Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
K U O PI O N TA ID EM U SE O N KO KO EL M A . VUODEN MUSEO 2019 Satakunnan museo 2 / 2019 URHEILU • 9,80 € RAKKAUDESTA MUSEOIHIN Lapsia, suksia ja elämyksiä. K U VA : H A N N U M IE TT IN EN . ”TAITEEN JA TANSSIN SUHDE ON TÄRKEÄ.” Jorma Uotinen: URHEILU ON MUISTO JA O SM O M O N TO , JU O K SE VA , 19 80
Marja-Terttu Nyman-Lappalainen 21 LAPSIA, SUKSIA JA ELÄMYKSIÄ Vieraillaan Lahden hiihtomuseossa viisivuotiaan Osmon kanssa. Jenna Parmala 28 MUODOT LIIKUTTAVAT Kuopion taidemuseon Liikkuvat muodot -näyttelyssä taide ja liikunta kohtaavat. 2019 • Teemana urheilu PE TR I LA IT IN EN SA K A R I PI IP P O TI IN A R EK O LA 2 / 2019 4 URHEILU ON MUISTOJA Pääkirjoitus Kimmo Levä 5 SATAKUNNAN MUSEOSTA VUODEN MUSEO 2019 Amos Rexille Vuoden erikoispalkinto Nelli Korpi 9 VIRTUAALITODELLISUUS HERÄTTÄÄ MUSEOSISÄLLÖT ELOON Tarinat peliin -hankkeesta syntyi vr-pelejä Irma Capiten 16 URHEILUN TIETOPANKKI Urheilumuseon erikoistutkija Kalle Rantala hakee tietoa niin medialle, kirjoihin kuin tv-yleisöllekin. Ari Väntänen 24 ELÄMÄMME PELI Englannin kansallinen jalkapallomuseo Manchesterissa pitää sisällään suuren määrän tunteita. Tanssija-koreografi Jorma Uotiselle taiteen ja tanssin suhde on tärkeä. 2 MUSEO 2/2019 7.6. Anne Salomäki
Ylivoimainen ennakkosuosikki voi hävitä, varmoja voittajia on vain vedonlyöjien unelmissa. Matti Hintikka ER IK K A K KO JA K A LL E PA JU LA MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET EKENÄS / TAMMISAARI Ekta museum / Ekta museo HELSINKI Tekniikan museo HÄMEENLINNA Museo Skogster MIKKELI Mikkelin kaupungin museot SAVONLINNA LUSTO – Suomen Metsämuseo TAMPERE Tampereen taidemuseo TURKU Sibelius-museo VAASA Pohjanmaan museo VARKAUS Varkauden museot Tästä numerosta alkaen MUSEO on irtonumeromyynnissä myös seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma ja FoodMarket. Urheilu on huumaavan voiton ja katkeran tappion elämyksiä. Maaria Salo 34 HISTORIAN JA SAIMAAN LUONNON KOMPROMISSI Näyttelyarviossa Savonlinnan maakuntamuseon uusi perusnäyttely ja vaihtuva näyttely jääkiekkoseura Savonlinnan pallokerhosta. Päivi von Rabenau 52 KYSY MUSEOLTA 53 POIKKEUKSELLISTA ANTELIAISUUTTA – SUOMEN JALKAPALLOMUSEOSSA KESÄLLÄ 2019 Sarjakuva Pauli Kallio ja Jan Lindström 54 NÄYTTELYLIITE 61 ANNA PALAUTETTA SO N JA SU O M IN EN. Jukka Naaranlahti 42 AIKANSA EKSOOTTINEN LINTU Museo-oppaan matkassa -sarjassa vieraillaan Kittilässä, värien ruhtinas Reidar Särestöniemen ja fantastisen realisti Kalervo Palsan kotimuseoissa. 32 MAALI(A)! Taiteilija Alina Sinivaara maalaa urheilua. 3 10 VOITON JA TAPPION TUNTEITA Urheilu on aitoa tositelevisiota. Maria Paldanius 47 MUSEOMATKAAJAN ROAD TRIP Museo-lehti matkailee -sarjassa esitellään kotimaan museokohteita kesäreittien varrelta: Maskusta Seiliin, Nuutajärveltä Liesjärvelle, Malmgårdista Mäntyharjulle ja Heinävedeltä Lieksaan. Launo Päivätie 38 100-VUOTIAS MONIÄÄNINEN SUOMI Julkinen ja kätketty Suomi -teos jatkaa elämäänsä ja ansaitsee tulla nähdyksi. Tällaista todellisuutta välitetään urheilumuseoissa
Harrastus on tuottanut kotiini huomattavan muistiankkurikokoelman palkintopysteinä, mitaleina, kuvina ja diplomeina. PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 R O N I R EK O M A A URHEILU ON MUISTOJA O len ollut aktiivinen urheilun harrastaja vuosikymmenet. 4 MUSEO 2/2019 57. En myöskään voi olla täysin varma, että Suomi voittaa katsoessani jääkiekon MM-finaalia vuodelta 1995. Urheilulajien kirjo on melkoinen ja epäilemättä kasvamaan päin. Suorituksen fiilikseen on mukava palata ja onnistumiset kiva jakaa lähipiirin kanssa. Onneksi toistaiseksi ottelu Globenissa on päättynyt Leijonille 4–1. Jokaisen kilpailusuorituksen tallentaa kilpailunjärjestäjä ja jokaisen harjoitussuorituksen sydämenlyönnin tarkkuudella rekisteröi urheilukello. Urheilussa korostuu ihmisten perustarve oman historian tallentamiseen ja siitä kertomiseen sekä tiedon siirtämiseen tuleville sukupolville. Oman urheiluhistorian dokumentoinnin järkiperäinen syy on se, että historian avulla voi seurata omaa kehitystä, tehdä tarvittaessa muutoksia harjoitusohjelmaan tai löytää syyt menestyksille ja tappiolle. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Nelli Korpi ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Kimmo Antila, Hanna-Kaisa Melaranta, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi AVUSTAJAT Matti Hintikka, Pauli Kallio, Petri Laitinen, Jan Lindström, Jukka Naaranlahti, Marja-Terttu Nyman-Lappalainen, Maria Paldanius, Jenna Parmala, Sakari Piippo, Launo Päivätie, Päivi von Rabenau, Tiina Rekola, Maaria Salo, Anne Salomäki, Tanja Salonen, Ari Väntänen KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Dokumentoinnin tosiasialliset syyt ovat kuitenkin tunnepuolella. Teos on esillä Kuopion taidemuseon Liikkuvat muodot -näyttelyssä, josta lisätietoa sivulla 28. Tallennettavaa ja esitettävää riittää. Omassa elämässäni urheiluhistoria on dokumentoitu muita elämänalueita paremmin. Urheilumuseot toteuttavat tätä tehtävää kansallisten ja lajikohtaisten yhteisöjen puolesta. On aina yhtä mukavaa olla ruotsalaisia parempi. Kokoelma on innostava, sillä se muistuttaa onnistumisista, joihin on voimaannuttavaa palata erityisesti tilanteissa, joissa lähimuistia rasittaa viimeisimmän kisan aikaisempaa heikompi aika tai se, että vain kisakaverin kehitys näyttää olevan nousujohteinen. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2019 Kestotilauksen kesätarjous 30.8. Kaikille suomalaisille urheilumuseot ovat paikkoja, jossa voimme elää kansalliset tähtihetkemme ja suurimmat pettymyksemme uudestaan ja uudestaan. asti 25 €, määaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Osmo Monto, Juokseva, 1980. Kimmo Levä. Kummallista on, että joka kerta, kun katson museon näyttelyssä pyörivää videota Lake Placidin olympialaisista, jännitän – jospa se Juha Miedon sadasosasekunnin häviö muuttuisikin muuksi
Kuvassa voittajista Satakunnan museon, Postimuseon ja Ateneumin taidemuseon edustajia.. Joka toinen vuosi jaettava Vuoden viestintäteko -palkinto myönnettiin Postimuseon Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyn viestinnälle. Avajaisnäyttely jää historiaan kävijämäärillään, jonoillaan ja mediahuomiollaan niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.” Kahden palkitun lisäksi Vuoden museo -finalistipaikan ansaitsi rohkealla ja ainutlaatuisella seinättömän museon konseptillaan Lönnströmin taidemuseo Raumalta. Museokortti jakoi palkinnon kahdelle eniten yleisöääniä saaneelle museolle. Voittajia ovat Satakunnan museo, Amos Rex, Postimuseo, Ateneumin taidemuseo ja Suomen käsityön museo. ”Amos Rexin avaaminen oli yksi museoalan näkyvimpiä uutisia vuonna 2018. Nelli Korpi AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta SATAKUNNAN MUSEOSTA VUODEN MUSEO 2019 Vuoden 2019 museopalkinnot jaettiin Museopalkintogaalassa Tampereella toukokuussa. ”Punk on elämäntapa, kuten ovat museotkin. ”Pitkäjänteinen ja laadukas alueellinen toiminta ansaitsee tunnustuksen. Postimuseo tavoitti kohderyhmänsä ja uusia yleisöjä sekä saavutMuseopalkinnot jaettiin Museopalkintogaalassa Tampereella 16.5.2019. TE PP O M O IL A N EN ti huomattavaa näkyvyyttä mediassa. Museokortti valitsi yleisöäänestykseen 15 museota, jotka olivat vuonna 2018 parhaiten innostaneet kävijöitään museoiden kanta-asiakkaiksi eli myivät eniten Museokortteja suhteessa kävijämääräänsä. Monipuoliset sidosryhmät osallistettiin viestintään hienosti.” Ensimmäistä kertaa jaetun Museokortin erikoispalkinnon voittivat Ateneumin taidemuseo Helsingistä ja Suomen käsityön museo Jyväskylästä. Erikoispalkinto on tunnustus, jonka raati voi halutessaan myöntää merkittävästä teosta museoalalla tai pitkäjänteisestä vaikuttamisesta museoalan kehittämiseksi. Satakunnan museo on museotoiminnan ja asiantuntijuuden eri ulottuvuudet hallitseva ja niitä kehittävä näkyvä toimija.” Vuoden museo -finalisteista Erikoispalkinnolla palkittiin Amos Rex Helsingistä. V uoden museo -palkinto jaettiin kuudetta kertaa museolle, joka on omalla toimintaalueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, ja museon toiminta on tuonut uusia tai erilaisia näkökulmia, ideoita ja ajatuksia museoalalle
Sen kehittävä ote näkyy myös tulevaisuudensuunnitelmissa – kokoelmakeskus Arkki olisi toteutuessaan uusi kulttuurikeskus porilaiseen kaupunkimaisemaan”, Museopalkintolautakunta perustelee Vuoden museon valintaa. 2 Muusikko Olli Lindholmin kuolema helmikuussa 2019 nostatti suuren surun Lindholmin kotikaupungissa Porissa. Torille tuotujen muistoesineiden tallentaminen kuuluu museon työhön. 4 Rakennuskulttuuritalo Toivo neuvoo vanhojen talojen korjaajia kunnostamaan talojaan niin, että niiden vanha, hyvä rakenne ja ominaisluonne säilyvät. Se on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sillä on selvästi kokoaan isompi painoarvo. Museo tekee tinkimätöntä ja ammattimaista työtä yhteisten tavoitteiden eteen. Perhoshuoneessa on esillä suomalaisia ja trooppisia lajeja. VUODEN MUSEO 2019: SATAKUNNAN MUSEO, PORI ”P itkäjänteinen ja laadukas alueellinen toiminta ansaitsee tunnustuksen. Museo esittelee ja tallentaa Satakunnan teollista kulttuuriperintöä. Satakunnan museo on museotoiminnan ja asiantuntijuuden eri ulottuvuudet hallitseva ja niitä kehittävä näkyvä toimija. AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta 1 2 3 4 M IK A H A AV IS TO / SA TA K U N N A N M U SE O N EL LI KO R PI N EL LI KO R PI H IL K K A V IIT A LA. 1 Rosenlew-museo sijaitsee 1860-luvulla rakennetussa entisessä viljavarastossa. Kivipiha Jotuni esittelee satakuntalaisen kallioperän erityisominaisuuksia. Itse rakennus on suorastaan hellyttävän johdonmukainen ja hyväkuntoinen jäänne 1970-luvulta. 3 Luontotalo Arkin perusnäyttely esittelee Satakunnan luontoa. Perusnäyttelyssä voi tutustua monialaisen Rosenlew-yhtiön (1853–1987) historiaan ja tuotantoon. Arvostus omaa museota kohtaan huokuu niin työntekijöiltä kuin muiltakin porilaisilta sekä koko Satakunnan maakunnasta. Museo tekee vähällä metelillä laadukasta kulttuuriperinnön vaalimistyötä. Museoon kuuluva rakennuskulttuuritalo Toivo edustaa ainutkertaista tapaa tehdä rakennusperinteen vaalimistyötä sekä perinnerakentamiseen ja korjaamiseen liittyvää neuvontaa. Kulttuurihistoriallisen museon päänäyttely on viime vuonna uudistettu, ja siinä on huomioitu kävijäystävällinen tapa kuvata mennyttä ja kertoa siitä. Myös museon ystävätoiminta on laajaa ja kuvastaa museon verkottuneisuutta ja kiinteitä siteitä yhteisöönsä
M IK A H U IS M A N / JK M M ST EL LA O JA LA / A M O S R E X N EL LI KO R PI 1 Amos Rexin Narinkkatorille nouseva arkkitehtuuri on tehnyt torista viihdyttävän tilan, jossa oleskellaan, lasketaan mäkeä ja kurkitaan museoon.. Avajaisnäyttely jää historiaan kävijämäärillään, jonoillaan ja mediahuomiollaan niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Museo murtautui kansalliseen julkisuuteen tehokkaasti ja kasvoi ilmiöksi, joka toi merkittävää huomiota koko museoalalle houkuttelemalla erityisesti uusia yleisöjä, kuten nuoria ja lapsiperheitä. VUODEN ERIKOISPALKINTO 2019: AMOS REX, HELSINKI ”A mos Rexin avaaminen oli yksi museoalan näkyvimpiä uutisia vuonna 2018. AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta 1 2 3. Pitkänlinjan nykytaidekentän toimija teki rohkean sisällöllisen uudelleenlinjauksen digitaiteeseen ja asemoi itsensä uudelleen pääkaupunkiseudun taidemuseokentällä. Kuva on otettu videoteoksesta The Drifter. Uusi kansainvälisen tason museotila toi keskelle Helsinkiä leikkisän, muuttuvan, yhdistävän ja kaupunkitilaa positiivisesti muuttavan elementin, joka kiinnostaa niin turisteja kuin kaupunkilaisiakin. Museot nousivat puheenaiheeksi niissäkin piireissä, joissa museoista ei ole totuttu puhumaan”, Museopalkintolautakunta perustelee Vuoden erikoispalkinnon valintaa. Näyttely sai poikkeuksellisen suurta näkyvyyttä niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin mediassa sekä sosiaalisen median kuvamaailmassa. 3 Syksyn 2018 avajaisnäyttely teamLab oli valtavan suosittu. Arkkitehtonisesti onnistunut tila kunnioittaa Lasipalatsin historiaa, mutta ottaa torialueen kaupunkitilan haltuun nykyaikaisen toiminnallisesti, luovasti ja yllättävästi. 2 Keväällä Amos Rexissä esillä ollut Studio Driftin leijuva betonilaatikko Drifter herätti kiinnostusta ja ihmetystä
Jarno Peltonen toteaa Virpi Viertolan kirjoittamassa jutussa, ettei ”museums as a small business” -ajattelua pitäisi kokonaan kieltää. Suurkiitokset vielä kaikille äänestäjille”, iloitsee lehden toimituspäällikkö Nelli Korpi . Museot eivät meillä ole tottuneet ajattelemaan työtään bisneksenä. Peltosen mukaan yrityksillä on halu uudenlaisen yrityskuvan luomiseen – kuten on yhä edelleen. Paras kansi -sarjaan osallistui 61 aikakauslehteä, joista asiantuntijaraati valitsi 20 yleisöäänestykseen. Silloisen Taideteollisuusmuseon (nyk. Tämä tuntuu erityisen hienolta, kun kyseessä on yleisöäänestys. ” Kuinka paljon museoiden esineistä tihkuu verta.” Museoesineiden palauttaminen alku-peräiskansoille ja alkuperämaihinsa on kansain välisen museokentän kuuma kysymys. Sponsoroinnin rooli on ollut pitkään kasvava, mutta kuitenkin melko pieni koko kulttuurialalla. Nykyisin varsinkin uusien museohankkeiden taloudessa yritysyhteistyöllä on isompikin merkitys. Muiden sarjojen voittajat valitsi asiantuntijaraati. Designmuseo) johtajan Jarno Peltosen mukaan sponsorointi oli tärkeä ja kasvava trendi. Kävijämäärät ovat vakaassa kasvussa ja museoalakin vaikuttaa vihdoin sisäistäneen, että ihmiset eivät oikeastaan etsi museoista ensisijaisesti sivistystä. Paperiyritys lahjoittaa paperin esitteisiin, ilmastointifirma tarjoaa laitteitaan tai vakuutusyhtiö antaa alennuksia palveluistaan. Nuortenlehti Demi otti voiton ja K-kauppojen lehti Pirkka ylsi kolmanneksi. Voittajia olivat muun muassa Veikkauksen X-lehti, Suomen kuvalehti, Image, Talouselämä, Partio-lehti ja Maailman kuvalehti. MUSEO-LEHDELLE HOPEAA BISNESTÄ JA SPONSOROINTIA Museo-lehdessä 2/1989 paneuduttiin rahaan, talouteen ja sponsorointiin. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut 30 vuodessa. ”Toinen sija on upea saavutus ensimmäistä kertaa kilpailussa olleelta MUSEO-lehdeltä. Kuvataidenäyttely teoksiin liittyvällä taustamusiikilla vai ilman?” Vesa Sirén miettii, sopiiko tausta musiikki taidemuseoon. HS 11.5.2019 ” Museo avaa keskustelun, kuinka tehdä jokapäiväisestä elinympäristöstämme kestävää ja hiilineutraalia.” Pirjo Sanaksenaho ja Esa Laaksonen visioivat Arkkitehtuurija Design museon yhteistä tulevaisuutta. MUSEO osallistui kilpailuun syyskuussa 2018 ilmestyneellä musiikkiteemanumerolla, jonka kansikuvassa on muusikko Michael Monroe Sibelius-museossa. Kuinka itse valitsisit. Kilpakumppaneina oli hienoja kansia ja isoja, tunnettuja lehtiä, joten ei voi olla kuin onnellinen toisesta sijasta. Aikakausmedian järjestämässä Edit-kilpailussa oli 17 eri sarjaa. Moni museokävijä käyttää kulttuuria osana henkilöbrändin rakentamista.” Maija Tamminen, Markkinointi ja mainonta 29.3.2019 ” Taidekokemus on aina henkilökohtainen ja näyttelynkuratoinnissa voi olla loputon määrä erilaisia, mutta yhtä perusteltuja ratkaisuja myös taiteidenvälisyyden osoittamisessa. HS mielipide 11.5.2019 8 MUSEO 2/2019 AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta 30 VUOTTA SITTEN MEDIASSA. Museo-lehti tuli toiseksi Aikakausmedian järjestämän Edit 2018 -kilpailun Paras kansi -sarjassa. Museoiden näyttelypolitiikan muotoutuminen rahoittajien oletettujen tai tiedettyjen kiinnostusten mukaiseksi ei ole ongelmana. Timo-Erkki Heinonen, Suomen Kuvalehti 8.3.2019 ” Selfiekulttuurista voi olla montaa mieltä, mutta uskallan väittää älypuhelinten pelastaneen museokulttuurin. Näitä vastaan yritykset saavat näkyvyyttä, pääsylippuja ja yritystilaisuuksia. MUSEO-lehti sai toiseksi eniten yleisöääniä. Vaaraa rahoittajien puuttumisesta museotyöhön ei hänen mielestään ole, koska museoiden ja yritysten toiminta-alueet ovat niin erilaisia, ettei tarvetta toisen alueelle menemisestä ole. Sponsorointitavat ovat yhä useimmiten saman tyyppisiä kuin 30 vuotta sitten
Meillä on käynyt pelaamassa niin lähihoitajaopiskelijoita kuin koululaisryhmiä”, kertoo Kajaanin taidemuseon intendentti Sanna Ojanne. Halusimme tuoda pelintekijöitä ja museoammattilaisia yhteen oppimaan toisiltaan ja verkostoitumaan, ja tässä onnistuttiin.” Myös yhteistyökumppanina olleen Kajaanin ammattikorkeakoulun pelikehitystiimin ohjelmoija Niko Kinnunen on tyytyväinen: ”Saimme lisää kokemusta. Tässä otteita museoiden ja Steamin pelaajakommenteista: ”Mahtavaa työskentelyä taiteilijoilta ja pelintekijöiltä. ”Etsimme museoihin uusia, elämyksellisiä esittämisen tapoja. 9 AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta XXIV MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT MÄNTTÄ ART FESTIVAL Ihmisen aika The Human Era 16.6.–1.9.2019 Kuraattori | Curator Marja Helander kuvataideviikot.fi Elina Ruohonen: Global Race, öljy akryylilevylle, 2019 (yksityiskohta) Mäntän kuvataideviikot Mänttä Art Festival Pekilo, Tehtaankatu 21, 35800 Mänttä info@kuvataideviikot.fi Opastukset ja ryhmätilaukset: +358 (0)44 259 9194 VIRTUAALITODELLISUUS HERÄTTÄÄ MUSEOSISÄLLÖT ELOON Kolme uutta suomalaista virtuaalitodellisuuden tekniikoita ja museoiden sisältöjä hyödyntävää VR-peliä sekä yksi mobiilipeli ovat kiinnostaneet yleisöä eri puolilla maailmaa huhtikuusta alkaen. Pelin lähtökohtana on Suvi Solkion Painajaisista paksu peite -tekstiili-installaatio Kajaanin taidemuseon kokoelmista. Museo-lehdessä 4/2018 tutustuttiin näistä peleistä yhteen: Painajaispeittoon. Museoilla on antaa paljon tietoa ja sisältöjä, jotka voidaan pelialan avulla tuoda eloon mielenkiintoisella ja elämyksellisellä tavalla.” Myös yleisö on innostunut lopputuloksesta. Kajaanin taidemuseon lisäksi Kainuussa ratkotaan pulmia raatihuoneella, Tekniikan museon pelissä päästään korjaamaan Suomen ensimmäistä tietokonetta Eskoa ja Turkansaaren mobiilipelissä rakennetaan kirkkoa. Hauska kokemus.” ”Mielenkiintoinen hetki toisessa todellisuudessa.” ”Erittäin hyvin tehty! Toivottavasti tulossa on enemmän tarinoita! Suosittelen vahvasti!” Irma Capiten > Painajaispeitto-vr-pelin voi ladata Steampalvelusta ilmaiseksi ja pelata missä vaan.. ”Pelaajissa on ollut nuorison lisäksi aikuisia ja varttunuttakin väkeä. Projektipäällikkö Pauliina Kinanen Museoliitosta kertoo Tarinat peliin -yhteistyön tavoitteena olleen tietoisuuden lisääntymisen. T arinat peliin -hankkeen lopputuloksena syntyneitä pelejä voi pelata mukana olleissa museoissa tai ne voi ladata ilmaiseksi pelipalvelu Steamistä
10 MUSEO 2/2019 URHEILU Syvennytään Suomen urheilumuseoihin JU H A SO R R I / U R H EI LU M U SE O URHEILULEGENDA MATTI NYKÄSEN MITALIT KIERTÄVÄT MUSEOSTA TOISEEN.
Sankaritarinat viimeistelevät urheilun kertomuksen myös museoissa. MATTI HINTIKKA. Voitonhetket ja yhdessä koettu jännitys rakentavat kollektiivisia kokemuksia. Urheilu on objektiivisuuden illuusiota tavoitteleva tapa järjestää maailma metreiksi, sekunneiksi, pisteiksi ja tulosluetteloiksi. Entä sanaparista Lahti ja MM-kisat 2001. Mitä tulee mieleen sanasta ilmaveivi. Ilman ihmisiä urheilu olisi vain tilastoja ja tuloksia. Mitalien hankkimiseksi on järjestetty kansalaiskeräys, niiden päätyminen museokokoelmiin on ratkaistu hovioikeudessa ja onpa mitaleista oma episodinsa Matti-elokuvassakin. Missä olit, kun Suomi voitti jääkiekon maailmamestaruuden. ”Nykäsen mitalit ovat olleet koko ajan lainassa eri museoissa. Nykäsen mitaleiden museokohtaloa puitiin jopa oikeudessa asti. > Hiihtoliitto lahjoitti kuuluisan lääkärilaukun vuodelta 2001 Urheilumuseoon. Urheilu on huumaavan voiton ja katkeran tappion elämyksiä. UrheiU R H EIL U M U SE O Urheilu on aitoa tositelevisiota. < Matti Nykänen on herättänyt suuria tunteita jo 1980-luvulta alkaen. Oletko jännittänyt Kaisa Mäkäräisen onnistumista ampumapaikalla. Muistatko kun Lasse Virén kaatui, Juha Mieto hävisi kultamitalin sadasosasekunnilla, kun moottoripyöräilijä Jarno Saarinen menehtyi. URHEILU Syvennytään Suomen urheilumuseoihin VOITON JA TAPPION TUNTEITA ”A i onko Matti Nykänen ollut joskus urheilija?” oli jo vuosia sitten koululaisryhmien yleinen kysymys Urheilumuseossa. Tällaista todellisuutta välitetään urheilumuseoissa. Pieni osa Nykäsen elämäntarinasta, mestarin mitalikokoelma, joukossa kymmenen arvokisakultaa, peilaa osuvasti ristiriitaisen voittajan muistoa. Kollektiiviselle surutyölle näyttää olevan tarvetta, kun koko kansan tuntema hahmo kuolee. Parhaillaan ne ovat Hiihtomuseossa”, kertoo remontin vuoksi väistötiloissa toimivan Urheilumuseon intendentti Riitta Forsman . Laukku kertoo osaltaan urheiluhistorian negatiivisista puolista, jotka nekin ovat olennainen osa urheilumuseoiden sisältöjä. Ylivoimainen ennakkosuosikki voi hävitä, varmoja voittajia on vain vedonlyöjien unelmissa. Helmikuun alussa 2019 kuolleen Nykäsen elämänvaiheet säilyvät osana suomalaisten yhteisiä muistoja, eivät pelkästään osana sinivalkoista urheiluhistoriaa. Ja sitten on vielä tarina erikseen, Matti Nykänen
lijoiden kohdalla tätä on tapahtunut harvoin. Hiihtomuseo toimii osana Lahden kaupunginmuseota. ”Luonnollisesti myös Tampereen kaupungin tuki on merkittävä. ”Kävijämäärämme ovat lisääntyneet selvästi sen jälkeen, kun laitoimme Matti Nykäsen muistelukirjan esille. ” Oma urheilulaji ei tarjoa tarpeeksi suurta taustayhteisöä yhdenkään museon ylläpitoon. ER IK K A K KO JA K A LL E PA JU LA. Verkostoituminen on urheilumuseoille elinehto. Matin mitalit toivat myös Salpauselän kisojen aikaan yleisöryntäyksen Hiihtomuseolle”, museoamanuenssi Suvi Kuisma toteaa. Jääkiekkosäätiöön on rahastoitu Suomessa järjestettyjen jääkiekon MM-kisojen miljoonatuottoja. Vuonna 2016 avattu Rallimuseo on nuorin tulokas suomalaisten urheilumuseoiden joukossa. Muistelukirjaan tuli nopeasti yli 500 tervehdystä. Urheilumuseo on perinteisesti yhdistetty Helsingin Olympiastadioniin, yhteen Suomen tunnetuimmista rakennuksista. 12 MUSEO 2/2019 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. ”Urheilumuseon ja muiden suomalaisten urheilumuseoiden välillä on toimiva yhteys. Matti Nykänen oli siltäkin osin poikkeuksellinen hahmo. Jääkiekossa lajiliiton ja museon yhteys on vahvempi kuin muilla urheilumuseoilla. Eli onko esimerkiksi jonkin esineen paras olla esillä Urheilumuseossa, lajimuseossa vai paikallisessa museossa”, kertoo Riitta Forsman. Osana Vapriikkia saamme tilojen lisäksi hyvät palvelut konservointiin ja varastointiin.” O ma urheilulaji yksistään ei tarjoa tarpeeksi suurta taustayhteisöä yhdenkään museon ylläpitoon. S uomalaisen urheilun museot toimivat Urheilumuseon koordinoimana verkostona. Voimme yhdessä rakentaa näkemyksen, joka palvelee parhaiten yleisöä ja tutkimusta vaikkapa tietyn esinelahjoituksen liittämisessä kokoelmiin ja näyttelyihin. Sen syntyvaiheissa käytettiin onnistuneesti joukkorahoitusta. ”Saamme noin puolet budjetistamme Liigalta ja Jääkiekkosäätiöltä”, kertoo museonjohtajan sijainen Salla Järnefelt Jääkiekkomuseosta. Liiga puolestaan on maan ainoa aito ammattiurheilusarja
Hän allekirjoitti oman Hall of Fame -taulunsa Harjun erikoiskoetta edeltäneen näytösajon päätteeksi. URHEILU Syvennytään Suomen urheilumuseoihin < Museokeskus Vapriikissa sijaitsevassa Suomen jääkiekkomuseossa on kesällä esillä perusnäyttely, Hockey Hall of Fame sekä maalivahtija laukaisusimulaattorit. V IK TO R K A LT A LA M A R TT I PIL TZ. Näyttely on nähtävissä kesän aikana ainakin Espoossa ja Savonlinnassa. Rallimuseo näkyy vuosittain Neste Rallissa Jyväskylässä. Rallimuseon näyttelyssä kerrallaan esillä olevista 15–20 autosta lähes kaikki ovat lainakalustoa. 13 Olennaisin tekijä Rallimuseon toiminnassa on Tieliikennemuseo Mobilia, jonka suojissa rallin historiaa tallennetaan ja esitellään – yhteistyössä ralliharrastajien ja -keräilijöiden kanssa. ”Hyvät ja luottamukselliset verkostot ovat avainasemassa, jotta saamme näyttelyihin lainaksi historialtaan mielenkiintoisia autoharvinaisuuksia”, Rallimuseon näyttelypäällikkö Matti Vinha valottaa. Viime kesänä Rallimuseon Hall of Fameen nimettiin muun muassa Markku Alén. > Koripallomuseo juhlistaa Koripalloliiton 80-vuotisjuhlaa julistenäyttelykiertueella. Museon omissa kokoelmissa on vain kaksi omaa autoa
Suomessakin jalkapallo on suuri laji: sillä on eniten rekisteröityneitä harrastajia. 14 MUSEO 2/2019 14 MUSEO 2/2019 KUNINGAS JALKAPALLO ON SUOMESSA TORPPARI S uomalaisen urheilun suuri erikoisuus ei ole takavuosien hiihtohegemonia, 1920-luvun valtaisa juoksuja painimenestys tai edes jääkiekon nykyinen asema. Maajoukkueiden ja seurojen menestyksenä tämä ei kuitenkaan ole näkynyt – eikä Suomen Jalkapallomuseokaan ole tunnetuimmasta päästä alalla. ”Valkeakoskelaisen jalkapallon suuruuden ajat ovat takana. Jalkapallomuseon tausta on tyypillinen suomalaiselle yhden urheilulajin museolle. 1990-luvun alussa valkeakoskelaiset veteraanipelaajat tekivät näyttelyn paikkakunnan jalkapallosta, innostuivat perustamaan Suomen Jalkapallomuseo ry:n ja saivat vakituisen näyttelytilan Myllysaaren museosta. Hakan synty ja mestaruudet puolestaan perustuivat paperitehtaan tukeen. Liki kaikkialla muualla maailmassa jalkapallo on ylivoimainen ykkönen, sitten tulee muita lajeja. Valkeakoskelle museon toi paikallisen jalkapalloseura Hakan menestys. Kun tehdas ei enää tue Hakaa, menestystä ei tule, eikä museollakaan enää ole aiemman kaltaista selkänojaa. Suomalaisen urheilun outo ominaispiirre on jalkapallon vaatimaton asema. ”Tietynlainen kulttuurimuutos on nähtävissä: vanhemmille sukupolville talkootyö oli luontevaa, nuoremmat eivät samalla tavalla näytä sitoutuvan palkattomaan työhön.” Ulkopuolisen näkökulman myötä Jalkapallomuseon näyttely laajentui aidosti esittelemään koko suomalaista jalkapalloa. ”Museon eteen talkootyötä tehneet puuhamiehet olivat 2010-luvulle tultaessa ikääntyneet siinä määrin, että ulkopuolinen tuki oli tarpeen”, kertoo Jalkapallomuseon näyttelyn käsikirjoituksen tehnyt erikoistutkija Jouni Lavikainen Urheilumuseosta. On vaikea nähdä myöskään Jalkapallomuseon toiminnan kasvavan paikkakunnalla.” ”Toisaalta vastaavaa viiden sadan neliön tilaa ei ole helposti saatavilla suuremmissa kaupungeissa.” U R H EIL U M U SE O
Ne jättävät varjoonsa vanhoja tähtihetkiä, joita museoissa on esillä. Alumnien ja nuorten live-kohtaamiset tulevat olemaan tärkeä osa yhteisömuseomme perustoimintaa.” Suomalaisessa urheilussa on viime vuosina voimistunut uudenlainen ”respect”-kulttuuri, jossa vanhoja suuruuksia muistellaan ja heitä arvostetaan erityisillä kunniagallerioilla. Ja kaikki voittavat. Valkeakoskelainen jalkapalloilija ja yksi Jalkapallomuseon perustajista, Juhani Peltonen, on kuvassa toinen vasemmalta. Yleensä näistä gallerioista käytetään – valitettavasti – englanninkielistä nimeä Hall of Fame. Vuonna 2019 tämän kunnian saivat urheilijoista keihäslegenda Seppo Räty , jääkiekkoidoli Teemu Selänne ja koripalloammattilaisena uria avannut Lea Hakala . Jääkiekkomuseo on valinnut Jääkiekkoleijonia jo vuodesta 1985 lähtien. Urheilu tarvitsee muistinsa ja suomalainen urheilukansa tarvitsee tahoa, joka tallentaa, tutkii ja todentaa tarinat. U rheilu muodostaa oman saarekkeensa kulttuurimuotojen mereen – ison saarekkeen. Vuonna 2018 Ylen TV2:n 20 katsotuimman ohjelman listalla oli 18 urheilulähetystä. Entä voiko olla, että aktiivisimmat museokävijät ovat vasta löytämässä tiensä urheiluaiheisiin näyttelyihin. 15 URHEILU Syvennytään Suomen urheilumuseoihin Koripallomuseon näyttelyllä ei ole yhtä omaa tilaa, vaan se on esillä kolmella eri harjoitusja kilpailuareenalla. Huippu-urheilun mediahuomioon verrattuna urheiluaiheiset näyttelyt ovat harvinaisia isoissa museoissa. ”Ehdotuksia ja kyselyitä kyllä tulee koko ajan, miksi jotakin suomalaismestaria ei ole vielä valittu.” Suomalaisen urheilun huomattavimmat vuosittaiset kunnianosoitukset nähdään Urheilugaalassa, jossa julkistetaan Urheilumuseon raadin valinnat Suomen urheilun Hall of Fameen. ”Uusin aluevaltaus ovat podcastit, jotka aloitimme keväällä. Ralliautoilun Hall of Fame poikkeaa muiden lajimuseoiden kunniagallerioista. Kun muut keskittyvät suomalaisiin toimijoihin, Rallimuseon Hall of Fameen nimetään jäseniä kaikkialta rallimaailmasta. Suomessa pelattujen nuorten jääkiekon MM-kisojen finaalia seurasi vuonna 2016 käsittämättömät 2,4 miljoonaa suomalaista – ja kyse oli siis junioreiden ottelusta, ei maailman parhaiden pelaajien esiintymisestä. ”Olemme luoneet alumnialustan, jossa alumnit ja korisnuoret voivat kohdata. Yhtyneiden paperitehtaiden patruuna ja merkittävä jalkapallon ja jalkapallomuseon rahoittaja Juuso Walden kättelemässä Valkeakosken Hakan pelaajia vuonna 1961. Koripallomuseo tekee myös merkittävää alumnitoimintaa, joka näkyy erityisesti kokoelmalahjoituksissa, mutta aivan uuttakin on kehitetty. Ne koostuvat ainakin aluksi vanhojen koripalloihmisten haastatteluista”, kertoo Koripallomuseon johtaja Jari Toivonen . Museoilla riittää näiden raja-aitojen ylittämisessä hyvää haastetta. Huippu-urheilussa syntyy koko ajan uusia elämyksiä. ” Alumnien ja nuorten kohtaamiset ovat tärkeä osa yhteisömuseotamme.. Kunniagalleriat ja urheilusankareiden nimeämiset niihin ovat tärkeä osa urheilumuseoiden näkyvyyttä. Toisaalta uudet tapahtumat ja uudet urheilulajit tuottavat museoihin uusia sukupolvia kiinnostavaa aineistoa. ”Vaikka suomalaiset ovat menestyneet vuosikymmenten mittaan erinomaisesti ja tarjolla olisi lukuisia ehdokkaita, Hall of Fameen ei haluta valita pelkästään suomalaisia”, kertoo Matti Vinha. Paikallismuseoissa on järjestetty piristäviä urheiluaiheisia näyttelyitä, ja samaa voi toivoa myös suurilta museoilta. Vaikka urheilua seurataan paljon, katsojamäärät eivät näy ryntäyksenä urheilumuseoihin. ”Jalkapallomuseon yhteydessä toimiva suomalaisen jalkapallon Hall of Fame saa julkisuudessa suuremman näkyvyyden kuin museon muu toiminta”, arvioi Urheilumuseon erikoistutkija Jouni Lavikainen. Näyttelytoiminnan rajallisuuden vastapainoksi museo on erityisen aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Tarjoamalla nämä palvelut urheilumuseot avaavat urheiluihmisille syvempää ymmärrystä omasta maailmasta, muulle yleisölle oivalluksia ja elämyksiä urheilusta. Käykö urheiluväki harvakseltaan museoissa. Alumnit voivat tarjota erikoisosaamista ja vastaavasti nuoret voivat kysyä tukea ja neuvoja niin peliuralleen kuin työelämän tarpeisiin. Jatkuva haaste ja samalla mahdollisuus on saada museokävijä kokemaan liikuntaan liittyviä fyysisiä elämyksiä. Tähän tarjoavat uusia ulottuvuuksia erilaiset simulaattorit. Urheilun tähtikultti herättää kiinnostusta niin oman lajin kannattajien kuin suuren yleisönkin keskuudessa
Loput kirjat, pääosa lehdistä, kaksi hyllykilometriä asiakirjoja ja noin puolet satojen tuhansien valokuvien kokoelmasta jouduimme sijoittamaan ympäri kaupunkia.” Seuraava muuttourakka häämöttää jo. Tällä hetkellä työn alla on esimerkiksi kirja Helsingistä vuoden 1952 kisojen aikaan.” Rantala kertoo ajattelevansa, että Urheilumuseon tehtävänä on olla rohkea toimija. ”Meidän on uskallettava puhua sellaisistakin aiheista, joita ihmiset eivät välttämättä haluaisi enää muistaa, esimerkiksi suomalaisesta dopingista. ”Täällä hyllyihin mahtuu vain noin kymmenentuhatta kirjaa eli alle kolmannes kokoelmasta. Urheilumuseo on kaksi viikkoa sitten muuttanut Kalasataman väistötiloista Pitäjänmäen teollisuusalueelle. ”Valitettavasti mitään päivämääriä ei ole lyöty vielä lukkoon.” M ikä on museon tarkoitus, jos museolla ei ole näyttelytiloja. Kun Olympiastadionin remontti todennäköisesti ensi vuonna valmistuu, Urheilumuseo pääsee palaamaan takaisin kotiin. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT SAKARI PIIPPO M yrkkyä vai herkkua. Siinäpä kysymys! Urheilumuseon keittiössä on kaksi kahvipannua, molempien edessä on sisältöä kuvaileva lappu. Myös esimerkiksi vr-laseilla voi toteuttaa museovierailun. Museonäyttelyidemme suosituin esine olikin vuoden 2001 Lahden lääkärilaukku.” ” Museo todella on muutakin kuin vain näyttelytoimintaa. > Rantala tuntee arkiston kuin omat taskunsa. Tätä Kalle Rantala kollegoineen joutui vuonna 2015 pohtimaan, kun Urheilumuseo siirtyi Olympiastadionin remontin tieltä väistötiloihin. Lisäksi kirjoitimme maailman ensimmäisen kattavan teoksen e-urheilusta. ”Lopulta muutos oli kuitenkin piristävä. Kiireisimmät työt on tehty ja kymmenpäinen työporukka viettää kahvitaukoa kokoushuoneessa. ”Teimme tilauksesta kirjat pöytätenniksen ja jääkiekon historioista, ja Helsingin Suunnistajien historiateoksen. ”Tämän talon herkkupannussa kahvi on tunnetusti liian laihaa.” Iltapäivällä Urheilumuseon käytävillä on rauhallista. Kalle Rantala oli viime vuonna tekemässä neljää urheiluaiheista teosta. Aloimme pohtia näyttelyilmaisua uudelleen, 3D-mallinsimme näyttelyesineitä sivuillemme ja suunnittelimme erilaisia rekkaja pop up -näyttelyitä. Tärkeintä oli kuitenkin ymmärtää, että museo todella on muutakin kuin vain näyttelytoimintaa.” Urheilumuseo panostaa tuntuvasti museon tarjoamiin tietopalveluihin. Samaan aikaan museo menetti tuoreen Museokortin alalle tuomat kävijämäärät. Takana on iso muuttorutistus. 16 MUSEO 2/2019 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin URHEILUN TIETOPANKKI Kalle Rantala tulee maanantaisin töihin studiomeikeissä. Kalle Rantala kurottaa myrkylliseksi laputetun kahvipannun suuntaan. Valtavasta tietomäärästä on hyötyä myös tv-työssä.. Kävimme työporukalla pitkiä keskusteluja siitä, miksi me olemme olemassa. Urheilumuseon erikoistutkija on arkiston kova nyrkki, joka ei koskaan kyllästy tiedon etsimiseen
17
18 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. MUSEO 2/2019
• ”Työnkuvani sisältää muun muassa tutkimusta, tietopalvelutoimintaa, julkaisutoimintaa, näyttelykäsikirjoittamista ja viestintää. Kokoonnumme aamuisin koko työporukan kanssa kahville vaihtamaan kuulumisia ja pitämään epävirallista kokousta.” 9.00 Aineiston läpikäymistä. ”Yleensä lenkkeilen tai pyöräilen töihin ja käyn alakerran kuntosalilla suihkussa. ”Kun toimistomme vielä sijaitsi Kalasatamassa, yritimme kollegani kanssa testata jokaisen kauppakeskus Redin ravintolan lounastarjonnan. ”Tarkastelemani lähteet riippuvat paljon museon saamista toimeksiannoista. Täällä Pitäjänmäellä tarjontaa on vähemmän, joten käymme vaihtelevalla porukalla alakerran lounasravintolassa.” 13.00 Tutkimustyötä ja kokoustamista. • Urheilumuseon erikoistutkija. TYÖHISTORIA • Suomen Urheilumuseosäätiö, erikoistutkija vuodesta 2014 alkaen, tuottajan sijainen 2017–2018, tutkija 2011–2014 • Suomen Suunnistusliitto, valmentaja, vuodesta 2011 alkaen. 19 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin KALLE RANTALA, 32 • Asuu Vantaalla, perheeseen kuuluvat vaimo ja lapsi. • Filosofian maisteri, Suomen historia, Itä-Suomen yliopisto. Kirjoitan artikkelin väitöskirjaani lopulta hyvin nopeasti, mutta sitä ennen käytän ajatusja taustatyöhön todella paljon aikaa.” ” Tutkitaan aineistoja ja pyöritellään niitä eri tavoin julkaistavaksi.. • Suunnistusvalmennustutkinto, asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinto. ”Luen bussimatkalla yleensä kännykällä artikkeleita, jotka olen bongannut työpäivän aikana arkistosta. Arkea on kuitenkin se, että tutkitaan aineistoja, ja pyöritellään niitä kollegoiden kanssa eri tavoin julkaistavaksi.” 16.00 Bussilla kotiin. TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ 8.00 Aamupuuro toimistolla. Saatan pohjustaa lehtiartikkelia urheiluetiikasta kirjallisuuden avulla tai koostaa vaikkapa Olympiakomitean aineistopyyntöä digitaalisesti.” 12.00 Lounas. Toimin myös Urheilun vuosikirjan tuottajana.” KOULUTUS • Tekee Jyväskylän yliopistoon väitöskirjaa suomalaisen huippu-urheilun valmennuskulttuurin synnystä. ”Sykähdyttäviä hetkiä ovat ne, kun jokin projekti valmistuu ja näkee tuloksista liikuttuneen ihmisen
Erikoistutkijan työtehtävissä törmään jatkuvasti asiakirjoihin ja artikkeleihin, joista on minulle myöhemmin paljon hyötyä väitöskirjaa tehdessäni. Osa hänen kollegoistaan on työskennellyt talossa yli kolmekymmentä vuotta. Panelistina taas hyödynnän jatkuvan tutkimustyön tuottamaa tietomäärääni.” P arasta Rantalan työssä on työyhteisö. Muuten se tarkoittaa lähinnä, että viestittelen paneelin tulevista aiheista Jälkihien WhatsApp-ryhmässä, maanantaisin menen aamuksi studiolle ja tulen sitten studiomeikeissä töihin.” Rantala kertoo kieltäytyvänsä monenlaisista työtarjouksista. Rantala vaihtoikin opintonsa lennossa historiaan. ”Suunnistus sopii uteliaalle tutkijaluonteelle. Muutama ihminen on tunnistanut minut kadulla. ”Urheilumuseossa on tehty kansainvälistä yhteistyötä erilaisten museoja urheilualan tahojen kanssa ja selvitetty, missä soihdut ovat ja mikä soihduista on aito ja mikä ei. Sosiaalisessa mediassa jaetut arkistokuvat saavat yleensä nopeasti satoja tykkäyksiä. 15-vuotiaana hän lopetti jääkiekon ja aloitti aktiivisen kilpasuunnistuksen. "Ajattelen, että erikoistutkija on se arkiston kova nyrkki, joka löytää melkein mitä vain. Harrastus vei mukanaan. Työnkuva ei vaikuta juuri arkeeni. Useimmiten uskallankin jo luvata, että jotakin löytyy. Tällä hetkellä hän tekee Jyväskylän yliopistoon väitöskirjaa suomalaisen huippu-urheilun valmennuskulttuurin synnystä ja käy puhumassa vuosittain urheiluhistorioitsijoiden kansainvälisessä konferenssissa. Hän tekee töitä vain päiväsaikaan ja pitää iltansa pääasiassa vapaina. Urheilumuseolla on yksi maailman kattavimmista urheiluarkistoista, joten otamme osaa kansainvälisiinkin tietopyyntöihin.” Tietopalveluita tilaavat niin suuret mediatalot, Suomen Olympiakomitea ja muut urheiluyhdistykset kuin yksityishenkilöt. ”Sitten olemme me hölmöt nuoret sydämet eli museon nuorimmat työntekijät. Nappaan niistä yleensä kuvan puhelimellani, ja lueskelen tekstejä sitten kotimatkalla bussissa. Kesken tavallisen työpäivän Urheilumuseon ovista saattaa kävellä sisälle esimerkiksi 75-vuotias mies, joka pyytää Kalle Rantalaa selvittämään hänen isänsä 30-luvulla alkanutta painijanuraa. 20 MUSEO 2/2019 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin Helsingin vuoden 1952 olympiasoihtu on arvokas keräilyesine, joita on valmistettu vain joitain kymmeniä kappaleita. Oli kyse sitten inhottavista koululiikuntamuistoista, omista saavutuksista tai suosikkiurheilusankarista, urheilu merkitsee kaikille jotakin.” ” Maanantaisin menen aamuksi studiolle.. ”Juuri nyt kaikki työnkuvani tukevat toisiaan. Myös Työväen Urheilulehti ja sanomalehdet ovat hyviä lähteitä aktiiviurheilijoiden löytämiseksi. Mahdollisuudet tutkia ja selvittää asioita tuntuivat olevan liian rajatut. On todella kiinnostavaa yrittää tuntemattomassa maastossa löytää paikasta toiseen.” Tuon luonteenpiirteen vuoksi Joensuun oikeustieteellisen opinnot olivat Rantalalle pettymys. ”On kiinnostavaa tarkastella, miten koko yhteiskunnan modernisoituminen on vaikuttanut urheiluun ja miten urheilu on vaikuttanut koko yhteiskuntaan.” Rantala myös valmentaa suunnistuksen maajoukkuetta erilaisilla suunnistusleireillä ja istuu Helsingin Suunnistajien hallituksessa. Yhteentörmäykset tuottavat innostavia ja mielenkiintoisia keskusteluja asiantuntijoiden välillä.” Rantala on osa Urheilumuseon sometiimiä, joka näkyy Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. Rantalan työlista on jo aikamoinen, mutta siitä uupuu vielä se kaikkein tunnetuin työkuva. Opintojeni ohella hain vuonna 2011 työharjoitteluun Urheilumuseon arkistoon, ja tälle tielle jäin.” R antala luopui suunnistuksen SM-tasolla kilpailemisesta nelisen vuotta sitten. Muutaman kerran kuukaudessa hän asettuu aamuisin kolmensadantuhannen suomalaiskatsojan eteen Ylen Jälkihiki-ohjelman panelistiksi. Silloin Rantala perehtyy esimerkiksi Työväen Urheiluliiton, paikallisseurojen ja piirihistorioiden aineistoihin. Lähes kaikista aktiiviurheilijoista on arkistoissa jokin maininta, vähintäänkin seuran historiikissa tai tulosluetteloissa.” R antala on kotoisin Jämsästä. ”Urheilun parissa on todella kiitollista työskennellä, sillä urheilu herättää aina tunteita. ”Olen toiminut panelistina nyt vuoden verran. ”Historia sisältää paljon arvoituksia, siksi se kiehtoi minua heti valtavasti
Kesä-heinäkuussa 2019 Urheilukeskuksen Karpalon kentällä esitetään hiihtäjälegenda Siiri Rantasesta kertova teatteriesitys Äitee ja kilpasiskot. Kuisman mukaan pienimmät ovat innostuneita asiakkaita, joilta saa suoraa palautetta. Myös näyttelyissä on lapsia kiinnostavia elementtejä, kuten lasten ja koululaisten hiihto ja sen historia.” Koska perheet ovat liikkeellä loma-aikaan, kesä on Hiihtomuseolle tärkeä sesonki. ”Kaikki Lahden kolmasluokkalaiset vierailevat siellä. Museoamanuenssi Suvi Kuisma kertoo, että Hiihtomuseossa käy paljon lapsia. Se kuuluu koulujen kulttuuriohjelmaan. Viisivuotias Osmo viihtyi hyvin Lahden hiihtomuseossa isänsä, toimittaja Ari Väntäsen kanssa.. TEKSTI ARI VÄNTÄNEN KUVAT TIINA REKOLA L ahti on urheilukaupunki, ja sen mukaan se nuorimpiaan kasvattaa. ”Meillä on heille toiminnallisia virikkeitä. 21 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. LAPSIA, SUKSIA JA ELÄMYKSIÄ Lahden Hiihtomuseon asiakkaista suuri osa on lapsia. Kun lapset näkevät, mitä kaikkea hiihtolajeihin liittyy, se synnyttää urheiluhenkeä.” Lapset vanhempineen tai isovanhempineen ovat Hiihtomuseolle merkittävä kävijäryhmä. Nyt paikkaan tutustuu viisivuotias Osmo
” Hekottelevaa pikkumiestä on vaikea saada paikalta. Ei niitä sitä varten ole hankittu, mutta lapsi näkee asiat omasta vinkkelistään. Alakerran vitriineissä eniten vekaran mieleen ovat ikivanhat sukset ja suuret, kiiltävät pokaalit. Osmo (s. Huhtikuussa 2019 museorakennuksen pohjakerrokseen avattiin uusi, pysyvä näyttelytila. Se on kilpailu, jossa kaikki saavat mitalin. Suuret ja näyttävät kuvat ovat lapsesta ihmeellisiä. Lapsille mäkikotka on läsnä pienoismäessä, jossa voi hyppäyttää Mäkimattia. Näyttelytilan nurkassa on mukava soppi, jossa voi istuskella katselemassa vuonna 1958 tehtyä mäkihypyn opetusvideota. Osmo tykkää kuunnella kuulokkeilla hiihtoaiheisia sisutarinoita. ”Miksi tuo on ihan vinossa?”, Osmo kysyy silmät suurina ja tuijottaa kuvaa sukset jalassa volttia tekevästä miehestä, jonka koivet sojottavat yläviistoon. Hän ei ole pelannut sellaista ennen, ja aika kuluu mukavasti ukkeleiden ja ohjaintankojen liikkeitä ihmetellessä. ”Lasten parvi on vielä kehittelyn alla. Vielä hauskempaa on seurata monitorista huimapäiden duudsonimaista hiihtotemppuilua. K oko museorakennus remontoitiin 2016. Se on suuresti Osmon mieleen. Yläkerrassa on esillä mäkihyppyyn liittyvä valokuvanäyttely Tunteiden ilmalentoa. Klassikkopelin parissa viihtyvät kaikenikäiset. Osmo riemastuu nurkkauksen värikkäistä tuoleista ja penkeistä, joilla voi pyöriä ja kiipeillä. Lapset voivat tutkailla Tunteiden ilmalentoa myös tunnekorttien avulla. Suuri mediaseinä kiinnittää Osmon huomion. On kivaa laittaa esine taika-anturin päälle ja kuunnella, mitä juuri siitä kerrotaan. Juu juu”, poika toteaa muinaissuksista. ”Hiihtoseuran järjestämien lasten talviolympialaisten aikaan museossa on avoimet ovet. ”Vautsi, isi, mä haluaisin tollaiset. < Hiihtomuseo esittelee myös hiihtolajien vaatteita ja varusteita vuosien saatossa. Päijät-Hämeen liikunnan ja urheilun tapahtumassa Hiihtomuseo on yksi reitin pisteistä.” H iihtomuseosta löytyy oleskelutila Lasten parvi. Lahden hiihtomuseossa ovat vuoden loppuun saakka esillä Matti Nykäsen mitalit. Lasten parvi on varustukseltaan niukka, mutta siisti ja valoisa. Pieni poika katselemassa 1920-luvulla Salpausselällä kuvattua materiaalia on hellyttävä näky, joka kiteyttää museoiden merkityksestä jotakin hyvin olennaista. Hekottelevaa pikkumiestä on vaikeaa saada poistumaan paikalta. Hän jää seuraamaan sitä yllättävän pitkäksi aikaa. > Mäkihyppysimulaattori on hauskaa koko perheen toimintaa.. Seuraavana vuonna avattiin Hiihtomuseon uudistettu perusnäyttely ja kunniagalleria Nordic Ski Hall of Fam e, johon valitaan pohjoismaisten hiihtolajien menestyneitä suomalaisurheilijoita. Samoin on lasten syntymäpäivien järjestäminen Hiihtomuseolla”, Kuisma kertoo, kun jatkamme kierrosta. Sieltä löytyy piirustuspaikka, jossa voi pelata urheilija-aiheista muistipeliä. 2013) löytää sieltä lumoavan jääkiekkopelin. 1950–70-luvun kilpahiihdon historiaa avaavasta osastosta rakennettiin lumiluolamainen kammio. Osmosta parhaita ovat vauhdikkaat kuvat, joissa pompitaan ja lennetään ilmassa. 22 MUSEO 2/2019 LAPSEN KANSSA MUSEOSSA Testataan museoita lasten näkökulmasta Talvisaikaan Hiihtomuseo on mukana kahdessa lapsiperheille tärkeässä tapahtumassa
Niin, Hiihtomuseossa.” Lahden hiihtomuseo Urheilukeskus, Salpausselänkatu 8 lahdenmuseot.fi. Eddie Edwardsin asemaan jää isi surkealla 65 metrin hypyllään. Pyöritettävät hahmot ovat pikkupojalle mieleinen virike. Ampumarata jää pienen muistoihin: ”Se leikkipyssy oli hieno. Mäkihyppysimulaattori on hauskaa perheen yhteistä toimintaa. Ammuskelun ilot hiljattain löytänyt Osmo ihastuu tarkkuusammuntapaikkaan, jossa voi ottaa HIIHTO MUSEO LAPSILLE • Lasten parvi • Mäkihyppysimulaattori • Tarkkuusammuntapiste • Mäkimattimäki • Pyöritettävät hiihtopukeutujat • Valokuvauspiste tuntumaa ampumahiihtoon. 23 ”Kato miten se hyppää ja kääntyy!” viisivuotias iloitsee ja juoksee viemään Matin mäkeen yhä uudelleen. Toiseksi tulee Osmo 103 metrillään – simulaattori siis sopii viisivuotiaalle. Sama koski valokuvanottopaikkaa, jossa voi asettaa kasvonsa hiihtäjähahmon naaman kohdalle. H iihtopukeutumisen kehitystä mallintavia nukkeja on mukavaa käännellä. Kymmenvuotiaita jonottaakin takanamme siinä määrin, että päätämme päästää isot pojat yrittämään. Siellä oli kivaa siellä… Mikä se oli. Mäkikotkaksi osoittautuu Osmon 83-vuotias Elvi-mummi 107 metrin leiskautuksellaan. ”Vihree puku oli kaikkein paras”, summaa lapsi eri asuvaihtoehdot ja niiden yhdistelmät läpi käytyään. Kolmen sukupolven ryhmämme testaa sitä yllättävin tuloksin. Raskaiden aseiden kannattelu ei ole pienelle pojalle mahdollista, mutta vähänkin isompi lapsi saanee siitä paljon irti. Osmon pituus ei tahdo riittää asuruletin ylimmän osan pyörittämiseen – jonkinlainen koroke olisi pienimmille paikallaan
Kokoelmapäällikkö Wiebke Cullen huomauttaakin, että Britanniassa jalkapallo liittyy aivan kaikkeen. ” Jalkapallo on osa sosiaalista historiaa, taidetta, politiikkaa, ja ehdottomasti osa maan kulttuuria. Britannian jalkapallohistoria on suuria hetkiä täynnä, ja jalkapallomuseon vaikeana tehtävänä on tallentaa edes hitunen siitä tunnelatauksesta, jota lajia kohtaan tunnetaan. ”Joku puhuu siitä aina, varsinkin täällä Manchesterissa.” J alkapallomuseo sai alkunsa vuonna 2001 Prestonissa, noin tunnin matkan päässä Manchesterista. ”Se oli Englannin suuri hetki”, National Football Museumin markkinointipäällikkö Philippa Duxbury sanoo nauraen. ANNE SALOMÄKI B riteille vuosi 1966 on kuin 1995 suomalaisille. EN G LA N N IN K A N SA LL IN EN JA LK A PA LL O M U SE O. Jalkapallomuseossa on nähtävissä kopio tästä pokaalista. Vuonna 2010 toiminta siirrettiin Manchesteriin, ja uuden museon ovet avattiin yleisölle vuonna 2012. Erityisesti näin on jalkapallokaupunkina tunnetussa Manchesterissa. Vuonna 1983 pokaali varastettiin Brasiliasta ja se on yhä kateissa. Kauan odotettu ja toivottu jalkapallon maailmanmestaruus viimein tuli, ja koko valtakunta juhli – aivan kuten suomalaiset, kun Curt Lindströmin valmentamat kiekkoilijat heiluttivat verkkoa rakasta vastustajaa Ruotsia vastaan. Miten valtava intohimo saadaan mahtumaan museon seinien sisään. < Jalkapallomuseossa voi kokeilla laukaisusimulaattoria. > Jules Rimet -kiertopalkintopokaali myönnettiin jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen voittajajoukkueelle vuosina 1929– 1970. ”Jalkapallo on kuin yhteinen kieli”, Duxbury täydentää. ”Se on osa sosiaalista historiaa, taidetta, politiikkaa, ja ehdottomasti osa maan kulttuuria”, hän luettelee. 24 MUSEO 2/2019 KANSAINVÄLISTÄ Vierailulla Englannin kansallisessa jalkapallomuseossa Manchesterissa ELÄMÄMME PELI Briteissä jalkapallo näkyy, kuuluu ja tuntuu kaikessa – piti siitä tai ei. Vuoden 1970 MM-kisoissa Brasilia voitti kolmannen maailmanmestaruutensa ja sai pokaalin tämän johdosta itselleen. Duxbury korostaa, että sijainnistaan huolimatta museo ei edusta vain Manchesterin kahta joukkuetta, sinistä Cityä ja punaista Unitedia
EN G LA N N IN K A N SA LL IN EN JA LK A PA LL O M U SE O. 25 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse
”Cityn stadionilla en ole koskaan käynyt.” Englannin jalkapalloliiton palkintopokaaleja.. ”Monet tulevat katsomaan voittopokaalia tai -palloa, mutta esineen myötä he uppoavatkin muistoihin ja tarinoihin”, Cullen kuvailee. 26 MUSEO 2/2019 KANSAINVÄLISTÄ Vierailulla Englannin kansallisessa jalkapallomuseossa Manchesterissa Koska kyse on kansallisesta museosta, kokoelmassa huomioidaan mahdollisimman laajalti kaikki joukkueet, liigat ja sukupuolet. Englannissa ollessaan Honkanen käy katsomassa otteluita ja museoita. Yksi jalkapallokohde Manchesterin seudulla tosin on, jonne hän ei mene. ”Esimerkiksi naisten jalkapalloa ei haluta laittaa omaan nurkkaansa, vaan se on esillä tasa-arvoisesti miesten rinnalla.” Tärkeintä kaikissa näyttelyesineissä on Duxburyn ja Cullenin mukaan tarina. Jalkapallo ei ole aina pelkkää iloista urheilujuhlaa. Olihan se koskettavaa. Erityisesti Englannissa lajiin on liittynyt huliganismia ja väkivaltaa. ”Lehdissä kirjoiteltiin paljon vuoden 1958 lento-onnettomuudesta, jossa kuoli kahdeksan Unitedin pelaajaa. United teki kolmen viimeisen minuutin aikana kaksi maalia ja voitti 2–1.” Suuren intohimon tiivistäminen museoon on Honkasenkin mielestä vaikeaa. Siitä se sitten lähti.” Rakkaus niin jalkapalloon kuin punapaitoihinkin vie Honkasen Manchesteriin vähintään kerran tai pari vuodessa. Sekä Manchester Unitedin omassa museossa että jalkapallomuseossa hän kuitenkin löytää sisältään tunnejälkiä, jotka herättävät voimakkaita muistoja vuosikymmenten varrelta. Se voi kertoa tapahtumasta, joukkueesta tai ihmisestä, kunhan se herättää ajatuksia ja jakaa intohimoa. Englantilaisten, myös muiden kuin jalkapallofanien, mielissä on yhä Hillsborough’n tragedia, jonka vastuita jaelRAKKAUTTA PUNAPAIDOILLE V uonna 1968 Suomen Urheilumuseon johtaja Pekka Honkanen rakastui. Kohteena oli kokonainen jalkapallojoukkue: Manchester United voitti Euroopan Cupin. ”Se on mieleenpainuvin kokemus. Hän vierailee aina myös jalkapallomuseossa, jonka kokoelma herättää rakkaita muistoja vuosikymmenten varrelta, kuten vuoden 1999 Mestarien liigan voitto Barcelonassa Bayer Müncheniä vastaan
P. Aivan kuten jalkapallo lajina, myös museo haluaa olla aktiivinen osa yhteisöä. Museo tekee yhteistyötä myös erilaisten jalkapallojärjestöjen kanssa, ja usein se lähestyy pelaajia muistoesineiden toivossa. David Beckham vieraili museossa poikiensa kanssa – tosin takaovesta ja lippalakki päässään. Maailmanlaajuisesti kaikilla markkina-alueilla. Supertähtien huomio kiinnostaisi museota enemmänkin. ”Pyrimme olemaan objektiivisia”, Duxbury selittää. Samalla museon on säilytettävä relevanssinsa museona ja matkakohteena. Cullen korostaa, ettei museo pyri piilottamaan tai väistämään vaikeitakaan aiheita. Messulogistiikan palvelut ja räätälöidyt ratkaisut. ”Jalkapallossa on jotakin todella tasa-arvoista”, Cullen sanoo. Viestejä tulee Cullenin mukaan lähes joka päivä. Duxburyn mukaan noin 40 prosenttia kävijöistä tulee ulkomailta, ja monille museovierailu on osa kokonaisvaltaista matkaa Englannin jalkapallon pääkallopaikalle. Muun muassa Englannin suuren päivän 50-vuotisjuhla näkyi museossa. ”Nostamme esimerkiksi huliganismin esille osana jalkapallon tarinaa, mutta emme missään nimessä mainosta sitä.” K oska jalkapallo on tiivis palanen kansakunnan historiassa, ihmiset tarjoavat museolle jatkuvasti esineitä omista kokoelmistaan. Cullenin mukaan museo pyrkii koko ajan täyttämään kuiluja, jotka muualla julkisessa keskustelussa saattavat jäädä tyhjiksi. Yhteistyö pelaajien kanssa ei kuitenkaan vielä ole edennyt toivotusti. Duxbury korostaa, että väliaikaisissakin näyttelyissä vaikuttaa tarinallisuuden tarve. Lähes sata ihmistä kuoli tungoksessa, kun Nottingham Forestin ja Liverpoolin välisen ottelun päätykatsomoon päästettiin liikaa katsojia. Jos palloa ei ole, jotain potkittavaa löytyy aina.” > Englannin kansallisen jalkapallomuseon kokoelmapäällikkö Wiebke Cullen ja markkinointipäällikkö Philippa Duxbury. Tarinat on koottu virallisista raporteista, mutta näkökulmat pyritään pitämään laajoina. 010 520 4285 tai events.fi@dbsc henker.com ANNE SALOMÄKI. Valokuvanäyttelyssä voidaan esittää faneja ja ihmisiä jalkapallon takana, ei ainoastaan pallon potkimista.” Tarinoiden ohella vaakakupissa painavat tasa-arvo ja monimuotoisuus. Museon kokoelman ydin on Kansainväliseltä jalkapalloliitolta FIFAlta ostettu, lontoolaistoimittaja Harry Langtonin keräämä kokoelma, jonka esille saaminen oli aikoinaan yksi syy museon perustamiselle. He jaksavat kerta toisensa jälkeen ihastella tosifanien omistautuneisuutta sekä tapaa, jolla jalkapallo sytyttää ja yhdistää myös heidän kaltaisiaan ihmisiä, joiden sydän ei erityisesti syki juuri palloilulle. Nykypäivän tähtien sijaan 50ja 60-lukujen pelaajat ovat olleet innokkaampia, samoin naiset ja huippuliigoja alemmat sarjatasot. Cullen huomauttaa, ettei ilmaista lahjoitusta ole olemassakaan, sillä kaiken käsittely, huolto ja säilyttäminen maksaa. Pysyvän näyttelyn ohella museo järjestää puolivuosittain vaihtuvia näyttelyitä. Museolla on suunnitelmissa esimerkiksi tehdä yhteistyötä paikallisten kodittomia auttavien järjestöjen kanssa, sillä kodittomien määrä Manchesterissa on lisääntynyt hälyttävästi viime vuosien aikana. ”Esimerkiksi tennikseen tarvitaan tilat ja verkot, mutta jalkapallo on kaikkien ulottuvilla. ”Puhumme ’elämämme pelistä’ ja siitä, mitä jalkapallo todella tarkoittaa niin yksilölle, yhteisöille kuin maailmallekin. Usein esineille yritetäänkin etsiä toinen koti esimerkiksi museon opetuskokoelmasta tai vapaaehtoisten toiminnasta, joskus toisesta museosta tai arkistosta. Duxbury ja Cullen itse eivät ole varsinaisia jalkapalloihmisiä vaan museoammattilaisia. ”Ihmiset esimerkiksi tyhjentävät ullakoitaan ja löytävät vanhaa fanitavaraa”, hän kertoo. 27 KANSAINVÄLISTÄ Vierailulla Englannin kansallisessa jalkapallomuseossa Manchesterissa laan edelleen tuomioistuimessa. www.dbschenker.com/fi Kuva: DB Schenker Haluatko lisätietoja. Kaikkea ei voida ottaa vastaan. Puolia museo ei valitse, ja sekä Cullen että Duxbury pitävät varovaista neutraaliutta tärkeänä. Esillä on esimerkiksi huligaanien aseita – siitäkin huolimatta, että jotkut kävijät ovat niistä valittaneet. Cullen kertoo, että teemat päätetään esimerkiksi lähestyvien vuosipäivien ja rahoituksen perusteella
28 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. MUSEO 2/2019 ” Taide vie ihmistä eteenpäin ja auttaa asettumaan toisen asemaan.
< Tanssija ja koreografi Jorma Uotinen on suuri taiteen ystävä. Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin taiteellisena johtajana pitkään toiminut Jorma Uotinen tunnustautuu suureksi taiteen ystäväksi. Hänen tyylinsä on kehittynyt vuosien varrella, mutta silti hänen kädenjälkensä on hyvin tunnistettava.” ”Kotona minulla on vain muutamia teoksia, muun muassa Ola Kolehmaista , Kari Riipistä ja yksi Tàpies . Göran Augustsonin töihin tutustumisesta lähtien olen pitänyt hänen tyylistään. Ei maksaisi vaivaa. Liikkeelle lähtiessä ei välttämättä tiedä, mitä siitä tulee.” Liikkuvat muodot -näyttelyä kootessaan ja teoksia tutkiessaan Marja Louni huomasi, että monissa töissä on suoraan aiheena tanssi, mutta useissa teoksissa liike näkyy abstraktimmassa muodossa. Tanssiteoksen kanssa on sama asia. 29 TANSSIJAN KANSSA MUSEOSSA Taiteen ja tanssin yhteydet MUODOT LIIKUTTAVAT ”Tarkat, minimalistiset ja selkeät teokset ovat makuuni. Hän kertoo käyvänsä paljon museoissa niin Suomessa kuin maailmallakin.. ”L ähden usein tanssiteoksia tehdessäni liikkeelle juuri visuaalisuudesta, ja useat kuvataiteilijat inspiroivat minua. ”Käyn jatkuvasti näyttelyissä ja Kuopiossakin olen käynyt useita kertoja. Tanssija ja koreografi Jorma Uotiselle taiteen ja tanssin suhde on tärkeä. Se oli niin tarkka kuvaus, että minun oli pakko palata siihen yhä uudestaan. Sama ajatus on varmaan monella kuvataiteilijalla: mielenkiinto lopahtaisi, jos tietäisi mitä on tekemässä, koska prosessi on tärkein. TEKSTI MARJA-TERTTU NYMAN-LAPPALAINEN KUVAT PETRI LAITINEN L iikkuvat muodot -näyttelyssä liike on läsnä urheilua ja kehon liikettä kuvaavissa teoksissa. Joskus Pompidou-keskuksessa oli Salvador Dalin retrospektiivinen näyttely, ja Dalin vaimostaan maalaama työ pysäytti minut. Kuopion taidemuseon Liikkuvat muodot -näyttelyssä taide ja liikunta kohtaavat. Teokset ovat sellaisia, joita jaksaa katsella, ja erityisesti juuri Kolehmaisen työssä kiehtoo sen liike. Kun tein aikoinaan sooloteoksen nimeltään Huuto, vaikuttivat Egon Schielen kuvat hyvin voimakkaasti, samoin Hugo Simbergin Halla.” ”Omassa taiteellisessa prosessissani on usein myös eräänlaista tutkimusmatkailun tuntua. Kirjailija Marguerite Duras sanoo, että jos tietäisi mitä kirjoittaa, ei kirjoittaisi mitään. Seuraan joitain taiteilijoita, ja vaikkapa Marjatta Tapiolaa olen seurannut aina 1980-luvulta saakka. Kuopion taidemuseon kokoelmien taiteilijoista esillä ovat muun muassa Paavo Halonen , Anja Hyttinen , Heikki Marila , Osmo Monto , Ulla-Mari Lindström , Paavo Räbina , Eino Ruutsalo , Alina Sinivaara ja Rafael Wardi . Mutta laittaisin varmaankin kaiken rahan taiteeseen, jos se olisi mahdollista.” U otisen koreografiat, joita on vuosien varrella syntynyt lähes 80, ovat hyvin usein saaneet inspiraation ja innoituksen kuvataiteen maailmasta. Erilaiset tilat ja tunnelmat herättävät hänessä omanlaisiaan tunteita. Yleensä menen yksin, koska silloin saa pysähtyä ja palata tiettyjen teosten ääreen. Hän tutustui rakenteilla olevaan näyttelyyn museon intendentti Marja Lounin opastuksella. Lounin kanssa keskustellessaan Uotinen kertoo taiteen ja tanssin suhteen olevan hänen elämässään hyvin tärkeä elementti. Jokainen yksityiskohta villatakin nappeja myöten oli äärimmäisen tarkka, ja ajattelin silloin, että tuossa työssä ei ole yhtään kompromissia.” K uopion taidemuseon näyttelytilaa Uotinen pitää upeana. Tilan ja valaistuksen merkitys on sekin tärkeä osa taiteen kokemista
Voi vain antaa kuvan tai teoksen vaikuttaa itseensä, ja jos ei mitään vaikutusta tule, niinkin saa olla. > Pentti Meklin: Tanssijatar, 1982, Kuopion taidemuseon kokoelma. Kuopion taidemuseo Kauppakatu 35 kuopiontaidemuseo.fi. Itse haen museosta sitä, että saan siellä mahdollisesti jonkin ajatusprosessin käyntiin. Samoin Pariisin Fondation Louis Vuitton, jossa erityisesti arkkitehtuuri on huikea. Näkemään asioita uudesta näkökulmasta.” Liikkuvat muodot -näyttely 25.5.–1.9. Jostain kumman syystä ihmiset kääntyivät katsomaan minua, en tiedä mistä se johtui. Ne ovat kiinnostavia ja rakkaita.” ”Eräs vähän huvittavakin muisto on Louvresta 1970-luvulta, kun olin siellä egyptiläisten muumioiden osastolla. ”1970-luvulla maalasin muotokuvia tanssijoista. Sitten tanssi tuli niin voimakkaasti elämääni, ettei maalaamiselle ollut enää aikaa. Moni muistaa Uotisen uran näyttelijänä, mutta harvempi tietää, että myös sivellin pysyy hänen kädessään. Seurassani ollut henkilö sanoi, että ole ihan rauhassa, on ihan hyvä, että ihmiset ovat kiinnostuneet vielä elävästäkin”, nauraa Uotinen. Usein käy niin, että taiteilijan työ jollain tavalla työntää omaakin työtä käyntiin.” ”Jos jotain haluan vielä sanoa, niin sen, että taide vie ihmistä eteenpäin ja auttaa asettumaan toisen asemaan. 30 MUSEO 2/2019 TANSSIJAN KANSSA MUSEOSSA Taiteen ja tanssin yhteydet JORMA UOTINEN • s. Pariisin kuudennen kaupunginosan pienissä gallerioissa käyn aina. 1950 • Tanssija, koreografi, laulaja, tehnyt rooleja myös näyttelijänä • Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin taiteellinen johtaja vuodesta 2002 • Taiteilijaprofessorin arvonimi 2014 • Tanssii tähtien kanssa -ohjelman tuomari vuodesta 2006 • Suomen Kansallisbaletin johtaja vuosina 1992–2001 • Pro Finlandia -mitali 1985 • Parhaan miessivuosan Jussi-palkinto 1984 Ristilukin roolista elokuvassa Pessi ja Illusia • Läpimurtoteokset Jojo ja Unohdettu Horisontti • Koreografiseen tuotantoon kuuluu lähes 80 teosta • Useita suomalaisia ja kansainvälisiä palkintoja • Suunnitellut korusarjan Absolute Motion < Jorma Uotisen mukaan Olli Halosen Pukkaaja-veistoksessa on valtava liikkeen tuntu. Hän toivoo, että ihmiset menisivät katsomaan tanssia ja taidetta ennakkoluulottomasti, ilman paineita ymmärtää teoksia ja niiden merkityksiä. Uotinen on usein puhunut julkisuudessa ymmärtämisen taakasta vapautumisesta. ”New Yorkin MoMA on muodostunut todella vahvaksi elämykseksi. ”Kehotan kyllä menemään taidemuseoon. Ulrika Hallbergilla on vieläkin maalaamani työ seinällä, joten ehkä ne eivät olleet ihan onnettomia. Lounin esitellessä Olli Halosen Pukkaaja-veistosta Uotinen innostuu välittömästi: ”Tässä teoksessa on valtava liikkeen tuntu, se on hyvin voimakas ja selkeä.” E rilaiset taiteen lajit ovat Uotiselle hyvinkin tuttuja. Se olisi vaatinut keskittymistä aivan eri tavalla.” Uotisen mielestä mieleenpainuvimpia taide-elämyksiä on hankala laittaa järjestykseen
31 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. H A N N U M IE TT IN EN
32 MUSEO 2/2019 TAITEILIJAHAASTATTELU Taidetta urheilusta H Ä K K I / A LI N A SI N IV A A R A
Olen maalannut useita vuosia tätä teemaa, vuorotellen futista ja lätkää, joiden ympärillä yhteisö on vahva.” ”Ehkä tulevaisuudessa katseen voi siirtää myös katsomoon ja maalata sen tapahtumia. Jo muutamien vuosien ajan Sinivaaran maalaukset ovat käsitelleet varsin maskuliinisia aihepiirejä, ensin universaalia jalkapalloa ja sittemmin suomalaista kansallisurheilua, jääkiekkoa. Tm-galleriassa Helsingissä to 5.9. Joukkuelajit antavat sommittelulle monia mahdollisuuksia, eikä koko näkymää tarvitse maalata. Maalaus on minulle käsityötä, enkä välttämättä maalaa erityisesti urheilumaalauksia, vaan maalauksia.” Teokset sisältävät fragmentteja tunnistettavista elementeistä: jalkapalloverkosta, siniviivan linjaan asettuneista pelaajista tai häkkikypärän verkosta. ”Aiheet löytyvät usein lähipiiristä ja elämästä ympärilläni, mutta tässä tapauksessa maalaukset käsittelevät sekä perhepiirin harrastusta että jotain minulle täysin vierasta. ”Pidin Höntsy-nimisen näyttelyn Tampereella, joka on tunnetusti jääkiekkokaupunki. Sinne maalasin myös huumorilla – mikä on haasteellista nykytaiteessa – pieniä medaljonginmuotoisia teoksia, joiden lähtökohta oli suora viittaus paikallisjoukkueisiin niiden tunnusvärejä korostaen.” ”Samoin Maali!-näyttelyssä Helsingissä juniorijoukkueet tulivat katsomaan maalauksiani treenien jälkeen, yhdessä. Laaja koulutuspohjani antaisi työvälineitä myös siihen, mutta minua kiinnostaa maalauksen lukusuunta, sen aukeaminen heti. Mitä Alina Sinivaara sanoo ajatuksesta käyttää liikkuvaa kuvaa urheiluaiheissa. Itsekin tanssin, mutta se ei tarjoa minulle kiinnostavaa maalaustaiteellista lähtökohtaa.” Kuopion taidemuseon näyttelyssä esitetään nimenomaan Liikkuvaa muotoa. ”Olen erittäin tyytyväinen näihin julkisiin kokoelmiin pääsystä. Teokset ilmentävät urheilun tunnelmia ja hetkiä. Naistaiteilijana esimerkiksi jääkiekko on lajina kaukana omasta kokemusmaailmastani ja tarjoaa sopivan kontrastin. Hienoa on myös, jos urheiluyleisö liukuu taideyleisöksi, uusille kentille.” T aidemaailma on huomannut Sinivaaran, sillä Valtion kokoelmiin on hankittu yksi hänen teoksistaan. Aivan kuin vastakkaisina pidetyt taide ja urheilu eivät sopisi samaan maalaukseen yhtäaikaisesti. N ykytaiteen traditiosta, erityisesti nykymaalauksesta, löytyy vain harvoja esimerkkejä joukkueurheilusta. Maalaus tarjoaa minulle yhä kiinnostavan ilmaisuvälineen.” Maaria Salo ” Joukkue tarjoaa maalauspinnalle tietynlaisen dynamiikan. 33 TAITEILIJAHAASTATTELU Taidetta urheilusta MAALI(A)! Alina Sinivaara maalaa maskuliinisia lajeja. Haluan haastaa itseäni uudenlaisen maailman edessä, katsella sitä ulkopuolelta. ”Joukkue tarjoaa maalauspinnalle tietynlaisen dynamiikan ja yhdessä tekeminen luo omanlaisensa tunnelman. Urheilukuvastossa on tiettyjä lajeja kuten tanssia, joka on kuvataiteen perinteeseen vakiintunutta. ”Hyvä kysymys. Minusta uusien yleisöjen saaminen on tietysti hienoa ja esimerkiksi Jääkiekkomuseon kanssa on viritelty yhteistyötä.” Sinivaara käsittelee teoksissaan nimenomaan joukkuelajeja, joissa yhteisöllisyys ja fanikulttuuri ovat vahvoja. Alina Sinivaaran teoksia on esillä Kuopion taidemuseossa 25.5.–1.9. Se on myös omalle työlleni täysin vastakkaista, koska työskentelen maalaukseni kanssa yksin. Videon lineaarisuus häiritsee minua, se on eri väline. Taidemaalari Alina Sinivaara (s. Vaikka perheessäni urheillaan, olen mukana siinä omalla tavallani, tarkkailijana.” T aideteollisen korkeakoulun ja Vapaan taidekoulun kasvattina Alina Sinivaara maalaa töitä, jotka ilmentävät esittävän ja ei-esittävän vuoropuhelua ja Vapaan taidekoulun suomaa koloristista vapautuneisuutta. Liike ja dynamiikka synnyttävät maalauksen sen omilla välineillä: muodolla, rytmillä, värillä. Samoin Kuopion taidemuseo hankki Kuplahalli-teoksen, joka on esillä museon Liikkuvat muodot -näyttelyssä. Voipaalan taidekeskuksessa Valkeakoskella 14.9.–10.11.. 1978) todistaa asian olevan toisin: jääkiekko ja jalkapallo toimivat mallikkaasti maalauksen lähtökohtina. Malmitalon galleriassa Helsingissä 29.8.–29.9. ”En halua kuvittaa urheilua, vaan katsoa sitä hetkinä. Usein pikku vinkki katsojalle riittää mieltämään tapahtuman ja tilanteen, jossa ollaan
Hellyttävällä saimaannorpalla museo tavoittelee uutta yleisöä. 34 MUSEO 2/2019 NÄYTTELYARVIO Savonlinnan maakuntamuseon uusi perusnäyttely HISTORIAN JA SAIMAAN LUONNON KOMPROMISSI Historia on joutunut tekemään tilaa Saimaan luonnolle ja luonnonsuojelulle Savonlinnan maakuntamuseon uudessa perusnäyttelyssä. TEKSTI JA KUVAT LAUNO PÄIVÄTIE. Historian harrastajat eivät yksin museota elätä
35 NÄYTTELYARVIO Savonlinnan maakuntamuseon uusi perusnäyttely S avonlinnan maakuntamuseon uusi perusnäyttely peilaa museon vielä hieman haussa olevaa uutta identiteettiä. Koska maakuntamuseo ja Metsähallitus ovat lyöneet hynttyyt yhteen, molemmilla on yhtäläinen oikeus näkyvyyteen luontoja museokeskuksen perusnäyttelyssä. Tietokonenäytöistä koostettu panoraamateatteri edustaa maakuntamuseon uusinta tekniikkaa. M useo-lehti tutustui Riihisaaren perusnäyttelyyn Pyhän Olavin killan puheenjohtaja Timo Auvisen kanssa. < Busdae minullabo. Auvinen tunnustautuu historiafriikiksi, joten hän arvioi näkemäänsä sillä silmällä. Tätä brändiä sille nyt kovasti rakennetaan. < Hellyttävä saimaannorppa on uuden perusnäyttelyn yleisöhoukutin.. Pyhän Olavin killan puheenjohtaja Timo Auvinen keskellä vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa Saimaan luontoa ja Savonlinnan kaupunkia. Kilta lahjoitti Olavinlinnassa ylläpitämänsä museon koko esineistön, noin 6 000–7 000 esinettä, maakuntamuseolle 1980-luvulla museon perustamisvaiheessa. Mutta maakuntamuseo ei olekaan enää pelkkä museo, vaan Riihisaari – Sai maan luontoja museokeskus, johon on sijoitettu myös Savonlinnan matkailupalvelut. Vuonna 1924 perustettu Pyhän Olavin kilta on museon ystäväyhdistys, tavallaan sen äiti. Qui si aut de volorum exped que cum volupiet dus sim quae ” Onko saimaannorppa ottanut liikaa tilaa historialta. Vaikka historiafriikki onkin, Auvinen sanoo ymmärtävänsä, että uutta perusnäyttelyä rakennettaessa on jouduttu tekemään kompromisseja Saimaan historian ja luonnon välillä. "Olen joskus leikilläni sanonut, että puhkaistaan reikä museon seinään, niin siinä meillä on luontonäyttely." Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Ratur. Perustellusti voidaankin kysyä, onko saimaannorppa museoon sukellettuaan ottanut haltuunsa jo liikaa tilaa näyttelyn historialliselta osuudelta. < Museon laivastoon kuuluu maailman vanhin puurunkoinen ja purjehduskuntoinen höyrylotja Mikko, jonka ruorissa on kippari Kari Leinonen. Kymmenkunta vuotta sitten museon kumppaniksi tulleen Metsähallituksen osuus Saimaan sylissä -perusnäyttelyssä on entistä näkyvämpi
Esittely olisi suhteellisen helppo toteuttaa digitauluilla tai esiin vedettävillä seinätauluilla". Sitä vastoin järvimalmista ja sen merkityksestä raudan valmistuksessa näyttely ei kerro. Se on äärimmäisen tärkeä yleisön houkutin niin museolle kuin koko Savonlinnan seudun matkailulle". N äyttelyn uusinta tekniikkaa on Metsähallituksen osuudella oleva useista tietokoneskriineistä rakennettu panoraamakatsomo, jossa katsoja pääsee keskelle Saimaan luontoa eri vuodenaikoina. Mutta ajanjakso 1300-luvulta Pähkinäsaaren rauhasta 1800-luvun lopulle saa Auviselta kritiikkiä. Raja vaikutti monella tavalla ihmisten arkeen. Vaikka se on entiseen näyttelyyn verrattuna melko suppea, se on kuitenkin riittävä. Kuva esittää Olavinlinnaa vuodelta 1875, jolloin linna täytti 400 vuotta. 36 MUSEO 2/2019 NÄYTTELYARVIO Savonlinnan maakuntamuseon uusi perusnäyttely "Ymmärrän hyvin, että Metsähallituksen osuus näyttelyn esillepanossa on näkyvä, onhan se kustantanut pystyttämisestäkin puolet. Vanha ruuhi täällä on, ja soutuveneitä, mutta esimerkiksi purjelotjien esittely puuttuu. Etenkin Auvisen museokäynneillä opastamia ulkomaisia kävijöitä on kiinnostanut tervan polttoa esittävä pienoismalli. > Maakuntamuseo on avannut ovensa 90-vuotiaalle kiekkoseura Savonlinnan Pallokerholle. Sen näyttely sivuaa keskittymällä hyvin pitkälle höyrylaivakauteen. < Tervanpolttoa havainnollistava pienoismalli kiinnostaa erityisesti ulkomaisia museokävijöitä. Riihisaaren uusi perusnäyttely antaa Auvisen mielestä siihen tutustuvalle yleismatkailijalle ihan kelvollisen katsauksen Saimaan ja sen lähiseudun historiaan, luontoon ja luonnonsuojeluun. Summa summarum. Savonlinna oli pitkään idän ja lännen välinen rajakylä tai -kaupunki. Yleisöä kiinnostaa erityisesti projektorilla seinälle heijastettava kuvakavalkadi, jossa Savonlinnan seutu ja sen elämänmeno esittäytyvät maamme itsenäistymisestä lähtien. ” Tämän päivän matkailijat kaipaavat yhden tai korkeintaan kahden tunnin elämyksiä. Potkukelkka näyttelyssä on, mutta reki puuttuu". U uden perusnäyttelyn esihistoriallinen osuus on Auvisen mielestä hyvä. Helmikuussa avattu näyttely on tuonut museoon uutta yleisöä.. "Tuo ajanjakso on seudun historian kannalta merkittävä. Ja onhan saimaannorppa Saimaan historiaa. Siitä ajanjaksosta monet katsojat löytävät tartuntapintaa omaan ja sukunsa historiaan. Esineissä olisi hyvä olla nimilaput, jotta niiden käyttötarkoitus selviäisi nykyajan katsojalle. Ja liikuttiin Saimaalla talvellakin: kalastettiin, pyydystettiin norppia ja rahdattiin tavaraa Pietariin saakka. "Voisiko tuohon mahdollisesti liittää myös pienen seudun historiaa esittelevän katsauksen, jonka kävijä voisi niin halutessaan valita katsottavakseen", Auvinen aprikoi. Tämä osuus olisi näyttelyssä voitu tuoda esille vaikkapa juuri näiden rajamuutosten avulla. Entisaikojen työkalujen ja kotitalouden tarve-esineiden esillepano on näyttelyssä Auvisen mielestä perusteltua. Ne kertovat aikakautensa ihmisen arjesta, elämästä ja työnteosta. Maakuntamuseon erityistehtävänä on aina ollut sisävesiliikenteen perinteen vaaliminen. Näyttelyn vanhin valokuva on postikorttikokoelmassa. "Saimaalla liikuttiin ja elinkeinoja harjoitettiin myös ennen höyrylaivoja. Tuona aikana käytiin parikymmentä suurempaa tai pienempää sotaa ja raja siirtyi useita kertoja. Painopiste on 1950-luvulta 1970-luvulle. Se on pitänyt paikkansa perusnäyttelyssä. Siinä on hänen mielestään näyttelyssä satojen vuosien aukko
Yleisöpohjan laajentamiseksi museon tiloja on otettu lisääntyvästi vaihtuvien ja erikoisnäyttelyjen käyttöön". Hellyttävä saimaannorppa on yleisön mieleen. Juhlavuotensa kunniaksi seura halusi esittäytyä yleisölleen myös kaukalon ulkopuolella. Yleisön houkuttelemiseksi tarvitaan muutakin. Museon vaihtuvassa näyttelyssä esittäytyy marraskuun loppuun saakka kaupungin tunnetuin urheiluseura Savonlinnan Pallokerho eli SaPKo. Riihisaari, Saimaan luontoja museokeskus, Savonlinnan maakuntamuseo savonlinna.fi/riihisaari. Ehkä tunnetuin SaPKon kasvatti on Suomen ensimmäistä MM-kultaa vuonna 1995 voittaneen leijonajoukkueen maalivahti Jarmo Myllys . Ei mikä tahansa kiekkoseura -näyttely peilaa 1929 perustetun urheiluseuran vaiheita tähän päivään saakka. Maakuntamuseoon se varmasti tuo yleisöä, joka ei muuten sinne menisi”, sanoo joukkueenjohtaja Pekka Lindén . ”Meille näyttely maakuntamuseossa on kunnia-asia. PERINTEIKÄS KIEKKOSEURA PÄÄSI MUSEOON S avonlinnan maakuntamuseo on avannut ovensa poikkeuksellisesti nyt myös urheilulle. "Pelkkä historiasta ja perinteistä kiinnostunut yleisö ei riitä ylläpitämään museoiden toimintaa. "Tosiasia on, että tämän päivän matkailijat kaipaavat yhden tai korkeintaan kahden tunnin elämyksiä. Jääkiekkopiireissä SaPKo tunnetaan kasvattajaseurana, jonka riveistä on lähtenyt useita pelaajia muun muassa NHL-kaukaloihin. Muun muassa hänen mitalinsa ovat esillä näyttelyssä. Menestyksekkäänä jääkiekkoseurana tunnettu SaPKo täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Luonto-osuus on syönyt tilaa historialta, mutta sen Auvinen sanoo ymmärtävänsä. 37 NÄYTTELYARVIO Savonlinnan maakuntamuseon uusi perusnäyttely Metsähallituksen luontopalvelujen osuus on näkyvä, mutta niin on ollut myös sen rahoitus. Näyttely on avoinna 3.11.2019 asti. ” Xxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxxx. Kun ennen mentiin yhtenä päivänä museoon, toisena laivaristeilylle ja kolmantena Olavinlinnaan, nykymatkailijat haluavat kokea kaiken tämän yhden päivän aikana", Auvinen miettii
MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Kansallismuseon näyttely päättyi juhlavuoden myötä, mutta sen kuvista koottu kirja jatkaa elämäänsä ja ansaitsee tulla nähdyksi. JUKKA NAARANLAHTI 100-VUOTIAS MONIÄÄNINEN SUOMI H IS TO R IA N K U VA KO KO EL M A / M U SE O V IR A ST O. Julkinen ja kätketty Suomi on kaunistelematon kuvakertomus 100-vuotiaasta Suomesta
Esillä olleet kuvat koottiin Museoviraston Kuvakokoelmista. Syynä on voinut olla joko itsesensuuri tai Neuvostoliiton luoma paine. Vaikutelma saa uusia sävyjä, kun aikalaistekstissä kerrotaan rotuoppijärjestelmille tyypillisellä pikkutarkkuudella Nurmen rotuihanteita ilmentävästä vartalosta. Mies, joka oli varhaisen suomalaisen äärioikeistolaisuuden suunnannäyttäjä. Karnevalisoidun väkivallan kohteena on Mäntsälän kapinan jälkimainingeissa tutkintavankeuteen määrätty Vihtori Kosola , Lapuan liikkeen keulakuva. Näyttelyyn liittyvä, samanniminen kirja valittiin vuonna 2018 Vuoden museojulkaisuksi. < Säädyttömyyttä hipovaan asuun verhoutunut juoksija Paavo Nurmi toteuttaa harjoitusohjelmaansa. Esimerkiksi Ylen näyttelyarviossa kiinnitettiin huomiota erityisesti niihin kuviin, joista virallisessa Suomessa on haluttu vaieta. Polarisoitumista ja ääriajattelua on Suomessa ollut koko valtion olemassaolon ajan – ja toisaalta 30-luvullakin siihen viimeistään pakon edessä reagoitiin. Siinä porukka, joka oli vastuussa muilutuksista ja valmis vallankumoukseen, leikkii väkivallalla.” Jos kuva on ollut monitulkintainen jo omana aikanaan, historiallinen perspektiivi lisää siihen vielä uusia merkityksiä. Julkinen ja kätketty Suomi -näyttelyn ja siihen liittyvän kirjan kokoamiseen osallistunut intendentti Hannu Häkkinen (Historian kuvakokoelma) nostaa kuvan esiin kaikkien kirjan ja näyttelyn kuvien joukosta: ”Kuva on lavastettu ja se on Lapuan liikkeen jäsenten itsensä ottama. ”Kuva on lavastettu ja se on Lapuan liikkeen jäsenten itsensä ottama.” H IS TO R IA N K U VA KO KO EL M A / M U SE O V IR A ST O. KUVAT JA KIRJAT Museojulkaisujen parhaat 39 M ies poseeraa nahkavyö kädessä lyöntiin valmistautuneena. Voisi sanoa, että se on melkeinpä metakuva. J ulkinen ja kätketty Suomi -näyttely oli nähtävissä Kansallismuseossa kesäkuusta 2017 tammikuuhun 2018 osana Suomi 100 -juhlavuotta. Monet kuvista ovat ennennäkemättömiä, mikä lisää niiden kiinnostavuutta. Liioiteltu elekieli tuo mieleen Buster Keatonin mykkäfilmit. Mäntsälän kapina ei koskaan roihahtanut ilmiliekkeihin ja Lapuan Liike ry lakkautettiin. Aarno Tavaila ja Vihtori Kosola Turun lääninvankilassa 1932
Vaikutelma saa uusia sävyjä, kun kuvien yhteyteen liitetyssä aikalaistekstissä kerrotaan rotuoppijärjestelmille tyypillisellä pikkutarkkuudella Nurmen rotuihanteita ilmentävästä vartalosta. Historia nimittäin harvoin on. Kuvien kohde määrittää niiden sisällön. 40 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Ensivilkaisulta tahattoman koomiseltakin vaikuttavassa kuvasarjassa säädyttömyyttä hipovaan asuun verhoutunut Paavo Nurm i toteuttaa harjoitusohjelmaansa. ”Kyse on tosiasioiden tunnistamisesta ja niiden tunnustamisesta, mikä auttaa ymmärtämään sekä nykyhetkeä että historiaa. Virallisessa suomalaisuuden eetoksessa juhlistetaan katajaisen kansan nousua moderniksi yhteiskunnaksi ja teknologiateollisuuden kärkimaaksi. Hyvä niin. E SA PY YS A LO / PR E SS FO TO -Z EE LA N D / JO K A / M U SE O V IR A ST O. On tataareita, evakkoja ja sotalapsia. Kuvat, jotka kertovat tarinaa tuon suuren kertomuksen ohitse ja sivusta, korostavat Suomen ja sen vaiheiden moninaisuutta. MUSEO 2/2019 Onkin totta, että kaikki kuvat eivät ole salonkikelpoisia. Nuori kansakunta etsi identiteettiä ja olemassaolon oikeutusta myös rodullisesta erityisyydestä. ”Aikalaistekstejä on käytetty mahdollisimman paljon. Merkitykset muodostuvat kuvien ja kuvatekstien kokonaisuudesta. I nhimillisten kauheuksien, kuten sodan tai teloitusten, visuaalinen dokumentointi on väistämättä shokeeraavaa. Vastaavat ajatuskulut olivat surullisen kuuluisin seurauksin yleisiä koko Euroopassa. Maamme historia on täynnä tarinoita, jotka ansaitsevat tulla kerrotuiksi, ihmisiä, jotka ansaitsevat tulla nähdyksi. Kansakunnan on kyettävä käsittelemään myös kipupisteitään”, Häkkinen toteaa. Omaan aikaan sijoittaminen ei tietenkään tee Nurmen puhtaiden rotupiirteiden erittelystä ongelmatonta, mutta antaa sille selityksen. Usein sisällöltään tavallisemmat, mutta ideologialtaan kyseenalaiset kuvat häiritsevät kuitenkin eniten. Se, mikä näyttäytyy nyt sopimattomana, on voinut toisena aikana olla normaalia”, Häkkinen tiivistää. Lottia, hevoskauppiaita ja maanviljelijöitä. Museoviraston tai ylipäätään museoiden vahvuus näyttelyjen järjestäjänä on, että voimme kontekstualisoida kuvat, liittää ne historialliseen asiayhteyteen. Koijärvi-liikkeen ympäristöaktivistit vastustavat Koijärven kuivaamista huhtikuussa 1979. On myös muistettava historiallinen perspektiivi. Voittajia ja voitettuja
Esimerkiksi koulutuksesta leikkaaminen tuntuu historian valossa kestämättömältä”, lisää näyttelyn vastaava kuraattori ja kirjan teematekstien kirjoittaja, intendentti Inkamaija Iitiä (Journalistinen kuva-arkisto). Moniäänisyyden ja historian kulkuun elimellisesti kuuluvan dialektiikan esittäKiertokoulun oppilaita Sallassa 1938. 41 miseen ilmaisuvoimaiset valokuvat soveltuvat kuitenkin erittäin hyvin. Halusimme muistuttaa suomalaisuuden perinnöstä ja hyvinvointivaltion kulmakivistä. ”Kuvien valintaan vaikutti myös tämän hetken poliittinen ilmapiiri. Historian tapahtumat eivät muutu, kerrotaanpa ne sanoin tai kuvin. Kuva on aina tiivis. KUVAT JA KIRJAT Museojulkaisujen parhaat V aikka Julkinen ja kätketty Suomi paljastaa myös sen, mikä on joskus haluttu peittää, on teos yhtä lailla – ja ennen kaikkea – kunnianosoitus Suomelle. Niin ikään kirjan ja näyttelyn kokoamisessa mukana ollut intendentti Jaana Onatsu (Kansatieteen kuvakokoelma) kertoo, että häntä puhutteli erityisesti 1930-luvulta oleva sallalaisen koulun luokkahuoneesta otettu kuva. Hyvä koulutustaso ja tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien järjestäminen on yksi Suomen kansallisista ylpeydenaiheista. Sen lisäksi että teoksen kuvia voi katsoa historian pysäytyskuvina, niitä voi ihastella myös laadukkaina, esteettisinä valokuvina. JU K K A N A A R A N LA H TI U U N O PE LT O N IE M I / K A N SA TIE TE EN K U VA KO KO EL M AT / M U SE O V IR A ST O
Vielä aikuisenakin Särestöniemi muisteli tuota hienoa lahjaa. ”Erityistä oli se, että Särestöniemen luovuutta ja erilaisuutta ei tukahdutettu. lien ideoiden maata, jossa elämä eteni luovasti luovien. Jokea hän piti veljenään ja eläimiä ystävinään. Seitsenpäisen lapsikatraan kuopus oli omaa maataan – vilsiirron. ”Reidar käytti luovuuttaan monella tavalla. ”Särestöniemen tila oli pitkälti omavarainen, joten tekemistä olisi riittänyt kaikille aina karjanhoidosta metsätöihin, viljelyyn ja kalastukseen asti. Hoksattuaan Reidarin lahjat ja luovuuden opettaja teki käänteentekevän SÄ R E ST Ö N IE M IM U SE O. MARIA PALDANIUS ”J os pistät minut lukemaan, heitän tämän sinun päälle!” meuhkasi pikku-Reidar hei lutellen käärmettä kepin nokassa. Ja joskus vähän myös pilkkanaan. Särestöniemi). Taisi kiertokoulun opettaja ymmärtää, ettei tuosta jääräpäästä saisi lukumiestä pakottamallakaan. Lapsena hän saattoi viedä pässin aitan katolle ihan vaan seuratak< Taiteilija Reidar Särestöniemi kotitilallaan Kittilän Kaukosen kylässä. Mutta tiedetään, että ainakin yhden kerran Matti sai Reidarin metsätöihin lupaamalla, että tulot käytetään Pariisiin suuntautuvan opintomatkan kustannuksiin.” K ittilässä Kaukosen kylässä sijaitseva kotitila tarjosi otollisen maaperän luovuudelle. Sen tiesivät myös vanhemmat, Alma ja Matti Kaukonen (myöh. Hän antoi pojalle vesivärit kotiin vietäväksi. Mutta Reidarilla se meni piirtelyksi”, suvun kotitilalla toimivan Särestöniemi-museon museosihteeri Raija Kulppi naurahtaa. 42 MUSEO 2/2019 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tuhat tarinaa taiteilijan maailmasta AIKANSA EKSOOTTINEN LINTU Värien ruhtinaaksi ja Pohjoisen Picassoksi kutsuttu Reidar Särestöniemi (1925–1981) oli aikansa merkittävin lappilainen taiteilija ja suuri luonnon ystävä, jonka töissä huurrekoivikot kimaltavat, karhut ja ilvekset syleilevät toisiaan ja kummat kukat kukkivat yössä. Vanhaa peräpohjalaista rakennusperinnettä edustavan, 1870-luvulla rakennetun kotipirtin ympärillä avautuva arktinen luonto edusti Reidar Särestöniemen sielunmaisemaa parhaimmillaan. Isänsäkin sanoi, että Reidar nyt vaan on laisensa
Siitä kertoo myös Ounasjoen törmällä, museorakennuksen, gallerian, uuden ateljeen sekä vanhan Särestön takana, sijaitseva koirien hautausmaa. Tuskin jäi yhdeltäkään kittiläläiseltä huomaamatta, kun taiteilijaneron maineen vuosien saatossa saavuttanut, isolla egolla varustettu herra kulki pitkin tienoota bernhardilaisja rottweilerlaumoineen ihailua ja ihmetystä kylväen. Reidar Särestöniemi, Ounasjoen aallot, 1975, öljy.. ”Koirat nukkuivat oikeassa sängyssä ja saivat parasta mahdollista muonaa. Tai rakentaa niityn reunaan pesän leikkiäkseen lintua, joka suojelee pesää vihollisilta.” Eläinrakkaus määritti Särestöniemen koko elämää. 43 seen, miten se pääsisi sieltä alas. Perheen onneksi syrjäisellä paikalla sijainnut kotitila säästyi Lapin sodan tuhoilta ja perhe pääsi palaamaan evakosta kotiin. Eräänkin kerran taiteilija varasi Kittilän Kantakrouvista itselleen pöydän ja koirilleen oman huoneen ja sisäfileetä”, Kulppi muistaa. Sittemmin taiteilijan tie vei Suomen Taideakatemian kautta Leningradin Ilja Repin -instituuttiin, mikä pohjusti edessä olevaa nousukiitoa. Teoksissa esiintyvät eläinhahmot, kuten toisiaan syleilevät karhu ja ilves sekä rannalla rakastuneina pötköttävät hylkeet, ilmentävät tiettävästi taiteilijan alter egoa. Tai kuten ARTO LIITI / SÄRESTÖNIEMI-MUSEO hän itse ilmaisi: ”Maalauksissani olen vain minä itse. Niissä on minun onneni ja tuskani, minun täyttymätön kaipuuni, koko elämäni.” S ärestöniemen luovuuden vimma katkesi toiseen maailmansotaan, jolloin hän joutui rintamalle. Eläimet pääsivät kunniapaikalle myös taiteessa
44 MUSEO 2/2019 Ensimmäinen, vuonna 1959 Helsingissä pidetty yksityisnäyttely oli sanalla sanoen menestys. ”Sen myötä Särestöniemi nousi taiteenkeräilijöiden ja kulttuurieliitin tietoisuuteen – myöhemmin myös maailmanlaajuisesti.” 1960-luvulla alkaneen nousukiidon myötä Särestöniemi alkoi tehdä maailmanmatkoja ammentaakseen inspiraatiota taiteelleen. Vuonna 1977 ateljee paloi sähköoikosulun aiheuttamassa tulipalossa. Onni ei kuitenkaan kestänyt. ARTO LIITI / SÄRESTÖNIEMI-MUSEO. Tulipalo oli kuin viimeinen pisara monien peräkkäisten Reidar Särestöniemi, Kullerojänkä, 1970-luku, öljy. Myös taiteen tekeminen muutti muotoaan: siihen saakka hän oli työskennellyt pirtissä, mutta nyt oikean ateljeen rakentaminen tuli mahdolliseksi. Liekit veivät monien maalausten lisäksi myös taidetarvikkeet, matkamuistot, taidekirjaston ja päiväkirjat. Ounasjoen rantaan vuonna 1965 kohonneessa ateljeessa syntyi valtaosa tuotannosta
Sen osoittavat muun muassa hänen teostensa pohjalta tehdyt muotiluomukset, joiden tiimoilta Haló-vaatemerkki ja museo tekevät tiivistä yhteistyötä. Huipulle päästyään hän huomasi sieltä avautuvan upean tunturimaiseman ja päätti, että siitä olisi tuleva uuden ateljeekodin paikka. Kekkonen myönsi Särestöniemelle taiteilijaprofessorin arvonimen vuonna 1974 ja osti hänen 45 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tuhat tarinaa taiteilijan maailmasta menetysten arkkuun: Särestöniemen äiti oli nukkunut pois vuonna 1973 ja isä vuonna 1974. R eidar Särestöniemeä on kuvailtu niin Pohjolan Picassoksi, värien ruhtinaaksi kuin eksoottiseksi linnuksi, joka jätti varjoonsa koko 1960–1970-lukuisen aikalaistaiteen. M A R IA PA LD A N IU S. Vuonna 1972 valmistuneen galleriarakennuksen saunassa ehtivät hikoilla ja uima-altaassa pulikoida niin maaherrat kuin ministeritkin. Särestöniemi menehtyi ateljeessaan vuonna 1981 vain 56-vuotiaana. Taiteilija oli supliikki seuramies, joka nautti vieraiden viihdyttämisestä. Hän oli ystävällinen ja vieraanvarainen ihminen ja kaikki olivat tervetulleita Särestöön”, Kulppi korostaa. Mutta herää kysymys: miten Reidar onnistui tekemään taidetta kaikelta vieraiden kestitykseltään. Mutta persoonallakin oli osuutta asiaan. Kaikkia töitä yhdistää kuitenkin yksi asia: rakkaus Lappiin. Reidar tarvitsi täydellisen rauhan voidakseen työskennellä. Eräänä päivänä surun murtama taiteilija käveli Särestön rinteeseen raivatulla ohrapellolla. Siitä kertoo muun muassa seinällä oleva kuva Reidar Särestöniemestä ja presidentti Urho Kekkosesta löylyä heittämässä. Särestö oli siihen täydellinen paikka.” Särestöniemi-museo Särestöntie 880, Kaukonen, Kittilä sarestoniemimuseo.com Reidar Särestöniemen muisto elää Särestöniemen perheen kotitilalla tänäkin päivänä. Saunomisesta tuli visiittien kohokohta. ”Reidar oli seuramies, mutta maalatessaan hän eristäytyi täysin. Särestössä ravasi porukkaa aina toimittajista silmäätekeviin. Vuonna 1978 valmistunut ateljee ehti palvella taiteilijaa parin vuoden päivät. öljyvärimaalaukset loistavat värikylläisyydellään, ovat 1950-luvun maalaukset ja grafiikkatyöt pienempiä ja maltillisempia. Kuvassa vaatteita esittelemässä museon amanuenssi Taru Tuomisto, museosihteeri Raija Kulppi sekä museonjohtaja Tuija Alariesto. Tuotannossa erottuvat aikakausien syklit: siinä missä tunnetuimmat, 1960ja 1970-luvuille ajoittuvat suuret taulujaan monien muiden merkkihenkilöiden tapaan. ”Hänen menestyksensä perustuu ennen kaikkea vahvoilla väreillä toteutettuihin Lappi-aiheisiin. Hän irrotti jopa puhelinpistokkeet ja vannotti, että kukaan ei saisi tulla häiritsemään. Hänen taiteelleen ominaisen väriloiston, taiteen genrejen sekoittumisen ja kokeilevan impulsiivisuuden rinnalla kaikki muu näytti lattealta ja kesyltä
Tyylilajinsa Palsa nimesi ”fantastiseksi realismiksi”. Kohde vetää puoleensa Palsa-faneja aina ulkomaita myöten. Palsan taide on aika suomalaista ja moni löytää sieltä yhtymäkohtia omaan elämäänsä.” Maria Paldanius Palsa-museo Kivitie 14, Kittilä kittila.fi/palsa-museo A R TO LI IT I / SÄ R E ST Ö N IE M IM U SE O. Nyt hänellä on jo paljon hard core-faneja”, Palsa-museon oppaanakin toiminut Tuomisto naurahtaa. Siinä missä Särestöniemi niitti maailmanlaajuista menestystä värikylläisillä, Lappi-aiheisilla teoksillaan, rypi Palsa itsesäälin syövereissä eläen todeksi kärsivän taiteilijan myyttiä ja kuvaten kaikkea muuta kuin luontomaisemia: teokset tihkuivat kuolemaa, seksuaalisuutta, viinaa ja väkivaltaa. ”Heillä oli paljon yhteistä. Mutta siihen yhtäläisyydet sitten jäävät. Erityisen mielenkiintoiseksi asian tekee se, että kyseiset taiteilijat elivät ja vaikuttivat suurilta osin samalla aikakaudella, tunsivat toisensa ja maalasivat erään yhteisen tuttavansa myös tauluihinsa. Mukan kanssa, joka löytyykin molempien teoksista”, Tuomisto listaa. Vuonna 2013 perustettu, Kittilän keskustassa modernin asuinalueen ytimessä sijaitseva Palsa-museo käsittää Palsan kotitalon ja Getsemane-nimisen ateljeen. Mutta se johtui todennäköisesti siitä, että Särestöniemi oli jo menestynyt siinä missä Palsa halusi menestyä. Molemmat olivat korkeakoulutettuja ammattitaiteilijoita, jotka haastoivat taiteen rajoja, ottivat töillään kantaa ja saivat kritiikkiä osakseen. Hän halusi näkyä ja kuulua ja kirjoitti päiväkirjansakin julkisiksi. Kaikessa rumuudessaan, riettaudessaan ja ronskiudessaan Palsan taide kiinnostaa. Palsan suosio kasvoi vasta postuumisti. He kokivat hengenheimolaisuutta kirjailija ja taidemaalari Timo K. Niihin moni on samaistunut, samoin kuin hänen taiteeseensa. ”Palsa ei halunnut peitellä mitään eikä välittänyt siitä, mitä ihmiset hänestä ajattelevat. 46 MUSEO 2/2019 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tuhat tarinaa taiteilijan maailmasta MUSEOMATKAAJAN ROAD TRIP KITTILÄN FANTASTINEN REALISTI S ärestöniemi -museon amanuenssi Taru Tuo misto pitää hauskana sattumana sitä, että Kittilän kokoisesta kunnasta löytyy kahden nimekkään lappilaistaiteilijan kotimuseot, joiden rakennukset selvisivät myös Lapin sodasta ehjin nahoin. ”Toisaalta on yllättävää, etteivät he olleet enemmän tekemisissä. Kyseessä ovat ketkäs muut kuin Reidar Särestöniemi ja Kalervo Palsa (1947–1987)
TÄYTTÄ LAUKKAA NUUTAJÄRVELTÄ LIESJÄRVELLE E Designmuseo Nuutajärvi F Alpo Jaakolan patsaspuisto G Suomen hevosurheilumuseo H Forssan museo I Korteniemen perinnetila 3. PÄIVI VON RABENAU B N S R IS TO H Ä M Ä LÄ IN EN / K A N SA LL IS M U SE O JE N N I H Ö Ö K / SA LM EL A N TA ID EM U SE O JA R K KO KU IR I / KO LIN LU O N TO K E SK U S U K KO. Valitse kesämatkallesi kutkuttava kiertotie Museo-lehden neljästä vaihtoehdosta. KULTTUURIMAISEMAA MALMGÅRDISTA MÄNTYHARJULLE J Malmgårdin kartanolinna K Ankkapurhan kulttuuripuisto L Vuohijärven luontoja kulttuuritalo M Verlan tehdasmuseo N Taidekeskus Salmela 1. TURKU HELSINKI KOUVOLA E F G H I 2. HEINÄVEDELTÄ LIEKSAAN, MAAN ALLE JA VAARAN HUIPULLE O Ronttopuisto P Varistaipaleen kanavamuseo Q Valamon luostari R Outokummun kaivosmuseo S Kolin luontokeskus Ukko 4. LÄPI PIHOJEN JA PUUTARHOJEN MASKUSTA SEILIIN A Kaiturin tila B Louhisaaren kartano C Kultarannan puutarha D Seili A B D C J K M N JOENSUU KUOPIO Q R S O L P MUSEO-LEHTI MATKAILEE Kotimaan museot kesälomareittien varrella MUSEOMATKAAJAN ROAD TRIP Kesäreiteillä kurvataan lammasjoogaan, myrkky puutarhaan, presidentin pihaan ja taide näyttelyihin
LÄPI PIHOJEN JA PUUTARHOJEN MASKUSTA SEILIIN Kaiturin tila Tilan emäntä tutustuttaa opastetuilla kierroksilla toiminnassa olevan maatilan elämään ja eläimiin 400 vuotta vanhalla tilalla, joka tarjoaa lukulehmätoimintaa, runoretriittejä lehmien seurassa ja rentoutusta lammasjoogassa. Louhisaarentie 244, Askainen kansallismuseo.fi/louhisaari Kultarannan puutarha Tasavallan presidentin kesäasunnon muotopuutarhan istutuksiin, suihkulähteisiin ja paviljonkeihin voi tutustua omatoimisesti tai opastuksilla. visitseili.fi MAJOITUSVINKKI Seilin saarella voi yöpyä. 48 MUSEO 2/2019 vanhoista puutarhoista. Mannerheim syntyi Louhisaaren linnassa 4. G. Yhteysalukset Turusta, Hangosta ja Nauvosta. Nälkänummentie 19, Masku kaiturintila.fi Louhisaaren kartano Flemingin aatelissuvun 1600-luvulla rakennuttamaa linnaa ovat asuttaneet myös Mannerheimit – presidentti C. Marsalkan vanhaan leikkimökkiin voi kurkistaa kartanon hyötypuutarhan kupeessa. Jos Lars Sonckin suunnitteleman graniittilinnan tornissa liehuu lippu, on presidenttikin paikalla. 2–4 hengen huoneita löytyy esimerkiksi Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan pystytetystä päällysmiehen virkatalosta. Kartanon englantilainen maisemapuisto johdattaa vilvoittaville lehtikujille, hedelmäpuutarha kypsyttää omenasatoa ja lääkeja hyötykasveja versoava Myrkkypuutarha esittelee historian kuuluisimmat myrkkykasvit. Alue toimi mielisairaalana lepran kadottua Suomesta 1700-luvulla. Saariston Perinnetapahtuma, Naantali • 26.9.–2.11. 1. Elävä museopuutarha esittelee museokokoelmanaan 1700-luvun tyypillisimmät kasvit, joiden kanta on kerätty JO U N I M A R JA M Ä K I / K A N SA LL IS M U SE O. TAPAHTUMIA • 15.7. E. Louhisaaren kartanon kummituskierrokset, Askainen Flemingin aatelissuvun 1600-luvulla rakennuttamaa Louhisaaren kartanoa ovat asuttaneet myös Mannerheimit. Unikeonpäivät, Naantali • 3.8. Entinen mielisairaalarakennus ja Seilin museokirkko ovat yleisölle avoimia. kesäkuuta 1867. Seili 400 – hospitaalin neljäsataavuotisjuhlat, Seili • 26.–28.7. Kordelininkatu 1, Naantali visitnaantali.com Seili Tartuntavaaran vuoksi saareen 1600-luvulla perustettuun hospitaaliin sijoitettiin spitaalisia
Aura-Pirkkatie 84, Loimaa loimaantaidemuseo.fi/nayttelyt/alpo-jaakolan-patsaspuisto/ Suomen hevosurheilumuseo Vanha viljamakasiini kätkee vain osan museon aarteista. TAPAHTUMIA • 15.6. Alakerran gallerian näyttelyt vaihtuvat kuukausittain. Museoidulla tehtaan työntekijöiden asuinalueella Ronttismäellä järjestetään maksutonta tehtaalaisjoogaa. Kävelyreittien varrelta löytyy suojeltua rakennuskantaa ja merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Wahreninkatu 12, Forssa forssanmuseo.fi Korteniemen perinnetila Maksuton aikamatka sadan vuoden takaiseen pihapiiriin, jossa ruis vielä niitetään viikatteella ja kuivataan kuhilailla. Kesämökkiläisravit, Forssan Pilvenmäki • 4.8. Veistoshuoneena toiminut Loimaan entinen ruumiinleikkaushuone palvelee nyt kesäkahvilana. Tarja Halosen tamman Ypäjä Tarjan ja Sauli Niinistön tamman Ypäjä Juulian lisäksi tallialuetta ympäröivillä hakamailla laiduntaa 250 hevosta kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Lasivitriini-tapahtuma, Nuutajärven Lasikylä 2. Siittolanmäen talleissa asuvat presidenttien nimikkohevoset. Lasikylän pajoissa voi tavata taiteilijoita, seurata työnäytöksiä ja tehdä uniikkeja löytöjä. Nuutajärvi-päivä, Nuutajärven Lasikylä • 19.7. TÄYTTÄ LAUKKAA NUUTAJÄRVELTÄ LIESJÄRVELLE Designmuseo Nuutajärvi Nuutajärven lasimuseo Prykäri on Kaj Franckin suunnittelema kokonaistaideteos. Korteniementie 270, Liesjärvi luontoon.fi/korteniemi > Suomen hevosurheilumuseossa Ypäjällä laiduntaa 250 hevosta kesäkuun alusta syyskuun loppuun. 49 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Kotimaan museot kesälomareittien varrella Forssan museo Kuinka Forssa-nimisen kehräämön ympärille kasvoi kokonainen kirjavan kankaan kaupunki. Metsähallituksen ylläpitämällä tilalla käyskentelevät suomalaisten alkuperäisrotujen kotieläimet. Kerhotie 11, Ypäjä hevosurheilumuseo.fi SU O M EN H E VO SU R H EIL U M U SE O. Pruukinraitti 15, Nuutajärvi nuutajarvi.fi/kyla/lasimuseo-prykari Alpo Jaakolan patsaspuisto Loimaan shamaanina tunnetun taiteilijan jätelaudasta valmistamat teokset ovat ajan saatossa kasvaneet yhteen metsän kanssa. Ypä jän hevosopiston alueelta löytyy hevosveistostaiteen mestarin Emil Ce dercreutzin veistos Ystäväni nummella sekä Mannerheimin viimeisen ratsun, Käthyn, hauta. Nuorten hevosten festivaali, Ypäjän Hevosopisto • 24.8. Taidekokoelman helmiä voi ihailla lounastaessaan 1930-luvun varuskuntaruokalassa. MAJOITUSVINKKI Yövy Nuutajärven Lasikylän kylähotellissa tai kävelymatkan päässä Rauhalan mökeissä, joista pääsee uimaan ja saunomaan. Kotona odottavaa lasisarjaa voi kartuttaa Iittala Outletissa. Harrasteautotapahtuma Pick-Nick, Forssan Pilvenmäki • 15.–18.8
Selviätkö ulos Anjalan kartanon pakohuonepelistä. > Kolin luontokeskus Ukko esittelee kansallismaisemaa ja tarjoaa niin vaihtuvia näyttelyitä kuin retkeilyneuvontaakin. KULTTUURIMAISEMAA MALMGÅRDISTA MÄNTYHARJULLE teollisuusmuseo. Tehdasalueella voi piipahtaa käsityö-, vintageja viinipuoteihin. Wiipurintien markkinat, Kouvolan Kasarminmäki • 24.8. Kuvanveistäjä Laila Pullisen teosten ja taidemaalari Rafael Wardin uuden tuotannon lisäksi mukana on Salmelan nuoriksi taitelijoiksi nimitettyjä taiteilijoita. Juhlanäyttelyn nuori taiteilija Jasmina Ijäs (s. Bongaa myös 7000 vuotta vanha, punavärillä tehty kalliomaalaus Verlankosken kallioseinässä. Vanhan tehdasalueen kuohuvan kosken partaalla kohoaa Ankkapurhan JE N N I H Ö Ö K / TA ID EK E SK U S SA LM EL A. Taimipäivä Mustilan Arboretumissa, Elimäki < Kesäkonserteistaan tunnettu Taidekeskus Salmela täyttää 30 vuotta. 1990) ihastuttaa geometrisilla luontomaalauksilla. TAPAHTUMIA • 14.–15.6. Malmgårdin kartanolinna Herra kreivi kutsuu vieraat kotiinsa ja vetää kesäisin linnakierroksia 1880-luvun kartanolinnassaan. Kymi GP – Kansainvälinen ravitapahtuma, Kouvolan ravirata • 12.7.–11.8. Ankkapurhantie 15, Anjala nuorisokeskusanjala.fi/kulttuuripuisto citynomadi.com • regames.fi Vuohijärven luontoja kulttuuritalo 1960-luvun moderni kirkko muuntautui vuonna 2015 näyttelytilaksi, jonka kesänäyttelyt sykähdyttävät luontokuvillaan. 50 MUSEO 2/2019 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Kotimaan museot kesälomareittien varrella 3. Kartanon puodin herkulliseen valikoimaan kuuluu harvinaisia muinaisviljatuotteita. Malmgård 47, Malmgård malmgard.fi Ankkapurhan kulttuuripuisto Kymijoen rannat yhdistävän kulttuuripuiston alueella opastaa ilmainen Citynomadi-sovellus, joka johdattaa myös Alvar Aallon suunnitteleman Anjalan paperitehtaan arkkitehtuurikierrokselle. Jukka Kuoppamäki , Danny , Katri Helena ja Eppu Normaali . Verlantie 295, Verla verla.fi/museo Taidekeskus Salmela Kesäkonserteistaan tunnettu Taidekeskus Salmela täyttää 30 vuotta ja luvassa on entistä laajempi konserttiohjelmisto sekä juhlanäyttely, joka nostaa esille Salmelan perustajataiteilijoita. Panimoesittelyssä maistellaan Malmgårdin Panimon oluita, jotka valmistetaan oman pellon perinneviljasta. Näkkimistöntie 1, Vuohijärvi kulttuurivuohijarvi.fi Verlan tehdasmuseo Verlan kulttuurihistoriallisesti merkittävä teollisuusmiljöö on yksi Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta. Juhlavuoden kunniaksi Salmelan puistonäyttämö laajentuu isojen orkestereiden estradiksi, jolla nähdään tänä kesänä mm. Mäntyharjuntie 25, Mäntyharju taidekeskussalmela.fi MAJOITUSVINKKI Verlassa voi yöpyä puusta roikkuvassa teltassa, puumökissä kosken alajuoksulla, hirsikämpässä niemennokassa tai lentojätkiä majoittaneessa uittotuvassa kalliomaalauskalliolla. Asuntomessut Kouvolassa, Korian Pioneeripuisto • 3.–4.8. Putiikissa kaiverrutetun rakkauslukon voi kiinnittää Rakkauspuistossa kuvanveistäjä Heikki Häiväojan veistokseen Koivu ja tähti. 1990) ihastuttaa geometrisilla luontomaalauksilla. Kesän 2019 nuori taiteilija Jasmina Ijäs (s
Kaivosfestivaali, Outokumpu Ronttopuisto Lintulan luostarin liepeillä sijaitseva persoonallinen patsaspuisto on mieluisa taukopaikka lapsille ja aikuisille. 51 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Pihalta voi valita polun nuotiopaikalle, reippailureiteille ja Ukko-Kolin näköalatasanteelle tai maisemahissin Pielisen rantaan. Kuinka kauan luulet kestäneen kaivaa kanava lapiolla hartiavoimin. Valamontie 42, Uusi-Valamo valamo.fi Outokummun kaivosmuseo Sukella 50 metrin syvyyteen 277 metriä pitkässä museotunnelissa. HEINÄVEDELTÄ LIEKSAAN, MAAN ALLE JA VAARAN HUIPULLE Valamon luostari Ortodoksiseen munkkiluostariin kutsuu kiireettömyys, kansainvälinen ikoninäyttely, kotimaisten lähiviinien viinimyymälä sekä heinäkuussa katettava Valamolainen teepöytä. Kanavasoutu, Heinävesi • 27.–28.7. TAPAHTUMIA • 26.–30.6. Rantakävelyn lomassa voi vierailla museorakennuksissa, joiden näyttelyt kertovat kanavan vaiheista. Luostaritie 78, Heinävesi avoimetpuutarhat.fi/puutarhat/ronttopuisto Varistaipaleen kanavamuseo Reilun kilometrin pituinen Varistaipaleen kanava on Suomen ainoa nelisulkuinen kanava. Voit myös ilmoittautua viikoksi tai kahdeksi vapaaehtoistyöhön vaikkapa sadonkorjuuseen. 4. Ristisaatto Lintulan luostariin, Valamon luostari • 19.–21.7. Kesänäyttelyinä nähdään muun muassa Tuula Lappalaisen Taivaan ja veden välillä, joka on maalaustaidetta, runoutta ja musiikkia yhdistelevä akustis-visuaalinen vaellus Suomen luonnossa. Ylä-Kolintie 39, Lieksa luontoon.fi/kolinluontokeskus MAJOITUSVINKKI Valamon luostari majoittaa matkalaisia. Heinäveden musiikkipäivät, Heinävesi • 11.7. Kaivosalueelta löytyy myös Lasten kaivos -teemapuisto. Valittavana on eritasoisia huoneita luostarihotellista askeettiseen vierasmajaan, joka aiemmin palveli kartanon kärryliiterinä. Maan aarteet -kivinäyttelyssä häikäisevät rubiinit ja kullan kimallus, isojen koneiden näyttelyssä kaivosyhtiön vanha paloauto ja räjähdysajoneuvo. Outokummun vanhat talot, Outokumpu • 6.–8.9. Cafe Sauruksen luonnontilainen piha-alue on pikkumatkailijoiden satumetsä, jonka hiekkalaatikolle on kariutunut oikea vene. Kaivosmiehenpolku 2, Outokumpu vanhakaivos.com Kolin luontokeskus Ukko Luontokeskus esittelee kansallismaisemaa ja tarjoaa niin vaihtuvia näyttelyitä kuin retkeilyneuvontaakin. Väyläasemantie 2 A, Varistaipale etelasavonmuseot.fi A N N I KO SK EL I-R AT A M A A
Taide, terveys ja hyvinvointi 3 op, lähiopetus TY:ssa tai verkko-opinnot > Mediatutkimuksen, taidehistorian ja musiikkitieteen perusopinnot 25 op, Taiteiden tutkimuksen peruskäsitteet 3 op, Muuttuva taide ja kulttuuri 5 op, verkko-opinnot > Mediatutkimus, Musiikkitiede, Taidehistoria, aineopinnot 35 op > Mediakasvatus 5 op verkko-opinnot > Monikulttuurisuus-opintokokonaisuus 25 op verkko-opinnot ja monimuoto-opinnot Helsingin seudun kesäyliopistossa ja Hämeen kesäyliopistossa > Uskontotieteen perusopinnot 25 op, Johdanto kulttuurien tutkimukseen 5 op, Kulttuurinen kohtaaminen ja muutos 5 op, verkko-opinnot > Luovan kirjoittamisen perusopinnot 25 op, aineopinnot 35 op TY:ssa ja useissa opistoissa eri puolilla Suomea > Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman opintoja Porissa: Digitaalinen kulttuuri, Kulttuuriperinnön tutkimus, Kulttuurituotannon suunnittelu, Maisemantutkimus, Museologia, Kulttuurija elämysmatkailu: Nature, Environment and Tourism 3 ECTS, Kulttuuriperinnön tuotteistaminen matkailussa 3 op, Paikan ja ajallisuuden ulottuvuuksia matkailussa 3 op > Ympäristötieteen ja maantieteen verkko-opintoja > Tähtitiede: Johdatus maailmankaikkeuteen 5 op, verkko-opinnot > Turun kauppakorkeakoulun opintoja: Johtaminen ja organisointi, Laskentatoimi ja rahoitus, Markkinointi, Yrittäjyys, Talousmaantiede ym., kursseja myös Porin yksikössä ja opistoissa > Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuus 25 op > Tulevaisuusohjauksen opintokokonaisuus 15 op Opintoja Turussa ja Porissa sekä kesäyliopistoissa, kansalaisja kansanopistoissa eri puolilla Suomea. Verryttelyasut eivät olleet kovin edustavia, mutta ehkä mukavat päällä.. Avoimen yliopiston opinnot sopivat tutkintoon tähtääville, ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja kaikille kiinnostuneille. 040 867 6746, avoin@utu.fi >> www.utu.fi/avoin Kehitä osaamistasi, opiskele uutta! Milloin urheilijoiden verryttelypuvut tulivat käyttöön Suomessa. Kysy lisää! Puh. Suomen yleisurheilumaajoukkue käytti ensi kertaa yhtenäistä verryttelypukua Suomi–Ruotsi-maaottelussa 1927.” Lisää kysymyksiä löytyy verkosta kysymuseolta.fi -palvelusta ja Twitteristä twitter.com/KMuseolta Toivo Loukola, Paavo Nurmi ja Ville Ritola valmistautumassa tulevaan koitokseen Amsterdamin olympialaisissa 1928. Verkko-opintoja etäopiskeluna. Poimintoja ensi syksyn ja kevään opinnoista: > Arkeologian ja historian perusopinnot 25 op, Avauksia arkeologiaan 5 op, Historian taito 5 op, verkko-opinnot, Arkeologian aineopinnot 35 op > Kulttuurihistorian perusopinnot 25 op, aineopinnot 35 op, Kulttuurihistorian aikakaudet 5 op, verkko-opinnot > Suomen historian aineopinnot 35 op, Yleisen historian aineopinnot 35 op > Museologian perusopinnot 25 op > Kasvatustieteen perusopinnot 25 op, aineopinnot 35 op, verkkoopinnot, myös yksittäisiä opintojaksoja > Aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op, verkko-opinnot > Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op, verkko-opinnot > Asklepios-ohjelma: Kulttuurin ja terveyden tutkimuksen opintokokonaisuus 17 op tai jaksoja esim. Kysytty Kysy museolta -palvelussa 7.5.2019 Urheilumuseon intendentti Riitta Forsman vastaa: ”V erryttelyasut ilmestyivät urheilukentille 1920-luvulla
53
lisäksi ti–pe 12–17 Ryhmät myös sopimuksesta. Museokortti. €. 0299 530261 Avoinna 30.9. asti ma–su klo 11–18 Kolmen kohteen yhteis lippu 7/4 € • Museo kortilla vapaa pääsy www.sotamuseo.fi 3 MUSEER 3 MUSEOTA 3 MUSEUMS 3 museota on Åbo Akademin säätiön omistama museokokonaisuus, jonka muodostavat Sibelius-museo, Ett hem ja Casa Haartman. 2 € / Museokortti Kirkkotie 4, 32700 Huittinen p. 044 560 4319 museo@huittinen.fi www.huittinen.fi/museo SOTAMUSEO Sotamuseon Maneesi Tykistömaneesi Sukellusvene Vesikko Suomenlinna, 00190 Helsinki P. www.3museota.fi Museolehti_190x59.indd 1 06/05/2019 15.39 Sigrid Schauman Taide tunteiden kuvana 20.3.–4.8.2019 Museo auki: ke 14–19, la 12–17, su 12–17 Liput: 10/8 €, alle 18-v. NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt Museo-lehden näyttelyliite esittelee kesäkauden kiinnostavimmat näyttelyt. Kuusisaarenpolku 11 Bussit: 551, 552 www.villagyllenberg.fi Kuva: Sigrid Schauman: Maisema Mentonista (1951) Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma, Porin taidemuseo. Valokuva: Erkki Valli-Jaakola.. LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! TYKKÄÄ MUSEOLIITOSTA FACEBOOKISSA HUITTISTEN MUSEO Risto Ryti – juuret Huittisissa • Lauri Leppäsen taidetta • Kuvakulmia – Erkki Nuutisen kamerasta la–su klo 12–16 1.6.–15.8. ja yli 75-v
040 317 2521 Aikamatka suomalaisen työn, teollisuuden ja alkoholikulttuurin vaiheisiin. Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE 18.5.–18.8. (SuomenJoutsenen pääsylipulla) 4.6.2019, 13.00 Lippujuhlapäivän marssikonsertti Suomen Joutsenen edustalla 3.7.2019, 17.00 Laivaston seitsikko SuomenJoutsenen kannella (Suomen Joutsenen pääsylipulla) 16.7.2019, 18.00 Yhteislaulutilaisuus (Pertti Keihäs ja Jari Koivisto) Suomen Joutsenen edustalla Näyttely Suomen Joutsenella, Forum Marinum 24.5.-25.8.2019 Tunnemme Espoon. Patruunantie 17, Rajamäki Lisätietoja: p. Palojoentie 271, Palojoki HOME OF ALEKSIS KIVI Aleksis Kiven koti Museo, jossa kansalliskirjailijan tekstit ja tarinoiden maailmat heräävät henkiin. 1.6.–31.8. Tutustuminen vain opastuskierroksella, paitsi pe vapaa tutustuminen. Tervetuloa Saaristomuseo Pentalaan, niin tiedät miksi.. Tehdasja alkoholimuseo RYYPPI www.nurmijarvi.?/museo KEINU KANSSANI SULOSÄVELIEN AALLOILLA! Laivaston soittokunta 100 vuotta 24.5.2019, 17.00 Laivaston soittokunta 100v juhlanäyttelyn avajaiskonsertti, Laivaston vaskikvintetti Suomen Joutsenella. ke–su 12–18. ti–su 11–18. Tiesitkö, että Pentalan saaressa on tallustellut tiikeri
040 129 5090 Avoinna 2.5.–31.8. Seinätön museo on aina mukana – aina avoinna.. 040 129 5090 Avoinna 27.4.–31.8. alkaen Mikkelin Teatteri 100 vuotta Otavankatu 11, 50130 Mikkeli Puh. NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt Kesän näyttelyt 2019 MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Maaherrankatu 18–20, 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2. 040 129 5090 museot@mikkeli.fi www.mikkeli.fi/museot Museoissa käy myös valtakunnallinen museokortti. ti–la 10–17 Rantatie, Tuusula p. krs Puh. Pekka Halonen, Maria Wiik, Elin Danielson-Gambogi, Helene Schjerfbeck, Amelie Lundahl, Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela 14.5.–8.9.2019 170 vuotta J. päivittäin 10–17 Suur-Savon museo 27.4. Mannerheim-muistomerkin uusi suunnittelukilpailu Taiteilija Jani Leinonen Maaherrankatu 18–20, 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2.krs Puh. H. ti–su 11–18 2.–22.9. 040 314 3466 www.halosenniemi.fi Avoinna ma–su 11–18 TAITEILIJAKOTI ERKKOLA Rantatie 25, Tuusula p. ti 10–17, ke 12–19, to–su 10–17, ma suljettu Päämajamuseo 14.6.–18.8. ke–su 12–17 NAISIA TUPA TÄYNNÄ maalauksia naisilta kuin naisistakin mm. 040 314 3471 www.erkkola.fi Avoinna 28.5.–1.9. Mikkelin taidemuseo 8.6.–8.9. Erkon syntymästä 28.5.–22.9.2019 museo museo Museokortti käy meillä! vaasankaupunginmuseot.fi Henri Matisse: Sculpture et vase de lierre (1916-1917) VAASAN TAIDEHALLI YHTEYS–KONTAKT F 1.6.-18.8.2019 Markku Haanpää & Aamu Tikkanen F 24.8.-29.9.2019 POHJANMAAN MUSEO Meri vie, meri tuo F 6.6.-20.10.2019 KUNTSIN MODERNIN TAITEEN MUSEO Odysseia – matka taiteessa F 2.2.2019-2.2.2020 Hans Rosenström: No Land is an Island F 15.6.-6.10.2019 TIKANOJAN TAIDEKOTI Taiteen aakkosia – Teoksia Frithjof Tikanojan kokoelmasta F 8.3.-8.9.2019 Vanhan hopean kertomaa F 10.5.-8.9.2019 SEINÄTÖN MUSEO -mobiiliopasteet ovat pääsylippusi museoon 24/7 seinatonmuseo.fi Monipuoliset Seinätön museo -opasteet, ulkoreitit ja näyttelyopasteet toimivat kaikilla älypuheli milla ja tableteilla ilman erillisten sovellusten lataamista. Pakopelihuone LOKKI Päämajankuja 1–3, 50100 Mikkeli Puh. 040 129 5090 Avoinna 8.6.–30.9
Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE Museot avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17, ma suljettu Liput 7/5 €, yhteislippu taidemuseoon ja kaupunginmuseoon 11/8 €, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo, puh. RYÖMI, KONTI – VIESTI VAUVUUDESTA Erityisesti vauvaperheille suunnattu kontattava tilateos. Yhteistyössä: Turun yliopisto Maisematutkimuksen oppiaine. JOKI, 07.06.2019 – 11.08.2019 Kulttuurikartoitusten myötä on syntynyt uutta tietoa joen merkityksistä ja jokikansalaisuuden kokemuksista. 020 615 5297 Alvar Aalto kotipihallaan 1960-luvulla Kuva: Eva ja Pertti Ingervo, Alvar Aalto -museo Sirkka-Liisa Lonka, Tulvavesi, 2018 Kuva: Jussi Tiainen Sirkka-Liisa Lonka NÄIN OLEN NÄHNYT 16.5.-25.8.2019 KESÄNÄYTTELYT POIKILO-MUSEOIDEN Asuntomme probleemina Alvar Aallon asuntoarkkitehtuuria 4.6.-22.9.2019 Myytinmurtajia ja matkantekijöitä 13.10.2019 asti MuseoKesä2019.indd 1 9.4.2019 10:52:55 22.03.2019 – 25.08.2019 Keräilijän katse -sarjassa Arto Jurttila MIELEN SILMIN / WITH THE EYES OF MY MIND Sarjan viides näyttely haastaa katsojan havainnot ja ymmärryksen, johdattaa hänet tulkintojen ja elämysten päättymättömälle matkalle taiteenkeräilijän kumppanina
4.7., 11.7., 18.7., 25.7. perjantai museot avoinna klo 21 saakka, vapaa pääsy klo 17-21. KESÄISIÄ KOHTAAMISIA KAIKILLE AISTEILLE EMMA / SUOMEN KELLOMUSEO / KAMU / SUOMEN LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ / EMMA SHOP / LUMIÉRE WEEGEE / WWW.WEEGEE.FI AHERTAJANTIE 5, ESPOO / VERKKOKAUPPA: SHOP.EMMA.MUSEUM EMMA 21.8.2019–26.1.2020 MICHAEL JACKSON: ON THE WALL Vuoden päänäyttelyyn on koottu johtavien nykytaiteilijoiden tulkintoja ilmiöstä nimeltä Michael Jackson. FUTURO TALO Tutustu ensimmäiseen sarjavalmisteiseen Futuro-taloon (001). ESPOO-PÄIVÄ WEEGEELLÄ Espoon odotetuinta kaupunkitapahtumaa vietetään taas elokuussa. KESÄTERASSI ON AUKI Nauti kesästä sisällä ja ulkona. Joka kuukauden 1. KLO 14 HEINÄKUUSSA TORSTAISIN HIGHLIGHTS TOUR Highlights Tour WeeGee vie jokaiseen museoon kurkistukselle. TEAT TERI KAU PUN KI ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 6966 | LIPUT 13/6 ¤ VAPRIIKKI.FI TÄSSÄ VOISI OLLA SINUN ILMOITUKSESI Soita Helena Piipponen 044 4300 701 museoliitto.fi/museo-lehti/ilmoitusmyynti Suomen museoliiton ja Kuvaston Taidekokoelmat verkossa -sopimus mahdollistaa museoiden kokoelmissa olevien teosten esittämisen verkossa ilman teostai tekijäkohtaisia sopimuksia ja maksuja. 30.8.–31.8. museoliitto.fi/taidekokoelmat. 14.5.–15.9. NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt Nastja Säde Rönkkö Altered Breaths, Future Feelings Puutarhakatu 34, 33230 Tampere | www.tampereentaidemuseo.fi VUODEN NUORI TAITEILIJA 2019 8.6.–11.8.2019 Na st ja Sä de Rö nk kö : St ill fr om vi de o Al te re d Br ea th s, Fu tu re Fe el in gs museoliitto.fi/kookos Kaikki koossa. Museolle vuosimaksu on 600–2800 € + alv / vuosi riippuen kokoelmien koosta. Vapaa pääsy la 31.8. Kokoelmat käytössä. WeeGeen pihalla voit ottaa erän pihashakkia, pysähtyä jäätelölle ja käydä viilentymässä näyttelytiloissamme. Laajan näyttelyn yli 40 taiteilijaa Andy Warholista Grayson Perryyn ja Isa Gentzkeniin ovat teoksissaan käsitelleet Jacksonin vaikutusta kulttuuriimme ja ajatteluumme
KLO 14 HEINÄKUUSSA TORSTAISIN HIGHLIGHTS TOUR Highlights Tour WeeGee vie jokaiseen museoon kurkistukselle. 30.8.–31.8. 4.7., 11.7., 18.7., 25.7. Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE Näyttelykeskus WeeGee KESÄISIÄ KOHTAAMISIA KAIKILLE AISTEILLE EMMA / SUOMEN KELLOMUSEO / KAMU / SUOMEN LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ / EMMA SHOP / LUMIÉRE WEEGEE / WWW.WEEGEE.FI AHERTAJANTIE 5, ESPOO / VERKKOKAUPPA: SHOP.EMMA.MUSEUM EMMA 21.8.2019–26.1.2020 MICHAEL JACKSON: ON THE WALL Vuoden päänäyttelyyn on koottu johtavien nykytaiteilijoiden tulkintoja ilmiöstä nimeltä Michael Jackson. ESPOO-PÄIVÄ WEEGEELLÄ Espoon odotetuinta kaupunkitapahtumaa vietetään taas elokuussa. Laajan näyttelyn yli 40 taiteilijaa Andy Warholista Grayson Perryyn ja Isa Gentzkeniin ovat teoksissaan käsitelleet Jacksonin vaikutusta kulttuuriimme ja ajatteluumme. 14.5.–15.9. Joka kuukauden 1. Vapaa pääsy la 31.8. FUTURO TALO Tutustu ensimmäiseen sarjavalmisteiseen Futuro-taloon (001). perjantai museot avoinna klo 21 saakka, vapaa pääsy klo 17-21.. KESÄTERASSI ON AUKI Nauti kesästä sisällä ja ulkona. WeeGeen pihalla voit ottaa erän pihashakkia, pysähtyä jäätelölle ja käydä viilentymässä näyttelytiloissamme
Tutustu palveluun ja anna asiantuntijan auttaa! kysymuseolta.fi & @KMuseolta Satakunnan Museo pori.fi/satakunnanmuseo. Rahankeräys Museo-lehti_Taitto 1 22.1.2019 11.45 Sivu 1 Kysy museolta on matalan kynnyksen verkkotietopalvelu, jossa museot vastaavat erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin. Keräysaika on 13.12.2018 12.12.2020 . Varojen käyttötarkoitus: Kerätyt varat käytetään Suomen Ilmailumuseosäätiön Uusi ilmailumuseo -hankkeen kustannuksiin. Rahankeräys Uusi ilmailumuseo -hankkeelle imy.. Toimeenpanoalue: koko Suomi, lukuunottamatta Ahvenanmaata. NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt Keräystili: FI49 6601 0010 5087 37 Käytä viitenumeroa: 1-1000 € lahjoitukselle 7223, 1001-10000 € lahjoitukselle 7236 ja muun suuruiselle lahjoitukselle 7210. Ilmailumuseoyhdistys ry Ilmailumuseoyhdistys ry:n tavoitteena on kerätä rahoitusta Suomen Ilmailumuseon museotoiminnan turvaamiseksi. Käytä aina viitenumeroa, jolloin kulut ovat pienemmät ja enemmän rahaa päätyy keräyksen kohteelle! Luvan saaja: Ilmailumuseoyhdistys ry. Lupa numero: RA/2018/1202. Rahoituksen turvin Ilmailumuseo voisi muuttaa sille kaavailtuihin uusiin tiloihin. ilmailumuseo.. Luvan myöntäjä: Poliisihallitus 13.12.2018
Taidevarastointi lämpötilaja kosteusvalvotuissa tiloissa . Museoammattilaisen päivä -sarjan jutussa Jenna Parmala haastatteli Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoskea . ” Monipuolinen lehti, antaa hyvin tietoa. On ilo lukea, että lehdestä pidetään ja siitä on hyötyä.. Näyttelypalvelut, teosten kuljetus ja ripustus, tekniset suunnittelupalvelut sekä teosten näyttelytarkastukset . Katja Marteliuksen kirjoittamassa Hyvää tekevää sanaa & kylmiä kääreitä syvennyttiin Diakonissamuseoon ja Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamziniin . Mitä kaipaisit. 040 541 1525 . Kuriiripalvelut . Vastaa tällä lomakkeella tai sähköpostilla info@museoliitto.fi 15.8.2019 mennessä. Konservointipalvelut . Ihmisyyden ja ymmärryksen asialla -jutussa Esa Salminen haastatteli Ateneumin johtaja Marja Sakaria ja Luston johtaja Pekka Äänismaata museoiden vaikuttamisesta. Kiitos kaikille palautteesta. Kokoelmanhallintapalvelut, inventointi, arvonmääritykset ja taiteen realisointi PALAUTETTA TOIMITUKSELLE ” Hyvä kokonaisuus. ” Museoita on myös Helsingin ulkopuolella! TOIMITUS VASTAA: Näin on! Tässäkin lehdessä tutustumme lukuisiin museoihin eri puolilla Suomea Kittilästä Kuopioon ja Lahdesta Savonlinnaan. Olosuhdetarkastukset ja -valvonta . Kirjoita meille Maalaustaiteen, kehysten, paperiteosten ja tekstiilien konservointia vuodesta 2001 www.primaart.fi hannele.heporauta@primaart.fi, puh. Arvomme vastaajien kesken Urheilumuseon lahjoittaman esiliinan (arvo 27 €). Lisäksi vinkkaamme 18 museoista pääkaupunkiseudun ulkopuolella kesälomareissuille. Aloitin välittömästi museohaasteen toteuttamisen. 61 ANNA PALAUTETTA Vaikuta lehden tuleviin juttuihin ja aiheisiin! PARAS JUTTU 1/2019 Kevätlehden Paras juttu -kyselyssä äänet jakautuivat tasaisesti kolmen jutun kesken. Kehysten konservointi, kultaus ja muut kehystyspalvelut . Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Mikä inspiroi
62 MUSEO 2/2019 Syyskuussa ilmestyvässä MUSEO-lehdessä syven nytään luontoaiheisiin. asti Opiskelijatilaus 25 €, opiskelijakortin no.: Muutan osoitteeni — / 201— alkaen Irtisanon tilaukseni MUSEO 3/2019 ILMESTYY 20.9. Ulkomaille meneviin tilauksiin tulee postituslisä. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan, veloitetaan vastaanotettujen lehtien hinta. SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS KESÄTARJOUS 25 € Suomen museoliitto maksaa postimaksun JOHTAVA MUSEOALAN AIKAKAUSLEHTI NELJÄ KERTAA VUODESSA Itselleni Lahjaksi Vuositilaus 38 euroa Kestotilaus 25 €, kesätarjous 30.8. SYKSYNUMERON TEEMANA LUONTO R O N I R EK O M A A. Museoita luonnon keskellä ja luonnon vaikutus museoihin. Lisäksi monia muita ajankohtaisia aiheita syksyn museokäynneille! MUSEOLEHTI.FI Käytä tätä palvelukorttia, kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksesi tai tee ne verkossa museolehti.fi Vanha osoite tai tilauksen maksaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Uusi osoite tai lahjan saaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Päiväys ja tilaajan allekirjoitus Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilauksen voi keskeyttää ennen tilauskauden loppua joko puhelimitse 0444 300 701 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Millaisia luontoon liittyviä museoita on. Lehtiä ei veloiteta, jos ilmoitat irtisanomisesta kirjallisesti kahdeksan vuorokauden kuluessa ensimmäisen lehden saatuasi. Miten luonto näkyy taiteessa. Ulkomaantilauksiin lisätään 15 € postituskulut
Pohjoismaiden johtavana taidelogistiikan toimijana tarjoamme korkealuokkaisia räätälöityjä palveluita näyttelykokonaisuuksien kuljetuksista yksittäisten teosten varastointiin ja installointiin. Käytä tätä palvelukorttia, kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksesi tai tee ne verkossa museolehti.fi www . Kun mikään ei ole mahdotonta MTAB ESTABLISHED IN THE NORDICS SINCE 1968 PHONE +358 10 315 59 55 MAIL fineart.fi@mtab.fi Fo to : R ye Je ss en / U ns pa ls h. mtab.fi fine art LOGISTICS, STORAGE AND WAREHOUSING MTAB käsittelee korvaamatonta kulttuuriperintöämme ammattitaidolla ympäristövaikutukset huomioiden
SUOMEN MUSEOLIITTO ANNANKATU 16 B 50, 00120 HELSINKI JOENSUU | TAMPERE | HELSINKI | TURKU | FORSSA | OULU p. PunaMusta toteuttaa Printtiratkaisut Digitaaliset ratkaisut Rakenneja näyttelysuunnittelu. 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min. 010 230 8400 | www.punamusta.com Ylpeästi kotimainen painotalo. Lankapuh. Matkapuh. 8,35 snt/puh.+6,00 snt/min