A.W. YRJÄNÄ VALITSEE VUOSISADAN MUSEON Museossa tuoksuu ruoka TUTUSTU UUDISTU NEESEEN LEHTEEN ! 3 / 2017 RUOKA • 12 €
SUOMEN MUSEOLIITON KOULUTUSPALVELUT • Kokoelmien ja tietojen tallentaminen, saatavuus ja käyttäminen • Luetteloinnin ja kuvailun ajankohtaiset ja tulevaisuuden ilmiöt • Kokoelmista saatava tieto palvelemaan paremmin kulttuuriperinnön tallentamista, museoita ja asiakkaita • Teknologian mahdollisuudet luettelointiin • Uudet ideat kokoelmatyöhön ja yleisön palvelemiseen M useot ja niiden asiakkaat käyttävät museoiden kokoelmia ja niihin liittyvää tietoa monin eri tavoin. Museoiden kokoelmista oleva tieto muodostaa big dataa – suurta tietomassaa, jonka tutkiminen ja käyttäminen mahdollistaa uusia tapoja tarkastella ja esittää kulttuuriperintöä. Tulevaisuudessa luettelointia ja kuvailua tehdään enemmän automatisoidusti ja joukkoistamalla. 2 MUSEO 3/2017 museoliitto.fi/kookos Kaikki koossa. Kokoelmat käytössä. HIGH LIGHTS • ELLEN FLEURBAAY Amsterdamin kaupunginarkisto, VeleHanden-joukkoistamisprojekti • LYNDA KELLY Australialainen professori, kokoelmatyön asiakasnäkökulma: mitä asiak kaat haluavat tietää kokoelmissa olevista objekteista, kokemukset fyysisistä ja digitaalisista näyttelyistä • KIM VILJANEN Yle Areena, automaattisen meta tiedon tuottaminen Yleisradiossa • TIINA MERISALO Helsingin kaupunginmuseo, kokoelmat ja avoimuus museon strategiassa KOKO OHJELMA & ILMOITTAUTUMINEN museoliitto.fi/ koulutus OTA BIG DATA HALTUUN! KOKOELMATIEDOT TALTEEN JA KÄYTTÖÖN SEMINAARI HELSINGISSÄ 16.–17.?11.?2017. Kokoelmatietoja tallennetaan kokoelmahallintajärjestelmiin ja julkaistaan verkossa erilaisten verkkopalvelujen kautta yhä enemmän
K U VA SI SK O T, U R H O K EK KO SE N A R K IS TO R O N I R EK O M A A. 4 Pääkirjoitus 5 Museokuvioita 8 Museossa tuoksuu ruoka 14 Ravintoloitsijana museossa 19 Nyt pelittää 20 Kokoelmat kertovat 22 Mafiana museoiden kimpussa 24 Romantiikkaa ja raakaa työtä 26 Ä’vv – auringon heijastus jään pinnalla 29 Jyvästä kaikki alkoi 32 Elämän loppuun asti ja tuhanneksi vuodeksi 34 Missä mieli ja ruumis virkistyy 3 / 2017 RUOKA 22 MUSEOMAFIA Äidin joululahjasta syntyi museoblogi, joka pyyhkii pölyt tunkkaisista ennakkoluuloista. Kokoelmat käytössä. museoliitto.fi/kookos Kaikki koossa. 20 MITÄ KEKKONEN SÖI AAMIAISEKSI
Tosiasia on, että uhka ruuan loppumisesta koskettaa ihmiskuntaa nyt enemmän kuin koskaan: ilmaston lämpeneminen sekä viljelyalan pienenemisestä seuraavat ruokakriisit ja kansainvaellukset ovat aikamme kohtalonkysymyksiä. Homo sapiensin historiaa mullisti myös siirtymä lihasvoimaan perustuvasta maataloudesta fossiilisista polttoaineista riippuvaiseen maatalouteen. Näitä ratkaisuja hakiessamme tulee museoiden vaalima perinnetieto olemaan hyödyllistä: museot ovat säilyttäneet tietoa siitä, millaisia ratkaisuja paikallisiin olosuhteisiin sopeutuva maanviljelys on edellyttänyt. 4 MUSEO 3/2017 EI AINOASTAAN LEIVÄSTÄ S uomalaisessa ruokakulttuurissa eletään kukoistuksen ja muutoksen aikaa. Nautinnollisia lukuhetkiä ruokateeman parissa! OUTI ALANKO-KAHILUOTO Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtaja PÄÄKIRJOITUS Painavaa museoasiaa 57. 4041 0428 V EI K KO SO M ER PU R O. Vaikka viimeisistä nälkävuosista on meilläkin vasta reilu 150 vuotta, voi tässä ruokatrendien yltäkylläisyydessä tuottaa vaikeuksia kuvitella aikaa, jossa nälänhätä on todellinen. Maanviljelyn lisäksi myös hengenviljely on tärkeää, ja sitä museot meille tarjoavat. Tulevaisuudessa näiden keinojen on oltava kestäviä. Ruokatrendeistä kiivain on kasvispohjaisten tuotteiden nopea kasvu. Lähiruokaan profiloituneet ravintolat kiinnostavat matkailijoita, ja kauppojen ylijäämäruokia hyödynnetään trendiravintoloissa. Teknologinen kehitys on merkinnyt yhä uusia tapoja muuntaa fossiilisten polttoaineiden tuottama energia ihmisen elinkeinoiksi. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki TILAUKSET & OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2017 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenhinta 25 €, kappalehinta 12 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 0781-0032 KANNEN KUVA Anita Snellman: Punainen, 1971 (1973) Kuvaaja: Heikki Tuuli ANITA SNELLMANIN NÄYTTELY TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA 17.3.–13.5.2018. Tämä on vain eräs näkökulmista, joista tulevaisuuden museoita katsellaan. Nyhtikset viedään käsistä ja härkiksen uutisoidaan menneen broilerin ohi myyntitilastoissa. Samalla kun ruokatuotanto moninkertaistui, paikalliset ratkaisut unohtuivat. Siirtyminen öljytalouteen sen sijaan kuljetti samannäköisen traktorin osaksi peltomaisemaa kaikkialla maapallolla. Muutokset tavassa tuottaa ruokaa ovat aina muokanneet ihmisen suhdetta maailmaan. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSSIHTEERI Nelli Korpi ULKOASU Inari Savola TOIMITUSKUNTA Kimmo Antila, Kati Kivimäki, Nelli Korpi, Hanna-Kaisa Melaranta, Riitta Ojanperä, Pauli Sivonen AVUSTAJAT Aleksi Ahtola, Harri Haarala, Jaana af Hällström, Mari Immonen, Minna Joenniemi, Minna Kurjenluoma, Katja Martelus, Jukka Naaranlahti, Harri Nurminen, Jenna Parmala, Roni Rekomaa, Anne Salomäki, Tanja Salonen, Liisa Takala, Elina Teerijoki, Janne Tielinen KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Perinteisessä lihasvoimaan pohjautuvassa maataloudessa sopeutuminen paikallisiin olosuhteisiin edellytti paikallisia ratkaisuja. Kun ihminen jäi aloilleen viljelemään maata, olivat muutokset keräilijä-metsästäjän elämään valtavat. Ihminen ei elä vain leivästä. Peltojen kyntäminen, kylvöksen vartiointi ja sadonkorjuu altistivat ihmisen viljelyyn liittyville riskeille: katovuosille ja nälänhädälle
Yrjänä valitsee tilaisuudessa Vuosisadan museon kuuden finalistin joukosta. Nelli Korpi ABOA VETUS & ARS NOVA, TURKU Museossa yhdistyvät hienosti ar keologia ja nykytaide. Yrjänä. Museo on jatkuvuutta, tietoa, rauhallisen pohdinnan keidas tai uusien oivallusten räväyttävä laboratorio. Näistä Yrjänä palkitsee lopullisen voittajan. MUSEOKESKUS VAPRIIKKI, TAMPERE Verkostoituneen museotoiminnan edelläkävijä, jonka kehittymisen on mahdollistanut kaupungin vahva sitoutuminen paikallisen ja alueellisen museotoiminnan ylläpitoon. Äänet jakautuivat lähes 150 museon kesken. VISAVUOREN MUSEO, VALKEAKOSKI Yksittäisten merkkihenkilöiden historiaan liittyvän pitkän museoperinteen loistelias edustaja. ”Olen käynyt lukemattomissa museoissa kotona ja ulkomailla. ATENEUM, HELSINKI Suomalaisen taiteen ajassa elävä kansallismuseo. FINALISTIMUSEOT. On jännittävää päästä perehtymään uusin silmin finalisteihin, joista jokainen on upea ja persoonallinen, rakkaudella rakennettu ja ammattitaidolla ylläpidetty”, tiivistää Yrjänä. Tiennäyttäjä taiteen ja taidemuseotoiminnan edistäjänä sekä vahva rooli yhteiskunnallisesti aktiivisena keskustelijana. Museot ovat tätä päivää”, miettii A.W. MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta. Museo on säilyttänyt ajankohtaisuutensa uudistamalla toimintaansa ja hyödyntämällä vahvasti kokoelmista nousevia aiheita viestinnässään. SERLACHIUS-MUSEOT, MÄNTTÄ Innovatiivinen museo, joka on uudistuksillaan noussut sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnetuksi ja tunnustetuksi edelläkävijäksi. SUOMEN KANSALLISMUSEO, HELSINKI Suomalaisen historian päänäyttämö. Museo on edelläkävijä yleisötyön kehittämisessä sekä Suomen taiteen yhdistämisessä ajankohtaisiin ilmiöihin ja kansainvälisiin yhteyksiin. Museon taustalla olevan säätiön sitoutuminen museon ja sen kokoelmien pitkäjänteiseen kehittämiseen on poikkeuksellista. Muusikko ja runoilija A.W. A.W. Yleisö äänesti Vuosisadan museota kesä–heinäkuussa ja ääniä annettiin 1 700. Korkeatasoinen ja parhaillaan uudistuva museo, jolla on merkittävä osa satavuotiaan Suomen identiteetin rakentamisessa ja tärkeä rooli suomalaisuuden näyteikkunana maailmalle. YRJÄNÄ VALITSEE VUOSISADAN MUSEON Vuosisadan museon tittelistä kisaavat Aboa Vetus & Ars Nova, Ateneum, Museokeskus Vapriikki, Serlachius-museot, Suomen kansallismuseo ja Visavuoren museo. Monipuolista näyttelytoimintaa pyörittävä Museokeskus Vapriikki ja sen kokoelmatilat ovat kansallisia merkkipaaluja suomalaisen museotoiminnan historiassa. ”Hyvää museota luonnehtii elävä kosketus menneeseen sekä kulttuurin ja taiteen nivouttaminen paikkakunnan imagoon ja arkeen. Rohkea konsepti on lunastanut paikkansa innovatiivisena ja uudistuvana museona Suomen museokentällä. Museo on hengähdyspaikka. Suomen museoliiton hallituksen asiantuntijaraati valitsi kuusi finalistia kymmenen eniten yleisöääniä saaneen ehdokkaan joukosta. S atavuotias Suomi juhlii itsenäisyyden ajan kulttuurin tekijöitä ja tekoja YLEn televisioimassa Vuosisadan Kulttuurigaalassa Turun Logomossa 18.10.2017
MUSEUMS + HERITAGE AWARDS -PALKINTO HELSINGIN KAUPUNGIN MUSEOLLE V uoden museo 2017 -palkinnon toukokuussa voittanut Helsingin kaupunginmuseo palkittiin heti perään kesäkuussa arvostetulla brittiläisellä Museums + Heritage Awards -palkinnolla. Tunnustuksella annetaan arvoa innovatiivisille ja uraauurtaville museoja kulttuuriperintökohteille Euroopassa. Merkkirakennus jää mieleen ensi näkemältä.” Tuomaristo perusteli kansainvälisen kilpailun voittanutta AOR-arkkitehtien suunnitelmaa. Museota kiiteltiin yhteisölliseksi kohteeksi, johon kaupunkilaiset ovat löytäneet tiensä sankoin joukoin. ”Olemme todella tyytyväisiä siihen, miten uudistettu museo on otettu vastaan eri kävijäryhmien keskuudessa. Nukketeoksessa juodaan viskiä, pelataan korttia – ja onpa villin lännen saluunassa myös Hemakko, siis prostituoitu.” Amanuenssi Virpi Nikkari kertoo Muumimuseon uudesta näyttelystä. Kauppalehti 30.8.2017 ” Siilo luo ikonisen hahmon vanhan taidemuseon viereen. Hän iloitsee, että myös kaupungin johto ja päättäjät ovat ymmärtäneet museon arvon kaupungin elävöittämisessä ja tuovat sinne vieraitaan. ” Kuopion kulttuurihistoriallinen museo antaa Kuopiossa toimineen valokuvaaja Victor Barsokevitschin (1863–1933) 1 300 valokuvaa vapaaseen käyttöön Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.” Yle / Savon Sanomat 24.8.2017 MEDIASSA. MUSEOMATKAILUN ALKUAIKOJA ”Matkailu on ihmeellistä. Jollei ole ymmärrystä yrityskulttuurista, on vaara mennä seinään.” Leena Laitinen Alkon toimitusjohtaja lokakuusta alkaen. Miten tätä on johdettu ja mitkä ovat olleet tärkeitä asioita ja miten täällä asioita edistetään. Helsingin kaupunginmuseossa onkin ollut runsaasti kävijöitä, sillä heinäkuussa tuli puolen miljoonan kävijän rajapyykki vastaan uudistetun museon avaamisen jälkeen keväällä 2016. Selvästi näkyy, että kaupunkilaiset ovat ottaneet museon kohtaamispaikakseen, mutta myös kansainväliset turistit ovat löytäneet meille kenties juuri kansainvälisen palkinnon ansiosta”, kertoo museonjohtaja Tiina Merisalo . Kumpikin puoli yhdessä toivoo, että mahdollisimman moni ulkomaalainen ja hänen rahansa matkailisivat tänne”, kirjoittaa Toimi Jaatinen vuoden 1987 kolmannessa Museo-lehdessä, jossa keskityttiin matkailun ja museomaailman yhteentörmäyksiin ja yhteyksiin. Nykyisin toinen puoli Suomea toivoo toisen puolen matkailevan mahdollisimman paljon, jotta sekin pääsisi matkailemaan. Kaupunginmuseossa voi tällä hetkellä vierailla Lasten kaupungissa, Helsingin valitut palat -näyttelyssä, virtuaalielämys Aikakoneessa ja Helsexinki-näyttelyssä. Siilo on teollinen kappale, vanhan taidemuseon isoveli, joka viestii selkeästi olevansa Tampereen Taidemuseo. Olavi Tapio ottaa kirjoituksessaan tiukan linjan: ”Jos museota lähdetään perustamaan kaupalliselta pohjalta ja taloudellisesti turismiin turvaten, ollaan hyvin pian siinä tilanteessa, että kysymyksessä ei enää olekaan museo, vaan – matkailutermiä käyttääkseni – matkailun ohjelmapalvelu.” Lähde: Museo-lehti 3/1987 MUSEOKUVIOITA Uutisia musaeomaailmasta 30 VUOTTA SITTEN ” 1930-luvun alussa syntyneet mustat, ilkeät ja teräväpiirteiset hahmot muuttuvat pyöreiksi ja valoisiksi, meille tutuiksi kilteiksi muumeiksi. Aamulehti 8.8.2017 ” Urani kaikkein suurin oppi on, että aina pitäisi muistaa miettiä: mikä tämän yrityksen kulttuuri on ollut. Lehdessä toivottiin matkailun edistävän museoiden toimintamahdollisuuksia, mutta samalla pelättiin, että museot halutaan valjastaa vain matkailun edistämisen tarkoituksiin. Ennen matkailivat vain ne, joilla oli riittävästi käyttämätöntä aikaa ja rahaa. Helsingin Sanomat 30.8
Kirjaa voi suositella erityisesti Lahden historiasta kiinnostuneille. Onko museovierailu osa lomaa vai arjen piristys. Kampanjan aikana aiemmin kerättyihin museokokemuksiin voi tutustua verkossa: museo100.fi.. Menetkö museoon yksin vai mieluummin perheen tai ystävien kanssa. Lefrénien lapset varttuvat, käyvät koulua, avioituvat, muuttavat muualle tai jäävät Lahteen. Sen kolmas osa on syyskuun lopussa, 25.–29.9.2017. Kirjasta jää puuttumaan takakansitekstin lupailu kaupungin nykyisistä leipomoyrityksistä. Näyttelyä varten tehty tutkimustyö haluttiin pysyvämmin talteen. Samalla kun kirja piirtää kuvaa Lefréneistä ja heidän aikalaisistaan Suomen suuriruhtinaskunnassa, kadottaa se välillä Lefrénit monista aineksista koostuvan tiedon seokseen. Viikon aikana kunkin kanavan juontajat johdattelevat kisaan ja osallistujien kesken arvotaan päivittäin Museokortteja. Kasvua kuvataan kirjassa rinnan Lefrénin leipuriperheen elämän käänteiden kanssa 1800ja 1900-lukujen vaihteessa. Positiivista oli runsas valokuvien käyttö, kuvien kontekstien selvittäminen sekä tarinan kertominen valokuvien kautta. Tässä tavoitteessa on kirjan voima, mutta myös sen heikkous. Lefrénien kanssa kylä muuttaa muotoaan, elinkeinorakenne ja palvelut monipuolistuvat ja yhdistyksiä perustetaan ja niiden toimintaan osallistutaan. Lahden kaupunginmuseon julkaisema Kaneli ja kardemumma on kasvuja kehityskertomus siitä, kuinka Hollolan pitäjän suurin kylä Lahti kasvaa maalaiskylästä kauppalaksi ja kaupungiksi. KANELI JA KARDEMUMMA MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta. Onko jokin näyttely tehnyt sinuun erityisen vaikutuksen. Jaana af Hällström Kirjoittaja on Helsingin Diakonissalaitoksen intendentti ja innokas kotikokki, jolla on myös jauhopeukalo. Kaneli ja kardemumma perustuu samannimiseen Lahden kaupunginmuseon näyttelyyn, joka oli esillä historiallisessa museossa vuosina 2016– 2017. Myös reseptejä olisi voinut olla enemmän kuin kaksi. Museoiden Yhteinen perintö -hankkeeseen kuuluu Sanoma Media Finlandin kanssa järjestettävä Suomi 100 -vuoden mittainen radiokampanja. Grenman , olivat tyypillisiä aikansa lahtelaisia – muualta sinne muuttaneita. MUSEOKOKEMUKSET EETTERIIN Mitä kaikkea olet kokenut museossa. Joku jatkaa leipurina. Leipurin oppipojasta mestariksi edennyt Oskar Lefrén ja vaimonsa Augusta , os. Kampanjan viimeisessä vaiheessa kerätään kuulijoiden kokemuksia lempimuseoista. www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art – Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla. Oman muiston tai tarinan voi jakaa Radio Suomipopin, Radio Aallon tai Helmiradion verkkosivuilla
8 MUSEO 3/2017 EL LA TO M M IL A / EM M A
Sitä esitetään monella tavalla perinteisestä dioraamasta draamallisiin opastuskierroksiin. Se oli sellaista sirkusta”, Leena Tiilikainen muistelee. Lähinnä kesällä auki olevassa Kuralassa on oma keittiötarha, jonka satoa keittiössä hyödynnetään. Viljelyssä on monia vanhoja kasvilajikkeita. Ruoan tuoksu antaa kodin tuntua”, sanoo Kuralassa työskentelevä tutkija Leena Tiilikainen . Melkein joka päivä valmistetaan myös hieman ruokaa. K ylämäen ruokaohjeet ovat peräisin ajan keittokirjoista ja joskus myös museokokoelman reseptivihoista. Jokainen on sen suhteen kokemusasiantuntija”, summaa Hotellija ravintolamuseon johtaja Anni Pelkonen . Ruoka kertoo syöjiensä kulttuurivaikutteista, varakkuudesta ja luonnon olosuhteista. Ruokien valmistuksessa pyritään autenttisuuteen; tehdään ruokia, joita 1950-luvun varsinaissuomalaisessa maalaistalossa tehtiin. TEKSTI ELINA TEERIJOKI R uoka on 2000-luvulla noussut arvostetuksi kulttuurin tuotteeksi. 9 REPORTAASI Syväluotaus ruokateemaan MUSEOSSA TUOKSUU RUOKA Arjessa ja juhlassa tärkeä ruoka on museoille haastava teema. Ruokateemat liittyvät sadon kypsymisrytmiin. ”Siitä on luovuttu hygieniasyistä. Ruoan suosio näkyy myös museoissa, joiden ruokateemaiset näyttelyt ovat yleistyneet. ”Hyvin suosittu elementti perusnäyttelyssämme on tuoksubaari.” < Espoon Modernin taiteen museo EMMAn Makumaisemat-taidepajan teos.. ”Ruoka koskettaa kaikkia. ”Myös Hotellija ravintolamuseon näyttelyihin pyritään aina tuomaan makuja ja tuoksuja”, kertoo museonjohtaja Anni Pelkonen. Ruoan tuoksu ja puuhellan lämpö herättelevät aisteja, mutta enää museovieraille ei tarjota maistiaisia. ”Maalaiskodin sydän oli keittiö ja ruoanlaitto naisten keskeistä työtä. Maistatuksessa piti huolehtia, että kaikille varmasti riittää, ja aina jollekin tuli paha mieli, kun jäi ilman. Joskus museossa valmistetaan ruokaa. Eteisen hyllyssä on kauniisti umpioituna kasvimaan satoa. Lisäksi se on aistivoimainen, tunteisiin osuva elementti tuoksuineen ja makuineen. Turun museokeskukseen kuuluvan Kuralan kylämäen Iso-Kohmon tuvassa tehdään joka päivä hellaan tulet ja keitetään ainakin kahvit, kuten 1950-luvullakin tehtiin. Museon työntekijät eli emännät kertovat vieraille ruoasta ja sen valmistamisesta
Kalapöydän herkuista hauet ovat kipsiä, pienet kampelat silikonimaista valettua massaa. Aitoja ovat myös jotkin leivonnaiset kuten piparkakut, jotka kuivuvat täysin ja pitävät muotonsa. TU R U N M U SE O K E SK U S/ TU R U N LI N N A. ”Feikkiruoka kestää monia vuosia. Joidenkin haukien pinnassa on aito nahka suomuineen. Tarpeen mukaan museon työntekijät valmistavat uusia näyttelyruokia, kun vanhat menevät ruman näköisiksi”, kertoo Bengt Selin. Joulupöytänäyttelyyn ei ainakaan vielä ole lisätty tuoksuja, vaikka ruukusta nouseva kanelin tai pomeranssin tuoksu olisikin Selinin mukaan sopiva lisä. Ruoan illuusio syntyy arkisista aineksista museon työntekijöiden käsissä. STEARIINIHYYTELÖ JA KIPSIPORSAS H auet ja joululeivät ovat pinossa 1600-luvun tuvan hellalla. ”Meillä oli muutama vuosi sitten teatterin tarpeistossa työskennellyt työntekijä, joka oivalsi heti, miten kampelat voi toteuttaa”, tutkija Bengt Selin kertoo. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Pietari Brahen joulupöydässä komeileva, Brahen oman ohjeen mukaan tehty korinttikakku on ontto ja sisältää pahvia ja vaahtomuovia. Aidon näköisten eväkkäiden lisäksi laatikossa piilee epäonnistuneitakin kipsivaloksia. Pinta on käsitelty kestäväksi lakkaamalla. Kotijuusto on keramiikkatyö, ja rokokooaikana muodikkaat hyytelöt on valettu steariinista. Loppukesällä Turun linnan joulupöytänäyttely on pakattuna varastoon. Puuro padassa on styroksia ja paistettu sianpää kipsiä. Yhtä möhkälemäistä kalaa Selin kutsuu ”dinosaurusten aikaisen” näköiseksi. Leipäkekoa ei tarvitse leipoa joka vuosi uudelleen
Tarina-ateriat kertovat Mannerheimin perinteistä Mikkelin Klubilla. Jotta Tarina-aterioista tulisi toimiva palvelutuote, Puntanen kävi aluksi Bäckmanin ”lippuset ja lappuset” läpi ruokakulttuuriasiantuntijan, etnologi Maarit Knuuttilan kanssa. M useo voi esitellä historiallista ruokaa ravintolayhteistyön avulla. Tietokeskuksen linjaus on lähestyä sotaa ihmisten ja kokemusten kautta, ja ruoka on luonnollinen osa sitä. Näyttelyvieraalle annettava makulaatikko on toistaiseksi jäänyt toteuttamatta kustannussyistä. Mikkelissä on keväästä saakka voinut nauttia Päämajakaupungin Tarina-aterioita. 11 REPORTAASI Syväluotaus ruokateemaan Makujen integroiminen näyttelyihin on hygieniaja säilyvyystekijöiden takia haastavampaa. Toimivimmaksi tavaksi on havaittu ruoan maistatus tapahtumissa ja pop up -ravintoloissa. Muisti on Mikkeliin perusteilla oleva tietokeskus, joka toimii museomaisesti, mutta jolla ei ole omia kokoelmia. ”Mannerheimin nuorempana adjutanttina sota-aikaan toiminut silloinen kapteeni Oswald Bäckman kirjasi muistiin Mannerheimin seurueen ateriat, joita nautittiin Mikkelin klubilla. ja läsnäolijoista ovat säilyneet arkistossa”, kertoo projektipäällikkö Pia Puntanen Sodan ja rauhan keskus Muistista. SA N N A N EU VO N EN / M IK K EL IN K LU B I < Turun linnan joulupöytänäyttelyn hauet ovat kipsiä, puuro styroksia.. Tuoksut ja maut herättävät ihmisten omia aistimuistoja”, Pelkonen sanoo. Yhteistyökumppaneiksi kutsuttiin Mikkelin seudun ravintoloita, ja lähes kymmenen lähti mukaan. Ruutupaperille merkityt muistiinpanot ruokalajeista ” Moniaistisuus tuo näyttelykokemukseen syvyyttä. ”Ruokaa voi esitellä myös muistoina, ruokalistoina, resepteinä, valokuvina, videoina ja kuvailujen avulla, mutta moniaistisuus tuo näyttelykokemukseen syvyyttä
Fiskarsin museo järjestää Leipä-näyttelynsä yhteydessä leivontatyöpajoja. 12 MUSEO 3/2017 TYÖPAJAT & OPASTUKSET ELÄVÖITTÄVÄT T oiminnallinen työpajatyöskentely on suosittu tapa tuoda ruoka museon toimintaan. Esimerkiksi Loimaalla sijaitseva maatalousmuseo Sarka järjestää lapsille Mistä ruoka tulee. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Espoon modernin taiteen museo EMMA taas tarjoaa Makumaisemat-taidepajaa, jossa näyttelykierroksen päätteeksi rakennetaan ja nautitaan ruoka-annos. Lelumuseo Hevosenkengän keväällä avautuneessa Tupaantuliaiset-näyttelyssä esitellään kotileikkiä, jonka tärkeä osa on aina ollut leikkiruoan valmistaminen. -työpajoja, joissa tutustutaan viljan ja maidon käsittelyyn. Helinä Rautavaaran museossa Espoossa on pidetty työpajoja, joissa maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset tekevät yhdessä ruokaa ja tutustuvat toisiinsa. Pirkko ja Erkki tekevät kurapullia Porissa vuonna 1936 tai 1937. Opastukseenkin voi liittää ruoan. Opastukseen kuuluu cocktailpalatarjoilu, jonka vaikutteet on haettu 30-luvulta. Museo järjestää siihen liittyviä opastuksia, työpajoja ja lasten synttäreitä. FR A N S M IK A EL R U O H O N EN / SU O M EN LE LU M U SE O H E VO SE N K EN G Ä N A R K IS TO PE K K A EL O M A A / SU O M EN LE LU M U SE O H E VO SE N K EN K Ä. Hotellija ravintolamuseossa järjestetään esimerkiksi suosittua Happy Hour -opastusta, jossa tutustutaan 1930-luvun suomalaiseen alkoholikulttuuriin kieltolain jälkeisenä aikana
Eräänä ruoan esittämisen haasteena onkin teosturvallisuus: vanhat posliiniastiat särkyvät helposti ja myös varkauden mahdollisuus on olemassa. Eräs esimerkki on ravintola Kappelin 150-vuotisjuhlavuosi, jonka ruokatarjoiluun ja ruokalistan graafiseen ilmeeseen ravintola haki inspiraatiota museon tallentamista ruokalistoista. Ylimysten pidoissa pöytää koristaa kokonainen riikinkukko höyhenineen ja piiraasta esiin hyppäävä jänis. ”Ravintola tarjoilee Daphne-menua. ” Karjalan kannaksen suurhyökkäyksen menu. Muulloin joudumme aina miettimään, voiko kattauksessa käyttää museoesineitä vai hankimmeko mahdollisimman aidon näköiset tilalle”, Selin sanoo. V aikka 2000-luvulla ruoan ja ruokakulttuurin arvostus on noussut hurjasti, ei ruoka museossa ole uusi ilmiö. päivältä 1944: alkupalana tomaattia ja retiisiä, pääruokana makaroni-kinkkulaatikkoa ja jälkiruokana viiliä. Ravintolalla on ollut tapana järjestää Daphnen historiaan viittaava teemailta”, suunnittelija Otto Holmborg Forum Marinumista kertoo. ”Jos kattaus tulee lasiseinän taakse, käytetään aitoja museoesineitä. Linnan joulupöytäasetelmien ruoat ovat keinotekoisia, mutta astiat useimmiten aitoja. Schildtin synnyinja kuolinkuukautena maaliskuussa museossa on teemasisältöjä, kuten Daphnen historiaan liittyviä näyttelyitä. Sodan ja rauhan keskus Muisti tarjoaa tietosisällön, joka liittyy sekä aterioiden historialliseen kontekstiin että itse ruoka-aineisiin ja ruoanvalmistukseen. < Ruuanlaittoleikkejä Lelumuseo Hevosenkengän Tupaantuliaiset-näyttelyn leikkimökissä. Juhlavuositapahtumat ovat suosittuja. Tarina-aterioihin voi tutustua myös verkossa. > T urun linnan, Luostarinmäen käsityöläismuseon ja Apteekkimuseon joulupöytänäyttelyn juuret ovat 1950-luvulla. 12 REPORTAASI Syväluotaus ruokateemaan 13 R avintolat toteuttavat Tarina-aterioiden ruoka-annokset säilyneen ruokalistan mukaisesti omilla resepteillään. Myös Hotellija ravintolamuseon tietopalvelu tekee jatkuvasti yhteistyötä ravintoloiden kanssa. R uoan tallentamisessa moniaistisuus ja ruokatuotteiden orgaanisuus muodostavat haasteen. Turun museokeskukseen kuuluvien Turun linnan, Luostarinmäen käsityöläismuseon ja Apteekkimuseon jokavuotisen joulupöytänäyttelyn juuret ovat 1950-luvulla. Mikkelissä voi nauttia esimerkiksi Karjalan kannaksen suurhyökkäyksen päivän menun kesäkuun 10. Turun linnassa työskentelevä tutkija Bengt Selin kertoo, että yksi joulupöytädioraama, Katariina Jagellonican ja Juhana-herttuan juhlapöytä vuodelta 1562, on nykyisin osa linnan pysyvää näyttelyä. Vaikka näkkileipäpalan tallentaisi museokokoelmaan, sen yksi tärkeä ominaisuus – maku – jäisi tallentamatta, sillä kokoelmaobjekteja ei voi syödä. ”Ehkä 3D-tulostus voi joskus tuoda museotyöhön uusia mahdollisuuksia. TU R U N M U SE O K E SK U S / A PT EE K K IM U SE O. Göranin sisustukseen kuuluva kirjailija Göran Schildtin purjevene Daphne kuuluu museokokoelmaan. Food and Artin ohjelmaan kuului esimerkiksi museoravintola Göstassa tarjottu illallismenu, jonka toteuttivat vieraiksi kutsutut eri museoravintoloissa työskentelevät huippukokit. Mäntässä sijaitsevat Serlachius-museot olivat neljännen kerran Food and Art -tapahtuman areena elokuussa. Kokoelmiin voi tietysti tallentaa makumuistoja, kuvailuja ja reseptejä”, Hotellija ravintolamuseon Anni Pelkonen sanoo. Se on mukana myös lokakuun alussa Turun ravintoloiden Food & Fun -tapahtumassa. Ateriat liittyvät aina tiettyyn päivään. Forum Marinum -museon ravintola Göran järjesti heinäkuussa Turku Food & Wine -festivaalin, jossa oli mukana useita turkulaisia ravintoloita. Y hä useammin museot ja ruokakulttuuri kohtaavat toisensa tapahtumissa
14 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. MUSEO 3/2017 ” Museoon avautuu uusi ravintola joka kuun viimeinen keskiviikko.
Ravintoloitsijat saavat itse päättää, mihin museon tilaan ravintolansa haluavat. Suosittu paikka on Tuomolan mukaan ollut heti sisäänkäynnin eteen pystytetty puinen nakkikioski. Digitalisoituminen on ajanut estetiikan edelle työtiloissamme”, Antti Tuomola naurahtaa ja johdattaa vieraansa Hotellija ravintolamuseon pienestä sivuovesta henkilökunnan tiloihin. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT MINNA KURJENLUOMA ”K äykää peremmälle, mutta älkää odottako liikoja. RAVINTOLOITSIJANA MUSEOSSA Kun Antti Tuomolan kollegat käsittelevät museoesineitä pellavahansikkain, istuu Tuomola tarjoilemassa olutta museoidun baaripöydän takana. ”Siinä ovat tärkeimmät työvälineeni.” Pitkään ravintola-alalla työskennellyt Antti Tuomola aloitti toukokuussa 2017 Hotellija ravintolamuseon projektikoordinaattorina. Esimerkiksi pop up -ravintolat eivät tuota meille juuri mitään, mutta eivät ne tuota tappiotakaan.”. Uusi projektikoordinaattori haki ensi töikseen Hotellija ravintolamuseolle anniskeluoikeudet. Eräs pariskunta sai pöydän yökerhoja esittelevän näyttelyn pisoaarin äärestä.” Tuomola kertoo suunnitelleensa kaikki projektinsa niin, että ne voivat jatkua ilman häntä. Cowlesin 1001 voileipää. ”Työni tarkoittaa käytännössä sitä, että tuon joka viikko ideapalaveriimme uusia ideoita ja toteutan tehokkaasti ne, jotka menevät läpi.” T ähän mennessä Tuomola on aloittanut museon oman radio-ohjelman tekemisen, hakenut museolle anniskeluoikeudet ja pystyttänyt museoidun baaritiskin taakse pikkulauantaiklubin, joka nauhoitetaan joka kuukausi museon Facebook-sivuille suorana lähetyksenä. Suuret kirjahyllyt työpöytien ympärillä ovat täynnä nahkakantisia reseptikirjoja ja ruoka-aiheisia teoksia, kuten Florence A. ”Pöytiä on pystytetty myös karaokelaitteen ja flirttikoneen viereen. < Museossa hoidetaan myös Alkon myymälämuseon kokoelmaa. Olen ollut perustamassa useita ravintoloita ja tiesin jo tuolloin, ettei se olisi mahdollista”, Tuomola toteaa. Museoitujen käyttöesineiden keskelle on kuitenkin lupa perustaa pop up -ravintola päiväksi kerran kuussa. Viimeksi vieraana oli ruokatoimittaja Venla Rossi .” ”J o työhaastattelussa minulta kysyttiin, voisinko tuoda ravintolan Hotellija ravintolamuseoon. Tuomolan työpiste on kirjahyllyjen välissä. ”Radio-ohjelman esittämisestä käymme juuri neuvotteluja muutaman tahon kanssa. Klubi-illan aikana istumme asiantuntijavieraan ja kameran kanssa museoidun Big Ben -baaritiskin ääreen, juomme muutaman oluen ja juttelemme ruoka-aiheista. 15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin. ”Kaksi nyrkkisääntöäni ovat: jokaisen projektin on kyettävä rullaamaan itsekseen senkin jälkeen, kun olen lähtenyt, ja yksikään projekti ei saa tuottaa tappiota. Pöydällä odottavat kahvitermos, tietokone ja kuulokkeet. Nyt museoon avautuu uusi ravintola joka kuun viimeinen keskiviikko
MUSEO 2/2017 16
Aamupäivän ensimmäiset neljä tuntia teen aina yhtä projektia ja iltapäivän toista. ”Samaan aikaan työkaverini laittavat pellavahanskat käteen ja käsittelevät sata vuotta vanhoja ruokalistoja. Päiväni jaan yleensä kahteen lohkoon, ja esimerkiksi tänään tein alkupäivän museon tulevaa radio-ohjelmaa ja loppupäivän suunnittelen vuoden 2019 olutnäyttelyymme liittyvää ravintolakierrosta.” Museotyön pitkäjänteisyys tuli Tuomolalle yllätyksenä. ”Toki osasin odottaa, että aikajänne jatkuu pitkälle taaksepäin. ”Tykkään siitä, että minulla on monta rautaa tulessa.” ”K ovaäänistä keskustelua, vakava huomautus.” Museon seinään liimatut suurennokset vuosikymmenien takaisista Alkon raporteista kertovat ravintola-alan voimakkaasta sääntelystä. Minut kuitenkin yllätti se, että tulevaisuutta suunnitellaan myös useita vuosia eteenpäin. Silloisten säädösten mukaan meidän olisi kuitenkin pitänyt vähentää puolet asiakaspaikoistamme saadaksemme tiloista hyväksyttävät. Ravintola-alan pätkähommien lomassa kouluttauduin valokuvaajaksi Walesin yliopistossa. 17 16 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin. T uomola kertoo viettävänsä suurimman osan päivästä ihmisiä tavaten ja puhelimessa puhuen. • Suorittaa insinöörin opintoja Hämeen ammattikorkeakoulussa. ”Herään joka arkiaamu kuudelta ja tulen töihin kahdeksaksi. Pyrin työpäivän aikana toteuttamaan kaiken, mitä olen päivälle etukäteen kirjannut.” ANTTI TUOMOLA, 33 • Naimisissa. Ravintola-alalla on luontevampaa pohtia, että olemmekohan konkurssissa ensi viikolla.” T uomolan pesti Hotellija ravintolamuseossa päättyy tammikuun lopussa. KOULUTUS • Valokuvataiteen kandidaatti vuonna 2011 Walesin yliopistosta. Facebookissa en roiku työaikanani muuten kuin työn puolesta.” Lounas 11.00 ” En aina käy lounaalla päivän aikana, mutta toisinaan poljen kaupunkipyörällä kilometrin matkan suosikkilounasravintolaani.” Työpäivä päättyy 17.00 ”Lähden töistä, kun työt on tehty. Olen itse tottunut pätkätöihin ja siihen, että jo puolen vuoden aikajänne tulevaisuuteen on pitkä aika. Työnkuvamme ovat varsin erilaiset.” Työviikkonsa hän kertoo tallentavansa tarkasti excel-taulukkoon. ”Olin perustamassa ystävieni kanssa ravintolaa Kamppiin. Työskentelin valokuvaajana jonkin aikaa ja tein radio-ohjelmia, sitten palasin ravintola-alalle hallintoon ja ravintolapäällikön hommiin.” Nytkin hän pyörittää töidensä ohessa ravintolapäivää ja ravintolan henkilöstöpalvelua sekä suorittaa insinööriopintoja viikonloppuisin. • Töissä valokuvaajana vuodesta 2006. < Osaa museon Nautinnon nälkä -näyttelykokonaisuudesta ei suositella alle 18-vuotiaille.. • Töissä radiossa vuodesta 2015. Työpaikkojen suhteen hän kertoo aina sairastaneensa sitoutumiskammoa. Sääntely on myös syynä siihen, miksi Antti Tuomola ystävineen päätyi ideoimaan koko Suomeen ja ympäri Eurooppaa levinneen ravintolapäivän 2000-luvun alussa. Asuu Helsingissä kolmen kämppäkaverin ja koiran kanssa. ”Kyllästyn nopeasti. Ilman korjauksia meille jäi oikeus tarjoilla ravintolassamme vain alkoholia, mikä tuntui uskomattomalta.” ANTIN TYÖPÄIVÄ Herätys 06.00 ”Heräilen tunnin, vien koiran ulos ja sitten matkaan tunnin verran työpaikalle. TYÖKOKEMUS • Töissä ravintola-alalla vuodesta 2001
Tuomolalle harrastus tarjosi myös kokemusta tilapäisravintoloiden perustamisesta. Kun minä sitten hain oikeuksia, kävi ilmi, ettei niitä ollut kukaan koskaan kysynytkään. Kansalaisia rohkaistiin perustamaan oma ruokaravintolansa yhden päivän ajaksi keskustaan ja innostusta riitti. Näyttelyn sahtiosuuden kohdalla maistettaisiin sitten sahtia, ja kieltolakinäyttelyn puolella asiakkaat saisivat maistaa siemauksen 1920-lukulaista kovaa teetä.” < Historialliset menut ovat nyt suosittuja. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin. ” Siemaus 1920-lukulaista kovaa teetä. MUSEO 3/2017 Salmirannantie 3, 40520 Jyväskylä. Hotellija ravintolamuseo Kaapelitehdas,Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki Avoinna ti & to–su klo 11–18, ke klo 11–20 hotellijaravintolamuseo.fi. Puh. ”Tässä työssä kokemukseni ravintoloiden hallintapuolesta ja tilapäisravintoloista ovat osoittautuneet hyödyllisiksi.” Museon näyttelyä kiertäessä kävijä huomaa, miten sääntely on vuosien saatossa höllentynyt voimakkaasti. ”Museoympäristö ei mahdollista perinteistä anniskelutoimintaa. Hakuprosessi oli nopea, sillä kesäaikaan hakijoita ei juuri ole.” Anniskeluoikeudet mahdollistavat esimerkiksi oluen maistelun museon vuoden 2019 olutnäyttelyssä. 014 266 4383 konservointikeskus@jkl.fi www.konservointikeskus.fi TEKSTIILIKONSERVOINNIN JA KOKOELMANHOIDON ASIANTUNTIJAPALVELUT • Konservointi ja huolto • Kuntotarkastukset, konsultointi, luennointi ja neuvonta • Kokoelmanhoito ja ennaltaehkäisevä konservointi • Konservointikeskus toimii valtakunnallisesti KONSERVOINTIKESKUS Antti Tuomola nimittää ravintolapäivää harrastuspohjalta toteutetuksi kapinaliikkeeksi. Haimme meille anniskeluluvat ja saimme ne kesällä. ”Olisi ollut kiinnostavaa jo aikaisemmin tutustua oman alan historiaan.” Tuomola toivoo tuovansa museoon tehokkaita ideoita. ”Tein juuri radio-ohjelmaamme jakson oluesta ja yllätyin siitä, miten paljon sen myyntiä on aikanaan säännelty. Keskiolutta ei esimerkiksi myyty muualla kuin kaupungeissa.” V aikka Antti Tuomola on työskennellyt suurimman osan urastaan ravintola-alalla, hän ei ollut ennen tätä vuotta kuulutkaan hotellija ravintola-alan museosta. Esimerkiksi anniskeluoikeuksien hakemista oli museossa mietitty moneen otteeseen, mutta aina päädyttiin siihen, ettei oikeuksia kuitenkaan todennäköisesti myönnettäisi. Olisi kuitenkin hauskaa, jos asiakkaat saisivat halutessaan näyttelyyn mukaan kuusi desin kokoista numeroitua olutpulloa. ”Olen työssäni nopea. Vanhojen ruokalistojen kopioita pyydetään usein ravintoloihin ja erilaisiin tapahtumiin
Valmiisiin peleihin ja museoihin tuo tettavaan muuhun materiaaliin museokävijät pääsevät tutustumaan vuoden 2018 aikana. ”T urkansaaren ulkomuseossa teimme dronen avulla laajan koekuvauksen museoalueesta fotogrammetry-menetelmällä. MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta. Entä mitä kaikkea museot voivat tarjota pelien kehittäjille. Näihin kysymyksiin hakee vastauksia Suomen museoliiton ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteishanke Tarinat peliin. Kajaanin taidemuseossa puolestaan kuvattiin vankiselli”, kertoo Koskela. 014 266 4383 konservointikeskus@jkl.fi www.konservointikeskus.fi TEKSTIILIKONSERVOINNIN JA KOKOELMANHOIDON ASIANTUNTIJAPALVELUT • Konservointi ja huolto • Kuntotarkastukset, konsultointi, luennointi ja neuvonta • Kokoelmanhoito ja ennaltaehkäisevä konservointi • Konservointikeskus toimii valtakunnallisesti KONSERVOINTIKESKUS NYT PELITTÄÄ! Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus ovat museoiden tulevaisuutta. Pilottimuseoista haetaan IN A R I SA VO LA. M illaisia mahdollisuuksia pelialan osaaminen tarjoaa museoille. Kuvauksista edetään työpajoihin, joissa pilottimuseoiden yhteistyökoulujen oppilaat pääsevät kehittelemään peli-ideoita museoympäristöihin yhdessä museoiden työntekijöiden kanssa. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin. Tanja Salonen Seuraa Tarinat peliin -hankkeen kuulumisia Facebookissa: facebook.com/tarinatpeliin. 19 kiinnostavia tarinoita, esineitä ja tiloja, joita käytetään pelien materiaalina. Ne pitää vain osata kertoa”, summaa hankkeen projektipäällikkö Pauliina Kinanen Suomen museoliitosta. ”Museoiden henkilökunta voi lisäksi osallistua tarinallistamistyöpajaan. Sillä kuten hankkeen nimikin kertoo, tarinat ovat museoiden ydinsisältöä. Salmirannantie 3, 40520 Jyväskylä. Puh. ”Pelimäiset ympäristöt, virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus tarjoavat museoille aivan uudenlaisen tavan esittää historiallista sisältöä”, kertoo hankkeen pelituottaja-suunnittelija Kyösti Koskela Kajaanin ammattikorkeakoulusta. ”Museokävijät voivat katselemisen lisäksi siirtyä uuden teknologian avulla eri aikakausiin, liikkua historiallisissa ympäristöissä ja kokea historiallisia tapahtumia ennennäkemättömällä tavalla.” Toukokuussa 2017 alkaneen hankkeen alkuvaiheessa kartoitetaan museoiden kokemuksia yhteistyöstä pelintekijöiden kanssa ja perehdytään hankkeen pilottimuseoihin, joita ovat Tekniikan museo, Turkansaaren ulkomuseo, Kajaanin taidemuseo ja Kainuun Museo
Kekkosen kun tiedetään Lapin-matkoillaan kenttäolosuhteissa kastaneen teepussia kuumassa vedessä ainoastaan sen verran, että juoma sai hailakan kullankeltaisen värin. Tamminiemen kokoelmien esineet esittelevät presidentin, joka aloitti päivänsä kampaviinerillä. Vaikka teen koostumuksesta ei ole säilynyt jälkipolville varmaa dokumentaatiota, on syytä olettaa sen olleen laihaa. Tamminiemi avattiin museona joulukuussa 1987.. Kekkonen nautti kupista aamuisin mustaa teetä, joka oli maustettu hunajalla. KOKOELMAT KERTOVAT Kulttuurihistoriaa museoesineiden kautta. K U VA SI SK O T, U R H O K EK KO SE N A R K IS TO Tamminiemen huvilasta muodostui presidentti Urho Kekkosen 25-vuotisen virkakauden aikana käsite Suomen poliittisessa elämässä ja kielenkäytössä. 20 MUSEO 3/2017 Presidentti Urho Kekkonen (1900–1986) joi päivittäisen aamuteensä tästä kultareunaisesta teekupista. TEKSTI KATJA MARTELUS KUVAT LIISA TAKALA KUPPI ” Hunajalla makeutettua kuumaa vettä. ”Joskus presidentti saattoi juoda aamulla vain hunajalla makeutettua kuumaa vettä”, kertoo Saarenmaa. Herättyään aamulla seitsemän kahdeksan kieppeillä Kekkonen ilmoitti asiasta painamalla pukeutumishuoneen seinässä olevaa nappia, joka sytytti merkkivalon alakerran keittiöön. MITÄ KEKKONEN SÖI AAMIAISEKSI. ”Kuppi oli osa Tamminiemen arkiastiastoa ja kuuluu keraamikko Olga Osolin Arabialle suunnittelemaan Loisto-nimiseen astiamallistoon”, kertoo Tamminiemen vastaava opas Mervi Saarenmaa . Siitä pitkäaikainen taloudenhoitaja Ester Markkula tiesi aloittaa aamiaisen tarjoilun Tamminiemen toiseen kerrokseen, jossa sijaitsivat presidentin makuuhuone ja muut talon yksityisemmät tilat
Aamiaisen pääasiallinen ravinnonlähde oli korvapuusti tai kampanisu, joka on hilloton versio kampaviineristä. Näiden lisäksi Tamminiemeen tilattiin useita aikakauslehtiä, muun muassa Avotakkaa, Kodin kuvalehteä ja Suomen kuvalehteä. Mikäli oli talvi ja pakkanen, Kekkonen saattoi aamuisin sivakoida viitisen kilometriä Seurasaarenlahden jäällä. SILMÄLASIT. Tamminiemi Seurasaarentie 15, 00250 Helsinki Avoinna ke–su 11–17 kansallismuseo.fi/tamminiemi AVOTAKKA-LEHDEN NUMERO VUODELTA 1968 Presidentti Kekkonen nautti aamiaisensa yleensä kakkoskerroksen olohuoneen nahkasohvalla istuen. Kaikkineen presidentillinen aamuteehetki kesti vähintään puolisen tuntia, arvioi Saarenmaa. Lehdet luettuaan Kekkonen silmäili hieman aamun saapunutta postia. Aterian aluksi Tasavallan presidentti kulautti kurkkuunsa lasillisen appelsiinimehua. Aamulenkkeily oli ohjelmassa ainakin kuutena päivänä viikossa, ja tapa jatkui pitkälle 70-luvulle asti. Sitä paitsi hän vahti tarkasti painoaan – enimmillään presidentti salli itsensä painaa 85 kiloa. Aina 1950-luvun loppuun asti Kekkonen käytti pyöreitä silmälaseja, mutta 60-luvun mittaan presidentin silmälasityyli päivittyi sellaiseksi, jona sen muistamme. Saarenmaa kuitenkin muistuttaa, että Kekkonen söi muuten varsin terveellisesti: paljon kalaa ja ruisleipää. 21 Presidentti Urho Kekkonen luki joka aamu paitsi tärkeimpiä suomalaisia päivälehtiä, myös joitain saksalaisia ja ruotsalaisia sanomalehtiä. ”Aamuteeksi” kutsumaansa ateriakokonaisuutta nauttiessaan presidentti Kekkonen asetti nenänvarrelleen kuvan lukulasit ja leväytti auki päivän lehdet. Se olikin hyvä, sillä nykynäkökulmasta presidentti Urho Kekkosen aamupala oli kai jonkinlainen ravitsemustieteellinen painajainen. Lisäksi tarjolla oli jo edellä mainittua laihaa teetä, piparkakkuja, pyöreitä vesikeksejä ja joskus jopa muutama kakunpala. Molemmat olivat kieliä, joita Kekkonen puhui sujuvasti. Heti sen jälkeen Kekkonen lähti adjutantteineen reippaalle juoksulenkille viereisen Seurasaaren hiekkateille. KOKOELMAT KERTOVAT Kulttuurihistoriaa museoesineiden kautta. Niinpä nämä 1970-luvulla käytössä olleet saksalaiset Mezler-merkkiset pokat ovat paitsi tyylikkään savunharmaat, myös tunnistettavasti televisioruudun muotoiset. Saarenmaa kertoo, että presidentin näkö vaati korjausta silmälaseilla jo nuoresta miehestä alkaen, ja tilanne vain paheni hänen ikääntyessään, mahdollisesti liittyen presidentin sairastamaan aivorungon verenkiertohäiriöön
”Kaikki pitää vain aloittaa jostakin”, hän täydentää. Tyynysniemen avomies Joonas Saukkonen innostui myös. ”Emme mekään ole mitään taidekriitikoita”, Tyynysniemi huomauttaa. Ne ovat jollain tavalla myös pelottavia, sillä ainakin oma mielikuvani on, että niistä löytyy vain kaikkea vanhaa ja pölyistä. ”Että kun katsoo taulua, pitäisi tajuta, miksi taiteilija on vetänyt tuon viivan juuri tuohon. Museomafian tarkoituksena on tuulettaa vanhanaikaisia käsityksiä. Sitten museoissa uusien näyttelyiden alettua mietittäisiin, että koskakohan ne tulevat!” > Museomafian Sara Tyynysniemi ja Joonas Saukkonen Kiasman ARS2017-näyttelyssä.. ”Kortti maksaa itsensä takaisin jo muutamassa käynnissä, eikä suorituspaineita ole. Kiva väri, hauska muoto tai erikoinen materiaali on aivan riittävä ilonaihe. ”Tuntuu, etteivät nuoret oikein käy museoissa, tai ainakaan minun kavereistani juuri kukaan ei käy.” Niin syntyi Museomafia-blogin ensimmäinen päivitys: Museossa kulkiessamme aloimme miettiä, miksi en ole käynyt vuosiin museoissa ja tulimme siihen tulokseen, että museot eivät ole kovin seksikkäitä. Valikoimissa on muutakin kuin perinteisten museoiden vaihtuvia näyttelyitä tai katsojaa hämmentävää modernia taidetta. Toinen Museoblogin missio on muistuttaa, kuinka moneen makuun museoita riittää. Mafiapari on saanut lukijoilta viestejä, että blogin innoittamina on innostuttu poikkeamaan vaikkapa kaupunginmuseossa. Kenenkään muun mielipiteitä ei blogissa kuitenkaan julisteta edes rahasta, vaan kannanotot ovat aina pariskunnan yhteisiä. ”Vaikkapa omaan harrastukseen liittyvässä museossa käyminen rohkaisee menemään muihinkin.” Osin Museomafia onkin jo saavuttanut tavoitteensa. ”Olisihan se siistiä, jos voisimme antaa museoille arvosanoja kuten ravintolakriitikot Michelin-tähtiä. ”Ajattelin, ettei museoihin liittyviä blogeja juuri ole”, hän sanoo. Eihän se niin mene.” P ariskunta korostaa, että taiteesta voi nauttia myös yksinkertaisesti. Päivityksessä Saukkonen perustelee blogin tarvetta sillä, että uskoo monien suomalaismiesten jakavan hänen ennakkoluulonsa museoista. Tyynysniemi ja Saukkonen ovat esimerkiksi päässeet näyttelyavajaisten kutsuvieraslistoille. 22 MUSEO 3/2017 22 KANTA-ASIAKAS Mikä museoissa viehättää. ”Monet ajattelevat, että taidetta pitää osata ymmärtää ja analysoida”, Tyynysniemi toteaa. Kummassakin oli sama sisältö: toisistaan tietämättä he olivat valinneet lahjaksi Museokortin. Isoissa museoissa ei tarvitse vaeltaa kaikkia näyttelyitä läpi kerralla, vaan niissä voi piipahtaa ohi mennen.” Ensimmäiseksi museokohteeksi valikoitui Designmuseo pariskunnan kotikaupungissa Helsingissä. MAFIANA MUSEOIDEN KIMPUSSA Äidin joululahjasta syntyi museoblogi, joka pyyhkii pölyt tunkkaisista ennakkoluuloista. Jos joskus tulee yhteistyöehdotuksia, Museomafia on valmis harkitsemaan niitä. Saukkonen uskoo museoasioissa porttiteoriaan. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVA RONI REKOMAA J ouluna 2015 sekä Sara Tyynysniemi että hänen äitinsä saivat toisiltaan pienet ja litteät paketit. Rahaa blogista ei ole tullut. ”Kohteita on monenlaisia ja jokaiselle löytyy varmasti jotain kiinnostavaa. Vain muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta Tyynysniemi ja Saukkonen ovat olleet samoilla linjoilla siitä, mikä museo tai näyttely miellytti ja mikä ei. Pelkästään pääkaupunkiseudullakin voi käydä Suomen ilmailumuseossa tai Työväenasuntomuseossa”, Tyynysniemi sanoo. Samalla Saukkonen sai idean: miksei kokemuksia kirjaisi ylös muillekin jaettavaksi. Vaikka, ainakaan vielä, pariskunnan eteen ei joka museossa levitetä punaista mattoa, yksi puolisalainen haave Tyynysniemellä on. Idea tuntui loistavalta. M useoiden puoleltakin on tullut yhteydenottoja
• museomafia.wordpress.com MUSEOARVIOT BLOGISSA. KANTA-ASIAKAS Mikä museoissa viehättää. MIKÄ MUSEOMAFIA • Keväällä 2016 perustettu blogi • Kirjoittajat Sara Tyynysniemi ja Joonas Saukkonen , hieman alle kolmekymppinen pariskunta. • Molemmat ovat koulutukseltaan ekonomeja. • Tyynysniemi työskentelee henkilöstöhallinnon ja markkinoinnin parissa, Saukkonen tekee digimarkkinointia ja mainontaa
24 MUSEO 3/2017 ROMANTIIKKAA JA RAAKAA TYÖTÄ Istahda konttoripöydän kirjoituskoneen ääreen tai selaa hienotaepajan tuoteluetteloa sadan vuoden takaa. Perusnäyttely avaa ovia sekä Fiskarsin ruukin tuotantoon että työntekijöiden elämään 1600-luvun perustamisvuosista nykypäivään, teollistumisen aikakaudesta moderniin käsityöläisyyteen. Puutarhatyökalut ovat edelleen keskeinen osa Fiskars-tuotemerkin tuotteita. Se oli ” 1600-luvun perustamisvuosista nykypäivään.. Päärakennuksen näyttely avaa ansiokkaasti Fiskarsin merkitystä maataloudelle ja ruoantuotannolle. Fiskarsin museo avaa kävijälle koko ruukkielämän kirjon. Pikkutarkkaan takomiseen keskittyvässä hienotaepajassa valmistettiin saksia, aterimia ja partateriä. Toinen on vanha liiteri ja kolmas entinen työväen ruokala Slaggbyggnaden. TEKSTI ELINA TEERIJOKI KUVAT FISKARSIN MUSEO F iskarsin museo sijaitsee keskellä ruukkialuetta, jonka historiasta näyttely kertoo. Tehtaalla oli oma koetila, jossa esimerkiksi kehitettiin ulkomaisten mallien pohjalta suomalaisiin oloihin sopivia auroja. Museon tilat ovat kolmessa rakennuksessa, joista päärakennus on mekaanisen konepajan konttori 1800-luvun puolivälistä
Slaggbyggnaden taas toimi ruokala-aikojen jälkeen leskien ja poikamiesten asuintalona. Työläisten eväät olivat tavallisimmin kahvia ja leipää, jonka päälle levitettiin peukalolla voita. 25 VINTAGE-HARRASTAJAN MATKASSA Kurkistetaan hieman tuntemattomampiin museoihin. Kiinnostava on myös Slaggbyggnadenin vintiltä löytyvä Fiskarsin retroaikakausi: muovituotanto, jossa syntyi saksenkahvojen lisäksi esimerkiksi design-klassikoksi noussut Fiskamin-as<< Fiskarsin museo on elävä museomiljöö, jossa on työnäytöksiä ja aktiviteetteja. Siksi työntekijät saivat pitkälle 1900-luvulle saakka joko palkkansa osittain viljana tai oikeuden ostaa viljaa alennettuun hintaan. Hienotaeseppäkoulu aloitettiin usein jo alle kymmenvuotiaana, ja koulutus kesti kahdeksan vuotta. F iskarsin museon tämän vuoden panostus on Leipä-teemanäyttely, joka kertoo työläisten ravitsemuksesta. Hienotaepaja toimi Fiskarsissa 1830-luvulta oranssien saksien aikakauteen vuoteen 1972, jolloin toiminta siirrettiin Billnäsiin. Käyntikokemus leviää muutenkin luontevasti ympäristöön. Teemanäyttely jatkuu joulukaudella Joululeipä-näyttelynä. Ruukin alueelta löytyy toki paljon vaihtoehtoja ateriointiin. Useimmat vanhoista ruukkirakennuksista ovat yhä jäljellä, ja niitä voi ihailla ruukintien varrella. Fiskarsia kiertää Yläruukin kulttuuripolku, jonka opasteet kertovat alueesta lisää.. Työläisten asunnoissa ei ollut uuneja, joten vaimot kävivät leipomassa yhteisissä leivintuvissa. ” Hienotaeseppäkoulu aloitettiin alle 10-vuotiaana. P äärakennuksen yläkerrassa pää see eläytymään erilaisiin tehtaan ammatteihin sovittamalla asuja ja kokeilemalla, miltä tuntui konttoristin työ pienen Billnäs-työpöydän ääressä. Museo avaa ovia työntekijöiden elämään 1600-luvulta tähän päivään. Katovuosienkin aikana ruukille oli tärkeää, että työntekijät pysyivät leivässä ja pystyivät työskentelemään. Fiskarsin museo Peltorivi 13, 10470 Fiskars Sijaitsee Lounais-Suomessa, 90 km Helsingistä ja 110 km Turusta. fiskarsmuseum.fi tiasarja. Jykevä laatikko on koottu kotona Tekniikan Maailma -lehden ohjeiden mukaan. Fiskarsin museo on avoinna ympäri vuoden, mutta herttainen museokahvila vain kesäisin ja joulumarkkinoilla. Yksi niistä on nykyisin museon käytössä, ja museo järjestää siellä ajoittain leivontatyöpajoja. korkeasti koulutettujen käsityöläisten työpaikka. Liiterissä pääsee perehtymään raudan käsittelyyn; esillä on sulaton toimintaan liittyviä esineitä ja välineitä. Hauska on myös nähdä Pohjan kunnan ensimmäinen televisio vuodelta 1957. Vilja jauhatettiin kylän omassa myllyssä. Pari pientä vinttihuonetta on järjestetty toisen maailmansodan jälkeisiin asumistunnelmiin
Ä´vv – AURINGON HEIJASTUS JÄÄN PINNALLA Odotettu kolttamuseo avattiin Norjassa. TEKSTI: ALEKSI AHTOLA KUVAT: HARRI NURMINEN. 26 MUSEO 3/2017 KANSAINVÄLISTÄ Kulttuurihistoriallinen museo pelastaa uhanalaisen kulttuurin
Museonjohtaja Havas huokaa, kun kysyn syytä museon avaamisen viivästymiseen. ”1900-luvun alussa Neidenissä puhuttiin vielä täysin kolttaa, mutta tuurikilpailun myötä. norjalaistaminen tuhosi koltan kielen maassa. 27 KANSAINVÄLISTÄ Kulttuurihistoriallinen museo pelastaa uhanalaisen kulttuurin. Hanke konkretisoitui vasta 2000-luvun alussa järjestetyn arkkiteh< Neidenin koltta-alueelta löytynyt rannerengas on 1100–1200-luvuilta. Koltat eli koltansaamelaiset ovat Suomen, Norjan ja Venäjän alueilla Lapissa elävä alkuperäiskansa. Museorakennus on kilpailun voittajan luomus. Norjalaisten huono omatunto vähemmistön sorrosta on ollut osaltaan vauhdittamassa museon perustamista”, kertoo kolttamuseon johtaja Honna Havas . Norjan Neidenissä avattu Ä´vv on maailman ensimmäinen ammattimaisesti hoidettu museo, joka keskittyy esittelemään koko kolttasaamelaisen alueen historiaa ja elämäntapaa. Petsamon luostarin vaikutuksesta he ovat pääosin ortodokseja. Vanhimmat ovat 2 500 vuotta vanhoja, mutta mukana ” Koltat ovat kärsineet sodista ja sorrosta. T ie museon rakentamiseen on ollut pitkä ja mutkikas. Ensimmäiset suunnitelmat ovat jo 1970-luvulta, mutta aloitetta Norjan Saamelaiskäräjiltä saatiin odottaa vuoteen 1998. Kolttamuseossa on 650 neliötä.. ”Rakennuksessa oli teknisiä ongelmia, eikä rakentamista valvottu kunnolla. Seuraavat miltei 10 vuotta tilat pysyivät tyhjillään tämän vuoden kesäkuuhun asti. Nimi sopii hyvin museolle, joka heijastaa kolttien pitkää historiaa. Se ei vastannut museostandardeja”, vastaa Havas. Suomen noin 600 kolttaa asuvat suurimmaksi osaksi Inarin Sevettijärvellä, jonne koltat joutuivat evakkoon Petsamosta. Vaikka museolla ei ole isoa kokoelmaa, esineitä on pitkältä ajanjaksolta. Onneksi öljyrikas Norja pystyi kuitenkin avaamaan koko saamelaisalueen kulttuuriperinnön kannalta merkittävän keskuksen. Kesäkuusta alkaen museo on ollut vihdoin kaikille avoinna. Vuosisatojen saatossa koltat ovat joutuneet kärsimään sodista ja suoranaisesta sorrosta. ”Monet esineet ovat lainassa Norjan kansallismuseosta. P itkään valmisteltu Ä´vv Kolttasaamelainen museo avattiin kesäkuussa 2017 Neidenissä, koillis-Norjassa lähellä Jäämerta. Peruskivi muurattiin vuonna 2007 ja jo seuraavana vuonna rakennus oli pystyssä. Ä ´vv Kolttasaamelainen museo on koltansaamen kieltä ja tarkoittaa auringon kiloa eli auringon heijastusta esimerkiksi lumen tai jään pinnalla
Maalaustaiteen, kehysten, paperiteosten ja tekstiilien konservointia vuodesta 2001 www.primaart.fi hannele.heporauta@primaart.fi, puh. M enneisyyden esittelyn lisäksi museon tarkoituksena on elvyttää koltan kieltä ja kulttuuria. taja Honna Havaskin puhuu sujuvaa suomea. > Vuotkin ja kuloin on löydetty Sevettijärveltä. Tilaa erilaisiin hankkeisiin on, sillä rakennuksessa on kaiken kaikkiaan 650 neliötä, joista komea aula vie 200 neliötä. ”Olen itse etninen suomalainen. MuseonjohMUSEO-LEHTI MATKAILEE Kulttuurihistoriallinen museo pelastaa uhanalaisen kulttuurin. Juurissani on tosin karjalaista taustaa. Havas on museon ainoa päätoimisesti palkattu työntekijä. kehysten konservointi, kultaus ja muut kehystyspalvelut . 040 541 1525 . Konservointipalvelut . Avoinna kesäkaudella lokakuun loppuun 2017. Lisäksi on kausityöntekijöitä. kuriiripalvelut . Liikkeellä ollaan viime hetkellä, sillä koltan puhujia on maailmassa jäljellä vain noin 300. näyttelypalvelut, teosten kuljetus ja ripustus, tekniset suunnittelupalvelut sekä teosten näyttelytarkastukset . olosuhdetarkastukset ja -valvonta . Ä´vv Kolttasaamelainen museo Sijaitsee Norjan Neidenin kylässä Jäämeren läheisyydestä, lähellä Suomen rajaa. 28 MUSEO 3/2017 on myös tänä vuonna tehtyjä esineitä. Suurin osa on kuitenkin 1800ja 1900-luvuilta,” kertoo Honna Havas. skoltesamiskmuseum.no NEIDEN, NORJA SUOMI ” Ihastuin PohjoisNorjan maisemiin, kulttuuriin ja ihmisiin.. Ä´vv on nykyaikainen museo siinä mielessä, ettei se ole vain kokoelma vanhoja esineitä. Museonjohtaja Honna Havas. kokoelmanhallintapalvelut, inventointi, arvonmääritykset ja taiteen realisointi . Se on kokonainen kulttuurikeskus, jossa järjestään muun muassa erilaisia kieleen ja käsitöihin liittyviä projekteja. Koska Norjan Neiden on lähellä Suomen rajaa, ovat suomalaiset kulttuurivaikutteet ilmeisiä. Lähdin nuoruudessani maailmalle seikkailemaan, satuin Norjaan kalatehtaille töihin ja ihastuin Pohjois-Norjan maisemiin, kulttuuriin ja ihmisiin.” Myös yliopisto-opintonsa Havas suoritti Norjassa. taidevarastointi lämpötilaja kosteusvalvotuissa tiloissa . Honna Havas on pantu paljon vartijaksi, sillä hän vastaa itse kokonaisen kansan ”kansallismuseon” hoidosta
TEKSTI MARI IMMONEN KUVAT SUOMEN MAATALOUSMUSEO SARKA MUSEO-LEHTI MATKAILEE Kulttuurihistoriallinen museo pelastaa uhanalaisen kulttuurin. Näinkin laajaa teemaa esiteltäessä on selvää, että henkilökunta on joutunut tekemään lukuisia rajauksia ja valintoja näyttelyä suunnitellessaan. Museossa tartuttiin varsin kunnianhimoiseen tehtävään, sillä uusi näyttely kattaa maatalouden kehityskaaren aina esihistorialliselta ajalta nykyhetkeen. Tähän varsin vaatimattomalta vaikuttavaan jyvään kiteytyy koko näyttelyn teema – jyvä on aikoinaan mullistanut ihmiskunnan elämän. N äyttelysalin ovesta sisään astuessa vierailijan toivottaa tervetulleeksi lasivitriini, jonka keskellä on pieni jyvä. Koneiden esiinmarssiin liitetään pelko, epäluulo ja korviahuumaava melu.. Viljely on tarjonnut vuosisatojen ajan ihmisille paitsi ravinnon myös elinkeinon. Toisaalta se on ollut osasyyllinen suuriin katastrofeihin, kuten 1860-luvun katovuosiin. Keväällä 2016 Suomen maatalousmuseo Sarassa yleisölle avattiin uusi perusnäyttely Maatalouden aika. NÄYTTELYARVIO Miltä näyttävät uudet ja uudistuneet museot. 29 JYVÄSTÄ KAIKKI ALKOI Maatalousmuseo Sarassa kuljetaan läpi maatalouden historian
Yhdessä leipovia emäntiä kuvaavien valokuvien kanssa vitriinin sisältö havainnollistaa rukiin kulkemaa tietä pellolta ruokapöytään. Kuvavalinnat ovat erityisen onnistuneita, ja valokuvasuurennokset äänimaailmoineen kuljettavat katsojansa tuulessa huojuvan viljavainion sekä ritisevän kaskipellon laidalle. Museokierroksella pysähtyykin tämän tästä ihastelemaan kiehtovia yksityiskohtia. Rukiin viljelystä kertovassa näyttelyosuudessa vitriinin sisällä on jauhin” Vuoden eurooppalainen museo 2017 -ehdokkuus. Valtava tietomäärä on tiivistetty onnistuneesti ja eri aihealueiden esittelyssä on yhdistetty mielenkiintoisella tavalla kuvaa, ääntä, esineistöä ja tutkimustietoa. kivien ja huhmareen lisäksi pieni pala viljapeltoa. Karjatalous nousi 1880-luvulla tärkeimmäksi tuotantosuunnaksi ja voista kehittyi yksi Suomen tärkeimmistä vientituotteista. Huolellinen suunnittelutyö näkyy lopputuloksessa, ja esillä on aineistoa laidasta laitaan: esineistöä, valokuvia, ääntä ja videoita. N äyttely etenee samanaikaisesti sekä kronologisesti että teemoittain. Näyttelytilan betonilattia sekä ikkunoiden puuttuminen tekevät tilasta kolkon, joten tunnelmaa on pyritty luomaan monin tavoin. Samankaltaista elämyksellisyyttä jäi kaipaamaan näyttelyn loppuosaan, joka jäi osin etäiseksi. Maatalousväestön raskas uurastus näkyy ja kuuluu kaikkialla, paitsi ei paraatipaikalla seisovan komean Kul. Museokävijät pääsevät 3000 vuoden aikamatkalle. Näyttelyssä pääsee kuulemaan esimerkiksi tarkkailukarjakon mietteitä ja tarkastelemaan hänen työvälineitään. Maaseudulla on tuotettu monipuolisesti ravintoa, ja jokainen tuotantoala – maa-, metsäja karjatalous – on kulkenut oman kehityspolkunsa. 1940-luvun standardikeittiön penkille istahtaessa radiosta kantautuvan virallisen puheohjelman sijaan olisi mielellään kuullut kahvikuppien kilinää ja iloista puheensorinaa. 30 MUSEO 3/2017 NÄYTTELYARVIO Miltä näyttävät uudet ja uudistuneet museot. Kosketusnäytöt tarjoavat tiedonnälkäisille kävijöille lisää tutkittavaa viljelymenetelmistä maatalouskoneisiin. Maatalouden elinkeinojen eriytyessä syntyi uusia ammatteja
Vaikka palkintoa ei tällä kertaa tullutkaan, pidettäköön ehdokkuutta osoituksena erinomaisesti onnistuneesta näyttelyuudistuksesta. < Pienoismallien äärellä voi kuunnella tarinoita maatalouden arjesta ja elämästä. Raskaan myllynkiven pyörittäminen ja separaattorin kammesta vääntäminen antavat esimakua siitä, miltä aherrus vanhoilla maatalousvälineillä ” Mihin ovat jääneet maatalouden ilon hetket, riiuuretket ja nurkkatanssit. on tuntunut. Tästä kertoo osaltaan maatalousmuseo Saran valikoituminen Vuoden eurooppalainen museo 2017 -kilpailun palkintoehdokkaaksi. Äänimaisemat, viljan tuoksu riihessä sekä tutut maatalousesineet herättävät varmasti muistoja monissa kävijöissä. Työnteon korostaminen näyttelyssä herättää pohtimaan, mihin ovat jääneet maatalouden ilon hetket, riiuuretket ja nurkkatanssit. Suomen maatalousmuseo Sarka Vanhankirkontie 383, Loimaa Sarka.fi. Perusnäyttelyn uudistaminen on ollut mittava ponnistus museolle, ja kaiken vaivannäön arvoista. S arka tarjoaa vierailijoilleen näyttelykokemuksen kaikilla aisteilla. Tarinallisuus on vahvasti esillä, ja pienoismallien äärelle voi pysähtyä kuuntelemaan kertomuksia maatalouden arjesta ja elämästä. 31 NÄYTTELYARVIO Miltä näyttävät uudet ja uudistuneet museot. Valtavan kokoinen harakkamylly näyttelysalin perällä tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa tuulimyllyn koneiston sisään. Maatalouden koneellistumisesta kertovan näyttelyosuuden hiljaisuus herättää hieman ristiriitaisia tunteita, sillä koneiden esiinmarssiin liitetään yleisesti paitsi pelko ja epäluulo myös korvia huumaava melu. lervo-traktorin vierellä
Ammatti on Suomen vanhimpia. Ylen arkistoon tuli tallennetuksi muun muassa se, kuinka rakennettiin Suomen pelimuseota. Olimme oikealla hetkellä liikkeellä. Oli ilmeistä, että jos lapsi viihtyy näyttelyssä, vanhemmatkin viihtyvät. Rakkaus näkyy myös kävijätilastoissa. 32 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Niissä saa nyt koskea,. Seuraavat odottavat museokaupan puolella. Museot mielletään turvallisiksi tiloiksi tunnustella paikkaansa maailmassa. MUSEO 3/2017 ELÄMÄN LOPPUUN ASTI JA TUHANNEKSI VUODEKSI Lähdin matkalle häistä ja päädyin tuhannen vuoden päähän dokumentissamme Kohti tulevaisuuden museota. Suosituimmissa näyttelyissä vierailee koko perhe. Niistä puhutaan, niissä käydään ja niitä rakennetaan. Sitä ei olisi olemassa ilman joukkorahoittajien eli peliharrastajien rakkautta lajiinsa. Videotykit heijastavat näyttelysalin kattoon keskiaikaisen kirkon freskoja. Pusut, kännykkäkuva ja pari astuu ulos yhteiseen tulevaisuuteen. Parit vihkii henkikirjoittaja. Niissä uusi ja vanha kohtaavat. Olin dokumentissa muutoksen ja rakkaudenkin todistaja. Kuvasimme Kiasmassa, kuinka taaperot hamusivat kohti Mona Hatoumin punaisena hehkuvaa maapalloveistosta. Museoita nimittäin rakastetaan nyt. TEKSTI MINNA JOENNIEMI KUVA HANNU KETTUNEN & DAVID REILLY/ YLE V antaan kaupunginmuseossa järjestetään siviilivihkimisiä lähes joka toinen perjantai
Siksi oli ilo nähdä Museoalan teemapäivillä synnintunnistusta, eli alan ammattilaiset nauramassa itselleen, maksimoimassa kurjuuttaan. Sitä riittää. Tulevaisuuden museo -dokumentti Yle Areenassa, katsottavissa toistaiseksi areena.yle.fi/1-3468444. Kun Suomen vanhimman paikallismuseon henkilökuntakin tanssii yöllä Raahessa ja julkaisee siitä #danceoff-videon netissä, viestiihän se, että museossa on elämää. Uuden projektirahoituksen 100 000 euroa sai ensimmäisenä taiteilijapari IC-98. Mitä yhteistä niissä on. kuvata ja joogata. Päädyimme dokumentissa Raumalle, jossa Lönnströmin museot oli luopunut pakon edessä näyttelytilasta ja sijoittanut seinien sijasta sisältöön. Heistä museoiden pitää ottaa nyt kantaa. Historiaa syntyy lisää joka päivä. Pitää olla mukana matkailubisneksessä, sotessa, kotouttamassa, digiloikkaamassa. Nyt ne pyrkivät olemaan myös elämän hajuisia. HAM on jo ostanut sen kokoelmiinsa. Näitä oivaltamisen elämyksiä museot nyt tarjoavat. 33 NÄKÖKULMA Pohdintaa ja mielipiteitä. Tuhat vuotta on kunnioitettava, mielikuvitukseen vetoava tavoite. Heillä on haastajinaan taitavia nykytaiteilijoita, kuten Terike Haapoja ja Laura Gustafsson , joiden teos Epäihmisyyden museo tekee näkyväksi luetteloinnin ja määritelmien valtaa. Mitä vaatii, että tulevat sukupolvet sitoutuvat tähän taidetekoon. Se oli terveellistä naurua. Mutta mitä ajatuksia teille herää kertomastamme tarinasta. T odistimme, kuinka monin eri tavoin museot pyrkivät olemaan meille merkityksellisiä, jotta haluaisimme, että niitä on tulevaisuudessakin. En tunnistanut Max Perttulan Helsingin kaupunginmuseon näyttelytilaan luomaa tuoksua, mutta dokumentin ohjaaja Tuula Viitaniemi tunnisti kevään. T allensimme arkistoihin myös uuden museonjohtajien sukupolven, joka puhuu ja bloggaa loistavasti. Kumpikin on rohkea teko, joka osoittaa sitoutumista tulevaisuuteen, pitämään huolta, halua luoda yhteinen tarina. He hankkivat hylätyn maatilan ja eristivät sen ajan jumalan Kronoksen taloksi, jossa luonto saa elää ihmiseltä rauhassa tuhat vuotta. KONSERVOINTI ARKKI • paperikonservointia • kokoelmien hallintaa +358 50 412 8905 arkki@suomiforum.com Fb Konservointi Arkki ” Uusi museojohtajien sukupolvi puhuu ja bloggaa loistavasti. Että maksaisimme julkisista varoista myös niiden näkymättömämmästä työstä. Päädyin pohtimaan pihapiirin suojelua tuhanneksi vuodeksi, eräänlaista tulevaisuuden museota. Dokumentti on tarkoitettu keskustelun avaukseksi. L ähdin liikkeelle museohäistä, jossa ihmiset lupautuvat toisilleen loppuelämäksi. Kokoelmavarastot ovat sitä jo täynnä, mutta tästäkin ajasta pitäisi tallentaa jälkiä tuleville sukupolville. Hän oli syystä ylpeä. Tuntui, että museoilta odotetaan liikaakin
34 MUSEO 3/2017 MISSÄ MIELI JA RUUMIS VIRKISTYY Onnistunut museokahvila on museon luonteva jatke. TEKSTI JA KUVAT JUKKA NAARANLAHTI
Kahviloissa voisi olla luettavana museoiden itsensä julkaisemaa tai niiden sisältöön liittyvää kirjallisuutta. ”Moderni ihminen on monikerroksinen, ja museokahviloihin on helppo sisällyttää erilaisia historiallisia ja esteettisiä tasoja. ” Lähimmäksi museokahvilan ideaalia päästään Madridissa. Ketjukahvilat ovat rakentuneet usein yhden myyntiä korostavan ja hetken ihanteisiin sidotun sankaritarinan ympärille”, Lönnqvist kiteyttää. Sveitsiläiset kondito rianpitäjät lanseerasivat aleksanterinleivoksen, vaikka keisarin vierailu siirtyikin”, Lönnqvist kertoo. ”Museo de Historia de Madridin läheisyydessä sijaitsee vähemmän tunnettu Museo del Romanticismo. A lkuruuaksi kermainen rapukeitto, siis rapu-, ei katkarapukeitto, pääruuaksi han henpaistia papujen tai herneiden kera. Kahvilan vitriinin takaiset leivoksetkin voi nähdä tarinoilla kuorrutettuina museo esineinä. Lähimmäksi museokahvilan ideaalia Lönnqvistin mielestä päästään kuitenkin Madridissa. Pariisin vallankumous alkoi kahviloista, joissa luettiin sanomalehtiä ja joissa eri ryhmittymät kokoontuivat. Toisaalta Lönnqvist ymmärtää museokahvilakonseptin haasteet. Tällaisen museomenuun professori emeritus Bo Lönnqvist koosti Carl Olof Cronstedtin lesken kreivitär Beata Sofia Wrangelin 1800-luvun alkupuoliskolta peräisin olevista tilikirjoista, jotka löytyivät Herttoniemen kartanosta. Niissä käydään, että jaksetaan katsoa näyttelyitä. Ketjukahvilat ajavat nekin perinteisiä kahviloita ahtaalle. Sisustus ja tarjonta eivät aina kommunikoi museon sisällön kanssa. Toisaalta museokahviloilla ja persoonallisilla, pienillä kahviloilla on oma paikkansa myös tulevaisuudessa. Lönnqvistin mukaan ravintola ja sitä edeltänyt kahvila edustavatkin hyvin sitä, mitä museokahvilalla tarkoitetaan ja mitä museokahvila voi parhaassa tapauksessa olla. Museoiden kahviloihin ei välttämättä synny sellaista vakioasiakkaiden joukkoa, jota kahvilat tarvitsevat. Varsinaisia kahvilakulttuurin metropoleja ovat Pariisi, Wien ja Rooma. Huoneita entisöitiin ja seinälle ripustettiin vanhoja työkaluja. Lönnqvist näkee tilanteen hieman harmillisena: ”Suomalaisten museoiden kahvilat ovat turhan usein vähän kuin ravitsemiskeskuksia. < Bo Lönnqvist on eläkkeellä oleva pitkän akateemisen uran luonut kansantieteilijä ja kulttuuri-ilmöitä käsitellyt tietokirjailija.. Katukahviloissa voi myös omaksua tarkkailijan roolin ja samaistua erilaisiin taiteista tai historiasta tuttuihin ihmistyyppeihin aina keikaroivista dandyista Edward Hopperin melankolisiin kaupunkilaishahmoihin. ”Svenska Odlinges Vänner i Helsinki -yhdistyksen omistamaan Herttoniemen kartanoon perustettiin kahvila jo 1926. Se oli tarjolla erityistilanteissa, kun minulla tai kartanon omistavalla yhdistyksellä oli ravintolassa vieraita”, pohtii Bo Lönnqvist, joka on urallaan ehtinyt hoitaa myös Herttoniemen kartanon kokoelmia ja on kartanon omistavan yhdistyksen kunniajäsen. Kahvilat voisivat olla paljon tiiviimmin linkittyneitä museoiden sisältöön ja museotilaan.” Hänen mielestään esimerkiksi taidemuseoiden kahviloissa voitaisiin järjestää erillisiä näyttelyitä tai laittaa osa teoksista esille kahvilaan. Myös kahviloissa myytävillä tuotteilla on oma historiansa. Sieniä ja mustaviinimarjahyytelöä. Sama poliittinen ilmapiiri on yhä aistittavissa useissa Pariisin kahviloissa. V arsinaiset museoissa sijaitsevat kahvilat ovat usein museon muusta tilasta erotettuja. Yhdistys koki, että kartanon lisäsiivelläkin olisi hyvä olla jotakin käyttöä, ja sinne perustettiin kahvila, joka muuttui ravintolaksi 1970-luvulla. Jouluisin järjestettiin kynttilänvalamisnäytöksiä.” K ahvilakulttuuri syntyi urbanisaation myötä, ja Suomeen sen toivat sveitsiläiset siirtolaiset 1810-luvulla. Tänä päivänä Cronstedtin menuuta ei kartanon Vanha Mylly -ravintolan listalta löydy, mutta muutoin tunnelma on kartanomiljöön mukainen. 35 HENKILÖHAASTATTELU Persoonia museomaailmasta. Palatsiin rakennetun museon ja sen kahvilan sisustus on entisöity ja terassi avautuu museon puutarhaan. Kaikkine romantiikan ajan pikkuesineineen ja historiallisine yksityiskohtineen pitäisin sitä lähes täydellisenä museokahvilana.” Kahviloilla voi jo itsessään olla historiallista arvoa. Museo avattiin edellisenä vuonna. ”Esimerkiksi aleksanterinleivos syntyi, kun keisari Aleksanteri I:n oli määrä tulla Suomeen vierailulle vuonna 1918. ”Katsoin syksyn ajan tilikirjoista, mitä kreivitär oli ostanut, ja annos valmistettiin niiden pohjalta. Jälkiruuaksi tietenkin aleksanterinleivos. Niissä kahvilaa pyörittää mahdollisesti erillinen yrittäjä
NÄYTTELYLIITE Museoiden syysnäyttelyt. 2017–7. Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo Liput 7/5 €, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17 www.poikilo.fi Harro Koskinen, Sikamessias, 1969 Ku va : H an nu A al to ne n 14.9.2017-7.1.2018 Ekman, R.W, Pakeneva pakanuus, 1860 (Kansallismuseo) Museokortti • museot.. Lisätietoja museoiden näyttelyistä ja tapahtumista löydät myös verkosta osoitteesta museot.fi. 2018.. 1. KIMMO PYYKKÖ TAIDEMUSEO Kangasala-talo Kuohunharjuntie 6, Kangasala Ti–ke11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15 6 /4 €, Museokortti kimmopyykkotaidemuseo.fi Kohtauspaikkana Kangasala 16. Pr ei bi sc h Helsingin observatorion tähtitieteen yleisökeskuksen näyttelyt johdattavat maailmankaikkeuden salojen äärelle. LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! HELSINGIN OBSERVATORIO Kopernikuksentie 1 Avoinna: To 12–20 Pe–Su 12–16 www.observatorio.fi ES O /T . Museo-lehden näyttelyliite esittelee syyskauden kiinnostavimmat näyttelyt. 9
Museokortti • museot.fi Lähde vuoden mittaiselle kulttuurimatkalle! Museokortti on pääsylippusi 250 museoon. 64 90 TARINOITA MATKALLESI tarinasoitin.?/ seinaton Museoiden syysnäyttelyt. NÄYTTELYLIITE TEEMANA MUOTI Muotia museoissa, muodin historiaa, käsityöja pukuperinnettä, korujen ja kellojen designia, Lontoon muotimuseoiden tarjontaa sekä paljon muuta!. SEURAAVA MUSEO ILMESTYY 24.?11. BREIKKI ARJESTA LÖYDÄ TARINA, JOKA LIIKUTTAA SINUA
Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka ANNA PALAUTETTA 15.11.2017 MENNESSÄ Asiantuntevaa kansainvälistä kulttuurija taidelogistiikkaa! CHS Expo Freight • Airside Center • Rahtitie 3 • 01530 Vantaa P 020 7669 420 • sales@chs.fi • www.chs.fi KERRO MEILLE Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Kaikkien palautteenantajien kesken arvotaan yksi kirja. Vastaa 15.11. Mikä inspiroi. mennessä, ja voit voittaa tämän lehden sivulla seitsemän arvioidun Lahden kaupunginmuseon julkaiseman Kaneli ja kardemumma -kirjan. Mitä pitäisi parantaa. Palautetta voi antaa tällä lomakkeella tai sähköpostilla info@museoliitto.fi. SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun
Tilauksen voi keskeyttää ennen tilauskauden loppua joko puhelimitse 0444 300 701 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS PALVELUKORTTI Suomen museoliitto maksaa postimaksun JOHTAVA MUSEOALAN AIKAKAUSLEHTI NELJÄ KERTAA VUODESSA. Lehden voi tilata myös verkossa: museoliitto.fi/tilaa-lehti Itselleni Lahjaksi Kestotilaus 34 euroa Vuositilaus 38 euroa Jäsentilaus 25 euroa Muutan osoitteeni — / 201— alkaen Irtisanon tilaukseni Vanha osoite tai tilauksen maksaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Uusi osoite tai lahjan saaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Päiväys ja tilaajan allekirjoitus Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista. Lehtiä ei veloiteta, jos ilmoitat irtisanomisesta kirjallisesti kahdeksan vuorokauden kuluessa ensimmäisen lehden saatuasi. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan, veloitetaan vastaanotettujen lehtien hinta. 39 MUSEOMESTARI MYYRYNEN Käytä tätä palvelukorttia kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksesi. Ulkomaille meneviin tilauksiin tulee postituslisä. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta
Beacon Muse • Valokeilan portaaton säädettävyys 10°–70° (41W) • Valaisinkohtainen himmennys / DALI 100 –1% • Värintoistoindeksi CRI 97 • Tehot 21W ja 41W Beacon Wallwash – UUTUUS • Uuden aikakauden seinänpesuri • Valaisinkohtainen himmennys / DALI 100–1% • Värintoistoindeksi CRI 85 ja CRI 93 • Teho 48W Beacon Tune • Säädettävä värilämpötila 2100 – 4300K • Valaisinkohtainen himmennys • Värintoistoindeksi CRI 90 • Teho 23W Feilo Sylvania Finland Oy • www.sylvania.fi Beacon-sarjassa vakiona 3-vaihevirranotin, joka soveltuu useimpien kiskovalmistajien 3-vaihekiskoon (mm. SUOMEN MUSEOLIITTO ANNANKATU 16 B 50, 00120 HELSINKI Tyylikäs ja kustannustehokas Beacon Muse -sarja tarjoaa mielenkiintoisen LED-kohdevalaisinkonseptin, mikä on suunniteltu erityisesti museoiden tarpeisiin. Nordic Aluminium, ERCO, Staff, iGuzzini, Hoffmeister) Parhaat ratkaisut museoihin