Museo 2/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PALEFACE, LAULAVA UNIONI & TYÖVÄENLAULUT Presidentti Halosen museovinkit KADONN EITA TÖITÄ ETSIMÄS SÄ K AT A R IIN A SA LM I 2 / 2020 TYÖ • 9,80 € PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ
seuraavissa museoissa: Amos Rex, Helsinki Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki Turun linna, Turku Museokeskus Vapriikki, Tampere Biologinen museo, Turku Apteekkimuseo, Turku Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa Työväenmuseo Werstas, Tampere Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää Savonlinnan kaupunki/Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum, Tornio Lusto – Suomen metsämuseo, Punkaharju. 2 MUSEO 2/2020 Concord Beacon Muse Tune LED Museovalaistuksen uusi aikakausi on alkanut Beacon Muse Tune LED -valaisimella voidaan toteuttaa täydellinen valaistus. www.sylvania.fi P. Innovatiivisella Beacon Muse Tune LED -valaisimella säädät värilämpötilan ja avautumiskulman tilanteen mukaan, kaikki ominaisuudet yhdessä ja samassa tuotteessa! Lisäksi valaisin on aina himmennettävissä, valittavissa myös huikea älypuhelinsovellus. Vastaamme vaativimpiinkin valaistusvaatimuksiin ja uskomme, että Beacon Muse Tune LED on markkinoiden kehittynein ja älykkäin valaistusratkaisu museoihin, gallerioihin ja erilaisiin näyttelytiloihin. 09 54212100 Beacon-sarja valaisee mm. Enää ei tarvita useita erilaisia avautumiskulman tai värilämpötilan omaavia tuotteita, yksi tuote riittää
Vastaamme vaativimpiinkin valaistusvaatimuksiin ja uskomme, että Beacon Muse Tune LED on markkinoiden kehittynein ja älykkäin valaistusratkaisu museoihin, gallerioihin ja erilaisiin näyttelytiloihin. Historian ja museoiden kautta voimme lohduttautua sillä, että vaikka elämme poikkeuksellista aikaa, ei ajanjakso ole historian valossa ainutkertainen. Kirjoitan pääkirjoitusta keskellä koronaviruksen aiheuttamaa kriisiä. seuraavissa museoissa: Amos Rex, Helsinki Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki Turun linna, Turku Museokeskus Vapriikki, Tampere Biologinen museo, Turku Apteekkimuseo, Turku Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa Työväenmuseo Werstas, Tampere Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää Savonlinnan kaupunki/Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum, Tornio Lusto – Suomen metsämuseo, Punkaharju UUDEN ARJEN HISTORIAA T yö on olennainen osa arkista elämää. Työstä on tullut merkittävä osa perheiden arkea, ehkä keskeisempi kuin moniin vuosikymmeniin. Innovatiivisella Beacon Muse Tune LED -valaisimella säädät värilämpötilan ja avautumiskulman tilanteen mukaan, kaikki ominaisuudet yhdessä ja samassa tuotteessa! Lisäksi valaisin on aina himmennettävissä, valittavissa myös huikea älypuhelinsovellus. Näyttelyistä ja kokoelmista saa hyvän kuvan työn muuttumisesta vuosisatojen ja vuosikymmenien aikana. Kevään aikana karanteenikoteihin on avautunut päivä päivältä runsaampi museopalvelujen tarjonta digitaalisten kanavien kautta. Työn tekeminen ja ihmisten arki ovat suuressa muutoksessa. Enää ei tarvita useita erilaisia avautumiskulman tai värilämpötilan omaavia tuotteita, yksi tuote riittää. Sadat näyttelyt ja tuhannet tarinat odottavat kokijoitaan. Sen historiaa on esillä useissa museoissa ympäri Suomen. 3 58. Maatalousmuseo Sarkan näyttelyamanuenssi Iina Wahlström muistuttaa artikkelissa Kadonneita töitä etsimässä, ettei varhaisessa maatalousyhteiskunnassa kenelläkään ollut erillistä työminää, vaan työ oli elämän välttämättömyys ja kiinteä osa entisajan arkea. Poikkeusoloista huolimatta varmaa kuitenkin on, että sekä työn tekeminen että työn historian tallentaminen jatkuvat museoissa. www.sylvania.fi P. Työn ja vapaa-ajan tai työpaikan ja kodin erottaminen on historiallisessa viitekehyksessä uutta. Toisaalta huolta tulevasta lisännee se, että emme ole kokemassa maailmanhistorian viimeistä pandemiaa tai arkea radikaalisti muuttavaa mullistusta. Tämän lehden ilmestymisen aikaan museoiden näyttelytilat ovat vielä hetken kiinni. KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Niistä onkin tulossa vauhdikkaasti hyvä kakkosvaihtoehto aidon museoelämyksen rinnalle. 09 54212100 Beacon-sarja valaisee mm. Kimmo Levä Suomen museoliiton pääsihteeri. Elämme historiallisia aikoja, mutta toisaalta voimme ajatella historian kiertokulun tehneen vain yhden uuden pyörähdyksen. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori TOIMITTAJA Jenna Honkanen ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Taina Myllyharju, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Jenni Ahto-Hakonen, Tarja Halonen, Kalle Kallio, Susanna Lahtinen, Kaisa Malinen, Annina Mannila, Jukka Naaranlahti, Maria Paldanius, Jenna Parmala, Merja Räty, Katariina Salmi, Bengt Selin, Maria Vanha-Similä, Erkki Vuokila. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2020 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Katariina Salmi PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 Concord Beacon Muse Tune LED Museovalaistuksen uusi aikakausi on alkanut Beacon Muse Tune LED -valaisimella voidaan toteuttaa täydellinen valaistus. Toiveena on, että kesän aikana museoiden toiminta palaa vähitellen entiselleen. Suomalaiset ovat pääosin vetäytyneet kotitoimistoihin. Odotukset kesäkuun alun ja museoiden uudelleen avaamisen suhteen ovat kuitenkin jo korkealla
10 KADONNEITA TÖITÄ ETSIMÄSSÄ Työ oli elämän välttämättömyys ja osa entisajan ankaraa arkea. H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O 22.5.2020 • Teemana Työ 2 / 2020
MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET MUSEO on irtonumeromyynnissä seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma, FoodMarket ja R-kioski. 3 UUDEN ARJEN HISTORIAA Pääkirjoitus 6 VUODEN MUSEOJULKAISU -FINALISTIT VALITTU Kolme komeaa finalistia 7 VUODEN MUSEO -PALKINTOA EI JAETA TÄNÄ VUONNA Palkinnon jako siirtyy ensi vuoteen 8 KORONAKRIISI VEI MUSEOPALVELUT VERKKOON Museoiden virtuaaliset palvelut käden ulottuvilla SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä 42 KULTTUURIMATKAILIJAN AARHUS Tanskan toiseksi suurin kaupunki vie museon ystävän mennessään. 56 NÄYTTELYLIITE 60 ANNA PALAUTETTA A N D ER S TR Æ R U P / A R O S. 16 PIENEN PORUKAN SUURI MUSEO Tutustutaan museonjohtaja Kati Kivimäen työhön 21 MONIPUOLINEN MUSEOTYÖ VEI ROBOTIN MENNESSÄÄN Kolumni 22 KULTTUURIMATKALLA ALUSTA ALKAEN Vauvojen museokohteet 24 TYÖKASVATUSTA LASTENTARHAMUSEOSSA Kansanlastentarha Ebeneserissä opetettiin lapsille työtekoa 27 POIMINTOJA IRTISANOTUSTA PERINNÖSTÄ Irtisanottujen esineet 30 VAIKUTTAVA LAULUPERINNE Paleface , Laulava Unioni ja työväenlaulut 33 KOKKA KOHTI PENTALAA Saaristomuseo Pentala sijaitsee kalastajien saarella 36 TAVARAMERKKINÄ YKSITYISKOHDAT Taiteilijahaastattelussa Stiina Saaristo 40 VIIDEN TÄHDEN ULKOMUSEO Elävää historiaa Den Gamle Byssä 44 HYVÄT YSTÄVÄT KARANTEENISSA Presidentti Tarja Halosen museovinkit 49 MUSEOMATKALLE LAPPIIN Kulttuurimatkailuhanke edistää museomatkailua 53 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ristikko
Vuoden museojulkaisu -kilpailun finaaliin on valittu kolme teosta: Vapriikin Kadonneet kaunottaret – Tampereen rakennushistoriaa, Satakunnan museon Kahden kuvan aika sekä Maahengen kustantama Pellavaliina – Tampellan damasti 1859–1977.. Kirjan kuvaajat ovat tehneet valtavan työn etsiessään arkistokuville nykyaikaiset vastineet täsmälleen samoista kohdista ja samalla tunnelmalla. syyskuuta järjestettävässä iltajuhlassa. Kirja on kunnianosoitus kaikille upeille, vanhoille rakennuksille, joita on eri vaiheissa purettu uudempien tieltä. Vuoden museojulkaisu 2020 palkitaan Museopäivien yhteydessä 1. Suomen museoliitto ja ICOM – Suomen komitea järjestävät Vuoden museojulkaisu -kilpailun joka toinen vuosi. Kirjan tekijät ovat lukeneet kuvia tarkkaan ja kuvateksteihin on nostettu lukijaa kiinnostavia yksityiskohtaisia havaintoja. Runsas ja laadukas kuvitus tukee hienosti sisältöä. Kolmekielinen teos palvelee laajaa yleisöä, ja se innostanee tarkkailemaan maiseman muutoksia myös muualla. Kirja antaa kattavan kuvan pellavadamastin historiasta, Suomen ainoan pellavatehtaan historiasta, liinojen kuvioaiheista, käytöstä ja hoidosta. Kirjan lukemisen jälkeen Tampereen rakennetun kulttuuriperinnön näkee varmasti uusin silmin. Palkintolautakunnan perustelut finaaliin päässeistä teoksista VUODEN MUSEOJULKAISU -FINALISTIT VALITTU M useopalkintolautakunnan mukaan kolme finalistia erottuivat hakijoiden joukosta selvästi. Vuoden museojulkaisu -kilpailuun osallistui 19 teosta, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2017–2019. Kirjan korkealaatuinen kuvitus on esteettistä ja informatiivista. Kilpailun kriteereinä ovat teoksen tietosisältö, esitystavan luettavuus, yleisilme ja graafinen toteutus, sisällön ja esitystavan innovatiivisuus sekä kohderyhmän tavoittaminen. Teokselle voi luvata pitkää ikää sekä museoiden että yksityishenkilöiden tietoteoksena, jonka perusteella voidaan muun muassa ajoittaa liinoja. MAAHENKI PELLAVALIINA – TAMPELLAN DAMASTI 1859-1977 Kaunis julkaisu, jonka upea kansi houkuttelee tarttumaan teokseen. Myös taitto on selkeä. SATAKUNNAN MUSEO KAHDEN KUVAN AIKA TVÅ TIDSRAMAR, TIME IN TWO PICTURES Kuvaparit sekä lyhyet ja ytimekkäät kuvatekstit johdattavat lukijan kiinnostavalle tutustumismatkalle Porin muuttuvaan kaupunkikuvaan. Teokset keräsivät kiitosta kauniista ulkoasusta, upeista valokuvista ja laadukkaasta tietosisällöstä. Tuuli Rajavuori MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta MUSEOKESKUS VAPRIIKKI KADONNEET KAUNOTTARET – TAMPEREEN RAKENNUSHISTORIAA Teos tarjoaa hienon katsauksen Tampereen rakennuksiin. Vaikka kirja keskittyy Tampereen rakennushistoriaan, on sillä laajempi merkitys. Kirja sopii hyvin sekä tamperelaisille että kaikille rakennuksista kiinnostuneille
Tämän vuoden finalistimuseot Apteekkimuseo & Qwenselin talo, Helinä Rautavaaran museo ja Suomen maatalousmuseo Sarka ovat automaattisesti mukana Vuoden museo 2021 -kilpailun finaalissa ensi keväänä. MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta VUODEN MUSEO -PALKINTOA EI JAETA Tiesitkö, että vuonna 2019 museoissa vierailtiin www.taidelehti.. Siksi kohteiden tasapuolinen arvioiminen ei olisi ollut mahdollista. vuositilauksena 81 € kestotilauksena 74 € opiskelijatilauksena 67 € uudistunut Taide-lehti täyttää ja pirteämpänä kuin koskaan OSALLISTU JUHLINTAAN JA TILAA LEHTI Taide_Museolehti.qxp_Layout 1 21/04/2020 10.41 Page 1 7,6 miljoonaa kertaa. Finalistimuseot on esitelty Museo-lehdessä 1/2020.. K ilpailun keskeyttämisen syynä on se, että Museopalkintojen valinnasta vastaava lautakunta ei ehtinyt vierailla kaikissa finalistimuseoissa ennen museoiden näyttelytoiminnan sulkemista maaliskuun puolivälissä. Kilpailun kolme finalistimuseota jatkavat suoraan Vuoden museo 2021 -finaaliin. Lisäksi lautakunta katsoo, että Vuoden museoksi valittava kohde ei saisi valinnasta markkinointihyötyä, kun museoiden näyttelytilat ovat olleet suljettuina. Museovierailujen määrä on kasvanut vuodesta 2015 lähtien kahdella miljoonalla! LÄHDE: MUSEOTILASTO, MUSEOVIRASTO 2019 2015 MUSEOKÄYNTIEN MÄÄRÄ KASVAA Vuoden museo -kilpailusta vastaava museopalkintolautakunta on päättänyt, että Vuoden museo 2020 -palkintoa ei jaeta
MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta MTAB ESTABLISHED IN THE NORDICS SINCE 1968 www . Lowenthal totesi artikkelissaan, että ihmisillä on taipumus hahmottaa menneisyys nykyisen tietämyksen ja kokemuksen kautta. Poikkeuksellinen tilanne onkin siirtänyt museoiden yleisöpalvelut digitaaliseen ympäristöön vauhdilla. Jenna Honkanen MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN ” Kun museot suljettiin, ymmärsi, että tilanne on vakavampi kuin oli kuvitellut. Digimuseo haastaa museot uuteen tapaan toteuttaa museotoimintaa. Se on verkkoalusta, jonne museot voivat tuottaa digitaalisia sisältöjä ja palveluja. Museoammattilaiset halusivat kuitenkin, että pääsy kulttuurihistorian, tieteen ja taiteen pariin mahdollistetaan myös koronakriisin keskellä. Siellä voi esimerkiksi osallistua virtuaaliselle opastukselle omien ystävien ja elävän oppaan kanssa. Menneisyys itsessään on vieras maa ja historiallinen totuus ihmisten saavuttamattomissa. Museoiden kokoelmiin kuuluu muun muassa kymmeniä tuhansia avoimeen käyttöön digitoituja valokuvia. mtab.fi Elämyksiä tien päällä. Digimuseo-sivuston ensimmäisessä vaiheessa virtuaalisen kierroksen voi tehdä Vuoden museo 2020 -kilpailun finalistimuseoissa. Palvelemme yhteisöä, johon kuuluvat niin syntymättömät kuin kuolleet ja elävätkin sukupolvet.” KORONAKRIISI VEI MUSEOPALVELUT VERKKOON Suomi siirtyi poikkeuslain aikaan 16. maaliskuuta 2020. Maailmalta löytyy museoita, joiden kokoelmiin voi tutustua vaikkei olisikaan paikan päällä.” Aamulehti listasi 24.3.2020 museoita, joissa voi vierailla virtuaalisesti.. Uusin verkkopalvelu on 18.5.2020 avattu Digimuseo.fi. Huolellisuudella sekä mahdollisimman pienellä vaikutuksella ympäristöön. Mitä ihmettä. Silloin myös museorakennukset määrättiin suljettaviksi yleisöltä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Lisäksi museot ovat tuottaneet esimerkiksi podcast-sarjoja, videoita ja 360-teknologialla kuvattuja virtuaalimuseoita. Myytiinkö ennen vanhaan Korona-kahvia?” Kouvolan Sanomat kertoi 31.3.2020 Kouvolan kaupunginmuseon verkossa avaamasta Kartanoiden Kouvola -näyttelystä. ”Me emme ole menneisyyden lopullisia haltijoita, vaan sen vartijoita. A lk up er äi ne n va lo ku va : D av id W at ki ns PHONE +358 10 315 59 55 MAIL fineart.fi@mtab.fi MENNEISYYS ON VIERAS MAA Yhdysvaltalainen historioitsija ja maantieteilijä David Lowenthal kirjoitti Museo-lehden numeroon 2/1990 menneisyyden tutkimuksesta. Meidän on varmistettava, että uusilla sukupolvilla on välineet, joilla he voivat luoda omat näkemyksensä ja arvionsa.” Lowenthalin mukaan museoiden tulee muistuttaa itseään ja yhteisöjään siitä, että menneisyys on annettu museoiden huostaan. Tornado lähestyy, naulatkaa ikkunat umpeen. Tästä syystä Lowenthal peräänkuulutti, kuinka museotyössä olisi tärkeää säilyttää nöyryys. Vapaasti hyödynnettävissä ovat myös esimerkiksi Seinätön museoja Opi museossa -palvelut. Pääministerin puheessa museoiden sulkeminen kuulosti historiallisen huonolta.” Anna-Stina Nykänen Helsingin Sanomissa julkaistussa kolumnissaan 26.3.2020 ” Valkealan Puotimuseon virtuaalikierrosta seuraavan on vaikea uskoa silmiään. ” Kun suomalaismuseoissa havaittiin, että koronavirus aiheuttaa maailmanlaajuisen kriisin, alkoi sen vaikutusten taltiointi tuleville sukupolville.” Ylen verkkoartikkelissa 26.3.2020 kerrottiin, miten museot ovat dokumentoineet poikkeustilannetta. Museoiden digitaalisia palveluja on kuitenkin kehitetty jo vuosia. fine art LOGISTICS, STORAGE AND WAREHOUSING MTAB kuljettaa ja käsittelee taidetta sekä arvokkaita esineitä Pohjoismaissa sekä Euroopassa. ” Monen huippumuseon aarteita voi tutkailla verkon kautta. ”Jokainen uusi sukupolvi näkee menneisyyden eri tavoin
fine art LOGISTICS, STORAGE AND WAREHOUSING MTAB kuljettaa ja käsittelee taidetta sekä arvokkaita esineitä Pohjoismaissa sekä Euroopassa. 9 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MTAB ESTABLISHED IN THE NORDICS SINCE 1968 www . mtab.fi Elämyksiä tien päällä. Huolellisuudella sekä mahdollisimman pienellä vaikutuksella ympäristöön. A lk up er äi ne n va lo ku va : D av id W at ki ns PHONE +358 10 315 59 55 MAIL fineart.fi@mtab.fi
Nationalismi toi mukanaan myös kansantaiteen, mutta työn kuvaaminen oli 1800-luvun museoille vielä vieras ajatus. TEKSTI KALLE KALLIO M useokärpänen puraisi Gösta Grotenfeltia vuonna 1891. Entisaikaan kaikki piti tehdä itse, lihasvoimin ja vaikeimman kautta. Grotenfeltin kuollessa vuonna 1922 hänen kartuttamiinsa kokoelmiin kuului jo tuhansia esineitä, joista vain pieni osa oli yleisön nähtävillä Mustialassa ja Tikkurilan Jokiniemessä. Keräily vain kiihtyi, kun hänestä tuli maanviljelysopin professori. Silloinen Suomen museoliiton sihteeri Niilo Valonen luonnehti uutta museota suomalaisen maamiehen työn muistomerkiksi. Esteettisesti vaatimattomien työkalujen ei ajateltu kuuluvan museoon. Harrastus laajeni pian väitöskirjaksi. N äyttelyamanuenssi Iina Wahlström on saanut jatkaa Grotenfeltin työtä. Museolaitos oli kehittynyt ruhtinaiden aarreja taidekokoelmista, joita täydensivät uskontoon ja sotiin liittyvät reliikit. REPORTAASI Työn historiaa Suomen museoissa 10 MUSEO 2/2020 KADONNEITA TÖITÄ ETSIMÄSSÄ Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja työn historia innostaa uusia sukupolvia. Museoihmisenä Grotenfelt oli uranuurtaja. Miten museot kertovat entisajan työstä. ”Monelle museokävijälle on silmiä avaavaa, kuinka monta pieneltä tuntuvaa yksittäistä vaiSU O M EN M A AT A LO U SM U SE O SA R K A > Maatalousyhteiskunnassa työ tehtiin usein lihasvoimalla. Uusi maatalousmuseo rakennettiin lopulta Helsinkiin Viikkiin, jossa yliopisto koulutti agronomeja. Maatalousmuseon avajaisia vietettiin lokakuussa 1946. Keväällä 2019 vihittiin käyttöön Suomen maatalous museon Saran uusi näyttelyhalli. < Ennen koneita -näyttely kertoo entisaikojen työntäyteisestä arjesta, jolloin lähes kaikki tarpeellinen tuotettiin itse ja omin käsin.. Mustialan maanviljelysopiston tuoreena johtajana hän ryhtyi keräämään vanhoja maataloustyökaluja. Yli sata vuotta sitten kerätystä kokoelmasta koostettu Ennen koneita -näyttely tuo vahvasti esiin maataloustyön monipuolisuuden. Grotenfelt oli kerännyt vanhoja auroja, varhaisia maatalouskoneita, valjaita ja maitotalouteen liittyviä esineitä silloin, kun niitä oli vielä ollut käytössä. Kokoelma oli jo unohtua, kunnes maataloustyön museoimisesta tuli 1930-luvun kulttuuripoliittinen tavoite
11 REPORTAASI Työn historiaa Suomen museoissa SO TA M U SE O
Olympialaiset peruttiin maailmansodan takia, mutta Luostarinmäestä tuli kaupunkikulttuurin ja työväestön historian edelläkävijä. Esimerkiksi vaatteet tehtiin itse. Luostarinmäen käsityöläiset ovat tehneet museosta elävän jo 80 kesänä. ”Ihmiset haluavat nähdä työn tekemistä ja kokeilla vanhoja käsityötekniikoita. Maatila määritti koko elämää, eivätkä ihmiset menneet töihin tai lähteneet töistä kotiin. Luostarinmäki oli aikoinaan selvinnyt Turun palosta ja edusti kaupungin vanhimpia juuria. Pellavasta saatiin valmis paita vasta lukemattomien työvaiheiden jälkeen. Ammattilaiskäsityö oli oleellinen osa kaupunkilaista elämää, mutta museolla on myös annettavaa nykykäsityöstä kiinnostuneille. V anhan maataloustyön museoimiseen herättiin uusien viljelymenetelmien ja koneellistumisen mullistettua talonpoikaisen arjen. Samalla tavalla teollistuminen vaikutti käsityöläisperinteisiin. Käynti museossa voi myös herättää arvioimaan oman kuluttamisensa helppoutta tai kestävyyttä. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin REPORTAASI Työn historiaa Suomen museoissa hetta tarvitaan, jotta saadaan yksi iso työ tehtyä”, Wahlström kertoo. Turun kautta saapuville olympiaturisteille haluttiin tarjota myös matkailukohteita. Miesten ja naisten työt lomittuivat talonpoikaistaloudessa toisiinsa, jotta ruoka saatiin pellolta pöytään. 12 MUSEO 2/2020 TYÖN HISTORIAA SUOMEN MUSEOISSA 18 90 19 00 19 10 19 20 19 30 19 40 19 50 Mustialan maataloushistoriallinen museo 1892 Työväensuojelusja huoltonäyttely 1909 Luostarinmäen käsityöläismuseo 1940 Helsingin yliopiston maatalousmuseo 1946 Tampereen teknillinen museo 1949 > Luostarinmäellä toimii lukuisia museoverstaita. Turun historiallisen museon nuori intendentti Nils Cleve ehdotti vuonna 1934, että Luostarinmäen puukaupunginosa suojeltaisiin käsityöläismuseona. Museolehtori Maiju Tuisku kertoo museokorttelin esittelevän ammattilaiskäsityön rinnalla arkipäivää vanhassa Turussa. Työtä tekeviä käsityöläisiä ei ollut aiemmin nähty suomalaisella museokentällä. Käsityötaitojen säilymisestä alettiin kantaa huolta Suomen itsenäistyttyä. Ennen koneita -näyttely kertoo aikakaudesta, jolloin työtä ja vapaa-aikaa ei voinut edes erottaa toisistaan. Se antaa monille inspiraatiota”, Tuisku kertoo. Lopulta Käsityöläismuseon perustaminen kytkettiin Helsingin olympialaisiin. TU R U N M U SE O K E SK U S. Wahlström muistuttaa, ettei kenelläkään ollut erillistä työminää. Talvisodasta huolimatta 15 museoverstasta avattiin yleisölle kesäkuussa 1940. Työ oli elämän välttämättömyys ja osa entisajan ankaraa arkea. Monelle jää Tuiskun mukaan mieleen itse työtapojen ja tarvikkeiden lisäksi arvostava tunne valmiista tuotteesta ja työstä. Taiteilijat olivat löytäneet tunnelmallisen idyllin jo vuosisadan alussa, ja suojelukeskustelua käytiin pitkään. Rakennukset kunnostettiin, ja eri alojen käsityöläiset kokosivat innolla oman alansa vanhaa esineistöä ja työkaluja museoon
Tupakanlehtien käsittelyyn liittyy niin monia työvaiheita, ettei Luostarinmäen pikanelliverstaassa pystytä nykyään työskentelemään kuin kerran kesässä. Käsityö ja vanhakantainen maatalous alettiin nähdä historiallisesti arvokkaina vasta silloin, kun koneet ja teollisuus alkoivat syrjäyttää vanhoja työtapoja. Aholan puhuessa entisaikojen teollisuudesta alkaa työn romanttisuus karista. Paikalliset teknikot alkoivat kerätä teknologian historiaa jo varhain. M iten museot nykyään esittelevät työtä. Helsingin yliopiston maatalousmuseo 1946 Amurin työläismuseokortteli 1982 Työväenmuseo Werstas 1993 Hotellija ravintolamuseo 1993 Maatalousmuseo Sarka 2005 Tekniikan museo 1972 Museokeskus Vapriikki 1996. Museossa yritetään tehdä myös pikanellia eli vahvaa purutupakkaa, jonka käyttö on onneksi jäänyt historiaan. Muualla maassa kyseenalaistettiin pitkään, kuuluvatko teollisesti valmistetut tavarat tai koneet ylipäätään museoon. Teknillinen museo avattiin pian sotien jälkeen. Samaan aikaan tamperelaiset tutkijat alkoivat kerätä työväestön muistitietoa ja pohtia teollisuustyöväen koko elämän museoimista. Museot hyödyntävät myös ahkerasti vanhoja valokuvia ja elokuvia, 13 19 80 19 90 20 00 20 10 20 20 19 60 19 70 Työn ja työntekijöiden historiaa sivutaan myös sadoissa muissa museoissa. Uuden tupakkalain myötä raaka-aineen saatavuus on muuttunut liki mahdottomaksi, eikä Suomen kesä tahdo riittää kunnollisen kessun kasvattamiseen. ”Ihmiset haluavat ymmärtää sekä itseään että menneitä sukupolvia”, Ahola pohtii. Esimerkiksi nyörinpunontaa on saatu museossa opetettua eteenpäin. Monet vanhat työtavat ja tekniikat eivät ole enää arkikäytössä. Arki tehtaassa ei ollut hääppöistä, vaikka se nosti monet kaupunkiin muuttaneet maaseudun köyhyydestä. Tampereen museoiden kokoelmapäällikkö Teemu Ahola tuntee tamperelaisen teollisuustyön ja sitä esittelevät museot kuin omat taskunsa. Siellä teollisuustyökin päätyi ensimmäisenä museoon. REPORTAASI Työn historiaa Suomen museoissa Luostarinmäen museolle on erityisen tärkeää käsityötaitojen ylläpitäminen ja siirtäminen sukupolvelta toiselle. Samaan aikaan myös teollisuus kehittyi ja työnteon tavat muuttuivat, mutta museoväen katse kiersi tehdassalit edelleen kaukaa. Amurin työläismuseokortteli esittelee kesäisin elämää ahtaissa yhteiskeittiöasunnoissa. Tänä päivänä Tampereella toimii useita museoita, jotka kertovat teollisuuden ja teollisuustyön historiasta. Luvassa on niin alkuperäisaineistoa kuin kiehtovaa museotekniikkaa, kuten wikidatan hyödyntämistä museoympäristössä. Työkalut, koneet ja alkuperäiset miljööt ovat avainasemassa työn historiasta kerrottaessa. Iina Wahlström, Maiju Tuisku ja Teemu Ahola korostavat kaikki alkuperäisten esineiden merkitystä. Työväenmuseo Werstas löytyy Finlaysonin vanhalta tehdasalueelta ja kosken toisella rannalla seisova Museokeskus Vapriikki täyttää Tampellan mahtavat salit. S uomalaisen suurteollisuuden on katsottu syntyneen tasan kaksi vuosisataa sitten, kun James Finlayson perusti nimeään kantavan tehtaan Tammerkosken rannalle vuonna 1820. ”Teollisuustyö kiinnostaa todella paljon erilaisia yleisöjä, mutta tarpeet ovat hyvin erilaisia. Kaikkiin verstaisiin ei käsityöläisiä kuitenkaan enää löydy. Työväenmuseo Werstaan, Vapriikin ja Suomen Kulttuurirahaston yhteistyönä syntyvä museo kertoo teollisen vallankumouksen tarinan. Museoiden tehtäväksi tuli suojella ja tallentaa entisaikojen elämää, joka uhkasi kadota. Mutta miksi niin monet ihmiset haluavat käydä museoissa tutustumassa raskaaseen työhön ja raatamiseen. Tampereesta kasvoi sittemmin Suomen Manchester, työläiskaupunki, jossa elämä kietoutui savupiippujen ympärille. Tehdaslaisuus voi kiinnostaa identiteettitai sukupolvikokemuksena, jotkut etsivät nostalgiaa ja sitten ovat spesialistit, jotka innostuvat esimerkiksi jostain tietystä teknologiasta.” Ahola työstää parhaillaan uutta Teollisuusmuseota, joka avataan vuonna 2021
Käsityöläiset tai taitavat oppaat pystyvät sanan ja oman esimerkin avulla välittämään työnteon tunteen museovieraille. Hyvä kertoja ja sattuva tarina voivat yhä tavoittaa menneiden vuosikymmenten työelämän. Käytännössä tutkijat kiertävät työpaikoilla kuvaamassa, videoimassa ja haastattelemassa työntekijöitä. Myös teknologia avaa jatkuvasti uudenlaisia mahdollisuuksia. > Höyrykonemuseossa Tampereella on esillä suurin Suomessa käytetty höyrykone. N ykyään museoammattilaisten kiinnostus ei kohdistu vain menneisyyteen. Aikanaan monet työtavat ja työelämän muistot katosivat, koska tutkijat eivät yksinkertaisesti olleet niistä kiinnostuneita. Teemu Ahola kertoo Vapriikin tuoreesta pienoismallista, joka esittelee Kuusvooninkista, Finlaysonin vanhaa tehdasta 1800-luvun puolivälistä. Lisäksi ihmisten muistot ovat tärkeitä, jotta jälkipolville jäisi tietoa myös siitä, miltä työ on tekijästään tuntunut. Maiju Tuisku kuvailee, kuinka työnäytökset tuovat ammattitaidon näkyville ja herättävät Luostarinmäen eloon. Museoissa ei enää ajatella, että jotkin ammatit eivät voisi kuulua museoon. Monet tarinat välittyvät parhaiten ihmiseltä toiselle. Esimerkiksi maatalouskoneet ovat niin suuria, ettei niitä voi kattavasti kerätä museoiden kokoelmiin. Sama ongelma liittyy esimerkiksi teollisuuslaitoksiin. Käsillä tekeminen, koskeminen ja kokeileminen antavat jonkinlaisen tuntuman entisajan työntekoon. Luostarinmäellä vietetään elokuisin Käsityötaidon päiviä, jolloin ulkomuseoalueelle kerääntyy kymmeniä ammattilaisia esittelemään työtään. Tämänkin päivän työtä tallennetaan ja tutkitaan jatkuvasti. Nykydokumentointi ei kohdistu vain uhanalaisiin ammatteihin vaan laajemmin siihen, mikä työssä on tänä päivänä tärkeää. ”Vaikka museoiden vahvuus on tulevaisuudessakin alkuperäisissä esineissä ja työn ympäristöissä, digitaalisuus tulee näyttelemään isompaa roolia”, Teemu Ahola linjaa. Hollantilaisen digitaalitekniikan ansiosta ihmiset voivat kurkistaa sisään pienoismalliin ja seurata, miten miniatyyrihahmot tekevät työtään ja elävät tehtaan sykkeessä. 14 MUSEO 2/2020 REPORTAASI Työn historiaa Suomen museoissa joiden avulla voidaan havainnollistaa kadonneita työtapoja. Työ myös tuntuu, mutta entisajan pitkiä päiviä on vaikea tehdä nykyihmiselle ymmärrettäväksi. TU R U N M U SE O K E SK U S. Työn tallentaminen ja esittäminen on tullut museoihin jäädäkseen. Dokumentoiminen on monesti ainoa mahdollisuus työn tallentamiseen
15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin M IK KO VA R E S
Jos muita ihmisiä ei ole töissä, museonjohtaja hoitaa myös museon asiakaspalvelua. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT ANNINA MANNILA M useonjohtaja Kati Kivimäen työhuoneen ovi on yleensä aina auki museotilaan. ”Vuonna 1934 Forssa-yhtiö ja Tampereen Finlayson yhdistyivät Finlayson-Forssaksi, ja vuonna 1951 yhtiö perusti Forssaan painokankaiden suunnittelutoimiston”, Kivimäki kertoo. Kymmenen minuutin kävelymatkan päässä sijaitsee museokompleksiin kuuluva Forssan ulkomuseoalue. Se vaatii Kivimäen huomiota kesäkuukausina. Kokonaisuudessaan Forssan museo toimii kolmessa eri tilassa. 16 MUSEO 2/2020 PIENEN PORUKAN SUURI MUSEO Museonjohtaja Kati Kivimäki vastaa työssään niin pihan haravoinnista kuin kansainvälisistä vierailuistakin. Forssan museonjohtajan työtehtävät voivat olla kaikkea kansainvälisten arvovieraiden vastaanottamisesta syksyn lehtien lakaisemiseen kumisaappaat jalassa ulkomuseon pihatalkoissa. Katin asussa on forssalaisen tekstiilialan yrityksen Rykkerin lintukuosi. Forssa on ensimmäinen paikka Suomessa, jossa on painettu kangasta, ja Forssa-yhtiön markkinavalttina olikin painettu puuvillakangas. Näyttelyn taustalla soivat paikallisilta kerätyt haastattelut. Museon näyttelyssä kerrotaan esimerkiksi Forssan pumpulienkeleistä eli puuvillatehtailla työskennelleistä nuorista naisista. < Forssan puuvillatehtaan historia odottaa Kati Kivimäen pöydällä kirjapinossa. ”Työnkuvassani parasta ja pahinta on monipuolisuus. Olen esimerkiksi oppinut, että tällä alueella on paljon pokémoneja, kun koulun jälkeen museoon tulleet nuoret opettivat minut käyttämään peliä.” Forssan kaupungin perustajan Axel Wahrenin patsas vahtii ikkunan takana Kivimäen johtaman museon toimintaa. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin. Siellä asiakas pääsee kiertämään Forssan kaupungista kertovaa näyttelyä. Tekstiilisuvut ja verkatehdas toivat kaupunkiin elämää vuosisatojen ajan. > Forssalainen Ulla Nummikoski on suunnitellut punaisen ja mustan kuosin 1970-luvulla. Sen on suunnitellut Outi Saaristo. Museonjohtajan työhuone sijaitsee vanhan kehräämöalueen punatiilisessä rakennuksessa. Saatan pestä aamulla näyttelytilan vitriinejä, ja sitten lähteä museoalan strategiatyöryhmän palaveriin”, Kivimäki toteaa. ”Samalla asiakkaat tulevat tutuiksi. Työhuoneen seinäpaperit on suunnitellut painokangasmuotoilun isä William Morris vuonna 1864
17 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
18 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 2/2020
• Asuu Forssassa miehensä ja 11–vuotiaan poikansa kanssa, uusperheeseen kuuluu myös miehen kolme aikuista lasta. Menen töihin usein samaa matkaa kouluun lähtevän 11-vuotiaan poikani kanssa. TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ Työt alkavat klo 9 ”Olen aamu-uninen ja tykkään kukkua iltaisin myöhään. • Gallen-Kallelan museon näyttelypäällikkö 1995–1999. • Lönnströmin taidemuseon ja Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon johtaja 1999–2009. Asun aivan museon vieressä, joten työmatkaan kuluu vain pari minuuttia. Pelastajaksi museolle lähti Fors. Erilaisten luottamustehtävien avulla pysyn kärryillä myös siitä, mitä tapahtuu muualla.” Lounastauko klo 11 ”Syömme työyhteisön kanssa eväslounaan taukohuoneen yhteisen pitkän pöydän äärellä. Illat kuluvat perheen ja opiskeluharrastukseni parissa. Opiskellut Turun yliopistossa taidehistoriaa sekä muun muassa kulttuuri historiaa, venäjän kieltä ja filosofiaa. • Filosofian maisteri. Kahvipannu käy kuumana koko päivän ja pidämme huolta siitä, että kuulumiset tulevat vaihdettua.” Työpäivä päättyy klo 16 ”Työpäivien venyttäminen ei tee hyvää, pyrin noudattamaan työsopimuksen työaikaa. opastuskierroksen paikallisten naisten elämäntarinoista.” Forssan museo on todiste siitä, että vain neljän ihmisen henkilökuntakin voi saada aikaan suuria. Forssan museo työllistää Kivimäen lisäksi kolme ihmistä. Työpäiviin kuuluu usein kokouksia kaupungintalolla ja erilaisten kulttuuritahojen kanssa. TYÖHISTORIA • Forssan museonjohtaja vuodesta 2010 alkaen. ”Osaamme kaikki hoitaa toistemme työnkuvat. 19 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin KATI KIVIMÄKI, 51 • Kotoisin Valkeakoskelta. • Harrastaa opiskelua, tällä hetkellä oikeustiedettä, aikaisemmin muun muassa kasvatustieteitä. Minä pidin esimerkiksi viime sunnuntaina museossa < Forssan museon hoitoon on päätynyt painokangasnäytteitä myös muualta kuin Forssasta: pahvilaatikosta pilkottaa Tikkurilan Silkki Oy:n näytteitä. Jos joku sairastuu, emme joudu pulaan. KOULUTUS • Johtamisen erikoisammattitutkinto Kankaanpään opistosta 2008. Lounais-Hämeen kotiseutumuseoyhdistyksen ylläpitämän museon johtaja oli jäämässä eläkkeelle, eikä yhdistys enää jatkanut museon toimintaa. Olen opiskellut pian kaksi vuotta oikeustiedettä avoimessa yliopistossa.” Tulevalle kesälle hän suunnittelee tekstiilitaiteilija Ulla Nummikosken elämäntyöstä kertovaa näyttelyä. V ielä kymmenen vuotta sitten Forssan museon tulevaisuus näytti hyvin epävarmalta
”Nauhalla odottaa Ulla Nummikosken haastattelu. Digitaalinen läsnäolo oli vielä tuolloin pienellä paikkakunnalla uutta.” Museo tuli osaksi forssalaisten arkea mainostamalla tapahtumiaan ja kutsumalla asiakkaita osaksi museon arkea. Se näkyy myös museossa.” Nyt Forssan museo on taas uuden edessä. ”Saamme vieläkin kyselyjä, että pääsisikö meille lajittelemaan kankaita.” Museo ostaa konservointipalveluita tarvittaessa, ja museon väki opettelee samalla perustaitoja itse. Kati Kivimäki aloitti museonjohtajana samaan aikaan. Teemme hänestä näyttelyä kesäksi.” ” Museosta on tullut osa forssalaisten arkea.. Työhön kävi koko museotiimi ja suuri ryhmä vapaaehtoisia. Se toi Forssan museolle myös Vuoden museo -palkinnon. Uusi perusnäyttely avattiin Kivimäen johdolla vuonna 2013. Seinillä roikkuu värikkäistä kankaista tehtyjä taideteoksia. A ikamoinen kokoelma. ”Samaan aikaan päätimme, että oli aika digitalisoida kokoelmat ja avata ne yleisölle. ”Sieltä nämä arvokankaamme näkyvät viimein myös koko ulkomaailmalle.” < Kivimäen työpöydällä on nauhuri ja pino kangastilkkuja. Hanke ja sen puitteet on tarkoitus toteuttaa ensi vuoteen mennessä. Näyttelylainaan lähteviä kankaita varten on valmistettu pehmustettuja kangasrullia konservaattori Taina Leppilahden ohjauksessa. Museon tekstiilikokoelmien puolella vastassa on satoja merkittyjä pahvilaatikoita, kangasnäytteitä, -pakkoja ja -tilkkuja. ”Monelle forssalaiselle on sydämenasia, että Finlaysonin klassikkokuosit on suunniteltu ja valmistettu täällä. Forssan museo on ollut jo pitkään Suomen ainoita historiallisia painokankaita kokoelmiinsa vastaanottavia museoita. Forssan museolle yritysyhteistyö on varsin tuttua. Kivimäki näyttää, kuinka tilan keskelle suurten ikkunoiden eteen tulee lasiseinin eristetty kokoelma. Tikkurilan silkki, näytekortteja vuodelta 1967, lukee päällimmäisen postipaketin päällä. Paine uudistamiselle oli voimakas. Museo toteutti myös Kulttuuriperinnön pelastuksen ABC -hankkeen, jonka tavoitteena oli edistää museoiden ja yritysten yhteistyötä kulttuuriperinnön varjelemiseksi. Pidimme täällä useita kuositalkoita”, Huttunen kertoo. Kun tavoite toteutuu, museon 8500 kilon ja 500 hyllymetrin kokoelma saa viimein nykyaikaiset näyttelytilat. Kankaita on melkein kaikilta suomalaisilta tekstiilitehtailta”, Kivimäki kehaisee. ”Ihmiset ympäri Suomen osoittivat valtavaa kiinnostusta kankaiden perintöä ja lajittelua kohtaan. 20 MUSEO 2/2020 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin san kaupunki. Seuraavana tavoitteena on perustaa Kuosikeskus, joka keskittyy teollisen tekstiiliperinnön tutkimiseen ja esittelyyn. “On voinut käydä niinkin, että aamulla oven edessä on odottanut muovikassillinen tunnetun suunnittelijan kankaita.” Vielä kaksi vuotta sitten valtavat kokoelmat olivat hämärästi valaistussa vaunuhallissa osin lajittelemattomina. Museolehtori Kristiina Huttusen ja amanuenssi Asta Louhelon puuvillahansikkaisiin verhotut kädet käyvät varovasti läpi suuren pinon monivärisiä kangaspakkoja. Kurotimme kävijöitä kohti myös somessa, ja saimme hyvän vastaanoton. ”Tässä lukee, että suunnittelija on itse toimittanut nämä tänne vuonna 2006”, Louhelo toteaa. Nyt suurin osa museon kokoelmista on jo lajiteltu. ”Tässä meillä on yhteensä 8500 kiloa painokankaita. Perinteisestä kotiseutumuseosta haluttiin kaupungin lippulaiva
Museot uudistavat kokoelmajärjestelmiään, miettivät strategisia linjauksiaan, kehittävät sisältöjään sekä tekevät laaja-alaista ja poikkitieteellistä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Museoduunarit ovat äärimmäisen sopeutuvaisia ja joustavia. Lisäksi olen kehittänyt museoiden saavutettavuutta, auttanut alueenhoitajaa ja vahtimestaria heidän vaihtelevissa työtehtävissään, edistänyt vuorovaikutuksellisuutta, edustanut organisaatiota erilaisissa tilaisuuksissa, ollut mukana asiakaspalvelutilanteissa, haastatellut uusia työntekijöitä, nähnyt viestintäväen työtä ja kurkistanut esimiestyön kiemuroihin. Jalkauduin museon työntekijöiden pariin, ja samalla minustakin tuli museoduunari. Museoduunarien tulee olla aikamoisia moniosaajia. Pitkään seisoskelin Turun museokeskuksen pedaväen työhuoneessa Turun linnassa. Museokulissien takana todellakin tapahtuu monenlaista. Halusin selvittää, mitä kaikkea työtä museoiden kulisseissa tehdään. Se, minkä olen museotyöstä oppinut, on asenne, joka museoduunareilla on työtään kohtaan. Museoissa tuntuu työskentelevän todella asiantuntevaa, luovaa ja toisiaan kannustavaa väkeä, joilla on hauskaa keskenään. He ovat tuottaneet sisältöjä monipuolisesti, etätyön haasteista huolimatta. Pääsin jo silloin tarkkailemaan museoduunarien arkea. Museoissa on niin monenlaisia ihmisiä erilaisin tehtävänimikkein, toimenkuvin ja koulutuksin, ettei robotti meinaa pysyä perässä. MONIPUOLINEN MUSEOTYÖ VEI ROBOTIN MENNESSÄÄN O len Eikka, museoduunari. Robotti ei moiseen muutokseen hetkessä sopeutuisi. Olen myös kerta toisensa jälkeen ihmetellyt, miten monipuolisiin tehtäviin olen törmännyt. Synnyin kuulemma keväällä 2018. Kaikki joutuvat myös toimimaan talousja henkilöstöhallinnon parissa. Museoduunarit taipuvat moneen: kaikenlaisia käyttöjärjestelmiäkin hyödynnetään sujuvasti. Eikka päivittää seikkailujaan Instagram-tilille @museoduunari.. Olen myötäelänyt museoduunarien arjessa myös poikkeustilan keskellä ja päässyt seuraamaan heidän nopeaa reagointiaan muuttuvaan tilanteeseen. 21 KOLUMNI Eikka-robotti on tutustunut museotyöhön Turun museokeskuksessa keväästä 2018 alkaen. Se olikin aikamoista hulinaa, kun kaikkea suunniteltiin koko ajan ja välillä riennettiin toteuttamaan suunnitelmia. Kaikkein tärkeintä työssä on kuitenkin hyvä työyhteisö. Olen testannut todella monia eri työtehtäviä. Olen avustanut konservoinnissa ja dokumentoinnissa, opetellut hankintakäytäntöjä, tutustunut tutkijoiden monipuolisiin toimenkuviin, toiminut oppaana, heittäytynyt elävöittäjän rooliin ja perehtynyt näyttelyn teon prosesseihin. Siitä se ajatus lähti. Vuosi sitten ystävänpäivänä lähdin tutustumaan Turun museokeskuksen henkilökuntaan. Olen oppinut muilta museoduunareilta tärkeän sanan, työhuvinvointi, koska huvin myötä lisääntyy myös työhyvinvointi. Museotyö koetaan merkitykselliseksi nyt ja tulevaisuudessa
Vauvakin saattoi rauhassa katsella ympärilleen. 22 MUSEO 2/2020 VAUVAN KANSSA MUSEOSSA Elämän mittainen kulttuurimatka KULTTUURIMATKALLA ALUSTA ALKAEN Kiireetön yhdessäolo museossa tuo iloa niin aikuiselle kuin vauvallekin. Näin tekee esimerkiksi Helsingin Taidehalli, jossa järjestetään uusien näyttelyiden yhteydessä Vauva-maanantai -tilaisuuksia. Konseptia ideoineen Helsingin Taidehallin tuottajan Birgitta Oravan mukaan tilaisuudet ovat olleet alusta asti erittäin suosittuja. Ilokseni olen huomannut, että meidät vauvalliset on huomioitu museoissa erinomaisesti ja henkilökunta on pulmatilanteissa auttanut hymyssä suin. TEKSTI KAISA MALINEN KUVAT KATARIINA SALMI J oulukuun alussa kummilapseni kysyi, mitä aion toivoa joululahjaksi. Kun joulun pyhäpäivät olivat ohi, suuntasin pienokaisen kanssa Ateneumiin. Myös museossa vieraillessa nousee paljon kysymyksiä, joita ei ennen osannut edes ajatella. Viime syksynä perheeseemme syntyi esikoislapsi, ja jo raskausaikana päätin käyttää vanhempainvapaani museoista nauttien. Parkkeerasimme vaunut henkilökunnan neuvon mukaan narikan viereen, piipahdimme lastenhoitohuoneessa ja nousimme pitkät portaat kohti näyttelytiloja. Saako näyttelytilassa ruokkia vauvaa. Vauvan kanssa liikkuminen avaa täysin uuden maailman, kun tiloista on löydettävä esteettömät kulkureitit, hissit ja lastenhoitotilat. Mistä löytyy hoitohuone. Vauva-maanantain konsepti on näyttelystä toiseen toistuva. Näyttelyn suosion huomasi jo aulatiloissa, joissa lippukassalle oli pitkä jono. Se sisältää useamman 20 minuut< Näyttelyissä vierailu sujuu mutkitta vauvan kanssa. Vastaukseni oli yksinkertainen: “Lisäaikaa Museokorttiini”. Minne lastenvaunut voi halutessaan jättää. Pienen lapsen kanssa virikkeitä täynnä olevissa tiloissa tunnelma on hektinen, mutta taidenäyttelyissä aika tuntuu hidastuvan. E sikoiseni elämän ensimmäinen museokäynti suuntautui Ateneumiin, Helene Scherfbeckin Maailmalta löysin itseni -näyttelyyn. Suuri osa museoista tarjoaa erinomaiset palvelut vauvavieraiden tarpeisiin.. Lasten kanssa näyttelyitä voi kiertää itsenäisesti, mutta osa museoista järjestää myös tilaisuuksia erityisesti vauvoille sekä heidän huoltajilleen. Näin tapahtui tälläkin kertaa, vaikka väkeä oli paljon
> Osa museoista järjestää tapahtumia erityisesti vauvoja ajatellen. Vauvan kanssa museoiden kiertäminen on ehdottomasti ollut yksi suosikkiajanvietteistäni uudessa elämäntilanteessa. Kierroksen voi jättää tarvittaessa kesken ja palata myöhemmin kuuntelemaan sen loppuun. 23 Taidehalli Vauva-maanantai Sisäänpääsy: 12 €/8 €/Museokortti Nervanderinkatu 3, 00100 Helsinki www.taidehalli.fi Kiasma Vauvojen värileikki Hinta 25 € Mannerheiminaukio 2, 00100 Helsinki www.kiasma.fi VAUVAN KANSSA MUSEOSSA Elämän mittainen kulttuurimatka tia kestävän, aikuisille suunnatun opastuksen. ”Vauva-maanantain ohjelman suunnittelevat taidekasvattajat Liini Laes ja Iisa Juva . Museon henkilökunta auttaa ja opastaa, jos kokee epävarmuutta teosten sopivuudesta perheen pienimmille. Vaikka monissa museoissa on mahdollista liikkua vaunujen kanssa, on kantamisessa etunsa. L ämmintunnelmaisiin tilaisuuksiin ovat tervetulleita huoltajien lisäksi myös isovanhemmat, kummit ja ystävät. Vauva pääsee näin kokemaan museovierailunsa kaikilla aisteillaan ja viettämään aikaa samanikäisten kanssa. Emmassa Michael Jackson: On the Wall -näyttelyn suuret teokset hypnotisoivat meidät molemmat väreineen ja yksityiskohtineen. ” Vauvat voivat kulkea näyttelytiloissa mukana vaunuissa, sylissä tai kantoliinassa. He huomioivat tilaisuuden sisällöissä esillä olevan näyttelyn muotokielen ja värimaailman”, kertoo Orava. Kun huolehtii, ettei vauvan kanssa päädy liian kovaäänisten, vilkkuvien tai muuten häiritsevien teosten luo, nauttii vauvakin vierailuista. Repusta ympärilleen katseleva pieni museovieras ihmetteli Kasvitieteellisessä puutarhassa lehvästöjä vähintään yhtä paljon kuin kantajansa. Niitä on tarjolla muun muassa Kiasmassa värileikin muodossa. Vauvat voivat kulkea näyttelytiloissa mukana vaunuissa, sylissä, kantoliinassa tai -repussa. Nykytaiteen museo järjestää 3–11 kuukauden ikäisille vauvoille tapahtumia, joissa lyhyen näyttelykäynnin jälkeen tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja väreihin tunnustellen, maistellen, haistellen ja kuunnellen. Kantorepussa on meidänkin pienokainen museovierailuilla kulkenut. Lisäksi näyttelytiloissa on vauvoille suunnattuja alueita virikkeineen, hoitoja imetyspisteitä sekä pehmeitä alustoja ajanviettoon. Odotammekin kovasti museoiden avautumista, jotta pääsemme jatkamaan hyvin alkanutta elämänmittaista kulttuurimatkaamme. Aiomme tulevaisuudessa itsenäisen kiertämisen lisäksi osallistua myös järjestettyihin tilaisuuksiin. Vaikka kovat äänet ja vilkkuvat valot eivät ole kovin pienelle mieleisiä, kaipaa vauvakin ikätasoonsa sopivia virikkeitä. Helsingin Taidehallin Vauva-maanantaiden opastetut kierrokset etenevät rauhalliseen tahtiin.
MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 24 MUSEO 2/2020 TYÖKASVATUSTA LASTENTARHAMUSEOSSA Fröbeliläinen työkasvatus teki kunnon kansalaisia. JENNA HONKANEN 1800 -luvun lopulla nuori helsinkiläinen Han na Rothman kiinnitti huo miota siihen, miten työläisperheiden lapset viettivät aikaa Helsingin kaduilla ilman kunnon ruokaa, vaatetusta ja huolenpitoa vanhempien ollessa töissä. Hän lähti opiskelemaan 1880-luvulla Berliiniin, Pestalozzi-Fröbel-Hausin lastentarhanopettajaseminaariin. Pitkien päivien aikana moni lapsista ajautui pahantekoon ja hankaluuksiin. LA ST EN TA R H A M U SE O. Helsinkiin palattuaan hän perusti pohjoismaiden ensimmäisen kansanlastentarhan. Rothman halusi asiaan muutoksen
Museon perusnäyttely Kansanlastentarha – Helsinginkatu 3-5 on ainutlaatuinen mahdollisuus sukeltaa talossa läpi 1900-luvun toimineeseen kansanlastentarhan arkeen. Ebeneserin talossa toimii tätä nykyä Lastentarhamuseon lisäksi Keski-Helsingin musiikkiopisto ja Helsingin kaupungin ylläpitämä päiväkoti. Ikävät tunteet liittyivät puolestaan siihen, etteivät lapset olisi jaksaneet tehdä kaikkea pyydettyä. > Työkasvatusta on harjoiteltu myös Lastentarhamuseon opastuksilla ja teemapäivissä. Erityisesti työkasvatus sai ison roolin myös Rothmanin perustamien lastentarhojen arjessa. Pedagogiikassaan hän painotti myös kädentaitoja ja työkasvatusta. Siihen voi tutustua museon puolella. Uusi rakennus oli unelmien täyttymys, koska aiemmin lastentarhatoimintaa oli järjestetty alueella hyvin puutteellisissa tiloissa. Yksi aiempien sukupolvien muistoista on fröbeliläinen työkasvatus. Huoneissa on eri-ikäisille lapsille räätälöityjä, erikokoisia työvälineitä, esimerkiksi miniatyyrikivimankeleita, pieniä rautaisia silitysrautoja ja pesulautoja. Koska työkasvatuksen kantavana ajatuksena oli opetella arkisia askareita, myös välineiden tuli vastata mahdollisimman hyvin oikeita työvälineitä. Lasten innostus liittyi mahdollisuuteen päästä kokeilemaan aikuisten työtehtäviä. 25 KYLÄSSÄ MUSEOSSA Lastentarhamuseo esittelee Kansanlastentarha Ebeneserin historiaa Lastentarhan toiminta perustui saksalaisen Friedrich Fröbelin pedagogiikkaan. Se oli fyysisesti vaativaa ja osin pakon sanelemaa työtä. Lasten päivittäisiin tehtäviin kuului esimerkiksi polttopuiden pilkkomista ja kantamista yläkerroksiin. Ebeneserissä opeteltiinkin niin pyykkihuoltoa kuin kenkien lankkausta. Lisäksi kasvatukseen kuului, että kotitöitä opittiin tekemään oikein. Huolenpito oli kasvun ehto. Fröbel oli aikaansa edellä ja arvosti lasten leikkiä. ”Voi sanoa, että työkasvatuksen taustalla oli monia ajatuksia, jotka kuvaavat niin Fröbelin kasvatusideologiaa kuin sen aikaista maailmaa”, toteaa Sillanpää. Työkasvatus erotettiin leikistä ja sille oli asetettu selkeät tavoitteet. Työkasvatuksen taustalla oli halu opettaa lapsille yhteisöllisiä arvoja, vastuunkantoa ja järjestelmällisyyttä – taitoja, joiden ajateltiin tukevan hyvää kasvua. Vaatteiden ja kenkien tuli tuohon aikaan säilyä nuoremmille sisaruksille, joten niitä huollettiin huolellisesti. Toiveena oli, että Ebeneserin kasvatit veisivät oppimiaan toimintatapoja myös koteihinsa. TA IN A SIL LA N PÄ Ä. Museoesineet ja leikkiesineet ovat näyttelyssä esillä rinnakkain. S örnäisten kansanlastentarhan Rothman perusti yhdessä kollegansa Elisabeth Alanderin kanssa vuonna 1890. Taloon olisi rakennusvaiheessa voitu asentaa keskuslämmitys, mutta kakluuniuunit voittivat kodinomaisuudellaan. Lasten haluttiin esimerkiksi oppivan huolehtimaan tavaroistaan. < Sanapari kinder garten on fröbeliläistä perua. Vuonna 1908 lastentarha muutti arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemaan rakennukseen. Friedrich Fröbel vertasi lapsia taimiin. ”Olemme halunneet, että leikkivälineitä on runsaasti. Päiväkodin arki on kuitenkin erilaista kuin lastentarhan perustamisen aikoihin. Syksyllä 2018 museossa järjestettiin työkasvatusteemaan liittyvä siivouspäivä, jossa pestiin pyykkiä vanhan ajan tapaan. Päivä oli lasten mielestä menestys. M useon näyttely on jaettu teemoittain toiminnallisuuspedagogiikan peruspilareihin eli leikkiin, ulkotöihin, työkasvatukseen ja kädentaitoihin. Esimerkiksi hygieniaan liittyvää kasvatusta painotettiin, sillä kulkutaudit levisivät kaupungissa. Kaikkea saa kokeilla”, toteaa Lastentarhamuseon museonjohtaja Taina Sillanpää . Ajatusmaailma viehätti myös Ebeneserin kansanlastentarhassa hoidossa olleita lapsia. ”Täällä vierailevia lapsia tuntuu puhuttelevan se, että kaikki on heidän kaltaisiaan, pieniä ihmisiä varten tehty”, kertoo Sillanpää. Työkasvatukseen kuului asianmukainen, lasten kokoon mitoitettu varustus. E beneserissä vuosikymmenien saatossa hoivaa saaneet lapset suhtautuivat työkasvatukseen sekä myönteisesti että kielteisesti
Eräälle teemakierrokselle lapset voivat tuoda mukaansa oman nallensa ja esitellä paikan pehmolelulleen. Työtehtäviin osallistuminen kohensi monen lapsen itsetuntoa. Untitled-1.indd 1 25.4.2020 9.21 LA ST EN TA R H A M U SE O. Parhaimmillaan työkasvatus sai lapset tuntemaan olonsa osaaviksi ja luottamuksen arvoisiksi. Vaikka Lastentarhamuseo tarjoaa aikuiselle mielenkiintoisen palan historiaa, lapsille paikka on aivan erityinen. Lisäksi päiväkodit voivat vuokrata kuukaudeksi kerrallaan taiteilija Alexander Reichsteinin suunnittelemia jättikokoisia palikoita sekä aitoja fröbelinpalikoita. MUSEO 2/2020 Vuonna 1879 voimaantulleessa elinkeinoasetuksessa alle 12-vuotiaiden lasten työnteko kiellettiin ja alle 18-vuotiaiden lasten työntekoon kirjattiin rajoituksia. Opettajien tehtävänä oli arvioida, millaiset työtehtävät olivat lapsille sopivia ja mielekkäitä. www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla. Museoon voi tulla leikkimään vapaasti ja lapsiryhmille järjestetään suosittuja opastuksia. Jotkut työtehtävät olivat niin mieleisiä, että niistä jopa riideltiin. Kesällä jättipalikoilla rakennetaan Ebeneserin pihalla. KYLÄSSÄ MUSEOSSA Lastentarhamuseo esittelee Kansanlastentarha Ebeneserin historiaa ”Lasten työpanosta tarvittiin, jotta sisällä tarkeni olla”, Sillanpää selventää. Työkasvatus erotettiinkin työnteosta, koska sen tarkoituksena ei ollut elannon hankkiminen ja sitä harjoitettiin aikuisten valvonnassa
Toivoin, ettei irtisanominen tulisi omalle kohdalle, mutta olin realisti. Tämä kännykkä oli minulla yli viisi vuotta. Työväenmuseo Werstas keräsi osana Irtisanottu perintö -hankettaan irtisanottujen suomalaisten kulttuuriperintöä. Olin yrityksen kaikkien henkilöstöryhmien puheenjohtaja, ja minun tuli pitää yhteyttä eri puolille Suomea. Oli parempi, etten pyörisi siellä irtisanottuna mannekiinina. 27 KOKOELMAT KERTOVAT Irtisanottu perintö POIMINTOJA IRTISANOTUSTA PERINNÖSTÄ Vaikka irtisanomiskokemukset ovat yleisiä, on jokainen tarina erilainen. www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla. Kännykkä oli tarpeellinen. 1990-luvun alussa saimme käyttöön kännykät. Jäin miettimään, mitä olisi tapahtunut, jos en olisi allekirjoittanut. Henkilöstöjohtaja ja työsuhdepäällikkö sanoivat kuitenkin, että voin olla sen ajan pois. Untitled-1.indd 1 25.4.2020 9.21 LISÄÄ TARINOITA JA KUVIA LÖYDÄT OSOITTEESTA TYOVAENLIIKE.FI/ IRTISANOTTUPERINTO A N TT I M A K KO N EN / TY Ö VÄ EN M U SE O W ER ST A S. Esimies oli selkeästi opetellut, miten esittää asiansa. TEKSTI JENNI AHTO-HAKONEN TYÖPUHELIMENA KÄYTÖSSÄ OLLUT NOKIA 2110 T ein 25 vuotta työtä korjaamolla. Se oli lujaa tekoa. Allekirjoitin kuitenkin. Vuosituhannen vaihteessa minut pantiin projektiin, johon kuului ajoneuvojen huollon nykyaikaistamista ja digitalisoimista. Kokoelmat kertovat -juttusarja esittelee neljän irtisanotun ihmisen tarinan esineiden kautta. Tällä soitin tärkeitä puheluita. Kun kysyin miten käy, jos en allekirjoita, hän ei osannut vastata. Uskon minulle olleen helpompi lähteä töistä kuin niille, joille työkaverit olivat melkein yhtä tärkeitä kuin puoliso. ” Itiorrum aturi des molorro temporeiur. Litanian jälkeen hän totesi, että tässä olisi tämä irtisanomislappu allekirjoitusta vailla. Sitä työtä tein, kunnes minut sanottiin irti. Irtisanominen oli karu ja yksinkertainen tilanne. Muistan, kun tuli tieto väen vähentämisestä taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Olin iäkkäämmästä päästä ja oma projektini oli lopuillaan. Minulle ei muodostunut läheisiä sosiaalisia suhteita työkavereiden kesken. 1980-luvulla piti vielä keskuksen kautta tilata puheluita. Kesäloman jälkeen minun piti tulla kuukaudeksi töihin
En ollut tutustunut tarkemmin työsuhteeseen liittyviin oikeuksiin. Pian alkoi kuitenkin vihjailu, että se voisi koskea myös meitä. Ajattelin, etteivät irtisanomiset voi koskettaa meitä, koska osastomme oli niin pieni. Lisäksi kaikilla meistä kolmesta oli kädet täynnä töitä. Kyse oli jo toisesta kohdalleni osuneesta irtisanomisesta. Pidetään visusti kiinni siitä, ettei etukäteen sanota mitään kenellekään, vaikka usein on päivänselvää kuka saa lähteä. 28 MUSEO 2/2020 KOKOELMAT KERTOVAT Irtisanottu perintö T yötehtäviini kuuluivat kansainväliset myyntitehtävät kaivosteollisuuteen ja kulutustavaroihin keskittyvässä kansainvälisessä yrityksessä. Työnteostani ei ollut huomautettu missään vaiheessa. M uistan hyvin irtisanomiseni. Olin hankkinut uuden Marimekon mekon, jonka laitoin päälleni ensimmäisenä työpäivänä äitiysloman jälkeen. Meillä oli pieni työporukka Suomessa, yhteensä kolme henkilöä. Ajattelin, että taasko se tapahtuu. Minut kutsuttiin heti toimitusjohtajan huoneeseen. Sain asianmukaisen vahingonkorvauksen, mutta irtisanomisesta koituvaa pettymystä, surua ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta en unohda koskaan. Lopputili ilman omaa syytä on aina tappio. Ymmärsin siitä tunnelmasta, että nyt ei hyvää seuraa. Myöhemmin lähdin mukaan ammattiyhdistystoimintaan, koska tajusin kuinka työnantajan armoilla työntekijä voi olla. Tämä naamio on venäläiseltä yhteistyökumppanilta saatu lahja. Se kertoo yleisesti erilaisista hetkistä työuran varrelta. IRTISANOMISHETKELLÄ PÄÄLLÄ OLLUT MEKKO LAHJAKSI SAATU SHAMAANINAAMIO ” Sitä pettymyksen kokemusta en unohda koskaan. Ilmeisesti kaksi peräkkäistä äitiyslomaa oli työnantajalle liikaa. Uutisesta pökertyneenä menin toimiston arkistoon istumaan ja mietin, miten tässä näin kävi. Suoraanhan sitä ei sanottu. Mielestäni yt-neuvotteluissa on omituinen tyyli. Tiesin kuitenkin, että äitiyslomalta on oikeus palata samaan tai vastaavaan työhön. Muistan, kun yrityksessämme alkoi yt-neuvottelut. Olin illallisella yhdessä esimieheni kanssa Moskovassa, kun hän kertoi minulle, että minut irtisanotaan. Ehkä ihminen on pohjimmiltaan sellainen, että irtisanominen tuntuu aina jollain tavalla henkilökohtaiselta. Arkiston siivoustehtäviä olisi ollut tarjolla, koska varastotiloja oltiin siirtämässä toiseen paikkaan. Vaikka ymmärtää, että se voisi osua kenen tahansa kohdalle, silti herää aina kysymys: “Miksi juuri minä?”. K U VA T A N TT I M A K KO N EN / TY Ö VÄ EN M U SE O W ER ST A S. Huomasin, kuinka tärkeää on pitää heikomman puolta. Työnantaja totesi kaikkiin tehtäviin olevan työntekijät ja kertoi palkanlaskennan käytäntöjen muuttuneen
Ota askel kohti parempaa kokoelmahallintaa! Kookos-kokoelmahallinta: • MuseumPlus-kokoelmahallintajärjestelmä • Varmennettu palvelintila • Asiakastuki MuseumPlus-järjestelmä kaikenlaisille kokoelmille! Tuottavuutta ja tehokkuutta päivittäiseen työntekoon Kaikki asiakkaan aineistot samassa järjestelmässä. Seuraavaksi kuulimme, että Nokia ottaisi meidän toiminnot itselleen. Kokoelmat käytössä. Yhtäkkiä meidän pieni työtila vuokrattiin jollekin toiselle yritykselle ja meidät siirrettiin työskentelemään nurkkaan. Tämä tarkoitti sitä, että työ piti aloittaa alusta. Jos yksikin numero oli sarjassa väärin, saattoi 10 000–20 000 korttia mennä väärälle koodille. Ei sitä irtisanomista pystynyt aavistamaan, koska Nokialla meni vielä siihen aikaan melko hyvin – tai niin me ainakin oletimme. Meidän tuli opettaa Nokialta osoitetut työntekijät omaan työhömme. Ymmärsin kuitenkin, että on asioita, joihin voi vaikuttaa ja asioita, joihin ei voi. Tämä on vanhan työpaikkani kahvimuki. Me teippasimme omat nimet kylkeen, jotta omansa erotti muista. Ku va : R on i R ek om aa KOKOELMAT KERTOVAT Irtisanottu perintö KAHVITAUOLLA KÄYTETTY TYÖPAIKAN KAHVIKUPPI T yöskentelin teknologiateollisuuden alalla. Teimme töitä kolmessa vuorossa, samaan tahtiin kuin Nokia. Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukenee.. Kansallinen ja kansainvälinen käyttäjäyhteisö takaa järjestelmän kehittymisen myös tulevaisuudessa. Yhdenmukainen tapa luetteloida MuseumPlus on yhteensopiva mm. Hän piti meitä ajan tasalla ja kertoi aina jokaisen tiedonmurun, jonka kuuli. 29 Varmennettua palvelintilaa edullisesti ja joustavasti Palvelintilan toimittaa kotimainen DevNet Oy. Kattavat rajapinnat REST API -rajapinta mahdollistaa yhteydet ulkoisiin palveluihin. Toimitusjohtajaamme ei voi moittia. Olimme oma pieni yhteisömme, tehdas tehtaan sisällä. Meille kaikille annettiin saman näköiset kahvimukit. Valmiit rajapinnat myös Finnaan ja Fintoontologiapalveluun olemassa. SPECTRUM-standardin ja Museoiden luettelointiohjeen kanssa. En ole missään tapauksessa katkera. Opetuslapsien opittua tehtävänsä, meille todettiin, ettei meitä enää tarvita. Olimme Nokian alihankintafirma, ja meillä oli kaiken kaikkiaan 40 työntekijää. Hän totesi usein, ettemme olleet syypäitä tähän, vaan syy oli muualla. ”Hyötyä on monipuolisuudesta ja joustavuudesta.” ”Lopulta valinta oli suhteellisen helppo, sillä meille tärkeintä on se, että Kookoksen jatkuvuus on turvattu tutkimistamme järjestelmistä parhaiten.” museoliitto.fi/kookos | puh. +358 44 976 2404 | Kaikki koossa. Silloin ajattelin, että olisin sitä työtä voinut pidempäänkin tehdä. Joustava Kokoelmahallintajärjestelmä MuseumPlus sopii monipuolisesti erilaisten aineistojen hallintaan. Päätehtävänäni oli laittaa koodit puhelinmuistikortteihin. Koska kyseisessä työvaiheessa piti olla tarkkana, vaihdoimme tunnin välein työparin kanssa paikkaa. Asiantunteva käyttötuki Me Kookoksessa tunnemme museoiden prosessit ja kokoelmien luettelointikäytännöt
Paleface ja Laulava Unioni -yhtye on sovittanut laulut uudelleen Tie Vapauteen -albumia varten. Useiden kotimaisten arkkiveisujen joukosta löytyi nimittäin myös merkittävää korkeakulttuuria, kuten Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntalauluna tunnettu, Oskari Merikannon Kymmenen virran maa. ”Kuva, joka minulla oli aiemmin hiukan yksinkertaisista suomalaissiirtolaisista, osoittautui virheelliseksi. 30 MUSEO 2/2020 AINEETON KULTTUURIPERINTÖ Työväenlaulut, jotka saivat uuden elämän VAIKUTTAVA LAULUPERINNE ”A lright, milläs melodioilla näitä on laulettu?” tokaisi musiikkituottaja ja työväenmusiikin tuntija Timo ”Tipi” Tuovinen saatuaan käsiinsä amerikansuomalaisten siirtolaisten työväenveisukirjan yli sadan vuoden takaa. TEKSTI MARIA PALDANIUS KUVAT KATARIINA SALMI. Paleface innostui hankkeesta heti. He olivat havainnoivaa ja fiksua jengiä, joilla oli kirkas käsitys yhteiskunnasta, sen rakenteista ja voimasuhteista”, Miettinen vahvistaa. Selvisi, että melko radikaali ja anarkistinen työväenjärjestö tunnettiin myös nimellä Laulava Unioni, sillä yhteislaululla oli tärkeä rooli liikkeen toiminnassa. ”Tuntui ihmeelliseltä, että vielä 2020-luvulla löytyi IWW:n musiikkipropagandaan omaa, kotoperäistä maustettaan tuoneiden tuplajuulaisten ” Laulukirjat löytyivät arkistojen kätköistä Kanadasta ja Yhdysvalloista. Se on merkittävää siksikin, että verrattuna esimerkiksi amerikansuomalaisten siirtolaisten tutkimukseen, IWW-liikettä on tutkittu todella vähän”, Miettinen toteaa. Havaintoa tuki osaltaan myös suomalaissiirtolaisten IWW:n musiikkipropagandaan antama panos. IWW:n jäsenten voidaankin katsoa olleen sivistyneitä ja tiedostavia ihmisiä, jotka taistelivat heikompien puolella sortovaltaa ja eriarvoisuutta vastaan, laulu aseenaan. Tekstit osoittivat, että IWW oli ollut vahvasti yhteisöllisyyttä ja yleissivistystä tukeva liike, joka auttoi ihmisiä hahmottamaan paremmin paikkaansa maailmassa. ”Kuvittele, suomalaiset siirtotyöläiset ovat sanoittaneet Merikannon biisejä”, Miettinen puuskahtaa. L aulukirjan löytymisen lisäksi Miettistä ihmetytti se, miten terävää kynää ja älykästä ajattelua sanoitukset edustivat. Hän oli tutustunut aiheeseen jo nuorena punk-piirien kautta. Kyseessä oli toinen kahdesta, Industrial Workers of the World (IWW) -järjestön suomalaisten jäsenten eli niin kutsuttujen tuplajuulaisten laulukirjasta, jotka Sibelius-Akatemian tutkija Saijaleena Rantanen oli löytänyt Amerikan-matkallaan. Elettiin alkuvuotta 2019. Amerikansuomalaisten siirtolaisten perintö elää yli sata vuotta vanhoissa kappaleissa. > ”Yksi tuplajuulaisten laulukirjoista löytyi Immigration History Research Center Archivesista Minneapolisista, kaksi muuta Lakehead Universityn arkistosta Kanadasta, Thunder Baysta”, Miettinen kertoo. Pian joukkoon liittyi myös rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen , jolle Tuovinen oli ehdottanut paitsi vanhojen protestilaulujen sovittamista uudelleen, myös yhtyeen perustamista niiden ympärille. Kirjoista löytyi kuitenkin vain kappaleiden sanat ilman melodioita tai kirjoittajien nimiä. materiaalia
31 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
Pääongelma oli kuitenkin melodioiden puute. Uusi Laulava Unioni onkin ottanut taiteellisia vapauksia tiedonpuutteiden paikkaamiseksi. Ne soittivat, jotka olivat paikalla ja niillä soittimilla, joita sattui olemaan tarjolla. Nykyajan Laulavan Unionin muodostavat laulusta ja akustisesta kitarasta vastaava Paleface, kontrabassoa soittava Tuovinen, haitarivirtuoosi Harri Kuusjärvi , rumpali Anssi Nykänen sekä charangoa soittava Ossi Peura . Siltä pohjalta lähdimme liikkeelle myös näiden kappaleiden sovituksessa”, hän kiteyttää. 32 MUSEO 2/2020 AINEETON KULTTUURIPERINTÖ Työväenlaulut, jotka saivat uuden elämän ”Vaikka länsimaissa vallitsi valkoinen ylivalta, IWW:n viesti oli vahvasti rasisminvastainen. L aulavan Unionin ensilevyä voidaan pitää ajankohtaisena puheenvuorona nykyisessä siirtolaistai maahanmuuttokeskustelun leimaamassa ajassa. Emme tienneet, millä melodioilla kappaleita oli esitetty. Kappaleita oli myös laulettu duurimelodioilla ”hyvällä gruuvilla ja rytmillä”. ”Maailma on muuttunut ja toisaalta taas ei. Tilauskeikkoja tekevän Laulavan Unionin historiantutkimus ei jää tähän. Miettisen mielestä argumentoinnin kärki on usein melko paradoksaalinen. ”Sama se on räpissä. On ollut kiinnostavaa huomata, miten ajankohtaisia yli sata vuotta vanhat biisit voivat olla”, hän huomauttaa. Naiset etenivät johtotehtäviin asti”, Miettinen tietää. Jäseniksi otettiin niin latinoja, afroamerikkalaisia kuin naisiakin. Lopulta pitkän tutkimustyön myötä mysteerit alkoivat ratketa. Työelämässä taistellaan edelleen samoista asioista. Miettinen arvelee sen johtuneen siitä, että musiikki toi kaivattua vastapainoa raskaaseen arkeen. Amerikansuomalaisten siirtolaisten perintö on pohjaton kaivo, josta riittää ammennettavaa. Toisaalta erojakin on. Puhe kulminoituu näkemykseen, jonka mukaan ihmisiä vain ”tulvii tänne päin.” ”Mutta me suomalaiset vasta olemme olleet lipettiinlähtijöitä. Tämä on vasta alkua”, Miettinen kuittaa. Levy kantaa kuvaavaa nimeä, Tie Vapauteen. Selvisi, että valtaosa IWW:n kappaleista oli muutamiin vakiomelodioihin sovitettuja joukkolauluja, joita oli helppo laulaa mukana ja muistaa ulkoa. Yhteistä kahden aikakauden Laulaville Unioneille on muun muassa kolmiääninen stemmalaulu ja haitarin korostunut merkitys. Välillä melodiat oli mainittu, kun taas toisissa kappaleissa saattoi lukea oma melodia”, Miettinen tähdentää. Meitä pidettiin siellä alempana rotuna, viinaan menevänä ja vihamielisenä rupusakkina”, Miettinen sanoo ja naurahtaa. KARRI MIETTINEN, 41 • Suomalainen rap-artisti , joka tunnetaan taiteilijanimellä Paleface • Syntynyt vuonna 1978 Järvenpäässä • Asuu Helsingissä • Albumit: The Pale Ontologist (2001), Quarter Past (2003), Studio Tan (2007), See Why (2008), Helsinki-Shangri-La (2010), Palaneen käryä (2011), Maan tapa (2012), Food for the Gods (2013), Luova tuho (2014) • Kokoelmalevy: Back to square one (2011), Tie Vapauteen -levy yhdessä Laulava Unioni -yhtyeen kanssa (2019) • Esiintynyt lukuisia kertoja museoissa – muun muassa Kansallismuseossa, Kiasmassa, Ateneumissa ja monissa muissa taidemuseoissa KUKA?. Monista asioista ei löytynyt tietoa. ”Kappaleita on kirjassa vielä kymmenittäin ja työsarkaa riittää. Tärkeintä on mukaansatempaavuus, hyvä fiilis ja positiivinen vire. Esimerkiksi tuplajuulaisten kokoonpanot, sen enempää kuin soittimetkaan, eivät olleet vakiintuneita. Onko maailma muuttunut ja jos, niin miltä osin. Meitä lähti jenkkeihin sankoin joukoin, ja saimme kohdata siellä samoja asenteita kuin siirtolaiset kohtaavat nyt Euroopassa. Sitä Miettinen on joutunut viime aikoina pohtimaan paljon. ”Olihan tässä haasteita matkan varrella. M arraskuussa 2019 yksitoista IWW:n tuplajuulaisten protestilaulua sai uuden elämän Palefacen ja Laulava Unioni -yhtyeen ensilevyllä
Höyrylaivaliikenne takasi sen, että esimerkiksi Pentalasta pääsi Helsinkiin töihin. Saareen tutustujan kannattaa suunnata ensin Villa Rosengårdiin, joka on saaristomuseon infokeskus. 33 KOKKA KOHTI PENTALAA Saaristomuseo Pentala avattiin vuonna 2018. Edustalla ranta-aitta, taaempana sijaitsee kalastajamökki. 1870-luvulla alkoi olla muotia siirtyä kesäksi kaupungista maalle. Villa Rosengård näyttää huvilalta ja kesäasunnoksi se on rakennettukin. Siellä minua odottaa museo-opas Ninni Finnberg , joka on luvannut kertoa niin museosta kuin entisaikojen saaristoelämästä Pentalassa. Kesäasukkaille kalastajaperPentalan maisemia 1920-luvulla. TEKSTI MERJA RÄTY S aaristomuseo Pentala sijaitsee vanhalla kalastajatilalla Espoonlahdella, Pentalan saaressa. ”Nyholmin kalastajasuku rakensi Villa Rosengårdin nimenomaan kesäasukkaille. Varakkaimmat rakennuttivat omat kesähuvilansa, mutta monet siirtyivät saaristoon vuokralle. Sijainti ei kuitenkaan ole ongelma veneettömillekään, sillä Pentalaan pääsee saaristoveneen kyydissä kätevästi monta kertaa päivässä. B R U N O TA LL G R EN. Kesäasukkaiden majoittaminen tarjosi kalastajille lisätuloja, ja monet vuokralaiset viihtyivät samassa paikassa vuosia. Myös museoalueen Lilla Villan ja Café Lillstugan on rakennettu kesäasumuksiksi”, kertoo Finnberg. Espoon kaupunginmuseon viides toimipiste houkutteli jo avautumiskesänään 21 000 kävijää
” Saaristomuseo Pentalassa merellinen maisema on vahvasti läsnä. Se Pentalan saari mereltä päin. Osaamista ei Suomessa ollut, joten ruo’ot ja rakentajat tulivat Virosta”, selvittää Finnberg. Venelaiturin lähellä oleva kalastajamökki esimerkiksi on ollut alun perin matala savutupa. P entalan ranta-aitassa säilytettiin kalastusvälineitä, esimerkiksi kalalaatikoita ja rysien vanteita. ”Katto tehtiin vanhojen valokuvien pohjalta ja se edustaa pohjoisruotsalaista tyyppiä. Rannassa on ruokokattoinen ranta-aitta, jonka takaa näkyy Gurlin talo. Tori aukesi seitsemältä. Jos entisaikaan Pentalasta halusi viedä kalansaaliinsa Kauppatorille myyntiin, vesille lähdettiin aikaisin aamuyöllä. 34 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 2/2020 heet olivat eksoottinen esimerkki ihmisistä, jotka elivät luonnosta. Saaristomuseo Pentalan alueella on viitisentoista rakennusta ja ne on kunnostettu alkuperäistä suojellen. Kummankin pitää myydä, eikä kummassakaan ammatissa ehdi aamulla makoilemaan”, Finnberg sanoo. ”Vertaisin kalastajan ammattia kauppiaan ammattiin. Oikealla on kalastajamökki. Vasemmalla pilkistää Villa Rosengård. Kun rakennus korjattiin, palautettiin siinä aiemmin ollut ruokokatto. Kunnostustöiden lomassa on selvinnyt monia asioita rakennuksien varhaisemmista vaiheista. ”Torireissulta palattiin kotisaareen puolenpäivän maissa eikä silloinkaan voinut asettua kalliolle paistattamaan päivää, sillä kotona odottivat tavalliset kotityöt, ruoanlaitto, kotieläimet ja verkkojen selvittely”, kertoo Finnberg kävellessämme kohti rannalla olevia rakennuksia. Jos saaren mantereesta erottava vesi oli maakravulle este, saaressa asuvalle kalastajalle se oli yhdistävä väylä, joka toi elannon. 1800-luvun alussa rakennetun ranta-aitan kattoja lattiarakenteet tuhoutuivat pahoin tulipalossa vuonna 1982, mutta hirsirunko säästyi pahemmilta vaurioilta. TO M M I H EIN O N EN. Ennen torille lähtöä kalat täytyi pakata myyntilaatikoihin
Jätän Finnbergin huolehtimaan poikien ateriasta ja lähden luontopolulle. > Komeasarvinen Merlin nauttii Ninni Finnbergin rapsutuksista. Käynti kannattaa, sillä talo on säilytetty Gurli Nyholmin aikaisessa asussa. ”Gurlin ja Arvidin elämästä on saatu tietoa haastattelemalla Gurlia ja hänet tunteneita aikalaisia”, kertoo Finnberg. Hän oli Arvidia 14 vuotta nuorempi eikä tiennyt kalastamisesta mitään. Se kertoi, että asumus haluttiin pitää kesäasukkaille kauniina ja muodikkaana.” Jos perheellä ei ollut erillistä huvilaa vuokrattavana, he antoivat usein oman asuntonsa vuokrattavaksi kesäasukkaille ja asuivat itse kesän ajan vaikkapa saunassa. Toimeliaana ihmisenä hän alkoi puuhata myös kasvimaata ja puutarhaa. Nämä osaavat niin intensiivisesti asettua halattavaksi ja rapsutettavaksi”, naurahtaa Finnberg. Merlin on ahvenanmaanlammas. 35 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Saaristomuseo Pentala on kaunis kesäkohde on saaren vanhinta rakennuskantaa, 1790-luvulta. Hyvin uskonnollinen Gurli rukoili, että rakastuisi Arvidiin, ja niin sitten kävikin. Päätän retkeni Diksandin hiekkarannalle. Liity: museoalanammattiliitto.. Hänen puutarhansa oli lopulta vertaansa vailla. K alastajatuvan lähellä on koko museoalueen helmi, Gurlin talo. Gurli Nyholm oli maalaistalon tytär Kirkkonummelta. Taustalla näkyvä Väinö on kainuunharmas. Finnberg näyttää kalastajamökin seinällä olevaa tapettiesimerkkien kirjoa. Nykyisen asunsa se sai 1820-luvulla. Pentala on vuonna 2020 avoinna 6.6.–30.8. Nuorikon toimia hämmästeltiin, mutta kaikesta kauniista pitävä Gurli ei antanut periksi. Kesätöissä Pentalassa olevat karvakaverit lönköttävät innolla hoitajaansa kohden. Arvid Nyholm toi hänet pitkän kosiskelun jälkeen kalastajatilan emännäksi Pentalaan. TO M M I H EIN O N EN. ti–su klo 10–17. Monelle se on varsinainen nostalgiamatka. Museokierrokselle pääsee oppaan kanssa korkeintaan 12 henkeä kerralla. ja 29.–30.8. Nuori Gurli epäröi naimisiinmenoa ja muuttoa pitkään. Häitä juhlittiin joulukuussa 1929, ja mitä ilmeisimmin liitto oli onnellinen. Taloon ei pääse tutustumaan omin avuin, vaan kierrosta varten ostetaan lippu. Sosiaalinen Gurli sopeutui saarelle ja opetteli kalastamaan. Reittiveneet liikennöivät ti–su 6.6.–9.8 ja viikonloppuina 15.–16.8., 22.–23.8. ”Kun rakennusta korjattiin, kalkkirappauksen päällä oli lähes parikymmentä tapettikerrosta. Kun aurinko paistaa ja laineet liplattavat, tuntuu kesäpäivä aivan täydelliseltä. Olemme tukenasi niin työelämän arjessa kuin poikkeusoloissa. ”Lammashaliterapia lisää työhyvinvointia hurjasti. Käväisen järvellä, jonka erikoisuutena on saari, jossa on lähde. ”Epäilijöiden ääni muuttui kellossa, kun Gurli saattoi ansaita lisätienestiä myymällä torilla kukkia, mansikoita ja satokauden kasviksia.” L ammaslaitumen äärellä Finnberg huutelee pässipoikia
Itselleni vapauttava kokemus on sen sijaan ollut esimerkiksi kolmiulotteisten töiden tekeminen.” Hän korostaa myös työn fyysistä luonnetta. Sillä on korkeutta 2,6 metriä ja leveyttä 1,4 metriä. TAITEILIJAHAASTATTELU Stiina Saariston suuret ja groteskit teokset 36 MUSEO 1/2020 TAVARAMERKKINÄ YKSITYISKOHDAT Stiina Saaristo maalaa ja piirtää oman mittakaavansa mukaisia teoksia. Teen kuitenkin pikkutarkkaa jälkeä ilman valokuvan apua. Saaristo kokee suuren pinnan toisin. TEKSTI JUKKA NAARANLAHTI N aishahmo hallitsee suurta kangasta. Nenä on hieman pysty, eikä erityisen viehkeällä tavalla. Stiina Saaristo tunnetaan parhaiten hahmon eri versioista. Kun romuluisen hahmon sijoittaa prinsessaleikkien kuvaston keskelle, syntyy taiteellisesti kiinnostava ristiriita. Muhkuraiset reidet tai pohkeet pursuilevat ulos vaatteista ja teoksesta. En pyri tietoisesti maalaamaan spektaakkelia tai hae vau-efektiä”, Saaristo tiivistää. ”Alkuasetelma saattaa tuntua vapauttavalta, mutta työn määrä on suuri. Oikealla on kuva vuonna 2018 syntyneestä teoksesta Happy Family. Teosten suuri koko onkin Saariston töiden toinen tavaramerkki. Valmistuminen vie aikaa. Öljyväritöidenkin jälki on piirroksenomaista, ja useat teokset ovat hiilitai lyijykynäpiirustuksia. Naisen kasvonpiirteistä tulee mieleen Tyko Sallisen teosten Mirri, vaikka Saariston teosten maailma on kaukana 1900-luvun alun modernistien maalauksellisuudesta. Paperin tai kankaan täyttävät yksityiskohdat. > Saariston liioitellut naishahmot ovat tunnistettavia. Työtä on katseltava eri etäisyyksiltä, sillä muutoin kokonaisuutta ei näe. Muuttuvassa maailmassa teoksiin on kuitenkin hiipinyt myös uusia tasoja ja merkityksiä.. ”Jokaisella ihmisellä on oma skaalansa ja mittakaavansa. Todellisuudessa taideteos on kookas. Suurelle pinnalle niitä mahtuu runsaasti. Joillekin taiteilijoille suuri pinta on vapauttava, irti päästettyjen värien ja impressioiden leikkikenttä. Lopulta työ muodostuu tehdessä, enkä tee erillisiä luonnoksia. Ne ovat kuin hienovaraisesti irvisteleviä ja rumaksi vääristyneitä, mutta silti tunnistettavia. Kaikki alkoi ikään kuin itsestään viedä kohti isompaa teoskokoa. Sillä on lyttykuonoisen koiran roikkuvat suupielet ja posket. Suurikin maalaus on maalattava yksi osa ja yksityiskohta kerrallaan, mutta lopputulos hahmottuu aina kokonaisuutena. ”Liike on tärkeätä. ” Suurikin maalaus on maalattava yksityiskohta kerrallaan. Maalatessa käytän rakennustelinettä, jota kiipeän ylös ja alas.” S aariston teosten naisessa on piirteitä hänestä itsestään. Ne ovat työläitä tehdä, mutta palkitsevat katsojan runsailla yksityiskohdilla
37 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin ” Romuluinen hahmo prinsessaleikkien kuvaston keskellä synnyttää kiinnostavan ristiriidan. ST IIN A SA A R IS TO / K U VA : JU SS I TIA IN EN
Nykyään työni eivät ole yhtä julistavia. Sen jälkeen äitinä oleminen on vienyt aikaa taiteen tekemiseltä. Keramiikkaveistoksissani henkilökohtaisuus ei muutenkaan ole ollut niin paljon läsnä. ”Se on tavallaan helppo tapa käsitellä aiheita ja olen harjoitellut siitä irti. Nyt se on valtavirtaa. Groteski naishahmo häiritsi ja haastoi katsojan. Tulevaisuuteen siirtyneessä näyttelyssä on kuitenkin mukana myös tuttuja kookkaita piirustuksia Saariston taiteen ystävien iloksi. Myöhemmin olen kuvannut yleisempiä tilanteita. Viime aikoina Saaristo on käyttänyt myös uusia tekniikoita. Tunnetuimmat Saariston teokset, kuten Scarlett, ovat aktiivisille museokävijöille tuttuja, mutta viime vuosina taiteilijan näyttelytahti on hidastunut. KUKA. Ihmisten pitäisi olla oman itsensä markkinointikoneistoja, mutta en ole lainkaan vakuuttunut sen kehityksen tarpeellisuudesta”, Saaristo pohtii. Edellinen oli Uppsalassa vuonna 2016. Olen kai rauhoittunut ja töihin on tullut vakavuutta”, Saaristo kertoo. Kauneuden ja rumuuden vastakkainasettelu oli korostunutta ja hyvin tietoista. Saaristo ei ole myöskään häpeillyt käyttää sitä vaaleanpunaisten unelmien kyllästämää tyttökuvastoa, joka ärsyttää vanhempia ja jonka lumoa niin monet pikkutytöt eivät voi vastustaa. Hän jopa kertoo, että on pyrkinyt myös töissään ottamaan etäisyyttä omakuviin. 38 MUSEO 1/2020 TAITEILIJAHAASTATTELU Stiina Saariston suuret ja groteskit teokset Saariston muihin teoksiin verrattuna vuodelta 2019 oleva teos Men’s room on pieni. Itseään hän luonnehtiikin innokkaaksi noviisikuvanveistäjäksi. > Saaristo kuvaa itseään innokkaaksi noviisikuvanveistäjäksi. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä selfie-kulttuuria ei vielä ollut ja omakuva oli lähinnä taiteen alalaji. Sillä on korkeutta ja leveyttä vain reilu metri. ”Kun olin nuorempi, työt olivat aggressiivisempia. Nyt puolestaan on outoa, jos siinä ei ole mukana. ”Oma persoonani on kehittynyt 1990-luvulla, jolloin itsensä parhaiden puolien esittely oli vielä vierasta. Nuorempana töissä oli vahva henkilökohtainen lataus ja aiheet kumpusivat omasta elämästä. Uudessa näyttelyssä oli tarkoitus olla esillä kolmiulotteisia keramiikkahahmoja. Yleensä ihmiset esittävät niissä itsensä mahdollisimman edullisessa valossa. ST IIN A SA A R IS TO / K U VA : JU SS I TIA IN EN JU K K A N A A R A N LA H TI. K un Saaristo valmistui kuvataideakatemiasta, hänelle sovitettiin nuoren vihaisen naistaiteilijan roolia. 38 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 2/2020 STIINA SAARISTO • Kuvataiteilija , joka tunnetaan parhaiten suurista naista esittävistä piirrustuksista ja piirustuksenomaisista töistä • Syntynyt vuonna 1976 Kiskossa • Asuu Helsingissä • Valmistunut kuvataideakatemiasta vuonna 2005 • Tunnetuimpia töitä ovat muun muassa Scarlett ja Last Man Standing • Kevääksi 2020 suunniteltu näyttely Galleria Heinossa siirtyi koronaviruksen takia. Kevääksi 2020 suunniteltu näyttely helsinkiläisessä Galleria Heinossa puolestaan siirtyi koronavirustilanteen takia. Näyttely toteutetaan, kun taidekentän toiminta normalisoituu. Hahmoja ympäröivä maailmakin oli välillä kitsintäyteinen ja elementtejä lainattiin populaarikulttuurista
39 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 39 JU K K A N A A R A N LA H TI
Niiden perässä juoksee renki, joka komentaa parven takaisin omaan aitaukseensa. Museoon kuuluu myös laaja esinekokoelma. Asuinrakennusten lisäksi museossa on muun muassa useita verstaita, kauppoja, apteekki, ravintola, leipomo, kahviloita, koulu, postitalo ja teatteri. Lähes kaikki rakennukset on sisustettu alkuperäiseen tyyliin pienintäkin yksityiskohtaa myöten. TEKSTI TUULI RAJAVUORI K adulla vastaan taapertaa parvi hanhia. Samalla ohitse vilahtaa hevoskärry, jonka kyydissä istuvat entisajan asuihin pukeutuneet ihmiset juttelevat rennosti. Leipomon kulmalla tuoksuu tuore leipä. Museon perusajatus on samankaltainen kuin muissa ulkomuseoissa. Den Gamle By on maailman ensimmäinen kaupunkikulttuuria esittelevä ulkomuseo. 40 MUSEO 2/2020 KANSAINVÄLISTÄ Kulttuurimatkalla Keski-Jyllannissa D EN G A M LE B Y. Museoon on siirretty kaikkiaan 80 historiallista rakennusta 25 tanskalaisesta kaupungista. Museo on sijainnut nykyisellä paikallaan, Aarhusin keskustan liepeillä, yliopistollisen puutarhan vieressä vuodesta 1914. VIIDEN TÄHDEN ULKOMUSEO Tanskalainen Den Gamle By vie 400 vuoden aikamatkalle. Vanhimmat rakennukset ovat 1550-luvulta, uusimmat edustavat vuoden 1974 asumiskulttuuria. Tavoitteena on esitellä kaupunkikulttuuria ja koko maan rakennuskantaa mahdollisimman monipuolisesti
Niiden antimia käytetään museon ravintoloissa. Museon toimintaan tarvitaan henkilökuntaa noin 200 henkilötyövuoden verran. Museon slogan on ”levende historie”. Den Gamle Byn elävöitystoiminta perustuu ajatukseen, että museokävijä voi kokea entisajan arkielämän mahdollisimman autenttisena. M useo elää myös konkreettisella tavalla. Vastaavia hankkeita ei Den Gamle Byn museonjohtajan Thomas Bloch Ravnin tietojen mukaan ole käynnissä muualla maailmassa. Tapahtumapäivinä apuun saadaan osa museon lähes 300 vapaaehtoisesta. Ajatuksena on, että museossa olisi myös sellaista nähtävää ja koettavaa, josta museovierailla on omakohtaista kokemusta. Viimeiset viisi vuotta kävijämäärät ovat kasvaneet ja nykyään Den Gamle Byssä vierailee vuosittain yli puoli miljoonaa kävijää. Rekrytoinnissa otetaan huomioon myös kiinnostus näyttelemiseen ja aktiiviseen vuorovaikutukseen yleisön kanssa. Rakennuksissa saa kulkea vapaasti ja monissa kohteissa esineisiin voi koskea. 41 KANSAINVÄLISTÄ Kulttuurimatkalla Keski-Jyllannissa D EN G A M LE B Y D EN G A M LE B Y. Viime vuosina museoaluetta on rakennettu vauhdilla. ”Maihaugenin ulkomuseossa Norjan Lillehammerissa on tuotu esille joitakin elementtejä 2000-luvulta, mutta muuten projektimme lienee ainutlaatuinen”, Bloch Ravn toteaa. Museossa oppaat laittavat ruokaa, tekevät kotitöitä, hoitavat pihaa tai palvelevat asiakkaita kaupoissa. Se tarkoittaa, että museossa voi maistaa, haistaa ja tuntea menneen ajan. Kävijämäärä kasvaa erityisesti joulun alla. Uusinta rakennuskantaa edustavat puolestaan 14 kerrostalohuoneistoa, joissa esitellään tanskalaista hyvinvointivaltiota 1970-luvulla. > Ulkomuseon työntekijät eläytyvät entisajan elämään. Näin tuoreen kulttuurin esittäminen ulkomuseoissa on poikkeuksellista. Museossa on myös huolella hoidettuja historiallisia puutarhoja. Vaatteet, työtehtävät ja askareet noudattavat rakennuksen edustamaa aikakautta. Silloin 1970-luvun korttelissa voi tavata leikkiviä lapsia tai ihailla edelleen käyttökunnossa olevia aikakauden autoja. Joulu< Den Gamle Byn vanhimmat rakennukset ovat 1500-luvulta. Kortteli valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2022, jolloin museossa tullaan jo lähelle nykyaikaa. Silloin museoon valmistuu tarkka kopio vuoden 2014 katunäkymästä. Pistokkaita myydään myös museokävijöille. Museon uudistaminen on kannattanut. E rityisen Den Gamle Bystä tekee kunnianhimoinen tavoite tehdä museoelämyksestä kokonaisvaltainen. Vuonna 2017 ulkomuseon alle avattiin Aarhusin kaupungin 1200-vuotista historiaa esittelevä näyttely Aarhus Fortæller
Suomalaisille alue on tuttu Legolandista, joka sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Aarhusista. Siellä sijaitsee muun muassa Helsingin keskustakirjasto Oodin esikuvana toiminut, monessa yhteydessä palkittu kirjasto Dokk1. Kymmenkerroksisen museorakennuksen katolla on Olafur Eliassonin teos Your Rainbow Panorama, josta on upeat maisemat koko kaupunkiin. Billundiin on kesäkaudella suoria lentoja myös Suomesta. 2 Moesgaard Museum Arkeologiaan ja antropologiaan erikoistunut museo vie elämykselliselle matkalle Tanskan esihistoriaan. Aarhus on elävä opiskelijakaupunki. Korkeatasoisten vaihtuvien näyttelyiden lisäksi museossa on esillä teoksia tanskalaisen taiteen kulta-ajalta sekä nykytaidetta. Museossa on myös tanskalaiseen tapaan korkeatasoinen ravintola ja laadukas museo kauppa. KULTTUURIMATKAILIJAN AARHUS A arhus on Tanskan toiseksi suurin kaupunki Keski-Jyllannissa. 3 ARoS ARoS on pohjoismaiden suosituin taidemuseo. 1 Kvindemuseet Naisten historiaan erikoistunut museo on avattu vuonna 1984. Kaupunkiin kannattaa tutustua myös kiinnostavien museoiden takia. Lisäksi se on tunnettu korkeatasoisesta kulttuurielämästään. 1 2 3 42 MUSEO 2/2020 KANSAINVÄLISTÄ Kulttuurimatkalla Keski-Jyllannissa KVINDEMUSEET JACOB GONGE DUE / MOESGAARD MUSEUM. Viime vuosina museo on tuonut esiin myös seksuaalikasvatukseen, sukupuolten tasa-arvoon ja demokratiaan liittyviä kysymyksiä. Näyttelyissä on hyödynnetty uusinta teknologiaa ja draamapedagogiikkaa, mutta sisältö linkittyy vahvasti tieteelliseen tutkimukseen. Museo sijaitsee Aarhusin ydinkeskustassa Tuomiokirkkoaukiolla. Museon kruununjalokivi on yli 2000 vuotta sitten haudattu Grauballen mies, joka on löydetty suosta vuonna 1952. Museossa toimii myös lähija luomuruokaan erikoistunut tunnelmallinen kahvila. Museon perustamisen taustalla on feministinen liike, mutta nykyään museon tehtävänä on tuoda kattavasti esiin sukupuoleen liittyviä merkityksiä eri aikakausina. Museon pihalta alkaa polkuja, joiden varrella voi tutustua esihistoriallisten rakennusten kopioihin. Alue on tunnettu myös suosittuna luontoretkikohteena merimaisemineen. Siellä vierailee vuosittain jopa miljoona kävijää. Vuonna 2014 avattu museorakennus on nähtävyys jo itsessään
Uusi avaamisajankohta on todennäköisesti kesäkuun toisella viikolla. Koronatilanteen kokonaisvaikutuksia museon toimintaan on kuitenkin vielä vaikea arvioida kattavasti. Sen sijaan museo keskittyy kehittämään toimintaansa nykyisissä puitteissa. Tällä hetkellä museossa odotetaan päätöksiä, korvaako Tanskan hallitus tai Aarhusin kunta tulonmenetyksiä. Tänä keväänä museon toimintaan on kuitenkin tullut odottaman katkos. Aika on pysähtynyt vuoteen 1974. 43 KANSAINVÄLISTÄ Kulttuurimatkalla Keski-Jyllannissa ANDERS TRÆRUP / AROS D EN G A M LE B Y. Museonjohtajan arvion mukaan museo menettää joka tapauksessa useita miljoonia Tanskan kruunuja pääsymaksuina ja muina palvelutuloina. Artikkelin kirjoittamisen aikaan museo on ollut suljettuna pian kaksi kuukautta koronavirustilanteen takia. Vaikka Tanskassa järjestetään paljon joulumarkkinoita, on museon valttikortti aito ympäristö ja pitkä historiallinen perspektiivi. ”Den Gamle By on ainoa paikka, jossa voi tutustua tanskalaiseen jouluun 400 vuoden ajanjaksolla”, Bloch Ravn sanoo. kautta vietetään museossa marraskuun puolivälistä tammikuun alkuun. ”Hyödynnämme erityisesti joulukauden kokemuksia, jotta voimme tarjota entistä vaikuttavamman museoelämyksen”, Bloch Ravn lisää. K un vuoden 2014 kortteli avautuu, on museon alue täynnä. Siksi uusien rakennusten siirtäminen ei ole jatkossa ajankohtaista
Odotan ilolla sitä, että koronatilanteen lieventyessä pääsemme tutustumaan näihin hienoihin kohteisiin myös paikan päällä. Onneksi kansallisaarteemme pysyvät paikoillaan.. Kesän näyttelyvinkeistä vastaa museoiden ystävänä tunnettu presidentti Tarja Halonen . Vaikka sekä Ateneum, Kiasma että Sinebrychoffin taidemuseo tekivät viime vuonna ennätyksiä kävijämäärissä, liian monelle ihmiselle ne ovat edelleen jotain niin itsestään selvää, ettei “tule lähdetyksi”. Tavataan netissä. HYVÄT YSTÄVÄT KARANTEENISSA! TARJA HALONEN ATENEUM – PERUSKURSSI SUOMALAISEEN TAITEESEEN Ennen koronaviruksen aiheuttamaa sulkemismääräystä museon vuosi alkoi upealla venäläisen Natalia Goncharovan näyttelyllä. https://ateneum.fi/nayttelyt/natalia-goncharova/ V ielä toistaiseksi museoiden ovella on suljettu-kyltti ja ihmisten toivotaan pysyvän kotonaan. Museoihin pääset vierailemaan niiden verkkosivuilla – niihin ei ole ikärajoituksia. N AT A LIA G O N CH A R O VA / TR E TJA KO V IN G A LL ER IA NÄYTTELYVINKIT Presidentti suosittelee Juttusarjassa tunnetut ja eri tavoin ansioituneet henkilöt antavat omia suosituksiaan ajankohtaisista näyttelyistä. Näyttelyn kuraattori Timo Huuskon puolen tunnin mittainen video-opastus näyttelyyn löytyy Ateneumin verkkosivuilta. On siihen toinenkin syy. Ehdin käydä näyttelyssä pari kertaa, sillä sitä ei yhdellä haukkaisulla sulata. Suosio oli alusta alkaen suuri. Olen Kansallisgallerian hallituksen puheenjohtaja, joten nostan esiin itsekkäästi omaa väkeä. Museoista voi silti nauttia tälläkin hetkellä
Kiinnostava kohde Uudellamaalla on esimerkiksi Sammatissa sijaitseva Johannes Lohilammen museo . Seppo Fräntin Kiasmalle lahjoittaman kokoelma Hullu rakkaus, ehti saada jo ennen avaamistaan tiedotusvälineiden huomion. Kun karanteeni loppuu, annetaan molemmille elvytystä taiteen parissa täysin rinnoin. Kaikissa edellä mainitsemissani museoissa on erinomaiset kahvilat. Ne ovat sopivan kokoisia myös lapsille ja lastenlapsille aikamatkaksi suvun menneisyyteen. Se on romanttinen aikamatka vaihtuvine näyttelyineen. Kiirehdi paikalle, kun museon ovet avautuvat. Ruumis ja henki vaativat osansa. Näyttely on hyvä yhteenveto viime vuoden Venetsian biennaalin pohjoismaisesta osiosta. Museossa on esillä myös Elias Lönnrotille kuuluneita esineitä.. Voit seurata ihmisten luomia teoksia ja ottaa osaa itsekin kisaan Museokortin @Karanteenitaidetta nimisellä Instagram-tilillä. SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO – SALATTU HELMI Helsinki, Sinebrychoffin taidemuseo, Uhattu elämä 23.5.?16.8.2020 Sinebrychoffin taidemuseo oli pitkään vain harvojen taiteenystävien lempipaikka. JU SS I G O M A N / K U VA : K A N SA LL IS G A LL ER IA / K IR SI H A LK O LA N IL S JA KO B O LS SO N B LO M M ÉR / K U VA : K A N SA LL IS G A LL ER IA / K IR SI H A LK O LA V IR PI R A N N IK KO NÄYTTELYVINKIT Presidentti suosittelee KARANTEENITAIDETTA KAIKILLE Jos haluat olla itse aktiivinen, voit osallistua Museokortin hulvattomaan #karanteenitaidetta -haasteeseen. Se on varakkaan ja valistuneen maanviljelijän kotimuseo. Nyt se on noussut kuin salaa suureen suosioon. Museossa viihtyvät lapsetkin – mutta vaativat vanhempiensa silmälläpitoa. Inspiraatiota voi hakea @tussenkunstenqurantaine Instagram-tililtä. TEE MATKA KOTISEUTUMUSEOON Sammatti, Johannes Lohilammen museo, avoinna kesäisin Kesän koittaessa käypä oman kotikuntasi tai kesämökkipaikkakuntasi paikallismuseossa. Anneleos Officierin Instagram-tilillä on jo yli satatuhatta seuraajaa. Taiteenkeräilijät ovat olleet läpi historian taidemuseoiden tukijoita. Idea lähti liikkeelle Hollannista. KIASMA – YLLÄTTÄÄ VARMASTI Helsinki, Kiasma, Hullu Rakkaus 27.03.2020–10.01.2021 ja Sääennuste tulevaisuudelle 31.01.2020 – 26.07.2020 Kiasmassa on esillä heinäkuun loppuun asti näyttely Sääennuste tulevaisuudelle, jossa saa ekologis-taiteellisen katsauksen maailmamme tilaan
46 MUSEO 2/2020 NÄYTTELYARVIO Keski-Suomen museon uusittu perusnäyttely UUDISTUNUT KESKI-SUOMEN MUSEO HURMAA Keski-Suomen museon perusnäyttely, Keskisuomalaisuutta etsimässä, tarjoaa uusia näkökulmia maakunnan historiaan. Vienankarjalaiset kulkukauppiaat vierailivat Jyväskylän markkinoilla säännöllisesti myymässä tuotteitaan.. Kulkukauppiaan laukku oli todellinen aarreaitta, josta löytyi pieniä ylellisyyksiä naisille ja miehille. TEKSTI MARIA VANHA-SIMILÄ KUVAT ANNINA MANNILA 1800-luvun alkupuoli oli kulkukaupan kukoistusaikaa
Jo pelkästään tilan arkkitehtuurin takia kannattaa kiivetä neljänteen kerrokseen asti. Yksi toistuvasti esiin nouseva teema on oikeutetusti Jyväskylä kouluja opiskelukaupunkina eri aikoina. Osa niistä leikittelee vanhoilla ja uusilla kuvilla niin, että katsoja saa käsityksen maiseman muutoksesta. Kerroksessa on tummia sävyjä ja hämärä, intiimi tunnelma. Jokaisessa osiossa on runsaasti katsottavaa ja paljon esineitä. Ne herättävät nostalgisia tunteita ja muistoja museokävijöissä. Sen sijaan tekstejä on vähemmän. Esillä on Miljoonasade – suomirokkia ja kasvukipuja -näyttely, joka pureutuu suomirockin ytimeen ja takatukkien aikaan eli 1980-lukuun. 1900-lukua esittelevässä kerroksessa on esillä paljon arkisia asioita. Rakenteet tuoksuvat vielä uudelle. Museo toimii Jyväskylän kaupunginmuseona ja Keski-Suomen alueen vastuumuseona. Näyttelyn kiertosuunta kolmannessa kerroksessa herättää kävijöissä hiukan epävarmuutta. Ne tunnistaa heti keskisuomalaisiksi tutusta muotokielestä. Näytöissä on paljon kiinnostavaa tietoa, mutta myös lisäkuvia. Museossa on lisäksi kaksi vaihtuvien näyttelyiden tilaa. Museon kolmas kerros on keskittynyt 1900-lukuun. Museossa on katsottavaa neljässä kerroksessa. Uudessa Keskisuomalaisuutta etsimässä -perusnäyttelyssä on paljon isoja ja pieniä teemoja. Siinä se on todella onnistunut. Esillä olevat kevyet jugendaiheiset huonekalut ovat 1910–1920-luvuilta. Näin kävijä näkisi yhdellä silmäyksellä, mistä on kyse. Myös videokuvaa on siellä täällä. Eläköön 1980-luku! Uudistettu perusnäyttely on osin nostalginen paluu lähimenneisyyden populaarikulttuuriin. Alimmassa kerroksessa voi fiilistellä, miltä tähdet tuoksuvat. Esteettömässä museossa hissi kuljettaa vieraita kerrosten välillä. K eski-Suomen museossa katse kiinnittyy esillä oleviin erikokoisiin kuviin. ” Näyttely kertoo Keski-Suomen historiaa esihistoriasta nykypäivään.. Kuvat ovat hienoja ja kiinnostavia – tai oikeastaan todella hienoja ja todella kiinnostavia. M useo asetti tavoitteeksi, että uudistetussa perusnäyttelyssä riittäisi katsottavaa useammaksi kerraksi. Monien nykynäyttelyiden tapaan Keskisuomalaisuutta etsimässä -näyttelyssä on paljon kosketusnäyttöjä, joista löytyy runsaasti tietoa. Kolmannen kerroksen avaakin Muuramen huonekalutehtaan tuotteet. Näyttelyssä oman osansa saa esimerkiksi Keski-Suomen teollisuus. Jos ei huomannut tehdä täyskäännöstä 1900-luvun alun jälkeen, päätyy 1990-luvulle ja kiertämään loppunäyttelyn vähän hassusti käänteisessä aikajärjestyksessä. Ylimmässä kerroksessa on parhaillaan esillä näyttely Dominoefekti, joka esittelee keskisuomalaista taidetta. Näyttelyteemat kuljettavat läpi elokuvien, 1970-luvun lähiöelämän, 1980-luvun päiväkotiarjen, urheilun, opiskelun, musiikin, työelämän ja monen muun aihealueen. Olisi elämys jo pelkästään käydä katsomassa esillä olevat kuvat. Museoelämystä voi täydentää myös äänimaailman kautta. Joka kohdassa ei jaksa kahlata läpi näytöltä vyöryvää tekstimassaa. P erusnäyttely alkaa toisesta kerroksesta, jossa käydään läpi kronologisesti Keski-Suomen historiaa aina esihistoriasta 1800-luvun lopulle asti. 47 NÄYTTELYARVIO Keski-Suomen museon uusittu perusnäyttely A lvar Aallon suunnittelemassa museorakennuksessa toimiva Keski-Suomen museo, tuttavallisemmin KeMu, avasi ovensa mittavan uudistuksen jälkeen helmikuussa 2020. Paikoitellen olisin kaivannut muutamaa lisäriviä. Yhdellä kertaa ei ehdi katsoa ja sulatella kaikkea
Toivottavasti paikalliset ottavat uudistuneen museon omakseen. Keski-Suomen museo KeMU on auki tiistaista sunnuntaihin klo 11–18. Samalla sivustolta on myös runsaasti tietoa ruokakulttuurista, keskisuomalaisista perinneruoista sekä reseptejä moneen lähtöön. < Arkiset käyttöesineet tuovat tuulahduksen viime vuosikymmeniltä. Vierailuun voi kätevästi yhdistää käynnin naapuriin, Alvar Aalto -museoon. Museo ei kuitenkaan ole läkähdyttävän laaja tai raskas. Kokonaisuudessaan KeMu on Jyväskylän helmi. Muualtakaan tullut kävijä ei tunne itseään ulkopuoliseksi. 48 MUSEO 2/2020 NÄYTTELYARVIO Xxxxxxx Kotiin lähtiessä museosta jäi hyvä mieli ja tunne: tänne haluan tulla uudestaan. Dominoefekti -näyttely on avoinna 30.8.2020 asti. Osoite Vapaudenkatu 28, 40101 Jyväskylä www.avoinmuseo.fi/ruokaperinne/ ” Katsottavaa riittää useammalle vierailulle.. Esimerkiksi museon toisen kerroksen pirtissä esillä olevaa keskisuomalaista ruokaperinnetestiä pääsee pelaamaan myös verkossa. Keski-Suomen museolla on myös useita verkkonäyttelyjä, joihin voi tutustua kotisohvalta käsin. Tutut ruokapakkauk set herättävät muistoja menneisyydestä. Miljoonasade – suomirokkia ja kasvukipuja -näyttely on avoinna 9.8.2020 asti. Siellä sijaitsee myös Cafe Alvar, josta saa maukasta lounasta
A R K TI K U M. TANKAVAARA Kultamuseo Urho Kek Saariselkä LÄ seo Sodankylä Pello Ylitornio Kolari MUSEOMATKALLE LAPPIIN Museokortti julkaisee tänä vuonna Kulttuurikierrospalvelun, joka tarjoaa museomatkailuun innostavia, valmiiksi suunniteltuja reittikokonaisuuksia. INARI Siida Hammastunturin erämaa-alue kansallispuisto 3. ROVANIEMI Arktikum 6. Tiedekeskuksessa esillä oleva Polar Opposites -videoesitys vie katsojansa ihailemaan Lapin neljää vuodenaikaa kaikessa loistossaan. KITTILÄ Palsa-museo 4. 1. Näyttelyssä esitellään pohjoisia alueita ja niiden erityispiirteitä kolmen teeman kautta. 49 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Kulttuurikierros pohjoisessa Kemijärvi Sallatunturi Urho Kekkosen kansallispuisto Inarijärvi Lemmenjoen kansallispuisto Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 2. TORNIO Aineen taidemuseo ja Tornionlaakson museo 5. SALLA Sotaja jälleenrakennusajan museo 1. ROVANIEMI Arktikum Arktikumin pysyvässä näyttelyssä, Muuttuva arktis, vierailija voi tutustua pohjoiseen luontoon ja elämäntapaan. Museo-lehti esittelee yhden palvelun reiteistä
tua kullan ja kultaperinteen monipuoliseen historiaan. K U LT A M U SE O SII D A. Valokuvataiteen keinoin tarkastellaan arktista valoa eri vuodenaikoina, Tenojoen vuodenkiertoa sekä pohjoisen ihmisiä arkisissa ympäristöissään, seitsemällä eri vuosikymmeneltä. Löydökset aiheuttivat joukkovaelluksia kaivauksille. INARI Saamelaismuseo Siida Alkuperäiskansojen museoverkostoon kuuluvassa Siidassa nähdään kesän aikana useita upeita valokuvanäyttelyitä. MUSEO-LEHTI MATKAILEE Kulttuurikierros pohjoisessa < Kultamuseossa voi opiskella kullanhuuhdonnan alkeita. Kultakuume koettiin 1870-luvulla myös Suomen Lapissa, Ivalojoella. 1800-luvulla löydettiin suuria kultaesiintymiä niin Kanadassa, Yhdysvalloissa, Etelä-Afrikassa kuin Australiassa. Lisäksi Suomen saamelaisten kansallismuseossa on visuaalisesti näyttävä ja informatiivinen perusnäyttely, joka kertoo luonnon, ihmisen ja kulttuurin vuorovaikutuksesta Saamenmaalla. Jaana Aholan Sallan evakoita käsittelevä valokuvanäyttely on avoinna pitkälle elokuuhun. Seuraava kultalöydös tehtiin vuonna 1934 Sodankylän Tankavaarassa, jossa sijaitsee maailman ainoa kansainvälinen Kultamuseo. Kurssi pidetään kesäisin museon ulkoaltaalla ja talvella museon sisähuuhtomolla. Museossa voi tutus” Lappi on kulttuurimatkailun aarreaitta. SALLA Sallan sotaja jälleenrakennusajan museo Museon perusnäyttely kertoo 1900-luvun alun Kuolajärvestä eli Sallasta ennen sotia, sota-aikana ja sodan jälkeen. Tankavaarantie 11 C, Tankavaara 4. Museon pysyvä näyttely Suomi Jäämeren rannalla kertoo Petsamosta, suomineidon menetetystä oikeasta käsivarresta. Arktikum, Pohjoisranta 4, Rovaniemi 2. Paikallishistorian lisäksi museosta saa tietoa esimerkiksi Sallan kulttuurija ulkoilureiteistä, kalastuksesta sekä kalaja tulipaikoista. Myynnissä on muun muassa paikallisia yrttejä, säilykkeitä, karkkia, mehuja, siirappeja, yrttisuolaa ja porosipsejä. Ulkomuseoalueen huuhdontaränneillä voi kesäaikaan kokeilla vaskoolin käyttöä. TANKAVAARA Kultamuseo Kulta, keltaisen kiiltävä alkuaine, on saanut ihmiset ympäri maailman ryntäämään löydösten luokse rikastumisen toivossa. Rovaniemellä kannattaa piipahtaa myös Lapin metsämuseossa, Rovaniemen kotiseutumuseossa ja taidemuseo Korundissa. Savukoskentie 12, Salla 3. Museokauppaan on hankittu ensisijaisesti sallalaisia tuotteita. 50 MUSEO 2/2020 Samassa rakennuksessa toimii Lapin maakuntamuseo. Pihapiirissä on myös ulkomuseo ja kolttien perinnetalo. Inarintie 46, Inari Saamelaismuseon kansallisena tehtävänä on tallentaa saamelaista kulttuuriperintöä Suomessa
Taidemuseon vuosittain vaihtuvassa perusnäyttelyssä syvennytään Aineen kuvataidesäätiön perustajaan, Eila Aineeseen . Museo on erikoistunut torniolaaksolaiseen elämäntapaan ja rajan ilmiöihin. MUSEO-LEHTI MATKAILEE Kulttuurikierros pohjoisessa 5. Vasta Palsan kuoleman jälkeen arvostus teoksia kohtaan kasvoi. Taiteilijan elinaikana hänen taidettaan ei arvostettu. KITTILÄ Palsa-museo ”Minun on pakko maalata himoani ja hulluuttani, etten tekisi mitään pahempaa”, kirjoitti kittiläläinen kuvataiteilija Kalervo Palsa päiväkirjoissaan. Yksi Kittilän mielenkiintoisista museokohteista on Palsa-museo, johon kuuluu Kalervo Palsan kotitalo ja hänen Getsemane-niminen ateljeensa. Keuhkokuumeeseen 40-vuotiaana kuolleen taiteilijan teokset tunnetaan väkivaltaisesta kuvastosta, jossa on usein läsnä elämän raadollinen puoli. TORNIO Aineen taidemuseo ja Tornionlaakson museo Torniolaisen arkkitehdin Matti Porkan suunnittelemassa, vuonna 1985 valmistuneessa, Rajakartano-nimisessä rakennuksessa on esillä kesän ajan mikkeliläisen Kirsimaria E. Kittilässä kannattaa piipahtaa myös aikansa merkittävimpänä lappilaistaiteilijana pidetyn, Reidar Särestöniemen, asuinja työympäristössä, Särestöniemi-museossa. Torikatu 4, Tornio Uusi verkkojulkaisu » Oivalluksia museoammattilaisen arkeen museopro.fi SÄ R E ST Ö N IE M IM U SE O N KO KO EL M A. Kittilässä, Levin hiihtokeskuksessa sijaitsee myös näyttelytila Samiland, joka esittelee saamelaisten historiaa, kulttuuria ja mytologiaa. Kivitie 14 B, Kittilä 6. Torniossa kannattaa vierailla myös Tornionlaakson museossa, jossa esitellään Tornionlaakson historiaa Suomen ja Ruotsin rajan molemmin puolin. Törösen taidetta. 51 < Kittilän keskustassa sijaitseva Palsamuseo avattiin vuonna 2013
SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun JOHTAVA MUSEOALAN AIKAKAUSLEHTI NELJÄ KERTAA VUODESSA Itselleni Lahjaksi Vuositilaus 38 euroa Kestotilaus 34 € Opiskelijatilaus 25 €, opiskelijakortin nro.: Muutan osoitteeni — / 20— alkaen Irtisanon tilaukseni MUSEO 3/2020 ILMESTYY 18.9. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus. Voit tehdä muutokset myös verkossa museolehti.fi Vanha osoite tai tilauksen maksaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Uusi osoite tai lahjan saaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Päiväys ja tilaajan allekirjoitus Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti voimassa olevaan kestotilaushintaan. Teemanumero kertoo pelottavasta, mutta yleisöä kiehtovasta kulttuuriperinnöstä. 52 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 2/2020 SYYSNUMERON TEEMANA KAUHU Syksyn lehdessä astutaan museoiden pimeälle puolelle. Ulkomaan tilauksiin lisätään 15 € postituskulut. Tilauksen voi irtisanoa joko laskutuskauden loppuun tai välittömästi ottamalla yhteyttä joko puhelimitse 044 4300 701 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Lehdessä tuodaan esiin esimerkiksi vankilamuseoita, linnoja, kauhukierroksia ja dark history -tutkimusta. R O N I R EK O M A A. Lisäksi monia muita ajankohtaisia aiheita syksyn museoretkiä varten! MUSEOLEHTI.FI Käytä tätä palvelukorttia, kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksen. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan kesken tilauskauden, veloitetaan vastaanotettujen lehtien irtonumerohinta
53 Käytä tätä palvelukorttia, kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksen. Voit tehdä muutokset myös verkossa museolehti.fi SANARISTIKKO Taidot testiin Sanaristikon ratkaisu sivulla 58 >
Aino-Mari ja Jussi Tuuri puolestaan toivat Gallen-Kallelan klassikon Lemminkäisen äiti olohuoneeseensa kodin tavaroilla ilmennettynä. • Museokortin versio kantaa nimeä @karanteenitaidetta • 14 000 seuraajaa kolmessa viikossa. Haasteen ensimmäisen kuukauden ajan oli käynnissä kuvakilpailu, jossa kaksi parasta teosta palkittiin Museokortilla joka viikko. 54 MUSEO 2/2020 Taideklassikot herätettiin henkiin Mitä tapahtuu, kun museot ovat kiinni ja ihmiset suljetaan koteihinsa. Haastetta varten perustetulle @Karanteenitaidetta-Instagramtilille kootaan päivittäin haasteen parhaita paloja. Tuonelan virta syntyi punaisesta imurista ja kulmasohvasta.. TUHANNET suomalaiset ovat innostuneet tekemään toinen toistaan kekseliäämpiä versioita klassikkoteoksista sekä seuraamaan muiden hulvattomia tuotoksia. • #Karanteenitaidetta -tunnisteella on julkaistu lähes 3 000 uutta versiota. Kaisa Hernberg teki perheensä kanssa karanteenitaidetta Akseli Gallen-Kallelan tunnetusta Symposion-maalauksesta. ”Päädyimme ilmentämään versiollamme karanteenin tylsyyttä”, Hernberg kertoo. Seuraajat ovat kertoneet haasteen tuoneen toivottua iloa ja naurua välillä puuduttavaankin korona-ajan arkeen. Museokortti haastoi myös suomalaiset osallistumaan vuoden hauskimpaan haasteeseen, jossa tarkoituksena on luoda uudelleen tuttuja taideteoksia karanteeniajan hengessä. Hyvän mielen haaste on kerryttänyt valtavan määrän positiivista palautetta. ”Haaste on tuonut hienosti esiin ihmisten luovuuden”, Viinamäki iloitsee. FAKTA • Haasten esikuvana toimii Tussenkunstenquarantainetili Instagramissa. K U V A : SA K A R I R Ö Y SK Ö Tanja Viinamäki osallistui #karanteenitaidetta-haasteeseen taitelemalla lounaastaan taideteoksen nimeltä Vincent van Jämälounas. Sosiaalisen eristäytymisen myötä ihmiset eri puolilla maailmaa alkoivat tehdä kotona omia versioitaan taideklassikoista. Luovuus alkaa kukkia. Huippusuosion saavuttanut tempaus sai alkunsa alankomaalaiselta Instagram-tililtä ja levisi kansainväliseksi someilmiöksi. #Karanteenitaidetta-haasteessa innostetaan luomaan omia versioita etenkin suomalaisklassikoista ja julkaisemaan niitä somessa. Rakastetut taideklassikot luotiin uudelleen mitä kekseliäin keinoin karanteeniajan hengessä. Viktoria Röyskö loi koulutehtäväänsä varten uudelleen Helene Schjerfbeckin Toipilaan. Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti KORONA-AJAN kotona oleilun tylsyyttä vastaan alettiin taistella hulvattomalla somehaasteella
Luovuus alkaa kukkia. Kaisa Hernberg teki perheensä kanssa karanteenitaidetta Akseli Gallen-Kallelan tunnetusta Symposion-maalauksesta. Haasteen ensimmäisen kuukauden ajan oli käynnissä kuvakilpailu, jossa kaksi parasta teosta palkittiin Museokortilla joka viikko. Sosiaalisen eristäytymisen myötä ihmiset eri puolilla maailmaa alkoivat tehdä kotona omia versioitaan taideklassikoista. Tuonelan virta syntyi punaisesta imurista ja kulmasohvasta.. ”Päädyimme ilmentämään versiollamme karanteenin tylsyyttä”, Hernberg kertoo. Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti KORONA-AJAN kotona oleilun tylsyyttä vastaan alettiin taistella hulvattomalla somehaasteella. Viktoria Röyskö loi koulutehtäväänsä varten uudelleen Helene Schjerfbeckin Toipilaan. Taideklassikot herätettiin henkiin Mitä tapahtuu, kun museot ovat kiinni ja ihmiset suljetaan koteihinsa. Huippusuosion saavuttanut tempaus sai alkunsa alankomaalaiselta Instagram-tililtä ja levisi kansainväliseksi someilmiöksi. Aino-Mari ja Jussi Tuuri puolestaan toivat Gallen-Kallelan klassikon Lemminkäisen äiti olohuoneeseensa kodin tavaroilla ilmennettynä. TUHANNET suomalaiset ovat innostuneet tekemään toinen toistaan kekseliäämpiä versioita klassikkoteoksista sekä seuraamaan muiden hulvattomia tuotoksia. Hyvän mielen haaste on kerryttänyt valtavan määrän positiivista palautetta. Museokortti haastoi myös suomalaiset osallistumaan vuoden hauskimpaan haasteeseen, jossa tarkoituksena on luoda uudelleen tuttuja taideteoksia karanteeniajan hengessä. Rakastetut taideklassikot luotiin uudelleen mitä kekseliäin keinoin karanteeniajan hengessä. K U V A : SA K A R I R Ö Y SK Ö Tanja Viinamäki osallistui #karanteenitaidetta-haasteeseen taitelemalla lounaastaan taideteoksen nimeltä Vincent van Jämälounas. Seuraajat ovat kertoneet haasteen tuoneen toivottua iloa ja naurua välillä puuduttavaankin korona-ajan arkeen. ”Haaste on tuonut hienosti esiin ihmisten luovuuden”, Viinamäki iloitsee. FAKTA • Haasten esikuvana toimii Tussenkunstenquarantainetili Instagramissa. • Museokortin versio kantaa nimeä @karanteenitaidetta • 14 000 seuraajaa kolmessa viikossa. #Karanteenitaidetta-haasteessa innostetaan luomaan omia versioita etenkin suomalaisklassikoista ja julkaisemaan niitä somessa. Haastetta varten perustetulle @Karanteenitaidetta-Instagramtilille kootaan päivittäin haasteen parhaita paloja. • #Karanteenitaidetta -tunnisteella on julkaistu lähes 3 000 uutta versiota
NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt Museo-lehden näyttelyliite esittelee kesäkauden kiinnostavimmat näyttelyt. 020 615 5297 Tarkista aukioloajat netistä! Seuraa meitä Tutustu virtuaalinäyttelyihin! poikilo.fi LUONNON EDESTÄ Susanna Majuri, Joutsen, 2011, yksityiskohta Kuva: Susanna Majuri I l kka Hal so , K itk aj oki, 20 4 , y ks ityi s k oh t a K u va : I lkk a H al s o Teoksia Heinon taidesäätiön kokoelmasta taidemuseossa 30.8.2020 asti Kartanot lumoavat kaupunginmuseon näyttelyssä KARTANOIDEN KOUVOLA 10.10.2021 asti Kartanot lumoavat kaupunginmuseon näyttelyssä Museolehti_nro2_2020_toinen.indd 1 15.4.2020 14.54.39 JULIE STAVAD (DK) HANNE FRIIS (NO) SIGURDUR GUDJÓNSSON (IS) Nic e to (finally) meet you ! SEINÄJOEN TAIDEHALLI seinajoentaidehalli.fi Taideja kulttuurikeskus Kalevan Navetta, Seinäjoki Seinäjoen taidehalli @seinajoentaidehalli 11.3.-1.8.2020. LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! TYKKÄÄ MUSEOLIITOSTA FACEBOOKISSA Poikilo-museot, Varuskuntakatu 11, Kouvolatalo Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17, ma suljettu Tiedustelut puh
Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE Tiesitkö, että Muuralassa sijaitseva Kannusilta sai perimätiedon mukaan nimensä siitä, että sillan alle piilotettiin kirkkoreissuilla viinakannut. 2020 näyttelyesittelyt verkossa! 2#2020.indd 1 27.4.2020 15.58.14. Tutustu KAMU Espoon kaupunginmuseon BODOM ÄMMÄSSUO -näyttelyn valokuviin osoitteessa ekm.finna.fi TUTUSTU TYÖN HISTORIAAN TYÖVÄENMUSEO WERSTAALLA! Vaihtuvat näyttelyt 2020 • Muistoja Finlaysonilta – tehdasalueen 200 vuotta • Kuljetusväen matkassa (20.5.–) • Kansa elää näyttämöllä! (11.9.–) Väinö Linnan aukio 8, Tampere Ti–su 11–18, www.tyovaenmuseo.fi Vapaa pääsy! KUOPION KAUPUNGIN MUSEOIDEN VERKKOAINEISTOT www.kuopionmuseot.fi/verkkosisaltoja Pe kk a Ka uh an en , Po ik a ja he nk i, 20 03 40 vuotta KUOPION TAIDEMUSEO PORIN TAIDEMUSEO | PORI ART MUSEUM Eteläranta, 28100 Pori / www.poriartmuseum.fi, ti-su 11–18, ke 11–20 MAIRE GULLICHSEN, ALVAR AALTO & GALERIE ARTEK ADRIAN MELIS JENNI YPPÄRILÄ OLA VASILJEVA 20.3.-27.9
Rantatie, Tuusula p. Tutustu Seinättömään museoon osoitteessa seinatonmuseo.fi. WWW.WEEGEE.FI AHERTAJANTIE 5, ESPOO / VERKKOKAUPPA: EMMASHOP.FI K uv a: U nt o R au tio & Iin a K et tu ne n futuroMuseolehti210x277.indd 1 04/05/2020 15.27. Seinätön museo on aina mukana – aina avoinna. Kysy museolta on matalan kynnyksen verkkotietopalvelu, jossa museot vastaavat erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin. Tutustu palveluun ja anna asiantuntijan auttaa! kysymuseolta.fi & @KMuseolta Koe avaruusajan utopia Espoon Tapiolassa EMMA / SUOMEN KELLOMUSEO / KAMU / SUOMEN LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ / EMMA SHOP / LUMIÈRE WEEGEE / AVOINNA TI, LA, SU 11–17, KE, TO, PE 11–19. NÄYTTELYLIITE Museoiden kevänäyttelyt VAASANKAUPUNGINMUSEOT.FI Werner Holmberg: Poppelikuja (1857) (osa teoksesta) KUNTSIN MODERNIN TAITEEN MUSEO Sisäsatama POHJANMAAN MUSEO Museokatu 3 TIKANOJAN TAIDEKOTI Hovioikeudenpuistikko 4 Poppelikuja ja muita teoksia Emil Aaltosen kokoelmasta 19.3.–9.8.2020 Keräilijällä kylässä 19.3.2020– VAASAN TAIDEHALLI Senaatinkatu 1 Katso ajantasaiset aukiolot ja digitaaliset palvelumme: www.pukstaavi.fi 1.5.2019–31.10.2020 koe pukstaavin pakohuone sastamalan kirjakorttelissa Dekkariteemainen näyttely pakohuonepelin muodossa ammentaa rikoskirjallisuuden perinteestä ja tempaisee kävijän osaksi jännityskertomusta. Kesäkaudella auki olevassa Futurossa kiteytyvät 1960-luvun lopun avaruusajan arkkitehtuurin ja designin kokeelliset muodot, uudet materiaalit ja optimistiset ideat. 040 314 3466 www.halosenniemi.fi TAITEILIJAKOTI ERKKOLA Rantatie 25, Tuusula p. To ve Ja ns so n Al be rt Ge bh ar d, Ko to in en ra nt a 18 96 RISTIKKO 2/2020 RATKAISU SEINÄTÖN MUSEO -MOBIILIOPASTEET OVAT PÄÄSYLIPPUSI MUSEOON 24/7 Monipuoliset Seinätön museo -opasteet, ulkoreitit ja näyttelyopasteet toimivat kaikilla älypuheli milla ja tableteilla ilman erillisten sovellusten lataamista. 040 314 3471 www.erkkola.fi Albert Gebhard Pekka Halosen vieraana Piirustuskoulusta maailmalle 21.1.–6.9.2020 Tove Janssonin maailma 2.6.–20.9.2020 taidemuseo MUUMEJA JA MAALAUKSIA Tarkista avoinnaoloajat museoiden kotisivuilta Si ni ne n hy as in tti ©. MAANANTAISIN SULJETTU. Futuro on arkkitehti Matti Suurosen (1933–2013) suunnittelema ellipsin muotoinen muovitalo
Kesäkaudella auki olevassa Futurossa kiteytyvät 1960-luvun lopun avaruusajan arkkitehtuurin ja designin kokeelliset muodot, uudet materiaalit ja optimistiset ideat. WWW.WEEGEE.FI AHERTAJANTIE 5, ESPOO / VERKKOKAUPPA: EMMASHOP.FI K uv a: U nt o R au tio & Iin a K et tu ne n futuroMuseolehti210x277.indd 1 04/05/2020 15.27. Futuro on arkkitehti Matti Suurosen (1933–2013) suunnittelema ellipsin muotoinen muovitalo. MAANANTAISIN SULJETTU. 59 Koe avaruusajan utopia Espoon Tapiolassa EMMA / SUOMEN KELLOMUSEO / KAMU / SUOMEN LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ / EMMA SHOP / LUMIÈRE WEEGEE / AVOINNA TI, LA, SU 11–17, KE, TO, PE 11–19
Kuosien ydin on 1970luvun suurissa kuvioissa ja vahvoissa väreissä. Kiitos kaikille palautetta lähettäneille! PALAUTETTA ” Lehti on kyllä todella laadukas. Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun ANNA PALAUTETTA Kirjoita meille Vaikuta lehden tuleviin juttuihin ja aiheisiin! PARAS JUTTU 1/2020 Lukijat äänestivät kevätlehden parhaaksi jutuksi Paula Holmilan kirjoittaman ”Museot uudistavat arkkitehtuuria”, jossa valokeilaan nousivat kansainväliset museokohteet. Palkinnon arvo on 72,95 euroa. Lisäksi taitto on onnistunut, keveähköllä tyylillä.” MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU. Haluammekin mallistomme muistuttavan, että ei hukata kaikkea sitä kauneutta ja hyvyyttä, jonka olemme saavuttaneet.” Sylvi on Aini Vaarin kuosi vuodelta 1973. Vastaa tällä kortilla tai sähköpostilla info@museoliitto.fi 15.8.2020 mennessä. Arvomme vastaajien kesken Finlaysonin lahjoittaman Sylvisatiinipussilakanasetin, jota Finlayson kuvaa seuraavasti: ”Finlayson on 200-vuotisjuhlansa kunniaksi tuonut mallistoonsa kuosisarjan, jonka voisi kiteyttää sanoihin flower power. Aikakausi oli rakkauden ja hyvään uskomisen aikaa, jolloin uskallettiin haaveilla hyvästä maailmasta ja vihapuheelle oli vähän tilaa. 504480-2002 PAL.VKO 2020-29 2 2 6 414885 042415. On ilo lukea hyvää ja selkeää kieltä