UUSI TEKNIIKKA PALJASTAA TAIDEVÄÄRENNÖKSET TUTUSTU UUDISTU NEESEEN LEHTEEN ! 2 / 2017 TAIDE ” Kulttuuriharrastus tekee hyvää.
Kunnioitamme perinteitä ja katsomme tulevaisuuteen, jossa kulttuuri on keskeinen henkinen, sosiaalinen ja taloudellinen voimavara. Ollaan uteliaita! S uomen museot haluavat tehdä itsenäisyyden juhlavuodesta käännekohdan, jossa moniäänisyys, suvaitsevaisuus ja erilaisuuden ymmärtäminen vahvistuu. Rohkaisemme ihmisiä uteliaisuuteen: Uteliaisuuteen kuunnella menneisyydestä kaikuvia viestejä, uteliaisuuteen kulttuureja ja erilaisuutta kohtaan sekä uteliaisuuteen kysyä, kyseenalaistaa ja suhteuttaa nykyhetken tapahtumat ajalliseen raamiinsa. Raumalla 9.?5.?2017 Suomen museoliitto Suomen museoliiton vuosikokous on antanut julkilausuman Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Tarjoamme nyt ja tulevaisuudessa uteliaille uusia näkökulmia, keskusteluun luotettavaa tietoa ja tilaa monille äänille. Haastamme yhteiskunnallisesta keskustelusta vastaavat toimittajat, poliitikot ja muut päättäjät olemaan selkeästi ihmisyyden ja toivon puolella epäinhimillisyyttä ja epätoivoa vastaan. Kehotamme jokaista kiertämään, katsomaan, tutustumaan, tutkimaan ja uuden ihmettelemiseen – yhdessä. Sen tarkoituksena on kannustaa kaikkia suomalaisia suhtautumaan uteliaisuudella menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta kohtaan.
4 Pääkirjoitus 5 Museokuvioita 7 Miljoona Museokortti-käyntiä 18 Taiteilijaelämää Tuusulanjärvellä 20 Saako taidetta somettaa. 8 TAIDEVÄÄRENTÄJÄT Uusin tutkimus tuo tarkkaa tietoa taideteoksista.. 21 Modernia elämää 22 Maalaismummola kaupungin laidalla 24 Muistojen taulukko 26 Museoretkelle Ahvenanmaalle 28 Näyttelyarvio: Taidemuseo Eemil 38 Taide, museot ja äänenkäyttö yhteiskunnassa 2 / 2017 TAIDE 14 MUUMIKONSERVAATTORI Eija Kangasmäki-Kurtti valmistelee kesäkuussa avautuvan Muumimuseon kokoelmaan kuuluvia teoksia näyttelykuntoon
Suomen kulttuurirahaston uusimmassa asiakaslehdessä säätiön yliasiamies Antti Arjava pohtii, miten tieto teoksen tekijästä ja teoksen hinnasta vaikuttaa katsojan ja teoksen omistajan saamaan elämykseen. Museoiden näyttelyt ovat paras paikka kokea taide-elämyksiä. Kimmo Levä. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Rajavuori TOIMITUSKUNTA Kimmo Antila, Kati Kivimäki, Hanna-Kaisa Melaranta, Antti Mäkinen, Pauli Sivonen, Kimmo Levä ja Tuuli Rajavuori ULKOASU Inari Savola KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Ensivaiheessa se saa meidät lähtemään kotoa museoihin, gallerioihin ja tapahtumiin. Aito tai väärennös –pohdinta alleviivaa keskeistä taiteen katsomiseen liittyvää vahvuutta: Taiteesta voi, ja pitääkin, nauttia pelkästään omista lähtökohdista. Näyttelyt ja teokset saavat ihmettelemään, ihastelemaan ja innostumaan. MUSEO 2/2017 4 PÄÄKIRJOITUS Painavaa museoasiaa 57. Kysymys on hyvä ja vastaus riippuu jälleen katsojasta. Taiteen kokeminen on epäilemättä mieltymysten yksilöimää. Tältä osin digiloikan mahdollisuudet avautuivat, kun Suomen museoliitto ja Kuvasto allekirjoittivat sopimuksen, jolla helpotetaan museokokoelmaan kuuluvien teosten julkaisemista verkossa. Lisäksi hän kysyy, miten elämys muuttuu, jos todetaankin, että teos oli väärennetty. T aide saa ihmiset liikkeelle. R O N I R EK O M A A. Hyvä Museo-lehden lukija, kädessäsi on uudistunut lehti. Toiset tuntevat olonsa petetyiksi kun taas toiset innostuvat entistä enemmän teoksen saadessa uuden jännittävän särmän. Merkittävämpää liikettä taide saa kuitenkin aikaan mielissämme. 4041 0428 SYDÄN VAI JÄRKI. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista ja siksi museoiden kehittyvä verkkotarjonta onkin monelle mieleinen kehityssuunta. Toivottavasti Museo-lehti omalta osaltaan innostaa etsimään uusia elämyksiä sekä museoiden näyttelyistä että niiden verkkosivuilta. Kun lähdemme määrittämään tai tulkitsemaan, sydämen tilalle tulevat aivot. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki 0444 300 701 TILAUKSET & OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2017 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenhinta 25 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 0781-0032 KANNEN KUVA Roni Rekomaa ” Taide-elämys on henkilökohtainen. Silti kokemukseen vaikuttavat myös teoksen taustat. Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri
Museo on monipuolinen kokonaisuus, joka vastaa erittäin hyvin avoimen ja yhteisöllisen museon käsitettä", palkintoraati perusteli valintaansa. Lisäksi olen kiinnostunut kaikista sotilasmuseoista.” SELMA GREEN Vaasan kaupungin museot ”Kiasman ARS17-näyttelyssä. Erikoispalkinnon saanutta Vantaan taidemuseo Artsia palkintoraati kiitti nopeasta ja rohkeasta reagoinnista lähiympäristön tapahtumiin. HANNA-LEENA SALMINEN Rauman museo ”Serlachius-museoissa ja Mäntän ku vataideviikoilla. 4 MISSÄ MUSEOSSA AIOT VIERAILLA KESÄLLÄ. Raadin mukaan Rakkauden tiloja on onnistuneesti yhdistänyt neljän erilaisen museon näyttelyja tapahtumakokonaisuudet positiiviseksi ilmiöksi. ”Keväällä 2016 avattu uudistunut Helsingin kaupunginmuseo on lunastanut paikkansa helsinkiläisten sydämissä. Vuoden museoviestintäteko -palkinto jaetaan onnistuneelle, positiivisesti erottuvalle viestintäteolle. Vanhempani asuvat Mäntässä, joten museo osuu sopivasti matkan varrelle. Se on kesän must see –näyttely, sillä haluan tietää, mitä nykytaiteen kentällä tapahtuu. Paikalle houkuttelee Tall Ship Races –purjelaivatapahtuma. Erikoispalkinto myönnettiin Vantaan taidemuseo Artsille. Perusnäyttelyssä on aina uutta ja kiinnostavaa nähtävää, se kestää monta katselukertaa. Merkittävimmän tunnustuksen sai Helsingin kaupunginmuseo, joka valittiin Vuoden museoksi 2017. Siellä järjestetään myös paljon hauskoja tapahtumia.” KAI MECKLIN Suomen Ilmavoimamuseo ”Forum Marinumissa Turussa. MUSEOT LUKUINA LÄ H D E: M U SE O TIL A ST O 20 15. Museopäivien osallistujat vastaavat. Museon uudistukseen otettiin mukaan koko henkilökunta ja kaupunkilaisia jo suunnitteluvaiheessa. Vuoden museoviestintäteko on Rakkauden tiloja -tapahtumaja näyttelykokonaisuus. KU VA T TU U LI R A JA V U O R I 55 % Kunnat 39 % Säätiöt ja yhdistykset 6 % Valtio M useoalan parhaimmistoa palkittiin Raumalla järjestetyssä Museogaalassa toukokuun alussa. Tuuli Rajavuori HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO ON VUODEN MUSEO MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta MUSEOLEHTI KYSYY MUSEOIDEN OMISTAJAT Suurin osa suomalaisista museoista on kuntien ylläpitämiä. Lisäksi paikka on aina hieno elämys.” SUSANNA KOSKI Lottamuseo ”Rautatiemuseossa Hyvinkäällä . Artsi on löytänyt paikkansa ja yleisönsä erikoistumalla graffitiin ja katutaiteeseen
Museotyön tekniikat olivat muutoksessa ja Heinosen mukaan mallia kannattaa hakea muualta mieluummin kuin tuhlata kallista aikaa ja rahaa suhteellisen pienen alueen omiin kokeiluihin. Kansainvälisistä yhteyksistä on myös muuta hyötyä. Vuonna 1987 Jouko Heinonen pohti artikkelissaan, ovatko suomalaiset museot kuitenkaan kansainvälistyneet riittävästi. Helsingin Sanomat 26.4.2017 ” Kansallismuseon mukaan lahjoitettava kokoelma lisää merkittävästi saamelaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja vaikuttavuutta saamelaisalueella ja edistää saamelaisten mahdollisuuksia ylläpitää kulttuuriperintöään. Ensimmäiset museokohtaiset sopimukset on allekirjoitettu ja yleisölle uudet toimintatavat näkyvät jo loppuvuoden aikana. Kansallismuseon saamelaiskokoelma on historiansa ja laajuutensa perusteella kansainvälisestikin merkittävä. Sopimuksen taloudellinen arvo on vuositasolla noin 300 000 euroa ja sen maksamisesta vastaa Suomen museoliitto opetusja kulttuuriministeriöltä, säätiöiltä ja muilta mahdollisilta yhteistyökumppaneilta saadulla rahoituksella sekä museoiden sopimusmaksuilla. Museomme ovat paikallisia, alueellisia ja jopa valtakunnallisia vetovoimatekijöitä, jotka kiinnostavat yhä laajempia yleisöjä.” Opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kehui suomalaisia museoita Museopoliittisen ohjelman julkistustilaisuudessa. Emme halua enää istua tiedon päällä ja yrittää jalostaa sitä vain itse. ” Voima on käyttäjissä: museon rooli siirtyy portinvartijasta enemmän mahdollistajaksi. Kuntalehti 16.3.2017 KANSAINVÄLISTYVÄT MUSEOT Suomalaiset museoammattilaiset ovat pitkään ha keneet kokemuksia maailmalta. Sopimus avaa uusia mahdollisuuksia museotoiminnalle, jossa mobiilija verkkokäyttöliittymä on tasaveroinen perinteisen museorakennuskäyttöliittymän kanssa. Tilanne ei ole ollut hyvä myöskään taiteilijoiden näkökulmasta. Esteenä ovat olleet hankalaksi koetut sopimukset sekä niihin liittyvät maksut. Aiemmin museot eivät ole pystyneet hyödyntämään täysimääräisesti digitoituja kokoelmiaan. Siihen kuuluu noin 2 600 esinettä.” Kansallismuseo lahjoittaa saamelaiskokoelmansa saamelaismuseo Siidaan Inariin. Tekstissä todetaankin: ”Kansainvälinen vuorovaikutus ja tietämyksen lisääminen muiden kansojen kulttuurista on Suomen kaltaiselle pienelle perifeeriselle maalle välttämättömyys. MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta MUSEOIDEN TAIDEKOKOELMIEN ESITTÄMINEN VERKOSSA HELPOTTUU S uomen museoliitto ja Kuvasto ovat solmineet sopimuksen, joka tarjoaa rajattoman mahdollisuuden esitellä suomalaisten taiteilijoiden museokokoelmiin kuuluvia taideteoksia verkossa ilman erillisiä teostai tekijäkohtaisia maksuja ja sopimuksia. Kun ihmisille tarjotaan vapaa pääsy kokoelmiin, he voivat käyttää sitä tavoilla, jotka eivät tulisi museolle mieleenkään.” Museonjohtaja Tiina Merisalo perustelee, miksi Helsingin kaupunginmuseo avasi 45 000 korkearesoluutioisen kuvan kokoelman vapaaseen käyttöön verkossa. Lähde: Museo-lehti 2/1987 30 VUOTTA SITTEN. Paitsi se, että lisätään tietoa muista kulttuureista, lisätään samalla kansojen välistä ymmärtämystä ja harjaannutetaan suomalaisia kohtaamaan meidän kannaltamme eksoottisia olosuhteita.” Ajatukset pätevät varmasti edelleenkin. Yle Uutiset 5.4.2017 ” Museoilla menee nyt hyvin. Tästä kuuluu kiitos sekä pitkäjänteiselle kehittämistyölle että uusille hienoille ideoille, kuten mahtavasti menestynyt Museokortti
M useokorttia on käytetty yli miljoona kertaa alle kahdessa vuodessa. Iloisia uutisia odotetaan myös tältä vuodelta. Vanhatkin kävijät ovat oppineet käyttämään museoita uusilla tavoilla, sillä Museokortti on muuttanut museoiden käyttökulttuuria. Näin saa mielettömän upeita elämyksiä”, pohtii Arrakoski. Museokortti palkitsi Katriina Arrakosken merkkipäivän luonteeseen sopivalla tavalla: miljoonannen kävijän henkilökohtainen kortti on voimassa seuraavat miljoona vuotta tai ainakin niin kauan kuin korttijärjestelmä on olemassa. MUSEOKORTILLA JO YLI MILJOONA KÄYNTIÄ www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art – Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla. Tavoite on ylitetty moninkertaisesti, sillä kahdessa vuodessa yli 125 000 suomalaista on hankkinut Museokortin.. Viime vuonna suomalaiset museot ylsivät kaikkien aikojen kävijäennätykseen. Museokäynnit ovat kovassa kasvussa. Rajan rikkoi Järvenpäässä asuva Katriina Arrakoski , joka vieraili kotipaikkakuntansa taidemuseossa perjantaina 24. ”Museokortti kädessä voi mennä museoon kuin kotiinsa”, Arrakoski nauraa. Katriina Arrakoski teki miljoonannen Museokortti-vierailun Järvenpään taidemuseossa maaliskuun lopussa. Museoiden kävijämäärä nousi Museoviraston tilastojen mukaan 6,6 miljoonaan, pysyttyään vuosien ajan reilussa viidessä miljoonassa. Ahkerat museokäynnit ovatkin jatkuneet ja viimeksi Arrakoski vieraili Taidehallissa Anu Pentikin näyttelyssä. Kiinnostus näkyy kasvuna kävijätilastoissa. Kävijämäärät ovat kasvaneet samaa tahtia kuin Museokortin omistajapohja on laajentunut. ”Nyt voi poiketa museoon, jos on sattumalta aikaa. maaliskuuta klo 13.09. Kun Museokortti otettiin käyttöön toukokuussa 2015, tavoitteena oli myydä 20 000 korttia ensimmäisen vuoden aikana. Museot kiinnostavat jatkuvasti laajempaa ihmisjoukkoa
TUOMAS MACGILLEON KUVAT RIINA RINNE N aisen kasvoja reunustaa vaalea hilkka ja pään kiertävä, suuri myllynkivikaulus. > Gösta Serlachiuksen ostama muotokuva Portrait of a Lady paljastui väärennökseksi. Lausuntoja pyydettiin eri puolilta Eurooppaa. Yksinkertaisen muotokuvan tarina on kuitenkin paljon ihmeellisempi kuin itse teos. 8 MUSEO 2/2017 REPORTAASI Syväluotaus museoteemoihin SE, MITÄ SILMÄ EI NÄE Taideväärennöksiä tutkitaan entistä kehittyneemmän teknologian avulla. Frans Hals oli yksi hollantilaisen barokin tunnetuista muotokuvamaalareista. Kauppojen peruminen oli kuitenkin jo myöhäistä. Hänen ilmeensä on totinen, kasvot kulmikkaat ja uurteiset. ”Nykyaikaiset tekniset tutkimukset paljastivat, että muotokuva oli maalattu vasta 1930-luvulla”, Talvitie toteaa. Hänen töidensä suosio oli 1900-luvun alussa voimakkaassa kasvussa. Maalaus tunnetaan nimellä Portrait of a Lady. Seuraavaa tarkennusta maalauksen alkuperään saatiin odottaa lähes 80 vuotta. ” Epäilykset heräsivät jo teosta hankittaessa.. Vuonna 1938 Frans Hals -museo Amsterdamissa totesi, että kyseessä oli huono jäljennös. Serlachius-museoiden kokoelmapäällikkö Tarja Talvitie kertoo, että teoksen aitoutta epäiltiin jo heti hankinnan jälkeen. Muotokuva jäi Serlachiuksen kokoelmaan tuntemattoman taiteilijan teoksena 1600-luvulta. Myyjänä oli tunnettu eurooppalainen taidekauppias, jonka mukaan teos oli hollantilaisen Frans Halsin 1600-luvulla maalaama. Taulu saapui Suomeen, kun paperitehtaan johtaja ja vuorineuvos Gösta Serlachius osti sen taidekokoelmaansa vuonna 1936. ”Gösta oli tinkimätön ja halusi selvittää maalauksen alkuperän”. Musta tausta tuottaa hieman aavemaisen vaikutelman, ikään kuin pää kauluksineen leijuisi irrallaan ilmassa. Teoksesta on otettu kuvia hyperspektrikameralla, ja saatu tällä tavalla näkyviin muotokuvan alle jäänyt kukka-asetelma. Viime vuonna kävi ilmi, että maalaus oli paljon tuoreempi kuin mitä kauppias oli Serlachiukselle uskotellut. Teos myytiin Serlachiukselle Frans Halsin 1600-luvun työnä, mutta tutkimukset paljastivat muotokuvan 1930-luvulla maalatuksi
9 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse.
Yritys on tutkinut useita teoksia Serlachius-museoiden vanhan taiteen kokoelmista. Yhteys Gösta Serlachiuksen ostamaan maalaukseen löytyy sairaalan tiloissa nykyisin toimivasta yrityksestä. 10 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeesta alkunsa saanut taideteosten tutkimuslaitos Recenart yhdistää taidehistorian tuntemuksen ja modernin teknologian. ”Käytämme teosten tutkimisessa taidehistorian, fysiikan, kemian ja tietotekniikan osaamista ja huipputeknologiaa”, toimitusjohtaja Tiina Koivulahti kertoo. Viime vuonna kokoelmapäällikkö Talvitie päätti tutkituttaa myös Frans Halsina myydyn muotokuvan. Jo ensimmäinen öljyvärimaalaukseen tehty pigmenttianalyysi paljasti, että naisen muotokuvaa ei suinkaan ollut maalattu 1600-luvulla. Komea rakennus on suunnilleen yhtä vanha kuin naisen muotokuva. MUSEO 2/2017 I kkunasta näkyvä räntäsade piiskaa vanhan sairaalan pihamaata Keski-Suomessa. Pigmenttianalyysi toteutettiin XRF-spektrometrillä. Se on käsikäyttöinen, pienikokoinen laite, joka Recenartin materiaalianalyytikko Juhani Huuskonen (kesk.) tutkii vanhaa keramiikanpalasta. ”Taulusta löytyi titaaninvalkoista pigmenttiä, joka tuli markkinoille vasta 1920-luvun lopussa”, Koivulahti toteaa. ” Väärennösten tutkiminen on monitieteistä.. ”Tiesimme jo, että kyseessä on melko varmasti väärennös, mutta halusimme saada lisää tietoa teoksen alkuperästä”, hän sanoo. Vasemmalla taustalla Recenartin tutkija Mikko Laitinen ja oikealla materiaalianalyytikko Seppo Hornytzkyj mik roskoopin ääressä
Recenartin toimitusjohtaja Tiina Koivulahti Recenart Oy:n tiloissa.. Myös signeerausalueelle tehty manipulointi näkyy usein tällä tavalla”, Tiina Koivulahti kertoo. Alkuaineiden suhteista voidaan puolestaan päätellä, millaisia väriaineita taiteilija on käyttänyt. Hänen mukaansa alkuperäinen maalaus saattaa hyvinkin olla 1600-luvulta. K ansallisgalleria on Recenartin ohella toinen paikka Suomessa, josta löytyy sekä taidehistoriallinen osaaminen että tekniset apuvälineet taideteosten aitouden määrittämiseksi. Hyperspektrikameralla päästään vielä syvemmälle pigmenttiin. Talvitie huomauttaa, että taidemuseoissa väärennöksiä tulee vastaan harvoin, koska teoksia hankitaan vasta tarkan harkinnan jälkeen. Heidän mukaansa lähes kaikkea taidetta väärennetään, mutta tiettyjen taiteilijoiden töitä useammin kuin toisten. Nykyaikaisen infrapunakameran avulla voidaan nähdä syvemmälle kuin mihin näkyvä valo ulottuu, eli teoksen maalipinnan alle. Tavallinen infrapunakamera ei kuitenkaan paljastanut Serlachius-museon muotokuvasta enempää. ”Museoiden kokoelmapoliittinen ohjelma määrittelee aika tarkkaan sen, mitä ja miten hankitaan. Tätä tukee muun muassa teoksen kääntöpuolelta löytyvä vanha lakkasinetti. ”Näytteeseen ammutaan röntgensäteitä. Myös kotimaisia kultakauden mestareita on väärennetty paljon”, Koivulahti sanoo. Edes lahjoituksia ei oteta vastaan, jos niiden alkuperä vaikuttaa epäselvältä”. 11 REPORTAASI Syväluotaus museoteemoihin. Ateneumin johtava konservaattori Kirsi Hiltunen sanoo, että väärennöksiä liikkuu taidekaupassa ” Taidemuseoissa väärennöksiä kohtaa harvoin. ”Aivan liian yleisiä”, Talvitie ja Koivulahti toteavat hetken tuumittuaan. XRF-spektrometrin käytön etu on se, että pigmenttianalyysi voidaan tehdä kajoamatta itse teokseen. Lisää tietoa saatiin, kun maalausta tutkittiin edistyneellä kameratekniikalla. Houkutus saada tunnetun taiteilijan työ edullisesti voi hyvin viedä voiton järjestä. Takaisin kimpoavasta säteilystä saadaan tieto siitä, mitä alkuaineita kyseisestä kohdasta löytyy”, Juhani Huuskonen kertoo. ”Muotokuvan kasvojen alta löytyi kukka-asetelmaa esittävä maalaus”, Koivulahti toteaa. maallikon silmin katsottuna muistuttaa hieman nopeustutkaa. Recenartin kaksi materiaalianalyytikkoa valaisevat toimintaperiaatetta. Tähän vaikuttaa myös se, että taiteeseen suhtaudutaan tunteella. Koska teoksesta löytyi vasta 1900-luvun puolella kehitettyä väriainetta, se ei mitenkään voinut olla tätä vanhempi. Kamera mittaa pinnasta heijastuvaa valoa usealla sadalla eri aallonpituudella. Mittausten yhdistelmänä syntynyt kuva näytti tässä tapauksessa paljon muutakin kuin mitä paljaalla silmällä on mahdollista todeta. Väärentäjälle tärkeää on se, että kyseisen taiteilijan työt myyvät hyvin. V anhan sairaalan kahvipöydässä nousee väistämättä esiin kysymys: kuinka yleisiä väärennökset ovat. ”Joskus tarvitaan näyte, jota voidaan tutkia mikroskoopilla tai kemianteknisillä keinoilla”, Seppo Hornytzkyj toteaa. ”Tällaisia ovat esimerkiksi venäläisten avantgardistien teokset. Naisen muotokuvan kohdalla XRF-pigmenttianalyysi riitti. ”Voidaan tutkia, löytyykö teoksen alta toinen teos. Aina alkuaineista ei kuitenkaan voida vetää täysin varmoja johtopäätöksiä. Tarvittiin järeämpää kameratekniikkaa. Väärennöksen myyminen keräilijälle tai taidetta tuntemattomalle harrastajalle onkin paljon helpompaa
Köyhä taiteilija saattaa myös käyttää vanhaa taulua uuden teoksen pohjana, joten alla näkyvä toinen teos ei välttämättä ole todiste väärennöksestä. Yksi menetelmä on kokonaisen teoksen maalaaminen vanhan teoksen päälle, kuten Serlachius-museon tutkituttaman muotokuvan kohdalla oli tehty. Gösta Serlachiuksen ostaman muotokuvan kohdalla vilppi vaikuttaa tietoiselta. ”Arvelemme, että kyseinen taidekauppias tilasi teoksen joltakin taiteilijalta tai restauroijalta Keski-Euroopassa. Jos luotettavaa dokumentointia teoksen vaiheista ei löydy, sitä on hyvin vaikea todistaa aidoksi. paljon. ”Teoksen mukana seuraaviin aitoustodistuksiin on aina suhtauduttava kriittisesti”, Koivulahti sanoo. ”Se johtuu kokoelmapolitiikan kehittymisestä, teoksia otetaan vastaan hyvin valikoiden”. Talvitien tavoin myös Hiltunen toteaa, että museoista löytyvät väärennökset ovat aika harvinaisia. Maalauksella on kuitenkin pysyvä koti Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmatiloissa, varsin arvovaltaisessa seurassa. ” Gallen-Kallela , Schjerfbeck , Järnefelt , Halonen . Signeeraus voidaan yksinkertaisesti lisätä jälkikäteen, koska kaikki taiteilijat eivät aina signeeraa teoksiaan. Serlachius-museoiden kokoelmapäällikkö Tarja Talvitie museon tiloissa. Signeerausväärennökset ovat Koivulahden mukaan yleensä todettavissa. Provenienssi, eli omistushistoria, on tärkeässä roolissa taideteoksen alkuperän määrittelyssä. Taustalla Frans Snydersin teos Koira, metsäkauris ja vihanneksia. Väärentäjien suosikit ovat suurellekin yleisölle tuttuja nimiä. Joko alueen pigmentti poikkeaa muusta maalauksesta, tai signeeraus on lisätty esimerkiksi alkuperäisen teoksen peittävän lakan päälle. 12 MUSEO 2/2017 REPORTAASI Syväluotaus museoteemoihin. Myös provenienssitietoja väärennetään. Ne ovat sellaisia, jotka ovat herättäneet epäilyksiä tai jääneet poliisin haaviin”. Rikosoikeudellisia seuraamuksia on tässä tapauksessa turha pohtia. Hän on saattanut myydä vastaavanlaisia teoksia myös muihin pohjoismaisiin kokoelmiin”, Koivulahti toteaa. Alkuperäinen signeeraus voidaan myös peittää ja vaihtaa tilalle toisen taiteilijan nimi. Lahjoitukset tai testamenttilahjoitukset ovat Hiltusen mukaan se väylä, mitä pitkin väärennös todennäköisimmin päätyisi taidemuseoon, tosin niissäkin provenienssitiedot katsotaan tarkkaan. ”Meillä tutkittavat teokset ovat vain jäävuoren huippu. T aideväärennöksiä tehdään eri tavoin. ”Saman taiteilijan eri töissä on laadullisia eroja. Suomessa ja suuressa osassa Eurooppaa taideväärennösrikokset vanhentuvat kymmenen vuoden jälkeen. Sitten on joitakin myöhäisempiä suosittuja taiteilijoita, kuten Reidar Särestöniemi ”. Merkittävää rahallista arvoa teoksella on tuskin ollut ennen muodonmuutostaan, eikä väärennöksen paljastuttua sitä ole nytkään. ” Provenienssi kertoo teoksen taustat.. ”Yleisin tapa on kuitenkin signeerauksen väärentäminen”, Tiina Koivulahti kertoo. Taiteilijalla voi olla huono päivä, tai hän voi kokeilla erilaista tekniikkaa”, Koivulahti sanoo. Hiltunen huomauttaa, että suurta osaa väärennöksistä ei päästä koskaan tutkimaan. Y ksinkertainen kukka-asetelma on kulkenut 1600-luvun Euroopasta pitkän ja vaiherikkaan matkan nykypäivään, Suomeen ja Mänttään. Aina teknisissä tutkimuksissa paljastuvat epäselvyydet eivät tarkoita, että kyse olisi väärennöksestä tai ainakaan vilpillisessä tarkoituksessa maalatusta teoksesta
Recenartin materiaalianalyytikko Seppo Hornytzkyj tutkii vanhaa taideteosta mikroskoopilla Recenart Oy:n tutkimustilassa. Maalauksen alemmista pigmenttikerroksista löytyi taiteilijan signeeraus ja vuosiluku 1891, joita ei voinut nähdä paljaalla silmällä. ” Teoksen taustalta löytyy uusia tarinoita.. Säätiön taidekokoelman tutkiminen on vasta alussa”. Talvitie huomauttaa, että kömpelön muotokuvan todellinen arvo on toimia esimerkkinä siitä, mihin tutkimuksen avulla voidaan päästä. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen aidoksi varmistettu Claude Monet’n teos. V äärennösten paljastamisen lisäksi taideteosten nykyaikainen tutkimus voi tuottaa myös sykähdyttäviä onnistumisia. ”Teosten taustalta voidaan löytää tarinoita ja kohtaloita. ”On hyvä olla olemassa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten keräilijöitä ja asiantuntijoitakin on huiputettu. Niiden avulla museot voivat havainnollistaa asiaa yleisölle”, Talvitie sanoo. Serlachius-museon pohjakerroksessa esillä olevan Niittyjä ja erämaita –näyttelyn yksi vetonauloista on juuri sellainen. Muotokuvan aitouden selvittäminen oli Gösta Serlachiukselle tärkeää, ja nykyteknologian avulla kysymykseen saatiin 80 vuotta myöhemmin lopullinen vastaus. Voi olla, että muotokuva päätyy vielä joskus yleisön eteen. 13 REPORTAASI Syväluotaus museoteemoihin. Lisäksi tutkimus tuotti uutta tietoa, jonka saaminen olisi tätä ennen ollut mahdotonta. Heinäsuova ilta-auringossa tutkittiin muutama vuosi sitten hyperspektrikameralla
14 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. MUSEO 2/2017
”Suuri osa toimenkuvastamme perustuu sen ennakointiin, mitä kaikkea teoksille voi tapahtua näyttelyn, varastoinnin, kuljetusten ja käsittelyjen aikana. < Konservaattorin työpöytä pysyy hyvässä järjestyksessä.. Kesäkuussa avautuva Muumimuseo on pitänyt Eijan kiireisenä viimeiset kaksi vuotta. Kaikki alkaa olla valmista Muumimuseota varten. Se tarkoittaa noin seitsemääsataa konservoitua teosta.” Nyt hyllyt notkuvat kehystetyistä ja kuplamuoviin pakatuista muumitauluista. E ijan ura Tampereen taidemuseossa alkoi Tyko Sallisen näyttelyn valvojana. JENNA PARMALA KUVAT MINNA KURJENLUOMA ”T änään eivät ikävä kyllä ole kaikki muumit laaksossa”, paperikonservaattori Eija Kangasmäki-Kurtti naurahtaa ovelta. Löysin äskettäin kansiollisen lapsuuteni vanhoja paperinukkeja, jotka olin järjestänyt ja lajitellut hyvin tarkkaan.” Eijan työstä haukkaa leijonanosan suunnittelutyö ja ennaltaehkäisevä konservointi. Käsiemme kautta on viimeisen vuoden aikana kulkenut Tampereen lisäksi teoksia Ateneumin kiertueelle ja Lontoon Southbank Centreen. ”Tuntuu siltä, että tämä ammatti on juuri minulle tarkoitettu. Eija konservoi ja tarkastaa vuodessa noin viisisataa paperiteosta, joista suurin osa on muumiaiheisia. Syksyllä lähtee näyttely Etelä-Koreaan. Eijan työpöydällä pensselit, pinsetit ja kirurginveitset lepäävät hyvässä järjestyksessä. ”Seuraavaksi toimin konservaattorin ja museomestareiden apulaisena ja sitten pääsinkin opiskelemaan paperikonservointia”, Eija naurahtaa. Työpöydällä lepäävät suuret 15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin . Tarkkuutta vaativa konservointityö tuntui Eijasta heti luontevalta. Tampereen museoiden kokoelmakeskuksessa tosiaan on hiljaista. MUUMILAAKSON KONSERVAATTORI Eija Kangasmäki-Kurtti on Tampereen taide museon muumeihin erikoistunut paperikonservaattori. Niiden viereen pinotun teoskasan silkkipaperin alta pilkottaa kuitenkin tuttu paksukuono. Kun tilat kaksi vuotta sitten löytyivät Tampere-talolta, alkoi Tampereen kokoelmakeskuksessa kiireinen konservointityö. Se on ennaltaehkäisevää konservointia, jonka merkitys korostuu näyttelymäärien ja lainojen lisääntyessä.” Konservointiin Eija pääsee käsiksi usein vasta lounastauon jälkeen. ”Palkkasimme töihin määräaikaisia konservaattoreita, jotta saimme valtavan teosmäärän käsitellyksi. Kesäkuussa avautuvan Tampereen Muumimuseon suunnittelu ja valmistelutyö aloitettiin kaksi vuotta sitten, mutta pysyvää kotia muumikokoelmalle on etsitty koko Eijan uran ajan. ”Viimeiset kymmenen vuotta olen tehnyt koko ajan enemmän ja enemmän pelkästään muumiaiheita”, Eija kertoo
”Aamupäivän hoidan sähköposteja, osallistun Muumimuseon suunnittelupalavereihin, käyn läpi kehystystä ja muita esillepanoasioita museomestareiden kanssa, sekä autan opiskelijakonservaattoriamme muumiaiheisen lopputyön kanssa.” 11.00 Lounas ”Usein ehdin konservointipöydän ääreen vasta ilta päivällä.” 15.30 työpäivä päättyy ”Kovin tyypillisiä työpäiviä ei oikeastaan ole. Liuottimia käsitellään aina kohdepoistimen alla.” Pienet pussipaino t ”Hyödyllisiä esimerkiksi repeytymien paikkaamisessa.” Vehnätärkkelysliisteri, metyyliselluloosa, sampiliima ja Junfunori ”Repeytymien, irronneiden osien ja värien liimaamiseen ja kiinnittämiseen.” Imupaperi, japaninpaperi ja kuitukangas ”Pesuun ja paikkaukseen.” Post it -laput ”Teosten luokitteluun ja merkkaamiseen sekä tuhansien asioiden muistamiseksi.” EIJAN TYÖPÄIVÄ 7.30 Työpäivä alkaa aamuteellä. • Konservoinnin työharjoittelut Kansallismuseon konservointilaitoksella , Hiekan taidemuseossa ja Whitworth Art Galleryssa Manchesterissa. MUSEO 2/2017 16 EIJA KANGASMÄKI-KURTTI, 38 • Kotoisin Ruovedeltä, asuu Kangasalla • Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi koiraa KOULUTUS • Ylioppilas , Ruoveden lukio. • Tampereen taidemuseon paperikonservaattori vuodesta 2006. • Kulttuurihistorian opinnot Turun avoimessa yliopistossa • EVTEK muotoiluinstituutin konservointilinja, valmistunut paperikonservaattoriksi vuonna 2004 • SASKY, ammatti-instituutti Iisakki: Luontoja ympäristöneuvoja , 2015 TYÖKOKEMUS • Harjoittelija Tampereen taidemuseossa , näyttelynvalvojana ja teknisen puolen assistenttina. • Paperikonservaattori Gösta Serlachiuksen taidemuseossa 2004–2005. Kirurginveitsi ”Veitsellä rapsutetaan liimat ja teipit irti.” Tarkastuslamppu ”Piirroksen pintavaurioiden tutkimiseen.” Pumpulipuikko ”Pintapuhdistukseen ja liimojen ja tahrojen poistoon.” TÄRKEIMMÄT TYÖVÄLINEET Vesi, asetoni, etanoli ”Nesteet sijoitetaan pöydällä aina kauas konservoitavista teoksista. Työpäivissä on paljon muuttuvia tekijöitä, joten koskaan ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan.” Spatula ”Spatulalla irrotetaan teoksen taustapaperi.”
Hännät ja näkinkengät ovat osa Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän kokoamaa varaosavarastoa muumihahmoille. Seuraavaksi kylvetetty paperi prässätään imupapereiden välissä taas suoraksi. Muumien perässä reissaa myös Eija, ja kuriirimatkat muumiteoksia esitteleviin kohteisiin vievät konservaattorin ympäri maailmaa. ”Sen takana on usein Tove Janssonin kirjoittamia ohjeita, osoitteita tai mittoja kirjapainolle. Saaren muodot ovat inspiroineet Tovea valtavasti.” Hurjinta konservaattorin mielestä oli merimatka maista saarelle. Joskus teosten taustapuolella on myös hienon hienoja viivoja, luonnoksia kuvista, joita Tove on myöhemmin piirtänyt valmiiksi.” Nyt Eijan käsittelyssä on kuvituskuva teoksesta Muumipappa ja meri. pinot muumiteoksia. ”Valitettavasti meiltä loppuvat pian muumit kesken, sillä teokset eivät kestä jatkuvaa esilläoloa”, Eija toteaa. ”Tove ja Tuulikki ovat kuljettaneet osan teoksista maihin meriteitse. En voinut olla ajattelematta, kuinka moni niistä olisi voinut sillä matkalla pudota mereen!” 17 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin. ” Paperi on haastava työkaveri.. Teosten kuntoa seurataan tarkasti koko matkan ajan. Kun liimat on rapsutettu kirurgiveitsen ja asetonihauteen avulla irti, laitetaan piirros kylpyyn. Paperikuiduilla on vahva muisti, ja suoristuksesta huolimatta paperi pyrkii usein takaisin aaltoilevaan muotoon. Muumitutkija Meri Kallio kävi Paraphernalia-kokoelmaa läpi melkein vuoden verran, ja esineet pakattiin konservaattorin ohjeiden mukaan. Matkustaminen ja näytteillä oleminen on teoksille hyvin kuluttavaa. ”Paperi on haastava työkaveri. Keskuskokoelman varastotilassa muumikokoelmat sekoittuvat iloisesti muun taiteen kanssa. ”Ehkä tämä varaston luettelointi lähti vähän käsistä”, Eija naurahtaa, mutta muistuttaa samaan hengenvetoon, että myös Tove ja Tuulikki olivat tarkkoja. V araston seinällä vakavat kipsiset kasvokuvat tuijottavat vitriinilasin takaa hilpeää näkyä: vastapäisessä vitriinissä Muumipeikko ja Nipsu valitsevat mittavasta valikoimasta sopivaa häntää. Hahmojen ympärillä on helmiä, simpukoita, hilettä, nukkekodin posliiniastioita ja soittorasioita. Tosin esimerkiksi Niiskut vaihtavat väriä tunteidensa mukaan.” E ijan työkoneen taustakuvana on epätasainen rantakallio. Oikein pahasti kellastuneesta paperista voi irrota vedessä ruskeita pilviä paperin happamuuden ja vanhenemistuotteiden liuetessa veteen. Viime kesänä Eija vieraili Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän Klovharu-saarella Muumimuseon työryhmän kanssa. ”Katselin saaren kallioita ja ymmärsin, että olin nähnyt nuo samat kalliot jo monta kertaa Toven piirroksissa. Vaikka Eijan työssä pääosassa on paperi, tekee muumitarinoiden tunteminen kuvien kanssa työskentelemisestä helpompaa. Työpöydän kaapissa on kolmetoista isoa pakettia post it -lappuja, jotka auttavat työn organisoinnissa. ”Uusimman muumimukin alkuperäiskuvitus Taikurin hatusta sai olla prässin alla kaksi kuukautta ennen kuin se suostui suoraksi. Lähes kaikki vitriinin esineet, koristeet ja otukset on nyt kääritty silkkipapereissa arkistolaatikoihin, joiden päälle on napattu tarkka kuva kunkin laatikon sisällöstä. “Paraphernalia-kokoelma sisältää esimerkiksi taiteilijoiden laatimat maalinäytteet jokaisen muumilaakson asukkaan väreistä. Muumimukin suunnittelutyötä aloittaessa teosta skannattiin melkein puoli tuntia, eli se sai vuosikymmenten valoannoksen kerralla. K onservaattori näkee asioita, joita museoyleisö ei yleensä pääse näkemään. Ensin se on saatava rentoutumaan ja sitten se on koulutettava järjestykseen”, Eija kertoo. Valo on teosten pahin vihollinen, minkä vuoksi Muumimuseossakin tulee olemaan hämärää.” Tänä vuonna muumit ovat esillä Lontoossa, Tanskassa ja Etelä-Koreassa. Kuvia käsitellessään Eija irrottaa usein piirustusten taustapaperin. Pöydän kulmalla on Sirkka Happosen kirjoittama Muumiopas muumien maailmaan. Muumiteokset reissaavat koko ajan, ja kysyntä kasvaa jatkuvasti. Eija on tehnyt teoksesta vauriopiirroksen, jonka pohjalta hän konservoi työn
Jo nuorena hän oli matkustellut omin päin Ranskassa ja Espanjassa. Varsinainen syy muutolle oli kaiketi se, että Juhani Aho oli rakastunut Vennyn pikkusisareen Tillyyn , kertoo Järvenpään museopalveluiden päällikkö Hanna Nikander . Maalauksessa näkyvä messinkinen samovaari on mitä luultavimmin peräisin hänen opiskeluvuosiltaan Pietarissa. Tilly seurasi pian Tuusulanjärvelle – kuten myös joukko taiteilijaystäviä, tunnetuimpina heistä Jean Sibelius ja Pekka Halonen . TEETÄ JA TAIDETTA. TAITEILIJA ELÄMÄÄ TUUSULANJÄRVELLÄ K irjailija Juhani Aho ja taiteilija Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Tuusulanjärven valoon ja rauhaan vuonna 1897 tuttavalääkärin neuvosta, kun maalaukseen kuvattu esikoispoika Heikki oli kahden vuoden ikäinen. Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin kotimuseo Ahola Järvenpäässä esittelee taiteilijaperheen, jolla oli monimutkaisia ihmissuhteita ja kuuluisia naapureita. Suhde ei tosin muuttoon päättynyt. ” Minusta on väkinäistä laskea asiakkaita byrokratiaa varten. MUSEO 2/2017 18 KOKELMAT KERTOVAT Kulttuurihistoriaa museoesineiden kautta. Vuonna 1902 syntyi Juhani Ahon ja Tillyn poika Björn , joka esiteltiin maailmalle ottolapsena. Uteliaiden jälkipolvien harmiksi kolmiodraaman osapuolet veivät järjestelyn emotionaaliset ja käytännön yksityiskohdat mukanaan, sillä asiaa ei käsitelty kirjeissä tai päiväkirjamerkinnöissä. ” Kolmiodraaman osapuolet veivät salaisuudet mukanaan. Se silti tiedetään, että Venny Soldan-Brofeldt oli itsenäinen ihminen, joka pystyi pitämään huolen itsestään
Sitä mukaa kun Juhani Ahon kirjailijanmaine kiiri, Aholasta tuli aina vain houkuttelevampi kyläpaikka sekä tutuille että aivan tuntemattomillekin vieraille, kertoo Nikander. Sosiaalinen elämä oli vilkasta, joskus turhankin vilkasta. Niinpä Aholassa onkin esillä kokoelma Ahon käsin sitomia kauniita perhoja. Iltaisin Aholassa juotiin samovaarikaupalla teetä, ja miesväki pelasi shakkia englantilaisilla, luusta tehdyillä nappuloilla. Tässä on hänen romaaninsa Juhan hollanninkielinen käännös vuodelta 1914. ” Aholassa riitti kyläilijöitä. Kuulemma naapurissa asuva Jean Sibelius tapasi ennen kyläilyä kysäistä noin varmuuden vuoksi, onko Aholassa ollut viime päivinä kalaonnea vai ei. Maailmaa nähneenä naisena Soldan-Brofeldt sekä käytti housuja että tupakoi – ja etenkin hän poltti pientä, käyrää piippuaan. KIRJOJA & KALASTUSTA Ahola on auki toukokuun alusta syyskuun loppuun ti–su klo 11–18, talvella tilauksesta. Vennyn rakennuttama ateljeesiipi purettiin vuokrasuhteen päättyessä, huonekalut huutokaupattiin, ja talo palautettiin aiempaan asuunsa. SAVUKKEITA & SHAKKIA. KU VA T LII SA TA K A LA T upakka-askin kanteen on Venny Soldan-Brofeldt hajamielisesti piirtänyt selällä lipuvan joutsenen kuvan. Tuusulanjärvellä toki kalastettiin rysällä, ja ulkona auringossa kuivuvan kalan haju oli mojova. 19 V uonna 191 1 perhe muutti Helsinkiin neljäntoista Tuusula-vuoden jälkeen. Venny ei neulaan tai virkkuukoukkuun koskenut, mutta istui kyllä seurassa mukana ja luonnosteli tai maalasi. Katja Martelius J uhani Aho on ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka oli niin laajasti luettu, että ansaitsi kirjailijantyöllään elantonsa. Aino Sibelius napautti siihen, että eipä yhtään sen enempää ajanhukkaa kuin sinun piipunpolttosi, Venny-hyvä. Liput 4–7 euroa, sisäänpääsy myös Museo kortilla. KOKOELMAT KERTOVAT Kulttuurihistoriaa museoesineiden kautta. Siitä tuli Tuusulanjärven taiteilijayhteisön ompeluseurassa välillä sanomista. Aholan kulta-ajan jälkeen rakennuksessa on toiminut muun muassa kotitalousoppilaitoksen asuntola ja vuodesta 1997 alkaen kesämuseo, joka uudistui ja laajeni 2012. Osoite: Sibeliuksenväylä 57, Järvenpää. Juhani Aho tunnetaan sanomalehtimiehenä ja kansalliskirjailijana, mutta ei pidä unohtaa, että hän on myös mies, joka toi Suomeen perhokalastuksen. Kerran hän tokaisi, miten joutavaa ajanhukkaa käsityöt ovatkaan. Kielen mukana on vaihtunut myös teoksen nimi Marjaksi
Kaupallista käyttöä harkittaessa on aina oltava yhteydessä kuvan oikeuksien omistajaan. Kunnioita teosta. Muista kuitenkin, että jos missään ei lue, saako kuvia julkaista, on sinun teoskuvia somettaessasi kysyttävä lupa taiteilijalta. Kävijän näkökulmasta parasta olisi, että näyttelyn järjestäjä olisi sopinut taiteilijan kanssa kuvaamisesta ja some-julkaisemisesta etukäteen. Miten sitten varmistetaan mahdollisimman onnistunut näyttelyvierailu kaikille osapuolille. Tämä on helppo juttu. Mainitse taiteilijan nimi. Älä siis turhaan rajaa, filtteröi tai lisää tarroja. PE TR I SU M M A N EN ” Selkeillä pelisäännöillä luodaan sujuva näyttelykokemus.. Somettajalle hyvä vinkki on napata kuva teoslapusta – näin nimi pysyy mielessä myöhemmin kuvia julkaistaessa. 20 MUSEO 2/2017 SAAKO TAIDETTA SOMETTAA. Yllä mainitut viisi ohjetta koskevat vain epäkaupallista käyttöä. Näin varmistat, että museovieraan esittämään kysymykseen valotai videokuvaamisesta löytyy oikea vastaus heti avajaisillasta lähtien. Niinpä. KOLUMNI Museopohdintoja ja mielipiteitä. Itse ilahdun joka kerta, kun seinäteksteissä tai näyttelyvihkosessa ilmoitetaan selkeästi, saako näyttelyssä kuvata. Viestintä on avainasemassa myös näyttelyvieraan roolissa. Tutustu palvelun käyttöehtoihin. Taideteos on aina uniikki ja erityinen. Kysymykseen hakevat vastausta niin alan ammattilaiset kuin yleisökin. Kuva Instagramissa tai Facebookissa täydentää ihanan näyttelyvierailun! Laura Boxberg Kirjoittaja on nykytaiteen tiedotuskeskus Framen tiedottaja, joka kirjoittaa blogia osoitteessa taidematkustaja.fi. Kaupallisella käytöllä on omat ehtonsa. V iimesyksyisessä Suomen Taiteilijaseuran ja tekijänoikeusyhdistys Kuvaston paneelikeskustelussa laadittiin viisi sääntöä teoskuvan somettamiseen. Käsi sydämellä: kuka on lukenut somepalveluiden käyttöehtoja. Kysy lupa. Huolehdi myös, että valvojat ja muu henkilökunta ovat selvillä pelisäännöistä. Jos työskentelet museoalalla, huolehdi, että museon tiedottaja pääsee tarpeellisiin koulutuksiin ja on mukana suunnittelussa näyttelyprosessin alusta alkaen. Tiedottajana ja bloggaajana törmään lähes viikoittain samaan ongelmaan: saako taidetta somettaa ja millä ehdoin. Näin erillistä lupaa ei tarvita. Silti ehdot olisi hyvä käydä läpi, sillä palveluiden ehdoissa on suuria eroja. Vastaus löytyy viestinnästä. Kun taiteen sometuksen pelisäännöt ovat yleisesti tiedossa, on näyttelykokemuksesta mukavampi kertoa somessa
Mukana on useita tuttuja nimiä suomalaisen taiteen ja designin alalta. Näyttely keskittyy Tennispalatsissa sijaitsevaan Helsingin taidemuseo HAMiin, mutta sisällöt näkyvät myös Helsingin taidemuseo HAM: Modernia elämää! Suomalainen modernismi ja kansainvälisyys Avoinna 30.7.2017 asti Arkkitehtuurimuseo: Kuinka Suomi modernisoitiin – 200 piirustuksen tarina Avoinna 27.8.2017 asti SUOMI 100 -TAPAHTUMAT & NÄYTTELYT ON KOOTTU OSOITTEESEEN MUSEO100.FI muissa museoissa. Samalla näyttely kertoo siitä, miten visuaaliset taiteet muokkasivat vähitellen modernin elämän arkea. Viidessä vuosikymmenessä kahtiajakautuneesta, maatalousvaltaisesta maasta kasvoi moderni ja kansainvälistyvä hyvinvointivaltio. K okonaisuuteen kuuluu myös monenlaisia tapahtumia. MODERNIA ELÄMÄÄ Viiden museon yhteinen näyttely kertoo suomalaisen yhteiskunnan modernisaatiosta. Modernia elämää! – Suomalainen modernismi ja kansainvälisyys -näyttely esittelee arkkitehtuurin, muotoilun, kuvataiteen ja valokuvan kohokohtia, jotka rakensivat modernia ja kansainvälistä Suomea vuosina 1917–68. Lisäksi näyttelyä varten on luotu äänimaailma, johon voi tutustua sekä näyttelyssä että kotoa käsin. Näyttely on koottu yhteistyömuseoiden kokoelma-aarteista: yli 300 teoksesta ja teoskokonaisuudesta 50 tekijältä. Kaikki museoiden Suomi 100 –tapahtumat ja näyttelyt on koottu osoitteeseen: www. Tekniikka saapui kotikeittiöihin 1950luvulla. Näyttelyopastukset, tapahtumapäivät, asiantuntijaluennot ja opastetut kävelykierrokset johdattelevat aikakauden teemoihin. Näyttelyn taustalla on monivuotinen yhteistyö, jossa viiden museon asiantuntijat pohtivat, miten aikakausi tuo esiin suomalaisen yhteiskunnan murroskohtaa. Nuori valtio kohotti itsetuntoaan muun muassa maailmannäyttelyissä ja kansainvälisissä kilpailuissa. H elsingin taidemuseo HAM, Designmuseo, Suomen valokuvataiteen museo, Arkkitehtuurimuseo ja Alvar Aalto -museo juhlistavat Suomen itsenäisyyden merkkivuotta yhteisellä näyttelyllä. Mainoskuvilla tuotiin esiin käytännöllisyyttä ja helppoutta. 21 20 MUSEOIDEN SUOMI 100 Museot juhlivat Suomen itsenäisyyden merkkivuotta. museo100.fi PIE TIS EN KO KO EL M A , SU O M EN VA LO KU VA TA IT EE N M U SE O . Otso Pietinen: UPO Oy:n mainoskuva, 1956. Esimerkiksi Arkkitehtuurimuseossa on esillä saman aikakauden originaalipiirustuksia.
Iso-Kohmon päärakennus on tehty 1950-luvun maalaiskodiksi. Tupa on kuin kuvakirjan mummolassa, jossa on aina kesä ja aika pysähtynyt – paitsi täällä huomioidaan vuodenkierto, ja emäntä kertoo auliisti siihen liittyvistä askareistaan. Keräilijöille ja nostalgikoille tutut astiat ja koriste-esineet edustavat samaan aikaan MAALAISMUMMOLA KAUPUNGIN LAIDALLA Kun kävijä lähestyy Kuralan kylämäkeä, laidunten välistä kulkeva hiekkatie on käytännössä sama kuin 1890-luvulla otetussa valokuvassa, joka on esillä polun alussa. Pääsiäisenä tuvassa tuoksuu mämmi, jota emäntä keittää ja imeltää puuhellalla. Pönttöuunissa rätisee tuli, sillä vielä on aika viileää. Kontrasti taakse jäävään nykykaupunkiin on jyrkkä. K uralan kylämäki on Turun museokeskukselle kuuluva kokonaisuus, elävän historian kylä, jossa toimitaan kuten 1950-luvun maaseudulla. MUSEO 2/2017 22 VINTAGE-HARRASTAJAN MATKASSA Palstalla kurkistetaan hiukan tuntemattomampiin museoihin. Vaikka alue rakennuksineen on vanhempaa perua, teemaksi valittu 1950-luku on herkullinen: se on nykyihmisen elämästä samaan aikaan sekä todella kaukana että ymmärrettävän matkan päässä. sekä tätä päivää että alkuperäistä aikakauttaan. ” Tupa on kuin kuvakirjan mummola. Ruoan ja käyttötavaroiden teollinen tuotanto nousi Suomessakin 1950-luvulla, mutta itse tekeminen oli maalla vielä tärkeää. Museokeskus aloitti toimintansa alueella vuonna 1987. Vanhassa talossa viihtyvät perinteiset huonekasvit: ihana, juuri kukkaan puhjennut kliivia ja runsaana KU VA T A N IA PA D ZI K / TU R U N M U SE O K ES KU S. Kylän neljä taloa talousrakennuksineen olivat maatalouskäytössä 1970-luvun alkuun, ja kylä peltoineen on säilynyt ehjänä kokonaisuutena
Kylämäen asutushistoria yltää ainakin rautakaudelle: alueella on rautakautinen kalmisto, ja koko mäki on arkeologisesti arvokas kohde. < Kuralan kylämäen nykyiset päärakennukset ovat 1800-luvulta ” Museokokemuksen täydentää Vähä-Rasin talon idyllinen kahvila.. Elina Teerijoki < Työpajoissa tutustutaan entisajan käsitöihin << Kylänraitti houkuttelee nostalgiamatkalle. Kesäisin alueella on myös lasten leirejä ja keskiaikaan perehtyvä kädentaitotapahtuma. Ulkoilualueena kylämäki toimii ympäri vuoden. Fortuna-peli, keinuhevonen ja muut klassikkolelut kiehtovat myös nykytaaperoa. Esineistö kuuluu Turun museokeskuksen opetuskokoelmaan, eli esineisiin saa koskea ja niillä voi leikkiä, kunhan esineitä kohtelee kunnioittavasti. Kaverinani oleva kaksivuotias ei ensin uskalla tulla koko tupaan, mutta ihastuu suunnattomasti toisesta kamarista löytyvään lastenhuoneeseen. 23 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Salin ja kamarin pöydille on nostettu selattavaksi vuodenaikaan sopivia 1950-luvun Seuroja ja Kotiliesiä. Myös pihoilla on paljon katsottavaa: perinnekasvit, kuten perennat ja hedelmäpuut, kuuluvat olennaisena osana miljööseen. Lisää leikittävää löytyy Vähä-Kohmosta, jossa on leikkitupa, pihapuoti ja läheisen, jo lakkautetun Ristimäen koulun esineistöstä sisustettu koululuokka. Opetuskokoelman esineillä saa leikkiä. valuva hienohelma pylväänsä päässä eivät kerrostalossa näin hyvin pärjää. Naulakoissa roikkuvat vaatteet ja kamarin peilipöydän kaunistautumisesineet tuovat mielikuvan siitä, että joku asuisi täällä edelleen. Kylämäen kokeiluverstaalla järjestetään perinnekäsityöja askartelukursseja parsimisesta uusien vaatteiden ompeluun vanhoilla kaavoilla. Kylämäen rakennukset ovat avoinna ja alueella on toimintaa kesäisin ja tapahtumien aikaan
MUSEO 2/2017 24 MUSEOHARRASTUS YHDISTÄÄ RONI REKOMAA
Ensin Järviset väittävät nauraen, ettei kenellekään kerrota asiasta. Se on jalostunut suorastaan taiteenlajiksi”, pariskunta kertoo nauraen. Keittiön seinällä korkkitaululla on vielä yksi lista: ne näyttelyt, joihin voisi mennä. Ateneumissa oli tuolloin esillä Ars 69 -näyttely, jonka Järviset kävivät katsomassa. Kaikissa ei käydä, mutta kaikkia harkitaan. Mitä tahansa ei viedä kassan kautta kotiin. ”Kiertely on pään tyhjentämistä”, Sirpa selittää. I han vuonna 1969 excelit eivät vielä olleet ajankohtaisia. Esimerkiksi kirjoja on hyllyssä nelisentuhatta – niin paljon, että niistäkin on tehty oma taulukkonsa ja tulostettu mukana pidettäväksi kirjaseksi. Lukuja ei kuitenkaan tuijotella: taulukoiden kartuttaminen ei ole itsetarkoitus, vaan kussakin kohteessa käydään kiinnostus ja kokemus edellä. Näyttelyssä tai ulkomaanmatkalla ei juurikaan käydä ilman toista. Museoiden ja taiteen lisäksi Järvisiä kiinnostavat kirpputorit. Vuosikymmenten aikana toisen seuraan on ehtinyt tottua. Ostaminen ei nimittäin ole ainoa kirpputorien tarjoama ilo. ”Rovaniemelle asti ei heti lähdetä, mutta jos kohde löytyy läheltä ja on kiinnostava, sitten mennään”, Heikki sanoo. ”Mutta emme me missään pedantin maineessa ole.” Sirpa toteaa, että yhdessä tekeminen on tärkeää, ei niinkään se, mitä tehdään. Vanhimmat merkinnät on etsitty vanhoista kalentereista, joita keräilyä rakastava pariskunta on säilönyt vuosikymmenten ajalta. Mutta mitä sanovat tuttavat, kun he kuulevat listoista ja taulukoista. Museoja näyttelyvierailuita tulee suurin piirtein 40–50 vuodessa. KANTA-ASIAKAS Mikä museoissa viehättää. Siitä voi tarkistaa, ettei tule ostettua ”tuplia”. Samaan reissuun voi mahtua monta tuntia usealla kirpputorilla, kesäteatteri ja ennennäkemätön museovierailu. Joskus lähdetään kauaskin, ehkä tehdään parin päivän kiertoajelu. Viime kesänä tuli täyteen 45 vuotta naimisissa – ja ties monesko sivu taulukoita, joihin museokäynnit on listattu. ”Ei vaan, kyllä ne tietävät”, Heikki sanoo. ”Oli suhde sitten vanha tai nuori, yhteiset harrastukset ovat aina hyväksi.” Anne Salomäki 25. Sen kun avataan lista ja katsotaan. Se on rentouttavaa.” L ähes kaikki harrastukset ovat Järvisille enemmän tai vähemmän yhteisiä. Kirkkonummella asuva pariskunta kirjaa museot ja näyttelyt, teatterireissut, matkat sekä kirpputorien keräilykohteet järjestelmällisesti excel-taulukoiksi. Ideoita tulee esimerkiksi sanomalehdistä, joita luetaan mattoveitsen kanssa, jotta kiinnostavat ilmoitukset saadaan talteen. Varsinainen kirjaaminen alkoi vasta 2000-luvulla. Sirpa oli ripausta vaille 18-vuotias, Heikki kolme ja puoli vuotta vanhempi, ja seurustelua takana vajaat kolme vuotta. Nyt listoja päivitetään jatkuvasti, ja tulevien vierailukohteiden luettelo kasvaa koko ajan. MUISTOJEN TAULUKKO Sirpa ja Heikki Järvisen ei tarvitse kiistellä, milloin käytiin missäkin museossa. V anha tavara kiinnostaa sekä kotona että museoissa. P aksuksi tulostepinoksi nidotussa taulukossa on ensimmäinen merkintä maaliskuulta 1969. ”Ei ajattele mitään muuta maallista kuin sitä, mitä löytyy pöydistä. Kirpputorit ovat pariskunnalle aarreaittoja: keräilykohteita on niin paljon aina Tammen kultaisista kirjoista ja löylymittareista filmikameroihin ja pöllöfiguureihin, että kirppisreissu usein palkitsee. ”Reilut kymmenen vuotta sitä on tehty järjestelmällisesti. Niin kirjoissa kuin muissakin tavaroissa sekä hinnan että kunnon on oltava kohdallaan
V äkilukuun ja pinta-alaan suhteutettuna museoita on Ahvenanmaalla runsaasti – museoita on lähes jokaisessa kylässä. Ruotsalaisista ja suomalaisista taiteilijoista muodostunut yhteisö kokoontui kesäisin Jomalaan taidemaalari Victor Westerholmin kutsusta. Samassa rakennuksessa sijaitsevat kulttuurihistoriallinen museo ja taidemuseo täydentävät hyvin toisiaan. TU U LI R A JA V U O R I. MUSEORETKELLE AHVENANMAALLE Ahvenanmaa on kulttuurimatkailijan unelmakohde. Tänä keväänä maakunnan ensimmäiset museot liittyivät Museokortti-järjestelmään. Selityksiä poikkeukselliseen museotiheyteen voi hakea vahvasta kotiseutuidentiteetistä, perinteiden arvostamisesta ja matkailun kehittämisestä. Museon pihapiirissä toimii myös kahvila sekä kirpputori, josta taiteenystävä voi tehdä kiinnostavia löytöjä. Taidemuseon näyttelyt tuovat puolestaan esille sekä paikallista että kansainvälistä taidetta laajalla perspektiivillä. Valikoima vaihtelee korkeatasoisista taidemuseoista pieniin kotiseutumuseoihin ja yksityisten keräilijöiden persoonallisiin kokoelmiin. Perusnäyttely johdattaa teemoittain Ahvenanmaan vaiheisiin esihistoriasta nykypäivään. näyttelytekniikka ja tyylikäs esillepano miellyttää vaativaakin museokävijää. Monet museoista ovat auki pääosin kesällä, mutta usein ovet avataan myös tilauksesta. Kulttuurimatkailijan käyntilista täydentyy harmaakivikirkoilla, perinnemaisemilla ja esihistoriallisilla kohteilla, joten retkeen kannattaa varata aikaa useampi päivä. ÅLANDS MUSEUM & ÅLANDS KONSTMUSEUM Viime syksynä täysin uudistuneena avautunut museo sijaitsee Maarianhaminan keskustassa. Önningebymuseumissa on esillä kattava otos yhteisöön kuuluneiden taiteilijoiden teoksia sekä alueeseen liittyviä esineitä. MUSEO 2/2017 26 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Paikalliset museot kertovat alueen historiaa. Moderni ” Ahvenanmaan museokulttuuri on vahva. TUTUSTU AINAKIN NÄIHIN ÖNNINGEBYMUSEUM Önningebyn taiteilijayhteisön kultakausi ajoittuu vuosiin 1886–1914. Museokaupassa on laadukkaita paikallisia käsityötuotteita
Entisen Pålsbölen kyläkoulun tiloihin on sisustettu myös kokonainen valokuvausliike, pimiö ja ateljee. Eckerössä kannattaa piipahtaa myös vuonna 1828 valmistuneeseen, C. Monissa näyttelypisteissä merihistoriaan voi tutustua itse tekemällä ja kokeilemalla. Nimensä mukaan museo esittelee Ahvenanmaan merenkulun historiaa ja jännittävät tarinat johdattelevat talonpoikaispurjehduksesta Ruotsin-laivoille saakka. Museon erikoisuus on avoin säilytystila, jossa on esillä muun muassa kattava perämoottorikokoelma. ÅLANDS FOTOGRAFISKA MUSEUM Yksi Ahvenanmaan erikoisimmista museoelämyksistä on Ålands Fotografiska museum. Viime vuonna Suomen Vuoden museoksi valitun kohteen näyttelyissä on huomioitu erityisesti myös lapsivieraat. Yksityisen keräilijän, Olle Strömbergin , kokoelmaan kuuluu tuhansia kameroita ja muuta valokuvaukseen liittyvää esineistöä. Luonnonolot ovat vaikuttaneet alueen asukkaisiin merkittävästi. Museon vieressä sijaitsee myös nelimastoinen parkki Pommern, joka avataan yleisölle konservointitöiden jälkeen kesällä 2018. ” Merihistoria johdattaa uusiin elämyksiin. L. 27 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Engelin suunnittelemaan Postija tullitaloon. Museossa kannattaa vierailla jo pelkästään kiinnostavien tarinoiden takia. sopeuduttu sukupolvien ajan ja museossa voikin tutustua esimerkiksi kalastusmajojen karuihin olosuhteisiin. Ankariin säihin on ÅLANDS SJÖFARTSMUSEUM Ålands Sjöfartsmuseum sijaitsee keskeisellä paikalla Maarianhaminan länsisatamassa. ÅLANDS JAKT OCH FISKEMUSEUM Eckerössä, Ahvenanmaan länsirannikolla, tutustutaan paikalliseen metsästysja kalastuskulttuuriin. Hyvällä onnella kaupan päälle voi saada vaikka akrobatiaesityksen! Tuuli Rajavuori JU H O V ES A TU U LI R A JA V U O R I. Viihtyisässä pihapiirissä järjestetään kesäisin korkeatasoisia taidekäsityönäyttelyitä. Samalla kannattaa kurkistaa myös pikkuruiseen Postiruotumuseoon. Museokäyntiin kuuluu kokoelman kerääjän perusteellinen opastus, joka menee tekniikkaa syvemmälle
MUSEO 2/2017 28 TAIDEMUSEO EEMIL YHDISTI KAKSI MUSEOTA Peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen Eemil Halosen museo ja Lapinlahden taidemuseo toimivat saman katon alla. T aidemuseo Eemil kohoaa uljaana Puustellin kallion laella. Uuden museorakennuksen sisääntulotason näyttelysalissa tilaa on runsaat 300 neliötä. Noppamainen, punatiiliverhoiltu ulkoasu on vaihtunut valkoisiksi pinnoiksi vastakkaisilla pulpettikatoilla puolitoista vuotta kestäneen remontin aikana. Samalla neljänkymmenen vuoden ongelmat on ratkaistu. Viime vuoteen asti kuvanveistäjä Eemil Halosen (1875–1950) alkuperäiskipsit olivat esillä Eemil Halosen museossa, joka oli kunnostettu pappilan entiseen kivinavettaan. Vuonna 1977 museota täydentämään valmistui Lapinlahden Taidekeskus, jossa edistettiin taiteen harrastusta monipuolisesti ympäri vuoden. Vanhasta rakennuksesta on jäänyt vain runko pohjaksi uudelle. Tila on jaettu neljällä siirtoseinäkkeellä kahteen osaan. Alakerran näyttelytiloja ovat Studio 70 TIT U S V ER H E / LA PIN LA H D EN TA ID EM U SE O EE M IL. Se oli idyllinen ja kaunis kesämuseo, mutta talvella näyttelyesineet ja kokoelma olivat kylmässä. Nyt kaksi toimijaa ovat saman katon alla. Museotoiminnan kannalta kysymys on ollut peruskokoelman säilyttämisolosuhteista ja toisaalta erillisen taidekeskuksen aiheuttamista pitkäaikaisista kustannuksista
<< Uusi rakennus sisältää toimivat näyttelyja kokoelmatilat. Tervolan riihi eli Eemilin ateljee ja varasto on nykyisin Taidemuseo Eemilin pihapiirissä odottamassa uutta toimintaa. Paikkakunnalla jatkuu edelleen Eemil Halosen ja hänen veljensä, kuvanveistäjä ja taidevalaja Arttu Halosen (1885–1965) käynnistämä taidevalimotoiminta. Mikä parasta, kokoelmatiloihin avautuu näkymä näyttelysalin takasivulta lasiseinän läpi. Konservointia ja sisältötuotantoa ovat tukeneet myös Iisalmen kaupunki sekä useat paikalliset toimijat. ja Sohvin soppi, joka on monipuolinen työpajaja toimintatila. ” Uudistuneelta museolta on lupa odottaa suuria. Viitostieltä taidemuseolle johtavan tien varrella on useita nykyveistoksia Eemilin pronssiteosten lisäksi. SIN IK K A M IE TT IN EN. Uuden rakennuksen ja kokoelmatilojen lisäksi museossa satsataan taidekasvatukseen. Säilytystilaa on nyt kahdessa kerroksessa yhteensä 250 neliötä. Myös sisältö on uudistunut. Kokoelmanäyttely kertoo kuvanveistäjä Eemil roolista itsenäisen Suomen rakentajana. 29 NÄYTTELYARVIO Miltä näyttävät uudet ja uudistuneet museot. Pronssivaloksia ja marmoriin, puuhun tai graniittiin toteutettuja teoksia on esillä esimerkiksi Helsingin katukuvassa, Ateneumin perusnäyttelyssä ja Hietaniemen hautausmaalla hautamuistomerkkeinä. Kokoelmassa ja museon toiminnassa näkyy myös vahva yhteys paikkakuntaan. Eemil Halonen oli syntyisin Lapinlahdelta ja työskenteli siellä opiskeluvuosien jälkeen vuodet 1903–1919. Kuvanveistäjän kipsiveistoksia säilytettiin aikanaan kivenheiton päässä museon nykyisestä rakennuksesta, Eemilin veljen Jussi Halosen Tervolassa. Kuopiossa on puolestaan graniittinen vapaussodan muistomerkki vuodelta 1920 sekä Minna Canthin patsas vuodelta 1937. Ja se kyllä näkyykin. L apinlahden kunnan virallisena missiona on olla taidepitäjä – liikunnan ja juuston lisäksi. Jään kiinnostuksella odottamaan, minkälaiseksi museon toiminta kehittyy. Uudet tilat tarjoavat myös näyttävät puitteet kesän vaihtuvalle näyttelylle, joka on taidegraafikko Kirsi Neuvosen Luontoäidin helmassa. Uudistuneen museon perustan muodostavat laajat taidekokoelmat, joihin kuuluvat Eemil Halosen kokoelman 550 teosta, Eemilin sisaren Anna Halosen (1889–1972) tekstiilikokoelma, Piispa Arsenin 300 teoksen kokoelma sekä lähes 500 muun teoksen kokoelma. Tähän pisteeseen on päästy merkittävien tahojen tuella. Kaikkiaan noin 2,4 miljoonaa euroa maksaneen peruskorjauksen ja laajennuksen ovat rahoittaneet Lapinlahden kunta, opetusja kulttuuriministeriö ja Olvi-säätiö. U udistuneelta museolta on lupa odottaa suuria. Sinikka Miettinen Kirjoittaja työskentelee intendenttinä Varkauden museoissa ja on tehnyt taidehistorian lopputyönsä Eemilin veljestä, kuvanveistäjä ja taidevalaja Arttu Halosesta (1885–1965). Reittiin kuuluu myös Lapinlahden hautausmaa, jossa on useita Eemil Halosen tekemiä hautamuistomerkkejä sekä Halosten sukuhauta. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä museota ylläpitävä Halosten museosäätiö on voinut aloittaa peruskokoelman eli Eemil Halosen kipsiveistosten konservointityön Suomen Kulttuurirahaston tuella. Eemil Halosen tuotantoon voi tutustua myös monilla muilla paikkakunnilla jo ennen museovierailua. Kokonaisuus on edustava valikoima taiteilijan tuotannosta 1900-luvun alkukymmeniltä ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Taidemuseo Eemilin useamman vuoden avoinna oleva kokoelmanäyttely Taiteilijan tie esitteleekin 80 konservoitua veistosta. Kattavien paikallisten yhteistyöverkostojen lisäksi museo kehittää parhaillaan uutta tarinaja tehtäväreittiä, joka johdattelee Eemil Halosen elämään
LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! Taidekoti Kirpilä Kesän mittaisissa kastanjankukkajuhlissa nykytaide kohtaa kultakauden aarteet “Kohtauksia pöydillä” 28.5.–30.8.2017 Pohj. Esillä mm. Museo auki ke klo 15–19, su klo 12–16. Lisätietoja museoiden näyttelyistä ja tapahtumista löydät myös verkosta osoitteesta museot.fi. Liput: 8–10 €, alle 18 v. Hesperiankatu 7, Hki Vapaa pääsy Avoinna ke 14–18 ja su 12–16 www.taidekotikirpila.fi TYKKÄÄ MUSEOLIITOSTA FACEBOOKISSA. Lauantaisin 10.6.–26.8.2017 klo 11–15. Gallen-Kallelan, Edelfeltin ja Schjerfbeckin ikonisia teoksia. NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt AK SE LI G AL LE N -K AL LE LA , AD AS TR A, 19 07 www.villagyllenberg.fi ANE GYLLENBERG – KERÄILIJÄN ITSENÄISYYS 29.3.–29.10.2017 Taidemuseo Villa Gyllenberg juhlistaa Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä näyttelyllä, jossa on esillä museon omia avainteoksia ja huippulainoja muista museoista. Museo-lehden näyttelyliite esittelee kesäkauden kiinnostavimmat näyttelyt. € Meille käy myös Museokortti! Kuusisaarenpolku 11, 00340 Helsinki Bussit: 194, 195, 551, 552
0299 530260 Sotamuseon Maneesi , p. Nykyisin se on yksi Suomen merkittävimmistä kulttuurikohteista ja kansainvälisestikin arvostettu nähtävyys. Museokauppa ja kahvikioski. 1.6.–31.8. Koettavaa kaikenikäisille. Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE NURMIJÄRVEN MUSEO Konstiniekka Kivi Aleksis Kiven kodin uusi näyttely esittelee kansalliskirjailijan elämää. ti–su 11–18, 0/2/4 €, Palojoentie 271, Nurmijärvi. 0299 530261 Suomenlinna , 00190 Helsinki avoinna joka päivä klo 11–18 yhteislippu Maneesi ja Vesikko 7/4 €, museokortilla vapaa pääsy. Tervetuloa vierailulle alkuperäisenä säilytettyyn Ainolaan! Varaukset ja tiedustelut info@ainola.fi www.ainola.fi – Aino ja Jean Sibeliuksen koti Avoinna toukokuu–syyskuu, ti–su klo 10–17 Loviisa Lovisa 1917 –2017 12.5.2017–7.1.2018 12.5-3.9.2017 ti-su 11-16, 5.9.2017-7.1.2018 ti-pe & su 12-16 Loviisan kaupungin museo — Komendantintalo Puistokatu 2, 07900 Loviisa 040 660 4517, 044 450 5009. 040 317 4148 www.nurmijarvi.fi/museo RY T MI TA J U 20 17 16.6.—3.9.20 17 Poikkitaiteellinen näyttelyja tapahtumakokonaisuus 3 N ÄY T TELY PA IK K A A 4 3 N Y K Y TA ITEILIJA A PAL JON TAPAHTUMIA Hyvinkään taidemuseo Hämeenkatu 3 D Promenadigalleria Vaiveronkatu 10 Taideasema Hyvinkään rautatieasema Raut atienkatu 9 w w w.hyvinkaantaju.fi Hypnos ja Thanatos 11.5.–20.8.2017 Urheiluhistoriaa Kouvolassa 8.10.2017 asti HAASTA ITSESI, MENE MUSEOON! Avoinna ti–pe 11–18, la-su 12–17, ma suljettu Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo Liput 7/5 €, yhteislippu 11/8 €, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy www.poikilo.fi KUUTTI LAVONEN Kuutti Lavonen, Sacral del Monte, 2017 Ku va : Ra un o Tr äs ke lin museot museot museot museot m us eo t m us eo t m us eo t m us eo t SOTAMUSEO Sukellusvene Vesikko , p. www.sotamuseo.fi Järvenpäässä sijaitseva Ainola oli säveltäjä Jean Sibeliuksen ja hänen perheensä koti yli 60 vuoden ajan
NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt Tuusulan taidemuseo Rantatie, Tuusula p. ti–su klo 11–18 1.9. 040 314 3471 www.erkkola.fi avoinna 1.5.–31.8. 09 8718 3466 www.halosenniemi.fi Avoinna ti–su klo 11–18 2.5.–3.9.2017 IhanuuksIen Ihmemaa TaiTeilijakoTi erkkola Tuusulan taidemuseo Rantatie 25, Tuusula p. alkaen ke–su klo 12–17 6.6.–17.9.2017 Kirjailijoiden Suomi taiteessa ja kuvituksissa Into toIvo rohKeuS Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Venny Soldan-Brofeldt, Maria Wiik, Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Helmi Biese, Albert Gebhard Museokortti • museot.fi Lähde vuoden mittaiselle kulttuurimatkalle! Museokortti on pääsylippusi 250 museoon. 64 90
2€ / Museokortti Kirkkotie 4, Huittinen p. Jukka Korkeila, Mies ja valopallo (osakuva), 2016. Mennään Eläviin kuviin! Presidentti Risto Ryti Kuvanveistäjä Lauri Leppänen la–su 12–16, 1.6.–15.8. asti Isorättyät Kangasalla 6.6.–27.8. ke–pe 12–19, la–su 12–17 1.9.–31.5. UUSIA ALKUJA Jaana Houessou 21.7.-3.9. PUISTOALUE Emma Rönnholm Salla Vapaavuori Paula Vierikko 9.6.-16.7. Troels Wörsel, Nimetön (osakuva), 2015. ke 12–18, to, pe, su 12–16 ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAMUSEO Törnävän museoalue, Kivinavetta Törnäväntie 23, Seinäjoki P. myös ti–pe 12–17 Ryhmät sop. klo 18 asti) Jaatsinkatu 2, Sastamala Vapaa pääsy! Vaivaako luumätä tai vatsakatarri. 044 560 4319 www.huittinen.fi/museo Mänttä | serlachius.fi Serlachius-bussilla Tampere Mänttä Tampere suoraan museoihin! UUTUUSNÄYTTELYT Tehdas on ulkopuolella – Esther Shalev-Gerz 1.4.2018 saakka Kesäpäiviä, Summer Days – pohjoismaalaisia nykytaiteilijoita 1.10.2017 saakka Nautinto – Jukka Korkeila, Elina Merenmies ja Anna Retulainen vuorovaikutuksessa Serlachiuksen vanhan kokoelman kanssa 10.6.2017–4.11.2018 Bling Bling – Kimmo Schroderus 10.6.–10.9.2017 Esther Shalev-Gerz, Erottamattomat, 2000. Sata vuotta eteläpohjalaista eloa 10.6.2017–14.1.2018 1.6.–31.8. 06 416 2648 se in aj ok i.fi /m us eo 1.5.-28.5. muk. Kimmo Schroderus, Fleskepanne, 2015. Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE Naantalin museo Mannerheiminkatu 21 02 4352 727 www.naantali.fi/museo Naantalin museo on museokorttimuseo! SAVIKYLPYJÄ, ELINTARVIKE PULAA JA POLKUPYÖRÄ PATRULLEJA Elämää Naantalissa vuonna 1917 GYTTJEBAD, LIVSMEDELS BRIST OCH CYKEL PATRULLER Livet i Nådendal år 1917 16.5.–31.8.2017 | ti–su/ti–sö 11–18 KIMMO PYYKKÖ TAIDEMUSEO Kuohunharjuntie 6, Kangasala Ti–ke 1–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15 6/4/2/0€, Museokortti kimmopyykkotaidemuseo.fi Kesänäyttelyt Ilmassa itekkin 27.8. Tule tutustumaan kuuluisaan kansanparantajaan Tyrvään Mantaan eli Amanda Jokiseen (1853–1922). ILMALINNOJA Senni Aleksandra Päivi Allonen Liisi Huotari Sanna JuujärviBremer Saana Inari Tiina-Liisa Kaalamo Enni Kömmistö Irmeli Mäkilä ja Ann Sundholm Hannu Palosuo Jani Rättyä Emma Rönnholm Nanna Saarhelo MANTAN KAMMARI Avoinna 1.6.–6.8. NÄKYMÄTTÖMÄT REITIT Sirpa Häkli Sandra Kantanen Laura Kärki Minna Lenfeldova´ Tiina Marjeta Eila Minkkinen Arja-Maarit Puhakka Suvi Suikki Pive Toivonen Mirimari Väyrynen Ha nn u Pa lo su o, Va ni ta s Va ni ta tu m , 20 15 WIURILAN KARTANO , Viurilantie 126, Halikko avoinna ma-su 11-17, vapaa pääsy, www.wiurilankesa.fi Näyttelyiden tuotantoa tukevat Salon kaupungin kulttuuripalvelut, Wiurilan kar tano, Suomen Kulttuurirahasto, Taiteen edistämiskeskus 9.6.-3.9. Merja Palin 14.6.–3.9. ke–su klo 12–17 (heinäk. @tyrvaanmanta @sastamalanseudunmuseo. HUITTISTEN MUSEO 20.5.–31.10
045 2610 504 lonnstrominmuseot.fi 1.7.–1.10.2017 Kesäisiä hetkiä – Teresia Lönnströmin teoshankintoja 1984–86 kotimuseon Galleriassa Avoinnaoloja näyttelytiedot museoiden verkkosivuilta. Raumalaisten museoiden yhteinen mobiiliopas. Kaikkiin kohteisiin Museokortilla! Opaspalvelut: Rauman matkailuneuvonta, puh. 02 834 3532 rauma.fi/museo Kaikkjast Vanhin Vanh Rauma –kaupungi ensmäise vuossada Raumalaisia mestarinyplääjiä – Aallon sisarukset: Anna Palmu ja Ester Aaltonen M A R E L A , L A I V A N V A R U S T A J A N K O T I Kauppakatu 24 puh. Kurkista kaupungin historiallisiin kohteisiin. tarinasoitin.fi/prr #puutarautaarakkautta. 02 834 3528 rauma.fi/museo K I R S T I , M E R I M I E H E N K O T I Pohjankatu 3 puh. 02 822 4346 raumantaidemuseo.fi Ars Rauma 2017 – Minä ja torakka Hannu Artinahon retrospektiivinen näyttely 10.6.–10.9.2017 L Ö N N S T R Ö M I N M U S E O T Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo / Lönnströmin taidemuseo Syväraumankatu 41 puh. 02 822 4911 rmm.fi Koko perheen merellinen museo navigointisimulaattoreineen ja Saa koskea! -pisteineen P U U T A , R A U T A A , R A K K A U T T A V A N H A R A A T I H U O N E & M U S E O K A U P P A " K I S T U P U A D " Kauppakatu 13 puh. 02 834 3529 rauma.fi/museo LÄHDE MUSEOTURISTIKSI RAUMALLE! Aikamatka nuoruuteen – selviytymistarina 1917-2017 Kauniisti säilynyt pihapiiri rakennuksineen kertoo, miltä Vanha Rauma näytti 100 vuotta sitten. NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt R A U M A N T A I D E M U S E O Kuninkaankatu 37 puh. 02 834 3512, matkailu@rauma.fi Lisää löytöretkikohteita Raumalta osoitteesta aikamatkasatakunnassa.fi/kunnat/rauma R A U M A N M E R I M U S E O Kalliokatu 34 puh
Jos se olisin ollut minä Päämajankuja 1–3, 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2427 Avoinna 2.5.–31.8. ti–pe 10–17 Paula Troxler, Blickfelder, 2016, yksityiskohta. Kesän näyttelyt 2017 MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Hallituskatu 8 E, 50100 Mikkeli Puh. Mikkelin taidemuseo 10.6.–10.9. 015 213 606 Avoinna 2.5.–31.8. Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE MATKALLA JOSSAIN PÄIN SUOMEA. 015 194 2424 Avoinna ti 10–17, ke 12–19, to–su 10–17, ma suljettu Päämajamuseo 2.5.–31.12. 015 194 2424 • www.mikkeli.fi/museot Museoissa käy valtakunnallinen museokortti. Suur-Savon museo 4.1.–31.12. Mikkelin pitäjänkirkko 200 vuotta Otavankatu 11, 50130 Mikkeli Puh. SA-kuva MKM Museokortti • museot.?. LÖYDÄ TARINA, JOKA LIIKUTTAA SINUA. päivittäin 10–17. kuvitustriennale Ristimäenkatu 5, 50100 Mikkeli Puh. Mikkelin 11
A. Taiteilijan tie – Eemil Halonen Suomea veistämässä ti–su klo 11–18, 8/7/0 €, Museokorttikohde Suistamontie 3, Lapinlahti info@eemil.fi, 040 187 2678, eemil.fi SIIDA – SAAMELAISMUSEO JA LUONTOKESKUS Avoinna 1.6.–31.8. TAIDEMUSEO EEMIL Luontoäidin helmassa, Kirsi Neuvosen taidetta 8.6.–17.9. mÄkI RaDiOpUhElImEt mIeSkUoRo hUuTaJaT JeNnI RoPe KaRkKiAuToMaAtTi ViLlE VuOrEnMaA SuR-rUr PeTrI AlA-MaUn Us HeInI LeHvÄsLaIhO DaKoTa kOlLeCtIvE ToNeS Of rEvOlUtIoN PiNk tWiNs HaRrI TuRuNeN oUtO LiNtU NiNnI LuHtAsAaRi PiNtAnDwEfAlL AnSsI KaSiToNnI & mArIa sTeReO StErEo 8000 AsKo kErÄnEn 22-PiStEpIrKkO ViLlE PiRiNeN BlAcK AuDiO SeReMoNiA PeKkA KaInUlAiNeN & iIrIs pEsSa oUtO LiNtU ViLlE PiRiNeN BlAcK AuDiO SeReMoNiA Kirkkokatu 23, Joensuu Avoinna: ti, to-su 10-16, ke 10-20 Liput: 3-7 € / Museokortti TARINOITA MATKALLESI tarinasoitin.?/seinaton. ti–su 10–17 (ma suljettu). 7–17v, 0€/lapsi 0–6v. Siida, Inarintie 46 99870 Inari, 0400-898 212, www.siida.fi Backstage joensuun taidemuseo onni 18.5.-17.9.2017 TeIjA Ja pEkKa iSoRäTtYä iSoRäTtYä sWiNgErS ToMmI LiImAtTa AbSoLuUtTiNeN NoLlApIsTe J. ma–su 9–19, 1.–30.9. ma–su 9–18 ja 1.10.–31.5. 36 KONSERVOINTI ARKKI PAPERIKONSERVOINTIA KOKOELMIEN HALLINTAA +358-0504128905 arkki@suomiforum.com Fb Konservointi Arkki NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt. Pääsymaksut: 10€/aik, 8 €/eläkel., opisk., 5€/koulul
Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka POSTITA PALAUTELOMAKE 15.9.2017 MENNESSÄ ÄÄNESTYSOHJEET MUSEOLIITTO.FI / VUOSISADANMU SEO. Minkälaiset jutut purevat. 36 37 KONSERVOINTI ARKKI PAPERIKONSERVOINTIA KOKOELMIEN HALLINTAA +358-0504128905 arkki@suomiforum.com Fb Konservointi Arkki KERRO MEILLE Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Nyt sinulla on mahdollisuus antaa äänesi omalle suosikkimuseollesi. Gaalassa palkitaan eri kulttuurinja taiteenalojen parhaimmistoa. Esimerkiksi mökkituliaiseksi erinomaisesti sopiva museokauppatuote on Ålands Sjöfartsmuseumin omaa tuotantoa ja myynnissä ainoastaan museon kaupassa Maarianhaminassa. Yksi palkittavista on Vuosisadan museo, jonka valintaan tarvitaan yleisön apua. Äänestysaikaa on 15.7.2017 asti. Kaikkien palautetta lähettäneiden kesken arvotaan yksi leikkuulauta. Mikä suomalainen museo ansaitsee arvonimen Vuosisadan museo. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan Museokortteja ja Museo-lehden vuosikertoja. Vastaa, ja voit voittaa Ålands Sjöfartsmuseumin merellisen leikkuulaudan! Leikkuulautaan on painettu Ahvenanmaan ja Turun saariston merikortti 1800-luvulta. Leikkuulaudan koko on 20 x 30 cm. Ålands Sjöfartsmuseum Hamngatan 2, Maarianhamina Avoinna kesäkaudella ma–su 10–17, syys–toukokuussa ma–su 10–16 AN NA PA LA UT ETT A ÄÄNESTÄ VUOSISADAN MUSEOTA! S atavuotias Suomi juhlii itsenäisyyden ajan kulttuurin tekijöitä ja kulttuuritekoja Vuosisadan Kulttuurigaalassa 18.10.2017. Mikä mättää
Museot puolestaan toimivat taiteen esillepanon foorumeina. Lokakuussa 1888 yleisölle avattu Ateneumin taidemuseo on eri aikoina sijoittunut eri kohtiin mittaristoa, jonka ääripäissä nähdään vastinparit konservatiivinen-kokeellinen, passiivinen-aktiivinen ja esimerkiksi menneeseen tuijottava-tulevaisuuteen katsova. Voin kuitenkin vakuuttaa, että nyky-Ateneum elää jatkossakin ajassa ja nostaa esiin yhteiskunnallisesti tärkeitä kysymyksiä. 38 MUSEO 2/2017 KOLUMNI Museopohdintoja ja mielipiteitä. Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset/ Kaski (1893) nostatti kohun, sillä teos kuvasi työväen elämän kovuutta realismin keinoin. Eri ryhmille tämä merkitsee eri asioita. Ja listaa voisi jatkaa. Tämä kävi erityisen selväksi kuluneena keväänä, kun asetimme Ateneumin julkisuun EGSin graffititeoksen Europe’s Greatest Shame (2017). Taiteilijat osoittavat teoksillaan yhteiskunnan kipupisteisiin. Harro Koskisen Sikamessias (1969) toi tekijälleen jumalanpilkkasyytteen ja -tuomion ja näyttelyn järjestäjät saivat sakkorangaistuksen. Tämän päivän Ateneum haluaa käyttää ääntä ja lunastaa paikkansa yhteiskunnassa joka ikinen päivä. Eikä paluuta enää ole. Se voi tarkoittaa näkyvyyttä verkossa, kuuluvuutta keskusteluissa, kannanottoja, aloitteita tai teosten esittämistä näyttelytilojen ulkopuolella. TAIDE, MUSEOT JA ÄÄNENKÄYTTÖ YHTEISKUNNASSA T aiteilijat ovat kautta aikojen käsitelleet teoksissaan vaikeita ja kipeitäkin asioita. Tässä suhteessa museo on muuttunut peruuttamattomasti. Vastustajien mielestä Ateneum ei saisi lainkaan ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin esittämällä EGSin banderollin kaltaisia teoksia. Tämä oli nopea, mutta harkittu päätös. Se voi tarkoittaa myös nopeaa reagointia. Teos otti kantaa tämänhetkiseen humanitääriseen kriisiin, joka on ajanut sotia ja vainoa pakenevat ihmismassat hakemaan turvallista asuinsijaa. Taide kuuluu kaikille ja haluamme varmistaa, että palvelumme ovat saavutettavia. Tästä on myös tuore esimerkki: Kansallisgallerian museot ovat vastikään päättäneet, että vähävaraisille sosiaalija terveystoimijoiden asiakkaille suunnatun Kaiku-kortin haltijat pääsevät maksutta museoihimme. Banderollista oltiin kuitenkin myös täysin päinvastaista mieltä. Saamamme palaute oli lähes poikkeuksetta kannustavaa. PI R JE M YK K Ä N EN /K A N SA LL IS G A LL ER IA. Susanna Pettersson Dosentti, museonjohtaja, Ateneumin taidemuseo / Kansallisgalleria ” Taide kuuluu kaikille. Kannustajat olivat sitä mieltä, että kantaaottavan teoksen esittäminen oli äärimmäisen arvokas teko. Tänä päivänä esillepano ei kuitenkaan rajoitu näyttelysaleihin. Kansainvälinen uutiskynnys ylittyi, kun Jani Leinonen kidnappasi Ronald McDonaldin Ruoholahden McDonaldista ja mestautti siitä tehdyn kopion (2011). Kunnioitamme perinteitä, mutta haastamme toimintatapoja ja haluamme myös yllättää
Itselleni Lahjaksi Kestotilaus 34 euroa Vuositilaus 38 euroa Jäsentilaus 25 euroa Muutan osoitteeni — / 201— alkaen Irtisanon tilaukseni Vanha osoite tai tilauksen maksaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Uusi osoite tai lahjan saaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Päiväys ja tilaajan allekirjoitus Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista. Tilauksen voi keskeyttää ennen tilauskauden loppua joko puhelimitse 0444 300 701 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Täytä kortti, leikkaa irti ja lähetä Suomen museoliittoon. Lehtiä ei veloiteta, jos ilmoitat irtisanomisesta kirjallisesti kahdeksan vuorokauden kuluessa ensimmäisen lehden saatuasi. 39 MUSEOMESTARI MYYRYNEN Käytä tätä palvelukorttia kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksesi. SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS PALVELUKORTTI Suomen museoliitto maksaa postimaksun. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Ulkomaille meneviin tilauksiin tulee postituslisä. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan, veloitetaan vastaanotettujen lehtien hinta
Beacon Muse • Valokeilan portaaton säädettävyys 10°–70° (41W) • Valaisinkohtainen himmennys / DALI 100 –1% • Värintoistoindeksi CRI 97 • Tehot 21W ja 41W Beacon Wallwash – UUTUUS • Uuden aikakauden seinänpesuri • Valaisinkohtainen himmennys / DALI 100–1% • Värintoistoindeksi CRI 85 ja CRI 93 • Teho 48W Beacon Tune • Säädettävä värilämpötila 2100 – 4300K • Valaisinkohtainen himmennys • Värintoistoindeksi CRI 90 • Teho 23W Feilo Sylvania Finland Oy • www.sylvania.fi Beacon-sarjassa vakiona 3-vaihevirranotin, joka soveltuu useimpien kiskovalmistajien 3-vaihekiskoon (mm. Nordic Aluminium, ERCO, Staff, iGuzzini, Hoffmeister) Parhaat ratkaisut museoihin. SUOMEN MUSEOLIITTO ANNANKATU 16 B 50, 00120 HELSINKI Tyylikäs ja kustannustehokas Beacon Muse -sarja tarjoaa mielenkiintoisen LED-kohdevalaisinkonseptin, mikä on suunniteltu erityisesti museoiden tarpeisiin