumaan. 1950-luvun Bedford S-tyypin rungolle rakennettu metsäpaloauto on varustettu Nokia Jehu -nastarenkailla. Konstit ovat kuitenkin monet, kuten suomalaiset jalasmökkeilijätkin ovat jo aikaa sitten huomanneet. Mobilisti 5/22 . Siellä vaikuttaakin olevan voimassa sääntö, joka pitää rannat vapaana kulkijoille. kuvatalkoot522.indd 87 kuvatalkoot522.indd 87 26.7.2022 15.26 26.7.2022 15.26
Näin kynnys työn aloittamiseen madaltuu huomattavasti, eikä jää ainakaan rahasta kiinni. Timo Happonen HAPPONEN TIMO Omatekoisia apuvälineitä pellinmuokkaukseen Vasemmalla omatekoinen pieni englanninpyörä/vaotuskone, oikealla jätemateriaaleista kyhätty paineilmavasara. Riippuen kappaleen muodosta, joskus kevyt vasarointi ja hionta riittää viimeistelyksi, toisinaan taas muotoja joutuu hakemaan välillä takomalla ja välillä mankeloimalla sekä muokkaamalla paineilmavasaralla. Kaupan hyllyiltä en ole hakenut kuin yhdeksäntoista euron paineilmavasaran ja joitakin paineilmatarvikkeita. Varsinkin pienimuotoisten kappaleiden valmistus onnistuu hyvin pitkälti vasaroiden, metallivastimien ja koivupölkkyjen avulla. Paineilmavasaralla ja ns. Laitteiden ja apuvälineiden osat on pääosin koottu romulaatikoista löytyneestä tavarasta. Muotoa syntyy nopeasti ja esimerkiksi kaarevien lokasuojien ja polttoainetankkien korjauspalat saadaan tällä yksinkertaisella laitteella helposti aikaiseksi. Viimeistely tapahtuu sitten joko englanninpyörällä tai vasaroimalla. Planishing hammer, eli suomeksi paineilmavasara, on yksinkertaisesti paineilman avulla vastinetta vasten hakkaava pyöreäpäinen tanko, jonka avulla peltiä venytetään siten että syntyy kupera muoto. Usein käsityökaluilla, eli vasaroilla ja vastimilla sekä puualustoilla työskentely on viimeistelytyötä ja vaatii paljon erityyppisiä ja -muotoisia apuvälineitä. Tällainen paineilmavasara on helppo tehdä autopeltiseppien käyttöön tarkoitetusta käsikäyttöisestä paineilmataltasta, kun se istutetaan teräsputkikehikkoon ja siihen sorvataan sopivat työkalut. Pieniä kappaleita muotoiltaessa laite on kohtuullisen kätevä ja sen voi tarvittaessa kiinnittää ruuvipenkkiin. Mobilisti 5/22 M etallinmuokkauksessa kyse on joko materiaalin venyttämisestä tai supistamisesta haluttuun muotoon. Kun pellinkappaletta liikutetaan edestakaisin työkalun välissä, se muokkautuu venymällä ja pakottautuu halutun kuperaksi tai koveraksi. Toinen melko paljon käyttämäni laite on kyhäelmä erilaisista teräslevyn paloista ja akseleista; todellinen monitoimilaite. Laite on käsitai poljinkäyttöinen puristin, jossa kaksivaiheisesti liikkuvat tartuntaleuat venyttävät tai supistavat työstettävää kohdetta. Nämä laitteet eivät tarvitse kovin laajaa työkaluvalikoimaa, joten niiden käyttö on kohtuullisen suoraviivaista ja mekaanista. Yleisimmin tunnettuja, lähinnä ohutlevyn muotoiluun käytettäviä laitteita ovat englanninpyörä ja vaotuskone. Mielestäni tavallisen harrastajan ei tarvitse välttämättä ostaa kalliita pellinmuokkauslaitteita, vaan ennakkoluulottomalla ja kokeilevalla asenteella pystyy tekemään tarpeelliset välineet kulloiseenkin työhön. Tosin varsinkin englanninpyörällä työskentely vaatii hieman harjoittelua ja useimmiten myös kaveriksi kutistusja venytyslaitteen. Happonen522.indd 88 Happonen522.indd 88 26.7.2022 13.48 26.7.2022 13.48. 88 . Tähän artikkeliin olen valinnut omatekoiset laitteet ja työkalut, joilla itse suoritan ohutlevyjen muokkausta. Siinä on kaksi samansuuntaista akselia, joista ylempää voi liikuttaa myös pituussuunnassa. Vanhoja laakereita hyödyntäen voin käyttää laitetta joko englanninpyörän tapaan venyttäen peltiä, tai sitten muotorullia käyttäen ikään kuin vaotuskoneena. minienglanninpyörällä teen alkuaihion ja perusmuodot sekä mahdolliset reunapyöristykset ym
Happonen522.indd 89 Happonen522.indd 89 26.7.2022 13.48 26.7.2022 13.48. . Paineilmavasaralla korjauspelti taipuu helposti oikeaan muotoon. . . 89 Minienglanninpyörässä pellinvaotukseen sopivat rullat. Erilaisista laakereista ja holkeista saa monipuolisen työkalusarjan. Korjauspelti noudattaa tarkasti tankin muotoa. Puhkiruostunut tankki tarvitsee korjauspellin Pelti kannattaa mitoittaa hieman paikattavaa kohtaa suuremmaksi. Mobilisti 5/22 . Alumiinipelti taipuu hyvin pienemmälläkin laitteella. . . .
Michiganjärven rannalle nousi 172 hehtaarin alueelle näyttävä kokoelma halleja, paviljonkeja, huvipuistoja ja muita rakennelmia. Ruotsilla oli moderni pienehkö paviljonki, Italia rakensi valtavaa lentokonetta muistuttavan hallin. Se maksoi nimensä mukaisesti 20 000 dollaria, mikä vastaisi nykyrahassa melkein puolta miljoonaa. Ulkona, testiratojen katsomoissa yleisö sai seurata hurjia ajonäytöksiä: esimerkiksi Barney Oldfieldin "Hell-Drivers"-kuskit todistivat Plymouthien turvakorien vankkuuden, kun autojen katot kestivät hajoamatta ympäri pyörimisen. Vaikka Chicago ei ollut Detroitin tapaan autoteollisuuskaupunki, näyttelyaluetta halkovan kadun varrella oli muiden muassa Chryslerin, Fordin ja General Motorsin suuret hallit. Ford Motor Company toi näytteille 67 ajoneuvoa Detroitin museostaan alkaen Henry Fordin pajassaan rakentamasta ensimmäisestä mallista ja viimeisimpänä oli tietenkin vuoden 1934 V8-mallistoa. Duesenberg "Twenty Grand" oli perinteisemmän näköinen – ja varmaankin komein kaikista Duesenberg-automalleista. Suomikin jäi taloudellisista syistä pois tästä näyttelystä. Näyttelyyn tuli lähes 40 miljoonaa pääsymaksun maksanutta. Y hdysvaltoja ja koko maailmaa koettelevan lamakauden keskelle toi hiukan valoa kesällä 1933 avattu Chicagon maailmannäyttely. Saksalainen ilmalaiva Graf Zeppelin käväisi lokakuussa 1933, mutta joutui huonon sään vuoksi poistumaan melkein yhtä nopeasti kuin Helsingin-vierailullaan kolme vuotta aiemmin. Cadillac-fastback pääsi rajoitettuun tuotantoon, niitä myytiin parikymmentä vuosina 1934-36. Kun asialla oli realistinen haaveilija, mikään ei näyttänyt mahdottomalta. Kävijät saivat ensivaikutelmia modernista arkkitehtuurista, uudenaikaisista virtaviivaisista autoista ja yli 100 mailin tuntinopeuteen yltävistä Union Pacificsekä Zephyr-junista. Marraskuussa suljettu Chicago World's Fair avattiin uudelleen vielä seuraavaksikin kesäksi. Packardin vetonaulana oli sisätiloistaan ylenpalttisesti, jopa kaasupoljinta myöten kullattu luksusmalli. Mobilisti 5/22 Äärimmäinen virtaviivaisuus yhdistettynä kolmipyöräiseen alustaan, takamoottoriin ja etuvetoon olisi ollut monelle liikaa. Atlantin toiselta puolelta paikalle lensi Italian ilmavoimien armada: 24 Savoia-Marchetti S.55X-vesilentokonetta. Perinteisesti maailmannäyttelyihin pystytetyt eri maiden kulttuuria ja saavutuksia esittelevät osastot jäivät Chicagossa melko vähiin, mutta USA:n osavaltioiden omat erikoisuudet korvasivat sitä puutetta. Century of Progress, Edistyksen vuosisata -näyttely juhlisti kaupungin satavuotiasta historiaa ja oli näyteikkunana tieteen edistysaskelille sekä uudelle tekniikalle, joka lupaili ihmeellistä tulevaisuutta. Maailmannäyttely toi muutakin uutta automarkkinointiin: modernin tyylikkäät "Tear-drop" Cadillac Aerodynamic Coupé ja Pierce-Arrow "Silver Arrow" olivat ensimmäisiä dream car -unelmia, joita sitten nähtiin varsinkin 1950-luvulta lähtien autonäyttelyissä. Futuristisempia Silver Arrow -autoja rakennettiin viisi. Linjalta valmistui 24 autoa viikossa, niistä ensimmäisen voitti arvonnassa kahdeksanvuotias chicagolaistyttö. Pienemmillä Goodyearin “blimpeillä” yleisö pääsi lentelemään alueen yllä. teksti: Vesa Pynnöniemi kuvat: National Automobile Museum, Reno; Vesa Pynnöniemi; Library of Congress; Wikimedia; Google Patents Buckminster Fullerin Dymaxion Buckminster Fuller dymaxion.indd 90 dymaxion.indd 90 25.7.2022 14.47 25.7.2022 14.47. Yleisön nähtävillä oli uusimpia malleja, kuten Chrysler/DeSoto Airflow, Hupmobilen "ultra-streamline" Coupé ja Lincoln Zephyrin prototyyppi. Sama moottori oli myös 90 . General Motorsin rakennukseen oli asennettu pitkä kokoonpanolinja, missä nähtiin käytännössä, kuinka Chevroletit ja Fisher-korit syntyivät ja koottiin valmiiksi tuotteiksi. Niiden vieressä oli matkailuja liikenneteemalle omistettu rakennus, mihin monet pienemmät valmistajat toivat autojaan
Mobilisti 5/22 . Se kiehtoi lähinnä futuristeja, kuten brittikirjailija H. Tosin tuon ajan tietämys ilmavirtausten vaikutuksista oli vielä puutteellista, eikä Dymaxion ollut kovin käytännöllinenkään, mutta huippunopeudessa ja polttoaineen kulutuksessa ero vaikkapa juuri Fordin tuotantomalleihin oli suuri. Fuller ymmärsi, ettei hänellä ollut oikeutta päättää päiviään ennenaikaisesti, vaan elämän tarkoituksena oli toimiminen kaikkien yhteiseksi hyväksi. Wellsiä – ja eräs 1930-luvun alussa vielä tuntematon itseoppinut futuristi-arkkitehti oli tuon erikoisuuden myös suunnitellut. Myöhemmin hän kertoi kuitenkin saaneensa tuolla ahdistuksen hetkellä näyn tai ilmestyksen, joka muutti miehen elämän suunnan täydellisesti. Dymaxionissa ei ollut mitään kompromisseja, sen muotoa oli hiottu tuulitunnelikokeilla mahdollisimman edulliseksi. Valasta kuivalla maalla muistuttanut Dymaxion ei ollut viehättävimmästä päästä, ainakaan 1930-luvun autoilijoiden mielestä. Kuusi vuotta aikaisemmin, vuonna 1927 Richard Buckminster Fuller seisoi Chicagossa saman Michiganjärven rannalla. dymaxion.indd 91 dymaxion.indd 91 25.7.2022 14.47 25.7.2022 14.47. Se esiintyi Gulfin sponrosoimana, ja sen kulutukseksi mainostettiin 30 mailia gallonalla – 7,8 litraa sadalla. Jossain oli siis onnistuttu, vaikkei jälkikäteen ajatellen voida puhua suuresta menestyksestä. 91 Connecticutissa valmistetussa ajoneuvossa, joka aiheutti hämmästystä Chicagon maailmannäyttelyssä: pisaranmuotoinen Dymaxion oli huomattavasti aerodynaamisempi kuin autotehtaiden puolittaiset virtaviivamallit. Siitä oivalDymaxion oli yksi vuoden 1933 Chicagon maailmannäyttelyn tähdistä. Opinnoissaan ja liiketoimissaan epäonnistunut, rahaton ja pienen tyttären kuolemaa sureva Fuller oli toisen tyttärensä synnyttyä niin masentunut, että ajatteli realisoivansa henkivakuutuksensa hyppäämällä järveen. G
Ylhäältä katsoen kori oli täydellisen pisaran muotoinen, sulavat linjat rikkoi vain moottorin ilmanottoaukko katolla. Automatkailun ei siis tarvitsisi rajoittua vain teihin. Varmuuden vuoksi Fuller ei päästänyt ulkopuolisia prototyypin rattiin. Hewlettin kanssa oman yrityksen. Prototyyppi numero yksi valmistui heinäkuussa, sen koeajolla ohjaimissa oli Buckminster Fuller itse. M. Ensimmäinen Dymaxion-asuintalon malli valmistui vuonna 1930. Ilmanotto siirrettiin jälkimmäisissä versioissa kylkiin, ikkunoita lisättiin ja kolmannen katolle tuli peräevä, joka sisälsi pakoputken. Nimi muodostui Fullerin suunnitelmissaan usein käyttämistä sanoista dynamic maximum tension ja Dymaxion tuli nimeksi myös seuraavalle projektille, virtaviivaiselle pisara-autolle. dymaxion.indd 92 dymaxion.indd 92 25.7.2022 14.47 25.7.2022 14.47. Vastaavat auto-lentokone-suunnitelmat olivat tuolloin nousseet julkisuuteen – ja Fullerkin piti ajatusta hyvänä. Kahden Harvardin-jakson välillä Fuller työskenteli mekaanikkona tekstiilitehtaassa; poika oli jo nuorena osoittautunut käteväksi käsistään ja rakentanut itse keksimiään laitteita, mainittakoon vaikkapa eteenpäin soudettava vene. Luonnonvarojen tuhlaileva käyttö oli Fullerin mielestä lopetettava; piti löytää keinoja saada aikaan enemmän – mutta vähemmällä. Fuller oli alkuun vastahakoinen, koska vierasti voiton tavoittelua, mutta ei hän lopulta voinut jättää tilaisuutta käyttämättäkään. Ratissa lentäjänvarusteisiin sonnustautunut Starling Burgess, oikealla puolellaan "Bucky" Fuller. Suunnittelupuolella avuksi tuli Starling Burgess, joka oli oikeastaan lentäjäpioneeri ja venesuunnittelija, mutta eihän Dymaxion muistuttanut juurikaan toisia autoja ja kuten silloisissa lehtijutuissa mainittiin, samat virtaviivaisuuden periaatteet sopivat kaiketi sekä vesiettä maakulkuneuvoihin. Rahoituksen ensimmäistä Dymaxion-autoa varten järjesti philadelphialainen Philip Pearson, joka oli onnistunut tekemään tuottoisia osakekauppoja ennen Wall Streetin pörssiromahdusta. Enemmän vähemmällä Harkittuaan uudelleen elämänsä tarkoitusta Bucky Fuller vietti pari vuotta pohtien eri tapoja, miten toimia yhteiskunnan hyväksi. Kolmella pyörällä, joista takimmainen kääntyi 180 astetta, saavutettiin hyvä ketteryys esimerkiksi pysäköitäessä, mutta auton ajettavuus kovassa vauhdissa oli huono, jopa vaarallinen tuulisella säällä. Myös Bucky alkoi jo koulupoikana kyseenalaistaa asioita, esimerkiksi matematiikan tunneilla. 92 . "Bucky" Fuller syntyi vuonna 1895 Massachusettsissa vakavaraiseen perheeseen. Samalla hänen mielessään kehkeytyi periaatteita, joiden ansiosta häntä voi hyvällä syyllä luonnehtia aikaansa edellä olleeksi visionääriksi. Hakemuksessa ei mainittu mitään lentämisestä, vaan "moottorikäyttöinen tiekulkuneuvo" oli selvästikin auto, joskin erikoinen sellainen. Buckminster Fuller haki patentin Dymaxion-ajokilleen lokakuussa 1933, se myönnettiin neljä vuotta myöhemmin. Hän tiesi sen käytännössä vielä mahdottomaksi, joten Dymaxion-ajokin oli määrä olla vain siivetön prototyyppi tulevaisuuden autosta. Runko oli rei'ityksin kevennettyä terästä, kori tehtiin alumiinista ja puusta. Auto oli etuvetoinen ja takamoottorinen, varsin harvinainen yhdistelmä. Hän oli tietoinen Fullerin suunnitelmista ja halusi osaltaan helpottaa maata koettelevaa massatyöttömyyttä edesauttamalla projektia. Sen liikeideana oli tuottaa kevyitä ja edullisia asuinrakennuksia, mutta hanke kaatui vuonna 1927. Elokuun testien jälkeen kerrottiin, että 65-hevosvoimainen Fordin V8 antoi hiukan alle tonnin painoiselle Dymaxionille huippunopeudeksi 120 mph eli 192 km/h; polttoainetta kului normaalinopeuksilla alle 8 l/100 km. Lentokonemaisuus ilmeni kevyessä rakenteessa, aerodynaamisessa muodossa ja kolmipyöräisyydessä. Vuoden 1933 maaliskuussa perustettiin Dymaxion Corporation, hankittiin tehdasrakennus Connecticutin Bridgeportista ja palkattiin 27 mekaanikkoa – hakemuksia tuli pahimpaan lama-aikaan peräti tuhat. Liikemiehenä Pearson näki myös mahdollisuuden hyvään sijoitukseen, jos Dymaxion osoittautuisi kelvolliseksi. Kuvanveistäjä Isamu Noguchi teki kipsimalleja tuulitunnelikokeisiin, eikä lopputulos ollut hassumpi: Dymaxionin ilmanvastuskerroin oli 0.25, siis samaa luokkaa kuin vaikkapa Toyota Priuksella. Mobilisti 5/22 luksesta lähtien hän piti itseään eräänlaisena kokeena, mikä osoittaisi kuinka paljon yksi ihminen voisi muuttaa maailmaa. Dymaxion-ajoneuvo ei ollut tarkoitettu pelkästään autoksi, vaan yleiskulkuneuvoksi, joka voisi myös lentää ja kulkea vedessäkin. Samalla moottorilla varustettu vakio-Ford pääsi parhaimmillaan 128 km/h vauhtiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana Fuller palveli laivastossa kohoten luutnantiksi. Se oli erittäin kevyt, kestävä, valmiista osista koottava pyöreä rakennus, joka seisoi keskitolpan varassa ja jonka valmistamiseen käytettiin mahdollisimman vähän resursseja, siis materiaaleja ja energiaa. Talo voitiin siirtää helposti muualle, jos käytettävissä oli ilmalaiva. Ohjaus tapahtui ainoalla takapyörällä, jarrut vaikuttivat etupyöriin. Kori oli virtaviivainen pohjaa myöten. Ensimmäisessä Dymaxionissa oli avattava kangaskatto ja sen etuikkunat olivat kaarevia, seuraaviin kahteen ne tehtiin suorapintaisista laseista. Dymaxionin runko ja työryhmä. Hän perusti Chicagoon 4D-nimisen suunnitteluyhtiön (tarkoittaen neljää ulottuvuutta eli pituutta, leveyttä, syvyyttä sekä aikaa) ja julkaisi Shelter-nimistä arkkitehtuurilehteä. Patenttitekstin mukaan näin saavutettiin jo 30 mailin (48 km/h) tuntinopeudella 30 prosenttia pienempi kulutus kuin tavanomaisissa autoissa ja 50 mph nopeBuckminster Fuller ja Dymaxion-talon pienoismalli. Kaksi ensimmäistä ominaisuutta sopivat hyvin Fullerin more with less -ajatusmaailmaan. Suvun piirissä oli itsenäisesti ajattelevia ihmisiä, kuten toimittaja ja varhainen feministi Margaret Fuller. Älykäs nuorukainen pääsi Harvardin yliopistoon, mutta sieltä hänet erotettiin – vieläpä kahdesti. Sodan loputtua hän oli töissä parissakin yrityksessä, saaden hiukan kokemusta johtotehtävistä. Ensimmäisellä kerralla syynä oli ylenmääräinen juhliminen, toisella sopeutumattomuus ja luentojen laiminlyöminen. Kolmen tuhannen katsojan edessä hän saavutti 70 mailin tuntinopeuden (112 km/h), vaikka insinöörien mukaan maksimitehosta oli käytössä vasta viidesosa. 22 vuoden ikäisenä hän avioitui ja perusti appensa J
93 udella säästö oli vastaavasti 50 prosenttia. Tosin kokonaispituutta oli enemmän kuin vakioautoissa, vähän yli kuusi metriä. dymaxion.indd 93 dymaxion.indd 93 25.7.2022 14.47 25.7.2022 14.47. Kuvassa näkyvät kaarevat etuikkunat, kangaskatto ja ilmanottoaukko, jotka muutettiin seuraaviin autoihin. Kilpa-autoihin oli rakennettu vieläkin täydellisempiä pisaramuotoja. Matkustajien mukaantulo ei suuremmin muuttanut painopistettä, eikä takimmaiseen pyörään katsottu tarpeelliseksi laittaa jarrua. Ensimmäinen Dymaxion-prototyyppi herätti suurta kiinnostusta vuonna 1933. Näyttelyauto kolarissa Dymaxion-auto kuljetettiin syksyllä Chicagon maailmannäyttelyyn, missä se esiintyi edukseen Gulfin mainokset kyljissä. Euroopassa oli tosin nähty varhaisempiakin esimerkkejä pisara-autoista, kuten vaikkapa Edmund Rumplerin Tropfenwagen Saksassa ja romanialaisen Aurel Persun prototyyppi 1920-luvun alkuvuosina tai italialainen A.L.F.A. Amfibiolentokone on Ireland P-3 Privateer. Charles Lindbergh lähti Atlantin ylitykselleen vuonna 1927. Painojakaumaan oli kiinnitetty erityistä huomiota, se selitti korin suuren etuylityksen. Öljy-yhtiö kehui lehti-ilmoituksissa, että "Gulf Dymaxion" oli ensimmäinen täysin virtaviivainen auto. 40/60 Castagna-korilla jo vuonna 1914. Niitä piirteli esimerkiksi teollinen muotoilija Norman Bel Geddes, joka suunnitteli myöhemmin GM:n Futurama-paviljongin New Yorkin maailmannäyttelyyn vuonna 1939. Dymaxion numero 1:n testejä ajettiin elokuussa 1933 New Yorkin Long Islandilla sijainneella Roosevelt Fieldin lentokentällä, josta mm. Takamoottorista huolimatta 75 prosenttia omamassasta oli etupyörillä. Silti Dymaxionin sisätilat olivat tilavuudeltaan yli kaksinkertaiset, joten nelipaikkaiseen ykkösmalliin olisi mahtunut paljon enemmänkin väkeä. Amerikkalaisyleisölle Dymaxion oli silti uusinta uutta, olkoonkin että autolehdissä julkaistiin hahmotelmia vauhdikkaammistakin luomuksista suurine peräevineen. Erikoislaatuinen turvallisuusvaruste oli äänimerkki, joka varoitti liian suurista ohjausliikkeistä mutkissa – tällöin takapyöräohjaus saattoi viedä Dymaxionia kylki edellä ojaan tai kohti vastaantulijoita. Mobilisti 5/22
Hän oli myös väsymätön työskentelijä, joka nukkui vähän, piti tarkkaa päiväkirjaa koko elämänsä ajan ja suhtautui kanssaihmisiin ystävällisesti. 94 . Buckminster Fuller kertoi rakennuttaneensa kaksi viimeistä autoa äidiltään tulleilla perintörahoilla. Etupenkillä istunut skotti sai kallonmurtuman ja joutui pitkäaikaiseen sairaalahoitoon; Dollfuss lensi ulos ja putosi maahan jaloilleen, kun Dymaxion pyörähti kahdesti katon kautta ympäri. Silminnäkijöitä oli paljon, koska onnettomuus sattui pääportin lähellä, mutta sanomalehtiin päätyi uutinen, missä kolarin toisesta osapuolesta ei kerrottu mitään. Dymaxionin matkustajina olivat skotlantilainen paronin poika ja ilmailija, eversti William Forbes-Sempill sekä Ranskan ilmailuministeriön attasea Charles Dollfuss. Sillä ajelutettiin kahta Graf Zeppelinillä Chicagoon saapunutta arvovierasta näyttelyalueen viereisellä South Shore drive-kadulla, kun tapahtui paha kolari. Pienikokoinen keksijä saa kuvassa aikaan vaikutelman, että auto oli massiivisempi kuin mitä olikaan. Sensaationnälkäiset toimittajat repivät otsikoiksi: "Friikkiauto romuttui; kolme loukkaantui", "Pisara-auto tappoi pilottinsa" ja niin edelleen. Kaiserille vuonna 1943 vielä yhden kolmipyöräisen ajokin, mutta se ei edennyt piirustuksia pitemmälle. Geodeettisia kupoleja on valmistettu kaikenkokoisia, yli 200 metrin läpimittaisiin saakka ja ne soveltuvat asuinkäyttöönkin. Buckminster Fuller ei rakentanut enempää autoja, vaan keskittyi arkkitehtuuriin. Buckminster Fullerin geodeettinen kupolitalo, jossa hän asui vuodet 1960–1971. Myöhemmin, kun Forbes-Sempill oli toipunut, tapahtumien kulku selvitettiin. Entisöity asuinrakennus on edelleen pystyssä Carbondalen pikkukaupungissa. dymaxion.indd 94 dymaxion.indd 94 25.7.2022 14.47 25.7.2022 14.47. Tosin hän suunnitteli Henry J. Turnerin todettiin yrittäneen väistellä liian lähelle tuppautunutta toista autoa. Onnekas ranskalainen sai silti hänkin päähänsä vammoja, jotka eivät kuitenkaan olleet vakavia. Ajoneuvossa ei ollut turvakaaria, joten korirakenne hajosi Turnerille kohtalokkaalla tavalla ja katon etureuna painui sisään. Dymaxion-kokeiluauto ei siis voittanut ennakkoluuloja, vaan jäi unohduksiin. Auto on numero kakkonen, josta tuolloin puuttui sisustus, joten ikkunat oli maalattu umpeen. Ykkösprototyypin osti sittemmin USA:n standardisointilaitoksen auto-osaston johtaja; se yksilö tuhoutui laitoksen autotallissa syttyneessä tulipalossa. Menestykseen johtivat Fullerin poikkeukselliset älynlahjat (hän toimi Mensa International -järjestön johtajana 1974-83) ja ennakkoluulottomuus ongelmien ratkaisemisessa. Sijoittajat olivat kaikonneet lopullisesti. Dymaxionin kuljettaja olikin kokonaan syytön, eikä autossakaan havaittu olleen mitään vikaa, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Kolariauto korjattiin, mutta laajalle levinnyttä pisara-auton huonoa mainetta ei saatu enää korjattua mitenkään. Fullerin tarmokkuuden ansiota on, että monikäyttöiset ja kestävät kupolirakennelmat yleistyivät; hänen kunniakseen tehtiin jopa postimerkki, kun patentoinnista tuli kuluneeksi 50 vuotta. Entä Buckminster Fuller itse. Britanniasta tullut tilaus Dymaxionin kakkosprototyypistä peruttiin. Mobilisti 5/22 Lokakuun lopulla 1933 Dymaxion-autoa kohtasi katastrofi. Kuljettaja Francis Turner pysyi istuinvöiden ansiosta penkillään, mutta kuoli pian sairaalassa. Fyysisesti hän ei ollut vaikuttava, vaan erittäin pienikokoinen, eikä ollut esiintymistaidoiltaan Buckminster Fuller, Dymaxion-auto ja taustalla eräs Fullerin kupolimalleista. Vuosien varrella kertynyt menestys arkkitehtina, futuristiteoreetikkona, filosofina ja kirjoittajana ylitti varmasti hänen omatkin odotuksensa. Numero kolme lienee joutunut romuttamoon 1950-luvulla, mutta kakkonen on säästynyt. Vaikkei hän ollutkaan idean ensimmäinen keksijä (vaan saksalainen insinööri Walther Bauersfeld), Fuller sai patentin USA:ssa vuonna 1954. Fuller asui vaimonsa kanssa kymmenisen vuotta geodeettisessa kodissa, kun opetti Etelä-Illinoisin yliopistossa. Seuraavista kahdesta – kaikkiaan kolmesta valmistuneesta – Dymaxionista toinen myytiin ensin sen rakentaneille työntekijöille ja toinen kansainvälisesti tunnetulle kapellimestari Leopold Stokowskille, molemmat niistä vaihtoivat omistajaa useita kertoja. Chicagolainen poliitikko olikin liuennut autoineen nopeasti paikalta. Hän sai USA:ssa 25 patenttia, julkaisi yli 30 kirjaa ja mies tunnetaan parhaiten geodeettisista kupoleistaan, joita on rakennettu tuhansittain maailman jokaiseen kolkkaan
95 kovinkaan hyvä. Ainoa aito Dymaxion, numero 2 on säilytetty National Automobile Museumin kokoelmissa Nevadassa. dymaxion.indd 95 dymaxion.indd 95 25.7.2022 14.48 25.7.2022 14.48. Dymaxionista on rakennettu jälkeenpäin replicoita, joista pari on hyvin lähellä esikuviaan. Helsingissä hän vieraili vuonna 1968 ja puhui Suomenlinnassa muotoilijoille järjestetyssä seminaarissa eräästä lempiteemastaan, "avaruusalus Maasta", jonka käyttöohjeet hän julkaisi kirjana. Luetteloon sisältyy valtava määrä Fullerin saamia palkintoja ja kunnia-arvonimiä, akateemisia sekä ammatillisia jäsenyyksiä, hänestä julkaistuja artikkeleita, TVja radioesiintymisiä ja niin edelleen. Buckminster Fuller kuoli 87-vuotiaana vuonna 1983 – mittavan uran jälkeen voisi sanoa: hyvin palvelleena. Sitä on restauroitu vuosien varrella ja nyt myös sisätilat vastaavat alkuperäistä. Silti hänestä tuli haluttu puhuja: vuonna 1983 laatimansa elämäkertaluettelon mukaan hän luennoi yli tuhat kertaa eri maiden yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa. Tarkan replican valmistamiseksi hän sai lainaksi ainoan jäljellä olevan alkuperäiskappaleen Nevadan Renosta, William F. Mobilisti 5/22 . Harrahin kokoelmasta National Automobile Museumissa. Brittiarkkitehti Sir Norman Fosterin auto valmistui vuonna 2010. . Foster oli työskennellyt vuosina 1968-83 Buckminster Fullerin kanssa useissa merkittävissä rakennusprojekteissa. Kuvat vuodelta 2019
Sitten se penkinsäätörumba, jonka jäljiltä oli aina hikikarpaloita otsalla, ja aikaa mennyt ajotunnista liki neljännes. Silloin oli ratti sylissä, jolloin sitä piti säätää kauemmaksi. Rouva oli tullut autokoululle jo hyvissä ajoin, joten sanoin, että hän voi tulla minun mukaani kun lähden sitä hakemaan. Harjoittelu aloitettiin käytännöllisesti katsoen aivan alusta. Jos en puhunut mitään nopeudesta, niin vauhti joko hiljalleen hiipui pois, tai nousi jonnekin pelottaviin lukemiin. Sanoin rouvalle, että vaikka Mercury ei olekaan firman auto, niin voisin antaa hänen kokeilla sillä ajamista. Vierestä näki, että jokainen vaihteen vaihtaminen sattui kipeisiin käsiin. Sanalla sanoen, pelkkä penkin ajoasentoon säätö oli jo työteliäs toimenpide. Ja ponnistuksia ne kyllä olivat. Penkin kiskot olivat kuluneet vuosien rumputtamisesta niin, ettei rasvaaminenkaan saanut sitä herkistymään. arkeologi_522.indd 96 arkeologi_522.indd 96 26.7.2022 13.53 26.7.2022 13.53. Hän ei ollut vuosiin, taikka vuosikymmeniin ajanut, joten hän halusi päivittää ajotaitojaan. Puhumattakaan ihan perushavainnoinnista, oli sitten kysymyksessä liikennemerkit tai muut tienkäyttäjät. Ihan vaan, että voisi keskittyä enemmän liikenneasioihin, ja sitten kun ne sujuisivat paremmin, palattaisiin takaisin omatoimisen vaihteistonkäytön harjoitteluun. Niinpä seuraavalla kerralla toin hänelle sitten meidän vanhan Scanian. Puolessavälissä matkaa sain briljantin idean. Itse ajaminen ei ollut kovin helppoa sekään. Yritin olla tietysti kannustava, vaikka jo silloin ajattelin, että tuleekohan isommalla autolla ajamisesta mitään, kun tuo pikkuautokaan ei ole oikein hallinnassa. Rouva oli erityisen pienikokoinen, joten penkki piti ottaa ihan eteen. Sen säätövipu oli klenkku, joka ei meinannut vapauttaa siirtomekanismia, jollei osannut vetää sitä juuri oikeaan suuntaan. Mutta rouva oli päättänyt ryhtyä kuorma-autoilijaksi, vaikka se vaatisi minkälaisia ponnistuksia tahansa. Ensimmäisillä tunneilla ei ehditty juuri kilometriä pidempää lenkkiä tehdä, kun aika jo loppui. Ja koska vaihteet ja kytkimet veivät kaiken huomion, ei muiden liikkujien havainnointiin jäänyt senkään vertaa mahdollisuutta. Mobilisti 5/22 Elämää Elämää pienimmällä pienimmällä vaihteella vaihteella M inulla oli muinoin oppilaana iäkkäämpi rouva, jolla jo oli ennestään ajokortti, jopa oikein kuorma-autolla ajamiseen oikeuttava. Moottori laiskahko ja ratti iso ja paljon kierroksia tarvitseva. Jos en muistuttanut katseen paikasta tauottomasti, oli Scania saman tien matkalla vastaantulijan puolelle tai ojaan. Siinä yksilössä kaikki oli kulunutta ja kankeaa. Kerta kerralta opetuksessa edettiin pienin harppauksin. Vaihteensiirto hyvin kankea. Jos en olisi jokaista vaihteen vaihtamista neuvonut, oltaisiin koko tunti ajettu sillä vaihteella, joka oli saatu runnottua sisään. Rouvan kädet olivat jo lähtökohtaisesti kipeät. Sitä päivittämistä todellakin tarvittiin. Malli oli 82 ja vuosimalli 1982. Asiakas on tietysti oikeassa, mutta useasti yritin ehdottaa, että aikansa ja varsinkin rahansa voisi käyttää muillakin tavoin. Kuumeisesti mietin, että mikä olisi järkevin tapa edetä, jottei rouva turhaudu ja hukkaa kaikkia rahojaan. Jarrut tunnottomat. Minulla oli silloin tuo oma Mercury tallissa, joten lähdimme sillä. Senkin säätövipu oli kankeakäyttöinen. Kun ajoonlähtövalmistelut oli tehty, olivat ne vielä kipeämmät. Ajoharjoittelua jatkettiin lähes kaksi vuotta suuremmin taukoja pitämättä. Etupenkki oli istuttu ihan lyttyyn. Vaikka ehdotin yrittämään kaikkea tekemistä rauhallisesti, niin lopputulos oli useimmiten toivotonta hosumista. 96 . Suurin ihmetys kuitenkin oli se, että miten kummassa rouva on voinut ikinä koskaan selvitä ajokokeesta, ja vieläpä kuormurilla. Hän oli ajatellut, että josko hän voisi siirtyä kuorma-autoilijaksi. Hän oli sosiaali-alalla, jotakin vanhustenhoitoa tms, ja sanoi, että hänen kroppansa ei tahdo kestää työn raskautta. Hän halusi nimenomaan oppia ajamaan tuolla kuorma-autolla. Lopuksi piti vielä penkin etureuna ottaa alas, jotta jalat ylettivät polkimille. Kun oltiin puolisen vuotta ajettu kerran pari viikossa, hän kertoi, että hänellä on suunnitelmissa vaihtaa alaa. Vanha ja väsynyt synkronointihan tarvitsisi aikaa, mutta kun rouva oli toimissaan nopea, niin eihän se vaihde halunnut tietystikään hulahtaa sisään, joten uusi yritys tehtiin aina isommalla voimalla. Ei, oli vastaus. Sanoin, että voidaanhan me kokeilla, josko se sujuisi. Kytkin oli huomattavan raskas. Kymmeniä tunteja myöhemmin oltiin teoriassa jo sillä tasolla, että voitiin sanoa, että ajettiin pääosin muun liikennevirran mukana – mutta vain jos en pitänyt hetkenkään taukoa neuvomisessa. Kerran oli Scania huollon jälkeen toisella puolella kaupunkia. Rouvalla ei tuntunut olevan oikein mitään käsitystä, siitä että mitä niillä jalkatilassa olevalla kolmella jalalla, ja kahdella polkimella, eiku siis toisinpäin… tehdään. Pelkkä Scanian hyttiin kiipeäminen näytti vaivalloiselta. Ehdotin useasti, että josko kokeiltaisiin joskus vaikka automaattivaihteisella autolla ajelua
Ensitöikseen hän etsi penkin alta sitä pituussuunnan säätövipua, lyhyt kun oli. Lähdettiin siitä sitten ajamaan. arkeologi_522.indd 97 arkeologi_522.indd 97 26.7.2022 13.53 26.7.2022 13.53. Hän kokeili sitä varovasti, ja voilá, vaihde oli päällä. Täysin epäuskoisena hän lähti ajelemaan. Meillä oli firmassa joskus pulaa ylimääräisistä autoista, varsinkin automaattivaihteisista. Tuosta saat penkkiä ylöspäin, tuosta se liukuu eteen. Ajelimme tunnin leppoisasti ympäri kaupunkia, rouva lähes euforisessa tilassa. Sovittiin vielä, että lopetetaan Mannerheimintien varteen, eduskuntatalon eteen, koska siinä on aina tilaa, ja siihen on helppo pysäyttää. Tai sitten hän meni ostamaan itsellenkin Mercuryn. Sitten keksin. Ehkä hän lopulta ymmärsi, kuinka kaukana hän on vielä siitä maailmasta, jossa pystyy itse kontrolloimaan kuorma-autoa ja varsinkin sen vaihteita. Oli toinenkin tapaus johon tuo Mercury pääsi osallistumaan. Harjoittelun päätteeksi kysyin kyseiseltä nuorelta mieheltä, että josko hän voisi ajaa auton kaupunkiin, ettei minun tarvitse sitä lähteä erikseen työpäivän päätteeksi lähteä hakemaan. Hän kiskoi vivun alimpaan asentoon, eli oli ajanut koko matkan lentokentän takaa Helsingin keskustaan lukkoykkösellä! Enpä ollut ennen tiennyt, että tuommoiset laiskanpulskeat piilofarmarit kulkevat ykkösellä kahdeksaakymppiä. En keksinyt, miksi tuon oloinen kaveri oli aikoinaan edes keksinyt ajokortin hommata. Perheellä ei ollut autoa ja hepun habituksesta päätellen ei kavereillakaan. Pakkohan se oli kysyä klopilta, että no miltä se tuntui ajaa oikealla Ameriikan autolla ihan muiden joukossa. Paikka on Vantaalla, siellä lentokentän takametsissä. Aluksi pienempää maantietä, sitten kiihdyteltiin kehälle ja lopulta nenä kohti keskustaa kolmostielle. Näytin hänelle nahkasohvan vasemmassa alareunassa olevan katkaisijarivin. Nykyisin tuohon kai saa tulla vain, jos on liikkellä fillarilla tai suunnittelee jonkinlaista elonapinaa. Otin tien reunaan, ja vaihdoimme paikkoja. Tulipahan ainakin karstat poltettua mäntien päältä. Autottomat tulivat yleensä radalle kaverien kyydissä tai joukkoliikenteellä. Sitten vaan suoraan eduskuntatalolle asti. Muutaman kerran kun autopula oli suurimmillaan, minä tarjosin omaa autoani rataharjoitteluun. Olisittepa nähneet rouvan ilmeen! Se penkinsäätö oli varmasti taivaallinen kokemus, verrattuna siihen Scanian versioon. Ratakoulutus sujui normaalin kaavan mukaan. Autokoulut järkkäsivät heille auton harjoittelun ajaksi radalle. Mitä! Auto, joka on ollut uutena sisätiloiltaan hiljaisempi kuin Rolls-Royce, ja vielä 2000-luvullakin haastaa lähes kaikki autot juuri äänettömyydellään, ja tuo väittää sitä äänekkääksi. Kai Laine Mobilisti 5/22 . Sanoin että tuohon keppiin ei tarvitse koskea kertaakaan ajon aikana, koska auto vaihtaa itse vaihteet automaattisesti ajotilanteen mukaan. Kysyin hyvin varovasti, että mitä olin hänelle neuvonut vaihdevivun käytöstä. Sitten pyysin häntä näyttämään, kuinka hän oli vaihteen laittanut päälle. Hän vähän empi, koska sanoi, ettei tunne reittiä. Seurasin peilistä Mercuryn ajoa, ja totesin että siellähän se hyvin pysyy perässä. Hän vastasi ihan oikein. Kerran oli meillä yksi nuorimies, joka ei ollut ajanut kortin saamisen jälkeen ollenkaan. Emme menneet lähellekään Scaniaa, eikä rouva sen perään edes kysellyt. 97 Eduskuntatalon eteen tultiin Puukopilla useammankin kerran – joskus jopa puisen auton työntämänä. Näytin oppilaalle hallintalaitteet, ja loppu ohjeistus hoidettiinkin radiopuhelimen välityksellä. Joka tapauksessa hän oli osallistumassa liukasradalla tapahtuvaan ajoharjoitteluun. Hyvin pysyi Mercury perässä. Toivon jälkimmäistä. Olihan tuo Puukoppi hieman erilainen kuin isien Audit ja Volvot, mutta kyllä sillä harjoittelun pystyi suorittamaan. Sanoin että matkalla on vain kaksi käännöstä, ja lupasin ajaa koko matkan hänen edellään, niin että hän ei voi eksyä. Arvaatte varmaan jo. Hänellähän oli siis ajokortti, joten se oli ihan laillistakin. Seuraavaksi kerroin että tuo vilkkuviiksen paksuinen tikku on vaihdekeppi, ja että sen liikuttamiseen tarvitaan yhtä, tai enintään kahta sormea. Koskaan sen päivän jälkeen en häntä nähnyt. Silloin vielä oli se autokoulun kakkosvaihe. Vastaus hieman yllätti: ”Onhan se ihan ok, mutta aika äänekäs”. Se oli koko autokouluprojektin hyödyllisin osa, edellyttäen tietysti että se tehtiin hyvin
Tein samalla kunniaa Ukrainalle näyttämällä, että Suomessa on ainakin yksi paikka, jossa pärjätään samanlaisella kalustolla kuin siellä, mobilisti totesi. Nytkin kaivoin sen pajukosta. Menin vessaan ja Markus Allan sai laulaa minulle. Voipuneena ja mieli tasoittuneena palasin liki sotatannerta muistuttavaan kodin tunnelmaan. Seurasimme pojan kanssa jännittyneinä, miten koneet toimivat. Minä en tunne Aki Kaurismäkeä. Joskus alla on lukenut “kuvituskuva”. Traktorit ja työkoneet seisoivat niillä sijoillaan. Jokin omituinen moottorin koneistusasia oli ottanut hänet valtaansa. Räpelsin youtubesta lohtua soimaan. "Siellä mä uusin kielin kiitän, helkkyen siellä kannel soi." Marketta Sandberg vaimo_522 copy.indd 98 vaimo_522 copy.indd 98 25.7.2022 14.58 25.7.2022 14.58. Taalaatteko italienskaa. Syvä kiitollisuus valtasi mieleni. Tilaajien lehdessä on aina enemmän sivuja kuin irtonumerossa. Samanlainen, jolla minä paalaan meillä, mobilisti touhusi. Minä en ole vieläkään saanut selville, missä se on valmistettu. Muutama kierros rasvaprässin kanssa ympäri paalaajaa, ja se oli jälleen iskuvalmis työhön. Pojan ahdistus tarttui minuun. Meidän paalaajamme on vuosimallia 1986. Ne eivät edusta ihan viimeisintä eurooppalaisteknologiaa. Uutiset Ukrainan maatalouden tilanteesta ovat tuoneet tuttuja kuvia televisioruutuihin ja sanomalehtien sivuille. " Ei ole kiirutta vielä, nurmi on lyhyttä, mobilisti virkkoi. Italialaisautojen kokoontuminen Skoklosterissa. Tämä vehje on aina kotikonstein korjattavissa sorvilla ja hitsillä, vaikka 20 vuoden tauon jälkeen. Sen valinta voi olla hyvin tietoinen juttu tai sitten kappale on ansainnut arvonsa aivan tuntemattomista syistä. "Siellä saan nähdä kasvot Herran, kirkkaudessa loistossaan", Markus Allan lauloi. Mutta ehkä meidän sieluissamme virtaa samanlainen kristallivirta. Mobilisti taikoi lehmille talveksi ruokaa. Perheemme patriarkka ei vaivautunut vastaamaan kunnolla. Mobilisti 5/22 Helppoa kuin heinänteko Tilaamalla Mobilistin saat lehtesi monta päivää aiemmin kuin kioskilta. Puristin kännykkää kädessäni ja annoin Markus Allanin jatkaa. "Palmuja voitonlauluin kantavat he, kyyneltä yhtään siel ei näy." Ilostuin niin, että annoin Markus Allanin jatkaa. Tilaajan lehti jatkuu vielä! – tämän numeron tilaajasivuilla Simca 1200 S Suomeen saatiin myös erikoisempia Simcoja. Minä katselin pellon laidalla tätä jokakesäistä näytelmää. U skon, että jokaisella ihmisellä on joku oma voimabiisi. Minulla on sen tuontisertifikaatti ja englanninkieliset käyttöohjeet, mutta en ole saanut selville, mikä tehdas on sen tehnyt, mobilisti pohdiskeli. Kuvitteellisissa kuvituskuvissa on usein esiintynyt paalaaja Kirgistan PRP 1,6. Poika kulki hermostuneena edestakaisin pihamaalla ja kyseli: Koska isä aikoo ryhtyä hommiin. Poika karhotti edellä ja maestrojen maestro antoi Kirgistanin syöstä heinäpaaleja kidastaan. 98 . Me tukeudumme Markus Allaniin.Heinäntekohelteet olivat parhaimmillaan. " Alhoissa maan nyt kuljen vielä, taipale jalkaa uuvuttaa. Mobilisti puuhaili käsittämättömiä omia juttujaan. Tallustelin navetan vintille rauhoittumaan. Mobilisti olikin siirtynyt huoltamaan arvokoneitaan
Eturenkailla ei ole paljon painoa. 99 VAUHTI ja sen muodot Simca 1200 S 1970 Perusautoilla elävien tehtaiden on valmistettava myös pieniä määriä taideteoksia ylläpitääkseen uskottavaa mainetta. Ikkunat avoinna on vaikea arvioida millainen taustamelun taso olisi simca1200.indd 99 simca1200.indd 99 26.7.2022 15.42 26.7.2022 15.42. Onneksi hekin halusivat tehdä myös jotain muuta. Ikään kuin pellin alla olisi V4 eikä rivikone. Kaarteissa meno on vakaata. Kone on tilavuudeltaan pieni. Sen kaksi tuplakaasutinta harkitsevat hiukan kaasua polkiessa, mutta tehoa tuntuu löytyvän siinä kuin isommastakin. Sulava ulkomuoto sopii kiiltävän mustan ohjaamon kanssa hyvin yhteen. Ohjaustuntuma on nahkeahko monen takamoottorisen tapaan. Moottori käy tyhjäkäyntiä oudon sykkien. Moottori tuntuu vääntävän jo kohtuullisilta kierroksilta, mutta kiertää innokkaasti kohti kuutta tuhatta. Ehkä juuri siksi monessa tämän ajan autossa käytettiin tekokarvaisia penkinpäällisiä. Käytännöllisyydessä ohjaamo ei saavuta samaa tasoa, sillä musta tekonahka on kuumentunut auringon paahteessa paistinpannun lämpötilaan. Ohjauspyörän kehä on ohut ja puupintainen, kuten hienoissa GT-autoissa kuuluukin. Simcassa kannen välykset ovat kohdillaan, eikä mekaanisia ääniä kuulu. Laatikko toimii metelöimättä, kunhan sitä käsittelee ymmärtävästi. Jousitus on miellyttävän pehmeä. Hidastetöyssyissä ei Simcan nopeutta tarvitse juurikaan hidastaa. Simcan myydyimmät mallit olivat ranskalaisiksi autoiksi epätavallisen tavallisia. Kytkimen toiminta on kevyttä. Auto painaa alle 900 kiloa, mikä nostaa tehopainosuhteen vallan kohtuulliseksi. Vaihteiston synkronointi on kulunut, joten vaihdot on otettava ajatuksella ja rauhallisesti. Istuimissa ei ole niskatukia, mikä kapeiden pilareiden rinnalla korostaa ohjaamon valoisuutta. Se on tiettävästi sama, mitä käytettiin Rallye kakkosessa, joten Ranskasta luulisi löytyvän osia synkronoinnin kunnostukseen, kunhan se katsotaan tarpeelliseksi. Vielä satasen vauhdissa ei 1 204-kuutioinen moottori tunnu tehottomalta, vaan lupailee voimaa löytyvän tarvittaessa vielä huomattavasti kovempiinkin nopeuksiin. Janne Halmkrona S imca 1200 S on kieltämättä tyylikäs. Mobilisti-tilaajasivut 5/22 . Juuri tämä moottorimalli muistetaan myöhempien aikojen Talboteissa tutusta ropisevasta käyntiäänestään. Kaasua polkiessa se ottaa kierroksia ihan mielellään
100 . Eläkkeellä Opron piirsi muun muassa Ligierin mopoautoja. simca1200.indd 100 simca1200.indd 100 26.7.2022 15.42 26.7.2022 15.42. Mobilisti-tilaajasivut 5/22 Simca Fulgur vuodelta 1959. Sen suunnitellut Robert Opron päätyi Simcalta Citroënille, sieltä Renaultille ja lopulta Fiatin palvelukseen. Hänen töikseen mainitaan Citroën GS, Renault Fuego ja Alfa Romeo SZ
Lopputuloksena on saatu kymmeniä, ellei satoja automalleja, joiden uskottavuudesta kinastellaan jatkuvasti; mikä onkaan oikea urheiluauto, mikä taas vain bulevardien koriste. Kuten moni muukin valmistaja asian tuohon aikaan hahmotti, takamoottoriratkaisua pidettiin tilankäytön ja kustannusten optimaalisena kompromissina. Muihin ominaisuuksiinsa nähden Simca on hyvin tasapainossa. Simcat olivat perusautoja. Eri vuosikymmeninä kilvanajoa ja ulkonäköä on enemmän tai vähemmän sekoitettu keskenään. Fiatin prototyypissä oli käytetty 600:n moottoriin pohjautuvaa tekniikkaa, Simcan uuden moottorin suunnitteli Georges Martin. Simcan tiimi, johdossaan Mario Revelli de Beaumont, jatkoi muodon viimeistelyä yhdessä Fiatin väen kanssa. Mobilisti-tilaajasivut 5/22 . Linja osoittautui oikeaksi, sillä 1950-luvun lopulla Simca oli Ranskan toiseksi suurin autovalmistaja yli 225 000 auton vuosituotannollaan. Se on hyvin lähellä esimerkiksi 1,8-litraisella moottorilla varustetun, vuoden 1970 MGB:n lukuja, ehkä jopa hiukan parempi. Fiatin pääinsinööri Dante Giacosa piti selvänä, että Italian vaurastuessa heidän pitäisi tehdä malli, joka olisi juuri hiukan suurempi kuin suosittu Fiat 600. Simca syntyi Fiatin tytäryhtöksi 1934, ja Fiatin malleja tehdas valmistikin aina 1950-luvun alkuun saakka. Mikään 1970-luvulla rekisterissä ollut urheilullinenkaan henkilöauto ei kiihtynyt yhtä nopeasti kuin nykyaikainen perusmallin sähköauto – tai kulkenut yhtä kovaa kuin eräät turbodieselit jokin vuosi sitten. Vauhdin tuntua muodoissa Perusautojen myyntiä on perinteisesti auttanut, jos tehtaalla on mallistossa myös jotain urheilullista tai kilpamenestystä saavuttanutta. Peugeot ja Citroën olivat sitä pienempiä, ainoastaan Renaulteja myytiin enemmän. simca1200.indd 101 simca1200.indd 101 26.7.2022 15.42 26.7.2022 15.42. Perinteikäs ranskalaiskorittaja Facel teki ehdotuksen, joka ei kelvannut Simcan johdolle. Fiatin johtaja Bono ei ottanut selvää kantaa asiaan, mutta Simcan Pigozzi taas piti 1000-kuutioiseksi suunniteltua mallia juuri heille sopivana. Simcalla pelattiin varman päälle. Aluksi menomallin teosta neuvoteltiin ranskalaisen Facelin kanssa. Vuosikymmenen mittaan Simca kasvoi ja valmisti ajoneuvoja, jotka olivat uutena suositumpia kuin mitä jäljelle jääneestä harrasteautokannasta voisi päätellä. Nyt Simca tuntuu mutkaisella pikkutiellä herkullisen menevältä. Vuoden 1961 lopulla heiltä saatu prototyyppi ei tehnyt Simcan johtoon vaikutusta Sen lisäksi Facelin taloudellinen tilanne oli jo sen verran kehno, että ei luotettu yrityksen saavan valmista autoa tuotantoon saakka. Simca Fulgur oli vain yksi visio. Tilattiin molemmat. Tekniikan Maailma 1/63 uutisoi Simca-coupet. Näistä Kusiaisen isoveljeksi suunniteltu projekti 122 eteni niin pitkälle, että siitä tehtiin kuusi luonnollisen kokoista mallia. Spagettia, patonkia vai hampurilainen. Uuden pikkuauton rinnalle päätettiin tehdä jotain kiinnostavaa, ihan myyntiin saakka. Isossa talossa oli useita rinnakkaisia hankkeita. Simcan mallistosta kuitenkin puuttui edullisempi vaihtoehto suurille massoille. Simcan pääjohtaja Pigozzi oli erittäin hyvissä väleissä Fiatin omistaneeseen sukuun. Liikennevaloistakin lähtiessä voi keskittyä kuuntelemaan, kuinka hienosti moottori ottaa kierroksia ja jättää kokonaan huomioimatta, kuinka perheautojen takavalot katoavat horisonttiin. Tehon kaksinkertaistaminen todennäköisesti toisi esiin puutteita auton ajettavuudessa. Parhaiten myyvät perustekniikkaan pohjautuvat kahden hengen näyttäytymisajoneuvot, mutta niillä ei välttämättä menesty kovassa kilvanajossa. Tässä vaiheessa Chrysler omisti Simcasta jo osan, mutta enemmistö osakkeista oli yhä Fiatilla. Niissä ei ollut juuri mitään erikoista, joka olisi herättänyt silloisten tai myöhempien aikojen moottoripäiden kiinnostuksen. Suorituskykyä pitääkin ajatella suhteellisena arvona. Simca on nykyisillä mittapuilla hidas, mutta sitä pitääkin verrata aikalaiskilpailijoihin. 101 normaalisti ajettaessa, mutta koeajopäivän 30 asteen lämpötilassa sivulaseja ei voi oikein sulkeakaan. Teknisesti sen moottori tosin perustui aiempiin Simcan malleihin eli oli pohjimmiltaan Fiatin sukua. 1950-luvun lopulla Simca tilasi Robert Opronilta 2000-luvun autoa esittävän konseptiufon, jolla haettiin näkyvyyttä Geneven ja Chicagon autonäyttelyissä. Vuodenvaihteessa niitä tehtiin jo 250 kappaletta päivässä, tahdin kiihtyessä nopeasti. Ohjaus, jousitus ja jarrut vastaavat suorituskyvyn antamiin haasteisiin. Pohjimmiltaan nättien pienten coupéiden suunnittelussa on kahdenlaisia periaatteita. Silloin luotiin Aronde, eli malli, joka ei ainakaan ulkoisesti seurannut minkään Fiatin mallin muotoilua. Uusi Simca 1000 esiteltiin Pariisin autonäyttelyssä syksyllä 1961
Simcan resurssit oli mobilisoitu uuden, etuvetoisen 1100:n tuotantoon saattamiseksi. Samalla osastolla tosin esiteltiin toinenkin pieni kupee, joka oli suunniteltu eri periaattein. Perusmallisen 1000 Coupén tuotanto jatkui. Geneven autonäyttelyssä esitelty Simca 1000 Coupé oli perinteinen bulevardisportti eli sen tekniikka ei paljoa perusmallista eronnut. Siihen pääsemiseksi 1 204-kuutioiseksi kasvatettu moottori varustettiin kahdella tuplakaasuttimella, kireällä nokka-akselilla ja peltipakosarjalla. Siellä 1200 S:n huippunopeudeksi mitattiin 178 km/h. Simca teki parin vuoden ajan yhteistyötä Carlo Abarthin kanssa saadakseen merkille mainetta kilvanajossa. Perusmallin 45 hevosvoiman tehoon verrattuna seitsemän hevosvoiman lisäys ei tehnyt autosta kilvanajoon sopivaa edes 1960-luvun Ranskassa. Jäähdytin siirtyi perältä auton keulalle ja sen ritilän sanottiin muistuttavan Lamborghini Miuran yksityiskohtia. Laitteen arvioitiin tarvitsevan noin 72 hevosvoimaa 170 kilometrin huippunopeuteen. Se merkitsi tuohon aikaan 80 hevosvoimaa. Vauhdin tuntua oikeasti Syksyllä 1966 radiotoimittaja Tommy Franklin haastatteli Simcan toimitusjohtaja Georges Héreiliä. Abarthin tuote oli puhdas kilpa-auto. Hänen piti piirtää, hyväksyttää ja valmistaa 12 urheilullista autoa Simca tonnin pohjalle maaliskuussa pidettävään Geneven autonäyttelyyn mennessä. Alusta, ohjaus ja vaihteisto perustuivat kieltämättä Simca tonniin, mutta kilpurin valmistus pysyi piensarjatuotantona. Tällä kertaa moottorista otettiin huomattavasti perusmallia enemmän tehoa. Bertone haluttiin modernisoimaan auton ulkonäkö. Se oli kaunis, mutta ei koskaan kulkenut yhtä hyvin kuin miltä näytti. Yhteistyö Abarthin kanssa päättyi loppuvuonna 1964, Simcan päätyessä yhdysvaltalaiseen omistukseen. Hän onnistui modernisoimaan pohjimmiltaan 1950-lukuisen mallin 1970-luvulle tekemättä kovin suuria muutoksia. Miksei Simca tehnyt omaa, yhtä suorituskykyistä versiotaan. 102 . Héreil asetti tavoitteeksi 175 kilometriä tunnissa. Hän tiesi harrastajan, jonka itse virittämä tonninen kulki 170 kilometriä tunnissa ja tämä ajoi sillä kilpaa. Coupén kanssa oli taas kerran kiire. Edullisempaa olisi tehdä jotakin vanhan tonnisen kupeen pohjalta. Arviolta 30 metrin sekuntinopeudella puhaltanut tuuli ei vienyt pientä Simcaa mennessään, vaan sille kellotettiin 166 km/h huippunopeus. Simcan läpihengittävällä kannella ja viidellä runkolaakerilla varustetussa koneessa oli potentiaalia. Molemmat ovat kauniita, pieniä kaksipaikkaisia autoja, mutta siinä missä Simca 1000 Coupé oli suunniteltu massatuotantoon ja normaalin liikenteen seassa kulkemiseen, Abarth ei ollut kumpaakaan. Siitä huolimatta Giugiaron uusintama 1200 S oli hyvän ja tuoreen näköinen omana itsenäänkin. Hän tiedusteli, tiesikö Simcan väki millaisia ihmeitä taitavat harrastajat tekevät Simca 1000 Coupén suorituskyvylle. Harrastajan virittämää Simcaa testattiin Linas-Montlhéryn moottoriradalla epätavallisen kovan myrskyn aikana. Ensimmäiset oikeat tuotantoautot simca1200.indd 102 simca1200.indd 102 26.7.2022 15.42 26.7.2022 15.42. Bertonen nuori muotoilija Giorgetto Giugiaro teki hyvää työtä. Bertone teki jälleen 12 urheilumallia, jotka annettiin kesäkuussa 1967 Linas-Montlhéryn radalla sadan kansainvälisen autotoimittajan rääkättäviksi. Héreil oli hereillä ja päätti ottaa asiasta selvää. Mobilisti-tilaajasivut 5/22 Bertonelta tilattiin pikainen korjausliike. Yrityksen markkinointiosastolta oli urheilullista sporttia jo tiedusteltu, mutta kokonaan uusi malli olisi ollut turhan kallis toteuttaa. Se olisi tehtävissä ilman kokonaan uuden auton suunnittelun kuluja. Niitä tehtiin viiden vuoden aikana hiukan yli 10 000 kappaletta. Duuni putosi jälleen Giugiaron pöydälle. Geneven näyttelyssä esiteltiin myös Abarth-Simca 1300, joka näyttää tonnisen kupeen kilpailijalta, mutta ainoastaan valokuvissa. Alumiinikori oli kevyt ja moottorissa kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia
Tuotantoaikanaan 1200 S:n mallia ei paljoa muutettu, muutaman hevosvoiman tehonnousua lukuun ottamatta. Yhdeksän vuotta kestäneen rakentamisen aikana Arto laskee hitsanneensa autoon pienissä osissa kaksi neliömetriä uutta peltiä. Nykyään niitä väitetään olevan jäljellä kolme kappaletta, joista ainakin yksi on rekisterissä ja ajokunnossa. Vuonna 1991 Arto Miettinen soitti Simcan silloiselle omistajalle, joka oli jättänyt autosta myynti-ilmoituksen. 1200 S:n ilmaantuminen valikoimiin jäi pitkälti Simcan modernin etuvetoisen 1100:n varjoon. Ruosteen lisäksi osapuutteita oli paljon. Yhteensä urheilumallia valmistettiin 14 741 kappaletta vuoteen 1971 mennessä. Hänen kerrotaan ostaneen auton itselleen syntymäpäivälahjaksi. Simca katsastettiin vasta vuosituhannen vaihteessa. Auto sai osakseen kovaa käyttöä ja vaihtoi omistajia. Simca 1200:n tuotannon päätyttyä ei mennyt pitkään, kun Nekafin tehtaankin toiminta loppui syksyllä 1971. 103 valmistuivat vasta muutama viikko myöhemmin. Kuten tuohon aikaan oli pakko, osia etsittiin kerSimca 1200 S 1970 MOOTTORI Tyyppi: nelisylinterinen rivimoottori, kansiventtiilit, 5 runkolaakeria, 2 Solex C 35 PHH4 -kaasutinta Iskutilavuus: 1 204 cm³, sylinterimitat: 74 x 70 mm, puristussuhde: 10,25 Teho: 85 hv (DIN)/6 200 r/min Vääntömomentti: 105 Nm (DIN)/4 500 r/min VOIMANSIIRTO Moottori takana, takaveto, nelivaihteinen synkronoitu vaihteisto, valitsin lattialla JARRUT Nestetoimiset levyjarrut OHJAUS Tehostamaton hammastanko-ohjaus SÄHKÖJÄRJESTELMÄ 12V, 330 watin vaihtovirtalaturi JOUSITUS Edessä: erillisjousitus, kolmiotuet, poikittainen lehtijousi, kallistuksenvaimennin Takana: erillisjousitus, viistot tukivarret, kierrejouset KORIRAKENNE Itsekantava kokoteräskori MITAT Pituus: 4,00 m Leveys: 1,53 m Korkeus: 1,27 m Omamassa: 890 kg SUORITUSKYKY* Huippunopeus: 178 km/h *Tehtaan ilmoitus HINTA (RANSKASSA) 15 856 F (Simca 1000 GL 8 140 F; Simca 1501 Special Berline 13 220 F; Renault 8 Gordini 15 340 F; Peugeot 204 Coupé GL 12 700 F; Peugeot 504 Berline 13 950 F; Matra M 530 18 510 F) hon jäseniltä, mielenkiintonsa menettäneeltä maahantuojalta ja purkamoilta – rompetoreja unohtamatta. Auto vaikutti kohtuullisen hyvältä projektilta, ja kauppa sovittiin Leppävaaran Maxi-marketin kahviossa. Maalauksen jälkeen oli vielä paljon tehtävää. Se poistettiin rekisteristä jo melko nuorena, vuonna 1984. Ulkoisesti kohtuullisen siisti auto osoittautui syvällisen ruosteiseksi. Ranskastakaan ei harrastajien tiedustelujen mukaan löydy enää kuin muutamia kymmeniä yksilöitä. simca1200.indd 103 simca1200.indd 103 26.7.2022 15.43 26.7.2022 15.43. Se oli keskimoottorinen auto, jonka korirakenne oli Matran perinteiden mukaisesti eksoottinen teräskehikolle kiinnitetty lujitemuovikori. Kuvien Simca on rekisteröity Suomen Philipsin johtajalle vuonna 1970. Rikkinäisten lasien tilalle löytyivät uudet vasta vuonna 1995 Ranskan Simcakerhon välityksellä. Ruosteen ja tekniikan parissa meni odotettua pidempään aikaa. Kokoonpano tehtiin aluksi Poissyn tehtaalla, myöhemmin Rotterdamissa Nekafin tehtaalla, jossa oli koottu myös Valianteja ja sotajeeppejä. Simca valmisti 1200 ässän korit Bertonella Italiassa. Bagheeran moottori perustui yhä Simca tonnissa esiteltyyn, Poissyn tehtaalla valmistettuun neloseen. Matkalla puhallettavaksi. Auto oli ostohetkellä suhteellisen siistissä kunnossa. Pohjoinen ulottuma Suomeen Simca 1200 S -urheilumalleja tuli vain vähän. Tuotantomääriltään urheilumalli oli omassa luokassaan kohtuullinen menestys, mutta lukemia ei saa verrata keskiluokan peruskulkimiin. Pinnan alta paljastui eekkerikaupalla ruostetta. Suoraa seuraajaa sille ei tehty, mutta 1973 esiteltiin konserniin liitetyn Matran urheilumalli Matra-Simca Bagheera. Jo ensimmäisenä kokonaisena valmistusvuonnaan Simca 1100:n tuotanto lähestyi 140 000 kappaleen rajaa. Vietyään Simcan kotiin Arto alkoi tutkia sitä tarkemmin. . Mobilisti-tilaajasivut 5/22
Ferrari 400:n muodot loi Pininfafinan Leonardo Fioravanti, mutta virallista avomallia ei Maranellosta koskaan saanut; parilta italialaiskorittajalta sellaisen saattoi tilata, mikäli liirat polttelivat lompakon pohjalla. Alfa 33 aivan perusmallina ja vuoden 1986 muotiruskeana. Skoklosterin linnalla Uppsalan ja Tukholman välimaastossa järjestettiin kokoontuminen italialaisille autoille ja moottoripyörille. Alfa Romeo RZ, eli Roadster Zagato oli tuotannossa 1992-94, valmistusmäärä 248 kappaletta. Paikalle saapunut kattaus saapasmaan kalustoa oli monipuolinen, nykypäivän Ferrareista piskuisiin kansanautoihin ja sukujuuriltaan ulkomaalaistaustaisiin konserniyhteistyön tuotoksiin. Säilymäihmeellä on ajettu vain 9 000 kilometriä. italiandag.indd 104 italiandag.indd 104 26.7.2022 13.55 26.7.2022 13.55. Alfa Romeo Montrealin sielu: V8 ja Spica-polttoaineensuihkutus. Toisin kuin voisi luulla, SZ/RZ-kaksikon muotoilu ei ollut Zagaton, vaan Fiatille Citroënilta ja Renaultilta tulleen Robert Opronin käsialaa. kuvat: Jukka Heikkinen Seitsemänkymmenluvun särmikkyyttä. 104 . Ducati 860GT:n muotoiluun osallistui Giorgetto Giugiaro. Mobilisti-tilaajasivut 5/22 Taalaatteko italienskaa
Moto Guzzi on tehnyt paitsi urheilupyöriä, myös etualalla olevan Trotterin kaltaisia pappamopedeja, joiden myynti taisi pitää firman pinnalla pitkään. Pisteet siitä, että joku yrittää! italiandag.indd 105 italiandag.indd 105 26.7.2022 13.56 26.7.2022 13.56. Quattroporte III oli jopa jonkinasteinen menestys. Tuotantomäärä yli 2 000 kappaletta, mikä on käsintehdylle erikoisautolle oiva suoritus. 105 1970-luvun lopussa Maseratin omistajaksi tullut Alejandro De Tomaso nosti firman konkurssin syövereitä takaisin elävien kirjoihin. Mobilisti-tilaajasivut 5/22 . Neliveto-Pandasta voi rakentaa myös Camel Trophy-henkisen äijämaasturin, joka oikeasti pääsee niin pahoihin paikkoihin, että tämän päivän crossover-autot seikkailumuoveineen jäisivät kauas parkkipaikalle. Rompetorilta olisi saanut Alfa Romeo Arnan maskeja eri huonouden asteissa. Ei tainnut olla ruuhkaa
Persoonallisen kaksivärinen Lancia Flaminia Coupé ja alikersantti-roiskeläpät edessä ja takana! Epäilemättä vanha Ruotsi-auto. Maserati Mexico oli tuotannossa 1966-72, ja niitä valmistui vain 485 kappaletta. Mexixo oli Quattroporteen perustuva 2+2-paikkainen GT-vaunu, moottorina 4,7 tai 4,2 litran V8. 106 . Uno on numero yksi, ja lienee yksi Fiatin menestyneimpiä malleja. italiandag.indd 106 italiandag.indd 106 26.7.2022 13.56 26.7.2022 13.56. Pietro Fruan muotoilu, moottorina suoraan 250F Grand Prix -autosta periytyvä suora kuutonen polttoaineen suihkutuksella. Ripeimmillään se on Turbo ie -versiona, joille oli oma merkkiluokkansakin Suomessa. Chrysler Sebringiin perustuvaa Chrysler 200:sta tehtiin avomallina ja Lancia Flavia -nimellä vuosina 2012-14. Mobilisti-tilaajasivut 5/22 Lancia. Maserati Mistral 1968. Kyllä vain
acecafelahti.fi UudisTuneET palkinNoT! UudisTuneET palkinNoT! MUSEOAUTOJA, RODEJA, KUSTOMEJA, ROMUJA & RAATOJA, PRÄTKIÄ, MOPOJA, KONEITA & LAITTEITA, KUORMA-AUTOJA, HÄRVELEITÄ! ELÄVÄÄ MUSIIKKIA! TULE SELlAISELlA KUIN AJAT ! TULE SELlAISELlA KUIN AJAT ! www.mobilisti.fi jamboreemainos2022.indd 83 jamboreemainos2022.indd 83 26.7.2022 11.23 26.7.2022 11.23. Jamb-O-Ree VUODESTA 2009 28.8.2022 klo 12-15 28.8.2022 klo 12-15 SUOMEN MOoTTORIPYÖRÄMUSEO – Ace cafe SUOMEN MOoTTORIPYÖRÄMUSEO – Ace cafe Veistämönkatu 1B, Niemen Satama, 15140 Lahti – www
25 90 21 90 British Classic Motor Oil 20W-50 MINERAALIPOHJAINEN MOOTTORIÖLJY 5 L Comma X-Flow Type SP 20W-50 MONIASTEMINERAALIÖLJY 4 L 5,18/l 59-2062 5,48/l 59-0507 Aidossa 5 litran peltikannussa takakansi222.indd 108 takakansi222.indd 108 26.7.2022 11.18 26.7.2022 11.18. Palveluluokitus: ACEA A3/B3 API SL CF. API SE/CC. Vanhempiin vapaasti hengittäviin harrasteajo neuvoihin kuten autot ja moottoripyörät ilman märkäkytkintä. Perinteinen moniasteinen 20W-50 mineraaliöljy, joka sopii vanhoihin ja paljon ajettuihin bensiinija dieselmoottoreihin ei kuitenkaan turbo moottoreihin. kuva: Matti Korjula Tarkistitko öljyt. PAL.VKO 2022-39 2 2 5 6 414886 015005 60 15 00 -2 20 5 Helsingin täyteen ahdettu Tattarisuon hylkyautovarikko joskus 1960-luvun lopulla. Vähentää öljyn kulutusta sekä vuotoa. Sisältää kuormituksen kestoa parantavaa ZDDP-lisä ainetta. Täyttää vaatimukset aikakausille 1960-1980