Moto1 3/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Numero 3/2009 Hinta 7,50 HD 2009 TOURERIT INDONESIA Matkakohteena KOEAJOT · Ducati Streetfighter/S · KTM 990 SM T ja R · BMW R 1200 R
Se oli silloin se, mutta jokaisella aikakaudella näyttää pulpahtavan esiin omat epäkohtansa, jotka loppupeleissä nakertavat alan elinkelpoisuutta. Yleisesti ottaen Suomessa asiat ovat edelleen erittäin hyvällä tolalla, mutta jokainenhan meistä tietysti kantaa itse vastuun omista tekemisistään ja ratkaisuistaan, joten on tyhmää ruveta ketään neuvomaan. Harrastuksesta luopuminen saattaa tuntua hetkellisesti hyvältä päätökseltä jonkun tilapäisen ongelman ratkaisemiseksi, mutta mitä todennäköisemmin se ei ole sitä, vaan pikemminkin lähtökäsky päälle kasautuvien uusien ongelmien lumivyörylle. KUSTANTAJA: Motopoint Oy Ahdenkallionk 46 05820 HYVINKÄÄ ISSN 1795-9071 PAINOPAIKKA ScanWeb, Kouvola *Puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta 010 numeroon soittaminen maksaa 8,21 senttiä/puhelu + 5,9 senttiä/minuutti ja matkapuhelimesta soitettaessa hinta on 8,21 senttiä/puhelu + 16,09 senttiä/min (alv 22%).. Näin kykenet säilyttämään otteen siihen tuttavapiiriin ja sosiaaliseen yhteisöön, joka antaa elämällesi sisällön. Älä luovu moottoripyöräilystä, vaan jatka sitä vaikka matalalla profiililla, kunnes jälleen valoisammat ajat koittavat. Ajat ja tavat ovat muutaman viimevuoden aikana kuitenkin muuttuneet. Sitten tapahtui se odottamaton käänne, maailman sheriffi Georg trouble-juu on pommittanut lähi-itää liki vuosikymmenen ja menihän se maantasalle. Jos luovut jostakin, jolla on sinulle todella suuri merkitys, elämääsi syntyy tyhjiö ja takuuvarmasti se myös täyttyy, mutta tuskin toivomallasi tavalla. Kaupan rakenne on myös muuttunut näiden huiman kasvun vuosien aikana. ÄLÄ LUOVU, VAAN JATKA... Moottoripyöränäyttelyä on opittu pitämään seuraavan ajokauden virallisena avajaistilaisuutena, vaikka itse ajamaan pääsyä saakin odottaa vielä parisen kuukautta. Ennen oli aivan normaalia, että asiakkaat kiersivät näyttelyssä kauppiaalta kauppiaalle ruutupaperin kanssa ja vedättivät hinnat alas. Se oli helppoa, kun kaikki merkittävimmät kauppiaat pystyi kohtaamaan nokittain muutaman minuutin välein. Yritysten on täytynyt tehdä suuria investointeja luodakseen kilpailukykyiset ja puoleensavetävät puitteet, jotta olisi mahdollisuus saada ne asiakkaat sisään ja sen jälkeen pyrkiä pääsemään niihin volyymeihin. Se vaihe sattui tähän kohtaan, kupla puhkesi ja se joku, joka maksaa, olemme me jokainen. Turha tässä meidän on ruveta toisiamme sormella osoittamaan ja syyllisiä hakemaan. Moottoripyöräala, kuten myös itse harrastus oli kohonnut hovikelpoiseksi ja liikkeet kohonneet nokisista kellareista vähintäänkin katutasoon. Moto1-lehti vastaa vain tilaamastaan aineistosta. 010 617 2400 sp.: tilaus@moto-lehti.com COPYRIGHT Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Moto1lehden lupaa on ehdottomasti kielletty. Oma näkemykseni kuitenkin on, että meidän tulisi pyrkiä jatkamaan elämää normaaliin tapaan. 010 296 1841 INTERNET www.moto1.fi SÄHKÖPOSTI tilaus@moto-lehti.com ilmoitus@moto-lehti.com PÄÄTOIMITTAJA Pekka Neste pekka.neste@moto-lehti.com AVUSTAJAT Roland Brown Heikkilä Jari Heinäaho Ilkka Kankaansyrjä Kalevi Kuningas Jouko Kuntola Kai Myyry Pekka Niinivaara Pekka Saano Veijo Suurinkeroinen Juha Tengman Jyri Vilkuna Visa Ylikoski Pauli ILMESTYMINEN 9 kertaa vuodessa, Tilaushinnat: vuositilaus 56 kestotilaus 52 TILAUKSET Internet: www.moto1.fi/tilaa puh. Kaikki näytti vielä viime syksynä hienolta. Meille, joille moottoripyöräily on elämäntapa, sen tulee olla sitä myös jatkossa. Tammikuussa messujen kiimassa hinnoiteltiin kaupat, jotka käytännössä kuitenkin toteutettiin vasta huhti-toukokuussa. Maailman talous meni kuralle. Kilpailu kiristyy ja katteet pienenevät, joten ansio on pyrittävä saamaan suurilla myyntimäärillä hienosti sanottuna volyymilla. 010 617 2410 toimitus 010 617 2400 tilaukset Fax. Kyllä siitä myös melkoinen lasku kehittyi ja jonkun se on aina jossakin vaiheessa otettava maksettavakseen. Rohkaisee 3 Moto-Ykkönen -lehti Ahdenkallionkatu 46 05820 HYVINKÄÄ *Puh. Kotikulmilta puhelimitse hoidettuna vastaava ei olisi onnistunut. MP-näyttely kuitenkin ravistelee talviuneen vaipuneet ainakin hetkeksi hereille
F I tai puh. 020 7757 200. B R A N D T. W W W
Viritetty tuottamaan paras teho ala- ja keskikierroksilla. NYT JUHLAHINTAAN Sh. 15.305,08,- HONDA CB600F HORNET Jo kymmenen vuotta suosion huipulla Euroopassa. Julma, teeskentelemätön ja pehmeäkäyntinen jättiläinen, joka kiittää ajajaansa helpolla ajettavuudellaan. NYT JUHLAHINTAAN Sh. 15.566,08,- Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut, enintään 600 euroa. Honda-moottoripyörien T A K U U 4 V U O T T A . Takuuehdot kauppiaaltasi.. HONDA CB1000R Katu-uskottava, särmikkäästi muotoiltu pyörä, jonka polttoaineen ruiskutuksella varustettu moottori perustuu CBR1000RR Firebladen voimanlähteeseen. Monia samoja ratkaisuja, joita on käytetty Hondan RR-kisakalustossa. NYT JUHLAHINTAAN Sh. 10.808,89,- HONDA CB1300F Retro-henkeä ja tinkimätöntä nykytekniikkaa
Pan America -turnee etenee kolmannessa osassa trooppisen sateen siivittämänä Guatemalan rajaasemalta Panamaan. 41 Kierros kotimaassa: Kuusamo - Salla Savukoski Luosto 27 Suomi on saaressa, siis matka alkaa laivalla vertailussa eri reittivaihtoehtoja 32 Moottoripyörämatka Australiaan, osa 7 Indonesia 60 Pan America, osa 3 Tropiikin kuumat yöt KOEAJOT: 56 Ducati Streetfighter ja Streetfighter S 64 KTM 990 Supermoto T 69 KTM 990 Supermoto R 74 R 1200 R iso Bemari pienillekin kuskeille 81 Motomarkkinat 84 Harley-Davidson 2009 Tourerit FLHT Electra Glide, FLHTCU Ultra Classic Electra, FLHX Street Glide, FLHR Road King ja FLHRC Road King Classic 90 Seuraavassa numerossa. Etelä-Amerikan seikkailu alkaa sivulta 44. TÄSSÄ NUMEROSSA: 3 Pääkirjoitus 6 Tässä numerossa 8 MPC (Millepercento) BB1 Rakkaudesta moottoripyöriin 10 Uusi lakimuutos astui voimaan Hinnat sentin tarkkuudella 12 Rundit 20 Moottoripyörä ja vakuutusten voimassaolo ulkomailla
MPC (Millepercento) BB1: RAKKAUDESTA MOOTTORIPYÖRIIN E dellisessä numerossa meillä oli Helsingin MP-näyttelyartikkelin yhteydessä kuva Moto Guzzi Grison näköisestä pyörästä ja sen luojasta, Giuseppe Ghezzistä ja tuon kyseisen kuvan tekstissä lupasimme palata aiheeseen. Giuseppe Ghezzi ennätti olla jo usean vuoden ajan Moto Guzzin suunnitteluosaston palveluksessa, mutta Guzzin siirryttyä Piaggion omistukseen Giuseppea oltiin konsernin sisällä siirtämässä Vespan tehtaalle, mutta sehän ei sopinut miehelle, jonka sydän sykkii moottoripyörille ja ennen kaikkea Guzzille. Loparit ja oma paja Mies otti lopputilin, mutta sen jälkeen hän ei ole jäänyt pyörittelemään peukaloitaan. Joskus, ehkä noin vuosikymmen sitten oli Helsingin näyttelyssä Ghezzi-Brian -niminen Caferaceri, joka sekin pohjautui moottorinsa osalta Guzziin. Laite perustuu Moto Guzzi Grisoon ja se ensiesiteltiin yleisölle Milanon mp-messuilla viime marraskuussa. Vaikka MPC näyttääkin aidon Guzzimaisesti ilmajäähdytteiseltä, sitä se ei kuitenkaan ole. NASCAR-sarjasMoottorin edessä on jäähdyttimen kenno. MGS-01:stä piti tehdä myös tieliikenneversio, mutta se jäi suunnitelma-asteelle Guzzi-tehtaan uusien omistusjärjestelyiden vuoksi. Periaatteessa moottori on rakennettu lähes kokonaisuudessaan uusiksi ja sen sylinteritilavuus on kasvatettu 1420-kuutioiseksi. Siitä on todisteena vaikkapa oheinen, tämän jutun aiheena oleva MPC (Millepercento) BB1-moottoripyörä. Tuntien italialaisten rakkauden moottoripyöriin ja mandellolaisten eritoten Guzziin, ei saa koskaan sanoa, että projekti olisi kuopattu. Ghezzi-Brianit valmistettiin pienessä pohjoisitalialaisessa, Perego-nimisessä kylässä, noin puolen tunnin ajomatkan päässa Mandello del Lariosta, joka on Moto Guzzin kotikaupunki. Jokunen vuosi sitten näki päivän valon Moto Guzzi MGS-01-raceri, josta oli lehtemme numerossa 6/2003 Roland Brownin suorittama koeajo. Guzzi-pohjainen moottori on nestejäähdytteinen huolimatta siitä, ettei mikään itse koneessa viittaa siihen, vaan sylintereiden jäähdytysrivat ovat hyvin aidon näköiset. Giuseppe Ghezzi 8. Ei pidä siis yllättyä, jos jokin vastaava vielä tullaan jonakin päivänä saattamaan päivän valoon. Giuseppe Ghezzi kertoo, että moottori vastaa sisuskaluiltaan 1/4-osan pituista pätkää NASCAR-sarjan kilpa-auton moottorista. MGS-01 oli rakenneratkaisuiltaan hyvin pitkälle yhteneväinen Ghezzi-Brianin kanssa ja ihmekös tuo, Guzzin tehdas ja Peregossa sijaitseva paja olivat ryhtyneet yhteistyöhön
Tämänkertaisen seminaarin aiheena oli huhtikuun alussa (seminaarihetkellä vielä voimaanastuva) voimaan astunut uusi AUTOVEROLAKI, joka koskee myös moottoripyöriä. Uusi lakimuutos astui voimaan HINNAT SENTIN TARKKUDELLA Pekka Neste MP-Kauppiaat ry on maamme moottoripyöräkauppiaiden yhteinen edunvalvontajärjestö. Kaupallisesta nimestään huolimatta se kuitenkin ensisijaisesti valvoo suomalaisen moottoripyöräilyn etua, eli MP-Kauppiaat ry:n toiminnanjohtaja Jorma Vasama on asiantuntijajäsenenä ja lausunnon antajana hyvin monissa moottoripyörien ja moottoripyöräilyn lainsäädäntöä koskevissa työryhmissä. Siihen liittyvät toimet eivät sinällään Y sanottavasti kosketa kuluttajaa, mutta kaupankäynnin rutiinit se muuttaa. Kyllä sen kuluttajakin huomaa, jos ei muusta niin vähintäänkin moottoripyörien hintalapuista, joissa ilmoitetaan autoveroton hinta, veron osuus sentin tarkkuudella ja asiakashinta, jossa nämä hintaan vaikuttavat osatekijät on laskettu yhteen ja sekin sentin tarkkuudella. Käytännöksi on muodostunut, että vuosikokouksen yhteydessä, jolloin jäsenistön edustajia on helpoin tapa saada yhtä aikaa paikalle mahdollisimman paljon, järjestetään myös seminaari jostakin alaa sivuavasta ajankohtaisesta aiheesta. Toimenkuvaansa kuuluen Vasama pitää jäsenistöön säännöllisesti yhteyttä vähintäänkin kerran kuukaudessa ja jäsenistöön kuuluu tällä hetkellä 85 yritystä. Kauppiaat saivat siis infoa asiasta peräti kolme viikkoa ennen lain voimaan astumista. Kyseessä ei siis Tullihallituksen tulliylitarkastaja Netta Voutilainen esitteli seminaarin osanottajakunnalle 7.3.2009 Autoverolain muutoksen ( Laki 5/2009 ), joka astui voimaan siitä noin kolme viikkoa myöhemmin, eli 1.4.2009. 10. Lisäksi yhdistyksellä on kannattajajäseniä. hdistyksen vuosikokous järjestettiin lauantaina 7.3.2009. Muutoksen myötä asiat muuttuvat aiempaan verrattuna perusteellisesti
13.30 Moottoripyöräparaati Ruissaloon, jossa Kevätpäivän päiväjuhla. Arain uusi RX-7GP on ainoa kypärä, joka jo tässä vaiheessa täyttää sekä ECE22-05- että SNELL M2010hyväksynnät. kevatpaivat09@ gmail.com. Posa kertoo, että sitten kun hän ilmeisesti joskus lopettaa tähän mennessä jo yli 30 vuotta kestäneen aktiiviuransa, hän matkustaa Amerikkaan, ostaa sieltä Harrikan ja ajaa sillä Kanadaan tapaamaan isäänsä, joka muutti sinne vanhenpien erottua Posan oltua tuolloin 6-7-vuotias. PM-mestaruuksia on lähemmäs kymmenen. Tässä muutamia poimintoja näiden testausmenetelmien välisistä merkittävistä eroista: SNELL M2010 iskunvaimennustestit tehdään testaajan vapaasti valitsemiin pisteisiin kypärään määrätyn testirajaalueen yläpuolella (kuva). Posalla on henkilökohtaiset maailmamestaruudet vuosilta 1995 ja 2002, sekä joukkuemaailmanmestaruudet vuosilta 1985,-95 ja 2002. Iskunvaimennustestit tehdään kaksi kertaa samaan pisteeseen. SNELL M2010-iskunvaimennustestissä käytetään useamman muotoisia testialasimia kuin ECE22-05 -testissä. Paraati kulkee mm legendaarisen Ruissalon ajojen pää- ja lähtösuoraa. Tuo siis lasten iloksi mukanasi tarpeettomaksi jäänyt lelu, joka voisi vielä tuottaa iloa muille! LELUKERÄYS 10.30 13.30 Kokoontuminen Forum Marinum, Linnankatu 72, Turku. SNELL M2010-testissä käytettävät iskuenergiat ovat (kypärän ja testipään koosta = painosta riippuen) 41-96% suuremmat kuin ECE22-05-testissä. Jossakin byrokratian portaassa on kuitenkin päässyt syntymään valitettava tietokatkos, sillä nyt on selvinnyt, että merkki Posan antamaan näytteeseen on tullut lääkärin määräämistä reseptilääkkeistä, joita hän joutuu syömään verenpainetautiin päivittäin. Ravintolapakettien ennakkomyynti 040 709 2891, sp. Se ylittää selvästi Euroopassa käytetyn ECE22-5 -standardin. ECE22-05 -testissä kukin testipiste testataan ainoastaan yhdellä iskunvaimennustestillä, lisäksi ECE2205-testissä testattavat pisteet on tarkasti määrätty, joten ne ovat valmistajan tiedossa jo etukäteen. Ohjelmamaksu 10 , esiintyy Janne Engblom Band. Tätä turvallisuuden kannalta tärkeää ominaisuutta ei ECE2205-testissä testata iime numerossa kerroimme, että Ruotsin jääspeedwayikoni Per-Olov "Posa" Serenius on kärähtänyt Innsbruckin Joukkue-MM-kisojen yhteydessä suoritetussa dopingtestissä ja että siitä syystä häneltä evättiin kauden loppuihin GPkisoihin osallistuminen. Majoitustilaukset 02-337 3800, tunnus HYMY09. S RX -7GP TÄYTTÄÄ JO NYT SNELL M2010 HYVÄKSYNNÄN NELL M2010 on amerikkalainen kypärän testausstandardi ja se on iskunvaimennuksen osalta maailman vaativin. Järjestelyistä vastaa Turun Moottoripyöräilijät ry. TAPAHTUMAN AIKATAULU joen rannasta. Näin ollen SNELL M2010 -testissä iskunvaimennusominaisuudet testataan monipuolisemmin ja kypärän turvallisuutta tutkitaan useamman kaltaisten onnettomuuksien varalta. alkaen 57 . Iltatilaisuus: lauantaina 16.5. Tex Mex Buffet 25 . SNELL M2010 astuu Suomessa voimaan syyskuussa 2009. 17.5. Sataman ja Kevätpäivä-opasteet tuovat perille, sillä paikka löytyy Turun Linnan ja Suomen Joutsenen luota Aura- Hymyilevän motoristin majoituspaketit Turun Sokos hotelleissa ajalle 15. SNELL M2010, kuten nyt vielä käytössä olevassa SNELL M2005 -testissäkin, testataan myös kypärän kyky suojata päätä terävän esineen läpitunkeutumiselta. kello 18.30 alkaen. lainkaan. Molemmissa testeissä aivoihin koh- distuvaa kiihtyvyyttä mitataan testipään sisällä olevalla kiihtyvyysanturilla. Uusi Arai RX-7GP täyttää siis jo tänä päivänä, ensimmäisenä kypäränä maailmassa sekä SNELL M2010 että ECE22-05testien vaatimukset, joten se on merkittävä todiste turvallisuuden kehittymisestä. V KUNNIAN PALAUTUS POSA ON PUHDAS MOTORISTIN KEVÄTPÄIVÄ TURUSSA 16.5.09 Moottoripyöräilijöiden ajokauden avaus, Hymyilevän Motoristin Kevätpäivä, on tänä vuonna Turussa. Sisältää hotellimajoituksen sekä lauantain iltaohjelman ruokailuineen. Miehen kilpailulupa on hänelle asianmukaisesti palautettu ja sen kunniaksi tämä siviiliammatiltaan Gävlessä toimiva 61-vuotias palomies valloitti itselleen jälleen yhden Ruotsin jääspeedwaymestaruuden, joka on hänelle järjestyksessään jo 20:s. Paluumatkalla kukin voi kurvailla tammien kätköissä kulkevalle Jarno Saarisen muistotielle. Kevätpäivien yhteydessä suoritetaan moottoripyöräilijöiden lelukeräys pienten lasten vastaanottokodin hyväksi. Lisätietoja (www.mctump.fi). ILTAJUHLA JA MAJOITUS 12
0500-501110 INFO suomeksi: 0400-501110 INFO ruotsiksi: 0500-501110 www.mcklubb99.egetforum.se 14. Yleensä ajopäivä on maanantai ja lähtö tapahtuu Pietarsaaren rautatieasemalta klo 18.30. Oravainen, Furibo Kaustinen, Salokylän nuorisoseura 13.7 20.7 27.7 3.8 10.8 17.8 24.8 31.8 5.9 7.9 14.9 Teerijärvi, Småbönders koulu Monå Uf Svanen Kruunupyy, Torgare Veteli, Veikkola MP Prätkäys Öja, Kalastajakylä Evijärvi, Väinöntalo Kotiseutumuseo Sokoja, Fackelheim Lappfors, Tanssilava LAUANTAI. 06-5615 566, sp. kivitippu@kivitippu.fi Lepplax, samlingshus Alavetelin Gula Paviljongen Kaustinen Jylhän Kylätalo Vitsjö Kylätalo Teerijärvi, Högnabba Tanssilava TIISTAI. Poikkeuksiakin viikonpäivien ja kellon aikojen suhteen on, mutta ne on mainittu oheisessa luettelossa kyseisen tapahtuman kohdalla. 1.5 4.5 11.5 18.5 23.5 25.5 1.6 8.6 15.6 22.6 23.6 29.6 PERJANTAI. kuva: Glenn Sundqvist MC KLUBB 99 MP KLUBI KESÄAJOT 2009 Pietarsaarelaisen MC KLUBB 99 MP KLUBI:n perinteeksi on muodostunut järjestää kesäiltaisin ajoretki johonkin lähialueen mielenkiintoiseen kohteeseen. Kovjoki asema lähtö klo.12.00 Överpurmo, Kotiseutumuseo Lassfolk Kruunupyy; Jeussen, Kyläkoti Pensala nuorisoseura Moottoripyörätapahtuma kylpylä Kivitipussa Lappajärvellä Info puh. Lappajärvi Ympäri, Lake Run 12 lähtö klo.10.00 Katternö, Byagård Kauden päättäjäiset, Kruunupyy, Emet folkpark 6.7 Kantlax, Byagård 11-12.7 Viikonloppu matka Töysään, Sepenniemen Lomakylä lähtö klo.10.00 HUOM! Ilmoittaudu ennen 29.6 puh
Suomalainen readme.fi-kustantamo on julkaissut Juha Vartiaisen toimittaman, "Kaksipyöräiset Veteraanit" -nimisen, vanhoja moottoripyöriä ja mopoja käsittelevän 230-sivuisen kirjan. Nuoremmilla on muistoja, kuinka sinisen pakokaasun keskellä reviteltiin soramontussa sportti-mopoilla. Vilpittömästi voi sanoa, että tekotapa hyväilee aikuista makua. Moni maaseudulla nuoruutensa viettänyt muistaa lähestyvän Pappa-Tunturin äänen ja kenties sateen kasteleman soratien hajun. Pelkästään ääni, haju tai kuva voi palauttaa mielemme sopukoista jonkin asian elämämme varrelta, vaikka se olisi ollut unohduksissa jo vuosikymmeniä. Ovathan ne lähes kirjaimellisesti aikakoneita menneisyydestä. Merkit ja mallit palautuvat mieleen ja niistä on tosiaankin myös tiivistetty tietopaketti, jolla pääsee asiassa alkuun. veteraani-ikäinen moottoripyörä tai mopo on vain kasa käytöstä poistettua kylmää rautaa. Pyöräkohtaiset esittelyt eivät pyrikään antamaan tarkastelun kohteesta täydellistä läpileikkausta, vaan pikemminkin verestämään vanhoja muistoja ja palauttelemaan mieleen asioita, jotka ovat ehtineet hautautua muistin sopukoihin. Kirjan johdannossa, josta oheen lainaan pienen otteen, Juha Vartiainen kertoo varsin osuvasti ja totuuden mukaisesti: " ... Kaupungissa kasvanut voi puolestaan muistaa kerros- talojen sisäpihalla kaikuvan Jawan pörpötyksen. Kirjan suositushinnaksi ilmoitetaan 38 . Tätä kirjaa on kiva selailla ja vaipua vuosikymmenien takaisiin aikoihin. Lisätietoja saa puhelimitse numerosta 09-6937 6336 tai sp. Kovin suurta merkitystä ei ole sillä, onko itse ollut motoristi, vai ei..." Selattuani tämän kirjan ja luettuani ensihätään pätkän sieltä, toisen täältä, minulle kävi juuri niin kuin Juha Vartiainen tuossa referaatissa kertoo. Esine, josta aika on ajanut armottomasti ohi. palvelu@readme.fi, internet (www.readme.fi). Le 5 vä se nti Täyden palvelun pyöräkauppiaasi nyt uusissa tiloissa Kuopion Leväsellä! Kisällinkatu Rauh LEVÄNEN alah denti e e. Puhtaasti moottoripyöräilyllisin perustein asioita arvioiden tässä teoksessa esiteltävät moottoripyörät ravistelevat lukijansa hereille horroksesta. Mopoista ja moottoripyöristä on muistijälkiä meillä kaikilla ainakin miehillä. Samasta teemasta on viimevuosina ilmestynyt lukuisia teoksia, joista jotkut ovat tuntuneet tekemällä tehdyiltä, mutta tässä Juha Vartiaisen teoksessa on kiinnostavan maanläheinen ote. Jotain taianomaista niissä kuitenkin on. Jos alkaa isomminkin kiinnostaa, niin lisätietoa löytyy siinä vaiheessa sitten varmasti jostakin muualta. Jokaisen pyörän esittelyyn on käytetty 2-4 sivua ja niihin sisältyy muutama korkealaatuinen valokuva ja tiivistetty tekstipaketti. Joukossa on harvinaisuuksia, mutta myös tavanomaisia ajopelejä, mopoja ja arkisia hyötyajoneuvoja, joista monet AIKAKONE MENNEISYYTEEN ovat 50-luvun edustajia
Molempien yhtiöiden tuotteet ja brandit nauttivat asiakaskuntansa kiistatonta arvostusta ja molemmilla H HARLEY-DAVIDSONIN PÄÄJOHTAJA JIM ZIEMER VIERAILI MV AGUSTALLA yhtiöillä on äärettömän ammattitaitoinen ja työlleen omistautunut henkilökunta, joka haluaa valmistaa merkeillemme uskollisille asiakkaille vain parasta ja tämä viimeksi mainittu on kaikkein tärkeintä. Tavatessaan henkilökunnan tuotantolaitoksen ovella Mr. arley-Davidson -yhtymän hallituksen puheenjohtan ja toimitusjohtajan palleilla istuva James L. Perinne kehittää ja valmistaa maailman parhaita moottoripyöriä niille käyttäjäryhmille, joihin erikoistumme. Jim Ziemer on pyhittänyt koko tähänastisen uransa Harley-Davidsonille ja ilmaissut halunsa tavata henkilökohtaisesti MV Agusta Groupin henkilökunnan ja toivottaa heidät tervetulleiksi HarleyDavidson perheeseen. MV Agustalla on jo nyt lukuisia erikoisvahvuuksia ja nyt HarleyDavidsonin vahvalla kokemuksella, sekä resursseilla MV Agusta ja Cagiva kohoavat markkinoilla nopeasti entistä suurempaan menestykseen." Tiiviin aikataulun puitteissa Jim Ziemer ei tutustunut ainoastaan Varesen tehtaaseen, vaan hän uppoutui syvällisesti koko MV Agusta / Cagiva maailmaan tutustuen San Matinossa CRC:n (Cagiva Research Centerin, eli tuotekehityskeskusken) toimintaan, sekä vieraili joidenkin jälleenmyyjien liikkeissä. 17. Ziemer korosti: "Harley-Davidsonilla, MV Agustalla ja Cagivalla on mahtava yhteinen perinne. Ziemer vieraili maaliskuun puolivälissä ensimmäistä kertaa MV Agustan ja Cagivan pääkonttorilla Pohjois-Italiassa Varesen Schirannassa. Asian tekee mielenkiintoiseksi se, että Harley-Davidson on omistanut MV Agustan ja Cagivan jo kohta pari vuotta ja vasta nyt johtaja tulee katsomaan, mitä on tullut ostettua
Se on saattanut antaa paremman työrauhan. Nyt on takuuvarmaa, että Mikan 18. Talvitestejä seuraavat suuren maailman tiedotusvälineet ovat kohdistaneet katseet omiin tähtiinsä ja sen vuoksi merkittävä osa uutisoinnista onkin yrittänyt keksiä jotakin uutta kerrottavaa siitä onko Kawasaki mukana vai ei, onko Melandrilla ja Hopkinsillä tallipaikkaa vai ei, missä on Gibernaun ja Haydenin vauhti, mitä kuuluu Pedrosan ihonsiirrolle jne. Mikan suoritukset ovat olleet tasaisen varmoja ja koko ajan on tapahtunut edistystä, mutta hän on saanut tehdä työtään ilmeisen rauhassa, kun mediaväkeä on ensisijaisesti kiinnostanut varikkopilttuiden väliseinät, sekä Toselandin ja Edwardsin väliset mekaanikkokaappaukset mykkäkouluineen. Voidaanko silloin puhua tulevaan kauteen valmistautumisesta ja oikeiden säätöjen hakemisesta. Se kaikkihan on ollut pelkästään hukkaan heitettyä aikaa ja kallista sellaista. Mika Kallion Ducati näyttää tällaiselta ja hän käyttää edelleen tavaramerkikseen muodostunutta nimikkonumeroansa 36. Kauden viimeinen virallinen testi ennen uuden kilpailukauden käynnistymistä järjestettiin Espanjan Jerezissa maaliskuun viimeisenä viikonloppuna ja sunnuntai-iltapäivällä, testisessioiden välissä piti osata ajaa ensimmäistä kertaa kovaa, kun kyseessä oli kilpailu siitä, kuka ajaa nopeimman yhden kierroksen ajan ja pelissä oli panostakin, nopein voitti omakseen BMW M1-urheiluauton. Toisaalta se voi olla hyväkin. Ennen kilpailukautta järjestettävissä talvitesteissä tiimit yleensä esiintyvät hiilikuidunmustissa, sillä hyvin usein lopulliset yhteistyökumppanikuviot ovat vielä ainakin osittain auki. Se on jo näiden muutaman tämän vuoden puolella järjestetyn testiviikonlopun aikana useampaankin kerran nähty. Taakse jäi entisiä MotoGP-luokan maailmanmestareita, mitalisteja, GP-voittajia ja muuten vain voimakkaita ennakkosuosikkeja. Vaikka niitä kuvia ja juttuja ei ole ollutkaan yltäkylläisesti lehtien sivuilla ja netissä, niin takuuvarmasti uutta tulo- kasta on seurattu kaikilta tahoilta haukan katseella. Mitä sitten on tehnyt Mika Kallio. Jerezissä järjestetyssä, viimeisessä tilaisuudessa kaikki tiimit esiintyivät jo lopullisissa väreissään. Kausi käynnistyy 12.4. NYT AJETAAN SUOMEA SUUREN MAAILMAN KARTALLE M oottoripyöräilevä Suomi on seurannut mielenkiinnolla kuinka Mika Kallion ensiaskeleet ovat sujuneet road racingin kuninkuusluokan talvitesteissä. Siinä oli porukka pudota persiilleen. On tähtiä ja mestareinakin jo käväisseitä, jotka ryhtyvät epätoivon vimmalla metsästämään ensitöikseen paalupaikkaaikaa. Tulee enemmän, tai vähemmän romua ja vähän ehkä kipeääkin. Kallista testiaikaa menee kolarikorjauksiin ja kuski itsekin saattaa olla osittain teippaamalla kasattu ja särkylääkkeiden voimalla liikenteessä. Uudistunut pyörä on outo, tai peräti entuudestaan täysin tuntematon ja sitten liikayrittämisellä vetäistään radalta ulos. Siinä tilanteessa syntyy helposti suorituspaineita, jopa mestaruuksiakin jo voittaneille. Tällaisen etäisen sivustaseuraajan mielestä Mika Kallion asenteessa ja suhtautumisessa uuden luokan haasteisiin on kunnioitettavan kypsä ja ammattimainen ote. Hän on analyyttisen perusteellisesti perehtynyt pyöräänsä, sen jokaiseen osaalueeseen ja jokaisessa ajorupeamassa on kerätty tietoa, jonka pohjalta on kehitetty kokonaispakettia eteenpäin, ei pelkäs- tään pyörää, vaan Mika on analysoinut myös omaa suoritustaan, mitä hänen täytyy tehdä toisin kuin 250-kuutioista ajaessaan. Mittelössä oli mukana 19 kuljettajaa ja Mika ajoi siinä sakissa kuudenneksi. Ajokertoja ei ole vielä pahan paljoa, eikä ratakierroksiakaan kuin vasta muutama sata. Välillä on lajia seuraavan suomalaisen mieltä suorastaan korvennut, että miksi ne ei voi vähän useammin kohdentaa kameraansa myös Kallion suuntaan
Mikan kommenttia nopeasta kierrok- sesta ei pidä tulkita selittelyksi, että "olisin minä kovempaakin päässyt", vaan tämä on sitä kypsän ammattimaista suorituksen analysointia ja vain sitä tietä kulkien tapahtuu kehitystä. Omalla suunnittelulla on pystytty välttämään kompromissit, joihin vanhojen tilojen yhteydessä väistämättä joudutaan. Pekka Neste ilkkaan verkkokauppansa ansiosta laajalti tunnettu oululainen moottoripyöräliike Euro Motor Center juhlisti viisitoistavuotissynttäreitään muuttamalla uusiin toimitiloihin Voudintieltä Vasaraperälle Automuseon tuntumaan. Kupposella EMC:n toimitusjohtaja Heikki Viitala ja kahvilayrittäjä Ulla Valtanen. 19. Mika kertoi, ettei hänen ajonsa ollut nappisuoritus. Kesäkuussa kuokka lyötiin maahan, ja nyt ollaan tässä." Uusien V Euro Motor Center satsaa vahvasti tulevaisuuteen tilojen avajaisia vietettiin maaliskuun toisella viikolla. Uskon, että tämän uuden kauden aikana meillä suomalaisilla moottoriurheilun ystävillä on Mikan toimesta koettavana lukuisia jännitystäyteisiä nautinnon hetkiä ja uskon, että sillä samalla analyyttisella asenteella, millä hän omaa ja pyöränsä suoritustasoa punniskelee, hän tulee kehittymään jo tällä kaudella luokassaan varsin arvostettuun asemaan. Tilaa on kaiken kaikkiaan noin 1900 neliötä toimivaa sellaista. Kierrokseen mahtui yksi lipsahdus, joka rokotti aikaa muutaman kymmenyksen, eikä hän omien sanojensa mukaan osaa vielä täysin hyödyntää hiilikuituisten etujarrujen täyttä potentiaalia, eli sieltäkin löytyy vielä nipistettävää. kintereillä pyörii jos jonkin laista kameran raahaajaa, ja hyvä niin. Myös kokonaan uusia palveluja tulee uuden toimipaikan myötä mukaan kuvaan: esimerkiksi huollon valmistumista voi nyt odotella viihtyisästi 60-paikkaisessa lounaskahvilassa! Uutuus itse moottoripyöräkaupassa on Suzukin edustuksen siirtyminen EMC:lle Hondan ja BMW:n lisäksi. Uusi Euro Motor Center pitää sisällään myös lounaskahvilan. Tässä muutto-operaatiossa oli muuan piirre, jota ei tässä valtakunnassa liene ennen nähty. Casey Stoner oli suorastaan murskaavan ylivoimainen lyöden kakkoseksi ajaneen Valentino Rossin peräti 0,7 sekunnilla ja vastaavasti Mika jäi saman verran Valentinolle. Tämä numeron on ilmestyttyä meidän täytyy nukkua enää vain kolme yötä ja sitten tulee "Joulupukki", eli kauden 2009 MotoGP-sarja käynnistyy. Tilojen kasvu näkynee eniten huoltopuolella, jossa nosturipaikkojen määrä tuplaantuu. "Tiettävästi tämä on Suomen ensimmäinen nimenomaan moottoripyöräliikkeeksi suunniteltu rakennus", kertoo EMC:n toimitusjohtaja Heikki Viitala ja jatkaa: "Pääsimme itse kehittelemään kaiken alusta loppuun mitä tehdään ja millä tavalla. Jos kaikki pysyvät ehjinä, veikkaan, että mestaruus ratkotaan Valentino Rossin ja Casey Stonerin kesken, eikä mielestäni ole yhtään epärealistista sanoa, että Mika Kallio on kauden päätteeksi MM-taulukon toiseksi paras Ducati-kuski ja loppusijoituskin on sitä luokkaa, että monet alkavat pyörittää karttapalloa ja etsiä mistä se FINLAND löytyy
Tällä on itse asiassa iso merkitys varsinkin silloin, jos on vahingossa syyllinen osapuoli tai jos vahingossa ei ole toista osapuolta ollenkaan, esim. Monen motoristin matka suuntautuu taas kohti muita maita, vieraita tai tuttuja. paremman vakuutusturvan periaatetta. tieltä suistuminen. Green Card (= vihreä kortti) kannattaa näihinkin maihin ottaa mukaan (sen saat maksutta ajoneuvosi liikennevakuutusyhtiöstä). Näissä maissa suomalainen liikennevakuutus on voimassa, mutta korvaukset menevät aina tapahtumamaan lakien ja säännösten mukaan ja niissä on isojakin eroja verrattuna Suomen liikennevakuutuslain korvauksiin. Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari, Romania ja Viro. Näissä maissa suomalainen liikennevakuutus on sellaisenaan voimassa ja periaatteessa vahingot korvataan tapahtumamaassa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Näihin maihin matkustavan on Andorraa, Kroatiaa ja Sveitsiä lukuun ottamatta hankittava omasta liikennevakuutusyhtiöstään vihreä kortti (saa veloituksetta) ja samalla selvitettävä matkakohteesta riippuen, mahdollinen lisävakuutustarve. maan liikennevakuutus eli ns. Suomalaista liikennevakuutusta ei siis voi käyttää eli Suomessa vakuutetun ajoneuvon kuljettaja ja matkustaja eivät saa mitään korvauksia henkilövahingoista, jos heidän ajoneuvonsa on syyllinen osapuoli tai jos toista osapuolta ei ole ollenkaan eli kyseessä on esim. ETA-maiden ulkopuoliset Green Card maat (lähes kaikki muut Euroopan valtiot sekä osa Välimeren ja Lähi-idän maista): mm. 2. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vahinkotilanteessa Suomessa vakuutetun ajoneuvon kuljettaja ja matkustajat ovat henkilövahinkojen osalta oikeutettuja käyttämään oman ajoneuvon liikennevakuutusta. Näissä maissa liikennevakuutus on voimassa (usein) vain vastuuvakuutuksena eli se korvaa syyttömän osapuolen vahingot. MOOTTORIPYÖRÄ JA VAKUUTUSTEN VOIMASSAOLO ULKOMAILLA? Kesää kohti mennään ja se tarkoittaa sitä, että lomareissut lähestyvät. ETA-maissa voidaan kuitenkin soveltaa ns. Tässä avainasioita yhteenvetona. LIIKENNEVAKUUTUS 1. Vaikka liiallista vauhtia ja vaarallisia tilanteita yritämmekin välttää, on hyvä kertailla miten ne pyörän, ja muut vakuutukset ovatkaan ulkomailla voimassa ja mitä ne korvaavat. Albania, Andorra, BosniaHertsegovina, Bulgaria, Iran, Israel, Serbia-Montenegro, Kroatia, Makedonia, Marokko, Moldova, Romania, Sveitsi, Tunisia, Turkki, Ukraina, ValkoVenäjä, Venäjä jne. Ainoastaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa liikennevakuutus on tältä osin laajempi eli korvaa myös syyllisen ajoneuvon kuljettajan henkilövahinkoja. Liikennevakuutus on nimittäin suurimmassa osassa Euroopan maita vain vastuuvakuutus eli se korvaa syyttömälle osapuolelle aiheutuneet vahingot, mutta ei esim. rajavakuutus. 20. syyllisen kuljettajan vahinkoja. Jos ajoneuvolla ei ole voimassa olevaa vihreää korttia, on rajalla ostettava ao. Paremman vakuutusturvan periaate on suomalaisille voimassa näiden maiden lisäksi myös sellaisella alueella, jonka läpi joudutaan kulkemaan välittömällä matkalla ETA-maasta toiseen ETAmaahan. Green Card ehdottomasti mukaan, aika monessa näistä maista se on pakollinenkin. tieltä suistuminen. ETA-maat: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Pohjois-Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Liechtenstein, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Kypros, Latvia
Ajoneuvon liikennevakuutuksen voimassaolo osoitetaan vihreällä kortilla, jonka Venäjän tulliviranomaiset tarkastavat maahan tultaessa. Monaco) Bulgaria Sveitsi Romania Seuraavissa maissa vihreä kortti on pakollinen: Albania Makedonia (FYROM) Tunisia Bosnia-Hertsegovina Marokko Turkki Bulgaria Moldova Ukraina Israel Serbia ja Montenegro Mikäli vihreää korttia ei ole tai sen voimassaoloaika on umpeutunut, on vierailtavan valtion rajalta ostettava ns. maan liikennevakuutus eli ns. Vihreän kortin antaa maksutta liiken- nevakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö. Huomionarvoista on se, että Green Cardissa on oltava maininta Venäjä (RUS). Venäjälle menevällä ajoneuvolla on oltava voimassa oleva liikennevakuutus. Ennen matkaa kannattaa kääntyä oman vakuutusyhtiön puoleen ja selvittää mahdollinen lisäturvan tarve. Omaisuusvahingoista korvausraja on 25.500 hryvniaa/henkilö ja 127.500 hryvniaa/vahinko. Moldovassa liikennevakuutuksen henkilövahinkojen korvausmäärä on 350.000 leitä/hlö ja 700.000 leitä/vahinko. Vihreä kortti kannattaa ottaa mahdollisimman pitkälle ajalle, jolloin sitä ei tarvitse uusia jokaista reissua varten. Muut maat (ETA:n ja Green Card -järjestelmän ulkopuoliset maat): esim. Vakuutus ei kata syyllisen ajoneuvon kuljettajan henkilövahinkoja. rajavakuutus. Vastuu tapahtuman sattuessa on kuitenkin vakuutusyhtiöllä, joten asia on hyvä huomioida omassa maksukäyttäytymisessä. Seuraaviin maihin vihreän kortin hankkiminen on suositeltavaa, mutta ei pakollista: Alankomaat Kroatia Ruotsi Andorra Kypros Saksa Latvia Slovakia Belgia Espanja Liettua Slovenia Irlanti Luxemburg Liechtenstein Islanti Malta Tanska Iso-Britannia + P-Irlanti Norja Tsekki Italia (sis. rajavakuutus. Venäjän liikennevakuutuksen vastuurajat ovat alhaiset, henkilövahingoissa 160 000 ruplaa/henkilö ja omaisuusvahingoissa, joissa yksi vahingon kärsinyt 120 000 ruplaa/vahinko ja jos useita vahingonkärsineitä 160 000 ruplaa/ vahinko. Jos ajoneuvolla ei ole rajaa ylitettäessä vihreää korttia, on sille hankittava pakollinen venäläinen liikennevakuutus ennen maahan pääsyä. Hinnat vaihtelevat erittäin paljon maasta ja kestosta riippuen. Käytäntö on maakohtainen, eikä siitä voi antaa Venäjä yleispätevää ohjetta. Muihin kuin vihreä kortti -järjestelmään kuuluviin maihin mentäessä on ko. Kosovo. Tämä luonnollisesti edellyttää, että omat vakuutukset ovat voimassa kaikkialla maailmassa. Asiasta on turha "moittia" vakuutusyhtiön toimihenkilöä. Itse otan kortin koko ajokaudeksi, jolloin asia on kerralla kunnossa. Omien vakuutusten ehdot kannattaa lukea lävitse, ja olla omaan vakuutusyhtiöön yhteydessä epäselvien asioiden tarkentamiseksi. YHTEENVETONA VIHREÄSTÄ KORTISTA Vihreä kortti on kansainvälinen todistus voimassa olevasta liikennevakuutuksesta. Mikäli (vakuutuskausi: maksuerillä = vakuutusmaksukausi) vakuutusmaksukautesi päättyy reissun aikana, ei vakuutusyhtiö ole velvollinen kirjoittamaan korttia muuhun päivään, kuin vakuutusmaksukauden päättymiseen asti. Valko-Venäjällä sekä henkilö- että omaisuusvahinkojen korvausrajat ovat 10.000 euroa/henkilö ja 30.000 euroa/vahinko. Käytännössä, mikäli maksat vakuutusmaksut yhdessä erässä, saat kortin (yhtiöstä riippuen) koko vakuutuskaudeksi kerrallaan. Näistä vakuutuksista ei voi antaa yksilöidympää yhteenvetoa, koska tarjolla on hyvin erilaisia vaihtoehtoja, joiden turva on vaatimattomasta erittäin kattavaan. Omat vapaaehtoiset vakuutukset astuvat yleensä voimaan sen jälkeen kun kyseisen maan liikennevakuutuksen korvausraja on tullut täyteen, tai sitä on rajoitettu ehtojen kautta. Vakuutusyhtiöt ovat poistaneet vanhat Green Cardit käytöstä, mutta asia kannattaa tarkistaa, ettei tule yllätyksiä. Mahdolliset ansiomenetykset jäävät siis omaan piikkiin. On tärkeää, että vihreässä kortissa on mainittu myös voimassaolo Venäjällä. Vihreä kortti tulee esittää liikennevahingon yhteydessä, sekä tarvittaessa rajaviranomaisille. matkustajavakuutus tai vapaaehtoiset vakuutukset harvoin sisältävät ansionmenetyksen turvaa. Toiset yhtiöt kirjoittavat vain kolmen kuukauden jaksoja kortin voimassa ololle. Venäjä liittyi vihreä kortti -järjestelmään 1.1.2009. Tässä on hyvä muistaa, että esim. Vakuutusten korvausmäärät ovat melko vaatimattomia, joten henkilökohtainen vakuutusturva on oltava kunnossa. Kyseiset vakuutukset saa määräaikaisiksi voimaan. Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä Myös Moldova, Ukraina ja ValkoVenäjä ovat vihreän kortin maita. Ukrainan lakisääteisen liikennevakuutuksen kattavuus on alhainen: henkilövahingoista korvataan 51.000 hryvniaa/ henkilö ja vahinkoa kohden korvausraja on rajoittamaton. Venäjälle matkaajan ei siis tarvitse enää ottaa erillistä rajavakuutusta, mikäli sinulla on mukana voimassaoleva vihreä kortti. Yleinen voimassaoloaika on viidestä vuorokaudesta eteenpäin. Kortti on todistus vakuutuksen voimassaolosta ja vakuutus on voimassa vain, jos se on maksettu. Asia kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä. Omaisuusvahinkojen korvaukset ovat 500.000 leitä/ vahinko. San Marino Portugali Unkari ja Vatikaani) Itävalta Puola Viro Kreikka Ranska (sis. Green Card, eli vihreä kortti voidaan kirjoittaa sille ajalle, jolta vakuutusmaksut on maksettu. maan rajalta hankittava siellä voimassa oleva liikennevakuutus. 21. 3. Suomalainen liikennevakuutus ei ole voimassa, joten rajalta ostettava ao
Monessa yhtiössä korotetut tai poikkeavat omavastuut koskevat kaikkia vahinkoja. Baltian maat, Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina, Puola (yhtiökohtaisissa listoissa voi olla muitakin maita). Ota yhteys vahingon aiheuttajan vakuutusyhtiön Suomessa toimivaan korvausedustajaan. minkä ajan sisällä vahinkoilmoitus on tehtävä · Ilmoita vahingosta tapahtumamaan vihreä kortti -toimistolle ja omalle vakuutusyhtiöllesi, jotka hoitavat korvauskäsittelyn · Mikäli vahinko on sattunut ETA-maassa, voit hakea omista henkilövahingoista korvauksia oman ajoneuvosi liikennevakuutuksesta Mikäli olet syytön vahinkoon, joka tapahtui ETA-maassa · Pyydä vastapuolta esittämään ajokortti, ajoneuvon tiedot ja vakuutustiedot · Tee vahinkoilmoitus yhdessä vastapuolen kanssa, ota kopio itsellesi. Usealla yhtiöllä on korotettuja omavastuita kaikissa Suomen ulkopuolisissa maissa. Kaskon voimassaolo ja ehdot kannattaa ehdottomasti tarkistaa oman ajoneuvon vakuutusyhtiöstä. Asia on selvitettävä omasta vakuutusyhtiöstä. Mikäli vakuutus on laajemmalla alueella voimassa, niin pääsääntöisesti vain osakaskossa oleva varkausvakuutus ei ole voimassa Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä, Valko-Venäjällä, Puolassa ja Ukrainassa. Vahinko voidaan korvata Kasko-vakuutuksestasi % vahingon määrästä. Osakasko eli vakuutus, joka ei sisällä kolariosaa, on (monessa yhtiössä) voimassa vain Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Perusteena tähän on eri maiden erilainen oikeuskäytäntö. Heilläkin vakuutuksessa on korotetut omavastuut, jotka ovat 4 x perusomavastuu / 15-25 OSAKASKOVAKUUTUKSET OIKEUSTURVAVAKUUTUS KASKOVAKUUTUS Miten toimit vahinkotilanteessa ulkomailla · Ilmoita vahinkoa kärsineelle omat tietosi sekä ajoneuvon ja liikennevakuutuksen tiedot · Näytä viranomaiselle tai vahinkoa kärsineelle vihreä kortti · Käytä yhdenmukaista kansainvälistä vahinkoilmoituslomaketta · Ota huomioon tapahtumamaan lainsäädäntö ja selvitä mm. Pohjola, Lähivakuutus) edellyttävät vakuutuksen voimassaolosta erillistä sopimista ennen matkaa. Toisissa yhtiöissä korotus koskee vain varkaustapahtumia. Näissä maissa useimmilla vakuutusyhtiöillä on Kaskossa rajoitusehtoja, kuten esim. kettinkilukko tai vaijerilukko. Oikeusturvavakuutus on voimassa vain Pohjoismaissa. Eräät yhtiöt (esim. Selvitä minkä ajan sisällä vahinkoilmoitus on tehtävä · Kutsu tarvittaessa poliisi paikalle · Lähetä vahinkoilmoitus / korvausvaatimus suoraan vastapuolen vakuutusyhtiölle · Anna vastapuolen vahinkotarkastajalle mahdollisuus tarkastaa vauriot · Mikäli palaat kotimaahan ennen vahingon selvittämistä, ota heti yhteys omaan vakuutusyhtiöösi. Mikäli vahingon aiheuttajan vakuutusyhtiöllä ei ole korvausedustajaa Suomessa, vahinkokäsittelyn hoitaa Liikennevakuutuskeskus kansallisena korvauselimenä · Halutessasi voit hoitaa vahinkoasian myös tapahtumamaassa vahingon aiheuttajan vakuutusyhtiön kanssa · Kaikissa tapauksissa neuvoa voi kysyä Liikennevakuutuskeskuksesta. Mikäli olet syyllinen vahinkoon · Pyydä vastapuolta esittämään ajokortti ja ajoneuvon tiedot · Tee vahinkoilmoitus yhdessä vastapuolen kanssa, ota kopio itsellesi. Selvitä minkä ajan sisällä vahinkoilmoitus on tehtävä · Kutsu tarvittaessa poliisi paikalle · Voit hoitaa vahinkoasian matkasi jälkeen kotimaassa. Ainoastaan kolme yhtiötä muodostavat tässä poikkeuksen. kolariosan sisältävässä Kaskossa on, että se on voimassa Euroopassa ja sen ulkopuolisissa Green Card -maissa. Autopalveluvakuutus on yleensä voimassa vain kolariosan sisältävässä vakuutuksessa. Kun pyörän etu- ja takapyörä on lukittu, sen varastaminen on hankalampaa. Pääperiaate B-osan eli ns. Myös oikeusturvavakuutuksen voimassaoloalue on useimmilla yhtiöillä rajoitettu. Jarrulevylukon lisäksi käyttökelpoisia lisälukkoja ovat esim. Käytännössä ajoneuvon arvosta, koska varkaustapauksissa vahinko on yleensä totaali-vahinko. Ehtojen tunteminen ja niiden lukemisesta ei muutenkaan ole haittaa vakuutuksen ottajalle. Pohjoismaissa oikeuskäytäntö on samankaltainen, joten vakuutuksen voimassaolo on yleensä rajattu näihin maihin. että varkausvakuutus ei ole lainkaan voimassa tai jos on, omavastuu on korotettu esim. Mikäli täkäläinen korvausedustaja ei ole tiedossasi, Liikennevakuutuskeskus Suomen tietokeskuksena selvittää sen puolestasi. Lisälukkoja kannattaa kyllä käyttää muu- Mikäli olet syytön ETA-alueen ulkopuolella tapahtuneeseen vahinkoon Tarkista aina omasta vakuutusyhtiöstäsi Kaskon voimassaolo ulkomailla. 22. 4 x perusomavastuu / 15-25%:iin vahingon määrästä eli siis pyörän hinnasta. Vaikka vakuutus on voimassa pyörää ei kuitenkaan kannata jättää sivukaduille tai muihin hämäriin paikkoihin. Vastauksen löytää myös lukemalla oman vakuutuksen ehdot huolella
Matkavakuutus on edullisin kotivakuutuksen yhteyteen liitettynä vuosivakuutuksena. Pienillä paikkakunnilla tosin lääkärit saattavat vaatia maksun paikan päällä ja korvaukset haetaan sitten jälkikäteen kuitteja vastaan vakuutusyhtiöltä. YLEISEUROOPPALAINEN SAIRAUSVAKUUTUSKORTTI MATKAVAKUUTUS yleiseurooppalaisen sairaanhoitokortin. Lisälukot ovat kuitenkin varkaille vain yksi hidaste lisää ja ehkä ne siirtävät mielenkiinnon viereiseen pyörään, jossa ei ole mitään lisälukitusta. Matkatavarat ovat joissain yhtiöissä vakuutettuna automaattisesti kotivakuutuksen yhteydessä. sairastuu ja se on tärkeä myös liikennevahinkojen kannalta ETA-maiden ulkopuolelle matkustettaessa. Lisäksi säästät tietyissä vahinkotapauksissa kahden eri omavastuun perimisen. Kyseisen kortin saat Kelasta. 09-680401 (www. Se helpottaa selviytymistä paikan päällä, jos esim. Kortti ei kuitenkaan korvaa esim. vakes.fi/lvk). Matkavakuutus kannattaa olla voimassa matkustipa mihin päin tahansa. liikennevakuutusten LOPUKSI korvauksista eri maissa saa paitsi omasta vakuutusyhtiöstä, myös Liikennevakuutuskeskuksesta, puh. Kaskon, matkaja tapaturmavakuutusten ehdot, voimassaolot ja korvattavuudet kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä. Periaatteessa jokainen EU:n kansalainen on oikeutettu sairaanhoitoon myös toisessa EU-maassa. Tällöin asioiden hoitaminen on jouheaa ja vaivatonta. Itse suosittelen matkustajavakuutusta, jonka saa helpoiten vuosivakuutuksena kotivakuutuksen yhteyteen. Matkavakuutuskortilla on mahdollisuus saada maksutonta hoitoa ulkomailla äkillisissä sairaustapauksissa ja tapaturmissa. Sen lisäksi, että tämä juttu oli lyhyt yhteenveto aiheeseen liittyvistä oleellisimmista seikoista, se oli muistutus siitä, että vakuutusjuttujakin kannattaa vähän tsekkailla ennen matkalle lähtöä. Tarkempaa tietoa esim. allakin Euroopassa liikuttaessa. Samoin tietyt erityissairaanhoidot jäävät korvauksen ulkopuolelle. Tätä varten tarvitset mukaasi Westy alias Tapsa Vesterinen Motoristi Touring Finlandia MK:n jäsen 23. Usein kokonaisasiakkuuden kautta saat myös kotivakuutukseesi rahanarvoisia etuja. Erilaisten päällekkäisyyksien ja turhien omavastuiden välttämiseksi kannattaa kotivakuutus ottaa samasta yhtiöstä kuin moottoripyörän vakuutukset. kotiin kuljetusta. Kaikkien vapaaehtoisten vakuutusten, kuten esim. Tilauksen toimittaminen kotiin kestää pari viikkoa ja kortti on voimassa 2 vuoden ajan. Hän saa kyseisen sairaanhoidon kyseisen maan määräysten mukaisesti
Hänen edellään mateli arkaileva mieshenkilö. Meille selvisi, että kalastuslupa maksaa vuorokautta kohti 13 euroa, ja toistaiseksi Imatran mies oli ilman POROPUISTOON saalista. Tämä tuntui mukavalta, kun mietti etelän paikoin tukkoisia taajamia ja KeskiEuroopan ruuhkaisia valtaväyliä. Nousimme maisemahissillä Rukatunturin huipulle, ja eteemme avautui 491 metrin korkeudesta kaunis tunturimaisema. Kitkajoki on kalamiesten suosiossa. Taktisesti annoimme edessämme lähteneille kunnon etumatkan, jotta meidän ei tarvitsisi käyttää juurikaan jarrua. Jänkäjääkärien muistomerkki. 24. Ylitimme Kitkanjoen ja pidimme ajotauon. Etelä-Sallassa, aivan Napapiirin tuntumassa, sijaitsevalla Hautajärvellä koimme koko reissumme ärhäkkäimmät sääsket, kun pysähdyimme Jänkäjääkärien muisto- (ylh.) Vauhdin hurmaa Rukan kelkkamäessä. Ajattelin, että mahtoikohan hän olla liikenteessä myös autojonoja aiheuttava kuljettaja, jotka "varman päälle" ajavat hieman alle nopeusrajoitusten. K Aamupäivän liikenne harveni entisestään käännyttyämme tielle 950 kohti Sallaa. Viimeisissä mutkissa tuli kuitenkin vaimoni selkä vastaani. Joki virtaa Suomen puolella 35 km ja yhdistyy Oulankajokeen, joka vuorostaan virtaa Venäjän Pääjärveen ja laskee lopulta Vienanmereen. Koska motoristi väistämättäkin pitää vauhdista, oli tämän tarpeen tyydyttämiseen tarjolla vauhdikas kelkkarata Rukatunturia alas. Kosken partaalla tapasimme imatralaisen lohia "narraavan" kalastajan. Saimme kalamieheltä näin lyhyen maantiedon tietoiskun. Olimme kuuluisan Kitkanjoen yläjuoksulla. Kalevi Kankaansyrjä KIERROS KOTIMAASSA KUUSAMO SALLA SAVUKOSKI LUOSTO uusamon Tropiikin herkullinen aamiaispöytä ja yön aikana pois kaikonneet tummat pilvet olivat nostaneet mielialamme huippuunsa
Syyskuussa JOULUPUKIN MUORIN TUPA Suomen alppilajien syntymäkoti Sallatunturi. 1941 partisaanit iskivät Lapin kylissä. Ajoneuvolla pääsee 20 km päähän tunturista ja siitä eteenpäin on retkeilyreittiä vaellusintoisille. Aika kului nopeasti tarinoita Muorin tuvassa kuunnellessamme ja tarinoidessamme niin henkilökunnan kuin paikalle osuneiden muiden ihmisten Tulehan toistekin Poropuistoon. 25. Saijan kylä on puolessa välin matkaa. Näissä samoissa merkeissä lähes 70 vuoden takaisiin aikoihin voi palata vielä juuri ennen Savukoskea Salpalinjalla. Molemmat kunnat ovat maatalouden rakennemuutoksen vuoksi 60- ja 70-luvuilta lähtien olleet asukkaita menettävien kuntien listalla. Saman nimisen Kallunkijärven rannalla oleva kylä oli nopeasti katsottu, ja niinpä jatkoimme kohti 20 kilometrin päässä olevaa Sallaa. Matkan varrella pysähdyimme vielä katsastamaan Poropuiston ja Sallatunturin hiihtokeskuksen. Muorin kauppakahvilassa kannattaa poiketa. Myös Sallatunturin talviurheilukeskus tarjoaa matkailupalveluja myös kesäisin. Matkallamme olimme nähneet runsaasti poroja, joilla oli erivärisiä heijastimia korvissa. Näin pohjoisessa ei luulisi juuri metsän kasvavan tai peltoja olevan eikä lehmiä laitumella laidunnettavan, mutta näin vaan oli Saijassa. Näitä edessämme olevia rinteitä voidaan pitää Suomen alppihiihdon syntypaikkana, sillä 70 vuotta sitten täällä järjestettiin ensimmäiset SM-kisat niin pujottelussa kuin syöksylaskussakin. Iloisempaa oli luvassa seuraavaksi, kun poikkesimme Joulupukin muorin tuvalle. Harmiksemme muori oli Joulupukin luona käymässä Korvatunturilla. Hieman yli 4000 asukkaan Sallan kirkonkylän jälkeen taitamme tielle 82 kohti pohjoista ja edelleen tielle 965 Savukosken suuntaan. Halusimme tehdä pienen piston pois valtatieltä ja sen toteutimme Kallungin kylässä. Kylän kantaisänä pidetään 1600-luvulla paikalle asumaan asettunutta Tuomas Saijaa. merkille. Muistomerkillä oli kukkalaitteita, ja kivessä luki sykähdyttävät sanat: Älä kysy mitä maaltasi saat, kysy sitä mitä voit sille antaa. Me saimme siellä tosi ystävällisen vastaanoton. Vanha lappilainen kylä on hiljentynyt niin monen kaltaisensa tapaan nuorten muutettua suurempiin asutuskeskuksiin. Savukoski on Joulupukin kunta, jonka kyläkeskuksesta 486 metriä korkealle Korvatunturille on matkaa kohti pohjoista 135 km. Uhrien joukossa oli naisia, vanhuksia ja lapsia, joista nuorin uhri oli 3-vuotias Aaro-poika. Viimeksi mainituista mainittakoon saksalaisten perääntyminen Lapista 1944, jolloin kylä tuhottiin täydellisesti: niin talot, puhelinpylväät, siltarummut poltettiin tai räjäytettiin. Täällä oli kahvio, matkamuistomyymälä, Joulupukin leluvarastoa. museo ja mökkivälitys eli varsin monipuolinen matkailuyritys. Kurvatessamme tunturin kupeeseen vaikutti alueella olevan varsin hiljaista. Savukoskella on tällä hetkellä Suomen väestötiheys alhaisimmillaan, vain 0.19 asukasta/neliökilometrillä. Näiden tarkoitus ei ole pelkästään toimia pimeässä heijastimina, vaan eri väreillä merkitään mikä poro kullekin kuuluu. Näytti, että muutamaa taloa oltiin ilmeisesti remontoimassa kesäasunnoksi. Näin kesällä perusohjelmana voi omatoimisesti tutustua poroihin, ja tämä käy parhaiten puistossa merkittyjä polkuja hyväksi käyttäen. Tämä Suomenlahdelta saakka läpi itärajantuntumaa kulkeva linnoitusketju päättyy Savukoskelle. Poropuistossa on tarjolla monipuoliset ohjelmapalvelut niin kesällä kuin talvella. Meille selvisi sekin, että Savukoskella on Suomen suurin poropaliskunta nimeltä Kemin-Sompio, jossa on peräti 12 000 poroa. Tämän muistomerkin päähenkilöt Jänkäjääkärit on käsite, joka muodostui peräänantamattomista Lapinja pohjoisen Suomen taistelijoista viime sodassa. Kylän historia on monia niin myönteisiä kuin suuria vastoinkäymisiä täynnä. Yhtä surullisen tarinaan kohtasimme muistomerkillä edettyämme Kuoskun kylään. Kuvaaminenkin oli suoritettava kypärän visiiri kiinni, sillä muutoin kutsumattomia vieraita olisi iskeytynyt kasvoille armadan verran. Tienvierustan muistomerkki on omistettu partisaanien siviiliuhreille
Kaikki ruokailut sisältyvät lipun hintaan, tai voit valita ruokailupaketin. uomi, tämä kaukainen pohjoinen valtio omaa maarajaa vain Venäjän, Ruotsin ja Norjan kanssa. Vaimoni Markin kanssa kuljemme kahdella mopolla, mutta useimmin tapaa matkamotoristeissa yhden pyörän ja kahden henkilön kulkijoita. Paikkana München on hyvä etappi, josta matka jatkuu johonkin, tai sitten vain ajellaan Etelä-Saksan metsäisiä pikkuteitä. Vaihtoehtona on tietenkin kiertäminen, mutta se merkitsee tuhansien kilometrien lenkkiä. Ruotsista menin Ison Beltin siltaa pitkin yli, eli vain puoli-pakollinen laivasiirtymä tehtiin Suomen ja Ruotsin välillä. Majoitus ja ruokailukustannukset luonnollisesti vaihtelevat halun ja maun mukaan, mutta itse ajattelin perusmättöä matkan päällä. Ruokatarjoilua Finnlinesin laivoilla on jatkuvasti. Väestöstämme 70 % asuu eteläisessä Suomessa, joten matka on pääsääntöisesti aloitettava laivalla. Laivassa on varattu illallista, joten voit käydä täyden vatsan viereen köllöttämään. Paluumatka luonnollisesti toisin päin. Eli jos olet isoruokainen on tämä vaihtoehto unelmiesi täyttymys. Hytit ovat Ruotsin laivoja tilavampia ja muutoinkin laiva on avara eikä tunkkainen. Lähtökohtana on majoitus 2 hengen huoneessa tai hytissä. Hansaluokka on kalliimpi vaihtoehto, joten jätin sen perusreissaajan ulkopuolelle. Ajattelin kokemukseni perusteella tehdä suuntaa antavan vertailun eri laivamatkojen mahdollisuuksista, ja niistä asioista, jotka mielestäni on hyvä huomioida vaihtoehtoja valittaessa. Itse olen tehnyt eteläiseen Eurooppaan matkoja Baltian maiden kautta, ajanut Ruotsin läpi ja mennyt laivalla Saksaan. Päivämatkoissa en ole laskenut mitään Iron But -ajoa, vaan tyypillisen matkamotoristin päivätaipaleen. Ajopäiville, jotka syntyvät laivamatkailun korvaaviksi, huomioin lisäksi päiväkahvin ja sämpylän. Ruokailuihin laskin tukevan aamiaisen ja yhden lämpimän aterian päivää kohden. Laivalla oleminen onkin jatkuvaa syömistä. Liikkuminen on yksilöllistä siinä missä toinen käyttää aikaa päivän, menee toisella kaksi. Itse olen tehnyt matkan niin Hansa- kuin Star-luokassa. Vaikka laivat lähtevät yöllä Saksasta, tai aikaisin aamulla pääset laivaan jo illalla. Lämmintä ruokaa saat kaksi kertaa päivässä, aamiainen on kolmas lähes lämminruoka ja kahvia tarjoillaan toistuvasti. Laivapaikkaa ei enää tarvitse tilata kuukausia ennen. Laskelmat perustuvat omaan tapaani liikkua ja omiin kokemuksiini. Matkaa Helsingistä Müncheniin kertyy reittivaihtoehdosta riippuen 850 2200 km. Kulinaristiset S SUOMI ON SAARESSA, SIIS MATKA ALKAA LAIVALLA nautinnot ovat asia erikseen, niitä ei saa laivalla (lippuun sisältyen) eikä matkabaarissa. Molemmat olivat siistejä ja asiallisia. Näistä valitsin edullisemman Star-luokan. Yhtiö toi muutama vuosi sitten linjoille uusia isompia laivoja, joten aiemmin vallinnut niukkuus väistyi ja laivalippu tuli todellisemmaksi vaihtoehdoksi. Varauksen kanssa on kuitenkin oltava ajoissa liikkeellä, sillä hintaluokan vaihtumisen ajankohdat ovat kysyttyjä. Laivat lähtevät Helsingistä Vuosaaren uudesta satamasta ja saapuvat Travemündeen Saksaan. Tornion kautta en ole viitsinyt lähteä ajamaan. Suomi on saaressa, siis millä mennään? Aloitetaan Finnlines laivoista. Ainut asia joka harmitti, oli jatkuva syöminen, mutta se on henkilökohtainen ongelma. 27. Matkan määränpääksi otin Münchenin, josta on hyvä jatkaa joko Alppien eteläpuolelle tai tehdä kierros Alpeilla ja Dolomiiteilla. Tein kustannusvertailun kahden henkilön ja yhden moottoripyörän mukaan. Laivalla on hyvät saunatilat, ravintolat jne
Laiva on enemmän rahti-/ matkustaja laiva, kuin matkustaja-/rahtilaiva. Laivojen noutopöydät notkuvat herkkuja, joten niissä tulee useimmiten syötyä itsensä ähkyksi. 28. 2 200 km n. Aikoinaan laivat lähtivät Hangosta, mutta nyt lähtösatamaksi on tullut Helsinki. Laivalla ei ole panostettu (niin paljon) Finnlinesin tapaan matkustajien viihtyvyyteen, eli tilat ovat vaatimattomampia. Rostockiin tultaessa on hyvä muistaa tankata, sillä sieltä Berliiniin mentäessä on eräs pisimmistä kohtaamistani huoltoaseman väleistä Saksassa. Rostockin kautta matkaa tuli 75 km enemmän. 2 vrk enemmän ja Tukholman kautta reilu vuorokausi. Finnlines tarjoaa lähes samalla rahalla tasokkaampaa ylitystä. Palvelutaso ja toiminta lienee parantunut, koska alun kritiikkiä en ole enää kuullut laivaa käyttäneiltä. Henkilölle, joka tarvitsee laivan vain ylitykseen, ei halua ajaa Ruotsin tai Baltian kautta ja Ajomatkat eri reittivaihtoehdoilla: Helsinki Naantali Kapellskär München Helsinki Turku Tukholma München Helsinki Travemünde München Helsinki Rostock München Helsinki Tallina München n. Yllättävää kyllä, mutta helpottaa ruokailua. Pääsääntöisesti polttoaineen saanti ei ole ongelma, mutta jos ajat autobaanaa, voi sadan kilometrin väli tuntua pitkältä pienitankkiselle mopolle. Kumpi parempi vai onko parempaa. Laivat lähtevät Länsisatamasta, mutta myös Vuosaaren satamassa on varattu paikka Superfastille. Fastilta kokosin paketin kahden hengen perushytistä (B2) ja ruokailuiksi aamiainen, päivällinen ja jotain välipalaa. Mikäli arvostat pientä luksusta ei välttämättä järkevin vaihtoehto. Hän haluaa ylityksen suoraan, edullisemmin ja on valmis tinkimään turhasta mukavuudesta. Varustamot ovat segmentoineet itsensä eri profiilille, joten on hyvä että tarjolla suoraan Saksaan on kaksi vaihtoehtoa. Laivan satama Saksassa on Rostock ja sieltä matka jatkuu samoin kun Travesta moottoritietä pitkin kohti etelää. 2 100 km n 850 km n. Finnlines on hyvä vaihtoehto henkilölle joka arvostaa hyvätasoisia hyttejä, yltäkylläistä ja jatkuvaa syömistä (joskin nykyisin ruokailupaketilla voi vaikuttaa ruokailujen määrään), sekä pienemmän laivan (matkustajamäärältään) ympäristöä. Itsellä on kokemuksia tuosta Kreikan ajasta ja Tallinkin alkuajasta. Moni valitseekin paluumatkalle eri yhtiön kuin menomatkalla. Tarvittaessa talousmatkaajalle löytyy myös tuolivaihtoehto, ilman hyttipaikkaa. Sittemmin liikenne ja kalusto siirtyi Tallinkille, jolloin alussa oli paljon hankaluuksia. Kaikkiaan olen mennyt Fastilla Saksaan muutaman kerran. Ruokailut ja aamiaiset on aina samassa pöydässä koko laivamatkan ajan. 780 km n. Huonompi vaihtoehto henkilölle, joka haluaa käyttää laivaa vain ylitykseen, ei arvosta hyttitiloja ja jatkuvaa syömistä. Turha tungeksiminen ja ryysääminen jää pois. Vastapainona korkeampi hintataso, koska valmis kokonaisuus maksaa aina enemmän kuin reppumatkailu. Kenelle huonompi valinta. Superfast Ferrier on toinen vaihtoehto suoraan Saksaan. Eli ei paras ratkaisu henkilölle, jolle laivalla meno on vain välttämätön toimenpide. Otin vertailukohteeksi B2 hytin, joten kustannuksissa pääsee vielä vertailuakin edullisemmin. Molemmat satamat ovat helppokulkuisia ja helposti löydettäviä. jolle ylensyöminen ei ole tärkein asia. Lisäksi reppumatkaajalle omat eväätkään välipalana ei ole outo vaihtoehto. 2 100 km Lyhyin matka kohteeseen tuli Travemündestä. Superfast tarjoaa siis vaihtoehdon myös Economic-luokan ylittäjälle. Tukholman reissu toi kilometrejä 1096 enemmän ja Via Baltica 1136 km. Samalla rahalla siksi, että kun kaikki ruuat, juomat, parempi hyttitaso ja ympäristö laitetaan nippuun säästät väärässä paikassa. Kenelle hyvä vaihtoehto. Toisaalla laivat eivät ole yhtä tuoreita kuin Finnlinesin Star-luokka. Opasteet ovat selkeät, etkä joudu ajamaan sokkeloisen kaupungin lävitse. Alkujaan laivat olivat kreikkalaisen varustamon alla, ja homma toimi melko mukavasti. Tuolloin arvot ja eurot voi huomioida omassa toiminnassaan. Henkilölle joka on tottunut syömään kerran päivässä kunnolla ja muutoin kevyemmin. Aikaa kului Baltian kautta n. Matkan kestää Saksaan lähes sama ajan molemmilla vaihtoehdoilla
Edelleen ihmiset kokevat tylsistymisen kuoleman Ruotsin halki ajaessaan. Näitä halpaketjuja löytyy Ruotsista melko hyvin. Toisaalla kysymys on asenteesta. Aamuvuoro on iltapäivällä Kapellskärissä eli vielä pystyy ajamaan hyvän siirtymän. Netti on tässä hyvä apuväline. Esimerkiksi Malmöstä löytyy Formula 1 -hotelli, Ibis jne. Itsekin olen syyllistynyt aiheeseen. Baltian maissa pienetkin tiet ovat varsin asiallisia. Aamulla niitä taas on joka käänteessä. Vaihtamalla laivayhtiötä menetät menopaluulipun yhteishinnoittelun tuomat edut. Lisäksi Malmön silta on kaikkien korkattava, miksi, en tiedä. Lippuun sisältyy ruokailut (ensimmäinen ateria tarjotaan buffetpöydästä laivan lähdettyä ja toinen noin tuntia ennen määrääpähän saapumista) laivalla. Arvostat kuitenkin tuttua ja turvallista länsimaisuutta, ja löytyy Ruotsistakin katsottavaa. Nämä edut ovat yhtiökohtaisia ja niitä ei voi yhdistää. Ajamisen vaihtoehdot laivalla Tallinnaan, Tukholmaan tai Kapellskäriin Aloitetaan länsirintamasta, eli suunnaksi Turku tai Naantali. Kilometreissä Via Baltica ei ole oleellisesti pidempi. Venäjän tiestö on Toinen ajamisen vaihtoehto on Via Baltica 29. Edullisia paikkoja ei koskaan löydä tai satu kohdalla kello 21.00 jälkeen. Illalla jää sitten aikaa ruokailuun ja paikallisiin virvokkeisiin tutustumiseen. Ajoreitiksi valitsin nopeimman tien, koska vertailun tarkoitus on myös laskea aikaerovertailu laivalla menoon Saksaan. Laiva on rahtilaiva, joten matkustajatungoksesta ei ole tietoa kuten Ruotsin laivoilla. Mikäli lähtöpaikka on Helsinki tulee kilometrejä lähes sama määrä Etelä-Saksaan, menit kumpaa kautta tahansa. Kysymyshän on vain reilusta 1½ h. Tietenkin kaikki on tuurista ja tiedosta kiinni, mutta matkalla sattuu ja tapahtuu. Lähtökohtana on, että hotellista tarvitaan vain huone ja ehkä aamiainen. Tapa vaan on ajaa paikoista, jossa ei ole käynyt. Baltian vahvuus Ruotsiin verrattuna, on edullisempi hintataso. Yksi vaihtoehto on mennä EteläRuotsista laivalla Saksaan, mutta pysytään perusasetelmassa. Tässä rytäkässä Ruotsi ei ole sen kummallisempi. Olemmehan ajaneet lukuisia kertoja Saksaan moottoriteitä pitkin Alppien eteläpuolelle. Vaihtoehtoinen ylitys joka kannattaa pitää mielessä. Näiden etsiminen kannattaa aloittaa ajoissa, sillä myöhään illalla on kallis ratkaisu ainut kärsimyksen estävä vaihtoehto. Matkantekoa vielä helpottaa Ison Beltin silta, joten pakollinen lauttamatka salmen yli Köpikseen on taakse jäänyttä elämää. Henkilölle, joka ei halua laivaylitystä suoraan Saksaan, koska laivalla tylsistyy. Kun lähdet Kapellskäristä etelää kohti ei vastassa ole mitään kaupunkiajoa, vaan suoraan ruuhkattomalle tielle. Tämäkin asia on henkilökohtainen, sillä toiselle 300 km päivässä on ehdoton takaraja, kun toinen ei ole edes aloittanut tällä määrällä päivän matkaa. Saksassa tietenkin Zimmer frei. Turku lähtöpaikaksi myös sen takia, että moni ei Helsingissä asuva käyttää tätä linjaa. Mikäli aikaa on niin siirrytään hyväkuntoisille pikkuteille ja nautiskellaan välillä siirtymän sijasta. Puolassa pienillä teillä voi tulla yllätyksiä, mutta niin voi itäisessä Saksassakin. Lisäksi saat ihan hyvän tuntipalkan jos ajat laivaan Turussa etkä Helsingissä. Toisaalla aamiaisen voi syödä pienen ajorupeaman jälkeen ja kaupan eväspakettikin voi auttaa liikkeelle. Laivoja lähtee 2-3 kertaa päivässä, joten aikataulutkin saa sovitettua. Osa näistä on erittäin hyvätasoisia ja aamiaisetkin hakkaavat (osassa) suomalaisen hotelliaamiaisen. Takavuosien asenneongelmat Ruotsin yksitoikkoisia teitä kohtaan on vain omasta korvavälistä kiinni. Etsi siis majoituspaikka jo kello 18.00 aikoihin, niin vältyt turhalta stressiltä. Katso kustannusvertailua. Kenelle hyvä. Saksassa pienten alueiden omat oluet ovat suomalaisen massaoluen juojalle iloinen tuttavuus. Kun Ruotsin kautta ajaessa valitset halvimmat hotellit ja kyttäät B&B-paikkoja, Baltiassa käytät erilaisia pieniä hotelleja. Via Baltica on hivenen hitaampi, mutta vastapainona on pieni ripaus erilaisuutta ja paljon edullisuutta. Salmen Tanskaan ylitin siltaa pitkin, jolloin aikatauluja ei tarvitse miettiä. Edullisista majapaikoista saa myös hyvän aamiaisen aamulla, ja Bed & Breakfast paikat on hyviä nukkumispaikkoja. Laskin aikaeron keskimääräisen (usean henkilön kertoman) päivämatkan mukaan. Kaukana on takavuosien perunapeltoajelut. Laivaksi valitsin Silja-Tallinkin. Joukossa on erilaisen ajokokemuksen omaavia motoristeja. Ylitys kestää noin kahdeksan tuntia. Siis lekottelemaan ja katselemaan ohi lipuvaa saaristoa. Tiet ei aina ole biljardipöytiä, mutta ei ne enää ole niin huonojakaan. ajosta, kun moottoritie Turkuun on kuuma. Vanha fraasi on, että Ruotsissa sataa aina. Lähdin tälle pätkälle uutta moottoritietä pitkin Helsingistä kohti Turkua. Hyttiä en tarvinnut ja päivän ruokailu hoitui laivalla. Naantalista pääsee FinnLinkin laivoilla Kapellskäriin, joka on hyvä ja pitkään toiminut linja. Polttoainetta saa huoletta ja liikennekin on paljon parantunut takavuosista. Majoitukset hoidetaan edullisissa hotelleissa tai vastaavissa. Nyt ajetaan moottoripyörällä ja vain pakolliset ylitykset tehdään laivalla. Todellisuudessa ei hullumpi vaihtoehto. Laivaliput varasin päivälautalta. Ajoaikaa menee vähän enemmän, mutta aikaero ei ole merkittävä
Fenno Transalpin kohdemaat ovat pääasiassa Pohjois-Ranskaan ja Espanjaan. Hinnat ovat yhdensuuntaisia ja ohjeellisia. Tuttu ja turvallinen on parasta ja preussilainen täsmällisyys on elinehto. 1000 . Ajat eri maiden halki ja jokaisessa maassa on oma kulttuuriinsa. Käytännössä rekkavaihtoehto on samassa hintahaarukassa kuin muu siirtyminen. Meno-paluuna jopa edullisempi. Lisäksi säästät 3-4 lomapäivää / suunta matkustamisessa. MC-Cargon kuljetushäkit ovat jämäköitä ja suunniteltu vain moottoripyörien kuljetukseen. kannalta, on niihin lisättävä myös ylitykset ja ajo Hampuriin. Pyörät lastataan niitä varten tehtyihin kuljetushäkkeihin ja liikuttelu tapahtuu trukeilla. Mikäli olet suuntaamassa matkaasi lännemmäksi tai etelämmäksi Euroopassa kannattaa pyytää tarjous toisenlaisesta vaihtoehdosta. Laajalla ruokavaihtoehdolla syöt itsesi näännyksiin, mutta tuo ylellisyys on asia, jolla Finnlines erilaistuu muihin vaihtoehtoihin nähden. Kenelle sopiva. Kuljetus voi olla joko yhdensuuntainen tai edestakainen ja pyörien määrä per ryhmä joustaa tarpeen mukaan. Kenelle ei. Balttia ja Puola ovat vielä hivenen erilaisia muihin EU-maihin verrattuna. 1 340 n. Toisaalla pääset aamulla virkeänä jatkamaan matkaa ja puuduttava moottoritieosuus on poissa päiväjärjestyksestä. Mikäli mietit junavaihtoehtoa kulujen Muita vaihtoehtoja Lopputulos Kustannukset Valitsin määränpääksi pisteen EteläSaksasta. Lisäksi Viron liittyminen Schengen sopimukseen auttaa rajamuodollisuuksissa. 050 553255 / Juha Lamminaho. Matkakustannuksista jää pois kaikki laivaylitykset, ruokailut + majoitukset ajopäiviltä, polttoaineet jne. Nouse junaan Hampurissa, ota nukkumapaikka ja herää virkeänä Münchenissä. 650 ja Lilleen 510 . maiden bensalitran keskiarvoa, jonka laskin erikseen. Monet motoristit, jotka ovat kyllästyneet Saksan läpi ajamiseen ovat löytäneet junavaihtoehdon Hampurista Müncheniin. 1 200 n. eri luokkaa kuin Puolan ja Baltian tiet eli ei syytä huoleen. Finnlinesin hinnat halpenevat, mikäli otat rajoitetumman ateriapaketin. 1 180 n. Näiden kustannusten merkitys on reitistä ja matkustustavasta riippuen 500-1000 suuntaansa. Hintoihin sisältyy kuljetuksen ajaksi moottoripyörien täysvakuutus. Kokonaisuus, ja siitä syntyvä mielikuva on tärkein asia. MC-Cargon pääreitti on kuljetus rekassa Helsingistä Müncheniin tai Frankfurtiin. Haet erilaisuutta mieluummin muualta kuin entisestä itäblokista. Taloudellisessa mielessä säästät vain Saksan läpiajon. Rekalla ja lentäen... Vaikka lasket yhden yöpymisen, ruokailut ja polttoaineet pääset ajamalla n. 500 - 700 euroa yhteen suuntaan. Hintavertailu on realistinen, joskaan jokaista yksityiskohtaa ei ole tallennettu Exceliin. Mielikuva siitä, että Baltian kautta kilometrejä tulee paljon enemmän, on kuvittelua. Kuljetuksen hinta on Barcelonaan n. Mikäli pyörä on vaurioitunut, reklamointi tapahtuu heti paikan päällä pyörää haettaessa. 390 meno/paluu n. Baltian maissa käytin ko. Ruokailun kustannukset ovat osallaan kokemusperäisiä ja osallaan netin kautta selvitettyjä. Silloin ainakin tietää mitä on tarjolla ja voi valita mielekkäimmän. 600 n. uusi tapa joka yleistymässä Suomesta löytyy kaksi asiantuntevaa, erilaista vaihtoehtoa, mikäli haluat kuljettaa pyörän rekalla Keski- tai Etelä-Eurooppaan ja lentää itse halpalennolla perässä. Moottoripyörät kulkevat yrityksen omien rekkojen mukana. Hinnat olen laskenut sähköpostiviestein saamien hintojen perusteella. Finnlines Saksaan* Superfast Ferrier Saksaan* Tukholman kautta ajaen Naatalin kautta ajaen Via Baltica ajaen *Huom: maksukauden vaihtelut meno n. Pääset kunnolla saunomaan, köllöttelemään ja valmistumaan töihin menoon. Nämä sallivat maksimissaan 240 x 80 cm kuljetusmitan per pyörä. Vaihtoehto ei ole hullumpi, joskaan taloudellisessa mielessä ei kannattava. Meno paluu kuljetuksen hinta on n. Kuljetusten ajankohdat ja määräpaikat sovitetaan räätälöidysti kulloiseenkin tarpeeseen. Pikkuinen ripaus erilaisuutta ei ole pahasta ja tarkoitus on ajaa moottoripyörällä erilaisissa olosuhteissa. Hyvä kuljetusalusta estää pyörien vaurioitumisen. maissa ajettuihin kilometreihin. Laivamatka Tallinnaan helpottui huomattavasti, kun Tallink toi uudet nopeat isot alukset liikenteeseen. Kuljetuksissa käytetään teräskehikoita, jotka tehdään maahantuojien käyttämistä kuljetusrungoista. Kustannuslaskennassa huomioin laivalla vain aamiaisen, koska ruokailu tapahtuu jossain matkan varrella. Haluat siirtyä paikasta toiseen nopeasti ja vaivattomasti erinomaisia teitä pitkin. Toisaalta paluu pitkän reissun jälkeen Finnlinesillä on monen motoristin jo perinteeksi muodostunut tapahtuma. 590 n. 590 , Madridiin n. Yhdellä pyörällä ja kahdella henkilöllä kustannukset ovat n. Haluat jotain muuta kuin tutun ja perinteisimmän vaihtoehdon. Todellisuus on toinen. Tietenkin kaikki riippuu reitin valinnasta, mutta karttaohjelmat auttavat, eikä tarvitse enää arvailla. 570 n. Hyvä lekotus loman lopuksi. Halpalennolla Espanjaan säästät monta puuduttavaa ajopäivää ja ratkaisu on taloudellisestikin edullinen. 30. Sama toimenpide tehdään kuljetuksen jälkeen. Tämän siirtymäajan kuittaat muutaman tunnin lennoilla. Kaikki vaihtoehdot ovat erilaisia ja vähintään kerran koettavia. MCCargon palvelun Suomessa tarjoaa Irati Oy p. puolet halvemmalla. Kuljetus ja siihen liittyvät yksityiskohdat sovitaan aina erikseen. Matka ei siis jatku joka hetki tuttuun preussilaiseen tyyliin. Kun kokonaiskustannuksia lasketaan halpalentojen kanssa on rekkakuljetus erittäin kilpailukykyinen. Pyörä tarkastetaan ja kuvataan ennen kuljetusta. Tuota eksotiikkaa ja edullisuutta kannattaa hyödyntää niin kauan kuin se on mahdollista. Junavaihtoehto onkin enemmän mukavuus kuin taloudellisuusasia. Toinen moottoripyörien rekkakuljetusvaihtoehto on Fenno Transalp -niminen kuljetusyhtiö, joka tarjoaa omilla rekoillaan motoristeille pyörien kuljetuspalveluita Kirkkonummella sijaitsevasta terminaalista. 1 840 n. 780 Huom: Hinnat sisältävät tekstin mukaiset kokonaiskustannukset, eli eivät ole vain laivalippujen hintoja. Laskin reittiohjelman avulla nopeimman tien eri lähtöpisteistä ko. Kaivoin netistä eri maiden polttoainehinnat ja suhteutin ne ko. Edullisempi hintataso tarjoaa paljon vaihtoehtoja. kohteeseen. 880 n
Vaihtoehdot tarjoavat mahdollisuuksia, joten eläköön valinnan vapaus. Pyörä kuljetushäkkiin ja rekan kyydissä KeskiEurooppaan ja itse lentäen perässä. Nyt tuo manner on vaihtoehtojenkautta pari viikkoa lähempänä. +358 18 15 400 Fax +358 18 15 045 info@alandhotels.fi www.alandhotels.fi IRATI OY PL 52, 02711 Espoo, puh. Millä mennään ja minne mennään on aina henkilökohtaisten asioiden ja Lopuksi tavoitteiden summa. jukka. Toisaalla Etelä-Espanjaan tai Italiaan meno voi olla Westy alias Tapsa Vesterinen Touring Finlandia MK:n jäsen, motoristi www.alandhotels.fi Kypäräpuhelimet, kypärät ja varusteet - Useita kypäräpuhelinmalleja - Kypäräpuhelinten ykkönen - Markkinoiden pitkäaikaisin valmistuskokemus - TOURING 2 kypärät myös GoldWing yhteensopivina Moottoripyörällä Ahvenanmaalle 99, hlö Alk. 05 055 32 555, info@baehr.fi, www.baehr.fi 31. Erilaisten vaihtoehtojen lisääntyminen aukaisee meille motoristeille uusia maita ja ulottuvuuksia rajallisten lomiemme ajaksi. EUR Merkkikohtaiset tuuliohjaimet - Useita satoja malleja - Kirkaana tai tummennettuna - Vaikutus keskimäärin 15-20 cm Meillä on tarjota edullinen paketti: · Laivamatka Turku-Maarianhamina meno/paluu, sis. 80,- /hlö Lisäyö alk. vain parin viikon reissu ilman puuduttavia istumisia jne. Monen motoristin mielestä vain ajaminen on oikea vaihtoehto. Molempien yritysten yhdyshenkilöt ovat aktiivisia motoristeja, joten asia yksityiskohtineen on heille tuttu myös käyttäjän kannalta. Uusi tapa säästää aikaa ja tuo lisää ajopäiviä kohdemaassa. Aikaisemmin esimerkiksi Afrikan mantereella ajamiseen vaadittiin 1 ½ kk reissu, koska jo Espanjaan ajaminen oli viikon sessio. Toisaalla näin. 40,- /hlö Ota siis meihin yhteyttä, niin varaamme teille unohtumattoman moottoripyörämatkan! GRAAFISET 2009 Lisävarustetelineet - Useita merkkikohtaisia malleja - Eloksoitua tai kromattua koneistettua alumiinia Maahantuonti ja myynti: Hamngatan 7 22100 Mariehamn Tel. aamiaisen Mikäli tulette vain yhdellä moottoripyörällä, hinta alk. Kustannukset ovat kuitenkin samat tai edullisemmat kuin ajamalla. Lisätietoja ja tarjousta voi kysyä Jukka Huuhkalta, 09-7742 440, sp. huuhka@fennotruck.fi. Kuitenkin suurimmalla osalla meistä työ haittaa harrastuksia, joten loman sovittaminen kaiken muun kivan tekemisen kanssa on aina oma ohjelmansa. 2 moottoripyöräpaikkaa · Yöpyminen kahden hengen huoneessa hotelli Adlonissa sis
2008 · ajokilometrit: 20.260 - 24.660) (ylh.) Reissua takana yli 4 kuukautta ja 21000 maantiekilometriä. Maailman suurin saaristo - Moottoripyörämatka Australiaan (osa 7) (5.2. Ylitimme päiväntasaajan Bonjolissa keskellä Sumatraa. - 2.3. (kesk.) Satulanmallisin katoin varustettuja Batak-kansan taloja Toba-järven rantamilla. (vas.) Jaavalaisen kylän keskusaukion patsas kuvasi myyttistä ´Garuda´-lintua, joka löytyy maan vaakunastakin. 32
Sumatra, eli paikallisittain Sumatera, on lähes puolitoista kertaa Suomen kokoinen, ja maapallon kuudenneksi suurin saari. Matkatavarakasseja heitellään laivasta ulos aikamoisen mekkalan säestämänä, ja joka sortin "hello-misterit" tunkevat melkeinpä syliin tarjoamaan palveluksiaan. Pyörän hakuun päästään vasta aamulla, vietettyämme yön sataman viereisessä resortissa, koska muut vaihtoeh- 33. Pantai Ulu Watu on eräs surffareiden paratiiseista Balilla. Teksti: Pekka Niinivaara Kuvat: Pekka Niinivaara, Anne Lahtinen V aikka Melakansalmi voi kartasta katsottuna näyttää melko kapealta, on se tästä kohti kuitenkin sen verran leveä, että pikapaatti halkoo rannatonta ulappaa lähemmäs 6 tuntia. Belawan on saaren suurimman kaupungin Medanin satama, joka syntyi siirtomaa-aikana tupakan ja kahvin laivaamiseksi sisämaan viljelmiltä maailman merille. Sitten Indonesian rannikko on edessämme. Tältä rajalta saamme myös 25 dollarilla 30 päivän viisumit. Sen 2000 km mittaisena selkärankana kulkee Bukit Barisan-vuoristo saaren länsiosassa, kun taas itä, johon nyt saavumme, on pannukakkumaisen tasaista. Heti laiturille päästyämme ei jää epäselväksi, että ollaan tultu Malesiaan verrattuna hieman toisenlaiseen paikkaan. Rupioita saa taalalla melkein 10000, ja pitää tuumia, paljonko vaihtaa, ettei joudu kanniskelemaan tiiliskiven paksuista setelinippua
Apua näyttää olevan jo paikalla, joten meidän on viisainta olla edes pysähtymättä, sillä olimme lähellä joutua osapuoleksi, ja turisteista tehdään helposti maksumiehiä. Indonesiassa ollaan harvoin kaukana vulkaanisilta alueilta. Thaimaan ja Burman muinaisista heimoista polveutuvat batakit pysyivät pitkään pakanoina Medanin ja Acehin voimakkaiden islamilaisten keskusten läheisyydestä huolimatta, ja jopa ihmissyönti kuului traditioihin aina 1800-luvun alkupuolelle. Batakit ovat tämän alueen suurin etninen ryhmä, joita nykyisin asustaa kuutisen miljoonaa järveä ympäröivällä Karo Highlandin alueella. Takana näkyvä kalanmuotoinen talo oli vielä oudompi ilmestys. (alh.) Puista roikkuvat liaanit peittivät Batakmuseon pihamaan. dot Belawanissa olivat niin saastaisia, ettei niihin voinut mennä. lampaantalja pitkänmatkan satulana! Äijät ja Kristianin tyttöystävä Sarah ovat olleet reissussa Acehissa, tosin lentäen. Indonesian turismilla ei ole viime vuosina mennyt aivan putkeen, joten tilaa on. Viime vuosina on havaittu merkkejä Tuliperäisellä maalla (ylh.) Tien päällä törmäsimme meda ni lai seen mpkerhoon. Pikku kylän läpi ajaessa skootteri on tulla sivutieltä kylkeen; ehdimme alta pois, mutta takana tulevat eivät, ja yhteensä 3 mopoa kolaroi. Vakuutuksesta ei kukaan hiisku mitään, joten emme ota stressiä moisesta paperista, joka tosipaikan tullen voisi hyvin osoittautua täysin arvottomaksi. Kristityn batakheimolaisen talonmuotoi nen hauta Tobajärvellä. Ehdimme juuri näkemään päivän viimeisten valonsäteiden heijastumisen Lake Toban, KaakkoisAasian suurimman makeanveden altaan tyynestä pinnasta, ja koska majapaikan haeskelu pimeällä ei kuulu suosikkipuuhiimme, teemme kaupat suoraan tienvarresta löytyvästä 20 euron hotellista, jonka huoneen ikkunasta pystyisi vaikka hyppäämään suoraan järveen aamu-uinnille. bussikuskit eivät vastaan tullessaan kehtaa ´lainata´ meidän kaistaamme aivan yhtä härskisti kuin yleensä! Järvi osoittautuu suuremmaksi kuin kartasta katsoen älyäisi, joten kurvaamme puolenpäivän aikaan takaisin Parapatiin, jotta ehdimme lauttaan järven keskellä olevalle Samosirin saarelle. Lumoava Lake Toba Lake Toba iltahämärässä. Paatilta on muutaman kilometrin ajo Tuk Tukin kylään pienellä niemimaalla, jonne saaren ´backpacker-skene´ tai paremminkin se, mitä siitä on jäljellä tuntuu keskittyneen. Eurooppalaiset lähetyssaarKierros Samosirin saarella 34. Aamulla törmäämme Parapatin keskustassa medanilaiseen Honda Tiger-kerhoon, jonka mukana lähdemme kiertämään Tobaa. ´Toba event´-nimellä tunnettu mahtipurkaus noin 75.000 vuotta sitten oli tiedemiesten mukaan lajissaan voimakkain koko maapallolla yli 2 miljoonaan vuoteen, ja se peitti tuhansien kilometrien päässä olevia alueita useiden metrien tuhkakerroksella, ja aiheutti sellaisen jääkauden, että nykyihmisen esi-isät olivat helisemässä, ja meinasivat kuolla sukupuuttoon. Liikennekin on edelleen vasemmanpuoleista, ja vaikuttaa aikamoiselta sirkukselta, ollen melko samalla viivalla Intian kanssa. Emme saa mennä maksulliselle ´expresswaylle´, joten tiemme vie halki yli 2 miljoonan asukkaan Medanin. Johto pyö rän poliisivilkut auttoivat kummasti aukai semaan latua! (iso kuva) Batakheimoon kuuluvan merkkihenkilön talo Lake Toballa. Tullin kanssa sujuu ällistyttävän hyvin, tosin olemme kuulleet, että pyörässä on ´damagea´, mutta onneksi osoittautuu, ettei mitään isompaa ole saatu rikki. Jätämme ilolla tasangon murhaavan helteen taakse, ja tie käy mutkaisemmaksi samalla kun liikennemäärä vähenee. Aussien jäädessä aamutuimaan majapaikkamme viihtyisän puutarhan riippumatoille toipumaan pitkäksi venähtäneestä biljardi-illasta, käymme kiertämässä Samosirin pohjoispuolta. magman kertymisestä järven alle, mikä saattaa tarkoittaa, että tämä uinuva jättiläinen on heräämässä uudelleen. (pyöreä kuva) Tobajärvellä oli myös batakien suuria ´palatseja´ hienoilla julkisivukoristuksilla. Ajovarusteemme ovat muhineet hikisinä sivulaukuissa kohta viikon, ja nahkapukuni takamuksessa kasvaa paksu vihreä homekerros, onneksi ulkopuolella. 150-kuutioiset Tigerit ovat ketteriä pelejä rantaa seurailevalla mutkatiellä, ja keulilla ajava kaveri on keksinyt laittaa pyöräänsä poliisivilkut, jolloin esim. Saapuessamme sopivaksi arvioimamme guesthousen pihaan, mitäs muuta löydämmekään sieltä kuin kaksi brittikilpistä Transalpia, eli Penangissa tapaamamme australialaisten, Kristianin ja Liamin pyörät! Tosin jos aivan tarkkoja ollaan, Kristianin pyörän "kilpi" on enää noin tulitikkuaskin kokoinen riekale Liamin törmättyä kerran hänen peräänsä, ja laite on muutenkin rajun näköinen - siitä löytyy mm. Täällä on, mikäli mahdollista, vieläkin kuumempaa ja kosteampaa kuin salmen toisella puolen Malesiassa, ja nestehukka uhkaa jo ensi metreillä. Itse asiassa nytkin olemme jättiläistulivuoren ´calderassa´, eikä Samosirin saarikaan ole muuta kuin eräs viimeisimpien purkausten laavakekoja
naajat käännyttivät batakit kristityiksi, ja heistä on onneksi tullut muutenkin paljon leppoisampia, joten enää turistin ei tarvitse pelätä joutuvansa pataan! Nykyään batakkulttuurin kädenjälkiä näkee kaikkialla Toba-järven ympäristössä, ja eritoten silmään osuu heidän arkkitehtuurinsa, satulanmallisilla katoilla varustetut talot ja haudat, sekä taidokkailla palavasilmäisillä hirviönpäillä, gekoilla ja vesipuhveleilla koristellut julkisivut. Käymme myös Simanindon batakmuseossa, ja lounastamme warungissa eli paikallisten kuppilassa. Näemme mm. Yhteistä kieltä ei juuri ole, mutta istahdamme pöytään viittoillen, että ääntä kohti voisi pistellä jotain. Kohta eteemme tulee kaikenlaista apetta; kalaa currykastikkeessa, grillattua kanaa, riisiä, Intian samosoja muistuttavia syväpaistettuja perunakakkuja, pinaattia ja höyrytettyjä vihanneksia. Ja niin edelleen; pöydässä on pian ainakin 20 pikku lautasellista, mistä valita, ja maksat vain niistä, joihin olet koskenut (budjettisi tosin ei romutu, vaikka koskisit kaikkiin!) Ihastumme kertaheitolla mm. (oik.) Sumatralla tiet olivat paikoitellen aika mielenkiintoisia ajettavia! Jopa saaren päätie, komealta kalskahtava ´Trans-Sumatra Highway´, oli jotain aivan muuta kuin nimestä voisi päätellä, se muistutti paikoitellen pelkkää lehmipolkua... 35. Päivä vierähtää kuin huomaamatta Samosirin lumoavia maisemia ihastellessa. kalastajien satulakattoisia hautataloja, vierellä komeasti koristeltuja veneitä valmiina tarjoamaan vainajalle kyydin tuonpuoleisten verkkojen kokemiseen
Saaren päätie, mahtipontiselta kuulostava ´Trans-Sumatra Highway´, on varsinkin tällä osuudella sateiden jäljiltä niin surkeassa kunnossa, että ehdin riittävän monta kertaa ristiä sen mielessäni ´billion potholes bywayksi´! Reitillä on myös sellaisia mäkiä, että heikkohermoisempaa hirvittää, ja varsinkin niiden kohdalla pinta on pelkkää kivikkoa, päällysteen valuttua veden mukana pois. Ohjelmassa on nyt koko reitin kelaaminen taaksepäin, ja köröttelyvauhdilla siinä kestää 2,5 tuntia veikkaan, että silti paljon kivempaa kuin kiskoa raskasta pyörää irti mudasta pimeässä viidakossa! Jäämme Toballe elpymään aussien lähtiessä kohti Jakartaa; meiltä puuttuu kelvollinen kartta Sumatrasta, jollainen heillä löytyy, ja onnistun keksimään paikan, jossa on kopiokone. Tällaiset paikat eivät ole raskaasti lastatulla pyörälläkään herkkua, ja niihin on silti tuupattava vauhdilla, jos aikoo päästä laelle saakka. 130 as/km²) Virall.kieli: Bahasa Indonesia Uskonto: Muslimit 86%, protestant. Totean, että nyt on sovelias hetki uukkarin tekemiseen, ja onnekkaasti selviämme kohtalaisen mutakylvyn saaneen pyörämme kanssa takaisin paremmalle Tappiopuolellekin merkintöjä INDONESIA 5.2.- 2.3.2008 Maks.- / min.lämpötila: +37 / +20C, ajokilometrit maassa: 4.400 Valtiomuoto: Tasavalta Itsenäistyi: 17.8.1945 Presidentti: S.B.Yudhoyono Pinta-ala: 1.9 milj.km² Saaria: n.17.500 (asuttuja 6000) Korkein kohta: Puncak Jaya (5.0 km) Maarajaa: 2.830 km (rantaviivaa 54.000 km) Väkiluku: 238 milj.(keskim. ´Hello-misterit´ onnistuvat kauppaamaan meille tosi hyvälaatuiseksi mainostamansa Equator-paidat, joiden laatu tosin on kestävä vain ensimmäiseen PEKAN & ANNEN ´INDONESIA-INDEKSI´ * MAJOITUS (RAVINTOLA)RUOKA OLUT BENSIINI PÄÄTEIDEN KUNTO 06 Todellinen ´highway´ Lounasta tienvarren kuppilassa. Vastahakoisesti jätimme kiehtovan Lake Toban selkämme taa. tielle juuri sopivasti, sillä noin 20 minuutin päästä on säkkipimeää. 6%, katolil. Olemme olleet tropiikissa yli 2 kuukautta, mutta päiväntasaajan ylitys on vuorossa vasta nyt, ja se tapahtuu Bonjolissa, jossa tienvieressä on kaikenlaista turistihömppää pursuava ´virallinen´ ylityspaikka. Indonesiassa toisin kuin vaikkapa Intiassa vatsamme kuitenkin pelittävät moitteetta. 3%, hindut 2 % Valuutta: Rupia (IDR) Aikaero Suomeen: talvella +5-7 h (3 aikavyöh.) BKT/as: n.3.900 $ Inhim.kehityksen indeksi HDI: 0.726 (sija 109 (-08)) Matkapuh.liittymiä: 82 milj.(-07) 0 1 *) Subjektiivinen, vain suuntaa-antava hinta- / tienkuntoarviointi verrattuna Suomeen (Suomi=1). En enää ihmettele, miten busseilta vierähtää 16-17 tuntia vain 300 km matkaan Tobalta Bukittinggiin. Etenemme jonkin matkaa, mutta sitten päätän käydä kävelemässä hieman eteenpäin, toivoen näkeväni vilauksen järvestä, jotta voisin olla varma sijainnistamme. Se on tuskin muuta kuin vesipuhveli, jollaisia näkyi ylängöllä jo aiemmin, mutta voitte arvata, ettei tarvita edes kovin vilkasta mielikuvitusta tekemään olosta juuri tässä vaiheessa aika ahdistavan! Tällaisilla teillä on tärkeää myös se, ettei yritä härkäpäisesti eteenpäin, koska sitten, jos voimat loppuvat, ei ainakaan jaksa enää palata samaa tietä takaisin. Huikkaamme kiitoksen terima kasih! alle 10 euroa per yö kustantaneen majapaikkamme respaan, ja sitten kierrämme Samosirin länsipuolelle, nousten huikeaa tietä ylös massiivisen kraaterin reunamia. Paikalliset pistelivät pöperöt ääntä kohti sor millaan, turisteja varten löytyi yleensä ottimet. Täällä viihtyisi hyvin vaikka viikon tai kaksi, mutta tiedämme viisumiaikamme tikittävän, joten pian lähdemme mekin, pakaten jälleen kerran kuormajuhtaamme kaiken mahdollisen vararenkaat mukaan lukien. Keskitason tai pienen budjetin majoitukset, ruokailu tienvarren perus-ruokapaikoissa.. Näissä syöminen ei kustantanut oikeastaan mitään, eikä edes vatsatauti vaivannut Indonesiassa. makean pähkinäiseen satay-kastikkeeseen. Mitään ei näy, ja lisäksi nyt kuulen jonkin kookkaan otuksen kahisuttelevan lehtiä aika lähellä. Erityisen hygieenisenä tällaista Masakan Padang-keittiötä tosin ei voi pitää, koska ruoat ovat pitkään pöydällä, ja ne, joihin et koskenut, kerätään talteen seuraavia asiakkaita varten. Taival taittuu hitaasti, yövymme Sibirolossa saatuamme juoksutettua matkamittariin pitkän päivän päätteeksi tuskin 250 km. Mäistä pahimmissa on ylhäällä caterpillari, josta roikkuu teräsvaijeri, ja sen avulla voidaan kiskoa raskaat ajoneuvot ylös. Se sujuu muuten hyvin, mutta lopuksi olisi päästävä laskeutumaan satojen metrien korkuiselta jyrkänteeltä alas, ja hieman ennen sitä alkaa mielenkiintoinen mutavelliosuus keskellä viidakkoa. Luomme vielä viimeiset silmäykset alhaalla kimmeltävälle järvelle, ja sitten suunta on etelään. Rantaa kiertävä tie oli kapea, mutta melko hyväkuntoinen, ja tästä rohkaistuneena päätän yrittää palata suoraan saaren keskiosan ylängön halki takaisin majapaikkaamme
Bensaa on kahta laatua, ja käytämme kalliimpaa, muttei silti vielä pahan hintaista Pertamaxia välttääksemme nakutusta. Katunäkymä pikkukaupungista Lake Toban ja Bukittinggin välissä. japanilaismiehittäjien toisessa maailmansodassa pykäämiä luolastoja, sekä Minangkabao-kansan asumuksia, joiden katot törröttävät kohti taivasta. Päätämme testata, kuinka pitkälle Sumatralla voi ajaa päivässä, ja kukonlaulusta auringonlaskuun jatkuva ´rautaperseajo´, jonka aikana emme turhia pysähtele, vie 600 km päähän Lubuklinggauhun. Ja nytkin tarjosin tilaisuuden, pitämällä puhelinta vetoketjullisessa päällitaskussa, josta sen sai napattua ilman, että tunnen mitään. Oppaamme vie meidät kuitenkin tallustelemaan Bukittinggin ympäristöön, jossa näemme mm. Korkeudesta Asenteella kohti Jaavaa johtuen lämpötila pysyttelee varsin siedettävissä lukemissa tasangon kuumuudessa olisi varmaan tehnyt mieli heittää pyyhe kehään jo aiemmin. Huomaan puhelimen hävinneen melkein heti autosta ulos astuttuani, mutta kottero kaasuttaa jo kaukana haiskahtaa, että kuskikin oli samassa juonessa. pesuun saakka. vähän painimaan. (kesk.) Bukittingissa näimme Minangkabao-kansan taloja, joiden katot sojottivat ylös taivaisiin. Tie on nyt astetta paremmassa kunnossa, tosin usein ihan kunnon vuoristopätkää, eli mutkaista ja hidasta. Tämä on silti koko puolivuotisen retkemme ainoa kerta, kun meiltä varastetaan jotain. (alh.) Myös meille sinänsä tutut elikot olivat näillä leveysasteilla usein aika jäätävän kokoisia. Läheisessä Bukittinggissä vietämme pari yötä, ja ilmoittaudumme kävelyretkelle katsomaan maailman suurinta lihansyöjäkasvia, rafflesia arnoldii´a, mutta sen kukinta ei nyt osu yksiin visiittimme kanssa, joten reissu peruutetaan. Mutta siitä olen tottunut pitämään visusti kiinni aina vähänkin ahtaissa paikoissa, ja kamerasta nilkit olisivat joutuneet jo (oik.) Sumatran maaseudulla naiset ylittivät joen hieman huteran näköistä riippusiltaa pitkin. Otamme vielä yhden 37. Itse luuri oli ikivanha, eikä enää edes toiminut, mutten tyhmyyttäni ollut siirtänyt simkorttia housujen alla olevaan reisipussiin, jollaisessa kannamme passeja, joten siinä menivät mm. ainoat yhteystiedot iranilaisiin ystäviimme. Tätä taloa korjattiin maanjäristyksen jäljiltä. Olemme poistumassa bemosta, lavapenkein varustetusta pakettiautosta, kun kaksimiehinen kopla iskee, toisen häiritessä minua ahtaan sisäänkäynnin kohdalla, ja toisen kähveltäessä selän takana. Olallani olisi roikkunut huomattavasti herkullisempi maali, optiikoineen 3 tonnin järjestelmäkamera. Valtion omistaman Pertamina-yhtiön huoltoasemilla on monopoli, mutta niitä on riittävän tiheässä yli 400 km toimintasäteellemme
Nyt on tosin viikonloppu, ja tämä on silloin suosittua aluetta; 130-miljoonainen Jaava, kooltaan alle puolet Suomesta, on maapallon tiheimmin asuttuja saaria. Lisäksi virallinen tieto on, ettei moottoripyöriä kuljeteta, tässä tosin voi olla tinkaamisvaraa. Niinpä liikenne on kapeilla teillä täysin ´macet´, eli seisoo suurimman osan ajasta aivan tolkuttoman kokoisessa ruuhkassa. heidän nettisivujaan ei ole päivitetty vuosiin; ainoa paikka, missä jotain tiedetään, ovat satamat. merestä vuoteen 1883 asti, jolloin se purkautui räjähdysmäisesti, tappaen kymmeniä tuhansia. Intia tulee taas kerran kovasti mieleen, kun moottoripyöräilijät ja becakit, paikallinen versio autorickshawsta, koettavat mahduttaa itsensä jonojen välistä. Se tuntuu tekevän kaikkensa, ettei ainakaan kukaan turisti tietäisi mistä, milloin ja minne Pelnit seilaavat. merestä 1930luvun jälkeen noussut pikkusaari, Anak Krakatau eli ´Krakataun poika´. Kestää useita tunteja päästä ohi Bogorista, ja ehdimme Lautassa Balille tapasimme venäläisen pariskunnan, jotka olivat reissanneet tänne asti liftaamalla ja kävellen! (oik.) Pitkähäntäinen lisko töllisteli tien reunalla suomalaisturistien menoa. kas tässä malliksi jaavalainen "KENTUKU Fried Chicken!" (vas.) Itäisellä Jaavalla ei jäänyt epä selväksi, onko sadekausi vai ei... Bakauhenista, Sumatran kaakkoiskär jestä, matkasimme lautalla Sundansal men yli Merakiin Jaavalle. Aasiassa kopioidaan ihan hilpeästi mitä vain... yöstopin Bukit Kemuningissa, ja Bandarlampungissa vaihdamme Thaimaasta mukana kantamamme öljyt koneeseen, kun sopivan näköinen skootterihuolto osuu vastaan. mennä laivoja Balin suuntaan, mutta Pelniniminen valtionyritys, joka niitä liikennöi, omaa luvalla sanottuna erikoisen tiedotuspolitiikan. Viisumimme ovat enää reilut 2 viikkoa voimassa, ja kun jälkiviisaus on aina sitä parasta, niin meidän olisi ilman muuta pitänyt järjestää Malesiasta 60 päivän versiot, kun oli mahdollisuus. (ylh.) Muslimimaalle tyypillisesti hotel leissa oli usein katossa nuoli osoittamassa Mekkaan päin. Tanjung Priokin satamasta tosin saattaisi 38. Krakatau itsekin lakkasi olemasta tässä "suuressa pamauksessa", mutta vulkaaninen toiminta salmessa ei, ja siitä on todisteena mm. Niin teemme mekin, mutta metrin leveä laite ei vain mahdu aivan kaikkialta. Katselemme länteen, missä Krakataun lähes kilometrin korkea tulivuori kohosi aamuvarhain ajatuksena posottaa halki Jaavan mahdollisimman ripeästi. Esim. Päätämme, ettei epävarmoja paatteja kannata lähteä Jakartasta kyselemään, ja ohitamme pääkaupungin Bogorin kautta. Hollannin siirtomaa-ajan Batavia, nykypäivän Jakarta, on lähes 10-miljoonainen jättiläinen, jonne ei varsinaisesti tee mieli nokkaansa tunkea, ainakaan moottoripyörällä. Bakauhenissa tämä valtava saari vihdoin loppuu, takana on miltei 2500 maantiekilometriä, ja edessä on Sundansalmi, jonka häkellyttävän turkoosit vedet ylitetään tiheästi liikennöivillä lautoilla. Etsimme yösijan Merakin sataman kupeesta, ja jatkamme Bukittinggissa satelliittilautaset osoittivat suoraan ylöspäin
Intiassa näkemistämme. Heinon 20 latarjouksia Tampere Teerivuorenkatu 8 Ajoneuvomyynti 010 617 0609 osat/varusteet 010 617 0619 myynti@rmheino.fi www.rmheino.fi Espoo Hiirisuontie 2 Ajoneuvomyynti 010 6170669 osat/varusteet 010 617 0679 myynti.espoo@rmheino.fi 39. Sadekin jatkuu ennen Semarangia rajuina ryöpsähdyksinä, ja tiessä on välillä ´katkoksia´, joiden yli pelloille kerääntyneet vesimassat virtaavat; tämä aiheuttaa kilometrien jonoja, kun rekat matelevat niiden yli. kuoppia tiessä näe enää ollenkaan! Ei ole vaikea arvata, että pian ruuhka seisoo keskellä tätä aivan uutta ´järveä´, ja ensimmäisen sivutien ilmaantuessa lähdemme seuraamaan erästä skootterikuskia, joka viittoo aikovansa koukata Surabayaan etelän kautta. Lähdemme illalla etsimään evästä, kun taivaalta ryöpsähtää sellainen kaatosade, että oksat pois. valoisalla enää Bandungiin. Seuraavana aamupäivänä, taivaan pysytellessä tasaisen harmaana eräs joki tulvii suurelle tasankoalueelle, ja Rembangin kaupungin itäpuolella ajamme 40-50 cm syvässä ja melko voimakkaasti virtaavassa vedessä. Arvioimme Jaavanmeren rantaa seurailevan reitin joutuisammaksi kuin eteläisemmän ja vuoristoisemman vaihtoehdon, mutta aika hidasta on sekin. Nahkapukuni ei ole oikein Itä-Jaavan vedenpaisumus s Ainutlaatuista lle ja tuskykyä tie maastoon .172,00 Hinta sis.alv 11 3.326,59 Autovero 300,00 Toimituskulu 14798,59 Hinta yht. vuotisjuh R.M. Kaveri onneksi tuntee reitit, ja kun tie nousee hieman pois tasangoilta, ei tulviminen ole enää ongelma, vaikka vettä tuntuukin taivaalta riittävän ehtymättömällä innolla. Se on jo hieman jännittävää puuhaa, kun ei esim. Myös tien kunnon suhteen täytyy pitää silmät auki, sillä aivan moitteeton asfaltti voi taas seuraavassa hetkessä muistuttaa kuun pintaa. Yövymme Jaavan kakkoskaupungissa hotellissa, jonka pihaan ajetaan komeista norsunluuporteista, mutta jonka iäkkäissä ja tunkkaisissa huoneissa ei ole paljon kehumista. Maanvyörymiä näkyy siellä täällä, mutta ne eivät onneksi ole katkaisseet teitä. Temppelitkin erosivat selvästi esim. Jaava on Indonesian talousveturi, ja niin tiheään asuttu, että ruuhkaa piisaa joka kolkassa. Kadut muuttuvat hetkessä vuolaiksi virroiksi, ja saamme näin pientä alkusoittoa eteläisen pallonpuoliskon sadekaudesta. Indonesian poliiseista oli varoiteltu, mutta osoittautui, että heitä ei turistien häiritseminen kiinnosta. GS BMW F800uoriBalin hindulaisuus on aivan omanlaisensa
Yleensä ovat tallustelleet 15-20 km päivämatkoja teitä ja metsäpolkuja pitkin. tosi ´travellerit´ kävelevät tänne! Toivotamme urheille venäläisille jaksamista, kun paatti saapuu Gilimanukiin. Ovat tietysti saaneet välillä ilmaisia kyytejä, ja tuskin aivan kaikkea ruokaakaan on tarvinnut metsästä poimia. Lena ja Dimitri Krylova lähtivät kotoaan läheltä Novosibirskiä 9 kuukautta sitten, ja he ovat matkanneet tänne ilman budjettia, eli periaatteessa rinkat selässä kävellen, ja teltassa nukkuen. Ollaan tuskin päästy satama-alueelta, kun tie kulkee komean kaaripatsaan alitse, jollaisia ei Jaavalla näkynyt. Ketapangissa odotamme lautan lähtöä Balille, ja tapaamme venäläisen pariskunnan, joka on hieman rankemmalla reissulla. Salamat välkkyvät valaisten pengerrettyjä riisiviljelmiä, sekä etelän puolella massiivisia maininkeja rantaan ajavaa Intian valtamerta. Aamulla jatkamme vaihteeksi asteen poutaisemmassa säässä ohi itäisen Jaavan massiivisten Bromo- ja Merapi-tulivuorten, joiden huiput peittyvät paksuihin pilviin. tykännyt jatkuvasta läpimärkänä olosta; Anne on ollut paljon ahkerampi pukemaan sadetakkia päälle, ja minulta tuntuu puvun rasvaamisen intokin tipahtaneen jonnekin matkan varrelle. Intiaan verrattuna. Maailman väkirikkaimmassa muslimimaassa Bali on poikkeus sikäli, että hindulaisuus on täällä vahva, muttei tarvitse olla asiantuntija nähdäkseen, että se on aivan omanlaisensa esim. Mutkikas ja hyväpintainen tie Tarunomainen Bali 40 Aamuinen näkymä Balin surffarimajapaikasta, johon pakenimme edellisillan ukkosmyrskyä.. Mutta emme ehdi pitkälle, kun taivas repeää, ja pimeä tulee etuajassa. Pistää kyllä oman retkemme aika kertalaakista mittasuhteisiin asutaan hotelleissa, istahdetaan valmiisiin pöytiin, lennetään merten yli, ja lennätetään jopa kulkuneuvoamme..
Pyörä on saatava ohjeen mukaan puhtaaksi ´kuin uusi´, 41. (oik. Pulju tosin rahtaa yleensä huonekaluja, ja sen nuori sihteeri, Effe, joka asiaamme hoitaa, on selvästi lennättämässä moottoripyörää aivan ensi kertaa. Eikä meille ole koko aikana iskenyt mitään ylimääräisiä kuluja, esim. Valinnan varaa tuntuu olevan, ja halvoin hinnoin. (oik.) Tällaisia hindujuhlaan liittyviä koristeellisia 7-8 metrisiä salkoja näkyi kylissä ympäri Balia. päivänä, jolloin ItäTimorin presidentti ja pääministeri yritettiin murhata, tässä ei tosin onnistuttu, mutta pressa on kriittisessä tilassa. Tähän täytyy lisätä myös pian umpeutuvat viisumimme, sekä tuuliset kelit merellä, jotka vähintään sekoittavat lautta-aikataulut, sekä tässä maassa myös johtavat usein onnettomuuksiin, kun kaikenlaisten ruosteenraiskaamien purtiloiden kipparit eivät rahanahneuksissaan tohdi Denpasarissa myyttinen Garuda-lintu oli ikuistettu kivipatsaaseen, jossa se kantoi hindupyhimystä selässään. Sitten eteen- vai taaksepäin? jäädä satamaan, vaikka pitäisi. Jatkosuunnitelmamme lensi ulos ikkunasta helmikuun 11. Ja koska merirahti Australiaan kestäisi Balilta arviolta 3-5 viikkoa, eikä mitään pikkupaatteja myöskään kulje näin kaukaa, nyt on tiukkojen päätösten aika. Kukaan ei tiedä, pysyykö ainoa mahdollinen reitti, eli maaraja Länsi-Timorista ylipäätään auki, jos tilanne pahenee, eikä varsinkaan sitä, onko Itä-Timoriin juuri nyt järkevää tunkea nokkaansa ollenkaan. Voimakas sade rummuttaa kattoja pitkin yötä, mutta aamulla kuuluu vain aaltojen kumea ääni niiden murtuessa pitkästi. alh.) Bungalow-hotellimme Kutassa oli ihan mukiinmenevä; huone kustansi aamiaisineen alle 10 euroa per yö. He ajoivat eteläisempää reittiä Jaavan halki, ja kertovat myös saaneensa perinpohjaisen pesun matkalla. Vain kilometrin päässä on Balin ´ground zero´, vuonna 2002 taivaan tuuliin räjäytetty yökerho, jonka paikalla on nyt iskussa kuolleiden muistomerkki. Suora lento Perthiin ei vie kuin 3 tuntia, mutta kyseiseen koneeseen ei mahdu noin isoa pakettia, siksi pyörä kulkisi Melbournen kautta, ja lentoaika, samoin kuin kulut, hieman pompsahtavat. Kun Denpasariin on vielä 60 km, päädymme balilaisen perheen kotiin surffareille tähdättyyn ´homestay´-majoitukseen, ja ystävällisesti kokkaavat vielä nälkäisille matkalaisille. Saarihyppely Nusa Tenggaran provinssin halki Timorille voisi epäilemättä olla yksi matkamme kohokohdista, mutta kaiken kaikkiaan kuviossa on niin monta asiaa kokonaan pois omista käsistä, että päätämme hylätä sen. Myös Kristian ja Liam saapuvat seuraavana päivänä, käytyään viemässä Sarahin Jakartaan, josta tämä palasi kotiin. Superkallis lentorahtaus Qantasilla Perthiin (sadekausi on ollut raju myös Australian pohjoisimmissa osissa, ja siksi Perth kuulostaa järkevämmältä kuin Darwin), tai sitten täyskäännös, ja Singaporen kautta kotiin. Kiitämme ystävällisiä isäntiämme, ja jatkamme kohti saaren pääkaupunkia, majoittuen Kuta Beachille. Pari päivää menee pähkiessä; arvioitu 1200 euroa pelkästä rahdista on karmea summa varsinkin halpojen Aasian maiden hintatasoon nähden. Lajirunsautta Balin hotellimme kylpyhuoneessa. pyörää ei ole tarvinnut korjata kertaakaan, joten lopulta päätämme, että kerran se vain kirpaisee! Agentiksemme tulee CAS Cargo Bali-niminen putiikki Kutan lähellä, ja käymme läpi samantapaisen listan asioita kuin vuodenvaihteessa Chennaissa. Toisaalta olemme jo tulleet näin pitkälle, ja houkuttelisi kyllä päästä ´maaliin´ saakka. Nyt on otettava lisäksi huomioon Australian tiukat karanteenisäädökset, jotka koskevat myös ajoneuvoja. Turismi on kärsinyt pahoin siitä ja v. 2005 toisesta pommi-iskusta, mikä on harmi sinänsä, koska saari on jo lyhyen tuttavuuden perusteella henkeäsalpaavan kaunis, ja eräs maapallon todellisista paratiiseista. olisi hyvällä kelillä huikea, mutta pimeällä ja vesisateessa se käy turhan jännittäväksi
Dangerous Goods-asiakirjaa ei ole täytetty oikein, mistä mainitsen heti sen nähdessäni, mutta vakuuttelevat asian olevan ok. Tuumin, että jos reissun tähänastisista maista pitäisi valita kiehtovin, johon palata takaisin, se saattaisi hyvin olla juuri tämä. Qantas käskee laskemaan moottorista öljyt pihalle, mitä ei virallisesti vaadita, mutta minkäs teet. Mario kutsuu käymään talollaan, joka sijaitsee korkean jyrkänteen laella Ulu Watu Beachin lähellä, ja kun kuulee sujuvasta rajanylityksestä Belawanissa, hän kertoo rahtaavansa pyöränsä Malesiaan, ja yrittävänsä tulla maahan samaa reittiä kuin me. Myös puumateriaalista kasattu rahtiboksi on toimitettava 24h kestävään kaasukäsittelyyn, jonka pitäisi tappaa siellä mahdollisesti majailevat haitalliset ötökät, ja tästä tulee mukaan todistus Australian viranomaisia varten. Kristian ja Liam jättävät niin ikään Timorille menemisen nyt väliin, ja lähettävät Transalpinsa meriteitse kotiin; he aikovat lentää Darwiniin, ja ostaa sieltä auton, jolla ajavat Perthiin. Otan tällä kertaa varman päälle, ja kuivatan myös bensatankin viimeistä tippaa myöten, vaikka tiedän, että se tulee olemaan ongelma vastaanottopäässä. (vas.) Marion ´mökki´ sijaitsi henkeä salpaavalla paikalla Ulu Watun lähellä. viedään paketoitavaksi 3 päivää ennen lentoa, ja se on varmasti ollut viimeksi näin puhdas uutena. Poistumme itsekin Balilta Qantasin siivin, tosin eri lennolla kuin pyörä, ja katselen nousun aikana ikkunasta, kuinka tämä vehreä paratiisisaari jää taakse. (kesk.) Ajoneuvojen vienti Australiaan on tiukkojen karanteenimääräysten alaista. Rahtauksen järjestelyt ovat jälleen kuin päivätyössä kävisi, ja lausun kiitoksen, että kävimme ennen tätä häslinkiä sentään hieman kiertelemässä pyörällä Balin itäosia, koska nyt ei energiaa riitä muuhun. Mutta sitä valintaa on vielä aikaista tehdä, sillä yksi maa, joka on samalla kokonainen manner, on vielä kokematta. Samoin on käynyt italialaiselle Mariolle, jonka pyörä on jämähtänyt Surabayan tulliin, ja hän on asunut Balilla pitkään, joten jos lahjonta auttaisi, hän olisi uskoakseni jo hoitanut homman. mikä ei tietysti tällaisen retken päätteeksi ole aivan pieni operaatio, ja jynssäämme laitetta katteet ja tankki irti hotellillamme useita iltoja. Sitä se ei lentoyhtiön tarkastajan mielestä ole, ja hän on se, joka päättää, eli kiiruhdamme taksilla rahtifirmaan uusimaan paperin. Pudotusta mereen on satakunta metriä. Pyörä Näkemiin, Aasia! 42. Vietimme useita iltoja pesten VStromia jopa hammasharjojen avulla. (ylh.) Ngurah Rain lentokentän läheltä bongasimme näin vauhdikkaan ja var maankin 10 metriä korkean taideteoksen. Matkakertomuksen viimeisessä osassa: Australian halki Sydneyyn Balin keskiosan maisemia, taustalla Gunung Agungtulivuori. Emme käyneet kuin kolmella Indonesian yli 6000:sta asutusta saaresta, ne tosin olivat suuremmasta päästä, mutta aika mukavasti jäi nähtävää myös jotain toista kertaa varten. Lopulta laite saa lähtöluvan. Tapaamme Kutassa saksalaisen Eikon, joka on ajanut Euroopasta Venäjän halki Japaniin, ja lennättänyt sitten pyöränsä Jakartaan, jossa se on nyt ollut tullissa jumissa jo useita viikkoja, vaikka hänellä on carnet
Unelmat toteen ja baanalle!
Suuperttiä ei saa auki eikä kiinni ilman väkivaltaa Home hyökkää. Avustamaan tulleet lipevät raja-agentit tuntuivat taistelevan niin sielustani, papereistani kuin dollareistanikin. Kaksi asiaa tuli mieleen ajellessani. Vain 1900 lempiraa ja saisimme jatkaa matkaamme. Empien annoin paperin hänelle ja lappuni kourassaan mies lähti vaatimaan myös muilta 44 S Auringon pilkistäessä esiin oli kiire levitellä vaatteita kuivumaan. samaa dokumenttia. Summa oli noin sata USA:n taalaa, ja se tuntui kyllä aika korkealta hinnalta. Matkaan pääsimme vartin yli seitsemän ja kohta matkasimme tietämättämme pitkin väärää tietä. Paljon kopioita, leimoja ja papereiden pyöritystä. Raja-asema näytti torin ja kaatopaikan sekoitukselta. Siellä kerrottiin, että väliaikainen tuontilupa maksaa 800 paikallista. Sade jatkui ja matka maittoi. ateentuhruinen ja käsittämättömän lämmin aamu valkeni ennen kuutta. Poispääsy Guatemalasta meni sukkelasti suunnitelmien mukaan. Siitä alkoi neljä tuntia kestävä rajaruljanssi. Kyyhötimme kuka missäkin odottaen papereitamme. Tavarat vettä tippuen noin 30 asteen hautovassa helteessä jatkoimme vielä pikku pätkän Hondurasin rajalle. Loppujen lopuksi yhteenlasketut maksut jäivät alle 1000 lempiraan eli noin 50 USA:n taalaan. Kerroin, että meillä on aikaa. Vettä satoi ja oli kuuma, sumupilvet pyyhkivät rakennuksen vuotavaa kattoa. Raja-asemalla näkyi olevan pari huonetta täynnä asiapapereita, joita kukaan tuskin tulee koskaan enää katsomaan. Täällä erittäin arveluttavan näköinen mies pommasi paikalle kuin tyhjästä vaatimaan Guatemalan väliaikaista maahantuontilupaa. Viiden minuutin kuluttua summa putosi tonniin ja paperisota jatkui. Agenttimme vähän hätääntyi tästä tiedosta ja kertoi 1900 summan olevan pikakäsittelymaksua. Schubertin ei tulisi tehdä kypäriä eikä Hanksin moottoripyörävarusteita. Vihdoin viimein meidänkin agenttimme ilmaantui sanoen asian olevan klaari. Kävelin agentin estelyistä ja amigo huudahduksista huolimatta tulliin. Posottelimme pitemmän kautta kohti Aqua Calienten raja-asemaa
Kuvia olin saanut näistä mustista rumista linnuista mielestäni tarpeeksi. Uni voitti, enkä lähtenyt aamulla suhaamaan Mayojen kivirauniolle, vaan lähdin ajamaan pääkaupunkia kohti ryhmämme jakauduttua kahteen porukkaan. Haju oli sen tuntuinen, ettei ainakaan silsa tai muu örkki viihdy hengissä mokomassa tuoksussa. Meidän oli määrä tavata loppuosa ryhmästä iltapäivällä ennen kaupunkia. Myös kuiva lämpö tuntui ylelliselle. Yhdessä mutkassa paikallinen maya oli tehnyt betonisatsin ajoradalle. Saavuimme viideltä La Entradaan, josta osa palasi 60 kilsaa Guatemalan suuntaan Cobanin muinaisen Mayakeskukseen. Sinne jäi hometta huokuva JMK:n pitkähihainen paita Aqua Calienten raja-aseman roskikseen. Välillä kuivaa, märkää, savista sekä muuten vain yllättävää asfalttitietä. Sain kuin sainkin käännettyä päätäni hitusen sivuun ennen kuin tuntui armoton jysäys oikealle korvalliselle hirveän ulinan täyttäessä pääni saman tien. Ajelimme hissun kissun, napsin kuvia silloin tällöin ja nautin maisemasta. Eiköhän vaan juuri silloin, kun ohitin parvea, yksi nahkapää noussut siiville ollen suoraan pääni edessä. Pan America, osa 3 ei enää herätä romanttisia mielikuvia Tropiikin kuumat yöt Visa Vilkuna Ei ihan tasapeli: Korppikotka menetti henkensä ja minä tärykalvoni. ja Hanksin housut pitävät veden pois munista noin kolme minuuttia sateen alkamisesta. Se varusteista, sillä T-paidat ja muut hienot vaihtovaatteet olivat homehtuneet sivulaukkuihin. Nuoruuden kultaisina vuosina muistan saaneeni iskuja päähän, mutta tämä oli jotain! Kops vaan ja henki pois ¦ 45. Takana tullut ranskalainen sai hipaisun päälläni tappamasta korppikotkasta. Elämässä on tosiaan katkeria tappioita, mutta onneksi myös suloisia voittoja. Toisaalta on tunnustettava, että sileä asfaltti on ihan hyvä paikka sekoittaa betonia, mutta tiellä liikkuvien mielestä se ei ehkä ole kuitenkaan kaikista nokkelin paikka. Ajelin melko kovaa, sillä useamman tunnin viivyttely rajalla vaati korvausta. Näin tiepuolessa osittain ojassa korppikotkia mekastamassa jonkun haaskan kimpussa. Minä ajelin letkan ensimmäisenä ehkä kahdeksaa yhdeksää kymppiä. Sateen sattuessa ajamme sateessa, piti paikkansa. Sain pysäytettyä motskarini tien reunaan, jossa aloin kummastella tapahtunutta
Luis Alvares lupasi hoitaa paperisodan kahteen ja puoleen tuntiin. Reikähän siihen oli tullut, paine virtasi iloisesti suhisten sisään ja ulos, nokasta puristaen sain puhallettua paineen nenään. Kahvit ryypättyämme lähdimme ajamaan etelään tavoitteenamme Cholutecan kaupunki. Kysäisin tienvarren ihmisiltä useampaan otteeseen hotellia ja kylää, missä meidän piti tavata. Kolmen tunnin kuluttua saimme kuin saimmekin paperit Nicaraguaan pääsemiseksi. Taas oli kaikki hyvin. Sukkelia selityksiä sateli aina kun nähtiin. Söimme siellä aamupalan ja kohta muu porukkamme ilmaantui läheiselle huoltamolle ja pääsimme jatkamaan matkaa kohti Nicaraguaa. Tukalan kuuma aamu houkutteli tielle vilvoittavaan viimaan. Raja tuli yllättävän äkkiä eteen eikä matkalla ollut oikeastaan mitään mielenkiintoista kuvattavaa. Neuvottelin hinnat sun muut ja kävin noutamassa kaverit ison tien varresta. Välissä oli ajo miljoonan asukkaan pääkaupungin Tegucigalpan halki. Saavuimme pääkaupungin länsilaidalle ja saimme viestin, jossa jälkijoukko ilmoitti kylän nimen, jossa kokoontuisimme. Rajalla paikalle lähätti taas iso liuta raja-agentteja. Aikamme kieputtuamme luukulta toiselle yksi vanhahko mies alkoi mekaanisella kirjoituskoneella Sitkeys koetuksella 46. Neuvoja sateli roppakaupalla: 12 kilsaa, viisi minuuttia, noin neljäkymmentä kilsaa, kahdeksan kilsaa, reilu 20 minuuttia... Jatkoin hissun kissun matkaa erittäin huonoksi muuttunutta tietä myöten. Vajaan kilometrin päästä olimmekin siistin hotellin parkkipaikalla. Ilta pimeni ja ajelimme eteenpäin. Yksi tyttö yhytti meidät ja lupasi neuvoa meitä. Huomasin sen siitä, että vastaantulevan linja-auton etulasissa oli pahvilapuille kirjoitettu kaksi kaupungin nimeä, joiden välissä kylän piti olla. Hiljainen on Pespiren raitti aamuvarhaisena. Korvaan kävi armottoman kipeää ja tutkin, miten tärykalvo pelaa. Vihdoin eräs tienvarresta löytynyt mies sanoi hotellin löytyvän kyseisestä Pespiren kylästä. Oli älyttömän kuuma iltapäivä ja sata metriä pitkä jono. Kun kolme paikallista ihmistä oli sanonut Pespiren kylän löytyvän noin sadan kilsan päästä etelästä, suuntasimme sinne. Edellisestä viisastuneena neuvottelimme hinnat sun muut kuviot selviksi etukäteen. Kylää ei ollut kartassamme, eikä huoltiksilla ollut myynnissä minkäänlaisia karttoja. Ensimmäinen rajatarkastus meni ok, passi ja paperit katsottiin. Yllättävän kivuttomasti pääsimme oikealle tielle. Tai ainakin luulimme niin. Tämä vanha mies lähti juoksemaan rinnallani, kun hän ei mahtunut takapenkille. Varsin pian kipu onneksi hellitti, mutta kuulo ei korvaan palannut useampaan päivään, mutta jospa se siitä lämmössä asettuisi. Lipevät agentit kävelemässä tullissa toimistosta toiseen. Vilkuilin sivulleni, näkyisikö vielä tullikoppia tai muuta virallisemman näköistä hökkeliä. Niinhän siinä sitten kaikesta huolimatta kävi, että toisella tarkastusasemalla palauttivat meidät takaisin hakemaan väliaikaista moottoriajoneuvon maahantuontilupaa. Aiemmin ihastuksissani katselemani linnut muuttuivat hetkessä ´saatanan tunareiksi´. Annoin juoksijaseniorille 50 lempiraa ja hän tuntui olevan iloinen. Neuvoja satelee Aamulla heräsin ennen kuutta nappaamaan muutaman luontokuvan
Sami kurvasi siihen ja poliisit kysyivät hänen espanjantaitojaan. Yhdellä suoralla poliisit pysäyttivät minut. Tiet olivat hyvän ja erittäin huonon välimaastosta. Maisemat olivat vaihteeksi tasaiset, isot sateenvarjoakaasian näköiset puut ja jakarandat vuorottelivat tasangolla. Matkaa Costa Ricaan oli vajaat 40 kilometriä. kalkeeripaperin kanssa ja luonnollisesti yksisormijärjestelmällä naputella meille lupia. Katselimme erään ruokalan seinältä maailmankarttaa ja kyllä kaiken järjen mukaan ajokilometrien pitäisi olla yli puolessa. Tie oli vaihtelevan kuoppaista tai paremminkin reikäistä, sillä teräväreunaiset montut olivat tosi syviä. Mutavelliä, vuohia, lehmiä ja vastaantulevia kuorma-autoja. Samalla osoittelimme kelle mikin summa kuuluisi. Paikalle ajoi myös Peter, joka päätti ottaa valokuvan. Jos näistä kolmesta pitäisi valita lomakohde, niin menisin Hondurasiin. Matkaa Managuaan oli 80 kilsaa ja aikaa siihen meni reilut kaksi tuntia. Siinä tilanteessa en halunnut osata espanjaa lainkaan. Pääkaupunkiin ei onneksi tarvinnut mennä, sillä saimme tarvitsemamme bensan nyt kaupungin laidalta. rikkonut Nicaraguan lakia ohittamalla kurvissa. Mutta eihän reissaaminen koskaan kovin helppoa ole. Näimme matkalla vilauksen Nicaraguan valtavasta järvestä, Lago de Nicaraguasta. Seitsemän jälkeen jälleen matkaan ja ulos kaupungista. Välillä tropiikkia ja ylhäällä vuorilla reilua havumetsää, kerrassaan upeaa maisemaa! Yhdistävänä tekijänä näissä pikkumaissa on rajanylitys. He kertoivat että olin Ennustajan lahjat tarpeen Matkalla Managuaan oli ällistyttävän pitkiä suoria. Sulkivat jo minun ajokorttini kirjekuoreen esitellen sakkolappua. Kolmea ensimmäistä Keski-Amerikan maata vertaillessani koen, että Nicaragua on niistä epämiellyttävin. Minulla ei ollut kuin sata paikallista rahaa mukana. Tie parani erittäin tasaiseksi baanaksi ennen kuin muuttui huonoimmaksi tieksi millä minä ikinään olen ajanut. Nicaraguan emännällä alkaa maissin puinti ja kuivaus olla loppusuoralla. Vajaan kymmenen minuuttia per pyörä teki toista tuntia viivytystä. Vuohien, hevosten ja lehmien lyhyeksi nyhtämää ruohikkoa kumpuilevassa maastossa. Samalla nappasin väliaikaisluvan hänen kädestään. Sain Samilta lainaksi 500 ja vaihdoin sen poliisin kanssa ajokorttiini. Se oli kuitenkin jyrkästi kiellettyä ja sakko siitä tulisi hänellekin, tuumasi pollari. 47. Se oli paikoitellen kuin jostakin satukirjasta. Mittareissamme on 14-15.000 kilsaa, sillä olemme ajaneet hieman eri reittejä. Kolmesta viiteen tuntiin on varattava aikaa joka paikassa, jotta saa kaikki luvat ja litterat kuntoon. Autot kieppuivat puolelta toiselle ja piti olla hieman ennustajan vikaa, jotta osasi olla eri puolella kuin vastaantuleva auto. Nicaraguassa tiet olivat hyvän ja erittäin huonon välimaastosta. (oik.) Härkiä käytettiin Hondurasissa monenlaisissa työtehtävissä. Piirtelimme pölyisen pyörän kylkeen 500, 400 ja 100. Pyysivät väliaikaisluvan ja ajokortin, jonka jälkeen he rupesivat tarjoamaan 400 paikallisen rahan sakkoa. Tämän jälkeen aloin tivata kuittia sakosta ja satasta takaisin
Poliisi pysäytti meidät ja kertoi kah deksankympin alueen nopeudeksemme 107. Iso talo oli rakenteilla ja mieli muutenkin korkealla. Mainiosti nukutun yön jälkeen nukutti edelleen. Vaatteet olivat täsmälleen yhtä märät kuin illallakin. Toiminnassa on jotenkin otetta enemmän kuin muissa maissa. Matka taittui nyt sukkelaan. Yölläkin heräsin sateen kohinaan hotelli huoneessani, toivoen sateen lakkaavan ennen seitsemäksi sovittua lähtöämme. Tie oli älyttömän leveä, mutta tosi surkea. Myös vaatteiden tukkumyynti tienvarren kaupustelijoille kuului Heikki löiden yritysalaan. Joku pulahti veteen, toisen kavutessa ylös. Kohta kaikki olivat paikalla ja jatkoimme kaatosateessa aja mistamme. Rica on ylivoimaisesti siistein ja toimivim man tuntuinen KeskiAmerikan maista. Pääsimme taipaleelle jo ennen kah deksaa. (oik.) Costa Rican poliisit kehottivat noudattamaan maan nopeusrajoituksia. Turussa ravintolabisnes myytiin ja uudessa maassa aloitettiin huonekalukauppa ja sänkyjen tekeminen. Myöntelin ja mies ihmettelemään matkantekoamme. Costa Costa Rica on ykkönen Anja Heikkilä sanoi viihtyvänsä uudessa kotimaassa Costa Ricassa. Taivas mätti lämmintä vettä sen kun kerkisi. Tietenkin lähes 30asteinen sade ja sisäpuolelta pukkaava hiki tekivät yhdistelmän ennen kokemattomaksi. Olenhan minä nyt ennenkin sateessa ajanut, mutta tämä oli jotenkin niin kokonaisvaltaisen huimaa. Samaisen sillan kupeessa joku vaale ahko mies tuli kyselemään minulta espan jaksi, että oletteko Suomesta. Jatkoimme matkaamme ja pysäh dyimme pitkälle sillalle Puntarenaksen jälkeen, siellä parveili ihmisiä. Poliiseja olikin seuraavan parinsadan kilometrin matkalla lähemmäs kymmenen. Sade jatkui syömään mennessämme ja sieltä tullessamme, eli vettä piisaa Costa Ricassakin. Mitään ihmeempää säpinää krokojen kes kuudessa ei ollut, kunhan viettivät kuumaa keskipäiväänsä loikistellen. Matka loppui hotelli Impalaan, mutta trooppinen sade jatkui hitusen tihkunluon teiseksi muuttuneena. Anja ja Unto Heikkilä olivat muuttaneet Turusta Costa Ricaan toistakymmentä vuotta sitten. Vihdoin näin tien risteyksessä vihannes myyjän katoksen, johon Sami oli tullut Ei pölise Taidokasta tanssia hevosen kanssa. pitämään sadetta. Heti kylän laidalla oli edessä mel 49. Kukin ratsukko vuorollaan tuli kopisevalle lavalle esittelemään taito jaan. Tiestä löytyi kuitenkin kapeita sileämpiä juonteita, joita myöten pyörä kulki kohtuullisen tasaisesti. Monttuisella ja kivi sellä tiellä ei kerta kaikkiaan voinut ajaa juuri neljää kymppiä kovempaa. Edessä oli vajaa sata kilsaa soratietä, johon Heikkilät kertoivat käyttävänsä noin kaksi ja puoli tuntia. Kaikkea ne costaricalaiset keksivät. Käynnissä oli kovan mekastuksen saattelemana ratsukkojen tanssikilpailu. Sakkoa pollari ei kuitenkaan kirjoit tanut, vaan kehotti rauhallisempaan etene miseen toivottaen samalla hyvää matkaa. Kannattikin pysähtyä, sillä jokipenkalla köllisteli tois takymmentä krokotiilia kaikessa rauhassa. Matka jatkui ja sade sen kun yltyi. Hän huikkasi myös vai monsa paikalle. Siitä sitten vaan tien päälle väistelemään rapakoita, sillä ne voivat olla pohjattomia. Puolimatkassa oli autoja kosolti tie puolessa, joten päätin pysähtyä katso maan mistä on kyse. peltikattoisessa ravintolassa keskustelemi nen kävi mahdottomaksi, kun kunnollinen trooppinen ukkoskuuro rummutti kattoa. Melko rytmikkäästi jotkut hevoset kavioitaan osasivat vaneriin kopsutella. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan vetelimme paketit kyytiin ja ajokamat päälle lämpi mässä sateessa. Kovin he olivat tyyty väisiä nykyiseen kotimaahansa. Kun koukkasimme aivan rantaa myötäi levälle pikkutielle, vasta siellä häipyivät poliisit. Isoja kiviä törrötti tiestä valmiina puhkaise maan renkaan tai pukkaamaan motoristin kumoon. Sitten hän sanoi espanjaksi olevansa myös Suomesta ja vaihtoi samalla puhekieltä kotoisemmaksi. Viimeisiä kuivia vaat teita en kuitenkaan raaskinut panna päälle, sillä illalla hotellin suojissa kuivat kuteet olisivat mukavat. Jatkoimme matkaa rantatietä pitkin, sillä vuoristotie olisi hidas ja siellä näytti satavan. Kas kummaa kun koti-ikävä yllätti papukaijoja katsellessa
Yks kaks vastaantulevien kaistalta meidän eteen kurvasi poliisien pickup ja lavalta loikkasi viisi poliisia. Kaksi rynkkymiestä piti meitä tasajyvällä, kun pistoolimiehet tarkistivat meidät takaapäin. Yksi yritti ylös, mutta hänet painettiin maahan. Ja kun rynkkymies kauempana tähtää koko ajan sinuun, vilkkaampikin mies rauhoittuu. Olisikohan aihetta lisätä yksi rivi CV:hen: Kalkeeripapereiden asettelijana Panaman tullissa! Illan hämärtyessä tulimme pieneen Santiagon kaupunkiin. Varokaa gringot, sillä perässä tulee iso eläinlauma. Ajelimme satakunta kilometriä itään eli eteenpäin, aamupalan syötyämme jatkoimme jälleen matkaamme. Kolmella pistooli ja kahdella rynnäkkökivääri kädessään. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. (vas.) Asfaltinreunaa varovasti ajaen kaikki pääsivät ohittamaan tulvapaikan. Saapa nähdä miten käy. Minun tehtäväksi jäi kavereiden pyörien värin, mallin ja vuosimallin ilmoittaminen. Tähän vastasin Si! Hän sanoi mokomien avustajien käytön vain sekoittavan asiaa ja tekevän hommasta vielä kalliimman. Auttelinpa tätä mukavaa tätiä myös kalkeeripaperien asettelussa lomakkeiden väliin. Olihan se ihan hyvää ajanvietettä sinällään. Samassa Ari huomasi, että hänen pyöränsä takakumi oli melkoisen tyhjä. Vettä meni pikitien yli ihan koskenaan vajaan sadan metrin matkalla. Pumppasimme huoltiksella ilmaa ja löysimme reiän ihan renkaan keskiselältä. Tumma, ei latinon näköinen nainen sanoi, että tietokoneet ovat tiltissä ja teidän ulkomaalaisten kanssa pitää olla Apupoikana tullissa muutenkin tarkkana. Aamu Panamassa valkeni puolipilvisenä. Ihan niin kuin elokuvissa. Siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun Seppo pyöräytti paikan Arin Hondan takakumiin ja paineet pysyi. Ensimmäinen rengastyö 50. Vain paperimme olivat nyt kaatuilevan panamalaisen tietokonejärjestelmän armoilla. Meidät komennettiin maantien reunaan polvilleen ja kädet piti laittaa niskan taakse. Pääsimme kuitenkin pian yhteisymmärrykseen ja nainen aloitti papereidemme teon käsityönä. Jäimme yhden huoltiksen pihaan odottelemaan, kun Petteri kävi kyselemässä hotellia. Onko nämä valepoliiseja vai ihan oikeita. Päätimme Peterin kanssa kävellä ihan sisälle koppiin kyselemään mistä asian pysähtyminen johtui. Yksi kerrallaan ajoimme yli jalkatappien tasolle nousevan kosken poikki. (ylh.) Ei päässyt banaaninpuute yllättämään Keski-Amerikassa. Ampuivat oikein varoituslaukauksenkin ilmaan, jotta uskoisimme. Tarkistus aamulla osoitti paikan olevan erinomainen. Um pokito tiempo mais eli pikkusen aikaa vielä. Kaikki pääsikin toiselle puolelle vain parin bemarin yskähdellessä ylityksen jälkeen. Mietin siinä mielessäni, että nyt on vakavat paikat, sillä minua ositteleva mies oli siviilivaatteissa. Rapon Sepolla oli onneksi tubelespaikkoja mukanaan. Syrjäsilmällä näin univormupukuisia poliiseja sekä oikealta Katseet pistoolin piippuun koinen tulva. Tulkkasin sen kavereille ja niin hekin nostivat kädet ylös. Nyt olimme selvittäneet itsemme ulos Costa Ricasta. Varmasti meistä jokainen toivoi, ettei vesi olisi syönyt asfalttiin isoja orkosia. Apupoika kävi välillä lupailemassa papereita puolen tunnin sisään ja välillä vaatimassa alkuperäisiä rekisteriotteita. Kun musta poliisi osoittaa sinua pistoolillaan suoraan otsaan, huumorimieskin vakavoituu. Aikaa on mennyt nyt reilu pari tuntia. Letkamme oli venähtänyt kahteen osaan, ensimmäisen ja toisen väliä oli ehkä kilometrin verran. Samalla he osoittivat pistoolilla otsaan ja huusivat arriba manos eli kädet ylös. Varusteet piti riisua yksitellen ja varovasti. Puolivälissä urakkaa nainen kysyi, oliko meillä paikallinen avustaja
Voit valita mieleisesi mallin, värin ja varustelun. Mutta ¦ Ajokausi on ovella tilaa BMW:si heti! Laajasta BMW 2009-mallistosta löytyy juuri Sinulle oikea vaihtoehto, josta toiveidesi mukaan tehdasvarusteltuna muodostuu unelmiesi moottoripyörä. näyttävän poliisiauton. Passit meiltä napattiin heti kun saimme nousta polviltamme tienravista. Hän oli päässyt Guinnessin ennätysten kirjaan moisella koheltamisella. Ennätysmiehen legendaa Latinot pitivät aseista ja he myös esittelivät niitä mielellään. Pulssini laski ehkä sataankahteenkymppiin. Löysimme helposti Mirafloresin, kanavan virallisen katselupaikan. Tähän minä kerroin, että ymmärrämme hyvin. Tule tekemään pyörä- ja varustevalintasi nyt, niin saat mittatilauksena Sinulle räätälöidyn pyörän uudelle ajokaudelle!. Kympin lipulla pääsimme katselemaan pirun korkealla teräsverkkoaidalla ympäröityä kanavaa. Vieressä Kalevi kuuntelemassa korvat höröllä. Parikymmentä majataloa kollattuaan Peter olikin löytynyt meille yösijan. Tunnin tarkistelujen ja setvimisten jälkeen pääsimme jatkamaan matkaamme. Huh, huh! Matka jatkui huojentunein mielin, emme olleet pelättyjä rosvoja. Yritin selittää että olemme viattomia turisteja, mutta meidät määrättiin ajamaan kamarille ja esittelemään kaikki varusteemme. Pan American ennätysajassa kaahannut Hugh Sinclair kertoo järisyttäviä juttuja Etelä- Amerikan vaaroista. Kun meidät oli tutkittu, yksi kysyi puhuisiko joku espanjaa. Hieman anteeksi pyydellen poliisit kertoivat tekevänsä vain työtään. Oli muuten elämäni jännittävin ja kauhein tapahtuma, tähän mennessä. Ajelimme auringonpaisteessa kohti Panaman kanavaa. Hän kertoi ajelleensa kaverinsa kanssa mokoman Pan America tien vuonna 2001 vain 35 päivässä. Heidän pysäytyksensä oli kuitenkin hoitunut ilman pyssyjen pauketta ja polvistumista. Panaman kanavalla. Lähistöllä oli tapahtunut ryöstö ja roistot olivat lähteneet paikalta moottoripyörillä. siitä ampumisesta en viitsinyt sanoa, että olisi saanut jäädä tekemättä. Vuorokaudessa 17 tuntia ajoa ja loput lepoa. Lähdimme ajelemaan keskustaa kohti löytääksemme hotellin jostakin. Ajelimme poliisilaitokselle missä muu osa porukasta jo istuskeli odottamassa. Peteriä odotellessamme paikalle lampsi vaalea herra nimeltä Hugh Sinclair. Ja minä ilmoitin ymmärtäväni hieman
Osa varusteista on päässyt ottamaan taasen hometta, ja sen haistaa. Panama Cityn Moto Rebels -kerhon kanssa tuli vietetyksi mukava ja vauhdikas ilta. Yritin kuivatella niitä parhaan taitoni mukaan ilmastointilaitteen edessä sekä tunkemalla niitä ikkunasäleikön välistä ulkoilmaan. Jos kaduilla harhailee vanhempi herrasmies Deauville Hondalla, niin ohjatkaa hänet pikimmiten hotelli Acapulcoon. Hän soitteli poliisikaverilleen ja kertoi tilanteestamme. Puheenjohtaja Carlos etualalla. Öljynvaihto-operaatio käynnissä. Huollot hänen pyörälleen oli hommattu etukäteen Hondan puolesta ja muutenkin renkaat ynnä muut hoituivat siis noin vain. Eikä aikaakaan, kun pöytään kinnasi vajaa viisikymppinen pariskunta. Kävimme moikkaamassa häntä ulkona autossa. Ei kuulunut senioria paikalle, paikalle ilmaantui kuitenkin panamalainen motoristi Carlos, joka osasi hieman englantia. Mutta joka tapauksessa, moniko suomalaisen motskarikerhon puheenjohtaja hinaisi paikalle isänsä, äitinsä ja vieläpä mummonsa! Aamun pimeydessä laittelimme kamat 52. Kuten arvata saattaa, toisella oli kymmeniä erisorttisia kaloja kamalan hajuisessa ympäristössä ja toisessa oli sekä kiiltävää että ruosteista romua. Niin siinä kadun reunassa paikalliset asentajat sitten vaihtoivat öljyt viiteen pyörään taksan ollessa viisi taala per pyörä. Toisaalta hän oli lennättänyt itsensä ja pyöränsä Panama Citystä Ecuadorin pääkaupunkiin Quitoon, eli ainakaan omakohtaista kokemusta Kolumbian vaarallisuudesta hänellä ei voinut olla. Paikalle haalattiin myös Carloksen mummo, joka tosin kieltäytyi tulemasta autosta sisälle kapakkaan. Kilsan ajon jälkeen ajoimme kaupan pihaan odottelemaan. Huomisesta tiedän sen verran, että aamulla viideltä joku hakee tavaramme, jotta saamme ajella huonoa tietä satamaan mahdollisimman kevyellä pyörällä. Hän osoittautui Carloksen pikkuveljeksi, ja hänen tuomansa juoman siivittämänä jutun jauhaminen jatkui entistä ponnekkaammin. Eli siirtyminen Panamasta Kolumbiaan näyttäisi olevan putkessa. Aamulla kysyin yhdeltä poliisilta, Panama Cityn MP-kerho auttaa missä voisin vaihtaa öljyt. Paikka löytyi melko läheltä, oikeita öljyjä siellä ei kuitenkaan ollut. Huimia tarinoita poika kertoili reissustaan ja pelotteli meitä kahdella maalla, Perulla ja Kolumbialla. Mutta myös Väli-Amerikan maat olivat hänestä vaarallisia. He olivat Carloksen vanhemmat, jotka oli hälytetty myös paikalle. Illan suussa Carlos tuli paikalle meidän ollessa syömässä. Juttu luisti mallia suomi-englantiIsä, äiti ja mummu mukaan käsi-espanja. Ihan oikeaa moottoripyöräöljyä ei löytynyt, mutta luokitukset täyttävää Castrolia kumminkin. Kohta baariin pommasi yksi lippahattuinen nuorukainen litran rommipullo mukanaan. Yksi nilkku äijä tuli siihen höpöttelemään ja sanoi, että lähdetään ostamaan öljyt läheisestä marketista. Hän antoi hyviä vinkkejä mistä kaupungista kannattaa kysellä renkaita sun muuta tarpeellista motukkaan. Hän, joka lähes aina on ollut ensimmäisten joukossa liittymässä jonoon. Riemu sen kun lisääntyi oikean maan löytymisen takia. Tässä vaiheessa heille selvisi, että emme olleet Filippiineiltä vaan Suomesta, Finlandiasta. Lähdimme letkassa kohti Peterin löytämää hotellia. Jarmo löytyi, mutta monta tuntia hän joutui opasta odottamaan. Tänään kävelimme muutaman kilometrin kalatorille ja romutorille. Hotellihuoneessa oli mukavan viileää, mutta tunkkaista. Kuten tavallista, ilta pimeni ja sade alkoi. Mutta eikös vain Jarmo puuttunut letkasta. Ja olivathan hänen tietonsa jo vajaan kymmenen vuoden takaa. Hän liittyi pöytään kaveripariskunnan kanssa, kun olimme jo loppusuoralla, mutta hyvin ehtivät Panaman motskarikerholaiset mukaan ilonpitoon
Kahlailimme joessa ja löysimme paikan mistä olisi mahdollista taluttaa pyörät yli. Joesta rantapenkalle nousu oli hankala, sillä vauhtia piti ottaa vedestä. Varsinainen viidakkotie, joka huononi huononemistaan ollen lopussa aivan surkeaa lillinkiä, joka yks kaks päättyi vuolaasti virtaavan joen rantaan. Meillä oli tuuria kun ei satanut, sillä osa teistä oli sileää savea. Jarmo auttaa Hondan työntämisessä... ... Hyvin kuitenkin selvisin koettelemuksesta. Eipä siinä ollut muuta tehtävissä kuin ajaa hurauttaa yli. Pian edessä oli ällistyttävän suuri liejualue ja kohta sen perään ehkä 50 metriä pitkä rapakko. Hirmu jyrkkiä ylä- ja alamäkiä Viidakon kutsu sekä kiveriä mutkia jyrkänteiden reunoilla. Vettä oli 53. Pekalla riitti! (ylh.) Parempiakin teitä on joskus tullut ajetuksi. maasturiin ja lähdimme ajelemaan auton perässä kohti satamaa. Ensimmäinen 60 kilsaa oli hyvää pikitietä. Vain yksi passintarkastus välillä ja pääsimme kurvaamaan tyynen meren puoleiselta rannalta kohti Atlantin puoleista rantaa. Tie oli kapea, savinen ja kivinen. Panin saappaat jalkaan ja lähdin ajamaan eteenpäin. Sahamiehen Pekka ajoi muutamien heppujen pyöriä yli, sillä hän on ajellut aikoinaan enduroilla ihan kisamielessäkin. Ei riittänyt pokka ajaa joen yli
Vaikea sitäkään on ilman ylisanoja kuvailla. Saarella nimittäin ei ole petoeläimiä eikä käärmeitä riesana. kirkasvärisiä kaloja puikkelehtimassa korallien lomassa. Yli satavuotias saksalaislaiva Sthalratte on kelpo alus. Auringonlasku oli niin ikään ikimuistoinen. Satoja erilaisia 54. (ylh.) Paratiisisaarelle uiminen ja valkoisella hiekalla tepastelu tuntui uskomattomalta. Soudimme ja uimme läheiseen palmusaareen. Kaiken näki mainiosti pinnassa uimalla. Riutat olivat osin niin pinnassa ettei niille tarvinnut sukeltaa ollenkaan. Ihmiset olivat tummia ja heidän keskipituus jäi alle 1,5 metrin. Minua touhu epäilytti erittäin paljon. Aamulla kävin snorklaamassa läheisellä koralliriutalla. Tämä oli asiaa, sillä korvani tuntui vielä hieman epäilyttävälle. Siinäkin mielessä kylä oli ainutlaatuinen, että siellä ei ollut ainoatakaan moottoriajoneuvoa. (vas.) Kolme motskaria on jo kyydissä kanootissa ja yksi vielä mahtuu. Kunnialla pyörät kuitenkin Kanoottikyytiä saatiin merellä odottavan laivan viereen, mistä ne vinssattiin ylös laivan kannelle. Monilla ihmisillä on kuulemma viljelyspalsta mantereella, mutta he haluavat tulla saarelle yöksi, koska se on turvallisempaa. Tie jatkui kivisen kapeana aina satamaan asti. Edes yhtään polkupyörää Kuna-heimolla kylässä niin paljon että saappaansuut hörppäsivät veden sisäänsä. Pienelle saarelle oli rakennettu vieri viereen risuista ja palmunlehdistä taloja. Reilun sadan vuoden ikäinen Stahlratte on osoittautunut ihan kelpo alukseksi. Satamassa oli pieni katos, jossa pystyi olemaan suojassa auringonpaisteelta. Grillasimme kanaa illan ja yön pimeydessä. Iloista ja mukavaa sakkia, joista kukaan ei kerjännyt mitään. Maalattiaisissa taloissa ei ollut sänkyjä, vaan kaikki nukkuivat riippumatoissa. Olipas ainutlaatuinen kokemus tämä Kuna-heimon kylä. Piti tulla kuitenkin välillä pois, ettei iho pala. Pienet inkkarit eivät olleet oikein asiasta jalalla ja meidän piti itse nostaa motskarit rantapenkereeltä kiikkerän oloiseen kanoottiin. Hohtavan valkoinen hiekka tuntui käsittämättömälle. Iltapäivällä lähdimme läheiseen intiaanikylään. Motskarit kuljetettiin yhdestä puusta koverretuilla alkuasukaskanooteilla laivaan. Luulin ettei sellaista olisi olemassakaan, mutta pakkohan se on uskoa, kun itse tepastelee 30 asteen lämmössä puhtaan valkoisella hiekalla
Kaikilla näytti olevan vesivessa, sillä pitkin rantaa oli kyhätty pieniä koppeja veden päälle. Se näytti kyllä enemmän kuin surkuhupaiselle. Kuna-heimon kylässä oli mukava vierailla. Sinne vaan kirkkaan turkoosiin mereen laskettiin tarpeet ja aallot hoitivat lopun. Sähköt oli hiljattain saatu saarelle ja sen kyllä huomasi. Kylän kingi oli saanut risutaloonsa oikein värivaloja vilkkuvan diskopallon. Kirkkoonkin oli asennettu sellaiset ämyrit, että oljet katosta lentää, jos hanat kaakkoon kääntäisi. Iloiset ihmiset eivät olleet mitään vailla. Aamulla ennen viittä kippari käynnisti laivan ja suuntasi keulan kohti Kolumbiaa ja tarunhohtoista Cartagenaa, jonne saapuisimme noin 30 tunnin kuluttua. en havainnut. Kuna-heimon keittiössä ei varusteiden paljous päätä huimaa. Armottoman kokoiset kovaääniset pauhasivat paikallisia rytmejä pimenevään iltaan. Vesivessa! Mitähän tästä sanoisivat Suomen viranomaiset. 55. Jatkuu seuraavassa numerossa. Ei ollut olut kallista Kuna-heimon baarissa eli alle 50 eurosenttiä purkki Luulisi Taivaanisän kuulevan, jos hanat kääntää kaakkoon
Streetfighter-nimi olisi pitänyt tajuta varoitukseksi, kuten myös teho-painosuhde, joka on kutakuinkin hevosvoima/ kilo. Kun sitten painoin starttinappia, jouduin keskelle tykistökeskitystä ison V-twin laukoessa kaksipiippuisellaan oikean saappaani takaa. Hetkeä myöhemmin olin polkaissut vaihteen päälle, päästin kytkimen ja pidin tiukasti kiinni tämän Ducatin tuoreimman superbiken tangosta, kun se hyökkäsi pitkin Ascari-moottoriradan varikkosuoraa ylös, kohti rataa ja ensimmäistä kurvia, mahan pohjaa kouraisevalla voimalla. Sukuhaaransa ensimmäinen Itse asiassa sellaisella voimalla, jota osasin kyllä odottaakin pyörältä, jossa on voimaa 155 hv ja painoa 167 kg. Streetfighter ei ole pelkäs- 57. Sama nakumuskelille ja aggressiolle ominainen tuntemus on aistittavissa nytkin kaasua kääntäessäni. Nimi tarkoitti alkujaan 80-luvun riisuttuja sportteja, jotka toimivat inspiraation lähteenä kattamattomien tehdasvalmisteisten sporttien tuotannolle, kuten esimerkiksi Triumph Street Triplelle ja Ducatin omalle Monsterille. D ucati näytti niin kevyeltä ja tavalliselta ja vaikka olinkin täysin tietoinen pyörän potentiaalista, siltikin sen väkivaltainen raakuus hyppäsi silmille kuin ennalta odottamaton shokki. Pyörän satulasta avautunut näköala oli siisti ja minimaalinen. no ei sitten muuta, paitsi etäiselle espanjalaiselle rinteelle katoava asfalttinauha. Sen suipon tankin edessä oli yksiosainen alumiiniohjaustanko, kompakti multi-diginäyttö ja... Poikittainen ohjausiskari vihjasi kyllä jotakin, mistä pitäisi osata päätellä, että sillä on tekemistä suorituskyvyn kanssa, mutta pyörän itsestään antama ensivaikutelma toi mieleen ketterän kuussatkun
Sen avulla rakenne saadaan kompaktimmaksi ja kevyemmäksi. Lisäksi on vielä pieni kolmas kenno, joka toimii moottoriöljyä jäähdyttävänä lämmönvaihtimena. Öhlins-jousitus ja muuta vastaavan tasoista extra-herkkua. Kompaktin moottorin lohkot on valmistettu Ducatin uudella vakuumi-painevalumenetelmällä. Jousitus on säilynyt muuttumattomana (perusmallissa Showa edessä ja takana). Streetfighter S-mallissa on Öhlinsjousituksen lisäksi hiilikuidusta valmistettu etulokasuoja ja nokkahihnojen kotelot, sekä Marchesinin tako-alumiiPyörän kokonaisleveys on saatu pidettyä kapeana, kun jäähdyttimen kennot on sijoitettu päällekkäin. Ohuempien seinämien ansiosta rakenne on 3 kg kevyempi kuin 1098-mallissa. Moottorin yläkerta on lainattu 1098-mallista. Vanha sylinteritilavuus on valittu markkinoinnillisista syistä, jolloin se antaa tulevaisuudessa mahdollisuuden sylinteritilavuuden ja suorituskyvyn kasvattamiseen, mutta ainakin tällä syömisellä tuntuu, ettei Streetfighter tarvitse enempää kuutioita. Etuhaarukan kulmaa on loivennettu 24,5°:sta 25,6°:seen. Streetfighterissä on myös uudet nokkahihnojen kotelot ja magnesiumista valmistettu kytkinkotelo. Runko on kehitetty suoraan 1198-mallien teräsputkirungosta, mutta Streetfighterissä on uusi takarunko. Kummassakin mallissa on sama 1099 ccmoottori ja runko pohjautuu hyvin läheisesti nykyisissä 1198- ja 1198S-malleissa käytettävään ratkaisuun. Bolognalaisen perinteen mukaisesti tästä uudesta, ensimmäisen polven Streetfighterista on saatavissa sekä perusmalli että kalliimmin varusteltu S-versio. Steetfighterin runko on muutamaa pikkuyksityiskohtaa lukuunottamatta sama, jota käytetään myös 1098 R-, 1198- ja 1198 S-malleissa. S-mallin moottorissa, jollainen on kuvassamme, nokkahihnojen kotelot on valmistettu hiilikuidusta. 58. Uuden jäähdytysjärjestelmän ansiosta, jossa käytetään kahta erillistä kennoa pyörän kokonaisrakenne saadaan kapeammaksi. Kun takahaarukka on 35 mm pidempi se tarkoittaa, että takajousitus on noin 10% pehmeämpi. Tämän mallin markkinoille tulosta on luettavissa rivien välistä viesti, että Ducati on luomassa uutta, nestejäähdytteiset DOHC 8-venttiiliset Monsterit korvaavaa mallistoa. tään uusi pyörämalli, vaan se edustaa uutta sukuhaaraa Ducati-perheessä. Niiden mitoitus ja rakenne ovat identtisiä näiden parin vuoden takaisten super-sporttien kanssa. Tämän viimeksi mainitun vakiovarustukseen kuuluu mm. Sillä saadaan kasvatettua keskikierrosalueen voimaa samalla kun huipputeho tippuu 1098-malliin verrattuna viidellä hevosvoimalla lukemaan 155 hv/9.500 rpm. 1198-johdannainen Moottorin lohkojen valmistuksessa on hyödynnetty Ducatin uusinta vakuumipainevalutekniikkaa. Pyörän uuteen pakoputkistoon kuuluu myös "EXUP"tyyppinen virtauksia kontrolloiva, tietokoneohjattu venttiili, joka on kytköksessä Marellin ruiskujärjestelmään. Alempi kenno toimii samalla myös lämmönvaihdin periaatteella moottoriöljyn jäähdyttimenä. Yksipuolinen alumiininen takahaarukka on myös hyvin samanlainen, mutta se on 35 mm pidempi
S-mallissa on lisäksi mm. Ehkä se olisi silloinkin katkaissut vedon mahdollisissa isoissa luistoissa. Olin lievästi pettynyt DTC-luistonestojärjestelmän toimintaan, tosin syy ei ollut itse systeemissä, johon ihastuin suunnattomasti 1198S:n testissä. Omalle kohdalle sattunut ainoa vaihteiden käyttöön liittyvä ongelma johtui siitä, etten saanut mahdutettua isoa saapastani vaihdepolkimen alle riittävän ajoissa ja siitä syystä kierrokset ennättivät pompata 10.700 rpm lukemaan. Ennakko-odotuksissani olin asennoitunut, että tämän tason teknologiaa edustavalla rungolla varustettu pyörä käyttäytyy suurenmoisesti joka tilanteessa, ja täytyy tunnustaa, etten pettynyt odotuksissani. Super-sportteja Portimaon radalla muutamia kuukausia sitten testatessamme se oli mahdollista, mutta Ascari-radan useat betonimuurien reunustamat kurvit eivät rohkaisseet sudittamaan Pirelliä yhtä reippaasti. DDA kertoo mm. (Se tuntuu todella yllättävältä, sillä laatikko tulee sellaisenaan suoraan 1198-mallista). Jotta DTC pystyy tarjoamaan täyden hyödyn, pyörää on kiihdytettävä kurveista lähdettäessä aivan pidon rajalle. Käänsin säädön jopa asentoon kolme ohjaustangon vasemmassa päässä olevasta napista ja sen jälkeen en aistinut järjestelmän enää toimivan. Ajaessani kuutos-säädöllä järjestelmällä oli taipumusta katkoa satunnaisesti vetoa mielestäni sellaisissa Elektroniikkaa tilanteissa, jossa se ei olisi ollut tarpeen. Streetfighter antoi itsestään todella erinomaisen kuvan kautta koko Ascari-radan. Se oli vakaa suurissa nopeuksissa ja säilytti kaarteissa halutut linjat, jopa radan erittäin nopeassa oikeassa, joka on todella haasteellinen paikka. Ei toista saman vertaista Kummassakin mallissa on Brembon Monobloc radial-puristimet ja Ø 330 mm levyt. välivapaan vuoksi jopa kaatumiseen. pyörän nopeuden, kierrosluvun, kaasuläppien asennon ja käytetyn vaihteen jokaisesta ajotilanteesta. Minulla ei ollut tilai- suutta nähdä DDA-analyyserin raporttia, joka on myös vakiovaruste Streetfighter S:ssä ja valinnainen lisävaruste perusmallissa. Öhlins-jousitus molemmissa päissä, sekä hiilikuituiset lokasuojat. 60. DTC-systeemissä on kahdeksan portainen luistoneston säätövalikko
Se jopa kykenee ohjailemaan jossakin määrin ajoviimoja. Alkujaan jousitus oli minulle liian pehmeä, mutta se ei ollut yllättävää, sillä se oli säädetty Ducatin erittäin nopealle ja kevyelle testikuskille, Vittoriano Guareschille. Suhteellisen leveästä ohjaustangosta pyörää oli helppo tuupata puolelta toiselle radan kolmessa chikaanissa. Streetfighterillä on siis kaikki valmiudet ottaa Monster S4Rs:n paikka Ducatin nakusport-divisioonan uutena lippulaivana. Eipä Streetfighter olisi niissä ainakaan häpeään jäänyt, sillä ei ole olemassa toista sen vertaista nakupyörää. Testiohjelmaan olisi voinut liittää pienen maantielenkin ja piipahduksen Rhondaan, joka on aivan radan lähistöllä ja sieltä edelleen mielenkiintoisen mutkittelevaa tietä rannikolla sijaitsevaan Marbellaan. Ehkäpä sen ainoa todellinen ongelma on hinta, sillä sen kumpikaan versio ei ole nakupyörästandardein arvioituna halpa. Ehkäpä Ducati oli kaukaa viisas, eikä järjestänyt maantielenkkiä. Aivan kuinka päin tahansa, asetelma on nyt se, että Ducati-perheen uusi räyhääjäsukuhaara on suorittanut näyttävän esiinmarssin, jota kilpailijoiden ei ole varaa jättää huomioimatta, sillä juuri nyt ne ovat aseettomia. Molempi parempi Ducatin Performance-tarvikeluettelosta löytyy myös tällainen ilmava kytkinkoppa, jolla saadan lisättyä aitoa raceri-fiilistä, kun kuivakykimen "kalina" pääsee esteittä ilmoille. Streetfighterin mittarikonsoli on hyvin kompakti ja muodoiltaan kiilamainen. että yksikään nakusportti kykenee yhtään parempaan radallakaan. Pyörä sukelsi jarrutuksissa ja etupää tuntui kaarteissa luikertelevalta, kun Pirelli Diablo Corsa III -renkaat purivat asfalttiin niin, että vatsasta kouraisi. Lisättyäni kierroksen verran esijännitystä ja muutamalla pykälällä vaimennusta molemmista päistä pyörä muuttui vakaaksi ja hallittavuudeltaan hyväksi. Sillä vältettiin mahdolliset kilpailutilanteet paikallisten kaksipyörähullujen kanssa. Katukäytössä tämä peli on varmasti vailla vertaa, enkä usko, 61. Streetfighter olisi ollut elementissään sekä mutkatiellä että kyseisten kaupunkien vilinässä. Kattamattomana ja leveällä ohjaustangolla varustettuna kaarretuntuma ei tietenkään voi olla aivan samaa luokkaa kuin 1198-supersporteissa. Mittariston pienestä koosta huolimatta siinä on kaikki samat toiminnot kuin katetuissa sporteissakin. Ohjattavuus oli kevyen tarkkaa ja tunnokasta. Niin laadukkaita kuin S-mallin Öhlinsjousitus, takovanteet ja nerokas elektroninen valvontasysteemi ovatkin, ostaisin silti mieluummin perusversion, sillä se on keskivertokuskin käytössä täysin yhtä kyvykäs ja käyttäisin sitten osan ylimääräiseksi jääneestä rahasta vaikkapa joihinkin hiilikuituosiin ja alumiininippeleihin, joita on kosolti tarjolla Ducatin Performance katalogissa. Jäykempi etupää mahdollisti myös suuremman kallistusvaran ja ultratehokkaiden Brembo Monoblocien hyödyntämisen
Ducati Streetfighter [Streetfighter S] Moottori: Nestejäähdytteinen, 8-venttiilinen 90° DOHC V-twin Sylinteritilavuus: 1099 cc Sylinterimitat: 104 x 64,7 mm Puristussuhde: 12,5:1 Pa-syöttö: Elektroninen Marelli-ruisku Ø 60 mm kurkuin Teho: 155 hv/9.500 rpm Vääntö: 115 Nm/8.000 rpm Kytkin: Kuiva monilevyinen Vaihteisto: 6-portainen Etuhaarukka: Ø 43 mm Showa [Öhlins] USD-teleskooppihaarukka, jousen esijännityksen, puristusja paluuvaimennuksen säädöt Takajousitus: Showa [Öhlins] monovaimennin, puristusja paluuvaimennuksen säätö Etujarru: Kaksi Ø 330 mm levyä, 4-mäntäiset Brembo Monobloc-radialpuristimet Takajarru: Yksi Ø 245 mm levy, 2-mäntäinen puristin Etupyörä: 3.50 x 17 aluvalu [takoalumiini] vanne, 120/70 x 17 Pirelli Diablo Corsa III Takapyörä: 6.00 x 17 aluvalu [takoalumiini] vanne, 190/55 x 17 Pirelli Diablo Corsa III Etuhaarukan kulma/jättö: 25,6°/114 mm Akseliväli: 1.475 mm Istuinkorkeus: 840 mm Tankki: 16,5 l Kuivapaino: 169 kg [167 kg] Hinnat: Streetfighter: autoveroton hinta 16.843,00 + autovero 5.056,22 > asiakashinta: 21.899,22 + paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Niinpä jatkossa ei tule enää uusia nestejäähdytteisiä Monstereita. Me tulemme kehittämään lähitule- "T Giulio Malagoli, Streetfighter Projekti-insinööri vaisuudessa uusia Streetfighter-malleja, mutta suunnitelmiimme ei kuulu valmistaa 750-kuutioista pienempiä vaihtoehtoja. Luonnollisesti tämä oli myös meille itsellemme aika vaikeasti hallittava olotila. Tämä siitä syystä, että se synnyttäisi uusia ongelmia, koska pieni Streetfighter asettuisi hinnaltaan hyvin lähelle 1100-kuutioista Monsteria ja silloin me kilpailisimme omilla rinnakkaisilla malleilla yksistä ja samoista asiakkaista. Tiedostimme myös sen, että meidän täytyy selkiyttää Monster-mallistoamme, tehdä niistä harrastajia ajatellen vähemmän vaativia ja helppokäyttöisempiä, jolloin ne sopivat laajemmalle käyttäjäkunnalle. Eräässä vaiheessa, vuonna 2001, Monter-mallistoomme kuului ilma- ja nestejäähdytteisiä, lukemattomia väri- ja varustevaihtoehtoja, sekä eri maiden vaatimusten mukaisia versioita ja siitä johtuen ohjelmassa oli yli 650 erilaista Monsteria. Streetfighter-perhe tulee kasvamaan, mutta omana suorituskykyisenä nakusport-sukuhaarana." Giulio Malagoli 62. Halusimme tehdä ilmajäähdytteisen Monsterin niin kompaktiksi kuin vain mahdollista, mutta se ei olisi onnistunut jos samaa runkoa olisi pitänyt kyetä käyttämään myös nestejäähdytteisessä versiossa. Niinpä suoritimme karsintaa rankalla kädellä ja tällä hetkellä, kun malleja on ratkaisevasti vähemmän, myymme huomattavasti enemmän pyöriä. Streetfighter S: autoveroton hinta 20.672,00 + autovero 6.224,25 > asiakashinta: 26.896,25 + paikkakuntakohtaiset toimituskulut Maahantuoja: Hailac Oy M-Star Import Metsäkyläntie 4 01800 Klaukkala, Puh.09-276 6570 Sp.: myynti@ducati.fi www.ducati.fi eimme päätöksen Streetfighterin rakentamisesta jo useita vuosia sitten, aikana, jolloin ryhdyimme kehittämään uutta Monster-mallistoa. Tästä eteenpäin Ducatin nestejäähdytteiset nakusportit ovat Streetfightereita. Tuossa vaiheessa tajusimme, että kaksi erillistä sukuhaaraa ovat välttämättömiä
Onko se edelleen Ready to Race, vai onko merkki raottamassa ovea uudelle käyttäjäkunnalle? Teksti: Roland Brown Kuvat: Redeye ja Herwing Peuker 64. Kaudelle 2009 KTM esittelee uutuuden, joka on saanut mallinimekseen 990 Supermoto T. Pyörä pohjautuu perusrakenteeltaan tuttuun ja koettuun 990 Supermoto V-twiniin, mutta sen mallinimeä on täydennetty T-kirjaimella (T=Travel). Aluksi ne olivat isoja yksipyttyisiä, mutta tämän kuluvan vuosikymmenen puolivälissä KTM esitteli ensimmäisen supermoto V-twininsä. KTM 990 Supermoto T: "SPORTS TRAVELLER?" KTM:n geeniperimä on voimakkaasti kilpailuhenkinen ja alkujuuriltaan jopa kurassa ja liejussa viihtyvää sorttia. 90-luvun loppupuoliskolla KTM ilmestyi puskista katukuvaan, kun se aloitti ensimmäisenä merkkinä supermototyyppisten pyörien sarjavalmistuksen. Edelleen niille kaikille oli kuitenkin yhteistä "Ready to Race" -filosofia
Tyypilliseen "oranssipyöräpäivään" kuuluu nautinnollinen hauskanpito, johon sekoittuu annos askeettisuutta. Näiden ryhmien keskustelussa oli eräs toinenkin eroavaisuus; jomotuksista ja kolotuksista ei puhunut yksikään moottoripyöräporukkaan lukeutunut, vaan sen sävyiset puheet kantautuivat korville viheriöiden valtiaiden suunnalta. Meidän pukeutumisemme oli kirjavampaa, oli nahkapukua, off road -taminetta ja niiden sekoitusta. Siitä on kiittäminen kovaa Merkittävä virstanpylväs satulaa, pystystä ajoasennosta johtuvaa ajoviiman riepotusta ja pyörän kompromissittoman sporttista luonnetta. KTM sanoo, että kyseessä on yhtä merkittävä virstanpylväs kuin mitä olivat ensimmäiset tieliikennekelpoiset supermotot joskus 90-luvun lopulla, tai ensimmäi- ¦ 65. Tämä ei kuitenkaan päde täydellisesti Supermoto T-malliin, joka on ratkaisevasti erilainen pyörä kuin aiemmat KTMtuttavuudet. Jopa niin paljon, että KTM:n markkinointijohtaja Thomas Kuttruf kuvasi sitä ei ainoastaan merkittävästi erilaiseksi vaan isoimmaksi Supermotomallistoa koskevaksi kehitysharppaukseksi vuosikausiin. yöhään iltapäivällä KTM:n testitukikohtana toimineen hotellin pihapiirissä, Algarven lähistöllä, EteläPortugalissa oli kaksi toisistaan selkeästi poikkeavaa ryhmää. Kaikilla oli M hymy topparissa ja innokkaan puheensorinan aiheena oli, kuinkas muuten, V-twinin vääntö, ajo-ominaisuudet ja keuliminen, kuten aina, kun ollaan tämän itävaltalaismerkin kanssa tekemisissä. Toisen muodostivat iäkkään oloiset, salmiakkikuvioisiin villapuseroihin sonnustautuneet herrasmiehet, jotka palailivat hotellin tuntumassa sijaitsevalta golf-viheriöltä ja keskustelivat hieman uupuneen oloisina päivän kierroksesta ja saman aikaisesti etupihalle saapui ryhmä motoristeja päivän ajokierrokseltaan
Kaasun tunnokkuus oli alhaisilla kierroksilla hieman kulmikasta, mutta ei kuitenkaan ongelmallista. Moottori vastasi välittömästi kaasuun jo alle 5.000 rpm kierrosluvulla ja niin voimallisesti, ettei kiihdytyksissä ensin tarvinnut vaihtaa pienemmälle. Vaikka kate ja pleksi eivät olekaan koolla pilattuja, ne "aurasivat" melko tehokkaasti uran ilmamassaan ja sen ansiosta tuuli ei riepotellut ylävartaloa sanottavasti, vaikkakin se synnyttikin pientä turbulenssia. 66. Hieman korotettu yksiosainen ohjaustanko tarjosi mukavan pystyn ajoasennon Portimaon pohjoispuolelle keltaisin viitoin merkatulla, 135 km pituisella koeajokierroksellamme. KTM:n perinteinen CrMo-teräsputkirunko on myös säilynyt entisellään, tosin lukuisat sen apulaitteista ovat uudistuneet, kuten esimerkiksi runkoon kiinteästi ankkuroitu puolikate, jonka pleksi sijaitsee lähes pystyasennossa. Kierrosluvun kohotessa yli 7000 rpm lukeman satulan läpi alkoi välittyä takamukseen pientä värinää ja sitä riitti 9.700 rpm kohdalla alkavalle punaiselle saakka. Niinpä muistiini palautui pikakurssin omaisesti moottorin luonne sen voima ja joustavuus. Keihinin valmistetta oleva polttoaineenruiskutusjärjestelmä ja ylhäällä sijaitseva pakoputkisto ovat myös säilyneet muuttumattomina, kuten myös huipputeho 115 hv/9000 rpm. Vaikka kate ei ole tämän kookkaampi, se suojaa ylävartaloa yllättävän hyvin ajoviiman riepotuksilta, samoin käsisuojat estävät käsien kylmettymisen ja kastumisen. erityisen matalaksi kehua, mutta useimmat kuljettajat kykenevät kuitenkin saamaan molemmat jalkansa tukevasti maahan. Minun oli helppo ymmärtää miksi Käteen käypä KTM:n tuotekehittelyjohtaja Gerhard Frauscher vastusti jyrkästi ideaa, että tämän pyörän moottorin viritysastetta olisi pitänyt miedontaa, tai siihen asennettaisiin 990 Adventuren mylly. Mallitunnuksen T-kirjain symboloi pikemminkin sanaa Travel (matka) kuin Touring (matkailu) vakuuttelee KTM. T-mallissa sai istua katteen takana suojassa toisin kuin vakio-Supermotossa. Se oli onneksi helppoa, kiitos leveän ohjaustangon ja laajakulmaisen etupyörän kääntyvyyden. Kuivapainoltaan 196-kiloiseksi ilmoitettu pyörä on melko kevyt, tosin 5 kg painavampi kuin perus-SM. Lähes välittömästi vetäisin ensimmäisen risteyksen ohi ja jouduin tekemään U-käännöksen. Kahden istuttava satula on leveämpi ja paksumpi. Kaasukahvan liikkeisiin ei tarvitse odottaa 75° V-twiniltä vastauksia, vaan ne tulevat välittömästi. Tämä 8-venttiilinen on muuten identtinen viimevuotisen LC8-moottorin kanssa, paitsi että siihen on lisätty öljymäärän tarkistusikkuna. sen 950 SM V-twinin esittely vuonna 2005. Kiitos lyhytjoustoisemman WP-jousituksen, istuinkorkeus on kuitenkin 20 mm matalampi, tosin ei 855 mm korkeutta voi vielä Tuttu perusrakenne T-mallissa on nyt ensimmäistä kertaa runkoon ankkuroitu kate, joka on kiinteästi paikallaan, eikä käänny ohjauksen mukana. T-versio pohjautuu erittäin pitkälle Supermoto-perusmalliin, jossa on sama 999-kuutioinen moottori. Se ei ollut kuitenkaan niin voimakasta, että olisi tuntunut häiritsevältä. Pyörä tuntui myös terävältä ja helpolta käsiteltävältä. Tämä on selvä askel sportstourerien suuntaan, joka asettuu jonnekin 990 Supermoton ja kaksineuvoisen Adventuren välimaastoon. Sen jälkeen tämän tyyppisten pyörien tarjonta on kasvanut sporttisempaan suuntaan niin kilpailevien merkkien kuin myös KTM:n oman SM 950 R -mallin toimesta, joka esiteltiin viime vuonna. Etenkin korkeammissa nopeuksissa se tuo vakautta ajo-ominaisuuksiin verrattuna ohjauksen mukana kääntyvään katteeseen, joka on altis esimerkiksi vastaan tulevan raskaan liikenteen synnyttimille tuulenpuuskille. SM T on suunnattu hyvin päinvastaiseen käyttötarkoitukseen kuin aiemmat supermotot
Se menetti useita kertoja pitonsa jo miedoissa kiihdytyksissä. Sen etuhaarukka on puoli astetta jyrkemmässä kulmassa kuin vakio Supermotossa. Päästelimme toisen identtisen Supermoto T:n kanssa kimpassa pitkin mutkittelevaa tietä. Tein saman myös takapään paluu- ja hitaalle puristusvaimennukselle, sekä lisäsin myös nopeaa puristusvaimennusta yhdellä pykälällä). Onkin tunnustettava, että uudistuneen jousituksensa ansiosta pyörä on ajettavuudeltaan huomattavasti jämäkämpi kuin Supermoton perusmalli, mutta se on silti edelleen kuoppien ylityksissä miellyttävän myötäilevä. Etupää ei enää sukeltanut dramaattisesti, eikä takapää niiannut kääntäessäni kaasua kiihdytyksissä. Eräässä sattumuksessa summautui KTM:n yleiskyvykkyys. Pystyin suorittamaan rankkoja jarrutuksia luottaen muuttumattomina säilyneisiin 4-mäntäisiin Bremboradialeihin, jotka puristavat Ø 305-millisiä levyjä. Joillakin pyörillä olisi ollut täysi työ saada ne pysähtymään ja jos se olisi onnistunut, olisimme saaneet jäädä ikuisuuksiksi odottelemaan tien avautumista. Joustoa on edessä 160 mm ja takana 180 mm. Ratkaisu vaikuttaa erittäin järkevältä, tosin käyttötarkoitusta ajatellen se voisi olla vielä tätäkin lyhyempi. Etupään jousto on nyt 160 mm ja takapään 180 mm (vakiomallissa 200/210 mm). Vetäisin sitten eräässä pimeässä kurvissa kaverista ulkokautta ohi, mutta ohhoh, tie olikin välittömästi sen jälkeen tukossa. Takana on kahdella rinnakkaisella männällä varustettu liukupuristin ja Ø 240 mm levy. 67. KTM ei niistä piitannut. Kovemmaksi säädetyillä vaimennuksilla pyörä oli kuitenkin nopea ja kyvykäs. Ylä- ja alamäkikaarteissa ero oli kuitenkin merkittävä, etenkin lounastauon jälkeen, jolloin kiristin molemmat päät "sport-asetuksiin" (etupäässä lisäsin puristus- ja paluuvaimennusta viisi pykälää. Pinnaltaan tie oli pääosin hyväkuntoista asfalttia, mutta Yleiskyvykäs oli siellä ajoittain myös kuoppia, lätäköitä ja soraa. Pyörässä on myös ruhtinaalliset kallistusvarat. Edessä oli rekka linkussa tukkien koko tien. Etujarruna käytetään kahta Ø 305 mm levyä ja Brembon 4-mäntäisä radialpuristimia. Tuntuu, että sen suunnittelussa on asetettu pääpaino pikemminkin pitkään ikään kuin pitoon. Molempien päiden WP-jousitukset eivät eroa dramaattisesti vakiosta, mutta niiden joustomatkaa on lyhennetty. Ainoa negatiivinen havainto kohdentuu takarenkaaseen, joka on 180-sarjan ContiSport Attack. Käsisuojat ovat varmasti myös hyödylliset kylmissä olosuhteissa, tosin niille ei ollut Portugalin keskitalvessakaan tarvetta. Näin hyvä pyörä ansaitsee paremmat renkaat. Painellessamme kohti Sierra de Monchiquen vuoria kohtasimme kaiken muotoisia ja kokoisia kaarteita. Ohjaus on säntillisen tarkka ja siitä on kiittäminen pyörän geometriaa. Kieltämättä vauhdikasta ajoa ajatellen joustoa on edelleen enemmän kuin tarpeeksi (vertailun vuoksi mainittakoon, että Super Dukessa on joustoja 135/160 mm). Nyt suoritimme rajun jarrutuksen, nousimme tapeille seisomaan T-mallin joustomatkaa on molemmissa päissä perusmalliin verrattuna lyhennetty
Onko moottoripyöräilyn tyylisuuntiin syntymässä jälleen uusi haara "sports travellerit"? Ë äätimme, että valmistetaan pitkän matkan supermoto pyörä, jolla ei tarvitse heti pysähtyä tankkaamaan, tai lepuuttelemaan puutuneita pakaroitaan. Supermoto T:llä se on mahdollista, jos niin haluaa, mutta sillä voi ajaa myös "P Thomas Kuttruf, KTM:n PR-johtaja rennommin, joko yksin, tai matkustajan kanssa. Tankki on sama 19-litrainen kuin Supermoton perusmallissakin, eli 200 kilometrin revittelyn jälkeen siellä ei ole kuin haju jäljellä. Se on shokki monien voimakkaan kasvun vuosien jälkeen, mutta mekään emme ole immuuneja taantumalle." 68. Mallinimessä oleva T-kirjain tarkoittaa yhtä kuin Travel, mutta tällä pyörällä on silti edelleen KTM:n sielu. KTM 990 SM T Moottori: Nestejäähdytteinen, 8-ventt., 75° DOHC V-twin Sylinteritilav.: 999 cc Sylinterimitat: 101 x 62,4 mm Puristussuhde: 11,5:1 Pa-syöttö: Keihin EFI-elektroninen ruisku Ø 48 mm kurkuin Teho: 115 hv/9.000 rpm Vääntö: 97 Nm/7.000 rpm Kytkin: Märkä monilevyinen Vaihteisto: 6-portainen Etujousitus: WP Ø 48 mm USDteleskooppihaarukka, jousto 160 mm, jousen esijännityksen, puristus- ja paluuvaimennuksen säätö Takajousitus: WP-monovaimennin, jousto 180 mm, jousen esijännityksen, hitaan ja nopean puristus-, sekä paluuvaimennuksen säätö Etujarru: Kaksi Ø 305 mm levyä, 4-mäntäiset Bremboradialpuristimet Takajarru: Yksi Ø 240 mm levy, 2-mäntäinen Brembo-puristin Etupyörä: 3.50 x 17 aluvaluvanne, 120/70 x 17 Continental Attack-rengas Takapyörä: 5.50 x 17 aluvaluvanne, 180/55 x 17 Continental Attack-rengas Etupään kulma/jättö: 25,4°/109 mm Akseliväli: 1.505 mm Istuinkorkeus: 855 mm Tankki: 19 l Paino: 196 kg ( ilman bensiiniä) Hinta: 12.570,00 + autovero 3.752,95 > 16.322,95 Maahantuoja: KTM Nordic Oy Tuupakantie 3C, 01740 Vantaa Puh. Pyörään on saatavana myös tankki- ja takalaukku. No, ei nyt aivan, mutta kaikkeen muuhun se oikeastaan onkin valmis. Numeroarvojen ja ulkoisen olemuksen perusteella tässä KTM-uutuudessa ja kolmisylinterisessä Triumph Tigerissä on hämmästyttävän paljon yhteistä. 990 Supermoto T ei ole halpa, mutta siinä yhdistyvät kaikki ne perinteiset KTM-nimeen liittyvät atribuutit täydennettynä käytännöllisyydellä. Toivomme, että tämän mallin myötä yhä useampi motoristi päätyisi pyörävalinnassaan KTM:ään ja sen myötä kasvattaisi supermotomarkkinoita. SM T:ssä on toimivat peilit, kaiken kattava mittaristo ja pyörän kokonaismuo- Ready to race? toiluun sulautuva tavarateline, jossa on kahvat matkustajalle. Huimat matkanopeudet rokottavat kieltämättä tankillisen riittävyyttä. 010 841 1200 www.ktmnordic.fi T-mallin porrastetuksi muotoiltu satula on leveämpi, kookkaampi ja miellyttävämpi kuin mihin yleensä sporttisissa Kotaressa totuttu. Alkuperäislisävarusteina saatavat laukut eivät ole huiman suuret, mutta niiden kiinnitys ja irrotus sujuu vaivattoman helposti. He ajattelevat, että jos ajaa KTM:llä, sillä on mentävä radalle ja ohitettava kaikki muut. Ajamani SM T käyttäytyi tuossa nopeudessa erittäin vakaasti, mutta eräällä toisella, hieman kevyemmällä kuljettajalla alkoi ilmetä epävakautta nopeuden kohotessa yli 220 km/h mittarilukeman. Se tarjoaa hyvät tilat kahdelle. He arvostavat merkkiä, mutta he kokevat olonsa ahdistavaksi. Ihmisiksi ajellen sillä pääsee kyllä yli 250 km. Jotkut ihmiset pelkäävät KTM:ää. Kaikki tämä plus käsitteeksi muodostunut KTM-laatu lisättynä tähän pyörään tekee siitä lupaavan käytännöllisen ja silti siinä on tallella myös kaikki se hauskuus mitä voi odottaa isolta V-twin supermotolta. Satulan takaosan sivuilla on myös kookkaat kahvat matkustajalle. ja kiersimme nurmikkoa pitkin takakautta rekan ohi laskematta edes jalkoja maahan. Äänenvaimentimien lämpösuojien yhteydessä on puolestaan sivulaukkujen kiinnikkeet. Muutamat käytännölliset yksityiskohdat lisäävät Supermoto T:n houkuttelevuutta. Ready to Race. Kokonaistuotantoa tulemme tänä vuonna pudottamaan 90.000:sta 75.000:een kappaleeseen. Katekin osoitti käyttökelpoisuutensa, kun painelimme valtatiellä numero 22 pitkin loivaa alamäkeä, jossa sain leuka tankkiin painautuneena mittarilukemaksi 234 km/h. Sillä on mahdollisuus ajaa kovempaa kuin muilla luokkansa edustajilla, mutta sillä ei tarvitse tehdä niin. Suunnitelmiimme kuuluu, että SM T-mallia valmistettaisiin tänä vuonna 2500 kappaletta ja Supermoto- ja SM R-malleja 1200 kappaletta. Se ei häpäise KTM:n brandia, mutta se raottaa hieman ovea muuhun maailmaan. Annoimme hanaa ja jatkoimme matkaa. Lähtiessämme lounastauon jälkeen toiselle kierrokselle olin iloinen, että pyörässäni oli geelisatula, joka on huomattavasti miellyttävämpi kuin perusvarustukseen kuuluva vaahtomuovitäytteinen
Uutuudessa on 999-kuutioinen ruiskukone ja samalla huipputeho on kohonnut 115 hevosvoimaan. Siihen KTM:llä on tarjolla toiset aseet, joten tämä on ensisijaisesti kyvykäs katutykki, jolla on valmiudet myös ratavisiitteihin. Siinä on kuitenkin käyttötarkoitukseen paremmin soveltuva jousitus. Joustomatkaa on lyhennetty molemmissa päissä ja samalla sitä on myös jämäköitetty. Teksti: Roland Brown Kuvat: Redeye ja Herwing Peuker KTM 990 Supermoto R: KATUTYKKI 990 Supermoto R on nyt KTM:n supermotodivisioonan uusi lippulaiva. Se korvaa edeltäneen, kaasutinmoottorilla varustetun 950 R-mallin. Pyörää ei ole kuitenkaan tarkoitettu rataohjukseksi. Tämä R-malli ei poikkea suorituskyvyltään Supermoto-perusmallista. ¦ 69
Pääsävynä on valkoinen ja sitä täydentävät oranssiksi maalattu teräsputkirunko, musta satula ja musta-oranssit teippaukset. Se on 999-kuutioinen, 8-venttiilinen DOHC, jonka huipputehoksi ilmoitetaan 115 hv/9.000 rpm. 70. 990 SM R on KTM:n supermotodivisioonan uusi lippulaiva. Yleisesti ottaen tiet ovat myös hyväpintaisia, eikä liikennettä ole juuri nimeksikään, puhumattakaan, että siellä olisi nopeusvalvontaa. Pyörän viestittämästä vastustamattomasta kutsusta johtuen sitä ei malta pitkään vierestä ihastella, vaan sillä on pakko päästä ajamaan. Ne ovat vaihtelevan mutkittelevia, kumpuilevia ja tarjoavat paikka-paikoin mahtavia maisemia ihasteltavaksi. Toisin kuin kaasuttimin varustettu 950R, joka pystyi viime vuonna luikertelemaan pienen tuotantomääränsä vuoksi tiukoista EU-päästönormeista läpi, tässä 990 SM R:ssä on 990 Supermoton ruiskumoottori. ortimaon seutu eteläisessä Portugalissa on kuin luotu moottoripyöräilyyn. Tiivistetysti sanoen, ne ovat P moottoripyörän piiskaukseen suorastaan täydellisiä, etenkin tällaisen KTM 990 Supermoto R:n, jonka laajat säätövalmiudet antavat mahdollisuuden tehdä pyörästä juuri niihin olosuhteisiin sopivan, jolloin voi lämmittää sekä renkaat että kuskin refleksit oikeaan vireyteen ennen radalle siirtymistä. Ei pelkästään siksi, että alueella on harrastusta ajatellen Euroopan kiistatta paras ilmasto, sekä mahtavan hieno uusi kilparata, joka on jo toiminut Superbikeluokan MM-osakilpailun näyttämönä, vaan myös siksi, että paikalliset tiet ovat kerta kaikkiaan vastustamattomia. Huomiota herätUusi lippulaiva tävä väritys kruunaa lopputuloksen. Se on nyt samassa asemassa kuin edellisvuonna Supermoto 950 R , eli jo pohjimmiltaan häjyä perusmallia on terävöitetty erikoisosin, jolloin siitä on saatu entistäkin parempi ja kevyempi
Valuvanteisiin verrattuna tulee painon säästöä edessä 700 ja takana 900 grammaa. Kuten ennalta osasi jo aavistaakin, pyörien suoranopeuksissa ei ole eroja. Myös WP-takaiskunvaimentimen varressa on sama pinnoite. Sen satulalla istutaan korkealla ja lihakset jännittyneinä tuulen riepoteltavana. R-mallin pienempi tankki mahdollisti painoni siirron kiihdytyksissä eteen päin ja kun huomioidaan, että satula sijaitsee 20 mm ylempänä, se mahdollistaa hieman aggressiivisemman, kyynärpäät ulompana pidettävän ajoasennon. Meidän ajolenkkimme ei ollut kuitenkaan niin pitkä, että olisi päässyt testaamaan tämän teorian käytännössä. Myös etujarrun pääsylinteri on radial-tyyppinen. Saapuessani Portimaon radalle tankissani oli vielä bensaa ja adrenaliini kupli suonissani. R-malissa on Marchesinin valmistetta olevat takoalumiinivanteet. Pyörän kuivapainoksi ilmoitetaan 189 kg, eli se on 2 kg kevyempi kuin perusmalli. Niinpä uskonkin, että jokainen haluaa pysähtyä huilitauolle jo hyvissä ajoin ennen 15-litraisen tankin tyhjenemistä. Keskialueen kierroksilla kaikki toimi kuitenkin täysin nuhteettomasti ja voimaa oli riittämiin keulan nostatukseen lähes Tankki riittävä KTM käyttää katupyöriensä rungoissa samaa teräsputkikolmioista koostuvaa trellis-rakennetta, joka on tullut tutuksi etenkin useiden italialaismerkkien toimesta. Supermoto R-mallissa runko on saanut oranssin värityksen. pelkällä tahdon voimalla. Kapean supermoto-tyyppisen satulan istumakorkeus on 875 mm, joten lyhytkasvuisten kuljettajien täytyy ojennella varpaitaan saadakseen jalat yltämään maahan. Etujarruina on nyt Brembon 4-mäntäiset Monobloc-radialit ja Ø 305 mm levyt ovat säilyneet muuttumattomina. Myös R-mallissa on ruhtinaallisen hyvä etupyörän kääntyvyyskulma ja se on hiljaisissa nopeuksissa yhtä kevyt ja ketterä käsiteltävä kuin sisarmallinsakin. Aivan kuten perusmallissa, myös tämän Keihinruiskun toiminnassa oli alhaisilla kierroksilla aistittavissa pientä takeltelua. Uutta värisävyä lukuun ottamatta CrMo-teräsputkirunko on säilynyt muuttumattomana. Matkatessani kohti rataa R-malli tuntui yhtä nautinnolliselta kuin T-malli edellisenä päivänä ja ansaitsee erityismaininnan Pirelli Dragon Supercorsa Pro -renkaistaan, jotka ovat pidoltaan ratkaisevasti paremmat kuin T-mallin Contit. Etupää on monisäätöinen Ø 48 mm WP:n USD-teleskooppihaarukka ja siinä on joustoa aiemman 200 millin sijasta 160 mm, kuten SM T-mallissakin, mutta lisäksi R-mallin liukuputket ovat saaneet matalakitkaisen, väriltään mustan TiAIN-pinnotteen, joka on titaninitriitin ja alumiinin seosta. Myös SM R:ssä on samat lyhyemmät joustot kuin T-mallissa, mutta lisäksi ÄRRÄN etupään liukuputket ovat saaneet matalakitkaisen TiAIN-pinnoitteen. 71. Näistä joustomatkamuutoksista johtuen etuhaarukan kulma on nyt puoli astetta jyrkempi (25,4°) ja sen ansiosta myös akseliväli on aiempaa 5 mm lyhyempi. Jousitus toimi näissä paikallisissa, muodoiltaan enimmäkseen jouhevissa kaarteissa erinomaisesti, etenkin sen jälkeen, kun jäykistin molempien päiden puristus- ja paluuvaimennusta viidellä pykälällä. Takapään joustoa on vähennetty aiemmasta 210:stä 180:neen milliin. Pienempi 15-litrainen polttoainesäiliö leikkaa myös jonkin verran painoa, kuten myös hiilikuituiset äänenvaimentimien lämpösuojat. Siitähän ei tietenkään ei ole pahaa sanottavaa ja osin sen vuoksi se oli myös hanakampi keulimaan. Isommat patit välittyivät ohuen satulan läpi takamukseen ja voin todeta, että 990 SM R:ää ei todellakaan ole tarkoitettu touring-käyttöön. Ison 75° V-twinin laaja-alainen vääntö antoi pyörästä ajajaystävällisen vaikutelman, kun suuntasin noille kutsuvan tyhjille ja auringon syleilemille mutkateille. R-malli on aavistuksen verran kevyempi. Marchesinin valmistetta olevat 17-tuumaiset vanteet ovat takoalumiinia ja valuvalmisteisiin verrattuina ne ovat edessä 700 ja takana 900 grammaa kevyemmät. Tässä mallissa on hieman jäykemmät jouset kuin SM T-mallissa, jonka jousitus on puolestaan hieman kovempi kuin perusmallissa
Mittaristo on nykysuuntauksen mukaisesti "tietopankki", josta löytyy pieneen tilaan sijoitettuna kaikki mahdollinen ajamisen aikana tarvittava info. 72
990 SM R on todellakin erittäin tyylikäs ja nautinnollinen pyörä. Yleensä pitkäjoustoisilla supermotoilla kilpaillaan radoilla, joilla on suhteellisen tiukkoja käännöksiä. Yksi varsin toimiva vaihtoehto olikin kaarteiden ajaminen yhtä pykälää isommalla, sillä moottori jaksoi vetää kaarteen läpi ongelmitta "liiankin isolla" vaihteella. Leveästä tangosta johtuen kääntäminen sujui kuitenkin kevyesti ja ilman voiman käyttöä. Iso V-twin oli hyvin tehtäviensä tasalla vastaten kaasuun terävän viiveettömästi. Pyörän ajo-ominaisuudet ja käsiteltävyys olivat supermotoksi erinomaista luokkaa ja hyvät kaikilla mittapuillakin arvioituina, etenkin sen jälkeen, kun tajusin lisätä molempien päiden vaimennusta parilla pykälällä. Kiihtyvyyttä hidasti pyörän alituinen hanakkuus keulimiseen sekä se, että tämä iloisesti kiertävä moottori saavutti jokaisella vaihteella lähes välittömästi 9.700 rpm kohdalla sijaitsevan punaisen rajan ja siitä syystä en aina meinannut ehtiä vaihtaa isommalle riittävän vikkelästi. Se on useimmilla markkinoilla hinnaltaan noin 10 % kalliimpi kuin Supermoton perusmalli, johon se rakenteeltaan pohjautuu, mutta käytännössä näiden kahden mallin suorituskyvyissä ei kuitenkaan ole sanottavaa eroa. Se tuntui erityisen nololta etenkin sen vuoksi, että viime vuoden ainoa kaatumiseni tapahtui sekin juuri KTM:llä. Samat lainalaisuudet pätevät myös tähän tehokkaaseen ja nopeaan 990 SM R:ään, ei sitäkään ole tarkoitettu huimavauhtisiin, nopeisiin kaarteisiin. Viimeisen ajovuoroni puolivälin tietämissä innostuin kuitenkin tarraamaan liian voimallisesti etujarrukahvasta, jonka seurauksena etupyörä livahti alta. Siitä syystä kaartaminen toivottua ajolinjaa noudattaen edellyttivät pientä tuuppausta ohjaustangosta. Se on hieno juttu se, sillä juuri sellaiseksihan tämä pyörä on alkujaan tarkoitettukin. Tämän jälkeen tietyt kaarteet täytyi kuitenkin opetella ajamaan toisella tavoin. Moottorin alakumassa on myös hiilikuituinen suojus ja sarjaan kuuluvat äänenvaimentimet ovat Akrapovicin valmistetta. Keulimishaluinen Testiämme varten radasta oli käytössä erilainen versio kuin hieman aiemmin järjestetyssä Superbike-MM:ssä. Se suoriutui kunnialla tehtävästään, mutta totuuden nimessä se ei tunnu nopeissa kaarteissa yhtä vakaalta kuin lyhytjoustoiset ja jämäkiksi säädetyt supersportit. Monobloc-Brembot takasivat raivoisan pysäytysvoiman yhdessä Supercorsa Prorenkaiden kanssa, jotka olivat yleisesti ottaen hyvin tehtäviensä tasalla. Kuusiportainen vaihteisto tuntui maantiellä erinomaiselta, mutta radalla, missä vaihtamisen täytyy osua nappiin juuri oikealla kohdalla, se tuntui välillä tahmealta. Teleskooppiputkien suojia yhdistävä takaosa puolestaan toimii etupyörän lokasuojan takaosana. hiilikuituinen etupään suojus, joka suojaa edestä päin teleskooppien liukuputkia. Kurvit, joihin tullessa piti jarruttaa erittäin voimakkaasti, sujuivat edelleen kuin ajatuksen voimalla, sillä etupää sukelsi ja jyrkensi sen myötä etupään kulmaa, jolloin ohjaus nopeutui, mutta kaarteissa, joihin ei tarvinnut tulla voimakkaassa jarrutuksessa, etupää ei sukeltanut ja se oli loivemmassa kulmassa. Merkittävin ero oli chikaanien lisääminen kahteen nopeaan kaarteeseen. Ne, joiden taskunpohjalta löytyy tuon hintaeron verran ylimääräistä löysää, pääsevät sen vastineeksi nauttimaan muutamista hienoisesti edistyksellisemmistä Kyvykäs katutykki teknisistä yksityiskohdista, sekä värityksellisin keinoin toteutetusta aggressiivisemman näköisestä ulkoasusta. KTM 990 SM R Moottori: Nestejäähdytteinen, 8-ventt., 75° DOHC V-twin Sylinteritilav.: 999 cc Sylinterimitat: 101 x 62,4 mm Puristussuhde: 11,5:1 Pa-syöttö: Keihin EFI elektroninen ruisku Ø 48 mm kurkuin Teho: 115 hv/9.000 rpm Vääntö: 97 Nm/7.000 rpm Kytkin: Märkä monilevyinen Vaihteisto: 6-portainen Etujousitus: WP Ø 48 mm USDteleskooppihaarukka, jousto 160 mm, jousen esijännityksen, puristus- ja paluuvaimennuksen säätö Takajousitus: WP-monovaimennin, jousto 180 mm, jousen esijännityksen, hitaan ja nopean puristus-, sekä paluuvaimennuksen säätö Etujarru: Kaksi Ø 305 mm levyä, 4-mäntäiset Bremboradialpuristimet Takajarru: Yksi Ø 240 mm levy, 2-mäntäinen Brembo-puristin Etupyörä: 3.50 x 17 takoalumiinivanne, 120/70 x 17 Pirelli Dragon Supercorsa Pro Takapyörä: 5.50 x 17 takoalumiinivanne, 180/55 x 17 Pirelli Dragon Supercorsa Pro Etupään kulma/jättö: 25,4°/109 mm Akseliväli: 1.505 mm Istuinkorkeus: 875 mm Tankki: 15 l Paino: 189 kg ( ilman bensiiniä) Hinta: 13.160,00 + autovero 3.933,04 > 17.093,04 Maahantuoja: KTM Nordic Oy Tuupakantie 3C, 01740 Vantaa Puh. Mainitusta, suhteelliseen loivasta etupään kulmasta johtuen pyörä säilyi erittäin vakaana myös pääsuoran alamäessä, jossa oli vauhtia noin 225 km/h. KTM:n Power Parts -luettelosta löytyy Supermoto R-malliin mm. En voi syyttää pyörää kaatumisestani, mutta ajellessani takaisin varikolle, mieleni valtasi näkemys, että R-symbolistaan ja special-osistaan huolimatta tämä ei ole vakavasti otettava ratatykki, vaan pikemminkin nopea ja vikkelä katupyörä, jossa on kyvykkyyttä satunnaisiin ratavisiitteihin. 010 841 1200 www.ktmnordic.fi 73
Mallihan esiteltiin jo vuonna 2006, mutta sittemmin siihen on tullut uudeksi lisävarusteeksi luistonestojärjestelmä ASC sekä rengaspaineiden valvontajärjestelmä RDC. Koeajopyörä oli sisäänajettu ja äskettäin huollettu. Roadster on kevyempi kuin matkamallit ja helpompi käsitellä kuin korkeat endurot. Se ei kuitenkaan ole mikään riisuttu malli. Sitä ajetaan ihmisen lailla satulalla istuen, ei sikiöasennossa pienellä pehmustepalalla kyykkien kuten sporttipyöriä. menettäneet kolmanneksen pituudestaan, ja renkaiden kulutuspinnat olivat karhentuneet tasaisesti reunasta reunaan. Minulla oli tuoreessa muistissa R 1200 GS Adventure (ks. Näin ainakin siitä päätellen, että naku-bokseri on jo kahdesti tullut ykköseksi Saksan suurimman moottoripyörälehden Alpenmasters-testissä. Matala satula pudottaa lukeman 77 senttiin. Moto-1 nro 1/2009). Pyörä tuntui sen verran matalalta, että arvelin siinä olevan matalan satulavaihtoehdon. Kyseessä ei ole myöskään matkapyörä, vaan roadster tarkoittaa yksinkertaisesti perinteistä moottoripyörää, jossa ei ole katteita eikä muita erityisvirityksiä. Termiä on käytetty yleensä autojen tyypittelyyn, mutta tässä se viittaa konepyörään, jota ei ole tarkoitettu kilpa- eikä maastoajoon. Tuossa vertailussa on haettu isosta joukosta moottoripyöriä etevintä ajokkia alppisolien mutkateille. Mutta tuo lukema on. Kompaktin kokonsa ansiosta R-malli tuntui helpolta liikutella. Myöhemmin tekemäni mittauksen mukaan pyörässä oli kuitenkin vakiosatula, sillä istumakorkeus oli 80 cm istuessani pyörän selässä. Elokuun 12. Tuon ison matkaenduron satulaan oli noustava, mutta R-mallin selkään tällainen 184-senttinen laskeutuu. Veijo Saano R 1200 R iso Bemari pienillekin kuskeille Nakupyörä R 1200 R on BMW:n bokserisarjan edullisin versio. päivänä hain R-Bemarin maahantuojan tallilta. Tämä menestys olikin tärkein syy, miksi halusin R-version koeajettavakseni. Saatavana on myös madallussarja. Ajo-ominaisuuksiltaan se saattaa olla jopa parempi kuin muut R 1200 -sarjalaiset. Ei pyörä keijukainen ole, koska painoa sillä on täyteen tankattuna 231 kg. Sen ja matalan satulan ansiosta jää istumakorkeudeksi vain 75 cm. Sen jälkeen oli naku-Bemaria jo kokeiltu radalla: jalkatappien päiden puikot olivat Käteen käypä kaksipyöräinen B 74 okseri-Bemarien nakumallin tunnus on R, joka tulee sanasta roadster. Pienikokoisten motoristienkaan ei tarvitse vieroksua tätä bokseri-Bemaria. Se ei silti ole riisuttu halpaversio, vaan sekä olemukseltaan että ajokäytökseltään omanlaisensa, muista sarjan pyöristä poikkeava konepyörä. Näin on myös siksi, että R-mallin ohjaustanko on lähellä kuskia, eivätkä kädet tule kovin kauaksi toisistaan. Käsiteltävyydeltään se on sarjansa näppärin, ja varsinkin mutkateillä se on kyvykäs kulkija. R 1200 R on bokserisarjan halvin malli
Siihen pystyivät kymmenkunta vuotta sitten vain rajuimmat muskeli- ja superpyörät. toistakymmentä kiloa vähemmän kuin GS-enduron perusversion paino. R 1200 R:llä on hintaa lähes 18 000 euroa. Nykyisistä 2-sylinterisistä nakupyöristä taitaa vain Moto Morini Corsaro 1200 pystyä parempaan. Ja on niitä 650-kuutioisiakin, jotka painavat enemmän kuin tämä 1170-kuutioisella koneella kulkeva BMW. Kuutosella kiihdytys 60 - 140 km/t sujuu vähän yli 8 sekunnissa. (ylh.) Joku oli ehtinyt käydä kokeilemassa Bemarin kulkua radalla. R 1200 R kulkee kaarteet vakaasti, joten jalkatapin saa radan pintaan, vaikka kallistusvaraa on riittävästi. Siinä, kuten muutamassa muussakin 2-sylinterisessä on enemmän huipputehoa kuin R-Bemarissa. Normaalilla kaasukahvan käytöllä moottori tottelee nöyrästi, yllättämättä 75. Kaasua kone ottaa kakistelematta jo 2000/min kierrosluvulla, mutta jos taajamanopeuksia yrittää ajaa kuutosvaihteella tasaisella pintakaasulla, tulee nykimistä. R-Bemarin tarjoama huippunopeus, joka on saksalaismittausten mukaan 218-225 km/t, riittää yllin kyllin. Bemariin investoidulla lisärahalla saa mm. Istumakorkeus on 77, 80 tai 83 cm riippuen siitä, millaisella satulalla varustettuna pyöränsä tilaa. R-Bemaria ajetaan ryhdikkäässä asennossa. Öljynjäähdytin on siististi moottorin edessä, mutta lyhyen etulokarin takia se ei pysy siistinä pitkään. kuljettajaansa. Sylinterit ovat hyvin ajoviiman jäähdyteltävinä, joten ylikuumeneminen ei ainakaan Suomen oloissa uhkaa, vaikka öljynjäähdytin olisikin ravassa. Lisäteho näkyy lähinnä huippunopeusnumeroissa, jotka varsinkin nakupyörän tapauksessa ovat käytännössä merkityksettömiä. Ison koneen voimaa (alh.) R 1200 R pitää asiallisen ajoasentonsa kovassakin kiihdytyksessä, sillä kardaani ei päästä perää painumaan kasaan eikä matala, pitkähkö pyörä nosta vahingossa etupyöräänsä irti tiestä. voimaa, nimenomaan ala- ja keskikierrosten vääntöä, jota iso kone tarjoaa pyydettäessä auliisti. 600-kuutioisen japanilaisen nakupyörän saa noin 10 000 eurolla
Pyörä oli kovassa kaarreajossa käsissä pysyvän ja tasapainoisen tuntuinen. Jos joutuu kaarteessa 76. Ikävä kyllä vaimentimessa ei ole säätömahdollisuutta. R 1200 R on kaarreajossa vakaa ja turvallisen tuntuinen. Ohjausvaimenninhan se siellä jarrutteli. BMW:n kotimaassa kun ajetaan usein hyvin suurilla nopeuksilla. IP-Dynotestin laitteisto oli elokuussa ukkosen vaurioittamana pois käytöstä, joten en päässyt mittaamaan tämän Bemarin voimia. Mitään haittavaikutuksia en ohjausvaimentimen poistosta havainnut, vaikka kävin hurjastelemassa Karttulan ja Talluskylän välisellä syrjäisellä mutkatiellä, jolla on paljon routapatteja. Kun annoin kuutosella kaasua, kone kiihtyi aina rivakasti ja epäröimättä. Ohjausvaimennin tuntui hieman kangistavan muuten niin ketterästi ohjautuvaa Bemaria. Maantie- ja moottoritienopeuksissa kone käy vaivattomasti ja tärisemättä. Tärinä ei kuitenkaan voimistu yläkierroksillakaan häiritseväksi. Rengaspaineet olivat oikeat, joten alipaineen aiheuttamasta ilmiöstä ei ollut kysymys. Mutkateiden menijä Kokeilin ohjauksen liikettä etupyörän ollessa irti maasta. Suomessa vaimennusta ei tarvitsisi. Kallistusvaraa on maantieajon tarpeisiin yllin kyllin, vaikka radalla jalkatappien varoituspuikot saakin maakosketukseen. Itsekin havaitsin GS Adventuren koeajossa seikkoja, jotka viittasivat siihen, että kyseiTehoa oktaaneilla sen pyörän kone olisi hyötynyt vähemmän nakutusherkän bensan käytöstä. Ohjaus muuttui sopivan herkäksi, ja pyörästä tuli ketterän tuntuinen. Keveydestä huolimatta ohjauksessa säilyi ison pyörän vakaa tuntu. Palataanpa alussa puheena olleisiin, alppiteilläkin kehuttuihin ajo-ominaisuuksiin. Sekä R-, RT- että GS-mallin moottoreissa on nykyisin sama puristussuhde. Yksilöeroja voi tässä suhteessa olla, sillä jotkut ovat havainneet bokseri-Bemarinsa toiminnassa pientä empimistä, kun käytössä on olut 95-oktaaninen bensiini. MO-lehden mittauksessa pudotus oli 3 hv. R 1200 R on sen verran pitkä ja raskas ajokki, ettei se vahingossa nosta etupyöräänsä, jolloin ohjausvaimennin olisi tarpeen estämään etupyörän vispausliikkeitä. Herää arvelu, että koneissa on sama viritysaste, mutta tehdas imagosyistä ilmoittaa malleille erilaiset bensiinisuositukset ja vastaavat pienet erot huipputehoissa (GS 105, R/RT 109 hv). Saksalaiset ovat mitanneet R-mallista yleensä samat tehot ja väännöt kuin GS:stäkin, tai ero on ollut enimmillään tuo edellä mainittu kolme hevosvoimaa, kun R tai RT on polttanut Super Plus -bensaa ja GS puolestaan 95-oktaanista. Liikkeelle lähdettäessä R-Bemari tuntui alkuun kevyeltä ohjata, mutta taajama- ja maantienopeuksissa pyörä kuitenkin vaikutti hieman kankealta. Vaimenninta ei voi säätää, joten otin sen pois. Kun kierrokset nousevat yli 4000/min, pientä tutinaa alkaa tuntua kuin merkiksi siitä, että kuutosvaihteella alkaa vauhtia olla 120 km/t. Kokeilin sekä 95- että 100-oktaanista bensaa, enkä huomannut niiden välillä eroa moottorin käytöksen suhteen. Moto 5/2002) tai tuoreimmista malleista vaikkapa Aprilia SL 750 Shiver (Moto-1 nro 8/2008). Moottori mukautuu myös 95-oktaaniseen, mutta sitä käytettäessä huipputehosta jää muutama hevosvoima pois. Kun kaasukahvaa kierretään reilusti, R-Bemari pinkaisee paikaltaan sadan kilometrin tuntivauhtiin noin 3,5 sekunnissa, ja kiihdytys 0 - 200 km/t vie vain noin 14 sekuntia. Vaimennin edustanee saksalaista turvallisuuden varmistusta. Ilmiö on hävinnyt, kun kone on saanut korkeaoktaanista polttoainetta. Huipputehoa bokserimoottorin nykyversiosta luvataan 109 hevosvoimaa, kun käytetään vähintään 98-oktaanista bensaa. Aiemmin koeajossa ollut R 1200 GS Adventure potkaisi kyseissä dynopenkissä 117,5 hevosvoimaa, joista takapyörälle tuli 103. R-Bemari ei ilman ohjausvaimennintakaan ole niin herkkä kääntymään kuin muutamia vuosia sitten tuotannosta poistunut BMW F 650 CS Scarver (ks
Kuorman kuljetuksen kannalta positiivista on vain teräspeltinen bensatankki, johon tankkilaukku tarttuu magneeteillaan hyvin. Esijännitys asennossa STD (standard, vakio) tuotti 3,5 cm painumaa, mikä on sopivasti suhteessa 14 cm:n kokonaisjoustovaraan. Koeajoyksilön jarruissa oli kuitenkin pehmeyttä, jota muissa vastaavalla jarrujärjestelmällä varustetuissa Bemareissa ei ole ollut. Bemarin muut ominaisuudet sopivat matkailuun ilman lisävarusteluakin. Nykyisissä BMW-boksereissa ei enää ole jarrutehostimia, joten yhteys oikean käden puristusvoiman ja hidastuvuuden välillä johdonmukaisempi kuin ennen. Sellaista käytin itsekin koeajollani. Jos haluaa tavaratilaa halvemmalla, on tarjolla tankkilaukkua, kangaslaukkuja ja putkikassia. Satulan alla on hieman tilaa pikkutavaralle, muttei selväpiirteistä koteloa. Kantavuutta R-Bemarilla onkin reilusti yli 200 kg. Ei kyytiläistä, mutta lisärahalla tavaroita Satulan alla on tilaa varahanskoille tai kangaspussukalle, mutta ei selväpiirteistä koteloa. Takajalkatapit sentään ovat asialliset. Etujousituksessa ei ole säätöjä, eikä niitä tuntunut tarvitsevan. Tuolloin esimerkiksi mallit R 1200 ST ja R 1200 GS Adventure keinuivat kuorman alla kuin vanhat jenkkiautot. Lisärahalla R-Bemarista voi tehdä hyvän yhden hengen matkapyörän. Muovisuoja varjelee iskaria takarenkaan heittämältä töryltä. 77. Lukkiutumattomien jarrujen ensimmäisten versioiden harvatahtinen louskutus sekä tärinä jarruvivussa ja -polkimessa ovat jääneet menneisyyteen. Jos luistoraja ylitetään, estää ABSjärjestelmä kaatumisen hienostuneen huomaamattomasti. Istuin on pieni ja viettää eteenpäin, eikä pitokahvoja ole. R-Bemarin takapää on puhdaslinjainen niin takavalon, äänenvaimentimen kuin takavanteenkin puolesta, mutta takasatulan kyyditysominaisuuksia ei voi kehua. R-Bemarin jousitus on mukavampi kuin vaikkapa edellä mainitussa italialaisroadster Shiverissä. jarruttamaan, ei R-Bemari vänkää juuri ollenkaan pystyyn, vaan jatkaa kuskin suunnittelemalla linjalla. Hyvät jarrut ja miellyttävä jousitus Kun ajetaan mutkaista tietä rivakasti, on myös jarrujen oltava osa toimivaa kokonaisuutta. Tottumattomaltakin sujuu vauhdin vähennys ilman töksähtävää äkkihidastusta. Olisiko jarrupaloissa ollut alussa mainitun rata-ajon jäljiltä lasittumista. Takajousen esijännityksen säätö käy ilman työkaluja takasatulan alta, paluuliikkeen vaimennusta ruuvataan takaiskarin alapäästä. Ripeän mutka-ajon kannalta paras on yleensä sporttisen tiukka jousitus, mutta R-Bemari osoittaa, että sääntöön on poikkeus. Mutta kun pyörässä on vakiovarusteena lukkiutumaton jarrujärjestelmä, ei jarrujen tunnokkuudella ole kovin suurta väliä. Painoni alla etujousitus painui 4,6 cm, mikä jättää sopivasti sekä sisään- että ulosjoustovaraa. Etujarrujen käyttö aktivoi myös takajarrun, ja lipsahduksilta suojelee uusinta sukupolvea edustava ABS-järjestelmä. Paluuliikkeen vaimennuksena pidin 1,5 kierrosta täysin suljetusta auki eli S-asennon suuntaan. Tiukennusvaraa jäi isomman kuorman varalle riittävästi. Teleleveretuhaarukan ansiosta ei etujousitus painu kasaan jarrutuksissa, joten etujousien ei tarvitse olla kovin jäykät, ja silti pyörän ajokäytös säilyy täsmällisenä. Takasatula on surkea paikka Etujousituksessa ei ole säätömahdollisuuksia. R-Bemarin jarruissa on hyvät pysäytystehot, eikä toiminta vaadi suurta puristus- tai poljinvoimaa. Takalaukkukin on tarjolla, sisäkassin kanssa tai ilman. Virtaavaimella käytettävät kovat Systemsivulaukut ovat 32-litraiset, ja niihin voi ostaa hienot sisäkassit. Muutama vuosi sitten BMW harrasti turhan löysästi vaimennettua takajousitusta. Selvä ottokohta alkoi hahmottua paremmin, kun pääsin koeajossa pitemmälle. Asia on korjattu, joten myös R 1200 R:n takajousituksen osalta minulle sopiviksi osoittautuivat ohjekirjan mukaiset säädöt. Kardaanin edut, siisteys ja lähes olematon Hyvä kantavuus ei tarkoita, että R 1200 R olisi hyvä kahden hengen matkapyöräksi. Puikulamaisessa perässä ei myöskään ole kiinnityskoukkuja kuormalle, eikä pyörässä ole tavaratelinettäkään, ellei sitä lisävarusteeksi hanki. kyytiläiselle. BMW:n kovat laukut istuvat pyörään niin hyvin, että nopeudeksi sallitaan laukkujen kanssa Saksan Autobahneilla peräti 180 km/t, ei 120 tai 130 km/t kuten yleensä muilla merkeillä
R 1200 R:n mittaristo on kiitettävää tasoa luettavuudeltaan. Äänimerkin voimakkuudessa ei ollut valittamista. Mutta jälkisiivous oli melkoinen urakka, sillä nykypyörien siro ja ilmava rakenne päästää ravan kaikkiin pyörän sokkeloihin. Vakio- ja lisävarustelua Ketterä taajamapyörä Pyörää palauttaessani ajoin moottoritietä Heinolan pohjoispuolelta Vantaalle. Samanlaisen etäisyyden säädön tein myös etujarruvivulle. Nopeusmittarin vasemmalla puolen ja mittaritaulussakin on varoitusvaloja, kuten keltainen ASC-luistoneston varoitusvalo vapaavalon N-kirjaimen vasemmalla puolen. Bemarin kääntöympyrän halkaisijaksi mittasimme 5,8 m, mikä on tämän tyypin pyörille tavanomainen lukema. Kierroslukumittarissa on samassa reiässä mittariston valaistusta ohjaava valokenno ja varashälyttimen vilkku. Lisävarusteena saatava keskituki on jämäkkä. Jos pyörässä on ajotietokone, saadaan näkyviin myös ilman lämpötila, keskinopeus, keskikulutus ja toimintasäde sekä varoituksia tarpeen mukaan. Yli 180-senttisten kannattaa vakavasti harkita korkean satulan hankintaa. Siitä on apua pesu- ja huoltopuuhissa. Nopeusmittari liioitteli enemmän kuin nyky-Bemareissa yleensä: viisari osoitti noin 109, kun todellinen nopeus oli 100 km/t. Nakupyörällä ajaessa kokee aidon etenemisen ja vauhdin tunteen, jonka ansiosta ei tule ajaneeksi vahingossa päiväsakkonopeutta. Vastaavasti näyttö 80 tarkoitti vain 72 km/t todellista nopeutta. Mittaristo on monipuolinen. Tankillisella bensaa ajelee keskimäärin 360 km, koska keskikulutus 1207 km pitkällä koeajollani oli 5,4 litraa sadalle kilometrille. R-Bemarilla pystyin ajamaan normaalia moottoritienopeutta. Moottoritieosuudella, jolloin keskinopeus oli 110 km/t, kulutus suureni vain vähän, lukemaan 5,7 litraa/100 km. Parannuksia ja huononnuksia matka-ajoon ten puutumista. Se on tarkoitettu pehmusteeksi satulan ja takapuolen väliin, estämään istumalihas- 78. Pysäköinnissä sivutuki pitää Bemarin hyvin pystyssä. Pikkupleksi on lähinnä mittariston suoja, mutta suurempi tuulisuoja varmaan poistaa ajoviiman paineen kokonaan. Tarkasti toimivan ajotietokoneen mukaan bensaa olisi tuolloin riittänyt vielä 32 km:n matkalle, mistä päätellen bensatankin todellinen tilavuus lienee noin 19,5 litraa. Myös rengaspaineet saa näkyviin, jos on ostanut RDC rengaspaineiden valvontajärjestelmän. R-Bemarin kytkin toimii lyhyellä, kevyellä liikkeellä. Peilit olivat lievästi sumeat maantienopeuksilla, mutta kirkastuivat, kun koneessa oli kierroksia enemmän. Polttoainesäiliön tilavuudeksi ilmoitetaan 18 litraa, mutta kerran tankkasin 18,2 litraa, eikä säiliö vielä ollut tyhjä. Sivutuen potkaisu alas satulassa istuen ei käy helpoimmalla mahdollisella tavalla, sillä tuessa ei ole ajosaappaalle tarjoutuvaa käyttövipua. Monilla nakupyörillä tuollainen on kestämättömän rasittavaa, jollei pyörässä ole pleksiä. Ohjaustangon ja muiden osien puolesta on kääntövaraa nykyistä enemmän. Saattaa se myös aiheuttaa pyörremelua kypärään. Tarjolla on pikkupleksi sekä isompi touring-pleksi. Edeltäjämalli R 1100 R:stä jäi aikoinaan mieleen, miten pyörän satula oli muotoiltu poteromaiseksi niin, että istumaan pystyi vain yhdessä kohdassa. Uudessa R:ssä on siirtyilyvaraa, mikä osaltaan mahdollisti sen, että moottoritienopeudessa pystyin asettumaan sopivasti etukenoon tuulta vasten. Silti noin 95 % R-Bemarin ostajista, maahantuojan kertoman mukaan, hankkii lisävarusteeksi pleksin. Ainakin niin kävi R 1100 R:ssä. Kun vaihteistokin oli kevyt käyttää, sujui taajama-ajo R 1200 R:llä vaivattomasti. Tuulisuoja myös vähentää nakupyörälle ominaista viehätystä, joka tulee esteettömästä näkymästä edessä aukeavaan maisemaan. Vakiovarusteina olleet lämpökahvat ja sähkön ulosotto, josta lämpöliivi sai virtaa, tekivät siitäkin siedettävää. Toimintasäde on riittävän pitkä. Nestekidenäytöstä näkyy kellonaika, kokonaismatka tai toinen kahdesta tripistä, vaihde, bensan määrä ja moottoriöljyn lämpö. huollon tarve, ovat selvät. Kaukovalo tuntui kesyltä, koska lähivalo palaa sen kanssa samalla aikaa kirkastaen aivan pyörän edessä olevan tien, jolloin kauempana oleva tie erottuu huonommin. Siitä voi vielä saada pois 30-40 cm, kun viilaa stopparista metallia vähemmäksi. Siksi pystyin säätämään kytkinvivun lähelle kahvaa. Jouduin ajamaan viileässä sateessa aikamoiset taipaleet. Toisaalta uudessa R:ssä ei ole istuinkorkeuden säätöä, mikä kuului edeltäjän vakiovarustukseen. Peilien varret saisivat olla hieman nykyistä pitemmät, sillä ajotakin hihaa näkyi peileistä maiseman lisäksi. Sain onneksi Pekalta, Moto-1:n päätoimittajalta, lainaan Airhawk-ilmatyynyn. Lähivalo on keskitasoa teholtaan. Kun laitoin ilmatyynyyn suositeltua enemmän ilmaa, sain istumakorkeutta pari senttiä lisää ja matkailu sujui kipeytymisherkän selkäni kannaltakin mukavasti. Sitä olisin kaivannut, sillä ajoasento oli liian matala. Nestekidenäytön tietoja valitaan esiin kätevästi vasemman peukalon ulottuvilla olevalla painikkeella. Pleksittömässä R 1200 R:ssä ajoviima tietysti tuntui niskalihaksissa, muttei pahasti
R 1200 R:n sisäänajo ei vaadi kohtuutonta kärsivällisyyttä. ASC leikkasi tehoa äkkinäisesti vain, jos irtosepelillä väänsi rajusti kaasua. Ensimmäinen huolto tehdään 500-1200 km:n ajon jälkeen. On siinä ohjeet niillekin, jotka omin päin irrottavat pyörät renkaanvaihtoa varten tai uusivat jarrupalat. Sitäkin voi pitää tarpeellisena varusteena, sillä väärät rengaspaineet ovat yleinen ongelma niin moottoripyörissä kuin autoissakin. Koeajopyörässä ASC sisältyi niin sanottuun turvallisuuspakettiin, joka sisältää myös rengaspaineiden valvontajärjestelmän. Molemmilla on omat H11-polttimonsa. Sokkeloisen rakenteen puhdistus teetti töitä. Säätöjen tekoon on käyttöohjekirjassa riittävän hyvät ohjeet. Määräaikaishuollot tehdään 10 000 km:n välein. Tämän varusteen ansiosta ei tottumatonkaan kuski joudu vaikeuksiin Bemarin vahvan alakierrosten väännön kanssa, vaikka takakumin alle sattuisikin hiekka- tai öljypläntti. Ohjekirjan saa myös Internetistä, osoitteesta (www.bmw-motorrad.fi). 79. Peräöljyn vaihto tehdään vain kerran. Vuorotellen tehdään öljyvaihtohuolto (öljynvaihto, venttiilien välysten tarkistus ja säätö, ruiskujen synkronoinnin tarkistus; 10 000, 30 000, 50 000 km jne.) ja määräaikaishuolto (edellisten lisäksi jarrunesteiden vaihto yms.; 20 000, 40 000 km jne.). Myös kiristysmomentit on asianmukaisesti kerrottu. Kokeilin koeajopyörän luistonestojärjestelmää aikoinaan rallireittinäkin olleella Talluskylän ja Kurolanlahden välisellä soratiellä. Tämä tarHuolloista ja sisäänajosta Ajovalossa on pyöreän lasin takana erilliset heijastimet, joista ylempi on lähivalolle, alempi kaukovalolle. Ketjua ei ole rasvattavana eikä säädettävänä, eikä jäähdytysnesteen määrää tarkistettavana. Ensimmäiset 1000 km on ajettava alle 4000/min kierrosluvuilla, täyskaasua käyttämättä. koittaa enintään 120 km/t mittarinopeutta kuutosvaihteella. mekaanikon taitoja. Hiekan tupsahduksista näkyy, miten luistonestojärjestelmä katkoo vetoa, kun löysällä pinnalla annetaan reilusti kaasua. ASC toimi huomaamattomasti: pyörä kiihtyi ripeästi ja tasaisesti, ja järjestelmän toiminnan huomasi vain merkkivalon vilkkumisesta. Useimmiten järjestelmän toiminnan huomaa vain merkkivalon vilkunnasta ja siitä, että takapyörä ei lipsu sivulle eikä lyö tyhjää. Tiedon paineista saa mittariston nestekidetauluun, ja jos paineet ovat väärät, tieto tulee esiin automaattisesti. Huoltojen hinnat ovat verrattain edulliset moottorin huoltoystävällisen rakenteen ansiosta. Moottoriöljyn ja jarrunesteiden tasot näkyvät helposti, takajarrun osalta sentään satula on irrotettava ensin. R 1200 R:n ylläpito ei vaadi suuria Nykypyöriä ei ole suunniteltu ajeluun sadesäässä sorateillä
Kaipa hyvinkin, sillä siinä yhdistyvät onnistuneesti vahva moottori ja vaivaton, johdonmukainen ajettavuus. Kotimekaanikko tarvitsee momenttiavaimen lisäksi muitakin työkaluja, sillä pyörän oma työkaluvarustus on niukka. Suurin sallittu kokonaispaino 450 kg. Värit musta, vaaleanharmaa, tummanharmaa. Takana yhdellä jousi/ kaasuiskunvaimennin-elementillä (WAD: matkasta riippuva sisäänjouston vaimennus) varustettu Paralever-EVO-ripustus, liikevara 140 mm, jousen esijännityksen hydraulinen, portaaton säätö ja ulosjouston vaimennuksen portaaton säätö. Huollot: sisäänajotarkastus välillä 500 - 1200 km, jatkossa huollot 10 000 km:n välein. Puristussuhde 12:1. Esimerkiksi GS- ja RTmalleissa ajotuntuma on kaukaisempi, ja nuo pyörät tuntuvat paljon isommilta kuin tämä R-malli. Takuu 2 vuotta ilman kilometrirajoitusta. ajokkeja, jotka vaativat kuskiltaan totuttelua ja miehekkäitä otteita. Edessä Telelever-haarukka yhdellä jousi/kaasuiskunvaimenninyksiköllä. Kärjetön sytytys, kaksi NGK DCPR 8 EKC tai Bosch YR5LDE sytytystulppaa sylinteriä kohti. Menneinä vuosikymmeninä Bemareissa oli monipuoliset työkalut, mutta muutama vuosi sitten siirryttiin mitättömään, parin työkalun varustukseen. Paino ajovalmiina, tankki täynnä 231 kg (keskituen kanssa). BMW R 1200 R, tekniset tiedot: Kaksiosaisessa teräsputkirungossa kantavana osana oleva kaksisylinterinen, nelitahtinen, ilmaöljyjäähdytteinen vastaiskumoottori, poraus 101 mm, isku 73 mm, iskutilavuus 1170 cm 3. Maahantuoja Oy BMW Suomi Ab, Äyritie 8 b, 01510 Vantaa. R 1200 R sopii pienillekin kuskeille vaikka taajamaajoon. Onko R 1200 R sitten mutkateiden mestari. R-Bemarin arkikäytön hyvät ominaisuudet, kuten mukava jousitus ja kardaanivedon siisteys ovat etu kaikkien käyttäjien kannalta. Ohjehinta 17 600 e + toimituskulut 600 e. Märkäsumppuvoitelu, moottoriöljyn (20W-50) määrä 4 litraa suodattimen vaihdon yhteydessä. Renkaiden ilmanpaineet vastaavasti 2,2/2,5 yksin ajettaessa ja kahdestaan ajettaessa, 2,5/2,9 baaria täydellä kuormalla. Osittain integroitu BMW Motorrad Integral ABS jarrujärjestelmä. Vaihdetaan varmaan takuuseen sattuu sitä parhaissakin perheissä... Kiitokset - Lauri Laitiselle ajokuvista ja muusta avusta. Lisää lukemista: Moto-1 numero 6: sivut 52-57, 2006 (Roland Brownin esittely) Motorrad 16: 16-23, 2006 (perusteellinen testi) Motorradmagazin MO 9:16-19, 2006 (testi) Motorrad 24: 16-29, 2006 (vertailu Aprilia Tuono 1000 R Factory, BMW R 1200 R, Ducati Monster S4R, KTM 990 Superduke, Moto Morini 9½) Motorrad 25: 38-47, 2007 (vertailu BMW R 1200 R, Buell Lightning XB12Ss, Moto Guzzi Griso 8V) Motorrad 17: 42-49, 2008 (Alpenmastersvertailu BMW F 650 GS, BMW R 1200 GS, BMW R 1200 R, Honda Fireblade, Kawasaki 1400 GTR, Suzuki B-King) 80. Pituus 214,5 cm, korkeus ilman peilejä 128,5 cm, ohjaustangon leveys 84,5 cm, akseliväli 149,5 cm, istuinkorkeus ilman kuormaa 77, 80 tai 83,5 cm riippuen valitun satulan paksuudesta. Varusteet (tavanomaisina pidettyjen lisäksi): lämmitettävät kahvat, sähkön ulosotto. Tärinöitä poistava vaimenninakseli. Sisärenkaattomat Bridgestone Battlax BT014 renkaat edessä 120/70 x 17, takana 180/55 x 17. Ohjausakselin kulma 62,9o, jättö 119 mm. Polttoainesäiliö 18 litraa, polttoaine vähintään 95E, täysi teho 98E-bensiinillä. Moottorin suurin ilmoitettu teho 80 kW / 109 DIN hv kierrosluvulla 7500/min, vääntö 115 Nm kierrosluvulla 6000/min. BMW näyttää palanneen muutaman hyvin niukan vuoden jälkeen hieman runsaampaan työkaluvarustukseen. ajotietokone 230 e, ASC ajonhallinta 475 e, rengaspaineiden valvontajärjestelmä RDC 325 e, sähköllä säädettävä jousitus ESA 1120 e, madallussarja 200 e, keskituki asennussarjoineen 182 e, kromattu pakoputkisto 165 e, kovat sivulaukut lukkoineen noin 800 e/pari, sivulaukun sisäkassit 198 e/pari, takalaukku (28 l) lukkoineen n. Vähintään yhtä tärkeää on se, että R 1200 R:llä ajaessaan kuski on niin yhtä ajokkinsa kanssa. Puhelin (09) 613741, faksi (09) 61374250. Kaksi imu- ja kaksi pakoventtiiliä sylinteriä kohti, ohjaus ketjuvetoisella, kannen sivussa olevalla nokka-akselilla, joista lyhyet työntötangot venttiilien painikevivuille. Suora ensiöveto nestepainekäyttöisen kuivan, halkaisijaltaan 180-millimetrisen yksilevykytkimen kautta 6-vaihteiseen vaihteistoon, josta veto kardaanilla hypoidipyörästön kautta takapyörään. Sähkökäynnistys, vaihtovirtalaturi 600 W, AGM (Absorptive Glass Matt) akku 12 V, 14 Ah. Se antaa ajoon varmuutta ja helppoutta. Satulan alle on kiinnitetty pieni työkalupussukka. Toisaalta sen voi lisä- ja valinnaisvarusteiden avulla sovittaa myös isoille kuskeille ja matkakäyttöön. Kolmitoimikatalysaattori, hapentunnistin molemmissa pakoputkissa. 450 e, selkänoja takalaukkuun 68 e, sisäkassi takalaukkuun 86 e, laukkuteline kolmelle laukulle 279 e, teline vain sivulaukuille 140 e, tankkilaukku vesitiivis (16-24 l) 263 e, pehmeä laukku (19 l) 162 e, pehmeä laukku (51 l) 185 e, putkikassi (53 l) 141 e, Akrapovic äänenvaimennin 805 e, speedster-tuulisuoja 270 e, sporttuulilasi sävytetty/kirkas asennussarjoineen 349/337 e, korkea tuulilasi asennussarjoineen 363 e, varashälytin 251 e, venttiilikoneiston kannen suoja 127 e, akkulaturi 116 e, huoltotyökalusarja 160 e. Takavuosilta elää vielä mielikuva, että kaikki bokseri-Bemarit ovat isoja, erikoisia Monille sopiva BMS-K sähköisesti ohjattu polttoaineen ruiskutus imukanaviin. Nykyisin on palattu kompromissilinjalle, joten satulan alla on sentään pieni työkalupussi, jossa on ruuvitaltta varustettuna jatkokappaleella ja kahdella kaksipäisellä karalla, 14-millinen kiintoavain peilien varsien säätöön, öljyntäyttöaukon korkin avain (kirjassa virheellisesti "öljynsuodatinavain") ja Torx T40 valonheittimen kiinnitykselle. Valinnais- ja lisävarusteita mm. Käsitys on syytä jättää historiaan ainakin R-mallin osalta, sillä sitä on yhtä helppoa ja kevyttä ajaa kuin 600-kuutioisia japsinakuja. Pakosarja ja äänenvaimennin ovat ruostumatonta terästä, mutta äänenvaimentimen päätykappaleen sauma rusottaa arveluttavasti. Haarukan sisäputken halkaisija 35 mm, liikevara 120 mm. Turvallisuuspaketti (ASC ja rengaspaineiden valvonta) 630 e, varustepaketti 1 (keskituki, ajotietokone) 330 e, varustepaketti 2 (kromattu pakoputkisto, ESA-jousitus, ajotietokone, keskiseisontatuki) 1400 e. Edessä kaksi levyjarrua (kelluvasti kiinnitetyt 320 mm levyt, kiinteät kaliiperit, joissa 4 nestepaineella toimivaa mäntää), takana yksi levyjarru (kiinteä 265 mm levy, 2 nestepaineella toimivaa mäntää joustavasti kiinnitetyssä kaliiperissa). Kevytmetallivalupyörät 3,5 x 17 edessä, 5,5 x 17 takana
17.600 . Rekisteröity, ei kilpailtu. 100 hv), 3 x laukut. Hinta 30 euroa + postikulut. Esko Myller, Joensuu KTM EXC 400. 050 5477 143 (Nokia). Hp. Tied. Yksityishenkilö voi ilmoittaa ilmaiseksi Motomarkkinoilla. Lähetä nimellä ja osoitteella varustettu ilmoituksesi oheisella lipukkeella (muukin käy) n. Tied. tied. 040 5219240 AJO-VARUSTEITA Sadeasu Suzukin väreissä (sinivalko-musta) koko XL ja käyttämätön. P. 0400 191 424. VUOKRALLE TARJOTAAN BMW K 1100 RS tai Honda CBR 900 RR. BMW K1200GT, vm 2006, ajettu n.19.800 km, väri shampanja, lämpöpenkit, lämpökahvat, vakionopeudensäädin, ajotietokone, ESA, ABS, ksenon-valot, taka- ja sivulaukut sisäkassein, hp. 0400 428167 (HKI). 81. Puh. 30 vrk. 5800 e. Väh. Vuokra alk. 2 vko ennen seuraavan lehden ilmestymistä osoitteella: Moto1-lehti, Ahdenkallionkatu 46, markkinat Ilmoita ilmaiseksi 05820 HYVINKÄÄ tai fax 010 2961 841, puh. Lue Moto 5/2000. 2004. 200 e/kk. vm. Puh. 010 617 2400 tai sähköpostitse osoitteeseen: ilmoitus@moto-lehti.com Myydään Ostetaan Vaihdetaan Sekalaiset Lähettäjän nimi osoite postinumero puhelin MYYDÄÄN MOOTTORIPYÖRIÄ Matkaenduro Cagiva Navigator 1000 vm. 050-5539911. -01, ajettu 68500 km, Suzukin V2-moottori (n
Vaikka pyörien ulkoinen olemus ei sanottavasti viestikään muutoksista, mallistossa on täysin uusi runko ja Twin Cam 96 moottorikin uudistui vasta pari vuotta sitten. Isot ja komiat! Teksti: Roland Brown Kuvat: Double Red/Harley 82. HARLEY-DAVIDSON 2009 TOURERIT Harley-Davidson tutustutti alan lehdistöä uudistuneeseen Touring-mallistoonsa järjestämällä kaksipäiväisen cruisailun San Franciscosta Los Angelesiin pitkin kuuluisaa Pacific Coast Highwayta
Näitä reissun viimeisiä kilometrejä ajan henkilökohtaisella suosikillani, joka on tehnyt minuun suurimman vaikutuksen. Olemme olleet reissussa Harleyn uusimmilla matkamalleilla ja vaihdelleet niitä reitin varrella keskenämme. Lähdettyämme edellispäivän aamuna P San Franciscosta olemme ajaneet nuolisuoraa moottoritietä ja kurvailleet Big Sur -nimisen, vuoristoisista merenrantamaisemistaan tunnetun alueen läpi. 83. Electra Gliden, Street Gliden ja Road Kingin omaperäiset olemukset ovat säilyneet lähes muuttumattomina, mutta kaikissa kolmessa (kaikissa viidessä, jos Ultra Classic Electra Glide ja Road King Classic lasketaan kahdeksi erilliseksi malliksi) on uusi runko. Kahden Highwaylla vietetyn ajopäivän jälkeen olemme saapumassa määränpäähämme Los Angelesiin ja toivon, ettei reissu loppuisi vielä tähän. Viilenevä Kalifornian henkäys tunkeutuu farkkujeni läpi Road Kingin lunksuttaessa tasaista 110 km/h marssivauhtia eteen päin. Vasemmalla puolellani heijastelevat Los Angelesin valot ja vastakkaisella puolella Tyynivaltameri. Matka pitkin Highway-ykköstä San Franciscosta Los Angelesiin oli katsottu ihanteelliseksi tavaksi tutustua tähän uudistuneeseen mallistoon. Matkan varrelle on mahtunut paahtavaa auringon paistetta, usvaa ja sadetta. imeys laskeutuu yllemme, kun olemme cruisailemassa Pacific Coast Highwayta läpi Malibun. Hämmästelen kuinka tämän tyyppinen pyörä voi olla niin suorituskykyinen ja miellyttävä. Tämän retken perimmäisenä tarkoituksena oli tehdä Harleyn päivitetty Touring-mallisto tutuksi
Vauhtimme hidastui saavuttuamme Santa Cruziin, missä käännyimme kaakkoon ja kuuluisalle Highway One:lle, tai Pacific Coast Highwaylle, kuten sitä myös kutsutaan. Tämä osuus oli mutkittelevaa ja Yli 400-kiloinen 84. Huolimatta sateesta, tuntui hienolta ajaa isoa ja laiskaa V-twiniä sen omalla synnyinmaallaan. Pysty ajoasento oli väljän tilava ja iso kahden istuttava satula, sekä astinlaudat lisäsivät aito-amerikkalaista luxus-fiilistä. Gliden vakiovarustukseen eivät kuulu katteen alaosat, joten olin tyytyväinen, että minulla oli vedenpitävät K ajosaappaat. Iso ilmajäähdytteinen moottori oli käynniltään ihmeteltävän tasainen ja joustava vetäen nikottelematta jo alle 2.000 rpm lukemilta ja vastasi kaaAktiivista kehittelyä suun viiveettömästi. Viime vuosina Harley on kehittänyt ansiokkaasti Big Twin -moottoreitaan, merkittävimmin pari vuotta sitten, jolloin Twin Cam 96-moottori uudistettiin ja sen sylinteritilavuus kasvatettiin 1584-kuutioiseksi. Samalla voimapaketti sai myös 6-portaisen vaihteiston ja kevyttoimisemman kytkimen. Viime vuonna kaasuläpän ohjailussa siirryttiin tietotekniikkaan, eli kaasukahvalta ei ole enää kiinteää vaijeriyhteyttä läpälle, vaan sen liikkeitä ohjailee servomoottori ja toisiovetoa pehmentävät vaimennintyynyt. Iso pyörä tuntui moottoriteillä vakaalta. Taukoa mattomalta tuntuneessa sateessa olin iloinen, että ajokkinani oli trendikkäältä San Franciscon Union Squarelta matkaan lähdettäessä Electra Glide. Pyörän jämäkämpi jousitus ja tukevampi runko, sekä takahaarukka tekivät menon kevyen stressittömäksi tilanteissa, joissa vanha Glide olisi saanut niskaansa ryöpyn moitteita. Kun sade loppui ja tiet kuivuivat, Harley piti linjansa, eikä ohjaamiseen tarvittu kuin pieni nykäys leveästä ohjaustangosta edes silloin, kun vedettiin läpi nopean peräkkäisten kaarteiden sarjan, jolloin vauhtia oli lähes 150 km/h. Tämän uuden Gliden varsinainen vetonaula on kuitenkin sen uusi runko, eikä se tuottanut pettymystä. Aloitimme matkan Interstate 101 -tietä ajaen saadaksemme ensituntumaa menoon. Leveä kate piti suurimman osan sateesta loitolla, eikä ilman säätöjä oleva tuulilasi aiheuttanut merkittäviä pyörteitä. Raskaan super-tourerin ohjaileminen San Franciscon jyrkkärinteisillä kaduilla ei tuntunut lainkaan hauskalta, mutta sen kookas kate oli hyvin tervetullut päästyämme kaupunkialueelta moottoritielle. FLHT Electra Glide ja FLHTCU Ultra Classic Electra alifornia riutui kuivuuden kynsissä, mutta sitä ei oikein tiedostanut
FLHX Street Glide 86
Teoriassa Street ja Electra Gliden välinen ero pitäisi olla hyvin pieni. Takarunko on kiinnitetty päärunkoon pulttiliitoksella. Jonkin matkan kuluttua pysähdyimme katselemaan jättimäisiä merinorsuja, joita oli tusinoittain San Simeonin lähellä sijaitsevalla rannalla. Matala tuulilasi aiheutti hieman turbulenssia. Eroa on silmämääräisesti vaikea havaita, mutta Street Glide on selvästi ketterämpi käsiteltävä ja tuntuu merkittävästi matalammalta, mikä saattaa olla esimerkiksi pienikokoisia ja naismotoristeja ajatellen merkittävä piirre. Matalampi FLHX Street Glide Moottori: Ilmajäähdytteinen TwinCam 96 Sylinterintilavuus: 1584 cc Sylinterin mitat: 95,3 x 111,1 mm Puristussuhde: 9.2:1 Teho: 82 hv (60kW) Vääntö: 131 Nm/3500 rpm Pa-syöttö: Elektroninen ruisku Käynnistys: Sähkö Vaihteisto: 6-portainen Toisioveto: Hihna Akseliväli: 1625 mm Istuinkorkeus: 690 mm Märkäpaino: 368 kg Tankki: 22,7 litraa Joustom. (Etupään jousto on kaikissa sama 117 mm.) Street Gliden istuinkorkeus on 690 mm, kun se muissa on 715 mm. Niiden moottorit ovat identtiset, kuten myös rungot, jotka on hitsattu kokoon teräsputki-, muotoon prässätyistä teräslevy- ja muottiin taotuista teräselementeistä, joita on yhteensä 40 kappaletta. Pian sain havaita, että Street Glide kykenee tarjoamaan suurimman osan Electra Gliden ominaisuuksista hieman helpommin käsiteltävässä paketissa. Tärinää tuli juuri sopivasti sen verran, että tiesi ajavansa V-twinillä. Mottori on kiinnitetty runkoon aiemman kolmen asemesta neljästä pisteestä kumityynyin. Harley väittää hieman epäilyksiä herättävästi, että sekä Electra Gliden että Road Kingin kuivapainot olisivat samat 355 kg. N Street Gliden ainoa omaperäinen ominaisuus on sen lyhennetty takapään joustomatka, joka on 51 mm, kun se muissa Tourereissa on 76 mm. Moottorin etuosassa oli aiemmin yksi kumintyyny ja nyt niitä on kaksi. autittuamme tyypillisen, amerikkalaisesti mitoitetun lounaan Big Surin etelälaidalla hyppäsin Street Gliden satulaan. Tällä pyörällä on kiva ajella ja näyttäytyä arki-iltaisin kaupungilla ja kyllä sillä voi viikonloppuisin lähteä joillekin pidemmillekin retkille. 87. Välitystä on viimevuotiseen verrattuna hieman lyhennetty kaikissa Tourereissa ja sen ansiosta kiihtyvyyttä on saatu parannettua. Huomasin yksin muita kiinni ajaessani, että Gliden kiihtyvyys ja suoranopeus ovat erinomaista luokkaa. Vanhan rungon vastaava määrä oli 90. ed./ta.: 117 mm/76 mm Etu-/takarengas: 130/80B17 / 180/65B16 Etu-/takajarru: 2/1 x Ø300 mm levy 4 -mäntä puristimin, ABS Väri: Useita, 2-värilisä 520,Suositushinta: 30.900,Maahantuoja: Sumeko Oy Lounaan jälkeen starttasin matkaan hieman muita myöhemmin, mutta sain pääjoukon ajettua nopeasti kiinni. Uusi ja merkittävästi tukevampi, profiililtaan suunnikasmaisesta teräsprofiilista valmistettu takahaarukka on kaikissa Touring-malleissa sama. Lyhyt takapään jousto antoi isoissa pompuissa voimakkaampia iskuja selkään kuin muut nykyajan pyörät. Sen omaperäinen "lepakonsiipi"-ajovalo/katekokonaisuus ja matala laukuin varustettu takapää yhdistettynä pelkistettyyn väriskaalaan antaa miellyttävän yksinkertaisen vaikutelman. Samoin on myös ohjausgeometria, jonka ansiosta akseliväli on hieman aiempaa pidempi ja etupään jättö aiempaa suurempi. Tästä huolimatta Harley jymisteli nautinnollisen rennosti 130 km/h mittarinopeutta kierrosluvun ollessa aavistuksen alle 3.000 rpm. Tajusin varsin pian miksi tästä mallista on kehittymässä Harleylle menestysmalli. Näillä muutoksilla ajo-ominaisuudet on saatu vakaammiksi
FLHR Road King ja FLHRC Road King Classic 88
Seuraavassa numerossa: Koeajossa mm.: · H-D V-Rod Muscle · Aprilia RSV4 · Moto Guzzi V7 Cafe Classic ja paljon muuta! Numero 4/09 ilmestyy 14.5. Tilaa omasi: www.moto1.fi ÄLÄ JÄTÄ VÄLIIN!
TARJOAMME JATKOSSA JOKAISELLE UUDEN DUCATI-PYÖRÄMALLIN OSTAJALLE LAADUKKAAN DAINESE-SELKÄSUOJAN. Hypermotard Sportclassic Multistrada Streetfighter Superbike GT 1000 GT 1000 Touring Sport 1000 S Monster MOOTTORI: nestejäähdytteinen, 4-tahtinen, 2-sylinterinen, 90º L ISKUTILAVUUS: 1099 cm3 ISKUTILAVUUS TEHO (hv / k/min): 155 / 9 500 VÄÄNTÖ (Nm / k/min): 115 / 9 500 KUIVAPAINO (S-malli) 167 kg (S-malli): TAKUU: 2 vuotta VÄRIT: Musta (S-malli), punainen ja valkoinen Kun täysiverinen Superbike riisutaan katteista; jäljelle jää vain sen sielu. Lisäiedot netissä ja valtuutetuilla jälleenmyyjillä. 848 1198 1198 S 1098 R 1100 1100 S 696 1100 1100 S 1100 1100 S. Streetfighterin alastoman uhmakas olemus ja ääni kertovat asenteesi häpeilemättä ja kuuluvasti. Tämän ja muut vuoden 2009 uutuudet löydät osoitteesta www.ducati.fi MAAHANTUOJA: Oy Hailac Ab, Metsäkyläntie 4, KLAUKKALA I Puhelin (09) 2766 570 I E-mail: myynti@ducati.fi I Tervetuloa tutustumaan myymäläämme. Ducati on sitoutunut eurooppalaiseen ERSC-ohjelmaan