Tuli tunne, että tässä, Suomen puolustusvoimia lainatakseni, tehdään työtä, jolla on tarkoitus. Tämä tarkoitti, että lehden sisällön painopistettä oli muutettava ja vertailutestit eivät enää olleetkaan se perusta, jonka päälle lehti rakennettiin. klo 9.00-15.00 Sähköposti: toimitus@monkija-lehti.fi Käyntiosoite: Otsotie 4, 01900 Nurmijärvi Ilmoitusaineistot: aineistot@ridemedia.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 4 Tässä vaiheessa vuotta esitän kiitokset Mönkijä-lehden lukijoille kuluneesta kaudesta ja niistä edellisistäkin.” Näin siis tuumi Launonen muutama vuosi sitten. Kun aloitimme lehteä, oli esimerkiksi testien suhteen tarjolla melkoinen runsaudenpula, sillä ajamattomia pelejä oli paljon ja uusia esiteltiin kuin liukuhihnalla. Sitten tuli vuosi 2008 lamoineen, ja tuon taantuman jälkioireista kärsimme vieläkin, sillä uutuuksien esittelytahti alkoi laahaamaan seuraavana vuonna. Kaikki ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan ja lehteä aluksi päätoimittanut Joni Launonen vaihtoi epävakaan freelancerin elämän päivätyöhön. Ikään kuin lähtöään ennakoiden Joni kirjoitti numeron 4/2011 viimeisessä pääkirjoituksessaan muun muassa seuraavaa: ” Aika menee nopeasti hauskojen hommien parissa. Toinen syy on mönkijämyynnin keskittyminen T3-malleihin. Tämä on järjestyksessään 17. Toivottavasti vastaavia fiiliksiä Mönkijä-lehden toimituksessa koetaan tulevien vuosienkin aikana. Vuonna 2008 aloitimme tilausmyynnin ja julkaisimme neljä numeroa. Tilausjakso vain on pidempi, sillä ne joille on tulossa vielä kolme numeroa saavat tämän lehden, syksyllä ilmestyvän kakkosnumeron ja ensi keväänä ilmestyvän kolmosnumeron jne. Palasin pari päivää sitten Keuruulta, jossa minulla oli kunnia vierailla poliisien mönkkärikurssilla. Palaute viranomaisten suunnalta oli rakentavaa ja voittopuolisesti positiivista, mutta arvokkainta päätoimittajalle oli tieto siitä, että lehden sivuilla esille nostetut asiat olivat aiheuttaneet keskustelua viranomaispuolella. Tällä hetkellä pätee myös jo Joni Launosen vanhassa pääkirjoituksessa mainittu malliston hidas uusiutuminen. Muodostimme Jonin kanssa parivaljakon, joka lähes kahdestaan ideoi ja kirjoitti koko sisällön. Näillä eväillä siis eteenpäin tuumii! Jii Helminen Päätoimittaja: Jukka Helminen jukka.helminen@ridemedia.fi Ulkoasu: Pekka Keskinen pekka@luonne.net Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki virpi.hyokki@ridemedia.fi Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta Ossi Sinisilta PL 36 13721 Parola Puh. Kirjoittelen tätä juuri päivää ennen lehden painoon menoa. Joni Launonen oli muutenkin se moottori, jonka innokkuudesta Mönkijä-lehti ylipäätään syntyi. ATV-LEHTI MÖNKIJÄ 1 / 2O14 PÄÄKIRJOITUS Ympäri käydään ja yhteen tullaan! Ensimmäinen Mönkijä-lehti ilmestyi koenumerona keväällä 2007. Uusi lehti otettiin innolla vastaan niin alan kaupan kuin harrastajien parissa. Se on tunne, jota jokainen työtä tekevä silloin tällöin kaipaa. Matkalla on ehtinyt tapahtua yhtä ja toista. Launosen poistuttua kuvioista lehti jäi melkein kokonaan minun vastuulleni, eikä hyviä avustajia ole etsinnöistä huolimatta löytynyt. Ensimmäisen numeron hyvän vastaanoton perusteella teimme syksyllä toisen numeron, joka levisi ensimmäisen tapaan vain irtonumeromyynnin kautta. Esimerkiksi lumen auraamisesta ei montaa kiinnostavaa lehtijuttua saa aikaiseksi. pääkirjoitukseni Mönkijä-lehteen, mikä tarkoittaa, että lehteä on tehty nyt viitenä kesänä. Traktorimönkijän ostajista valtaosaa ei kiinnosta itse mönkijällä ajaminen, vaan sen käyttö kulkuneuvona lähialueella ja erilainen puuhastelu. Lehden ilmestyminen painottui kevääseen, kesään ja syksyyn, joten seuraava idea oli talvinumeron tekeminen. Se on yksi syy siihen että Mönkijä-lehti ilmestyy jatkossa kaksi kertaa vuodessa. 0440 102 741 Fax: (03) 671 5057 ossi.sinisilta@ridemedia.fi Avustajat: Olli Autonen Antti Mikkola Ari Eloluoma Sami Jaakola Joni Helminen Kustantaja: RideMedia Oy Toimitusjohtaja: Jukka Helminen jukka.helminen@ridemedia.fi Painopaikka: SP-Paino Oy, Nurmijärvi ISSN 1796-8968 PÄÄKIRJOITUS. Toimituksen osoite: PL 34, 01901 Nurmijärvi Puh: (09) 8789 2400 ark. Kurssilla sain ilokseni huomata, että lehteä oli niissäkin porukoissa luettu tarkkaan. Nykyisten tilaajien ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, sillä jokainen saa maksamansa numerot. Aiheet siis pyörivät lähinnä sen ympärillä missä traktorimönkijässä on parempi tai huonompi nopeuden rajoitin tai muuta yhtä seksikästä! Ainakin tänä ja ensi vuonna Mönkijä-lehti ilmestyy siis kaksi kertaa vuodessa. Jatkossa lehti ei ole enää tilattavissa vaan se myydään irtonumeroina ja digimuodossa. Silloin oli alalla kova pöhinä ja harrastus muutenkin nosteessa. Apuna oli tietenkin hyvä testiryhmä, jota ilman toiminta olisi ollut mahdotonta
Kuvan laite erikoisvarustein. T-kortti/1 set k u t u u k a v Edulliset sta u t s a s t a k Ei vuosi attim m a y t ö Verohy ! käytössä LM 550 on koviin pohjolan olosuhteisiin muunnettu traktorimönkijä, jonka muutostyöt on tehty kokonaan Suomessa. in Katso läh eenmyyjäsi: ll Yamaha-jä ha-motor.fi a www.yam U U! HUIPPUTAK. Väsymättömän voiman takaa Yamahan 4-tahtinen 550 cc:n huippumoottori, jossa bonuksena elektroninen polttoaineen suihkutus. 5 v. LM 550 Kampanjahinta 8.990 € (LM 550 EFI sh. Laaja valikoima lisävarusteita, joilla räätälöit LM 550:n juuri tarpeittesi mukaiseksi niin huolto-, lumi- kuin metsätöihin. 9.990 €) Kampanjahinta on voimassa 31.8.2014 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Saatavana myös EPS-ohjaustehostimella. LM 550 – Suomessa viimeistelty traktorimönkijä. Laadun takeena Yamaha 5 vuoden ATV-takuu
INTRO MÖNKIJÄ-LEHTI | 6 www.monkija-lehti.fi
Koeajo sivulla 14. Ari Eloluoma ja teipattu Polaris Scrambler XP 1000 EPS pöllyttävät peltoa. Kuva: Jukka Helminen www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 7
INTRO MÖNKIJÄ-LEHTI | 8 www.monkija-lehti.fi
Kuva: Antti Mikkola www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 9. Honda TRX420 FE Rancher uudistui kokonaan. Koeajo sivulla 28
INTRO MÖNKIJÄ-LEHTI | 10 www.monkija-lehti.fi
Trapper 500 EFI EPS T3 on ensimmäinen kiinalainen ohjaustehostimella varustettu mönkijä. Kuva: Jukka Helminen www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 11. Koeajo sivulla 20
INTRO MÖNKIJÄ-LEHTI | 12 www.monkija-lehti.fi
Perunafarmari Antti Mikkolan tyylinäyte tilusten tarkastelusta. Kuva: Jukka Helminen www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 13
KOEAJOSSA Polaris Scrambler XP 1000 EPS N A M L I A A M N I A K K TEHO NKIJÄ MÖ MÖNKIJÄ-LEHTI | 14 www.monkija-lehti.fi
Myös uuden tonnisen perusmoottori on sama ja eroa on vain kampiakselissa ja männissä. Voimansiirtoon on haettu terävyyttä erilaisella variaattorin jousella ja helixillä. Avain löytyy vaihdekepin edestä sivupaneelista. Sama voimalaite on myös 850-kuutioisessa Scramblerissa. -kuutioisen ja nyt jo tonniseksi kasvaneen Scramblerin läheinen esiisä Sportsman XP 850 EPS esiteltiin jo vuonna 2007 lehdistölle ja myyntiin se tuli vuonna 2008. Polariksen omaa valmistetta oleva 850-kuutioinen EFI-moottori kehitti alun perin noin 70 hevosvoimaa. Satulaa on madallettu ja istuinkohta on myös hiukan XP-mallia edempänä. Satulan toppaus on myös melkein yhtä kova kuin crossimönkijöissä, joten ainakin al- kuun takapuoli vaatii totuttelua jos ajaa pitkiä vetoja putkeen. Kuljettajan paikalla oli ja on edelleen todella 850 www.monkija-lehti.fi helppo liikkua ja seisten työskentely on muihin merkkeihin verrattuna selvästi rennompaa. Ajovakautta on parannettu laittamalla alle XP 850-mallin vanteet, joissa on levittävämpi offset kuin kasipuolikkaassa Scramblerissa. Ero on suurempi nimenomaan takavanteissa. Käyntiääni on kahden äänenvaimentajan ansiosta hiukan matalampi kuin kasipuolikkaassa, jonka ruostumattomasta teräksestä MÖNKIJÄ-LEHTI | 15. Jo ensimmäiset koeajot Amerikassa todistivat, että Sportsman XP 850 olisi ajo-ominaisuuksiltaan yksi parhaista ellei peräti paras iso nelivetoinen mönkijä. Vaikka mallinimi onkin Scrambler XP 1000, niin kuutioita on tarkalleen 952. Vuodelle 2012 siitä esiteltiin HO-versio, jonka tehoksi luvattiin 77 hevosvoimaa. XP 850 jatkaa pientä viilausta lukuun ottamatta mallistossa edelleen samanlaisena kuin esittelyvuotenaan. Scramblerin päällä pääsee liikkumaan eteen ja taakse yhtä hyvin kuin crossilaitteiden satuloissa. Scrambler on tehty suoraan XP 850 -mallin pohjalle. XP 850 lunasti heti kättelyssä tehtaan mainoslauseen, joka lupasi markkinoiden letkeintä kyytiä. Sportsmanin entistä kapeampi runko ja satula paransivat kuljettajan työtiloja niin reippailun kuin mönkimisenkin kannalta. Mönkijä-lehden vertailutesteissä XP 850 myös lunasti kaikki siihen asetetut toiveet. Suurin ero on muoveissa ja iskunvaimennuksessa. Sylinterit kallistuvat vasempaan, mikä saa aikaan sen, että vapaalla kaasutettaessa laite keinahtaa hienokseltaan sivulle. Can-Am Regedasta poiketen on Scrambleriin laitettu eteen ja taakse pienet tavaratelineet, vaikka kyseessä onkin urheilukäyttöön ajateltu laite. Can-Am kertoo tonnisen Rotaxin tehoksi 88 hevosvoimaa, joten ainakin paperilla iso ”Rämpylä” on maailman tehokkain mönkijä. XP 850 Sportsmanin ja Scramblerin hoikentaminen on onnistunut kääntämällä moottori pitkittäin runkoon ja asentamalla variaattori moottorin perään. Mönkijä-lehden testiryhmä | Kuvat: Jukka Helminen Tekninen avustus: Ari Eloluoma Viime vuonna esitelty Scrambler 850 sai täksi kaudeksi peräti 1000-kuutioisen isoveljen, josta luvataan huipputehoa 89 hevosvoimaa. Tässä kohtaa Polaris käyttää siis samaa konseptia kuin Can-Am, jonka Outlander 1000 ja Renegade 1000 ovat muotoilua lukuun ottamatta melkein identtiset kaksoset. Ensin metsään Scrambler lähtee normaaliin Polle-tyyliin käymään virta-avaimesta. Huipputehoa luvataan 89 hevosvoimaa, jolla lukemalla Scrambler on yhden kaakin tehokkaampi kuin CanAm Renegade 1000! Kasipuolikkaaseen Scrambleriin verrattuna eroa on myös pakoputkistossa, jossa on tuplaulostulot ja kaksi äänenvaimenninta. Runko on täysin sama
Keulaa saa kaasulla kevennettyä patista toiseen vain peukalolla rytmittämällä. Tonniseen pätevät ajoasennon osalta samat argumentit kuin pienempään Scrambleriin. Sen sijaan kivikossa ja kalliolla rengas puree kuin tauti. Hiekassa se jaksaa kuitenkin mennä selvästi liukkaammin. Maastossa tehostin toimii tietenkin myös ohjausiskarina ja sen ansiosta kantojen ja kivien seassa kärsii päästellä melkoista endurovauhtia. Jo noin viidenkympin vauhdissa tehostus häviää tuntuvasti, joten vauhtiajossa tuntee tarkasti missä asennossa renkaat ovat. Moottorissa on kuitenkin niin paljon potkua että mönkimismaastossa ei kannata ulosmitata koko tehoaluetta, vaan parhaiten edetään tasakaasulla ja kevyellä peukalon painalluksella. Teho tulee kuitenkin ulos sopivan pehmeästi, joten hidas ryömittämi- nenkin onnistuu tarpeen vaatiessa helposti. Istuinkorkeus on viitisen senttiä matalampi kuin XP-mallissa ja se tuntuu tukevuutena vinoilla rinteillä ja muissa hankalissa maastokohdissa. Polariksessa on edelleen ainoana mönkijänä sellainen vaihdekaavio, että hidas puoli ja pakki ovat peräkkäin. Asento alkaa olla melko lähellä kaksipyöräistä kilpaenduroa. Erittäin kapeat muovit ja madallettu satula tekevät laitteesta ketterän tuntuisen. Polariksen progressiivinen ohjaustehostin tekee hitaassa vauhdissa kääntämisestä superkevyt- 1 3 MÖNKIJÄ-LEHTI | 16 tä. Hitaassa teknisessä maastoajossa säädöt kannattaa avata melkein kokonaan, jolloin renkaat seuraavat hyvin esteitä ja kiipeävät kivien yli kallistamatta itse laitetta. Ainoastaan jalat ovat leveämmällä. Tonninen ei myöskään ammu jarrutuksissa samalla tavalla pakoputkeen kuin pikkuveli. Seisoma-asento on todella pysty, joten selkää ja reisiä ei tarvitse rasittaa. Siksi se menee hienosti yli myös jyrkkäreunaisista ojista ja kalliokynnyksistä. Ohjaustehostin, hienosti toimivat iskarit ja ketterä ajotuntuma herättävät kuskissa vauhdinhimoa, eikä sitä estä edes todella haastava maasto. Peltorataa ja hiekkapattia Asfaltilla tehtyjen suorituskykymittausten mukaan iso Scrambler ei ole merkittävästi kasipuolikasta nopeampi. Trial- ja offroadtyylisessä maastoajossa ei tuhatkuutioinen tunnu ryntäilevän yhtään enempää kuin kasipuolikas. Välissä on toki vapaa, mutta tällä systeemillä onnistuu hankalassa maastossa eteentaakse vekslaaminen parhaalla mahdollisella tavalla. Vakiorenkaat on tarkoitettu kovalle pinnalle, joten mudassa niiden kanssa joutuu helposti pulaan. Kivien päälle pompauttaminen ja esteiden yli keulitus sujuu vain pienellä peukalon liikkeellä. Kovalla pinnalla, kuten savipellolla, raju vääntö nostaa keulaa kohti taivasta joten kaasun annostelun kanssa pitää olla tarkkana. Keulassa on tukeva puskuri, joka jää kuitenkin sivusta katsottuna renkaiden taakse. Iskarit ovat pikasäädettävät Foxit ja klickereissä on 20 asentoa. Isompi kuutiotilavuus ja tehoero tuntuvat laajempana vääntöalueena. Etuylitys on minimaalinen ja Scramblerin saa ajettua vaikka seinää vasten pystyyn. Sama pätee hiekkatiehen ja kuivaan peltoon. KOEAJOSSA Polaris Scrambler XP 1000 EPS tehty äänenvaimennin päästää ilmoille raa’an kuuloiset soundit. Lyhyt vaihdekeppi vaatii reippaita otteita, mutta pykälät loksahtelevat selvästi paikalleen, kunhan tottuu voiman käyttöön. Nopeassa vauhtiajossa Pola- 2 4 5 www.monkija-lehti.fi. Offityylisessä ajossa etenemistä helpottaa myös Polariksen hyvin toimiva automaattinen neliveto, joka on käytössä aina tarvittaessa
Maavaraa on todella reippaasti, mutta maastomöyrimiseen Scrambler tarvitsee pohjapanssarin. Etenkin liukkaalla alustalla kyseinen ajotyyli nopeuttaa hitaissa kaarteissa. 7. Hitaassa maastoajossa mukavasti toimiva jousitus ei ole enduroajossa aivan parhaimmillaan. 7 8. Ohjaustehostin häipyy jo melko hitaassa vauhdissa, joten tuntuma on kovassa nopeudessa juuri sopiva. 2. riksen neliveto toimii myös apuna käännöksissä. Molemmat kuvan laitteet ovat teippausta lukuun ottamatta vakioita. Vaihteensiirtoon ei kuulemma ole tehty muutoksia, mutta kepin käsittely oli kevyempää kuin viime vuonna testatussa 850-kuutioisessa. Penkki on melko kova ja kapea, eli muistuttaa crossimönkijää. 8 www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 17. Tonnisen erottaa kasipuolikkaasta kaksi äänenvaimentajaa. Niillä on haettu parempaa ajovakautta kaarteissa, mutta samalla muta roiskuu entistäkin enemmän kuskin päälle ja etenkin naamaan. Käänsimme iskareista kaikki pikasäädöt kiinni ja silti etupää sortuu mutkissa alle. Scramblerin jousitus on supermukava, mutta crossityyliseen vauhtiajoon saisivat säädöt olla kovemmat. Crosscountry-tyyliseen kaahaamiseen iskarit kaipaisivat lisää vaimen- TEKNISET TIEDOT 6 Moottori: Polaris, 2-syl, 4-tahti, nestejäähd., SOCH Iskutilavuus: 952 cc Pa-järjestelmä: EFI, 42-milliset läppärungot Voimansiirto: PVT-variaattori, 2 nopeutta eteen, vapaa ja peruutusvaihde Etujousitus: Päällekkäiset kolmiotukivarret, joustoliike 229 mm, ohjaustehostin, Fox Podium X -kaasuiskarit puristusvaimennuksen säädöllä Takajousitus: SLA-takajousitus, joustoliike 260 mm, Fox Podium X -kaasuiskarit puristusvaimennuksen säädöllä Renkaat ed/ta: 26 x 8-14 / 26 x 10-14, Carlisle AT 489 II Jarrut, ed/ta: 2 x hydrauliset levyjarrut / 2 x hydrauliset levyjarrut Akseliväli: 134,6 cm Pituus: 209 cm Leveys: 123 cm Korkeus: 123 cm Maavara: 29 cm Pa-säiliö: 19,9 litraa Hinta: 15 490 euroa 1. 3. 6. Jäykemmät takajouset ja vähemmän esijännitystä olisivat vielä parempi ratkaisu vauhtiajoon. 5. Carlislen kovalle pinnalle suunnitellut renkaat pitävät savipellolla ja kivikossa aivan tajuttomasti. Etupyöriä pitää kääntää hiukan liikaa sisäkurviin, jolloin keulalla saa vedätettyä pelivälineen sopivalle ajolinjalle. Vanteissa on enemmän o?settiä, joten ne tulevat enemmän ulos lokasuojista. Myös hyppyjen alastulossa Scrambler käyttää kaikki joustovarat niin tehokkaasti, että pohja osuu välillä maahan. Teipattu versio oli kuitenkin takajousia löysentämällä pudotettu alaspäin ja se oli sänkikrossissa paljon nopeampi. 4
Kuten luvuista näkyy niin iso Rene on edelleen Mönkijä-lehden mittaamista mönkijöistä kovin kiihtymään. Urheilullisesta ulkomuodostaan huolimatta se pelittää myös hyötyajossa, kuten vaikkapa puiden ajossa. 850-kuutioinen ja 1000-kuutioinen Scrambler menevät kuutenkymppiin saakka lähes rinta rinnan, mutta nollasta sataseen tulee eroa jo melkein sekunti. Viime keväänä samalla tavalla täydellä tankilla punnittu Renegade 1000 painoi pohjapanssarin kanssa 376 kiloa. Scramblerin jousituksen kohdalla on selvästi kysymys kompromissista. KIIHTYVYYS Huippunopeus hidas puoli 62 km/h, Huippunopeus 130 km/h, Paino täydellä tankilla 375 kg Kääntösäde nelivedolla 418 cm (oikealle), 422 cm (vasemmalle) 0-60 km/h 2,54 s 0-80 km/h 4,05 s 0-100 km/h 6,35 s 40-80 km/h 2,49 s 0 sek. KOEAJOSSA Polaris Scrambler XP 1000 EPS MITTAUSTULOKSIA (Suorituskyvyt mitattu nelivedolla kuivalla asfaltilla) Polaris Scrambler XP 1000 EPS 2014 0-60 km/h 2,87 s 0-80 km/h 4,51 s 0-100 km/h 7,00 s 40-80 km/h 2,51 s 0 sek. Taakse voisi myös kokeilla jäykempiä jousia ja vähäistä esijännitystä. Nykyisellä säädöllä uutta tonnista Scrambleria voikin tituleerata tämän hetken parhaaksi yleismönkijäksi kaikenlaiseen harrasteajoon. Jouset pitäisi aina valita niin että niissä on sopivasti painumaa (ulosjoustoa) kun kuljettaja istuu satulassa ja silti esijännitys saisi olla melkein minimissä. 1 2 3 4 5 6 7 8 Polaris Sportsman 850 XP HO EPS Forest 2012 Huippunopeus hidas puoli 62 km/h, Huippunopeus 116 km/h, Paino täydellä tankilla 398 kg (sis. vinssi ja pohjapanssari) Kääntösäde nelivedolla 390 cm (oikealle), 420 cm (vasemmalle) KIIHTYVYYS Mittaustuloksia Ohessa on vertailun vuoksi Sportsman XP 850 HO, Scrambler 850 HO ja Can-Am Renegade 1000 suorituskymimittaukset. 1 2 3 4 5 6 7 8 Can-Am Renegade 1000 X XC 2013 Huippunopeus hidas puoli 69 km/h, Huippunopeus 127 km/h, Paino täydellä tankilla 376 kg Kääntösäde nelivedolla 445 cm (oikealle), 440 cm (vasemmalle) KIIHTYVYYS nusta puristuspuolelle. Jos alustasta tehdään vakaampi kaarteissa ja kantavampi hypyissä, niin se lyö korville hitaassa maastossa. Ne on tehty täysin samoissa olosuhteissa ja samassa paikassa kuin tässä jutussa esiintyvä Scrambler 1000. Etenkin takapäässä on vakiona todella paljon esijännitystä, mikä ei iskareiden toiminnan kannalta ole hyvä asia. Kuten huipputehon niin myös painon suhteen Can-Amin ja Polariksen mahtisonnit painivat samassa sarjassa. Nyt ilman vinssiä ja pohjapanssaria punnittu Scrambler 1000 XP EPS heilautti vaa’an diginäyttöön lukemaksi 375 kiloa. 0-60 km/h 2,97 s 0-80 km/h 4,91 s 0-100 km/h 8,53 s 0 sek. Tehosta ei homma ainakaan jää kiinni. 1 2 3 4 5 6 7 8 Polaris Scrambler XP 850 H.O EPS LE 2013 MÖNKIJÄ-LEHTI | 18 KIIHTYVYYS Huippunopeus hidas puoli 61 km/h, Huippunopeus 122 km/h, Paino täydellä tankilla 399 kg Kääntösäde nelivedolla 435 cm (oikealle), 440 cm (vasemmalle) 0-60 km/h 2,98 s 0-80 km/h 4,71 s 0-100 km/h 7,87 s 40-80 km/h 3,03 s 0 sek. Silloin jouset sekä kantavat tarpeeksi että ovat pintaherkät. 1 2 3 4 5 6 7 8 www.monkija-lehti.fi
Garmin.com/virb virb2014-kamp.indd 5 28.4.2014,18 10.02. Nopeus km/t 46 VIRB™ Elite HD 1080p actionkamera SYKE 120s/pm KORKEUS m 35 Tallenna parhaat reissut Mitä sinä haluat kokea – uudelleen ja uudelleen. Integroitu GPS, kiihtyvyysanturi ja korkeusmittari tuottavat videoon nopeus-, kiihtyvyys-, korkeus- ja reittitietoja. • Laaja valikoima kiinnitysvaihtoehtoja sekä lisävarusteita. Kestävä, aerodynaaminen ja vesitiivis. Akunkesto jopa 3 tuntia. VIRB Elite on actionkamera, jolla voit kuvata älykkäämmin ja pidempään kuin muilla tuntemillasi kameroilla. • WiFi ja ANT+. 1,4”Chroma-värinäyttö. Kuvaat helposti kaiken mitä näet ja koet. • Yhdistä langattomasti ulkoisten Garmin-antureiden kanssa, niin videossa näet myös sykkeen ja lämpötilan. • 1080p HD-tallennus
500 EFI EPS ohjaustehostinmalli maksaa 6990 euroa. Nopeuden rajoitus on toteutettu ainoalla oikealla tavalla eli sähköisesti. Yksisylinterinen 471-kuutioinen ruiskumoottori tuottaa arviolta noin 30 hevosvoimaa. Ulkoisesti täysin samanlaisia ovat vaihteen valitsin ja taka- ja nelivedon sekä sähköisesti kytkettävän etulukon käyttökytkin. Useimpien mönkkäreiden alkuperäiset iskarit ovat halvat öljypumput, joille ei voi tehdä mitään siinä vaiheessa kun ne väsyvät tai nesteet tulevat ulos. Vetohihna ei siis ainakaan periaatteessa pääse luistamaan, kun keskipakokytkin hoitaa liikkeelle lähdön kaasua lisättäessä. KOEAJOSSA Trapper 500 EFI EPS Elka Pro T3 Mönkijä-lehden työryhmä | Kuvat: Jukka Helminen Trapper 500 on ensimmäinen kiinalainen mönkijä, joka on jo tehtaalla varusteltu traktoriksi ja valmistaja on hoitanut myös sen tyyppihyväksynnän Eurooppaan. Perusmalli ilman ohjaustehostinta maksaa vain 5990 euroa, joten se on markkinoiden halvin traktorimönkijä. Siinä vaiheessa alkuperäiset vaimentimet on jär- kevää korvata laadukkaammilla kaasuiskareilla, sillä ne säästävät pitkässä juoksussa myös mönkijän runkoa ja ripustuksia. Penkki muistuttaa tavallista mönkijän istuinta, mutta siinä on T3-tyyppihyväksynnän mukainen säädettävä selkänoja. Trapperissa olevissa Elkan perusmalleissa on erillinen välimäntä ja kaasutila, joten ne ovat www.monkija-lehti.fi. Pääsimme ajamaan Trapperilla myös täysitehoisena ja tämän jutun lopussa on maastomallin suorituskykymittaukset. Trapper T3 on teknisiltä ratkaisuiltaan samalla viivalla kilpailijoidensa kanssa. Kahden tehdastekoisen mallin lisäksi Suomen maahantuoja on modannut kovaan käyttöön soveltuvan erikoisversion, jossa on pohjapanssari sekä Elkan kaasuiskarit. Se on samalla myös ensimmäinen kiinalainen ohjaustehostimella varustettu mönkkäri. Alusta on molemmista päistä erillisjousitettu ja koeajolaitteessa oli lisävarusteena noin 1500 euron arvoiset purettavat ja huollettavat Elkan kaasuiskarit. T MÖNKIJÄ-LEHTI | 20 Trapperissa on paljon samantyylistä tekniikkaa kuin Yamahassa. Pohjois-Amerikassa ja Kanadassa näkee myös monissa reittikäytössä olevissa neliveto- malleissa Elkan iskareilla. rapperin 500-kuutioista EFI-mallia on tarjolla kolmena eri versiona. Nopealla puolella se kelaa huippuja melko tarkkaan 40 km/h ja hitaalla puolella noin 25 km/h. Kanadalainen Elka on parhaiten tunnettu crossimönkijöiden iskareista. Keskipakokytkimen ja variaattorin yhdistelmällä toimiva voimansiirto on myös samanlainen kuin Yamahassa. Myös Suzuki ja Kawasaki käyttävät samantapaista ratkaisua, jonka etuna on remmin pysyminen koko ajan kireällä
T3-varusteet kuten selkänoja ja vetokita painavat myös yhteensä useita kiloja. Kääntöympyrät rullailtiin pariinkin otteeseen, koska eroa vasemmalle ja oikealla oli melko tavalla. Ilmeisesti rungossa on käytetty rautaa enemmän kuin riittävästi. Soitto maahantuojalle paljasti että jostain syys- MÖNKIJÄ-LEHTI | 21. Jousi on kaksiosainen progressiivinen ja esijännityksen säätö on toteutettu portaattomasti kierteellä. Lisäpainoa tuovat myös jykevän oloinen pohjapanssari ja vinssi. www.monkija-lehti.fi Mittauksia Koeajon alkuun tehtiin sekä punnitus että mitattiin kääntöympyrät. Testilaite piirsi maahan jäljet, joiden halkaisijassa oli eroa parisen metriä. Suurin erotus on ulkoisten pikasäätöjen puuttuminen. Hiukan yllättäen vaaka pompsahti täydellä tankilla yli neljän sadan kilon, mikä on paljon kun kyseessä on yksisylinteri- nen mönkkäri. HYVIN VARUSTELT U TRAKTORI! toiminnaltaan samanlaiset kuin crossilaitteiden lisäsäiliölliset iskarit
Täysitehoisena Trapper 500 kulki lyhyellä puolella huippuja noin 56 km/h ja nopealla puolella 78 km/h. Ääni on hiljainen ja käynti tasaista. Sen ansiosta perä ei kyykkää vaikka vetokoukussa roikkuisi raskaskin kärryllinen tavaraa. KOEAJOSSA Trapper 500 EFI EPS Elka Pro T3 tä ohjauksen säädöt olivat jääneet keskittämättä. Vaikka moottorissa ei ole ylettömästi huipputehoa, menee se väännöllä tasaisesti eteenpäin. Hiukan kuin ohjaustanko ja etupyörät muljahtaisivat melkein itsestään sinne minne kuski kääntää. Rajoitin astuu peliin tasaisesti, eikä moottori pauku tai yskähtele. Pohjapanssari ja karkeat renkaat sekä kytkettävä etulukko takaavat etenemisen todella rankassakin maastossa. Pehmeässä maastossa ei tukkikuorman kanssa saa pohjavauhtia kuitenkaan aina kelattua tarpeeksi nopeasti ennen nousua tai rapakkoa, koska rajoitin torppaa kiihdytyksen. Harva niin sanottu merkkimönkijä pääsee samaan tasoon vaihteiden toiminnassa. Nousuissa renkaat pysyvät kivikossakin tehokkaasti maassa, joten laite etenee pomppimatta ylös todella hankalista paikoista. Kun myös puristuspuolella on tarpeeksi vaimennusta, jousituksessa on hyvin kantavuutta. Elka käyttää kahta jousta, josta ylempi toimii pikkutäristyksessä ja tarjoaa myös ulosjoustoa jotta pyörät pysyvät maassa kiinni epätasaisessa maastossa. Loistavat iskarit Elkan iskarit ovat melko kallis lisävaruste, eikä niitä tarvitse, jos käyttää mönkijää vain puutarhatraktorina. Kärry perässä ei tanko pyri myöskään kuorman työntävästä vaikutuksesta lyömään myötämäessä poikittain, joten tehostin ajaa hyvin asiansa. Tosin maastossa vaihdekeppiä nopeasti vispatessa pykälä ei mennyt aina laakista kohdalleen, vaan se vaati pienen kaasutuksen vaikka vaihdevalitsin olikin tarkalleen kolossaan. Viisas nopeuden rajoitin Trapper hyrskähti lähellä nollaa olevasta kevätkelistä herkästi putputtamaan. Sähköinen nopeuden rajoitin leikkaa pitkällä puolella kierrokset noin neljässä kympissä. Tehostimen toiminta ei kuitenkaan ole yhtä huomaamattoman pehmeää, kuin vaikkapa Yamahassa tai Polariksessa. Paras on tietenkin etsiä kaasupeukalolla sopiva nopeus hiukan alta neljänkympin, jolloin kierrokset pysyvät tasaisina. Maastossa Trapperin alusta ja kunnolliset kaasuiskarit ovat jopa yllättävän hyvä yhdistelmä. Trapperilla voi tiellä ajaa melko tasaista vauhtia kaasu pohjassa rajoitinta vasten ilman tunnetta moottorin rääkkäämisestä. Lyhyellä puolella noin 25 kilsan kohdalla mukaan tuleva rajoitin riittää hyvin hyötyajoon. Hyötyajossa kuten kärryn vetämisessä tai lumen auraamisessa sähköinen rajoitin takaa sen että käytössä on täysi teho kun sitä tarvitaan. Tiellä ajettaessa tehostus vähenee ja etupyörät pyrkivät samalla vaeltamaan puolelta toiselle. Keula ei myöskään sukeltele jarrutuksissa. Vaihdetta valittaessa kypärän sisältä kuuluu ihmettelyä, sillä pykälät loksahtavat päälle todella herkästi. Nollasta kuuteenkymppiin kelaaminen kesti yhdeksisen sekuntia, eli kovin järisyttävästi ei moottorissa ole paukkua. 2 3 1 MÖNKIJÄ-LEHTI | 22 www.monkija-lehti.fi. Tehostin tuntuu vaativan ohjaustangosta kääntämällä ensin selvän käskyn ja sitten se tulee voimalla mukaan. EPS-mallin ohjaustehostin lisää ajomukavuutta ja hitaassa maastossa Trapperia on kevyt käännellä. Hitaassa maastoajossa tehostin pelittää kuitenkin kohtuullisen tarkasti ja vaimentaa etupyörien toispuoleiset iskut tehokkaasti
Vaihteenvalitsin on samanlainen kuin vanhemmissa Yamahan malleissa ja sen toiminta oli hyvää tasoa. 2. 3. Etenkin Lapissa poromiesten käytössä olevat mönkijät saavat kivikossa sellaista kyytiä, että iskareiden korvat repeytyvät irti rungosta tai vaimentimen silmät hakkaantuvat soikeiksi. 4 www.monkija-lehti.fi 5 Moottori: 1-sylinterinen, nestejäähdytteinen Kuutiotilavuus: 471 cc Polttoaineensyöttö: EFI Vaihteisto: Variaattori, 2 nopeusaluetta eteen, pakki, vapaa Nelivetojärjestelmä: 4-veto ja takaveto, sähköisesti kytkettävä etulukko Etujousitus/ohjaus: Erillisjousitus, A-tukivarret, Elka kaasuiskarit, sähköinen ohjaustehostin Takajousitus: Erillisjousitus, A-tukivarret, Elka kaasuiskarit Jarrut ed/ta: 2 x hydrauliset levyt Renkaat ed/ta: 26 x 9-12 / 26 x 10-12 Akseliväli: 136,5 cm Pituus: 220 cm Leveys: 116 cm Polttoainetankin tilavuus: 17 l Hinta: 8490 euroa (perusmalli 5990 €, EPS-malli 6990 €) MITTAUSTULOKSIA (tehty täysitehoisella maastomallilla) Kiihtyvyys 0-40 km/h: 4,66 s Kiihtyvyys 0-60 km/h: 9,02 s Huippunopeus lyhyt puoli: 56 km/h Huippunopeus nopea puoli: 78 km/h Paino täydellä tankilla: 403 kg (sis. Kuten jo edellä mainittiin, kunnolliset iskarit säästävät myös runkoa ja jousituksen ripustuksia. 4. Ajoimme Trapperilla sekä nopeusrajoitettuna että maastoversiona. Kovassa käytössä kunnon iskarit siis maksavat itsensä varmasti takaisin. Jos käyttää mönkijää kevyeen puuhasteluun, niin silloin Trapper 500 EFI riittää useimmille, eikä hintakaan ole hirveä. Elkan purettavat ja huollettavat välimännällä varustetut kaasuiskarit olivat mukava tuttavuus. Jos taas ajaa paljon ja haastavassa maastossa, niin kannattaa valita ainakin ohjaustehostinmalli. Tavallinen maastomönkijän istuin alkaa onneksi olla itsestään selvyys myös melkein kaikissa traktorimalleissa. 6. 5. Moottorissa on tasaisesti vääntöä ja toimiva voimansiirto, mutta huipputehossa se häviää selvästi esimerkiksi Yamaha 550 Grizzlylle. Myös rungot alkavat kovassa käytössä repeillä, kun väsynyt öljyvaimennin hakkaa rauta rautaa vasten ylös- alas ”miljoona” kertaa päivässä. Koeajossa olleelle Elka Pro -mallille alkaa sen sijaan olla jo hinnan suhteen paljonkin kovia kilpailijoita, joten ennen hankintaa kannattaa punnita eri vaihtoehtoja. Ja mikäli mahdollista niin koeajaminen kannattaa aina! TEKNISET TIEDOT 1. Ajoimme täysitehoisella Trapperilla poikittain kovalla kynnöspellolla noin kuuttakymppiä, eikä se aiheuttanut kuin hiukan täristystä. Renkaat ovat tarpeeksi karkeat myös mutakeliin. vinssi ja pohjapanssari) Kääntösäde nelivedolla: oikealle 690 cm, vasemmalle 490 cm 6 MÖNKIJÄ-LEHTI | 23. Samassa menossa moni muu työmönkkäri hakkaa jo paikat irti hampaista. Trapperin ohjaus toimii tehostimesta huolimatta hiukan kulmikkaasti
Loppupäätelmä oli että nimenomaan tehostinmallissa yhdistyvät hinta, laatu ja ajo-ominaisuudet aivan ylikylän tyyliin. Mönkijään uusi moottori tuli täksi vuodeksi ja yllätys oli että yksimukinen ProStar asennettiin klassikkomallin Sportsmaniin, eikä XP-runkoon. Polttoaineen syötöstä huolehtii ruisku. Ilmeisesti moottori oli helpompi sovittaa vanhaan runkoon, jota on samalla muokattu uuteen kuosiin. Tehoa on tehtaan ilmoituksen mukaan 44 hevosvoimaa. Se on yhdeksän hevosvoimaa enemmän kuin Sportsman 500 -mallissa ja nelisen hevosvoimaa enemmän kuin 550 XP:ssä. Kavennuksen ansiosta myös astinlaudoilla on rei- lusti enemmän jalkatilaa sivu- ja pituussuunnassa. joimme viime syksynä kahteenkin otteeseen uutta 570 Sportsmania sekä ohjaustehostimella että ilman. Siksi siitä pitäisi onnistua tekemään myös loistava traktorimönkijä, mutta lopputulos kaipaisi pientä viilausta. Painopistettä on saatu taaemmas ja kuskin työtilat ovat väljemmät. ProStar 570 -moottorissa on 567 kuutiota, neljä venttiiliä ja kaksi kannen yläpuolista nokkaakselia. Mutta miten paketti on kasattu. Muutama vuosi sitten RZR XP 900 -mallin kaksipyttykoneen lehdistöesittelyssä lupailtiin myös yksisylinteristä pataa, mutta ensin se laitettiin rinnakkain istuttavaan RZR 570-sporttimalliin. KOEAJOSSA Polaris Sportsman 570 EFI EPS T3 TEHOT PIILOSSA! Polariksen omalla ProStar 570 -moottorilla varustettu Sportsman on ehkä paras maastomönkijä kun suhteutetaan hinta ja ominaisuudet. 500- www.monkija-lehti.fi. Vaikka periaatteessa kyseessä onkin klassikkomallin Sportsman uudella moottorilla, niin lopputulos on oikeastaan ko- A MÖNKIJÄ-LEHTI | 24 konaan uusi laite nimenomaan ajomukavuuden suhteen. Sportsman 570 onkin vyötärölinjaltaan vanhaa mallia peräti kahdeksan senttiä kapeampi. Sutjakammat muodot ovat saaneet sekä penkki että muoviosat
Kovemmassa vauhdissa tehostus pienenee, joten tiellä ajettaessa ohjaus on tunnokas. Sillä on myös taipumus kääntää alamäessä ohjaustankoa väkisin vinoon, kun toinen pyörä törmää esteeseen. MÖNKIJÄ-LEHTI | 25. Se säästää remmiä raskaassa mutamaastossa ja kärryä vedettäessä. Tehokkaamman ja vääntävämmän moottorin sekä uuden variaattorin ansiosta 570 Sportsmanilla on helppo ryömittää ja lähteä tasaisesti liikkeelle. Lyhyt puoli on nyt todella lyhyt ja kulkuja löytyy maltilliset 44 km/h. Molemmista on tarjolla traktori ja maastomalli. Uudenlaiset sivumuovit ja isommat astinlaudat mahdollistavat jalkojen pitämisen kapeammalla. Lyhyillä välityksillä täysitehoinen maastomallin Sportsman 570 jaksaa pyörittää myös alkuperäistä isompia ja karkeampia mutarenkaita, joten siitä saa tehtyä harrasteajoon kunnollisen kuramöyrijän! ja 550-kuutioiset moottorit ovat japanilaisen Fujin valmistamia, joten ProStar 570 on tällä hetkellä pienin Polariksen omista voimanlähteistä. Jos verrataan täysitehoisia Kääntyy ketterästi ja kevyesti Sportsman 570 EFI:ä saa lyhyenä versiona joko EPS-ohjaustehostimella tai ilman. Ykköskytkimen akselille on molempiin suuntiin pyörivä laakeri ja holkki, joka mahdollistaa remmin pitämisen koko ajan tiukalla. Normaalisti Polaris käyttää samantyylistä vari- www.monkija-lehti.fi aattoria kuin moottorikelkoissa, eli remmi on tyhjäkäynnillä löysällä. Ohjaustehostimen ansiosta ohjauksen ja alustan toiminta on kuin eri planeetalta. Moottorin lisäksi Sportsman 570 on saanut uudenlaisen variaattorin. Vyötärölinja on melkein yhtä kapea kuin XP-mallissa eli parasta mitä nelivetomönkijöistä löytyy. Heti ensi metreillä huomaa että ergonomia on muuttunut todella paljon verrattuna klassiseen Sportsmanin runkoon. Seisten ajaminen onkin luon- tevaa ja myös istuma-asento on rennompi. Mönkijä-lehden työryhmä Kuvat: Jukka Helminen ja Antti Mikkola maastomalleja, niin suorituskykymittauksissa 570 EFI peittoaa 550 XP:n selvästi. Siinä on olkatappi loivasti etuviistoon, mikä osaltaan rauhoittaa ohjausta. Siinä on silloin pieni viive liikkeelle lähdettäessä ja remmi saattaa myös luistaa herkemmin kun ollaan vaikka kärryn kanssa jumissa. Suomeen tuodaan myös kahden istuttavaa Touring-mallia. Samalla on MacPhersonille tyypillinen keulan pompottaminen vähentynyt. XP:ssä tehostinmallin ja tavallisen ero ei olekaan suuren suuri! Klassikkomallinen Sportsman ja sen MacPherson-tyylinen etujousitus taas muuttuu aivan erilaiseksi ohjaustehostimen ansiosta. Tehostin suodattaa käsiin tulevat iskut ja hitaassa vauhdissa kääntäminen on pehmeässäkin maastossa kevyttä. Penkki on kapea eikä se paina sisäreisiin seisten ajettaessa. Vanhan Sportsmanin MacPherson-keulan ohjaus on pystyn olkatappilinjan takia herkkä läpsimään käsille toispuoleisissa iskuissa. Polaris on laittanut eteen hiukan miedommat jouset samalla kun painopiste on uuden moottorin ansiosta siirtynyt taaksepäin. XP-malleissa Polaris käyttää edessä kahdella A-tukivarrella toteutettua etujousitusta
Arctic Cat käyttää edelleen ruuvirajoitinta ja se on kuulemma yksi syy miksi merkki menestyy hyvin Norjan myyntitilastoissa. Ruuvia avaamalla laitteesta sai myös hetkessä täysitehoisen. Uudessa 570-kuutioisessa T3mallissa Egimotors on kuitenkin päätynyt jälleen vain kaasuvivun liikkeen rajoittamiseen, mutta ruuvin sijaan se on tehty kahvan sisään laitetulla muoviputken pätkällä. Se olisi kuitenkin paras ratkaisu, sillä siinä hyödynnetään moottorinohjausta. Ilmeisesti Polaris ei anna Egimotorsin käyttää itse kehittämäänsä ja patentoimaansa sähköistä rajoitinta tai sitten sen tekeminen on liian kallista. Hitaalla puolella holkilla tehty rajoitus torppaa vauhdin noin 25-30 km/h kohdalla. Huipputehosta ruunantuu näin pois vähintään 30 hevosvoimaa, joten vakiokuosissaan Sportsman 570 T3 kulkee pelkällä väännöllä. ECU tunnustelee nopeutta ja noin 40 km/h kohdalla solenoidi avautuu ja aktivoi ulkoilmayhteyden rajoittimelle, joka rajoittaa näin imuilman virtaamisen läppärungolle. Joka tapauksessa tässä testissä olevan 570 Sportsmanin kanssa on elettävä niillä eväillä mitkä on annettu. Järjestelmä on omalla tavallaan nerokas, sillä siinä on käytetty apuna rajoitinrunkoa (sama idea kuin kalvokaasuttimessa). Tässäkin tapauksessa ollaan harmaalla alueella, sillä moottori ei toimi kunnolla. KOEAJOSSA Polaris Sportsman 570 EFI EPS T3 Yksinkertainen nopeuden rajoitin Polariksen ensimmäisissä italialaisen Egimotorsin varustelemissa EU-traktoreissa nopeus oli rajoitettu yksinkertaisesti kaasukahvassa olevalla ruuvilla. Kaasukahvan neljällä torx-ruuvilla kiinnitetyn kannen alla piilotteleva muoviputki sallii peukalolle ehkä noin sentin liikkeen. Variaattorissa on holkki, joka lyhentää välitystä estäen variaattorin hihnaa siirtymästä lautasilla sen jälkeen kun noin 40 km/h nopeus on saavutettu. Kiihtyvyys on hidasta ja nopeutta ei saa kelattua rapakoissa tai ennen mäkeä. Öljymaan asukkaat arvostavat nimittäin sitä että rajoitin on helppo poistaa! Uudemmissa Italiassa muokatuissa Egimotorsin Polariksissa rajoitus on tehty samaan tapaan kuin moposkoottereissa. Ruiskun läppärungon ja ilmansuodattimen kotelon välissä on rajoitin, johon tulee solenoidin kautta letku. Rajoittimen kautta ei siis virtaa 1 2 3 4 5 MÖNKIJÄ-LEHTI | 26 polttoaineseosta vaan pelkästään raikasta ilmaa silloin kun nopeus on alle 40 km/h. Se tarkoittaa alle kolmasosaa täyskaasusta. Pellolla ja muualla hyvällä pinnalla tulee kuiten- 6 www.monkija-lehti.fi. Jos kyseessä ei olisi koko ajan optimaalisen välityksen säilyttävä variaattorivoimansiirto, ei tällainen nopeuden ja tehon rajoittaminen olisi mahdollista
Lähtö on hidasta, mutta eteenpäin mennään tasaisen tappavasti. 4. Keulalla on vinssi ja vetopiste. www.monkija-lehti.fi TEKNISET TIEDOT Moottori: 1-sylinterinen, 4T, SOHC, nestejäähdytteinen Kuutiotilavuus: 567 cc Polttoaineensyöttö: EFI Vaihteisto: Variaattori, 2 nopeusaluetta eteen, pakki, vapaa Nelivetojärjestelmä: 4-veto ja takaveto, automaattinen etulukko Etujousitus: MacPherson, sähköinen ohjaustehostin Takajousitus: Erillisjousitus, A-tukivarret Jarrut ed/ta: 2 x hydrauliset levyt Renkaat ed/ta: 25 x 8-12 / 25 x 10-12 Akseliväli: 128 cm Pituus: 211 cm Leveys: 122 cm Polttoainetankin tilavuus: 17 l Hinta: 9690 e MITTAUSTULOKSIA Kiihtyvyys 0-20 km/h: 2,46 s Kiihtyvyys 0-30 km/h: 4,51 s Paino täydellä tankilla: 373 kg (sis. Vaikka perään lyö ison tukkikuorman, yhdistelmä lähtee liikkeelle jyrkkäänkin ylämäkeen. Etujousitus on myös erittäin mukava ja silti se kantaakin hyvin. Kuivassa kivikossa ja kallioilla ei tehon puutteesta ole etenemisen kannalta haittaa, mutta hauskuuskerroin on tiessään. Ja pysyväthän työkalut tunnetusti myös suomalaisten kädessä! MÖNKIJÄ-LEHTI | 27. 570-kuutioisen uusi variaattoriratkaisu pitää remmin koko ajan kireällä. Mopon tehot raakaan työhön ja harrastuskäyttöön sopivassa mönkijässä. 1. Vauhti vain ei päätä huimaa. Maastossa rajoitettu Sportsman 570 etenee leppoisan rauhallisesti. Kaasusta rajoitettuna traktorina se on kuitenkin kaksijakoinen. 570-kuutioisen Sportsmanin satula ja muovit ovat kapeat ja muutenkin sen selässä on entistä paremmat työtilat. vinssi) Kääntösäde nelivedolla: oikealle 360 cm, vasemmalle 370 cm 6. Keulaa ei saa täysitehoisen tyyliin kevennettyä kaasulla, mutta läpi pääsee samoista paikoista kuin millä tahansa maastomönkijällä. 5. 3. Ongelmia tulee kuitenkin mudassa, kun renkaita ei saa pyörimään tarpeeksi kovaa. Polaris on lyhentänyt hiukan vaihdevalitsinta ja tarkentanut sen toimintaa. Pykälät löytävätkin paremmin paikkansa kuin muissa Sportsmaneissa, mutta voimaa pitää käyttää enemmän. Kääntösäde on kohtuullisen pieni, joka sekin tekee ajamisesta kevyemmän tuntuista. Toinen ratkaisu olisi laittaa siihen erillinen katkaisija, jolloin se olisi työvalo. Penkki on samanlainen ja ainoastaan takana oleva selkänoja haittaa välillä jalan siirtelyä jos joutuu liikkumaan viistorinteillä astinlaudalta toiselle. Niitä saa ainakin maataloustraktorissa olla vaikka kuinka monta ja millaisia tahansa, kunhan ne saa tiellä pois päältä. MacPherson-tyylinen etujousitus on herkkä lyömään käsille, mutta 570 Sportsmanin ohjaustehostin poistaa sen ilmiön kokonaan. Polariksen vilkut ovat maastoajossa hiukan arassa paikassa. Loppujen lopuksi huippuluokan ominaisuudet ovat kuitenkin vain neljän torxruuvin takana, joten Norjassa malli saa varmasti suuren suosion. Polariksen rekisterikilpi on riittävän syvällä kiinni, joten se ei vaikeuta vetokoukun käyttämistä. Ehkä viranomaiset ovat mönkijän kohdalla keksineet jonkun erilaisen tulkinnan. Alamäessä kaasuvivun rajoitin ei estä mönkijää rullaamasta samalla tavalla kuten 40 km/h nopeuteen suhteutettu sähköinen rajoitin, joten vauhti nousee etenkin kuorman kanssa huimasti. 2. kin esiin raskaan mönkijän mahtava vetokyky. Täysitehoisena maastomallina 570 EFI EPS on mahtava laite. Sen takia ei kuitenkaan voi käyttää Polariksen monista muista malleista tuttua erikseen kytkettävää alamäkihidastinta. Polariksen T3-malleissa on paneelissa oleva ylävalo teipattu umpeen, koska se ei ole E-hyväksytty. Erilaisen painopisteen ja kevyen ohjauksen ansiosta 570 T3 tuntuu keijukaiselta vanhaan 500-kuutioiseen Sportsmaniin verrattuna. Huipputehoa lukuun ottamatta Scrambler 570 T3 on yhtä hyvä ajettava kuin maastomalli
KOEAJOSSA Honda TRX420 FE Rancher ja TRX 500 FPE For Hondan mönkijämallisto on poikennut valtavirrasta etenkin voimansiirron osalta. Lisäksi Big Red ei ole suostunut laittamaan eteen kytkettävää lukkoa. Ihmeiden aika ei kuitenkaan ole ohi, sillä nyt sähköinen lukko löytyy uudesta TRX 500 FPE Foremanista! UUDET MUODOT JA KYTKETTÄVÄ ETULU K MÖNKIJÄ-LEHTI | 28 www.monkija-lehti.fi
Tällä hetkellä Ison Punaisen mönkijälaivastossa on vain kaksi molemmista päistä erillisjousitettua mallia, 680 Rincon ja TRX420 FE Rancher. Amerikassa Honda oli itse asiassa Yamahan jälkeen seuraava merkki, joka laittoi mönkijään ohjaustehostimen ja se tapahtui jo viime vuosikymmenen puolella. Se luottaa edelleen monessa mallissaan jäykkään taka-akseliin. Rancher 420 ja Foreman 500 ovat moottoreita lukuun ottamatta täysin uusia malleja. Ohjaustehostin löytyy jalkavaihteisesta TRX420 FPM Rancherista, 500-kuutioisesta hydrostaattivetoisesta FPA Rubiconista ja tässä jutussa koeajetusta 500-kuutioisesta nappivaihteellisesta FPE Foremanista. Takahaarukka on kiinnitetty kumipuslilla, joustomatkaa on enemmän ja takajarru on takapyörän sisällä. 500 Rubiconin kaasarikonetta lukuun ottamatta kaikissa Hondissa on PGM-F1-niminen ruisku. Ensimmäinen Hondan ohjaustehostinmalli TRX420 Rancher tuli meillä myyntiin vasta parisen vuotta sitten. Muuten muoviosat ovat täysin identtiset. Teknisesti Honda on kulkenut aina omia teitään. ondan parivaljakko on rungon, muovien ja alustan osalta kuin samasta muotista veistetty. Hondan mönkijät valmistetaan Amerikassa ja jostain syystä H U KKO! www.monkija-lehti.fi kestää välillä pitkäänkin ennen kuin uutuudet tulevat Eurooppaan. Runko on kokonaan uusi ja entistä jäykempi. Voimansiirto- ja vaihteistopuolelta löytyy kaikkea mahdollista: 680-kuutioisessa Rinconissa on momentin muunnin ja sitä voi ajaa joko automaatilla MÖNKIJÄ-LEHTI | 29. Joustomatkan lisääntymisen myötä myös maavara on kasvanut. Kaikki ovat myös yksisylinterisiä. Foreman Mönkijä-lehden työryhmä Kuvat: Jukka Helminen ja Antti Mikkola > Kuin kaksi marjaa. Uudet kulmikkaammat lokasuojat ovat luonnossa todella tyylikkäät ja samaa voi sanoa muustakin muotokielestä. Alakuvassa olevan 500 Foremanin erottaa pikkuveljestä punainen yläpäneeli ja siinä oleva ajovalo. Moottorin kohdalla olevista sivumuoveista tulevat vahvasti mieleen Hondan isojen katupyörien bensatankin piirteet
Harrasteajon lisäksi lukosta on toki hyötyä myös tukin ajossa ja muussa maastossa tapahtuvassa työkäytössä. Kytkettävän lukon lisäksi 500 Foremanissa on edelleen myös kitkalukko. Foremanin sähköisesti napista kytkettävä etulukko toimii samaan tapaan kuin esimerkiksi Yamahassa. Vetohommissa massasta on hyötyä, mutta kaikessa muussa maastoajossa www.monkija-lehti.fi. Kytkentärattaan ja lautaspyörän rungon urat eivät välttämättä ole kohdakkain nappia painettaessa, mutta varovaisesti liikkeelle lähdettäessä urat napsahtavat limittäin ja lukko pääsee kytkeytymään. Napilla annetaan käsky servomoottorille, joka ohjaa kytkentäratasta. Nelivetomönkijöiden kohdalla paino aiheuttaa keskustelua puolesta ja vastaan. Vihdoinkin kytkettävä etulukko Honda on sitkeästi luottanut etuperässä vain kitkalukkoon, joka ei vannoutuneiden nelivetomiesten mielestä ole edes lukko. 420-kuutioinen Rancher tuottaa huipputehoa noin 27 hevosvoimaa ja 475-kuutioinen Rubicon noin 34 hevosvoimaa. Kytkettävää lukkoa on tärke- ää käyttää hieman ennakoiden. Lukko on laitettava päälle ennen mahdollista pahaa paikkaa, jotta se varmasti kytkeytyy. Käytännössä Hondat ovat siis kolmivetoisia, vaikka neliveto olisikin päällä. Yhdessä on keskipakokytkin ja jalkavaihteet, yhdessä keskipakokytkin ja automaattinen kaksoiskytkinlaatikko ja tässä jutussa koeajetussa keskipakokytkin ja nappivaihteet. KOEAJOSSA Honda TRX420 FE Rancher ja TRX 500 FPE Foreman TRX 200 vuodelta 1984 muistuttaa kulmikkaan muotonsa takia aika paljon nykymalleja. 420 Rancherista löytyy kolme erilaista vaihteistoa. tai vaihtaa napeista. Kytkentäratas liukuu ison lautaspyörän ja sen rungon sisälle ja lukitsee lautaspyörän rungon ja tasauspyörästön planeettapyörästön niin, että tasauspyörästö ei enää toimi. Mittaustuloksia Parivaljakon moottorit ovat voimansiirron ja vaihteiston lisäksi muutenkin melko samanlaisia. Jos taas kytketään lukko päälle jo jumissa oltaessa ja annetaan koneelle täydet kierrokset, ei lukko pääse aina kytkeytymään, vaan holkki ja akseli alkavat sorvata toisiaan niin, että metallilastut lentävät. Se aktivoituu renkaiden välisen pyörintänopeuseron kasvaessa. Etuperän kytkeytymisen kannalta on tärkeää, että laite on pysäytetty, kun lukko kytketään. Vihdoin ja viimein Honda tarjoaa 500 FPE Foremanissa sähköisesti kytkettävän etulukon todellisille offroadmiehille. 500 Rubiconissa on hydrostaattinen voimansiirto ja sillä voi myös ajaa automaatilla tai vaihtaa napeista. Tämä saa aikaan sen, että molemmille etupyörille menee aina jonkin verran voimaa, vaikka lukko ei olisikaan päällä. Lukko alkaa toimia kun yh- MÖNKIJÄ-LEHTI | 30 den planeettapyörän hampaan alla olevaan jousilevyyn kohdistuu paine, joka puolestaan painaa sen vieressä olevaa prikkaa kitkapintaa vasten. Lukko päällä ei saa myöskään ajaa pitkiä matkoja, sillä se rasittaa etuperää. Lukko on nyt täydellinen eli vetoakselit pyörivät samaa vauhtia. Kitkalukko on tarkalleen ottaen vain luiston rajoitin. Molemmat heilauttavat vaa’an diginäyttöön täydellä tankilla alle 300 kilon lukemat. Hondat ovat aina olleet todella kevyitä, eikä kaksikko tee poikkeusta. Koeajossa olevassa 500 Foremanissa taas on keskipakokytkin ja napeista toimiva viisivaihteinen laatikko
Keskipakokytkimellä varustettu ”kova” vaihdelaatikko toimii sekin työhommissa mainiosti. 420-kuutioisessa on myös pykälää pienemmät renkaat, joka sekin lisää ketteryyttä. keveys on valttia. Sama näyttää pätevän kaikkiin merkkeihin joissa on tehostin. Kevyt mönkijä myös rikkoo maastoa vähemmän, mikä on monelle tärkeää esimerkiksi kesämökin ympäristössä puuhastellessa. Huomion arvoista on se että Hondan tehostinmalli kääntyy hiukan eri tavalla oikealle ja vasemmalle. Ainakin eräs valmistaja kertoo syyksi sen että tehostimen ja sen ohjaukseen liittyvien osien keskittäminen on kasa- usvaiheessa enemmän kuin hankalaa. Suolla ja muissa pehmeissä paikoissa kevyt mönkkäri kelluu myös paremmin pinnalla. Takapää ei notkahda kärryn painosta ja työvälineitä käytettäessä korkeuden säätö on helppoa. Raskaita kuormia vedet- MÖNKIJÄ-LEHTI | 31. Tosin Foremanin noin 30 sentin ero kääntösäteessä oikealle ja vasemmalle on vain marginaalinen! Kuten arvata saattaa niin melkein saman painoiset ja melkein saman tehoiset Hondat myös kiihtyvät tasatahtiin. Toinen syy samaan suorituskykyyn on myös prikulleen samalla tavalla toimiva nappivaihteisto. Syynä on 500 Foremanin ohjaustehostin, jonka takia pyörät on www.monkija-lehti.fi laitettu kääntymään hiukan vähemmän. Hyötyajossa jäykkäperäinen mönkijä puolustaa edelleen paikkaansa. Vaikka runko ja etupään ripustus ovat samanlaiset, kääntyy 420-kuutioinen ketterämmin. Hondan ”puoliautomaatilla” voi pykäliä heittää päälle kaasu pohjassa ja vaikka tehoa ei ole huimasti, keulivat molemmat kun napauttaa torvi selällään kakkosen silmään
Tämä on mukavamman jousituksen lisäksi toinen syy siihen, että vauhtia kärsii maastorytyytyksessä pitää entistä enemmän. KOEAJOSSA Honda TRX420 FE Rancher ja TRX 500 FPE Foreman täessä ykkösvaihde on riittävän pieni jos ryömitään todella hitaasti eteenpäin ja kakkonen riittää helpommassa maastossa tai pellolla. Taakse on tullut etupään tapaan pintaherkkyyttä kun joustomatkaa on kasvatettu. Erityisesti se tuntuu liikkeelle lähdettäessä ja pehmeällä alustalla. Vyötärölinja on etenkin satulan etuosasta entistä kapeampi, joten lyhytjalkainenkin ylettää kiikkumaan puolelta toisella maaston niin vaatiessa. 5. Nopeassa ajossa ei tehostin ole kuin aavistuksen mukana, joten parivaljakon ohjaukset ovat saman tuntuisia. Se pomppaa kiven päälle tai kalliokynnykselle kun vaihtaa ensin ykköselle ja napauttaa ennen estettä kaasu päällä kakkosen sisään. Kumpikin menee kovassa vauhdissa suoraan eivätkä eturenkaat vaeltele. Etenkin pienikätisen peukalo ei samalla ylety kunnolla painamaan vaihdenapista pakkia päälle. 6. Molemmat kulkevat ykkösellä kaasu pohjassa noin viittätoista ja kakkosella noin kolmea kymppiä. Maa- varan lisäksi pidentynyt joustomatka tekee ajamisesta mukavampaa. 500 Foremanin ohjaustehostin tekee ajamisesta erittäin mukavaa ja poistaa käsille lyömisen kokonaan. 2. Tarkan ohjauksen ansiosta ajolinjan saa pysymään juuri siinä missä haluaa. Kytkettävä etulukko pelasti muutamassa tilanteessa pulasta, etenkin kun olimme liikkeellä ilman vinssiä. Myös swingin kiinnitys kumipuslilla tarjoaa hiukan liikettä jäykälle taka-akselille. Se vaatii edelleen vasemmalla puolella jarrukahvan päällä olevan punaisen napin painamista etusormella samalla kun pai- 1 2 naa kahvaa. Uuden rungon ansiosta Hondan ohjaus on varmemman tun- 3 4 5 6 7 1. Eniten 500-kuutioinen Foreman on kotonaan hitaassa trialtyylisessä kikkailussa. 4. Myös Rancher selvisi yli samoista ojista ja rapakoista kuin Foreman lukko päällä, mut- ta se vaati tarkempaa ajolinjaa ja enemmän vauhtia. Ykköstä ei tarvitse oikeastaan koskaan. Metsässä molemmilla Hondilla ajetaan pääsääntöisesti kakkosella ja kolmosella. Takajarru on vanteen sisällä suojassa kolhuilta. 500-kuutioinen jaksaa vääntää paljon raaemmin, eli sen perässä kuorma ei tunnu yhtä raskaalta kuin 420-kuutioisen kanssa. Etujousitus on pidentyneen joustovaran ansiosta entistä mukavampi. 7. Maastossa Maastoajoon Honda tarvitsee ehdottomasti varustaa kunnollisella pohjapanssarilla, vaikka maavara onkin lisääntynyt. Pohja on tasainen ja aika hyvin suojattu, mutta kunnollinen pohjapanssari on ehdoton varuste jos Hondaa käyttää muuten kuin vain puutarhatraktorina. Foremanin ohjaustehostimen säätöohjelman uudistus vähentää merkittävästi hitaassa nopeudessa tarvittavaa käsivoimaa sekä näpeille lyöntiä. 3. Ainoa miinus on pakin kytkeminen. Ohjaus on myös kokenut muutoksia ja on nyt entistä tarkempi eikä läpsi hirveästi käsille. 500 Foremanin sähköinen etulukko kytketään muiden merkkien tapaan oikealla puolella olevasta peukalonapista. Jäykkäperäinen pompahtelee kivissä ja juurissa tietenkin eri tavalla kuin erillisjousitettu, mutta nyt Foremanilla ja Rancherilla viitsii hiukan myös kaahata. Näin sopivasti keulimalla pääsee ylös todella kuumottavistakin paikoista. Pintaherkempi jousitus takaa sen että renkaat pysyvät hyvin maassa. Testin aikana lisäsimme hauskuuskerrointa myös metsätiekaahailulla. Vaihteiden käyttäminen on muutenkin näppärää ja nopeaa. Jäykkä taka-akseli estää kallistelua, joten miedosta tehosta huolimatta etenkin 500-kuutioisella pääsee hiukan crossimönkijän fiiliksiin. MÖNKIJÄ-LEHTI | 32 www.monkija-lehti.fi. Silloin veto on helppo pitää tasaisena. Vaikka moottoreissa ei ole suurta tehoeroa, tuntuu isompi kuutiotilavuus hyötykäytössä
Laatuvaikutelma on ykkösluokkaa ja molemmat käyvät sähkömoottorin tasaisesti. Tanko ei myöskään läpsi pahasti käsille. 420-kuutioinen toimii sekin harrasteajossa, mutta parhaimmillaan se on vaihtelevassa hyötykäytössä. TEKNISET TIEDOT MITTAUSTULOKSIA KIIHTYVYYS Huippunopeus: 87 km/h Paino täydellä tankilla: 296 kg Kääntösäde nelivedolla: 460 cm (oikealle), 488 cm (vasemmalle) 0-40 km/h 3,06 s 0-60 km/h 6,57 s 0-70 km/h 9,06 s 0 sek. A-tukivarret Takajousitus: Jäykkä taka-akseli, monojousitus Jarrut ed/ta: 2 x hydrauliset levyt, rumpu Renkaat ed/ta: 24 x 8-12 / 24 x 10-11 Akseliväli: 126,8 cm Pituus: 210,3 cm Leveys: 120,5 cm Polttoainetankin tilavuus: 14,7 l Hinta: 7490 e TEKNISET TIEDOT (Suorituskyvyt mitattu nelivedolla kuivalla asfaltilla) TRX 500 FPE Foreman KIIHTYVYYS tuinen, mikä tulee esiin 420-kuutoisella Rancherilla ajettaessa. 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Honda TRX420 FE Rancher 0-40 km/h 3,52 s 0-60 km/h 6,97 s 0-70 km/h 9,56 s 0 sek. Pakoääni on superhiljainen ja mekaanisia ääniä ei konehuoneesta kuulu ollenkaan. Vaikka siinä ei ole tehostinta, kääntäminen on kevyttä. Nappivaihteet ovat näppärät käyttää, mutta pakin kytkemiseen Honda voisi vihdoin keksiä helpomman ratkaisun kuin nykyinen paina etusormella, vedä jarrukahvasta ja paina peukalolla-tyylinen käyttöliittymä! MÖNKIJÄ-LEHTI | 33. Molemmat uudet Hondat ovat kaikin puolin mukavia. Honda TRX 500 FPE Foreman Moottori: 1-sylinterinen, 4T, nestejäähdytteinen Kuutiotilavuus: 475 cc Polttoaineensyöttö: EFI Vaihteisto: Nappivaihteet, 5 + peruutus Nelivetojärjestelmä: 4-veto ja takaveto, kytkettävä etulukko Etujousitus/ohjaus: Erillisjousitus. Se tarvitsee vain pohjapanssarin ja vinssin sekä isommat karkeat renkaat. Tehostimella ja kytkettävällä lukolla varustettu Foreman 500 on kova laite vaikka suunnistuskisoihin ja muuhun möyrimiseen. A-tukivarret, sähköinen ohjaustehostin Takajousitus: Jäykkä taka-akseli, monojousitus Jarrut ed/ta: 2 x hydrauliset levyt, rumpu Renkaat ed/ta: 25 x 8-12 / 25 x 10-11 Akseliväli: 126,8 cm Pituus: 210,3 cm Leveys: 120,5 cm Polttoainetankin tilavuus: 14,7 l Hinta: 8990 e www.monkija-lehti.fi 1 Huippunopeus: 85 km/h Paino täydellä tankilla: 279 kg Kääntösäde nelivedolla: 400 cm (oikealle), 396 cm (vasemmalle) Moottori: 1-sylinterinen, 4T, nestejäähdytteinen Kuutiotilavuus: 420 cc Polttoaineensyöttö: EFI Vaihteisto: Nappivaihteet, 5 + peruutus Nelivetojärjestelmä: 4-veto ja takaveto Etujousitus: Erillisjousitus. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Honda TRX420 FE Rancher 420 Rancherin 2/4 veto kytketään vasemmalla puolella olevasta ”vaihdekepistä”
Askolan naapurikuntia ovat Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, ”A MÖNKIJÄ-LEHTI | 34 www.monkija-lehti.fi. Kunnassa asuu 5 000 ihmistä ja sen pinta-ala on 218,03 km², josta 212,41 km² on maata ja loput 5,62 km² sisävesialueita. Mönkijä-lehden testiporukan ydinryhmälle tarjoutui viime syksynä tilaisuus tutustua alueen uriin Polariksen 2014-mallien lehdistötilaisuuden yhteydessä. AJOPAIKKOJA Askolan ATV-puisto Teksti: Mönkijä-lehden työryhmä | Kuvat: Jukka Helminen Pääkaupunkiseudulta noin 50 kilometriä koilliseen sijaitseva Askolan ATV-puisto on tuttu monelle mönkijäharrastajalle. Jokais skola, aikaisemmin Askula, on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa
Yhteensä ajouria on noin 25 kilometriä ja alue on kooltaan noin 250 hehtaaria. Askolan vesialueita ovat Porvoonjoki ja 11 järveä kunnan itäosassa. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue”, näin kertovat Askolasta Wikipedia ja kunnan internet-sivut. 25 kilometriä ajouraa ATV-puistoa isännöi Matti Jäppilä, jonka mailla reitistö kulkee. iselle jotakin Porvoo ja Pukkila. Ajettavaa on siis riittämiin, kun muistaa että mönkimisessä ei keskinopeus ole suuri ja välillä aikaa kuluu eteentaakse vekslatessa tai vinssaamisessa! Mistä on tarkalleen kyse ja miten ATV-puisto sai alkunsa. Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat kuuluisat Askolan hiidenkirnut. Porvoonjoki- www.monkija-lehti.fi laakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. - Ajelin aikoinaan itse mönki- MÖNKIJÄ-LEHTI | 35. Perinteiden, kulttuurin ja luonnon lisäksi Askolassa ym- märretään myös moottoroidun liikkumisen päälle. ATV-puiston reittien lisäksi kunnasta löytyy myös alue moottoripyöräenduron harrastamiseen
jällä ja myös kavereilla oli omia laitteita. FAKTAA ASKOLAN ATV-PUISTOSTA • Reittiä noin 25 kilometriä • Ei omia nettisivuja, mutta lisätietoja ja keskustelua löytyy foorumilta www.sammysatv.. Vaikka kaikki ajaminen tapahtuukin omilla maillani, pitää lupien olla kunnossa. Ajaminen on ympärivuotista, myös talvella pääsee mönkimään lumispooriin. www.monkija-lehti.fi. Askolan kunnan viranomaiset ovat myös olleet erittäin positiivisia tällaista toimintaa kohtaan. • Hinnat: 25 € / päivä, 120 € / kausi. Reitti on melkein kauttaaltaan Ajourat ovat pääsääntöisesti noin kolme metriä leveitä, joten sekaan sopii myös UTV:lla. ja sieltä ”Reitit, radat, tapahtumat” ja sen jälkeen valitse ”Ajoalueet” ja sieltä ”Ajelut Askolan ATV-puistossa”. kolmisen metriä leveää, joten kalusto ei kolhiinnu kapeikoissa puiden kylkiin. Makkaran paisto ja muu taukoilu onnistuu sitä varten rakennetulla laavulla. Harvasta paikasta löytyy yhtä hyvin metsää, suota, kivikkoa ja kalliota. - Paikka on tosiaan auki ympäri vuoden. Helle ja kova pakkanen ovat oikeastaan ainoita säitä, jolloin ei viikonloppuna ole ketään ajamassa, kertoo Jäppilä ja toivottaa mönkijäharrastajat tervetulleiksi Askolan ATV-puistoon. Me teimme melumittaukset ja laitoimme paperit kuntoon, joten ATV-puistolla on maastoliikennelain mu- MÖNKIJÄ-LEHTI | 36 kainen virallinen lupa toimintaa varten, kertoo Matti Jäppilä ja kiittelee edelleen kotikuntansa hyvää suhtautumista. Etenkin kalliomaasto on useissa ajopaikoissa harvinaista herkkua ja on liukkaalla sadekelillä aivan erilainen alusta kuin vaikkapa suo tai mutaränni. Kallioiden lisäksi löytyy hakkuuaukeita, nopeaa enduropätkää ja metsätietä eli kaikkea mahdollista. Leveän uran ansiosta melkein kaikista paikoista pääsee näppärästi läpi myös rinnakkain istuttavalla. Viime talvena pai- kat olivat tosin vain jäässä, sillä luntahan ei ollut käytännössä ollenkaan. Vuonna 2008 meidän metsissä järjestettiin mönkkäreiden suunnistuskisat ja siitä syntyi valmista uraa. Silti pääsimme kokeilemaan kunnon nousuja ja laskuja, mutaspooria sekä kivikkoa ja kalliota. Keleistä riippuen alueella on todella syviä ja märkiä paikkoja, joten myös vinssiä saattaa joutua käyttämään. Osa kisan reitistä siis jäi maastoon ja pikku hiljaa raivattiin lisää. Heti alkuun oli mielessä tehdä pysyvä ajopaikka, jossa pääsee maksua vastaan luvallisesti harrastamaan. • Ensikertalaiset pääsevät ainakin toistaiseksi kokeilemaan ilmaiseksi reittejä. Viikonloppuisin käy porukkaa tasaiseen tahtiin ja aina tuntuu tulevan myös uusia harrastajia. Maastoa voi Askolassa kutsua enemmän kuin vaihtelevaksi. Me emme ehtineet uusien Polarismallien lehdistöpäivän aikana ajamaan kuin pieniä pätkiä alueen tarjonnasta. Hän käy säännöt läpi ja antaa kartat. • Jos et ole käynyt ennen niin kannattaa soittaa Matti Jäppilälle (040-577 0417). AJOPAIKKOJA Askolan ATV-puisto Askolan ajomaastot ovat erittäin vaihtelevia. Meillä onkin nyt sellainen tarjous, että ensimmäisellä kerralla paikkaan pääsee tutustumaan maksutta
Ohjaustehostin 9.150,- T1 Trapper 700 UTV Rekisteröity 2 hlölle 9.990,R Trapper 800 UTV- V2 T1 EFI EFI EPS Kysy lähin myyjäsi: p. Trapper_monkija_kokosivu.pdf 1 8.5.2014 12.55 t e is a im o v li y n a a s Hintaluokas ät! ij k n ö im r o t k a r t ATV ja UTV C 5.990,- T3 Trapper 500 ATV EFI M Y 6.990,- Ohjaustehostin T3 Trapper 500 ATV CM MY EFI EPS CY CMY K Rekisteröity 2 hlölle 7.950,r 500 UTV T1 EFI Trappe Rekisteröity 2 hlölle. 010-6664100, tai katso: www.trappermotors.fi
Penkin korkeuden pitää olla myös säädettävissä ja siinä pitää olla selkänoja. Selkänojalle on myös asetettu omat määräykset koosta ja säädettävyydestä. Ohiajomelu mitataan nopealla puolella ja kuljettajaan kohdistuva hitaalla puolella. Jouston säädöksi taas riittää samaisessa kotelossa oleva työkalu iskareiden esijännityksen säätämistä varten. Ensimmäisissä T3-malleissahan oli molemmilla puolilla melkein näyteikkunan kokoiset peilit. Rekisteriotteessa ja tyyppikilvessä lukee kuitenkin Laimu LM550. Yamahassa on penkin alla lokerossa erilliset palikat, jotka voi asentaa paikalleen. Ulkoisesti sen erottaa maastomallista hiukan muhkeammasta penkistä ja selkänojasta. pitää kuitenkin olla jollakin tavalla säädettävissä, kuten myös jouston jäykkyys. Penkin korkeus J MÖNKIJÄ-LEHTI | 38 MELKEIN KOTIMAINEN TRAKTORIMÖNKIJÄ Testilaitteessa komeilevat Yamahan logot ja muutenkin on selvääkin selvempää että kyseessä on Grizzly 550. Peilit sen sijaan eivät ole pakolliset, eli ”heittoistuimen” lisäksi tätäkin asiaa tulkittiin aluksi väärin. Penkille tehdään tyypityksessä myös tärinän vaimennustesti. LM550 T3 pohjautuu Yamaha Grizzly 550 maastomönkijään. Sen takia Laimu-Yamahassa on lisäpehmuste vakiopenkin päällä. Se nosti kuskin korkeuksiin, eikä satulasta päässyt nopeasti pois jos mönkijä kellahti vaikkapa kyljelleen. Tyypityksessä tehdään myös melumittaukset. Mistä oikein on kyse. T3-traktori saa kulkea huippu- nopeutta korkeintaan 40 km/h ja se on LM550-mallissa toteutettu sähköisesti. Se taas vaatii oman räätälöidyn ohjelman ECU-boksiin. Nykyään ei onneksi vaadita jousitusta itse penkkiin, sillä maastomönkijässähän on jo itsessään jousitus. Silti Hondaa ja Yamahaa on myyty T3 versiona. Tyypityksen ja traktorivarustelun teki saksalainen Dresel ja siksi Suomessa on rekisterissä muutamia satoja Dresel-merkkisiä traktorimönkijöitä ja myös tieliikennemalleja. AJETTU Laimu LM550 T3 Mönkijä-lehden työryhmä | Kuvat: Jukka Helminen apanilaisvalmistajat eivät ole kiinnostuneet varustelemaan maastomönkijöitään niin että ne saisi tyyppihyväksyttyä EU-traktoriksi. Edessä ja takana pi- tää olla traktorityylinen vetokita tappikiinnityksellä. Kaikki maastomönkijän valot pitää T3-malliin vaihtaa E-hyväksytyiksi. Yamahan maahantuoja Konekesko ei kuitenkaan heittänyt kirvestä kaivoon, vaan päätti muokata traktorista oman Suomiversion. Yhteistyökumppaniksi projektiin löytyi Raumalla toimiva Oy Laimu Ab, joka valmistaa myös LM TRACmonitoimikoneita sekä turvaohjaamoja erilaisiin työkoneisiin. Kaikkien valmistajien T3malleissa oli alun perin traktorin joustopenkki. Se taas vaatii omia ratkaisuja nopeuden rajoittimeen. Maataloustraktorissa ei ole minkäänlaista jousitusta, joten työsuojelumääräysten takia penkin pitää nykysääntöjen mukaan tarjota joustoa. T3-mallissa vaaditaan myös sellainen omituisuus, että penkin takaosan on oltava etuosaa matalampi. Moottorinohjausjärjestelmä tunnistaa milloin se puuttuu peliin, jotta lain mukainen nopeus ei ylity. Dresel meni viime vuonna konkurssiin, joten se tie T3-mallien kohdalla on käyty loppuun. Paperisodan lisäksi maastomönkijän tyyppihyväksyminen ainakin Suomessa vaatii siis runsaasti luovuutta, omintakeisia teknisiä ratkaisuja, osien vaihtamista ja lisäämistä sekä moottorinohjauksen uudelleen oh- www.monkija-lehti.fi. Se riittää korkeuden säädöksi. Vaikka T3-varustelu ei näytä suuritöiseltä vaati jokaisen osa-alueen saaminen suomalaisten viranomaisten mieleiseksi todella paljon askartelua
Silloin rajoitin puuttuu peliin ja moottori käytännössä sammuu. Raskaskin kärry tulee perässä kuin tyhjää. Meillä ajossa ollut laite oli mallisarjan ensimmäinen, eli käytännössä eräänlainen prototyyppi. Hyvä puoli tällaisessa on-off-tyylisessä rajoittimessa on se että sitä vasten ei voi ajaa kaasu pohjassa. Painoa on täydellä tankilla vinssin ja traktorivarustuksen kanssa 327 kiloa! Kovimmat kilpailijat Can-Am Outlander 500 T3, Polaris Sportsman 570 T3 ja Polaris Sportsman XP550 T3 painavat lähes 400 kiloa. Se riittää työkoneita käytettäessä ja lunta auratessa, mutta raskaan kärryn kanssa ei pohjavauhti aina riitä. Sellaiselta siis tuntuu on kiihdyttää kaasu pohjassa vasten rajoitinta. Kova takajousi- MÖNKIJÄ-LEHTI | 39. Rajoitin tulee mittarin mukaan peliin heti sen jälkeen kun diginäytössä lukee 39 km/h. pe limassat ja rä joka kertoo akse oneuvon tyyppi ja merkki, s aj Kilvessä on myö ssa Laimu LM550. Jousitus on kova, joten Grizzly ei sorru isonkaan taakan alla. Yamahan 550-kuutioisessa yksisylinterisessä moottorissa on huippu- www.monkija-lehti.fi tehoa noin 37 hevosvoimaa. Silloin kulku on tasaista, mutta silti nopeus nousee silloin tällöin liian kovaksi ja veto loppuu. Nopealla vaihteella ajettaessa täysi teho on käytössä niin kauan kun saavutetaan noin 40 km/h nopeus. Mittaustulosten mukaan Yamahan mittari näyttää lähes tarkalleen oikein, sillä se kulkee todellista nopeutta melko tasan 40 km/h. Yamaha on kevyt, pienirunkoinen ja kääntyy ketterästi. Se onkin hyvä valinta jos liikutaan ahtaissa paikoissa. Hitaan puolen nopeuteen on tulossa päivitys uudella ECU:n ohjelmalla ja samalla rajoittimen toimintaa pyritään pehmentämään. Täysitehoinen Sähköisen rajoittimen hyvä puoli on tehojen säilyminen. Moottorissa on tarpeeksi voimaa, kulutus on maltillinen, ääni hiljainen ja muutenkin ollaan sopivalla mukavuusalueella. Moottori ei siis ala paukkumaan ja riko vaikkapa nokkaketjua kun kierrokset räiskivät pikatahtiin sammumisen ja käynnin rajamailla. Härmäläisen viranomaisen mielenlaatu takaa sen että missään kohdassa ei voi oikaista vaan kaikki vaaditaan tehtäväksi hankalimman kautta ja juuri kuten määräyksissä lukee. Se jättää myös miedosti jälkiä pihanurmikkoon tai muihin arkoihin maastoihin. jelmointia. se eli tässä tapauk Lyhyellä puolella LM550 kulki vain 18 km/h, joka on hiukan liian vähän. LM550 T3 on täysitehoinen, joten se lähtee miehekkäästi paikaltaan liikkeelle! tyyppikilpi, jässä on oltava Traktorimönki kärryn painon. Noin 500-kuutioinen on mitä parhain yleiskone hyötykäyttöön. Meno siis tyssää kuin seinään. Määräyksiä voi myös lukea monella eri tavalla, sillä niissä on valitettavasti tulkinnan varaa. Kevyt ja ketterä Yamaha on nelivetoisista noin 500-kuutioisista erillisjousitetuista mönkijöistä selvästi kevyin. Tiellä pitää opetella pitämään mittarinopeus paria pykälää alle neljässä kympissä
Vaikka koeajolaitteessa ei ollut ohjaustehostinta, ei kääntäminen ole tolkuttoman raskasta. Yamahan nykyinen vaihteenvalitsin toimii täsmällisesti. Renkaat alkavat helposti sutia. Maastossa Maastoajossa LM550 sopii heittämällä ahtaistakin paikoista. Kuskin pitää kuitenkin muistaa, että ketterä mönkijä kääntyy paljon nopeammin kuin kärry. 4. Kevyellä ja helposti hallittavalla Yamahalla ajaessa ei tarvitse ihmetellä, miksi se on Lapissa suosittu. Ajolinjat pitää osata valita niin, että kärry ei jää hakauksiin kivien väliin tai törmää puihin. Se parantaa kärryn vetoa ja työvälineiden käyttöä, mutta pompottaa maastossa. Yamahaa voi kivien päällä pomputtaa ja käännellä trialtyyliin, kun ottaa maaston epätasaisuuksista apuja. Takana ei riitä tavallinen vetokoukku vaan sen lisäksi pitää olla traktorityyppinen vetokita tappiliittimellä. Vaikeassa maastossa kannattaa etulukon nappi pitää valmiiksi sellaisessa asennossa, että siihen pääsee nopeasti käsiksi. 5. Lyhyt akseliväli saa Grizzlyn myös keulimaan, kun kärry pistää nousuissa hanttiin. AJETTU Laimu LM550 T3 tus pitää perän ryhdissään, joten Yamaha kulkee tasapainoisessa asennossa. 3. Takapäässä on todella jäykät jouset. Nykyinen jousi/iskarivarustus soveltuu parhaiten kärryn vetoon, taakkojen kuljettamiseen ritseillä ja erilaisten työvälineiden käyttämiseen. Yamahassa on ykkösvariaattorissa eli kytkimessä myös keskipakokytkin. Sopivasti haasteet ennakoimalla riittää pikainen painallus oikealla peukalolla ja sen jälkeen kaikki neljä pyörää vetävät. Keveydestä on vetotöissä myös 1 4 haittaa. Penkin jousituksen säädöksi taas riittää kun iskareissa on esijännityksen säätö ja mukana avain säätötyön tekemistä varten. Maastoajos- 2 sa jousitus ei ole tarpeeksi pintaherkkä ja se pompottaa kivikossa aika tavalla. 2. Keveys ja lyhyt akseliväli ovat valttia suolla ja myös terävissä tunturikivikoissa. Ultramatic-niminen systeemi pitää remmin koko ajan kireällä, joten sen ansiosta hihna ei luista ja kuorman kanssa pääsee varmasti liikkeelle. Peilit eivät sen sijaan ole pakolliset. Maastossa kärryn vetoa helpottavat myös hyvä maavara ja lyhyt akseliväli. Ohjaus läpsii miedosti käsille, joten siinä suhteessa tehostin lisäisi maastoajossa mukavuutta ja turvallisuuden tunnetta. Yamahan ostajan pitää kuitenkin punnita sitä miten paljon on valmis maksamaan ohjaustehostimen tuomasta turvasta ja lisämukavuudesta. Hintaeroa on kuitenkin noin 2000 euroa ja tällä hetkellä voimassa olevan kampanjan ansiosta peräti 3000 euroa! 3 5 1. MÖNKIJÄ-LEHTI | 40 www.monkija-lehti.fi. Rekisterikilpi on viisaassa paikassa sillä keskellä se haittaisi peräkärryn kiinnittämistä. Jarrut ovat mönkijämaailman parjaat. Pehmeästi kytkevä voimansiirto ja loistavat jarrut ovat keveyden ja hyvän kääntyvyyden lisäksi ne ominaisuudet, joilla Yamaha Grizzly 550 ja myös uutuusmalli LM550 T3 pärjää Suomen mönkijämarkkinoilla. Neliveto toimii aina tarvitta- essa, mutta sen käyttö pitää opetella. Edessä pitää olla vetokita, joten pelkkä vinssi ei riitä kuten jossain vaiheessa tulkittiin. Penkin korkeuden säätö hoituu kuvassa näkyvillä kumisilla lisäpalikoilla
TEKNISET TIEDOT Moottori: 1-sylinterinen, 4 T, SOHC, 4-venttiilinen, nestejäähdytteinen Kuutiotilavuus: 558 cc Polttoaineensyöttö: EFI Vaihteisto: Variaattori, 2 nopeusaluetta eteen, pakki, vapaa Nelivetojärjestelmä: 4-veto ja takaveto, sähköisesti kytkettävä etulukko Etujousitus/ohjaus: Erillisjousitus, A-tukivarret Takajousitus: Erillisjousitus, A-tukivarret Jarrut ed/ta: 2 x hydrauliset levyt Renkaat ed/ta: 25 x 8-12 / 25 x 10-12 Akseliväli: 125 cm Pituus: 206,5 cm Leveys: 118 cm Polttoainetankin tilavuus: 20 l Hinta: 9990 e (kampanjahinta toistaiseksi 8990 e, ohjaustehostimella 11990 e) MITTAUSTULOKSIA .
<
7. alv.) YAMAHA GRIZZLY 550 2013 TELASARJALLA, 13 h 9990,YAMAHA KODIAK 450 2006 3690,POLARIS SPORTSMAN 800 TWIN EFI 2007, 238 h 5990,POLARIS SPORTSMAN 800 TWIN EFI TOURING 2010 5990,POLARIS RANGER RZR 900 XP 2013, 1800 km / 40 h 13.500,POLARIS PHOENIX 2005 2290,- Helletorpankatu 3 Av. 0500 644 946 Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14 7 Iskunvaimenninhuolto! 6. Laaja valikoima vaihtomönkijöitä! 6 CAN-AM OUTLANDER 1000 XT TIELIIKENNE 2012, 2700 km 14.500,CAN-AM OUTLANDER 400 TIELIIKENNE 2005, 750 km 4990,CAN-AM OUTLANDER 400 MAX XT TIELIIKENNE 2007, 7500 km 5990,CAN-AM OUTLANDER 650 XT 2012, 1300 km 7990,HONDA TRX 500 FE FOREMAN 2008, 640 h 5490,HONDA TRX 650 RINCON 2004 5490,- (sis. ark. LM550 penkki on melkein samanlainen kuin maastomallissa. Hinnat alkaen 4990+tk. 9-17.30, la 9-13 019-426 7100 www.konetalo.fi Sysmäläntie 1, 40530 Jyväskylä, puh. Määräysten mukaan takaosan pitää olla myös etuosaa alempana. Tärinänvaimennuksen testin läpäisemiseksi ja myös vaaditun pinta-alan takia siinä on erillinen lisäpehmuste. Yamaha LM550 T3 Kiihtyvyys 0-20 km/h: 1,52 s, 0-30 km/h 2,05 s Huippunopeus: 39,8 km/h Paino täydellä tankilla: 327 kg Kääntösäde nelivedolla: 330 cm (oikealle), 333 cm (vasemmalle) Yamaha Grizzly 550FI (vertailun vuoksi täysitehoinen maastomalli) Kiihtyvyys 0-40 km/h: 2,83 s, Kiihtyvyys 0-60 km/h: 5,13 s, Kiihtyvyys 0-80 km/h: 9,12 s Huippunopeus hidas puoli: 63 km/h Huippunopeus: 102 km/h Verkkokaupassa tuhansia tuotteita: www.janikaasalainen.. Selkänojassakin pitää olla säätömahdollisuus tyyppihyväksyntää varten. kijäITP mön at renka ARJOUS - KYSY T www.monkija-lehti.fi Asiantunteva Polaris mönkijä ja kelkkamyynti, huolto ja varaosat Jyväskylässä
Mönkijä-lehden kaikki tähän mennessä ilmestyneet numerot ovat digitaalisesti luettavissa osoitteessa www.lehtiluukku.fi. ATV-LEHTI MÖNKIJÄ Tiesitkö Että. Eikä maksa paljoa! Palvelu toimii tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella.
010 470 9850. Ohjaustehostin . FP . VK-Motors Oy Kuruntie 15, 34600 RUOVESI Puh. 549 € Bronco/Sun F. FP . 6-kankainen rengas tieliikenne hyväksytty ATV katurengas TARJOUS 299 € / sarja Muista Myös uudet vesijetit, Uudet Sparkit saapuneet, hinnat alk. IRS, 800 4x4 E. IKÄ RIITTÄÄ! 9490,sh. 5490 Eur + tk Maahantuonti ja myynti: Atlok Oy, Tehtaankatu 13 B, 11710 RMK S LQIR#DWORN À ZZZ DWORN À MONIPUOLINEN MÖNKIJÄ KAUPPA! can-am.. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Kauko-ohjattava WARN-vinssi . Kauhasarjat SUORAAN MAAHANTUOJALTA OIKEAAN HINTAAN! NYT JO 10 VUOTTA MÖNKIJÖIDEN MAAHANTUONTIA. 010 470 9801 Tervajoki, Tervajoentie 2C, p. FP CF MOTO työmönkijät 500 4x4 IRS, 625 4x4 E. 10 490,- 10 kpl ERÄ! KAIKKONEN RUOVESI Hintaan lisätään toim.kulut, sis. * RASKAANSARJAN RAS RASK RASKA AS AMMATTILAINEN Huippu valikoima heti varastosta, Can-Am alkuperäisiä lisävarusteita ja vaatteita ™ OUTLA ANDER R MAX 50 00 DPS T3 . V-Twin maasto- ja tieliikennemallit Takuu 48 kk! Max.teho 63 hv! TAR JOUS T Suomen myydyin tieliikennemönkijä! 990 € 9 Kauhasarja 127 cm 1018 € HD vahvikesarja 62 € Etusi arvo Sähköinen liikerajoitin 88 € 178 € Hinnat alk. Rotax 500 V2 -moottori HYÖDYNNÄ KEVÄTTARJOUS! NYT VAIN * KAKSIPAIKKAINEN TRAKTORIMÖNKIJÄ MYÖS TIELIIKENTEESEEN, T-AJOKORTTI JA 15 V. 6490 € Verkkokauppa palvelee 24/7 Kauhajoki, Topeeka 73, p. alv. (03) 474 0046 Ville: 0500-637 513 Iikka: 0400-732 626 Jarkko: 044-574 0203 Vaihtokoneet www.vk-motors.fi Can-Am Outlander 500 max t3 TARJOUS 9490 € + 350 € tk Meiltä myös laaja valikoima mönkkyjä perheen junioreille 50, 90, 110, 250, 300cc mönkyt heti toimitukseen, hinnat alk. (03) 474 0040 Fax
500 mm. 1350 kg. +tk sis. loput 178,-/kk Ohjaustehostinmalli ja ruiskukone. VINSSI+ BOXI +tk KAUPANNYT KÄSIRAHA 0 . FinmanTELIKIPPIKÄRRY +tk ?sis.24%ALV Käsiraha 495,- loput 12x145,-/kk Kantavuus 1000 kg. 040 553 2428 Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III 150 HUOLTOPISTETTÄ SUOMESSA! TOIMITUKSET KOTIIN ASTI!. 41 Hv MADE IN TAIWAN 50 kpl ERÄ! EFI 50 kpl ERÄ! 7900. ALV 24% 1990 HYDRAULISELLA kipillä! Käsiraha 195,- loput 8x95,-/kk Lavan mitat: pit. 2000 mm, lev. 9990,- 550 NYT! KAUPANPÄÄLLE FINMAN V-aura 800,tai tukkikärry + puomi + vinssi 990,+ VINSSI 490,- = yht. NYT! 9990,- +tk NYT KÄSIRAHA 0 . Toimii omalla 12 V akulla Kantavuus n. 1000 mm, kork. MODULARBOX OY KOKO MAAN KONEKAUPPA! www.rally.fi P. 1480,- Finman TUKKIKÄRRY 990,- 550 EFI + EPS 7900. loput 178,-/kk PÄÄLLE! (arvo 840,-) Katso tuotteiden esittelyVIDEOT kotisivuiltamme www rally.fi Finman TELIKUUPPAKÄRRY 890. SUORAAN MAAHANTUOJALTA! MYÖS OSAMAKSULLA! NOPEAT TOIMITUKSET! OTAMME VAIHDOSSA! 040-5532428 TAKUU 3 VUOTTA! TRAKTORIMÖNKIJÄT UUTUUS 4x4 550 PARAS TRAKTORI PUUNAJOON JA LUMITÖIHIN! Kiinteistöhuoltojen suosikki! Toimitus 6/2014 EFI RUISKU EFI, LEDIT ym
Paksupyörän perimmäinen ajatus oli luoda yksinkertainen lihasvoimalla kulkeva ajoneuvo, joka etenee mahdollisimman hyvin pehmeällä alustalla, kuten mudassa, lumessa ja dyynihie- Renkaissa tautinen pito Vuosien varrella paksupyörien renkaat ovat levinneet entisestään ja alkavat lähennellä jo viittä tuumaa. Matalanappulainen rengas rullaa myös karkeaa paremmin, mutta silti Spessu on päätynyt tekemään omista mahtimunkeistaan todella krouvit. Paksupyörän tartuntapinta on laaja, joten pitoa riittää vaikka kuvio olisi mieto. Koeajamamme Specialized Fatboyn renkaat ovat leveydeltään 4,6-tuumaiset. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että nykyisten tavallisten maastopyörien tyypillinen renkaan leveys on 2,3 tuuman luokkaa. MÖNKIJÄ-LEHTI | 45. Siinä oli 65 milliä leveät vanteet ja 3,7-tuumaiset Endomorph-renkaat. Pyörätyypin nykysuosiosta kertoo se, että myös valtamerkit lähtivät mukaan jonkinlaiseksi muotivillitykseksi levinneeseen bisnekseen. Siitä huolimatta renkaat rullaavat auttavasti jopa asfaltilla. Reitti oli sama kuin ensimmäinen etappi yhteensä tuhannen mailin pituisesta Iditarodkoiravaljakkoajosta. arjavalmisteisia paksupyöriä on tehty kymmenisen vuotta, mutta pyörätyypin historia ulottuu aina vuoteen 1987. 29-maastopyörän täydellinen kiekkosetti renkaiden, jarrulevyjen ja takapakan kanssa painaa noin 4,5 kiloa, Specializedin eli Spessun läskipyörän kiekkosetti taas 7,5 kiloa. Alaskan lisäksi erilaisia paksupyörän esiasteita kokeiltiin myös Uuden Meksikon hiekkadyyneil- lä, mutta vuonna 2005 esitelty Surly Pugsley oli ensimmäinen sarjavalmisteinen malli. Vaikka läskirenkaat ja vanteet napoineen ovat keventyneet, ei niitä voi edelleenkään sanoa kovin kevyiksi. Silloin ajettiin Alaskan talvisissa korpimaisemissa 200 mailin pituinen Iditabike-kilpailu. Paksupyörän kumi on siis tuplasti leveämpi. Mönkijä?llari! Leveillä, melkein mönkijämäisillä renkailla varustettu läskipyörä on maastopyöräilyn uusin muotilaite. AJETTU Specialized Fatboy Expert Teksti ja kuvat: Jukka Helminen kassa. S www.monkija-lehti.fi Lumessa ajaminen oli tavallisella maastopyörällä hankalaa, joten seuraavana vuonna kilpailijat alkoivat muokata pyöriään paremmin olosuhteisiin sopiviksi. Se sopii mitä parhaiten myös mönkkärimiehen kuntoiluvälineeksi. Osalla oli kaksi vannetta ja rengasta rinnakkain, toiset taas käyttivät mahdollisimman leveitä alamäkipyörän renkaita
Ei kannata, sillä tehdasvalmisteisen paksupyörän saa edullisimmillaan reilulla ton- nilla. Toisaalta ajolinjan pito on jyrkän keulakulman takia hieman hankalaa. Renkaat eivät töki esteisiin ja vauhti voi olla todella hidas, mutta silti matka taittuu ilman jalkautumisia. Kokenut ja taitava kuski pystyy paksupyörällä pitämään uskomatonta kyytiä jopa endurotyylisessä kaahailussa. Fatboylla onnistuu myös hidas kikkailu. Vaikka rullaavuus on tavallista maastopyörää huonompaa, liikkuu paksupyörä kuitenkin paljon herkemmin kuin ulkonäkö antaa olettaa. Kovavauhtinen kaarre ja kivikkohelvetti saa renkaat pomppimaan kumipalloina minne sattuu. Ainakin kaikille, jotka haluavat nauttia rennosta liikkumisesta maastossa. Kenelle paksupyörä sitten sopii. Joustavat renkaat yllyttävät kaahaamaan myös laskuissa, mutta maaston lukeminen on silloin tärkeää. Se sopii kuin nenä päähän mönkimishenkiselle, hauskanpitoon taipuvaiselle ajajalle. Kilon paineilla maastoajosta katoaa kuitenkin kaikki mukavuus, sillä rengas pomppii kuin kumipallo. Nousut sujuvat hurjan pidon ansiosta, joten välitys voi olla todella pieni. Omia lumisia polkujaan tai Lapin kesässä vaikka pitkin mönkijäuria vaeltaville paksupyörä on myös ykkösjuttu. Kokeilimme eri rengaspaineita ja päädyimme ajamaan mutaiset metsälenkit 0,6-0,65 barin paineilla, vaikka jossain suositellaan käyttämään jopa yhden barin painetta. Ajoon saisi lisää rauhallisuutta vaihtamalla pyörään senttiä pidemmän ohjainkannattimen. Useiden tuhansien eurojen hintainen täysjousto tai maantiepyörä ei aiheuta kanssakulkijoissa mitään reaktioita, mutta paksupyörää ihmetteli testilenkkien aikana lähes jokainen paikalle osunut. 0,6 barin paineilla keula on kuin etujousitettu ja takarengaskin syö suurimman osan maaston täristyksestä. AJETTU Specialized Fatboy Expert Paksupyöräkuski kerää yleisillä paikoilla ajaessaan rutkasti huomiota – ja positiivista sellaista. Läskipyörää on jossain yhteydessä verrattu mönkijään ja renkaiden ulkonäön lisäksi myös ajamisessa on samoja elementtejä. Läskipyörällä voi myös mönkiä, kunhan rengaspaineet ovat tarpeeksi alhaiset. Spessu on Fatboyta suunnitellessaan selvästi tiennyt mitä tekee. Syynä on leveä eturengas, joka tuntuu ohjaustankoa käänneltäessä muljahtelevan puolelta toiselle. Tiesiirtymillä on turha höntyillä, vaikka kovajalkainen ajaja kykenee paksupyörälläkin pitämään kohtuullisen reipasta vauhtia. Usein vauhti on kiivetessä niin hidas, että suurin vaikeus on säilyttää tasapaino sivusuunnassa. Yksinkertainen tekniikka ilman joustokeuloja ja takaiskareita puoltaa sekin läskin valintaa. Jäällä paksupyörällä pitää ajaa järjellä. Erikoisuuden tavoittelu on myös hyvä syy paksupyörän hankintaan. Muuten pyörän takapää alkaa MÖNKIJÄ-LEHTI | 46 pompottaa, koska joustavassa takarenkaassa ei ole paluuvaimennusta toisin kuin täysjoustopyörän iskarissa. Kääntäminen ja kallistaminen siirtävät renkaan kosketuspintaa sivusuunnassa useita millejä ja siinä syy erikoiseen fiilikseen. Vaativat kivikkoiset, juurakkoiset ja liukkaat nousut ovat paksupyörän omaa aluetta. Pyörän painoa tuovat alas kevyt alumiinirunko ja hiilikuituhaarukka. Ennätysaikainen kevät tarjosi Spessun testaajille kaikkea mahdollista maastoa. Pito nimittäin vaihtuu hetkessä. www.monkija-lehti.fi. Me ajoimme talvikelillä alle puolen barin paineilla, jolloin pito on lumella tajutonta verrattuna tavalliseen maastopyörään. Isoissa renkaissa tuntuu pienikin ero paineissa, joten ajomukavuus ja pito muuttuvat aivan erilaisiksi jo 0,05 barin muutoksella. Paksupyörien navat ja sitä myötä myös haarukat ovat tavallisia maastopyöriä leveämpiä, joten tallin nurkkaan unohtuneen vanhan maasturin muuttaminen läskipyöräksi ei omatoimirakentajalta onnistu – jollei sitten intoudu hitsailemaan kokonaan uutta runkoa. Ulkonäöltään Spessu on hyvinkin läski, mutta painoa on vain 14 kiloa, mikä on paksupyörälle pieni lukema. Paksupyörä tarjoaa myös vaihtelua niille, jotka ovat vuosia rymynneet metsissä täysjoustoilla. Menee vaikka mistä Läskipyörällä ajamiseen kuuluu rento meininki. Vastamäkeen ei kannata spurtata, vaan pitää luottaa renkaiden hyvään pitoon. Tottumuksen myötä oppii kuitenkin hallitsemaan tilanteet, joissa mopo lähtee käsistä. Kuten tiedetään, nelivetoinen mönkijä kelluu hyvin pehmeällä pinnalla ja renkaat pitävät kuin tauti tasoittaen menoa. Hitaassa puunkierrossa ja Merkki: Specialized Fatboy Expert Maahantuoja: Specialized Europe Hinta: 2449 euroa Runkoputki: M4 Premium alumiini Etuhaarukka: FACT-hiilikuitua Paino: 14 kg Akseliväli: 110,5 cm Vaihteensiirtäjät: Sram S-Series Gripshift Vaihteet edessä/takana: Sram X7/X0 Jarrut: Shimanon levyjarrut, jarrulevyjen koko 160/180 mm Eturattaat: 22/36 hammasta Takarattaat: Sunrace11-36, 10 ratasta Vanteet: Specialized Fatboy SL Navat: Specialized, leveydet 135 ja 190 mm Renkaat: Specialized Ground Control 26x4.6” muussa mönkimismaastossa paksupyörä ei ole ketterin kääntymään, mutta isot leveät renkaat tekevät etenemisestä helppoa. Tasainen vauhti takaa parhaan ajofiiliksen. Mitä pienemmillä paineilla ajaa, sitä tasaisempaa pitää polkemisen asfalttisiirtymillä olla. Erikoisuuden tavoittelu onkin yksi läskipyörien suosion syistä. Siksi läskipyöräkuskin paras lenkkikaveri on toinen läskirenkaanpyörittäjä. Ensimmäisellä lenkillä nousi heti alkuun esiin kaksi asiaa. Joissain kohdissa tuntuu kuin alla olisi nastat, mutta seuraavassa hetkessä etenkin etupyörä voi lähteä alta nanosekunnissa. Tiellä ja kovalla pinnalla ohjaus vaikuttaa aivan omituiselta tavalliseen maastopyörään verrattuna. Hyvistä osista tehty kevyt Specialized Fatboy maksaa 2449 euroa. Maastossa on hyvä ottaa myös rennosti. Suurin yllätys oli ajamisen keveys. Megalöysillä rengaspaineilla pyörä kulki hyvin pehmeilläkin koirankusettajien tallaamilla lumipoluilla, mutta tiesiirtymillä rullaavuus oli tietenkin huono
5+5 • sidontakoukut ulkop. Tarjoukset voimassa 30.6.2014 saakka. Katso lähin myyjäsi www.valtra.fi tai soita 0204 5501! Tutustu sähköiseen lehteemme www.huoltoajahuolenpitoa.fi. Kuminauha takana vyötäröllä. Hinnat sisältävät alv 24?%. 340 Tuotteita saatavilla rajoitetusti. 4+4 • tukeva, hitsattu vetoaisa Nyt myös lehtijousilla! Vakiovarusteet • nokkapyörä • vinssi • nostoa ja laskua helpottava nostokeinu • vesisuojatut laakerit 895,– (ovh 986 €) Tekniset tiedot Omapaino 124 kg Kokonaispaino 500 kg Pituus 455 cm Leveys 160 cm Maksimi veneen pituus 4,5 m Jousitus: Lehtijousi Renkaat: 155R13 84N M+S 60,- Monipuoliseen käyttöön! Jaxal 100 cm kuomulla 1.380,– 1.990,– (ovh 1.620 €) Tekniset tiedot Kokonaispaino 750 kg Omapaino 287 kg Lavan koko 148 x 327 cm Laitakorkeus 34 cm Jousitus: lehtijousi (ovh 2.494 €) Hinnat sisältävät lisävarusteet asennettuina! Rekisteröintimaksu ei sisälly hintaan. Sivu-, kynä- ja tilava reisitasku painonapeilla, kuten myös ja etuvetoketjua suojaava suljettava tuulilista. 35,Testivoittaja Varastossa olevat koneet JAPA 305BE ROAD KEVÄTHINTAAN 7.990,– JAPA 305 BE ROAD on varustettu henkilöauton vetokytkimellä ja tieliikennekäyttöön hyväksytyllä alustalla (maks. Koot: XS–XXXXL. Useita monikäyttöisiä taskuja, mm. Pesu 60 asteessa. 5 vuoden takuu. Kaksi mukia, kantokahva ja olkahihna. Haalarissa on vyö- ja vasaralenkit. Tekniset tiedot • Halkaistavan puun maksimi halkaisija 30 cm • Suurin halkaisupituus 45 cm • Laippa 13” • Halkaisuvoima 5,6T • Poistokuljettimen pituus 3,8 m • Polttomoottori Honda 13 hv • Paino 540 kg (BE-malli) Farmer‘s Guardian traktorivalmistajien työhaalaritesti 2012. Hinnat voimassa verkkokaupassamme www.valtrakauppa.fi Markkinoiden laajin mallisto Perustraileri pienempiin kuljetuksiin (EC0525) AKU BS450-L TAKUU 2 VUOTTA Vetämistä vaille valmis AKU CP327-L (SC0004) Kaupanpäälle asennettuna! Vakiovarusteet • Kipin kaasujousi • Takalaitavaneri • Aisalukko • kippi • nokkapyörä • lavareunavahvikkeet • saranoidut ja irroitettavat etu- ja takalaita • sidontalenkit sisäp. Miesten mitoitus. Kesätyöhaalari Kevyt ja kestävä materiaali 65 % polyesteria, 35 % puuvillaa. Ruostumatonta terästä. Selän heijastava logopainatus sekä muut 3M:n heijastavat yksit yiskohdat tuovat näkyv yyttä ja lisäävät turvallisuutta. Koko 90 x 23 mm. Lahkeiden vetoketjut helpottavat pukemista. rintataskut vetoketjuilla. AKU-perävaunuja ja -trailereita myyvät Valtra-pisteet: Espoo, Hämeenlinna (Valmeka), Iisalmi, Joensuu, Kajaani, Kitee (Kiteen Konediesel), Kokkola, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lieksa (A&K Heikura), Loimaa, Mikkeli, Nurmes (Valkor-Huolto), Oulu, Pori, Rovaniemi, Salo (toimitusmyyntinä), Savonlinna, Seinäjoki, Suolahti (Valtra, Atrium, toimitusmyyntinä), Tampere, Turku, Vaasa (Konehuolto Marander), Varkaus ja Ylivieska. Nettikauppa Helposti 24h avoinna 24h ostoksille Valtrakauppaan! Termospullo Tilavuus: 1 litra. Kelluva avaimenperä Kevyttä ja pehmeää vaahtokumia. 80 km/h)
Aivan vieraita laitteita eivät olleet mönkijätkään ennen taloon tuloa. Kelkkojen kanssa olen touhunnut aivan penskasta asti ja kilpaakin ajoin nuoruudessa kymmenen vuotta. Teksti ja kuvat: Olli Autonen apio Kiiskinen aloitti reilut kolme vuotta sitten Yamaha Motorin aluepäällikkönä Konekeskolla. Isä-Olli työskenteli rajavartijana Angelin vartioasemalla, jonne maahantuoja oli tuonut testattavak- www.monkija-lehti.fi. Kiiskinen kaipaa mönkkäreille samanlaisia reittejä kuin kelkoille ja uskoo perinteisen ATV:n pitävän pintansa Suomen markkinoilla. Nuoruusvuosina niihin tuli tutustuttua kotiseudulla YläLapissa ja sittemmin Tapsa avusti kelkkahommien ohella jo kuvioista poistunutta 4x4-magazine Finlandia. MÖNKIJÄNAAMA Yamahamies-Kiiskinen LISÄÄ HARRASTUSTILAA TARVITAAN Konekeskon pohjoisen aluepäällikkö Tapio Kiiskinen on henkeen ja vereen kelkkamiehiä, mutta myös mönkijät ovat tulleet työn puolesta tutuiksi. T MÖNKIJÄ-LEHTI | 48 - Kelkat ovat minulle edelleen ykkösjuttu ja niiden kautta taloon töihin tulinkin. Tapsan ensikosketus mönkijöihin tapahtui 80-luvun puolivälissä silloisessa asuinpaikassa Angelin kylässä Inarissa. - Ja aina Yamahalla, Tapsa täsmentää. Inarista kotoisin oleva Kiiskinen on saanut tutustua aitiopaikalta lappilaiseen mönkijäkulttuuriin viimeiset vuodet, vaikka omat taustat ovat vahvasti moottorikelkkapuolella. Noita aiko- ja testireissuineen ja kuvauspäivineen muistan kuitenkin lämmöllä. - Lehdenteko oli tietysti yksi askel ATV-maailmaan, vaikka tuolloin touhusin pääasiassa kelkkapuolen juttuja
Poron perässä on mentävä, pahoja paikkoja ei välttämättä ehditä kiertää. www.monkija-lehti.fi - Itsekin pääsin laitetta vähän kokeilemaan, mutta eipä tuosta alle kymmenen vanhalle mitään erityisiä muistikuvia jäänyt. si 250-kuutioisen nelivetoisen Honda TRX:n. Kiiskisen mukaan Yamahan MÖNKIJÄ-LEHTI | 49. Paikallisilla poromiehillä ei vielä tuohon aikaan ollut mönkijöitä käytössä, joten kiinnostus oli suurta. Esimerkiksi viime syksynä kävin heittämässä neljän poroaidan kiertueen uusien Grizzlyjen kanssa ja koeajattamassa pelejämme ammattikäyttäjillä. Sen kuitenkin muistan, että Olli-isä veti sillä hiki päässä pitkää sladia soratiellä ja kehui maahantuojalle nelivetomönkijän tuntuvan oivalliselta treenivehkeeltä talven kelkkahommia ajatellen. Ylä-Lapissa mönkijät yleistyvät vähitellen ja 90-luvun puolella kapistus löytyi liki jokaisesta porotaloutta harjoittaneesta torpasta. - Olen päässyt myös maastoon poromiesten kanssa ja kyllähän siellä mönkijöillä oikeasti ajetaan isolla A:lla. Ajoimme muutaman sata kilometriä pääasiassa sorateitä ja hiekkarantoja ja nautimme mahtavista tarjoiluista Vienanmeren rannalla. 2000-luvun alussa Tapsa te- Yläperän keikat työn suola Aluepäällikön tärkein tehtävä on huolehtia oman merkin menekistä alueen kauppiaille, mutta varsinaisen myyntityön lisäksi Tapsa avittaa Konekeskon tekniikkapuolta muun muassa takuukäsittelyissä. - Silloin tällöin ajelin vähän kavereiden perheissä olleilla mönkkäreillä, mutta aktiivisesti ei niiden parissa tullut touhuttua. Kuvaan kuuluvat luonnollisesti myös erilaiset esittely- ja messureissut, mutta todelliseksi työn suolaksi Lapin mies mainitsee jalkautumisen kentälle, kuten vaikkapa Ylä-Lapin poroaidoille. Heidän kauttaan saamme mekin tosi hyödyllistä tietoa laitteista ja niiden vaatimuksista, sillä mönkijät joutuvat poromiesten käytössä todelliseen testiin. Tulipa elämäni tähän asti ainut villi karhukin bongattua mönkijän selästä tien päällä. - Laitteesta tehtiin testijuttua rajamiesten omaan lehteen ja manuaalivaihteista nelivetomönkijää oli tullut ihmettelemään puoli kylää. - Kävimme työporukalla eräänlaisen pilottireissun Venäjällä. ki sivuhommina safarioppaan hommia rovaniemeläisessä ohjelmapalveluyrityksessä, johon hankittiin jossain vaiheessa kesäkalustoksi mönkijöitä. Se on edelleen ylivoimaisesti hienoin mönkijäreissuni ja mahtava keikka noin muutenkin. - Kyllähän ne yläperän jutut ovat tällä alalla aivan spesiaalihommaa
Saapa nähdä, tuleeko trendi yleistymään. Aluepäällikkö Kiiskisen kesä on taas pakollisen ohjelman täyttämä, mutta kalenterista on raivattu tilaa ainakin muutamalle leppoisammalle mönkijäreissulle ja haaveissa on uusia jossain vaiheessa ajoretki Venäjän puolelle. - Isojen rinnakkain istuttavien myynti on kai jo jotain 80 prosentin luokkaa Jenkeissä. Rungot joutuvat totta kai koville. - Voimansiirto pysynee ennallaan, sillä kytkin-variaattori -yhdistelmä toimii mönkijässä ja se on edullinen toteuttaa. - Maastopuolella 550- ja 700-kuutioiset Grizzlyt ovat tietysti meidän syömähampaat vuodesta toiseen ja yllättävää kyllä, niiden keskinäiset menekkipiikit tuntuvat vuorottelevan vuosittain. Toivottavasti mönkijällä ajo sallittaisiin jatkossa edes osalla valtion mailla MÖNKIJÄ-LEHTI | 50 kulkevista kelkkareiteistä, mutta yhtä lailla Lapin loputonta metsäautotieverkostoa pitäisi voida hyödyntää paremmin. Meidän peitteinen maasto ja pienet tilukset asettavat kuitenkin rajat fyysisesti raamikkaalle UTV:lle, joka vielä maksaakin aika lailla verrattuna perinteiseen mönkijään. Emme pysty kilpailemaan hinnalla, mutta koemme myyvämme premium-luokan laitetta, jonka takuukin on 2+3 vuotta. - Ollin menestys maailmalla antaa lajille kaivattua näkyvyyttä, joka muuten on jäänyt todella pieneksi. - Samassa suuruusluokassa vähintään liikutaan. Pohjanmaalla on kuitenkin menossa jonkinlainen buumi: siellä on toistakymmentä nuorta ja lupaavaa kisakuskia, sekä hienoja ratoja mm. Tekninen ajo kiehtoo Atlantin takana UTV:t ovat jo syrjäyttäneet perinteisen mönkijän myynneissä, mutta Kiiskinen ei usko Amerikan trendin rantautuvan Suomeen samassa mittakaavassa. Polariksen yksipaikkainen ja turvakaarellinen Sportsman ACE onkin todella mielenkiintoinen uutuus. Maastoajossa kiitellään kompaktia kokoa ja kevyttä käsiteltävyyttä. - Mönkijällä ajo on meikäläisen mielestä parasta hitaassa ja teknisessä maastossa, missä pitkälle ajopäivälle ehtii tulla kilometrejä maksimissaan joitain kymmeniä. Suuria teknisiä uudistuksia perinteisiin mönkijöihin Tapsa ei usko muutamaan vuoteen nähtävän. Meillä on mahtavia moottoreita kelkkapuolella, joten en ihmettelisi, jos jossain vaiheessa nähtäisiin esimerkiksi Phazerin 500-kuutioinen kaksipyttyinen myös mönkijässä, ilman alennusvaihdetta, totta kai. - Koneet ovat olleet myös luotettavia ja varaosien toimitus pelaa. Siinä olisi esimerkiksi Grizzlyyn aika hereä 80-heppainen pata! - Turvallisuuspuolella olen joskus ajatellutkin jonkinlaista kaatumarautaa, sillä valtaosa onnettomuuksistahan sattuu kuskin jäädessä koneen alle. - Mönkijöille pitäisi ehdottomasti saada lisää laillisia ajoalueita ja harrastustilaa. Vankan kelkkataustan omaava Kiiskinen harmittelee, kun mönkijöille ei ole samanlaisia harrastusmahdollisuuksia kuin kelkoille. www.monkija-lehti.fi. Meille kauden kovin juttu on tietysti uudet Laimun toimesta rakennetut traktorimallit, jotka ovat menneet eteenpäin teknisesti ja tulleet alas hinnassa. Kisataustaista miestä lämmittää tietysti oman talon tukeman Olli Koskelan menestys ATV-crossissa ja Tapsa näkeekin lajissa suuren kasvun potentiaa- lin hieman hiljaisempien vuosien jälkeen. Tapsa uskoo, että laillisten ajopaikkojen järjestäminen vähentäisi luvatonta ajoa ja keskittäisi harrastamista. Ammattilaisten ensitestit ovat lupailleet hyvää ja kaikki tähän mennessä valmistuneet koneet on myyty. Se on leppoisa tapa harrastaa – vauhtihommat jätän mieluummin talveen ja kelkkareitille. Siinä olisi varmasti potentiaalia myös matkailubisnekselle hiljaiseen kesäaikaan. MÖNKIJÄNAAMA Yamahamies-Kiiskinen ”Mönkijällä ajo on parasta hitaassa ja teknisessä maastossa!” mönkijät olevan hyvässä maineessa poromiesten keskuudessa. Esimerkiksi Karigasniemellä poromiehet kertovat, että nykyisillä vehkeillä pystyy ajamaan istualtaan sellaiset kivirakat, mistä mönkijät piti ennen kävelyttää yli. Ähtärissä. Epävarma taloustilanne vaikuttaa tietysti mönkijäkauppaankin, mutta Kiiskinen uskoo kuluvan vuoden tuovan jopa pientä kasvua pariin edelliseen verrattuna. - Ohjaustehostimien tulo mönkijöihin on vaikuttanut ajoominaisuuksiin huimasti, mutta samalla laitteet joutuvat entistä kovempaan rääkkiin
NLSSDDYD ODYD MDWNHWWDYD PDOOL 169, 169 1 69 69, 9,9, ATV5 999,- Tarjoukset voimassa 30.6.2014 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. UHQNDDW [ . - JÄLLEENMYYJÄT KAUTTA MAAN! Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteessa: www.ikh.fi www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 51. PD[ NJ . [ [ 5 PP
Päinvastoin, kovan linjan mopomiehet näyttivät maalailevan mielissään kuvia haulikkotelineistä ja lumiketjuista ja metsästysretkistä sysimetsien siimekseen. Ulkonäköä on terhakoitettu karskimpaan suuntaan ja loppusilaukseksi kuskinpukille nostettu neito saivat uutuuden näyttämään ihan makealta. Lähes poikkeuksetta esillä oli noin 400 kuution moottorilla varustettuja sileärenkaisia katupelejä. Toisin kuin takavuosina, prätkäväki ei laitteita vieroksunut tai väheksynyt. Hienoja laitteita ensivilkaisulla löytyi monelta osastolta mutta merkkien kirjo oli meikäläisittäin eksoottista. Takalavalliset nelivetoiset side-by-sidet edustivat isojen ja tehokkaiden nelipyöräisten ryhmää. Huonekaluputkesta väännetyt ohjaustangot, pyöränripustusratkaisut ja iskarivalikoimat kielivät siitä, että näitä sporttisen näköisiä pikku supermotomönkkäreitä tehdään ehkä lähinnä taajamien takapihakurvailuun. Täysin toista laitaa kulki perinteisten mönkkäreiden valikoima. Uusi moottori on vanhan nelisatasen sijasta nyt 695-kuutioinen nestejäähdytetty motti joka tuottaa 45 hevosvoimaa. M MÖNKIJÄ-LEHTI | 52 M T T UA A G N O B A E S S U I LL Kymcon osastolla katseet keräsi UXV:n uusi, isolmmalla koneella varustettu lavamalli. Eicman ATV-tarjonta ei antanut kuvaa mönkkärikentästä mutta se osoitti hyvin sen, mitkä tyylit toimivat kehiään kärkenä kun nelipyöräisiä esitellään kaksipyöräväelle. www.monkija-lehti.fi. Erittäin aggressiiviset väritykset ja katemuovit yhdessä kromin väristen vanteiden kanssa näytti olevan eteläisemmän Euroopan näkemys mönkimisestä. Useampikin merkki oli paikalla kunnollisella osastolla ja etualalle oli nostettu valikoiman miehekkäimmät, erikoisvanteiset ja camoväritetyt UTV:t. Teksti ja kuvat: Sami Salonen MÖNKIJÄT ESILL otoristeille suunnatussa näyttelyssä side-by-sidet ja supermotomönkijät olivat etualalla. Samoin hintatason perusteella jäi tunne, että myös valmistusmaat saattoivat löytyä uuden teollisuuden alueilta
Aeon Crossland 400 edustaa yleismaailmallista maastokäyttötyyliä. Viime syksynä Milanon, Eicma moottoripyöränäyttely veti halleihinsa viiden päivän aikana kymmeniä tuhansia moottoripyöräilijöitä joka päivä. Myös Mönkijä-lehdessä aikoinaan testattua laitetta tuodaan myös Suomeen. A B O N G AT T UA Can-Amin osastolla oli esillä järeä nelivetoinen. Maltilliset moottorikoot jylläsivät myös nelivetoisten maastokelpoisten laitteiden valikoimassa. MÖNKIJÄ-LEHTI | 53. Mönkkärit olivat esillä yllättävän näkyvästi, vaikka moottoripyöränäyttelystä oli kyse. Ajokuntoisena ilman bensaa 625 kiloa painavan UForce 800:n voimanlähteenä toimii 62-heppainen ja 72 Newtonia tuottava ruiskuohjattu 800-kuutioinen kaksinokkainen V-kone. Outlander 650 XT oli varusteltu lähes kaikin herkuin joita LinQ –kiinnitysjärjestelmillä laitteeseen on tarjolla. LLÄ MILANOSSA Taiwanilainen, vuonna 1998 perustettu Aeon Motor Co. Vapaa-ajan ajopeleihin keskittyvä ?rma tarjoili myös rivistön mönkkäreitä ja antoi itsestään asiallisen vaikutelman. Peli oli L7-tieliikenneversio, joita myydäänkin keskisessä Euroopassa selvästi eniten. www.monkija-lehti.fi M E S S U I LL Järeiden lavallisten side-by-sidejen paraatin kärjessä posotteli CF_Moto kahdella pelillään. Syynä on Suomesta poikkeava ajoneuvoverotus, jonka vuoksi katu- ja maastopelit ovat suunnilleen saman hintaisia kuluttajalle. oli vahvasti näytillä tietysti skootterivalikoimansa myötä
Silmämääräisesti arvioituna laitteita ei ehkä ole suunniteltu kovaan kisakäyttöön. Sport 400 on merkin urheilullisen malliston kruununjalokivi. Moottoripyörämessuilla ei mönkijöiden renkaita juuri esitelty. Täällä vielä jokseenkin tuntematon merkki tuottaa ison valikoiman ajopelejä ja tehtaan edustaja kertoi merkin panostavan paljon laatuun ja tuotekehitykseen. UA UForcen kanssa samalla moottorilla mutta järeämmillä iskareilla varustettu ZForce 800EX oli ainoa Milanossa esillä ollut rallimalli ja sekin tietenkin tieliikenneversiona. 250-kuutioinen yksipyttyinen kaasarikone 190-kiloisessa laitteessa ei ehkä saa takanakkeja savuamaan mutta kaupunkiliikenteessä ja pieneen neppailuun Spider voi olla soiva laite. Viky Italy kuvan Spider 250 pelinsä kanssa oli malliesimerkki messujen katumönkkäritarjonnasta. Duro oli harvoja rengasvalmistajia paikalla ja esillä oli ä laparenkaita dyyneille, sileitä kumeja asfaltille, crossirenkaita ja usealla eri kuviolla olevia maastokumeja nelivetoisiin. N G AT T O B A L L I M ESSU Utility 700 on Accessin uusi tulokas, järeä työkone jonka suunnittelussa on otettu mallia johtavien valmistajien ratkaisuista ja perehdytty asiakaskunnan vaatimuksiin. Taiwanissa kymmenen vuotta sitten perustettu Access Motor on yksi idän uutterimmista nousijoista moottoroitujen vapaaajan välineiden kentässä. Italjet oli aikoinaan tunnettu pikkumopojen valmistaja ja nyt merkin logo koristaa hyvän näköistä ja hinnaltaan huokeaa 125-kuutioista mönkkäriä. www.monkija-lehti.fi. MÖNKIJÄ-LEHTI | 54 Aeon Cobrasta oli 400-kuutioiset versiot sekä maastoon että asfaltille. Makeilla yksityiskohdilla ja ärhäkkäällä ulkomuodolla laite käänsi kyllä katseet mutta tarkempi katselu paljasti pelin olevan enemmän nätti kuin järkevä. Viky Italyn valtavasta valikoimasta nousi esiin yksi motskaripuolelta tuttu merkki
Maahantuoja: www.sumeko.fi MADE IN USA Arctic Cat Finland myös Facebookissa Arctic Cat -tuotteita nyt verkkokaupasta! www.dreamz.fi. 12 390 € + tk Vakiona ohjaustehostin, vinssi, vetokoukku Vakiovarustukseen kuuluu vinssi, vetokoukku, alumiininen pohjapanssarisarja 700 DIESEL T3C sh. Kampanja on voimassa niin kauan, kuin tavaraa riittää. Hintoihin lisätään mahdolliset toimituskulut. 1151 €) Paketti sis. Pidätämme oikeuden muutoksiin. CCAT.FI I T C R A . 12 990 € + tk Vakiona vinssi, vetokoukku Team Arctic -työpaketti laiteoston yhteydessä kaikkiin EU-traktorimalleihin vain 799 € (sh. • Käsisuojat • Kädenlämmitinsarja • Etulaukku • Puskulevy 152 cm Markkin o ainoa dieiden T3-mönk sel ijä Katso laaja EU-traktorimallisto osoitteessa www.arcticcat.fi Hinnat sisältävät alv:n 24 %. WWW EU-TRAKTORIMÖNKIJÄT VAATIVAAN TYÖHÖN 550i T3C Kampanjahinta 8 490 € + tk 700i PS XT TRV T3C sh
Menekin kasvaessa tehtaan laajennus oli edessä, mutta samaan aikaan yksi yrityksen perustajista oli lähdössä omille urilleen. Teksti: Mönkijä-lehden työryhmä | Kuvat: Polariksen arkisto ja Jukka Helminen Mönkkärit ovat Polariksen kivijalka Polaris on 60 vuoden aikana ehtinyt kokea niin nousuja kuin laskuja. Alaskan-retki sai paljon julkisuutta ja Kanadan markkinat avautuivat pikkuhiljaa. 1950-luvun lopulla alkoi varmistua, että moottorikelkoista tulisi Polariksen tukijalka ja tulevaisuus. Pohjantähteen viittaavalla Polaris-nimellä oli Hetteenin veljesten ja David Johnsonin mukaan tarkoitus kiinnittää huomio yrityksen sijaintiin Yhdysvaltain pohjoisosassa. Olimme varmoja, että tekemämme kulkuneuvot tulisivat muuttamaan koko tämän pohjoisen maan liikkumistavat, Hetteen kirjoitti päiväkirjaansa. Myöhemmin 50-luvun lopulla mallisto käsitti jo kolme eri mallia: V MÖNKIJÄ-LEHTI | 56 Polaris Ranger, Trail Master ja Trailblazer. Alaskasta tuli muutenkin merkittävä tekijä uuden lumikulkuneuvon markkinoinnissa, sillä Edgar Hetteen ajoi Polaris-moottorikelkalla peräti 2000 kilometrin matkan osavaltion halki vuonna 1960. Myös USA:n merivoimat käyttivät Sno-Travellereita tutkimusmatkallaan Etelänavalle. Seuraava nimiversio kuului Sno-Cat, mutta se oli rekisteröity erään toisen yhtiön pyöräajoneuvolle. Vuonna 1958 tehtaalta valmistui 4-5 moottorikelkkaa päivässä. Mallinimen keksiminen uudelle tuotteelle ei ollut helppoa. Työntekijöiden määrä oli kasvanut jo 36 duunariin. POLARIS 60 VUOTTA – MAATALOUSKONEITA, MOOTT Ensimmäisen moottorikelkan mallinimi oli Pol-Cat. Palattuaan takaisin Minnesotaan vuonna 1961 hän perusti uuden Polar Manufacturing -nimisen yrityk- www.monkija-lehti.fi. - Mihin tahansa pysähdyimme, ihmiset olivat kiinnostuneita laitteistamme ja taittamastamme matkasta. Nykyään se on miljardiluokan liikeyritys ja maailman suurin ATV- ja UTV-ajoneuvojen valmistaja. Myös Polariksen perustaja Edgar Hetteen kyllästyi ja lähti yrityksestä hiukan ovet paukkuen seikkailemaan Alaskaan. Vuonna 1954-1956 yritys kehitti ja valmisti jo Polaris-merkkisiä maatalouskoneita ja ensimmäisen nykystandardia muistuttavan moottorikelkan, joka ylsi hirmuiseen kuuden kilometrin huippunopeuteen. Veljekset toistensa kilpailijoiksi Sijoittajat eivät 1960-luvun alussa jaksaneet uskoa ihan jokaiseen uuteen keksintöön – mukaan lukien moottorikelkka. Sana kuitenkin ääntyy kuin polecat joka on slanginimi haisunäädälle, joten uunituoreen kelkka?rman ensimmäinen lanseeraus ei ollut ainakaan nimen puolesta hitti. Firma näki päivänvalon vuonna 1945, kun Edgar ja Allan Hetteen sekä David Johnson perustivat pienen koneliikkeen minnesotalaiseen Roseaun kaupunkiin Yhdysvaltain pohjoisosassa. Ensimmäinen ajatus oli Pol-Cat, mutta se ääntyy kuin polecat, joka taas on slanginimi haisunäädälle. Ensimmäinen jälleenmyyjä kelkoille löytyi Alaskasta vuonna 1957. Nuoret yrittäjät valmistivat aluksi maatalouskoneita. aikka Polaris on nykyään tunnettu miljardiluokan yritys, sen alku oli hyvin vaatimaton. Lopulta omistajakolmikko päätyi nimeen Sno-Traveller
Ski-Doo sai meidät myöntämään, että moottori voisi olla myös edessä, Johnson muisteli. Vuonna 1962 Polariksen myynti oli jo 0,8 miljoonan dollarin luokkaa. sen, joka alkoi heti seuraavana vuonna valmistaa Arctic Cat -moottorikelkkoja. Samaan aikaan markkinat vaativat kelkkoja myös vapaa-ajan käyttöön, joten Sno-Travellerien mallisto keveni ja pieneni. Edgar Hetteen poseeraa Polariksen päällä, joka kuljetti hänet Alaskan halki vuonna 1960. Tällainen kolmipyöräistä mönkijää muistuttava prototyypin kuva on Polariksen arkistoissa vuodelta 1963. Näin moottorikelkan kehittyminen sai aivan uutta vauhtia, Allan Hetteen kertoi myöhemmin. Polaris vastasi nopeasti haasteeseen kehittämällä uuden Cometmallin, jonka tehokas Kohler-moottori oli edessä. Mutta heti seuraavana työpäivänä olin valmis viemään kaupan veljeni nenän edestä ja seurasin tarkkaan hänen tekemisiään. Kova kilpailija Kanadasta Markkinat kiristyivät nopeasti, kun uusia kilpailijoita putkahteli esiin tavan takaa. Tehtaalla vitsailtiinkin ironisesti, että valmistetuista 300 kelkasta jouduttiin ottamaan takaisin 800. Allan (vas.) ja Edgar Hetteen sekä David Johnson perustivat vuonna 1945 pienen koneliikkeen minnesotalaiseen Roseaun kaupunkiin ja siellä on edelleen yksi Polariksen tehtaista. - Meillä oli vain kolme vikaa Cometissa: moottori, joka ei toiminut, kytkin ja hihna, jotka eivät pelanneet yhteen ja kuminen matto, joka ei toiminut lumessa. Jos hän keksi jotakin uutta, hän kykeni myös myymään entistä paremmin ja minun piti pysyä kehityksessä mukana. Yhteistyötä japanilaisten kanssa Vuonna 1964 Polaris julkisti uuden Mustang-mallin. Allan Hetteen alkoi kehittää kovalla innolla Polarista ja keskittyä pelkästään moottorikelkkoihin. Vuonna 1959 Joseph-Armand Bombardier alkoi valmistaa Kanadassa Ski-Dog -merkkistä moottorikelkkaa, jonka nimi muu- www.monkija-lehti.fi tettiin nopeasti Ski-Dooksi. - Olimme veljeksiä, joten tapasimme toki suurissa juhlissa äitimme luona ja vietimme sopuisasti joulua yhdessä. 2. - Hakkasimme Ski-Doon kaikissa ennätyskokeissa, sillä Polaris oli paljon tehokkaampi, mutta loppujen lopuksi huomasimme, että se on todella kova kilpailija meille. 4. Vuonna 1963 tehdas muutti uusiin 13000 neliön tiloihin ja samana vuonna ylitettiin miljoonan dollarin liikevaihto. TTORIKELKKOJA, MÖNKIJÖITÄ JA MOOTTORIPYÖRIÄ 2 4 1 3 1. Lähes kaikki kelkat palautettiin tehtaalle pääosin sytytys- ja kytkinongelmien takia. Merkittävintä oli se, että Ski-Doon moottori oli Polariksesta poiketen edessä. Se oli Polarista pienempi sekä kooltaan että teholtaan. 3. Tämä oli kaataa koko yrityksen, mutta neuvottelujen jälkeen lisärahoitus järjestyi ja toiminta jatkui. Työntekijöitä oli 50 ja kelkkamalleja 14. Polariksen tehtaan testiryhmää safarilla joskus 60-luvun alussa. Mallia testattiin onnistuneesti Alaskan McKinley-vuorilla, mutta silti projekti epäonnistui. Epäonnisen Cometin jälkeen oli miltei mahdotonta saada kauppiaat ja asiakkaat luot- MÖNKIJÄ-LEHTI | 57
Presidentti Richard Nixon vaati kansalaisia alentamaan sisälämpötiloja, ajamaan autoilla hiljempaa ja säästämään energiaa kaikin tavoin. IFS oli alalla todellinen läpimurto, mutta Murphyn laki iski taas. Heti perään Polaris julkisti Colt- ja Charger-mallinsa. Esimerkiksi Kawasaki valmisti tuolloin ensimmäiset moottorikelkkansa. Uusi öljykriisi alkoi, lunta ei tullut ja kelkat jäivät myymättä. Vuonna 1965 Mustangia toimitettiin viidellä eri (6-14 hevosvoimaa) moottorilla ja sen huippunopeudeksi mitattiin lähes 60 kilometriä tunnissa. << 60- ja 70-lukujen taitteessa moottorikelkkoja valmistettiin parhaimmillaan peräti 500000 kappaletta vuodessa ja kelkkamerkkejä oli satakunta, kuten paremmin moottorisahoistaan tunnettu Homelite. < Polariksen ensimmäinen mönkijä, kolmipyöräinen Scrambler 250 ES, valmistumassa tuotantolinjalta. tamaan uuteen malliin. Polariksen TX-mallit toimitettiin Fujin Star-moottoreilla, kilpailuissa tuli voittoja ja vuonna 1971 Polaris valmisti 30000 kelkkaa. Tukalasta tilanteesta kuitenkin selvittiin ja Polaris lanseerasi vuonna 1974-75 uudet mallinsa (Colt, Colt SS, Electra, TC ja TX). POLARIS 60 VUOTTA – MAATALOUSKONEITA, MOOTTORIKELKKOJA, MÖNKIJÖITÄ JA MOOTTORIPYÖRIÄ Urheilullisuus ja kilpailutoiminta ovat aina olleet Polariksen markkinoinnin kulmakiviä ja tässä on mallia freeride-tyylisestä ramppihyppäämisestä jo 60-luvulta. Polaris kehitteli uutta IFS-erillisetujousitustaan ja 1979 nähtiin uusi TX-L IFS. Vuosikymmenen loppua kohti ala alkoikin piristyä. Tuotanto oli raskasta ja varaosia tarvittiin hirveä määrä. Vuonna 1973 alkoi öljykriisi. Kelkkaliikkeet ja tehtaat olivat täynnä myymättömiä kelkkoja (1973 peräti 300000 kpl). Polaris käytti vuoden 1969 mallistossaan usean eri valmistajan voimanlähteitä (Wankel, Hirth, Sachs, JLO, Kohler ja Fuji), joten moottorivaihtoehtoja oli 22. Kaikki valmistajat sanoivat irti työntekijöitään ja ala mietti vakavasti tulevaisuuttaan. Maailmassa oli noin 100 kelkkavalmistajaa eikä kukaan enää uskonut 50-100 prosentin vuosikasvuihin. Mutta markkinat jatkoivat laskuaan pahimmillaan 200000 kelkan tuntumaan. Kokonaismarkkinat olivat kuitenkin valtavat eli puolen miljoonan MÖNKIJÄ-LEHTI | 58 luokkaa vuodessa. Ensimmäinen Polaris Fuji Star -moottorilla syntyi 1968. Polaris uskoi tuotekehityksen merkitykseen myös huonoina aikoina ja lanseerasi uuden TX-L-mallinsa uudella kaksisylinterisellä nestejäähdytteisellä moottorilla. Ainoan tarjouksen teki pääkilpailija Bombardier, mutta kauppaa ei syntynyt, sillä Arctic teki vastalauseen USA:n www.monkija-lehti.fi. Tämä ei tietenkään ollut hyvä uutinen moottorikelkkailulle eikä Polarikselle. Sata valmistajaa Vuosina 1970 ja 71 alkoi taas tapahtua. Mustangia oli kuitenkin testattu erittäin paljon ja Polaris onnistui sen lanseerauksessa. Markkinat paisuivat vuonna 1965 myydyistä 30000 kelkasta 165000 kelkkaan vuonna 1968, kisatoiminta kasvoi ja uusia valmistajia oli tusinan verran. Polaris oli myytävänä. Vuonna 1977 kelkkamyynti oli enää 195000 kappaletta, mutta kelkkailuun uskottiin. Kaikki näytti erittäin hyvältä. Valmistajia oli lähes 40 ja moottorikelkkailu kukoisti! Polaris myi osakkeensa Textron-yhtiölle kesällä 1968 ja lähti täysillä valloittamaan markkinoita, mutta toisin kävi. 1960-luvun lopulla moottorikelkkojen myynti lähes tuplaantui joka vuosi ja Polaris tarvitsi lisärahoitusta kehittyäkseen. Kauppiaat ja asiakkaat olivat tyytymättömiä, ja Polaris joutui supistamaan mallistoaan. Asiakkaat vaativat tehokkaampia moottoreita, joten Polaris aloitti yhteistyön japanilaisen Fujin kanssa vuonna 1967. Tuolloin Ski-Doo oli maailman ylivoimaisesti suurin moottorikelkkojen valmistaja samalla kun Arctic Cat läheni Polarista markkinaosuuksissa. Vuonna 1976 sadasta valmistajasta olivat jäljellä enää vain Polaris, Bombardier, Arctic Cat, John Deere, Scorpion ja Yamaha
Kytkimiä oli tehty Roseaun tehtaalla aiemminkin, mutta Polarikselle tämä merkitsi uuden aikakauden alkua: nyt se ei enää valmistanut osia emoyhtiönsä käskystä, vaan tilauksesta itsenäisenä yrityksenä. Moni Polariksen johtohenkilöistä olisi halunnut ostaa Arctic Catin vain saadakseen sen pois markkinoilta. Polarista kiinnosti ostaa Arctic Catin tuotanto ja tuotelinjat, mutta parin kuukauden kaupanhieronnan jälkeen osapuolet ilmoittivat, ettei kauppaa saada aikaiseksi. Wendel antoi siunauksensa ajatukselle. Lokakuussa 1981 Polaris ryhtyi valmistamaan entisen emoyhtiönsä Textronin E-Z-Go-golfkärryihin kytkimiä alihankintana. Nestejäähdytteiset Indyt saivat rinnalleen edullisemman puhallinjäähdytteisen Indy Trailin. Wendel kuitenkin pelkäsi, ettei Polaris saisi nostettua Arctic Catia jaloilleen ja jätti siksi leikin sikseen. Kun kelkat saatiin valmiiksi, suurin osa 140 työntekijästä lomautettiin ja vain 13 jäi pyörittämään tehdasta. Seuraava moottorikelkka oli kaudelle 1982-83 esitelty Indy-sarja erillisellä etujousituksella. Ranskassa esiteltiin ensimmäinen tieliikenteeseen hyväksytty malli Trail Boss jo vuonna 2003. Ranger-mallisto on tällä hetkellä Polariksella merkittävä tuoteryhmä ja se muodostaa suuren osan liikevaihdosta. www.monkija-lehti.fi Uusille urille Polaris paini yhä energiakriisin ja vähälumisten talvien aiheuttamien talousvaikeuksien kurimuksessa 1980-luvun alussa. Polaris pysyi hengissä ja toi 1980 markkinoille alan ainoan uutuuden nimeltään Cutlass. Nimen omaan usko rinnakkain istuttaviin UTV-ajoneuvoihin on ollut suuri syy Polariksen nousuun maailman myydyimmäksi mönkijämerkiksi. Aloimme tutkia sen mahdollisuuksia, tuotekehityspuolen silloinen päällikkö Chuck Baxter linjasi myöhemmin. Suurin osa kaudelle 1981-82 tuotetuista vajaasta 6000 kelkasta oli edelliskauden malleja uusin teippauksin. Yritys tarvitsi kipeästi uusia aseita. Avainhenkilöt kiersivät messuilla ja tapahtumissa tutkimassa muun muassa maatalouskoneita ja kaikkia mahdollisia tuotteita, joita Polaris voisi valmistaa. hallitukselle. Baxterin tiimi valmisti kaksi prototyyppimönkijää, toisen vihreä-keltaisena John Deeren houkuttelemiseksi, toisen punaisena maatalouskoneita valmistavaa Cenexiä varten. Kuvassa 650-kuutioinen Ranger vuodelta 2001. Kauppa tehtiin, ja uudet omistajat alkoivat työskennellä armottomasti nostaakseen Polariksen jaloilleen. Polariksen pahin kilpailija Arctic Cat ajautui 1970-luvun lopun kriisissä Polaristakin syvempään kurimukseen ja oli myynnissä. Ensimmäinen nelipyöräinen mönkijä oli vuoden 1985 Trail Boss 250. Polaris ja Bombardier halusivat välttää mahdollisen oikeudenkäynnin ja luopuivat kaupasta. MÖNKIJÄ-LEHTI | 59. Indyä oli valmistettu aiemminkin, mutta nyt Polaris yli kaksinkertaisti Indyjen myyntimäärän. Mönkijää luonnostellaan Kesällä 1981 Polariksen insinöörit ryhtyivät luonnostelemaan kolmipyöräistä mönkijämallia. Idea mönkijöistä jätettiin hautumaan pariksi vuodeksi, eikä sen parissa työskennelty aktiivisesti. Vaihtoehdot olivat vähissä, mutta Wendelillä välähti: hän keräisi Polariksen johtokunnasta ryhmän, joka olisi valmis investoimaan ja ostamaan yrityksen nimiinsä. Kuusipyöräinen Ranger esiteltiin jo vuonna 1996. Kummaltakaan ei herunut vastakaikua. Bombardierin kanssa neuvotellun kaupan kariutumisen jälkeen Polarikselle etsittiin turhaan uutta ostajaa. Firman emoyhtiö Textron antoi toimitusjohtaja Hall Wendelille tehtäväksi löytää Polarikselle ostaja. - Huomasimme että mönkijä oli aika samankaltainen laite kuin moottorikelkka, sillä molemmat olivat pääosin huvikäytössä. Baxterin varasuunnitelmana oli saada jokin toinen valmistaja valmistamaan mönkijöitä Polarikselle. päivänä 1981 tiedon, jonka mukaan Polaris laajentaisi tuotepalettiaan moottorikelkkojen ulkopuolelle. Alaisiinsa uskoa valanut toimitusjohtaja Hall Wendel julkisti heinäkuun 21. Keväällä 1981 tehtaalla siirryttiin supistettuun tuotantoon. Baxter esitteli ideansa toimitusjohtaja Wendelille, joka ei ollut halukas suureen investointiin. Polaris kiikkui katastrofin partaalla. Japanilaisten valmistajien maihinnousu mönkijämarkkinoilla oli alkanut hieman aikaisemmin, ja insinöörit uskoivat mönkijöiden olevan juuri se tuote, jota Polaris kipeästi tarvitsi. Idea toimi, joten johtokunnasta kasattu ryhmä luonnosteli sopimuksen lautasliinan taakse baarissa ja antoi sen seuraavana päivänä lakimiesten tutkittavaksi
Uusia tuotelinjoja Polariksella oli viimein mönkijätuotannon myötä päästy ympärivuotiseen täysmiehitykseen ja valmistuslinjat pyörivät katkoitta. Näin hieno 500-kuutioinen Revolver-nimeä kantanut tieliikennemönkijän prototyyppi esiteltiin 2000-luvun lopussa. 1996 lanseerattiin myös uusi nelitahtinen ja erillisjousitettu Sportsman 500 -mönkijämalli, joka toi Polariksen vauhdilla ATVmarkkinoiden kärkeen. Muita uutuuksia vuosikymmenen vaihteessa olivat Indy Lite ja StarLite. Vesiskootteritehdas rakennettiin Spirit Laken pikkukaupunkiin Iowaan, aivan Minnesotan rajalle. Juhliin osallistui viikonlopun aikana 15000 vierasta, mikä on melkoinen määrä verrattuna Roseaun 2500 hengen väkilukuun. Kolmi-, neli- ja kuusipyöräisiä mönkkäreitä Polariksen tuotelaajennus mönkijöiden maailmaan ei alkuun ollut kovin ruusuinen. Yrityksen asiakasmäärä hujahti hetkessä 12:sta 1000:een. Ensimmäinen vesiskootteri SL650 esiteltiin suurelle yleisölle syyskuussa 1991. Polariksen insinöörit luonnostelivat vuonna 1981 kolmipyöräistä mönkijämallia, jota oli määrä valmistaa Polaris-merkkisenä jonkin muun yrityksen tuotantolinjalla. Kolmisylinterinen voimanlähde oli tarkoitettu alun alkaen vesiskootterikäyttöön, mutta vuotta myöhemmin siitä esiteltiin kelkkaversio. Polaris alkoi etsiä sijoituspaikkaa uudelle tehtaalle, tällä kertaa Minnesotan ulkopuolelta. POLARIS 60 VUOTTA – MAATALOUSKONEITA, MOOTTORIKELKKOJA, MÖNKIJÖITÄ JA MOOTTORIPYÖRIÄ Ensimmäiset traktorimallit olivat merkillisen näköisiä verrattuna tavalliseen maastomönkijään. Yhtiön hallitus tähysi kuitenkin varmuuden vuoksi jälleen uuteen suuntaan ja haki kolmatta tukijalkaa yritykselle. Samaan aikaan kaudella 1982-1983 kirjattiin historian huonoimmat myyntiluvut, vaivaiset 87000 myytyä kelkkaa maailmanlaajuisesti. Se oli todella voimakas laite ja Polaris suositteli sitä vain ”hyvin kokeneille kelkkailijoille”. Victory oli klassinen custom cruiser -malli ja muistutti ulkonäöltään Harley-Davidsonia. Se oli kahdenistuttava, kolmipyttyisellä 650-kuutioisella koneella varustettu, ja rakennettu vakaammaksi kuin kilpailijansa. Polaris kuitenkin haukkasi koko ajan suurempaa osuutta heikosta myynnistä. Vuonna 1989 Polaris esitteli ensimmäisen elektronisella polttoaineen suihkutuksella varustetun kelkan, Indy 650 RXL:n. Oma moottori Polaris jatkoi kasvuaan ja Roseaun kaupungin koko alkoi muodostua ongelmaksi työvoiman saatavuuden takia. Vuonna 1994 Polaris vietti 40-vuotisjuhlia kotipaikassaan Minnesotan Roseaussa. Seuraavana vuonna yhtiö valmisti jo lähes 7000 vesijettiä, ja vuonna 1993 ne edustivat seitsemää prosenttia tuloksesta. Pärjätäkseen paremmin hintakilpailussa hieman muita merkkejä kalliimpi Polaris jätti tukkuportaan pois ja siirtyi myymään kelkkoja suoraan vähittäisliikkeille. Homma meni kuitenkin puihin ja mönkkärisuunnitelmat hyllytettiin pariksi vuodeksi. Vesiskoottereiden valmistus sen sijaan päätettiin lopettaa jo muutaman vuoden kuluttua projektin startista. Kehitystyö aloitettiin vuonna 1988 ja tuolloin yhtiön suunnitelmissa oli saada oma vesijetti myyntiin vuonna 1990. Molemmat olivat edullisia, mutta niissä oli kuitenkin yleisön toivoma Polariksen erillisjousitus edessä. Yhtiö lupasi huolestuneille MÖNKIJÄ-LEHTI | 60 asukkaille, ettei ole muuttamassa pois kotikylästään. Polaris suuntautui jälleen täysin uusille urille vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä. Ensimmäinen Victory valmistui heinäkuussa 1998 Spirit Laken tehtaalta. Vuoden 1994 lopulla Polaris julkisti yhteistyöyrityksen vanhan kumppaninsa Fuji Heavy Industriesin kanssa. Onnistuneen vesiskootterilanseerauksen jälkeen toimitusjohtaja Hall Wendelillä riitti uskoa ja halukkuutta uusien tuotelinjojen perustamiseen. Vuoden 1995 syksyllä Polaris julkisti täysin omaa käsialaansa olevan moottorin. Hieman myöhemmin, vuonna 1985 mönkijät kävivät kaupaksi kuin www.monkija-lehti.fi. Yritys tutki mahdollisuuksia golfkärryjen, moottorisahojen ja ruohonleikkureiden valmistuksen aloittamiseksi, mutta päätyi loppujen lopuksi melko rohkeaan ratkaisuun. Polaris astui mukaan moottoripyöräbisnekseen Victory-pyörillään. Tehdas rakennettiin Hudsoniin Wisconsiniin. Vesiskootterit olivat yleistymässä, joten Polaris halusi samoille apajille Sea-Doon, Yamahan ja Kawasakin kanssa. Polaris omisti yrityksestä 40 prosenttia ja Fuji loput. Traktorin heittoistuin ja norsun korvaa muistuttavat peilit eivät olleet kovinkaan myyvän näköisiä. Robin Manufacturing USA -niminen yhtiö sai valmistettavakseen Polariksen mönkijöiden ja Textronin EZ-Go-golfautojen moottorit
Tuolloin mönkijöiden neliveto oli uunituore juttu, ja sekä Honda että Yamaha esittelivät ensimmäisiä nelivetoisiaan. Tällä hetkellä tarjolla on jo tonninen RZR XP Baja-tyylisiin kisoihin ja Scrambler 1000 GNCC-taistoihin! Juuri nyt Polariksella menee maailmanlaajuisesti erittäin hyvin. Trail Bossissa oli joukko yksityiskohtia, jotka puuttuivat muiden valmistajien tuotteista. Vierekkäin istuttava Ranger oli jotain aivan uutta. älypuhelimet nykyään. Ensimmäisessä RZR:ssä oli nelitahtinen, 800-kuutioinen ja kaksisylinterinen moottori, samanlainen kuin isossa Sportsmanissa. myös takavetoisia, Fujin moottoreilla varustettuja malleja. Huimasti yleistyneillä mönkijöillä sattui runsaasti tapaturmia, mikä sai Yhdysvaltain laiteturvallisuutta valvovan viranomaisen käynnistämään asian tiimoilta selvityksen. Yksi niistä oli Big Boss 4x6, jossa oli kaksitahtikone ja kuusi pyörää. MÖNKIJÄ-LEHTI | 61. Vuonna 2000 esiteltiin nelipyöräinen versio. Vuonna 1989 mönkijämyynti oli romahtanut 148000 laitteeseen vuodessa. Myynti oli huimat 650000 kappaletta vuodessa. Kuvassa tieliikenneversio, joka näyttää uuden RZR 1000 XP:n rinnalla kääpiöltä. Eikä siinä vielä kaikki: Trail Bossissa oli variaattorityyppinen veto, kun japanilaiskilpailijat käyttivät nelitahtikoneissaan perinteistä vaihteistoa. Se toi markkinoille joukon aiemmista mönkijöistä poikkeavia malleja. Polariksella oli www.monkija-lehti.fi Vuonna 2007 esitelty ”rallimalli” RZR 800 oli uskomaton hitti ja ensimmäinen noin 35 000 kappaleen erä myytiin hetkessä loppuun. Se oli alle neljännes huippuvuosista. Yhteistyön seurauksena Polariksen crossimalleissa käytettiin KTM:n moottoreita. Nykyään Polaris on lopettanut myös crossimönkijöiden valmistamisen. Yamahan Rhino pisti rinnakkain istuttavien kuviot uusiksi vuonna 2004. Siinä missä Polaris pohjasi mönkijänsä moottorikelkoista saamaansa kokemukseen, japanilaiset perustivat omien laitteidensa suunnittelun moottoripyöriin. RZR oli myyntimenestys, joten lisää malleja seurasi: RZR S, kisalaite XP 900 ja karvalakkiversio RZR 570. Näille houkutteleville markkinoille Polaris toi ensimmäisen Trail Boss -mallinsa. Polariksen on sen historian syöksykierteistä pelastanut aina innovatiivisuus. Seurauksena oli oikeusjuttu mönkijäteollisuutta vastaan. Siinä oli myös Fujin valmistama kaksitahtikone, joka oli kehitetty 400-kuutioisesta kelkan moottorista. Vuonna 2008 työnsä aloittanut uusin pääjohtaja Scott Wine on onnistunut kahmimaan markkinaosuuksia ja tekemään Polariksesta kuuman brändin osakemarkkinoilla. Se teki Trail Bossista kelpo pelin sekä urheilulliseen ajoon että hyötypuuhailuun. Seuraavana vuonna putkahti tarjolle ensimmäinen Sportsman, jossa oli molemmissa päissä erillisjousitus ja Fujin valmistama 500-kuutioinen nelitahtimoottori. Se oli urheilullinen, pienikokoinen, alkuperäisen Jeepin kaltainen vekotin, jota myytiin heti kuin siimaa. Kekseliäisyys auttoi myös nostamaan mönkijätuotannon suosta 1990-luvulla. Polaris osti vuonna 2005 25 prosenttia KTM:n osakkeista, mutta luopui omistuksestaan 2010. Polaris ei kuitenkaan hätkähtänyt, vaan otti Yamahan vastoinkäymisistä opikseen ja toi markkinoille Ranger RZR:n vuonna 2007. Polaris perusti vuonna 1995 oman osaston tuottamaan ATV-laitteita Yhdysvaltain armeijan tarpeisiin. Ranger oli menestys heti kättelyssä, mutta pian selvisi, ettei kuusi pyörää ollut paras vaihtoehto. Viime vuonna Polariksen liikevaihto oli 3,8 miljardia dollaria. Samaan aikaan Polariksen hyötymönkkärien menestykseen suivaantuneet kilpailijat miettivät, voisivatko he tehdä jotain Rangerin tyyppistä sporttipuolelle. Vuonna 1995 julkistettiin Magnum 425, jossa oli amerikkalaisvalmisteinen Libertyn nelitahtikone. Polaris pisti paremmaksi. 20 vuoden takainen historia toisti itseään ja myös Rhinon tiimoilta kehkeytyi oikeusjuttuja, kun innostuneet käyttäjät teloivat itseään. Sitten kaikki romahti kertalaakista. Käräjöinti kohdistui lähinnä kolmipyöräisiin mönkijöihin, eli Polariksen tapauksessa erittäin vähän valmistettuun Scrambler-malliin. Kun USA:n ja maailman talous olivat 1980-90-lukujen vaihteessa alamaissa, Polaris vain mennä porskutti laajentaen markkinaosuuttaan 25 prosenttiin mönkijöiden kokonaismyynnistä. Ranger sopi hyvin myös USA:n harrastamiin sotilaallisiin operaatioihin milloin missäkin eksoottisessa maailmankolkassa. Sen nelivetosysteemi toimi vain tarvittaessa, kun pyörät alkoivat lipsua. Yrityksen vuosittaiset kasvuprosentit ovat viime vuosina olleet yleensä 20:n paremmalla puolella. Vuonna 1996 julkistettu ensimmäinen Ranger oli kuusipyöräinen ja suunniteltu kilpailijaksi Kawasaki Mulelle. Vuonna 1990 tuli myyntiin Trail Boss 350, nestejäähdytteinen neliveto. Oikeusprosessi johti ATV-teollisuuden ja liittovaltion väliseen sopimukseen, jossa säädeltiin ja rajoitettiin mönkijäbisnestä
Polariksen omaa valmistetta oleva twinimottori on rungossa pitkittäin, joten penkki ja työtilat on saatu kapeiksi. MÖNKIJÄ-LEHTI | 62 www.monkija-lehti.fi. Rangerista tulee markkinoille nelipyöräinen versio. Veli Allan siirtyy Polariksen johtoon. Polaris nousee Pohjois-Amerikan suurimmaksi ATV-laitteiden valmistajaksi. POLARIS 60 VUOTTA – MAATALOUSKONEITA, MOOTTORIKELKKOJA, MÖNKIJÖITÄ JA MOOTTORIPYÖRIÄ Scrambler oli Polariksen ensimmäisen kolmpyöräisen mallinimi ja se on säilynyt tähän päivään saakka. Miljoonas Sportsman valmistuu. Polariksen perustajakolmikon David Johnson jää eläkkeelle. esitellään kuusipyöräinen Ranger-mönkijä. Polaris ostaa 25 prosenttia KTM:n osakkeista, joista luovutaan vuonna 2010. tulevat markkinoille RZR S 800 ja RZR 170. Textron ostaa Polariksen. W. perustetaan armeijalaitteiden yksikkö Polaris Defence. avataan uusi tehdas Meksikon Monterreyhin. Vuonna 2009 myyntiin tullut XP 850 oli monella tavalla uraa uurtava nelivetomönkijä. avataan uusi tehdas Wisconsinin Osceolassa. avataan tehdas Spirit Lakeen, Iowaan. toimitusjohtajaksi, yritys siirtyy Textronilta toimivan johdon omistukseen. Nythän Scrambleria saa jo tonnisella moottorilla. yrityksen johtaja Edgar Hetteen ottaa lähtöpassit ja perustaa Arctic Catin. ensimmäinen EFI Sportsman 700 tulee myyntiin. tulee myyntiin Polariksen omalla moottorilla varustettu Sportsman XP 850. Yhdysvaltain viranomaiset säätävät rajoituksia vaarallisina pidettyjen mönkijöiden valmistukseen. valmistuu ensimmäinen Victory-moottoripyörä. POLARIKSEN MERKKIPAALUJA 1954 1961 1968 1980 1988 1991 1994 1996 1998 1998 2000 2003 2004 2005 2007 2008 2009 2011 2012 2013 rakennettiin ensimmäinen Polaris-moottorikelkka Minnesotan Roseaussa. Polaris alkaa käyttää Fujin valmistamia moottoreita. tulee myyntiin sekä Ranger RZR XP 1000 että Scrambler XP 1000. Scott Wine valitaan Polariksen johtoon. Polaris ryhtyy valmistamaan vesijettejä. esitellään nelitahtinen ja kokonaan erillisjousitettu Sportsman 500. Vuonna 2012 500-kuutioinen jäykkäperäinen Scrambler sai faceliftin, mutta se oli vain esimakua 2013 esitellylle nelivetoiselle erillisjousitetulle kasipuolikkaalle. esitellään Ranger RZR 800. Hall Wendel Jr. ryhdytään Rangereista valmistamaan armeijalle tarkoitettuja versioita
Aluksi suurin osa vuosittaisesta myynnistä oli moottorikelkkoja, mutta nyt mönkijät ovat ykkösjuttu. Joka tapauksessa niitä alettiin myydä Suomessa ja ensimmäiset luovutettiin asiakkaille 2007 keväällä, muistelee Tikkanen. Edessäni oli tehtaan tekemä T3-traktori, jossa oli nerokas takapäästä jousitettu penkki sekä sähköinen nopeuden rajoitin. Indian-moottoripyörien kanssa otetaan kuitenkin vasta ensi askeleita. Kuluneen 20 vuoden aikana on Brandtkonserni myynyt Suomeen yli 55 000 ja vientiin noin 15 000 kpl Polaris-merkkistä ajoneuvoa. Melkein samalla hetkellä minulle esitettiin aika jäätävä kysymys! Jos tilaatte näitä tuhat kappaletta vuodessa vähintään kolmen vuoden ajan, niin valmistus aloitetaan. Neuvottelin myös Polariksen tehtaan johdon kanssa traktoriprojektista useiden vuosien ajan ja asiat alkoivat edetä. Mielenkiinto oli runsasta, mutta yleisin kysymys oli että missä näillä saa ajaa. Suomen lisäksi niitä on myyty merkittäviä määriä ainoastaan Norjassa, missä on saman tyylinen ryöstöajoneuvovero kuten meillä! Polaris Suomessa P olariksen juhliessa 60-vuotistaivaltaan juhlii Brandt samaan aikaan merkin 20-vuotta jatkunutta maahantuontia, joka siirtyi Sumekolta vuonna 1994. - Kyllähän me myimme myös tieliikennemönkijöitä heti kun ensimmäiset oli tyyppikatsastettu Eurooppaan, mutta alusta saakka oli selvää että Suomen kova ajoneuvovero estää niiden suosion. Loppu onkin historiaa, sillä Polariksen tehtaan tekemä melkein tavallisella mönkijän penkillä varustettu Sportsman 500 EFI T3 on ollut myyntimenestys siitä alkaen kun ensimmäiset kappaleet luovutettiin asiakkaille vuonna 2008. Pieni osa luvusta on vesijettejä, joiden valmistus kesti kuitenkin vain muutaman vuoden. Saimme muistaakseni vuoden 2006 lopussa Polariksen Italian maahantuojan Egimotorsin tyypittämään 500-kuutioisen Sportsmanin ns. - Muistan hyvin, kun Stefan Brandt puhui jo 80-luvun lopulla mahdollisesta moottorikelkkaedustuksesta. 1990-luvun lopussa ja vielä 2000-luvun alussa panostimme eniten kelkkakauppaan, eikä mikään viitannut siihen miten suureksi mönkijämarkkina kasvaa. Uutena ryhmänä niin Polariksen kuin Brandt Polariksen valikoimassa ovat Victory-moottoripyörät ja kaikkein tuoreimpana uudelleen henkiin herätetty Indian. EU-traktoriksi, joka tunnetaan meillä nykyään T3luokan ajoneuvona. Polariksen tehtaan tekemä traktorimalli on ollut todellinen myyntimenestys pohjolassa. Tikkanen on alusta asti vastannut Polariksesta Oy Brandt Ab:n organisaatiossa. Vastaus oli tietenkin että vain omalla maalla tai maanomistajan luvalla. 90-luvun puolivälissä olimme mönkijöiden kanssa mukana monilla messuilla ja erilaisissa tapahtumissa. Kesällä 2007 olin Polariksen 2008-mallien julkistamistilaisuudessa Las Vegasissa, missä silloinen tehtaan Euroopan malliston tuotepäällikkö esitteli mustan 500 EFI Sportsmanin. Ajatus tyrmättiin kaikilta ta- www.monkija-lehti.fi hoilta täysin ja sanottiin että turha on edes yrittää. - Tämän takia aloimme tutkia miten saisimme hyväksyttyä mönkijät johonkin ajoneuvoluokkaan. Siihen yleisin vastaus taas oli että ei meillä ole maata, kuin pieni läntti kesämökillä joten kiinnostus maastomönkijään loppui yleensä siihen, muistelee Tikkanen. Brandt oli tuolloin Hondan maahantuojana pitkälti kesäsesongin varassa ja sille haluttiin vastapainoa. Talvella 1994 tuli ilmoitus, että Polaris on siirtynyt meille, nykyisen Brandt-Polaris Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Tikkanen muistelee. Pienen nikottelun jälkeen löin kättä päälle, sillä laskin että jos Norja ja Ruotsi myy sata per maa, niin me saamme Suomessa kaupaksi loput 800, kertaa Tikkanen tiukkaa tilannetta. Sitä moottorikelkat alkoivat nopeasti tuodakin. Viime vuosina olemme toimittaneet vuosittain noin neljä tuhatta Polariksen valmistamaa ajoneuvoa Suomeen ja sama määrä näyttää toteutuvan myös tänä vuonna, kertoo Tikkanen. Se näytti ihan tavalliselta maastomönkijältä, mutta penkki oli hiukan erikoinen ja siinä oli myös selkänoja. Uusista moottoripyörämerkeistä huolimatta tavalliset mönkijät ja rinnakkain istuttavat mallit ovat ja tulevat kuitenkin myös jatkossa olemaan Polariksen kivijalka niin maailmalla kuin Suomessa! MÖNKIJÄ-LEHTI | 63. En kuitenkaan antanut periksi ja tutkin mahdollisuuksia saada mönkijä jonkinlaiseen konerekisteriin. Se oli aika kamalan näköinen laite ison traktorin penkin kanssa ja peilit olivat kuin norsun korvat. - Vuonna 1994 Polaris oli nimenomaan kelkkamerkki niin maailmalla kuin Suomessa, mutta tietenkin myös mönkijät kuuluivat tuontiohjelmaan alusta saakka. Kyseistä mallia on tähän päivään mennessä rekisteröity 4025 kappaletta, kun yhteensä Polariksen T3- ja T1-traktoreita on Suomen kilvissä hiukan yli 8000 kappaletta
Nykyiset tilaajat saavat sen määrän lehtiä, kuin olisivat saaneet muutenkin. Monien muiden harrastelehtien lisäksi tuoteperheeseen kuuluu tiettävästi maailman vanhin mönkijälehti Dirt Wheels. Vielä muutama vuosi sitten lehti kirjoitti lähinnä vain ATV-motocrossista ja siihen liittyvästä kalustosta. Edessä on MacPherson-tyyppinen jousitus ja liikematkaa 21 senttiä. Lehti ei jatkossa ole tilattavissa, vaan se leviää irtonumeromyynnin kautta ja digimuodossa. Side by One tai One by Side! ACE-nimeä tottelevassa laitteessa on Polariksen omaa valmistetta oleva 570-kuutioinen yksipyttykone, eli sama joka löytyy 570 Sportsmanista ja rinnakkain istuttavasta RZR-mallista. Legendaarisen lehden sivuilla sporttisuus on edelleen valttia, mutta nykyään jutuissa esiintyy niin nelivetoisia mönkijöitä kuin rinnakkain istuttavia. Polaris on tehnyt yksin ajettavan rinnakkain istuttavan vai onko kyseessä ratilla ja turvakaarilla varustettu mönkijä. Sportsmanin 44 hevosvoiman sijasta ACEssa on vain 32 hevosvoimaa. Renkaat ovat kokoa 25 x 8 -12 / 25 x 10 – 12 ja akseliväli on 156 senttiä. Kuivapainoksi ilmoitetaan 379 kiloa. Se on ilmestynyt jo yli 30 vuotta. Nyt on maailma muuttunut Amerikassakin ja Euroopassa miltei sukupuuttoon kuollut crossimönkiminen hiipuu myös rapakon takana. Ne joille on tulossa neljä numeroa saavat tämän vuoden kakkosen ja ensi vuoden molemmat numerot. Asiasta on lisää tämän lehden pääkirjoituksessa www.monkija-lehti.fi. Mönkijä-lehti ilmestyy jatkossa kaksi kertaa vuodessa Amerikkalainen Hi-Torgue Publishing julkaisee Motocross Actionia, joka oli viime vuosituhannella motocrossin raamattu. Takana on päällekkäiset Atukivarret ja joustomatkaa 24 senttiä. ROISKEITA Maailman vanhin ATV-lehti Polaris ACE – ATV:n ja UTV:n risteytys Onko tässä tulevaisuuden mönkijä. Suuri testi- ja luettelonumero tulee tilaajille marraskuun alussa. Tilausjakso vain on pidempi, eli ne joille tulee vielä kolme numeroa saavat tämän vuoden kakkosen ja ensi vuoden ykkösen. dirtwheelsmag.com Tämän numeron lisäksi Mönkijä-lehti ilmestyy tänä vuonna yhden kerran. Mitoiltaan ACE ei poikkea paljoakaan Sportsmanista. 12 kertaa vuodessa ilmestyvät lehden tilaus Suomeen maksaa 77,65 euroa ja tilaus onnistuu ainakin www.lehtitori.fi Lehden omat nettisivut www. Suomeen tuonnista ei ole tehty päätöstä, mutta kuuleman mukaan ACE tulee myös meille jos se saadaan tyypitettyä traktoriksi
Seuraavan kerran EM-pisteistä taistellaan Virossa vasta elokuun 3. Olli on sijalla 14 ja Jani sijalla 17. Kuitukypärä painaa 1250 grammaa ja sen erikoisuus ovat poskipalat, joiden tiiviyttä voi säätää sormella painettavalla ilmapumpulla. Hinta on verrattain edullinen, noin 260 euroa. Maahantuoja: Duell Bike Center Oy. 27.7. Muotoilussa on yhtymäkohtia Shoein kypäriin ja esimerkiksi takaosan syvennys lasiremmeillä näyttää tutulta. Saatavilla on useita eri värivaihtoehtoja. SMC Wildcat 500 RE rekisteröitynä 8990 € Rahti alkaen 0 €!!! SMC/Derbi varaosat Varaosat ja tarvikkeet myös muihin merkkeihin Lisätietoa: www.qrf.. Tämän lehden ilmestyessä on jo ajettu ensimmäinen osakilpailu Virroilla. Aika-ajoissa molemmilla oli vauhti kohdallaan ja Jani ehti hienosti sijalla viisi ja hallitseva EM-pronssimies Olli seitsemänneksi. Myös Janilta hajosi moottori ja hänkin jäi toisessa erässä ilman pisteitä. Kypärän aukko on kookas, eli siihen asettuvat hyvin isorunkoisemmatkin ajolasit. 31.8. Edessä olevat ilmastointiaukot ovat suljettavat. MÖNKIJÄUUTISET & UUTUUDET Jani Tanhuanpää aloitti EM-sarjan aika-ajot vauhdilla ollen viides. Seuraavat tapahtumat: 5.6 Härmä (aikuiset) 19.6 Seinäjoki 17.7 Kurikka (aikuiset) 7.8 Virrat (aikuiset) 28.8 Lapua 18.9 Honkakylä ATV-motocrossin SM-sarjan kisakalenteri 25.5. Mönkijöille Pohjanmaa Cup Moottorikelkkasprintissä on jo vuosia ajettu omaa paikallista sarjaa Pohjanmaa Cupin nimellä. Kisassa oli kuitenkin epäonnea ja toisessa erässä tuli Olli Koskelan tapaan keskeytys. Osassa tapahtumista on mukana niin aikuiset kuin juniorit ja osassa vain juniorit. Mukana avauskisassa olivat Team Loukon Olli Koskela ja Jani Tanhuanpää. Toisessa erässä Olli ajoi hienosti neljäntenä, kun kone alkoi ylikuumenemaan ja mies joutui keskeyttämään. Suomessa kypärä tulee myyntiin syksyllä. 7.6. Ensimmäisessä erässä Olli sai huonon lähdön, mutta sai nostettua sijoitustaan ylittäen maaliviivan kuudentena. Lauantaina ajettiin vapaat harjoitukset ja aika-ajot, joissa oli mukana yhteensä 26 kuljettajaa eri puolelta Eurooppaa. Ensimmäisen EM-osakilpailun jälkeen Hollannin Mike van Grinsven johtaa sarjaa. ATV-motocrossin EM-kausi starttasi Hollannissa EM-sarja alkoi jo huhtikuun puolivälissä. Janin oli seitsemäs heti Ollin takana. Pori (Ajettu) Iisalmi Karkkila Orimattila Mönkkäri ihmisen laadukas ja edullinen nettikauppa! www.svh.fi www.lamos.fi 02-5369921. Edullinen kypäräuutuus LS2 on espanjalainen kypärämerkki, joka on tuttu lähinnä enduropyöräilyä seuraaville muun muassa MM-sarjan nelinkertaisen voittajan Iván Cervantesin ja viisinkertaisen Dakarvoittaja Cyril Despresin päistä. Sunnuntain varsinaista kisaa varjostivat molempien kuljettajien laiteongelmat. Tänä kesänä sellainen järjestetään myös ATV-motocrossissa. päivä
Kahdentoista pyörän kaksintaistelu Can-Am Outlander 1000 6x6 XT vastaan Polaris Big Boss MÖNKIJÄLUETTELO 2015 Kuvat, hinnat ja tekniset tiedot kaikista Suomessa myytävistä mönkijöistä + Koeajossa ja esittelyssä 2015 uutuuksia + Suuri traktorivertailu www.tekno-kouru.fi Valmistettu Suomessa Turvallinen ja vahva valinta * V-aisa * Kippi kaasujousella * Saranoitu etu ja takalaita * 18 mm pohjalevy (2700 9mm) * Laidan materiaalipaksuus 2mm 2700 L 3000 L 3300 L 3500 L 3700 L Kuomut alkaen 550,- ( 125x268x20 ) 850 + tk ( 150x302x30 ) 995 +tk ( 150x327x38 ) 1100 +tk ( 150x352x38 ) 1250 +tk ( 185x366x38 ) 1700 +tk Myös Jarrullisia Kärryjä !!! * Kokonaan kuumasinkitty * Lehtijouset ja iskunvaimentimet Kauhava Tehtaanmyymälä 020 756 2525 050 560 0044 0500 541 641 0500 566 838 Ii Jyväskylä Kemiö Kuopio Lohilahti Riihimäki 040 565 2157 020 793 6560 050 523 3779 0400 284 220 0500 150 226 020 756 2525 Keinutelillä + 400,- * Ey-Tyyppikatsastettu * Rekisteröity Mikkeli Oulainen Pedersöre Pori Rauma Rovaniemi Salo Tornio Turku Vaasa Ylöjärvi 040 706 9502 0400 684 821 0500 366 849 041 435 9670 044 722 9127 044 748 1112 0400 581 552 040 529 0487 020 793 6620 06 315 7500 045 879 1229. ATV-LEHTI MÖNKIJÄ 2/2014 ILMESTYY 7.11
14 990 € +tk SAATAVANA MYÖS TRAKTORIMALLINA LISÄTIETOJA, KUVIA JA VIDEOITA: /PolarisMonkijat POLARIS.fi. UUTUUS! SCRAMBLER XP 1000 EPS 4x4 sh. 15 490 € +tk • • • • Huimat 89 hv Fox Podium Clicker -kaasuiskunvaimennus Tuplaputket Todella nopea! SCRAMBLER XP 850 HO EPS 4x4 LE sh