Museo 1/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ ENTISAIKOJEN HOITOKEINOT Metsä hyvinvoinnin lähteenä Sinkan Arja Elovirta: TAIDE TEKEE HYVÄÄ K AT A R IIN A SA LM I Miksi Suomessa ei ole SAUNAMUSEOTA. 1 / 2021 HYVINVOINTI • 9,80 €
09 54212100 Beacon-sarja valaisee mm. Concord Beacon Muse Tune LED Museovalaistuksen uusi aikakausi on alkanut Beacon Muse Tune LED -valaisimella voidaan toteuttaa täydellinen valaistus. seuraavissa museoissa: Urheilumuseo, Helsinki Amos Rex, Helsinki Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki Turun linna, Turku Museokeskus Vapriikki, Tampere Biologinen museo, Turku Apteekkimuseo, Turku Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa Työväenmuseo Werstas, Tampere Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää Savonlinnan kaupunki/Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum, Tornio Lusto – Suomen metsämuseo, Punkaharju. Innovatiivisella Beacon Muse Tune LED -valaisimella säädät värilämpötilan ja avautumiskulman tilanteen mukaan, kaikki ominaisuudet yhdessä ja samassa tuotteessa! Lisäksi valaisin on aina himmennettävissä, valittavissa myös huikea älypuhelinsovellus. www.sylvania.fi P. Vastaamme vaativimpiinkin valaistusvaatimuksiin ja uskomme, että Beacon Muse Tune LED on markkinoiden kehittynein ja älykkäin valaistusratkaisu museoihin, gallerioihin ja erilaisiin näyttelytiloihin. Enää ei tarvita useita erilaisia avautumiskulman tai värilämpötilan omaavia tuotteita, yksi tuote riittää
48 JOTAIN AIKUISILLE, JOTAIN LAPSILLE Seksuaalija pariterapeutti Elina Tanskasen näyttelyvinkit. 20 PALA KARHUA SÄRKYYN, KIITOS! Kansanparantajien työvälineet syynissä. 19 TARVITSEMME HYVINVOINTIA, JOTA EI VOI OSTAA Stand-up -koomikko Iikka Kiven kolumni SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä 24 LÖYLYÄ LISÄÄ Miksi Suomessa ei ole saunamuseota. 53 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ristikko. 33 MAKUMATKALLA MUSEOSSA Museoravintolasuositukset kevääseen 36 KOKEMUS ESITYSTAITEEN YTIMESSÄ Esitysja kaupunkitaiteilija Meiju Niskalan teokset kutsuvat kokemaan. Digitaalisen näköislehden voi ostaa irtonumerona Lehtiluukku.fi -palvelusta osoitteesta lehtiluukku.fi/lehdet/museo .. 56 NÄYTTELYLIITE 59 ANNA PALAUTETTA MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET MUSEO on irtonumeromyynnissä myös seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma ja R-kioski. 29 MYSTINEN SUOLISTO Ruoansulatus ja mikrobimaailma tulevat tutuksi Tiedekeskus Heurekassa. 14 RAJOJA RIKKOMALLA Museonjohtaja Arja Elovirran mielestä taide kuuluu kaikille. 54 #MUSEOHAASTE Museokortti haastaa tutustumaan museoihin uusista näkökulmista. 50 KATSO IHMISTÄ Ismo Höltön valokuvat kertovat tarinaa ihmisenä olemisesta. 44 TERVEYSTIETOA KANSALLE Viron terveysmuseo Tallinnassa tarjoaa tietoa ja tekemistä. 4 KORONA AVAA ELÄMÄN MERKITYKSIÄ Pekka Saurin pääkirjoitus 5 VUODEN MUSEO-FINALISTIT VALITTU Finaaliin jatkaa kuusi museota. 8 MIELENRAUHAA METSÄSTÄ Korona-aika muutti metsäsuhdettamme. H A N N U PA K A R IN EN / SU O M EN SA U N A SE U R A V E SA TY N I IN K ER I K A LL IO 42 HETKIÄ ARJEN YLÄPUOLELLA Gallup: Miten museot ovat vaikuttaneet hyvinvointiisi
Tuntuu mahdottomalta ennustaa, milloin niitä voidaan helpottaa. Saattaa käydä niinkin, että rajoituksia vielä tiukennetaan ennen kuin rokotukset alkavat purra. Pekka Sauri Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtaja. Vaikka koronan talttumisen jälkeen työnteko suurin piirtein palautuisi entisiin työyhteisöihin, etätyö luultavasti asettuu pysyväksi osaksi tavanomaista työelämää. Sen jälkeen meillä on käytössämme entistäkin paremmat mahdollisuudet elämän merkitysten syventämiseen. Samaan tapaan kuin etäkokoukset eivät korvaa fyysistä työyhteisöä, digitaaliset elämykset tuskin koskaan korvaavat lähielämyksiä. Ne voivat kuitenkin laajentaa ja kirkastaa lähielämyksiä sekä antaa niille yhä enemmän merkitystä. Sama pätee elämyksiin, kulttuuriin ja viihteeseen. Odottamattomat kriisit tapaavat antaa vauhtia teknologian kehitykselle. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2021 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € määräaikainen digitilaus 19 €, irtonumero 4,90 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Katariina Salmi PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E KORONA AVAA ELÄMÄN MERKITYKSIÄ T ätä kirjoittaessani koronapandemian hillitsemiseen liittyvät kokoontumisrajoitukset ovat edelleen voimassa. Museoiden digitalisoituminen on onneksi ollut ripeässä vauhdissa jo ennen koronapandemiaa. Toivotan kaikille museoiden ystäville ja ylläpitäjille sinnikkyyttä, iloa ja optimismia. Tämäkin ilmiö todennäköisesti vakiintuu jo pelkästään siksi, että elämysten kokeminen ei enää edellytä siirtymistä paikasta toiseen. Ilmiö liittyy myös museokäynteihin. Yhä suurempi osa museoiden aineistoista on kiinnostuneiden ulottuvilla älylaitteen kautta. Kun fyysiset käynnit elämysten äärelle ovat rajoitusten takia miltei loppuneet, yhä suurempi osa elämyksistä on siirtynyt digitaaliseen maailmaan. Poikkeustilan kestosta emme vielä tiedä, mutta se päättyy jonakin kauniina päivänä. Ihmisten turhautuminen etäkokouksiin tuo todennäköisesti markkinoille helppokäyttöisempiä ja todentuntuisempia kokoussovelluksia. 59. Digimuseo.fi-palvelu on vaivattomasti kaikkien käytettävissä. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori TUOTTAJA Jenna Honkanen ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Taina Myllyharju, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Saana Darth, Inkeri Kallio, Iikka Kivi, Heli Kärkkäinen, Tuomas MacGilleon, Silja Massa, Maria Paldanius, Meri Parkkinen, Jenna Parmala, Päivi von Rabenau, Roni Rekomaa, Katariina Salmi, Tytti Steel, Elina Tanskanen, Erkki Vuokila KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Näyttää siltä, että korona on kiihdyttänyt erityisesti tietoja viestintäteknologian etenemistä
Uudistuksen tavoitteena oli säilyttää alkuperäinen tunnelma, mutta tehdä kohteesta entistä elävämpi ja helpommin saavutettava. TEKSTI TUULI RAJAVUORI V uoden museon tunnustuspalkinto jaetaan tänä vuonna seitsemättä kertaa. Se on ainutlaatuinen Pommern on tuttu lähes kaikille Maarianhaminassa käyneille. MERIKESKUS VELLAMO Kohtalona Ruotsinsalmi on Suomen merimuseon ja Kymenlaakson maakuntamuseon uusi päänäyttely. Å LA N D S SJÖ FA R TS M U SE U M SO IL E TI R IL Ä / M U SE O V IR A ST O. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu koronatilanteen takia. Pommern avattiin uudistettuna vuonna 2019. Näyttelyprosessin aikana paikallisia yrityksiä kannustettiin historian hyödyntämiseen tuotteistamisessa ja palvelujen kehittämisessä. Näyttely avattiin kesäkuussa 2020 ja sitä edelsi monivuotinen prosessi, jossa uudistettiin näyttelysuunnittelun rakenteet. Näyttelyä on hyödynnetty myös koko alueen matkailun kehittämisessä. Museoon on esimerkiksi tuotettu ääniopastus, joka johdattelee kävijän merelliseen seikkailuun 1930-luvulla. Alusta ympäröivästä uudesta laiturista on tullut ahvenanmaalaisten Näyttelyn tavoitteena on esitellä sotahistoriaa niille, jotka eivät lähtökohtaisesti ole siitä erityisen kiinnostuneita. myös maailman mittakaavassa: alus on säilynyt lähes muuttumattomana siitä lähtien kun se valmistui telakalta lähes 120 vuotta sitten. Vuonna 2021 finalisteina on siis kaikkiaan kuusi museota. Paikallisille se on tärkeä symboli. Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä aikakauden elämäntarinat tulevat lähelle visuaalisten elementtien ja elokuvallisen kerronnan kautta. MUSEOALUS POMMERN Museoalus Pommern on ahvenanmaalaisten symboli merelle ja merenkulkuperinteelle. < Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn elokuvallinen kerronta vie museovieraan mennessään. MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta VUODEN MUSEO -FINALISTIT VALITTU Vuoden museo 2021 -kilpailun finaaliin on valittu kolme museota: Merikeskus Vellamo Kotkasta, Museoalus Pommern Maarianhaminasta ja Urheilumuseo Helsingistä. Näyttely houkutteli heti ensimmäisenä kesänä runsaasti kävijöitä. Viime vuoden finalistit Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Turusta, Helinä Rautavaaran museo Espoosta ja Suomen maatalousmuseo Sarka Loimaalta siirtyivät suoraan tämän vuoden finaaliin
Perinteinen kronologinen esittäminen on vaihtunut ilmiöpohjaiseen esittämiseen. toukokuuta 2021. Kävijän mielikuvissa käyntiin liittyy paljon muutakin kuin näyttelykäynti, kuten esimerkiksi vierailu museokaupassa ja museokahvilassa”, sanoo Miettinen. TO M I PA R K KO N EN / U R H EI LU M U SE O R O N I R EK O M A A. Vuoden museokauppa -kilpailun palkintolautakuntaan kuuluvan Aino-Marja Miettisen mielestä Vuoden museokaupan palkitsemisesta on tullut ajankohtaista, koska museokauppatoiminta nähdään yhä olennaisempana osana museotoimintaa. Museokierrokselle lähdetään pukukaapin kautta, ja se etenee Helsingin olympialaisten 1952 kautta muun muassa urheilusankareihin ja talviurheilun muutokseen. Uudistuneet tilat ja päänäyttely tarjoavat katsojalle tunteita ja elämyksiä. Kauppoja kuvaa yksilöllisyys ja persoonallisuus. Uusi museokonsepti on saavuttanut sekä yleisön että museoja merenkulkuammattilaisten suosion. Vuorten valloittaminen, aavikoiden halki juokseminen, maantiepyöräily ja skeittaus kohtaavat e-urheilun. Urheilumuseon vahvuus ovat laajat arkistokokoelmat, joihin kuuluu esineitä, valokuvia, asiakirjoja ja kattava urheiluhistoriallinen kirjasto. Se voi olla myös tunnustus kokoelmiin, näyttelyihin tai museopedagogiaan liittyvistä saavutuksista tai muusta innovatiivisesta toiminnasta. VUODEN MUSEO -PALKINNOT Vuoden museo -kilpailun palkintolautakunta tutustuu kevään aikana finalistimuseoihin ja jakaa palkinnot Valtakunnallisten museopäivien yhteydessä järjestettävässä Museopalkintogaalassa Turussa 27. V uoden museo -tunnustuspalkinto myönnetään museolle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta omalla toiminta-alueellaan. Gaalassa jaetaan myös Vuoden viestintäteko -palkinto sekä ensimmäistä kertaa Vuoden museokauppa -palkinto. Niitä käytetään aktiivisesti tietopalveluja tutkimustarkoituksiin. MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta kokoontumispaikka, jonne tullaan viettämään aikaa ympäri vuoden. URHEILUMUSEO Urheilumuseo palasi Olympiastadionille viiden väistötiloissa vietetyn vuoden jälkeen syksyllä 2020. Pommern on Ahvenanmaan suosituin matkailukohde. Museon parvella esitellään ympäristöjä, joita ei ole ensisijaisesti suunniteltu urheilukäyttöön. Suomessa on noin 350 museokauppaa. Urheilumuseon moderni näyttelyarkkitehtuuri sopii hyvin historialliseen ympäristöön. ”Museokäynti on kokonaiselämys. Museokaupat tunnetaan erikoisliikkeinä, joiden tuotevalikoima poikkeaa muista kaupoista. ”Toivomme, että uusi palkinto tuo ansaittua näkyvyyttä museokaupoille”, sanoo Vuoden museokauppa -palkintolautakunnan koordinaattori Emilia Merisalo
Maaliskuun sulku kuitenkin katkaisi lupaavan kasvun. Gaala huomioi koko kulttuurin ja taiteen kentän. ” Miksi museot ovat suljettu, mutta baarit ja kuppilat auki. MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta MATKAILU AVARTAA Museot tarjoavat monelle matkailijalle mahdollisuuden kokea vieras maa ja kulttuuri erityisellä tavalla. ”Mielessä kävi juhlahumua seuratessa, mitä Simberg olisi pitänyt Meksikosta.” MUSEOIDEN KORONAVUOSI Koronaviruspandemia pienensi museoiden kävijämääriä vuonna 2020. Tarkoituksena on palkita tekoja, teoksia ja tekijöitä, joissa on jotain uutta, omaperäistä tai tärkeää.” Yle uutisoi joulukuussa 2020 käynnistävänsä yhdessä kumppanien kanssa vuosittaisen Kulttuurigaalan, joista ensimmäinen televisioidaan suorana torstaina 25.11.2021. Esimerkiksi Didrichsenin taidemuseo teki kaikkien aikojen kävijäennätyksen, kun museossa vieraili lähes 75 000 ihmistä. ” Kuopiossa avautuva Kantti aloittaa näyttelytoiminnan Leonardo da Vincin elämään liittyvällä näyttelyllä. Näyttelyssä perehdytään Leonardo da Vincin elämään, keksintöihin ja koneisiin. Tapahtumien ja ryhmävierailujen peruutukset sekä kansainvälisten turistien puuttuminen vaikuttivat merkittävästi museokäynteihin. Näyttelyjen ollessa kiinni moni museo alkoi kehittää digitaalisia palveluja, kuten virtuaaliopastuksia. Heinäkuussa Museokortilla tehtyjen vierailujen määrä ylsi kaikkien aikojen ennätykseen. Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 3.1.2021. Lukuisissa museoissa vuosi 2020 alkoi lupaavana ja kävijämäärät olivat edellisiä vuosia suurempia. Lammassaaren mielestä luurangot olivat yhtä inhimillisiä kuin Hugo Simbergin Kuolemat. Museotilassa oli pienoismalleja, seinille heijastettuja kuvia ja suullisia selostuksia. MUSEO-lehden 1/1991 jutussa Pääkallojen ja tequilan maa taidehistorioitsija ja museoammattilainen Taina Lammassaari kertoi mieleenpainuvasta työmatkastaan Meksikoon. ”Ne virkistivät mukavasti museossa käyskentelyn lomassa.” Meksikon-matka ajoittui vainajien muistopäivän aikaan, jolloin luurankoja oli esillä kaikkialla. Muutamien museoiden kävijämäärät kasvoivat kuitenkin koronasta huolimatta. Kesä toi hengähdystauon korona-arkeen. MUSEO-lehti on hiilineutraali painotuote. Tällä hetkellä PunaMusta tukee metsien istuttamista Etiopiassa. Erityisen vaikutuksen Lammassaareen teki Mexico Cityn antropologinen museo. ”Museo on erinomainen esimerkki siitä, miten elämykset ja tieto on porrastettu niin, että katsoja voi edetä tiedonhankinnassa sekä loogisessa että haluamassaan järjestyksessä.” Näyttelysuunnitellussa oli otettu huomioon myös lukutaidottomat kävijät. Lammassaari oli myös vakuuttunut museoravintolan tequilapohjaisista drinkeistä ja magaridoista. Tunnetuimpien taideteosten jäljennöksiä on esillä myös Kuopion taidemuseossa.” Savon Sanomat uutisoi 10.12.2020 kansainvälisestä kiertonäyttelystä L3dnardo da Vinci , joka tulee ensimmäistä kertaa Suomeen. Osa museoista tallensi poikkeusajan ilmiöitä jälkipolville. Lehden painotalo PunaMusta on sitoutunut vähentämään päästöjä tuotannon jokaisessa vaiheessa. Näyttely avautuu Kuopion Kantissa 15.4.2021.. Ohjelmaan oli yhdistetty lukuisia museovierailuja. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. Museoviraston keräämien alustavien tietojen mukaan vuonna 2020 ammatillisesti hoidetuissa museoissa vierailtiin noin 4,5 miljoonaa kertaa. Kevään täyssulku vaikutti museoiden toimintaan koko maassa ja loppuvuodesta monet museot joutuivat sulkemaan näyttelytilat uudelleen. Vierailumäärät kasvoivat 38 prosentilla verrattuna vuoden 2019 heinäkuuhun. Museoissa ja näyttelytiloissa maskisuosituksen noudattamista on helppo vahtia ja vaatiakin, ja maskinkäyttö on luontevaa, kun näyttelyissä pääasiassa keskitytään katselemaan.” Helsinkiläisen Pipsa Kostamon mielestä korona-aikana ihmiset tarvitsevat virikkeitä mielelleen. Käyntimäärät vähenivät siis reilulla kolmella miljoonalla käynnillä edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2019 museokäyntejä tilastoitiin 7,6 miljoonaa. Jenna Honkanen MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN ” Kulttuurigaalassa palkitaan laaja-alaisesti suomalaista kulttuuria ja nautitaan upeista esityksistä
K un koronavirus eristi viime keväänä suomalaiset koteihinsa, tutut rentoutumistavat menivät uusiksi. Se oli paikka leikkiä, kiipeillä ja rakentaa majoja. Koronavuosi sai monet suomalaiset pohtimaan suhdettaan metsään. Lumi narskuu jalkojen alla, mitään muuta ei kuulu. Ravintolat, museot ja näyttelyt olivat suljettuina, tapahtumat ja kyläilyt peruttu. Osa metsän asukkaista jatkaa sitä paitsi eloa entiseen malliin. Lammen rannassa suopursujen lehdet roikkuvat maata kohti, kuin kuolleina. Hiirten, oravien ja jänisten jäljet risteilevät hangella. Viime vuonna metsästä tuli entistä tärkeämpi monille – niin minullekin. Kaupungin ollessa kiinni huomasin hakeutuvani metsään aiempaa useammin. Lomamatkojen sijaan suunnittelin patikointiretkiä, eikä ulkona syöminen tarkoittanut enää ravintoloita, vaan laavuja nuotiopaikkoja. Metsään oli helppo mennä, koska se oli minulle entuudestaan tuttu. Eivät kasvit ole mihinkään kuolleet, ne vain lepäävät ja odottavat kevään saapumista. Kasvaessani kadotin luontoyhteyden pitkäksi aikaa. Lapsuus maaseudulla tarkoitti, että metsää oli joka puolella. TEKSTI TUOMAS MACGILLEON KUVAT RONI REKOMAA 8 MUSEO 1/2021 ESSEE Metsä tekee hyvää. Niille metsä on koti ja koko elämä, monille ihmisille yksi paikka viettää aikaa. Tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt ja jähmettänyt ympäröivän maiseman paikoilleen. MIELENRAUHAA METSÄSTÄ P akkanen piirtää hengitysilmasta pilviä, jotka ehtii nähdä juuri ennen kuin ne katoavat. Kuura koristaa jokaista lumivaipan läpäisevää runkoa ja varpua, ja oksat näyttävät saaneen ylleen paksun sokerikuoren. Se oli leikkialusta, joka muuttui mielikuvituksen voimalla miksi Metsät ovat aina olleet arvokas osa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Lapsena metsä oli sivuosassa. Mutta kun lehden hieraisee rikki, tuttu huumaava tuoksu tunkee nenään. Nyt kun hapuilen sitä takaisin, huomaan että luonto on sama kuin ennen, mutta minä olen muuttunut. Tilalle piti keksiä jotain muuta
Teollisuus tekee sen, mitä kuluttajat haluavat ostaa. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, joista monelle metsä on tärkeä tulonlähde. Aikuisena huomio kiinnittyy tarkemmin puihin ja kasveihin, siihen mitä on juuri nyt silmien edessä. Väliin mahtuu koivuja ja muutama katajakin. Suomalaisten metsäsuhdetta on tallennettu tänne, Suomen Metsämuseo Luston kokoelmiin. Kansallispuistoissa on ollut jatkuvasti enemmän kävijöitä koko 2000-luvun ajan. Eduskunnan käsiteltävänä on kansalaisaloite, joka kieltäisi avohakkuut valtion metsissä. Kivenheiton päässä avautuu paljas kaistale myllättyä maata. Lumen seasta pilkistää risujen ja juurakkojen lisäksi ohuita ja paksuja kantoja. > Suomen maa-alasta yli 80 prosenttia on metsän peitossa. Lustossa pohditaan juuri nyt, miten museo voisi tallentaa korona-ajan metsäsuhdetta ja siihen liittyviä kokemuksia. Myös Lustossa vierailijoiden määrä on kasvanut tasaisesti. Niitä on väistämättä myös retkeilyreittien varrella. Metsän merkitys ja arvo riippuu siitä, keneltä kysyy. Rentoutumista ja mielenrauhaa etsivälle näky on aika rujo. Toisen maailmansodan jälkeen metsäteollisuudella oli merkittävä rooli jälleenrakentamisessa ja sotakorvausten maksamisessa. Arvojen, näkökulmien ja tavoitteiden kirjo on suuri, ja ne ovat osittain ristikkäisiä”. Hakkuiden lisäksi luontoa on muutettu esimerkiksi ojittamalla soita. Haluaisin ajatella, että maailman polvilleen panneella pandemialla on ollut myös hyviä vaikutuksia. Ihminen tekee päätöksen luonnon puolesta, kuten ennenkin. E telä-Suomen metsistä enää 1–3 prosenttia on luonnontilaisia. L ammen reunalla kiemurtelevan polun metsänpuoleista reunaa hallitsevat kuuset ja männyt. Luonnonsuojelujärjestöt perustelevat kieltoa luontoja virkistysarvoilla sekä ilmastonmuutoksella. Toisaalta on ymmärrettävää, että metsäteollisuus vastustaa ajatusta rajoittaa hakkuita. Vienti oli hyvin < Suomalaiset ovat aina eläneet vuorovaikutuksessa metsään. Luonnonsuojelun näkökulmasta teot on helppo tuomita huonoiksi. Museoiden, arkistojen ja kirjastojen sisältöjä tarjoavassa Finna-verkkopalvelussa Luston aineistot olivat viime vuonna viidenneksi suosituimpia. Koronavuosi näkyy piikkinä tilastoissa, mutta kyse ei ole vain hetkellisestä ilmiöstä. Leena Paaskosken mukaan tämä kaikki kertoo metsien ja metsäkulttuurin kiinnostavuudesta. Hän toteaa, että metsiin liittyvä keskustelu on nyt ennennäkemättömän vilkasta. Ihmiset ovat taas muistaneet metsien olemassaolon, ja vaikutus kestää toivottavasti pitkään”, hän sanoo. Etelä-Suomessa retkeilijöitä oli välillä ruuhkaksi asti. Eteläisessä Suomessa ei tarvitse kulkea kovinkaan kauas tullakseen hakkuuaukon äärelle. Sama on tapahtunut ennenkin, toisissa kriiseissä. Sitten puiden välistä alkaa näkyä taivasta. On selvää, että luonnolle olisi parasta, ettei ihminen kajoaisi siihen lainkaan. tahansa. Samalla oma mieli lepää, paremmin kuin missään muualla. Vuoden 2020 alkupuoliskolla kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat keskimäärin viidenneksen edellisvuodesta. 9 ESSEE Metsä tekee hyvää ” Kasvava kiinnostus metsiä kohtaan näkyy myös museoissa.. ”Harva tuntuu suhtautuvan metsiin penseästi. Sen näkökulmasta tärkeintä on varmistaa raaka-aineen saatavuus. Se metsä, johon minäkin olen lapsesta asti tottunut, on ihmisen voimakkaasti muokkaamaa talousmetsää. Kun luonnolle antaa sen ansaitseman huomion, näkee kauneutta ja mielikuvituksen rajat ylittävää monimuotoisuutta. M ännyt hallitsevat maisemaa myös Punkaharjulla. Metsillä on merkitystä myös muille kuin retkeilijöille. Samaan aikaan pitää tunnustaa, että ilman metsäteollisuuden kehittymistä tuskin asuisimme yhdessä maailman vauraimmista maista. ”Metsä tuntuu turvalliselta hetkessä, jossa tavalliset elämäntapaan liittyvät asiat eivät enää toimi. Löysin tieni takaisin metsään, enkä ole ainoa. Luston kehittämisjohtaja, kansatieteen dosentti Leena Paaskoski on huomannut, että metsän vetovoima on ollut korona-aikana entistä suurempi. Viime kädessä metsien kohtaloon vaikuttaa tietenkin se, miten paljon metsäteollisuuden tuotteille on kysyntää
Meissä elää vahvasti ajatus metsistä yhteisenä omaisuutena. Molempia tehdään, kyse on enimmäkseen siitä, kuinka paljon. Moni on sanonut, että oma metsäsuhde on muuttunut sen jälkeen, kun on perinyt tai hankkinut metsää”. Asiat ovat harvoin yksiselitteisen hyviä tai huonoja. Among our specially designed offers, such as modern art trucks, our own packing technology team and conservator services, we now also welcome Museiservice to the MTAB Group. pitkään metsäteollisuuden tuotteiden varassa ja on osittain sitä edelleen. Niin pitkä matka puolella suomalaisista on kotiovelta lähimpään metsään. Leena Paaskoski kertoo, että metsäteollisuuden jäljet näkyvät talouden ja työpaikkojen lisäksi myös asioissa, joita ei tajua heti ajatella. Ei ole mikään ihme, että suurimmalla osalla suomalaisista on jonkinlainen metsäsuhde. Our art handlers have extensive experience to meet many different requierments. Niitä halutaan hakata ja niitä halutaan suojella. K orkeintaan 200 metriä. Metsäteillä on harjoitellut myös moni huippurallikuski.” Sitten ovat metsäpatruunoiden taidekokoelmat ja muut kulttuuriteot. N at io na lm us eu m , St oc kh ol m www.mtab.fi | mtab.se | mtab.dk | mtab.no MTAB_MuseoL_Q1_Print.indd 1 2021-02-04 13:29. Fine Art Logistics is the result of a close and long lasting collaboration with our customers in the art, gallery and museum industries. Hänen mukaansa metsät ovat jatkuvan keskustelun kohde, koska sitä käydään rajatuista näkökulmista. ”Esimerkiksi metsäteollisuuden tarpeisiin rakennettu metsätieverkosto on mahdollistanut kesämökkikulttuurin synnyn. Metsiin liittyvä työ on näkyvästi esillä myös Luston näyttelyissä. Metsiin on aina menty virkistäytymään ja niillä on ollut henkistä merkitystä, joka näkyy kansanperinteessä”. Leena Paaskosken mukaan on tyypillistä, että metsän merkitys on eri elämänvaiheissa erilainen. Metsät eivät ole yksityisalueita, vaan niissä saa kulkea, marjastaa ja sienestää vapaasti. Hieman pidemmällä tulevaisuudessa suomalaisia metsiä odottaa isompi muutos. ”Ehkä ennemmin kannattaisi tavoitella erilaisten arvojen ja tavoitteiden kestävää yhteensovittamista.” L ähitulevaisuudessa keskustelu metsien käytöstä tulee siis jatkumaan. ”En usko, että metsät ovat koskaan olleet suomalaisille pelkästään taloudellinen resurssi. ”Nykyisessä keskustelussa on paljon mielipiteitä ja näkemyksiä, mutta sellainen kokonaiskuva, joka perustuu pitkään ajalliseen jatkumoon ja syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseen, on ehkä vähän puutteellinen.” Paaskoski ei usko, että metsien käytöstä saadaan aikaan konsensusta. ”Voi olla, että opiskeluaikana kiinnostavat muut asiat, mutta perhe-elämän alkaessa lapsia halutaan viedä metsäretkille. Ilmastonmuutos 12 MUSEO 1/2021 ESSEE Metsä tekee hyvää Taking care is what we do. Vaikka luonnonsuojelusta ja metsien virkistysarvoista puhutaan nyt enemmän kuin aiemmin, Paaskosken mukaan metsäsuhteemme ei ole muuttunut toisenlaiseksi
Leena Paaskosken haastattelun lisäksi jutussa on käytetty lähteenä Metsähallituksen tilastoja ja Juha Kauppisen Monimuotoisuus -teosta (2019). V oimakkaan vihreä läikähdys rikkoo haaleiden värien kirjon. Kevät saapuu aikanaan. Luonto on elementtinä ihmistä suurempi, hän sanoo. Jätän varvut, suopursut ja männyt jatkamaan talviuntaan. Tavoitteena on luoda osallistava näyttely, joka paljastaa kävijälle metsän kaikki puolet. tarkoittaa, että pohjoiset metsät asukkaineen joutuvat sopeutumaan pysyvästi lämpimämpiin olosuhteisiin. ”Metsä kiinnostaa kaikkia. Kun metsät ja niitä koskeva keskustelu muuttuvat, museo elää mukana, tallentaa tämän kaiken ja jopa rakentaa siltoja. Ajattelen, että metsään meneminen on oikeastaan kulttuurielämys muiden joukossa. Silloin on taas aika kasvaa. Fine Art Logistics is the result of a close and long lasting collaboration with our customers in the art, gallery and museum industries. Se on joka käynnillä hieman erilainen ja kuitenkin sama, etäinen mutta helposti lähestyttävä. Haluamme tarjota näyttelyssä mahdollisuuden pohtia omaa ja muiden metsäsuhdetta menneisyydestä tulevaisuuteen”. Our art handlers have extensive experience to meet many different requierments. Niinhän se on. Ne kaikki herättävät tunteita ja ajatuksia, joilla on voimaa muuttaa ihmistä. Jotkut lajit pystyvät siihen, toiset eivät. Metsässä on silti jotain muutakin. Among our specially designed offers, such as modern art trucks, our own packing technology team and conservator services, we now also welcome Museiservice to the MTAB Group. Leena Paaskoski kertoo, että sisältöihin haetaan ideoita museon ulkopuolelta ja esimerkiksi erilaisia teemoja käsittelevistä työpajoista. Siellä inhimilliset murheet asettuvat hyvin mittakaavaan”. 13 ESSEE Metsä tekee hyvää Taking care is what we do. ”Metsän kiertoaika on niin paljon pidempi kuin ihmisen oma elinkaari. N at io na lm us eu m , St oc kh ol m www.mtab.fi | mtab.se | mtab.dk | mtab.no MTAB_MuseoL_Q1_Print.indd 1 2021-02-04 13:29 < Suomalaisten moniulottoisesta metsäsuhteesta kielii muun muassa kansanperinne.. Punkaharjulla suunnitellaan Luston uutta ydinnäyttelyä, joka avataan yleisölle 2023. Se kuuluu samaan sarjaan vaikuttavien näyttelyiden, konserttien ja teosten kanssa. Siihen liittyy pysyvyyden tunne, jonka merkitystä en oikein osaa pukea sanoiksi. Lumisateelta suojassa kasvava puolukanvarpu on jäätynyt niille sijoilleen, jääpuikoista tippuvan veden alle. Varpu on luonnon oma taideteos, ylpeä ylistys elämän sitkeydelle. Onneksi Leena Paaskoski osaa. Jos metsät muuttuvat, niin tekevät myös museot
Taidemuseon johtajana aloittanut Elovirta on nyt pari vuotta luotsannut Keravan museopalveluita ja päässyt paneutumaan myös kulttuurihistorialliseen aineistoon. Kun hän aloitti työt Keravan taidemuseon johtajana vuonna 2009, oli selvää, että luvassa olisi uusia näkökulmia ja muutoksen tuulia. Museonjohtaja Arja Elovirta haluaa näyttää keravalaisille, että taide ei tunne rajoja. Hän on tutkinut ja opettanut taidehistoriaa, kuratoinut näyttelyitä, kirjoittanut taiteesta ja ollut Taide-lehden päätoimittajana. Esimerkiksi Pisinmäen kaivaukset alkoivat 14 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 1/2021 < Yhteisöllisyys on Keravan taideja museokeskus Sinkassa tärkeää. RAJOJA RIKKOMALLA K ivikirveitä sisältävät arkistolaatikot oli aseteltu riviin Taideja museokeskus Sinkassa sijaitsevalle työpöydälle. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT KATARIINA SALMI ”Työ ei ehkä kuulu perinteisen museonjohtajan toimenkuvaan, mutta pienessä museossa haluan ja saan myös ideoida ja toteuttaa näyttelyitä.” Elovirta on toiminut taidealan sekatyöläisenä koko uransa ajan. Museo alkoi levittäytyä rajojensa ulkopuolelle ja ihmisten tavalliseen arkeen. Toisinaan päävastuu kuratoinnista lankeaa myös museonjohtajalle. Siksi on myös hyvä, jos ihmisten ei tarvitse erikseen hakeutua taiteen pariin, vaan taide tulee heidän luokseen”, Elovirta toteaa. Sinkan näyttelyt tuotetaan yleensä itse tai yhdessä erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, Elovirta kertoo. Hän oli päättänyt ottaa haasteen vastaan suunnittelemalla pienoisnäyttelyn, joka sai nimekseen Muinainen Kerava ja sen löytäjät. Ratkaisu löytyi taustamateriaaleista. ”Huomasin, että lähes kaikki 1900luvun toisella puoliskolla muinaislöytöjä Keravalla tehneet ihmiset olivat olleet jollakin tapaa merkittäviä henkilöitä. Heillä oli sydämen sivistystä ja silmää menneelle ajalle.” Kontekstitiedoissa vilisivät vuokraviljelijät, nimismiehet, kunnanvaltuutetut ja kansakoulunopettajat. > ”Sinkan toiminnan yksi tärkeä ulottuvuus on erityisryhmien ja taiteen marginaalien näkyväksi tekeminen”, kertoo Elovirta.. Museotoiminta tukee ihmisten hyvinvointia ja tuo merkitystä elämään. M utta mitä tehdä rivissä oleville kivikirveille. ”Keravan taidemuseota pyöritettiin pitkään talkoovoimin, ja siksikin yhteisöllisyys on meidän toimintamme keskiössä. Moni koki, että kaupunki heräsi uudella tavalla eloon. Millaisen näyttelyn niistä voisi Sinkkaan rakentaa. Museonjohtaja Arja Elovirta katseli niitä harmissaan, sillä muinaiset löydöt pysyivät mykkinä
KOULUTUS • Helsingin yliopisto, filosofian lisensiaatti, 1999. Työpäivä päättyy. Tapaaminen museomatkailun kehittämistyön koordinaattori Maria Kuuselan kanssa. Työ on minulle mieluisa osa elämää.” > ”Pääsin jo ensimmäisessä työpaikassani Valokuvataiteen museossa suunnittelemaan näyttelyitä, ripustuksia ja julisteita sekä kirjoittamaan näyttelyesittelyjä”, kertoo Elovirta. Klo 14. Pikainen lounas ja siirtyminen Sinkkaan. Mediasuhteiden ja yhteistyöhankkeiden hoitamista. Klo 11. ARJA ELOVIRTA, 60 • Kotoisin Pieksämäeltä, asuu kumppaninsa kanssa Keravalla TYÖNKUVA • Vastaa museopalveluiden operatiivisesta johtamisesta, kehittämisestä, taloudesta, näyttelyohjelmistosta, kokoelmapolitiikasta ja tutkimustoiminnasta, johtaa henkilöstöä sekä huolehtii mediasuhteista ja verkostojen rakentamisesta. Klo 12. ”Työn alla on hanke, jonka tavoitteena on kehittää museolähtöinen matkailukonsepti yhdessä Tuusulan ja Järvenpään kanssa.” Klo 13. ”Yritän lopettaa työt puoli kuuden aikaan, mutta usein päivä venähtää. ”Aiheena olivat kaupungin palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen.” Klo 18. Toimialan johtoryhmän kokous. Työt alkoivat sähköpostin avaamisella. ”Jos menisin työpaikalle, työmatka kestäisi vain kolmisen minuuttia pyörällä.” Klo 10. Henkilöstöasioita, näyttelyiden lainasopimusten hyväksyntää, kokoukseen valmistautumista. ”Se oli aika hyvä koulu ensimmäisen vuoden taidehistorian opiskelijalle.” 16 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 1/2021. TYÖKOKEMUS • Valokuvataiteen museo, näyttelysihteeri 1980?1982 • Suomen taiteilijaseura, apulaisnäyttelysihteeri 1986?87 • Helsingin Sanomien taidekriitikko 1990?1991 • Helsingin yliopisto, taidehistorian assistentti 1992?2002 • Maaseudun sivistysliitto, projektikoordinaattori 2004?2006 • Taide-lehden päätoimittaja 2006?2009 • Keravan taidemuseon johtaja 2009?2020 • Keravan museopalvelujohtaja 2021 TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ Klo 9
”Samalla painimme museoalan tyypillisten ongelmien kanssa. Kun taideteos, esine tai kuva puhuttelee sekä tunnetta että järkeä, se saattaa jäädä vaivaamaan mieltä pitkäksi aikaa. Moni ensimmäistä kertaa Sinkassa vieraileva on yllättynyt positiivisesti. Kaiken tämän keskellä olen valtavan ylpeä työkavereistani. Moni kun on lahjoittanut myös sukunsa esineistöä museon kokoelmiin.” Kerava-kulmaksi kutsuttuun nurkkaukseen syntyi lopulta näyttely, joka keskittyy erityisesti muinaisten esineiden löytäjiin ja heidän tarinoihinsa. Ja sekin on hienoa, että niinkin moni kansainvälinen taiteilija on nähty meillä Keravalla.” Sinkan seitsemän hengen museotiimin vastuulla ovat sekä taidemuseon että kulttuurihistoriallisen museon tontit. EGSin lisäksi portfoliohaussa viime metreille pääsivät Kati Immonen ja Ville Andersson , jonka teokset ripustetaan vuodeosaston perhehuoneisiin, kunhan niiden remontti valmistuu. Yli sata ihmistä tuli, ja valmistuttuaan talo keräsi valtavasti kiinnostunutta yleisöä. K eravan aseman lähellä sijainnut puutalo oli päällystetty pinkeillä virkatuilla tilkuilla. ”Tällä hetkellä kotiseutumuseon pihapiirissä käyvät virkistäytymässä esimerkiksi viereisen hoivakodin asukkaat, mutta kenties museo voisi olla läsnä ihmisten elämässä vieläkin enemmän.” Samalla kun tätä haastattelua tehdään, graffititaiteilija EGS vetäisee hupun päähänsä, maskin kasvoilleen ja astelee Keravan terveyskeskukseen spraypullot laukussaan. Museon organisaatiouudistuksen myötä Elovirta pohtii aihetta nyt myös kaupungin museokohteisiin kuuluvan Heikkilän kotiseutumuseon kannalta. Sekä taideettä kulttuurihistoriallinen kokoelmamme tarvitsevat pikaisesti uusia tiloja. Tenho Raaterovan esittämät toivekappaleet soivat kuvataiteilija Terhi Ekebomin suunnittelemissa valaistuissa veistoksissa. ”Kutsuimme keravalaiset virkkaamaan pakolaiskeskuksessa asuvien irakilaisja afgaaninaisten kanssa. He ovat pystyneet elämään epävarmuudessa ja toteuttamaan upeita uusia näyttelyitä kaiken muutoksen keskellä.” 18 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 1/2021 ” Sinkassa moni on yllättynyt positiivisesti.. Neljä vuotta sitten toteutettu, kansainvälisestikin noteerattu Pinkki talo ja siihen liittynyt Näkyväksi neulottu -näyttely ovat edelleen Arja Elovirran uran huippuhetkiä. ”Siellä hän viimeistelee parhaillaan remontoituun terveyskeskukseen tekemäänsä taideteosta”, Elovirta kertoo. Puolalaissyntyisen taiteilija Olekin kanssa tuotetun yhteisötaideteoksen tavoitteena oli kiinnittää huomio Suomeen saapuneiden pakolaisten asemaan. Presidentti Halonenkin piipahti paikalla.” Tällaista toimintaa Elovirta kaipaa kaupunkiin lisää. Vuonna 2017 Elovirta palkittiin vuoden keravalaisena. Ajatuksena on, että tärkeät muistot saattavat joskus olla vain yhden musiikkikappaleen päässä. Museo on ollut asiantuntijana ja yhdyslinkkinä taiteilijan, tilaajan ja rakennuttajan välillä. Sen äärellä asukas voi nyt istahtaa puron varrelle ja kuunnella veden solinaa, tai maalata revontulilla ja lennättää syksyn lehtiä.” R ajojen rikkoja, sellaiseksi Arja Elovirtaa palkintotilaisuudessa kuvailtiin. Palkintolautakunnan mukaan Elovirta on onnistunut nostamaan taidekeskus Sinkan tason Suomen parhaimmistoon. Koronan ja vuonna 2020 toteutetun organisaatiouudistuksen myötä henkilökunta on ollut kovilla. Esimiehen näkökulmasta muutos ja pandemian museotyölle tuottama epävarmuus rasittaa koko työyhteisöä. ”Aivan kaikki unelmani eivät toki ole toteutuneet, mutta tuntuu, että yleisö on ottanut meidät omakseen. Keravan tavoitteena onkin olla uusien ajatusten kärkikaupunki, jossa hyvinvointia ja hyvää elämää rakennetaan yhdessä keravalaisten kanssa. ”Näyttely kertoo sekä kivikautisista asuinpaikoista että näillä paikoilla myöhemmin eläneiden ihmisten vaiheista, ajan kerroksista.” Sanapari kerrostuneet merkitykset toistuu Elovirran puheessa tiuhaan tahtiin. maisteri Aarne ’Kivitasku’ Nurmisen pihamaaltaan tekemien löytöjen ansiosta. ”Menneisyyteen näyttivät katsovan erityisesti ne, jotka vaalivat omaakin kulttuuriperintöään. ”Ekebom oli mukana myös OiOi Solutionin hoivakoti Vommaan toteuttaman aistiseinän suunnittelussa. Hänen toiveenaan on, että jokaisen aineiston voisi kohdata monella eri tasolla. Keväällä 2020 Keravan hoivakotien käyttöön valmistui joukko Muistojen soittorasioita
Sille täytyy löytää hitaampia, vähemmän tuhoisia vaihtoehtoja. Ihmiset mittaavat unen määrää aktiivisuusrannekkeilla, kauppojen hyllyt pursuavat terveellisiä vaihtoehtoja ja jooga on muuttunut Intian-reissaajien erikoisuudesta perheenäitien perusjumpaksi. Ne irrottavat elämän arkisen harmaista kehyksistä ja kytkevät mielemme kiinni koko maailman kudokseen. Lisäksi meidän olisi muistettava arvostaa enemmän ihmiselämää rikastavia kulttuuripalveluita: museoita, taidenäyttelyitä, kirjastoja, konsertteja, näytelmiä ja muita vastaavia. V E SA TY N I. Itse hieman vierastan trendiä kahdesta syystä. Iikka Kivi Kirjoittaja on oululainen stand up -koomikko, joka joutuu keikkareissuillaan tekemään vaikeita valintoja hienojen museoiden ja linturetkikohteiden välillä. Tai ainakin melkein hienoa. Usein tuntuu siltä, että hyvinvointibuumin funktio on auttaa meitä pysymään joten kuten terveinä sairaassa yhteiskunnassa. Stand up -keikkojen jälkeen yhä useampi koomikko suuntaa kaljakuppilan sijaan nopeasti hotellille nukkumaan, jotta jaksaa seuraavan päivän hommat skarppina. Se ei ole millään tapaa kestävää eikä järkevää, joten hyvinvointibuumi täytyy sen yksilöille tuottamasta hyödystä huolimatta kyetä kyseenalaistamaan. Ja itsensä hukannut apina on harvemmin hyvinvoiva apina. Emme todennäköisesti tarvitsisi näin suurta härveleiden ja palveluiden määrää, jos malttaisimme laskea kierroksia. Nykyisen hyvinvoinnin hinta on tulevien sukupolvien ankara pahoinvointi. Ihmiset esittelevät terveellisiä elämäntapojaan sosiaalisessa mediassa samaan tapaan kuin mitä tahansa muutakin kuluttamista ja elämysten ostamista. Taiteen tekeminen ja kokeminen on ihmislajille ainutlaatuista ja keskeistä – ilman sitä unohdamme kirjaimellisesti sen, keitä olemme. Nykyelämä on usein niin hektistä ja vaativaa, että sen kelkassa pysyäkseen täytyy pysyä hyvässä kunnossa. Lisäksi hyvinvoinnista on tullut ennen kaikkea bisnestä ja statussymboli. 19 KOLUMNI Stand up -koomikko Iikka Kiven kynästä TARVITSEMME HYVINVOINTIA, JOTA EI VOI OSTAA Ongelma tässä kaikessa on se, että statuksen rakentaminen hyperkulutuksella ja hyvinvointibuumin tiukka kytkeytyminen maaniseen työkulttuuriin kertovat elämäntavasta, joka ei ole ekosysteemin kannalta kestävä. Siksi on hienoa, että asiantuntemuksen ja palveluiden määrä on kasvanut niin nopeasti. Kaikista viime vuosien trendeistä hyvinvointibuumi on yksi fiksuimmista ja tarpeellisimmista. Edes epäterveellisen rymyämisen viimeinen linnake, taidemaailma, ei ole välttynyt siltä. Trendivaatteiden kanssa esitellään nykyään kauden kuumin trendismoothie. H yvinvointi on nyky-yhteiskunnassa korostuneempaa kuin koskaan. Sellaisia onneksi on jo valmiiksi tiedossa vaikka kuinka. Luonto on jo nyt niin pahasti epätasapainossa, että ihmiselämä tulee tällä vuosisadalla vaikeutumaan merkittävästi. Luonnossa liikkuminen, ihmisten kanssa vietetty aika ja meditatiiviset hengitysharjoitukset eivät maksa mitään, eivätkä tuhoa luontoa. Hyvinvointia ne lisäävät tutkitusti. Ensimmäinen syy avattiin jo yllä
20 MUSEO 1/2021 KOKOELMAT KERTOVAT Kansanparantajien lääkintäkeinot PALA KARHUA SÄRKYYN, KIITOS! 1800-luvun kansanparantajien työvälineitä kuuluu monien museoiden kokoelmiin. Karhu voitiin usuttaa naapurin karjan kimppuun myös nousemalla tonttirajalla peppu edellä puuhun ja lausumalla sanat: ”Metsän kontio, korea poika, tule tänne tarvittaessa, käy tänne käskettäessä, tapa tallista hevonen, navetasta nahkavarsa!” Onneksi nostokarhun saattoi helposti käännyttää yllyttäjänsä päälle viemällä osan karhun haaskaamista lihoista muurahaispesään tai sekoittamalla omaa ja karhun lantaa keskenään.. Karhun ei uskottu luonnollisessa tilassaan vahingoittavan karjaa, vaan menetyksistä syytettiin nostokarhua tai karhun hahmon ottanutta naapurin isäntää. Pahaa KO U VO LA N K A U PU N G IN M U SE O P O IK IL O lähettäviä silmäyksiä loivat etenkin kateelliset naapurit, joita syytettiin lähes kaikista vastoinkäymisistä. Naapuri saattoi käyttää karhun kämmennahkaa karhun nostamisessa eli usuttamisessa karjan kimppuun. Sillä hän myös taikoi karjaonnea kylän emännille ja naimaonnea tyttärille. 1800-luvulla elänyt kansanparantaja Helena Mikontytär Puujalka Valkealan Anttilasta paransi sairaita kuivatulla karhunkäpälällä. Karhun ruokatorven läpi kaadetulla maidolla paranneltiin puolestaan vauvan suun tulehdusta, ja vastasyntyneen sängyn alle sujautetulla karhun hampaalla suojattiin lasta pahalta silmältä. TEKSTI PÄIVI VON RABENAU KARHUNKÄPÄLÄ K arhulla uskottiin olevan tuonpuoleista voimaa eli väkeä. Sen ruumiinosat olivat voimakkaita taikakaluja, sillä metsän vahvimmassa eläimessä ajateltiin olevan voimaa myös kuoleman jälkeen
” Kansanparantajien joukossa oli sekä kirjaviisaita lääkitsijöitä että taikakaluilla loitsivia tietäjiä. Käärmeenkäräjäkiven löytäjän sanottiin aina voittavan juttunsa käräjillä, kunhan kantaa taikakiveä taskussaan. Ne ovat tietenkin käärmeen hampaanjälkiä! Käärmeiden uskottiin kokoontuvan keväisin käräjille päättämään yhteisistä asioistaan. Pihapiirissä pidetyn elättikäärmeen uskottiin suojelevan taloa ja karjaa kodinhaltijan tavoin. K A R I H YT TIN EN / P O H JO IS -K A R JA LA N M U SE O. 21 KOKOELMAT KERTOVAT Kansanparantajien lääkintäkeinot KÄÄRMEENKÄRÄJÄKIVET P yöreiden pikkukivien sileän pinnan rikkovat vain pienet kolot. Puheenvuoron vaihtuessa suusta suuhun kiertävään kiveen kertyi käärmeen väkeä eli magian käyttövoimaa. Kiven taikavoimia käytettiin parantamiseen, mutta myös vahingoittamismagiaan. Lemmenkylmäyksen saattoi suorittaa kuljettamalla käärmeenkäräjäkiven rakastavaisten välistä. Sen tappamisen pelättiin johtavan talon lehmän tai jopa isäntäväen kuolemaan. Käräjäkiven löytäminen oli onnenpotku, mutta sellaisen anastaminen käärmeiltä oli vaarallinen temppu. Käärmeet nimittäin tarttuivat hampaillaan häntäänsä ja lähtivät vinhaa vauhtia pyörien varkaan perään. Keväisessä metsässä saattaa tosiaan törmätä käärmeiden kokoontumiseen, kun talvihorroksesta heränneet käärmeet nousevat yhteisestä pesästään lämmittelemään auringonpaisteeseen. Käärmeen puremilta saattoi pelastautua juoksemalla pellolle, jolle oli kynnetty ristinmerkki. Puheenvuorossa oleva käärme piti suussaan pyöreää kiveä. Käärme oli suomalaisen samaanin apuhenki ja Raamatun käärmehahmo vain lisäsi käärmeen voimaa. Maalla kulkevaan jalattomaan kummajaiseen liitettiin paljon uskomuksia
1800-luvun Suomessa lääkärit olivat harvassa ja yleinen terveydenhoito oli pääasiassa kansanparantajien käsissä. E SI N E: H A N K A SA LM EN KO TI SE U TU M U SE O. Renkaan muotoisia esineitä pidettiin kanavana tuonpuoleiseen, joten myös silloilla ja sormuksilla oli maagisia voimia. 22 MUSEO 1/2021 KOKOELMAT KERTOVAT Kansanparantajien lääkintäkeinot SUONENISKENTÄRAUTA ”K aho nyt!” hoki Mäyrämäen Santeri ja viilsi valtimon. Lusiina -vaimon kanssa he syöttivät kymmenelle lapselleen paljon mustikoita ja puolukoita, joiden terveysvaikutukset he tunsivat hyvin. Lönnrotin lääkärikirjassa suoneniskentää suositeltiin pääkivun ja vatsanpoltteiden hoitoon. Suoneniskentää suositteli jo Mikael Agricola Rucouskiriassaan vuonna 1544. Taikauskoisessakin parantamisessa oli perusperiaatteensa. Moni tukeutui Kalevalan kokoamisesta paremmin tunnetun Elias Lönnrotin Suomalaisen talonpojan koti-lääkäriin. Ison talon poika myi tilan ja muutti pieneen torppaan hoitamaan puutarhaansa. Parannusvälineen tuli olla tautia voimakkaampi, joten kalman väkeä sisältäviä kuolleiden luita pidettiin tehokkaimpina taikakaluina. Toimenpiteellä pyrittiin poistamaan veren myrkyllisiä aineita. UMPIPUU rannuksessa taikakalujen käyttö edustaa uskomushoitoa, sillä hoitotoimenpiteellä ei ole lainkaan lääketieteellistä vaikutusta. Vuonna 1839 ilmestyneen lääkärikirjan hoitomuotoja on edelleen jonkin verran käytössä, vaikkei epilepsiakohtausta enää hoideta käteen laitetulla kolikolla. Suoniraudalla tehtiin laskimoverisuonten kohdalle haava, josta juoksutettiin verta astiaan. Silmukan läpi kulkeneen nesteen uskottiin solahtavan myös ruuansulatuskanavan läpi avaten sen samalla. Umpipuulla parannettiin umpitautia eli ummetusta valuttamalla renkaan läpi maitoa potilaan juotavaksi. L uonnossa renkaan muotoon kasvanut puunoksa tai juuri kannatti ottaa talteen. Lapsuudenkodin ainoa kirja oli Raamattu ja sitäkin sai lukea vain sunnuntaisin. Kouluja käymätön Santeri opetteli itse lukemaan tallin ylisillä. Sikotautia paranneltiin sian leukaluulla painelemalla, ja pahan veren aiheuttamaa särkyä hoidettiin kuppauksella. Santeri oli erikoistunut kasvilääkintään. Synnytyskipua helpotettiin pujottamalla silmukan läpi jokin lasta symboloiva esine. 1800–1900-lukujen taitteessa elänyt kansanparantaja Aleksanteri Viinikainen , eli Mäyrämäen Santeri, ei lausunut loitsuja vaan luotti kirjatietoon. Toki lumelääkekin voi vaikuttaa, jos potilaan usko parantumiseen auttaa häntä paranemaan. Santeri kasvatti hedelmäpuita, kukkia ja lääkekasveja, joista hän valmisti ”veteliä ja hiestyviä juomia sekä lämpimiä teevesiä” sekä apteekkeihin toimitettavia lääkkeitä. KansanpaM IIA H U TT U . Sinnikäs Santeri kartutti runsaan kirjaston ja opetteli sanakirjan avulla latinaakin, jotta voisi paremmin tulkita lääkäreiden reseptejä. Jäljittelymagialla sama parannettiin samalla tai vastakkaisella. Suoneniskennällä hoidettiin niin kuumetta kuin aivohalvausta
23 KOKOELMAT KERTOVAT Kansanparantajien lääkintäkeinot Näyttelyja messulogistiikan palvelut asiantuntevasti kotimaassa ja kansainvälisesti. Kirjeissä pyydettiin kipuun ”helvetin tulista liekkiä”, joka oli sekoitus aikansa yleislääkettä kamferispriitä ja Mantan omia salaisia aineksia. Hän paransi keuhkotautipotilaita jäkäläteellä, sillä poronjäkälän sisältämä usniinihappo tuhoaa keuhkoissa tulehduksia aiheuttavia bakteereja. Manta käytti alkeellista antibioottihoitoa hoitamalla ihotauteja homeella. Lääkärit suhtautuivat kansanparantajiin nuivasti ja Mantakin sai toistamiseen syytteitä puoskaroinnista. www.dbschenker.com/fi Ota yhteyttä events.fi@dbschenker.com tai soita 010 520 4285 SALAISIA RESEPTEJÄ K irjeitä saapui ympäri maata Tyrvään Mantalle. Parantajasukuun syntynyt Amanda Jokinen (1853–1922) oppi parantamisen omalta isältään ja välitti taidon eteenpäin tyttärelleen Huldalle , joka piti vastaanottoa vielä 1960-luvulla. Homehdutetun leivän tai mansikoiden homereaktio saattoi muodostaa juuri sen verran penisilliiniä, että se esti tulehduksia pahenemasta tai jopa paransi niitä. ” Taikauskoisessa parantamisessa oli perusperiaatteensa.. Virallisesti penisilliini keksittiin vasta Mantan kuoleman jälkeen vuonna 1928. Hän ei kuitenkaan lopettanut toimintaansa, vaan päinvastoin saavutti yhä laajempaa mainetta. Salaperäiset ainesosat lisäsivät lääkkeen psykologista vaiSA ST A M A LA N SE U D U N M U SE O kutusta ja Mantan parannustaito olikin sekoitus apteekin aineksia, salaperäisyyttä ja persoonaa. Tunnetulle kansanparantajalle osoitetut avunpyynnöt löysivät perille, vaikka osoitetiedot olivat hyvinkin suurpiirteisiä, kuten ”vaimo kun sairaita paranta, asuu vähän matka asemmelta toisella puolella kirkoa Tyrvää Porin tiellä”. Homeen lisäksi Manta osasi hyödyntää jäkälää
Mutta miten saunakulttuuri näkyy Suomen museoissa. Mihin museoon H A N N U PA K A R IN EN / SU O M EN SA U N A SE U R A 24 MUSEO 1/2021. Saunaperinne sai joulukuussa entistä virallisemman aseman, kun se hyväksyttiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön listalle ensimmäisenä suomalaisena kohteena. Saunakulttuuriin opitaan jo lapsena. Suomessa sauna ei liity vain peseytymiseen, vaan saunassa on synnytetty, hoidettu sairaita, parannettu maailmaa, palvattu lihaa, tehty isoja päätöksiä, juhlittu ja rentouduttu. Saunomisen erilaiset termit kuten pellavasauna, mallassauna, pyykkisauna, morsiussauna, juhannussauna ja kuppaussauna lienevät useimmille tuttuja. Viimeisimpien kyselytutkimusten mukaan noin 60 prosenttia suomalaisista saunoo viikoittain. TEKSTI TUULI RAJAVUORI M onille suomalaisille saunominen edustaa ”kaikkein suomalaisinta”. Perustelut saunakulttuurin listautumiselle oli se, että perinne on Suomessa vahva ja elinvoimainen sekä laajalle levinnyt. LÖYLYÄ LISÄÄ Saunaperinne valittiin Suomen ensimmäisenä kohteena Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön listaan. Jos kodissa ei ole omaa saunaa, käydään niissä ainakin uimahalleissa tai kesäisin mökkeillessä. Saunamuseota Suomessa ei kuitenkaan ole
”Sauna on suomalaisille niin tavallinen asia, ettei museon perustamista ole katsottu tarpeelliseksi. Suomen Saunaseura on tallentanut kuvin 100-vuotiaita saunoja, jotka ovat edelleen käytössä. menen, jos haluan tutustua saunaperinteeseen. Jotakin silti puuttuu: Suomessa ei ole erikoismuseota, jonka erikoisala olisi saunaperinne. L ukuisten suomalaisten museoiden kokoelmiin kuuluu saunomiseen liittyvää esineistöä, valokuvia ja muistitietoa. Kylässä tuodaan esiin eri maakuntien saunaperinnettä ja ylläpidetään saunakulttuuria historiallisten rakennusten ja elävän saunaperinteen kautta. E lävää saunaperinnettä etsiville voi suositella vierailua myös Tampereella, joka on nimetty maailman saunapääkaupungiksi. Saunakylässä voi opiskella esimerkiksi savusaunan lämmittämistä. EIN O H EIN O N EN / H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O H A N N U PA K A R IN EN / SU O M EN SA U N A SE U R A 25 MUSEOILMIÖ Miksi Suomessa ei ole saunamuseota?. > Kylvettäjä on kuvattu Elannon saunalla Helsinginkadulla 1950-luvulla. Sen sijaan esimerkiksi Haaparannassa Ruotsissa ja monissa Baltian maissa on saunamuseoita. 1970-luvulla oli joitakin hankkeita museon perustamiseksi, mutta ne eivät lopulta toteutuneet”, Kansainvälisen saunaliiton puheenjohtaja Risto Elomaa sanoo. Se saattaa yllättää, sillä moni pienempikin ilmiö on museoitu Suomessa tarkkaan. > Rajaportin sauna Tampereella tarjoaa ainutlaatuisen saunakokemuksen. Lähimmäs saunamuseota päästäneen Keski-Suomessa Jämsän Juokslahdella, jossa sijaitsee Saunakylä. Moniin ulkomuseoihin kuuluu saunarakennuksia, ja esimerkiksi Tamminiemen saunaa voi halutessaan jopa vuokrata saunakäyttöön. Suomen saunakulttuuriyhdistyksen ylläpitämään kylään on koottu useita käyttökuntoon entisöityjä savusaunoja. Kaupungin asema perustuu < Saunomista Pieksämäen Kukkaromäessä
Jos merivartijoilta kysytään, työpaikan tärkein tila on sauna. Poikkeuksellisen arkkitehtuurin lisäksi taide-elämyksiä saa rakennuksen sisäja ulkotilojen taideteoksista. Saunan on suunnitellut sama arkkitehtiryhmä kuin palkitun taidemuseon rakennuksen. Asemilla ja vartiolaivoilla työskenteleville merivartijoille työpaikka on toinen koti, jossa vietetään viikko tai kaksi kerrallaan. HERRASAUNA Tamminiemi, Helsinki Tamminiemen sauna lienee yksi Suomen tunnetuimmista saunoista. Vellamoon kuuluu myös jäänmurtaja Tarmo, jossa on luonnollisesti myös sauna. Museon alkuaikoina torppaa ja sen yhteydessä olevaa saunaa lämmitettiin, joten rakennuksessa on edelleen selvä savuntuoksu. Niissä saunomiseen avautuu uusia, monipuolisia näkökulmia. 26 MUSEO 1/2021 MUSEOILMIÖ Miksi Suomessa ei ole saunamuseota?. SAUNAN MONET TEHTÄVÄT Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa Viikin maatalousmuseon kokoelma siirrettiin Suomen maatalousmuseo Sarkaan pari vuotta sitten ja siihen pohjautuva Ennen koneita -näyttely avattiin Sarassa vuonna 2019. TAIDESAUNA Serlachius-museot, Mänttä Serlachius-museot rakennuttavat parhaillaan uutta saunaa taidemuseo Göstan pihapiiriin järven rantaan. SAVUSAUNA Seurasaaren ulkomuseo, Helsinki Savusaunat edustavat monille perinteisintä saunakulttuuria. Näyttelyssä on esillä myös paljon saunaan liittyvää esineistöä. Helsingissä savusaunakulttuuriin voi tutustua esimerkiksi Niemelän torpassa Seurasaaren ulkomuseossa. Vuonna 1905 valmistuneen saunarakennuksen on suunnitellut Aino Sibelius. Löylyistä pääsee nauttimaan sekä tilauksesta että yleisöpäivinä. FIKTIIVINEN SAUNOMINEN Teatterimuseo, Helsinki Saunominen kuuluu myös moniin elokuviin ja teatteriesityksiin. Se kuitenkin rakennettiin pian uudelleen alkuperäiseen asuunsa. SAUNAELÄMYKSIÄ MUSEOSTA Saunakulttuuria on tallennettu monien museoiden kokoelmiin. Hinta on tosin korkeahko eli saunaa voi suositella lähinnä todella erityisiin saunatilaisuuksiin. SAUNA MERELLÄ Merikeskus Vellamo, Kotka Merikeskus Vellamossa toimivan Kymenlaakson museon alaisessa Merivartiomuseossa on kokoelma saunoihin liittyviä kuvia. Niitäkin on tallennettu museoiden kokoelmiin. Vuonna 1925 sauna purettiin lähes kokonaan siinä ilmenneiden vaurioiden vuoksi. Vartiolaivoilla sauna on nykyisin lämpimänä ympäri vuorokauden. Saunominen kuului vahvasti Urho Kekkosen henkilökuvaan ja hänen aikakaudellaan sanottiin, että maan tärkeimmät päätökset tehdään saunan lauteilla. Tamminiemen saunaa ja uima-allasta voi halutessaan vuokrata. Saunassa rentoutuvat niin keho kuin mieli merivartijoiden vaativan työn vastapainoksi. Teatterimuseon kokoelmaan kuuluu esimerkiksi Seitsemän veljestä -esitysten saunakohtausten valokuvia. Esineistön kautta tuodaan esille saunan lukuisat muut käyttötavat, esimerkiksi pyykin peseminen ja pellavan käsittely. Liikeneuvottelujen saunakulttuuriin liittyi usein myös alkoholi sopimusjuomana ja naisten poissaolo. Saunan rakentaminen alkanee ensi kesänä. Savutuvan tunnelma rauhoittaa kiireisimmänkin museovieraan. MUSIIKKISAUNA Ainola, Järvenpää Jean ja Aino Sibeliuksen taitelijakoti Ainolan kokoelmaan kuuluu saunarakennus sekä monia saunomiseen liittyviä esineitä: kiuas, vesipata, lauteet, emalinen vesipalju, metallinen kuuppa, löylykauha ja penkki. Näyttelyn näkökulma on saunassa tapahtuvaa kylpemistä laajempi
Aiheet vaihtelevat demoskenestä iltasatuihin ja romanien hevostaitoihin. siihen, että alueella on poikkeuksellisen monta yleistä saunaa, joita ylläpidetään kunnianhimoisesti. Kansallismuseossa on puolestaan esillä kotitekoisia löylykauhoja. > Yleiset saunat alkoivat kadota kaupunkien katukuvasta 1970-luvulla. Sopimuksessa on mukana jo 180 valtiota. Suomessa luetteloon kuuluu tällä hetkellä 64 kohdetta. Sen sijaan pääkaupunkiseudulle saapuvalle matkailijalle saunakulttuuriin tutustuminen saattaa vaatia enemmän selvittelyä. Jopa niin elävää, ettei sen museoiminen ole ainakaan toistaiseksi ollut tarpeen. Yleisiä saunoja on myös listattu Visit Finlandin verkkosivuille. Muissa tapauksissa Risto Elomaa suosittelee ottamaan yhteyttä johonkin saunaretkiä järjestävään matkatoimistoon. Listan tavoitteena on tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle eri puolilla maailmaa sekä jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. ”Itse ohjaisin ulkomaalaisen matkailijan Helsingissä ensisijaisesti Kotiharjun saunaan, Kulttuurisaunaan tai Löylyyn. Vaikka uusien museoiden perustaminen on vaativa ja usein taloudellisesti epäkannattava hanke, ehkä tässä tapauksessa voisi museon perustamista jopa harkita. Ennen listalle hakeutumista kussakin maassa on kerätty elävän perinnön kansallinen luettelo. Sopivan saunakohteen löytäminen ei kuitenkaan ole aivan helppoa, ellei tunne suomalaisia ja saa kutsua kotisaunaan. Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on koottu lähes 600 kohdetta 131 maasta. Saunamuseossa saunan pitkään historiaan saisi luotua laajan katseen. Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003. Saunakulttuuriin lienee parasta tutustua itse kokemalla: saunomalla. Kattavaa esitystä suomalaisen saunaperinteen kulttuurihistoriasta ei kuitenkaan ole aivan helposti saatavilla. Esimerkiksi Rajaportin saunassa ja Rauhaniemen kansankylpylässä käy usein myös ulkomaalaisia saunavieraita. Listattuihin ilmiöihin tulee kohdistua myös suojelutoimenpiteitä. H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O 27 MUSEOILMIÖ Miksi Suomessa ei ole saunamuseota?. Helsingin kaupunginmuseossa on pieni saunanäyttely, joka keskittyy yleisiin saunoihin. Yksinkertaisinta lienee lähteä saunomaan ja kokea saunaelämys itse. Saunakulttuurin jälkeen seuraavaksi kansainväliselle listalle pyritään tuomaan kaustislainen viulunsoitto. Kotiharjua lukuun ottamatta ne eivät kuitenkaan ole perinnesaunoja”, Elomaa sanoo. S uomalainen saunominen on sananmukaisesti elävää perinnettä
28 MUSEO 1/2021 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Suoliston salaisuuksia selvittämässä MYSTINEN SUOLISTO Suoliston hyvinvointi vaikuttaa kehon vointiin. TEKSTI MERI PARKKINEN KUVAT SAANA DARTH. Heurekassa tutustutaan ruoansulatukseen ja mikrobimaailmaan
Vaikka ruoansulatuksen ja mikrobiston elämä voi olla vaikeatajuista, teoksessa siitä on onnistuttu kertomaan helposti lähestyttävästi. ”Jill Enders puolestaan loi mikrobeista hahmoja, jotka tekevät suolistossa tehtäviään. Hyvinvointimme on itseasiassa hyvin riippuvainen siitä, miten paksusuolen mikrobit voivat”, Tiedekeskus Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski kertoo. ”Näyttelyn tyyli sallii naurun. < Suoliston toiminnasta kertova näyttely on kiinnostanut erityisesti yli 55-vuotiaita tiedekeskusvieraita.. Sitä ei kielletä, eikä siitä moitita. Pelkäksi hihitykseksi visiitti ei kuitenkaan jää, kun tieto on tarpeeksi kiehtovaa”, Myllykoski sanoo. ”Näyttelyvieraita on ihmetyttänyt se, miten ylhäällä vatsalaukku todellisuudessa onkaan. Pitkään ruoansulatuksen tutkimus eteni hitaasti, mutta viime vuosikymmeninä alalla on otettu harppauksia eteenpäin. Aiemmin se on kiertänyt Pariisissa ja Lissabonissa. Kirjaimellisesti, sillä näyttely alkaa samoin kuin ruuansulatuskin, suusta. Tällä hetkellä Suoliston salaisuus -näyttely on esillä tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Näyttelyssä viljellään huumoria niin kielellisissä valinnoissa kuin nostaen esille ruuansulatusjärjestelmämme hauskimpia faktoja. Peilin eteen on asetettu kahdet metalliset, ihmisen kokoiset ääriviivat. Hahmoon on kiinnitetty mittasuhteiltaan oikean kokoinen ruuansulatusjärjestelmä. Suupielet nousevat ylöspäin, kun saa röyhtäyttää ilmakuplan pois vatsalaukusta tai lukea, miksi toisten pierut haisevat pahemmalta kuin omat. Myllykoski on ollut mukana Heurekan edustajana kolmen eurooppalaisen tiedekeskuksen välisessä yhteistyössä, joka tarttui haasteeseen esittää suoliston salaista maailmaa näyttelyn muodossa. Myllykoski valitsee hahmoista pidemmän ja asettuu sen taakse. Jos vaivat liittyvät sille alueelle, puhutaan itseasiassa suoliston vaivoista”, Myllykoski kertoo. Näyttelytilassa seisoo kirjasta tutunnäköinen hahmo, jonka suuhun kurkkaamalla pääsee videomatkalle suusta suoliston läpi aina paksusuoleen ja sieltä ulos. Myllykosken mukaan Endersien kirjan lumo on siinä, että se tarjoaa tieteellistä tietoa arkisesta, meitä kaikkia koskettavasta aiheesta. 29 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Suoliston salaisuuksia selvittämässä I hmisen ruoansulatus ja sen mikrobit ovat näkymätön, mutta merkittävä osa hyvinvointiamme. Usein kun puhumme vatsasta, niin kosketamme navan ympäristöä. Päälle voi töräyttää vielä nappulasta erilaisia pieruja. Näyttely alkaa samoin kuin ruuansulatuskin, suusta. Kiitetyn teoksen on kirjoittanut mikrobiologian väitöskirjatutkija Giulia Enders ja kuvittanut hänen sisarensa Jill Enders . Suoliston salaisuus -näyttely syntyi saman nimisen kirjan pohjalta. Tämä naivistinen kuvitustyyli haluttiin ottaa myös näyttelyyn mukaan”, Myllykoski kertoo. E ndersien kirjan leikkisä henki on hurmannut lukijansa, ja oli selvää, että tyyli haluttiin sisällyttää myös näyttelyyn. ”Tutkimuksessa on havahduttu esimerkiksi siihen, kuinka paljon aivot kommunikoivat suoliston kanssa. Giulia Enders on kirjoittanut tietokirjan aikuisille lastenkirjojen tyylillä, hauskasti, tarinallistaen ja ymmärrettävän selkeästi. Vatsalaukku sijaitsee hieman nännien alapuolella ja on vain pieni osanen ennen noin seitsemänmetristä ohutja paksusuolistoa. ”Samalla kun Jill piirsi kuvitusta, hän kommentoi sisarensa käsikirjoitusta kertomalla mitä ei ymmärtänyt tai mikä tulisi selittää selkeämmin”, Myllykoski kertoo. Siellä suoliston uumenissa työtään tekevät hyvinvointiimme vaikuttavat mikrobit ja bakteerit. K atsomme peilistä vatsalaukun paikkaa. On aika sukeltaa aiheeseen ja seurata Myllykoskea kohti näyttelyn suuaukkoa
30 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 1/2021
Tämän tilan sisältö koskee paksu< Näyttelyssä on esillä ihmisen plastinoitu maha ja suolisto, jotka on lahjoitettu lääketieteelle. ” Suoliston hyvinvointi vaikuttaa kehon vointiin, mutta monelle on voinut jäädä epäselväksi miksi tai miten.. Kun tyypillisesti näyttelyissä viihdytään noin puolisen tuntia, Suoliston salaisuus on kiinnostanut kävijöitä keskimäärin kolmen vartin ajan. Tällä jakkaralla istuma-asentoa saakin korjattua.” S uoliston toiminnasta kertova näyttely on kiinnostanut erityisesti yli 55-vuotiaita tiedekeskusvieraita. ”Meillä Heurekassa on jo pitkään toimittu niin, että keskitymme aina terveen ihmiskehon toimintaan. Jos siis ajattelee, että mikrobisto ei ole osa ihmistä”, Myllyskoski naurahtaa. Näyttelytilan nurkasta löytyy vessanpönttö. Toisaalta näyttelyn potentiaali on moniaistisuudessa. Yhtä kaikki, mikrobisto vaikuttaa elämäämme monella tapaa. Kuulin sattumalta, että Heurekan vahtimestarina työskentelevä Anniina Veijalainen on koulutukseltaan myös valaistussuunnittelija. > Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski tarttui haasteeseen esittää suoliston salaista maailmaa näyttelyn muodossa. Se näyttää tutulta, mutta sen edessä oleva pieni jakkara ei taida kuulua kovinkaan monen vessan sisustukseen, vaikka itseasiassa pitäisi kuulua. Ihmisten suolistoelämään kuuluvia vaivoja, kuten laktoosi-intoleranssia ja allergioita kävijä pääsee kuitenkin ihmettelemään. 31 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Suoliston salaisuuksia selvittämässä Myllykoski nappaa pöydältä kahden kilon punnuksen, joka on näyttelyssä vieraiden testattavana. Täällä on liikkuvaa kuvaa, ääntä ja koskelteltavia asioita”, Myllykoski arvioi. Toisinaan näyttelyvieraat ovat kaivanneet lisää tietoa suoliston sairauksista. Palikka painaa yhtä paljon kuin kehossamme oleva mikrobisto. Alueilla, joissa tarpeilla käynti tehdään yleisemmin kyykkyasennossa, suoli pääsee suoristumaan ja uloste tulee paremmin ulos. Näyttelyssä kannattaa nostaa katse myös korkealle. ”Länsimaisella vessanpöntöllä istuessa on itseasiassa todella huono ulostaa. O lemme saapuneet kierroksellamme läpi ruuansulatusjärjestelmän paksusuoleen. ”Tässä kohti näyttelyä on ratkaisu, jota voisi kritisoida. Pääsimme nyt ensimmäistä kertaa hyödyntämään hänen ammattitaitoaan myös täällä näyttelyrakentamisen puolella”, Myllykoski sanoo ja osoittaa katon valoteosta. ”Meidän näyttelytilamme on korkeampi kuin Pariisissa. Myllykoski arvioi, että huimia harppauksia tehnyt suolistotutkimus kiinnostaa erityisesti heitä, joiden biologian tunneista on aikaa. Tuntuisi vastuuttomalta laittaa tänne esille sairaustietoa, jonka ihmiset ottaisivat itsediagnostiikan apuvälineeksi”, Myllykoski sanoo. Kysymys kuuluukin, onko suolistossamme asustavat mikrobit osa kehoamme vai mukanamme kulkeva joukko loisia. ”Puntarilla käydessä voisi tähän vedoten aina vähentää painostaan pari kiloa. ”Se ei tietenkään voi täysin vastata 200-sivuisen kirjan lukemista. Tutuksi tulee myös Bristolin ulosteskaala, jonka avulla voi arvioida meille kaikille tuttua asiaa eli kakanlaatua. Siellä on suomalainen lisä, jota Ranskassa ja Portugalissa ei ole nähty
”Kuidun syömisen tärkeyttä ei korosteta sen tähden, että kehomme sitä tarvitsisi. Kun ohutsuoli imeyttää ravintoa, on paksusuolen suolistobakteerien aika ruokailla. Kansallinen ja kansainvälinen käyttäjäyhteisö takaa järjestelmän kehittymisen myös tulevaisuudessa. Suoliston salaisuus -näyttely jatkuu tilaan, jossa selitetään, miksi rauhaisa yhteiselo mikrobien kanssa on välttämätöntä. Ikkunat puhtaisiin keittiöihin ja kylpyhuoneisiin auttavat hahmottamaan mikrobien määrää. Paksusuolessa odottelee pelin muodossa joukko bakteereja. Suurin osa mikrobeista ja bakteereista ovat hyviä. Päivittyvät tutkimustulokset ovat pitäneet aihetta esillä mediassa tasaisesti. Kuitu menee nimenomaan paksusuolen bakteereille”, Myllykoski toteaa. Nukka oli valittu tilan seiniin jo Pariisissa tuomaan näyttelyn ilmeeseen vaihtelevuutta. Ja niitä on aivan kaikkialla – tiskialtaassa, puutarhassa, pöytäpinnoilla ja iholla. Yhdenmukainen tapa luetteloida MuseumPlus on yhteensopiva mm. Aiheeseen liittyy silti vielä ratkaisemattomia kysymyksiä. Seinää koskettamalla yritän syöttää jokaiselle mikrobille sen tarvitsemaa ruokaa. SPECTRUM-standardin ja Museoiden luettelointiohjeen kanssa. Ota askel kohti parempaa kokoelmahallintaa! Kookos-kokoelmahallinta: • MuseumPlus-kokoelmahallintajärjestelmä • Varmennettu palvelintila • Asiakastuki MuseumPlus-järjestelmä kaikenlaisille kokoelmille! Tuottavuutta ja tehokkuutta päivittäiseen työntekoon Kaikki asiakkaan aineistot samassa järjestelmässä. Samalla kun bakteerit hajottavat ravintoa, ne valmistavat meille täysin uusia, hyvinvoinnille merkityksellisiä ravinteita. Koronapandemian vaikutuksista näyttelyn aukioloaikoihin voi lukea Heurekan verkkosivuilta.. Peli havainnollistaa hyvin, miksi on tärkeää syödä monipuolisesti kuitupitoista ravintoa. ”Hyötyä on monipuolisuudesta ja joustavuudesta.” ”Lopulta valinta oli suhteellisen helppo, sillä meille tärkeintä on se, että Kookoksen jatkuvuus on turvattu tutkimistamme järjestelmistä parhaiten.” museoliitto.fi/kookos | puh. Asiantunteva käyttötuki Me Kookoksessa tunnemme museoiden prosessit ja kokoelmien luettelointikäytännöt. Ihmiskehon arkeen kuuluu olla vuorovaikutuksesta bakteerien kanssa, mutta myös pyrkimys pysyä erossa niistä bakteereista ja viruksista, jotka aiheuttavat sairauksia. Tiedekeskus Heureka on Museokortti-kohde. +358 44 976 2404 | Kaikki koossa. Kokoelmat käytössä. Kattavat rajapinnat REST API -rajapinta mahdollistaa yhteydet ulkoisiin palveluihin. Näyttelyn suosiota selittää myös aiheen ajankohtaisuus. Valmiit rajapinnat myös Finnaan ja Fintoontologiapalveluun olemassa. Suoliston salaisuus on nähtävissä Heurekassa 5.9.2021 saakka. MUSEO 1/2021 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Suoliston salaisuuksia selvittämässä Varmennettua palvelintilaa edullisesti ja joustavasti Palvelintilan toimittaa kotimainen DevNet Oy. Ku va : R on i R ek om aa suolta, mutta seiniin on valittu ohutsuolen nukkaa muistuttava pinta”, Myllykoski kertoo. ”Vielä on paljon tutkittavaa esimerkiksi siinä, miten mielenterveys ja suolistomikrobiston vointi ovat yhteydessä toisiinsa”, Myllykoski sanoo. Kun samaa tilaa näytetään uv-valolla näkee kohdat, joissa vilistää mikrobijoukkoja. Liikuttelemalla sormin ruokaa bakteerihahmoille oivallan uutta. Joustava Kokoelmahallintajärjestelmä MuseumPlus sopii monipuolisesti erilaisten aineistojen hallintaan
Valmiit rajapinnat myös Finnaan ja Fintoontologiapalveluun olemassa. Museokahvilan tarjonnasta suurin osa valmistuu kasviperäisistä raaka-aineista, vaikka siitä ei tehdäkään numeroa. Ku va : R on i R ek om aa ” Pysähdy hetkeksi herkuttelemaan. Asiantunteva käyttötuki Me Kookoksessa tunnemme museoiden prosessit ja kokoelmien luettelointikäytännöt. JO SE JO M PE R O / C A FÉ V IC TO R MAKUMATKALLA MUSEOSSA Nautinnollinen hetki museoravintolassa kruunaa kulttuurikierroksen. Yhdenmukainen tapa luetteloida MuseumPlus on yhteensopiva mm. ”Asiakkaiden mielestä pullan maku on kaupungin paras”, kertoo Café Victorin toinen yrittäjä Eetu Korhonen . Café Victorin keittiössä hyödynnetään pääosin kasviperäisiä raaka-aineita. 33 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Hyvää oloa museoravintolasta Varmennettua palvelintilaa edullisesti ja joustavasti Palvelintilan toimittaa kotimainen DevNet Oy. ”Hyötyä on monipuolisuudesta ja joustavuudesta.” ”Lopulta valinta oli suhteellisen helppo, sillä meille tärkeintä on se, että Kookoksen jatkuvuus on turvattu tutkimistamme järjestelmistä parhaiten.” museoliitto.fi/kookos | puh. SPECTRUM-standardin ja Museoiden luettelointiohjeen kanssa. Talon klassikkotuote on kanelisolmu, jonka valmistuksessa hiiva on korvattu hapanjuurella. Kokoelmat käytössä. TEKSTI JENNA HONKANEN RIPAUS LUKSUSTA KESKELLÄ KAUPUNKIA Turun taidemuseon yhteydessä toimivassa Café Victorissa voi piipahtaa kahvilla tai lounaalla, viikonloppuisin myös aamiaisella. Ota askel kohti parempaa kokoelmahallintaa! Kookos-kokoelmahallinta: • MuseumPlus-kokoelmahallintajärjestelmä • Varmennettu palvelintila • Asiakastuki MuseumPlus-järjestelmä kaikenlaisille kokoelmille! Tuottavuutta ja tehokkuutta päivittäiseen työntekoon Kaikki asiakkaan aineistot samassa järjestelmässä. Kansallinen ja kansainvälinen käyttäjäyhteisö takaa järjestelmän kehittymisen myös tulevaisuudessa. Joustava Kokoelmahallintajärjestelmä MuseumPlus sopii monipuolisesti erilaisten aineistojen hallintaan. +358 44 976 2404 | Kaikki koossa. Kattavat rajapinnat REST API -rajapinta mahdollistaa yhteydet ulkoisiin palveluihin. Maittavat keittolounaat tuoreen hapanjuurileivän kera saavat kesällä rinnalleen myös salaattilounastarjoilun.
34 MUSEO 1/2021 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Hyvää oloa museoravintolasta The Glassin slogan kuuluu ”Pohjolan bistro, jossa raaka-aineet ovat läheltä ja mausteet kaukaa”. Keittiössä suositaan erityisesti kausituotteita. Ravintola pystyi kuitenkin luomaan näyttelyyn sopivan menukokonaisuuden, jota tarjoillaan Museokortin haltijoille etuhintaan. Poimijat kuljettavat keräämänsä sienet ja marjat suoraan ravintolaan. The Glass korostaa myös vastuullisuutta. > Metsämuseo Luston yhteydessä toimiva Museoravintola Nila luottaa luonnonantimiin. @ANGELINAILMAST MUSEORAVINTOLA NILA Keittiössä nojaudutaan sesonkeihin, kotimaisuuteen ja luomuun. ”Kyseinen ruokalaji on saanut hyvää palautetta, joten sitä löytyy myös säännöllisesti viikoittain vaihtuvasta menustamme.” Ravintola pyrkii toistamaan Metsämuseo Luston ajatusmaailmaa keittiön puolella ja hyödyntää paljon metsän antimia, kuten sieniä, marjoja ja villiyrttejä. ”Aamiaismenussa kokeilemme rohkeasti tavallista erikoisempia raaka-aineita”, sanoo Korhonen. Lähituottajien tuotteita hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Lounaaksi hän nautti pihvin ja kaksi raakaa porkkanaa. Esimerkiksi talon kahvi ostetaan paikallisilta pienpaahtimoilta ja tuorepuristettu omenamehu Paraisilta. Kasvukauden ulkopuolella tarjolla saattaa olla myös joitakin aiemmin säilöttyjä herkkuja. Näyttelyittäin eli noin kolme kertaa vuodessa vaihtuva menu hakee inspiraationsa esillä olevasta valokuvataiteesta. Mikonkatu 1, 00100 Helsinki METSÄN ANTIMIA KANSALLISMAISEMASSA Museoravintola Nilan logossa sieni ja kala ovat asettuneet lautasen päälle kuin aterimet päättyneen aterioinnin merkiksi kello viiden kohdalle. Keväällä tarjoillaan usein korvasieniä, syksyllä kantarelleja. Keittiössä kasvikset ovat isossa roolissa. Vivian Maierin ruokavaliosta ei tiedetä juuri mitään, olihan valokuvaaja melko tuntematon ennen kuolemaansa. Viikonloppujen luksusta on pöytiintarjoiltu aamiainen. Sesonkien mukaan ruokalajit sisältävät muun muassa villivihanneksia, sieniä ja marjoja. Kesäisin annoksissa näkee herukanlehtiä ja kuusenkerkkää. Kevään 2021 menun suunnittelu oli vähintään yhtä haastavaa. Syksyllä 2020 näyttelytilassa nähtiin Douglas Kirklandin kuvia Coco Chanelista ja Marilyn Monroesta . Lustontie 1, 58450 Punkaharju. Villiyrttejä säilötään myös talven varalle. Jälkimmäisen vihjeen pohjalta keittiössä luotiin proteiinipitoinen annos, joka koostui marmorifileestä kypsennetyn porkkanan ja papujen kera. Oma henkilökunta kerää keittiön käyttöön tarvittavat yrtit. Museoravintola Nila pyrkii ostamaan raaka-aineensa paikallisilta tuottajilta ja suosii lähiruokaa. Museoravintola Nila toimii Metsämuseo Luston yhteydessä Punkaharjun upeassa kansallismaisemassa, Saimaan vesistöjen äärellä. Henkilökunta muun muassa hyödyntää ravintolan biojätteen pikakompostorin avulla. ”Tässä työssä pääsee toteuttamaan itseään vapaasti, vaikuttamaan raaka-aineisiin ja näkemään tuotantoketjun alusta asti”, kertoo Härkänen. Chanelin tiedettiin pitäneen Dom Pérignon shampanjasta ja tupakoivan valkoista Kentiä. Kesäisin laadukasta, hyvää ja yksinkertaista bistroruokaa tarjoillaan päivittäin noutopöydästä, muina vuodenaikoina lautasannoksina tiistaista lauantaihin. Monroe taas aloitti aamunsa kahden raa’an kananmunan ja maitolasillisen sekoituksella. ”Yhtymäkohtien löytäminen saattaa tosin osoittautua haastavaksi”, naurahtaa The Glassin ravintoloitsija Yrjänä Raitanen . Taiteen lisäksi ravintolan tarjoiluja rytmittää satokausikalenteri. Ravintolan bravuuriksi keittiömestari Toni Härkänen nimeää haukimurekkeen. Aurakatu 26, 20100 Turku POHJOLAN BISTRO Suomen valokuvataiteen museon K1-näyttelytilan yhteyteen avattu bistrohenkinen The Glass yhdistää omintakeisesti ruoan, viinin ja taiteen. Kompostorissa tuotettua ”supermultaa” tullaan käyttämään kasvien kasvatuksessa oman keittiön tarpeisiin
Göstan ravintoloitsija, Vuoden kokki -tittelilläkin vuonna 2002 palkittu Henry Tikkanen , uskoo vahvasti aitouteen, paikallisuuteen ja laadukkaaseen tekemiseen. Tuiskun motto ruoanlaitossa kuuluu ”mitä freesimpi, sen parempi”. Suureen suosioon on noussut joka kuun ensimmäisenä perjantaina vietettävä Falafel Friday. ARTO RAJANEN SE R LA CH IU SM U SE O T TERVEELLISTÄ KULTTUURILOUNASTA AINUTLAATUISESSA MILJÖÖSSÄ Rovaniemeläiset saivat syksyllä 2020 uuden olohuoneen. Kansainvälisiä makuja kokeillaan rohkeasti. ”Olemme halunneet luoda tilan, jossa on rento tunnelma ja jonne ihmiset voivat tulla sellaisina kuin ovat”, kertoo Korundi Kitchen & Cafén vuoropäällikkö Sanni Tuisku . Korundi Kitchen & Cafén salaisuutena ovat tuoreet, laadukkaat ja kotimaiset raaka-aineet. 35 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Hyvää oloa museoravintolasta > Rovaniemen ravintolaja kahvilatarjontaan Korundi Kitchen & Café on tervetullut uusi tuulahdus. Joenniementie 47, 35800 Mänttä-Vilppula. Lähituottajat, kuten Rauhalammen marjatila, Matomutkan luomuvihannestila ja Leporannan luomukarjatila sijaitsevat kaikki muutaman kilometrin säteellä museoista. Samalla sai alkunsa kulttuurilounaskonsepti: nyt ruokaelämyksen lomaan voi yhdistää kierroksen taidemuseossa. ”Haluamme edistää asiakkaidemme hyvinvointia tuomalla ravintolaamme iloa ja herkullisia elämyksiä. Vanhan postiautovarikon tiloihin, taidemuseo Korundin sekä Lapin kamariorkesterin kanssa samaan rakennukseen avautui lounasravintola ja kahvila Korundi Kitchen & Café. Lähistön vesistöt tarjoavat kalansaaliit, ja hyötykasveja kerätään taidemuseon piha-alueelta. ”Teemme falafelit käsin omalla reseptillä. Rohkaisevan asiakaspalautteen innoittamana aiomme toistaiseksi jatkaa falafelien tarjoamista.” Lapinkävijäntie 4, 96100 Rovaniemi PALKITUN KOKIN HERKKUJA MÄNTÄSSÄ Serlachius-museo Göstan museoravintolassa voi sammuttaa monenkokoisen nälän. Museovieraille tarjotaan mahdollisuus nauttia lähiluonnosta vuokrapyörien, kävelysauvojen ja soutuveneen avulla. Oli kyse kahvilatuotteista, konstailemattomasta lounaasta tai juhlavasta illallistarjoilusta, museoravintola Gösta luottaa tuoreisiin ja sesongin mukaisiin raaka-aineisiin hyödyntäen lähialueen tuottajien tarjontaa. Kokouspäivä voidaan aloittaa tuoreista marjoista valmistetulla smoothiella. Iltapäiväkahvilla herkutellaan omenapiirakalla, johon omenat on poimittu omasta puutarhasta”, Tikkanen kertoo. Ravintola Göstassa ruokamatka voi olla taidematka. Serlachius-museoissa hyvinvointi on muunkin museotoiminnan kärkiteema
TEKSTI MARIA PALDANIUS J os elettäisiin normaaliaikaa, taiteen moniottelija Meiju Niskala , 42, olisi nyt Amerikan itärannikolla ja kehittäisi siellä monialaista, taiteellista praktiikkaansa. Niskala ohjaa teokset kokonaisuutena, mutta kukin toimija tuo mukaan oman tietotaitonsa ja vastaa toteutuksesta omalta osaltaan. Sekä esitysja kaupunkitaiteilijana että kirjailijanakin tunnetuksi tulleelle Niskalalle on ominaista haastaa paitsi itseään, myös yleisöään – tai kokijoita, kuten hän mieluiten kutsuu niitä, jotka päätyvät kosketuksiin hänen taiteensa kanssa. Kokijasta hän puhuu siksi, että sana yleisö heijastelee helposti ennalta määrättyä, kapeaa taiteen vastaanottajan roolia. Ulkomailla oleminen merkitsee minulle sitä, että haastan itseäni ja ajatteluani. Taiteilijana olen tiukka, pieteetillä praktiikkaansa kehittävä tekijä.” N iskala työskentelee osana työparipohjaista Meiju Niskala & People -organisaatiota, jonka nimissä syntyy merkityksellistä elämää, ihmisyyttä ja ihmiskuntaa käsittelevää, monialaista taidetta julkisiin tiloihin ja ihmisten lähelle. ”Jo parikymppisenä taideopiskelijana ymmärsin, että tietoinen päätös mennä kokemaan taidetta > ”Olen taiteilijana myös aktivisti. < Kohtaus tilaustyöstä, jonka Niskala teki Kansalliskirjaston Finna-tietokantaa hyödyntäen. Toimintani taustalla on kysymys siitä, miten ihminen sitoutuu itseensä, muihin ihmisiin ja ympäristöön. Niin hän on tehnyt jo vuosien ajan – siitä lähtien, kun hän 18-vuotiaana lähti ensi kertaa rapakon taakse, Bostoniin opiskelemaan saksofonin soittamista. Sittemmin elämäni on mennyt niin, että asun osan vuodesta Suomessa ja osan Jenkeissä. Aktivismi on muutoskeskustelua, kysymistä ja keskustelun herättämistä”, sanoo Niskala. Kokijuus terminä on avoimempi tutkimaan sitä, miten teokset voidaan kokea. Se on sana, joka tulkitaan helposti yhteen suuntaan huutamiseksi, mutta ei se useinkaan ole sitä. ”Olen taiteilijana myös aktivisti eli yhteiskunnallinen keskustelija. 36 MUSEO 1/2021 TAITEILIJAHAASTATTELU Esitystaidetta kaupunkien kaduilla SA R I A A LT O N EN. ”Jenkeissä ymmärrykseni eri nykytaidemuodoista kasvoi valtavasti. Korona on tietenkin muovannut työn raamit ja rakenteet uudelleen”, Niskala kertoo. KOKEMUS ESITYSTAITEEN YTIMESSÄ Meiju Niskalan osallistavuuteen perustuva taide vapauttaa. Niskala on aina kokenut, että niin sen täytyy olla. Kaikkia teoksia yhdistää osallistava ulottuvuus, ja kokijalla on vapaus valita, miten hän osallistuu teokseen
IN K ER I K A LL IO 37
Taustalla on kokemuksia niin mielenterveyden horjumisesta, erosta kuin muistisairaan äidin hoidosta ja kuolemasta. Monelle alkoi ikään kuin löytyä se henkinen koti, jota ilman täällä oli oltu.” N iskalan näkökulma maailmaan nojaa henkilökohtaiseen kokemuspohjaan. Vielä 1990-luvun lopun julkinen tila Suomessa toimi siihen tarkoitukseen hyvin”, Niskala kertoo. Niskala toteaa, että kuluneen 30 vuoden aikana tekemisen tavat ja tarpeet ovat muuttuneet ja kehittyneet paljon. Monille opiskelijoille oma tekijyys ja toimijuus taiteilijana avautuivat internetin myötä uudella tavalla. tarkoittaa sitä, että se luo tietyn ennakkokäsityksen tilanteeseen. Käsite syntyi 1990-luvulla palvelemaan sen aikaisia tekemisen tapoja ja tarpeita. ”Me suomalaiset olemme pieni kansa Euroopan kylmässä kulmassa ja asiat ovat rantautuneet meille aika hitaasti. ”Osallisuuteen perustuvan taiteen käsitteessä korostuu ajatus siitä, että taiteilija konseptoi ja sovittaa teoksen itse valitsemallaan tavalla, mutta teos määräytyy lopulta osallistujien mukaan”, hän linjaa. ”Parikymppisenä kävin pitkässä psykoanalyysissa. Kun internet lähti aikanaan kehittymään, aloin samaan aikaan opettaa näitä asioita Suomessa. Viime vuosina nämä teemat olleet tulleet mukaan taiteeseen, vaikkakaan ei minä-lähtöisesti. Toki nämä asiat kulkevat rinnakkain, mutta niissä on väljyyttä.” Vaikka taide on ollut Niskalalle voimauttava elementti läpi koko elämän, hän ei vetäisi yhtäläisyysmerkkejä taiteen ja hyvinvoinnin välille. Siksi hän puhuu mieluummin relativistisesta tai osallisuuteen perustuvasta taiteesta. Niskalan taiteellinen praktiikka kuulostaa erehdyttävästi yhteisötaiteelta. Kun tutkii itseään intensiivisesti pitkän aikaa, sitä ei tarvitse tehdä enää taiteessa. Samaan aikaan aloin puhua ”arjen nyrjähdyksestä”, jolla yritin tavoittaa sitä kohtaa, kun ihminen tulee odottamattaan yllätetyksi taiteella. Miten M A R IA M IK LA S 38 MUSEO 1/2021 ” Taidekokemus on yksilöllinen.
• Tunnettuja teoksia muun muassa kaupunkitaideteos Kokemuksellisen kaupungin konsultti (2009), Turku365 -teoskokonaisuus osana Turun kulttuuripääkaupunkivuotta (2011), Olennaistamo -yhteistaideteos (Oulu, 2014) ja Leikki 2.0 -yhteisötaideteos (2015). Hänen mielestään ei mitenkään. Aivoissa todella tapahtuu uusien hermoyhteyksien syntymistä, kun ihminen yllätetään.” Oppi aivoista on auttanut ymmärtämään paremmin myös taidekokemuksen yksilöllisyyttä. Osallistavuuden ajatus on teokseen sisäänrakennettu”, Niskala kiteyttää. Ihmiset reagoivat asioihin eri tavoin, meillä on erilaiset aivot ja henkilökohtainen historia.” Niskala on aktiivinen neurotieteen harrastaja, mikä on osittain seurausta äidin muistisairaudesta. Keskustelua voi synnyttää, mutta taiteen vaikutuksia yksilötasolla ei voi ennustaa. taiteilija voisi ennalta päättää taiteensa hyvinvointivaikutukset. ”Neurologinen näkökulma tiedetään todeksi nyt, 20 vuotta myöhemmin. • Asuu osan arjestaan Helsingissä, osan Taivalkoskella ja osan Yhdysvalloissa. Toimii osana Meiju Niskala & People -työryhmää. Aivoista ja mielestä alkoi tulla kosolti uutta tutkimustietoa 2000-luvun taitteessa, mikä lisäsi kiinnostusta entisestään ja vahvisti samalla ne ajatukset, joita Niskala pyöritteli jo taideopiskelijana 1990-luvulla. Näiden tekijöiden symbioosi näkyy esimerkiksi Helsinki biennaaliin 2021 osallistuvassa teoksessa, Tulin kyllä ajatelleeksi, mutta hieman liian myöhään. Olisi kuitenkin vaarallista väittää, että minun taiteeni edistää absoluuttisesti hyvinvointia. • Esikoisromaani , Sata kirjettä kuollelle äidille oli Runeberg-palkinto -ehdokkaana vuonna 2019. Opiskellut myös klassista balettia sekä viulua ja saksofonia. Voidaan ajatella, että teos tai esitys on heille lahja. N iskalan tekijyyttä kuvaa erityisesti kolme seikkaa: tietoisuus siitä, miten ja millaiseen ympäristöön teokset kannattaa sijoittaa, sekä se, että teoksen kokija voi säädellä taidekokemusta itse. ”Teoksessa koreografioidaan ihmisiä, ja he liikkuvat äänimaailmassa ohjeideni mukaan. 39 TAITEILIJAHAASTATTELU Esitystaidetta kaupunkien kaduilla. IN K ER I K A LL IO MEIJU NISKALA, 42 • Monialainen taiteilija , joka työskentelee muun muassa esitysja kaupunkitaiteilijana ja kirjailijana. Niskala ottaa esimerkiksi taiteen viemisen palvelu taloihin. ”Lähtökohtaisesti on aivan ihanaa, että asukkaille tuodaan lauluesityksiä ja muuta taidetta. On kuitenkin mahdollista, että joillekin asukkaille joku tietty laulu aiheuttaa esimerkiksi hirveän tunnereaktion. Medborgare valmistui tilaustyönä Helsingin Juhlaviikoille vuonna 2013 ja esityspaikkana oli Helsingin Olympiastadion. Ensimmäinen julkisen tilan teos, Eufrosiina Urbanus, Turun Kauppatorilla (2000). Silloin voidaan käydä keskustelua taiteen roolista ja merkityksestä yhteiskunnassa. • Valmistunut Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratoriosta vuonna 2015 ja Turun Taideakatemiasta teatteri-ilmaisun ohjaajaksi vuonna 2002. ”On hyvä, että taidetta tutkitaan ja mitataan eri tavoin. Tapahtumallisen ja poeettisen kuunnelmateoksen punaisena lankana on kysymys siitä, miten ihminen kohtaa teoksessa itsensä, toisensa ja muun maailman. • Teos Tulin kyllä ajatelleeksi, mutta hieman liian myöhään Helsinki biennaalissa kesällä 2021. • Syntynyt Multialla vuonna 1978. • Palkittu muun muassa Vuoden esteettinen teko ja Suomi-palkinnolla vuonna 2011. • Valmistelee kansainvälistymistä, Home Collection For Confused But Hopefull Minds -käyttöteoskokonaisuutta sekä Eksistentiaalista huvipuistoa. KUKA. Tapani kirjoittaa on melko poeettinen ja teksti kulkee monella eri tasolla. Sen purkamiseen täytyy tekijöillä olla valmiutta, erityisesti erityisryhmien kanssa toimiessa”, Niskala sanoo. < Niskalan teos Medborgare rakentui merkityksellisen ja hyvän elämän pohtimiselle yhdessä kokijoiden ja teoksessa mukana olleen senioriryhmän kanssa. Kuvakirja, Kun syvään hengittäminen ei riitä voitti Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon 2020
Museot ovat portinvartijoita, jotka saavat päättää, millaista taidetta nostetaan esille. Niskala kokee, että Suomen museokenttä on ollut erittäin vastaanottavainen. Rakennan teokset siten, että niiden sisältä löytyy monia erilaisia elementtejä ja kokemuspolkuja, jolloin niitä voi lähestyä monesta olemisen tavasta käsin”, sanoo Niskala. < Take what you need oli Niskalan Budapestissa toteuttama teos, jossa hän yritti lahjoittaa yhden päivän palkan sitä tarvitseville. Museoilla on tärkeä rooli ja suuri valta siinä, millaisena maailma koetaan ja millainen sen väitetään olevan.” 40 MUSEO 1/2021 TAITEILIJAHAASTATTELU Esitystaidetta kaupunkien kaduilla M IL LA -K A A R IN A O JA SA R I A A LT O N EN. ”Kentältä löytyy halukkuutta vaihteluun ja uudistumiseen. ”Vahvuuteni on, että osaan sovittaa teokseni suurelle kohderyhmälle. ”Yllättävää oli, että kokeilun aikana ohikulkijat halusivat jakaa minun kauttani myös muun muassa sämpylöitä, tupakkaa ja Raamattuja niille, jotka apua tulevat hakemaan.” Niskala pitää tärkeänä sitä, että osallistavuuteen perustuva taide otetaan vastaan myös museokentällä. Siitä olen kiitollinen. Museoissa halutaan esitellä laajasti erilaisia näkökulmia ja taiteen muotoja
Käytämme ympäristöystävällisiä ja laadukkaita materiaaleja ja valmistamme tulosteet energiatehokkaasti kotimaisin voimin. Meiltä saat asiantuntevaa apua näyttelyn tulostemateriaalien valinnoissa, tulostamisessa ja tarvittaessa erilaisten tulosteiden asentamisessa. OTA YHTEYTTÄ! arazzo.. Tulostamme kankaille, levyille, tarroille, matoille, papereille sekä erilaisille erikoismateriaaleille. 41 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin ARAZZO ON VANTAALLA SIJAITSEVA KOTIMAINEN YRITYS, JOKA ON ERIKOISTUNUT ERILAISTEN NÄYTTELYTULOSTEIDEN, LAVASTEIDEN JA SISUSTUSTUOTTEIDEN VALMISTAMISEEN. arazzo SEURAA SOMESSA Arazzo_Mainos_Museo_2_210x277mm_3mm_bleedit.pdf 1 03/02/2021 13.28. Olemme viimeisen 15 vuoden ajan olleet mukana tekemässä runsaasti erilaisia näyttelyjä ja oletkin saattanut nähdä kädenjälkeämme useissa näyttelyissä. Meillä on Vantaalla myös tuotteiden ja materiaalien esittelytila. Meiltä löytyy runsaasti materiaalivaihtoehtoja ja tulostettuja mallipaloja eri materiaaleista, jotta voit itse varmistua materiaaliemme ja työnjälkemme laadukkuudesta
Keskittyminen ja uppoutuminen tekevät ihmiselle hyvää. Siksi pidän erityisesti taidenäyttelyistä. Parhaimmat museokohteet ovat oivaltaneet tarinankerronnan taidon. Kiinnostukseni museoihin on vahvasti sidoksissa kiinnostukseeni historiaan. On äärimmäisen inspiroivaa kuvitella, miten ihmiset ovat eläneet toisena aikana. Mielestäni museot voivat opettaa kollektiivista läsnäoloa. Minua ovat aina kiinnostaneet esimerkiksi linnat ja ritariaika. Olen esteetikko ja inspiroiduin väreistä ja muodoista. Mielestäni museot ja historia voivat muistuttaa omalla erityisellä tavallaan ihmisen pienuudesta, siitä kuinka sukupolvia tulee ja menee ja elämme vain hetken tässä maailmassa. Ihmisten hyvinvoinnin kannalta tarinat, joiden varaan voi rakentaa juurensa, ovat tärkeitä. On mielenkiintoista tarkastella, miten erilaisia tyylejä yhdellä taiteilijalla on voinut olla, miten taiteilijuus on kehittynyt ja miten taideteokset ovat sidoksissa yhteiskuntaan ja aikaan, jossa ne ovat syntyneet. Itselleni museot ovat antaneet perspektiiviä elämään ja auttaneet elämän merkityksen löytämisessä. 42 MUSEO 1/2021 GALLUP Miten museot ovat vaikuttaneet hyvinvointiisi. Museoissa voi kuvitella hetken olevansa joku muu ja saada sitä kautta ymmärrystä. Esimerkiksi automuseoissa minua puhuttelee vanhojen autojen muotoilu ja kauneus. TEKSTI JENNA HONKANEN SUSANNE ÅDAHL, 52 ” Museot tarjoavat minulle inspiraatiota sekä mahdollisuuden uuden kokemiselle ja oppimiselle. Ajattelen, että meillä on oltava tarinoita, jotka kertovat maailmasta, meistä ja menneisyydestä. Museoiden tarjoaman tiedon valossa voimme ymmärtää ajan ilmiöitä. Minua kiinnostavat erityisesti retrospektiiviset näyttelyt, joissa voi nähdä yhden taiteilijan elämäntyön kokonaisuudessaan. Näyttelyissä otan usein kuvia, joita saatan hyödyntää omassa luovassa työskentelyssäni. HETKIÄ ARJEN YLÄPUOLELLA MUSEO-lehti kysyi museoihin intohimoisesti suhtautuvilta suomalaisilta, miten he kokevat museoiden vaikuttavan hyvinvointiinsa. Voisi sanoa, että nykyaikana läsnäolo on kriisissä ja monella on vaikeuksia pysähtyä. Museot tarjoavat ymmärrystä kunkin maan ihmisiin ja kulttuuriin. Lapsena toivoin, että olisin syntynyt ritariksi, tai edes cowboyksi. Kun tietää esineen taustat, se tulee osaksi laajempaa kokonaisuutta. Se ei välttämättä tarkoita, että opimme jotain, mutta ainakin voimme ymmärtää. Museot voivat tuoda hyvinvointia myös kauneuden kokemisen kautta. Museossa voi sulkea muun maailman hetkeksi pois, uppoutua esillä oleviin asioihin ja tehdä mielikuvitusmatkoja toisiin todellisuuksiin. Havainnollistavat ratkaisut ovat usein viihdyttäviä, ja tarinoiden kautta pääsee osaksi historiaa. Esillä ei ole “vain esineitä”, vaan jokaiselle esineelle tarjotaan viitekehys. K EL LY M IC H A EL PA U LU S R IS SA N EN. RISTO VAPPULA, 52 ” Joku saattaisi kyseenalaistaa, mihin museoita ylipäänsä tarvitaan. Ulkomailla matkustaessani haluan aina mennä museoihin. Luovuuden näkeminen opettaa meitä tarkkailemaan hyödyllisellä tavalla myös maailmaa museon ulkopuolella. Kunkin taiteilijan tapa käyttää luovuutta antaa toivoa ja muistuttaa siitä, kuinka jokainen ihminen on luova ja voi käyttää luovuuttaan oman hyvinvoinnin kohentamiseksi. Arvostan sitä, että on olemassa paikkoja, joissa voi hiljentyä
Tuntuu hienolta astella sisään museoon kaupungin vilskeestä. Museoissa käyminen on parantanut yleistä jaksamistani ja vaikuttanut myös mielenterveyteeni. Museokortti on tehnyt museoissa käymisestäni aktiivisempaa. ANSKU RAITTINEN, 34 ” Asuin lapsuudessani museoraitin vieressä. Voinenkin todeta, että museoharrastus on ollut aina osa elämääni. ” Museot ruokkivat mielikuvitusta. Suomessa museot ovat avanneet minulle uusia puolia kotimaasta ja alueellisista eroista. Erityisesti silloin kun olen ollut yksin reissun päällä tai muuttanut juuri uuteen maahan, on ollut lohdullista tietää, että museoiden kaltaisia paikkoja on olemassa. Viime vuoden positiivisin museokokemus oli Joutsan Taidelaitos Haihatus. Museoilla on sivistävä vaikutus. 43 GALLUP Miten museot ovat vaikuttaneet hyvinvointiisi. Jaan mielelläni museokokemuksen jonkun kanssa. E. H EL LM A N SA N N A R A U H A LA N IIN A H O N K A N EN. Helsinki on loppujen lopuksi pieni paikka, museoita on runsaasti ja yhdellä kortilla pääsee kaikkialle, joten arkiset vierailut ovat helppoja toteuttaa. Mielestäni Museokortti on helpottanut huomattavasti sitä, että museoista voi saada matalan kynnyksen hyvinvointivointikokemuksia arkeen. Aktiivisesti olen käynyt museoissa viimeiset 10 vuotta. Näyttelytiloissa pystyy pitämään hyvin turvavälit ja maskisuositusta on helppo valvoa. JONNI KARLSSON, 27 ” Toisinaan on mukava jakaa museokokemus kaverin kanssa ja purkaa näyttelyn jälkeiset tunnelmat vaikkapa kahvikupin äärellä. Museoissa on myös paljon kauniita asioita, joiden katseleminen tekee hyvää. Museoissa on hienoa se, että niiden kautta voi oppia kiinnostumaan myös asioista, joista ei aiemmin ole ollut kiinnostunut. Mielestäni kokemus on samanlainen kuin avaisi ikkunan johonkin uuteen maailmaan, jossa syntyy uusia ajatuksia ja syvällisiäkin kohtaamisia taiteen kanssa. Jaettuna näyttelykokemuksesta voi keskustella. Mielestäni on hienoa, että on olemassa museoiden kaltaisia tiloja, joissa erilaisia teemoja käsitellään syvällisesti ja mielenkiintoisesti. Museot ovat tuoneet turvaa, ja siellä mahdollinen yksinäisyyden tunne on kaikonnut. Innostuin jopa museoharrastukseni myötä lukemaan museologian sivuaineopinnot. Minulle museot ovat paikkoja, joissa voi käyttää asioiden oppimiseen ja tarkasteluun niin paljon aikaa kuin haluaa. Museoissa oppii aina jotain uutta, ja vierailun myötä voi kokea ahaa-elämyksiä ja saada ideoita. Museovierailuun liittyy aina innostunut odotus, itse museokokemus ja uudenlöytämisen riemu. Helsingissä tulee käytyä Kiasmassa, Amos Rexissä ja Ateneumissa aina kun uusi näyttely avautuu. SANNA RAUHALA, 35 ” Monessa elämäntilanteessa minulle on tuonut hyvinvointia tieto siitä, että lähes jokaisesta kaupungista voi löytää museon. Mielestäni tämä positiivinen vaikutus liittyy erityisesti siihen, että museot ruokkivat mielikuvitusta. Lyhyetkin pistäytymiset museossa voivat antaa kokemuksen, joka tekee päivän muistosta erilaisella tavalla merkityksellisen. Välillisesti tämä on vaikuttanut hyvinvointiini, koska koen ymmärtäväni kotimaatani paremmin. Historiasta voi ammentaa viisautta nykypäivään. K . Opinnot ovat tuoneet uudenlaista näkökulmaa museoihin. Museossa voi olla hetken omien ajatusten kanssa. Osa museoista on pieniä ja kodikkaita, osa suuria, arvokkaita ja iättömiä – kaikki kuin omia persooniaan. Paikkoja, missä voi viettää tuntikausia ilman pelkoa siitä, että kukaan tulee häätämään pois. Ne ovat paikkoja, joissa nostetaan esille asioita, joita ei välttämättä tulisi muuten ajateltua. Mielestäni olisi todella tärkeää, että museoissa voisi vierailla näin korona-aikanakin. Vierailun aikana olen saanut koti-ikävän tilalle uusia ajatuksia. Käyn yleensä taidemuseoissa, mutta olen avoin kaikille museokokemuksille. Kulttuuritarjontaa on jouduttu supistamaan paljon, joten olisi hienoa että edes museot olisivat auki, emmekä jäisi vain television varaan. Kuitenkin nimenomaan yksin tehty museovierailu on mielestäni aivan erityislaatuinen hiljentymisen kokemus. Kaikki kokeellinen ja outo kiinnostaa minua
Kokeiltavaa ja tutkittavaa museossa todella riittää. Aistejaan, muistiaan ja Viron terveysmuseo innostaa kävijöitä pitämään huolta kehostaan ja mielestään. Miten hajuaisti toimii. Muun muassa tällaisiin kysymyksiin vastaa Tallinnan Vanhassakaupungissa sijaitseva Eesti Tervisemuuseum eli Viron terveysmuseo. Paikka muistuttaa enemmän tiedekeskus Heurekaa kuin perinteistä museota. ”Kannustamme kävijöitä koskemaan, kokeilemaan ja tutkimaan itse”, sanoo museon näyttelykuraattori Ülle Kask . TEKSTI SILJA MASSA V IR O N TE R V E YS M U SE O. 44 MUSEO 1/2021 TERVEYSTIETOA KANSALLE M istä alkuaineista ihminen koostuu. Kahteen vierekkäiseen 1400-luvulla rakennettuun taloon levittäytyvässä museossa ei tosin ole suuria näyttelyhalleja kuten Heurekassa, mutta toimintaperiaate on samankaltainen. Myös täällä keskiössä ovat interaktiivisuus ja toiminnallisuus. Entä miltä maailma näyttää huumeiden vaikutuksen alaisena tai mitä ihmiskeholle tapahtuu kuoleman jälkeen. Ulkoapäin museo näyttää tyypilliseltä keskiaikaiselta rakennukselta. Sisällä kävijää odottaa kuitenkin yllätys. Miten hygieniasta huolehdittiin neuvostoaikana
Tämän ajatuksen pohjalta ja Sumbergin johdolla Eesti Tervishoiumuuseum eli Viron terveydenhoitomuseo aloitti toimintansa vuonna 1924. Mikroskoopilla voi syventyä esimerkiksi oman ihonsa yksityiskohtiin, ja painovyötä sovittamalla saa käsityksen siitä, miltä raskausvatsa tuntuu. < Koululaisryhmät muodostavat museon kävijäkunnasta merkittävän osan. < Museon perusnäyttely lähtee liikkeelle ihmisen evoluutiosta.. T erveysmuseon historia ulottuu vuoteen 1921, jolloin Tartossa järjestettiin maan ensimmäinen lääkäreiden kongressi ja sen yhteydessä lääketieteellinen näyttely. Uuden teknologian lisäksi museolla on lähes 23 000 historiallisen esineen, valokuvan, asiakirjan ja julkaisun kokoelma, joka sisältää muun muassa lääketieteellisiä instrumentteja, laboratoriovälineitä sekä aitoja plastinoituja ihmisruumiita. Eri puolilta museota löytyy interaktiivisia kosketusnäyttöjä. Muissa huoneissa käsitellään esimerkiksi ihmisen anatomiaa, aisteja, ruuansulatusta ja ravintoa, lisääntymistä, sairauksia ja niiden hoitoa, vanhenemista ja kuolemaa. Museo järjesti näyttelyiden lisäksi erilaisia kursseja ja ensiapukoulutusta, ” Vuorovaikutuksellisuus kannustaa tutkimaan. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä. Idea sai kannatusta, ja museolle perustettiin työryhmä. Tarton yliopiston terveydenhoitoinstituutin johtaja, professori Aleksander Rammul ehdotti tuolloin pysyvän lääketieteellisen museon perustamista Tarttoon. Näköaistia käsittelevän huoneen seinät ovat vääristäviä peilejä, jotka luovat tilaan jännittävän optisen harhan, niin että huoneesta on hankala löytää ulos. Nähtävää on kahdessa kerroksessa, ja pari tuntia vierähtää näyttelyä kolutessa kuin huomaamatta. Näyttely lähtee liikkeelle ihmisen evoluutiosta: siitä, miten Homo sapiens kehittyi muista ihmislajeista omaksi lajikseen. Vuonna 2017 näyttely oli ehdolla The European Museum of the Year -palkinnon saajaksi. 45 KANSAINVÄLISTÄ Terveysvalistusta ja terveydenhoidon historiaa refleksejään pääsee testaamaan erilaisten pelien ja laitteiden avulla. -näyttely käsittelee onnellisuutta ja mielenterveyttä. V IR O N TE R V E YS M U SE O V IR O N TE R V E YS M U SE O Anatomiaa käsittelevä osuus esittelee ihmiskehon rakennetta ja toimintaa. Keväällä aukeava Palju õnne!. Vuosisatoja vanhasta ovisyvennyksestä löytyy oikea ihmisen luuranko, ja portaikossa on esillä eri aikakausien proteeseja. ”Museon perustajat olivat lääkäreitä, jotka halusivat lisätä ihmisten ymmärrystä hygienian merkityksestä ja kannustaa virolaisia huolehtimaan terveydestään”, näyttelykuraattori Ülle Kask kertoo. Yksi työryhmän jäsenistä, lääkäri Voldemar Sumberg toivoi, ettei tuleva museo tyytyisi vain esittelemään historiallisia esineitä, vaan ottaisi myös kansansivistyksellisen roolin. M useon perusnäyttely Avameelselt sinu kehast eli Avoimesti kehostasi voitti vuonna 2016 Viron museomaailman arvostetuimman palkinnon, Muuseumirotteli Museorotta -palkinnon. Keskiaikaisten museorakennusten viehätystä koloineen ja käytävineen on hyödynnetty hauskasti. Perusnäyttely koostuu lähes kahdestakymmenestä huoneesta, joista jokaisella on oma teemansa. Plastinoinnissa ruumiin nesteet ja rasvat on korvattu nestemäisillä muoveilla
Lääkäreiden luentoja lähetettiin Viron radiossa kahdeksan vuoden ajan. Viime vuonna nimi lyheni Viron terveysmuseoksi. Museo myös rikkoi tabuja jakamalla tietoa muun muassa kehitysvammaisuudesta, joka oli ollut Neuvostoliitossa vaiettu aihe. O petus, valistus ja lääketieteen popularisointi ovat edelleen museon toiminnan ytimessä. V IR O N TE R V E YS M U SE O Perusnäyttelyssä voi oppia yhtä jos toista lisääntymisbiologiasta.. 1930-luvulla museo korvasi kiertävät lääkärit radioluennoilla. Tämän vuoden alussa museo alkoi myös julkaista lääketiedettä, historiaa ja popkulttuuria yhdistelevää Sünaps -podcastia. Tuolloin museo vaihtoi nimensä alkuperäiseksi Viron terveydenhoitomuseoksi. Tasavallan terveyskasvatuskeskuksen terveysmuseoksi nimetty uudistunut museo avasi ovensa vuonna 1980, tällä kertaa Tallinnan terveydenhuollon korkeakoulun tiloissa. TILAA TAIDE Taide 210 x 89 mm.qxp 19/01/2021 11.08 Page 2 ” Opi uutta ihmeellisestä ihmiskehosta. Vahamalleja sulatettiin, ja kuparista valmistettuja esineitä varastettiin ja myytiin. Lasi-ihminen on yhä esillä museossa. Interaktiivisuudesta tuli osa museon toimintaa. Museolla oli myös kiertävä näyttely, joka vieraili kylissä ja kaupungeissa eri puolilla Viroa. 1960-luvun lopulla nousi esiin ajatus terveydenhoitomuseon perustamista uudelleen, mutta meni vielä kymmenen vuotta ennen kuin asia eteni. Museonjohtaja Sumberg pidätettiin, ja monet näyttelyesineet tuhoutuivat tai hävisivät. Aluksi näyttelyn mukana matkusti lääkäri, jolle museovieraat saivat esittää kysymyksiä. Valistusja koulutustyö jatkui. 46 MUSEO 1/2021 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 1 Taiteen sanoista ja teosten nimistä 2 Taiteilijaresidenssit – mitä niissä tehdään sekä Ateljeeasunto nähtävyytenä 4 Nyt katsotaan taidemuseoihin 5-6 Taidekoulun nykyhetki ja tulevaisuus vuositilaus 81 € kestotilaus 74 € opiskelijatilaus 67 € VUODEN 2021 TEEMOJA OVAT: www.taidelehti.. Viime vuosina museo on tehnyt ison digiloikan: museon verkkosivut on uudistettu, ja museosta on tullut aktiivinen sosiaalisen median eri alustoilla. N euvostoaikana museon toiminta ensin supistui ja lakkasi sitten kokonaan. Tallinnan terveydenhuollon korkeakoulun tilat kävivät nopeasti liian pieniksi, ja museo muutti nykyisiin tiloihinsa Vanhankaupungin Lai-kadulle vuonna 1989. Paikan ylpeys oli luonnollisen kokoinen pyörivä, sisältä valaistu lasi-ihminen, jota ympäröiviä nappeja painamalla kävijä sai tietoa sisäelinten toiminnasta. ja julkaisi opetuslehtisiä esimerkiksi loisista sekä äidin ja lapsen terveydestä
niiden hoitamista. Välillä näyttelyitä viedään museon ulkopuolelle, lähinnä kouluihin. Terveysvalistus ei välttämättä kuulosta aihepiiriltä, joka innostaisi lapsia. Täältä saa tietoa asiois> Näköaistia käsittelevän huoneen seinät ovat täynnä vääristäviä peilejä. 47 ta, joista biologianopettajat tai vanhemmat eivät välttämättä osaa tai kehtaa puhua”, Arendi kertoo. TILAA TAIDE Taide 210 x 89 mm.qxp 19/01/2021 11.08 Page 2 Myös yhteistyö koulujen ja muiden oppilaitosten kanssa on tiivistä, ja koululaisryhmät muodostavat museon kävijäkunnasta merkittävän osan, kertoo museon markkinointija viestintäjohtaja Andres Arendi . Koululaiset kuitenkin viihtyvät museossa erinomaisesti. ”Olisi hienoa, jos meillä olisi tulevaisuudessa opetusbussi, joka kiertäisi ympäri Viroa”, Arendi suunnittelee. Sama periaate ohjaa kuraattori Ülle Kaskin mukaan museon toimintaa nykyäänkin. Bussi olisi tavallaan paluu juurille – aikaan, jolloin museon kiertävä näyttely vieraili eri paikkakunnilla jakamassa kansalaisille terveystietoa. KANSAINVÄLISTÄ Terveysvalistusta ja terveydenhoidon historiaa 1 Taiteen sanoista ja teosten nimistä 2 Taiteilijaresidenssit – mitä niissä tehdään sekä Ateljeeasunto nähtävyytenä 4 Nyt katsotaan taidemuseoihin 5-6 Taidekoulun nykyhetki ja tulevaisuus vuositilaus 81 € kestotilaus 74 € opiskelijatilaus 67 € VUODEN 2021 TEEMOJA OVAT: www.taidelehti.. ”Jos kävijä oppii museomme avulla arvostamaan kehoaan ja alkaa huolehtia paremmin terveydestään, olemme onnistuneet tavoitteessamme.”. Isommat koululaiset ovat kiinnostuneita varsinkin seksuaalikasvatukseen keskittyvästä huoneesta, jossa voi muun muassa katsella eri aikakausien seksivalistusfilmejä. Avoinna ti 10–18, ke 10–19, to–su 10–18. ”Nuoret eivät malttaisi lähteä täältä ollenkaan pois. Kovassa käytössä ovat olleet myös isot, pehmeät solupali kat, joista voi rakentaa vaikka kokonaisen soluseinän. Museon perustaneet lääkärit pitivät sairauksien ehkäisemistä kansanterveydellisesti tärkeämpänä kuin ” Sukellus terveydenhoidon historiaan. V IR O N TE R V E YS M U SE O Viron terveysmuseo Lai 30, Tallinna. Lasten keskuudessa hittejä ovat kaikki interaktiiviset pelit ja digitaaliset näytöt
Museovierailuissa jälkikasvun kera ei ole kyse pelkästä ajanvietteestä, sillä minulla on kasvatukselliset taka-ajatukseni. Tanskanen on tullut suomalaisille tutuksi Ensitreffit alttarilla -tv-ohjelman asiantuntijana. NÄYTTELYVINKIT Elina Tanskanen vinkkaa JOTAIN AIKUISILLE, JOTAIN LAPSILLE Kaikki jutussa vinkatut museot ovat Museokortti-kohteita. Kevään näyttelyvinkit antaa seksuaalija pariterapeutti Elina Tanskanen . Espoo, EMMA, Eeva-Leena Eklund:), 09.05.2021 asti. Sen vuoksi esimerkiksi Luonnontieteellisen museon Etelämantereesta kertova näyttely on nähtävä. ELÄMÄÄ ETELÄNAVALLA Kierrän museois sa usein kahden lapseni kanssa, ja toivon, että he käyvät aikanaan museoissa myös itsekseen. Museoissa hän viihtyy vapaa-ajallaan erityisesti lastensa kanssa. VÄRIKYLPYÄ KERRAKSEEN En ole mikään taidetuntija, ehkä taiteesta nauttija ennemminkin – tai no, ehkä olen taiteentuntija sen vuoksi, että kyllä se minussa tunteita herättää. En tiennyt, että Antarktikalla sijaitsee suomalainen tutkimusasema Aboa, jonka arkea näyttelyssä muun muassa kuvataan. Hänen näyttelynsä ravitsee niin väreillä kuin yksityiskohdilla. Pidän kulttuuria ja yleissivistystä isossa arvossa. Eeva-Leena Eklundilla vaikuttaa olevan erityinen arjen ja todellisuuden toisesta kulmasta katsomisen taito, mistä taitaa kieliä myös näyttelyn nimen hymiö. Helsinki, LUOMUS, Antarktika – tiedettä ääriolosuhteissa, 31.8.2021 asti. EE VA -L EE N A EK LU N D K U VA : A R I K A R TT U N EN / EM M A PA R I YL IR IS K U / FI N N A R P 20 19. Parhaimmillaan vierailulla oppii uutta
Ehkä juuri sen vuoksi taiteen äärellä voi olla niin virkistävää viivähtää. Rakkauden äärelle on aina ihana pysähtyä. Koska Friedrich Fröbelin kehittämien legendaaristen palikoiden ympärille muodostettu näyttely vaikuttaa kiinnostavalta, tähän tulee varmasti muutos. KUVAKIELEN TAIKAA Taidenäyttelyssä sielu tulee ruokituksi silmien kautta. Voin vain kuvitella, kuinka mahtava käynti voi olla hyvin pienenkin ihmisen kanssa, koska museo on tehty mahdollisimman lapsiystävälliseksi ja toiminnalliseksi. PIIPAHDUS PALIKKATAIVAASEEN Kun mietimme lasteni kanssa jotain kivaa yhteistä tekemistä, selvitän usein, mihin museoon voisimme mennä. K U VA A JA TU N TE M AT O N / K YM EN LA A K SO N M U SE O LA ST EN TA R H A M U SE O K A R I V EH O SA LO K U VA : JU SS I KO IV U N EN. < Eeva ja Atte viettivät häitään jatkosodan puhjettua kesäkuussa 1941. Jos hyvin käy, jokin nyrjähtää ajatuksissakin, vaikka tuota kokemusta on mielestäni usein vaikea sanoin selittää. Tekee hyvää tulla muistutetuksi siitä, kuinka paljon sekä parisuhteet että avioliitto instituutiona ovat muuttuneet ajan saatossa. Kotka, Merikeskus Vellamo, Tahdon! Rakkauden tarinoita, 30.10.2022 asti. Samalla pääsee kokemaan, millaista lastentarhoissa oli ennen vanhaan. Tahdon! Rakkauden tarinoita -näyttelyssä on esillä hääpukuja ja rakkaustarinoita yli sadan vuoden takaa. Näyttely vaikuttaa sellaiselta, että sieltä poistuu hymy huulilla ja usko rakkauteen taas vähän vahvistuneena. NÄYTTELYVINKIT Elina Tanskanen vinkkaa RAKKAUTTA VAIN Olen seksuaalija pariterapeutti, ja minua kiehtoo kaikki rakkauteen ja suhteisiin liittyvä. Tampere, Sara Hildénin taidemuseo, Kari Vehosalo, 23.5.2021 asti. Morsiamen kukat ovat nuupahtaneet, sillä ilmahälytys viivästytti matkaa valokuvaamoon. Ihme kyllä emme ole tulleet käyneeksi kerrassaan ihanalta vaikuttavassa Lastentarhamuseossa. Ne sekä kutsuvat että työntävät pois kiehtovasti, niissä on sekä kauneutta että syvyyttä. Ars Fennica-palkitun Kari Vehosalon rajatulla väriskaalalla toteutetut teokset on tehty hämmentävällä tarkkuudella. Helsinki, Lastentarhamuseo, Mahdollisuuksien palikat, 31.12.2021 asti
50 MUSEO 1/2021 KATSO IHMISTÄ Ismo Höltön valokuvissa 1960-luvun arki tulee lähelle. TEKSTI TYTTI STEEL KUVAT ISMO HÖLTTÖ
Kauppatorin rannassa otettu kuva ilmapallomyyjästä ja lapsesta juttelemassa on juuri nyt monella tavalla merkityksellinen. Yläkertaan luo tunnelmaa aikakauden musiikki, joka mielestäni on toimiva osa kokonaisuutta. Kuka ei voisi olla pitämättä näistä kuvista. Sen tunnelmassa ja ihmisten välisissä etäisyyksissä on paljon samaa kuin siinä, mitä Kauppatorilla on voinut kuluneen vuoden ” Polttopisteessä on ihmisten kohtaaminen. 51 NÄYTTELYARVIO Kohtaamisia keskellä kaupunkia T ämän näyttelykäynnin muistan pitkään. Näyttelyn suunnittelijat ovat valinneet ensimmäiseen saliin kuvia lapsista, mikä on toimiva valinta. Alakerrassa on rajatumpia muotokuvamaisia välähdyksiä, yläkerrassa taas 1960-luvun ajankuvaa ja kaupunkiympäristön kuvauksia. Kiersin yksin näyttelysaleja ja uppouduin katselemaan kuvien ihmisiä, jotka tuntuivat olevan kaukana ja silti lähellä. Tarkkuudella ja herkkyydellä otetut muotokuvat laajenevat oman aikansa ja paikkansa ulkopuolelle kertomaan ihmisenä olemisesta. I smo Hölttö on helsinkiläinen valokuvaaja, joka aloitti luovan uransa kultaseppänä. Ismo Höltön kuvat tekivät suuren vaikutuksen ja päällimmäiseksi tuntemukseksi jäi hyvä mieli. Kaikista 1960-luvun uutuuksista huolimatta monille toinen maailmansota ja sen mukanaan tuomat vaikeudet ja vaivat värittivät elämää edelleen. < Kauppatori, Helsinki 1964. Näyttelyn teemoittelu toimii muutenkin. Työtä tekevä henkilö on pysäytetty ja hetki ikuistettu niin, että kuvattava on ollut tietoinen kamerasta, vaikka suoraa katsekontaktia kuvattavaan ei aina olekaan. Pääsin tutustumaan Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvilan valokuvanäyttelyyn tammikuun 2021 alussa, kun museot ja muutkin kulttuuritilat olivat suljettuna koronavirusepidemian takia. Hän opiskeli omaehtoisesti valokuvausta työn ohella ja siirtyi kuvaajaksi vuonna 1970. Höltön teokset eivät ole dramaattisia lehtikuvia tai kulttuurin, esimerkiksi työprosessien dokumentaatiota, vaan kultasepän tarkalla katseella ja loistavalla ajoituksella tavoitettuja henkilökuvia. Näyttelyn kuvat sijoittuvat siis kiinnostavaan ajankohtaan niin Höltön uralla kuin yhteiskunnallisesti. Unioninkatu, Helsinki 1968.. Nimensä mukaisesti näyttelyn polttopisteessä on ihmisten kohtaaminen. Näyttelyn merkitys ainakin koronasulun värittämässä arjessa oli siinä, että Höltön upeat kuvat antavat ennen muuta mahdollisuuden heijastaa omia ajatuksiaan näkemäänsä. Niiden kautta pääsee kurkistamaan esimerkiksi työpaikoille. Näyttelyn tekijöiden näkemyksellisyys ulottuu markkinointimateriaalin valintaan. Ei liikaa puhkikulutettuja hittejä, mutta on siellä Iltatuulen viesti muistuttamassa melankoliasta ja sotavuosien iskelmistä. Suuret muutokset näkyvät Höltön kuvissa lähinnä viitteinä
Toisaalta esimerkiksi vappukuvista löysin tuttua, mutta jo unohdettua esineellistä kulttuuriperintöä. K aupunginmuseo korostaa luonnollisesti näyttelyn kuvien helsinkiläisyyttä, mutta siihen ei kannata takertua liikaa. Kuvaajana Hölttö on katsonut kohteitaan tarkasti ja yksityiskohtaisesti, mutta myös lempeydellä. Tutkijana olen viime vuosina miettinyt paljon sitä kuvaa Suomesta, jossa meidät on esitetty yhteinäiskulttuurin tekijöinä. Ismo Hölttö: Kohtaamisia 1960-luvun Helsingissä Helsingin kaupunginmuseo, Hakasalmen huvila, 28.8.2021 asti Helsingin kaupunginmuseoon kuuluva Hakasalmen huvila on Museokortti-kohde.. Toivon, että voisin nähdä kuvan väreissä. Sillä asenteella on hyvä lähteä rakentamaan uutta arkea, jossa meidän olisi pakko löytää kestävämpiä tapoja elää ihmisen ja luonnon moninaisuutta kunnioittaen. < Vanha kirkkopuisto, Helsinki 1966. Silti kannattaa pysähtyä miettimään sitäkin, mikä jää Höltön katseen ja näyttelyssä esitetyn rajauksen ulkopuolelle. Vahvistaako ja uusintaako tämä näyttely tätä kuvaa kaikesta moninaisuudestaan huolimatta. Osalle kävijöistä näyttelyn yksi kutkuttavimmista jutuista voikin olla se, että museo pyytää apua useiden kuvauspaikkojen tunnistamisessa. Ajoittain kuvia katsoessa tuntuu, että on mukana Komisario Palmu -elokuvan kuvauksissa. 52 MUSEO 1/2021 NÄYTTELYARVIO Kohtaamisia keskellä kaupunkia talvikuukausina havainnoida. Yksittäisen valokuvaajan tai jokaisen näyttelyn tavoite tämä ei tietenkään pakotettuna voi olla. Omasta työväenluokkaisesta taustastani käsin löysin Höltön kuvista paljon sellaista, jonka takia näyttelyn luoma kokonaisuus tuntui omalta, vaikka olen syntynyt 1970-luvulla. Ennustan, että luvassa on iloisia jälleennäkemisiä. Yleiskuva ei ole siloteltu, keskiluokkainen eikä sensaatiohakuinen, vaan kaupungin rosoiset reunat ja vähemmän täydellinen arki ovat oleellinen osa sitä. Toivon, että jutun ilmestyessä museoiden ovet ovat jälleen avoinna kaikille kiinnostuneille. Toivon, että usva hälvenisi, näkymät kirkastuisivat, hymyt levenisivät, eikä ihmisten välisiä etäisyyksiä tarvitsisi enää ainakaan kasvattaa. Monissa Höltön kuvissa Helsinki on kuitenkin yksi päähenkilöistä. Kuvat tarjoavat nostalgiaa ja samaistumiskohteita myös meille muissa kaupungeissa varttuneille helsinkiläisille tai Helsingissä vieraileville. Hakasalmen huvila tulee koronasulun jälkeen olemaan yksi paikka, missä voi pohtia etäisyyden ja läheisyyden merkitystä muutenkin kuin konkreettisesti pyrkimällä pitämään etäisyyttä muihin kävijöihin. ” Helsinki on yksi päähenkilöistä. Olisiko kuva-aineistossa ollut mahdollisuuksia tuoda erilaisia vähemmistöjämme enemmän esiin. Puutalojen pihat, kerrostalojen alaovet ja satamalaiturit voivat irtautua ajasta ja paikasta taustoittamaan elämän jokapäiväisiä tai käänteentekeviä tapahtumia
53 RISTIKKO Taidot testiin Sanaristikon ratkaisu sivulla 57
7 Kuuntele museoaiheista podcastia. Vinkkejä: Museot.fi/ museoiden-podcastit 8 Pysähdy sattumanvaraisen teoksen ääreen. 5 Etsi museon vanhin näyttelyesine ja esittele se omin sanoin. Haasteeseen voi tarttua missä vaiheessa vuotta tahansa ja jatkaa niin pitkään kuin haluaa. Museohaasteen suorittajalle hyväksi kaveriksi sopii Museokortti. 2 Imitoi kuvassa tai videolla teosta omalla tyylilläsi. Voit toteuttaa sen sijaan jonkin muista haasteista kahteen kertaan. Voit suorittaa vain yhden haasteen per museokäynti tai ruksia monta haastetta samalla käynnillä. Inspiraatiota löydät Instagramista tunnisteella #karanteenitaidetta. Vinkkejä: Museot.fi/ virtuaaliopastukset 4 Valitse mieleisesi klassikkotaideteos ja tee oma versiosi siitä kotona. 10 Kommentoi somessa jotakin #museohaaste-tunnuksella merkittyä julkaisua. 13 Tutustu historiaa esittelevässä museossa aikakauteen, josta tiedät vähiten. Museokortti on vuoden mittainen pääsylippu 300 museokohteeseen ympäri Suomen. Kuvakilpailun tarkemmat ohjeet löytyvät verkosta museot.fi/museohaaste. 9 Käy museossa tai näyttelyssä , joka kertoo merkkihenkilöstä. Voit jakaa arviosi kuvasarjana tai videona. Jos jokin haasteista ei inspiroi, voit jättää sen välistä. Ota selfie ensireaktiostasi sekä reaktiostasi, kun olet viettänyt aikaa teoksen kanssa 10 minuuttia. Ota kuva, joka mielestäsi ilmentää aikakautta. Jos haluat lisää haastetta, valitse joku muu kuin ihmishahmo. Mitä terveisiä se tuo menneisyydestä?. Etsi käsityö, jonka haluaisit itse osata tehdä. M useohaaste innostaa vierailemaan erilaisissa museoissa ja tutustumaan sekä tuttuihin että tuntemattomiin museoihin haastetehtävien inspiroimana. Tänä vuonna haasteessa on mukana myös tehtäviä, joiden tekeminen onnistuu kotona. 16 Etsi museosta vanha kirje tai postikortti. MUSEOHAASTE 2021 1 Järjestä näyttely kotonasi. Olit sitten museonoviisi tai pitkän linjan museoharrastaja, olet tervetullut tarttumaan Museohaasteeseen. Parhaat Instagram-kuvat palkitsemme Museokortilla. Museohaastetta ei tarvitse suorittaa listan mukaisessa järjestyksessä. 14 Etsi näyttelystä kaunis lasinen esine ja ikuista se valokuvalla tai piirtämällä. 3 Osallistu museon virtuaaliopastukselle. Esittele näyttelysi videolla tai kuvin. 15 Osallistu opastukselle tai tapahtumaan museossa, jossa et ole aiemmin käynyt. Museohaaste-kokemus on hauska jakaa julkaisemalla omia kuvia tai seuraamalla muita #museohaaste-tunnuksen avulla. Mitä opit. Voit osallistua etänä tai paikan päällä. 11 Tutustu museossa tieteeseen liittyvään asiaan tai keksintöön, joka ei ole sinulle entuudestaan tuttu. 54 MUSEO 1/2021 #MUSEOHAASTE Museohaasteen 2021 tarkoituksena on tuottaa iloa ja viedä museoiden kiinnostavien teemojen äärelle. Tutustu 50 uuteen tehtävään, jotka tuovat erilaisia näkökulmia museoihin. Voit käyttää teoksina tavaroitasi, omatekemää taidettasi tai mitä vain keksit. Lue tai katso samaan henkilöön liittyvä teos, esimerkiksi kirja tai dokumentti. 6 Vieraile käsityötä esittelevässä museossa tai taidenäyttelyssä. Julkaistessasi kuvia, muistathan käyttää tunnusta #museohaaste ja #museokortti. 12 Arvioi näyttelykokemuksesi tanssina
Kirjoita faniposti menneisyyteen tai nykyhetkeen ja jaa se somessa. 35 Valitse näyttely pelkän nimen perusteella lukematta lisätietoja. 19 Käy näyttelyssä , joka liittyy ihailemaasi henkilöön. Lähetä kuva hänelle! 34 Etsi museosta vanha esine , jonka käyttötarkoitusta et tiedä. Julkaise runosi halutessasi esimerkiksi lausumalla se videolla tai julkaisemalla teksti. Millaisia tulevaisuudennäkymiä löysit. Mitä kertoisit tästä päivästä. 45 Vieraile näyttelyssä , jossa voit kokea videotaidetta. Mihin päädyit. Yllätyitkö. 24 Etsi museosta horoskooppimerkkiisi viittaava esine tai teos. Löydätkö yhtäläisyyttä merkille ominaisten luonteenpiirteiden ja teoksen välillä. Eläydy ajan henkeen haluamallasi tavalla, esimerkiksi keskustellen, pukeutuen tai näytellen. > Helmikuun 2020 voittaja Jarmo Honkanen inspiroitui Museohaasteen tehtävästä, jossa tuli etsiä ihmistä esittävä teos ja tehdä siitä oma tulkinta valokuvaamalla.. Ota kuvasarja. Esittele se perusteluineen. 39 Yhdistä museokäynti ja luontoretki. Jaa herkkuhetki halutessasi somessa. 48 Anna läheisesi päättää seuraava museokohteesi. 41 Kirjoita museosta postikortti 150 vuoden päähän. Jaa halutessasi korttisi myös somessa. 42 Vie museoon joku, joka ei tavallisesti käy museoissa. Kierrä näyttely tällä kertaa lopusta alkuun. 26 Etsi näyttelystä kaikki välivärit: vihreä, oranssi ja violetti. Pyydä jotakuta ottamaan kuva suorituksestasi! 23 Katso museossa ikkunasta ulos ja ota kuva tai video avautuvasta maisemasta. Kenelle antaisit sen lahjaksi. 18 Käy näyttelyssä tai museossa , joka liittyy veteen missä muodossa tahansa. 25 Vieraile museossa tai näyttelyssä, joka sijaitsee ulkotiloissa. 32 Vieraile vuoden aikana neljän eri maakunnan museossa. 20 Tulkitse näyttelyn teosta vapaasti ja esittele ne museoseurallesi tai somessa. 29 Vieraile museokohteessa , joka on rakennettu pääosin kivestä. 46 Tutustu jonkin alkuperäiskansan kulttuuuriin museossa. 38 Hemmottele itseäsi ja nauti museokahvilastan tai -ravintolan antimista. 21 Etsi näyttelyn teoksista paikka, jonne haluaisit matkustaa. 30 Kirjoita näyttelyn teoksesta inspiraationsa saanut runo. Kysy seuralaiseltasi, mikä vierailussa oli parasta. Keksi esineelle nykyaikainen käyttötarkoitus. 44 Käy katsomassa uusin silmin näyttelyä, jonka olet jo nähnyt. 28 Käy kansainvälisen taiteilijan ensimmäisessä Suomessa järjestettävässä näyttelyssä. 27 Vieraile historiallisessa kohteessa . 37 Vieraile museossa , johon et olisi kuvitellut 5 vuotta sitten meneväsi. Jaa retkivinkkisi muille! 40 Käy museossa , joka sijaitsee ystäväsi tai kumppanisi synnyinpaikkakunnalla tai mahdollisimman lähellä sitä. 22 Muodosta kehollasi tai käsilläsi oma etukirjaimesi museon edustalla. Ota kuva ja lähetä se valitsemallesi henkilölle matkaterveisten kera. Millainen näyttelykokemus oli. 36 Etsi näyttelyn teoksista löytyviltä henkilöitä erilaisia tunnetiloja. 55 17 Arvioi kolmella lauseella näyttelykokemuksesi. Vinkkejä: Museot.fi/ nayttelyt 50 Vieraile näyttelyssä , joka kertoo jotain tulevaisuudesta. Ilmennä kasvoillasi samoja tunteita ottamalla kuva teoksen rinnalla. 49 Vieraile näyttelyssä , jonka nimessä on eläin. Mitä sanoisit nyt 5 vuoden takaiselle itsellesi. Jaa arviosi sanoin, kuvin tai videolla, esim. 47 Sulje silmäsi hetkeksi ja keskity siihen, millaisia ääniä kuulet museossa. 43 Etsi museokaupan kaunein tuote. 31 Valitse lempihuoneesi kotitai talomuseosta. Arvaavatko muut, missä olet. Instagram Stories -alustalla. 33 Valitse näyttelystä teos , joka miellyttäisi ystävääsi. Jaa kokemuksesi muille esimerkiksi kuvailemalla tai äänittämällä. Millainen näyttelykokemus oli. Millaisen tarinan näyttely vedestä kertoi. Tee sääpäiväkirjamerkintä julkaisemalla kuva ja kirjaamalla päivän säätiedot. Pyydä museoseuraasi ottamaan kuva, jossa kurkistat sisäänkäynniltä
03 5656 6966 | LIPUT 14/7 ¤ VAPRIIKKI.FI. NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE Museoiden kevätnäyttelyt Museo-lehden näyttelyliite esittelee kevätkauden kiinnostavimmat näyttelyt. LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! Seuraa MUSEO-lehteä Instagramissa INSTAGRAM.COM/ MUSEOLEHTI AAMUKAHVI & TUORE LEHTI Postimuseossa 23.4.2021 –27.3.2022 Postimuseossa 19.2.– 28.3.2021 Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 14 €/7 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi PORIN TAIDEMUSEO | PORI ART MUSEUM Eteläranta, 28100 Pori / www.poriartmuseum.fi, ti-su 11–18, ke 11–20 NOORMARKUN KÄSITYÖT – NORRMARK SLÖJD PERFORMING THE FRINGE – VAELTELUA LAITAMILLA TAHTO JA NÄKEMYS – MAIRE GULLICHSENIN TAIDESÄÄTIÖN KOKOELMA 50 VUOTTA 30.4.29.8.2021 Kultaiset kuukautiset ja jumalainen maa 28.1.–18.4.2021 www.joensuuntaidemuseo.fi Jasmin Anoschkin ja Soili Talja R itarit R itarit 20.5.– 5.12.202 1 20.5.– 5.12.202 1 ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH
Seinätön museo on aina mukana – aina avoinna.. Kuva: Poikilo-museot Poikilo-museot, Varuskuntakatu 11, Kouvolatalo Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17, ma suljettu Tiedustelut puh. Vartiainen 4.2.–25.4.2021 Jaakko Tornberg, Luxus-sarjaa, 2020. 020 615 5297 K u v a : Jan n e Tor ik k a Museolehti_nro1_2021.indd 1 26.1.2021 10.24.36 Calix PÄIVI RINTANIEMI 4.2.-29.5.2021 seinajoentaidehalli.fi SEINÄJOEN TAIDEHALLI SEINÄTÖN MUSEO -mobiiliopasteet ovat pääsylippusi museoon 24/7 seinatonmuseo.fi Monipuoliset Seinätön museo -opasteet, ulkoreitit ja näyttelyopasteet toimivat kaikilla älypuheli milla ja tableteilla ilman erillisten sovellusten lataamista. Museoiden kevätnäyttelyt NÄYTTELYLIITE RISTIKKO 1/2021 RATKAISU 10.10.2021 asti Seuraa meitä Tutustu virtuaalinäyttelyihin! poikilo.fi KARTANOIDEN KOUVOLA Kartanot lumoavat kaupunginmuseon näyttelyssä ILMIÖITÄ JA OLIOITA Timo Heino Jaakko Tornberg Timo P
Voit tehdä muutokset myös verkossa museolehti.fi Vanha osoite tai tilauksen maksaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Uusi osoite tai lahjan saaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Päiväys ja tilaajan allekirjoitus SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun JOHTAVA MUSEOALAN AIKAKAUSLEHTI NELJÄ KERTAA VUODESSA Itselleni Lahjaksi Vuositilaus 38 euroa Kestotilaus 34 € Opiskelijatilaus 25 €, opiskelijakortin nro.: Muutan osoitteeni — / 20— alkaen Irtisanon tilaukseni KESÄNUMERON TEEMANA KOTI Toukokuussa ilmestyvässä MUSEO-lehdessä syvennytään kotiteemaan. K AT A R IIN A SA LM I. Lisäksi monia muita ajankohtaisia aiheita kesän museokäynneille! MUSEOLEHTI.FI MUSEO 2/2021 ILMESTYY 21.5. Kotimuseot ovat kesäretkien suosikkikohteita. Käytä tätä palvelukorttia, kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksen. Lehdessä tuodaan esiin sekä maalla että kaupungeissa sijaitsevia museoita, joissa voi kokea, miten ennen elettiin
Lahjakortti on voimassa 15.5.2022 asti. Paldaniuksen reportaasi käsitteli keräilyä, keräilyesineitä ja keräilijöitä, Teerijoen juttu museoiden aktiivisia vapaaehtoistyöntekijöitä. Lottamuseo • Rantatie 39, Tuusula www.lottamuseo.fi LO TT A M U SE O. Ne käyvät maksutapana kaikkiin Lottamuseon ja Lottakanttiinin tuotteisiin ja palveluihin. Arvomme vastaajien kesken Lottamuseon elämyslahjakortin. Vastaa tällä kortilla tai sähköpostilla info@museoliitto.fi 14.5.2021 mennessä. Lottamuseon Lottapuodissa on saatavilla 10 €, 20 € ja 50 € arvoisia lahjakortteja. ANNA PALAUTETTA Kirjoita meille Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun Vaikuta lehden tuleviin juttuihin ja aiheisiin! MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU. Lahjakortit ovat toimiva ratkaisu monenlaisiin lahjaongelmiin. PARAS JUTTU 4/2020 Lukijat äänestivät parhaimmiksi jutuiksi Maria Paldaniuksen reportaasin Keräilyn palo ja Elina Teerijoen Apukäsinä rakkaan asian puolesta. Lahjakorttiin sisältyy pääsyliput Lottamuseon näyttelyihin, museo-opastus Lotta Svärd 100 vuotta yhteiskuntavastuuta -näyttelyyn sekä lounas ja pullakahvi Lottakanttiinissa. Lottamuseo sijaitsee Tuusulassa Uudellamaalla. Lottamuseon lahjoittama elämyslahjakortti on lahjakortti kahdelle
Monipuolisilla retkillä tutustutaan Turun historiaan ja nykypäivään. Järjestäjät: Museopäivät järjestetään yhteistyössä Turun museokeskuksen ja muiden turkulaisten museoiden kanssa Suomen museoliiton 98. Seuraamme tiiviisti koronatilanteen muuttumista ja tiedotamme museopäivien ja vuosikokouksen toteutusjärjestelyistä. Museoilla on rooli osana tätä yhteiskunnallista muutosta. Lisäksi ohjelmassa tietoa museoalan ajankohtaisista teemoista luottamushenkilöille ja edutainment-hengessä tuotetusta Turun museokeskuksen toiminnasta. Ilmoittautuminen museopäiville avataan maaliskuun lopulla. Millä ja kenen tarinoilla vaikutamme uskomuksiin, arvoihin, ihanteisiin tai maailmankuvaan. Rinnakkaissessioissa museonjohtajat voivat oppia tunteiden merkityksestä päätöksenteossa. Kuva: Joonas Brandt/ WSOY MUSEOPÄIVÄT 2021 TURUSSA 26.-28.5.2021 504480-2101 PAL.VKO 2021-16 2 1 1 6 414885 042415. Ohjelmassa on innostavia puheenvuoroja: kirjailija Tommi Kinnunen ja professori Kirsi Vainio-Korhonen tarkastelevat unohdettuja ja kertomattomia kertomuksia, professori Lauri Nummenmaa kertoo, miten tunteet hallitsevat elämäämme ja Studio Louter Hollannista esittelee Emotion designin soveltamista näyttelysuunnittelussa. Dynamo-hanke kutsuu museoita miettimään mitä ovat museoiden supervoimat yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Häntä kiinnostavat tarinat, teatteri ja nikkarointi. Vetoavalla narratiivilla voi saada aikaan suuria yhteiskunnallisia muutoksia, ja tunteiden merkitys päätöksenteossa ja ymmärretään yhä paremmin. vuosikokous Vuoden museo ja Vuoden viestintäteko -palkintojen lisäksi museopalkintogaalassa jaetaan ensimmäistä kertaa Vuoden museokauppa -palkinto. www.museoliitto.fi Museopäivien, vuosikokouksen ja retkien toteuttaminen paikan päällä Turussa riippuu koronatilanteesta. Tommi Kinnunen on Kuusamossa syntynyt ja Turussa asuva äidinkielen opettaja sekä kirjailija. Museopäivillä teemana TARINAT JA TUNTEET Elämme tarinoiden ja voimakkaiden tunnereaktioiden maailmassa