Museo 2/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Lasten kaupunki & MUUT PIENTEN SUOSIKIT MALVA ON LAHDEN UUSI VETONAULA Lego-harrastajan unelmakohde K AT A R IIN A SA LM I 2 / 2022 LEIKKI • 9,80 €. PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ MITEN LEIKIT MUSEOIDAAN
20.5.2022 • Teemana leikki PA U LA V IR TA / M U SE O LE IK K I. 10 LELUISTA LEIKKIIN Leikki on monitahoinen ilmiö, joka koskettaa sekä lapsia että aikuisia
40 SUURI KERTOMUS KEHITYKSESTÄ Teollisuusmuseo kertoo yhden kaupungin historiasta ja ihmiskunnasta. SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä PA U LA V IR TA LE G O H O U SE K AT A R IIN A SA LM I 36 PALIKKATALOSSA Tanskalainen Lego House antaa tilaa luovalle leikille. 32 INNOSTUSTA, ILOA JA IHMETTELYÄ Leikkisä aikamatka menneisyyteen. 21 LEIKIN JA LUMOUTUMISEN PAIKKA Museologi Johanna Lehto-Vahteran kolumni. Leluja jokaiseen elämänvaiheeseen. 24 OLLAANKO KOIRAA VAI SOTAA. 28 AIKUINEN LÖYTÄÄ LEIKIN Aikuiset heittäytyvät leikkiin Teatterimuseossa. 22 LUOVUUS LÄHTEE LEIKISTÄ Kuvataiteilija ja kuvittaja Laura Merzin haastattelu. Digitaalisen näköislehden voi ostaa irtonumerona Lehtiluukku.fi -palvelusta osoitteesta lehtiluukku.fi/lehdet/museo.. 51 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ristikko. 54 NÄYTTELYLIITE 59 ANNA PALAUTETTA MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET MUSEO on irtonumeromyynnissä seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma ja R-kioski. 48 TURVETTA JA DIGIÄ Kansatieteilijä Harri Nymanin museovinkit. 4 LEIKIN VOIMAA Petra Havun pääkirjoitus 16 UUDEN ÄÄRELLÄ Museoammattilaiset kertovat, miten näyttely rakentui uuteen museoon. Samalla se rakentaa perheyrityksen menestysbrändiä. 50 LEIKIN TAIKAA MUSEOKAUPOISTA Poimi hauskat ja hyödylliset vinkit museokauppojen valikoimista. 44 LEIKIN LUMOISSA Leikille pyhitettyjä paikkoja museoissa. 43 HISTORIALLISTA KARTANOARKEA Håkansbölen kartanon kiehtova historia
Uudistuksen takana on strateginen pohdinta ja halu kertoa laajemmin leikistä ilmiönä ja ajankuvana, sekä leikin merkityksestä. Se oli saatu kierrätyksenä, ja maalasimme siihen pikkuriikkisistä maalipurkeista pienillä pensseleillä uudet värit 1970-luvun tyyliin. Tuo muisto yhteisestä projektista nukkekotini kuntoon laittamiseksi kuuluu lapsuuteni parhaimpiin. Toivotan kaikille lukijoille kaunista ja vehreää kesää! Mahtukoon siihen myös antoisia museoretkiä lasten ja lastenlasten kanssa. Bussi on lastattu täyteen naisia ja lapsia. Lahteen on avautunut uusi visuaalisten taiteiden museo Malva, jonka päänäyttelyssä on esillä hollantilaisen taiteilijan Maarten Baasin teoksia. Espoossa puolestaan on avattu uudistettu Museo Leikki, joka kutsuvalla nimellään johdattaa kävijän retkelle leikkimisen historiaan. Elämisen taitoa on kyky nähdä asioissa mahdollisuuksia, valoa ja kepeyttä silloinkin, kun olosuhteet ovat raskaat tai asiat vaikeita. Niissä oli jotain kiehtovaa. ”Mikä helpotus, että lapsella on mukana lelu, se antaa mahdollisuuden siirtyä tilanteesta toiseen, kuviteltuun todellisuuteen”, ajattelen. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakausmedia ry:n ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 044 430 0703 • museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2022 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € Määräaikainen digitilaus 19 €, irtonumero 4,90 € ILMOITUKSET Heta Hedman heta.hedman@museoliitto.fi 044 430 0703 PAINOPAIKKA PunaMusta, Tampere ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Katariina Salmi PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E LEIKIN VOIMAA K atselen televisiosta uutiskuvaa Ukrainasta pakenevista ihmisistä. Kokea sen voiman, joka leikillä on. Petra Havu Suomen museoliiton toimitusjohtaja. Nukkekodit Suomen Kansallismuseossa tekivät minuun lapsena suuren vaikutuksen. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Petra Havu TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori TUOTTAJA Kirsti Ruissalo ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Riitta Ojanperä, Marjo Poutanen, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Laura Hallamaa, Hanna Hirvonen, Jenna Honkanen, Johanna Lehto-Vahtera, Harri Nyman, Meri Parkkinen, Päivi von Rabenau, Annika Rauhala, Katariina Salmi, Elina Teerijoki, Erkki Vuokila, Ari Väntänen, Reija Ypyä KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Piiloleikki-näyttely on nimensä mukaisesti leikkisä ja hauskakin. K ER TT U PE N TT IL Ä 60. Leikki on täynnä mahdollisuuksia, eikä lopputulosta aina tiedä ennalta. Lapset tarvitsevat leikkiä kehittyäkseen, mutta aikuisetkin hyötyvät siitä. On upeaa, että Lahdessa on päätetty panostaa aktiiviseen museotoimintaan ja sen myötä kaupungin elävöittämiseen. Oma nukkekotini oli perusmallinen, mutta yhdessä vanhempieni kanssa tuunattu. Kun menemme museoon, ja näemme menneiden vuosikymmenten leluja, voimme hetkeksi palata ajatuksissamme ja tunteissamme myös omaan lapsuuteemme. Huomioni kiinnittyy lapsen sylissä oleva nukkeen
Lehden sivuilla kurkistamme kulissien taakse ja kerromme, kuinka Malvan avajaisnäyttely on toteutettu. ” Esineiden ottaminen museoiden kokoelmaan harkitaan aina tarkkaan ja tavaran tarinalla on väliä. Tunnusta hakivat Museovirasto ja Jyväskylän yliopisto yhdessä. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN. Tällä hetkellä PunaMusta tukee metsien istuttamista Etiopiassa. Näyttelyn nalleosastolla esiteltiin tuttuja ja vähän vieraampia nallehahmoja ja kävijöillä oli mahdollisuus leikkiä nalleystävien kanssa. Tunnus on myönnetty kaikkiaan 60 kohteelle, jotka liittyvät muun muassa rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön. Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki on suojeltu, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jossa on rakennuksia 1800-luvun lopulta nykypäivään. Hakemuksen perusteluissa mainittiin Seminaarimäen merkitys tasa-arvoisen koulutuksen symbolina. 30 vuotta myöhemmin Lahdessa tapahtuu jälleen, kun Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva avasi ovensa huhtikuun lopussa. MUSEO-lehti on hiilineutraali painotuote. ” Museoja kulttuuriperintötyötä määrää myös lainsäädäntö ja ohjaa Museopoliittinen ohjelma. Se voi olla myös suullista perinnettä kuten tarinoita ja uskomuksia tai taidetta, leikkiä tai tapoja valmistaa ruokaa.” Heinolan museonjohtaja Terhi Pietiläinen kertoi 8.4.2022 Itä-Hämeessä, mitä elävä kulttuuriperintö on ja miten museot välittävät sitä. “Konferenssin teema on “Nallen elämää”, ja monella osanottajalla onkin kerrottavanaan hyvin mielenkiintoisia elämänvaiheita”, kertoi Esa Hassinen. PIILOLEIKKEJÄ JA NALLEKONFERENSSI Museo-lehden numerossa 2/1992 kerrottiin Lahden kaupunginmuseon, Kuopion luonnontieteellisen museon ja Suomalaisen Kirjallisuuden seuran yhteistyössä toteuttamasta Karhu-näyttelystä. Kohteiden joukossa ovat muun muassa Ateenan historiallinen keskusta Kreikassa, Haagin rauhanpalatsi Alankomaissa ja Schengenin kylä Luxembourgissa. Alue tunnetaan erityisesti Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista. Lehden painotalo PunaMusta on sitoutunut vähentämään päästöjä tuotannon jokaisessa vaiheessa. Tänä keväänä tunnuksen sai 12 uutta kohdetta. Tunnuksen myönsi Euroopan komissio. SEMINAARINMÄKI HUOMIOITIIN KANSAINVÄLISESTI Suomen ensimmäinen Euroopan kulttuuriperintötunnus on myönnetty Jyväskylän Seminaarinmäelle ja tasa-arvoiselle koulutukselle. Jotta alalla on, pysyy ja tulee uusia asiantuntijoita, on palkkauksen muututtava oikeudenmukaisempaan suuntaan!” Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä muistutti Turun Sanomissa 9.4.2022 ja useissa muissa sanomalehdissä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan myös museoalan olevan mukana kunta-alan lakoissa. Euroopan kulttuuriperintötunnuksia on jaettu vuodesta 2013 lähtien Euroopan Unionin alueella sijaitseville kohteille, jotka ovat poikkeuksellisen merkittäviä Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta. Karhu-näyttelyn nalleosuuden yhteydessä järjestettiin myös ensimmäinen suomalainen nallekonferenssi, jonka osallistujamäärää ei juttua kirjoitettaessa vielä tiedetty. Olennaista on kysyä, mitä sen myötä tallentuu tästä ajasta tuleville sukupolville.” Yle Radio 1:ssä Ikimuistoisten esineiden illassa 5.3.2022 tuuletettiin ajatuksia esineistä ja kerrottiin myös museoiden aarteista. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. Suomen ensimmäinen opettajaseminaari perustettiin Seminaarinmäelle vuonna 1863, ja siellä on luotu perusta maailmanlaajuisesti tunnustetulle koulujärjestelmälle. ” Aineeton kulttuuriperintö on elävää perinnettä, tietoa, taitoa ja niihin liittyviä esineitä
NÄYTTELYPOIMINTOJA MICROSCULPTURE. Museoravintola Valssi tarjoilee lounasta päivittäin ja tuliaiset on helppo hankkia Vapriikin museokaupan monipuolisesta valikoimasta. Tammerkosken rannalla sijaitseva museokeskus on erinomainen vierailukohde kaiken ikäisille. Hyönteisten monimuotoisuus ja mestarillinen sopeutumiskyky pääsee näyttelyssä esiin uudella tavalla. Suurikontrastiset, pehmeän utuiset mustavalkokuvat luovat unenomaisen tunnelman sekä tuovat esiin tähteyden takana piilevät persoonallisuudet. Kainuun Museo, Kajaani 15.6.–14.9.2022 Kainuun Museon kesänäyttelyssä Excuse me, are you a popstar. Kävijälle selviää, miten ai-ait, hanumaanit, mandrillit sekä muut apinaystävämme syövät, liikkuvat ja kommunikoivat. APINAT – KÄDELLISTEN TARINA Museokeskus Vapriikki, Tampere 25.2.–23.10.2022 Kiinnostaisiko sinua arvioida apinamaisia taitojasi. Pääsymaksu Vapriikkiin sisältää pääsyn kaikkiin museokeskuksen näyttelyihin. Jokainen kuva on koottu yli 8000 erillisestä mik roskooppiobjektiivin avulla otetusta kuvasta ja teosten työstämiseen on mennyt viikkoja. Museokeskus Vapriikin Apinat-näyttelyssä pääset testaamaan, miten hyvin sinulta sujuu ruoan metsästys, kiipeily ja ongelmanratkaisu. Näyttely koostuu 60 henkilöja bändikuvasta. Myös kulttuurihistoriallinen ja luonnontieteellinen perusnäyttely sekä lasten leikkitila on avattu kevään aikana museon vanhaan osaan. LEVON BISS – MUOTOKUVIA HYÖNTEISISTÄ Kuopion museo, Kuopio 15.2.–14.8.2022 Kuopion museossa on esillä brittiläisen valokuvataiteilija Levon Bissin valtavan kokoisia ja mikroskooppisen tarkkoja muotokuvia hyönteisistä. Skotlannin kansanmuseon tuottama näyttely kertoo lähes kaiken apinoista. LEVON BISS / KUOPION MUSEO NATIONAL MUSEUMS SCOTLAND / VAPRIIKKI STEFAN DE BATSELIER / KAINUUN MUSEO MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta. Näyttelyn klassisen mustavalkoiset kuvat saattavat niissä esiintyvien henkilöiden lisäksi tuntua tutuilta jo entuudestaan, sillä moni niistä on julkaistu legendaarisessa New Musical Express -lehdessä. Näyttelyssä tulet tutuksi yli 60 eri apinan kanssa niiden omassa elinympäristössään. nähdään belgialaissyntyisen valokuvaaja Stefan de Batselierin mielenkiintoisia muotokuvia rockja pop-tähdistä. Maailman runsaslajisimman ja monimuotoisimman eliöryhmän muotokuviin on mahdollista tutustua Kuopion museon viime vuonna valmistuneessa uudisrakennuksessa elokuun puoliväliin saakka. Pohjois-Karjalan museon Stefan de Batselierin kanssa yhteistyössä tuottama näyttely on ollut esillä aiemmin Joensuussa vuonna 2019. EXCUSE ME, ARE YOU A POPSTAR
Sovimme äidin kanssa, että lähden museon avajaisiin mummon ja ukin kanssa. Farming-näyttelyn visuaalinen kuvasto rakentuu eläiminä esiintyvistä ihmisistä, kuten ihmislampaista ja möyrivästä matomiehestä. Kuinka usein käyt museoissa. Kävin katsomassa Helsingin kaupunginmuseoon kuuluvan Ratikkamuseon uuden perusnäyttelyn ja erityisesti siihen kuuluvat vanhat vaunut. Mikä on suosikkimuseosi. Farming-näyttelyssä katse kääntyy lopulta tosin muiden lajien sijaan hyvinkin tuttuun eläimeen, ihmiseen.” Taidekuraattori Sanna Karimäki-Nuutinen kertoo Seinäjoen taidehallissa 10.12.2022 asti esillä olevan Farming-näyttelyn taustoista. Ratikkamuseossa olen saattanut käydä pienenä, mutta en muista sitä ihan tarkalleen. Videoteokset, äänet ja performatiiviset elementit luovat hauskan kokonaisuuden, jonka taustalla on kuitenkin taiteilijan vakava pyrkimys herättää taideteosten kautta kysymyksiä sosiaalisista normeista, sukupuolesta ja identiteetistä. Se on myös museo, jossa kävin viimeksi. MUSEO-LEHTI KYSYY: Mitä pidit näyttelystä. NOELIA MORA SOLVEZ: FARMING Seinäjoen taidehalli, Seinäjoki 30.6.–10.12.2022 Värikäs ja energinen näyttely johdattaa kävijät espanjalaissyntyisen Noelia Mora Solvezin eriskummalliseen maailmaan. Miksi tulit museoon. Silloin tällöin, en kovin usein. Tuuli Rajavuori Ratikkamuseo Töölönkatu 51 A, 00250 Helsinki Museo on avoinna joka päivä ja se on maksuton. –ryhmänäyttely syksyllä 2020 ja Gustafsson & Haapojan Siat – Pigs vuonna 2021. Tämä näyttely on kolmas osa niin kutsua eläintrilogiaa, jonka aiemmat näyttelyt olivat Millaista on olla eläin. K AT A R IIN A V E ST ER G Å R D TU U LI R A JA V U O R I SE IN Ä JO EN TA ID EH A LL I MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta Kaikki jutussa mainitut museot ovat Museokortti-kohteita.. Ensimmäisten toimintavuosien aikana Seinäjoen taidehalli on tutkinut eläinten merkitystä nykytaiteessa ja yhteiskunnassa. Oliko se ollut jotenkin rikki aiemmin. Tanskassa asuvan ja työskentelevän Noelia Mora Solvezin teoksia ei ole nähty aikaisemmin Suomessa. Jäin miettimään, miksi museo oli remontoitu. Mitä näyttelystä jäi mieleesi. Eläinmuseo. Eläinteemaa käsittelevä taide kiehtoi ja ensimmäisten navettavuosien aikana olemmekin esittäneet sitä kolmen näyttelyn verran. Oli kiva olla ratikan ohjaamossa. ” Tutustuin Noelian taiteeseen kolmisen vuotta sitten, kun olimme kiertämässä pohjoismaisia taidehalleja ja vasta rakentamassa uusia tilojamme Kalevan Navettaan. VÄINÖ WALLINMAA, 4 VUOTTA Minkä näyttelyn kävit katsomassa
Ville Vallgrenin Havis Amanda -patsas kuuluu HAMin julkisen taiteen kokoelmaan. 1 3 2 Metsänkuninkaan syntymäpäivä. Nallekarhu 120 vuotta! -näyttely METSÄMUSEO LUSTOSSA 2.10. MUSEOKUVIOITA Leikit vanhoissa kuvissa. asti. ENTISAJAN LEIKIT VÄ IN Ö K A N N IS TO / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O LA U R I PIE TA R IN EN / H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O PE K K A A H O LI N N A / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O TIESITKÖ
Tiesitkö, että myös joissakin museoissa voi leikkiä hiekkalaatikkoleikkejä. Monet soittimet ovat olleet yksinkertaisia sekä helppoja rakentaa ja opetella soittamaan. Näyttelyssä saamme tutustua 1700-luvun merkittävimpiin tieteentekijöihin lukeutuvan Pehr Kalmin perintöön. fi) voi etsiä ideoita vaikkapa välituntileikkeihin. Myös museot ovat osallistuneet Leikkipankin kartuttamiseen tallentamalla nykypäivän ilmiöitä, kuten leikkejä ja pelejä. Patsas innoittaa leikkiin niin lapsia kuin aikuisia edelleen, erityisesti vappuisin ja voitokkaina hetkinä. 4 4 Nämä lapset on kuvattu hiekkalaatikolla Helsingissä vuonna 1969. sibeliusmuseum.fi SIBELIUS-MUSEO Piispankatu 17, Turku 050 337 6906 ke–su 11–16 (25.3.–23.6.2022), ke–su 11–18 (29.6.–28.8.2022), ke–su 11–16 (31.8.–31.12.2022). Soitinten kielillä 6.4.–30.9.2022 Ihmiset ovat vuosituhansia rakentaneet soittimia ja luoneet niillä musiikkia. Museologiaopiskelijoiden kuratoimassa näyttelyssä vierailija tutustuu valikoituihin soittimiin ja soittajiin. 3 Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämästä Leikkipankista (leikkipankki. 1 Pojat leikkivät 1950-luvulla Havis Amanda -patsaan vesialtaalla. SIM O R IS TA / H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O Lisää leikkiaiheisia kuvia löydät HELSINKIKUVIA.FI -sivustolta! MUSEOKUVIOITA Leikit vanhoissa kuvissa Ta lo täy nn ä m us iik kia ! Pehr Kalm 7.5.–31.12.2022 Sibelius-museossa on kasvillisuuden ja luonnon juhlaa. 2 Vuonna 1944 otetussa otoksessa tyttö on kiivennyt tuolille nallystävän kanssa
TEKSTI ELINA TEERIJOKI I hminen on leikkivä olento . Museo avasi ovensa toukokuun 13. Museoiden kokoelmiin on perinteisesti tallennettu leluja, mutta leikin ymmärtäminen siihen liittyviä esineitä laajempana ilmiönä on saanut esimerkiksi entisen Lelumuseo Hevosenkengän pohtimaan leikin merkitystä tarkemmin. päivänä uudessa osoitteessa ja myös uudella nimellä: museo on nyt nimeltään Museo Leikki. Leikki saa monia muotoja sekä lasten että aikuisten maailmassa: pelit, taide, muoti ja keräilykin voivat mahtua leikin kattokäsitteen alle. Museonjohtaja Laura Kokki kertoo, että muutoksen takana oleva strateginen suunnittelutyö PA U LA V IR TA / M U SE O LE IK K I. 10 LEIKKI Leikin monet muodot LELUISTA LEIKKIIN Leikki on monitahoinen, ajassa elävä ja muuttuva ilmiö, joka koskettaa sekä aikuisia että lapsia
” Museo on aina ollut kävijöiden suosikki. Näyttelykokonaisuuksia on useita. M useo Leikissä tehtiin strateginen päätös, ettei näyttelyssä ole juurikaan näyttöruutuja. Kyseinen nukkekoti on esillä myös museon uudessa päänäyttelyssä”, Laura Kokki kertoo. Museo Leikki järjestää muistitietokyselyitä leluihin ja leikkimiseen liittyvästä perinteestä sekä kartuttaa harkitusti jo varsin laajaa kokoelmaansa. K AT A R IIN A SA LM I. Museon ensimmäinen vaihtuva päänäyttely nimeltään Ruutuhyppy käsittelee digitaalisia leik< Museo Leikissä voi nähdä myös lelujen leikkivän. Mukana on myös erään keräilijän aikuisena hankkima laaja Star Wars -tuotteiden ja lelujen kokoelma. Emme ole kiinnostuneita pelkästään niin sanotuista keräilyleluista tai upeista design-leluista, vaan meille merkityksellistä on konteksti. > Museo Leikin tuottaja Anna Salonen toivoo uuden Leikin laboratorio -näyttelyn nostavan esiin ylisukupolviset leikin kokemukset. 11 LEIKKI Leikin monet muodot aloitettiin jo vuosia sitten. Muutokseen ei sysännyt kävijöiden puute – museo on aina ollut kävijöiden suosikki – vaan tarve tehdä näyttelyuudistus ja kiinnittää huomiota leikin puolustamiseen. Lohtuleluilmiöön kuuluvat myös nykyleikin someilmiö, nallehaaste, jossa pandemian alettua ilmestyi nalleja ikkunoihin välittämään iloa ja lämpöä. Laura Kokki ja tuottaja Anna Salonen kertovat, että näyttelyn toivotaan tuovan esiin leikin kokemuksia, jotka ovat ylisukupolvisia. Lelujen määrät ja merkitykset ovat olleet aivan muuta kuin nykyisin. Kodin arki ja juhla -kokonaisuus käsittelee kotileikin ja leikin kuvaaman arjen lisäksi kodin juhlia ja leluja lahjoina. Lohtulelut tuovat esiin sen, että lelu ei ole pelkkä esine, vaan siihen voi liittyä jo vauvana muodostuva syvä tunnesuhde. Taikametsssä asuvat niin Harry Potter, Taru Sormusten herrasta -hahmot kuin Muumitkin. Kuvassa museon esinekokoelmaan kuuluva E.T.-figuuri soittaa puhelua puupuhelimella. ”Tuntuu tärkeältä ymmärtää se, mitä meidänkin kokoelmamme tuhannet lelut ovat käyttäjilleen edustaneet. Yksi niistä, Vanhan ajan lelupuoti, kuvaa vuosisadan takaista lelukauppaa, lasten aarreaittaa, jonka ikkunan ääressä on käyty huokailemassa. ”Hieno esimerkki leikkitiedon tallentamisesta on vuonna 2016 aloitettu kotitekoinen nukkekoti, jonka valmistusprosessista on omistajalta saatua videoja valokuvamateriaalia. Mitä tarinoita esineet kantavat mukanaan ja mitä ne kertovat suomalaisesta lapsuudesta?” Lelujen kohdalla tärkeää tietoa on se, miten niitä on käytetty eli mitä ja miten niillä on leikitty. Taikametsä puolestaan yhdistää fantasian ja metsäleikit sekä käsittelee sitä, miten sadut antavat aiheita leikkiin. Lika, tuoksut ja pureskellut tassut kuuluvat varsinkin lohtuleluissa asiaan”, Salonen ja Kokki korostavat. Näyttelytila leikittelee nukkekodin mittasuhteilla. Museon kokoelmissa on leluja, jotka ovat kulkeneet perintönä sukupolvelta toiselle”, Salonen kertoo. Yksi kokonaisuus käsittelee populaarikulttuurin kuluttamista, keräilyä ja fanittamista. M useo Leikin toukokuussa avautunut perusnäyttely nimeltä Leikin laboratorio on rakennettu ilmiöpohjaisesti. Lohtu-kokonaisuudessa näkyvät myös lapsuuden varjopuolet, pelot ja ikävä. ”Lelupuoti kertoo ajasta, jolloin leluja, varsinkin ostettuja leluja, oli hyvin vähän. Esillä ovat niin idolit ja supersankarit kuin faniuden eläminen intohimon ja rakkauden tunteineen. ”Lelut ovat käyttöesineitä. Se ei tarkoita, etteikö museossa ymmärrettäisi digitaalisuuden merkitystä nykyisessä leikkikulttuurissa
Esimerkiksi monilla nykytaiteilijoilla on lelukokoelmia”, Heljakka sanoo. Pelaamisen erottaa lasten spontaanista leikistä ehkä vain sääntöjen noudattaminen. Leikistä haetaan myös fyysisiä tuntemuksia kuten keinumisen aiheuttamaa huimauksen tunnetta”, Heljakka sanoo. Tämä > Pelaaminen on yksi leikin muoto, joka erottuu spontaaneista leikeistä sääntöjen noudattamisella. Aikuisten leikkiä on usein selitetty nostalgisuudella: aikuinen esimerkiksi kerää lapsuutensa lelusarjoja ja toteuttaa lapsuutensa haaveita. < Museonjohtaja Laura Kokki kertoo Museo Leikin maailmojen keskittyvän lasten leikkiin, mutta näkee myös aikuisten leikin tärkeänä ilmiönä. Leikissä ihminen esimerkiksi koristautuu ja tuo omaa leikkivää itseään esiin tai koristelee lelua. K AT A R IIN A SA LM I. ”Aikuiset leikkijät voi karkeasti jakaa keräilijöihin, taiteilijoihin, lelusuunnittelijoihin ja arjen leluleikkijöihin, jotka yksinkertaisesti nauttivat leikistä. Samalla halutaan tuoda esiin sitä, että paheksuttu ”ruudun tuijottaminen” ja tervehenkisenä pidetty leikki ulkona tai leluilla ovat kaikki leikkimistä. K atriina Heljakka sanoo, että aikuisten leikki on nykyisin vähemmän stigmatisoitua kuin ennen. Leikki ei myöskään ole tuottamatonta toimintaa, kuten joskus sanotaan, vaan siitä jää jälki: vähintäänkin kokemus tai tunne. Pokemon Go -peli, joka villitsee sekä lapsia että aikuisia, taas on esimerkki siitä, miten digitaalisuus voi liittyä myös ulkoleikkiin ja samalla yhdistää aikuisia ja lapsia yhteiseen tekemiseen. Hän näkee, että aikuiset leikkivät paitsi leluilla, myös monin sellaisin tavoin, joita yleensä pidetään jonain muuna kuin leikkinä. LEIKKI Leikin monet muodot 12 MUSEO 2/2022 kejä ja pelejä sekä niiden yhtymäkohtia ruudun ulkopuoliseen maailmaan. Kaikilla meillä on leikillinen puolemme. Tyypillisimpiä aikuisten leikin muotoja ovat pelaaminen ja keräily. ”Mitä muuta vaikkapa muoti tai kodin sisustaminen on kuin leikkiä. Muoti on myös lelullistunut, useiden suunnittelijoiden kuten vaikkapa kenkäsuunnittelija Minna Parikan tuotteissa on selviä lelumaisia piirteitä. Leikki haastaa meidät kilpailemaan itseämme tai muita vastaan. Kategoriat tosin limittyvät toisiinsa. K atriina Heljakan ensimmäinen väitöstutkimus käsitteli aikuisten lelusuhdetta. Heljakka sanoo, että leikki voi olla kehollista, tilallista tai vaikkapa sanaleikkiä. ” Leikit jättävät meihin jälkiä kokemuksina ja tunteina. Ruutuhyppy-näyttelyn taustatutkimuksessa oli mukana myös pelija leikkitutkija Katriina Heljakka , joka työskentelee Mannerheimin Lastensuojeluliiton Leikkipäivä-hankkeessa leikin asiantuntijana ja viimeistelee samalla toista väitöskirjaansa, jonka aihe on teknologistuva ja digitaalistuva leikki. ”Rakenteluleikit ovat hyvä esimerkki. ”Se on iso, tärkeä aihe, jolle on mahdollisesti joskus tulossa oma näyttely”, Kokki ja Salonen kertovat. Museo Leikin maailmat keskittyvät nyt etenkin lasten leikkiin, mutta museossa tunnistetaan myös aikuisten leikkiminen. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut sosiaalinen media, joka on tehnyt leikkivät aikuiset näkyvämmiksi. Minecraft on digitaalinen rakenteluleikki, ja toisaalta hahmojen tekeminen digitaalisessa pelissä vertautuu paperinukkejen piirtämiseen tai nukkejen tuunaamiseen”, Laura Kokki sanoo. Designin puolella Alessi toi jo kauan sitten markkinoille leikkisiä keittiövälineitä.” Taiteessakin on leikillisiä, lelumaisia elementtejä. ”Leikki on itseilmaisua, tarinankerrontaa ja vuorovaikutusta. Lelut ovat media, jota hyödynnetään taiteessa sekä materiaalina että esteettisenä elementtinä
K AT A R IIN A SA LM I. 13 ” Leluja hyödynnetään taiteessa materiaaleina ja esteettisinä elementteinä
Aikuisetkin leikkivät ja moni aikuinen toteuttaa lapsuuden haaveita keräämällä lapsuutensa leluja. ei kuitenkaan Heljakan mukaan ole ainoa totuus, vaan aikuiset hankkivat myös uusia leluja. Aikuiset loivat sen lasten iloksi.” Lasten leikeissäkin on vaihtuvia ilmiöitä, joita sosiaalinen media levittää tehokkaasti ja joihin leluteollisuuskin nopeasti tarttuu. Museo Leikki on Museokortti-kohde. > Museo Leikin näyttelyssä on esillä eri aikakausien leluja, joilla on leikitty välituntien aikana. Leluturismilla tarkoitetaan matkailun muotoa, jossa lelu matkustaa joko omistajansa mukana tai postitettuna ja siitä otetaan valokuvia nähtävyyksien äärellä. Hän kertoo leikistä nimeltä travelling doll pants: barbinuken housut kiertävät maailmaa ja tulevat valokuvatuiksi aina uuden nuken päällä. L eluaktivismi puolestaan tuo esiin erilaisia ajatuksia, vaikeitakin, lelujen avulla. On olemassa lelumatkatoimistoja, jotka ovat erikoistuneet tällaiseen toimintaan. Leludraamat taas ovat pitkäkestoisia sarjallisia tarinoita, joita aikuiset tuottavat someen. Myös päiväkotien kodista toiseen kiertävät lelut ja niiden vierailujen dokumentointi ovat eräänlaista leluturismia. Lelut ovat voineet matkustaa pandemiankin aikana. Uusia leikkimisen ilmiöitä taas ovat esimerkiksi leluturismi, leludraamat ja leluaktivismi. Nämä fyysiseen tuntemukseen perustuvat lelut lienevät saaneet inspiraatiota finnivideoista, jotka ovat yllättävän suosittua sosiaalisen median sisältöä. Esimerkiksi jo mainittu nallehaaste on leluaktivismia: nalleilla välitetään luovasti iloa ja välittämistä. LEIKKI Leikin monet muodot 14 MUSEO 2/2022 ”Nallehaaste oli myös ylisukupolvista leikkiä. ”Lelufirmat ovat alkaneet tuottaa lelusarjoja, jotka perustuvat nimenomaan pakkauksen avaamisen yllätykseen.” Toinen mahdollisesti somevideoista innoitusta saanut lelutyyppi on poksauttelulelut, joita napsutellaan vähän kuplamuovin tapaan. Taustalla lelutarinoita dokumentoivat ihmiset ovat kontaktissa toisiinsa. K AT A R IIN A SA LM I. Heljakka nostaa esiin unboxing-kulttuurin, jossa videoidaan pakkauksen avaaminen ja sisällön tutkiminen. ”Tavara liikkuu helpommin kuin ihmiset. Leluturismi toimii myös ihmismatkailijoiden houkutuskeinona”, Heljakka sanoo
PA U LA V IR TA / M U SE O LE IK K I
16 MUSEO 1/2022 KULISSIEN TAKANA Näyttely rakentuu yhteistyössä A N N IK A R A U H A LA
O piskelin Helsingin yliopistossa estetiikkaa ja sain ensimmäiset kokemukseni sisältötyöstä harjoittelujen kautta. Amanuenssina järjestin ensimmäistä kertaa urallani kansainvälisen teoskuljetuksen. Olen amanuenssi, projektin vetäjä ja kuraattori. 17 KULISSIEN TAKANA Näyttely koottiin uuteen museoon UUDEN ÄÄRELLÄ PAULA KORTE, AMANUENSSI ”O len työskennellyt Malvassa 2,5 vuotta. > Lahden taidemuseosta ja Julistemuseosta yhdistetty Malva avasi ovensa uusissa tiloissa vanhassa tehdaskiinteistössä 29. Lopullinen päätös siitä, että Piiloleikki tulee Malvaan, tehtiin viime syksynä. Kun meillä oli alustava teoslistaus, aloitimme keskustelun teoksista taiteilijan kanssa. Aloitin keskustelemalla teosvalinnoista Mark Wilsonin kanssa. huhtikuuta. Projektin vetäjänä suunnittelin aikataulutuksen, eli sen mitä tehtiin missäkin järjestyksessä, jotta näyttely valmistui avajaisiin. Ratkoimme yhdessä, miten näyttely toteutetaan fyysisesti. Samalla tämä oli ensimmäinen kerta, kun Malvaan saapui suuri teoskuljetus. Malvaan tuli lisäksi kaksi tuoretta videoteosta ja yksi veistospari. Olen kotoisin Lahdesta, enkä olisi ikinä uskonut, että pääsen joskus te< Työnkuvani on monipuolinen ja kansainvälisen projektin aikataulutus on vaatinut paljon ennakointia, kertoo amanuenssi Paula Korte. Malva on suuri museo, jossa esitellään muotoilua ja visuaalisia taiteita. Ennakoimme tilauksia merkittävästi. Onneksi korona-aika oli jo opettanut etätyöskentelyn tavat, ja keskustelimme Teamsin tai Zoomin välityksellä. Sitä, miten teokset sijoitettiin Malvaan, suunniteltiin taiteilija Baasin ja kuraattori Wilsonin kanssa. Korona hidasti työtä. Museon teknisen tiimin ihmiset ovat läheisimpiä työkavereitani. Keskustelimme videoyhteyden kautta, kuvien ja pohjapiirrosten avulla. TEKSTI HANNA HIRVONEN LA SS I H Ä K K IN EN / M A LV A. Ensimmäinen kansainvälinen näyttely, Maarten Baasin Piiloleikki, on ihanasti sekoitus molempia. Materiaalitoimituksissa oli haasteita, koska maailmaa vaivaa komponenttipula. Hän on näyttelyn aiemmin tuottaneen, taiteilijan kotimaassa Hollannissa sijaitsevan, Groninger Museumin kuraattori. Onneksi lastauslaituri toimi hyvin. Aloitin työn näyttelyn parissa silloin ja olen edelleen tiukasti kiinni projektissa. Silti on pitänyt jännittää, saapuuko kaikki ajallaan. Ensimmäinen kansainvälinen näyttely on hollantilaistaiteilija Maarten Baasin Piiloleikki. Sen ajan olemme suunnitelleet ja luoneet uutta museota intensiivisesti. Meillä on käytössä digitaaliset työtilat, joissa voimme jakaa suunnittelussa tarvittavaa materiaalia helposti. Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva aukesi yleisölle huhtikuun lopussa. Malvassa nähdään paljolti samat teokset kuin Hide & Seek -näyttelyssä, joka oli esillä Hollannin jälkeen myös Belgiassa ja Israelissa
18 MUSEO 1/2022 JO N N A PE N N A N EN > Jo parinkymmenen vuoden ajan näyttelysuunnitelmia tehnyt Harri Tarkka on antanut näyttelylle oman kädenjälkensä. A N N IK A R A U H A LA
Malvan näyttelyä varten tein yhteistyötä molempien museoiden kuraattoreiden kanssa. Tässä vasta totutellaan uusiin tiloihin sekä luodaan toimivia käytäntöjä. Minulla on Hollannissa 15 henkilön tiimi sekä varasto, jossa teemme fyysiset työt. Yksi hänen tuoreista videoteoksistaan on nimeltään Second Nature. Nyt katsoin taakse ja yllätyin. Keskustelimme saatavilla olevista teoksista ja valitsimme ne, jotka sopivat näyttelyyn. Siihen kerättiin videoklippejä virtaavasta vedestä myös Suomesta. Piiloleikki-näyttely on ensimmäinen retrospektiivinen katsaus Maarten Baasin uraan. Olen oppinut paljon tekniikasta, jota videoiden parissa työskenneltäessä tarvitaan. Löysin myös Malvan kautta ihmisiä, jotka lähettivät videoita. Taiteilija tunnetaan yllättävistä ja leikkisistä teoksistaan. Valmistuin vuonna 2002 Design Academystä Eindhovenista, Hollannista. Toivon näyttelyn kävijöille hauskoja, ilahduttavia ja elähdyttäviä kokemuksia. Parin viime vuoden aikana olen käsitellyt työssäni sosiaalisen median vaikutuksia. Toisinaan teemme uusia kokeiluja, välillä tuotamme uudelleen olemassa olevia teoksia. Luotan siihen, että näin käy, sillä Maarten Baasin maailma on valloittava.” MAARTEN BAAS, TAITEILIJA ”P iiloleikki on retrospektiivinen näyttely. Yksi uusista töistäni on Second Nature. Retrospektiivisen näyttelyn tekeminen oli inspiroivaa. Mikäli teos on esillä Malvan jälkeen jossain toisessa museossa, jatkan sitä. Olen rakentanut televisionäytöistä vesiputouksen. Piiloleikki on yksi kolmesta Malvassa avautuneesta näyttelystä. On aina inspiroivaa toimia taiteilijoiden kanssa ja keskustella siitä, mitä he haluavat taiteellaan sanoa. On mukavaa, että niitä < Paula Korte kertoo oppineensa, miten pitkää ja useita ihmisiä koskevaa näyttelyprosessia kannattaa viedä eteenpäin. Toivon heidän löytävän uusia näkökulmia ja lähtevän näyttelystä hyvillä mielin. Lopputyöni Smoke oli menestys maailmanlaajuisesti. Pyysin seuraajiani sosiaalisessa mediassa osallistumaan. Toteutimme Hide & Seek -näyttelyn vuonna 2017 hollantilaisen Groninger Museumin kanssa. Teokseni ovat monipuolisia kokonaisuuksia, eikä niiden välillä ole selkeää linjaa. Olen puhunut Maarten Baasin kanssa tiiviisti Piiloleikki-kokonaisuudesta. Työllä teoksen parissa ei oikeastaan ole alkua eikä loppua; työ on jatkuva prosessi. 19 KULISSIEN TAKANA Näyttely koottiin uuteen museoon kemään kotikaupungissani jotain näin vaikuttavaa. Piiloleikki on suurin näyttelyprojekti, jonka olen vetänyt. Joka näytöllä on video vesiputouksesta jostain päin maailmaa. Voin siis sanoa, että aloitin työskentelyn näyttelyä varten 20 vuotta sitten. Koemme todellisuuden, kuten luonnon, yhä useammin näytön kautta. Olen tehnyt tähän mennessä paljon asioita, mistä voin olla onnellinen. Second Nature ei ole ollut aiemmin museossa, vaan se nähdään Malvassa ensimmäistä kertaa. Usein teen vain sitä, mitä kullakin hetkellä pitää tehdä. Opin paljon siitä, miten näin pitkää ja montaa ihmistä koskevaa projektia kannattaa viedä eteenpäin. Teos käsittelee sitä, mitä tapahtuu, kun luontokokemukset siirtyvät enenevässä määrin laitteiden näytöille. En juurikaan katso taaksepäin, vaan ennemminkin eteenpäin. Samalla kun työskentelimme Malvan Piiloleikki-näyttelyä varten, työskentelimme esimerkiksi erään rakennuksen parissa Hollannissa. K EN TO N TH AT CH ER / M A LV A. Päätimme yhdessä, mihin mikäkin teos sijoitetaan. Myös Malvassa on nähtävillä huonekaluja, jotka on ensin poltettu ja sen jälkeen palautettu käyttötarkoitukseensa. Esillä on valikoima teoksistani urani alusta tähän päivään saakka
Olen oppinut uusia tapoja ajatella työtäni. Olen työskennellyt museoiden AV-mestarina 1,5 vuotta. Kaikkia pistorasioita ei vielä muistanut tai edes tiennyt. 20 MUSEO 2/2022 KULISSIEN TAKANA Näyttely koottiin uuteen museoon Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva on Museokortti-kohde. Näyttelyssä on teos nimeltä I think therefore I was. on sijoitettu Malvassa erillisiin huoneisiin ja niin, että ihmiset voivat kierrellä näyttelyä valitsemassaan järjestyksessä. Piiloleikki-näyttelyn rakentaminen oli haastavaa. Välillä museovieraasta saattaa tuntua, että hän hahmottaa näyttelyssä jonkin teemaan, mutta sitten vastaan tulee jotain, joka on ristiriitaista. Suunnittelija Elias Outakivi ja näyttelymestari Samu Jokinen tekevät kanssani audiovisuaalisia ratkaisuja Malvassa. Piiloleikki-näyttelyä rakennettaessa piti suunnitella myös, mitä ongelmatilanteissa tehdään. Olen yhdeltä ammatiltani tv-kuvaaja. Näen Maarten Baasin teoksissa myös syvällisiä ja vakavia asioita, kuten luonnon katoaminen ja ajan rajallisuus. Muuten kokemus museossa saattaa olla ikävä.” > AV-mestari Atte Kautto teki ennen näyttelyn avautumista viimeisen tarkistuksen ja varmisti, että jokainen johto on kiinni, ja että kaikki toimii. Yhteistyö uuden museon kanssa on aina seikkailu. Maarten Baasin studiolta tuli ohjeet ja tekniikka teosten rakentamista varten. Olin itsekin utelias näkemään näyttelyn Malvassa.” ATTE KAUTTO, AV-MESTARI ”K un näyttelyä rakennettiin uuteen museoon, piti miettiä esimerkiksi, mistä sähköt vedetään. Jotkut teokset ovat painavia. Jotkut puolestaan ovat monimutkaisia asentaa, koska niihin kuuluu paljon videoita tai erilaisia tekniikoita, jotka pitää yhdistää. Piiloleikki-näyttely on uusi kokemus, mutta niin ovat myös museon tilat. Uudessa museossa työskenteleminen on antoisaa. Samat asiat tekivät työstäni haastavaa. Maarten Baas: Piiloleikki on avoinna Malvassa 18.9.2022 asti. Se, mitä teokset antavat minulle itselleni, riippuu ajasta, jota elämme ja kontekstista, johon teokset on asetettu. Toivon, että museokävijät tekevät näyttelyssä omia tulkintojaan, näkevät omanlaisiaan tarinoita ja ovat avoimia näkemälleen. Asentaminen ei ollut helppoa. Kun minulle tuli kysymyksiä, olin yhteydessä amanuenssiin Malvassa, Baasin studion tai Groninger Museumin väkeen. Minua inspiroi se, että näyttelyssä on paljon kuvaa, ääntä ja isoja elementtejä. A N N IK A R A U H A LA. Olen Lahden museoiden AV-mestari. Seinällä on sata näyttöä, joissa kaikissa ihmiset toteavat vain, että minä ajattelen. Tekniikan, joka on suoraan yhteydessä aisteihin – näköön, kuuloon, hajuun tai tuntoon – pitää olla huippuluokkaa. Ratkaisuja on saanut rakentaa alusta asti ilman ajatuksia siitä, että pitäisi tehdä, kuten ennenkin. Haluan ravistella museon kävijöiden ajatuksia sekä rajoja muotoilun ja taiteen välillä. Se, että kaikki näytöt pysyvät käynnissä ongelmitta, vaati todella paljon pähkäilyä ja testaamista. Piiloleikki-näyttelyprojektissa vastaan osaltani audiovisuaalisista ratkaisuista. Teos on aikamoinen mediavyörytys. Tehtäväni on huolehtia, että tekniikka on kunnossa ja sopivaa asiakkaille. Näyttelyä rakentaessani opiskelin molempia. Pyrimme luomaan näyttelystä ympäristön, jossa museon kävijä viihtyy ja saa kokea asioita rauhassa. Toisinaan olisi hyvä kysyä toiselta, miltä hänestä tuntuu. I think therefore I was -teoksesta tulee mieleen ihmisen halu ilmaista omia mielipiteitä. Kun seinälle kiinnitetään sata näyttöä, niiden pitää olla keskenään tarkasti tietyissä paikoissa. Pidän isosta ja näyttävästä, ja Piiloleikki on juuri sellaista. Malvassa suunnittelimme, miten teokset saadaan sovitettua meidän tiloihin parhaalla mahdollisella tavalla. Näytöt tuottavat lämpöä, joten minun piti miettiä myös, miten näyttelytilan lämmöt pysyvät kurissa. AV-tekniikan, äänen ja kuvan kanssa työskentelyn opin televisiotyössä. Show must go on -asenteeni on vahva ja se on tullut tv-maailmasta. Yksi tiimeistäni oli auttamassa näyttelyn rakentamisessa Malvassa
Kuten muinaiskreikkalainen Hesiodos 800 vuotta ennen ajanlaskun alkua kirjoitti: “Onnellinen on se, jota muusat rakastavat; makeina juoksevat sanat hänen huuliltaan.” Johanna Lehto-Vahtera on museologi, joka työskentelee Porvoon museon johtajana.. Leikki on tärkeä tapahtuma, jolla ei tavoitella hyötyä, mutta se antaa hyvää mieltä ja oppia elämästä. Vartioidut näyttelysalit eivät ehkä tähän taivu ja tietysti tarvitsemme myös hiljaisia tiloja, joissa voi uppoutua kokemaansa. Pelkät esineet eivät enää riitä, vaan nyt tarvitaan esineisiin liittyviä muistoja ja kokemuksia. Leikki jättää meille muistoja lapsuudesta tuoksuineen, väreineen ja tunnelmineen. Muusien laaja työmaa sisälsi historian, filosofian, luonnontieteen ja taiteen. Joskus myös kulttuurija taidelaitoksia jaotellaan tämän mukaan. Museoita pidetään oivallisina oppimisympäristöinä, mutta voisivatko ne vielä useammin olla leikin, tunteiden ja kokeilemisen paikkoja. Usein halutaan rajata tunteet ja tieto toisistaan. Museot vetoavat ainutlaatuisella tavalla aisteihin ja tunteisiin, ja jättävät samalla pysyvän jäljen. Siellä on tarjolla pysyviä leikkipaikkoja kuten pelejä ja nukkekoteja. Osittain kyllä, mutta väitän, että museot pääsevät parhaimmillaan hyvin lähelle ihmistä. Muusat olivat muistin jumalattaren Mnemosynen ja ylijumala Zeuksen tyttäriä. Museo Leikin suunnanmuutos on osa isoa museotrendiä tai oikeastaan useita trendejä. Lisäksi tarvitaan yleisöä, jonka kanssa muistella ja yhteisöä, jonka keskellä muistelemme. Kreikkalaiseen mytologiaan kuuluu taru yhdeksästä muusasta, joista sana museo on saanut alkunsa. Tein pitkään töitä turkulaisessa Aboa Vetus Ars Nova -museossa. Leikissä yhdistämme tiedon ja tunteet. Tuntui aina erityisen hyvältä kuulla kommentteja siitä, miten lapsikävijät toivoivat pääsevänsä museoon uudestaan – leikkimään. Muutoksen myötä museon katse tarkentuu leluista eli konkreettisista leikkivälineistä kohti lastenkulttuuria ja leikkiä. 21 KOLUMNI Museologin kynästä TI M O K IL PE LÄ IN EN LEIKIN JA LUMOUTUMISEN PAIKKA O letteko panneet merkille, että espoolainen Lelumuseo Hevosenkenkä uudistui ja sen uusi nimi on Museo Leikki. Leikki noudattaa tiettyjä sääntöjä ja usein se toistuu samalla kaavalla. Jokainen meistä on ollut lapsi ja leikki on kaikkia koskettava asia, joka ehdottomasti kuuluu myös museoon. Museoiden alkujuurilla onkin koko elämän monimutkainen kirjo. Onko niin, että museot, kirjastot ja arkistot tuovat lähelle tietoa ja teatterit ja orkesterit vievät lähemmäs tunteita. Muistamme, keiden kanssa olemme leikkineet tai pelanneet. Mutta jos pitäisi laittaa museot sellaiselle asteikolle, jonka toisessa päässä on vakavuus ja toisessa päässä riemu, tulos olisi luultavasti jotain melko vakavaa janan keskivaiheilta
Olen aina tiennyt, että alan tehdä työkseni jotain luovaa. Se pienentää suorituspaineita, sillä tarvikkeet ovat edullisia ja mahdollistavat rohkeat kokeilut. Jossain vaiheessa sotkun ja kaaoksen keskeltä syntyy idea johonkin uuteen ja kiinnostavaan. Sallin itselleni luovan prosessin alkuun vapaan ja ekspressiivisen vaiheen. Yritän välttää jäämästä kiinni tuttuun tekniikkaan ja haluan uudistua jatkuvasti. Viime vuosien aikana olen työskennellyt julkisen taiteen parissa, sillä minua kiinnostaa saavutettavuus ja osallistavuus taiteessa. Pidän leikin aikaa pienenä, mutta tärkeänä ja haavoittuvana vaiheena luovuusprosessissani. TAITEILIJAHAASTATTELU Laura Merz lähestyy taidetta leikkimielisesti LUOVUUS LÄHTEE LEIKISTÄ Leikki on tärkeä osa kuvataitelija Laura Merzin luovuusprosessia. Tuotelähtöinen ajattelu tuntui liian rajoittavalta. Aloitan yleensä sotkuisella jälkien tekemisellä, jossa käytän piirtämiseen erikoisia välineitä, kuten siivoustarvikkeita, tikkuja ja muovinpalasia. En piirrä realistisesti, vaan pelkistäen. Näyttelyn jälkeen päädyin kuvittamaan lastenkirjan ja kuvitustyöstä on tullut intohimoni. 3 Millaisia asioita käsittelet teoksissasi. Leikki on täysin omaehtoista ja vapaata eikä leikkiä voi pakottaa. Tällä hetkellä työskentelen valmiiseen päiväkotiin tulevien taideteosten parissa. Leikkiminen hiljentää sisäisen kriitikkoni. Olen liikkunut luonnossa paljon ja pyrin siihen, että luontoaiheiset työni pohjaavat hiljaiseen tietoon ja kohtaamisiini eläinten kanssa. Paradoksaalista on se, että ammattitaiteen tekeminen ei ole leikkimistä. Pyrin aina aloittamaan jokaisen projektin leikkimielisesti ja kokeellisesti. Kaikki luovuus lähtee leikistä. 22 MUSEO 2/2022 KUKA. Olemme kuvittaneet rakennusprojektin ajaksi työmaa-aidan yhteistyössä lasten kanssa. Teen taidetta kaikkien mieluiten juuri kirjastoihin ja muihin julkisiin tiloihin. LAURA MERZ • Kuvataiteilija, kuvittaja, s.1982 • Valmistui Aalto yliopistosta 2015 • Tuhat ja yksi Otusta ja Otusten joukossa kirjojen kuvitukset on huomioitu useilla palkinnoilla • Teoksia: Taidematto Oodissa, muraalimaalaukset Lohjalla ja Hangossa • Tulossa: julkisia taideteoksia Riihimäelle ja Espooseen sekä Hidden -ryhmänäyttely Fiskarsissa kesällä 2022.. 5 Minkä parissa työskentelet juuri nyt. Pohdin usein, miten löydän ja sallin itselleni ajan leikkimiseen. Oman luovan prosessini alkuvaiheessa pyrin antamaan itselleni mahdollisuuden leikkimieliselle ja päämäärättömälle tekemiselle. Luonto ja eläimet innostavat minua jatkuvasti. Kesällä osallistumme isäni Rudi Merzin kanssa ryhmänäyttelyyn Fiskarsissa. Esimerkiksi julkisen taiteen projekteissa aikataulut ja rajoitteet tekemiselle voivat olla hyvinkin tiukat. Teoskokonaisuus tullaan liittämään osaksi EMMAn kokoelmaa. Metsolan päiväkotiin toteutettava kaksivaiheinen hanke EMMAn kanssa on ollut ehdottomasti lempiprojektini viime aikoina. Taideteollisen korkeakoulun tekstiilisuunnittelun lopputyönäyttelyssäni tutkin vapaata piirtämistä, sillä halusin päästä irti omista sisäisistä rajoituksistani. 2 Miten työskentelet. 4 Millainen merkitys leikillä on taiteeseesi. Inspiroidun arkisista kohtaamisista, matkoista ja kokemuksistani. Olemme työstäneet leluaiheista teoskokonaisuutta osaksi Hidden-näyttelyä ja kutsumme kaikki leikkiin kanssamme. Leikille voi vain luoda puitteet. TEKSTI KIRSTI RUISSALO 1 Miten päädyit tekemään taidetta. Pyrin esittämään eläimistä olennaisimman: niiden liikkeen, olemuksen ja energian samalla tavalla kuin olen sen itse kokenut ja havainnut
23 TAITEILIJAHAASTATTELU Laura Merz lähestyy taidetta leikkimielisesti PA U LA V IR TA / EM M A – E SP O O N M O D ER N IN TA IT EE N M U SE O
Taitettava pelilauta ja litteät pahvinappulat kulkivat kevyesti mukana. 24 MUSEO 2/2022 ” Taitettava pelilauta kulki mukana rintamalla. Varhaisimpia suomenkielisiä sotapelejä on vuonna 1877 julkaistu lautapeli Plevna. Pelejä tuotiin rintamalle kotoa, ostettiin matkalta tai tehtiin puhdetöinä, kun rintamalla oli hiljaista. Rahasta tai ilman panoksia pelatut korttipelit olivat yksi sota-ajan suosituimmista ajanvietteistä. Venäjän keisarikunnan armeijaan kuulunut Suomen kaarti lähetettiin Bulgariaan apujoukoiksi pitkittyneeseen piiritykseen, jota kesti lopulta lähes viisi kuukautta. Se tekee huonoista hetkistä hyviä ja hyvistä vielä parempia. SAKSAN ARMEIJAN SHAKKIPELI S otamuseon kokoelmiin kuuluvat pelit kertovat leikin kuuluneen myös sotaan. Sota-aiheiset pelit olivat suosittuja myös kotirintamalla. Peli on nimetty Turkin sodassa (1877–1878) piiritetyn kaupungin mukaan. TEKSTI PÄIVI VON RABENAU Toisessa maailmansodassa (1939– 1945) saksalaiset lähettivät sotilailleen kenttäpostin mukana shakkipelejä virkistykseksi. Leikki kuuluu jokaiseen elämänvaiheeseen. Venäjän, Romanian ja Turkin välinen sota oli vasta alkanut, kun linnakkeen valloitusta saattoi jo pelata strategiapelinä. SO TA M U SE O. Hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten Amerikan Punainen Risti, toimittivat taskukokoisia shakkipelejä sotasairaaloihin ja vankileireille. KOKOELMAT KERTOVAT Leikkiin innostavat kokoelmaesineet OLLAANKO KOIRAA VAI SOTAA. Pelaamisen henkistä hyvinvointia ja toipumista edistävä vaikutus oli muuallakin tiedossa. Pelit tarjosivat sotilaille ajanvietettä, viihdettä, yhteisöllisyyttä ja kodikkuutta. Sodan vaiheista uutisoitiin Suomessa ahkerasti, sillä Plevnan saarrossa oli mukana suomalaisia
Yhdessä Elisabeth Alanderin (1859–1940) kanssa hän perusti lastentarhanopettajakoulutuksen Suomeen. FRÖBELIN PALIKAT EL IIS A JÄ N TT I / LA ST EN TA R H A M U SE O. Valmiiden lelujen sijaan hän halusi tarjota lapsille yksinkertaisia leikkivälineitä, joista lapsen mielikuvitus voi luoda joka kerta uutta. Pahvisten pikkulelujen avulla lapsi sai kokea palikkarakennelmansa muuttuvan linnaksi tai linnunpesäksi. Fröbelin vaikutus näkyy myös suomalaisissa päiväkodeissa. Niillä pääsee leikkimään Ebeneser-talossa edelleen, päiväkodin yläkerrassa toimivassa Lastentarhamuseossa. Kun lapsi sai rakennelmansa valmiiksi, annettiin hänelle pieniä leluja leikin täydentämiseen. Vuonna 1837 hän kehitti Fröbelin palikat perustamansa lastentarhan käyttöön. Fröbel näki rikkautta niukkuudessa. Ensimmäisen suomalaisen kansanlastentarhan perusti Hanna Rothman (1856–1920), joka tutustui Fröbelin kasvatusfilosofiaan opiskellessaan lastentarhanopettajaksi Berliinissä. Lastentarhaan tilattiin Fröbelin palikoita Saksasta. Lapset saivat rakennella palikoista erilaisia muotoja vapaasti kokeillen tai mallikuvien avulla. Raamatusta valittu nimi tarkoittaa kehtoa. Voimakaksikko rakennutti Ebeneser-talon varhaiskasvatuksen keskukseksi Helsinginkadulle vuonna 1908. 25 KOKOELMAT KERTOVAT Leikkiin innostavat kokoelmaesineet S aksalainen pedagogi Fried rich Fröbel (1782–1852) korosti leikin merkitystä varhaiskasvatuksessa
Kuuluisin jäynä lienee Paavo Nurmen pienoispatsaan sukeltaminen Vasa-laivan kannelle hylyn noston aattona vuonna 1961. Leikkien tarkoituksena oli innostaa, motivoida ja kasvattaa. TEEMU KERPUN TOHTORINHATTU ” Kaiken maailman dosentti estyi hakemasta hattuaan. Espoon Otaniemessä sijaitsevan kampusalueen erikoisuus on alun perin teekkaripiireistä lähtenyt jäynäkulttuuri. Pitkäikäinen pilailuperinne on kehittynyt jäynäkilpailuksi, jonka valtakunnallisen finaalin voittaja valitaan vapun alla. Teemu Kerpun tohtorinhattu on osoitus vaivannäöstä, jota hyvän KOKOELMAT KERTOVAT Leikkiin innostavat kokoelmaesineet N O O R A EIL O LA / A A LT O -Y LIO PIS TO N YL IO PP IL A SK U N N A N O PIS K EL IJA K U LT TU U R IM U SE O S uomen sotavuosina pikkulotille opetettiin leikin kautta isänmaallisuutta ja järjestötoiminnassa tarvittavia yhteistyötaitoja. Sota-aikana laulu ja leikki jäivät vähemmälle, mutta silloinkin erilaisten maastoleikkien kautta harjoiteltiin viestinviemistä ja suunnistusta. Erotatko, kumpi käsi on puuta. Jäynä on hyväntahtoinen kepponen, jonka tarkoitus on tuottaa hyvää mieltä ja yleistä hämmennystä. Lotta-nukke oli pitkään ties missä, kunne se otettiin esille kolmisenkymmentä vuotta sitten. Kokoelmat käytössä.. Lottanukkeja valmistettiin lottien ompeluseuroissa LOTTANUKKE LOTTA pikkujoulujen arpajaispalkinnoiksi. 26 MUSEO 2/2022 A alto-yliopiston ylioppilaskunnan ylläpitämä Opiskelijakulttuurimuseo esittelee tekniikan, taiteen ja kauppatieteen alan eläväistä opiskelijakulttuuria. pilan valmistelu vaatii. Tämän nuken voitti omakseen pikkulotta Aila Toivola , joka nimesi nuken Lotaksi. LO TT A M U SE O museoliitto.fi/kookos Kaikki koossa. 1960-luvulla Teknillisen korkeakoulun opiskelijarekisteriin ujuttautui kuvitteellinen Teemu Kerppu. Nukke osui johonkin, ja sen toinen käsi särkyi. Nukella on saksalaisvalmisteinen selluloidipää, kangasvartalo ja Marttanuken jäsenet. Valitettavasti Kerppu estyi viime hetkellä saapumasta näytösluennolleen, joten tohtorinhattua ei vieläkään päästy näkemään tämän ”kaiken maailman dosentin” päässä. Toiminnan perustana olivat työillat, joihin kuului käsitöiden ohella myös leikkiä. Sisareni mies teki sille puusta käsiproteesin, aivan samanlaisen kuin toinen käsi. Tohtoriksi valmistumisen kunniaksi Teknillinen korkeakoulu teetti Kerpulle tohtorinhatun. Olemattoman opiskelutoverin nimissä palautettiin tenttivastauksia, diplomityö ja lopulta jopa väitöskirja. Opiskelijakulttuurimuseo lupautui pitämään hatusta huolta, kunnes Kerppu tulee sen noutamaan. Pikkulottatoiminnan tarkoituksena oli varmistaa isänmaallisen työn jatkuvuus myös seuraavissa sukupolvissa. ”Leikimme siskoni kanssa Lotta-nukella, kun siskoni huitaisi hätäpäissään sillä minua. Lotta Svärdin tyttöjaostoon sai vanhempien luvalla liittyä 8–16 -vuotiaat tytöt. Hattua tultiin hakemaan keväällä 2018, kun Kerppu kutsuttiin Aalto-yliopiston kemiantekniikan korkeakoulun dosentiksi. Sen jälkeen leikimme, että Lotta oli haavoittunut sodassa ja menettänyt kätensä. Nyt Lotalla on molemmat kädet.” Lottamuseoon lah joitettu nukke on valmistettu vuonna 1938
Yksi museon kolmesta kerroksesta on omistettu kokonaan sadomasokismille. BDSM-NAAMIOT museoliitto.fi/kookos Kaikki koossa. Leuan alla on lenkki, johon voi halutessaan sitoa talutushihnan. Koirille on saatavilla myös kaulapantoja, kuonokoppia, käpäliä, polvisuojia ja irtohäntiä. Puppy play jäljittelee koiran ja isännän välistä valtasuhdetta tai vaikkapa hallitsevan alfa-uroksen ja alistuvan beta-uroksen välistä jännitettä. Kekseliäiden lelujen ja laitteiden vanhimpiin esineisiin lukeutuvat kreikkalaisen prostituoidun kengät, joiden pohjien kohokuviot jättivät hiekkaan kutsun ”seuraa minua”. Kokoelmat käytössä.. Koiranaamiot kuuluvat laajan skaalan kilteimpään päähän, puppy play -leikkeihin, joissa ihminen ottaa koiran roolin. Vapaaehtoisia valtaleikkejä voi maustaa välineillä tai rooliasuilla. KOKOELMAT KERTOVAT Leikkiin innostavat kokoelmaesineet SE X M A CH IN E S M U SE U M PR A G U E P rahan vanhan kaupungin sydämessä Sex Machines Museum Prague kutsuu aikuiset museovieraat ihmettelemään laajaa kokoelmaa aikuisten leluja. BDSM-naamiot on valmistettu nahasta. Tyyli ja tottelevaisuus huomioidaan puppy-yhteisön järjestämissä koiranäyttelyissä. Suhteessa voi kuitenkin olla kyse vain pelkästä mahan rapsuttamisesta
Paljonko firmamme maksoi tästä. Yksi osa hänen työTO PI VA N H AT A LO / TE AT TE R IM U SE O. ”Kun nämä asiat on sanottu, niissä ei tarvitse möyriä, vaan voi jatkaa eteenpäin. Näin hän puhuu osallistujien tuntemukset ja pelot auki. Alkulämmittelyn aikana Kortemaa sanoo samanlaisia asioita ääneen sanoittaakseen osallistujien mahdollisia ajatuksia. Osallistujan mieleen saattaa hiipiä epäilyksiä. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 28 MUSEO 2/2022 AIKUINEN LÖYTÄÄ LEIKIN Teatteripedagogi Milla Kortemaa on nähnyt urallaan, miten aikuiset heittäytyvät leikkiin ja käsittelevät sen avulla työyhteisönsä ongelmakohtia. Mitä muut ajattelevat tästä. Kortemaa on Teatterimuseon teatteripedagogi. Näkymättömällä saippualla pestään pois stressi ja huolet. Yhteinen kokemus vapauttaa suuren helpotuksen naurun”, hän kertoo. Työnkuvaan kuuluu muun muassa erilaisten työpajojen ohjaaminen museossa ja sen ulkopuolella. Teenkö tämän oikein. Kortemaa on myös nähnyt monta kertaa, miten aikuiset heittäytyvät leikkiin. TEKSTI LAURA HALLAMAA T eatteripedagogi Milla Kortemaa aloittaa tyky-pajan usein saippuointiharjoituksella. Esimerkiksi sellaisia kuin: Onko tällainen näkymättömällä saippualla hinkkaaminen noloa
Monet työpaikat eri aloilta kävivät Teatterimuseossa käsittelemässä muutoksen herättämiä tunteita ja ajatuksia. Kun Kortemaa vuonna 2006 tuli taloon, hän kuuli ryhmiä ohjatessaan, että aikuiset kaipasivat museokäynniltä myös koulutusta jännityksen käsittelyyn, esiintymiseen ja vuorovaikutukseen. Tila auttaa luomaan turvallisen, mukavan ja inspiroivan ilmapiirin. Hän myös räätälöi pajoja yritysten toiveiden mukaan. Niiden avulla osallistujat voivat tarkastella, miten he ymmärtävät ja havainnoivat itseään ja muita. H EI K K I SU O M I / TE AT TE R IM U SE O. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Moni ajattelee, että pajassa pitäisi osata näytellä. Pajoille on ollut kysyntää yli 15 vuoden ajan. Korona-ajan etätyöt ovat jääneet ainakin osit< Teatterimuseossa tyky-pajat, taiteilijatapaamiset, oheisohjelmat, juhlapalvelut ja tilavuokrat ovat kiinteä osa toimintaa perinteisten näyttelyiden lisäksi Teatterimuseon Tarpeisto pääroolissa -kiertonäyttely on ollut esillä teattereissa ympäri Suomen ja tuo esiin tarpeiston näkyvän roolin esittävässä taiteessa. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten monitilatoimistoihin, tuttavallisemmin avokonttoreihin, siirtyminen näkyi Kortemaan mukaan selvästi. Mokaaminen, kuunteleminen, hyväksyminen, tilan ottaminen ja tilan antaminen ovat improvisaatioharjoitusten elementtejä. Improvisaatiossa keskeistä on reagointi, ei näytteleminen. Tila vapauttaa ihmisiä.” K un saippuoinnit on tehty ja stressi sekä pelot putsattu pois, Kortemaan seuraava tehtävä on saada aikuiset heittäytymään. Ringistä saa myös halutessaan astua hetkeksi pois, jos harjoitus tuntuu itselle jostain syystä vaikealta. Tällä hetkellä työpajoissa näkyy paluu lähitöihin. Täällä voi olla vähän eri tavalla kuin työpaikalla. 29 MUSEOILMIÖ Museot taipuvat moneen tään on työkykyä ylläpitävät työpajat, eli tuttavallisemmin tyky-pajat. Pajat ovat luonteva osa Teatterimuseon toimintaa, vaikka museon näyttelyitä ei varsinaisesti käytetä tyky-pajojen yhteydessä. Kortemaa kertoo, että usein tyky-pajan osallistujilla toistuu sama ennakkoluulo. Harjoitukset tehdään yhdessä isossa ringissä, jolloin kukaan ei joudu valokeilaan yksin. T yöelämän muutokset heijastuvat myös tyky-pajoihin. ”Maailmamme on täysin erilainen kuin työpaikan tuttu neukkari. Kortemaa rakentaa työpajat improvisaatiotekniikoiden pohjalta. Se virittää tyky-pajojen osallistujat leikkiin. Aihepiirien pohjalta Kortemaa suunnitteli kolme erilaista työhyvinvointipajaa, joissa saattoi syventyä teemoihin. Museo itsessään on kuitenkin tilana maaginen
Inhimillisiä virheitä yrittää välttää kaikin tavoin. Kortemaa on nähnyt monta kertaa, miten työyhteisöä dominoivan tapauksen on vaikea heittäytyä, JUHLAA, TAITEILUA & ELÄVÄÄ MUSIIKKIA Museoissa on tarjolla hengästyttävä määrä erilaista ohjelmaa ja palveluita. Esiintyminen on usein jännittävää, jopa pelottavaa. On ryhmiä, joissa tavallisesti auktoriteettiasemassa olevat nauttivat siitä, etteivät joudu olemaan tilanteessa ohjaksissa. Sibelius-museo järjestää säännöllisesti elävää musiikkia ja yllättäviä musiikillisia kohtaamisia omassa konserttisalissaan Sibbe live! -konserttisarjan merkeissä. ”Lopulta he eivät olisi halunneet lähteä millään pois. ”Läsnäolon ja itsetuntemuksen kautta löytyy myös itsevarmuus.” V aikka ammattiryhmissä on erilaisia suhtautumisia työpajoihin, kaikki löytävät heittäytymisen omalla tavallaan. Monet museot tarjoavat tilojaan myös juhlaja kokouskäyttöön. He tekivät juuri sen, mitä tyky-pajassa toivotaankin tapahtuvan.” Eräs teknisen alan työntekijäporukka taas ajatteli ennakkoon, ettei heistä ole improilemaan. Kun esiintyjä nousee näyttämölle, kommenttiraita alkaa pyöriä päässä. Kortemaan mielestä inhimillisyyttä ei kuitenkaan kannata pelätä. Yhteisöllisyys ja läsnäolo korostuvat. Pääkaupunkiseudulla juhlat voi pitää esimerkiksi Teatterimuseon esiintymissaleissa, Luonnontieteellisen museon eläinten keskellä tai Kasvitieteellisen puutarhan vehreydessä. H EI K K I SU O M I / TE AT TE R IM U SE O MUSEOILMIÖ Museot taipuvat moneen. Meitä kiinnostaa inhimillisyys.” Kortemaan esiintymiskoulutuksessa ei pohdita, milloin pitää katsoa pomoa tai millaiset sukat kannattaa valita. Tänäkin kesänä museoissa nähdään esimerkiksi opastuksia, retkiä, työpajoja, taiteilijatapaamisia, luentoja ja keskustelutilaisuuksia, työnäytöksiä, elokuvanäytöksiä, tanssiesityksiä ja paljon muuta. Työyhteisöt toivovat ryhmäytymiseen ja tutustumiseen keskittyviä työpajoja. ”Kun kysyn, millaista esiintyjää tai seminaaripuhujaa on kiva kuunnella, niin yleensä vastaajat sanovat, että sellaista, jossa näkyy ihmisen persoona. < Suomen kansallisteatterin historiaa esittelevässä Yleisö oli raivoissaan ihastuksessa -näyttelyssä on esillä Romeon kypärä vuoden 2002 Romeo ja Julia -esityksestä. ”Jos esimerkiksi osallistujan työtehtäviin kuuluu pitää langat käsissään, niin kontrollista voi olla vaikea luopua.” Joskus työroolit voivat kääntyä jopa päälaelleen. Ehkä joku on joskus sanonut käsien heiluttamisesta tai omituisesta äänestä. Myös elävä musiikki ja erilaiset esitykset kuuluvat monien museoiden ohjelmaan. Enemmän keskitytään läsnäoloon ja sen merkitykseen. Siihenkin Kortemaa antaa työpajoissa välineitä. ”Nyt halutaan ikään kuin tutustua työkavereihin uudelleen. Historiallisella Finlaysonin alueella Tampereella kokousja juhlatiloja tarjoavat Museokeskus Vapriikki ja Työväenmuseo Werstas. Myös Musiikkimuseo Fame järjestää klubi-iltoja. Se oli ihanaa.” Harjoitusten lomassa Kortemaa saa selville paljon myös eri työyhteisöistä ja niiden dynamiikasta. Wäinö Aaltosen museon elektronisen musiikin tapahtuma WAMbience on ottanut haltuun museotilan äänillä, kuvilla ja valoilla jo seitsemänä syksynä. Museoiden ohjelmaan ja tapahtumiin kautta maan on kätevä tutustua museot.fi-sivustolla. Jotkut eivät ole edes nähneet työkavereitaan kasvokkain, jos on aloittanut työt koronan aikana.” Kaikilla aloilla joutuu nykyään myös esiintymään. 30 MUSEO 2/2022 tain taakse. ”Mieleen on jäänyt erityisesti eräs villi ja jekkuileva opettajaporukka, jotka ottivat roolinvaihdosta kaiken irti. Miltä kuulostaisi juhlat esimerkiksi Turun linnassa tai häät Aboa Vetus Ars Novan maanalaisessa Pyhän Annan kappelissa
Asioista on monesti helpompi puhua, kun ne etäännytetään.” T yöpajat ovat vain yksi esimerkki siitä, miten museot laajentavat toimintaansa. ”Pakka menee sekaisin ja se hämmentää. Sivustolta löytyy yli sata valmista kulttuurikasvatussuunnitelmaa ja työkalu suunnitelman toteuttamiseen. Esimerkiksi ihmisten erilaiset rytmit ovat Kortemaan mukaan sellainen asia, joka harjoitusten aikana konkretisoituu. ”Kun näitä avataan, syntyy yhteisössä yleensä isoja oivalluksia.” Harjoitusten aikana on naurettu ja itketty. ”Museot taipuvat moneen. ”Oma työ etäännytetään näin esimerkiksi fantasiametsään. Kortemaa näkee, että kaikki oheistoiminta on hieno lisä, kunhan museon perustehtävää kunnioitetaan. Roolit monipuolistuvat.” Vuorovaikutus, kommunikaatio ja rytmit ovat keskeisiä harjoiteltavia asioita. Se tekee museoelämyksestäkin erilaisen”, Kortemaa sanoo. 31 MUSEOILMIÖ Museot taipuvat moneen Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto kun taas hiljaiset ja vetäytyvät nousevat porukasta uudella tavalla. Jokainen ymmärtää, että ihmisillä on erilaisia rytmejä, mutta työpaikoilla niistä ei paljonkaan puhuta. Teatterimuseo on Museokortti-kohde. Yksi tekee työnsä hitaasti ja harkiten, toiselle taas on ominaisempaa nopeat päätökset. Se kokemus on iso.” Vaikka leikki on tärkeää, kaikkea ei voi lyödä leikiksi. TUHANSIA hymyjä ja kannustavia kokemuksia! Paljon hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista. Tärkeintä on, että työporukka pääsee improvisaation avulla hetkeksi johonkin muualle. Haluamme rohkaista kävijöitä toimimaan ja kokeilemaan. varsinaista jäsentä Valtakunnallinen lastenkulttuurin VERKOSTO 35 Jokaise a lapse a on oikeu taiteeseen ja kul uuriin.. ”Jos päästään syvälle jonkin vaikean asian äärelle, asia pitää pystyä ottamaan ilman, että siitä tehdään huumoria ja sitä kautta väheksytään kokemuksia.” Tyky-pajoissa pääsee maistamaan Teatterimuseon taikaa. Teatterimuseon uudistus tuo Kortemaan mukaan myös erilaiset pajat ja kokeilupisteet yhä tiiviimmin osaksi museokäyntejä. ”Kenelläkään ei ole aikaa miettiä siinä työasioita tai tekemättömiä töitä. Suunnitelman avulla takaamme lapsille laadukkaan ja tasa-arvoisen kulttuurikasvatuksen. Kulttuurikasvatussuunnitelma.fi – opas kulttuurikasvatussuunnitelman tekoon Mikä, miksi ja miten. Lastenkulttuuri.fi – monipuolinen lastenkulttuurin tietoja materiaalipankki Sivustolta löytyy tietoa ja tukea lastenkulttuurin toteuttamiseen ja edistämiseen, mm. Lopuksi tehdään teatteripukujen avulla voimahahmot, joilla on heikkouksia ja vahvuuksia. julkaisuja, menetelmäoppaita, tutkimuksia ja monipuolisesti taidekasvatuksen materiaaleja. Kortemaalla on nykyään aina nenäliinapaketti mukana tyky-pajassa
32 MUSEO 2/2022 INNOSTUSTA, ILOA JA IHMETTELYÄ
Katu on tosiaan erilainen kuin tasainen asfaltti hänen kotikulmillaan. 1930-luvun kansakoululuokkaan voi kuvitella tiukkailmeisen opettajan karttakeppeineen. Kun kävelimme Senaatintorin reunaa kohti museota eli 1757 valmistunutta Sederholmin taloa, kiinnitti Loviisa huomiota katukiveykseen. Tällä kertaa päätimme kuitenkin mennä Helsingin kaupunginmuseon Lasten kaupunkiin, koska siellä riittää kaikenikäisille hauskaa tutkittavaa. Sieltä oli jäänyt vahvasti mieleen valtava luuranko ja iso teltta. L apset suhtautuvat arkeen kiinnostuksella ja jo museolle saapuminen on oma seikkailunsa. < Vaikka Loviisalla ei ole kokemusta koulusta, vanha koululuokka kiinnosti. Kerroin, että ennen vanhaan ei ollut asfalttia, vaan tiet tehtiin kivestä, ja museossa näemme muitakin vanhoja asioita, sillä museo sijaitsee Helsingin vanhimmassa kivitalossa. Loviisa latoi mielellään ostoksia koriin. ”Nämä ovat erikseen”, hän kommentoi mukulakiviä jalkojensa alla. Kaikkeen esillä olevaan saa koskea ja vanhoilla arjen esineillä leikkiä. Yhdessä olemme ihmetelleet asfaltista nousevaa päiväkakkaraa tai ohi kolistelevaa raitiovaunua. Museossa voi hypätä hevoskärryihin, ohjata laivaa 1700-luvun tunnelmissa ja leikkiä kauppaa. Oikeastaan parasta isovanhemmuudessa on se, kun saa itse kokea ja ilahtua uudestaan asioista lastenlasten kautta. LAPSEN KANSSA MUSEOSSA Leikin täyteinen vierailu Lasten kaupungissa Helsingin kaupunginmuseon Lasten kaupunki on leikkisä aikamatka menneisyyteen. Museo on suunniteltu lasten ehdoilla: vitriineistä voi bongailla eri aikakausien suosikkileluja pikkuponeista mutanttikilpikonniin ja Tähtien sota -hahmoihin. Isovanhemmuuden myötä olen päässyt kokemaan museot uudesta näkökulmasta. Hän on kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta vanha, utelias ja tarkkaavainen lapsi, joka tekee alituiseen teräviä huomiota ympäristöstään. Ison nukketalon saa sisustaa oman makunsa mukaan. On hienoa, että koronarajoitusten helpotettua pääsen viemään häntä museoihin ja kulttuuritapahtumiin. Mummolassa saa tutkia 1970-luvun arjen esineitä ja katsoa televisiosta ajan suosikkiohjelmia. 33. Loviisa tiedusteli, menemmekö Luonnontieteelliseen museoon, jossa hän oli käynyt vanhempiensa kanssa muutama viikko sitten. > Kauppaleikin lumo ei petä koskaan. Minä sain Lasten kaupunkiin museokaverikseni tyttärentyttäreni Loviisa Ohisalon . ” Lasten kaupunki on leikki-ikäisten suosikki. Hauskinta siellä oli helmitaulu. Pienimmille museovieraille on oma merellinen leikki-, lukuja leponurkkaus. TEKSTI REIJA YPYÄ KUVAT KATARIINA SALMI S enaatintorin laidalla sijaitseva Lasten kaupunki on leikki-ikäisten suosikki, jossa sukupolvet kohtaavat ja menneisyys tulee tutuksi yhdessä puuhaillen. Teatterissa on käsinukkeja, roolivaatteita ja roolikortteja. K un kysyin Loviisalta, lähtisikö hän kanssani museoon, hän innostui heti. Sisällä museossa matkamme jatkui aikaputken läpi Lasten kaupunkiin ja entisajan tunnelmaan
Oli mummolassa jotakin jännittävääkin. Molemmat kiinnostivat Loviisaa paljon, ja hän ohjasi napakasti sekä hevosta että laivaa. Jyrkät vanhat kiviportaat innostivat Loviisaa, ja niitäkin hän vertasi Senaatintorin mukulakiviin. Seuraavassa huoneessa oli leikkikauppa eli Johan Sederholmin 1700-luvun puoti. Sitten jatkoimme yläkertaan. Kävimme myös alakerran teatterissa, jossa on käsinukkeja ja lava omille nukketeatteriesityksille. Seuraavassa huoneessa saa pukeutua vanhoihin vaatteisiin. Pysähdyimme ensin Jöran Holmin suutarinverstaaseen, jossa sai leikkiä lesteillä. Alahyllyjen koreissa on muovisia perunoita, omenoita, nauriita, sitruunoita ja kananmunia, jotka innostavat monia pitkiin ja perusteellisiin kauppaleikkeihin. ” Pieni talo on pienelle lapselle sopivan kokoinen kokonaisuus.. Loviisa huomioi heti kankaasta tehdyn katukivetyksen ja vertasi sitä Senaatintorilla näkemäänsä. Siellä voisi kätevästi pitää evästauon ja lämmittää ruoat mikrossa. Sieltä pitkospuut jatkuvat avaraan tilaan, jossa on hevonen kärryineen sekä iso laiva, jonka ruoria saa pyörittää. Nykyajan lapselle se tuntui olevan kuitenkin vain huone muiden joukossa, ja sain maanitella häntä istumaan hetkeksi oranssille sohvalle katsomaan vanhaa televisiota. Loviisa tarttui lankapuhelimeen heti ja ymmärsi sen puhelimeksi, vaikka laittoikin luurin käteen väärin päin. Samaan aikaan minä katsoin museon nettisivuilta kiinnostavia videoita, joissa kerrotaan esimerkiksi Johan Sederholmin kauppalaiva Anders de Brucesta, joka toi maailmalta kankaita ja mausteita. Kuljimme myös alakerran eväidensyöntitilan läpi. M inulle museon nostalgisin paikka on 1970-luvun mummola ja olisin mielellään esitellyt sitä lapsenlapselleni perusteellisesti. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 34 MUSEO 2/2022 Käytävää kuljetaan mudassa lepääviä pitkospuita pitkin ja lisäksi maassa on mukulakiviä, jotka ovat oikeasti pehmeää kangasta. Hyllyillä on kuvalliset ohjeet, mitä kussakin korissa tulisi olla ja lasten mielestä järjestäminen on hauskaa
Tartuimme löylykauhaan ja pääsimme saunatunnelmaan. Saunan lauteilla istuu kaksi Pauliina Turakka Purhosen tekemää tekstiiliveistosnaista. Among our specially designed offers, such as modern art trucks, our own packing technology team and conservator services, we now also welcome Museiservice to the MTAB Group. Aika monta kertaa hän halusi kiivetä portaita ylhäältä alas ja päinvastoin, ja kertoi aina tarkan kohteen, mihin halusi. Kaikkein eniten siitä taisi olla iloa minulle, koska koin koko ajan hauskoja yllätyksiä lapsen huomioiden kautta. Ainakaan oma museokaverini ei keskittynyt pitkään mihinkään, vaan halusi vaeltaa vähän kuin leikkipuistossa välineestä toiseen. Fine Art Logistics is the result of a close and long lasting collaboration with our customers in the art, gallery and museum industries. N oin tunnin kulttuurielämyksen jälkeen päätimme lähteä Lasten kaupungista ja mennä Helsingin kaupunginmuseon isoon aulatilaan syömään eväitä. Our art handlers have extensive experience to meet many different requierments. Oli pakko myöntää, että en oikein tiedä. Myös me kiipesimme lauteille ja jostain alkoi kuulua löylyn heittämisen ääntä. www.mtab.fi | mtab.se | mtab.dk | mtab.no MuseoL_Q2_ok-2.indd 1 MuseoL_Q2_ok-2.indd 1 2021-04-21 11:31 2021-04-21 11:31. Myöhemmin tarkistin, että eläin on metsäkauris, mutta minulle se tulee aina olemaan nokkapeele. Pieni talo on pienelle lapselle sopivan kokoinen kokonaisuus. Taking care is what we do. Purskahdin nauruun, sillä tässä on kaiken hauskuuden ydin lapsen kanssa liikkuessa. < Loviisa soitti leikisti lankapuhelimesta Nipa-pehmolleen kotiin. Yläkerrassassa Loviisa sisusti hetken isoa nukketaloa, mutta sitten hän ilmoitti haluavansa takaisin alakertaan suutarinpajaan. Hän tajusi heti, miten numerolevyä pitää pyörittää – mutta luuri sopi hänen mielestään näin käteen! Helsingin kaupunginmuseo on Museokortti-kohde. Lasten kaupunkiin on aina vapaa pääsy. Aulassa ihailimme Jasmin Anoschkinin puusta veistämiä värikkäitä eläinhahmoja. 35 LAPSEN KANSSA MUSEOSSA Leikin täyteinen vierailu Lasten kaupungissa Loviisa oli isosta abstraktin oloisesta eläinveistoksesta kiinnostunut, ja kysyi minulta, mikä eläin se on. Hän on kaikelle avoin ja luo omia ajatuksia ja mielleyhtymiä. Kävimme uudestaan myös laivassa, ratsastamassa hevoskärryillä ja kaupassa. Näytin, miten numero pyöritetään, ja hän soitti samantien rakkaalle pehmolelulleen Nipa-norsulle ja kertoi olevansa mummun kanssa museossa. Museokäyntimme oli erittäin onnistunut. Museon alakerrassa on myös näyttelytila, jossa kerrotaan yleisistä saunoista. ”Se on nokkapeele!” keksi Loviisa
Legoland avattiin vuonna 1968 ja sen huvipuistolaitteet sekä legoista rakennetut kaupunkimaisemat ovat tuttuja myös monille suomalaisille matkailijoille. 36 MUSEO 2/2022 PALIKKATALOSSA T anskalainen pikkukaupunki Billund tunnetaan Legoista. Lego Housea on hankala laittaa valmiiseen muottiin. Suunnittelun lähtökohtana on luova leikki. Rakennuksen on suunnitellut tanskalainen Bjarke Ingels , ja se koostuu 21 valkoisesta logopalikan muotoisesta osiosta. TEKSTI TUULI RAJAVUORI leen kohti nykyaikaa, kun Lego House avattiin yleisölle Billundin keskustassa. Vuonna 2017 paikkakunnan legokohteet laajenivat ja ottivat ison askeLEGO HOUSE Lego House rakentaa yritysbrändiä ja antaa tilaa luovalle leikille. Lego House on kiinnostava nähtävyys myös arkkitehtuurinsa puolesta. Rakennus jakautuu kolmeen kerrokseen. Leluyrityksen mukana paikkakunta on kasvanut kansainvälisten matkailijoiden suosikiksi. Se on noin 12 000 neliömetrin kokoinen elämysja oppimiskeskus, jonka kaikki toiminnot liittyvät legopalikoihin ja Lego-yrityksen toimintaan. Saman katon alla on museo, digitaalisia oppimissovelluksia, käsikirjasto, valtavasti rakennettavia legoja sekä ammattimaisesti tehtyjä Lego-rakennelmia, jotka on laitettu esille taidemuseotyyliin. Niitä yhdistää Lego Housen
Ylimmässä kerroksessa on taidemuseota tai -galleriaa muistuttava näyttelytila. < ”Home of the Bricks” eli palikoiden koti on näyttävä rakennus. Harrastuksen ympärille on syntynyt elävä kansainvälinen yhteisö, joka osallistuu myös muun muassa uusien legomallien suunnitteluun. Keskellä huonetta olevat isot dinosaurusrakennelmat tuovat tilaan väriä ja wau-elämyksiä. Näyttelyt ja toimintapisteet on rakennettu puun ympärille neljään erilaiseen ja eriväriseen osioon. Omista rakennelmista voi ottaa kuvia digitaalisilla kameroilla ja tallentaa ne omaksi kokoelmaksi. Rannekkeen kautta kuvat tallentuvat omalle tilille, josta kuvia voi katsoa myöhemmin. Avaraan, valkoiseen tilaan on laitettu esille muutamia vitriineihin laitettuja legorakennelmia, joita voi pitää lähes taideteoksina. Yläkerran näyttelyssä tutustutaan myös aikuisiin Lego-faneihin. 37 KANSAINVÄLISTÄ Lego-palikoiden koti sisäänkäynnistä nouseva 15 metriä korkea Luovuuden puu, joka on rakennettu yli kuudesta miljoonasta legopalikasta. Ne on laitettu esille siten, että kaikenikäisten on helppoa tarttua toimeen eli ryhtyä rakentamaan. Näyttävät Lego-rakennelmat muistuttavat taideteoksia. Päivän päätteeksi henkilökunta purkaa rakennelmat seuraavia vierailijoita varten. Samalla kuvat tallentuvat osaksi Lego Housen kuvavirtaa ja digitaalista näyttelyä. Kattoterasseilla on ulkoleikkipaikkoja. Tänä keväänä esillä on Lego-yrityksen omien työntekijöiden suunnittelemia ja rakentamia siltoja, rakennuksia ja kasveja. Jokaiseen rakennelmaan kuuluu myös lyhyt esittely ja kontekstitiedot. ” Legopalikoita on joka puolella. L ego Housessa kerrotaan olevan miljoonia legopalikoita. Kokonaismäärää lienee mahdoton laskea, sillä vapaasti käytettävissä olevia palikoita on joka puolella: isoissa pallomerta muistuttavissa altaissa, pöydillä, ravintolassa ja museokerroksessa. LE G O H O U SE
Pääosassa on legoilla rakentaminen. Sama teema nousee esiin Lego Housen toiminnassa. LE G O H O U SE LE G O H O U SE. Yrityksen historiaa esitellään kattavasti Lego Housen kellarikerroksessa sijaitsevassa museossa. Vuonna 1932 perustettu Lego on nykyään yksi maailman tunnetuimmista lelujen tuotantoon keskittyneistä yrityksistä. Välissä kerrataan kasvun vuodet, 2000-luvun alun taantuma, jolloin esimerkiksi Legolandit myytiin kansainväliselle huvipuistotoimijalle < LEGO on lyhennys tanskan kielen sanoista ”leg godt” eli leiki hyvin. Kehitys käydään läpi ensimmäisistä puuleluista nykypäivän yritysvastuullisuuskysymyksiin. 38 MUSEO 2/2022 KANSAINVÄLISTÄ Lego-palikoiden koti L ego House rakentaa taitavasti perheyrityksen brändiä
TU U LI R A JA V U O R I ohjata rakentaminen ja luova työskentely alkuun. Lego Housessa on myös Lego-kauppa, joka on itsessäänkin nähtävyys legoista kiinnostuneille. Ajan lisäksi vierailuun tarvitaan rahaa. > Lego House houkuttelee monenikäisiä vieraita. Tyttömäiset Lego Friendsit tulivat markkinoille kymmenen vuotta sitten, kun kohderyhmää haluttiin laajentaa. Sen rakentamiseen menisi yhdeltä ihmiseltä 12 vuotta. Lähes kaikki lapset vaikuttavat innostuvan rakentamisesta ja usein mukana seuraavat aikuiset keskittyvät rakentamiseen vähintään yhtä paljon. Jos samaan retkeen yhdistää sekä Legolandin että Lego Housen, maksavat pelkät pääsy. Esineet on järjestetty kronologiseen järjestykseen vitriineihin perinteiseen museotapaan. 39 ” Palikoilla on lukemattomia erilaisia muotoja. Päivälippu maksaa etukäteen ostettuna noin 30–35 euroa. < Luovuuden puu on yksi maailman suurimmista Lego-rakennelmista. Lego Housen henkilökunnan tehtävänä on maksut lähes 100 euroa henkilöltä. KANSAINVÄLISTÄ Lego-palikoiden koti Uusi verkkojulkaisu » Oivalluksia museoammattilaisen arkeen museopro.fi sekä viime vuosien uusi nousu, jossa viihdekulttuurin tuotteistaminen nousee isoon rooliin. Lego Housen kaupassa keskitytään olennaisimpaan: tarjolla on Lego-paketteja laidasta laitaan. Legolandin lukemattomia oheistavaroita siellä ei ole. Museokerros on myös monelle nostalgiamatka, sillä vitriineistä tunnistaa helposti omat lapsuuden suosikkilegot. Lisäksi he auttavat digitaalisten toimintojen käytössä. L ego Houseen kannattaa varata reilusti aikaa, mielellään kokonainen päivä. On myös kiinnostava huomata, kuinka peruspalikat muuttuvat 2000-luvulla Star Wars -hahmoiksi ja Disney-linnoiksi. Legojen kehitys on yhdistetty myös laajempaan leikkikulttuurin ja yhteiskunnan muutokseen
Kun Finlaysonin puuvillatehdas ja Frenckellin paperitehdas pääsivät vauhtiin ensimmäisen teollisen vallankumouksen jälkimainingeissä 1800-luvun alkupuolella, hämäläisestä pikkukylästä kasvoi globaaliin talouteen kytkeytynyt teollisuuskaupunki. Suuret, tunnelmalliset mustavalkokuvat tehtaista ja niiden työntekijöistä 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä pysäyttävät. Samalla se kertoo suuren tarinan ihmiskunnan historian kenties merkittävimmästä vaiheesta. TEKSTI ARI VÄNTÄNEN F inlaysonin tehdasalue sijaitsee Tampereen keskustassa. Ruokakellon ja työkalujen kaltaiset vanhat < Teollisuusmuseo soveltuu vierailukohteeksi koko perheelle. Tampere on Suomen tulkinta Englannin Manchesterista. Työväenmuseo Werstas on koonnut kaupungin teollisuuden kehityksen Teollisuusmuseo-näyttelyksi. Manse, nääs. Kävijä tuntee uppoutuvansa suureen jatkumoon, vaeltavansa menneestä tulevaan. Viehättävä näyttelytila sijaitsee hienossa rakennuksessa. Kuvan työntekijä poseeraa suuren turbiinin edustalla 1900-luvun alussa. Teollistuminen loi sen vanhat punatiilitalot, joten historia on läsnä myös varsinaisen näyttelyn ulkopuolella. ” Pikkukylästä kasvoi teollisuuskaupunki. > Suuret, mustavalkoiset kuvat tehdastyöläisistä ovat pysäyttäviä. 40 MUSEO 2/2022 NÄYTTELYARVIO Teollisuuden ja kaupungin kehityskaari näyttelyssä SUURI KERTOMUS KEHITYKSESTÄ Teollisuusmuseo-näyttely Tampereella kertoo paitsi yhdestä kaupungista myös ihmiskunnan historiasta ja tulevaisuudesta. Kumpikin on ensikertalaisen silmissä sokkeloinen, mutta reitti on merkitty labyrintin lattiaan selkeästi keltaisella. Finlaysonin aluetta parempaa miljöötä tällaiselle näyttelylle ei ole. Tietoa ja nähtävää on tarjolla melkoisesti, mutta se on jäsennetty niin selkeästi, ettei informaatiotulvaan hukkumisen pelko pääse piinaamaan. Werstaalla pysymme valppaina myös me, joita teollistumisjorinat unettivat kouluaikoina – mikä voi toki johtua myös aikuistumisesta. Näyttelytilan katossa kulkevat sprinklerikiskot asennettiin kauan sitten tehtaiden turvaksi. Museossa voi esimerkiksi ottaa yhteiskuvan tehdastyöläisten kanssa, rakentaa leikkikaupungin palikoista ja etsiä hiirikuvaelmia. O LL IPE K K A LA TV A LA / TY Ö VÄ EN M U SE O W ER ST A S. Se vie läpi teollistumisen historian. Se ei ole enää alkuperäisessä käytössä, mutta virta kuohuu sen kyljessä yhtä uhmakkaana kuin silloin, kun kaupungin teollistuminen pyöräytettiin käyntiin Tammerkosken vesivoimalla. Näyttelyn rakentajien ammattitaito näkyy muun muassa siinä, että ennakkoon hieman kuivahkolta vaikuttanut aihe pitää vaivatta otteessaan
41 VA PR IIK IN K U VA -A R K IS TO
Polkupyöräilijöitä Hatanpään valtatiellä keväällä 1938.. 42 MUSEO 2/2022 Teollisuusmuseo Työväenmuseo Werstas Väinö Linnan aukio 8, 33210 Tampere NÄYTTELYARVIO Teollisuuden ja kaupungin kehityskaari näyttelyssä esineet tuovat menneen arjen käden ulottuville. Eihän kenenkään esimerkiksi tarvitsisi nähdä tässä yhteydessä mallinnosta 1990-luvun teknillisen korkeakouluopiskelijan työnurkkauksesta, mutta toisaalta lavasteen seinällä on Kikan ja Popedan julisteet, jotka kaikkien tulisi nähdä. Näyttelyssä voi vaikkapa katsella lyhyitä animaatioita ja liikkuvaa kuvaa kaupungin ja sen teollistumisen rinnakkaisesta kehityksestä sekä vanhoja, sympaattisen primitiivisiä stereokuvia. Myös liikepankit syntyivät teollistumisen vuoksi, samoin työväenluokka, joka tarvitsi ammattiyhdistysliikettä ja työsuojelusäännöksiä. Tampereen teollistumiskehityksellä on ollut suuri merkitys niin yksilöille, paikallisyhteisöille kuin valtakunnallekin. Sarviksen tehdasrakennuksessa työskennelleen napintarkastajan työ oli tarkkuutta ja huolellisuutta vaativaa. Niin syntyi suuria, toisiinsa törmäileviä ideologioita, jotka muuttivat ja polarisoivat maailmaa. Fokus ei ole kautta linjan tiukasti kirjaimellisesti teollisuudessa, mutta toisaalta kauempaa haetut asiat rentouttavat. V iime kädessä näyttely on eeppinen kertomus siitä, miten teollisuus on muuttanut maailmaa, kulttuureja ja ihmisiä. VA PR IIK IN K U VA -A R K IS TO VA PR IIK IN K U VA -A R K IS TO Finlaysonin ympärille rakennettu kaupunki kulkee mukana näyttelyssä. Työväenmuseo Werstas on Museokortti-kohde. Ilman Tampereen teollistumista Suomi olisi siis jäänyt paitsi Pate Mustajärven taiteesta. Esillepano on paitsi tiivis myös innostavan monipuolinen. Uusilla keksinnöillä ja esimerkiksi sodilla on ollut merkittävä rooli siinä, mitä ja miten milloinkin on tuotettu. Näyttelyn tekstit ovat hyvin selkeitä ja ne käsittelevat aihetta monella eri tasolla. Nämäkin artistit lienevät paikallisen työväestön sukua. Peli aktivoi hauskasti ja saa ajattelemaan, ettei ennenkään helppoa ollut. Teollisuus puolestaan on muuttunut maailman mukana. Samaan aikaan omistava luokka järjestäytyi omiin seuroihinsa. Kaupunki myös asetetaan osaksi planeettaa kertomalla maailmantalouden kehityksestä vähän turhankin perusteellisesti. Mahdollisuus teollisiin töihin antoi naisille aivan uudenlaista itsenäisyyttä, kohotti elintasoa ja toi hyödykkeet kaikkien saataville. Vanhalta tehdasalueelta poistuessaan mieleen tulee, että näyttelyä on tavallaan mahdotonta jättää taakseen. Korville on tarjolla autenttisia työn ääniä ja dramatisoituja tarinoita kaupungista. Toisaalta laaja kontekstointi on paikallaan, koska se paljastaa teollistumisen koko merkityksen. Teollistuminen on edelleen jatkuva aikamatka, joka aikoinaan synnytti Tampereen. Finlaysonin ympärille kasvanut kaupunki on kokonaisuudessaan osa kehitystä, josta näyttely kertoo. Lapsenmielisiä miellyttää kosketusnäyttöpeli, jossa työläinen ryntäilee tehtävästä toiseen teollisuuspohatan pillin mukaan. Pitäisi olla aikamoinen ekspertti ja historioitsija tietääkseen, puuttuuko näyttelystä jokin olennainen näkökulma teollistumiseen – veikkaan hyvin varmalta pohjalta, että ei puutu. Näyttely antaa tästä monia hyviä esimerkkejä. Teollisuus on uudistunut tähän mennessä neljän vallankumouksen kautta, ja jokainen niistä käydään näyttelyssä läpi
MUSEON TARINA Håkansbölen kartano houkuttelee näyttelyillä ja tapahtumilla HISTORIALLISTA KARTANOARKEA K un aurinko paistaa, Håkansbölen kartanon pihapiirissä käy kuhina. Toukokuussa 2022 alueella aloittaa Lastenkulttuurikeskus Pyykkitupa. Museohenkilökunta pääsi tutkimaan kartanon aarteita Sanmarkin suvun jäljiltä, joka oli omistanut kartanon vuodesta 1905. 43 kun Håkansbölen aitassa nähdään Koiramäen kartanolla -näyttely. He purkivat päärakennuksen ja rakennuttivat tilalle Armas Lindgrenin suunnitteleman kartanon. Leikillä sivistäminen on hauskaa, mutta myös tehokasta: kun jotain pääsee kokeilemaan itse, sen muistaa varmasti loppuelämänsä.” Meri Parkkinen Vantaan kaupunginmuseon intendentti Päivi Yli-Karhula Håkansbölen näyttelyssä seikkailevien Koiramäki-hahmojen kanssa. Alueen 1500-luvulle ulottuva historia ja tapahtumat houkuttelevat paikalle erityisesti lähiseudun asukkaita. Käynnissä olevat päärakennuksen kunnostustyöt valmistuvat vuonna 2026”, kertoo Vantaan kaupunginmuseon intendentti Päivi Yli-Karhula . ”Kaiken kaikkiaan kartanon mukana tuli noin 15 000 esinettä, joita aloitettiin saman tien inventoida.” Håkansbölen kartanosta on tullut houkutteleva alue. ”Meidän tavoitteenamme on olla helposti lähestyttävä paikka. Kartanon puisto avautuu vehreänä Hakunilan lähiön kupeessa. Nimensä mukaisesti lastenja nuortenohjelmaa tullaan näkemään entisessä pyykkituvassa. Alkuperäiset kalusteet ovat edelleen tallessa museon kokoelmissa.” Håkansbölen historiaa voidaan seurata 1500-luvulle saakka. Tähän mennessä tapahtumat ja opastukset ovat houkutelleet ihmisiä hyvin paikalle”, Yli-Karhula kertoo. Vuonna 1908 valmistunut Håkansbölen kartano on ollut Vantaan kaupungin omistuksessa vuodesta 2005 lähtien. Tänä kesänä aittanäyttelyn lisäksi kartanolla seikkailevat Mauri Kunnaksen kirjoista tutut koirahahmot, Jugendkartanon pihapiiristä tuli museoinnin myötä kaikille avoin vapaa-ajanviettopaikka. ”Puisto haluttiin saada vierailijoiden käyttöön ensimmäisenä, sitten kunnostustyöt jatkuivat piharakennuksiin. Vantaan kaupunginmuseo on Museokortti-kohde. Näyttelyt ovat avoinna kesäviikonloppuisin klo 11–16. ”Näyttelyssä pääsee kokeilemaan itse 1800-luvun töitä, kuten pyykinpesua tai leipomista. ”Lindgren suunnitteli myös sisustuksen. Kartanotie 1, Vantaa. ST EL LA K A R LS SO N. Hevoset ovat olleet osa tilan arkea 1600-luvun isäntävaihdoksen jälkeen ja piharakennuksissa on säilynyt runsaasti hevosiin liittyvää esineistöä. Ennen kuin Vantaan kaupunki osti paikan, oli piha yksityiskäytössä ja sen vuonna 1908 valmistunut päärakennus kesäasuntona
Torialue houkuttelee laittamaan pystyyn erilaisia kauppaja kahvilaleikkejä. Tsaarinsali on rakennettu Joensuun perustajan, Nikolai I:n, kunniaksi. Jaa postia kadun asukkaiden postilaatikoihin tai piipahda hattukaupassa. Salissa on pieni näyttämö, jossa voi järjestää teatteriesityksen käsinukeilla. Rautatien tulo oli merkittävä asia Joensuulle, joten lasten kaupungissa on myös juna. P O H JO IS -K A R JA LA N M U SE O H IL M A. Osaan kaupungin taloista pääsee sisälle, osaan voi kurkistella ikkunoista. Satamassa voi lastata laivasta kaukaisista maista tuotuja tavaroita tai leikkiä kapteenia. Kadun keskivaiheilla on tori, kaupungin keskus. Pohjois-Karjalan museon Mukulakatu on lasten kokoon rakennettu, mielikuvitusta ruokkiva pikkukaupunki, jonka tiloista, rakenteista ja asukkaista löytyy viittauksia Joensuun värikkääseen historiaan. 44 MUSEO 2/2022 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Leikin kautta oppii ja oivaltaa LEIKIN LUMOISSA Monessa museossa on tiloja, jotka on pyhitetty leikille. Junan ravintolavaunussa voi nauttia omia eväitä. TEKSTI JENNA HONKANEN LASTEN KOKOINEN KAUPUNKI Anna keinuhevosen kavioiden kopista Mukulakadun pintaan tai kärrää nukkea rattaissa halki pikkukaupungin. Joensuu oli aikoinaan merkittävä satamakaupunki ja siksi Mukulakadun päähän on rakennettu rata rantamakasiineineen. Pohjois-Karjalan museo Carelicum Koskikatu 5, Joensuu < Lapset leikkivät kauppaleikkejä PohjoisKarjalan museo Hilmassa. Torilla sijaitsee sekatavarakauppa, kirjasto, toivomuskaivo ja kahvila
Leikkijät voivat tutkia myös sisäpihaa ja sen lääkekasveja. Museovierailu ennen tai jälkeen leikkimisen vahvistaa elämystä ja oppimista, mutta Lasten apteekkiin pääsee puuhastelemaan ilman muMerellisen tiedon keskuksessa, Turun Forum Marinumissa on myös lasten oma merimuseo. Kesäaikaan pihalla on avoinna Lasten apteekki, jossa lapset voivat pukeutua apteekkariksi ja entisajan asiakkaiksi. Muovailuvahasta voi pyöritellä mitä erilaisempia pillereitä ja reseptejä voi kirjoittaa signatuuripohjalle. Lasten apteekin vieressä toimiva Apteekkimuseo johdattaa lääkehoidon historiaan. > Forum Marinumissa sijaitsevan seitsenmetrisen puurakenteisen laivan kannelle pääsee kiipeämään ja ruoriin tarttumalla laivan voi ohjata kohti edessä näkyviä tyrskyjä. Turussa Apteekkimuseon Lasten apteekissa voi leikkiä apteekkaria ja valmistaa lääkkeitä vanhan ajan resepteillä. Apteekkarin roolissa voi valmistaa asiakkaiden reseptien mukaisia lääkkeitä, vieläpä vanhan ajan välineistöllä. Lasten apteekin tila on alun perin toiminut todennäköisesti talon palvelusväen asuinkamarina 1700–1800-lukujen vaihteessa. Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Läntinen Rantakatu 13 B, Turku TU R U N M U SE O K E SK U S FO R U M M A R IN U M. seokäyntiäkin. MAATA NÄKYVISSÄ! Aurajoen länsirannan varrella sijaitsee upea suljettu pihapiiri, johon voi vetäytyä nauttimaan Kahvila Qwenselin antimista, vierailemaan museossa – tai leikkimään apteekkia. Tyrskynmyrskyn-nimisen lastenmuseon ehdoton vetonaula on puurakenteinen laiva, jolla on pituutta noin seitsemän metriä, ja jonka reelinki yltää parin metrin korkeuteen. 45 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Leikin kautta oppii ja oivaltaa SAISIKO OLLA LÄÄKETTÄ. Pienehköön tilaan mahtuu kerrallaan muutamia henkilöitä, joten se soveltuu parhaiten perheen kanssa matkustaville. Tekemisen kautta voi oppia, kuinka ennen lääketehtaiden aikaa lääkkeet tehtiin apteekissa käsityönä, ja kuinka apteekin henkilökunnan tuli osata latinaa
Lisäksi museon työpajatilassa voi ihastella napinpainalluksella henkiin heräävää Linnanmäen pienoisrautatietä tai laittaa pystyyn veturileikit. Tyrskynmyskyn -näyttelytilan leikkiesineet koostuvat pääosin vanhoista käyttöesineistä. Laivassa on myös hienosti sisustettu kapteenin salonki ja ruuma. Teemapuisto tarjoaa TSUKU TSUKU, LÄHDETÄÄN! Suomen Rautatiemuseo Hyvinkäällä on kaikenikäisten junista kiinnostuneiden suosikkikohde. Hiekkaa voi kaivaa kaivinkoneilla ja kuljettaa hihnoilla, aivan kuten kaivoksien löydöksiä. Museo esittelee rautatieliikenteen kehitystä, rautatieläisammatteja ja matkustamisen historiaa aina 1870-luvulta nykypäivään. Merikartat ja signaaliliput tuovat leikkiin aitoa meriseikkailun tuntua. Työpajatilassa on sininen kapearaidehöyryveturi, jonka hytin sisälle > Sagalundin 1800–1900 -lukujen tyyliin sisustetut leikkiympäristöt houkuttelevat erilaisiin leikkeihin. MUSEO-LEHTI MATKAILEE Leikin kautta oppii ja oivaltaa Laivan kannelle pääsee kiipeämään ja tähyämään maata tai tähtitaivasta. Lasten kaivoksen katetusta tilassa on Suomen suurin hiekkalaatikko, jossa voi laittaa kaivosmaailman opit käytäntöön ja leikkiä malminlouhintaa. Lasten merimuseo on suunniteltu 4–8-vuotiaille lapsille, mutta tilassa viihtyvät myös vanhemmat lapset. Lasten Kaivos Kaivosmiehenpolku 2, Outokumpu MATKA MAAN ALLE Outokummussa sijaitsee suuri kaivosaiheinen teemapuisto, jonka rakenteet on rakennettu osittain vastaamaan Outokummun vanhan kaivoksen rakennuksia. Tilasta löytyy myös merenalaisen maailman pehmoeläimiä sekä pieni lastenkirjoista koostuva laivakirjasto. Museon aulassa on alue, jossa voi testata omia radanrakentamistaitoja ja leikkiä erilaisia junaleikkejä. runsaasti erilaista virikettä useammalle vierailulle. Kaivosaiheisten leikkimahdollisuuksien lisäksi alueelta on muun muassa labyrintti, keppihevosrata ja polkuautorata. Rohkea voi tarttua ruoriin ja ohjata alusta tahtomaansa suuntaan. Alueelle on pystytetty muutama pyöräkuormaajan rengas, joiden ympärillä leikkimällä pystyy hahmottamaan, miten suuria oikeat kaivoskoneet ovat. Tähtitaivasta tarkastelemalla voi opetella tähtikuvioita. > Hyvinkäällä sijaitsevan Suomen Rautatiemuseon pihalla voi kesäisin ajaa puistojunalla. 46 MUSEO 2/2022 Lasten kaivoksella Outokummussa pääsee leikkimään malminrouhintaa. Perheen pienimmille mieleen jäävät todennäköisesti isokokoiset veturit ja vaunut. Maan alle matkaaminen on jännittävä kokemus, johon valmistaudutaan pukemalla kaivoskypärät. LA ST EN K A IV O S SU O M EN R A U TA TIE M U SE O Forum Marinum Linnankatu 72, Turku. Huutoputken avulla voi lähettää komentoja muille aluksessa oleville. Museotunnelissa voi käydä maanalaisessa kivinäyttelyssä ihmettelemässä eri puolilta maailmaa tuotuja mineraaleja. Jos on liian pieni kapuamaan laivaan, voi merellä seilata myös pienemmän purjealuksen kyydissä tai käydä tutustumassa majakkaan. Museotunneli on kaivettu kummun läpi samaan tapaan kuin oikea kaivostunneli. Teemapuiston suurin hienous on maanalaisuus
Leikkiympäristöt ovat 1800–1900 -luvun tyyliin sisustettuja. Ympäri vuoden avoinna olevassa päärakennuksessa on 1950-luvun kivijalkapuoti ja synnytyssairaala. Museon lukuisia vanhoja vetureita ja vaunuja ihaillessa voi pohtia, miten menopelit ovat muuttuneet rautateiden alkuajoista nykypäivään. Navetassa voi opetella lypsämään lehmää ja koululuokassa viettää oppituntia. Kesäaikaan myös ulkorakennukset ovat avoinna leikille. 47 LEIKKEJÄ VANHAN AJAN TYYLIIN MUSEO-LEHTI MATKAILEE Leikin kautta oppii ja oivaltaa voi kavuta leikkimään veturinkuljettajaa. Kansakoulunopettaja Nils Oskar Jansson perusti Sagalundin museon Vretan kansakoulun ympärille vuonna 1900. Nykyään museon pihapiiri koostuu lukuisista vanhoista rakennuksista ja monen ikäisille lapsille sopivista leikkiympäristöistä. Osa esineistä on aitoja vanhoja, osa käyttöön tarkoitettuja kopioita. Tuvassa voi viettää siivouspäivää, viedä matot ulos tampattavaksi ja ripustaa pyykit pyykkinarulle. Museon päätehtävä on ollut alusta alkaen perinteiden välittäminen tuleville sukupolville. Kapearaidehöyryveturi on museon ainut veturi, johon voi kiivetä. Lisää tutkittavaa löytyy luovan leikin pajumajasta sekä pyörätuolillakin saavutettavasta aistipuutarhasta. Sairaalassa voi pukea ylleen sairaalan henkilökunnan asun ja hoitaa nukkeja. Sagalundin museo Museotie 7, Kemiö Kaikki jutussa esiintyvät museot ovat Museokortti-kohteita. Jokaisesta leikkiympäristöstä on esillä taustatietoa ja virikkeitä leikin aloittamiseen. Deeveri-veturi ottaa kyytiinsä pieniä ja isoja matkustajia sään salliessa ja tekee lenkin kauniin museopuiston ympäri. Lapset voivat yhdessä aikuisten kanssa pohtia, millainen veturinkuljettajan tai konduktöörin ammatti on ollut ennen vanhaan. Pihapiiristä löytyy muun muassa vanha navetta, koti ja koululuokka. Leikkejä varten kannattaa ottaa kaapista esille veturimiesten lakkeja ja takkeja. Rautatiemuseon puistosta löytyy kesäaikaan puistojuna, joka on erityisesti lapsivieraiden suosikki. K R IS TII N A TIA IN EN / SA G A LU N D Suomen Rautatiemuseo Hyvinkäänkatu 9, Hyvinkää. Perheen pienimmät nauttivat vanhojen tilojen jännittävästä tunnelmasta ja kiinnostavista esineistä
Carlsrontie 181, Kristiinankaupunki. Museossa on myös historiallinen näyttely komeine suopiiluineen ja kunttahaasioineen. Yksi leikkivän ihmisen viettitoiminnoista tuntuu olevan keräilyn ja esillepanon yhdistävä museofilia, josta versoo parhaimmillaan pyörryttäviä ITE-taiteellisia universumeita. Taukopaikka on rakennettu mustan turveaavan reunalle. Ensimmäisen polkupyörän hän oli hankkinut turpeennostorahoilla. Kihniön suuri poika, Kalevi Keihänen , oli ollut konttorissa pikkupomona. Pehmeät turvepenkat, luonnontilaan palautuneet kaivuusarat ja kimaltelevat sudenkorennot ovat tulleet minulle läheisiksi. Vietin paljon aikaa ystäväni mökillä Kihniössä ja kerran retkemme vei turvemuseolle. Turvemuseo on eksoottinen ja lumoava. Siellä on helppo upota erikoiseen ilmiöön. Tähän museoon olen kävijänä palannut yhä uudestaan ja uudestaan. Mitenköhän lienee nyt. AITONEVAN TURVEMUSEO Muistan turvemuseon museoita esittelevien kirjojen kummajaisena. Olen kiertänyt museon ympäristöpolun kymmeniä kertoja koirien kanssa. Carlsron museo ei ole perinteinen museo, vaan jugendhuvilan joka soppeen laajeneva villi kokonaisuus. Olen nähnyt traktorin möyrivän kaukaisuudessa. Suosittelen kävelyä Kissanpiiskaajankujalle ja vilpoisiin varjoihin kätkeytyvälle hautuumaalle. Kalliotasanteella oli valtavia romuluisia suokoneita: itäsaksalaisia, neuvostoliittolaisia ja suomalaisia. Näkymä oli kuin mielikuvituksellista steampunkkia. Kihniöstä lähtevän viivasuoran hiekkatien päässä sijaitsee kuitenkin yllättävä museolöytö. Hän on tutkinut muun muassa lumileikkejä. Aitonevantie 358, Kihniö CARLSRO Kristiinankaupunki on upea historiallinen puukaupunki. Tiedämme, että keräilyvietti on saanut aikaan monenlaisia kokoelmia. Carslrohon kannattaa mennä valoisaan aikaan, sillä museossa ei ole sähköä. MUSEOVINKIT Kulttuurikasvattaja Harri Nyman vinkkaa TURVETTA JA DIGIÄ M A G N U S H Ä LL B A CK A / C A R LS R O N EO VA O Y / A IT O N E VA N TU R V EM U SE O Kansatieteilijä Harri Nyman on Tuusulan museon yleisötyön amanuenssi. Koulukaverini isä oli ollut satojen kihniöläisten tapaan kesätöissä Aitonevalla
Mastolassa kannattaa aloittaa mediahistoriallisesta näyttelystä, jossa esineellinen ja virtuaalinen todellisuus yhdistyvät. MUSEOVINKIT Kulttuurikasvattaja Harri Nyman vinkkaa EE TU -P EK K A H EIS K A N EN / LA H D EN M U SE O ID EN K U VA KO KO EL M AT H A R R I N YM A N STREET ART MUSEUM Museo sijaitsee keskustan laitamilla, osittain hylätyssä ja osittain toimivassa tehdaskompleksissa. Lisäksi alueelle maalataan jatkuvasti uutta katutaidetta. Minulle Pietarin katutaiteen museo näyttäytyy venäläisessä yhteiskuntahistoriassa tärkeän kriittisen äänen, taideja kulttuuriälymystön, intel lektsijan, jatkumona. Arvostan Lahden museoiden interaktiivista linjaa. On selvää, että teoksilla on tärkeä sanoma ja on hienoa, että vastakulttuuri on noussut päivänvaloon. Vaatimaton sisäänkäynti vie rujon ja suurimuotoisen, mutta silti levollisen tilakokemuksen sisään. Museossa järjestetään opastettuja kierroksia ja tapahtumia. Mastolassa lähes kaik ki sisällöt aktivoituvat kävijän toiminnan mukana ja toiminta on leikinomaista. Vitriiniin, studioteknisten objektien keskelle, heijastuu vauhdikas virtuaaliopas. Pietari, Venäjä RADIOJA TV-MUSEO MASTOLA Vierastan digiä ja lisättyä todellisuutta. Museo on perustettu vuonna 2012 alueella järjestettyjen graffitijuhlien jälkeen. Perusnäyttelyn muodostaa noin 50 katutaideteosta. Museoesineet ja tv-maailman anekdootit sekoittuvat viihdyttäväksi showksi. Lahden Radioja tv-museo Mastola keikauttaa konservatiivisuuteni päälaelleen. Pihoilla ja halleissa on valtavia graffiteja, installaatioita ja muraaleja. Museo on jatkuvasti muuttuva taidekeskus. Radiomäenkatu 37, Lahti. Historian esittäminen mediateknisin keinoin toimii. Se on undergroundtaiteen julkinen galleria
LEIKKIVIÄ POIKIA RANNALLA -KUKKARO Albert Edelfeltin teos Leikkiviä poikia rannalla ilahduttaa kukkaron kuosina. 7–12 -vuotiaille suunnatut fantasiakekkerit sisältävät kierroksen museossa, työpajan sekä vapaata leikkiä. Tuhannen palan palapeli on valmistettu EU:ssa ja valmiina sen koko on 48 x 68 cm. 50 MUSEO 2/2022 OSTOKSILLA MUSEOKAUPASSA Monipuolisia tuotteita itselle ja lahjaksi LEIKIN TAIKAA MUSEOKAUPOISTA Leikki kannustaa luovuuteen! Museo-lehti valitsi viisi leikkisää tuotetta museokaupoista. 21 € • Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon yhteinen verkkokauppa: museoshop.fi PUINEN PIKKUAUTO Puinen pikkuauto sopii hyvin erilaisiin leikkeihin. 15 € • Suomenlinnan lelumuseo MUSEO LEIKIN FANTASIAKEKKERIT Museo Leikin fantasiakierroksella pääsee mukaan seikkailuun ja tekemään taikoja. 11 € • HAM Shop ORVOKKEJA JA JAPANILAINEN VIUHKA -PALAPELI Maria Wiikin maalaus ihastuttaa taidepalapelissä. Kirjassa tutustutaan tarkemmin lelumuseon kokoelmiin. Suomessa valmistettu kukkaro on tehty puuvilla polyesteristä ja puuvillasatiinista. 18 € • Serlachius-museoiden museokauppa LELUKABINETTI – LELUMUSEON KOKOELMISTA POIMITTUA -KIRJA Petra Tandefeltin kirjoittama kirja tarjoaa lukijalle mahdollisuuden uppoutua lelujen maailmaan. Alkaen 150 € •Museo Leikki Museo-lehden valinnat museokaupoista. Auton valmistaja on suomalainen yritys Isoisän puulelut, jonka tuotteet valmistetaan pääosin Virossa
51 RISTIKKO Taidot testiin Ristikon ratkaisu sivulla 58 >
Aatelisia, piirityksiä, tulipaloja sekä poliittisia selkkauksia nähnyt rauniolinna on taianomainen vierailukohde. Olavinlinna, Hämeen linna, Raaseporin linnanrauniot, Turun linna ja Kastelholma olivat kaikki alueensa keskuksia keskiajalla sekä osittain sen jälkeenkin. 52 MUSEO 2/2022 Lumoudu linnoista! Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti KUVAT: KRISTA YLINEN Kastelholman linna Kastelholman linnan värikäs historia kannattaa kokea paikan päällä. Samalla reissulla vierailet kätevästi myös hiljattain rangaistuslaitoksesta museoksi muutetussa Vankilassa sekä sotahistoriaa esittelevässä Museo Militariassa. Tutustu kulttuurikierroksiin: Museot.fi /matkavinkit MAINOS. Linnan lähistöllä pääset maistamaan myös paikallisia herkkuja, sillä lähiruokakeidas Smakbyn on vain pienen kävelymatkan päässä. KUVA: MARJO VÄNTTINEN / MUSEOKORTTI Turun linna Turun linna on Suomen hienoimpia nähtävyyksiä. Ahvenanmaan-kierros puolestaan tarjoaa upeita museoita sekä luontokohteita. Hämeen linna Hämeenlinnan kaupungin vaiherikas historia herää eloon keskiaikaisessa Hämeen linnassa. Linnasta linnaan -kierros on täydellinen kesälomareissu koko perheelle. Linnojen satumaiset miljööt ja menneiden vuosisatojen tapahtumat tarjoavat koettavaa pidemmällekin reissulle. Savonlinnan edustalla komeilevan linnan vieressä on Riihisaari – Savonlinnan museo, jossa tutustut syvemmin Saimaan luontoon ja kulttuurihistoriaan. 1280-luvulla alkunsa saaneen linnan korkeat kivimuurit kätkevät sisäänsä kiehtovia tarinoita keskiajalta. Sen muurit kuiskivat tuhansia tarinoita aarrelaivan haaksirikosta aina valtakauden päättäneeseen olutkellareiden romahtamiseen. Olavinlinna Tuhansien tarinoiden ja monien taistelujen Olavinlinna on yksi Suomen tunnetuimmista nähtävyyksistä. Keskellä Itämerta sijaitseva Ahvenanmaa on tunnelmallinen matkakohde täynnä ainutlaatuista saaristolaiskulttuuria. Kulje upeissa renesanssihovin aikaisissa juhlatiloissa ja tutustu historiaan. MUSEOKORTIN matkavinkit vie kierrokselle keskiajan linnoihin, matkalle Ahvenanmaan tuhansiin tarinoihin ja minilomalle Tuusulanjärven kulttuurimaisemiin. Nämä ja 30 muuta kulttuurikierrosta ovat koettavissa Museokortti reissukaverina. Kierroksen linnakohteissa kuulet tarinoita keskiajasta, aatelisten elämästä sekä sotahistoriasta. KUVA: MARJO VÄNTTINEN / MUSEOKORTTI Museokortilla koet Suomen upeimmat nähtävyydet! Uppoudu historiallisiin linnoihin ja vietä unohtumaton kesä museoissa. KUVA: KANSALLISMUSEO KUVA: MARJO VÄNTTINEN / MUSEOKORTTI Raaseporin linna Raaseporin rauniolinna on ainutlaatuinen kohde keskellä historiallista luontoa, Snappertunan kylässä
Linnasta linnaan -kierros on täydellinen kesälomareissu koko perheelle. KUVA: MARJO VÄNTTINEN / MUSEOKORTTI Turun linna Turun linna on Suomen hienoimpia nähtävyyksiä. Olavinlinna, Hämeen linna, Raaseporin linnanrauniot, Turun linna ja Kastelholma olivat kaikki alueensa keskuksia keskiajalla sekä osittain sen jälkeenkin. Tutustu kulttuurikierroksiin: Museot.fi /matkavinkit. Hämeen linna Hämeenlinnan kaupungin vaiherikas historia herää eloon keskiaikaisessa Hämeen linnassa. Sen muurit kuiskivat tuhansia tarinoita aarrelaivan haaksirikosta aina valtakauden päättäneeseen olutkellareiden romahtamiseen. KUVA: MARJO VÄNTTINEN / MUSEOKORTTI Museokortilla koet Suomen upeimmat nähtävyydet! Uppoudu historiallisiin linnoihin ja vietä unohtumaton kesä museoissa. Linnojen satumaiset miljööt ja menneiden vuosisatojen tapahtumat tarjoavat koettavaa pidemmällekin reissulle. 53 Lumoudu linnoista! Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti KUVAT: KRISTA YLINEN Kastelholman linna Kastelholman linnan värikäs historia kannattaa kokea paikan päällä. Samalla reissulla vierailet kätevästi myös hiljattain rangaistuslaitoksesta museoksi muutetussa Vankilassa sekä sotahistoriaa esittelevässä Museo Militariassa. Savonlinnan edustalla komeilevan linnan vieressä on Riihisaari – Savonlinnan museo, jossa tutustut syvemmin Saimaan luontoon ja kulttuurihistoriaan. Kierroksen linnakohteissa kuulet tarinoita keskiajasta, aatelisten elämästä sekä sotahistoriasta. Nämä ja 30 muuta kulttuurikierrosta ovat koettavissa Museokortti reissukaverina. KUVA: KANSALLISMUSEO KUVA: MARJO VÄNTTINEN / MUSEOKORTTI Raaseporin linna Raaseporin rauniolinna on ainutlaatuinen kohde keskellä historiallista luontoa, Snappertunan kylässä. MUSEOKORTIN matkavinkit vie kierrokselle keskiajan linnoihin, matkalle Ahvenanmaan tuhansiin tarinoihin ja minilomalle Tuusulanjärven kulttuurimaisemiin. 1280-luvulla alkunsa saaneen linnan korkeat kivimuurit kätkevät sisäänsä kiehtovia tarinoita keskiajalta. Olavinlinna Tuhansien tarinoiden ja monien taistelujen Olavinlinna on yksi Suomen tunnetuimmista nähtävyyksistä. Kulje upeissa renesanssihovin aikaisissa juhlatiloissa ja tutustu historiaan. Linnan lähistöllä pääset maistamaan myös paikallisia herkkuja, sillä lähiruokakeidas Smakbyn on vain pienen kävelymatkan päässä. Ahvenanmaan-kierros puolestaan tarjoaa upeita museoita sekä luontokohteita. Keskellä Itämerta sijaitseva Ahvenanmaa on tunnelmallinen matkakohde täynnä ainutlaatuista saaristolaiskulttuuria. Aatelisia, piirityksiä, tulipaloja sekä poliittisia selkkauksia nähnyt rauniolinna on taianomainen vierailukohde
17.6. LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! Seuraa MUSEO-lehteä Instagramissa INSTAGRAM.COM/ MUSEOLEHTI K Y M E N L A A K S O N M U S E O merikeskusvellamo.fi Museolehti_05_2022.indd 1 Museolehti_05_2022.indd 1 22.4.2022 14:54:51 22.4.2022 14:54:51 Avoinna: ti-pe 10-16 kesäisin myös la-su 12-16 Wahreninkatu 13, Kehräämö, FORSSA p. – 25.9.2022 CHORUS SINENSIS Eteläranta, 28100 Pori | www.poriartmuseum.fi | ti-su 11–18, ke 11–20 Pori PORIN TAIDEMUSEO | PORI ART MUSEUM Merimetsoille (Phalacrocorax carbo sinensis) omistettu audiovisuaalinen kuoroteos 2#2022.indd 1 2#2022.indd 1 27.4.2022 15.45.47 27.4.2022 15.45.47. 03-4141 5100 www.forssanmuseo.fi Tekstiilivalmistuksen historiaa sadoissa eri väreissä! Suomalaisen kuosisuunnittelun helmiä painokankaista tunnetussa Forssassa. NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt Museo-lehden näyttelyliite esittelee kesäkauden kiinnostavimmat näyttelyt
klo 10–12 ja 13–15 lukiolla, Lampikatu 1. Keramiikkakommentteja 29.5.–28.8. Museokeskus Taika Hämeenkatu 3 D, 05800 Hyvinkää www.museokeskustaika.fi Avoinna ti–pe 12–18, la–su 11–17. ja 14.8. TAIDEMUSEO , Kauppakatu 4 Luottopiika Anna Tirkottaren ruokapulmia -kierrokset • sunnuntaisin 12.6.–7.8. alkaen klo 17 Nautintoja ja tapakulttuuria • mm. ja 20.7. Taiteilija Sara Ilveskorven Veden laki -taidetyöpajat 7.–8.7. Näyttely ruoan kulttuurihistoriasta 29.5.–30.10. klo 12–15 Heinolan museoIDEN KESÄ 2022 LÄÄNINKIVALTERI ASCHANIN TALON ELÄMÄÄ 1700-LUVUN TAPAAN , Kauppakatu 3 b Tarkemmin: heinola.fi/vapaa-aika/museot/ Muutokset mahdollisia. 1.6.–31.8. 03 5656 6966 LIPUT 14/7€ VAPRIIKKI.FI – kädellisten tarina 25.2.–23.10.2022 Museot avoinna: ti, to–su klo 11–16, ke 11–18 Ruokajuurilla. (ei 10.7.), aloitus klo 12.00 ja 14.00 Puutarhaleikkejä aikuisille • kesto 1–1,5 h • 29.6., 6.7., 13.7. kaakaon valmistusta 1700-luvulla • su 19.6., 17.7. Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE AP IN AT MUSEOKESKUS VAPRIIKKI ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. KAUPUNGINMUSEO , Kauppakatu 14 Tuula Lehtinen, Maria Stereo, Niina Villanueva. Perusnäyttelyssä lapsille hiirulaisbongausta
NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt Uudet perusnäyttelyt avoinna nyt. U U S I J A E R I L A I N E N www.kuopionmuseo.fi Microsculpture LEVON BISS MUOTOKUVIA HYÖNTEISISTÄ 15.2.-14.8.2022 Museokatu 1 kuopionmuseo.fi Kuopion museo
040 129 5090 museot@sivistys.mikkeli.fi www.mikkeli.fi/museot MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Kuva Atelier Apollo / MKM Mikkelin taidemuseo 4.6.–18.9. Näyttely juhlistaa 60-vuotiasta Kouvolan teatteria ja tempaa mukaansa kulissien taakse! Koko Kouvolan Teatteri Valokuvan aika 8.10.2023 saakka Pelipoikilo 25.9.2022 – 8.1.2023 Tutustu näyttelyihin QR-koodilla Poikilo-museot ja museokauppa Varuskuntakatu 11, Kouvolatalo Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17, ma suljettu Liput 11/8 €, alle 18-vuotiaat maksutta perjantaisin klo 17-18 vapaa pääsy TULOSSA SYKSYLLÄ Astu sisään pelitaiteen maailmaan ja ole valmis yllättymään! Ta v ato n me dia T im o Tu vi al a 22.5. – 28.8. – 28.8.2022 KOUVOLAN TAIDEMUSEO POIKILO AVAUTUU PIAN Ju liu s Fr ila nd er , D an de lio n, 20 18. VALOKUVAN AIKA 22.5. ti–la 10–17. Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE KESÄN NÄYTTELYT 2022 Maaherrankatu 18–20 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2.krs Puh. 040 129 5090 Avoinna ti–su 10–17, ma suljettu. AAMUKAHVI & TUORE LEHTI 28.5.2021 – 28.8.2022 V I E S T I N V I E J Ä T V I E S T I N V I E J Ä T Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 14 €/7 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi Kouvolan Kameraseura täyttää 70-vuotta ja Suomen Kameraseurojen Liitto 90-vuotta. Mika Honkalinnalta: Suomaa ja Puuteema. Kuva Rauno Träskelin Suur-Savon museo 7.5.2022–25.2.2023 NAPPIHYRRÄSTÄ NINTENDOON Kurkistus lelujen ja pelien maailmaan Otavankatu 11, 50130 Mikkeli Puh. 040 129 5090 Avoinna 7.5.–31.8. JÄLKIÄ HISTORIASSA Oman aikansa nykytaidetta – OP Taidesäätiön kokoelmanäyttely Maaherrankatu 18–20, 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2.krs Puh. Albert Edelfelt, Maisema Beaulieusta, 1886, yksityiskohta
Merimetsoille (Phalacrocorax carbo sinensis) omistettu audiovisuaalinen kuoroteos Poriginal galleria Vaihtuvia kotimaisen ja satakuntalaisen taiteen ajankohtaisia näyttelyitä vanhassa suolamakasiinissa www.pori.fi/museot Satakunnan Museo Elon merkkejä Porista ja Satakunnasta vuosituhansien varrelta VAihtuVA näytteLy Sota Porissa | 8.4.2022–26.2.2023 Kotirintaman elämää toisen maailmansodan aikana Rosenlew-museo Paikallista teollisuushistoriaa tunnelmallisessa miljöössä VAihtuVA näytteLy Sodassa ja työssä | 8.4.2022–7.5.2023 Sotien aikaista teollisuutta Satakunnassa Porin museot Porin museot Museo-lehti -näyttelyliite-kesä 2022.indd 1 27.4.2022 17.36.51 RISTIKKO 2/2022 RATKAISU. NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt 6.5.2022–8.1.2023 6.5.2022–28.5.2023 www.tyovaenmuseo.fi www.rautatiemuseo.fi Luontotalo Arkki Luontoelämyksiä kätevästi keskellä kaupunkia VAihtuVA näytteLy Anu tuominen: “honka, mänty, petäjä!” sanoi karhu | 11.2.–31.7. Rakennuskulttuuritalo toivo ja Korsmanin talo Tiedon aarreaitta vanhojen talojen ystäville VAihtuVA näytteLy Lattia | 21.5.–25.9. Kesänäyttely lattioiden historiasta ja kunnostuksesta Porin taidemuseo Rohkea ja kokeilunhaluinen nykytaiteen museo VAihtuVA näytteLy Chorus sinensis | 17.6.–25.9
Seuraavassa MUSEO-lehdessä kerromme museoista, jotka on omistettu valokuvalle ja valokuvista museoiden kokoelmissa. Vastaa alla olevalla kortilla tai sähköpostilla info@museoliitto.fi 1.9.2022 mennessä. Tilauksen voi irtisanoa joko laskutuskauden loppuun tai välittömästi ottamalla yhteyttä joko puhelimitse 044 430 0703 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan kesken tilauskauden, veloitetaan vastaanotettujen lehtien irtonumerohinta. > Lisäksi monia muita aiheita syksyn museokäynneille! MUSEOLEHTI.FI Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Sähköpostiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun 3/2022 ILMESTYY 16.9. ANNA PALAUTETTA Tilaukset ja muutokset voi tehdä osoitteessa museolehti.fi Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti voimassa olevaan kestotilaushintaan. PALAUTETTA ” Odotan lehteä aina innolla.” ” Museo-lehti on mielenkiintoisia juttuja täynnä!.” ” Mielenkiintoisin juttu uusimmassa lehdessä oli mielestäni Talvella itää jo uusi kesä-juttu. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tuotepaketin arvo on noin 50 euroa. Kirjoita meille Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Siinä yhdistyi kaksi intohimoani eli puutarha ja museot.” MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU. Arvomme vastaajien kesken valikoiman kotimaisia klassikkoleluja Museo Leikistä. SYYSNUMERON TEEMANA VALOKUVA Valokuva on niin taiteen kuin dokumentoinnin muoto. H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O Vaikuta lehden tuleviin juttuihin ja aiheisiin!. Tuotepaketti sisältää puupalikat, helistimen ja Neppis-auton. Ulkomaan tilauksiin tulee 15 euron postituskulut
TILAA MUSEO-LEHTI 504480-2202 PAL.VKO 2022-28 2 2 2 6 414885 042415 MUSEO tarjoaa viihtymistä, aikaa ajatuksille ja oivalluksen iloa – arjen luksusta. MUSEO-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 38 €). Tarjous koskee uusia tilauksia. Tilaus alkaa seuraavasta ilmestyvästä numerosta. 34 €) • MÄÄRÄAIKAISTILAUS nyt 30 € (norm. MUISTA YSTÄVÄÄ TAI HEMMOTTELE ITSEÄSI. Tee tilaus verkossa www.museoliitto.fi/museo-lehti tarjouskoodilla kesäkampanja2022 . KESTOTILAUS nyt 25 € (norm. Kesätarjoushintaan! H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O. Tarjous on voimassa 21.8.2022 saakka