AALTO 2 ja elämyksellinen valo JUHLAA & JOTAKIN IHAN UUTTA Museoliitto 100 vuotta H EL SI N K IK U V IA .F I 2 / 2023 JUHLA • 9,80 €. PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ MITEN MUSEOISSA JUHLITAAN
30 AMOKSEN VIERAANA Keskusteluopas kannustaa vuorovaikutukselliseen kohtaamiseen. 15.9.2023 • Teemana juhla K AT A R IIN A SA LM I
26 MUSEOKORTIN ENNÄTYSKESÄ Keltainen kulttuurin ja historian ystävien kortti. 46 MUSEOMATKAILUA Meteorologi ja tietokirjailija Seija Paasosen museovinkit. PE TT ER I K IV IM Ä K I / JY VÄ SK YL Ä N YL IO PI ST O 20 JAETTUJA KOKEMUKSIA Vuoden nuori taiteilija 2023 Eetu Huhtalan haastattelu. 40 VUODEN MUSEO Elämyksiä Saimaalla. 48 KAKSI MUSEOTA, MONTA ELÄMYSTÄ Keväällä avattu Aalto2-museokeskus on Keski-Suomen vetonaula. 51 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ristikko. R U N EB ER G IN KO TIM U SE O EE TU H U H TA LA 22 KOTIBILEET MUSEOSSA Kelpaisiko kutsu saunomaan Särestöön. SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä LA U R A SV Ä R D / J.L . 42 TAHDON! Unohtumattoman ihanat rakkausjuhlat museokohteissa. 54 NÄYTTELYLIITE 55 ANNA PALAUTETTA. 36 PICASSO-JUHLAA! Kotimuseo Välimeren auringossa. 4 JUHLITAAN YHDESSÄ Petra Havun pääkirjoitus 8 MUSEOLIITON VUOSISATA Ohjaajasta edunvalvontajärjestöksi 14 JUHLAA & JOTAKIN IHAN UUTTA Designmuseo juhlii ja valmistelee yhdistymistä Arkkitehtuurimuseoon. 35 MUSEOT JA EKOSOSIAALINEN SIVISTYS Leena Paaskosken kolumni
Juhlitaan yhdessä ja yleisöjen kanssa 30.9. K ER TT U PE N TT IL Ä 61. Konsernin muut osat, Museokorttia ylläpitävä tytäryhtiö FMA Creations Oy ja Digimuseota ylläpitävä Yhteinen perintö Oy, ovat molemmat alle kymmenvuotiaita. Niistä on tullut hauskoja ja kekseliäitä. Tämä kyseinen lehti on printtiversiona ilmestyvän MUSEO-lehden viimeinen numero. Poissa on menneiden vuosien vakavuus ja vakavamielisyys. Uudistumiseen kuuluu myös olemassa olevan toiminnan päivittäminen ja uudelleensuuntaaminen aika ajoin. Organisaation täyttämät tasavuodet kertovat vakaudesta, pitkästä historiasta ja kyvystä selviytyä. Organisaatiot voivat itse vaikuttaa ikääntymisen vaikutuksiin esimerkiksi henkisen pääoman uudistamisen kautta. Museoliiton syntymäpäivänä! Petra Havu Suomen museoliiton toimitusjohtaja. Museoliitto siirtyy julkaisemaan verkkolehteä, joka mahdollistaa artikkeleiden jatkuvan julkaisun. Myös tasavuosiin liittyvät juhlat ovat odotettuja. Susanna Mansikkamäen väitöskirjassa Organizational aging and performance 2.0: Broadening the view todetaan, että organisaatioiden ikääntyminen on heterogeenisempaa kuin aiemmin on ajateltu. Juhlat ovat myös tärkeitä virstanpylväitä ihmisen elämässä. Viestinnän kehittäminen on yksi Museoliiton uuden strategian painopisteistä. Viestintää uudelleensuuntaamalla ja lisäämällä pystymme tekemään vaikuttavampaa edunvalvontaa, kun saamme tavoitteemme ja tietoa museoalasta leviämään meille tärkeiden kohderyhmien tietoisuuteen. Museoliitto viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa. Ne rytmittävät vuoden kiertoa ja katkaisevat arkea. Verkkolehden aineistoja voidaan myös linkittää ja siten hyödyntää Museoliiton viestinnässä monipuolisesti. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Petra Havu TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kirsti Ruissalo ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Riitta Ojanperä, Marjo Poutanen Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Ville Eerola, Anneli Lenkkeri, Leena Paaskoski, Seija Paasonen, Meri Parkkinen, Maarit Piippo, Päivi von Rabenau, Merja Räty, Katariina Salmi, Erkki Vuokila, Tarja Västilä KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry Pohjoisesplanadi 35 A, 00100 Helsinki Aikakausmedia ry:n ja Kultti ry:n jäsen ASIAKASPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET 044 430 0721 • museoliitto@museoliitto.fi ILMOITUKSET Kirsti Ruissalo kirsti.ruissalo@museoliitto.fi 044 430 0721 PAINOPAIKKA PunaMusta, Tampere ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA helsinkikuvia.fi PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E JUHLITAAN YHDESSÄ J uhlilla on erityinen merkitys meille. Siinä voidaan myös hyödyntää erilaisia medioita, kuten videoita ja podcasteja. Toivotan teille kaikille oikein hyviä lukuhetkiä MUSEO-lehden parissa. Niiden perustaminen kertoo Museoliiton kyvystä uudistua ja tehdyillä päätöksillä auttaa myös museoalaa uudistumaan. Sadassa vuodessa Museoliitto on muuttunut konserniksi
” Aurajoen itärannalla käy kiivas myllerrys Hämähäkkitontilta Wäinö Aaltosen museoon saakka.” Turun sanomat kertoi 26.8.2023 kulttuurirannan toteutuksen kestävän vuoteen 2026 saakka. MUSEO-lehti on hiilineutraali painotuote. Silloin julkaistaan liiton juhlaraha, juhlapostimerkki ja 100-vuotishistoriikki. Mäkinen näki museoiden joutuneen kulutushysterian pauloihin ja ehdotti tulevaisuuden museoiden siirtyvän esinekeskeisyydestä sisältökeskeisyyteen. Juhlavuoden teema on Aina ajan tasalla. Jo tuolloin tunnistettiin kuitenkin myös nykymaailman esineiden tulva ja tilanne nähtiin museoiden kannalta jopa katastrofaalisena. ”Siinä korostuvat sekä museon vastuu ja harkinta oman toimintansa suhteen ja huoli yhteisöstään ja ympäröivästä yhteiskunnasta ei niinkään esineiden vaan ihmisten kautta.” Käsillä olevassa numerossa Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Leena Paaskoski pohtii tulevaisuuden museoita tämän päivän näkökulmasta ja korostaa museoiden voivan toimillaan vaalia ja edistää ekososiaalista sivistystä. Kolmekymmentä vuotta sitten MUSEO-lehdessä nostettiin esiin ajatuksia museoiden kokoelmien tallentamisesta ja karsimisesta useiden asiantuntijoiden artikkeleiden voimin. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta 30 VUOTTA SITTEN ” Suomalaiset ja ruotsalaiset kokoelmat ovat keskimäärin pienempiä, helpommin hallittavampia ja perusteellisemmin luetteloituja kuin British Museumilla.” Helsingin Sanomissa 27.8.2023 julkaistussa artikkelissa asiantuntijat vastasivat kysymykseen siitä, voisiko tuhansia aarteita kadota suomalaisesta museosta englantilaismuseon tapaan. ”Museot eivät voi ryhtyä kaatopaikoiksi – päinvastoin – museoista saattaisi jopa löytyä lisää kaatopaikkojen täytettä”, Marjatta Mäkinen esitti tekstissään museoissa olevan liikaa esineitä ja kysyi mikä on museokokoelmien tulevaisuus. Tällä hetkellä PunaMusta tukee metsien istuttamista Etiopiassa. ”Se toimii siellä missä tarvitaan, ihmisten ja yhteisöjen kanssa, katse tulevaisuudessa, mieli tässä hetkessä, menneisyys muistissa”, tiivistää Paaskoski dynaamisen museon merkityksen. Museot tulkitsevat menneisyyttä tavalla, joka selittää nykyisyyttä ja tulevaa. AINA AJAN TASALLA Suomen museoliitto juhlii satavuotista historiaansa koko vuoden 2023 ajan. Teema korostaa museoiden yhteiskunnallista merkitystä erityisinä aikaan, arvoon ja merkitykseen liittyvinä paikkoina. syyskuuta vietetään museoissa museokävijöille suunnattua ainutlaatuista Museon kulisseissa -juhlapäivää, joka juhlistaa ja tuo esille museoiden kulisseissa tapahtuvaa työtä ympäri Suomen. Museoliiton perustamiskuukausi syyskuu on juhlaa tulvillaan. ”Jos ymmärtää, mistä on tulossa, saattaa myös ymmärtää, minne on menossa. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. Museoliiton perustamispäivänä 30. Muisti on elintärkeä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle – muistihäiriöt ovat hengenvaarallisia”, tiivisti Janne Vilkuna tekstissään tallennuksen ja muistiorganisaatioiden yhteiskunnalle keskeisen merkityksen. ” Tavoitteena on tutustuttaa päättäjät museotyöhön käytännössä, jolloin he näkevät alan monipuolisuuden ja merkityksen sekä museoiden yhteiskunnalliset vaikutukset.” Yle totesi 23.8.2023 uutisessaan lukuisten poliitikoiden osallistuneen Museoliiton järjestämään Poliitikon museoharjoittelu -viikkoon ympäri Suomen.. OTTAA VAIKO JÄTTÄÄ. Rakennusurakan vuoksi myös WAM siirtyy väistötiloihin syksyllä 2024. Lehden painotalo PunaMusta on sitoutunut vähentämään päästöjä tuotannon jokaisessa vaiheessa
Näyttelyn nimi viittaa Hanhijoen työskentelyyn 1970-luvun Hailuodossa, jolloin hän tallensi teoksiinsa saaren asukkaita ja koteja. Vaasan taidehallissa nähtävä näyttely on matka visuaaliseen estetiikkaan, joka tavoittelee väriä, rauhaa ja kauneutta sanojen ulottumattomissa ja on Salvesenin samannimisen poikkitaiteellisen näyttelysarjan viides osa. Kuvataiteilija Alexander Salve sen hyödyntää teoksissaan valoa. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta NÄYTTELYPOIMINNAT ALEXANDER SALVESEN: IN VISIBILIS V Vaasan taidehalli 26.8.–29.10.2023 Neonvaloa, maalausta, veistosta, videota ja installaatiota yhdistelevä In Visibilis V vie katsojan kontrastien, värien, valon sekä pimeyden maailmaan. MARJATTA HANHIJOKI: AINO JA REETU – SILMIN NÄHDEN 3 Oulun taidemuseo 24.8.–26.11.2023 Oulun taidemuseossa on mahdollisuus tutustua taidegraafikko ja taidemaalari Marjatta Hanhijoen teoksiin, joissa hän tarkastelee elämän ja arjen ihmeitä. Seinäjoen taidehallin vintillä esillä olevaa näyttelyä varten taiteilija tutki kasvivärjäysperinteitä ja talonpoikaiskulttuuria Seinäjoella ja sen lähialueilla. Holmwoodin maalausten ja tekstiiliteosten kuva-aiheet kuljettavat sinisen ja mustan värjäyskasvien jäljissä Intiaan, Karibialle ja Keski-Amerikan rannikoille ja vievät ajatukset merirosvoihin, kolonialismiin ja orjatyövoimaan. ALEXANDER SALVESEN LENA BERGENDAHL OULUN TAIDEMUSEO. Holmwoodin näyttely käsittelee värejä, jotka ovat siirtomaavallan voimien tuotteita. Sisaruksista nimeltään Aino ja Reetu tuli taiteilijan ystäviä ja hän kuvasi heitä toistuvasti 1990-luvun alkuun saakka. Hanhijoen työskentely akvarellin, piirustuksen, grafiikan ja valokuvan parissa on mahdollistanut liikkuvan tavan elää. Sininen ja musta väri toistuivat niin paikallismuseoiden puvuissa kuin tekstiileissä. Työt pohjaavat värien, esineiden ja muotojen keskinäisiin suhteisiin, niiden herättämiin mielikuviin sekä havaintokokemukseen. SIGRID HOLMWOOD: SINISTÄ PUUTA, MUSTAA RAUTAA Seinäjoen taidehalli 19.8.–18.11.2023 Ruotsalais-brittiläisen Sigrid Holm woodin näyttelyn teokset käsittelevät värjäyskasveja ja niiden historioita. Teosten viivat ja rytmit johdattavat katsojan ajatukset ajallisuuteen, kiihtyvyyteen, yhteiskuntaan sekä ihmisyyteen. Värit kertovat myös tarinaa vastarintaliikkeistä. Näyttelyn teokset ovat saaneet alkunsa viivakoodeista, jotka pohjaavat tietokonekieleen. Näyttely jatkaa Hanhijoen elämäntyötä esittelevien näyttelyiden sarjaa, joista aiemmat nähtiin Helsingin taidehallissa 2021 ja Lahden Galleria Uusi Kipinässä 2022. Taiteilija toteuttaa teoksiaan mallien kotien lisäksi työhuoneilla Helsingissä, Komin kylässä Ylöjärvellä sekä Hailuodossa
Painotekniikan kehittyessä 1950-luvulla useat lehdet tarjosivat paperinukkeja nuorille lukijoille. ” Menneiden vuosikymmenten leikki on lähes kadonnut. Ateneumin taidemuseo Kaivokatu 2, 00100 Helsinki ” Lehtileikkiä – kolmen sukupolven paperinuket -näyttely tuo esiin, kuinka moninaisesti aikakauslehtiä ja postimyyntiluetteloita käytettiin ja kuinka suuri merkitys niillä värillisine kuvineen oli sodan jälkeisinä huomattavasti suppeamman visuaalisen kulttuurin vuosikymmeninä”, kertoo näyttelypäällikkö Suvi Jalli Postimuseosta. LEHTILEIKKIÄ KOLMEN SUKUPOLVEN PAPERINUKET Postimuseo, Tampere 8.8.–15.10.2023 Muistatko leikkineesi paperinukeilla. Paperinukkejen historia ulottuu aina 1600-luvulle asti, mutta suomalaisissa aikakauslehdissä paperinukkeja alettiin julkaista 1930-luvulla. Iris Virtasen paperinuket ovat myös esimerkki monen sukupolven leikistä, sillä hän siirsi 1940–1970-luvuilla kerätyt ja piirretyt paperinuket omille tyttärilleen. MUSEO-LEHTI KYSYY: Mitä pidit näyttelystä. Nähtävillä on itse piirrettyjä ja aikakauslehtien paperinukkeja kotimaisista tähdista kansainvälisiin kuuluisuuksiin. Virtasen lapset jatkoivat leikkiä edelleen 1980–1990-luvuilla. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta SATU KARJALAINEN, KIRKKONUMMI Minkä näyttelyn kävit katsomassa. Postimuseossa esillä oleva pienoisnäyttely esittelee paperinukkeja 1940–1990-luvuilta Iris Virtasen kokoelmasta. Näyttelyssä oli tänään yllättävän paljon ihmisiä verrattuna edelliseen käyntikertaani. Kävin katsomassa Ateneumissa esillä olevan Albert Edelfelt -näyttelyn. Mikä sai sinut tulemaan museoon tänään. Lisäksi mieleeni jäi Edelfeltin maalausten tunnelma. Paperinukeilla leikittiin erilaisia leikkejä ja niille piirrettiin myös kokonaan uusia vaatteita tai etsittiin sopivia muotiuutuuksia lehdistä ja postimyyntiluetteloista leikattaviksi. Lehtileikkiä-näyttely tarjoaa nostalgisen kurkistuksen menneiden vuosikymmenten suosittuun leikkiin, joka on sittemmin jo lähes kadonnut. ”Erityisen kokoelmasta tekee se, samoilla paperinukeilla on leikkinyt kolme sukupolvea. Käyn usein pääkaupunkiseudun museoissa ja kaikki taidemuseot ovat lempimuseoitani. TO M I A H O K IR ST I R U IS SA LO. Niillä kaikilla on oma tarinansa ja nukkeja on huolella vaalittu”, kertoo näyttelypäällikkö Suvi Jalli. Mikä on lempimuseosi. Mitä näyttelystä jäi mieleesi. Olen nähnyt näyttelyn jo kerran, mutta tulin nyt uudelleen ystävän kanssa treffeille Edelfelt-näyttelyn äärelle
amanuenssina toiminut arkeologi Nils Cleve Helsingin Vanhan kaupungin kaivaustöissä vuonna 1930.. Varsinaisia museoammattilaisia oli Suomessa edelleen sotien jälkeen vielä hyvin vähän, joten museoneuvoja matkusti ympäri maata avustamassa esimerkiksi näyttelyiden laatimisessa ja ylipäätään perusasioissa. Museoneuvojan työnsarka kuvaa laajemminkin Museoliiton roolin muuttumista sadan vuoden aikana. TEKSTI VILLE EEROLA ”O n muistettava, että myös menneet tulevaisuudet olivat avoimia”, historiantutkija Jorma Kalela on kirjoittanut. Toisaalta samaan ” Museo nähtiin kansansivistyksen ja valistuksen ihanteiden kautta. Resurssien rajallisuudesta kertoo, että Museoliitto sai ensimmäisen täysipäiväisen työntekijänsä, museoneuvojan, vuonna 1946 – siis reilut parikymmentä vuotta liiton perustamisen jälkeen. aikaan virisi suomalaisten menneisyyteen kohdistunut tieteellinen kiinnostus, jota väritti vahva kansallisromanttinen innostus. Suomalainen yhteiskunta oli mennyt 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla eteenpäin täysin purjein ja vieläpä tavalla, joka suosi museoiden kehitystä ja antoi niille uutta, merkittävää painoarvoa. Kun Museoliitto perustettiin, taustalla oli edellisen vuosisadan aikana tapahtunut monimuotoinen kehitys, jota Museoliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittu arkeologi ja kansanedustaja Julius Ailio luonnehti vuonna 1932: ”Varsinkin vanhimpain museoiden synty ja nopea kasvu on suorastaan ilmiömäinen ajankuva, jota on katsottava edellisen vuosisadan mullistavan teknillisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurikehityksen muodostamaa taustaa vasten.” Tässä Ailio oli oikeassa. P erustamisestaan lähtien vuonna 1923 Museoliitto toimi etenkin maaseudun museoiden apuna. Liiton tehtäväkenttää voi luonnehtia kahtalaiseksi. Muun Euroopan tavoin museon idea läpäisi myös suomalaisen yhteiskunnan. Sama pätee koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhteiskunnalliset, taloudelliset ja poliittiset murrokset ja reformit merkitsivät julkisuuden ja yleisen mielipiteen murrosta. Niinpä Museoliiton ensimmäiseksi museoneuvojaksi tullut maisteri Hulda Kontturi vierailikin esimerkiksi ensimmäisenä työvuonaan peräti 27 paikkakunnalla yhteensä 123 päivän verran. 8 MUSEO 2/2023 SATAVUOTIAS SUOMEN MUSEOLIITTO Ohjaajasta edunvalvontajärjestöksi MUSEOLIITON VUOSISATA Voidaan hyvällä syyllä uskoa, että Museoliittoa sata vuotta sitten perustamassa olleet henkilöt tuskin uskoisivat sitä, millaisen muodonmuutoksen liitto on sadassa vuodessa tehnyt. Museo nähtiin samalla ennen muuta kansansivistyksen ja valistuksen ihanteiden kautta. Sen tärkeimpiin tehtäviin kuului avustusten jakaminen museoille sekä museoiden työn varsin yksityiskohtainen ohjaaminen eräänlaisella kädestä pitäen -periaatteella. Kuten museohistoriaa laajasti tutkineet Susanna Pettersson ja Pauliina Kinanen ovat todenneet, museoprofessio on kehittynyt sadassa > Muinaistieteellisen toimikunnan esihistorian vt. Tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard on ilmaissut saman ajatuksen runollisemmin: elämä voidaan ymmärtää vain taaksepäin, mutta se on elettävä eteenpäin
9 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin M U SE O V IR A ST O , H IS TO R IA N K U VA KO KO EL M A
Näin suuret muutokset antavat aihetta pohtia, missä suhteessa Museoliiton vaikutus ja merkitys suomalaisella museokentällä ovat muuttuneet. Sivistyneistön museoharrastuksesta, alun perin Muinaistieteellisen toimikunnan apukädeksi perustetusta Museoliitosta muodostui 2010-luvun aikana Museoliitto-konserni, johon kuuluu kolme eri organisaatiota: Suomen museoliitto ry, FMA Creations oy ja Yhteinen Perintö oy. Kun museoala alkoi ammatillistua ja samalla kasvaa ja monipuolistua vauhdilla 1960ja 1970-luvuilta lähtien, myös Museoliiton rooli muuttui. Ajan leimallisiin piirteisiin kuului järjestön osaavan henkilökunnan voimakas kasvu sekä keskittyminen koko museoalalle keskeisiin asioihin, kuten museoiden valtionapulakiin. 10 MUSEO 2/2023 SATAVUOTIAS SUOMEN MUSEOLIITTO Ohjaajasta edunvalvontajärjestöksi vuodessa siten, että akateemisesta konossööristä on tullut kulttuurituotannon erityisosaaja. Siitä tuli nopeassa ajassa moderni edunvalvontajärjestö. Yksittäisinä esimerkkeinä voidaan mainita museoiden valtionosuuslain voimaantulo miltei kolmen vuosikymmenen ponnisteluiden tuloksena, museologian vakiinnuttaminen yliopistolliseksi oppiaineeksi ja Museokortin lanseeraaminen. M U SE O V IR A ST O , K A N SA TI E TE EN K U VA KO KO EL M A .. Suurena haaveena oli saada museologia omaksi yliopistolliseksi oppiaineekseen – vaikka ” Museoliitosta tuli nopeassa ajassa moderni edunvalvontajärjestö. M useoliitto alkoi edistää museologista osaamista jo 1960-luvulta lähtien, ja sovellettua museologiaa käsiteltiin vuosikymmenen aikana pääasiassa vain Museoliiton ja eräiden maakuntamuseoiden yhteisesti järjestämillä kursseilla ja neuvottelupäivillä. Muodonmuutos ei ole voinut olla vaikuttamatta Museoliittoon. Kun Museoliitto teki analyysin museoiden toimintaympäristön muutoksista vuosina 2015–2020 ja laati sen pohjalta liiton uuden strategian, todettiin kummankin alussa, että museoiden toimintaympäristö oli muuttumassa nopeammin kuin vuosikymmeniin. M useoliiton ja samoin koko museoalan viimeistä 25 vuotta on värittänyt selkeä murroskausi. Samalla on tultu erään kehityskulun päätökseen. Kun kulunutta sataa vuotta katsoo kokonaisuutena, Museoliittoa voidaan hyvällä syyllä pitää alan uranuurtajana. Keskeisinä muutoksina olivat talousja tehokkuusajattelun korostuminen sekä digitalisaation tuomat mullistukset
Valtionosuuksilla oli tässä avainrooli, ja ensimmäisenä uuden lainsäädännön hedelmistä pääsivät nauttimaan yleiset kirjastot vuonna 1962. Tarkoituksena oli, että liitto määrittäisi uuden oppiaineen oppisisällöt sellaisiksi, että ne voitaisiin hyväksyä koko maassa. Se takasi museoille rahoitusta, mutta samalla se oli valtion symbolinen tunnustus museotyön yhteiskunnalliselle arvolle ja merkitykselle. Opetus oli sisällöltään Museoliiton työryhmän ehdotuksen mukainen. Innovatiivisuuden ilmentäjänä voidaan pitää esimerkiksi ”Museot eivät ole pölyisiä” -imagokampanjaa 1980-luvun puolivälissä. Asiassa onnistuttiin lopulta 1980-luvun alkupuolella. Punnittujen museovierailujen rinnalle ovat tulleet lyhyemmät ja spontaanimmat piipahdukset. > Museoliiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi arkeologi ja kansanedustaja Julius Ailio. Sen merkitys, samoin kuin muutamaa vuotta myöhemmin voimaan astuneen museolain, merkitys oli kahtalainen. Kun asiaa tarkasteltiin 2010-luvun lopulla, sitä pidettiin museoiden kasvaneiden näyttelytulojen ja kannattavuuden tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä. Lisäksi Museokortti on suuresti lisännyt museovierailujen määrää. Tämä on yleisesti ottaen mahdollistanut usein varsin varhaisen reagoinnin uusiin museaalisiin ajattelumalleihin. Arvostelussa sen todettiin olleen ”älyllinen helmi raskaalla ammattimaisella poljennolla jyräävien kampanjakokonaisuuksien keskellä”. Kampanja voitti vuoden 1986 parhaan kampanjan palkinnon Suomen markkinointiliiton ja Markkinointijohdon ryhmän järjestämässä kilpailussa Idea 87 -tapahtumassa Espoossa. < Julius Ailio tallensi Markkulan talon väen ryhmäkuvaan riukuaidan edustalla vuonna 1907. Keskeistä merkitystä oli sillä, että Museoliitto suunnitteli Turun yliopiston kulttuurien tutkimuslaitoksen ehdotuksesta laajuudeltaan approbaturtasoisen yliopistollisen arvosanan museologiassa. ” Museolaki oli valtion symbolinen tunnustus museotyön yhteiskunnalliselle merkitykselle. Museot kuitenkin muodostivat kulttuuritoimesta vain pienen osan, joten Museoliitolla oli kova työnsarka saada myös museoalan lainsäädäntöä uudistettua. Markkinointikampanjointi oli vielä tuolloin aivan uutta museoalalla ja osin jakoikin mielipiteitä, mutta kampanjasta tuli lopulta menestys. Museokortin konkreettisena vaikutuksena on ollut, että se on muuttanut museoiden käyttökulttuuria. Mainitusta kolmikosta tuoreimmalla ponnistuksella, vuonna 2015 lanseeratulla Museokortilla on ollut monia jopa mullistavia vaikutuksia museokentälle. 11 SATAVUOTIAS SUOMEN MUSEOLIITTO Ohjaajasta edunvalvontajärjestöksi museoalan ulkopuolisesta saattaa tuntua kummeksuttavaltakin, tätä ei kaikissa piireissä pidetty suotavana. M U SE O V IR A ST O , H IS TO R IA N K U VA KO KO EL M A .. V iime kädessä moni asia palautuu siihen, että Museoliitto ei ole ollut tehdas, virasto tai säätiö, vaan liitto. Tietyssä mielessä Museokortista on kuluneen vajaan kymmenen vuoden aikana muodostunut museoalan tunnetuin ja kaikkia museoita edustava brändi. Se olikin Museoliiton ensisijainen ja koko museokenttää koskeva tavoite 1960-luvun alusta aina 1980-luvun lopulle saakka, jolloin valtionapulaki lopulta astui voimaan. Museoiden valtionapulaki taas liittyi 1960-luvulle ajoittuneeseen hyvinvointivaltion projektiin, jonka eräänä osana kulttuuria alettiin tukea lainsäädännöllisin toimin. Lopullisesti museologiasta tuli yliopistollinen oppiaine Suomessa, kun approbaturopetus alkoi Jyväskylän yliopistossa lukuvuonna 1983–1984 ja seuraavana lukuvuonna myös Turun yliopistossa. Se lienee Museoliiton aikaansaannoksista suurelle yleisölle tunnetuin
Sen eräänä piirteenä oli keskustelualue, jonka tehtävä oli kutakuinkin saman kuin myöhemmin verkkosivujen keskustelupalstojen. Kunnalliselle keski-ikäiselle virkamiehelle tämä oli mieleenpainuvimpia elämyksiä viime talvelta.” Tietopankki olikin aikaansa edellä siinä määrin, että se ei saanut niin paljon suosiota kuin toivottiin. ecuras.fi ecuras@ecuras.fi 0400 332 276 Toimitamme langattomat ja helposti skaalautuvat Audio Pro Business -äänentoistojärjestelmät. Uutuudenviehätyksestä kertovat paljon museonjohtaja Yrjö Nurkkalan sanat Museossa vuonna 1995. Ihmisillä ei yksinkertaisesti ollut käytössään modeemilinjoja oman koneensa tai työpaikkansa yhteydessä. Voit tilata meiltä myös laitteiden asennuksen.. Kuopion museopäivien osanottajia vuonna 1938. M U SE O V IR A ST O , K A N SA TI E TE EN K U VA KO KO EL M A . Museoliiton organisaation uudistamista pohti tuolloin työryhmä, joka tutustui työnsä aluksi muiden Pohjoismaiden vastaavien järjestöjen organisaatiomalleihin. M useoliiton merkitystä myös kotimaisella kentällä kirkastaa liiton kansainvälistymiskehitys. Sihteeri Nils Cleve tiivisti silloisia tunnelmia vuoden 1932 vuosikokouksen laajassa esitelmässään: ”Otamme vaan oppia muualta; sellainen ei ole häpeällistä; etsimme parasta ja teemme sen mukaan.” Museoliiton voimakas kehitys etenkin 1960ja 1970-luvuilta näkyi jo 1980-luvun alussa. Nurkkala kuvaili, että sähköpostin kautta saattoi tuntea vierailevansa liitolla ”lähes reaaliajassa ilman matkustamisen vaivoja ja sopimatta käynneistä etukäteen. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 12 MUSEO 2/2023 Tuomaristo katsoi kampanjan myös onnistuneen muuttamaan mainonnan ideaa museoväelle eli toimineen ” alueella, jolla ei uskoisi mainonnan toimivan”. Kaiuttimet ripustetaan suoraan valokiskoihin, joten järjestelmän asennus ja siirtely on poikkeuksellisen vaivatonta. Osanottajien joukossa olivat määrätietoisena museoiden uudistajana tunnettu Irja Sahlberg ja Nils Cleve. Ehkä parhaana esimerkkinä ajan henkeen tarttumisesta museoalaa mullistaneiden internetin ja digitalisaation osalta voidaan mainita marraskuussa 1993 avattu sähköinen Tietopankki, johon saattoi ottaa yhteyttä modeemin välityksellä. Se joutui kuitenkin toteamaan, että niistä ei ollut otettavissa suoranaisia esikuvia liiton organisaation uudistamiselle pääasiassa siksi, että niiden toiminta oli paljon ” Museoliitto ei ole ollut tehdas, virasto tai säätiö, vaan liitto
SATAVUOTIAS SUOMEN MUSEOLIITTO Ohjaajasta edunvalvontajärjestöksi ecuras.fi ecuras@ecuras.fi 0400 332 276 Toimitamme langattomat ja helposti skaalautuvat Audio Pro Business -äänentoistojärjestelmät. ” Museoliitto on kulkenut virikkeiden hankkimisesta kulttuurivientiin. 13 suppeampaa. Eräänlaisena huipentumana Museoliiton kansainvälistymiskehityksessä voidaan pitää Pakistanin, Namibian ja Venäjän museoliittojen kanssa vuosina 2013 ja 2016 solmittuja MoU (Memorandum of Understanding) -sopimuksia, joilla suomalaista museo-osaamista viedään kohdemaihin. Museoliiton vuosisata 1923–2023 (SKS). Kaiuttimet ripustetaan suoraan valokiskoihin, joten järjestelmän asennus ja siirtely on poikkeuksellisen vaivatonta. Kansallismuseon palveluksessa toimineen maisteri Riitta Kilven henkilötodistus, jonka on allekirjoittanut valtionarkeologi Carl Axel Nordman. M U SE O V IR A ST O , H IS TO R IA N K U VA KO KO EL M A . Kirjoitus perustuu kirjoittajansa syyskuussa ilmestyvään teokseen Sivistys, valistus, vaikuttaminen. Voit tilata meiltä myös laitteiden asennuksen.. Samoihin aikoihin Svenska museiföreningenin edustajat kävivätkin Museoliitossa hakemassa mallia oman järjestönsä kehittämiseen. Museoliitto on siten vuosisadassa kulkenut virikkeiden hankkimisesta kulttuurivientiin
Tällä hetkellä hahmottelemme yhteistä kokoelmapolitiikkaa. Designmuseo yhdistyy Arkkitehtuurimuseon kanssa virallisesti tammikuussa 2024, mutta yhteistyön rakentaminen on alkanut jo vuosia sitten. Ne ovat nyt noin 15 vuotta vanhat, joten on mielenkiintoista seurata, minkä mittainen niiden elinkaari tulee olemaan. Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon kokoelmat ovat luonteeltaan erilaiset. Varsinkin kartunnan, eli hankintojen tekemisen kannalta meillä voisi hyvin olla eriäväkin polkuja. Vaikka arkkitehtuuri ja muotoilu kulkevat käsikädessä, niissä on kuitenkin myös ilmiöitä ja linjoja, jotka ovat erillisiä. Haluan ajatella, että olennaiset esineet saadaan säilymään ja lopputuloksena rakentuu mielenkiintoinen kokonaisuus. Kokoelma elää ajassa, joten siinä tapahtuu tällaista luonnollista poistumaa. Designmuseon kokoelmissa on puolestaan runsaasti esineitä: kaikkea huonekaluista ja isoista installaatioista hyvin pieniin esineisiin. 14 MUSEO 2/2023 KULISSIEN TAKANA Juhlien kohti uudistusta JUHLAA & JOTAKIN IHAN UUTTA KOKOELMISTA VASTAAVA INTENDENTTI SUSANNA THIEL ”M uutosten keskellä pysyvyys korostuu kokoelmatyössä. Monia esineitämme konservoidaan ja säiytetään, mutta tämänkaltaisten itsestään hajoavien esineiden kohdalla materiaalia ei tekohengitetä, emmekä lähde taistelemaan aikaa vastaan. Tekstiilejä on meillä yllättävän paljon, mikä johtunee siitä, että tekstiilejä on ollut helppo kuljettaa. Arkkitehtuurimuseon kokoelma on nuorempaa ja painottunut enemmän arkistomateriaaliin, kuten esimerkiksi piirustuksiin. TEKSTI MERI PARKKINEN > Designmuseon kokoelmista vastaava intendentti Susanna Thiel uskoo, että museoiden yhdistymisen myötä kokoelmista rakentuu mielenkiintoinen kokonaisuus ja olennaiset esineet saadaan säilymään. Juhlavuonna museo valmistelee yhdistymistä Arkkitehtuurimuseon kanssa avaamalla syksyllä ensimmäisen yhteisen näyttelynsä. Mukana on esimerkiksi ” Muutosten keskellä kokoelmatyössä korostuu pysyvyys.. Kulissien takana tapahtuu paljon, sillä tammikuussa 2014 Designmuseoja Arkkitehtuurimuseo yhdistyvät virallisesti yhdeksi organisaatioksi. Viime keväänä kävimme läpi kokoelmaan tuolloin Wienin maailmannäyttelystä ostettuja tekstiilejä. Arkkitehtuurimuseon kanssa keskustellaan tällä hetkellä siitä, miten löydämme yhteisen näkökulman kokoelman hallintaan, sen kartunnalle, ylläpidolle ja poistoille. Kokoelmastamme löytyvät muun muassa biomuoDesignmuseo juhlii tänä vuonna 150-vuotiasta kokoelmaansa. Designmuseon kokoelman vanhimmat esineet on hankittu vuonna 1873. vista valmistetut ruuvit
15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin K AT A R IIN A SA LM I
K AT A R IIN A SA LM I. Se suunnittelemmeko muotoilukasvatusta kouluihin vai tapahtumaa museossa eroaa toisistaan Vastaava museolehtori Leena Svinhufvud on työskennellyt Designmuseossa jo 25 vuoden ajan ja nähnyt hurjan muutoksen suhtautumisessa museoiden yleisötyöhön. ” Tavoitteena ja välineenä on yhteistyö. Tämän keskustelun tuloksena, Designmuseo avattiin tänne Korkeavuorenkadulle vuonna 1973. 16 MUSEO 2/2023 KULISSIEN TAKANA Juhlien kohti uudistusta burmalaisia mekkokankaita, joita ei välttämättä odottaisi löytyvän Designmuseon kokoelmasta. Designmuseon kokoelmaa on liikuteltu sen historian aikana runsaasti. Minulle soitettiin ja sanottiin että tarvittaisiin ”semmoinen museolehtori järjestämään ohjelmaa.” Vielä silloin museopedagogiikka miellettiin usein näyttelyiden oheistoiminnaksi. Mutta olen nähnyt urani aikana hurjan muutoksen tässä asiassa. Tämä talo Korkeavuorenkadulla oli juuri avautunut peruskorjauksen jälkeen. Suomalaisen muotoilun kultaisimpien vuosien ajan 1950-ja 1960-luvuilla, peruskokoelmamme olivat varastoituna. Ja nyt olemme viimeisiä vuosia tämän historian äärellä juuri tässä rakennuksessa. VASTAAVA MUSEOLEHTORI LEENA SVINHUFVUD ”A loitin työskentelyn Designmuseossa vuonna 1998. Kun esineitä tarkastelee, niiden vaurioista huomaa, että ne ovat olleet kauan näytteillä eivätkä olosuhteet ole aina olleet esineiden säilymisen kannalta ideaalit. Kokoelmamme ovat olleet myös todella pitkään pakattuna ja varastoituna. Sen jälkeen käytiinkin kiivasta keskustelua siitä, tarvitseeko Suomen taideteollisuuden historia museota. Designmuseon perusnäyttely on ollut esillä Bulevardilla ja Stockmannin niin kutsutussa Mattogalleriassa. Yleisötyön vahvistuminen ja laajeneminen on vahva sukupolvikokemus silloin alalla toimineille museopedagogeille. 2000-luvun alussa kiinnostus museoyleisöä ja museo-oppimista kohtaan lisääntyivät räjähdysmäisesti
Garden Futures -näyttely käsittelee sitä, kuinka voimme yhdessä luonnon kanssa suunnitella parempaa tulevaisuutta. Tässä, kuten kaikissa näyttelyissämme, on harkittu tarkkaan moniaistisuutta. Meillä on Designmuseolla yleisötyön tuottaja, jonka toimenkuGarden Futures: Suunnittelua luonnon kanssa -näyttely on Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon ensimmäinen yhteisnäyttely matkalla kohti uutta arkkitehtuurija designmuseota. Designmuseoon on päässyt jo kymmenen vuoden ajan ilmaiseksi joka kuukauden viimeinen tiistai. vaan kuuluu ohjelman koordinointi ja käytännön toteutuksen tukeminen. Meille on tärkeää, että tarjoamme ilmaisen sisäänpääsyn lisäksi kävijöille myös ilmaista ohjelmaa. Esimerkiksi Designakatemia-hankkeessa olemme tuottaneet jo yli 10 vuotta muotoilun kursseja helsinkiläisissä peruskouluissa sekä lukioissa yhteistyössä muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon kanssa. Marraskuussa meillä avautuu ensimmäinen yhteisnäyttely Arkkitehtuurimuseon kanssa. Matalan kynnyksen työpajan, opastusten ja kiinnostavan puheohjelman avulla museo ja sisältömme avautuvat parhaiten ensikertalaiselle tai museoissa harvoin käyvälle. 17 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin valtavasti – ja samalla niissä on hyvin paljon samaa. Se ei aina ole kovin yksinkertaista toteuttaa, monestakin syystä, mutta tähän näyttelyyn D EJ A N JO VA N O V I / A R K K IT EH TU U R IM U SE O JA D E SI G N M U SE O .. Kaikessa tavoitteena ja välineenä on yhteistyö. Jatkuva kävijätutkimus ja asiakaspalvelun kautta saatava tieto auttaa hahmottamaan, miten monta ihmistä museossa tavallisesti käy kerralla ja monenko tulisi mahtua samaan aikaan työpajaan. ” Vuorovaikutus yhteistyökumppanin kanssa vaikuttaa ohjelman sisältöön. Nyt juhlavuonna laajensimme nämä Designillat kokonaisiksi ilmaispäiviksi. Vuorovaikutus yhteistyökumppanin kanssa vaikuttaa siihen, millainen työpajan tai keskusteluohjelman sisältö tulee olemaan. Yleisöltä tulee usein palautetta, että esineisiin haluttaisiin koskea. Monipuolisen ohjelman tarjoaminen vaatii tietysti myös paljon käytännöntyötä
Se voi olla vaikka yrityksen ja museon yhteinen kampanja sosiaalisessa mediassa, tapahtuma tai esimerkiksi pidempiaikainen yhteistyö meidän Design Club -verkostomme kanssa, jossa muotoiluajattelua tuodaan tutuksi jäsenyritysten henkilöstöille ja asiakkaille. ” Yhteistyö ei ole vain rahaa ja logoja. 18 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 2/2023 rakennetaan toiminnallinen tila näyttelyn puutarhateemassa. YHTEISTYÖPÄÄLLIKKÖ PIIA LEHTINEN ”Y hteistyöpäällikkönä rakennan ja pidän yllä suhteita kumppaneihimme, jotka ovat erilaisia organisaatioita yrityksistä järjestöihin ja kulttuuri-instituuteista suurlähetystöihin. Museo on aika luonnollinen paikka äänestää, sillä meillä on jo valmiiksi mietitty muun muassa saavutettavuutta, esteettömyyttä sekä sitä, miten asiakkaat otetaan vastaan. Saimme myös positiivista palautetta siitä, että ylipäätään on mahdollista äänestää tällaisessa ympäristössä. Kaikki ovat tervetulleita museoon. TH E B LI N K FI SH / A R K K IT EH TU U R IM U SE O JA D E SI G N M U SE O. Tällaisessa ajassa, jossa on paljon yhteiskunnallista epävarmuutta ja levottomuutta, on turvallista, Marraskuussa avautuvassa Garden Futures -yhteisnäyttelyssä puutarhan luominen nähdään yhtenä luovan työn muotona, jossa yhdistyvät kuvataide, arkkitehtuuri ja muotoilu. Äänestyksen kautta tulimme tutuiksi myös varmasti monille uusille kävijöille. Garden Futures -näyttelyn aihe on osittain hyvin teoreettinen, ja toiminnallisuuden avulla kysymykset voidaan tehdä paremmin lähestyttäväksi ja omakohtaisiksi. Museoilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä hyvin erilaisten yhteisöjen kanssa. Designmuseo toimi tänä vuonna eduskuntavaalien äänestyspaikkana ja myös tämänkaltaisen toiminnan voi nähdä osana yhteistöitämme. Oman kokemukseni mukaan toiminnallisuus onnistuu parhaiten, kun se on tiiviisti osa näyttelyä. Yhteistyö ei ole enää nykyisin vain rahaa ja logoja
Marraskuussa avautuva Garden Futures -näyttely tulee kattamaan molemmat talot, joten asiakaspolku tulee suunnitella sen mukaan. Asiakaskokemus tulee jatkumaan talosta toiseen, aloittipa asiakas näyttelyn kummasta museosta tahansa. Museoiden ei tarvitse olla mielipiteettömiä paikkoja, vaan ne voivat tarjota tilan ajankohtaiselle keskustelulle sekä osallistua siihen myös itse. että on asioita, joilla on historiaa ja pysyvyyttä. Työnkuvaani kuuluu myös markkinointi–viestinnän tiimin johtaminen. Viime keväästä saakka olemme suunnitelleet sitä, mi” Yhdistyminen Arkkitehtuurimuseon kanssa näkyy työssämme joka päivä. Rakennusten lisäksi säilytämme myös museoiden kaksi eri brändiä. Designmuseon yhteistyöpäällikkö Piia Lehtinen rakentaa ja ylläpitää suhteita museon kumppaneihin yrityksistä järjestöihin. Konkreettisesti saman katon alla toimivaa arkkitehtuurija designmuseota saa vielä muutaman vuoden odottaa, mutta kyllä yhdistyminen näkyy jo nyt meidän työssämme joka päivä. Markkinointi ja viestintä läpileikkaavat koko museotoimintaa. Yleisölle näkyvät siis edelleen tutut Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo, jolloin vanhat asiakkaat löytävät meidät yhä helposti. Tiimimme auttaa aina, kun tehdään jotain visuaalista tai asioita sanallistetaan yleisölle. Suunnittelemme, miten tulemme puhumaan meistä, kun meillä yksi organisaatio mutta kaksi eri museobrändiä. 19 KULISSIEN TAKANA Juhlien kohti uudistusta Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo ovat Museokortti-kohteita. K AT A R IIN A SA LM I. ten tulemme näkymään yhdessä. Vaikka olemme ensi vuoden alussa yhdistymässä Arkkitehtuurimuseon kanssa saman organisaation alle, jatkamme toimintaa näissä erillisissä museorakennuksissa vuoteen 2027 saakka. Silti museot eivät ole pelkästään historiaan katsovia paikkoja, vaan me katsomme vahvasti tulevaisuuteen. Esimerkiksi asiakaspalvelu saattaa huomata, että tarvitsemme jotakin uusia materiaaleja, vaikka opasteita, ja sitten teemme ne heidän kanssaan yhteistyössä
Teokseni linkittyvät sekä meille yhteisiin henkilökohtaisiin että laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Työskentelyni pohjalla ovat usein henkilökohtaiset kokemukseni, jopa yksittäiset tapahtumat ja ajanjaksot. Valinta Vuoden nuoreksi taiteilijaksi on herättänyt kiinnostusta työskentelyyni kuvataiteen kentän sisällä, että sen ulkopuolella. 2 Miten työskentelet. 1993 Äänekoski • Asuu Helsingissä, työskentelee Helsingissä ja Keravalla • Kuvataiteen maisteri, Taideyliopiston Kuvataideakatemia 2021 • Teoksia Jenny ja Antti Wihurin Rahaston kokoelmassa, Rovaniemen taidemuseossa ja Saastamoisen säätiön kokoelmassa, EMMA – Espoon modernin taiteen museossa sekä monissa yksityiskokoelmissa. 20 MUSEO 2/2023 KUKA. Opiskelujen aikana kiinnostukseni kohteet tietyllä tapaa kohtasivat ja muotoutuivat nykyiseksi työskentelykseni. Fyysistä työtä edeltää luonnokset, 3d-mallit, tekniset piirustukset, prototyypit ja materiaalikokeilut. TEKSTI KIRSTI RUISSALO 1 Miten sinusta tuli taiteilija. Valokuvan, animaation ja lopulta liikkuvien objektien parissa työskentelyn kautta hakeuduin Kuvataideakatemiaan. 3 Hyödynnät töissäsi arjen esineitä, miksi juuri arki inspiroi sinua. Tällä hetkellä työstän uusia teoksia seuraavaan museonäyttelyyni ensi kesäksi ja työn alle on tulossa myös julkisten teosten luonnoksia. Teokset kuitenkin lopulta kiinnittyvät usein vaikeisiin, jaettuihin inhimillisiin kokemuksiin. Olen koko elämäni ajan työskennellyt olemassa olevien asioiden kanssa. Tanssiessa se oli ihmiskeho, valokuvan kanssa ympäröivä maailma ja sen objektit. Tampereen taidemuseossa esillä oleva näyttely on tietyllä tavalla läpileikkaus työskentelystäni. Teokseni syntyvät hitaasti ja niiden fyysistä tuottamista edeltää pitkä suunnitteluvaihe. Vuoden nuori taiteilija 2023 Eetu Huhtala – a pillow fort & other soft things 15.10.2023 asti Tampereen taidemuseossa. Nuorena minulla oli monenlaisia kiinnostuksen kohteita. Tanssi oli pitkään merkittävin, enkä ajatellut, että minusta tulisi kuvataiteilija. Lopullinen työskentelyni itsessään on usein melko suoraviivaista. Esillä on mekaanisia, liikkuvia ja moniaistillisia teoksia sekä perinteisempiä suurikokoi sia alumiinisia veistoksia. TAITEILIJAHAASTATTELU Vuoden nuori taiteilija 2023 EETU HUHTALA • Kuvanveistäjä • s. Itselleni tuntuu luontevalta työskennellä tunnistettavien ja toisaalta jo valmiiksi latautuneiden esineiden kanssa. • Vuoden nuori taiteilija 2023 JAETTUJA KOKEMUKSIA Vuoden nuori taiteilija 2023 Eetu Huhtala työskentelee arjen esineiden ja kokemusten inspiroimana. Tampereen taidemuseo on Museokortti-kohde.. 4 Minkä parissa työskentelet juuri nyt
EE TU H U H TA LA. 21 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin ” Valinta Vuoden nuoreksi taiteilijaksi on herättänyt kiinnostusta
R U N EB ER G IN KO TI M U SE O. helmikuuta. Kotimuseossa kukkii edelleen tuoreet kielot aina Runebergin päivänä 5. 59-vuotiaana Runeberg sai kohtalokkaalla metsästysretkellä aivoverenvuodon, joka johti vartalon oikean puolen halvaantumiseen. Herkkä kielo oli Johan Ludvig Runebergin lempikukka. Runebergin kotimuseon puutarhasta kantautuu kesäisin huumaava kielon tuoksu. Runoilijan viimeiseksi jäänyt runo oli nimeltään Kielo, jonka hän kirjoitti sairasvuoteellaan vasemmalla kädellään. Kranssi on esillä kotimuseon vaihtuvassa näyttelyssä Koko kansan Runeberg, joka esittelee kansallisrunoilijan ympärille jo tämän elinaikana muodostunutta henkilökulttia. 22 MUSEO 2/2023 KOKOELMAT KERTOVAT Juhlien taikaa KOTIBILEET MUSEOSSA Kotimuseoissa on aikoinaan vietetty toinen toistaan upeampia juhlia. Huonekasveihin hurahtanut Fredrika oli varsinainen viherpeukalo, joka kasvatti vaihtamalla ja tuliaisina saaduista pistokkaista komean ikkunapuutarhan. Herättelyn jälkeen hän istutti juurakon multaan ja piti istutuksen kosteana ja lämpimänä. RUNEBERGIN SYNTYMÄPÄIVÄJUHLAT ” Vaimo sai kielon kukkimaan aina runoilijan syntymäpäivänä. Sortavalan muistojuhlaan vuonna 1878 teetettiin hopeoitu kielokranssi, joka lahjoitettiin tilaisuuden jälkeen Fredrikalle. Vaimo Fredrika sai kielon kukkimaan sisätiloissa aina runoilijan syntymäpäivänä. LA U R A SV Ä R D / J.L . Runebergin kuoltua vuonna 1877 hänen muistokseen järjestettiin muistojuhlia ympäri Suomen. Kelpaisiko kutsu Särestöön saunomaan tai viskille Hvitträskiin. Fredrika laittoi kielon juurakon vuodenvaihteessa lämpimään veteen saadakseen kukan kevätheräämisen käyntiin. TEKSTI PÄIVI VON RABENAU K ansallisrunoilija J .L
23 KOKOELMAT KERTOVAT Juhlien taikaa taiseen suunnitteluun ja kirjoitti plaseerauskortit usein itse. MANNERHEIMIN ILLALLISKUTSUT M A N N ER H EI M -M U SE O. Hän osallistui aktiivisesti tilaisuuksien yksityiskoh” Mannerheim oli vieraanvarainen ja huomaavainen isäntä. Sen avulla isäntä suunnitteli istumajärjestyksen ja vieraat löysivät kartan avulla helposti omille paikoilleen. Aterioiden äärellä puitiin usein valtion asioita, joten upseerit ja hallituksen jäsenet olivat Mannerheimin ruokasalissa tuttu näky. Marsalkan taloudenhoitajat ovat muistelleet, kuinka illalliset saattoivat toisinaan päättyä tanssiin flyygelin tahdissa. Tarkkuudestaan huolimatta Mannerheim oli vieraanvarainen ja huomaavainen isäntä. Tällöin palveluskunta oli etukäteen valmistanut voileivät ja keittänyt teen termospulloihin, mutta iltapalan tarjoilusta vastasi talon isäntä itse. Ei ollut myöskään tavatonta, että Mannerheim kutsui ystäviä kotiinsa jatkoille vaikkapa sinfoniakonsertin jälkeen. Aikalaiset tiesivät hänen kertoilleen hyvän ruoan äärellä mukaansatempaavia tarinoita metsästysmatkoilta, Venäjän keisarihovista tai tiedustelutehtävistään Keski-Aasiassa. Mannerheim tunnettiin kulinaristina, ja myös kauniit kattaukset olivat hänelle tärkeä osa esteettistä elämäntapaa. S uomen marsalkka, vapaaherra Gustaf Mannerheim järjesti 1920ja 1930-luvuilla hienoja lounaita ja päivällisiä kodissaan Helsingin Kaivopuistossa. Nahkainen pöytäkartta oli paitsi tyylikäs, myös kätevä apuväline kutsuille. Plaseerauskortteja Mannerheim säilytti monogrammillaan koristellussa, nahkaverhoillussa rasiassa
Anderson ei jättänyt urkuihin juurikaan käytönjälkiä, joten harrastukselle ei tainnut jäädä paljon aikaa. 1920-luvun hengellisellä kaudellaan liikemies rakennutti nelikerroksiseen kaupunkiasuntoonsa kappelin ja urkuhuoneen. Andersonin yksityisempiä juhlia, kuten syntymäpäiviä, juhlittiin usein ulkona. ” Edustusillallisten ohessa nautittiin kirkkomusiikista. Ainakin virallisemmissa illanvietoissa soitti siis urkuri, ei illan isäntä. Tuleva lehtikustantaja unelmoi urkurin tai kanttorin ammatista — joskaan ei niin palavasti, että olisi koskaan ottanut oppitunteja. Urkujen rakennuttamisen taustalla lieneekin ennemmin ollut saavuttamattoman unelman toteuttaminen, kuin varsinainen urkujensoitto. Teatterin ystävän kantapaikka oli Svenska Teaternin yhteydessä toiminut ravintola Royal, nykyinen ravintola Teatteri. Anderson isännöi Royalissa monet loisteliaat juhlat, kunnes vanhemmiten vetäytyi yhä enemmän yksinäisyyteensä kotiseudulleen Kemiönsaareen. AMOS ANDERSONIN KOTIKONSERTIT N IC LA S W A R IU S / A M O S R E X. Kiinnostus kirkkomusiikkia kohtaan oli perua Kemiön lapsuudenkodista, jossa Anderson soitti urkuharmonia. Urut valmistettiin Kangasalan Urkutehtaassa ja puumateriaali saatiin Andersonin omalta sahalta. Urkujensoitto jäi siis harrastukseksi. Amos Anderson isännöi Helsingin Yrjönkadun kodissaan edustusillallisia, joiden ohessa nautittiin kirkkomusiikista. 24 MUSEO 2/2023 KOKOELMAT KERTOVAT Juhlien taikaa H arva voi kutsua vieraat kotiinsa urkukonserttiin. Lapsuudenkodin vaatimaton urkuharmoni on edelleen esillä Söderlångvikin kartanossa
Ruotsalainen kirjailija Hans Lidman vieraili Särestössä 1960-luvulla ja vieras vietiin tietenkin saunaan. Hyvinä aikoina talossa tarjoiltiin skottilaista viskiä, mutta kieltolain aikaan Hvitträsk tunnettiin kotipolttoisesta viinastaan. E liel ja Loja Saarisen vieraat saivat Hvitträskissä nauttia niin runsaasta tarjoilusta, etteivät omat jalat enää kantaneet. 25 KOKOELMAT KERTOVAT Juhlien taikaa T aidemaalari Reidar Sä restöniemi oli vieraanvarainen isäntä, jonka kotitalon Särestön juhliin kuului aina saunominen. Juhlapöytään kannettiin luonnon antimia, kuten sieniä, kalaa ja marjaruokia. Saunan jykevillä hirsilauteilla on pohdittu maailman menoa ja neuvoteltu taidekaupoista. Galleriassa Reidar kylvetti niin ystävät, taiteenostajat, toimittajat siikin ja taiteen yhteen tuomat ystävät. Kutsuttiin niitä myös naisten juorurenkaiksi. Teos toi kirjailijalle mieleen Pablo Picasson Minotauruksen, taruolennon, joka on puoliksi ihminen ja puoliksi härkä. Illanviettoihin kutsuttiin muun muassa säveltäjät Jean Sibelius ja Robert Kajanus , taiteilijat Akseli GallenKallela , Wilho Sjöström , Magnus Enckell , Pekka Halonen , Eero Järnefelt ja Väinö Blomstedt sekä kuvanveistäjät Felix Nylund ja Emil Wikström , noin nimiä mainitsematta. Eliel ja Loja Saarisen vilkkaaseen seuraelämään kuuluivat muHVITTRÄSKIN VISKI-ILLAT kuin valtiotason vieraat, kuten presidentti Urho Kekkosen . Kansallisromanttisen huvilakokonaisuuden suunnitelleesta arkkitehtikolmikosta Eliel Saarinen halusi oman olohuoneensa näyttävän perinteiseltä suomalaiselta tuvalta. Lidman kertoi kestäneensä saunan kipakat löylyt, koska sai keskittyä Reidarin piirrokseen saunan muurissa. Gallerian saunan lauteisiin on Särestöniemi jättänyt tummaksi painuneen ympyrämuodon, joka kielii taiteilijan tavasta loikoilla lauteilla öljyttyään punertavan tukkansa. Niissä on minun onneni ja tuskani, minun täyttymätön kaipuuni, koko minun elämäni.” SÄRESTÖN SAUNAILLAT IL A R I JÄ R V IN EN / M U SE O V IR A ST O SÄ R E ST Ö N IE M I-M U SE O. Jos ote herpaantui ja juhlija horjahti lattialle, oli nukkumaanmenoaika. Reidar totesi kuvan olevan omakuva: ”Maalauksissani on vain minä itse. Kittilässä Kaukosen kylässä sijaitsevasta kodista löytyy vanha syntymäkodin rantasauna, ateljeekodin sauna sekä gallerian koko yläkerran kattava saunaosasto uima-altaineen. Perimätiedon mukaan takan takorautaisilla renkailla oli tärkeä rooli talon juhlissa. Vieras sai juhlia niin kauan, kun pysyi ”viskirenkaista” tukea ottaen pystyssä. Tuvissa uuninrenkaisiin oli tapana ripustaa pyykit kuivumaan. Saunassa syntyivät usein myös nimet vastavalmistuneille maalauksille. Ahkerasti käytetyissä saunoissa näkyy taiteilijan elämä ja kädenjälki. Illallisen kruunasi mehevä mustikkapiirakka. Syntymäkodin puulämmitteisen saunan seinää koristaa taiteilijan omintakeinen taideteos. Isännän lempiruokiin lukeutui Filee Wellington, jonka voitaikinakuoreen leivottiin pinnalta ruskistettu häränfilee, maksapasteijaa ja korvasieniä
Kun Museokortti täytti toukokuussa 2023 kahdeksan vuotta, lähes 300 000 suomalaisella oli voimassa oleva Museokortti. Siihen auttoi varmasti se, että museot reagoivat nopeasti koronan tuomiin rajoituksiin ja pystyivät järjestämään museovierailut turvallisesti”, kertoo FMA Creations Oy:n markkinointija viestintäpäällikkö Marjo Vänttinen . Suomen museoliiton omistama yhtiö hoitaa Museokortti-toimintaa. Keltainen Museokortti on kulttuurin ja historian ystävillä lompakossa nykyään yhtä tukevasti kuin kirjastokortti. Ihmiset myös palasivat uskollisesti koronan jälkeen museoihin. 26 MUSEO 2/2023 MUSEOKORTIN ENNÄTYSKESÄ Vuonna 2015 lanseerattu Museokortti on osoittautunut paljon suositummaksi kuin alkuun osattiin odottaakaan. TEKSTI MERJA RÄTY J os viivähtää tovin museokäynnillään lipunmyynnin lähellä, huomaa kyllä, että varsin moni kuittaa lipun hinnan Museokortilla. ”Sekä museokäynneissä että kortin ostaneiden määrissä on ollut mukavaa kasvua siitä lähtien, kun kortti lanseerattiin. U SV A TO R K K I / M U SE O KO R TT I
”Tämän vuoden heinäkuussa Museokorttia käytettiin 470 000 kertaa. Matkavinkeillä ja kuratoiduilla kierroksilla annetaan vinkkejä eri puolella Suomea matkaileville. Museokortin kehittämisestä Vänttinen nostaa esiin myös erilaiset kumppanuudet ja edut. Lähes 300 000 kulttuurin ystävällä on taskussaan voimassa oleva Museokortti. ”Museokortti-toiminnan tavoitteena on auttaa museoita menestymään ja ihmisiä käyttämään kulttuuria”, tiivistää Vänttinen. Museokortilla on maksettu tammi-elokuussa 2023 jo yli 1,6 miljoonaa museokäyntiä. Jos joulu on kortin ostosesonkia, kesä puolestaan on Museokortin käytön juhlaa: kesästä on tullut yhä merkittävämpi museosesonki eikä vuoden 2023 kesäkään tehnyt poikkeusta. Aineettomien lahjojen suosio on vauhdittanut Museokortinkin myyntiä, ja korttia ostetaan paljon varsinkin joululahjaksi. Muutkin luvut näyttävät kasvua. Niillä innostetaan kortin omistaja vierailemaan museoissa ympäri maan. EL LA K A R TT U N EN / M U SE O KO R TT I < Museokorttikohteiden määrä on lisääntynyt ja kohteita on jo lähes 370 ympäri Suomen.. Vuosi 2022 oli ennätyksellinen, kun Museokortti-käynnit kasvoivat 1,7 miljoonaan ja korttien myynti kasvoi 23 prosenttia verrattuna vuoteen 2021. Se on 40 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Ja tämä on myös Museokortin historian kaikkien aikojen ennätys”, iloitsee Vänttinen. K asvaviin lukuihin ei kuitenkaan voi tuudittautua, sillä niin museokävijät kuin museot seuraavat Museokortin ja siihen liittyvien palveluiden kehitystä. Tänä vuonna tullaan tekemään jälleen uusi ennätys. ”Tarjoamme museoille keinoja tavoittaa uusia kävijöitä viestimällä sisällöistä museokorttilaisille. Tuskinpa olisin ilman vinkkiä tullut käyneeksi Hangossa bunkkerimuseossa, joka olikin oikein positiivinen yllätys”, kertoo Marjo Vänttinen tyytyväisenä. 27 MUSEOILMIÖ Museoiden menestystä edistämässä Vuosien mittaan Museokortti-kohteita on tullut kartalle koko ajan enemmän: vuonna 2015 kohteita oli 180, nyt lähes 370. Pidän itse näitä vinkkejä oivallisena apuna
M useoita on Suomessa moneen lähtöön. 28 MUSEO 2/2023 MUSEOILMIÖ Museoiden menestystä edistämässä ”Museokortti-eduilla houkutellaan ihmisiä liikkeelle, käymään museoissa ja käyttämään museoiden tarjoamia palveluita. ”Museoille palautettu osuus oli suurin piirtein yhtä suuri kuin museoiden kaikki pääsymaksutulot vuosi ennen Museokortin lanseeraamista vuonna 2014”, sanoo Vänttinen. ”Museokortti-käynnit ovat kasvaneet vuosittain selkeästi, uskon, että tänä vuonna tulee hyvä luku. Kortti on innostanut ihmisiä käymään enemmän museoissa. Museokortti täytyy rekisteröidä lippukassalla. Muualta Suomesta tulleista valtaosa tulee pääkaupunkiseudulta ja Keski-Uudeltamaalta. ”Tilityssysteemi ja palautusprosentin heittelevyys on huono asia ja sillä voi olla aika iso taloudellinen vaikutus. Tämä on meidän näkökulmastamme ihana viesti, sillä se on todiste siitä, että museo kiinnostaa Suomessa laajemminkin”, kertoo museonjohtaja Taina Rantala . Eri myyntikanavien kautta kootaan mahdollisimman iso potti ja vähintään 75 prosenttia Museokortin myyntituloista tuloutetaan takaisin museoille. Tietoisuus Museokortista on jo hyvällä tasolla ja se on myös aikaan tarttuva”, pohtii Rantala. Amos Rexin välillä kymmeniä metrejä pitkien kävijäjonojen äärellä onkin huomattu, että osa korttilaisista olettaa, että Museokortti oikeuttaa jonojen ohitukseen. Aineettomana lahjanahan se on aivan oiva. Kokemus Museokortista on positiivinen, kävijät ovat siihen tyytyväisiä ja niitä myös ostetaan niin itselle kuin lahjaksi. Tässä on tulosten mukaan onnistuttukin. Museokortti-systeemi tuo näkyvyyttä museoille ja uskon vahvasti, että se on tärkeä osatekijä siihen, että museokäynnit ovat lisääntyneet Suomessa. Museoissa laskutussysteemiä ei välttämättä ole pidetty täysin onnistuneena. Museokortin tuloutusten osuus pääsymaksutuloista oli vajaa 47 prosenttia eli 13,5 miljoonaa euroa. Käyttäjät kiittelevät Museokortin mahdollistamaa matalaa kynnystä museokäynteihin. Tilastot kertovat, että kävijöistä 62 % tulee muualta, 38 % Jyväskylästä ja Keski-Suomesta. ”Olin alkuun hyvinkin kriittinen Museokortti-systeemin hinnoittelun suhteen”, sanoo Amos Rexin operatiivinen johtaja Henrik Johansson . Museoiden pääsymaksutulot olivat yhteensä 29 miljoona euroa vuonna 2022. Yksi erikoismuseoista on Jyväskylässä sijaitseva Suomen käsityön museo. Tilityssysteemin on toivottu muutosta, joka toivottavasti toteutuu.” Marjo Vänttisen mukaan museoiden palautetta on kuunneltu ja syksyn 2023 aikana Museokortin tilitysjärjestelmän uudistamaista käsitellään uudestaan. ”Sanoisin, että nyt suhtautumiseni on 90-prosenttisesti positiivinen. Aina on uutta nähtävää, se juuri on Museokortin isoin etu ”, sanoo Marjo Vänttinen. Millä tavoin museot sitten saavat Museokortti-toimintaa hoitavalta yhtiöltä rahaa. EL LA K A R TT U N EN / M U SE KO R TT I. Myös luvut osoittavat, että Museokortti on hyödyksi koko museoalalle.” Museokortin käyttäjä ei välttämättä tule ajatelleeksi, mitä kortin käyttö merkitsee museoille ja sen saamille tuloille. ”Suomen käsityön museo on valtakunnallinen vastuumuseo. On isoja museoita, pieniä museoita ja koko joukko erikoismuseoita. Tällä hetkellä etuja saa muun muassa matkavinkkien kierroksille osuvista hotelleista, museokahviloista ja -ravintoloista, museoiden tapahtumista sekä museokauppojen tuotteista.” ”Tärkeintä ovat silti museoiden sisällöt, jotka vaihtuvat ja uudistuvat. Se voi vaikuttaa myös näyttelyiden suunnitteluun niin, että koska joulukuussa myynti on yleensä suurinta, siihen ajankohtaan yritetään sijoittaa asiakkaita hyvin vetävä näyttely. Kaiken kaikkiaan Johansson on kuitenkin Museokorttiin varsin tyytyväinen. Ilman rekisteröintiä käynti ei tallennu eikä museo saa siitä maksua”, tarkentaa Johansson. K un Museokortti-järjestelmää perustettiin, tavoitteeksi asetettiin museoiden kävijämäärien, tulojen ja tunnettuuden kasvattaminen. ”Näinhän ei ole
”Pidän myös siitä, että se kerää tietoa missä museoissa sitä onkaan tullut käytyä –aineetonta kulttuuripääomaa keräilijäluonteelle sopivasti.” ”Kortin haltija saa hyviä vinkkejä mm. 29 MUSEOILMIÖ Museoiden menestystä edistämässä Museoille on eduksi, jos Museokortti-kohteita on alueella useita. On helppo piipahtaa ja käydä myös museoissa, joissa ei muuten tulisi käytyä. Museot saavat sitä suuremman korvauksen, mitä enemmän Museokorttia myydään. Nostot reiteiltä ovat hyviä ja sovellus on helppokäyttöinen. sähköpostin ja museot-sivujen kautta. Pääkaupunkiseudulla kortin hinnan saa tienattua nopeasti takaisin, muualla Suomessa hyöty ei tule niin nopeasti, ellei matkaile kotiseudun ulkopuolella. Nopea kysely kertoo, että helppous ja mahdollisuus matalan kynnyksen käyntiin on valttia. Kiitän siitä, että kehittämistyötä tehdään nimenomaan valtakunnallisesti. On kiinnostavaa seurata, miten kortin taipale jatkuu näistä ennätysluvuista eteenpäin. ”Parasta tietty se, että voi piipahtaa vaan nopeasti ja poistua ilman suorittamista.” ”Helppous, ilo siitä, että aina voi vaan mennä. Näkisin kuitenkin, että on hyvä miettiä rajausta eikä laajentaa markkinointiakaan liikaa koko matkailun suuntaan – että Museokortti olisi ennen kaikkea museoiden toimintaa edistävä työkalu.” E ntäs me Museokortin käyttäjät – mitkä asiat ovat kortissa parasta. ”Arvostan sitä, että museoita on kuunneltu herkällä korvalla esimerkiksi silloin, kun jotain hämmennyksiä on tullut vastaan. Joulukuussa myynti on yleensä suurinta, joten silloin museotkin saavat enemmän tuloja yhtiöltä. EL LA K A R TT U N EN / M U SE O KO R TT I. Näyttelyn ei tarvitse olla huippu tai tunnettu, aina voi piipahtaa.” ”Kun kortti kulkee aina mukana, niin voi poiketa museoon ex tempore, ja kun näyttely on kiinnostava, voi käydä katsomassa useamman kerran.” Käyttäjät arvostavat myös sovelluksen tuomaa tietoa sekä sähköpostitse ja verkkosivujen kautta saatavia vinkkejä. ”Kun miehellänikin on museokortti, niin tulee yhdessä käytyä ja vietettyä laatuaikaa.” ”Museokortti + lapsenlapset = ihan mahtava yhdistelmä.” Tyytyväisyys Museokorttiin vaikuttaa varsin kattavalta. Olen löytänyt niiden ansiosta monia mielenkiintoisia kohteita, jotka olisivat jääneet huomaamatta.” Museoissa on huomattu, että Museokortti on tuonut mukanaan uutta yhteisöllistä käyntikulttuuria. Rantala on kuitenkin tyytyväinen Museokortti-systeemiin
> Musiikki oli Amos Andersonille tärkeää, ja hän järjesti myös kotikonsertteja. Kirjahyllyn päällä on rivi valokuvia Andersonin ystävistä, joista monet olivat 1900-luvun alun teatterimaailman tähtiä. ”Persoona saa näkyä keskusteluoppaan työssä. Tärkeää on uteliaisuus Andersonin elämää ja kotia kohtaan, halu jakaa tietoa ja oppia uutta”, Anna-Maria Wilskman kertoo. Museossa toimii kierrosoppaiden lisäksi seitsemän keskusteluopasta, joilla kaikilla on oma persoonallinen yhteys kotimuseon isännän monipuoliseen elämään. Kotimuseon keskusteluja kierrosoppaana toimiva Wilskman on tutkija, jota kiehtoo antiikin mytologia ja ikonografia. 30 MUSEO 2/2023 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Kulttuurimesenaatin salaperäinen elämä AMOKSEN VIERAANA Amos Andersons Hem on kohtauspaikka, jossa keskusteluoppaat tuovat liikemiehen ja taiteenkerjääjän elämää esille persoonallisin näkökulmin. Hän omisti Huvudstadbladetin ja useita arvokiinteistöjä < Hyvä keskusteluopas on Anna-Maria Wilskmanin mukaan läsnäoleva, utelias ja kohteestaan innostunut. Flyygelin yläpuolella on Angelo Solimenan Madonna, lapsi ja pyhimys -teos 1670-luvulta.. Olemme liikemies ja kulttuurimesenaatti Amos Andersonin entisessä työhuoneessa, Yrjönkatu 27:n viidennessä kerroksessa, Helsingin keskustassa. Työhuoneen seiniä koristaa valikoima pohjoismaista laatutaidetta, kuten Albert Edelfeltin ja Helene Schjerfbeckin teokset. Myös alttius vuorovaikutukselle ja tilannetaju auttavat työssä. Paikka on Wilskmanille tärkeä, sillä hän tekee väitöskirjaa antiikin materiaalisesta kulttuurista. Oppaan työ Amos Anderson Hem -museossa linkittyy monella tapaa Wilskmanin kiinnostuksen kohteisiin, kuten Suomen Rooman instituuttiin. Pöytäryhmän yläpuolella on loistaa kattokruunu, jonka kupuun on kuvattu Artemisja Isis-jumalattarien tunnukset. TEKSTI MAARIT PIIPPO KUVAT KATARIINA SALMI P yöreän mahonkisen pöydän ympärillä on neljä empiretyylistä tuolia, joiden selkänojaan on kaiverrettu Apollon-jumalan kuva. A mos Anderson (1878-1961) oli eräs Suomen menestyneimmistä liikemiehistä ja suurimmista kulttuurimesenaateista. Tältä näyttää AnnaMaria Wilskmanin suosikkikohde maaliskuussa 2023 avatussa Amos Andersons Hem -museossa. Amos Andersonin lahjoituksen ansiosta Suomen valtio hankki instituutille 1950-luvulla roomalaisen renessanssihuvila Villa Lanten. Wilho Sjöströmin värikäs maalaus Mänty kertoo Andersonin taiteenkeräilyn alkuvaiheista, kyseessä on hänen ensimmäinen teoshankintansa vuodelta 1913. Esillä on myös vanha matkagramofini sekä lampun muodossa hehkuva pyhimyspatsas, matkamuisto Italiasta
31 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
K eskusteluoppaan roolissa Wilskman toi vottaa asiakkaat tervetulleiksi ja kertoo olevansa käytettävissä, mikäli museokäynti herättää kysymyksiä ja pohdintaa. Kaikkea emme tiedä, mutta mielellämme pohdimme asioita yhdessä vieraiden kanssa.” ” Täällä saa tutkia ja ihmetellä. Koska olemme kotimuseossa, asiakkaat saavat istahtaa tuoleihin ja lukea esillä olevia kirjoja. Parhaimmillaan asiakkaat lähtevät museosta kokemuksestaan virkistyneinä ja halukkaina oppimaan näyttelykohteesta lisää. Anderson testamenttasi omaisuutensa ja 400 teosta kattavan taidekokoelmansa perustamalleen Förening Konstsamfundet -yhdistykselle tarkoituksena perustaa kotiinsa taidemuseo. > Amos Andersonin ex libris kertoo hänelle tärkeistä asioista: syntyperästä Kemiönsaarella ja henkisistä arvoista. Nyt entisöity kotimuseo kattaa Andersonin työhuoneen, salongin, pylvässalin sekä kappelin, urkuhuoneen ja näyttelytilan. Täällä saa tutkia ja ihmetellä”, Wilskman kertoo. Latinankielinen teksti saxa loquuntur tarkoittaa “kivet puhuvat” ja viittaa uskonnollisuuteen.. Anderson oli keskiaikaisen taiteen ja antiikin ihailija, jonka kodin esineja taidevalinnat kertovat, millaista imagoa vaatimattomasta kemiöläisperheestä yhteiskunnan kermaan noussut mies halusi pitää yllä. 32 MUSEO 2/2023 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Kulttuurimesenaatin salaperäinen elämä sekä kunnostautui Helsingin Ruotsalaisen teatterin ja useiden kotimaisten taiteilijoiden tukijana. ”Vastaamme kaikenlaisiin kysymyksiin, joita museokäynti herättää. ”Jokaisessa huoneessa on oma tunnelmansa. Teeastiasto on löytö Andersonin maaseutukartanosta, Söderlångvikista. Keskusteluopas on toimintamuoto, joka kannustaa vuorovaikutukselliseen kohtaamiseen. Vuonna 1965 avattu Amos Andersonin taidemuseo toimi Yrjönkatu 27:n tiloissa vuoteen 2017 asti, minkä jälkeen noin 7 000 teokseen karttunut taidekokoelma siirtyi Helsingin Lasipalatsissa sijaitsevan, uuden Amos Rex -museon hallinnoimaksi. Amos Anderson oli verkostoitumisen mestari, ja teekutsut olivat eräs tapa edistää seuraelämää
33 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin ” Ex libriksen teksti viittaa uskonnollisuuteen.
Andersonin persoona kiehtoo, ja parhaillaan hänestä ollaan tekemässä sekä näytelmää että dokumenttielokuvaa. Beacon Muse on himmennettävissä ja liitettävissä langattomaan Casambi-valonohjausjärjestelmään. FEILO SYLVANIA Laadukkaassa Beacon Muse -kohdevalaisimessa avautumiskulmaa voi säätää portaattomasti ja tarkasti valaistustarpeen mukaisesti. Museon yläkerta tuo esille Andersonin hengellisen puolen: Kappeli on sakraali tila alttareineen ja lasimaalauksineen. Museon salongissa, flyygelin päällä komeilee kuva vuoden 1937 presidenttipäivällisistä, joissa Andersonin vieraina olivat presidentti Kallio puolisoineen sekä ministereitä ja kulttuurivaikuttajia. Valaisimeen ei tarvita erillisiä mekaanisia lisäosia ja siksi valaistusratkaisu on kustannustehokas. Hän on helposti saavutettava, vuorovaikutukselle altis ja tilannetajuinen. T eatterilla oli erityinen merkitys Andersonille, ja Ruotsalainen teatteri näyttelijäseurueineen oli hänelle tärkeä kulttuurielämän keskus. Vuorineuvoksen ja kunniatohtorin tittelit ansainnut mies loi hyvät suhteet yhteiskunnan yläluokkaan, ja hän järjesti usein juhlia niin kotonaan kuin silloisessa Ravintola Royalissa. Muistona siitä museossa on Andersonin rakennuttamat komeat urut, joita hän aikoinaan yksityisesti soitti. Poikamiehenä pysyneen Anderssonin yksityiselämä on jäänyt ikuiseksi arvoitukseksi, sillä hän määräsi yksityissihteerin tuhoamaan merkittävän osan kirjeenvaihtoaan kuolemansa jälkeen. Beacon Muse Museoiden luottovalinta sylvania.fi K uv a: Ja ri Sa lo Beacon Muse valaisee mm. Kuinka paljon ne olivat häntä itseään varten, ja kuinka paljon hän ajatteli niitä statussymboleina”, Wilskman miettii. seuraavat museot Helsinki: Amos Rex, Nykytaiteen museo Kiasma, Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHTO (ent. ”Haluaisin tietää, mitä taide ja kodin esineet Amokselle merkitsivät. Entä mitä keskusteluopas kysyisi kotimuseon isännältä, mikäli saisi mahdollisuuden. Amos Andersons Hem on Museokortti-kohde. Urheilumuseo) Hyvinkää: Hyvinkään taidemuseo Punkaharju: Suomen Metsämuseo Lusto Savonlinna: Riihisaari – Savonlinnan museo Tampere: Työväenmuseo Werstas, Museokeskus Vapriikki Tornio: Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum Turku: Apteekkimuseo, Biologinen museo, Sibeliusmuseo, Turun linna Vaasa: Kuntsin modernin taiteen museo. Eräs Andersonin menestyksen salaisuuksista oli hänen kykynsä verkostoitua. Uskonto oli Andersonille tärkeää, ja lapsena hän haaveili kanttorin urasta. Valokeilan laajentaminen ja kaventaminen onnistuu muutamassa sekunnissa säätörengasta kiertämällä. MUSEO-OPPAAN MATKASSA Kulttuurimesenaatin salaperäinen elämä 34 MUSEO 2/2023 Hyvä keskusteluopas on Wilskmanin mukaan läsnäoleva, utelias ja kohteestaan innostunut. Museon näyttelytilassa on esillä valtiollisten kunniamerkkien lisäksi teatterilehtiä sekä kirje läheiseltä ystävältä, ruotsalaisnäyttelijä Mona Mårtensonilta . ”On tärkeää myös ymmärtää, jos museovieras ei kaipaa kontaktia, vaan haluaa kierrellä itsenäisesti.” W ilskmanille motivaatiota työhön tuo ilo siitä, että on voinut avata vieraille uusia ovia Amos Andersonin maailmaan. Pitkä elinikä 100 000 h
Museot voisivat yhdessä käyttäjiensä kanssa rakentaa visioita kestävästä tulevaisuudesta ja etsiä keinoja sen saavuttamiseksi. Dosentti Timo Miettisen mukaan (Sitra 2020) ekososiaalinen sivistys tarkoittaa luonnon ja toisten ihmisten kannalta keskeisiä taitoja ja ajattelutapoja. Museoammattilaisena yritän opetella ajattelemaan isommin. Museoverkosto ulottuu koko maahan. V uoden 1894 Suomen Museossa haaveiltiin uudesta kansallismuseosta. Mikä muu kuin museo voisi yhteiskunnassa tarttua yhtä toimeliaasti ekososiaaliseen sivistystehtävään. Museoilla on valtavasti supervoimia, osaamista ja taitoja, joita maailma tarvitsee. Ehkä oma pitkä museourani aiheuttaa sen, että alan yhä enemmän viihtyä perimmäisten kysymysten äärellä. Niiden ei kuitenkaan enää tarvitse pönkittää kansallishenkeä, vaan ne voisivat rakentaa kestävää, maapallon kantokyvyn rajoihin mahtuvaa kulttuuria. Toisin sanoen museoiden tulisi vaalia ja edistää ekososiaalista sivistystä. PE TT ER I K IV IM Ä K I / JY VÄ SK YL Ä N YL IO PIS TO. Mihin museon pitäisi vaikuttaa. Se toimii siellä missä tarvitaan, ihmisten ja yhteisöjen kanssa, katse tulevaisuudessa, mieli tässä hetkessä, menneisyys muistissa. Kirjoittaja näki museon tehtäväksi sivistää kansaa, koska ”vasta sillä tavoin tulee historia kansalle eläväksi eikä mikään ylennä ja vahvista kansallishenkeä enemmän kuin elävä tieto oman maan historiasta”. Tällaista museokonseptia olen nimittänyt dynaamiseksi museoksi. Ne ovat luotettavia, tutkimuksellisia, pidettyjä, asiantuntevia, helposti lähestyttäviä, laaja-alaisia, elämyksellisiä kommunikoijia. Mihin museo pystyy. Museot ovat edelleen suuren sivistystehtävän äärellä. Mitä varten on museo. Sen keskeisiä työkaluja ovat aikaulottuvuus ja ihmisissä elävä perintö. Tunnen tarvetta keskittyä oikeasti tärkeisiin asioihin, jopa parantaa maailmaa. Niitä on kaikkialla, suurissa kaupungeissa ja pienissä kylissä. Mitä vaikutuksia me museoammattilaisina ja museoina tavoittelemme. Ekososiaalisesti sivistynyt ihminen pystyy esimerkiksi tarkastelemaan omien valintojensa tai kulutustottumusten seurauksia. Maailmamme on täynnä tarpeita, huolta ja hätää. Ne keskittyvät ajallisiin, paikallisiin tai temaattisiin ilmiöihin. 35 34 KOLUMNI Kestävää kulttuuria rakentamassa MUSEOT JA EKOSOSIAALINEN SIVISTYS Leena Paaskoski on museologian työelämäprofessori Jyväskylän yliopistossa sekä Suomen Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja. Mitä museo voi tehdä. Museot ovat suuria, pieniä tai keskikokoisia. Museoita on paljon ja ne ovat kaikki erilaisia. Museoilla on mahdollisuus tuottaa syvällistä ymmärrystä menneisyydestä ja kulttuurin jatkuvasta muutoksesta, kulttuuristen ilmiöiden ajallisista, sosiaalisista ja paikkaan liittyvistä konteksteista sekä vaikutuksesta ja kytkeytymisestä kokonaisvaltaiseen ympäristöömme ja ei-inhimilliseen luontoon. Museoiden ei kannata olla vain alustoja tai areenoita muille toimijoille, niiden kannattaa olla aktivisteja ja tulenkantajia. Museoverkostolla on kosketuspintaa siis vähän kaikkialle. Jokainen voi löytää museon, joka puhuu juuri hänelle merkityksellisestä asiasta, ajasta, paikasta tai ihmisistä, tavalla, joka koskettaa juuri häntä
Hänestä tuli Pablonkin taideopettaja, joka paneutui ensin poikansa piirustusja maalaustekniikoiden opettamiseen ja myöhemmin tämän C A SA N AT A L PI C A SS O. Isä oli taideopettaja ja taidemaalari. 36 MUSEO 2/2023 PICASSO-JUHLAA! Museo Casa Natal Picasso juhlistaa taiteilijaneron elämää ja työtä tämän lapsuuskodissa Málagassa. TEKSTI ANNELI LENKKERI P icasso syntyi Etelä-Espanjan Andalusiassa, Välimeren rannalla Málagan kaupungissa lokakuussa 1881. ”Isä José Ruiz Blascon vaikutus oli perustavanlaatuinen Pablon elämässä ja työssä”, museonjohtaja Luna toteaa. Jo kymmenen vuotta aiemmin rakennukseen oli perustettu Picassoa ja hänen työtään tutkiva Casa Natal -instituutti. Museon pysyvä näyttely kertoo Picassolle lapsuudesta saakka tärkeiden teemojen kautta tämän monipuolisen kuvataiteilijan matkasta yhdeksi 1900-luvun tunnetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista taiteilijoista. Täällä Placa de la Mercedin aukion varrella, kaupungin historiallisen keskustan sydämessä keskiluokkainen Ruiz Picasson perhe asui Pablon elämän ensimmäiset kymmenen vuotta. J o ensimmäisessä näyttelyhuoneessa käy ilmi, miten tärkeä perheen esikoisena syntynyt Pablo oli vanhemmilleen. ”Málagan kaupunginvaltuusto osti tämän rakennuksen, jossa Picasson perhe oli asunut ja avasi tänne Picasson syntymäkodin museon vuonna 1998”, museonjohtaja José Mária Luna kertoo
Lapsuuden Málagassa syntyneitä aiheita olivat härkätaistelujen ja härkien ohella. Picasson Málagan lapsuuskotiin perustetussa museossa juhlitaan taiteilijaa monin näyttelyin ja tilaisuuksin. Niin paljon, että Picasson luomasta kyyhkystä tuli lopulta rauhan univer” Museossa pääsee tutustumaan malagalaiseen elämäntapaan. Museohuoneista yksi onkin omistettu härkätaistelun ja erityisesti härän teemalle, josta tuli Picasson taiteessakin hyvin tärkeä aihe. ”Kyyhkyjä löytyi kaikkialta Plaza de la Mercedillä, jolla Pablo vietti lapsuuttaan. ”Nämä linnut seurasivat Picassoa koko hänen elämänsä ajan hänen töissään. José María Luna sanoo Picasson osallistuneen härkätaisteluihin isänsä ja setänsä kanssa pienestä pitäen Málagan La Malaguetan härkätaisteluareenalla. ”Härkä eri mytologisissa tai härkätaistelujen versioissaan on aina ollut läsnä hänen töissään. ”José Ruiz Blascon lähipiirin taiteilijat vierailivat täällä perhekodissa usein. Sanotaan jopa, että Pablo auttoi isää saamaan joidenkin maalausten kyyhkyjen jalat valmiiksi”, museonjohtaja Luna tietää. C A SA N AT A L PIC A SS O intohimoja pikkupojasta asti. Myös Picasson isä saavutti kaupallista menestystä kyyhkymaalauksillaan. Isän läsnäolo ateljeessa sekä yhdessäolo hänen maalaritovereidensa ja ystäviensä kanssa olivat oleellisia nuoren taiteilijan varhaisessa koulutuksessa.” I sältään Pablo peri myös kiinnostuksen härkätaisteluun, jolla on pitkät perinteet Málagassa ja koko Andalusiassa. muun muassa meri, valo, klassinen antiikki ja kyyhkyt. > Casa Natal Picasso -museo sijaitsee Málagan vanhankaupungin sydämessä. Koulunkäynti oli Pablolle vaikeaa, mutta piirtäminen ja maalaaminen < Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta taiteilija Pablo Picasson (1881–1973) kuolemasta. Härkä oli hänen yhteytensä lapsuuteen, isäänsä ja Málagaan, mutta myös välimerelliseen klassismiin ja sen mytologiaan.” Nuoren taiteilijan ensimmäisiä härkätaistelujen innoittamia töitä on vuoden 1889 aikoihin maalattu El picador amarillo. T aideteosten lisäksi teemoittain järjestetyissä huoneissa pääsee tutustumaan Picasson lapsuusvuosien perhe-elämään ja malagalaiseen elämäntapaan muun muassa ajan huonekalujen sekä perheelle kuuluneiden muistoesineiden ja valokuvien kautta. 37 KANSAINVÄLISTÄ Kotimuseo Välimeren auringossa lupaavan uran eteenpäin ohjaamiseen. Picasson ja hänen isänsä töiden lisäksi esillä on myös ajan muiden taiteilijoiden teoksia kuten Denis Belgranon ja Joaquin Martinez de la Vegan , jota Picasso arvosti suuresti tiennäyttäjänä omalle taidemaalarin uralleen
Museo Casa Natalin syksyn uusi, lokakuun lopussa avattava näyttely keskittyy Picasson imagoon ja siinä tutkitaan taiteilijan läsnäoloa mediassa; lehdistössä, radiossa, televisiossa ja jopa sarjakuvissa jo lapsuudesta saakka. ” Picasso ei unohtanut espanjalaisuuttaan koskaan. Meillä on suuri sanomalehti-, äänija videokirjasto. 38 MUSEO 2/2023 saali symboli. ”Ihmisen kotimaa on hänen lapsuutensa, kuten runoilija Rilke sanoi”, Luna kiteyttää. ”Picasson ansiosta Malaga on nykyään kaupunki, joka tunnetaan kansainvälisesti sitoutumisestaan kulttuuriin ja museoihin.” Málagan lapsuusvuosien jälkeen Picasso muutti perheensä mukana isän työn perässä ensin Coruñan kaupunkiin Luoteis-Espanjaan ja sitten Barcelonaan. Ne auttavat meitä ymmärtämään paremmin Picasson imagon rakentumista myyttinä, 1900-luvun taiteen ikonina.” J osé Mária Luna kiittelee Picasson ja hänen taiteensa olleen Málagan kaltaisen Espanjan reuna-alueella sijaitsevan kaupungin kulttuurimuutoksen vipu. Pablo Picasso asettui pysyvästi Ranskaan 1900-luvun alkuvuosina ja asui Pariisin jälkeen Ranskan Rivieralla kuolemaansa asti. Ja antoihan Picasso toisen tyttärensä nimeksi Paloma, Kyyhky.” P icasson valtavan tuotteliasta ja monipuolista kuvataiteilijan uraa juhlistaa lokakuuhun asti päänäyttely Pablon aikakaudet. Picasson rakkaus härkätaisteluihin ja härkiin syntyi lapsuuden Málagassa. ”Casa Natalin dokumentaatiokeskus on yksi maailman tärkeimmistä, Pariisin ja Barcelonan jälkeen. Siinä vierailija pääsee tutustumaan Casa Natal -museon ja muiden espanjalaisten julkisten ja yksityisten kokoelmien teosten kautta kaikkiin Picasson uran vaiheisiin. C A SA N AT A L PI C A SS O. Yksi asiantuntijoistamme, Mario Virgilio Montañez , ehdotti Picasson analysointia hänen mediapersoonansa kautta.” ”Picasson imago –näyttelystä löytyy videoita, haastatteluja, lehtien kansia ja paljon muuta materiaalia. Nämä pysyivät läpi elämän tärkeinä aiheina myös hänen taiteessaan. Kotimaassaan Picasso kävi Ranskasta vain muutaman lyhyen vierailun ajan, mutta Málagaa, Espanjaa ja espanjalaisuutta hän ei unohtanut koskaan
C A SA N AT A L PIC A SS O C A SA N AT A L PIC A SS O. Myös espanjalaisen maalaushistorian parhaimmistoon. Casa Natal Picasso, 15 Plaza de la Merced, Málaga. > Museossa pääsee tutustumaan Picasson lapsuusvuosien perhe-elämään ja malagalaiseen elämäntapaan muun muassa ajan huonekalujen ja perheelle kuuluneiden taideteosten avulla. 39 KANSAINVÄLISTÄ Kotimuseo Välimeren auringossa ”Picasson lapsuus oli Málagassa ja hänen nuoruutensa espanjalainen. Tämän vuoksi, vaikka hän olosuhteiden vuoksi ei palannut Espanjaan, hän aina tunsi olevansa vahvasti espanjalainen ja sidoksissa maan historian ja perinteiden parhaimmistoon. Ja sen hän tunsi täydellisesti.” Sinivalkoinen näyttelyhuone esittelee Picasson taiteesta tuttuja teemoja Välimerta ja kyyhkyjä
TEKSTI KIRSTI RUISSALO. Voitolla on varmasti pitkä vaikutus toimintaamme”, Kaartinen toteaa. ” Seudulla on tehty määrätietoista työtä kulttuuriperinnön eteen. Riihisaari on Museokortti-kohde. Henkilökunta on ollut ylpeä ansaitusta tunnuksesta ja iloinen asiakkaiden antamasta positiivisesta palauteja onnitteluryöpystä. ”POKin kokoelmat olivat tärkeä perusta museomme kokoelmille. Yhdistys ylläpiti linnaa sekä sen yhteydessä toimivaa museota käyntikohteena ennen Kansallismuseota. Museon toiminnassa esiin tuleva ennakkoluuloton asenne ja aktiivinen kehittämisote palkittiin toukokuussa Helsingissä, kun Riihisaari voitti Vuoden museo -kilpailun. Tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin rohkein ja isoin tulevaisuuden visioin. Kesästä lähtien kokonaisuus on täydentynyt ja esillä on myös tarkastusalus s/s Saimaa, joka täytti tänä vuonna 130 vuotta. 40 MUSEO 2/2023 MUSEON TARINA Elämyksiä Saimaalla VUODEN MUSEO V aikka Savonlinnan kaupungin ylläpitämä Riihisaari – Savonlinnan museo on perustettu vasta vuonna 1984, on seudulla tehty pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä kulttuuriperinnön eteen. Olavinlinnan kansallismaisemassa sijaitsee komea tiilinen makasiinirakennus. Riihisaaressa on esillä myös useita vaihtuvia kulttuurihistoriallisiaja taidenäyttelyitä. Monet kävijät ovat kauempaakin tulleet varta vasten tutustumaan Vuoden museoon. Ensi vuonna 100 vuotta täyttävä Pyhän Olavin Kilta (POK ry) perustettiin vuonna 1924 valmistelemaan Olavinlinnan 450-vuotisjuhlia. ”Tarinamme, sijaintipaikkamme, kokoelmamme ja toimintamme liittyy kiinteästi Olavinlinnaan sekä esimerkiksi Pyhän Olavin Kiltaan ja sen kokoelmiin”, kertoo museonjohtaja Nikke Kaartinen . Museomme toiminta on uudistunut monin tavoin”, Kaartinen sanoo. Vanha museorakennus tuotiin teknisesti ja puitteiltaan nykyaikaan pari vuotta sitten valmistuneen peruskorjausremontin myötä. ”Voitto kannustaa tekemään laadukasta ja innovatiivista työtä jatkossakin. Nykyisin vanha viljamakasiini toimii museona ja vilkkaana kohtaamispaikkana, joka tarjoaa kävijöilleen elämyksiä kaikkina vuodenaikoina. Sen myötä käännettiin myös uusi lehti koko museon tarinassa ja Riihisaari on nykyisin vilkas kohtaamispaikka kulttuurin, luonnon ja elämysten ystäville. Riihisaaren perusnäyttely Saimaan sylissä kertoo tarinan ihmisistä ja kaupungista sekä suurjärven rannoilla. Kävijöiden on mahdollista tutustua niin saaristolaiselämään kuin laivahistoriaan ja erilaisiin Saimaan sisävesillä liikkuneisiin alustyyppeihin. Museolaivalaiturissa ovat esillä museohöyrylaivat höyrykuunari s/s Salama (1874), matkustajalaiva s/s Savonlinna (1904), tervahöyry s/s Mikko (1914) sekä hinaaja s/s Ahkera (1871). Tuomme toiminnassamme esiin näitä pitkiä perinteitä tässä ajassa uusin ideoin ja voimin. Museolaivat tekevät kesäkaudella myös yleisöristeilyjä. Riihisaari on yksi Suomen suurimmista höyrylaivavarustajista. Useat yhdistykset ja yhteisöt ovat vuosikymmenten aikana tehneet merkittävää työtä ”kelluvan” kulttuuriperinnön eteen ja ainutlaatuisten museohöyrylaivojen säilyttämiseksi tuleville sukupolville. Uusi leikkisä näyttely esittelee suomalaisen nuken tarinaa. Museo tarjoaa elämyksiä myös näyttelyiden kautta. Museo tunnetaan monipuolisena matkailuja kulttuurimatkailukohteena, ja sen palveluihin kuuluvat myös Savonlinnan matkailuja retkeilyneuvonta sekä Metsähallituksen Saimaan luontokeskus
41 MUSEON TARINA Elämyksiä Saimaalla TI M O SE PP Ä LÄ IN EN / R IIH IS A A R I – SA VO N LI N N A N M U SE O
VÄ IN Ö K A N N IS TO / H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O K A N SA LL IS M U SE O. Hämeen linnan lisäksi myös savolainen Olavin linna on pidetty hääjuhlapaikka. Sen sijaan, tähän päivään saakka säilyneessä, itäisessä tykkitornissa on tanssittu monet häät. Kirkko on palvellut aikaisemmin luterilaisena kirkkona, mutta tänä päivänä siellä järjestyvät vihkitilaisuudet uskontokunnasta riippumatta. Vihkipaikaksi voi vuokrata esimerkiksi 1600-luvulla rakennetun Karunan kirkon Helsingin Seurasaaressa. Tarinan mukaan tornien tykkejä ei ole laukaistu kertaakaan. 42 MUSEO 2/2023 TAHDON! LINNAT OVAT HÄÄPAIKKOJEN KESTOSUOSIKKEJA Kuningas Kustaa Vaasa vahvisti vuonna 1559 Hämeen linnan puolustusta, ja rakennutti linnoitukseen kaksi pyöreää tykkitornia. Näissä keskiaikaisissa museokohteissa ihastuttaa autenttinen vanhan tunnelma. Hämeen linnan lisäksi myös muissa Suomen kansallismuseon kohteissa järjestetään häitä aina isoista puutarhaYlelliset prinsessahäät vai pienet ja suloiset kihlajaisjuhlat. juhlista intiimeihin sisätilaisuuksiin. TEKSTI MERI PARKKINEN < Kansallismuseon avarassa keskihallissa unohtumattomasta juhlakattauksesta voi nauttia Gallen-Kallelan freskojen alla. Kansallismuseoiden kokousja juhlapalvelujen myynnistä ja asiakaspalvelusta vastaava Ville Hovi kertoo, että hääpaikkojen kestosuosikkeja ovat tunnelmalliset linnat. Näissä museokohteissa vietetään unohtumattoman ihania rakkausjuhlia. ”Mutta juhlatilaan voi koristetulla luoda myös hallittuja ja mielenkiintoisia ristiriitaisuuksia. Esimerkiksi värivaloilla tila voidaan saada aivan eri näköiseksi”, Hovi kertoo
Nimismiehen aukioksi nimetty juhlatila aukeaa Mobilian vaihtuvien näyttelyiden tilaan, joten juhlatilan tunnelma vaihtuu näyttelyiden mukaan. Ajattelen, että tämä ei ole vain museokohteiden rajoitus vaan tekee juhlasta mieleenpainuvan.” vohistorian ympäröimänä. Monelle parille hääauton valinta on yksi tärkeitä päätöksiä juhlapäivään liittyen. Naapurissa komeilee alueen vanhin, vuonna 1837 valmistunut kuusikerroksinen rakennus, Kuusvooninkinen. Kuvassa hääpari nousemassa autoon Kallion kirkon edustalla vuonna 1946. Historiallisten paikkojen akustiikka voi kuitenkin olla häiden todellinen tunnelmanluoja ”Sen sijaan musiikkiesitykset ilman äänentoistoa toimivat näissä tiloissa hyvin. Pienet häät ovat kasvattaneet suosiotaan, ja juhlista halutaan rohkeasti oman näköiset. Hääparille tärkeät harrastukset saavat näkyä juhlapäivän miljöössä ja ohjelmassa. Auton ja tien museo Mobiliassa on erikokoisia juhlatiloja, joita yhdistelemällä juhliin voi kutsua jopa 250 henkilöä. Suomen Työväenmuseo Werstaan hiljattain uudistetusta Galleria Bertelistä ja sen korkeista ikkunoista avautuu näkymä Finlaysonin tehdasalueelle. Tämä tila tarjoaa juhlavieraille jotain uutta ja jotain vanhaa . Kangasalla sijaitsevassa tieliikenteen historiaa esittelevässä Mobiliassa häitä ja muita perhejuhlia järjestetään ympäri vuoden. Juhlatila tekee vaikutukset minimalistisella tyylikkyydellä ja korkeilla ikkunoilla. 43 AUTONÖRTIN UNELMAHÄÄT MUSEO-LEHTI MATKAILEE Unohtumattomat juhlat museossa Musiikki on tärkeä usein tärkeä osa häitä, mutta linnamiljöössä moderni äänentoisto toimii kaikuisuuden takia huonosti. Koronavuodet ovat vaikuttaneet yleisesti suomalaiseen hääkulttuuriin, mikä näkyy myös museoiden juhlissa. Museon näyttelyt esittelevät suomalaisen tieliikenteen historiaa, ralliurheilua sekä jokaisen autoharrastajan tuntemia klassikkoautoja. Hääjärjestelyjä helpottaa museon ravintola, josta voi tilata juhlien tarjoilut. Mutta entä jos häitä juhlittaisiin ajoneuVAIHTOEHTO MAASEUTUIDYLLILLE Tunnelmallinen hääjuhlamiljöö voi olla myös jotain aivan muuta kuin maaseutumaisema. TY Ö VÄ EN M U SE O W ER ST A S. < Hääperinteisiin kuuluu olennaisesti parin tyylin mukaisen hääauton valinta. Tampereen keskustassa rakkautta voi juhlistaa Työväenmuseo Werstaan hiljattain uudistetussa Galleria Bertelissä. Hienointa on kuitenkin Galleria Bertelin ikkunoista avautuva näkymä Finlaysonin tehdasalueelle
Ranta kertoo, että hääjuhlakuluissa ei yleensä pihistellä, jos toiveena on erityinen juhlakohde. MUSEO-LEHTI MATKAILEE Unohtumattomat juhlat museossa MUSEO-LEHTI MATKAILEE Unohtumattomat juhlat museossa PIENET PERHEJUHLAT MERIMIEHEN KOTITALOSSA ja on saanut nimensä talossa 1800-luvulla asuneelta merimieheltä Isak Ma tilaiselta sekä tämän perheeltä. JUHLAT MUSEOSSA OVAT IKIMUISTOISET Historiallisissa kohteissa juhlivat hääparit haluavat viettää tärkeän päivänsä ikimuistoisessa paikassa. 44 MUSEO 2/2023 ensimmäinen moderni tehdasrakennus hämmästytti valmistusvuonnaan, mutta tekee vaikutuksen myös tänä päivänä. Turussa häänsä voi viettää esimerkiksi kaupungin keskustassa, Brinkkalan talossa, jonka parveke on tuttu Joulurauhan julistuksesta. M ER IM IE H EN KO TIM U SE O. Pikisaari on vain yhden sillan ylityksen päässä Oulun keskustassa, mutta tarjoaa puutaloineen täysin toisenlaisen tunnelman kuin kaupungin ydin. ” Xxxxxx xxxxxxx xxxxxxxx. Turun kaupungin Museokeskuksen vuokraussihteeri Jukka Ranta kertoo, että suosio johtunee sen hyvän koon lisäksi myös salin koreasta nimestä: ”Kyllä linnahäissä on yleensä sellaista prinsessameininkiä.” Turun linnassa häiden ruokatarjoilun sujuvuudesta huolehtii linnan ravintola hovimestareineen. Merimiehenkotimuseona toimiva Matilan talo on Oulun vanhin säilynyt puutalo. Brinkkalan talon sali ihastuttaa 1800-luvun asussaan, ja on ihanteellinen paikka hieman pienemmille mutta ylellisille häille. Tänä päivänä Matilan taloa voi vuokrata oman perheensä juhliin. Se on valmistunut vuonna 1739, Vuonna 1793 on valmistunut Merimiehenkotimuseona toimiva Matilan talo on Oulun vanhin säilynyt puutalo. Koska pikkuruisessa kotimuseossa on tilaa vain kahdelletoista hengelle, ei tässä museossa juhlita tavallisesti häitä. Mutta kihlajaisia tai kastejuhlia tässä historiallisessa kodissa on juhlittu useita. Värikkäiden puutalojen joukosta löytyy myös Merimiehenkotimuseo. Pieni, syrjässä sijainnut hirsitalo, on ajalle tyypillinen merimiesperheen koti. Tämä rakennus on paitsi tärkeä osa Oulun historiaa, myös vuokrattavissa pieniin juhliin. Hääjuhlia vietetään useimmiten noin sadalle hengelle sopivassa Kuningattaren salissa. Turun linnasta löytyy myös suosittu vihkikirkko ja juhlapaikaksi voi vuokrata jonkin Turun linnan monista saleista
Turun linnan pihalla ei juhlisteta vasta vihittyä paria riisitai terälehtisateella, eikä saleihin tuoda mitään pöytäkoristeita suurempaa. > Kuningattarensali oli aikoinaan Juhana-herttuan puolison, Katariina Jagellonican ja hänen hovinsa kokoontumispaikka. A LI A N IA PA D ZIK / TU R U N M U SE O K E SK U S A LI A N IA PA D ZIK / TU R U N M U SE O K E SK U S. Kaikki jutussa mainitut museot ovat Museokortti-kohteita.. Jukka Ranta kertoo, että hääparit ovat hyvin ymmärtäväisiä historiallisten kohteiden rajoituksille. Turun linnan juhlakerroksen suurin sali tarjoaa mahdollisuudet unohtumattomiin juhlatilaisuuksiin. Kuninkaansali on Suomen herttua Juhanan 1550-luvulla rakennuttama. ”Mutta tätä hääparit usein hääpaikalta toivovatkin. 45 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Unohtumattomat juhlat museossa Turun linnan muurien suojissa häitä vietetään ympäri vuoden. Kohde on jo itsessään niin edustava, että sitä ei tarvitse erityisesti koristella”, Ranta kertoo
Hyppäsimme pohjoiseen menevään yöjunaan, vietimme päivän Rovaniemellä ja illalla lähdimme monta elämystä rikkaampana yöjunamatkalle kohti etelää. ÖNNINGEBYMUSEO, JOMALA, AHVENANMAA Olin opiskeluaikoina 1980-luvun alussa töissä Maarianhaminassa, mutta silloin en käynyt Önningebyn kylässä. Yli 30 vuotta myöhemmin otin idean työn alle. ARKTIKUM, ROVANIEMI Joitakin vuosia sitten juhlistimme suvun nuorimpien kanssa kesälomaa tekemällä ”junaristeilyn” Rovaniemelle. A R K TI K U M TII N A TA H VA N A IN EN / V IS IT Å LA N D. Siinä yhteydessä pohdimme myös tiedekeskuksen sijaintia ja läheisen Ounasjoen tulvimisvaaraa. Yksi vierailukohteemme oli tiedekeskus Arktikum, jossa nuorisoa kiinnosti niin Lapin maakuntamuseon puoli kuin ilmastonmuutosta esille tuova näyttely Muuttuva Arktis. En myöskään tiennyt, että sinne oli syntynyt taiteilijayhteisö vuonna 1886 taiteilija Victor Westerholmin ympärille. Uusin kirja aiheesta on nimeltään Naiset, jotka maalasivat taivaan. Paasonen on myös kuratoinut sääaiheiset näyttelyt Järvenpään taidemuseoon (2019) ja Halosenniemeen Tuusulaan (2023). Juuri ensimmäisenä Maarianhaminan kesänä lentokentän Meteossa säähavaintoja tehdessäni pohdin, voisiko maalausten taivaita ja säitä tarkastella säähavainnontekosääntöjen mukaisesti. Se on edelleen museovierailuhaaveitteni kärjessä. MUSEOVINKIT Seija Paasonen suosittelee SE IJA PA A SO N EN MUSEOMATKAILUA Seija Paasonen on meteorologi ja tietokirjailija, joka on yhtenä harrastuksenaan tutkinut säätä kuvataiteessa. Vuonna 1992 Önningebyhyn oli perustettu taideja kulttuurihistoriallinen museo, jossa en ole vielä päässyt käymään. Suurtulvahan oli uhannut taloa vuonna 1993 ja sen jälkeen aika ajoin oli ollut tulvavaaraa
Yksi tällainen elämys oli, kun vuosia sitten ajelin Lahden moottoritien sijaan pienempiä reittejä kohti Itä-Suomea. LUOMUS, KAISANIEMEN JA KUMPULAN KASVITIETEELLISET PUUTARHAT, HELSINKI Puutarhaja kasviharrastajana vierailen matkoillani usein kasvitieteellisissä puutarhoissa. Asuinpaikkaani lähimmät kohteet sijaitsevat Helsingissä. Kaikki jutussa mainitut museot ovat Museokortti-kohteita.. Yllättyneenä ja ihastuneena katselin maisemamaalauksia, joissa oli sää-, pilvija taivaskuvauksia. Kevät ja kesä ovat suosikkivuodenaikojani puutarhoissa eikä edes pieni sade haittaa puutarhoissa käyntejä. Kaisaniemen puutarha on perustettu vuonna 1829 ja se on auki läpi vuoden. Seinillä oli lukuisia kiinnostavia teoksia, joita en ollut aiemmin nähnyt kirjoissa tai näyttelyissä tai törmännyt niihin verkossa. Taidemuseo Eemilissä oli esillä mielenkiintoinen ja suvun vaiheita valaiseva kokoelmanäyttely Halosten töistä ja elämästä. Minulla oli työn alla kirja Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin ja keräsin vielä tuossa vaiheessa aineistoa. Koukkasin Orimattilan kautta ja löysin taidemuseon, joka onnekseni oli sinä päivänä auki. Kaisaniemen puutarhalla on pitkät perinteet myös säähavainnon teossa, sillä puutarhaan perustettiin legendaarinen Kaisaniemen säähavaintoasema jo vuonna 1844. JO H N N Y KO R K M A N / O R IM AT TI LA N TA ID EM U SE O K AT A R IIN A SA LM I TIT U S V ER H E / TA ID EM U SE O EE M IL. MUSEOVINKIT Seija Paasonen suosittelee TAIDEMUSEO EEMIL, LAPINLAHTI Kuluneena kesänä poikkesin Lapinlahdella, joka on tunnettu muun muassa Eero Järnefeltin teoksesta Kaski ja kirjailija Juhani Ahon synnyinkodista, mutta ennen kaikkea Halosen taiteilijasuvusta. Lahjakkaan suvun tunnetuimmat taiteilijat ovat taidemaalari Pekka Halonen ja kuvanveistäjä Eemil Halonen . Kumpulassa kasvit ovat kahdessa lohkossa. Uudempi Kumpulan puutarha avautui yleisölle vuonna 2009 ja se on avoinna toukokuusta syyskuun loppuun. ORIMATTILAN TAIDEMUSEO Hetken mielijohteesta tutuilta reiteiltä poikkeaminen voi tuoda isoja elämyksiä. Kesänäyttelyn taidemaalari Grigor Auerin (1882–1967) maisemamaalaukset niin Laatokan Karjalasta kuin Italiasta jäivät vahvasti mieleen. Toisessa on hyötykasvit ja toisessa kasvit on ryhmitelty kasvimaantieteellisesti
Keskus on todellinen kulttuuriteko, sillä samalla käynnillä pääsee tutustumaan niin Aallon monipuoliseen tuotantoon kuin upeaa Keski-Suomen museoon. Ikkunoista tulvivasta valosta pääsee nauttimaan vaikka heti, jos istahYhdellä ovenaukaisulla pääsee kahteen kiehtovaan museoon ja muutamaan näyttelyyn. Valokuvassa maestro katsoo kohti pöytänsä äärestä. A LV A R A A LT O SÄ ÄT IÖ. Museot ovat seisseet rinnakkain jo 50 vuotta, mutta niitä yhdistävä 300-neliöinen uudisosa valmistui sopivasti Alvar Aalto 125 -juhlavuoden kunniaksi. Kannattanee istuskella vasta museokäynnin jälkeen, sillä nyt anti on runsas. Ja hienosti avaakin. TEKST TARJA VÄSTILÄ taa pehmustetuille askelmille nivelosassa. A alto – työ ja elämä odottaa nurkan takana. A alto-museon puolelle reitti kulkee uudisosan parvelle rakennetun Tunnetuimmat maailmanperintökohteet -näyttelyn lomitse. Tauluissa on melkoisesti tekstiä, mutta jokaiseen top 10 -kohteeseen on koottu viisi vähemmän tunnettua faktaa. Ne tarjoavat erilaista pureskeltavaa. Museo alkaa ajankuvilla ja aikajanalla, johon ovat päässeet < Alvar ja Aino Aalto kuvattiin kotitalonsa pihalla vuonna 1947. Aalto2-museokeskus avautui toukokuussa Jyväskylässä. 48 MUSEO 2/2023 NÄYTTELYARVIO Kulttuuriteon keskiössä KAKSI MUSEOTA, MONTA ELÄMYSTÄ M ikä valo! Kävijän seistessä Aalto2-museokeskuksen aulassa ja katsoessa kohti kahden museon yhdistävää uudisosaa, tuntee arkkitehti Alvar Aallon hengen leijuvan kaikkialla. Keväällä avattu Aalto2-museokeskus on Keski-Suomen vetonaula. Ihmisen jäljet – maailmanperintöä avaa rakennetun perinnön ja kulttuuriperinnön monimuotoisuutta. Hänen luomuksissaan luonnonvalolla oli suuri merkitys. Se on yksi viiden näyttelyn sarjasta. Viehko yksityiskohta laajentaa keskuksen antia entisestään. Vaihtuvat näyttelyt on tarkasti mietitty, sillä Alvar Aallon arkkitehtuuria on esitetty mukaan Unescon maailmanperintölistalle. Lasiseinän takaa avautuu pusikosta esiin kaivettu atriumpiha, jossa aiotaan järjestää erilaisia tapahtumia
Yksi seinusta on pyhitetty tutuille tuoleille, vieressä Aaltojen loihtima puinen revontuliseinä. Pysyvä näyttely Keskisuomalaisuutta etsimässä kertoo sekä alueen ominaispiirteistä että suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Silmäiltävää riittää. Alvarin määreet – kosmopoliitti, humanisti ja periksiantamaton laadun puolestapuhuja – katetaan kävijän eteen runsaudensarveksi. ”Tässähän menee koko päivä”, huokaisee museovieras. Luomuksia pääsee siirtelemään ja samalla pohtimaan, olisiko minusta kenties arkkitehdiksi. Museon puolella avautuu Aalto niin kattavana kokonaisuutena, että enempää arkkitehdistä ja hänen töistään ei tarvitsekaan tietää. Aallon monipuolisuus ja -ulotteisuus tulevat hyvin esille. A LV A R A A LT O SÄ ÄT IÖ H EIK K I H AV A S / A LV A R A A LT O SÄ ÄT IÖ. M useokeskuksen nimi Aal -to2 jättää harmillisesti varjoonsa kerrassaan upean Keski-Suomen museon. Millaisen > Piirros Paimion parantolan käsienpesualtaasta. Totta, kahdesta museosta ei hevillä selviä – varsinkaan, kun KeMun elämyksellinen näyttely tarjoaa monta tarttumapintaa yltäen esihistoriasta 2000-luvulle. 49 NÄYTTELYARVIO Kulttuuriteon keskiössä molemmat taiteilijapariskunnat – Alvar ja Aino sekä Alvar ja Elissa . Aallon tunnistettava muotoilu tulee hyvin esiin: Paimio-tuoli, jakkarapylväs ja Artekin huonekaluin sisustettu olohuone, jossa Enkelinsiipi-valaisin lepattaa. Esillepanossa on hyödynnetty myös pienoismalleja, muotoiluesineistöä, kirjeitä ja valokuvia sekä arkkitehtipiirustuksia, jotka tarjonnevat etenkin alan ammattilaisille kiinnostavia näkökulmia. Teemalliset osiot rytmittävät antia, joten keskittyä voi vaikkapa Menneitten aikojen motiiveihin tai 30-luvun kansainvälisiin näyttämöihin. Näyttötauluissa on lisäinfoa. Kehotetaanpa kävijää kokeilemaankin, millaisen kaupungin hän loisi Aallon rakennuksilla. > Näkymä Alvar Aallon ateljeen piirrustussalista
M A IJA H O LM A / A LV A R A A LT O SÄ ÄT IÖ G . On esineistöä, tarinoita, äänimaisemaa, pienoismalleja, valokuvia, näyttötauluja, ruokapöytiä, kota, savusauna, pihapiirejä, porvariskoulun interiööri, koululaisja opiskelijaelämää, lomailua, urheiluhuumaa ja jopa jukebox. Ovathan siellä lauteetkin, mutta löylyttely jää mielikuviin. Videolla paikalliset räppärit räppäävät suomen kielen uudistajan Wolmar Schildtin uudissanoja. -tietovisa liittyy keskisuomalaiseen ruokaperinteeseen: vaihtoehdoista voi valita, mikä kala ei sovi hapankalaksi tai mikä on korpilahtelainen herkku. Yhdessä tilassa nuoriso voi uppoutua virtuaalielämykseen: kokea VR-lasit päässä Oravivuoren maisemat eri vuodenaikoina ja tutustua maailmanperintökohde Struven ketjun tarinaan. K LE IN ETE B B E / A LV A R A A LT O SÄ ÄT IÖ. Museokokemuksen lisäksi puuhatila Nappulassa voi pelata koronaa, kokeilla asuja ja puuhastella kaikenlaista. Mitelläänkö välillä. Kiinnostavaa on myös yhdistää ruoka tapahtumaan: mitä otettiin evääksi kirkkomatkalle tai talkoisiin. 1800-luku kohtaa 2020-luvun. Yksityiskohta Alvar Aalto -museon näyttelysalista. Eikä tätäkään lausahdusta ole unohdettu: Ensin mennään saunaan, sitten syödään vasta. Aalto2 on Museokortti-kohde. 50 MUSEO 2/2023 NÄYTTELYARVIO Kulttuuriteon keskiössä työn näyttelyn suunnittelijat ovatkaan tehneet ja miten hauskaa heillä on ollut! Ainoa, mikä häiritsee, on negateksti, valkoiset sanat väripohjalla – yleinen, mutta vähemmän lukijaystävällinen valinta. Ainutlaatuisella Petäjäveden puukirkolla näkyy olevan sisarrakennuksia, Vähän-Puolan puukirkot. Sisäänkäynnin vierestä löytyy Suomalainen saunakulttuuri -näyttely. J aksaa, jaksaa! Vielä on ammennettavana Tunnetut ja Suomi ja maailma -näyttely suomalaisista maailmanperintökohteista ja vastaavuuksista muualla. KeMu on museo, jonne on hyvä mennä lastenkin kanssa. Kannattaisi tehdä kaksi visiittiä tai sitten virkistäytyä välillä suojellussa Aalto-kahvilassa ja shoppailla uudisosan museokaupassa. Vaikka kahteen museoon pääsee yhdellä lipulla, molempien sekä vaihtuvien näyttelyiden katsominen kysyy sinnikkyyttä. Nyt sentään tekstit ovat lukukorkeudella. < Alvar Aallon suunnittelemat Neue Vahr -asuinkerrostalot Bremenissä. Jälleen informatiivista tekstiä riittää, mutta erityisesti valokuvat ilahduttavat
51 RISTIKKO Taidot testiin Ristikon ratkaisu sivulla 54 >
Neljän päivän aikana matkaseurue ihasteli Alvar Aallon arkkitehtuuria, tutustui saunakulttuuriin, vietti tuntikausia taidenäyttelyissä ja toteutti lapsuuden lentäjähaaveet. Kuvat ja teksti Krista Ylinen. Kaikkien aikojen vinkit Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille ILMOITUS Kulttuurin ystävän miniloma Järvi-Suomessa MATKAVINKIT • Museokortin matkavinkeistä löytyy 36 valmiiksi koottua kaupunkikierrosta ja kulttuurilomaa. • Museokortilla saat sisäänpääsyn kierrosten museoihin ja etuja palveluista, kuten hotelleista ja ravintoloista. • Tutustu kierroksiin: Museokortti.fi/ matkavinkit Valokuvaaja Krista Ylisen kesäreissu Keski-Suomeen tarjosi vaikuttavia kokemuksia koko perheelle
Toivolassa nautitun lounaan jälkeen ajoimme yhdelle merkittävimmistä Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista, Säynätsalon kunnantalolle. Suomen ilmavoimamuseo osoittautui koko seurueen suosikkikohteeksi.. Kuparisepän talo, Puusepän talo sekä Museokauppa Sparvin olivat kuin toisesta todellisuudesta nuorekkaan opiskelijakaupungin sisällä. Vietimme Serlachius-museo Göstassa lähes neljä tuntia taiteeseen tutustuen ja museon laadukkaassa ravintolassa ruokaillen. Verso on myös Museokortin kumppani ja tarjoaa museokorttilaisille 15 % alennuksen majoituksista. Kaikkien aikojen vinkit Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Seuraa somessa @ museokortti Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin Museot.fi M ERKKASIN suunnitteluvaiheessa Museokortin matkavinkit -palveluun reitin, jota mukailisimme tulevalla Jyväskylän matkallamme. Jyväskylän yliopiston tiedemuseon Luontomuseo johdatti meidät maakunnan luontokohteiden äärelle. Päivän lopuksi menimme Suomen käsityön museoon, jossa viihdyimme käpylehmän tekemisen ja maton kutomisen merkeissä. Göstan jälkeen siirryimme kymmenen minuutin ajomatkan päässä sijaitsevaan Serlachius-museo Gustafiin perehtymään vielä hetkeksi paikkakunnan teollisuushistoriaan. Suihkukoneita, hävittäjiä, yksija kaksitasoisia lentokoneita ja lentovarusteita. Tämä museokeskus on erityisesti arkkitehtuurista kiinnostuneille, mutta myös muun muassa saunakulttuurista sekä keskisuomalaisuudesta ja sen historiasta kiinnostuneiden ehdoton käyntikohde! Päivän kaksi seuraavaa Museokortti-kohdetta, Jyväskylän taidemuseo ja Suomen käsityön museo, sijaitsevat Jyväskylän keskustassa rinnakkain. Päätimmekin kotimatkalla lähteä katsomaan tunnetun paperitehtailijan ja taidekeräilijän Gösta Serlachiuksen kotikartanoa sekä yhtä Suomen tunnetuimmista taidemuseoista. Rakennus oli kunnanhallinnon käytössä vuoteen 1993, mutta tänä päivänä rakennus on suojeltu ja siellä on kirjasto, liiketiloja, asuntoja ja vuokrattavia vierashuoneita. Kunnantalo on täynnä vaikuttavia yksityiskohtia, valaistusratkaisuja ja arvokasta tunnelmaa – upea vierailukohde! Päivän lopuksi valitsimme mielestämme matkan viihdyttävimmän Museokortti-kohteen, Tikkakoskella sijaitsevan Suomen Ilmavoimamuseon. H ERÄSIMME matkan toiseen päivään Kauppakadulla sijaitsevassa Hotelli Versossa, jossa majoituimme koko matkan ajan. Päivän ensimmäiset elämykset koimme vastikään avatussa Aalto2-museossa. Jyväskylässä ja sen lähiympäristössä on useita kiinnostavia retkikohteita, muun muassa Häähninmäen näkötorni, Oravivuoren torni, Kelvenne ja Kanavuori muutamat mainitakseni. Taivolan vanhalta pihalta löytyi lisäksi kauniita ravintoloita ja putiikkeja kierrettäväksi. Monet meistä lähtevät ulkomaille elämyksien perässä, mutta lupaan, että vaikuttavat muistot löytyvät vielä lähempää! Juttu on lyhennetty versio Kristan mat kakertomuksesta, jonka voi lukea kokonaisuudessaan osoitteessa: Museot.fi/ keski-suomenmatkakertomus < Reilun tunnin ajomatkan päässä Jyväskylästä sijaitsevat taidekaupunki Mäntän tunnetut Serlachius-museot Gösta ja Gustaf. Suunniteltu kolme päivää laajeni kartalla nopeasti neljäksi, sillä kaupungissa ja sen lähellä olisi monipuolisesti nähtävää. V IETIMME KOLMANNEN päivän keskustassa ja satamassa kierrellen sekä tutustuimme kaupunkiin lintuperspektiivistä Vesilinnan Näkötornista. Taidemuseon näyttely herätti tunteita mielihyvästä suruun. Ilmavoimamuseossa käydessä tuntui kuin olisimme saaneet elää hetken lapsuuden aikaista unelmaamme. Matkan varrelle osuu myös 1700-luvulla rakennettu Petäjäveden Vanha kirkko. Saavuimme ensimmäiseksi Toivo lan vanhalle pihalle, idylliselle 1800-luvun puutaloalueelle, jossa sijaitsivat Keski-Suomen museon käsityöläismuseot. Tämä laadukas ja keskeisestä sijainnistaan huolimatta rauhallinen hotelli tarjosi täydellisen tukikohdan, josta siirryimme päivän museokohteisiin kävellen. Illalla ajoimme vielä noin 20 minuutin ajomatkan päähän Paljaspäälle nauttimaan viipyilevästä, lämpimästä auringonlaskusta. Serlachius-museot sijaitsevat taidekaupunki Mäntässä reilun tunnin ajomatkan päässä Jyväskylästä. Olemme kulkeneet Museokortin kanssa edeltävinä kesinä Ahvenanmaalta Inariin ja nyt sisämaan upeisiin kulttuurimaisemiin
Meillä käy Museokortti! Poikilo-museot galleriat ja museokauppa Varuskuntakatu 11, 45100 Kouvolatalo 23.11.2023 – 13.10.2024 Mistä Kouvola on tehty. LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! Seuraa MUSEO-lehteä Instagramissa INSTAGRAM.COM/ MUSEOLEHTI RISTIKKO 2/2023 RATKAISU KREETTA JÄRVENPÄÄ HEIKKI MARILA F L O R A FAV O L A 21.9.2023 – 7.1.2024 KOUVOLAN TAIDEMUSEO POIKILO Kr ee tt a Jä rv en pä ä, Fl or a Fa vo la , 20 22 , va lo ku va . KOUVOLAN KAUPUNGINMUSEO POIKILO » Oivalluksia museoammattilaisen arkeen. NÄYTTELYLIITE Museoiden syysnäyttelyt Museo-lehden näyttelyliite esittelee syyskauden kiinnostavimmat näyttelyt. 8.10.2023 saakka VIELÄ EHDIT! TULOSSA museot Avoinna: ti–pe 11–18, la–su 12–17, maanantaisin suljettu www.poikilo.fi Pääsymaksut: 11 € / 8 €, alle 18-vuotiaat maksutta, perjantaisin klo 17–18 vapaa pääsy. Ku va Kr ee tt a Jä rv en pä ä
Tilaukset päättyvät viimeiseen numeroon 2/2023. SYKSYN NÄYTTELYT 2023 Suur-Savon museo 2.5.2023–9.3.2024 TIEDON JA TAIDON TEMPPELIT Oppiaineiden ja Mikkelin koulujen historiaa Otavankatu 11, 50130 Mikkeli Avoinna ke ja la 10–17 Maaherrankatu 18–20 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2. Irtonumerohinta 4,90 euroa.. krs Puh. ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. Museo-lehden voit ostaa digitaalisena näköislehtenä Lehtiluukusta lehtiluukku.fi/lehdet/museo. Kuva: Kansallisgalleria/Museokuva. krs Avoinna ke–su 10–17, ma–ti suljettu Kuva: Suur-Savon museo Elina Ruohonen, Try Me, 2010, yksityiskohta. 040 129 5090 museot@sivistys.mikkeli.fi www.mikkeli.fi/museot MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Mikkelin taidemuseo 13.10.2023–28.1.2024 ÜBERHUND Taiteen kiehtovat koirat Maaherrankatu 18–20 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2. 03 5656 6966 | 15/7 € VAPRIIKKI.FI Radioaallo harjall K I D E K O N E E S T A P O D C A S T I I N Avautuu 1.11.2023 Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Sähköpostiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun ANNA PALAUTETTA Kirjoita meille MUSEOLEHDEN TOIMITUS KIITTÄÄ LUKIJOITA KULUNEISTA VUOSISTA! Museoiden syysnäyttelyt NÄYTTELYLIITE Tiedustelut ensisijaisesti sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi tai puhelimitse 044 430 0721
#museonkulisseissa museoliitto.fi Bakom kulisserna 30.9.2023 Museon kulisseissa Museoliiton perustamispäivänä 30.9.2023 vietetään museoissa museokävijöille suunnattua ainutlaatuista Museon kulisseissa -juhlapäivää, joka juhlistaa ja tuo esille museoiden kulisseissa tapahtuvaa työtä ympäri Suomen. Tutustu ohjelmaan osoitteessa museot.fi!