VK O 20 21 -2 8 2 1 2 6 4 1 4 8 8 5 4 2 4 1 5 2 / 2021 KOTI • 9,80 €. PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ ASTRID LINDGRENIN KOTONA Tapetit kertovat menneestä Hanna Sumari & INSPIROIVAT KOTIMUSEOT Villa Mairea KAUNIS KOTI 50 44 80 -2 10 2 PA L
Sodan ja rauhan keskus Muisti avataan Mikkelissä 2021. (S A -k uv a). Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. muisti.org So ta Jä rje stä yt yn eid en yh te isö je n vä kiv alt ain en ko nf lik ti. Viimeisintä teknologiaa käyttävät näyttelyt vievät sinut sodan kokemuksiin. Miltä sota tuntuu ihmisessä. Tutustu Muistiin osoitteessa www. R au ha V al tio id en ja yh te is öj en vä lin en no rm aa li so vi nn on til a. Muisti on tiedekeskus, joka kertoo sodan vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan
Tutustu Muistiin osoitteessa www. Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. 46 SODAN MUISTO MUISTISSA Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu Mikkelissä. Sodan ja rauhan keskus Muisti avataan Mikkelissä 2021. SA A N A D A R TH TA TJ A A N A M O R TO N R au ha V al tio id en ja yh te is öj en vä lin en no rm aa li so vi nn on til a. muisti.org So ta Jä rje stä yt yn eid en yh te isö je n vä kiv alt ain en ko nf lik ti. Digitaalisen näköislehden voi ostaa irtonumerona Lehtiluukku.fi -palvelusta osoitteesta lehtiluukku.fi/lehdet/museo . 36 HETKET KESKELLÄ KORONAA Poikkeustila 2020 -projekti taltioi suomalaisten korona-arkea. Miltä sota tuntuu ihmisessä. 49 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ristikko 58 ANNA PALAUTETTA MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET MUSEO on irtonumeromyynnissä myös seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma ja R-kioski. (S A -k uv a) 4 JOKAINEN KOTI ON MUSEO Kimmo Levän pääkirjoitus 6 VILLA MAIREA, TAITEEN KOTI Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Villa Mairea 14 VASTUU RAKENNETUSTA HISTORIASTA Rakennuskonservaattori Kalle Virtanen ja Rakennuskulttuuritalo Toivo 19 MUSEO, KOTINI KAUKANA Stand-up -koomikko Iikka Kiven kolumni 20 KOTIMUSEOIDEN KUISKIVAT TAPETIT Seinät kertovat tarinoita menneestä. SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä 28 TEKNOLOGIA MUUTTAA KAIKEN Kodintekniikan muutos Tekniikan museossa. 26 SISUSTUSINSPIRAATIOTA KOTIMUSEOISTA Sisustustoimittaja Hanna Sumarin museovinkit 32 KESÄPÄIVÄ ULKOMUSEOSSA Ulkomuseot ovat koko perheen kesäkohteita. Muisti on tiedekeskus, joka kertoo sodan vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan. Viimeisintä teknologiaa käyttävät näyttelyt vievät sinut sodan kokemuksiin. 40 DALAGATAN 46 Astrid Lindgrenin kotona 44 SATEENKAAREN VÄREISSÄ Sateenkaarihistoria museoissa
Moninaisuus perustuu erilaisiin elämäntapoihin, jotka tallentuvat koteihimme muistoja käyttöesineinä, valokuvina, seinille ripustettuina teoksina sekä ennen kaikkea tarinoina, joita jokainen elämisen jälki kantaa mukanaan. Historiakuva ei ole tasapainoinen, jos käsitys menneisyydestä rakentuu vain niin kutsuttujen porvariskotien ja kartanoiden perusteella. Jälkipolville säästetyistä rakennuksista monet ovat kotimuseoita, jotka kertovat paikallisen tai kansallisen merkkihenkilön kautta aikaisempien sukupolvien elämästä ja arvoista. Kimmo Levä Museoliiton pääsihteeri. Museoiden tehtävänä on huolehtia siitä, että kulttuuriperinnöstämme jää riittävästi dokumentteja ja tietoja jälkipolville. Ne tyydyttävät samaa inhimillistä tarvetta, jonka takia lukuisat sisustuslehdet ja -ohjelmat ovat suosittuja. Osa näistä yhteisistä muistijäljistä on pieniä esineitä, osa kokonaisia rakennuksia tai jopa rakennusryhmiä. Ne antavat mahdollisuuden kurkistaa ihmisten, perheiden ja sukujen yksityiselämään. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2021 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € määräaikainen digitilaus 19 €, irtonumero 4,90 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Annina Mannila PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E JOKAINEN KOTI ON MUSEO J okainen koti on erilainen , vaikka asuntojen pohjapiirustukset olisivat samanlaisia. Kotimuseoissa saa olla avoimen utelias. Tilannetta korjaavat ulkomuseot, joihin on tallennettu koteja ja rakennuksia monilta aikakausilta ja monista yhteiskuntaluokista. Toivotaan, että tulevana kesänä kotimuseoissa suositukset painottuvat kasvosuojien sijasta kenkäsuojiin. 59. On selvää, että kotimuseot ovat vain pieni otos siitä elämästä, jota kodit ovat eri aikakausina edustaneet. Historialliseen kokonaiskuvaan liittyvistä ongelmista huolimatta kotimuseot ovat kiehtovia kohteita. Otos painottuu lisäksi taloudellisesti ja sosiaalisesti menestyneimpään kansanosaan. Uskon, että monilla on pitkäksi venähtäneen koronatauon jälkeen erityinen tarve saada nauttia kotimuseoiden tarjoamista kokonaisvaltaisista elämyksistä. Jokaisen koti on oma museo, muistoineen kullan kallis. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori TUOTTAJA Jenna Honkanen ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Taina Myllyharju, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Saana Darth, Ville Jalovaara, Iikka Kivi, Annu Kekäläinen, Heli Kärkkäinen, Tuomas MacGilleon, Annina Mannila, Tatjaana Morton, Maria Paldanius, Laura Pullinen, Päivi von Rabenau, Kaura Raudaskoski, Janne Riikonen, Hanna Sumari, Hanna Tapio, Erkki Vuokila KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry
”Kansallisromantiikka ja menneisyyden arvojen ihannointi virittivät 1910-30-luvuilla kotiseutumuseohankkeita”, kirjoitti Toimi Jaatinen paikallismuseoiden historiasta. Esimerkiksi Serlachius-museo Göstassa toukokuussa avautunut Banksy. Tulevalla kesäkaudella museoissa voi tutustua moniin kiinnostaviin näyttelyihin. Lehden painotalo PunaMusta on sitoutunut vähentämään päästöjä tuotannon jokaisessa vaiheessa. Valitsijat kertovat päätyneensä Malva-nimeen sen moniulotteisuuden ja kekseliäisyyden takia.” Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti 24.2.2021 Lahteen avautuvasta uudesta visuaalisten taiteiden museosta, jonka nimen äänestykseen paikalliset osallistuivat. Järkevämpää olisi keskittää esineet Kansallismuseoon tai maakuntamuseoihin. Esimerkiksi uudistetussa Kuopion museossa on esillä kansainvälinen kiertonäyttely L3DNARDO DA VINCI, ja Ateneumissa voi tutustua Venäjän kuuluisimman taidemaalarin Ilja Repinin taiteeseen. Lisäksi kriitikoiden mielestä kotiseutumuseoissa esineet olivat tutkijoiden ulottumattomissa. Pitkän sulkukauden jälkeen museoissa lienee siis odotettavissa kaikkien aikojen kesäsesonki. Heidän mielestään kotiseutumuseoilta puuttuivat resurssit esineiden kattavaan luettelointiin ja konservointiin. ” Helsinkiläinen rouva jätti pikkukunnan museolle ison testamentin – puolen miljoonan euron turvin Rautalammilla alkoi kaivattu remontti” Yle uutisoi 14.4.2021 yksityishenkilön mittavasta testamenttilahjoituksesta Rautalammin museolle. ” Lahden tulevan taide-, julisteja muotoilumuseon nimeksi on valittu Malva. Paikallismuseot ovat kirjastojen jälkeen Suomen toiseksi kattavin kulttuuripalveluverkosto. A Visual Protest -näyttely varattiin hetkessä loppuun. MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN. ”Aatteiden ja kotiseuturakkauden takaa löytyy myös arkinen todellisuus.” Ennen sotia tapahtunut teknologinen murros vaikutti muun muassa työtapoihin ja työnsi tieltään vanhan esineistön. Jaatinen kuitenkin puolusti kotiseutumuseoita. ” Suomeen ollaan perustamassa uutta Eräja luontokulttuurimuseota ja kuntien kiinnostus hanketta kohtaan on ollut kova.” Kuntalehti kertoi 15.1.2021 uudesta Eräja luontokulttuurimuseo -hankkeesta. PAIKALLISPERINTEEN VAALIJAT Kolmekymmentä vuotta sitten MUSEO-lehden kesänumerossa käsiteltiin museoita ja paikallisuutta. Varausjärjestelmät täyttyivät monessa museossa nopeasti. Nykyään Suomessa toimii lähes 1000 kotiseutumuseota, jotka esittelevät paikallista kulttuuriperintöä. Museoissa toivotaankin, että koronatilanne kehittyy myönteisesti ja kävijämääriä voidaan kesän aikana kasvattaa. Vierailujen turvallisen järjestämisen avuksi monissa museoissa otettiin käyttöön varausjärjestelmä, sillä kävijämääriä valvotaan tarkkaan alueellisten ohjeiden mukaan. Sotien jälkeen paikallismuseoja perinneharrastus tavoitti laajemmat piirit. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. ” Kesäkuussa pidettävien kunnallisvaalien ehdokkaista 75 prosenttia uskoo, että kunnan kulttuurija taidetarjonnan lisääminen vahvistaa kunnan taloutta ja työllisyyttä.” Helsingin Sanomat kirjoitti 10.3.2021 kulttuurin ja taiteen edunvalvontajärjestö Kulta ry:n teettämästä kyselystä. Kotimaanmatkailun odotetaan kasvavan kesäkaudella, mikä lisää kiinnostusta myös museoita kohtaan. Osa museoammattilaisista totesi yksiselitteisesti paikallismuseobuumin olevan haihatusta. Huhtikuussa hallitus kuitenkin päätti koronarajoitusten purkusuunnitelmasta, jonka mukaan museot avasivat vähitellen yleisötilansa toukokuun aikana. MUSEO-lehti on hiilineutraali painotuote. Samaan aikaan kotiseutumuseohankkeiden ympärille virisi vilkasta keskustelua. Paikallismuseot tallensivat esimerkiksi maatalouskalustoa, jonka arvoa ei ymmärretty ja se oli vaarassa hävitä. Kansainvälisten suurnäyttelyiden lisäksi museoissa eri puolilla Suomea avautuu kesäkaudeksi kymmeniä uusia näyttelyitä. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta EDESSÄ KAIKKIEN AIKOJEN MUSEOKESÄ Museoiden yleisötilat olivat kiinni monella paikkakunnalla joulukuusta 2020 lähtien pitkälle kevääseen 2021. Tällä hetkellä PunaMusta tukee metsien istuttamista Etiopiassa
6 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 2/2021 REPORTAASI Koti täynnä kauneutta
Arp oli yksi Alvar Aallon lempitaiteilijoista. Rottingilla koristellun pylvään vieressä on Jean Arpin veistos Enkelin torso. Katse liukuu kaarevien linjojen johdattamana yksityiskohdasta toiseen. Sen materiaaliksi valittiin oregoninmänty, koska väri oli lähimpänä taloa ympäröivää mäntymetsää. < Villa Mairean tunnelma ammentaa voimansa sekä luonnosta että taiteesta. 7 REPORTAASI Koti täynnä kauneutta VILLA MAIREA, TAITEEN KOTI Alvar ja Aino Aallon suunnittelemassa yksityiskodissa arkkitehtuuri, luonto ja kulttuuri täydentävät toisiaan. ”Luonnon ja metsän vaikutus on tunnusomainen piirre kaikessa Aallon tuotannossa, joskin se sai eri kohteissa hyvin erilaisia muotoja”. Yläkertaan vievää portaikkoa reunustaa puinen pylväikkö. ”Kun valo siivilöityy portaikon läpi, ohi kulkiessa tuntuu siltä kuin kävelisi metsässä”. Ne ovat leimallisia piirteitä myös sisustuksessa käytetyille Artekin huonekaluille.. Alvar ja Aino Aallon suunnittelemassa, vuonna 1939 valmistuneessa Villa Maireassa on viittauksia luontoon joka puolella. Villa Maireassa alakerran avointa tilaa halkovat siellä täällä puunrunkoja muistuttavat pylväät. Mairea-säätiön asiamies Saida Lindroos toteaa, että tämä oli Aallon suunnittelutyölle leimallista koko uran ajan. > Lämmin puu ja pyöreät, luonnolliset linjat näkyvät kaikkialla. Turvekattoinen pihasauna ja metsälammen muotoinen uima-allas rakentavat siltaa luonnon ja ihmisen luoman välille. Lindroos kertoo, että näennäisen epäsymmetrinen sommittelu oli tarkkaan harkittua. Vaaleat seinät antavat tilaa taiteelle ja luovat rauhaa. Hallitseva väri on lämmin puu. Lähes lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat avaavat näkymän puutarhaan ja sen taakse mäntymetsään. TEKSTI TUOMAS MACGILLEON KUVAT ANNINA MANNILA A varan oleskelutilan ensivaikutelma on sadunomainen, mutta silti kodikas ja luonnollinen
Aallon uralla Villa Mairea oli siirtymä funktionalismista kohti uudenlaista ilmaisua, jossa moderAino Aalto valitsi oleskelutilaan Artekin kalusteiden seuraksi marokkolaisia paimentolaismattoja. Maire kuului ruukin omistajasukuun, ja Harrystä oli tullut 1930-luvulla A. Oli selvää, ettei heidän kotiaan voisi suunnitella ketkään muut kuin Alvar ja Aino. Gullichsenit olivat innostuneita modernista arkkitehtuurista, muotoilusta ja taiteesta. Alvar Aalto oli luonteeltaan boheemi ja impulsiivinen. Aallot saivatkin vapaat kädet suunnitella kodiksi ja edustuskäyttöön sopivan kokeellisen talon. Ahlström Oy:n pääjohtaja. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 8 MUSEO 2/2021 N oormarkun ruukin alueella sijaitseva Villa Mairea rakennettiin Maire ja Harry Gullichsenin perheen kodiksi. < Alvar Aallon suunnitteleman takan yksityiskohta muistuttaa muotokieleltään Jean Arpin töitä.. Aino ja Alvar Aalto olivat heidän hyviä ystäviään, ja Maire Gullichsen oli yksi Artekin perustajista. Vielä rakennusvaiheessa hän hylkäsi alakerran erillisiin huoneisiin perustuneen pohjaratkaisun ja loi tilalle käyttötarkoituksesta ja tunnelmasta toiseen soljuvan avoimen tilan
Saida Lindroosin mukaan samanlaisia esimerkkejä on paljon. Rakennus on taideteos itsessään, mutta myös sen sisustuksessa taiteella on keskeinen rooli. Kulut oli tarkoitus kattaa teosten myynnillä, mutta Picasson omaperäinen tyyli ei miellyttänyt suomalaisia ostajia. Ikkunalaudalla on esillä Picasson keramiikkaa. 9 REPORTAASI Koti täynnä kauneutta ni muotokieli, vanhat perinteet, luonto ja erilaiset materiaalit luovat kiehtovia yhdistelmiä. Gullichsen päätyi ostamaan ne itselleen. Kirjastossa olevasta, Max Ernstin suunnitteleman shakkilaudan nappuloista voisi perheessä elävän vitsin mukaan tunnistaa kaikkien perheenjäsenten hampaanjäljet. > Pääovi on punapyökkiä, pyöreiden pikkuikkunoiden kehykset ja ovenkahva ovat pronssia. Ruokasalissa on Picasson keramiikkateoksia, joita Maire Gullichsen toi Artekin järjestämään näyttelyyn. V ierailijan ottaa ensimmäisenä vastaan Alexander Calderin mobile Punainen läikkä. Arvokkaista materiaaleista huolimatta muotokieli on vaatimaton.. Heti eteisen jälkeen katosta riippuva veistos muuttaa muotoaan jokaisella ovenavauksella
Vain 17-vuotiaana hän lähti Pariisiin opiskelemaan taidetta ja jatkoi opintojaan myöhemmin Helsingissä. A lvar Aalto oli Villa Mairean valmistuessa jo kansainvälisesti tunnettu arkkitehti. Villa Maireassa hänellä oli oma ateljee. M aire Gullichsenin rakkaus taiteeseen alkoi jo nuorena. Villa Mairea on säilynyt lähes sellaisena kuin Aallot sen suunnittelivat. Sen sijaan seinillä esillä oleva taide on vaihtunut usein. 10 MUSEO 2/2021 REPORTAASI Koti täynnä kauneutta ”Maire oli keräilijänä sinnikäs ja pitkäjänteinen, usein aikaansa edellä. Vuonna 1980 esitetyssä tv-dokumenttisarjassa Maire Gullichsen muisteli hetkeä huvittuneena: ”Oli aika hauska nähdä se valmiina. Museon arkkitehtuuriosastolla Gullichsenit hämmästyivät nähdessään Suomesta lennätettyjä valokuvia Villa Maireasta. Talossa asui pariskunta, joka hoiti taloudenhoitajan, puutarhurin ja autonkuljettajan tehtävät. Vaikka Harry Gullichsen ilmaisi rakennusaikana usein tyytymättömyytensä paisuviin kustannuksiin, pariskunta oli lopputulokseen ilmeisen tyytyväinen. Kuvataiteen, veistosten ja käyttöesineiden taiteilijoiden nimilista on häkellyttävä. Koska juhlia oli paljon, kylmiön takaosassa on luukku, josta tarjoilijat pääsivät nopeasti käsiksi samppanjapulloihin.. Huonekalun rikkoutuessa tilalle hankittiin samanlainen, jos se oli mahdollista. Maailmankuulujen taiteiMyös keittiötilat tehtiin kauniiksi ja käytännöllisiksi. > General Motorsin jääkaappi vuodelta 1938 tuo mieleen laivan hytin. Hän ei ostanut taidetta arvonnousua ajatellen, mutta tiesi kyllä mitä teki”. Matisse , Léger , Marini , Degas , Arp , Venini . Tästä kertoo myös tapa, jolla Maire ja Harry Gullichsen näkivät kotinsa ensimmäisen kerran. Ajattelen, että hänelle taiteen tukeminen oli varsinainen työ ja maalaaminen rakas harrastus”, Saida Lindroos sanoo. Toivoimme vain pääsevämme kotiin ja ottamaan sen haltuun”. Gullichsen vaikutti voimakkaasti suomalaisen nykytaiteen kehitykseen. Toukokuussa 1939 pariskunta oli matkalla New Yorkin maailmannäyttelyssä ja osallistui myös Modernin taiteen museon, MoMA:n, avajaisiin. Villa Mairean kokoelmaan kuuluu kaikkiaan 800 taideteosta, yhtä paljon kuin talossa on neliömetrejä. ”Maire maalasi läpi elämänsä. Hän ei yleensä signeerannut teoksiaan ja saattoi sanoa, että ne ovat kesken. Monet taiteilijoista olivat Gullichsenien ystäviä ja viettivät aikaa Villa Maireassa heidän vierainaan
11 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
Se on kupera, koska suunnittelijaa ärsytti ihmisten tapa laskea kukkamaljakoita ja valokuvakehyksiä arvokkaan soittimen kannelle.. < Poul Henningsenin suunnitteleman flyygelin kansi on lentokoneissa käytettävää pleksilasia
MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
Gullichsenien lapsilla ja lapsenlapsilla on Villa Maireaan käyttöoikeus. Se oli Maire Gullichsenin lempipaikka. Villa Maireassa on nyt esillä vain ulkomaisten taiteilijoiden töitä. Nykytaide-yhdistys perustettiin hänen aloitteestaan, samoin Vapaa taidekoulu. Pieni liukuovi huoneen seinustalla johtaa paikkaan, joka on niille pyhitetty. Kuten Virpi Suutarin vuonna 2020 ensi-iltansa saaneesta Aalto-dokumenttielokuvasta käy ilmi, pariskunta eli ja työskenteli tasavertaisena työparina. Silloin Alvar Aallon suunnittelemaan takkaan syttyy tuli, pihasauna lämpiää ja ruokasalin astiat kaivetaan vitriinistä esiin. < Kukkahuoneen rottinkikalusteet ovat Aino Aallon suunnittelemat ja Sokeain käsitöiden valmistamat. On mahdotonta sanoa, mikä Alvar Aallon nimellä tunnettujen rakennusten ideoista on syntynyt Alvarin ja mikä Ainon päässä. Villa Mairean ulkomaisista vierailijoista suurin kävijäryhmä tulee Japanista. Myös yksi Villa Mairean käyttöesineistä on hyvä osoitus sekä hänen esteettisistä arvoista että toimeliaisuudesta. ”He saattavat puhjeta itkuun ja kertoa haaveilleensa tänne matkustamisesta koko elämänsä. Talon sisustus on kuitenkin lähes yksin Aino Aallon käsialaa. Frank Lloyd Wrightin Fallingwaterin ja Le Corbusierin Villa Savoyen ohella Villa Mairea on yksi niistä yksityiskodeista, joihin modernista arkkitehtuurista innostuneet matkustavat eri puolilta maailmaa. Musiikkihuoneena tunnettua tilaa hallitsee komea flyygeli. Taiteen lisäksi kasvit olivat Maire Gullichsenille tärkeitä. 15 REPORTAASI Koti täynnä kauneutta lijoiden lisäksi hän järjesti näyttelyitä kotimaisille taiteilijoille ja tuki heidän työtään ostamalla teoksia. Vaikutelmaa täydentävät paperivalaisin ja Aino Aallon suunnittelemat rottinkikalusteet. Harry Gullichsen ehti nauttia Villa Maireasta noin 15 vuoden ajan ennen äkillistä menehtymistään 1954. Istumapaikkoja reunustavat Aino Aallon suunnittelemat viherkasvipenkit. Koronarajoitusten aikana vierailuja ei tietenkään järjestetä, mutta tilanteen salliessa ovet avataan jälleen yleisökierroksille ja etukäteen varatuille ryhmille. Maire Gullichsenin mielestä se teki kodista entistäkin kauniimman. Curtis : Modern Architecture since 1900 (3rd edition). Artekin toimitusjohtajana työskennellyt Aino valitsi ja suunnitteli Villa Mairean kalusteet. Shakkilaudan nappuloihin syntyy uusia hampaanjälkiä. Saida Lindroos kertoo, että he hyödyntävät sitä säännöllisesti. K ukkahuone on kodin ja puutarhan yhdistävä tila, jossa kasvit kukoistavat läpi vuoden. Kotimaisen taiteen kokoelma säätiöitiin vuonna 1971, ja siitä tuli myöhemmin perustamiskokoelma Porin taidemuseolle – sekin oli Porissa syntyneen mesenaatin pitkäjänteisen työn ansiota. Villa Mairean sisustuksessa näkyy myös toisen vahvan esteetikon näkemys. A ino Aallon vaikutus Alvar Aallon nimiin merkityissä töissä on tunnistettu laajemmin vasta viime vuosina, osittain varmasti siksi, että Aino kuoli jo 54-vuotiaana. Maire Gullichsenilla oli silmää kauneudelle. Leskeksi jäänyt Maire Gullichsen jatkoi työtään taiteen, kulttuurin ja muotoilun parissa vielä pitkään. Useat Villa Maireaan alun perin suunnitelluista kalusteista päätyivät myöhemmin Artekin tuotantoon. Siinä tilanteessa itsekin herkistyy ja huomaa jälleen kerran, kuinka merkittävästä paikasta on kyse”. Huoneessa näkyvät Alvar Aallon japanilaisesta kulttuurista ottamat vaikutteet. Maire Gullichsen kuoli vuonna 1990 synnyinkodissaan Porin Honkalassa. Jos sopivaa huonekalua ei ollut valmiina, sellainen tehtiin. ”Mairea häiritsi rasvaisesta maidosta lasiin jäävät jäljet, joten hän suunnitteli valkoiset maitolasit ja kannun, jotka Iittala otti myöhemmin tuotantoon”, Lindroos kertoo. Pyöreä paperivalaisin on japanilais-amerikkalaisen Isamu Noguchin suunnittelema.. Lindroos kertoo, että kukkahuone tekee heihin poikkeuksetta suuren vaikutuksen. Vuosittainen vierailijamäärä pyritään rajoittamaan 4 000–5 000 kävijään. Keräilijänä hän osti ainoastaan teoksia, joista piti. Yläkerta pysyy yleisöltä suljettuna, sillä Villa Mairea on edelleen käytössä myös kotina. ”Mairella oli tapana istua korkokengät jalassa aamusta iltaan, aina valmiina töihin”, Saida Lindroos kertoo. Y li 80 vuoden jälkeen talo näyttää lähes samalta kuin valmistuessaan. Pihalla männyt ovat kasvaneet, sisällä puiset pinnat tummuneet. Liuskekivinen lattia jatkuu talon ulkoseinien toisella puolella, ikkunat ja liukuovi ovat kevyttä puuristikkoa. LÄHTEET: Saida Lindroosin haastattelu, Virpi Suutarin Aalto-dokumenttielokuva (2020), Kirsti Petäjäniemen Pro arte utili -dokumenttisarja: Villa Mairea (1980), William J. Sama pätee myös Villa Maireaan
16 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 2/2021
”Pyrimme vaikuttamaan ihmisten mielikuviin vanhoista rakennuksista monilla tavoilla. Idyllisestä pihapiiristä nauttii päivittäin rakennuskonservaattori Kalle Virtanen . Museon ja korjausrakennuskeskuksen yhdistelmä on ainutlaatuinen. Talo on aikamatka vuoteen 1951, porilaisen Korsmanin perheen kotiin. ”Me olemme osa museota ja pihapiirin rakennukset ovat suojeltuja. Viehättävän pihapiirin puitteet mahdollistavat paljon erilaista toimintaa. Joskus toki sekin on tarpeen.” Toivon yhteydessä toimii neuvonnan lisäksi myös myymälä, josta voi hankkia materiaaleja ja < Rakennuskonservaattori Kalle Virtasen suosikkipaikka Rakennuskulttuuritalo Toivossa on hänen työpisteensä verstasrakennuksessa.. ”Kysymysten määrää saatetaan ihmetellä, mutta nämä eivät yleensä ole niin yksinkertaisia asioita. TEKSTI LAURA PULLINEN KUVAT TATJAANA MORTON P orin viidennessä kaupunginosassa sijaitseva Rakennuskulttuuritalo Toivo on Satakunnan Museon korjausrakentamiskeskus. ”Pyrimme ohjaavaan neuvontaan ilman, että sanotaan asiakkaalle tee näin ja näin. 17 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin VASTUU RAKENNETUSTA HISTORIASTA Rakennuskonservaattori Kalle Virtasen työpäiviin iloa tuovat innostavat kulttuuriympäristöt. Talo on erityisesti perheiden mieleen, ja siellä järjestetään lasten kulttuuriperintökasvatusta. Korjausneuvontakeskuksia on toki muuallakin, mutta yleensä ne eivät toimi museon yhteydessä.” K orjausneuvonnan palvelut ovat paitsi Rakennuskulttuuritalo Toivon toiminnan myös Virtasen työnkuvan ytimessä. Meillä ei kuitenkaan ole museokokoelmaa. Järjestämme esimerkiksi tapahtumia, jolloin pihapiiriin saapuu myös muita kuin neuvonta-asiakkaita. ”Korsmanin talo tekee myös rakennuskulttuurikeskuksen toimintaa tutummaksi. Korsmanin talo on museomainen ympäristö, jossa kuitenkin kaikkea saa koskea ja kokeilla. Neuvonta-asiakkaita usein yllättää jatkokysymysten määrä. Yksikkö on erikoistunut rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvään neuvontatyöhön, jota alueellisen vastuumuseon rooli on kasvattanut entisestään. Aikakautena 1950-luku on monelle ikäluokalle vielä helppo mieltää. Remontoijat osaavatkin jo kiitettävästi etsiä apua Toivosta. Korjausneuvonnassa pitää tuntea kokonaisuus ennen kuin neuvoo”, Virtanen sanoo. Vuonna 1995 perustetun Toivon toiminta on muotoutunut vuosikymmenten aikana. Talvella kysyjiä mietityttävät sisäremontit, kesän korville tultaessa julkisivut. ”Me olemme rakennusperinnön ja kulttuuriympäristön puolestapuhuja”, kiteyttää Virtanen Rakennuskulttuuritalo Toivon tehtävän. Se ei ole liian kaukainen, mutta kuitenkin selkeästi nykyajasta poikkeava”, Virtanen kuvailee. Neuvonta on iso osa myös Kalle Virtasen arkea. Teen työssäni myös lasten kulttuuriperintökasvatusta.” Itätullin puutaloalueen laitamilla, kivenheiton päässä Porin ydinkeskustasta sijaitseva pihapiiri onkin porilaisille erityisen tuttu Korsmanin talosta. Moni myös odottaa yksinkertaiseen kysymykseen yksinkertaista vastausta
Klo 17. Sen jälkeen on aikaa suunnata pyörälenkille Porin erinomaisiin pyöräilymaastoihin. Viranomaistapaamiset painottuvat usein aamupäivään. Koronatilanteen helpottaessa Virtanen toivoo pääsevänsä taas pian liikkumaan maakunnassa ja tekemään korjausneuvontaa myös paikan päälle kohteisiin. Neuvonta-asiakkaiden yhteydenottoihin Virtanen vastaa pitkin työpäivää. • Lisäksi Kalle työskentelee Rakennuskulttuurikeskus Toivon yhteydessä toimivan perinnerakentamiseen keskittyneen myymälän tiskin takana. • Alueellisessa vastuumuseossa rakennuskonservaattorin tehtäviin kuuluu paljon viranomaistyötä, esimerkiksi lausuntojen ja avustushakemusten laatimista. • ”Korjaustyöt kuuluvat työpaikalle.” TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ klo 9. Työpäivä päättyy iltapäivällä viiden maissa. Kalle Virtanen suuntaa Toivoon tavallisesti yhdeksäksi. Neuvonnasta kysytään niin isoja kuin pieniäkin asioita liittyen vanhojen rakennusten korjauksiin ja remontteihin. KOULUTUS • Valmistunut rakennuskonservaattoriksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta vuonna 2002 TYÖKOKEMUS • Aloittanut työuransa Rakennuskulttuuritalo Toivossa Satakunnan museossa työharjoittelulla kesällä 1998 • Yhtäjaksoisesti rakennuskonservaattorina Rakennuskulttuuritalo Toivossa vuodesta 2003 HARRASTAA • Pyöräilyä ja retkeilyä. 18 MUSEO 2/2021 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin KALLE VIRTANEN, 44 TYÖKUVA • Rakennusneuvonta on rakennuskonservaattori Kalle Virtasen näkyvintä työtä. Kysymyksiä tulee niin puhelimitse kuin sähköpostitse. • Työtehtäviä monipuolistavat erilaiset tapahtumat, kurssit sekä lasten kulttuuriperintökasvatus. ” Olemme rakennusperinnön ja kulttuuriympäristön puolestapuhuja.. Keväällä, kun Museoviraston ja ELY-keskuksen korjausavustusten hakuajat ovat käynnissä, Virtanen auttaa avustusten laatijoita ja on mukana hakemusten käsittelyssä
”Toiveeni on, että kun vanhoissa rakennuksissa tehdään korjauksia, muistettaisiin ottaa selvää, haarukoitaisiin vaihtoehtoja ja tehtäisiin tietoisia päätöksiä.” Jokainen sukupolvi jättää jälkensä rakennukseen. 19 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin välineitä remontointiin ja kunnostukseen. ”Jokin meille tavallinen menetelmä voi nousta yhtäkkiä puheenaiheeksi. Sosiaalisessa mediassa nousseet sisustustrendit näkyvät toisinaan yllättäen myymälässä ja neuvonnassa. Virtanen myöntää, että omasta mielestä kehnot ratkaisut vanhoissa rakennuksissa pistävät silmään. Ennen kaikkea korjausneuvonta ohjaa tekemään tarkkaan harkittuja valintoja. Esimerkiksi sisäpinnat ovat kulutustavaraa, jotka ajan muodin mukaisesti uusiutuvat. Halutaan vanha rakennus ja sen ympäristö, mutta modernisoidaan kaikki mahdollinen.” R akennuskonservaattori ei pysty sulkemaan silmiään korjausratkaisuilta vapaa-ajallaankaan. Siitä oli ilmeisesti ollut jossain blogissa puhetta.” S uhtautuminen rakennusperinnön kunnioittamiseen on jakautunutta. ”Tehdyt korjaukset ja poistamiset ovat peruuttamattomia, niitä ei voi tehdä kuin kerran.” E rilaiset viranomaistehtävät haukkaavat Kalle Virtasen työpäivistä suuren osan neuvontatyön lisäksi. Esimerkiksi hetki sitten saimme yhtäkkiä valtavasti kysymyksiä suopakuuratusta lattiasta. Rakennuskonservaattori toimii Satakunnan alueen antikvaarisena valvojana avustetuissa rakennusja korjaushankkeissa. ”Osa on todella kiinnostuneita rakennuksen historiasta ja haluaa korjata säilyttäen. Pitkällä työkokemuksellaan Kalle Virtanen tuntee kiinteistönomistajien suhtautumista historian vaalimiseen. Toisaalta hyvinkin kovat menetelmät ovat korostuneet. Virtanen kannustaakin pohtimaan korjausten osalta rakennuksen ikää myös taaksepäin ja suhteuttaa oma toimintansa siihen. Kiinteistön omistajalla on vastuunsa myös talon historiasta. ”Viranomaistyökin sisältää neuvontaa, mutta on myös paljon sellaista neuvontaa, johon ei kuulu viranomaisaspektia”. Neuvontatyössä hän pääsee kuitenkin vaikuttamaan ratkaisuihin. YhteistyökumppaRakennuskulttuuritalo Toivon kaupasta voi ostaa erilaisia hakasia, koukkuja, nauloja ja muuta rakentamiseen liittyviä esineitä, joita voi tarvita vanhojen talojen kaappien, ovien tai ikkunoiden kunnostamisessa.
Siitä on ikkuna pihalle, ja näen kirsikkapuut, omenapuut ja kaikki pihapiirin rakennukset.” Neuvontatyön monipuolisuus ja kohtaamiset asiakkaiden kanssa lisäävät työniloa. Se on monelle museolle arvokas lisä asiantuntemukseen.” Huolta Virtasessa aiheuttaa ammattitaidon jatkuvuus tulevaisuudessa, sillä rakennuskonservaattorin opintolinja Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa lakkautettiin vuonna 2015. Yhdessä muodostamme samojen aiheiden ja haasteiden parissa työskentelevien verkoston. ”Restaurointikoulutusta on kyllä tarjolla, mutta ne keskittyvät enemmän korjauksiin”, kertoo Virtanen. 20 MUSEO 2/2021 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin KOLUMNI Stand up -koomikko Iikka Kiven kynästä neina ovat avustuksia myöntävät Museovirasto ja ELY-keskus. Hän onkin iloinen siitä, että alueellisten vastuumuseoiden myötä restauroinnin asiantuntijatehtäviä on yhä useammassa museossa. T yöpäiviin iloa tuo työympäristö sekä Rakennuskulttuuritalo Toivossa että kentällä ympäri Satakuntaa. Sitä puolta kyllä kaipaisin toisinaan enemmän.” R akennuskonservaattorien ammattikunta on Suomessa pieni. ”Välillä itse työtehtävät voivat tuntua tylsähköltä rutiinilta, mutta ympäristö itsessään innostaa. Suosikkipaikkani Toivossa on oma työpisteeni verstasrakennuksessa. Yksinkertaisesta neuvonta-asiasta saattaa syventyä jopa vuosien mittainen keskusteluyhteys. Toivon idyllisen pihapiirin lisäksi Kalle kiertää vanhoja pihapiirejä ja muita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita Satakunnassa. Se vie paljon aikaa, mutta on erittäin tärkeää työtä”, Virtanen kertoo. Viranomaistyön ja neuvonnan ohella aikaa varsinaiselle korjaustyölle on yhä vähemmän. ”Joskus asiat ovat itselle pieniä, mutta kun huomaa asiakkaan olevan tyytyväinen löydettyyn ratkaisuun, innostuu itsekin.” Rakennuskulttuuritalo Toivo sijaitsee Porin viidennessä kaupunginosassa, paikallisesti Viikkarissa.. Virtasen aloittaessa työuraansa ei museoiden palkkalistoilla ollut moniakaan rakennuskonservaattoreita. Lähin työkaveri on rakennustutkija. ”Avustuksia hakevat sekä yksityishenkilöt että yritykset. ”Työkalut ovat kädessä vähemmän ja vähemmän, lähinnä työnäytöksissä tai kursseilla. ”Nykyään lähes joka maakunnassa on kollega. Autan heitä hakemusten teossa ja ehtojen tulkinnassa, mutta valvon myös hankkeiden toteuttamista
Introverttinä minun on välillä vaikea heittäytyä vieraiden kulttuurien rientoihin. 21 KOLUMNI Stand up -koomikko Iikka Kiven kynästä V E SA TY N I MUSEO, KOTINI KAUKANA S ateinen sunnuntai lokakuussa, sijaintina Joensuu. ”Onpas pramea, mikähän... Miten arki järjestetään niin, että jälkikasvulla on hyvät olosuhteet ja kaikesta selviydytään. Sähellykseni manailun ohessa vilkaisin viereistä rakennusta. Oli sattunut keikkatyöläisen klassinen: ristiin rastiin Suomea matkustellessa oli yksi välimatka varattu väärin. En tiedä, mikä museoista ja kirjastoista tekee minulle niin kodikkaita ja rauhoittavia paikkoja. Väsytti, harmitti, turhautti. Soolokiertueella olin muutenkin saanut viettää aikaa yksikseen ihan tarpeeksi. Seuraavat tunnit sujuivat kuin siivillä. Se kytkee minut maailmaan ja iskee jalkani kiinni samaan maaperään, jolla ihmiset ovat kulkeneet satoja tuhansia vuosia. Ehkä se, että niissä voin olla varma, että kaltaiseni nörtti otetaan lämpimästi vastaan. Kaikki mitä niissä näen, liittyy meidän tarinaamme ja sitä kautta myös minun tarinaani. Nyt pitäisi lusia syysharmaassa, uppo-oudossa kaupungissa vielä yksi päivä lisää. Osin myös tämän kokemani yhteenkuuluvuuden takia koronapandemia on ollut niin kurja juttu. Näyttely oli pienehkö verrattuna vaikkapa Ateneumiin, mutta pienimuotoisuus antoi luvan keskittyä yhteen teokseen pidempään. Mutta kun palanen minulle tuntematonta on kesytetty lasilevyn taakse ja höystetty selittävillä sanankäänteillä, on helpompi omaksua uutta tietoa maailmasta. Myös museoiden analyyttisessa, jäsennellyssä ja neutraalissa tavassa suhtautua ihmisyyteen on jotain minua suuresti rauhoittavaa. Museoissa on mahdollista ymmärtää, kuinka ihmiset kautta aikojen ovat olleet hyvin samankaltaisia kuin minä. jaa, taidemuseo! Ja ihan naapurissa!” Kipaisin hakemassa Museokortin hotellihuoneesta ja astelin museorakennuksen pariovista sisään. Vein synkät ajatukseni kävelylle hotellin viereiseen puistoon. Vaikka jääkaudella eläneiden vanhempien haasteet olivat monella tavalla erilaisia kuin oman perheeni arkeen liittyvät ongelmat, kertovat kivikauden työkalulöydökset ajatustemme pyörineen pitkälti samojen kysymysten äärellä. Iikka Kivi Kirjoittaja on oululainen stand up -koomikko, joka joutuu keikkareissuillaan tekemään vaikeita valintoja hienojen museoiden ja linturetkikohteiden välillä.. Ehkä syvin rauhoittava elementti kuitenkin liittyy siihen, mistä museot pääosin kertovat: ihmisyydestä. Muissa sosiaalisissa ympyröissä intoilu pienistä yksityiskohdista voidaan kokea ärsyttävänä. Kun museot ovat olleet kiinni tai niihin menemistä on joutunut välttelemään tartunnan pelossa, olen kokenut oloni entistäkin kodittomammaksi ja juurettomammaksi. Keskellä ventovierasta kaupunkia olin päässyt käymään kotona – museossa. Sopivia yhteyksiä ei enää ollut. Erityisen ilahtunut olin minulle ennestään tuntemattoman Oscar Parviaisen apokalyptisista maalauksista, joiden lohduton tunnelma kävi yhteen kokemani koti-ikävän kanssa. Museot suorastaan houkuttelevat jumittumaan ihmiselämän kummallisten pikkupiirteiden äärelle. Palasin hotellille rauhallisena, hyväntuulisena ja pää ideoita pöristen. Sen seurauksena löysin itseni toiselta puolelta Suomea ilman mahdollisuutta palata kotiin illaksi
Vauraan kauppiasperheen kotia valittiin koristamaan 1760-luvun rokokootapetti, jonka itämainen koristelu oli tuolloin viimeisintä muotia. P O R VO O N M U SE O / H O LM IN TA LO Holmin talon alkuperäistä rokokootapettia on säilynyt vain puolen neliön kokoinen pala. Tapetit yleistyivät suomalaiskodeissa kuitenkin vasta 1800-luvun puolivälissä, kun maahan oli perustettu tapettitehtaita ja edullinen teollinen tuotanto käynnistyi. Tapetinvalmistus käynnistyi Suomessa 1740-luvulla, kun luksustuotteiden saatavuutta rajoittavat ylellisyysasetukset estivät ulkomaisten tapettien maahantuonnin. Kopion alkuperäisestä mallista valmisti käsin painamalla tapetinpainaja Tom Michelsson . Käsin painetun tapetin valmisti paikallinen Petter Solitander (1722–1775), jonka tapettija tekstiilipaino oli Suomen ensimmäisiä tapetinvalmistajia. Museoviraston tapettiasiantuntija Maire Heikkisen värimäärittelyssä haalistunut pohjaväri paljastui heleän vaaleanpunaiseksi, jota 1700-luvulla pidettiin hyvin miehekkäänä värinä.. Tapetista tehtiin jäljennös, kun talo muutettiin kauppiasperheen kotimuseoksi vuonna 2007. 22 MUSEO 2/2021 KOTIMUSEOIDEN KUISKIVAT TAPETIT Seinät kertovat tarinoita entisten asukkaiden persoonasta ja asemasta. Kotinsa menettänyt kauppias Johan Holm vanhempi sai kipinän rakennuttaa komean kivitalon. TEKSTI PÄIVI VON RABENAU 1700-LUVUN ROKOKOOTAPETTI K esällä 1760 Porvoossa riehui tuhoisa tulipalo, joka nieli puutaloja maan tasalle
Haalistuneet seinämaalaukset entisöitiin konservaattoreiden ja paikallisten vapaaehtoisten yhteistyöllä. SABLUUNAMAALAUS ”K e skellä saloa on kestikievari, Kallenautio, jonka nimi on täydellisessä sopusoinnussa suurenmoisen jylhän ympäristön kanssa.” Näin Zachris Topelius (1818–1898) kuvailee novellissaan Toholampi kestikievaria, jossa hän yöpyi usein matkoillaan Uusikaarlepyystä Helsinkiin. 23 KOKOELMAT KERTOVAT Koristeelliset seinät 1800-LUVUN PANORAAMATAPETTI K aupunginlääkäri PehrUlrik Florin (1810–1890) rakennutti perheelleen huvimajan Helsingin Yrjönkadun ja Bulevardin kulmassa sijaitsevan talonsa puutarhaan. 1850-luvulla rakennettu huvimaja on täydellinen uusgoottilainen kokonaisuus kalusteineen ja panoraamatapetteineen. Kievarin komeimpaan huoneeseen majoitettiin parempaa väkeä, kuten papistoa ja aatelistoa. Hän asui lapsuudenkodissaan Vanhan kirkkopuiston laidalla vuoteen 1911, kunnes myi talon. Perheessä oli seitsemän lasta, mutta vain nuorin tytär Jenny Florin eli riittävän vanhaksi perimään vanhempansa. Myös Topelius pääsi yöpymään pirtin penkkien sijaan herrasväen kamarin puisessa vuodesohvassa. ”Lapset pääsivät käymään salissa vain lauantaisin, kun sieltä sai hakea piironginlaatikosta karamellit”, kertoo Kallenaution sukutilan kymmenennen polven emäntä Johanna Kallenautio .. Osa tapetista on yhä konservaattoreiden työn alla, mutta tänä kesänä loputkin seinät on tarkoitus verhota satumaisemaan. Harvinaista tapettia konservoitiin Museoviraston kokoelmaja konservointikeskuksessa neljä vuotta, kunnes se viime kesänä pääsi esille kauttaaltaan restauroituun huvimajaan. Kunnostustöissä kamarin paperoitujen seinien alta paljastui 1800-luvun herraskartanotyylinen seinäfresko. Runoelma nousi kansainväliseksi bestselleriksi ilmestyttyään vuonna 1810. La Dame du Lac -tapetin tarina pohjautuu skotlantilaisen kirjailijan Sir Walter Scottin runoelmaan Lady of The Lake. Huvimajan hän lahjoitti hiljattain perustetulle Seurasaaren ulkomuseolle. Lady of The Lake -panoraamatapettia on painettu vain 600 kappaletta ja niitä on koko maailmassa säilynyt vain noin kymmenessä paikassa. Rakennus museoitiin kestikievarimuseoksi Kustaa Vilkunan johdolla 1950-luvulla. Kestikievaritoiminnan päätyttyä ”Topelius-kamari” pysyi edelleen arvovieraiden käytössä. Savesta ja oljista tehdyn rappauksen päälle on maalattu sabluunan läpi sinisiä ja punaisia koristeaiheita. Edelleen vuonna 1825 se oli niin suosittu, että ranskalainen tapettivalmistaja Zuber & Cie teki aiheesta maisematapetin. Kansallisuusaatetta ja romantiikkaa tihkuva teos kertoo sodasta, M U SE O V IR A ST O JO H A N N A K A LL EN A U TI O / K A LL EN A U TI O N K E ST IK IE VA R I sovinnosta ja järvellä soutelevan Ellenin kilpakosijoista. Kamarissa oli rakennuksen suurimmat ikkunat ja sisustuskin oli parasta mitä talolla oli tarjota. Juupajokelaisessa 1700-luvun maatalossa pidettiin kestikievaria 1920-luvulle saakka, kun hevoset vielä tarvitsivat hengähdystaukoa Vanhan Vaasantien mäkisissä maisemissa
Runollinen Weman valitsi seinilleen aikansa muodikkaimmat kukkatapetit. Vasta 1800-luvulla tapetti vakiintui tarkoittamaan painettua paperitapettia. Jos paperitapettiin ei ollut varaa, jäljiteltiin tyyliä tapetoimalla seinät sanomalehdillä. Jansson vuorasi asuntonsa seinät ruskealla paperilla silkkaa nuukuuttaan. Kotimuseon erikoisuutena on asukkaiden persoonien räikeä ero, joka heijastuu myös sisustukseen. Itseensä hän ei tuhlannut, vaan eli säästäväisesti lähinnä ruispuurolla ja menehtyikin lopulta anemiaan. 24 MUSEO 2/2021 RUSKEA PAPERI T apetilla tarkoitettiin alun perin kudottuja tekstiilejä. Pelkistetympää tapetointiperinnettä edustaa kansakoulunopettaja Nils Oskar Janssonin (1862—1927) asunto kotimuseo Villa Sagalundissa Kemiössä. Sanonta ”olla tapetilla” tulee vanhasta tavasta esitellä tärkeä asiakirja hallitsijalle tapetilla verhotulla pöydällä. ecuras.fi MYYMME JA VUOKRAAMME OPASTUSSEKÄ TULKKAUSLAITTEITA Ota yhteyttä: ecuras@ecuras.fi Olemme mukana Museopäivillä! tourguide.fi. Vuonna 1911 rakennetun huvilan toista päätyä asutti kansakoulunopettaja Adèle Weman . Salongissa hän hän kestitsi yltäkylläisesti Helsingin seurapiirikermaa. SA G A LU N D IN M U SE O ” Tapetilla tarkoitettiin alun perin kudottuja tekstiilejä. Vakavamielinen Jansson keräsi huutokauppoja ja naapureiden ullakoita penkomalla laajan kirjaja esinekokoelman, joiden pohjalta hän perusti Sagalundin museon vuonna 1900. Samaan aikaan seinän takaa kantautuivat iloiset seurustelun äänet. Tapetointitrendi levisi säätyläiskodeista talonpoikaisasumuksiin ja 1800-luvulla vaatimattomankin torpan seinät pyrittiin paperoimaan
Hän kirjoitti matkakirjoja Kreikan saaristossa, kunnes Aalto ilmoitti piirtävänsä ystävälleen niin mukavan talon, että pariskunnan olisi pakko muuttaa takaisin Suomeen. Puolet huoneesta on tapetoitu vaaleanpunaisella ja puolet vihreällä tapetilla. Hän piirsi sen lahjaksi kirjailija Göran Schildtille (1917—2009) ja tämän vaimolle Christinelle Tammisaareen. 25 KOKOELMAT KERTOVAT Koristeelliset seinät UUSVANHA JUGEND-TAPETTI V IL LA SK EP PE T T ätä kotimuseota et tapetin perusteella arvaisi Alvar Aallon suunnittelemaksi. ” Tapettien taustalla on aina tarina. Vierashuone oli sisustettu 1880luvun kalusteilla. Kenties huoneen tunnelma muistutti tuolloin syntyneestä kirjailija-isästä, joka päätyi itsemurhaan Göranin ollessa kahdeksanvuotias. Ovet avataan yleisölle koronatilanteen helpotettua. Kirjailijoiden naturalistisia teoksia on verrattu toisiinsa ja ne tekivät vaikutuksen myös Schildtin kirjailijasieluun. Tila on sisustettu Aallon suunnittelemilla kalusteilla ja matkamuistoilla Välimeren maista. Göran Schildtin intohimot olivat purjehdus ja Välimeri. Villa Skeppetin museoimiseksi tehdyt kunnostustyöt valmistuivat viime vuonna. Schildtin rakkaus purjehdukseen on huomioitu rakennuksen purjetta muistuttavassa katossa. Vuonna 1970 valmistunut Villa Skeppet jäi viimeiseksi Aallon suunnittelemaksi asuintaloksi. Saunarakennuksen vierashuoneeseen Schildt halusi kuitenkin varsin toisenlaisen tunnelman. ecuras.fi MYYMME JA VUOKRAAMME OPASTUSSEKÄ TULKKAUSLAITTEITA Ota yhteyttä: ecuras@ecuras.fi Olemme mukana Museopäivillä! tourguide.fi. Toinen puoli oli omistettu kirjailija August Strindbergille ja toinen näytelmäkirjailija Henrik Ibsenille
L. MUSEOVINKIT Hanna Sumari vinkkaa SISUSTUSINSPIRAATIOTA KOTIMUSEOISTA Hanna Sumari on toimittaja, bloggaaja ja esiintyjä, joka tunnetaan juontajakasvona lukuisista sisustusja remonttiohjelmista. Kokonaisuus kevenee runsaiden ja suurien viherkasvien avulla. Viherkasvit saavat mielellään olla isoja! Aleksanterinkatu 3, 06100 Porvoo P O R VO O N M U SE O / JA N LIN D R O TH 20 4 R IIT TA SO U R A N D ER W A LT ER R U N EB ER G IN K IP SI N EN M U O TO K U VA J. Vaikka antiikkihuonekalut eivät kiinnostaisikaan, voi jalokivien väreissä hehkuvat samettiset verhoilukankaat helposti kuvitella modernien muhkeiden sohvien ja nojatuolien herkullisiksi verhoiluiksi. Runebergin kodin sisustus on erittäin inspiroiva. J.L. Viherkasvit ovat olleet sisustustrendien aallonharjalla jo monta vuotta ja tässä kodissa näkee niiden keventävän vaikutuksen. RUNEBERGIN KOTI Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin ja hänen vaimonsa Fredrika Runebergin kotimuseo Porvoossa on mainio esimerkki siitä, kuinka hienosti voidaan yhdistää upeita tapetteja ja huonekalujen vahvoja värejä. R U N EB ER G IS TÄ
Sisustajalle kokonaisuus antaa käsityksen siitä, mitä on kokonaisvaltainen suunnittelu. Seinissä hehkuu tiilenpuna ja lehmuksenvihreä. Hvitträskintie 166, 02440 Kirkkonummi HERTTONIEMEN KARTANON MUSEO Herttoniemen kartano ja sen puisto kuuluvat lapsuuteni maisemiin. Hvitträskissä jokainen ovenripakin on suunniteltu juuri tähän kokonaisuuteen sopivaksi. Suosittelen! Louhisaarentie 244, 21240 Louhisaari SA K A R I K IU R U / SO V M A IJU H U IT U Kaikki jutussa vinkatut museot ovat Museokortti-kohteita. Toisaalta jotkut asiat ovat pysyneet täysin ennallaan. Miksi emme maalaa kotona seiniin kuvia ja kuvioita vapaalla kädellä. Eliel Saarisen vaimo Loja Saarinen rakasti kasveja, ja hänen kukkahuoneensa ikkunoiden edessä olevat siirrettävät kukkapöydät ovat upea idea toteutettavaksi tänä päivänäkin. Kartano oli tärkeässä osassa myös elokuvassa Kulkurin valssi. Vanhat astiastot ja pienesineet, asut ja henkilökohtaiset tarvikkeet ovat minulle Louhisaaren parasta antia hienon puutarhan ja kasvitarhan lisäksi. Sen säntillinen barokkityylinen muotopuutarha ja romanttinen englantilaistyylinen maisemapuisto lampineen ja huvimajoineen ovat ehdottomasti retken arvoisia. Siihen tutustumiseksi suosittelen opastettuja kierroksia. IL A R I JÄ R V IN EN /M U SE O V IR A ST O. Se antaa perspektiiviä ihmisen eloon ja sisustuksen trendeihin. Kartanon historia on pitkä ja vaiheikas. Rakastan tutkia vanhoja tapoja ja sitä, miten kaikki on muuttunut. Presidentti Carl Gustav Mannerheim syntyi Louhisaaren linnassa 4.10.1867. Se kertoo sellaisesta elämästä, jota vain harvat suomalaiset ovat kokeneet. Kartano ja sen ympäristö on toiminut myös neljäntoista Suomi-elokuvan näyttämönä. Paikka käy arkkitehtuurin ja sisustuksen oppitunnista. Kartanon puisto on koko Herttoniemen alueen vihreä keidas. Linnanrakentajantie 12, 00810 Helsinki LOUHISAAREN LINNA Louhisaaren linna on elämys. Täällä ei tunneta skandinaavisen vaaleuden käsitettä. Tällaisessa mittakaavassa se on harvojen herkkua. Kun menet Hvitträskiin, varaa runsaasti aikaa. Teimme eväsretkiä puistoon ja kävimme kaakaolla entisessä kartanon pehtoorin talossa, jossa toimii nykyäänkin ravintola. MUSEOVINKIT Hanna Sumari vinkkaa HVITTRÄSK Hvitträsk on Eliel Saarisen , Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin muodostaman arkkitehtikolmikon itselleen suunnittelema ateljee ja koti. Kartanon lammen rannalla Leif Wager lauloi Regina Linnaheimolle Sua vain yli kaiken mä rakastan. Linnan kattoja seinämaalaukset ovat huikaisevan upeita ja inspiroivia. Yksityiskohtia on niin paljon, että mieli tarvitsee aikaa kaiken omaksumiseen. Samalla mukaan saa valtavasti ideoita. Linnassa on ihanaa kulkea ja ajatella millaista elämä on ollut yli kolme sataa vuotta sitten. Hvitträskistä saa myös hyviä ja suositeltavia näkemyksiä hirsitalon sisustukseen. Itse kartanon anti sisustajalle on varsinkin sen seinien väreissä. Linna on valmistunut vuonna 1655
Karttunen valitsee vitriinin alta keltaisen pallon ja tyrkkää sitä. Ajanjakso ulottuu 1800-luvulta nykyaikaan asti. Jääkaapin vastapäiselle seinämälle on koottu esineitä, jotka voidaan nykyään korvata älypuhelimella: kirjahylly paksuine kirjoineen, kello, kalentereita, pelejä, kamera, radio ja tietokone. Esineet havainnollistavat, miten kotitaloustekniikka alkoi kehittyä etenkin sotien jälkeen ja kaupungistumisen myötä, kun elinkeinorakenne muuttui ja naisetkin tarvittiin työelämään. Nyrkkipyykin peseminen on yhtä raskasta kuin kivenhakkuu”, Karttunen kertoo. Käytänkö edelleen valokuva-albumeita. Ajan ja fyysisen voiman lisäksi koneet kehittyivät hiljalleen säästämään myös tilaa. Y mpyrän muotoiseen vitriiniin on koottu esineitä, jotka kertovat musiikin, valaistuksen ja siivoamisen kehityksestä. Kuvassa kannettava malli vanhasta Remingtonin kirjoituskoneesta. 28 MUSEO 2/2021 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tekniikka osana arkea TEKNOLOGIA MUUTTAA KAIKEN Kodintekniikan muutos näkyy Tekniikan museossa. Pedagoginen ajatus on, että lapset pyöräyttävät erivärisillä palloilla vitriineihin valot ja pääsevät sitten tunnistamaan musiikkiin, valaistukseen ja siivoamiseen liittyviä kojeita sekä tutkimaan niiden osia. Näyttelyssä sijaitsevassa keittiössä on veivattava pulsaattoripesukone ja pyöreälinjainen UPO-jääkaappi. ”Koneet säästivät paljon keittiössä vietettyä aikaa ja kevensivät myös naisten fyysistä työtaakkaa. TEKSTI ANNU KEKÄLÄINEN KUVAT SAANA DARTH M useolehtori Marianna Karttunen ottaa minut vastaan maski kasvoillaan, iso älypuhelin kädessä. Museossa tuodaan esiin kattavasti, kuinka ihmisten arki on yhä tiiviimmin sidoksissa teknologiaan. > 1960-luvulla olohuone oli paikka, johon kokoonnuttiin yhdessä kuuntelemaan radiota tai katsomaan televisiota.. Musiikkia tuottavien laitteiden evoluutiota havainnollistavat gramofoni, kannettava kasettidekki sekä älypuhelin ja kuulokkeet. Hyllyn esineet houkuttelevat kävijät pohtimaan muutosta. Näyttääkö pöytätietokone tutulta. Kodinkoneet vapauttavat aikaa viestintäteknologialle, jonka parissa vietämme entistä enemmän aikaa. Olen saapunut Tekniikan museoon Helsingin Vanhankaupungin koskelle, jossa Karttunen aikoo johdattaa minut kodintekniikan kehityksen maailmaan. Mitä materiaaleja ja koneita esineiden tuottamiseen on tarvittu. < Ajalta ennen tietokoneita
29 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
30 MUSEO 2/2021 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tekniikka osana arkea Seinälle valittu sitaatti on suunnittelija ja muusikko Erkki Kurenniemeltä , joka ennusti monipuolisen älylaitteen synnyn jo vuonna 1971. Sitä rakennettiin vuosina 1952–60 saksalaisten esikuvien mukaan. Laite oli jo valmistuessaan teho< Kansatieteilijä Marianna Karttusta kiinnostaa erityisesti tekniikan yhteiskunnallisuus.. Huoneen kokoinen Esko on ensimmäinen Suomessa valmistettu tietokone. ”Tulevaisuudessa yhdessä laitteessa on tietokone, televisio, puhelin, kuvapuhelin, radio, kirja, lehti, kirjasto, koulu, posti, pankki, elokuvateatteri, kirjoituskone, laskin, kalenteri, kello, kamera, mikroskooppi, työpaikka, viihde, sosiaaliset suhteet, museo...” K ulkiessamme eteenpäin näyttelytilassa kohtaamme robotin ja valtavan tietokoneen
Rinnalla saattaa tosin jatkua toinenkin trendi, jonka myötä tekniikasta kiinnostuneet ihmiset rakentavat koteihinsa yhä massiivisempia kotiteattereita ja musiikkihuoneita. Sitä hallitsee valtava musiikkitorni levyja kasettisoittimineen, radioineen, virittimineen ja kaiuttimineen sekä kokonaisen pöydän täyttävä tietokone ja tulostin. ”Langattomuus liittyy hyvin vahvasti estetiikkaan. ”Ihmiset katsoivat viikkokausia kylän ensimmäistä puhelinta uskaltamatta edes koskea siihen. Ensimmäinen olohuone on 1960-luvulta. Laitteiden pienentymisen myötä olohuoneet ovat muuttuneet edellisiä linjakkaammiksi. Lopulta vanha emäntä pukeutui parhaimpiinsa ja nosti luurin. Miehet suunnittelevat edelleen suurimman osan tekniikasta, mutta viestintätekniikan arkikäyttö tai ajatus siitä, että osaa käyttää tekniikkaa ei enää ole sukupuoleen sidottu. Ikea-hyllyssä on piuhalla toimiva modeemi, langattomuus on vasta tulossa. Laitteet ovat pienentyneet huomattavasti ja samalla niiden äärellä vietetty aika on lisääntynyt dramaattisesti. ”Tietokoneet halpenivat 1990-luvulla, mutta niiden käyttötarkoitusta vasta haettiin. Tekniikan museo on Museokortti-kohde.. Karttunen kertoo tarinan puhelimen alkutaipaleelta 1920-30-luvulta. Hänhän oli jo valmis kuolemaan.” < Museossa on esillä runsaasti erilaisia pienlaitteita eri vuosikymmeniltä. Viimeinen olohuone esittää vuotta 2015. Workpartner-robotti rakennettiin tutkimustoiminnan koealustaksi. S euraavaksi eteemme avautuu näyttelyosuus, jossa esitellään kodinteknologian kehitystä kolmen olohuoneen kautta. Esimerkiksi minä en halua, että teknologia näkyy kotonani”, Karttunen sanoo. Mikromikkoa markkinoitiin esimerkiksi perheenemännille reseptien järjestelyyn”, Karttunen kertoo. Se on tekniikaltaan kerrostunut, kuten kaksi seuraavaakin. 31 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tekniikka osana arkea Uusi verkkojulkaisu » Oivalluksia museoammattilaisen arkeen museopro.fi ton, mutta tekemisen päämäärä olikin suomalaisen osaamisen kehittäminen. Yhä huomaamattomammaksi ja älykkäämmäksi muuttuva teknologia ympäröi meitä jatkuvasti entistä tiiviimmin . Tulevaisuuden suunta on sama. Seuraava olohuone on 1990-luvulta. Ainoastaan taulutelevisio on valtava. Ketterästi kulkeva käteväkätinen robotti kutsuttiin jopa jakamaan Emma-gaalan palkinnot. Esimerkiksi televisiokuvan voi ehkä jo pian heijastaa seinälle ja kahvinkeittimen napsauttaa päälle älypuhelimesta. 1960-luvun televisio on yhtälailla iso ja kertoo radion tavoin yhtenäiskulttuurin synnystä ja maailman avautumisesta. Sivupöydän suuri putkiradio muistuttaa 1930-luvusta, jolloin radio alkoi yleistyä suomalaisissa kodeissa. Ulkomuodoltaan traktoria muistuttava Workpartner-robotti puolestaan edusti kehittelyaikanaan vuosina 1998–2006 teknologian huippua
> Tämän kevään uutuutena on lapsille järjestettävät toiminnalliset Ruisleivän synty -opastukset. 32 MUSEO 2/2021 KORTENIEMEN PERINNETILA Kiinnostaako vierailu perinnetilalla kan sallispuistomaisemassa. 1800-luvulla tila toimi sahayhtiön torppana, kunnes siitä tuli vuonna 1878 Metsähallituksen omistama metsänvartijatila. O U TIL EE N A U O TIL A O U TIL EE N A U O TIL A. TEKSTI JENNA HONKANEN kunta vanhaa rakennusta, esimerkiksi riihi, navetta, tupa ja savusauna. Edelleen Korteniemen alueella seisoo kymmenKESÄPÄIVÄ ULKOMUSEOSSA Ulkomuseot ovat koko perheen kesäkohteita, joissa voi sukeltaa entisajan elämään ja viettää aikaa monenlaisen puuhan parissa. Perinnetila herää henkiin kesäisin, jolloin Korteniemessä järjestetään monenlaisia maatilan askareisiin liittyviä tapahtumia ja opastuksia. Keväällä istuteKorteniemen tila sijaitsee Liesjärven kansallispuistossa, jossa voi nauttia hämäläisestä maisemasta järvineen ja harjuineen. Perinnetilan askareet vaihtelevat vuodenajan mukaan. Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajalla sijaitsevaa Korteniemen perinnetilaa suojellaan osana Liesjärven kansallispuistoa. Vierailijat pääsevät kokeilemaan vanhoja työvälineitä ja tekniikoita. Korteniemi on kivikautinen asuinpaikka, jonne perustettiin kruunun uudistila 1700-luvun lopulla
” Perinnetila herää henkiin kesäisin. Koska kalastus oli erittäin tärkeä elinkeino rannikon asukkaille, on alueella useita kalanpyyntiin liittyviä rakennuksia, kuten ranta-aitta, venevaja, kalasauna ja hylkeenpyyntimuseo. Korteniementie 270, 31350 Liesjärvi BRAGEN ULKOILMAMUSEO Vain muutama kilometri Vaasan keskustasta sijaitsee Bragen ulkoilmamuseo. Metsähallituksen ylläpitämällä luonnonsuojelualueella voi päästä kokeilemaan suomalaisen maanviljelyn vanhinta muotoa eli kaskeamista. Rakennuksen pohjoispäädyn tupa on sisustettu pohjalaiseksi häätuvaksi. Korteniemen ympäristö on idyllinen. Museoalueen 24 rakennusta muodostavat perinteisen 1800-luvun lopun pohjalaisen talonpoikaisympäristön, joka esittelee ruotsinkielisen Pohjanmaan kulttuuriperintöä. Lapsille ja nuorille järjestetään teemakierroksia, joihin sisältyy leikkiä ja käsillä tekemistä. MUSEO-LEHTI MATKAILEE Upeat ulkomuseot Ulkomuseon keskus on päärakennus, jossa sijaitsee erikoinen nähtävyys. Tilan vieressä on myös upea hiekkaranta ja vuokrattava savusauna. Bragenissa voi tutustua entisajan ruotsinkielisten pohjalaisten elämäntapaan. taan, syksyllä korjataan satoa. Tilalla vierailevia ilahduttaa pihalla laiduntavat suomenlampaat, maatiaislehmät, joukko maatiaiskanoja ja kiltti Leonard-kukko. Esillä on muun muassa morsiamen puku ja kruunu. Hietalahti, 65350 Vaasa TELKKÄMÄEN PERINNETILA Kaavin kunnassa, Pohjois-Savossa sijaitseva Telkkämäen perinnetila on ainutlaatuinen kaskiperinnetila. 33 sadonkorjuumarkkinat ja Lucia-neidon kruunaustilaisuuden. B R A G EN U LK O M U SE O. Rakennuksia on siirretty museoalueelle muualta Pohjanmaalta 1920-luvulta lähtien. Bragen ulkomuseo on auki kesällä juhannuksen jälkeisestä viikosta kuusi viikkoa eteenpäin. Ulkomuseo järjestää kuitenkin ympäri vuoden erilaisia tapahtumia, kuten hiihtolomapäivät, vappujuhlan, lasten päivän, > Tekstiilien runsaus kertoi tilan varallisuudesta. Näyttävän tuvan seiniä ja kattoa koristavat juhlavat fransulakanat. Pohjalaiset häät olivat aikanaan monivaiheiset kolmipäiväiset juhlat, ja naimisiinmeno oli merkittävä tapahtuma ihmisen elämänkaaressa. Rakennusvaiheessa ulkomuseon esikuvina toimivat Tukholman Skansen ja Helsingin Seurasaari. Alueen rakennukset on sisustettu talonpoikaistyyliin
Lisäksi alueella sijaitsee muun muassa käräjätalo, torppa, maatila ja huvila. Todisteena tästä alueelta löytyy lähemmäs tuhat kaskiröykkiötä. Alueen kahdella luontopolulla voi ihastella muinaisia ja nykyisiä kaskimaisemia. 1800-luvun loppupuolelta peräisin oleva päärakennus, navetta, riihi, aitat ja savusauna kutsuvat tutustumaan Telkkämäen historiaan. Perinnetilalla järjestetään kesäisin erilaisia kaskeamiseen liittyviä tapahtumia. Osassa rakennuksista voi tutustua historiallisiin asumuksiin ja elämän> Kaskeaminen on raskasta työtä. Kaskeaminen suoritetaan perinteisin menetelmin, ja poltettuun kaskeen viljellään vanhanajan ruokakasveja, kuten naurista tai ruista. Lisäksi lähistöltä on löydetty useita nauriskuoppia, rakennusten perustuksia ja muita historiallisen asutuksen jälkiä. > Sagalundissa tarjotaan lapsille ja nuorille laaja kirjo laadukasta lastenkulttuuria. Päärakennuksena toimii entinen Kemiönsaaren emäntäkoulu, jossa on museokahvila ja museokauppa. Tilan pihapiiri on myös itsessään nähtävyys. Myös Kemiön ensimmäinen kansakoulu, Vreten kansakoulu, on sijoitettu Sagalundiin. Museoalueen vehreässä ympäristössä on yhteensä 27 rakennusta. 34 MUSEO 2/2021 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Upeat ulkomuseot Vuosittain tilalla pyritään polttamaan vähintään yksi kaski. Viljelymenetelmänä se on tunnettu jo esihistoriallisena aikana. Kaskeamisella on Suomessa ollut suuri merkitys. M E TS Ä H A LL IT U S / EM IL IA KO LE H M A IN EN SA G A LU N D IN M U SE O. Myös Telkkämäen alueella kaskeaminen on jatkunut vuosisatoja. 73500 Kaavi SAGALUNDIN MUSEOALUE Kemiönsaaressa sijaitsee lastenkulttuuriin erikoistunut Sagalundin museo, jossa pääsee kokemaan kulttuurihistoriaa elämyksellisellä tavalla
M U SE O JA TIE D EK E SK U S LU U PP I / TU R K A N SA A R EN U LK O M U SE O Turkansaaren ulkomuseo, Sagalund ja Bragen ulkomuseo ovat Museokortti-kohteita.. Yhdellä suosituimmista draamaopastuksista voi tehdä aikamatkan 1800-luvun koulupäivään. Puutarhat toimivat myös loistavina ympäristökasvatuksen paikkoina. 35 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Upeat ulkomuseot tapaan, osassa taas harjoitetaan pedagogista toimintaa. Alueen puutarhoissa kasvaa monia Janssonin istuttamia kasveja. Janssonin ajatuksena oli luoda elävä museoympäristö, jossa toimisi myös kasvitieteellinen puutarha. Saareen on siirretty yli 40 museorakennusta ympäri Pohjois-Suomea. Puukirkko on vuodelta 1694. Alueella terva tarjosi monelle elinkeinon ja toi vaurautta. Tervaa valmistettiin Pohjois-Pohjanmaalla ja lopputuote kuljetettiin Ouluun myytäväksi. Turkansaarentie 165, 90310 Oulu Turkansaari on Oulujoen helmi. Sagalundin perusti vuonna 1900 kansakoulunopettaja Nils-Oskar Jansson . Saari on vanhan tervankuljetusreitin varrella, ja ulkomuseo pitää yllä tervanpolttoperinnettä. Museotie 7, 25700 Kemiö TURKAN SAAREN ULKOMUSEO Tervaa on kuljetettu pitkin Oulujokea aina 1500-luvulta saakka, mutta huippukaudella 1800-luvulla joki ruuhkautui tervatynnyreillä lastatuista veneistä. Turkansaaren ulkomuseossa voi toki tutustua muuhunkin kuin alueen tervanpolttoon liittyvään kulttuurihistoriaan. Niiden joukossa on muun muassa vanha pappila Yli-Torniosta ja savupirtti Sanginjoelta. Joka kesä saarella ladotaan tervaksista tervahauta, joka sytytetään juhannuspäivänä. Esimerkiksi lapsille rakennetussa Lilla Sagalund -mökissä lapset voivat leikin kautta tutustua entisajan elämään. Museo järjestää vierailijoille monipuolisia draamaopastuksia ja työpajoja. Turkansaaren museoalueella järjestetään erityisesti kesäaikaan monenlaisia tapahtumia. Oulujoella, vain kymmenen kilometriä Oulun keskustasta kaakkoon, sijaitsee Turkansaaren ulkomuseoalue. Ympäristö on oiva paikka viettää aikaa ja nauttia museokahvilan herkuista. Tätä perintöä Sagalundissa halutaan vaalia edelleen. Alueella voikin tutustua tervanpolttoon ja käyttöön
Poikkeustila 2020 -valokuvaprojekti maalasi koskettavan kuvan suomalaisista valmiustilan aikaan. 36 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 2/2021 HETKET KESKELLÄ KORONAA Kalsarijoogaa ja sekasotkua olohuoneessa. TEKSTI MARIA PALDANIUS H EL I B LÅ FIE LD
”Nämä kuvat näyttävät ainutlaatuisella tavalla sen, millaisia me suomalaiset oikeasti olemme. Tietynlainen luonnollisuus ja aitous on merkitykselArkinen arki poikkeustilassa. 37 TAIDEHAASTATTELU Kuvia korona-ajan arjesta < Valokuvaaja Heli Blåfield kuvasi koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvan isänsä ikkunan läpi Helsingin Paloheinässä. Noin 150 kuvaajaa työskenteli hankkeen loppuun asti 11 viikon ajan. Projektiin lähti esimerkiksi kaksi yksinelävää naista, jotka kuvasivat pieniä ja ahtaita yksiöitään. Lapset ovat panneet huoneen hyrskyn myrskyn, nainen kuuntelee musiikkia sängyllään ja mies syö jääkaappia tyhjäksi pimeässä asunnossa. Isä ja poika makaavat oikoisenaan sohvalla, ja ylioppilaat jonottavat todistuksia tarkoin turvavälein. Alun perin ajattelin, että ehkä kymmenen kuvaajaa alkaa oikeasti tehdä tätä”, Shakya naurahtaa. Mies tekstailee puhelimellaan kissa selässään, ja nainen rutistaa tyynyä kehoaan vasten. Kuvat koottiin valokuvakirjaksi, joka julkaistiin maaliskuussa 2021. Hankkeen toinen vaihe on nyt käynnissä ja siihen Shakya kutsui 13 kuvaajaa. Jos asunto on kattoon asti täynnä tavaraa ja keskellä kulkee vain pieni polku, jota pitkin pääsee kulkemaan. Projektin vetäjä, dokumentaristi ja kuraattori Hannamari Shakya piti kysymystä kiinnostavana, mutta epäilystä sinänsä turhana. Epäilys kalvoi erään valokuvaajan mieltä. Poikkeustila 2020 -valokuvaprojektissa saisivat näkyä kaikenlaiset kodit. K ehtaako tähän edes osallistua, kun oma koti ei ole mikään design-koti. P erheen isä joogaa kalsareissa, ja etäkoululaiset opiskelevat patjan päällä hiukset sekaisin. Valokuvaaja Miia Panula ja hänen kumppaninsa Kaisa harjaamassa hampaita pienessä kylpyhuoneessa, yhdessä, niin kuin joka ikinen ilta. ”Oli todella arvokasta, että mukaan saatiin kaikenlaisia koteja, ei pelkästään sellaisia, jotka ovat jotenkin edustavia tai kuin sisustuslehdestä. Kuvissa joogataan ja nukutaan rojun keskellä. Poikkeustila 2020 on dokumentaarinen valokuvahanke, jonka tiimoilta yli 170 valokuvaajaa eri puolilta Suomea tallensi omaa ja lähipiirinsä arkea valmiuslain aikana. Koronasta alkoi niin erityislaatuinen ajanjakso, että siitä syntyi luontevasti ajatus, että tämä täytyy taltioida ja dokumentoida kunnolla. Ne ovat todella rehellisiä ja paljastavia kuvia”, Shakya sanoo. M IIA PA N U LA. ”Omaan työnkuvaani kuuluu ilmiöiden ja yhteiskunnallisten asioiden taltioiminen
Kuvat ovat hyvin intiimejä ja niissä käsitellään rohkeasti sekä kotia että yksityiselämää. Shakya myöntää, että koti on suomalaisessa kulttuurissa hyvin yksityinen paikka. 38 MUSEO 2/2021 TAIDEHAASTATTELU Kuvia korona-ajan arjesta museoliitto.fi/kookos Kaikki koossa. Se kaikki välittyy myös projektin kuvista”, Shakya tulkitsee. Suomessa ei ole läheskään yhtä yhteisöllistä kulttuuria kuin esimerkiksi Shakyan puolison kotimaassa Nepalissa. Tämä projekti kuitenkin mursi sen ajatuksen, ettemme haluaisi näyttää, keitä olemme. A N N A M AT IL D A VA LL I. On paradoksaalista, että Shakyan oma kotipesä järkähti viime marraskuussa kesken Poikkeustila 2020 -projektin. Kaksi vanhempaa poikaa on jo lentänyt pesästä. Omat lempiverkkarit paljastavat meistä jotakin todella olennaista – jonkun syvän, inhimillisen puolen. ”Olin koko kevään todella varovainen terveysriskieni tähden. Eiväthän suomalaiset ole sellaisia. linen osa suomalaisuutta. Ihminen on haavoittuvassa asemassa, jos hänellä ei ole turvallista paikkaa, ” Koronasta alkanut erityislaatuinen ajanjakso täytyy dokumentoida kunnolla. Näin jälkikäteen ajateltuna on aika ilkikurista, että kuukausiin en käynyt missään ja sitten saan omassa kodissani koronaviruksen”, nyt jo toipunut Shakya sanoo. Toisaalta, eikö ole myös hieman erikoista, että suomalaiskuvaajat avasivat kotiensa ovet ja samalla myös oman arkensa koko kansan nähtäväksi. Siellä hän asuu yhdessä puolisonsa ja 11-vuotiaan tyttärensä kanssa. Niin ajattelee Shakya, jonka oma turvapaikka sijaitsee Itä-Helsingissä, Tankovainion uudella asuinalueella. Täällä kotiin ei kutsuta helposti edes kylään. Korona-aika on saanut Shakyan ajattelemaan paitsi ihmisyyteen, myös kotiin ja asumiseen liittyvää haavoittuvuutta. ”Meillä kaikilla on omat suodattimet ja halu suojata omaa perhettä. Syyskuussa 2020 meillä alkoi kylpyhuoneen korjaustyöt ja kotiimme tuli liettualaisia, virolaisia ja venäläisiä remonttimiehiä. Pelkäsin, että sairastun koronaan ja valokuvaprojekti keskeytyy. Kokoelmat käytössä. Korona-aika on kuorinut turhaa estetiikkaa ja koristeellisuutta.” K oti on paikka, jossa jokaisen pitäisi saada olla oma itsensä ja turvassa
Kaikilla jatkoryhmäläisillä on yksi aihe, jota he syventävät ja työstävät koko vuoden ajan. jossa herätä aamulla ja käydä illalla nukkumaan. museoliitto.fi/kookos Kaikki koossa. Tämä oli tavallaan myös mielenterveysprojekti, joka auttoi monia kuvaajia pysymään koossa ja ylläpitämään päiväjärjestystä, kun korona tyhjensi kalenterit. 39 TAIDEHAASTATTELU Kuvia korona-ajan arjesta < Valokuvaaja Anna Matilda Valli oli suuren osan viime keväästä lomautettuna, joten tehtäväksi jäi keksiä mielekästä tekemistä päivittäin. Kokoelmat käytössä. • Tunnetaan työstään kuvajournalismin ja dokumentaarisen valokuvauksen parissa. ”Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ovat pudonneet näinä aikoina jonnekin näkymättömiin. Se osoitti, mihin joukko valokuvaajia pystyy, kun päättää pystyä.” HANNAMARI SHAKYA, 52 • Helsinkiläinen valokuvaaja ja dokumentaristi. Shakya suhtautuu asioihin optimistisesti. Kuvassa Valli istuttaa parvekkellaan Helsingin Länsi-Pasilassa ämpäriperunoita. Projekti oli työläs, mutta todella hieno. • Valmistunut Lahden muotoiluinstituutista vuonna 2016. • Työn alla on hankkeen toinen osuus. Poikkeustila-projekti palkittiin 2020 Suomen Kuvalehden Journalisti-palkinnolla. Y mmärrys ihmisten eriarvoisuudesta korona-aikana johti myös Poikkeustila-hankkeen toiseen vaiheeseen. ”Kukin tarkastelee sitä, millainen vaikutus tällä ajanjaksolla on Suomeen ja suomalaisiin. Maksamme tästä vielä pitkää jälkilaskua”, Shakya toteaa. • Poikkeustila 2020 -hankkeen tiimoilta julkaistiin valokuvakirja maaliskuussa 2021. Siinä missä ensimmäisessä vaiheessa valokuvaajat käänsivät kamerat poikkeuksellisesti itseensä, toisessa osassa palattiin siihen, mitä valokuvaajat ja dokumentaristit tavallisesti kuvaavat: muita ihmisiä. • Palkittu lukuisilla taideja media-alan palkinnoilla. Opettanut dokumentaarista valokuvausta useissa eri yliopistoissa. Resurssit menevät peruskoneiston pyörittämiseen, eivätkä apua tarvitsevat ja psyykkisesti kuormittuneet ihmiset saa apua. • Perheeseen kuuluu aviomies ja kolme lasta. Poikkeustila 2020 -hankkeen perustaja ja toteuttaja. Julkaissut ja tuottanut noin 40 valokuvakirjaa. Korona on osoittanut, ettei kaikilla ole sellaista turvapaikkaa – sen enempää design-kotia kuin sikin sokin olevaa yksiötäkään. ”Yritimme katsoa tätä aikaa myös pilke silmäkulmassa. Toisinaan huumori on paras keino vaikeistakin asioista selviytymiseen. Raw View -valo kuvalehden päätoimittaja ja Raw View Editions kustantamon perustaja. KUKA?. Yksinäisille ihmisille tämä on rankkaa aikaa. Ilo ja huumori välittyy myös Poikkeustila -hankkeen valokuvateoksista. Valokuvaajat tutkivat muun muassa paperittomien siivoojien tilannetta, sairaalan koronaosaston tapahtumia, nuorten ja maanviljelijöiden tilannetta”, Shakya sanoo
Kun ulko-oven viereistä seinää katsoo tarkkaan, huomaa pienen kyltin, jossa lukee ruotsiksi ”Astrid Lindgrenin koti”. Tässä talossa asui yli 60 vuotta maailmankuulu lastenkirjailija Astrid Lindgren . ”Astrid viihtyi täällä erinomaisesti. 40 MUSEO 2/2021 DALAGATAN 46 Vierailu Astrid Lindgrenin kotona Tukholmassa raottaa rakastetun lastenkirjailijan arkea. Nykyään Ronja Ryövärintyttären ja Peppi Pitkätossun luojan asuntoon järjestetään opastettuja kierroksia. Astrid Lindgrenin lapsenlapsenlapsi, Astrid Lindgren Companyssa työskentelevä Johan Palmberg on luvannut esitellä asuntoa, vaikka opastetut kierrokset on keväällä keskeytetty koronapandemian vuoksi. TEKSTI HANNA TAPIO KUVAT JANNE RIIKONEN N elikerroksinen kivitalo osoit teessa Dalagatan 46 seisoo vastapäätä Tukholman Vasaparken-puistoa. Hän arvosti omaa rauhaa ja teki kodistaan sellaisen, että pystyi työskentelemään siellä.”. Johan Palmberg toteaa, että koti merkitsi Astrid Lindgrenille paljon
Kirjailijan ammatin ohella Lindgren työskenteli Rabén & Sjögren -kustantamon lastenkirjaosaston päällikkönä eläkeikään asti. Loppu on historiaa. > Lindgrenin sängyn edustalle lattiaan on kulunut painaumat kirjailijan jalanpohjista.. Ratkaisu löytyi pienryhmille järjestettävistä kierroksista. Kierrokset ovat valtavan suosittuja. O pastetut kierrokset Astrid Lindgrenin kodissa aloitettiin vuonna 2015, ja niistä vastaa Astrid Lindgren -seura. Lindgren kuoli kotonaan 94-vuotiaana vuonna 2002. Ihastusta herättää erityisesti se, ettei perikunta ole koskenut Lindgrenin kotiin tämän kuoleman jälkeen, vaan kaikki on alkuperäisessä asussa. Lindgren oli tuolloin 37-vuotias. Johan Palmberg kertoo, ettei perhe heti Astridin poismenon jälkeen tiennyt, mitä asunnolle tehtäisiin. Idea museosta oli olemassa jo tuolloin, mutta vasta muutaman vuoden jälkeen perhe alkoi selvittää, voisiko kodin avata museoksi. Kolme vuotta myöhemmin hän kirjoitti esikoisteoksensa Riitta-Maija keventää sydäntään. ”Näin meidän ei tarvinnut rakentaa tänne lasivitriinejä tai muita suojia, vaan pystyimme säilyttämään asunnon kodinomaisena.” < Astrid Lindgren kirjoitti teoksensa sängyssä muistivihkoon pikakirjoituksena ja vasta lopuksi puhtaaksi kirjoituskoneella. Kodissaan hän paitsi kirjoitti itse, myös työskenteli kustantajana. Peppiä seurasivat lukemattomat muut lastenkirjat Katto-Kassisesta Melukylän lapsiin ja Vaahteramäen Eemelistä Veljeni Leijonanmieleen. Tavallista museota asunnosta ei tehty, sillä huoneisto – neljä huonetta ja keittiö – ei olisi kestänyt suuria yleisömääriä. Esikoisteoksen jälkeen ilmestyi Peppi Pitkätossu vuonna 1945. Lisäksi koti haluttiin säilyttää mahdollisimman koskemattomana. 41 KANSAINVÄLISTÄ Rakastetun lastenkirjailijan kotona Astrid Lindgren muutti Dalagatanille miehensä Sturen ja lastensa Lassen ja Karinin kanssa vuonna 1941
Vasta valmiin tarinan hän nakutti puhtaaksi kirjoituskoneella. Koko irtaimisto on luetteloitu. Hän alkoi kir” Astrid Lindgren viihtyi kotonaan erittäin hyvin.. Ei sentään. Asunto ei ole omistusasunto, vaan perikunta on siinä vuokralla samaan tapaan kuin Lindgrenitkin aikoinaan. Kaikkialla on paljon katsottavaa. Kierroksia järjestetään pääasiassa ruotsiksi, mutta välillä myös englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Lindgrenin kirjeet ja käsikirjoitukset on säilötty Ruotsin kansalliskirjaston Astrid Lindgren -arkistoon, joka liitettiin Unescon Maailman muisti -rekisteriin vuonna 2005. Olohuoneesta kuljetaan työhuoneen, ruokasalin ja isomman oleskelusalin kautta makuuhuoneeseen. www.mtab.fi | mtab.se | mtab.dk | mtab.no MuseoL_Q2_ok-2.indd 1 MuseoL_Q2_ok-2.indd 1 2021-04-21 11:31 2021-04-21 11:31 Palmbergin mukaan asunnon ylläpitämisessä on haasteita. Oppaina toimivat vapaaehtoiset Astrid Lindgren -seuran jäsenet. Lattiat narisevat, ja ilmassa tuoksuu mennyt aika. Among our specially designed offers, such as modern art trucks, our own packing technology team and conservator services, we now also welcome Museiservice to the MTAB Group. ”Vasastan esiintyy hänen kirjoissaan usein. Opimme pikkuhiljaa”, Palmberg naurahtaa. Ikärajaan päädyttiin ennen kaikkea siksi, että kierros on suunnattu selkeästi aikuisille. Seinillä on runsaasti taidetta ja huoneita elävöittävät hauskojen koriste-esineiden rivistöt sekä lukijoilta saadut pienet lahjat. Sisustuksen suhteen Lindgren ei ollut minimalisti. TyöhuoKANSAINVÄLISTÄ Rakastetun lastenkirjailijan kotona Taking care is what we do. Astridin kirjoittaminen sai alkunsa kuitenkin ennen kaikkea hänen perhe-elämästään. Fine Art Logistics is the result of a close and long lasting collaboration with our customers in the art, gallery and museum industries. 42 MUSEO 2/2021 V ierailu alkaa tavallisesti olohuoneesta, jossa Astrid Lindgren hoiti edustustilaisuudet. Irtaimistoon kuuluu runsaasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaita esineitä ja tekstiilejä, jotka ovat vuosien saatossa kuluneet. Opastetuille kierroksille otetaan kymmenisen henkilöä kerralla ja ikäraja on 15 vuotta. Suuren osan kirjahyllyistä täyttävät Lindgrenin omien teosten eri kieliversiot. ”Me asunnosta huolta pitävät emme ole tottuneita museointendenttejä. Our art handlers have extensive experience to meet many different requierments. Tässäkö Lindgren istui, tarkkaili puiston tapahtumia ja inspiroitui näkemästään. Työhuoneen kirjoituspöydällä on kirjoituskone, jonka edestä avautuu näkymä puistoon. Kodilla ja asuinalueella oli kuitenkin tietty vaikutus Lindgrenin kirjoittamiseen. Johan Palmberg kertoo, että Lindgren kirjoitti kaikki teoksensa sängyssä muistiviholle. neen seinillä on Lindgrenin kirjojen alkuperäiskuvituksia. Sisustus on pääosin 1950-luvulta. Noin tunnin pituisen kierroksen aikana oppaat kertovat Lindgrenin elämänvaiheista ja kuvailevat elämää Dalagatanilla
Astrid Lindgren -seuran verkkosivuilla voi tehdä virtuaalikierroksen museossa.. 43 unohtuu usein. Among our specially designed offers, such as modern art trucks, our own packing technology team and conservator services, we now also welcome Museiservice to the MTAB Group. ”Hän oli upea kirjailija, mutta hän oli paljon muutakin. Kirjahyllyssä on myös suomenkielisiä Peppi-kirjoja. Our art handlers have extensive experience to meet many different requierments. www.mtab.fi | mtab.se | mtab.dk | mtab.no MuseoL_Q2_ok-2.indd 1 MuseoL_Q2_ok-2.indd 1 2021-04-21 11:31 2021-04-21 11:31 joittaa Peppiä, koska Karin-tytär halusi kuulla tarinoita.” O pastetuille kierroksille osallistuu niin nuoria aikuisia kuin eläkeläisiäkin, mutta ihmisten reaktiot ovat samankaltaisia. Fine Art Logistics is the result of a close and long lasting collaboration with our customers in the art, gallery and museum industries. Usein ihmiset haluavat myös jakaa omia kokemuksiaan Astridista.” Johan Palmberg toivoo, että opastettu kierros monipuolistaisi kuvaa ikonisesta lastenkirjailijasta. Toivon, että vierailu Astridin kodissa antaa ihmisille laajemman kuvan siitä, kuka hän todella oli”, Palmberg toteaa. ”Asunto tekee ihmisiin vaikutuksen. Lindgren mielletään monesti herttaiseksi isoäitihahmoksi ja hänen merkityksensä esimerkiksi mielipidevaikuttajana < Työhuoneen seinillä on muun muassa Lindgrenin luottokuvittajien Ilon Wiklandin ja Ingrid Vang Nymanin alkuperäiskuvituksia. Lindgrenillä oli tärkeä rooli muun muassa siinä, että Ruotsissa säädettiin lapsen kurittamisen kieltävä laki vuonna 1979. > Lindgrenin lastenkirjoja on käännetty yli sadalle kielelle. Astrid Lindgrenin koti Dalagatan 46, Tukholma Museoon pääsee tutustumaan vain ennakkovarauksella, jonka voi tehdä osoitteessa astridlindgrensallskapet.se Kierroksia ei järjestetä koronapandemian aikana. KANSAINVÄLISTÄ Rakastetun lastenkirjailijan kotona Taking care is what we do
info@konservointikilta.. Viime vuosina yhä useampi museo on tuottanut näyttelyjä ja ohjelmaa, joissa kokoelmia tarkastellaan queer-katseella eli sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden näkökulmasta. Kesäkuussa puolestaan tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Lääkintöhallitus poisti homoseksuaalisuuden tautiluokituksesta. TEKSTI KAURA RAUDASKOSKI 44 MUSEO 2/2021. Yhteiskunnan muutos näkyy myös museoissa, joihin sateenkaareva näkökulma on vähitellen rantautunut. Aina ei ole ollut näin. Toukokuussa kymmenen vuotta sitten transvestismi ja fetissikiinnostukset poistuivat tautiluokituksesta. Sateenkaarihistorian matka museoihin ei ole ollut yksinkertainen. Kielteisten asenteiden lisäksi esteenä on ollut vuoteen 1999 asti voimassa ollut niin kutsuttu keMuseopalvelut Esinekonservointi Tekstiilikonservointi Maalaustaiteen konservointi www.konservointikilta.. Helmikuun alussa tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun homoseksuaalisten tekojen rangaistavuus poistettiin Suomen rikoslaista. Yhteiskunnan kielteiset asenteet sukupuolija seksuaalivähemmistöjä kohtaan ovat vaikuttaneet aiemmin voimakkaasti siihen, kuinka sopivana teemana sateenkaarihistoriaa on pidetty. Sateenkaarihistorian tuominen museoihin on vaatinut vuosien pitkäjänteisen taustatyön, jonka hedelmiä kerätään nyt. SATEENKAAREN VÄREISSÄ TY Ö VÄ EN M U SE O W ER ST A S K uluva vuosi on merkkivuosi suomalaisessa sateenkaarihistoriassa
Seuraava askel kohti kattavampaa tapaa käsitellä aihepiiriä otettiin 2010-luvulla, kun museot alkoivat järjestää queer-opastuksia. Suomen ensimmäinen sateenkaarihistoriaa käsittelevä näyttely oli Työväenmuseo Werstaalla vuonna 2005 järjestetty Vaarin paketti ja sateenkaarinappi, joka esitteli sukupuolija seksuaalivähemmistöjen historiaa esineiden, valokuvien ja arkistomateriaalin kautta. Esimerkiksi Juhani Kirpilän taidekokoelmaa esittelevässä Taidekoti Kirpilässä on järjestetty queer-opastuksia vuodesta 2017 lähtien. Y hteisen sateenkaarihistorian arvo alettiin tunnustaa laajemmin vasta 2000-luvulla asenteiden ja kulttuurin muuttuessa. Seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oma historia on kuitenkin aina ollut olemassa. Queer-katse voi tarkoittaa myös queer-ihmisten elämänkokemusten kautta muodostuvaa näkökulmaa ja suhdetta ympäröivään maailmaan, jos queer-opastuksen suunnittelija tai vetäjä kuuluu itse sateenkaariyhteisöön. M useot institutionalisoivat historiaa, joten niiden rooli ja vastuu yhteisen tietoisuuden lisäämisessä sekä tarinoiden kirjoittamisessa on suuri. Museopalvelut Esinekonservointi Tekstiilikonservointi Maalaustaiteen konservointi www.konservointikilta.. Näyttelyiden kautta sateenkaarihistoria tuli museoihin. Sen löytäminen vaatii kuitenkin herkkyyttä ja toisin katsomista, ja sen saattaminen osaksi yhteistä historiaa vaatii pitkäjänteistä työtä. MUSEOILMIÖ Queer-katse museoihin. info@konservointikilta.. Laki säädettiin vuonna 1971, kun homoseksuaalisten tekojen rangaistavuus poistettiin rikoslaista Suomessa. Parhaimmillaan museoiden toiminta voi tuoda aiemmin näkymätöntä historiaa esille ja samalla muuttaa asenteita. Työ jatkuu edelleen. Queer-opastuksella tarkoitetaan queerhistorian asiantuntijoiden käsikirjoittamia katsauksia kokoelmiin, joiden tavoitteena on haastaa normatiivisia tulkintoja teoksista tai esineistä ja niiden käyttäjistä, tekijöistä tai omistajista. “Kierrokset sopivat museon yleisötyön linjaan, jossa panostetaan muihinkin usein sivuun jääviin kohderyhmiin”, museonjohtaja Johanna Ruohonen sanoo. Vaikka kehotuskiellon nojalla ei juurikaan langetettu tuomioita, se vaikutti kuitenkin vahvasti siihen, miten homoseksuaalisuutta uskallettiin käsitellä julkisuudessa. Nykyään queer-kierrokset kuuluvat museon vakioohjelmistoon. Kirpilän ja hänen kumppaninsa Karl Rosenqvistin yksityiskodissa sijaitsevan pienen taidemuseon ensimmäinen opastus keräsi yli sadan ihmisen yleisön. Se on läsnä kaikkialla, kaikissa aikakerrostumissa, yhteiskuntaluokissa ja kulttuureissa. Sateenkaarihistoria on edelleen vaiettua tai piilossa lukuisista syistä. Ensimmäinen laaja-alainen suomalaista sateenkaarihistoriaa esittelevä näyttely hyödynsi muun muassa Werstaan ja Työväen Arkiston kokoelmia. Näkökulma on erityisesti sukupuolessa ja seksuaalisuudessa. Lain mukaan homoseksuaalisiin tekoihin kehottaminen oli rangaistavaa. < Suomen ensimmäinen sateenkaarihistoriaa käsittelevä näyttely oli esillä Työväenmuseo Werstaalla vuonna 2005. Sitä ennen homoseksuaalisuuteen liittyvää aineistoa oli tallentanut vain Suomalaisen Kirjallisuuden Seura vuonna 1993 tekemässään muistitietokeruussa. Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio kirjoitti Museokellossa 1/2006, että "kulttuurihistorialliset museot ovat paljolti vältelleet sukupuolija seksuaalivähemmistöjen käsittelemistä" ja että "asenteet vähemmistöjä kohtaan ovat yhä edelleen kovia." Seuraava sateenkaarihistoriaa käsittelevä museonäyttely oli Vantaan kaupunginmuseon vuonna 2007 järjestämä Sateenkaari-Suomi. hotuskieltolaki. Vuonna 2002 Työväenmuseo Werstas ja Työväen Arkisto aloittivat sateenkaarihistorian systemaattisen tallentamisen, kun laki rekisteröidystä parisuhteesta samaa sukupuolta olevien välillä astui voimaan
Ei, vaan taistelusimulaatio loppui Sodan ja rauhan keskus Muistissa Mikkelissä. Näkökenttäni sumenee. Lisäksi näyttelyssä halutaan nostaa esille yksiPI H LA LI U K KO N EN. Olen saapunut päämajakaupunki Mikkeliin tutustumaan ennakkoon Sodan ja rauhan keskus Muistiin. Kranaatit tulevat yhä lähemmäs ja lähemmäs. 46 MUSEO 2/2021 SODAN MUISTO MUISTISSA Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Museokierroksen alussa Leskinen toteaa, että Muistin päätehtävä on kertoa sodasta edistääkseen rauhaa. Taivaalta kuuluu lentokoneiden ääntä ja edessäni näkyy edellisten hyökkäysten aikana tuhottuja venäläisiä panssarivaunuja. Suomen ja Neuvostoliiton välille on puhjennut marraskuun 1939 lopussa sota. Pääsen kierrokselle viimeistelyvaiheessa olevaan näyttelyyn Muistin toimitusjohtajan Olli-Pekka Leskisen ja Päämajamuseon amanuenssin Emma Martiskaisen johdolla. Otan 3D-lasit päästäni. Tähyilen hiekkasäkkien takaa vartiopaikaltani etumaastoa Mannerheim-linjan miljoonalinnakkeen harjalta. Koronatilanteen takia avajaiset ovat siirtyneet pari kuukautta alkuperäisistä suunnitelmista. Museo avautuu yleisölle puolustusvoimien lippujuhlapäivänä 4. TEKSTI VILLE JALOVAARA O n helmikuun alku vuonna 1940. kesäkuuta. Osuiko päähäni sirpale
Tulevaisuudessa museon on tarkoitus tuottaa myös pelillisiä tarinoita, joissa vierailijan tekemät valinnat vaikuttavat kertomuksen etenemiseen. Sosiaalista mediaa on hyödynnetty markkinoinnissa tehokkaasti jo ennen museon avaamista. Samoihin aikoihin syntyi myös ajatus sotahistoriakeskuksen perustamisesta Mikkeliin, sillä Lappeenranta oli aiemmin luopunut vastaavasta hankkeesta. M uistin toisessa kerroksessa näyttely alkaa huoneesta, jossa kuvataan sotaa ennakoivaa aikaa. Muistin ensisijaiseksi kohderyhmäksi on ajateltu Mikkelin ympäristön asukkaiden lisäksi pääkaupunkiseudulta Saimaalle tulevia kesäasukkaita. > Sodan ja rauhan keskus Muisti sijaitsee aivan Mikkelin keskustassa. 47 NÄYTTELYARVIO Uusi Sodan ja rauhan keskus Muisti lön kokemus sodasta. VÄ R IT TÄ N YT TO M M I R O SS I.. Tässä vaikutteita on antanut Lontoon Imperial War Museum, jolla on vahva verkkobrändi. Muisti sijaitsee vuonna 1937 valmistuneessa Mikkelin Päämajakoulussa, jossa opetustoiminta loppui kahdeksan vuotta sitten. Vaihtoehtoja on kuusi, joista museovieras valitsee näytöltä eniten itseään kiinnostavan. Muistin lähin ulkomainen esikuva on Tukholmassa sijaitseva, muutama vuosi sitten uusittu Armémuseum. Uusi museo tulee täydentämään Mikkelin sotahistoriallisten kohteiden joukkoa. < Muisti on uudenlainen tiedekeskus, jossa älykäs teknologia on suuressa roolissa. Muistissa käsitellään naisten moninaisia rooleja sodassa, ja näyttelyssä vieras pääsee selaamaan aiheeseen liittyviä historiallisia kuvia. Kertomukset ovat todellisuuteen perustuvia ja niiden toteuttamisessa on käytetty apuna ammattikäsikirjoittajia sekä tuotantotyöryhmää, johon kuului näyttelijöitä ja avustajia. Muistin ensimmäisessä näyttelyssä mukana ovat sekä aseistakieltäytyjä Arndt Pekurinen , ministeri Väinö Tanner että tyypillistä sotilaan tarinaa edustava Onni Aaltonen . Päätän lähteä Onni Aaltosen matkaan ja siirryn pieneen teatteritilaan. Näyttelyssä sotaan voi myös tutustua henkilötarinoiden kautta. Tämän jälkeen vieras siirtyy saamansa mikrokortti mukanaan pienestä teatteritilasta toiseen ja kulkee viisitoista minuuttia kestävässä tarinassa askel askeleelta eteenpäin. Vaikutteita on saatu myös Belgian Ypresissä sijaitsevasta In Flanders Fields -museosta, jossa teemana on ensimmäinen maailmansota. Ohitan tilan, johon tulee Juhana MoisanPIH LA LIU K KO N EN SA -K U VA T. Siellä Suomi-konepistoolia käsissään pitelevä Aaltonen alkaa kertoa Turun murteella muistojansa sodan kovimmista taisteluista. S euraavaksi tarkastelen digitaalista karttaa, joka kertoo maailmansodan etenemisestä ja ideologisesta taustasta. Apuna käytetään uusinta teknologiaa. Sota ei ole vielä syttynyt, mutta merkkejä tulevasta maailmanpalosta on ilmassa
48 MUSEO 2/2021 NÄYTTELYARVIO Uusi Sodan ja rauhan keskus Muisti JOTTA JOKAISEN LAPSEN OIKEUS KULTTUURIIN & TAITEESEEN TOTEUTUU Vaadi kanssamme päättäjiä edistämään lasten ja nuorten kulttuurillisten oikeuksien toteutumista tasa-arvoisesti. Siellä esitellään kuvin sodan hirvittävimpiä puolia: tappamista, kuolemaa ja mielenterveyden järkkymistä. Pienissä teatterikopeissa muutun alussa kuvatuksi vartiomieheksi. M useokierros Muistissa tekee minuun historiantutkijana myönteisen vaikutuksen. Seuraa somessa: @lastenkulttuuri derin taideinstallaatio kuvitteellisesta johtajahahmosta. Näyttelyn loppupuolella esitellään propagandan roolia sodassa sekä naisten ja lasten kokemuksia. Vaikka Suomessa YYA-sopimus asetti tietyt rajoitteet muistelulle, esimerkiksi Saksassa sodan käsittely oli huomattavasti vaikeampaa natsiaikaan liittyneiden moraalisten kysymysten takia. Moniin muihin suomalaisiin ja ulkomaalaisiin sotamuseoihin verrattuna Muistin näkökulma on kansallisen sijaan globaali. Sodan ja rauhan keskus Muisti on Museokortti-kohde.. Lähteenä on käytetty Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston sota-ajan kirjekokoelmaa. Museoon kuuluu myös huone, johon on ikärajasuositus. Päämajasta pääsee taas kätevästi Muistin uudelle puolelle, jossa näytöltä voi tutkia, mitkä sanat korostuivat rintamalta lähetetyissä kirjeissä sodan eri vaiheissa. ” Yksilön kokemus välitetään tarinoiden kautta. Osallistu 13.6. Näkökulma on uusi suomalaisissa sotamuseoissa, joissa ei yleensä ole kuvia haavoittuneista tai kaatuneista. Lastenkulttuuri.fi toimii verkostoitumisvälineenä ja tietopankkina lastenkulttuuriorganisaatioille, lastenkulttuuritoimijoille ja lastenkulttuurin yleisöille. Kolmiulotteisen maiseman luomisessa on käytetty kuvien lisäksi linnakkeen komentajan, kapteeni Antero Kallion antamia tietoja. M uisti n vieressä sijaitsevassa Päämajamuseossa voi tutustua sodan johtoon ja Mannerheimin työhuoneeseen, karttahuoneessa on esillä suuri alkuperäinen rintamakartta. Suomalainen näkökulma täydentyy muiden maiden kokemuksilla. Viimeisessä näyttelytilassa teemana on sodan muistaminen sodan loppumisesta nykyaikaan asti. Näyttely korostaa yhteisön sijaan yksilön kokemusta. On tärkeää, että sota ja sen hirvittävyys muistetaan edelleen kun viimeisetkin veteraanisukupolven edustajat ovat poistumassa joukostamme. Sodan raadollisuus halutaan esittää realistisella tavalla, koska median ja tietokonepelien tarjoama kuva sodasta on usein vääristynyt. mennessä lastenkulttuuri.fi/vetoomus Kiitos, että välität! – allekirjoita vetoomus. Huoneen keskelle tulee kokonainen yhden perheen Karjalasta tuoma evakkokuorma
mennessä lastenkulttuuri.fi/vetoomus Kiitos, että välität! – allekirjoita vetoomus. 49 RISTIKKO Taidot testiin JOTTA JOKAISEN LAPSEN OIKEUS KULTTUURIIN & TAITEESEEN TOTEUTUU Vaadi kanssamme päättäjiä edistämään lasten ja nuorten kulttuurillisten oikeuksien toteutumista tasa-arvoisesti. Lastenkulttuuri.fi toimii verkostoitumisvälineenä ja tietopankkina lastenkulttuuriorganisaatioille, lastenkulttuuritoimijoille ja lastenkulttuurin yleisöille. Osallistu 13.6. Seuraa somessa: @lastenkulttuuri Ristikon ratkaisu sivulla 57 >
Kyselyssä selvitettiin kulttuurin vaikutuksia hyvinvointiin, kartoitettiin vinkkejä positiivisten vaikutusten löytämiseksi sekä kerättiin vastaajien kokemuksia siitä, miten kulttuuri on edistänyt omaa hyvinvointia. Avoimin mielin kokeilemalla monet kertoivat löytäneensä positiivisia yllätyksiä ja hienoja kokemuksia. ILMOITUS. Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että taide ja kulttuurin vaikuttavat positiivisesti omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. ”Saan inspiraatiota omaan työhön ja hetken olla poissa omasta arkimaailmastani.” ”Kulttuuri vie ajatukset muualle, saa unohtamaan jokapäiväisen työn tuoman stressin.” KYSELYYN vastanneet antoivat vinkeiksi kulttuurihyvinvoinnin löytämiseksi ja vahvistamiseksi ennakkoluulottomuuden sekä rohkeuden kokeilla itselle uusia kulttuurielämyksiä. Vastaajat kertoivat kulttuurin tukeneen monissa vaikeissa elämäntilanteissa. Yli 80 prosenttia vastasi kulttuurissa merkityksellisintä olevan elämyksellisyys ja viihtyminen. Yli puolet kyselyyn vastanneista koki kulttuurin edistävän positiivista mielenterveyttä ja aktivoivan elämässä. Vastauksissa nousi esiin kulttuurin ja taiteen olevan monelle merkittävä voimavara. ”Olen kärsinyt masennuksesta ja työuupumuksesta, mutta museokäynnit ovat aina antaneet hyvää mieltä ja syyn nousta sängystä ja pukea päälle.” ”Saan kokemuksista inspiraatiota omaan tekemiseen ja hyvää mieltä. E LL A K A R T T U N E N / M U SE O K O R T T I Kulttuurielämykset ovat monelle syy nousta sängystä KYSELYSSÄ pyydettiin kuvailemaan, miten kulttuurin positiiviset vaikutukset näkyvät omassa arjessa. MITEN taide ja kulttuuri vaikuttavat mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Sama määrä vastaajia kertoi kaipaavansa museoita ja muita kulttuurielämyksiä sekä aikovansa lähteä museoon, teatteriin tai elokuviin heti, kun se on mahdollista. Noin kaksi kolmasosaa vastasi taiteen ja kulttuurin kohentavan mielialaa ja rentouttavan. Yli puolet vastaajista koki vaikutukset hyvinvointiin sekä läheisten kanssa vietetyn ajan tärkeimmiksi asioiksi, ja reilu kolmannes vastaajista koki myös matkailun ja uuden löytämisen, perspektiivien saamisen sekä merkityksellisyyden löytämisen tärkeänä. Yli 40 prosenttia vastaajista koki myös kulttuurin lievittävän stressiä ja vahvistavan sosiaalisia suhteita. Ilmiöstä on alettu käyttää käsitettä kulttuurihyvinvointi. Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi yli 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Hyvinvointia kulttuurista! Taiteen ja kulttuurin vaikutukset tunnistetaan yhä paremmin osana hyvinvointia ja terveyttä. ”Esimerkiksi stressaavien työjaksojen aikana taidenäyttelyssä käyminen tuntuu siltä, että saa aivot lepäämään ja sen jälkeen on usein olo, kuin olisi ottanut monen tunnin virkistävät päiväunet.” Monelle kulttuurielämykset toivat myös inspiraatiota sekä uusia näkökulmia elämään. Usein jos olen ahdistunut tai masentunut, taiteen tai museon luoman tunnelman myötä saan jotain muuta ajateltavaa ja kiinnityskohtia.” Toisaalta kulttuurin kerrottiin myös tuovan vaihtelua tavalliseen arkeen sekä vastapainoa työlle ja työstressille. Noin kaksi kolmasosaa valitsi myös arjesta palautumisen ja irrottautumisen sekä uuden oppimisen ja näkökulmien saamisen tärkeiden asioiden listalle. Korona-ajan tuoma kaipuu kulttuurin pariin näkyi kyselyn vastauksissa. Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti HYVINVOINTIA MUSEOKÄYNNEISTÄ Taide ja kulttuuri edistävät monella tapaa mielen hyvinvointia. 85 prosenttia vastaajista kertoi kulttuurin tarjoavan virikkeitä ja ajateltavaa. KYSELYSSÄ pyydettiin vastaajia valitsemaan, mitkä ovat merkittävimpiä kulttuurielämysten ja -palvelujen tarjoamia asioita. Museokortti ja MIELI ry kampanjoivat toukokuussa kulttuurin vaikutuksista mielen hyvinvointiin. Moni koki kulttuurielämysten auttavan työstä irrottautumisesta ja palautumisessa sekä tukevan työssä jaksamisessa. Lue lisää aiheesta: Museot.fi/hyvinvointi Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille MUSEOKORTIN ja MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toteuttamaan Kulttuurin hyvinvointivaikutukset -kyselyyn vastasi 8 200 henkilöä maaliskuussa 2021
Yli puolet kyselyyn vastanneista koki kulttuurin edistävän positiivista mielenterveyttä ja aktivoivan elämässä. Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi yli 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Hyvinvointia kulttuurista! Taiteen ja kulttuurin vaikutukset tunnistetaan yhä paremmin osana hyvinvointia ja terveyttä. Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että taide ja kulttuurin vaikuttavat positiivisesti omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. ”Olen kärsinyt masennuksesta ja työuupumuksesta, mutta museokäynnit ovat aina antaneet hyvää mieltä ja syyn nousta sängystä ja pukea päälle.” ”Saan kokemuksista inspiraatiota omaan tekemiseen ja hyvää mieltä. Ilmiöstä on alettu käyttää käsitettä kulttuurihyvinvointi. KYSELYSSÄ pyydettiin vastaajia valitsemaan, mitkä ovat merkittävimpiä kulttuurielämysten ja -palvelujen tarjoamia asioita. Lue lisää aiheesta: Museot.fi/hyvinvointi Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille MUSEOKORTIN ja MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toteuttamaan Kulttuurin hyvinvointivaikutukset -kyselyyn vastasi 8 200 henkilöä maaliskuussa 2021. Usein jos olen ahdistunut tai masentunut, taiteen tai museon luoman tunnelman myötä saan jotain muuta ajateltavaa ja kiinnityskohtia.” Toisaalta kulttuurin kerrottiin myös tuovan vaihtelua tavalliseen arkeen sekä vastapainoa työlle ja työstressille. Moni koki kulttuurielämysten auttavan työstä irrottautumisesta ja palautumisessa sekä tukevan työssä jaksamisessa. Yli 80 prosenttia vastasi kulttuurissa merkityksellisintä olevan elämyksellisyys ja viihtyminen. ”Saan inspiraatiota omaan työhön ja hetken olla poissa omasta arkimaailmastani.” ”Kulttuuri vie ajatukset muualle, saa unohtamaan jokapäiväisen työn tuoman stressin.” KYSELYYN vastanneet antoivat vinkeiksi kulttuurihyvinvoinnin löytämiseksi ja vahvistamiseksi ennakkoluulottomuuden sekä rohkeuden kokeilla itselle uusia kulttuurielämyksiä. Sama määrä vastaajia kertoi kaipaavansa museoita ja muita kulttuurielämyksiä sekä aikovansa lähteä museoon, teatteriin tai elokuviin heti, kun se on mahdollista. Korona-ajan tuoma kaipuu kulttuurin pariin näkyi kyselyn vastauksissa. Yli puolet vastaajista koki vaikutukset hyvinvointiin sekä läheisten kanssa vietetyn ajan tärkeimmiksi asioiksi, ja reilu kolmannes vastaajista koki myös matkailun ja uuden löytämisen, perspektiivien saamisen sekä merkityksellisyyden löytämisen tärkeänä. 85 prosenttia vastaajista kertoi kulttuurin tarjoavan virikkeitä ja ajateltavaa. Vastaajat kertoivat kulttuurin tukeneen monissa vaikeissa elämäntilanteissa. Noin kaksi kolmasosaa vastasi taiteen ja kulttuurin kohentavan mielialaa ja rentouttavan. Kyselyssä selvitettiin kulttuurin vaikutuksia hyvinvointiin, kartoitettiin vinkkejä positiivisten vaikutusten löytämiseksi sekä kerättiin vastaajien kokemuksia siitä, miten kulttuuri on edistänyt omaa hyvinvointia. Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti HYVINVOINTIA MUSEOKÄYNNEISTÄ Taide ja kulttuuri edistävät monella tapaa mielen hyvinvointia. Vastauksissa nousi esiin kulttuurin ja taiteen olevan monelle merkittävä voimavara. E LL A K A R T T U N E N / M U SE O K O R T T I Kulttuurielämykset ovat monelle syy nousta sängystä KYSELYSSÄ pyydettiin kuvailemaan, miten kulttuurin positiiviset vaikutukset näkyvät omassa arjessa. Yli 40 prosenttia vastaajista koki myös kulttuurin lievittävän stressiä ja vahvistavan sosiaalisia suhteita. MITEN taide ja kulttuuri vaikuttavat mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Museokortti ja MIELI ry kampanjoivat toukokuussa kulttuurin vaikutuksista mielen hyvinvointiin. Noin kaksi kolmasosaa valitsi myös arjesta palautumisen ja irrottautumisen sekä uuden oppimisen ja näkökulmien saamisen tärkeiden asioiden listalle. Avoimin mielin kokeilemalla monet kertoivat löytäneensä positiivisia yllätyksiä ja hienoja kokemuksia.. ”Esimerkiksi stressaavien työjaksojen aikana taidenäyttelyssä käyminen tuntuu siltä, että saa aivot lepäämään ja sen jälkeen on usein olo, kuin olisi ottanut monen tunnin virkistävät päiväunet.” Monelle kulttuurielämykset toivat myös inspiraatiota sekä uusia näkökulmia elämään
LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! Seuraa MUSEO-lehteä Instagramissa INSTAGRAM.COM/ MUSEOLEHTI www.joensuuntaidemuseo.fi Henkien tarkkailijat 6.5.–29.8.2021 Camilla Vuorenmaa SASTAMALAN KIRJAKORTTELI kutsuu kesäpäivän viettoon! kutsuu kesäpäivän viettoon! Sastamalan Kirjakorttelissa Siun ja miun Viipurin läänin Pyhäjärvi 3.10.2020—31.8.2021 Sastamalan seudun museo • Marttilankatu 12, Sastamala Liput €/4€/8€/museokortti • www.pukstaavi.fi Kadonnut mestariteos Pako museosta II Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi 18.5.2021-31.12.2022 www.pukstaavi.fi #pakomuseosta #pakohuone seinajoentaidehalli.fi Radical Light A N N E K A T R IN E S E N S TA D (N O /U S A ) SEINÄJOEN TAIDEHALLI 16.6.-4.9.2021. NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt Museo-lehden näyttelyliite esittelee kesäkauden kiinnostavimmat näyttelyt
Liput 8/6 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. www.tyovaenmuseo.fi Tamper elaisen teollisu uden 200-vu otinen tarina, avautu u 11.6.20 21! LENIN MUSEO Hämeenpuisto 28, Tampere 1.6.–31.8. Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE TYÖVÄENMUSEO WERSTAS Väinö Linnan aukio 8 Finlaysonin alue, Tampere Ti–su 11–18, vapaa pääsy. ma-su 11–18. 020 615 5297 Ku v a : Ja n ne Torik ka Kouvolan kuvataiteilija Eeva-Liisa Puhakka 17.6.–5.9.2021 Täällä tuuli saa puhaltaa Museolehti_21.5.2021.indd 1 Museolehti_21.5.2021.indd 1 27.4.2021 13.28.32 27.4.2021 13.28.32. www.lenin.fi 10.10.2021 asti Seuraa meitä Tutustu virtuaalinäyttelyihin! poikilo.fi KARTANOIDEN KOUVOLA Kartanot lumoavat kaupunginmuseon näyttelyssä Poikilo-museot, Varuskuntakatu 11, Kouvolatalo Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17, ma suljettu Tiedustelut puh
Uusi elämyksellinen näyttely vie sinut aisteja herättelevälle matkalle maailman suurimpaan saaristoon. ti–su 11–18. ilmaiseksi, vapaa sisäänpääsy pe 16–18. ALEKSIS KIVEN KOTI Aleksis Kiven koti Museo, jossa kansalliskirjailijan tekstit ja tarinoiden maailmat heräävät henkiin. Ulkona eläväinen Kesätori kutsuu viettämään aikaa ja inspiroi ruokamatkamuistoilla sekä reissuideoilla. Palojoentie 271, Palojoki Pääsymaksut 4 €/ 2 €/ Museokortti/alle 18-v. Patruunantie 17, Rajamäki Tutustuminen opastuskierroksella, paitsi pe vapaa tutustuminen. ilmaiseksi, vapaa sisäänpääsy pe 16–18. Aikamatka suomalaisen työn, teollisuuden ja alkoholikulttuurin vaiheisiin.. Lue lisää: forum-marinum.fi Euroopan aluekehitysrahasto EUROOPAN UNIONI Turku_Merikeskus_museolehti_190x122_mm_FINAL.indd 1 Turku_Merikeskus_museolehti_190x122_mm_FINAL.indd 1 28.4.2021 13.01 28.4.2021 13.01 1.6.–31.8. ke–su 12–18. Pääsymaksut 7 €/5 €/ Museokortti, alle 18–v. Tehdasja alkoholimuseo RYYPPI www.nurmijarvi.?/museo 1.6.–15.8. NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt KOE MAAILMAN SUURIN SAARISTO K O S K E T U S E T Ä I S Y Y D E LT Ä. Näyttely 40 000+ ja Kesätori Turun Merikeskus Forum Marinumissa 28.5.2021 alkaen
MUSEOIHIN VAPAA PÄÄSY Kainuun Museo Asemakatu 4 Avoinna su?ti, to, pe 12?16, ke 12?19, 3.7.?21.8. METSÄNPEITTO Tarinoita myyttisestä suomalaisesta metsästä . Lastenkulttuurikeskus Rulla Galleriahuoneessa PIRU 30.5.–29.8. Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE MARJATTA TAPIOLA Maalauksia 2017?2021 Kajaanin taidemuseo 3.6.?22.8. pe?la 10?17 www.kajaani.fi/taidemuseo NIMETÖN, 2019 (KUVA ANGEL GIL). myös la 12?16 www.kainuunmuseo.fi Perusnäyttelyn lisäksi 2.6.?12.9. Linnankatu 14 Avoinna su?ti, to 10?17, ke 11?19, myös 9.?10.7
03 5656 6966 | LIPUT 14/7 ¤ VAPRIIKKI.FI AAMUKAHVI & TUORE LEHTI Postimuseossa 28.5.2021–28.8.2022 Yhteistyössä: Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 14 €/7 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi Ku va : M ie lik uv itt aj a To m i A ho PORIN TAIDEMUSEO | PORI ART MUSEUM Eteläranta, 28100 Pori / www.poriartmuseum.fi, ti-su 11–18, ke 11–20 NOORMARKUN KÄSITYÖT – NORRMARK SLÖJD PERFORMING THE FRINGE – VAELTELUA LAITAMILLA TAHTO JA NÄKEMYS – MAIRE GULLICHSENIN TAIDESÄÄTIÖN KOKOELMA 50 VUOTTA 30.4.26.9.2021. NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt ORIMATTILAN TAIDEMUSEO R R itarit itarit R R itarit itarit 20.5.– 5.12.202 1 20.5.– 5.12.202 1 20.5.– 5.12.202 1 20.5.– 5.12.202 1 ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH
ke ja la 10–17 SALLAN SOTAJA JÄLLEENRAKENNUSAJAN MUSEO Loka–Kesäkuu Ti–La 10–17 Heinä–Syyskuu Ti–Su 10–17 Uusi näyttely Sallaista kauppaa – yrityselämää 1950–1980 5/3 €, Museokortti salla.fi/museo Savukoskentie 12, 98900 Salla 040 579 0762 Tilaa MUSEO-lehden tilaukset ja muutokset voi tehdä osoitteessa museolehti.fi Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti voimassa olevaan kestotilaushintaan. 040 129 5090 Avoinna 15.5.–31.8. Tilauksen voi irtisanoa joko laskutuskauden loppuun tai välittömästi ottamalla yhteyttä joko puhelimitse 044 4300 701 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Tarjous koskee uusia tilauksia. Tee tilaus verkossa museoliitto.fi/museo/kesätarjous Sinä, joka luet lehtiä verkossa, tilaa MUSEO digitaalisena näköislehtenä osoitteesta www.lehtiluukku.fi/lehdet/museo Digitaalinen lehti on kätevästi luettavissa tietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla. Nykytaiteen biennaali Maaherrankatu 18–20, Kauppakeskus Akseli, 2. MUSEO tarjoaa viihtymistä, aikaa ajatuksille ja oivalluksen iloa – arjen luksusta. 040 129 5090 Avoinna touko–syyskuussa ti–su 10–17, ma suljettu, loka–huhtikuussa ke–su 10–17, ma–ti suljettu NYKYTAITEEN BIENNAALI Suur-Savon museo 15.5.2021–27.2.2022 Miun vanha Mikkeli – Ilpo Aallon valokuvia Otavankatu 11, 50130 Mikkeli Puh. ti–la 10–17, 1.9.–27.2. Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE MUSEO-LEHTI KESTOTILAUS 25 € (norm. Ulkomaan tilauksiin tulee 15 euron postituskulut.. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2-4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. krs 50100 Mikkeli Puh. krs 50100 Mikkeli Puh. 38 €). Tilaus alkaa seuraavasta ilmestyvästä numerosta. Mikkelin taidemuseo 12.6.2021–10.10.2021 M_itä. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan kesken tilauskauden, veloitetaan vastaanotettujen lehtien irtonumerohinta. RISTIKKO 2/2021 RATKAISU KESÄN NÄYTTELYT 2021 MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Maaherrankatu 18–20, Kauppakeskus Akseli, 2. 040 129 5090 museot@sivistys.mikkeli.fi www.mikkeli.fi/museot Museoissa käy myös valtakunnallinen Museokortti. 34 €) MÄÄRÄAIKAISTILAUS 30 € (norm
Kirjallisuus-teemanumero kertoo kirjailijoille omistetuista museoista, kirjallisuudesta aiheensa saaneista museoista ja kirjailijoista, joille museot ovat tärkeitä. Tyyntä vedenpintaa leikkaavat tuulenvireiden synnyttämät hopeanharmaat raidat. PARAS JUTTU 1/2021 Lukijat äänestivät parhaimmaksi jutuksi artikkelin Löylyä lisää, jossa pohdittiin miksei Suomessa ole saunamuseota. Lahden Keitele kuului alun perin Viipurin kaupungin taidekokoelmaan, johon se hankittiin jo vuonna 1906.” Kirjoita meille Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Sähköpostiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun ANNA PALAUTETTA Vaikuta lehden tuleviin juttuihin ja aiheisiin! PALAUTETTA ” Aivan uskomattoman mielenkiintoinen lehti, joka saisi tulla useamminkin. Keiteleestä tunnetaan neljä lähes identtistä versiota. Horisontti on korkealla ja vedenpinta täyttää kuva-alan. > Lisäksi monia muita ajankohtaisia aiheita syksyn museokäynneille! MUSEOLEHTI.FI 3/2021 ILMESTYY 17.9. Keitele (1905) on lyyrinen suomalaisen järvimaiseman ja kesäillan kuvaus. Perheen kesäasunnon kuistilta avautui näkymä Keiteleelle. Gallen-Kallela palasi aiheen pariin myös myöhempinä vuosina. K AT A R IIN A SA LM I. Arvomme vastaajien kesken Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvan lahjoittaman Akseli Gallen-Kallelan teokseen pohjautuvan Keitele-tarjoilualustan. “Akseli Gallen-Kallela vietti perheineen kesän 1904 Konginkankaan Lintulassa. Palkinnon arvo on 30 euroa. Vastaa tällä kortilla tai sähköpostilla info@museoliitto.fi 15.8.2021 mennessä. 58 MUSEO 2/2021 MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU. Maiseman innoittamana syntyi kesän aikana lukuisia maalauksia. Luen kannesta kanteen.” ” Ajatuksia herättävä ja innostava lehti.” ” Hieno, syvällinen.” SYYSNUMERON TEEMANA KIRJALLISUUS Syyskuussa ilmestyvässä MUSEO-lehdessä sukelletaan kirjojen maailmaan
> Lisäksi monia muita ajankohtaisia aiheita syksyn museokäynneille! MUSEOLEHTI.FI. Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE Museokauppasi ilmoitus tähän. SOITA 044 4300 701 Tältä sivulta löydät parhaimmat museokaupat, tuotteet ja tarjoukset! KAUPASSA VUODEN MUSEOKAUPPA VALITAAN ENSIMMÄISEN KERRAN MUSEOPALKINTOGAALASSA 27.5. Kirjallisuus-teemanumero kertoo kirjailijoille omistetuista museoista, kirjallisuudesta aiheensa saaneista museoista ja kirjailijoista, joille museot ovat tärkeitä. SEURAA MUSEOLIITON VIESTINTÄÄ WWW.MUSEOLIITTO.FI/TIEDOTTEET SYYSNUMERON TEEMANA KIRJALLISUUS Syyskuussa ilmestyvässä MUSEO-lehdessä sukelletaan kirjojen maailmaan
C M Y CM MY CY CMY K ITE_museolehti_ilmoitus_210x237mm_convert_valmis.pdf 1 28/04/2021 20.14