Moto1 2/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Numero 2/2012 Hinta 9,00 Klassikko: Honda CB 500 Four Matkateema "Round The World" osa 4 BMW F 650 kustomointia, osa 5 Talviralli 2012 i 1199 ucat D igale Pan Koeajoss a:
Asiakaspalvelu: *075-326 5000 E-Mail: info@stormmotor. *075- alkuiset numerot 0,134 /minuutti +pvm/mpm. UUDESTISYNTYNYT TÄYDELLISYYS. VPS (SISÄPUOLINEN AURINKOVISIIRI) Huurtumaton ja naarmuuntumaton sisäpuolinen aurinkovisiiri, jossa todella kätevä pikavapautin (tuo turvallisuutta esim. Paketti on täydellinen sisältäen kaiken tarvittavan. ECE/ONU 22-05 hyväksyntä. www.stormmotor. Turku Lukkosepänkatu 4 Helsinki Ruosilankuja 3 Tampere Palmrothintie 2 Oulu Limingantie 2 Lahti Tupalankatu 3 www.stormmotor. B4 hyödyntää uusinta bluetooth-teknologiaa ja mahdollistaa keskustelun jopa neljän moottoripyörän välillä (kantama jopa 500m). Koko paketin asennus onnistuu sekunneissa. Asennus ei enää voisi olla helpompaa. Radiota sekä monia muita toimintoja voit säätää näppärästi omalla PC:llä. tunneliin ajossa). 2 KUORIKOKOA XXS-L ja XL-XXXL Erittäin tehokas Air Boosten ilmanvaihtojärjestelmä takaa optimaalisen ilmanvaihdon. Ilmanotto edessä ylhäällä ja alhaalla sekä poisto takana. ILMANVAIHTO ERITTÄIN LAAJA NÄKÖKENTTÄ Laaja näkökenttä tuo lisäturvallisuutta ympäristön huomioimiseen. alk. 369,VALMIUS TÄYSIN UUDISTETTU SISUSTA Vakiovarusteena silikonilla tiivistetty huurtumaton Pinlock-sisävisiiri. HUURTUMATON VISIIRI Helposti irrotettava ja pestävä sisusta koostuu irrotettavista poskipaloista, vuoripussista, ja lisätuulisuojaa antavasta niskasuojasta. 285,- Tämä paketti on tarkoitettu vain ja ainoastaan N104 kypärään. Lisäksi laitteesta löytyy RDS radio
Tapahtuma olisi vain suhteutettava vallitseviin olosuhteisiin. Kun japanilaiset suorittivat maihinnousun 60-luvulla, moottoripyörän rooli oli muuttunut täysin. Uskoo Moto1-lehti Ahdenkallionkatu 46 05820 HYVINKÄÄ *Puh. Kuten toisaalla tässä lehdessä totean, MP-näyttely on symbolisesti suomalaisten moottoripyöräilyn harrastajien kansallisomaisuutta, siitäkin huolimatta, että sen oikeuksista on käyty kauppaa ja juridisia sopimuksia laadittu. SOLIDAARISTA VASTUUN KANTAMISTA Runsas kuukausi sitten järjestetty, ja jälleen kerran alan väen saman katon alle koonnut, maamme suurin vuosittainen moottoripyörätapahtuma on puhututtanut varsin aktiivisesti asianosaisia. Tapahtuma säilytti kasvonsa rimaa hipoen, ja siitä on kiittäminen niitä muutamia merkittäviä näytteilleasettajia, joista yhdenkin poisjääminen olisi romahduttanut tapahtuman uskottavuuden. Vaikka pyöräkauppa onkin nyt asettunut aallon harjalla ratsastusta edeltäneelle normaalitasolle, niin harrastus on silti laajaa ja aktiivista. Ensimmäisestä näyttelystä ei ole tallessa mitään aikakirjoja, eikä dokumentteja. Niitä ostettiin tarpeeseen, mutta sitten aika muuttui. Ymmärrän toki, että kustannukset on otettava huomioon, eikä liiketalouden ehdoin pyöritettävässä toiminnassa voi kantaa tupaan hölmöläisten tavoin säkillä valoa, mutta ollako, vaiko eikö olla... Siitä johtuen sattuu sieluun, kun saa lukea jonkun auktoriteetin lausumana mielipiteen, että on syytä harkita, josko MP-näyttely pitäisi vastaisuudessa järjestää joka toinen, tai kolmas vuosi. Aivan alkuvuosista allekirjoittaneella ei ole omakohtaista kokemusta, mutta nyt on tullut seisottua näytteilleasettajan roolissa tiskin takana jo 36 kertaa peräkkäin. Ei käy kieltäminen, etteikö tapahtuma aikoinaan olisi käynnistynyt kaupallisin motiivein, sillä moottoripyörän rooli oli muuttunut. Tähän tarpeeseen syntyi aikoinaan moottoripyöränäyttely. Mielestäni harrastus ja ala tarvitsevat jokavuotisen kauden avauksen, johon se on totutettu jo yli 40 vuoden ajan. KUSTANTAJA: Motopoint Oy Ahdenkallionk 46 05820 HYVINKÄÄ ISSN 1795-9071 PAINOPAIKKA ScanWeb, Kouvola *Puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta 010 numeroon soittaminen maksaa 8,21 senttiä/ puhelu + 5,9 senttiä/minuutti ja matkapuhelimesta soitettaessa hinta on 8,21 senttiä/ puhelu + 16,09 senttiä/min (alv 22%). 3. Aikuisilla ihmisillä ei vain ole tarvetta vaihtaa pyörää joka ikinen kevät. MP-näyttelyllä on psykologinen merkitys harrastajakunnassa vallitseviin mielialoihin, ja niillä mielialoilla on merkitystä siihen, panostetaanko moottoripyöräilyyn, vaiko johonkin muuhun, ja sen myötä merkitystä myös alan omaan tulevaisuuteen. Voisi sanoa, että se oli heidän oman näkyvyytensä lisäksi solidaarista vastuun kantamista alan yhteisestä tulevaisuudesta. 010 617 2400 sp.: tilaus@moto1.fi COPYRIGHT Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Moto1-lehden lupaa on ehdottomasti kielletty. Sen ei pitäisi olla mahdotonta, koska on se ennenkin onnistunut. Siinäpä vasta kysymys, ja siihen annettavalla vastauksella on suuri merkitys koko alan tulevaisuudelle. Se on instituutio, joka on oleellinen osa suomalaista moottoripyöräilykulttuuria. Ymmärrän hyvin, että karkauspäivä on vain joka neljäs vuosi, mutta kyllä MP-näyttely on harrastajille merkitykseltään Juhannukseen rinnastettava, jokavuotinen uuden ajokauden käynnistävä huipentuma, johon ei pidä kajota. Aiemmin se oli ollut hyötyajoneuvo ja lähes jokaisen kirkonkylän komeimman huoltoaseman edustalla oli sulan maan aikana edustava rivi Jawa-moottoripyöriä kaupan. Järjestämisvuodestakin on vähintäänkin kaksi muistikuvaa, mutta niin tai näin, vuonna 2009 järjestettiin 40-vuotisjuhlanäyttely. Tämänvuotisia messuja on syytä analysoida hyvin perusteellisesti, ja niin varmasti tehdäänkin. Viimeisen vuosikymmenen aikana harrastus ja pyöräkanta ovat kasvaneet voimakkaasti. 010 617 2410 toimitus 010 617 2400 tilaukset Fax. Osuuskauppojen rautaosastoilla oli varsin usein polkupyörien kanssa samassa rivissä jokunen MZ-, tai IC-moottoripyörä. Niitähän me itse kukin olemme, vaikka aina joskus tuntuu, että asioista päättää jokin korkeampi taho, ja meille sitten vaan kerrotaan ollako, vaiko eikö olla. Vaikka näyttely aikanaan synnytettiin kaupallisesta tarpeesta, siitä on jalostunut näiden vuosikymmenien saatossa koko harrastajakuntaa yhdistävä, jokavuotinen sosiaalinen tapahtuma. Siitä oli tullut vapaa-ajan harrastusväline. Jos kauppa nyt heittäisi kentälle signaalin, että ei messuja kannata järjestää (peli on menetetty), niin sillä olisi rajut seuraamukset, koska silloin olisi todellakin syytä alkaa puhua pelin menetyksestä. Tuona aikana on luonnollisesti ennättänyt muodostua jonkin verran perspektiiviä asioiden arvioimiseen myös siitäkin johtuen, että olemme ikään kuin käsi-kädessä myötäeläneet niin tämän alan kuin näyttelynkin vaiheita näinä vuosina ja vuosikymmeninä. Moto1-lehti vastaa vain tilaamastaan aineistosta. Moottoripyörän hankinta ei ollut enää samalla tavoin "välttämätöntä" kuin hyötyajoneuvoaikakaudella, joten moottoripyöriä ja moottoripyöräilyä harrastuksena oli ryhdyttävä markkinoimaan uusin motiivein. 010 296 1841 INTERNET www.moto1.fi SÄHKÖPOSTI tilaus@moto1.fi ilmoitus@moto1.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Neste pekka.neste@moto1.fi AVUSTAJAT Roland Brown Heikkilä Jari Heinäaho Ilkka Hämäläinen Harri Kankaansyrjä Kalevi Korhonen Nita Korhonen Seppo Kuningas Jouko Jaakkola Heli ja Jouni Niinivaara Pekka Saano Veijo Suurinkeroinen Juha Tengman Jyri Vasama Jorma Vesterinen Tapio Vilkuna Visa Ylikoski Pauli ILMESTYMINEN 9 kertaa vuodessa, Tilaushinnat: vuositilaus 69 kestotilaus 62 TILAUKSET Internet: www.moto1.fi/tilaa puh
"Round The World" -osiossa sivut 38-43 TÄSSÄ NUMEROSSA: 3 Pääkirjoitus 4 Tässä numerossa 6 MP12-moottoripyöränäyttely 12 Kannattaako vakuutusten keskittäminen 16 Rundit 20 Tilastot, mediat ja raportit Motoristin näkökulma: Jorma Vasama 22 Talviralli 2012 24 Tamworthin Powerhouse mp-museo Australiassa 26 Kierros kotimaassa: Orivesi 30 Transalpistien kesäretki osa 1/3 Turusta Transsilvanian kautta Transnistriaan 36 Matkateema "Round The World" (osa 4) Sinne missä pippuri kasvaa 54 BMW F 650 GS:n kustomointia, osa 5 Matkaenduroon parempi jousitus Koeajot: 58 Evoluzione Cyclesport BMW S1000RR: Nakusport Kaliforniasta 62 Hondan yleissportti CBR600F 68 Ducati 1199 Panigale Uusi luku Ducatin historiassa 77 Klassikko: Honda CB 500 Four 82 Seuraavassa numerossa. Panamericalla Perussa
Koko totuus osoitteessa www.ktm.com tai lähimmällä KTM-kauppiaallasi! KTM Group Partner 690 DUKE Photos: R. Alla paikkakunnat ja päivämäärät: tapahtumia osoitteesta: www.ktm.com 18.5.2012 23.5.2012 13.6.2012 4.7.2012 Wear protective clothing and observe the traffic regulations! MINÄ TARVITSEN DUKEN, KOSKA ... 690 DUKE 2012 FACEBOOK.KTM.COM Helsingin Kartingrata, Tattarisuo Botniaring, Jurva Alastaron Moottorirata Alastaron Moottorirata Nimi Opiskelija 0. Mitterbauer www.kiska.com. SE TEKEE MINUSTA VASTUSTAMATTOMAN. 2012 HUOMIO! FINLAND KTM TRACK N TEST radoilla ia ja maksuttomia ratapäiviä moottori KTM Nordic järjestää kaikille avoim ja voit myös ajaa rataa omalla uksiamme ympäri Suomen. TERVETULOA! Lisätietoj . Barbanti, H. 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 2102 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 EKUD 096 ... Tule koeajamaan uutu lla myös Vesa Kallio opastamassa ajolin pyörälläsi, merkistä riippumatta! Paika ista ja säännöistä lähemäpänä a aikataulu jojen saloja. Schedl, A. Ikä 19 Ammatti Astrofysiikan opiskelija klo: 14-20 klo: 14-20 klo: 10-14 klo: 10-14 Haluatko tietää enemmän
Kuten oheisessa kylkiäisjutussa pohdiskelen, tapahtuma jätti hieman laimean maun. Kaikkien näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena puhutaan tuhansista neliöistä, jotka vapautuivat leventämään osastojen välisiä käytäviä. Saarisen kansainvälisen uransa kynnyksellä käyttämä 125-kuutioinen Puch ja Yamaha TR 350. Japsistarat palkitsivat lauantaina osastollaan järjestetyssä tilaisuudessa taannoisia maailmalla menestyneitä tähtikuljettajiamme "Japsistara"-muistopalkinnoilla. Tepi Länsivuori, Pentti Korhonen, Martti Pesonen, Matti ja Pentti Salonen, Eero Hyvärinen ja monet muut. MP12-näyttely 2.-5.2.2012 Teksti: Pekka Neste Kuvat: Riikka ja Pekka Neste MP 12-näyttely järjestettiin jo perinteeksi muodostuneena helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tänä vuonna tulee nimittäin kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Jarno Saarinen voitti roadracingissa 250-kuutioisten maailmanmestaruuden. Vaikutelma voi olla myös hyvin monen tekijän yhteistulos. Samassa tuntumassa oli myös Jarno Saarisen muistonäyttely, jossa oli esillä mm. Paikalla olivat mm. Sitä samaa sanoivat sekä messuvieraat että näytteilleasettajat. Positiivisena seikkana tästä on nähtävä se, että aatteellisille harrasteosastoille oli tarjolla avarasti tilaa. Tepi Länsivuori, 6. Muun muassa Japsistaroilla oli hyvä kokoelma 60- ja 70-luvun katupyöriä ja lisäksi Keimola-teeman ympärille rakennettu japanilaisten kilpapyörien näyttely, jossa oli esillä nimikkopyöriä, joilla ovat ajaneet mm. Messukeskuksen laajennusosa oli juuri valmistunut ja sen myötä lattiapinta-alaa oli käytettävissä ratkaisevasti aiempaa enemmän, mutta toisaalta moottoripyörämerkeistä puuttuivat maahantuojien osastoina Yamaha ja Honda, vaikkakin kyseisiä merkkejä jälleenmyyjien esittelemänä olikin näkyvillä, samoin suurista varuste- ja tarvikemaahantuojista puuttuivat All Right ja Duell
Reini on ottanut spoorioppia mm. Näitä pyöriä on tiettävästi valmistettu 60-luvun alussa ainoastaan kolme kappaletta. Börje sai vastaavan tunnustuspalkinnon. Harrastusmoottoripyöräilyalueella oli myös matkailukortteli, josta piti alkuperäissuunnitelmien mukaan tulla kaikki matkailua sivuavat osastot yhteen kokoava "tori", mutta nyt kävikin niin, että tätä toria reunustaneet osastot olikin sijoitettu selin toriin nähden ja sen myötä ainakin osin yhteen kokoava perusajatus katosi, tiesivät kertoa jotkut kyseisen kulman näytteilleasettajat. Ruotsin Börje Jansson oli myös läsnä, sillä hän on lämmin Suomen ystävä ja kilpaili maailmalla samanaikaisesti ohessa mainittujen suomalaisstarojen kanssa menestyksekkäästi voittaen mm. Toivotaan, että tapahtuman osakseen saama kritiikki ja toiveet tavoittaisivat oikean maaperän ja johtaisivat toivottuun tulokseen, sillä moottoripyöräilyn nimissä rohkenen sanoa MP-näyttelyn olevan suorastaan suomalaisen harrastajakunnan kansallisomaisuutta ja siksi ehdottomasti säilyttämisen arvoinen. Ducatilla ja AMG:llä on yhteistyösopimus ja niinpä Diavelistakin on sen kunniaksi tarjolla AMG-erikoismalli. SGN-Group/Sumeko Oy oli näyttelyssä hallitsevimmin esillä, ja omalla näyttävällä panoksellaan yritysrypäs oli merkittävässä roolissa suurta yleisöä ja näyttelyn tulevaisuuden imagoa ajatellen. Pentti Korhonen, Martti Pesonen, Eero Hyvärinen ja Seppo Kangasniemi. MP12-näyttelyn kokonaiskävijämääräksi ilmoitettiin 53.543 henkilöä. 4-tahtinen, 500 cc Husqvarna, jolla Ruotsin Rolf Tibblin voitti motocrossin maailmanmestaruuden vuonna 1961 ja Solifer Speed 125. Veteraanimoottoripyöräklubilla oli tänä vuonna teemana motocross- ja endurokilpapyörät, jotka olivat pääosin 1950- ja 60-luvuilta. AMG on ehkäpä tunnetuin Mercedes-Benzin sporttihenkisistä varustelufirmoista. Joukossa oli varsin arvokkaitakin harvinaisuuksia, mm. Näyttelijä Antti "Vares" Reini oli mukana näyttelyssä herättäen ansaittua kiinnostusta, sillä hän on lähdössä Päijänneajoon KTM:llä. 7. Pudotusta edellisvuoteen verrattuna oli 12.708 henkeä, eli 19,2%. MM-hopeaa 125-kuutioisissa. Jysky puolestaan sanoi, että Antti on uskomattoman kovakuntoinen kaveri. Ducati Diavel oli yksi menneen kauden kansainvälisistä myyntimenestyksistä. Jysky Tengmanilta ja harjoitellut omaehtoisesti erittäin aktiivisesti. Tässä endurokilpapyörässä on 125-kuutioinen Bultacon moottori. Mies on tiedostanut miten raaka laji on kyseessä ja panostaa kaikkensa, että pääsee reitin läpi. Kuvassamme on etummaisena AMG-Diavel
Niinpä Börje oli itseoikeutettu saamaan Japsistara-palkinnon ja kunniakirjan. 8. Vasemmalla on Saarisen varikkomopo, 50cc Italjet, joka oli aktiivisessa hyötykäytössä aina kilpailuviikonloppuisin. Jarno Saarisen leski, Soili Karma vastaanotti itseoikeutetun Japsistara numero Yksi muistopalkinnon, jonka hänelle luovuttaa Japsistarojen puuhamiesten ykkönen, Matti Paukkonen. Tähän on koottu uljas rivi japanilaisia katupyöriä, joilla oli valmiudet hallita myös kilparatoja aivan terävimmässä kärjessä. Tällä pyörällä Jarno Saarinen kävi antamassa ensimmäisiä myrskyvaroituksia tulemisestaan Keski-Euroopassa 60-luvun lopulla ja ne eivät olleet katteetonta suunpieksäntää, kuten historia todistaa. Yläpuolella on kuva Jarnon 125 cc Tunturi-Puchista, joita tehtiin vain kourallinen. Edessä on 250 cc Yamaha YDS 3, sen takana 250 cc Suzuki T 20. Japsistara-osastolla Jarno Saarisen 40-vuotismuistonäyttelyllä oli merkittävä rooli (ylin kuva). Näihin pohjautuvilla pyörillä voitettiin jopa Suomen mestaruuksia ja SM-mitaleita. Ruotsin Börje Jansson oli yksi "meistä", kun 70-luvun alun suuruuden päivinä Suomi ja Ruotsi hallitsivat roadracingin MM-sarjaa lähes yhtä suvereenisti kuin Espanja ja Italia tänäpäivänä
Tulevalla kaudella on taas suuntana Isle of Man, joskin päätavoite on vasta seuraavassa vuodessa. 9. Kuvassamme tämän hauismiehen "pihdeissä" ovat isä ja poika, Aki ja Niklas Ajo. Sitten viimenäkemän Guzzi on saanut uuden alumiinitankin, jonka Janne Leiman oli leiponut valmiiksi ennen messuja. Taustalla näkyy suomalaisten japsistarojen menestyksekkäitä ajokkeja. Sen takana on Eero Hyvärisen Suzuki RG 500, jolla hän voitti mm. Tsekkiläinen 500 cc ESO, jolla Sipoon (Varg MK:n) Arne Wikström voitti motocrossin 500 cc SM:n 1964, sekä useita jää- ja maaradan Suomenmestaruuksia 60-luvulla. Yläkuvassa on kaksoismäntämoottorinen, 250cc, itävaltalainen enduro Puch. Näyttelyn juontajana toimi näyttelijä Jarmo Mäkinen. Tällaiseen pohjautuvalla pyörällä Jarno Saarinen voitti jääradan 250 cc Suomen mestaruuden vuonna 1965. Mikä tärkeintä, kierrosajat kertovat, että uusi 4-tahtinen ja 250-kuutioinen tuntuu käyvän erittäin hyvin hänen käteensä. Veteraanipyöräosastolla oli esillä BSA 500 Gold Star, jollaisesta rakennetulla pelillä Matti Salonen ajoi TT-kisoja ennen Yamahoiden maihinnousua. 500-kuutioisten Euroopan mestaruuden vuonna 1984. Veteraani Moottoripyöräklubin teemana olivat cross-, enduroja trialkilpapyörät. Matti oli messuilla perjantaina, eikä lauantaina, jolloin jaettiin Japsistara-palkintoja, joten siksi kuva multimestarista päivää ennen muita. Mäntän Jussi Luoma, tai ainakin hänen pyöränsä oli messuilla esillä koko viikonlopun, vaikka maestro olikin arkipäiville osuvan messuajan ansiossa. Ilman kerskaa ja kotiinpäinvetoa Aki on kohonnut GP-sarjan arvostetuimmaksi pikkuluokkien tallipäälliköksi ja isä on kasvattanut pojastaan Niklaksesta pikkuluokien fiksuimman kuskin, joka osaa esiintyä, käyttäytyä ja antaa lausuntoja. Pyörä numero 5 on Martti Pesosen 350 cc Yamaha TR 2, jolla hän toimi suomalaisille ladun avaajana kansainvälisille areenoile, sekä MM-sarjaan
Kuvatekstii BMW esitteli näyttelyssä kaudella 2012 SM-sarjaan osallistuvan Dealer-teaminsa. 10. Erkka Korpiaho kävi pokkaamassa Superbikeluokan SM-kultaa ja se oli hänen 14. Suzuki oli suurista japanilaisista päämerkeistä toinen, joka oli näyttelyssä esillä omalla osastollaan. Sillä on tulevaisuuteen luotaava symboolinen signaalinsa, johon vähintäänkin pitkän linjan kestoharrastajat reagoivat. KTM:n osastolla oli siististi omistajansa Jukka Penttilän entisöimä, uutta vastaavan näköinen 125 GS, jollaisella Jorma Koskivuori voitti enduron Suomen mestaruuden vuonna 1972 (40 vuotta sitten). Vaikka väri ei tuolloin vielä ollutkaan oranssi, mestaruuksia jo satoi. Tallipäällikkö Kari Tiainen esitteli johtamansa ja Formula 1-tähti Kimi Räikkösen omistaman ICE ONE Racing-motocrossteamin kokoonpanon messuilla. Tallipäälikköä Kari on keskellä ja hänen vasemmalla puolellaan istuu Australian Dean Ferris ja oikealla Siilinjärven Santtu Tiainen. Näyttelyn yhteydessä jaettiin myös roadracingin SM-mitallit. henkilökohtainen mestaruutensa
Toiminnan pyörittyä muutamia vuosia osakeyhtiö-muotoisena tapahtui kyseiseen osakeyhtiöön kuuluneiden maahantuojien keskuudessa muutoksia. Tämä ei ole syyttävän sormen osoitus messukeskukselle, sillä senhän kuuluukin toimia niin, mutta se on kääntynyt MP-näyttelyn alkuperäistä ideaa vastaan. Melko vallitsevana näkemyksenä yleisön keskuudessa oli pettymys. Bike Worldillä on toimipisteet Vantaalla, Raisiossa, Tampereella, sekä Espoossa ja ne toimivat myös Hondajälleenmyyjinä, joten messuilla Bike Worldin osastolla oli mahdollisuus tutustua myös Honda-uutuuksiin. P12-näyttely antoi kertoa itsestään messuvieraille, että se on saapunut perimmäisten kysymysten äärelle. Yhdistyksen jäsenyritykset saivat veloituksetta näyttelyosastojensa lattiapintaalan ja yhdistyksen ulkopuolisille yrityksille osastojen paikat vuokrattiin kohtuullisin kustannuksin, sillä yhdistyksen tarkoitushan ei ole, eikä se edes saa tuottaa voittoa. Lain mukaan rekisteröity-yhdistys ei saa tuottaa voittoa, vaan kaiken, mikä tulee, pitää myös mennä. En ole lietsonut aiemminkaan, enkä lietso nytkään, mutta koen, että velvollisuuteni on ottaa asioihin kantaa ja vain tapahtuman parhaaksi tähdäten, koska nyt ei pidä työntää päätä pensaaseen. MP-näyttelyn liikevaihto kasvoi myös voimallisesti, mikä tarkoitti sitä, että näyttely tuotti voittoa. Tässä tapahtumassa on eturistiriita. Aluksi käytössä oli ainoastaan jokin väliseinällä erotettu osa jostakin isommasta hallista ja vielä saman aikaisesti esimerkiksi Matkamessujen kanssa, jotta messukeskusta olisi ollut taloudellisesti kannattavaa pitää auki. Entä ensi vuonna. Tämä yhteisö vuokrasi tapahtumalle tilat ja vastasi kaikista käytännönjärjestelyistä, sekä tapahtuman markkinoinnista muodostuvista kustannuksista. Messuvierailta loppui yksinkertaisesti kärsivällisyys. Jos tällainen ratkaisu löytyisi, silloin uskoisin näyttelyn tulevaisuuden olevan taattu ei niin suurena, mutta sopivan kokoisena, sillä mielestäni se on parempi kuin ei mitään, tai vain joka toinen, tai kolmas vuosi järjestettynä. Pekka Neste 11. Varsinkin nykyisillä moottoripyörien myyntimäärillä, jota en sano romahdukseksi, vaan paluuksi todellisuuteen, alalla ei ole taloudellisia edellytyksiä vastaaviin osastoihin, joita MP-näyttelyssä nähtiin esimerkiksi vuosina 2008-2009. Niinpä kyseinen osakeyhtiö ajettiin alas ja tehdyllä sopimuksella, jonka sisällöstä ja yksityiskohdista en ole tietoinen näyttelyn tavaramerkki ja järjestämisoikeus siirtyivät Osuuskunta Suomen Messujen, eli Helsingin Messukeskuksen omistukseen. Kun tänä vuonna osa päämerkeistä jäi pois, messukeskus myi vapaaksi jäänyttä kapasiteettia esimerkiksi ulkomaalaisille varustekauppiaille ja sen seurauksena tapahtuma sai osittain "kirpputori-ilmeen", kuten messuvieraat manasivat. Niinpä vero- ja yhdistyslainsäädännöllisistä syistä näyttelyn järjestelyvastuussa olleet yhdistyksen jäsenet perustivat osakeyhtiön jatkamaan tapahtuman järjestämistä. Valitettiin, ettei osastoja löydy, kun tietyissä osin hallia puuttui johdonmukainen "asemakaava" ja osa käytävistä johti umpikujiin. Se tarkoittaa sitä, että tapahtumaan pyritään saamaan mahdollisimman paljon yleisöä ja myymään heille liput, sekä ruokaa ja juomaa mahdollisimman paljon. Niinpä tullaankin perimmäisten kysymysten äärelle. Edustuksia siirtyi yhtiöihin, jotka eivät olleet jäseniä näyttelyä pyörittäneessä yhtiössä ja osa siihen kuuluneista yhtiöistä luopui moottoripyöräkaupasta jne. Valjastetaanko sama tila edelleen MP-näyttelyn käyttöön, vai aletaanko muistella millaiset tilat aikoinaan tarvittiin näillä vastaavilla myyntimäärillä, ja tyydyttääkö se messukeskusta, vai olisiko löydettävä vastaava ratkaisu kuin yhdistyspohjaisesti järjestetyn näyttelyn aikoihin, jolloin messut eivät haukkaisi mp-alan yrittäjiltä lähes koko vuoden työpanoksen tuottoa. Vaikka asiasta olikin informoitu etukäteen, ei se tavoittanut kaikkia ja pettyneet kävijät purkivat tuntojaan paikalla olleille näytteilleasettajille. Vaikka konsernin emoyhtiö, Oy Otto Brandt Ab ja sen tytäryhtiö, Hondien maahantuinnista vastaava Oy Brandt Ab eivät osallistuneetkaan MP 12-näyttelyyn, konsernin tytäryhtiö, Bike World Oy osallistui näyttelyyn omalla osastollaan, jonka päätuotteena olivat Victory-moottoripyörät. Tapahtuma ei palvellut enää alkuperäistä MP-messujen tarkoitusta, mutta sitä vastoin erinomaisesti messukeskuksen liikeideaa, eli kapasiteetin maksimaalista hyödyntämistä. Alkuvuosikymmeninä moottoripyöränäyttelyn järjesti suurimpien maahantuojien muodostama yhdistys, Suomen Moottoripyörien Tuontikauppiaat ry. En halua olla piruja seinälle maalaava pahanilmanlintu, mutta rohkenin kritisoida tätä suuntausta jo taannoin (2009) ja koska silloiset ennustukseni kävivät valitettavasti toteen, koin että tietyillä tahoilla minusta tehtiin syypää, kun "lietsoin" negatiivista henkeä. Vuonna 2009 tapahtuman vetonaulaksi hankittiin OCC-televisiosarjan mursunviiksinen isähahmo Paul Teutul senior, ja osin ehkä hänen vetämänään tupa oli ratketa liitoksistaan, sillä messuviikonlopun kävijämääräksi ilmoitettiin 79.528 henkeä. Moni valitti, että tapahtuma on kuin jättisuuri kirpputori, mikä on täytetty vieri-viereen tungetuilla vaaterekeillä. Messukeskuksen liikeideana on messutapahtumien järjestäminen ja niiden tuoton maksimoiminen. Aluksi M MP-NÄYTTELY PERIMMÄISTEN KYSYMYSTEN ÄÄRELLÄ tapahtumaa järjestettiin pienemmissä, ei varsinaisesti messutapahtumille tarkoitetuissa tiloissa, mutta tarjolla olleet vaihtoehdot olivat pieniä ja epäkäytännöllisiä, mikä pikkuhiljaa ajoi tapahtuman messukeskukseen. Siitä tapahtuma alkoi vuosi vuodelta paisua ja pian ajauduttiin tilanteeseen, jolloin MP-näyttelyn kanssa yhtä aikaa ei ollut enää mahdollista järjestää muita messuja, koska tapahtumasta kehittyi liikennekaaos ja parkkitilat loppuivat kesken. Mielialoihin vaikutti varmastikin myös se, että kahden isoimman merkin puuttuminen tuotti pettymyksen
Tapiolan Omaedussa alennus vaihtelee 0-17 % välillä. Vakuutusmaksujen suuruudella ei ole merkitystä. jos maksat neljässä erässä on maksunkorotus 3,5 %. Muutoinkin vakuutusten hinnoissa on huomattavia eroja (Moto1 1/2012), joten niiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Lisäksi saat alennusta myös kertyvinä plussapisteinä tai muina kauppaketjujen bonuksina. Lisäksi yhtiöllä voi olla monivakuutusetu, joka näkyy myös ajoneuvojen vakuutusten alennuksina. V Useat yhtiöt antavat alennuksen myös liikennevakuutuksesta. Vuoden 2012 merkittävin muutos tulee OPPohjolalta. Kokonaisasiakkuus syntyy asiakassuhteen keston ja eri vakuutuslajien määrästä. Mikäli sinulla on neljän ajoneuvon liikennevakuutus, ei siitä synny keskittämisasiakkuutta. Osana järjestelmässä on myös Tapiola pankin palvelut. Asia on varmaan ajankohtainen aikaisintaan vuoden 2013 alusta.. Tämä tekee Pohjolan vakuutuksista edullisia. Keskittämisetu edellyttää yleensä kotivakuutusta, henkilövakuutusta (esim. Keskittämisessä vaikuttaa kaksi tekijää. Kannattaako vakuutusten keskittäminen... vai onko jokin muu ratkaisu edullisempi vaihtoehto? 12 akuutusyhtiöiden keskittämisetu-järjestelmiä päivitetään harvoin. Merkittävimmät kokonaisasiakkuus alennukset ovat Pohjolalla ja Ifillä. Uudessa järjestelmässä ne on käytettävä konsernin (verottajan tulkinta, ei voida enää maksaa rahana) palvelujen ostoon. Tapiola ja Lähivakuutus yhdistyvät vuoden 2012 aikana, eikä sen vaikutusta keskittämisetuihin vielä tiedetä. Tapiolalla on edellytykset tehdä vastaava bonusjärjestelmä kuin OP-Pohjolassa. Mikäli käytit ne vakuutuksiin säästit pääomaveron. Aikaisemmin OP-bonukset sai myös rahana. Yksi on asiakassuhteen kesto, ja toinen vakuutusten lukumäärä. Huom. Mikäli tällainen ratkaisu syntyy, muuttaa se kilpailutilannetta. Omaetu muodostuu seuraavasti: Tapiola yhtiöt Moottoripyöräily on matkailua parhaimmillaan, ja matkalla voi ottaa rennommin, kun vakuutusasiat on suunniteltu harkitusti kuntoon. Edun suuruus: · Kahden osa-alueen asiakkaana saat alennusta vakuutusmaksuista 8 % · Kolmesta alueesta on alennuksesi 13 % · Tasolla 4 on alennuksesi 17 % Taso 4 edellyttää pankkiasiakkuutta Tapiolaan. Tapiolalla maksimi etu on siis 17 %. Alennusta ei kannata väheksyä, sillä kuukautena, jolloin vakuutuksesi menevät maksuun, saat enemmän alennusta myös ruokaostoksistasi. tapaturmavakuutus) ja ajoneuvon liikennesekä vapaaehtoista vakuutusta
moni autoedun. jälkeen 5 %, 5 v. Ifin keskittäjäalennusedut rakentuvat kahteen osaan. Turvassa palkitaan (pääsääntöisesti) vain pitkään kestäneestä asiakkuudesta. Saat Aktian keskittämisedut, kun olet pankin aktiivinen tiliasiakas ja nimissäsi on vähintään yksi vakuutus tai Aktia PSsäästämissopimus. Kun keskität vakuutuksesi Pohjolaan ja pankkiOP-Pohjola asiat Osuuspankkiin eli kokonaisasiakkuus löytyy OP-Pohjolasta voit saada huomattavia alennuksia. Lisäksi Ifstä saa autoihin ns. Lisäksi järjestöjäsenyydellä hyödyt lisää. Kyseinen bonusmäärä on keskivertotaloudelle realistinen. Enimmillään etu on 23,5 %. Turva on osa Tapiola konsernia, mutta se ei osallistu Lähivakuutuksen ja Tapiolan fuusioon. Tätä alennusta ei saa moottoripyöriin. Tämä nostaa osan ajoneuvoista 28,5 % keskittämisedun piiriin. Asiakassuhteen kestosta voit saada alennusta 1 v. Käytin esimerkkilaskelmassa 350 suuruisia OP-bonuksia. Bonusjärjestelmän uudistuksen jälkeen vakuutusten nolla-laskut ovat todellisia. Tapaturma- tai kotivakuutus voi olla vakuutusmääriltään, ja maksuiltaan mitätön. Ifin vahvuus on se, että yhteistyöjärjestöjen kenttä on laaja (Veromaksajat, karavaanarit, erilaisia metsästys - kalastus järjestöjä, ammattiliitot jne.). If keskittämisalennus: keskittämisale 3 vakuutusta 4 vakuutusta 5 vakuutusta 6 vakuutusta 8% 10 % 12 % 14 % + järjestö yht. Lisäksi vakuutukset kerryttävät Plussapisteitä, joiden vaikutus on enimmillään 5 %. Niitä voi olla vaikka ajoneuvo-, koti- ja tapaturmavakuutus, tai matkustajavakuutus. Lisäksi voit saada joitain ammattiliittokohtaisia alennuksia. If ei peri maksutapakorotusta maksoit sitten yhdessä tai neljässä erässä. Tee jokin nimellinen vakuutus, niin täytät lajiehdot. Ifin keskittäjäalennus liikkuu 8 14 % välillä. OP-Pohjola toi markkinoille ensimmäisenä merkittävän konsernin kokonaisasiakkuuteen perustuvan järjestelmän. Tilanne ei parantunut keskittämisvertailussa. Fennia Tryg Ifiltä saat vielä S-Bonusta, joka on enimmillään 5 %. Toinen muodostuu keskittäjän vakuutusten lukumäärästä ja toinen järjestöasiakkuudesta. Samaa metodia voi käyttää muihinkin vakuutusyhtiöihin. Turvan järjestelmä perustuu asiakkuuden kestoon tai ammattiliittojäsenyyteen. Mikäli et käytä konsernin palveluita, menevät kertyneet bonukset hukkaan. Ifin järjestöasiakkaina on erilaisia järjestöjä. Bonukset säilyvät 5 vuotta. Esimerkiksi 6,3 maksavalla tapaturmavakuutuksella säästät 81 muiden vakuutusten maksuista. Pohjolassa keskittämiseen tarvitaan kolmen eri lajin vakuutuksia. Edun suuruus on 5 %:a. Tämän jälkeen laskin bonuksen vaikutuksen kokonaisasiakassuhteeseen ja tein laskelmasta vertailukelpoisen. Kokonaisuutena Turvan keskittämisedut ovat alhaisimpia. Muista vain, että tuo nimellinen vakuutus ei korvaa juuri mitään, mutta säästö on maksua huomattavasti suurempi. Edun merkitys on 9-15 % ja lisäksi maksutapakorotus on vain 2 % maksoit sitten kahdessa tai kahdessatoista erässä. 5 % · Maksutapa-alennus 2,5 % · Keskittämisalennus 7 % · OP-bonusasiakkaan alennus 3 % · Auton bonuksellisesta vakuutuksesta 18 % Perheen Fennia sopimuksen asiakasedut vuonna 2012: · 4 24 % Fennia bonus-alennusta (uusi asiakas saa 10 tai 16 % alennusta vakuutusten lukumäärän mukaan) · 10 % alennusta liikenne- ja kaskovakuutuksesta · 20 % jatkuvasta matkavakuutuksesta Olet Fennian bonus-asiakas, kun sinulla on vähintään 3 vakuutusta. Trygillä (Nordea) on käytössä järjestelmä, jossa etua saa vain vapaaehtoisista vakuutuksista. Lisäksi Ifin vakuutusmaksut oikeuttavat S-Bonukseen. Tärkeintä on, että eri lajit täyttyvät. jälkeen 7 % ja 10 v. Hintaedun saat, jos sinulla on If-sopimuksessasi vakuutettuna vähintään kaksi henkilö- tai pakettiautoa (edun saa liikenne- ja / tai huippu-, täys-, etu- ja osakaskojen vakuutusmaksuihin). 10 % 12 % 14 % 15 % Turva IF Alennus on enimmillään 100 % kaikista vakuutusmaksuista (mikäli OP-bonukset riittävät). Tryg oli moottoripyörävakuutusten vertailussa kallein vaihtoehto. Alennusta saat asiakkuudesta riippuen 0-15 %. Alennuksesi on helposti S-edun kanssa 20 % + säästö maksutavasta joka on 2-3,5 %. Jokainen voi tarkistaa oman bonuskertymän OP-Pohjolan nettisivujen kautta. jälkeen 10 %. Turvan maksimi etu on 10 %, jos maksat 4 erässä on maksutapakorotus 3,5 %. Asiakassuhteen on oltava katkeamaton. Etu on markkinoiden heikoin, koska se myönnetään vain vapaaehtoisista vakuutuksista. Bonuksia kerryttää vakuutukset, lainat, säästöt, rahastotalletukset, Visa-kortin käyttö jne. Pohjolan keskittämisedun osat: · Bonuksilla maksettaessa säästö vakuutusmaksuista 100 % · K-plussa kortti max. Vapaaehtoisesta ajoneuvon vakuutuksesta ja kotivakuutuksesta saat 20 % alennuksen ensimmäisenä vuonna ja (tulevina vuosina) 10 % suuruisen jatkuvan alennuksen. Aktia 13
130 -150 . Avasin artikkelissa keskittämisedut vain päälisin puolin vakuutusten näkökulmasta. Edullisin vaihtoehto oli harkittu hajauttaminen. sairauskulu) ei kannata siirtää yhtiöstä toiseen. Westy alias Tapsa Vesterinen, motoristi 14. OP-Pohjola oli keskittäjän kannalta edullisin vaihtoehto (huomioitu 350 OP-bonuksia). Tarkista vakuutusturvaasi tilanteiden muuttuessa. Mikäli lähdet tässä ratkaisussa lisäämään vakuutuksiin paljon erilaisia ominaisuuksia ollaan helposti kalliimmassa vaihtoehdossa kuin keskittämisen kautta saatu ratkaisu. Näillä yhtiöillä olen maksussa huomioinut vain matkustajavakuutuksen. Mikäli haluat edullisen ja toimivan Lopuksi kokonaisuuden, niin mieti mitkä osat on kannaltasi järkevä vakuuttaa. Kaupparyhmien bonuksilla on sekin merkitys, että vakuutusmaksut nostavat kunkin kuukauden ostoja, jolloin saat paremman alennuksen myös ruokaostoksista. Kilpailuta vakuutukset vähintään kahden vuoden välein. Osalla yhtiöistä matkatavarat sisältyvät kotivakuutukseen. If selvisi keskikastin voittajaksi S-bonuksen ansiosta. Kaikkia vakuutuksia (esim. Yhtiöinä ne olivat edullisimpaan vaihtoehtoon nähden 1109,56 kalliimpia. Mikäli bonuksia on enemmän vakuutukset on edullisempia. Keskikastiin ylsivät If, Aktia, Tapiola ja Fennia. Tavoitteena on antaa kuva vaihtoehtoisista kokonaisuuksista. Kun summasta vähennetään vielä K-plussat 98,20 (5%) jää maksuksi 1 865,86 . Toisilla yhtiöillä matkustajavakuutus on voimassa myös kotimaassa. VAKUUTUSTEN KESKITTÄMISEN VAIKUTUS HINNASSA: Tryg Peräkärry lv + palo / varkaus Auto Pyörä 1 Pyörä 2 Koti Matkat + tavara Mökki Yhteensä: 33,31 627,05 880,12 764,01 179,69 191,46 86,22 2761,86 Aktia 39 592 551 570 186,91 268,42 204,46 2411,79 Pohjola 30,53 489,25 512,38 481,64 150,37 169,33 130,56 If 47,53 639,5 807,11 541,07 132,74 176,76 112,77 Tapiola 32,08 569,35 763,42 685,32 153,47 126,96 104,6 2435,2 Fennia 31,04 595,3 721,49 721,49 220,84 73,13 109,44 2472,73 Lähivak. Harkittu hajauttaminen tarkoitti sitä, että keskität perusvakuutukset edullisimpaan yhtiöön ja täydennät pakettia edullisten vakuutusten kautta toisesta yhtiöstä. Älä ota turhaa "tilpehööriä" ellet pidä niitä välttämättöminä. Taulukossa ei ole huomioitu kauppaketjujen bonuksia. Esimerkkitapaus: Henkilöauto Moottoripyörät 2 kpl Peräkärry nto Kotivakuutus, kerrostaloasu Kesämökki 2 x matkustajavakuutukset Kaikissa ajoneuvoissa on 70 % bonukset Harkiten hajauttamalla säästit 1109,56 euroa Kun hajautit harkiten säästit kalleimpaan keskittämisratkaisuun 65,34 %. Oman bonuskertymän voi laskea OP-Pohjolan nettisivujen bonuslaskurilla. Lähtökohtana on kuitenkin se, että vakuutus on voimassa vain ulkomailla. Keskivertoratkaisuunkin hintaeroksi jäi vielä 372 . Hajautetussa ratkaisussa vakuutukset olivat kahdessa eri yhtiössä ja siinä hyödynnettiin OPbonusta. Tämä siksi, että muutoin vakuutuksenottajalle syntyy turhia päällekkäisyyksiä. Matkustajavakuutus on voimassa 90 vrk matkan alkamisesta. 55,56 698,05 832,55 849,55 149,76 81,92 140,19 2807,58 Harkiten hajautettu 25,14 402,5 422,53 594 94,92 103 55,93 1698,02 1964,06 2457,48 Hajautetussa ja Pohjolan taulukossa huomioin 350 euron arvosta OP-bonuksia. Pitäydy siinä ja pyydä sen mukainen tarjous. Kuluttajan on selvitettävä itselleen mitä asioita haluaa vakuuttaa ja sen jälkeen pitäydyttävä tekemässään päätöksessä. Kun vakuutukset ovat Ifissä saat S-bonusta 122,87 (5%), jolloin nettomaksuksi jää 2 334,60 . Tässä ratkaisussa on tiedettävä mitä tekee. Keskiverto vaihtoehtoon 44,73 % ja edullisimpaan 15,67 %. Kalleimpina yhtiöinä olivat Tryg ja Lähivakuutus. Tuolloin matkatavaran omavastuu on n
| Vesangantie 24, 40630 Jyväskylä | www.jmkmc.fi. Avoinna la 9.0017.00 ja su 10.0016.00 - Mp-varusteita - Trial-näytöksiä - Muotinäytöksiä - Rakennettujen pyörien osasto - Voita oma moottoripyörä SMOTON arvalla Liput 6, alle 12v ilmaiseksi vanhempien seurassa Lahjoitamme osan lipputuloista K-S Keskussairaalan lastenosastolle Näyttelyn järjestää | Jyväskylän Moottoriklubi ry
Lauantaina 17.3. Delta Fun Centerin osoite on: Mekaanikonkatu 8, 00880 Helsinki (Herttoniemi) PAUL SMARTIN IMOLA-VOITOSTA 40 VUOTTA 1972. Niistä mainittakoon mm. Esittelyssä ovat yrityksen edustuksiin kuuluvat uudet Apriliat, Ducatit, Kawasakit ja Suzukit, sekä All Rightin ajovarusteuutuudet. Paikalla on myös Rallisimulaattori ja N-ryhmässä ajava Riku Tahko. Voitto oli Ducatille legendaarinen, sillä Smartin jälkeen kilpailun kakkoseksi ajoi hänen tiimikaverinsa, Italian Bruno Spaggiari samanlaisella Ducatilla. Vuodesta 1988 eteenpäin Ducati on osallistunut Superbike-luokan MM-sarjaan ja vuosien saatossa pyörät ovat olleet 851-, 888-, 916-, 996-, 998-, 999-, 1098-, 1198- vakiomalleista kehitettyjä kilpaversioita, joilla Ducati on voittanut 17 valmistajien ja 14 kuljettajien maailmanmestaruutta ja yli 300 Superbike-luokan osakilpailuvoittoa. ucatin käynnistäessä tuoreimman superbikensä, 1199 Panigalen tuotannon tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Paul Smart ajoi 750 cc Ducati V-twinillä Imola 200-kilpailun voittoon vuonna D 16. Tarjolla on myös kahvia, limua ja makkaraa. Tony Rutter ( nykyisen katuratojen hallisijan Michael Rutterin isä) voitti 600 TT2-maailmanmestaruuden Ducati Pantahilla vuosina 1981-83. Mike Hailwoodin voitto vuoden 1978 Mansaaren Tourist Trophyssa. klo 11-15. H Delta Fun Center avaa kevätkauden Herttoniemessä 17.18.3. erttoniemessä sijaitseva Delta Fun Center järjestää ajokauden avajaiset kaiken ikäisille tarkoitetulla viikonlopputapahtumalla. Imola 200 voitto oli avaus lukemattomien arvokkaiden voittojen sarjalle, jotka otettiin Taglionin luomukseen perustuvalla pyörällä. Fabio Taglioni oli luonut edistyksellisen 90° V-twinin, jossa oli Desmodrominen venttiilinohjaus. Kevättapahtumassa on tarjouksia ajoneuvoista ja varusteista, lipuke, jolla saa ilmaisen pyörän tarkastuksen, arpajaiset, jonka palkintona on laadukas ajopuku, kumpanakin päivänä 50 ensimmäistä saa yllätyslahjan. ovet ovat avoinna klo 10-15 ja sunnuntaina 18.3. Virginio Ferrari ja Marco Lucchinelli kilpailivat 750 cc F1-pyörällä ja vuonna 1986 Lucchinelli voitti Daytonassa 750-kuutioisella Battle of Twins-kisan. Tästä sai kirjaimellisesti käynnistyspotkun Ducatin osallistuminen kilpailutoimintaan katupyörään perustuvalla racerilla
Sivuilla luvassa harjoittelupäiväkirjan lisäksi kuvia ja videoita A miehen valmistautumisesta tulevaan koitokseen. Lue ensimmäiset fiilikset tähän astisesta harjoittelusta nettiosoitteesta: http://www.facebook.com/ktmnordic Päijänteen Ympäriajo tunnetaan Suomi Enduron perinteikkäimpänä kilpailuna. Suomi Enduron tunnetuimpaan kilpailuun ensi kertaa starttaava Reini päivittää harjoittelupäiväkirjan muodossa tuntemuksiaan ja kokemuksiaan ajoharjoittelun lomassa KTM Motorsportin Facebook-sivustolle. Vuoden 2012 "Päitsi" ajetaan 30.3-1.4.2012. Kolmipäiväisellä turneella on pituutta noin 900 kilometriä, ja lisämausteen koitokseen tuo iltahämärässä ajettavat pimeät eri- koiskokeet. Lisää harjoittelusta osoitteesta: www.ktm.com 17. ANTTI "VARES" REINI PÄIJÄNNEAJOON ntti Reinin harjoittelu Päijänteen Ympäriajoon on täydessä vauhdissa
Kaupantekoprosessi sujuu samalla tavalla kuin uudenkin ajoneuvon kaupassa. helmikuuta Hyvinkäällä. Yrityksistäkin vain niiden, jotka ovat yhdistyksen jäseniä, ja alleviivatun korostetusti näiden pyörien on löydyttävä palstan alle ilmoituksen jättäneestä liikkeestä. Sen kautta kuluttaja löytää vaihdokit luotettavasti. Mp-kauppa.fi -palstalta ostetulle pyörälle annetaan vähintäänkin kuluttajasuojalain mukainen takuu. Palvelusta löytyy kaikkia moottoripyöräalaan kuuluvia ajoneuvoja; moottoripyöriä, mopoja, mönkijöitä ym. Käytännön tasolla varsinaista vuosi- S MP-KAUPPIAAT ry:n VUOSIKOKOUS kokousta tärkeämmäksi asiaksi voitaisiin nimetä nettiin avattu uusi käytettyjen ajoneuvojen hakupalvelu, jonka valmiuksia ja toimintaa esiteltiin jäsenistölle. Tämä vaihtoehto on haluttu luoda sen vuoksi, että markkinoilta halutaan karsia pois epärehelliset, alan mainetta mustaavat epärehelliset yrittäjät ja samalla halutaan puhdistaa asiakkaiden silmissä alan maine. Oy Hailac Ab:n markkinointipäällikkö Niko Kantola valittiin yksimielisesti jatkamaan mp-kauppiaat ry:n puheenjohtajana. uomen mp-kauppiaat ry. Mp-kauppa.fi-palstalle ei hyväksytä yksityishenkilöiden ilmoituksia. Mp-kauppa.fi kertoo, että rahoitus löytyy aina helposti ja edullisesti ja myös paperit saadaan aina kerralla kuntoon. Kotimainen vaihtopyörä otetaan aina vaihdosssa. 18. sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 11. Käytettyjen ajonuvojen hakupalvelu lanseerattiin yleisön tietoisuuteen MP12-moottoripyörämessuilla, ja tästä lisää kuulemaan, jäsenistö oli mm. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa yksimielisellä päätöksellä Niko Kantola (Oy Hailac Ab). Tilanne tähänastisilla nettipalstoilla on riistäytynyt käsistä, ja niillä on myytävänä lukematon määrä pyöriä, joiden taustat ovat epäselvät, tai ne eivät ole edes Suomessa, vaan ikään kuin toimeksiannosta ne käydään tarvittaessa sitten hakemassa tänne. saapunut vuosikokouksen vuoksi paikalle. UUSI KÄYTETTYJEN AJONEUVOJEN NETTIHAKUPALVELU Mp-kauppa.fi on järjestäytyneiden mp-kauppiaat ry:n jäsenliikkeiden yhteinen hakupalvelu käytetyille ajoneuvoille
Classic Motorshowssa on niin paljon nähtävää, että näyttelyvieraat viihtyvät näyttelyssä pitkään, keskimäärin jopa viisi tuntia. Oheisohjelma tarkentuu kevään mittaan. Lisäksi näyttelyalueella sijaitsee lauantaina Lahti Historic Tour -matkailuajon maali ja palkintojenjako. Näyttelyn ehkä useimmin kuultu huudahdus onkin: "Voi, meidän vaarilla oli just tuollainen!" Näyttelyviikonvaihteeseen mahtuu paljon muutakin kuin upeasti toteutettuja näyttelyosastoja. Esillä olevat yksilöt kutsutaan teemaosastolle järjestäjän toimesta ja ne ovat löytyneet alan kotimaisten harrastajien kätköistä. Tapahtuma on alan kokoava vuosittainen klassikkoajoneuvojen yleisnäyttely, jossa on nähtävillä satoja menneiden vuosikymmenten klassikoita ja arkipäivän nostalgiaa. Tänä vuonna näyttelyssä järjestetään esimerkiksi ensikertaa klassikkoajoneuvojen huutokauppa, jonka toteuttaa Triangle Motor Co. Kotimaisten harrastajien kätköistä saadaan esittelyyn erittäin hyvä otos teemaan liittyen. Yksi suosittu näyttelyn erityispiirre on messukeskuksen edustan pysäköintialue johon pysäköivät ilmaiseksi kaikki 30-vuotiaat ja sitä vanhemmat ajoneuvot. Esillä on alan tuotteita, asiantuntijoita ja palveluita sekä klassikkoajoneuvojen harrastekerhoja. Ainutlaatuista tapahtumassa on juuri sen monipuolisuus. Tästä parkkialueesta on muodostunut elävä ja alati vaihtuva osa näyttelyä joka katsellaan läpi niin näyttelyyn tullessa kuin lähtiessäkin. Classic Motorshow 5.-6.5.2012 Lahti lassikkoajoneuvoharrastajia hemmotellaan jälleen toukokuun alussa kun järjestyksessään jo viides Classic Motorshow -tapahtuma avaa ovensa Lahden messukeskuksessa 5.-6.5.2012. Kadonneita merkkejä esitellään osastolla eri vuosikymmeniltä ja jälleen kerran osastolle sopivien ajoneuvojen määrä ja merkkeihinsä perehtyneiden omistajien harrastuneisuus ovat lyöneet järjestäjät ällikällä. Ajoneuvokerhojen osastot tarjoavat yleisölle mainion mahdollisuuden löytää näyttelystä juuri se oman nostalgiakokemuksen herättävä ajopeli. Teemaosasto Muun näyttelytarjonnan lisäksi tapahtumaan kootaan vuosittain vaihtuva teemaosasto. Tämän vuoden teemana ovat kadonneet merkit, joten osastolla esitellään ajoneuvomerkkejä joiden tuotanto on päättynyt. Classic Motorshow ei ole suunnattu vain jonkin tietyn tyylin klassikkoajoneuvojen harrastajille, vaan tapahtuma kokoaa kaikki yhteiseen viikonloppuun. Teemaosaston lisäksi näyttelyssä on puolentoistasataa muuta näytteilleasettajaa. Mainio ja monipuolinen klassikkoajoneuvoharrastajien kauden avaus on jälleen muodostumassa toukokuulle 2012. Voidaankin sanoa, että Classic Motorshow on lunastanut paikkansa Suomen suurimpana klassikkoajoneuvonäyttelynä. K Varaosat, tarvikkeet ja ajovarusteet helposti netistä. www.tmi-janikaasalainen.fi Verkkokaupassa tuhansia tuotteita 19
Ajo- ja "pepputuntuman palautus" tulee herätellä sivuteillä, vähemmän vilkkaan liikenteen seassa. Viime kesänä vaimoni Raili (67 v) nousi 48 avioliittovuoden jälkeen ensimmäistä kertaa moottoripyöräni kyytiin, joten koskaan ei ole liian myöhäistä, kun vain jaksaa odottaa. Ovatko kypärä ja00ajovarusteet ok. Nuorten motoristien (< 24 v) kuolemat pienenivät kolmella, kun keski-ikäisillä (2534 v) ne taas lisääntyivät seitsemällä ja yli 35 vuoden ikäisillä varttuneilla peräti kahdeksalla. 05 06 07 08 09 10 11 0 99 01 02 03 04 uudet mp tuontikäyt YHT 5751 1975 5167 5327 4408 7212 4920 5173 6264 8234 7835 5783 9228 5219 11058 11533 10215 5664 5667 5622 7051 4262 6054 4245 5736 3972 MOTORISTI: 10093 14498 13618 14447 16722 17200 15837TURVALIIVIÄ 7726 10494 11620 ENNAKOI JA KÄYTÄ 11313 10299 9708 Tule nähdyksi. Motoristen liikennekuolemat kasvoivat viime vuonna 16:sta 28:aan. 10000 8000 AJOKELIT LÄHESTYVÄT Kevätaurinko lämmittää pian ja sulattaa talven lumia. Varmaa 6000 on, että motoristien kämmenpohjat hikoilevat, kun pian koittaa 4000 aika ottaa moottoripyörä käyttöön. Älä hukkaa sitä "kauhusekuntia", vaan toimi riittävällä aikaresurssilla ja voit hymyillä jälkikäteen, että onnistuit välttämään yhteenajon. Naimisiin mennessämme (1963) sovimme, etten patista häntä moottoripyörän matkustajaksi, vaan hän saa tehdä itse aloitteen, jos joskus haluaa kyytiin. Yllättäen kolmion takaa eteesi pölähtävä auto on hengenvaarallinen kumppani. Ruotsissa pidettiin vastaava På två hjul ja kävijöitä oli 45.037. 20 % vähemmän kuin 2010. VÄHEMMÄN LOUKKAANTUNEITA MOTORISTEJA Pääasiallisina syinä voidaan pitää yksittäisiä tieltä suistumisia, liian suurien tilannenopeuksien ja moottoripyörän hallinnan seurauksina. MP-REKISTERÖINTI 1999-2011 Motoristin näkökulma: Jorma Vasama TILASTOT, MEDIAT JA RAPORTIT 18000 16000 20000 MOOTTORIPYÖRÄNÄYTTELY 14000 53.543 (66.216) henkilöä tutustui helmikuun alussa pidettyyn MP12 12000 näyttelyyn eli n. Varsinkin ajosesongin alussa, autoilijat eivät aina huomaa, että motoristit ovat tulleet liikenteeseen. Raililla ei ole koskaan ollut mitään moottoripyöriä, tai moottoripyöräilyä vastaan ja hän on tuhannet ja taas tuhannet kerrat pessyt niin minun kuin poikiemmekin ajovarusteet näiden vuosikymmenien aikana. Railin ensikommentti ajoretken jälkeen oli, että tätä täytyy saada lisää. AIKUISMOTORISTIT KUOLINONNETTOMUUKSIEN AIHEUTTAJINA Viime kolumnissani (6/2011) esitin liikenneonnettomuustaulukoita tammi-kesäkuulta niin kotimaasta kuin pohjoismaista. Myös vakavia kohtaamis- sekä risteysonnettomuuksia oli merkittävästi. Älä unohda, että tuo ilmiö yllättää niin sinut kuin autoilijatkin. Sama trendi näkyy motoristien loukkaantumistilastoissa, jotka ovat 5 vuotta pysyneet laskussa (692 > 626), kannan LOUKKAANTUNEET MOTORISTIT 1999-2011 MOTORISTIKUOLEMAT 1999-2011 35 30 800 25 700 600 20 500 15 400 10 300 200 5 100 0 < 18 18-34 35-64 65 > YHT 99 1 10 2 0 13 00 3 3 3 1 10 01 1 9 6 0 16 02 2 14 6 0 22 03 6 12 5 0 23 04 3 7 8 2 20 05 3 13 14 0 30 06 3 12 9 0 24 07 6 16 8 0 30 08 5 14 14 0 33 09 3 9 14 1 27 10 2 5 9 0 16 11 2 9 16 1 28 0 < 18 18-34 35-64 65 > YHT 99 163 144 76 1 384 00 131 166 106 1 404 01 111 170 129 1 411 02 123 198 156 3 480 03 133 200 159 1 493 04 148 198 145 5 496 05 178 225 237 1 641 06 184 254 251 3 692 07 186 224 242 5 657 08 211 219 221 3 654 09 183 218 242 6 649 10 178 181 273 6 638 11 189 180 249 8 626 24 20 Lähde: Tilastokeskus. Ei auta yhtään, että sinulla on etuajo-oikeus, jos törmäät siihen. Hanki motoristien turvaliivi, joka on tosi halpa (2040 ) henkivakuutusmaksu. Onko pyöräsi liikennekunnossa. Oletko valmis kohtaa2000 maan haasteita. Ennakoi, ole valmiina jarruttamaan sekä väistämään
PALUU MYYNTIMÄÄRIEN NORMAALILUKEMIIN Maamme moottoripyörien vuosirekisteröinti on tasautumassa vuosituhannen vaihteen lukemiin. Tunne on sama kuin pujottelisit suksilla alppirinteillä keppien välistä toiseen. Turvallista elämysmatkailua kaksipyöräisellä! MOTORISTIKUOLEMAT 1999-2011 35 LOUKKAANTUNEET MOTORISTIT 1999-2011 30 800 25 700 600 20 500 15 400 10 300 200 5 100 0 < 18 18-34 35-64 65 > YHT 99 1 10 2 0 13 00 3 3 3 1 10 01 1 9 6 0 16 02 2 14 6 0 22 03 6 12 5 0 23 04 3 7 8 2 20 05 3 13 14 0 30 06 3 12 9 0 24 07 6 16 8 0 30 08 5 14 14 0 33 09 3 9 14 1 27 10 2 5 9 0 16 11 2 9 16 1 28 0 < 18 18-34 35-64 65 > YHT 99 163 144 76 1 384 00 131 166 106 1 404 01 111 170 129 1 411 02 123 198 156 3 480 03 133 200 159 1 493 04 148 198 145 5 496 05 178 225 237 1 641 06 184 254 251 3 692 07 186 224 242 5 657 08 211 219 221 3 654 09 183 218 242 6 649 10 178 181 273 6 638 11 189 180 249 8 626 21. Ruotsissa yli yhdeksän miljoonan valtiossa rekisteröitiin viime kaudella 8.136 uutta moottoripyörää ja laskua oli huippuvuodesta 2007 (21.047) peräti yli 61 %. MP-REKISTERÖINTI 1999-2011 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 uudet mp tuontikäyt YHT MP-REKISTERÖINTI 1999-2011 99 5751 1975 7726 00 5167 5327 01 4408 7212 02 4920 5173 03 6264 8234 04 7835 5783 05 9228 5219 06 5664 07 5667 08 5622 09 7051 4262 10 6054 4245 11 5736 3972 9708 11058 11533 10215 10494 11620 10093 14498 13618 14447 16722 17200 15837 11313 10299 ETSI AJOELÄMYKSIÄ SIVUTEILTÄ Katuendurot ovat lisääntyneet viime vuosina maassamme vauhdilla. Silloin huomaat, ettei tärkeintä moottoripyöräilyssä ole mittariin tuijottaminen ja huippunopeuksilla herkutteleminen, vaan vartalo-ohjauksen tunto ja nautinto edessä oleviin tiehaasteisiin. Esim. Tilanne meillä on kuitenkin suhteellisen positiivinen, jos vertaamme muihin pohjoismaihin. Suomessa epävirallinen ennakkoluku oli 292 ja Ruotsissa 334. Tanskassa rekisteröitiin viime vuonna vain 1.930 uutta moottoripyörää, vaikka asukasluku on siellä samalla tasolla kuin meillä. Huippuvuodesta (2007) on tultu alamäkeen. Tiekuolemiin suhteutettuina, norjalaisia motoristiuhreja 2011 oli 13 eli 7,7 %. Norjassa asukkaita on lähes viisi ja kotimaassamme 5,4 miljoonaa ja silti teillämme menehtyy melkein tuplasti (292/169) enemmän ihmisiä liikenteessä. Suomessa vastaava luku oli 28/292 = 9,6 % ja Ruotsissa 45/334 = 13,5 %. Naapuriamme pidetään maailman liikenneturvallisempana maana, mutta ruotsalaismotoristien onnettomuusmäärät ovat useimmiten olleet suurempia kuin Suomessa. jatkuvasta kasvusta huolimatta (2006 = 172.283 ja 2011 = 235.240). Nähtäväksi jää, miten tuleva sesonki käynnistyy ja miten alan myyntikäyrät reagoivat tuleviin hallitusvallan kehysriihipäätöksiin 20132015. Leveätankoisilla ja hyvillä vääntömomenteilla sekä laukkuvarusteisilla matkaenduroilla on helppo ajella pikkuteillä, olipa pinta asvalttia tai hiekkaa. Maassa kuoli liikenteessä 2011 vain 169 henkilöä. Huimaa liikennekuolemien eroa norjalaisiin, tulisi syyllisyyden suhteen etsiä nelipyöräisten kuljettajista. Edellä mainittu hidas kokonaiskehitys ei johdu suomalaismotoristeista tai mopoilijoista. Suomi on edelleen EU-jäsenvaltio, joka ei erittele loukkaantumisia vakaviin ja lieviin, vaikka alan järjestöt jättivät kaksi vuotta sitten asiasta vetoomuksen liikenne- ja viestintäministeriölle. NORJA KIILASI TURVALLISUUSTILASTON KÄRKEEN Norjassa on liikenneturvallisuuskoulutukseen panostettu ja investoinnit näyttävät tehonneen
Eipä tälläkään kertaa toimeen tarttuvaa seuraa löytynyt, joten lopulta tapahtuman järjesti Hannu Saari rou- vansa Ritvan kanssa. Talven siihen mennessä kovin pakkasjakso hellitti sopivasti: viikonloppuna pakkanen pysytteli 10 asteen tietämillä, tosin vielä perjantaiaamuna oli Keski-Suomessa paikoin lähes 30. Heillä oli apunaan kolme kaveria yöllisessä kipinävartiossa näkymätöntä, mutta äärimmäisen tärkeää työtä. Erityiset kiitokset Hannu lähettää Raahen ja Pihtiputaan talvimotoristeille, joilta tuli rallin järjestämisen Jussi Niemi huoltamassa telttakamiinaa.. Talviralli 2012 teksti & kuvat: Pauli Ylikoski MP69:n vuotuinen Talviralli pidettiin huomattavasti viimetalvista rallipaikkaa Vihtijärveä pohjoisempana Halsualla. Joukossa oli toistakymmentä vakiokävijää Saksasta ja Virosta. T 22 alkootyö ei enää nykyaikana ole niin itsestään selvää kuin ennen, mikä on huomattu monien perinteistenkin rallien kohdalla. Halsualle raviradan kupeeseen saapui hiukan yli sata kevättalven keleistä nauttinutta kuuraista motoristia
Suurimmalla kilometrimäärällä saapuivat Ralf Zeisberger, Thomas Rohe ja Martin Held, jotka ajoivat reilun ketunlenkin Saksan keskiosista Nordkappin ja Vesisaaren kautta Halsualle. Kyytiläisistä pisimpään matkusti Nina Leino. Pieni järjestäjäporukka ei suinkaan tarkoittanut karua rallia: teltoissa tarkeni ja ruokaa tarjoiltiin kahtena päivänä! Pisimmän matkan palkinnot menivät ulkomaalaisten osalta perinteisesti Saksaan. Ehkäpä Vilkunan kansatiedon kokoelmaan voisi ujuttaa myös motoristihenkisiä sanontoja: "Jos ei tärise Talvarissa, ei Kontiossa korvennu". Talviajo ruokkii kekseliäisyyttä etenkin tarkenemisen suhteen. Villasukka saappaan päällä oli Pekka Hermanni Kyrön ase kylmää vastaan. Kotimaisista miehistä pisimmän matkan taivalsi Ivalon Rykimästä startannut Pekka Hermanni Kyrö ja naisista Mallu Helin Orivedeltä. Talvirallin henkeä kuvaakin hyvin se, että aktiiviset rallikävijät rientävät auliisti järjestelyjen tueksi. Reilusta lumen ja pakkasen määrästä Talvirallin aikoihin lienee syytä olla iloinen, sillä jos Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto -teokseen on luottaminen, juuri tuon ajan kylmät kelit lupaavat kesäksi helteitä. Kotimatkalla ei käsiä palele: Rene Vierland teurasti makuualustan ja ompeli siitä käsisuojat. (Oik.) Nämä heinät eivät ole tarkoitettu taustan kameleille, vaan rallikansan telttojen pohjille. 23. "Ilmeisesti tällä varustuksella ajoviima ei jäähdytä saapasta niin tehokkaasti", oli teoria kikan toimivuudesta. Kaukana Californiasta. "Jos ei tärise Talvarissa, ei Kontiossa korvennu". kannalta merkittävää apua
Itseään kunnioittava moottoripyörämuseo ilman Tuutin ensimmäistä mallia hiekkavaletulla alakerralla on kuin pilvinen päivä. Mike Hailwoodin muistoa kunnioittamaan vuonna 2001 tehty Ducatin MH 900 E on tullut museoon suoraan tehtaalta. Ja saattaahan se olla, että vahtivuorossa oleva eläkeläismotoristi tarjoaa kahvit muillekin suomalaisille kuin vain minulle. Joku englantilainen oli pyytänyt Nortonin 850-kuutioista John Player Specialia tehtiin vain 300 kappaletta. Kuskeina olivat Andrew Johnson ja Wayne Gardner. Sitä ei olla koskaan edes käynnistetty. Museon valikoimissa Ducatit ovat ehdottomassa ykkösasemassa. kiistanalainen, sillä Hailwoodin perilliset eivät oikein sulattaneet kyseistä muistomallia, koska oikeusprosessi Hailwoodien ja Ducatin välillä oli yhä kesken. Kyseisellä katulaillisella kilpurilla voitettiin vuonna 1980 yksi Australian arvostetuimmista kestävyyskisoista, Castorlin kuuden tunnin kisa. Pyörää tehtiin vain 300 kappaletta eikä se päässyt koskaan suurten voittojen tielle. Tokihan Tamworthin Powerhouse museosta sellainen löytyi ja tarina kaupan päälle. Onneksi Greg keräsi parhaimmat pyöränsä yhteen ja toi ne ihmisten ihasteltavaksi. oowoombasta Sydneyhyn johtavan tien numero 15 eli New England Highwayn varrella Tamworthin kaupungissa on siisti museo auki yleisölle joka päivä kello yhdeksän ja viiden välisen ajan. Kun hän sai karjanpidolla lompakkonsa lyöntiin, hän alkoi hankkia itselleen sellaisia moottoripyöriä, joihin liittyy selkeä tarina. Pyörä on hieman Ducati on ykkönen Mike Hailwoodin muistoa kunnioittamaan vuonna 2001 tehdystä Ducatin MH 900 E:stä ei olla otettu savujakaan. Myös MV Agustan ORO, Brutale on tuotu vitriiniin konetta kertaakaan käynnistämättä. Gregin mukaan ajamattomuudella on puolensa: eipähän tarvitse sitten tulevaisuudessa jonkun ruveta entistämään ja etsimään puuttuvia osia. Heti museon sisääntulossa on esillä kaunis Hondan CB 1100 R. Vaisuksi jäi tämän pyörän menestys radoilla. 24. Sisäänpääsystä pitää pulittaa noin viisi euroa, mutta nähtävää kyllä riittä, vaikka pyöriä ei ole kuin hieman päälle 50. Hondan vieressä on Nortonin 850 kuutioinen John Player Specia vuodelta 1974. Tamworthin Powerhouse mp-museo Australiassa Visa Vilkuna Karjamiehen intohimo T Australialainen karjatilallinen Greg Maguire on pikkupojasta asti ollut kiinnostunut moottoripyöristä
Mutta kohtuullisen lyhyeksi jäi Viperin taival, sillä vuonna 1955 aloitettu tuotanto lopetettiin vuonna 1968. Tämä Charles Udallin luomus oli englantilaisten yritys taistella massatuotantoa vastaan. Powerhousen esittelijöinä toimii harmaantuneet herrasmiehet, jotka itsekin ovat viihtyneet kaksipyöräisten päällä. Museon esittelijöiksi ei olla otettu teini-ikäisiä mistään kiinnostumattomia tekstiviestien lähettelijöitä. Heillä oli alueen ensimmäinen talo, jossa oli sähkövalot. Ja tuttu tarina noilta vuosilta. Myös vuosittaiset countrymusiikkijuhlat ovat maankuulut. Joka ikinen pyörä on kuin uusi, ja uskon muutamien vanhimpien mallien olevan jopa uutta paremmassa ulkoisessa loistossa. Eli ilman muuta Powerhousehan se sellainen on. Asiaansa vihkiytyneiden esittelijöiden syvällinen asiantuntemus ja aito museon pyörien esittelyn halu on vaikuttavaa. Tamworth on Australian hevos- ja karjakaupan keskus. pyörää koeajolle kaupasta kohta 70-luvun alussa. Ja käsi sydämellä voi sanoa Powerhousen moottoripyörämuseonkin olevan alansa kirkkainta ykköskastia. Luonnollisesti värit, mallit ja mallimerkinnät olivat erilaiset maapallon toisella puolella. Osin tutun näköistä tekniikkaa, mutta niin erilaisissa väreissä ja malleissa. 500-kuutioinen Triumph TR5 Trophy vuodelta 1972 ei liene yleisimpiä enduropyöriä. Leskentekijät eli Kawasakin 750 Mach IV -mallit vuosilta 1972 ja -73. Tällä Tuutilla eräs engelsmanni oli vähällä päästä hengestään. 25. Greg Maguirellä on toinen mokoma harvinaisuuksia varastossaan. Museon nimi Powerhouse juontaa juurensa Gregin isovanhempiin. Yleishuomiona museosta huomaa sen, että kaikki esillä olevat pyörät ovat erittäin ammattitaitoisesti entistettyjä. Yhdessä museoesittelijän kanssa moottoripyöristä ja yleensä moottoripyöräilystä keskusteleminen, tuntuu harvinaiselle, mutta erinomaiselle. Velocette Viper löytyy myös rivistöstä. Sopivasti pyöriä kierrättämällä museo on vierailemisen arvoinen, vaikka olisit siellä aiemmin jo poikennutkin. Pyörä ulos tieltä ja onneksi kuski jäin niukin naukin henkiin. Museon moottoripyörässä on käsin tehty kone. Mutta tällaisessa museossa viihtyy, kun ei tarvitse arvailla miltähän pyörä on alkujaan näyttänyt. Vaihtuva näyttely Tällä Hondan CB 1100 R -mallisella katulaillisella kilpurilla voitettiin vuonna 1980 yksi Australian arvostetuimmista kestävyyskisoista, Castorlin kuuden tunnin kisa
KIERROS KOTIMAASSA ORIVESI Kalevi Kankaansyrjä 26
Hoidetun urheilukentän luona urheiluseura ylläpiti mm. Taiteen ystäville Purnu on oivallinen valinta. Sitä voisi kutsua vaikkapa eräänlaiseksi maisematieksi. Elokuun lopun kauniina kesäpäivänä lähdin Jaskan kanssa tutustumaan paremmin Oriveteen, joka on aiemmin ollut vain läpikulkupaikka matkalla jonnekin muualle. Tietä 3260 ajoimme noin 10 kilometriä ja pysähdyimme Rönnin huvikeskukseen. Taustalla Kivimuseo. Sen välittömässä läheisyydessä oli vanhaan viljamakasiiniin perustettu kivimuseo, jonka vetovoimana oli suomalaisten mineraalien kokoelma. Olimme saapuneet Orivedelle ja sen perinnekorsun luokse, joka rakennettiin talvi- ja jatkosodan veteraanien muistoksi. Kaikkiaan mäellä on 14 erilaista rakennusta ja välineistöä, joka kertoo elämänmenosta Orivedellä 1800-luvulta aina 1950-luvulta saakka. Veneilijöille löytyy pieni satama tankkausmahdollisuuksin ja järvi suorastaan kutsui uimaan tällaisena kauniina kesäpäivänä. Lähdimme kiertämään Eräjärveä. Kunta perustettiin vuonna 1540 ja nykyisin asukkaita on noin 9700 tässä yli 350 järven kunnassa. Tunnelma oli kuin suoraan vanhoista kotimaisista elokuvista. Järvikierrokselle tuli pituutta noin 16 km ja sen jälkeen meidän oli palattava pari kilometriä Längelmäen tiehaaraan, jossa seuraavana tavoitteena oli vanha Längelmäen kirkko. Yksi suurimmista Oriveteen lukeutuvista kylistä on Eräjärvi, jonne suuntasimme ensimmäisenä. oulukeskuksen kentän takalaidalla pilkahti pieni vierailukohteemme, jollaisia on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana noussut ympäri Suomea. Korsumuseo on yksi kokonaisuus Oriveden Paltanmäen museokokonaisuudesta. Eräjärvellä, kuten monissa muissakin Oriveden kylissä, on ollut kiviteollisuutta. Korsusta löytyy sota-ajan materiaalia ja sen edessä oleva 40 mm Bofors it-tykki kuvaa kotirintaman puolustusta ja Oriveden asevarikon yli 60-vuotista toimintaa paikkakunnalla. Orivesi kuuluu Itä-Pirkanmaahan ja kaupunki kuvaa itseään maaseutukaupunkina, joka pitääkin varsin hyvin paikkansa. Täällä on tanssittu keskeytyksettä aina vuodesta 1949. Kirkon pihalla olleet kukkopatsaat meitä ihmetyttivät ja niiden merkitys on meille vieläkin suuri arvoitus. Tuota ennen törmäsimme Västilän kylässä vielä kukoistavaan talkoohenkeen, joka tänä päivänä tuntuu oleva maassamme katoava luonnonvara. Voi vain kuvitella millainen elämänlanka 27. Taidekulttuuria olisi ollut tarjolla heti retkemme alussa Purnussa. alueita. Se elää vielä tänäkin päivänä, sillä reittimme varrella useassa paikassa oli kiveä myynnissä. Kulttuurinälkäisille Rönni tarjoaa myös kesäteatteria. Me kuitenkin ohitimme Pitkäjärven tiehaaran, josta Purnun taidenäyttelykeskukseen olisi ollut muutama kilometri. Aina kun lavaa on uusittu on pyritty säilyttämään sen alkuperäinen olemus. Kutsun olikin ottanut vastaa useampi lapsiperhe, sillä rannassa oli vesileikit käynnissä. Nykyinen lava on vuodelta 1957. Tutustuttuamme useisiin Oriveden lukuisista kunnista, voimme todeta ajoreittimme olleen ihastuttava. Nämä alueet olivat aikoinaan pirkkalaisten eränkäynti- K Idyllinen maalaismaisema Eräjärvellä. Näiden kukkojen tarina ei selvinnyt Eräjärvellä. Tämä näyttely oli sysäys kesänäyttelytoimintaan maassamme. Huvikeskus tanssilavoineen sijaitsi kauniin järven rannalla. Eräjärven keskustassa aitiopaikalla oli vuonna 1821 rakennettu puukirkko. Maasto oli osittain kumpuilevaa ja ensikokemuksen siitä sai heti kylän jälkeen. Nousimme niin jyrkkää mäkeä ylös, että siitä oli jopa liikennemerkillä varoitettu. Kuvanveistäjä Aimo Tukiainen rakensi Purnuun 60-luvulla kesäateljeensa, ja piti ensimmäisen kesänäyttelyn maassamme vuonna 1967. Sitten saavuimme Eräjärvelle, jonka nimi juontaa kauas historiaan. kioskia, joka nyt tosin oli kiinni
Västilästä 2 km ja käännyimme vasempaan kohti vanhaa Längelmäen barokkityylistä puukirkkoa. Längelmäki koki erikoisen tapahtuman vuonna 2007, kun kunta jaettiin kahteen osaan. Tuolloin osa kylistä liittyi Oriveten ja toiset Jämsään. Suola esiintyy monissa eri väreissä kuten valkea, keltainen, oranssi, punertava, sininen tai väritön. Jalokivigallerian terassilla nautimme pullakahvit gallerian omistajan Alpo 28. Kirkon luona on kyläyhdyskunta, mutta varsinainen Längelmäen nykykeskusta on täältä 12 km päässä. Siellä pienen sataman kautta ajettuamme pysähdyimme kahville Jalokivigalleriaan, jonka yhteydessä toimi myös pellavamuseo. Kirkko Västilän Voiman kesäkioski. (Alh.) Längelmäen kirkko. rakennettiin vuonna 1772 pitäjän oman pojan, Antti Piimäsen johdolla. Orivettä kuten Längelmäkeäkin halkoo Tampere Jyväskylä rautatie ja valtatie 9. kylälle kioski on keskikesällä, sillä pienet kyläkaupat ovat täällä kuolleet kuten niin monessa kylässä muuallakin maassamme. Vanha kantatie vei meidät Längelmäen keskustaan. Itseäni myytävistä tuotteista miellytti eniten suolakivituikut. Värikirjo takaa sen, että kahta samanlaista vuorisuolalamppua ei ole olemassa. Me olimme lähestymässä Jämsään liittynyttä osaa, kun havaitsimme harvinaisen siistin kierrätyspisteen tien varressa. Ne on valmistettu vuorisuolasta ja tuottajat löytyvät pääasiassa Himalajalta ja Pakistanista. Tuntui ihmeelliseltä ensinnäkin, että mistä oli kotoisin kierrätystavaran paljous näinkin syrjäseudulla ja toiseksi se, että kaikki oli niin tiptop järjestyksessä
3. 3280 3252 9 Eräjärvi Kahvilla Jalokivigalleriassa. Pellavamuseo. JYVÄSKYLÄÄN Längelmäki 5. Västilä 4. Kierrätys Tiellä ja sen vierellä! 800 GS on kehitetty tuottamaan ainutlaatuista suorituskykyä tiellä ja maastossa. Rönni 3. Oikealla isäntä Alpo vieressään Esko. Längelmäen vanha kirkko 5. Orivesi TAMPEREELLE 3260 2. 1. 14.950,13 vuotta. Huippunykyaikainen 85 hevosvoiman kaksisylinterinen moottori tuottaa kunnioitettavat määrät tehoa kaikkiin of froadtilanteisiin. Tämä moottoripyörä on ainutlaatuisen monipuolinen, sillä se selviytyy yhtä hyvin sileällä asvaltilla kuin vaikeassa maastossa. Hinta alk. Mekin aloimme kahvien jälkeen tehdä muuttoa eli jatkaa matkaamme, sillä valoisaa kesäpäivää oli vielä runsaasti jäljellä. 1. Eelin ja hänen Esko ystävänsä kanssa. Esimerkiksi uusin ABS-versio nostaa turvallisuuden huipputasolle (voidaan kytkeä pois käytöstä). Vain 207 kilon paino saa tämän moottoripyörän reagoimaan herkästi. Yritys toimii vanhassa koulussa, mutta sen tulevaisuus näytti epävarmalta. 4. Paljon huolellisesti suunniteltuja yksityiskohtia, kuten lämmitettävät kahvat. Purnu 2. 11.518,00 + vero 3.432,13 yht. Koulu on myyty ja edessä on muutto, eikä uudesta liiketilasta ollut vielä tietoa
Baltian läpiajo on tylsä päivälläkin ja yöllä vieläkin tylsempi. Takapenkkiläinen laittoi töpinäksi: iltaan mennessä oli tavarat pakattu sivulaukkuihin ja laivapaikka varattu Tallinnan iltalaivaan. Takalaukkuun sovitetaan kaikki muu: sandaalit, hygieniavälineet, kartat, miniläppäri, sadevaatteet; laukkujen ulkopuolelle ei mitään. Oli kesäisen yön pimein aika; parin tunnin päästä alkaisi aamu valjeta. Lomaa oli kulunut jo viikko ja aikaa ja rahaa tuhlaantunut mm. Ajon aikana tarvittavat tavarat ja paperit takin taskuihin, talon avainten ja vastuun luovutus tyttärelle ja eikun menoksi. Kyllästyttyämme seisoskelemaan lähdimme ajelemaan hiljakseen kohti etelää. Ajankulua tarjosi 30. Tallinnan uurteiset kadut lainehtivat vettä, kun ajoimme varovasti kohti Pärnun maantietä. Tallinnan lähestyessä aloimme pukea ajovaatteita päällemme. Kuljettaja olisi jo menokengässä koska oikein lähdetään ja mitä satamaa kohti. Niinpä Turusta lähtiessämme emme tienneet, että viiden päivän kuluttua täyttäisimme maahantulokaavakkeita sellaisen maan rajalla, jota ei oikeastaan ole olemassakaan... seitsemän jälkeen Honda Transalp kaartoi Turusta kohti Helsinkiä. Hondan kello näytti 01.11, kun ajoimme ulos laivasta keskelle rankkaa ukkossadetta. Puuhamme huvitti kovasti juhlatuulella ollutta miessakkia: Gospel Riders paitojemme kirvoittama jutustelu päättyi pähkäilyyn: Ette kai te tosissanne aio ajaa tällaisella säällä! Takapenkkiläinen oli kyllä varovasti ehdottanut matkan siirtämistä päivällä, koska Forecan mukaan Baltiasta oli yöllä lähestymässä raju ukkosrintama. Ukkonen oli aivan päällä, joten päätimme poiketa joksikin aikaa tien varren aseman katoksen alle. Kaukovalojen sininen merkkivalo häiritsi kuskin näkyvyyttä, kun sen valo taittui visiiriä pitkin valuvista sadepisaroista. pitkäksi venyneeseen pyörän huoltoon. Molemmilla on oma sivulaukku, johon pitää mahtua vaatteet ja tarpeen mukaan myös ajohousut. Ilta- M Ei kesää ilman kunnon matkaa uskollisella Transalpilla! Tosin tapamme mukaan emme tälläkään kertaa suunnitelleet matkareittiämme etukäteen. Edellisistä matkoista viisastuneena olemme vuosi vuodelta vähentäneet matkatavaroidemme määrää. Ehdotusta ei silloin noteerattu. Vesi peitti sekä raitiovaunukisPäivä 2 kot että kuoppaisen tien syvien urien väliin jäävän keskiosan. Mitä jos pyörä osuisi johonkin kohtalokkaan syvään kuoppaan. Transalpistien kesäretki osa 1/3 Turusta Transsilvanian kautta Transnistriaan Teksti: Jouni ja Heli Jaakkola Kuvat: Heli Jaakkola aanantaiaamuna Turussa käytiin tiukkasanainen keskustelu. Kolmen tunnin Suomenlahden ylitys sujui nuokkuen Eckerö-linjan lautan sohvalla
Mies oli jo aamupäivällä aika 31. Kello oli puoli seitsemän aamulla ja ukkonen jäänyt taakse. Pärnussa joimme haaleat yökahvit drive-in Mäkkärissä ja Liettuan puolella söimme aamiaisen kotoisasti Hesburgerissa. Sivuteiltä ajetaan surutta eteen, tiet ovat kapeita ja täynnä rekkoja ja kuorma-autoja, joilla on paha tapa ohitella lähietäisyydeltä. Nyt siitä ei muistuttanut kuin liioitellun leveät koppalakit vähän kuin Leningrad Cowboyseilla. Neljän jälkeen oli kuljettajan ajokiintiö täynnä ja takapenkkiläisenkin jäseniä jo kolotti. Huonehinta oli 40 euroa. Meille oli kerrottu, että Ukrainan tulli elää yhä pysähtyneisyyden aikaa. Niinpä olimme Ukrainan rajalla vasta puoli yhdeksältä. Matka oli alkanut hyvin olimme tulleet Turusta jo reilun 1100 km päähän. Honda oli hyvässä turvassa ikkunamme alla. Siemiatyczen pikkukylästä löytyi mukava motelli Cesar. Harmi vain, että olimme sen verran väsyneitä, ettemme jaksaneet poiketa minnekään. Aamun tullen olimme jälleen virkeitä. Olimme edellisenä iltana tutkineet karttaa ja päättäneet, että ajaisimme tällä kertaa vain Ukrainan luoteiskulman halki kohti Romaniaa ja tutustuisimme Ukrainaan myöhemmin jossain muualla. Maksettuamme 30 euroa yöpymisestä motellinpitäjä Mario tilasi meille noutopizzat, jotka söimme talon ulkoterassilla illan jo hämärtyessä. Rajalla ei aikaa kulunut, sillä virkailija halusi nähdä vain passimme ja pyörän green cardin. Kylän keskellä oli kultakupolinen ortodoksikirkko ja kylän ulkopuolella koristeellisten ristien ja kukkien täyttämä hautausmaa. Ensi kerralla sitten. Ajoimme Puolan itärajan tuntumassa, jossa oli tiheään rakennettuja kimppukyliä. Samaan hintaan sai juomansa myös kylän ukko, joka kysyi jotain venäjäksi ja tilasi saman tien meidän piikkiimme 0,20 eurolla kolpakollisen viiniä. Mario ja äiti olivat laittaneet yhdessä tukevan aamiaisen ja aika vierähti jutellessa niitä näitä. Toisessa pöydässä kaksi saksalaista motoristia suunnitteli matkareittiään kartan ja olutlasien ääressä. Puolan liikenteen seassa on parasta ollakin virkeä ja valpas. Nopeudenrajoittimet niistä sen sijaan puuttuivat ja niin jäi nopeusrajoitusten seuraaminen itselläkin toissijaiseksi, kun yritti vain päästä alta pois kiihdyttäen sinne, missä vielä oli tilaa. Ushorodin rajakaupungissa pyörimme hetken, sillä tienviittojen ja katukylttien kyrilliset kirjaimet eivät vauhdissa lukien Suosittu pyörä itäisillä mailla. Päivä 4 aina avautuneet. Ilma oli jo aamulla niin helteinen, että pakkasimme ajohousut sivulaukkuihin. Marion tytär juoksenteli pihassa pienen koiransa kanssa. Bialowiezan metsässä oli visenteistä eli euroopanbiisoneista varoittavia kylttejä. paikallisia limsoja, alkoholitonta olutta sekä kahvia ja maksoimme koko lystistä 1,5 euroa. Vanha äiti katseli sisällä Päivä 3 Ei niin köyhää kylää, etteikö siellä ollut komeaa kirkkoa. Tervanväriset puumökit olivat kauniisti koristeltuja. Olimme sopineet, että ajaisimme niin pitkään, kuin kuljettaja jaksaisi. Joimme mm. Poikkesimme tieltä erääseen kylään, josta löysimme vanhanaikaisen kahvilan. Aurinko paistoi kuumasti huoneemme suurelle parvekkeelle, jossa kastuneet vaatteet kuivuivat nopeasti. Rekoissa näkyi monen eksoottisen itämaan kansallistunnuksia. Valikoima ei ollut suuren suuri, mutta maistoimme vähän kaikkea. Iltaseitsemältä olimme jo Ukrainan rajan läheisyydessä, mutta ajetut 560 km sekä pikainen perheneuvottelu ratkaisivat, että jäimmekin yöksi Slovakian puolelle motelli Angelikaan Zaluzicen kylään. Syödessämme hän kertoili paikallisista oloista, lähistön mustalaiskylistä ja mustalaiskuninkaista. Vranovin kohdalla käännyimme kohti kaakkoa, sillä kuljettajan mieli paloi Ukrainaan. Törsäyksen vastapainoksi söimme pikkurahalla pizzan paikallisten suosimassa katukahvilassa ja siirryimme sitten pitkille yöunille. Ohitimme puolenpäivän aikaan Puolan rajan auringon paistaessa jo täydeltä terältä. ukkospilvien ja mahdollisten hirvien tarkkailu. Ajelimme edelleen itäisessä Puolassa ohittaen Lublinin ja Rzeszówin kaupungit, kunnes saavuimme Slovakian puolelle. (Oik.) Puolalainen hautausmaa. televisiota kissa sylissään
Liikenne Romaniassa oli kohtuullisen kovavauhtista, mutta sujuvaa. kieltä ei ollutkaan. Kylien nimet ovat historiallisista syistä merkitty koko Transsilvanian alueella kolmella kielellä: romaniaksi, unkariksi ja saksaksi. Päivä 5 Romaniäiti vankkureineen. 32. tuiskeessa. Oli tullut tehtyä liikennerike, protokol, koska emme olleet pysähtyneet ja kaistanvaihto oli ollut huolimatonta. Hiukan tahtia hidasti se, että tiet menivät kylien läpi ja paikallisilla autoilijoilla oli paha tapa tulla pihateiltä pysähtymättä suoraan tielle. Miliisi tuli kuitenkin henkilökohtaisesti neuvomaan, miten pääsisimme Romaniaan johtavalle tielle, jottemme enää tulisi pyörimään hänen liikenneympyräänsä. Koirat haukkuivat ja ankat kaakattivat, kun ajoimme kylien läpi. Kuljettajaa tämäkin harmitti, sillä vastaavaan oli pitänyt nöyrtyä tätä ennen vain kerran Guinean ja Malin rajalla. Raha piti jättää pöydälle, eikä miliisi halunnut puristaa ojennettua kättä. Vanhukset viettivät aikaansa istuskellen tien varressa talojen eteen asetetuilla penkeillä. Kuvauksesta vastaava takapenkkiläinen ikuisti ohi kopsuttelevan hevosen vetämät vankkurit, jotka oli katettu auki revityillä muovisäkeillä. itäautoja sekä hevosvankkureita. Kylien kohdalla oli kyllä nopeusrajoitus, mutta siitä ei kukaan tuntunut piittaavan. Täkäläisten miliisien tapana kun on kuulemma sakottaa ulkomaalaisia milloin mistäkin syystä. Toisaalta näiden kylänraittien läpi oli mukava ajella hissukseen, jotta ehti katsella paikallista elämänmenoa. Hevosta ohjasti romaninainen, joka samalla imetti vauvaa. Lopulta vaaditusta 200 eurosta jäi maksettavaksi 20. Tänään ei ajokaan rasittanut, koska taukoja oli pidetty runsaasti ja kilometrejä kertynyt vain reilut 400. Ostimme 50 sentillä ison pussin persikoita ja luumuja, jotka söimme nautiskellen. Turdasta ajoimme Alba Iulian ohi kohti Sibiuta. Majatalomme maksoi vain 20 euroa; majoituskulujen suunta oli siis edelleen laskeva. Nyökyttelimme kuin olisimme hyvinkin ymmärtäneet ja lopuksi mies heilautti kättään lähdön merkiksi. Kuljettaja viipyi asemalla pitkään. Luvassa oli koko alueelle aurinkoa ja hellettä. Jatkoimme Turdaan, Mihai Viteazulin kylään, jossa illan hämärtyessä parkkeerasimme pyörän Pensiuneia Marian takapihalle. Koska paikalliset kirjaimet eivät edelleenkään olleet tuttuja, pyörimme liikenneympyrässä Mugachevossa ylimääräisen kierroksen. Vaikka kylä olisi ollut kuinka köyhän oloinen, sen keskellä komeili kultakupolinen, vastamaalattu kirkko. Kun kuljettaja oli selvittänyt, että olimme kyllä pysähtyneet, oli se toinen rike, dva protokol paikka oli ollut väärä. Seurasimme huvittuneina sitä seuranneita pitkällisiä laskutoimituksia, kunnes paperit ja pullokorit oli viimein saatu ajan tasalle. Taukomme aikana kahvilaan tuotiin kuorma-autolla lisää juotavaa. Ajoimme viihtyisien kylien läpi. GAZin hytistä laskeutunut kolmen hengen tiimi nosti sisään muutaman korin olutta. Lähdimme matkaan jo aikaisin, sillä tänään aioimme ajaa kuuluisan Transfagarasanin mutkatien ja muutenkin ehtiä tutustumaan Transsilvanian maisemiin. Naisen vieressä istui pellavapäinen pikkulapsi. Tiet olivat toistaiseksi olleet hyväkuntoisia. Sisällä käytiin keskustelua, vaikka yhteistä GAZ toi lisää juotavaa ukrainalaiseen syrjäkylään. Ilma oli helteinen ja pysähdyimme tien varrella olevan hedelmäkojun viereen tauolle. Valkoisella viivalla pysähdyimme ja näytin kuljettajalle suuntaa, minne mentäisiin seuraavaksi. Ohi ajoi monenlaista kulkupeliä, joitakin länsiautoja, lukuisia vanhoja Mosseja ym. Vävymme Jukka piti Suomen Turussa Forecaa silmällä ja lähetti aika ajoin meille säätiedotuksia, joiden mukaan suunnittelimme reittiämme. Nyt tie kaarteli jo loivina serpentiineinä matalien kukkuloiden rinteitä antaen esimakua siitä, mistä pian saisimme nauttia enemmänkin. Paimen kedolla lampainensa. Vinohravidissa siirryimme Romaniaan ja takaisin EU:n puolelle. Ajoimme Satu Maresta ohi Clujn kaupungin. Viihtyisä majatalo oli aivan toista kuin päätien varressa näkemämme rekkaparkin viereinen motelli, jonka pihalla näkyi ikäviä merkkejä jopa lapsiprostituutiosta. Nyt olisi sitten tulossa se sakko, josta olimme täällä käyneiltä kuulleet. Kaikkialla oli vehreää, viiniköynnökset kiemurtelivat lähes joka talon pihassa. Suupielessä paloi mahorkkasätkä. Seurasi pitkä keskustelu, jossa selviteltiin mistä tulimme ja minne olimme menossa sekä vedottiin kaikenlaisiin perhesyihin, jotta sakko pienenisi. Se kiinnitti miliisin huomion, joka puhalsi vihaisesti pilliinsä ja vaati meitä pysähtymään
Mies kävi töissä Sibiussa ja vaimon elämä oli tämä kauppa ja kaupan takahuoneessa asuvat ikääntyvät vanhemmat. Tämän alun perin 120 km pituisen sotilastien rakennutti 1970-luvun alussa itse Ceaucescu, Karpaattien neroksikin kutsuttu diktaattori. Tie oli tunnelissa ikävän kuoppaista ja seinistä juokseva vesi oli täyttänyt kuopat. Toivotimme hänelle hyvää jatkoa ja siirryimme portaille nauttimaan aamiaista. Puolalaispariskunta ajeli tällä tiellä jo viidettä kertaa. Parin kilometrin päässä Cartisoaran kylässä käännyimme tielle 7C. Alpeilla tottuneet. Romanialaiset perheet olivat lähteneet joukoittain päiväretkelle ja niinpä jokaisella tasanteella ja metsäpaikassa tuntui olevan grillaus käynnissä. Aikamme ihailtuamme maisemia lähdimme ajamaan alaspäin kohti Curtea de Argesia. Tien pohjoisosa oli ollut hyväkuntoinen, mutta Balea Lacilta eteenpäin alkoivat huonot osuudet. Pato sulkee Argesjoen tuottaen samalla 400 GWh sähköä 33. Näkyvyys oli nollassa. Olimme saapuneet jo eilen Transsilvanian ylänköalueelle, mutta ohittaessamme Sibiun alkoivat etelän puolella häämöttää Transsilvanian Alpit eli Transfagarasvuoret. Paikalliset autoilijat toitottivat torvea niin että tunneli raikui. Ostosten teon lomassa keskustelimme niitä näitä. Tie kulkee 166 m korkean padon harjalla. Katseltuaan meitä hän sanoi kaihoisan päättäväisesti, että vielä kerran hänkin lähtee matkalle jonnekin kauas. Tien korkeimmalla kohdalla (2060 m) oli Balea Lacin jäätikköjärvi, jonka rannalla oli nytkin paikoin lunta. Kaupan kahvikoneen kahvi oli hyvää ja vahvaa ja paikallinen leipä makkaranpätkän kanssa aivan mainiota. Haikarapariskunta seisoskeli komeassa pesässään talon savupiipun päällä. Transfagarasanin mutkia. Avrigin jälkeen pienessä Scoreiun kylässä pidimme aamiaistauon. Nainen kertoi käyneensä kerran Transfagarasin vuorten toisella puolen. Liikennettä oli paljon ja autot ajoivat tien kunnon huomioon ottaen kohtalaisen reippaasti. Parkkipaikalla myytiin sitä sun tätä: matkamuistoja ja karhuntaljoja, puuveistoksia ja makkaroita. Ajelimme kahden motoristin perässä näköalapaikalle saakka, jossa tutustuimme heihin paremmin. Edellisvuonna he olivat nähneet vuorilla karhuäidin poikasineen tietä ylittämässä, mikä ei kuulemma ole mitenkään harvinainen näky Romaniassa. Toinen pariskunnan pyöristä oli täsmälleen samanlainen Transalp kuin meillä. Kerroimme matkasuunnitelmamme ja vaihdoimme perheidemme kuulumisia. Kylässä oli kaksi kauppaa tien molemmin puolin. Naisen lapset olivat juuri muuttaneet pois kotoa opiskelemaan, joten juttelua vauhdittava yhteinen tilanne löytyi helposti. Transfagarasanin tiukat mutkat ja jyrkkä nousukulma oli erilaista kuin mihin olimme esim. Hieman alempana sammutimme moottorin useaksi minuutiksi odottaessamme, kun lammaspaimen ohjasi valtavan laumansa tien yli vihreämmille niityille. Kirkkaasta auringonpaisteesta sukelsimme pilkkopimeään Balea-tunneliin (880 m). Toisen kaupan omistaja oli keski-ikäinen nainen, joka osasi englantia. Pimeydestä ilmestyi yllättäen lauma aaseja, jotka olivat menneet tunneliin hellettä pakoon. Samalla katselimme, kun vastapäisen kaupan ovesta tuli kumarainen mummo vetäen perässään kärryissä ostoksiaan. Tie jatkui alaspäin kuoppaisena ja siinä oli ajoittain syviä uria ja reikiä. Pysähdyimme ihmettelemään Vidrarun patoa, jonka päällä tie kulki
Dracula oli jo omana aikanaan kuuluisa julmuudestaan, mutta vasta vuosisatoja myöhemmin häneen alettiin liittää myös paholaismaisia piirteitä. Lohikäärmeiden ritarikuntaan ja siitä johtui myös pojan lisänimi. Muuten 'dracul' tarkoittaa lohikäärmettä; Vlad III:n isä kuului ns. Paikoitellen tiestä oli sortunut koko toinen kaista pois ja pudotusta saattoi olla useita metrejä. Takapenkkiläisellä oli pitelemistä, että pysyi kyydissä. Vanha puukirkko. Balea Lac (2060 m) jäätikköjärvi. Matkan edettyä saatoimme ihailla tätä mahtavaa rakennelmaa myös alajuoksulta. ettei se olisi viisikymppisiltä sujunut kyykkypyörän päällä. Alueella asuu myös ortodokseja ja niinpä kirkotkin ovat erilaisia kuin muualla. Honda yöpyi jälleen takapihalla, tällä kertaa sekalaisen rojun keskellä vahtia pitävän koiran vieressä. Transsilvanian maisemissa. 34. Välillä me molemmat jouduimme nousemaan jalkatappien varaan sellaisella ripeydellä, Talo Rucarissa. Olimme ajaneet reilut 500 km 12 tunnissa, selvinneet Draculasta ja nähneet monen monta upeaa paikkaa. Branissa pysähdyimme kuvaamaan 1400-luvulla eläneen Vlad III Seivästäjän eli Draculan linnaa, yhtä niistä monista. Tien varressa näimme pari tämän alueen kuuluisaa vanhaa puukirkkoa. Mihin olisimme joutuneet ilman uskollista Transalpia! Muutaman kunnon tärskyn jälkeen oli niska ja takapuolikin jo sen verran hellänä, että tauko oli paikallaan. Rucarin kylän kauniit talot kiinnittivät huomiomme. Kylään oli kerääntynyt sankka joukko matkalaisia ja torilla myytiin jos jonkinlaista Dracula-aiheista matkamuistoa. Yösija löytyi tien varren motellista ja maksoi 20 euroa. Ilta oli jo pitkällä, joten ohitimme toisen kuuluisan Dracula-kaupungin Brasovin. Kauniin mäkimaiseman keskellä mutkitteleva tie oli upea. vuodessa. Torilla käveli 'itse ruhtinas' pirunsarvet päässä pelottelemassa pahaa-aavistamattomia turisteja. Tien varressa oli jos jonkinlaista Draculaan liittyvää kylttiä, sillä nyt olimme saapuneet hänen kotikulmilleen. Nykyromaniassa 'drac'-sanan merkitys on ruhtinaan maineen johdosta muuttunut tarkoittamaan paholaista. Curtea de Argesista käännyimme Campulungiin ja oikotielle, joka osoittautui varsinaiseksi kyntöpelloksi. Puuleikkauksin koristellut talot korkeine tiilikattoineen ovatkin tyypillisiä itäisessä Transsilvaniassa. Honda rytyytti ansiokkaasti tämän kuoppaisen 20 km pätkän
(Ylh.) Transalp puhtaaksi Chisinaun tehopesulassa. Kuljettaja jäi pyörän seuraksi ja minä siirryin täyttämään nipun lisäselvityksiä raja-aseman yläkertaan. Ei Ukrainan rajan kai vielä pitänyt tulla. Suuntanamme oli itä ja Moldovan raja, jonne saavuimme iltapäivän alkaessa. Kuin tyhjästä ilmestyi esiin tarkastuspiste, jossa moldovalainen virkailija tarkasti passimme. Olimme saapuneet Transnistrian rajalle; maan, jota ei mikään valtio ole tunnustanut, mutta jolla on ollut jo vuodesta 1990 lähtien omat rajat, oma hallinto, armeija ja miliisi, omat lait sekä oma raha. (Ylh. Ei tullut ei, sillä seuraavan raja-aseman tunnuksena komeili suuri sirppi ja vasara sekä maan tunnus PMR. 35. Annoimme pojille runsaat palvelurahat hyvästä työstä ja lähdimme jatkamaan matkaa. Helle lamautti meitä siinä määrin, että oli jälleen pakko pitää juomatauko tien varren kyläkaupalla. Tie kulki kylien ulkopuolella, joten matkallamme pääkaupunki Chisinauhun emme nähneet juurikaan muita ihmisiä. Pappa aasikärryineen. Keskelle vilkasta liikenneympyrää oli pysähtynyt vanha Päivä 6 Chisinaun neuvostoarkkitehtuuria. Matkalaisen rukouspaikka Moldovassa. Sirpin ja vasaran maa tästä alkaa Transnistria. Ilmansuunnan mukaan suunnistimme kohti etelää ja aikamme pyörittyämme löysimme Tiraspoliin menevän valtatien. Seuraavassa numerossa kerromme, miten selvisimme oudon maan läpi matkallamme tutustumaan Mustanmeren helmiin. Mosse, jota korjattiin porukalla, sillä auton alta pisti esiin kaksi jalkaparia. Kylissä väki oli jo lähdössä hevoskyydillä heinäntekoon huivipäiset naiset heinähankoineen ja miehet viikatteineen. Poukkoileva liikenne ja puuttuvat kaistamerkinnät eivät auttaneet asiaa. Venäjänkieliset maahantulolomakkeet eivät riittäneet Transnistriaan pääsyyn, koska olimme liikkeellä ulkomaisella ajoneuvolla. Rajalla näytimme passit ja green cardin, jonka lisäksi tullimies pyysi avaamaan takalaukun. oik.) Vlad III Dracul'in linna Branissa. Aamulla auringon noustessa kiinnitimme taas laukut Hondaan ja jatkoimme matkaa. Minkäänlaisia viittoja ei näkynyt. Kymmenessä minuutissa oli rajamuodollisuudet selvitetty ja Moldovan puolella aukeni leveä, suora ja hiljainen asfalttitie. Oli heinäaika. Valtavat neuvostovaikutteiset, jo rähjääntyneet kerrostalot hallitsivat katukuvaa. Chisinaun keskustassa etsiskelimme tietä kohti etelää ja Ukrainaa. Jotkut nostivat vinttikaivoista vettä sankoihin kotiin vietäväksi. Chisinaun laitamilla oli pesupaikka, jossa pojat antoivat pyörällemme tehopesun ja kiillottivat vielä kypärämmekin edulliseen 3 euron hintaan. Kuljettaja oli sitä mieltä, että Honda tarvitsi kunnon pesun ja me lepotauon. Tien varressa oli ajoittain koristeellisia pyhäinkuvia sekä mosaiikein koristettuja linja-autopysäkkejä
Sinne missä pippuri kasvaa Matkateema "Round The World" (osa 4) (edelliset osat julkaistu Moto1:n numeroissa 2/2011, 3/2011 ja 6/2011) Teksti: Pekka Niinivaara Tässä osiossa mukana myös: Ulla ja Heikki Mustonen, Reijo Myllymaa, Sakke "Capo" Häyrinen ja Malin Björkman 36
oheistoiminnot, kuten erilaiset pääsymaksut nähtävyyksille, tai järjestetyt retket eritoten Afrikassa moni haluaa tietenkin kansallispuistoihin katsomaan villieläimiä, ja tämä maksaa. Sekä reissuun lähtijöiden määrä (esimerkiksi kahdestaan matkustaessa on mahdollista jakaa majoituskuluja, yhdellä pyörällä kaksipäällä jopa bensakulut), missä asutaan M ja syödään, kokonaiskilometrimäärä, polttoaineenkulutus ja muut ajoneuvon käyttökulut. Eikä sovi unohtaa myöskään esim. Helpompaa olisi varmaan ratkaista Kreikan velkakriisi kuin antaa sellaiseen kysymykseen yksiselitteistä vastausta. Kokonaisbudjettiin vaikuttavat niin merkittävästi esimerkiksi alueet, joille matka suuntautuu, ja kuinka pitkään oleillaan missäkin päin. ennen matkaa hankittavia rokotuksia ja vakuutuksia, sekä sitä, montako kertaa matkalla on välttämätöntä kuljettaa moottoripyörää rahtaamalla esimerkiksi yli valtamerten. ikäli kuulut siihen kansalaisten enemmistöön, joka ei satu olemaan vuorineuvoksen tuloluokissa, ja haaveilet pitkästä mannertenvälisestä moottoripyörämatkasta, reissun budjetti lienee eräs eniten mietitystä aiheuttavista asioista. Lisäksi on laskettava, kuinka monta rajanylitystä matkalla tehdään, ja mitkä suunnitelman mukaisista maista vaativat viisumeita tai muita asiapapereita. Matkan kokonaiskuluissa tulee huomioida myös ns. Ja mikäli on myöhemmälle valvovaa sorttia, Muinaisen supertulivuoren kraateriin syntynyt Toba-järvi Indonesian Sumatralla helmikuussa 2008. 37
Englantia osaavat vain harvat, yleensä korkeakoulussa opiskelleet ja jotkut nuoret. Selviämme kapulaespanjallamme huoltoasemilla, tietä kysyttäessä, kaupassa ja majoitusta etsiessä. blogspot.com/). Hintaa lentorahdille tuli n. Joulukuussa 2011 tätä kirjoitettaessa olemme ajaneet Uruguayn ja eteläisen Brasilian läpi Paraguayhin. Ecuadorin ja Kolumbian osalta kokemuksemme puuttuvat tätä kirjoitettaessa. Brasiliassa puhutaan portugalia ja lähes kaikkialla muualla espanjaa. Ilmeisesti yksittäisten pyörien rahtaamisesta ei ole suomalaisilla rahtifirmoilla kokemusta, sillä lukuisista kyselyistä huolimatta emme saaneet yhtään vastausta rahtaustarjouspyyntöihimme Etelä-Amerikkaan. de). Yleisesti onkin tunnettua, että paluurahdit EteläAmerikasta ovat halvempia. Kannattaa huomioida, että rekisteriotteen ja passin lisäksi kansainvälinen ajokortti vaaditaan pyörää tullattaessa. Talveksi 2011-2012 lähdimme samalla pyörällä toiselle reissulle. Jos haluaa pysyä erossa harmeista, sitten ajelee sääntöjen mukaan. Moottoripyörämatkailua Etelä-Amerikassa Teksti: Ulla ja Heikki Mustonen Kuvat: Heikki Mustonen Chilenflamingo. Yksi vaihtoehto on matkustaa pyörän kanssa täydellä ylöspidolla meritse Grimaldi Linesin (www. Seuraavassa on joitakin matkan varrella koettuja käytännön asioita. välttämättä turistille samaa vapautusta. 1500 euroa. Joissakin maissa myös virkavalta saattaa olla tien päällä vaille erilaisia ´maksuja´, pahim- millaan täysin keksityistä rikkeistä. Aikaa kuluu noin kuukausi ja hintaa suunnilleen saman verran kuin lentolipulle ja laivarahdille yhteensä. Ajoimme tällöin pyörän Turusta Lontooseen. avustava paikka Villa Kunterbunt (http://villakunterbuntvalpo. sissa, Dakar Motosin (www.dakarmotos. Pyörän tullaus satamasta kapulaespanjalla kesti kolme päivää ja välillä jouduimme turvautumaan myös DakarMotosin apuun. Tällä kertaa tavoitteena on päästä Argentiinan Buenos Airesista, Väli-Amerikan kautta, USA:n Floridaan. Siellä on DakarMotosia vastaava, tullauspulmissa yms. Helmikuu on karnevaalikuukausi Oruro, Bolivia. Kielitaito Moottoripyörän kuljetus Ensimmäisellä 20102011 reissulla pyörä tuli James Cargo Ltd:n (www. Kolumbiasta Panamaan ei ole tietä ja olemmekin varanneet kuljetuksen Stahlratte von Bremen-laivalla (www.stahlratte. Seuraavaa 2011-2012 reissuamme varten ajoimme pyörän Hampuriin, josta se tuli kahden pyörän kimppalähetyksenä noin neljässä viikossa Hamburg Sud:in (www.hamburgsud.com) rahdittamana laivalla Buenos Airesiin. grimaldi-freightercruises.com) rahtilaivalla. Turhan kova vauhti täysin tuntemattomassa ympäristössä saattaa tietysti muutenkin pistää matkasuunnitelmat kerrasta ihan uusiksi, tai jopa peruuttaa ne. Talvella 2010-2011 olimme 5 kuukauden ja 26 000 kilometrin mittaisella reissulla 2004-mallin BMW R1200GS:llä Argentiinassa, Chilessä, Perussa ja Boliviassa. Reissun loputtua Sandra järjesti 100 USD:n palvelumaksulla lentorahdin Buenos Aires Helsinki, paluurahti maksoi noin 800 . Lisäksi maksoimme Buenos Aire- varsinkin suurkaupungeissa saa paikasta riippuen myös iltameinoihin uppoamaan helposti sievoisen summan rahaa. Säännöt kannattaa siis osata, eikä edes se, että paikalliset eivät niitä noudata, anna 38. Ennen lähtöä Heikki kävi espanjan alkeiskurssin, ja tien päällä on opittu hölmöilemällä lisää. Chilen Valparaiso on myös suosittu satama laivarahtina tuleville pyörille. com) Sandralle 200 USD avusta pyörän tullauksessa ja saimmekin pyörän ulos kentältä yhdessä päivässä. Valparaiso on Tyynenmeren puolella, joten joitakin viikkoja matka-aikaan tulee lisää. Laivarahdin hinta oli 1300 /pyörä. Syvempään jutusteluun espanjan kielitaitomme ei riitä. Mutta varsinkin länsimaissa (sekä tätä nykyä esimerkiksi Venäjällä) on myös mahdollista päästä ihan oikeasti maksumieheksi tai -naiseksi, jos rikkoo liikennesääntöjä. jamescargo.com) avulla lentorahtina neljässä päivässä Lontoosta Buenos Airesiin
Vuoristossa voi olla Halvempaa vai kalliimpaa Tämä saattaa tietyssä mielessä olla liian karkea yleistys edes tehtäväksi, mutta jotain suuntaviivoja voitaneen silti koittaa piirtää. Rajalle tultaessa myönnetään yleensä 90 päivän turistiviisumi ja pyörälle väliaikainen tuontilupa 90:ksi päiväksi. Yleistä matkailijan hintatasoa (siis ensisijaisesti bensa, majoitukset ja ruoka) mietittäessä asettaisin kärkikolmikoksi 39. Eteläisessä Argentiinan Patagoniassa voi olla keskellä kesää, joulun aikaan, vain reilut 10 astetta ja korkealla Bolivian ylängöllä voi keskellä Korruptoituneet poliisit poislukien edellä mainitut ovat tietenkin vain esimerkkejä kuluista, jotka ovat täysin riippuvaisia omista elintavoistasi, tottumuksistasi ja valinnoistasi. Henkilökohtainen matkavakuutus lienee itsestäänselvyys kaikille reissaajille. vihreän kortin, joka laajentaa vakuutuksen Chileen, Peruun, Boliviaan, Uruguayhin, Brasiliaan ja Paraguayhin (ei siis Ecuadoriin, Venezuelaan ja Kolumbiaan). Argentiinassa, Chilessä, Uruguayssa ja eteläisessä Brasiliassa lähes kaikki päätiet ovat päällystettyjä ja erittäin hyväkuntoisia. Argentiinassa tuulee lähes aina. Torres del Painen kansallispuisto Chilessä. Ja tietenkin aivan erityisesti juuri nyt, kun rakas euromme tuntuu kulkevan kriisistä kriisiin, myös valuuttaKeliolosuhteet Vakuutukset Viisumit ja Carnet Alausin kaupunki Ecuadorissa. autoja ja ainakin Boliviassa kuskit saattavat olla juovuksissa. Edellä luetelluissa onkin jo mukana niin monta muuttujaa, että on sula mahdottomuus mennä sanomaan kenenkään toisen puolesta, paljonko hänen reissunsa tulee kustantamaan. Tieolosuhteet ja liikenne Suomalaiset eivät tarvitse etukäteisviisumia Etelä-Amerikkaan. Teiden varsilla ja kylissä on paljon kulkukoiralaumoja, jotka juoksevat hullun lailla rinnalla ja näykkivät jalkoja. Suosittuja Argentiinan Ruta 40- ja Chilen Carretera Austral-teitä päällystetään parhaillaan. Kylien kaduilla on myös välillä huonosti merkittyjä hidastustöyssyjä. Vuodenajat ovat nurinpäin, ja jouluna on keskikesä. Perussa ja Boliviassa voivat päätietkin olla sorateitä. Carnetia ei EteläAmerikassa pyörälle tarvita. Suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät tietääksemme myönnä mitään vakuutuksia pyörälle, mutta esim. Eli esim. Lämpötila ja sateet vaihtelevat alueittain. Vuoristossa lämpötilaerot ja sääolosuhteet vaihtelevat paljonkin ajopäivän kuluessa. Kaikkialla ei noudateta liikennesääntöjä, kaksikaistainen voi olla välillä kuusikaistainen, yksisuuntainen voi muuttua kaksisuuntaiseksi ja koukitaan mistä sattuu. Atacaman autiomaasta. kesää sataa yli 4 kilometrin korkeudessa lunta, ja lämpötila olla lähellä nollaa. Sorateiden kunto vaihtelee, sateet saattavat muuttaa hyvänkin tien yllättävän liejuiseksi ja liukkaaksi. Maaseudulla on usein huonokuntoisia jarruttomia kurssien heilahtelut voivat vaikuttaa varsin huomattavastikin euroalueelta tulevan ostovoimaan muualla. Argentiinan Buenos Airesista voi hankkia määräajalle 60 pesoa/ kk (n. Voimakkaat tuulet voivat olla yli 80 km/h, ja niska on takuulla illalla kipeänä. Pan America-tiellä Chilessä ja Brasilian moottoriteillä joutuu maksamaan tulleja. Suurimman osan ajasta olemme kuitenkin ajaneet mukavassa 20 30 asteen lämmössä. Yli 40 asteen lämpötiloja löytyy mm. 12 /kk) maksavan perusliikennevakuutuksen ATM:stä, (osoite Florida 833, 2 krs.), jota vastaan saa myös Carta Verden, ns. Yleensä moottoripyörät ohittavat tietullit, mutta esim. Suurkaupunkien liikenne on hektistä. Etelä-Amerikka on iso manner, tiestön kunto vaihtelee paljon eri alueiden ja maiden välillä
Tähän joukkoon voinee liittää myös Japanin ja Uuden-Seelannin. Etelä-Amerikassa lakkoillaan paljon, syystä tai toisesta, ja se voi aiheuttaa yllätyksiä. Kun saavuimme Indonesiasta Australiaan nelisen vuotta sitten, saimme maksaa heti ensimmäisestä majapaikasta ´Down Underissa´ peräti 10-kertaisen hinnan verrattuna viimeiseen yöhömme Indonesiassa. alueet, jotka myös ovat kehittyneimpien joukossa ja joiden palkkataso on korkein, eli Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Australian. Esimerkiksi viime vuonna törmäsimme bensapulaan, kun huoltoasemien jakelusta vastaavat estivät polttoaineen kuljetukset EteläArgentiinaan. Sinne yöltä kustantavaa sähkötöntä bambumajaa, jonka wc on reikä lattiassa, välttämättä pysty muutenkaan vertaamaan mihinkään, mitä kehittyneissä maissa edes saa tarjota majoitukseksi. Mutta ennen kuin ryhdyt tosimielellä RTW-tyyppisiä turneita edes suunnittelemaan, olet toivottavasti ehtinyt jo reissata ainakin jonkin verran Euroopassa. Eikä jotain aasialaista kolme dollaria Fin del Mundo Ushuaia, Argentiina. 40. Meidän R1200GS -ruiskupyörä selvisi hyvin Boliviassa jopa 5000 m:n korkeudessa 80-oktaanisella. Eivät näiden maiden hintatasot lopulta sentään kymmenkertaisesti eronneet toisistaan, mutta tuo alkushokki jäi silti mieleen! Lisäksi matkailijalla voi olla monilla alueilla paljon vaihtoehtoja esimerkiksi majapaikkojen tason suhteen, ja niiden hintahaitari saattaa olla hyvinkin laaja. Tällöin sinulla on omakohtaista kokemusta tällä mahdollisesti kaikista kalleimmalla alueella reissaamisesta, eikä päivittäinen eläminen kallistu ainakaan pahasti, menitpä oikeastaan minne tahansa muualle! Eurooppa tosin on meille EU- maanvyöryjä, jolloin kaista tai koko tie saattaa olla tukossa pidemmänkin aikaa. Boliviassa voi olla tiesulkuja mielenilmausten vuoksi. Seuraavaksi tulevat latinalainen Amerikka, Afrikka, Lähi-Itä, ja osa Aasiaa. Brasiliassa huoltoa on ehkä helpoiten saatavissa, sillä siellä on runsaasti erimerkkisiä isoja pyöriä. Kaikkialla polttoaine on halvempaa kuin Suomessa, bensan hinta on tällä hetkellä n. Perushuollot on hyvä osata itse. Mm. Kaasutinpyörillä on ongelmia korkealla ajettaessa. Pimeällä ajoa olemme karttaneet. suuntaisin, jos pitäisi saada vähäiset rahat riittämään pitkään. Suomen 95:sta vastaavaa Superia saa Argentiinassa, Chilessä, Uruguayssa ja Brasiliassa, Perussa yleensä vain 84-oktaanista ja Boliviassa melkein pelkästään 80-oktaanista. Lisäksi meille on kerrottu, että jotkut asemat eivät myy polttoainetta ulkomaalaisille, jos sen saatavuudessa on ongelmaa. Tätä kirjoitettaessa olemme tankanneet Boliviassa kahdesti. Huoltoasemia voi olla esim. Ensimmäisellä kerralla hinta oli ilman korotusta, ja toisella kerralla korotettu. 0,80 1,20 /l. Argentiinan Patagonian ja Chilen Atacaman pienemmillä teillä vain reilun 300 km välein riittääkö bensa. Boliviassa bensa maksoi ensimmäisellä reissullamme vain noin 0,50 /litra. Useat yksin matkustavat kuljettavatkin vararengaskertaa mukana. Yleensäkin on hankala saada varaosia isompiin pyöriin, sillä niillä on pitkät toimitusajat ja jopa kaksinkertaiset hinnat. Isojen pyörien rengaskokoja on vain harvoissa paikoissa tarjolla. Ja kaikkein huokeimmalla lienee mahdollista selvitä Aasian eteläisissä tai kaakkoisissa osissa (mikä onkin ollut osasyynä siihen, miksi reppumatkailijat ovat löytäneet nämä alueet jo vuosikymmeniä sitten). Meitä tämä haitta ei ole vielä kohdannut. Pääkaupungeissa ja joissakin suuremmissa kaupungeista on merkkihuoltoja, mutta niissäkään ei ole kaikkia varaosia, vaan ne tilataan viikkojen toimitusajoilla Etelä-Amerikan ulkopuolelta. Hintatasojen erot halvimpien ja kalleimpien maiden välillä ovat kuitenkin moninkertaiset, joten sillä, paljonko ajat, ja kauanko vietät aikaa missäkin päin, on äkkiä jo merkitystä kokonaisbudjettisi suhteen. Mutta kuten sanottu, nämä ovat hyvin rankkoja yleistyksiä, mantereilla voi olla kymmeniä maita, ja vaihtelut niiden kesken voivat olla hyvin huomattavia. Kaikkialla on huoltoliikkeitä ja mekaanikkoja alle 250-kuutioisille pikkupyörille. Mutta nyt siellä on uusi laki, jonka mukaan ulkomaan rekisterikilvillä oleville ajoneuvoille bensan hinta on yli kaksinkertainen. Ja ongelmien tullen auttavia käsiä löytyy joka paikassa! Pyörän huollot ja varaosat Polttoaine Iquazun putoukset Argentiinassa
Muutaman kerran tullimies ei ole ollut jyvällä kuinka pyörän kanssa menetellään, mutta asia on kuitenkin nopeasti selvinnyt. Lämmintä vettä ei aina ole saatavilla ja sähkökatkojakin on usein. Internet-yhteyksien laatu vaihtelee, monissa majoituspaikoissa on kuitenkin WiFi-verkko tarjolla. Leirintäalueiden taso poikkeaa suomalaisesta, esim. Pienemmillä paikkakunnilla rahaa ei välillä saa pankkiautomaateista, ja rahan Mano del Desierto -patsas Chilessä. Lisko Iquazun kansallispuistossa Argentiinassa. nostomäärissä on myös rajoituksia. Turistipaikoissa on paljon reppumatkailijoiden hostelleja. isommilla huoltoasemilla on WiFiverkko. Muualla viisumeista ja muista lippulappusista sekä ajoneuvon tilapäiseen maahantuomiseen liittyvistä asioista tuppaa äkkiä kertymään huomattavia summia. Ja vaikka sitä kuinka suunnittelisi elävänsä hyvin askeettisesti, joskus Rajanylitykset ovat tähän asti sujuneet helposti, yleensä aikaa on mennyt varttitunnista tuntiin riippuen rajan ruuhkasta. kansalaisille paperipuolen osalta nykyään aivan läpihuutojuttu. Pelotteluista huolimatta poliisit ovat olleet kaikkialla ystävällisiä. Perussiistin kahden hengen huoneen saa yleensä 10 40 eurolla, leirintäaluemaksut ovat muutamia euroja. Realistiseen matkabudjettiin tulee Tation geysirit Chilessä. myös aina laskea hieman pelivaraa ´sukanvarteen´ esimerkiksi korjauskulujen kattamiseen, mikäli reissupyörään iskee matkalla jokin odottamaton vika, tai jokin rahtauksista osoittautuu kokonaiskuluiltaan oletettua kalliimmaksi. Visa ei toimi joka paikassa, joten on hyvä olla mukana myös esim. Matkalla tulee muutenkin olemaan aikamoinen liuta asioita, joiden kulupuolta voi olla vaikea etukäteen ennustaa ihan pennilleen. Peru-Bolivia -rajalla maksoimme pienen neuvottelun jälkeen noin 1 verran lahjusta poliisille, joka sitkeästi jaksoi pitää Heikin passia hallussaan ja viivytellä tullausta. Emme ole tehneet juurikaan etukäteen huonevarauksia ja aina majapaikka on löytynyt. Pyörän lukitsemme ja viemme aina yöksi pois kadulta, joskus turvallinen paikka on löytynyt sisältä hostellin respasta. omat keittovälineet on hyvä olla mukana. Internet-kahviloita löytyy vähänkin isommista paikoista ja esim. Varsinkin laivarahti vähän erikoisempien paikkojen välillä on tarjonnut monelle karvaita yllätyksiä, sekä kuljetuksen keston että tulopään maksujen osalta. Yleensä maksamme kaiken käteisellä, eli nostamme automaatista luottokortilla, ja vältämme suoraan luottokortilla maksamista. 41. MasterCard. Itse olemme ajaneet suunnilleen nopeusrajoitusten mukaan, vaikkakaan tutkia ei ole ollut muualla kuin Chilessä ja Brasiliassa, peltipoliiseja on myös eteläisessä Brasiliassa. Poliisikontrolleja on kaikissa näissä maissa usein ja niissä tarkastetaan pyörän paperit ja passi. Majoittuminen, internet ja rahan nosto Rajanylitykset ja poliisikontrollit Argentiinassa, Chilessä ja Uruguayssa on paljon leirintäalueita. Pankkiautomaatteja on lähes kaikkialla, vähiten kuitenkin Perussa ja Boliviassa
Atacaman 40 asteen helteessä Gore-Tex -ajopukuun paistuu sisälle. liikaa vaatteita mukana, tosin niistä pääsi myös nopeasti eroon. Esimerkiksi 4 vuoden takaisella turneellamme kohti Australiaa laskin, että sitä kului noin 1800 litraa keskikulutuksen ollessa karvan yli 5 litraa sataselle. Kaksipäällä painoa on joka tapauksessa paljon ja sateisessa savikossa on täytynyt olla realisti ja varovainen. veloitettu taksikyydistä nelinkertainen hinta, varastettu kamera tms. Polttoaine on pitkällä matkalla merkittävä kuluerä, ja moottoripyörän kulutus Miten säästöä Helteessä ajelemme ajotakilla ja suojilla varustetuilla ajofarkuilla. pyörän sivulaukuista tai reppu turistitoimiston tiskillä. Cocoran vuoripalmut Kolumbiassa. Ei turhia tavaroita mukaan Pyörän paino on yksi tärkeimmistä pyörän ajettavuuteen ja kestävyyteen vaikuttavista tekijöistä. Tapaamiltamme moottoripyöräilijöiltä on mm. Suurkaupungeissa olemme liikkusiten suoraan kustannuksiin vaikuttava tekijä. Bensan hintahaitarikin tosin venyi matkalla noin 50 centistä 1,70 euroon, keskihinnan Suurkaupunkien vaaroja neet jalkapatikassa ja julkisilla, koska pyörää ei ole uskaltanut jättää kadulle. Turistipaikoissa riski ryöstölle on suurin. Reppumatkailijoiden hostellien ollessa noin euron kieppeillä litralta. saattaa pitkällä reissulla silti tehdä hyvää hieman hemmotella itseään esimerkiksi majapaikan tason suhteen. Ensimmäisellä reissulla meillä oli esim. Modernimmat moottoripyörät tuntuvat kiristyneiden päästönormien seurauksena kuluttavan selvästi vanhempia malleja vähemmän. Mutta pyörävalinnassa tulee kuitenkin muistaa myös se, ettei esim. kotimaan tasoisia vakuutuksia varmasti- 42
Machu Picchun rauniot Perussa. Perito Morenon jäätiköt Argentiinassa. makuusaleissa saattavat toiset matkailijat pölliä tavaroita yms. Perussa mm. Näkemistä riittää, tarjolla on vaihtelevaa ja kaunista luontoa, autiomaita, vuoria, sademetsiä, lintuja, vesieläimiä ja nisäkkäitä. Myöhään iltaisin kaupungilla liikkumista olemme välttäneet. Argentiinassa ja Uruguayssa Suomi-tietoisuus on suurta johtuen suomalaisten rakennuttamista sellutehtaista ei tarvitse juurikaan selitellä, mistä olemme lähtöisin. Vuodenvaihteen kokoontuminen on Ushuaiassa, Rio Pipon leirintäalueella. Mutta kyseiset varusteet vievät myös paljon tilaa, joten turhan pantiksi niitä ei kannata mukaan raahata (on tietysti olemassa myös alueita, missä ei muunlaista majoitusta ole juuri tarjolla, ja silloinhan nämä ovat pakolSuosikkinähtävyyksiä Minkä takia Etelä-Amerikkaan autiomaa, Carretera Austral-tie, Valparaiso ja Tation geysiirit. kaan ole saatavana kaikkialle. com). Chilessä mm. Leiriytymis- ja kokkausvarustuksia mukana kuljettamalla on toki mahdollisuus säästää, ja pitkällä reissulla pal- Suurin osa ihmisistä on erittäin ystävällisiä ja avuliaita, ja esim. Argentiinassa mm. La Paz, Potosin hopeakaivokset ja Salar de Uyunin suola-aavikko. Iguazun putoukset, Patagonian Ushuaia, Penisula Valdesin luonnonpuisto, Perito Morenon jäätikkö ja Ruta 40-tie. Perun Cuscossa motoristien kokoontumispaikka löytyy Norton Rats -pubista. Yksityiskohtainen matkakertomus ensimmäisestä reissustamme löytyy webosoitteesta: www.sitmentiin.com. Vaikkakaan meiltä ei ole kertaakaan yritetty ryöstää, pidämme vain kuluvan päivän rahat kukkarossa. Väestön eurooppalainen siirtolaistausta on tosin vaikuttanut paljon ruokakulttuuriin. Nyt menossa olevan reissumme blogi on myös samassa osoitteessa. Tapaamisilla ja matkaamisella välillä muiden motoristien (mm. Torres del Painen luonnonpuisto, Atacaman jonkin varsinkin kehittyneissä maissa, joissa majoitus on kallista. Colcakanjoni, Nascan linjat, Cusco, Machu Picchu ja Titikaka-järvi. Eli taloutesi tulisi kestää myös pahimman skenaarion mukainen tapaus, jolloin menetät laitteen kokonaan, saamatta mistään korvauksia. liset). Sen voin sanoa, että esimerkiksi mainitulla Australian-reissullamme niillä saatava säästö olisi jäänyt vähäiseksi. Euroopassa olisi lokakuun ehtoopuolella ainakin omilla leirivarustuksillamme tullut jo pahan kerran vilu, ja lämpimämmille seuduille päästyämme majoitukset kävivät Lisää tietoa 43. Jne, jne... Meille mieleen jääneitä tapahtumia Muutamia mainitaksemme: joulukuun alussa järjestetty Horizons Unlimited -moottoripyöräkokoontuminen Argentiinan Viedmassa (www.horizonsunlimited. Boliviassa mm. Kunnon pihvit ja viinit maistuvat, marsussa ja laamassakaan ei ole mitään valittamista. Kulttuurien kirjo tulee voimakkaasti esiin Perussa ja Boliviassa, värikkyyttä riittää. Luottokortit, passit ja muu käteinen kannattaa pitää piilotettuina. saksalaisia, englantilaisia, jenkkejä, ausseja, brasilialisia) kanssa on myös oma rikastuttava kokemuksensa
Iran ja Syyria) ovat sellaisia, missä eivät Rahat ja muut arvopaperit Minerva Kustannus 2008 Marko Hartikainen / Jari Hassinen Moottoripyörällä Maailmanlaidalle K Kieli: suomi ISBN 978-952-492-157-2 irja kertoo suomalaiskaksikon kesällä 2007 tekemästä kahden kuukauden mittaisesta matkasta Suomesta Venäjän Tyynenmeren rannikolle Vladivostokiin ja takaisin. Roinaa oli silti matkassa riittävästi! On tietysti muistettava, että kahdestaan pystyimme jakamaan majoituskulut. Mukana on myös toisten matkailijoiden tekemiä sivun mittaisia ´tiivistelmiä´ ajamistaan lyhyistä tai pidemmistä reissuista kuluarvioineen ja nasevine "paras päivä / huonoin päivä" kommentteineen. Käteiseen rahaan liittyy aina se ongelma, että se voi kadota, tai vaikka tämä melko harvinaista onkin, joku saattaa poistaa tuohet sinulta jopa voimakeinoin. Harvassa olivat myös sellaiset illat, ettei mitään majoitusta meinannut suosiolla löytyä, ja silloinkin saimme syyttää siitä lähinnä itseämme, kun emme olleet majoittuneet ajoissa. Honda Varadero 1000:lla ja Transalp 650:lla matkaava kaksikko yöpyy välillä majataloissa, välillä teltoissaan. Vladivostokiin kilometrejä kertyy 11.700, ja kotiin palatessa lukema on noin 21.000. Jotkut kansainvälisen yhteisön silmätikuiksi ja talouspakotteiden kohteeksi joutuneet maat (tällä hetkellä esim. Menomatkalla tehdään myös koukkaus Mongoliaan. RTW-aiheisia kirjoja Pekka Niinivaara pallo, mutta Scottin teoksen avulla pääsee silti aika mukavasti 'kartalle' aiheesta omatoiminen kaukomatkailu moottoripyörällä. Painopiste on Afrikassa, Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa. Kirjassa on myös annettu komeille värikuville paljon tilaa, ja ne eivät kaikki keskity moottoripyöräilyyn (vaikka se toki pääosassa onkin), joten teos saattaa viehättää muitakin matkailusta kiinnostuneita, ei pelkästään motoristeja. 282 sivua ISBN 978-1-873756-80-5 niin huokeiksi, ettei olisi tullut mieleenkään telttailla. Toinen osa sisältää kuvaukset yleisimmistä overland-reiteistä eri mantereilla, sekä niiden erityispiirteitä. Lisätietoa kirjasta: http://www.adventure-motorcycling.com/ Saharan autiomaahan keskittyvä saitti: http://www.sahara-overland.com/ Chris Scott Adventure Motorcycling Handbook Trailblazer Publications hris Scottia voi isommin liioittelematta kutsua hardcore-matkaajaksi. Ensimmäinen Adventure Motorcycling Handbook julkaistiin 1997. Kortteja tosin kannattaa olla mukana enemmän kuin yksi, ja nykyään on olemassa myös pelkästään tätä tarkoitusta varten kehitettyjä rahakortteja, joiden nostopalkkiot ovat yleensä tavallista kansainvälistä pankkikorttia pienemmät. Hän on kulkenut vuosikymmenten ajan monissa eri ilmansuunnissa ympäri planeettaamme, mutta hänen suurena rakkautenaan on ja pysyy haasteista suurin, eli Saharan autiomaa, josta hän on julkaissut myös useita kirjoja. Hauskana yksityiskohtana on tekstin seassa ajoittain näkyvä "tienviitta", joka kertoo, kuinka kauas kotoa siinä kohti on tultu. Retkikeitin meillä oli ihan aluksi mukana, mutta postitimme sen kotiin ennen puolimatkaa. Pehmeäkantisen, sisäsivuiltaan mustavalkoisen opuksen ensimmäisessä osassa käydään läpi matkan suunnittelua, vaadittavia asiapapereita, moottoripyörän ja varusteiden valintaa sekä pakkaamista, ajoneuvon rahtaamista, tien päällä mahdollisesti eteen tulevia terveyteen tai tekniikkaan liittyviä ongelmia, sekä ajotekniikkaa vaikeissa olosuhteissa. Mukana on muun muassa Mondo Enduro -tiimissä 1990-luvulla puuhamiehenä ollut Austin Vince, jonka kirjoitustyyli on hersyvän hauska (Mondo Enduro-matkalta on julkaistu myös samanniminen DVD, sekä kirja, josta tämä tekstinpätkä on lainaus). Se olisikin saattanut olla varsin vinkeä kokemus esimerkiksi Intiassa, missä ei asumatonta korpea, sen enempää kuin camping-alueita juuri löydy, ja oletus on se, että kun olet ollut leiripaikalla tunnin, ympärille on kerääntynyt noin 100 ihmistä pelkästään tuijottamaan huuli pyöreänä, mitä ihmettä oikein teet! Ainoastaan loppupätkällä Australiassa kämppärivarustuksilla olisi oikeasti voinut olla käyttöä, ajallisesti siis vain noin 5 viikon ajan 26 viikon mittaisella matkalla. Myös vähintään yksi luottokortti on pahan päivän varalle hyvä olla olemassa, ja ainakin USA:n suunnalla muovirahalla maksaminen on normi. Nyt arvosteltavana oli kirjan viidennen, vuonna 2005 julkaistun version seuraavan vuoden lisäpainos pienillä muutoksilla. Kolmannessa osassa on Scottin ja muiden mp-matkailijoiden novellimaisia kirjoituksia eri puolilta maailmaa. Hieman alle 170-sivuinen opus on sikäli harvinaisuus, että se on suomenkielinen, ja ajallisesti ainakin vielä riittävän tuore, jotta siitä voi olla apua samaan suuntaan aikovalle. Lisätietoa tekijöistä ja heidän reissuistaan saa web-osoitteesta: www.siberianway.fi. Pankkeja ja luottokorttifirmoja on myös syytä informoida, mihin maihin oikein on aikeissa mennä, jottei käteisen saaminen töksähdä siihen, että ne alkavat epäillä nostojen oikeellisuutta. Takakannessa mainostetaan Ewan McGregorinkin hankkineen juuri sen aivan ensimmäisenä, kun alkoi valmistautua maailmanympärimatkalleen! Tilasin kirjan netin kautta, ja toimitus Englannista Suomeen tapahtui noin viikossa. Matkashekit ja niiden lunastuspaikat ovat käymässä yhä harvinaisemmiksi, sillä kortilla saa rahaa seinästä jo lähes missä vain. Tätä ei ehkä kannata enää hankkia, sillä päivitetty kuudes versio kirjasta on luvassa vuoden 2012 aikana. Sieltä pystyy myös tilaamaan tämän kovakantisen opuksen hintaan 20 euroa + postikulut. 44. Ja on syytä muistaa, että korttiautomaattihuijauksia tapahtuu jo meillä Suomessakin, monesta muusta maasta edes puhumatta, joten siinä on yksi hyvä syy lisää tarkkailla reissun aikaisia tilitapahtumia. Yksi kirja ei tietenkään voi kertoa kaikkea silloin, kun pelialueena on koko maa- C Kieli: englanti. Hämäräperäisen oloisissa paikoissa on parempi käyttää korttia jo aiemmin rahojen nostoon, ja hoitaa maksaminen käteisellä. Runsas kuvien käyttö tekee lukukokemuksesta mielestäni jotain kirjan ja aikakauslehden väliltä, ei ollenkaan huono asia. Kun reissubudjetti on laadittu, ja matkalle lopulta päästy, tyypillisesti tietty osa tästä budjetista kulkee matkalaisen mukana, ja suurin osa majailee pankissa. Teimmekin mielestäni oikean ratkaisun, kun jätimme ne pois. Ainakaan leirivarustuksia ei siis olisi kannattanut Suomesta asti kanniskella mukana. Adventure Motorcycling Handbook on silti tarkoitettu pallonkiertäjien yleisoppaaksi
2003 myönnetyn 10 vuoden passini nimisivun olevan viittä vaille irti muusta passista (tätä ongelmaa on tuon ikäisissä passeissa ollut enemmänkin). Ja jos entiseksi käyneessä passissa sattumoisin vielä majailisi jotain työllä ja tuskalla hankittuja hintavia viisumeja, siitähän se riemu vasta repeäisi! Kuvallinen henkilökortti ei käy kaikkialla matkustusasiakirjasta, mutta olisi tuskin ainakaan haitaksi siinä vaiheessa, mikäli passi katoaa tai tuhoutuu. Vaatteiden alla ihoa vasten kannettava erillinen ´matkailijapussukka´ on jo parempi optio, ja hyvä säilytyspaikka passille sekä muille todella tärkeille papereille. Sain itse huomata tämän varsin konkreettisesti viime syksyn lentomatkalla Englantiin, jolloin havaitsin v. Mikäli nimisivu olisi irronnut kokonaan, passini olisi ollut viranomaisen näkökulmasta enää pelkkä paperivihkonen, jota ei kelpuuteta matkustusasiakirjaksi. Karibianmeren puolella operoi myös erilaisia pieniä aluksia, jotka kuljettavat matkalaisia ja moottoripyöriä. Etelä-Amerikan reitit Matkateeman tulevissa osissa! 45. Myös matka-asiakirjojen, eritoten oman passin, kunto kannattaa varmistaa hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä. Vastaava tapahtuma olisi jollain pidemmällä kaukoreissulla sattuessa muodostunut vähintään merkittäväksi hidasteeksi. Sinnekään ei tosin aivan kaikkia masseja samaan paikkaan. Mikäli reissussa kulkee paksu tuppo tuohta, kannattaa miettiä sen hajasijoittamista niin, ettei koko tonnisto majaile ainakaan siinä samassa takataskusta pullottavassa lompakossa. Enpä muista nähneeni missään kiveen kirjoitettuna sitä, että matka maailman ympäri olisi ehdottomasti suoritettava Round-The-World pätkissä? Moottoripyörän rahtaus lentoteitse: laivalla: . Matkamotoristien reittejä Pohjois- ja Keski-Amerikassa Pyörää valmistellaan rahdattavaksi yli valtameren. meidän muovirahamme toimi, ja mukana on oltava koko maan läpi riittävä määrä käteistä. Ajopukuun tai muuhun vaatteeseen voidaan myös neuloa piilotasku, jossa pidetään vähintään sellaista summaa, joka auttaa alkuun siinä ikävässä tapauksessa, että kaikki muut rahat päättävät lähteä omille teilleen. Lentokentät ja satamat on mainittu vain esimerkinomaisesti! Panamasta Kolumbiaan ei mene tietä, ja ajoneuvot rahdataan Keski- ja Etelä-Amerikan välillä joko lento- tai laivarahtina
Onnettomuuden jälkeiset tapahtumat puolestaan tuovat hyvin ilmi sen, kuinka tärkeää on, että matkalaisella on vakuutusasiat kunnossa. Kohtalaisen siedettävässä kunnossa. Ja sen, ettei myöskään reissukaverista todellakaan ole tällaisessa tilanteessa ainakaan haittaa! Millä pyörällä ajoit. Vakava mp-onnettomuus Laosissa Teksti: Reijo Myllymaa Avausteksti ja kysymykset: Pekka Niinivaara Kuvat: Juha-Pekka Bergman Ei ihan Raatteen tie, mutta melkein. Enskatakki, crossihanskat ja -housut sekä crossisaappaat olivat uudet. Oli hiuskarvan varassa, ettei mies olisi nyt tässä kirjoittamassa tätä. Ajokalustona oli Honda XR 250 Baja. Molemmat onnettomuuspyörät päätyivät samaan ojaan. Myös vastapuolen ajoneuvo kärsi kolarissa huomattavia vaurioita. Koska ja tarkemmin missä tämä onnettomuus tapahtui. Sellainen nimittäin vaatii tottakai hyvin huomattavaa panostusta, niin ajallisesti kuin taloudellisessa mielessä. Ja se voi jopa olla käy- Todellisimmat riskit kaukomailla matkaamisessa, varsinkin jos kulkuvälineenä on moottoripyörä, liittyvät hyvin usein paikalliseen liikenteeseen ja liikennekulttuuriin. ("Kun mulle ei täällä koskaan ole juuri mitään sattunut") Se oli virhe... Tapahtumapaikka on noin 90 km Vientianesta länteen. Ei saa hätääntyä eikä hermostua. Vuosi alkoi huonosti. Illansuussa vielä aurinko paistoi. Kyky saada asiat sujumaan missä tahansa olosuhteissa ja tilanteessa. Riippuen työkuvioista, tällainen osio kerrallaan tehty reissaaminen saattaisi tarjota mahdollisuu- 46. Mukana oli ystäväni / asiakkaani Juha-Pekka Bergman Siilinjärveltä. Moottoripyörä voidaan joko mukavuussyistä pois. Ajolasit täytyi ostaa omaksi. Motocross-kypärä kiinteällä leukasuojalla. Sotilaallisen tehokas ja täsmällinen toimintatapa. Entä ajovarusteet. Onnekseni hänen taustansa on ilmavoimien hävittäjälentäjä. Oliko kyseessä minkälainen tie (entä olosuhteet, sää, jne, varsinkin jos niillä oli vaikutusta tapahtumiin). Vuokradiili sisälsi täydellisen ajovarustuksen. Sitten alkoi ihan kelvollinen öljysoraosuus. Polvi- ja hartisuojat jätin tännössä ehtona sille, että sama työpaikka löytyy yhä kotipuolessa silloin, kun matka lopulta saadaan päätökseen. Varsinkin näinä epävarman talouden aikoina harvempi meistä on rahallisesti sellaisessa asemassa, että voisi vain huoletta jättää ´kaiken taakseen´, ja lähteä. Lähes koko päivä oli ajettu niitä autolla ajettavia enduropolkuja. Myös reissun pilkkominen lyhyempiin osuuksiin, joiden välissä tehdään töitä seuraavan ´legin´ rahoittamiseksi, saattaa olla mahdollista. Pak Layn kylä oli tavoitteena, mutta ihan sinne asti ei päästy. varastoida johonkin turvalliseksi arvioituun paikkaan odottamaan seuraavaa osuutta, tai mikäli näiden välissä oleva aika on pidempi, ja talous kestää, pyörä on mahdollista myös rahdata välillä kotiin. Virhe tapahtui Laosissa uudenvuodenpäivänä eli 1.1.2011. Maamme motoristipiireissä hyvin tunnetun, ja kuljettajana äärimmäisen kokeneen Reijo Myllymaan tarina on jäätävä muistutus siitä, mitä esimerkiksi saattaa tapahtua tällaisten riskien realisoituessa. Itse asiassa se oli hänen ideansa tämä 'Laosin safari'. Ja ymmärtääkseni sinulla oli myös ajokaveri mukanasi silloin, kun tämä tapahtui. Hän käytännössä pelasti henkeni. yhdellä kerralla. Riskejä voidaan omalla toiminnalla vähentää todella merkittävästi, mutta aivan kokonaan niitä ei ole mahdollista poistaa
Nyt tiedän todella, miltä janoon kuolevasta tuntuu. Fasiliteetit oli kunnon kommunistijärjestelmän mukaiset. Ajateltu majoitus seuraavaan kylään olisi hyvä hoitaa ennen pimeän tuloa. Kuvaus itse onnettomuudesta mitä oikein tapahtui, ja miksi. Tai painon perusteella käytettiin ehkä betonia... Kuiva. Entä onko mitään käsitystä siitä, mitä luokkaa hoitokulut ovat kaikkiaan olleet noin suunnilleen. Se nyppylä olisi pitänyt 'varmistaa'. Ensimmäiset röntgenkuvat saatiin kuitenkin otettua Vientianessa. Aamulla ambu600.000 kilometriä. Matka kesti yli kuusi tuntia. Muuten hyvä tarkoitus, mutta 'poppaukko' tökkäsi kanyylin muualle kuin suoneen... Tippapullot bambukepin nokkaan, ja potilaat letkuihin. Suuren pölyn takia Bergman ajoi jonkin verran takanani. Pysyisi ainakin turhat rutkuttajat poissa rasittamasta 'ilmaisen' terveydenhuollon organisaatiota. Maksetaan käteisellä, ja vain dollarit kelpaavat. Hän ei nähnyt tapausta. Kohtuukuntoinen tie houkutteli pistämään 'viisarit kaakkoon'. En ehtinyt edes jarruttamaan. Mutta pian se tulee... Jalka sidottiin, ja kylkeen teipattiin putkenpätkä pitämään se ojennuksessa. ja silloin alkaa todellisuus hämärtyä. Refleksinomainen väistöliike oikealle. Meni 'vain' vasen puoli. Se hetken herpaantuminen oli MINUN virheeni. Bergman kertoi, että crossihousun läpi tulee verta. No, tilaa raadoille oli. Loukkaannuit vakavasti, minkälaisia vammoja sinulle tässä onnettomuudessa syntyi. Sitten mentiinkin päinvastaiseen suuntaan, kohti Vientianea niitä autolla ajettavia enduropolkuja. Tämän tiedon kanssa elettiin. Nyt siellä sattui olemaan vain juopunut riisinviljelijä, joka 'syötti' täysiä mopollaan (125cc Suzuki). Vuokraamani crossisaapas on vasemmassa kainalossa. Olitko tajuissasi onnettomuuden jälkeen. TIEDÄN, että niissä olosuhteissa ei vedetä täysiä, ainakaan sinne mihin ei näe. Jos 'iso putki' olisi poikki, ei veri riittäisi ihmisten ilmoille. Se tuntui oikeasti loputtoman pitkältä. Ehkäpä huikein esimerkki tällaisesta osissa suoritetusta pallonkiertämisestä ovat australialaiset Peter ja Kay Forwood, jotka aloittivat yhä tänä päivänä jatkuvat (Ylh.) Reissukaverini J-P Mekongin rannassa kulkevalla punahiekkaisella tiellä. Vastuu on sillä, joka katsoo eteenpäin. Jii Pee 'vanhana' taistelulentäjänä organisoi kyvykkäästi ambulanssilennon Bangkokiin. Reissussa on oltu vähintään puoli vuotta miltei joka vuosi (kysymykseen, kuinka oikein ovat rahoittaneet tämän kaiken, vastauksenaan on, että ei ne suuret tulot, vaan pienet menot!) ja tällä hetkellä taivalta on takana pyöreästi Hornalla maalattua harjaterästä. Sieltä löytyi jonkinlainen ensiapuasema. Siinä kiputilassa se ei tuntunut enää juuri miltään. Käsi laitettiin kipsiin. Jii Pee totesikin, että tämä olisi hyvä ja toimiva systeemi meilläkin. Kivut olivat varmasti kovat, saitko nopeasti kipulääkitystä. Siinä missä meillä käytetään kalusteissa ym. Ehkä onneksi ei ryhdytty... Koska sen takana voi olla ihan mitä tahansa: vesipuhveli, traktori, puuttuva silta tai tie voi vain loppua ilman mitään varoitusta. Rytinän lakattua totesin, että makaan ojan pohjalla. Niiden perusteella tohtori totesi, että tähän operaatioon täällä ei ryhdytä. Uhrit siirrettiin pick-upin lavalle. Lavetilla jatkettiin eteenpäin sinne Pak Layn kylään, johon oltiin muutenkin menossa. Keho on jonkinlaisessa shokissa. Kun hän pysähtyi kohdalleni, huusin hänelle: "Hei laita toi mun jalkani ekaks sinnepäin, mihin se kuuluu." Mitään kipujahan ei tunnu välittömästi 'tömäyksen' jälkeen. Tällä vältettiin täydellinen nokkakolari. Ei sentään ihan lirisemalla. Täytyy todeta, että SOS-International -järjestelmä toimii todella hienosti ja hyvin! SOS:n puhelinnumero kannattaa olla tallennettuna kännykän muistiin. Tässä täytyy todeta, että valitettavasti taju ei lähtenyt. "Mun jalan täytyy olla sen sisällä...." Yritys nostaa saapasta vasemmalla kädellä ei onnistunut, koska sekin oli poikki. Näitä kaikkia on nähty. Kyseinen vuosimallin -94 Electra Glide Classic, johon on vähän aikaa sitten vaihdettu uusi moottori (alkuperäinen ei jaksanut kuin 540.000 km!) on maailman eniten reissannut moottoripyörä. Yksi yö meni sairaalassa. myös useammassa paikassa hoidettavana onnettomuuden jälkeen, oliko näiden hoitopaikkojen taso minkälainen. Ei vettä. Ja olit kaiketi den myös ajoittaa matkan osuudet siten, että esimerkiksi kelipuoli osuu eri alueilla mahdollisimman hyvin kohdilleen. Hänen ajosuunnassaan loivasti oikealle kääntyvä kaarre oli hänen vauhdilleen ja promillemäärälleen hieman liian jyrkkä. Avohaavat ommeltiin kiinni neulalla ja parsinlangalla ilman puudutusta. Mutta siihen oli vielä matkaa, ja monta vaihetta... Ensimmäinen paikalle osunut auto oli jonkinlainen auton/kaivurin kuljetuslavetti. Hän ajautui minun 'kaistalleni'. Lokakuussa 2008 se oli käynyt, ei enempää eikä vähempää kuin JOKAISEN YK:n 47. Miten pääsit hoitoon. Tie näytti jatkuvan kohtuullisen suorana eteenpäin (katso puiden latvoja / sähkölinjoja.) Edessä olevalla nyppylällä jos vaikka saisi molemmat pyörät ilmaan... (Oik.) Tankkaustauolla, kun kaikki oli vielä hyvin. Kaikki lääkkeet ja hoitotarpeet käydään hakemassa 'luukulta' ennen hoitotoimenpiteitä. kromattua putkea, käytetään siellä retkensä vuonna 1996 silloin uudella Harley-Davidsonilla. Ensimmäiset kipulääkitykset sain vasta ambulanssilennon aikana. Sairaalasta minulla on hieman hataria muistikuvia sieltä täältä. Sielläkin pimeys tulee klo 18.00
(Vas.) Lopulta Vientianeen päästyä röntgenkuvat kertoivat karua kieltään vammojen laadusta. Vakuutusyhtiö (Tapiola) korvasi toki kaikki itse maksamani kulut Laosista. Operoivan ortopedin työtasoa kuvaa ehkä vilpitön ja antaumuksellinen halu tehdä hyvin. Sellainen ei vaadi aikaa eikä ennakkovalmisteluja läheskään yhtä paljon. toimintaa laillistettuna petoksena, oli niille sanoille tässä nyt käyttöä. Kaikki lennot, ja tanskalainen lääkäri hoituivat SOSInternationalin kautta matkavakuutuksen numerolla. Välillä käytiin kyselemässä, mitä voisin tarvita tai haluta. Yleensähän tällaisissa tapauksissa farangi (eli valkoihoinen) maksaa AINA. Bangkokilainen yksityissairaala toimi luonnollisesti vakuutusnumeroilla. Viimeinen muistikuva on pikku-jetistä nousukiidon aikana, kun heitin 'laatan' ahtaassa tilassa hoitohenkilökunnan päälle. Sairaalasta lähtiessä sain mukaani kopiot kaikista 'rompuista' ja dokumenteista, mitä minulle oli tehty. Hoitotaso ja fasiliteetit kestävät vertailun minkä tahansa länsimaisen systeemin kanssa. Reilu kuukausi siellä sitten menikin. Siihen tulee vielä päälle SOS-Internationalin kautta järjestetyt lennot Viantianesta Bangkokiin ja Bangkokista Helsinkiin. Niistä, mistä oli kuitit. Matka oli tuskien taival. Matkavakuutus oli ihan perusvakuutus. Käytössä oli ympäri vuorokauden keskimäärin 2-3 hoitajaa. Tai no, hoitajamäärää ei voi verrata Suomeen. Saitko sieltä suunnalta mitään korvauksia. Ei edes tavaravakuutusta, koska mitään 'kallista' en mukanani raahaa. Tanskalainen lääkäri nouti minut sairaalasta ja saattoi Helsinkiin. Toisaalta ymmärrän sen hektisen tilanteen, kun silppusäkki heitetään leikkauspöydälle ja sanotaan, että koittakaas tehdä tosta jotain! Ilmaistahan se ei niinkin korkeatasoisessa 'hotellissa' makoilu ole. Hinta ei ole minun tiedossani, mutta varmaa on vain se, että maksaa... Omasta mielestäni olisin ollut lennätettävissä Suomeen jo aikoja sitten, sillä hetkellä tunnustaman 193 itsenäisen valtion maaperällä! Tätä kertakaikkisen uskomatonta suoritusta (jonka tuoreimmat reissuraportit ovat sitä paitsi vielä täysin ajankohtaista informaatiota) kannattaa jokaisen mp-matkailusta kiinnostuneen käydä ihmettelemässä osoitteessa: http:// (Ylh.) Tehokas laosilainen "ambulanssi" eli pick-up, joka kuljetti molemmat osapuolet sairaalaan. Loppusumma jäi sentään alle 70.000 euron. Ilmeisesti kolme eri leikkausta tehty. Laosissa esim. Loma voi venähtää pitkäksi... ambulanssilento). Ensimmäistä tajunnanvirtaa Bangkokista hallitsi sekavuus. Mutta tosiasia on myös se, että kun maksaja on varma, eli vakuutusyhtiö, rahastetaan sitä niin pitkään kuin mahdollista. Mutta Laos, ja ehkä muutkin tämän alueen maat paitsi Thaimaa, ovat tämän systeemin ulkopuolella. (Tässä yhteydessä voisi mainita myös siitä, etta ihan pikkujuttujen takia ei kannata kalliisiin yksityissairaaloihin hakeutua. Kaikista jutuista ei vaan aina saanut kuittia. Todellisuus ja hallusinaatiot pahasti sekaisin. Eipä ollut häävi olotila. Tämä onkin ihan oma tarinansa. lanssilla lentokentälle. Tässä yhteydessä haluan kiittää TODELLA LÄMPIMÄSTI kaikkia Suomi-ystäviäni, jotka kävivät minua sairaalassa katsomassa ja tukemassa! 'Hiko' Haikola, Pena Wekroth, Markku Siira, Henrik Budich, Kai Konola ja monet, monet muut. Mutta ne tärkeät sanat vakuutusehdoissa: "Sairaanhoitokulut ilman ylärajaa." Vaikka olenkin pitänyt vakuutuswww.horizonsunlimited.com/forwood/ Mikäli saatavilla olevat vapaat ovat silti lyhyempiä, kuin mitä pätkissä tehty RTW-reissaaminen edellyttäisi, ei mikään toisaalta estä ottamasta eri maihin tuntuMyös "kevytvaihtoehto" löytyy 48. Mistähän sitä riittikin. Taustalla voi olla hoitohenkilökunnan vilpitön halu varmistaa asioita. Matkakassa saattaa heittää hieman volttia... Mutta kun siihen liittyy se aasialainen sählinki. Itsekin olen harrastanut tätä esimerkiksi eteläisessä Afrikassa, Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa, ja jotkut niistä matkoista kestivät jo useampia kuukausia. mutta se kun ei vaan käynyt.) Minkälainen matkavakuutus sinulla oli, ja mitä se korvasi (esim. Olin käytännössä jatkuvasti oksentanut voimakkaasti. Tämä meni maa periaatteella lento + mp-vuokraus. Sieltä ambulanssikuljetus jo suomalaisvoimin Hämeenlinnaan. Laskutettiinko kulut kaikkialla suoraan vakuutusyhtiöltä, vai joutuiko jossain maksamaan ensin itse, ja hakemaan myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä. Sitten tuli ilmeisesti morfiinia, ja siitä eteenpäin puuttuukin pitkä pätkä. Huolimattomasti kasattuja ja mätänemään lähteviä luita. kaikki toimenpiteet ja siirrot maksettiin etukäteen käteisellä rahalla. Paikallinen kuski, joka oli onnettomuudessa toinen osapuoli, todettiin ilmeisesti syylliseksi onnettomuuteen. Hinta oli 80,40 euroa
Se syö miestä. Jii Peellä oli jälleen tilaisuus näyttää kykynsä: "Koska toisena osapuolena tässä on farangi, ei tätä oikeutta käydä tässä kyläparlamentissa. Mikä on vointisi tällä hetkellä, noin vuosi onnettomuuden jälkeen. Koska vastapuolena on 'länkkäri', on tämä soppa selvitettävä länsimaisen moraalin ja oikeustajun mukaan. Vaikka meille se vaikuttaa lähinnä symboliselta eleeltä, arvostan silti sitä suuresti. Nimittäin jos ja kun myöhemmin palaisin Laosiin, saattaisin joutua rajalla isoihin ongelmiin. Ilman, että 'liikennemöhläystä' olisi mitenkään sitä ennen selvitetty. Ota myös selkoa, mitä matkustusasiakirjoja kuskilta ja moottoripyörältä vaaditaan niissä maissa, joihin olet aikomassa, ja perehdy kaikessa rauhassa sekä uutisointeihin että toisten matkailijoiden kokemuksiin kyseisiltä alueilta. Ja myös toisinpäin: jos yksi 'rikastuu', niin koko kyläyhteisö hyötyy. huom: Repa siis kirjoitti tämän juttunsa pääosin matkallaan Thaimaassa joulukuussa 2011). Perehdy myös Ulkoministeriön matkustustiedotteisiin kohdealueelta, mutta pidä mielessä, että ne on aina laadittu ´pahimman skenaarion´ mukaisesti. Saatte vapaasti valita kahdesta vaihtoehdosta: joko poika myöntää syyllisyytensä, TAI tämä koko kylä lähtee vaikean matkan taakse Viantianen poliisilaitokselle selvittämään tämän asian virallisesti." Kyläparlamentti kokoontui neuvonpitoon. (RTW-matkateemaa julkaistaan vielä yksi osa tulevissa Moto-1:n numeroissa). Lähtöpäivä ylös Tässäkin, jos yksi möhlii, kaikki maksavat. Minulla on kopiot selvällä Laokielellä ja Lao-kirjaimin ruutupaperille käsinkirjoitetusta poliisitutkintapöytäkirjasta sekä syyllisyyden myöntämisdokumentista. Se on paikkana 'uusi', jossa en vielä ole käynyt. Perillä kyläläisten ilme kirkastui: "Haa! Hyvä farangi. Käsivarren luissa on jo kolmannet raudat menossa. Seuraavaksi tukikohdaksi Hua Hin, josta käsin etelänkierros todennäköisesti skootterilla. Mutta kun asiaa oikein tarkasti miettii, niin tuo ensin mainittu on toki se kaikista tärkein. Ainakin viranomaiset saisivat erinomaisen syyn rahastaa farangia oikein kunnolla! Jii Pee marssi Viantianen poliisiasemalle ja esitti asiansa. Mopo rikki. Usein turvattomina pidetyissä maissa saattaa tosiasiassa olla vain tiettyjä ongelmallisia alueita, joiden kehno maine leimaa turhaan koko maan. Ja siirtyminen valtameren yli tapahtuu julkisilla, todennäköisesti lentokoneella. liikkuminen jää toiseksi mahdollisesti pyörän varustelun puolesta, sekä siinä, ettei vuokratulla välttämättä pääse esimerkiksi ylittämään maiden rajoja yhtä vapaasti kuin omalla. Tulet huomaamaan, että aika kuluu yllättävän nopeasti tuon kyseisen päivämäärän lähestyessä, ja on hyvin vaikea jopa välttää hitonmoista kiirettä, joka tuppaa kasautumaan viimeisille lähtöä edeltäville päiville! Jollei reissu ala kotioveltasi, selvitä kuinka saat moottoripyöräsi kuljetettua alkupisteeseen, sekä tarvittaessa kotiin matkasi jälkeen. normaalien vuosilomien puitteissa tehtävistä reissuista, on vuokraaminen yleensä kaikenkaikkiaan paras vaihtoehto. Onneksi sentään autolla ja skootterilla pystyy jo ajamaan. En voi olla tässä kohti mainitsematta siitä, miten meillä länsimaissa puhutaan yhteisöllisyydestä ymmärtämattä, mitä se oikeasti on. Miten toipumisesi on edistynyt. Eihän näistä retkistä irti pääse. Mutta ei voida. Pitkä matka vaikeakulkuisten 'teiden' taakse olevaan kylään saattoi alkaa. Khao Lak, Phuket, Ko Samui... Puhtaasti kokemuksena ei vuokrapyörällä liikkuminen näin ollen jää millään muotoa jälkeen. Hintataso vaihtelee alueittain, mutta niin kauan kun puhutaan ns. Tällä kertaa mennään kevyellä kaavalla (toim. Euroissa se tekee hilkun päälle satasen. Poika rikki. Ja että siihen löytyy rahat. Ja mikäli olet joskus rahdannut moottoripyörääsi kaukomaille, niin tiedät, että harvempi kovin kiihkeästi ikävöi ainakaan siihen liittyvää vaivannäköä, ja tullausten kommervenkkejä! Vuokrapelillä 49. Mutta katkenneet luut eivät meinaa luutua. Tulla tuomaan meille paljon dollari...". Ei meillä bensa poliisiauto." No, Jii Pee maksoi tarvittavat bensat, ja haki motskarivuokraamosta englantia ymmärtävän laosilaispojan tulkiksi. Osansa on ehkä potilaan iällä. Uusien leikkauksien uhkakin leijuu edelleen ilmassa. Jii Pee otti asian jälleen sotilaallisella tehokkuudella ja täsmällisyydellä hallintaansa. Muistan ajatelleeni 2007-2008 Australian-matkamme jälkeen, että tällaiset reissut tarvitsevat toteutuakseen ensisijaisesti kolmea osatekijää kipinää lähteä näkemään ja kokemaan maailmaa, ajallisesti riittävän pitkää vapaata, sekä realistista budjettia homman toteuttamiseen. Poliisimestari näytti vähintäänkin haluttomalta ryhtymään mihinkään toimenpiteisiin näinkin monimutkaisessa asiassa. Laosissa se on ymmärretty. Toipuminen noin muuten on edistynyt kohtuu hyvin. Sitten poika myönsi syyllisyytensä. Jos nyt mietitään vaikka Amerikan mannerta eurooppalaisen näkökulmasta, niin mehän joudumme joka tapauksessa joko rahtaamaan oman pyörämme sinne, tai ostamaan tai vuokraamaan pyörän sieltä. Ja se on myös melko kallista, niin päivien kuin kilometrienkin suhteen, joten tavallisesti se on suosittua vain lyhyemmillä reissuilla. Sillä ei ole mitään väliä, vaikka kyseinen päivä olisi vielä kaukana tulevaisuudessa. Jos ja kun olet valmis tekemään päätöksen, että jonain päivänä haluat lähteä kaukomatkalle omalla moottoripyörällä, ja ainakin jonkinlainen ilmansuuntakin on jo selvillä, aseta itsellesi selkeä lähtöpäivä, jonka eteen ryhdyt toimimaan. Erittäin rankka antibioottikuurikin on lääkäreiden kertoman mukaan myös haitannut luutumista. toisin. Enpä ole liiemmin yrittänytkään. Oikealla motskarilla vielä ei. Viikko 'Pattijoella' (Pattaya) totuttelemassa ja tuttuja moikkaamassa. Koitetaan parannella luita lämmössä. Seuraava selkeä tavoite on Borneo. Heille se oli kuitenkin merkittävä määrä rahaa. Ilmeisesti suunnitelmissasi on kuitenkin tehdä jatkossakin mp-matkoja Kaukoidän suunnalla. Edellyttäen tietenkin, että tämä 'runko' saadaan sellaiseen kuntoon, että se on mahdollista. Tässä kohti internet on ystäväsi, ja saatat jo alkaa huomata, kuinka jännästi lehtiotsikoinnit ja kyseisessä maassa vierailleiden matkailijoiden kertomukset voivat poiketa toisistaan. Käytännössähän pakenin rikospaikalta siinä vaiheessa, kun minut lennätettiin Laosista Thaimaahan. Kyläläiset pistivät 'hatun kiertämään', ja keräsivät yhteisölta miljoona kipiä (Laosin rahayksikkö on Kip) minun vaurioiden korjaamiseen. "Ehkä lähteä kylä. Eli sitten kun polte lähteä on riittävän suuri, niin nuo kaksi muuta tekijää laitetaan järjestymään. Toisaalta on aivan liian monta 'jatkoskohtaa'
· HELP-toiminnolla käyttäjä voi lähettää viestin ennalta määritetyille henkilöille ja pyytää apua kun kyseessä ei ole hengenhätä. Laite voi aiheuttaa radiohäiriöitä muiden laitteiden läheisyydessä (GPS, PRM, Video...) digitaalilaiteen suojaetäisyys on 30 cm. Ongelmatilanteissa apu saadaan hälytettyä paikalle kordinaattien täsmällisen tiedon perusteella hyvin pian. SPOT Satellite Messenger (http://www.findmespot.eu/en/) · SPOT toimii käytännössä ympäri maailmaa · SPOT on kelluva, mutta myös vedenpitävä 30 minuuttia 1 m syvyydessä · Paino 210 grammaa · Paristot 2 AA 1.5V lithium paristoja. Käytä laitteessa lithium paristoja, koska ne omaavat paremmat kylmätoimintaominaisuudet. Laitteen käyttövarmuus on hyvä, ja kotiväki on onnellinen tietäessään missä liikun. Käyttökokemukset ovat todella positiiviset. Lisäpalveluna saat käyttöösi vakuutuksen (39 /vuosi), joka sisältää etsintäja pelastustoimet, esim. (http://www.findmespot.eu/en/) · SPOT: Tracker/Adventure jäljitystoiminto 39.00 /vuosi · SPOT: GEOS/911/SOS 110.00 /vuosi 149.00/vuosi Geos SOS/ 911 palvelu kannattaa ostaa laitteen aktivoinnin yhteydessä, jälkeenpäin ostettuna hinta 50250 /asiakas. Kuinka ilmoittaa kotiin ja ystäville, missä mennään, ja että kaikki on hyvin. Kuinka ilmoitan sijaintini SPOT Satellite Messenger Teksti ja Kuvat: Sakke "Capo" Häyrinen Parin vuoden käyttökokemukset Spot Tracker (Gen 1) laitetteesta ovat olleet todella positiiviset. atkoilla yhteydenpito läheisiin ja ystäviin on aina vähän ongelmallista ja kallista, varsinkin kun liikutaan GSM-puhelinverkkojen ulkopuolella. helikopterin käytön ympäri maailman ja takaisinmaksuedut hätäpalveluiden kuluista. Läheiset kotona pystyvät tämän systeemin kanssa seuraamaan reittiä reaaliajassa. Paikkatietoasi voidaan tarkastella online-tilaisesti internetpalvelusta ja voit määrittää onko tieto julkista vai jaettu salasanasuojauksella määrittelemillesi henkilöille. · OK-toiminnon avulla käyttäjä voi lähettää lyhyen OK-viestin valitsemilleen 10 vastaanottajalle joko tekstiviestinä tai sähköpostin välityksellä. Track Progress · Lähettää ja tallentaa sijaintisi ja mahdollistaa läheistesi seurata matkasi edistymistä Google MapsTM tai Spotwalla palvelun avulla. Sovellutus hyödyntää GoogleMapsTM karttoja sekä satelliittikuvia ja Spotwalla palvelua, joka mahdollistaa hyvän visuaalisen kuvan sijainnistasi. Gen 2 -laitteilla on huomattu käytännössä olevan suurempi virrankulutus ja huonompi pattereiden kesto (n. Tähän tarkoitukseen on kehitetty laitteita, jotka hyödyntävät GPS satelliittipaikannusta ja tiedonsiirtoa satelliittiverkon kautta. 7vrk) verrattuna Gen 1 laitteisiin (14 vrk). · GEOS Search & Rescue, SOS tai 911 -toiminto lähettää hätäviestin kansainväliseen hätäkeskukseen, joka aktivoi tarvittaessa paikallisen pelastuspalvelun (110.00 / vuosi). Yksi tällainen laite on SPOT Satellite Messenger. (Tracking 39/vuosi). puolituntia ennen matkaan lähtöä satelliittiyhteyden varmistamiseksi. Laite kannattaa sijoittaa pystyasentoon paikkaan, jossa sillä on esteetön signaalin kulku taivaalle. Tässä laitteessa on yhdistetty GPS vastaanotin ja lähetin, joka päivittää paikkatietoasi automaattisesti internetpalveluun. Suomessa laitteitta saa (http://www.merikartat.fi/spothatalahetin-p-9206.html ). Käyttökokemuksia M FIN2PAMIR-reissun Spot Satellite -järjestelmän antamaa reittiä Volgogradissa ja Aral-järven maisemissa. SPOT lähettää viestin kymmenen minuutin välein 24 tunnin ajan tai kunnes virta kytketään pois. Lisää tietoa ehdoista ja sopimuksista katso: http://www.geosalliance.com/ · Custom message, (vain 2 Gen laitteissa) toiminnon avulla käyttäjä voi lähettää lyhyen OK-viestin valitsemilleen 10 vastaanottajalle joko tekstiviestinä tai sähköpostin välityksellä. 50. Olen käyttänyt Spot Tracker (Gen 1) laitetta pari vuotta. Laite kannattaa myös käynnistää n. Palveluun voi myös liittää useampia henkilöitä yhdelle laitteelle. Paristojen kesto virran ollessa kytkettynä: jäljitystilassa noin 14 päivää (Gen 1), hälytystilassa jopa 7 päivää ja SPOT check OK noin 1900 viestiä SPOT Satellite Messenger toiminnot/hinnat · Laitteen peruspalvelun Check/OK/Help vuosimaksu on 99 /vuosi
Niissä on suunnilleen samat ominaisuudet kuin kangaslaukuissa, mutta niiden tilavuus on harvoin säädettävissä. Harva kangaslaukku on aivan täydellisen vedenpitävä, mutta tämä hoituu joko vedenpitävillä pakkauspusseilla, joita saa retkeilyliikkeistä ja hyvinvarustelluista mp-liikkeistä, tai laukun päälle vedettävillä sadesuojilla. Pyörä varustettu Giant Loopin laukuilla. Ja koska ne joustavat, ne eivät myöskään yleensä rikkoudu tällaisissa tilanteissa pahasti. Nopeimmille osuuksille mentäessä on hyvä kiinnittää laukut lisä- K angaslaukkujen parhaita puolia ovat keveys, yksinkertaisuus, koon säätelymahdollisuus laukkujen sisällä olevan tavaramäärän mukaisesti, sekä verrattain edullinen hinta. puolikovat laukut. Eivätkä ne välttämättä sovellu kaikkiin pyöriin johtuen valmiista muotoilusta, esim Giant Loop on parhaimmillaan endurotyylisessä, kapeassa pyörässä. Mutta kangaslaukuillakin on paikkansa varsinkin endurohenkisempien reissaajien pyörissä, johtuen pehmeiden laukkujen kaatoturvallisuudesta, keveydestä ja siitä, että pienten nurinmenojen jälkeen ne on helppo parsia takaisin kasaan välineillä, joita voidaan kuljettaa mukana. Siltikään ne eivät välttämättä riitä pitämään laukkuja tukevasti paikallaan moottoriteillä tai varsinkaan autobahnnopeuksissa. Sporttisemmissa pyörissä kangaslaukut voivat olla jopa ainoa vaihtoehto, mikäli haluaa käyttää sivulaukkuja. Laukut saa ainakin tähän pyörämalliin erittäin helposti kiinnitettyä ja ovat käytössä huolettomaksi todetut. kuillekin on yleensä suositeltavaa asentaa, vaikkei varsinaisia laukkutelineitä tarvittaisi. Matkapyörissä kovat laukut ovat helppokäyttöisyytensä ja tilavuutensa ansiosta suosittuja. Jore Mäkipää on lähdössä tällä pyörällä ja varustuksella toukokuussa Mongoliaan. Satula- ja sivulaukkujen lisäksi on tarjolla myös erilaisia takasatulan päälle kiinnitettäviä laukkuja, jotka asettuvat satulan kummallekin puolelle yhtenäisenä ´makkarana´, ikäänkuin yhdistettynä sivuja takalaukkuna. Tämäntyyppisten laukkujen tilavuus on noin 15-55L. Paras laukku, onko sellaista? Teksti: Malin Björkman ja Pekka Niinivaara Kuvat: Malin Björkman Kysymykseen löytyy varmasti yhtä paljon mielipiteitä kuin on moottoripyöräilyn harrastajia ja pyörämalleja. Edellä luetelluista syistä ne ovat myöskin yllättävän suosittuja jopa pitkiä pallonkiertoreissuja tekevien kalustona. Kangaslaukkujen lisäksi markkinoilta löytyvät myös ns. Vähintään kevyet tukiraudat kangaslau- 51. 47L 165 / pari North West Import Oy Highway Hawk nahkalaukku alk 249 / pari (vaativat kiinnitysraudat) Duell Giant Loop Coyote 30L 310 / kpl JM-Motorsport Plussat + Huokea hankintahinta (ei välttämättä customlaukuissa!) + Keveys + Kevyet tukiraudat riittää (joissain pyörämalleissa ei tarvita ollenkaan) + Turvallinen jaloille mahdollisessa kaatumisessa, ja ainakin pienemmissä nopeuksissa itse laukutkin säilyvät yleensä kunnossa + Laukkujen kokonaisleveys ´säädettävissä´ (mallista riippuen) + Kestävät myös erittäin kovaa röykytystä, eivätkä ole yhtä alttiit tärinän aiheuttamalle kulutukselle kuin alumiini- ja muovilaukkujen kiinnitykset Miinukset: Monimutkaiset kiinnittää ja ottaa irti (lukollisiin verrattuna) Ei kunnolla lukittavissa, helppo varastaa joko laukut kokonaan, tai viiltää laukku auki Suuremmissa nopeuksissa saattaa olla tarpeen käyttää lisäkiinnityksiä, jotta laukut eivät pääse liikkumaan Mallista riippuen joskus hankalat avata kunnolla lastausta / purkamista varten Verrattain pieni tilavuus Vaativat sisälaukut tai sadesuojat ollaakseen vedenpitävät (mallista riippuen) Kuva: Jore Mäkipä ä Ortliebin vedenpitävät satulalaukut ja samanmerkkinen päältäavattava merimiessäkki. Olemme kuitenkin tehneet omaan kokemukseen ja teknisiin faktoihin pohjautuvan koosteen eri laukkutyypeistä ja niiden hyvistä ja huonoista puolista, erityisesti maailmanympärimatkaajan vinkkelistä. Kangaslaukut / nahkalaukut: Hintaesimerkki: Ortlieb vesitiivis satulalaukku yht. Satulalaukkujen miinuspuoliin kuuluu yleensä aikaavievä kiinnitys monine remmeineen. Nämä ovat suhteellisen helposti otettavissa irti ja kannettavissa, mutta niissä on kuitenkin aika rajallinen tilavuus. Tai ainakin takakatteiden maalipinta tarvitsee jonkinlaisen suojakalvon, muuten laukut naarmuttavat sen nopeasti
Pehmeiden laukkujen ja niiden sisällön suojaamiseen on saatavilla karkaistusta vaijerista tehty verkko nimeltä Cargo Net PacSafe, jonka saa pujotettua laukun (tai vaikka ajovaatteiden) ympärille ja lukittua pyörään siten, etteivät ne lähde voron matkaan ainakaan ihan ilman työkaluja. Muovilaukut sopivat hyvin arkikäyttöön, varsinkin perälaukkuna, sekä matkustettaessa hyväkuntoisilla teillä. Niiden käyttö edellyttää sellaisten telineiden asentamista, joihin laukku voidaan lukita kiinteästi. remmeillä, jotta ne eivät pääse liikkumaan. Suurin plussa kangaslaukkuihin verrattuna tulee käytön vaivattomuudesta, laukut saa irti ja takaisin kiinni telineisiin käden käänteessä. Muovilaukku on mahdollisessa kaadossa jaloille pehmeää turvattomampi. Muovilaukku on varmaankin yleisin ratkaisu perälaukkuna, ja varsinkin kaksipäällä reissatessa on kyytiläisen tilat perälaukun kanssa selvitettävä reilusti ennen matkalle lähtöä. Muovilaukkujen tilavuudet ovat noin 20-55L. Huonosta tiestä johtuva tärinäkin saattaa rikkoa tai kuluttaa kiinnitysmekanismin käyttökelvottomaksi. Yksi on laukkujen kannettavuus silloin, kun ne ovat täynnä matkatavaroita kädensijan tulisi tarjota isokätisellekin tukeva ote, josta painavaa laukkua jaksaa kantaa vaikkapa hotellihuoneeseen ja takaisin. retkeilyliikkeistä. Ja kun täyteen lastattu laukku asetetaan maahan vaikkapa hotellin respassa tai hississä, sen tulisi jäädä jämäkästi paikalleen, eikä esimerkiksi kierähtää sivulle. Muovilaukkujen käytettävyydessä on muutamia kriittisiä asioita. Löytyy myös joitakin muovilaukkuja, jotka aukeavat päältä, esimerkiksi Givi E21. Huonolla tuurilla telineisiin kiinnityksen, ja varsinkin kannen lukituksen mekanismit voivat lakata toimimasta jo melko pienten vaurioiden seurauksena. Näitä löytyy esim. jarruvalot, maalattavat tai valmiiksi pyörän väriset kuoret ja sisälaukut. Muovisivulaukut avautuvat pyörässä kiinni ollessaan tyypillisesti sivulle, jolloin sisällä olevat tavarat on hyvä sitoa laukun sisällä olevien remmien avulla, jotta ne pysyvät paikoillaan, kun laukku avataan. 52. Muovilaukkuihin saa paljon lisävarusteita mm. Laukkuja valitessa tulee huomioida pakoputkien ja äänenvaimentimien sijainti, etteivät laukut pala rikki niitä vasten. Givi V41 Keyless-laukussa on ylimääräinen kansipala, jonka avaaminen onnistuu numerolukon avulla avaamatta varsinaista kantta. Kangaslaukut sopivat lähes joka tilanteeseen. Kangas- ja nahkalaukkujen tilavuus on n.15-39 litraa per laukku. Telineiden asentaminen on yleensä melko simppeli operaatio, tosin moottoripyörän mallista riippuen se voi tarjota hieman lisävaivaa esim. Perälaukkua voidaan myös siirtää taaksepäin, kohtuus tässäkin, sillä perälaukun paino on kuormausta ja ajo-ominaisuuksia ajatellen hankalassa paikassa. takavilkkujen uuteen paikkaan siirtämisen muodossa. Lukittavuus on myös omiaan karkottamaan satunnaisen varkaan. Muovimateriaaliin liittyy myös se riski, että laukku osuu johonkin terävään, ja menee säpäleiksi, jolloin sen korjaaminen jatkamiskuntoon tien päällä onkin jo melko haastavaa. Tosin esim. Oikein hyvin kiinnitettyinä pehmeät laukut häiritsevät silti laukuista vähiten nopeaa etenemistä. Telineisiin kiinnitettävät laukut ovat tältä osin hieman parempia. Perälaukkuihin on yleensä myös saatavana selkänoja matkustajaa varten. Ne ovat huolettomia ja helppokäyttöisiä. Tomi 16v Vantaalta, matkusteli yksin pohjoiseen kesällä 2008, täyteen pakatulla piikillä. K ovien muovilaukkujen valikoima, kuten myös hintaskaala, on erittäin laaja, mutta karkeasti yleistäen voisi sanoa niiden sijoittuvan kangas- ja alumiinilaukkujen välimaastoon. Myös laukun kannen tulee avautua riittävästi, ja pysyä auki, kun laukku on asetettu vaakatasoon, jotta sen purkaminen ja lastaaminen sujuvat vaivattomasti. Parhaimmillaan ne ovat silloin, kun laukkuvarustusten paino halutaan pitää alhaisena ja pyörä solakkana. Muovilaukut: Hintaesimerkki Kappa sivulaukku 40L / kpl 349,00 / pari All Right Monokey E21 (päältä avattava) 21L / kpl 145 / pari Duell Plussat: + Monta eri koko- ja hintaluokkaa + Helppo irrottaa ja kiinnittää + Lukittavat (toki tämä on vain pieni hidaste varkaille) + Verrattain kevyet + Mallista riippuen kangaslaukkuja tilavammat Miinukset: Voi rikkoutua kaadossa melko helposti, tosin pikkuvauriot on helppo korjata vaikka tien päällä Kaadossa jaloille turvattomampi kuin pehmeä laukku Avataan yleensä sivulle, tavarat tippuvat helposti ulos Laukkutelineet tarvitaan asennusta varten Pyörän kokonaislevys voi kasvaa suureksi, jos valitsee kookkaat laukut sivuille Pieniä mutta ärsyttäviä yksityiskohtia kuten: - Laukku ei pysy tukevasti pystyssä maahan laskettuna (mallista riippuen) - Avattuna kansi ei pysy itsestään auki (mallista riippuen) Suzuki SV650S:ää harvemmin näkee kolmen kovan laukun sarjalla, mutta tällaisella varustuksella se suoriutui silti hyvin 2-päällä ajetusta Italian-reissusta 2006 (kuva: Pekka Niinivaara)
Se voi joko suojata jalkoja ja pyörää kaaduttaessa, tai pahentaa tilannetta. Vahvoja laukkuja voi myös käyttää leiriolosuhteissa tuolina tai lisävarusteilla jopa pöytänä. Alumiinilaukkujen turvallisuudesta voi olla montaa mieltä. Viime vuosina laukkuja on kehitelty vielä toimivammiksi ja paremman näköisiksi, ja nyt niitä näkee jo arkikäytössäkin. Myös takalaukkuja löytyy alumiinisena. Vanhat, kierrätetyt alumiinilaukut selvisivät vielä tästäkin matkasta. Vaikka niiden sanotaan olevan vedenpitäviä, niin ainakin niitatuissa malleissa on esiintynyt vuotoja. Sinne on kätevä piilottaa esim. Hyvä alumiinilaukku kestää isältä pojalle, ja se on yleensä helppo siirtää pyörästä toiseen. Heino Plussat: + Yleensä pahoinpitelyä kestävät telineet ja kiinnitykset (tarkista telineen putken vahvuus, suositeltavaa on vähintään 16 mm) + Helppo irrottaa ja kiinnittää (mallista riippuen) + Lukittavat + Kestävä materiaali ja pitkä käyttöikä, melkein ´ikuiset´ + Kestävät pikku kaatumisia, pieniä kolhuja helppo korjata + Niin sanottu "cool factor"! + Voidaan käyttää myös istuimena tai pöytänä Miinukset: Paino JOS rikkoutuvat kunnolla, hankalat korjata (alumiinihitsaus) Verrattain kalliit Varsinkin teräväkulmaiset laukut voivat kaatotilanteessa rikkoa jalat pahemman kerran Helpot kantaa, tukevat kantokahvat (joissakin malleissa lisävaruste) Voivat värjätä sisällä ja päällä olevat tavarat, jos eivät ole eloksoitu Laukkutelineet tarvitaan asennusta varten Pyörän kokonaislevys voi kasvaa suureksi, jos valitsee kookkaat laukut sivuille Tie Hamningbergiin, koillis-Norjassa. Pyörissä kiinni Touratechin perinteisimmät alumiiniset sivulaukut. Tällöin haittapuolena on kuitenkin paino ja painopisteen siirtyminen ylös ja taakse. Eikä sääriluutkaan ole ihan yhtä kovilla jäädessään esimerkiksi pehmeässä hiekassa laukun reunan alle, jos se on pyöristetty. Uudemmissa versioissa kehitetyt, muovilla päällystetyt ja viistetyt reunat estävät laukkua haukkaamasta maaperään kaaduttaessa, ja se voi pelastaa sekä pyörän että telineet pienessä kaadossa. Useimmiten alumiinilaukkuja ei oteta irti ja kanneta mukaan esim. Takaboxi ei tälle Mongolian retkelle ollut paras vaihtoehto, korkean painopisteen takia. lumiinilaukut ovat kautta aikojen olleet maailmanmatkaajien suosiossa johtuen niiden kestävyydestä. Hyvä kombinaatio voi olla alumiinilaukut sivulla + muovinen takalaukku. Ajan patina tekee siitä vaan paremman näköisen! Alumiinilaukkuja voi käyttää myös katupyörissä, vaikka se ei vielä kovin tavallista olekaan. hotellihuoneeseen. 239 / kpl Touratech Nordic SW-Motech Trax Evo 37L alk 269 / kpl R.M. Sisälaukut myös suojaavat tavaroita värjäytymiseltä. Vaatteita varten on retkeilytarvikeliikkeistä saatavilla ilmatiiviitä pusseja, jotka auttavat samalla puristamaan vaatteet huomattavasti normaalia pienempään tilaan. Se vaikuttaa Muuta huomioitavaa laukuista hyvinkin paljon pyörän ajettavuuteen, etenkin jos liikutaan huonommalla alustalla. Kannattaa myös jättää vähän tyhjää tilaa takalaukkuun pysähdyksiä varten. Takalaukkuun kannattaa pakata vain kevyitä tavaroita, painavimmat sijoitetaan sivulaukkujen etu- / alaosaan. Laukkujen vedenpitävyys kannattaa varmistaa ennen matkalle lähtöä. Matkassa kannattaa aina olla myös vaijerilukko, johon voi lukita kypärät, mikäli pyörässä ei ole kunnon kypärälukkoa, tai vaikka housut tai takin vetämällä vaijerin lahkeiden tai hihojen läpi. 53. Jos alumiinia ei ole eloksoitu, maalattu tai muulla tavalla pinnoitettu, se A päästää ikävästi harmaata alumiiniväriä kaikkeen, mikä siihen vähänkin hinkkaa kiinni. Alumiinilaukut: Hintaesimerkki Touratech Zega 29L alk. On syytä muistaa myös se, että kunnon monsuunisade tunkeutuu varsinkin pidempään jatkuessaan sisälle pienimmistäkin rei´istä, joten laukkutyypistä riippumatta ainakin vaihtovaatteet (ja kaikki muukin kosteudelle arka) on järkevä pakata laukun sisälle omaan vedenpitävään pussiinsa. Alumiinilaukuille löytyy paljon lisävarusteita, jotka helpottavat niiden käyttöä, sekä mahdollistavat tavaroiden kiinnittämisen myös laukkujen päälle. Silloin kannattaa pakatessa käyttää sisälaukkuja tai pakkauspusseja, jotta ei tarvitse kantaa turhia tavaroita huoneeseen. Perusidea pakkaamisessa, oli sitten minkälainen laukku tahansa kyseessä on se, että painopiste saadaan mahdollisimman alas ja keskelle. ajotakki ja hansikkaat, jos haluaa lähteä kävellen liikkeelle. Kaikkia tässä mainittuja laukkutyyppejä voi täydentää esimerkiksi vesitiiviillä merimiessäkin tapaisella laukulla, johon on helppo pakata esim teltta ja makuualustat tai muuta kevyttä tavaraa, jos ei halua käyttää takalaukkua
Jos kuorma on suuri tai ajo on urheilullista, jousituksen kykyjen rajat tulevat pian vastaan. MW:n jousituksen kestävyydestä en vielä pysty sanomaan, koska vajaan 8 000 km:n ajon jälkeen kaikki toimi yhä hyvin. Nykypyörien vakioiskunvaimentimia ei yleensä ole tarkoitettu purettaviksi ja huollettaviksi. Meno oli mukavaa ja joustoliikkeiden hallinta riittävää. Kun kävin F 650 GS:llä reippaalla ajolenkillä kuoppaisella soratiellä ja muhkuraisella kestopäällysteellä, ei tullut pohjaanlyöntejä, lellumista tai pomppimista. Veijo Saano F 650 GS:n kustomointia, osa 5. Matkaenduroon parempi jousitus BMW F 650 GS -moottoripyörän pidosta ja varustelusta kertovassa artikkelisarjassani on tällä kertaa aiheena jousituksen parantelu. F 650 GS:n vakiotakaiskari jousineen maksaa 925 euroa. Bemarin jousitus ei edusta innovatiivista tekniikkaa, mutta toimii hyvin siinä käytössä, mihin tämä GS on suunniteltu. Monissa pyörissä takaiskunvaimentimesta voi mennä paras vaimennus jo 20 000 km:n ajolla. Mutta kannattaa ottaa huomioon, että iskunvaimentimet eivät ole ikuisia. Aihetta kajota jousitukseen tulee ainakin siitä, että etujousituksen iskunvaimennusnesteen vaihto parin vuoden välein on B 54. Öljyn vaihto, tiivisteiden uusiminen ja vaimennusominaisuuksien hienosäätö voi silti olla mahdollista ammattilaiselle, ja hänen tekemänsä huolto tulla halvemmaksi kuin uuden ostaminen
Sitä painetaan vaikkapa vasaran varrella alaspäin, jolloin on helppo poistaa sokka. Ainakin kaksivaiheista, sillä jousissa on kahta jäykkyyttä: tiuhaan kierretty Wilbers-etujousien asennus Etujousituksessa ei ole mitään säätömahdollisuuksia, joten teleskooppiputkien yläpäissä on vain mustat, pyöreät muovisuojat. 55. Seuraavassa tulee juttua mm. Normaalipainoinen tai kevyt kuski voi yksin ajellessaan kompensoida kohtuullisen kuorman aiheuttaman perän painumisen takajousen esijännitystä kiristämällä, mutta raskaan kuorman alla jousitus painuu liikaa kasaan. Ne molemmat voi saada yläkautta haarukkaputken sisältä pois koukulla varustetulla langalla, jollei halua irrottaa koko haarukkaa ja sitten poistaa öljyä, jousta ja holkkia kaatamalla. Yläkolmiosta poistetaan Torx-pultit, jonka jälkeen saadaan teleskooppiputkien päätyjen muovisuojia paikallaan pitävät teräslangat pois. Varusteilla on viiden vuoden takuu. Tyydyttävä vakiojousitus Takajousituksen esijännityksen säätö käy näppärästi ilman työkaluja, mutta säätövara on niukka. Etujousien poisto GS:n etujousitus on helppo operoitava. Wilbers kauppaa F 650 GS:ään jousitussarjaa, johon sisältyvät etujouset ja takaiskunvaimennin jousineen. Se on helppo homma, ja samalla voi vaihtaa eteen jouset, jos ei ole tyytyväinen vakiojousiin. Iskunvaimennusta GS:n takaiskarissa toki on, mutta se on löysähköä eikä sitä voi säädöillä olennaisesti muuttaa. Keskellä on teleskoopin yläpään tulppa ja sitä paikoillaan pitävä lukkorengas. Paketti tuotiin kahdeksan päivän kuluttua tilauksesta kotiin. Vaikka vakiojousitus riitti rauhallisiin yksinajelutarpeisiini hyvin, hankin parempaa tilalle. Jousien kerrotaan olevan progressiiviset. siitä, onko vaihtamisessa järkeä. Sitten tulppa ponnahtaakin ulos jousen työntämänä. Yhtä helposti käy jousien vaihto. Useissa pyörissä painuma on tätä luokkaa silloin, kun esijännitys on perusasennossaan. Öljyt voi päästää haarukan alapään rei'istä ja laittaa uudet yläpäästä teleskooppiputkia haarukasta irrottamasta. Tilasin satsin Wunderlichilta. Yläpään vieressä on esijännityksen antava, pieni alumiiniholkki. Wilbersin jouset ovat vakiojousia pitemmät. Sokkauria on kaksi, niistä alempi on käytössä ja antaa puoli senttiä enemmän esijännitystä kuin ylempi ura. Vasemmalla Wilbersin jousi, jonka jäykempi osuus näkyy harvakierteisenä. Enkä huomannut sittenkään, kun kiersin paluuvaimennuksen kokonaan auki. Kun istuin uuden pyörän satulassa (n. Kun kiristin uloslyönnin eli jouston paluuliikkeen vaimennuksen vakiosäädöstä (2 kierrosta auki) täysin kiinni, en huomannut jousituksen toiminnassa muutosta. Muovisuojan alta paljastuu rengassokalla varmistettu, o-renkaalla tiivistetty alumiininen tulppa. Kierteitä ei putken päässä ole onneksi, sillä tulppia on vaikea saada menemään oikein kierteilleen, kun samalla on painettava jousta kasaan. F 650 GS:n vakiojousituksen säätövara on takana vähäinen, ja edessä sitä ei ole ollenkaan. Jousi, muoviholkki ja edellä mainittu alumiinitulppa painavat yhteensä 380 g/puoli. Takajousituksen painuma oli jo uutena runsas, 70 mm eli 41 % joustovarasta (170 mm), kun jousen esijännitys oli ohjekirjan mukaisessa säädössä eli täysin auki. viisasta. Oikealla vakiojousi pitkine muoviholkkineen. Urheilullisessa ajossa tai suurilla kuormilla F 650 GS:n jousituksen rajat tulevat vastaan varhain. Etupyörää ei ole välttämätöntä irrottaa. 82 kg kevyissä vaatteissa), etujouset painuivat 56 mm. Rahaa hankintaan meni 588 euroa sekä postikuluja 16 euroa. Vakiojousi on lyhyt ja sen jatkeena on pitkä muoviholkki. Mitä tästä voimme päätellä. Ehkä toiminta progressiivista onkin. Täysi kiristys, 17 naksausta, sai painuman tasolle 52 mm, mikä vastaa 31 % jousituksen liikevarasta. Sitten voi vivuta muovisuojat irti vaikkapa hivuttamalla puukon terän reunan alle. Se ei ole kohtuuttoman paljon suhteessa kokonaisjoustovaraan (180 mm), mutta mittaustulos kertoo, että jouset ovat pehmeät ja käytön myötä ne käyvät yhä pehmeämmiksi. 7700 km:n ajo ei jousta ollut väsyttänyt, mutta esijännityksen lisääminen vaikutti asiaan vain vähän. Uudet maksavat vain 28 euroa kappaleelta, joten uusiminen ei onneksi ole iso kustannus. Noin 7700 km:n ajon jälkeen painuma oli jo 66 mm
Öljyn pinta yltää, kun jousi on poistettu, muovihylsy on paikoillaan ja teleskooppi painettu kasaan, 100 mm:n päähän 56 Takaiskunvaimentimen yläpää on pahasti piilossa, joten iskunvaimentimen kiinnityksen saanti esille vaatii paljon purkamista.. Wilbersin jousien kanssa etupään painumaksi tuli 51 mm, mikä on 15 mm vähemmän kuin vakiojousilla. Sarjan mukana ei tullut mallikohtaista asennusohjetta, vaan pelkästään yleisluonteisia ohjeita. Tärkeää on, että nesteen pinta on yhtä korkealla molemmissa teleskooppiputkissa. Wilbers suosittaa 170 mm ilmatilaa nestepinnan yläpuolelle, mutta ei kerro öljyn määrää. Kun laitoin 530 ml iskunvaimenninöljyä, tuli pinta 183 mm:n päähän yläreunasta, kun jousi oli poistettu ja teleskooppi oli kasassa. Myöskään takajousituksen asennukseen ei Wilbersin pakkauksessa ole tarkkoja ohjeita, vaikka varuste on mallikohtainen. Etujouset neuvottiin laittamaan putkiin siten, että tiuhaan kierretty jousen osa tulee ylöspäin. Wilbersin jousien laitto vakio-osien tilalle tuo pyörään yhteensä 0,8 kg lisää painoa. Jostain syystä monet laittavat etuhaarukkaan ATF-öljyä. Vakioiskarin irrottaminen on isohko urakka, sillä satulan alta paljastuu muovinen katekotelo, joka peittää iskarin yläpään kiinnityksen. tää iskunvaimenninöljyä. Oikealla yli 1,5 kg kevyempi Wilbers, jossa on kätevä, ilman työkaluja käytettävä iskunvaimennuksen säätöpyörä, mutta jousen esijännityksen säätöön tarvitaan koukkuavain (keskellä). Etupään iskunvaimennus riittää yksin ajellessa ja kahdestaankin rauhalliseen ajoon. Vakiojousituksen pitkien muoviholkkien sijaan tulevat pienet alumiiniholkit antamaan esijännitystä. Wilbersin 640 Comfort takaiskunvaimennin jousineen on perusmallia. En ymmärrä, miksi. Kun iskarin yläpää lopulta on paljaana, kiinnityspulttia voi ruveta kiertämään auki Takajousituksen vaihto Vasemmalla BMW:n vakiotakaiskunvaimennin jousineen: jouston paluuliikkeen iskunvaimennuksen säätöruuvi on alapäässä. Paluuliikkeen vaimennuksen säätö tehdään kätevästi ilman työkaluja, iskunvaimentimen alapäässä olevalla sormin pyöritettävällä renkaalla. Raskaan kuorman kanssa ajava voi haluta tiukempaa vaimennusta, jolloin haarukkaputkiin voi laittaa SAE 10 -viskositeetin vaimennusöljyn. Iskunvaimenninöljyä, jähmeydeltään SAE 7,5, on vakiojousilla varustetussa teleskoopissa 530 ml/putki. Se tulee iskunvaimentimen mukana. Se taas edellyttää, että koko etukate puretaan. Kotelon saa irti vasta, kun akkua kannatteleva iso ilmansuodatinkotelo on nostettu ylös. osuus joustaa vähemmästä voimasta, ja kun tiuhakierteisen osuuden koko liikevara on käytetty, ottaa harvakierteinen jousiosuus kannattelutehtävän jämerämmällä otteella haltuunsa. Jätin sen noin, sillä pienet erot ilman määrässä eivät jousituksen toimintaan paljon vaikuta, ennen kuin jousitus on painunut lähes pohjaan. Mutta tokkopa tuolla erolla suurta merkitystä on, joten noudatin ohjetta. Siinä ei ole neste- tai vaijerivälitteistä esijännityksen säätöä, vaan perinteinen iskunvaimentimen rungossa oleva säätörengas ja sen varmistuksena lukitusrengas. Vakiojousissa jäykkyys on sama koko pituudelta. ATF-öljy on tehty automaattivaihteistoissa esiintyviä rasituksia ja siellä tarvittavaa kitkaa varten, eikä voitelemaan iskunvaimentimen osia, kuten iskunvaimenninöljy. Myös viskositeettia koskevien valintojen teko sujuu ilman sekaannuksia, kun käyt- sisäputken yläreunasta. Tuntuisi järkevämmältä, että se olisi alhaalla, jolloin jäykempi jousen osa ei liikkuisi etupyörän mukana pienissä joustoliikkeissä jousittamattomana painona
Sen jälkeen on vielä melko lailla työtä pyörää kootessa. Esijännitykselle ei ole mitta-asteikkoa, vaan se mitataan millimetreinä siitä, mihin säätörengas asettuu silloin, kun jousi pyörii säätörenkaan alla eli esijännitystä ei ole lainkaan. Moto-1 nro 1: 53-57, 2012 Yhteystietoja Kuvan Moottoripalvelu Pohjanlahdentie 19, 40520 Jyväskylä Sp: info@kuvamp.fi Internet: www.kuvamp.fi Wunderlich GmbH E-mail: wunderlich@wunderlich.de Internet: www.wunderlich.de 57. Tarvikejousituksen ei tarvitse olla urheilullisen kova, vaikka usein niin luullaan. Viimeksi ennustelin tämän olevan juttusarjan viimeisen osan. Tämä kertoo, että Wilbersin takajousessa on säätövaraa kevyitä kuskeja varten enemmän kuin vakiojousessa. Esijännityksen säätöpyörällä varustettu iskunvaimennin myös painaa enemmän. Laitoin säädön 24 naksaukseen laskettuna täysin kiristetystä auki kiertäen. Tilaa on vain pienille liikkeille, joten säätö on hidas. Laitoin Wilbersiin esijännitystä niin, että jousi litistyi 15 mm täydestä pituudestaan. Moto-1 nro 3: sivut 76-82, 2011 Suojia kuskille ja Bemarille. Paluuvaimennuksen säätönaksauksia löytyi 50. Toisessa kerrottiin, että esijännitys säädetään pyöräkohtaisesti, ja että tyypillinen paluuvaimennuksen säätö on 1214 naksausta tarjolla olevasta 22:stä. Illalla 26.8.2011 tein koeajon uudella jousituksella varustetulla GS:llä maaseudulle. mikä on lähes sama, mikä saatiin aikaan, kun vakiojousen esijännitys oli maksimissaan. Kiristysaluetta on Wilbersissä vielä runsaasti lisää, mikä kertoo, että säätövaraa raskaille kuormille on enemmän kuin vakiojousessa. isolla Torx-kärjellä, koko T55. Yhdessä paperissa kerrottiin, että esijännitys oli säädetty 14 millimetriin ja paluuvaimennus 24 naksaukseen. BMW F 650 GS:n kustomointia, osa 2. Moto-1 nro 4: 68-72, 2011 Matkaendurosta matkapyörä. Tarkkuutta vaativia vaiheita ovat imupuolen alipaineputkien laitto paikoilleen, samoin katteen etunokan pikkupulttien laitto. Vaan vielä jäi kertomatta asiaa ketjun voitelusta, valoista ja sähköistä, joten palataan F 650 GS:n varusteluun kertaalleen tämänkin jutun jälkeen. Alkuun piti ajaa Kuopiosta ulos asfaltoituja pääväyliä myöten. Iskunvaimennin on Wunderlichille tehty erikoisversio, jossa on säätövaraa tavallista enemmän. BMW F 650 GS:n kustomointia, osa 3. GS ei jousituksen parannuksilla menettänyt mukavuudestaan mitään, vaikka ajo-ominaisuuksiin saatiin parannusta sekä kovan ajon että kuormankestävyyden suhteen. Isommissa heitoissa tulee jousen Jousituksen koeajo jäykempi alue mukaan, ja pyörä käyttäytyy aiempaa napakammin ja ohjautuu kovassa ajossa huonolla tienpinnalla paremmin. Kuvissa näkyy myös Scottoilerin ketjunvoitelija, josta kerron juttusarjan seuraavassa osassa. Etujousitus toimii takajousituksen kanssa harmonisesti. Vaikka olin tyytyväinen vakiojousitukseen enkä edes ajatellut, että jousitus voisi olla vielä mukavampi, on Wilbers-jousitus parempi. Ajopinnan pienet epätasaisuudet häviävät jousen pehmeälle alueelle. Samoin on jäykemmästä alueesta hyötyä jarrutuksessa: etupää ei enää painu niin syvään kuin vakiojousien ollessa teleskooppiputkissa. Ostamani yksinkertainen Wilbers painaa vain 3470 kg, mikä on peräti 1655 grammaa vähemmän kuin vakiovaimentimen paino. Iskarin mukana tulevalla haka-avaimella pystyy kiristämään jousta rungossa olevasta aukosta, mutta homma on hidasta. Pyörän perän painuma oli nyt 55 mm, Takaiskarin säätö Wilbersin sininen jousi näkyy nätisti rungon aukosta, josta pystyy säätämään jousen esijännitystä. Paljon työläämpää tämä F 650 GS:n jousituksen vaihto oli kuin R 1200 GS:n. Pienet tien pinnan epätasaisuudet hävisivät täristämättä jousitukseen, ja isommat heitot ylitettiin samalla pehmeän hallitulla tyylillä kuin aikoinaan KTM 950 Adventuren WP-jousituksen taikamatolla. BMW F 650 GS:n kustomointia, osa 4. Jo siellä kiinnitti huomiota varsinkin takajousituksen herkkäliikkeinen toiminta. BMW:n korjaamokäsikirjan mukaan takarunko pitäisi irrottaa alakiinnityksistään ja nostaa ylös. Moto-1 nro 6: 70-76, 2011 Kevyttä virittelyä katuenduroon. Totesin kuitenkin, että kun takapyörä on otettu pois, vakioiskarin mahtuu vetämään alas taakse ilman, että takarunkoa tarvitsee irrottaa ja bensatankkia nostaa pois tieltä. Sitten pultteihin vähän lukitetta kierteisiin ja sileälle kohdalle alumiinirasvaa, ja vääntö 100 Nm:n kireyteen. Työkalujen on syytä olla vankat ja täsmälleen sopivat, sillä pultti on lujassa. Wilbersin mukana tuli hieman sekavia ohjeita säädöistä. Rahaa tosin menee tuolloin enemmän: esimerkiksi Wilbers 640 iskari + etujouset -sarja maksaa 788 euroa, Öhlins Premium takaiskari 865 e. BMW F 650 GS:n kustomointia, osa 1. Sitten kiristin esijännityksen. Juttusarjassa aiemmin julkaistu: Pleksejä Bemariin. Siksi suosittelen erillisellä säätöpyörällä varustetun, kalliimman iskunvaimentimen harkintaa kaikille niille, jotka joutuvat vaihtamaan esijännitystä kyytiläisen tai kuorman takia usein. Iskarin alapään irrottamiseen käyvät samat työkalut. Koska Wilbersissä ei ole esijännityksen säätöpyörää, on se helppo sujauttaa paikoilleen. Kun esijännitys oli nollilla, painumaksi allani tuli 94 mm, eli paljon enemmän kuin vakioiskarin 70 mm
Se ei ole täysin tuulesta temmattu ajatus, sillä etenkin eurooppalaisilla merkeillä on käytäntönä tehdä sporteistaan myös nakuversiot esim. Aluksi kyseessä oli harrastelu omien pyörien parissa, mutta vuosituhannen vaihteesta lukien on ollut perusteltua puhua bisneksestä. Teksti: Roland Brown Kuvat: Kevin Wing Evoluzione Cyclesport BMW S1000RR: NAKUSPORT KALIFORNIASTA Murrietassa Los Angelesin liepeillä vaikuttaa Ken Zeller -niminen kaveri, jolla peukalo ei ole keskellä kämmentä ja jolla on mieltymys tehdä "itsensä näköisiä" moottoripyöriä. siis yhtä vastustamattomille kuin oheinen Evoluzione Cyclesport S1000RR. Ohessa meillä on esittelyssä ja pikaisissa maisteissa nakuksi kustomoitu BMW S1000RR. Tämä pyörä todellakin on vain yksittäinen ja yksityinen nakututkielma aiheesta S1000RR, vaikka se näyttääkin tehdastekoisen valmiilta sarjatuotantopyörältä. Tämä solakka, myrkynvihreä nelipyttyinen saattaisi olla vaikkapa M 58. Se voisi olla vaikkapa tehdastekoinenkin ja Ken Zeller jopa heittää ilmoille kysymyksen, että miksikö ei. raikas uutuus BMW:n näyteikkunasta. Triumph Speed Triple, Ducatin Streetfighterit, MV Brutalet, Aprilia Tuono V4R, KTM Super Duke. Nyt on käynnistymässä jo kolmas kausi siitä hetkestä lukien, kun BMW pani Eurooppalainen käytäntö uutamat käsityönä rakennetut pyörät ovat näyttäneet ja tuntuneet kuin... Ajettuani yhden iltapäivän tällä nakulla superbikellä Los Angelesin eteläpuolisilla vuoristoteillä mieleeni tuli vain yksi kysymys: Miksi vastaavaa ei ole tuotannossa. Sen omaperäiset muodot on moitteettomasti viimeistelty alkaen alumiinista valmistetusta, epäsymmetrisen päävalon kehystävästä pikkukatteesta ja päätyen peräpäässä olevaan vakio-äänenvaimentimeen
Zeller ei kajonnut 999cc-moottorin sisäelimiin, lukuun ottamatta kytkinlevyjä, jotka hän vaihtoi hiilikuituisiin. Dynokäyrä noudattelee tarkasti vakion vastaavaa, eli se on hyvin lineaarinen. Niinpä meillä on ollut kohtuullisen paljon töitä, kun olemme rakennelleet näitä Tuonoja yksilöllisesti kunkin kuskin toiveiden mukaisesti ja samalla on tarjoutunut tilaisuus kartuttaa omaa osaamista", kertoo Zeller. Suunnitelmissa oli kytkeä pyörään Power Commander, mutta koska moottori Vakiomoottori "En ole ainoa" Katteen alta paljastunut pakoputken ruma kokoojapönttö on korvattu Akrapovicin titaanista valmistamilla alkukäyrillä. Ken valmisti uudet venttiilit etuhaarukkaan, jotta ne olisivat toiminnaltaan paremmin yhteensopivat löysempien jousien kanssa. Dynossa pyörä pukkasi 190,7 hv, kun vakio antaa arvoiksi yksilöstä riippuen 170-180 hv rajoilla olevia lukemia, olimme löytäneet peliin noin 10 hv extraa. Sen jälkeen muut halusivat samanlaiset. Olen 185 cm pitkä, eli liian iso mahtuakseni ilman kramppeja ja sullomisia vakiokuntoisen pyörän 'sisään' ja tiedän, että en ole ainoa." Projektin aluksi Zeller irroitti katteen, mutta halusi kuitenkin säilyttää BMW:n epäsymmetrisen ajovalon. Pyörään koneistettiin myös uudet jalkatappien kiinnikkeet, joilla tapit saatiin 30 mm alemmas. "Minulla on ollut tilaisuus kouliintua näihin jousitusmuutoksiin, sillä Aprilia ei tehnyt Tuonon jousitukseen mitään muutoksia, vaan laittoi pyörään Millen palikat sellaisenaan eteen ja taakse. Halusin tehdä siitä itselleni paremmin sopivan. Jalkatapit ja polkimet on pudotettu 30 mm alemmas. Sen jälkeen hän on rakentanut lukemattomia muutososia italialaisiin, mm. Niinpä Zeller on rakentanut valopatteriston ympärille alumiinista kehyksiksi pikkukatteen ja leikannut alkuperäisestä pleksistä palan, josta on muotoutunut siisti tuulenohjain. Rungossa vapaiksi jääneisiin katteen kiinnikekorviin hän istutti vilkut. "Se vain on niin ilmiömäinen pyörä, että päätin ostaa sellaisen sillä ajatuksella, että teen siitä rakennusprojektin. Osa muutostöistä on pelkkää laatukomponenttien kiinnipulttausta, kuten 59. Niinpä hän valmisti alumiinista lampun ympärille minikokoisen katteen ja leikkasi alkuperäisen värjätyn pleksin pienemmäksi ja teki siitä ilmanohjaimen. Takaiskarin venttiili piti myös rakentaa uusiksi, sillä taakse asennettiin noin 20% jäykempi Hyperpro-jousi. Vaikka Aprilia päätyi kehittämään Tuono V4R:ää varten aavistuksen verran erilaisen rungon, niin BMW S1000RR:n perusrakenne toimisi sellaisenaan kattamattomassa, istualtaan ajettavassa versiossa. Suurin osan Kenin muutostöistä kohdistui runkoon. Ken Zeller on halunnut säilyttää S1000RR:n alkuperäisen, epäsymmetrisen ajovalon. superbike-hierarkian uuteen järjestykseen S1000RR-mallillaan, mutta vieläkään ei ole havaintoa nakujälkeläisestä. Se on ikäänkuin tavaramerkki. Kun kate irrotettiin, alta paljastui rumannäköinen pakoputkiston kokoojapönttö, jonka Zeller korvasi Akrapovicin titaanisilla alkukäyrillä, mutta putken päähän hän jätti kuitenkin BMW:n alkuperäisen äänenvaimentimen. Tämä on juuri sitä, mitä Ken Zeller ajatteli ja koska hän on Kaliforniassa toimivan koneistuksiin ja moottoripyörien rakenteluun erikoistuneen Evoluzione Cyclesports -nimisen firman pomo, hänellä oli mainio tilaisuus tehdä juuri sellainen pyörä, mistä haaveksi. Zeller on koneistanut etuhaarukkaan uuden T-kappaleen "billetalumiinista", samoin ohjaustangon kiinnityspukit. Kun S1000RR esiteltiin, se näytti heti sopivalta kohteelta. Zeller aloitti firmansa vuonna 2000 ja kaikki sai alkunsa siitä, että hän modifioi oman Ducati 900 SS:n ja työsti siihen muutospalikat. kävi niin puhtaasti, Zeller päätti olla kajoamatta hallintajärjestelmään. Apriliaan ja Bimotaan. Pystymmästä ajoasennosta johtuen kuljettajan painosta kohdistuu aiempaa suurempi osa takapyörälle ja siitä syystä oli tarpeen tehdä muutoksia myös jousitukseen. Pyörä on saanut myös Scottin valmistaman radiaali-ohjausiskarin (Öhlinspatentti). Kysynnän myötä puuhastelu muuttui bisnekseksi. Näillä muutoksilla tanko nousi noin 200 mm ylemmäs kuin alkuperäiset clip-onit, ja sillä on jo merkitystä ajoasentoon. Hän teki CNC-työstökoneellaan alumiiniharkosta etuhaarukkaan uuden T-kappaleen, sekä ohjaustangon kiinnityspukit. Ei minulla sen suhteen ollut mitään suunnitelmia, mutta tiesin, mitä halusin
Myös pyörän liikkeelle lähtöön sisältyi aimo annos raakuutta, niinpä välitön ajatukseni olikin, että tästä taitaa olla tulossa Ohjaustangoksi on vaihdettu yksiosainen alumiininen, joka ohenee keskelta päihin päin. Evoluzione S1000RR on uskottavan hämäävästi tehdasvalmisteisen näköinen nakusportti. Sehän on alkujaan Öhlinsin patentti, mutta sitä valmistetaan lisenssillä USA:ssa. Peilit ovat saranakiinnityksellä tangon päissä. matelevassa liikenteessä suoriutumisesta olin kiitollinen 16-venttiilisen moottorin alakierrosvoimasta, jonka avulla pääsin lähtemään liikennevaloista ilman huomiota herättävän häiritsevää mylvintää. Hitaasti esimerkiksi OZ-takoalumiinivanteet ja Galfer-piparkakkujarrulevyt, jotka asennetaan pariksi Brembon puristimien kanssa. Kun työnsin sisään pienen avaimen ja painoin nappia 1000RR räjähti käyntiin lähes vaimentamattomalla ärjynnällä. Scott-radialohjausiskari on myös varsin yleinen ehostusobjekti. Tunsin heti oloni kotoisaksi, kun ajoasento oli tilava ja rento. SSR:n valmistetta oleva, koneistamalla alumiinikangesta työstetty tankin korkki. melko villi ensitapaaminen. Evoluzionen omaa tuotantoa on puolestaan alumiininen rekisterikilven teline. Kenin uusin oivallus on perinteisen virtalukon korvaaminen pienellä komponentilla, joka sijaitsee katseilta piilossa bensatankin etupuolella. Kun lopulta pääsin väljille teille ja sain avata kaasun, pyörä loikkasi koko riippuvuutta aiheuttavalla 190 hevosensa arsenaalilla kuin ammus eteenpäin. Yrittäessäni pöristää tasaisen rauhallisella kaasulla läpi Murrietan ja sitä ympäröivien katujen, Evo RR puhisi uhmakkuutta; sen viiveetön kaasuun vastaaminen ja kevyt paino saivat aikaan mukaansa tempaavan ja tasapainoisen tunteen ja leveän ohjaustangon ansiosta ohjaaminen oli vaivatonta. Se todellakin oli potku persuksiin, sillä pyörä painaa täydellä tankilla ainoastaan 195 kg, eli 15 kg vähemmän kuin vakiopeli. 60. Muita ulkoista ilmettä ehostavia yksityiskohtia on mm. Jarrupuristimet ovat Brembon valmistetta olevat radialit, mutta levyiksi on vaihdettu Galferin valmistamat "piparkakut". Evo RR oli todellakin huomattavasti mukavampi ja tilavampi kuin mitä vakio S1000RR olisi ollut alhaisissa nopeuksissa
Kuten arvata saattoi, jarrujen pysäytysvoima oli ranteet murskaavaa luokkaa. Evo RR:ssä on myös BMW:n alkuperäinen ja edistyksellinen luistonestojärjestelmä ja siitä johtuen Hallintajärjestelmä käytössä mutta jos he haluaisivat ottaa tuotantoon vastaavan kaltaisen nakusportin, se olisi toteutuksena todella helppo. Niinpä jopa Slick-asennossa S1000RR on suunniteltu toimimaan kilparatanopeuksin ja -asetuksin. Saavuttuaan perille vointi oli tuntunut hyvältä ja se muuttui vielä paremmaksi, kun BMW USA:n maahantuoja oli huomannut pyörän parkissa ja pyytänyt voisiko sitä saada esille BMW:n promotelttaan. Näitä on vain tämä yksi kappale. Sen seurauksena peli synnytti runsaasti kyselyitä ja kymmenkunta ihmistä oli valmiina maksamaan heti varausrahan, että heille rakennettaisiin samanlaiset. "Asiahan ei kuulu minulle, Ainoa yksilö Evoluzione Cyclesport BMW S100RR Valmistaja: Evoluzione Cyclesports Murrieta, California, USA www.evoluzione.net Moottori: Nestejäähdytteinen, 16-venttiilinen, DOHC-rivinelonen Sylinteritilavuus: 999 cc Sylinterimitat: 80 x 49,7 mm Puristussuhde: 13:1 Pa-syöttö: Ohjelmoitava elektroninen ruisku Teho: 190,7 hv/13.000 rpm Kytkin: Märkä monilevyinen Vaihteisto: 6-portainen Etujousitus: Sachs USD-teleskooppihaarukka, jousto 120 mm, jousien esijännityksen, sekä puristuspaluuvaimennusten säätö (Jouset vaihdettu ja vaimennuksen venttiilit rakennettu uusiksi) Takajousitus: Sachs-monovaimennin, jousto 130 mm, jousen esijännityksen, hitaan ja nopean puristus-, sekä paluuvaimennusten säädöt (Hyperpro-jousi ja uudelleen rakennettu vaimennus) Etujarru: Kaksi Ø 320 mm Galfer-levyä, Brembon 4-mäntäiset radial-puristimet, ABS Takajarru: Yksi Ø 220 mm Galfer-levy, yksimäntäinen puristin, ABS Etupyörä: 3.50 x 17 OZ-takoalumiinivanne, 120/70 x 17 Continental Attack Takapyörä: 6.00 x 17 OZ-takoalumiinivanne, 190/55 x 17 Continental Attack Etuhaarukan kulma / jättö: 23,9° / 95,9 mm Akseliväli: 1.432 mm Istuinkorkeus: 820 mm Tankki: 17,5 litraa Paino: 195 kg (täydellä tankilla) 61. pyörät, jotka pystyvät mutkatiellä samaan vauhtiin, ovat vähissä. Kun käänsin jälleen sen kaasua, pidin tiukasti kiinni ohjaustangosta, sillä kiihdytyksen voima ja ajoviima panivat niskalihakseni koetukselle. Vakio S1000RR olisi todennäköisesti ollut aavistuksen verran nopeampi ylös vuorille mutkittelevalla tiellä, osin kiitos paremman aerodynamiikkansa. Se on hullu ja paha superbike-naku, jollaista japanilaiset eivät uskalla rakentaa, mutta saksalaiset aivan hyvin voisivat. Mitä vielä odotatte!" Ken Zeller. Uskon, että kyseinen rajoitin olisi ilmeisen helposti ohitettavissa, mutta eipä sen olemassa olo estänyt Evoa tuntumasta yhtä nautinnolliselta niin suorilla kuin kaarteissakin, joissa sen keveys, rungon tukevuus, sekä muut pyörän avainkomponentit ja leveä ohjaustanko muodostivat vastustamattoman, riippuvuutta aiheuttavan yhdistelmän. Tyypillisenä Etelä-Kalifornian lämpimänä talvipäivänä Evo RR oli herkullisen nautinnollinen ajettava. "Minun edellinen suosikkipyöräni oli tyrmäävän nopea Tuono V4R, mutta tämä riisuttu S1000RR on täysin tasavertainen. Niinpä joka kerta, kun etupyörä alkoi kohota asfaltista, hallintajärjestelmä alkoi automaattisesti leikata tehoja, kunnes etupyörä oli laskeutunut takaisin maahan. Asia ei ole niin yksinkertaista, että ihmisille vain lähetellään muunnossarjoja. Tästä huolimatta pyörä ei sovellu keulimiseen. Ken oli tehnyt edellisenä vuonna saman havainnon, kun hän oli saanut pyörän valmiiksi pari viikkoa ennen Laguna Secan MotoGP:tä ja pyyhältänyt sinne 700 km yhtä soittoa ainoastaan tankkaus- ja kahvitauoille pysähtyen. Pyörä tuntui erittäin tukevalta ja se totteli kuljettajan tahtoa säntillisen tarkasti. Vetoaako Evo RR kaikessa tuulen riepotuksen tehostamassa brutaaliudessaan sinuun, riippuu ennen kaikkea siitä, mitä haluat ja arvostat ison luokan superbikessä. Ken on säilyttänyt pyörässä sen erittäin monipuolisen hallintajärjestelmän. Jos he irrottaisivat hankkeeseen jonkun pätevän insinöörin pariksi viikoksi, hän ennättäisi toteuttaa kaikki tarvittavat muutokset ja sen jälkeen heillä olisi uusi pyörä laitettavaksi vaikka heti tuotantoon", toteaa Ken Zeller. Hyvin hellävarainenkin tuuppaus ohjaustangosta sai pyörän kääntymään toivotulla tavalla tiukkoihinkin kaarteisiin. Vaikka kallistusvara on aavistuksen pienentynyt alempana ja leveämmällä sijaitsevien jalkatappien vuoksi, sitä on silti enemmän kuin riittämiin nopeaa maantieajoa ajatellen, sillä jalkatappien päissä olevat nupit raapaisevat ainoastaan satunnaisesti asfalttia. Muutamat osat pitäisi sijoittaa hieman toisin. "Tällä hetkellä en halua rakentaa enempää. Hiljakkoin Zeller on laittanut Evoluzione Cyclesportsin toiminnan jäihin ja pitää sapattia (Tilanteen kehitystä voi seurata osoitteesta: www.evoluzione.net). Tässä parannellussa paketissa käytetään BMW:n alkuperäistä ABS-systeemiä. Vääjäämättä kaikki se voima, pysty ajoasento, sekä lyhyen akselivälin vaikutukset yhdistyivät samanaikaisesti tämän tästä ja saivat etupyörän tuntumaan henkeäsalpaavan kevyeltä juuri silloin, kun moottori antoi kunnon potkun kierrosluvun ylittäessä 9000 rpm rajan. Neljä-yhteenpakoputkesta kuului lentokoneen ääntä muistuttava katkeamaton ulvonta polkiessani vaihteita isommalle pyörän vakiovarustukseen kuuluvaa quick-shifteriä hyödyntäen. Koska yksi Zellerin päätavoitteista oli tehdä BMW:stä aiempaa mukavampi, en ollut lainkaan yllättynyt, etteivät kiivastahtisen iltapäivän päätteeksi paikkani olleet jumissa, puutuneita, tai kipeytyneitä. Zeller on tietoinen, ettei todellisuus ole aina yhtä yksinkertaista, mutta tämä on hänen mielestään tilaisuus, jota ei pitäisi jättää hyödyntämättä. Jos tekisin näitä enemmän, tekisin ne toisella tavalla." Ken on hämmästynyt, ettei BMW ole tarttunut aiheeseen ja pannut jotakin vastaavanlaista mallia tuotantoon, vaikka pyörä on herättänyt erittäin paljon mielenkiintoa. Uudelleen rakennettu etu- ja takapäiden jousitus antoivat itsestään erittäin vakuuttavan kuvan
Merkkien välinen kisa johti siihen, että lopulta 600-kuutioiset olivat kuin ratakilpureita. 1990-luvun aikana 600-kuutioisista sporttipyöristä tuli myynnin kannalta tärkein luokka, ja CBR600F oli luokan ykkönen. Aina kun joku muu merkki yritti sen ohittaa, tuli Hondalta vielä tehokkaampi malli. Hondan yleissportti CBR600F Veijo Saano Honda CBR600F oli kymmenkunta vuotta sitten suosittu yleispyörä. Luultavasti se oli syy Hondan päätökselle jättää V4-moottoreilla kulkevan mallistonsa kehittely vähemmälle ja laittaa panokset rivimoottoreihin. Hondan lippulaivaksi tässä luokassa tuli kevyt, kompakti ja tiukka CBR600RR. Sitten muoti vei äärimmäisen urheilulliseen suuntaan, ja "F-Cebari" pudotettiin tuotannosta. Vuonna 1986 Honda esitteli nelisylinterisellä rivikoneella kulkevan mallin CBR1000F, joka tunnettiin Amerikan Yhdysvalloissa nimellä Hurricane. Päivitykset seurasivat toisiaan parin vuoden välein. Viime vuonna Honda otti jokamiehen sporttinsa uudelleen mallistoon. Sopiiko pyörä ihan jokaiselle, siitä seuraavassa yhden miehen raportti. onda CBR600F:n juuria voi kaivella 1980-luvun alusta asti. Niistä puuttui V4-koneiden tekninen hienous, mutta kun kerran kansalle kelpasivat ja olivat H halvempiakin, niin mikä ettei. Vanha ykkönen, CBR600F, jäi kakkoseksi, ja vuonna 2008 F-versio jätettiin mallistosta kokonaan pois. 62. Se oli futuristinen muovisukkula, joka herätti nopeutensa takia paheksuntaa USA:ssa. Tuolloin Kawasakin, Suzukin ja Yamahan isot rivinelikot alkoivat mennä kaupaksi hyvin. Ison CBR:n huomioarvoa hyödynnettiin vuotta myöhemmin, kun myyntiin tuotiin pienempi Hurricane, jonka nimi meillä Euroopassa nimellä oli CBR600F. Se näytti lähes samalta kuin isosiskonsa, mutta oli halvempi, helpompi käyttää, ja 205 kilon painonsa ansiosta käytännössä nopeampi ja urheilullisempi pyörä kuin 260-kiloinen CBR1000F
Mutta ei sitä sentään GSXR650:ksi ruvettu kutsumaan. Tuorein CBR600F on ilmavamman näköinen, vaikka onkin raskaampi. Suzuki GSXR600:lla ja Honda CBR600RR:llä ajoin muutamia kierroksia Motoparkissa. Nyt alkuvaikutelmani CBR:stä oli, että tuossapa seisoo Hondan edullinen, arkinen käyttöpyörä, jossa ei ole pyritty uusia uria aukovaan, säväyttävään muotoiluun. Moottoripyörät ovat viimeisten 40 vuoden aikana kasvaneet kokoa niin, että markkinoilla on jo yli 2-litraisilla moottoreilla kulkevia, yli 400 kiloa painavia konepyöriä. Uusi CBR600F näyttää olevan toista maata: mallistossa jo olevasta nakupyörä Hornetista tehtiin kokokatteinen versio ja nimettiin se uudelleen. tavalla, sillä yleiskäyttöön sopiva, ajajaystävällinen, kokokatteinen 600-luokan rivinelikko palautettiin mallistoon viime vuonna. Vuonna 1987 hämmästytti Honda CBR600F, amerikkalaiselta nimeltään Hurricane, lähes kaiken peittävällä muovikatteellaan. Koska niukkoja aikoja eletään, se tehtiin ekonomisesti. Ajokokemuksen puolesta en pysty puheena olevista 600-kuutioisista sporttipyöristä paljon sanomaan. Vääntöä koneesta irtoaa 63 67 Nm kierrosluvulla 9900 10 400/min. RR ei ollut pyörä, jonka olisin ottanut käyttöpyöräkseni. Koska CBR600F oli aikanaan suorastaan brändinimi, ovat jotkut pitäneet uutta CBR:ää huijauksena ja mallinimikikkana. Hondalla taidettiin päätellä samalla Ratakilpurit käyttöpyörinä Hornetin sukua torista luvataan vain 102 hv huipputehoa, ja painoa pyörällä on täydessä ajovalmiudessa 214 kg. Jousituksessa on vähemmän säätömahdollisuuksia, mootLopulta 600-kuutioisten sporttipyörien menekki hyytyi. Ensimmäisen vuosikerran CBR600F vaikutti vuonna 1986 kaiken peittävine kokokatteineen melkeinpä avaruusajan ihmeeltä. Ehkä motoristeista tuli aikuisia, jotka eivät halua enää poseerata maantiellä ratakuskeina. Temppu ei kuitenkaan ole uusi: Suzuki teki lähes saman jo 2008 laittamalla GSF650 Banditiinsa kokokatteen ja muutamia pieniä muutoksia, ja nimesi tuotoksen GSX650F:ksi. Tiukissa sportpyörissä ne ovat yläkolmion alapuolella, CBR:ssä yläpuolella. 63. Kokokate tuo lisää painoa ja vie painopistettä etupyörän suuntaan. Tai ehkä valmistajien kesken käyty kilpailu meni liian pitkälle ja tuotti pyöriä, joilla ei ole mukava ajaa liikenteessä. Eikä uusi CBR600F ole katteella varustettu, kesy käyttönaku, toisin kuin edellä mainittu Suzuki GSX650F noin 80-hevosvoimaisine koneineen ja 241 kilon painoineen. Se oli kevyt, bensatankki täynnä ja ajovalmiina vain 201-kiloinen. Ja niin ahdas, että kyynärpäät taistelivat koko ajan samasta tilasta polvien kanssa. Sen jousitus oli täysin säädettävä niin edessä kuin takanakin, ja sen moottori tuotti paljon huipputehoa, tehtaan mukaan 110 hv kierrosluvulla 12 500/min. Sen runko on rakenteeltaan yksinkertaisempi kuin vanhassa CBR600F:ssä. Ulkomaisissa mittauksissa on CBR:n ja Hornetin huipputehoksi mitattu 98102 hevosvoimaa kierrosluvulla 11 700 11 900/min. Siinä mittakaavassa CBR600F Näkö- ja istumavaikutelmia Ohjaustankoa ei CBR:ssä ole, vaan etuhaarukkaputkien yläpäähän kiinnitetyt clip on -tangonpätkät. Vuoden 2007 CBR600F oli, vaikka edustikin kesympää vaihtoehtoa Hondan 600-kuutioisista sporteista, teknisesti hieno pyörä. Samoin muuttaa painonjakaumaa clip on -tyyppisen ohjaustangon tuoma matalampi ajoasento. Varsinkin Honda oli pieni, kevyt ja täsmällisesti totteleva. Läheisestä sukulaisuudestaan huolimatta uusi CBR ei tunnu Hornetilta
Ajoasento on tiivis, tällaiselle 184-senttiselle ahdas. Minusta CBR tuntui pieneltä. Integroitu järjestelmä tuo hidastukseen aina mukaan kaikki jarrut, joten myös hätääntynyt kuski saa turvallisesti nopeutta pois. Siitäkään eivät kaikki pidä. Katteen muotoilussa on sukulaisuutta isoon VFR1200-malliin, jota jotkut pitävät rumana, toiset tyylikkäänä. Monissa koeajoissa on kehuttu, että CBR:n satulassa kuski asettuu rentoon ja tasapainoiseen ajoasentoon. Säästölinja näkyy ketjun kireyden karussa säätömekanismissa. kidetaululla, joka on kompakti, kevyt ja bensamittareineen melko monipuolinenkin. Kirkkaalla säällä taas aurinko heijastuu kuperasta suojalasista. Kytkinvivun vielä useampaan, mutta vain jättämällä löysää kytkinvaijeriin, eli varsinaista säätöä ei kytkinvivun etäisyydelle ole. Minä kuulun jälkimmäiseen porukkaan, ja vähitellen alkoi myös CBR600F:n ulkonäkö tuntua varsin onnistuneelta. Yläruumis on lievästi etukumarassa. asettuu enintään keskikokoisten luokkaan, vaikka akseliväliä on tullut 4 cm ja painoa 9 kg lisää verrattuna edeltäjään. Kuten sporttipyörissä yleensä, Hondan kate on enemmän aerodynamiikan kuin suojan antaja. CBR on onnistunut kompromissi, sillä sen kahvat ovat sopivan matkan päässä ja luontevassa kulmassa. Yksi CBR:n heikkous ilmeni saman tien, toinen vasta perillä. Halvan muoviselta näyttävä mittaristopaketti on mielestäni huonoin, mitä olen moottoripyörissä tavannut. Honda on tehnyt tämän mallin sopivaksi naisillekin. Pyörä hidastui nopeasti, mutta ABS ei aktivoitunut. Pyöreässä yksinkertaisuudessaan pyörä on omaperäisen ja puhdaslinjaisen näköinen. CBR:n normaalissa ajoasennossa ajoviima käy päin rintaa ja päätä, mutta virtauksessa ei ole meluisia pyörteitä. Matkalla Vantaan Bike Worldistä Kuopioon jouduin ajamaan sateessa. Mutta kun siitä ei sateessa erota kuin nopeuslukeman, senkin vain jotenkuten. Hondan moottori vetää sitkeästi ja tasaisesti jo 1000/min käyntinopeudella, joten ajaminen on helppoa. Matalalla olevalta satulalta on lyhyt matka jalkatapeille, joten jalat on laskostettava tiukoille mutkille polvista ja lonkista. Se johtuu varsinkin pyörän mataluudesta. Varsinkin kierroslukumittarina toimivan palkin seuraaminen on toivotonta. Tässäkään suhteessa CBR ei poikkea sporttisista nykypyöristä, mutta ikävä juttu silti, kun tyyli menee käytännöllisyyden edelle. Etujarruvivun etäisyyttä voi säätää viiteen asentoon. Istumakorkeudeksi mittasimme, kun jousitus oli ohjekirjan säädöissä ja minä kevyesti puettuna 82 kilon painolla satulassa jousitusta painamassa, vain 76,5 cm. Harmi, että Honda on tätä mittariratkaisua laittanut muihinkin malleihinsa. Kaikki tiedot annetaan nestemutta suojattomana Sateessa turvallisesti,... Jarruvivun etäisyyttä kaasukahvasta voi säätää, mutta kytkinvipu jää pienikätiselle liian kauas. Turvallisuudessa ei ole säästetty, sillä takajarru hoitaa tehtävänsä hyvin, ja sitä polkimella käytettäessä myös etujarru tulee avuksi integroidun jarrujärjestelmän ansiosta. Seuraavana päivänä pesin Hondan ja tein mittauksia. Takapyörän tien pinnasta nostamat kurapyörteet pääsevät lähes esteettä ylös, koska varsinaista takalokaria ei ole. Se ensimmäinen oli mittaristo. Ennen urheilullisten pyörien ohjaustangot olivat alhaalla ja kaukana, joten kuski rönötti tankin päällä käsiensä varassa. Kaltaiseni yksi- ja kaksisylinterisillä moottoripyörillä ajava osaa ihmetellä ja ihastella nelipyttyisten laajaa käyntinopeusaluetta. Pienikätiset joutuvat ostamaan säädettävän tarvikevivun. Käytön helppouden puolesta, kuten myös fyysiseltä kooltaan, CBR sopii aloittelijoillekin. Kädet tulevat selvästi ylemmäksi kuin CBR600RR:ssä, joten kyynärpäät eivät osu polviin. Viime vuosina on tullut tarjolle pyöriä, joissa kahvat tuntuvat olevan sylissä. Mataluuden lisäksi tämä auttaa varsinkin taajamaliikenteessä, kuten tekevät myös kevyesti toimivat hallintalaitteet ja sitkeävetoinen moottori. Vaivatonta mutka-ajelua 64. Kytkin toimii kevyesti, samoin vaihteisto. Samoin jarruiltaan: sateen kastelemalla tiellä runttasin jarrupoljinta arvellen, että kokeillaanpa ABS-järjestelmän sykettä. Kaasun annostelu ja kytkimen käyttö eivät vaadi tarkkuutta. Toivottavasti käyttäjien palaute saa korjauksen aikaan. Perille päästyäni totesin ajotakin selän ja housunlahkeiden takaosan olevan ravassa. CBR:n nopeusmittari näytti melko reilusti liikaa, nopeudessa 100 km/t noin 110. Kääntöympyrän halkaisijaksi mittasimme 5,8 metriä, mikä on kokokatteiselle pyörälle pienehkö lukema
Kallistusvarat loppuvat vasta rata-ajossa. Mutta se ei myöskään aiheuta ajoviiman pyörteilyä ja melua kypärään. Tuolloin painumaa tuli istuessani noin 82 kilon painolla satulassa 4 cm, joka on sopiva määrä suhteessa 12,8 cm:n joustovaraan. Ajotietokoneesta saa näkyviin hetkellisen bensankulutuksen, keskikulutuksen ja kulutetun polttoaineen määrän litroina. Takalokarin puuttuminen on nyt muotia. Se oli varmaankin uutuudenjäykkyyttä, koska pyörän matkamittarissa oli koeajon alussa vasta 1957 km. Jouston paluuliikkeen vaimennusta voi säätää sekä edessä (2 kierrosta auki täysin kiinni kierretystä) että takana (1,5 kierrosta auki). Kaarteessa jarrutettaessa CBR pyrkii kohtalaisella voimalla pystyyn. Palatessani maaseutulenkiltä 65. Pyörän pystyy pitämään helposti ajolinjalla, kun ei säikähdä ilmiöstä. Ohjautuvuudeltaan Honda on vaivaton. Honda kulki vakaasti kovassakin nopeudessa. Kallistuksiin mennään luontevasti: pyörä on kevyt ohjattava, mutta ei tunnottoman kevyt. Etujousen esijännityksen ohjearvo on 8 kierrosta auki täysin kiinni kierretystä. Sekin tuotti allani 4 cm painumaa, eli sopivan osuuden 12 cm:n joustovarasta. Kuoppaisilla osuuksilla joustovarat olivat hyvin käytössä, mutta yhtään pohjaanlyöntiä ei tullut. jousitus toimi tyypillisellä suomalaisella kestopäällysteellä mukavasti kovassakin ajossa. Mittariston luettavuus on kehno, varoitusvalot näkyvät paremmin. Kaarteessa kuskilla on hyvä tuntuma renkaiden pitoon, eivätkä töyssyt aiheuta levottomuutta pyörän käytökseen. Voimakas sivutuuli tuntui selvemmin kuin käyttöpyörässäni, matkaenduro BMW F 650 GS:ssä, jossa ei ole suuria katepintoja kyljillä. Ajovalot vaikuttivat keskimääräistä tehokkaammilta. Tarkkaan katsomalla nestekidenäytöstä erottaa nopeuden isojen numeroiden lisäksi myös kierroslukumittarin palkin ja kellonajan, bensankulutuksen tai osamatkamittarin, bensan määrän ja jäähdytysnesteen lämmön numeroilla. Sateessa ajon jälkeen ajoasu on ravassa selkäpuolelta. Mutka-ajossa CBR on mainio pyörä, kerrassaan tasapainoisen ja turvallisen tuntuinen. Takajousen esijännitykselle on tarjolla kuusi pykälää, joista vakiosäätö on toiseksi löysin. Parhailla tienpinnoilla tuntui lievää pintakovuutta. Näillä ohjesäädöillä CBR:n kate on siro ja matala, joten matkapyörämäistä suojaa se ei anna
Niihin saisi kauemmas ulottuvat peilit, mutta sellaiset saattavat osua ohjauksen ääriasennossa katteeseen. Jarrut siis ovat yleiskäytön kannalta hyvät, vaikka eivät rata-ajoeksperttien mieleen olisikaan. Pyörä kiihtyy paikaltaan 200 kilometrin tuntinopeuteen noin 15 sekunnissa, ja huippunopeutta luvataan 230 km/t. ABS-järjestelmällä varustetut jarrut ottavat tehokkaasti, etujousitus toimii mukavasti ja kovassakaan jarrutuksessa pohjaamatta. Kuten aiemmin kuvasin, CBR:ssä on integroitu jarrujärjestelmä. Ympäristöön päin pyörä on hiljaisempi kuin kuski luulisi. Se tietää, joka kokeilee. Niin on hyvä. Kuten Hondan ABS:t aina, se toimii siististi ja rutisematta. Niinpä ehdin ihailemaan itään loittonevia, jyhkeitä pilviä ja iltaauringon valaisemaa järvimaisemaa. Takajarru on tunnoton mutta turvallinen, etujarrut toiminnaltaan herkemmät. Hornetin peruja lienevät peilien kiinnityskohdat myös kahvojen katkaisinyksiköissä. Mittaristossa ei ole tästä varoitusvaloa, mutta bensamittarin viimeinen näyttöpalkki alkaa tuolloin vilkkua, ja vilkutustaajuus kiihtyy bensan vähetessä. Jarruista ja muusta varustelusta Siistikäyntinen moottori Vaikka Hondan nelisylinterinen rivimoottori on rungossa poikittain, on pyörä kapea. Äänen sävy tuo mieleen mehiläisen, herhiläisellä (englanniksi hornet) on muistaakseni vähän matalampi lentoääni. Ajotietokone näytti joskus tarkkaan, joskus vähän yli todellisen kulutuksen. Bensatankki on teräspeltiä, joten mag- neeteilla kiinnittyvää tankkilaukkua voi käyttää. Tässäkin saattoi olla uutuudenjäykkyyttä mukana, sillä ulkomaisissa koeajoissa on saatu pienempiä, jopa vain 4,5 litran keskikulutuksia. Niin minäkin siirtymäajoillani tein. Honda tuntui löytävän oikean ajolinjan kuin itsekseen. Niinpä CBR kuljettaa tarvittaessa kyytiläistäkin ryhdikkäästi. Takasatula on riittävän iso pienehkölle kyyditettävälle. 66. Vääntö lisääntyy tasaisesti käyntinopeuden noustessa, joten kone vetää alakierroksilla lempeän sitkeästi ja innostuu yläkierroksilla rivakaksi. Kuten edellä kuvasin, jousituksessa on reilusti esijännityksen kiristysvaraa. Peilit saisivat olla pitemmissä varsissa. Se ei ole huono mittaustulos, mutta vasta kun kierroksia käytetään reippaasti, CBR näyttää voimansa. Hondan moottori käy siististi. Lysti oli ajella. Peilien varret kylläkin saisivat olla pitemmät, sillä kolmasosa kuvista esitti ajotakin hihoja. Nelisylinterinen, pienehkö moottori pitää kierroksista. Matkustajan istumaasento ei ole niin paha kuin sporttipyörissä yleensä: jalkatapit ovat hyvät, pitkäjalkaiselle vain hieman liian korkealla. Kun tempaisin kolmosvaihteella täydet kierrokset kuivalla asfaltilla ja sitten tein neljän sormen tehojarrutuksen, löytyi myös ABS. Muilta osin CBR:n tavarankuljetuskykyä ei pysty kehumaan, sillä tavarankiinnityskoukkuja ei ole, tavaratelineestä puhumattakaan. Kun säiliössä oli jäljellä 3,4 litraa, mentiin bensamittarin mukaan varatankille. Takavalo ja jarruvalo ovat valaisevilla diodeilla (LED), vilkut hehkulankapolttimoilla. Kiinni voi pitää satulan alla olevista, hyvänkokoisista koloista. Polttoainetta kului 1087 km pitkällä koeajolla keskimäärin 5,6 litraa sadalle. Nopeusalueella 80-110 km/t tuntui vähäinen, kutitteleva värinä käsissä, välillä myös istumalihaksissa. Satulan allekaan ei juuri mitään sovi, ainakaan jos siellä on lisävarusteena saatava u-lukko. Missään vaiheessa eivät tärinät haitanneet eivätkä edes sumentaneet peilien kuvia. Suurimmalla vaihteella tehty nk. Toinen turvallinen varuste on hyvät ajovalot. ohituskiihdytys 60140 km/t vie vajaat 11 sekuntia. Koneen ääni kuuluu kuskille melko selvänä korkeilla käyntinopeuksilla. Kuutosvaihteella moottoritienopeudessa on koneen käyntinopeus noin 7000/ min. Luiston estävän jarruvoiman löysäyksen huomaa, mutta toiminta ei säikäytä ketään eikä aiheuta nytkähtelyä
Märkäsumppuvoitelu, yhteinen öljy (määrä suodattimen vaihdon yhteydessä 2,8 litraa, ilman suodattimen vaihtoa 2,7 litraa) moottorille ja vaihteistolle. Lisävarusteiden kanssa tai ilman, CBR600F:n on hyvin toimiva, helppokäyttöinen moottoripyörä pienille ja enintään keskikokoisille motoristeille. Maahantuoja Oy Brandt Ab, Tuupakantie 7 B, 01740 Vantaa. Huollot: 1000 km:n jälkeen ensihuolto (öljynvaihto, tarkistuksia), sitten 12 000 km:n välein varsinainen huolto, 24 000 km:n välein venttiilinvälysten tarkistus ja sytytystulppien vaihto. Sivutuki toimii hyvin, samoin vaihteisto. nin ei jätä tuelle tilaa. Iskutilavuus 599 cm3. Jousen esijännityksen ja ulosjouston vaimennuksen säätö. Sähköllä ohjattu polttoaineen ruiskutus imukanaviin (kurkun halkaisija 36 mm). Koska uusi CBR600F on läheistä sukua myynnissä jo useita vuosia olleelle Hornet-mallille, on jo nyt tarjolla runsaasti lisävarusteita. Takajousituksen liikevara 128 mm. Ohjehinta 10 999 euroa (vuoden 2011 malli) + toimituskulut. Sivuseisontatuki toimii hyvin ja on helppo käyttää. Ohjausakselin kulma 650, jättö 99 mm. Hondan tapaan niitä myydään myös edullisina RTG eli Ready to Go -yhdistelminä. Pyörän ohjekirja on hyvin suomennettu ja sopivan perusteellinen. Kiitokset Ismo Saanolle ajovalokuvista ja Jaakko Saanolle avusta mittauksissa. 67. Jäähdytysneste vaihdetaan 3 vuoden välein, jarruneste kahden vuoden. Lisävarusteita: Akrapovic RTG -paketti 1739 e, sisältää takasatulan suojakatteen (hinta erillisenä 192 e), lämpökahvat (269 e), korkean tuulilasin (146 e), hugger-tyyppisen takapyörän lokasuojan (298 e), tankinsuojan (25 e), bensatankin korkin suojan (19 e), Akrapovic Titanium äänenvaimentimen (750 e) ja takasatulalle kiinnitettävän kangaslaukun (19 litraa; 149 e); lisäksi saatavana mm. Takuu 4 vuotta. Niinpä ketjun voitelu on melko työlästä. Saatavana punavalkoisena, sinivalkoisena ja musta/harmaana. Honda CBR600FA, tekniset tiedot: Alumiinipalkista tehtyyn runkoon poikittain ripustettu nelisylinterinen, nelitahtinen, nestejäähdytteinen (jäähdytysnestettä 2,88 l) rivimoottori. Kärjetön, tietokoneohjattu digitaalinen FTI sytytys, yksi NGK CR9EH-9 tai DENSO U27FER9 sytytystulppa sylinteriä kohti. Puristussuhde 12:1. Tämä Honda kun on monen mielestä liiankin särmätön, melkeinpä UJM eli Universal Japanese Motorcycle. Edessä öljyvaimennettu, käännetty teleskooppihaarukka, sisäputken halkaisija 41 mm, liikevara 120 mm. Huoltojen välillä tehtävät tarkistelut käyvät helposti: moottorin jäähdytysnesteen määrän näkee satulan alta, moottoriöljyn pinnan korkeuden koneen oikealla kyljellä olevasta ikkunasta. Sitä ei pysty hankkimaan lisävarusteeksikaan, sillä moottorin ja vaihteiston alle sijoitettu äänenvaimen- Helppohoitoinen, pätevä yleispyörä Äänenvaimennin on pyörän painonjakauman kannalta parhaassa paikassa, mutta keskiseisontatuelle ei ole jäänyt kiinnityspaikkaa. Heikkous on puolestaan keskiseisontatuen puuttuminen. Polttoaine lyijytön, vähintään 91-oktaaninen bensiini, jossa etanolia enintään 10 %. Japanilaiset, nelisylinterisellä moottorilla kulkevat moottoripyörät saivat 1980-luvulla tuollaisen kutsumanimen, koska ne olivat kuin samasta muotista tulleita. Polttoainesäiliö 18,4 litraa. Takajousitus nestevaimennetulla iskunvaimennin/jousielementillä, jossa jousen esijännityksen ja ulosjouston vaimennuksen säädöt. Ensiöveto vinoilla hammaspyörillä (välityssuhde 2,111:1) vaijerikäyttöisen märän monilevykytkimen kautta 6-vaihteiseen vaihteistoon, josta veto 118-lenkkisellä ketjulla (16- ja 43-piikkiset ketjupyörät, välityssuhde 2,687:1) takapyörään. 020 7757 200, www.brandt.fi Työkaluvarustus löytyy kätevästi satulan alta, missä on tilaa myös u-lukolle (lisävaruste). Käyttöpyörän roolia ajatellen Hondan yksi suuri etu on harva huoltoväli, 12 000 km. Tärkeimmät kiristysmomentit kerrotaan ja mm. Pituus 215cm, leveys 74 cm, akseliväli 143,5 cm. Tavaroiden ja kyytiläisen kuljetuksen kannalta CBR on lähempänä sporttipyörää kuin matkapyörää. Sylinterin poraus 67 mm, isku 42,5 mm. Toisiinsa kytketyt etu- ja takajarrut, lukkiutumaton ABS-järjestelmä, edessä kaksi levyjarrua (kelluvasti kiinnitetyt 296 mm levyt, kaliipereissa 3 nestepaineella toimivaa mäntää), takana yksi levyjarru (240 mm levy, kaliiperissa 1 nestepaineella toimiva mäntä). Valuvanteet 3,50 x 17 ja 5,50 x 17. ilmansuodattimen vaihto neuvotaan. Venttiilien ohjaus kahdella ketjuvetoisella, kannen yläpuolisella nokkaakselilla. Lisävarusteilla CBR:stä voi tehdä yksilöllisemmän. Sähkökäynnistys, vaihtovirtalaturi 316 W, akku 12 V, 9,1 Ah. Kuljettajan istuin ilmoitettu 79 cm maanpinnasta. Vaikka sen tekniikka on tuttua eivätkä sen osat ole uusinta huipputasoa, on kokonaisuus ajettavuudeltaan hienosti balanssissa, suorastaan enemmän kuin osiensa summa. Paino ajovalmiina, tankki täynnä 214 kg, suurin sallittu kokonaispaino 395 kg. Työkaluvalikoima on ylläpitotoimien kannalta riittävä. u-lukko (95 e) sekä erilaisia koristetarroja yms. Kaksi imu- ja kaksi pakoventtiiliä sylinteriä kohti. Renkaiden ilmanpaineet 2,5 ja 2,9 kg/cm2. Sisärenkaattomat Bridgestone BT012 vyörenkaat edessä 120/70 ZR 17, takana 180/55 ZR 17. Moottorin suurin ilmoitettu teho 75 kW / 102 hv kierrosluvulla 12 000/min, ilmoitettu vääntö 64 Nm kierrosluvulla 10 500/min. Etujarrun nestepinta on koko ajan näkyvillä, takajarrunesteen säiliö näkyy sivupaneelin raosta. Puh
Luokan herruudesta on muodostunut Ducatille suorastaan vallitseva käytäntö, sillä mestaruudesta on kamppailu 24 kautta ja Ducati on ollut mestari 14 kertaa. Ducati 1199 Panigale: UUSI LUKU DUCATIN HISTORIASSA Kuten kaikki alan tiedotusvälineet ovat kilvan julistaneet, Ducati 1199 Panigale oli marraskuisen Milanon kansainvälisen moottoripyöränäyttelyn tehokkain katseen vangitsija. Vaikka pyörä onkin heti tunnistettavissa sukunsa edustajaksi, se on silti radikaaleimmin uudistunut Ducati sitten vuoden 1988, jolloin esiteltiin ensimmäinen 8-venttiilinen ja polttoaineen ruiskutuksella varustettu, nestejäähdytteinen 851cc V-twin Desmo. Tuorein on viime kaudelta, jolloin kuljettajana toimi Espanjan Carlos Checa. Teksti: Roland Brown Kuvat: Milagro 68. Se oli myös pyörämalli, johon pohjautuvalla pyörällä Ducati valloitti ensimmäisen kerran Superbike-luokan maailmanmestaruuden vuonna 1990 kuljettajanaan Ranskan Raymond Roche
Kuten oletinkin, ajoimme muutaman rauhallisen kierroksen Troy Helppo ajettava Baylissin perässä pitkin 5,5 km pituista rataa tutustuaksemme tähän hirviömäisen tehokkaaseen pyöräuutuuteen. Australialainen ei pihtaillut, vaan hän tarjoili pyörälleen happea varsin avokätisesti. Monessa mielessä jo aamun alkulämmittely ja esitutustuminen toi esiin Panigalen ominaisuuksia yhtä paljon kuin sen jälkeinen, pidempikestoinen ajolenkki. Taannoisella Suoperbike-luokan maailmanmestarilla oli kuitenkin mielessään toisenlaiset aatokset. Ehkä vauhti oli hänen mielestään rauhallista köröttelyä, mutta meille, hänen perässään roikkuneilla oli täysi työ näköyhteyden säilyttämisessä. 69. eillä on ollut ikimuistoinen päivä Yas Marinassa; olemme saaneet tykittää tällä Abu Dhabissa sijaitsevalla näyttävällä moottoriradalla 30° helteessä neljä ajovuorollista Ducati 1199 Panigalella. Tekikö suurimman vaikutuksen se, että pääsimme vetämään suorilla 280 km/h nopeudella, vaiko polvi maassa kurvien nuoleminen radan kaarteissa, joka oli osittain molemmin puolin rataa sijaitsevan loisteliaan hotellin varjossa. Pyörä tuntui yhtä nopealta kuin mitä saattoi jo ennakkoon nume- M roiden valossakin päätellä laitteesta, jonka huipputehoksi ilmoitetaan 195 hv ja kuivapainoksi 164 kg
Riisutun Panigalen rakenne on näin pelkistetyn ja tiivistetyn näköinen, eli eipä siinä juuri muuta ole kuin moottori apulaitteineen, sekä jousitus ja pyörät jarruineen. Jopa tämä lyhyt esilämmittelylenkki sai minut vakuuttuneeksi siitä, että pelkät numerotiedot eivät kerro kaikkea 1199 Panigalesta, vaan se on jotakin vielä enemmän. Se ei ole pelkästään kaikkien aikojen korkein vakiokuntoiselle superbike-luokan pyörälle ilmoitettu teho, vaan se on myös mahtavat 25 hv enemmän kuin tämän samaisen bolognalaistehtaan edellisen superbiken, 1198-mallin vastaava arvo. Moottorissa oli kuitenkin niin mahtavasti vääntöä 8.000 rpm-kierrosluvun jälkeen, ettei pyörän hallinta tuntunut ongelmalliselta. Huipputehoksi ilmoitetaan 195 hv/10.750 rpm. Elektroninen "ride-by-wire" -kaasuläpänohjaus toimii tunnokkaan herkästi, mutta tästä 1199:stä puuttui edelliselle mallille ominainen raivoisa alakierrosvääntö, joka teki pyörästä sekä jännittävän että joskus myös vaativan ajettavan. Tämä uusin 1198-kuutioinen Superquadromoottori, jonka nimi juontaa juurensa sen voimakkaasti "yli-neliömäisiin" sylinterimittoihin 112 x 60,8 mm (edeltäneessä mallissa 106 x 67,9 mm) poikkeaa varsin oleellisesti aiemmista Ducati-ratkaisuista. Tämä uusi moottori kiertää oleellisesti pidemmälle ja punainen raja alkaa 1000 kierrosta myöhemmin kuin aiemmassa mallissa, eli 11.500 rpm kohdalla. Runko on vielä radikaalimmin uudistunut. Heti alusta saakka supertehokas Panigale tuntui kaikkea muuta kuin uhkaavan pelottavalta, sillä vaikka se oli äärimmäisen nopea, se oli myös helppo ajettava, tosin minun oli varsin pian opittava tajuamaan, että tämän ja edeltäneen 8-venttiilisen välillä on vissi ero. Niinpä pyörän käskeminen alkaakin tuntua pikemminkin nelipyttyisen kuin twinin ajamiselta. Ducatin oman ilmoituksen mukaan pyörä on myös 10 kg kevyempi kuin edeltäjänsä, joka sekin oli jo aikanaan luokkansa kevein. Tästä johtuen moottoria täytyy myös kierrättää korkeammalla kuin aiempia isoja Ducateja. Siinä on mm. ketjuvetoiset nokka-akselit (aiemmin hammashihna) ja lisäksi on syytä huomioida, että etummaiseen sylinteriin nokka-akseleiden veto tapahtuu moottorin vasemmalta puolelta ja taaempaan sylinteriin moottorin oikealta puolelta. Perinteinen teräsputkikolmioista toteutettu trellis-rakenne on hyllytetty ja sen tilalle on otettu käyttöön alumiinista 70. Ennen veto tapahtui kummankin sylinterin nokille moottorin oikealta puolelta. Ducatin kevyt ja edistyksellinen rakenne herätti minussa voimakasta luottamusta ja niinpä rohkenin laskea polvi maassa läpi tuntemattomien kurvien pysyäkseni vetäjän vauhdissa reitin mutkaosuudella. Nämä lukemat ovat sen seurausta, että Ducati on päättänyt rikkoa perinteitä ja luoda edistyksellisimmän V-twinin sitten vuoden 1988, jolloin julkistettiin maail- Monocoque malle ensimmäinen nestejäähdytteinen, 8-venttiilinen, 851-kuutioinen Desmo
Niinpä teleskooppiputkien päihin ja takaiskarin säiliölle menevätkin sähköisistä toiminnoista juoruavat piuhat. Istuin on sen verran kapea, että lyhyemmilläkin kuljettajilla ylettyvät molemmat jalat varsin helposti maahan. Monocoque-koteloon pultattu moottori toimii osin kantavana runkorakenteena. Racemode-asetuksissa elektronisesti ohjautuvat kaasuläpät avautuivat enemmän suhteessa kaasukahvan liikkeeseen. Lämmittelykierrokseni ajoin Sportmode -asetuksissa, mutta varsinaiseen ajovuoroon Ducati suositteli Racemoden valintaa. Kaikki koeajopyörät olivat 1199S-malleja, joten niissä oli Öhlins-jousitus, joissa vaimennuksen säädöt ja asetukset toteutetaan sähköisesti. Panigalen mittariston näyttö määrittyy käytössä olevan ajohallintaohjelman mukaan. Ensi kertaa satulaan noustaessa kiinnittyy huomio myös uuteen mittaristoon. Ero on kuitenkin merkittävä, mm. Muut eroavaisuudet olivat selkeästi aistittavissa, kun nousin pyörän satulaan. Täytyy tässä heti samalla myös tunnustaa se, että tämä uusi moottori vaatii merkittävästi rankempaa ruoskintaa Teho ylempänä kuin Ducatin perinteiset 8-venttiiliset. Sport- ja sade-asetuksella ajettaessa pohjalla on nopeusmittari ja Race-asetuksen ollessa käytössä, pohjalla on kierrosaikalaskuri. S- ja Tricolore-versioissa on Öhlins-jousitus sekä edessä että takana ja niissä on sähköinen jousituksen ja vaimennuksen säätö. Sade-asetuksissa pyörä käyttäytyy huomattavasti hempeämmin, ja tuossa asetuksessa moottorin huipputehokin on rajattu arvoon 120 hv. Systeemin toiminta on niin joustavaa, tarkkaa ja tunnokasta, etten näe mitään syytä, miksi ei voisi käyttää Race-astetusta rata-ajossa, mutta tiellä, liikenteen seassa ajettaessa olen taipuvainen suosittelemaan Sport-asetuksen käyttöä, sillä niissä, tilanteiltaan Vaikka Panigalen istuinkorkeus onkin 825 mm, pyörän kapeasta vyötärölinjasta johtuen jalat ylettyvät tukevasti maahan myös lyhytkasvuisilla kuljettajilla. 71. Takarenkaan ja satulan välisessä tilassa ottaa silmään anacondaa muistuttava pakoputken käyrä ja pyörän vasemmalle puolelle on sijoitettu lähes vaakatasoon takaiskunvaimennin. Sade-asennoissa mittariston näyttöä hallitsee nopeusmittari ja Race-asennossa, joka aktivoituu kaukovalovilkun kytkintä painamalla, mittariston näyttöön ilmestyy kierrosaikalaskuri. Ducati on oppinut läksynsä, eikä tee samaa virhettä kuin 999-mallin kohdalla, jolloin pyörän ulkonäkö muuttui liian radikaalisti, eikä se sen vuoksi saavuttanut toivottua kysyntää. Teho- ja vääntökäyrät kertovat, että 6-8000 rpm haarukassa tehoa on 10 hv vähemmän kuin edeltäneessä mallissa, mutta annas olla, kun kierrokset kohoavat 8.300 rpm lukemaan, silloin käynnistyy rajumyrsky. Ajoasento on hienoisesti muuttunut, sillä ohjaustanko sijaitsee 10 mm aiempaa ylempänä, samoin tankojen päät ovat molemmin puolin edeltäjäänsä 16 mm leveämmällä. Panigalen ajohallintajärjestelmä tarjoaa kolme valinnaista käyttö-/mode -vaihtoehtoa ja mittariston näyttö valikoituu sen mukaan, mikä moottorin hallinto-ohjelma on valittu kulloinkin käyttöön. Istuinkorkeus on kasvanut 5 mm sen ollessa nyt 825 mm, mutta ei sinä vielä kaikki, istuin sijaitsee nyt 30 mm edempänä. valamalla valmistettu monocoque, joka toimii samalla myös ilmansuodattimen kotelona/paineboxina. V-twinin ärjyntä kuulostaa tutulta, vaikka ääni purkautuukin nyt moottorin alla sijaitsevista äänenvaimentimen tumpeista, eikä ylhäältä satulan alta, kuten aiemmin. siitä johtuen, ettei pyörässä ole näkyvillä Ducatille suorastaan tavaramerkiksi luettavia runkoputkia. Sport- ja Race, Sport ja Rain Panigalen takaiskunvaimennin on sijoitettu pyörän vasemmalle sivulle vaakaasentoon. Lukuisista uudistuksista huolimatta Panigalen ilmeestä oli aistittavissa tuttu Ducatin olemus, kun pyörät oli asetettu riviin Yas Marinan varikkosuoralle. Niinpä pyörän haita muistuttava ilme on kokenut pikemminkin evoluution kuin revoluution
Takarenkaan parempaa pitoa ajatellen oleellinen merkitys asiaan on myös sillä, että yksipuolinen takahaarukka, joka on jäykkyysominaisuuksiltaan ja painoltaan edeltäjänsä kanssa tasoissa, on sitä 39 mm pidempi. Siitä ei ole pienintäkään epäilystä, etteikö edeltänyt 1198-malli peittoa Panigalea suorituskyvyssä alimpien, noin kuuden, seitsemän tuhannen kierroksen alueella. Systeemissä on kolmiportainen valikko ja vähiten tungettelevassa säädössään se ei aiheuttanut enää ärsytystä. Nopeus on mitattu Etelä-Italiassa Nardon vauhtiovaalilla. Järjestelmä toimii niin, että se tunnustelee kaasukahvan asentoa, kierroslukua ja valittua vaihdetta. Tämä Ducati-esittely oli Yas Marinan kautta-aikain ensimmäinen moottoripyörätapahtuma. Kieltämättä vakaus oli täysin omaa luokkaansa, vaikka käytössä olivat uudet ja ultra-tehokkaat Brembo Monobloc M50-jarrut. Useat ajajat olivat kanssani kuitenkin toista mieltä ja onhan se kieltämättä totta, että etenkin liikenteessä edeltäneen mallin voiman ulostulo oli jotakin röyhkeän ja törkeän välimaastoon asettuvaa. Tämä Formula ykkösille tarkoitettu rata sijaitsee hiekka-aavikolla Yhdistyneessä Arabiemiirikunnassa. Renkaassa oli erinomainen pito, jopa testin alkukierroksilla, jolloin radan pinnassa oli tuulen mukana kulkeutunutta hiekkapölyä. Voit vain kuvitelle mikä voima kiihdytyksessä kohdistui niskaani, kun moottorissa on tehoa lähes 1,2 hv pyörän jokaista kuivapainokiloa kohden. Uusi jarrusetti on 0,5 kg kevyempi kuin aiemmat Monoblocit. yläpään suorituskykyä kasvatettu ala- ja keskikierroslukualueen kustannuksella. Ducatin testikuskit näyttivät suosivan kaikkein voimakkainta vaihtoehtoa N:o 3, kuten jotkut lehtimiehistäkin. Voidaan tietysti kysyä, että onko kierrosluvun varsin vaihtelevissa olosuhteissa voiman hempeämpi ulostulo on hyödyllinen ja arvostettava ominaisuus. On rohkeaa mennä varmuudella sanomaan, mutta oletettavasti EBC-systeemi (kuten luistokytkinkin) antavat Panigalelle jarrutustilanteissa lisävakautta. Racemoden perusasetuksissa se tuntui luonteeltaan jotenkin turhan tunkeilevaiselta, eli se pyrki puuttumaan minun ajamiseeni. Koska se on rakennettu autoille, rataa reunustavat teräskaiteet ovat paikka-paikoin varsin lähellä rataa, eivätkä jätä tilaa suoja-alueille, mutta toisaalta se oli etenkin Panigalelle erinomainen paikka, missä se pääsi lähes täyteen vauhtiinsa. Siitä ei ollut huolta Yas Marinan radalla, jossa oli kuumaa kuin Luciferuksen pätsissä. Siellä pyörä intoutui tahattomaan keulimiseen, kun tykitin ratavarikolta alamäkisuoralle. Huomasin sen tuottavan jopa lievän pettymyksen, kun muistelin kuinka 1198S hyökkäsi aina moottoriradan kurveista kiihdytettäessä etupyörä ilmassa. Minulle moottoripyörällä ajamisen pointti on juuri siinä, että minä ajan ja minä saan siitä nautinnon. Mittaristossa oleva vaihtamisen merkkivalo oli säädetty vilkkumaan 10.500 rpm kohdalla ja kierrosten kohottua 72. Perus- ja S-malleissa Boschin valmistetta oleva ABS-järjestelmä kuuluu lisävärusteisiin, mutta Tricoloressa se on vakiovaruste. Panigalen etujarrut edustavat kaikkein viimeisintä ja moderneinta huipputekniikkaa. Eräs ominaisuus, josta en ollut alkuaankaan innostunut, oli uusi EBC moottorijarrutuksen hallintajärjestelmä. Se on suunniteltu lisäämään vakautta kaarreajossa. Panigalen DTC-luistonesto on toiminnaltaan edeltäjäänsä jalostuneemman oloinen, eikä se radalla Racemodeasetuksella ajettaessa tuntunut kovin usein edes aktivoituvan (osin ehkä siitäkin syystä, että olin epähuomiossa unohtanut sen kahdeksanportaisen valikon kolmanneksi alimpaan asentoon), mutta se oli silti erittäin tervetullut valmius pyörän hallintaa ajatellen. M50-setti on kevyempi kuin edeltänyt Monoblocpaketti ja pysähdyttää pyörän käsivarsia Tungetteleva EBC Panigalen äänenvaimentimet sijaitsevat moottorin alla ja ne on muotoiltu osaksi pyörän aerodynaamista kokonaisuutta. Brembon valmistetta olevat radialpuristimet ovat mallinimeltään Monobloc M50. Tapa jolla pyörä kelasi kierrokset, etenkin pienemmillä vaihteilla, tuntui kerrassaan käsittämättömältä. Huolimatta siitä, että käytössä oli DQSquick-shifter, joka kuuluu 1199S-mallin vakiovarustukseen, suorilla oli suorastaa vaikeaa vaihtaa riittävän nopeasti, jotta kierrosluku ei hyökkäisi 500 rpm korkeammalle asetetulle kierrosluvun rajoittimelle. Oma osuutensa parantuneeseen pitoon on myös uudella, nimenomaan tätä Panigalea varten kehitetyllä, 200-sarjan Pirelli Supercorsa SP-renkaalla. yhteentoista tonniin valo jäi palamaan. Mittarinopeudeksi ennätti kehittyä 280 km/h, mutta tuossa vaiheessa vauhti oli vielä kiihtymässä kohti huippunopeutta, joka on todellisuudessa karvan yli 300 km/h
Huolto ark. Sport mode-asetuksella ajettaessa etu- ja takajarrut on linkitetty yhdeksi yhteiseksi piiriksi, mutta Racemodella ajettaessa ABS vaikuttaa vain etujarruun. Esittelyssä uudet Ducatit ja muut kevään kuumimmat uutuudet. Puh. Painonjakauma on 52:48 (etu:taka, kun se 1198-mallissa oli keskivertokuljettajan kanssa punnittuna 50:50.). Puh. klo 1115. Jäykistettyäni parilla pykälällä säädettävää ohjausiskaria sen vaikutus ei ollut merkittävä, mutta lisättyäni takapään puristus- ja paluuvaimennusta parilla pykälällä tilanne rauhoittui. Testipäivän alussa Öhlins-jousituksen vaimennus oli säädetty omia tottumuksiani ajatellen aavistuksen liian löysäksi, etenkin etupäässä. Molempina päivinä 50 ensimmäistä saa yllätyslahjan... Hetkeä myöhemmin tajusin, että minut oli juuri ohittanut Neil Hodgson. Panigalen äänenvaimentimet sijaitsevan pyörän painopistettä ajatellen ihanteellisesti akselivälin puolivälin tietämillä ja moottorin alla, eli niiden sijainti on suorastaan optimaalinen. klo 1015 tai sunnuntaina 18.3. 0207 408 181.. Panigalen nopeasta ohjauksesta ja kevyestä painosta oli hyötyä, kun opettelin rataa. Testissämme käytössä olleet 1199S-mallit oli varustettu Boschin kehittämällä ABSjärjestelmällä, joka toimi erittäin vakuuttavasti ja sen olemassa olon huomasi koko päivän aikana ainoastaan parissa eri tilanteessa. Siitä johtuen pyörällä oli taipumuksena heijata hieman ylöspäin, kun löysäsin jarrutusta hitaissa kaarteissa. 817. asti. Huoltoluotolla maksat huoltosi kätevästi erissä. Nyt kaikki maailman parhaat varuste- ja varaosamerkit myös Herttoniemestä! Ohittamattomia SIA! PYÖRÄ- JA VARUSTETARJOUK www.funcenter.fi Delta Fun Center, Mekaanikonkatu 8, 00880 Helsinki Myynti ark. Tänä päivänä Ducati siis kykenee tarjoamaan tieliikennekäyttöön pyörän, jonka numeroarvot ja teho/paino-suhde ovat samat kuin yhdeksän vuoden takaisessa maailmanmestaruuden voittaneessa tehdas-racerissa. Ajorupeaman viimeisillä kierroksilla aloin jo suoriutua kohtuullisen hyvin, tosin en likimainkaan samalla tarkkuudella kuin Troy Bayliss Ducatin promovideolla. Radan nopeimmissa kaarteissa pyörän kulku oli äärimmäisen vakaata. 7.-1 8.3. 50 Vaikka kesäkeleihin on vielä aikaa, Delta Fun Center käynnistää ajokauden hulppealla viikonlopputapahtumalla, joka on täynnä mahtavia tarjouksia ja mukavaa ohjelmaa kaikenikäisille motoristeille. 1018, la 1015. 0207 408 180. Aivan kuten voisit kuvitellakin kevyemmästä pyörästä, joka saa vielä lisäetua aavistuksen etupainosemmaksi muodostuneesta painonjakaumasta. Viimeisen ajorupeamani puolivälin tietämillä eräs toinenkin entinen Superbiken maailmanmestari (Ducatin puhelinmuistiostahan niitä löytyy iso liuta) ilmestyi yllättäen radalle. Kun käänsin klickeristä paluuvaimennusta pari pykälää lisää, vaimennus tasaantui, mutta Panigale ravisti edelleen etupäätään melko voimakkaasti kiihdyttäessäni voimalla vasempaan taittuvasta hiusneulasta takasuoralle. Huollata pyöräsi nyt! Ilmainen nouto ja palautus pk-seudulla 31.3. Tuolloin Filan sponsoroiman 999 tehdas-Ducatin teho oli 189 hv kuusi heppaa vähemmän kuin tässä 1199 vakiopelissä ja paino on sama 164 kg molemmissa, tosin racerissa painoon sisältyivät myös öljy ja jäähdytysneste. Yas Marinan ratakierros sisältää kolme chikania ja ne tarjosivat Ducatille erinomaisen tilaisuuden todistaa kuinka helppo sitä on tiukoissa käännöksissä heitellä puolelta toiselle. Panigalea on vaikea verrata edeltäjäänsä, mutta se tuntui vaihtavan suuntaa helpommin ja vähemmällä voimalla, sekä noudatti toivottua ajolinjaa vähintään yhtä tarkasti. ABS on vakio- ja S-mallissa lisävaruste, mutta Tricoloressa se kuuluu vakiovarustukseen. Nähdään Herttoniemessä! JA HJA LE YLLÄTYSLA H E YLLÄTYSLA NSIM MÄISEL ENSIM MÄISEL L molempina päivinä! E Fun Centerissä nyt myös Ducati myynti ja huolto. On mielenkiintoista havaita kuinka huimaa pyörien tekninen kehitys on ollut. Meillä vaihtuu auto pyörään ja pyörä autoon. säälimättömästi rankaisevalla voimalla. Voisi siis olettaa, että kyvykkäissä käsissä pyörällä on kaikki edellytykset Huimaa kehitystä Äärimmäisen vakaa Delta Fun Center Herttoniemessä: Ajokauden avajaiset 117.-18.3. Pyörän käsiteltävyys teki minuun vielä entistäkin suuremman vaikutuksen lisätessäni vauhtia. Jarruttaessani voimakkaasti radan ykköskurviin vasemmalta puoleltani hujahti ohi kelta-harmaisiin nahkoihin sonnustautunut salama. Myös pyörän painopiste muuttuu sijainniltaan keskeisemmäksi, sillä aiemmin ylhäällä ja takana, satulan alla sijainneilla pakoputkilla oli oma tietty vaikutuksensa painopisteeseen. Joten varaa aika allakastasi ja suuntaa Delta Fun Centeriin lauantaina 17.3. Jos säätöjen hakemiseen olisi ollut hieman enemmän aikaa, uskon, että olisin pystynyt saamaan hienosäätöjä vielä aavistuksen verran paremmiksi. Vuoden 2003 maailmanmestari ei viihtynyt turhan pitkään näkökentässäni, vaan näytti vastustamattomasti pakenevan horisonttiin
Siinä oli myös tämä sama väritys. Kaikissa malleissa on Brembon jarrut. Tricoloren valko-puna-vihreä väritys on kunnianosoitus kautta-aikain ensimmäiselle 8-venttiiliselle ja nestejäähdytteiselle 851 Desmolle, joka esiteltiin vuonna 1988. Kaikissa malleissa on lukemattomia elektronisia oivalluksia, sekä jo aiemmin käytössä olleiden järjestelmien päivityksiä, kuten täydellinen ride-by-wire -järjestelmä (elektroninen, ilman kaasuvaijeria tapahtuva kaasuläppien ohjaus), uusi EBC-moottorijarrutuksen ohjausjärjesKunnianosoitus 851/1988 74. Pyörässä on myös sivuseisontatuki, jota tosin on hieman vaikea kääntää esiin. tehtailla myös huippuluokan kierrosaikoja. Pyörän varustukseen kuuluu titaanista valmistettu racing kit -pakoputkisto ja viimeisin versio Ducati Data Analyser (DDA+) -järjestelmästä, jonka saa lisävarusteena muihin malleihin. Pyörän ison huollon kilometriväli on 24.000 km toisin kuin Hodgsonin tehdaspyörässä aikoinaan, johon täytyi laittaa jokaiseen kisaan uusi, tai perusteellisesti läpikäyty moottori. Totuuden nimessä on kyllä myönnettävä, että Panigale on edeltäjäänsä nopeampi sekä radalla että maantiellä, kuten tehdas ilmoittaa ja se on myös helpompi ajaa. Edessä käytetään uusia Monobloc M50-puristimia, jotka ovat 0,5 kg kevyemmät kuin vakioMonoblocit. Näissä malleissa on myös Öhlins-valmisteinen ohjausiskunvaimennin. Tämä on pyörä, josta alkaa uusi mielenkiintoinen kappale Ducatin historian kirjoituksessa. Panigale teknisesti Ducatilla on valmistusohjelmassaan 1199 Panigalesta kolme rinnakkaisversiota: perusmalli, S ja Tricolore. Perusmallissa on Marzocchin valmistetta oleva etuhaarukka ja Sachsin monovaimennin takana, myös ilman säätöjä oleva ohjausiskunvaimennin tulee Sachsilta. Kyse on siis elektronisesti säädettävästä jousituksesta. Mallien välisinä eroina mainittakoon lisäksi, että vakio 1199-mallissa on edessä LED-pysäköintivalot ja perinteiset ajovalot, mutta S- ja Tricolore-malleissa kaikki valot on toteutettu LED-tekniikalla. Jopa vakiomallin 10-puolaiset ovat 0,5 kg kevyemmät kuin edeltäneen mallin vastaavat. Järjestelmä sisältää lukemattomia parametrejä, kuten aiempikin DDA, ja lisäksi siihen sisältyy GPS, joka kykenee luomaan automaattisesti karttakuvan radasta, sekä kirjaamaan kierrosajat ja esittämään graafisesti missä kohdissa rataa DTC-luistonesto on ollut aktivoituneena. On mielenkiintoista todeta, että racerin kanssa vertailukelpoisista numeroarvoista huolimatta Panigalen painoon sisältyy lakisääteinen tieliikennevarustus, kuten valot (S-mallissa LED-valot), käyttökelpoisen kokoiset peilit, katalysaattori ja valmius matkustajan kuljettamiseen (vaikkakin melko vähäisin mukavuuksin). TakaKolme versiota valoina ja vilkkuina käytetään kaikissa malleissa LED-ratkaisua. Sen jälkeen, kun koeajon nostattama adrenaliinimääräni on palautunut normaaliarvoihin, pystyn jälleen arvioimaan asioita neutraalimmin ja minun täytyy myöntää, että tietyiltä osin olin hieman pettynyt, sillä Superquadrossa on luovuttu vanhan 8-venttiilisen Desmon maagisesta keskialueen voimasta, jotta kierrosluvun yläpäähän on saatu lisää suorituskykyä. S-malliin kuuluu myös aero kit, joka kiinnitetään katteen yläosaan parantamaan pyörän aerodynamiikkaa vielä entisestään. Perusmoottori ja runko ovat samat kaikissa versioissa. Tricoloren väriteema muistuttaa, ja on samalla myös kunnianositus ensimmäiselle 8-venttiiliselle Desmolle, alkuperäiselle 851-mallille vuodelta 1988. S-ja Tricolore-malleissa on alumiinivaluvanteiden sijasta Marchesinin valmistetta olevat takoalumiiniset. S- ja Tricolore-malleissa on Ducati Electronic Suspension (DES), jonka toteutuksesta vastaa Öhlins
telmä, parannettu painos DTC-luistonestojärjestelmästä, sekä uusin versio DQS quick-shifteristä (ilman kytkintä tapahtuva vaihtaminen isommalle täydellä kaasulla). Monocoque-tyyppinen, alumiinivaluana toteutettu runko on kiinnitetty sylinterinkansista moottoriin, joka toimii myös osittain kantavana runkorakenteena. Magnesiumista valmistettu ajovalon kuoriosa ja katteen etuosan kiinnityksestä vastaava apurunko on pultattu ilmansuodatinkotelo/päärunko -yhdistelmään. Yhteisiä toimintoja 75. akseleiden veto, joka tapahtuu ketjujen ja hammaspyörien yhteistyönä (aiemmin hammashihnalla). Samasta syystä myös akku voi olla pienempi ja kevyempi. Ducati sanoo, että puolet Panigalen 10 kg painonsäästöstä on saatu aikaiseksi juuri tällä kokonaisratkaisulla. Panigalen sydän on sen uusi 1198 cc Superquadro-moottori, joka on desmodrominen, 8-venttiilinen V-twin. nokkaSuperneliö Ja tässä on sitten tukeva, alumiinivaluna toteutettu ilmanputsarin pönttö, eikun siis pyörän monocoque-runko, joka toimii siis päätoimensa ohella myös ilmanputsarin kotelona ja patopaineboxina. Siinä on servomekanismi, joka kasvattaa voimansiirtokykyä, vaikka keventääkin samalla käyttövoiman tarvetta kytkintä puristettaessa. Superquadro (=superneliö) -nimi tulee moottorin sylinterimitoista. Uusi kuusiportainen vaihteisto käyttää isompia ja vahvempia hammaspyöriä ja kytkin on nyt märkätyyppinen luistokytkin, joka pohjautuu Diavel-mallin vastaavaan. (Alan teknisessä termistössä moottoria sanotaan sylinterimitoiltaan neliöksi silloin, kun sylinterin halkaisija ja iskunpituus ovat numeroarvoiltaan samansuuruiset. Panigalessa on kolme vaihtoehtoa sisältävä hallintajärjestelmän valikko: Race-, Sportja Sade-asennot. Niiden toimintoja ohjaavat keskipakosäätimet ja ne ovat käytössä ainoastaan moottorin käynnistyskierrosluvulla. Imuventtiilit on valmistettu titaanista (ennen ainoastaan R-mallissa). Yksi kaasuläpän yläpuolella, joka ruokkii moottoria täydellä teholla ja toinen alapuolella, joka huolehtii polttoaineen saannista ala- ja keskikierrosalueella varmistaen joustavan käytöksen myös osakaasulla ajettaessa. siitä, kuinka nopeasti ja aggressiivisesti moottori reagoi kaasukahvan liikkeisiin, Sade-asennossa huipputeho on rajattu 120 hevosvoimaan ja voiman ulostuloa on pehmennetty. Imupuolella on kaksi ruiskutussuutinta/sylinteri. Kahdessa ensimmäisessä vaihtoehdossa on käytettävissä rajoittamaton huipputeho 195 hv ja lisäksi ohjelmien välinen ero muodostuu mm. Ohjelman vaihtaminen muuttaa myös ABS-, DTC- ja EBC- järjestelmien toimintoja, jotka jokainen voi erikseen ohjelmoida omien mieltymystensä mukaisiksi. Nämä kaikki yksittäiset komponentit toimivat siis myös yhteistyössä oman itsenäisen päätehtävänsä lisäksi ja sen myötä on päästy karsimaan pyörän painoa. Ruiskukurkut ovat poikkileikkaukseltaan ovaalinmuotoiset. Imuventtiilit ovat nyt Ø 46,8 mm (ennen Ø 43,5 mm) ja pakoventtiilit Ø 38,2 mm (ennen Ø 34,5 mm). Nokka-akseleiden yhteyteen on kehitetty ylimääräinen nokka, joka raottaa käynnistysvaiheessa pakoventtiileitä ja alentaa siis sylintereiden puristuksia ( ="puolipuristus"). Sylinterinhalkaisijan kasvu tuo luonnollisesti lisää pinta-alaa myös sylinterinkannen palotilaan, eli sinne mahtuvat suuremmat venttiilit. Muista moottorin uusista rakenteellisista ratkaisuista mainittakoon mm. Alentuneen puristuksen vuoksi moottoria jaksaa pyörittää pienempi ja kevyempi starttimoottori. Kun Panigalen suunnittelu aloitettiin, yhdeksi päätavoitteeksi asetettiin painonsäästö yhdistämällä ja hyödyntämällä oheiskomponenttien toimintoja etenkin rungossa. Panigalen kurkkuja on suurennettu ja ne vastaavat pinta-alaltaan pyöreää Ø 67,5-millista (ennen Ø 63,9 mm). Runkokotelon toisessa päässä on "emäputki"/ohjauksen laakerointi ja runko toimii myös ilmasuodattimen kotelona, jonka kansi on puolestaan sen päälle tiiviisti kiinnittyvä, alumiinista valmistettu polttoainesäiliö. Moottoria sanotaan lyhytiskuiseksi, jos halkaisija on suurempi kuin iskunpituus ja pitkäiskuiseksi jos suhteet ovat päinvastaiset.) Superquadrossa nämä lukemat ovat huimaavat 112 x 60,8 mm, eli halkaisijaa on lähes tuplasti iskuun verrattuna ja siitä juontaa nimeen varsin perustellusti tämä Super-lisuke
On totta, että viidellä-kuudella alimmalla tuhannella moottorissa on potkua vähemmän kuin 1198:ssa, mutta jos yrität ajaa kovaa, sillä on helpompi pitää tasaista vauhtia, koska moottori ei ole niin aggressiivinen ja pelottavan äksy. Panigale on erittäin tehokas, mutta se on paljon helpompi ajettava kuin useat pienitehoisemmat pyörät, joissa ei ole apuna elektroniikkaa, kuten esimerkiksi "ride-by-wire" -systeemiä. Meidän täytyy olla vain tyytyväisiä ja kiittää asiakkaitamme. Teleskooppiputket on asetettu samalle leveydelle kuin Superbike-racereissa, mikä mahdollistaa tehokkaamman, jäähdyttävän ilmavirtauksen etujarrulevyille. Claudio Domenicali, Ducatin toimitusjohtaja "Kun aloitimme tämän projektin tavoitteenamme oli -10 kg ja +10 hv, mutta sitten insinöörit uppoutuivat tehtäväänsä oikein perusteellisesti ja huomasimme, että meillä on mahdollisuus päästä vieläkin pidemmälle. Jos jokin osoittautuu hyväksi ratkaisuksi, sitä kannattaa jatkaa ja ennen pitkää siitä muodostuu osa yrityksen kulttuuria, ikään kuin tavaramerkki. Alumiininen takarunko on puolestaan kiinnitetty moottoriin. Entä oliko trellis-rungosta luopuminen iso päätös. Pyörän akseliväliksi muodostui 1.437 mm, joka on ainoastaan 7 mm enemmän kuin edeltäneessä mallissa. Mutta jos jokin muodostuu kehityksen esteeksi, olemme avoimia muutoksille. Olimme myönteisesti yllättyneitä löytäessämme lisää voimaa, ja koska uudistimme koko moottorin perusteellisesti, me emme asettaneet sen suunnittelussa mitään tavoitetta. Takaiskunvaimennin sijaitsee vaakaasennossa pyörän vasemmalla puolella ja tässä ratkaisussa on otettu huomioon se, että jousituksen vivuston on oltava nopeasti säädettävissä progressiiviseksi, jos pyörällä ajetaan matkustajan kanssa maantiellä, tai lineaariseksi, jos sillä ajetaan radalla. Joten ei siitä kiivasta yhteenottoa syntynyt. Muutamien testien jälkeen havaitsimmekin, että tästä piirteestähän on pelkkää etua. 09-2766 570 sähköposti: myynti@ducati.fi www.ducati.fi etupyörälle ja sen joustoliikkeelle saatiin "raivattua" riittävästi tilaa. Pyrimme myymään ABS- ja luistonesto-systeemeitä niin paljon kuin vain mahdollista, koska se takaa samalla tuotteiden turvallisuuden todellisen kehityksen. Teemme kaikkemme, että tuotteemme olisivat parhaita mahdollisia, sillä tyytyväiset asiakkaat ovat paras palkkio ponnistelustamme." Claudio Domenicali. 76. Jopa perus-Panigalen etujousitus on innovatiivinen. Jotta pyörän kokonaisrakenne olisi mahdollisimman kompakti, 90° V-twinmoottorin asentoa "pyöräytettiin" pyörän kokonaisrakenteessa 6° taaksepäin, jolloin Ducati 1199 Panigale (Panigale S) Moottori: Nestejäähdytteinen, 8-venttiilinen, 90° desmo DOHC-twin Sylinteritilavuus: 1198 cc Sylinterimitat: 112 x 60,8 mm Puristussuhde: 12,5:1 Pa-syöttö: Mitsubishi elektroninen ruisku, ellipsiset imukurkut Teho: 195 hv/10.750 rpm Vääntö: 132 Nm/9.000 rpm Kytkin: Märkä monilevyinen lukkiutumaton luistotyyppinen Vaihteisto: 6-portainen Etujousitus: Marzocchi Ø 50 mm USDteleskooppihaarukka (Öhlins NIX 30 Ø 43 mm) jousto 120 mm, jousen esijännityksen, puristus- ja paluuvaimennuksen säätö Takajousitus: Sachs-monovaimennin (Öhlins TTX36) jousto 130 mm, jousen esijännityksen, puristus- ja paluuvaimennuksen säätö Etujarru: Kaksi Ø 320 mm levyä, 4-mäntäiset Brembo Monobloc M50-radialpuristimet (ABS valinnaisena) Takajarru: Yksi Ø 245 mm levy, 2-mäntäinen Brembo-puristin (ABS valinnaisena) Etupyörä: 3.50 x 17 aluvaluvanne (Marchesini takoalumiini), 120/70 x 17 Pirelli Supercorsa SP Takapyörä: 6.00 x 17 aluvaluvanne (Marchesini takoalumiini), 200/55 x 17 Pirelli Supercorsa SP Etuhaarukan kulma/ jättö: 24,5° / 100 mm Akseliväli: 1.437 mm Istuinkorkeus: 825 mm Tankin tilavuus: 17 litraa Kuivapaino: 164 kg (ei akkua, öljyä, eikä jäähdytysnestettä), märkänä 188 kg Hinta Panigale: 28.955,48 / ABS 30.456,31 Panigale S: 36.459,31 / ABS 37.959,82 Tricolore: 42.984,31 Maahantuoja: Oy Hailac Ab Metsäkyläntie 4 01800 Klaukkala Puh. Valmistajana meidän on oltava koko ajan aktiivisesti mukana kehittämässä tuotteidemme turvallisuutta ja toivon, että me onnistumme siinä. Minusta tuntuu, että monet pitävät Ducatia perinteikkäämpänä kuin mitä me itse asiassa olemme. Samalla saatiin pyörän painonjakauma aiempaa etuvoittoisemmaksi 52:48% (ennen 50:50 %). Olimme projektia käynnistäessämme aluksi hieman jännittyneitä, sillä tiesimme, että isohalkaisijaisessa ja lyhytiskuisessa moottorissa on vähemmän voimaa keskialueella. Kyllä ja ei. Yksittäisenä mallina Tricoloren kysyntä on ylittänyt huimasti kaikki ennakkoodotuksemme, sillä sen hinta on melko korkea, emmekä siitä johtuen olleet varautuneet näin suureen kiinnostukseen. Keskialueen tehon heikentäminen ei ollut itsetarkoitus, vaikkakin tiedostimme niin käyvän, mutta lopulta kokonaisuus kääntyi eduksemme. Etuosan tiivistetymmän rakenteen ansiosta oli mahdollisuus tehdä yksipuolisesta takahaarukasta 39 mm edeltäneen mallin vastaavaa pidempi. Marzocchin Ø 50 mm USD-teleskooppihaarukan liukuputket on valmistettu anodisoidusta alumiinista, eikä teräksestä ja siinä on paineistettu vaimennusjärjestelmä, joka sallii vähäisemmän öljymäärä käytön. Tällä ratkaisulla saadaan painosäästöä 1 kg. Viime vuonna myimme 42.000 moottoripyörää ja tälle vuodelle olemme budjetoineet kasvua, vaikkakin tässä vaiheessa on liian aikaista puhua mistään tarkoista luvuista. Olemme saaneet kiitettävästi tilauksia Panigale-mallille, joten vuosituotannon kokonaismäärä sen osalta voi olla 5.000-10.000 kappaletta riippuen siitä minkä verran saamme tilauksia toisella vuosipuoliskolla. Me vain yksinkertaisesti halusimme tehdä kautta-aikain parhaan 2-sylinterisen 1200-tuutioisen
Ohessa meillä on tämän jo yli 40-vuotiaan klassikon koeajo, jonka Roland Brown on suorittanut vast'ikään Englannissa. Aikakausia, niiden edustajia ja arvostuksia on mielenkiintoista vertailla. Honda CB 500 Four 77. Sen myötä käynnistyi moottoripyöräilyssä moderni ajanjakso, sillä eittämättä tämän Tuutti-lempinimen suomalaisten harrastajien keskuudessa saaneen moottoripyörämallin myötä kaikki muuttui. Roland Brown Klassikko: Nelisylinterisellä rivimoottorilla varustettu Honda CB 750 vavisutti moottoripyöräilevää, kun se esiteltiin vuonna 1969. Pari vuotta myöhemmin, kaudella 1971 Honda esitteli samaa peruskonseptia noudattelevan, mutta pykälää pienemmän vaihtoehdon, joka oli saanut mallinimekseen CB 500 Four
Näkyvimpiä todisteita ovat tietysti ilmajäähdytteinen rivinelosmoottori, jossa Samanlainen/erilainen on kannessa yksi nokkaakseli (SOHC), sähkökäynnistys ja edessä yksipuolinen levyjarru. Monet moot toripyöräilijät, joilla oli onni ajaa tämän modernin historian ensimmäisiä super bikejä jo 70luvun varhaisina vuosina, ovat sitä mieltä, että ensimmäisistä 4pyttyisistä Hondista paras tuli markkinoille vasta pari vuotta Tuutin jälkeen. Maidemme välillä on tiettyjä kulttuuri eroja, mistä johtuen arvostuksetkaan eivät osu kaikin osin kohdilleen. Silloinen uutuusmalli muistutti hyvin paljon CB 750 Tuuttia, mutta siinä oli muo doiltaan pyöreämpi bensiinitankki, joka antoi sille hieman pullukkamaisen ilmeen. Eng lannissa on vahva moottoripyöräkulttuuri ja siellä moottoripyörän valintaan eivät vaikuta niin voimakkaasti ulkoiset statuk set. Pyörissä on myös merkittäviä eroavaisuuksia: CB 500moottorissa sylin terit ovat pystysuorassa, 750Tuutissa ne olivat etuviistossa, CB 500:ssa on märkä sumppuvoitelu, Tuutissa oli kuivasumppu. Yläkuvassa kierros- ja nopeusmittareiden välissä näkyvä pienempi mittari on jälkikäteen asennettu öljynpainemittari. Veto tapahtui kampiakselin keskeltä monikerroksisella, sisäpinnastaan hammastetulla HyVo/ Morse/ lamelli ketjulla (kuka mitäkin nimeä on tottunut käyttämään) väliakselille ja siitä edelleen kytkimelle, pääakselille, vetoakselille ja ketjulla toteutetun toisiovedon välityksellä takapyörälle. Tehoa on peräti 17 hv vähemmän kuin CB 750 Tuutissa, 78. "Pienempi nelikko kykenee tarjoamaan suurimman osan niistä ominaisuuksista, joita pidetään CB 750:n vahvuuksina ja vain muutaman harvan sellaisen piirteen, jotka ovat luontaisia 750kuutioisen heik kouksia", luonnehti eräs aikakautensa arvostetuimmista englantilaisista koe ajajista, joka sanoi, että CB 500 oli ajet tavuudeltaan parempi, kiihtyvyydeltään rivakampi 100 km/h nopeuteen saakka, sekä käsiteltävyydeltään erinomainen. CB 500 Fourissa oli neljä Ø 22mm Keihinkaasutinta. Tässä pienessä nelipyttyisessä oli klassiset "oversquare" sylinterimitat 56 x 50,6 mm (poraus x isku) ja moottorin huipputehoksi ilmoitettiin 50 hv/9.000 rpm (joissakin tiedoissa on käytetty myös arvoa 48 hv/9.000 rpm). (Nuo lukemat saattavat herättää tänä päivänä hilpeää hartioiden hytkähtelyä, mutta tuolloin, neljä vuosikymmentä sitten, arvot olivat toiset ja silloin esitettiin arvioita oman aikansa huippuja keskenään vertailemalla. B 750 "Tuutti" saa mootto ripyörissä ansaitusti kunnian olla ensimmäinen modernin aikakauden edustaja, sillä onhan kyseisessä, vuonna 1969 julkiste tussa, aikansa edelläkävijässä nelisylin terinen, ilmajäähdytteinen rivimoottori, hienostuneesti edessä levyjarru, sähkö käynnistys ja kaikkea muuta nykyisin tavanomaista, mutta tuolloin moottori pyörissä ennennäkemätöntä. Tämän jutun on tehnyt Roland Brown Eng lannissa ja hän on poiminut tähän lainauk sia sikäläisistä, sen aikakauden lehdistä. Kyseinen vaikutelma oli kuitenkin har haanjohtava, sillä CB 500 oli ratkaisevasti pienikokoisempi, matalampi, kapeampi ja lyhyempi kuin Tuutti. CB 500:n ostajalla on haaveena ja esiku vana ollut 750kuutioinen Tuutti, mutta taloudellisista, tai muista seikoista johtuen on "täytynyt tyytyä" 500kuutioiseen. "Tuutista" poiketen CB 500 Fourin äänenvaimentimet olivat saaneet päihinsä supistukset, mistä johtuen niitä ei ryhdytty kutsumaan "Tuuteiksi". Itselläni on suomalaisena mielikuva, että useimmilla Lehdistö arvosti C Ilmestyttyään markkinoille neljä vuosikymmentä sitten CB 500 Four sai ansaitsemaansa arvostusta varustelustaan ja viimeistelyn laadusta. Se oli hienokseltaan erilainen, sekä muodoiltaan ja olemuksel taan merkittävästi kompaktimpi CB 500. Niinpä tämä vertailukin, vaikkakin neljän vuosikymmenen viiveellä, saattaa olla itse pääasiaa ajatellen jopa oikeuden mukaisesti käsityksiä oikovaa, eli jotkut, jotka ovat "joutuneet ostamaan vain CB 500:sen" saattavatkin saada näin jälki käteen mielihyvää, kun ovatkin tehneet kansainvälisellä mittapuulla arvioituna juuri sen oikean valinnan.) CB 500:n muotoilussa ja rakenteessa on merkittävissä määrin käytetty samaa ajatusmallia kuin Tuutin suunnittelussa kin. Sikäli nämä arviot eivät jää täysin ilmassa leijumaan ja vaille konkre tiaa, sillä tässä jutussa mittakeppinä käyte tyllä CB 750 Tuutilla on varsin merkittävä status klassikkoharrastajien keskuudessa. Yhtä merkittävä tieto on myös se, että kuivapainoltaan 185kiloi sena se oli yli 30 kg kevyempi kuin CB 750, jonka kokoa ja painoa oli kritisoinut useampi kuin muutama kuski, joilla on ollut tuolloin tilaisuus ajaa vastaavan kokoisia ja samaa aikakautta edustaneita eurooppalaisia pyöriä. CB500:ssa myös ensiöveto oli toteutettu eritavoin
CB 500:n runko noudatti samaa ratkaisumallia kuin CB 750, eli se oli kaksoiskehtorunko, mutta mittasuhteiltaan hieman pienempi. Etujarrulevy oli myös pienempi, Ø 260-millinen. Tankin päällä maaten se saavutti hieman yli 160 km/h huippunopeuden. Runkoputkessa, satulan alla oli kaksi koukkua, joihin pystyi ripustamaan kypärät ja sen jälkeen satula lukittiin paikalleen. Maalipinta ja kromiosat olivat korkealuokkaisia. Honda ei nuukaillut pyörän yksityiskohtien ja viimeistelyn suhteen. Kohollaan oleva ohjaustanko ja leveä kaksoissatula noudattivat samaa tyyliä kuin 750-mallikin. käsiteltävyydeltään pyörä lähentelee erinomaista..." ja "...alhaisissa nopeuksissa se on suunnattoman paljon parempi kuin CB 750...". CB 500:n käsiteltävyys arvostettiin myös korkealle. Kattava mittaristo sisälsi erilliset nopeusja kierroslukumittarit, sekä paneelin, jossa oli neljä merkkivaloa. Alan lehdistö arvosti aikanaan CB 500 Fourin ajo-ominaisuuksia sanoen sitä paremmaksi kuin CB 750 Tuuttia, ja kaikki merkit ja mallitkin huomioden yhdeksi aikakautensa parhaista. Cycle World -niminen lehti USA:sta kommentoi CB-viisisataista mm. näin: "... Se edusti teknisesti korkeaa huippulaatua ja oli siitä johtuen erittäin luotettava, eikä siinä ilmennyt edes rankankaan käytön seurauksena öljyvuotoja piirre, jota ei voinut sanoa parhaalla tahdollakaan sen aikaisista kilpailevista twineistä. Ne olivat arvostusta herättäviä huippunoteerauksia. Maantiellä CB 500 oli luotettava ja rento matkakumppani. Tehoiltaan tämä puolilitrainen nelisylinterinen pääsi likimain samaan suuruusluokkaan itseään isompien twinien kanssa, kuten esimerkiksi BSA 650 Lightning ja Yamaha XS2, ja hinnaltaankin ne olivat hyvin lähellä toisiaan. Niitä nimittäin moitittiin kautta linjan suurissa nopeuksissa epävakaiksi ja huonoiksi Edessä oli yksi kaksimäntäisellä puristimella ja Ø 260 mm levyllä varustettu jarru. mutta tämän uuden keskikokoisen teho/ painosuhde oli kuitenkin likimain samaa luokkaa Tuutin kanssa, kiitos yli 30 kg alhaisemman painon. ajaa. Takana oli kaksi iskunvaimenninta, joissa jouset olivat näkyvissä. Ei mennyt aikaakaan, kun kaikki kilpailevat merkit kopioivat tämän oivalluksen myös omiin pyöriinsä. Ei öljyvuotoja CB 500:n laatu ja yksityiskohtainen viimeistely saivat laajasti kiitosta, mutta suorituskyky oli kuitenkin se kaikkein merkittävin tekijä, minkä ansiosta pyörästä tuli niin suosittu. Sen suhteellisen maltillinen teho ja paino eivät saattaneet sitä saman vitsauksen kynsiin, johon useimmat muut monisylinteriset japanilaiset ajautuivat kautta koko 70-luvun. Etuhaarukka oli toteutettu ohuemmilla putkilla ja liukuputkien suojana käytettiin haitarikumeja. Vuonna 1971 CB 500:lle mitattiin varttimailin kiihdytysajaksi 14,7 sekuntia, jolloin vauhtia oli 141,5 km/h. Pyörässä oli myös valmius jota kehuttiin ensimmäiseksi maailmassa lukittavat kypäräkoukut. Tosin samainen lehti kritisoi, että takaiskarit ovat aivan liian löysät ja alivaimennetut. 79. Tuolloin se edusti alansa huippua, joten kehitystä on tapahtunut neljässä vuosikymmenessä. Tuon aikakauden huomioiden Hondassa oli myös ominaisuus, joka tänä päivänä on itsestään selvyys, mutta ei likimainkaan tuolloin. Se pystyi pitämään vaivatta marssivauhtina noin 130 km/h nopeutta. Ainoastaan ylämäet ja vastatuuli pudottivat hetkellisesti vauhtia
Pidän sitä kunnioitettavana luottamuksen osoituksena, kun hän antoi minulle henkilökohtaisesti tärkeän aarteensa koeajettavakseni. Käyttökelpoista vääntöä alkoi löytyä, kun kierroslukumittarin osoitin 80. Soichiro Honda ei tiennyt aikanaan, että hänen yrityksensä oli juuri antanut tämän pyörän myötä lähtölaukauksen uudelle nelisylinteristen keskikokoisten moottoripyörien luokalle, josta oli tuleva yksi moottoripyöräilyn merkittävimmistä. Sillä oli nautinnollista ajaa yrityksen lähistöllä sijaitsevilla teillä. Cycle Worldin testaajat menivät loppuyhteenvedossaan jopa niin pitkälle, että totesivat: "Honda on paras esimerkki moottoripyörästä, jossa yhdistyvät insinööritaidon huippuosaaminen ja loistavat yksityiskohdat." Samaisessa koeajoraportissa annettiin suitsutusta myös moottorin tasaisen värinättömälle käynnille, kyvylle pitää jatkuvaa korkeaa marssivauhtia, huimalle kiihtyvyydelle, hyvälle käsiteltävyydelle ja erinomaisen alhaiselle polttoaineen kulutukselle. Lähes suora ohjaustanko ja leveä kaksoisistuin tarjosivat mukavan, aavistuksen eteenpäin nojaavan ajoasennon ja vanhahtavasta ohjausgeometriastaan huolimatta pyörä kääntyy ketterästi puolelta toiselle. CB 500 sai runsaasti ihailijoita myös Atlantin tällä reunalla, mutta harvat ovat osoittautuneet yhtä uskollisiksi kuin tämän koeajoyksilön omistaja Charlie Garratt. Istuinkorkeudeksi ilmoitetaan 775 mm, joten useimpien kuljettajien molemmat jalat ovat ylettyneet tukevasti maahan. Ajovalon kromausta ja jälkeenpäin nopeus- ja kierroslukumittareiden väliin asennettua öljynpainemittaria lukuun ottamatta pyörä oli täysin alkuperäisessä ja erinomaisessa kunnossa. Ajettavuutta alhaisilla nopeuksilla on aina arvostettu yhdeksi CB 500:n vahvuudeksi, vaikkakin, kuten useimpia keskikokoisia, sitäkin täytyy kierrättää melko voimakkaasti, jotta voima saadaan mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön. Vuonna 1973, ollessaan 13-vuotias, hän pääsi Honda CB 500:n kyytiin. Tämä oli yksi niistä harvoista kritiikeistä, joita pyörä sai niin lehdistöltä kuin yleisöltäkin. Aika hemmetin hyvä, ainakin tämä, Charlie Garrattin henkilökohtaisessa omisCharlie Garratt. Millainen se on ajaa? tuksessa oleva silmäterä, joka hänellä on ollut jo pitkälti yli vuosikymmenen. Pyörä käynnistyi vaivattomasti napin painalluksella, sekä kuulosti yhtä pehmeältä ja hienostuneelta kuin vanhojen lehtien testiraporteissa silloisen uuden pyörän ääniä kuvailtiinkin. Nykyisin hän johtaa japanilaisiin klassikoihin erikoistunutta yritystä nimeltään; Oxford Classic Honda (www.classichondamotorcycles.co.uk). "Se oli aivan tuliterä, väriltään ruskea, ja se kokemus tyrmäsi minut täysin", muistelee Charlie Garratt ja jatkaa, "ostin itselleni sellaisen heti, kun ikää tuli riittävästi ja siitä saakka on omistukseeni aina kuulunut CB 500." CB 500 ei ehkä ole tehnyt jokaiseen Charlie Garratt yhtä voimakasta ja ikuista vaikutusta, mutta se oli jälleen yksi Hondan menestysmalli
Kun luin eräästä vuonna 1971 ilmestyneestä lehdestä, kuinka se kehui CB 500:n jarruja moottoripyörämaailman parhaiksi, niin täytyy myöntää, että jarrurintamalla on edistytty pitkin harppauksin neljän vuosikymmenen aikana. Kunnioituksesta pyörän ikää kohtaan en raaskinut vedättää moottorin kierroksia edes lähellekään punaisen rajaa, joka alkaa 9.250 rpm kohdalta. Moottori poikkesi monin muinkin osin 750-mallin voimanlähteestä. 1978: CX 500. Silverillä on kuulemma jopa alkuperäisiä pakoputkistoja CB 500 K1 -malliin ja hinnaksi kerrotaan £619. Se oli riittävän nopea ollakseen hauska ja se säilyttää tasaisen joustavan käytöksen kaikilla kierroslukualueilla. Tämän V-twinin ilmestyttyä CB 500 ja CB 550 poistuivat markkinoilta. "Ne kaikki rallattavat tyhjäkäynnillä hieman, mutta jos moottori muuten on pohjimmiltaan äänetön, eikä se savuta, niin peli on OK", arvioi Charles ja jatkaa, "tyypillisiä ongelmia, joita näissä, kuten kaikissa muissakin 40-vuotiaissa pyörissä voi ilmetä, on nokka- ja ensiövedon ketjun rallatus ja lahot lokasuojat." Hyvänä uutisena voidaan entisöijille kertoa, että lähes kaikkia uusia osia löytyy. Jopa tuoreimmatkin CB 500:t alkavat olla iältään nelikymppisiä, mutta hyvänä uutisena kerrottakoon, että kuten useimmat takavuosien Hondan suorat neloset, myös nämä olivat laadukasta tekoa, eikä niissä ollut mitään tiettyä heikkoa kohtaa. Lisää lukemista: Honda CB 750 Tuutti 40 vuotta, Moto1 nro 8/2009. Honda CB 500 Four Moottori: Ilmajäähdytteinen, 4-sylinterinen, 8-venttiilinen SOHC rivinelonen Sylinteritilavuus: 498 cc Sylinterimitat: 56 x 50,6 mm Puristussuhde: 9:1 Kaasuttimet: 4 x Ø 22 mm Keihin Teho: 50 hv/9.000 rpm Kytkin: Märkä monilevyinen Vaihteisto: 5-portainen Sähköt: 12V, ajovalo; 40/35W Runko: Teräsputkesta kaksoiskehtorakenne Etujousitus: Teleskooppihaarukka, ei säätöjä Takajousitus: Kaksi iskunvaimenninta, jousien esijännityksen säädöt Etujarru: Yksi Ø 260 mm levy, 2-mäntäinen puristin Takajarru: Rumpujarru Ø 180 mm yhdellä levittäjällä Eturengas: 3,25 x 19" Takarengas: 3.50 x 18" Akseliväli: 1.405 mm Istuinkorkeus: 775 mm Tankki: 14 litraa Kuivapaino: 185 kg 81. Käynnin tasaisuudesta on kiittäminen myös moottorin nelipistekiinnitystä runkoon, mistä pyörä saikin ylistystä osakseen vuonna 1971. Avoimella tiellä oli helppo ymmärtää, miksi CB 500 Fourilla oli parhaina päivinään niin paljon ystäviä. Hänen pitäisi tietää, mistä puhuu, sillä on ostanut ja myynyt niitä kymmenittäin vuosien saatossa, sekä myös omistanut ja ajanut omilla henkilökohtaisilla yksilöillään vuosikymmeniä. Mihin kiinnittää huomiota. siihen suhteutettuna on helppo ymmärtää, miksi CB 500 oli niin arvostettu pyörä. Yksi sellainen on esimerkiksi Honda classic -varaosia myyvä David Silver (www.davidsilverspares.co.uk). Euroopan markkinoilla säilyi CB 500. "Minulla on ollut kolme pyörää, joiden nokka-akselit on täytynyt vaihtaa, koska nokat olivat jostakin syystä niin Toisin kuin CB 750 Tuutissa, CB 500 Fourissa ei ollut kuivasumppuvoitelua, eikä siitä syystä myöskään öljysäiliötä satulan alla sijaitsen sivukotelon alla. Yksi asia, jota CB 500 saattaa joskus 'sairastaa' ja jota on pelkällä koeajolla vaikea havaita, on nokka-akselin kuluneisuus. kohosi 2000 rpm kohdalle, jonka jälkeen pyörällä oli nautinnollista ajella rauhallisesti maisemia ihaillen. pahasti kuluneita, ja sen seurauksena moottoreiden tehot olivat tippuneet olemattomiin. Ainoastaan pientä korkeataajuuksista kutinaa on havaittavissa joissakin kohdin kierroslukualuetta. Tasainen kulku CB 500:n aikajana 1971: CB 500 esiteltiin kaikilla markkinoilla 1972: CB 500 K1; ei merkittäviä muutoksia. Etujarru oli suhteellisen tehokas, kunhan kahvasta otti kunnollisen koko kouran puristusotteen ja takarumpu tarjosi jonkin verran taustatukea. Tuo aikalaisensa kirjoittama koeajoarvio CB 500:n jarruista on varmastikin täysin totta ja mm. Mutta ei sillä ajamista ajatellen ollut niin suurta merkitystä, koska neljän kappaleen rivi Ø 22-millisiä Kehinin kaasuttimia vastasi reippaasti kaasukahvan pyyntöihin, kun kierrosluku oli kohonnut yli 5.000 rpm lukeman. 1974: USA:n markkinoilla esiteltiin CB 550, jossa sylinterin halkaisijaa suurennettiin ja kasvaneeksi sylinteritilavuudeksi tuli 544 cc. Sylinterit olivat mm. 1975: CB 500-malli korvattiin CB 550F:llä, jonka muotoilua oli uusittu ja siinä oli 4-1-pakoputki. Suorituskyvyn lisäksi ajettavuus oli erinomainen, jos sitä vertaillaan yleisesti ottaenkin 40 vuoden takaisiin pyöriin, eikä ainoastaan pelkkiin japanilaisiin monisylinterisiin. pystysuorassa, eikä etuviistossa ja ensiöveto tapahtui kampiakselin keskeltä HY-VO-ketjulla. Jopa ikääntyneet takaiskaritkin pitivät takapyörän hallitusti komennossaan, jopa siinä määrin hyvin, että pyörän maavaraa pääsi hyödyntämään, kun alla olivat modernit ja mahtavan pidon tarjoavat Michelin Macadam -renkaat. "Jos se pyörii nyt, on olemassa suuri riski, että se tekee sitä vielä pitkään", sanoo Charlie Garratt. 1973: CB 500 K2; voimansiirron välityssuhteet, ei muita muutoksia. Tänä päivänä se ei kuitenkaan ole kovinkaan akuutti ongelma, koska nykyisin näillä pyörillä ajetaan vähän ja vika kehittyy todella hitaasti", sanoo Garratt. CB 350F Four esiteltiin USA:n markkinoilla, ei Euroopassa
ja paljon muuta! Koeajoraportti: Yamaha FZ8-N Numero 3/2012 ilmestyy 19.4. ÄLÄ JÄTÄ VÄLIIN! Tilaa omasi: www.moto1.fi. Koeajossa: Honda Crosstourer MV Agusta F3 Euroopan retkiä ..
unstoppaBlE tourinG. Espoo: R.M. vantaa: Biketeam 020-741 7217.. tule nyt tutustumaan maailman parhaaseen 6-sylinteriseen matkapyörään oman BmW motorrad -jälleenmyyjäsi luona k 1600. tampErE: R.M. oulu: Euro Motor Center 08-534 6500. Jyväskylä: Kuvan Moottoripalvelu 010-834 5300. Heino 010-617 0609. BmW suomi motorrad Ajamisen iloa k 1600 Gtl Ja Gt voimaa kuudElla sylintErillä Maailman parhaaksi kutsuminen on kaukana vaatimattomuudesta, mutta mitäpä muuta voisimme BMW 6-sylinterisistä K 1600 GT ja K 1600 GTL matkapyöristä sanoa. Niiden voimasta vastaa upea 6-sylinterinen moottori (160 hv, 175 Nm). vaasa: Käyttöauto 06-315 6300. Heino 010-617 0640. turku: Motomarket 02-274 8300. lahti: R.M. Ne ovat voittaneet maailmalla lähes jokaisen matkapyörävertailun, jossa ovat olleet mukana. Heino 010-617 0669. Ne on suunniteltu täydelliseen ajonautintoon ja rakennettu äärimmäisellä tarkkuudella. Niihin on tarjolla upeita innovaatioita kuten maailman ensimmäiset moottoripyörän kääntyvät Xenon ajovalot, alustansäätöjärjestelmä ja ajovakaudenhallintajärjestelmä. lappEEnranta: KoneSuni 044-541 1611
Käy tekemässä oma siirtosi lähimmällä Ducati-jälleenmyyjällä tai osoitteessa www.ducati.com Jos uskallat. Moottoripyörämaailman referenssi johon muita tullaan vertaamaan vielä pitkään. 1199 Panigale: Checkmate. Uusi Ducati 1199 Panigale. Superquattro-moottorin uskomaton 195 hevosvoiman teho ja 164 kg kuivapaino yhdistettynä ennen näkemättömään teknologiaan ja italialaiseen muotoiluun. JÄLLEENMYYJÄT: Delta Fun Center HELSINKI, Jyväs-Marine Oy JYVÄSKYLÄ, Menokone Oy KOUVOLA, Oy Hailac Ab KLAUKKALA, Moto24.fi OULU, Moto-Rauma Oy RAUMA, R.M. Heino Oy TAMPERE MAAHANTUOJA: Oy Hailac Ab, Metsäkyläntie 4, KLAUKKALA I Puhelin (09) 2766 570 I E-mail: myynti@ducati.fi I www.ducati.fi