AJONEUVOKULTTUURIN ERIKOISLEHTI | 6/2022 | 12, 50 € SINIVERINEN Toyota Celica Supra Douglas 2 ¾ hp Citroën D Super Matralla pohjoiseen ´ Kuninkaallinen Cadillac Messerschmitt Gigant Kansi_622.indd 2 Kansi_622.indd 2 12.9.2022 14.26 12.9.2022 14.26
Lisätiedot: Petri Niemenmaa puh. Yhden ruudun koko on 6×6 metriä. Myös yritysosastojen myynti on käynnistynyt. Tulevana keväänä järjestettävän näyttelyn teemaksi on va littu coupéautot ja teeman nimi on ”Kupee on upee”. Näyttelyjärjestäjä tarjoaa harrastekerhoille tapahtumaan veloituksetonta tilaa tarpeen mukaan 1-2 osastoruutua. C oupé on korimalli, joka pakenee tiukkoja määritelmiä. Turvallisinta on todeta, että kohtuullisella autotuntemuksella tai esteettisellä vaistolla siunattu ihminen kyllä tunnistaa coupén, kun sellaisen näkee. Tarjolla on 6×6 metrin (36 m 2 ) ruutuihin perustuvia tiloja, 3×3 m (9 m²) myyntiruutuja ja 4×5 m (20 m²) kokoisia loosheja, joissa on seinät ja katto. Ainoat ehdottomat vaatimukset ovat suljettavilla sivuikkunoilla varustettu umpikori ja korkeintaan kaksi ovea. 0400 425 063 petri.niemenmaa@rloevents.fi classicmotorshow.fi Paikka Lahden Messukeskus Salpausselänkatu 7 15110 Lahti Näyttelyn aukioloajat 6.–7.5.2023 la 9.00–17.00 su 10.00-17.00 Classic Motorshow 6.–7.5.2023 Vuoden 2023 teema on ”Kupee on upee” Classic Motorshowssa on vuosittain vaihtuva teemakokonaisuus, johon näyttelyn järjestäjä ku ratoi aihetta syväluotaavan sisällön. Ensi keväänä Classic Motorshown teemaosastolla tullaan näkemään lukuisia estetiikka edellä suunniteltuja coupé-autoja eri vuosikymmeniltä.. Tavallisesta autosta coupé poikkeaa siinä, että se on vain harvoin omistajalleen pelkkä kulkuneuvo. Lopputulokset olivat esteettisesti vaihtelevia, mutta oma coupé kuuluu haaveisiin, joiden tavoitteleminen on arvo sinänsä. Asialliset perusautot olivat tietenkin hintaluokasta riippumatta tässä suhteessa ylivoimaisia huikentelevaisiin coupéihin nähden. Coupé voi olla mitä hyvänsä teknisesti harmittomasta bulevardiautosta neljääsataa kiitävään Le Mans -kilpuriin asti, mutta yhteistä niille kaikille on se, että ne pitävät harmaan arjen vähintään käsivarren mitan päässä. NÄYTTELYSANOMAT Syyskuu 2022 Julkaisija: RLO Events Oy Varaa osasto nyt Classic Motorshown osas tovaraukset on avattu osoitteessa classicmotor show.fi. Pelkästään näiden ehtojen täyttäminen ei tietenkään riitä tekemään autosta coupéta. Coupélla ajaminen ei katso ikää tai varallisuutta, sellaisen omistaminen heijastelee pikemminkin kokonaista elämänasennetta. Itsetehdyt coupét Vähävaraisessa ja karussa Suomessa coupé oli pitkään erityisen harvinainen herkku, sillä täällä autosta piti varsinkin säännöstelyvuosina saada mahdollisimman suuri käyttöhyöty. Mikäli tarvetta on kahta ruutua suuremmalle osastolle, osastokokoa voidaan kasvattaa edulliseen yhdistyshintaan. Coupé on persoonallisuuden jatke ihmisille, jotka eivät koskaan kokonaan alistu käytännöllisyyden tai terveen järjen ahdistavaan pakkopaitaan. Koska coupé kuitenkin on asenne, ryhtyivät käsistään kätevimmät nuoretmiehet käytettyjen tarjonnan puutteessa tyydyttämään coupé-nälkäänsä itse, ja rakentamaan jostain tavallisesta perhetaksista unelmiensa autoa
Ikiliikkuja-BX 4 Douglas Model U 6 Toyota Celica Supra 14 Matralla pohjoiseen 22 Kuninkaallinen Cadillac 28 Citroën D Super 36 Juulian totuudet 50 Brankkari-Mersu 52 Tšekkiskootterit 56 Messerschmitt Gigant 72 Mobilisti Jamb-O-Ree 80 Lincoln-juhlat 82 Hiekkakiihdyttelyä 86 Virtaviivaista 90 Uutisia, tapahtumia, kuultua 43 Lukijoiden postia 46 Autojen puolue 59 Ostetaan, myydään, sekalaista 60 Toimituksen autot 68 Happosen verstas 70 Autoarkeologi 96 Vaimon ääni 98 Tilaajien isäsivuilla Ford Mustang Convertible 99 Elisabeth-autokuningatar 104 Sisältö 6/2022 M622_sislu.indd 6 M622_sislu.indd 6 12.9.2022 14.38 12.9.2022 14.38
Ensimmäiset 7 vuotta auto palveli pariskuntaa moitteetta. Toki kuluvia osia on tänä aikana vaihdettu, yhtenä esimerkkinä kahteen kertaan uusittu kytkinasetelma. Sylinterikantta ei ole tarvinnut avata, eikä auto edes kuluta öljyä. Homma päätettiin tehdä, koska taka-akselisto oli nyt joka tapauksessa irti. Ilman sitä BX tuskin olisi enää liikenteessä. Toisessa ääripäässä on joukko kuluttajia, joita tämä oravanpyörä ei voisi vähempää kiinnostaa. Tekniikkapuolella uusittiin taka-akseliston kuluvien osien lisäksi hydrauliikkajärjestelmän putket. Kunnostuksen yhteydessä sisustus nostettiin uudelle tasolle teettämällä istuimiin auton väreihin sopiva ruskea nahkaverhous. Ikänsä puolesta BX olisi yltänyt museorekisteriin jo viisi vuotta sitten, mutta käytön puolesta ei. Timon mielestä auton pitää olla ranskalainen. Auto oli erittäin hienossa kunnossa, noin 130 tkm mittarissa. BX löytyi vuonna 1993 Koivuhaan Auto-Bonista. Ainoa haaveri oli pikkukolari, jonka seurauksena uusittiin konepelti ja etupuskuri. Työkavereiden sääli ei Anna-Kaarinaa harmita. Räjähtävää suorituskykyä BX ei tarjoa, mutta aivan riittävää kaikkiin käytännön tilanteisiin – myös ohituksiin. Päinvastoin, se huvittaa. Maantiellä ja moottoritiellä voi lasketella aivan nykyliikenteen tahdissa. Taka-akseli alkoi heilua ja aiheutti haasteita suoraan ajamiseen. Värisävy säilyi alkuperäisenä, mutta auton ilmettä kirkastettiin valitsemalla pintaan helmiäislakka. Bee-äksästä on tullut niin rakas perheenjäsen, ettei hän haluaisi millään luopua autosta. Nyt taulussa komeilee yli 600 000 kilometriä. Auton läpikäynti vuonna 2000 Ensimmäinen isompi huomion tarve Citroënin taholta ilmeni vuosituhannen vaihduttua. Nyt auton tulevaisuus eli ensimmäistä kertaa vaakalaudalla. Siihen ei kiireisellä palvelijalla ole aikaa. Auto kun huhkii edelleen päivittäisessä ajossa ympäri vuoden. 35 vuotta ja yli 600 000 kilometriä ilman koneremonttia Auton valokuvaus sattui hetkelle, jolloin matkamittari kääntyi uudelle satatuhatluvulle. Verhoilija antoi tuolloin nahoille auton elinikäisen takuun, muttei tainnut kuvitella, että auto olisi arkiliikenteessä vielä yli 20 vuotta. Syyksi paljastui ruostunut apurungon etupää. Syyksi paljastui rikkoutunut takatukivarren laakerointi. Toyota vaihtui Citroëniin Elämänkumppanilla on usein iso vaikutus siihen, millä autolla kukin ajaa. Työkaverit säälivät häntä ja ihmettelevät, kunka joku voi ajaa 80-luvun autolla ympäri vuoden ja miten se yleensä enää toimii. Kunnostus laajeni vielä korin ylimaalaukseen, jotta käytön jäljet ja muutama pieni ruostekohta saatiin siistittyä. Huomion arvoista on, että moottori on täysin alkuperäinen, samoin vaihdelaatikko. Tutustuttuaan Timoon, auto vaihtui melko pian tämän jutun BX:ään. Nykyisin ne on tehtävä käsityönä metritavarasta. Kun auto oli pukeilla, taka-akseliremontti laajeni asteittain koko auton kattavaksi läpikäynniksi. Osa vaihtaa kolmen vuoden välein uuteen. Samassa yhteydessä jarrut päivitettiin. Koko komeuden pitkä ikä varmistettiin perusteellisella ruostesuojauksella. Erona tietysti se, että tässä nuoressa klassikossa vaihteet loppuvat viitoseen. Markus Nieminen Citroën BX 1987 ja yli 600 000 km ilman koneremonttia Ikiliikkuja ranskalaisittain yhdensivunikiliikkuja.indd 4 yhdensivunikiliikkuja.indd 4 13.9.2022 15.36 13.9.2022 15.36. 90-luvun alkuvuosina Anna-Kaarina ajoi Toyota Corollalla. Tämä PSA-konsernin 1.9-litrainen TRX on 105-hevosvoimaisena kaasutinversiona ilmeisen kestävä konstruktio. Lisäksi Timo sai vinkin, että BX:n hydrauliputkia sai vielä valmiina varaosina, ja ne olisi siksi helppo vaihtaa. Itäisellä Uudellamaalla asuva Anna-Kaarina kuuluu heihin. Kun Anna-Kaarina kuuli tämän, hän ryntäsi autotalliin auttamaan korjaustöissä ja varmisti että perheenjäsen saisi vielä jatkoaikaa. Niinpä apurunko kiinnityksineen korjattiin. Niin myös tässä tapauksessa. Tuskinpa Anna-Kaarina tuolloin arvasi, että tämä sama Citroën palvelee häntä vielä 29 vuoden kuluttua. Millennium-vuonna tehty perusteellinen kunnostus varmistikin autolle melko huolettomia kilometrejä seuraavaksi 20 vuodeksi. 10 000 kilomerin vaihtovälillä öljyä ei tarvitse lisätä lainkaan. Mobilisti 6/22 P itkäikäisyyden pitäisi olla pelkästään positiivinen asia, erityisesti kestävän kehityksen näkökulmasta. Viime vuonna taka-akseli alkoi pitää kolinaa. 4 . Ajossa moottori on erittäin nöyrä ja hyvin alhaalta vääntävä – ykkösellä metrin verran liikkeelle, ja sen jälkeen voi heitellä isompia vaihteita lähes samassa tahdissa kuin nykyiset kaksoiskytkinautomaatit tekevät
Ihmisen tekniikalla on siis tehty jo pitkään esineitä, joiden yksityiskohtia ei voi perinteisellä, näkyvän kuvan suurentamiseen perustuvalla mikroskoopilla edes nähdä. Siellä näiden miljoonien johdinten tiheys menee jo käsittämättömäksi. Voi vain kuvitella, kuinka epätoivoinen korkeamman voiman edustaja on seuratessaan mihin ihmiskunta uutta tekniikkaansa käyttää. Hietanen / Museoviraston kokoelmat, Journalistinen kuva-arkisto. Niiden pitää yhdistyä jossain puhelimen sisällä. Leh ti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti koituvista vahingoista, jos ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä voida julkaista määrättynä päivänä. Piiritekniikan kehittyessä painotekniikalta vaadittiin jatkuvasti suurempaa erottelutarkkuutta. Lopulta piirien kuviot olivat pienempiä, kuin mihin näkyvän valon erottelutarkkuus riitti. Brasilialainen senaattori on omassa ympäristössään menestynyt lajin edustaja, ja ihan varmasti nokkela ja aikaansaava yksilö. Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Mikropiirit ovat tai ainakin olivat joskus painotuotteita. Luin uutisen puhelimen ruudulta. Poliisien murtautuessa kotiinsa linnoittautuneen senaattorin luo, oli mies viime hetkellä piilottanut 30 000 realin edestä käteistä “syvälle alushousuihinsa.” Ilmaisu alushousuista oli tullut suomenkieliseen uutiseen varmaankin vähintään kahden käännöksen kautta, joten jokainen voi itse harkita, kuinka syvällä setelitukko on alkuperäiskielellä ollut. Paakirjoitus_622.indd 5 Paakirjoitus_622.indd 5 12.9.2022 15.37 12.9.2022 15.37. He esimerkiksi ovat kehittäneet meille mahdollisuuden olla yhteydessä toisiimme maantieteellisistä rajoista riippumatta, internetin. Kai L. 5 Naiset kokoavat ihmisen käsitettävää elektroniikkaa Saloran Salon elektroniikkatehtaan tuotantolinjalla vuonna 1973. Levyyn painettu valoherkkä kuvio valotettiin, jonka jälkeen piiristä syövytettiin pois ne kohdat, jotka olivat jääneet valottumatta. Eikä ihmislajin älykkyydessä ole suuria maantieteellisiä eroja. En silti usko, että brasilialaiset senaattorit saisivat puhelimen näyttöä tehtyä, vaikka heitä olisi jonossa kuinka monta tahansa. 09-2727 100 toimitus@mobilisti.fi www.mobilisti.fi PÄÄTOIMITTAJA/EDITOR Janne Halmkrona TOIMITUKSESSA Pia Eloranta Outi Haapala Kimmo Koistinen Matti Ouvinen ULKOASU Matti Ouvinen VAKITUISIA AVUSTAJIA Yrjö Bremer Timo Happonen Tero Ilola Markku Jaakkola Mika Jaakkola Hannu Krohn Kai Laine Jukka Laitila Kalle Moilanen Timo Mononen Markus Nieminen Kyösti Partonen Arto Ratinen Marketta Sandberg Raimo Söderholm Teppo Valkjärvi Mika Zelikman TOIMITUKSEN OSOITE/ ADDRESS Niittyläntie 11 00620 HELSINKI ILMOITUSMARKKINOINTI 09-2727 1028 / Matti Ouvinen ilmoitusmyynti@mobilisti.fi Ilmoitusaineisto osoitteeseen: aineisto@mobilisti.fi Aineiston sisäänjättö 4 viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Jokaiseen pieneen pisteeseen pitää siis tulla johto tai useampi. Tätä miettiessäni tulin siihen tulokseen, että ihmiskunnan tekniset saavutukset selvästi ylittävät ihmislajin kyvyt. Se on kämmenelle mahtuva levy, jolla on noin 2 700 000 pikseliä. Brassit ovat melko tarkoin yhtä fiksuja kuin japanilaisetkin. Tässä, paperille painetussa, analogisessa lehdessä käsitellään teknologiaa, jonka toiminnan voi ihminenkin ymmärtää. Janne Halmkrona Mobilisti 6/22 . Ihmiskuntaa selvästi auttaa jatkuvasti jokin korkeampi voima tai ulkoavaruuden yhteisö. kuva: V. Ne ovat pieniä pisteitä, jotka valaisevat eri väreissä ja vaihtelevalla kirkkaudella. PANKIT DANSKE FI27 8000 1601 1668 62 NORDEA FI71 1347 3000 2467 14 OP FI03 5721 4620 0107 27 PAINOPAIKKA Punamusta ISSN 0783-4616 Käsityskyvyn tällä puolen U utisissa kerrottiin muutama vuosi sitten brasilialaisesta senaattorista, joka oli jäänyt kiinni suurten summien kavaltamisesta. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksen hintaan. Bremer ASIAKASPALVELU puh. KUSTANTAJA/PUBLISHER Kustannus Oy Mobilisti, Niittyläntie 11 00620 HELSINKI hallituksen pj. Käytännössä jokaiselle pikselille pitää tulla puhelimen sisältä tarkka tieto siitä, mitä siltä odotetaan. Poikkeuksen muodostaa ehkä vain sivulta 14 alkaen esiteltävä ajoneuvo, siinä kun on digitaalinen mittaristo. K. Sitähän me käytämme kertomalla toisillemme, kuinka maa on litteä ja rokotusten ainoa tarkoitus on asentaa ihmisiin heitä hallitsevia mikropiirejä. Aallonpituus oli liian suuri, joten siirryttiin korkeampiin taajuuksiin. He yrittävät töniä meitä hellävaraisesti kohti läheisempää kommunikaatiota ja edes hiukan suunnitelmallisempaa yhteiskuntaa. Ainoa vastaus tähänkin kysymykseen on kansainvälinen salaliitto
6 . Mobilisti 6/22 Douglas 2 ¾ hp model U 1914 ennen ennen isoisän aikaa isoisän aikaa douglas.indd 6 douglas.indd 6 13.9.2022 15.42 13.9.2022 15.42
7 Kuvien Douglas edustaa monessa suhteessa melko primitiivistä teknologiaa, mutta se on ymmärrettävää, sillä pyörä on valmistettu ennen kuin esimerkiksi Neuvostoliittoa tai Suomen valtiota oli olemassa. Sitä saa käyttää, mutta tämän jarrun teho on vaatimaton Polttonestesäiliön päällä on laite, jonka toiminta vaatii selityksen. Douglasin kyseessä ollen erot alkavat olla huomattavia. Ohjaustangossa vasemmalla kädellä on puolipuristimen kahva, sytytysennakon vipu ja magneeton maadoitusnappi. Oikealla on kaksi peukalolla säädettävää vipua ja jarrukahva. Sen käyttäminen vaatiikin jonkin verran tekniikan historian opiskelua. Sen mäntää vetämällä imetään säiliöstä öljyä pumpun säiliöön, mistä jousikuormitteinen mäntä painaa sitä niin, että lasin takana olevasta putkesta alkaa tipahdella öljypisara parin sekunnin välein. Ilmeisestä tekniikkansa yksinkertaisuudesta huolimatta Douglasilla ajaminen ei taida olla ihan selkeä prosessi. Oikealla jalalla on poljin, joka puristaa puista jarrupalaa takapyörän hihnapyörän sisäpintaa vasten. Jarrun käyttö hankaisi maalin todennäköisesti ensi yrityksellä pois. Ennakko on myöhäisellä ja kaasuvipu hiukan auki. Tankin läpi tulee myös tanko, jolla kytketään jompikumpi vaihteista päälle. Douglas ei ole katsonut tarpeelliseksi asentaa tähän pyörämalliinsa kytkintä, vaikka siinä jo vaihteisto onkin. Moottorin käyntiä säädetään useammalla vivulla. Hän pumppaa säiliöön painetta ja säätää öljyn tippumisen alustavasti kohdilleen. Ylemmällä vivuista säädetään kaasuttimen lisäilman saantia, alemmalla normaalia luistin liikettä. Sitä ei siis kierrätetä takaisin säiliöön. Siinä pienen lasisen ikkunan takana näkyy putken pää. Öljy valuu hiljalleen moottoriin, jossa se voitelee liikkuvia osia ja palaa pois. Kaasutinta pitää tulvittaa eli polttonesteen annetaan valua yli kohodouglas.indd 7 douglas.indd 7 13.9.2022 15.42 13.9.2022 15.42. Vanhan polkupyörän tyyliin jarru toimii hankaamalla etuvannetta, joka tässä on maalattu kiiltävän mustaksi. Laitteessa on myös säätöruuvi. Muutaman senttimetrin päässä polttonestesäiliön pinnan läpi menee käsikäyttöinen öljypumppu. Pisaroiden tippumisen tiheys saadaan sopivaksi säätöruuvia kiertämällä. Se on peräisin aivan eri aikakaudelta kuin minkä nykyiset mummot ja vaarit muistavat. Pyörän omistaja Veikko Virtanen näyttää kuinka se sujuu. teksti: Janne Halmkrona kuvat: Matti Ouvinen ja Veikko Virtasen kokoelma V anhan moottoripyörän hallintalaitteissa on usein yksityiskohtia, jotka poikkeavat nykystandardista. Etujarrun kahva on sijoitukseltaan kuten nykypyörissä, mutta sitä ei saa käyttää kuin hätätilanteissa. Silti Douglas kävisi edelleen moottoriajoneuvosta, mutta vain yhdellä ehdolla; liikenneympäristön pitäisi olla yhtä rauhallinen kuin 108 vuotta sitten. Mobilisti 6/22
Jalat yltävät helposti maahan. Ohjaustanko on leveä ja astinlaudat rennosti kuljettajan alla. Moottori pitää rentoa papatusta. Näin saan nopeuden niin alas, että tiukka käännös onnistuu. Vauhtipyörän saatua riittävästi kierroksia, vapauttaa Veikko puolipuristimen, Douglasin moottori saa puristukset ja käynnistyy papattamaan. Se loksahtaa kuin itsestään ykköselle. Hän vaihtaa vielä pysähtyessään vapaalle, ennen kuin tarjoaa laitetta minulle. Kone käynnistyy aina uudelleen löysätessäni maadoitusnapin. Jarrujen puutettakaan ei osaa pelätä, kunhan edessä on vapaata tietä niin paljon, että moottorijarrutuksellakin ehtii pysähtyä. Moottori pyörii kohtuullisen kevyesti. Se on ollut kulkuneuvona ihan pätevä, mutta vaatinut omanlaisensa liikenneympäristön. Jalkajarru on odotetusti tehoton. Moottoripyörässä tuo onnistuu helpommin kuin autolla ajettaessa, mutta selvästi kaksipyöräisten hintaa yritettiin pitää edullisena tekniikasta tinkimällä. DeDion-Boutonin kolmipyörät olivat olleet douglas.indd 9 douglas.indd 9 13.9.2022 15.42 13.9.2022 15.42. Maailman ensimmäiset moottoripyörät valmistuivat joko 1867, 1869 tai ehkä pari vuotta myöhemmin. Lähestyessäni Veikkoa pienennän vetoa ja vaihdan vapaalle. Ensimmäiseksi moottoripyöräksi väitetään monessa lähdeteoksessa Gottlieb Daimlerin ja Wilhelm Maybachin vuonna 1885 tekemää polttomoottorikäyttöistä prototyyppiä, mutta väite perustuu lähinnä 1900-luvun alussa tehtyyn määritelmään, jonka mukaan moottoripyörässä pitäisi olla polttomoottori; höyrykone tai sähkömoottori eivät siis kelpaisi listalle. Löysään kaasuvipua sen verran, että moottori ei vedä eikä jarruta. Ajoasento on miellyttävä, tässä nopeudessa ei jousitusta kestopäällysteellä oikeastaan tarvitse ja ohjaus on vakaa. Säädän kaasuttimen vivusta moottorin tyhjäkäynnin matalalle. Pysähdyttyäni Veikko säätää öljyn tuloa pienemmälle mutta se ei ihan heti vähennä moottorissa jo olevan öljyn määrää. Vaikka ensimmäinen sarjatuotantoon päässyt moottoripyörä oli saksalainen Hildebrandt & Wolfmüller, 20. Kone savuaa yhä hiukan, kun Veikko antaa uuden, yhtä varovaisen alkuvauhdin. Pyörän liikkuessa reipasta kävelyvauhtia kokeilen varovaisesti siirtää vaihdevipua. 1860-luvun velosipeedien polkimethan olivat vielä kiinni eturenkaassa. Vuosisadan ensimmäisinä vuosina moottoriajoneuvot kehittyivät nopeasti. 1910-luvun maanteillä suurimpina vaaroina ovat todennäköisesti olleet laitteen näkemisestä vauhkoontuneet hevoset ja perässä juosseet irtokoirat. Pian tulee hetki, jolloin vauhtia voisi lisätä vielä hurjempiin nopeuksiin. Niissä alkoi olla jo sähkökäynnistimiäkin. Veikko ajaa aukeamalla ympyrää. Vaihde käännetään ykköselle. Alan tutkijat eivät ole varmoja tarkasta ajasta eivätkä siitä, tehtiinkö ensimmäinen omin voimin liikkuva kaksipyöräinen Yhdysvalloissa vai Ranskassa. Douglas liikkuu nyt omin voimin. 9 kammion. Nyt puolipuristimen vipu pohjaan ja työntämään. Paluumatkalla huomaan Douglasin savuttaneen niin paljon, että udun näkee yhä. Vaihteistot ja kytkimet olivat pian itsestäänselvyyksiä, mutta vain autoissa. Tarakka on entisöity yli satavuotiaista, jo jonkin verran syöpyneistä osista, eikä se ole uustuotantoa, joten sitä pitää vähän varoa. Muut moottoriajoneuvot ovat olleet sen verran harvinaisia, että hiukan kömpelöstikin hallittavalla laitteella on kohtaamisista selvitty. Kaasuvipua peukalolla kääntäessä pyörän nopeus selvästi kiihtyy. Kevyessä hölkkävauhdissa ohjaus on kevyt eikä keskitä kovinkaan tehokkaasti. Kieltämättä jo 1905 belgialainen FN valmisti moottoripyörää, jossa oli moderni nelisylinterinen moottori. Douglas jatkaa kiihdytystään. Siinä ei tosin aluksi ollut vaihteistoa eikä kytkintä. Douglas on omalla tavallaan toimiva ja antaa luotettavan kuvan itsestään. Samalla hän esittelee, kuinka vaihdetaan kakkoselle. Tiukkaan mutkaan saapuessani muistan, ettei pyörän nopeutta voi hidastaa kovinkaan alhaiseksi. Nyt vaihdevipu loksahtaa vapaan yli kakkoselle. Sylvester Roperin höyryllä kulkenut laite valmistui samoihin aikoihin, kun Pierre Michauxin velosipeedin runkoon asennettiin Louis-Guillaume Perreauxin höyrykone. Mikä olikaan ensimmäinen. Ne todistettavasti toimivat ja ainakin Roper teki laitteestaan kehitetyn version, jonka ohjaimissa kuoli oletettavasti sydänkohtaukseen 1896. Douglasin magneeton maadoituskytkin on tosin jälkiasennus; alun perin moottori on tarkoitus sammuttaa puolipuristimella. Polvea kääntämällä siihen yltäisi koskemaan. Niiden tekniikka ei oikeastaan kehittynyt ihan samaa tahtia autojen kanssa. Sen eteneminen olisi terapeuttisen letkeää, jos pysähtymistä tai edes hidastamista ei tarvitsisi ennakoida. Ehkä tangon leveys vaikuttaa tuntumaan. Kyllä tämä saman kulkee kuin nykyaikaiset mopot – kovempaakin, kunhan teini ei ole virittänyt omaansa. Se sammuttaa moottorin hetkeksi kerrallaan. Douglas on näennäisestä alkeellisuudestaan huolimatta vuosikymmeniä kestäneen kehitystyön tulos. Samalla pyörä lähtee liikkeelle. Liikkeelle lähdettiin polkemalla vauhtia, kunnes moottori käynnistyi ja perille tultua moottori sammutettiin vauhdissa. Mobilisti 6/22 . Ison lautasen kokoinen vauhtipyörä vipattaa vasemman jalkani vieressä. Konevoimalla liikkuva kaksipyöräinen joka tapauksessa keksittiin ennen nykyaikaista, ketjuvetoista polkupyörää. Vastaavalla menetelmällä laskettiin joidenkin ensimmäisen maailmansodan aikaisten lentokoneiden tehoa laskeutumisvaiheessa. Niidenkin moottorien tehon ohjaus oli melko alkeellinen. vuosisadan loppuessa teollistuneista maista Ranska oli paikka, jossa moottoriajoneuvojen tuotanto lähti oikeastaan ensimmäisenä käyntiin. Molempien pyörät ovat yhä tallessa, joten pelkistä tarinoista ei ole kyse. Daimlerin laitteessa on kaiken lisäksi kiinteät apupyörät, joten se olisi nelipyöräisenä diskattava joukosta pois. Ratkaisen ongelman painamalla magneeton maadoitusnappia sekunnin, parin pätkissä. Pyörälle saisi kävelemällä alkuvauhdin, mutta Veikko auttaa avutonta ja työntää tarakalta varovaisesti vauhtia. Melkein tehokkaampaa olisi laahata jalkoja maassa. Ajoasento vain on leppoisampi kuin nuorisolle suunnatuissa päristimissä, moottorin äänitasosta puhumattakaan. Eespäin, eespäin Douglasin moottori on käynnissä, kun laskeudun nahkaiselle satulalle istumaan. Nyt Douglasilla ajaminen tuntuu jo lähes normaalilta. Douglasin ääni on rennonlaiskaa papatusta. Siellä DeDion-Bouton ei aluksi tehnyt kaksipyöräisiä ollenkaan, mutta pajan keveisiin kolmipyöriin suunnittelema voimanlähde toimi inspiraationa monelle moottoripyörävalmistajalle. Aiemmin yleiset kevyet kolmipyörät jäivät pois tuotannosta, mutta moottoripyöriä valmistettiin jo melko suuria määriä. Ohjaustanko on leveä ja kaartuu taaksepäin
Koska uusia ei paljoa myyty, on liike varmaankin välittänyt käytettyjä pyöriä. 10 . sijalla. Tässä vaiheessa Clyno hävisi markkinoilta. Kilpapyöriin tehtiin jopa nelivaihteinen vaihteisto, kansiventtileillä haettiin lisää tehoa ja kaksi 500-kuutioista Douglasia osallistui isompien pyörien luokkaan 1914, kumpikaan ei tosin päässyt maaliin saakka. Douglas valmisti kotimaansa asevoimien lisäksi pyöriä myös liittolaisille. Tulos oli ensikertalaiselle mainio, lähtihän kisaan kyseisessä juniorluokassa, eli enintään 350-kuutioisissa, jopa 39 osallistujaa, joista maalin hyväksytysti saavutti 21. Jussi Juurikkalan mukaan keveillä kolmipyöräisillä Phoebusja Patria-merkkisillä ajoneuvoilla olisi ajettu kilpaakin jo 1899. Vuosi 1914 oli muutenkin merkittävä Douglasin menestykselle. Uusia tuontiyrityksiä ilmestyi enemmän vasta 1900-luvun puolella. Ensimmäisen maailmansodan aikana Triumph toimitti noin 30 000 H-mallista pyörää. Vuosisadan ensimmäisinä vuosina moottoriajoneuvo kehittyi raskaaksi nelipyöräiseksi autoksi ja kaksipyöräiseksi, kevyeksi moottoripyöräksi. Molemmilta löytyi myös kapasiteettia sodan ajan tarpeisiin. Myynti kasvoi ja pyöriä vietiin myös pois maasta. Vuonna 1910 tuotantoon saatu kaksivaihteinen vaihteisto lisäsi kiinnostusta huomattavasti, vaikka muuten pyörä oli yhä kaukana täydellisestä. Viimeisinä vuosina ennen ensimmäistä maailmansotaa mainostivat monen muun ohella ainakin Indian, Motosacoche, Henderson, Harley-Davidson, Rex, BSA, Triumph ja Douglas. 349-kuutioiset pyörät tunnettiin 2 3/4 hevosvoiman tehoisina ja ne jaettiin malleihin T, U, V, W ja X. Myynti kasvoi ja sen myötä kehitettiin tekniikkaa. Nyrkkisääntönä näissäkin voi pitää sitä, että suurimmalla ostohinnalla saa halvimman ajoneuvon. Vastaiskumoottori Yksi uusista yrittäjistä oli W.J. Helpoin tapa tietenkin olisi ostaa valmiiksi uudelleen rakennettu pyörä. Vuosisadan toisen vuosikymmenen alussa ainakin lehti-ilmoitusten mukaan maassa myytiin jo melko laajaa valikoimaa moottoripyöriä. 350-kuutioinen bokserimoottorinen pyörä otettiin tuotantoon 1907. 1980-luvun alussa Veikko omisti 50-lukuisen Arielin, mutta se ei noin 25-vuotiaana oikeastaan ollut vielä kovinkaan vanha moottoripyörä. Kaksi kuljettajista osallistui 354-kuutioisilla pyörillä myös seniorluokkaan, jossa kilpailijat ajoivat lähes 500-kuutioisilla. Halvalla ostettuun laitteeseen menee joka tapauksessa niin paljon rahaa, että olisi tullut edullisemmaksi ostaa valmis pyörä. Moni vakavarainenkin valmistaja kaatui markkinoiden ylitarjontaan, vaikka uudet mallit olisivat entistä parempia olleetkin. Muut mallit muistuttivat enemmän toisiaan. Varmuutta eri merkkien maahantuonnista ei ole, sillä tilastointi oli lapsenkengissään eikä jokainen pikkufirma mainostanut tuotteitaan lehdissä. Valimo laajensi kevyeen konepajatoimintaan, johon Barterin suunnittelema moottoripyörä sopi hyvin. Rahan lisäksi pyörän entisöintiin menee huomattavan paljon aikaa. Harvalla tosin yhtä pitkään kuin Veikko Virtasella Douglasin kanssa. Rautasen polkupyörätehdas ja urheilukauppa O.Y. 1920-luvulla maahantuonti vaikuttaa siirtyneen Stockmannille, sillä Rautasen liikettä ei ilmoituksista enää löydä. Neljän vuoden aikana valmistuikin noin 70 000 Douglasia. Epävarma tekniikka muuttui käyttökelpoisemmaksi ja laitteiden suorituskyky parani. mainosti useaan otteeseen lehdissä Douglasin valmistamia moottoripyöriä. Ensimmäiset Man-saaren ajot järjestettiin jo 1907. Se ei auttanut rauhan ajan myyntiä, sillä taistelujen tauottua markkinoille ilmestyi tuhansia vähän käytettyjä sotapyöriä. Moottoripyörien myynti Suomessa oli viime vuosisadan alussa pientä ja maahantuonti sekavaa. Pyörällä on ilmeisesti saatu kohtuullisen hyvä maine, sillä vuonna 1923 löytyy lehdestä myös ilmoitus, jossa halutaan ostaa käytetty Douglas. Neljä Douglasin valmistamaa pyörää osallistui kisaan. Yksi niistä oli Douglasin veljesten valimo. Sodan sytyttyä eri maiden armeijat huomasivat kevyen moottoriajoneuvon käteväksi viestien perille saamisessa, eikä sotataloudessa rahan käytöllä ole suurta väliä. Suomeen ja länsirintamalle Vuosisadan vaihteessa tulivat ensimmäiset polttomoottoreilla kulkeneet ajoneuvot Suomeenkin. Kaksi niistä pääsi maaliin saakka, seitsemännellä ja 12. Sana automobiili ei enää merkinnyt kaikkea itsestään liikkuvaa, vaan eri ajoneuvotyypit saivat omat termistönsä. Tässä luokassa Douglasilla ei päästy parhaiden joukkoon, mutta ei myöskään jääty viimeisiksi. Douglas löytyy listalta. Juniorluokassa sijoitukset olivat ensimmäinen, toinen, neljäs ja kahdeksas. Suomessa arvioidaan olleen noin tuhat moottoripyörää vuonna 1914. Vuonna 1914 Helsingin Mikonkadulla sijainnut K. Suurin osa innokkaista uudesta tekniikasta innostuneista yrittäjistä ei menestynyt, mutta satoihin pajoihin laajentunut tuotekehitys toi tulosta. Kevyet kolmija nelipyöräiset välimuodot jäivät pois. Niillä ajettiin tietenkin myös kilpaa. Phoebusin ja Patrian maahantuonti jäi todennäköisesti molempien kohdalla kisaan osallistuneisiin yksilöihin. Sodan aikana tekniikka kehittyi monessa suhteessa nopeasti. Aikuistuttuaan hän oli jo melko varhaisessa vaiheessa Veteraanimoottoripyöräklubin toiminnassa mukana. Heti kun niiden tarve tuli ilmi, apuun kuulutettiin vapaaehtoisia, jotka toisivat omat pyöränsä mukanaan. Pian tehtiin kuitenkin sopimus kahden valmistajan, Triumphin ja Douglasin, kanssa luotettaviksi tiedettyjen moottoripyörien toimittamisesta lähettikäyttöön. Parin ensimmäisen vuoden aikana niitä tosin myytiin yhteensäkin alle sata, mutta suunta oli ylöspäin. Kun yritys osoittautui kannattamattomaksi ja kaatui, ostivat Douglasin veljekset jäännökset ja palkkasivat Barterin. Eikä harrastuksesta ehjällä laitteella ajaminen ole kuin pieni osa, ropaaminen ja neuvojen jakaminen ovat usein sitä merkittävämpiä. Kaikki yritykset säästää rahaa ostamalla keskeneräinen tai aloittamaton projekti perustuvat itsepetokseen. Strand myi Iso Roobertinkadulla useita eri merkkisiä moottoripyöriä 1916, eli keskellä sotaa. Lisäksi valmistettiin 3 ½ hevosvoiman tehoisia 500-kuutioisia malleja A ja B sekä tasan neljän hevosvoiman tehoista 596-kuutioista. Ne jäivät nuoren Veikko Virtasen mieleen. Sodan aikana pyörien määrä väheni jonkin verran, sillä varaosia tai uusia laitteita ei helpolla saanut. Vuonna 1911 Man-saaren ajot järjestettiin ensi kertaa vuoristoisella reitillä. douglas.indd 10 douglas.indd 10 13.9.2022 15.42 13.9.2022 15.42. Kytkintäkään ei ollut kuin kalleimmissa malleissa. Osta valmis, jos haluat valmiin Miten 1900-luvun alun moottoripyöräilyä voi harrastaa. Valmistajia oli yksin briteissä kymmeniä, ellei satoja. Vuosien 1914 ja 1919 välillä Douglasilla oli useita toisistaan enemmän tai vähemmän eroavia malleja. Joka tapauksessa Barter kehitti vuodelle 1905 makaavan bokserimoottorin, jonka asensi moottoripyörään. Järjestäytyneen maahantuonnin lisäksi yksityinen tuonti on voinut olla merkittävää. Jälleen kaksi Douglasia keskeytti. Veikko Virtasen pyörä on U, jossa on vaihteisto ja astinlaudat, mutta ei kytkintä. Vanhempi laite piti löytää. Samana vuonna Douglasin malleihin saatiin vakiovarusteeksi mekaanisesti ohjatut imuventtiilit. Näiden lisäksi Clynolta tilattiin sivuvaunupyöriä. Naapureilta A.W. Kotikylässä Asikkalan Viitailassa oli 1950-luvulla kaksikin Douglas-merkkistä moottoripyörää. Komponentit hän teetti lähiseudun yrityksillä. Mobilisti 6/22 herrojen leluja vain muutama vuosi aiemmin, nyt keveitä moottoriajoneuvoja tarjottiin hyötykäyttöön työtä tekeville ihmisille. Näistä X oli erikoinen läpikäveltävä pappamalli. Vuonna 1912 Man-saaren ajoihin osallistui jo kuusi Douglasia. Barter joka valmisti muutaman yksisylinterisen moottoripyörän 1902-04. V ja T oli varustettu vaihteistolla ja jalkatapeilla, W:ssä oli lisäksi kytkin ja käynnistyspoljin. Merkin tuotteet oli silti havaittu luotettaviksi ja nopeiksi. Se ei herättänyt ostajien luottamusta. Mutta lähes aina ei olekaan tarkoitus ostaa toimivaa moottoripyörää, vaan harrastus. Sotatoimien alkaessa ei Iso-Britannian sotavoimilla ollut paljoakaan moottoripyöriä. Alipaineella avautuvat imuventtiilit rajoittivat tehoa, kaukana toisistaan sijainneiden sylinterien saama seos vaihteli, kaasuttimella oli taipumus jäätyä ja hihnavedolla luistaa. Laitteen voimansiirto kulki ketjulla nokka-akselilta apuakselille ja siitä hihnalla takapyörälle
douglas.indd 11 douglas.indd 11 13.9.2022 15.43 13.9.2022 15.43. Mobilisti 6/22 . Hihnavetoa on silti näköjään tarjottu ketjun rinnalla vielä 1926. On mahdollista, että maahantuonti olisi alkanut jo vuottaparia aiemmin. 11 K.Rautasen polkupyörätehdas ja urheilukauppa mainosti Douglasin malleja aktiivisesti vuonna 1914. Stockmann mainosti 1920-luvulla huomattavasti kehittynyttä mallistoa. Nyt pyörissä oli jo moderni ketjuveto, kokonaiset kolme vaihdetta, kytkin ja parhaimmillaan hurjat seitsemän hevosvoimaa
Pyörän vieressä on vadin kokoinen vauhtipyörä ja tuntemattoman kyläsepän itse tekemä kampiakseli. Sellaista ei Veikollakaan ollut, mutta hän tiesi mistä löytäisi sopivan. Oululainen soitti tädilleen kertoakseen Veikon olevan tulossa noutamaan pyörän romun ja että tilalle jätettäisiin muuta tavaraa. Se on ollut joskus kovassa käytössä. Jonkin ajan kuluttua hän sai puhelun Oulusta. Sieltä oululainen oli ostanut Douglasin, joka oli yhä tallessa Jokioisilla, miehen tädin saunan ullakolla. Kaupat sovittiin ja toteutettiin kummankaan näkemättä toisiaan tai kauppatavaroita. Vaihtokauppa tehtiin sovitusti. Magneetto, erilaiDouglas silloin joskus: sekalainen yhdistelmä epätoivoisen huonoksi päässeitä ja lopultakin yllättävän käyttökelpoisia osia. Siellä oli aiemmin ollut iso maatila, jonka omisti kaksi veljestä, joista toisen muistettiin ajaneen vanhalla Douglasilla vielä 1950-luvulla. Siellä asuva mies oli lainannut kirjastosta kaikki siihen mennessä ilmestyneet Mobilistit. Lehdistö ja puhelin olivat jo olemassa. Veljeksillä ei ollut perillisiä, joten heidän kuoltuaan talo ja irtaimisto myytiin huutokaupalla. Hän ei halunnut pyörästään rahaa, mutta Calthorpen moottorille olisi käyttöä. Veikko käytti parasta menetelmää, mikä oli siihen mennessä keksitty. Hän oli kotoisin Jokioisten suunnalta. Vaurioituneiden sylinterin ripojen tilalle juotettiin uusia. Niitä oli kuitenkin kohtuullisen paljon. Niitä lueskellessaan hän oli löytänyt Veikon ilmoituksen. Mäntäänkin lisättiin uutta materiaalia. Etsi ja löydä Douglas oli purettu ja koottu jotenkuten hahmolleen. Jokin aika myöhemmin oululainen kävi kotiseudullaan ja ilmoitti olevansa tyytyväinen Calthorpen tekniikkaan. douglas.indd 12 douglas.indd 12 13.9.2022 15.43 13.9.2022 15.43. 12 . Hän jätti vasta pari vuotta ilmestyneeseen Mobilisti-lehteen ilmoituksen, jossa etsi vanhaa Douglas-merkkistä moottoripyörää. Tarakkaa piti vahvistaa juottamalla useasta kohdasta. Mobilisti 6/22 ei sellaista löytynyt, eikä Internetiä osattu edes kuvitella. Paljon osia oli irrallaan pyörästä. Muu sähköinen tiedonvälitys keskittyi yhtenäiskulttuurin luomiseen
Nykyään se on ehdoton tietolähde Douglasia harrastavalle. Kevytmetallisessa lohkossa olleet reiät korjattiin nykytekniikalla, tinattuja pellinpaloja ei jätetty paikoilleen. Myöhemmin vähän kadutti, sillä tallessa olleen alkuperäisen vanteen olisi ehkä suurella vaivalla voinut kunnostaa. Se oli Uudessa Seelannissa. Yhtenä osana valetuissa sylintereissä ei ollut erillisiä seetejä eikä ohjureita, joten niille piti Latviassa jyrsiä sovitukset. Kerhon kautta löytyi myös pyörästä puuttunut kiertokanki. Myyjä ilmoitti, että hän ei ala irrottamaan kiertokangessa yhä kiinni ollut kampiakselia. Kerho on myös teettänyt kierteytystyökaluja, joilla voi itse tehdä Douglasiin sopivia pultteja ja muttereita. Helsingissä oli tiettävästi alettu rekisteröimään moottoripyörien tietoja jo 1918.; koko maan kattava rekisterihän perustettiin vasta 1922. Vuoden 2018 syksyllä Douglas käynnistyi ensi kertaa ainakin 60 vuoteen. Se ei vielä tarkoittanut, että Räihällä olisi ollut esimerkiksi puhelin, vaikka moottoripyörä olikin. Se oli katketessaan tehnyt lohkoon kaksi reikää, joita oli korjailtu sisäpuolelle asetetuilla pellinpaloilla. Samassa talossa asui tuohon aikaan myös nuori lakimies Risto Ryti. Peltiosat olivat aika pitkälle syöpyneitä, lokasuojat ja vanteet päädyttiin tekemään uusiksi. Veikko sai samalla ehjän tehdastekoisen kampiakselin eikä hänen tarvinnut kokeilla kuinka hyvin Suomessa joskus tehty akseli toimisi. Ainakaan vuoden 1917 luettelosta ei Räihän numeroa löydy. Koneistamiset ja vaativat korjaukset hän on teettänyt osaavammilla. Mobilisti 6/22 . Vielä 90-luvulla Douglasiin saattoi löytää osia romutoreiltakin. Kerran Veikko oli Mobiliassa ystävänsä kanssa etsimässä arkistosta tämän Jawan kantakorttia. Sylintereissä oli paljon tekemistä. Niiden korjaaminen kovajuottamalla tilalle sopivia levyjä vaatii jonkin verran kokemusta sata vuotta vanhojen valurautaseosten sopivuudesta juottamiseen. Suurin puute oli toinen pyörä. Myöskään yleinen polkupyörissä käytetty 5/16 tuuman kierre ei kelvannut sellaisenaan. Akselia ei oltu tasapainotettu, mutta selvästi sillä oli ajettu, ei vain tiedetä kuinka pitkään. Pyörän mukana tuli oikeanmallinen magneetto, jossa oli valmis paikka maadoitusnapille, vaikka pyörässä ei sellaista tiettävästi uutena ole ollut. Mobiliassa olleen tutkijan kovalevyltä löytyi kuin löytyikin Veikon Douglasin moottorin numero ja omistajan tiedot. Se ei ole ihan läpihuutojuttu, sillä tämän ajan moottorissa ei ole irrotettavaa sylinterin kantta. Neljännestuumahan olisi ollut 16/64. Alkuaikoina se toimi tietenkin uusien tai uudehkojen pyörien omistajien kerhona. Brittien kerhon kautta löytyy jonkin verran kulutusosia kuten venttiilejä ja jousia. Niistä on ollut erittäin paljon hyötyä, onhan kerholehdessä julkaistu alkuperäisiä käyttöohjeitakin. Ajokortteja ei vielä vaadittu, eikä Suomessakaan moottoriajoneuvoja vielä keskitetysti edes rekisteröity. Polkupyörissä käytettiin 26 kierroksen nousua tuumalle, Douglas halusi omiin osiinsa 25 kierrosta. Jo pelkästään Douglasissa käytetyt kierteet olisivat voineet aiheuttaa päänvaivaa, ellei niiden mittoja olisi kerhon tiedotteista löytynyt. Rakennus on yhä entisellään ja on ollut jo sata vuotta sitten melko hyvin toimeentulevan väen asuinaluetta. Douglas 2 ¾ hp model U 1914 MOOTTORI Tyyppi: ilmajäähdytteinen, poikittainen vastaiskumoottori, sivuventtiilit, hukkaava roiskevoitelu Iskutilavuus: 349 cm 3 , sylinterimitat: 61 x 60 mm Teho: 2,75 hevosvoimaa RUNKORAKENNE Juottamalla koottu teräsputkirunko JOUSITUS Edessä: ohjauksen laakerointiin lyhyillä tukivarsilla jousitettu haarukka Takana: ei jousitusta JARRUT Edessä: vanteeseen hankaavat palat Takana: hihnapyörän sisäpintaan hankaava jarrupala VOIMANSIIRTO Ensiöveto avoimella ketjulla, kaksivaihteinen vaihteisto, toisioveto hihnalla SÄHKÖT JA VALAISTUS Sytytysjärjestelmä: Bosch-magneetto, asetyleenivalaisin edessä ja takana MITTOJA Pituus: 204 cm Leveys: 66 cm Istumakorkeus: 82 cm Omamassa: 85 kg Rengaskoko: 2,25 x 26 (saatavuusongelmien takia käytössä 2,50 x 26 -renkaat) douglas.indd 13 douglas.indd 13 13.9.2022 15.43 13.9.2022 15.43. Veikolla oli Douglasin tiedot mukanaan. Tällä vuosituhannella niitä ei ole enää löytynyt. Toinen kiertokanki puuttui kokonaan. Vaikka Veikolla oli jo kokemusta erilaisten moottoripyörien hallinnasta, ei yksikään niistä edustanut näin alkuaikojen teknologiaa. Brittien Douglas-kerho on perustettu jo 1928. Moottori oli ihan loppu. Samaan aikaan vanhaa Douglasia myös rakentaneen Partasen Askon koneistus-ja niklaustaidoista oli suuri apu. Pyörää rakennettiin aktiivisesti vasta 2010-luvulla. Alkuperäisessä rungossa oli vain yksi katkennut putki, joka vaati hitsaamista. Paluu tulevaisuuteen Veikko teki yleensä kaiken, mihin vain pystyi, itse. Jäähdytysripojakin sylintereistä oli lohjennut useita. Muutaman vuoden kestänyt loppurutistus ei ollut vieläkään ihan helppoa, vaikka osia pyörään oli kerätty jo neljän eri vuosikymmenen aikoina. Ne oli tinattu ulkopuolelta paikoilleen. Neuvoja ja ohjeita löytyi brittien Douglas-kerholta. Moottorin koneistustyöt teki latvialainen pitkän linjan harrastaja Juris Ramba. Siinä oli jonkin kyläsepän itse tekemä kampiakseli. Douglas kun ei käyttänyt esimerkiksi neljännestuuman, vaan tasan 17/64 tuuman kierteellä varustettuja pultteja ja muttereita. Onneksi hänellä on Douglasin tehtaan aikanaan ensi kertaa pyöriään käynnistäville painattamien käyttöohjeiden kopio, jossa selostetaan hyvin tarkoin, missä asennossa erilaisten vipujen kuuluu olla ja miten esimerkiksi voitelua on tarkoitus säätää ajon aikana. Ensimmäiset kymmenisen vuotta Veikko keskittyi osien etsimiseen. . 13 set vivut ja vipstaakit löytyivät. Käyttöpyöräilijöiden tilalle jäseniksi alkoi tulla vanhojen moottoripyörien harrastajia. Tehtaan lopetettua tuotannon 1957 kerhokin hiipui, mutta pysyi toiminnassa, kunnes alkoi jälleen kasvaa. Samaan aikaan siellä tehtiin Kulttuuriministeriön rahoituksella kartoitusta ennen vuotta 1922 käyttöönotetuista moottoriajoneuvoista. Vastaavat ohjeet ovat olleet erittäin tarpeellisia jo aikanaan, sillä pyörien ollessa uusia niiden omistajilla ei yleensä ollut minkäänlaista aiempaa kokemusta moottoriajoneuvoista. Veikko asensi napin, vaikka moottorin saisi puolipuristimellakin sammutettua. Pyörän oli vuonna 1919 omistanut helsinkiläinen työnjohtaja Svante Fabian Räihä, joka asui Cygnaeuksenkatu 2A:ssa
14 . Mobilisti 6/22 Kulmien kurtistaja Toyota Celica Supra 2.8 i 1984 Kiitos Vihdin Urheiluautoilijat ry:lle kuvauspaikan lainasta lyhyellä varoitusajalla. celicasupra.indd 14 celicasupra.indd 14 13.9.2022 13.03 13.9.2022 13.03
15 S S upra ei oikeastaan ole Celica, vaikka melko läheistä sukua ne ovat. Mobilisti 6/22 . Niissä oli muita pidempi akseliväli, jotta keulalle saatiin mahdutettua suora kuutoskone. Se, mistä Toyota tunnettiin parhaiten, oli tekninen luotettavuus ja sopivasti annosteltu arkirealismi, joten uutuuden olisi kaikesta huolimatta pidettävä Asiakkaille Supran toinen polvi oli toiveiden täyttymys, mutta kilpailijoille se oli enemmänkin kuin isku palleaan. Se olisi nopeampi, urheilullisempi ja aggressiivisempi. Lisäksi mallipolven kysyntä muualla maailmassa jäi kauas jälkeen edeltäjästään. Supra taas tähtäisi selvästi korkeammalle kuin yksikään edeltäjänsä. Etenkin jälkimmäisessä onnistuttiin. Vaikka Caltyn piirissä kehitetyn kakkospolven myynti USA:ssa ei ollutkaan suuri pettymys, oli sen saama viileä vastaanotto muilla vientimarkkinoilla pantu merkille. Celica XX oli lähtökohtana toimineen toisen Celica-polven tapaan muotoiltu lähes kokonaan Caltyssa, Toyotan Kaliforniaan vaivihkaisesti perustamassa suunnittelukeskuksessa. Siitä tulisi myös tehtaan kilpatallin uusi nyrkki, jolla Toyotan nimi palautettaisiin niin rallikuin ratakisojenkin kärkeen. USA:ssa vasta hieman aiemmin julkiseen levitykseen sallitun aikuisviihteen 18 vuoden ikäraja näet merkittiin ilmaisulla X-rated, joten malli “XX” olisi ollut hieman turhan rohkea vauraan keskiluokan korvissa. Yleisilme oli kulmikas ja kiilamainen. Morohoshi puolestaan oli noussut Toyotan muotoiluosaston luottohahmoihin etenkin miedosti urheilullisilla malleillaan. Luksustakin olisi, mutta ei “henkilökohtaisella” tyylillä; siitä huolehtisi uusi personal luxury -luokan maantieristelijä Soarer. Piirtäminen on paljon helpompaa kuin saman näkemyksen vääntäminen sarjatuotantona pellistä, vieläpä järkevään hintaan ja arjen tarpeet huomioiden. teksti: Kimmo Koistinen kuvat: Matti Ouvinen Ensimmäinen Supra jäi Suomessa harvinaisuudeksi, samoin kuin sen kanta-autona toiminut Celica Liftback. Insinööri Wada oli tehnyt vuonna 1961 vaikutuksen yhtiön johtoportaaseen toteuttamalla Crownin uusimisen tuotantolinjoineen ja 70-luvun lopulla hän oli jo talon arvovaltaisimpia miehiä. Vuodelle 1978 esitellyt ensimmäiset Suprat tunnettiin kotimarkkinoillaan Celica XX:inä. Samoin Caltylle myönnetyt erivapaudet ja miltei itsenäinen asema organisaation sisällä johtivat luovien, tervetulleiden ideoiden ohella myös jatkuviin pikku kahnauksiin toteuttavassa portaassa. Taivaallista ja Ylivertaista Wadan ja Marohoshin Celica – suomeksi taivaallisuuteen ja tähtiin viittaavaa – ja Supra (suomeksi suunnilleen ylivertainen) olivat muotokieleltään aivan eri vuosikymmenen tuotteita kuin edeltäjänsä. Etenkin kotimarkkinoillaan Celicaa myytiin kymmeninä eri versioina, alkuun kahtena eri korimallina. Käytännössä tavoitteena oli hienostunut, pystyvä ja vähäeleinen Grand Tourer, jollaisia ei japanilaisvalmistajilta odotettu. Samaan aikaan kun Celica ja Celica Supra vakiinnuttivat asemiaan USA:ssa, oli Japanin pääkonttorilla käynnissä jo perusteellisesti uusitun seuraajan valmistelu. Siksi Celican kolmannen polven ja siitä edelleen jalostettavan Supran toisen polven koko kehitystyö keskitettiin Japaniin. Lievimmilläänkin se sai kulmat kurtistumaan Atlantin molemmin puolin: miten Toyotan väki oppi niin nopeasti tekemään ominaisuuksiltaan hienon ja kansainvälistä tyyliä edustavan GT:n. Perus-Celicat myivät hyvin USA:ssa ja kotimarkkinoillaan, mutta niistä puuttui Datsunin Z-sarjan vauhdikkuus ja kilpamenestyksen status. celicasupra.indd 15 celicasupra.indd 15 13.9.2022 13.03 13.9.2022 13.03. Lännessä kukaan ei kuitenkaan tuntenut uutta menestyjää Celica XX:nä, vaan Celica Suprana. Projektia vetämään värvättiin herrat Akihiro Wada ja Kazuo Marohoshi, jälkimmäisen vastatessa muotoilusta. Celica XX pyrki 2,8 litran kuutosellaan iskemään suoraan Datsunin uuden, entistä kookkaamman 280 ZX:n markkinoille ja samalla hiipimään voimakkaassa nosteessa olleeseen personal luxury -kategoriaan
Aikakauskorrekti Blaupunkt-soitin ja taajuuskorjain huolehtivat audiopuolen viihdyttävyydestä. Mobilisti 6/22 Kuljettajan istuin on varustettu pumpattavalla ristiselän tuella. 16 . celicasupra.indd 16 celicasupra.indd 16 13.9.2022 13.03 13.9.2022 13.03
Se sai tuskin ketään haukkomaan henkeään ihastuksesta ja vain muutamille se oli rakkautta ensisilmäyksellä, mutta silti siinä oli jotakin oudon vakuuttavaa eurooppalaisestakin näkökulmasta. L:ssä oli vakiona erilaiset vanteet ja digimittaristo. Suprakin noudatti perusratkaisuissaan edeltäjänsä kaavaa melkein 12 cm pidempine akseliväleineen, mutta nyt taka-akselilla oli kookkaita viistottaistukia hyödyntävä erillisjousitus. Mobilisti 6/22 . Celican tekniikka rakentui jälleen takavedon ja eteen sijoitettujen nelosmoottorien ympärille. Se oli miltei tavoittamaton perustallaajalle, mutta jännittävän järkevästi hinnoiteltu GT-vaunujen piirissä. Se oli etenkin japanilaisvalmistajalta poikkeuksellinen saavutus. Lisäksi isompi 2,8 litran kuutonen varustettiin kahdella nokka-akselilla; pienempi 2-litrainen jatkoi alkuun SOHC-versiona. Vaihteistona oli joko 5-lovinen manuaali tai nelivaihteinen automaatti. Euroopassa mentiin vielä suppeammalla skaalalla, vain vaihteisto oli valittavissa. 17 tassunsa tukevasti maassa. Supra sen tekee Supran variaatiot USA:n vientimarkkinoilla olivat hyvin rajalliset: ylellisyyspainotteinen L-versio (Luxury) sekä hieman tiukemmalla alustalla ja urheiluistuimin varustettu P (niin kuin Performance), kumpikin automaattina tai käsivaihteistolla. Silloin perin muodikkaan digitaalisen mittariston päätyminen lopulta Euro-mallien vakiovarusteeksi on ollut rohkea veto; ehkä sillä haluttiin alleviivata Toyota-teknologian modercelicasupra.indd 17 celicasupra.indd 17 13.9.2022 13.03 13.9.2022 13.03. Vastaansa se saisi vientimarkkinoilla ainakin Datsun-Nissanin Z-sarjan sekä Mustangien ja Alfa GTV 6:n kaltaisia, keskenään täysin erilaisia tuotteita. Jonkin eurooppalaisvalmistajan tuotteena siitä olisi varmaankin tullut uusi standardi, johon kaikkia muita istuimia verrattaisiin vielä tänäänkin. Siinä oli muun muassa paineilmatoiminen ristiselän tuki ja vielä erikseen säädettävät alaselän sivuttaistuet. Sen olemus yhdisteli hienovaraisesti elementtejä monista 70-luvun alkupuolen eurooppalaisista urheiluautoista hyvin moderniin kansainväliseen muotokieleen. Istumet olivat “vähemmän urheilulliset”. P:ssä oli muun muassa levikkeet lokasuojissa ja analoginen mittaristo. Toyotan uusi kuljettajan urheiluistuin oli kuin parannettu versio palvotusta Recarosta, ja uusimman tiedon mukaan se tosiaan oli Recaron suunnittelema. Vaikka kilpailukykyisesti hinnoiteltu Celica oli ilmeinen volyymimalli, kaappasi selvästi kalliimpi Supra valokeilan etenkin vientimarkkinoilla. Miellyttävä bonus oli alhainen ilmanvastuskerroin, 0,35, johon vain harva kilpailija pystyi tuossa vaiheessa. Liikuttaisiin siis paljolti Toyotalle tuntemattomilla vesillä. Lisäksi lisävarustelistalla oli joitakin pikkuherkkuja – kuten kattoluukku, joka jostain syystä oli erilainen kuin USA-malleissa – mutta lähtökohtaisesti tarjolla oli vain kattavasti varustettu ja suorituskykyinen hatchback-coupé
Lisäksi Toyotan rehvakka markkinointiosasto oli rahdannut esisarjan Supran Lotuksen testiradalle Englantiin, jossa kuvattiin Japanin kotimarkkinoiden TV-mainosta, pääosassaan Lotuksen perustaja Colin Chapman. Sittemmin ankara kilpailu niin kotimaisia, eurooppalaisia ja amerikkalaisiakin haastajia vastaan piti Toyotan moottoriosaston varpaillaan ja 2,8-litraisesta kuutosesta kehitettiin jatkuvasti uusia muunnelmia. Jopa pohjaan ruiskutettu alustamassa oli kaupantekohetkellä lähes tahraton. Iso takaluukku avasi näkymän avaraan ruumaan, jota pystyi vielä kasvattamaan takapenkin selkänojat kaatamalla. Se oli tilava, mukava, urheilullinen, edustava, luotettava ja jopa käytännöllinen. Esimerkiksi Safari-ralli voitettiin vuosina 1984-86 Celicalla, mihin suomalaiskuljettaja Juha Kankkusella oli ratkaiseva osuus, kahdesti. Eräs harvoista Vihtiläisen Mika Latvalan autoharrastus on painottunut vuosien varrella Toyotiin. Malli säilyi tuotannossa Taharan hitaamman valmistustahdin eliittitehtaassa kesään 1985. Sittemmin Lotuksen alustainsinööri Roger Becker on kertonut, ettei Chapman itse ajanut rataosuuksia, vaan puikoissa oli hän. Nettikontaktien kautta löytyi kuin löytyikin lopulta elinkelpoinen, tuunaamaton yksilö. 18 . Olipa alla kostea tai kuiva alusta, Supra herätti luottamusta kuljettajassa ja mahdollisti melkoiset keskinopeudet 80-luvun alun GT-kategorian mittapuulla. Vaikka sen tekniikkaa jalostettiin jatkuvasti, olivat ulkoiset ja sisustukselliset muutokset lopultakin huomattavan vähäisiä. Todennäköisyys Lotus Engineeringin osuuteen on kuitenkin hieman korkeampi vuoden 1984 päivityksen yhteydessä, jolloin hienosäätöjä toteutettiin jälleen kerran. Japanilaiset olivat tulleet kysymään hänen mielipidettään alustasta ja Becker oli antanut rakentavaa, mutta lievästi kriittistä palautetta. Supra myi selvästi paremmin kuin edeltäjänsä, ja – kuten historia osoitti – enemmän kuin hieman pulleampi seuraajansa. Becker ei kieltäytynyt ja loppu on hänen mukaansa historiaa. Mallikohtaisten varaosien löytäminen on erittäin vaikeaa etenkin sisustan celicasupra.indd 18 celicasupra.indd 18 13.9.2022 13.03 13.9.2022 13.03. Hätätilassa takapenkillä saattoi vastaavasti kuljettaa jopa kaksi huonosti ravittua aikuista. Sen sijaan esimerkiksi ajo-ominaisuudet saivat kehuja kautta linjan. Toyota oli vasta hieman aiemmin ostanut siivun Lotus Engineering -yhtiöstä, mikä antoi huhuille pontta. Lasten sormille sovitetun nappulaviidakon vastapainoksi sen 4 ylä/ keskiäänikaiuttimen ja yhden jättimäisen bassokaiuttimen yhdistelmä oli ensimmäisiä tehdaslaitteistoja, joka tarvittaessa sai matkalaisten sisuskalut värähtelemään musiikin tahdissa. Supra kun päätti jo ensimmäisellä reissulla lakata käymästä kunnolla. Lyijyttömästä polttoaineesta ja päästönormeista huolimatta kotimarkkinoilla käytiin jo 173 hv:ssa 80-luvun puolivälissä. Siinä hän ajoi Supralla koerataa ja totesi lopuksi jotakin tyyliin “hyvä peli”. Parin kuukauden diagnostiikan ja vaihdettujen komponenttien (mm. Pitkään seisonut, mutta alle 300 000 km ajettu ja osiltaan miltei täydellinen coupé on ilmeisesti alkujaan kotoisin Tampereelta ja pääosin läpikäyty edellisen omistajan toimesta. Edeltäjäänsä korkeammasta hinnasta huolimatta Supra innosti asiakkaita USA:ssa, mutta myös Euroopassa ja esimerkiksi Australiassa. Tehokehitys tässä polvessa huipentui vuosien 1984-85 Euro-version 178 hv:aan. 80-luvun puolivälin mittapuulla huomattavan monimutkainen, lähes 40-vuotias tekniikka on kuitenkin tarjonnut joitakin haasteita, joten ensimmäinen yhteinen kesäsesonki ei sisältänyt pelkkää vahailua ja ajelua. Jo tuoreeltaan alalla liikkui tietoja Lotuksen osuudesta Supran onnistuneeseen pyöränripustukseen. Kalliita autoja ei tuotu uutena Suomeen kuin pieniä eriä, ja kuoliaaksi ruostumisen välttäneet Suprat on rakenneltu melkein viimeistä myöten. Niin tai näin, Supra oli myös hanakka kiihtymään ja kulkemaan; etenkin parikymmentä hevosvoimaa (168 DIN hv) tehokkaampana lyijyllisen bensiinin Eurooppa-mallina Supra oli jo todella nopea luokassaan. Amerikassa päästiin myös nauttimaan – tai kärsimään, käyttäjästä riippuen – Toyotan ja National-Panasonicin yhteistyönä kehittämästä äänentoistojärjestelmästä, joka haki vertaistaan monimutkaisuudessa. Kuvausten lopuksi hän oli heittänyt Supralla muutamia donitseja ja taiteillut autolla muutenkin. Disco teki kuolemaa, mutta uudenlaiselle musiikille tarjoutui tilaisuus tehdä vaikutus, vaikka matkalainen olisi kytkenyt kuulokojeensa pois päältä... Britit kellottivat sille tuoreeltaan käsivaihteistolla 8,7 sekuntia 0-96 km/h ja huipuksi luvattiin markkina-alueesta riippumatta yli 200 km/h. Siltä istumalta japanilaiset olivat ehdottaneet, että eikö hän voisi tehdä alustaan viime hetken säätöjä oman makunsa mukaan, jotta lopputuote olisi mahdollisimman hyvä. Mobilisti 6/22 niutta. Eräät normaalisti saksalaistuotteita palvovat amerikkalaistoimittajat joutuivat jopa vakavasti pohtimaan, että onko Porsche 924/944 selvästi kalliimpana lisäinvestoinnin arvoinen jotakuinkin yhtä laadukkaan tuntuisen Supran rinnalla. Stereojärjestelmän saama ristiriitainen huomio oli lopulta eräs harvoja negatiivisia piirteitä, joita länsimaiset lehtimiehet nostivat esiin. Viimein hän saavutti elämässään merkkipaalun, jonka myötä oli, rouvan luvalla toki, aika toteuttaa haave jälleen yhdestä harrasteautosta – tällä kertaa toisen polven Suprasta. Näkyvin päivitys osui vuoden 1984 alkuun, jolloin etuvilkkuja pyöristettiin ja ovien ulkokahvat vaihdettiin muun hienosäädön ohella. Auto oli rekisteröity uudelleen, mutta sillä ei ollut juurikaan ajettu. Vastineeksi Lotuksen kerrotaan saaneen Excel-malliin käyttöön Toyotan vaihteiston, tasauspyörästön sekä jarrut. suuttimet, bensapumppu ja paineensäädin) jälkeen syyksi paljastui lopulta rikkoontunut ECU. Myös hieman hennompi sisarmalli Celica oli lunastanut lupaukset: se myi hyvin ja Dan Gurneyn vetämä tiimi saavutti sillä USA:n mestaruuksia IMSA:n GTU-sarjoissa ja rallipuolella sillä ajettiin toistuvasti ykkössijoille. Supra sai kilpailijansa skarppaamaan ja houkutteli monet vanhatkin valmistajat samoille apajille
Siitä luovuttiin vuonna 1986 tulleen kolmannen sukupolven myötä, kun siteet Celicaan katkaistiin lopullisesti. Mekanismi takaa, että tuulilasipinta tulee pyyhittyä mahdollisimman kattavasti. 19 Celica Supran kanssa voi elää automaailman harvinaisia pantografisten pyyhkijöiden hetkiä. Mobilisti 6/22 . Celicasta tuttu keulamerkki esittää lohikäärmettä tai lohikäärmevenettä. celicasupra.indd 19 celicasupra.indd 19 13.9.2022 13.03 13.9.2022 13.03
Tällainen tyylipuhtaus onnistuu yllättävän harvoin, eikä sitä ole totuttu näkemään umpijapanilaisissa tuotteissa. USA:ssa osia on tarjolla yllättävänkin kattavasti– ainakin käytettyinä – mutta koska Eurooppa-malleissa ei vielä tuolloin tarvittu esimerkiksi katalysaattoreita, ovat tekniikan yksityiskohdat monin kohdin kiusallisen erilaisia. Kokonaisuus on yhä hämmästyttävän raikas. Mutta positiivisen muistikuvan se jätti ja kun bongasin koristetarroja myöten alkuperäiskuosissa olevan yksilön, heräsi voimakas into koeponnistaa tuo miltei kadonnut japanilainen voimavaunu. Mutta sitten kadulle. Siinä on sopivasti luistoa, joten tarravelour-tuntumaa ei synny. Vaihteisto toimii napakasti. Valitsimen liikkeet ovat kohtalaisen lyhyitä ja mainion selkeitä. Perinteinen mekaaninen matkamittari on hellyttävä yksityiskohta kaiken elektroniikan keskellä. Supra on joka tapauksessa klassinen korttihöylä, se irrottaa ajokorttisi sinusta erittäin vaivattomasti. Supran voima ja suorituskyky ovat aikuiseen makuun, luotu ottamaan kaiken irti ajotilanteista silloin, kun olosuhteet ovat luontevat – ei niinkään lennähtelemään kaupunkien liikennevaloista toiseen laittomilla nopeuksilla. Diagnostiikkaelektroniikkaa autossa on jo hieman, mutta pientenkin ongelmien poiskitkeminen voi vaatia sitkeää yrittämistä ja erehtymistä loputtomassa letkuja johtoviidakossa. Lisäksi kangasvalinta on aikanaan ollut melko eksoottinen, eikä yksikään verhoilija ole samanlaista löytänyt. Kuitenkaan se ei ole mikään saksalaistyyppinen urheilukuppi, jonka rinnalla uimahallin kaakelointikin tuntuu inhimillisen pehmoiselta. Kohtaaminen valkoisen komistuksen kanssa vahvistaa eräiden ulkomaisten asiantuntijoiden havainnon: Supran toinen polvi on ikääntynyt tyylikkäästi. Muut hallintalaitteet ovat selkeät, eivätkä lukuisat vipstaakit vaadi juuri lainkaan opiskelua, jos on vain joskus luotsannut jotakin japanilaisautoa. Moottorin vääntö ja vahteiden vetoalueet ovat niin laajat, että tarvittaessa taajamaliikennöinti hoituu hyvin vähäisin vaihdoin. 20 . Siellä syy saattaa piillä minkä tahansa liitännän tai tiivisteen päällepäin näkymättömässä haurastumisessa. Tilaa etuistuimilla on suorastaan ylellisesti joka suuntaan. Supran materiaalit ovat valitettavasti enimmäkseen vuosimallikohtaisia ja aina värikoodattuja, mikä rajaa käytettyjenkin osien valikoimaa rajusti. Pieni polkaisu kaasupedaalille tuottaa kuitenkin mukavasti murinaa, ja sisällä – kuten myös ulkona – olevat vaistoavat kyseessä olevan jotakin hieman parempaa. Onneksi käsiksipäästävyys on yleensä kohtalaisen helppoa, eikä puolta autoa tarvitse purkaa jokaisen operaation alkajaisiksi. Suosin ensinmainittua, vaikka tiettyä uteliaisuutta voimavarojen täyteen testaukseen kieltämättä olisikin. Siihen ei kuitenkaan tunne pakottavaa tarvetta, toisin kuin joissakin räävittömissä vauhtivaunuissa. Nokkahihna ketjun sijaan auttaa äänimaailmassa. Ajattomuutta ajamassa Sedan-setänä en kuolannut koskaan Supran perään, jos satuinkin sellaisen näkemään Toyotan Itäkeskuksen myymälässä tai joskus harvoin liikenteessä. Supralla voi lähteä paikaltaan huomaamattomasti lipuen tai sitten ihan toisella tavoin. Oven sulkeminen vaatii jo hieman enemmän voimaa, eikä äänielämys ole erityisen vaikuttava; vain eleetön “thumps” ja siinä kaikki. Mobilisti 6/22 ja korin osalta, mutta myös tekniikassa on sen verran eksoottisia ratkaisuja, ettei piipahdus Motonetin tiskille tuota yleensä mitään tuloksia. Vaikka Supran sisätilat ovat säilyttäneet ryhtinsä yleissilmäyksellä varsin hyvin, on kangasverhoilussa kohtia, jotka voisivat olla paremmassakin hapessa. Mutta urheilullisuus paljastuu, kun renkaat kohtaavat tavallista pahemman routavaurion: koko auto välittää iskun kuljettajan selkärankaan. Autoon joutuu laskeutumaan, mutta mitään italialaisen urheiluauton spagettipolviprosessia ei tarvita. Peilit ovat kookkaat ja turvaavat tarvittaessa kuljettajan ajolisenssiä äkkilähdöltä. Suurta lohtua on kuitenkin tarjonnut auton sähköjärjestelmä, joka esimerkiksi sisätilojen lukemattomissa tilpehööreissä toimii yhä toyotamaisen moitteettomasti. Tätä GT-vaunua ei tarvitse säälitellä tai selitellä vuosikymmenensä kasvattina; se on voimakaslinjainen ja ajaton. Pitkä ovi kehyksettömine ikkunoineen aukeaa kevyesti. Näkyvyys eteen ja sivulle on hyvä, takaviistoon luonnollisesti hieman heikompi, muttei toivoton. Moottorin mukana herää eloon lähes täysin digitaalinen mittaristo. Vaikka ei käyttäisi turvavyötä, kuljettajan ei tarvitse ripustautua ohjauspyörään pysyäkseen paikallaan kiivaassakaan ajossa. Maantiellä nopeudet kasvavat kuin vahingossa, nopeusmittarin lukemia täytyy oikeasti vilkuilla. Liikkeellä Supra tuntuu enimmän aikaa hienosti eristetyltä, hyvin vaimennetulta luksuskupeelta. Myös merkkiliikkeen varaosamyyjät ovat oppineet luikahtamaan takahuoneeseen, kun tähän autoon tullaan kyselemään osia. Se ei tarjoa liikaa dataa, joskin ajon aikana huomaa tuijottaneensa vain ja ainoastaan nopeusmittarin kiehtovaa vilahtelua lukemasta toiseen. Tehdasradion sijaan kojelaudassa on aikalaiskorrekti, pätevä Blaupunkt taajuuskorjaimineen, joka lienee taannut riittävän äänitaustan pitkillekin ajorupeamille. Se ylittää kaivonkannet, asfaltin poikittaissaumat ja urapaikkaukset eleettömästi ja huomaamatta. Ei sentään tainnuttavasti, mutta kuitenkin niin voimakkaasti, että seucelicasupra.indd 20 celicasupra.indd 20 13.9.2022 13.03 13.9.2022 13.03. Kuljettajan istuin tuntuu jämäkältä, ero kartturin vastaavaan on huomattava. Kytkin on liikeradaltaan tavallista niukempi, mutta tarjoaa esimerkillisen tuntuman kitkapintojen tapahtumiin. Polttoaineen suihkutusjärjestelmän avulla moottori käynnistyy aina kuin palmun alta ja asettuu kuiskaavalle tyhjäkäynnille. Koripeltien istuvuus vaikuttaa erittäin täsmälliseltä. Toisaalta ruutia riittää ripeisiin pyrähdyksiin tai turvallisiin ohituksiin melkein kuin vanhan hyvän ajan muskeliautossa. Istuin osoittautuu koeajon mittaan maineensa veroiseksi, se on todella mukava ja tasaisesti tukeva. Keinokuituinen verhoilumateriaali on kestänyt vuodet melko hyvin ja tuntuu lajissaan miellyttävältä
Jarrut eivät tuota pettymyksiä ainakaan suomalaisessa liikenneympäristössä. Supra ei välttämättä ole auto vannoutuneille autobahn-ohjusten ihailijoille, mutta virkistävää vaihtelua se voisi tarjota heillekin. Toisen polven Supran täytyy olla eräs aikansa parhaista esityksistä luokassaan. Mainittakoon, että samainen pikipullistuma paljasti senkin, että Supran kori ja sen verhoilun muovit ovat tiukkaa tavaraa: pitkä keula ei värise eikä vapise, interiööri päästi vain yhden vähäisen niksahduksen, joka sekin saattoi olla peräisin jostakin irtotavarasta. Se on hyvin joustava ja miellyttävä laite etäisyyksien lyhentämiseen. 21 raavan ison rypyn kiertää mieluummin toiselta kaistalta. Toyota Celica Supra 2.8i 1984 MOOTTORI Tyyppi: kuusisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori, lohko ja kansi valurautaa, 2 hihnakäyttöistä nokka-akselia sylinterikannesssa, hydrauliset venttiilinnostimet, 7 runkolaakeria, elektroninen Toyota-polttoaineensuihkutus Iskutilavuus: 2 759 cm 3 , sylinterimitat 83 x 85 mm, puristussuhde 9,2 Teho: 178 hv(DIN)/5 600 r/min Vääntömomentti: 230 Nm (DIN)/ 4 400 r/min VOIMANSIIRTO Viisivaihteinen käsivaihteisto, valitsin lattialla, takaveto, tasauspyörästön luistonrajoitin (25%), vetopyörästön välitys 3.58 JARRUT Tehostetut, jäähdytetyt levyjarrut edessä ja takana OHJAUS Tehostettu hammastanko-ohjaus, 3,1 ohjauspyörän kierrosta JOUSITUS Edessä: erillisjousitus, McPherson-joustintuet, kallistuksenvaimennin Takana: erillisjousitus, 2 viistottaistukea, kierrejouset, Panhard-tanko, kallistuksenvaimennin KORIRAKENNE Itsekantava kokoteräskori MITAT Pituus: 4,62 m Leveys: 1,72 m Korkeus: 1,31 m Akseliväli: 2,61 m Raideleveys: 1,46/1,42 m Omamassa: 1 275 kg Rengaskoko: 225/60HR15 SUORITUSKYKY* Huippunopeus: 209 km/h Kiihtyvyys 0-100 km/h: 8,3 s MYYNTILUKEMIA* 29 871 kpl (USA), 1 385 kpl (UK), koko mallipolven myynti USA:ssa 114 459 kpl HINTA 204 980 mk (Supra automaatti 210 980 mk; Toyota Corolla 1.3 Super 3 ov. 53 840 mk; Nissan 300ZX 196 000 mk; Porsche 924 Coupe 207 400 mk; Saab 900 Turbo 16 Aero 184 500 mk; Rover 3500 Vanden Plas 195 000 mk; Volkswagen Scirocco GTL 1.8 113 650 mk) * kalenterivuosi 1984 ** Autocar 31.10.1984 celicasupra.indd 21 celicasupra.indd 21 13.9.2022 13.04 13.9.2022 13.04. Onneksi se on jo ainakin jossakin määrin “löydetty” harrastajien taholla, mutta selvästi vähälahjaisemmistakin autoista on leivottu legendoja ripeämmin. Mobilisti 6/22 . . Ohjaus on nopea, tunnokas ja yllätyksetön. No, eivät ne muovit näytäkään väsähtäneiltä, vaan miellyttävän laadukkailta ja ryhdikkäiltä. Kallistelu on olematonta järjellisissä kaarrenopeuksissa. Melko iäkkäistä laaturenkaista huolimatta vaikuttaa siltä, että perän saaminen luistoon kuivassa asfalttimutkassa edellyttää suorastaan itsetuhoista ajoasennetta. Alpeista en mene sanomaan mitään, mutta yllättyisin, jos Supra ei pystyisi pysäyttämään vuoristossa jarrunsa menettänyttä koulubussia asettumalla sen eteen jarruvaunuksi. Olipa ajotyyli tai liikenne ympärillä minkälaista tahansa, Supran ohjaimissa tuskin tuntee kaipausta jonkin muun laitteen puikkoihin
Autenttisen kokemuksen saavuttamiseksi otimme hytin perinteisestä pikajunan makuuhytistä. matrallapohjoiseen.indd 22 matrallapohjoiseen.indd 22 13.9.2022 13.11 13.9.2022 13.11. Sitä paitsi minä en koskaan ollut käynyt Lapissa. Mobilisti 6/22 MATRALLA POHJOISEEN – tai oikeastaan sieltä takaisin Mobilistin juttuja pitää kuvata talveksi varastoon – lumisena ja ankeana aikana koeajojen tekeminen ja fotosessiot ovat hankalasti järjestettävissä ja valoisaa aikaa kovin vähän. Otin oppaaksi siellä varttuneen päätoimittaja Halmkronan. Yksinäinen poro makailee kaivostornin varjossa. Halmkrona haluaa käydä muistelemassa menneitä; hän oli siellä kesätöissä 18-vuotiaana. Havaitsemme, että ovi ei ole lukossa, vain iso kivi salpaa oven. teksti: Matti Ouvinen kuvat: Matti Ouvinen ja Janne Halmkrona K uuma, kostea hikinen. Matkalla Kolarista Ylläkselle on Rautuvaaran kaivos. 22 . Käymme varovasti sisällä ja kiipeämme kuusi tai kahdeksan kerrosta hienomurskaamon huipulla olevaan valvomoon, jossa Janne oli töissä teininä. Ei ilmastointia, ei suihkua, yksi pätkivä virtapistoke kännyköiden lataamiseen. Levottoman yön jälkeen saavumme aamupäivällä Kolariin; tämän pidemmälle ei junalla pääse. Sitä oli sää elokuun puolivälissä, kun lastasimme Matra Murenan Pasilassa autojunaan kohti Kolaria. Päätimme tehdä pidemmän saalistusmatkan ja haalia useampia kuvauksia samalle viikolle
matrallapohjoiseen.indd 23 matrallapohjoiseen.indd 23 13.9.2022 13.11 13.9.2022 13.11. Enemmän autosta talvikauden aikana. Emme suosittele vanhoihin teollisuuskomplekseihin tunkeutumista varsinkaan yksin, ilman turvakenkiä ja hyvää taskulamppua. No niin, nyt olen sitten nähnyt sen Lapin… Olemme sopineet Ari Jaakon kanssa Pyhimys-Volvon kuvauksesta Ylitorniolla. Hylätyissä rakennuksissa liikkuessa tulee noudattaa urbaanien löytöretkeilijöiden mottoa: "Jätä vain jalanjälkiä." Älä koske mihinkään, äläkä ota matkamuistoja. Ajamme pitkän matkaa Ruotsin puolella, jossa nopeusrajoitus on satasta, eikä kamerapönttöjä ole vähän väliä. Ari Jaakon Volvo saatiin kuvattua mahtavan Tornionjoen edustalla. Mobilisti 6/22 . Sivuosumana otamme pikatyypit myös Peugeot 404 Pickupista, sillä mikäpä ettei. Haitaribussi on kaukana kotoa hylätyllä kaivoksella. Parempi pyy pivossa. 23 Suoritamme aamu-uinnin kirkasvetisessä järvessä ja koukkaamme pikaisen maisemakierroksen Ylläksen kautta, ennen kuin suuntaamme kohti länttä. Koukkaamme ensin ulkomaille – Pajalaan – syömään perinteistä ruotsalaista thai-ruokaa. Yöksi jatkamme Jannen perheen mökille Tornioon. Pellossa siirrymme Suomeen ja olemme pian Perillä Ylitorniolla, jossa Ari Jaakon Volvo odottaa. Rautaruukin rautamalmikaivos Rautuvaarassa toimi 1970-luvulta vuoteen 1989. Kävimme myös kääntymässä Ylläksellä
24 . Mobilisti 6/22 Rollofunk Keskiviikkona käynnistämme Matran ja lähdemme Rovaniemelle. Arvo Hiukan tallilla syntyy Ford T -raaseri. matrallapohjoiseen.indd 24 matrallapohjoiseen.indd 24 13.9.2022 13.12 13.9.2022 13.12. 1937 Federal, Rovaniemen palolaitoksen auto nro. Tokihan meitä kiinnostaa nähdä keskeneräinen projekti. Akkukotelo on toteutettu hienoilla lohenpyrstöliitoksilla. 1. Kuvauksien yhteydessä kohdattu lukijamme Juha Ranta kertoi kuvanneensa samanlaisen Murenan Rovaniemellä. Rambler American ja Rovaniemen linja-autoasema. Arvo Hiukka ottaa meidät vastaan ja kutsuu heti talliinsa. Se nypyttää pintakaasulla ajettassa. Saavumme hieman empivällä koneella Rovaniemelle. Kolarissa bongattiin hämmästyttävän siisti Nissan Prairie! Koska näit viimeksi. Arvon TT-Omnibus on säilöttynä Lapin maakuntamuseon kokoelmahallille, jossa museoamanuenssi Janni Tasanko esittelee meille pikaisesti halliin varastoituja museokaluja – kaikkea motorcrosspyöristä laskettelusuksiin ja ruumisarkusta ilmavalvontatutkaan. Se ei auta mitään, mutta matka jatkuu, eikä vika ainakaan pahene. Todisteeksi löytyi kuvakin! Auton omistaa saksalainen, joka on tutkijana Rovaniemen yliopistolla. Niinpä tietysti! Markku Koivurovan Pohjolan Auton (Mob 3/09) vanhoissa korjaamohalleissa kohdattiin toimituksen autoista ja Timo Happosen entisöintitarinoista (2009-10) tuttu 928. Moottoriin on ilmestynyt – tai tarkemmin palannut – pieni käyntihäiriö. Tankkauksen yhteydessä kokeilemme ottaa jakajasta alipaine-ennakon pois ja tukkia letkun. Halli on kuulunut alkujaan paikalliselle lentokonetehtaalle. Hiukka esittelee sen akkukoteloa, joka on koottu kaksisuuntaisilla lohenpyrstöliitoksilla; niiden oppimisessa on mennyt pitkään, mutta sellaiset ovat mahdollisia. Tekeillä on Ames-henkinen T-roadster
Minä kerron museoamanuenssi Tasangolle, että me teemme tätä ihan päivätyönä – ajamme kaikkea panssarivaunuista kilpapyöriin ja kirjoitamme niistä juttuja. Yksi johdoista – vaikka vain pari vuotta vanha – näyttää kärsineen vaurioita, joten seuraavan päivän ohjelmaksi otetaan tulpanjohtojen hankinta. 25 80-luvun lopulla alkanut ATOL-amfibio oli rovaniemeläinen hanke! Kellosepät Halmkrona ja Hiukka puhuvat kelloista. matrallapohjoiseen.indd 25 matrallapohjoiseen.indd 25 13.9.2022 13.12 13.9.2022 13.12. 60-lukuinen kuvausmiljöö löytyy helposti kivenheiton päästä; Vuonna 1959 valmistunut Rovaniemen linja-autoasema on kaupungin merkittävää modernistista arkkitehtuuria. Pasi Havu harrastaa paloautoja. Jatkamme Pasin oman paloautokokoelman pariin kaupungille. Torstai Torniossa on välipäivä. Kesän seisotuksen aikana auto on kehittänyt sen verran pahan vesivuodon, ettemme ota riskiä vanhuksen rikkomisesta. Pikalounaan jälkeen tapaamme Pohjolan Auton vanhoilla korjaamohalleilla Lauri Snellmanin ja perheessä uudesta asti olleen Rambler Americanin. Se esitellään tulevan talvikauden aikana Mobilistin sivuilla. Ja nythän auto käy ihan hyvin. Nyt aikataulumme on tiukka, joten pitää jatkaa matkaa. Kun oikean mittaisia ei löydy, toteamme, että ne voi tilata Saksasta Matran tehtaan inventaarion ostaneelta varaosakauppiaalta, kun muutakin pitäisi hommata. Ostamme karkkia. Auto on ollut Ranuan ensimmäinen linjuri. Joskus kuvauspaikan valinta edellyttää ajelua edestakaisin, eikä mikään kelpaa; toisinaan taas kaikki on kuin aikakauden postikortista. Mobilisti 6/22 . Yleensä yhden auton kuvaussessioihin menee helposti kolmekin tuntia jutusteluineen ja koeajoineen. Päivän viimeinen kuvaussessio vie meidät Pasi Havun pakeille Saarenkylän paloasemalle. Tavallaan työ on samanlaista kuin museoalallakin – joka vuosi oppii niin paljon uutta historiasta, ettei kaikkea aikaisempaa voi mitenkään muistaa. Tupla-Kunto -kuntopyörän kanssa treenaajaa uhkaa ylikunto. Kierrämme kaupungin varaosaliikkeet, ja saamme kuulla, ettei tulpanjohtoja kukaan enää osta, joten niitä ei pidetä kovinkaan kummoista valikoimaa hyllyssä. Matkan suunnitteluvaiheessa varauduimme takaiskuihin – huonoon säähän, teknisiin ongelmiin tai peruuntuneisiin kuvauksiin – ylimääräisellä päivällä. Sieltä Hiukka sen myös pelasti entisöitäväksi. Palaamme yöksi Tornioon. Varsinaisen koeajon joudumme jättämään väliin. Sellaisia ei ole ilmaantunut; ainoat sateet ovat tulleet yöllä, ja pohjoisen Tornionjoki, Suomen Mississippi. Rovaniemellä suoritettu tulpanjohtojen teippaaminen parempaan paikkaan näyttää auttaneen nykimiseen. Pääsemme ajelulle TT-bussilla. Ruotsin puolella rajaa on valtava makeiskauppa, joka myy karkkia ja nuuskaa. Pääsemme tutustumaan Rovaniemen palolaitoksen autoon numero yksi, vuosimallin 1937 Federaliin
Olemme aikatauluttaneet päivän minuutilleen ja tilanneet sääolot tarkalleen. Ei nimi autoa pahenna. Tietyillä merkeillä on Suomessa vahva alueellinen markkinaosuus, vaikka koko maassa viipale automyynnistä olisikin pieni. Toisaalta hektisen kolmen kuvauksen päivän jälkeen pieni huili tekee hyvää. Me körötämme kolmeakymppiä, sillä näkyvyys on surkea; Matran pyyhkijöissä toimii vain yksi nopeus, sillä ilmeisesti jossain on huono maakontakti. matrallapohjoiseen.indd 26 matrallapohjoiseen.indd 26 13.9.2022 13.12 13.9.2022 13.12. Onneksi auto on muovia, sehän kelluu ja eristää sähköiskuilta… Raahessa valmistettiin vuosikymmenen ajan maataloustraktorin lisälaitteeksi suunniteltuja mekaanisia Temmes-kaivureita. Saavumme Kokkolaan ja sää kirkastuu kuin tilauksesta. Paikallista teollisuushistoriaa vaalitaan vanhalla tuotantopaikalla. Mobilisti 6/22 taivaan alla on poikkeuksellisen lämmintä. Seuraava kuvaus on Jyväskylän lähellä jo seuraavana aamuna, joten on parempi jatkaa matkaa. Varaan lennosta majoituksen Äänekoskelta ja Matra nielee kilometrejä. Kuvauspaikkakin löytyy helposti venesatamasta; sellaiset olivat 80-luvulla Pajeroiden keskeistä esiintymisaluetta. Osittain puisen prototyypin valmistamisen jälkeen traktorikaivurin valmistus tapahtui Raahe Oy:n toimesta, ja laite patentoitiin useisiin maihin. 26 . Ennusteiden mukaan siellä pitäisi olla rajuja ukkoskuuroja, jotka ehtisivät mennä ohi meidän edellämme. Matkalla koukkaamme Raahessa ja tutkailemme Temmes-kaivuria. Kyyjärven kohdalla taivas pimenee ja salamat räiskyvät. Miilukankaan perheyritys on ostanut vanhalta konepaja-alueelta suuren osan vanhoista Ruona Oy:n (myöhemmin Raahe Oy) kiinteistöistä ja varjelee konepajatoiminnan yhteydessä myös raahelaista teollisuushistoriaa. Maataloustraktorin lisälaitteeksi kehitetty kaivuri oli hyvin suomalainen innovaatio, joka lisäsi traktorin monipuolisuutta ja tehoa pientiloilla ja peltojen raivauksessa. Juuri kun saamme kuvaussession ja koeajon hoidettua, alkaa saderintama lähestyä. Temmes-kaivuri syntyi 50-luvulla, keksijöinään temmesläinen Hannes Pehkonen ja liminkalainen Eeli Lempinen. Lähdemmme tihkusateessa matkaan kohti etelää ja Kokkolaa; matkaa on reilut 300 kilometriä. Suomalaisen maatalouden koneellistumisessa tärkeät laitteet jäivät vanhanaikaisiksi hydraulikaivurien tullessa markkinoille. Havaitsemme liikenteessä hämmästyttävän paljon Mitsuja; merkillä on selvästi ollut pitkään vahva myyntija huolto-organisaatio Kokkolassa. Lännen tie Perjantaiaamu valkenee harmaana kuin peltipaita. Mitsubishi-merkkihuolto KustCarin Mikael Prest ottaa meidät vastaan, ja pääsemme tutustumaan todella alkuperäisenä säilyneeseen pätkä-Pajeroon. Pajeron tarina kerrotaan tulevissa Mobilisti-lehdissä – emme itsekään vielä tiedä missä numerossa. Äänekosken KartanoKievarilla soitetaan varmasti sekä countryä että westerniä. Osa nykyautoilijoista pysähtyy tienposkeen, kenties ajonvakautuksen ilmoittaessa jarrujen ylikuumenemisesta tai vaarallisista olosuhteista
Onneksi baarissa ei soiteta countryä eikä westerniä läpi yön, vaan kesäteatterikansa lähtee tiehensä ja vetäydymme huoneisiimme hiljaisuuden vallitessa. Korpilahdelta oli enää 250 kilometrin laskettelu takaisin toimitukseen. Matka-ajon kulutus on painunut alle kahdeksaan litraan sadalla. 27 Ilta kirkastuu ja majoitumme Blues Brothers -elokuvan Bob’s Country Bunkeria muistuttavaan tienvarsimajataloon, jossa on standup-ilta. Jukka-Pekka Saarinen on luvannut, että saamme tyypata Peugeot-harvinaisuutta. Seuraava sessio odottaa jo Korpilahdella. Lauantaipäivän huumaa edustivat Citroën SM, Maserati Merak ja Peugeot 504 Break Dangel. Saarisen 505 Break Dangel onkin erikoinen laite – vakavasti otettavan ammattipajan tekemä nelivetomaasturi farmari-Pösön korilla. Kohti etelää Intiaanikesä sen kuin jatkuu, ja aamu valkenee todella hiostavana. Mobilistin toimittajien raskas työ on joskus koeajaa kaikenlaista lukijoidensa puolesta. Pääsemme vertailemaan kahta variaatiota samasta voimalinjasta. Äänekoskelta on lyhyt pyrähdys Laukaalle, jossa Matra kohtaa Markku Hyvärisen pihalla Maserati Merakin ja Citroën SM:n. On jäljellä enää viimeinen etappi, 250 kilometriä Helsinkiin. Mobilisti 6/22 . Toteamme, että tällaisia maakuntamatkoja pitää tehdä useamminkin – vaikka länsirannikolle tai Itä-Suomeen! . Tien päällä voisi olla vaikka monta viikkoa, jos olisi aikaa loputtomasti, eikä pitäisi olla seuraavaa Senioria taittamassa ja Mobilistin juttuja valmistelemassa. Plakkarissa on ainekset jopa yhdeksään eri juttuun – kerrankin ennen syksyn synkkiä ilmoja. matrallapohjoiseen.indd 27 matrallapohjoiseen.indd 27 13.9.2022 13.12 13.9.2022 13.12. Janne kirjoittaa muistiinpanoja, minä ajan. Puoli miljoonaa kilometriä ajettu laite on yhä kunnioitettavan tuntuinen kone, ja todellinen harvinaisuus Suomessa. Ranskalainen keskimoottoriurheiluauto on kuljettanut meitä 1400 kilometriä ilman vakavia huolia. Sitikassa paketti on ohjaamon edessä, Maseratissa takana – mutta molemmissa teoriassa keskellä! Myös SM:n ja Merakin parikoeajon pääsette lukemaan talvikauden aikana Mobilisti-lehdestä. Matra loikottaa mukavasti satasen maantievauhtia ja ehdimme ennen pimeän tuloa takaisin Mobilistin toimitukselle
Mielenkiintoista kyllä, monet upporikkaista ja monarkeista päätyivät Cadillaciin – vieläpä sarjavalmisteiseen sellaiseen. Tarinamme auto tilattiin uutena Luxemburgin hoviin. Vielä vähemmän tiedämme Euroopan hovien autovalintojen taustoista noihin aikoihin. 28 . Mobilisti 6/22 R Järki ja tunteet Cadillac Series 62 Convertible 1952 Järki ja tunteet On mahdotonta tietää kaikkia niitä perusteita, joiden mukaan Amerikan menestyjät valitsivat luksusautojaan 50-luvun alussa. teksti: Kimmo Koistinen kuvat: Matti Ouvinen ja Mobilistin arkistot kuninkaallinencadillac.indd 28 kuninkaallinencadillac.indd 28 12.9.2022 15.50 12.9.2022 15.50
29 R M elko pian toisen maailmansodan jälkeen vauraidenkin autoilijoiden oli havahduttava Atlantin molemmin puolin siihen, että moni asia oli muuttunut peruuttamattomasti. Autojen enemmistö oli edullista kulutustavaraa, ei niitä tarvinnut paapoa. Useimmat koriverstaat olivat kadonneet viimeistään sodan aikana ja jäljellä olevien hintataso edellytti vielä paljon paksumpaa lompakkoa kuin ennen. Ne olivat vahvoja, turvallisia – olivathan liikenteen keskinopudet alati nousseet – ja helppoja ylläpitää. Kuten tunnettua, siellä myös kaikkinainen ajamisen helpottaminen ja automatisointi pääsi ensimmäisenä kunnolla vauhtiin. kuninkaallinencadillac.indd 29 kuninkaallinencadillac.indd 29 12.9.2022 15.50 12.9.2022 15.50. Niukkuuden aikana pelkkien alustamarkkinoiden varassa oli vaikea pärjätä. Autoa ei tarvinnut enää suojata säältä niin kuin yksilöllisiä, yleensä puukehikon ympärille pystytettyjä taideteoksia, joista monet ravistuivat sateessa ja pakkasessa verraten nopeasti remonttikuntoon. Tätä taustaa vasten ei siis ollut ihme, että luksustuotteiden irtaantuminen käsityöperinteestä alkoi juuri USA:sta. Jo ennen sotaa sarjavalmisteiset kokoteräskorit olivat osoittautuneet yllättävän päteviksi haastajiksi. Lokasuojissa on tuhdit paikat lipputangoille. Nopeus ja tehokkuus olivat asioita, joita etenkin USA:ssa arvostettiin. Siellä suurten metropolien liikenne oli muuttunut usein armottomaksi, sivukujat turvattomiksi ja pysäköintipaikoista taisteltiin, joten omistajan oli varauduttava pettymyksiin, jos hän jätti luksusvaununsa vartioimatta kadunvarteen. Arkisemmistakin autoista alkoi muodostua 1940-50-lukujen vaihteessa olohuoneiden jatkeita; ajaminen ei vaatinut enää erikoistaitoja tai -voimia. Luksusauton hankinta ei alkanut enää automaattisesti siitä, että tilattiin hyväksi havaittu alusta ja sitten valittiin paja naputtelemaan sen päälle juuri toivotunlainen kori. Mukava, vaivaton liikkuminen ei edellyttänyt miljoonaperintöä tai edes omaa kultakaivosta. Vaikka auto olisikin palatessa vielä tallella, oli joku saattanut töniä puskurit ruvelle raivatessaan tilaa omalle kiesilleen tai peruuttaa vaikka jakeluautonsa kiinni lokasuojaan. Mobilisti 6/22 . Hydraulisesti avautuva katto oli vielä Helsingin olympiakisojen aikaan sensaatiomainen mukavuusvaruste, josta eurooppalaisvalmistajat saattoivat vain haaveilla. Katto laskeutuu napista painamalla takapenkin taakse piiloon noin 30 sekunnissa. Ja jos vilkastuneessa urbaaniliikenteessä syntyi kolhuja – omistajathan itse ajoivat yhä useammin – ei sarjavalmisteista autoa tarvinnut lähettää viikoiksi tai kuukausiksi koripajalle uusien osien rakentamista ja sovittamista varten, vaan tarvittavat komponentit saatiin tavallisesti suoraan hyllystä ja uudenveroiseksi paikattu ylpeydenaihe takaisin kotipihaan jopa viikossa. Vain Englannissa pyrittiin jatkamaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut, mutta jopa Rolls-Royce ja sittemmin myös Daimler olivat liittyneet sarjatuotettujen korien seurakuntaan. Läntisessä Saksassa onnistuttiin sopeutumaan tilanteeseen joksikin aikaa, muokkaamalla lähinnä kotimaisia pikkuautoja urheilutai avomalleiksi, mutta kansainvälisen tason luksustuotteita siellä ei nähty kuin vähitellen elpyvien Mercedes-Benzin ja BMW:n tuotantolinjoilla. Vakiokorisen laitteen kohdalla suurin murhe oli, saatiinko uuden osan värisävy natsaamaan muuhun autoon; erikoiskoritetun upeuden omistaja sen sijaan saattoi joutua ostamaan toisen menopelin korjausten ajaksi
Monien eurooppalaisten silmissä Amerikan autoteollisuuden suursarjatuotteet – varsinkin kalleimmat niistä – vaikuttivat 50-luvun alussa olevan aivan eri aikakaudelta kuin täkäläiset vastaavat. Neutraalia suhtautumista ei todellakaan edesauttanut se, että edullisetkin amerikkalaisautot saivat juuri samaan aikaan kromihohtoisen dollarihymynsä ja muutenkin näyttävän olemuksensa. Yhdessä Hydra-Matic -täysautomaattivaihteiston kanssa uusi V8 muodosti voimalinjan, jonka myötä Cadiillac oli maailman nopeimpia sarjavalmisteautoja – ja tehoreservejä oli mahdollista yhä kasvattaa. Buickin ja Chryslerin kaltaiset ylemmän keskiluokan tuotteet säilyttivät jalansijansa siltä osin kuin valuuttakurssit, verot ja säännöstely sen täällä sallivat. Mercedeksellä oli tietenkin teknistä laatua ja osaamista ja Rolls-Royce nautti konservatiivipiireissä yhä suurta arvostusta, mutta moni niidenkin käyttäjistä vilkuili salaa CaLuxemburgin suurherttua Jean vaimoineen ja Buickeineen. On ilmeistä, että ainakin 50-luvun alkupuolella Cadillacilla oli hallussaan menestysresepti, jota kaikki muut valmistajat kadehtivat. Automaattivaihteistot, ohjausja jarrutehostimet, ilmastointilaitteet, sähköja hydraulitoimiset lasit sekä istuimet yhdistettyinä ennennäkemättömään suorituskykyyn ja mukavuuteen saivat hyvälläkin eurooppalaisvaunulla kurvailevan joko ihailevalle tai hyökkäävälle kannalle. Eurooppalainen eliitti ja vanha raha olivat kyllä perinteisesti osanneet arvostaa muutamia paremman luokan amerikkalaismerkkejä, kuten Packard, Lincoln, Chrysler, Buick ja Cadillac, mutta siinäkin tapahtui muutos toisen maailmansodan jälkeen. Mobilisti 6/22 Maailman standardi. Vain vuosi ensiesittelystä Briggs Cunningham vei Cadillacit Le Mansin kilpailuihin. kuninkaallinencadillac.indd 30 kuninkaallinencadillac.indd 30 12.9.2022 15.50 12.9.2022 15.50. Cadillac voitti kilpailijansa haluttavuudessa jo vanhan, sotaa edeltävän muotoilunsa ja sivuventtiili-V8:n voimin, mutta vuodelle 1948 luotu uusi, vauhdikkaampi korikuosi inspiroi asiakkaita entisestään. Eurooppalaisten nopeasti kasvava Cadillac-ihailu ei ollut mikään ainutlaatuinen ilmiö, sama oli koettu vain hieman aiemmin USA:ssa. Siitä eteenpäin Cadillacin asemia eivät enää vakavasti huojuttaneet Packardin kunnianhimoiset Ultramatic-vaihteistot, eivät Chryslerin rajut hemi-moottorit tai levyjarrut, eivät Lincolnien voitot Carrera Panamerica maantiekisoissa tai edes Mercedeksen ensiaskeleet automatiikan ja ohjaustehostimien parissa. Cadillac valtasi Packardin asemat ja jätti kaikki muutkin kalleimmat merkit yhä selvemmin taakseen. Kun tehokas, keveä ja hienostunut kansiventtiilikahdeksikko saatiin seuraavaan vuosimalliin, oli Cadillacilla koossa paketti, jolle yhä harvempi luksusauton ostaja sanoi “ei kiitos”. Niitä alettiin syystäkin kutsua maantielaivoiksi, ne olivat vähällä kasvaa kokonaan ulos Vanhan mantereen mittakaavasta. 30
kuninkaallinencadillac.indd 31 kuninkaallinencadillac.indd 31 12.9.2022 15.50 12.9.2022 15.50. Kyydissä Belgian prinssi Baudouin. Seuraavalla vuosikymmenellä hänet nähtiin esimerkiksi MG/Vanden Plasin kompaktin 1300-mallin puikoissa, mikä kertoo makusuuntausten muuttumisesta. Todennäköisesti juuri tätä varten hovi tilasi useita amerikkalaisvalmisteisia avoautoja. Sodan jälkeen hän palasi voittajana Luxemburgiin ja vuoden 1953 huhtikuussa seurasi huomattava kuninkaallinen seurapiiritapahtuma, kun Jean vei vihille Belgian prinsessa Joséphine-Charlotten. Cadillac kuljetti häävieraita suurherttua Jeanin ja Belgian prinsessa Joséphine-Charlotten häissä Luxemburgissa vuonna 1953. Kymmenettuhannet ihmiset hurrasivat katujen varsillä, kun nuori pari lipui Imperialillaan kirkosta palatsiin. Kaikkia autoja verrattiin siihen ja Cadillacista tuli muutenkin laadun mitta; alalla kuin alalla parhaat tuotteet olivat kansan suussa “Cadillaceja”. Seuraavalla vuosikymmenellä – siis 60-luvulla – tilanne alkoi muuttua, kun eurooppalaisvalmistajat kirivät etumatkaa kiinni tai jopa ohittivat amerikkalaiset, myös Cadillacin. Cadillacit ja sukulaiset seurasivat perässä. Häät sujuivat hienosti, vaikka päivä oli pilvinen ja kolea. Mobilisti 6/22 . Ennen kuin hän osallistui upseerina Normandian maihinnousuun ja muihin taisteluihin manner-Euroopassa, hän ehti kaartilaisena suorittaa usein myös äänettömyyttä ja liikkumattomuutta edellyttävää vartiopalvelua Buckinghamin palatsin portilla. Eikä vain Euroopassa, vaan miltei kaikkialla maailmassa, Egyptistä Peruun ja Kongosta Norjaan. 31 dillac-mallistoa sillä silmällä. Niissä Euroopan maissa, missä ei ollut vahvaa omaa henkilöautotuotantoa, Cadillac oli hyvin tavallinen näky valtion päämiesten, ministerien ja muiden vastaavien virka-autona. Siellä hänen äitinsä ja muu hoviväki kävivät toisinaan härnäämässä suurherttuaa, joka ei voinut reagoida heihin millään tavoin. Suurherttuan ja hänen morsiamensa juhlavaunuksi merkattiin Chrysler Imperial, appivanhemmille ja muille kuninkaallisille oli varattuna ainakin mustia Cadillaceja ja Buickeja. Kotikentillä Cadillac vakiinnutti asemiaan niin liike-elämän menestyjien, yliopistoälyköiden kuin Hollywood-tähtienkin ykkösvalintana. Toisen maailmansodan aikana hän oli maanpaossa Englannissa ja liittyi maineikkaaseen Irlantilaiskaartiin. USA:ssa kilpailijat saattoivat vain haroa haiveniaan ja ihmetellä kasvavaa hajurakoa heidän tuotteidensa ja Cadillacin välillä. Edustusuransa jälkeen auto oli myyty jossakin vaiheessa Belgiaan, josta se siirtyi vuonna 2021 Suomeen, 1955 Cadillac toimi Belgian hovin paraatiautona, eikä sen hohto himmentynyt uutuudenviehätyksen mukana. Vuonna 1960 se toimi kuningas Baudouinin hääautona. Sen jälleenmyyntiarvo oli vähitellen korkeampi kuin millään kilpailijallaan; Cadillacin vetovoima tepsi myös käytettynä. Suurherttuan avovaunut Luxemburgin suurherttua Jean oli ranskalaista sukujuurta, mutta sai brittiläisen kasvatuksen. Omiensa keskuudessa Cadillac oli menestyksen ja huolellisen autovalinnan symboli aina 80-luvulle saakka; vasta silloin merkin asema himmeni epäonnistuneiden moottoriratkaisujen, laatuongelmien ja yleisen otteen menetyksen kautta. Huomiomme kiinnittyy tässä tapauksessa hovin tilaamaan avo-Cadillaciin. Yksityisajoissaan Jean käytti ainakin vaaleaa 1953 Buick Roadmaster Convertiblea
Tulkinta on tietenkin täysin henkilökohtainen. Mobilisti 6/22 . Mittarin mukaan ehkä hieman yli 100 000 kilometriä ajettu auto on ilmeisesti maalattu jossakin vaiheessa; pinta on erittäin korkeatasoinen, mutta ehkä hieman liian virheetön ollakseen koko auton ikäinen. Kun on vuosikymmenien ajan nähnyt läheltä vain kulahtaneita pinkkejä tai muita vaaleita 50-luvun alkupuolen avo-Cadillaceja, tekee äärimmäisen suorapeltinen musta yksilö sitäkin paremman vaikutelman. 33 Seppo Mäkelän kokoelmaan. Luksusta piisaa muutoin: avomallissa normaalin täysnahkaverhoilun ohella autossa on hydrauliset sivulasit ja etuistuimen säätö sekä tietenkin samalla tekniikalla hallittava kuomu. Jopa alipaineella toimiva pyyhin-pissapoikajärjestelmä lasisine säiliöineen on tallella ja toimii. Kuomu päälläkin autoon on helppo käydä sisään etuja takaistuimille. Moottori on maineeltaan varsin hyvä. Varsin vähäiset hallintalaitteet on sijoitettu pääosin helposti saataville, joskin visuaalista ilmettä haettaessa ne on sulautettu tehokkaasti ympäristöönsä John F. Ovet sulkeutuvat hienosti loksahtaen, laatuvaikutelma on kookas avokori huomioiden erinomainen. Järki vai tunteet. Takapuskuri on kromattu uudelleen; hienosta kiillosta huolimatta pohjatöiden huolimattomuus paljastaa tämän. Auton nykyinen omistaja kromautti maskin rivoitusta sen verran, ettei yksi Belgiassa uudestaan pinnoitettu osa enää erottunut joukosta. Kallis, juuri esitelty ohjaustehostin on valittu mukaan, Hydra-Matic oli jo vakiona. kuninkaallinencadillac.indd 33 kuninkaallinencadillac.indd 33 12.9.2022 15.51 12.9.2022 15.51. Alkuperäinen leveävalkosivuinen Firestonen Super-Balloon -vararengas odottaa yhä käyttöään valtavassa tavaratilassa. Se ei kuulosta vihaiselta kuin korkeintaan pakoputkien kohdalla, mutta sielläkin vain pedaalia lattiaan survottaessa. Kuomun nosto tai lasku ei ole sekään niitä hitaimpia toimenpiteitä. Ikkunat nousevat ja laskevat salamannopeasti ja äänettömästi – kiitos hydrauliikan. Näkymää kuljettajan paikalla hallitsee kookas ohjauspyörä komeine kolmiulotteisine keskiökoristeineen. Uutta Autronic Eye -valoautomatiikkaa ei ole katsottu tarpeelliseksi. Mittaristossa on erikoisine fontteineen selvä häivähdys vanhemmilta ajoilta, vaikka se onkin jo melko kookas ja kulmikas. General Motors halusi yleensä rakentaa vaikeammat korimallit, avot ja limusiinit, kotitehtaalla Detroitissa ja vain sedanit ja umpi-coupét päästettiin CKD-kokoamiseen. Verhoilun nahka on kauniisti patinoitunutta ja konetila vaikuttaa siltä, ettei siellä ole tehty muuta kuin normaalit huoltotoimet. Auton olemuksessa – etenkin kromipitoisessa, tuhdisti muotoillussa keulassa – on jotakin hyvin itsevarmaa, miltei mahtipontista. Kojelaudassa on tehtaan huippulaadukas Delco AM-radio. Näistä muutamista kunnostustoimista huolimatta kaikesta huokuu huolellinen ylläpito ja alkuperäisyys. Kojelauta on muotoiltu turvahenkisen pyöreästi, mutta pehmustusta ei vielä ole. Harley Earlin ja Julio Andraden luoma, takana pienet siiventyngät sisältävä tyyli on selvästi suunniteltu tummia, ei vaaleita sävyjä ajatellen. Ei ehkä ikiliikkuja, mutta kunniallinen esitys, joka alkuvuosinaan voitti luokkansa myös taloudellisuuskilpailuissa. Se on rintapellin plakaateista päätellen koottu GM Continentalin Antwerpenin tehtaalla, mikä on avomallin kohdalla poikkeuksellista. Kiitos keskipitkillä aalloilla operoivan Radio Luxemburgin, ULA/FM-taajuuksia ei ole tuolloin kaivattu. Ilmeisesti tässä tapauksessa GM:n eurooppalaisedustajat ovat pitäneet hovin auton paikallista kokoamista kunnia-asiana. Gordonin, Harry Barr’in ja Ed Colen suunnittelema V8 hyrähtää käyntiin sille tyypillisellä, poikkeuksellisella pehmeydellä ja sulavuudella. Antenni on alipaineella toimiva. Autossa ei ole juurikaan eksoottisia varusteita, lukuunottamatta erittäin järeitä, irrotettavia lipputankoja etulokasuojissa. Mutta se sallittakoon, onhan kyseessä eräs aikansa halutuimmista autoista kautta maailman. Moottori on todella hiljainen ja värinätön, avoautossa pelkkä syrjäisen maalaismaiseman taustakohina riittää peittämään sen matalan murinan miltei kaikissa tilanteissa
3 450 $ ) * Series 62 Sedan, Motor Trend, Sept. Tilanne varmistuu, kun autolla ylittää tylyjä hidastetöyssyjä tai antiikkisen asfaltin rankkoja ryppyjä. Ne eivät ole upottavan pehmeitä, mutta eivät myöskään mitään puistonpenkkejä. Se on pysäköintitilanteissa hieman raskaampi kuin useimmat tehostetut amerikkalaiset, mutta kookkaan ruorin ansiosta hennoinkin henkilö pystyy luotsaamaan autoa aiheuttamatta itselleen märkiä kainaloläiskiä. Cadillac Series 62 Convertible Coupé 1952 MOOTTORI Tyyppi: 8-syl. Mutta koska tehostamattomassa ohjauksessa on samat 4,5 kierrosta, on ruori mitoitettu sitä ajatellen. Näkyvyys massiivisen keulan ja ohjauspyörän yli on melko hyvä, joskin jyrkän mäkisessä maastossa etukatveeseen mahtuisi varmaankin täysikasvuinen lehmä. 3 956 $; Packard 250 Conv. Kaikki materiaalit – vähäiset muoviosat mukaanlukien – ovat säilyttäneet ryhtinsä ja värinsä. Auto on hälyäänetön kuomu alhaalla ja ylhäällä. Ohjaus ei ole erityisen nopea, muttei vaadi ylimääräistä huomiota ja tarjoaa jonkin verran tuntoakin. 3 428 $; Chrysler New Yorker Conv. 4 064 $; Lincoln Capri Special Custom Conv. Cadillac on rakenteeltaan järeä, hyvin järeä. Pehmeys ei tälläkään kertaa tarkoita luistoa tai viivettä, vaan reagointi kaasupolkimeen on napakkaa. Istuipa edessä tai takana, tilaa riittää joka suuntaan. Varhaisissa Hydra-Maticeissa usein muita selkeämmin tuntuva vaihto ykköseltä kakkoselle on tässä yksilössä lähes huomaamaton, olipa ajotyyli millainen tahansa. Kaikki tuo tapahtuu klassisen teräsharkon eleettömään tyyliin. Ehkä tämä tasavahva kokonaisuus oli yksinkertaisesti jotakin, mihin kilpailijat eivät pystyneet. Maailmassa oli paljon hienoja autoja 50-luvun alussa. . Huomioiden ajoneuvon ikä ja poikkeuksellisen hieno yleiskunto, ajoimme tyyliin sopivan rauhallisesti, mutta kuitenkin täysin nykyliikenteen rytmissä. Siten vauraan autovalinta osui usein Cadillaciin, käyttipä hän järkeä tai tunteita. nestejäähdytteinen 90° V-moottori, lohko ja kansi valurautaa, 1 ketjukäyttöinen nokka-akseli, hydrauliset venttiilinnostimet, 5 runkolaakeria, nelikurkkuinen Carter-kaasutin Iskutilavuus: 5 424 cm 3 , sylinterimitat 78 x 77 mm, puristussuhde 7,5 Teho: 190 hv (SAE)/4 000 r/min Vääntömomentti: 436 Nm (SAE)/ 2 400 r/min VOIMANSIIRTO Nelivaihteinen Hydra-Matic-automaattivaihteisto, kaksi ajoaluetta, nestekytkin, takaveto, valitsin ohjausakselilla, vetopyörästön välitys 3.36 JARRUT Tehostetut 1-piiriset rumpujarrut edessä ja takana, eturummut jäähdystysrivoin OHJAUS Tehostettu Saginaw-kiertokuulaohjaus, 4,5 ohjauspyörän kierrosta JOUSITUS Edessä: erillisjousitus, kierrejouset, kallistuksenvaimennin Takana: jäykkä akseli, 2 pitkittäistä lehtijousta, viistottaistukina toimivat iskunvaimentimet KORIRAKENNE Tikapuurunko X-vahvikkeella, kokoteräskori MITAT Pituus: 5,58 m Leveys: 2,03 m Korkeus: 1,55 m Akseliväli: 3,20 m Raideleveys: 1,50/1,60 m Omamassa: 2 004 kg Rengaskoko: 8.20-15 SÄHKÖJÄRJESTELMÄ 12V SUORITUSKYKY* Kiihtyvyys 0-400 m: 18,4 s Huippunopeus: 176,3 km/h VALMISTUSMÄÄRÄ 6 400 kpl, koko mallivuoden 1952 Cadillac-tuotanto 90 259 kpl HINTA USA:SSA alk. Mobilisti 6/22 Kaksialueinen Hydra-Matic ei vielä noudata uudempaa pykäläjärjestystä, vaan R on äärioikealla Lo:n vierellä. Jättisohvia voi kuvata yksinkertaisesti sanalla “mukava”. 34 . Onnistunut kompromissi. Oikean lokasuojan kulmaa on vaikea hahmottaa kuljettajan paikalta. 4 163 USD (Buick Roadmaster Conv. Sarjatuotannosta huolimatta tämä laite ei ole ollut, eikä ole, rihkamaa. Näin liikkuen Cadillac on mukava ja vakaa. Cadillac oli monilla osa-alueilla erittäin pätevä; heikko esitys se oli tuskin missään merkittävässä kohdassa. Se ei keinu juuri lainkaan pitkittäisissä heitoissa ja kallistelee vain hyvin vähän mutkaisilla pikkuväylillä 70-80 km/h nopeuksissa. Takasiivekkeet auttavat ahterin ulottuvuuksien arviointia, silloin kun kuomu on alhaalla. Pysäköintivaihdetta ei ole, joten käsijarru on muistettava vetää päälle ja pois. 1952 kuninkaallinencadillac.indd 34 kuninkaallinencadillac.indd 34 12.9.2022 15.51 12.9.2022 15.51. Värinäneristys on tasolla, johon harva valmistaja pystyi tuohon aikaan. Ajossa vaihteisto osoittautuu tyyppinsä hienostuneimmaksi edustajaksi, jolla allekirjoittaneella on ollut ilo ajaa. Korostettakoon, että jopa kirjoittajan kaltainen lihakseton lerpake koki ohjauspyörän tarpeettoman kookkaaksi; kyllä tätä kääntelisi pienemmälläkin veivillä, jopa teräsvyöt alla
35 Olympiakesästä Olympiakesästä onnettomaan onnettomaan liittoon. Kun lopputulos ratkaisee. J uorut Luxemburgin prinssi Jeanin ja Belgian kuningas Leopold III:n tytttären, prinsessa Joséphine-Charlotten suhteesta alkoivat roihuta syksyllä 1952, ja kihlaus julkistettiin joulukuussa. Joséphine-Charlotte kuitenkin saatettiin bongata Jeanin käsipuolesta esimerkiksi Helsingin olympiakisoista jo kesällä 1952. Ajoneuvojen verhoilutyöt ammattitaidolla. liittoon. . Kaksikko pysyi yhdessä loppuun asti. Kummankin osapuolen kerrotaan haikailleen toisia kumppaneita kuninkaallisten deittimarkkinoiden ulkopuolelta, mutta alistuneen kuitenkin asemaansa. Liittoa pidettiin Belgian ja Luxemburgin välisten suhteiden lujittamiseksi järjestettynä, mikä ei ole tavatonta siniveristen tapauksessa. Museoviraston arkistoista löytyneessä Hufvudstadsbladetin Hugo Sundströmin ottamassa kuvassa pari poseeraa olympiakomissaari Erik von Frenckellin kanssa Helsingin kisoissa. Joséphine-Charlotte kuoli vuonna 2005, Jean menehtyi vuonna 2019. Parin avioliittoa kuvailtiin myöhemmin onnettomaksi. Vantaa: Luhtaanmäentie 21 01750 Vantaa Puh. Siirtomaatouhuissa ja natsien kanssa maineensa näivettänyt Leopold III oli juuri luopunut vallasta, siirtäen valtikan pojalleen Baudouinille. 010 292 7424 Turku: Ravurinkatu 15 20380 Turku Puh. Mobilisti 6/22 . 010 292 7423 WWW.GRIPSGARAGE.COM kuninkaallinencadillac.indd 35 kuninkaallinencadillac.indd 35 12.9.2022 15.51 12.9.2022 15.51
Mukaan saatiin myös Ida Ahokas ja Taavi . Vaikka malli oli tuotannossa lähes kahden vuosikymmenen ajan, oli se omalla tavallaan teknisesti muita edellä vielä tuotantonsa loppuaikoinakin. citroends.indd 36 citroends.indd 36 13.9.2022 13.17 13.9.2022 13.17. 36 . Mallisarjan muotoiluakaan ei voinut sanoa epämuodikkaaksi, sillä eihän Citroën ollut koskaan seurannut muotia. Mobilisti 6/22 Hei, me Hei, me lennetään lennetään Citroën D Super 5 1973 Iso Citroën ei suostunut vanhenemaan kuten muut. teksti: Janne Halmkrona kuvat: Matti Ouvinen D Super kuvattiin Wääksyn kartanolla Kangasalla
Osiakin sieltä pintautui, mutta ei niitä oikeita. Se tarkoitti pitkään analogista salapoliisityötä. Kotimatka saattoi alkaa. Sallinen vaihtoi autoja melko lyhyin väliajoin. Sallisen lisäksi Sitikan kyydissä olivat mobilistit Reni Hildèn ja Matti Järvenpää. Auton ominaisuudet olivat kuin olivatkin tehneet vaikutuksen. Se kun oli nähty Tromssassa, yli 1 200 kilometrin päässä. Suomessa pysähdeltiin pari kertaa tarkistamaan mobiilivihjeitä. Tarkat muistikuvat seuraavista autoista ovat unohtuneet. Hattu päässä hän ei mahtunut ohjaamoon. Kuuden tunnin yhtäjaksoisen ajon jälkeen päästiin rajan yli. Se oli liian erilainen ajaa verrattuna ajopeleihin, joihin Sallinen oli tottunut. Citroën D Super 5 vuodelta 1973 löytyi liikkeestä vuonna 1986. Sitikalla on varmaankin ajettu niin kovaa kuin sillä pääsi, eivätkä soratiet olleet Sitikan jousitukselle ongelma. Herrat kävivät paikallisessa akvaariossa ja lähtivät kohti Suomen rajaa ja tullia, joka vielä tuolloin olisi voinut olla halutessaan kovinkin hankalana arvokkaiden autonosien tuonnin suhteen. Oulussa etsittiin siellä joskus nähtyä vuoden 1915 Vomag-merkkistä linja-autoa. Vanhojen autojen harrastaja Sallinen keräsi kymmeniä harrasteautoja. Matka vei Reni Hildènin muistiinpanojen mukaan 30 tuntia 47 minuuttia. Olavi Sallisen käyttöautona oli siihen aikaan uudennahkea Toyota Crown 2300 De Luxe. Kun Salliselle tuli pari vuotta myöhemmin ajankohtaiseksi vaihtaa autoa, hankki hän uuden Citroënin. Ainoastaan yhden uutena ostamansa auton Olavi hankki takaisin sen jälkeen, kun oli siitä kerran luopunut. Lähtiessä ei ollut edes tiedossa kuka metsä-Diamondin omisti tai saisiko siitä edes ostettua osia. Tuohon aikaan isoja Sitikoita myytiin Suomessa todella vähän, mutta liikkeen edustaja Erkki Woivalin tarjosi sellaista Olavi Salliselle. 1967. Paikallinen, maahantuoja Korpivaaran omistama liike Tammer Auto edusti Toyotan lisäksi myös Citroënia. Hän perusti kokoelmansa ympärille ensiksi museon, sitten toisen ja lopulta säätiöi niiden toiminnan. Sikäläiseltä kaatopaikalta löytyi autojakin, niitä käytiin ihmettelemässä. Ensi koeajon perusteella Olavi ei ollut pitänyt laitteesta. Bussikuski vei suomalaisen huoltoasemalle. Tammer Auto antoikin Salliselle ja kumppaneille Citroënin koeajolle, jonka oli tarkoitus viedä Tromssaan ja takaisin. 1970-luvun puolivälissä hän vaihtoi uuteen malliin eli CX:ään, joka oli pettymys. Kemissä tankattiin kello 22.00 ja lähdettiin kohti Norjaa. Ehkä muisti pettää juuri järkeväntylsien valintojen vuoksi, sillä Olavi ajoi vuosikymmenen lopulla joko Passatilla, Saabilla tai ehkä hänellä oli kumpikin. Ongelmaksi muodostui kuitenkin varaosa-auton sijainti. 1960-luvulla paikallisen kerhon omistamaan Diamond T-bussiin tarvittiin varaosia. Se oli käytössä, kunnes Olavi osti käyttöautokseen viimeisen Citroëninsa. Aamuseitsemältä bensiini loppui kymmenen kilometriä ennen Tromssaa. Matka alkoi puolenpäivän jälkeen syyskuun 15. Asiasta keskustellessa Reni Hildèn kertoi nähneensä kolmisen vuotta aiemmin juuri samantyyppisen kuorma-auton ruostumassa maastossa. Sitikkaa työnnettiin miehissä jonkin aikaa, kunnes Reni pääsi linja-auton kyytiin ja jatkoi sillä kaupunkiin. Siinä tarvittavat osat olivat olleet yhä paikoillaan. Torniossa etsittiin Pierce-Arrowia, joka osoittautui palaneen sitten viime näkemän. Läpi päästiin ilman ongelmia. Matkan aikana ei turhaan taukoja pidetty, paitsi milloin tiedettiin seudulta löytyvän mielenkiintoisia ajoneuvoja. Nopeastihan siellä käy, kun on tärkeällä asialla, eikö vain. citroends.indd 37 citroends.indd 37 13.9.2022 13.17 13.9.2022 13.17. Sitikoita ehti perheessä olla useampi. Aika onkin arvioitu uusien kestopäällystettyjen teiden nopeusrajoitusten mukaan. Hänen omissa kokoelmissaan oli huomattava määrä erikoisia ajoneuvoja. Se oli siirretty muualle. Tammer Auton laina-Citroënin mukana seurasi ajolupa Ruotsiin ja Norjaan – toki vain suomeksi. Ajoneuvoja etsittiin kuulopuheiden perusteella sieltä täältä, eikä osien löytäminen ollut sen helpompaa. Tromssan lentäkentän laidalta löytyneestä Diamond T:stä purettiin mukaan maski, mittarit, konepellit ja muuta tarvittavaa. Mobilisti 6/22 . Kun kissaan tottuu Nykyaikaisen navigointiohjelman mukaan menomatka Kangasalta Tromsaan vie 14 tuntia 48 minuuttia ilman yhtään pysähdystä eli menopaluun ajaminen pysähtymättä veisi lähes 30 tuntia. Olavi kun oli sen verran isokokoinen, että Citroën CX:n ohjaamo oli hänelle liian matala. Woivalinin mielestä Sallisen pitäisi vain ajaa Sitikalla pidempi matka, niin hän huomaisi, kuinka erinomainen vaunu oli kyseessä. Citroën tankattiin ja päästiin asiaan, Diamondin etsimiseen. Vuonna 1973 oli vuorossa uusi D Super 5. Kello 12.30 Diamondista oli riisuttu maski, konepellit, mittarit ja muuta pientä. Perillä Kangasalla oltiin kello 20.37. Se ostettiin takaisin. 37 KK angasalalainen kuljetusyrittäjä Olavi Sallinen harrasti vanhoja ajoneuvoja jo 1950-luvulla. Viimein Diamond T paikannettiin – kuten myös omistaja, joka lupasi suomalaisille kaikki osat, mitä nämä vain halusivat siitä ottaa
Korkea kori ja pyöreät muodot yhdistettynä rakettimoottorimaisiin takavaloihin edustavat puhdasta 1950-luvun estetiikkaa. Mobilisti 6/22 1990-luvun alussa Antti Prusi teki sille isomman huollon, jossa vaihdettiin takalokasuojat, käynnistysmoottori ja muuta pientä. Myynnissä olleista autoista poikkeuksina näkyivät lähinnä ne, jotka olivat tuotannossa niin pitkään, että niiden muotoilu meni pois muodista, kuten Kupla ja Volvot. Yleensä eri aikoina suunnitellut saman tyyppiset autot ovat muistuttaneet toisiaan. Auto verhoiltiin Teuvan ammatillisessa kurssikeskuksessa 1998. Citroën D on ranskalaisen valmistajan suurin malli, mikä merkitsi tiettyjä rajoituksia. Citroën on 1970-luvulla valmistetuksi autoksi yhä hämmentävä. 38 . Paljon tämän suurempia moottoreita ei tosin muissakaan eurooppalaisissa vastaavan kokoluokan citroends.indd 38 citroends.indd 38 13.9.2022 13.17 13.9.2022 13.17. Hydrauliikkaakin huollettiin Mikkelin lähellä. Vaikka se oli esittelynsä aikoihin 1956 lähinnä ufosta seuraava, on se yhä vuoden 1967 kasvojenkohotuksen jäljiltä jotain aivan muuta, kuin mitä kilpailijat tekivät 1970-luvulla. Muut tehtaat ilmensivät sitä kuitenkin selvästi eri tavalla. Nykyään D Super 5 on Olavi Sallisen tyttärentyttären omistuksessa. Isossa autossa ei ole kovinkaan suurta moottoria, sillä iskutilavuuden lisääminen olisi tuonut kotimaassa huomattavat käyttömaksut. Läpikuultavien kupujen taakse piilotetut etuvalot taas ovat 1960-luvun lopun lisäys, joka sopii auton ilmeeseen täysin. Ne modernisoivat olemusta aiempien, erillisten etuvalojen osalta taidokkaasti, näyttämättä jälkiasennukselta. Koneeseen nousu Nykyään voi olla vaikeata ymmärtää, kuinka poikkeava Citroën on aikanaan ollut – jo yksin muotoilultaan. Mutta mitäpä tavallista italialaisen kuvanveistäjän ja ranskalaisen teollisen suunnittelijan yhteistyöltä voisikaan odottaa
Kojetaulun olemus on muovinen, ja nyt kyse on 1970-luvun muovista. Sitä ei aivan voi kutsua huojumiseksi tai vaappumiseksi, mutta paljoa ei puutu. Kokonaisuutena Citroën herää kuin eläin. Se ei kuulosta tarpeettoman urheilulliselta. Se on mustaa, kovaa ja kiiltävää eikä todennäköisesti kestä lohkeamatta yhtä hyvin, kuin kasarilla käytetty harmaa. Moottorin käydessä auto nousee ensiksi etutassujensa varaan, venyttelee hiukan ja vasta sen jälkeen nostaa varoen takapäänkin ylös. Vehoniemen automuseon pihalla ja siltä pois johtavalla tiellä Citroën ei vielä tee suurta vaikutusta, vaan eivätpä eri jousitusratkaisujen erot juurikaan tunnu köröttelynopeudessa. Se on liian pehmeä. Ovi paukahtaa kiinni omalla painollaan, ei kuljettajan käden lihasten väännöllä. Se yllättää ensi kerralla, mutta muutaman kokeilun jälkeen tuntuu erittäin tehokkaalta ja tarjoaa hyvän hidastuvuuden hallinnan. 39 autoissa yleensä nähty, meillä kun paremmin tienaavatkin joutuivat laskemaan polttoaineelle arvon, toisin kuin suuressa lännessä. Se on lähempänä 50-luvulla suosittua rattiakseliratkaisua kuin 70-luvulla hienona pidettyä lattiavaihdetta. Kakkonen löytyy helposti, kunhan vaihteensiirtoon ei keskity liikaa. Vaihteensiirron tuntuma on aluksi hiukan outo. Kaasua syvemmälle polcitroends.indd 39 citroends.indd 39 13.9.2022 13.17 13.9.2022 13.17. Lattia on tasainen, mutta sen vastapainoksi kynnykset korkeat. Välitys itse vaihteistolle on jokseenkin monimutkainen ja sen tuntee. Istuimessa on vuosisadan puolivälin design-nojatuolin tuntumaa. Hitaassa vauhdissa alusta tuntuu lähinnä vialliselta. Vaihdevipu on tosin sijoitettu ohjauspyörän oikealle puolelle. Pehmeän alustan lisäksi moottori tuntuu uneliaalta. Nousulupa myönnetty Moottori käynnistyy kuten nykyaikainen rivinelonen yleensäkin, eli eleettömästi. Jarrutuksen tuntuma on omalaatuinen. Ne ovat kieltämättä urheilulliset, mutta lähes samanlaisia on muissakin, siis tavallisissa autoissa. Kytkinpoljin on tukeva ja moottori vääntävä. Pakin kytkemistä varten pitää vaihdevipua painaa kauas eteen ja alas, mutta muuten vaihteisto toimii huomaamattomasti. Ohjauspyörällä on vain yksi puola. Mittaristossa ja hallintalaitteissa on jonkin verran pyrkimystä tarpeettoman taiteelliseen designiin. D Superissa on perinteinen manuaalivaihteisto. Sivuttaistukea ei ole paljoa ajateltu, miellyttävää matkustamista enemmänkin. Autossa on ovenkahvoista alkaen epämääräisen äveriäs tuntu. Sekin osoittaa vasemmalle alaviistoon suoraan ajettaessa. Tyylikkyydestä ja muotoilun viimeistelystä huolimatta vuosikymmenen huonoja puolia ei ole pystytty välttämään. Poljin ei ikään kuin painu yhtään alaspäin, vaan ponnistaa kuljettajan jalkaa vasten. Ei niin tyylipuhdas kuin alkuperäinen 1950-lukuinen oli, sillä 60-luvun päivitys on tuonut autoon pyöreät mittarit. Mobilisti 6/22 . Ohjauspyörää heilutellessa koko kori heiluu. Ovet ovat paksut. Oven sulkemiseen käytetään sen etukulmassa sijaitsevaa isoa, kromattua kahvaa. Vaihde kytkeytyy silti huomaamattoman kevyesti. Ohjaus keskittää tehokkaasti. Virta-avain on jännittävän kulmikas. Hiukan isommalla tiellä auto kulkee yhä kuin pilven reunalla, kunnes tulee tilanne, jossa pitää ohittaa nyhjäke. Mittaristo on kieltämättä tyylikäs. Auto lähtee liikkeelle rauhallisesti, kuin olisi yhä puoliunessa
Sieltä ne löytyivät, kun auto ostettiin takaisin yli vuosikymmentä myöhemmin. Sitä ei varmaankaan kannata viedä hirvenväistötestiin uutta korealaista autoa vastaan, eikä se myöskään voi kilpailla hiljaisuudessa uuden C5:n kanssa. Ne saivat ruostua rauhassa pois. Citroën D on ajoltaan poikkeuksellinen auto. Niiden tekniikassa on mukamas ollut liian paljon vaivaa. Säännöstä löytyy ainakin yksi poikkeus. Yleensä säilytettyjä autoja yhdistää jokin harrastajia kiinnostava piirre, kuten esimerkiksi nopeus, kilpahistoria tai esimerkiksi katon puuttuminen. Kuluttavatkin keskivertoa enemmän. Rättärithän olivat pohjimmiltaan harrasteajoneuvoja jo uusina. Ehkä niiden harrastaja on kokenut saavansa enemmän vastinetta vaivalleen – muutenkin kuin mitattavan teräksen määrässä. Samalla jousituksen ote tiestä muuttuu. Se ei tunnu enää yhtään liian pieneltä tai tehottomalta tähän koriin. Euroopassa on valmistettu paljon autoja, jotka olivat teknisesti edellä aikaansa. Ei koskaan ladon taa Isolle Sitikalle syntyivät tarvikeosien markkinat jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa. NSU:n tekniikkakin on riittävän luotettava, kunhan omistaja ei sitä ihan hölmösti kohtele. Monimutkaisuuden välttely ei tosin ole koskenut mitä tahansa amerikkalaista maantielaivaa. Se on hyvä ajaa, hiljainen ja muistuttaa muotoilultaan 20 vuotta uudempaa isoa Audia. Automalleja on tehty alan yli satavuotisen historian aikana tuhansia erilaisia. Taloudellisen käyttöiän jälkeen vain harvoja malleja on kerätty latoihin talteen. Silti D Super antaa jotain, mitä ei uudelta autolta saa. Neliovinen perusmalli kun on ihan eri asia kuin kaksiovinen hardtop, jonka ovissa ei siis ole lasinkehyksiä. Auto kulkee yhä pehmeästi, mutta menee ehdottoman vakaasti. Joskus vähäinen ovien määrä ja ikkunoiden tiivistyksen puute merkitsee eroa mielenkiinnottoman entisen taksin ja jännän erikoisauton välillä. Hitaan vauhdin vaappuvasta olosta ei ole tietoakaan. Moottori herää ja lähtee vetämään voimalla. Auton huolto vaati erikoisosaamista, ja vaikka sen moottori edustikin tavanomaista tekniikkaa, oli sen hydraulijärjestelmä perinteisen tekniikan mekaanikolle käsittämätön. Sitikka oli neliovinen eikä suorituskyvyltään pärjännyt urheilumalleille tai edes isoille amerikanlohmuille. Suurin osa niistä on jäänyt vanhemmiten marginaaliin. Valmistajathan eivät tuolloin tarjonneet alkuperäisosia kovinkaan Citroën myytiin kasiraitasoittimen kanssa, mutta siinä soitetut kasetit jäivät tallin hyllylle. Auto ikään kuin lentää vaaksan verran tien pinnan yläpuolella, eikä välitä epätasaisuuksista lainkaan. Auto ei tunnu enää ollenkaan liian pehmeältä, vaan menee kaarteet vakaasti ja huojumatta. Harrasteautoksi se ei ole silti monelle kelvannut. Moni saman ikäinen kulkuneuvo voittaa nykytekniikan enintään tunnelmassa, tekniset ominaisuudet ovat usein vanhentuneita. Miksi muut pysyivät maan pinnalla. Eurooppalaisista perusautoista harrasteiksi ovat päätyneet yllättävän usein ne mallit, jotka ovat olleet jo uusina vanhoja. 40 . Niitä yhdistää myös yksinkertainen tekniikka, jota on ollut helppo ylläpitää. Yleisesti pienet urheilumallit ovat kiinnostavia, isot nelioviset eivät. Isoja, monimutkaisia ja moderneja eurooppalaisia autoja eivät nuoret miehet ole halunneet taakakseen. Eikä amerikkalainen 50-luvun muotoilu ollut useinkaan edellä aikaansa vaan aikansa näköistä. Citroënin iso mallisto eli DS, ID ja D olivat aina tekniikaltaan erittäin monimutkaista, ainakin aikansa muuhun yleiseen tasoon verrattuna. Silti Sitikat olivat aktiivisen ropaamisen kohteita siinä iässä, kun NSU:t oli jo sulatettu tai unohdettu ladon taakse. Juuri kukaan ei silti näytä harrastavan Rover P6:ia, Renault 16:ia tai NSU Ro80:ia. Näistä NSU on paras esimerkki edellä aikaansa olemisessa. Kupla, Mini ja Volvo Amazon olivat tuotannossa vielä pitkään rakenteidensa vanhenemisen jälkeen. Citroën voittaa nykytekniikan paitsi tunnelmassa, mutta myös vaikeasti määriteltävässä tien hallinnassa. Citroënin muista malleista oikeastaan vain 2CV pääsi suosiossa samaan, mutta se onkin oma tarinansa. citroends.indd 40 citroends.indd 40 13.9.2022 13.17 13.9.2022 13.17. Mobilisti 6/22 kiessa löytyy Sitikan kaasuttimesta toinenkin kurkku. Mutta Ami, GS ja kumppanit eivät löytäneet innokkaita harrastajia
41 vanhaan autoon. Mobilisti 6/22 . Kotelointien muodot ovat yksinkertaisia ja korjausosia pystyy tekemään pienessäkin pajassa. Alustan ruostekorjaukset ovat olleet Sitikkaan mainettaan helpompia. Citroënin ovien pintapelleiksi tarjosi muuankin alkuaikojen tarvikevalmistaja osia, jota olivat kaarevia vain yhteen suuntaan. Niitä ei saanut istumaan siististi paikoilleen niin millään. Esimerkiksi CX:n vastaavat kohdat ovat lähes epätoivoisia tehtäviä. Moottori ja vaihteisto ovat pohjimmiltaan perustekniikkaa ja erittäin luotettavia. Sylinterit ovat erillisiä putkia, joka vanhaa käyttöautoa ylcitroends.indd 41 citroends.indd 41 13.9.2022 13.17 13.9.2022 13.17. Tarvikeosilla ajoneuvoa pystyi ylläpitämään, vaikka niiden laatu onkin aina ollut vaihtelevaa
Ensimmäisinä tuotantovuosina maahan tuodut D-sarjan Citroënit eivät selvinneet pitkään Suomen oloissa. Sitikkaintoilijat ovat myös tehneet autoihin virityksiä, joita tehtaalta ei saanut. Niitä saatiin heti ensimmäisenä vuonna rekisteriin kokonaiset 204. Kuten monien muidenkin laajalti harrastettujen autojen kohdalla, on osien saatavuus vain parantunut tämän vuosituhannen kuluessa. Silloin edullisempia versioita ID ja D Super myytiin jo 160 ja DS-malleja 44 kappaletta. Tosin D Super 5:n laatikossa oli tuohon aikaan harvinaisen monta välitystä, kokonaiset viisi. Se edustaa 1970-luvulla jo melko kypsää tekniikkaa. Autotuojien arkistojen mukaan isoja Sitikoita, eli malleja DS ja ID, myytiin 1950-luvulla muutamia vuodessa. Mobilisti 6/22 läpitävälle on oikeastaan positiivinen asia. 42 . Osat ovat eri malleissa pitkälti samoja, kunhan muistaa olla sekoittamatta keskenään komponentteja, joiden tiivisteet on suunniteltu eri nesteille. CX oli tullut markkinoille. D Super oli aikansa mittapuilla sekin erittäin äveriäs laite, mutta luotti perinteiseen kytkimeen ja manuaalivaihteistoon. Hydrauliikka on sitten ihan toinen kysymys. Niiden ruostesuojaus oli olematonta ja sorateille levitettiin syövyttävää lipeää estämään pölyämistä. Nimitys DS säilyi malliston huipulla, mutta ID:n tilalle saatiin D Spécial ja D Super sekä viisivaihteinen D Super 5. 1970-luvulle saavuttaessa ideat katsottiin vanhentuneiksi. Aikanaan Citroën teki puoliautomaattista vaihteistoaan ainoastaan nelivaihteisena. Käynnistysmoottorin vaihto on työläs operaatio. Jotkut pikkuasiat ovat toisaalta epätavallisen vaikeita. Ei nyt niin halpa sentään Citroën D Super on viimeinen ison kissan säästömalli. Ne kuulostavat kieltämättä aika tavallisen tehtaan tuotteilta, ainakin jos Jumalattareen vertaa. Sen kevyemmin varusteltu versio ID taas äännetään kuten idée, eli idea. Myynti kasvoi hiukan seuraavalle vuodelle, mutta 1975 rekisteröitiin enää 18 D Superia ja 10 DS:ää. Monimutkaisempiakin peltiosia, kuten oven pystytolppia, valmistetaan uustuotantona. Vuodelta 1969 tilastoista löytyy yksi DS ja neljä ID:tä. Citroën kun vaihtoi järjestelmän nesteen tyyppiä 1960-luvulla. Vuonna 1973 Suomeen rekisteröitiin ID 20 ja D super-malleja kokonaiset 131 ja DS-malleja 32 kappaletta. DS:n vaihteensiirto ja kytkin toimivat automaattisesti, kunhan pientä vaihdevipua siirsi. Autotuojat ry:n ylläpitämien tilastojen mukaan vuonna 1970 myynti vilkastui huomattavasti. Merkittävin ero DS:n ja säästömallien välillä oli hydrauliikan määrässä. Aikoinaan ensimmäinen malli nimettiin koodilla DS, joka ääntyy samoin kuin jumalatar, déesse. Suomessa tämän hintaluokan autoja ei myyty kovinkaan paljoa, varsinkaan jos malli ei ollut ammattiautoilijoiden suosiossa. Seuraavalla vuosikymmenellä myynti ei paljoa vilkastunut, isoja Sitikoita rekisteröitiin vuosittain muutamasta kappaleesta jonkin verran yli kymmeneen. Sitikkaan kun voi tehdä koneremontin irrottamatta moottoria autosta. Citroënin käyttämä puoliautomaatti kuitenkin perustui perinteiseen manuaalitekniikkaan. Hollantilainen alan harrastaja onkin tehnyt Citroënin viisivaihteisesta laatikosta hydraulisesti ohjatun puoliautomaatin. Hydrauliikan osia on ollut aina tarjolla, eivätkä ne ole teknisestä erikoisuudestaan huolimatta erityisen kalliita. . Putket voi tiettävästi vaihtaa pienellä voimistelulla yläkautta. Seuraavana vuonna tapahtui muutos, jonka syytä ei tämän jutun kirjoittamisen yhteydessä saatu selvitettyä. Citroën D Super 5 1973 MOOTTORI Tyyppi: nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori, lohko valurautaa, kansi kevytmetallia, puolipallon muotoiset palotilat, ketjukäyttöinen nokka-akseli, työntötangot, viisi runkolaakeria, märät sylinteriputket, kaksikurkkuinen Weber 28/36 DLEA-kaasutin Iskutilavuus: 2 175 cm³, sylinterimitat 90,0 x 85,5 mm, puristussuhde 8,75 Teho: 108 hv (DIN)/ 5 500 r/min Vääntömomentti: 167 Nm (DIN)/ 3 500 r/min VOIMANSIIRTO Viisivaihteinen, käsivalintainen vaihteisto, etuveto, vaihteensiirtovipu kojetaulussa, perävälitys 4.37 JARRUT Suurpainenestejarrut, kaksi jarrupiiriä, edessä levyt, takana rummut OHJAUS Tehostettu hammastanko, 3,2 ohjauspyörän kierrosta SÄHKÖJÄRJESTELMÄ 12 v vaihtovirtalaturi JOUSITUS Edessä: poikittaiset tukivarret, kallistuksenvaimennin Takana: Pitkittäiset tukivarret, kallistuksenvaimennin Hydropneumaattiset jouset, jotka säätävät auton maavaran automaattisesti, jousituksen nestesylintereihin sisäänrakennetut iskunvaimentimet KORIRAKENNE Itsekantava kokoteräskori MITAT Pituus: 4,88 m Leveys: 1,81 m Korkeus: 1,47 m Akseliväli: 3,12 m Raideleveys (e/t): 1,51/1,31 m Omamassa: 1 310 kg Rengaskoko: edessä 180 HR 15, takana 165-15 Huippunopeus: 175 km/h* *tehtaan ilmoitus citroends.indd 42 citroends.indd 42 13.9.2022 13.17 13.9.2022 13.17. Citroënin maahantuojan palveluksessa työskennellyt Jussi Juurikkala kehitti Suomessa tehtyä ruostesuojausta 1960-luvun kuluessa ja sai autot kestämään huomattavasti paremmin
Autot on jaoteltu valmistusmaittain ja myös marginaaliset pienvalmistajat ovat mukana. 1993-mallivuoden autoja on valmistettu laajalti vuoden 1992 puolella, joten museoikä täyttyy tulevassa vuodenvaihteessa. Mielenkiintoista on muun muassa, että tuossa vaiheessa VW:n Kuplaa ja Transporterin Pallokeulaa valmistettiin edelleen Brasiliassa. Kapseleissa tökötti sen sijaan muodosti eheän, kelmeän kalvon, joka ei Hurriganes-historiallinen Cadillac Mobilisti Jamb-O-Reessa. Peugeot 405 oli kokenut uudistuksia ja mallisarjan huipulle tullut turboahdettu T16. Merkatkaa siis kalentereihinne jo nyt 6.-7.5.2023. Ensi vuoden Classic Motorshown teemana on “Kupee on upee”. . Lahdessa perinteisesti järjestetty jenkkiautonäyttely pidetään tänä vuonna uudessa paikassa, Järvenpään Aino-areenalla 1.-2.10. Entiseen tapaan Mobilisti-lehti jatkaa yhtenä Classic Motorshown pääyhteistyökumppaneista, joten myös meidät tapaatte tuttuun tapaan Lahdessa, jos taivas ei putoa niskaamme! . Muutamaa nirhua lukuun ottamatta maalipinta oli hyvässä hapessa, mutta kromit ja muut kiiltävät osat näyttivät vaativan huomiota. VW Golf Cabrio perustui edelleen mallin ykkössukupolveen, viimeistä vuottaan. uutiset_ja_lukijat622.indd 43 uutiset_ja_lukijat622.indd 43 13.9.2022 13.48 13.9.2022 13.48. Enimmäkseen ne kaipasivat vain Autosol-käsittelyä, mutta puskureihin ja pillerimallin pölykapseleihin oli joskus 80-luvulla sumutettu tai sivelty jonkinlainen läpikuultava suojavaha. Vaikka luettelon autot vaikuttavat äkkiseltään hyvinkin nykyaikaisilta ja arkipäiväisiltä, huomaa ajankulun etenkin julkaisun tekstityksessä. 43 . Mobilisti 3/07 . . Muista ominaisuuksista ei juurikaan mainita. Koska lähtökohtana on ollut saksalainen perinnejulkaisu Auto Katalog, luettelossa on myös erittäin kattavasti automerkkejä ja -malleja, joita ei Suomeen ole tuotu lainkaan. Tuntuu, että pelkästään sen mainitseminen tai pienikin kosketus bändiin tai sen ikonisiin jäseniin nostaa esimerkiksi auton myyttisiin taivaisiin. TM:n erikoisjulkaisu Automaailma on oiva lähde vaikkapa museokelpoisiksi ikääntyvien automallien kartoittamiseen. 3 koonnut: Toimitus Mobilisti 6/22 . Vuosikymmenien kuluessa vaha oli kellastunut ja kovettunut paljon tavallista automaalia sitkeämmäksi kerrokseksi. Järjestäjän kuratoimassa näyttelyssä nähdään siis coupé-koristen autojen diversiteettiä. Liitteenä olevan hinnaston mukaan Pekka Vennamon Postille hankkima Audi V8 Lang maksoi 1 287 000 mk, joskin Vennamo huomautti auton olleen käytetty ja siksi selvästi “edullisempi”. Nuorempien sukupolvien edustajien totaalisen mahdotonta käsittää bändin merkitystä silloin, puhumattakaan sen nostalgia-arvoa nyt. On odotettavissa, että myös merkkikerhot kaivavat makasiineistaan osastoille kaikenkarvaista kaksiovista. Samaisessa kataloogissa Volvon 240-sarja veteli viimeisiään, kuten myös aito Saab 900, ennen GM-sulautumistaan. . Takakannen mainoksessa esiintyvä Chevrolet C1500 -avolava puolestaan olisi saattanut olla alkaen-hinnallaan 71 990 mk paras ostos pääoman vähenemistä ajatellen. Reitti päättyy iltakemuihin, joissa soitetaan tietysti Hurriganesia. Kun valmistauduimme alkukesästä tämänvuotiseen Classic Motorshow -tapahtumaan, oli muuan tehtävistä Mobilistin International Harvester -pakettiauton siistiminen näyttelykuntoon. Puskureista se oli jo ennen sitä alkanut kulua pois ja jämät olivat poistettavissa ankarasti hankaamalla ja kynsillä rapsuttaen. Pääosassa ovat kunkin mallin moottorivaihtoehdot ja niiden teholukemat, sekä huippunopeus. Mahtaakohan edes maailmalla olla muodostunut samanlaista autoharrastajien kulttia bändin ympärille. Hurriganes-yhtye hakee vertaistaan paitsi sukupolvikokemuksena, myös suomalaisen jenkkiautokulttuurin musikaalisena keulakuvana. Onneksi harrastamista voi jatkaa myös näyttelyiden muodossa. Nykyisin niin muodikas Dacia puolestaan perustui vielä ikivanhaan Renault 12-malliin. Tämän lehden ollessa juuri painossa, järjestetään Uudellamaalla Hurriganes-cruising, joka kiertää paikkoja, joissa Hurriganes on käynyt, soittanut tai äänittänyt. . Lauantai-iltana ohjelmassa on myös entisen nuorison suosimaa amerikkalaista sähkökitaramusiikkia. Aikainen syksy kylmensi säät, ja kohta pitää sovitella jo talvirenkaita alle. Fordin Sierra, myös haluttava Cosworth, oli poistumassa Mondeon tieltä keväällä 1993
Voihan visva ja muut likat, ehdimme jo manata, kun äkisti olikin havaittavissa muutos. HKS M300 -mallinimen saanut Supra onnistui tavoitteessaan, joskin vain täpärästi. Yhtiö raportoi saaneensa siitä testipenkissä irti tasan 600 hevosvoimaa. Kuusankoskelainen Panimo Hoppa on toimii Heinonen & Laurikainen Oy:n kauppakartanon vanhassa autotallissa, joka oli kauppayhtiön Ford TT-kuormurin suoja 1920-luvulla. Se saavutti Yatanabessa lopulta 301 km/h nopeuden, jolloin se oli hetken aikaa virallisesti nopein kokonaan Japanissa valmistettu henkilöauto. 3 44 . Siellä toimituksessahan siistittiin lattiat kivettyneistä vahakerroksista sellaisella erikoisaineella. Minuutin, pari vaikutettuaan ikivaha alkoi kuin alkoikin sulaa ja tiuhaan rättiä vaihtaen alta paljastui vähitellen terve, syvä kiilto. Ei olisi uskonut 20 vuotta sitten, että Suomi on pienpanimoiden luvattu maa. Se oli melko juoksevaa, mutta kuitenkin hallittavissa varovasti työskennellen, vaikka kapselit olivat paikoillaan vanteilla. Kiillottajien hyvinvointiin aineet sen sijaan tuntuivat vaikuttavan yllättävän hyvin. HKS:n väkeä inspiroi samaisella radalla aiemmin saavutettu 307 km/h lukema – korkein Japanissa varmistetusti saavutettu henkilöauton nopeus. Kun me uroot valitimme tästä odottamattomasta takaiskusta toimituksen daameille, tuumasi Outi Haapala hetken ja lausahti: Mitenkähän lattiavahanpoistoaine toimisi. . Vuoteen 1983 tultaessa Pantera ja sen omistaja olivat jo siirtyneet taivaallisille kilparadoille onnettomuuden seurauksena, mutta se ei hidastanut HKS:n tiimiä. Mobilisti 6/22 Mobilisti 3/07 . . Lehdessämme kerrotaan toisaalla Toyotan toisen polven Suprasta ja todetaan sen olleen luokassaan pirteä menijä. Hoppa-olutta. Jos pieteetillä tehty erikoislehti voisi menestyä, dokumentoida historiaa viihdyttävästi ja miellyttää myös niitä lukijoita, jotka eivät likaa käsiään vanhojen romujen parissa, miksei saman voisi toteuttaa myös toisen aiheHKS Supra saavutti 301 km/h vauhdin. Mobilisti 3/07 . Kapselit olivat todella tiukassa ja ainoa kertaalleen irti väännetty oli sekin ehditty jyskyttää takaisin vanteelle. 3 44 . Vuonna 1983 viritysosavalmistaja HKS Company asensi Supran 2,8-litraiseen 5M-sarjan twin cam -moottoriin kaksoisturboahtimet sekä polttoaineen suihkutuksen (joka oli juuri tuloillaan myös sarjatuotantoon). Alkuun vaikutti, että syövyttävästä hajustaan huolimatta vahanpoistoainekaan ei tepsisi. . Perustamisensa aikaan Skrollin tekijät mainitsivat usein ottavansa mallia Mobilistista – olipa yhden Skrollin puuhamiehen, Mikko Heinosen, Cadillacista ollut lehdessämme juttuakin. Kilpailu on kovaa, eikä pelkästään trendin harjalla surffaavia hipstereitä miellyttävällä graafisella ulkoasulla enää pärjää. Ennätyksen oli tehnyt De Tomaso Pantera. Mobilisti 6/22 reagoinut mitenkään Autosoliin, kliinereihin, tärpättiin, yleisohenteeseen, vanhan koulun tanskalaiseen Pol-kiillotustahnaan eikä edes tinneriin. Tietokonekulttuurin ja –historiallisten ATK-laitteiden erikoislehti Skrolli täyttää 10 vuotta. Koska oli jo näyttelypäivän aamu, päätettiin säästää aikaa ja ottaa maalivaurioiden riski uuden tökötin kanssa. Ei tietenkään sarjavalmisteinen tai katulaillinen, mutta tunnistettava sikäläinen kulkupeli. Kun kokonaisuus oli havaittu riittävän toimivaksi, siirrettiin se Yatanaben koeajoradalle. Vain muutamaa vuotta myöhemmin maassa raivosi jo täysillä hevosvoimaja vauhtikilpa tehtaidenkin kesken. Ammoinen vaha osoittautui todella kovaksi palaksi ja konstit ja aika alkoivat loppua. 3 Mobilisti 3/07 . uutiset_ja_lukijat622.indd 44 uutiset_ja_lukijat622.indd 44 13.9.2022 13.48 13.9.2022 13.48. Sitä se olikin, mutta samoihin aikoihin kotisaarellaan Japanissa Supra yllytettiin vielä paljon rajumpaan laukkaan. Kukapa muu kuin laatikon ulkopuolelta ajatteleva nainen olisi keksinyt hyödyntää kodinhoitoainetta autoon – etenkin kun takana oli jo epäonnistuneita kokeiluja ammattitason kemikaaleilla ja laitteilla. Seuraavaksi Supran koriin tehtiin lukuisia aerodynaamisia parannuksia ja siihen maailmanaikaan hirviömäiseksi luokiteltava voimanlähde ujutettiin suurella vaivalla sen matalan keulan uumeniin. Jep, aine todellakin tepsi, eikä edes pilannut vanteiden maalia. Hoppa vetää Mobilistin pisteet kotiin myös paitsi etiketillään, myös tuotteellaan; ainakin pitkäripaisesta löytynyt Extra Pils oli nimensä mukaisesti Pilsner Urquellin suuntaan kumartava katkerohumalapläjäys. Tuumasta toimeen ja noutamaan kaupasta moista myrkkyä. Autosolin ja kliinerin toimintaa yritettiin tehostaa porakoneella, erilaisilla kiillotuslaikoilla ja jopa lisälämmöllä, mutta pian kävi ilmeiseksi, että laikat, pora ja hermot kuluisivat loppuun kauan ennen kuin kaikki neljä kapselia kiiltäisivät kunniallisesti
Koneita valmistui yhteensä 30. Pakotteiden vaikutusta venäläisiin henkilöautomarkkinoihin on viime aikoina lähinnä naureskeltu. . Mobilisti 3/07 . Iranin nykyisen autoteollisuuden seuraaminen on meiltä jäänyt vähemmälle, sillä heillä vaikuttaa olevan tuotannossa ihan moderneja nykyautoja. Alkeiskoulutuskoneen suunnittelu alkoi 1971. Insinöörieverstiluutnantti Jyrki Laukkanen ja kapteeni Juho Sirola lensivät viimeisen palveluslennon Vinkalla elokuun 31. päivänä kuinka venäläiset ”voivat joutua pakon edessä tuomaan autoja Iranista.” Jutun perusteella Venäjälle olisi tuotu iranilaisia ajopelejä 2006-10. Toivottavasti löytyy myös henkilö, jonka mielestä kotimainen lentokone on entisöinnin arvoinen. Siinä ajassa maahan olisi tuotu 12 000 iranilaista autoa. Kotimaiset valmistajat tekevät tekniikkaa, joka ei täytä nykyajan normeja, joten niitä ei tarvitse tuontiautojenkaan täyttää, jos Venäjän kaltaisessa todellisuudessa on oikeasti koskaan pitänyt. Laukkasen debyyttilento LEKO:lla tapahtui kaksi päivää myöhemmin. Valmet Vinka Peugeot ROA GTA:ssa. 3 Mobilisti 6/22 . Nyt tilanne on muuttunut eikä Euro-standardien täyttäminen olekaan enää pakollista. Automiesten keskusteluissa on lähinnä odotettu vanhan, takavetoisen Ladan paluuta, vaikka ihan niin kauas historiaan eivät venäläisetkään ole palaamassa. Kieltämättä moottoripyörillä ajetuissa onnettomuuksissa tapahtuu henkilövahinkoja useammin kuin autoilla ajetuissa, mutta aivan niin vaarallista ei kaksipyöräisellä liikkuminen ole, kuin mitä tarinat kertovat. uutiset_ja_lukijat622.indd 45 uutiset_ja_lukijat622.indd 45 13.9.2022 13.48 13.9.2022 13.48. ROA on koriltaan jälleen Peugeot 405:n perua, joten se on ainoa takavetoinen 405, mitä on missään valmistettu. Sitähän valmisti yritys nimeltään Iran Khodro. Koneet korvasivat aiemmin alkeiskoulukoneina olleet Saab Safirit. Ne eivät varmaankaan vain menneet tarpeeksi hyvin kaupaksi, kun kotimaassa koottuja länsimaisiakin oli saatavilla. Eiköhän heiltä riitä kapasiteettia Venäjällekin, ostovoimaahan itäystävältä erilaisten raaka-aineiden muodossa yhä löytyy. Sen alusta ja tekniikka perustuu Paykaniin eli pohjimmiltaan 1960-luvun Hillman Hunteriin. päivänä. Heinäkuussa saimme yllättävän yksityiskohdan sisältävän viestin vakuutusyhtiöltä. Elokuun aikana myydystä erästä päätellen koneissa on yhä käyttökelpoista tekniikkaa, sillä romumetallista ei kauppaan johtaneita summia maksettaisi. Fennian mukaan kun moottoripyörillä joudutaan jonkin verran harvemmin onnettomuuksiin kuin autoilla. . Se nostettiin seitsemään tuhanteen. Vinkojen rungolle luvattiin alun perin 5 000 lentotunnin käyttöikää. Pelissä käytettäviä ajoneuvoja pystyy vaihtamaan ja ovatpa sen alan harrastajat tehneet omista suosikkiautoistaan peliin sopivia hahmoja. Suomessa on rahamiehiä, jotka ovat valmiita sijoittamaan suuria summia hölmömpiinkin leluihin. Sivustolta www.gta5-mods.com voi peliin ladata jopa Peugeot ROA:n, jos sellaisella on aina halunnut kaahata. Nykynuorten suosimassa tietokonepeli GTA 5:ssä ajetaan erilaisilla autoilla käsittääksemme holtittomasti ja vääriä ajotapoja suosien. Eiköhän onnettomuustilastojen siistiyden voi selittää perinteisellä harrasteajoneuvon käytöllä; moottoripyörillä, kuten harrasteautoillakin, ajetaan yleensä kauniilla säällä, hyvin nukutun yön jälkeen ajoon keskittyen. Suomessa ilmavoimien harjoituskoneeksi suunniteltu ja tehty Vinka on viimein poistunut palveluksesta. Viime aikoihin käytössä olleet Vinkat ovat lähes kaikki saavuttaneet rajan, eikä niillä saa enää lentää. Todennäköisesti se on kuitenkin ylitettävissä vaivalloisella peruskorjauksella ja ehkä koneen luokittelulla experimental-luokkaan, kuten on muillekin ikääntyneille koneille tehty. Niitä tehtiin meidän kuplastamme katsottuna vielä ihan hetki sitten, eli vuoteen 2005. Sen rinnalla sekä AMC että GM ja jopa hyötyajoneuvovalmistaja Mack operoivat maassa isosti islamistien vallankumoukseen saakka. Iranin teollisuudesta on melko vaikea löytää tarkkoja tietoja, sillä toimituksen farsin osaaminen on kehnoa. Noin 15 konetta myydään tämän syksyn aikana huutokaupalla. Sen lisäksi mallistossa on ollut myös Peugeot ROA, joka on kokonaisuutena melkoisen yllättävä laite. Maahantuonti lopetettiin, koska ne eivät olisi täyttäneet Euro 4-standardia. Venäjän markkinat ovat sen verran suuret, että ilmoitettu 12 000 autoa muutaman vuoden aikana on jo yksinään niin pieni luku, että riittää syyksi maahantuonnin lopettamiselle. Vihkiytyneimpiä harrastajia ovat keula pystyssä ajavat bomberit, jotka varmaankin myös tuntevat pyöränsä erinomaisesti. Ensimmäinen sarjavalmisteinen Vinka lensi joulukuussa 1979. Länsimaisen tekniikan puuttuessa venäläiset valmistajat ovat ottaneet tuotantoon malleja, joista on riisuttu paljon nykyaikaisia mikropiirejä vaativaa tekniikkaa. Niistä kaksi menetettiin onnettomuuksissa. Toimitukseen tulee melko usein erilaisia tiedotteita, joissa käsitellään liikenneturvallisuutta eri puolilta. 3 Mobilisti 3/07 . Huutokauppailmoituksessa kerrotaan, että 7 000 tunnin maksimilentoaika olisi valmistajan asettama raja, jota ei voisi ylittää. Se merkitsee, että paikallinen tuotanto olisi maailmanlaajuisesti kohtuullisen suurta, hiukan enemmän kuin esimerkiksi Italiassa. Osa koneista on viety opetuskäyttöön, ainakin Vantaalla, Porissa ja Rovaniemellä on ammattioppilaitoksilla Vinkat. Se ei taida täysin pitää paikkaansa. Asiaa selitetään sillä, että ”Moni motoristi on vihkiytynyt harrastaja, joka tuntee ajokkinsa ja nauttii ajamisestaan vastuullisesti.” Lause, joka ei tarkoita oikeastaan mitään. Mobilistin toimitus tuntee Iranin autotuotannon lähinnä 1960-luvun Hillmann Hunterin lisenssiversio Paykanista. Elokuussa myydyn erän yksikköhinnat nousivat kymmeniin tuhansiin. Tiedättehän, niitä, joita ei erota toisistaan. Suurin osa viesteistä tulee poistettua lukematta, sillä kyseisten tiedotteiden tietosisältö on yleensä nolla ja tarkoitus lähinnä pitää turvallisuus lukijan mielessä. Heidän mukaansa Iranissa myydään vuosittain noin miljoona henkilöautoa. Emme ole yksin ongelman kanssa, sillä samaa valittelee kiinalainen autoteollisuutta seuraava sivusto carnewschina.com. Iltalehti uutisoi syyskuun 3. Silloin ohjaimissa oli Laukkanen. Satunnainen ylinopeus ei tilastossa juurikaan näy, kun nämä muut faktat ovat kunnossa. Laukkanen toimi 1970-luvulla konetyypin kehitystyössä koelentäjänä. Silloin Laukkanen istui Saab Safir-seurantakoneessa, Paavo Janhusen tehdessä ensimmäisen koelennon. Prototyyppi LEKO-70 teki ensilennon 1975. Temppu onnistui, ja Skrolli on välillä ollut jopa Moblaa tuhdimpi pumaska! Onnittelemme kymmenvuotiasta ATK-velhoa! . Eri tietolähteiden mukaan Iranissa joko yhä tehdään tai on juuri lopetettu Peugeot 405-pohjaisen Parsin tuotanto. 45 Mobilisti 3/07 . Arvokkain komponentti koneissa on tietenkin moottori, sehän on melko yleisesti käytössä oleva Lycoming. 3 piirin parissa
lasinen laulukirjakin. Hyvin ne ovat kestäneet aikaa ja saaneet vuosien myötä myös uutta ulottuvuutta. Meillä on hämärä muistikuva siitä, että joku toimitusta hyvin lähellä oleva taho omistaisi avo-Saabin. Aloitin lukemisen vanhimmasta päästä. Toinen ns. Samanlaisia kuvia pienellä tietopaketilla höystettynä oli tuolloin myös muiden numeroiden takakansissa. Rollsin on uutena ostanut ja pitkään omistanut unkarilaissyntyinen Hollywood-diiva Zsa Zsa Gabor. Ja kun luulet... Olen seurannut kyseisen auton "kohtaloa" jo viime vuoden puolelta lähtien ja ihmetellyt, ettei autoa ole vieläkään myyty. Tuon Ruumannin Ryslerin kyllä ostaisin, jos olis rahhoo... Trumanin mustasta Chrysler New Yorkerista. Netissä olevien myyntikuvien (www.classicautomall. Milloin voi odotella pidempää juttua avo-Saabista. Matti Rönkä No, ainakin Ford on löytänyt paikan auringosta, jos ei muuta... 199 000 €. 46 . Parhain terveisin, Pekka Rouhiainen Järjestys se Saabinkin tiellä pitää, jos sanonta sallitaan. Kolmas julkkisauto on vuoden -68 musta Mercedes-Benz 600 ( www.mobile.de). Auton on uutena ostanut tyyli-ikoni Coco Chanel, hänen jälkeensä se on ollut mm. Jos onnistumme yhyttämään tämän herran ja hänen autonsa, on juttu kattorajoitteisesta Saabista jälleen astetta lähempänä todellisuutta. Tälläkin autolla on hinta tullut alas 125 000 dollarista 89 999 dollariin. brittibändi Jamiroquain solistin, Jay Kayn omistuksessa. Hp. Omien sanojensa mukaan Mrs. toimitus Kattorajoitteiset Saabit Järjestelin taannoin kaikki Mobilisti-lehteni vuosija numerojärjestykseen. Gabor tuohtui kohtelustaan ja siitä ettei poliisi tunnistanut häntä ja sen takia rouva vetäisi kämmenellä päin pollarin näköä. Jutut ovat edelleen mielenkiintoisia myynti-ilmoituksia ja uutisia myöten. Yhden pienen poikkeavan yksityiskohdan huomasin, tehtaan "production recordissa" on maininta, että tuo Chrysler on toimitettu YHDELLÄ sivupeilillä, mutta tässä autossa niitä on KAKSI! Nooh... Autosta löytyi myös ns. Vuoden 1984 numeron 4 takakannessa oli hieno kuva tuolloin kehitysvaiheessa olleesta avo-Saabin prototyypistä. Liekö syynä hintapyynti, alussa se oli 140 000 dollaria nyt 83 500 $. Auto on juuri se, jolla Zsa Zsa ajeli Beverly Hillsissä ja moottoripyöräpoliisi Paul Kramer pysäytti hänet Rollsin vanhentuneiden vakuutus/katsastustarrojen takia. Osasyynä voi myös olla, ettei moottoria ole saatu käyntiin – onko jumissa vain pitkän seisonnan takia. Kiitämme. toimitus uutiset_ja_lukijat622.indd 46 uutiset_ja_lukijat622.indd 46 13.9.2022 13.48 13.9.2022 13.48. julkkisauto, jonka kohtaloa olen seurannut netissä, on volocars.com -nettisivuilta löytyvä vuoden 1979 valkoinen avomallin Rolls-Royce Corniche. Hieno korimalli ja hieno yksilö harvinaisemmassa värisävyssä, onnittelut. com) perusteella näyttäisi, että toista runkopalkkia on paikkailtu useammasta kohdasta, mutta kaikkinensa auto vaikuttaisi olevan ihan siistissä ja kopsakassa kunnossa. Saabin kuva kiinnitti huomioni, koska oma 1992 mallinen avoni tulee ensi vuonna museoikäiseksi. se toinen voi olla jälkiasennuskamaa. Mobilisti 6/22 Kuuluisuuksien kuuluisia kaaroja Olipa ihan kiva yllätys nähdä Mobilistin 5/2022, sivulla 48 kuva USA:n presidentti Harry S. ...ettei voi mennä enää huonommin. Tätä voisi hyvällä syyllä kutsua takakansitaiteeksi. Petri Joutsen, Kuopio P.S. Tapahtumasta käytiin lopulta oikeuttakin, joka vain lisäsi Zsa Zsa Gaborin mainetta
Ajoimme sinne 50-kuutioisilla C 110 Hondillamme Lahden, Jyväskylän, Saarijärven, Lapuan ja Seinäjoen kautta. Kiitämme elämyksestä. Minulle ajautui kymmenisen vuotta sitten MGB Roadster (AYI-30), jonka Olli Kivinen oli ostanut heinäkuussa 1965. Olli Kivisen autoihin. Rekisterissä Roma Tapio Aho Aivan kuin Autobianchi olisi menossa naimisiin, ainakin se näyttää todella onnelliselta. Liitteenä pari kuvaa, jossa toisessa MG on vuonna 1966 Monte Carlon pelikasinon edessä ja toinen kuva on otettu 1960 ja -70 lukujen vaihteessa Keimolan tai Ahveniston radalla. Kiitämme vaivannäöstänne ja mielenkiitoisesta lisätiedoista. Halusin laittaa kuvia myös teille kummasteltavaksi. Muutos on suurella todennäköisyydellä toteutettu jossakin päin Eurooppaa. Huomioiden lähtökohtana toimineen auton hintaluokka ja takaosaston suuret ikkunat, veikkamme tämän olevan vanha hautausauto. Olimme kesäkuussa Konneveden suunnalla. Korityö on varsin kekseliäästi toteutettu; perusrakenteeseen pahasti kajoamatta on saatu aikaan näyttävä lavetti viimeisille matkoille. Jari Lehtola Halikko Kiitämme poikkeuksellisen löydöksen jakamisesta. Auto on ollut ilmeisen ahkerassa käytössä alusta alkaen, sillä heinäkuun alkuun 1966 mennessä sillä oli ajettu huoltokirjan mukaan 54 000 kilometriä. Ilmeisesti jonkinlainen delivery van. Lapualle saavuttua kirkon vieressä seisonut vaivaisukko muistutti, että nyt ollaan syvällä uutiset_ja_lukijat622.indd 47 uutiset_ja_lukijat622.indd 47 13.9.2022 13.48 13.9.2022 13.48. Harmi, että kuvien resoluutio on pieni, etteivät kestä suurempana. Mobilisti 6/22 . toimitus Kulttuurien ero Oheisessa satamakuvassa olemme kruisailleet Ala-Könnin Jalon kanssa Helsingistä Vaasaan elokuussa 1963. 47 Oudompi Olds. Eräällä takapihalla ihmettelin poikani kanssa kuvissa näkyvää Oldsmobilea. Erikoisuutena ovat jääneet mieleen neuvostoliittolaiset ralli-Mosset ja Simo Lampisen hurja meno Saab 96 Sportillaan. Kimmo Koistinen Professorin autokantaa Tässä vähän lisätietoja prof. Jyväskylässä katsottiin Suurajoja. Kari Kaartama Nurmijärvi Professorilla oli monta rautaa tulessa ja se näkyy myös ajosuoritteesta. Kimmo Koistinen Roomalaiset häät Autobianchi Arezzossa. Mukana tuli myös tietoja mm aikaisemmista omistajista ja huolloista
Hondalla liikkuminen vasemmanpuoleisessa liikenteessä kaksitahti-Husqvarnojen joukossa oli jotakin, mitä ei hevin unohda. Ainutlaatuinen tallenne miehistä, autosta ja työstä; taustasavuineen se on melkein kuin modernisoitu muunnelma Järnefeltin “Raatajista”. Molemmilla matkoilla missä sitten liikuimmekaan, herätti pyörämme kiinnostusta – niin Suomessa kuin Ruotsissa. Vuotta myöhemmin elokuussa 1964 teimme samanlaisen reissun jälleen Uumajan tyttöjä katsomaan. Mobilisti 6/22 Pohjanmaalla. Kotiin Helsinkiin päästiin onnellisesti ja kovasta kuormasta huolimatta pikku Hondamme toimivat moitteettomasti koko pariviikkoisen reissumme. Reissu oli yhteensä 80 kilometriä. 48 . "Den har också en elektrisk start", huudahti hämmästynyt svenssoni perääntyessään kauemmaksi. Joskus kahden, kolmen aikaan yöllä hän kömpi teltalle aivan jääkalikkana: “No nyt kyllä tiedän, mitä fyra mil tarkoittaa”. Autoilija Lappalainen ei suostunut kuvattavaksi ennen kuin oli tyhjentänyt roskakuorman, sylkäissyt kämmeneensä ja suoristanut tukan. Kuvakulma ei sitä paljasta, mutta auton katto oli ottanut puusta pahasti siipeensä ja sen kunnostus oli taloudellisesti ja teknisesti epärealistista. Kotiin ajettaessa käytiin katsomassa vielä Tampereella Pyynikin TT-ajot. Hondan kaksi yläpakoputkea hörähti eloon voimaa murisevana. Tuho tapahtui jo ennen rekisteröintiä. Täytyy muistaa, että tuolloin ei ollut vielä mitään muuta japsipyörää kaupallisessa myynnissä Suomessa. Kyllä oli hienoa olla suomalainen tuona hetkenä. Siellä mm. Jotta kukaan ei luulisi, että pk-seudulla öykkärit viskovat Cadillacit kaatopaikalle tuhkakupin täytyttyä, niin todettakoon, että kyseinen Kanadasta tänne uitettu, alkujaan hieno yksilö, jäi myrskyssä kaatuvan puun alle. Hän voitti sekä 350että 500-kuutioisten luokat MV Agustallaan. Nyt allamme oli suurin tuon ajan Honda: valkosivurenkaineen, sonniraudoin ja sumuvaloin varustettu punainen CS 77 Dream 305. Terveisin Juhani Katajisto tietokirjailija, rautatiehistorioitsija Kiitämme elävistä ja yksityiskohtaisista muisteloistanne. DeVille Concours-versiossa Pohjantähti olisi ollut, uutiset_ja_lukijat622.indd 48 uutiset_ja_lukijat622.indd 48 13.9.2022 13.48 13.9.2022 13.48. Laiva saapui perille hyvin myöhään illalla, ja kaverini oli iskenyt laivalla ruotsalaisen mimmin, tarjoutuen viemään hänet kotiin. Kuvassa odotamme Vaasan Vanhassa satamassa SS Korsholm III:a, jolla matkustimme Uumajaan. Iloisena tyttö sanoi: "Det är fyra mil" ja Jallu ajatteli, että “mikäs matka tuo nyt on, vain neljä kilsaa”. Käännä vaivihkaa virta päälle, niin minä painan peukalolla huomaamatta starttinappulaa ja jatketaan puhumista niin kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunut. Kuvassa olemme Uumajan satamassa odottamassa lähtöä Suomeen ja väritetyssä kuvassa Uumajan leiripaikalla. Siksi se myytiin varaosiksi, mistä tilanteesta julkaisemanne kuva on. Se oli brittikuski Mike Hailwoodin juhlaa. Eikä siinä edes ollut Northstar-konetta, vaan arkisempi versio Cadillacin V8:sta. Laadukkaiden japanilaispyörien maihinnousu on ollut tosiaan iso juttu silloin aikoinaan, vaikka nykypolvelle ne ovat itsestäänselvyyksiä. Volvo-kuorma-autokuva – joka lienee julkaistu alun perin vuonna 1985 hienossa teoksessanne “Eilispäivän kulkuneuvoja” – kuuluu mielestämme suomalaisen tai oikeastaan eurooppalaisen hyötyajoneuvokulttuurin hienoimpiin otoksiin kautta aikojen. Kimmo Koistinen Kuva ei kerro kaikkea Mobilisti 5/22:n Haja-ajatus sivuilla oli kuva romuläjän päälle nostetusta 90-lukuisesta Cadillacista. Taas kerran, kun porukkaa oli Ruotsissa Uumajassa ympärillämme, sanoin Jallulle: Puhutaan vaan muina miehinä suomea koko ajan. Kuorma-autokuva on Kajaanin kaatopaikalta toukokuulta 1975. jenkkiautolla liikkuneet "raggarit", lomailevat sotilaat ja jopa poliisit tulivat ihailemaan pyöräämme
vetoauton istumapaikkojen määrät jne.) Saattaa lukijoissa olla joku toinenkin minun lisäkseni, joka joskus vetää trailerilla jotain! Terkkusin uskollinen lukijanne jo vuosikymmeniä Jesse Jarva, Vantaa Kelpo kinneriaihio. Taidokkaasti vanerista tehty kori. toimitus Eurolla Anglia Napapiirillä, Tornionjoen länsipuolella olisi eurolla ostettavana kuvien Anglian jäänteet. Hieno löydös. Mobilisti 6/22 . Mikä tämä oikein on, en löytänyt ainakaan googlettamalla minkäänlaista kuvaa tai mainintaa. Seikkaperäinen selostus mitä ja miten saa vetää vaikkapa B, B/96 tai BE kortilla ja mitkä menevät näidenkin yli (esim. 49 mutta tämä oli pelkkä DeVille. toimitus uutiset_ja_lukijat622.indd 49 uutiset_ja_lukijat622.indd 49 13.9.2022 13.49 13.9.2022 13.49. Löysin kuvien härpäkkeen. Sääli, mutta näin voi käydä, jos ei noudata Tom McCahillin neuvoa. Syysterveisin, Nimim. toimitus Lailliset kuormat Edellisen lehden sivulla 70 ”Juulian totuudet” yläreunan kuvatekstissä todetaan Almeran olevan trailerin kanssa täysin laillinen vetokombo Juulialle, mutta näin ei todellakaan ole. Mauri Viljakainen 0453225052 Turku Kinneri, eli velomobiilihan tuo lienee ollut. Kun Uncle Tomilta kysyttiin 50-luvulla, että minkälaisten puiden alle ei kannata pysäköidä (mahlajälkien takia), hän vastasi lyhyesti: Kaatuvien puiden. Aarne 0445874788 Husky ilmaiseksi Lukijan palstalla kuulutettiin perään Hillman Huskya,täältä löytyy naapuristani sellainen, laho on mutta muuten täydellinen ja voi noutaa pois ihan ilmaseksi jos jollain tarvetta on. Jännäähän on se, että jos tuota traileria vetää tyhjänäkin vaikka Audi A6 Quattrolla, jossa vetopaino riittää, ei sitä saa edes tyhjänä vetää B-kortilla, sillä 3500kg kantavuus ylittyy. Autoa sopii tiedustella puhelimitse. Kiitämme täsmennyksestä. Timber! Olimme taas olettaneet, vaikka olettaminen ei tunnetusti kannata. Laitteessa on Helsingin autokoritehtaan laatta. Tässä tapauksessa Almeralla saa vetää max 1200kg jarrullista kärryä ja tuon trailerin max kantavuus on 1900kg. Tässä olisi oiva jutun aihe Moblaan kyllä. Antti Rautiainen, Hollola 044-5070660 Siitä halvalla harrastuksen pariin, lukijamme! Kuka ottaa haasteet vastaan. Nykysäännöksin kyse on aina kantavuuksista, eikä trailerin omapainosta + kyyditettävästä kuormasta. Nyt se palvellee edes varaosalähteenä jollekin harrastajalle. Ällistyttävää mielestäni. Olisiko joku tehnyt töidensä ohessa moisen autokoritehtaalla
Muoviastia nimittäin kestää aika huonosti lämpöä. Akseli Nokkala K emialliseen ruosteen poistamiseen paras aine on fosforihappo. Automaalari Hemmolta sain vielä vinkin, että jos liuosta lämmittää, se toimii huomattavasti tehokkaammin. Sitten toimeen. Maataloustarvikeliikkeet myyvät sitruunahappoa kolmen litran astioissa. 50 . Suunnitelmana oli kylvettää kaikki luukut – ovet, konepelti ja takaluukku – sitruunahappoliuoksessa. Hemmolta löytyi jopa sopiva lämmityselementti lainaksi. Muoviastiaa käytettäessä on siis tyydyttävä lievään lämmittämiseen, muussa tapauksessa hommaan on syytä varata metalliastia. maatiloilta. Keitoksen lämmittämisessä muoviastiassa on kuitenkin syytä olla tarkkana. Yhdessä vaiheessa – kun en ollut koko ajan vahtimassa – liuos lämpeni hieman liikaa, ja muovi alkoi muuttaa muotoaan. Se ei ole myrkyllinen, periaatteessa laimennettua liuosta kai voisi jopa juoda (älä juo, toimituksen huomautus), koska sitähän käytetään muun muassa lehmien ripulilääkkeenä. juulia3.indd 50 juulia3.indd 50 12.9.2022 15.56 12.9.2022 15.56. Keitoksen lämmetessä ympäristössä leijui mukava tuoksu sitruunahöyryistä. Sitten upotin Juulian oven keitokseen koeponnistukseen ja napsautin vastukseen sähköt päälle. Tämäkään ei vielä riittänyt. Näitähän löytyy helposti tyhjinä lojumassa mm. Ehdin onneksi napsauttaa sähköt pois päältä vähän ennen kuin koko astia olisi sulanut. Tätä varten hommasin 1 000 litran muoviastian, jossa on metallikehikko ympärillä vahvikkeena. Sitruunahappo on jauhemaisessa muodossa, joten keitoksen saaminen tasaiseksi vaatii hieman ”kattilan” hämmentämistä. Lämpimässä keitoksessa ruosteen poistoon riitti hyvin muutama tunti. Astiaan vajaat 1 000 litraa vettä ja korvakuulolta sopivasti sitruunahappoa, jotta liuoksesta tulisi noin kolmen prosentin vahvuista. Kaikkien vuosikymmenten varrella pesiytyneiden ruostepeikkojen puremien perusteelliseen puhdistamiseen tarvittiin lisäkeinoja. Mobilisti 6/22 Juulian totuudet – Osa 3, Kolmas kerta toden sanoo Koria oli tähän mennessä puhdistettu korkeapainevesipesulla ja hiekkapuhaltamalla. Toinen toimiva aine on sitruunahappo. Myös saatavuus on hyvä. Se oli rakennettu pyykkikoneen vedenlämmityselementistä. Tämä sitruunahappomenetelmä toimi oikein hyvin. Valitettavasti se on myrkyllistä ja soveltuu siksi huonosti kotikäyttöön isommille peltiosille
Tämä oli nyt auton korin kolmas puhdistuskerta. Perustelu asialle on aika ymmärrettävä. Kitit ovat onneksi kehittyneet hyvin kestäviksi ja tarttuviksi, joten mitään isompaa ja yleisempää huolta ei yleensä ole. Ruostetta korissa ei enää ollut, nyt piti ainoastaan saada poistettua epäilyttävän laatuinen pohjamaali pois. Taka-akseli ja pari pahvilaatikollista alustan osia vietiin lasipuhallukseen. Hemmo manaili juuri tätä asiaa, kun hänelle tuli uudelleen maalattavaksi eräs hänen itsensä kuusi vuotta aiemmin maalaama Porsche: ”Piru kun en nuorempana älynnyt asiaa, tämän Porschen korjausmaalausta tuskin olisi vielä tarvittu, jos pohjustus olisi aikanaan tehty oikein ja oikeilla aineilla. Sen jälkeen onkin vain ajan kysymys, milloin isommat ongelmat alkavat. Vein korin Hemmon maalaamolle tietysti siinä toivossa, että voisimme aloittaa vähintäänkin pohjatöiden tekemisen. juulia3.indd 51 juulia3.indd 51 12.9.2022 15.56 12.9.2022 15.56. Kori päiväksi Vantaalle puhdistukseen ja seuraavana päivänä nouto takaisin maalaamolle. Maali näytti liukenevan tinnerillä pyyhittäessä, joten selvää oli, että ainakaan laadukkaasta kaksikomponenttiepoksista ei ollut kyse. Vastoinkäymisiä Juulian koria oli jo ajelutettu ympäri uutta maata muutamaan kertaan ja sama rumba jatkui edelleen. Suurin osa museoautojen maalauksista tehdään juuri siten, että kitti levitetään paljaalle pellille, tai ”mille tahansa” pohjamaalille. Mobilisti 6/22 . . Ehkä nyt päästäisiin aloittamaan pohjatöitä. Tässä puhdistettu taka-akseli valmiina jatkotöihin. Onneksi pienen etsinnän jälkeen Vantaalta löytyi kaveri, joka lupasi lasipuhaltaa korin. Elin toivossa, että uusia yllätyksiä ei enää korin suhteen tulisi. Allas oli jopa vaarassa sulaa. Vaimon Nissan Almera lainatrailereineen pääsi taas kerran töihin. No, tämä suunnitelma ei onnistunut. Ennemmin tai myöhemmin alkaa korin uusi entisöinti. Pahimmassa tapauksessa autosta alkaa lohkeilemaan isoja maalinkappaleita ja alta paljastuu tuoretta ruostetta. Kerran vielä Nyt ei siis auttanut muu kuin löytää paikka, missä koko kori vielä kertaalleen puhdistettaisiin kauttaaltaan. Ennen ”keittämistä” on syytä pestä osat rasvasta ja harjata kaikki irti lähtevä pintaruoste pois. Ongelmia voi tulla kuuden vuoden kuluttua, tai 10, tai 20 vuoden kuluttua. Hyvin se toimi joka tapauksessa. Pieni vaara maalauksen elinikäiseen kestoon on siis olemassa. Koriin oli hiekkapuhalluksen jälkeen ruiskutettu suojaava maalikerros, joka osoittautui maalin laadun suhteen epäilyttäväksi. Lisäksi museoautoilla ajetaan ainoastaan kesällä ja ne säilytetään talven yli kuivassa tilassa. Tähän sopisi parhaiten kevyt lasipuhallus. Mutta miksi ottaa riskiä.” Ihan asiallinen perustelu. Hemmo kun ei hyväksy puhdistetulle peltipinnalle mitään muuta ainetta kuin juuri laadukkaan 2K-epoksin. 51 Sitruunahappoaltaan lämmitysjärjestelmä ei välttämättä täyttänyt kaikkia sähköturvallisuusvaatimuksia. Jos tulevaisuudessa kosteutta pääsee tuohon kittikerrokseen, kapillaari-ilmiö imaisee kosteutta myös koripellin ja kittikerroksen väliin. Tämä musta maali oli tarkoitettu pohjamaaliksi, mutta kokeneen entisöijän ja maalarin tuomio oli se, että kaikki maali on poistettava ennekuin korille tehdään yhtään mitään. Joissakin tapauksissa ei ehkä koskaan. Vastaavasti keittämisen jälkeen osat tulee pestä lämpimällä vedellä harjan kanssa. Jokainen voi miettiä mielessään, mitä tapahtuu, jos paljaan pellin päällä on huokoista materiaalia, esimerkiksi kittiä. Sen jälkeen osat kannattaa kuivata paineilmalla, jotta vettä ei jää muhimaan mihinkään koloihin
Tästäkään järjestelystä ei syntynyt minkäänlaista pulmaa. Kauppa syntyy Ystävällishenkisen kädenväännön ja sopuisan hinnan jälkeen huomasin tulevani 1954-mallisen Mercedes-Benz LA 3500 4x4 TLFA 15:n omistajaksi. Viimeinen rasti oli vielä hoitamatta – kuinka operoidaan palohärveli Jetillä Suomeen. Seuraavan käyntimme kohde oli Timon hyvä ystävä Peter Baumbach erikoisautojen kustomointipajassa, B+B Automobiltechnik AG:ssa Siegenissä. Hän vei meidät Mersun luokse, jyräytti sen käymään ja sanoi vievänsä meidät maastoon. Olin 1985 reissussa Vehon tiedotuspäällikkö Timo Pakkasen kanssa hakemassa hänelle uutta virka-Bemaria tehtaalta Münchenistä. Kotimatkalla Münchenin ja Dortmundin väliin osui Siegen, jonka esikaupunkia ohittaessamme näin huikean autotarhan täynnä 1950-1970-lukuisia, jo parhaat päivänsä nähneitä ajoneuvoja Helsingin Tattarisuon tyyliin säilöttynä. Seinät olivat täynnä kilpailujulisteita. Kylän pankkiautomaatista nostin apurahaa kaupan vahvistamiseksi. Esitys oli niin vakuuttava, että johti kaupanhierontaan. Kalevi Karusuo N äkymä Siegenissä oli niin ohittamaton, että sain Timon pyörtämään takaisin. Vanhuksista suuri osa oli entistä armeijan kuorma-autokalustoa, eli Unimogeja ja Opeleita. Majoittuessamme Peterin kotona, saimme illan kuluessa ylipuhuttua hänet ajamaan ”brankkarin” Siegenistä Finnjetille Travemündeen. Vilahtipa joukossa punainen paloautokin. Entinen enduromestari esitteli nelivetoauton etenemiskykyä vuoristoisen Siegenin jyrkillä rinteillä, Mersun turbon laulaessa. Jetillä konemestarina palveli lauttasaarelainen ystäväni Pentti Stenius, hän lupasi huolehtia Mersun kotiin. Mersu jäi Gläserille odottelemaan sopivaa ajankohtaa kuljetukseen. Sovittiin loppusuorituksesta pankkisiirrolla Suomesta. Gläserillä oli ollut myös silmää löytää ja säilyttää paremmin muutama 60-lukuinen ponttoonija siipimersu. Museomaisen tilavan huoneen täyttivät vanhat moottoripyörät, osa muistoina hänen enduroja speedwayajoistaan. Tarinaa olisi riittänyt koko loppupäiväksi, mutta meillä oli vielä matkaa edessämme. Toisaalta laanilla oli suuri kirjo romuasteella olevia henkilöautoja, joukossa jopa pari Mersun 50-lukuista 190 SL cabriota säälittävästi saattohoidossa. 52 . Mobilisti 6/22 Kuinka ostaa ja myydä Kuinka ostaa ja myydä paloauto Aktiivisena Mercedes-Benz-harrastajana olin jo 1960-luvulta lähtien ajellut lähes vuosittain Saksaa ristiin rastiin harrastetapahtumissa, rompetoreilla ja samanlaisia tähtiotsaisia ystäviä tapaamassa. Herr Gläser kutsui meidät tutustumaan sisäpuolelle harrastetiloihinsa. Kauppamiehenä Gläser kehotti meitä ostamaan sen. Lähtöä tehdessämme tulin kysyneeksi vielä paloauton tulevaa kohtaloa. Mutta todellinen aarre ja tarhan kunkku oli Siegenin palokunnan juuri viralta jäänyt ajokuntoinen Mercedes-paloauto. Kurvasimme erikoisen autoliikkeen pihapiiriin, ja täällä Autohaus Gläserillä näytti olevan kaksi toimialaa; uusien Mazdojen myynti sekä romuautojen purkuja myyntitoiminta, molemmat omilla alueillaan. Pentti hoiti homman carusonpaloauto.indd 52 carusonpaloauto.indd 52 12.9.2022 15.58 12.9.2022 15.58. Gläser lupasi tarkistaa tekniikan pitkää ajoa varten Finnjetille Travemündeen
Mobilisti 6/22 . 53 Finnjetin miehet olivat siirtäneet Mersun laivasta Katanokalla rekkaparkkiin, jossa olivat vastassa allekirjoittanut ja Timo Pakkanen tallentassa tapahtumaa videokameroineen. Gläserin autotalon aarteita. carusonpaloauto.indd 53 carusonpaloauto.indd 53 12.9.2022 15.58 12.9.2022 15.58
Herrat tietysti näyttelyautojen parissa carusonpaloauto.indd 54 carusonpaloauto.indd 54 12.9.2022 15.58 12.9.2022 15.58. Tämä urhea, muutaman kolpakollisen maistellut miehistö koki silloin koko keikan ainoan takaiskun, kun keskiyön hetkillä kukaan ei ollut kiinnostunut pesuoperaatiosta – ei poliisi eivätkä ohikulkijat. Palokypärät päässä valkopukuiset älypäät kiersivät viisi pubia pillit soiden ja kansaa hauskuuttaen. KHPV:n jäsenet päättivät paloMersulla suorittaa palon (janon) sammutustehtävän helsinkiläisissä pubeissa ja terassiravintoloissa syksyllä 1985. Onnistunut impulssiostos Siegenin brankkari ei jäänyt seisomaan joutilaana. Sillä liikuttiin monissa mobilistitapahtumissa, etenkin Suomen Mercedes-Benz Klubin tilaisuuksissa. Kaikki pitivät sitä kai normaalina toimenpiteenä. Hauskin keikka oli, kun kuusi reipasta kaverusta päätti sammuttaa tulipaloja ja samalla vähän janoakin helsinkiläisissä pubeissa ja terassiravintoloissa. Brankkarin säiliössä kuljetettu 2 000 litran vesimäärä ruiskutettiin neidin päälle muutamassa tuokiossa. Alla: kirjoittaja brankkarin puikoissa. M-B-klubilaiset Siegenissä Huhtikuussa 1986 olimme Saksassa kiertämässä autopurkamoja, tavoitteena löytää harVasemmalla: Timo Pakkanen paloauton ovella. Vielä kerran kiitokset Penalle hienosta junailusta. tyylikkäästi, ja Mersu seilasi loppukesällä uuteen kotimaahansa, ja Finnjetin miehet siirsivät sen laivalta Katajanokalla rekkaparkkiin. Mersu-klubilaisia daameja Forssan Picknikillä 1988. Keikkaa varten vuokrattiin MTV:n puvustosta ”Älyvapaan palokunnan” asusteet. Keikkaa varten vuokrattiin MTV:n puvustosta ”Älyvapaan palokunnan” asusteet. Palokypärät päässä valkopukuiset älypäät kiersivät viisi pubia sireenit soiden ja hyökkäsivät letkua vetäen sisälle ravintoloihin aiheuttaen aluksi kauhua – lopuksi hysteerisen naurukohtauksen. Ilta päätettiin vielä yhtä älykkäästi, pitihän vielä hieman ruiskuttaakin. Kohteeksi valittiin Tellervo Tapion tytär eli Diana-patsas, Erottajankadun Diana-puistossa
Kirjeen varsinainen asia oli varovainen tiedustelu: he haluaisivat TLF 15:n, (kuten he vanhaa palvelijaansa Mersua nimittivät) takaisin museoitavaksi ja juhlien kunniapaikalle. Kerroin auton kunnon ja omakustannushinnan Siegeniin silloin tuoretta teknologiaa edustaneella sähköpostilla. Mobilisti 6/22 . Ensimmäiset ajotuntumat saatu Katajanokalta Lauttasaareen. Siegeniläisten lähestyminen oli sen verran vilpitön, ettei mieleeni edes juolahtanut alkaa tehdä bisnestä tilanteessa, vaikka tällaisten vanhojen paloautojen arvostus ja hinnat Saksassa olivat jo ehtineet nousta korkeiksi. Joukkueemme, Kimmo Karjala, Alpo Mänttäri ja kirjoittaja, oli liikkeellä Vehon ystävällisesti meille lainaamalla oivalla ajopelillä – M-B 508 -pakulla. Siegenin osuessa sopivasti ohjelmaamme, teimme kohteliaisuusvierailun paloauton ammoisessa kotipesässä Eisernissä. 55 vinaisempia osia vanhoihin Mersuihimme. Kirjeen sisältö oli varsin sympaattinen, koskien Freiwilligen Feuerwehr Eisern-Siegenin tulevista 90-vuotisjuhlallisuuksista vuosituhannen vaihteessa. Lisäksi sain vielä miehistön paitoihin arvomerkit ja Eisernin kangasmerkit. Siinä oli mukana matkat ja pikkuremontit. Auto lähti takaisin kotiinsa. Tässä vaiheessa päällikkö sanoi: – Vaikka nuo teidän asunne olivat vallan upeat, haluan antaa sinulle muistoksi ja Mersu-ajoihin oikean varustuksen. Postileima kertoi kirjeen lähteneen Siegenistä. Kuvassa myös ajopelimme M-B L 508. carusonpaloauto.indd 55 carusonpaloauto.indd 55 12.9.2022 15.58 12.9.2022 15.58. Mersua seurasi sammutustehtävissä UNIMOG 1300 L. Siellä paikalla ollut palopäällikkö Walter Schmidt ja miehistön jäsenet olivat revetä naurusta nähtyään mukana olleita Älyvapaan palokunnan kuvia ja kuultuaan seikkailusta. Hän toivoi pikaista vastausta kysymykseen auton ostosta, onko se yleensä mahdollinen, ja mitä maksaisi ja minkälaiset kulut järjestelyistä tulisivat. Kimmo Karjala, ja allekirjoittanut Siegen/Eisernin VPK:n asemalla palomiesten välissä. Tunnelmia kyselee rva Lea Karusuo. Tutuksi tullut silloinen palopäällikkö Schmidt oli asialla, ja hän jatkoi kysymällä, onko auto edelleen ajokuntoinen, minun innostukseni runsas 10 vuotta aiemmin muistaen. Iloinen vastaus tuli jo paluupostissa. Eikä meitä heti päästetty matkaan, vaan päällikkö halusi tarjota meille vielä lounaan paikallisessa gasthausissa Kutsu kotiin Siegeniin Eräänä loppukesän päivänä 1998 sain Saksasta yllättävän kirjelähetyksen. . Siegenin kaupunki olisi mukana järjestelyissä. Ehdotin myös heitä lähettämään kuljettajan Helsinkiin, jos varaan Finnlinesiltä autopaikan Travemündeen. 1985. Summailin autosta kertyneet kulut yhteen ja sain kokoon kohtuulliset noin 5 000 euroa. Kävelimme varusvarastoon, jossa minut puettiin täydelliseen palopäällikön asuun virkamerkkeineen ja koppalakkeineen
Perillä tunnistin myyjässä kaltaiseni ja pääsin tietysti koeajamaan tämän kumman kulkineen. Istuin satulassa ja ihmettelin, kun etupyörää ei näkynyt ollenkaan. Petyimme pahasti kuullessamme moottorin alakerran kolinan jo ennen Mersun kaarrosta huoltoasemalle. Väänsin oudon laitteen kahvaa ja vasemmalla kantapäällä etsin jotain vaihdetta. Myyjä näytti, kuinka ?ezeta käynnistetään. Petytty on ennenkin. Lisäksi oudoksuin ulkonäköä, josta ensimmäisenä tuli mieleen torpedo. Käynnistys Kotipuolessa huomasin hankkineeni laitteen, joita ei ihan joka pihassa ollutkaan. Jutun lukemisen jälkeen peli oli menetetty. ?ezetaani. Mobilisti 6/22 Tšekkiskoottereiden armoilla Ensikosketukseni tšekkoslovakialaisiin Cezeta-skoottereihin oli varsin mieto. Hiukan suivaantuneena, ostohousut tiukasti jalassa selasin pikipäin netin tarjonnan. ?ezetat ovat olleet aikoinaan hyvinkin yleisiä, mutta poikkeava ulkonäkö sekä tietyt tekniset heikkoudet, kuten sytytysja latausongelmat lienevät jouduttaneet yksilöiden kadotusta. 175 tsekkiskootterit.indd 56 tsekkiskootterit.indd 56 12.9.2022 16.02 12.9.2022 16.02. Kuvittelin itseni ajelemassa ?ezetalla pitkin Porvoon jokirantoja ihanien naisten katsellessa hmm... 56 . Juodessamme kahvia aistin myyjän paremman puoliskon hiukan helpottuneen olemuksen. Seurauksena olin vähällä ajaa orapihlajapuskaan. Eräs hyvä ystäväni kutsuu tätä ”Mobilisti-ilmiöksi”. Tutkin hiukan mistä on kyse ja soitin saman tien myyjälle vain kuullakseni ufoluokan hintapyynnön. Innostuin ja päätin ostaa laitteen. Veikkaan, että melkoisen monelle lukijalle on tullut tunne: tuollainen pitää saada. Mitäpä näistä. Marko Kangas S yksyllä 2020 Mobilistissa ilmestyi tajuntani radaltaan suistanut ?ezetan koeajo. Noin viisi vuotta sitten menimme kaverini kanssa Kotkaan katsomaan hienoa W126 Mersua. Pikku tinkiminen täysin suunnitelmani mukaan ja kättä päälle. Samoilla nurkilla oli myynnissä kaksi Cezeta-skootteria. Niin, kukas se ?ezetan panikaan myyntiin... Eipä aikaakaan, kun silloin alla olleen Alfa 166:n keula suuntautui kohti Etelä-Savoa, perävaunun seuratessa varjona. Asia ei jäänyt ihan siihen. Nettiselaaminen johti osumaan, joka taas johti impulsiiviseen puhelinsoittoon Ristiinaan
Seuraavana aamuna pikaiset töiden järjestelyt ja soitto Savoon; tulenkin jo huomenna. Itsekseni ihmettelin kuinka 50-luvun lopulla keksityssä laitteessa voi olla automaattinen kytkin. Markku Kovasin möi projektikuntoista ?ezetaa. Ei olisi pitänyt. Edellinen ?ezetani oli varustettu tuplaputkilla, tämä vain yhdellä, joten ainut häiritsevä tekijä oli hiukan kovempi ja terävämpi melu. Rahat polttelivat tilillä. Punaruskea väri oli parhaat päivänsä nähnyt. Etsin siinä MR-katsastettua, siistiä ?ezetaa. Ostoilmoitus pikimmiten Toriin. Mobilisti 6/22 . Oli se hieno laite kerta kaikkiaan! Ammattimaalarilla väritetty, kromit kiilsivät, ilmaa renkaissa. Tuli vuosi jälkeen koronan. Kotona katselin ihaillen ostostani pitkiä aikoja eri kulmista. Eipä ollut itku kaukana. 57 kuutiota, 8,8 hevosvoimaa ja 4 vaihdetta tyydyttivät omat kulkutarpeeni loistavasti. Kuvat vahvistivat mielikuvan, joten kaupat kiinni. Seuraavana yönä heräsin kammottavaan tunteeseen. Tämä sopi yhtä lailla myyjälle. Tšekkoslovakiassa on ollut fiksuja insinöörejä. Vaaralliseksi tsekkiskootterit.indd 57 tsekkiskootterit.indd 57 12.9.2022 16.02 12.9.2022 16.02. Kuvissa näkyi ?ezetan takana järvi. Tuumasta toimeen, skootteri myyntiin ja kas kummaa, parin päivän päästä laite vaihtoi omistajaa. Tästä mielikuvitukseni muodosti uhan, jossa järvi alkaa tulvia ja huuhtoo ?ezeta-poloisen Komminselän aaltoihin. Pelkäsin hankkivani jotain tarpeellista. Ajo maittoi. Onni vai autuus, uhka vai mahdollisuus, mutta puhelin soi. Olin hieman pettynyt ?ezetani ulkonäköön ja nuhjuisuuteen. Pahoittelin noudon siirtyvän kiireideni takia ainakin viikon päähän, ostajalle se sopi. Umpisavolainen harrastaja tarjosi sinivalkoista museorekisteröityä yksilöä. Tahdoin hienomman pinnan ja väreiksi sinisen ja valkoisen. Maantie maistui mannapuurolle! Kiihdytys Kävin vaihteeksi veteraanimoottoripyöräilijöiden sivuilla
Sillä kertaa juttu jäi siihen. Minulla ei ollut mitään mielikuvaa koko ajoneuvosta, kunnes Torin ilmoitus pamahti vasten kasvoja. tsekkiskootterit.indd 58 tsekkiskootterit.indd 58 12.9.2022 16.02 12.9.2022 16.02. Dynastartti on hauska vekotin, vehje starttaa kuin varkain, lähes äänettömästi. Kesäloma alkoi lähestyä loppuaan ja soittelin hyvälle kaverilleni Padasjoelle harrastepäivityksiä. Toinen Manet on ajokuntoinen ja toinen epämääräinen kasa. Kaverini Peten tallin nurkassa on ollut monta vuosikymmentä pieni, yksinäinen tšekkoslovakialainen Manet S 100. Toinen ?ezeta on hienokuntoinen ajopeli ja toinen projekti. Vetosin lähes kuudensadan kilometrin matkaan, kalliiseen polttoaineeseen ja johonkin muuhun. Sitten on joitakin osia, joita ei enää saa mistään. Skootteri oli remontoitu kauttaaltaan, mutta jäänyt kokoamatta. Tulin maininneeksi Maneteista ja kuten harrastajakollegat usein toisilleen katalasti tekevät, Vellukin ehdottomasti kannusti hankintaan. ?ezetan rengaskoko on 12 tuumaa, mikä varsinkaan soratiellä ei ole omiaan tuomaan turvallisuuden tunnetta. Hyvin levätyn kesän jälkeen oloni on mainio. Aika näyttää saanko projekti ?ezetan talven aikana kasaan. Vahinkojen selittely Omistan nyt kaksi ?ezetaa ja kaksi Manetia. No juttuhan alkoi sujua ja aloin kysellä projektin hintaa. Harvinainen malli, eipähän tarvitse potkia käyntiin, voi vain kääntää avaimesta ja ryyppykin toimi vaijerilla. Kyllä minä osaan myös luopua jostain. Skootterit olivat kaukana Kainuun takamailla. Painoin jarrua, jokin järjellinen ”mihin minä tätäkään tarvitsen” -ajatelma nosti päätään. Mobilisti 6/22 asian teki se, että kyseinen yksilö edusti erittäin harvinaista mallia, siinä oli dynastartti ja 12 voltin sähköt. ?ezetalla voi huoletta ajaa jopa 80 km/h kun taas Manetilla 70 km/h on melko maksimi. Ja ettei elämä olisi pelkkää auringonpaistetta, Manetini vaihdepolkimen jousi on pois paikaltaan, lisäksi ensiövetoketju on niin löysä, että se on vaihdettava. Varsinkin Manet on melko prostoi-tasoista, mitä tulee osien sovitukseen ja materiaalien paksuuteen. Rahat ovat menneet, mutta luullakseni hyvään tarkoitukseen. Tekniikaltaan kummatkin ovat melko yksinkertaisia ja osia saa mukavasti niin Euroopan osakaupoista kuin kotimaastakin. Kesälomailuakin yrittelin. Tarkkaavainen lukija huomaa tässä ristiriidan. Kotona mietin, ettei hinta ollut paha. Kumma viehätys näihin skoottereihin liittyy. Vellu veti maton jalkani alta. Lisäksi myynnissä oleva ajokuntoinen Manet oli samalla värityksellä kuin museokilpinen ?ezetani. Se, että laite oli kasaamatta, ei tietenkään vauhtia hidastanut. Sivutoimisesti kuitenkin selvittelin Manetien tekniikkaa ynnä muuta ja hämmästyin. Lähdetään ihan vaan kesäretkelle, ajellaan kiireettä, bongaillaan romuja, hänellä on pikkuruokainen pakettiauto ja sitä rataa. Manetit eivät jättäneet rauhaan ja niinpä soitin myös Kuhmoon. Kummatkin ovat kivoja harrasteita kiireettömään elämään. Skoottereita oli tarjolla kolme kappaletta: Yksi ajokuntoinen, yksi osiltaan melko täydellinen projekti sekä yksi osina. Olin lukenut Mobilistista parikin juttua Markun rakentamista pyöristä ja ajattelin millä tavalla tekijä suhtautuu tällaiseen harrastelijaan. No, onpahan tulevaksi talveksi tekemistä. 58 . Kyllä harrastaja ostoa puoltavat argumentit löytää. En ole pakkopaidan tarpeessa, vaikka jotkut ystäväni ovat sellaisen hankintaa minulle suositelleet. Keskustelun perusteella en hirveästi innostunut, rahat olivat vähissä ja autoprojektit, joita niitäkin on jokunen, veivät ajan. Kaikki Manetit ovat 12 voltin sähköillä ja dynastartilla. Lukija voi vapaasti arvailla, mitä tapahtui. Hallinnan menetys Tingin Markun projektin hintaa alemmas ja jouduin ostamaan sen. Manetissa on taas 14 tuuman renkaat, jotka tekevät pyörästä hiukan oudon näköisen, mutta antavat samalla paremman ajotuntuman. Varsinkin peltiosat tuntuvat olevan loppu. Kävin katsomassa projektia ja hiukan arastelin Markkua. . Kyllä, möin sen osiltaan melko täydellisen projektin eräälle vantaalaiselle Jawa-miehelle. Markku kertoili mieluusti keskittyvänsä sata vuotta vanhoihin motskareihin, näin ollen ?ezeta edusti hänelle lähes nykyaikaa. Kuten ei sekään, että huomasin Torilla samoihin aikoihin myynnissä kolme Manet-merkkistä skootteria
Lehtosen Mini vaurioitui kuljettajan puolen etukulmastaan, vastapuolen museoauto puolestaan apumiehen etukulmaan. Vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolan tietojen mukaan vähintään museoikäiset ajoneuvot ovat osallisina vain noin 0,5 prosenttia liikennevakuutuksesta korvatuissa vahingoissa. Fyysisiltä henkilövahingoilta vältyttiin, intohimoisten harrastajien henkisestä puolesta ei koskaan voi olla ihan varma. Todettiin, että ajomäärät 40-vuotiailla ajoneuvoilla ovat keskimäärin 1 100 kilometriä vuodessa ja 45ja 50-vuotiailla ajoneuvoilla 550 kilometriä vuodessa. Kaikki museoautot tulee uuden lain mukaan määräaikaiskatsastaa 14.5.2020 alkaen viimeistään neljän vuoden kuluttua edellisestä katsastuksesta ja kaikki yli 40-vuotiaat puolestaan viimeistään kahden vuoden kuluttua edellisestä katsastuksesta. Se kernaasti suotakoon. 59 TILASTOPOIKKEAMA N eljä vuotta sitten, 20.5.2018, astui voimaan katsastussääntely, jonka johdosta määräaikaiskatsastusten tiheyttä muutettiin, käytännössä helpotettiin, harvennettiin. Minin vauriot korvattiin aiheuttajan liikennevakuutuksesta kertakorvauksena, joten vapaa-ajan ongelmia Lehtosella tuskin tulevana talvena on. Vahinkoja voi sattua ja sattuu kaikille ja siksi on hyvä, että vakuutusturva toimii ainakin pääosin. Harrastajien, varsinkin moniauto-ongelmaisten kannalta muutos oli erittäin tervetullut, sekä taloudellisessa että logistisessa mielessä. Tero Ilola autojenpuolue622.indd 59 autojenpuolue622.indd 59 12.9.2022 16.05 12.9.2022 16.05. Museorekisteröityjen ja -vakuutettujen ajoneuvojen ajosuorite jää puolestaan hyvin vähäiseksi 30 ajopäivän rajoituksen johdosta. Poliisikin kävi paikalla laatimassa kevyen kenttäraportin, vaikka Lehtoseen törmännyt kuljettaja ryhdikkäästi myönsikin olevansa onnettomuuden aiheuttaja. Lakimuutokseen annetuissa lausunnoissa oli esitetty myös, että yli 40-vuotiaat ajoneuvot vapautettaisiin määräaikaiskatsastusvelvoitteesta kokonaan ja toisaalta, että museokelpoisuuden toteamiseksi vaadittaisiin määräajoin uudelleen suoritettava museotarkistus. Kolarin vastapuoli ei halunnut itseään mainittavan tai tunnistettavan tässä artikkelissa. iäkkäiden ajoneuvojen pienet ajosuoritteet. Rangaistuksia ei tapahtuneesta jaettu. Liikenne ja viestintäministeriön muistiossa muutoksien perusteiksi mainittiin mm. Mobilisti 6/22 . Hänen kaartaessaan Kotkajärventien ja Kutilantien risteyksen paikkeilla vasemmalle, tuli maantielle ladon takaa toinen autovanhus ja törmäys oli väistämätön. Sekä katsastusettä onnettomuustiedot viittaavat siihen, että vanhat ajoneuvot ylipäätään, eivätkä vain museoajoneuvot, ovat hyvin harvoin osallisina liikennevahingoissa. Väyläviraston vuosien 2014-2016 tilastojen perusteella 30-vuotiaat tai sitä vanhemmat ajoneuvot ovat olleet osallisena vuosittain keskimäärin 28 henkilövahinko-onnettomuudessa. Kumpikaan näistä ei toteutunut. Se, että kolari sattuisi kahden yli 50-vuotiaan harrasteauton välisesti, on jo suoranainen ihme, tai ainakin harvinainen tilastopoikkeama. Toisaalta mitään hävettävääkään ei asiassa ole, niin kauan, kuin kuljettaja on kaikin puolin ajokuntoinen ja ajamiseen keskittynyt. Autovakuutuksissa, eli ”kaskossa” osuus on hieman suurempi. Lisäksi on todettu, että onnettomuuksien taustalla ei juuri koskaan ole aiheuttajana tekninen vika tai puute. Helsinkiläinen Juha Lehtonen sai kuitenkin karvaasti kokea juuri tämän ajellessaan loppukesästä Iittalassa upealla Minillään. Tyypillisimmillään harrasteautoissa käytetään kertakorvausmenettelyä, oikeasti vanhan auton korjaamisesta kiinnostunutta peltikorjaamoa on hankala löytää. Vähintään museoikäisillä ajoneuvoilla siis kolaroidaan erittäin harvoin
Ilmoitukset ovat ilmaisia vain yksityishenkilöille. ehdottomasta virheettömyy destä. kuva 12 MB 170 Va -51 20150€. ma 17.10. Niemelä 0500885635 Virolahti. Viskari 050-5382001 Orivesi. . 60 . Ilveskivi 0500-837726 matti.ilveskivi@hotmail.com Kellokoski. MOBILISTI 1/22 2/22 3/22 4/22 5/22 6/22 7/22 8/22 Aineistopäivä ma 10.1. Mobilisti-lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Pidätämme oikeuden lyhentää ja muokata tai olla julkaisematta tekstiä. ma 28.11. Toimitus pidättää oikeuden olla julkaisematta kuvaa. Volvo -37 kuorma-auton ruosteisia osia: jarruja kytkinpolkimet, pakosarja, kytkinasetelma, takapyörännapa, perän lautaspyörä, iso kirkaskuorinen ajovalolamppu, kaikki yhteensä 500€. Hirvonen 050-3448981 c1vaari@hotmail.fi Ylämylly. Pitkänen 040-7072757 Kalajoki. MB Ponttoon kromipuskurit, osa uudelleen kromattuja, osa tarvitsee hieman oikomista, 100-400€/ kpl. ma 16.5. 044-7751206 pekka@virtanen.fi Salo. pe 23.9. Ilmoitukseen voi ilman veloitusta liittää myös valokuvan, mutta kuvaa ei palauteta. Tilaushinta 2021 on 94 euroa kotimaassa ja irto numeron hinta 12,50 euroa. kuva 11 MB 190 B -59 ehjä kori, tekniikka toimii, pääosin pohjamaalissa, lähes kaikki osat löytyvät, tarjousten perusteella. Hulkkonen 0400-911598. GAZ -55 kuorma-auto, ajokunnossa, vielä laittoa. pe 16.12. Kokkarinen 0407334225. Kaiser 51-53 osia: saranoita, kahvoja, listoja, etuvilkku -53, ym. 300 merkkiä. Pitkänen 0400-7072757 timopitkanen41@gmail.com Espoo. Ilmestymispäivä ma 31.1. kuva 8 kuva 9 Chevrolet -28 lähes kaikki osat löytyvät, Piikkinokka Moskvitsh 2 kpl, löytyy paljon osia. com Seinäjoki. Kaartinen 040-9317656 taisto.kaartinen@gmail.com Ylistaro. . Noudatamme kestotilausta ellei tilaaja toisin ilmoita. Into 0400-254766 raunointo@gmail.com Karstula kuva 13 Buick Series 70 Roadmaster -42 osittain entisöity/kunnostettu projekti, tuotu Nevadasta, tullattu ja verot maksettu, kuvassa -46 maski, oikea -42 maski tulee mukaan, osia ja kirjallisuutta, 9600€. Ilmoitusten maksimipituus on 8 ladottua riviä, eli n. Virkkala 040-5139231 Jyväskylä. pe 4.11. Tilaukset ja osoitteenmuutokset hoitaa toimitus; Niittyläntie 11, 00620 Helsinki, p: 09-2727100, toimitus@mobilisti.fi. Chevrolet 27-28 osia, Vidal vaihdelaatikko, Suzuki T 500 osia. Ilmoitukset on lähetettävä kirjallisina, selvällä käsialalla tekstaten tai sähköisesti ja niiden on oltava perillä toimituksessa viimeistään kyseisen numeron aineistopäivänä. Moskvitsh -56 tekniikka: kunnostettu moottori, ajamaton, projektaka-akselit, 30-luvun Ford V8 laturi, Fiat 126 ja 600D ovet, Peugeot 203 konepelti. ma 7.3. Haaslahti 040-8200720 heikki@haaslahti.net Pori. Mobilisti-lehti, Niittyläntie 11, 00620 HELSINKI | aineisto@mobilisti.fi Ilmoitukset helposti myös netin kautta. Lähteenmäki 040-5135680 minna.lahteenmaki@ hotmail.com Naantali. Mobi listi-lehti julkaisee sitoumuk setta juttuja ja kuvia aihepiirinsä alueelta. pe 5.8. ma 18.4. Syvänperä 0400494143 tsyvanpera@gmail.com Iisalmi. Pobeda osia: täydellinen taka-akselisto, moottorin tiivistesarja, kardaaniakseleita ja paljon muuta osaa. Ostetaan ja myydään 622.indd 60 Ostetaan ja myydään 622.indd 60 13.9.2022 11.47 13.9.2022 11.47. . Mobilisti 6/22 tilohko, perä, vaihdelaatikko, kaikki yhdessä, 700€/tarjous. Ilmoittelun kohteen tulee liittyä harrastekalustoon. Tiensuu 050-5947720 liisa.tiensuu@yahoo. Lehti ei vastaa taloudellisesti siinä esitettyjen raken ne se los tusten, vihjeiden yms. ma 5.9. pientä, alkaen 20€, Borg Warner T-18 4-vaihteinen manuaalilaatikko, synkronoimaton ykkösvaihde, kytkinakseli 10-urainen, vaihdekeppi, kumityyny ja kardaanin u-pultit mukaan, kytkinkoppa puuttuu, ollut Ford F250 pickupissa, 460 moottorissa, 400€. Volvo B18 moottori ja perä, 200€, 7,50-20 renkaita: 3 kpl Ford Hävittäjän vanteilla, 2 kpl ilman vanteita, 50€/kpl, Consul Zephyr -54 uusi etulokasuoja, 100€, kalanruotokippi ja rappukippejä 50€/kpl, Ford Thames maski. . pe 3.6. ma 28.3. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata vain toimituksen luvalla. www.mobilisti.fi . . kuva 16 ' kuva 17 Hanomag R 28 -52 osiltaan lähes täydellinen, todennäköinen kannentiivistevika ja vesipumppu vuotaa, muuten toimiva, 2700€, Hillman Super Minx -65 MR-katsastettu, siisti sisältä ja päältä, 3200€. Ford A Fordor Sedan umpiauton ovet, 20-luvun Essex umpiauton ovi, Ford moottorit: A, T ja Junior, Ford AA R vaihdelaatikko, Hävittäjä Ford -40 hytti, Ford A ja T etuja MYYDÄÄN kuva 7 Opel Olympia -38 entisöintiprojekti, eniten tarjoavalle. ma 18.7. All rights reserved kaikki oikeudet pidätetään. kuva 10 BMW 340-2 -51 entisöity alkuperäisyyttä kunnioittaen, hieno. ma 14.2. Alle 20-vuotiaiden ajoneuvojen kuvia julkaistaan vain poikkeustapauksissa
Vintage, Classic, Premium ja Motorsport Nanodrive -mallistot. kuva 21 Volvo Amazon -65 1,8 B18A, MRkatsastettu, ajettu 42 tkm, ajoja hyväkuntoinen, katsastettu, tehty jarruremontti, osittain entisöity, osittain alkuperäisasussa, maalaus ja osa verhoilusta uusittu, asennettu öljynpaineja lämpömittarit, tuotu muuttoautona Ruotsista, 4. Plymouth Savoy -60 225 moottori, MR-katsastettu, ajettu 92 tml, katsastettu, juuri maalattu, ammattilaisen verhoilema koko sisustus, ovipaneelit kunnostettu, moottori käy hienosti, moottoritila alkuperäiskunnossa, säilytetty lämpimässä, tuotu Suomeen uutena maahanmuuttoautona, mukana paljon alkuperäistä aineistoa, alkuperäinen huoltokirja. Volvo PV 544 alkuperäinen uusi takaluukuntiiviste, 30€+postikulut, alkuperäinen uusi Volvo takalokasuojan vasen suojakumi, 25€+postikulut, Neckar uusia roiskeläppiä 3 kpl, 15€/kpl, kaikki 40€+postikulut. Melander 0407217704 lauri.melander@pp.inet.fi Hausjärvi. Nettamo 0407594465 knettamo@gmail.com Piikkiö. MILLERS OILS, moottorija voimansiirtoöljyt. Tee tilaus: www.kaasutinexpertti.fi Puh. PULSTAR -plasmapulssi-sytytystulpat, pienempi kulutus, puhtaammat päästöt, parempi teho ja vääntömomentti. Kekko 040-5920710 Hankasalmi. Salminen 044-5330530 Mynämäki. Toivonen 0400224215 Salo. -UUTTA: Moottorien dynaamiset tasapainotukset. ITG-ilmanpuhdistimet antavat enemmän puhdasta ilmaa, pestäviä ja kestäviä, nyt myös uudet kartiosuodattimet. -Osat ja tarvikkeet suorituskyvyn parantamiseen, myös asennettuina. 050 523 89 51 Harrasteajoneuvojen maalaustyöt Maalaamo Refinish 040 7494982 Pälkäneentie 180 13600 Hämeenlinna 045 1512 141 korijakorroosio@gmail.com Ajoneuvojen ja metalliesineiden PELTITYÖT JA HITSAUKSET ÄMMÄLÄN Ostetaan ja myydään 622.indd 61 Ostetaan ja myydään 622.indd 61 13.9.2022 11.47 13.9.2022 11.47. BMW 700 Sports Coupe -63 ja BMW 700 LS projektit, paljon uutta ja vanhaa osaa, osat myydään Täyden palvelun virityspaja -Moottorien säädöt ja mittaukset dynamometrillä. omistaja, 6900€. Volga M21 -66 hieno, musta, alkuperäiskunnossa. 61 Sukunimi Puhelin Kaupunki tai kunta matkapuhelimissa ajoneuvon merkki tyyppi vuosimalli muut tiedot ajomäärä Niittyläntie 11 00620 Helsinki Sähköposti: aineisto@mobilisti.fi MYYDÄÄN SEKALAISET OSTETAAN Rasti ruutuun LEHTI VANHOJEN AJONEUVOJEN HARRASTAJILLE kuva 18 kuva 19 Chevrolet C 60 L UNRRA -44 MR-katsastettu, Suomi historia, katso Mobilisti 5/03, 14000€/ tarjous, Porsche 928S -82 alkuperäinen, MR kuntoinen ilman lisätöitä, 15000€/tarjous. 050 523 89 51 Puh. Mobilisti 6/22 . Helalantie 11, 21800 KYRÖ (02) 533 2686 info@sporttiauto.com TULOKSET PUHUVAT EVANS -vedetön jäähdytysneste, kiehumispiste 180oC, myrkytön, ei ruostuta, ei tarvitse vaihtaa
Koivumäki 050-9189163 hannukoivumaki@kolumbus.fi Ylihärmä. jarrut, 8500€. itselleni . Tammisto 040-5800034 harry.tammisto@pp.inet.fi Nurmijärvi. com Parkano. Mobilisti 6/22 Tilaan ___ / ___ 202__ alkaen Mobilisti . VW Kupla 1300 MR-katsastettu, hyvässä käyttökunnossa, katsastettu, ajettu 98 tkm, 4500€. 62 . Vuorenmaa 0400835998 Lempäälä. 09-272 7100 Sähköposti: toimitus@mobilisti.fi *) Kestotilaus jatkuu 12 kk:n jaksoissa kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan, kunnes tilaus irtisanotaan tai muutetaan määräaikaiseksi. virranjakajankärkiä, mm. Traktorit: International 414 -65 2600€, Massey Fergusson 35 4-sylinterinen, 2500€, traktorikaivuri David Brown 3-kauhaa, levikepyörillä, 4300€, Valmet 502 -73 5500€, auton varaosia: moottorit: Nau, Lloyd Aleksander, purkuosia: VW, Ford, Peugeot, Volvo, MB, PMC Skyline. VW Kupla -61 siisti, katsastettu, hieno, punainen, USA puskurit. Dodge Pickup -67 jäykkä etuakseli, Ramcharger -75 ohjaussimpukka, Wagoneer -76 etupuskuri, Chevrolet SB kannentiivisteet, Fargo Truck -60 Service Manual. lahjaksi . osoitteenmuutos alkaen ___ / ___ 202__ Niittyläntie 11, 00620 Helsinki Puh. 30-80-luvun harrasteautojen Doduco, Bremi, Schier, ym. kuva 43 MB 230.6 -75 bensiini, lattiavaihde, paljon tehty mm. Hänninen 0405667643 jaanabhanninen@gmail. . Bedford bulldog uusi tuulilasi, 50€. Renault 8/10 Dauphine renkaita ja vanteita, uusiakin, Dauphine etuovet, takaluukku, 8/10 vaihteisto, etukansi vanhempaan kymppiin, jarrupaloja, kytkinasetelmia, 10 leveälampullisen keulan korjauspelti, iso Lainapeitteen pressu. Virtanen 040-1506154 jkkvirtanen7@gmail.com Jämsä. Mercedes W123 purkuauto, kaikenlaista osaa, kysy. Markkula 040-7793033 jaakko. Anttila Timoanttila@pp.inet.fi 0400-492312 Porvoo. Niemi 044-3848628 nyyjork@hotmail. kestotilaus* . Tuokkola 040-5165660 hktuokkola@gmail. Lehden saaja (osoitteenmuutoksessa vanha osoite) Lehden maksaja (osoitteenmuutoksessa uusi osoite) Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin LEHTI VANHOJEN AJONEUVOJEN HARRASTAJILLE autojen mukana. com Laukaa. Jaguar XJ 6 -69 alkuperäinen Suomi auto, osittain purettu, tekniikka irti, kori maalattu, pinnassa joitain virheitä, hyvät kromiosat ja penkkien verhoilut, mukana mäntäsarja. Postimerkki kuva 42 Honda CB 125 -74 ajettu 13700 km, alkuperäinen, 2500€. määräaikaistilaus 12 kk . com Helsinki. kuva 41 Plymouth Fury 4 D Custom -75 5,2 moottori, ajettu 73 tkm, ei ajokuntoinen, seisonut lämpimässä tallissa, 5700€. Silvonen 050-3535963 mjar.silvonen@gmail. Murtomäki 045-6950940 Sastamala. Ahlfors 0456776413 Espoo. Senior Mobilisti . com Helsinki. markkula@gmail.com Riihimäki. Simca Beaulieu/Chambord V8. Palmroos 050Ostetaan ja myydään 622.indd 62 Ostetaan ja myydään 622.indd 62 13.9.2022 11.47 13.9.2022 11.47. Termonen 050-3093130 kyosti.termonen@ gmail.com Pori. kuva 40 Wartburg 353 Tourist -71 katsastettu, hyvä MR aihio, tarvittaessa 353W Tourist mukaan varaosiksi, 4000€/tarjous/ei vaihtotarjouksia
Pienen kilpatallin loppuosat: mm. Mobilisti 6/22 . Ahonen 0400-708644 Muurame. kuva 44 Ford Taunus 2000 GT -73 MR-katsastettu, maalattu, kromiosia uusittu, alkuperäinen verhoilu ja vinyylikatto, 19500€/tarjous. kuva 67 Peugeot 205 1,4 -89 bensiini, hyvät runko ja kori, säilytetty sisällä, Ostetaan ja myydään 622.indd 63 Ostetaan ja myydään 622.indd 63 13.9.2022 11.47 13.9.2022 11.47. 63 LEHTI VANHOJEN AJONEUVOJEN HARRASTAJILLE M obilistin lukijat ovat kiinnostuneita kaikesta autoiluun ja historiallisiin ajolaitteisiin liittyvistä asioista, niin uusista kuin vanhoista. Ford Thames Trader konepelti, VW Golf 2 sarjan käyttöohjekirja, 40€+pk, MB 190D 4-vaihteinen vaihdelaatikko, 80€, Åkerman H12 telan ohjurirulla 50€, Saab 99 kumimattoja, Nissan Sunny B12 rekisterikilvenvalo, Nissan tunkki, EGR rele diesel, MB W124 takalasin sähkölasin nostokiskot, W123 ratin keskiö, 190D takaluukun kansi, 50€. Jaguar -82 pesunestesäiliö, kapea ja korkea, tilavuus 1,7 litraa, 60-luvun VW Kupla sivupeili, oven saranaan kiinnitettävä, 10€/kpl. kuva 61 VW Jetta -81 ajettu 207 tkm, ajokuntoinen, ei rekisterissä, 3500€. Kivikangas 0401508164 seppo.kivikangas@gmail. Arjala-Salo 050-9111844 hejssansaa@gmail.com Padasjoki. com Seinäjoki. Brusila 050-3808 355 jorma.brusila@gmail.com Iisalmi. Honda Accord 76-83 osia: kaasutin, virranjakaja, puola, laturi, lämmityslaitteenkenno, -vivustot ja -puhallin, paisuntasäiliö, pissapojansäiliö ja -moottori, jarrusylinteri, ohjaustehostajansäiliö, hammastanko, vetoakseli, mittaristo, kello, vaihdekepinnuppi, tupakansytytin, moottorin/etupään johtosarja, boxeja, konepeitonlukko, rattiputki ja viikset, jäähdyttäjänpuhallin ja kehikko, ym., ei peltiosia, alkaen 10€. kuva 62 Citroen GSA -83 ajettu 13 tkm., ei liikennekäytössä, ei katsastettu, säilytetty sisällä, pakoputki vuotaa, 3200€. Strandén 050-5993071 Nurmijärvi. Kun haluat tavoittaa nämä todelliset autoalan ”puhemiehet” ja mielipidevaikuttajat, ilmoita Mobilistissa! Mobilistin painos on keskimäärin 25 000 kpl ja jokainen lehti tavoittaa noin 108 000 (2014) intohimoista alan harrastajaa, kahdeksan kertaa vuodessa! S euraava lehti ilmestyy 23.9.2022 ja sen aineistopäivä on 5.9.2022. Jaguar ylivaihdelaatikko, 370€, XJ6 4,2 sylinterikansi, 130€, E-Type maalattu pinnavanne Dunlopilla, 80€, 50-luvun SU kaasuttimia, XJ 6 MK1 takavaloja, kahvoja, MK 7 imusarja, kaasuttimet, 60-luvun uusia pisarapeilejä 2 kpl, Toyota 4 AGE moottorin anturit, pakosarja, ym., Toyota startteja 2 kpl, Pobeda mittareita, Datsun 100-120A uusia etuiskunvaimentajia, katkaisijoita, ym., Johnson ojavalo, sammakkoiskunvaimentajia, Wartburg mittareita, käyttöja huoltokirjoja -57, -63, Wartburg Uutisia -63, ohjekirjoja: Hillman Minx VI -53, Austin A 70-A90 -52, Austin Mini -67, Lada 1200/1500/1600 SL, Toyota Corona -87, MR2 -85, VW K70 -71, Jaguar XJ6, Jawa Z kaikki mallit -60 tekninen käyttöja huoltokirja. Peugeot 205 GTI 1.6 -89 MR-katsastettu, hieno, ajettu 272 tkm, katsastettu, huollettu jakopää, kytkin, vetoakseli, pyöränlaakerit, ym., 2 GTI vanteet 15” ja 14” hyvillä renkailla, Blaupunkt RDS radio, kattoluukku, hieno puolinahkaverhoilu, 8900€/tarjous. Toyo t a / D a t s u n / N i s s a n E n kei kisavanteet, Minilite, 6×14, 4,5=114,3×4, mukaan erikoismutterit, 70-luvun uudet 7” valot 2 polttimolla, käyttämätön Rover 3,5 V8 sarja: Edelbrook 500 cfm kaasuttaja 4bbl, ilmansuodatin ja imusarja. Kankainen 041-4607110 myös txtviestit Hamina. com Marttila. Lukijoiden rivi-ilmoitukset voit lähettää suoraan osoitteessa www.mobilisti.fi 5473005 palmroosjarkko@gmail. 0400-655808. Launomaa 0400-753412 launomaa.jokke@ gmail.com Hämeenlinna. Ford Escort 1.4 CL-87 ajettu 124 tkm, nokkahihna, tankki ja takaäänenvaimentaja vaihdettu, siisti, helppo MR, 870€. kuva 65 MB 190E 2,6 -89 hyvin pidetty, katsastettu, ajettu 261 tkm, Sport-alusta, ohjaustehostin, keskuslukitus, 2 renkaat aluvanteilla, moottorilämmitin, huoltokirja, sähkökattoluukku ja -peilit, nahkapenkit, penkinlämmittimet, 5300€. Stenroos 050-3756133 petri.stenroos@gmail.com Pori. kuva 66 Jaguar XJ12 Sovereign Series 3 V12 5,3 -87 ajettu 198 tkm., katsastettu, nahkasisustus, kattoluukku, pinnavanteet, talvirenkaat pinnavanteilla, ym. K aupallisissa ilmoituksissa ota yhteys toimitukseen puh: 09-2727 1028 tai sähköpostitse: ilmoitusmyynti@mobilisti.fi. Ohela 050-5988862 mikko.ohela@gmail.com Helsinki. Johansson 040-3263511 vain soitot Ruotsinpyhtää. Daihatsu, Volvo, Lada, yhteensä 340€. kuva Toyota Tercel -82 AL 20 1290 moottori, MR-katsastettu, siisti, ajettu 176 tkm, katsastettu, myydään sairauden takia, 1350€ euroa. Aho 050-3779701 jarskiaho4@gmail.com Pyhäsalmi. Suni 050-5529447 Karkkila. Järvinen 050-3407535 Lappeenranta. Purkuosia: Peugeot 404D -71, Ford Anglia -66, Wartburg farmari -84, Opel Vectra A ja B, VW Golf TD farmari -96. Pohjantuuli 050-3433683 harry.pohjantuuli9@ gmail.com Anttila. kuva 64 Toyota Corolla DX 1.3 -85 MRkatsastettu, siisti, alkuperäiskunnossa, ajettu 79 tkm, 4100€/tarjoa. Heinonen 040-5210614 Heinola
Mobilisti 6/22 Hinnat tullattuna Helsingissä Hinnat tullattuna Helsingissä Yrjö Bremer, p. Luoma 0451718765 Vantaa. kuva 93 Honda Civic CRX Del Sol -92 1,6 bensa, automaatti, ajettu 196 tkm, ei huoltokirjaa, maalipinta haalistunut, katsastettu, helppo MR. Talbot Horizon 1,5 GLS -83 MRkatsastettu, ajettu 139 tkm, 3200€, Saab 99 GL -82 MR-katsastettu, ajettu 148 tkm, 3500€, Fiat Scudo 1,9 TD -97 ajettu 352 tkm, 1750€. Sulonen 045-6757502 hannu.sulonen@gmail.com Hausjärvi. ahlqvist@elisanet.fi Tampere. Chrysler Sebring 2,7 -06 osia: ajovaloumpiot, uusi vasen etuovenrajoitin, käytetty ohjausakseli, virtalukko, korjauskelpoinen tietokoneboxi, automaattivaihteiston putket Tubo Flessibile 2 kpl, tarjousten perusteella. 040-516 0358 Yrjö Bremer, p. Haapakoski 0500-816967 Jyväskylä. kuva 80 Vanha Shell peräöljypumppu, toimiva, vain nouto, 70€. Siikarla 044-2835315 myös txtviestit Salo. Rämö 0503053085 sauliramo@gmail.com Lohja. kuva 82 Blaupunkt Frankfurt 6/12V autoradio, Volvo Amazon, PV ja Duett malleihin uudenveroisella etulevyllä, huollettu, takuu 1 vuosi, myös Hirschmann antenneja ja kaiuttimia. Hyvönen 0452675333 Padasjoki. kuva 90 Porsche Boxter 2.5 -97 2 omistajaa, ajettu 128 tkm, USA varusteet, Porsche radio, 17” vanteet, verovapaa hinta 16000€/vaihto vain MRkatsastettuihin henkilöautoihin. LindOstetaan ja myydään 622.indd 64 Ostetaan ja myydään 622.indd 64 13.9.2022 11.47 13.9.2022 11.47. Väänänen 0503091940 Joensuu. Aluvanteet Mark 4 8×13, ET 0, jako 4×100, pulverimaalatut ja kuntotarkistetut, 600€, Vauxhall Chevette kynä, 30€, Viva ajokäsineet, 50€. Opel Kadett 1,6i LS -90 katsastettu, 2 renkaat, 600€. 040-516 0358 Niittyläntie 6, Helsinki Niittyläntie 6, Helsinki email: info@oldcarsworld.com email: info@oldcarsworld.com www.oldcarsworld.com www.oldcarsworld.com Old Cars World Oy Old Cars World Oy 1942 Cadillac 2D Fastback, hieno! 1953 Packard Executive Limousine 10800 € 1953 Studebaker Commander 2D Coupe 9500 € 1993 Chrysler LeBaron avo 3500 € 1932 Chrysler CM6 Roadster -projekti 12900 € 1966 Dodge Coronet avo 7500 € 1981 Chevrolet Stepside 15 000 € 1963 Chrysler New Yorker farmari 1966 Chrysler New Yorker 4D HT Yka?n ilmo_820.indd 2 Yka?n ilmo_820.indd 2 19.11.2020 16.12 19.11.2020 16.12 helppo MR. kuva 81 Volvo 262 Bertone kunnostetut aluvanteet, 350€, Amazon/140sarjan ratti, 140€. Yli-Piipari 0400563928 matti.yli-piipari@pp.inet. 0440-362427 Kouvola. 64 . Korte 040-6860970 Eura. Ahlqvist 0500-739309 marko. fi Kauhajoki. kuva 91 Royal Enfield 500 Bullet De Luxe -95 toimiva, huollettu, pitkä satula mukaan, vaihto MR auto tai projekti. Chevrolet Lumina -96 ajettu 248 tkm, lähes ruosteeton, kaikki toimii, myös ilmastointi, mukana uudet takaiskunvaimentajat, imusarjan nestevuoto, ajokuntoinen, 950€. kuva 92 Chrysler Le Baron 3.0 V6 -91 MRkatsastettu, Suomi historia, ajettu 76 tkm, kaikki toimii, ilmastointi, vakionopeussäädin, nahkasisusta, sähköikkunat ja -penkki, 4700€/ mahdollinen vaihto pakettiautoon Transporter, van, ym. Koskenranta 0400-988267 Forssa
045 695 2828 OSTETAAN Dodge -50 6-sylinterinen sivuventtiilimoottori, myös projekti, kunhan on kokonainen. Mobilisti 6/22 . Saab 900 4D Sedan, vm 1989, katsastettu viimeksi 2014, hp 400 €. Mitsubishi colt turbo 1982 museorekisterissä ja katsastettu. David Brown 990 -traktori, vm 1963, käyntikunnossa, myydään eniten tarjoavalle. kuva 94 Honda VTR 1000 F Firestorm -97 ajettu 52 tkm, 3000€. Merikontti, pituus hieman yli 6 m, korkeus 2,2 m, uudenveroinen, h. Täysin entisöity. 65 Antaa näyttävän vedenhelmeilyn Yli 25 vuoden kehityksen tulos Helpottaa puhtaanapitoa 3-5 vuoden takuukäsittelyt Voidaan pestä kaikilla autonpesuaineilla Hylkii likaa ja antaa syvän kiillon Ei jäl Ei jälkitarkastuksia Nanokeraaminen suojakilpi autollesi qvist 044-3234872 Lindqvistsauli@ gmail.com Vantaa. Tiainen 0400-469544 Savonlinna. Ahonen 050-5248574 ahonen.kalevi1@ gmail.com Jyväskylä. Heinonen 040Ostetaan ja myydään 622.indd 65 Ostetaan ja myydään 622.indd 65 13.9.2022 11.47 13.9.2022 11.47. 2000 €. 0500896555 kuva 95 MB 2,0 -90 W124 bensiini, MRkatsastettu, hyvin pidetty, huollot ja korjaukset tehty, 6000€
kuva SEK1 kuva SEK2 Vaihdetaan sininen Datsun 100A -75 siniseen Suzuki A 100 kevytmoottoripyörään tai MR-ikäiseen Vespa Skootteriin. SWA PMEE T JO 67. Murtomäki 0456950940 Sastamala. Pakarinen 040-5843999 arisonett@gmail.com Corvette 56-72 projekti, kaikki huomioidaan, Auburn Speedster keskeneräiset projektit tai korisarjat. Jap on hyvässä kunnossa, moottori ja laatikko ovat kunnostetut, niissä on paljon uusia osia, käsin taotut alumiinikatteet, näyttelykuntoinen, myös myydään, 7500€. Mobilisti 6/22 9140445 harri.heinonen61@gmail. Kotavuopio 044-9749713 istokotavuopio@gmail.com Tampere. Syvänperä 0400494143 tsyvanpera@gmail.com kuva OST1 40-luvun Lincoln V12 moottorin puola. Merilehti 040-5328340. Leppälä 045-6525887 leppala.ari@kolumbus.fi Skoda, Tatra, Tatraplan kunnolla ja täydellisyydellä ei väliä. Fairlane hyväkuntoinen manuaalin rattiputki, melko hyväkrominen etupuskuri. Gabrielová 00420608076540 drmgabriel47@ gmail.com SEKALAISTA Jap 4 b -53 500cc maaratapyörä vaihdetaan Harley-Davidson sekaventtiiliprojektiin, ehkä myös van09-2727 100 | www.mobilisti.fi hempaan Indianiin. MR ikäinen USA avolava tai van, myös bussi ja asuntoautomalliset, ehkä myös VW:n tekemä. Tanskanen 040-5927926 hp-active@hotmail.com Honda 125 K5 -73 varaosaja käsikirja, korjausopas, esite, Yamaha YG5 80 -71 varaosaja käsikirja, korjausopas. Uusia tai käytettyjä Avon 5,50-16” kesärenkaita 2 tai 4 kpl. Gabriel 00420777887157 tudorskoda@ seznam.cz VW Transporter MK1 kunnolla ja täydellisyydellä ei väliä. Koskinen 0400-768733. American -67, Fairlane -66 ja Econoline -74 kaikenlaisia osia, mm. Termonen 050-3093130 kyosti.termonen@gmail.com Ford V8 sivuventtiilimoottori. SWA PMEE T Myyjiä yli 100 kpl Yleisöä yli 2000 henkilöä VAIN KÄTEISMAKSU Ostetaan ja myydään 622.indd 66 Ostetaan ja myydään 622.indd 66 13.9.2022 11.47 13.9.2022 11.47. Mäkikangas 044-2930285 teijo.makikangas@outlook.com Simca Beaulieu/Chambord virtalukko avaimineen, myös muita uusia osia. com AJA lehti 5/67 ja 60-luvun Dieselvoima lehtiä, 50-60-luvun Saabesitteitä. 66 . Tammelin 0440-753000 jouni.tammelin@gmail.com Fiat 850 osia: vasen takalokasuoja tai lokasuojan kaari, oikea ulkohelma, moottoritilaan jäähdyttäjän alle tuleva suoja-/pohjapelti, myös muita osia ja kokonainen varaosa-auto. Murtomäki 0456950940. Järjestää FHRA Tampereen seutu ry Myyntipaikkojen tiedustelut iltaisin: 0400-735 727 Muut tiedustelut: 0400-623 276 office@fhra-tre.net www.fhra-tre.net TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE HUOM! Sisätiloissa tapahtunut muutoksia Myyntitilaa sisällä ja ulkona VARAUSMAKSU: 10/20 MYYNTIPAIKAT: alkaen 25 Sisäänpääsy: myyjät klo 7.00 | yleisö 8.00 Aikuiset 8 | lapset alle 12 v ilmaiseksi La 8.10.2022 klo 08.00-14.00 JO 67. com Ford Taunus Transit pakettiauto. Pehkonen 050-4449812. Vellonen 0500958695. Hyväkuntoinen Citroen 2CV. Ojala 040-5484105 ojalajuhap@gmail. Mononen 0500-648826 globetrotter@hotmail.fi Hyväkuntoinen MB SL W129 8999, mielellään 320 tai 300, hyväkuntoinen Solifer 3-speed 67-69, entisöity tai alkuperäinen. Martelius 0400-525347 mertsi.martelius@gmail.com Simson Schwalbe Kr51 tai Kr511 64-80 skootteri. BMW R100/ R90, RS/RT museopyörä
67 SYYSKUU 24.9. Jenkkiautonäyttely | Aino-areena, Järvenpää | www.jenkkiautonayttely.fi 1.10. Rompetori | Lappeenranta | varaukset ja lisätietoja 045-3191164 Oskari Nuppola TAPAHTUMAKALENTERI – 2022 (Ilmoitukset muodossa: päivämäärä, tapahtuman nimi, paikka, järjestäjän tiedot) Tapahtumakalenteri-ilmoitukset veloituksetta. Rompepäivät | Hämeenkyrö, Mestarintie 2 | www.vetku.fi 8.-9.10. Iltabileet Ace Cafella (Pelle Miljoona Trio) www.rikumotor.fi 30.9. Pienoismallipäivä | Vehoniemen automuseo | www.automuseo.com 15.10. October Swap Meet | Teivon ravirata, Tampere | www.fhra-tre.fi 15.10. Loska-ajo | Tuuri-Kuortane-Soini-Ähtäri | www.vetku.fi 8.10. Hullun yön rompetori | Huittinen| varaukset myynti@hullumies.net LOKAKUU 1.-2.10. toimitus@mobilisti.fi (Ilmoitukset muodossa: päivämäärä, tapahtuman nimi, paikka, järjestäjän tiedot) Vehoniemen automuseolla paljon tapahtumia! Katso www.automuseo.com! OSTA IRTO NUMERO TAI TILAA! NYT MYÖS DIGILEHTenä! www.mobilisti.fi 09-2727100 VUODEN kolmas MOBILISTI SENIOR ON ILMESTYNYT! Ostetaan ja myydään 622.indd 67 Ostetaan ja myydään 622.indd 67 13.9.2022 11.47 13.9.2022 11.47. Myyjäiset Riku Motorilla | Riku Motor, Lahti | Myynnissä 38 klassikkopyörää. Mobilisti 6/22
Seuraavana päivänä lähdin etsimään torniolaisista auton varaosaliikkeistä uusia tulpanjohtoja. Radiotaajuisen häiriön vähentämisen vuoksi joko tulpassa, johdossa tai liittimessä pitäisi olla sopiva vastus. toimitusautot622.indd 68 toimitusautot622.indd 68 12.9.2022 16.07 12.9.2022 16.07. Internetti ei osannut kertoa mikä kyseisen tulpan vastuksen pitäisi olla, mutta tuo vaikutti reippaasti liian suurelta. Mittailin tallista löytyneiden vanhojen tulppien resistansseja. Autolla pitää kuitenkin ajaa useita kilometrejä ryyppyä vähän väliä säädellen. Mittasin molempien johtavuuden yleismittarilla. Syytä moisille oireille olen etsinyt satunnaisella innolla yleensä polttoaineen jakelusta eli imusarjan ja kaasuttimen ilmavuotoja selvittämällä. Johto vaikutti normaalilta muutaman kilo-ohmin vastuksella, mutta Championin tulpasta sain kärjen puhdistuksenkin jälkeen arvon 50 kilo-ohmia. Jatkoimme etelään teipatuin johdoin. Jos sen laskee liian aikaisin pois, hyytyy meno ja jos sitä pitää liian suurella, yskii moottori. Nyt tarkistin tulpan ja johtojen tyypin. Viime kesän helteillä nykiminen hiipui kokonaan. Tarkemmin muistellen vielä viime vuonna omistamassani 1993 Pontiac Trans Sportissakaan ei ollut jakajaa ja tulpanjohtoja, vaan suorasytytys. Joskus oireet ovat ilmestyneet tasakaasulla isolla vaihteella, harvemmin kaasu pohjassa kierrätettäessä. Se laite täyttää 30 vuotta muutaman kuukauden kuluttua. Ei ihme, että osia ei joka päivä enää kysytä. Otin jakajasta alipaineletkun irti kokeillakseni, josko ennakko olisi liian aikaisella. Rovaniemellä tökkäsin letkun takaisin ja sain päähänpiston siirtää sylinterinkannen koppaa pitkin kulkevat sytytysjohdot irti moottorista ja teipata ne kumiseen alipaineletkuun, erilleen kaikesta metallisesta. Vielä muutama vuosi sitten liikkeissä oli isoja lajitelmia valmiita tulpanjohtoja. Ajattelin korjausten viimein tehonneen ja pakkasin auton Kolarin junaan. Tässä vaiheessa löysin itäautoihin keskittyneeltä forumilta pitkän keskustelun sytytysjohtojen ja tulppien oikeasta tyypistä. R-kirjaimella merkitty ruosteinen NGK vastusti 3 kilo-ohmilla, tien varJohtotehtäviä Johtotehtäviä Saksasta tilatut matot sentään olivat oikeaa kokoa. Toimittaja-taittaja-kuvaaja-muuttomies Ouvisen kanssa Rovaniemelle pilvisenä päivänä ajaessamme moottori alkoi kuitenkin jälleen nykimään hennosti tasakaasulla. Pätkiminen loppui. Nyt suoraan hyllyssä ei ollut juuri mitään, lähinnä muutama sekalainen koko ja mopoihin tarkoitettuja komponentteja. Kotona tilasin saksalaisesta erikoisliikkeestä Matraan tarkoitetun sytytysjohtosarjan. Ladamiesten mukaan moottori saa outoja oireita, jos sytytysjärjestelmä on koottu hiukan huonosti toisiinsa sopivista komponenteista. Sen saavuttua kävi ilmi, että puolan johto oli noin 40 senttiä liian pitkä, mutta sen vastapainoksi kaksi tulpanjohtoa liian lyhyitä. Tulpat olin tilannut saksalaiselta asiantuntijalta ja ruuvannut ne tarkistamatta paikoilleen. Joskus moottori on jäänyt nykimään yllättävän pitkäksikin aikaa. 68 . Surffailin vaihtoehtoja suomen ja englannin kielillä. Moottori kylmänä käynnistettäessä on ryypyn oltava täysillä, mutta sen voi heti koneen hörähtäessä laskea puoleen väliin. Mobilisti 6/22 M M atra on aina ollut kranttu ryypyn eli käsikäyttöisen rikastimen käytölle. Lähetin Saksaan kiukkuisen viestin. Jos tulpassa ja johdoissa on molemmissa vastus, on sitä liikaa ja moottori, ainakin itäblokin tuote, käy samalla tavalla huonosti kuin Matrakin. Johdoilla on ajettu vain muutama tuhat kilometriä, joten en uskonut niissä olevan mitään vikaa, mutta asia piti kokeilla, kun en muutakaan keksinyt. Sain erinomaista palvelua ja kohteliaita valitteluja. Se ei auttanut, sitä paitsi olin kokeillut samaa asiaa jo aikaa sitten pariinkin otteeseen. Johdoissa oli vastusta, mutta tulpassa ei mallimerkinnän mukaan sitä pitänyt olla. Autoissa ei ole näköjään ollut perinteisiä tulpanjohtoja sitten 90-luvun eli niitä ei tarvita edes perinteisessä suomalaisessa 20-vuotiaassa käyttöautossa. Eli en ollut onnistunut saamaan uusia tulpanjohtoja alan yleisliikkeistä enkä ulkomaiselta merkin asiantuntijalta
Lähdin koeajolle. Nelitahtisten moottoreiden sytytystulpat minun kokemukseni mukaan joko toimivat tai menevät kerralla pimeiksi. Johdotkin piti vaihtaa. Muutaman kilometrin ajon jälkeen käynti tasaantui kaasuttimen lämmetessä. Päädyin ostamaan rakennussarjan, joka sisälsi puolivalmiit tulpanjohdot. Niihin ei yleensä ilmesty lisää vastusta muutaman tuhannen kilometrin ajon aikana. Pakkauksessa oli tietenkin tarpeet kahdeksaan johtoon, joka nosti kieltämättä hintaa, mutta antoi vapauden kokeilla eri pituuksia. Johtoja ja komponentteja oli saatavilla, mutta ei käytännöllisiä määriä. Viikonloppuna askartelin autooni siniset johdot. Sen resistanssi oli nolla. Ne oli tarkoitus lyhentää oikeaan mittaansa ja puristaa jakajan päähän sopiva liitin paikoilleen. Vastaavaa en ole ennen nähnyt. Autoon sopivat mustat johdot olisivat olleet tilaustavaraa, mutta aloin kyllästyä tilailemaan osia kokeeksi eri puolilta maailmaa. Liika ryypyn käyttö röpötti, liian vähäinen rikastus sai moottorin hyytymään. Sytytysjohtoja löytyi melko iso valikoima helsinkiläisellä teollisuusalueella toimivasta liikkeestä, joka myy osia amerikkalaisiin autoihin. Sen hinnan voisin oikeastaan käyttää uusiin sivuikkunoiden tiivisteisiin. Kaksi nollaa, kaksi liian suurta. Kylmänä Matra kävi yhtä arpoen kuin ennenkin. Heidän alihankkijansa oli pakannut väärät piuhat. Uudet tulpat löytyivät autoilijan tavaratalosta. Keski-Suomessa kokemamme rajuilma kun painoi vettä oven sisään ja sieltä ohjaamoon. Mobilisti 6/22 . Mittasin loputkin. Janne Halmkrona toimitusautot622.indd 69 toimitusautot622.indd 69 12.9.2022 16.08 12.9.2022 16.08. Moottori ei nykinyt enää lainkaan, ei kaasu pohjassa täysillä kierroksilla eikä edes tyhjäkäynnin tuntumassa isolla vaihteella. Niiden vaihtaminen paransi käyntiä pienillä kierroksilla, mutta kaasu pohjassa oli yhä epäröintiä. Saksalaiset olivat pahoillaan. Kielsin heitä lähettämästä oikeata sarjaa. Hyllystä löytyi menoa räjähtävästi lisäävän punaisen värin lisäksi kulkua viilentävä sininen vaihtoehto. 69 resta löytyneen Nippon-Denson resistanssi oli nolla ja toisen NGK:n ääretön. Tulpista riippumatta johtojen irrottamisen sylinterin kannesta ei pitäisi vaikuttaa moottorin käyntiin. Irrotin Matrasta toisenkin tulpan. Yksittäisiä johtoja ei tosin heilläkään enää ollut
1841 Joseph Whitworth ehdotti ruuvikierteen standardisoimista Britanniassa ja tästä syntyi nopeasti yleistynyt Whitworth (British Standard Whitworth)-kierre. Kierreindikaattori. 70 . Siksipä se miljoonalaatikosta löytynyt M6-ruuvi ei oikein tahdo sopia ¼ UNC-kierteelle tehtyyn reikään ilman väkivaltaa. Suomi kuuluu Si-järjestelmää käyttäviin maihin, joissa ovat vallalla metriset mittayksiköt. Meneehän se toki sinne, kun on pienempi halkaisijaltaan, mutta pysyvyydestä ei ole takeita. Whitworth-kierrekampa. 20 kierrettä tuumalle. Teollisen vallankumouksen myötä ruuvien ja muttereiden kysyntä kasvoi, mutta markkinoilla oli valtava määrä erilaisia ruuvikierteitä, mistä aiheutui ongelmia koneiden valmistajille. Jos esimerkiksi leikkurin Briggs & Stratton -moottorista tipahtaa äänenvaimentimen suojapellin ruuvi, voi korvaavan ruuvin löytyminen osoittautua yllättävän haastavaksi, jos ei ole tietoa, minkälainen ruuvi pudonneen tilalle pitäisi etsiä. Myös kierteiden mitoitusjärjestelmä vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Kun Whitworth-kierteen harjakulma on 55 astetta, on se UNC (Unified National Coarse) ja UNF (Unified National Fine)-kierteillä 60 astetta, kuten ISO-standardin mukaisilla metrisilläkin. Edellä mainittujen kierrejärjestelmien lisäksi on olemassa valtava määrä erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivia kierteitä. Ongelmana oli standardisoinnin puute. Esimerkin B&S-moottori on kuitenkin USA:ssa tai jossain lisenssimaassa valmistettu, mikä tarkoittaa, että kyseisen laitteen kiinnityselementit ovat tuumamitoitusjärjestelmän mukaisia. Happonen622.indd 70 Happonen622.indd 70 13.9.2022 13.53 13.9.2022 13.53. Kierteen ulkomitta 7/16” (tuumamitoitus). Timo Happonen S aattaahan se koskettaa, vaikkei harrastaisi muuta kuin ruohonleikkuuta. UN-kierteet. USA:ssa puolestaan kehittyi mutkien kautta ns. Mobilisti 6/22 HAPPONEN TIMO AsiaA Kierteistä Kierteet ja kierrejärjestelmät koskettavat jokaista harrastajaa, joka joutuu tekemisiin ruuvien ja muttereiden kanssa. Niinpä pultteja ja muttereita myyvät liikkeet kauppaavat enimmäkseen metrijärjestelmän tarvikkeita. Varsinainen massatuotanto kierteiden valmistamiseen alkoi 1700-luvun loppupuolella Britanniassa. Historiaa Kierteiden erilaiset valmistusmenetelmät ovat satoja vuosia vanhoja
Osa laitteista on voitu tehdä tuumajärjestelmän mukaisesti. Pieteettiselle entisöijälle voi tulla harmaita hiuksia, kun maailmalta ei löydy oikean mallista ruuvia tai mutteria tiettyyn kohteeseen. Mobilisti 6/22 . Tuumajärjestelmän kierteet ilmoitetaan kierteiden lukumäärällä yhtä tuumaa kohti. 71 Kierteiden mittaaminen Standardisoinnin myötä kehitettiin tietysti kierteiden tunnistamiseen ja mittaamiseen sopivia välineitä. ¼ UNF, 28 kierrettä tuumalle. Tällaisia ovat esimerkiksi moottorien apulaitteet tai voimansiirtoelimet, kuten vaihteistot jne. Mikäli osat ovat hyväkuntoiset, kiinnitystapa on luotettava ja varmatoiminen. Mikäli sopiva löytyy molemmista kammoista, mikä on joskus mahdollista, avuksi voi ottaa työntömitan. Kierteen tunnistaminen on helpointa aloittaa kierrekamman avulla. . Sieltä löytyy myös kierrettä varten tarvittava porakoko sisäkierteelle. Metriset vakiokierteet, joita suurin osa ruuveista ja muttereista on, löytyvät joskus työntömitan takaa. Mikäli kierteeltä vaaditaan tiettyä lujuutta, tai kriittisessä paikassa tiettyä erityisominaisuutta, voi kierre olla kappaleen halkaisijasta riippumatta harvempi tai tiheämpi kuin vakiokierre. Löytyy kampoja, jotka on tehty tietylle kierretyypille sekä yhdistelmäkampoja, joissa on sekä metriset että tuumaiset ISO-kierteet. Eurooppalaisista ajoneuvoista ja laitteista löytyy normaalisti metrijärjestelmän mukaisia kierteitä. Kierrettä ei löydy halkaisijamitan mukaan mistään taulukosta. Metriset kierteet ilmoitetaan vastaavasti millimetreinä tai millimetrin osina kahden kierteen harjan välillä. Kierteen päältä mittaaminen voi antaa tulokseksi hieman pienemmän mitan, kuin mitä taulukko ilmoittaa. Tällaisia osia ovat esimerkiksi autojen ohjauslaitteiden osat tai pyörien akseleiden kiinnitysmuttereiden kierre. Esimerkkinä vaikkapa vanhojen Harrikoiden runkoihin niitatut kiinnityspultit, joiden kierremitta on 18 kierrettä tuumalle. Onneksi tiettyjen ajoneuvomerkkien kohdalla osien uustuotanto on kasvanut siihen mittaan, että myös kiinnitysosat muttereita ja ruuveja myöten löytyvät tilaamalla. Mikäli harrastaja tarvitsee usein kierteiden tunnistamista tai jopa valmistamista, kannattaa hankkia kierreindikaattori, mistä näkee kaikki kierteisiin liittyvät mitat. Erikoiskierteet Monet ajoneuvovalmistajat eri maissa käyttävät joskus tietyissä osissa muita kuin vakiokierteisiä osia. Kierrekampa, työntömitta ja jonkinlainen taulukko tai indikaattori riittävät yleensä apuvälineiksi, jotta kierteelle löytyy osoite. Polttoainehana tiivistyvällä kartioputkikierteellä. Se kertoo yleensä, onko ruuvikierre tuumavai metrijärjestelmän mukainen. Kantamalleja ja -kokoja on tuhansia ja tietyissä ajoneuvoissa on käytetty muita kuin nykystandardin mukaisia ruuveja tai muttereita. Joillakin tehtailla on myös käytössä tietty kierre riippumatta kappaleen halkaisijasta. Taulukko antaa kierteen merkinnäksi 7/16 UNF. Happonen622.indd 71 Happonen622.indd 71 13.9.2022 13.54 13.9.2022 13.54. Esimerkiksi vanhojen ajoneuvojen polttoainehanat ja kiinnitysholkit on tehty joko suorilla tai tiivistyvillä kartiokierteillä. Normiharrastaja tarvitsee kolme laitetta kierteiden tunnistamiseen. 3/8 UNC ja M 10 sekoittuvat helposti. Poikkeuksiakin on. Toisin sanoen kierre kiristettäessä tiivistää ilman erillistä tiivistettä. Oman lukunsa muodostavat erilaiset putkija kartioputkikierteet. Tällöin ei auta kuin yrittää teettää oikean malliset osat. Jos ei ole hajuakaan kierteen tyypistä, voi kierteeseen sovittaa sekä metrisen että tuumaisen kamman hammastusta. Vasemmalta oikealle: ¼ UNC, M6 ja ¼ UNF
Mobilisti 6/22 Messerschmitt Me 321 ja Me 323 Gigant Sukupuuttoon kuolleet Toisen maailmansodan sotakuvissa näkyy joskus Me 323 Gigant, juttumme kahdesta serkuksesta se tunnetumpi. Molemmille oli tunnusomainen valtava 55 metrin kärkiväli. 72 . Teppo Valkjärvi gigant.indd 72 gigant.indd 72 13.9.2022 14.10 13.9.2022 14.10. Ainoan Giganteilla operoineen kuljetuslentorykmentin eri laivueiden lentäjät tiesivät salassapidon takia projekteista niukasti, minkä lisäksi heitä siirreltiin lyhyen palveluksen jälkeen usein muihin tehtäviin. Tutustutaan kuitenkin kumpaankin jättiin, sillä Me 321 -liitokone ja Me 323 -kuljetuskone elivät omaa elämäänsä, eivätkä niiden operatiiviset toimintajaksot olleet identtisiä
Kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan. Hinausvaijerien irtoaminen tai katkeaminen nousukiidon aikana aiheutti kauheita kaputteja. Vasemmanpuoleisen lentäjän istuimen alla sijainnut aikasytytteinen räjähde toimitti tehtävänsä 10 minuuttia aktivoinnin jälkeen. Tehtävän suorittamisen päätteeksi koneet räjäytettiin. Hinaajina kokeiltiin myös kolmen Me 110:n plus yhden Ju 52:n yhdistelmää, kolmea tavanomaista Heinkel He 111 -konetta, sekä kaksirunkoista He 111 Zwillingiä. Siispä Messerschmittin henkilökohtaisesti koostama tiimi aloitti työt jo neljä päivää myöhemmin. 73 W illy Messerschmitt ehdotti 4. Moottoroituja koneita valmistui 213, joista 198 oli ”aitoja” Me 323 Giganteja ja 15 oli moottoroiduiksi muunnettuja Me 321 -liitokoneita. Mikä tahansa yhdistelmä olikin, hengenvaarallinen hinaus ei sallinut virheen häivääkään hinausvaijerien kanssa. Edelläkävijä Me 321:n rahtitila vastasi tilavuudeltaan Saksan valtionrautateiden 11-metristä tavaravaunua, jolloin koneeseen voitiin ottaa isojakin kohteita, kuten yksi 22 tonnin tai kaksi 9 tonnin panssarivaunua, ajoneuvoja, joiden suurin Willy Messerschmitt laati hahmotelman ”panssarivaunun kuljettavasta liitokoneesta”. Mobilisti 6/22 . Me 321 luotiin lähtökohtaisesti kertakäyttökoneeksi. ”Koko toiminta oli joka kerran silkkaa akrobatiaa”, Udet itse luonnehti. Hinaamassa oli neljä kolmimoottorista Ju 52 -konetta, mutta Me 110 havaittiin parhaaksi. Saksa ei kyennyt saavuttamaan ilmaherruutta Britanniaa vastaan. lokakuuta 1940 Luftwaffen teknisen osaston johtajalle, Ernst Udetille osoittamassaan kirjeessä suunniteltavaksi ”panssarivaunun kuljettavaa liitokonetta”. Udet piti Messerschmittin suunnitelmaa hyödyllisenä liittyen Operaatio Merileijonaan, jolla tähdättiin Saksan Britanniaan kaavailemaan maihinnousuun. Suunnitelmia liitokoneen hinaamisen oli useita. Yksi hurjimmista hinauskokeiluista tehtiin vuonna 1941. Kaksirunkoinen Heinkel He 111 Zwilling luotiin vaihtoehdoksi vaaralliselle ”troikka”-hinaukselle. Aluksi aikomus oli käyttää neljää Junkers Ju 52 -kuljetuskonetta. Me 321 -liitokoneita valmistui 200 kappaletta. gigant.indd 73 gigant.indd 73 13.9.2022 14.10 13.9.2022 14.10. Palveluskäyttöön 1942 otettu He 111 Z kykeni hinaamaan ilmaan täydessä lastissa olleen Me 321:n. Liitokoneen pohjalta tehtiin moottoroitu versio 323. Eroistaan huolimatta Me 321:n ja Me 323:n siivet olivat identtiset. Yhden suunnitelman mukaan hinaajina piti olla neljä Me 110 -raskasta hävittäjää – käytännössä kuitenkin kolme. Kolmen Me 110:n kiskoma Me 321 -liitokone Viron Saarenmaan yllä syyskuussa 1941. Hitler joutui siirtämään Operaatio Merileijonaa, jota pidettiin agendalla huhtikuuhun 1941, käytännössä kuitenkin vain poliittisen paineen lisäämiseksi Britanniaa vastaan
11 m, leveys 3,15 m, korkeus 3,3 m Pituus: 28,15 m Siipien kärkiväli: 55 m Suurin bruttopaino: 34 400 kg Nousunopeus: 2,5 m/s, kun vetämässä 3 kpl Me 110 -raskashävittäjää; mahdollisuus 8 Walther RI-202 b -apuraketin käyttöön Aseistus: 2-4 kpl 7,92 mm MG 15 -konekivääreitä Laskutelineet erottuvat hyvin keskeneräisestä rungosta, jossa pyörien katteet eivät ole paikallaan. Kojelaudan sähkökatkaisimista jokainen aktivoi kaksi rakettia. 325 kiloa painavat raketit kehittivät 500 kg työntövoimaa. Siksi Me 321:n siipien alle asennettiin kahdeksan ”savukehittimiksi” kutsuttua Walther RI-202 b -apurakettia lähtönopeuden tehostamiseksi. Argus-moottorien lisäapuna olisi voitu käyttää apuraketteja! SyMesserschmitt Me 321B Valmistusmäärä: Me 321 A-1, 100 kpl (1 lentäjä) Me 321 B-1, 100 kpl (3 hengen miehistö + 2-4 kpl 7,92 mm MG 15 kk Valmistusaika: 6/1941–4/1942 Kuljetuskapasiteetti: 200 sotilasta varusteineen tai 20 000 kg rahtia Rahtitila: pit. Me 321 kykeni laskeutuessaan käyttämään alas käännettyjen laskusiivekkeiden ohella halkaisijaltaan 11-metristä jarruvarjoa, joka voitiin hätätilanteessa irrottaa laukaisemalla. Rahtitilaan kuljettiin simpukankuorimaisista kangasverhoilluista pariovista lastausramppia pitkin. Sen irrotus edellytti riittävästi korkeutta, sillä teline kimposi maasta 10-15 metriä ylöspäin. Sysäysputkimoottoreita. Me 321 apuraketein varustettuna. Koska liitokone oli tavattoman suojaton hävittäjiä vastaan, lentäjien turvana oli panssarilasitus. Lentäjät istuivat vierekkäin ja heillä oli kahdet ohjaimet. Apurakettien erikoisyksikkö FBK (S) vastasi rakettien täyttämisestä pelätyillä, erittäin räjähdysherkillä T-Stoff (98 litraa) sekä Z-Stoff (4,3 litraa) -aineilla. Taustalla taitaa kurkistaa 1939 Peugeot 402. Nousua varten Me 321:ssa oli pois lingottava, 600-kiloinen laskuteline. Rakettien 30 sekunnin toiminta-ajan päätyttyä ne pudotettiin noin 100 metrin korkeudesta. Istuinten välissä, molempien lentäjien ulottuvilla, olivat jarruvarjon sekä hinausvaijerin vapautusvivut. Myös pienet nokkapyörät lingottiin pois. Mobilisti 6/22 korkeus oli kolme metriä, 88 mm it-tykki vetotraktoreineen ja miehistöineen, sotilasyksiköitä ja useita pieniä ajoneuvoja, jopa 175 sotilasta varusteineen tai 22 tonnia rahtia, jonka kiinnitykseen rungon molemmin puolin oli 22 kiinnityskoukkua. Me 321 laskeutui neljän ”suksen” varassa. Hinauksen vaarallisuuden ja apurakettien korkeintaan tyydyttävän suorituskyvyn vuoksi harkinnassa oli varhaisessa vaiheessa moottoroitu liitokoneversio, johon ideoitiin kahtatoista Argus-sysäysputkimoottoria, joilla olisi saavutettu 300 km/h nousunopeus. Me 323 lähestymässä laskuun miehitetyssä Ranskassa. gigant.indd 74 gigant.indd 74 13.9.2022 14.10 13.9.2022 14.10. Startti oli hinauksineen kaikin tavoin vaarallinen. Ainoastaan Me 321:n irti laukaistava katto valmistettiin puusta ja pleksistä. Ne laskeutuivat laskuvarjojen varassa ja niitä voitiin usein käyttää uudelleen. Yksikkö asensi raketit siipien alle polttoaineseoksen räjähdysherkkyyden takia vasta juuri ennen starttia. 74
gigant.indd 75 gigant.indd 75 13.9.2022 14.10 13.9.2022 14.10. Myöhemmässä vaiheessa useita Giganteja muunnettiin raskaasti aseistetuiksi saattokoneiksi, niin kutsutuiksi Waffenträgereiksi, varustettuna normiaseiden lisäksi kahdella 20 mm tykillä. Esimerkkinä Me 321:sta muunnettu 323 V2 varustettiin ranskalaisin Bloch-tähtimoottorein ja Ratier-potkurein, joissa oli säädettävä lapakulma. Juuri siellä suoritettiin Gigantien ensilennot ja lentohenkilöstön koulutus, sekä kaikki sellaiset huoltoja korjaustyöt, joita ei pystytty suorittamaan rintamaolosuhteissa. Samalla versioiden suunnaton määrä heijastelee Saksan lentokoneteollisuuden voimavarojen yletöntä hajottamista. Koneeseen asennettiin kiinteä, jarruin varustettu kymmenpyöräinen (aluksi kahdeksanpyöräinen) laskuteline, joka suunniteltiin toimimaan poikkeuksellisen epätasaisella pinnalla. Rahtitehtävien lisäksi Me 323 voitiin muuntaa myös lentäväksi työpajaksi, jollaisella oli huutava käyttötarve. Versioiden värikkyyttä Giganteja valmistettiin ainakin 18 eri versiona, eikä useimmissa – uskomatonta kyllä – käytetty saksalaisia moottoreita. Näin olisi saatu kuusimoottorinen nostovoima, ja satakympit olisivat sitten oikealla hetkellä irtautuneet. Ensimmäisenä vasemmalla Gigant-ohjelman johtaja, yli-insinööri Fröhlich Siipiampumot tarjosivat puolustusvoimaa, mutta se ei paljon lämmittänyt. Viisitoista konversiota tehtiinkin. Keulaovet avautuivat siten, että sisimpien moottorien potkurinlapojen piti olla tällöin määrätyssä asennossa. Viimeiset parikymmentä Me 321 -liitokonetta romutettiin joulukuussa 1943, jolloin yksiköt lakkautettiin. Yhdessäkään Me 323:ssa ei tiedetä olleen Bloch-moottorien ja Heine-potkurien yhdistelmää. E-1-versioon asennettiin tehokkaammat Gnôme-Rhône 14 R -tähtimoottorit, joista tuli yleisimmät. Kokoonpanosta vastasivat saksalaisten asiantuntijoiden ohella sotavangit sekä vierastyöntekijät. Vastaavasti esimerkiksi 323 D-2:ssa oli ranskalaiset LeO (Lioré et Olivier) -tähtimoottorit ja saksalaiset, kaksilapaiset Heine-potkurit. Leipheimin kenttä toimi jättiläisten kotikenttänä Gigant-lentorykmentin lakkauttamiseen saakka elokuussa 1943. Tuossa vaiheessa korjauskelpoisia koneita lienee ollut jäljellä vain pari, kolme. Viimein tykkejä asennettiin viisi, joista kaksi siipien päälle, sekä keulan tuolloin pysyvästi suljettuihin oviin 20 mm HDL 151 -tykki. Samaiselta kentältä Fritz Wendel suoritti muuten ensilennon Me 262 -suihkuhävittäjällä 18. Me 323 D:n hyötykuorma oli 11 tonnia, ja 323 E:n vain noin 9 tonnia. Kahdessa toimipisteessä Sekä Me 321 että Me 323 valmistettiin kahdessa tehtaassa, Leipheimissa ja Obertraublingissa, vielä senkin jälkeen, kun jatkosuunnittelu siirtyi Zeppelin-yhtiölle. Me 323 V16 oli kaavaillun F-sarjan prototyyppi varustettuna vahvistetulla rungolla, modifioidulla pyrstörakenteella sekä Junkers Jumo 211 F -moottorein (V12). Ehdotelma BMW 801 -tähtimoottorien Gigant-tiimi Leipheimissä. Mobilisti 6/22 . 75 säysputkimoottorien polttoaine olisi sijainnut vaarallisesti suojaamattomissa tankeissa, siipien keskivaiheilla. Simpukoita ja kangasta Liitokoneesta jalostetussa Me 323:ssa oli kangaspäällysteinen putkirunko sekä keulassa putkirunkoiset ”simpukankuoriovet” varustettuna konekiväärein. Suunniteltiin myös höyryturbiineja (!), jotka eivät toteutuneet, sekä Mistel-ratkaisua, jossa yksi Me 110 olisi sijainnut Me 321 rungon yläpuolella ja kaksi siipien alla. Moottorikirjo olikin melkoinen. Oikeanpuoleisten moottorien potkurit pyörivät myötäpäivään ja vasemman puolen potkurit pyörivät vastapäivään, jolla minimoitiin hyrrävoimia. Tähtimoottoreita piti olla aluksi neljä, kunnes määräksi vakioitui kuusi. Useita lähes valmiita Waffenträgereitä tuhoutui liittoutuneiden iskussa Leipheimin kentälle 24. huhtikuuta 1944. Ranskan miehitystä hyödynnettiin maan laajasta lentokoneteollisuudesta oikein kauhalla ammentaen. Me 321:n ja Me 323:n runkojen identtisyyden ansiosta liitokoneita pystyttiin muuntamaan moottoroiduiksi kuljetuskoneiksi. DFS 230 -liitokoneen yhteydessä testattiin kyllä sysäysputkimoottoria, mutta testit lopetettiin. heinäkuuta 1942. Käytännön testeistä kuitenkin luovuttiin. Moottorien lisääminen kasvatti kuitenkin merkittävästi kokonaismassaa, joka puolestaan heijastui liitokoneeseen verrattuna vähäisempänä hyötykuormana. Gigantit välttyivät tällä kertaa tuholta ilmahyökkäyksessä Italian Leccessä
Ensimmäinen vihollisosasto otti yhteen II/ JG 27:n Messerschmittien kanssa, jotka lensivät 2 400 metrissä. Operaatioon piti alkujaan osallistua kuusitoista Gigantia. huhtikuuta 1943. Erityistehtäviin tarkoitetun Taisteluosasto 106:n kymmenen Junkers Ju 52 -konetta nousivat klo 06.40 ilmaan Italian Pomiglianosta kohti Tunisiaa, tarkoituksenaan kohdata klo 07.10 neljätoista Me 323 Gigantia, ja lentää niiden sekä suurimman käytettävissä olleen hävittäjäsuojan turvin kohteeseen. Me 323:n moottorikohtaisten tulensammuttimien käytöstä vastasivat mekaanikot. Mobilisti 6/22 käytöstä ei johtanut mihinkään, mutta epäluotettavia ranskalaismoottoreita pyrittiin korvaamaan. Trapanin yllä klo 08.30 Gigantit ja Junkersit saivat 39:n Me 109:n hävittäjäsaaton. Olosuhteet olivat epäselvät. 76 . Kuva on todennäköisesti kohtalokkaalta päivältä, 22.4.1943. Hätätilanteita varten Giganteissa oli ensiapupakkaukset ohjaamossa sekä keulan pariovien yläpuolella. Ampumasektorit olivat ohjaamon yläpuolella ja sen molemmilla sivuilla. Keulan pariovien kahden MG 15 -konekiväärin (myöhemmin kahden MG 131 -konekiväärin) lisäksi oli yksi tai kaksi taaksepäin ampuvaa MG 15 -konekivääriä sijoitettuna rungon alapuolelle. Ohjaamon takana, terässeinien ja siipikannattimien välissä sijainneen radistin osaston yläpuolista liukuvaa luukkua voitiin käyttää hätäpoistumiseen. E-2-version ylös siipien päälle asennetut kaksi erillistä MG 151/20 -tykkiä loivat huomattavasti enemmän tulivoimaa. Lentäjien istuimissa oli kolmen pisteen turvavyöt. Ju 52:lla lentänyt yliluutnantti Biedermann havaitsi etäältä, että Gigantien kimppuun hyökättiin, mutta hänen koneensa pääsi perille vaurioitta klo 09.35. Klo 09.25 kaksi laajaa liittoutuneiden hävittäjäosastoa kävi Gigantien kimppuun Cape Bonin niemen ja Zembran saaren välisellä alueella. Vastaava kuljetus oli lennetty vastikään ongelmitta. Lisäksi Tunisiasta odotettiin saapuvan lisäsuojaksi 65 muuta saksalaishävittäjää. Etelä-Afrikan ilmavoimien juhlapäivä Me 323 Gigantien historian ehdottomasti synkin päivä oli 22. Radio oli piilotettuna Monte Giovannin roomalaiskatolisen kirkon rippituoliin. Etelä-Afrikan ilmavoimien Supermarine Spitfiret ja Curtiss P-40 Kittyhawkit hyökkäsivät Me 323 -koneiden kimppuun. Samana päivänä Trapanista löytyneen salaisen radiolähettimen avulla oli lähetetty liittoutuneille tietoja saksalaisten liikkeistä. Joukkojenkuljetustehtävissä koneessa oli sivuille ampuvat, jalkaväkikäyttöön tarkoitetut MG 34 -konekiväärit. Klo 08.35 muodostelma ohitti Italian puoleisen Marettimon saaren ja pudottautui 20-50 metriin, tutkakatveen alapuolelle. Niiden käyttäminen edellytti ylimääräisiä miehistön jäseniä. Gigantien aseistus vaihteli koneyksilöstä toiseen. Koskaan ei saada tietää, miksi mukana ollut toisen laivueen komentaja teki sellaisen päätöksen. Käsisammuttimia oli kolmin kappalein. Kenttäkokemusten kehittyessä uudempia ratkaisuja otettiin käyttöön. Hyökkäys ei ollut odottamaton, olivathan Tunisian kentät saksalaiskoneiden loogisia määränpäitä. Aseistuksena oli panssaroidun ohjaamon katolla yksi MG 15 -konekivääri, jolla ampui radisti tai muu miehistön jäsen. gigant.indd 76 gigant.indd 76 13.9.2022 14.10 13.9.2022 14.10. Amerikkalaisen Martin Marauderin tykkikameraperspektiivi Välimeren teatterin kauheisiin kalkkuna-ammuntoihin. laivueella oli ennen kohtalokasta tapausta vielä 15 konetta ja II. Muilla oli lantiovyö ja ampujia suojasi panssarointi. Siltikään Me 323:n aseilla ei ollut suuria mahdollisuuksia hävittäjiä vastaan. Jota kuinkin puolimatkassa Sisilian ja Tunisian välisellä alueella Me 323 -koneet erkanivat Ju 52 -koneista ja suuntasivat vastoin annettua käskyä kohti Cape Bonin niemeä, vaikka alue oli erityisen vaarallinen, ja vaikka se ei edes sisältynyt alkuperäiseen lentosuunnitelmaan. Kuljetuslentorykmentin I. Saattohävittäjistä suurin osa pysytteli ohjeiden mukaisesti Ju 52 -koneiden mukana, eivätkä lähteneet Gigantien perään ennen Tunisian saattokoneiden saapumista. laivueella niitä oli 23, joskaan kaikkia ei kyetty enää huoltamaan. Jokaisessa Gigantissa oli rahtina 12 tonnia polttoainetta tai ampumatarvikkeita, jotka olivat matkalla Afrika-Korpsia komentaneen panssarikenraali Rommelin seuraajan, kenraalieversti von Arnimin joukoille. Aseistettu ankka Kuusimoottorinen, hidas ja kömpelö Me 323 oli lentävänä, komeana ankkana hävittäjien suosikkikohde. Niitä käyttivät ampujien mahdollisesti haavoittuessa lentomekaanikot. Vaikka Me 323 pystyi tavanomaisesti kestämään melko paljon vaurioita, niin nyt lastina oli polttoainetta ja ampumatarvikkeita, joten suurin osa koneista räjähti tulipalloksi muutaman osuJättiläiset matkalla kohti Afrikkaa. Hävittäjäsaaton hajaantuminen merkitsi, että Giganteilla oli aiottujen 104:n hävittäjän sijaan vain 36 saattokonetta. Me 323 E -sarjasta lähtien rungon keskellä oli MG 131 -konekiväärit. Ju 52 -osasto lensi oikealla puolella ja Me 323 -osasto vasemmalla. Silloisesta Cape Bonin tapauksesta jäi merkintöjä sotapäiväkirjoihin, ja aiheesta lähetettiin useita kaukokirjoitinviestejä
Mobilisti 6/22 . Hujan hajan lojuvista pommeista ja ammuslaatikoista päätellen tilanne alkaa olla taputeltu. gigant.indd 77 gigant.indd 77 13.9.2022 14.10 13.9.2022 14.10. 77 Gigant itärintaman lumilla
Kaikki ajattelevat hiljaa; jonkun toisen aika on huomenna Taivaan portilla seisoo Pietari ja kysyy: ”Oletko Gigant-lentäjä. Luftwaffen Tunisian saattohävittäjät olivat silloin edelleen saattamassa Junkerseja. No jopas, teitähän on täällä jo monia!” Kapteenimme soitti ja teemme velvollisuutemme. Biedermann tiedotti asiasta rykmentinkomentajalle, evl Gustav Dammille, joka raivostuneena vaati tietää, miksei meripelastusyksikköä ollut kutsuttu paikalle radioitse. KaikKonetyyppi sai synkeän maineen ja kirvoitti Gigantenlied-laulun kaltaista hirtehistä rintamahuumoria: "Siivet ovat rikki ja runko kasassa; Sitten tulee ruumisauto ja poimii luusi. Pyrkimyksiä itärintamalla Me 323 -koneita ei nähty Stalingradin motissa 1942-43, lukuun ottamatta tiettävästi yhtä ainutta mottilentoa, koska Afrika-Korps tarvitsi niitä sodanjohdon mukaan enemmän. Toverit seisovat ympyrässä, katsovat epäonnea. Mukana olleen evl Werner Stephanin arvellaan halunneen lyhentää lentoreittiä päästäkseen nopeammin perille. gigant.indd 78 gigant.indd 78 13.9.2022 14.10 13.9.2022 14.10. 78 . Mobilisti 6/22 man jälkeen. Liian myöhään paikalle saapuneet Fieseler Storch -yhteyskoneet pudottivat pieniä kumilauttoja, joista valtaosa ajelehti ankarassa merenkäynnissä väärälle alueelle. Menetetyissä 14:ssä Gigantissa oli kyydissä 700 tynnyriä polttoainetta. Muutama lentäjä saatiin nostettua Kriegsmarinen torpedoveneisiin. Olemme Gigant-lentäjiä, emme kavahda kuolemaa emmekä paholaista." Gigant kapulatiellä ja toivottoman jumissa itärintaman mudassa. Gigantit pystyivät ampumaan alas joitakin koneita, mutta ennen pitkää viimeinenkin Me 323 putosi liekehtien mereen. Selviytyessään hän olisi joutunut sotaoikeuteen. 138 miehistön jäsenestä vain 19 selviytyi hengissä
Bundeswehrin ilmavoimamuseossa Berliinissä on näytteillä Me 323:n pääsiiven siipituki. Tällöin havaittiin kookkaita koneita, oletettavasti Giganteja. Huhtikuusta 1944 alkaen kiellettiin kaikki Me 323 -lennot Krimin niemimaalle menetysten noustessa liian korkeiksi. huhtikuuta 1945. Kentällä ei ollut it-aseistusta, vaan ainoa vastatuli avattiin käytännössä Gigantien aseilla, osumatta. Z Me 323 F -versioon oli tarkoitus asentaa tehokkaat V12-malliset Junkers Jumo 211 F -rivimoottorit ja Junkersin säädettävällä lapakulmalla varustetut potkurit. Me 323:n siiven osa, jossa yksi moottoreista edelleen oli käynnissä, laskeutui pellolle Oberglashütte-nimiselle paikkakunnalle. Tuhoisa hyökkäys Kecskemétiin Liittoutuneet kuvasivat Kecskemétin lentokentän Unkarissa. Ranskalaiset moottorit ja potkurit tuottivat päänsärkyä, paikallisten kenttien maaperä oli painaville koneille liian liejuista, minkä ohella etenevä puna-armeija sekä voimakkaat partisaaniosastot aiheuttivat kasvavia ongelmia. Paikalliset ryöstivät sodan päätyttyä kaikki osat, jotka koneista irti lähtivät. Me 321 -liitokoneista ei jäänyt yhtäkään jälkipolvien ihmeteltäväksi, ja jahti taivaalla oli niin tehokasta, ettei ainuttakaan Me 323 Gigant -konetta ole enää olemassa. Eräässä testissä 30. Hyötykuormaa haluttiin kasvattaa 18,2 tonniin, mutta koska runkoa samalla vahvistettiin, paino kasvoi 33,3 tonniin ja lentoonlähtöpaino täydellä kuormalla 56 tonniin. Lopun toimikauttaan Me 323 -koneet palvelivat itärintamalla. ilmajäähdytteistä tähtimoottoria Teho: 6 x 1 164 hv Potkurit: kolmilapaiset Chauviére-potkurit, muuttuva lapakulma Nousunopeus: 3,6 m/s Lakikorkeus: 4 000 m Toimintamatka: 800 km Suurin nopeus: 285 km/h Matkalentonopeus: 218 km/h Aseistus: useita 7,92 mm MG 15tai 13 mm MG 131 -konekivääreitä gigant.indd 79 gigant.indd 79 13.9.2022 14.10 13.9.2022 14.10. Starbati ja Kuettner irrottivat hätäluukun, mutta heillä oli vaikeuksia poistua. Projekti keskeytettiin maaliskuussa 1944, Zeppelinin tehtaan jouduttua rajun ilmahyökkäyksen kohteeksi. Zeppelinin vuonna 1943 alkaneen oman erikoisoperaation tarkoituksena oli kehittää Me 323 -konetta edelleen. Mobilisti 6/22 . Tuskin yksikään Me 323 kykeni lentämään takaisin Saksaan aivan sodan loppuvaiheessa. TG 5:n päämaja ja II. Siivet repeytyivät irti juuri Starbatin hypätessä. Ohjaimet eivät enää vastanneet komentoihin, korkeusperäsin murtui, koneen perä repeytyi irti ja Gigant kääntyi syöksykierteeseen. Ltn Holloway tuhosi toisen Gigantin. Nousussa koneen moottoreissa ilmeni ongelmia, jolloin nousu 7 000 metriin vaati melkein tunnin. päivänä 1944 kaikkiaan 30 amerikkalaista Lockheed P-38 Lightningia suoritti matalalla tehdyn iskun. Erikoisoperaatioissa Me 323 palveli ainoana tarkoitukseen sopivana koneena Rechlinin koelentokeskuksessa, jossa niillä lennettiin Me 262 -suihkuhävittäjän punaiseksi testimaalattu runko kiinnitettynä koneen siiven alle. 79 kiaan itärintamalla lensi 1942-43 vain harvoja Giganteja. Toisen maailmansodan aikainen tietojen salaus sekä Saksan ilmavoimien arkistojen osittainen hävittäminen ovat vaikeuttaneet jättikoneiden kattavan historian koostamista. Kuettner jäi jumiin kaapelien sekaan, mutta riuhtoi itsensä irti, hyppäsi 6 000 metrissä ja pelastui. Dornier Do 335 -hävittäjään liittyneissä vastaavissa testeissä olivat mukana Dornierin ohella Kosteletzsky (laskuvarjot) sekä Graf Zeppelinin tutkimusinstituutti. . TG 4 lakkautettiin Mühldorf/Mettenheimin alueella lopullisesti tammikuussa 1945, ja erittäin todennäköisesti kyseisellä kentällä ei ollut ainuttakaan Gigantia liittoutuneiden koneiden hyökätessä sinne 26. Jättiläisten katoaminen Vihoviimeisten Me 323 -koneiden jäljet katosivat sodan lopulla Böömin ja Määrin alueille. Puolassa ja Neuvostoliitossa Gigantit joutuivat oravanpyörään, jossa ei ollut aikaa eikä mahdollisuuksia huoltoon. Täten kaikki Gigantit vedettiin Välimeren alueelta. Testikohde pudotettiin ja Starbatin tehtävänä oli seurata sen laskuvarjon avautumista. Gigantien kohtalo oli tässäkin tapauksessa ankara, sillä ne upposivat usein lentokentän liejuun, joutuen vihollishävittäjien hyökkäysten kohteeksi. USAAF:in 95. Vastaavasti Balkanilla Belgradin kentällä kuusi Gigantia vaurioitui kahdessa vuorokaudessa. Amerikkalaislentäjät tuhosivat kuusi Gigantia. Siksi kakkospilotti Kuettner otti ohjaimet ja kaarsi voimakkaasti vasempaan, jotta Starbati näkisi paremmin ikkunasta. Pääpilottina oli Zeppelin-yhtiön koelentäjä Walter Starbati. Italian irtauduttua syyskuussa 1943 sodasta, I/TG 5:n Gigantit siirrettiin Italian Pistoiasta Saksan Leipheimiin, ja II/TG 5 siirtyi saman vuoden lokakuussa Saksan Goslariin. laivue siirtyivät marraskuussa 1943 Puolan Biala-Podlaskaan. Pari viikkoa myöhemmin, kesäkuun 14. Samassa helvetti oli valloillaan. Starbati menehtyi myöhemmin, testatessaan miehitettyä lentävää pommia, mallia Fieseler Fi 103. Marraskuussa 1943 I/TG 5 siirtyi Leipheimista Varsovaan, josta 1944 Romanian Focsaniin. syyskuuta 1944 Me 323 lähti testipudotuslennolle. Me 262:n runko pudotettiin korkealta, tarkoituksena testata siihen kiinnitetyn laskuvarjon toimintaa. Messerschmitt Me 323D-6 Valmistusmäärä: 213 kpl, joista 15 kpl muunnettu Me 321 -liitokoneista Valmistusaika: 1942-44 Miehistö: 5 Kuljetuskapasiteetti: 130 sotilasta tai 10 000–12 000 kg rahtia Toimintasäde: 1 100 km Pituus: 28,2 m Siipien kärkiväli: 55,2 m Suurin lentoonlähtöpaino: 43 000 kg Moottorit: 6 kpl Gnome-Rhône 14N, 14-syl. IV/TG 4 -yksikkö sai vuonna 1944 käyttöönsä lähes kaikki entiset TG 5:n koneet sen jälkeen, kun jälkimmäinen lakkautettiin elokuussa 1943. IV/TG 4 toimi Böömissä vuoden 1944 lopulle. Ideana oli pelastaa sekä lentäjä että kone suurilla nopeuksilla sattuneissa havereissa. laivueenkomentaja, majuri Phillips havaitsi ensimmäisen Me 323:n hangaarin edessä ja ampui sen tuleen
1970ja 80-lukujen orastavassa jenkkiautokulttuurissa mikä vain siivekäs kelpasi – ja Hillmanit olivat lujatekoisia ikiliikkujia, joita oli paljon saatavilla. Luontoäiti tarjoili viimeiset helteensä ja Suomen Moottoripyörämuseon piha-alue täyttyi Mobilistin ystävien ajoneuvokalustosta. teksti: Matti Ouvinen kuvat: toimitus Aattelepa ite omalle kohalle... Mobilisti 6/22 Intiaanikesän viimeinen päivä Mobilisti Jamb-O-Ree Harrasteautoilukausi on jo vuosia huipentunut Lahden Ace Cafella järjestettävään Mobilisti Jamb-O-Reehen, ja niin oli nytkin. Hardtop-koristen DeSotojen aika oli vasta uustuonnin myötä. 80 . jambo2022.indd 80 jambo2022.indd 80 13.9.2022 14.14 13.9.2022 14.14. Datsun 100A on auto, jonka omistajahistoriaan Jope Ruonansuu istuu paremmin kuin hyvin
Thony Nyman Lehdistön ihanneauto: Fiat 1100 TV Transformabile 1959, om. Seppo Tammi Rodiraggari: Dodge Dart GT, om. Ossi Kivi jambo2022.indd 81 jambo2022.indd 81 13.9.2022 14.14 13.9.2022 14.14. Paula Kuulusa Jäävuoripalkinto: Scania Vabis 1967, om. 81 Yleisön suosikki: Chevrolet Apache 1959, om. Mobilisti 6/22
Kaksi vuotta sitten olin varautunut todella mahtiluokan harrastematkaan. Kai Laine E nsimmäiset autot valmistuivat Lincolnin tehtailla syyskuussa 1920. Tuumasin, että viimeistään silloin kun Lincoln on automerkkinä satavuotias, tulen olemaan paikalla – ihan varmasti olisin siellä. Tätä tämänkin vuoden kokoontumista nimitettiin satavuotisjuhlaksi, vaikka oikeasti olisi pitänyt puhua satakaksivuotispippaloista. Tämän kesän pippaloissa Ford olikin huomattavasti vahvemmin mukana. Ford osti Lincolnin vuonna 1922, eli Fordin väen mielestä oli hyvinkin satavuotisjuhlinnan aika. Olin jo silloin aika innokas Lincoln-harrastelija, ja ajattelin että joskus pitää päästä Amerikkaan katsomaan oikein isoa kerhon kokoontumista. Tapahtuma oli kaikkiaan viikon mittainen. Tämä lähes kolmen tuhannen neliön, viidenkymmenenkuuden huoneen mökkipaha valmisLincoln102v.indd 82 Lincoln102v.indd 82 13.9.2022 14.18 13.9.2022 14.18. 82 . Olin säästänyt rahaa ja lomia, niin että olisin pystynyt irrottautumaan lomareissulle kuudeksi viikoksi. Edsel Ford II (Henry Ford kakkosen poika, Edsel Fordin pojanpoika) esitteli iso-isovanhempiensa Henry ja Clara Fordin kotitaloa. Sitten tuli eleltyä parit vuodet niillä säästöillä, ja kun lopulta oli uuden reissun aika, oli tyydyttävä hieman pienemmän luokan reissuun. Mobilisti 6/22 100-vuotisjuhlat Michiganissa Michiganissa Joskus kahdeksankymmenluvun puolivälissä tein päätöksen matkasta, joka sitten toteutui kuluneena kesänä. Kaikki kaatui yhden pikku koronaviruksen vuoksi. Alku oli hyvinkin Ford-painotteinen
1939 tehtiin neljä LeBaron Coupéta. 80 kappaleen erästä, joita Lehmann-Petersonin jatkaja, AHA, nikkaroi FoMoCon siunauksella 1977-79. Kenttä toimi 1924-1947. Mobilisti 6/22 . Loppuviikoksi tapahtuma siirtyi Gilmoren museokampukselle, joka on paikoista parhain tämäntapaisiin aktiviteetteihin. Tämä LeBaronin kiillotetusta alumiinista naputtelema Lincoln Aero Phaeton on entisöimätön. Osa tapahtuman vieraista majoitettiin hulppeaan Dearborn Inniin, jonka Henry Ford rakennutti läheisen Fordin lentokentän asiakkaille. Se on kaukana kaikesta hälinästä, keskellä maaseutua. Valmistuttuaan vuonna 1931, majatalo oli yksi maailman ensimmäisistä lentokenttähotelleista. Lincoln102v.indd 83 Lincoln102v.indd 83 13.9.2022 14.18 13.9.2022 14.18. Kaikki ne ovat säilyneet. Shekki oli Amerikan tyyliin yli metrin levyinen pahvi. Tämä yksilö tuli Texasista Dearborniin. Omistajansa mukaan auton ensimmäinen haltija oli USA:n Salainen Palvelu, joka käytti sitä presidentti Carterin virkaanastujaisissa, mutta kuvalähteet eivät tätä vahvista. Se on yksi n. Lahjoitus oli tarkoitettu uudelle Lincoln-museolle. Marisan isä oli aikoinaan USA:n suurimpia Lincoln-dealereita ja testamenttasi auton tyttärelleen. Illallisen yhteydessä Lincoln Motor Car Foundation sai sadantuhannen taalan shekin Lincoln Motor Companylta. Hyvin Charles Lindberghin lennon inspiroimana autotkin saivat lentokonemaisia piirteitä. Paikan päälle sain kyydin satayksivuotiaalla seitsenpaikkaisella avo-Lincolnilla, joka on edelleen alkuperäisen omistajaperheen hallussa. Taustalla Fordin hallintorakennus, World Headquarters. Seuraavina parina päivänä oli tarjolla lisää Ford-aiheisiin historiallisiin paikkoihin tutustumista. Kunnioitettava omistussuhde. Varsinainen juhlaillallinen oli katettu halliin, jossa majailee vuoden 1939 DC-3 -lentokone, joka aktiivivuosinaan ehti lentää liki 85 000 lentotuntia. 83 tui River Rougen varrelle jo 1915. Osa vieraista majoittui kuitenkin hieman arkisemmissa tiloissa, budjettiteknisistä syistä. Puolessa välissä viikkoa kokoonnuttiin Fordin päämajan eteen ja päästiin (tai jouduttiin?) tutustumaan Lincolnin uusimpiin malleihin ja muotoilututkielmiin. Neiti Marisa Gustafson toi Kaliforniasta näytille harvinaisen 1977 Continental Convertiblen. Torpan nimi Fair Lane on tutumpi puolisen vuosisataa myöhemmin tehtyjen autojen mallinimenä
Sen mukaan sateen todennäköisyys oli iltaan asti 90 %. Etualalla kompakti Versailles, seuraavana suosittu Mark V Bill Blass Edition feikkirättikattoineen. Ehkä oli vain parempi, ettei kalustoa ollut yhtään enempää, koska nyt ehti edes jossakin määrin keskittyä kaikkeen mitä näki. Kaikkiaan tapahtuma oli mittasuhteiltaan ehkä hieman pienempi, kuin mitä satavuotiaalta mahtimerkiltä olisi odottanut. Ihmeen hyvin nurmi kantoi painavat autot. Rivitolkulla maantielaivoja – mitäpä muutakaan voisi nähdä Lincolnin juhlissa. Kaikki eivät lähde ajelemaan tuhansia maileja saadakseen autonsa näytille. 84 . Isompi annos informaatiota olisi tuossa ajassa saattanut aiheuttaa muhkean Lincoln-ähkyn. V12-moottorein tietysti. Järjestäjät olivat suunnitelleet joka päivälle muutamia retkiä. Kuvista voitte todeta, että sateen todennäköisyys oli vähintään 110 prosenttia. Kohokohta oli vierailu Bill Parfetin yksityisessä kokoelmassa. Siihenkin tulemme vielä palaamaan. USA on iso paikka. Tällä kertaa muutama pitkämatkalainen ajoi yli yhdeksänkymmentä vuotta vanhalla autolla neljättäsataa mailia suuntaansa, eli yhteensä yli tuhannen kilometrin reissun. Mobilisti 6/22 hoidettua nurmikkoa on hehtaarikaupalla, eli isompikin kokoontuminen onnistuu. Välilasitonta Custom Sedania ehdittiin tehdä vain 47 kpl, ennen kuin sota syttyi. 1942 Lincolneissa oli luovuttu jo lähes kaikista alumiiniosista, jotta lentokonetuotanto ei häiriintyisi. Tapahtuman päätöspäiville suunniteltu suuri autonäyttely kirjaimellisesti vesittyi, kun aamusta asti satoi kaatamalla. . Usealta vuodelta puuttui edustaja kokonaan. Tämä 1942 Custom Limousine lahjoitettiin tapahtuman yhteydessä museolle. Paikallinen ennätys oli kuusi ja puoli tuumaa sadetta yhdelle päivälle. Uteliaimmat katselivat säätutkasta, josko tapahtumalla olisi toivoa edes illemmalla. Vaan eipä ollut. Valmistusmäärä 66 kpl. Kauniita kolmekymmenluvun pyöreitä muotoja: kahden Continentalin välissä pari Zephyriä. Toisaalta, kyseessähän oli kerhon yksittäisten jäsenten omarahoitteinen tapaaminen. Toivoin, että paikalle olisi saatu jokaista vuosimallia ja jokaista korimallia, vieläpä kaikilla eri värivaihtoehdoilla. Kauempaa tulleet toivat autonsa trailerilla. Komeus ei sula sateessakaan. Alueella on lukuisia automuseoita, joihin varmasti palaamme joskus myöhemmin. Päivän päätteeksi trailerille lastattaessa ei mutakylvyiltä voinut kuitenkaan täysin välttyä. Lincoln102v.indd 84 Lincoln102v.indd 84 13.9.2022 14.18 13.9.2022 14.18
Mobilisti 6/22 . Lincoln102v.indd 85 Lincoln102v.indd 85 13.9.2022 14.18 13.9.2022 14.18. Kolmekymmenluvulta viisikymmenluvulle muotoilu kehittyi aivan käsittämättömän paljon. Kertakäyttösadetakille oli käyttöä niin ihmisillä kuin autoillakin. 85 Koskaan ennen en ole nähnyt näitä vuosimalleja vieretysten, 1968 ja 69. Yllä 40-lukulaisia, alla sotaa edeltävä K-sarjan jättiläismäinen LeBaron Convertible Sedan. Nyt olen. Jos nyt jotakin hyvää pitää sanoa sateesta, niin eipähän ollut turisteja pomppimassa jokaisen kuvattavan auton eteen
Mobilisti 6/22 II tä-Suomesta lähti kolmen miehen tiimi ajamaan ja kokemaan tapahtumaa. Imuventtiilin lukkopalat olivat lentäneet Rømøn hiekkaan. Tämä lienee ruotsalainen Effyh. Siirryin kokonaan kameran taakse; tapahtuma menisi helposti pelkästään kuvatessa. romo2022.indd 86 romo2022.indd 86 13.9.2022 15.31 13.9.2022 15.31. Varikolla mekaanikkojen kanssa todettiin, että ”tämä oli tässä”. Onneksi sylinterinkansi ja mäntä säilyivät, sillä ainekset totaaliseen moottoririkkoon olivat enemmän kuin lähellä. Otetaan kesäviikonloppu, suunnaksi yksi Tanskan läntisimmistä paikoista, Rømøn saari, tuodaan sinne paikalle 120 ennen vuotta 1947 valmistettua ajoneuvoa ja ajetaan kahdeksasosamailin (201 metriä) kiihdytyskilpailua hiekkarannalla kymmenien tuhansien katsojien edessä. Juuri ennen maaliviivaa kone sammui, ja siitä oli vain rullattava takaisin varikon suuntaan. Suosio on taattua… Timo Eronen T erveisiä T erveisiä r ømøsTä r ømøsTä Ensimmäiset midgetit täyttävät juuri ja juuri ikävaatimuksen. Ajajaksi haluavan oli etukäteen täytynyt lähettää hakemus järjestäjille hyväksyttäväksi, meille se irtosi vaivatta. Tätä lystiä riitti pitkälle iltapäivään saakka; kaikki saivat ajaa takuulla niin monta kertaa kuin halusivat. Varikkorannekkeen etuja oli pääsy parhaille kuvauspaikoille, toivottavasti näistä kuvista välittyy se rennon tapahtuman fiilis, mitä soisi enemmän kokemansa. Varsinaista ajokaaviota ei ollut, vaan halukkaat saivat ajaa non-stoppina aina pareittain, moottoripyörät keskenään, samoin autot. Koska Rømøn saarelle vie ainoastaan yksi tie, oli odotettavissa ennätysruuhkia. Tämä asia konkretisoitui meidän joukkueellemme; kun lähdimme rannalle aamukuudelta, jono oli jo hyvää vauhtia muodostumassa. . Sen seurauksena venttiili tipahti osan matkaa alaspäin, kunnes mäntä löi sen jumiin ohjuriinsa. Kilpailu alkoi kymmenen maissa. Tapahtuma oli nyt kuudetta kertaa ja se on laajentunut järisyttävän suureksi, verrattuna siihen, mitä se oli 2016 ensimmäisellä kerralla. 1932 vuoden 500-kuutioinen NSU sopi joukkoon todella mainiosti. 86 . Minun ajoni NSU:lla jäivät yhteen lähtöön. Perjantaina alkoi kalustoa virrata Skærbæk-nimiseen kylään, Rømøn saaren edustalle ajoneuvojen katsastusta ja kuljettajakokousta varten. Suora kasi kuljettaa riisuttua rungonpätkää ruosteisine katteineen riittävästi, varsinkin livettävällä sannalla
Nopeusennätysautojen hengessä tehty Hispano-Suiza-lentomoottorilla kulkeva mörkö on melkoinen rantakirppu! Fordin sivuventtiilikasi maustettuna remmiahtimella ja aikakauden halutuimmalla parannuksella – Ardunin kansiventtiilikonversiolla. Mobilisti 6/22 . Painon karistaminen ja karkeat renkaat ovat helpoimpia keinoja parantaa suorituskykyä rantakiihdyttelyssä – teho kyllä riittää. 87 Rakentelun kirjo on nykyisin huomattavasti laajempaa kuin se ainainen letukan pikkulohkon lusikoiminen jok'ikiseen ajoneuvoon. Kantti-Packardista kevennetyn kaltaisia raasereita on nähty meilläkin 30-luvulla. Auto on saatettu nähdä myös Suomen kisoissa. Amerikkalaishävittäjien lisätankeista tehdyt kilpurit ovat kuvastoa suoraan rapakontakaisilta suolajärviltä. romo2022.indd 87 romo2022.indd 87 13.9.2022 15.32 13.9.2022 15.32. Lokasuojat pois ja paanalle. Moottorina on tässäkin yhä Plymouthin alkuperäinen kuutonen, eivätkä korimuutokset ole lopullisia. Thure Melinin vanha pohjoismaisten erikoisurheiluautojen luokan Ford Special taas kuuluu Skandinaviaan
Kauimmaiset tulivat Kittilästä; Rovaniemeltäkin viiden auton rytmiryhmä saapui paikalle. "Ei sitä saa kiinni. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli sekä osallistujille, järjestäjille että yleisölle rennon hauska ilman turhaa ryppyotsaisuutta ja tiukkoja sääntöjä. . Pääsin ulvottamaan vanhaa Ford Specialia (Mobilisti 8/2007), todeten että laitteet tykkäävät kun niillä ajetaan. Sunnuntaina kilpailtiin 1950-69 valmistetuilla vehkeillä. Laitteiden teholla ei tuntunut olevan ratkaisevaa merkitystä, koska vetävät pyörät kauhoivat hiekkaa herkästi ja maltillisella lähdöllä pärjäsi paremmin kuin armottomalla revittämisellä. Paikalle oli saapunut mitä mielikuvituksellisimpia viritelmiä ja rakennelmia. Tapahtuma oli parhaimmasta päästä missä olen koskaan ollut; parasta oli rento meininki, mukava porukka ja toimivat järjestelyt. Tapahtuma oli kaksipäiväinen siten, että lauantaina ajoon osallistuivat ennen vuotta 1950 valmistetut ajoneuvot. Sillä on jappipyörä." BSA remmiahdetulla JAP-moottorilla. 88 . Moottoripyöräpuolelta löytyi 20-lukuisista paukkuraudoista pitkäkeulaisiin choppereihin. Mobilisti 6/22 H ilsen fra H ilsen fra P istoHiekka P istoHiekka Puumalan Pistohiekalla järjestettiin toista kertaa Hayride Jamboree, mikä oli sekä kalustoltaan että luonteeltaan sellainen, mihin ei Suomessa olla totuttu. Ideana oli ajaa ensin itselle jonkinlainen aika ja samalla päästä tutustumaan rataan. teksti Timo Happonen kuvat: Marttinen H iekkapohjaisella lentokentällä ajettiin puolitosissaan kilpaa 150 metrin matkalla. Auto pelasi hienosti, ja alkurykimisen jälkeen kone antoi sen, mitä siltä saattoi odottaakin. Kisaan sai haastaa sitten kenet vain, eikä ajokertojen lukumäärää ollut rajoitettu. Ahkerimmat taisivat ajaa seitsemänkin lähtöä. Autoja oli viimeisen päälle entisöidyistä omatekoisiin heinähattukyhäelmiin asti. hayridejamboree.indd 88 hayridejamboree.indd 88 13.9.2022 14.33 13.9.2022 14.33. Meininki oli suuren maailman tyyliin mukaelma kiihdytyskisaa ja hiekkarantarevittelyä – vaikkei rantaa kovin läheltä löytynytkään. Osanottajia oli saapunut kattavasti koko maasta
hayridejamboree.indd 89 hayridejamboree.indd 89 13.9.2022 14.33 13.9.2022 14.33. Irtohiekalla tehoa on lähes kaikissa ajoneuvoissa riittävästi; karkeilla renkailla ja keveällä painolla saavutetaan eniten hyötyjä. Meillekin rantautuneiden rantakiihdyttelyjen luonne on kuitenkin vähemmän totista kilvanajoa; tärkeintä on hauskanpito ja sannan lennättäminen. 89 Pistohiekan rannalle kokoontui värikäs sakki ajoneuvokalustonsa kanssa. Mobilisti 6/22 . Rakenteluaste ulottui lähes mobiileista todella edistyneesti tärveltyihin
General Motors pystytti erään Chicagon maailmannäyttelyn suurimmista rakennuksista. Amerikkalaisten autojen valmistajat panostivat paljon Century of Progress, Edistyksen vuosisata -näyttelyyn. Sama koski rautatieyhtiöitä, joiden matkustajamäärät romahtivat laman seurauksena; matkustajaliikenne raiteilla oli sitä paitsi vähentynyt jo 1920-luvun puolivälistä lähtien. Mobilisti 6/22 Virtaviiva-autot vastatuulessa Järkisyyt puolsivat jo varhain autojen virtaviivaisuutta, ja tekniikan kehittyessä aina vain enemmän, kun ajonopeudet kasvoivat. Silti ensimmäisten virtaviivaisina markkinoitujen tuotantomallien myynti kangerteli, eivätkä todella aerodynaamiset autot yleistyneet maanteillä vielä pitkiin aikoihin. Kayfmann & Fabry Co., Century of Progress World's Fair digital image collection, Special Collections and University Archives, University of Illinois at Chicago De Soto Airflow Sedan mallia 1934 ja Union Pacific -yhtiön virtaviivajuna M-10000. Vähäisempi ilmanvastus ei jarruttaisi menoa, bensiininkulutus laskisi, eikä kiusallista pölyäkään nousisi ilmaan niin paljon kuin tavanomaisten kulmikkaiden autojen perässä. Rautateille tarvittiin kipeästi moderneja junia, joilla olisi pienemmät käyttökulut ja jotka houkuttelisivat nopeudellaan. teksti: Vesa Pynnöniemi kuvat: kirjoittajan ja Mobilistin arkistot, Detroit Public Library, Google Patents, tai kuvan yhteydessä mainitut U SA:ssa 1930-luvulla muodikkaaksi tulleen Streamline moderne -tyylisuunnan olisi voinut kuvitella sopivan hienosti juuri autoihin. New Yorkin Wall Streetin pörssiromahduksesta vuonna 1929 alkunsa saanut lama koetteli koko maailmaa, eikä vähiten USA:n autoteollisuutta. Jotain uutta kaivattiin, jotta myyntikäyrät saataisiin kääntymään. 90 . virtaviivanayttely.indd 90 virtaviivanayttely.indd 90 13.9.2022 14.54 13.9.2022 14.54. Laajaa aluetta kierteli kuusikymmentä GM:n valmistamaa, Greyhound-yhtiön väreihin maalattua ja näyttelyn henkeen sopien virtaviivaista vetoautoa sadan hengen perävaunuineen. Chicagon maailmannäyttelyssä 1933–1934 kymmenet miljoonat kävijät saivat nähdäkseen uudenlaisia muotoja, mutta hetkellisen alkuinnostuksen jälkeen kävi ilmi, että autonostajat olivat suunnittelijoita konservatiivisempia
Ideana oli halkaista vastuksen suhteen optimaalinen pisaramuoto, jolloin autosta voitaisiin rakentaa käytännöllisempi ja pyörätkin tulisivat korin sisäpuolelle. Vähän yli tuhannen mailin matka taittui ilman pysähdyksiä 13 tunnissa keskinopeudella 124 km/h; parhaimmillaan vauhti nousi yli 180 kilometriin tunnissa. Mobilisti 6/22 . Edistyksellisyydestään huolimatta ne näyttivät kuitenkin lähinnä surkuhupaisilta; niillä tai Edmund Rumplerin pisara-autolla vuodelta 1921 ei ollut mitään mahdollisuuksia nousta suosioon. Mutta se mikä ehkä sopi streamline-junan nokalle, ei välttämättä tehnyt henkilöauton ulkomuodosta onnistunutta. Kiihtyvyyskin oli General Motorsin paviljongin vetonaulana oli komea Cadillac V-16 Aerodynamic coupé. Korin ikään kuin erillinen yläosa muodostui ylhäältä katsoen täydellisestä pisarasta, kuten Rumpler Tropfenwagenin umpimallissa. Säännölliseen liikenteeseen hopeanhohtoinen Zephyr tuli saman vuoden marraskuussa. Tuulitunnelikokeissa Michiganin yliopistossa hiottu virtaviivajuna kelpasi hyvin myös Chryslerin ja De Soton Airflow-uutuusmallien mainoksiin, niiden muotokielessä oli paljon yhteistä. 91 Chicagon maantieteellisen sijainnin vuoksi siitä oli tullut Yhdysvaltojen rautatieliikenteen tärkein solmukohta, joten kaupungin satavuotista historiaa juhlistavan näyttelyn liikenneaiheisiin teemoihin kuuluivat autojen, lentokoneiden ja ilmalaivojen lisäksi myös junat. Detroit Public Library, National Automotive History Collection Paul Jarayn virtaviivakori vuoden -28 Chrysler 72-alustalle. Maailmannäyttelyyn porhalsikin raiteita pitkin virtaviivainen uutuus. Varhaiset aerodynaamiset suunnitelmat poikkesivat liikaa yleisestä autokannasta, eikä kompromisseja kaihtava Jaray ollut kiinnostunut estetiikasta. Ei aivan yhtä tyylikäs, mutta tekniikaltaan moderni Union Pacificin M-10000 -dieselsähköjuna oli niin ikään esillä Chicagon näyttelyssä kesällä 1934. Wienissä syntynyt, unkarilaista sukujuurta ollut Paul Jaray tutki ensimmäisenä vakavasti autojen ilmanvastusta ja pyrki löytämään niille mahdollisimman edullisen muodon. Insinööri aloitti vuonna 1914 lentokoneiden ja ilmalaivojen parissa ja pääsi Saksassa tekemään kokeita tuulitunnelissa. Suomen Moottorilehdessäkin todettiin jutussa Berliinin autonäyttelystä, ettei Rumplerin tai Jarayn "virtalinja"-koreja tultaisi luultavasti koskaan ostamaan. Aerodynamiikan ja maailmansotien välisen ajan perus-designin yhdistäminen osoittautui vaikeaksi sekä USA:ssa että Euroopassa. Juna saapui perille vieläpä kaksi tuntia laskettua aikaisemmin – asiassa auttoi, että muut junat ohjattiin sivuraiteille ja kaikissa tasoristeyksissä oli lippumiehiä pysäyttämässä autot junan lähestyessä. Jaray patentoi ensimmäisen virtaviiva-autonsa Saksassa ja eräissä muissa maissa jo 1920-luvun alkuvuosina; patentti myönnettiin USA:ssa vuonna 1927. Jaray sai patentin keksinnölleen myös USA:ssa vuonna 1927. Jarayn patentin mukaisesti valmistettiin 1922–25 muutama koeauto Apollon, Audin, Dixin ja Leyn alustoille. Ilmailussakin, siis lentokoneiden ja ilmalaivojen suunnittelussa asia oli itsestään selvä; vauhti lisääntyi, kun vastusta saatiin pienennettyä. Chicagosta länteen päin liikennöivät Burlington-yhtiö (Chicago, Burlington & Quincy Railroad) ja Union Pacific olivat päättäneet ottaa käyttöön uusimman tekniikan ja muotoilun. Jaray perusti suunnitteluja konsultointitoimiston Sveitsiin ja siellä rakennettiin vuoden 1928 Chrysler 72-mallin pohjalle virtaviiva-auto. Burlington Zephyr (tunnettiin myöhemmin Pioneer Zephyr -nimellä) oli dieselmoottorinen, patentoidulla hitsaustekniikalla ruostumattomasta teräksestä valmistettu streamliner, joka teki toukokuussa 1934 nopeusennätyksen matkallaan Denveristä Chicagoon. virtaviivanayttely.indd 91 virtaviivanayttely.indd 91 13.9.2022 14.54 13.9.2022 14.54. Jarayn suunnittelema pisaranmallinen Zeppelin LZ 120 Bodensee valmistui vuonna 1919 ja sen onnistunut virtaviivamuoto oli myöhempien ilmalaivojen, kuten Graf Zeppelinin ja Hindenburgin pohjana. Alkuperäiseen patenttiin verrattuna matkustamoa levennettiin, lisäksi keula muistutti hiukan enemmän tavanomaisia ajoneuvoja. Kovin kauniiksi tätä Chrysleriakaan ei voinut kehua, mutta kun sitä verrattiin tekniikaltaan samanlaiseen tuotantomalliin, polttoaineenkulutus osoittautui maantieajossa kolmanneksen pienemmäksi. Aikataulujen mukaisilla tavallisilla junilla sama matka kesti kaksi kertaa kauemmin. Aerodynamiikan uranuurtajat Ilmanvastuksen haitat olivat insinöörien tiedossa jo 1800-luvulla, ja eräitä enemmän tai vähemmän virtaviivaistettuja raidekulkuneuvoja, kuten McKeen-moottorivaunut USA:ssa, rakennettiin jo ennen virtaviiva-autoja
Chryslerin insinööri Carl Breerin johdolla alkoi salaisen Trifon-prototyypin kehitystyö. Uuden ajan kynnyksellä Chicagon maailmannäyttely oli kokonaisuutena sekoitus uutta ja vanhaa. virtaviivanayttely.indd 92 virtaviivanayttely.indd 92 13.9.2022 14.54 13.9.2022 14.54. Uudelle mantereelle muuttaneet ukrainalaiset todistivat, että heidän kansansa oli edelleen olemassa, eikä sen haavetta itsenäisyydestä ollut haudattu. Laman kourissa moni suurikin maa jäi pois tästä maailmannäyttelystä, eikä Suomikaan ollut mukana. Tilanne olisi ollut hyvin mielenkiintoinen, jos Neuvostoliitto olisi osallistunut tapahtumaan. Olivatpa otsikoissa vuoden 1933 lopussa jopa virtaviivaiset naisten hatut; niiden amerikkalainen keksijä, neiti Johnston sai idean nähtyään kuvia streamline-junista, autoista ja zeppeliineistä newyorPierce-Arrow Silver Arrow. Detroit Public Library, National Automotive History Collection Briggs-koritehtaan Fordille rakentama konseptiauto, Lincoln-Zephyrin prototyyppi. Atlantin toisellakin puolella alettiin jo kiinnittää huomiota autojen ilmanvastukseen. Uutta tyylisuuntaa inspiroi juuri aerodynamiikka ja liike. Paviljongin pystyttivät Chicagon ukrainalaiset siirtolaiset yhdessä maanlaajuisten veljeysjärjestöjensä kanssa. Reo Royale esiteltiin jo vuonna 1931; piirros julkaistiin Moottori-lehdessä. Uuden tekniikan lupaama ihmeellinen tulevaisuus televisioineen, Frigidaire-jääkaappeineen ja muine laitteineen, jotka mullistaisivat arkielämän, oli esillä moderneissa näyttelyhalleissa. Chrysler ja De Soto Airflow olivat Tatra 77:n ohella ensimmäiset sarjatuotantoon päässeet aerodynaamiset autot. General Motorsin, Chryslerin ja Fordin näyttelyhallit olivat uusimman tyylin mukaisia ja Art Decosta edelleen kehittynyt 1930-luvun Streamline moderne -suuntaus jatkui sisätiloissa – tähän voidaan laskea mukaan myös autot. Eteläisen portin vieressä oli kuitenkin komea hirsirakennus, jonka tornissa luki Ukraina. Walter Chryslerin hyväksymä Trifon oli eräs ensimmäisistä "moderneista" henkilöautoista ja se oli pohjana vuonna 1934 esitellyille Airflow-malleille. Niiden seassa oli perinteiseen tapaan eri maiden omia paviljonkeja, eksoottisimpina egyptiläinen ja kiinalainen temppeli sekä marokkolainen kylä. Pienoismalleilla tehdyn tuulitunnelikokeen mukaan virtaviivaisen version ilmanvastus oli puolet pienempi. Detroit Public Library, National Automotive History Collection Kuten Suomenkin autolehdissä kerrottiin, pyöristetyt viivat pyrkivät eliminoimaan ilmanvastuksen. Mobilisti 6/22 vakiomallia parempi ja Jaray-Chrysler rullasi vapaalla 35 prosenttia pitemmälle. Arkkitehtuurin lisäksi virtaviivaisuus tuli muotiin kodinkoneissa, kuten pölynimureissa ja leivänpaahtimissa. Paul Jaray oli jo suunnitellut Tatralle pienen virtaviivaisen V570:n, ja myös Chrysler maksoi hänelle patenttioikeuksista. Eräs hätkähdyttävä havainto oli, että amerikkalaisten tuotantomallien ilmanvastus olisi jopa 30 prosenttia pienempi, jos niillä ajettaisiin takaperin. Siinä painottuivat kaarevat kulmat sekä pitkät horisontaaliset linjat; vaikutteita saatiin virtaviiva-autoista ja muista kulkuneuvoista, lentokoneista ja laivoistakin. Chrysler-yhtymässä tehtiin 1920-luvun lopussa perusteellisia tuulitunnelikokeita, ensin erimuotoisilla kappaleilla ja sitten autojen pienoismalleilla. 92
Mobilisti 6/22 . Detroit Public Library, National Automotive History Collection Näyttelyaluetta halkovan kadun varrella oli mm. Alustavaa suunnitelmaa näytettiin Edsel Fordille, joka hyväksyi sen heti ja prototyyppi rakennettiin salassa isä-Henryltä. Cadillac V-16 Aerodynamic coupé oli kieltämättä tyylikäs ilmestys, mutta kuten Reo Royale, streamline-Hupmobilet tai Studebaker Land Cruiser, se oli vain modernisoitu versio aikaisemmasta muotoilusta – eikä näiden uutuuksien ilmanvastus vähentynyt kuin muutamalla prosentilla. Pierce-Arrow Silver Arrow oli ainakin periaatteessa virtaviivaisempi kuin Cadillacin konseptiauto; sen perinteiset linjat yhdistettyinä aerodynaamisiin yksityiskohtiin olivat kuitenkin kömpelömmät, eikä yleisilmettä voi sanoa kovin onnistuneeksi. Etualalla näkyvän eteläportin viereisen paviljongin yllä liehuivat Neuvostoliitossa kielletyt Ukrainan sinikeltaiset liput. Lo1930-luvun alkuvuosina virtaviivaisuus tarkoitti Yhdysvalloissa lähinnä korin kulmien pyöristämistä; ilmanvastus väheni vain hiukkasen. "Briggs Dream Car" oli takamoottorinen ja keulastaan varsin virtaviivainen. NARA virtaviivanayttely.indd 93 virtaviivanayttely.indd 93 13.9.2022 14.54 13.9.2022 14.54. Muotoilun suhteen pitemmälle meni John Tjaardan piirtämä, Briggs-koritehtaan Fordille valmistama konseptiauto. Koemalliksi jäänyt Silver Arrow ei pelastanut maineikasta autonvalmistajaa, vaan viimeinen Pierce-Arrow valmistui vuonna 1938. 93 kilaisen Aero-Dynamic Research -instituutin tiloissa. autonvalmistajien suuret hallit, huvipuistoja ja eri maiden paviljonkeja. Aero-Dynamic Research -instituutin mukaan täysin virtaviivaistetussa autossa vähennys oli 35 prosenttia. Uusi ja vanha sekoittuivat myös näyttelyautojen muodoissa. Hollannista Amerikkaan muuttanut Tjaarda oli hahmotellut aerodynaamisia erikoiskoreja jo ennen tuloaan Briggsin muotoilijaksi
Viimeisen tuotantovuoden 1937 aikana tehtiin vielä 4 600 Chrysleria. Designia muutettiinkin kiireesti jo seuraavan vuoden mallistoon, minkä jälkeen jäähdyttimen ulkonevampi säleikkö muistutti enemmän muita autoja. Se saavutti 153 km/h keskinopeuden 1 maililla; 145 km/h 500 maililla ja 136 km/h 24 tunnin ajossa. Kummankaan merkin virtaviivamallit eivät kuitenkaan saaneet karistettua niihin jo alkajaisiksi tullutta epäonnistumisen leimaa. Näin todistettiin vääriksi perusteettomat väitteet siitä, että uudentyyppinen korirakenne olisi entistä turvattomampi. Vuonna 1934 valmistettiin 11 292 Airflow-Chrysleria ja 13 940 De Sotoa. Korimalleja olivat Chryslerilla 6 hengen coupé, 2ja 4-oviset sedanit, town sedan ja 8 hengen limousine. Chryslerin tuulitunneli 1920-luvun lopulla. Auton pyörittyä rinnettä alas, se sattui päätymään pyörilleen ja voitiin ajaa pois. Chrysler -museossa. 94 . Mutta kuten Fuller itsekin mainitsi, monet hänen keksintönsä olivat vain ehdotuksia, jotka toteutuisivat myöhemmin, sitten kun aika olisi kypsä. Chrysler Corporation Chrysler Airflown prototyyppi Trifon vuodelta 1932, kuvattuna vuonna 2016 Walter P. Tuulitunnelissa syntyneet (kuten mainonnassa kehuttiin) Chryslerin ja sitä edullisempaan hintaluokkaan suunnatun, lyhyemmällä akselivälillä varustetun De Soton Airflow-mallit myivät huonosti. Oma lukunsa oli Chicagon maailmannäyttelyn sensaatio, Buckminster Fullerin Dymaxion-auto. Aerodynamiikaltaan – ja eräissä muissakin piirteissä – se oli utopistisesti niin paljon aikaansa edellä, että vaikutus automuotoiluun jäi vähäiseksi, ainakin lyhyellä tähtäimellä. Jo vastaanotto oli tyly: autoja pidettiin rumina – erityisesti vierastettiin keulan vesiputouksen tapaan virtaavia muotoja. Miksi Airflow epäonnistui. Toinen, erikoisempi testi tehtiin, kun Airflow pudotettiin 30 metriä korkealta jyrkänteeltä. De Sotolla oli lyhyempi coupé ja vastaavasti sedanit. Menevistä linjoistaan huolimatta autossa oli viisi istumapaikkaa, tosin kaksi niistä oli anopinistuimella. Yhteensä Airflow-malleja valmistui neljässä vuodessa alle 56 000 kappaletta, Hupmobilen "ultra-streamline design", Aerodynamic coupe maailmannäyttely-esitteessä. Autotoimittajatkaan eivät ihastuneet tähän uutuuteen oikopäätä, vaan eräs heistä kirjoitti varovaisen optimistisesti: "Ensi silmäyksellä Airflow-mallit vaikuttavat useimmista oudoilta, mutta kun niitä on katsellut muutaman päivän, muotoihin tottuu ja ennemmin tai myöhemmin niitä alkaa ihailla. Lopulta täytyy myöntää, että ne näyttävät oikeilta ja tavanomaiset autot vääriltä." Auto sinänsä oli kuitenkin moderni, mukava ja suorituskykyinen. Mobilisti 6/22 pulta siitä kehkeytyi Lincoln-Zephyr, joskin moottori siirrettiin eteen, eikä aerodynaaminen muotoilu ollut syksyllä 1935 esitellyssä tuotantomallissa enää erityisen silmiinpistävää. Greg Gjerdingen, Wikimedia, CC 2.0 virtaviivanayttely.indd 94 virtaviivanayttely.indd 94 13.9.2022 14.54 13.9.2022 14.54. Seuraavana vuonna tuotanto putosi 7 751 Chrysleriin ja 6 797 De Sotoon; sitä seuraavana 6 275:een Chrysleriin ja nyt De Soton tuotanto päätettiin lopettaa 5 000 auton jälkeen. Vakiomallinen Chrysler Airflow coupé rikkoi luokkansa ennätyksiä Utahin suola-aavikolla. Ilmavirta saatiin aikaan 35-hevosvoimaisen moottorin pyörittämällä potkurilla. Vuonna 1936 lisättiin ulkopuolelta avattava tavaratila, jonka pullistuma rikkoi perän aerodynaamiset linjat
95 mikä oli Amerikan mittapuulla heikko tulos, ottaen huomioon uutuusarvon ja suuret odotukset. Ulkonäkö on tietysti makuasia, mutta vaikka Airflowta katsoo pitempäänkin, jotain ristiriitaista sen ilmeessä on. Johtuneeko lähekkäisten ajovalojen muodosta; sekä Chrysler että varsinkin De Soto vaikuttavat koomisen surullisilta. Detroit Public Library, National Automotive History Collection Chrysler Airflow ja lentokonesuunnittelija Anthony Fokker Schipholin kentällä Hollannissa elokuussa 1934. Kun sen muotoihin oli totuttu, siitä tuli nimensä mukaisesti kansanauto. Klassikoksi muodostuneen Lincoln-Zephyrin tuotannosta päättäneet varmaankin onnittelivat itseään valittuaan varovaisemman linjan ja hylättyään radikaalin takamoottorin. Art Deco -tyylisuunta oli Amerikassakin vasta muuttumassa pelkistetymmäksi: Chicagon maailmannäyttely oli myös Streamline moderne -tyylin näyteikkuna. Briggs-prototyypin keulan linjat tulivat kuitenkin tutuiksi niin eurooppalaisille kuin amerikkalaisillekin eräässä toisessa takamoottorisessa autossa, jota sittemmin valmistettiin paljon Lincoln-Zephyriä enemmän, yli kaksikymmentä miljoonaa. Airflow-mallien tuotantoluvut Chrysler Corporation Engineering Officen julkaisusta Story of the Airflow Cars (1963) . Mobilisti 6/22 . Lincoln-Zephyr V-12 sai nimensä taustalla kiitävältä Burlington Zephyriltä, joka oli toinen Chicagon maailmannäyttelyn virtaviivajunista. Airflow-tyyli ehti kuitenkin levitä muuallekin: Volvo PV36 "Carioca" (tuotantoon vuonna 1935, ks Mobilisti 6/20) ja Toyota AA muistuttivat sitä kovasti. Muutaman vuoden aikaansa edellä ollut Airflow taisi saada muotonsa väärällä hetkellä. Volvonkaan kysyntä ei noussut suureksi ja kaikkiaan valmistui vain 500 Cariocaa. 402:n kokonaismyynti nousi noin 75 000 autoon ja mallistossa oli erikoisuutena tavallisen cabrioletin ohella kaksiovinen Éclipse tavaratilaan piiloon kääntyvällä metallisella katolla. Peugeot 402 (1935-42) oli tyyliltään samaa virtaviivasukua, kuten myös vuoden 1935 Fiat 1500. Uutuusmallista pyrittiin tekemään ylellinen, joten lopputulokseksi tuli aerodynaamisen ja koristeellisen tyylin sekoitus. Taustalla PH-AJA, tuolloin upouusi 32-paikkainen matkustajakone tyyppiä F.XXXVI. Toyotan ensimmäistä sarjatuotantoautoa tehtiin 1 404 kappaletta 1936-43, ja niiden lisäksi 353 AB-avomallia. Willem van de Poll, National Archief/Wikimedia virtaviivanayttely.indd 95 virtaviivanayttely.indd 95 13.9.2022 14.54 13.9.2022 14.54
Tällä kertaa mitattavana olevan auton ovet ovat siis kokonaisuudessaan puukehikon päälle tehtyjä. Oven paksuuden mittaaminen on vaikeampaa, kun sisäverhoilu on tiellä, ja siihen ei hyväkuntoisessa autossa todellakaan halua kajota. Aikataulut menivät uusiksi, sattuneesta syystä (Ks. Tätä mallia tarvitaan, jotta valumuotti saadaan tehdyksi. Ja päästiinpä sillä kunnolliselle koeajollekin. Eli sain sitten ottaa vielä kerran kynät ja lehtiöt ja kamerat esiin ja käydä läpi kaikki jo kerran suorina pitämäni linjat uudestaan. Eikä todellakaan kannata unohtaa, että alumiini kuarkeologi_622.indd 96 arkeologi_622.indd 96 13.9.2022 14.46 13.9.2022 14.46. Ainoat oikeasti suorat pinnat ovat lasit, ja niiden kiskot. Mittojen täsmällisyys ihmetytti, mutta kyllä käsityön jälkikin näkyi. Jo runsaat kolme vuotta sitten piti käydä Kanadassa dokumentoimassa yhtä projektia. Vaihtoehdoksi jää karmin tekeminen mittojen mukaan, alumiinin paloista hitsaamalla – tai sitten kokonaisen karmin valaminen uudestaan. Yksinkertaisen karmin kanssa tämä ei varmastikaan olisi ihan mahdotonta, mutta jos karmissa on monia muotoja ja pokkauksia, menee puusepälläkin jo päiviä pelkän mallikappaleen tekemiseen. Lisäksi auto kuvattiin kaikista mahdollisista suunnista, myös altapäin. Yleensähän auton puoliskojen oletetaan olevan symmetrisiä. Puuttuvat alumiinivaluosat pitäisi tehdä kutakuinkin tyhjästä. Nyt uusi yritys onnistui paremmin. Varsinkaan, jos osa on muihin suuntiin kaareva samaan aikaan. Mob 3/2019). Jopa yksittäisen oven mittaamiseen saa kulumaan yllättävän paljon aikaa. Kuulostaa helpolta. Samoin leveys ylhäältä, kylkipokkauksen kohdalta ja alareunasta. 96 . Puuseppää aina tarvitaan Puuttuvien ovien tekeminen on siis vähintäänkin haastavaa. Tehdään puusta passelin mittainen ovi, ja päällystetään se pellillä. Olin jo periaatteessa ottanut kaikki mitat, ja tehnyt piirustukset, kun tulin pitkällä suoralla viivoittimella tarkistaneeksi muutamia suorana pitämiäni linjoja. Kaksi lähes täyttä työpäivää tehtailtiin piirustuksia ja otettiin mittoja korirakenteesta. Ehjästä autosta ei muottien malleja voi oikein tehdä. Näillä mitoilla ei vielä uutta ovea tehdä, mutta niistä saa jo kuvan tarvittavan materiaalin hankintaa varten. Mutta kun näissä erikoispajojen koreissa kaikki on tehty niin kertakaikkisen ylimitoitetusti, että pelkästään yhden oven puuosia on kolmatta kymmentä, jonka lisäksi kaikissa kulmissa on erimuotoisia heloja ja vahvikkeita. Yksikään niistä ei ollut ihan suora. Oven yläkarmi on vyötärölinjasta ylöspäin yhtenäinen alumiinivalukappale, joka on kiinnitetty puukehikkoon muutamalla kymmenellä koneruuvilla. Sen sijaan virheet kaarevissa linjoissa erottuvat heti. Onneksi tuli mitattua tarkasti molemmat puolet, muuten olisi tuo jäänyt huomaamatta. Varaosia ei ole tarjolla missään. Epäsuoraa Näitähän kutsutaan yleisesti kanttiautoiksi, koska ne ovat niin suoraviivaisia. Jos lähes metrin mitalla on kolmen millin kaarevuus, sitä ei silmä tahdo huomata. Auton oikeanpuoleinen takaovi oli parisen milliä pidempi ja korkeampi kuin kuskinpuoleinen. Oven sisäpuolisen puukehikon rakenteet jäävät vain arvailujen varaan, mutta onneksi noita eritasoisia varaosaovia on tullut hamstrattua sen verran paljon, että niistä kyllä pystyy pääosin arvailemaan piilossakin olevien osien mitat. Kaikki sen jälkeen on hitusen kaarevaa. Kun ovi on aikanaan saatu valmiiksi, on se sovitettu yksilöllisesti käsintehtyyn korikehikkoon. Kitin villat, suoraa linjaa niistä saa etsimällä etsiä. Tuon luokan mittavirheet eivät onneksi erotu rivitalon kokoisessa autossa. On helppo mitata oven korkeus etureunasta ja takareunasta. Mobilisti 6/22 KUN SUORAT KUN SUORAT OVATKIN KAARIA OVATKIN KAARIA J os jollakin on projektina auto, jollaisia on koko planeetalla vain pari tunnettua yksilöä, kannattaa sen huonomman aihion omistajan olla hyvissä väleissä sen ehjemmän omistajan kanssa. Jotta sellaisen saisi valettua, pitää ensin tehdä vastaava esine esimerkiksi puusta. Alumiinivalukappale on tietysti tehtaalla päivitetty ja numeroitu kyseistä korityyppiä varten. Mittojen mukaan Eksaktien mittojen saaminen on aina hieman vaikeata, jos auto on kunnoltaan priima, ja verhoilu on kokonaisuudessaan paikoillaan
Leveys on helppo mitata saranasta saranaan, mutta muutoin verhoilu on mittaamisen tiellä. Alkuperäisten messinkisten tai takorautaisten vahvikkeiden paikat pystyy jäljentämään millintarkasti. Mittoja kaarevista pinnoista ei saa koskaan millintarkasti. Samoin korin sisäleveys monesta eri kohdasta. Eipä sellainen mittalaite olisi mahtunut matkalaukkuunkaan. Puukehikon päälle tulee joissakin kohdissa ohut sinkkipelti tai kanaverkko. Homma olisi ollut paljon helpompi, jos olisi tuonut mukanaan Suomesta kaikki mahdolliset mittausvälineet. Toinen kaarevien pintojen mittailuun kelpo työkalu olisi ollut iso muotokampa, mutta sekin olisi ollut liian iso matkatavaraksi. Käytännössä kori pitää tehdä niin päin, että takalokari kiinnitetään ilmaan leijailemaan siihen kohtaan mihin se kuuluu, ja kori taiotaan sen muodon mukaan. Kuvia tästä yhdestä koriprojektista tuli otettua lähemmäksi yhdeksänsataa. Herää tietysti kysymys, että jos puuseppä joutuu tekemään todella tarkan mallin, miksi ei käyttäisi sitä puista versiota alumiinisen tilalla. Sen sijaan takalokasuojan kaaren päälle kiipeävän osan mittaaminen on himputin hankalaa. Katon muotojen hakeminen on siis enemmänkin verhoilijan homma. Se, tuleeko oma auto koskaan tehtyä, on vielä vahvasti kyseenalaista, mutta nyt on ainakin otettu iso harppaus sitä kohti, että se olisi joskus edes hieman valmiimpi. Minua eniten kiinnostava kaarevuus, eli korin takimmainen osa on hyvin näkösällään, mutta matkatavara-arkun teline peittää sitä osittain. Muun muassa jättikokoinen työntömitta olisi helpottanut monen osakokonaisuuden mittaamista, mutta suurimmallakaan sellaisella ei kuitenkaan saa mitattua autosta kaikkia kohtia. Kai Laine Mobilisti 6/22 . Siltä osin infoa pitäisi olla ihan riittävästi. Puuosien mitat ovat kaikkialla ainakin sen alumiinipellin paksuuden verran pienemmät. Estettä oman samanlaisen, mutta lahon korin elvyttämisen aloittamiselle ei siis enää ole. Mittaaminen on haastavaa, kun kunnon kiintopisteitä ei oikein ole. Muotokammankin kanssa olisi pitänyt tyytyä kompromisseihin, koska sen kanssa ei olisi mahtunut kaikkiin paikkoihin. Tietysti olisi reilua verhoilijaa kohtaan, että muoto olisi mahdollisimman lähellä toivottua, eikä siinä olisi ainakaan kohollaan olevia kohtia. Substraktiivinen menetelmä Ulkopuolelta mittaaminen on helpompaa, mutta metallisen mittanauhan kanssa pitää olla varovainen, ettei pilaa maalipintaa. Kyseinen kohta on kaareva lokasuojan ulkokehän mukana. Tavallisillakin mittavälineillä muodon sai talteen, se vei vain enemmän aikaa. Kyseessä on vain parin vaaksan mittainen kohta, mutta sillä matkalla kori levenee aika paljon. Taitaa olla niin että paremmissakin entisöinneissä nykyään joudutaan turvautumaan keinomateriaaleihin. Sitä odotellessa asiaan perehdyttiin vielä tämän kerran vanhanaikaisin menetelmin. Toisekseen, kaksi metriä korkean auton päällä kiipeily tuollaisen mahtitönärin kanssa olisi lopulta kuitenkin aikaansaanut naarmuja maalipintaan tai repeämiä nahkaverhoiluun. Kuka sen huomaisi valmiiksi maalatusta autosta. Informaatioähkyä Piirustuksia ja mittoja on nyt huomattava määrä. Tämän auton kyseessä ollessa katon mittojen kanssa ei tarvitse olla niin huolissaan. Lattiasta saa mitat helposti, jos lattiamatot voi irrottaa. Voi olla, että kaikki tämä vaivannäkö oli täysin turhaa, sillä todennäköisesti kaikilla ihmisillä on muutaman vuoden kuluttua puhelimessaan sellainen ominaisuus, että he voivat skannata tuommoisen kanttiauton korin muodot parissa minuutissa, ja sitten muutaman klikkauksen jälkeen lähettikuski tuo sähkötuktukillaan valmiiksi aidosta saarnipuusta 3D-tulostetun korikehikon suoraan tallille. Itse asiassa mittaaminen jätettiin kokonaan tekemättä, koska niiden mittojen hyödyntämisen kanssa saattaa olla niin ja näin. 97 arkeologi_622.indd 97 arkeologi_622.indd 97 13.9.2022 14.46 13.9.2022 14.46. Kuulostaa helpolta, eikös juu. Ehkä sitten vuosien päästä, kun maali alkaa lohkeilla, mutta silloin rikos on jo vanhentunut, ja tekijät kasvavat horsmaa kirkkomaalla. Katto on pellityksen sijasta päällystetty nahalla. tistuu valamisen yhteydessä, eli mallin pitää olla mittakaavaltaan runsaan prosentin isompi kuin lopullinen tuote. Sellaisen pystyisi tietysti tekemään kohtuuvaivalla rautakauppatavarasta, mutta aikataulu ei siihen riittänyt tällä kertaa. Ovien lisäksi tietysti oviaukotkin pitää mitata. Joka tapauksessa puukehikko joudutaan tekemään hieman ylikokoon, koska puuta saa helpommin pois kuin lisättyä. Ainoaksi ongelmaksi jää, että juoksenteleeko preerioilla enää niin isoja biisoneita, joista saisi tuonkokoiseen kattoon sopivan nahan. Sen päälle hieman pehmustetta, ja sitten vasta nahka. Biisonit kiittävät. Dokumentointi tehtiin lähinnä korin takaosasta, koska kotitallissa olevassa korissa on etuosa vielä edes osittain hahmossaan
Ei kuulunut kolinaa eikä muitakaan äänia. Se oli vuoden 2000 mallia, ja nyt jo joudun hyvästelemään sen. Tilaajan lehti jatkuu vielä! – tämän numeron tilaajasivuilla Mustang Convertible Suuri vaalea Kuningatar ja autonainen Kauan ajakoon kuningatar O li aurinkoinen, mutta tuulinen kevätpäivä, kun laskin seteleitä Roverin nokkapellille. Minä tavoittelin katsomaan vanhimman pojan pikkutytön vikellyskilpailuja, poika tähtäsi mestariajokoiransa kanssa koiranäyttelyihin. 98 . Tähänkö se hajosi, maailman paras Rover?, hän kysyi. Sata, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän sataa ja viisikymppiä päälle, laskin ääneen. Enteellisesti hautuumaan kohtaalla pikku Rover veti viimeisen hengenvetonsa. Ehkä hanskalooraan jääneet, voimakkuuksilla olevat 20 vuotta vanhat aurinkolasini ovat nyt kombon kallein osio. Jossain vaiheessa mobilistikin oli ilmestynyt paikalle. Se vain kesken matkaa lopetti ravin ja sammui, vastailin sateleviin kysymyksiin. Hän oli varma, että oli saanut ohjattua minut tekemään elämäni parhaat kaupat. Äiti edellä, poika perässä. Myöhemmin kuulin hänen kertovan kaverille puhelimessa, että rouvasta on tullut vankkumaton brittiharrastaja. Tai ehkä sittenkin minun pitäisi löytää jostain oikea mobilisti, joka herättäisi Roverin eloon. Keväisestä Rover 200:n ostohetkestä on kulunut 105 000 kilometriä plus se syntinen puoli vuotta, jonka ajan mittarianturi oli poikki. Keräsin autosta omaisuuteni ja jätin samalla jäähyväiset maailman parhaalle Roverille. Mobilisti seisoi vierelläni kädet ristissä mahansa päällä. Myyjä täppäsi napakasti etusormensa päälle, kun ladoin rahoja. Roverin maantieteellinen sijainti on nyt siellä, minne kaikki päättyy: se on navetan takana. Hän raapi mahaansa ja ihmetteli yllättävää tilannetta. Marketta Sandberg vaimo_622.indd 98 vaimo_622.indd 98 13.9.2022 14.52 13.9.2022 14.52. Elokuun viimeisenä sunnuntaina lähdimme pojan kanssa markista peräkanaa, niinkuin usein ennenkin. Muuta hän ei enää virkkonut. Kieputtavasta kevättuulesta huolimatta otsalleni kihosi hikikarpaloita, kun pinosin satasia. Nyt pääsit statusluokituksessa astetta ylemmäs, mobilisti myhäili omahyväisenä. Se ei päästänyt pihaustakaan, kun yritin startata. Tilaajien lehdessä on aina enemmän sivuja kuin irtonumerossa. Mobilisti 6/22 Jäähyväiset maailman parhaalle Roverille Tilaamalla Mobilistin saat lehtesi monta päivää aiemmin kuin kioskilta. Sähkövika, mobilisti sanoi päättäväisesti. Poika pysäytti Mitsubishinsä. Mutta puola se ei ollut, hän kertoi parin päivän päästä. Hän kaivoi köyden autonsa lavalta, nappasi kuvan surkeasta äidistään, joka nökötti vieläkin surkeammassa autossaan ja lähti vetämään surkeuksien parivaljakkoa takaisin kotiin. Muutaman tyhjän limupullon ja ratsastuskypäräni. Se yksinkertaisesti sammui. Otin takakontista hevoseni varariimun ja pari harjaa. Kertasin tragedian vaiheet. Rover jäi niille sijoilleen navetan varjoon
Mobilisti-tilaajasivut 6/22 . Timo Mononen mustang_mononen.indd 99 mustang_mononen.indd 99 13.9.2022 15.00 13.9.2022 15.00. 99 Ford Mustang Convertible 1973 Vaalea Vaalea viettelys viettelys Amerikasta jälkikäteen haetussa ja täällä pitkään harrastetussa Mustangin kookkaan kauden avovaunussa on hieman enemmän autoa kuin poneihin viittaavasta nimestä voisi päätellä
Myöhempi kokemus Mustangista siirtyy vuosiin 1980-1981, jolloin sain useasti hoitaa kuskin virkaa kaverini Wintterin 64 1/2 Mustangissa. Ford Mustang Convertible 1973. Amerikanautoja on tosiaan tullut ja mennyt, mutta yksi on tehnyt pesänsä kotitalliin. Mobilisti-tilaajasivut 6/22 H aapakosken Hannu opettaa työkseen ihmisiä ajamaan; moottoripyörillä, autoilla ja lähes millä vaan. Olin tuolloin 3-vuotias. Auto on ensiesiteltyyn Mustangiin verrattuna valtava, vaikka pohjapellin rakenteet ovat sangen yhteneväiset. Ja jos oli kori saanut lisää ulottuvuuksia, oli valikoimaan tullut myös uusia voimapaketteja. 1973 Dearbornin linjalta valmistui 11 853 kappaletta avoja, tuplasti enemmän kuin edelmustang_mononen.indd 100 mustang_mononen.indd 100 13.9.2022 15.01 13.9.2022 15.01. Siksikään ei ole ihme, etteivät autot ja prätkät jätä rauhaan edes vapaa-ajalla. Keski-Pohjanmaalta etelän mutkan kautta Jyväskylään asettuneella ammattimiehellä on käynyt pihassa jos jonkinlaista Amerikan ihmettä, niin pyöriä kuin autojakin. Nivalan nuoruusvuosien innostus rock n´ rolliin ja siinä ympärillä pyöriviin jenkkivekottimiin on säilynyt haalistumatta, vaikka normikaava perheen perustamisineen ja ammatinharjoittamisineen on vienyt miehen aikaa sekin. 100 . ARE Oy oli tuohon aikaan Suomen johtava Ford-kauppias ja joka keväiset näyttelyt kauppatorilla olivat todellisia kansantapahtumia. Herrasmiehen villihevonen Ford Mustang oli sangen kompakti, mutta kuitenkin urheilullinen auto, kun se ensiesiteltiin 1964. Maailman ensi-ilta oli muuten kotikaupunkimme Jyväskylän torilla. Kaikki Fordin USA:ssa ja euroalueella valmistetut tuotteet täyttivät koko torin. Kun hypätään nykyisyyteen ja Hannun 1973 Mustangiin, poniauto on kasvanut aivan eri kokoluokkaan. Kyyti oli kylmää, 289 lauloi ja kabiinissa soi Bruce Springsteen. Tähän on optiolistalta ruksattu 351 kuutiotuuman voimavinkkeli
Mobilisti-tilaajasivut 6/22 . Mustang lennätti räntää ja vaihteisto vaihtoi hienosti. Tuotannon lopettamisen syy oli menekin lasku ilmastoinnin ja autojen hifi-laitteiden yleistyessä sekä perusteltu huoli siitä, että tietyt virkamiehet olivat kiinnostuneita kieltämään avoautot kokonaan, yksinkertaisesti turvanormeja kiristämällä. Koekierros lähistöllä osoitti kaiken toimivaksi, juuri niin kuin oli sähköisesti sovittu. Denver, Colorado Samankaltaisia autoja – hyviä, ruosteettomia ja passeleilla varusteilla – etsittiin ensin Suomesta ja Ruotsista, mutta turhaan. Seuraavan kerran linjalta tuli avoja vasta kymmenen vuoden kuluttua 1983, mutta sehän on taas jo aivan eri auto. Auto sai saman värin päälleen myös vuonna 2009, kun se maalattiin uudelleen legendaarisessa Sinkkosen Maran maalaamossa. Keski-Euroopan tarjonta oli sekin tyhjä nolla. Suomalainen räntäsade tervehti hakijoita, mutta Mustang käynnistyi omin avuin ja kiipesi myös apua tarvitsematta trailerille ja kohti lopullista päämääräänsä, Jyväskylää. 4 284 $; Dodge Challenger 2D HT 2 924 $, Plymouth ‘Cuda 2D HT 3 033 $) Hannu Haapakoski ja Mustang. Mr. 101 lisvuonna. Auto oli maalattu beigeen vivahtavalla Wimbledon White -sävyllä. Onneksi tämä yksilö ehti nähdä päivänvalon varusteltuna hienolla moottorilla ja uretaanipuskurilla edessä, mutta teräspuskurilla takana. Suomalainen huolitsija, Halmari nimeltään, hoiti auton Hämeenlinnaan, missä tehtiin valtion vaatimat varainsiirrot. James Hammond Missisippi Avenuelta, Coloradon Lakewoodista oli luopunut uudesta asti omistamastaan helmestä ja auto oli kaupan Street Dreamzin rivissä Auroran kaupungissa, Denverin lähiseudulla. Lisäksi siinä on Ford-dealer Omearan valitsema "Gentleman"-paketti, johon kuuluivat sähkölasit, radio, takapuskurin kävyt sekä korin väriin sopivat ruskeat sivulistat. Ford Mustang Convertible 1973 MOOTTORI Tyyppi: Nestejäähdytteinen 8-sylinterinen V-moottori, 1 ketjukäyttöinen nokka-akseli, 5 runkolaakeria, 2-kurkkuinen kaasutin Iskutilavuus: 5 752 cm³, sylinterimitat: 102 x 89 mm, puristussuhde: 8.6 Teho: 168 hv (DIN)/4 000 r/min Vääntömomentti: 347 Nm (DIN)/2 400 r/min VOIMANSIIRTO 3-vaihteinen Select Shift Cruise-O-Matic -automaattivaihteisto, momentinmuunnin, valitsin lattialla, takaveto, perävälitys 2.75 JARRUT Tehostetut 2-piiriset jarrut, edessä levyt, takana rummut OHJAUS Tehostettu kiertokuulaohjaus JOUSITUS Edessä: erillisjousitus, kolmiotuet, kierrejouset, kallistuksenvaimennin Takana: jäykkä akseli, pitkittäiset lehtijouset, kallistuksenvaimennin KORIRAKENNE Itsekantava kokoteräskori MITAT Pituus: 4,92 m Leveys: 1,88 m Korkeus: 1,28 m Akseliväli: 2,76 m Omamassa: n. mustang_mononen.indd 101 mustang_mononen.indd 101 13.9.2022 15.01 13.9.2022 15.01. 1 660 kg VALMISTUSMÄÄRÄ 11 853 kpl, koko mallivuoden Mustang-tuotanto 134 867 kpl HINTA USA:SSA Alkaen 3 105 USD (Chevrolet Camaro LT Coupé 3 211 $; Chevrolet Caprice Classic Conv. Turvallisuusvarusteisiin lukeutuivat myös tehostetut levyjarrut edessä, takana on perinteiset rummut. Kun kaupan kohde oli todettu virheettömäksi, Hannu päätti ostaa auton ja rahat siirtyvät pankkien kautta Street Dreamzin tilille. Paikkakunnalla vaikutti suomalainen pariskunta, joka kävi tsekkaamassa auton. Viimein alkoi ongessa nykiä, kun etsintäaluetta laajennttiin. Nelivedolla kotiin Neliveto-Transporterin vetämänä Mustang saapuikin kotiosoitteeseen
102 . Koeajelua ruutukaavassa Lähdemme koeajelemaan Mustangia Jyväskylän sekavan ruutukaavan sokkeloihin. Kori hiottiin pellille, eikä alta paljastunut mitään Amerikan Joen bondokorjauksia. Oli ilahduttavaa nähdä, kuinka kori oli tehty Fordilla vielä vanhoja käsityömenetelmiä käyttäen, muun muassa etulokasuojat oli viimeistelty aidolla koritinalla. Siinä menikin isyysloma; rouva hoiti pienokaista kotona, isä valmisteli Mustangia seuraavan kesän perhecruisingeihin Toivakassa, Sinkkosen Maran maalaamossa. mustang_mononen.indd 102 mustang_mononen.indd 102 13.9.2022 15.01 13.9.2022 15.01. Mustang siirrettiin vanhalle postiautovarikolle Laajavuoreen ja purku maalausta varten alkoi hetimiten. Auto valmistui kevääksi, katsastettiin museoajoneuvoksi Jyväskylässä ja perhecruisingkin toteutui. AREsta ei ole jäljellä keskustassa kuin vanha päämaja, joka on muutettu jättimäiseksi parkkitaloksi eri ravintoloineen. Mobilisti-tilaajasivut 6/22 Perheeseen syntyi niillä hetkillä uusi perheenjäsen ja isyysloma tuli kuin tilauksesta. Ajelemme sinne tänne kahdestaan ja rupattelemme niitä näitä. On kantautunut huhu, että kaupungissa olisi tänä iltana amerikkalaistyyppinen cruising, yhtään autoa ei kyllä keskustassa näy..
Ehkä palaamme Vekeen ja Buickiin jossakin tulevassa numerossa. Alkuperäisten työkalujen lisäksi hyvänä ovat säilyneet myös tavaratilan hillitysti kuvioidut tarvikelaukut ja verhoilu aina varapyörän suojusta myöten. Ohjekirjassakin on maininta – öljykriisin 1973 hengessä: "Ei kannata suditella, koska liiallinen renkaiden sutiminen nostaa polttoaineen kulutusta huomattavasti". Keskusta tulee vastaan kuin huomaamatta ja kiertelemme vielä hiukan. Rakennuksessa on valmistettu ensin aseita puolustusvoimiemme tarpeisiin ja saavutetun rauhan aikana Valmet-traktoreita tykinpiipuista. Harley-Davidson -moottori veti veljekset taivaalle ja alas tultiin vaihtelevilla tyyleillä, nyt paikalla on hiljaista, uitotkin päättyivät joku vuosikymmen sitten. Samanlaisella Buickilla Veikko Lampinen kiersi Keski-Suomen lavoja ja Jyväskylän ruutukaavaa jo silloin, kun kaikki paikalla olijat olivat vanhimmillaankin teinejä. Edelleenkään Mustang ei osoita mieltään millään ylimääräisillä kitinöillä tai kolinoilla. Noudatamme neuvoa ja kunnioitamme aiheeseen selvästi paneutunutta kirjoittajaa. Siirrymme takaisin kantakaupungin puolelle pyydystämään auringon viime säteitä entisen Valmetin tiilikompleksin takapihalle. Omassa luokassaan Vaikka vierellä ei ole verrokkina Pontiac Firebirdiä, Dodge Challengeria tai Plymouth ‘Cudaa, voimme todeta Mustangin olevan hieno tuote, ja ainakin pykälän herraskaisempi kuin mikään edellisistä. Parkkipaikalle on tuttujen autojen lisäksi saapunut legendaarinen Jenkki-Veke uudella hankinnallaan, 1952 Buickilla. . 351 Cleveland pauhaa, kun Hannu kiihdyttää moottoribaanalle. Beigen suojapeitteen alla on uustuotantona NBD:n myymälästä, Ocalasta hankittu valkoinen rättikatto, joka sekin sopii herrasmiesvaikutelmaan. Mobilisti-tilaajasivut 6/22 . Auton varustelukin on sangen sivistynyttä. Sittemmin perheen tytärkin on saanut ajokortin, joten tulevaisuudessa ajovuoroja joutuu ehkä arpomaan. Veneitä liplattelee ohi, ja vaunuja työntelevät lapsiperheet käyvät ihmettelemässä auton kokoa ja näköä. Äänimaailma tulee esille, kun oikein pedaalia polkee, mutta autoon asennetulla Gentleman-paketillakin on velvoitteensa. Mustang etenee ilmeettömästi lipuen, automaatti vaihtelee harvakseen ja alkuperäisen Ford-Philco-radion korvanneesta soittimesta tulvii lämpimään kesäiltaan David Allan Coen tuotantoa. Traktoritehdas on muuttanut jo aikoja sitten Suolahteen, mutta komea tehtaan päärakennus on säilytetty eräänä Jyväskylän harvoista vanhoista rakennuksista. Auto lumoaa minut hiljaisella eleettömyydellään, joka räjähtää tarvittaessa siltä pyydettyyn toimintaan. Jatkamme matkaa Mustangilla kohti kaupungin jo himmenevää iltaa. Keljonlahdelta lensivät aikojen alussa legendaariset Karhumäen veljeksetkin omatekoisilla lentokoneillaan. Moottoritie on kuuma Cruisingin alkulähde löytyy Keljonkankaan ABC-asemalta. 103 Ylitämme Jyväsjärven sillan Kuokkalaan ja napsimme ensimmäiset kuvat. mustang_mononen.indd 103 mustang_mononen.indd 103 13.9.2022 15.01 13.9.2022 15.01. Pohdiskelemme hetken ajan kulkua ja suuntaamme moottoritien kautta kohti Keljonlahtea, missä räpsin viimeiset kuvat kauniista autosta. Auto on hieno ja pysyykin sellaisenaan hallitulla huolenpidolla
Kun prinsessa tuli täysi-ikäiseksi vuonna 1944, hän liittyi tavalliseksi rivisotilaaksi Englannin reservijoukkojen naisyksikköön. kuningatar.indd 104 kuningatar.indd 104 13.9.2022 15.06 13.9.2022 15.06. Peruskoulutusjakson jälkeen hänet määrättiin ambulanssijoukkoihin. Mainittakoon, että toisin kuin muu hovi, Mary ei koskaan luopunut Daimler-limusiineistaan. Samalla hän pääsi sisäistämään vianmäärityksen lyhyen oppimäärän. Ei ole helppoa löytää tietoja prinsessa Elisabethin ja autojen varhaisista kohtaamisista, mutta on todennäköistä, että joku perheestä tai hovista opetti hänelle autoilun alkeita. Mobilisti-tilaajasivut 6/22 Käyttöutojen kuningatar Kuningatar on kuollut, kauan ajakoon kuningatar. Vasta kun prinsessa alkoi vakavasti hermostua, kuningas paljasti sabotaasinsa ja kaikki räjähtivät nauramaan. Englannin kuningatar Elisabeth II:n poistuttua keskuudestamme on luonteva hetki luoda silmäys hänen autoharrasteeseensa. Kapinallinen setä, Edward VIII, taas mieltyi 1930-luvulla Buickeihin. Erikoiskoulutuksessa hän oppi paitsi kömpelöiden sotilasambulanssien hallinnan vaikeissa tilanteissa, mutta myös kirjaimellisesti purkamaan ja kokoamaan Bedfordin ja Vauxhallin alustoille rakennetut lanssit ja keveät pakettiautot. 104 . Tarinan mukaan Elisabeth oli viimeistelemässä Bedfordin moottorin kokoamista, kun kuningas huomaamatta irrotti jonkin sähköosan konehuoneesta ja vaimensi hihittelevän seurueensa käsimerkillä. Elisabeth ehti palvella parissakin ambulanssiyksikössä ennen sodan loppua, mutta joutui Prinsessa Elisabeth roplaa Auxilary Territorial Servicen (ATS) Vauxhall Pickupia, samalla kun kuningataräiti Mary seuraa vierellä. Hän olikin sukunsa ensimmäinen nainen, joka astui oikeasti sotilaspalvelukseen. Kimmo Koistinen E lisabethin isä Yrjö IV oli uskollinen Daimler-asiakas niin yksityielämässään kuin virka-autoja valitessaan. Kun Elisabeth ryömi auton alta naama rasvassa ja hyppäsi puikkoihin tarkoituksena käynnistää valmis moottori, ei se lukuisista yrityksistä huolimatta suostunut tietenkään käynnistymään. Viimemainitussa auttoi kerran itse kuningaskin, joka tuli seuraamaan tyttärensä edistymistä mekaanikkokurssilla
Se oli pääpiirteissään normaali tehdasmalli, mutta siihen tehtiin joitakin sisätilojen muutoksia, kuten onkivapojen pidikkeet sisäkattoon, huomaamattomia haulikkolokeroita (metsästyskäyttöön, ei itsepuolustukseksi) ja mikä tärkeintä, tyylikäs kaihdinmainen koiramuuri tavaratilan ja takapenkin väliin – harrastihan kuningatar äitinsä tavoin kiihkeästi gorgi-koiria ja niiden jalostamista. Autojen kunto on ollut poikkeuksetta virheetön, niistä on pidetty hyvää huolta ja käytetty asialliseen tyyliin. PC-polven Cresta Saloonistaan hän luopui vasta 90-luvulla ja vain siksi, että hän saattoi sanoa vaihtaneensa vähäpäästöisempään autoon. Farmarivaunu, jonka kuljettajan paikalta kuningatar bongattiin pitkään, oli 1961 Vauxhall Cresta Estate. Zephyrin mittasuhteiden takia sitä on pidetty myös kuningattaren puolison, prinssi Philipin tilaamana. Mutta ennen sitä Elisabeth oli ehtinyt hankkia 60-luvulla esimerkiksi Rovereita – 3ja 3,5-litraiset – sekä vielä pari eri mallipolvien Crestaa. Mainittakoon, että vuosikymmeniä myöhemmin gorgi-harraste oli edennyt vaiheeseen, jossa kuningatar poistatti eräästä Jaguaristaan takapenkin kokonaan ja korvasi sen erikoisvalmisteisella, pehmeällä telmimisalustalla lemmikeilleen. Näin siihen mahtui jopa 8 henkeä kerralla. Noustuaan valtaistuimelle 1952, hän tuskin enää uusi korttiaan, vaikka autoili jatkuvasti lähes 70 vuotta eteenpäin. Isot Vauxhall Crestat olivat mallipolvesta toiseen kuningattaren erityissuosikkeja, etenkin käytännölliset PA Estatet, joita hänellä ehti olla useita. Tuleva lady Docker, nainen Daimlerin ja Hooperin tuhon takana, palveli muuten koko sodan ATS:n ambulanssikuskina. Mobilisti-tilaajasivut 6/22 . Alemmassa kuvassa häämöttää tyylikäs gorgi-kaihdin. Hänet on kuvattu tuolloin lukemattomien Land Roverien ohjaimissa, mutta myös esimerkiksi -55 USA-Fordin puikoissa, henkilökohtaisista Daimlereista puhumattakaan. Koska autoa käytettiin lähinnä Windsorin suvun linnan mailla Sandringhamissa, se voitanee luokitella erääksi harvoista perheen yhteisistä yksityisajoneuvoista. 105 rauhan myötä palaamaan hovin arkirutiineihin, kapteenin arvoa vastaavat prenikat epoleteissaan. kuningatar.indd 105 kuningatar.indd 105 13.9.2022 15.06 13.9.2022 15.06. Toisin kuin perin kolarialttiiksi osoittautunut lentäjäsankarimiehensä, Elisabeth oli kaikesta päätellen taitava kuljettaja ja syyllistyi lähinnä lievään öykkäröintiin, kun hän vanhemmilla vuosillaan joutui pujottelemaan turistimassojen seassa joidenkin Erikoiskoulutuksessa 1944-45: Vauxhall on valmis, aika siirtyä raskaamman Bedfordin kimppuun. Mittarissa on saattanut olla reilusti yli 100 000 mailia. Viimeistään sillä liikkuessaan Elisabeth joutui opettelemaan nestekytkinvaihteiston toiminnan. Autoahmatti Englannin lainsäädännön mukaan hallitsijalta ei vaadita ajokorttia, mutta koska Elisabeth aloitti itsenäisen autoilun ollessaan vasta prinsessa, on mitä ilmeisintä, että hän hankki tavallisen ajolisenssin jo aiemmin saamansa sotilasajokortin lisäksi. Joitakin autoja on myyty vuosien varrella ulkopuolisille, jolloin eräiden kohdalla on paljastunut, että ne ovat olleet kohtalaisen ahkerassa käytössä. Virka-Daimlerithan siirettiin Lady Dockerin aiheuttaman skandaalin (ks Mobilisti 5/2003) takia ensin varalaivueeseen ja vuonna 1958 lopullisesti pois hovin käytöstä. Amerikkalais-Fordia rakkaammaksi muodostui -56 Ford Zephyr Mk II Estate, johon teetettiin klassinen puupanelointi kylkiin ja kattolinjaa korotettin. Pian sodan jälkeen hän sai lahjaksi ensimmäisen oman autonsa, joka oli Daimlerin malliston keveimmästä päästä eli eurooppalaisittain iso. Prinsessa ehti toimia kuukausien ajan ambulanssikuljettajana ja mekaanikkona. Valokuvien tutkiminen paljastaa, että kuningattarena Elisabethista muodostui miltei autoahmatti
Hän halusi välttämättä itse ajaa saaren ainoaa kuninkaalliselle seurueelle riittävän isoa ajoneuvoa, ja kuningattarella oli hauskaa. Kuten kuvasta näkyy, 2,5-litraisella kuutosella varustettu auto soveltui mainiosti myös omistajan ajettavaksi. Oliko museo kuningattaren vai hänen puolisonsa luomus, ei ole varmuudella selvillä. Siellä on Windsorien suvun sekä prinssi Philipin ajokalustoa, kuten vuoden 1925 Rolls-Royce Twenty, Daimler-limusiineja ja sodanjälkeisen ajan urheilullisempia ajopelejä. Mobilisti-tilaajasivut 6/22 kiinteistöjensä alueilla. Jos joukossa olisi ollut yksikin Ferrari, niin eiköhän kansainvälinen lehdistö olisi pörrännyt palatsien portilla vähintään kerran viikossa utelemassa, että olisiko siellä jossakin kenties uusi urheiluauto odottamassa käyttöönottoa. Hovihankkija Hooper loihti erittäin tyylikkään korin. Elisabeth intoutui hankkimaan myös 2010-luvulla Bentley Mulsanne Sedanin ja oli eräs ensimmäisistä Bentley Bentayga-asiakkaista vuonna 2017. Kyydissä tytär Anne ja poika Charles, nykyinen kuningas. 1980-luvulta lähtien Land ja Range Roverit muodostivat selvästi laivueen ytimen; niiden ohjaimissa Elisabeth nähtiin useimmin. Eräs ehtoopuolen erikoisuuksista oli ainutlaatuinen Range Landaulet, jonka kangaskattoisessa takaosastossa sai (tai halusi) matkustaa vain kuningatar adjutantteineen, ei muu perhe. Tuskin. Maastokuningatar Mielenkiintoista kyllä, vaikuttaa siltä, että kuningatar vain kiihdytti yksityisiä ajoneuvohankintojaan ikääntyessään. Talven 1962 visiitti karulle Orkneyn saarelle oli mennä huumorin puolelle, kun prinssi Philip – suihkukonepilotti ja urheiluautomies – ei meinannut saada uudehkoa Morris J2 Omnivan-koulubussia liikkeelle. Vierailu Renaultin Billancourt’n-tehtaille sujui tyylikkäästi ainutlaatuisen Fregate Ghia Cabriolet’n kyydissä. Miksi media ei ole hehkuttanut autoilevan kuningattaren menevyyttä oikeastaan missään vaiheessa tai edes ihmetellyt hänen autotalliensa laivueita. Lisäksi kuningatar omisti niin monta kiinteistöä ympäri maata, että jokaiseen niistä saattoi huomaamatta hankkia Bentleyn tai pari, ilman että kukaan ulkopuolella tiesi niistä mitään. Kuningatar tuskin on ehtinyt tekemään huoltotai korjaustoimia itse, mutta hänen tiedetään olleen etevä diagnostikko oireiden suhteen ja antaneen mekaanikoille yleensä täsmällisiä ohjeita arvailujen sijaan. 106 . . Hovin virka-autot ovat tietenkin oma tarinansa. kuningatar.indd 106 kuningatar.indd 106 13.9.2022 15.06 13.9.2022 15.06. Koska hän valitsi useimmat ajopelinsä käytännöllisin perustein, ei ketään olisi voinut vähempää kiinnostaa. Kuningatar sai vierailun yhteydessä lahjaksi vaalean Dauphinen, joka oli silloin uusinta uutta. Ainakaan Mulsanne ei tehnyt rouvaan suurtakaan vaikutusta; se myytiin pois varsin pian. Uusi kuningas Charles III on jossakin määrin autoharrastaja hänkin, mutta tuleeko Iso-Britannia näkemään enää koskaan kuningatarta, joka osaisi purkaa ja koota ambulanssin voimalinjan ja joka kävisi torilla ostoksilla itse ajamallaan autolla. Kuningattarella oli myös museoautoja; itse asiassa Sandringhamin palatsin yhteydessä toimii automuseo. Kerrotaan, että eräs kuningattaren rakkaimpia autoja nuorempana oli tämä Daimler DB18-alustalle rakennettu Empress Saloon. Kaikesta päätellen Dauphine ei pahemmin kulunut ainakaan Elisabethin käytössä. Niistä kuuluisimpia lienee Philipin Lagonda Convertible
Ilman ulostulo takakautta. Nostokorkeus: 110-1000mm Nosto-/laskuaika: 30sek Liitäntäjännite: 230V Koko (PxLxK) 1935x1700x110mm Paino: 535kg 2590€ tuotenro 498003 39€ tuotenro 510978 Epäkeskohiomakone/kiillotuskone 50mm Tehokas ja pieni epäkeskohiomakone / kiillotuskone vaativaankin käyttöön. Turvalukko, joka estää ei-toivotun käynnistymisen. Nostokorkeus: 1,8m Nosto-/laskuaika: 35/30sek Nostokyky: 2500kg. levypaksuus 1,5x1,5 mm. Sähköliitäntä: 230V. 49€ tuotenro 510967 Karalaikkahiomakone 1/4”, kulmamalli Kulmahiomakone / karalaikkahiomakone iskunkestävällä rungolla. 3490€ tuotenro 498004 Siirrettävä yksipilarinostin 2500kg Erittäin laadukas siirrettävä hydraulinen yksipilarinostin manuaalisilla lukituksilla. Mitat: 1740x1212x2510mm. Tarkista ajantasaiset hinnat verkkokaupastamme. Säädettävä nopeus, enintään 20 000rpm. Säkin halkaisija 45cm. 2099€ tuotenro 513523 79€ tuotenro 510970 Huoltonostin 3000kg Laadukas huoltonostin esim. Kolme momentinsäätöä eteen ja taaksepäin. Paino: 660g. Pituus: 175mm. 3kpl työkalutaulutTyötason korkeus: 946mm. rengastöihin, varustettu sähköohjatuilla turvalukoilla. 100€ tuotenro 2649 Pistehitsauspihdit 230V Kannettava pistehitsauslaite erinomainen koritöihin, maks. 3kpl yläkaapit kaasujousitetut luukut. 3kpl alakaapit (1 x laatikot, 1 x kaappi & 1 x siirrettävä työkaluvaunu) 1kpl ruostamaton pöytätaso 2041,5x463x38mm. Vaihdettavilla kärjillä. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Autotallin sisustus / työpiste (harmaa/musta) 1kpl työkalukaappi / korkea. Kiristettävä kara 6mm:n akselille. Mutterinväännin 1/2” Komposiittirunkoinen paineilmatoiminen mutterinväännin 1/2” hylsyille. 259€ tuotenro 513137. www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi TERVETULOA UUSITTUUN VERKKOKAUPPAAMME TERVETULOA UUSITTUUN VERKKOKAUPPAAMME www.TORAFORS.com www.TORAFORS.com Peltisepän setti Sisältää nahkasäkin ja kolme erikokoista pöykkistä puunuijaa. Kokonaismitat: 2955x2000x460mm. Paino: 720kg. Kaikki hinnat sis
5 99 Absodry KOSTEUDENPOISTAJA MINI 450 g/35 m³ Pitää kosteustason sopivana ihmisille ja tavaroiden säilymiselle. Ainutlaatuinen kahdeksanvaiheinen lataus sekä kunnostustoiminto. Autosta huolehtivan ihmisen tavaratalo takakansi522.indd 108 takakansi522.indd 108 12.9.2022 16.37 12.9.2022 16.37. • Vaikutusalue 35 m³ • Kesto 1–3 kuukautta Autoon, mökille, asuntovaunuun, varastoon... Vähentää homeen syntymisen riskiä ja pahaa hajua. Sopii 2ja 4-tahtibensiinimoottoreihin katalysaattorilla tai ilman sekä kaikille bensiinilaaduille. PAL.VKO 2022-45 60 15 00 -2 20 6 6 414886 015005 22006 Mobilisti_Viivakoodi.indd 1 Mobilisti_Viivakoodi.indd 1 30.8.2022 14:36:37 30.8.2022 14:36:37 Helsingin täyteen ahdettu Tattarisuon hylkyautovarikko joskus 1960-luvun lopulla. Poistaa tilasta kosteuden tehokkaasti. Stabilisaattori estää bensiinin vanhentumisen sekä hartsin muodostumisen. kuva: Matti Korjula Monikäyttöinen ja täysin automaattinen ylläpitolaturi. • Lataa kaikki 12 V lyijyakkutyypit (myös GEL ja AGM) • Viiden vuoden takuu 89 90 CTEK YLLÄPITOLATURI MXS 5.0 12 V/5 A 45-5589 13,31/kg 50-00991 47,60/l 60-8071 11 90 Motul BENSIININ SÄILYTYSAINE 250 ml Takaa huolettoman ensikäynnistyksen