Mönkijä 2/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

YAMAHA YFZ 450R - MODATTU CROSSI VASTAAN VAKIO NRO 2 | 2010 | 7,50 ATV-LEHTI KOEAJOSSA PÄLKÄNEEN MÖNKIJÄREITIT MUKANA RALLIMESTARI TOMMI MÄKISEN MÖNKIJÄSAFARILLA ISOT NELIVEDOT V ERTA IL UT E S TI SS Ä T L T I S Arctic Cat 700 EFI Can-Am Outlander 800 Polaris XP 850 ESP Yamaha Grizzly 700FI KOEAJOSSA www.monkija-lehti.fi OHJAUSTEHOSTIMELLA Arctic Catin nelivetouutuudet 450 EFI ja 550 EFI ohjaustehostimella KTM 525 XC tieliikennemalli Tuunattu Can-Am Renegade 2010 Polariksen sähkömoottorinen UTV
72 ATV Offroad Raajärvi Palstat............................................... 36 Jyrki Karran käsissä mönkijä on monitoimityökalu Reittejä ja safareita.................................................................................................... 48 Pälkäneellä panostetaan reitteihin 64 Rallimestari Tommi Mäkinen järjestää myös mönkijäsafareita Mönkijäkoulu.................................... SISÄLTÖ Nro 2/2010 MÖNKIJÄ-LEHTI s.30 s.26 s.52 Ajettuja........................................................................................................................ 04 Pääkirjoitus 06 Introt 76 Roiskeita - uutisia, uutuuksia ja huhuja 82 Mönkijä-lehden tilauslomake 83 Seuraavassa numerossa www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 3. 68 Kuukauden mönkijänaama - pitkän linjan nelivetomies Ari Harjajärvi Kisoja ja tapahtumia........................ 08 Tuunattu crossipeli Yamaha YFZ 450R vastaan vakio 14 Vertailutestissä isot ohjaustehostimelliset nelivedot Arctic Cat H1 EFI 700S, Can-Am Outlander 800R XT-P, Polaris Sportsman XP 850 EPS, Yamaha Grizzly 700FI EPS 26 Koeajossa KTM XC 525 tieliikenneversio 30 Koeajossa Arctic Catin nelivetouutuudet 450 EFI H1 ja 550 EFI H1 S 52 Tyypeissä tuunattu Can-Am Renegade X 56 Pikatyypeissä Polariksen sähkömönkijä Ranger EV 60 Koeajossa Can-Am Outlander MAX 800R EFI LTD Mönkijällä työssä...................................................................................................... 45 Crossimönkijän perussäädöt Henkilöitä........................................
(03) 671 5474 Fax: (03) 671 5057 ossi.sinisilta@ridemedia.fi Kustantaja: RideMedia Oy Toimitusjohtaja: Jukka Helminen jukka.helminen@ridemedia.fi Painopaikka: SP-Paino Oy, HYVINKÄÄ ISSN 1796-8968 Mönkijä-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2010: touko-, kesä-, syys- ja lokakuussa. Eipä tässä muuta terveisin Joni, 34 vee MÖNKIJÄ-LEHTI Toimituksen osoite: PL 34, 01901 Nurmijärvi Puh: (09) 8789 2400 Fax: (09) 8789 2410 Sähköposti: toimitus@monkija-lehti.fi Käyntiosoite: Otsotie 4, 01900 Nurmijärvi Ilmoitusaineistot: aineistot@ridemedia.fi Päätoimittaja: Joni Launonen 040 537 8343 joni.launonen@ridemedia.fi Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki virpi.hyokki@ridemedia.fi Avustajat: Antti Mikkola Keijo Vidgren Olli Autonen Ulkoasu: Pekka Keskinen pekka@luonne.net Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta Ossi Sinisilta PL 36 13721 PAROLA Puh. On kesä vuosimallia 2010, ja isojen pelien testi on juuri puikkarissa. Kirjeet sisältävät yleensä sen hetkisiä tuntoja ja myös ennusteita siitä, mitä vastaanottajalle kuuluu vaikkapa 10 tai 20 vuoden kuluttua kirjeen kirjoittamisesta. Syyni kirjoitusvihaan oli opettaja, jolle tärkeintä oli käsiala, joka minulla edelleen on hieman persoonallinen. Jotenkin minusta tuntuu, että Can-Amin ohjaustehostin on lähimpänä sitä, mitä nyt vuonna 2015 käytetään. Aika uskalias lupaus, mutta koska en ole aivan varma, en uskalla luvata sienisalaatin maistamista. Ohjaamoita pitää saada kapeammiksi samaan tyyliin kuin Polaris teki XP:ssä. PÄÄKIRJOITUS Nro 2/2010 MÖNKIJÄ-LEHTI Terveisiä tulevaisuuteen oillakin on tapana kirjoittaa itselleen kirjeitä, jotka saa avata tulevaisuudessa. Kapean ohjaamon edut ovat sen verran merkittäviä, että muilla ei ole mahdollisuutta antaa tässä asiassa periksi. Nuo kirjeet, etenkin jos ne on kirjoitettu sopivan nuoressa iässä, ovat aikuisena huimaa luettavaa. Ei se ole nytkään, mutta mönkkärimaailmassa Jutin viisauksiin uskotaan edelleen. Kaksiasentoisuus on jees, kunhan vielä saadaan ohjaustuntumaa justeerattua kohdalleen. Ammatillisessa mielessä ajatus tilannekatsauksesta ja tulevaisuuden ennustamisesta kuitenkin kiehtoo hieman. Muskelit ovat muodikkaita varmaan siellä tulevaisuudessakin, mutta toivottavasti homma ei mene kuin kolmisylinterisissä kelkoissa 90-luvulla. Ohjaustuntumahan ei tosin synny pelkästä tehostimesta, mutta luulen, että tiedät mitä tarkoitan. Pikkupoikana en halunnut kirjoittaa itselleni moisia kirjeitä, sillä kirjoittamista enemmän vihasin maailmassa ainoastaan nokkahuilun soittoa ja sieniruokia. Uskon, että vuonna 2015 ylipaino ei ole muotia. Luulisi, että jos Kawasaki teki Brute Forcesta märkäpainoltaan alle 310-kiloisen jo vuosia sitten, ei kai pitäisi muillekaan olla ongelma tehdä peliä vastaavilla spekseillä. Luulen, että viidessä vuodessa jousituksiin on panostettu, koska loppujen lopuksi iskareihin ja niiden säätöihin satsaaminen on J kohtuullisen halpaa touhua verrattuna monen muun kohteen uudelleen suunnitteluun. Uskon, että tässä viiden vuoden aikana ajoergonomia on kehittynyt aika tavalla. Tämä ei oikeastaan ole enää ennustus, vaan toive: toivon, että markkinoille tulisi kevyt nelivetoinen sporttipeli kunnon joustoilla, kaksialueisella laatikolla ja alle 300 kilon märkäpainolla. Lisäksi toivon, että nyt vuonna 2015 sinä tai siis minä olisin keventynyt ainakin viisi kiloa. Kuten muistat, silloin tehon nimissä uhrattiin kaikki mukavuus ja ajoominaisuudet. Laatuiskareita ei nelivetoisissa ole liiemmin näkynyt. Testin tiimellyksessä huomattiin, että tehostimissa on kovasti eroja. Kokeillaanpas, kuinka ennustukset menevät kohdalleen, kun aikajänteeksi säädetään viisi vuotta: Terve Joni. Tilaushinnat: kestotilaus 25 e, määräaikainen tilaus 27 e. MÖNKIJÄ-LEHTI | 4 PÄÄKIRJOITUS. Se meni aika tavalla niin kuin kuvittelinkin sen menevän. Uskon, että rivimoottorit saattavat olla pitkittäin muissakin vehkeissä kuin Hondassa ja Polariksessa. Olen jo hetken ihmetellyt, miksi sporttisia nelivetoisia on niin vähän markkinoilla. Tällä hetkellä en ainakaan halua ennustella mitä mahtaa kuulua 50-vuotiaalle Jonille. Jännä homma, että ohjaustehostimet ovat olleet kehissä vasta pari vuotta, mutta ne tuntuvat nyt jo itsestään selvyyksiltä. Tällä hetkellä, kuten ehkä vielä muistatkin, mönkkäreiden jousitukset ovat mielestäni lapsen kengissä. Renegade on taas pakko nostaa esiin ja todeta, että lupaan syödä koko kipollisen mämmiä, jos sille ei viidessä vuodessa ole ilmestynyt yhtään kilpailijaa. Ainoan poikkeuksen tekee Can-Am Renegade, jossa on tuhdit KYBit. Semmoista olemme toimituksessa kovasti odotelleet
Bronco-tuoteperhe on jälleen laajentunut laadukkailla ja kohtuuhintaisilla uutuustuotteilla - kysy jälleenmyyjältäsi lisää!
Jani Saarinen pölyttää Espoon crossiradalla. Kuva: Joni Helminen MÖNKIJÄ-LEHTI | 6 INTRO
Jii Helminen ja Can-Am liemessä. Kuva: Joni Launonen www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 7
Jani Saarisen Yamahan ruiskun säädöt on haettu kohdalleen Lehto ATV Racingin jarrupenkissä, jotta moottori toimii parhaalla mahdollisella tavalla yhteen Goldspeedin pakoputken ja äänenvaimentajan kanssa. Se kytketään suoraan crossipyörän tai mönkijän omaan johtosarjaan. Vakiomoottorista irtoaa 46 hevosvoimaa ja Jani Saarisen laitteesta 49, joten vain huipputehoa tuijottamalla ei ero vaikuta suurelta. Jani on kevään aikana opetellut ajamaan peukalokaasulla. DynoJetin kehittämä Power Commander on yleisin ohjelmoitavista ruiskun säätölaitteista. Ensimmäisessä Viron mestaruuskisassa tuli erävoitto ylivoimaiseen tyyliin, mutta silti mies päätyi tämän koeajosession jälkeen palaamaan takaisin rullakaasuun. Jarrupenkit tai ohjelmoitavat sytytykset olivat tuolloin pelkkää utopiaa ja kaasareiden säätäminen vaati hyvää perstuntumaa. Ne ovat merkin parasta antia, joten pikasäätöjen skaala on laaja ja niillä voi vaikuttaa paluuvaimennuksen lisäksi hitaan ja nopean liikkeen puristusvaimennukseen. Perussäätö on WP-maahantuoja Seppo Tiittasen käsialaa, mutta varsinaisen testityön on tehnyt Niko Korsumäki. Vaikka varsinainen viilaaminen olisi onnistunut, saattoi homma mennä pieleen väärillä säädöillä. Tietysti nelitahtimoottoriakin voi perinteiseen tyyliin virittää peukaloimalla esimerkiksi kantta, mutta helpointa on vaihtaa alkuperäinen pakoputki ja äänenvaimennin avarampaan ja hakea sopivat säädöt ohjelmoitavalla mikroprosessorilla. Jani Saarinen on taas hakenut pikasäädöt oman makunsa mukaisiksi. Kysees- en en Kuv at: Jon i Hel min Tek sti: Juk ka Hel min MÖNKIJÄ-LEHTI | 8 HYÖTYY VAI EI ?. Moottorin peukaloimisen lisäksi toinen iso muutos ovat WP-iskarit. V iilaaminen alkaa olla jo vanhakantainen nimitys moottorin terästämisestä. Muutoksilla haettiin lisää huipputehoa, mutta pääpaino oli saada myös paukkua ala- ja keskirekisteriin. Se tulee lähinnä kaksitahtimoottoreiden ajoilta, jolloin kanavia ja aukotuksia todella muokattiin erilaisilla työvälineillä hiomalla. Lisäksi Saarisen kilpurista löytyy WP:n ohjausiskari, Goldspeedin nerf barsit, Tuskin tappokatkaisija ja block off plate (jolla saadaan käsijarru pois takajarrusta), Pro Armor -jarrulevyn ja rattaan pohjapanssari, korkeampi Tokipro-ohjaustanko ja samanmerkkinen 1,5-tuumainen korokepala
Vanha totuus kertoo, että viritys on onnistunut, jos tehoputoaa alle kymmenen prosenttia alkuperäisestä. Viritys siis yleensä onnistuu, mutta millainen on ero käytännössä. Sen selvittämiseksi vietimme päivän Espoon crossiradalla. FZ 4 5 0 R un to in e n Ya m a ha Y io k V ii la ttu v a s ta a n v a k www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 9. Nykyisten ruiskumoottoreiden terästäminen tai tehoalueen muuttaminen on kuitenkin entistä helpompaa ja jarrupenkissä säädöt saadaan tarkasti kohdalleen
Ääni on vakioputkella todella hiljainen ja kierrokset venyvät pitkälle. Yamahan vakioiskarit riittävät SMkärkitaistoon asti ja jo pikasäädöillä niistä saa hyvät moneen makuun ja erilaisille radoille. Suomityylisessä hiekkaratacrossissa ohjaustanko voisi olla aavistuksen korkeammalla. MÖNKIJÄ-LEHTI | 10 HYÖTYY VAI EI ?. 0R en Ya m aha YFZ 45 va staa n va ki ok un to in Vi ila ttu Yamahan vakiomoottorissa on noin 45 hevosvoimaa
Toissa kaudeksi kokonaan uudistunut YFZ 450R on jo vakiona melkein valmis viivalle. Totuttelukierrosten jälkeen Espoon radan mikkihiiriosuuskin alkaa muistua mieleen ja hyppyreihin uskaltaa alkaa ajaa vauhdilla. Onneksi olin jälleen kerran väärässä! Ruudikasta ja vakaata kyytiä Muutaman vedon jälkeen vakiolaite oli tietysti iskostunut mieleen ja pari enimmäistä kierrosta Jani Saarisen kilpurilla olivat aikamoista hakemista. Myös vakioiskarit ovat KYBin huippukamaa, ja vain hieman pikasäätöjä ruuvaamalla niistä saa todella hyvät erilaisille radoille. Etuiskarit maksavat noin 1600 ja takaiskari noin 1100 euroa. Moottoria on terästetty tehoputkella ja Power commanderilla. Se noudattaa Suzukin aloittamaa leveää linjaa, eli taka-akseliin tai tukivarsiin ei tarvitse tehdä mitään muutoksia. Jani Saarinen ajoi viime vuonna osan kaudesta vakioiskareilla, joilla tuli SM-erissä voittoja ja kärkisijoja. Ajoasento on selvästi erilainen, koska ohjaustanko on reilusti korkeammalla ja edempänä ja taivutusta on vähemmän. Ohjaustanko on ehkä enemmän ajateltu jenkkityyliseen reittiajoon ja koville sileille radoille, joilla ajetaan paljon istuen, sillä siinä on paljon taivutusta taaksepäin. Kun myös Goldspeedin nerfbarien jalkatapit ovat alkuperäistä alempana, on seisten ajaminen paljon rennompaa. Suzukin ja Can-Amin tapaan Yamahan päällä on hyvin tilaa liikkua ja erityisesti penkin ja tankin yhdistelmä saa kiitosta kapeudestaan. Yamahan jousituksessa on jo vakiona todella paljon negatiivista joustoa, eli laite makaa omasta painostaan useita senttejä. Jani Saarisen kilpurissa on korkeampi ja suorempi Tokiproohjaustanko ja 1,5-tuumainen korokepala. Lisäksi etupäätä rauhoittaa WP:n ohjausiskari, joka maksaa noin 470 euroa. Näin saadaan jäykällä taka-akselilla varustettu crossari pitämään tassunsa paremmin maassa kiihdytyksissä. Nerfit maksavat noin 300 euroa. Putkisto maksaa noin 500 ja Power commander-säätöyksikkö noin 350 euroa. Nerf barsit ovat kisakäytössä pakolliset. sä on pitkälti makuasia, joka tuntuu jakavan jopa alan huippunimet eri leireihin. Jenkkilän ja Euroopan kärkinimistä osa käyttää prätkän kaasukahvaa ja osa mönkijän alkuperäistä peukalovipua. Vakioon verrattuna Saarisen peliväline menee kaikki hitaat kohdat pykälää isommalla vaihteella. Jani ajaa normaalisti Goldspeedin renkailla, mutta Yamahan alkuperäiset ovat erittäin hyvät Espoon kaltaisella kovapintaisella ja pölyn liukastamalla saviradalla. Samoja renkaita käyttämällä poistimme myös yhden muuttujan, joka olisi saattanut vaikuttaa suorituskykymittauksiin. WP takaiskarin lisäsäiliö on kiinni takahäkissä ja pikasäätöihin pääsee helposti käsiksi. Asento tuntui jopa meikäläisen 178-senttiselle kropalle hyvältä ohjaustangon korkeutta lukuun ottamatta, joten Janin kaikki 190 senttiä selkää ja jalkoja sopivat hyvin sekaan. Yleensä avarampi pakoputki leikkaa yläkierroksia, mutta tässä tapauksessa muutokset ja säädöt ovat onnistuneet paremmin kuin hyvin, sillä moottori kiertää melkein yhtä pitkälle kuin vakio. Ääni on miehekäs ja moottorissa on selvästi enemmän ruutia alhaalla ja keskialueella. Vakiopelin äänenvaimentaja on melko tukittu, joten ääni on hiljaisen sivistynyt. Jousitus tuntuu jo pakasta repäistynä hyvältä kovalle radalle, mutta ohjaus lyö välillä käsille, vaikka Yamaha kaipaakin kaikista crossimönkkäreistä vähiten ohjausiskaria. Vakiopeli tuntuu siis sopivan heti käteen. Suomalaistyyliseen crossiin tanko voisi olla lyhyelläkin kuskilla hiukan korkeammalla ja myös suorempi. Tä- mä koskee erityisesti takapäätä. Moottori kuitenkin kiertää herkästi ja pitkälle, joten vaihteita ei tarvitse plärätä jatkuvasti. Harrastuskäytössä ne siis kelpaavat kenelle tahansa. Yamahan jarrut ovat hyvät ja peli kääntyy ketterästi tiukkoihin mutkiin. Yhteensä kaikki muutokset ovat maksaneet noin 4500 euroa. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 11. Keppejä saakin säädettyä todella paljon vain ulkopuolelta ruuvaamalla. Janin pelissä on vaihdepolkimen alla nerokas yksityiskohta, eli poppareilla kiinnitetty levy, joka estää saappaan sotkeutumisen verkkoon. Espoossa mennään oikeastaan vain yhtä pidempää usean ison hyppyrin suoraa nelosella ja vitosella muun osan radasta taittuessa kakkosella ja kolmosella. Vaikka jousitus kaipaisi hienosäätöä ja ajoasento pientä muokkausta, hiipii mieleen epäilyksiä modatun laitteen paremmuudesta. Vakiolla liikkeelle Verrokkina oli täysin vakiokuntoinen Yamaha YFZ 450R ja ennen testiä emme tehneet muuta kuin laitoimme renkaisiin samat 0,7 barin paineet kuin Janin laitteessa. Jousitus oli suoraan Viron kiWP:n iskareissa on kaikki mahdolliset pikasäädöt ja klickereiden vaikutusalue on laaja
Siis kaasuttamalla viivalta täysillä ensimmäiseen kaarteeseen. 1 2 3 4 5 6 Suorituskykymittaukset tehtiin Espoon crossiradalla mukaillen normaalia kisatilannetta. Toistoja tehtiin useita. Mönkijä-lehden mittaukset tehdään kuvassa näkyvällä GPS-paikannukseen perustuvalla Vboxilla. 40,4 metriä Paras nopeus ennen jarrutusta 75,2 km/h MÖNKIJÄ-LEHTI | 12 HYÖTYY VAI EI ?. 0-60 ja 0-70 km/h paras noteeraus on ilmoitettu myös metreinä. Sitä käyttävät myös monet auto- ja moottoripyörälehdet ympäri maailmaa, sillä mittatarkkuus on yhtä hyvä kuin aiemmin paljon käytetyllä Peiseler-pyörällä, mutta Vbox ei vaadi mitään asennuksia ajoneuvoon. Yamaha YFZ 450R Jani Saarinen special Kiihtyvyys: 0-40 km/h 0-60 km/h 0-70 km/h 0 sek. 1 2 3 4 5 6 1,89 / 1,92 / 2,09 sek. 3,38 / 3,46 / 3,92 sek. Koeajo osoitti, että vaikka Yamaha on jo vakiona todella hyvä, saa siitä ainakin suomityyliseen crossiin vielä paremman pienillä muutoksilla. Eniten ajamista nopeuttaa ja keventää kuitenkin kohtuullisen alkuherkkä jousitus, joka ei kuitenkaan pohjaa missään tilanteessa. Molemmilla laitteilla vedettyjen starttien jälkeen Saarinen sai olla tyytyväinen, sillä modattu Yamaha pakenee viivalta 10 prosenttia vakiota ripeämmin. Onneksi WP:n iskarit on helppo säätää radan mukaan, joten ruuvasimme nopean liikkeen puristusvaimennusta melko reilusti pois edestä ja hiukan takaa. 28,3 metriä 3,97 / 4,16 / 4,28 sek. Onneksi ohjausiskari ja tuuri pelastivat maaperään tutustumiselta. Pitävällä sänkipellolla tai jollain kivikovalla nurmiradalla kiihtyvyys on vielä selvästi parempaa, joten melko hyvin crossimönkijä paikaltaan pakenee. [ MITTAUSTULOKSIA ] Yamaha YFZ 450R Kiihtyvyys: Paras nopeus ennen jarrutusta 70,8 km/h 1,92 / 1,98 / 2,12 sek. Mutta miten onnistui viritys. Moottorin parempi vääntö ja alapaukku helpottavat hyppäämistä ja keulan keventämistä pattisuorilla. Vaikka vakiolaite on jo pakasta vedettynä hyvä, tuntui modattu kilpuri totuttelun jälkeen selvästi nopeammalta ja kierrosajat olivat reilusti parempia. Säätöjen jälkeen alkoi testiapinankin vauhti tuntua oikealta crossilta. Lisäksi ajoasento on seisten paljon rennompi, joten selkä ja reidet pääsevät vakiomalliin verrattuna vähemmällä. Molemmat olivat samaa mieltä, että kierrosaikoihin vaikuttaa enemmän hyvä vääntö ja kierrosten ruudikas herääminen kaarteista, ei niinkään huipputeho. Terästetty moottori tuntui testiapinasta ja ammattimies Jani Saarisesta perstuntumalta paljon nopeammalta. 3,22 / 3,33 / 3,48 sek. Hypyt pitenivät ja peli meinasi myös muutamaan otteeseen karata näpeistä. Jo 30 metrin kiihdytyksen jälkeen mennään kuuttakymppiä ja aikaa siihen tarvitaan kolmisen sekuntia. Jousitus oli hämmästyttävän lähellä meikäläisenkin makua, vaikka Saarisen vauhti on reilusti kylmempää. 44,5 metriä 0-40 km/h 0-60 km/h 0-70 km/h 0 sek. Saarinen tuumi mittalaitteita selkään viriteltäessä skeptisesti, että nyt selviää, johtuuko fiilis parantuneesta voimasta vai kilpurin miehekkäämmästä äänestä vai onko virityksestä ollut muutakin hyötyä. 30,5 metriä 4,19 / 4,44 / 4,99 sek. 0R en Ya m aha YFZ 45 va staa n va ki ok un to in Vi ila ttu sojen pattisen hiekkaradan jäljiltä ja aivan liian pintakova Espoon kivikovaan hakkaavaan rataan. Iskareihin ei välttämättä tarvitse koskea tai ainakaan niitä ei tarvitse vaihtaa muunmerkkisiin, vaan pelkkä simmittäminen riittää SM-kärkeen saakka. Oheisessa taulukossa on kaksi parasta vetoa ja huonoin. Espoon starttisuora on todella lyhyt ja oli hämmästyttävää huomata, että täydellä tankilla 180-kiloinen crossimönkijä ehtii kiihtyä sen aikana 75 kilometrin tuntivauhtiin
Laatua, joka vie pitkälle. Yamaha Grizzly 550EPS 4x4 "Ketterin ja kevein." (Mönkijä-lehti 1/10) AJA TESTIVOITT Yamaha Grizzly 700EPS 4x4 (Mönkijä-lehti 1/09) "Ajo-ominaisuuksiltaan ykkönen." Yamaha Grizzly 550EPS 4x4 "Parasta A-ryhmää." (Mönkijä-lehti 2/09) iden Markkinokuu! paras ta Kuvan laite lisävarustein. 4x4-mallit alkaen (Wolverine 450 4x4) 4 990 + tk Yamahan ajo-ominaisuudet ja etenemiskyky vaikeassakin maastossa ovat omaa luokkaansa. Loistava voimansiirto, ketteryys, ohjaustehostin, tasapainoiset jarrut ja suuri maavara tekevät ajamisesta helppoa ja hauskaa. Lisävarusteilla, kuten tukkikärryllä, vinssillä ja auralla saat menopelistäsi todella monikäyttöisen. www.yamaha-motor.fi
Ominaisuudet kohenivat jopa yllättävissä määrin, mutta muuttuivatko valtasuhteet? MÖNKIJÄ-LEHTI | 14 MAASTOKELPOISET MAHTIMALLIT. VERTAILUTESTIS SÄ A L T S S Ä Arctic Cat H1 EFI 700S / Can-Am Outlan Vertailutestissä isot ohjaustehostimelliset nelivedot MAASTOKELPOISET MAHTIMALLIT Markkinoiden mahtavimmat ohjaustehostimelliset mönkijät pantiin vastakkain ensimmäisen kerran yhtenevällä rengastuksella
Amerikkalainen mönkkäriharrastaja käyttää mönkijäänsä pääasiassa reittikruisailuun, jossa karhean maastorenkaan ominaisuuksia ei tarvita. Rengastukseltaan laitteet ovat siis tasapäisiä, mutta koneissa on tällä kertaa hajontaa. Kyseinen rengas on tuuman tai kaksi korkeampi kuin testipelien vakiorengastus. Ja voihan olla, että mutapainin ystävät ovat sellainen harrastajaryhmä, jolle rakentaminen on vähintään puoli ruokaa, ja siksi valmiiksi rakennettu laite ei heitä edes suuremmin kiehdo. Se ei myöskään pidennä kokonaisvälitystä missään laitteesta niin paljon, että voimansiirtoon olisi tarpeellista tehdä suurempia modifikaatioita. HC-käyttäjille tehdasvalmista peliä tekee vain Arctic Cat. Mutahommissa laitteet ovat sen verran jalostuneita vehkeitä, että menee varmasti hetki, ennen kuin Catin MudPro-mallit saavat kilpailijoita muiden merkkien peleistä. Rengaskokona 27 tuumaa on sikäli sopiva näihin laitteisiin, että se ei korota niitä hulluuteen asti. Tämänkertaiseen testiin halusimme isoja, ohjaustehostimellisia nelivetoisia, jotka on varustettu 27-tuumaisilla ITP MudLite -renkailla. Näiden käyttäjien vastakohdan muodostavat ne, joiden harrastaminen on mönkkärin hukuttamista mutakuoppiin. Mudlite on hyvä ja suosittu käyttörengas, joka soveltuu vakavamieliseen harrastamiseen ja myös työkäyttöön. Koska halusimme testiin merkkien isoimmat ohjaustehostimelliset laitteet, syntyi tilanne, H Mönkijä-lehden testiryhmä Kuvat: Jukka Helminen ja Joni Launonen www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 15. Olemme oppineet, että hyväkin mönkijä kärsii kovassa maastossa kohtuuttomasti, jos sen rengastus ei ole tarkoitukseen sopiva. der 800R XT-P / Polaris Sportsman XP 850 EPS / Yamaha Grizzly 700FI EPS yvät renkaat tekevät puoli mönkijää, huonot renkaat tekevät hulluksi. Suuressa osassa nelivetomönkijöitä on vakiona kovaan maastoajoon sopimattomat renkaat, mikä johtuu päämarkkina-alueen eli Pohjois-Amerikan markkinoiden tarpeista
VERTAILUTE STISSÄ R A U E T S Arctic Cat H1 EFI 700S / Can-Am Outlander 800R Väitetään, että kissat eivät pidä vedestä, mutta ainakin tämä Catti nauttii mudasta. MÖNKIJÄ-LEHTI | 16 MAASTOKELPOISET MAHTIMALLIT
Tehostimissa eroja Mahtisonnien vertailu vuosimallia 2010 painottuu maastoajoon. Raskaassa maastossa tilanne muuttuu. Can-Amin ohjaus toimii niin ikään hyvin, mutta vanteiden offsetin takia ohjaus pyrkii joissakin tilanteissa kääntymään aivan kuin tehostinta ei olisikaan. Polaris on niin ikään hieman liian hätäinen ohjaukseltaan. Ylitehostettuun ohjaukseen kyllä tottuu, mutta silti odotamme ohjaustehostimen hienosäätöä. Maavara on lukeutunut aina erillisjousitettujen Arctic Cattien hyveisiin. 700 H1 on tuntuvasti kevyempi ajettava kuin tehostamattomat edeltäjänsä. Arctic Catin ja Yamahan tehostimet alkavat mudassa ja muissa raskaissa ajotilanteissa tuntua jopa hieman miedoilta. Arctic Catin ohjaamo on niin ikään varsin onnistunut eli ohjaamossa on helppo liikkua. Maastoon Maastoon siirtyminen oli tällä kertaa mielenkiintoisempaa kuin useimmissa muissa testeissä. Arctic Catin ohjaamo on pelkistetty mutta toimiva. Plussan ansaitsee uusi nelivedon ja lukon kytkin. Can-Am Outlander 800R XT-P on hyvä, kun käytetään tehostimen minimitehoa. Ohjaustehostimet tuovat kummasti parannusta ajomukavuuteen. Kova jousitus ei ole pelkkä mukavuusjuttu, vaan se vaikuttaa rajusti mönkkärin etenemiskykyyn. Ajo-ominaisuudet maastossa kohenisivat kummasti pehmeämmällä jousituksella. Nykyisellään ero esimerkiksi Arctic Catin ja Polariksen välillä on niin suuri, ettei uskoisi niiden olevan rakennettu samaan tarkoitukseen. XT-P / Polaris Sportsman XP 850 EPS / Yamaha Grizzly 700FI EPS jossa kaksi on yksisylinterisiä ja noin 700-kuutioisia, kun taas kaksi on twinejä, joiden kuutiotilavuus on 800-850-kuutioita. Kovaksi säädetty jousitus ei myötäile maastoa riittävän notkeasti, joten pito kärsii. Arctic Cat H1 on parantunut ohjaustehostimen myötä. Normaalista testiohjelmasta poiketen harrastimme myös endurohenkistä, hieman vauhdikkaampaa, maastoajoa. Catin puskuri saattaa ottaa kiinni joissakin ojissa vastapenkkaan, mutta edestä korkealla oleva pohja pitää huolen, että H1 ei tökkäile helposti kantoihin. Lyhyt puoli on todella lyhyt, joten hidas mönkiminen maastossa sujuu vaivoitta. Tässä tapauksessa haukkomista pahensivat tarvikevanteet, joissa oli enemmän offsettiä kuin vakioissa. Ohjaus on selvästi raskaampi kuin Can-Amissa ja Polariksessa. Helpossa maastossa ja tasaisella uralla Yamahan ja Arctic Catin tehostimet ovat hyviä, ja ohjaus on riittävän tunnokas. Testaajille hajonta toi haastetta, mutta toisaalta maastoajossa, jota testin ajan voittopuolisesti harrastimme, eivät kuutiot eikä raaka voima ratkaise aivan kaikkea. Liekö sitten pidosta kiinni, mutta Arctic Catilla törmättiin pariinkin otteeseen sellaiseen juttuun, että peli ei kääntynyt metsikössä ollenkaan niin hyvin kuin kääntöympyrä olisi antanut odottaa. Näin siksi, että kaikissa laitteissa oli samanlaiset renkaat. 4. Vaihteenvalitsin on selkeä, mutta vaihteiden toiminnassa on toivomisen varaa. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 17. Erityisesti olimme kiinnostuneita ominaisuuksista hieman haastavammassa maastossa. Muuten Arctic Catissa on paljon ominaisuuksia, jotka tekevät siitä hyvän maastoajossa. Maavaraa on riittävästi, mutta jousitus on turhan jäykkä ilman kuormaa ajettaessa. 2. Sen voimapaketti on hyvä, sillä moottorissa on tervettä voimaa ja voimansiirto toimii hyvin. 3. Hyvä asia on myös perinteinen nelivetojärjestelmä, 1 2 3 4 1. Polariksen rengas on jonkin verran matalaprofiilisempi, koska Polariksessa käytetään isojen levyjarrujen vuoksi 14-tuumaista vannetta, kun muiden vanteet ovat 12-tuumaiset. Kakkosasento tekee ohjauksesta hervottoman kevyen ja haukkovan. Polariksen tehostimen äkäisyys ei haittaa, kun vauhdit ovat hitaita ja käännökset tiukkoja. Tätä esiintyy eritoten tehostimen ollessa maksimiasennossaan
Koneen terävää luonnetta ja herkkää kaasuun reagointia voi käyt- tää hyväksi monissa tilanteissa, sillä moottorin avulla esimerkiksi keulan keventäminen käy todella helposti. Alkuun tosin pitää olla tarkkana, ettei pamauta aina etulukkoa päälle, sillä täyden nelivedon asento ja tavallinen neliveto tuntuvat olevan erittäin lähellä toisiaan. Can-Amin pisteitä maastossa verottaa matala ja pitkälle työntyvä keula. 4. Arctic Catissa ei ole järjestelmää, joka estäisi täysien kierrosten käytön etulukko päällä. Maastossa tulee mieleen, että keulan korottaminen ja takajou- situksen pieni herkistäminen tekisivät Outlanderille hyvää. Maastoajo on helpompaa, koska kuljettajan ei tarvitse keskittyä MÖNKIJÄ-LEHTI | 18 MAASTOKELPOISET MAHTIMALLIT KULTAKANTAAN. 4 jossa etulukon kytkentä tapahtuu nappia painamalla. 3. Ohjaamo on laadukas ja viimeistelty, mutta tanko saisi olla hieman edempänä. Myös tiukoissa käännöksissä pieni kaasun pumppaaminen voi tehostaa kääntymistä, kun laitetta saa hieman "hyppäytettyä" kaasulla. Vaihteenvalitsin on selkeä, mutta vaihteiden toiminnassa on hieman huomautettavaa. Can-Am Outlander 800R XTP on parhaimmillaan silloin, kun tarvitaan raakaa voimaa. Jos käy niin, että etulukko kytkettynä erehtyy ajelemaan pidemmän matkan, varmaa on ainakin se, että ohjaustehostimesta huolimatta hartioissa saattaa pikkuisen tuntua. Takajousitus toimii hienosti, mutta kallistuksenvakaajan hoikistaminen toisi ripauksen kaivattua herkkyyttä. 2. Aikaisemmissakin yhteyksissä on useasti todettu, että uusi, entistä nopeampi visco-lukko on tehnyt Can-Amille ihmeitä. Uusi Arctic Catin lukon käyttökytkin on näppärästi peukalon alla, ja sen käyttö on helppoa. Toivomme myös, että tulevaisuudessa näemme Outlanderin, jonka penkki olisi hieman kapeampi ja jonka ohjaustanko olisi hieman edempänä. Lukko päällä ajaminen saattaa myös aiheuttaa vahinkoa voimansiirrolle. Ajaminen maastossa on miellyttävää, sillä ohjaus ja jousitus toimivat voittopuolisesti hyvin. VERTAILUTE STISSÄ R A U E T S 1 2 Arctic Cat H1 EFI 700S / Can-Am Outlander 800R 3 1
Toisaalta taas mahtavalla alaväännöllä siunattu moottori mahdollistaa todella hitaan hiipimisen esimerkiksi suolla liikuttaessa. Ryntäystaipumus on osa V2:n luonnetta. Ketterä ja kevyt Yamaha on todella helppo kaveri maastossa. Takapainoisuus aiheuttaa yhdessä nelivedon toimintatavan kanssa aiemmin mainittua puskemista. Polaris Sportsman XP 850 EPS on uskomattoman jouheva peli pahassakin maastossa. Jousitus on melko pehmeä, joten laite kulkee kivikkoista polkua hieman keinahdellen. Vakiomallin panssari sen sijaan on vähänkin vaativammassa käytössä turhan hempuli. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 19. Polarista on helppo ohjastaa pahoissakin paikoissa, mutta joissakin tiukoissa kaarteissa se pyrkii puskemaan aika tavalla. Yamaha on erittäin notkea mönkijä ahtaissa paikoissa. Kone vetää alhaalta todella nöyrästi, eikä tahatonta sutimista esiinny. Tästä aiheesta väännetään varmasti yhtä kauan kuin lastenhuoneessa tapellaan. Can-Amin jalkatapit ovat hyvät, sillä niissä on riittävästi karhennusta. Yamahan maavara on hyvä, samoin kohtauskulma. Sen erinomaisuus korostuu sitä mukaa kun maasto muuttuu vaikeammaksi. Lisäksi se aiheuttaa keulan keventymistä esimerkiksi ylämäessä, jos kuljettaja ei ole tarkkana. Takapainoisuudesta on apua esimerkiksi tukkien ylityksissä, sillä keula nousee helposti rungon päälle. Perinteinen nelivetosysteemi vaatii tiukoissa paikoissa hieman ennakointia, mutta kun kytkettävän lukon metkut oppii, se on 100-prosenttin toimiva ratkaisu. Metalliset jalansijat eivät sanottavasti kulu, ja niiden ote saappaan pohjasta pitää, vaikka astinlaudoille kerääntyisi reippaasti mutaa. Voimaa moottorissa on niin paljon, että hieman isompikin munkki pyörii kevyesti. Joidenkin mielestä automaattisesti toimiva neliveto ja lukko ovat nykyaikaa, mutta toiset vannovat kytkettävän lukon nimiin. Can-Amista puhuttaessa käydään aina kovaa polemiikkia moottorin luonteesta ja voimansiirron onnistuneisuudesta. Tuota pykälää pystytään johonkin pisteeseen asti hoitamaan voimansiirtoa justeeraamalla, mutta sen totaalinen hävittäminen on vaikeaa. XT-P / Polaris Sportsman XP 850 EPS / Yamaha Grizzly 700FI EPS Can-Am on joukon riuskin peli ja siksikin erittäin sopiva kunnon pommitukseen. samalla tavalla virheettömän tasaiseen kaasuttamiseen kuin aikaisempien viscojen aikaan. Moottorin luonne ja voimansiirto ovat onnistuneet maastoajoa ajatellen kiitettävän hyvin. Se tuntuu kääntyvän pikkukolikon päällä ja keveyden ansiosta kuski voi kroppansa käytöllä helpottaa pelin taivuttelua. Polaris on takapainoinen mönkijä, minkä kyllä huomaa maastoajossa. Maastossa pohtii, miksi kaikki mönkkärit eivät ole yhtä keveitä kuin Yamaha Grizzly. Helppoa runkojen ylittäminen on siksikin, että keula ei tökkää esteisiin, sillä mikään osa ei yllä renkaan etupuolelle. Testiryhmässä on valloillaan kaksi näkemystä siitä, mikä on paras mahdollinen neliveto- ja lukkosysteemi. Etenkin tottumattoman käsissä Can-Am pyrkii lähtemään liikkeelle ryntäämällä. Testilaitteessa oli tarvikepohjapanssari, joka parantaa laitteen maastokelpoisuutta
Ajo-ominaisuudet ovat vakaat, eikä ohjaus enää lyö käsille kuten ajalla ennen ohjaustehostinta. Jousitus puolestaan sietää kasvaneen vauhdin hyvin. Ohjaus ei juuri vetele toispuoleisissa tälleissä eikä lyö käsille. Roiman tehon ansiosta keulan keventäminen onnistuu helposti. Toinen moite liittyy muovisiin jalkatappeihin, jotka ovat pirun liukkaat. Rajumpi roiskiminen Yamahalla ei tunnu samalla tavalla hauskalta kuin Can-Amilla, sillä tehoa on paljon vähemmän. Oikein vaativalla uralla kannattaa hieman katsella ajouraa siltä varalta, että sen keskiosassa ei ole kiviä, jotka pääsevät osumaan keulaan. Pienet hypyt menevät Polariksella helposti ja turvallisen tuntuisesti, sillä Polaris hyppää aina hieman takapainoisesti. VERTAILUTE STISSÄ R A U E T S Ralli se on mun rattoni Tällä kertaa ajoimme maastossa pari nopeatempoistakin pätkää selvittääksemme, kuinka ajoominaisuudet sietävät kovempaa menoa. Pieni jousituksen herkistäminen parantaisi laitetta myös ripeämmässä ajossa. Toinen preppausta vaativa asia ovat ohjaustangon tupet, jotka tuntuvat ohuilta ja melko kovilta. Arctic Cat H1 EFI 700S / Can-Am Outlander 800R MÖNKIJÄ-LEHTI | 20 MAASTOKELPOISET MAHTIMALLIT KESKIKETTERÄT. Niin vauhtiajossa kuin hitaassa kiemurtelussakin Polariksen vaihteenvalitsin on hieman tiellä, sillä polvi osuu siihen jatkuvasti. Keveyden ansiosta kuski pystyy oman kroppansa käytöllä vaikuttamaan paljonkin Yamahan etenemiseen. Arctic Cat tulee ripeätä marssia mallikkaasti. Vakiota pari tuumaa isommat renkaat puolestaan aiheuttavat sen, että Yamahan moottori alkaa tuntua aika kuminauhamaiselta. Yamahalla on helppo tulla ripeämmin, sillä sen ohjaus on tarkka. Can-Am on vauhtihommissa hauska peli, sillä tehokas ja herkkä moottori ovat kuin tehtyjä kunnon roiskimiseen. Tuntuma reittiin säilyy maasturimaisesta jousituksesta huolimatta. Polarikselta ripeämpi marssi onnistuu letkeästi, sillä laitteen ajo-ominaisuudet ovat kunnossa
4. Pian huonolta vitsiltä vaikuttava testimenestys perustuu siihen yksinkertaiseen tosiasiaan, että Yamaha on mönkijä, jossa perusasiat on tehty oikein. Can-Am Outlander 800R EFI XT on testin ehdottomasti tehokkain ja ronskein mönkkäri. XT-P / Polaris Sportsman XP 850 EPS / Yamaha Grizzly 700FI EPS Polaris on niin helppo ajaa, että sillä onnistuu keuliminen silmät kiinni. Tasaisella alustalla ja metsäteillä myös Can-Am nousee hienokseltaan Yamahan yläpuolelle. Vaihteenvalitsin on tuulahdus jo eletyltä vuosituhannelta. Moottori tekee Outlanderista 2 3 4 1. Se pärjää helpossa maastossa hyvin ja vaikeammassakin niin kauan, kun ei tarvitse ylitellä jyrkkäpiirteisiä ojia. Polaris on yleishyvä ja mukava laite, joka etenee hienosti ja jolla on erittäin mukava ajaa lähes missä tahansa ympäristössä. Tällä kertaa yhtä selvää luokan valtiasta ei saatu leivottua, vaan ykkössijan jakavat Polaris ja Yamaha. Yamaha Grizzly 700 EFI tuntuu keikkuvan kärkikahinoissa vuodesta toiseen. Jammun vahvuuksia ovat keveys, käsiteltävyys pahassa maastossa, ketteryys sekä yamahamainen laatu. Polariksen suunnittelussa on todella paneuduttu ajettavuuteen ja laitteen hallittavuuteen pahoissakin paikoissa. Ikuisesti ei Grizzlynkään valtakausi voi jatkua, ja siksi odotamme Yamahalta jotakin uutta. Takajousitus toimii letkeästi tarjoten pehmoisen kyydin. Yamaha edusti aikanaan mönkkärimaailman huippua ajo-ominaisuuksiltaan, mutta tällä hetkellä se joutuu tunnustamaan Polariksen paremmakseen. 2. Kärkipaikalle kiilattiin tällä kertaa kahta eri reittiä. 1 Yhteenveto Taistelu tässä luokassa kiristyy vuosi vuodelta. 3. Grizzly on jo melko pitkäikäinen malli, mutta sen charmi puree yhä. Jos ei muuta, niin ainakin hieman isompi ja tehokkaampi moottori voisi tehdä Grizzlylle hyvää. Polariksen ohjaamo on onnistunut, mutta testipelin ohjaustanko oli hienokseltaan liian takana. Silti Pollessakin on edelleen pienet kauneuspilkkunsa, kuten epätarkka vaihteenvalitsin pitkine keppeineen. Can-Amin valtti on moottori. Rotaxin tekemä V2 on markkinoiden väkevin voimalaitos, mutta se on myös yksi luokkansa piheimmistä moottoreista. Pollen kohtauskulma on hyvä, sillä etuylitystä ei ole ollenkaan. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 21
Siinä on koko joukko hyviä ominaisuuksia, mutta kokonaisuus ei toimi samalla tavalla kuin muissa testatuissa laitteissa. Lisäksi keula ei enää samalla tavalla tökkisi kivikoissa ja kannokossa. Arctic Catin moottori on tehokas ja luonteeltaan onnistunut, mutta käyntiääni saisi olla hiljaisempi ja hienostuneempi. Pisteissä Can-Am häviää vähän Polarikselle ja Yamahalle. Arctic Cat kaipaa viimeistelyä. Tuo viisi senttiä saisi aikaan sen, että Can-Am ei enää näyttäisi niin nokkapainoiselta miltä se nyt näyttää. VERTAILUTE STISSÄ R A U E T S Arctic Cat H1 EFI 700S / Can-Am Outlander 800R tarvittaessa luokkansa ylivertaisen räppäilylaitteen tai väkivahvan juhdan. Koska taisto luokan herruudesta on kova, syntyy laitteiden välille vain pieniä piste-eroja. Merkittävin muutoskohde olisi jousitus, jonka soisi olevan tuntuvasti pehmeämpi. Yamaha on edelleen pahojen paikkojen erikoispeli. MÖNKIJÄ-LEHTI | 22 MAASTOKELPOISET MAHTIMALLIT. Tämä puolestaan saisi aikaan sen, että Outlander olisi saattanut pistää testin kärjen uuteen uskoon. Lisäksi vaihteiston toiminta saisi olla tarkempaa, sillä nykyisellään vaihteet hyppivät liian usein pois päältä. Jos pieni jossittelu sallitaan, mietitäänpä tilannetta, jossa Can-Amin keula olisi viisi senttiä korkeampi
Jostakin syystä vierastamme jarrun käyttöä pakin valitsemisen yhteydessä. Kun koeajoimme uusia Arctic Catteja, olimme yllättyneitä jarrujen tehosta. Olemme aikaisemmin mitanneet esimerkiksi Renegadelle yli 120:n huiput eli vakiomallin tuloksista jäätiin nyt jonkin verran. Kakkoseksi kulki Polaris tuloksella 112,9 kilometriä tunnissa Yamahan kulkiessa 0,2 yksikköä Arctic Cattia kovempaa. Etuylitystä on erittäin vähän. 4 www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 23. Yamahan ohjaamo on hyvä, mutta suorempi tanko voisi tuoda kirsikan tämän kakun päälle. XT-P / Polaris Sportsman XP 850 EPS / Yamaha Grizzly 700FI EPS 1 2 ISOMMAN RENKAAN SIVUVAIKUTUKSIA un jotain ominaisuutta halutaan riittävästi korostaa, yleensä menetetään jotakin muista ominaisuuksista. 4. Isommat ja karkeammat munkit verottavat luonnollisesti kiihtyvyyttä, mutta myös jarrutuksessa renkaan koko tuntuu. Erityisen selvästi tämä tuntui Arctic Catilla. Can-Am kulki tällä kertaa hieman reippaat 115 kilometriä tunnissa, mikä kyllä oli testin paras lukema. Muutoksen myötä hävitimme ehkä jonkin verran mukavuudesta helpossa maastossa, mutta vastaavasti saimme vaihtokaupassa kosolti aineksia, joiden avulla mönkkäri selviää vaikeassa maastossa. Vakiota isommat ja karkeammat renkaat vaikuttavat mönkijän suorituskykyyn. Kun renkaan kehä ja samalla myös sen massa kasvavat, kysytään jarruilta enemmän voimaa. 2. Maavaraa on hyvin ja jousitus toimii loistavasti maastoajossa. Tässä tapauksessa halusimme ensisijaisesti saada mönkijät rengastuksen puolesta samalle viivalle, mutta toisaalta halusimme kokeilla niitä pikkuisen vakiokuntoista maastokelpoisempina. Kasvanut kulkuvastus sen sijaan rokotti tuntuvasti Can-Amin huippuja. Koska renkaan isomman halkaisijan myötä laitteen kokonaisvälitys kasvaa, nousi Arctic Catin huippunopeus vakiolaitteen 90 kilometrin huipuista 98,6 kilometriin tunnissa. 3. Yamahan vaihteenvalitsin on selkeä, mutta vaihteiden käyttö voisi olla helpompaa. Kun taas vertailussa ajoimme isoilla renkailla varustetulla H1:llä, totesimme, että jarrukahvasta saa repäistä aivan kunnolla. K 3 1
Nelivetosysteemi on loistava ja Pollen alusta riittävän pehmeä maastoajoon. nopeassa maastossa Ketteryys Kääntösäde Ohjaus Ohjaustehostin Etujousitus Takajousitus Nelivetojärjestelmä Maavara Jarrut Paino Yhteensä KULJETTAJAYMPÄRISTÖ Ajoasento Satula Hallintalaitteet Tavaratelineet/säilytystilat Panssaroini/pohjan rakenne Yhteensä Pisteet yhteensä 8 8 9 7 8 8 9 57 7 8 8 8 8 8 8 8 9 10 7 8 97 8 9 9 9 8 43 197 10 10 9 8 9 10 10 66 8 10 9 9 9 9 9 9 9 8 9 8 106 8 8 9 9 9 43 215 9 10 9 8 9 9 8 62 9 10 9 8 10 8 9 10 10 9 9 8 109 10 10 9 8 8 45 216 8 9 9 8 9 8 10 61 10 9 10 10 9 8 9 9 9 10 9 10 112 8 9 9 9 8 43 216 uipulla taisto on tiukkaa ja se pätee myös mönkijämaailman isoimpiin nelivetoisiin. vaikeassa maastossa Ajo-omin. Se saa ison plussan mahtavasta moottoristaan. Can-Am on edelleen laadukas ja mukava herrasmiehen mönkijä. Can-Am oli testatuista ehdottomasti ronskein peli, ja sillä oli hauska täräytellä välillä hieman räväkämmin. Vaikka kytkettävät lukot ovat edelleen toimivia ratkaisuja, arvostan Polariksen automaattisesti toimivaa nelivetoa yli kaiken. Can-Am Outlander 800R X:n moottori on mönkkärimaailman makein mylly. Loput testattavat ovat enemmän tai vähemmän tasavahvoja. Polaris on helppo laite, jonka käyttömukavuus on huippuluokkaa. Lisäksi vaihteisto kaipaa parannusta, sillä kovat tärähdykset saavat edelleenkin vaihteen hyppäämään pois päältä. Kunnon puskureista voisivat muut valmistajat ottaa mallia, vaikka niistä tuleekin hiukan ekstrapainoa. Jousitus on limusiinimaisen pehmeä ja toimii hyvin kaikentyyppisessä maastossa. Edelleenkään en tykkää hirveästi visco-lukosta. Antti Mikkola L laitteita järjestykseen. Yamahan ohjaustehostin on kaikkein miedoin, ja siksi maastossa ajaminen ei ole yhtä mukavaa kuin esimerkiksi Polariksella. Yamahan moottori tuntuu hieman tehottomalta, mutta onhan se testin pieninkin. Miinusta Arctic Cat saa kovasta jousituksestaan ja hieman turhan kovista mekaanisista äänistään. VERTAILUTE STISSÄ R A U E T S TÄTÄ MIELTÄ: aitteiden pistäminen paremmuusjärjestykseen ei koskaan ole ollut yhtä hankalaa kuin nyt, sillä testattavien vahvuusalueissa on isoja eroja. Yamahalla jaksaakin parhaiten vääntää äärimaastossa vaikka koko päivän. Polaris on tässä kuosissaan silti oma ykkösvalintani. Jukka Helminen Can-am Outlader EFI XT 800 P Polaris XP 850 EFI EPS PISTEYTYS MOOTTORI Huipputeho Tehoalue Voimansiirto Vaihteisto/vaihdevalitsin Melu Kiihtyvyys/suorituskyky Kulutus Yhteensä AJO-OMINAISUUDET Ajo-omin. Arctic Catissa on hyvä maavara ja siksi se etenee vaikeassa maastossa hyvin. Yamaha painii hitaassa pienipiirteisessä maastossa aivan omassa sarjassaan. Arctic Cat 550 EFI H1 on parantunut tehostimen myötä, mutta edelleen se on mielestäni turhan karu laite. Moottori on tehokas, ja kun peukalolla oppii annostelemaan kaasua sopivan varovasti, on sillä helppo ajaa myös todella teknistä maastoa. Kantavan mutta sopivan herkän jousituksen ja tarkan ohjauksen ansiosta kanukilla voi harrastaa vauhdikastakin ajelua, oli edessä sitten hidasta ryteikköä tai nopeita metsäteitä. Kokonaisuutena Yamaha on vähän kuin Polaris, siinä ei ole mitään sanottavia heikkouksia. Grizzlyn käsiteltävyys maastossa on huippuluokkaa, mutta moottoriin alan jo kaipailla pikkuisen ruutia. Catti on saanut uuden elämän ohjaustehostimen ansiosta. Jos Can-Am säilyisi muuten ennallaan, mutta keulaa korotettaisiin viitisen senttiä, parantuisi laite, sillä enää ei tarvitsisi pelätä pohjan etuosaan kohdistuvia iskuja. Pitää vielä mainita, että mielestäni kovassa maastoajossa kytkettävä lukko ja perinteinen nelivetojärjestelmä on kaikkein paras systeemi. Yamaha häviää Polarikselle mukavuudessa, mutta minun käsiini se sopii jälleen kerran parhaiten, kun puhutaan vaativammasta maastoajosta. Moottorissa on tehoa, kun sitä tarvitsee, mutta silti hidas ryömittäminen onnistuu leikkisän letkeästi. Ohjaus on hyvä eikä tanko läpsi enää käsille. Se on kevyt ja ketterä. Ylivoimaisesti äijämäisin peli on Can-Am. Ajoasento ei myöskään ole mieleeni, sillä stonga on ikävästi sylissä. Sen ohjaamo on tilava ja ajo-ominaisuudet letkeät. Etenemiskyky ja käsiteltävyys maastossa ovat hyvät, mutta Polariksen takapainoisuus sekä takavetomainen käyttäytyminen aiheuttavat puskemista tiukimmissa käännöksissä. Kaipaan Cattiin pehmeämpää jousitusta, jonka myötä koko laitteen luonne muuttuisi. Pie- MÖNKIJÄ-LEHTI | 24 MAASTOKELPOISET MAHTIMALLIT Yamaha Grizzly 700FI EPS Arctic Cat EFI 700 S. Nelivedon käyttöliittymä on nykyään hyvä ja looginen. Maastoajoon jousitusta voisi pehmentää, mutta toisaalta tässä kuosissa korkea Catti menee kivien ja kantojen yli kuin itsestään. Joni Launonen Arctic Cat H1 EFI 700S / Can-Am Outlander 800R ni miinus tulee Polariksen hienoisesta kankeudesta Yamahaan verrattuna, mutta muuten laite toimii esimerkillisesti. Keulaan vielä muutama sentti korotusta ja kapeampi penkki, niin tässä alkaisi olla meikäläisen suosikkimönkijä. Hitaassa ajossa en erityisemmin kaipaa ohjaustuntumaa, joten maastossa tehokkaampi tehostin on mielestäni parempi. Kaasuliipaisin saisi olla tuntuvasti kevyempi, sillä nyt se puuduttaa peukalon. Polariksen ajoasennon voisivat muut valmistajat kopioida sellaisenaan. Harvoin on ollut yhtä vaikeaa pisteyttää H P olaris on ykkönen, sillä se sopii hyvin minun käteeni. Polaris on mukavin maastoajossa
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1,51 sek. 4,21 sek. 5,84 sek. Huippunopeus: 112,9 km/h Huippunopeus hidas puoli: 67 km/h Jarrutus: 70-0 km/h 26 m Paino täydellä tankilla: 403 kg Kääntösäde: 4,80 cm Polttoainekulutus tunnissa: 4,2 l Yamaha Grizzly 700FI EPS Kiihtyvyys: 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0 sek. XT-P / Polaris Sportsman XP 850 EPS / Yamaha Grizzly 700FI EPS Arctic Cat 700 EFI Kiihtyvyys: 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0 sek. 4,43 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1,84 sek. etulukko 2 / 4-veto, elektroninen kytkettävä etulukko Renkaat ed / ta (vakiorenkaat) 25 x 8-12 25 x 10-12 26 x 8-12 26 x 10-12 26 x 8-14 26 x 10-14 25 x 8-12 25 x 10-12 Hinta avoin Arctic Cat 695 cc, 1-syl., 4-tahti, ruisku 700 S EFI H1 Nestejäähd./puhallin Can-Am Outlander 800 cc 2-syl, V, 4-tahti, ruisku XT-P 800 Nestejäähd./puhallin Polaris Sportsman 850 cc, 2-syl., 4-tahti, ruisku XP 850 EFI EPS Nestejäähd./puhallin Yamaha Grizzly 686 cc, 1-syl., 4-tahti, ruisku 700FI EPS Nestejäähd./puhallin Erillisjousitus 11990,- Erillisjousitus 11990,- Erillisjousitus 11290,- www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 25. 7,65 sek. Huippunopeus: 98,8 km/h Huippunopeus hidas puoli: 58,4 km/h Jarrutus: 70-0 km/h 25 m Paino täydellä tankilla: 344 kg Kääntösäde: 3,80 cm Polttoainekulutus tunnissa: 3 l TEKNISET TIEDOT Moottori Voimansiirto CVT-variaattori 2-alueinen, peruutus CVT-variaattori 2-alueinen, peruutus CVT-variaattori 2-alueinen, peruutus CVT-variaattori 2-alueinen, peruutus Etujousitus Erillisjousitus A-tukivarsi Erillisjousitus A-tukivarsi Erillisjousitus A-tukivarsi Erillisjousitus A-tukivarsi Takajousitus Erillisjousitus Vetotapa 2 / 4 veto, elektroninen kytkettävä etulukko 2 / 4 veto autom. Visco-etulukko 2 / 4-veto autom. 3,29 sek. 8,30 sek. Huippunopeus: 98,6 km/h Huippunopeus hidas puoli: 58,5 km/h Jarrutus: 70-0 km/h 27 m Paino täydellä tankilla: 411 kg (sis vinssi) Kääntösäde: 4,90 cm Polttoainekulutus tunnissa: 3,6 l Can-Am Outlander 800 XT-P Kiihtyvyys: 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0 sek. 5,34 sek. Huippunopeus: 115,26 km/h Huippunopeus hidas puoli: 75,8 km/h Jarrutus: 70-0 km/h 26 m Paino täydellä tankilla: 397 kg (sis vinssi) Kääntösäde: 4,25 cm Polttoainekulutus tunnissa: 3 l Polaris Sportsman XP 850 EFI EPS Kiihtyvyys: 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2,23 sek. 3,57 sek. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2,38 sek
Valot, vilkut, peilit ja muut hilavitkuttimet kuuluvat myös pakolliseen rekisteröintivarustukseen. Laatuluokan osia KTM omistaa nykyään Husaberg-moottoripyörien lisäksi myös WP-iskarimerkin ja molempien valmistus tapahtuu Mattighofenissa. Tehdas valmistaa tällä hetkellä vain kahta mallia, joista toinen on endurotyyppiseen reittiajoon tarkoitettu XC ja toinen on kisavalmis crossilaite. Kyseinen voimalaite on siis monessa liemessä keitetty ja hyväksi havaittu. Rekisteröintivarusteet tuovat tieliikennemalliin hiukan lisää painoa, mutta silti Kotarin mönkijä on yksi markkinoiden keveimpiä. Maguran etujarruissa on nelimäntäiset puristimet ja 180-milliset levyt. Tieliikennekäyttöön tehty 525 XC on renkaita lukuun ottamatta lähes täysin samanlainen kuin tavallinen XC. Kaikissa iskareissa on paluuvaimennuksen pikasäädön lisäksi nopean ja hitaan liikkeen pikasäätö puristusvaimennukseen. Suurin ero on tietysti tehossa, sillä EUmääräysten mukainen L7-tieliikennemönkijä saa olla huipputeholtaan korkeintaan 15-kilowattinen. Muutkin osat ovat laatutavaraa. Uusissa Kotarin kaksipyöräisissä crossilaitteissa ja myös SXmönkijässä käytetään kahdella nokalla venttiileitä operoivaa kantta. Tällä yksinokkaisella versiolla on moottoripyöräpuolella saavutettu endurossa useita maail- manmestaruuksia ja himmeämpiä mitaleita niin 450- kuin 525-kuutioisena. Takaiskari on kaksimäntäinen PDS-malli. Moottori on tietysti KTM-tehtaan omaa käsialaa ja siinä on yk- si kannen yläpuolinen nokka-akseli. Niinpä myös Kotarin mönkijä liikkuu nelitahtimoottorilla. Ei siis ole mikään ihme, että SX-crossimönkijän tapaan XC-mallissakin on alla WP:n iskarit siinä aluksi käytettyjen Öhlinsien sijaan. Useimmat mitaleista ovat tulleet suomalaisvoimin Samuli Aron, Juha Salmisen ja Marko Tarkkalan ajamina. Takana on normityyliin yksi 200-millinen levy yksimäntäisellä puristimella. I tävallassa Mattighofenissa päämajaansa pitävä KTM loi 1970-luvulla itsensä läpi voitokkaiden kaksitahtisten 125-kuutioisten kilpaenduroiden valmistajana. Sittemmin maailma on muuttunut miltei kokonaan nelitahtiseksi, ovat sitten kyseessä enduro-, crossi- tai katupyörät. Vakiomoottorin reilut 50 hevosvoimaa pitää kuristaa siis alle puoleen, eli laite liikkuu noin 20 ponin voimin. Joustomatkaa on edessä 275 ja takana 272 milliä. Palkkityylinen runko ja takahaarukka ovat cromo-terästä ja takahäkki alumiinia. Toissakeväisen vertailutestin punnituksessa vaaka heilahti täydellä tankilla 176 kiloon, joten tässä kuosissa paino pyörii hiukan reilussa 180 kilossa. MÖNKIJÄ-LEHTI | 26 ENDUROMÖNKIJÄLLÄ TIELLE
Ohjaus on asfaltilla todella ottava ja jo pieni ohjaustangon kääntäminen aiheuttaa äkillisen suunnanmuutoksen. Moottori käy tasaisesti, mutta tukittu tieliikennemalli ottaa kierroksia ehkä noin puolet täysitehoisesta. Huippuja 20-heppainen ver- sio kulkee hiukan reilut sata, joten sillä pysyy hyvin liikenteen vauhdissa, kunhan ei eksy moottoritielle. Parhai- SA K O EAJ O S malli XC -tieliikenne KTM 525 ENDUROMÖNKIJÄLLÄ TIELLE Teksti: Mönkijän testiryhmä Kuvat: Joni Helminen KTM on luonut maineensa enduropoluilla ja crossiradoilla, mutta nykyään tehdas valmistaa katuprätkien lisäksi jopa autoja ja mönkijöitä. Supermotoa liikenteen seassa KTM on keksinyt piilottaa bensahanan aivan pakoputken alkukäyrän viereen etukatteen alle, josta se löytyi pienen etsimisen jälkeen. Myös Keihinin kaasarin kyljessä oleva ryyppynappi vaatii hiukan etsiskelyä, mutta kun sekin löytyi, oli aika painaa start- tinappia. Onneksi isossa nelarissa riittää vääntöä, ja vaihteita tiuhaan hämmentämällä ja juuri oikeassa kohdalla isolle heittämällä peli kiihtyy kohtalaisesti. Käytöstä voisi kutsua jopa vikuroivaksi, mutta kaikkeen tottuu. Pari vuotta sitten esitelty enduromönkijä 525 XC sai vuosi sitten seurakseen täysverisen 450 SX-crossimallin ja nyt on vuorossa XC-mallin tieliikenneversio. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 27
6,11 sek. 0-60 km/h 0-80 km/h 0-100 km/h 0 sek. 2,96 sek. Moottori kiertää pajottamisen jälkeen iloisesti, mutta vaatisi tukkeiden poiston jälkeen rikkaampia säätöjä, sillä se ampui jarrutuksissa melkoisesti pakoputkeen. Mikään tehotykki ei vakiokuntoinen L7-mallinen XC tietenkään ole, mutta irtosoran peittämällä hiekkatiellä sillä pääsee jo sladittelun makuun. Supermototyylisessä ajossa KTM:n ajoasento on hyvä kompromissi. Ohjaustanko on aika kapea ja sopivalla korkeudella, joten mutkissa on hyvä roikkua. Pidemmillä välityksillä voimaa riittäisi kovempiinkin huippuihin, mutta kiihtyvyys varmasti kärsisi. 4,23 sek. Siihen kuosiin laitteen saa pienellä ruuvaamisella. Kotari todella pysähtyy, kun painaa etujarrukahvasta, ja keulan keventyessä takapää lukittuu helposti. Sama pätee, vaikka etupyörien alla on asfalttia. Kun ohjauksen herkkyys ja terävä kääntyminen alkavat olla selkärangassa, pystyy tukitullakin Kotarilla hauskuuttamaan itseään, kunhan tie on sopivan mutkaista. Huippuja laite kelasi motoradalla reilut 130 kilometriä tunnissa ja samaa näytti mittari, eli virheprosentti on lähinnä mar- SA K O EAJ O S alli C -tieliikennem KTM 525 X ginaalinen. Peli ei myöskään kallistele liikaa, joten mutkiin saa laskea melkoista haipakkaa. ten peli menee asfaltilla niin, että pitää löysästi kiinni tangosta ja kiristää otetta vasta silloin, kun haluaa todella kääntää keulaa johonkin suuntaan. On siis selvää, että kyseessä on nopea ja hauska peli asfaltilla, mutta miten sujuu Kotarilta rokki, eikun siis rossi! KTM 525 XC 0-40 km/h Kiihtyvyys: ( Mittaukset tehty kuivalla asfaltilla täysitehoisena ) 1,96 sek. Reilussa satasen vauhdissa etupyörät alkavat kuitenkin jo pompottaa melkoisesti, joten renkaat kaipaisivat tasapainotusta. Mietokuvioiset ja pyöreäprofiiliset renkaat ovat hyvä valinta endurotyyliseen käyttöön, sillä ne pitävät hyvin asfaltilla, mutta silti perän saa tasaiseen liukuun. Jarrut jäivät crossimallin koeajossa mieleen tajuttoman tehokkaina. Ilo alkaa pajalta Täysitehoisena 525 XC pääsee vasta kunnolla oikeuksiinsa. Nyt Kotari hyppäsi nollasta sataan tasaisella kuivalla asfaltilla peräti 6,11 sekunnissa, mikä on kova lukema. Kurveihin ei nimittäin tarvitse paljoa jarruttaa. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Huippunopeus 132,5 km/h Jarrutus 70-0 km/h 19 m MÖNKIJÄ-LEHTI | 28 ENDUROMÖNKIJÄLLÄ TIELLE. Irtosoralla ja hiekalla räkäisempi kumilaatu olisi etenkin taakse parempi vaihtoehto, mutta kuluminen olisi myös eri luokkaa kuin ensiasennusrenkailla. Mäkisellä ja tarpeeksi äkkiväärällä mutkatiellä saa matkassa olla melkoinen motoristi, jos aikoo pysyä näinkin tehottoman kulkineen perässä ja silti ei mennä vielä yleisrajoituksen mukaista kahdeksaakymppiä kovempaa suorilla. Olo onkin kuin supermotokuskilla, joten kieli pitkällä odotimme täysitehoisen XC-mallin satulaan pääsemistä
Kaikki namikat, kuten vilkkukytkin, on kerätty samaan pakettiin vasemmalle puolelle ohjaustankoa. Moottori ja pakoputki ovat kuin suoraan tehtaan voitokkaista endurokilpureista. SOHC, kuivasumppuvoitelu Iskutilavuus: 510,4 cc Kaasutin: Keihin FCR MX 39 Voimansiirto: Ketjuveto, 5 vaihdetta ja pakki, märkä monilevykytkin Etujousitus: WP kaasuiskarit, A-tukivarret, jousto 275 mm Takajousitus: Keinuhaarukka, linkuton WP PDS, jousto 272 mm Renkaat ed/ta: 21x7-10 / 20x11-9, Kenda Roadgo Jarrut, ed/ta: Magura 2 hydraulinen levyjarru/ Magura 1 hydraulinen levyjarru Akeliväli: 1 280 mm Pa-säiliö: 13,4 l Ilmoitettu kuivapaino: 168 kg (tyhjä tankki) Hinta: 13 278 e Maahantuoja: KTM Nordic Oy 2 TEKNISET TIEDOT 3 4 Krossia vilkku päällä Testiapinalla oli todellinen karkkipäivä, sillä Hyvinkään crossirata oli lanattu superhienoksi ennen aamun koeajosessiota. Moottorissa riittää hyvin paukkua, joten vauhti säilyy pehmeässä hiekassakin hyvin. saattanut tulla se kuuluisa itku pitkästä ilosta, sillä renkaat eivät olleet tässä tapauksessa aivan pelivälineen ja vauhdin tasalla. Ajoinnon seurauksena olisi nimittäin 1. 2. 3. Kuski oli jopa niin innokas suuntaamaan radalle, että suunnitelmat peilien irrottamisestakin unohtuivat. 4. Iskarit ovat WP:n valmistamat ja säädöt riittävät jo vakiona crossiradankin pommitukseen. Sladit olivat pitkiä ja välillä jo täysin pois hallinnasta! XC-mallin jousitus toimii hyväpintaisella hiekkaradalla todella mukavasti. Kuvaussession jälkeen alkoi bensa onneksi loppua ja oli aika lopettaa hauskanpito. Tosin rata oli tällä kertaa pinnaltaan melko kostea ja kova, joten Kotari jaksoi viedä kuskia tavallistakin rajummin. Eturenkaat ovat sopivan pyöreäprofiiliset, jotta ne eivät ole asfaltilla liian ottavat. Ensimmäisten kierrosten aikana radan varressa seisonut kuvaaja näytti heiluttavan vielä lisää vauhtia, mutta siitä ei ollutkaan lopulta kyse. Sillä voi ajaa supermotoa ja crossia, mutta parhaiten se pääsee oikeuksiinsa nopealla peltoradalla. Nopeusmittarin näyttö oli lähes täsmällisesti oikea. Krossia ajatellen ohjaustanko voisi olla hiukan korkeammalla, mutta nyt se on hyvä kompromissi endurotyyliseen käyttöön, jossa ajetaan paljon myös istuen. Kotarissa on vakiona jopa kisakäytössä vaadittava tapponaru. Minikokoinen digitaalimittari ja varoitusvalot ovat ohjaustangon keskellä paneelissa. 1 Moottori: KTM, 1-syl., 4T, nestejäähd. Arvon fotojournalistia häiritsi vahingossa päälle napsahtanut vilkku, joka kertoi kuskin haluavan jatkuvasti vasemmalle. Kaiken kaikkiaan KTM:n tieliikennemalli on hauska tuttavuus, mutta kunnolla ilon saa irti vasta täysitehoisesta versiosta. Se on alkuherkkä, eikä silti pohjaa vaikka hyppy menisi hiukan ylipitkäksi. Hiukan kokemattomampi kuski saa myös lain kirjaimen täyttävästä vakiomallista kiksejä, sillä kaarrenopeus on asfaltilla hyvä ja hiekkateillä vauhti riittää jopa vauhdikkaaseen menoon. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 29
CATIN KESKILUOKKA VAHVISTUU Teksti ja kuvat: Joni Launonen Kun malliston muskelipuoli on hoidettu kuntoon, on Arctic Catilla ollut hyvää aikaa kehitellä volyymiluokan laitteitaan paremmiksi. Ohjaustehostinta odoteltiin jo viime vuodeksi, mutta ilmeisesti Arctic Catilla haluttiin panostaa tehostimen kehittämiseen. Tällä hetkellä trendit tuntuvat suosivan isompia mönkkäreitä, mutta keskiluokan laitteilla, joihin 450-kuutioinen lukeutuu, on kysyntää joka puolella. Tässä tapauksessa merkittävin ero esimerkiksi desin isommalla koneella varustettuun ja hinnakkaampaan 550 S:ään verrattuna on ohjaustehostimen puute, mikä verottaa mukavuutta aika tavalla. Sylinterin halkaisija on 89 milliä ja iskun pituus 71,2 milliä. Ensi vuonna 50 vuotta täyttävä amerikkalaisvalmistaja on jo esitellyt joukon vuoden 2011 malleja, joista ensimmäisenä koeajoimme tehostimella varustetun 550 S:n sekä täysin uuden moottorin liikutteleman 450:n. Perinteinen ratkaisukin voi olla toimiva, mistä ovat osoituksena edellä mainitut japanilaisvalmistajat, joiden tuotteita on kehuttu hyvästä ohjaustuntumasta. Yksisylinterisessä moottorissa on yksi yläpuolinen nokka-akseli. Tässä artikkelissa perehdytään 450- ja 550-kuutioisiin, kun taas 700-kuutioinen H1 pääsi ottamaan mittaa muista markkinoiden isoista nelivetoisista. Tervetullut uutuus kevyempään keskiluokkaan On alle kymmenen vuotta siitä, kun Arctic Cat 450:n tehoilla olisi kukkoiltu kovasti. Arctic Catin tapauksessa hintalapussa seisoo 6850 euroa. 450-kuutioinen Cat on varustettu uudelle 443-kuutioisella nestejäähdytteisellä moottorilla. Otimme tuntumaa muutamaan uuteen Arctic Cattiin. Tehostaja on toiminnaltaan saman- tyylinen kuin esimerkiksi Suzukissa ja Yamahassa, eikä siinä ole useita asentoja kuten Can-Amin tehostimessa. Ostohaluja selittävät edullinen hinta sekä laitteiden monikäyttöisyys. Edullinen hinta selittyy hieman vaatimattomammalla va- rustuksella. 550 S on ohjaustehostimen ansiosta noussut uuteen mukavuusluokkaan, mutta uusi 450 yllättää edullisuudellaan sekä suorituskyvyllään. A rctic Cat tuntuu olevan vauhdissa juhlavuoden kynnyksellä. Tehoa moottorissa on kivasti, mutta huippunopeus on rajoitettu 90 ki- MÖNKIJÄ-LEHTI | 30 CATIN KESKILUOKKA VAHVISTUU
Joissakin tilanteissa, kuten ojasta noustessa tai vaikeaa mäkeä kivuttaes- sa, jousituksen kovuus aiheuttaa myös sen, että rengas ei tahdo pysyä ajoalustassa kiinni. Vaikutus oli vähintäänkin dramaattinen, ja mönkijä alkoi kulkea maastossa kuin sukkasillaan. Ennen ohjaustehostimien aikakautta Arctic Catin nelivetois- www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 31. Yksi ja ehkä merkittävin osa rakennustyötä oli jousituksen säätäminen. Jousituksen jämäkkyys tekee Arctic Catista myös hieman useimpia kilpailijoita herkemmän rengaspaineiden vaihteluille. Kummankin painoissa on mukana vinssi, mutta ainoastaan 550 on varustettu järeillä puskureilla. Toinen maastossa elämää hieman hankaloittava asia ovat vaihteet, jotka toisinaan kovasta täräyksestä johtuen hyppäävät päältä. KO EAJ OS SA E FI H1 S E FI H1 ja 550 Arctic Cat 450 lometriin tunnissa, mikä on sama kuin 550- ja 700-kuutioisillakin. Lisäksi vaihteet tuppaavat liian usein jäämään puolitiehen. Jousituksen toiminta maastossa on syy, miksi Arctic Cat ei käytä kallistuksenvakaajaa. Lisäksi isomman pelin vanteet ovat jonkin verran 450:n peltivanteita painavammat. Arctic Catin filosofiaan kuuluu, ettei maasto-ominaisuuksista tingitä. Samalla myös ohjaus muuttui rauhallisempaan suuntaan. Harri Rämänen teki Thundercattiin uudet ja huomat- tavasti alkuperäistä pehmeämmät säädöt. Pari vuotta sitten lehtemme testikuski Antti "Mighty" Mikkola rakenteli Thundercattia uuteen uskoon. Ajatus jousituksen maaston myötäilevyydestä jää puolitiehen, sillä jouset ovat turkasen kovat. Maavara on Arctic Catin vahvuuksia pahassa maastossa, ja maastoominaisuuksia saadaan näppärästi parannettua pikkuisen karheammalla rengastuksella. Kun 550 painaa tankki täynnä 360 kiloa, heilauttaa 450 vaa´an viisaria 333 kilon verran. Catin jousituksessa on kuitenkin potentiaalia. 450 on terhakka laite kovalla maalla, eikä voima lopu pehmoisemmassakaan maastossa. Kovuus aiheuttaa epämukavuutta ohjaukseen. 450 on isoveljeään kevyempi laite
550 EFI H1:n puskuri on näyttävä ja erittäin toimiva. Arctic Cat ei käytä takapäässä kallistuksenvakaajaa, ja siksi jousitus on säädetty normaalia jämäkämmäksi. Ohjaustehostin nostaa Arctic Catin mukavuuden uudelle tasolle. MÖNKIJÄ-LEHTI | 32 CATIN KESKILUOKKA VAHVISTUU. Tässä tapauksessa balanssi tuntuu olevan hyvin kohdallaan. Tehostin tekee ihmeitä 550-kuutioinen Arctic Cat tuli markkinoille viime vuonna. Pienten mönkijöiden mukavuus isompiin nähden selittynee painonjakaumalla, joka kevyemmän moottorin ansiosta oli pienissä laitteissa vähemmän etupainoinen kuin isommissa. 550-kuutioinen on hieman tehokkaampi kuin 450-kuutioinen sisarmallinsa, mutta eroa ei voi luonnehtia mullistavaksi. Ohjaus ei enää näpäyttele käsille, kuten Arctic Cateilla aikaisemmin on ollut tapana tehdä. Tämänkertainen 550 EFI tuntui muutenkin kuin ohjauksensa suhteen aivan eri peliltä. Viime vuonna meillä oli vertailussa samalla koneella varustettu Catti, joka ei tainnut olla aivan täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Pääsimme ajamaan uuden 550:n toukokuun alussa. Laite savutti kuin kaksitahtinen, eikä suorituskyky ollut likimainkaan odotustemme tasolla. Sekin oli hyvä moottori, mutta kun muu puolilitraisten luokka alkoi hiljalleen muuttua kokoon 5,5 desilitraa, oli Arctic Catinkin seurattava muotia. Silti uskomme, että sokkotestissä vain harva pystyy erottamaan moottoreita toisistaan. Se on luonteeltaan niin pirteä, että alkuun tuntui kuin olisi ajanut isommallakin vehkeellä. Tehostin on tuonut mukavuutta ja keveyttä ajoon. Vaikka jousitus onkin hieman kova, on pienin nestejäähdytteinen Arctic Cat hyvä ja maastokelpoinen mönkijä. Ohjaustehostin on se seikka, miksi koeajoimme tämän muuten entuudestaan tutun ajopelin. ten pienimmät versiot ovat olleet kaikkein mukavimpia ajaa. Tietysti kuutiosenttimetrit tuovat tullessaan hieman vääntöä ja muhkeutta koneen luonteeseen ja parantavat koneen ominaisuuksia raskaissa käyttöolosuhteissa. Uusi kone oli siinä mielessä odotettu, että edellinen 500-kuutioinen oli ollut markkinoilla jo hyvän tovin
Arctic Cat 450 EFI H1 on yllättävä ja toimiva uutuus. KO EAJ OS SA FI H1 S FI H1 ja 550 E E Arctic Cat 450 Vakiorengastus sopii perushommiin, mutta vakavampaan maastoajoon tarvitaan ryppyisempää rengasta. Catin tavaratelineet toimivat hyvin sellaisenaan. Speedrack-telineisiin saa näppärästi kiinnitettyä joukon Catin lisävarusteita. TEKNISET TIEDOT Arctic Cat 450 EFI H1 4x4 550 EFI H1 S 4x4 Moottori 443 cc, 1-syl., 4-tahti Nestejäähd./puhallin 545 cc, 1-syl., 4-tahti Nestejäähd./puhallin Voimansiirto CVT-variaattori 2-alueinen, peruutus CVT-variaattori 2-alueinen, peruutus Etujousitus Erillisjousitus Takajousitus Erillisjousitus Vetotapa 2 / 4 veto elektroninen kytkettävä etulukko 2 / 4 veto elektroninen kytkettävä etulukko Renkaat ed/ta 25 x 8-12 25 x 10-12 25 x 8-12 25 x 10-12 Hinta 6850,- Erillisjousitus Erillisjousitus 7590,- www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 33
vinssin) Kääntösäde: 420 cm MÖNKIJÄ-LEHTI | 34 CATIN KESKILUOKKA VAHVISTUU. 10,03 sek. Tässäkin tapauksessa ajo-ominaisuuksiin olisi tullut runsaasti lisämukavuutta, jos jousitus olisi aavistuksen pehmeämpi. Tottumattomalla tuppaa jäämään etulukko päälle. 4,39 sek. Muiden uusien Arctic Catien tapaan myös 550:ssä on uusi nelivedon ja lukon käyttökytkin. Yksi osa mönkijän suorituskykyä on tietysti ketteryys. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2,50 sek. Ratkaisu toimii, mutta vaatii hieman totuttelua, sillä eri asennot ovat hyvin lähellä toisiaan. Arctic Catin leirissä on tapahtunut kehitystä ja hyvä niin, sillä hyviä mönkijöitä ei maailmassa ole koskaan liikaa. AC 450 EFI Kiihtyvyys: 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0 sek. KO EAJ OS SA E FI H1 S E FI H1 ja 550 Arctic Cat 450 [ MITTAUSTULOKSIA ] 2,56 sek. 9,55 sek. Huippunopeus: 90,2 km/h Huippunopeus hidas puoli: 45,4 km/h Jarrutus: 60-0 km/h 19 m Paino täydellä tankilla: 360 kg (sis. Perspektiiviä suoritukselle antaa se, että kolme vuotta sitten 641-kuutioinen H1 kulutti vastaaviin suorituksiin 2,62 ja 5,23 sekuntia. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Huippunopeus: 90 km/h Huippunopeus hidas puoli: 46,3 km/h Jarrutus: 60-0 km/h 18 m Paino täydellä tankilla: 333 kg (sis. Kuten luvut kertovat, on etenkin pienempi versio maastossakin erittäin ketterän tuntuinen. Liukukytkin löytyy oikean peukalon alta. Suorituskyvyssä ei suuria eroja 450-kuutioinen yllättää koneen sivistyneen luonteen lisäksi myös suorituskyvyllään. 4,79 sek. Pienempi Catti piirtää 370 sentin kääntöympyrän ja 550 halkaisijaltaan 420 sentin rinkulan. Se kiihtyy paikaltaan 60:een kilometriin tunnissa 2,56 sekunnissa ja 80:een 4,79 sekunnissa. Ja koska Arctic Catissa etulukko ei ole yhteydessä overriden kanssa, saattaa kuski päästellä hyvän tovin, ennen kuin edes tajuaa kuormittavansa etupäätä ja itseään turhan tähden. Huippunopeudet ovat identtisiä johtuen rajoittimesta. Jäykkä jousitus tietysti kantaa hyvin ylimääräisen kuorman, jota mönkkärin ritseille toisinaan lastataan. Positiivinen kääntöpuoli on ohjauksen hyvä tuntuma helpossa maastossa ja ilman kuormaa ajettaessa. vinssin) Kääntösäde: 370 cm AC 550 EFI H1 S Kiihtyvyys: 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0 sek. Kytkin liikkuu viistosti siten, että takaveto on oikeassa alanurkassa, neliveto keskellä ja neliveto etulukon kera vasemmassa yläkulmassa. Kun maasto on raskasta tai kun kuormaa on reilusti, tuntuu ohjaustehostus jopa aika miedolta. 550 tempaisi kiihdytyksissä lukemat 2,50 ja 4,39 sekuntia, jotka edustavat hieman yli puolilitraisten luokassa hyvää tasoa
Kuormain painaa toiset 150 kiloa, eli perässä vedettävän kaluston yhteispaino on noin 300 kiloa. Kuormain ulottuu 3,2 metrin päähän ja sen maksiminostokyky on 350 kiloa. Maksiminostokyky saavutetaan kaksimetrisellä nostopuomilla. Mönkkärin eturitsille tulee vielä hydrauliikkayksikkö, jonka MONITOIMIKONE. Puomin ollessa täydessä mitassaan on nostokyky 250 kiloa. Oikealla varustuksella nelivetoinen mönkijä taipuu lähes mihin tahansa. Mönkijä on mukana useimmissa askareissa. Mönkkäri työssä Teksti ja kuvat: Joni Launonen MONITOIMIKONE Jyrki Karran mönkijä on vähintäänkin yhtä monikäyttöinen keksintö kuin MacGyverin Victorinox. önkijän käytölle työkäytössä suurimmat rajat asettaa mielikuvitus. Kurussa vaikuttavan Jyrki Karran arkinen työ koostuu muun muassa puu- M MÖNKIJÄ-LEHTI | 36 najosta, viheralueiden hoidosta ja klapien teosta. Mönkkärikaluston perusyksikkö on Can-Am Outlander 800R XT-P, joka on varustettu 28-tuumaisilla Swampwitch-renkailla. Renkaiden lisäksi kovasta työkäytöstä kielivät kaksi vinssiä. Mönkkärin perään on asennettu Vahva Jussi-peräkärry, jota käytetään puunajossa ja lavalla varustettuna soranajossa. Itse kärry painaa 150 kiloa ja sen kantavuus on 1500 kiloa
Are you "Ready to Race"? » www.ktmnordic.fi S P O R T AT V 2010 MORE WINNERS WANTED!» The new 2010 ATVs from KTM. Hydrauliikkayksikon tuotto on yhdeksän litraa minuutissa. Quinn RSIO! NEVE IIKEN I! S TIEL ÄLTÄS Ö NMYYJ LA MY ÄLLEE TAVIL AA TM J NYT S TOJA K »LISÄTIE. All images displayed in this ad are depicting professional riders on closed course. Mönkijä-lehti nyt myös moottori on 5,5-hevosvoimainen Hondan kone. Kärryn lisäksi Jyrkillä on käytössään klapikone, jonka hän DIGITAALISENA NÄKÖISVERSIONA www.monkija-lehti.fi ja sieltä digilehti Palvelun tarjoaa www.monkija-lehti.fi Photo: K. Tarvittaessa kärry tönäisee 650 kiloa, joten kärrystä on merkittävä apu pahoissa paikoissa operoitaessa. Unbeatable handling, epic power and premium components, the perfect outof-the-crate race machine. MOTOCR OSS »www.ktmnordic.fi KTM BIKE WORLD ESPOO | BIKE WORLD RAISIO | BIKE WORLD VANTAA | KONE-JÖNNIT | MOTOKEIDAS | MOTOPALVELU NIEMITALO | MOTO-SEINÄJOKI | RACING BIKE SIDECAR | Do not imitate the riding scenes shown, wear protective clothing and observe the traffic regulations! KTM Sport ATVs are recommended for use by experienced riders age 16 years and older only. Täyteen kuormattuna mönkijän ja kärryn yhdistelmän kokonaispaino on pitkälti toista tonnia, joten ison mönkijän jokainen hevosvoima ja newtonmetri joutuu aika ajoin hyötykäyttöön. With its sport ATVs, KTM has proven what "Ready to Race" truly means. Vahva Jussi-kärryn renkaat saadaan vetämään hydrauliikan avulla
- Kyllä nämä hyvin ovat toimineet. Koko komeus näyttää tältä. Tuorein CanAm on hankittu viime vuonna ja käyttötunteja on jo tähän mennessä kertynyt reilunlaisesti. Käytön kovuudesta kertoo se, että Jyrki kertoo vaihtavansa variaattorin hihnan noin kolmen kuukauden välein. Vahva-Jussi-kärryssä on hydraulinen veto. Kovissa paikoissa toivoisin peliin kytkettävää etulukkoa. Mönkkäri työssä mönkijän avulla saa tarvittaessa hyvinkin hankalien maastojen taakse. Yksi mönkijä palvelee kahdesta kolmeen vuotta, Karra sanoo. - Vuodessa tulee noin 1500 käyttötuntia. Kuvasta on selvästi havaittavissa, että takapäähän tarvitaan jämäkämpiä jousia ja iskareita. MÖNKIJÄ-LEHTI | 38 MONITOIMIKONE. Kärryn avustamana mönkijä nousee tarvittaessa käsittämättömistä paikoista. - Taakse tulevat Renegaden järeämmät iskarit, jotka säädetään jäykemmiksi. Kovaa käyttöä Jyrkin hommissa laitteet eivät pääse helpolla, sillä mies tekee mönkkärillä vuodessa 40 60 täyttä työpäivää. Viimeiset pari laitetta Jyrkillä ovat olleet Can-Ameja. Variaattorissa olisi vielä pikkuisen parantamisen varaa. Pelit ovat toimineet, mutta pieniä toiveita ja jatkojalustusuunnitelmia on olemassa. Raskaiden kuormien kanssa jousitus joutuu koville, ja siksi Outlanderin takakepit saavat piakkoin väistyä uusien pumppujen tieltä
Ja taas mentiin. Kun kone on saatu kunnialla alas, suoritetaan kärryn lastaaminen. Ensi vuonna Teivossa ravataan Kuninkuusravit ja siksi takakaarteen katsomoon kasvanut ranteenvahvuinen männikkö pitää hoitaa pois, sillä ravikansan kesän päätapahtuma kerää Teivoon väkeä siihen malliin, että jokainen istumapaikka, mitä rinteillä on, pitää saada hyötykäyttöön. Puunkorjuu rinteeltä on vähintäänkin viheliäinen toimenpide, sillä mönkkäri pitää ensin ajaa alas jyrkkää alamäkeä. Menee niin, että hirvittää Kesäkuun puolivälin paikkeilla Jyrki urakoi Teivon raviradalla. Kuski joutuu roikkumaan ylärinteen puolella, jotta laite ei lähtisi alarinteen suuntaan. Mäki on sen verran jyrkkä, että ilman alkuvauhteja siitä on aivan turha koettaa ylös, joten kaikkien mönkkärikoulu-sarjan oppien vastaisesti mäki noustaan viistosti. Pakko myöntää, että olipahan semmoinen suoritus, että olisi jäänyt itseltä tekemättä. Mäkeen on tehty istuintasanteet eli mäen ajaminen on kuin laskeutuisi isoja portaita alas. Lisäksi pitää olla tarkkana nopeuden kanssa, sillä jos vauhti nousee yli viiteen kilometriin tunnissa, lakkaa kärry vetämästä, Jyrki sanoo onnistuneen nousun jälkeen. Hetkittäin tarvitaan nostopuomin tasapainottavaa vai- kutusta eli kouraan muutama karahka ja taakka ylärinteen puolelle. - Tuossa pitää tuntea laite täysin. No vuodet ja tuhannet käyttötunnit ovat tehneet tehtävävänsä. www.monkija-lehti.fi. Kärryn tyhjennys on temppu sinänsä, sillä kärryä joudutaan viemään hetkittäin viistorinteessä, koska takakaarteessa olevan mainosseinän tukirakenteet estävät tasamaalla ajamisen. Urakka näyttää lähinnä toivottomalta, mutta hitaasti laite kömpii mäkeä ylös kärryn auttaessa urakassa. Jyrki ajaa näytösluontoisesti kärryn kanssa jyrkän mäen ylös
Korsumäki kertoo ajavansa samoilla paineilla niin hiekka- kuin kovilla radoilla ja sanoo, että riittävän löysillä renkailla on uskomaton vaikutus juuri jousitukseen. Näin ranteet ovat oikeassa asennossa ja kädet väsyvät mahdollisimman vähän. Ajoasento Ajoasento on aina henkilökohtainen juttu, joka riippuu kuskin pituudesta ja mieltymyksistä. Niko Korsumäki taas kertoo käyttävänsä lukkovanteiden ansiosta edessä 0,5 barin paineita ja takana on vain 0,3. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että kannattaa käyttää korkeintaan noin 0,7 barin paineita. Periaatteessa pieni haritus tai nollasäätö on parempi vaihtoehto kuin reilu auraus. Jarru- ja kytkinkahva kannattaa säätää hiukan alaviistoon tai korkeintaan vaakatasoon. 3. Silloin rengas vielä elää, mutta vanteet pysyvät kuosissaan kiviradallakin. Yamahan ohje on 2-12 milliä aurausta. 2. Crossia ajetaan sekä seisten että 2 istuen, joten ohjaustangon korkeus on aina jonkinlainen kompromissi. Liian korkea tanko ja/tai korotuspala tekevät kaarreajosta hankalaa, kun kuski ei saa halutessaan yläkroppaa tangon päälle ja myös sivulle roikkuminen on vaikeaa. Liian matala tanko taas tekee asennosta kyyryn ja väsyttää selkää ja käsiä. Jani Saarinen kertoo, että hän lopetti pikkupaineilla leikkimisen, kun tarpeeksi monta vannetta ja rengasta hajosi ja nyt on edessä ja takana noin 0,7 baria. Mitta otetaan renkaan etu ja takapuolelta pyörät maassa. Iskareita ei siis aleta simmittää ja myös kaasuttimen ja ruiskun säädöt jätetään sikseen. 1 3 1. Jani Saarisella on Yamahassa 2 milliä aurausta ja Niko Korsumäellä Can-Amissa 2-3 milliä haritusta. KTM suosittelee 0 milliä niin, että mittaus tehdään kuljettajan istuessa satulassa. Liika auraus taas tekee ohjauksesta ottavamman ja etenkin kovapintaisella nurmi- tai saviradalla etupää tuikkii helposti puolelta toiselle. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 45. Haritus ei tunnu ajaessa oikeastaan mitenkään, paitsi ehkä kovapintaisella radalla lievänä aliohjaavuutena. Mönkkärikoulu, OSA 12 Crossimönkkäreiden säädöissä on monta pikkuasiaa, joihin perehtymällä pelivälineestä saa enemmän irti. CROSSIPELIN PERUSSÄÄDÖT Teksti: Tobias Sharp Kuvat: Joni Helminen Tässä artikkelissa ei mennä pintaa syvemmälle, vaan pitäydytään sellaisissa perusasioissa, jotka jokainen pystyy tekemään ilman osien purkamista. Kaikki mönkijävalmistajat neuvovat säätämään etupyöriin nimenomaan aurausta, ei siis haritusta, kuten esimerkiksi kelkoissa on tapana. Muutama nyrkkisääntö kannattaa kuitenkin pitää mielessä. Rengaspaineet Crossissa rengas on tärkeä osa jousitusta ja vaikuttaa pidon lisäksi vauhtiin ja ajomukavuuteen. Aurauskulma Eturenkaiden aurauskulman saa mitattua esimerkiksi kuvan mukaisesti käyttämällä kahta lautaa, jotka painetaan kiinni vanteisiin. Kelkkahommissa tankojen korkeus on karannut joiltain osin käsistä ja sama trendi näkyy mönkijöissäkin
Liian vähäinen nopean liikkeen vaimennus taas saa iskarit pohjaamaan isoissa hypyissä. Puristusvaimennuksen hitaan liikkeen säätö Joissain iskareissa on lisäsäiliössä vain yksi pikasäätö, joka vaikuttaa vain hitaaseen liikkee- seen. Monissa iskareissa, kuten Kybissä ja Öhlinsissä, paluuvaimennus toimii neulaventtiilillä, joka vaikuttaa öljyn ohivirtaukseen. Jousien esijännitys Kierrejousessa tulisi olla mahdollisimman vähän esijännitystä, jotta alkuherkkyys pikkupateissa säilyy. 4 5 4. Jos esijännitystä joutuu laittamaan useita millejä jousi/jouset ovat liian löysät. Paluuvaimennuksen lisääminen hidastaa siis myös jonkin verran hitaan liikkeen puristusvaimennusta. 6. Silloin pysyy kärryillä, kuinka minkäkin klickerin tai esijännityksen muuttaminen vaikuttaa. Liian hidas paluuvaimennus taas estää jousituksen palautumisen pattien välillä, eli jousto pakkaa itsensä kasaan ja seuraavaan esteeseen osuessaan ei iskarin liikkeestä ole enää käytössä kuin osa. Iskarin männänvarren nopeudet nimittäin riippuvat todella paljon jousituksen geometriasta ja vaikka asialla ei ole tarkalleen ottaen tekemistä ajovauhdin kanssa, on silläkin tietysti vaikutusta millä nopeudella iskarit missäkin tilanteessa joutuvat operoimaan. Tässä kohtaa on sanottava, että käsitteet high ja low speed ovat kuin se kuuluisa veteen piirretty viiva. Niillä saadaan lisää alkuherkkyyttä ja myös niin sanottua negatiivista joustoa, kun jousitus painuu mönkkärin omasta painosta kasaan (makaa) noin 40-50 milliä. Erityisesti takapäähän säädetään usein liikaa paluuvaimennusta, kun perä antaa vaikkapa jarrupateissa takakorkeita. Jos etupää kallistelee reippaasti ja sortaa pyörää alle, auttaa siihen hitaan liikkeen vaimennuksen lisääminen. Etupyörät eivät pysy maassa kiinni ja takapää ampuu pateissa ylöspäin. Nopeassa kiihdytyspatissa kova takapää saa pyörät pomppimaan ja pito on huono. 6-7 MÖNKIJÄ-LEHTI | 46 CROSSIPELIN PERUSSÄÄDÖT. Se voi olla ruuvi tai Öhlinsin tapaan käsin kierrettävä klickeri. Etenkin jarrupateissa ja ristiaallokossa käsille hakkaava etupää on merkki liian kovista vaimennuksista. Paluuvaimennuksen säätö Paluuvaimennuksen pikasäätö löytyy iskarin varren puoleisesta päästä. Liian nopeaksi säädetty paluuvaimennus tekee jousituksesta pompottavan. 7. Toisin sanoen jousi pohjaa samalla voimalla tulevassa iskussa, oli siinä esijännitystä tai ei. Myös mutkien syvissä hiekkapateissa ylös nakkaava jousitus tulkitaan usein liian nopeaksi paluuksi, vaikka syynä saattaa olla liian kova hitaan liikkeen puristusvaimennus. Kannattaa kuitenkin kokeilla rohkeasti miten mikäkin säätö vaikuttaa, sillä oppiminen tapahtuu tässä asiassa aina yrityksen ja erehdyksen kautta. Iskareiden säätämisessä pitää muistaa edetä vähän kerrallaan ja kun säätää, niin säätää vain yhtä asiaa kerrallaan. Iskari on yleensä aina niin päin, että varsipuoli on alaspäin ja kiinteä lisäsäiliö tai irrallisen lisäsäiliön letku on yläpuolella. Moni yrittää estää jousituksen pohjaamista laittamalla lisää esijännitystä, mutta periaatteessa sillä ei ole mitään merkitystä asiaan. 5. Puristusvaimennuksen nopean liikkeen säätö Crossiradalla kovaa ajettaessa operoidaan useimmissa tilanteissa iskarin nopean puristusvaimennuksen puolella. Radalla liian vähäinen hitaan puolen vaimennus saa jousituksen pohjaamaan pitkissä loivissa montuissa. Edessä jousia saattaa kuitenkin joutua ruuvaamaan tiukemmalle, jos eturengas sortuu alle. Tällöin keula lyö läpi myös jarrupateissa. WP:ssä taas on kaksi kuusiokantaa vierekkäin, joista toinen vaikuttaa hitaaseen liikkeeseen ja toinen nopeaan. Kierrejousen jousivakio on sama, oli esijännitystä miten paljon tahansa. Liika vaimennus taas tekee etenkin jouston alkuosasta epämukavan. Kuvan Kybissä on myös nopean liikkeen pikasäätö, joka toimii kuvan ruuvia kiertämällä. Usein syy on kuitenkin liian kovassa puristusvaimennuksessa. Sama pätee jarrupateissa, jos perä nakkelee. Mönkijöissä käytetään progressiivisia jousia etenkin edessä ja usein myös takana. Säätö vaikuttaa nimensä mukaisesti siihen, miten nopeasti jousi palauttaa liike-energiansa. Mitä enemmän vaimennusta, sitä hitaammin jousitus palautuu täyteen mittaansa ja päinvastoin
10.990,- + tk. - markkinoiden suosituin traktorimönkijä - EU-traktori - SAA AJAA TIELLÄ - vähintään T-kortti (15v) SÄÄSTÄ RAHAA JA VAIVAA: - edulliset vakuutukset - ei vuosikatsastuksia - veroetuja (yritys) SPORTSMAN-TRAKTORIMALLISTO 2010: Sportsman 500 HO 4x4 Sportsman 500 EFI 4x4 Sportsman XP 550 EPS 4x4 Sportsman XP 850 EPS 4x4 Sportsman 800 EFI 6x6 Sportsman 500 HO 4x4 -traktori 9.990,- + tk. TYÖPAKETTI KAUPAN PÄÄLLE arvo jopa 1.600,Kysy lisää Polaris-kauppiaalta tai katso www.polaris.fi WWW.POLARIS.FI. LAAJENNA AJOREVIIRIÄSI REILUSTI HYÖTYYN JA VAPAA-AIKAAN. SPORTSMAN 500 EFI 4X4 -TRAKTORI Sh
SA K O EAJ O S ssä usreitti Hämee uutu PÄLKÄNEELLE MÖNKIMÄÄN Teksti ja kuvat: Joni Launonen MÖNKIJÄ-LEHTI | 48 PÄLKÄNEELLE MÖNKIMÄÄN
Jostain syystä Pälkäneen väki tuntee suurta viehtymystä mönkimiseen niin autoilla kuin mönkkäreilläkin. Hyviä ajopaikkoja ei Suomessa toistaiseksi ole liian kanssa. Vuosien varrella Pälkäne on tullut offipiireissä tunnetuksi muun muassa formula off road -kisojen kotipaikkana. Vaativimmat kohteet voidaan kiertää helpompaa uraa, joka on merkitty tourist-luokan reitiksi. Reitin kiertosuunta on merkitty, mikä on turvallisuuden kannalta hyvä juttu. Väliltä löytyy sellaisia paikkoja, joista ei tulla läpi ilman vinssiä, mutta vaikeimmat paikat ovat kierrettävissä. Heti alkuun reitillä tuli vastaan pari syvää ojaa, joissa tarvittiin vinssiä. Lajia tuntemattomille kerrottakoon, että formula off road on sitä touhua, jonka kuninkuusluokassa valloitetaan pystyjyrkkiä sorarinteitä jopa yli 1000-heppaisilla ja ilokaasulla ärsytetyillä hirviöillä. Hankkeen takana ovat ajoalueen maat omistava Matti-Pekka Falck sekä Jere Jokinen. Vaihtelevaa ja vaativaa Reittejä on tällä hetkellä toistakymmentä kilometriä, mutta kun kaikki urat ovat valmistuneet, on reitistön kokonaismitta parinkymmenen kilometrin luokkaa. Reitistöä on rakennettu sillä ajatuksella, että ajouraa on niin vasta-alkajille kuin hieman vaateliaammillekin kuskeille. Vinssatessa tulee aina käyttää puunsuojaliinaa. Reitin vaativuuden vuoksi on suositeltavaa, että reitille ei lähdetä ilman toimivaa vinssiä. Suositeltavaa ei myöskään ole lähteä seikkailemaan reitille yksin. Mutta jätetäänpä foff omaan rauhaansa ja siirrytään mönkimisen pariin. Kun ojista selvittiin, päästiin vinssaamaan mudassa, kun mönkkäri itsepintaisesti painui pehmoisesta maastosta Jere Jokinen lupaa, että Pälkäneen reiteissä riittää ajamista kokeneellekin harrastajalle. Reitin alun mutahauta oli liikaa isolle Polarikselle. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 49. Merkattuja ovat myös vinssauspisteet, joiden tunnusväri on keltainen. Safarikeskus avaa heinäkuussa Pälkäneelle mönkkäriradan, joka on avoinna yleisölle seitsemänä päivänä viikossa. Kokemus oli kaiken kaikkiaan perin positiivinen. Vaativampi ura puolestaan on pro-luokkaa. Jere Jokisen mukaan reittiä on rakennettu sillä mielin, että se on harrastajille riittävän vaativa, muttei alusta loppuun pelkkää extremeerikoiskoetta. Lisäksi alueelle tulee kaikkiaan kolme vapaa-ajopaikkaa, joiden yhteispinta-ala on ainakin puoli hehtaaria. Positiivinen kokemus Mönkijä-lehti pääsi mönkimään osan reiteistä toukokuun helteiden aikaan. Yksi hyvä reitistö avataan heinäkuussa Pälkäneelle, jonka maastoissa kokeneempikin kuski saa hien pintaan. J os Suomeen pitäisi nimetä off road -pääkaupunki, olisi Pälkäne varmasti ehdokkaiden listalla
Nousut ovat vaativuudeltaan vaihtelevia. Kun mönkijä sekä itsetunnon rippeet saatiin mutalätäköstä takaisin uralle, alkoi hieman helpompi osio, joka kuitenkaan ei ole pelkkää löysin rantein köröttelyä. Korkeuseroja Pälkäneen maastossa on aika tavalla. Kivikkoakin löytyy. SA K O EAJ O S eessä utuusreitti Häm u läpi. Safarikeskuksen reitin avajaispäivää ei vielä ole lyöty lukkoon, mutta varmaa on, että avajaisviikonloppua vietetään heinäkuussa. Reitistö tarjoaa kimuranttien ajopaikkojen lisäksi myös mukavia maisemia. Tähän mennessä reittiin on päässyt tutustumaan muutama kuski. Reitin varrelta löytyy puro, joka on tarkoitettu hengähdyspaikaksi, missä on hyvä istuskella ja miettiä syntyjä syviä. Hakkuuaukeille ja taimikoihin reitti on merkitty punaisin kepein tai lipuin eli vaativuusastetta on tehty keinotekoisesti. Safarikeskuksessa on mahdollisuus järjestää tilaisuuksia, ja myös yöpyminen on mahdollista. Vapaa-ajopaikoilla ei käyty toukokuun keikalla rymyämässä, mutta Jere Jokinen lupaa, että maastossa on haasteita myös äärielämysten metsästäjille. Menestyksekäs reitin selvittäminen edellyttää kuitenkin tiettyjä varusteita, joista vinssin lisäksi tärkein on kunnollinen pohjapanssari, joka suojaa mönkijää pohjakosketuksissa. Saunat ovat nätillä paikalla Pinteleen rannassa. MÖNKIJÄ-LEHTI | 50 PÄLKÄNEELLE MÖNKIMÄÄN. Mutta vaikka maasto on osin vaikeaa, hyvä puoli on se, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä mönkijän saa tuotua maaliin asti ilman tuhoja. - Sen verran jyrkkää on, että koneen kaataminen onnistuu varmasti, jos sitä haluaa. Alueella on myös muita taukopaikkoja, joissa voi keskittyä eväiden tuhoamiseen. Pinteleen rannasta löytyy pari saunaa, uimapaikka sekä lämminvesipalju. Kokeiluiden myötä on ha- vaittu, että aivan kaikille reitistön vaativampi osa ei yksinkertaisesti sovellu vaikeutensa takia. Mutkittelu on huomattavasti mukavampi vaihtoehto kuin suora aukean ylittäminen. Vastaan ei tullut yhtään ylivoimaista tai erityisen pahaa nousua, joskin vaativimmat ovat sen verran hankalia, että kaasupeukalon kanssa pitää olla varovainen, jotta turhilta keulimisilta ja sydämentykytyksiltä vältyttäisiin. Avajaisista tiedotetaan Mönkijä-lehden nettisivuilla sekä Sammy´s ATV:n foorumilla. Waarin kapakassa on tilaa pitää kinkereitä
Tällä hetkellä valmista uraa on 14 kilometriä. Reitistö on avoinna kaikkina viikonpäivinä. Safarikeskuksen reiteillä tullaan järjestämään myös yleisiä ajotapahtumia. Ajopäivä maksaa 25 euroa. Luvattomasta ajosta rangaistaan 300 euron tarkastusmaksulla. Ajolupia valvotaan pistokokein. FAKTAA Safarikeskuksen mönkijäreitistö muodostuu kolmesta reitistä, joiden yhteispituus tulee olemaan noin 20 kilometriä. Myöhemmin myyntiin tulee myös kausilupa. Mahdolliset poikkeukset ilmoitetaan nettisivuilla, jotka löytyvät osoitteesta www.safarikeskus.fi. Ajolupa ostetaan Safarikeskuksen nettikaupasta. Pälkäne sijaitsee Tampereen ja Lahden välimaastossa. Helsingistä Pälkäneelle on matkaa reippaat 140 kilometriä, Tampereelta noin 40 ja Lahdesta noin 90 kilometriä.. Reittien lisäksi on kolme vapaa-ajoaluetta, joiden yhteispinta-ala on noin puoli hehtaaria
SA od. K O EAJ O S 0 0 R E F I X xc M ade 8 Can -Am Reneg MÖNKIJÄ-LEHTI | 52 PIENI EI OLE KAUNISTA
Puskuri on omaa käsialaa, ja sen on tarkoitus hieman lyhentää Can-Amin vakiona pitkähköä keulaa. Korotus on vielä tekemättä, sillä Amerikasta tilatuista keulan vetonivelistä saapui ensimmäisen lähetyksen mukana tasan puolet. Ensimmäinen huomion varastava juttu on rengastus. Tulevien muutosten lista jatkuu uudella takapään kallistuksenvakaajalla. Renegade on tekniikaltaan aivan kuin mikä tahansa Can-Am, joten se on sporttisista ulkomuodoistaan huolimatta pesunkestävä maastomönkkäri. Siistinä miehenä Sami hankki Renegadeen pienet lokasuojien levikkeet siinä toivossa, että vaatteet säilyisivät edes pikkuisen puhtaampina. Samin tarina todistaa, että porttiteoria toimii mönkkärimaailmassa: ensin hommaa kokeiltiin kiinalaisella kikottimella, ja kun se todettiin epäsopivaksi vakavahenkiseen maastoajoon, hankittiin talouteen Grizzly 450. Renegaden rakentelu ei ole jäämässä tähän. Lisäksi renkaan kuviointi on sen verran kuluvaista tavaraa, että puolenkymmenen sentin korkuisten nappuloiden profiili madaltuu nopeaan tahtiin. Varustelistaa on jatkettu CanAmin pienellä takalaukulla, jossa kulkevat näppärästi päivän safarilla tarvittavat välttämättömyysvarusteet. Sami hankki Reiskan alle Wanda p318 -renkaat, joiden halkaisija on 30 tuumaa. Keulan korotus parantaisi merkittävästi Can-Amin merkittävintä perusvikaa eli maastoesteisiin auraavaa etuosan alapohjaa. Tähän mennessä tehdyt toi- www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 53. Grizzly soveltui maastoajoon, mutta kuten näissä hommissa usein käy, tarvitaan jossakin vaiheessa järeämpää kamaa. Vakiona oleva alumiininen panssari ei sovellu maastoajoon, sillä materiaali ei luista kivien yli kovin halukkaasti. Kallistuksenvakaaja syntyy näppärästi alkuperäistä hoikistamalla. Munkkien kuvio on sitä luokkaa, että maantielle niillä on turha suunnata, sillä renkaat täristävät aika tavalla. Vakiona sen etenemiskyky ja maastoominaisuudet ovat asiallista tasoa ainakin, jos iskareiden pikasäädöt väännetään täysin auki. Karkkilalainen Sami Lehtiaho hurahti mönkkäröintiin muutama vuosi sitten. Pian kuski sai huomata, että maltillisilla levikkeillä ei kummoisia saatu aikaan. Renegaden renkaissa näkyy jo jonkin verran tiekäytön jälkiä, vaikka niitä on 28-tuumaiset Wandat korottavat Renegadea melkoisesti. käytetty vasta tovin verran. Korotuksen päällimmäinen tarkoitus on saada vakiona hieman etupainoisen tuntuinen Renegade kulkemaan keula hieman korkeammalla. Pohjapanssari on mallia muovinen. Koska Sami halusi olla varma, että tehot eivät lopu kesken, hän päätti hankkia tehokkaimman laitteen, mitä markkinoilta löytyy. Stock sucks Samin rakennusprojekti on vielä puolitiessään, mutta jo tähän mennessä laitetta on jalostettu kohtuullisen rankasti. Sami aikoo korottaa pelin keulaa noin viisi senttiä. Kun otetaan markkinoiden ärjyin nelivetoinen ja pullistetaan sitä pikkuisen renkailla, on tuloksena uskomattoman ärjy kokonaisuus. Teksti: Joni Launonen Kuvat: Jukka Helminen PIENI EI OLE KAUNISTA ijämönkkäreiden ranking-listan kärjessä keekoilee tällä hetkellä Can-Am Renegade 800R EFI X xc. Klikkereiden avaaminen saa jou- Ä situksen seuraamaan paremmin maaston pinnanmuotoja. Sen markkinoiden tehokkain moottori, nelivetomaailman parhaat iskarit ja tyly ulkonäkö tekevät siitä vastustamattoman kamppeen
Tämä ei johdu siitä, että ajo-ominaisuudet olisivat hyvät, vaan siitä, että niitä ei edes ole. Ajo-ominaisuuksia tiellä ei voi moittia edes huippunopeuden tuntumassa. Laitteen paino nykykuosissaan on 413 kiloa täydellä tankilla. Mutaisilla ja märillä pätkillä Renegaden tehokas moottori ja hyvä voimansiirto toimivat hyvin yhteen. Nykäisy Reilut voimavarat tekevät mönkimisestä joskus tämän näköistä. Can-Am Renegade by Sami Kiihtyvyys: [ MITTAUSTULOKSIA ] 1,78 sek. Tilanne ei muutu kummoisesti, vaikka nostamme marssivauhtia. Hitaalla puolella huiput ovat 77,9 kilometriä tunnissa. met ovat hieman pulskistaneet Renegadea. Tällä kertaa koeajettu peli menee perinteisiä testiuriamme vaivattomasti. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Huippunopeus: 116,7 km/h Huippunopeus hidas puoli: 77,9 km/h Jarrutus: 70-0 km/h 30 m Paino täydellä tankilla: 411 kg MÖNKIJÄ-LEHTI | 54 PIENI EI OLE KAUNISTA. Kiihdytys 80:een sujuu 5,42 sekunnissa. 3,13 sek. Peto maastossa Isot renkaat ja tyrmäävä ulkonäkö antavat luvan odottaa, että tällä pelillä maastoajo on nautinto. Käyttötestipelin ominaisuuksia verottivat ohjausiskarin puuttuminen ja 2010-mallin Renegade X xc:n iskareita vaatimattomammat kepit. Tässä tapauksessa huipuiksi mitattiin 116,7 kilometriä tunnissa. Isot renkaat tylppäävät jonkin verran V2-koneisille Can-Ameille tyypillistä nykäisyä liikkeelle lähdettäessä. Painon nousun ohella muutokset ovat vaikuttaneet suorituskykyyn. Kova kulku hitaalla puolella selittyy varsin pitkälle venyvällä moottorilla. Laitteen selässä on edelleen turvallinen olo, sillä ohjauksen lisäksi myös jousitus toimii hienosti. Vaikutukset ovat miinusmerkkisiä, kiitos kasvaneen kulkuvastuksen. Ohjaustehostimen vuoksi laite on rauhallinen isoista renkaista huolimatta. Vakiokuntoinen Renegade kulkee helposti yli 120 kilometriä tunnissa. 29-tuumaisilla MudWich-renkailla Renegade muuttui melkoiseksi maastomönkkäriksi. Odotuksia hilaa yläkanttiin sekin, että kesällä 2007 teimme BRP:n mönkkäripäällikön Tero Lehtorannan kanssa hyvin samanhenkisen setin silloiseen käyttötestipeliimme. 5,42 sek. 0-40 km/h 0-60 km/h 0-80 km/h 0 sek
Joitakin jatkojalostussuunnitelmia hänellä on jo mielessään. - Saas nähdä, että riittääkö tuo takapää, vai pitääkö sillekin tehdä jotakin. Vaikeassa maastossa Renegade etenee hienosti. Mutta pakko sanoa, että lukko tun- tuu paljon paremmalta kuin edellisen vuosimallin Renegadessa. Meno meinaa tyssätä täysin, kun pohjan etuosa tökkää kiveen, josta kaksi mönkkäriä juuri oli mennyt vauhdilla yli. Ja voi olla, että Powercommanderia ja tehoputkea pitää jossakin vaiheessa ruveta asentelemaan. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 55. Lukkovanteen ideana on, että renkaan ulkoreuna pultataan kiinni vanteeseen, joten Beadlock-vanteet mahdollistavat erittäin alhaisten rengaspaineiden käytön. Puskuri on Samin itsensä tekemä. rengas ei luiskahda kovin helposti vanteelta. Kiroan ja totean, että Samin suunnitelmat keulan korottamisesta tuntuvat entistä järkevimmiltä. Päästimme rengaspaineet alle 0,2 kilon, sillä renkaan runko vaikuttaa aika jäykältä. Ajan samoja jälkiä kuin pojat edellä. Ajattelin, että Renegade on sellainen mönkkäri, että sillä voi ajaa välillä lujempaakin kuntoilumielessä, karkkilalainen Sami Lehtiranta (37) perustelee valintaansa. Kokemusta umpisessa tarpomisesta karttui viime talvena reilusti, sillä jopa Etelä-Suomessa lunta oli vähintään riittävästi. Sami kiittelee renkaiden ominaisuuksia talvimönginnässä. - Eka oli kinuski, sitten tuli viimeisen mallin Yamaha Kodiak 450 IRS. Koeajon jälkeen Sami on jo ehtinyt asentaa keulaan korotussarjan ja HiLifter-vetarit. Renegade on erityisesti pienten modifikaatioiden myötä tuntunut erittäin hyvältä peliltä. Koeajon lopuksi otetaan vielä yksi pikataival. Suuntaamme hakkuuaukean yli vanhaa uraa pitkin. Etulukkoa pitää vielä opetella, mutta muuten se on ollut yllättävänkin hyvä laite. ei johdu voimansiirron toiminnasta, vaan se on yksinkertaisesti tyypillinen ominaisuus kohtuullisen tehokkaalle V2-moottorille. Visco toimii tuntuvasti paremmin kuin sen aikaisemmat versiot eli neliveto kytkeytyy nopeasti. Ehkä hieman yllättävää on Wandan pito kivipinnalla. Toivottavasti pääsemme kokaisemaan laitetta sen jälkeen, kun koko päivitysohjelma on suoritettu. TEHO KOUKUTTAA - Kyllä se teho ja vauhti ratkaisi. - Nyt pohjalevy on suorassa, jos se vakiona normaali esijännityksillä on hieman alaspäin. Karkeat Wandan renkaat antavat tiheästä kuviostaan huolimatta hyvän pidon mudassa. Renegade on siis minun toinen oikea mönkijä. Koska iskareiden pikasäädöt ovat auki, meno on varsin mukavaa ryömien edetessäkin. - Kun pelissä on tehoa, noilla renkailla Renegade etenee todella hyvin jopa umpihangessa. Viimeisenä olen tälläkin kertaa. Renegade on mahtava mönkijä, josta pienellä varustelulla saa vielä mahtavamman. Kunnolla en vielä ole pelillä maastoon päässyt, mutta ainakaan normaaliajossa ohjattavuus ei juurikaan muutu. Renegade tuli taloon tammikuussa, ja se on Samin kolmas mönkkäri. Ajan yleensä testeissä porukan viimeisenä siltä varalta, että joku edellä menevistä sattuu jäämään kiinni tai tarvitsemaan apua. Sami Lehtiranta kuuluu niiden harrastajien joukkoon, joiden mielestä hyvää voidaan aina pikkuisen parannella. Rengaspainetta pystyy laskemaan huoletta, sillä Renegaden vakiovarustukseen kuuluvat beadlock- eli lukkovanteet. Tähän mennessä Renegaden mittariin on kertynyt noin 700 kilometriä ja 50 käyttötuntia. Olisi ollut mielenkiintoista kokeilla laitetta muutamilla muilla samankokoisilla renkailla, jotta renkaiden todellinen potentiaali ja ominaisuudet olisivat tulleet kartoitetuksi. - Nyt se on ihan jees
Tässä tapauksessa sähkökiuas on laitettu keskikokoiseen rinnakkain istuttavaan Rangeriin. innakkain istuttavat UTV:t ovat maailmanlaajuisesti ohittaneet myyntitilastoissa perinteiset ATV:t. Polariksen käyttösäteen pituus riippuu akun varaustilasta lähtöhetkellä, kuormauksesta, olosuhteista kuten lämpötilasta, ajotavasta, lisävarusteista sekä akkujen iästä. Akkujen lataus tapahtuu normaalilla verkkovirralla ja kestää 8-10 tuntia. Huipputeho ei kuitenkaan ole sähkömoottorissa ainoa oikotie onneen, sillä vääntöä riittää eri tavalla kuin perinteisissä polttomoottoreissa. Sen 455-kuutioisella nelitahtimallilla pääsimme ajamaan jo viime vuonna ja nyt oli vuorossa samaan aihioon perustuva sähkömoottorilla liikkuva Ranger EV. Aktiivisessa käytössä akkupaketin käyttöikä on nelisen vuotta, mutta muuten ajoneuvo on lähes huoltovapaa. Akkua säästävällä Max Range -asetuksella ajomat- MÖNKIJÄ-LEHTI | 56 MAAILMAN HILJAISIN MÖNKIJÄ. Sähkömoottorin tehoksi ilmoitetaan 11,7 kilowattia, eli R noin 16 hevosvoimaa. Rangerissa käytetyillä lyijyakuilla ei ole monissa pienakuissa tyypillistä käyttöikää heikentävää muistiominaisuutta. Ohjaamossa on kytkin, josta voi valita kolme eri asetusta: H on täysi teho, jolla pääsee 4048 kilometriä. Polaris tuo ensimmäisenä valmistajana markkinoille sähköllä liikkuvan mönkijän. 16 hevosvoiman nelitahtisella ei 771-kiloinen Ranger jaksaisi kunnolla lähteä edes liikkeelle, mutta sähköllä se menee yllättävän pirteästi. Suositus on 1,4 baria. Polarista voi ainakin tällä hetkellä tituleerata UTV-maailman edelläkävijäksi, sillä urheilullinen RZR on ollut todellinen hitti. Viime syksynä Polaris toi markkinoille hyötyajoneuvoluokkaan kuuluvan keskikokoisen rinnakkain istuttavan Rangerin. Myös rengaspaineet ovat tärkeät. Penkin alla sijaitseva akkupaketti painaa noin 200 kiloa ja maksaa tämän hetken hintatasolla 1200 euroa. HILJAISIN MÖNKIJÄ Teksti: Mönkijän testiryhmä Kuvat: Joni Helminen MAAILMAN Ajoneuvojen valmistajat etsivät kilpaa vaihtoehtoja polttomoottoreille ja toistaiseksi sähkö näyttää vahvimmalta tulevaisuuden voimanlähteeltä. Akkulaturin jatku- vasta käytöstä ei ole haittaa, sillä latauslaite kytkee ylläpitovarauksen automaattisesti
Veto on suoraan taka-akselille. ka on jopa 80 kilometriä. Lisäksi löytyy käsijarruvipu ja virta-avain. SÄ TYYPE I S EV olaris Ranger P Akkupaketti on penkin alla ja painaa pari sataa kiloa. Sähkömoottori näkyy kun kippaa lavan pystyyn. Ohjaamossa on myös kolmas samanlainen kytkin, josta valitaan teho. Kylmällä säällä jo lähellä nollaa moottorin huipputeho ja käyttösäde saattavat laskea jopa 30 prosenttia. Äänetön Sähkömönkijän ohjaamo ei poikkea paljoa nelitahtisesta Rangerista. Ratti ja polkimet ovat samat kuin polt- www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 57. Vain vaihdevalitsin on erilainen, sillä eteen/peruutus valitaan samanlaisella keinukytkimellä kuin taka- ja neliveto sekä turf. Lyijyakut antavat parhaan tehon yli 25 asteen lämpötilassa
Ainoa tärkeä "mittari" on akun varaustilan näyttö. Akkulaturi löytyy konepellin alta nokasta. Töpseli seinään ja yö latausta, niin Ranger on valmis päivän töihin. Moottori: 48 voltin sähkömoottori, teho noin 11,7 kW Voimansiirto: Suoraveto, 3 tehoaluetta, 2/4-veto sekä turf Vaihteita: eteen, vapaa ja peruutus Etujousitus: MacPherson, joustomatka 20 cm Takajousitus: Kaksois A-tukivarsi, joustomatka 23 cm Renkaat, ed./tak.: Carlisle 25x9-12/ 25x9-12 Pituus: 274 cm Leveys: 144 cm Korkeus: 185 cm Maavara: 25 cm Paino: 771 kg Hinta: 13990 euroa Maahantuoja: Oy Brandt Polaris TEKNISET TIEDOT Hallintalaitteet eivät voisi enää olla tätä yksinkertaisemmat. Virta kytketään avaimesta ja etupaneelin keinuvivuista valitaan vetotapa, eteen/ vapaa/peruutus ja tehoalue. Akuilla pääsee parhaimmillaan noin 80 kilometriä,joka riittää usean tunnin ajamiseen. MÖNKIJÄ-LEHTI | 58 MAAILMAN HILJAISIN MÖNKIJÄ
Varoitusjärjestelmä nollautuu, kun kääntää virtaavaimen off-asentoon ja pistää sitten virran uudestaan päälle voimansiirron ollessa kytkettynä vapaalle. Maailmalla sähkömönkijä tulee varmasti olemaan suosittu esimerkiksi viinirypäleviljelmillä ja erityisesti luomutiloilla. SÄ TYYPE I S r EV Polaris Range tomoottorilla liikkuvassa Rangerissa. Esimerkiksi ylämäkeen pysähtyminen vaatii vasemman jalan jarrutusta ja liikkeelle lähtö hyvää koordinaatiota ja reilua kaasun painallusta. Suunnanvaihdin sen sijaan sytyttää varoitusvalon ja sammuttaa moottorin, jos sitä käyttää kaasupoljinta hellittämättä. Vaikka Ranger EV:ssä on pitkäjoustoinen maastokelpoinen alusta, 25 sentin maavara ja hyväksi havaittu täydellinen neliveto, ei se painonsa takia sovellu, eikä sitä edes ole tarkoitettu ääriolosuhteisiin. Mihin käyttöön. Alusta on kuitenkin täysin kelvollinen maastoajoon ja Polariksen automaattinen etulukko toimii sähkömönkijässäkin mainiosti. Moottorin kierroksia ei tosin tunne kuin takapuolessa, sillä käytännössä ainoa ääni tulee viimasta ja renkaiden pyörimisestä maata vasten. Hasennossa sähkö-Ranger hyökkää pirteästi eteenpäin ja kulkee myös selvästi kovempaa kuin ke- www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 59. Täysin päästötön ja melkein äänetön Ranger EV on varmasti hyvä työkalu isoilla karjatiloilla tai vaikka teollisuusalueilla, missä ajetaan sekä sisällä että ulkona. Turf-asennossa tasauspyörästön saa takaa pois pelistä, jolloin kääntöympyrä pienenee ja renkaat eivät jätä jälkiä vaikkapa arkaan nurmikkoon. Virtaa säästävässä M-asennossa liikkeelle lähtö on melkoisen verkkaista ja moottori ottaa kierroksia todella maltilliseen tahtiin. Liikkeelle lähtö tapahtuu kääntämällä avaimesta virrat päälle, jonka jälkeen tarvitsee vain painaa kaasua. Tehoaluetta voi vaihtaa ajettaessa ja sama pätee etu- ja takavetoon. Melkein 800 kilon paino ei yllytä kokeilemaan Ranger EV:n hurjimpia mäennousukykyjä ja myös pehmeät paikat kiertää suosiolla. Lavalla kulkee myös kohtuullinen nyssäkkä tavaraa, joten laitteelle on monenlaista käyttöä. Kovalla pinnalla sähkömoottori vie Rangeria riittävän pirteästi ja perässä tulee raskaskin kuorma. Huippuja Ranger EV:n luvataan kulkevan noin 45 kilometriä tunnissa, joten nopeusnäytölle ei ole oikeastaan edes tarvetta. Tunne ratin takan on outo, sillä kaasupeukalon tai -jalan lisäksi tehoa on tottunut annostelemaan myös korvakuulolta, mutta nyt voiman aistii vasta kaasua painamalla. Nopeusmittaria ei ohjaamosta löydy ja tärkeintä informaatiota antaa akun varauksen näyttö. Liikkeelle lähtö on tasaista ja kaasussa on pienoinen viive nelitahtimoottoriiin verrattuna. symmässä L-asennossa. Raskaan tukkikärryn vetäminen maastossa tai muu vastaava käyttö kannattaa siis unohtaa
Mutta koska insinööri ei alun pitäen ole suunnitellut konetta toimimaan ruunattuna mopomallina, kokeilimme laitetta luonnollisesti myös täysitehoisena maasto-olosuhteissa. Suomen Teksasissa murre ja pellot ovat leveitä, eikä suuria tiluksia nyt millään pikku-Matin kinnerillä kattella. C Pohjoismaihin tulevista mahti-Outlandereista suurin osa myydään Norjassa, jossa on tälle laitteelle sopivaa ajomaastoa eli pikkuteitä. Ensimmäinen ja merkittävin uudistus on kaksiasentoinen ohjaustehostin, johon on lisäksi saatavana ohjelma teloja varten. Koeajon tuoksinassa iso Outlander saatiin kerran jumiin tilanteessa, jossa täysin viiveetön lukko olisi todennäköisesti säästänyt vinssaamiselta. Isoille kaksipaikkaisille mönkkäreille on kuitenkin olemassa oma ostajaryhmänsä, joka ei mitä ilmeisimmin juuri hintaa kysele. Koneen taipumus pieneen hyökkäämiseen liikkeelle lähdettäessä vaatii pientä totuttelua. Säätöjä on kuusi ja ääripäät ovat hyvin kaukana toisistaan. Polttoaineen ja ilman saannista vastaavat 46-millinen läppärunko ja Siemensin ruiskut. Rapajängässä edettäessä kannattaa aina katsella ajolinjat siten, että ainakin toinen eturengas saadaan mahdollisimman usein jonkun mättään päälle. Outlander Max 800R EFI LTD:n 800-kuutioinen V2-moottori on hieman reilulla 70 hevosvoiman tehoillaan markkinoiden tehokkain kone. Pitkän varustelistan kruunaa kosketusnäytöllinen Garmin nüvi -navigaattori, joka varmistaa perillepääsyn. VALTAVASTI KAIKKEA Teksti: Joni Launonen Kuvat: Olli Autonen, Joni Launonen Tehokkain ja kallein siinä kaksi superlatiivia, jotka tulevat nopeasti mieleen Can-Am Outlander Max XT 800 LTD:stä. Listaa voidaan helposti jatkaa myös sellaisilla ilmauksilla kuin varustelluin ja luokkansa halutuin. an-Amin lippulaivamalli ei ole jokamiehen mönkijä, sillä jo laitteen noin 20000 euron hinta karsii ostajaehdokkaita aika tehokkaasti. Sitä ruokitaan elektronisella polttoaineen ruiskutuksella. Auringossa välkehtivä laite MÖNKIJÄ-LEHTI | 60 VALTAVASTI KAIKKEA. Ei ehkä tule yllätyksenä, että Outlander Max 800R LTD:n suurin ostajakunta Suomessa löytyy Pohjanmaalta. Rotaxin suurin kone on todella tehokas voimalaitos. L7e-mallissa tehot on tietysti kuristettu 15 kilowatin säännön mukaisiksi, joten moottorin hienoudesta ei lain puitteissa päästä nauttimaan täysimääräisesti. Voimaa koneessa on läpi koko kierrosalueen. Pieni sutaisu saattaa aiheuttaa kiinni jäämisen. Varsinaista off roadia ei Norjassa harrasteta, ja siksi iso osa sikäläisillä markkinoilla myytävistä mönkkäreistä on kilpipelejä. Kun kaasupeukalo tottuu herkkään ja voimakkaaseen moottoriin, alkaa pehmeässäkin eteneminen sujua mallikkaasti. Mättäille keulaa nostettaessa uusi visco toimii loistavasti edeltäjiinsä verrattuna, mutta kaikkein viheliäisimmissä tilanteissa tulee mieleen, että kytkettävässä lukossa on vielä puolensa. Toinen merkittävä parannus on takapään ilmajousitus. Tuo ominaisuus voi aiheuttaa harmaita hapsia esimerkiksi suolla liikuttaessa, sillä aluksi Outlander tuntuu sutaisevan aina liikkeelle lähdettäessä. Reippaista tehoistaan huolimatta moottori on taloudellinen voimanpesä. Iso Outlander sai alkavalle kaudelle varustelistaansa muutaman merkittävän lisäyksen. Outlanderilla hiipiminen pehmeässä on helppoa ja ylimääräisiä kulkuhaluja voi kaikkein pahimmissa paikoissa tappaa kevyellä jarrun käytöllä. Jousituksen kovuutta ja samalla takapään korkeutta voidaan säätää suoraan ohjaamosta. Metallinhohtoinen Outlander on massiivinen ja järkälemäinen ilmestys. Ulkonäöstään huolimatta oikea mönkkäri Ensivaikutelma on positiivisessa mielessä tyrmäävä
S K O EAJ O S E F I LT D er MAX 8 00R d C a n -A m O u t la n A Maastossa iso Outlander menee varsin hyvin. Pitkät nousut soramontulla ovat pala kakkua tehokkaan koneen ja pituuden tuoman vakauden ansiosta. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 61
Kun mitta otetaan matalimmasta kohdasta eli edestä, näyttää mittanauha tulokseksi noin 230 milliä. Vertailun vuoksi samalla reissulla oli mukana erikokoisia lyhyitä Outlandereita, jotka poikkeuksetta upposivat helpommin. Pituudesta on etua myös suolla liikuttaessa, sillä toisistaan etäällä olevat renkaat jakavat mönkijän painon laajemmalle alueelle, minkä vuoksi laite pysyy lyhyttä versiota pidempään pinnalla. Totta on, että iso ja varusteltu laite painaa aika tavalla ja siksi se on ainakin viheliäinen irrottaa, kun sen on ensin ajanut kunnolla jumiin. Mitta on arvio, sillä mittasimme lyhyen Outlanderin maavaran 27-tuumaisilla renkailla, ja saimme tulokseksi 240 milliä. Ehkä tuo mainittu 305 saadaan aikaan siten, että nostetaan laitetta sen verran, että joustot saadaan täysin auki ja otetaan mitta sen jälkeen korkeimmasta kohdasta. Maantiellä meno on niin mukavaa kuin mönkkärillä voi olla. Toisaalta, etenkin jyrkissä rinteissä, pitkästä akselivälistä on hyötyä. Outlander Max 800R EFI LTD on sen kokoinen mörssäri, että sen vieminen metsään tuntui ennen koeajoa lähinnä huonolta huumorilta. Maavarasta sen sijaan on hieman mainittavaa. Isossakin Outlanderissa käytetään Carlislen ACT-renkaita, jotka ovat hyvä kombinaatio maasto-ominaisuuksia sekä ajettavuutta kovemmalla pinnalla. Keulan mataluus aiheuttaa sen, että esimerkiksi kivikkoisessa maastossa Can-Amilla pitää edetä varoen. Mittaustapa olisi läheistä sukua sille, jolla moottorikelkkojen joustoiksi mitataan parhaimmillaan yli 40 senttiä. Maastossa pituus ja massiivisuus tuntuvat tiukoissa paikoissa. Jos laitetta syystä tai toisesta tekee mieli jalostaa hieman enemmän metsän puolelle, kannattaa renkaiksi harkita hieman vakiokoista eli 26-tuumaista korkeampaa ja leveämpää fillaria, jotta maavara kasvaisi ja kantopinta parantuisi entisestään. SA MÖNKIJÄ-LEHTI | 62 VALTAVASTI KAIKKEA. V2:n lotkotus on musiikkia moottorimiehen ja -naisen korville. Mönkkärillä tiellä ajaessa pitää muistaa, että edes kuvan kuljettajan ajovarustus ei saa motoristeja moikkaamaan mönkijämiestä. K O EAJ O S 0 R E F I LT D ander MAX 8 0 C a n -A m O u tl on makean näköinen ja kun peli pannaan tulille, myös makean kuuloinen. Ensivaikutelma kuitenkin johtaa harhaan pahemman kerran. Valmistajan mukaan Outlanderin maavara on hulppeat 305 milliä. Ketteryydessä on hieman huomauttamista, mutta mitenkään erityisen kankeasta laitteesta ei ole kyse. Tilanteessa, jossa moottorikelkan telasto oikeasti joustaisi tuon verran, olisivat astinlaudat noin 20 senttiä maanpinnan alapuolella. Pramea ulkonäkö vielä osaltaan lisää vaikutelmaa maastoon sopimattomasta mönkijästä
Meno maittaa maantielläkin Maantiellä iso Outlander on mukava peli. Säädettävä takajousitus on keksintö, jonka soisi yleistyvän lyhyemmissäkin nelivetovehkeissä. Kyydin mukavuudelle loppusilauksen antaa ilmajousitus. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 63. Kahden kuorma ei tee hallaa laitteen ajettavuudelle, vaan menossa on edelleen vakauden tuntua. Kestopäällysteellä huomaa, että ohjaustehostimen kalibrointi on onnistunut paremmin kuin lyhyissä Can-Ameissa. Sen kulku on vakaata aina 80 kilometrin tuntivauhtiin asti. Moottori: Rotax, 2-syl, 4-tahtinen Iskutilavuus: 800 cc Pa-järjestelmä: 46 mm läppärunko, 2 x Siemens-ruisku Voimansiirto: Vaihteita kaksi eteen, vapaa ja peruutus, variaattori Etujousitus: Päällekkäiset kolmiotukivarret, joustoliike 203 mm Takajousitus: TTI, joustoliike 229 mm Renkaat, ed./tak.: Carlisle ACT ed.:26x8-12; tak.:26x10-12 Pituus: 238,7 cm Leveys: 116,8 cm Korkeus: 114,3 cm Istuinkorkeus: 88,9 cm Tavaratelineiden maksimikuormat: 45/90 kg Pa-säiliö: 16,3 l Hinta: 19 337 euroa (L7e) / 12 302 euroa (EC-optio) Maahantuoja: BRP Finland TEKNISET TIEDOT GPS on oiva varuste jokapaikan mönkijään. Hiekkatiellä tai montulla pommittaminen onnistuu isolla pelillä loistavasti. Tehostimen ollessa minimiasennossa ohjaus on looginen ja tunnokas. Lyhyesti yhteen vetäen CanAm Oulander 800R MAX LTD on hulppea peli. Maastossa yksin ajettaessa pehmeä ykkösasento on poikaa, helpossa maastossa ja tiellä kaksi päällä ajattaessa säätöhaitarin puolivälistä löytyy sopiva jämäkkyys. Maastomönkkärinä ei iso Outlander luonnollisesti ole aivan pätkämallin Outlandereiden tai Renegaden tasoa, mutta silti sen etenemiskyky yllättää. Raskasta puukuormaa tai muuta taakkaa kärryllä kiskottaessa tarvitaan jämäkimpiä säätöjä, jotta kärryn aisapaino ei paina perää alaspäin. Sillä saisi näppärästi tukit kiskottua, käytyä kalassa vaikka vähän pidemmälläkin ja aivan varmasti naapuruston varauksettoman ihailun tai kadehdinnan osakseen. Kyytiläisen oloissa ei ole huomautettavaa. Hyppyyttely ja keuliminen eivät oikein sovi tämän laitteen pirtaan, mutta tehokas moottori ja hyvät ajo-ominaisuudet yllyttävät hetkittäin kokeilemaan vauhtivaroja, joita muuten piisaa aivan riittämiin. Siinä on voimaa raskaimpiinkin töihin ja sen etenemiskyky on hyvin pitkälti kiinni siitä, kuinka rajusti näin prameaa peliä viitsii pusikossa käskeä. Tehokkaat jarrut jaksavat pysäyttää pelin kahden äijän kuormallakin, joskin kostealla kelillä jarrutusta säestää toisinaan jarrujen kirskunta. Foxin ilmasäätöisten iskarien soisi yleistyvän lyhyemmissäkin mönkijöissä, sillä on helppo keksiä tilanteita, joissa perän jäykkyyden ja korkeuden säädöstä olisi apua. Jousitus toimii pehmeästi ja kyydin kruunaa hyvä istuin ja selkänoja sekä kahvat, joissa ote pysyy hyvin. Outlander-perheen suurin ja mahtavin on sen verran puhutteleva tuttavuus, että semmoisen omistaisi mieluusti. Se on ehdottomasti statussymboli, mutta myös toimiva käyttöpeli. Toki tekniikka tuo tullessaan hieman painoa ja lisää haavoittumismahdollisuuksia, mutta silti ilmajousitus on innovaatio, jota tervehdimme suurella ilolla. Sen avulla takajousitus saadaan näppärästi justeerattua sopivan jämäkäksi kulloiseenkin tarpeeseen. Iskareiden kompressori tuo myös mukanaan mahdollisuuden täyttää renkaita maastoolosuhteissa. Kun vauhti nousee satasen tietämiin, alkaa ohjaus hieman täristää. Tehokkaampaa asentoa ei maantiellä tarvita eikä liiemmin maastossakaan. Kyytiläiselle Outlander Max 800R EFI LTD tarjoaa mukavaa kyytiä
Avokypäräkin pukee hyvin Karia! Rallimestarin kanssa mönkimässä MÖNKIJÄ-LEHTI | 64 SAFARILLE MARS!. Enduron seitsenkertainen maailmanmestari Kari Tiainen mönkimässä
Can-Am ylittää ne vaivattomasti. Ei siis mikään ihme, että Tommi on kiinnostunut myös mönkimisestä. Voi vilpittömästi sanoa, että tilat edustavat alansa huippua. Kalusto on erittäin hyvässä kunnossa ja mikä tärkeintä ne ovat todella puhtaita. Maasto on vaihtelevaa. Näin ollen on mukavaa, jos ajaminen on vähän kevyempää. Sellaisiakin asiakkaita riittää, jopa yllättävän paljon. Kaikki tietävät, että Tommi Mäkinen on nelinkertainen ralliautoilun maailmanmestari. Kävimme ensimmäisen lehtenä tutustumassa Puuppolan mönkijämaastoihin. Teksti ja kuvat: Tero Kiira ommi Mäkinen on melkoinen kuljettaja, on sitten alla ralliauto, moottoripyörä, metsäkone tai traktori. Luento kuuluu ohjelmaan, vaikka ajajina reissulla on vain moottorialan ammattilaisia. Myöhemmin lisää siitä, miksi Kari on mukanamme. T Tommin mukaan tarvittaessa asiakkaille voidaan järjestää reittejä, joissa pääsee vaikkapa vinssaamaan. Paikoitellen reitillä on todella isoja kiviä. Iso osa Tommin asiakkaista on yritysasiakkaita jotka pörisyttelevät mönkijöillä muutaman tunnin. Mutta palataanpa takaisin reitille. Näillä herroilla on yhteensä 11 henkilökohtaista maailmanmestaruutta. Kalustona safareilla ovat Can-Am Outlander 500 EXI Max -mallit. Vaihtelevat maastot Reitille startataan käytännössä suoraan toimitilojen pihasta. Mönkijöitä on rivissä useita kymmeniä. Tommin kalusto on uusinta mallia, eli laitteissa on ohjaustehostimet, joten kivet eivät aiheuta kuljettajan käsille ylimääräistä ohjelmaa. Itse asiassa kyntöhommistakin on tullut mestaruuksia. Kaikki samaa merkkiä, Can-Am Outlander 500 EFI XTP -mallia. Haalarit ovat siistissä rivissä, kuten muutkin ajovarusteet. Sitten päälle sauna tai mahdollisesti kyyditys nelivetoisella Subarulla. Tämä vaihtoehto on olemassa niitä asiakkaita varten, jotka eivät halua mennä metsään lainkaan. Kun olemme pukeutuneet, pitää Tommi turvallisuusluennon. Seuraavaksi siirrymme pukemaan päällemme ajovarusteita. Itse reitit sijaitsevat mukavan mäkisessä maisemassa. Reitit voi jakaa helppoihin, keskivaikeisiin ja haastaviin. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 65. Hyvä niin, sillä on kuitenkin muistettava, että suurin osa asiakkaista ei ole ikinä ajanut mönkijällä. Isäntä on itse paikalla ja tutustuttaa meidät Tommi Mäkinen Eventsin tiloihin. Harva kuitenkaan tietää, että Tommi järjestää mönkijä-safareita. Mukana on muun muassa enduromoottoripyöräilyn seitsenkertainen maailmanmestari Kari Tiainen. Saavumme paikalle aamutuimaan. Tommin kotitila sijaitsee aivan nelostien varressa Puuppolassa. Peltotiesiirtymää tulee vain vajaa kilometri, jonka jälkeen ollaan metsässä. Mikä ettei, sillä maastoa mönkimiseen löytyy omasta takaa hehtaarikaupalla. Vanha hardcoreharrastajan nyrkkisääntö, tunti ja yksi kilometri, on kuuleman mukaan helppo toteuttaa. Tarvittaessa reitit kulkevat ainoastaan Tommin peltojen reunassa
Lisäksi Tiainen järjestää safareita myös Jämsän suunnalla. Sisämutkan pyörät kulkevat parhaimmillaan liki metrin ojan päällä. Olisin mielelläni jatkanut vierailua toisellakin päivällä. Tommi ja hänen velipoikansa Tuomo ovat selvästi panostaneet asiakkaiden viihtymiseen. Makkaraa ja mukavaa yhdessäoloa Mönkijäreittien yhteyteen on rakennettu iso laavu. Ihmettelen Tommille oikomisen määrää ja epäilen, ettei auto kestä pitkään moista menoa. Yritys on alallaan erittäin iso. Tommi vastaa pätkän maalissa hyvin osuvasti: - Kuule Tero, kello ei tykkää, jos ajellaan vain tietä pitkin! Näin on vierähtänyt päivä Puuppolan "vaarin" maatilalla. Subaru Tommin toinen yritys, Tommi Mäkinen Racing, valmistaa nelostien toisella puolella ralliautoja. Tuskin Can-Am on tarkoittanut nelivetoaan sellaisiin hyppyihin, joita Tommi harrasti radalla. Voisi siis kuvitella, että asiakkaiden ei tarvitse ainakaan vauhdin puolesta valitella. Ainakin minä harrastaisin kyseisiä loikkia ihan toisenlaisella kalustolla. Näin kalustoa esimerkiksi asiakastilaisuuksien järjestämiseen löytyy omasta takaa. Laavussa mahtuu iso joukko asiakkaita paistamaan makkaraa samaan aikaan. Oppaina ovat Karin lisäksi enduron maailmanmestari Vesa Kytönen ja Pariisi- Dakar-rallin veteraani, espanjalainen Manolo Barnes. Laavun edessä olevalle pellolle on tehty crossirata lukuisine hyppyreineen. Kari pitää Exdreames-nimistä yritystä, joka vetää endurosafareita Espanjassa sekä Afrikan puolella Marokossa. Saunan jälkeen Tommin takataskussa on vielä yksi yllätys. Melkoista menoa. INFO Tommi Mäkinen Events, Puuppola www.tommimakinenevents.fi Tuomo Mäkinen, puhelin 0400 533 730 MÖNKIJÄ-LEHTI | 66 SAFARILLE MARS!. Kun toiset ovat tauolla, voi osa porukasta ajaa ympäri crossirataa. Voi herranjumala mitä vauhtia Tommi käskee Subarua pitkin pikataivalta. Syötyämme makkarat käymme testaamassa rataa. Pääsen "kartanlukijaksi" Tommin N-ryhmän Subaru Imprezan kyytiin. Kypärän kokoiset kivet ojan pohjalla eivät juuri menoa haittaa. Tiainen on tehnyt yhteistyösopimuksen Tommin kanssa ja alkaa näillä näppäimillä järjestää endurosafareita Tommin maastoissa. Turvavyöt jotka kiristivät lähdössä oikein kunnolla tuntuvat kiihdytyksissä löysiltä. Rakentamisen lisäksi yritys ajattaa muutamaa kuljettajaa eri mestaruussarjoissa. Mutkat oikaistaan viimeisen päälle. Yhtä kaikki, osaavissa käsissä työmönkijäkin loikkaa tosi pitkälle. Löylyt ovat kohdallaan. Autoja toimitetaan ympäri maailman. Saunassa selviää, miten Kari Tiainen liittyy Tommin safareihin. Ajon jälkeen suuntaamme saunaosastolle, joka on vaikuttavan hieno. Suosittelemme varauksetta mönkijäsafaria Tommi Mäkinen Eventsin vieraana. Päivän kohokohta oli pääsy Tommi Mäkisen ralliauton kyytiin. Puuppolan maastot ovat mukavan vaihtelevia
Saisimmeko ehdottaa uutta tapaa kuljettaa mönkijääsi? Katso uudistuneet nettisivut!
Ari Harjajärvi tutustui mönkkäriin töissään, mutta suhde on vuosien varrella syventynyt avioliittoa muistuttavaan tilaan. TÄYSIPÄIVÄINEN MÖNKIJÄ-LEHTI | 68 TÄYSIPÄIVÄINEN MÖNKIJÄMIES. Minun mielestäni se, että sai olla vuorokauden liikkeellä, oli hienoa hommaa. Mönkkäristä tuli merkittävä osa Harjajärven elämää työn kautta. KUUKAUDEN MÖNKKÄRINAAMA Ari Harjajärvi A ri Harjajärvi on kiireinen mies. - Kaksnelosissa minua kiehtoo ennen kaikkea se, että ne kysyvät kestävyyttä; sitä, että sä jaksat pulata sen laitteen kanssa. Mönkkärillä kisaaminen alkoi vuoden 2004 tienoilla. - Ja muutenkin minulla on sellainen elämänasenne, että se mitä tehdään, niin tehdään se sitten kerrasta kunnolla. Siitä se lähti. Tilanne vaikuttaa melko toimivalta, mutta sillä on kääntöpuolensa. Mulla on nyt vuoden verran ollut 850 XP, ja sen mittarissa on nyt joku 3800 kilometriä. On tullut oikeasti ajettua hupia. En nyt muista, että oliko se 1997 vai 98, mutta heti kohta sen jälkeen tuli hankittua mönkijä. Kilpaileminen esimerkiksi auttaa pysymään ajan hermolla. Heti vuonna 2004 Muddy Waters voitti mönkijäluokan ylivoimaisesti. Tuskin tulee yllätyksenä, että miehen moottoripyöräharrastus suuntautui rupulikumivehkeisiin. Lyhyemmät kisat ovat aivan erityylisiä. Ei siinä ehdi kuin ajaa ne kisat ja sen jälkeen tsekata peli ja huoltaa sitä, että kaikki toimii. Kisatauko on mahdollistanut uudenlaisen harrastamisen. - Nyt on ollut hieno vuosi. Hän myöntää olevansa kilpailuhenkinen kaveri. Harrastuneisuus auttaa pysymään mukana ajassa. Ari ei tyrmää lyhyitä kisoja, sillä niihin osallistuminen on monelle harrastajalle helpompaa kuin 24-tuntinen. - Suossa ja mudassa ajaminen on kaikkein hauskinta. Mutta kun osa harrastajista on tosi hard core -käyttäjiä, saattaa tulla hieman jälkihoitojuttujakin, hän naurahtaa. päiväksi. - Mönkijät tulivat mukaan kuvaan, kun tulin töihin Pirttilään. Ari on tuttu mies hämeenlinnalaisille Honda-, Polaris- ja Yamaha-asiakkaille, sillä leipätyönsä mies tekee Liiketalo Pirttilässä myymällä mönkkäreitä ja muita elämää rikastuttavia vempaimia. Vakavamielisille mönkijäharrastajille mies on tullut tutuksi atvkisoista, sillä hän on menestyksekkäästi kilpaillut Pate Sohlman aisaparinaan suunnistuskisoissa. Mikä sitten on paatuneen trophy-harrastajan näkemys hauskasta ajamisesta. Harjajärven tiimi on nimeltään Muddy Waters ATV Racing Team. Aikaisempaa moottoriurheilutaustaa Arilla ei ennen mönkkäritouhuja ollut. Nykyään myyjän on syytä päivittää tietojaan aika ajoin, sillä nykyisin Teksti ja kuvat: Joni Launonen Työnsä voi tehdä välttävästi, hyvin tai siihen täysillä heittäytyen. - Pyörällä olen jonkun verran ajanut, mutta en kilpaa. Harrastus ja työ ruokkivat toisiaan Työ mönkkäreiden parissa on jossakin määrin harrastustoimintaa ja toisaalta kentällä pyöriminen on tuonut asiakkaita. - Tuossa reipas vuosi sitten innostus hieman hiipui, kun kuvioihin tuli moottoriliittoa ja lyhyempiä kisoja. - Taisi olla Hirvensalmella, kun pääsin ensimmäisiä kertoja aja- maan mönkkärillä autojen sekaan. Kun ajoin kisoja meni kaikki aika siihen. Mainittakoon, että samaan kisaan osallistui myös Team MK-lehti, jossa ajoivat Arttu Airisto ja Joni Launonen. Tämä juttu piti alun perin julkaista jo pari vuotta sitten, mutta aikataulut ovat menneet niin hyvin ristiin, että juttutuokio saatiin vihdoin sovituksi kesäkuun 15. Mieluummin ajaisin virolaistyyppisiä cross country -kisoja. Kisahommat ovat kuitenkin tällä hetkellä paitsiossa, mutta tuskin pysyvästi. Siihen vähän niin kuin väsyi. Kaksikko ylsi kisassa kolmoseksi, mutta piste-ero voittajaan oli melkoinen. Tehdään kerrasta kunnolla Ari intoutuminen kisatouhuihin ei ole sattumaa. - Tuon tyyppistä touhua, sanoo Ari ja osoittaa toimistonsa seinällä olevaa julistetta, jossa Jukka Helminen hyppää kurakossa Polaris Sportsman XP 850 ESP:llä. Nyt on ehtinyt ajaa muutenkin, ja se on ollut tosi hauskaa
Nyt kysellään taas paljon 500-kuutioista. MÖNKIJÄMIES www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 69. Se näkee vaan ne siivet tankissa. - Joskus 2000-luvun alkupuolella keskimääräinen asiakas oli noin 60-vuotias mies, jolla oli yrittäjätaustaa. Niillä on Hondan jyrsijä, Hondan perämoottori ja Hondan moottorilla varustettu ruohonleikkurikin, Ari sanoo. - Nykyään ihmiset ovat paljon kiinnostuneempia tekniikasta ja sen toiminnasta. - Hondan ostaja on semmoinen, että se ei muita laitteita näekään, kun se tulee ovesta sisään. Paljon on alle 40-vuotiastakin kaveria. Esimerkiksi lukkojen toiminnasta kysellään nykyään enemmän kuin joitakin vuosia sitten. Aitiopaikalta asiakaskunnan kehittymistä seuranneena Ari on pistänyt merkille muutaman muunkin asian. Ehkä siihen on vaikuttanut esimerkiksi Mönkijälehden ilmestyminen. Kolmen merkin myymälässä ainakin yksi asiakaskunta on erottunut omaksi ryhmäkseen. Muutama vuosi sitten alkanut tehosota sekoitti ihmisten päät, ja Pirttiläänkin marssi asiakkaita, jotka tahtoivat suurinta ja tehokasta. - En tiedä johtuuko taantumasta, että on tultu takaisinpäin. ARI HARJAJÄRVI Ikä: 45 Siviilisääty: Naimisissa Ullan kanssa Lapsia: Kaksi poikaa Kotipaikka: Hauho Eteläinen Harrastukset: Rakentelee outoja jenkkejä, lääkärin määräyksestä punttisalilla muutaman kerran viikossa Lempiruoka: Kana ja riisi hyvin maustettuna Lempijuoma: Vihreä tee Lempimusiikki: Hurriganes ja ylipäätään hieman raskaampi vanha rock Harrastepeli: Polaris Sportsman XP 850 Open Modified mönkkärin ostaja on huomattavasti tiedostavampi asiakas kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten. Nykyään asiakkaat ovat nuorempia, eivätkä välttämättä enää yrittäjiä
Honda ja Yamaha katselevat vähän aikaa ja tulevat sitten perässä. Mainitsemisen arvoinen erikoisuus on rengastus: edessä pyörivät 30-tuumaiset ja takana 28-tuumaiset munkit. Läppärin ruudulta kartat ovat helposti luettavissa. Me ajettiin Hirvensalmelle kisoihin ja kuunneltiin radiosta vanhaa bluesia. - Kyllähän vieläkin tulee ihmisiä, jotka kertovat olevansa ostamassa ensimmäistä mönkijäänsä, ja kertovat tahtovansa 700- tai 850-kuutioista. Lopuksi on kysyttävä asiaa, joka on askarruttanut mönkivän kansanosan mieliä jo vuosia. - Jaa-a, toi on aika paha! Vaikka näyttää, että muskelibuumi on hieman taittumassa, uskon että Can-Amin Renegade on suunta, johon muutkin ovat menossa. Joh- tuuko Muddy Waters -tiimin nimi ankarasta bluesin diggailusta. Honda 680 olisi myös korkealla, jos siinä olisi ohjaustehostin ja sitä kautta ohjausiskari. Suunnistusohjelma on nimeltään Rodea drive. - Uskon, että paino on asia, johon on pakko kiinnittää huomiota. - Jos sillä ajetaan ihan oikeasti maastossa, ja kuski on semmoinen, että se ajaa sillä suht reippaasti, kyllä se on 850 XP. Asiantuntijalta on myös kysyttävä, että mikä on paras mönkijä. Kun vastassa on todellinen mönkimisen ammattilainen, on melkein pakko kysyä hänen näkemyksiään siitä, mikä on seuraava iso juttu mönkkärimaailmassa. Mietittiin hetki ja sanottiin, että se on Muddy Waters. MÖNKIJÄ-LEHTI | 70 TÄYSIPÄIVÄINEN MÖNKIJÄMIES. Niiltä tekee mieli kysyä, että oletko aivan varma, sillä iso peli vaatii miestä ajamaan. - Ei se siitä johdu. Kisapaikalla ilmoittautumisen yhteydessä kysyttiin, että mikä on teidän tiimin nimi. Mutta sitten jos ajetaan tiheää metsää ja erikoisen huonoa maastoa ja siellä pitää mennä hitaasti, niin 700 Grizzly on hyvä, mutta siinä ei saa olla liian isot renkaat. Tulevaisuuden haasteeksi Ari nimeää laitteiden keventymisen. Mies ja hänen kilpurinsa. Varustusta on kuin Goldwingissä. KUUKAUDEN MÖNKKÄRINAAMA Ari Harjajärvi Lähes yhtä kiinnostavaa kuin itse Ari Harjajärvi on hänen kilpurinsa, ja siksi esittelemme pelistä muutaman detaljin. Toisaalta Hondalla on jo niin pitkään ollut tuo Rincon, että sieltä saattaa tulla ihan mitä vain. Etunenässä ovat Polaris ja Arctic Cat. Pollen alustaa on parannettu WP:n vaimentimilla ja jousilla. Ari pitää suuntausta terveenä. Ennustelua ja rankinglistan laadintaa Tämän lehden pääkirjoituksessa harrastellaan mönkkärimaailman trendien ennustamista
Vastoinkäymisistä huolimatta tiimi vei Pro-luokan voiton 240 pisteen kaulalla ennen Cros4wd -tiimin Pasi Laakkosta ja Kalle Virtalaa. Sohlman muistetaan takavuosilta lukuisista ATV-kisojen voitoista yhdessä Ari Harjajärven kanssa. Myös pitkät siirtymät söivät miestä. Tunti kisa-ajasta siinä kuitenkin tuhraantui, Sohlman kertaa. Harjajärven jätettyä kilpailuhommat muilta kiireiltään sai Sohlman taisteluparikseen Pasi Savosen. Swamp Fox on mielestäni paras rengasvalinta tämäntyyppiseen kisaan, sillä kumi pitää hyvin kivilouhikossa ja kuviossa on riittävästi uraa mutakkoon, Sohlman kiittelee uutta työvälinettään. - Kaiken kaikkiaan rasteja oli 250. Ohjaustehostin on aivan ehdoton varuste ja uusi viscolukko pelaa ilman viivettä. - Pasin kanssa ollaan nyt parit kisat kierretty, ja hyvinhän se on mennyt. Etu- ja takavinssein sekä 28-tuumaisilla AMS Swamp Foxeilla varustettu Renegade tuntui olevan Sohlmanin mieleen. Kilpailukeskuksena toimineen Wanhan Kaivoskylän läheisyyteen oli laitettu 50 yleisörastia, jotka olivat kilpailijoiden haettavissa ensimmäisen kuuden tunnin ajan. Saatiin mönkijä hinattua kuitenkin ylös ja kuivatettua ajokuntoiseksi. Vasta hiljattain lajin pariin tulleet Mika Saari ja Mikko Vahosalmi ovat tehneet kovaa jälkeä Original-luokassa KinqQuad Suzukeillaan. Aiomme kuitenkin osallistua jäljellä oleviin kisoihin. R Aiemmin Polariksen sarvissa nähty Sohlman ajoi Raajärvellä juuri kisaan valmistuneella CanAm Renegade 800:lla. - Vimpelissä mokasimme, kun yksi yleisörasti jäi huomaamatta, Mika Saari harmittelee. Sen jälkeen piti ajella rauhallisesti ja vinssiä käytettiin varmuuden vuoksi kaikissa vaativammissa paikoissa, Sohlman toteaa. osakilpailu aajärven kisaan lähti mukaan 18 kahden hengen joukkuetta, joista merkillepantavan suuri osa oli tullut Lappiin eteläisemmästä Suomesta. Tämän vuoden aikaisempiin Cup-kisoihin ei ehditty mukaan, sillä sain uuden laitteen vasta Raajärvelle. - Heti kisan alussa upotin vehkeen ja sehän sai vettä koneelle. Yleisörastien houkuttelevuutta oli lisätty korotetulla pistemäärällä; sillä kustakin lähialueen rastista sai 100 pistettä, muiden kilpailurastien ollessa 5, 10 tai 25 pisteen arvoisia. Sohlman piti Raajärven kisaa raskaana, eikä urakkaa helpottanut toisena kisapäivänä koettu selkävaurio. Mökkinaapurukset Original-luokan kärjessä Original-luokan voittoon ylsi Team Iron Baltic ennen Team KuRan Jannepaavo Paavilaista ja Timo Heikkilää. Lauantaina heti tankkauksen jälkeen kävi selkään tosi pahasti, kun nostin Pasin Polarista ojasta. Esimerkiksi eräällä kosteikkorastilla tapahtui useita upotuksia, joiden seurauksena mönkijöitä jouduttiin kuivattelemaan. - Renegade tuntui aivan älyttömän hyvältä kisavehkeeltä. Team Iron Baltic johtaa kokonaiskilpailua kolmen kisan jälkeen. Myös avauskisasta Joutsasta tuli voitto, mutta Vimpelissä huolimattomuusvirhe pudotti Suzuki KingQuadeilla ajavat Mika Saaren ja Mikko Vahosalmen seitsemänneksi. ATV OffRoad Suomen Cupin 3. Kuvassa Markon taiteilua kosteikkorastilla. Mökkinaapurukset Saari ja Vahosalmi ovat varsin tuoreita Marko ja Eija Vanha-Honko sijoittuivat Original-luokassa viidenneksi. Takavinssi on hyvä olla, sillä monesti mönkijä menee nokka edellä syvälle, ja taaksepäin vetämällä se on nopeampi irrottaa. Metsähallituksen maista muodostunut kilpailualue oli kooltaan 22x60 kilometriä, joten rasteja oli hyvin laajalla alueella, kilpailunjohtajana toiminut Sami Kattelus kertoo. - Kisa oli raskas, sillä maastot olivat tosi mutaiset ja vetiset. Yksi upottajista oli Muddy Waters -tiimin Petri Sohlman, joka vanhana Raajärven kävijänä arvioi pakkatuoreen Can-Am Renegadensa syvänmerensukellustaidot hieman yläkanttiin. Rasteja oli ripoteltu runsaasti kisakeskusta ympäröivälle laajalle maastoalueelle. Raajärveltä irtosi luokkavoitto. MÖNKIJÄ-LEHTI | 72 RASTIEN PERÄSSÄ RAAJÄRVELLÄ. Moni yleisörasti osoittautui erittäin vaativaksi "poimittavaksi"
Yli vuorokauden mittainen koitos pisti koetukselle sekä kuskit että mönkijät. Tomy Haverinen ja Juha Mäkelä keräämässä ensimmäisiä yleisörasteja Arctic Cateillaan. Hetkeä myöhemmin kilpailu kuitenkin päättyi miesten osalta, kun 39 asteen kuume kellisti toisen tiimiläisen. RASTIEN PERÄSSÄ RAAJÄRVELLÄ Teksti ja kuvat: Olli Autonen Kesäkuun puolivälissä kisattiin Raajärven laajoissa maastoissa ATV OffRoad Suomen Cupin kolmas osakilpailu. Kuume selätti Selättäjät. Samaan aikaan Raajärvellä pidettiin PariUraa -ajotapahtuma, joten mönkijäväkeä oli maastossa runsaasti liikkeellä. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 73
Osallistujamäärät täyttyvät niukin naukin, mutta uuden lajin ollessa kyseessä uskomme SM-arvon toteutumiseen, sillä kaikkien muiden vaatimusten pitäisi täyttyä. Ajomatkaa tuli trippimittariin 249 kilometriä, selkäänsä kisassa loukannut Sohlman kertoo. ATV OffRoadille haetaan SM-arvoa M nimiä lajin parissa. Viime syksynä osallistuimme kokeilumielessä Alhovuoren Kurafestiin ja talvella Kangasniemen Winter Trophyyn. Kisoja voisi olla myös useammin, sillä kilpailijoita saataisiin varmasti lisää, jos kisoja pidettäisiin enemmän ja nimenomaan kesällä. Rasteja oli hyvin laajalla alueella, mutta kisan alussa kerättäville yleisörasteille pääsi muodostumaan jopa pientä ruuhkaa. MÖNKIJÄ-LEHTI | 74 RASTIEN PERÄSSÄ RAAJÄRVELLÄ. osakilpailu Yamaha Grizzlyillä kisaavat Sauli Mikkonen ja Mika Nenonen ylsivät Original-luokan kolmanneksi, jääden vain 15 pisteen päähän Team Ku-Ra:sta. Side by side laitteella kisattaessa toimiva yhteispeli on avainasemassa. Katteluksen mukaan SM-arvon myötä kisoille olisi helpompi saada medianäkyvyyttä, ja sitä myötä lisää yhteistyökumppaneita. Kisojen konkari Petri Sohlman ja uusi ajopari Pasi Savonen olivat Pro-luokan parhaat Raajärven pitkässä kisassa. SML:n alaisuus tuo tietyt velvoitteet kulujenkin suhteen, ja kisoja pidetään nytkin nollatuloksella. - SM-arvo toisi taatusti oman lisämausteensa hommaan, ja näkyvyys kasvaisi varmasti. Joutsan kisa oli ensimmäinen varsinainen kisa, jonka ajoimme, Saari kertoo. Jotkut kritisoivat myös korkeita osallistumismaksuja, mutta niistä ei oikein voi tinkiä. Aina ehtii toista auttamaan. Kustannuksiltaan tämä on kuitenkin melko maltillinen laji, jos verrataan muihin moottoriurheiluhommiin. Selvisimme ilman teknisiä murheita, ainoastaan viimeisenä päivänä alkoi koneissa olla vähän lämpöongelmia, kun syylärit menivät kurasta tukkoon. Mika Saaren mukaan ATV OffRoad on oivallinen kilpailumuoto, eikä aloittamiskynnyskään ollut hänen mielestään korkealla. - Raajärvellä riitti kyllä ajettavaa ja maastot olivat mahtavan monipuoliset ja haastavat. Myös lajin alkuajoista asti kisoja kiertänyt Petri Sohlman näkisi SM-arvon tuovan lajille kaivattua arvostusta. Myös Saari piti Raajärven kisaa vaativana, mutta onnistuneena. ATV OffRoad Suomen Cupin 3. SML:n valvoja on ollut jokaisessa kisassa kahden vuoden ajan, ja positiivista palautetta on tullut, Kattelus sanoo. Lisäksi porukka on tosi mukavaa, eikä homma ole liian tiukkapipoista puristamista. - SM-arvoanomus laitetaan Suomen Moottoriliittoon elokuussa ja pidämme sen läpimenoa realistisena. ATV OffRoadia on ajettu Suomen Cup -muodossa nyt vaadittavat kaksi vuotta. - Yksi mahdollisuus on kokeilla lyhyempiä, 12-18 tunnin mittaisia kilpailuja, sillä moni aloitteleva kisailija voi pitää yli vuorokauden mittaista koitosta liian vaativana. Osallistumiskynnys kisoihin on yksi asia, johon Katteluksen mukaan olisi kiinnitettävä huomiota. - Kaikkien vähänkään lajista kiinnostuneiden kannattaisi käydä vaikka jossain ajotapahtumassa tutustumassa systeemeihin ja kokeilemassa lajia. ATV-suunnistuskisoissa on ollut pientä kilpailijakatoa viime aikoina. - Ensimmäisten neliveto-Linhaiden tultua kokeilimme mönkijällä ajoa mökillä. Tulokset ja kokonaiscupin tilanne osoitteessa: www.monkkarit.fi önkkärit Ry:n kilpailutoiminnasta vastaava Sami Kattelus toivoo SM-arvon tuovan mönkkärisuunnistukselle kaivattua lisänäkyvyyttä ja arvoa. Sen tietävät Mikko ja Ari Tuomi, jotka keräsivät Polaris RZR:llä mainiot pisteet, mutta myöhästyivät maaliintulosta ja saivat reilun aikasakon
Kuoritakiss kappal ävä 600 D. ar.fi it: www.snoge vis To see more, RIDER pärivuotiseen sinta uutta; ym der-puku on uu Ri kelkka- kuin ltuva puku niin käyttöön sove 60g vanulla otettava vuori V-käyttöön! Irr AT taskuja. Useita isoja usut lumilukolla sekä ho en takaselit ja housuj otettavat henk Irr hengittävä a ja housuissa e. Tällä pu ja housujen si atta! säästä riippum RIDER TAKKI 229 Musta 650058_90 XS, S, M, L, XL, 2XL, 3XL RIDER HOUSUT 219 Musta 651058_90 XS, S, M, L, XL, 2XL, 3XL. . ällikangas kest verkkovuori, pä inaloissa kut selässä, ka ilmastointitas Pitkät vulla ajetaan vuissa
Kierroksen jälkeen Niko nousi toiseksi Juuso Loukon johtaessa kisaa. Tällä tietoa pääsemme ajamaan uutuutta vasta ensi vuonna, sillä tuotanto alkaa myöhään syksyllä. Raameiltaan laite on muhkea: pituutta on kolme metriä, leveyttä 148,9 ja korkeutta 182,9 senttiä. Koneet ovat Rotaxin 800 V-Twin ja 1000 V-Twin. Kolmannen paikan otti Jani Saarinen. Kaksipaikkainen laite tottelee nimeä Can-Am Commander, ja ainakin Pohjois-Amerikan markkinoilla siitä on tarjolla viisi versiota kahdella moottorivaihtoehdolla. Renkaat ovat halkaisijaltaan 27-tuumaiset Carlislen Black Rockit. Maaliin tultiin Nikon johdolla, Juuso Loukon ajaessa toiseksi kahdeksan sekuntia perässä. Maavaraa on 279 milliä. Honkajoen moottoriradalla puitteet olivat mitä mainioimmat arvokisakauden avaukseen. Aika-ajoissa Juuso Loukko (Can-Am) vetäisi pohjat ennen Niko Korsumäkeä (Can-Am) ja Jani S Saarista (Yamaha). Niko sai hyvän rytmin aja- miseen alusta lähtien ja pystyi kasvattamaan eroa toisena tulevaan Olli Koskelaan. 976-kuutioisen painoksi ilmoitetaan 587 kiloa. Yksi kisan ennakosuosikeista oli ehdottomasti Korsumäki, joka kuitenkin "nukkui" startissa, mutta sai pitkällä lähtösuoralla korjattua tilannetta ja ehti ensimmäiseen mutkaan kolmantena. Rata muuttui pehmeän hiekan takia todella pattiseksi. Toisena maaliin ajoi Saarinen ja kolmanneksi ajoi yllätysmies Olli Koskela Can-Amilla. CAN -AM U TV JULKISTETTU N M Can-Am esitteli jo kauan odotetun UTV-laitteensa. ROISKEITA Kuvat: Satu Joensuu ATV-crossin SM-avauskilpailu ajettiin Honkajoella atakunnan Moottoriklubi sai kunnian järjestää ATVcrossin kauden 2010 ensimmäisen SM-osakilpailun. Niko etsi erän aikana Loukosta ohituspaikkaa ja lopulta sellainen löytyikin. Tehoa on luvassa riittävästi, sillä pienempi kone on noin 70-heppainen ja isompi mylly jauhaa 85 heppaa. Hintatietoja ei vielä ole tarjolla. MÖNKIJÄ-LEHTI | 76 ROISKEITA. Niko pystyi pitämään eron Saariseen ja maaliin tultiin Nikon voittaessa 13 sekunnilla. Toisessa erässä Korsumäki oli alusta asti hereillä ja otti heti kärkipaikan. Jani Saarinen nousi kuitenkin erän edetessä toiselle sijalle Koskelan ohitse
Potku vaan ei jostain syystä riittänyt kundeja haastamaan, Saarinen tuumi maalissa. heinäkuuta. Jani Saarinen on avauksen jälkeen toisena pisteissä. HEAVY JA MÖNKKÄRÖINTI SUJUVAT HUONOSTI YHTEEN? Menestyneillä heavymuusikoilla tuntuu olevan hankaluuksia mönkkäröidä menestyksekkäästi. Normaalin nelivetomalliston lisäksi tulossa on 500-kuutioinen traktori ja rinnakkain istuttava UTV, joka liikkuu sähkömoottorilla. MÖNKIJÄUUTISET & UUTUUDET Niko Korsumäki ajoi tuplavoittoon SM-avauksessa. Juuso Loukko lähtee seuraavaan SM-kisaan pistetilaston kolmantena. - Kausi alkoi parhaalla mahdollisella tavalla. Rengas kuitenkin toimi ajossa selkeästi paremmin ja kolmen kierroksen jälkeen olin jo toisena. Ville Valo kertoi taannoin Suosikille sekavasta mönkijäkokemuksestaan. Moni muistaa vielä vuoden 2003 uutiset Ozzy Osbournen mönkijäonnettomuudesta. - Ekassa erässä laite irtosi puomilta ihan ok ja taisin olla seitsemäntenä ensimmäisessä mutkassa. Korsumäki sai kuitenkin pidettyä turvallisen välimatkan läpi erän, eikä auttanut kuin tyytyä kakkossijaan, Saarinen kertoili. Renkaanvaihto kuitenkin kostautui startissa ja sijoitus ensimmäisessä mutkassa taisi olla kympin huonommalla puolellla. Sittemmin Valo on jättänyt alkoholin, mutta toivottavasti mönkiminen saa jatkoa. TR A PP E RILTA R P L SÄHKÖMÖNKIJÄ Trapperin mönkijämallisto alkaa olla kohta kattavampi kuin monella perinteisellä merkillä. Polaris saa siis näinkin nopeasti kilpailijan tälläkin rintamalla. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 77. The Prince of Darkness tärveli itsensä turmassa, joka tapahtui hänen maillaan Buckinghamshiressa Englannissa. Onneksi laite ja mies jäivät ehjäksi, mutta matka jatkui tavaroiden keräämisen jälkeen runsas puoli minuuttia muuta porukkaa jäljessä. ATV SM -crossikausi jatkuu Oulussa 3. Kertomansa mukaan artistin päässä ei ollut kypärää, mutta viinahöyryjä senkin edestä. Avauskisan jälkeen Niko Kor- sumäellä on täydet 50 SM-pistettä, toisena on Jani Saarinen 42 pisteellä ja kolmantena Juuso Loukko 40 pisteellä. Vaan osataan sitä meilläkin. Koska rata oli upean leveä ja ohituspaikkoja runsaasti, pääsin jo toisella kierroksella Loukon ja Korsumäen perään. Aika-ajossa pohjat tempaissut ja ensimmäisessä erässä toiseksi ehtinyt Loukko vetäisi toisen erän avausmutkassa Korsumäen renkaaseen ja lähti ilmalentoon. Jani Saarinen kehui Pesämäen rataa yhdeksi Suomen hienoimmista. Valo oli mönkkäröinyt Philadelphian aamuruuhkassa kello seitsemän aikaan. Nyt pitää jatkaa treenaamista, jotta saisi vähän lisää eroa poikiin. Jotain uskoisin vielä takataskusta vauhdin parantamiseksi löytyvän, Niko kertoi tyytyväisenä. Taso on tiukentunut viime kaudesta ja viivalla on mukavasti porukkaa. Kotiin oli mukava matkata toiseksi eniten SM-pisteitä taskussa. Takaa-ajo riitti lopulta neljänteen sijaan. - Avauserän keskeytys tekniseen ongelmaan harmitti, mutta toisessa ajo kulki hyvin ja kisasta jäi vähän parempi maku, Olli Koskela totesi. - Erätauolla pohdittiin, millä laitteen perä saataisiin rauhoitettua ja päädyimme vaihtamaan paremman sivuttaispidon renkaat
Nopeus 45 km, Rek 2 hlö. E-ton EMO SÄHKÖMOPO 1990,- Käsiraha 290 loput 100/kk. TGB eli Taiwan Golden Bee Co. Todelliset säästöpelit. 80 km. Käsiraha 300 loput 100/kk. 2890,- 2990,- Vetokyky 450 kg. 4-vaihdetta+pakki. Takuu 2 vuotta. 1190,- TAITTOPYÖRÄ E200 20 E220 1190,- 1190,- 1290,- UUTUUS PYRKIJÄ E 500 4-PYÖRÄ SÄHKÖSKOOTTERI 1990,- Käsiraha 290 loput 24x50/kk. 1290,- 1290,- 1590,- 2490,- TILAA NETISTÄ www.rally.fi tai sähköpostilla: myynti@rally.fi TILAA HETI, MEILLÄ VARAOSAT JA HUOLTO PELAA VARMASTI!. keula, kulutuskumi alareunassa uusi helppokäyttöinen Vetokyky 680 kg. Akku kestää 800 latausta ja sillä ajaa Rahti 80,-. 125cc skootteri UUTUUS Myyty yli 3000 kpl! AUTOMAATTI Suomen suosituin UUTUUS 2010 MALLI NOPEAT RALLY LONCIN 125 Ilmajääh., TIELIIKENNEVärit: musta ja pun. RIC eli Regional Innovation Center on Rotaxin ja Gunskirchenin aluehallinnon yhteishanke, joka keskittyy uuden sukupolven polttomoottorien kehittämiseen. TAKUU 2 VUOTTA. 25 km/h. Rek.2 hlö. Play different EUROOPAN MYYDYIN TIELIIKENNEMÖNKIJÄ Markkinoiden hienoin peli! VINSSI + Suomen halvin 500 cc ALUVANTEET USA 500 4x4 mönkijä. 122 cm. NAISTENE320 Kantavuus 130 kg. Käsiraha 300 loput 100/kk. Ajomatka 50 km. 12V 45 Ah. LUMILEVY 490,- SHINERAY 250 STIXE tieliikennemönkijä 4-tahti, nestej. Sähkö/ vetokäynnistys, 95 km. 100 km/h. vähennyksiin) 7990,- Käsiraha 700 loput 135/kk. MAXXIS BIG HORN 26 TESTIVOITTAJARENKAAT, 14 MUSTAT ALUMIINIVANTEET. Play different VALITSE PYRKIJÄ SÄHKÖPYÖRÄ NIIN OLET TYYTYVÄINEN Moottori 24 V 800 W. PYRKIJÄ Rahti 50 . 125,-. 4x4 Kulutus 5 vaiht. Sähköskootterin saannin vielä kesäksi! 750 W sähkömoottori, Lithium Ion akku 48Vx10Ah. Alumiinirunko, paino vain 49 kg. Rek. Nopeus 45 km, ajomatka 40-50 km, lataus 1,5 h. Paino 340 kg. 116, lev. 10-18, la 10-14 Paras 36V/10ah Li-Ion akku ja vahva 250w moottori. Vetokyky yli 900 kg, paino 350 kg, n. E350 E300 Toimitukset kotiovelle asti! Latausaika 9 h. Vak. malmin rampissa, Käsiraha290 loput 24x50/kk. Ltd on valmistanut osia jo vuodesta 1978 seuraaville merkeille: Can-Am, Polaris, Rotax, Suzuki, Yamaha. TAKUU 2 VUOTTA! tieliikenne 8990,NAISTENPYÖRÄ 26 E240 sisältää ALV 22% (käy verovähennyksiin) 6990,MIESTENPYÖRÄ 26 E250 V-aura 800,TAKUU 2 VUOTTA MIESTENPYÖRÄ 26 (käy Tieliikenne 9990,- veroKäsiraha 1000 loput 155/kk. Vetokyky yli 800 kg. 95 km/h. pakkivipu ym. 2 hlö. Tieliikenneoptiomalli Play different SHINERAY XY300 ST E-5 Erillisjousitettu, maavara 305 mm, lukko edessä. MIESTENYli 150 huoltopistettä Suomessa. Käsiraha 190 loput 24x50/kk. 3 vaihdetta 26 MODULARBOX OY Isot renkaat. Tieliikenne 6790,- USA 250 5490,Play different Käsiraha 300 loput 100/kk. 4 vaihdetta + pakki, normaalikytkin. Käsiraha 290 loput 100/kk. tieliikennemönkijä Nopeille LUOTTOPÄÄTÖKSET USA 500 4-t kon. ERIKOISPYÖRÄ PYÖRÄ Pit. Käsiraha 190 loput 24x50/kk. Varaa heti omasi, näin varmistat Pyrkijä E 500 yht. Poljet joko ilman sähköä kuin normaalia pyörää tai sähkön kanssa, jolloin polkeminen on yhtä kevyttä kuin jatkuva alamäki! Max. ark. Käsiraha 600 loput 100/kk. Nopeus 16 km/h. Akku 2 kpl. 2 hlö. UUTUUS TGB 550 IRS Blade 4x4 E-ton Viper MOPOMÖNKIJÄ Käsiraha 400 loput 100/kk. 3990,Säädettävä V-aura 800,kulutuskumilla. Play different Tieliikenneoptiomalli sisältää ALV 22% 2-tahti, automaatti CVT, sähkövaihteet, pakki ja iso koko. Tuotekehitysyksikkö RIC maksoi 8,5 miljoonaa euroa. Isot 16 vant., VINSSI PUHELIMELLA. L-H-N-R, lukot, kulutuskumi alareunassa Säädettävä Uusittu Säädettävä V-aura 800,V-aura 800,- etu- ja takavalot, erillisjousitettu. Käsiraha 1000 loput 100/kk. Rek. Nopeus 90 km. Latausaika 4h, sillä ajaa 80 km. (arvo 490,-) 040 553 2428 Nopeille vain 1,5 l/ 1890,- 100 km. RIC ei ole mikä tahansa paja, vaan sieltä löytyy alan pisimmälle viety dynamometrikalusto. Käsiraha 290 loput 24x50/kk. Tieliikenne 3390,Kardaaniveto. 63 cm, 3-PYÖRÄ Tilaukset 040 553 2428 26 18 kork. Käsiraha 590 loput 24x50/kk. Hankkeesta kaksi kolmasosaa hoidettiin Rotaxin pussista, 24,5 prosenttia rahoituksesta tuli paikallishallinnolta ja Oberbank OSTA MODULARBOX OY:STÄ HALVIMMAT MÖNKIJÄT TYÖHÖN JA VAPAA-AIKAAN... UUTUUS 80 km/h. 1/2 autom. Euroopassa uutta ja erikoista testaamista edustaa moottoridynamometri, jossa voidaan simuloida eri ajotilanteita, mukaan lukien kallistelut, kiihtyvyydet ja sivuttaiskiihtyvyydet. ROTA X AVASI UUDEN A TUOTEKEHITYSKESKUKSEN Rotax avasi toukokuussa uuden tuotekehitysyksikön Itävallassa. n.100 km/h. nop. Rek.2 hlö 2890,- UUTUUS TGB 450 IRS Blade 4x4 Erillisjousitettu, maavara 305 mm, lukko edessä. KEHÄ III Juvan16 Hieno ajopeli kauppareissuille sekä muuhun liikkumiseen. 2 hlö. Kantavuus 200 kg. Ylivoimainen hinta/laatusuhde! Takuu 2 vuotta. (arvo 1000,-) 4-t nestejääh., Autom/variaattori. Ei tarvita Kartanonherrantie 9 02920 ESPOO ajokorttia eikä rekisteröintiä. Käsiraha 190 loput 24x50/kk. Tulevaisuuden moottoreita Rotax kehittelee yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa, joista mainittakoon Grazin tekninen yliopisto ja BMW. Akku on helppo irrottaa ja ladata kotona tai työpaikalla. Rek. ROISKEITA maksoi 0,5 prosenttia. Takuu 1v. USA 200 Käsiraha 490 loput 100/kk. Maxxis katurenkaat, nop. 60000 km. Venus MÖNKIJÄ jo 5 vuotta
Katso jälleenmyyjät netistä www.trailpark.fi Mönkijä TrailPark Oy Pajalantie 6, 37550 Lempäälä Puh: 010-6664100 Fax: 010-6664109 myynti@trailpark.fi www.trailpark.fi. Hinta nyt vain 2990,- 5990 euroa + tk Heinäkuussa ennakkoon tilanneille vinssi, puskulevypaketti ja vetokuula kaupan päälle. Kaikki mallit rekisteröitävissä tieliikenteeseen. TRAPPER MÖNKIJÄT JA UTV:T Laatua sopuhintaan! Trapper 350-R Alk. Trapper 450-R Alk. Trapper 400 XL Alk. 3990,- +tk 5990,- +tk 4490,- +tk Trapper 500 XL Alk. Trapper 700 XL Alk. Lue koeajo Mönkijä lehti 1/10 Trapper 500 ja 700 UTV Alk. 5490,- +tk 6490,- +tk 6990,- +tk Trapper 800 UTV-R Alk. Trapper E-UTV Sähkö UTV uutuus tulossa! Kysy lisää! Kymco mopomönkijä Alk. 8990,Telasarja Trapper 500 XL ja 700 XL -malleihin 2790,- +tk NYT HUIPPU-UUTUUS Trapper 500XL Traktorimönkijä ennakkomyynnissä, hyödynnä ennakkovaraajan edut ja tilaa heti
-04 ml 5000 4 200,Haili SP307J 250 Sport -09 ml 35 2 490,- www.loukko.com Raivaus- ja pelastuskäyttöön suunniteltu mönkijän perävaunu. -07 ml 1527 7 200,Can-Am Outlander 400 H.O. monkijalehti.fi Vapaudentie 6, ROVANIEMI Puh. 020 7433 570 www.koneliike.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 80 Perävaunutalo Viitala Ky Tehtaantie 12, 29630 Pomarkku Puh. 02-634 3800 www.peravaunutaloviitala.fi. -05 ml 2358 6 800,Polaris ATP 330 4x4 -06 ml 2200 4 900,Polaris Predator 500 -06 ml 0 4 800,Yamaha YFM 350 Grizzly 4WD -08 ml 1070 4 700,Can-Am Rally 200 -06 ml 0 4 490,Can-Am Outlander 400 H.O. 010 470 9801 Hinnat alkaen 4990+tk VAIHTOMÖNKIJÄT Can-Am Outlander Max 650 EFI -07 ml 3950 9 900,Can-Am Outlander 400 H.O. pohjanpanssarin, vetokuulan & takavinssin mönkijät Lahdessa myy ja huoltaa Okeroistentie 1, Lahti (03) 881 0400 0400 695 648 Japanilaisella Subarun moottorilla. Kampanjahintaan Motomarine Oy www.motomarine.fi Ski-doo snow how since 1984 7990 e rekisteröitynä www.lamos.fi 02-5369921 Renkaat ja lisävarusteet kätevästi verkkokaupastamme. Asiantunteva Polaris mönkijä ja kelkkamyynti, huolto ja varaosat Jyväskylässä. Laaja valikoima erilaisia mönkijöitä suoraan varastosta heti toimitukseen! KYSY Hyvä valikoima myös ajovarusteita + vanteita + renkaita + muita lisävarusteita! Esim tarjous: Atv taka / etulaukku 25e kpl, Atv suojapeite 19e Tervajoentie 2 C 66440 Tervajoki p.010 4709 850 Meiltä Sea-Doo 2010 jetit, hinnat alk 9990 e Kysy tarjous myös RXP-X mallista. Topeeka 73 61800 Kauhajoki p.050 387 0800 p. Paarivarustus. Paarivarustus voidaan purkaa, jolloin kärryä voi käyttää raivaustyöhön. www. SMC Wildcat 500 Racing Edition anjaKamp s u tarjo Outlander 500 XT Toim.kulut 300,- 8990,sis
mönkijän, peräkärryn, puskulevyn, veneen tms. (03) 474 0046 Ville: 0500-637 513 Iikka: 0400-732 626 Jarkko: 044-574 0203 KAIKKONEN RUOVESI Vaihtokoneet www.vk-motors.fi Hydro-Pack 800 Täydellinen, kytkentävalmis hydrauliyksikkö esim. Polariksessa on hydrauliyksikkö mahdollista asentaa vinssin tilalle. Motofun Oy Haapaniementie 100 51600 Haukivuori 0500-653960 / 050-3617805 Takuu 24 kk Toimituks et ympäri maahan, alkaen 50 Eur. www.motofun.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 81. Yamaha 550 Fi Grizzly sh.10.390,Sis. (+ toim.kulut) XT 25 vinssin Maksuaikaa jopa 60 kk ilman käsirahaa, kysy lisää!!! VK-Motors Oy Ruovedentie 28, 34600 RUOVESI Puh. · Hinta 523 e ilman suojakoteloa · suojakotelo 143 e · Arctic Cat, Honda ja Yamaha. (03) 474 0040 Fax. hydrauliikan käyttämiseen. Saatavana myös radio-ohjattuna. · 12 V · 800W teho · öljyn virtaus 2,5 l/min · öljysäiliö 2 l vakiona · paine 0-145 bar säätö vakiona · Pikaliittimet 1/4" · Sähköinen ohjain hätäkatkaisimella vakiona · Yksi kaksitoiminen sähköinen on/of venttiili suljetulla keskiasennolla, mikä tarkoittaa että esimerkiksi hydraulinen kippi jää ylös kun nostopuolen nappia ei enää paineta
ÖNKIJÄLIITY M N HMISTE I LAISEEN ERI KKOON! JOU Mönkijä ilmestyy 4 kertaa vuonna 2010: touko-, kesä-, syys- ja lokakuussa. TILAA Mönkijä-lehti suoraan kotiin kannettuna NYT! Vastaanottaja maksaa postimaksun puolestasi Joka numerossa uutisia, uutuuksia, vertailutestejä, koeajoja, alan ihmisiä, tapahtumia ja paljon muuta! Tilaan Mönkijä-lehden kestotilauksena 25,- / 4 numeroa Kestotilaus jatkuu auotomaattisesti, kunnes tilaaja toisin ilmoittaa. vain Tilaan Mönkijä-lehden vuositilauksena 27,- / 4 numeroa Tarjous voimassa 31.12.2010 saakka. huoltajan allekirj.). RideMedia Oy Tunnus 5001594 00003 Vastauslähetys 25,TILAUKSET MYÖS TEKSTIVIESTILLÄ (normaalihintainen viesti) Lähetä numeroon Nimi Lähiosoite 040 728 8979 Postinumero ja -paikka Lehden nimi, kesto tai vuosi, nimi ja osoite Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä Allekirjoitus (alle 18 v
CO2-päästöt 191 g/km. MÖNKIJÄ 3/2010 ILMESTYY SYYSKUUN ALUSSA TESTISSÄ TRAKTORIMÖNKIJÄT + Esittelyssä 2011 uutuuksia + Koeajossa Polaris Ranger RZR S tieliikennemalli + Tyypeissä Kymcon tieliikenneuutuudet MXU 500i IRS ja Maxxer 450i IRS + Historiaa - mönkijä Suomessa Automaa - asiakasomistajan autokauppa TYÖKALUSARJA JOSSA HINTA JA LAATU KOHTAAVAT 3,7 m3 7 m3 17 m3 Tavaratilan koko www.peugeot.fi Valitse oikea työkalu oikeaan paikkaan. Jopa kolmipaikkainen Partner Van, yllättävän iso Expert ja ylellisesti varusteltu Boxer odottavat sinua Peugeot-liikkeessä. Tervetuloa! Peugeot Partner Van kokonaishinnat alkaen 18.929 Autoveroton hinta 14.730 , arvioitu autovero 4.199 + toimituskulut 600 . CO2-päästöt 208 g/km. Automaa-liikkeet palvelevat ma-pe klo 7-20 ja la klo 10-16 Liikkeiden yhteystiedot www.automaa.fi. Peugeot Boxer kokonaishinnat alkaen 25.499 Autoveroton hinta 22.570 , arvioitu autovero 2.929 + toimituskulut 600 . Peugeot Expert kokonaishinnat alkaen 24.892 Autoveroton hinta 21.490 , arvioitu autovero 3.402 + toimituskulut 600 . CO2-päästöt 153 g/km. Laajasta Peugeot-mallistosta löydät työhösi sopivan auton etkä maksa siitä liikaa
Reagoi nopeammin ja tarkemmin kuin mikään muu mönkijän ohjaustehostin, ja tarjoaa tehokkaimman ohjausvaimennuksen menettämättä tuntumaa ohjaukseen. ® TM ja BRP-logo brp.com ovat Bombardier Recreational Products Inc.:n tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä. brp.com. Rotax® 800R: tehokkain mönkijämoottori 71 hevosvoimallaan. lähiN jälleeNmyyjäsi löytyy osoitteesta www.brpscaNdiNavia.com Be with the Right People: www.brpusersclub.com © 2010 Bombardier Recreational Products Inc. Nämä eivät ole mitä tahaNsa möNkijöitä! 2010 OUTLANDER 500 EFI XT OUTLANDER 800R EFI XT-P OUTLANDER MAX 800R EFI LTD RENEgADE 800R EFI X xc ALAN KEHITTyNEIN OHjAUSTEHOSTINjäRjESTELMä Mahdollisuus valita kahdesta ohjaustehostuksen voimakkuudesta. (BRP). (Outlander MAX 800R EFI LTD -mallissa) LUOKKANSA TEHOKKAIMMAT MOOTTORIT Uusittu Rotax® 650, jossa 60 hevosvoimaa - tehokkain ja vääntävin moottori alle 800 cm3 -luokassa. (V2 XT, LTD-, ja Renegade X xc -mallit) ENSIMMäINEN MöNKIjä, jOSSA ILMAjOUSITUS ACS-järjestelmän Fox Racing -kaasuiskunvaimentimet ovat kuljettajan säädettävissä, joten ajo-ominaisuudet säilyvät kuormasta ja ajoalustasta riippumatta