Museo 1/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

IHMISYYDEN & YMMÄRRYKSEN ASIALLA Heurekan elämysmies MUSEOT VAIKUTTAJINA JO H A N N A SA N D IN Ilmastonmuutos – jälkemme luonnossa 1 / 2019 VAIKUTTAMINEN • 10 € RAKKAUDESTA MUSEOIHIN
• Rajakaupunkien ihmisten tarinoita kriisiaikana: lähimmäisenrakkautta, salakuljetusta, rikastumismahdollisuuksia, pakettivuoria, pakolaisia ja maailman ainoa posti-ilmarata. 2 MUSEO 1/2019 Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 13 €/6 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi • Mitä tapahtui liikenteen ja viestinnän polttopisteessä Venäjän ja Ruotsin rajalla 1914–1918. Näyttelyn yhteistyökumppanit ovat: Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum ja Ruotsin Postimuseo Postimuseossa Vapriikissa 8.2.2019–5.1.2020 57. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Nelli Korpi ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Kimmo Antila, Hanna-Kaisa Melaranta, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi AVUSTAJAT Emmi Korhonen, Meeri Koutaniemi, Katja Martelius, Rosa Meriläinen, Jukka Naaranlahti, Jenna Parmala, Sakari Piippo, Päivi von Rabenau, Roni Rekomaa Esa Salminen, Anne Salomäki, Tanja Salonen, Johanna Sandin, Felix Siivonen, Javier Sobremazas, Liisa Takala KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. 36.. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2018 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 10 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Johanna Sandin Luontokeskus Haltian Jälki-valokuvanäyttely s. • Kovaa peliä rajalla -rooliseikkailu
36. Näin vaalien alla museoiden tulee aktiivisesti osallistua keskusteluun rahoituksesta. Näyttelyn yhteistyökumppanit ovat: Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum ja Ruotsin Postimuseo Postimuseossa Vapriikissa 8.2.2019–5.1.2020 57. Eräs vaikuttavimmista museokäynneistä viime vuosina on itselläni ollut saamelaismuseo Siida, joka kertoo Lapin luonnon ja saamelaisten tarinaa monista toisiaan täydentävistä näkökulmista. Uuden tiedon oppiminen ja uusien näkökulmien saaminen vaikuttavat ihmisten maailmankuvaan. • Rajakaupunkien ihmisten tarinoita kriisiaikana: lähimmäisenrakkautta, salakuljetusta, rikastumismahdollisuuksia, pakettivuoria, pakolaisia ja maailman ainoa posti-ilmarata. Hyvänä esimerkkinä on se määrätietoinen työ, jota suomalaisissa taidemuseoissa on tehty historiankirjoitukselta unohduksiin jääneiden naistaiteilijoiden esiin nostamiseksi. Tarvitaan yhteistä vaikuttamista, jotta tuo toive saadaan toteutumaan. Outi Alanko-Kahiluoto Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtaja. • Kovaa peliä rajalla -rooliseikkailu. Voi ajatella, että museoilla on myös velvollisuus nostaa esiin niiden ääntä, joita ei vielä kovin hyvin tunneta. Vaikuttamista on monenlaista. Museot tarjoavat yhteiskunnalliseen keskusteluun pidempää perspektiiviä. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2018 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 10 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Johanna Sandin Luontokeskus Haltian Jälki-valokuvanäyttely s. PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 V EI K KO SO M ER PU R O VAIKUTTAVAT MUSEOT M useokokemus voi olla monella tapaa vaikuttava. Museoilla on paljon sananvaltaa siinä, miten hahmotamme historiaa ja kulttuuria. Monien mieleen on jäänyt esimerkiksi graffititaiteilija EGSin pakolaispolitiikkaa kommentoineen teoksen kiinnitys Ateneumin seinälle. Tämän lehden jutussa kaksi museonjohtajaa keskustelee siitä, mihin ja miten museot vaikuttavat yhteiskunnassa. Miesten vai naisten, enemmistön vai vähemmistön, vai kenties luonnon ja eläinten. Museot ovat omalta osaltaan määrittelemässä, kenen tarina kuuluu yhteiskunnassa. Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 13 €/6 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi • Mitä tapahtui liikenteen ja viestinnän polttopisteessä Venäjän ja Ruotsin rajalla 1914–1918. Kulttuurin kentällä yhteinen toive tuntuu olevan, että kulttuurin rahoitus olisi syytä nostaa ainakin yhteen prosenttiin valtion budjetista. Yhtä lailla myös taideteokset, museoarkkitehtuuri ja museokäyntiin liittyvät elämykset tekevät vaikutuksen. Vai näiden kaikkien yhdessä, eri näkökulmista. Vaikuttamista on myös museoiden saavutettavuudesta huolehtiminen, jotta kaikista lähtökohdista tulevilla olisi mahdollisuus museovierailuun. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Nelli Korpi ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Kimmo Antila, Hanna-Kaisa Melaranta, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi AVUSTAJAT Emmi Korhonen, Meeri Koutaniemi, Katja Martelius, Rosa Meriläinen, Jukka Naaranlahti, Jenna Parmala, Sakari Piippo, Päivi von Rabenau, Roni Rekomaa Esa Salminen, Anne Salomäki, Tanja Salonen, Johanna Sandin, Felix Siivonen, Javier Sobremazas, Liisa Takala KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry
2019 • Teemana vaikuttaminen R O N I R EK O M A A JA V IE R SO B R EM A ZA S. Katja Martelius 44 IHMISYYDEN YTIMESSÄ Saksan hygieniamuseolla on vahvat valistajan perinteet, kertoo tiedottaja Marian Zabel. Esa Salminen 26.2. Anne Salomäki 31 KULTTUURI ON TÄRKEÄMPÄÄ Kolumni Rosa Meriläinen 36 JÄLKEMME LUONNOSSA Näyttelyarviossa Luontokeskus Haltian Jälki-näyttely. Felix Siivonen 39 SUPERNAISET TULEVAT Kirja-arviossa Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot. Anne Salomäki 1 / 2019 20 IHMISYYDEN JA YMMÄRRYKSEN ASIALLA ”Museot ovat tärkeitä yhteiskunnallisia toimijoita”, sanovat Ateneumin johtaja Marja Sakari ja Luston johtaja Pekka Äänismaa. 4 MUSEO 1/2019 3 VAIKUTTAVAT MUSEOT Pääkirjoitus Outi Alanko-Kahiluoto 7 AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta 10 VUODEN MUSEO VAIKUTTAA TEOILLAAN Vuoden museo 2019 -finalistien esittelyt Nelli Korpi 20 ELÄMYSMIES Vieraillaan Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykosken työpaikalla Jättimäiset dinosaurukset -näyttelyn tuotannossa. Päivi von Rabenau 40 HYVÄÄ TEKEVÄÄ SANAA JA KYLMIÄ KÄÄREITÄ Diakonissamuseo esittelee Aurora Karamzinin perintöä. Museo-lehti kutsui heidät keskustelemaan museoiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja velvollisuuksista. Jenna Parmala 26 VALLANKÄYTÖN KÄYTÄVILLÄ Eduskunnan intendentti Liisa Lindgren esittelee yhteistä päätöstemme päämajaa
5 32 RUMA KAUNIS PYHÄ RUUMIS Haastattelussa yksi aikamme tunnetuimmista kuvanveistäjistä Kiki Smith. 57 ANNA PALAUTETTA Anna palautetta, toiveita, kiitosta! Arvomme neljä kirjapalkintoa vastaajien kesken.. Smithin näyttely Procession Sara Hildénin taidemuseossa. Jukka Naaranlahti K IK I SM IT H , SY N TY N YT / B O R N . 52 NÄYTTELYLIITE 55 MUSEOHAASTE Museohaasteen avulla voi löytää uusia museoita ja ihan uusia näkökulmia tuttuihin museoihin. K U VA : EL LE N PA G E W IL SO N / PA CE G A LL ER Y MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET EKENÄS / TAMMISAARI Ekta museum / Ekta museo HELSINKI Tekniikan museo HÄMEENLINNA Museo Skogster SAVONLINNA LUSTO – Suomen Metsämuseo TAMPERE Tampereen taidemuseo TURKU Sibelius-museo VAASA Pohjanmaan museo VARKAUS Varkauden museot 48 NÄYTTELYSUOSITUKSET KEVÄÄSEEN Yhteiskunnallisesti kantaaottavasta kuvajournalismista tunnettu Meeri Koutaniemi aloittaa sarjan, jossa annetaan ajankohtaisia näyttelyvinkkejä
museoliitto.fi Palkittu kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme tuo museopäivien osallistujille sanomaa rohkeudesta, luovuudesta ja hulluudestakin, joita museotyössä ja sen uudistamisessa tarvitaan. Liity Museopäivien Facebook-tapahtumaan! Museopäivillä ratkotaan ilmastonmuutoskysymyksiä Museot ovat tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisessä. l Etkoja eli vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia ennen museopalkintogaalaa aiheina mm. Kevään tärkein museoalan tapahtuma jo vuodesta 1923 l Ajankohtaisia puheenvuoroja ja keskustelutilaisuuksia l Museopalkintogaalassa Vuoden museon palkitseminen ja ansiomitalien jako l Esittelyssä hankkeita sekä tuoteja palvelutoimittajia l Suomen museoliiton vuosikokous l Retkiä mm. vapaaehtoistyö, museoiden tallennusja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO ja ICOMin kansainvälisten komiteoiden yhteistyö. työläisten Pispalaan, Poliisimuseoon Hervannassa ja kokoelmakeskuksiin Ruskossa, Kangasalan Kimmo Pyykkö -taidemuseoon ja Mobiliaan, Mäntän Serlachius-museoihin sekä Laukon kartanoon. Ohjelmassa uutuuksina l Rinnakkaissessioita mm: museokaupan kehittäminen, tutkimusaihepankki: museoaineistot tutkimuksen primaarilähteenä sekä kulttuurikasvatus osana opetussuunnitelmaa. SUOMEN MUSEOLIITTO FINLANDS MUSEIFÖRBUND FINNISH MUSEUMS ASSOCIATION JÄRJESTÄJÄT Ilmoittautuminen avataan 14.3. Kansainvälisessä museoyhteisössä keskustelu ja käytännön toimet ovat jo alkaneet, nyt pureudumme teemaan kansallisella tasolla.. McGhie on Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:n Kestävän kehityksen työryhmässä. Ne voivat aktivoida ja mahdollistaa yhteiskunnallista keskustelua sekä toimia käytännön tasolla museotyössä. Henry McGhie (UK) on aktiivisesti avannut ilmastonmuutoskeskustelua museoalalla ja järjestänyt ensimmäisen museoiden ympäristösymposiumin Iso-Britanniassa
M useot tekivät jälleen vuonna 2018 kävijäennätyksen – museoissa käytiin 7,127 miljoonaa kertaa. ÄÄNESTÄ 28.?2. Viisi suosituinta museokohdetta vuonna 2018 olivat Helsingin kaupunginmuseo (364 543), Ateneumin taidemuseo (322 912), Nykytaiteen museo Kiasma (295 387), Amos Rex (257 000) ja Kansallismuseo (225 472). Se on 47 000 käyntiä enemmän kuin edellisenä vuon na. Museoviraston julkaiseman Museotilaston mukaan maksullisten kävijöiden määrä laski ja ilmaisten kävijöiden määrä lähti jälleen kasvuun. AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta PARAS KANSI -FINAALIIN A ikakauslehtien liitto järjestää Edit-kilpailun jäsenilleen eli suurimmalle osalle Suomen aikakauslehdistä. helmikuuta. ”Voittajan päättää yleisö ja äänimäärä ratkaisee, joten nyt on tärkeä saada kaikki museoalan ammattilaiset, Museo-lehden lukijat, museoista innostuneet sekä kaikki muutkin äänestämään Museo-lehteä”, kannustaa Museo-lehden toimituspäällikkö Nelli Korpi . Museokortti on selkeästi lunastanut paikkansa museokävijöiden lompakossa.” Museotilastossa on mukana 154 museota, jotka ylläpitävät yli 300 museokohdetta. Keskimäärin museokohteissa vierailtiin noin 22 700 kertaa. Kasvun taustalla on museoiden ilmaispäivien ja ilmaisten museoiden määrän kasvu”, Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä miettii. ”Eroa edellisiin vuosiin on se, että kasvu tuli ilmaisten kävijöiden kautta. huhtikuuta 2019. Samaan aikaan kun Museokortilla maksettujen käyntien määrä kasvoi 80 000 käynnillä, yksittäin myytyjen pääsylippujen määrä laski 131 000. Museo-lehti osallistuu kilpailuun vuoden 2018 kolmannen lehden kannella, joka kertoo muusikko Michael Monroen vierailusta Sibelius-museossa sekä musiikkiteemaisesta lehdestä. MENNESSÄ ÄÄNESTÄ 28.2. MENNESSÄ: editkilpailu.fi/kansi18 Museo-lehti on edennyt aikakauslehtikilpailun Paras kansi -sarjan finaaliin. Museo-lehden kannen kuvan on ottanut valokuvaaja Sari Markus ja jutun kirjoitti Ari Väntänen . Lehden visuaalisesta ilmeestä vastaa Inari Savola . ”Museokortin rooli museokäyntien maksuvälineenä kasvaa. Museokorttikävijöiden osuus maksullisista kävijöistä nousi kolme prosenttia eli 28 prosenttiin. Yleisöäänestys päättyy 28. Paras kansi -sarjassa asiantuntijaraati on valinnut 61 ehdokkaasta kaksikymmentä finaaliin eli yleisöäänestykseen. Muutaman edellisen vuoden voimakkaaseen kasvuun ei tällä kertaa kuitenkaan ylletty. Suomen museoliiton julkaisema Museo-lehti osallistuu kilpailuun ensimmäistä kertaa. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan 500 euron arvoinen matkalahjakortti ja aikakauslehden vuosikerta. ”Kilpailun kautta voimme saada paljon näkyvyyttä, lukijoita lehdelle ja MUSEOIDEN MENESTYS JATKUU taas uusia museoista innostuneita ihmisiä. Nyt heitä oli 51 prosenttia kaikista kävijöistä. Lähteet: Museoviraston ja Suomen museoliiton tiedotteet 31.1.2019.. Äänestys on avoinna helmikuun ajan. Jo finaalipaikka on tietysti hieno saavutus”, iloitsee Korpi. Kilpailun voittajat julkistetaan Aikakausmedian Editgaalassa 4
Virpi Viertolan kirjoittamassa jutussa museoilla ja arkistoilla nähtiin olevan keskeinen rooli kansallisen kulttuurin säilyttäjinä. “Työkalupakin avulla voimme oppia toisiltamme, eikä pyörää tarvitse aina keksiä uudestaan”, kertoo hankkeen koordinaattori Anna Pirvola . Vanhin ystäväyhdistys, Societas pro Fauna et Flora Fennica, perustettiin Turkuun jo 1800-luvulla. Yhteensä museonystäviä on Suomessa arviolta 18 000–25 000. Halusin itselleni samanlaiset hiukset kuin Boy Georgella.” Nauraa islantilaissyntyinen taiteilija Hrafnhildur Arnardóttir eli Shoplifter, jonka näyttely on juuri avautunut Kiasmassa. Loviisan Sanomat 7.2.2019 ” Köyhät valtiot, kohteiden syrjäinen sijainti tai vaikeakulkuinen maasto tarjoavat helposti houkutuksia esihistoriallisten hautojen ja muiden kohteiden ryöstämiseen.” Kertoi kulttuuriesineiden palauttamista tutkinut oikeustieteen tohtori Tini Peterzens . Pohdittavaksi jää, pitäisikö museoiden olla pelkästään kulttuuria tallentavia ja esitteleviä geenipankkeja vai kantaa ottavia kulttuurilaitoksia.” 30 VUOTTA SITTEN MEDIASSA ” Kun Helene Schjerfbeck vietti sodan aikana kaksi vuotta Loviisassa, Nordström ei ostanut hänen taidettaan, koska piti sitä rumana. Intendentti Martti Linkolan mukaan kansainvälistyminen ja yhdentyvä Eurooppa vaativat museoammattilaisilta laajaa yleissivistystä ja kokonaisvaltaista näkemystä. Museoiden ystäväyhdistyksiä on Suomessa reilu 50. ”Museoiden kilpailutilanne puuhamaiden ja kalevalakylien kanssa alkaa olla tosiasia, mutta museoihmisten tulisi edelleenkin säilyttää korkea ammattimoraalinsa tutkitun tiedon välittäjinä. Niiden jäsenistö vaihtelee muutamasta kymmenestä tuhansiin. Yle 6.2.2019 ” Varmaan se valtava täyttymättä jäänyt unelma hiuksista on johtanut minut tekemään tällaista taidetta. Museonystävät ovat innostuneita paikallishistoriasta ja taiteen tuntemuksen edistämisestä. Museoiden pitäisi Erkki Toivasen sanoin avata suomalaisten silmät huomaamaan, että Suomi on osa maailmanlaajuista yleisöä. YSTÄVÄYHDISTYSTEN KOKEMUKSET TALTEEN Museo-lehdessä 2/2018 kerrottiin Museoiden ystäväyhdistysten Ystävyyslataamo-hankkeesta, joka oli käynnissä vuoden 2018 ajan. Myös 30 vuotta sitten Museo-lehdessä 1/1989 pohdittiin museon vaikuttavuutta ja roolia yhteiskunnassa. Yhdistykset järjestävät huutokauppoja varojen keräämiseksi, auttavat vapaaehtoisina museon tapahtumissa, pyörittävät museokahvilaa ja viihdyttävät museovieraita museokavereina ja museomummoina. Ystävät tuovat museoon uusia kävijöitä ja tekevät omissa verkostoissaan vaikuttajatyötä. HS 5.2.2019 ” Onko kukaan museosektorilla valmistautunut Brexitiin.” Englannin museoliiton julkaisemassa lehdessä pohditaan Brexitin vaikutuksia museoalalle: lainaustoiminnan vaikeutumista, eurooppalaisten työntekijöiden oikeuksia sekä mahdollista kansainvälisen yleisön katoa. Lisäksi huomioitiin, että niiden tulisi myös tarjota identiteetin rakennusaineita. Museums Journal, helmikuu 2019. Sitä suku on myöhemmin harmitellut.” Kertoo Loviisa, pieni kaupunki– kulttuurin suurkaupunki -näyttelysarjan kuraattorina toiminut lavastaja Ralf Forsström . Hankkeen lopuksi Ystävyyslataamo julkaisi Työkalupakin, jossa esitellään 50 käytännössä kokeiltua ja hyväksi havaittua toimintamallia ystäväyhdistysten toiminnasta. AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta OLLAKO KANTAA OTTAVA KULTTUURILAITOS
Ensimmäisen vaiheen avoimen kilpailun tulokset julkaistaan kesäkuussa. Myös tavallisten kävijöiden näkemyksiä toivotaan ideointiin. Ehdottaisin Westworld-tyyppistä elämyspuistoa, joka sijoittuu jonnekin pieneen pitäjään 1600-luvulla. Reaaliaikaisia mittareita, millaista on olla suomalainen: 1) optimipituus kuinka lähellä voi seistä toista ihmistä bussipysäkillä 2) montako karjalanpiirakkaa viikon sisään ostettu 3) saako saunassa puhua. AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta KANSALLISMUSEOLLE UUDISRAKENNUS Suomen kansallismuseo on avannut lisärakennuksen suunnittelun arkkitehtuurikilpailun. Nelli Korpi Kansallismuseon uudisrakennus tulee museon pihapuistoon ja sen alle. Matka historiaan sekä tulevaisuuteen hyödyntäen eri tarinankerrollisia metodeja. Kansallismuseo kutsuu myös tavallisen museoyleisön osallistumaan uudisrakennuksen ideointiin ja sisältöjen suunnitteluun. Toiseen vaiheeseen valitaan kahdesta viiteen suunnitelmaa, joiden voittaja selviää marraskuussa 2019. Museovirasto, Suomen kansallismuseo ja Senaatti-kiinteistöt järjestävät uudisrakennuksen suunnittelusta kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun. SU O M EN K A N SA LL IS M U SE O. S uomen kansallismuseon päärakennus Helsingin Töölössä laajenee huomattavalla pihapuiston päälle ja alle rakennettavalla uudisrakennuksella 2020-luvun puolivälissä. Uusi Kansallinen -nimellä kulkeva kokonaisuus yhdistää historiallisen rakennuksen, uudisosan sekä kaupunkitapahtumien ja yhteisöjen käytössä ympäri vuoden toimivan avoimen pihapuiston. Verkkosivulla uusikansallinen.fi yleisö voi kertoa, miten tilaa tulisi käyttää ja mitä museon tulisi huomioida. VR/AR ratkaisujen pohjalta oikeita elämyksiä eikä tuijotella vaan esineitä. Nimi voisi olla vaikka Länsmuailm. Samalta sivustolta löytyvät tarkemmat ohjeet arkkitehtuurikilpailuun osallistumiseen. Tammikuun lopussa suosituimpia ehdotuksia olivat seuraavat: Kokemusperäiset näyttelyt nykyteknologialla
TU O M A S U U SH EI M O. Seuraavissa esittelyteksteissä finalistimuseot tiivistävät olennaisen omasta tarinastaan kohti Vuoden museo 2019 -titteliä. NELLI KORPI F inaaliin valitut museot kertovat teoillaan ja saavutuksillaan museomaailman muutoksesta, ilmiöistä ja merkityksestä niin koko kansalle kuin oman alueensa asukkaillekin. 10 MUSEO 1/2019 VUODEN MUSEO VAIKUTTAA TEOILLAAN Vuoden museo 2019 -finaaliin on valittu kolme hyvin erilaista, mutta alueillaan vaikuttavaa, vakuuttavaa ja merkittävää museota: Amos Rex Helsingistä, Lönnströmin taidemuseo Raumalta ja Satakunnan museo Porista
Pöytyäläisistä on tullut ylpeitä Khronoksen talon, käsitteellisen ympäristötaideteoksen, omistajia. Elektronisen musiikin tekijä Sara Milazzo. Teknisesti vaativan näyttelyn näki reilussa neljässä kuukaudessa 268 000 kävijää. Flatlands-teoksessa kokeneen ammattimuusikon suhde omaan soittamiseen muuttui projektin myötä. Taidemuseo valitsee vuosittain avoimen haun kautta kuvataiteilijan tai työryhmän kanssa yhteistyössä toteutettavan nykytaideprojektin ja varaa sen toteuttamiseen 100 000–150 000 euroa. Samalla on alkanut neljännen mittavan kokoluokan nykytaideprojektin, Kelluvan saaren , toteuttaminen yhteistyössä kuvataiteilijan kanssa. Museosta tuli ilmiö myös sosiaalisessa mediassa: Esimerkiksi Instagramissa hashtagia #amosrex käytettiin julkisesti yli 18 000 kertaa. P . LÖNNSTRÖMIN TAIDEMUSEO, RAUMA ” Lönnströmin taidemuseo haluaa olla kannustava esimerkki siitä, miten taloudellisen ahdingon voi kääntää rohkeasti positiiviseksi, uutta luovaksi ja vaikuttavaksi toiminnaksi. EE R IS V . Yleisötyöhön panostettiin sekä arkkitehtuurissa että rekrytoinneissa. IK SN A. Tavoitteena ei ollut rakentaa uutta rakennusta vanhalle museolle, vaan avata kokonaan uusi kulttuurikokonaisuus. Amos Rex lanseerattiin kansainvälisesti yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ja mediaosumia kertyi satoja. Kävijätietojen ja palautteen perusteella näyttely onnistui tavoittamaan runsaasti lapsia, nuoria aikuisia ja harvoin museoissa vierailevia kävijäryhmiä. Museo sai tuoreimman palautteen seinättömästä museotoiminnasta Educa 2019 -messuilla: Tämä oli messujen paras anti! Tehän olette edelläkävijä! Museoiden on pakko muuttua! ” Lönnströmin taidemuseon Flatlands-projektin taiteilija Jani Ruscicaa haastateltiin Museo-lehdessä 3/2018. Myös yritysyhteistyöstä tehtiin merkittävä lisäresurssi: Amos Rex valittiin vuoden sponsorointikohteeksi. < Lönnströmin taidemuseon Flatlands-esitys Riiassa 2.6.2018. Halusimme museon, joka toiminnallisesti tavoittaa uusia yleisöjä, on rakennuksena helposti lähestyttävä ja joka taipuu taiteen muuttuviin tarpeisiin. Raumalaiset ovat kertoneet taiteilijoille, että he toivovat Keskustelupuiston saavan ihmiset aktiivisemmin käyttämään kaunista kaupunkiympäristöään. Pyöreät maanpinnalle nousevat kattoikkunat yhdistävät mu seon Helsingin keskustakuvaan. Aiemmat nykytaideprojektit ovat vaikuttaneet laajalti. Museon avasi tokiolainen teamLab. Amos Rexillä on toivottavasti osuutensa siihen, että museot nähdään entistä voimakkaammin keskeisinä tekijöinä ihmisten hyvinvoinnin ja museoiden sijaintikaupunkien vetovoiman kasvattamisessa.” ERIKOISJUTTU Vuoden museo -finalistien esittely VUODEN MUSEO VAIKUTTAA TEOILLAAN < Elokuussa 2018 avattu Amos Rex sijaitsee pääasiassa maan alla. Vuonna 1993 perustetulla Lönnströmin taidemuseolla on meneillään neljäs toimintavuosi seinättömänä museona. 11 AMOS REX, HELSINKI ” Suunnittelun lähtökohtana olivat kokemukset vuonna 1965 avatusta Amos Andersonin taidemuseosta. Olemme todistaneet seinättömän museokonseptimme vaikuttavan niin yksilöihin kuin organisaatioihinkin
toukokuuta Tampereella Valtakunnallisten museopäivien Museopalkintogaalassa. Gaalassa jaetaan myös Vuoden viestintäteko -palkinto ja Museokortin palkinto. Yhdistys aktivoi jäseniään kulttuuriperintötyöhön ja samalla tukee museon toimintaa talkootyönä. H A N N U LA M M I. Tehtävänä on suunnitella elämyksellinen kokonaisuus, joka käsittää porilaisten museoiden kokoelmakeskuksen, näyttelytiloja sekä monikäyttöisiä kulttuuritiloja. Keväällä 2018 museossa avattiin uusi Elon merkkejä -perusnäyttely. KRITEERIT Vuoden museo -tunnustuspalkinto myön netään museolle, joka on omalla toiminta-alueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Vuoden viestintäteko 2019 -finalistit julkaistaan maaliskuussa Suomen museoliiton verkkosivuilla. Tarjontaa täydentävät Luontotalo Arkki ja Rosenlew-museo. Museo on satakuntalaisten osallistaja. Uusia näkymiä museon tulevaisuuteen avaa käynnissä oleva Porin Aarre -arkkitehtuurikilpailu. ” Vuoden viestintäteko -finalistit julkaistaan maaliskuussa. Samalla haetaan uudenlaisia tapoja museokokemusten tuottamiseen.” Satakunnan museon Elon merkkejä -näyttely arvioitiin Museo-lehdessä 2/2018. 12 MUSEO 1/2019 ERIKOISJUTTU Vuoden museo -finalistien esittely SATAKUNNAN MUSEO, PORI ” 130-vuotias Satakunnan museo on perustamisestaan lähtien profiloitunut maakunnalliseksi toimijaksi, ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus kanavoituu etenkin alueellisen toiminnan ja viranomaistyön kautta. PALKINTOGAALA Vuoden museo 2019 -voittaja valitaan 16. Satakunnan Journalistien museolle myöntämä Hunajapurkki-palkinto kertoo onnistuneesta yhteistyöstä median kanssa. Sen ystäväyhdistyksellä on jäseniä lähes 400. Palkinto voi olla myös tunnustus kokoelmiin, näyttelyihin tai museopedagogiaan liittyvistä saavutuksista tai muusta innovatiivisesta toiminnasta. Museon toiminta tuo uusia tai erilaisia näkökulmia, ideoita ja ajatuksia museoalalle. Keskeinen rooli kulttuuriympäristötyössä on museon korjausrakentamiskeskuksella, Rakennuskulttuuritalo Toivolla. < Porin Aarre -arkkitehtuurikilpailu kohdistuu kuvassa näkyvään tyhjään tonttiin ja nykyiseen Satakunnan museon rakennukseen kuvan etualalla. Palveluita suunnitellaan ja tuotetaan yhteistyössä eikä moni toiminto olisikaan mahdollinen ilman laajaa verkostoitumista. Yksi uusista palveluista on Escape Room -peli, joka yhdistää fiktiivisen tarinan museon perusnäyttelyyn
Vastaamme vaativimpiinkin valaistusvaatimuksiin ja uskomme, että Beacon Muse Tune LED on markkinoiden kehittynein ja älykkäin valaistusratkaisu museoihin, gallerioihin ja erilaisiin näyttelytiloihin. Enää ei tarvita useita erilaisia avautumiskulman tai värilämpötilan omaavia tuotteita, yksi tuote riittää. 09 54212100 Beacon-sarja valaisee mm. www.sylvania.fi P. seuraavissa museoissa: Amos Rex, Helsinki Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki Turun linna, Turku Museokeskus Vapriikki, Tampere Biologinen museo, Turku Apteekkimuseo, Turku Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa Työväenmuseo Werstas, Tampere Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää Savonlinnan kaupunki/Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum, Tornio. Concord Beacon Muse Tune LED Museovalaistuksen uusi aikakausi on alkanut Beacon Muse Tune LED -valaisimella voidaan toteuttaa täydellinen valaistus. Innovatiivisella Beacon Muse Tune LED -valaisimella säädät värilämpötilan ja avautumiskulman tilanteen mukaan, kaikki ominaisuudet yhdessä ja samassa tuotteessa! Lisäksi valaisin on aina himmennettävissä, valittavissa myös huikea älypuhelinsovellus
”Museot elävät todella vahvaa vaihetta. Lusto linjaa strategiassaan, että se haluaa olla Suomen vaikuttavin museo. TEKSTI ESA SALMINEN, KUVA RONI REKOMAA, KUVITUS INARI SAVOLA ”Tuomme ihmisnäkökulmaa metsäkeskusteluun”, Äänismaa sanoo. Yhteiskunnallinen keskustelu metsien ympärillä keskittyy hänestä usein hehtaareihin, kuutioihin, euroihin, teknologiaan, hakkuisiin ja luontotyyppeihin. 14 MUSEO 1/2019 VAIKUTTAMINEN Museot yhteiskunnallisina vaikuttajina IHMISYYDEN JA YMMÄRRYKSEN ASIALLA ”O lemme ihmisen ja yleisinhimillisyyden puolustajia ja edustamme sellaisia arvoja, jotka ehkä hukkuvat poliittisen puheen taakse”, sanoo Ateneumin taidemuseon tuore johtaja Marja Sakari . Museo tarjoaa ihmisille tietoa ja pitkän aikavälin ymmärrystä ihmisestä ja yhteis kunnasta, mutta museot lobbaavat myös taiteen, kulttuurin ja museoiden itsensä asemaa Suomessa. Museo-lehti on kutsunut kahden varsin erilaisen museon johtajat keskustelemaan siitä, miten ja mihin museot vaikuttavat yhteiskunnassa. Marja Sakari huomauttaa, että museoiden merkitys ja rooli Suomessa on kasvanut. ”Olemme alkaneet puhua suomalaisten metsäsuhteesta.” Tällä on ollut vaikutusta: Lusto on ollut reilun vuoden ajan valtioneuvoston asettamassa metsäneuvostossa, ja nyt Suomen kansallisessa metsästrategiassa puhutaan muiden teemojen ohella kulttuurisesta kestävyydestä, suomalaisten metsäsuhteista, metsäkulttuurista ja ihmisnäkökulmasta. Ne ovat aloitteentekijöitä ja osallistujia ajankohtaisissa keskusteluissa sekä toimivat rohkean ja avoimen vuorovaikutuksen foorumeina, ohjelmassa sanotaan. ”On hyvin tärkeää, että ylläpidämme ihmisen kannalta positiivisia arvoja.” Suomen Metsämuseo Luston johtaja Pekka Äänismaa nyökkää. On tärkeää tuoda esiin niitä arvoja, joille museo toimintansa perustaa.” ” Yleisömäärien kasvun myötä on entistä tärkeämpää pohtia museoiden vaikuttamisen keinoja.. Museot ovat tärkeitä yhteiskunnallisia toimijoita, sanovat Ateneumin johtaja Marja Sakari ja Luston johtaja Pekka Äänismaa. Yleisömäärien kasvun myötä on entistä tärkeämpää pohtia museoiden merkitystä ja niiden vaikuttamisen keinoja. Vaikuttaminen ei ole johtajien omaa idealismia, vaan oikeastaan museoiden velvollisuus. Opetusja kulttuuriministeriön museopoliittinen ohjelma linjaa, että museot ovat aktiivisia ja näkyviä toimijoita yhteiskunnassa
15 VAIKUTTAMINEN Museot yhteiskunnallisina vaikuttajina
Motto: Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.. Johti Biotalousinstituuttia 2010-2017. 16 MUSEO 1/2019 VAIKUTTAMINEN Museot yhteiskunnallisina vaikuttajina MARJA SAKARI Koulutus: Filosofian tohtori, väitöskirja suomalaisesta käsitetaiteesta Työ: Ateneumin taidemuseon johtaja joulukuusta 2018 Tausta: Työskennellyt Kiasmassa vuodesta 2003. PEKKA ÄÄNISMAA Koulutus: Maatalousja metsätieteiden maisteri, metsänhoitaja Työ: Suomen Metsämuseo Luston johtaja syyskuusta 2017 Tausta: Työskennellyt 15 vuotta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Motto: Historia opettaa. Työskennellyt myös tutkijana. Johti Suomen Pariisininstituuttia 2008–2012
Lustossa taas konteksti on metsäala, johon liittyy paljon näkökulmia metsänomistamisesta vientiteollisuuteen, biologiseen monimuotoisuuteen ja ulkoiluun. On esimerkiksi tärkeää pohtia, miten runsaan matkustamisen päästöjä voitaisiin kompensoida. Sen lisäksi, että Lusto edustaa ihmisyyttä ja kulttuuria metsäalalla kansallisesti, sillä on myös tärkeä rooli paikallisesti. ”Jos metsät kasvavat sata vuotta, niin on hyvä tuoda esille kehitystrendejä 1800-luvulta saakka, ja sitä kautta voi vähän kurkistaa tulevaisuuteenkin”, Äänismaa sanoo. Samalla museo pyrkii tarjomaan puolueetonta ja elämyksellistä tietoa, jolle on Äänismaan mukaan huutava tarve. Ateneumissa esimerkiksi on haastattelun aikaan käynnissä Kohtaamisia kaupungissa -näyttely, jonka kautta voi ymmärtää muun muassa naisen aseman muuttumista 1900-luvulla, kun Suomi siirtyi maatalousyhteiskunnasta urbaaniin yhteiskuntaan. Osa tempauksen kommentoijista närkästyi, että museo otti kantaa poliittiseen kysymykseen. Opetusja kulttuuriministeriö kuulee Kansallisgalleriaa asiantuntijana, ja pääjohtaja Risto Ruohonen on samalla Taiteen edistämiskeskuksen taideneuvoston puheenjohtaja. ”Keväällä tuodaan näyttelyyn virtuaalinen metsä, joka kasvaa meidän aurinkoenergiatuotannon kanssa samassa rytmissä. Metsämuseo Lustoa lämmitetään sataprosenttisesti bioenergialla, ja sen katolla on 250 aurinkopaneelia. ”Mutta puoluepoliittinen kantaaottavuus ei minustakaan kuulu museoille. ”Meille tulee ihmisiä ympäri maailmaa kuulemaan, mitä on suomalainen metsätalous ja metsien monimuotoinen hyödyntäminen. Silloin sitä ehkä edustaa koko Suomen metsäalaa”, Äänismaa sanoo ja naurahtaa. Taideteosten kautta voi päästä sukeltamaan teoksen tekoaikakauteen, ja kun ymmärtää historiaa, voi ymmärtää nykyaikaa ja vähän tulevaisuuttakin. ”Historia etenee usein sykleittäin, ja tuomalla esiin menneisyyden ajattelutapoja museot voivat auttaa ihmistä ymmärtämään myös omaa aikaansa paremmin”, Sakari sanoo. < Ateneumin taidemuseon johtaja Marja Sakari ja Metsämuseo Luston johtaja Pekka Äänismaa ovat sitä mieltä, että museoilla on tärkeä rooli yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.. Nykyisessä keskusteluilmapiirissä voi esimerkiksi nähdä yhteiskunnallisia yhtymäkohtia 1920ja 1930-lukuihin. Marja Sakari oli itse Taideyliopiston hallituksen jäsen kaksi peräkkäistä kautta, ja hänen edeltäjänsä Susanna Pettersson istuu Aalto-yliopiston hallituksessa. Alalla on myös paljon edunvalvojia ja lobbaajia, ja keskustelu on jännittynyttä. Museo sijaitsee Punkaharjulla, ja se on mukana koko Saimaan alueen matkailun kehittämisessä ja paikallisessa innovaatiojärjestelmässä, esimerkiksi Savonlinnan teknologiapuiston ohjausryhmässä. Olemme yleisemmällä tasolla inhimillisten arvojen puolustajia.” Kantaa Ateneum on ottanut esimerkiksi antamalla tilan graffititaiteilija EGSin pakolaispolitiikkaa kommentoineelle Europe’s Greatest Shame #11 -työlle museon ulkoseinällä. Museo voi toimia keskustelujen alustana, mutta myös rauhoittajana ja historiallisen perspektiivin tuojana. ”Emme ota vahvaa kantaa yksittäisiin poliittisiin asioihin, vaan puhumme laajemmin esimerkiksi metsäkulttuurista”, Äänismaa sanoo. ”Voimme vastaisuudessakin ottaa kantaa, mikäli se on perusteltua ja arvojemme mukaista.” S isältö ei ole kuitenkaan ainoa vaikuttamisen keino museoille. Johtajat kirjoittavat blogeja ja museoiden väki on edustettuina erilaisissa instituutioissa ja julkisissa elimissä. Sakarin mielestä museolla pitää olla siviilirohkeutta esittää oma kantansa, jos tilanne sitä vaatii. Jos näyttelyiden teemat pureutuvat ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin, niistä pitää uskaltaa keskustella. ”Sanoit, Pekka, että teidän museo ei lähde politikoinnin tielle. 17 VAIKUTTAMINEN Museot yhteiskunnallisina vaikuttajina T ärkein keino vaikuttaa on sisältö, molemmat johtajat sanovat. Tärkeää on myös esimerkillä vaikuttaminen, johtajat muistuttavat. Me taas joudumme taiteen sisältöjenkautta keskelle sellaisia keskusteluja, jotka voivat olla luonteeltaan myös poliittisia”, Sakari sanoo Äänismaalle. Halutaan kiinnittää ” Puoluepoliittinen kantaaottavuus ei kuulu museoille. Marja Sakari innostuu: Ateneum pyrkii samaan
Ketä sitten taidemuseo Ateneum ja metsämuseo Lusto edustavat. ”O lemme osa yhteiskuntaa ja toimijoita siinä missä terveydenhuolto, urheilu tai vaikkapa koululaitos”, sanoo Marja Sakari.” Yhteiskunnalliset toimijat ovat usein etujärjestöjä tai edustavat jollain tavalla jotain ihmisjoukkoa tai asiaa. Uusia museohankkeita lobataan ahkerasti – ja toisaalta hyvin vaihtelevasti. ”Siitä tuli hyvin poliittinen kysymys, ja oli aika uskomatonta, miten voimakkaita tunteita se herätti. Tietenkin museonjohtaja edustaa museotaan, eikä kulttuuriala ole poliittisesta vaikuttamisestakaan vapaata. Toisaalta Amos Rexin kohdalla tuntuu siltä, että sitä ei lobattu mitenkään näkyvästi, ja silti se saatiin aikaiseksi.” V eronmaksajien rahan käyttäminen vaatii museoilta vaikuttamistyötä ja oman olemassaolon perustelemista, vaikka museo ei olisi uusikaan. ” Meidän pitää perustella se, että olemme vaikuttavia ja että meihin kannattaa investoida.. ”Taidetta ja kulttuuria”, sanoo Ateneumin Sakari. 18 MUSEO 1/2019 VAIKUTTAMINEN Museot yhteiskunnallisina vaikuttajina ihmisten huomio ja tuoda ne meidän piilossa katolla olevat paneelit näkyviin ja keskustella kestävästä kehityksestä”, Äänismaa sanoo. En voisi puhua asiantuntijana – vaikkapa kansanterveydestä – paitsi siitä näkökulmasta, että taide tekee hyvää.” ”Minulle tulee ensimmäisenä mieleen, että edustan koko museon laajaa toimintakenttää, eli esimerkiksi metsä-, kulttuurija matkailualoja”, vastaa Luston Äänismaa. ”Hyvä esimerkki oli Guggenheim ja miten sitä lobattiin”, sanoo Marja Sakari. ”Kaikki meidän keskustelutilaisuudet ja muukin toiminta lähtevät taiteesta ja kulttuurista
Jos museon kautta pystyisi saattamaan heitä saman pöydän ääreen ja ymmärtämään toisen identiteettiä”, hän miettii. ”Yleisöä varten täällä ollaan, mutta sehän on juuri sitä taitoa ja asiantuntemusta, että pystytään avaamaan vaikeitakin sisältöjä niin, että ne purevat kehen tahansa”, Sakari sanoo. Keskustelukulttuuri ei ole kovin rakentavaa ja osapuolilla on omat, usein ihan perustellut näkökulmansa. ”Vaikka kokoelmat pitää säilyttää iäisyyteen, emme voi itse langeta siihen harhaan, että kun meidät on kerran perustettu, saamme olla turvassa. Helinä Rautavaaran museo koordinoi vuosina 2016–2018 viidentoista museon yhteishanketta Turvapaikkana museo . ”Sisältöjen kautta pystyy tuottamaan hyvää ja antamaan eväitä ajattelulle. ”Mutta oli se myös demokratian vahvistamista.” Museoissa rakennettiin siltoja, ja vaikka moni kävijöistä ei enää olekaan Suomessa, Niinikankaan mukaan hankkeella haluttiin osoittaa, että museot ovat kaikille avoimia. ”Se voisi olla meidän museolle tehtävä, saada vastakkainasettelun ilmapiiriä vähän lievitettyä.” MUSEOT AVOINNA TURVAPAIKANHAKIJOILLE M useot voivat tarvittaessa toimia ripeästikin yhteiskunnallisissa muutoksissa. Ei voi myöskään mennä siihen, että esitettäisiin jatkuvasti pelkkiä blockbustereita, joista ollaan ihan satavarmoja, että ne kiinnostavat joka tapauksessa.” E ntä jos museonjohtajilla olisi kaikki valta, mihin he haluaisivat yhteiskunnassa vaikuttaa. ”Ajatuksena oli luoda heille mielekästä vapaa-ajan toimintaa”, sanoo Niinikangas. ”Aika kinkkinen kysymys. Ateneumin kohdalla julkista rahoitusta saadaan seiniin ja henkilöstön palkkaamiseen, mutta sisältö pitää ansaita itse. 19 VAIKUTTAMINEN Museot yhteiskunnallisina vaikuttajina ”Meidän pitää perustella se, että olemme vaikuttavia ja että meihin kannattaa investoida”, Äänismaa sanoo. Näin sanoo Espoossa sijaitsevan Helinä Rautavaaran museon museonjohtaja Ilona Niinikangas . ”Se on tasapainottelua. Sen puitteissa lähes 10 000 nuorta maahanmuuttajaa ja heidän omaistaan vieraili museoissa, osallistui työpajoihin, tuotti näyttelyitä ja kohtasi ihmisiä eri puolilla Suomea. ”Haluaisin vaikuttaa siihen, että eri näkökulmia edustavat ihmiset ymmärtäisivät toisiaan. Sinäkin olet tervetullut.” Niinikankaan mukaan Turvapaikkana museo oli osoitus siitä, että museot eivät ole niin hitaiden syklien vankeja kuin helposti luullaan. Tieto lisää suvaitsevaisuutta, toiseuden ymmärtämistä ja oman identiteetin ymmärtämistä suhteessa toisiin ihmisiin. Jos globaalisti mietin, niin maailmanrauhaan ja ihmisten hyvinvointiin. Marja Sakari ja Pekka Äänismaa miettivät pitkään. Voidaan esimerkiksi tuoda joitain vaikeita sisältöjä, ja samaan aikaan on jotain, joka avautuu helpommin. ”Että sinäkin kuulut tähän yhteiskuntaan edes sen hetken, mitä täällä olet. Tavoitteena on tehdä korkeatasoista ja vaikuttavaa sisältöä – mutta niin, että se avautuu hyvin erilaisille yleisöille ja kiinnostaa riittävän suuria massoja. Olemassaolon tarkoitus pitää pystyä perustelemaan myös poliitikoille ja päättäjille joka päivä.” Raha tuo omat haasteensa. Mutta museon kyky vaikuttaa on rajallinen”, sanoo Sakari. Hänestä viime vuosikymmeninä museoalalla on menty hirveästi eteenpäin erilaisten näyttelykonseptien pohtimisessa. Taiteen kautta voi ymmärtää, miksi minä olen juuri tällainen ja miksi toinen ihminen on toisenlainen.” ”On kyllä haastava kysymys”, Äänismaa jatkaa. ”Halusimme näyttää rahoittajillekin, että suomalainen museokenttä voi vastata muuttuviin yhteiskunnallisiin tarpeisiin avaamalla museon ovet.”
Uusia löytöjä tulee jatkuvasti.” M yllykoski tekee päivittäin tiivistä yhteistyötä näyttely-, oppimisja tapahtumatoiminnan päälliköiden sekä näyttelyitä valmistavan työpajan kanssa. Yhteiset tavoitteet ja keskinäinen hyväntahtoisuus ovat minulle tärkeitä arvoja.” 1980-luvulla Myllykosken oli tarkoitus lähteä Italiaan tutkimaan antiikin aikaa, mutta tutkimusryhmään ei mahtunutkaan enää. ”Rakastan yhteistyön tekemistä ihmisten kanssa. Nykyään Myllykoski vastaa tulevien näyttelyiden suunnittelun ja ohjaamisen lisäksi esimerkiksi tiedekeskuksen kuputeatterin elokuvista. Heurekaan saapuvat Dinosaurukset on valmistettu Kiinassa, ja ne saapuvat tiedekeskukseen unkarilaisesta tiedemuseosta. ”Hän on dinosaurustietämyksen grand old man. ”Päädyin Heurekaan vähän sattumalta äitiyslomasijaiseksi. Jokaisen uuden hankkeen myötä opin itsekin jotakin uutta ja pääsen tutustumaan uusiin ihmisiin. Myllykoski tutustui Heurekassa tulevaan vaimoonsa, joka oli lähdössä työkomennukselle Roomaan. 20 MUSEO 1/2019 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin ELÄMYSMIES Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoski päättää työssään dinosaurusten sijoittelusta ja rottakoripallon jatkumisesta. Kaksi näyttelymme dinosauruksista on esiintynyt kyseisessä elokuvassa.” > Dinosaurusnäyttelyn oikeudet omistaa tietokirjailija Don Lessem, joka tunnetaan muun muassa Jurassic Park -elokuvan neuvonantajan roolista. Kirjahyllystä törröttää niin lapsille kuin aikuisillekin suunnattuja dinosauruskirjoja. Tutkimusten mukaan joka kymmenes suomalainen ei usko evoluutioon.” Oivaltaminen ei Myllykosken mielestä liity aina välttämättä iloon, vaikka ”oivaltamisen iloa” onkin Heurekan motto. Vaikka robotteja kokoaa kiinalainen työryhmä, näyttelyn oikeudet omistaa yhdysvaltalainen tietokirjailija Don Lessem . Myllykoski toteaa olevansa maltillisen innostunut dinosauruksista. ”Kansainvälinen yhteistyö lohkaisee merkittävän osan työvuodesta. Latinaa, klassista arkeologiaa, historiaa ja Suomen historiaa opiskellut Myllykoski ei osannut ennustaa päätyvänsä tiedekeskuksen leipiin. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT SAKARI PIIPPO ”L eikki on tutkimuksen korkein muoto”, lukee Tiedekeskus Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykosken toimiston ovessa. Kuvassa Lessem on Heurekassa Mikko Myllykosken ja näyttelyn tieteellisyyttä valvovan tietokirjailija Maija Karalan kanssa.. Toisin kuin iso osa näyttelyn kävijöistä, Myllykoski ei ole opetellut kaikkien otusten nimiä ulkoa alle 10-vuotiaana. ”Haluan ajatella, että ihmisillä on oikeus ymmärtää, vaikka ymmärrettävä asia ei aina niin hauska olisikaan.” Dinosaurukset ovat kuitenkin varsin hauska tapa tutustua evoluutioon. Helmikuun alussa avautunut Jättimäiset dinosaurukset -näyttely näkyy toimistollakin. Aloitin Suomi 75 -hankkeessa.” Linkki Italiaan kuitenkin säilyi. Naulakossa takkien joukossa roikkuu vihreä dinosauruspuku. Nythän on paleontologian kulta-aika, koskaan ei näin moni ole tutkinut alaa. Esimerkiksi parin vuoden takainen mielenterveysnäyttely esitteli muun muassa masennusta ja mielialahäiriöitä. ”Heurekassa käy paljon perheitä. Dinosaurus-näyttelyllä haluamme tietysti tarjota oivalluksia evoluutiosta uudelle sukupolvelle, mutta myös aikuisille. Hän vastasi vuotta myöhemmin avatusta Pohjoismaiset löytöretkeilijät -näyttelystä ja sai siitä tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. ”Nyt osaan toki jo useita, mutta lajien sopeutuminen tässä on kiehtovinta. Lessem toimi muun muassa Steven Spielbergin neuvonantajana Jurassic Park -elokuvassa. Viemme omia näyttelyitämme maailmalle ja lainaamme ideoita maailmalta.” Dinosaurukset on nekin vuokrattu kaukaa. Myllykoski matkusti välillä Italiaan ja teki töitä Heurekassa erilaisissa projekteissa, kunnes hän sai vakituisen paikan vuonna 1995
21 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
”Opiskelijat kyselevät muun muassa rahankäytöstä, mutta selvittävät samalla meille, miten kävijät ovat näyttelyssä oppineet toisiltaan ja toisistaan.”. Heidän ansiostaan oivalsin muun muassa sosiaalisen oppimisen merkityksen.” Sosiaalisella oppimisella Myllykoski tarkoittaa, että Heurekassa vieraileva perhe seuraa museovierailun aikana toisiaan, vanhempi saattaa esimerkiksi huomata lapsessaan uusia puolia ja ajattelun tapoja ja lapsi saattaa yllättyä vanhempansa osaamisesta. 22 MUSEO 1/2019 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin > Tiedekeskukset lainaavat ja kopioivat toisiaan jatkuvasti. ”Koulutus rakentui yleisön ymmärtämisen ympärille. ”Tärkeintä on, että idea toteutettaisiin aina vain paremmin. Kuvassa Juha Lintula kärrää vaahtolasia dinosaurusfossiilien löytöympäristön lavastukseen. Olemme tällä hetkellä miettimässä, miten teamLabin Amos Rexissä esittelemä immersiivinen projisointi palvelisi tarinankerrontaamme”, kertoo Myllykoski. Tällä hetkellä Laurean liiketalouden opiskelijat haastattelevat Heurekan kävijöitä tiedekeskuksen aulassa. OPI MUSEOSSA PERHEESTÄSI Myllykoski nimeää tärkeimmiksi vaikuttajiksi uransa varrella Heurekassa koulutuksia pitäneen pariskunnan, John Falkin ja Lynn Dierkingin
23 ” Uusi dinosauruksista innostunut lasten sukupolvi ansaitsisi dinonäyttelyn joka neljäs vuosi.
• Taidehistorian jatko-opiskelija 2012–, Helsingin yliopisto. 24 MUSEO 1/2019 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin • Naimisissa, kaksi tytärtä. 10.00 Kokous tekoäly-teeman valmistelusta Heurekan ohjelmistoon. ”Toisinaan tartun mieluummin puhelimeen kuin näpytän viestejä. Talossa 10, 20 ja 30 vuotta työskennelleet saavat muistolahjat. 11.00 Sähköposteja ja tekstitöitä. 09 8559 8000 info@profium.com www.profium.com • käyttöönottovalmis kotimainen selainpohjainen järjestelmä • hankinta myös SaaS-palveluna • perustuu semanttisen metatiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen • tukee museoiden luettelointiohjeen mukaista työskentelyä kuvien, videoiden, esineiden, dokumenttien ja kulttuuriympäristökohteiden luettelointiin ja tallentamiseen • tukee kulttuuriympäristöpaikkatiedon käsittelyä ja esittämistä myös kartalla • kytketty kansalliseen Finto-ontologiapalvelimeen kuvailuja hakutoiminnallisuuden parantamiseksi • avoimet rajapinnat mahdollistavat liitännän muihin järjestelmiin kuten Finna.fi-hakupalveluun ja muinaisjäännösrekisteriin • OCR-tekstintunnistus ja suomenkielen tuki / sanojen perusmuotoon palautus • sähköinen allekirjoitus esim. TYÖHISTORIA • Heurekan elämysjohtaja 2002 alkaen. • ECSITE, The European Network of Science Centres and Museums vuosikonferenssin ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja 2014 alkaen. KOULUTUS • Filosofian maisteri 1998 (yleinen historia), Helsingin yliopisto. Asiat tulevat nopeammin hoidetuiksi. • Suomen Inter Press Servicen puheenjohtaja 1994–2000. ”Kävimme tutustumassa Heurekan tulevaan Suoliston salaisuus -näyttelyyn. Luen mielelläni tiimini tekstejä läpi ja keskustelen kielestä ja sen vivahteista. Matkapäiviä tulee työn puolesta noin 30 vuodessa.” 9.00 Heurekan toiminnanjohtaja esittelee henkilöstökyselyn tulokset. ”Tämä on uudenlaista näyttelyvientiä he tekevät oman versionsa meidän arvoja käsittelevästä Seitsemän sisarusta -tulevaisuusnäyttelystämme.” 15.00 Myöhäinen lounas . Valmisteilla väitöskirja Dialogi pimeässä -näyttelystä radikaalina sosiaalisena innovaationa. Olen monien yhteistyökumppaneiden kanssa rennoissa väleissä, joten on mukava jutella ja vaihtaa kuulumiset.” ”Olen todella kiinnostunut kielestä ja kielellä vaikuttamisesta. • Ensimmäinen oma näyttely: ”Kun yliopisto täytti 350 vuotta vuonna 1990, käsikirjoitin Jugend-saliin näyttelyn nimeltä Ylioppilaselämää Helsingissä.” MIKKO MYLLYKOSKI, 55 P R O F I U M S E N S E K O K O E L M A N H A L L I N TA Pyydä esittely: puh. • Suomen tiedetoimittajain liiton puheenjohtaja 2015–2017. On tärkeää pohtia, miten tulisimme parhaalla tavalla ymmärretyiksi.” 13.00 Mikko vastaanottaa museoväkeä Adelaidesta Australiasta. ”Kotona odottaa nuorimman tyttäremme ylioppilasjuhlien kiitoskorttien postitus ja vaimoni väitösjuhlan valmistelu.”. TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ 00.30 Kotiin Pariisista. lausunnot • osa aineistosta voidaan esittää julkisilla internet-sivuilla, ja kuvia voidaan myös tilata ja maksaa verkkokaupan kautta • Profiumilla on 20 vuoden kokemus tietojen siirroista ja migraatioista. • Heurekan suunnittelupäällikkö 1999–2002, erikoissuunnittelija 1994–1999 ja suunnittelija 1990–1994. • HYY:n historiahankkeen tutkimusapulainen 1990. Toisinaan saatan syödä yksin Tikkurilassa.” 18.00 Kotiin. ”Yritän istua aina eri porukan kanssa ja vaihtaa kuulumisia. • Italialaisen kulttuurin tuntemusta edistävän Società Dante Alighierin Helsingin jaoston puheenjohtaja 2008–2012
Myllykoski miettii myös paljon sitä, kenet tiedekeskus onnistuu tavoittamaan. Tällä hetkellä Heurekan tiedekummit, eli säätiöt ja yritykset, sponsoroivat koululuokkien vierailuja meille.” Erityistä uteliaisuutta Myllykoskessa herättää ihmisten tietotaso. ”Kokoelmamme ovat aineettomia, henkistä laatua. Ne ovat peräisin arkeologisilta kaivauksilta Utahista Yhdysvalloista. Käsin maalattu pallo on yksi Heurekan historiallisista muistoista. Hän toteaa, että pikkuisen velociraptorin etukäpälät ovat väärinpäin. Silloin väliin jäävät muun muassa unet, tanssiminen ja aivopierut. Myllykosken tehtävä on varmistaa, että museo tarjoaa kävijöilleen sopivasti uutta ja innostavaa ja tuttua ja rakastettavaa. Pyrimme toki vastaamaan yleisön toiveisiinkin, mutta ennen kaikkea ylittämään heidän odotuksensa tieteen menetelmin.” T iedekeskuksen näyttelytilassa vaijeripolkupyörä rullaa yläilmoissa ja rotat pelaavat koripalloa lasivitriinin takana. K ellarikerroksen näyttelymateriaaleja valmistavalla pajalla porataan aivoja. Kun käy ilmi, että ihmiset eivät usko rokotteisiin tai epäilevät evoluutiota, on selvää, että otamme aiheen esille siihen sopivassa näyttelyssä.” Kun dinosaurusten hännät alkavat heilahdella tiedekeskuksen käytävillä, Myllykoski kiertää ne läpi Maija Karalan kanssa ja opiskelee kaikki uusimman tutkimuksen paljastamat virheet. 25 sessa yhtä kauan kuin Myllykoskikin, 1990-luvun alusta. Näyttelyn tieteellisyyttä valvova tietokirjailija Maija Karala on aikaisemmin huomauttanut asiasta. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin Myös näyttelyn aidot fossiilit tulevat Don Lessemiltä. En usko, että saavutamme heitä pelkillä markkinointikampanjoilla, vaan täsmäohjelmilla, joiden turvin voimme tarjota matalampia pääsylippujen hintoja ja jopa maksuttomuutta. Ne eivät saaneet kämmeniään maata vasten niin kuin vaikkapa jänis.” Pajan perällä katosta roikkuu valtava karttapallo, jonka pinnasta vuorijonot kohoilevat merien yläpuolelle. Jotkin ikisuosikit ovat olleet tiedekeskukP R O F I U M S E N S E K O K O E L M A N H A L L I N TA Pyydä esittely: puh. Etsimme aiheita, jotka saavat ihmisten uteliaisuuden heräämään. lausunnot • osa aineistosta voidaan esittää julkisilla internet-sivuilla, ja kuvia voidaan myös tilata ja maksaa verkkokaupan kautta • Profiumilla on 20 vuoden kokemus tietojen siirroista ja migraatioista. ”Haluamme haastaa ja yllättää kävijöitämme. Jättimäiset dinosaurukset -näyttely 15.3.2020 asti Heureka Tiedepuisto 1, Vantaa Heureka.fi. ”Se saatiin Heurekaan hiukan ennen Neuvostoliiton romahtamista.” Myllykoski korostaa, että vaikka Heurekalla ei ole varsinaisia kokoelmia, se on museo siinä missä muutkin. Jos aivot ovat epäkunnossa, kaikki näyttelykierroksen aistielämykset eivät toimi. ”Velociraptor ja triceratops”, Myllykoski tunnistaa ne nopeasti. Pienelle työtasolle on nostettu myös dinosaurusten pienoismalleja. ”Dinosaurusten eturaajat avautuivat samalla tapaa kuin lintujen siivet. Heurekassa käy paljon hyvätuloisia, korkeakoulutettuja perheitä. ”Museossa käynti kytkeytyy koulutukseen ja vaurauteen. Varttuvista ikäluokista noin viisitoista prosenttia on käynyt vain peruskoulun. Alle prosentti aikuisista kävijöistä on käynyt vain peruskoulun. 09 8559 8000 info@profium.com www.profium.com • käyttöönottovalmis kotimainen selainpohjainen järjestelmä • hankinta myös SaaS-palveluna • perustuu semanttisen metatiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen • tukee museoiden luettelointiohjeen mukaista työskentelyä kuvien, videoiden, esineiden, dokumenttien ja kulttuuriympäristökohteiden luettelointiin ja tallentamiseen • tukee kulttuuriympäristöpaikkatiedon käsittelyä ja esittämistä myös kartalla • kytketty kansalliseen Finto-ontologiapalvelimeen kuvailuja hakutoiminnallisuuden parantamiseksi • avoimet rajapinnat mahdollistavat liitännän muihin järjestelmiin kuten Finna.fi-hakupalveluun ja muinaisjäännösrekisteriin • OCR-tekstintunnistus ja suomenkielen tuki / sanojen perusmuotoon palautus • sähköinen allekirjoitus esim. Kävijät ja työyhteisö muuttuvat vaikuttavien näyttelyiden mukana. Heurekan Aivot narikasta -näyttelyn muoviset aivomötikät odottavat huoltotoimenpiteitä. Tällä hetkellä tiedekeskuksessa selvitetään, oppisivatko Heurekan rakastetut koripallorotat haistamaan tuberkuloosibakteerin. Yleisölle kerrotaan ainakin, että todellisuudessa useilla dinosauruksista sietäisi olla enemmän höyheniä
Talossa on tehty vuosikymmenten aikana erilaisia onnistuneita muutoksia”, Lindgren kuvailee. Yksi suurimmista on se, että kyse on noin 800 ihmisen työpaikasta, jossa käy kymmeniätuhansia vierailijoita joka vuosi. Sapelin katkaisija jää ikuiseksi mysteeriksi.. Lindgrenin mielestä miehen reaktio on osoitus siitä, millainen suhde monilla suomalaisilla on arkkitehtuurisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennukseen. Eduskunnan intendentti Liisa Lindgren vei Museo-lehden kierrokselle yhteiseen päätösten päämajaamme. Lindgren tuntee läpikotaisin paitsi talon ja sen historian, myös peruskorjauksessa kohdatut haasteet. ”Ylipäätään peruskorjauksen periaatteena oli, että pyritään kohti alkuperäistä aina kun mahdollista ja annetaan arvoa kerroksellisuudelle. Lindgreniltä oli kysytty, korjataanko vaakuna, mutta sapeli sai jäädä tyngäksi. Mattojen päällä on avoimien ovien aikaan suojat, jotta vierailijoiden kengistä ei jäisi jälkiä. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT EMMI KORHONEN E duskuntatalon avoimien ovien päivänä yleisöllä on harvinainen pääsy täysistuntosalin puolelle. ”Kuulemma joku herra oli tarttunut suojiin ja ryhtynyt oikomaan niitä sanoen, että tämä on minunkin taloni, älkää sotkeko sitä”, eduskunnan intendentti Liisa Lindgren kertoo hymyillen. 26 MUSEO 1/2019 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tuhat tarinaa vaikuttamisen ytimestä VALLANKÄYTÖN KÄYTÄVILLÄ Eduskuntataloon ei enää nousta pitkin mahtipontisia portaita Mannerheimintieltä, mutta monet muut asiat ovat peruskorjauksen jälkeen entistäkin enemmän ennallaan. Kävelijöiden kulkiessa suojat olivat jonkin kierroksen aikana kuitenkin menneet vinksalleen. ”Kun talo valmistui, virkamiehistö oli pieni. Peruskorjauksen yhteydessä kävi ilmi, että Karjalan vaakunasta oli jossain vaiheessa koverrettu pois sapelin kärki. Nyt väkimäärä on kasvanut ja uusia toimintoja on tullut < Täysistuntosalin kupolia kiertää Gunnar Finnen friisi, joka esittelee yhdeksän historiallisen maakunnan kilvet. Lindgren kuvailee tilannetta siten, että rakennus on arvoltaan museaalinen ja yksi keskeisimmistä suomalaisista arkkitehtuurikohteista, mutta samalla jatkuvassa – ja kovassa – käytössä. ”On tärkeää, että ihmiset kokevat olevansa tervetulleita tänne.” N yt Eduskuntatalossa vierailevat pääsevät katselemaan tuoreita kädenjälkiä. Yleensä talon keskiössä olevaan arvokkaaseen saliin pääsevät vain siellä työskentelevät eli kansanedustajat sekä harvat ja valitut virkamiehet. Viime vuonna valmistuneessa, noin 115 miljoonaa euroa maksaneessa peruskorjauksessa taloa sekä päivitettiin vastaamaan nykypäivän vaatimuksia että entisöitiin lähemmäs alkuperäistä asua
27
Diplomaattiaitiossa istuimet ovat aitoa nahkaa. Ensimmäisen kilpailun voitti Eliel Saarinen , jonka upea luonnos Tähtitorninmäelle suunnitellusta rakennuksesta ei kuitenkaan saanut lupaa suurruhtinaalta. Kaikkialla on pohdittu ja mietitty tyylejä ja materiaaleja kuhunkin tilaan sopiviksi”, Lindgren selittää. Kuka tahansa kävijä huomaa, onko kyseessä arkinen alue maalattuine ovineen vai onko huoneissa hienot jalopuuviilu-upotuksin koristellut loimukoivuovet. P äätöksenteko näkyy myös Eduskuntatalon arkkitehtuurissa: eduskunnan pyöreä istuntosali sijaitsee rakennuksen keskellä, ja muu toiminta asettuu symmetrisesti sen ympärille. Määräyksiä tiukennettiin ennen vuonna 2015 alkanutta peruskorjausta. Valta näkyy esimerkiksi istuimissa: puhemies istuu korkeimmalla ja korkeaselkäisimmällä tuolilla, jossa on kullatut koristeet ja hauskat korvakkeet, ja lehterillä kansa istuu keinonahkaisilla nostotuoleilla. Sirénin suunnittelema Eduskuntatalo valmistui 1931, ja siitä lähtien mahtipontiset 14 pylvästä ovat olleet yksi Helsingin näkyvimmistä ja tunnetuimmista maamerkeistä. Työ on moninkertaistunut ja muuttunut täysipäiväiseksi ja työtavatkin ovat hyvin erilaisia. Lindgrenin mielestä Eduskuntatalo viestii arvokkuutta myös yksityiskohdissaan. 28 MUSEO 1/2019 valtavasti. Eduskunnan ruokalassa vierailijat voivat istuntopäivinä bongailla poliitikkoja ja televisiosta tuttuja toimittajia.. Rakennuksen pitäisi mukautua, vaikkei sitä ole alun perin tehty kestämään jatkuvaa satojen ja satojen ihmisten hyörinää.” E nnen koko projektin alkua Museoviraston kanssa käytiin läpi suojelumääräyksiä, mikä antoi selkänojaa peruskorjaukselle. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Hän korostaa, että viraston tuki suojelupäätöksissä oli erittäin hyvä asia ja että yhteistyö oli kaikin puolin onnistunutta. Hierarkia tehdään tiettäväksi materiaaleissakin. Arvo on aistittavissa kussakin kerroksessa. Lindgreniä harmittaa, että mediassa Museovirasto toisinaan esitetään peruskorjauksia hankaloittavana tekijänä. Materiaalit, tyyli, väritys ja koristeet kertovat, kuinka tärkeässä tilassa ollaan. ”Arvokkuus on sisäänkirjoitettu rakennukseen. ”Myös päättäjät toivoivat, että peruskorjaus tehdään vanhaa rakennusta kunnioittaen.” Parlamenttirakennusta oli suunniteltu Suomelle jo vuoden 1906 eduskuntauudistuksesta lähtien. Monien vaiheiden jälkeen J.S
”Turvajärjestelyt oli pakko ottaa huomioon, sillä maailmalla tapahtui peruskorjauksen alla ja aikana monenlaisia selkkauksia. Täysin ilmaisia ryhmäaikoja ja opastuskierroksia voi valita eduskunnan kalenterista, ja lisäksi on tapana järjestää avoimien ovien päiviä. Diplomaattihuoneen Birger Hahlin suunnittelemille loimukoivukalusteille istuminen on estetty nyörillä, sillä kultalangalla koristeltu kangas ei enää kestä käyttöä.. Läpikulkuhuone istuntosalin lehterin diplomaattiaitioon on siis nyt tavallaan museo, vaikka teoriassa diplomaatit voisivat levähtää siellä ennen tai jälkeen valtiopäivien avajaisten. Lindgren kehuu eduskuntatiedotuksen työtä, sillä taloon tutustuminen on samalla hyvä tapa tutustua kansanedustajien arkiseen aherrukseen. Kävijän kannattaa etukäteen miettiä, onko tavoitteena tutustua mahdollisimman moniin arkkitehtuurin yksityiskohtiin vai bongata televisiosta ja vaalimainoksista tuttuja kasvoja. Yksi suurimmista muutoksista kävijöille on peruskorjauksen jäljiltä se, että vierailijat eivät kulje sisään ja ulos massiivisen portaikon kautta vaan sivuovesta. Näin ollen kansanedustajia ja ministereitä näkyy maanantaisin vähemmän. Jotkut ovat voineet olla ensi alkuun pettyneitä, kun sisään ei mennäkään pääovista, mutta hyvin nopeasti siihen on totuttu”, Lindgren sanoo. Ongelmana on vain se, että tulijoita on paljon, joten kierros on varattava hyvissä ajoin etukäteen. S uomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna valmistuneen peruskorjauksen jälkeen Eduskuntatalon vierailijakierrokset ovat taas alkaneet. Ainakaan toistaiseksi nyörit eivät kuitenkaan ole Lindgrenin mukaan aiheuttaneet pahaa mieltä: yleensä avajaisten tai presidentin virkaanastujaisten aikataulu on niin tiivis, että huoneesta lähinnä pyyhälletään läpi. Sohvalle ja nojatuoleille istuminen on estetty nyörillä, sillä kultalangalla koristeltu kangas ei enää kestä käyttöä. 29 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tuhat tarinaa vaikuttamisen ytimestä Yksi arvokkuuden yksityiskohta löytyy diplomaattihuoneesta, jossa Birger Hahlin suunnittelemissa loimukoivukalusteissa on edelleen 1930-luvun taitteessa valmistettu, alkuperäinen verhoilukangas. Lindgren neuvoo, että maanantaisin kierroksilla pääsee paremmin liikkumaan kuin istuntopäivinä
MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. ”Jos joku kävijä siitä putoaisi, koko hissi pysähtyisi lopullisesti.”. > Liisa Lindgrenin työ koostuu eduskunnan taideja esinekokoelmien hoidosta sekä rakennussuojelun asioista. Lisäksi esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota. ”Ennen peruskorjausta talo ei totta vieköön ollut esteetön. Pääaulassakaan ei ole enää palvelutiskejä, jotka veivät ennen ison osan tilasta. Se on tosin edelleen monilla tavoin esteellinen, sillä vierailijoilla ei ole sinne asiaa. Talossa on paljon mahdollisimman huomaamattomiksi naamioituja turvajärjestelyjä. Yksi monista ennallaan olevista asioista on Eduskuntatalon ikoninen paternosterhissi. Lindgrenin mukaan nykyinen muoto on lähempänä alkuperäistä sireniläistä asua eli tyhjillään ja riisuttu. Ihan kaikkia asioita ei ole nytkään saatu esteettömiksi, mutta aika hyvin on onnistuttu”, Lindgren toteaa. 30 MUSEO 1/2019 Paternosterhissi kuljettaa edustajia ja talon virkamiehiä, mutta muilta kävijöiltä sen käyttö on kielletty
Toivottavasti päättäjien vastaus on se, että tätä me juuri haluamme. Isossa-Britanniassa taidetta määrättiin reseptillä, ja tuloksena kokeiluun osallistuneiden yleislääkärikäynnit vähenivät 37 prosenttia ja sairaalakäynnit 27 prosenttia. Myös kulttuurin ja taiteen vaikutukset sosiaaliseen hyvinvointiin ovat mittavat ja moninaiset. Suomen museoliitto on ollut mukana perustamassa uutta Kulttuurija taidealan keskusjärjestö KULTAa, jotta yhteinen äänemme olisi vahvempi ja yhä useampi päättäjä olisi valmis sanomaan, että kulttuuri on tärkeämpää. Tämä pätee niin rauhaan, tasa-arvoon kuin taiteeseenkin. Tutkimuksissa on todettu taiteen parantavan oppimista ja kykyä havainnoida. Myös itse raamien koko on täysin poliittinen päätös. Älkää siis uskoko heitä, jotka heittävät löysän ”ei ole rahaa” -vasta-argumentin toiveellemme saada lisää kulttuuria ja taidetta siitä kiinnostuneelle ja yhä kasvavalle yleisölle. Eikä tässä vielä kaikki. Tukuittain tutkimuksia kertoo taiteen ja kulttuurin positiivisista terveysvaikutuksista. Joka vuosi budjettineuvotteluissa harva se ministeriö esittää itselleen satoja miljoonia euroja lisärahaa, josta sitten hallituksessa neuvotellaan. Kulttuurilla ja taiteella on kasvunvaraa, mutta ilman julkista lisäpanostusta siitä ei saada kaikkea irti. 31 KOLUMNI Pohdintoja ja mielipiteitä KULTTUURI ON TÄRKEÄMPÄÄ P residentti Tarja Haloselta olen oppinut, että aina kun puhuu jostain oikeasti tärkeästä, on puhuttava rahasta. Museoala on toiminut koko kulttuurija taidealan brändiveturina yhdessä kirjastolaitoksen kanssa: niin suuri on ollut yleisön kiinnostus museoita kohtaan. Kulttuuri ja taide yleisöineen edustaa lähes kaikkia suomalaisia – ja myös merkittävää elinkeinotoimintaa. Se vastaa vain 0,2 prosenttia valtion koko budjetista. Kulttuuripolitiikan on aika saada politiikassa painoarvo, joka vastaa sen yhteiskunnallista merkitystä. Yleisöryntäyksen kohteeksi päässeet talot kuitenkin tietävät, ettei suosio tule ilmaiseksi eikä siitä selviä kustannuksitta: erinomainen esimerkki on Oodin käsistä karanneet siivouskulut. Taidetoimintaan osallistuminen tukee koulunkäyntiä, tutkinnon suorittamista, akateemista menestystä ja työllistymistä. Me haluamme, että vanhemmat tuovat lapsensa kulttuurin ja taiteen äärelle, sillä se luo sellaista yhteiskuntaa, jota me pidämme hyvänä. Vaalikevät ja tulevat hallitusohjelmaneuvottelut saavat kaikki yhteiskunnan eri intressiryhmät aktivoitumaan. Kaikki muutkin vaativat lisää rahaa. Yleensä raameissa on neuvotteluvaraa ja erilaisilla siirtokikoilla tilaa tehdään, jos tahtoa löytyy. Rosa Meriläinen Kulttuurija taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri H EI N I LE H VÄ SL A IH O. Perustelujen onkin oltava kunnossa, jotta kulttuurin ja taiteen edunvalvonta voi onnistua. Monen kulttuuritoimijan ja myös KULTA ry:n yhteisenä tavoitteena on saada kulttuurin ja taiteen budjettia kasvatettua seuraavalla vaalikaudella reilulla 100 miljoonalla eurolla
Teokset paljastavat > Kiki Smith, Hurmio | Rapture, 2001. Usein hengen pyhyys on yhteiskunnassa oireillut pakkomielteenä ruumiiseen. Välillä myös provokatiivinen. Ruumis oli sittenkin hallitsematon. JUKKA NAARANLAHTI H engen ja ruumiin kahtiajako on yksi tärkeimmistä maailmaa jäsentävistä ajatusmalleista. Taiteilijana Smith ei kuitenkaan halua suoraviivaisesti sitoutua mihinkään ideologiaan. Useat teokset esittävät alastomia naisfiguureja. Sakramentissa leipä ja viinikin viittaavat Jeesuksen ruumiiseen ja vereen. Smithin tuotantoon kuuluu myös paljon piirroksia, mutta hänen puhutuimmat työnsä ovat veistoksia. Hänen teostensa naishahmo on yhtä aikaa sekä reliikki, henkiseen maailmaan yhteydessä oleva pyhäinjäännös, että toisaalta ruumiillinen ja groteski. S mithin ensimmäinen oma näyttely Life Wants to Live pidettiin New Yorkissa vuonna 1982, kaksi vuotta hänen isänsä kuoleman jälkeen. Keskinäiset voimasuhteet ja arvostukset hengen ja ruumiin välillä ovat aikojen saatossa vaihdelleet, mutta lopputulos on pysynyt samankaltaisena. Siksi se on suorassa suhteessa ruumiiseen ja siihen, miten ruumis suhteutuu ympäröivään maailmaan”, Smith kertoo ja täsmentää: ”Lisäksi kuvanveistossa voi helposti hyödyntää erilaisia materiaaleja, jotka taas tuovat teoksiin oman lisänsä.” V uosien mittaan Smithistä on kasvanut yksi feministisen kuvataiteen ikoneista, ja hänen taiteensa on kommentoinut yhteiskunnallisia naisten tai vähemmistöjen oikeuksiin ja elämänpiiriin liittyviä aiheita. Hänen töitään on tulkittu paljon, mutta itse hän antaisi mieluiten teostensa puhua. Biologinen ruumis vaikutti miltei kesytetyltä ja sellaisenaan vaarattomalta. ”Niin kuin monessa muussakin liikkeessä, feminismissä on kyse ihmisoikeuksista ja kulttuurin epäkohtien korjaamisesta, mikä on tietenkin kannatettavaa. 32 MUSEO 1/2019 TAITEILIJAHAASTATTELU Kansainvälinen kuvanveistäjä RUMA KAUNIS PYHÄ RUUMIS sen, minkä vaatteet tai jopa iho tavallisesti peittävät, mistä yhteiskunta haluaa vaieta. Kiki Smithin sisko Beatrice Smith kuoli aidsiin vuonna 1988. Pronssi, 170,8 x 157,5 x 66,7 cm.. Ruumiillisuuden esittämiseen veistotaide onkin luonteva valinta. Tämän kuvataitelija Kiki Smith oppi jo lapsena. Smithin asettuessa 1970-luvun loppupuolella New Yorkiin hengen ja ruumiillisuuden välillä vallitsi näennäinen tasapaino. Sillä tavoin ne myös etsivät ja määrittävät uudelleen henkisyyden ja ruumiillisuuden raja-aitoja. Teokseni menevät omaan suuntaansa, sinne minne haluavat.” Kiki Smith (s. Mitä ja miksi häpeämme, miten ruumiin ajallisuutta, kuolemaa tai sen pelkoa voi esittää. Näyttelyssä olivat läsnä ne ruumiillisuuteen sisältyvät ristiriidat ja teemat, joiden parissa Smith on työskennellyt lähes koko uransa ajan ja joiden kuvaajana hänet parhaiten tunnetaan. Esimerkiksi aikakauden taideikoni Andy Warholin teolliset, toisinnettavat muotokuvat julistivat kontrollia ja elämäntapa aiempina vuosikymmeninä vapautettua seksuaalisuutta. 1954) on aikamme tunnetuimpia kuvanveistäjiä. Jo seuraavana vuosikymmenenä hiillos leimahti kivulloiseen liekkiin. En silti pidä itseäni feministisenä taiteilijana. ”Lähtökohtaisesti eri ilmaisun tavat ovat yhtä potentiaalisia, mutta tietyt ideat ja impulssit johtavat tietynlaiseen ilmaisuun. Pinnan alla oli kuitenkin alkanut kyteä. Kuvanveisto on tilallista
K U VA : R IC H A R D -M A X TR EM B LA Y ” Hengen ja ruumiillisuuden välillä vallitsi näennäinen tasapaino.. 33 CO U R TE SY O F TH E A R TIS T A N D PA CE G A LL ER Y, N E W YO R K
• Smith on monipuolinen taiteilija, joka on veistosten lisäksi tehnyt muun muassa paljon piirroksia. • Hänet tunnetaan parhaiten alastomista naisfiguureista, mutta myöhemmin teoksissa on esiintynyt paljon myös eläinhahmoja. • Perhe muutti Amerikkaan pian Smithin syntymän jälkeen vuonna 1955. 34 MUSEO 1/2019 KIKI SMITH • Kiki Smith syntyi 18.1.1954 Länsi-Saksassa. ER IK M A D IG A N H EC K / TR U N K A R CH IV E, CO U R TE SY PA G E G A LL ER Y. Hänen isänsä on kuvanveistäjä Tony Smith (1912–1980) ja hänen äitinsä oopperalaulaja Jane Lawrence (1915–2005)
www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art – Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla. CO U R TE SY O F TH E A R TIS T A N D PA CE G A LL ER Y, N E W YO R K . 2.–12. ”En tiedä, keitä feministiset kuvataiteilijat oikeastaan ovat. Näin on, vaikka taiteilija ei haluakaan korostaa omaa merkitystään. Smithin tapa kommentoida naisidentiteettiä ja kuvata naisvartaloa naisen näkökulmasta on vaikuttanut moniin aikamme naistaiteilijoihin. Taiteilijan on kuitenkin seurattava taidettaan ja pysyttävä uskollisena omalle intuitiolleen”, Smith korostaa. Jacquard-kuvakudos ” Taiteilijan on pysyttävä uskollisena omalle intuitiolleen.. Kuvataide on eräänlainen absoluuttinen muotokieli, puhdasta muotoa, jota voi yrittää manipuloida, ja sillä tavoin välittää kokemuksia.” Taiteen poliittisuus on kuitenkin aina sidoksissa määritelmään. > Katedraali, 2013. 35 TAITEILIJAHAASTATTELU Kansainvälinen kuvanveistäjä Smith on myös tunnettu siitä, ettei hän ole koskaan ollut erityisen halukas avaamaan töidensä merkityksiä. ”En koe, että veistokset konstruoivat merkityksiä. Jokainen taiteilija rikastuttaa omalla työllään taiteen sanastoa, ja jotkut taiteilijat osoittavat töillään yhteiskunnallisia ilmiöitä. Smith onkin useassa yhteydessä korostanut, ettei hän yritä taiteellaan kertoa, millainen maailman pitäisi olla. Pikemminkin taiteen tarkoitus on jakaa kokemuksia, auttaa ymmärtämään. K U VA : K ER R Y R YA N M CF AT E, CO U R TE SY PA CE G A LL ER Y Kiki Smith: Procession 9. 2019 Sara Hildénin taidemuseo Laiturikatu 13, Tampere tampere.fi/sarahilden Procession on Smithin ensimmäinen laajamittainen retrospektiivi Euroopassa. Taiteen poliittisuuteen hän suhtautuu varautuneesti. 5
Luonnon muuttuminen ei aina ole seurausta ihmisen pahuudesta, vaan jostain, mikä A N N E Ø V ER Å S ” Omaa ympäristöahdistusta voi käsitellä yhdessä kuvaajien kanssa.. Neljänkymmenen pohjoismaalaisen naisluontokuvaajan yhteistyön lähtökohta on ollut tarkastella sekä luonnon kauneutta että ihmisen toiminnan jättämien jälkien rumuutta ja tuhoa. Miksi. On siitepölyisiä kimalaisia keräämässä kukkien mettä. Vierekkäin ovat esimerkiksi kuvat vanhoista sammaleen peittämistä autonromuista metsässä sekä kutistuvan elinpiirin takia ahdinkoon ajautuneesta ketunpennusta. Ainutlaatuista ja ansiokasta näyttelylle onkin sen runsaus ja kuva-aiheiden monipuolisuus. Ripustettavaksi on valittu vain pieni osa. Jälki-näyttelyssä kuvia ja tietoa on paljon suhteessa Haltian pienehköön vaihtuvien näyttelyiden tilaan. Monista kuvista löytyy myös absurdeja ja koomisia piirteitä. On yötaivaan revontulia, jotka syntyvät auringon pommittaessa hiukkasilla maapallon magneettikenttää. M onimutkaisempien kysymysten ääreen näyttely pääsee kuitenkin vasta viimeisen huoneen pyörivässä esseemäisessä kuvaesityksessä. Espoon Nuuksion kansallispuiston reunamilla sijaitsevan Luontokeskus Haltian Jälki-näyttelyssä luontokuvien tarkennuspisteessä on tällä kertaa ihminen – ei niinkään itse kuvissa vaan kuvaajana, kokijana ja katsojana. Sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Suurin osa esitetään vaihtuvana projisointina tilan viimeisessä huoneessa. Kuka heitti vanhoja kenkiä metsään vuosikymmeniä sitten. FELIX SIIVONEN Y mpärillämme luonnossa on monenlaisia mittakaavoja. 36 MUSEO 1/2019 NÄYTTELYARVIO Ilmastonmuutos ja vaikuttaminen JÄLKEMME LUONNOSSA Luontokeskus Haltian Jälki-näyttelyssä pääsee käsittelemään ympäristöahdistustaan. Ristiriidan synnyttämää ahdistusta, tai omaa ympäristöahdistusta, voi käsitellä yhdessä kuvaajien kanssa. Jossain näiden välissä on ihminen, jonka olemassaolo ja toiminta näkyvät nykyään käytännössä jokaisessa mittakaavassa planeetallamme
G R E TH E LIN D SE TH. 37 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse
Ihminen on ja voi olla aktiivinen toimija, ei pelkästään luonnon ja sen muutosten passiivinen tarkkailija. Toimintaa tarvitaan kaikissa ihmisenkin mittakaavoissa, aina yksilön arjesta valtioiden pitkän ajan kotimaiseen ja kansainväliseen politiikkaan. Jälki-näyttely jättää toiveikkaan olon. Yhtä moniulotteista ongelmaa käsittelee esimerkiksi kuva kukkulalla seisovasta vanhasta puutalosta ja sen yli kulkevasta voimalinjasta. tuntuu meille niin kovin luonnolliselta kehitykseltä. Lopussa hauska ja tärkeä yksityiskohta on tilaan rakennettu äänestyskoppi. Jälki-näyttely 12.5.2019 asti Luontokeskus Haltia Nuuksiontie 84, 02820 Espoo Haltia.com Haltia on tuottanut näyttelyn yhteistyössä BioFoto Finland -yhdistyksen sekä ympäristötutkija Panu Pihkalan kanssa. Haltian jälkeen näyttely lähtee kansainväliselle kiertueelle. Siellä voi kirjoittaa viestin toimitettavaksi tuleville kansanedustajille. Sanotaan myös, että tieto voi johtaa toimintaan. Toinen niistä kuitenkin hajoaa ajan myötä, toinen ei. Kaksi ihmisen tarvitsemaa asiaa, kaksi jälkeä. J älki-näyttely ei tarjoa juurikaan uutta tietoa, eikä pelkkä tieto tunnu aina riittävän tunteiden heräämiseen. Kirjoittaja työskentelee ympäristökysymysten ja -politiikan sekä luontojärjestöjen parissa vapaana kirjoittajana ja vaikuttajana. Ympäristöahdistus on jotain aistittavaa. Seinäteksteistä voi valita itselleen sopivia tapoja ahdistuksen purkamiseen toiminnaksi. Ihmisen rakentamasta tuulisesta sillasta on tullut tienoon ainoa paikka, jossa hyttyset ja kärpäset eivät ole riesana. 38 MUSEO 1/2019 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Mieleen jää erityisesti kuva Roxy-hevosesta seisomassa jääräpäisesti moottoritien ylikulkusillalla. G U N IL LA B JO R K LU N D ” Tieto voi johtaa toimintaan.. Näyttelyn lopussa yksi kokonainen seinä on täytetty erilaisilla vinkeillä, joilla omaa ekologista jälkeään voi pienentää. Jälki-näyttelyn tärkeä periaate on, että toiminta auttaa ympäristöahdistukseen. Jos näyttelyä ennen tai sen jälkeen käy retkellä keskellä Nuuksion kansallispuistoa ja yli lentävän lentokoneen jyrinä rikkoo metsän hiljaisuuden, tuntuvat näyttelyn kysymykset luissa asti. Vaikka toteutuksesta tulee mieleen karkkihylly, voi ympäristöahdistustaan kuitenkin helposti lähestyä pienillä ja itselleen sopivilla tavoilla
Se auttaa hahmottamaan asenneympäristön, jossa Canth kirjoitti tekstinsä ja piilotti ne pöytäliinan alle, kun Kuopion kulttuurikerma valui kylään. Syksyllä ilmestyvä kirjasarjan seuraava osa Ellen! kertoo nuoren Ellen Thesleffin kasvusta taiteilijaksi. Oikea_sivu_Taide.qxp_Layout 1 30/01/19 14:56 Page 1 SUPERNAISET TULEVAT M inna! Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot (Teos, 2018) aloittaa lapsille suunnatun Suomen supernaisia -kirjasarjan. 1800-luvun ansiokas kuvaus saa pienet ja suuret lukijat ymmärtämään, millainen supernainen Canth olikaan. Loppu on onnellinen, sillä se esittelee naisen aseman edistysaskelia. Lisäksi kirjan kylkiäisenä on valmistunut kiertävä näyttely ja Kanttia kanssa -lastennäytelmä. Tilaukset: www.kustannustaide.?, puh. Valokuvakirja esittelee 32 omintakeista kotia. Lastenkirjailija Leena Virtanen kuvaa yhtä päivää Minna Canthin (1844–1897) elämässä, mutta kutoo tarinaan taidokkaasti Canthin koko elämän. ISBN 978-951-608-101-7 250×225 mm, 168 sivua, kovakantinen. Kirjan kuvitus on yleisilmeeltään tummanpuhuva, mutta Canthille kuvittaja Sanna Pelliccioni on piirtänyt värien ilotulitusta ampuvan kynän ja lämpimän hymyn, joka ei 1800-luvun potreteista välity. Yhdessä lukemisen lomassa on helppo esittää lapselle jatkokysymyksiä: miltä sinusta tuntuisi käydä koulua vieraalla kielellä tai pukeutua joka päivä korsettiin. JUHA-PEKKA INKINEN 35 € Texts also in English. Voimanaisia esiin nostavia lastenkirjoja on viime vuosina ilmestynyt tiuhaan, mutta Virtasen ja Pelliccionin teos valloittaa tarkkanäköisyydellään. Päivi von Rabenau Näyttelyn voi vuokrata museoon tai muuhun tilaan sanna.pelliccioni@hotmail.com tai 0400 688 830.. Alakouluikäisille sopiva elämäkerta herättelee pohtimaan tasa-arvoa ja omia vaikutusmahdollisuuksia. maaliskuuta 2019 asti esillä Kuopion korttelimuseossa, josta se jatkaa matkaansa Jyväskylän kaupunginkirjastoon. 39 KIRJA-ARVIO Ensimmäinen lapsille suunnattu elämäkerta MITEN TAVARAT OVAT – SISUSTAMISEN TOISINAJATTELIJOITA Tupaten täysiä huoneita, uskomattomia esineitä, loistavia persoonia. Tuolloin Canthin syntymästä tulee kuluneeksi 175 vuotta. Suorapuheinen nainen eli aikana, jolloin naisen ei ollut soveliasta esittää mielipiteitään, saati mahdollista äänestää. 050 355 8715, tuula.airas@artists.. Kirjaan perustuva Suomen supernaisia – Minna! -kuvitusnäyttely on 10. maaliskuuta 2019. Sokerina pohjalla on resepti Minna Canthin kahvikakkuun, jota sopii nauttia tasa-arvon päivänä 19. Kevytlukuinen kokonaisuus sisältää painavaa asiaa
TEKSTI KATJA MARTELIUS KUVAT LIISA TAKALA T ämä tarvikekori seurasi diakonissa Anna Toivasta potilaiden luo. Korin varustukseen kuuluivat muun muassa kuumemittari, kylmän tai kuuman kääreen tarpeet, saippua ja Raamattu. Tärkeä osa sitä oli tärkätty valkoinen hilkka, jonka nauhat solmittiin rusetiksi leuan alle. Toiminnassa oli vankka uskonnollinen eetos, ja esikuvina toimivat alkukristillisen seurakunnan naispalvelijat. Herättiin tarpeeseen löytää naimattomille säätyläisnaisille keino hankkia oma toimeentulo kodin ulkopuolella, mutta riittävän kunniallisissa puitteissa. Af Hällström kertoo, että diakonissan virka-asun esikuvana toimi saksalaisen porvarisrouvan puku. Diakonissa-aate syntyi 1830-luvulla Saksassa, jossa teollistumisen luoma uusi yhteiskunnallinen tilanne vaati rohkeita sosiaalisia uudistuksia. Se oli naimattomien naisten kodinomainen sairaanhoitajayhteisö, joka takasi asukkailleen koulutuksen, toimeentulon ja asunnon koko elämänkaaren ajaksi. Diakonissalaitoksen museon, Diamusin, intendentti Jaana af Hällström ajoittaa korin 1800-luvun loppuun. Hilkan reunaan oli ommeltu pieni pätkä pitsiä – ainoa koriste, joka diakonissalle sallittiin. Ensimmäinen diakonissalaitos perustettiin vuonna 1836 Saksan Kaiserswerthiin. TARVIKEKORI. 40 MUSEO 1/2019 KOKOELMAT KERTOVAT Kulttuurihistoriaa museoesineiden kautta HYVÄÄ TEKEVÄÄ SANAA & KYLMIÄ KÄÄREITÄ Aikansa vaikuttajanainen Aurora Karamzin toi Helsinkiin diakonia-aatteen, jonka ihanteet elävät edelleen
Karl August Wreden suunnittelema punatiilirakennus on nykyään uusgoottilaisen rakennustaiteen pyhiinvaelluskohde. Laitos aloitti 1867 Unioninkadulla lähellä Saksalaista kirkkoa ja muutti vastarakennettuun taloon Helsingin Eläintarhan alueelle vuonna 1897. Rakennuksen lännenpuoleisista ikkunoista aukeaa näkymä ratapihalle ja Linnunlauluun. Diakonissaaate mullisti sairaanhoidon käytäntöjä ja toi hoidon ihanteiksi hygieenisyyden ja ystävällisyyden. H EL SI N G IN D IA KO N IS SA LA IT O K SE N M U SE O N VA LO K U VA -A R K IS TO. Tämä katulamppu on valaissut pihaa aivan alusta lähtien. < Aurora Karamzin toi diakonissa-aatteen Suomeen ja perusti Diakonissalaitoksen vuonna 1867. KATULAMPPU ” Diakonissaihanteet – kuten kutsumus ja pieni palkka – elävät yhä osana sairaanhoitoon liitettyjä mielikuvia. 41 KOKOELMAT KERTOVAT Kulttuurihistoriaa museoesineiden kautta D iakonissa-aatteen toi Suomeen kulttuurivaikuttaja Aurora Karamzin . Diakonissaihanteet – kuten kutsumus ja pieni palkka – elävät yhä osana sairaanhoitoon liitettyjä mielikuvia. Töölönlahden toisella puolella sijaitsee Hakasalmen huvila, josta käsin toiminnassa tiiviisti mukana ollut Karamzin kävi kätevästi Diakonissalaitoksella. Diakonissa-aate mullisti sairaanhoidon käytäntöjä ja toi hoidon ihanteiksi hygieenisyyden ja ystävällisyyden sekä aiempien loukkojen tilalle kauniit, valoisat sairaalahuoneet ja sievästi laskoksille pedatut vuoteet. Hän inspiroitui Pietarin diakonissalaitoksesta ja halusi käynnistää vastaavan toiminnan myös Helsingissä
Suomessa MuseumPlus RIA on käytössä mm. +358 44 976 2404 Kookos on kokoelmahallintaratkaisu, joka sisältää suomalaisille museoille räätälöidyn MuseumPlus RIA kokoelmahallintajärjestelmän, varmennetun palvelintilan ja asiakastuen. SYLKYKUPPI Tuottavuutta ja tehokkuutta päivittäiseen työntekoon MuseumPlus RIA on suomalaisille museoille räätälöity kokoelmahallintajärjestelmä, johon voi luetteloida mitä tahansa museoiden kokoelmiin kuuluvia objektityyppejä. Valokuva lippaan kyljessä esittää Diakonissalaitoksen Helsinginkadun puoleista taloa, joka valmistui vuonna 1928 ja jossa eläköityneet diakonissat asuivat. KERÄYSLIPAS D iakonissalaitoksen sairaala keskittyi pitkään kulkutautien hoitoon – aluksi lavantaudin ja sittemmin tuberkuloosin, johon kuoli epidemian ollessa pahimmillaan yksi suomalainen tunnissa. Mutta kun sisarkunta kerran otti diakonissan jäsenekseen, hänen elämänsä oli turvattu loppuun asti. Tillsammans tar vi ett steg mot en bättre samlingsförvaltning. Edelleen koulutukseen kuuluvat myös sairaanhoidon opinnot, vaikka seurakuntatyössä niille onkin harvemmin käyttöä, sanoo af Hällström. 42 MUSEO 1/2019 KOKOELMAT KERTOVAT Kulttuurihistoriaa museoesineiden kautta Diamus, Helsingin diakonissalaitoksen museo Alppikatu 2, rakennus A Vapaa pääsy P ieni pahvinen keräyslipas on peräisin 1930-luvulta, kertoo af Hällström. Noista ajoista muistuttaa tämä posliininen sylkykuppi. Rasioita oli siroteltu sinne tänne Diakonissalaitoksen yleisiin tiloihin ja potilashuoneisiin. • Kookos innehåller inhemska DevNet Oy:s förmånliga och koncentrerade serverlösning, ett betjänande användarstöd samt fortbildningar. • Ohjelmointirajapinta (API) mahdollistaa yhteydet muihin järjestelmiin tai palveluihin. Varhaiset suomalaiset diakonissat olivat peräisin säätyläisperheistä, mutta vuosien kuluessa laitokseen hakeutui yhä enemmän talonpoikien tyttäriä. Otetaan yhdessä askel kohti parempaa kokoelmahallintaa. Diakonissakokelaita koeteltiin koulutuksen aikana moneen otteeseen, ja heiltä vaadittiin kykyä kestää kovaa työtä, joka oli usein likaista ja epämiellyttävääkin. • Den nationella och internationella användargemenskap som museerna bildar garanterar systemets utveckling även i framtiden. • Systemet kan användas på finska, svenska och engelska. Edelleen on elossa muutamia diakonissoja, jotka viettävät sopimuksen mukaisia vanhuudenpäiviään laitoksen siipien suojassa. Systemet har redan nu färdiga gränsytor till Finna och Finto. Kun Karamzinin varat sittemmin ehtyivät, hoidosta alettiin periä maksua. Kookos är en samlingsförvaltningslösning som innehåller samlingsförvaltningssystemet MuseumPlus RIA , skräddarsytt för de finländska museerna, ett garanterat serverutrymme samt kundstöd.. Nykyisin rakennuksessa on muun muassa palveluasuntoja, päihdehuollon tiloja ja matalan kynnyksen D-asema, joka tarjoaa liikuntaja kulttuuripalveluita. Produktivitet och effektivitet i det dagliga arbetet MuseumPlus RIA är ett samlingsförvaltningssystem skräddarsytt för de finländska museerna, i vilket alla slags objekttyper som hör till museernas samlingar kan katalogiseras. Diakonissan, 1970-luvulta lähtien myös diakonin, ja sairaanhoitajan erottaa toisistaan se, että diakonissa hoitaa myös potilaan sielua. • Museoiden muodostama kansallinen ja kansainvälinen käyttäjäyhteisö takaa järjestelmän kehittymisen myös tulevaisuudessa. Järjestelmästä on jo nyt valmiit rajapinnat Finnaan ja Fintoon. Iäkkäin heistä on nyt 104-vuotias, kertoo af Hällström. Systemet levereras av schweiziska zetcom ltd, vars system används av ca 900 olika organisationer runt om i världen. • Programmeringsgränsytan (API) möjliggör kontakter med andra system eller tjänster. • Systemets överensstämmelse med SPECTRUM-standarden och Katalogiseringsanvisning för museer möjliggör ett enhetligt sätt att katalogisera för museerna. Järjestelmän toimittaa sveitsiläinen zetcom ltd, jonka järjestelmiä käyttää noin 900 eri organisaatiota ympäri maailman. Diakonissalaitoksesta on tullut yleishyödyllinen säätiö, joka pyrkii auttamaan eniten yhteiskunnassa syrjään jääviä ihmisryhmiä , kuten asunnottomi a, paperittomia, huumeidenkäyttäjiä ja kerjäläisiä. Alkuvuosina laitos otti vastaan vain naispuolisia vapaapotilaita, mutta pian sen jälkeen miehetkin pääsivät sairaalahoidon piiriin. • Järjestelmää voi käyttää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. www.museoliitto.fi/kookos • p./t. • Järjestelmän yhteensopivuus SPECTRUM-standardin ja Museoiden luettelointiohjeen kanssa mahdollistaa museoille yhdenmukaisen tavan luetteloida. Periaatteesta luovuttiin vasta vuonna 1959. Kansallisgalleriassa, Museovirastossa/Kansallismuseossa, Arkkitehtuurimuseossa, Kuopion museoissa, Postimuseossa, Pro Artibus -säätiössä ja Villa Gyllenbergissä. I Finland är MuseumPlus RIA i bruk bland annat i Nationalgalleriet, Museiverket/Nationalmuseet, Finlands Arkitekturmuseum, Kuopio museer, Postmuseet, Stiftelsen Pro Artibus samt Villa Gyllenberg. • Kookos sisältää edullisen ja keskitetyn kotimaisen DevNet Oy:n palvelinratkaisun sekä palvelevan käyttäjätuen ja koulutukset
Produktivitet och effektivitet i det dagliga arbetet MuseumPlus RIA är ett samlingsförvaltningssystem skräddarsytt för de finländska museerna, i vilket alla slags objekttyper som hör till museernas samlingar kan katalogiseras. Suomen museoliiton ja Kuvaston Taidekokoelmat verkossa -sopimus mahdollistaa museoiden kokoelmissa olevien teosten esittämisen verkossa ilman teostai tekijäkohtaisia sopimuksia ja maksuja. Otetaan yhdessä askel kohti parempaa kokoelmahallintaa. • Järjestelmää voi käyttää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Järjestelmästä on jo nyt valmiit rajapinnat Finnaan ja Fintoon. • Programmeringsgränsytan (API) möjliggör kontakter med andra system eller tjänster. Kookos är en samlingsförvaltningslösning som innehåller samlingsförvaltningssystemet MuseumPlus RIA , skräddarsytt för de finländska museerna, ett garanterat serverutrymme samt kundstöd. museoliitto.fi/taidekokoelmat ” On hienoa, että voimme vapaasti esitellä paikallisten ja valtakunnallisten taiteilijoiden teoksia verkkosivustollamme.” Jaana Oikari Jyväskylän museopalvelut ” Sopimus on mahdollistanut nopeat reagoimiset ajankohtaisiin aiheisiin ja yleisön tietoisuuden lisäämisen kokoelmiemme sisällöstä helposti.” Elisa Lindell Lappeenrannan museot ” Olemme ohjeistaneet kaupungin tiedotuksen hyödyntämään tietokantaa.” Kati Kivimäki Forssan museo. • Systemet kan användas på finska, svenska och engelska. www.museoliitto.fi/kookos • p./t. • Ohjelmointirajapinta (API) mahdollistaa yhteydet muihin järjestelmiin tai palveluihin. Museolle vuosimaksu on 600–2800 € + alv / vuosi riippuen kokoelmien koosta. • Den nationella och internationella användargemenskap som museerna bildar garanterar systemets utveckling även i framtiden. Järjestelmän toimittaa sveitsiläinen zetcom ltd, jonka järjestelmiä käyttää noin 900 eri organisaatiota ympäri maailman. • Kookos innehåller inhemska DevNet Oy:s förmånliga och koncentrerade serverlösning, ett betjänande användarstöd samt fortbildningar. • Järjestelmän yhteensopivuus SPECTRUM-standardin ja Museoiden luettelointiohjeen kanssa mahdollistaa museoille yhdenmukaisen tavan luetteloida. Systemet levereras av schweiziska zetcom ltd, vars system används av ca 900 olika organisationer runt om i världen. Tuottavuutta ja tehokkuutta päivittäiseen työntekoon MuseumPlus RIA on suomalaisille museoille räätälöity kokoelmahallintajärjestelmä, johon voi luetteloida mitä tahansa museoiden kokoelmiin kuuluvia objektityyppejä. Kansallisgalleriassa, Museovirastossa/Kansallismuseossa, Arkkitehtuurimuseossa, Kuopion museoissa, Postimuseossa, Pro Artibus -säätiössä ja Villa Gyllenbergissä. Suomessa MuseumPlus RIA on käytössä mm. • Museoiden muodostama kansallinen ja kansainvälinen käyttäjäyhteisö takaa järjestelmän kehittymisen myös tulevaisuudessa. +358 44 976 2404 Kookos on kokoelmahallintaratkaisu, joka sisältää suomalaisille museoille räätälöidyn MuseumPlus RIA kokoelmahallintajärjestelmän, varmennetun palvelintilan ja asiakastuen. • Kookos sisältää edullisen ja keskitetyn kotimaisen DevNet Oy:n palvelinratkaisun sekä palvelevan käyttäjätuen ja koulutukset. Tillsammans tar vi ett steg mot en bättre samlingsförvaltning. Systemet har redan nu färdiga gränsytor till Finna och Finto. • Systemets överensstämmelse med SPECTRUM-standarden och Katalogiseringsanvisning för museer möjliggör ett enhetligt sätt att katalogisera för museerna. I Finland är MuseumPlus RIA i bruk bland annat i Nationalgalleriet, Museiverket/Nationalmuseet, Finlands Arkitekturmuseum, Kuopio museer, Postmuseet, Stiftelsen Pro Artibus samt Villa Gyllenberg
Vahasta muovaillut mallit olivat erityisen suosittuja 1800-luvulla. Saksan hygieniamuseo teki tämän tyyppisiä vahasta tehtyjä ruumiinosia 1980-luvulle asti näyttelyihinsä sekä myytäväksi kouluihin ja lääketiedelaitoksiin.. 44 MUSEO 1/2019 KANSAINVÄLISTÄ Vierailulla Saksan hygieniamuseossa IHMISYYDEN YTIMESSÄ L äpinäkyvä mieshahmo näyttää hieman nuupahtaneelta kurotellessaan käsillään ylöspäin anelevaan tyyliin. Nyt edesSaksan hygieniamuseon historia on varsin vaiheikas aina pommituksista ja propagandasta Suomen Poriin asti. Itä-Saksan Dresdenissä on syntynyt monia ihmisten sisäelimiä esitteleviä läpinäkyviä ihmishahmoja, joita on sittemmin kopioitu muuallakin. ”Tämä on läpinäkyvistä ihmisistämme kaikista vanhin mutta myös huonokuntoisin”, sanoo Saksan hygieniamuseossa konservoinnin parissa työskentelevä Julia Radtke osoittaen lasivitriinissä seisovaa miestä. Niillä kuvattiin lääketieteellisiä löytöjä ja saavutuksia sekä kerrottiin ruumiin toiminnoista ja tautien oireista. Ehkä Porissa vietetyt vuodet vanhensivat. > Tämä läpinäkyvä mies valmistettiin vuonna 1935, ja se on kiertänyt niin Saksaa kuin muutakin maailmaa aina Pariisin vuoden 1937 maailmannäyttelyä myöten. Museo-lehti kävi Dresdenissä katsomassa, mitä museo on historiastaan oppinut. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT JAVIER SOBREMAZAS sämme oleva mies valmistettiin vuonna 1935, ja se on kiertänyt niin Saksaa kuin muutakin maailmaa aina Pariisin vuoden 1937 maailmannäyttelyä myöten
45 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse.
46 MUSEO 1/2019. Museo perustettiin ensin vain paperilla, ja toiminta alkoi kiertävillä näyttelyillä, kunnes fyysinen museo avasi ovensa Dresdenissä 1930-luvulla. Alun perin se valmistettiin samaan työhön kuin muutkin hygieniamuseon valmistamat läpinäkyvät ihmishahmot: levittämään tietoa kehon toiminnasta ja lisäämään kansalaisten ymmärrystä siitä, miten terveydestä voi huolehtia. Viimeksi mies oli osa rasismin vastaista näyttelyä, joka oli museossa esillä viime vuoden toukokuusta tammikuun alkuun – myös silloin, kun Dresdenin lähellä Chemnitzissä mellakoitiin maahanmuuton vastaisissa mielenosoituksissa. Vuonna 1911 Lingner laittoi pystyyn suuren hygienianäyttelyn, jossa vieraili Radtken mukaan yli viisi miljoonaa ihmistä. Karttunen ja Hamari kiersivät esineiden kanssa eri puolilla Eurooppaa, kunnes kokoelma jäi Poriin. Hygieniamuseon tiedottaja Marian Zabel ja konservoinnin parissa työskentelevä Julia Radtke kertovat, että rasismin vastaisen näyttelyn tavoite oli saada ihmiset astumaan ulos omista rooleistaan ja näkemään maailma erilaisten vähemmistöjen silmin. Vuosisadan vaihteessa hän alkoi järjestää terveysaiheisia näyttelyitä, joissa kerrottiin lääketieteen tuolloisista havainnoista. R adtken mukaan mies päätyi Suomeen 1980-luvun lopulla, kun entiset sirkustaiteilijat Esa Karttunen ja Wäinö Hamari hankkivat Saksasta kokonaisen anatomisen vahakabinetin. KANSAINVÄLISTÄ Vierailulla Saksan hygieniamuseossa Hahmo oli muun muassa vetonaulana anatomianäyttelyssä sekä kauhunäyttelyssä, jossa esiteltiin erilaisia tauteja. Suosion myötä Lingner halusi perustaa museon, joka jakaisi terveystietoa ja tarjoaisi esimerkiksi luentoja ja työpajoja kansanterveyden parantamiseksi. Vuonna 2009 hygieniamuseon väki sai tietää Suomessa olevasta esineistöstä ja joukko työntekijöitä matkusti selvittämään, mistä on kyse. Elinkaarensa aikana miehellä on ollut useita tärkeitä tehtäviä. H ygieniamuseon historia alkaa 1900-luvun alusta, kun Odol-suuveden kehittäjänä tunnettu Karl August Lingner halusi taistella Itä-Saksassa leviäviä tauteja vastaan. ”Kun he näkivät läpinäkyvän miehen, he tunnistivat sen heti omakseen ja toivat sen mukanaan takaisin Dresdeniin”, Radtke kertoo
Kun pommit putosivat Dresdenissä vuonna 1945, suuri osa museorakennuksesta ja sen kokoelmasta tuhoutui. Ensin neuvostovallan ja sitten DDR:n alla museo jatkoi terveysvalistustaan ja pyristeli eroon ikävästä menneisyydestään esimerkiksi erottamalla natsitaustaisia työntekijöitä. Radtke korostaa, että Lingnerin tavoite ei ollut esitellä museossa historiaa vaan muovata tulevaa lisäämällä tietoa ja siten vaikuttamalla ihmisten elämäntapoihin. Näin he joutuvat kohtaamaan omat ajatusmallinsa ja odotuksensa sekä asettumaan toisen ihmisen asemaan.” Tuputtamista museo ei halua harrastaa. Terveystiedon lisäksi natsit hyödynsivät museota oman ideologisen propagandansa levittämiseen. KANSAINVÄLISTÄ Vierailulla Saksan hygieniamuseossa V iime vuosina hygieniamuseo ei todellakaan ole tarttunut vain hyvän mielen aiheisiin. Äärioikeistolle museo ei anna mikrofonia, mutta se haluaa olla kiistojen keskellä mediaattori ja sillanrakentaja sekä luoda alustoja keskustelulle. ”Meille on todella tärkeää olla rohkeita ja reflektoida omaa historiaamme”, sanoo museon tiedottaja Marian Zabel . Museon oma kanta ihmisoikeuskysymyksiin on kuitenkin selvä. ”Ennen museo oli täynnä huutomerkkejä siitä, että piti pestä hampaat ja toimia kansakunnan hyväksi. Zabelin mukaan museo ei anna vastauksia vaan kysyy oikeat kysymykset. Hän kutsuu imperatiivien antamista yhdeksi museon historian suurimmista virheistä. Ei museossa tarvitse olla mukavaa, vaan on uskallettava näyttää myös yhteiskunnan epäkohtia.” 47. Rothin mielestä näin olisi välitetty viesti, ettei museossa ole sijaa tällaiselle ajattelulle. Työpajat ja seminaarit ovat edelleen olennainen osa sen toimintaa. Lähivuosina tulossa on muun muassa kriittinen näyttely tulevaisuuden ruoasta sekä kaksijakoisesta suhteestamme kasveihin ja luontoon. ”Roth ajatteli, ettei museo ole huone, joka vain näyttää historiallista taidetta. Esimerkiksi pakkosterilisaatiot esitettiin normaaleina. Pian alkoi kuitenkin natsien valtakausi. Zabel kertoo museon entisen johtajan, edesmenneen Martin Rothin halunneen sulkea museon symbolisena eleenä Pegidan ideologiaa vastaan. ”Haluamme haastaa ihmisten omat ennakkoluulot”, Zabel kuvailee. ”Kaikki hallinnot yleensä haluavat kansalaisten olevan hyväkuntoisia. N ykypäivän dresdeniläisten terveystiedot ovat paljon paremmalla tolalla kuin 1900-luvun alussa. ”Kävijät ovat esimerkiksi arvioineet kasvojen perusteella, onko ihminen hipsteri vai sarjamurhaaja. Museo onkin ottanut roolikseen toimia ihmisyyden, ei vain ihmiskehon museona. Enää emme halua määräillä.” Deutsches Hygiene-Museum Lingnerplatz 1, Dresden Dhmd.de Pysyvä näyttely: The Human Adventure Lasten museo: The World of the Senses Vaihtuvat näyttelyt Shine on me, The Sun and Us, 18.8.2019 asti • People and plants, 19.4.2019–19.4.2020 • Industrial heritage & man, 25.4.–1.11.2020 • In jail, syyskuu 2020–toukokuu 2021 > Saksan hygieniamuseo perustettiin 1930-luvulla hygieenisyyden ja kansanterveyden parantamiseksi. Natsi-Saksan aikana museota käytettiin levittämään sanaa siitä, millainen on terve saksalaisrodun edustaja, joka kykenee taisteluihin”, Radtke selittää. Vuonna 2015 Fast Fashion -näyttely nosti esiin pikamuodin karmivia puolia, ja myös viime syksyn rasisminäyttelyn ensisijainen tavoite oli saada ihmiset astumaan ulos omista rooleistaan ja näkemään maailma erilaisten vähemmistöjen silmin. ”Dresden on monenlaisten ristiriitojen kaupunki, joten meidän on pohdittava, mitä ääniä täällä kuuluu, kuka saa sanoa ja mitä ja missä sananvapauden raja tulee vastaan.” Ristiriidoilla Zabel viittaa esimerkiksi maahanmuuttokysymyksiin. Dresden on äärioikeistolaisen Pegida-järjestön synnyinkaupunki, ja rasistinen ajattelu ulottuu joskus museon tapahtumiin asti
Maailman tärkeimpiin estetiikan esiisiin kuuluva Japani jättää aina tilaa pelkistetyn ja epätäydellisen mystiikalle. Taiteilijan klassiset työt lisäävät luonnon ja nykyisen eläinkunnan arvon pohdiskelua ja kunnioittamista. TH E JA PA N FO U N D AT IO N Uudessa juttusarjassa tunnetut ja eri tavoin ansioituneet henkilöt antavat omia henkilökohtaisia suosituksiaan ajankohtaisista näyttelyistä. Ei liene sattumaa, että suomalaiset ja japanilaiset kokevat olevansa sisaruskansa esteettisen pelkistetyn yksinkertaisuuden, taiteellisen nöyryyden ja sosiaalisen omituisuuden metatasoissa. Juttu sarjan aloittaa yhteiskunnallisesti kantaaottavasta kuvajournalis mista tunnettu valokuvaaja Meeri Kou taniemi . Jussi Mäntynen: Orkidea (Hirvenvasa), 1930, hopea. Tutut elolliset saavat uudenlaisia tasoja Mäntysen persoonallisesta kyvystä luoda leikkisyyttä ja dynamiikkaa eläimen voimaan ja liikkeeseen. R A A K K EL N Ä R H I, TM K Lukijoiden toivejuttu. Useat veistoksiin käytetyt materiaalit tuovat eläimiin uusia kokemisen ulottuvuuksia. NÄYTTELYVINKIT Viisi kevään näyttelyä – nämä kannattaa nähdä NÄYTTELY SUOSITUKSET KEVÄÄSEEN MEERI KOUTANIEMI JAPANESE DESIGN TODAY 100 Suomen kansallismuseo, Helsinki 18.1–17.3.2019. Näyttely on kiinnostava myös kansainvälisestä näkökulmasta, sillä Kansallismuseo valitsi avoimen haun kautta näyttelyyn 38 Suomessa työskentelevää nuorta muotoilijaa, joiden työskentelyyn japanilainen kulttuuri on vaikuttanut. JÄLKIÄ METSÄSSÄ – JUSSI MÄNTYSEN ELÄINVEISTOKSIA Tampereen taidemuseo 23.2.–19.5.2019 Jussi Mäntysen näyttely kiinnostaa Suomen eläinkunnasta luodun pelkistetyn ja tarkan näkemyksen vuoksi. Turun museokeskus, Turun kaupungin taidekokoelma
P O LII SIM U SE O / A N N A B YC K LIN G > Lavatanssit Naapurinvaaralla vuonna 1995. Millä tavalla kansalaistottelemattomuus, sekä poliittinen vaikuttaminen että järjestäytyminen, sai valtiovallan karvat pystyyn ja kuinka toiminnan tarve sekoittui rikollisuudeksi virkavallan näkökulmasta. JÄRJESTYS ROMAHTAA 1917 – KUN VIHA MUUTTUU HYVEEKSI JA KOSTO ANSIOKSI Poliisimuseo, Tampere 3.5.2017–31.12.2019 Havahdun joka vuosi siihen, että tiedän Suomen historiasta aina liian niukasti. Tanssilavat ovat tuoneet meidät ujot suomalaiset yhteen jo vuosisatoja, ja niiden kulttuurista vaikutusta suomalaisen tunne-elämään on mielestäni väheksytty. Salakuljetusreki. Vaikka naisten ja miesten roolit edustavat lavatansseissa konservatiivisia ja ahtaita malleja, ei edes nykypäivän ahdasmielinen baarikäyttäytyminen voi kieltää, ettei tähän aikaan tarvittaisi hieman sitä kohteliasta ja positiivista ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa liike ja läheisyys perustuvat jännitykselle ja yhtäläisten tanssisääntöjen, kuten humppa-askelten, sanelemalle ilolle. Suomalaisuutta – sukupolvilta toisilleen siirtyneitä arvoja, traumoja, hiljaisuutta, puhumattomuutta sekä periksiantamattomuutta ja sisua – voi ymmärtää vain katsomalla nykyisten seurausten alkuperäisiä syitä menneisyydessä. Kiehtova näkökulma, josta harvoin kuullaan pintaa syvemmältä. K A IN U U N M U SE O. NÄYTTELYVINKIT Viisi kevään näyttelyä – nämä kannattaa nähdä SAANKO LUVAN Kainuun museo, Kajaani 27.3.–22.5.2019 Tanssin rakastajana en voi olla suosittelematta suomalaisuuden yhtä sosiaalista kulmakiveä eli lavatansseja. Ensimmäisen maailman sodan aikana ruokaa salakuljetettiin Suomesta myytäväksi Pietariin paremman hinnan toivossa
Vaikka sukupuolen julkisia muotoja kontrolloitiin aiemmin hallitummin, sukupuolen mää ritteleminen ja moninaisuus ovat aina olleet osa yhteiskuntaamme. SUKUPUOLEN SOTKIJAT HAM Helsingin taidemuseo 1.11.2019–elokuu 2020 Näyttely on tarpeellinen keskustelunavaus sukupuolen moninaisuudesta ja historian esimerkeistä. Näyttelyn kuratoinut dosentti Harri Kalha on koonnut näyttelyn sadan vuoden takaisesta kuvamateriaalista, postikorteista sekä studioja snapshot-valokuvista, joiden poseerauksista voi lukea saman kapinan, jota sukupuolen määrittelyn vapaudesta käydään yhä edelleen. Millaisilla arvoilla Suomi rakennettiin niihin raameihin, joissa nykypäivänä nautitut oikeudet tuntuvat kollektiivisesti itsestäänselvyyksiltä. > Tuntemattoman valokuvaajan hopeagelatiinivedos Ranska 1900-luvun alku. Näyttely keskittyy luokkayhteiskunnan muutokseen ja vapautta vaativaan enemmistöön, joka oli valmis ponnistamaan köyhyydestä hiellä, työllä ja kompromisseilla. Tuloerot olivat 1900-luvun alun Suomessa räikeitä. NÄYTTELYVINKIT Viisi kevään näyttelyä – nämä kannattaa nähdä VAPAUDEN MUSEO Työväenmuseo Werstas, Tampere 28.11.2017–6.1.2020 Kuinka yksi Euroopan köyhimmistä maista pystyi rakentamaan itsestään yhden maailman ihannoiduimmista hyvinvointivaltioista. + BONUKSENA VINKKI LOPPUVUOTEEN H A M H EL SIN G IN TA ID EM U SE O TY Ö VÄ EN A R K IS TO. Torppari Hamberg vaimonsa kanssa torppansa edustalla Iitin Kyöperilässä 1910-1920-luvulla. Sosiaalisen sukupuolen venytyksistä on maailmanlaajuisesti rangaistu ja tuomittu. Näyttely esittelee ne pakan sekoittajat ja nykyisen sukupuolen määrittelemisen venyttäjät, jotka päällystivät vaikeakulkuista tietä tänä päivänä helpommin hiihdettäväksi. Näyttely on tarpeellinen muistutus matkasta, jonka isovanhempamme ja vanhempamme ovat kulkeneet saavuttaakseen tilan, jota nykyään kutsumme vapaudeksi
Fadoa ja Kap Verden rytmejä Saudade – Kaipaus Savoy-teatteri Kasarmikatu 46 savoyteatteri.fi Liput alk. klo 19 6.4. 67 € / Lippu.fi Gisela João Tété Alhinho & Lucibela 5.4. 47 € / 2 pv lippu alk. klo 19 ( Portugali ) ( Kap Verde ) Museokortti
Kuva Jussi Tiainen. Avoinna ti–su 11–18, poikkeuksia juhlapyhinä. LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! TYKKÄÄ MUSEOLIITOSTA FACEBOOKISSA EESPÄIN 1919 Näyttely opinhaluisen työväestön elämästä 1920ja 1930-luvuilla valokuvin ja äänimaisemin. Satakunnan Museo Neljä erilaista museokohdetta Satakunnan Museo, Luontotalo Arkki, Rosenlew-museo ja Rakennuskulttuuritalo Toivo www.pori.fi/ satakunnanm useo. Ti–su klo 11–18, VAPAA PÄÄSY! Finlaysonin alue, Tampere www.tyovaenmuseo.fi nanna susi In the Moods 1.2.?–?12.5.2019 Jyväskylän taidemuseo Kauppakatu 23, Jyväskylä. 6 / 3 / € Vapaa pääsy perjantaisin ja alle 24-vuotiaille Liikkeellä aurani kanssa, 2008. NÄYTTELYLIITE Museoiden kevätnäyttelyt Museo-lehden näyttelyliite esittelee kevätkauden kiinnostavimmat näyttelyt
Ilmailumuseoyhdistys ry Ilmailumuseoyhdistys ry:n tavoitteena on kerätä rahoitusta Suomen Ilmailumuseon museotoiminnan turvaamiseksi. Käytä aina viitenumeroa, jolloin kulut ovat pienemmät ja enemmän rahaa päätyy keräyksen kohteelle! Luvan saaja: Ilmailumuseoyhdistys ry. Rahankeräys Uusi ilmailumuseo -hankkeelle imy.. Luvan myöntäjä: Poliisihallitus 13.12.2018. Keräysaika on 13.12.2018 12.12.2020 . Rahoituksen turvin Ilmailumuseo voisi muuttaa sille kaavailtuihin uusiin tiloihin. Rahankeräys Museo-lehti_Taitto 1 22.1.2019 11.45 Sivu 1 UUSI NÄYTTELY MERELLISESTÄ ESPOOSTA 14.2.2019–2.2.2020 KAMU Espoon kaupunginmuseo Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola Lisätiedot: espoonkaupunginmuseo.fi Katse horisontissa SEINÄTÖN MUSEO -mobiiliopasteet ovat pääsylippusi museoon 24/7 seinatonmuseo.fi Monipuoliset Seinätön museo -opasteet, ulkoreitit ja näyttelyopasteet toimivat kaikilla älypuheli milla ja tableteilla ilman erillisten sovellusten lataamista. Toimeenpanoalue: koko Suomi, lukuunottamatta Ahvenanmaata. Seinätön museo on aina mukana – aina avoinna.. Museoiden kevätnäyttelyt NÄYTTELYLIITE Keräystili: FI49 6601 0010 5087 37 Käytä viitenumeroa: 1-1000 € lahjoitukselle 7223, 1001-10000 € lahjoitukselle 7236 ja muun suuruiselle lahjoitukselle 7210. Lupa numero: RA/2018/1202. Varojen käyttötarkoitus: Kerätyt varat käytetään Suomen Ilmailumuseosäätiön Uusi ilmailumuseo -hankkeen kustannuksiin. ilmailumuseo.
krs. HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO 27.3.–28.6.2019 Yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, 3. ma–su 9–19 | 1.–30.9. RYÖMI, KONTI – VIESTI VAUVUUDESTA Näyttely on kontattava tilateos ja erityisesti vauvoille ja vauvaperheille suunnattu elämystilallinen kokonaisuus. ti–su 10–17 | 1.6.–31.8. ma–su 9–18 SAAMELAISMUSEO | LUONTOKESKUS puh.?0400?898?212, 99870 Inari, www.siida.fi TÄSSÄ VOISI OLLA SINUN ILMOITUKSESI Soita Helena Piipponen 044 4300 701 museoliitto.fi/museo-lehti/ilmoitusmyynti Kysy museolta on matalan kynnyksen verkkotietopalvelu, jossa museot vastaavat erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin. NÄYTTELYLIITE Museoiden kevätnäyttelyt Pienoisnäyttely Gustaf Mannerheimin ja Helsingin yliopiston suhteesta sekä itsenäisen Suomen ensimmäisestä, toukokuussa 1919 pidetystä promootiosta, jossa valtionhoitaja Mannerheim vihittiin kunniatohtoriksi. Ikkuna saamelaiseen kulttuuriin ja pohjoiseen luontoon AVOINNA 1.10.–31.5. VAPAA PÄÄSY YHTEISTYÖSSÄ MANNERHEIM-MUSEO Liekki ja miekka – Mannerheim ja yliopisto 22.03.2019 – 25.08.2019 Keräilijän katse -sarjassa Arto Jurttila MIELEN SILMIN / WITH THE EYES OF MY MIND Sarjan viides näyttely haastaa katsojan havainnot ja ymmärryksen, johdattaa hänet tulkintojen ja elämysten päättymättömälle matkalle taiteenkeräilijän kumppanina. Tutustu palveluun ja anna asiantuntijan auttaa! kysymuseolta.fi & @KMuseolta
3 . Haasta tuttavasi mukaan museo haasteeseen ja käykää yhdessä museossa. M useohaasteessa on 50 erilaista tehtävää, joiden kautta voi lähestyä tuttuja ja tuntemattomia museoita. MUSEOHAASTEET 2019 1. Voit toteuttaa sen sijaan jonkin muista haasteista kahteen kertaan. Käy museossa, joka on erikoistunut yhteen aiheeseen. Museohaaste on saanut innoituksensa kirjastojen mainiosta lukuhaasteesta. Museohaastetta ei tarvitse suorittaa listan mukaisessa järjestyksessä. Suomen erikoismuseoiden aiheita ovat mm. (Haaste 23.). jääkiekko, nahka, posti, teatteri, vakoilu ja kulta. Kuvakilpailun ohjeet löytyvät verkosta museot.fi/museohaastekilpailu . Jos jokin haasteista ei inspiroi, voit jättää sen välistä. 4. Museokortin ja Suomen museoliiton Museohaaste on kehitetty yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Käy museossa tai näyttelyssä, joka alkaa samalla kirjaimella kuin nimesi. Voit suorittaa vain yhden haasteen per museokäynti tai ruksia monta haastetta samalla käynnillä. Museokortti jakaa ja palkitsee joka kuukausi parhaat Instagram-kuvat, jotka on merkitty kahdella tunnuksella: #museohaaste ja # museokortti . 2. Voit heittää haasteen myös somessa jakamalla linkin museot.fi/museohaaste ja merkitsemällä ystäväsi julkaisuusi. > Jouni Niemi voitti Museohaaste kisan tammikuun kuvakisan tällä kuvalla: Kulje vähintään kahden näyttelysalin läpi osoittaen jatkuvasti katseesi kohdetta eteen ojennetun kätesi etusormella. Vieraile vaatteita tai käsityöperinnettä esittelevässä näyttelyssä. 5. Ota yhteisselfie taiteilijan omakuvan kanssa. 55 #MUSEOHAASTE Museohaaste on hauska tapa tutustua museoihin ja löytää niistä uusia sisältöjä, olit sitten museonoviisi tai pitkän linjan museofani. Haasteeseen voi tarttua missä vaiheessa vuotta tahansa ja jatkaa niin pitkään kuin haluaa. Jaa Museohaaste-kokemuksiasi ja seuraa muiden haasteiden toteutumista sosiaalisessa mediassa tunnuksella #museohaaste
45. 48. Osallistu museossa työpajaan. 49. Vietä sadepäivää museossa. 12.Bongaa museoista kaikki neljä elementtiä: maa, ilma, vesi ja tuli. 17.Perehdy elokuvaan, dokumenttiin tai kirjaan, joka syventää tietämystäsi näyttelyn teemasta tai taiteilijasta. Vieraile museossa samalla musiikkia kuulokkeista kuunnellen tai nauti muulla tavalla musiikista museossa. 16.Tutustu museossa tieteiden tai tekniikan ihmeelliseen maailmaan. Suorita samassa museossa viisi eri haastetta. Etsi lempieläimesi museosta. 38. 27.Vieraile museossa, joka sijaitsee luonnon helmassa. Ota selvää museon rakennuksesta ja sen arkkitehdista ennen museovierailua. 29.Tutustu museossa yli tuhat vuotta vanhaan esineeseen tai paikkaan. Etsi museoista käyttöesine, joka on sinulle tuttu omasta arjestasi. Osallistu museossa järjestettävään tapahtumaan, esimerkiksi tapahtumapäivä, konsertti, teatteriesitys, taiteilijatapaaminen. 10.Näe teos tai näyttely, jossa käsitellään ilmastonmuutosta. 23.Kulje vähintään kahden näyttely salin läpi osoittaen jatkuvasti katseesi kohdetta eteen ojennetun kätesi etusormella. 40. Etsi museosta asu, johon haluaisit pukeutua seuraavan kerran, kun menet juhliin. 41. Vieraile talomuseossa tai kotimuseossa tutustumassa entisajan elämään. 47. 43. 31.Vieraile näyttelyssä, jossa on mukana liikkuvaa kuvaa. 13.Seikkaile historiallisessa linnassa. 22.Tutustu oman kotipaikkakuntasi historiaan museossa. 30.Pyydä museovierailulle mukaan tuttava, joka ei yleensä käy museoissa. Kierrä näyttely ”nahkakiikarit” silmillä. 50. Matkaa liikennevälineitä esittelevään museoon. Vaihda pari sanaa näyttelyssä tuntemattoman ihmisen kanssa. Leikkaa sivu irti ja ota mukaasi museoon.. Etsi museoista teos tai historiallinen kuva, jossa kuvataan merta tai järvimaisemaa. 28.Ota kuva museosta ulkoa. 21.Etsi museoista teos tai esine, joka on tehty syntymävuotenasi. 33.Vieraile museossa, joka on avattu viimeisen 10 vuoden sisällä. 39. 34.Koe taidetta, johon saa koskea tai jonka sisään saa sukeltaa. 26.Tutustu merkkihenkilön kotimuseoon. Asu voi löytyä myös maalauksesta tai valokuvasta. Katso teos tai tallenne kokonaan alusta loppuun. 7.Käy museossa lasten seurassa tai kokeile yhtä Museopuuha-tehtävistä osoitteessa museot.fi/ lapsille. 56 MUSEO 1/2019 6.Etsi taideteos, historiallinen valokuva tai esine, joka kuvastaa sinulle tärkeitä arvoja. Tunnelmoi joulua museon joulu tapahtumassa tai joulunäyttelyssä. 19.Luo näyttelystä inspiroituneena oma teos, esimerkiksi valokuva, teksti tai piirros. 25.Etsi museoista taideteos, jonka voit kokea ainakin kahdella aistilla. Keksi oma museohaaste ja toteuta se! Jaa halutessasi haaste tunnuksella #museohaaste tai lähetä se osoitteeseen viestinta@museot.fi . 44. 24.Vieraile museossa muualla kuin kotiseudullasi. Nahkakiikarit saat muodostamalla molemman käden peukalolla ja etusormella ympyrät ja nostamalla ne silmillesi. 15.Vieraile näyttelyssä, jonka nimessä on adjektiivi. 18.Etsi näyttely tai teos, joka vaikuttaa tunteisiisi: herättää sinussa esimerkiksi surua, iloa, haikeutta, saa nauramaan tai vihastuttaa. 11.Istu kymmeneksi minuutiksi alas ja kirjoita ylös viimeisimmän museo käyntisi herättämiä ajatuksia. 37. 32.Osallistu opastukselle. 8.Tutustu Suomen sotahistoriaan museossa. 36. 46. 20.Vieraile näyttelyssä tai museossa, jonka normaalisti jättäisit väliin. 9. 42. 35. 14.Löydä seuraava vierailukohteesi Museo-lehdestä tai kysy vinkki museossa työskentelevältä henkilöltä. Vieraile kahdessa eri museossa yhden päivän aikana
” Lehti tulee luettua kannesta kanteen ilmoituksineen. Palkinnoista kaksi on lapsille suunnattua Elina Kuore lahden kirjoittamaa ja Nunnu Halmetojan kuvittamaa Museo seikkailu-kirjaa. Niitä lisää. PARAS JUTTU 4/2018 Lukijat äänestivät edellisen lehden parhaaksi Anneli Lenkkerin kirjoittaman Tyttö, joka kirjoitti Frankensteinin. Syvyyttä määrän sijaan.” ” Pikkumuseoiden esittelyä koko Suomen alueelta. Tämän lehden ja kortin myötä on löytynyt paljon yhteistä tekemistä museoissa ystävien kera.” ” Hieman ennakkoluuloisena tilasin lehden aikanaan, mutta koin positiivisen yllätyksen. Merja. Kirja on Musekortin ja Nemo-kustannuksen yhteistuotantoa. Hieno kurkistus museomaailman kulisseihin!” ” Paperilehti on ihana lukea ja pitää fyysisesti käsissä ja repiä tai leikellä kuvia ja tekstejä moniin tarpeisiin.” ” Innostaa käymään museoissa. Esimerkiksi kesän matkoja suunnitellessa olisi hyvä painaa mieleen matkan varrella olevia museoita, jotta opaskyltit eivät vilahtaisi ohi arvaamatta.” ” Kaikki museotyötä "kulissien takana" koskevat jutut ovat kiinnostavia, kun itse alalla työskentelee. Mikä inspiroi. Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun PALAUTETTA LUKIJAKYSELYSTÄ SYKSYLTÄ 2018. Arvomme vastaajien kesken neljä kirjapalkintoa. Ihana lehti vie aina mennessään uuden tiedon äärelle ja tarjoaa ideoita uusille mielenkiintoisille kokemuksille ja elämyksille.” ” Kunnon artikkelit, jotka avaavat uusia näkökulmia, ovat harvassa nykyään. 57 ANNA PALAUTETTA Palautteesi auttaa meitä kehittämään lehteä. Niistä tulee ahaa-elämyksiä.” Vastaa tällä lomakkeella tai sähköpostilla info@museoliitto.fi 25.4.2019 mennessä. M ikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Mitä kaipaisit. Mikäli onni suosii arvonnassa, kumman kirjan haluaisit: Kirjoita meille ” Lisää kirjallisuusaiheita. Kaksi kirjoista on Helsingin kaupunginmuseon julkaisemaa ja Minna Sarantola-Weissin kirjoittamaa Aurora Karamzinista kertovaa kirjaa
KESÄNUMERON TEEMANA URHEILU Kesäkuussa ilmestyvässä Museo-lehdessä urheillaan. Lehtiä ei veloiteta, jos ilmoitat irtisanomisesta kirjallisesti kahdeksan vuorokauden kuluessa ensimmäisen lehden saatuasi. Ulkomaille meneviin tilauksiin tulee postituslisä. Miten urheilun ja museoiden suhde pelittää. Pohjoismaiden johtavana taidelogistiikan toimijana tarjoamme mukautettuja palveluita näyttelykokonaisuuksien rakentamisesta, yksittäisten töiden varastointiin, kuljetukseen ja installointiin. Ulkomaantilauksiin lisätään 15 € postituskulut. www . 58 MUSEO 1/2019 Käytä tätä palvelukorttia, kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksesi tai tee ne verkossa museolehti.fi Vanha osoite tai tilauksen maksaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Uusi osoite tai lahjan saaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Päiväys ja tilaajan allekirjoitus Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista. Miten liikunta näkyy taiteessa. MUSEOLEHTI.FI TH E N AT IO N A L FO O TB A LL M U SE U M , EN G LA N D. Tilauksen voi keskeyttää ennen tilauskauden loppua joko puhelimitse 0444 300 701 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan, veloitetaan vastaanotettujen lehtien hinta. SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS PALVELUKORTTI Suomen museoliitto maksaa postimaksun JOHTAVA MUSEOALAN AIKAKAUSLEHTI NELJÄ KERTAA VUODESSA Itselleni Lahjaksi Vuositilaus 38 euroa Jäsentilaus 25 euroa Kestotilaus 34 euroa Opiskelijatilaus 25 €, opiskelijakortin no.: Muutan osoitteeni — / 201— alkaen Irtisanon tilaukseni 1/2 MUSEO-lehti MTAB käsittelee korvaamatonta kulttuuriperintöämme ammattitaidolla –ympäristövaikutukset huomioiden. Juttua on luvassa ainakin Englannin Kansallisesta Jalkapallomuseosta Manchesterista sekä kotimaan urheilumuseoista. mtab.fi LOGISTICS, STORAGE AND WAREHOUSING fine art HISTORIAN SIIRTOA HELLÄSTI MUSEO 2/2019 ILMESTYY 7.6. Lisäksi kattava katsaus kesämuseoihin lomamatkojen varrelle ja Vuoden museo ja Vuoden museoviestintäteko -voittajien esittelyt
Pohjoismaiden johtavana taidelogistiikan toimijana tarjoamme mukautettuja palveluita näyttelykokonaisuuksien rakentamisesta, yksittäisten töiden varastointiin, kuljetukseen ja installointiin. Käytä tätä palvelukorttia, kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksesi tai tee ne verkossa museolehti.fi 1/1 MTAB MTAB käsittelee korvaamatonta kulttuuriperintöämme ammattitaidolla –ympäristövaikutukset huomioiden. mtab.fi LOGISTICS, STORAGE AND WAREHOUSING fine art HISTORIAN SIIRTOA HELLÄSTI. www
UUSIA KOHTAAMISIA KAIKILLE AISTEILLE EMMA / SUOMEN KELLOMUSEO / KAMU / SUOMEN LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ / EMMA SHOP / CAFÉ WEEGEE / WWW.WEEGEE.FI AHERTAJANTIE 5, ESPOO / VERKKOKAUPPA: SHOP.EMMA.MUSEUM TAPAHTUMAT 30.–31.3. for a Scene 26.3.–7.7. Jonathan Meese, Daniel Richter, Tal R: The Men Who Fell from Earth 30.1.–26.5. Lasten museofestarit: Traf?c Jam 11.5. SUOMEN MUSEOLIITTO ANNANKATU 16 B 50, 00120 HELSINKI. alkaen Menopelileikki KELLOMUSEO 3.5.2019–5.1.2020 Koru & Taito 80v. Museokorttiklubi UUDET NÄYTTELYT: EMMA 30.1.–7.7. Joka kuukauden 1. Jonna Kina: Arr. perjantai museot avoinna klo 21 saakka, vapaa pääsy klo 17-21. Juhana Moisander: Ethology of a Man KAMU 14.2.2019–2.2.2020 Katse horisontissa näyttely merellisestä Espoosta LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ 26.3