U UNELMA-AJOA AMERIKAN IHMEMAASSA - Pismo beach
NKIJÄ MÖ
7,50 euroa
KATSAUS:
Mönkijän käyttöön liittyviin lakeihin ja sääntöihin
VERTAILUTESTISSÄ:
ISOT KAKSISYLINTERISET NELIVEDOT
Arctic Cat Thundercat 1000 Can-am Outlander XT Kawasaki KFX 750 Brute Force Polaris Sportsman 800 EFI DL
KOEAJOISSA:
Gamax AX300 offroad Hunter 500 4x4L tieliikenne Trapper 700 XL 4x4 Yamaha Grizzly 700 tieliikenne
www.monkija-lehti.fi
7,50 euroa
TESTISSÄ:
ALLE 300-KUUTIOISET
CROSSIPELIT
www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 1
Can-am DS-250 Dinli DMX 270 Yamaha YFM 250R
1/2 Nro
00 8
10 Vertailutestissä Arctic Cat Thundercat 1000, Can-am Outlander XT, Kawasaki KFX 750 Brute Force ja Polaris Sportsman 800 EFI DL 29 Koeajossa Hunter 500 4x4L tieliikennemalli 32 Koeajossa Dresel Y9 YFM700 (Yamaha tieliikennemalli) 46 Koeajossa iso kiinalainen - Trapper 700XL 4x4 51 Tyypeissä PGO Bugracer 500i 54 Koeajossa Gamax AX300 62 Testissä 250-290-kuutioiset crossipelit Can-am, Dinli ja Yamaha Ajankohtaista ............................................................................... 36 Koeajossa Lopen mönkijäreitti 40 Unelma-ajoa Pismo Beachilla Amerikassa
MÖNKIJÄ-LEHTI | 2
SISÄLTÖ. 06 Pääkirjoitus 10 Roiskeita - uutisia, uutuuksia ja huhuja 82 Mönkijä-lehden tilauslomake 83 Seuraavassa numerossa
Ajettuja ......................................................................................... 72 Mönkijät Milanon "moottoripyörämessuilla" 77 800 km mönkijäsafari Suomen halki Palstat ....................................................... SISÄLTÖ Nro 1/2008
MÖNKIJÄ-LEHTI
s .10
s .6 9
s.36
s.72
s.6 0
Ihmisiä ....................................................... 69 Henkilökuvassa ATV-crossiin satsaava kelkkatähti Mika Korsumäki Ajoniksejä .................................................. 56 Katsaus mönkijöiden lakeihin ja määräyksiin Ajopaikkoja meiltä ja muualta .................................................... 60 Ajokoulu osa III: Vinssin käyttö Matkoja ja tapahtumia .............................
Ve r tailu
Ve r tailu
Ilmestymiskertoja on lisätty tilaajakannan kasvun ja talouden vakautumisen myötä. Se löytyy osoitteesta www.monkija-lehti.fi.
Hyviä lukuhetkiä ja hauskaa ajokesää kaikille toivoo Jii Helminen Kustantaja
MÖNKIJÄ-LEHTI
Toimituksen osoite: PL 140, 05801 HYVINKÄÄ Puh: (019) 483 490 Fax: (019) 483 490 Sähköposti: toimitus@monkija-lehti.fi Ilmoitusaineistot: aineistot@ridemedia.fi Päätoimittaja: Joni Launonen 040 537 8343 joni.launonen@ridemedia.fi
Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki virpi.hyokki@ridemedia.fi Avustajat: Antti Mikkola Keijo Vidgren Seppo Nykänen Ulkoasu: Pekka Keskinen pekka@luonne.net
Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta Ossi Sinisilta PL 36 13721 PAROLA Puh. Hyvän alun jälkeen kokeileminen on nyt ohi ja Mönkijä on tullut jäädäkseen suomalaiseen lehtimaailmaan. PÄÄKIRJOITUS Nro 1/2008
MÖNKIJÄ-LEHTI
M
önkijä-lehti syntyi viime vuonna kokeilun tuloksena, kun irrotimme keväisin MK-lehden osana ilmestyneen Mönkijä-extran omaksi lehdekseen. Palaute oli hyvä, joten jatkoimme kokeilua julkaisemalla toisen numeron syksyllä. Samalla se kertoo myös mönkijäharrastuksen suosiosta. Myös sisältö elää ja kehittyy uudessa lehdessä, sillä minkäänlaista kulttuuria ei ole alalle syntynyt muissakaan maissa. Kahden lehden irtonumeromyynti ylitti kaikki odotukset, ja Mönkijä oli Rautakirjan tilastoissa moottorilehtien ryhmässä kolmas. Lähettäkää juttuideoita, kertokaa tulevista tapahtumista, informoikaa ajopaikoista ja niin edelleen. Edelle kiilasivat vain Koneviesti sekä moottoripyörälehdet Bike ja MP-maailma. Viides numero vaikkapa helmi- tai maaliskuussa saattaa olla järkevä uudistus lähitulevaisuudessa, onhan mönkijäharrastus ympärivuotista toisin kuin vaikkapa moottorikelkkailu. Kaikki lehdet ympäri maailmaa ovat vielä melko tuoreita ja samaa voi sanoa koko mönkijäharrastuksesta. "Apinalaatikosta" löydät yhteystietomme, mutta vielä parempi tapa kehittää lehteä on kirjoittaa ja vaihtaa ajatuksia nettisivujemme keskusteluryhmässä. Aloitamme kuitenkin varman päälle, ja siksi lehti ilmestyy aluksi neljä kertaa vuodessa. Ilmestymiskertojen lisäksi olemme saaneet paljon palautetta lehden painottumisesta kesäkauteen. Tilastoon lasketaan koko vuoden irtonumeromyynnistä kertynyt euromäärä. Tilaushinnat: kestotilaus 25 e, määräaikainen tilaus 27 e.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 6
PÄÄKIRJOITUS. Näin on todellakin tänä vuonna, mutta tulevaisuus tuo varmasti asiaan muutoksia. Koneviesti ilmestyy 18 kertaa, Bike 10 kertaa ja MP-maailma kahdeksan kertaa vuodessa, joten Mönkijän menestys vain kahdella numerolla kertoo omaa kieltään suosiosta. Samoin olemme tehneet RideMedian muidenkin lehtien kanssa. (03) 671 5474 Fax: (03) 671 5057 ossi.sinisilta@ridemedia.fi Kustantaja: RideMedia Oy Toimitusjohtaja: Jukka Helminen jukka.helminen@ridemedia.fi
Painopaikka: SP-Paino Oy, HYVINKÄÄ ISSN 1796-8968
Mönkijä-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2008: touko-, kesä-, syys- ja lokakuussa. Tässä asiassa tarvitsemme teidän apuanne, hyvät lukijat
6990,svh. 9 990,+toimituskulut
K-ryhmän liikkeisiin, jonka voit käyttää haluamiesi tuotteiden ostamiseen.
Tarjous voimassa 7.4. Tarjousta ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.
www.yamaha-motor.fi. 9990,svh. Valitse maaston mukaan joko takaveto, neliveto tai etupään lukko. 11490,+toimituskulut
EPS
Ainoana maailmassa elektroninen ohjaustehostin. Runsas lisävarustevalikoima.
* Testivoittajat:
Grizzly 700 (Mönkijälehti 1/07) Grizzly 450 (Koneviesti 9/07) · Ketterin · Voimakkain · Taloudellisin Grizzly 350 4x4 Grizzly 350 IRS Grizzly 450 4x4 Grizzly 660 4x4 Grizzly 700 FI 4x4 svh. - 30.6.2008. Vauhdin mukaan valittavissa hidas tai nopea alue. Grizzly 700 FI 4x4.
Grizzly 700 FI 4x4
Kevään kovin ATV-tarjous!
Nyt aito neliveto Grizzly 350
5990,+toimituskulut
Grizzly 350 4x4
Kaupan päälle lahjakortti
400
Tieliikennemallit alk. 7990,svh. Tehoa ja vääntöä 700 cc ruiskumoottorin ansiosta. T estivoittajat!*
Ainutlaatuisen sähköisen ohjaus-tehostimen vuoksi jaksat ajaa tunnista toiseen väsymättä. 5990,svh
125 Speedrack-adapteri............1436-027 ................44 sivukiinnike lisävarusteille
350,8.
ulut (s + toimitusk uositushinta 10 679 )
Maahantuoja:
75v.
KATSO LÄHIN ARCTIC CAT -JÄLLEENMYYJÄSI OSOITTEESTA:
WWW.ARCTICCAT.fI. Arctic Cat 500 AUTO 4X4 on tasapainoinen ja soveltuu mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin.
TÄYDELLINEN TYÖJUHTA.
· Sähköinen 2/4-vedon kytkentä · Erillisjousitus - 30 cm maavara · Tehokas 500 cc 4-tahtimoottori · Työkäyttöön suunniteltu Duramatic-automaattivaihteisto
WORK-VARUSTUS:
AAN HINT ANJA AMP K
Warn-vinssi .....................0436-756 .......... ARCTIC CAT 500 AUTO 4X4 WORK.
Arctic Cat 500 AUTO 4X4 on kaikkea sitä, mitä hyvältä ATV:lta vaaditaan. 500 2 x 55 W lisävalo ..............0436-463 ............79 Kuljetuslaatikko ................0436-454 .......... Sen maasto-ominaisuudet ovat vertaansa vailla ja se on riittävän voimakas mihin tahansa työajoon. 160 pikakiinnityksellä................0436-625 ................40 Vetokoukku......................0436-608 ............33 Vetokoukun kuula ..............0436-715M ............22 TJD-valokaari ..................AC00PB-200 ...... 266 Moottorisahateline ............0436-476 .........
Kymco Quad MXU 400 -mallia on saatavana sekä offi- (4990 ) että tieliikenneversiona (7990 ). Vaihteita löytyy kaksi eteen ja pakki. Toinen mielenkiintoinen uutuus on crossari DS 450:n ECmalli. Taka/neliveto kytketään sähköisesti ja lisäksi edessä on automaattinen kitkalukko.Yksipyttyisessä ilmajäähdytteisessä nelitahtimoottorissa on 366 kuutiota. ROISKEITA
Can-amin crossipeli DS450 tulee myyntiin myös tieliikenneversiona, kuvassa crossikilpuri
Can-amilta uutuuksia
Outlander 400 uudistuu. DS 450:n kilpipelin omistajaksi haluavalta tahdotaan rahaa 10990 euroa. Painoksi luvataan vain 246 kiloa. Muilta osin laite on hyvin pitkälle entisensä, eli Outlander pohjautuu edelleen SST-runkoon ja keulasta löytyy isommista 650- ja 800-kuutioisista Outlandereista poiketen MacPherson-etujousitus. Tieliikennekelpoiseksi rakennettu DS 450 on varustettu Endan on road-renkailla ja L7e-kelpoisella, vakiovaimentajaa hiljaisemmalla, äänenvaimentajalla. Ensimmäiset DS 450 CE-mallit toimitetaan Suomeen näillä näkymin alkukesästä.
Kymcolta erillisjousitettu nelisatanen
Kymcolta tulee markkinoille uusi erillisjousitettu "pikkurunkoinen" nelivetoinen. Lisätietoja: www.masco.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 10
ROISKEITA. Tieliikenneversio on rekisteröity kahdelle. Uutta on elektronisella polttoaineen ruiskutuksella ruokittu moottori. Lisäksi pelistä löytyy Renegademittaristo, CE-valot sekä vilkut
Koko on iso, eli M vastaa melko tarkkaan yleisimpien merkkien L-kokoa. Tuuletus on erittäin tehokas, joten pää pysyy viileänä hitaassakin ajossa. Paino: 1450 g (M-koko) Hinta: 199 Maahantuoja: GearZone
Sinisalon uutuuskypärä
Radical on Sinisalon kypäräuutuus. Kulmikkaaseen aukkoon istuvat kaikki lasit hyvin ja hihna asettuu automaattisesti oikeaan kohtaan, sillä niskapuolella on spoilerimainen muokkaus juuri oikeassa kohdassa. Huhu crossipelistä on helppo uskoa jo siitäkin syystä, että nykyinen DVX 400 on hieman kesy laite uusien 450-kuutioisten rallipelien rinnalla. Koko on normaali ja lasit sopivat napakasti aukkoon. Leukakaari on pitkällä, joten hengitysilma pääsee virtaamaan pois laseilta. Koot ovat XS-XXL ja lasten mallissa S-L. Radical istuu hyvin suomalaiseen päähän. Aikuisten mallin hinta on 159 ja lasten mallin 149 . Grafiikka on näyttävä ja muutenkin muotoilu puhuttelee. MÖNKIJÄUUTISET & UUTUUDET
Uusi kypärä NoFearilta
Optimall II on paremmin ajovarusteistaan tunnetun NoFearin kypäräuutuus. Kapeakasvoiselle poskipalat ovat väljät, joten hiukan levempikin naama sopii mukavasti kypärään. Arctic Catilla oli pitkälle viety protyyppi Prowlerista jo viime vuonna, joten odottelemme jännityneesti kesää, jolloin uudet mallit on määrä esitellä.
www.monkija-lehti.fi. Leukaakari on kaukana kasvoista ja kaaressa on kiinteä kivisuoja. L-kokoinen aikuisten Radical painaa 1480 grammaa. Kypärän viimeistely vaikuttaa laadukkaalta ja värivaihtoehtoja on neljä: päävärinä kuvan hopea, punainen, sininen ja oranssi. Hihnan pujotus lenkkien läpi vaatii kuitenkin pientä sorminäppäryyttä, sillä lenkin päässä on iso neppari ja kaiken lisäksi tarpeeton, sillä roikkuva pää sujautetaan lenkkien yläpuolella olevan kuminauhan alle. Prowlerin uudistaminen urheilullisempaan suuntaan tuntuu vakavasti otettavalta huhulta siksi, että Polariksen RZR:n menestys on varmasti saanut muutkin valmistajat miettimään UTV-laitteidensa tulevaisuutta. Komposiittikuoren päämateriaali on lasikuitua. Ilmeisesti neppari on tarkoitettu helpottamaan hihnan päähän tarttumista ja pujottamista, mutta toisin on käytännössä. Sisukset saa irti pesua varten ja tuuletusaukkoja on useassa kohdassa: otsassa, päälaella ja niskassa. Optimal II istuu erittäin hyvin suomalaiseen pyöreään kalloon. Myynti: Sinisalo-kauppiaat
Arctic Catilta uusi crossari ja tehokkaampi Prowler?
Kylillä huhutaan, että Minnesotan vihreät miehet olisivat tuomassa markkinoille 450-kuutioista crossipeliä ja urheilullisempaa painosta rinnakkain ajettavasta Prowlerista. Kuitukuori on komposiittirakenteinen, mutta tarkempaa materiaalia ei ilmoiteta. Sisukset saa irti pesua varten ja hihnassa on D-lukko
Tuki toimii pakettina kypärän kanssa, sillä kypärän reunat ja leukasuoja osuvat niskojen taipuessa tukeen ja estävät liiallisen kierron. Hinta: 35 e, lasten malli 32 e. EVS RC2 on todella vaivaton käyttää ja ajossa sen olemassaolon unohtaa kokonaan. Valmistaja kutsuu tuotetta nimellä "the helmet for your neck" eli niskasi kypäräksi, eikä se ainakaan kokeilussa vaikuttanut turhalta sanonnalta. Tuki ei häi-
ritse ajossa ollenkaan tai oikeastaan päin vastoin, sillä tuntuu että niskaa ei tarvitse samalla tavalla jännittää kun voi kypärän reunalla nojata tukeen. EVS oli yksi ensimmäisistä, joka alkoi valmistaa tällaisia "koninkauluksia" ja nyt niitä näkee monilla crossikuskeilla ja myös mönkijämiehillä kisahommissa. Hinta: 530 e. Lisäksi takaosan selkään nojaava lippa säätyy niin pituus- kuin syvyyssuunnassa ja mukana tulevalla vaihtopalalla lipan kulmaa saa sovitettua selän kaarevuuden mukaiseksi. EVS RC EVOLUTION on uudenlainen niskatuki, joka on rakenteeltaan yksinkertainen, kevyt ja mukava käyttää, turvallisuus- ja säätominaisuuksissa kuitenkaan tinkimättä. Tuen mukana tulee kolmet eri mittaiset saranaosat, joilla kaula-aukon pituutta saa muutettua. Tuki puetaan takin kauluksen päälle ja kiinnitetään edessä olevalla tarranauhalla. Kovasta vaahtomuovista valmistettua sisustaa saa myös muokattua, mikäli tuki ei istu kunnolla. Ergonomisesti muotoillussa kaulusosassa on helppokäyttöinen ja varma koukkukiinnitys sekä korkeudensäätö. Sitten vain sarana kiinni ja kypärä päähän. Niskatuen kanssa pätee vieläkin tärkeämmin kypärän hihnan kunnollinen kiinnittäminen, jotta se ei kaatumisessa pyri pois päästä tukeen nojatessaan. Erittäin hieno keksintö ja yleistyy varmasti mönkijöiden kisakäytössä, kuten on jo käynyt motocrossissa. Kestävä, ilmastointikanavilla varustettu komposiittirunko jakaa paineen tasaisesti selkään ja olkapäihin, vähentäen näin myös solisluuvammojen riskiä. ROISKEITA
Niskatuet yleistyvät
Usealla valmistajalla on kaulan ympärille tulevia puolipehmeitä niskatukia, joiden tarkoitus on estää pään vääntyminen ja kaularangan vioittuminen. Kaksi kokoa, toinen aikuisille ja toinen lapsille. LeattBrace puetaan avaamalla jomman kumman puolen saranaosa, jolloin sen saa sujautettua paikalleen. Tuki istuu kunnolla sovitettuna ja säädettynä hyvin. Vaihtoehtoinen kiinnitys ulkoiseen rintapanssariin tai säädettävät kiinnityshihnat, joilla tuki sidotaan ylävartaloon. Erittäin oivallinen ja yksinkertainen keksintö ja myös halpa suojavaruste. Maahantuoja: Oy Duell-Bike Center
MÖNKIJÄ-LEHTI | 12
ROISKEITA. Kun päätä kääntää väkisin eteen, taakse tai sivuille, huomaa miten tehokkaasti LeattBrace estää niskojen retkahtamisen. Hinta: 199 e Lisätietoja: All Right Europe Oy www.allrightmx.eu
EVSRC2 evo
EVSRC2
Leatt Brace
your neck" the helmet for "
LEATT BRACE on uusinta uutta niskatukirintamalla. Aluksi tuntuu, että pään liike on erityisesti sivuille todella rajoittunut, mutta kun antaa hanaa, niin koko härveli unohtuu. Hiilikuidusta ja muovista valmistettu tuki on kova ja se sovitetaan monipuolisilla säädöillä kuskin mittoihin. Pehmustettu ja ilmastoitu vuori tarjoaa hyvän istuvuuden ja se voidaan irroittaa pesua varten. Myös rintaan nojaava etulippa säätyy viistosti pitkien reikien avulla. Viisi värivaihtoehtoa: Musta, valkoinen, sininen, punainen ja pinkki
ATV -08 KUVASTO
TILAA WWW.ALLRIGHT.EU
TAI NOUDA JÄLLEENMYYJÄLTÄSI
MÖNKK ÄRIKUV ASTO
MÖNKKÄRIKUVASTO 2008
2008
MÖNKKÄRIKUVAST O 2008
020 7188 500 / jälleenmyyjät www.allright.eu
Lämpöliivissä on litium-polymeeriakku, jonka käyttöaika neljän tunnin latauksella on 5-8 tuntia. Kokoja on kolme. Silloin voit viimeistään heittää hyvästit epäkäytännöllisille ketjuille! Motorenkaan maahantuomia Kings ATV-renkaita voit tiedustella lähimmältä rengaskauppiaalta tai ATV-kauppiailta. Mönkijä-lehti ei mene takuuseen siitä, mitä kautta liivi siirtää lämpönsä käyttäjään, mutta lämmintä riittää mukavasti. ROISKEITA
Selkä lämpimäksi sähköliivillä
Thermalution-lämpöliivi sopii taukovaatteeksi tai tiesiirtymillä lisälämmittimeksi. Kingsin ATV-renkaiden valttina on erinomainen kulutuskestävyys sekä korkea valmistusteknologia. Selässä tuntuu koko lailla samalta kuin istuessa auton penkillä istuinlämmitys päällä. Liivi on väriltään musta ja sen hinta on maahantuojan verkkokaupassa 229 euroa. Valittavana ovat 40, 50 ja 60 asteen vaihtoehdot. Lisätietoja: kauppa.sn-import.fi
Kingsin ATV-renkaat radalle, kadulle ja maastoon
Motorengas Oy on aloittanut Kings ATV-renkaiden maahantuonnin. Lämpöelementit sijaitsevat suunnilleen lapaluiden välissä sekä ristiselässä. Valikoimasta löytyy laaja valikoima renkaita erilaisiin käyttötarkoituksiin, mm. Lisävarustevalikoimaan kuuluu myös kromatut kartiopulttisarjat, venttiilit sekä keskiökupit. Liivin virtakytkin kiinnittyy tarralla helman sisäpuolelle hieman hankalasti tavoitettavaan paikkaan. Valmistaja kutsuu tätä Far Infrared ominaisuudeksi. Tuulenpitävän liivin selkäpuolelle on asennettu akulla toimivat lämpöelementit, joiden lämpötilaa käyttäjä voi säädellä. Lämpöliiviä ei passaa pistää pesukoneeseen vaan se on pestävä käsin 30 asteen lämpötilassa. Rengasvalikoima kasvaa hiljalleen piikikkääksi ensi talvea kohden, jolloin Motorengas valmistaa pitävät renkaat kadulle, metsään ja jääradalle. Jatkossa Motorengas tulee maahantuomaan myös alumiinivanteita, jolloin mönkijän rengassarjan saa kokonaisuudessaan yhdestä paikasta. Ehyväksytyt tieliikennerenkaat, Slasher-kilparenkaat ratakäyttöön sekä vaativimpaan maastoon tarkoitetut kuviorenkaat. Akku ja laturi kuuluvat tuotteen hintaan. Valikoimasta löytyy myös Suomen kattavin sisärengasvalikoima!
MÖNKIJÄ-LEHTI | 14
ROISKEITA. Valmistajan mukaan lämpöelementit lämmittävät selkärankaa, josta lämpö leviää muualle kehoon verenkierron ja keskushermoston välityksellä. Liivillä on vuoden takuu
ATV Kansallinen ATV Off-Road / Juuka Mönkkärit ry 10.08. Mies on dominoinut pikkumopokisoja pari viimeistä vuotta voittaen lajin epäviralliset Suomen mestaruudet
www.monkija-lehti.fi. ATV SM Motocross ATV Kurikan EC 13.09. Lapland Trophy järjestetään Rovaniemen Raajärvellä 16.-20. ATV SM Supermoto / Vantaa Vantaan MK 07.06. ATV Kansallinen ATV Off-Road / Juuka Mönkkärit ry 30.08. Kisameininki loistaa poissaolollaan ja tapahtuma luonnehditaan järjestäjän sivuilla maastoautovaellukseksi. ATV SM Supermoto / Kemora Etelä-Pohjanmaan MMK 28.06. ATV-kiireiden lisäksi Honka puuhastelee myös fifty nuts-ympyröissä. ATV SM Motocross ATV Suomenselän MK 19.07. Lapland Trophy / Raajärvi, Rovaniemi. MÖNKIJÄUUTISET & UUTUUDET
Kotimaan ATV-crossikausi avataan Orimattilassa 28.6.
TAPAHTUMAKALENTERI
31.5. ATV SM Supermoto / Nokia Hämeen MK 20.09. Honka on vihjaissut, että laite on taatusti maan nopein supermoto-peli. Pariuraa / Raajärvi, Rovaniemi 11.05. ATV Kansallinen ATV Off-Road / Oulu Mönkkärit ry 19.10. ATV SM Motocross ATV Oulun MK 16.-20. ATV Kansallinen Supermoto / Pori Porin MK 06.09. Psory ja Offroad Oulu 09.08. ATV SM Motocross ATV Orimattilan MK 05.07. Yläne ATV-trial, Kansallinen kilpailu / Yläne, Sieravuori 12.-15.6. Osallistumaan pääsee vain kilpipeleillä. ATV SM Supermoto / Tykkimäki Kuusankosken MMK 25.05. heinäkuuta.
Jussi Honka ajaa Supermoton SM-sarjan
Viime kesänä ATV-kisailun suhteen matalaa profiilia vetänyt Jussi Honka on rustaillut kisakalenteria uuteen uskoon. Kilpurina on vanha tuttu, mutta uuden kevään kokenut kisarassi, joka hiljattain sai nimekseen Ugly Open Mod EVO1. ATV SM Motocross ATV Vantaan MK 18.10. 7. Vaikka painopiste on maastoautopuolella, ovat mönkijät edelleen tervetulleita tapahtumaan mukaan. ATV SM Supermoto / Kemora Jyväskylän MU 17.05. ATV Kansallinen ATV Off-Road / Oulu Mönkkärit ry
Lapland Trophy kilpailusta kokoontumisajoksi
Lapland Trophy uusiutuu tänä vuonna. ATV SM Supermoto / Iisalmi Konneveden MK 12.07. Mies on päättänyt ajaa ATV Supermoton koko SM-sarjan avoimessa luokassa
Ei ole kuin pari vuotta siitä, kun monesta suusta lipsahti, että mönkijät ovat työkoneita, joiden ei tarvitse olla kuin korkeintaan 500-kuutioisia ja yksipyttyisiä. Kun Kawasaki 2000-luvun alussa esitteli tehokkaalla V2moottorilla varustetun nelivetoisen jäykän taka-akselin omaavan Prairie 650:n, alkoi kehitys luisua nykyiseen suuntaansa. Jos ajassa mennään vieläkin pidemmälle pimeälle 90-luvulle, muistetaan, että olipa moni varmasti valmis tuomitsemaan Polaris Sportsman 500:n ylipainoiseksi ja tarpeettoman isoksi maastomönkijäksi. 749-kuutioinen 90-asteisella V2moottorilla varustettu Kawasaki sinkosi nelivetomönkijöiden
suorituskyvyn uusiin sfääreihin. Moottorikelkkailun lähihistoriaa tuntevat muistavat Arctic Cat Thundercatin, joka alun perin esiteltiin n 900-kuutioisena, mutta joka sittemmin päivitettiin 999-kuutioiseksi ja 172-hevosvoimaiseksi i hirviöksi. Etenkin EFI 700 oli kohtuullisen pirteä peli, mutta varsinainen mahtisonnikoulukunnan edustaja se ei ollut.
Veikkailu ensimmäisen litraisella koneella varustetun mönkijän esittelijästä jäi historiaan viime syksynä Arctic Catin esiteltyä Thundercat 1000:n. VERTAILUTESTISSÄ
Arctic Cat Thundercat 1000 / Can-am Outlander
Raskaat hommat vaativat ronskimmat työkalut ja vastapainokseen raskaat huvit. Tanner tömisi samana vuonna toisaallakin, sillä myös Polaris esitteli monsterimallinsa, Sportsman 800 EFI:n. Vuonna 2005 tanner tömisi lujaa BRP:n esiteltyä silloin vielä Bombardier-nimellä Outlander 800:n. Sportsman-mallistossa oli jo aiemminkin ollut isoja pelejä eli Sportsman 700 EFI sekä sitä edeltänyt kaasutinmalli. Olisiko o ATV-maailman uusi tehokunkku parempi kuin sille nimen lainannut lake racer, se selviäisi pian. Outlander oli sikäli harvinainen mönkijä, että kiihdyttäminen eturenkaat maassa tuntui lähes mahdottomalta. Laitetta syksyllä kokeilleiden kommenteista ei tuoreeltaan ottanut paljoakaan tolkkua, sillä kommentit eivät kovin analyyttisia olleet; useimmin kuultu kuvailu oli, että peli keulii niin maan perusteellisesti.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 16
MAHTISONNIEN TAISTO. Syksyllä 2004 näki päivänvalonsa Kawasaki KVF 750 Brute Force, jota hyvällä syyllä voidaan pitää nykyisen mahtisonniluokan ensimmäisenä pelinä. Kelkkapiireissä Thundercat t opittiin tuntemaan laitteena, , jonka ajo-ominaisuudet ja teho eivät olleet aivan täydellisestä synkassa keskenään. Vuonna 2003 Prairie muuttui pykälää isommaksi eli 700-kuutioiseksi. Se oli, kuten Kawasaki Brute Force vuotta aikaisemmin, häijyintä, mitä ATV-maailmassa oli nähty ja koettu. Kokeilimme neljää kaksimukista ATV-maailman raskaan sarjan edustajaa ja totesimme, että kyllä teho on poikaa.
MAHTISONNIEN
Teksti: Mönkijä-lehden testiryhmä Kuvat: Jukka Helminen ja Joni Launonen
A
ika muuttuu ja ihanteet sen mukana. Ruiskulla ruokittu V2 tuotti 65 hevosvoimaa ja roppakaupalla vääntöä. Mönkkärimaailman mahtisonnit tarjoavat avun kumpaankin tarpeeseen. Brute Force sai hetken verran olla mönkkärimaailman tehokunkku, mutta sen roolia ensimmäisenä todella härskinä muskelimönkkärinä ei voi kukaan voi viedä. Voisiko laitteelle enää olla mahtipontisempaa, mutta toisaalta enemmän myös paineita aiheuttavaa nimeä
Kolmas omintakeisuus on TTI-erillisjousitus, jossa ei ole
lainkaan poikittaistukivarsia. Raskaan kuorman edessä mönkijä on sen verran kevyt laite, että ilman ulkoisia lisäpainoja pidon saavuttaminen tuottaa maastossa ongelmia. Moottori on V2, jossa on neljä venttiiliä sylinteriä kohden. Thundercat on tehokas peli ja erittäin hyvin etenevä maastomönkijä.
< Catin pohjapanssari on esimerkillinen, eli tasainen ja yksiosainen.
Vasemmalla oleva vaihteenvalitsin ei ole markkinoiden tarkkatoimisimpia.
Arctic Catin maavara on huima.
kapuolella viime vuodet trend setterinä häärinyt valmistaja tahtoo olla kehityksen kärjessä myös ATV-maailmassa ja siksi Can-am tarjoaa muutamia tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja. Viritysaste on erittäin maltillinen, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että pian Thunderiin on Pohjois-Amerikka väärällään tarjolla kaikenmoista viripalikkaa ja muiden vastatessa Catin tehohaasteeseen vanhasta padasta saadaan helposti lisäpaukkua. Can-am on monella tapaa erilainen mönkijä. Yksi tällainen on etuperässä käytettävä visco-lukko, joka kytkeytyy automaattisesti. Lienee turhaa mainita, että pelissä on myös variaattorivoimansiirto kuten useimmissa mönkijöissä sekä kaksinopeuksinen vaihdelaatikko. Moottorikelk-
Arctic Cat Thundercat 1000 / Can-am Outlander
Suurin, mutta onko mahtavin. Toinen erikoinen asia on SSTpalkkirunko. Tehoa on 70 hevosvoimaa ja vääntöä on 78 Nm:ä. Moottorin iskutilavuus ei ole täyttä litraa, vaan tarkalleen ottaen 950 kuutiosenttimetriä. Sitä, onko SST yhtään sen parempi kuin perinteinen putkirunko, on vaikea sanoa, mutta ainakin se eroaa muiden käyttämistä rakenteista. Can-amin Rotax-moottori on tasan 800-kuutioinen ja siinä on kaksi yläpuolista nokka-akselia ja neljä venttiiliä sylinteriä koh-
MÖNKIJÄ-LEHTI | 18
MAHTISONNIEN TAISTO. Valmistaja mainostaa systeemin olevan perinteistä kolmiotukivarsin toteutettua jousitusta herkempi maaston epätasaisuuksien suhteen, mutta todellinen hyöty lienee kuitenkin siinä, että rakenteessa on vähemmän liikkuvia (lue: kuluvia) osia kuin perinteisessä ratkaisussa. Otsikon kysymykseen voi vastata ainoastaan myöntävästi, sillä ainakin kokeneen kuljettajan käsissä tehokas peli on äärimmäisen monikäyttöinen ja hauska laite. Totta on, että tukkikärryn vetäminen onnistuu pienemmälläkin pelillä ja sekin, että mönkijän vetoteho ei suoraan korreloi konetehon kanssa. Thundercat pohjautuu siis kilpuriin, mistä kielii se seikka, että sen tavaratelineet ovat todella helposti irrotettavissa. Muilta osin Cat on hyvin traditionaalinen Arctic Cat. Siinä on korkea maavara, vakiona hyvä pohjapanssari sekä vivusta kytkettävä etulukko. Markkinoiden paras ratkaisu se ei toimintansa puolesta ole, mutta hyvä kuitenkin. Aikaisempiin nelivetoisiin Catteihin verrattuna Thunder Cat on aavistuksen pidempi ja sen ohjausta on muutettu tavoitteena aikaisempaa rauhallisempi ohjaustuntuma. Testiin valituissa neljässä isossa kaksimukisissa on sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Lukko kytkeytyy portaattomasti eturenkaiden pyörintänopeuden eron kasvaessa. Lukon toiminta vaatii hieman opettelua ja kun sen niksit oivaltaa, alkaa se
tuntua kelpo keksinnöltä. VERTAILUTESTISSÄ
Mahtisonnit, mönkkärimaailman kermaa. Lisäksi se on osoittautunut erittäin varmatoimiseksi lukkosysteemiksi. Luokan tuorein tulokas, Arctic Cat, luottaa voimakkaaseen moottoriin ja WPSA Quad Terrain -nelivetokilpurien runkoon pohjautuvaan rakenteeseen
Testiyksilö kärsi huonosta jarrutuntumasta. Kun kaasuun aikansa hakee tuntumaa, onnistuu Canukillakin hiipien tapahtuva liikkeelle lähtö. Can-amin moottorissa on paukkua ja sen huomaa välittömästi kaasun painalluksen jälkeen. Myös Can-amin hallintalaitteet toimivat hienosti, joskin vaihteenvalitsimen käyttö on aavistuksen karkeampaa kuin Kawasakissa. Kone tuottaa noin 62 hevosvoimaa. Can-am Outlander 800 XT on todella hauska ja erinomaisesti etenevä mönkkäri.
Pohjapanssari on vertailun paras.
< Can-amin jarru on omaperäisesti heti perän vieressä. Kawasaki Brute Forcen moottorin iskutilavuus on tarkalleen ottaen 749-kuutioita. Polaris luottaa edelleen MacPherson-etupäähän ja takana on tuttuun tapaan kallistuksenvakaajalla varutettu pällekkäisin kolmiotukivarsin toteutettu erillisjousitus. Moottorin tunnistaa omintakeisesta, tasaisesta äänestä. Ensitunnelmia siirtymällä Jo ensimetreillä huomaa, että Kawasakilla ovat aikanaan menneet hommat putkeen moottorin ja voimansiirron suhteen. Polariksessa käytetään 760 -kuutioista EFI:llä ruokittua parallel twiniä, jossa männät liikkuvat rinta rinnan, mutta sytytys tapahtuu eri aikaan. Ensisilmäykseen ja tunteen sanotaan määrittävän suhdetta pitkälle tulevaisuuteen. Polaris on ulkomuodoiltaan varsin raamikas peli, joka on omimmillaan kovassa raadannassa. Moottorissa on yksi yläpuoleinen nokka-akseli ja neljä venttiiliä per sylinteri. Can-amilla on helppo päästä ajamisen tunnelmaan käsiksi, sillä laite käydä jytisee vallan mieltäylentävällä tavalla V2:n lauleskellessa mukavasti alarekisteristä. Kolmevarttinen kone on tehokas ja pirtsakka luonteeltaan, ja sen voima välittyy ajoalustaan silkinpehmeästi. << Rotaxin 800-kuutioinen V2 on todellinen taideteos.
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 19. Maksimivääntö on 73 Nm:ä ja se saavutetaan käyntinopeudella 5500 kierrosta minuutissa. Aikaisemmissa yhteyksissä Brute Forcen jarrut eivät ole olleet yhtä liukasta sorttia, joten on syytä epäillä, että laitteessa oli jokin pielessä. Laite käy kylmänä aavistuksen karkeasti ja tuppaapa se sammumaankin pariin otteeseen.
Mittaristo tarjoaa tuhdisti dataa.
Vaihteenvalitsin toimii hyvin
Luokattoman hauska. Sen hallintalaitteet toimivat juuri kuten pitääkin, ohjaustuntuma on kevyt ja eteneminen joko tulista tai äärimmäisen hienovaraista, ja aina kuskin toiveiden mukaista. Polariksen koneen teholukuja ei ole tiedossa, mutta sivistynyt veikkauksemme on, että tehoa on hiukan alle 60 hevosvoimaa. polttoaineen jakelu suoritetaan EFI:n avulla. Kulahtanut vertaus sähkömoottoriin ei tässä tapauksessa ole kovin kaukaa haettu. Järjestely helpottaa jarrun puhtaanapitoa. Täydellä tankillakaan se ei paina kuin 300 kiloa, mikä tarkoittaa, että se on kokoluokkansa selvästi kevein laite. XT / Kawasaki KFX 750 Brute Force / Polaris Sportsman 800 EFI DL
den. Varomaton painallus saa laitteen ryntäämään eteenpäin äkäisesti. V2-moottori tuottaa 50,4 hevosvoimaa ja maksimivääntö on 59,4 Nm:ä. Kawasaki on rakenteeltaan varsin kevyt. Arctic Cat ei vielä ensimetreillä lunasta kaikkia niitä odotuksia, mitä sen niskaan on kasattu. Kawasaki onnistuu antamaan itsestään erittäin hyvän kuvan
Hitaassa vauhdissa Polaris on herraskainen menijä, joka ei turhia yllätyksiä tarjoile. Vaihteet loksahtelevat kohdalleen ilman turhaa hämmentämistä. Se menee suoraan ja kääntyy kun kuski niin tahtoo. Sen ohjaus on tarkka, mutta kovemmassa kyydissä etukulma osoittaa sortumisen merkkejä. Miksi näin, sitä tiedä emme, mutta totesimme, että laite toimii tuntuvasti paremmin, jahka esijännitykset höllätään lähes tyystin. Mutta kuten sanottua, kyseessä saattoi olla yksilövika. Kawasaki Brute Force on edelleen brutaalin voimakas, mutta myös äärimmäisen hienostunut mönkijä
MÖNKIJÄ-LEHTI | 20
MAHTISONNIEN TAISTO. Syvimmät montut tuntuvat Arctic Catin ohjauksessa pieninä näpäytyksinä. Kovemmassa vauhdissa Polaris alkaa hieman seilata metsäautotiellä. Hallintalaitteet ovat loogiset ja helposti käytettävät. Siirtymäajossa kaikki toimivat hyvin. Polariksen voimansiirto kytkee terävästi ja kaasun annostelua täytyy opetella. Näin siksi, että nähdäksemme 750-1000-kuutioisen mönkijän ostaja hankkii isolohkon nimenomaan siitä syystä, että välillä
tahtoisivat tulla käytetyksi ja tuohon seireeninkutsun vietäväksi kuskikin mieluusti antautuu. Can-amin keula saattaa yllättää siihen tottumattoman rajun jarrutuksen yhteydessä, sillä keulalla on taipumus sukeltaa syvään oikein reteästi pysäytintä käyteltäessä. Moottorin käynti on tasaista, parallel twinille ominaista matalaa jyrinää. VERTAILUTESTISSÄ
Vaihteenvalitsin toimii kohtuullisen hyvin, mutta testin kuluessa vaihteet pomppivat pois päältä. Polaris toimii kuin se on aina toiminutkin. Cat menee siirtymää nätisti ja se tuntuu kerjäävän pikkuista selkäsaunaa kaiken aikaa. Catin jousitus tuntui alkuun kovalta, sillä jousien esijännitykset oli väännetty tappiin. Ohjaustuntuma on hieman epätarkka, mutta edelleen Sportsman säilyy yllätyksettömänä. Tarkemmin sanoen Polaris tuntuu kulkevan parhaiten sillä hetkellä kun kaasu löysätään. Mainittakoon tässä kohtaa tekstiä se asia, että katsoimme tarpeelliseksi ajaa laitteilla myös hieman vauhdikkaammin. Kawasaki on todella kevyt ajaa metsätiellä. Polariksen seilaustaipumus pahenee vauhdin kasvaessa,
Kawasakin vaihdevalitsin ja sen toiminta on mönkkärimaailman parasta antia.
Pohja on panssaroitu, mutta panssari ei ole parhaasta päästä.
Jousitus on säädetty maastoajoa ajatellen.
Vanhin, muttei verraisin. Kawa jakaa hieman mielipiteitä ajo-ominaisuuksiltaan, sillä toiset ovat sitä mieltä, että laite on yksi parhaista ajettavista, mutta toiset moitiskelevat sitä kiikkeryydestä. Ohjaus on jonkin verran parantunut aikaisemmasta, mutta täydellinen se ei vielä ole. Aiheuttaako piirteen voimansiirto vai polttoaineensyöttö, jäi meille vielä epäselväksi. Outlanderin jousitus on suunniteltu maastoajoon, eikä vauhtiajoon kuten Renegade-malleissa, mikä tuntuu etukulman vaipumisena vauhdikkaassa mutka-ajossa. Kawasakin jarrut muistuttavat ikävästi olemattomuudestaan nopeilla siirtymillä. Koneessa majailevat voimavarat
Arctic Cat Thundercat 1000 / Can-am Outlander
mutta jousitus toimii edelleen hienosti. Kovassakin vauhdissa Can-am on itse rauhallisuus. Sen jarrut ovat hyvät ja jarrutuntuma säilyy loistavana, olivatpa olosuhteet minkämoiset tahansa
Sportsman on kaikessa järkälemäisyydessään uskomattoman ketterä ja hyvin etenevä laite.
Polariksen vakiorengastuksin hyveisiin kuuluu hyvä pito.
Kawasaki on maastossa todella helppo kaveri siihen asti, kun aletaan tarvita äärimmäistä pitoa ja maavaraa. Vakiorengastus on turhan kesy ja mutaisella kelillä renkaan kuvio täyttyy nopeasti. Can-amin vakiovarustelistaa kasvatettiin täksi vuodeksi muovisella pohjapanssarilla. Polaris etenee metsässä varmoin ottein. Tiukoissa paikoissa tekee mieli laittaa iso puoli pesään, sillä erittäin lyhyt hidas puoli ärhäkän moottorin kanssa aiheuttaa pientä ryntäilyä. Can-amin voimavarat helpottavat maastossa etenemistä. Pieniä pohjakosketuksiakaan ei tarvit-
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 21. Keula on helppo nostaa maassa makaavan tukin ylitse, pienien ojien ylitse ei kerta kaikkiaan voi mennä muuten kuin yli hyppäyttämällä. Arctic Cat on niitä pelejä, jolla maastoerikoiskeita ei kannata sen suuremmin jännittää. Can-amin heikko puoli on sen Polarista selkeästi huonompi kääntyvyys ahtaissa paikoissa. Polariksella voi turvallisin mielin lähteä ojan ylityksiin ynnä muihin erikoistilanteisiin, sillä siinä on esimerkillisen lyhyt etuylitys. Tavarateline ei edelleenkään ole testiryhmän mieleen. Maastossa erot suuria Polaris Sportsman on koostaan huolimatta maastomönkijöiden aatelia. Ominaisuuden kanssa oppii kyllä elämään, joten suuren suureksi ongelmaksi se ei muutu. Muutenkaan Polariksella ei ole taipumusta takertua maaston ulokkeisiin kiinni. Ero ei ole numeroiden valossa aivan valtava, mutta metsässä Can-amilla saa vekslata tuntuvasti enemmän kuin Pollella. Pohjapanssari tekee ihmeitä laitteen etenemiskyvylle entisestä kantoharavasta on tullut erittäin hyvin etenevä ja helposti vietävä laite. Polariksen menestystä maastomönginnässä selittävät hyvä maavara, hyvä vakiorengastus, ketteryys sekä toiminnaltaan markkinoiden ehdottomasti paras nelivetojärjestelmä. Polariksen ADC-systeemi jarruttaa alamäessä myös eturenkaita. Jousitus myötäilee hyvin ajoalustaa, joten ajaminen on pehmeätä hankalassakin maastossa.
Pollen vaihdekaavio on oikeinpäin ja vaihteisto toimii hyvin.
Pohjapanssarin puuttuminen on käsittämätöntä.
Eturitsin alla oleva säilytystila on hyvä juttu. Pohjanmaalla kaiketi sanottaisiin, notta Catti on päätänsä pirempi muita, sillä se mennä jolkuttelee niistä paikoista, joissa Kawasakilla saa jo olla tarkkana. Alusta myötäilee maastoa todella hyvin, joten ajaminen on helppoa ja laitteen käytös loogista, sillä useimmissa tilanteissa renkaiden pito säilyy hyvänä, sillä jousitus pyrkii pitämään renkaat maassa. Kawasakin jousitus tuntui siirtymällä hieman pehmeältä, mutta maastossa se näyttää to-
delliset kykynsä. Can-amin jousitus on mitoitettu maastoajoa silmällä pitäen. Miinuksen tilille tuo muovisen pohjapanssarin puuttuminen. Kawasakin osakkeita kohottaa laitteen keveys ja loistava voimansiirtopaketti, johon voi
luottaa tiukoissakin paikoissa. XT / Kawasaki KFX 750 Brute Force / Polaris Sportsman 800 EFI DL
hänen tekee mieli hieman nautiskella ison pelin woimasta. Panssari on pelkistämiseen tähtäävän koulukunnan tuotos, minkämoista poromiehet ovat mönkijöissään käyttäneet jo vuosia. Valittavana on myös tavallinen neliveto, jolloin moottorijarru vaikuttaa vain takarenkaisiin.
Tuttu ja turvallinen
Etulukon toiminta on joukon parasta, samoin maavara on riittävä vaativaankin maastoon. Yleisvaikutelmaltaan Can-am on kuin mönkijöiden mersu, tukeva ja helppo ajettava. Vaikeassa maastossa ajettaessa oli havaittavissa ohjaustangon käsille lyöntiä. Voimansiirto toimii tehoihin nähden yllättävän pehmeästi, mutta hankalassa maastossa täytyy silti olla tarkkana kaasun kanssa. Ohjauksella on edelleenkin
taipumusta antaa pieniä tällejä sekä vääntää ohjaustankoa toispuoleisissa mättäiden ylityksissä, mutta edistystä aikaisempiin malleihin on silti tapahtunut. Ohjauksessa ja voimapaketissa on maastoajoa ajatellen vielä sen verran parantamista, että paremmille sijoille sillä ei vielä ole listallani asiaa. Polaris Sportsman on yleispätevä ratkaisu, jonka hyveisiin kuuluvat ajamisen helppous ja hyvä etenemiskyky. Polariksen etujousitus on melko tunteeton kuormalle, mutta takajousitus antautuu, kuten se
TÄTÄ MIELTÄ:
C
an-am Outlander XT 800 on listallani selvä ykkönen. Pohja kopsahtelee maahan tuon tuosta, mutta asiaan voi jonkin verran vaikuttaa jousituksen esijännitystä säätelemällä. Kawasaki on siitä omituinen peli, että sen jousitus tuntuu maastossa pehmeältä, mutta siltikään sen ajo-ominaisuudet eivät juurikaan muutu, vaikka tavaratelineille ylimääräistä taakkaa laitettaisiinkin. Ranking-listani kärkeen se pääsee moottorinsa, ajoominaisuuksien, maastokelpoisuutensa sekä taloudellisuutensa ansiosta. Pikakiinnityksellä olevat tavaratelineet ovat mukava lisä, ja ehkä siitä johtuen Catista tulee mieleen susi lampaan vaatteissa. Arctic Cat Thundercat repii miehekkäästi
ja etenee loistavasti, mutta Catin perusongelma, äkkiottoinen ohjaus, karsii menestymisen mahdollisuuksia. Peli menee rauhallisesti matalan painopisteensä ansiosta, mutta pahaan maastoon siitä ei enää kuorman kanssa ole, sillä muutoinkin rajallinen maavara alkaa tuntua lähes olemattomalta.
Ajoimme kaikkia laitteita 120 kilon ylimääräisen kuorman kanssa helpossa ja vähemmän helpossa maastossa. Positiivinen asia maastoajoakin ajatellen on se, että Catin ajo-ominaisuudet ovat kohentuneet parannetun keulan geometrian ansiosta. Polaris on listallani jaetulla kakkostilalla Kawasakin kanssa. Kuorman myötä korkeammalle hilautunut painopiste toki tuo huteraa tunnetta ajo-ominaisuuksiin, mutta muuten asiat ovat mallillaan. Polaris on hyvä kaikessa mitä sillä tekee. Kuormattuna Arctic Cat on aina ollut vahva peli kuljettamaan tavaroita ritseillään. . Jousitus painuu ja laitteella on hieman taipumusta kallisteluun kiviä ylitettäessä. Laitteen maastokelpoisuuden takia siihen tarvitsee turvautua ani harvoin. Outlander on myös porukan hauskin laite väkivahvan koneen ansiosta. Cat on edelleen kova kuormajuhta.
se pelätä, sillä hyvä pohjapanssari hoitaa hommansa. Koko pohjan kattava panssari on loistava juttu ja kun vielä sisäistää viskolukon toiminnan niin maastossa eteneminen onnistuu vaivatta. Karkeasti käyvä moottori on tehokas, mutta se saisi olla hienostuneempi. Joni Launonen
C
an-amin moottorissa on paukkua riittävästi ja voimansiirto välittää sen maahan hyvin. VERTAILUTESTISSÄ
Arctic Cat Thundercat 1000 / Can-am Outlander
teki viimevuotisissakin vertailuissa. Rengastus Catissä on maastoajoon liian hentoinen mutta rallailuun ihan riittävä. Tosin metsässä ajettaessa lokasuojat ovat
hieman vaurioherkkiä. Maavara riittää Catissa isommankin kiven ylittämiseen ilman pohjakosketuksia. Catin etulukko on pitävä ja hyvin toimiva. Suurin ongelma Catin kohdalla on mielestäni se, että lyhyen tuttavuuden aikana en onnistunut selvittämään, onko se enempi rallivai maastomönkijä. Can-amin ohjaus kuitenkin säilyy hyvänä ja ajettavuus varsin helppona, joten tavaran kantamisesta peli ansaitsee vähintäänkin tyydyttävän arvosanan. Taipumusta on molempiin suuntiin jonkin verran, muttei lopulta riittävästi kumpaankaan. Brute Forcessa voisi olla aineksia vielä parempaankin, mikäli siinä olisi paremmat, karheammat renkaat sekä samanlainen pohjapanssari kuin Outlanderissa. Mahtisonnien kantaisä on edelleen iskussaan ja sen ajo-ominaisuudet sekä voimapaketti ovat loistavat. Ajoasento sopii minulle joukon parhaiten.Maastossa alusta pelaa hyvin mutta tiellä kovempaa ajettaessa jousitus saisi olla hieman jämäkämpi. On tietysti muistettava, että Can-am antaa jonkin verran tasoitusta muille keulassa olevan vinssin vuoksi. Kawasaki Brute Force on listallani kakkonen. Arctic Catin tonninen kone ei ole käyntiääneltään ehkä kaikkein hienostunein, mutta sitä sen ei tarvitsekkaan olla. Tälläkään kertaa se ei tuota pettymystä, vaan pienoinen yli-
kuorma (edessä 40 kiloa, takana 80 kiloa) ei suuremmin vaikuta laitteen maastokelpoisuuteen. Can-amin etupää on hieman vaikeuksissa kuorman alla. Voimaa laitteessa on todellakin paljon. Kuormajuhtana Polaris on sikäli hyvä, että sen vakaus ei häviä kuormattunakaan. Renkaiden valinta on Polariksessa onnistu-
MÖNKIJÄ-LEHTI | 22
MAHTISONNIEN TAISTO. Tällaiselle tehoaddiktille tämä voisi olla valinta omaksi peliksi
Kawasaki oli markkinoille tullessaan todellinen rallipeli ja nyt se on kaksipyttyisten äijämönkijöiden paras vaikeaan ja hitaaseen maastoon.
Raskas kuorma ja kevään jäljiltä vetinen maaperä pistävät mönkkärin koville. Jarrut ovat hyvät ja vaihteenvalitsin ainakin minun mielestäni paras ja ainoa jossa kaavio menee oikein päin, eli pakki ja lyhyt puoli ovat lähekkäin. Uusi Thundercat ei jätä ketään kylmäksi ja sillä onnistuu yhtä lailla urheilullinen ajaminen pelloilla ja metsäteillä kuin vaativa offroadkin. Tukkikärryn kanssa ajettaessa Can-amin hyvää tuntumaa ajoalustaan todella arvostaa, sillä turha sutiminen ja ryntäily voisivat torpata etenemisen täysin. Niin se maailma muuttuu! Jukka Helminen
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 23. Lyhyt puoli on todella lyhyt ja voimansiirto nappaa hyökkäilevästi kiinni, joten hitaissa paikoissa ryömittäminen vaatii kaasupeukalolta tarkkuutta. Lyhyt puoli on yllättävän pitkäksi välitetty, joten se verottaa raskaampien kuormien vetokykyä. Tehoon nähden voimansiirto on jopa yllättävän pehmeä ja ottaa kiinni alhaalta ja tasaisesti. Moottori ja voimansiirto toimivat mahtavasti yhteen, joten Kawa on porukan helpoin ja kevyin ajettava. Kawasaki on hyvä juhta niin kauan kuin veturilta ei kysytä maasto-ominaisuuksia. Voimansiirto ja moottori voisivat toimia paremmin yhdessä, sillä koneesta jää mieleen kumilankaimainen vaikutelma. Kärry liikahtelee kovalla alustalla kevyesti ja niin myös maastossa. Pehmeämmällä alustalla voimakkaan koneen ja erittäin lyhyen pikkupuolen yhteisvaikutuksesta Polariksella on paha tapa sutia turhankin kanssa. Iso puoli päällä voimansiirto on kuminauhamainen ja Polle kelaa pitkään huippunopeutta. Se on ketterä kaikentyyppisessä maastossa ja koko ajan päällä olevan nelivedon ansiosta sitä saa vielä kaasulla autettua oikeaan suuntaan. Polaris on myös väkivahva veturi, mutta pehmeä takajousitus muistuttaa olemassaolostaan. Ajoasento on mukavan rento ja ohjaus porukan kevyin. Kaasupeukalon kanssa pitää siis olla todella tarkkana. Kiitosta jälleen kerran myös Polariksen nelivetojärjestelmälle, jonka toiminta on omaa luokkaansa. Pehmoisella alustalla kovapintaiselle sora-alustalla suunniteltu rengas kärsii pidon lipsumisesta ja kuvion täyttymisestä. Maavaraa Kawassa saisi olla reilusti enemmän ja myös renkaat saisivat olla karkeammalla kuviolla varustetut. Oletimme se olevan racing-henkisempi, mutta se osoittautuikin varsin pehmeätoimiseksi. Ohjaus on kevyt ja ajoasento hyvä niin seisten kuin istualtaan ajettaessa. Sen moottorissa on paukkua melko lailla ja raamikas laite saa tehon välittymään hyvin maahan. Onneksi Polariksen PXTvakiorenkaat edustavat markkinoiden parhaimmistoa, mitä vakiorenkaisiin tulee, ja siksi vetopito on todella hyvä. Moottorissa riitää ruutia kaikenlaiseen käyttöön ja tässäkin laitteessa voimansiirto on osattu tehdä mukavaksi jopa hiljaiseen vaikeassa maastossa ryömimiseen, mutta silti kaasun painallus iso puoli päällä saa maan kääntymään. Jos joutuu ajamaan viistorinnettä alas niin että pitää seistä vasem-
malla astinlaudalla, on seisontajarrulla jarruttaminen äärimmäisen hankalaa. Polaris häviää huipputehossa Catille ja Can-
J
amille selvästi, mutta kuuluu silti äijämönkijöiden sarjaan. Can-am suoriutui vetokokeesta puhtain paperein.
TÄTÄ MIELTÄ:
nut kohdalleen. Pieni yllätys, tosin positiivinen sellainen hyötyajoa ajatellen, on Arctic Catin variaattorin toiminta. Kawalla pystyy lähtemään vaikeassakin paikassa sukkasiltaan liikkeelle ja muutenkin vaihteiston toiminta on esimerkillistä. Kawasaki on kevyt ja pienikokoinen, joten se on porukan eniten maastomönkijä pienipiirteiseen ajoon. Antti Mikkola os haluaa mönkijän harrastekäyttöön kuten allekirjoittanut, niin voima puhuttelee. Voimansiirto ja moottoripaketti toimii hyvin yhteen. Can-am on toinen tehopakkaus. Etulukon toiminta vaatii totuttelua, mutta kun oppii ajamaan tasakaasulla, niin homma toimii. Arctic Cat on ehta kuormajuhta. Ohjaus lyö Catin tapaan myös Polariksessa hieman käsille. Kawasaki on tästä porukasta ehkä tasaisin paketti. XT / Kawasaki KFX 750 Brute Force / Polaris Sportsman 800 EFI DL
Tukkikärryn kanssa Can-am on ykkönen. Polaris on niitä harvoja mönkkäreitä, joilla vetäessä alkaa toivoa, että alla olisi hieman vakiota isommat renkaat. Jousitus on hyvä maastossa mutta nopeammin ajettaessa auttamatta liian pehmeä. Polariksessa on joukon ainoana vaihdekaavio oikein päin. Jarruihin toivoisin lisää tehoa, varsinkin vasemman puolen kahva, joka on kuulemma tarkoitettu vain seisontajarruksi, on mielestäni huono ratkaisu. Sen moottorissa on voimaa ja se on oikealla paikalla, minkä lisäksi voimansiirto toimii tässäkin tehtävässä loistavasti. Vedettäessä tasaisesti Can-amin kaikki neljä pyörää vetävät ja etenemisessä on voiman tuntua. Kovalla alustalla veto-ominaisuudet ovat hyvät, sillä ryhdikkään jousituksen vuoksi perä ei niiaa. Toivomuslistalla olisivat vain karkeammat renkaat, jotka sopisivat suomalaiseen maastoon alkuperäisiä paremmin. Mieto vakiorengastus aiheuttaa turhaa sutimista ja pohjakosketukset hankaloittavat maastossa taakan kanssa etenemistä. Perä painuu alas kun tukkikärry kytketään perään
Sen voimakas, mutta nöyrä moottori mahdollistaa rauhallisen etenemisen aivan renkaiden pidon rajamailla. Mutta olipa painotus mikä tahansa, on Can-am Outlander XT testiryhmän suosikki yleiskäyttöön. Miehekkäät maasto-ominaisuudet sekä raaka voima puolestaan tekevät siitä omalla tavallaan karismaattisen pelin. Kawasaki on on vahva paketti, mutta vaatimattomat ensiasennusrenkaat ja hieman turhan rajallinen maavara hidastavat pistetilin karttumista. Kawasakin parasta antia ovat viimeistely, voimapaketti ja hallintalaitteiden toiminta. 6,87 sek.
MITTAUSTULOKSIA
A ti C t Arctic Cat 1000 Thundercat
Jarrutusmatka: 80-0 km/h 33,40 m Huippunopeus: 124,8 km/h Huippunopeus: lyhyt puoli päällä 58,1 km/h Kulutus: 5,4 litraa tunnissa Paino: täydellä tankilla 353 kg Kääntösäde: nelivedolla hid puoli päällä 400 cm hidas
Kiihtyvyys:
0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h
0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 9
3,18 sek. Sen etenemiskyky on hyvä, nelivetojärjestelmä ryhmän paras ja ketteryys loistavaa luokkaa. Polaris nousee kakkoseksi tasavahvana pakettina. VERTAILUTESTISSÄ
Yhteenveto
oska kyseessä on markkinoiden tehokkaimmat nelivetoiset mönkijät, on selvä, että tässä testissä suorituskyvyn merkitys kuljettajien tuntemuksiin on suurempi kuin pienempien nelivetoisten vertailussa. Ajoominaisuuksiensa puolesta Polaris soveltuu niin rämpimiseen kuin vauhdikkaampaankin etenemiseen. 1 2 3 4 5 6 7 8 9
2,14 sek. Siinä yhdistyvät miellyttävät ajo-ominaisuudet, maastokelpoisuus ja mahtavat voimavarat perin nautittavalla tavalla. Vaihteenvalitsimen toiminta ja kohtuullisen raaka koneen käynti tipauttavat sen osakkeita. Arctic Catissa on ainesta, mutta vielä peli tuntui hieman karkealta.
Moottori
Etujousitus
Takajousitus / maavara
Erillisjousitus jousto 279 mm Erillisjousitus jousto 305 mm Erillisjousitus jousto 270 mm Erillisjousitus 241 mm
Vetotapa
Renkaat ed/ta
25 x 8-12 25 x 11-12 26 x 8-12 26 x 10-12 25 x 8-12 25 x 10-12 26 x 8-12 26 x 11-12
Arctic Cat 1000 Thundercat Can-am Outlander 800 XT Kawasaki KVF750 Polaris Sportsman 800 EFI HO
950 cc, 2-syl. 5,38 sek. Can-am on vahva peli myös veturina. Vaikka se on ryhmän vanhin malli, on siinä edelleen joukko yksityiskohtia, joiden laadukkuudesta toiset valmistajat voisivat edelleen ottaa oppia. Polaris on valmis paketti kovaan käyttöön, to-
sin kunnon maastorymyämiseen se kaipaa pohjapanssaria. 4,26 sek. Renkaat eivät tällöin ruovi turhaan sutia, vaan eteneminen tapahtuu rauhallisesti laitetta ja ajouraa säästäen. 8,86 sek.
Can-am Outlander 800 XT
Jarrutusmatka: 80-0 km/h 31,20 m Huippunopeus: 119,2 km/h Huippunopeus: lyhyt puoli päällä 69,7 km/h Kulutus: 3,8 litraa tunnissa Paino: täydellä tankilla 367 kg (sis.lisävarusteena vinssi) Kääntösäde Kääntösäde: nelivedolla hidas puoli päällä 435 cm
MÖNKIJÄ-LEHTI | 24
MAHTISONNIEN TAISTO. Canam on herrasmiespeli, joka jak-
Arctic Cat Thundercat 1000 / Can-am Outlander
K
saa kerta toisensa jälkeen yllyttää pieneen kikkailuun. V, 4-tahti, EFI Nestejäähd./puhallin 800 cc, 2-syl., V, 4-tahti, EFI Nestejäähd./puhallin 749 cc, 2-syl., V, 4-tahti, EFI Nestejäähd./puhallin 760 cc, 2-syl., rivi, 4-tahti, EFI Nestejäähd./puhallin
Erillisjousitus jousto 254 mm RS erillisjousitus, a-tukivarsi jousto 203 mm Erillisjousitus
Kytk.neliveto/takaveto (Kytkettävä etulukko) Kytk.neliveto/takaveto (Autom visco etulukko) Kytk.neliveto/takaveto (Kytkettävä etulukko) Kytk.neliveto/takaveto (Automaattinen etulukko)
MacPherson jousto 208 mm
(Kaikki mittaukset tehty neliveto päällä, alustana märkä asfaltti)
Kiihtyvyys:
0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h
0 sek. Se, mitä Catti tarvitsee tällä
hetkellä, on annos hienostuneisuutta sekä vielä pientä paneutumista ajomukavuuteen
6,49 sek.
11,79 sek.
0 sek.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Polaris Sportsman 800 EFI
Jarrutusmatka: 80-0 km/h 32,60 m Huippunopeus: 107,9 km/h Huippunopeus: lyhyt puoli päällä 44,1 km/h Kulutus: 4,8 litraa tunnissa Paino: täydellä tankilla 368 kg litra Kääntösäde: ne nelivedolla hidas puoli päällä 396 cm
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 25. vaikeassa maastossa Ajo-omin. nopeassa maastossa Tukkikärryn veto Ketteryys Kääntösäde Ohjaus Nelivetojärjestelmä Maavara Renkaat Jarrut Paino Yhteensä Ajoasento Satula Hallintalaitteet Tavaratelineet Panssarointi/pohjan rakenne Yhteensä Pisteet yhteensä Hinta 10 10 9 8 8 10 7 62 8 9 8 9 9 8 9 8 8 10 7 8 8 109 8 8 8 9 8 41 212 13.990 Moottori
Can-am
Outlander 800 XT 9 10 9 9 8 9 10 64 9 8 9 9 9 8 8 9 9 8 9 9 8 112 9 8 8 9 9 43 219 12.990
Kawasaki
KVF 750 8 9 10 9 8 8 9 61 9 8 9 8 7 9 8 9 8 7 8 7 10 107 8 8 8 8 8 40 208 10.950
Polaris
Sportsman 800 EFI 8 8 8 9 8 8 8 57 9 9 9 8 8 9 9 8 10 9 9 9 8 114 9 8 8 9 8 42 213 11.990
Kuljettajaympäristö
Ajo-ominaisuudet
Kiihtyvyys:
0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h
0 sek. XT / Kawasaki KFX 750 Brute Force / Polaris Sportsman 800 EFI DL
Arctic Cat
1000 Thundercat Huipputeho Tehoalue Voimansiirto Vaihteisto / vaihdevalitsin Melu Kiihtyvyys/suorituskyky Kulutus Yhteensä Ajo-omin. 10,99 sek.
Kawasaki KVF 750
Jarrutusmatka: 80-0 km/h 31,40 m Huippunopeus: 106,3 km/h Huippunopeus: lyhyt puoli päällä 70,7 km/h Kulutus: 4,2 litraa tunnissa Paino: täydellä tankilla 306 kg tu Kääntösäde: nelived nelivedolla hidas puoli päällä 420 cm
Kiihtyvyys:
0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h
3,71 sek. 5,56 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
3,24 sek. tyhjänä Ajo-omin. kuormattuna Ajo-omin
! A + A 51 IL T
numeroa
Tilaan MK-lehden kestotilauksena 29 / 5+1 numeroa Tilaan MK-lehden vuositilauksena
32 / 5+1 numeroa
Tilaan MK-lehden tutustumistarjouksena 12 / 3 numeroa
Tarjous voimassa 15.09.2008 saakka.
RideMedia Oy maksaa postimaksun puolestasi
vain
29
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -paikka
Allekirjoitus (alle 18 v. huoltajan allekirj.)
RideMedia Oy TILAUKSET Tunnus 5001594 MYÖS 00003 TEKSTIVIESTILLÄ VASTAUSLÄHETYS (normaalihintainen viesti)
Lähetä numeroon
040 728 8979
Lehden nimi, kesto, vuosi tai tutustumistarjous, nimi ja osoite Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä
020 728 9860 www.yamaha-center.fi
Yamaha Center Vantaa Tuupakantie 1, 01740 Vantaa puh. 020 778 9255 www.kx-center.fi. 017 368 6111 www.yamaha-center.fi
Yamaha Center Rovaniemi Paljetie 4, 96300 Rovaniemi puh. 990,- + tk!
Etu voimassa 30.6. 09 276 6555 www.yamaha-center.fi
Yamaha Motor Center Tampere Nuutisarankatu 35, 33900 Tampere puh. Raakaa voimaa maastoon
Kampanjahinta
Grizzly 350 4x4 -ostajalle 400 lahjakortti K-ryhmän liikkeisiin!
5. asti.
Mönkijä-lehden testivoittaja! a! a!
1/2007
Ainoana maailmassa ohjaustehostin.
Yamaha Center Kuopio Volttikatu 5, 70700 Kuopio puh
Työhön tai vapaa-aikaan; Räätälöimme mönkijäpaketin juuri Sinulle!
Kysy kevään huipputarjouksia meiltä!
Trapper 400XL
en Täyd n lu palve alo ijät Mönk
Hinta: 3990,- offroad 4990,- tieliikenne
-400 cc -Automaatti -Sähköisesti kytkettävä neliveto -2 vuoden takuu -Pieni kääntösäde, kevyt ohjaus -Värit musta ja camo MYÖS PALJON MUITA MALLEJA TIELLE JA MAASTOON.
s Meillä myö ta ja vuokraus toja. mönkijä aas aria ajom 100 hehta
Helsingintie 229, Lempäälä (1 km IdeaParkista) Avoinna: Ma-La 10-18 Puh: 045-1107575
Maahantuojan mukaan Hunterissa käytetään ainakin osaksi samoja komponentteja
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 29. Hunter 500 todellakin muistuttaa Yamahan Grizzlya niin paljon, ettei kyse ole sattumasta. Koeajossa NFM Hunter 500 4x4 L
Mönkijä-lehden työryhmä Kuvat: Joni Helminen
TAIWANIN KIINALAINEN
Mönkijämerkkejä syntyy kuin sieniä sateella ja uutuuksia rantautuu Suomeenkin kiihtyvällä tahdilla. Yhtä lailla se muistuttaa 500-kuutioista CF Motoa ja Goesia. Muo-
vit, hallintalaitteet, sähköiset lukot kytkimineen ja pohjan muoto ovat täysin samanlaisia. NFM Hunter on yksi tuoreimmista tulokkaista, joten se piti ottaa heti tarkempaan syyniin.
T
aas yksi vanhan Yamahan kopio, oli testiporukan kommentti porukan pyöriessä Hunterin ympärillä Mönkijä-lehden "pro-
topajalla"
Renkaat ed/ta: 25x8-12/25x10-12 Jarrut ed/ta: 2xhydr levy 1 /1xhydr levy Pa-säiliö: 20 litraa Hinta: 5500 e offroad, 6600 e tieliikenneversio Maahantuoja: Bad Toys Finland, www.badtoys.fi
pakkia käyttää ahkerasti. Maastossa Tiesiirtymän jälkeen oli aika suunnata maastoon. Parikymmenen kilometrin sisäänajon jälkeen ainakin osa hevosvoimista alkoi herätä henkiin ja mittarin sai näyttämään noin seitsemääkymppiä. Mittaristo on monipuolinen ja tavaratelineet tukevan tuntuiset
TEKNISET TIEDOT
Moottori: 1-syl., 4-tahti, nestejäähd., SOHC Iskutilavuus: 497cc Kaasutin: Keihin Voimansiirto: CVT-variaattori, kaksi vaihdetta eteen ja peruutus Etujousitus: Erillisjousitus, öljyiskunvaim. Koeajossa olleen kuristetun tieliikenneversion tehoksi ilmoitetaan tasan suurin sallittu 20 hevosta. Koeajossa NFM Hunter 500 4x4 L
kuin CF Motossa, mutta kokoonpano tehdään Taiwanissa New Force Motor -yhtiössä, josta kirjaimet NFM. Kuristettu moottori käy kuitenkin melko epätasaisesti ja kaiken lisäksi kaasua saa pikkuteilläkin pitää oikeastaan kaiken aikaa pohjassa. Tehoreservien puute nostaa myös polttoaineen kulutusta, sillä tiellä mennään koko ajan kaasu pohjassa ja maastossakin kierroksia saa antaa reilusti. Isommalla maantiellä rekat kuitenkin pyrkivät sisään takakontista, joten oli paras suunnata maaseudun rauhaan. Menovettä moottori saa Keihinin kaasuttimen kautta ja kuristamattoman mallin tehoksi ilmoitetaan hiukan yli 30 hevosvoimaa. Takajousitus: Erillisjousitus, öljyiskunvaim. Hiukan vaikuttaa siltä että ohjauksessa on jäänyt rajoittimen stoppariin liikaa rautaa, joten pienellä työstämisellä kääntyminen varmasti paranisi, sillä ainakaan vetonivelet eivät kääntyvyyttä rajoita. Edessä ja takana on erillisjousitus ja laatikosta löytyy hidas ja nopea vaihde eteen ja pakki. L mallinimen lopussa tulee juuri tuosta 20 senttiä pidemmästä rungosta. Alustan suhteen Hunter 500 on hintaansa nähden hyvä maastomönkijä, mutta tieliikenteessä sillä pyörii auttamatta jaloissa. Testilenkin keskikulutus oli melkein 12 litraa sadalla, mikä kertoo omaa kieltään siitä että tehorajoitettu moottori ei käynyt aivan puhtaasti. Moottori on yksisylinterinen 493-kuutioinen nestejäähdytteinen nelari. Mittasimme kääntösäteeksi melkein 7 metriä ja se tehtiin todellakin sisemmistä pyöristä, joten lukema kertoo jo omaa kieltään ketteryydestä tai sen puutteesta. Satulassa on hyvin tilaa myös kahdelle ja matkustajalle on astinlaudoilla korotetut jalkatuet. Missään nimessä luvatut 20 hevosvoimaa eivät olleet kotona, sillä sen verran hitaasti Hunter kiihtyi ja vauhti hyytyi hiekkatiellä hiukankin pehmeämpiin ylämäkiin. Maantiellä maltilla Koeajolaite oli aivan ajamaton, joten emme ihmetelleet kun ensimmäiset kilometrit tiesiirtymällä tuntuivat hiukan nihkeiltä. Takaveto/neliveto kytkeytyy sähköisesti ja samoin toimii etulukko. Kaksi päällä ajettaessa kyyti on vieläkin rauhallisempaa, joten silloin kannattaa pysytellä rauhallisilla pikkuteillä tai taajamanopeuksien alueella.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 30
TAIWANIN KIINALAINEN. Kääntösäde saisi myös olla noin metrin pienempi, jotta puiden välissä ajaminen ei olisi jatkuvaa vaihteiden edes-taakse pläräämistä. Koeajossa ollut laite oli tieliikenneversio ja pitkärunkoinen kahden istuttava malli. Vaihteet toimivat maastossa napakasti, mutta vaativat voimaa. Hunterin alusta toimii mukavasti ja iskarit ovat riittävän kantavat jopa lievään kaahailuun. Pitkä runko ja todella vähän kääntyvät etupyörät tekevät mutkien ajamisesta kankeaa ja pienipiirteisessä maastossa saa
Hunterin työn jälki on laadukasta. Etulukko kytkeytyy pienellä viiveellä ja vaatii useissa tapauksissa hetken kaasutuk-
sen ja pyörien pyörähtämisen ennen kuin se nappaa rusahtaen kiinni. Jos vain kulkua piisaisi, niin
pitkärunkoinen Hunter 500 olisi mukava tieliikennelaite. Metsäteillä toivoisi että alla olisi täysitehoinen offilaite, mutta kunnon möyrimisessä ja kivien kierrossa tieliikennetehotkin riittävät mainiosti
08 20 TV A
EITA, UTINTOA LANT NA TIA, TI AJO VAUH
KVF360 4x4
KVF650 4x4
KVF750 4x4
KFx450R
Meillä ei ole tarjota Sinulle markkinoiden halvinta mönkijää. Jos sen sijaan etsit erinomaisia, suorastaan ylivoimaisia ajo-ominaisuuksia ja kestävää rakennetta, on meillä Sinulle juuri oikea ATV-mallisto. Kawasakissa riittää voimaa ja ominaisuuksia vaativaankin käyttöön.
Maahantuoja:
Katso lähin jälleenmyyjäsi ja käy tutustumassa Kawasaki laatuylivoimaan: www.kawasaki.fi
www.sumeko.fi
Koeajopelin rekisteriotteessa tehoksi kerrotaan kuitenkin vain 9,1 kilowattia, joka on hiukan yli 12 hevosvoimaa. Kesä ja tuleva syksy viimeistään näyttävät mitä aseita kilpailijoilla on heittää Yamahaa vastaan. Tiellä ajettaessa tehostimesta ei ole hyötyä tai haittaa. Mönkijä-lehden työryhmä Kuvat: Jukka Helminen, Joni Helminen
Koeajossa Yamaha Grizzly 700 FI
tieliikenne
YAMAHA NIMELTÄ
Mönkijä-lehden 2007 ykkösnumeron noin 700-kuutioisten maastomönkijöiden testin voitti Yamaha Grizzly 700 FI. Onko japanilaisilla niin vahva patentti asiaan, vai mistä kiikastaa muiden hitaus. Mutta, mutta! Ainakin toistaiseksi Jammu on edelleen yksin tehostimensa kanssa ja saa siitä selkeää markkinaetua ainakin maastokäytössä. Syy maltilliseen teholukemaan on Euro 2 melu- ja saastenormi, jonka täyttämiseksi on 686-kuutioisen moottorin ruutia pitänyt suitsia melkoisesti. Vilkut, peilit ja tieliikennekäyttöön hyväksytyt renkaat kuuluvat tietysti myös asiaan. Ei mikään ohjus Markkinoille tullessaan Grizzly 700 FI kohautti mönkivää maailmaa huikealla innovaatiolla, eli sähköisellä ohjaustehostimella, joka toimii myös ohjausiskunvaimentimena. Lisäksi kaasuläpän aukeamista rajoitetaan mekaanisesti. Muutokset tekevä firma on nimeltään Dresel ja koska tyyppihyväksyntä on saksalainen, lukee myös rekisteriotteessa merkin kohdalla Dresel Y9 YFM700, eikä Yamaha. Viime syksynä laitteesta esiteltiin tieliikenneversio ja hyvältä maistuu testivoittaja myös suitsittuna.
T
arkalleen ottaen kyseessä on Yamahan valmistama Grizzly 700 FI, joka on Saksassa muutettu Euroopan lakien ja sääntöjen mukaiseksi L7luokan ajoneuvoksi, eli nelipyöräksi. Vaikka virallinen Yamaha ei suuremmin liputa telasatsien puolesta, on
varmaa, että telojen yleistyminen on yksi syy tehostimen esittelyyn. Nelipyörän huipputeho saa olla korkeintaan 15 kilowattia, eli noin 20 hevosvoimaa. Tieliikennekäyttöön valjastettuna äänenvaimentajan ja pakoputken väliin on asennettu katalysaattori ja pakokaasujen ulostuloreikää on pienennetty. Ensimmäisten koeajojen jälkeen jokainen ylisti Yamahan tehostinta ja koko suomalainen lehtiväki oli yhtä mieltä siitä että muut merkit seuraavat nopealla tahdilla perässä. Yamahan offroadmallin yksi-
pyttyisestä nelitahtisesta ruiskulla ruokitusta moottorista irtoaa tehoa arviolta 40-50 hevosvoimaa, joten testiryhmä oli melko ennakkoluuloinen Dreselin voimavaroista. Se tekee kuitenkin ohjauksesta todella herkkää ja aluksi tuntuu että pyörät kääntyvät kuin itsestään.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 32
YAMAHA NIMELTÄ DRESEL
Pitkien ja pehmeiden joustovarojensa ansiosta Yamaha on erinomainen peli maastossa, mutta tieliikenteessä se aiheuttaa pientä keinuntaa. Grizzly 700 jarrut ovat mönkijämaailman parhaat tällä hetkellä ja niistä on asfaltilla enemmän kuin iloa. Kaasukahvan rajoitinruuvia avaamalla nopeus nousee reiluun yhdeksäänkymppiin, jonka jälkeen ei enää tarvitse tuijottaa peileistä takana ohitusta kyttääviä rekkoja ja kuormureita. TEKNISET TIEDOT
DRESEL
Moottori: Yamaha, 1-syl., 4-tahti, nestejäähd., SOHC, 4 venttiiliä Iskutilavuus: 686 cc Pa järj: EFI Voimansiirto: CVT-variaattori, kaksi vaihdetta eteen ja peruutus Etujousitus: Erillisjousitus Takajousitus: Erillisjousitus Renkaat ed/ta: 25x8-12/25x10-12 Jarrut ed/ta: 2xhydr levy 1 /1xhydr levy Pa-säiliö: 20 litraa Hinta: 18490 e
Mikään tehotykki ei 700 Dresel ole, mutta se kelaa todellista nopeutta hiukan yli 80 km/h, joten sillä pysyy kohtuullisesti liikennevirran mukana. Mikään epävakaa menijä ei Dresel-Yamaha kuitenkaan ole, kun sen huojuviin liikkeisiin vain ensin tottuu. Karkeat maastokuvioiset renkaat eivät tietenkään ole parhaat mahdolliset asfaltilla tai kovalla hiekkatiellä, mutta pito on kuitenkin kohtuullinen. Hidastaminen ja äkkipysäyskin onnistuu paria sormea käyttämällä. Tieliikenteessä osaa arvostaa myös tasaista käyntiä ja hiljaista ääntä.
Kuristettu tieliikenneversio liikkuu maastossa hyvin, mutta kuvan vetokoukkuun ei kovin raskaita kuormia kannata laittaa, sillä vetokyky kärsii tehon rajoittamisesta kaikkein eniten.
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 33
Tehostimen ohjausta vaimentava ominaisuus säästää myös käsivoimia ja tekee rallaamisestakin hauskempaa, kun ei tarvitse pelätä peukalon hankaan kipeästi tärähtäviä iskuja. Yamahaa käyttää sähköisesti kytkettävää lukkoa, joka lyö etu-
perän täysin tönköksi, eli heti lukon käyttötarpeen loputtua on etuperä vapautettava, jotta tekniikalle ei aiheutuisi vaurioita. Toiseksi kevein on Honda tuloksella 304,9 ja kolmas Suzuki King Quad 305,8 kilollaan. Kun Yamahan keinahteluihin tottuu, alkaa laite taittua mutkiin hienosti kaltevallakin pinnnalla. Vuoden takaisessa vertailutestissä täydellä tankilla kevein oli Yamaha Grizzly 700 FI, joka rasitti vaakaa 302,4 kilon verran. Tieliikenneversioon on tullut muutama kilo lisää, mutta silti sekin on kevyt vietävä maastossa. Koeajossa Yamaha Grizzly 700 FI
tieliikenne
Yamahassa on etulokarissa pieni vesitiivis kuljetustila papereille ja vaikkapa varahanskoille. Keula niiaa jopa siinä määrin, että laitteella onnistuu tehdä vaikkapa prätkäpuolelta tutun endon, eli niin räväkän etujarrutuksen, että perä nousee ilmaan. Tiellä tehottomuus kuitenkin näkyy melkoisena pottoaineen kulutuksena, sillä noin puolet maastoa ja puolet tietä sisältäneellä testilenkillä menovettä paloi toistakymmentä litraa satasella. Myös vertailun kääntöympyröistä pienimmän piirsi Yamaha, jonka ympyrän sisäkehän halkaisija oli 320 senttiä, Hondan 350, Arctic Catin 370 ja Suzukin 388 senttiä. Maastomalli maksaa 11.750 ja Dresel 18.490 !
MÖNKIJÄ-LEHTI | 34
YAMAHA NIMELTÄ DRESEL. Kun pieneen
kääntöympyrään lisätään tehostimen ohjaukseen tuoma keveys, niin 700 FI tuntuu taittuvan paikasta kuin paikasta. Dresel-Yamaha 700 FI on siis kohtuullisen toimiva peli tieliikenteessä ja erittäin soiva laite maastoajossa. Kuten jo tieliikennearvioissa mainittiin Yamaha omaa pitkät joustovarat, mistä johtuen niin jarrutuksissa, kaarteissa kuin kiihdytyksissä Grizzly tuntuu keinuvan aika tavalla. Tavaratelineessä näkyvä vaijeri ja ohjaustangossa oleva kiinnike ovat tieliikennevarustukseen kuuluva ohjauslukko.
Maastossa Dresel on Yamaha Maastoajossa ja erityisesti haastavassa maastossa ei suurista tehoista ole ihmeemmin hyötyä. Syy suureen kulutukseen on tarve ajaa koko ajan kaasu pohjassa, mikäli mielii pysyä pois muun liikenteen jaloista. Onneksi ohjaus on lukon päällä ollessa selvästi jäykkä tehostimesta huolimatta, joten se päällä ei unohdu pitkään ajelemaan. Huonoin puoli tieliikenneversiossa on kuitenkin hinta. Suolla ja märällä pellolla muta tietysti lentää hienossa kaaressa, mutta muualla ei hevosvoimista tai tarkemmin sanottuna niiden puutteesta ole haittaa
7.980,- + toimituskulut tai
RAMSEY-VINSSI sh. FI ta i p u h . 849,-
MAASTOKÄRRY sh. Sinulle, joka tar vitset suuritehoista voimanpesää ja m u k av uut t a va a t i vi i n t yö t eh t äv iin.
5-portainen manuaalinen sähkövaihteisto sähköisesti toimivat nappivaihteet sähköinen TraxLok 2/4-vedon valintakytkin automaattisesti toimiva Suretrac-etuperä jäykkä, jousitettu taka-akseli paras ratkaisu työkäyttöön pieni polttoaineen kulutus Sh. 795,-
TAKALAUKKU sh. 149,-
HONDA MAAILMAN OSTETUIN MÖNKIJÄMERKKI JO VUODESTA 1970.
ä H o n d a -t a k u u n e ljä vu o tta . Ta k u u e h d o t k a u p p ia a lta si. Viimeinen erä 417,04 . Kuukausierä sisältää perustamismaksun 100 ja käsittelymaksun 6/kk. M a llik o h t a ise t tie d o t ja lä h in k a u p p ia a si:
WW W. Luottokustannukset yhteensä 1.790,04 .KSL:n mukainen luottohinta 9.770,04 ja KSL:n mukainen todellinen vuosikorko 10,56%. 0 2 0 7 7 5 7 2 0 0. Käsiraha 0 . Rahoituspalvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy.
(VANNESARJAN ARVO 1.150,-)
POHJAPANSSARI sh. 649,-
*Rahoitusesimerkki laskettu kiinteällä 7,9% korolla. 700,-
NYT JOPA ILMAN KÄSIRAHAA!
199
/kk*
TUKKIKÄRRY sh. B R A N D T. 595,PUSKULEVYSARJA sh. Sopimusaika 48 kk
AJETTU: Suomen ensimmäinen "virallinen" mönkijäura
MÖNKIJÄ-LEHTI | 36
LOPELLA MÖNKIMÄSSÄ
Tuolloin kaiken kansan käytettäväksi tuli noin 30 kilometrin mittainen haastava ja mielenkiintoinen reitistö. Lähtöpisteestä ura suuntautuu etelään ja haaroittuu pian tämän jälkeen kahteen suuntaan. Pääsimme koeajamaan uran viime kesänä juhannuksen jälkeisellä viikolla. Länteen johtava ura vie Jaakkolan reitille sekä Rajalan laavulle, ja itään ohjaava ura puolestaan Huhtalan
L
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 37. Ajankohta oli sikäli heikko, että pitkän kuuman ja kuivan kauden jälkeen ajourat eivät olleet haastavimmassa mahdollisessa kunnossa, ja siksipä reitin pystyi ajamaan kokonaisuudessaan takavedolla. Vain paria viikkoa aikaisemmin ja myöskin pari viikkoa visiittimme jälkeen mutaa ja vetisiä paikkoja olisi ollut siinä määrin, että syvimmät montut olisi joutunut suosiolla kiertämään. Vajaat pari vuotta sitten avattu mönkijäura on niittänyt mainetta harrastajien keskuudessa monipuolisena ja mielenkiintoisena ajoalueena.
Teksti ja kuvat: Joni Launonen
LOPELLA
MÖNKIMÄSSÄ
open mönkiura avattiin vuonna 2006 heinäkuun alussa. Mönkijäharrastuksen kehittämisessä Lopen kunta on askeleen muuta maata edellä. Lähdimme liikkeelle viiden mönkijän ja miehen voimin reitin alkupisteestä Jaakkolasta, joka sijaitsee Vahteristonlammin maastossa
Uran leveys on maastosta riippuen kahdesta kolmeen metriä. Koska kuivan alkukesän ansiosta varsinaisia offroad-haasteita ei ollut tarjolla, pystyi reitillä ottamaan kunnon hien pintaan reippaammalla ajolla. Mönkijäuralle pääsee ajamalla Kantatietä 54 noin 8 kilometriä Lopen kirkonkylästä Forssan suuntaan. Maastomme on sellaista, joka kuluessaan paljastaa kiviä, mikä tuottaa työtä. Mönkijäura oli yksi eniten vastustusta aiheuttanut osahanke. Ajokkeinamme oli nelivetoisia työmönkkäreitä, mutta ajokelin ansiosta myös crossimönkijä olisi ollut toimiva vaihtoehto. EU-hankekauden aikana halusimme kehittää kuntana perinteikästä matkailualaamme. Lähellä on myös Räyskälän lentokenttäalue.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 38
LOPELLA MÖNKIMÄSSÄ. Yrittäjälupa on aina lunastettava kunnantalolta. Kovan työn tulos Kuten moni hyvä asia, Lopen mönkkäriurakin syntyi äärimmäisten ponnistusten jälkeen. Yksityishenkilön päivä- tai kausiluvan voi lunastaa Lopen kunnantalon Rosamunda-palvelupisteestä, Lopen kirkonkylän Neste-huoltoasemalta, Kantatie 54:n varressa olevalta Grilli-Kahvio Huhkajalammelta tai Riihisalon vapaa-aikakeskuksesta. Meillä riittää luonnon rauhaa kanootti- ja patikkareiteille, mutta tilaa on myös moottorivehkeille.
Faktaa: Lopen mönkijäura on tarkoitettu mönkijäsafareita vetävien yrittäjien käyttöön, mutta myös yksityishenkilöt pääsevät ajamaan uralle. Perille pääsee seuraamalla ampumaradalle ohjaavaa viitoitusta. Nekin etenevät ja hevosvoimahan siinäkin pelaa, Heinonen veistelee. Uralla saa liikennöidä ainoastaan laitteilla, joissa on liikennevakuutus. Karhulaan ohjaavasta risteyksestä käännytään vasemmalle ja tästä edelleen Nummenrannantielle. Lopen kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Timo Heinonen kertoo, että mönkijäurahanke oli alkuun navakassa vastatuulessa. Reitit kulkevat perin vaihtelevassa maastossa; osittain metsäautoteillä ja osittain metsään raivatulla kulku-uralla. Kun reitti on saatu toimimaan, on sen kunnossapitäminen havaittu paikoin haasteelliseksi tehtäväksi. Muutama viikko sitten juuri kyselin ja ongelmia ei ole ollut, Heinonen kertoo. Yhteiselo eri reittien ja toimijoiden kesken on toiminut. Täytyy toivoa, että reittimerkintöjä kunnioitetaan eikä hankalissakaan paikoissa lähdetä tekemään omia linjoja. Niillä varannetaan koko reitin olemassaolo. Uralla ajamiseen vaaditaan uralupa. Takavetoiset rallipelit eivät kuulemma ole mitenkään harvinainen näky Lopen maastoissa. Päivälupa maksaa 20 euroa ja kausilupa 100 euroa. Ajoimme päivän aikana läpi käytännössä katsoen koko reitistön. Reitti nimittäin kulkee kunnan ja seurakunnan maiden lisäksi myös UPM:n mailla, Heinonen varoittelee ja lisää, että tähän mennessä väärinkäytöksiltä on vältytty. Lähimmät kaupungit ovat Hyvinkää, Riihimäki, Forssa ja Karkkila, joiden neliön keskellä reitti sijaitsee. LOPELLA MÖNKIMÄSSÄ
kotalaavulle ja Pipakallion reitille. Neuvotteluilla kuitenkin asia eteni ja muun muassa metsästäjien kanssa löytyi yhteisymmärrys reitin käytöstä. Luontonsa puolesta alue käsittää monipuolista harjuluontoa, kangasmetsiä, hakkuualueita, pieniä suoalueita ja myös jonkin verran jyrkänteitä ja kivikkoa. Seuraava unelmamme on kunnon ratsastusreitit
(03) 474 0046 Ville: 0500-637 513 Iikka: 0400-732 626
KAIKKONEN RUOVESI
Vaihtokoneet
www.vk-motors.fi. (03) 474 0040 Fax. 17.990,-
Maksuaikaa jopa 60 kk ilman käsirahaa.
VK-Motors Oy Ruovedentie 28 34600 RUOVESI Puh. Yamaha tieliikenne Rhino
ovh
Reissu Pismo Beachille oli enemmän tai vähemmän riskiretki, jonka annista minulla ei ennakkoon ollut pienintäkään hajua.
Teksti ja kuvat: Joni Launonen
MÖNKIJÄ-LEHTI | 40
PISMO BEACH. Tällä kertaa reissussa oli suunnitelma, jota tosin ei seurattu lainkaan. ilmalla Miehemme maa
. (kuva: Seppo
Launonen)
Pismo Beach
DYYNI-ILOTTELUA TYYNENMEREN RANNALLA I-ILOTTELUA
Turha suunnitelmallisuus pilaa reissun kuin reissun ni te lma lli s uus pi la a r e i s s un kui n r e i s s un näin olen aina ajatellut ja pyrkinyt reissaamaan ilman sen kummempaa käsikirjoitusta
Luulin itseäni edes vähän valveutuneeksi alan ammattilaiseni, mutta taas oli vastassa hetki, jolloin jouduin toteamaan yleissivistyksessäni olevan melkoisen aukon. Spring break näkyi myös dyyneillä. Durangossa ystäväni Timo Lähdekorpi, jonka luona asustelin pari päivää, ky-
E
seli reissusuunnitelmista. Kerroin aikovani hiekkadyyneille Kaliforniaan. Maaliskuun puoliväliin ajoittuu kalifornialaisten parin viikon kevätlomajakso, joten kylässä riitti populaa. Se on Losista pari tuntia pohjoiseen, Timo kertoi ja kaivoi vanhan kartan esiin kertoen samalla, että paikka vilisee dune buggyja, mönkkäreitä ja crossipyöriä. Durangoon oli jouduttu matkalla Grand Lakesta Kaliforniaan. Väkeä riitti, muttei onneksi ruuhkaksi asti.
lettiin maaliskuuta ja maailmanmenoa ihmeteltiin Coloradossa Durangossa. Jostakin syystä ajatus tuntui hetki hetkeltä huonommalta. Aina yhtä viihtyisän Motel 6:n huone maksoi kahdelta hengeltä noin 100 taalaa kahdelta yöltä, eli alle 70 euroa.
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 41. Ah, mä tiedän sen paikan, se on Pismo Beach, Timo veikkaili. tu tu tui tu Mieltä painoi yksi asia, eli se, että olin M mennyt kustantajalle lupailemaan reportaasia mönkimisestä Amerikan maalla. Jostakin syystä alun perin mielessä pyörineen paikan nimi oli pyyhkiytynyt muististani täydellisesti. Se on idyllinen vajaan 8300 asukkaan pikkukaupunki, joka elää matkailusta. En ollut koskaan kuullut Pismo Beachista, mutta aivan varmaa olisi, että muutaman päivän päästä tietäisin, mikä tuo pikkukaupunki on paikkojaan. Olin alun perin sopinut tällit Las Vegasiin paikallisen mönkkärivuokraamon edustajan kanssa tarkoituksenani harjoittaa jotakin todella hauskaa mönkkäritoimintaa uhkapelikaupungin laitamilla. Matkamme tarkoitus oli harrasliforn liforn fo taa ta s taa sekä moottorikelkkailua ja mönkijällä ajamista tällä reissulla ja mönkkäröinti tunaj m ajam tui tuottavan pientä ongelmaa. Ei se ollut, mutta missä moinen paikka on. Kerroin paikan olevan jossakin päin, mutta ei kovin kaukana Los Angelesista. Idyllinen rantakaupunki Pismo Beach sijaitsee Tyynenmeren rannalla noin parinsadan mailin päässä Los Angelesista. Pienen pieni yllätys ja positiivinen sellainen oli se, että kevätlomista huolimatta majoitusten hinnoissa ei ollut mitään sesonkilisää. Tässä vaiheessa olin jo muis-
tanut, että alkuperäinen ideani oli mennä Glamisiin, maailman hiekkaleikkien pääkaupunkiin, mutta ajatus pohjoisemmassa olevasta rantakaupungista vei voiton. En edes tiedä, mistä tunne aiheutui, mutta päätin silti pistää suunnitelmat uusiksi. Tungosta ei silti ollut missään ja majoituspaikkakin löytyi ilman ennakkovarauksia
Kun minut oli saatu kauhun valtaan, kävelin pihalle, jossa nuori heppu odotteli minua vuokrapelin kanssa. Vuokraaminen ei sinällään ollut erikoinen toimenpide, mutta kun Amerikassa ollaan, kuuluu ylenpalttinen varoittelu kuvioihin. Siinä kerrottiin, että keuliminen on vaarallista, hyppiminen on vaarallista, etujarrun käyttö on vaarallista ja että ajaminen on vaarallista. Tiskin takana häärivä kaveri kertoi, että vuokraaminen tapahtuu rannalla, dyynien välittömässä läheisyydessä. Pismo Beachilla rentoutuminen onnistuu, sillä meininki kaupungissa on rentoa.
Pismo Be
Mönkkärimiehen ja -naisen paratiisi Mönkkärivuokraamoista valitsin Steve´s ATV rental-nimisen paikan. Sieltä löytäisin keltaisen trailerin, jonka edustalla vuokrapelit olisivat. Maksettuani vuokran ja annettuani 200 dollarin takuusumman vuokraamon tytsylle, minut ohjattiin katsomaan mönkkäriopetusfilmi. Ok, vastasi kaveri ja jatkoi, Tässä on jarru ja tämä on kytkin. Päättelin nopeasti, että kaveri ei taida olla Mönkijä-lehden lukijoita ja päätin kuunnella opastuksen loppuun. Jahka opit oli saatu, katsoin vielä varmuuden vuoksi ajopelin läpi, sillä ei olisi kiva jou-
Pismo Beach -faktaa
Pismo Beach sijaitsee Kaliforniassa ja se on osa San Luis Obispon lääniä. Öö, olen, vastasin ja koetin mahdollisimman coolin välinpitämättömästi kertoa, että ollaan tässä nyt sentään alan toimittajia ja sen semmoista. Iloisten yllätysten sarjaa jatkoivat mönkkäreiden vuokrahinnat, joita kävin kyselemässä sunnuntai-illan ratoksi. Kaupunki on ollut matkailukohde jo 1800-luvun lopulta lähtien.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 42
PISMO BEACH. Asukkaita Pismo Beachilla on vajaat 8300. Vaihteet toimii sitten tästä kepistä... hän kysyi kohteliaasti. Sunnuntaina oli siis oiva hetki kierrellä kylää ja katsella paikkoja. Sisäänpääsy on viisi dollaria ja se on voimassa päivän. Lisäksi kerrottiin, että mönkkärin kaataminen maksaa 25 taalaa laaki ja että rantavedessä ajeleminen maksaa ja aiheuttaa samalla ajoreissun ennenaikaisen loppumisen. Hinta sisältäisi bensat ja mahdollisten ajovarusteiden vuokran. Kaupungin pinta-ala on 34,8 neliökilometriä, joista yli 70 prosenttia on merta. Side by side-mallien suosio on Pohjois-Amerikassa uskomattoman kovaa. Lisäksi oli oiva hetki todeta todeksi väittämä kalifornialaisten oluttottumuksista tarinan mukaan Kaliforniassa on tapana viilentää olut niin kylmäksi, että bissesnobien mielestä se on jo jonkun asteen liian kylmää. Oletko koskaan ajanut mönkijällä. Kahdelta tunnilta Honda TRX 400:n vuokra olisi veroineen alle 100 dollaria. Kävelin sisään putiikkiin ja ilmoitin tahtovani vuokralle crossi-Hondan. Sana "pismo" on chumas-intiaanien kieltä ja tarkoittaa tervaa. Kylmää se on, mutta ainakaan allekirjoittaneen mielestä lager ei ole liian kylmää niin kauan, kun se vain edelleen on juoksevassa muodossa.
Leppoisaa meininkiä. Kaverin ohjeiden mukaan suunnistin rannalle, jonne pääsee näppärästi autolla. Kaverin tehtävä oli vielä kertoa laitteen toiminnasta. Koska saavuimme Pismo Beachille sunnuntaina iltapäivällä, en päässyt dyyneille, vaan oli odotettava maanantaipäivän valkenemista
Mönkijät muodostavat selkeän enemmistön dyyneillä, mutta myös buggyt ovat tavallinen näky Pismo Beachilla. Sen kyllä jaksaa ajaa, ainakin, jos tietää, mitä kohta on edessä. Pismo Beachilla kiintopisteen löytäminen on sikäli helppoa, että länsisuunnassa alue rajoittuu Tyyneenmereen, jonka hukkaaminen onkin jo melkoinen temppu.
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 43. Pismo Beachilla lääniä riittää.
Anonyymi cam-amisti lennättää DS 650:a.
Vintage-kalustoa. Turvallisuutta kohentaa kummasti, jos kaveri esimerkiksi lupaavan hyppyrin vastaan tullessa yksi voi lähteä antamaan merkkiä muille samoilla seuduilla liikkuville. tua jonkun jo ajat sitten aiheutetun ruhjeen maksumieheksi. Erityisen helppoa tyriminen on dyyniajon kaltaisessa freeride-lajissa, jossa tullaan ja mennään satunnaisiin suuntiin. Odotin, että kyseessä olisi laiskahko ja kulunut peli, mutta mitä vielä! Kulkuhaluja tuntui ainakin vielä keväästä kankean kuskin taitoihin nähden olevan vähintäänkin riittävästi. Tarinat näiden kahden laitteen kovasta menekistä eivät siis olekaan vain myyntimiesten puheita. Jahka ajorutiinia alkoi olla taas sen verran, että ajamiseltani pystyin keskittymään muuhun ympäristöön, tulin todenneeksi, että Polaris RZR:t ja Yamahan Rhinot ovat rantautuneet tännepäin maailmaa perin voimallisesti. Kolmas asia on, että dyyneillä on helppoa pyöriä niin kauan, että suuntavaisto heittää piruettia. On siis hyvä löytää jokin kiintopiste, joka auttaa suunnistamisessa. Toinen tärkeä asia on se, että dyynit ovat tuulen muokkaamia ja alati muovautuvia kukkuloita, joiden toiselle puolelle muodostuu aina suurempi tai pienempi jyrkkä pudotus. Tämän toki itse tiesin, mutta niin vain meinasin keulia alas kukkulalta. Pismo Beachin dyynit tuntuivat pitkän talven mönkkärillä ajamattomuuden jälkeen suurin piirtein taivaan esikartanoon pääsyltä. Honda ATC 250R on todellinen klassikko.
each
Monenkirjavaa kalustoa. Silmänkantamattomiin hiekkakukkuloita, loivia mäkiä, jyrkkiä mäkiä ja loistavia hyppyreitä. Ihanan vaarallista Dyyneillä ajamisessa on muutama juttu, jotka on hyvä painaa syvälle mielen sopukoihin. Siirtymä varsinaisille dyyneille on vajaan mailin mittainen ja se pitää ajaa maltilla, sillä nopeusrajoitus on 15 mailia tunnissa ja nopeuksia myös valvotaan. M-A-H-T-A-V-A-A!!! Tai kun kerran Amerikassa ollaan, niin pitäisi kai kiljua, että sweet dude tai jotakin vastaavaa. Näin siksi, että kaikkeen moottoriurheiluun liittyy aina riskinsä. Siinä dyyneillä päristellessä ja elämän hetkittäistä viehättävyyttä pohtiessani tulin tuumineeksi, että ei ole lainkaan ihme, että Hondan 400-kuutioinen ilmajäähdytteinen rallipeli edustaa enemmistöä vuokraamoiden pihalla seisovista laitteista. Ensimmäinen on se, että dyyneille on aina hyvä lähteä porukalla
Itse puolestani pääsin valittamaan, etten päässyt kertaakaan näkemään todella isoja hyppyjä mönkkärikuskien toimesta. Pihassa oli peliä siinä määrin, että päättelin kyseisen kaverin olevan melko vahvasti lajista innostunutta tyyppiä. Craig Vaughn ja tyttärensä Jenna ja Breanna olivat matkanneet Kingsburgista Pismo Beachille loman viettoon. Yamaha Rhino ja Polaris RZR olivat selvästi suosituimmat UTV:t Pismo Beachilla.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 44
PISMO BEACH. Tosin en voi moittia peliä, sillä ajotapani on kuluttava, Craig naureskeli. Craigin sanat oli helppo uskoa, sillä niitä alleviivasi ambulanssin sireenien korvia repivä valitus. Toivottavasti pidempi reissu Pismo Beachin maisemiin onnistuisi lähitulevaisuudessa.
Kaksi suosituinta. Matkalla huomasin kaverin rassaavan matkailuvaununsa vieressä Polaristaan. Kaveri, Craig Vaughn kertoi olevansa kotoisin KingsburgisLomalaiset. Ambulanssin näkee täällä ainakin pari kertaa päivässä. Tavallinen crossirengaskin toimii hiekassa yllättävän hyvin.
Pismo Beach
Kaksi tuntia oli liian vähän Koska olin vuokrannut ajokin vain kahdeksi tunniksi, ja koska jokainen ylimääräinen minuutti maksaisi, lähdin suunnistamaan, joskin vastentahtoisesti takaisin vuokraamon traileria kohti. Erityisesti pidän isoista hypyistä, hän sanoo ja valitteli, että tällä kertaa ajamista on haitannut ylenpalttinen ajokin korjaamisen tarve. Nyt puhaltaa mereltä sen verran voimakkaasti, että hyppiminen on vaarallista. ta, muutaman tunnin ajomatkan päässä Pismo Beachilta. Craig kertoi myös vierailevansa dyyneillä usein. Tykkään ajaa täällä. Tuskailin mielessäni, että olisin mieluusti jäänyt itsekin lomailemaan vielä muutamaksi päiväksi aurinkoisen Kalifornian aurinkoisille rannoille. Laparengas rules! Dyyneillä vetomiehillä on sekä mönkkärissä että crossipyörässä laparenkaat. Koska kiire alkoi jo painaa, toivottelin Craigille vauhdikasta, mutta tapaturmatonta loppulomaa. Tuo on ihan normaalia
Myös etulukko kytkeytyi muutaman kerran hiukan hitaasti ja rusahtaen ja vaati reippaanlaisen kaasutuksen. 700 XL -mallia liikuttelee yksipyttyinen 660-kuutioinen nelitahtinen.
K
oeajossa ollut Trapper oli vielä jonkinlaista esituotantosarjaa ja uusi tuttavuus myös maahantuojalle. Kardaaniveto ja erillisjousitus kuuluvat tietysti asiaan maastomönkijästä puhuttaessa. Perustekniikkaa Trapper 700 liikkuu 660-kuutioisen nelitahtisen SOHC-moottorin voimin. Iskarit ovat öljyvaimenteiset ja edessä on kaksi lähes vanteen kokoista hydraulista levyjarrua ja takana yksi. Tosin Trapperissa oli ilmeisesti pieni toleranssi säädöissä, sillä yleensä vaihteen sai päälle vaikkei painanut minkäänlaista jarrua tai tehnyt muutakaan ylimääräistä operaatiota. Myyntimallit rantautuvat Suomeen heinäkuun tietämissä. Sellainen löytyy myös muun muassa CF Motosta ja Goesista. Periaatteessa koeajolaite oli tieliikenneversio, joten siinä oli peilit, vilkut ja katalysaattori pakoputkessa. Sylinteri on suunnattu voimakkaasti eteenpäin ja polttoaineen syötöstä vastaa
kiinalaisvalmisteinen 42-millinen kaasutin. Ensimmäisten kiinalaisten mönkijöiden levittyä maailman turuille, vastasivat loppukäyttäjät eli asiakkaat myös testaamisesta ja usein huonoin tuloksin. Vaihdevalitsin on täysin samanlainen kuin vanhassa Yamahan Grizzlyssa. Myös vaihtaminen on kopioitu suoraan Yamahasta eli pykälät menevät päälle kun painaa samaan aikaan jalkajarrua. Trapperin takajaloille nosto paljasti pohjasta lisää Yamahaa muistuttavia osia ja esimerkiksi muovinen pohjapanssari menee melko varmasti heittämällä Grizzlyyn.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 46
ISO KIINALAINEN. Tosin jumipaikoissa joutui pakin ja hitaan vekslaamista avittamaan välillä pienellä välikaasutuksella. Tai sikäli tulokset olivat hyviä että romua tuli ja mitä ilmeisemmin valmistajat ottivat laatuongelmista myös opikseen. Maahantuojan kertoman mukaan kiinalaistehdas sanoo ajaneensa uudella seiskasatasella kestotestiä yli 30 000 kilometriä ilman mitään ongelmia, joten ainakin testauspuolella on tapahtunut edistystä. Mönkijä-lehden työryhmä Kuvat: Joni Helminen
Koeajossa Trapper 700 XL 4x4
ISO KIINALAINEN
Kiinalaiset mönkijävalmistajat ovat tähän saakka valmistaneet pääosin 400- ja 500-kuutioisia nelivetoisia, mutta nyt Trapper tuo markkinoille toistaiseksi suurimman idän ihmeen. Samaa sarjaa ovat myös muut hallintalaitteet, kuten oikealla kädellä operoitava kaksi/nelivedon kytkin ja sähköinen etulukko. Potkua moottorissa oli kuitenkin reippaasti enemmän kuin tieliikennemallin vajaa 20 hevosvoimaa, joten ilmeisesti kierrosten rajoitin oli kokonaan auki ja ainoa tehoa rajoittava tekijä oli pakoputki ja äänenvaimentaja katalysaattorin kera
TEKNISET TIEDOT
Pohjapanssarin muovi näyttäisi olevan aivan samanlainen kuin Yamahan vanhassa Grizzlyssä. Astinlaudan alla on eksoottisen näköinen neljästä putken pätkästä hitsattu suoja, joka toimisi paremmin jos putket olisi edes hitsattu limittäin samaan tasoon. Nyt laite jää putkista helposti kiinni kiviin ja kantoihin.
Moottori: Trapper, 1-syl., 4-tahti, nestejäähd., SOHC, 5 venttiiliä Iskutilavuus: 660 cc Kaasutin: PD42J Voimansiirto: CVT-variaattori, kaksi vaihdetta eteen ja peruutus Etujousitus: Erillisjousitus, öljyiskunvaim., jousto 170 mm Takajousitus: Erillisjousitus, öljyiskunvaim., jousto 225 mm Renkaat ed/ta: 25x8-12/25x10-12 Jarrut ed/ta: 2xhydr levy 1 /1xhydr levy Pa-säiliö: 20 litraa Hinta: 5990e offroad, tieliikenneversio 7590 e Maahantuoja: Mönkijä trailpark, www.trailpark.fi
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 47
Jarrut vaativat puristusvoimaa, mutta kuten mittaustulokset osoittavat, pysähtyy iso kiinalainen asfaltilla suunnilleen samalla matkalla kuin ns. 5,56 sek. Ohjaus on kohtalaisen kevyt ja moottori käy uutena ilman räminöitä ja kolinoita. Voimansiirto toimii iso puoli päällä paikaltaan kiihdytettäessä pienellä viiveellä. Ohjaus on kevyt ja kääntyvyyskin sellainen että meno tuntuu jopa ketterältä. Kaasuvipu on melko jäykkä, joten peukalo väsyy kun sitä hitaassa maastossa lipsuttelee edes takaisin. 12,55 sek.
Jarrutusmatka: 80-0 km/h 33,50 m Huippunopeus: 85,1 km/h Huippunopeus: lyhyt puoli päällä 63,2 km/h Paino: täydellä tankilla 335 kg Kääntösäde: nelivedolla hidas puoli päällä 470 cm
MÖNKIJÄ-LEHTI | 48
ISO KIINALAINEN. Vielä kun kiinalaiset panostaisivat pieniin yksityiskohtiin edes hiukan, niin laatu kohenisi merkittävästi.
Tutun oloinen vaihdevalitsin, jollainen löytyy ainakin Yamahasta, Goesista ja CF-motosta.
Trapperissa on jopa kierroslukumittari.
Viisiventtiilitekniikalla toteutettu yksipyttyinen moottori käy tasaisesti ilman värinää ja räminää.
Mittaukset tehty neliveto päällä, alustana kuiva asfaltti.
MITTAUSTULOKSIA
Kiihtyvyys:
0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h
0 sek. Teippaukset olisivat herättäneet hymyä jo 80-luvulla ja pelkällä kunnollisella tarrasarjalla ulkonäkö olisi aivan eri planaatalta. Ajo-ominaisuuksiltaan Trapper 700 XL on selvästi paras kiinalainen käsiimme päätynyt nelivetoinen. merkkimönkijät. Astinlautojen alla saisi olla myös kunnollinen panssarointi, sillä nyt muovinkappaleet sinkoilevat jo melko helpossakin maastossa. Menosuuntaan nähden olevat kaksi poikkirautaa ovat siis noin 20 milliä alempana ja ne ottavat kivistä ja kannoista pohjakosketuksia. Maavaraa on kohtalaisen hyvin, mutta silti laite tuntuu jäävän ihmeellisesti kellumaan astinlautojen varaan ja jalkojen alta kuuluu myös melko karmaisevia raapimisääniä. Maastossa Kaasarikoneessa on käsiryyppy vasemmalla puolella ja Trapper vaati viileällä kevätkelillä melko pitkän lämmittämisen ennen kuin moottori alkoi käydä kunnolla. Koeajossa Trapper 700 XL 4x4
Iskarit ovat öljyvaimenteiset, mutta toimivat kohtuullisen hyvin ainakin uusina. Nykytyyliin tangot ovat suorempia ja sitä se saisi olla myös Trapperissa. Vaihdevalitsin on tähän mennessä kevytkäyttöisin mitä tulee kiinalaismönkkäreihin, mutta välillä pykälä jää ikäänkuin hakaukseen ja vaatii välikaasua jonka jälkeen kuuluu melkoin rusahdus ennen kuin matka jatkuu haluttuun suuntaan. Myös jousitukseltaan Trapper edustaa valmistusmaansa parasta antia. Syy selviää kun kurkkaa astinlaudan alle, sillä siellä on neljästä kantikkaasta päällekkäin hitsatusta putken pätkästä tehty vahvike. Kunnollinen ja erityisesti kunnolla suunniteltu teipitys ei varmasti nostaisi hintaakaan kuin muutamalla eurolla. Syy viiveeseen saattaa löytyä siitä että kyseessä ei ole aivan täysitehoinen offimalli, vaan osittain kuristettu versio. Hidas päällä kaikki on kunnossa ja maastossa on helppo hakea pitoa renkaille ja etsiä ajolinjoja kivikossa ilman ylimääräistä ryntäilyä. Jos ovat hallintalaitteet saman tyyliset kuin 660 Grizzlyssä, niin samaa voi sanoa ajaosennosta ja jopa ohjaustangon taivutus on samanlainen. Mikään metsätieohjus ei Trapper 700XL ole, mutta maastossa tehoa riittää hyvin. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
2,72 sek. Kädensijat ovat melkein kivikovaa muovia ja haisevat kamalalle. Vakiorengastus on hyvä ja 700XL liikkuu mutaisessa maastossa ilman ylimääräistä ohjelmaa. Jouset ovat sopivan löysät hitaassa möyrimisessä, mutta silti jousitus kantaa kohtalaisesti jopa kaahailtaessa. Käyntiääni on hiljainen ja moottori käy kohtuullisen tasaisesti ja värinättömästi
Ei mikään ih-
me että skootterit menestyvät hyvin tuossa Euroopan johtavassa alppimatkakohteessa, missä suuret korkeuserot haittaavat esimerkiksi polkupyöräilyn yleistymistä. Teksti: Topi Terävä | Kuvat: Joni Helminen
Tyypeissä PGO Bugracer 500i
Uudet euronormit synnyttävät myös uusia ajoneuvoja. Pitäähän testaajalla olla uskottavuutta! Putkirunkoiset Beach buggyt syntyivät aikoinaan Amerikassa Richard Nixonin ja CIA:n salaisen toimen johdosta. Historiahan tietää että homma ei onnistunut ja rajan yli tulee epävirallista työvoimaa kiihtyvällä tahdilla, mutta projektissa syntynyt ötökkää (bug) muistuttava auto jäi elämään. Suomeen PGO rantautui vuosi sitten pienin askelin, mutta Grönlannin maakunnassa Tanskassa se on myydyin skootterimerkki. Avustajan säätäessä nelipistevöitä tiukalle tuli mieleen flashback eli desiree-ilmiö menneisyydestä. Samainen desavuu valtasi mielen ohjaamoa tarkastellessa. Syynä olivat kisassa käytetyt modatut pick upit, minkä vuoksi Meksikon kansa sai Amerikasta sen kuvan
että siellä on jokaisella varaa ajaa omalla kuormurilla. Olin silloin alle kaksivuotias ja isäni köytti minua Kerppenin mikroautoradalla ensimmäistä kertaa penkkiin kiinni. L7-luokan ajoneuvot eli nelipyörät ovat yleensä kaksi- tai nelivetoisia mönkijöitä, mutta tyypeissä ollut PGO:n Bugracer kuuluu myös samaan tieliikennekelpoiseen ajoneuvoluokkaan.
NELIPYÖRÄ SE ON TÄMÄKIN
E
rikoisia ajoneuvoja ei voi testata kuka tahansa, joten siksi sain päätoimittajalta käskyn suunnata Lopen lähellä olevalla testiradalle tyyppäämään 500-kuutioista Bugraceria. Salaisella käskyllä Amerikan hallitus otti kisaan mukaan moottoripyörät, sillä niillähän ajavat vain köyhät, ja autoista tehtiin riisuttuja halvan näköisiä putkirunkohässäköitä, jotta rajan takaa kisaa seuraavat luulisivat maailman johtavan kuukävelyvaltion luisuvan kohti lamaa. Bajan niemimaalla jo kymmeniä vuosia ajettu Baja 500 oli herättänyt Meksikossa valtavan kaipuun rajan takana odottavien lihapatojen ja rikkauksien ääreen. Ratti on kuin mikrosta, polkimia on samaan tapaan kaksi rinnan, mutta vaihteettomasta mikroautosta poi-
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 51. Bugraceria valmistava PGO on taiwanilainen firma ja sen tuotantolinjalta on tullut skoottereita vuodesta 1964. Matkalla koukkasin Topi Terävän salaisen tukikohdan kautta ja hain sieltä tyyliin sopivasti Unkarin F1-varikolta vuonna 2001 ostamani Maikkel Suumahhernaamarin. Kuin kotona Kerppenissä Naamalla Suumahherin ilme, päällä tulenkestävä ajopuku ja päässä Schubertin hiilikuituinen kypärä pujotin itseni Bugracerin kuppi-istuimeen
Lyhyen peltokokeilun jälkeen on aika riisua naamiot ja lopettaa hauskuus. Umpikypärä ja korvatulpat ovatkin paras varuste, jos ratin takana aikoo viihtyä pidempään. Jarrut vaativat poljinvoimaa, mutta kun tuntumaan tottuu ja uskaltaa tarpeeksi painaa, niin hidastuvuus on huimaa luokkaa. Työn laatu on joka paikassa todella hyvää.
Moottori: Piaggio, 1-syl., 4-tahti, nestejäähd. Suomen virallinen Bugracerennätys on nyt jääkylmän kevätilman jäädyttämällä kuskilla ajettuna 98,4 km/h. Pienessä liirrossa hiekkatiemutkat taas taittuvat jo rauhallisemmassakin menossa. Iskutilavuus: 460 cc Pa järj: Elektroninen ruiskutus Teho: Tielikkennemallina 20 hv /offroadmallina 40 hv Kuivapaino: 398 kg Voimansiirto: CVT-variaattori, kaksi vaihdetta eteen ja peruutus. Etujousitus: Erillisjousitus Takajousitus: Erillisjousitus Renkaat ed/ta: 25 x 8-12 / 27 x 10-12 Jarrut ed/ta: 2 x hydr levy 2 x hydr levy Pituus: x leveys x korkeus cm 2920 x 1620 x 1515 Pa-säiliö: 19,5 litraa Hinta rekisteröitynä: 12990 e
MITTAUSTULOKSIA (Täystehoinen versio)
TEKNISET TIEDOT
Kiihtyvyys:
Huippunopeus: 98,4 km/h
3,45 sek. Asfalttisuoralla mittari viuhtoo sadan pinnassa ja meno on melko vakaata. Seuraavaksi pelit avaimesta tulille ja nokka radalle. Jarrut pitävät hyvin, samoin renkaat ja laitteella saa työntää todella kovaa kurviin ennen kuin se lähtee pitkään latiin. Lisäksi lattiassa on vipu, josta takalukon saa päälle tai pois. 6,05 sek. Fiilis on varmaankin hiukan samanlainen kuin Rudolf Caracciolalla 30-luvulla hänen tehdessään edelleen voimassa olevan maantiajon nopeusennätyksen. Kytkettävä tasauspyörästön lukko. Kaarre sujuu kuitenkin kuin kiskoilla ja Bugi on yllättävän helppo ja tarkka ajaa mutkittelevalla asfalttipätkällä. Saksalainen täräytti yli 10 metriä pitkällä 12-litraisella jääjäähdytetyllä Mersulla Berliinin moottoritiellä yli 400 km/h todellista nopeutta. Tyypeissä PGO Bugracer 500i
keten Bugracerista löytyy mönkkärityyliin hidas ja nopea eteen ja pakki. Parhaimmillaan Bugracer 500i olisi varmaankin kovapohjaisella rallicrosstyyylisellä radalla tai sileällä savipellolla. Kuskin selän takana oleva moottori pauhaa koko ajan täysillä ja korviin tuleva ääni on kuin 30-luvun kilpureista. Sinne kaivan naamioinniksi Nicke Lignellin kropan, Ike Kanervan tukan ja Aleksander Stubbin XLkoon hampaat L-koon suussa ja flaksi on taattu, pyöripä paikalla mitä tahansa Ferrareita ja Porsseja!
Bugracerissa on levyjarrut jokaisessa pyörässä ja hidastuvuus on rajua, kunhan vain painaa poljinta tarpeeksi kovaa. Nokka reagoi ohjaukseen jo pienellä ratin kääntämisellä ja ensimmäisen mutkan lähestyessä olo on hiukan epävarma. 500-kuutioinen "ruiskumoottori" pitää aikamoista meteliä kuskin ja matkustajan selän takana. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
MÖNKIJÄ-LEHTI | 52
NELIPYÖRÄ SE ON TÄMÄKIN. Kuinka paljon pitää jarruttaa, jotta pelit pysyvät käsissä. Jousitus on kovahko ja ilmavirta painaa suoraan syliin. Sama pätee myös hiekkatiellä. Tiellä Bugracerilla liikuttaessa päät kääntyvät ja kun ilma lämpenee, niin lähden cruisille Helsingin kaivopuistoon. 11,78 sek.
0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h
0 sek
Huom! Kysy uusia värejä!
Parhaimmillaan Gamax AX300 on kevyissä mökki- ja puutarhatöissä. Se mihin kategoriaan Gamax AX300 sopii, on hieman vaikea määritellä. Kevyessä hyötykäytössä tuntikulutus pyörii noin kahden litran paikkeilla, joten 15 litran tankkiin ei kovin usien tarvitse menovettä lorotella. Hupikäytössä se toimii myös hyvin kun pysyttelee helpossa maastossa ja vaikkapa metsäteillä. Crossimönkijöillä ajetaan suljetuilla siihen tarkoitetuilla radoilla, nelivetoisilla möngitään metsässä, huvitellaan hiekkateillä ja monet tekevät niillä töitäkin. Vaikka kuutioita on alle 300, kulkee kuristamaton offroad-versio jopa yllättävän ripeästi. Soppaa moottori saa Keihinin valmistaman kaasuttimen kautta. Polttoainetta kului kolmisen litraa tunnissa, vaikka noin 20 kilometriä koeajosta tehtiin melkein kaasu pohjassa metsäautoteitä pitkin. Mönkijä-lehden työryhmä Kuvat: Jukka Helminen
Koeajossa Gamax AX300
LINTU VAI KALA?
Gamax AX300 näyttää isolta maastomönkijältä, mutta takapää on toteutettu crossimönkkäreistä tutulla jäykällä taka-akselilla ja ketjuvedolla. Nopeusalueita variaattorivetoisesta laitteesta löytyy tasan yksi eteen ja pakki. Vinssi itsessään toimii hyvin, mutta vinssin käyttökytkimen sijoituksessa on käynyt suunnitteluvirhe. Vilkut ja valot on integroitu tyylikkäästi muoveihin, tavaratelineet on hyvin hitsattu ja ne ovat muutenkin tukevan oloiset. Taiwanissa kootun Gamaxin sielu on karvan alle 300-kuutioinen yksimukinen nelitahtimoottori, jossa on kannen yläpuolinen nokka-akseli ja neljä venttiiliä. Laadukkaan oloisen pelin moottori käy myös laadukkaasti. Laite kelaa mittariin lähes 80 km/h ja kulki todellista nopeutta hiukan yli 70 km/h. Vaikka laite on nelivetoisen työjuhdan näköinen ja oloinen, niin kyseessä on silti ainoastaan jäykällä taka-akselilla varustettu takavetoinen malli. Gamax AX300 on ulkoiselta olemukseltaan siististi tehty ja hyvän näköinen. Hintaansa nähden AX300 on laadukas peli, kunhan mieltää käyttötarkoituksen eikä lähde mihinkään haastavaan maastoon möyrimään. Vaihteiston toiminta on sulavaa, tosin maastossa ajaessa olisi kaivannut pientä puolta sillä jo hieman vaativammassa ojan ylityksessä remmi alkoi savuta luvattoman helposti. Akselin keskellä olevat takaratas ja jarrulevy madaltavat takapäätä melkoisesti ja maavaraa on vajaat 15 senttiä, joten maastomönkijäksi ei Gamaxista ole.
M
önkijää hankittaessa mietitään yleensä tarkkaan mihin käyttöön laite ostetaan.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 54
LINTU VAI KALA?. Onneksi testissä ollut malli oli varustettu vinssillä, sillä sitä tuli käytettyä useaan otteeseen. Kevyt ja ketterä Painoa laitteella on täydellä tankilla hiukan yli 260 kiloa, joten keveyden ja herkän ohjauksen puolesta AX300:lla on mukava ja kevyt edetä helpohkossa maastossa. Gamax myös kääntyy ketterästi melkein kolikon päällä, sillä mittasimme kääntösäteeksi vain 310 senttiä. Se kiertää puhtaasti eikä tärise. Käyttökytkin on sa-
malla puolella kuin kaasukahva, joten jos painat peukalolla vinssiä, et pysty pyörittämään mönkijän renkaita, tai toisinpäin. Ainoa konsti oli painaa vasemmalla kädellä vinssin käyttönappia ja oikealla kaasuttaa, mutta tällöin on vain toinen käsi kiinni ohjaustangossa
TEKNISET TIEDOT
Maavaraa ei ole takana kovinkaan paljoa, sillä jäykän taka-akselin ja ketjuvedon takia takaratas ja myös levyjarru tulevat todella alas. >> Vaihteenvalitsin toimii kevyen täsmällisesti, mutta eteenpäin saisi olla olla myös hidas pykälä.
Moottori: Gamax, 1-syl., 4-tahti, nestejäähd., SOHC, 4 venttiiliä Iskutilavuus: 287 cc Kaasutin: Keihin Voimansiirto: CVT-variaattori, yksi eteen ja peruutus Etujousitus: Erillisjousitus Takajousitus: Monovaimennin, jäykkä taka-akseli, ketjuveto Renkaat ed/ta: 25x8-12/25x10-12 Jarrut ed/ta: 2xhydr levy 180 mm/1xhydr levy 220 mm Pa-säiliö: 15 litraa ompi , Hinta: 3500 e (+vinssi 3000 lb+isompi akku 350 e), tieliikenneversio 4200 e
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 55
Uusin jäsen mönkijäperheeseen on traktori. mopoautoja, joiden ajamiseen on oltava mopokortti. Matkustajia tässäkin ajopelissä saa kuljettaa rekisteriotteeseen merkityn määrän, joka on yleensä yksi tai kaksi. Näitä ovat ennen vuotta 1985 syntyneet, jotka siis saavat kuljettaa tavallista mopoa tiellä ilman tutkintoa ja ajokorttia. Mönkijöiden sääntöjä ja määräyksiä
M
önkijöitä on maantiekäyttöön hyväksytty kolme erilaista mallia. Siis ensimmäisen kerran katsastusmiehen syyniin kolmen vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä. Teho on rajoitettu 15 kW (noin 20 hv) ja kokonaismassa saa olla korkeintaan 400 kiloa Renkaiden kulutuspinta on oltava vähintään 1, 0 milliä ja joulu-tammi-helmikuussa on käytettävä talvikäyttöön sopivia ja karkeakuvioisia renkaita. Ja terveysvaatimukset ovat aivan samat kuin henkilöautokortissa. Kevyin on nimeltään kevyt nelipyörä (L6e) ja siitä käytetään yleisesti nimeä mopomönkijä. Toistaiseksi Polaris on ainoa merkki, jolla on mallistossaan ns. Nastoja voi käyttää samoilla säännöillä kuin autoissakin Molemmat tiekäyttöön rekisteröidyt mönkijät on katsastettava kuten henkilöautot. Mopomönkijää saa ajaa mopokortilla. Mopomönkijää eivät saa ilman ajokorttia ajaa sellaiset henkilöt, jotka ovat saaneet ajo-oikeuden ilman tutkintoa. Mopomönkijän rakenteellinen nopeus on 45 km/h. Moottorin koko voi olla korkeintaan 50 ccc ja paino korkeintaan 350 kg. Sama sääntö koskee myös ns. Ja se on ristitty katumönkijäksi tai maantiemönkijäksi. Nelipyörän ajamiseen tiellä vaaditaan henkilöauton ajokortti. Eu-traktori, mutta tietojen mukaan muitakin merkkejä on tulossa. T3-luokan traktorin ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus tiellä on 40 km/h ja vaatimuksiin kuuluvat isot, tietyn pinta-alan suuruiset peilit ja jousitettu istuin.
MÖNKIJÄROTU
Teksti: Keijo Vidgren Kuvat: Jukka Helminen
MÖNKIJÄROTU JALOSTUU
MÖNKIJÄ-LEHTI | 56. Seuraavan kerran viiden vuoden kohdalla, minkä jälkeen mönkijät on katsastettava vuosittain.
Maastomönkijällä saa ylittää tien ja ajaa esimerkiksi siltaa pitkin joen yli, mutta molemmissa tapauksissa pitää kuljettajalla olla vähintään henkilöauton ajokortti (B). Painavampi ja tehokkaampi on viralliselta nimeltään nelipyörä (L7e). Matkustajia saa kuljettaa rekisteriotteeseen merkityn määrän, joka on yleensä yksi tai kaksi
Niitä saa käyttää tiellä vain tien turvalliseen ylitykseen tarvittavan matkan. Tavallisella maasto- tai tieliikennemönkijällä ei saa virallisella moottorikelkkareitillä ajaa missään olosuhteissa ja ns. Ajoneuvokohtaista nopeusrajoitusta ei katumönkijällä ole. Mopomönkijällä ei myöskään saa ajaa pyörätiellä, vaikka liikennemerkin lisäkilpi sallisi siellä mopoilun. Kohta ei enää puutu perheestä kuin linja-autoiksi rekisteröivät mönkijät, mutta tällä menolla sekin aika saatetaan vielä nähdä.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 57. Maantiella maltilla Mopomönkkäreillä saa ajaa tiellä lukuun ottamatta moottorija moottoriliikennetietä. Mönkijää ei kuitenkaan ole häädetty ojan pohjalle, niin kuin aikaisempien vuosikymmenten lainsuojaton moottorikelkka. Tavallisella mopolla saa ajaa pientareella, mopomönkijällä taas on ajettava ajoradalla. Se ei kuitenkaan ole turvallista eikä suositeltavaa. Moottorikelkaksi rekisteröidyllä mönkijällä saa ajaa kelkkareitillä lumipeitteen aikaan samalla tavalla kuin tavallisilla kelkoilla. Maastomönkijät ovat yleensä nelivetoisia. Myöskään bussikaistalla ei mopomönkijällä saa ajaa muu-
toin kuin kääntymistä varten. Traktoriksi rekisteröidyllä mönkijällä saa ajaa tiellä aivan samoin kuin "oikeallakin" traktorilla. Perhetapahtumaa voitaneen pitää kansalaisten osalta iloisena. Missään ei ole rajoitettu tien ylitysten määrää, kunhan säännökset huomioidaan. Ne ovat pyörillä varustettuja traktoreita, joiden rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h ja paino ajokuntoisena enintään 0,6 tonnia. Isommilla mönkijöillä ajetaan tiellä samoilla säännöillä kuin autoilla. Epävirallisia maastoon tehtyjä reittejä on jo olemassa. Maastossa ajettaessa tarvitaan maanomistajan lupa. Maastomönkijät Rekisteröimättömät mönkijät on tarkoitettu pelkästään maastokäyttöön. Lakiin tarvittaisiin tältäkin osin muutos. Omalla maallaan saa siis ajaa niin paljon kuin huvittaa edellyttäen että ajamisella ei aiheuteta ympäristölle tarpeetonta häiriötä. Maastossa säännöt ovat hieman lievemmät. Nykysäännösten mukaan on olemassa viidenlaisia traktoreita, näistä mönkijät asettuvat luokkaan T3. Niitä ei lainsäädäntömme tunne. Henkilömäärä selviää rekisteriotteesta.
JALOSTUU
www.monkija-lehti.fi
Sitten viime vuoden olemme saaneet mönkijäperheeseen uuden tulokkaan, traktorin. On kuitenkin olemassa myös C-luokan traktori, joka liikkuu ja jota ohjataan telaketjuin. Lupa olisi sääntöjen puitteissa ajaa vaikka pitkin moottoritietä. Tällaista voi olla esimerkiksi melu. Ilmeisesti mönkijä voidaan tähänkin ajoneuvoluokkaan rekisteröidä, koska painorajoituksia ei ole, mutta tiettävästi yhtään teloilla liikkuvaa "mönkijätraktoria" ei Suomen rekisterissä vielä ole. Tiellä saa ajaa sen verran kuin se on tien turvalliseen ylittämiseen tarpeellista. Tiellä ajettaessa maastomönkijän on oltava kunnossa valojen, jarrujen ja hallintalaitteiden osalta. Mönkijöille ei ole perustettu vielä virallisia reittejä. Sillä saa ajaa posotella reilusti tiellä. Mopomönkijän ja tavallisen mopon säännöt poikkeavat tältä osin jonkin verran toisistaan. Maastomönkijällä saa tiellä ajaa vain silloin kun se on vaikkapa maasto-olosuhteiden, kuten vaikkapa joen ylityksen takia välttämätöntä. Niiden tehoa ei ole rajoitettu ja omapaino saa olla enintään 500 kiloa. Maastomönkijällä on oltava voimassa
Suomessa on muutama yksityishenkilö rekisteröinyt telamönkijän moottorikelkaksi ja huhun mukaan myös jotkut maahantuojat suunnittelevat samaa. Tiellä ajettaessa tarvitaan aina henkilöauton ajokortti, maastossa riittää 15 vuoden ikä. Traktoreita on useamman laatuisia ja traktoriksi voidaan rekisteröidä myös sellainen laite jossa on telat. Niissä käytetään erittäin alhaisille ilmanpaineille tarkoitettuja renkaita. epävirallisella reitillä eli kelkkaurallakin vain poikkeustapauksissa maanomistajan luvalla.
Osa tieliikennemönkijöistä on rekisteröity kahdelle
Samoin on laita traktorin osalta, sitäkään ajattaessa ei kypärää tarvitse pitää lain mukaan. "Oikeissa" traktoreissa perävaunu saa enimmillään kolme kertaa omapainon. Mönkijöiden sääntöjä ja määräyksiä
oleva liikennevakuutus ajettiinpa sillä missä tahansa suljettuja kilpailualueita lukuun ottamatta. Viidenlaista nopeusrajoitusta Maastomönkijällä ja traktorilla saa ajaa tiellä korkeintaan 40 km/h ja mopomönkijällä viittä kilometriä kovempaa, ellei nopeutta ole liikennemerkillä säädetty vieläkin alemmas. Mihinkään ajoneuvoluokkaan kuuluvan mönkijän perävaunua ei tarvitse rekisteröidä.
"Kypäräpakko maastossa" kyllä kyllä ei ei kyllä "Kypäräpakko tiellä" kyllä kyllä ei ei kyllä "Ajokortti tiellä" M B T B T "Ikäraja maastossa" 15 15 15 15 15
Peräkärryä tiellä vedettäessä siinä pitää olla toimivat valot, joten tämän tukkikärryn ja tieliikennemönkijän kanssa ollaan liikkeellä laittomalla yhdistelmällä. Siitä ei ole tietoa voiko näitä säännöksiä soveltaa myös "mönkijätraktoreihin". Mutkikkaat määräykset perävaunuista Perävaunuakin saa mönkkäreillä tiellä vetää. Nämäkin asiat odottavat lainsäätäjän toimenpiteitä. Muiden mönkijöiden perävaunun suurin sallittu leveys on 1,5 metriä. Maastomönkijällä ajettaessa tiellä saa perävaunun kytkentämassa olla 1,5-kertainen maastomönkijän omamassaan nähden. Traktoriin saa kytkeä perävaunun, jonka kytkentämassa on korkeintaan kaksi kertaa traktorin omamassan suuruinen. Maastossa ei perävaunun vetoon ole olemassa erityisiä rajoittavia säännöksiä. Tilanteeseen pitäisi soveltaa vastaavaan tarkoitukseen rakennetun auton säännöksiä mikä tuntuu maalaisjärjen vastaiselta, mutta muutakaan ei pykälissä tällä hetkellä mainita. Maastomönkijän kohdalta laista ei löydy asiasta mainintaa, mikä pitänee tulkita niin, ettei suojakypärää ole pakko pitää. Kypärän käyttöön velvoitetaan tällä hetkellä rekisteröityjä mönkijöitä tiellä ja maastossa ajavat. Lisäksi tiellä on perävaunussa oltava valot ja heijastimet kunnossa. Tilanne on lähes samanlainen maastossa matkustajia maastomönkijällä kuljetettaessa. Mieluummin kai pitäisi soveltaa vastaavan tieliikennekäyttöön hyväksytyn mönkijän henkilökuljetussäännöksiä. Joten traktorien osalta on päästy uuteen pykäläviidakkoon, jonka tulkitsemiseen tarvitaan jo MTK:n lakimiehiä. Pykälissä puhutaan vain ettei ajoneuvossa, tässä tapauksessa maastomönkijässä, saa kuljettaa enempää henkilöitä kuin henkilökuorma sallii. Missään ei liene kuitenkaan mönkijän henkilökuormaa maastossa määritelty. Maastossa kaikilla ajoneuvoilla saa ajaa maa-alueella korkeintaan 60 km/h ja jäällä 80 km/h. Traktorimönkijällä valotonta kärryä saa hinata päiväsaikaan myös tiellä, mutta pimeän aikaan pitää siinäkin olla toimivat valot. Matkustajan kuljettaminen maastomönkijässä tiellä ja maastossa on lainsäädännössämme jäänyt vielä huomioimatta. Nelipyörälle eli isolle katumönkkärille ovat voimassa tiellä olevat suurimmat sallitut nopeudet. Lisäksi traktoreita koskevissa "yleissäännöksissä" (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä) sanotaan, että traktoriin saa kytkeä perävaunun, jonka leveys on enintään 2,6 m, siitä huolimatta, että se ylittää traktorin leveyden. Lisäksi tienpitoon ja maatalouteen liittyvien työkoneiden kuljetusta rajoitetaan leveyden osalta vain jos tielaitteet eivät rajoita liikkumista. Lienee kuitenkin turha edes mainita, että itsestään huolehtiva mönkkärikuski käyttää aina kypärää. Rekisteröidyllä mönkijällä ja mopomönkijällä se saa olla korkeintaan puolet vetävän ajoneuvon kuormittamattomasta omamassasta. Lisäksi niiden omapainoa voi keinotekoisesti nostaa lisäpainoilla. Minkään mönkijän perävaunua ei tarvitse rekisteröidä.
"Ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus tiellä" Mopomönkijä Katumönkijä Traktorimönkijä Maastomönkijä Moottorikelkkamönkijä 45 ei 40 40 40
"Nopeus maastossa maa-alueella" 45 60 40 60 60
Nopeus maastossa jääpeitteisellä vesialueella 45 80 40 80 80
MÖNKIJÄ-LEHTI | 58
MÖNKIJÄROTU JALOSTUU
Maastoa ovat kaikki ne alueet, jotka eivät ole yleisiä tai yksityisiä teitä, suljettuja työmaa- ja kilpailualueita. Tien ulkopuolella maastossa ei metsästysasetta saa olla missään moottorikäyttöisessä ajoneuvossa. Eipähän tulisi jälkipuheita. Metsästysvuokrasopimuksia tehtäessä kannattaisi tämä asia ottaa puheeksi maanomistajan kanssa ja vaikka kirjata oikeus hakea kuollut hirvi vahinkoa aiheuttamatta mönkijällä vuokrasopimukseen. Kuljettamisen on tapahduttava tiettynä aikana, tiettyä reittiä pitkin ehdolla, että metsästysasetta ei matkan aikana käytetä metsästykseen. Suojukseksi katsotaan myös sellainen auton tavaratila, johon päästään vain auton ulkopuolelta. Mikään ei kuitenkaan estä noutamasta kuollutta riistaeläintä mönkijällä maastosta. Jos haulikko on mukana traktorilla tai autolla pellolla ajettaessa, syyllistytään metsästyslain rikkomiseen. Poikkeuslupiakin on aseen kuljettamiseen maastossa mahdollisuus saada. Moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ovat konevoimalla kulkevat ajoneuvot (auto, mopo, moottoripyörä, näihin luokkiin kuulumattomat L-luokan ajoneuvot ( mm. Jos maastossa ei metsästysasetta saa kuljettaa niin yleisillä ja yksityisellä tiellä saa. loukussa olevan eläimen lopettamiseen. Ehdot ovat varsin tiukat. kevyt nelipyörä eli mopomönkijä ja nelipyörä eli katumönkijä) sekä traktorit, moottorityökoneet ja maastoajoneuvot) Metsästysase määritellään metsästyslaissa metsästykseen soveltuvaksi aseeksi. Kaikilla näillä edellä mainituilla saa metsästysasetta kuljettaa kunhan ase se on lataamaton ja suojuksessa. Ei osina eikä kokonaisena.
www.monkija-lehti.fi. Siinä olivat määritelmät ja suomennettuna ne tarkoittavat, että mönkijällä saa asetta kuljettaa samoilla säännöillä kuin muillakin konevoimalla kulkevilla vehkeillä. Pahimmassa tapauksessa mönkijä voidaan takavarikoida ja tuomita valtiolle menetetyksi. Suomen lain mukaan pitää kaikissa moottoriajoneuvoissa olla voimassa oleva liikennevakuutus. Oikeus metsästää alueella ei suo tällaista oikeutta. Yksityisiä teitä ovat taas yleensä osoiteviitoilla varustetut tiet joita ylläpitävät yksityiset tiekunnat. Silloin noutamiseen on oltava maanomistajan lupa. Pykälät ovat samat kaikille. metsäautotiet ovat yleensä yksityisiä teitä, varsinkin silloin jos niitä käytetään yleisesti liikenteeseen, eli niitä ei ole esimerkiksi suljettu puomilla. Yleisiä teitä ovat kaikki kunnan ja valtion ylläpitämät tiet. Näitä ovat kiväärit ja haulikot. Myös ns. Niitä antaa poliisipäällikkö toimialueellaan. Tämä koskee myös kuvassa näkyvää maastomönkijää.
Metsästysaseen kuljettaminen mönkijällä
M
etsästyslaissa kielletään kuljettamasta metsästysasetta moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa. Mönkijää ei saa myöskään käyttää riistaeläimen jäljittämiseen metsästystarkoituksessa eikä sillä saa hätyyttää eikä häiritä rauhoitettuja eläimiä. Eli siis ne joissa on numeroinnit. Myös jääalueet ovat maastoa. Pistooli ei ole metsästysase, vaikka sitä voidaan käyttää mm
Lisäksi liian tiukan silmukan pyöräyttäminen vaijeriin saa sen kulumaan tarpeettomasti.
Vaijerin kelalle laittaminen
Vaijeri pidetään tiukalla ja jos apulainen on käytössä, voi hän ohjailla vaijerin liikkeitä niin, että se saadaan kerättyä tasaisesti. Muussa tapauksessa vaijerin voi kelata esimerkiksi siten, että antaa vaijerin olla kiinni puussa tai kivessä, jotta siihen ei jäisi paljon löysää.
Ei näin! Löysän vaijerin keräämistä ei pidä harrastaa, sillä sen seurauksena vaijeri kerääntyy vinssin rummulle epätasaisesti. Seuraavassa perusneuvoja siitä, kuinka vinssiä käytetään oikein.
Ei näin!
Kiinnitä vaijeri oikein
Käytä aina puunsuojaliinaa vinssatessasi! Se säästää puustoa ja vaijeria. Jos kelalle jää reilusti löysää, voi se aiheuttaa ikäviä yllätyksiä vinssillä kelattaessa.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 60
MÖNKKÄRIKOULU. Tuo mainio keksintö antaa toivoa ja todellista apua hurjissakin tilanteissa, sillä 2500 3000 paunan vinssillä mönkijä nousee esimerkiksi suosta perin helposti. Näin siksi, että etenkin vaijeri vahingoittaa puun pintaa tehokkaasti. Yksin liikkeellä oltaessa vaijerin keruu on helppoa, mikäli vinssi on varustettu kauko-ohjaimella. Markkinoilla on olemassa oikeita puunsuojaliinoja, mutta kuten tässä tapauksessakin, sellaisen saa näppärästi tehtyä kuormaliinasta tai vaikka paksusta köydestä.
Vinssin vaijeria tai narua ei saa laittaa semmoisenaan puun ympärille. Väärät otteet lyhentävät vinssin käyttöikää ja lisäksi saattavat aiheuttaa vakavia vaaratilanteita. Mönkkärikoulu, OSA 3
Teksti: Joni Launonen Kuvat: Jukka Helminen
VINSSIN KÄYTÖN LYHYT OPPIMÄÄRÄ
Sähkövinssi alkaa olla jo vakiovarustusta jokaisessa nelivetomönkijässä, jota käytetään oikeassa maastoajossa. Vinssin käyttö, kuten mönkijällä ajaminen yleensäkin, vaatii pientä perehtymistä, jotta sähkökelasta saadaan kaikki hyöty irti
Renkailla auttaminen ei sinällään ole pahasta ja se auttaa monesti mönkijän keulaa nousemaan maan pinnalle. Kiinnitetään vetopiskikkailulla vetopis teenä käytettävä puu viereisen puun tyveen köydellä tai kuormaliinalla siten, että vetopisteessä oleva liina kiinnittyy noin metrin puolentoista korkeuteen. Älä seiso vaijerin vieressä! Älä milloinkaan hakeudu tiukkana jännityksessä olevan vaijerin läheisyyteen, sillä katketessaan vaijeri muuttuu tuhoisaksi ruoskaksi, joka esimerkiksi jalkaan osuessaan saattaa saada aikaan pahaa jälkeä. Vinssin vaijerin käyttöä hinausnaruna tulee välttää. Sähkövinssin vetotehoon ja virran kulutukseen voidaan vaikuttaa helposti väkipyörällä. Se tuplaa vetotehon ja vähentää
virran menekkiä. Joskus näkee käytettävän vaijerin päällä kankaista kassia tai maastoautopuolella kumista auton lattiamattoa, joka tehokkaasti sitoo vaijerin energiaa sen katketessa. Ei siis ole suotavaa nypätä kaveria suosta siten, että otetaan vaijeria ulos metrin verran ja pakitetaan niin, että juuttunut mönkijä nousee ylös. Yleisesti ottaen neuvomme on, että vaijerista pitää pysyä kaukana.
Hyvä tietää Mönkijän vinssin rikkominen onnistuu helpoimmin edellä kuvatulla tavalla, eli vinssivaijerin käytöllä hinausköyden korvikkeena. Sitten ei kun vinssailemaan.
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 61. Ei näin! Toisinaan, varsinkin suolla, tulee vastaan tilanteita, joissa mönkijän ylös nouseminen on korkeintaan ranteenvahvuisten karahkoiden varassa. Väkipyörää, eli pylpyrää käytetään esimerkiksi siten, että kiinnitetään se puunsuojaliinan kanssa puuhun, vedetään vinssin vaijeri sen kautta ja kiinnitetään vaijeri mönkijän keulan vetopisteeseen. Näin vetovoima saadaan jaettua kahden puun kesken, eikä vinssaamisesta koidu ongelmaa puustolle. Jotkut ovat sitä mieltä, että vinssin urakkaa ei saisi avittaa pyörittämällä mönkkärin renkaita, koska niin toimittaessa vaijeri löystyy ja kiristyy satunnaisesti ja vinssin voimansiirtoon kohdistuu turhia rasituspiikkejä. Mönkijän sähköjärjestelmä
on loppujen lopuksi sen verran hentoinen, että kovin montaa peräkkäistä kovaa vetoa se ei siedä. Näin siksi, että jälleen on vaara aiheuttaa turhia rasituspiikkejä. Se siis ei ole tehty vastaanottamaan rajuja nykäyksiä, vaan kestämään tasainen rasitus. Kolmiosta voimaa
Vajaakasvuisestakin puustosta saadaan kummasti apua pienellä kikkailulla. Huomioitavaa edelleen on, että veto pysyy tasaisena. Kikka toimii siinä määrin tehokkaasti, että sitä hyödyntäen jopa maastoauto saadaan nousemaan suosta melko helposti. Varsinainen syy hinauskieltoon on se, että vinssin jarru on suunniteltu pitämään ajoneuvo paikallaan mäessä. Vinssistä hinaaminen tuhoaa enemmin tai myöhemmin vinssin jarrun. Suohon uponnut mönkijä on yleensä sen verran raisusti kiinni, että kitukasvuinen puu irtoaa maasta juurineen, kuten kuvan tilanteessa on päässyt käymään.
Vinssillä ei hinata! Mönkijän irrottamisessa vinssillä tärkeää on se, että vinssin vaijeri pysyy kaiken aikaa tiukkana. Toinen vinssin surma on alijännitteellä vetäminen
Maastomallina sen hinta on 3890 euroa ja tieliikenneversio-
na 4580 euroa. Dinliä vie eteenpäin 270-kuutioinen nelitahtimoottori, jossa on kaksi yläpuolista nokka-akselia. Laitteen luvataan kulkevan 85 km/h. Tehoa moottorille ei ilmoiteta, mutta se asettunee lähelle 20 hevosvoimaa. entry level -luo-
kan laite. Koneen teho on tieliikenteeseen hyväksytylle mön-
kijälle lain sallimat 20 hevosvoimaa, joiden avulla Can-ami liikkuu ihan kivasti. Se on tässä joukossa aika kookas peli ja soveltuu jopa aikuisen ajettavaksi. I Isot miehet ja pienet mopot on aina huvittava yhdistelmä. BRP on tahtonut tehdä pienokaisestakin vakavasti otettavan mönkijän. H Hauskaa oli ja rapa lensi, kun kokeilimme kolmea alle 300k kuutioista crossimönkkäriä.
PIKKUKIUKUT
KOEAJOSSA 250-290-kuutioiset crossipelit
T
ämän testin kolme laitetta eroavat toisistaan suuresti ja siksi niitä ei verratakaan toisiinsa yhtä vakavasti kuin esimerkiksi isoja nelivetoisia tässä lehdessä. Can-am DS 250 on kanadalaismerkin ns. Yamaha eroaa muista laitteista sillä, että se on tehty vain ja ainoastaan urheilullista ajoa sil-
MÖNKIJÄ-LEHTI | 62
PIKKUKIUKUT PUNTARISSA. Dinli on testin halvin laite. Mikään ohjus se ei tietystikään ole, sen varmistaa jo rajallinen huipputeho sekä se tosiasia, että varttilitraisessa ei ole ison koneen alavääntöä. Can-amia liikuttelee 249,4-kuutioinen, yksisylinterinen nestejäähdytteinen nelitahtimoottori
Yamaha edustaa hinnaltaan samaa ryhmää kuin Can-am;
Teksti: Mönkijä-lehden työryhmä Kuvat: Jukka Helminen, Joni Helminen, Joni Launonen
perusmallin hintalapussa lukee 5490 ja special edition -mallin hinta on pari sataa enemmän. Dinlin istuin on kova ja kulmikkaan tuntuinen. Sen verran mukavuutta kuitenkin on ajateltu, että Yamaha on varustettu sähköstartilla. Yamahan moottori on ilmajäähdytteinen 249-kuutioinen voimanlähde. Sitä ei saa kilpiin, vaan se on vain ja ainoastaan crossimonttuja varten räätälöity laite. Moottori tuottaa 19 hevosvoiman tehon, jonka avulla 142-kiloinen laite kulkee yllättävän iloisesti. Laadukas rengastus, järeät jarrut sekä muutamat bling bling-
yksityiskohdat lupailevat hyvää. Satulassa tunnelmat muuttuvat nopeasti. Yamahan erottaa muista sekin, että siinä ei ole variaattorivoimansiirtoa, vaan viisilovinen vaihdelaatikko. Siinä ei myöskään ole peruutusvaihdetta. Kaikki selviävät helposta maastossa Dinli on hienonnäköinen laite, jonka linjat huokuvat menohaluja. Kaarteessa etujousitus vaipuu helposti todella syvään.
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 63. Jousitus puolestaan on sen verran hengetön, että jo kevätkelin runtelemalla hiekkatiellä töyssyt alkavat tuntua turhan isoilta. PUNTARISSA
Can-am / Dinli / Yamaha
mällä pitäen
Luonnollisesti suorituskykyä selittää myös manuaalilaatikko, joka on hyötysuhteeltaan variaattoria parempi ja jonka avulla kuski voi kontrolloida sitä, että koneesta saadaan maksimaalinen teho irti tilanteessa kuin tilanteessa. Jarrutuntuma on hy-
vä ja laadukkaat Maxxisin renkaat pitävät hyvin. Nestejarruilta olisi odottanut parempaa pitoa, mutta tässä joukossa ne tuntuvat jopa hieman hengettömiltä. Ajaessa tunne muuttuu sen verran, että Yamaha alkaa tuntua pikkujättiläiseltä, sillä sen ajo-ominaisuudet ovat varsin vakaat.
Ralli se on mun rattoni... Ajaminen on helppoa ja veto voimavaroihin nähden vaivatonta. Tasaisella alustalla laite kulkee tasapainoisesti ja se on itse asiassa varsin mukava ajettava. Iisimpikin rallaaminen saa aikaan tunteen, että Dinli yksinkertaisesti leviää käsiin. KOEAJOSSA 250-290-kuutioiset crossipelit
Can-am / Dinli / Yamaha
Can-amin takajousitus toimii mukavasti, mutta kovemmassa kyydissä se alkaa pohjailemaan.
Can-am tuntuu alkuun kelpo laitteelta. Laitteesta ei kuulu suuremmassa määrin hälyääniä, mutta aivan Yamahan tasolle sen viimeistely ei yllä. Jotakin hyvää Dinlissäkin on; sen jarrut. Erityisesti soramontulla Yamaha on selvästi parempi kuin kaksi muuta peliä, sillä sen menossa on sellaista ronskiutta joka kahdesta muusta, myös tieliikenteeseen tarkoitetusta, pelistä puuttuu. Etujousituksen saa painumaan todella räväkästi jo nopeavauhtisessa kaarteessa. Ero Dinliin ei ollut suuren suuri, mutta silti.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 64
PIKKUKIUKUT PUNTARISSA. Ne ovat äärimmäisen ottavat ja varsinkin takajarrusatula näyttääkin jopa yliampuvan jämäkältä. Yamahan selässä tulee hieman hassu olo, sillä se on varsin pienikokoinen laite niin sivusta katsottuna kuin komentosillalta tarkasteltunakin. Laitteen jousitus on hengetön ja etenkin takajousitus on olemassa vain näön vuoksi. Perän painuessa menoa säestää rouskutus. Se siis on laite ainoastaan äärimmäisen varovaiseen ajeluun kesämökin lähimaastoissa ja metsäteillä tai peli, jolla käydään lähikaupasta ostamassa purnukka tai kaksi maitoa. Etujousitus toimii joten kuten, mutta rallin ajamiseen sitä ei ole tehty. Can-am DS 250 sietää leppoisaa vauhdista nautiskelua, mutta etenkin etujousituksen voimavarat tulevat vastaan nopeasti. DS:n kone vetää ihan kivasti, joskin pieni yllätys koettiin siinä vaiheessa kun todettiin, että suorituskyvyssä se on tämän kolmikon vaatimattomin peli. Vaikka Can-am ei niskoja kiihdytyksissä niksautakaan, on se helpohkossa maastossa mukava peli. Vaikka Yamaha onkin radalle tehty kampe, onnistuu sillä helpon maaston valloittaminen sii-
nä missä Dinlillä ja Can-amilla. Hallintalaitteet pelaavat hyvin ja ajoasento on ryhdikäs. Pienen yllätyksen tarjoaa jarrujen heikohko tuntuma. Vaimennusta ei liiemmin ole ja vaikka vaimentimessa jotakin eloa olisikin, syö sen asento, joka on lähes samansuuntainen takasvingin kanssa, vaimennustehon tehokkaasti. Varsin nopeasti kävi selväksi, että Dinlillä ei ole asiaa crossiradan patteihin. Se on laadukkaasti tehty laite, josta ei kuulu ihmeellisiä sivuääniä
Voimansiirron ja koneen toiminta on siinä määrin saumatonta, että kallistuskulman sääteleminen on kohtuullisen helppoa. Dinlin nelimäntäinen takajarru pysäyttäisi vaikka panssarivaunun. Pieni kikkailu Can-amilla onnistuu varsin helposti. Pelin saa jopa keulimaan, kunhan vähän avittaa kropan painolla. Se on näistä kolmesta ainoa, jolla oikeasti voi reippailla. Hyppimisessä toki jousituksen rajat löytyvät aikamiehen alla, mutta oli jopa perin yllättävää, kuinka pitkälle jousituksen arsenaali itse asiassa riittikään. Sen sijaan radalle se ei ole oikea valinta, vaikka mallinimi antaakin viitteitä aivan muusta. Takaiskari on aivan väärässä kulmassa ja jousituksen painuessa iskari ikäänkuin kaatuu alle ja jousto herkistyy alas painuessaan, kun sen oikeasti pitäisi kiristyä. Sama pätee ajo-ominaisuuksiin, sillä Yamahalla voi paukuttaa pientä pattisuoraa sen, mitä pelistä irtoaa. Yamahan ilmajäähdytteinen kone on yllättävänkin suorituskykyinen laite. Vaihdevalitsin on eksoottinen vipu moottorin oikeassa kyljessä.
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 65. Kun aletaan ajaa oikeasti hieman räväkämmin, on Yamaha omassa elementissään. Itse asiassa se on jopa niin suorituskykyinen, että sen vertaaminen Can-amiin ja Dinliin on täysin turhaa. Perä siis pohjaa luvattoman helposti.
Urheilullisemmassa ajossa Can-amissa on rahkeita sen verran, että sillä voi etenkin nuori kuski harjoitella esimerkiksi hyppäämisen perusteita. Yamahalla on helppoa hyppiä ja se suorastaan vaatii kuljettajaa harrastamaan keulittelua ynnä muuta arveluttavaa toimintaa. Se pysyy kaiken aikaa kuljettajan komennossa eikä sillä ole taipumusta yllättää erikoistilanteissa. Se on tehty junioreita silmällä pitäen, mutta laitteessa on kulkua ja ajo-ominaisuuksia niin, että jopa aikamies voi sillä pitää hauskaa.
Dinlin rengastus ja etujousitus toimivat hyvin maastoajossa.
Dinlin moottori osoittautui kohtuullisen pirteäksi, vaikka variaattorivetoinen vajaa 300-kuutioinen ei mikään tykki olekaan. Kerrassaan loistava peli tältäkin osin
KOEAJOSSA 250-290-kuutioiset crossipelit
Yamahan jousitus toimii edessä ja takana loistavasti isommankin kuskin alla. Myös jarrut ovat kuin suoraan kisakoneesta.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 66
PIKKUKIUKUT PUNTARISSA
1
Kii Kiihtyvyys:
300 metrin huippunopeus: 66,8 km/h
3,92 sek. Moottori kuskaa peliä reippain ottein ja ajamisessa on riemua isolla R:llä. Se on kuin pienennetty painos Yamaha YFM 450:stä ja siksi siihen kohdistuivatkin kaikkein suurimmat odotukset. Jämäkkä ja tukevan tuntuinen ajopeli variaattorivoimansiirrolla ja hyvillä ajo-ominaisuuksilla tekee siitä helposti lähestyttävän ja haltuun otettavan laitteen. YFM:stä puuttuvat kaikki negatiiviset kauneuspilkut kuten huonosti toimivat hallintalaitteet tai rämisevä käynti. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11
TE K N I I K K AA
Moottori Can-am DS 250 Dinli DL-801 Yamaha YFM 250R 249,4 cc 1-syl, 4-tahti Nestejäähd. 249 cc, 1-syl., 4-tahti Ilmajäähd.
Voimansiirto Variaattori, peruutus
Etujousitus Erillisjousitus
Takajousitus Jäykkä keinuhaarukka
Vetotapa Takaveto
Ilm. 7,02 sek.
0 0-40 km/h 0 0-50 km/h 0 0-60 km/h
0 sek. paino 194 kg
Renk. 12,02 sek.
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
Kiih Yamaha YFM 250R Kiihtyvyys:
300 metrin huippunopeus: 73,9 km/h
3,16 sek. Nestejäähdytteinen moottori on toki kalliimpi valmistaa kuin ilmajäähdytteinen, mikä osaltaan selittää laitteen hintaa. 4,34 sek. Nykypäivänä 250-kuutioinen ilmajäähdytteinen moottori ei paperilla vaikuta kovinkaan seksikkäältä voimanlähteeltä, mutta tässä tapauksessa se onnistui yllättämään iloisesti. Tieliikennemallina sen hinta on 5490 ja EC-optiomallina noin 5000 euroa. 11,74 sek.
MITTAUSTULOKSIA
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
Dinli DL801
0 0-40 km/h 0 0-50 km/h 0 0-60 km/h
0 sek. Toisaalta hankintahinta on Canukkiin ja Jammuun verrattuna melko edullinen, mutta niin on ero laadussa ja ominaisuuksissakin.
K
Can-Am DS250
(Kovapohjainen hiekkapintainen crossirataa muistuttava suora) 0 0-40 km/h 0 0-50 km/h 0 0-60 km/h
0 sek. Can-am / Dinli / Yamaha
Yhteenveto
uten jo alussa mainittiin, ei tämän testin tarkoitus ole olla samanlainen vertailu kuin toisaalla tässä lehdessä olevan isojen nelitahtisen vertailun. ed/ta 22 x 7-10 20 x 11-9
Hinta 5000 off road 5490 tieliik. 7,09 sek. 6,23 sek. Toisaalta ajatus Can-amista esimerkiksi ohjelmapalveluyrityksen safaripelinä kohtuullisen helpossa maastossa ei ole lainkaan kaukaa haettu. Etenkin Yamahaan vertaaminen tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja julmaltakin, sillä asetelma on hieman samanmoinen kuin verrattaisiin toisiinsa Lexusta ja Trabanttia. Yamaha on siis reilusti hintansa väärti. 270 cc, 1-syl., 4-tahti Nestejäähd. 3980 off road 4580 tieliik. 1
Kii Kiihtyvyys:
300 metrin huippunopeus: 64 km/h
3,88 sek. Se, mikä Yamahassa teki suurimman vaikutuksen, oli merkille ominainen korkealaatuinen työn ja viimeistelyn jälki. Yamaha YFM 250 teki testiryhmään suurimman vaikutuksen. Dinlin metsämallin alle 4000 euron ja tieliikennepelin 4580 euron hinta pistää kyllä miettimään. Koska laitteet ponnistavat täysin erin maaperältä, niitä voi verrata toisiinsa niiden monipuolisuuden ja sen suhteen, miten ne tarjoavat rahalle vastinetta. Can-am on niin ikään laadukas laite. 5490 offroad
Variaattori, peruutus
Erillisjousitus
Jäykkä keinuhaarukka
Takaveto
198 kg
21 x 7-9 20 x 11-9
5-vaihdetta
Erillisjousitus
Jäykkä keinuhaarukka
Takaveto
142 kg
21 x 7-10 20 x 10-9
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 67. Can-am tarjoaa rahalle vastinetta, mutta jos asettuu urheilullisen pikkumönkijän ostajan ajosaappaisiin ja vaihtoehtoina ovat Can-am ja Yamaha, tuntuu, että Yamaha tarjoaa enemmän vastinetta eurolle
Valitse tiesi meiltä tyyli
20 vuotta motoristien matkassa
Kotimaisena yrityksenä tunnemme suomalaiset olosuhteet ja tiedämme, mitä vaadit ajoasultasi. Suomalaiselle sopiva mitoitus, kestävyys ja tyylikkyys ovat Hanx-asujen vahvimmat lenkit.
Räätälöimme mittaisesi ajoasun
Mallimestarimme auttavat sinua sopivan koon valinnassa. (019) 719 131 avoinna: ma-su
Seinäjoki (palvelemme 2 toimipisteessä) Upankatu 1 Kuortaneentie/ 60100 Seinäjoki Maakunnan auto Puh. (017) 5544 205 avoinna: ma-la
Humppila
Lasitehtaantie 31640 Humppila Puh. (06) 421 7521 60100 Seinäjoki avoinna: ma-la Puh. (03) 4378 068 avoinna: ma-su
Mäntsälä
Lahdentie 23 04600 Mäntsälä Puh. Räätälöimme halutessasi asun omille mitoillesi, jolloin saat varmasti istuvan ja mukavuudeltaan ylivertaisen ajoasun.
Hanx-verkkokaupasta ja tehtaanmyymälöistä löydät kauden uutuusasut, tuotetarjoukset, saappaat, kypärät ja laukut miehille, naisille ja nuorille. (019) 6855 172 avoinna: ma-su
Riihimäki
Kinturintie 1, (ABC-Riihimäki) 11120 Riihimäki Puh. 0400 272 750
Hanx-verkkokauppa palvelee:
www.hanx.fi. Nyt myymälöissämme suurvalikoima ajokäsineitä kaikkiin olosuhteisiin!
Vaadi teknistä toimivuutta myös asultasi!
ATV-housut
149
- suoralahkeiset offroad-housut - Cordura®-päällyskangas ja Finlayson Action välivuori - irrotettavat Knox® CE-suojat
ATV-takki
179
- offroad-takki - Cordura®-päällyskangas ja Finlayson Action välivuori - irrotettavat Knox® CE-suojat
Hanx-tehtaanmyymälät reittisi varrella, löydä omat varusteesi:
Oravikoski
Oravikoskentie 71470 Oravikoski Puh
Hänellä on tilillään kaikkiaan yhdeksän Suomen mestaruutta MK-endurosta ja snowcrossista. Ei tässä kuitenkaan olla soitellen sotaan lähdössä, sillä kyllähän kärki menee lujaa lajissa kuin lajissa, hän pehmentää uhmakkaan kuuloista ohjelmajulistustaan. Vuosi 2003 jäi historiankirjoihin Korsumäen vuotena, sillä mies voitti moottorikelkkaenduron Suomen mestaruuden lajin kuninkuusluokassa, eli N/A-luokassa, minkä lisäksi hän korjasi palkintopöydän crossin vakioluokasta ja kirjattiinpa sprintin epävirallinen Suomen mestaruuskin hänen nimiinsä. Hänen elämäänsä on päättänyt hankaloittaa Niko Korsumäki, joka vankkaan kisakokemukseen luottaen uskoo pistävänsä kärjen koville. Mutta mikä on miehiään tämä Korsumäki, jolla itsetunto ja tavoitteet tuntuvat olevan kovaa sorttia. Ei sinne harrastelemaan olla lähdössä, vaan voittamaan, Niko napauttaa. Crossin avoimessa luokassa Jani Saarinen oli viime vuonna täysin pitelemätön ja tänä vuonnakin hän on ennakkosuosikki numero uno, mutta hänen urakkansa on taatusti viimevuotista kovempi. MÖNKKÄRINAAMA
A
TV-crossin harrastajamäärien noustessa myös lajin taso kohoaa vuosi vuodelta. Nuorempana Korsumäki ajoi kartingia ja oli maajoukkuevalmennettavana yhdessä Kimi Räikkösen kanssa. Miehen nimi on tuttu niille, jotka ovat seuranneet moottorikelkkaurheilua viime vuosina. Tänä vuonna mies sijoittui pienen epäonnenkin jälkeen snowcrossin MM-sarjassa kolmanneksi. Niko Korsumäki ei sen kummemmin retostele osaamisellaan, mutta ilmoittaa silmääkään räpäyttämättä tavoitteekseen ATV-crosTeksti ja kuvat: Joni Launonen sin Suomen mestaruuden debyyttikaudellaan.
www.monkija-lehti.fi. Korsumäki on yksi 2000-luvulla parhaiten pärjänneistä moottorikelkkailijoista. Että semmoinen mies on Korsumäki kisamenestyksen valossa.
NIKO KORSUMÄKI
HAASTAJA
MÖNKIJÄ-LEHTI | 69
Kun pohjalainen kehuu itseään, se on aina tosissaan
Tero Lehtoranta (Can-amtuotepäällikkö, BRP Finland) ehdotti, että alkaisin ajaa kilpaa. Uuden lajin omaksumisessa helpottaa jossakin toisessa lajissa hankittu vankka kokemus ja näin voi välttää ainakin ilmeisimmät karikot. Nilkka sai alkutalvesta kyytiä Pellon radalla, jossa Niko pisti Lynxinsä ympäri melko reteästi. Vapaa-ajalla mies kertoo panostavansa golfiin. M MÖNKKÄRINAAMA
Ei untuvikko mönkkärin selässä Mönkijä on Korsumäelle pitkäaikainen tuttavuus. Jani tietysti on kova kaveri, sillä hänhän on ajanut jo pitkään. Pitää lueskella lähtölistaa ja katella, että ketäs miehiä nämä ovat, Korsumäki naureskelee. Pyörällä ajaminen kun on aluksi lähinnä pystyssä pysymisen kanssa taiteilua. Sen kanssa pääsi nopeammin sinuiksi ja tuli tunne, että tässähän edetään. 2000-luvun alkupuolella mies treenasi Polariksen Predator 500:lla muutaman kesän. Alkavalla kaudella ATV-crossin avoimessa luokassa kisataan Suomen mestaruudesta ja vakioluokassa mitellään Suomen Cup-voitosta. Juttu alkoi kiinnostaa ja kiinnostus kasvoi, kun syksyllä pääsimme kokeilemaan laitetta Kaliforniassa. Ennen kisakauden alkua Nikolla on aikaa ehkä aikaa mättää kolopalloa mekaanikkojensa Jarmo Vähämäen ja Arto "Rölli" Narpon kanssa, mutta ennen kesän koitoksia matka vie kirurgin pöydälle, jossa puukkoa saa nilkka. Nilkan operoi Aki Hintsa Jyväskylän Mehiläisessä. Silloin kisapelinä oli täysin vakio Can-am DS 650 X. Kisaamistakin Niko on ehtinyt kokeilemaan, tosin vain yhden kerran. Siinä pelissä tärkeintä on kaverille v...ttuilu ja pallon mahdollisimman pitkälle lyöminen. Kaiken tämän lisäksi hän vastaa leipätyökseen BRP Finlandilla SeaDoo-vesijeteistä. Mönkkäri oli kelkkamiehelle, jolla ei motocross-taustaa ollut, luontevampi harjoitteluväline kuin crossipyörä. Ja kun kisakalenterikin oli järkevä, niin mikäs ettei. Vapaa-ajalla golfia pohjalaisittain Korsumäen elämä pyörii vahvasti moottoriurheilun ympärillä. Taso kohenee Korsumäki uskoo, että mönkkäricrossin taso kohenee lähivuosina huimasti. Uusista kisakumppaneistaan Niko nimeää pahimmaksi kilpakumppanikseen Saarisen. Joo, kyllä meidän peleissä melkein saa huutaa.
Aivan pelkkää viheriöterroriaa ei Korssumäen golfaaminen ole, sillä tasoitus on 11. Se osoittautui heti hyväksi kilpurin aihioksi. Mönkkärihomma on hyvä ajatellen kisatuntuman ylläpitämistä. Vedin pannut kärjestä, Niko naureskelee. Kisaileminen on vielä kuitenkin enemmän harrastamista. Nikon mielestä lajin kannalta on äärimmäisen hyvä asia, että luokkia on kaksi. Me pelataan mekaanikkojen kanssa golfia. Fore siis huudetaan jo ennen pallon lyömistä. Kun minulla menee hermot, keskityn vain lyömään sen pallon mahdollisimman kauas. Niko uskoo, että tuntuma mönkkärillä kisaamiseen löytyy varsin nopeasti. Kokeilu oli sekä hyvä että huono. Kuten jo mainittua, talvet menevät moottorikelkalla kisaten ja kesän ratoksi keksittiin ATV-cros. Toivottavasti säännöt ovat sitten sellaiset, että luokka
Hän:
NIKO KORSUMÄKI
Ikä: 28 Asuinpaikka: Rovaniemi, syntyisin ja sydämeltään ähtäriläinen Siviilisääty: Naimisissa Paulan kanssa Saavutukset: Snowcross mm-pronssi 2008, yhdeksän Suomen mestaruutta MK-endurossa ja snowcrossissa Harrastukset: Moottorikelkkailu ja golf Pituus ja paino: 180 cm / 82 kg Lempiruoka: Spagetti ja jauhelihakastike Paulan tekemänä Motto: Kaikki tai ei mitään
todella pysyy vakioluokkana, Niko sanoo. Sama kaveri on operoinut raajojani aikaisemminkin. Nyt on kiva lähteä viivalle, sillä nyt peli ei ole ylipainoinen ja alitehoinen. Niko käskee Can-am DS 450:ää BRP:n tehdaskuskina. Sitten lähdetään syömään, tai anteeksi, syöttämään sitä hiekkaa oikein urakalla!!
MÖNKIJÄ-LEHTI | 70
HAASTAJA. Minulla näkökulma kisatouhuihin on hieman eri kuin monella muulla, sillä olen kuitenkin kil-
paillut kelkkailussa ammattimaisesti jo vuosia. Vakioluokka on se, mikä tuo harrastajia. Mutta kun leikkauksen jälkeinen sairausloma on ohitse, uskoo Korsumäki saapuvansa viivalle äärimmäisen motivoituneena ja nopeana miehenä. Taso ei vielä ole samaa luokkaa kuin kelkkapuolella. Täytyy myöntää, että en edes tiedä kovin montaa kuskia, mutta kyllä niihin tutustuu viimeistään siinä vaiheessa, jos ne ohi alkavat menemään. Tämä tapahtui Alavudella kesällä 2006
Hinta Sveitsissä "vain" 37.334 .
Polaris Fusion 900 mönkijänä, kyllä suti ja pyöri ympyrää.
Milanon "moottoripyörämessut" moottoripyörämessut
MÖNKIJÄT VALTAAVAT ALAA
Milanon perinteiset moottoripyörämessut ovat yksi kauden kohokohdista, sillä tapahtumassa julkistetaan liuta tulevan kauden kaksipyöräuutuuksista. Saa myös alle 15 kw. Mönkijöiden suosion myötä maailma kuitenkin muuttuu ja viime syksynä nelipyöräiset olivat vallanneet melkoisen määrän laittiapinta-alaa. Ohessa muutama mielenkiintoinen otos nelipyöräisten tarjonnasta!
Teksti ja kuvat: Antti Mikkola
MÖNKIJÄ-LEHTI | 72
MÖNKIJÄT VALTAAVAT ALAA. GG Quadster on astetta rajumpi mönkijä. 1257cc, 167hv/10250 rmp, Huiput 210
Mönkijään lisää katu-uskottavuutta läpivärjätyillä renkailla. MAISTIAISIA MAAILMALTA
Messujen härskein laite oli RF-Moton rakentama CanAm Renegade 800. Niin ja olihan siellä naisten seassa myös paljon muita mönkijöitä, moottoripyöriä, ja erilaista vaatetta ja varustetta!!!
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 73. Esittelijä kehui että väri pysyy vaikka kumi kuluu.
Girls, girls girls... Viskolukko ja kaikki ylimääräinen riisuttu ja lisätty roppakaupalla hiilikuitua ja billettiä. Eturenkaat Hoosier 60/7.0-10 Takarenkaat Hoosier 69/10.0-10, Akrapovicin putki
Messuilla esillä olevista osista rakentaisi tyylikkään uniikin mönkkärin.
MÖNKIJÄ-LEHTI | 74
MÖNKIJÄT VALTAAVAT ALAA. Jos et tykkää valmiista niin voit tehdä sen myös itse, rungosta on hyvä aloittaa
Kuvassa ehkä näyttelyn rumin "mönkijä".
Tuunattu mopomönkijä, pikkuväen mieleen.
Messuilla oli paljon Suomessa tuntemattomia mönkijämerkkejä, kuten Vortex, Cectek ja Generic.
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 75. MAISTIAISIA MAAILMALTA
On tainnut Cectekin suunnittelijalla olla pikkuisen huono päivä
Matkan voi taittaa vaikka mönkijöillä. Tällä kertaa Jännevirran moottorikerholaiset päättivät kokeilla, millaista matkanteko olisi mönkijöillä kesäkelissä, yleisillä teillä matkaten. Siitä on nyt varmaa tietoa siilinjärveläisillä mönkijäharrastajilla Hannu Väänäsellä, Kari Saarelalla ja Sami Makkosella.
ieliikennekäyttöön rekisteröidyillä Comancheilla miehet matkasivat Lappiin Luostolle. Koulujen kesäloma mahdollisti myös nuorten osallistumisen. - Nyt oli sopiva hetki lunastaa lupaus. - Olin tullut pojilleni luvanneeksi tällaisen hupireissun, kunhan kumpikin on saanut mopokortin, sanailee Hannu Väänänen, moottorimies henkeen ja vereen. Idea kiintoisaan safariin syntyi miesten aiempien talvisten moottorikelkkareissujen tiimoilta. Janin mopon ritsillä matkusti tyttökaveri Tea Tuppurainen. Mönkijäsafari starttasi elokuun toisen viikon maanantaina Siilinjärveltä. Pitkälle reissulle tarvittiin mukaan tietenkin huoltoauto. Sitä sompailivat Mervi Kröger ja Heikki Kokkonen. Miten liekään sattunut, että ne kesän komeimmat päivät tulivat juuri sopivasti, kun mönkijäsafaristit matkaan lähtivät, elokuun toisen viikon maanantaina. Letka kulki viittäkymppiä Reissulaisten matka kulki reittiä Siilinjärvi-Varpaisjärvi-Rautavaara-Sotkamo-Ristijärvi-Hyrynsalmi-Kytömäki-Suomussalmi-Juntusranta-Hossa-Kuusamo-Ruka. Mukana seurasi kevytmoottoripyörällä Toni Väänänen, 17, ja mopolla velipoika Jani, 15. Aivan helposti. Vasemmalta Jani Väänänen, Toni Väänänen, Tea Tuppurainen, Sami Makkonen, Hannu Väänänen ja Kari Saarela.
KIINALAISET MÖNKIJÄT
T
SELVITTIVÄT YLI 800
KILOMETRIN REISSUN
Teksti: Anna-Liisa Pekkarinen Kuvat: Hannu Väänänen
Matkaa Siilinjärveltä Kuopion kupeesta Sodankylän Luostolle kertyy yli 800 kilometriä. Rukan parin lomapäivän jälkeen matka jatkui reittiä
Mönkijäsafaristit viettivät pari lomapäivää Rukalla ja pörräilivät ympäristössä maisemia ihaillen.
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 77
Suomussalmen jälkeen Hannun Comanchen takajousen esijännitystä kiristettiin, ja matka pääsi jatkumaan. Ensimmäisenä päivänä he ajoivat Rukalle saakka. Muutaman päivän lomailun jälkeen Luostolla he palasivat autoitse sunnuntai-iltana kotiin. Sade yhytti matkamiehet vasta Kemijärvellä, silloinkin pikkutihkuna. Onnellisesti ja varsin vähillä hankaluuksilla. Mehän olimme hupireissulla, ilman tarkkaa aikataulua." Taukoja porukka piti noin sadan kilometrin välein. Hyrynsalmella Janin mopon moottorin kiinnikepultti katkesi ja putosi. Oli tuuria, kun haveri sattui rautakaupan lähellä. Yhtään negatiivista kommenttia ei kuulunut. - Ne on ne Kiinan pojan letkut Pepe-lakua, miehet naureskelevat. Myös polttimoita piti vaihtaa.
Hannun mönkijästä katkesi vesiletku 20 kilometriä ennen Kemijärveä. Hossassa fuskasi vesiletku samaisesta koneesta ensimmäisen kerran, mutta siitä selvittiin lyhentämällä letkua parisen senttiä. Ja bensaa kului yhteensä
noin 200 litraa, laskee Hannu Väänänen. 2006 - teho: 15 hv - huippunopeus: 110-120 km/h - kulutus: 5-7 l/100 km
Mopo Generic SM, vm. Matkaa tehtiin pieniä teitä pitkin, hiljakseen, elokuisten viljavainioiden ja pohjoisempana tuntureiden keskellä. Poroja välttääkseen he siirtyivät viitostielle, elikoita kun alkoi olla jo vaivaksi asti. Miten menopelit kestivät. Matka jatkui, mutta ilo oli ennenaikaista, sillä ennen Kemijärveä pamahti pahaksi onneksi toinen vesiletku! Toiseen korjausoperaatioon eivät miehet enää ryhtyneet, vaan Hannu siirtyi huoltoautoon matkustajaksi. Takapenkin tyttönä istunut Teakaan ei kokenut muuta hämminkiä kuin peffan puutumisen. - Tällaisilla ideoilla mieli pysyy virkeänä", naurahtavat miehet ensimmäisen yhdessä ideoidun mönkijäreissunsa jälkeen. - Savolaisista löytyy aina pientä hulluutta, matkalaiset päättelivät. - Ajettiin, kun ajohaluja oli, Väänänen kertoo. Illalla he saapuivat Luostolle. - Ongelmia oli varsin vähän. Ei auttanut, piti siirtyä huoltoauton kyytiin. Torstaina eli neljännen reissupäivänsä aamuna retkue jatkoi kohti Kemijärveä. - Kilometrejä kertyi noin 800, lisäksi välietapissa Rukalla pöristeltiin mittariin vielä parisataa. Ohikulkeneet autoilijat tirkistelivät löytyykö ajoneuvoista kilvet, tauoilla matkalaisia tultiin uteliaasti jututtamaan. Bensaa kului 200 litraa Ei-tavanomaisilla kulkupeleillä matkaava seurue herätti huomiota. Ei menopelin tarvitse aina 1100-kuutioinen olla. 2007 - teho: 12,5 hv - huippunopeus: 85-90 km/h - kulutus: 3,5-4 l/100 km
Kevytmoottoripyörä Husqvarna 125CC SM, vm. Rukalla he viettivät kaksi lomapäivää, jotka tietysti kuluivat Comancheja testaillen. Sää suosi niin, että alkumatkan safaristit pystyivät ajamaan t-paidoissa ja shortseissa.
Kulkupelien tekniset tiedot:
Mönkijä Comanche 200 cc (3 kpl), vm. Kemijärvi-Pelkosenniemi-Pyhätunturi-Luosto. - Ilman huoltoautoa ei kannata lähteä ja mukaan pitää ottaa korjausvehkeitä, he muistuttavat muita vastaavasta reissusta kiinnostuvia. Ongelmat olivat pieniä ja monilta osin itse korjattavissa. - Upea reissu. Tulipa mopollekin extremeä, kun joutui poroja hätistelemään, Jani sanoo. Siinä vauhdissa ennätti katselemaan maisemiakin. - Testasimme, mihin Comanchen laatu riittää ajo-ominaisuuksia parantavien omien muutostöiden, muun muassa renkaiden vaihdon, jälkeen. Uudet reissusuunnitelmat tuntuvat heillä jo itävän. Porukan nuoret miehet Jani ja Toni Väänänen pitivät reissua erilaisena kokemuksena. - Keskimääräinen ajonopeus sovitettiin hitaimman eli mopon mukaiseksi, ajelimme noin viittäkymppiä. Saimme korvaavan osan ja korjasimme vian, Hannu Väänänen kertoo. 2007 - teho: 1,7 hv - huippunopeus: 50 km/h - kulutus: 3 l/100 km
MÖNKIJÄ-LEHTI | 78. Hannu korjaamassa. Kokonaisuutena he kuitenkin summaavat, että halpakin mönkijä kykenee pitkään matkaan. Kaiken kaikkiaan reissu onnistui hyvin
jalkaverkot 8990,Käytetyt:
Polaris Hawkey 300 -07 Polaris Sportsman 400 -08 Polaris Sportsman 500 -06 Polaris Outlaw 525 -07 Yamaha Grizzly 700FI -08 Yamaha YFZ 450SE -07
Polaris Sportsman 500 h.o sis. jalkaverkot 8990,-
www.bestmotors.fi
- Varusteet - Varaosat - Renkaat - Viritys osat
Alavus Talankuja 3
myynti 06-5155200 Tuomo 040-8301786 Toni 050-5778778
www.bestmotors.fi
ja Koko POLARIS ijä YAMAHA Mönk mallisto koelä! ajettavana meil
www.bestmotors.fi. www.bestmotors.fi
www.bestmotors.fi www.bestmotors.fi
www.bestmotors.fi
Polaris Outlaw 525 S -08 sis. vinssi ja puskulevy 7990,4200,6400,6200,7490,9900,6500,-
Yamaha YFZ 450 SE -08 sis
6990,UOLTO k YNTI · H RIT a · MYtoimipaik YÖT i sAOSAT · ISKA Uu · VAR
Motomarine Oy
Okeroistentie 1, Lahti (03) 881 0400 0400 695 648
www.motomarine.fi
Ski-doo snow how since 1984
VAIN PARAS ON KYLLIN HYVÄÄ
Täyden palvelun kelkka- ja mönkkäritalo Ylä-Savossa
Vmax Oy
Isonsarvastontie 4, Helsinki P. 017-812830
mönkijät KeskiSuomessa myy ja huoltaa
Blomin Korjaamo Oy
Suolahti, P. 014-512 506, 050 559 7427
www.blominkorjaamo.com
Katso okit vaihd ! stä neti
Luukkaankatu 7, Hämeenlinna puh. NELIVETOMALLIT alk. 020 728 0300 / 0400 704 314 / info@vmax.fi MYYNTI · HUOLTO · VUOKRAUS
VAIHTOKELKAT OSOITTEESTA WWW.KELKKAPALSTA.COM
MYYNTI - VARAOSAT - HUOLTO
Ilvolankatu 1, 74100 Iisalmi P. 010 310 4880 Luukkaankatu 7, Hämeenlinna puh. 010 310 4880
490,
SPORTSMAN 500 HO
KYSY TARJOUSPAKETTIA! Hinta 7.990,-
PÄÄLLE AUPAN LITSE K ESTA! VA OLM KAKSI K i - vinss rry ä - peräk vysarja uskule -p
Joka numerossa uutisia, uutuuksia, vertailutestejä, keoajoja, alan ihmisiä, tapahtumia ja paljon muuta!
TILAA NYT!
Mönkijä-lehti suoraan kotiin kannettuna
RideMedia Oy maksaa postimaksun puolestasi
Tilaan Mönkijä-lehden kestotilauksena 25,- / 4 numeroa
Kestotilaus jatkuu auotomaattisesti, kunnes tilaaja toisin ilmoittaa.
ain v
Tilaan Mönkijä-lehden vuositilauksena 27,- / 4 numeroa RideMedia Oy Vastauslähetystunnus 5001594 00003 Helsinki
25,-
Nimi
TILAUKSET MYÖS TEKSTIVIESTILLÄ
(normaalihintainen viesti) Lähetä numeroon
Lähiosoite
040 728 8979
Postinumero ja -paikka
Lehden nimi, kesto tai vuosi, nimi ja osoite Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä
Allekirjoitus (alle 18 v. huoltajan allekirj.). KIJÄY MÖN LIIT STEN N IHMI ISEE ! ERILA KOON JOUK
Mönkijä ilmestyy 4 kertaa vuonna 2008: touko-, kesä-, syys- ja lokakuussa
MÖNKIJÄ-LEHTI 2/2008 ILMESTYY KESÄKUUN LOPUSSA
> >
Vertailutestissä crossimönkijät > Katsauksessa vinssit ja ajovarusteuutuudet Paljon koeajoja ja muuta mielenkiintoista
Vertailutestissä pienet 400-kuutioiset nelivedot
www.monkija-lehti.fi
MÖNKIJÄ-LEHTI | 83
Lisätiedot osoitteesta www.duell.fi. Jokapaikan höylät.
XL
"Vetokyky aivan omaa luokkaansa!" "Kaivautuu ylös minkälaisesta mudasta tahansa" - ATV Magazine "Hyvissä olosuhteissa erittäin ajettavat, vaikeissa sopivan agressiiviset. Sopii lähes kaikkeen mahdolliseen käyttöön." - ATV Magazine
Tutustu myös vanneuutuuksiimme!
ITP SS 108
ITP SS 108 musta
ITP SS 112
ITP SS 112 kromi
Hyvinvarustetuilta jälleenmyyjiltä