Museo 1/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ Tiede & museot KIETOUTUVAT YHTEEN Observatorio & TÄHTITIETEELLINEN ELÄMYS AIVOTUTKIJA KANNUSTAA UTELIAISUUTEEN Museopuutarhojen kevät K AT A R IIN A SA LM I 1 / 2022 TIEDE • 9,80 €
25.2.2022 • Teemana tiede W IL LE N YY SS Ö N EN / H EU R EK A. 48 SELVIYTYMINEN ON TAITOLAJI Heurekan näyttelyssä mennään katastrofien keskelle ja selvitään niistä
26 TALVELLA ITÄÄ JO UUSI KESÄ Mitä kasvitieteellisissä museoissa tapahtuu talvella. 46 AKUUTTIA UTELIAISUUTTA Aivotutkija Katri Saarikiven museovinkit. 10 TUTKIJANA MUSEOSSA Museoammattilaiset kertovat, miten tiede ja museotyö kietoutuvat yhteen. Digitaalisen näköislehden voi ostaa irtonumerona Lehtiluukku.fi -palvelusta osoitteesta lehtiluukku.fi/lehdet/museo .. 22 TIETEEN TIETOPANKKI Esineet johdattavat tieteen historiaan. MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET MUSEO on irtonumeromyynnissä seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma ja R-kioski. 21 MIKÄ MUSEO ON. 41 ROBOTEISTA REVONTULIIN Poimi hauskat ja hyödylliset vinkit museokauppojen valikoimista. 34 KULTTUURIMATKAILIJAN UNELMAKOHDE Turku valittiin vuoden 2021 museokaupungiksi. 38 TUTKIMUSMATKALLA LUONTOON Kuvataiteilija Osmo Rauhalan haastattelu. 53 ANNA PALAUTETTA 56 NÄYTTELYLIITE 58 MIELENKIINTOINEN, OPETTAVAINEN JA KIVA Valtakunnallisen kävijätutkimuksen 2021 tulokset infograafeina. 40 KÄSINKOSKETELTAVA KOKEMUS KIVIKAUDESTA Kierikkikeskuksen kiehtova historia. 4 ELÄMYKSIÄ ETÄNÄ Pekka Saurin pääkirjoitus 6 NELJÄ MUSEOTA VUODEN MUSEO -FINAALIIN Upeat finalistit esittäytyvät. SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä TI M O K IL PE LÄ IN EN JO N N A PE N N A N EN / K A M U JA R I N IE M IN EN 16 IDEASTA VALMIIKSI NÄYTTELYKSI Geenitietoon perustuva näyttely syntyi yhteistyöllä. 52 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ristikko. Uutena kolumnistina aloittaa museologi Johanna Lehto-Vahtera . 30 KOSMISEN IHMETYKSEN JUURILLA Helsingin yliopiston observatoriosta näkee pitkälle. 42 HAAVOITTUVAINEN LUONTO MUSEOSSA Palkittu Naturalis-tiedekeskus kertoo luonnon monimuotoisuudesta
Tässäkin asiassa kannattaa tehdä väistämättömästä hyve. Lähikokemus ja etäkokemus täydentävät toisiaan koronan jälkeisessä maailmassa vahvemmin kuin ennen. Etäkokemus voi olla portti lähikokemukseen, johon tapaa kuulua paljon muutakin elämysmaailmaa kuin pelkästään kohteena oleva esitys, tapahtuma tai näyttely. Pekka Sauri Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtaja. Ero virtuaalija lähikokemuksen välillä piirtyy sekin ajan myötä kirkkaammin näkyviin. PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 60. Tämä ilmiö tulee aiheuttamaan vielä kosolti filosofista ja oikeusopillista päänvaivaa. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Petra Havu TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori TUOTTAJA Kirsti Ruissalo ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Riitta Ojanperä, Marjo Poutanen, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Laura Hallamaa, Hanna Hirvonen, Johanna Lehto-Vahtera, Meri Parkkinen, Jenna Parmala, Soili Poikonen, Päivi von Rabenau, Roni Rekomaa, Katri Saarikivi, Katariina Salmi, Tytti Steel, Erkki Vuokila, Ari Väntänen, Tarja Västilä KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakausmedia ry:n ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 044 430 0703 • museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2022 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € Määräaikainen digitilaus 19 €, irtonumero 4,90 € ILMOITUKSET Heta Hedman heta.hedman@museoliitto.fi 044 430 0703 PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Katariina Salmi ELÄMYKSIÄ ETÄNÄ K oronan aiheuttamat rajoitukset ovat monien muiden vaikutusten ohessa kiihdyttäneet digitalisaatiota tavalla, jonka mittaluokka jää nähtäväksi myöhemmin. Helposti tulee ajatelleeksi, ettei etäkokemus voi yltää vaikuttavuudeltaan lähikokemuksen tasolle. Etätyö ja virtuaaliset kokoukset ovat olleet tästä monelle arkinen esimerkki niin hyvässä kuin huonossakin. Lisäksi lähikokemusta voi jälkeenpäin täydentää ja elvyttää virtuaalisesti. Oma lukunsa ovat kulttuurituotteisiin ja erityisesti taiteeseen liittyvät NFT:t (non-fungible tokens), joissa lohkoketjuun tallennettu todistus teoksen omistajuudesta nousee merkitykseltään suuremmaksi kuin teos itse. Vaikka taideteokseen tai muuhun museotarjontaan liittyvät sisällöt voi teknisesti kokea myös älylaitteen välityksellä, on kokemus toisenlainen kuin samojen merkitysten kokeminen paikan päältä. Pandemiakurimus on paras kääntää rikastumiseksi. Vaikka pandemian laannuttua tapahtuu epäilemättä paluuta lähityöhön ja työyhteisöön, on todennäköistä, että etätyön osuus työnteosta jää pysyvästi suuremmaksi kuin ennen koronaa. On kiinnostavaa nähdä, missä määrin kulttuurielämykset jäävät samalla tavoin pysyvästi etäyhteyden päähän. Samalla on kuitenkin selvää, että digitalisaatio on tuonut kulttuurin yhä useamman ulottuville
Määrä on lähes sama kuin edellisenä vuonna. Lehden painotalo PunaMusta on sitoutunut vähentämään päästöjä tuotannon jokaisessa vaiheessa. Kulttuuriasiainneuvos Kari Poutasuo näki Selviytymiskurssin puheenvuorossaan suomalaiset museonäyttelyt usein tiukkapipoisina ja kaipasi toteutuksiin rohkeutta: ”Hyvääkin aihetta käsitellään niin tieteellisen vedenpitävästi, että näyttelystä puristetaan ulos kaikki mehut pois”. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN ” Museon näkökulmasta se tarkoittaa luopumista tietynlaisesta vallasta. Vuoteen 2019 verrattuna museokäynnit ovat vähentyneet reilulla kolmella miljoonalla käynnillä. Selviytymiskurssilla pohdittiin museoiden asemaa vaikeina aikoina. Tiukkapipoisuudesta tai tylsyydestä voi tuskin puhua museonäyttelyiden yhteydessä enää tänä päivänä. Koronan vaikutukset näkyivät eri puolilla Suomea eri tavoilla. ” Yli satavuotiasta Kansallismuseota laajennetaan – ”Lentävä lautanen” on rakennuksen näkyvä osa. ” Tampereen uusin museo on nyt auki. Vaikka museo onkin kulttuuriperinnön asiantuntija, museo ei voi yksin määritellä kulttuuriperintöä tai sitä, mikä on tärkeää, vaan se pitää tehdä yhdessä yhteisöjen kanssa.” Satakunnan Museon vt. Sen sijaan suurimmassa osassa Suomea museokäyntien määrässä oli havaittavissa kasvua verrattuna vuoteen 2020, vaikka vuoden 2019 luvuista jäätiin vielä kauas. Esimerkiksi yleisöjen määrää jouduttiin rajoittamaan näyttelyissä ja tapahtumissa voimassa olevien alueellisten rajoitusten mukaisesti. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. Tällä hetkellä PunaMusta tukee metsien istuttamista Etiopiassa. museonjohtaja Johanna Jakomaa kirjoittaa museoista ja vapaaehtoistyöstä Satakunnan Kansassa 31.12.2021. Sitä onkin puuhattu jo vuodesta 1958 lähtien, mutta vihdoin se avautui nykyaikaisessa muodossa” Aamulehdessä uutisoitiin 28.1.2022 digitaalisella alustalla toimivan Tampereen teatterimuseon avaamisesta.. Uudellamaalla käyntien määrä edelliseen vuoteen verrattuna väheni noin 29 %, sillä pääkaupunkiseudun museot olivat yleisöltä suljettuna useita kuukausia. Viisi suosituinta museokohdetta vuonna 2021 olivat: • Ateneumin taidemuseo: 184 373 museokäyntiä • Serlachius-museo Gösta: 125 182 museokäyntiä • Kuralan Kylämäki (Turun museokeskus): 123 270 museokäyntiä • Vapriikki: 122 329 museokäyntiä • Amos Rex: 101 429 museokäyntiä Lähde: Museotilasto 2021 / Museovirasto MUSEO-lehti on hiilineutraali painotuote. Laajennus tarkoittaa myös uuden viheralueen aukeamista kaupunkilaisten käyttöön.” Helsingin Sanomat kertoi 20.1.2022 Kansallismuseon rohkeasta laajennussuunnitelmasta. Keväällä 2022 museoissa eletään jälleen kerran vaikeita aikoja koronapandemian jatkuessa edelleen. SELVIYTYMISKURSSILLA Vuoden 1992 ensimmäisessä MUSEO-lehdessä kerrottiin, kuinka viitisenkymmentä museoiden työntekijää oli kokoontunut M/S Mariellalle. ”Varmaa keinoa selviytyä hengissä ei löytynyt, mutta erilaisia ensiapumenetelmiä esiteltiin”, kirjoitti Toimi Jaatinen . KORONA VÄHENSI MUSEOKÄYNTEJÄ Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa vierailtiin yhteensä noin 4,3 miljoonaa kertaa vuonna 2021. Viime vuosi oli museoille poikkeuksellinen koronapandemiasta johtuvien rajoitusten vuoksi. Käsillä olevassa numerossa Ari Väntänen kuvailee Heurekan Katastrofien keskellä -näyttelyä arvostelussaan voimaannuttavaksi ja vavisuttavaksi
Kävijöille avautuu monipuoliVierailu Hotellija ravintolamuseossa on moniaistinen elämys. Viime vuosina museo on kehittänyt ja uudistanut toimintaansa määrätietoisesti. Hotellija ravintolamuseon yleisötoiminnan ydintä ovat myös aistikokemukset ja -elämykset. HERKULLISTA HISTORIAA Hotellija ravintolamuseo on ruokaja juomakulttuuriin sekä majoitus-, matkailuja ravitsemisalaan erikoistunut museo. Museon alkuvuosina pääkohderyhmä oli veteraanisukupolvi. Näyttelyissä moniaistisuus tulee esiin kokonaisvaltaisesti tuoksujen, makujen, äänimaailmojen, visuaalisten ärsykkeiden, kosketeltavien esineiden ja materiaalien sekä interiöörien avulla. Museo on perustettu vuonna 1971, ja se sijaitsee Kaapelitehtaalla Helsingissä. Viime vuonna museo vietti 50-vuotisjuhlaa ja samalla uudistettiin perusnäyttely sekä lanseerattiin uudet yleisöpalvelut. Lisäksi museo tuottaa vuosittain vaihtuvia teemanäyttelyitä. Lisäksi opastettuihin kierroksiin kuuluu usein ruokaja juomamaistiaisia. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta NELJÄ MUSEOTA VUODEN MUSEO -FINAALIIN Vuoden museo 2022 -kilpailun finaaliin on valittu Hotellija ravintolamuseo Helsingistä, Lottamuseo Tuusulasta, Poliisimuseo Tampereelta sekä Sodan ja rauhan keskus Muisti & Päämajamuseo Mikkelistä. Museo tekee näkyväksi ruokaja juomakulttuurin ja siihen olennaisesti liittyvän palvelukulttuurin yhteistä kulttuuriperintöä. Museo kertoo suomalaisen naisen tarinaa ja esittelee naisten yhteiskuntavastuun historiaa. Nykyään toimintaa suunnataan ensisijaisesti lottien lapsille ja lapsenlapsille. Makuasioita-perusnäyttely tarjoaa uusia näkökulmia ruokaja juomakulttuuriin. NAISTEN TARINA Vuonna 1995 perustettu Lottamuseo sijaitsee Syvärannan Lottaopiston paikalla Tuusulan Rantatien varrella. H O TE LL IJA R AV IN TO LA M U SE O. Opastuksiin kuuluu usein maistiaisia. Viime vuosina museo on uudistunut ruokaja juomakulttuuria monipuolisesti ja moniaistisesti käsitteleväksi oppimisen ja viihtymisen ympäristöksi. Viiden vuosikymmenen aikana Hotellija ravintolamuseo on kasvanut pienestä opiskelijoille suunnatusta museosta ruokaja juomakulttuuria laajasti käsitteleväksi museoksi. Museon tavoitteena on olla ruokaja juomakulttuurin arvostetuin, elämyksellisin ja monipuolisin foorumi Suomessa. Tällä hetkellä museo on erikoistunut ruokaja juomahistoriaan liittyviin etäpalveluihin ja ruokakasvatukseen
Kilpailun järjestävät Suomen museoliitto ja Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:n Suomen komitea. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta nen Lotta-kokonaisuus, johon kuuluu näyttelyitä, puutarha, Lottakanttiini ja Lottapuoti. POLIISIN ARJESSA Poliisimuseo on avattu yleisölle Tampereen Hervannassa Poliisiammattikorkeakoulun kampuksella vuonna 2008. Vuoden museo -tittelin ovat aiemmin voittaneet Suomen maatalousmuseo Sarka, Satakunnan Museo, EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Helsingin kaupunginmuseo, Ahvenanmaan merenkulkumuseo, Serlachius-museo Gösta ja Forssan museo. Näyttelykävijä voi muun muassa kokeilla lotan varusteita, kirjata oman lottakuvansa tallennettavaksi näyttelyyn tai etsiä sukulaisiaan lottagalleriasta. Vuoden museojulkaisu -kilpailun ja Vuoden museokauppa -kilpailun finalistit julkistetaan myöhemmin keväällä. Hankinnoissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Vuoden museo -tunnustuspalkinto myönnetään museolle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta omalla toiminta-alueellaan. Lottamuseon oppaat vievät kävijän elämykselliselle kierrokselle menneeseen ja osoittavat lottanaisten historian vaikutuksen tämän päivän yhteiskuntaan. toukokuuta 2022. Ympäristöarvot ovat osa Lottamuseon ja museokahvila Lottakanttiinin päivittäistä arkea. Lottamuseon perusnäyttely uudistettiin viime vuonna, jolloin vietettiin Lottajärjestön perustamisen 100-vuotisjuhlaa. Näyttelyissä otetaan rohkeasti esille aikakausien ilmiöitä, jotka pysäyttävät museokävijän pohtimaan naisten roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuoden museon tunnustuspalkinto jaetaan tänä vuonna kahdeksatta kertaa. VUODEN MUSEO -PALKINTO V uoden museo -kilpailun palkintolautakunta tutustuu kevään aikana finalistimuseoihin ja jakaa palkinnot Valtakunnallisten museopäivien yhteydessä järjestettävässä Museopalkintogaalassa Ahvenanmaalla 19. Lottapuodin tuotteissa on kierrätysmateriaalista valmistettuja tuotteita ja Lottakanttiini hyödyntää puutarhan hyötykasvitarhan satoa. LO TT A M U SE O M AT TI H U U H K A / P O LII SIM U SE O. Se voi olla myös tunnustus kokoelmiin, näyttelyihin tai museopedagogiaan liittyvistä saavutuksista tai muusta innovatiivisesta toiminnasta. Gaalassa palkitaan myös Vuoden museojulkaisu sekä Vuoden museokauppa. Näyttely rakentuu lottien kokemusten kautta ääninä, tekstinä ja elävänä kuvana. > Poliisimuseon kokoelmiin kuuluu noin 15 000 esinettä ja 100 000 valokuvaa. Poliisimuseon näyttelyissä tuLottamuseo sijaitsee kulttuurihistoriallisella Tuusulan Rantatien alueella
Poliisimuseossa kansalaiset ja poliisi kohtaavat luontevasti. Mikä sodassa on toisin kuin rauhassa, mitä sota tekee ihmisille ja yhteiskunnalle. Museoon kuuluu muun muassa elämyksellinen toimintatila, jossa lapset tutustuvat leikin, sarjakuvien ja animaatioiden avulla poliisiin, pukeutuvat univormuun ja ajavat poliisiautoa. Tätä on hyödynnetty esimerkiksi Poliisin päivän tapahtumissa ja opiskelijoiden suunnittelemissa, lähialueen koululaisille suunnatuissa tapahtumissa. Kun yhteiskunta muuttuu, myös poliisi muuttuu. Muistin näyttelytyötä ohjaa tieteellinen neuvottelukunta, jossa on jäseninä historioitsijoita sekä kulttuurintutkimuksen, historian didaktiikan ja tiedekeskuspedagogiikan asiantuntijoita. tustutaan Suomen poliisin historiaan keskiajalta nykyaikaan. Museokokonaisuus tarjoaakin ainutlaatuisen kokemuksen sotahistorian alkuperäisessä ympäristössä yhdistettynä moderniin näyttelytekniikkaan. Poliisimuseon yhteydessä toimii myös Rikosmuseo, joka on yksi Suomen vanhimmista erikoismuseoista. Muistin lähestymistapa uudistaa sotahistorian käsittelyä museoissa. Sodan ja rauhan teemoja lähestytään kokemushistorian kautta. Kävijä voi itse vaikuttaa näyttelykokemukseensa tekemällä erilaisia valintoja. Minkälaista oli olla lapsi, nainen, mies tai vaikkapa poliitikko sodanaikaisessa Suomessa. Muisti keskittyy sotaan ilmiönä. Entä jos se olisit ollut sinä. Näyttelyissä on huomioitu saavutettavuus ja ne soveltuvat monenlaisille museovieraille. Samassa rakennuksessa sijaitsee myös uudistunut Päämajamuseo. Museossa poliisiopiskelijat pääsevät kohtaamaan yleisöä ja kokeilemaan taitojaan eri-ikäisten museovieraiden parissa. Muisti ja Päämajamuseo toimivat entisessä Mikkelin keskuskansakoulussa, jonka vanhimmat osat on rakennettu jo vuonna 1889. Nykyisissä Poliisimuseon näyttelyissä poliisin toiminta on sijoitettu osaksi Suomen sosiaalija yhteiskuntahistorian kehyskertomusta. Museon tärkeänä tehtävänä on olla linkkinä tutkijan pöydän ja suuren yleisön välillä. Poliisimuseo on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Tampereen vetovoimaisena matkailuja perhekohteena. Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelyt nojautuvat vahvasti digitaalisuuteen. Se perustettiin vuonna 1937 Rikostutkimuskeskukseen opetusnäyttelyksi poliiseille. Muistissa voi kokea sodan ajan todellisuuden uudella tavalla. ” Vuoden museo valitaan 19.5.2022. Interaktiivisilla näyttelyillä pyritään lisäämään kansalaisten ymmärrystä poliisin työtä kohtaan ja kiinnostumaan siitä jopa mahdollisena ammattina. Suomen puolustusvoimien päämaja toimi vuosien 1939?1945 sotien aikana samassa rakennuksessa. Tavoitteena on tehdä sotahistoriaa tunnetuksi erityisesti niille, joita se ei aiemmin ole kiinnostanut. Siellä esitettiin, miten rikoksia tehtiin, miten niitä tutkittiin ja miten tutkinnoissa päästiin ratkaisuihin. PIH LA LIU K KO N EN. SOTAHISTORIAA KAIKILLE Sodan ja rauhan keskus Muisti on viime kesänä Mikkelissä avautunut tiedekeskus, joka kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Teknologian avulla kävijä pääsee eläytymään, kokeilemaan ja vaikuttamaan näyttelykokemukseensa
Avautumiskulman laaja-alainen säätö ei kaipaa rinnalleen erillisiä mekaanisia lisäosia ja tarkka avautumiskulman säätäminen onnistuu muutamassa sekunnissa säädettävän optiikan avulla. Elinikä 100 000 tuntia. Concord Beacon Muse Museovalaistuksen uusi aikakausi www.sylvania.fi P. Beacon Musen säädettävä optiikka mahdollistaa valaisimen monipuolisen käytön ilman erillisiä lisäosia ja näin mahdollistetaan monipuolinen ja kustannustehokas valaistuskokonaisuus museoja näyttelytiloissa. Beacon-sarja valaisee mm. seuraavissa museoissa: Urheilumuseo, Helsinki • Amos Rex, Helsinki • Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki • Turun linna, Turku • Museokeskus Vapriikki, Tampere • Biologinen museo, Turku • Apteekkimuseo, Turku • Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa • Työväenmuseo Werstas, Tampere • Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää • Savonlinnan kaupunki/ Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna • Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum, Tornio • Lusto – Suomen metsämuseo, Punkaharju. 09 54212100 Tyylikäs ja sulavalinjainen Beacon Muse tarjoaa mielenkiintoisen LED-kohdevalaisinkonseptin. Beacon Muse on himmennettävissä ja liitettävissä myös Casambi –valonohjausjärjestelmään
Tutkimusta tehdessä selvisi, että Billnäs valmisti rautatietöihin suunniteltuja lapioita tuhansittain. Tavallisten ihmisten tarinat ovat aina kiinnostaneet minua enemmän kuin eliitin edesottamukset." Kallio on tasapainotellut tutkimuksen ja museoalan välillä opiskeluajoistaan saakka. Werstaan näyttely lähtee kesän jälkeen kiertämään Suomen museoissa. Hän on omistanut viimeiset neljä vuotta elämästään tutkimukselle. Ajatuksena on tarjota museokävijälle ajatuksia ja tietoa sopivina ja mielikuvitusta kiehtovina palasina.” Tutkimus, kirja ja väitös ovat Kalliolle toteutunut unelma. Samaan aikaan Kallio julkaisee aiheesta myös kirjan ja kaksi museonäyttelyä. En halunnut, että aiheesta tehty näyttely olisi vain seinälle nostettu kirja. Näyttelyt avautuvat toukokuun alussa Suomen Rautatiemuseossa ja Werstaalla. TEKSTI JENNA PARMALA ”MUSEOSSA PITÄISI OLLA ENEMMÄN AIKAA TUTKIMUKSELLE” T änä keväänä Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio saa päätökseen monta suurta projektia. Kalliolle oli tärkeää, että kirja ja näyttely eroavat toisistaan. 10 MUSEO 1/2022 TIEDE Museotyötä ja tutkimusta TUTKIJANA MUSEOSSA Kolme museoammattilaista kertoo, kuinka tiede ja tutkimus kietoutuvat heidän arkeensa. H IL LA M Ä K EL Ä / TY Ö VÄ EN M U SE O W ER ST A S. Hän on tehnyt aikoinaan gradunsa radanrakentajista ja toivonut siitä saakka pääsevänsä vielä kerran syventymään aiheeseen. > Santakuoppa Ilmajoen Koskenkorvalla vuonna 1911. Koskenkorvalle tuli seuraavana kesänä Suomen ensimmäinen kaivinkone. ”Ne täydentävät toisiaan. Hän teki jo nuorena töitä pääkaupungin museoissa, mutta haaveet jatko-opinnoista heräsivät vasta Werstaalla. Väitöskirja Suomen rautateiden vuosien 1857– 1939 radanrakentajista valmistuu vapuksi. ”Kun valmistuin, oli historian laitoksella 130 jatko-opiskelijaa. Oli selvää, että tutkijoille ei riittäisi töitä. Esimerkiksi työmailla ei < Kalle Kallio esittelee Hinnerjoen kotiseutumuseosta löytynyttä rautatielapiota. "Rautatiethän ovat jo itsessään todella kiehtova aihe ja radanrakentajien kokemukset vievät syvälle työväenhistoriaan. Niinpä minä valitsin museoalan, enkä ole katunut.” Väitöstutkimuksen edetessä Kallio huomasi, että radanrakentamisesta oli kerrottu virheellistä tietoa myös museoissa. Soran lastaaminen vaunuihin oli kovaa käsityötä ja lapiojätkät lakkoilivat herkästi
11 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin SU O M EN R A U TA TI EM U SE O
Ne olivat niin hienoja, että niiden ympärille alkoi kuin itsestään kiertyä tarinoita. Ne osoittavat muiden löytöjen kanssa, että kellarissa on juotu ja syöty. Kulttuurikerroksista on löytynyt esimerkiksi runsaasti esineistöä paikalla 1600-luvulla sijainneesta kellariravintolasta. ”Ratajätkän työpäivä kesti aamuviidestä iltakahdeksaan. 12 MUSEO 1/2022 TIEDE Museotyötä ja tutkimusta käytetty puupesäisiä lapioita, vaikka näyttelyissä niitä on esitelty. Museossa me pääsemme suoraan vuoropuheluun ihmisten kanssa.” ”MUSEO ON TUTKIJAN PARATIISI” K un arkeologi Ilari Aalto kertoo Aboa Vetus Ars Nova -museon työhuoneessa tutkimustyöstään, hän tietää, että suurin osa tulevasta tutkimusmateriaalista sijaitsee hänen jalkojensa alla. Merkittyjä tiiliskiviä löytyy paljon myös museon alueelta, joten päivätyö kaivauksilla kietoutuu myös väitöstutkimuksen ympärille. Ajattelen, että akateeminen tutkimus on usein liian sisäänpäin käpristynyttä verrattuna museotyöhön. Hän ei kuitenkaan jää erityisesti kaipaamaan akateemista maailmaa. Lisäksi hän tekee väitöskirjaa keskiaikaisten tiilimestarien puumerkeistä. Toukokuussa aukeavien näyttelyiden teemaksi nousivat valokuvat ja niiden kertomat tarinat. Kun hän kesällä johti kaivauksia museon pihalla, hän koki olevansa sekä innostunut tutkija että vapaaehtoisia innostava museoammattilainen. ”Museo rohkaisee minua myös kirjoittamaan ja julkaisemaan löydöistä tieteellisiä artikkeleita, mutta sille jää muun työn ohessa kovin vähän aikaa.” Aallon vapaa-aika on sekin täynnä tutkimusta ja arkeologiaa. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka kovalla ruumiillisella työllä rataverkkomme on rakennettu.” Tästähän voisi tehdä museoon näyttelyn! Näin Kallio ajatteli, kun hän tutki ensi kertaa historiallisia kuvia työmailta. Puisen kimpiastian palaset löytyivät keskiaikaisesta kellarista. ”Meillä on paljon tutkimustietoa siitä, että esimerkiksi kaivauksille osallistuminen antaa ihmisille voimakkaita hyvinvoinnin ja merkityksellisyyden kokemuksia. Silloin museo ei päätyisi vahingossa toistamaan luutuneita käsityksiä menneisyydestä. Useimmille löydöille on jo olemassa tarina”, Aalto kertoo. Lukeminen ja tietoon syventyminen ovatkin olleet suurimpia iloja Kallion tutkimusvapaalla. Lapset näkivät isäänsä vain sunnuntaisin. Ilari Aalto ei ole aina varma siitä, tekeekö hän museotyötä vai tutkijan työtä. ”Sain myös huomata, millainen ilo oli tehdä näyttelyä, kun minulla oli valtava määrä pohjatietoa ja tuoretta tutkimusta, johon saatoin nojata.” Kallio toivoisi, että museoalan ammattilaisilla olisi enemmän aikaa lukea ja perehtyä erityisesti tuoreeseen tutkimukseen. Tällä hetkellä hän tutkii arkeologian ja esihistorian opetusta peruskouluissa. Työpäivään mahtuu ripaus tutkijan työtä, kun vapaaehtoiset saapuvat museolle puhdistamaan kesän löytöjä ja auttavat niiden luetteloinnissa. Luovuuden ja mielikuvituksen hyödyntäminen näyttelyä rakentaessa tuntui hyvältä tiukan akateemisen tutkimuksen jälkeen. Aboa Vetus Ars Nova on Ilari Aallolle unelmien työpaikka. ”Olen ensisijaisesti museonjohtaja ja vasta sitten tutkija. Ajattelen, että tulevaisuudessa museoiden rooli tällaisena yhteiskunnallisena vaikuttajana korostuu. Viime kesinä tutkimusryhmä on avannut maan museon sisäpihalta. Hän on aloittanut vuosi sitten työn museon vakituisena arkeologina. Työssään Aalto konkreettisesti kaivaa näyttelyesineitä esiin suoraan museon tontin uumenista. Puhuttelevaa aineistoissa oli se, miten raskasta raadantaa työ oli. ”Parasta on, että keskiajan jälkeen meillä on tarkkoja kirjallisia lähteitä, jotka paljastavat täällä eläneiden ihmisten kohtalot. JA R I N IE M IN EN / A B O A V E TU S A R S N O VA. Voimme tarjota ihmisille tiloja osallistua ja vaikuttaa.” Talven tullen Aalto muuttuu arkeologista museotyöntekijäksi. Hän vieraili museolla ensimmäistä ker> Orgaaniset esineet säilyvät vain sattumalta ja hyvissä olosuhteissa. Hän suunnittelee tulevia näyttelyitä ja toimii museo-oppaana. Näyttelyissä perehdytään kuvien ihmisiin ja Kallion heistä kertomiin yksityiskohtiin. ”Turku on arkeologille unelmien kaupunki”, Aalto toteaa
MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 13 taa heti kun se avattiin vuonna 1995. Me halusimme kuitenkin näyttää, kuinka mitättömältä vaikuttava esine voi kertoa suuren tarinan.” Vitriinissä on pikkuruinen kangaspakan lyijysinetti, joka kieltämättä näyttää melko merkityksettömältä. ”Näyttelyn takana oli neljän vuoden tiivis kansainvälinen tutkimusyhteistyö. Siellä Pekka Halosen maalausten käsiala ja värit tulivat tuhansien teosten kautta minulle hyvin tutuiksi.” Tohtoriksi von Bonsdorff väitteli vuonna 2012. ”Koen edelleen, että voin ammentaa väitöskirjani tutkimusrupeamasta sisältöä ja apua museotyöhöni.” Kaivauksille osallistuminen on olennainen osa arkeologi Ilari Aallon työtä. ”Parasta tässä työssä on asioiden ymmärrettäviksi tekeminen”, myös tietokirjoja kirjoittanut Aalto toteaa. Von Bonsdorff ei ajattele olevansa niinkään museotyöntekijä tai tutkija, vaan linkki näiden kahden välillä. ”Osaan arvostaa tutkimustyötä näyttelyiden takana. ”Tuollainen pienikin löytö voi auttaa kertomaan museokävijälle suuria asioita ja samalla se voi edistää tutkimustakin merkittävästi.” ”NÄYTTELYISSÄ TUTKIMUS TULEE NÄKYVÄKSI” Y ksi Ateneumin viime vuosikymmenen suosituimmista teemallisista näyttelyistä oli Japanomania, joka käsitteli pohjoismaisten taiteilijoiden Japanista ottamia vaikutteita vuosina 1875–1918. Vuodesta 2012 lähtien hän on työskennellyt määräaikaisesti osana museon henkilökuntaa. JA R I N IE M IN EN / A B O A V E TU S A R S N O VA. ”Usein kaivauksilla mukana olevat ihmiset ovat pääosin kiinnostuneita hienoista esinelöydöistä. Tarina sinetin takana kertoo kuitenkin kansainvälisistä kauppareiteistä, laatukankaista ja pitkistä merimatkoista Turkuun. On hienoa, että myös suuri yleisö nautti näyttelystä ja sen kauneudesta”, Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff toteaa. Joulukuussa näyttelystä sai jo maistiaisia, kun ensimmäinen osio avattiin. Urani alussa toimin Halosenniemessä tutkijana. Uusien löytöjen avulla museon arkeologista perusnäyttelyä uudistetaan vuoteen 2025 mennessä
H U G O SI M B ER G : K U O LE M A N PU U TA R H A (1 89 6) . Tarkoituksena on tukea nuoria tutkijoita ja tuottaa uutta tutkimusta museon kokoelmiin liittyen. Hän toteaa, että Kansallisgalleriassa käännettiin katseet tutkimusta kohti 2000-luvulla. Yhteistyökumppanit ovat maailman tunnetuimpia taidemuseoita. Suomen historiasta ei löydy picassoja ja matisseja, mutta vahvaa tutkimusnäyttöä sen sijaan on paljon. K A N SA LL IS G A LL ER IA / AT EN EU M IN TA ID EM U SE O . ”Yliopistot eivät pysty tarjoamaan samanlaista järjestelyä. K U VA : K A N SA LL IS G A LL ER IA / JO U KO KÖ N Ö N EN. Kansallisgallerian moniammatillinen tutkimustiimi on päässyt näyttämään kyntensä esimerkiksi taideväärennösten tutkimuksessa. ”Konservaattorimme ovat hyvin perillä tuoreista konservointija tutkimusmetodeista. Tutkijaharjoittelijat tekevät englanninkielisen artikkelin, joka julkaistaan FNG Research -verkkojulkaisussa”, von Bonsdorff kertoo. Niiden avulla meidän on mahdollista oikaista vanhaa tutkimustietoa ja avata uusia näkökulmia kaikkien tuntemiin teoksiin.” Kansallisgallerian tutkijaharjoittelijaohjelmaan valitaan vuosittain 2–3 taidehistorian oppiaineen lopputyöntekijää, jotka käyttävät aineistoinaan Kansallisgallerian kokoelmia. Meidän kauttamme opiskelija saa aineiston lisäksi kaksi ohjaajaa työnsä tueksi. Ateneumissa von Bonsdorff on päässyt kehittämään omaa työnkuvaansa ja vaikuttamaan siihen. Tutkimusta on monenlaista. Monesti väitöskirja ja siitä kertynyt Hugo Simbergin teos Kuoleman puutarha (1896) kuvaa hyvin Gothic Modern -projektin teemoja. ”Nykyään tutkimus kuuluu vahvasti asiantuntijuuteen ja on siten myös kansainvälisen yhteistyön ehto. Tutkimus nähdään kansainvälisissä museoissa tärkeänä, eikä taidemuseoihin aina edes palkata museoammattilaisia, joilla ei ole tohtorintutkintoa. 14 MUSEO 1/2022 TIEDE Museotyötä ja tutkimusta Kansainvälinen näyttely-yhteistyö ei von Bonsdorffin mukaan olisi mahdollista ilman vahvaa tutkimuspohjaa
JE N N I N U R M IN EN / K A N SA LL IS G A LL ER IA Taking care is what we do. Fine Art Logistics is the result of a close and long lasting collaboration with our customers in the art, gallery and museum industries. Haluamme tarjota elämyksiä ja uutta tietoa jokaisessa näyttelyssä.” Museon näyttelyintendentille paras osa työn arjessa on yhteistyö. TIEDE Museotyötä ja tutkimusta asiantuntijuus toimii porttina taidemuseotyöhön.” Von Bonsdorffin uusin tutkimusja näyttelyprojekti on syksyllä 2024 avautuva Gothic Modern -näyttely. Von Bonsdorff toteaa, että taidemuseoilla on nykyään merkittävä rooli tutkimustulosten ja uuden tiedon välittäjänä ihmisille. N at io na lm us eu m , St oc kh ol m www.mtab.fi | mtab.se | mtab.dk | mtab.no MTAB_MuseoL_Q1_Print.indd 1 MTAB_MuseoL_Q1_Print.indd 1 2021-02-04 13:29 2021-02-04 13:29. Tällä hetkellä kansainvälinen työryhmä tutkii 1800ja 1900-lukujen vaihteen modernia taidetta, joka sai vaikutteita eurooppalaisesta keskiajan ja pohjoisen renessanssin taiteesta. Among our specially designed offers, such as modern art trucks, our own packing technology team and conservator services, we now also welcome Museiservice to the MTAB Group. ”Yleensä tutkimustyötä oli ennen tehtävä yksin, mutta nyt museotyössä tutkimusja näyttelyprojektien ja julkaisujen valmistelutyön saa jakaa innostavan työyhteisön kanssa. Our art handlers have extensive experience to meet many different requierments. Se on hienoa.” Ateneumin näyttelyintendentti Anna-Maria von Bonsdorff toimii linkkinä tutkimuksen ja museotyön välillä. ”Meille suuri yleisö ja asiakkaat ovat tärkeimpiä tiedon kohteita. Kaikki jutussa mainitut museot ovat Museokortti-kohteita
TEKSTI HANNA HIRVONEN JO N N A PE N N A N EN. Projektipäällikkö, näyttelyarkkitehti ja taiteilija kertovat, miten näyttely rakennettiin. 16 MUSEO 1/2022 KULISSIEN TAKANA Näyttely rakentuu yhteistyössä IDEASTA VALMIIKSI NÄYTTELYKSI Espoon kaupunginmuseo KAMUun avautuu maaliskuussa näyttely, jossa Suomen ja Espoon esihistoriaa käsitellään geenitiedon avulla
Näyttelyssä voi kuunnella muinaiskieliä ja tehdä varjokuvia. Olen tehnyt näyttelyitä Espoon kaupunginmuseolle kymmenisen vuotta. Museolta työryhmässä ovat lisäkseni arkeologit Jenni Siltainsuu ja Eetu Sorvali . Taiteilija Tom Björklund ja näyttelyarkkitehti Harri Tarkka ovat keskeiset ulkopuoliset tekijät. Yhteistyö taiteilijan kanssa oli minulle uusi kokemus. Toivon, että kävijät viihtyvät näyttelyssä, ja että he kiinnostuvat ” Näyttely on tarina meistä jokaisesta. Näin näyttely on tarina meistä jokaisesta. Jokainen kuva on näkemys, mutta uskottava sellainen. Tietoja piti kerätä melko pienistä aineistoista ja sitten suodattaa tiedoista näyttelyyn oleellinen. Olen aikoinaan opiskellut arkeologiaa, mutta silloin ei vielä puhuttu geeneistä tai geenitiedosta. 17 KULISSIEN TAKANA Näyttely rakentuu yhteistyössä TOMI HEIKKILÄ, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ ”T yö Johtolankoja juurillemme -näyttelyä varten aloitettiin noin kaksi vuotta sitten. Tämä on toinen iso näyttely, jossa olen projektipäällikkönä. Oli opettavaista nähdä, millaista tutkimustyötä esihistoriakuvan tekemiseen tarvitaan. Geenitietoon perustuvaa esihistorian tutkimusta ei ole kovin paljoa, eikä varsinkaan pitkältä ajalta. Kuvaa varten piti selvittää tarkasti, mitä kasvillisuutta kivikaudella oli, miltä metsästäjä on voinut näyttää sekä millaiset asu, vene ja nuolenkärki hänellä saattoi olla. Geenien ja muinais-DNA:n asiantuntijana on arkeogeneetikko Kerttu Majander Zürichin yliopistosta Sveitsistä, evoluutiolääketieteen instituutista. Olen mukana myös sisältötyössä. Näyttelyn aihe inspiroi minua. Museolta näyttelyn tekoon osallistuu myös työryhmän ulkopuolisia henkilöitä. Sitä kuitenkin julkaistaan jatkuvasti. On kiehtovaa, että niiden perusteella voidaan tehdä päätelmiä siitä, miten ihmiset ovat esihistorialliseen aikaan liikkuneet ja yhdistää tietoja perinteiseen arkeologiaan. Kun päätimme tilata Björklundilta kuvitusta esimerkiksi kivikauden metsästäjästä, niin ei se tietenkään ollut sillä selvä. Mietimme, millaisia tekstejä näyttelyyn tulee, kirjoitimme, oikoluimme ja hioimme ne. Esimerkiksi markkinointisuunnittelija vastaa markkinoinnista ja museomestari näyttelyn rakentamisesta. Näyttelyn punaisen langan keksiminen oli helppoa, mutta aiheeseen perehtyminen haastavaa. Johtolankoja juurillemme alkaa nykyihmisen perimän tarkastelulla. Alussa tärkeintä oli löytää oikeat ulkopuoliset asiantuntijat. Näyttely kertoo Espoon ja Suomen esihistoriasta geenitiedon näkökulmasta. Oma työnsä oli näyttelyn tekstien kirjoittaminen. Projektipäällikön työhön kuuluu työryhmän johtamista, yhteydenpitoa ulkopuolisiin tekijöihin, budjetointia, aikatauluttamista, hankintojen tekemistä ja kilpailuttamista. JO N N A PE N N A N EN < Projektipäällikkö Tomi Heikkilä on selvittänyt kuvaa varten, miltä kivikautinen metsästäjä on voinut näyttää. Yksi iso työvaihe oli näyttelyn käsikirjoituksen kirjoittaminen lähdeaineiston perusteella. Tällaisten teknisten ratkaisujen tekoon pyydettiin museon ulkopuolisia asiantuntijoita. > Metsästäjä-keräilijä löytää paikkansa näyttelyssä kuvataiteilija Tom Björklundin ja projektipäällikkö Tomi Heikkilän avulla.. He ovat olleet mukana melkein näyttelyn teon alusta alkaen. Minun tietääkseni tämä on ensimmäinen geenitietoon perustuva esihistorianäyttely
Lisäksi tutustuin myös tilaan. Jotkut eurooppalaiset ovat perimältään lähempänä joitakin afrikkalaisia kuin jotkut afrikkalaiset ovat toisiaan. Vahvat ja voimakkaat teokset inspiroivat minua. Näyttelyarkkitehti valitaan yleensä siinä vaiheessa, kun näyttelyn käsikirjoitusta aletaan laatia. Toivon, että mahdollisimman moni kävisi katsomassa näyttelyn ja oppisi, missä geenitietoon pohjautuvassa esihistorian tutkimuksessa mennään tällä hetkellä. Jos on olemassa aiheesta kertova esine, se kannattaa asettaa esille näyttelyyn. Näyttelyarkkitehtinä annan näyttelylle oman kädenjälkeni, kun olen ymmärtänyt, mitä muut ajavat takaa. Museomestari toteuttaa näyttelysuunnitelmassa esittämäni ajatukset. Samalla museovieraat näkevät, mistä ihmiset ovat tänne tulleet.” TOM BJÖRKLUND, TAITEILIJA ”M aalasin näyttelyyn neljä 8 metriä leveää ja 2,7 metriä korkeaa teosta, jotka esittävät neljää eri ajanjaksoa. Tähän näyttelyyn ei tehty isoja rakenteita. Vaikka olen tehnyt aiemmin useita näyttelysuunnitelmia Espoon kaupunginmuseolle, kävin paikan päällä. Välillä keskustelin museon henkilökunnan kanssa. Aina, kun sain museolta tietoa näyttelyyn tulevista teksteistä, kuvista, videoista tai esineistä, sijoitin ne suunnitelmaan. Työni on kuin palapelin kokoamista. Suunnitelma tarkentui silloin, kun tekstien käännökset valmistuivat. Kussakin on JO N N A PE N N A N EN < Tom Björklundin maalaukset kertovat millaisia ihmiset ja heidän käyttämänsä esineet ovat olleet. 18 MUSEO 1/2022 KULISSIEN TAKANA Näyttely rakentuu yhteistyössä aiheesta. Vierailun jälkeen tein tilasta kolmiulotteisen mallin. Työni ostetaan museoille aina näyttelykohtaisesti. Näyttelyarkkitehtinä työni oli laatia näyttelysuunnitelma. Yleensä näyttelyn projektipäällikkö, asiantuntijat ja museomestari ovat minulle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Tein näyttelysuunnitelmasta muutaman erilaisen version. Tällä kertaa minun ei tarvinnut opetella esimerkiksi mitään uutta työkalua vaan opin eniten aiheesta. Mietimme, mikä on tärkeintä, mistä halutaan kertoa enemmän ja mistä vähemmän. Myös se, mitä materiaalia löytyi, vaikutti valintoihin. Aluksi tutustuin aiheeseen ja näkökulmaan. > Jo parinkymmenen vuoden ajan näyttelysuunnitelmia tehnyt Harri Tarkka on antanut näyttelylle oman kädenjälkensä.. Tomi piti huolen aikataulusta ja siitä, että kaikki tiesivät, mitä tapahtuu milloinkin. Sen avulla tuodaan esille tutkijoiden löytöjä ja haluttuja painotuksia näyttelyssä. Sen jälkeen suunnitelma kävi vielä tarkastuksessa museon puolella. Laitoin viimeisimmät tiedot paikoilleen, kun museon ja taiteilija Tom Björklundin puolesta kaikki oli valmista. Björklundin teokset kertovat, minkä näköisiä ihmiset ovat aikoinaan olleet. Olen tehnyt näyttelysuunnitelmia parikymmentä vuotta, etupäässä Espoon ja Vantaan kaupunginmuseoiden näyttelyihin. Se on mielenkiintoista. Yritän tehdä tiedosta museon kävijöille ymmärrettävää kuvilla, typografialla, infografiikalla ja rytmittelyllä. Esille tulevien asioiden sijoittelua suunniteltiin yhdessä. Tällä kertaa projektipäällikkö Tomi Heikkilä, taiteilija Tom Björklund ja museomestari Konsta Nikkanen olivat tärkeimmät. Museossa voi oivaltaa, että geenit pikemminkin yhdistävät ihmisiä kuin jakavat meitä erilaisiin porukoihin.” HARRI TARKKA, NÄYTTELYARKKITEHTI ”J ohtolankoja juurillemme -näyttely paljastaa, mistä ihmiset ovat tulleet Suomeen ja Espooseen, millainen on geeniperimämme ja missä juuremme ovat. Pystyimme käyttämään vanhoja vitriinejä ja muokkaamaan niitä
19 KULISSIEN TAKANA Näyttely rakentuu yhteistyössä R O N I R EK O M A A
Johtolankoja juurillemme -näyttelyn teokset ovat niin valtavia, että perinteisillä menetelmillä yhden työn tekeminen olisi kestänyt kuukausia. Näyttelyteksteissä käydään läpi henkilöhahmon dna eli kerrotaan, mitä muinais-DNA:sta hänen kohdallaan tiedetään. Teen maalaukset digitaalisesti. Näyttelyn ydinkertomus on, että ihmisten vaihtuvuus on jatkuvaa. Taustalla on maiseman muutosta, muita ihmishahmoja ja esineitä. JO N N A PE N N A N EN. Kun oli kohtia, joista en ollut varma, mitä asiakas halusi, olin yhteydessä museon työryhmään. Onneksi digitaalista maalausta pystyy muokkaamaan. Kuva muodostuu näytölle. Maalasin näyttelyyn myös pienempiä kuvia: yksityiskohtia, asumuksia ja muutaman muun henkilöhahmon. Perhe kuitenkin näkee minua koko ajan, koska olen kotona. Olen maalannut vastaavanlaisia teoksia 20 vuotta. Espoon kaupunginmuseo KAMU on Museokortti-kohde. Väestö ei ole koskaan ollut pysähdyksissä, ei muinaisina aikoina eikä nykyään.” Tom Björklund hyödyntää kuvitusten taustalla valokuvia ja maalaa digitaalisesti. Esimerkiksi maiseman pitää olla tietyn tyyppinen tiettynä vuodenaikana tietyllä ajanjaksolla. Haluan, että ne ovat niin hyviä kuin mahdollista ja niitä voisi aina hioa. Digitaalisuuden ansiosta minun ei tarvitse kiipeillä telineillä, enkä tarvitse isoja työtiloja. En laske tunteja, mutta yhden työn tekemiseen menee viikkoja. Luen maalauksia varten monen alan tutkimusta, kuten antropologiaa, arkeologiaa ja biologiaa. Katson lähteet yhä uudestaan ja mietin, mikä on viimeisin tieto tietyssä asiassa. Ihmisiä tulee ja menee. Kuvaamme alueen muuttumista sekä väestön liikkumista. Haastavinta on ollut tietojen tarkastaminen. Sosiaalisessa mediassa palaute saattaa olla tiukkaa. Maalaan koon yksi yhteen. Yritän seurata päivittäin, onko aiheeseen liittyvää uutta tietoa julkaistu. Kun näyttely on kotipaikkakunnalla, mietin yleisön reaktioita. Lopuksi skrollaan kuvaa eteenpäin 8 metrin verran ja käyn kaikki kohdat läpi. Tämän näyttelyn työstämisessä erityistä on paikallisuus. Meillä oli joitakin palavereja, joissa kävimme läpi näyttelyn ja lisäksi lähetimme sähköpostia. Töiden viimeistelyvaiheessa aloitan työpäivän aamulla seitsemän jälkeen ja lopetan puolilta öin. Minulla on piirtolevy ja kädessäni digitaalinen kynä tai sivellin. 20 MUSEO 1/2022 KULISSIEN TAKANA Näyttely rakentuu yhteistyössä etualalla henkilöhahmo, joka symboloi kyseistä ajanjaksoa. Minua inspiroi mahdollisuus levittää tietoa. Jos näyttelyarkkitehti Harri Tarkka sanoi, että hänen työnsä kannalta olisi hyvä, että jokin tietty kuva valmistuisi, viimeistelin sen ja laitoin eteenpäin. Johtolankoja juurillemme -näyttely avautuu KAMU Espoon kaupunginmuseossa 17.3.2022. Teokset eivät oikeastaan valmistu koskaan. Työni on itsenäistä
Kuori voi näyttää kuivalta ja vaatimattomalta, sisäkerrokset ovat mehukkaita ja väkeviä. Museokokoelmien säilyminen on yksi kivijalan kivi tutkimuslähteiden perustassa arkistojen ja kirjastojen ohella. Sipulin ydin muodostuu kokoelmista, joita ilman ei ole museota. Ammattimaisen museotoiminnan taustalla on aina ollut kaipuu tietoon ja kauneuteen: halu tutkia sekä halu kerätä aineistoja tutkimusta varten. Museo on kuin kokoelmien ja niihin liittyvän tiedon sipuli. Lisäksi ne kertovat, mistä lisätietoa voi etsiä. Johanna Lehto-Vahtera on museologi, joka aloittaa keväällä Porvoon museon johtajana.. Luotettavan tiedon lähteitä tarvitaan kaikkina aikoina ja museoiden ainutlaatuinen rooli on olla saavutettava käyttöliittymä tiedolle ja kokemuksille. Museot kertovat sen mitä tutkimuksen avulla voidaan tietää. Minulla on mahdollisuus miettiä Museo-lehden lukijoiden kanssa vuoden 2022 kuluessa, mikä museo oikeastaan onkaan. Kokoelma on enemmän kuin sarja käyttöesineitä, se on jotain säilytettävää ja näytettävää. Vain siten niitä voi tulkita uudelleen, tehdä kiinnostavia näyttelyitä ja hienoja julkaisuja. Museot ovat kaikki erilaisia, vaikka on niissä samojakin tunnusmerkkejä. #museot #kansalliskokoelmat #saavutettavuus #digitointi Museot haluavat olla ajan hermolla, mutta silti nähdä sekä menneeseen että tulevaisuuteen. Tutkimuksen merkityksestä on viime aikoina keskusteltu ja museotkin ovat keskustelussa mukana. Kysymys siitä, mihin museoita oikein tarvitaan, on esineitä ja näyttelyitä paljon laajempi. Pysyvyyttä tarvitaan, jotta talteen otettujen aineistojen pariin pääsee uudelleen. Mutta väitän, että kaikki museoammattilaiset edistävät omalla työllään tutkimusta tai välittävät tutkittua tietoa yleisölle. Joskus tuntuu, että museomielikuvat muuttuvat hyvin hitaasti, vaikka museot uusiutuvat jatkuvasti. Vain museolla on kyky ja mahdollisuus tuoda esiin maasta esiin kaivettuja arkeologisia esineitä sekä tukea näyttelyillä ja opastuksilla kirjoitettua tutkimustietoa. Usein idea museosta syntyy, kun joku päättää koota yhteen jonkinlaisen kokoelman. Puoleensavetäviä rakennuksia ja hienoja näyttelyjä, kiehtovia julkaisuja. Ilman näyttelyntekijöitä, museopedagogeja, oppaita, tapahtumajärjestäjiä ja asiakaspalvelijoita museokokemus jäisi puolitiehen. #minätutkin -aihetunnisteella nostettiin esiin tutkimuksen merkitystä viime syksynä. 21 KOLUMNI Museologin kynästä TI M O K IL PE LÄ IN EN MIKÄ MUSEO ON. Pohdintani alkaa tästä tiedeteemaisesta numerosta. M eillä jokaisella on mielikuva museosta, ja useimmilla myös mielipide niistä. Kuka tahansa voi perustaa paikan, jota kutsuu museoksi. Merikeskus Vellamon Tiina Mertanen tiivisti museotehtävän tviitissään näin: Minä teen museossa töitä sen turvaamiseksi, että toisten #minätutkin on mahdollista. Yhä uudet kävijät voivat lumoutua museoissa ja ihmetellä elämää. Museoissa on töissä monenlaisia ammattilaisia, jotka tekevät paljon muutakin kuin tutkimusta. Museossa esine voi olla ainoa todiste jostakin kerran tapahtuneesta. Yhtä lailla museo voi olla entinen koti, jossa asukkaan elämästä kerrotaan ihmisen mittakaavassa
Cygnaeus esitteli suunnitelman yleissivistävästä kansakoulusta, joka oli avoin tytöille ja pojille säätyyn katsomatta. Ensimmäiset opetustaulut tulivat Saksasta ja Ranskasta, joissa painotekniikka oli riittävä jo 1800-luvun alkupuolella. Karkuteillä olevat vasikat on kuvittanut Septem-taiteilijaryhmään kuulunut Per Åke Lauren vuonna 1908. Hän oli itse saanut oppinsa kotiopettajalta, jonka opetusta ryydittivät ankarat rangaistukset. TEKSTI PÄIVI VON RABENAU. Maailman nähtävyydet ja luonnontieteen lähikuvat tekivät vaikutuksen oppilaisiin, joista moni oli nähnyt värikuvia vain kirkkomaalauksissa. OPETUSTAULU TIETEEN TIETOPANKKI Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kulttuurihistorialliset kokoelmat kertovat tieteen ja opetuksen kehityksestä sekä sukkapuikon monikäyttöisyydestä. Cygnaeuksen mukaan ”ilman havainnollista perustetta ei tämä opetus käy mistään”. Suomalaiseen kansakouluun opetustaulut toi pappi Uno Cygnaeus (1810–1888), joka tutustui opetusvälineisiin ja havaintopedagogiikkaan opintomatkallaan Euroopassa. Pietarin suomalaisen seurakunnan kirkkokoulun johtajana Cygnaeus oli kiinnostunut kansansivistyksestä. Kansalaisten koulutus oli ollut pääosin kirkollisten kiertokoulujen varassa, kunnes vuonna 1866 voimaan tullut kansakouluasetus velvoitti kaupungit perustamaan valtion kouluja. Opetustauluja tekivät myös suomalaiset taiteilijat, kuten Venny Soldan-Brofeldt , Hugo Simberg ja Martta Wendelin . 22 MUSEO 1/2022 KOKOELMAT KERTOVAT Opettajankoulutuslaitoksesta yliopistoksi 1800 -luvun oppikirjoissa ei ollut vielä kuvitusta, joten opettaja havainnollisti kertomaansa luokan edessä suurista kuvatauluista. Lievimmän rangaistuksen kerrotaan olleen komentaminen pöydän alle muiden potkittavaksi
Ensimmäistä kertaa Suomessa seminaari tarjosi jokaiselle mahdollisuuden korkeampaan koulutukseen yhteiskuntaluokasta ja sukupuolesta riippumatta. mäiselle vuosikurssille osallistui eräs Ulrika Johnson (1844–1897), joka kaksi vuotta myöhemmin keskeytti opintonsa kihlauduttuaan luonnontiedon opettajansa kanssa. Sittemmin hän tuli tunnetuksi Minna Canthina . Opiskelijoiden vihreä verryttelypuku on 1960-luvulta ja opiskelijahaalarit 2010-luvulta. Seminaarinmäen kampusalue on suojeltu kulttuuriympäristö, joka ensimmäisenä suomalaisena kohteena asetettiin ehdolle Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saajaksi. Seminaarilaislakit tulivat opiskelijoiden käyttöön 1800-luvun loppupuolella. Heitä var ten perustettiin koulutuslaitos keskelle Suomea. Niinpä hän lähetti opiskelijoita kotiseutumatkoille keräämään kansanomaisia esineitä. EnsimJ yväskylän yliopiston tiedemuseon perusnäyttely esittelee yliopistokulttuurin vaiheita yliopiston 150-vuotisen historian varrelta. Toiminnan painopisteitä ovat tiedekasvatus sekä aineellisen ja aineettoman kulttuurija luonnonperinnön vaaliminen. Tiukka valvonta ei kuitenkaan estänyt tunteiden lämpenemistä. Seminaarin lakkauttamisen myötä kansatieteellinen kokoelma OPISKELIJAPUVUT deponoitiin paikallista kulttuurihistoriaa tallentavalle Keski-Suomen museolle. Alun perin lakit olivat mustia, mutta 1920-luvulla käyttöön vakiintui mustavalkoruudullinen malli. 23 KOKOELMAT KERTOVAT Opettajankoulutuslaitoksesta yliopistoksi JY VÄ SK YL Ä N YL IO PIS TO N TIE D EM U SE O SEMINAARILAISLAKKI U usiin kansakouluihin tarvittiin opettajia. Jotkut miesopiskelijat tosin hankkivat mustan pukunsa rinnalle myös kävelykepin. Opettajankoulutusseminaarin piirustuksen lehtori, kansatieteilijä Yrjö Blomstedt pelkäsi sortovuo sien venäläistämispolitiikan hävittävän vanhan suomalaisen kulttuurin. Vuonna 2017 tiedemuseo ja yliopiston kirjasto yhdistyivät Avoimen tiedon keskukseksi, joka tuo tieteellisen tiedon kaikkien ulottuville. Retkiltä tuoduista kokoelmista muodostui Jyväskylän ensimmäinen museo. Yhteistä sisäoppilaitosta pidettiin aikanaan varsin uskaliaana. Lakki oli ostettava itse, joten kustannussyistä se jäi monelta hankkimatta. Lakin etuosaan kiinnitettiin kultainen seminaarin tunnus eli köynnöksin koristeltu kantele.. Opettajankoulutus avasi tien naisten kouluttautumiselle. Ensimmäiset opiskelijat pääsivät aloittamaan Jyväskylän opettajankoulutusseminaarissa syksyllä 1863. Seminaarilaisten mustat puvut ja opettajattaren harmaa puku ovat 1930-luvulta. Kasvatusopillisen korkeakoulun museo keskittyi tallentamaan oman oppilaitoksen historiaa. Museon juuret yltävät vuoteen 1900. Nykyään Jyväskylän yliopiston tiedemuseolla on laajat kulttuurihistorialliset ja luonnontieteelliset kokoelmat. Opiskelijat oli jaettu naisten ja miesten osastoihin, joilla oli omat asuntolansa ja oppituntinsa
Puhe nauhoitettiin gramofonilla ja johdettiin suodattimiin, jotka eristivät äänisignaalista äänen korkeuden tai kovuuden. ” Penttilä tutki oskilloskooppijärjestelmällä puheen sävelkulkuja. Penttilä sai tutkimuksensa valmiiksi 1950-luvun lopussa. 24 MUSEO 1/2022 KOKOELMAT KERTOVAT Opettajankoulutuslaitoksesta yliopistoksi K uvan fonetiikan eli puheentutkimuksen välineistö oli ensimmäinen Jyväskylän yliopistoon hankittu tutkimuslaitteisto. Kirjallisuudesta kiinnostunut Penttilä on paremmin tunnettu klassisen Aapiskukko-aapisen isänä. Tulokset osoittivat, ettei suomen kieli ole muihin kieliin verrattuna niin monotoninen kuin väitetään, vaan lauseisiin sisältyy hyvinkin erilaisia sävelkulkuja. Tekniikan kehitys onkin mahdollistanut yhä laajempien ja syvällisempien aineistojen tutkimisen. TO N I TO U R U N EN / JY VÄ SK YL Ä N YL IO PI ST O N TI ED EM U SE O. Oskilloskooppia kuvattiin jatkuvasti kameralla, jolloin filmirullalle syntyi ääniaaltoa kuvaava käyrä. Nykyään taskukokoinen tietokone tekee äänitiedostosta työläät laskelmat hetkessä tutkijan analysoitavaksi. Oskilloskooppikamerajärjestelmällä Penttilä tutki intonaatiota eli puhekielen sävelkorkeuden vaihtelua. Käyrästä voitiin OSKILLOSKOOPPIKAMERAJÄRJESTELMÄ millimetrin tarkkuudella mittaamalla löytää haluttu tieto, kuten Penttilää kiinnostanut puheen sävelkulku. 1930-luvulla yhden sanan analysointiin saattoi kulua viikkoja. Fonetiikka tutkii, miten ihminen tuottaa ja ymmärtää puhetta. Suomen kielen professori Aarni Penttilä (1899– 1971) kokosi aikansa kehittyneintä tekniikkaa edustavan laitteiston 1930-luvulla. Suodattimista signaali matkasi oskilloskooppiin, joka muutti sähkösignaalin näkyväksi käyräksi
Kun pakkaa ravisteltiin, tippuivat kaikki yläkoulua koskevat muistiinpanot pakasta pois. TIEDEKESKUKSET TUOVAT TIETEEN LÄHELLE IHMISTÄ Futura Tiede on läsnä meidän elämässämme joka päivä. Tervetuloa tieteen pariin! Tutustu meihin www.tiedekeskukset.fi. Neulakortti oli tehokkain tapa järjestää tietoa ennen tietokoneita. Jokainen kortin reunaa kiertävä reikä edusti eri asiasanaa. Haluamme mahdollistaa tasa-arvoisen pääsyn tutkitun tiedon ääreen, jotta tulevaisuuden haasteet ovat yhteisesti kaikkien ratkaistavissa. KOKOELMAT KERTOVAT Opettajankoulutuslaitoksesta yliopistoksi J yväskylän seminaari muut tui Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi vuonna 1934 ja edelleen Jyväskylän yliopistoksi vuonna 1966. Tutkija valitsi listastaan, mitkä hakusanat kuvaavat kyseisen kortin muistiinpanoja. Kasvatustieteilijä Jouko Kauranteen (1928–2015) väitöskirjan Kansakoulun opetukseen kohdistuneet integrointipyrkimykset vuosina 1912–1939 neulakortistoon sisältyi 2000 korttia. Jyväskylän yliopiston tiedemuseo on Museokortti-kohde. Sanoja vastaavat reiät saksittiin auki, jolloin kortin laitaan muodostui avoin lovi. Kansakoulunopettajana aloittaneesta Kauranteesta tuli Helsingin kaupungin koulutoimenjohtaja, jonka kaudella Suomi siirtyi kansakoulusta nykyiseen peruskoulujärjestelmään 1970-luvulla. NEULAKORTTI Löytääkseen tiedon täytyi vain löytää oikea reikä. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TIEDEMUSEO ” Tiedonhakuprosessia voi kutsua varhaiseksi koodaukseksi. Akateemisia tutkintoja saattoi suorittaa jo 1940-luvulla. Hakua saattoi tarkentaa edelleen suodattamalla hakutuloksista esimerkiksi kaikki yläkoulun opetusta koskevat muistiinpanot. Vuonna 1896 keksityn neulakortin keskelle kirjoitettu informaatio siis siirtyi reunoilla oleviin reikiin, joten tiedonhakuprosessia voi kutsua varhaiseksi koodaukseksi. Innostamme ihmisiä ja yhteisöjä tieteen pariin vuorovaikutteisten näyttelyidemme avulla. Jos haettiin tietoa esimerkiksi hakusanalla ”yläkoulu”, työnnettiin korttipinon läpi neula tai sukkapuikko sanaa vastaavan numeron kohdalta. Neulakorttien avulla tutkija löysi tarvitsemansa tiedon ilman, että kaikkia muistiinpanoja tai koko tutkimusaineistoa tarvitsi kahlata läpi
TEKSTI LAURA HALLAMAA K AT A R IIN A SA LM I. 26 MUSEO 1/2022 TALVELLA ITÄÄ JO UUSI KESÄ Kun ulkopuutarhat uinuvat, kasvitieteellisten puutarhojen työntekijät keskittyvät siemeniin, dokumentointiin ja siivoamiseen
Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan intendentti Anna Liisa Ruotsalainen kertoo, että pohjoisen siemenet kiinnostavat myös muualla. ”Keväällä yritämme sitten hoitaa ja leikata, jotta saamme niistä taas jonkinlaisia kasveja. Siemeniä kerätään, käsitellään ja idätetään, mutta myös vaihdetaan kasvitieteellisten puutarhojen kesken. Onhan kasvilla luonnontutkija Carl von Linnén antama nimikin: Linnaea Borealis.” Mutta tapahtuu kasvitieteellisissä puutarhoissa talvisin paljon muutakin. T avallisen tallaajan silmiin saattaa näyttää siltä, että kasvitieteelliset puutarhat uinuvat talvella. Pakkanen ilman lumen tuomaa suojaa saattaa nimittäin olla turmioksi kasveille. Siksi siemeniä kerätään talteen. Meillä on Suomen uhanalaisten kasvien siemenpankki, ja yritämme pitää lajeja hengissä muun muassa tällä tavalla”, Pehkonen kertoo. K AT A R IIN A SA LM I. Sen hedelmäliha on hyvin hapan. Hän kertoo, että joka vuosi kasveja kuolee talven aikana jonkin verran. Osa kasveista saa väistämättä talvivaurioita. Jos kasvi kuolee, niin sitten se kuolee”, Pehkonen sanoo. Niin puutarhurit ainakin toivovat. Hel singin yliopiston kasvitieteellisen museon ylipuutarhuri Pertti Pehkonen on ennen haastattelua vienyt Kumpulan kasvihuoneelle idänmasmalon siemeniä. ”Kun pakkasta on -18 astetta ja lunta ei tule, talvivauriot alkavat. Ulkopuutarhat peittyvät lumeen. Usein myös varataimia on jäljellä”, Pehkonen kertoo. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kuuluu tämän talon touhuun. Esiintymä yritetään siirtää Raide-Jokerin varikolle, sillä kasvi viihtyy ratapihoilla. Ne on tarkoitus kylmäkäsitellä ja idättää talven aikana. ”Lajeja katoaa kiihtyvällä tahdilla. 27 MUSEOILMIÖ Puutarhaelämää ympäri vuoden O n kipakka pakkaspäivä. Vuoden pimeimpänä aikana kasvitieteellisten puutarhojen toiminta pyörii paljon siementen ympärillä. Vaatimattoman näköinen keltakukkainen kasvi on nykyään erittäin uhanalainen. Talvi on kestävyyskoe ulkopuutarhojen kasveille. < Mandariinin ja kumqvatin risteymä kalamondin (Citrus x microcarpa) tunnetaan myös huonekasvina. Yksi esiintymä on hätää kärsimässä Itä-Helsingissä. Muutamia vuosia sitten maaliskuun yöpakkaset veivät Kumpulasta arviolta 17 lajia, jotka olivat virittäytymässä kevääseen. ”Esimerkiksi vanamo on meillä tavallinen kasvi, mutta maailmalla kasvitieteellisissä puutarhoissa hyvin haluttu. Emme voi kuin kirjata lämpötilan
Jonkin verran kasveja suojataan talvelta ja villieläimiltä. ”Huonehoitajilla pitää kuitenkin olla tuntuma siihen, jos huone tuntuu esimerkiksi liian kylmältä”, Laine kertoo. ”Ne joko selviytyvät suomalaisesta talvesta tai sitten eivät selviydy”, hän kertoo. 28 MUSEO 1/2022 MUSEOILMIÖ Puutarhaelämää ympäri vuoden Lähtökohtaisesti ulos istutetut kasvit on tarkoitettu ulos. Meillä on Helsingissä elävien kasvien kansalliskokoelma. Kun päivittäistä puutarhanhoitoa on vähemmän, jää enemmän aikaa kasvitieteellisten puutarhojen muille tärkeille osa-alueille: tutkimukselle, tiedon tarjoamiselle ja tietokantojen päivittämiselle. ”Mutta pääasiassa keskitymme täällä nauttimaan talvesta.” K un puutarha uinuu, on enemmän aikaa tehdä huoltotoimenpiteitä, kuten kunnostaa koneita, siivota ja pestä tiloja. ”Tietokannat ovat äärimmäisen tärkeitä. Laine tosin muistaa yhden läheltä piti -tilanteen. ”Varsinkin trooppinen huone tuottaa paljon biomassaa ja vaatii päivittäistä siivousta. Kasvihuoneissa on hälytysvalvonnat, jos esimerkiksi jokin laite rikkoutuu tai lämpötila romahtaa. Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Simo Laine kuvaileekin ulkopuutarhojen kasveja koekasveiksi. He huolehtivat, että kasvi on hengissä ja voi hyvin, mutta myös kasvin tietokannan ylläpitäminen on tärkeää”, Pehkonen kertoo. Kuivat pakkaspäivät haihduttavat kosteutta, joten trooppisen huoneen kasveja pitää kastella ja suihkutella tiuhaan. Oulussa taas tykkylumi tekee välillä tepposet. Emme pidä kasveja huviksemme”, Pehkonen kertoo. Hedelmää ei syödä, mutta kuorta käytetään mausteena esimerkiksi leivonnaisissa. ”Yhdessä tutkimuskasvihuoneessa trooppiset kalat meinasivat kuolla, kun lämpötila laski 15 asteeseen.” K asvitieteelliset puutarhat ovat tunnettuja kukkaloistostaan ja vehreistä kasvihuoneistaan. K AT A R IIN A SA LM I. Anna Liisa Ruotsalainen kertoo, että painava lumikerros vaurioittaa silloin tällöin puita. Talvi on kestävyystesti kasveille. Siksi kasvien elämää on dokumentoitava tarkkaan. Suuremmilta tragedioilta kasvitieteellisissä puutarhoissa on vältytty. Allas tasapainottaa lämpötilaa jonkin verran. Automaatio hoitaa esimerkiksi sumutukset ja lämpötilan ylläpidon. Tietokannoista selviää muun muassa kasvien siementen keräyspaikat ja hoitohistoria. Lämpötilan pitäisi pysyä 23 asteessa ja ilmankosteuden 80 prosentissa. Menneinä vuosina iski hätätilanne, kun sähköt katkesivat seitsemäksi tunniksi. Kun puutarhureilta kysyy, kenen harteilla lepää talvisin painavin vastuu, vastaus on kaikilla sama: trooppisen kasvihuoneen vastuuhoitajilla. Joskus koneetkin saattavat hyytyä. Kokoelmia voidaan hyödyntää tutkimuksessa ja opetuksessa. He osallistuvat mittavaan projektiin, jonka tarkoituksena on digitoida yli kolme miljoonaa kasvimuseon näytettä. Osa siirtyy tuolloin kasvimuseon puolelle. Tällöin joku vastuuhenkilöistä tulee työajan ulkopuolella tarkistamaan, mikä on vikana. ”Jokainen puutarhuri vastaa omasta alueestaan. Kaikille Helsingin kasvitieteellisen puutarhan vakituisille puutarhureille ei talvisin riitä töitä kasvitieteellisessä puutarhassa. Turun kasvitieteellisessä puutarhassa jättilumme kasvaa vesialtaassa, jossa on lähes 28 000 litraa 24-asteista vettä. Pakkasen lisäksi rusakot ja peurat saattavat tehdä tuhojaan. Joka päivä tulee alas lehtiä ja muuta”, Ruotsalainen kertoo. Tutkimus tuodaan kasvitieteellisissä puutarhoissa myös yleisön nähtävil< Sukaattisitruuna (Citrus medica) on yksi monien tutumpien sitrushedelmien kantaäideistä
Esimerkiksi pienestä verenpisaran lehdestä voi kasvin elinaikana löytyä tuhansia erilaisia molekyyleja”, kertoo ylipuutarhuri Laine. ”Niitä torjutaan mäntysuovalla ja kasveja leikkaamalla. Laine kertoo, että jo helmikuussa kasvihuoneiden kasvit alkavat kasvaa voimakkaasti. Kevät ja kesä ovat vilkkainta aikaa, marraskuu ja tammikuu hiljaisimpia. Erilaisia opastuksia, näyttelyitä ja tapahtumia on ympäri vuoden. Kun lämpötila nousee ja valon määrä lisääntyy, hankimme punkkeja ja kirvoja vastaan petohyönteisiä.” Kodin viherkasviharrastuksesta tutut mullanvaihdot, ruukutukset ja kasvien jakaminen kuuluvat myös kasvitieteellisten puutarhojen kevääseen. Ulkopuutarha on auki vuoden jokaisena päivänä klo 9–20. Ohjelmaan kuuluu tuolloin muun muassa jättilumpeen istutus. ”Sen viikon jälkeen puutarhurit siirtyvät ulkotöihin”, Pehkonen kertoo. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha: Ruissalon ulkopuutarha on avoinna joka päivä kello 8–20. Jättilumme kasvaa Turun kasvitieteellisen puutarhan olosuhdekontrolloidussa altaassa, jossa automaatti hoitaa sumutukset ja lämpötilan ylläpidon. Vieraita käy paljon esimerkiksi kouluista. Anna Liisa Ruotsalainen kertoo, että viime vuosina yleisötyön merkitys on kasvanut. Pehkonen kertoo, että Kaisaniemen kasvihuoneella vuosihuolto sijoittuu maaliskuun lopulle viikolle 12. Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha: Ulkopuutarha on avoinna päivittäin kello 8–20. Kasvihuoneiden uumenissa itää parhaillaan idänmasmalo. Siitäkin huolimatta, että kasvitieteelliset puutarhat ovat monilta osin auki myös talvisin. Esimerkiksi Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on käynnissä kylttiuudistus. ”Turun yliopiston luonnonyhdistekemian tutkijat ovat keränneet näytteitä kasveista ja analysoineet ne. Yliopistollisessa puutarhassa opetus ja tutkimus ovat kuitenkin pääosassa.” Aukioloissa poikkeuksen tekee Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, joka on yleisöltä suljettu talvella. K evään koittaessa kasvit innostuvat. Kasvihuoneet ja kahvila ovat avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11–17. Sulkemisajat vaihtelevat päiväkohtaisesti. Samoihin aikoihin kirvat ja punkit lähtevät liikkeelle. Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on auki vuoden ympäri. Kasvihuoneet ovat auki tiistaista sunnuntaihin kello 10–16. Se ei tarkoita, etteikö Kumpulassakin tapahtuisi. Uudet kyltit esittelevät perustietojen lisäksi kasvien kemiallista monimuotoisuutta. Maalis-huhtikuussa Kumpulan puutarhan omenapuut leikataan. Kasvihuoneet ovat maanantaita lukuun ottamatta avoinna joka päivä kello 11 alkaen. Kevät tuo yleensä mukanaan myös yleisön. Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on talven kiinni ja aukeaa keväällä. 29 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin le. ”Kasvit ja biologia kiinnostavat monia. TU R U N K A SV IT IE TE EL LIN EN PU U TA R H A
”Kyseessä on siis vientituote”, kiteyttää Kyyrö.. 30 MUSEO 1/2022 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Maailmankaikkeus avautuu Observatoriossa KOSMISEN IHMETYKSEN JUURILLA Helsingin yliopistomuseon observatoriossa kosmos tulee niin liki, että museokäynnin jälkeen olo on tähtitieteellinen. ”Silloin Tähtitorninmäellä ei ollut valosaastetta eikä puita estämässä havainnointia. Lisäksi observatorio oli todellista hitechia”, toteaa pääopas Paula Kyyrö . Se toimi myös Griffithin observatorion esikuvana Los Angelesissa. TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVAT KATARIINA SALMI T oisen onnettomuus oli toisen onni. Yhteistyön tuloksena syntynyt rakennus osoittautui niin toimivaksi, että sitä matkittiin rakennettaessa Pulkovon observatoriota Venäjälle. Kun Turku paloi 1827, yliopisto siirtyi Helsinkiin. Aikansa modernein tähtitieteen tutkimuslaitos nousi kaupungin laitamille vuonna 1834. Arkkitehti Carl Ludwig Engel kutsui avuksi tähtitieteen professori Friedrich Wilhelm August Argelanderin suunnittelemaan observatoriorakennusta
Professorit perheineen asuivat tutkimuslaitoksessa, ja vasta vuonna 1969 heistä viimeinen muutti pois havainnointiolosuhteidenkin muuttuessa. Paras hetki havainnointiin oli jääkylmä talviyö, jolloin ilma ei väreillyt. < Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema Observatorion puutarhatorni valmistui vuonna 1890. Kolmasosa kävijöistä on koululaisia, joille taloa ja tiedettä voi esitellä jonkin teeman kautta. Yhtenä tavoitteena on herättää nuorten kiinnostus luonnontiedettä kohtaan. Kyyrön sanoin: tiede tuli lähelle ihoa. Puutarhatornin kaukoputkella voitiin valokuvata tähtitaivasta. Tornin luukusta voi tarkkailla eri suuntiin. Itätornissa Paula Kyyrö tarttuu kampeen ja näyttää, kuinka tornin yläosa liikkuu. Professori teki tähtien paikanmääritystä makuuasennossa sohvalla. Itä-länsisuuntaisesta talosta havainnot tehtiin etelään, jossa tähdet ovat korkeimmillaan. Rakennus oli opetuksen ja tutkimuksen käytössä, kunnes observatoriosta tuli Helsingin yliopistomuseon yleisökeskus kymmenen vuotta sitten. K yyrön mukaan tähtitieteessä on paljon poikkitieteellisiä lähestymistapoja: historiaa, kuvataidetta ja taidehistoriaa, fysiikkaa ja matematiikkaa, filosofiaa ja psykologiaa. ”Tähdet näki katon kapeiden luukkujen kautta. Vanhassa havaintosalissa alkuperäiset laitteet ovat alkuperäisillä paikoillaan. Suomi osallistui sillä kansainväliseen Carte du Ciel -tähtivalokuvausprojektiin. ” Tähtitaivas on kello, kalenteri ja kompassi.. Maapallon pyöriessä taivas liikkui ja tähtien asema muuttui. Kakluunikin jätettiin lämmittämättä.” Havainnointi vaati asialle antautumista. Vuosittain observatoriossa vierailee 10 000–15 000 kävijää. 31 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin R akennuksessa on kolme havaintotornia, joiden kautta päästiin katsomaan tähtitaivasta kaukoputkilla
Kiinnostavaa on miettiä, onko muualla elämää tai kestäisikö ihmisen psyyke avaruuslennon Marsiin.” Kyyrö ottaa esimerkiksi Fermin paradoksin. Pussi pudotettiin katolta keskipäivällä ja oikea aika saatiin laivakelloon, jonka avulla laskettiin pituuspiiri merellä. Yön ja päivän raja erottuu kotiplaneettamme pinnalla.. < Tätä vanhempaa esinettä ei voi olla – ja sitä saa koskettaa! Meteoriitilla on ikää viitisen miljardia vuotta. ”Observatoriot olivat yleensä sataman vieressä. Einsteinin suhteellisuusteoria selitti Kyyrön mukaan viimeisetkin omituisuudet planeettojen liikkeissä. ”Pienoismalli näyttää, että kaikki valo tulee auringosta. ”Ehkä heitä ei ole tai he eivät uskalla tai osaa ottaa yhteyttä. K yyrö toteaa, että tähtitaivas on kello, kalenteri ja kompassi. 32 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 1/2022 ”Museossa voidaan puhua siitä, miten tieteenteko tai havaintovälineet ovat muuttuneet. Lisäksi se kertoo, miksi meillä on yö ja Työergonomiaa 1800-luvulta: tähtitieteilijä teki Meridiaanisalissa havaintoja makoillen havaintosohvalla. Observatorion aikapalvelu oli navigoinnin apuväline.” Professorien ruokasalissa on nykyisin aurinkokunnan pienoismalli, josta näkee, että maailmankuvamme on aurinkokeskeinen, kuten jo tähtitieteilijät Kopernikus , Kepler ja Galilei osoittivat. Tai sitten he ovat jo täällä esimerkiksi outoina kollegoina.” Tähtitieteilijä Kyyrö myöntääkin, että kosminen ja filosofinen ihmetys veti hänet aikoinaan alan pariin. Aikojen saatossa tiede myös tarkentuu. Jos muualla maailmankaikkeudessa on älyllistä tai elollista elämää, miksi sitä ei ole havaittu. Havaintosalissa on nähtävillä aikapussi, oman aikansa aikamerkki. Missä kaikki ovat. Ne voivat olla alkeellisia bakteereja. Oppaan työssä tieteen popularisointi saa innostumaan. > Aurinkokuntamalli havainnollistaa monia ilmiöitä. Myös tähtisumujen kauneus kiehtoo. Siellä jossain voi olla pilvistä, eivätkä he ole keksineet elävänsä avaruudessa
Helsingin observatorio on Museokortti-kohde.. Rautamöhkäle on viisi miljardia vuotta vanha eli suunnilleen yhtä iäkäs kuin maapallo. Maailmanlaajuisen Carte du Ciel -projektin tavoitteena oli valokuvata koko tähtitaivas. päivä, kesä ja talvi sekä vuoden mittaan muuttuva tähtitaivas. Kaikki muut maat jättivät homman kesken. Pimeydessä hohtaa myös ensimmäinen eksoplaneetta eli aurinkokunnan ulkopuolella oleva planeetta. Se löydettiin vasta 1990-luvulla, mutta nykyisin eksoplaneettoja tunnetaan jo tuhansia. ”Se oli sitä sisua!” huomauttaa Kyyrö. Maapallo on kuvissa kuin pieni mustikka, mutta Orionin tähtikuvion olkapäässä sijaitsevan jättiläistähti Betelgeusen säde on yli 700 auringonsädettä.” P lanetaariossa pääsee katsomaan yön tähtitaivasta. ”Venuksessa kasvihuoneilmiö on räjähtänyt käsiin, Jupiterilla on maapallon kokoinen pyörremyrsky ja Aurinko on keskikokoinen tähti. Samalla nähdään, mistä horoskoopit tulevat. Laskijoiksi palkatut naiset kalkuloivat pohjoisen kaistaleen koordinaatteja peräti neljä vuosikymmentä. Kaksoiskaukoputkella valokuvattiin tähtiä, ja kuvista laskettiin tähtien koordinaatit. Babylonialaisten keksimässä järjestelmässä ei ole kyse ennustuksesta vaan tähdistöistä.” Samassa tilassa on meteoriitti, jota hipaisemalla saa Kyyrön mukaan kosketuksen avaruuteen. 33 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Maailmankaikkeus avautuu Observatoriossa ”Toivottavasti se on räjähtänyt keskiajalla, näkisimme sen nyt”, miettii Kyyrö. Diginäytöt havainnollistavat muun muassa planeettojen ja tähtien kokoa ja ominaisuuksia. Museon pihalla on 1800-luvun lopussa tähtivalokuvausprojektia varten rakennettu torni. Jos kirkkaana loistava Orionin olkapää räjähtäisi, valo saavuttaisi meidät 600 vuoden päästä
Museossa voi tutustua myös kirkon rakennusvaiheisiin pienoismallien ääressä. Kokoelmiin kuuluu muun muassa kookospähkinästä tehty ehtoollisleivän säilytysastia eli ciborium sekä kotimaista tekoa oleva makaava kalpea Kristus -veistos 1500-luvulta. Vitriineissä on esillä muun muassa keskiaikaisia pyhimysveistoksia, hopeisia ehtoollisvälineitä ja kirkollisia tekstiilejä. TI M O JA KO N EN / TU R U N JA K A A R IN A N SE U R A K U N TA YH TY M Ä. Ikkunaton, TURUN TUOMIOKIRKKOMUSEO kaariholvattu tila on rytmitetty vitriinikaapeilla, joihin valaistus syttyy museovieraan niitä lähestyessä. Lisäksi lehterin avoimelta sivulta kannattaa kurkistaa kirkkosaliin, jonka valtava koko ja ylväs korkeus tekee museokävijään lähtemättömän vaikutuksen. Tuomiokirkonkatu 1 MUSEET ETT HEM Parin sadan metrin päässä Turun tuomiokirkosta keltaisessa yksikerroksisessa empirepuutalossa sijaitsee Ett Hem -museo. Sen jälkeen museokoti sisustettiin uudelleen vaatimattomampiin tiloihin Piispankadulle. Puutavarakaupalla vaurastunut liikemies ja varakonsuli Alfred Jacobsson sekä hänen puolisonsa Hélèn testamenttasivat Hämeenkadulla sijainneen kotinsa Åbo Akademille kotimuseon perustamista varten. Museo avattiinkin yleisölle vuonna 1932, mutta jo vuonna 1955 rakennus purettiin. Ylhäällä sijaitsee vuonna 1929 perustettu kirkkomuseo, jonka vanhimmat esineet ovat 1300-luvulta. Turun Tuomiokirkon aulasta nousee kapea portaikko kohti salaperäistä suljettua ovea, jonka takana portaikko jatkuu ja johtaa kirkon etelälehterille. Se on vuonna 1965 avattu kotimuseo, jonka historia ulottuu 1930-luvulle. TEKSTI SOILI POIKONEN < Turun tuomiokirkkomuseon lasivitriineissä on esillä keskiaikaisia pyhimysveistoksia. 34 MUSEO 1/2022 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Aurajoen rannoilla KULTTUURIMATKAILIJAN UNELMAKOHDE Vuoden museokaupungiksi valitun Turun museot esittelevät kulttuuriperintöä houkuttelevasti, monipuolisesti ja luovasti
35 Ett Hem on täynnä taidetta, antiikkihuonekaluja, koriste-esineitä sekä yläluokkaisen porvariskodin käyttötavaroita. > Museon ollessa suljettuna Ett Hem -museon henkilökunta keskittyy kokoelmatyöhön ja kokoelmien julkaisuun Finna-palvelussa. Sibbe Atriumilla järjestetään kesäisin myös konsertteja. Museon nimi on ehkä hieman harhaanjohtava, sillä varsinaista Sibelius-esineistöä on esillä niukasti. Suomen ensimmäinen musiikkimuseo oli aloittanut toimintansa viereisessä puutalossa, josta se muutti tulipalovaaran vuoksi uuteen rakennukseen vuonna 1968. Rakennuksen piirsi arkkitehti Woldemar Baeckman ja se on yksi kohde Docomomon Suomen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimassa. Luvan nimen käyttöön sai museon perustaja, musiikkitieteen professori Otto Andersson itseltään Jean Sibeliukselta . Rakennuksen keskellä sijaitsee Sibelius-sali, jossa pidetään konsertteja. Näyttelytilat kiertävät salin reunoja. MUSEO-LEHTI MATKAILEE Aurajoen rannoilla > Sibelius-museon viihtyisät pihat ovat auki yleisölle. Piispankatu 14 SIBELIUS-MUSEO Ett Hem -kotimuseota vastapäätä idyllisellä Piispankadulla 1800-luvun talojen keskellä sijaitsee yllättäen loistoesimerkki suomalaisesta 1960-luvun betonibrutalismista. Perusnäyttelyssä on esillä erilaisia soittimia, joita kokoelmissa on yhteensä noin 2000. N AW R A S O D D A / SIB EL IU SM U SE O E TT H EM. Ennen kotimuseon perustamista Jacobssonit olivat jo lahjoittaneet varat myös Turun Biologisen museon perustamiseen. Ett Hem on suljettu vierailijoilta vuonna 2022 läheisen kampusalueen rakennustöiden takia. Vanhimmat niistä ovat peräisin 1700-luvulta
36 MUSEO 1/2022 Jugendrakennus ja sen vanhahtava alkuperäinen perusnäyttely tarjoavat viehättävän historiallisen miljöön tutustua suomalaiseen luontoon. Arvorakennuksistaan kuuluisan arkkitehtiprofessori Gustaf Nyströmin suunnittelema linnamainen rakennus valmistui 1904 ja oli avautuessaan Suomen toinen taidemuseoksi suunniteltu rakennus Ateneumin jälkeen. MUSEO-LEHTI MATKAILEE Aurajoen rannoilla > Biologisen museon Kappas kakkaa -näyttely kertoo, kuinka kakka on historiassa ollut monella tapaa läsnä ihmisten arjessa. Uusi vaihtuva näyttely Kappas, kakkaa! lupaa antaa vierailijalle tuhdin annoksen kakkatietoa. Turun Biologinen museo on perustettu varakonsuli Alfred Jacobssonin lahjoitusvaroin. Tänä vuonna museo järjestää sävellyskilpailun musiikista, joka on saanut inspiraationsa 300-vuotiaasta Kalmin istuttamasta puusta. A R V ID SS O N / TM K / B IO LO G IN EN M U SE O. Sisäpiha, Sibbe Atrium, on auki yleisölle ja siellä järjestetään kesäisin konsertteja. Museon takapihan puutarha on paikalla, jossa aikoinaan sijaitsi kasvitieteilijä Pehr Kalmin suunnittelema kasvitieteellinen puutarha. Piispankatu 17 TURUN BIOLOGINEN MUSEO Neitsytpolulla, lähellä WAMia ja Samppalinnan kesäteatteria, sijaitsee vuonna 1907 valmistunut arkkitehti Alexander Nyströmin suunnittelema puinen vaalea jugend-rakennus. Tukholman museosta otettiin mallia ja sieltä palkattiin myös konservaattori Gustaf Kolthoff pyydystämään ja täyttämään ensimmäiset esille laitettavat eläimet. G . Kolthoffin poika puolestaan maalasi yhä esillä olevat dioraamat taustoiksi täytetyille eläimille. Museorakennusta kannattaa katsella sekä sisältä että ulkoa. Esillä on eläimiä perhosista poroihin, karhuista koppakuoriaisiin. Konsuli vaimoineen oli tutustunut Tukholman biologiseen museoon ja tahtoi vastaavan myös kotikaupunkiinsa. Neitsytpolku 1 TURUN TAIDEMUSEO Turun taidemuseon jylhä graniittinen rakennus Puolalanmäellä hallitsee ylväästi Turun keskustan maisemaa. Puutarhan tammi on Kalmin istuttama. Gustafin Sibelius-kokoelman pohjana on vapaaherra Axel Carpelanin Åbo Akademille testamenttaama aineisto. Nyt siellä on Jan Erik Anderssonin Pehr Kalm Revival -teos
Vuonna 1894 rakennettu punatiilinen Kruununmakasiini on Venäjän vallan aikainen valtion viljavarastorakennus, joka korjattiin näyttelytilaksi 2000-luvun alussa. Valkoinen funkkishenkinen Linnanpuomi-rakennus on entinen 1930-luvulla rakennettu Suomen Osuuskaupan suolavarasto, joka kunnostettiin näyttelytilaksi 1980-luvulla. Turun taidemuseo on pelkästään rakennuksenkin takia oiva kohde kulttuurihistoriasta kiinnostuneille. > Forum Marinum esittelee vedenalasen sodankäynnin historiaa Forssassa DAGroupin tiloissa sijaitsevassa etänäyttelyssä. SA -K U VA 28 91 -0 02 / FO R U M M A R IN U M EL IN D A N IE LS O N -G A M B O G I O M A K U VA (1 89 9) / TU R U N TA ID EM U SE O. Niitä pitkin löytää tiensä 2019 avattuun Katseluvarastoon, jossa voi kurkistaa museon esinekokoelmiin ja museotyön kulissien taakse. Vierailupäivistä ilmoitetaan museon sivuilla. Monipuolisen esineistön lisäksi kannattaa tutkia vanhan varastorakennuksen uljasta olemusta ja kiertää yläkerrosten parvikäytävät. Siellä sijaitsee museon päänäyttely Töissä merellä. Rakennuksessa on laivanrakennuksesta kertova näyttely, vaihtuvien näyttelyiden tilat, monipuolinen museokauppa sekä huvivenekokoelma, jossa voi nähdä mahonkisen Kultaranta-veneen. Lisäksi rantaa kaunistaa Jani Rättyän ja Antti Stöckellin 25 metriä pitkä Päivänkakkara-veistos. Antia täydentää sisääntuloaulan Cafe Victor, jossa voi viikonloppuisin nauttia herkullisen brunssin. Linnankatu 72 Kaikki jutussa mainitut museot ovat Museokortti-kohteita. 37 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Aurajoen rannoilla Axel -veli puolestaan suunnitteli Turun Biologisen museon rakennuksen joen toiselle puolelle. Kesäisin avoinna ovat myös alueelle ankkuroidut museolaivat, muun muassa Suomen Joutsen ja matkustaja-autolautta s/s Bore, jossa on mahdollista sekä ruokailla että yöpyä. Dahlströmit puolestaan tarkkailevat museokävijöitä toisen kerroksen oven pielissä Emil Wikströmin muovailemina. FORUM MARINUM Merikeskus Forum Marinum, merenkulun valtakunnallinen vastuumuseo ja merivoimien erikoismuseo sijaitsee Aurajoen rannalla, Turun Linnan lähellä. Aurakatu 26 Elin Danielson-Gambogin Omakuva (1899) on esillä Turun taidemuseon kokoelmaa esittelevässä Pari sanaa keräilemisestä -näyttelyssä. Westerholm rohkeni hankkia museon kokoelmiin useita naistaiteilijoiden töitä ja muun muassa nuoren Axel Gallenin Akka ja kissa -maalauksen. Liikemiesveljet Ernst ja Magnus Dahlström lahjoittivat varat museon rakentamiseen ja taidemuseon ensimmäisenä intendenttinä toimi taidemaalarina tunnettu Victor Westerholm . Westerholm tervehtii tulijoita Wäinö Aaltosen ikuistamana museon edustalla
2 Millaisia asioita käsittelet teoksissasi. • Pitänyt kymmeniä yksityisja ryhmänäyttelyjä ympäri maailman. syyskuuta 1957. Jotta se onnistuisi, piMuista unohtaa kaikki -näyttely on avoinna Aboa Vetus Ars Novassa 29.5.2022 asti. Minkälainen näyttely se on. • Syntynyt Nokialla 14. Tutkintojakin olen suorittanut kolme. Ensimmäinen osa pohtii kieltä ja sen merkitystä todellisuuden ymmärtämiselle. Tiedekin on kuitenkin subjektiivista ja sen reutää ensin tutkia sen tavat (tiede), sitten vaistota sen mieli (filosofia) ja lopuksi voittaa sen luottamus (taide). 2 OSMO RAUHALA • Taidemaalari, luomuviljelijä, MFA, KTM. Näky toistui kuukausien ajan toistakymmentä kertaa ja vain kyseisen kirjan kohdalla. Äidin eläinsadut ja isän Miranol-värit lienevät varhaisimmat syyt ensimmäisten öljyväritöitteni syntyyn 12-vuotiaana. 3 Miten tiede ja eri tieteenalat inspiroivat työtäsi. Siksi koen tieteen hyväksi perustaksi taiteelleni. Näitä aloja koskeva tutkimus inspiroi ja auttaa etsimään alueita, joita tiede tai kieli ylipäätään ei vielä pysty hahmottamaan. Rausku on myös yksi harvoista peilitestin läpäisseistä eläimistä. TEKSTI KIRSTI RUISSALO 1 Miten päädyit tekemään taidetta. Jatko-opintojen aikana New Yorkissa 1980-luvulla aloin ymmärtää taiteen roolia osana ihmisen evoluutiota ja hahmotin paikkaani taiteen filosofian kartalla. Siksi tarvitsemme filosofista pohdintaa, johon taidekin osallistuu. Muista unohtaa kaikki -näyttely on kooste tuotannostani vuosilta 2010–2020. Kaikki mikä on tieteellisesti totta, ei aina ole eettisesti oikein. Olen verrannut teosteni syntyä villin eläimen koskettamiseen. Sen jälkeen ei paluuta muuhun tarvinnut miettiä. Luonto ja eläimet ovat olleet teemojani lapsesta alkaen. Tieteellinen ajattelu on tehnyt maailmasta vähemmän mielivaltaisen ja suvaitsevaisemman. Näyttelyn peruskysymys on lajimme ja elämän selviytyminen. • Asuu ja työskentelee Siurossa Nokialla sekä New Yorkissa. Eläinten hahmot kääntyivät vähitellen visuaalisiksi aakkosiksi tutkimusmatkallani luonnon mekanismeihin. 4 Sinulla on parhaillaan näyttely Aboa Vetus Ars Novassa Turussa. Myöhemmin olen kiinnostunut kaikista elävistä viruksista valaisiin. TUTKIMUSMATKALLA LUONTOON Osmo Rauhala etsii taiteessaan vastauksia kysymyksiin, joita tiede ei pysty hahmottamaan. • Debyyttinäyttely New Yorkissa vuonna 1989. naehtoja pitää jatkuvasti kyseenalaistaa. Ensin maatilan tutut hahmot kissat, kanat, hiiret lampaat, jänikset ja kotimaan metsäneläimet peurat, sudet, vesilinnut. 38 MUSEO 1/2022 TAITEILIJAHAASTATTELU Tieteellinen ajattelu on kuvataiteilija Osmo Rauhalan taiteen perusta KUKA. • Voittanut useita palkintoja, kuten Vuoden nuori taiteilija (1992), Suomipalkinto (2009) ja Pro Finlandia (2017). Olisin voinut päätyä monelle muullekin alalle. Aboa Vetus Ars Nova on Museokortti-kohde.. Minulla on taiteen maisterin ohella myös tutkinto taloudesta ja olen hoitanut koko ikäni maatilaa. Teoksissani toistuvat rauskut ilmestyivät näkyinä, kun lepuutin silmiäni lukiessani Pythagoraan teorioista. Näyttely jakautuu kahteen osaan. Toinen osa keskittyy tietoisuuteen ja rauskuihin, ylipäätään vedenalaiseen elämään alitajuntamme vertauskuvana
39 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin JA R I N IE M IN EN
Kierikkikeskus on Museokortti-kohde. Ensimmäisen kerran kivikautiseen elämään viittaavia löydöksiä tehtiin alueella jo 1890-luvulla. ”Me tarjoamme kokeellisen arkeologian tekijöille puitteet ja työkalut, jotka mahdollistavat suurienkin projektien toteuttamisen”, Puolakka kertoo. Nykyään se on osa Museoja tiedekeskus Luuppia. Puiset katiskat ja kalapadat olivat säily neet poikkeuksellisen hyvin suomaassa. Kun niistä uutisoidaan, paikalle löytää jälleen lisää arkeolo giasta kiinnostunutta yleisöä. Koronatilanteen helpottaessa Kierikkikeskus on jälleen valmis vastaanottamaan kansainvälisiä tutkijoita ja opiskelijoita. TEKSTI MERI PARKKINEN A rkeologista esihistoriaa esittelevän Kierikkikeskuksen tarinan voisi aloittaa 6000 vuoden takaa. Keskuksessa koululaiset kiertävät kivikauden kylässä tutustuen ennallistettuihin asuinrakennuksiin, tekevät kivikoruja ja pääsevät tutustumaan eläinten pyynnissä käytettyihin ansoihin. Nykyään keskus on osa museoja tiedekeskus Luuppia, mikä tarkoittaa uudenlaista hallintoa ja lisää vakituista henkilökuntaa. Paikalle rakennettiin hirsinen museorakennus, jossa vietettiin syyskuussa 2001 Kierikkikeskuksen avajaisia. Muinaishistoria kiinnostaa monia. Keskus on avoinna toukokuusta lokakuuhun. Kierikkikeskus syntyi aikoinaan pieneen Yli-Iin kuntaan, mutta siitä tuli oululainen vuonna 2013 kuntaliitoksen yhteydessä. Arkeologian kouluopetukselle on suuri kysyntä, jota saattaa selittää museokokonaisuuden toiminnallisuus. Kokeellinen arkeologia on tärkeä osa Kierikkikeskuksen toimintaa. Pahkalantie 447, Oulu (Yli-Ii) MUSEON TARINA Kierikkikeskuksessa eletään kivikautta KÄSINKOSKETELTAVA KOKEMUS KIVIKAUDESTA Kahdessakymmenessä vuodessa Iijoen rantaan on noussut kivikauden kylä, jossa 90 000 koululaista on päässyt kuulemaan esihistoriallisesta elämästä. Arkeologia on lähtökohtaisesti tulkintaa, eikä se ole kaikille itsestään selvää”, Puolakka sanoo. Keskuksen tavoite, arkeologian popularisoiminen, on osoittautunut museon historian aikana yllättävän helpoksi. Sata vuotta myöhemmin läheisellä Purkajasuolla tehtiin ainutlaatuisia löydöksiä. U LL A M O IL A N EN / K IE R IK K IK E SK U S Kierikkikeskuksen kaivauksilta saadun tiedon perusteella rakennetun kylän asumuksissa voi kokeilla kivikauden arkiaskareita.. 40 MUSEO 1/2022 Kierikkikeskus avattiin vuonna 2001. Kierikkikeskuksessa vierailee vuosittain noin 4500 koululaista. Samalla odotetaan museokävijöitä kesän yleisökaivauksille. Kaivauksilla tehdään joka kesä satoja löytöjä. ”Purkajasuon kaivaukset olivat sysäävä voima koko keskuksen perustamiselle”, kertoo Kierikkikeskuksen museolehtori Hanna Puolakka . Silloin Iijoen rannalla, nykyisen Oulun alueella oli kylä, jonka arkea tutkitaan tänä päivänä arkeologisten kaivausten avulla. ”Haasteena on esittää tiede sellaisena kuin se on. Yleisökaivauksissa kuka tahansa voi tehdä löytöjä, kaivaa esiin kivikautisten esineiden valmistuksesta syntyneitä kvartsi-iskoksia, keramiikkaa tai palanutta luuta
32,00 € • Tekniikan museo HOME OF THE NORTHERN LIGHTS -TARJOTIN Revontulet ovat yksi kiehtovimmista luonnonilmiöistä. 28,50 € • Arktikum Shop SYNTTÄRIT TIEDEKESKUS TIETOMAASSA Lapsille voi järjestää ikimuistoiset synttärit Oulussa. Kirjassa tutustutaan esimerkiksi hissien, moottorisahojen, tietokoneiden, ydinvoimaloiden ja vesijohtojen historiaan. 41 OSTOKSILLA MUSEOKAUPASSA Monipuolisia tuotteita itselle ja lahjaksi Museo-lehden valinnat museokaupoista ROBOTEISTA REVONTULIIN MIO THE ROBOT Itse ohjelmoitava Mio-robotti havaitsee esteet ja liikkeet infrapunasensoreilla. Kuva on valittu myös vuoden matkailujulisteeksi. Samalla siitä tulee höyhenenkevyt. Alkaen 23 €/lapsi Tiedekeskus Tietomaa Tutki ja kokeile. Juhlapakettiin sisältyvät Tietomaan hauskat laitteet ja teemanäyttelyt, elämyksellinen 3D-elokuvanäytös sekä herkut ja koristettu yksityistila. Suomalaisesta koivusta valmistetun tarjottimen kuvitus vangitsee upeasti arktisen ilmiön. Trio-jäätelön maut vanilja, mansikka ja suklaa ovat tallella lämpimässäkin säilyvässä avaruusherkussa. Hauska robotti kootaan itse ja sen voi ohjelmoida liikkumaan, väistämään ja tekemään temppuja 39,95 € • Heureka Shop ASTRONAUTTIJÄÄTELÖ Nesteet poistuvat jäätelöstä, kun se jäädytetään tyhjiössä 40 miinusasteeseen. 7,90 € • Heureka Shop TEKNIIKAN MAA -KIRJA Miten tekniikka on muokannut suomalaisten elämää ja suomalaiset tekniikkaa. Museokauppojen tuotteet ovat saaneet inspiraationsa tieteestä.
Naturaliksen toiveena on, että kävijät pystyisivät näyttelyiden myötä luomaan yhteyksiä päättäjiin ja jakamaan huolensa luonnon tilasta. A LB R EC H T / N AT U R A LI S. vanhempia puhuttelevia asioita. Tekstiä uudessa näyttelyssä on vähän. < Kreikassa sijaitsevan Vólvi-järven kuivuminen on esimerkki ihmisen toimien vaikutuksesta luontoon. Näyttelyn sisältöjä haluttiin suunnata erityisesti lapsiperheille. Osa kävijöistä kokee ahdistusta ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöuhkien vuoksi. Heiltä saa lisätietoja ja lisäksi tarjolla on myös opetuskokoelman esineitä kävijöiden tutkittavaksi. Arkkitehtitoimisto Neutelings Riedijk Architects suunnitteli vanhaa ja uutta osaa yhdistävän atrium-tilan, josta näyttelykokemus alkaa. ”Aiemmin näyttelymme oli tarkoitettu kaikille, mutta nyt halusimme suunnitella erityisesti lapsia kiinnostavaa sisältöä. Näitä tunteita pyritään kanavoimaan positiivisempaan suuntaan mahdollistamalla vaikutta> Naturalis avattiin yleisölle uudistettuna vuonna 2019. Haluamme välittää kävijöille luonnon kauneutta ja ainutlaatuisuutta, jotta museovierailla heräisi kiinnostus luonnon merkitystä kohtaan”, Breunesse kertoo. Näyttelyn pitää olla leikkisä ja innostava”, Naturaliksen näyttelyjohtaja Caroline Breunesse kertoo. 42 MUSEO 1/2022 KANSAINVÄLISTÄ Palkittu tiedekeskus lumoaa HAAVOITTUVAINEN LUONTO MUSEOSSA European Museum of the Year 2021 -kilpailun voittaja Naturalis vetoaa tunteisiin, jotta kävijät innostuisivat luonnosta ja sen suojelusta. Esiteltävän teeman tärkein asia on tiivistetty 30 sanaan, jotta lukeminen olisi nopeaa. C . Euroopan vuoden museo -palkinnon Naturalikselle toi suuri näyttelyuudistus, johon liittyi myös rakennuksen laajentaminen uudisosalla. Tärkeintä on elämyksellisyys, vuorovaikutus ja tunteiden herättäminen, sillä Naturaliksen toiveissa on, että kävijät innostuisivat luonnosta ja sen monimuotoisuuden ylläpitämisestä. ”Olemme pyrkineet wau-tuntemuksiin esimerkiksi isojen videoseinien avulla. TEKSTI TYTTI STEEL N aturalis Biodiversity Center sijaitsee yliopistokaupunki Leidenissa, Alankomaiden länsiosassa lähellä Haagia. Uudistuksessa varattiin lisää tilaa esimerkiksi dinosauruksille, ja ihmisen kehitys sai aiempaa pienemmän, ” Tärkeintä on elämyksellisyys ja vuorovaikutteisuus. Lapset tulevat museoon aikuisten kanssa, joten näyttelyssä täytyy olla myös lasten vanhempia ja isointiimimmän näyttelytilan. Näyttelytiloissa on paikalla opastavaa henkilökuntaa
Nyt epäilijät ovat kuitenkin todenneet, että kävijöiden kanssa keskustelu on tuonut työlle uutta mielekkyyttä. Tutkijat ja konservaattorit saavat jakaa tietoa mistyötä. < Joskus ihmisen suojaksi tarkoitetut välineet voivat roskaksi päätyessään johtaa luontokappaleen pinteeseen, kuten kuvan ahvenelle on käynyt. ”Tällä hetkellä tilassa kootaan Triceratops-dinosauruksen luurankoa sekä työskennellään perhoskokoelman parissa. Paikalla on aina opastavaa henkilökuntaa. Naturaliksen kokoelmat juontavat juurensa valistuksen aikaan, tutkimusmatkoihin ja luonnonhistoriallisiin kokoelmiin, joita koottiin yhteen vuodesta 1820 lähtien. Naturalis siis linkittää luonnon tilasta huolestuneita kansalaisia poliittisten päättäjien kanssa. Nykyään kokoelma on maailman viiden suurimman luonnonhistoriallisen kokoelman joukossa. Siellä kerrotaan, miten luontoa tutkitaan ja kokoelmia säilytetään. KO EN M O L FO TO G R A FI E / N AT U R A LI S erpahvityo-210x66mm.pdf 1 2.9.2021 10.04.18. 44 MUSEO 1/2022 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin Lisäksi useita yliopistojen kokoelmia liitettiin mukaan 1990-luvulla. Breunessen mukaan tutkijat ovat sitoutuneita ja innolla mukana yleisötyössä. Alussa osa henkilökunnasta oli ärsyyntynyt ajatuksesta, että heidän pitää työskennellä yleisön silmien alla. Yksi näyttelyn keskeinen osa on Life Science -galleria, johon kävijät saapuvat ensimmäisenä. Elämyksellisyys ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeä osa Naturaliksen näyttelytoimintaa. Naturaliksen biologit ovat keränneet havaintoja pandemia-ajan jätteiden ja luonnon kohtaamisista covidlitter.com-sivustolle. Näyttelytilassa on aina henkilökuntaa työskentelemässä tavallisten työtehtäviensä parissa ja työpäivän lomassa he myös keskustelevat kävijöiden kanssa. V uonna 1575 perustettu Leidenin yliopisto on yksi Euroopan johtavia yliopistoja ja Naturaliksen yhteydet yliopistolle ovat tiiviit
Liput voi ostaa ennakkoon museon nettisivuilta. www.naturalis.nl Naturaliksen leikkisät ja innostavat näyttelyt puhuttavat sekä aikuisia että lapsia. Syksyllä 2019 avattu näyttely on ollut koronapandemian takia yhteensä vuoden suljettuna, mutta on silti kerännyt vuoden 2021 loppuun mennessä 600 000 kävijää. KANSAINVÄLISTÄ Palkittu tiedekeskus lumoaa kiinnostuneelle yleisölle ja kuulevat samalla kävijöiltä, että heidän tekemänsä työ on arvokasta.” V uoden Eurooppalainen museo -palkinto otettiin museossa innolla vastaan. brandtin kotikaupunkina. Museokävijöitä kiinnostanee myös tiedekeskus Corpus, jossa voi tutustua ihmiskehon saloihin. Leidenissa riittää paljon muutakin nähtävää. Uudistus konkretisoitui vasta rakennusvaiheessa viimeisen puolen vuoden aikana. Oli suuri kunnia saada tämä palkinto, sillä palkitut museot asettavat uusia standardeja museonäyttelyille.” Naturaliksen uudistus maksoi 70 miljoonaa euroa. Kaupunki tunnetaan RemA N N E K A ER E FO TO G R A FIE / N AT U R A LIS erpahvityo-210x66mm.pdf 1 2.9.2021 10.04.18. Museo on avoinna joka päivä klo 10–17. Silloin voi vain toivoa, että uudistuksesta tykätään, sillä asioita ei voi enää muuttaa. ”Teimme näyttelyuudistuksen parissa töitä kymmenisen vuotta ja pitkään asiat olivat vain paperilla. Naturalis Darwinweg 2, Leiden, Alankomaat
MUSEOVINKIT Aivotutkija Katri Saarikivi vinkkaa AKUUTTIA UTELIAISUUTTA Katri Saarikivi on suomalainen aivotutkija ja tieteen popularisoija. Uteliaisuuteni syttyi, ja olen kahlannut läpi jo pitkän tovin erilaisia Penrosen laattoja, jaksottomia laattoja sekä ylipäätään jaksottomuuden käsitettä selvittäviä artikkeleita. Kuulin Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoskelta , että keskuksen etupihan laatoitus on suunniteltu kuuluisan brittimatemaatikko Sir Roger Penrosen löydöksen mukaisesti siten, että kuvio vaihtelee loputtomasti, eikä mistään löydy samankaltaista. Varoituksena siis vierailijoille: Heureka voi aiheuttaa arkielämän puolelle läikähtävää tutkimista. Monelle paikka on myös sukupolvikokemus, sillä Heureka kuuluu koulujen vakioretkikohteisiin. Viime aikoina hänen tutkimuksensa on keskittynyt erityisesti empatiaan. Minussa Heurekaan meneminen aiheuttaa akuuttia uteliaisuutta. Enkä vieläkään ihan tajua, miten se toimii. A LE K SI LU M M E H EU R EK A HEUREKA Heureka on jo ikoniseksi muodostunut tiedekeskus. Asioita ei selitetä puhki, vaan oman kiinnostuksen heräämisen ja toiminnan kautta saa omaehtoisesti löytää ja oppia uutta. Kaikki jutussa mainitut museot ovat Museokortti-kohteita.. Näyttelyt rakennetaan mielestäni tavalla, joka kutsuu hypistelemään, kokeilemaan ja ihmettelemään. Moni muistaa esimerkiksi, miltä tuntuu pyöräillä katonrajaan pingotetulla nuoralla
Esineistön avointa esittelyä on pidetty hänen mukaansa kulttuuritekona. Siellä vieraillessa ymmärtää, miten monimuotoinen paikka Suomi todella on. Innostus muinaisiin kulttuureihin ja niiden taiteeseen johti puolestaan huutokauppojen kautta hankittuun ainutlaatuiseen kokoelmaan esineitä, joista vanhimmat ajoittuvat yli neljän tuhannen vuoden taakse. Taidetta keräilleen pariskunnan ajatuksena oli jakaa omaa intohimoaan ja löydöksiään toisille, mikä on mielestäni kaunis ajatus. Varoitus tästäkin: voi aiheuttaa eteläsuomalaisille kroonista kaipuuta pohjoiseen. Didrichsenit kiinnostuivat myös modernismista ja kokoelmaan tuli Picassoja ja Kandinskyja. Museon intendentin Maria Didrichsen mukaan kokoelmaa on esitelty monille ministereille, jotka ovat kotoisin kokoelman esineiden lähtömaista. Etelässä koko ikänsä asuneen näkökulmasta on upea kokemus ymmärtää pohjoisen ainutlaatuisuus. Rovaniemellä sijaitseva tiedekeskus vangitsee katseen sekä sisäettä ulkopuolella. Museossa on esillä Didrichsenin pariskunnan oma taidekokoelma. Samat teemat ovat myös tieteen sydämessä. A R K TI K U M D ID R IC H SE N IN TA ID EM U SE O DIDRICHSENIN TAIDEMUSEO Didrichsenin taidemuseo Helsingin Kuusisaaressa ei keskity tieteeseen, mutta sen syntyhistoriaan liittyy kaunis tarina intohimosta, uteliaisuudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Töitä on hankittu perinteikkäiltä suomalaisilta taiteilijoilta kuten Pekka Haloselta . Hänellä oli vanhana galleristina kiinnostavia juttuja kerrottavana taiteilijoista, joiden teoksia näimme Didrichsenillä.. Museo on rakennettu alusta alkaen Didrichsenin pariskunnan kotiin. Ensimmäisenä menin Arktikumiin. Pitkään oli niin, etten ohi kulkiessa ehtinyt tutustua paikallisiin meininkeihin, mutta viimeaikaiset työt ja tutkimukset ovat tarjonneet mahdollisuuden viettää alueella aikaa kunnolla. Esineet ovat nykyisen Keski-Amerikan alueilta. Paikka on minulle henkilökohtaisesti tärkeä, koska kävin siellä usein taidealalla toimineen isoäitini kanssa. MUSEOVINKIT Aivotutkija Katri Saarikivi vinkkaa ARKTIKUM Arktikumia ei voi olla huomaamatta. Olen käynyt Rovaniemellä usein, sillä rakkaita ystäviäni asuu Sodankylässä
Jossakin toisessa kontekstissa maa, vesi, ilma ja tuli voisivat näyttäytyä korvaamattomina energianlähteinä. 48 MUSEO 1/2022 NÄYTTELYARVIO Katastrofien keskellä SELVIYTYMINEN ON TAITOLAJI Heurekan Katastrofien keskellä -näyttelyn lohdullinen ja voimaannuttava sanoma selviytymisestä tulee iholle. Heurekan näyttelyssä ne esitellään tuhon tuojina. Maan voima sen sijaan on vaW IL LE N YY SS Ö N EN / H EU R EK A. Upeat videoprojisoinnit on suunnitellut maailmankuulu unkarilainen valoja videotaiteilija László Zsolt Bordos . TEKSTI ARI VÄNTÄNEN A ntiikin filosofit jäsensivät maailmaa maan, veden, ilman ja tulen avulla. Niiden kautta luonto näyttää ylivoimansa niin hyvässä kuin pahassakin. Näyttävin osuus kokonaisuutta ovat immersiohuoneet, joissa kävijä pyritään viemään keskelle maan, veden, tuulen ja tulen voimia. Tulen ja veden voimaa esittelevistä huoneista ei välity katastrofin tuntua, vaan ne ovat kauneudessaan lähinnä kutsuvia. Tulvien, myrskyjen, maastopalojen ja maanjäristysten simuloinnissa immersiohuoneet onnistuvat vaihtelevasti. Keskeinen teema on kuitenkin voimaannuttava: Katastrofien keskellä kertoo selviytymisestä. Se ei ole ihme, koska sille päälle sattuessaan nuo neljä elementtiä ovat edelleen vertaansa vailla. Jokainen huone on oma tilataideteos, johon kuuluu valoja ja ääniä
Sen sijaan se korostaa resilienssin eli kriisinkestävyyden merkitystä. Katastrofien keskellä ei mehustele luonnonvoimien kauhistuttavuudella. Kuitenkin suomalaiset, joille taifuunit ja tsunamit ovat hyvin kaukaisia ilmiöitä, tarvitsisivat enemmän kosketuspintaa koviin olosuhteisiin, jotta voisivat ymmärtää niitä edes hiukan. Lämpöisinä lauluina se on lohduttavaa, myrskyn möyrintänä puistattavaa. Esimerkiksi videomateriaali aidoista luonnonmullistuksista ja niiden vaikutuksista voisi toimia. Autenttista äänimateriaalia näyttelyssä kuullaankin. Näyttelyvieraita ei tietenkään voi kärventää, savustaa, kaataa, pelotella tai kastella. Sietämättömät olosuhKatastrofien keskellä -näyttelyn tilateosten näyttävät videoprojisoinnit on suunnitellut unkarilainen valotaiteilija László Zsolt Bordos.. Materiaalisiin perustarpeisiin liittyvien asioiden lisäksi tärkeään rooliin nousevat yhteisöllisyys, välittäminen, luottamus, inhimillinen lämpö ja sosiaaliset turvaverkot. Luonnonvoimien esittäminen lempeinä valotaideteoksina on sikäli perusteltua, että näyttely on tarkoitettu myös lapsille. Y dinteema on valittu hyvin. Kokemus herättää ristiriitaisia ajatuksia. Katastrofien keskellä tekeekin hyvää työtä aktivoimalla ja osallistamalla nuoria kävijöitä pelimäisillä kohteilla. Tässä ajassa, jossa ilmastonmuutoksen tiedetään lisäävän sään ääri-ilmiöitä, erilaisiin selviytymistarinoihin ja -keinoihin perehtyminen tekee olon toiveikkaaksi. 49 visuttava kokemus, ja myrskyn tuntua on korostettu yksinkertaisen nerokkaasti kallistetun lattian avulla
Toivoa herättävä näyttely tarjoaa välineitä käsitellä aihepiiriä lastenkin kanssa. Ääneen pääsevät ne, joilla on aiheesta ensi käden kokemusta joko uhreina tai auttajina. W IL LE N YY SS Ö N EN / H EU R EK A W IL LE N YY SS Ö N EN / H EU R EK A. Itse rakennettu keskoskaappi ja maastopalon vastaisessa kamppailussa sulanut ämpäri kertovat ankarista olosuhteista, mutta myös luovuudesta ja lujuudesta. 50 MUSEO 1/2022 NÄYTTELYARVIO Katastrofien keskellä teet jäävät kaukaisiksi ja abstrakteiksi, mutta kun tehtävien avainsanoja ovat yhteistyö, auttaminen ja luottamus, niistä on hyötyä myös katastrofialueen ulkopuolisessa elämässä. Eikä kyse välttämättä ole suurista sankariteoista. Aikuiselle kävijälle koskettavimpia ja kiinnostavimpia ovat ne näyttelyn osiot, jotka tulevat kirjaimellisesti katastrofien keskeltä, eli paikallisten ja avustustyöntekijöiden tarinat, esineet ja kokemukset. Näyttely tekee hyvää työtä korostaessaan, että selviytymisessä tarvitaan paitsi kansallisten ja kansainvälisten instanssien, myös yksilöiden voimaa, empatiaa ja auttamishalua. Näyttelylle varattu tila muodostuu omaksi selväpiirteiseksi ja rajatuksi maailmakseen, jossa aihepiiriin on Näyttelyn pelimäisillä kohteilla näyttelykävijä voi harjoittaa kriisinkestävyyttään. Inhimillisen kokemuksen äärelle pääsee tekstitaulujen kautta. Se, että raunioiden keskelle rakentaa keinun, voi olla juuri siinä ajassa ja paikassa olennaisen tärkeää. < Kuinka saada ihmiset turvaan. Tunnetaidot ovat tärkeitä sekä arjessa että kriisissä selviytymisessä. Niissä kerrotaan, miten katastrofeihin voi varautua ja selvitä niistä
Heureka on Museokortti-kohde.. Selkeästi ja tyylikkäästi toteutetussa kokonaisuudessa on valitettavasti pari kylttiä, jotka ovat liian kaukana luettaviksi. 51 NÄYTTELYARVIO Katastrofien keskellä Uusi verkkojulkaisu » Oivalluksia museoammattilaisen arkeen museopro.fi hyvä syventyä. Heureka Tiedepuisto 1, 01300 Vantaa Näyttely on avoinna syyskuuhun 2023 saakka. Äkilliset luonnonkatastrofit ovat toistaiseksi muiden kuin suomalaisten ongelma, mutta kriisinkestävyyttä tarvitsevat kaikki. K atastrofien keskell ä synnyttää monenlaisia mietteitä ihmisen pienuudesta onnenlahjojen epätasaiseen jakautumiseen ja omiin selviytymisen edellytyksiin. Maastopalon tai tsunamin laannuttua avainasemassa ovat samat asiat, jotka arjessakin auttavat maahan lyötyä nousemaan takaisin jaloilleen. Näin tehdessään näyttely opettaa selviytymään oman elämän kiperimmistä haasteista
52 MUSEO 1/2022 RISTIKKO Taidot testiin Ristikon ratkaisu sivulla 57 >
53 Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Sähköpostiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun 2/2022 ILMESTYY 20.5. KESÄNUMERON TEEMANA LEIKKI Leikki ja luova toiminta ovat elämän suola. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan kesken tilauskauden, veloitetaan vastaanotettujen lehtien irtonumerohinta. Tilauksen voi irtisanoa joko laskutuskauden loppuun tai välittömästi ottamalla yhteyttä joko puhelimitse 044 430 0703 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Tuotepaketin arvo on noin 15 euroa. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. > Lisäksi monia muita aiheita kesän museokäynneille! MUSEOLEHTI.FI ANNA PALAUTETTA Vaikuta lehden tuleviin juttuihin ja aiheisiin! Tilaukset ja muutokset voi tehdä osoitteessa museolehti.fi Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti voimassa olevaan kestotilaushintaan. Ulkomaan tilauksiin tulee 15 euron postituskulut. Kirjoita meille Vastaa tällä kortilla tai sähköpostilla info@museoliitto.fi 8.5.2022 mennessä. Seuraavassa MUSEO-lehdessä tutustumme museoihin, joissa saa heittäytyä ja kokea löytämisen riemua. PALAUTETTA ” Piristävä ja innostava lehti.” ” Ilmestyessään ilopilkku.” ” Odotan lehteä aina innolla.” MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU?. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi I love museums-tuotepakettia, jotka sisältävät kangaskassin, heijastimen ja polkupyörän satulasuojan
ZAZISE tarkoittaa isiZulun kielellä ”tehdä itsensä tunnetuksi” tai "hankkia tietoa". Käyttämällä omaa kehoaan erilaisuutta ja identiteettiä koskevien representaatioiden alustana Katayama tutkii jännitteitä ruumiillisten kokemusten ja kehoon liittyvien normatiivisten odotusten välillä. 54 MUSEO 1/2022 Matkusta maailman ääriin! Museokortti-kohteiden kevään näyttelytarjonta on mielenkiintoinen matka maailman ääriin. © O M A R V IK T O R D IO P C O U R T E SY O F G A LE R IE M A G N IN -A , P A R IS . Trish Morrissey: Autofiktiot Serlachius-museo Gustaf, Mänttä-Vilppula 5.2.2022–8.1.2023 Irlantilaistaiteilija Trish Morisseyn laaja näyttely esittelee yli kaksikymmenvuotisen työn tuloksia. • Vuoden voimassaoloaika alkaa vasta ensimmäisestä museokäynnistä. FAKTA • Museokortti avaa ovet yli 300 museoon ympäri Suomen. • Katso kaikki kevään näyttelyvinkit: Museokortti.fi Omar Victor Diop Turun taidemuseo, Turku 28.1.2022–22.5.2022 Senegalilainen nykytaiteilija Omar Victor Diop vangitsee näyttäviin valokuviinsa modernia afrikkalaista sielunmaisemaa ja keskittyy kuvissaan usein historian toisinnäkemiseen, diasporakokemusten kuvaamiseen ja mustan vastarinnan globaaliin politiikkaan. 2000-luvun alkupuolelta lähtien Zanele Muholi on dokumentoinut mustien LGBTQIA+ ihmisten elämää Etelä-Afrikassa ja muualla maailmassa. Mari Katayama Porin taidemuseo, Pori 21.1.2022–29.5.20222 Porin taidemuseon näyttely on intensiivinen ja tiivis johdatus Mari Katayaman valokuvataiteelliseen tuotantoon ja samalla taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa. Teos on esillä Kosketus-näyttelyn mediatilassa. TEOS: ERKAN ÖZGEN: WONDERLAND, 2016. ZANELE MUHOLI: MAID IV, NEW YORK, 2018 MAINOS. Teoksissaan taiteilija nostaa esiin naisten kokemuksia ja heidän huomiotta jääviä tarinoitaan. Zanele Muholi: ZAZISE Suomen valokuvataiteen museo K1, Helsinki | 4.2.2022–29.5.2022 Zanele Muholi on eteläafrikkalainen LGBTQIA+ aktivisti ja yksi aikamme merkittävimpiä nykyvalokuvaajia. Tarjolla monipuolinen kattaus kansainvälistä taidetta. Nämä moniaistiset kokonaisuudet eivät jätä kylmäksi! Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti O M A R V IK T O R D IO P : A LL E O R IA 6 ,2 1. TRISH MORRISEY, BITZER, FROM THE FAILED REALIST, 2011, © TRISH MORRISSEY. • Tarjolla on satoja näyttelyitä, kymmeniä tapahtumia ja vaihtuvia etuja • Uusi Museokortti maksaa 74 euroa. VIDEO STILL. Katayamalla oli syntyessään raajojen epämuodostuma, minkä vuoksi hänen molemmat jalkansa amputoitiin hänen ollessaan yhdeksän ikäinen. Erkan Özgen: Wonderland EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Espoo 1.2.2022–1.5.2022 Taiteilija Erkan Özgen on Turkin kurdi, joka on käsitellyt teoksissaan sodan ja pakolaisuuden traumoja. MARI KATAYAMA, BYSTANDER#016. Päästyään 23-vuotiaana Tokion taidekouluun Katayama alkoi tutkia identiteetin muodostumista ihmisen kehon ja sisäisen maailman vuorovaikutuksessa. Wonderland-teoksessa kuuro poika Muhammed kertoo eleiden ja äänteiden avulla perheensä kokemuksista sotaa paossa. Voimassaolevan kortin uusiminen 69 euroa
VIDEO STILL. Käyttämällä omaa kehoaan erilaisuutta ja identiteettiä koskevien representaatioiden alustana Katayama tutkii jännitteitä ruumiillisten kokemusten ja kehoon liittyvien normatiivisten odotusten välillä. Nämä moniaistiset kokonaisuudet eivät jätä kylmäksi! Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti O M A R V IK T O R D IO P : A LL E O R IA 6 ,2 1. • Katso kaikki kevään näyttelyvinkit: Museokortti.fi Omar Victor Diop Turun taidemuseo, Turku 28.1.2022–22.5.2022 Senegalilainen nykytaiteilija Omar Victor Diop vangitsee näyttäviin valokuviinsa modernia afrikkalaista sielunmaisemaa ja keskittyy kuvissaan usein historian toisinnäkemiseen, diasporakokemusten kuvaamiseen ja mustan vastarinnan globaaliin politiikkaan. 55 Matkusta maailman ääriin! Museokortti-kohteiden kevään näyttelytarjonta on mielenkiintoinen matka maailman ääriin. • Vuoden voimassaoloaika alkaa vasta ensimmäisestä museokäynnistä. ZANELE MUHOLI: MAID IV, NEW YORK, 2018. FAKTA • Museokortti avaa ovet yli 300 museoon ympäri Suomen. Zanele Muholi: ZAZISE Suomen valokuvataiteen museo K1, Helsinki | 4.2.2022–29.5.2022 Zanele Muholi on eteläafrikkalainen LGBTQIA+ aktivisti ja yksi aikamme merkittävimpiä nykyvalokuvaajia. Teoksissaan taiteilija nostaa esiin naisten kokemuksia ja heidän huomiotta jääviä tarinoitaan. • Tarjolla on satoja näyttelyitä, kymmeniä tapahtumia ja vaihtuvia etuja • Uusi Museokortti maksaa 74 euroa. Katayamalla oli syntyessään raajojen epämuodostuma, minkä vuoksi hänen molemmat jalkansa amputoitiin hänen ollessaan yhdeksän ikäinen. Päästyään 23-vuotiaana Tokion taidekouluun Katayama alkoi tutkia identiteetin muodostumista ihmisen kehon ja sisäisen maailman vuorovaikutuksessa. Tarjolla monipuolinen kattaus kansainvälistä taidetta. Erkan Özgen: Wonderland EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Espoo 1.2.2022–1.5.2022 Taiteilija Erkan Özgen on Turkin kurdi, joka on käsitellyt teoksissaan sodan ja pakolaisuuden traumoja. © O M A R V IK T O R D IO P C O U R T E SY O F G A LE R IE M A G N IN -A , P A R IS . TEOS: ERKAN ÖZGEN: WONDERLAND, 2016. 2000-luvun alkupuolelta lähtien Zanele Muholi on dokumentoinut mustien LGBTQIA+ ihmisten elämää Etelä-Afrikassa ja muualla maailmassa. Trish Morrissey: Autofiktiot Serlachius-museo Gustaf, Mänttä-Vilppula 5.2.2022–8.1.2023 Irlantilaistaiteilija Trish Morisseyn laaja näyttely esittelee yli kaksikymmenvuotisen työn tuloksia. Mari Katayama Porin taidemuseo, Pori 21.1.2022–29.5.20222 Porin taidemuseon näyttely on intensiivinen ja tiivis johdatus Mari Katayaman valokuvataiteelliseen tuotantoon ja samalla taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa. TRISH MORRISEY, BITZER, FROM THE FAILED REALIST, 2011, © TRISH MORRISSEY. Wonderland-teoksessa kuuro poika Muhammed kertoo eleiden ja äänteiden avulla perheensä kokemuksista sotaa paossa. Voimassaolevan kortin uusiminen 69 euroa. ZAZISE tarkoittaa isiZulun kielellä ”tehdä itsensä tunnetuksi” tai "hankkia tietoa". MARI KATAYAMA, BYSTANDER#016. Teos on esillä Kosketus-näyttelyn mediatilassa
NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE Museoiden kevätnäyttelyt Museo-lehden näyttelyliite esittelee kevätkauden kiinnostavimmat näyttelyt. – 24.4.2022 Poikilo-museot Varuskuntakatu 11, Kouvolatalo Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17, ma suljettu poikilo.fi Seuraa meitä 21.1. Kuva: Jussi Koivunen. – 29.5.2022 MARI KATAYAMA EVA KO?ÁTKOVÁ Eteläranta, 28100 Pori | www.poriartmuseum.fi | ti-su 11–18, ke 11–20 Pori PORIN TAIDEMUSEO | PORI ART MUSEUM 1#2022.indd 1 1#2022.indd 1 2.2.2022 10.33.42 2.2.2022 10.33.42 Brandon Ballengée | Cecilia Jonsson Julia Lohmann | Soichiro Mihara Leena Saarinen | Antti Tenetz KANGASALA-TALO Kuohunharjuntie 6, Kangasala info @ kangasala-talo.fi | kimmopyykkotaidemuseo.fi Teemu Luoto: Trapetsipoika [det.] keramiikka, 2010. LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! Seuraa MUSEO-lehteä Instagramissa INSTAGRAM.COM/ MUSEOLEHTI Näyttely juhlistaa 60-vuotiasta Kouvolan teatteria ja tempaa mukaansa kulissien taakse Kaupunginmuseo Poikilo 8.10.2023 asti Kaakkoissuomalaista visuaalista taidetta metsäteeman kautta 3.2
Seinätön museo on aina mukana – aina avoinna.. Museoiden kevätnäyttelyt NÄYTTELYLIITE RISTIKKO 1/2022 RATKAISU Kiasma Museolehti ILMO.indd 1 Museolehti ILMO.indd 1 2.2.2022 13.36.57 2.2.2022 13.36.57 SEINÄTÖN MUSEO -mobiiliopasteet ovat pääsylippusi museoon 24/7 seinatonmuseo.fi Monipuoliset Seinätön museo -opasteet, ulkoreitit ja näyttelyopasteet toimivat kaikilla älypuheli milla ja tableteilla ilman erillisten sovellusten lataamista
Yli 4000 vastaajan mielipide on selvä: museoihin ollaan erittäin tyytyväisiä. VASTAAJIEN SUKUPUOLI 63 % naisia 31 % miehiä 7 % ei halua kertoa tai muunsukupuolinen VASTAAJIEN IKÄ kysymykseen vastanneista 3 % perusaste 27 % Keskiaste 65 % Korkea-aste KOULUTUS kysymykseen vastanneista 1 % < 18 v. VALTAKUNNALLINEN KÄVIJÄTUTKIMUS 2021 Tulokset MIELENKIINTOINEN, OPETTAVAINEN JA KIVA Taloustutkimus selvitti syksyllä 2021 museovieraiden näkemyksiä museokäynneistä. 17 % > 64 v. 4 % 18–24 v. 33 % 25-44 v. 69 % kävijöistä piti näyttelyä kiinnostavana. 43 % 45–64 v
M A IJA H U IT U. VALTAKUNNALLINEN KÄVIJÄTUTKIMUS 2021 Tulokset museoliitto.fi/kookos Kaikki koossa. Tutkimusaineisto on edustava vastaajien iän ja sukupuolen sekä museoiden kävijämäärän mukaan. Tutkimuksen tilaaja oli Suomen museoliitto. Kokoelmat käytössä. 95 % vastaajista oli tyytyväinen asiakaspalveluun KIITOS ASIAKASPALVELULLE 3 MUSEOKÄYNTIÄ KUVAAVAA ADJEKTIIVIA 79 % Mielenkiintoinen 42 % Opettava 34 % Kiva 9/ 10 vastaajista on valmis suosittelemaan museota tuttavilleen KERRON KAVERILLE Vastaajat käyvät museoissa keskimäärin 10 kertaa vuodessa. 93 % vastaajista on valmis toistamaan museokäyntinsä vierailemassaan kohteessa. Haastatteluja palautui 112 museosta ja tutkimukseen vastasi kaikkiaan 4 274 museokävijää. Valtakunnallinen kävijätutkimus tehdään kymmenen vuoden välein. Museot jakoivat haastattelulomakkeita museokävijöille ajalla 17.10.– 26.10.2021. Verrokkeina käytettiin Museokortin hankkineiden ikäja sukupuolijakaumaa sekä Museotilaston museokohtaisia kävijämääriä
vuosikokous, jossa muun muassa valitaan uudet hallituksen jäsenet. Många museer har hittat innovativa lösningar och har viktiga erfarenheter att dela med sig av. She is the Chair of ICOMs International Committee on Ethical Dilemmas, IC Ethics. Museidagarna ordnas i samarbete med Ålands museer. Opintoretkillä tutustutaan Ahvenanmaan historiaan ja nykypäivään. Key note-speaker Kathrin Pabst: “The Importance of Your Own Way, for you and your surroundings” Dr. Museopäivien teemana Egensinne – Omalla tavalla Museopäivien ohjelma rakentuu Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuoden teeman ”Egensinne – Omalla tavalla” ympärille. Suomen museoliiton 99. Under samma tema går också firandet av Ålands självstyres 100-årsjubileumsår. Vad tidtabellerna beträffar är det bra att förbereda sig för att resa till Åland redan under tisdagen 17.5.2022. På studieutflykterna bekantar vi oss med Ålands historia och nutid. i Hotell Arkipelags festliga inramning. Her doctoral dissertation focused on moral challenges museum employees might face when working with sensitive or challenging topics involving external cooperation. Museopäivät järjestetään yhteistyössä Ahvenanmaan museoiden kanssa. Egensinne som Museidagarnas tema Museidagarnas program är uppbyggt kring temat ”Egensinne – Omalla tavalla”. Mitkä ovat suurimmat haasteet, joita museot kohtaavat nopeasti muuttuvassa maailmassa. Boka resa och hotell i tid! Läs mer och anmäl dig: museoliitto.fi Museopäivät Ahvenanmaalla 18.–20.5.2022 Museidagarna på Åland 18.–20.5.2022 Varaathan matkasi ja majoituksesi ajoissa! Lue lisää ja ilmoittaudu: museoliitto.fi SUOMEN MUSEOLIITTO FINLANDS MUSEIFÖRBUND FINNISH MUSEUMS ASSOCIATION 504480-2201 PAL.VKO 2022-16 2 2 1 6 414885 042415. Monet museot ovat löytäneet innovatiivisia ratkaisuja, ja niillä on siten tärkeitä kokemuksia jaettavanaan. Aikataulujen osalta on hyvä varautua matkustamaan Ahvenanmaalle jo tiistain 17.5.2022 aikana. Kanske har det krävts egensinne. Vilka är de största utmaningarna för museer idag, i en värld som förändras så snabbt. Ehkä ratkaisut on toteutettu omalla tavalla. Den traditionella Museiprisgalan ordnas 19.5. Kathrin Pabst is a German ethnologist, researcher, author and speaker. Perinteisessä museopalkintogaalassa Hotelli Arkipelagissa jaetaan Vuoden museo ja Vuoden museojulkaisu -palkintojen lisäksi Vuoden museokauppa -palkinto. vuosikokous Museopäivien yhteydessä järjestetään Museoliiton 99. Finlands museiförbundets 99:e årsmöte I samband med Museidagarna ordnas Museiförbundets 99:e årsmöte på vilket man bland annat väljer styrelsens nya medlemmar