”NABBTEERI EI MAALAA UHKAKUVIA.” Museot luonnossa – luonto museoissa LUONTO RETKI MUSEOO N TA TJ A A N A M O R TO N 3 / 2019 LUONTO • 9,80 € PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ
2 MUSEO 3/2019 44 LUONTORETKI MUSEOON Luontoreittien varsilta ja kansallispuistojen kupeesta voi poimia herkullisia museokohteita oman maun mukaan. VIHREÄ KÄDENJÄLKI Kolumni Riitta Ojanperä 15. Päivi von Rabenau 20.9. OIVALLUSTEN ARKKI Satakunnan museon Luontotalo Arkki on lasten suosikkimuseoita. Maria Paldanius 24. HISTORIAMIES DIGIAJASSA Suomen museoliiton uusi puheenjohtaja Pekka Sauri Nelli Korpi 7. MUSEO-lehti kertoo 18 vinkkiä museomatkalle luontokohteisiin. ILMASTONMUUTOS, TOIMI NYT Museoiden ilmastonmuutosasiantuntija Henry McGhie ja Luomus Irma Capiten 13. LUMILEIKKEJÄ TULEVAISUUDESSAKIN Nelli Korpi 8. SUO, HYTTYNEN JA JUKKA Lapin maakuntamuseon luonnontieteiden amanuenssi Jukka Salmela kasvattaa sulkahyttysiä. 2019 • Teemana luonto R O N I R EK O M A A JA R I K U U SE N A H O 3 / 2019 JO U N I P O R SA N G ER 4. MENNEISYYS ON TULEVAISUUTEMME Pääkirjoitus Pekka Sauri 5. Laura Pullinen
NÄYTTELYLIITE 57. Katja Martelius 40. ANNA PALAUTETTA. 51. 13 300 KILOMETRIÄ, 100 MUSEOTA JA 24 SEIKKAILIJAA Museokortti 54. Jenna Parmala 32. 3 20 LUONTO ON TAITEEN ARVOISTA Nabbteeri ei maalaa uhkakuvia, vaan esittää taiteen keinoin vetoomuksen luonnon ja ympäristön monimuotoisuuden puolesta. Jukka Naaranlahti JE N N A PA R M A LA KO TIK U TO IS EN SE LK Ä R A N G AT TO M U U SK U LT IN E TN O G R A FIA A JA M U IT A N A A PU R U U K SIA : R YT Ö , N A B B TE ER I MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET EKENÄS / TAMMISAARI Ekta museum / Ekta museo HELSINKI Tekniikan museo HÄMEENLINNA Museo Skogster MIKKELI Mikkelin kaupungin museot SAVONLINNA LUSTO – Suomen Metsämuseo TAMPERE Tampereen taidemuseo TURKU Sibelius-museo VAASA Pohjanmaan museo VARKAUS Varkauden museot MUSEO on irtonumeromyynnissä myös seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma, FoodMarket ja R-kioski. NÄYTTELYSUOSITUKSET SYKSYYN Kirjailija Anni Kytömäen vinkit luontoaiheisiin näyttelyihin. Anne Salomäki 36. LI IS A VA LO N EN 28. MAAILMA OSTARILLA Kokoelmat kertovat Helinä Rautavaaran museosta . Anneli Lenkkeri 48. KOSKEMINEN EHDOTTOMASTI SALLITTU Näyttelyarvio Hyvinkään taide museon uudesta Taidelabrasta. LINNANMUURIN SALAISUUS Museo-oppaiden tarinat Hämeen linnasta ja Museo Militariasta . PAHANILMANLINTU Sarjakuva Pauli Kallio ja Jan Lindström 52. VESI VANHIN VOITEHISTA Budapestin luonnon kylpylöiden historia
Tätä vaalikaamme. Homo sapiens, viisas ihminen, on ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa lajin toiminta uhkaa elämän jatkumista tällä pienellä planeetalla. Tajusin tämän katsellessani saksalaisen valokuvaajan Hans Wagnerin värikuvia Suomesta kesältä 1939. Historialliset museot kertovat, miten ihmiset ovat eläneet aiemmin. Ihmisten pyrkimykset ja tunteet pysyvät samoina. 4 MUSEO 3/2019 57. Menneisyys ei ole mustavalkoinen. Historian tunteminen auttaa ymmärtämään, miten ihmiskunta on yrittänyt edistää hyvinvointiaan ja onnellisuuttaan aikojen saatossa. Elämäni merkityksellisimpiä oivalluksia oli se, että historialla on värit. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Leena Tokila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Nelli Korpi ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Taina Myllyharju, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Irma Capiten, Pauli Kallio, Emmi Korhonen, Jari Kuusenaho, Anni Kytömäki, Anneli Lenkkeri, Jan Lindström, Katja Martelius, Tatjaana Morton, Ilpo Musto, Jukka Naaranlahti, Riitta Ojanperä, Maria Paldanius, Jenna Parmala, Jouni Porsanger, Laura Pullinen, Päivi von Rabenau, Tuuli Rajavuori, Roni Rekomaa, Anne Salomäki, Tanja Salonen, Liisa Takala KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Historia on tässä, historia on meissä, ja museot kertovat siitä meille. Vavahduttavaa on havaita, että ainoastaan teknologia ja muoti muuttuvat. Tehtävämme on oppia näistä kertomuksista ja varmistaa niiden avulla ihmiskunnan ja biosfäärin tulevaisuus. Menneisyyden ymmärtäminen on tulevaisuuden edellytys. Taidemuseot puolestaan kertovat, miten ihmisten kokemus ympäröivästä todellisuudesta on kehittynyt sivilisaation edetessä. Edistyksen välineet, erityisesti fossiilienergian polttaminen, ovat nyt osoittautuneet kohtalokkaiksi. Museoilla on keskeinen tehtävä tämän ymmärryksen kartuttajana. Olen aina ollut historiaihminen ja ajatellut, että nykyhetki on menneisyyden enemmän tai vähemmän johdonmukainen seuraus. Kuten tavallista, aloin vakavasti miettiä tämän luottamustehtävän merkitystä vasta valintani jälkeen. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2019 Kestotilaus 34 €, määaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Tatjaana Morton Luontotalo Arkki. PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 MENNEISYYS ON TULEVAISUUTEMME A loitin pari kuukautta sitten Suomen museoliiton puheenjohtajana. Niitä julkaistiin taannoin kirjana nimellä Viimeinen kesä (Gummerus 1985). Pekka Sauri Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtaja
AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta HISTORIAMIES DIGIAJASSA Suomen museoliiton uusi puheenjohtaja Pekka Sauri viihtyy kaupunginmuseoissa ja haluaa tuoda museot voimakkaasti digiaikaan. On uskomatonta, miten kaupunki selvisi toisesta maailmansodasta. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vankemmin ajattelen, että ihmisten elämä ei muutu miksikään. Sauri kertoo, että hänellä on läheinen suhde erityisesti historiallisiin museoihin. Samalla Sauri sai vastuulleen joka toisen MUSEO-lehden pääkirjoituksen kirjoittamisen. Digitaalisuus on suurimpia murroksia historiassa.” Sauri kertoo, että hänen oman elämänsä keskeinen historiaherätys tapahtui varhain. Museot kertovat, millaista elämä oli menneisyydessä ja miten aika ja arki ovat muuttuneet. ”En ole toipunut siitä vieläkään, vaikka siitä on jo 40 vuotta. P arhaiten Helsingin apulaiskaupunginjohtajana, poliitikkona ja radiotoimittajana tunnetuksi tullut työelämäprofessori Pekka Sauri valittiin toukokuussa Suomen museoliiton puheenjohtajaksi. ”Helsingin historia on aina ollut lähellä sydäntäni, joten voi sanoa, että Helsingin kaupunginmuseo on lempimuseoni.” Sauri kertoo, että käynti Auschwitchin museossa on ollut hänen elämänsä hätkähdyttävin museokäynti. Kaupunginmuseot ovat erityisen kiinnostavia, sillä niistä oppii aina kunkin kaupungin historiasta ja voi ymmärtää kaupunkilaisten nykypäivää paremmin. ”Museoiden laaja aikaja historiaperspektiivi on kiehtova. Se oli avainelämys historian ymmärtämisessä ja siitä kiinnostumisessa.” Nelli Korpi Suomen museoliiton uuden puheenjohtajan Pekka Saurin harrastuksiin kuuluvat musiik ki, historia, ornitologia ja luonnonvaraiset kasvit. ”Olin vasta seitsemänvuotias, kun vanhempieni opiskelukaveri antoi meille Helsingin palotoimen 100-vuotishistoriiikin ja kiinnostuin siitä valtavasti. Vain muoti ja teknologia muuttuvat.” Sauri kertoo käyvänsä aina museoissa, missä ikinä onkaan. Museosta löytyy hyvin koskettavia tarinoita.” S uomen museoliiton puheenjohtajana Pekka Sauri toivoo pääsevänsä vaikuttamaan erityisesti museoiden digitalisoitumiseen. TU U LI R A JA V U O R I. ”Jo nyt tämän parissa tehdään paljon, mutta paljon on varmasti vielä tehtävissä. Myös Riian kaupunginmuseo on jäänyt mieleen. Myös taidemuseoissa tulee käytyä paljon
Otsikko IltaSanomien verkkolehdessä 14.8.2019 ” Olen vasta päättäjäksi tulemisen myötä löytänyt museomaailman. Patoharju kirjoitti 30 vuotta sitten: ”Ilmansaasteiden tuhoavat vaikutukset meitä ympäröiviin rakennuksiin, esineisiin ja muistomerkkeihin ovat edelleen monille tuntemattomia. ” Informaatio vastaanotetaan mieluusti liikkuvan kuvan kautta, ja tärkeää on, että museossa on myös hauskaa." Toimittaja Susanna Laari ihastui Hakasalmen huvilan Suruton kaupunki -näyttelyyn. Minulla on aikoinaan ollut korkea kynnys astua museoihin sisälle. ”Ilmaston ilmeinen muutos yhdistyneenä huonoon hoitoon tullee hävittämään aarteiden orgaanisen aineksen lähivuosina”, hän toteaa. Me, jotka virkamme puolesta vaalimme tämän maan historiallista esineistöä, olemme liian kauan ajatelleet, ettei meillä ole syytä huoleen.” 30 VUOTTA SITTEN < Designmuseon yliintendentti Merja Vilhunen opastaa kulttuuriministeri Hanna Kososta luet teloimaan. ” Mona Lisa herättää museoraivoa: pitkä jonotus ”nähdäkseen sen 10 sekuntia”. Tuuli Rajavuori AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta MEDIASSA ILMA UHKAA Jo 30 vuotta sitten vuoden kolmannessa MUSEO-lehdessä 1989 puhuttiin ilmastonmuutoksesta ja ilmansaasteista sekä niiden molempien vaikutuksesta kulttuurihistoriallisen perinnön säilymiseen. Museoharjoittelun suurin yllätys löytyikin kokoel mista. Tänä vuonna yli 70 päättäjää kokeili museotyötä 40 museossa. 6 MUSEO 3/2019 POLIITIKOT MUSEOHARJOITTELUSSA elokuun lopussa järjestetty Poliitikon museoharjoittelu -kampan ja tarjosi päättäjille kurkistuksen museoiden kulissien taakse ja mahdollisuuden kokeilla museotyötä käytännössä. Museoliiton vieraina harjoitteluun osallistuivat eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen sekä tiedeja kulttuuriministeri Hanna Kosonen . ”Museoharjoittelu on erittäin hyvä tapa tutustua museoiden toimintaan ja valintoja täynnä olevaan arkeen”, Hanna Kosonen totesi vierailtuaan Arkkitehtuurimuseossa ja Designmuseossa. Kososen työhön kuului Friitalan nahkajakun luetteloiminen osaksi Designmuseon kokoelmaa. Tämän päivän ilmastonmuutoskeskustelu painottuu aiempaan tapaan elävän luonnon vaarantumiseen. Apu-lehti 10.7.2019. Olen vasta nyt tajunnut, kuinka huikeita museoita Raumallakin on.” Poliitikon museoharjoitteluun osallistunut kansanedustaja Kristiina Salonen Radio Ramonassa 27.8.2019. Louvren museovieraita harmittaa, kun yhtä teosta saa katsoa vain hetken jonotettuaan ensin tunteja. Jos haluamme sivistää ihmisiä ja tarjota mahdollisuuden rikastua ja ymmärtää maailmaa paremmin, pitää katsoa laajemmalle.” Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila kertoo, miten kansainvälistyminen on vaikuttanut museon toimintaan. Helsingin Sanomat 7.8.2019 ” Ei voida vain pyöriä suomalaisessa kulttuurikuplassa ja katsoa maailmaa siitä näkökulmasta. Lehdessä Ora Patoharju kirjoittaa tutustuneensa Egyptin aarteisiin, ja esimerkiksi Tutankhamonin hauta-aarteiden kunto ja säilyvyys konservoinnin puutteessa herättivät ”kemistinvaiston”. ”Jäin miettimään, miksi 1960-luvun nahkatakki on niin samanlainen kuin omani”, Kosonen naurahti kuvaillessaan takkia tietokantaan. Lue lisää: museoliitto.blogspot.com
Taidevarastointi lämpötilaja kosteusvalvotuissa tiloissa . Maalaustaiteen, kehysten, paperiteosten ja tekstiilien konservointia vuodesta 2001 www.primaart.fi hannele.heporauta@primaart.fi, puh. Konservointipalvelut . Opetustoimen päällikkö visioi, että pitäisikö meidän tehdä tästä peräti edu-tuote.” Vuosittaisella Vuoden museopedagoginen teko -palkinnolla Suomen museopedagoginen yhdistys nostaa esille esimerkillisiä ja huomionarvoisia projekteja suomalaisten museoiden yleisötyössä ja pedagogisessa toiminnassa. 040 541 1525 . syyskuuta neljännentoista kerran, ja palkintoa tavoitteli yhteensä 18 ehdokasta. Kokoelmanhallintapalvelut, inventointi, arvonmääritykset ja taiteen realisointi. Näyttelypalvelut, teosten kuljetus ja ripustus, tekniset suunnittelupalvelut sekä teosten näyttelytarkastukset . Lumileikit hyväksyttiin kansalliseen elävän perinnön luetteloon Tuusulan museon aloitteesta 2017.” Luminaari-hankkeen sisältövastaava ja lumileikkeihin perehtynyt kulttuurintutkija, museon amanuenssi Harri Nyman Tuusulan museosta kommentoi voittoa: ”Palkinto ja siihen liittyvä näkyvyys ovat meille tosi tärkeitä. Kehysten konservointi, kultaus ja muut kehystyspalvelut . Vaikeaksi koettua teemaa onnistutaan käsittelemään helppotajuisesti ja iloisessa hengessä. K eväällä 2019 toteutettu Luminaari on monialainen oppimiskokonaisuus, jossa lumileikit ja ilmastonmuutosskenaariot yhdistyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin. LUMILEIKKEJÄ TULEVAISUUDESSAKIN Tuusulan museon, kirjaston ja opetustoimen Luminaari on voittanut Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon. Luminaarissa alakoululaiset tutustuivat lumileikkeihin uhanalaistuvana kansanperinteenä ja kartoittivat kestävän kehityksen mahdollisuuksia koululaisten ja heidän perhei densä arjessa. Nelli Korpi 7 AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta ” Yhteisvastuun puolesta. Palkinnon jakanut Museopedagoginen yhdistys Pedaali perusteli valintaa: ”Luminaari pureutuu kunnianhimoisesti ajankohtaiseen ilmastoteemaan ja pyrkii rohkeasti kohti yhteiskunnallista muutosta. Olosuhdetarkastukset ja -valvonta . Se myös vahvistaa museopedagogiikan paikkaa arvokkaana väriläiskänä museotyössämme.” Nymanin mukaan Luminaari on konkreettisia tekoja ilmastonmuutostietoisuuden ja toiminnan puolesta. Hanke näyttää esimerkkiä, miten museo voi luoda monipuolisen ja kantaaottavan projektin keskittyen aineettomaan kulttuuriperintöön. ”Olemme ihan tietoisesti pyrkineet konseptiin, joka voitaisiin toteuttaa joka talvi. Palkinto jaettiin 17. Tämä on upea tunnustus ja laatusertifikaatti tekemällemme työlle. Kuriiripalvelut . ”Joka kerta kun kuulen ilmastonmuutosuutisia, siunailen mielessäni, että onneksi on Luminaari. Tuntuu hyvältä, kun on löytänyt oman tavan toimia tietoisuuden ja yhteisvastuun puolesta.” Luminaari pysyy Tuusulan toiminnassa jatkossakin
Tiedon pitää herättää tunteita, jotta ihminen haluaa muuttaa toimintatapojaan. 8 MUSEO 3/2019 ILMASTONMUUTOS Matka tiedosta tekoihin ei ole itsestään selvä. Tässä museot voivat olla apuna. IRMA CAPITEN TOIMI NYT B R YA N M IN E A R / U N SP LA SH
Mutta museon tulee tarjota myös muuta niille, jotka haluavat kokemukseltaan enemmän.” Näkyvässä näyttelytoiminnassa toteutuu vain osa museoiden koko potentiaalista. Museoiden tulisi tukea ihmisiä asioissa, jotka ovat tärkeitä ihmisille ja osa museon sisältöjä.” Museoilla on erityinen puolueeton asema, ja museoihin luotetaan, mikä on sinänsä hyvä asia. Curating Tomorrow’n konsulttina hän jatkaa tätä työtä ja etsii museoille ja niiden yhteistyökumppaneille tapoja käsitellä yhdessä maailman haasteita. Innostuminen herättää tunteita, ja vasta tunteet saavat ihmiset tekemään muutoksia ja tekoja, joiden avulla tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa.” Näin puhuu kansainvälinen museoasiantuntija Henry McGhie , jota kuultiin keynote-puhujana toukokuun Museopäivillä Tampereella. Ne eivät voi asettaa itseään vaikeiden asioiden ulkopuolelle, vaan ne ovat mielipidevaikuttajia joka tapauksessa. ”Museoiden olemassaolon ei pitäisi perustua vain siihen, että ovista saadaan saapumaan valtava määrä ihmisiä näyttelyihin. McGhien mielestä ne kaikki ovat hyviä. Opiskeluaikoinani eläintieteellisessä havahduin siihen, kuinka valtavasti museoissa on tutkittavaa materiaalia kulissien takana.” K uraattorina toimiessaan McGhie rakensi yhteistyökuvioita ja kumppanuuksia. HENRY MCGHIE • BSc, MA • eläintieteilijä • syntynyt Skotlannissa, asuu Liverpoolissa, Englannissa • Curating Tomorrow -nimisen museoiden konsultointiyrityksen perustaja ja konsultti • työskenteli lähes 20 vuotta Manchesterin museon eläintieteellisen osaston pääkuraattorina kevääseen 2019 asti • Twitterissä: @Henry_McGhie 9 LUONTO — ILMASTONMUUTOS — MUSEOT Museoiden ilmastonmuutoskeskustelu ”J os rehellisiä ollaan, ei ilmastonmuutos tiedonpuutteesta johdu. O n monta syytä ja tapaa käydä museossa. ”On ihan ok, jos yksilö käy museossa saadakseen viettää rentouttavan iltapäivän, tutustuakseen mielenkiintoisiin asioihin tai viettääkseen aikaa muiden ihmisten kanssa. Ihmiset tietävät ilmastonmuutoksesta ja sen syistä, mutta he eivät tiedä, miten pitäisi toimia.” Tässä kohtaa museot astuvat kuvaan. Jos yhteiskunnassa on suuria haasteita, kuten ilmastonmuutos, eikä museo reagoi siihen mitenkään, museo on itse asiassa osa samaa ongelmaa. Ne voivat joko edistää positiivista muutosta tai pysäyttää sen. Uskon, että se vaikuttaa ihmisten ajatteluun. ”Museot voivat tarjota kohtaamisen ja keskustelun paikkoja, jotka mahdollistavat inspiroitumisen. ”Olen ollut koko ikäni kiinnostunut luonnosta, erityisesti linnuista. ”Koen, että niissä aika käyttäytyy eri tavalla, vähän samoin kuin aika on erilaista esimerkiksi lentokentällä tai laivalla. Jos kysyy ihmisiltä kauppakeskuksessa tai rautatieasemalla, miten he suhtautuvat kestävään kehitykseen, saa erilaisia vastauksia, koska konteksti on erilainen.” Museoilla on erityinen rooli myös siinä mielessä, että yhteiskunnassa on yhä vähemmän paikkoja, joissa oletusarvoihin ei kuulu raha. ”Museoilla on erityinen rooli: ne ovat jossain kansalaisyhteiskunnan ja valtion välimaastossa, joten ne voivat koota valtavasti erilaisia toimijoita ja ihmisiä pohtimaan ratkaisuja yhteisiin haasteisiin.” Museot ovat McGhien mielestä mielenkiintoisia kohtaamisen ja ajattelun paikkoja myös ajallisesti. McGhie toimi Manchesterin museon eläintieteen yksikön pääkuraattorina parikymmentä vuotta ja on huhtikuusta saakka työskennellyt museoiden ja kestävän kehityksen puolesta perustamansa Curating Tomorrow -yrityksen leivissä. JA R I K U U SE N A H O. Mutta samalla tuo asema velvoittaa. Museot voivat olla joko kiihdyttäjiä tai jarruja. McGhie kehottaa pitämään kiinni tällaisista paikoista, joissa ihmiset ovat ensisijaisesti kansalaisia eivätkä kuluttajia, koska siitä yhteiskunnassa ja yhteisöllisyydessä on kyse
”Meillä on kolme tutkimusyksikköä: eläintieteen, kasvitieteen ja luonnontieteiden yksiköt, joissa tutkitaan muun muassa eliömaantiedettä ja maapallon kehityksen geologiaa, ja yhä enemmän myös ilmastonmuutosta. Teemme myös yhteistyötä erään yrittäjän kanssa, joka tarjoaa organisaatioille ilmastonmuutosvalmennusta ja käyttää näyttelyä valmennusalustana.” Näyttelyiden lisäksi Luomuksessa järjestetään paljon tapahtumia niin ammattilaisille kuin suurelle yleisölle. Kokouskäytäntöjä kuitenkin kehitetään kohti etäkokoustamista, ja olemme parina viime vuotena varustaneet kokoushuoneemme tarvittavalla tekniikalla.” Leif Schulmanin mukaan Henry McGhien teeseissä on perää. ”Sen yhteyteen olemme kehittäneet erityisesti yläkouluja lukioikäisille suunnatun ilmastonmuutosaiheisen opastuksen. Esimerkiksi viherkattoja ja kasvien avustettua leviämistä tutkivat monitieteiset ryhmät keskittyvät ilmastonmuutoksen. E SS I H U O TA R I. L uomuksen johtaja , professori Leif Schulman kertoo, että ilmastonmuutos on keskeinen teema sekä Luomuksen yleisötoiminnassa että tutkimuksessa. ”On selvää, että ilmastonmuutos kuuluu tai sen tulisi kuulua aivan jokaisen museon ajatuspalettiin ja toimintaan. Eri museoilla on kuitenkin erilaisia ydintehtäviä, joten ilmastonmuutoksen esille tuominen esimerkiksi näyttelytoiminnassa voi tarkoittaa hyvin erilaisia ratkaisuja.” Irma Capiten Opastuskuva Muutosta ilmassa näyttelystä mammuttidioraaman luota. Luomus on edelläkävijä ilmastonmuutoskysymyksissä suomalaisten museoiden keskuudessa. Toisessa tutkimuksessa tarkastellaan lintujen reaktioita muuttuvaan ilmastoon seuranta-aineistoja hyödyntämällä.” Luomus avasi neljä vuotta sitten ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia luontoon käsittelevän pysyvän näyttelyn Muutosta ilmassa. 11 LUONTO — ILMASTONMUUTOS — MUSEOT Museoiden ilmastonmuutoskeskustelu KESTÄVÄ KEHITYS LUOMUKSESSA Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia ja tekee niihin liittyvää tutkimusta. ”Ilmastonmuutos ja luontokato eli biodiversiteettikriisi sekä näiden ratkaisupyrkimykset näkyvät tapahtumien teemoissa ja sisällöissä selvästi.” ”Omassa päivittäisessä toiminnassamme ottaisimme mielellämme ilmastonmuutoksen voimakkaamminkin huomioon, mutta kiinteistöt ovat toisen organisaation hallinnassa, joten emme hirveästi pysty vaikuttamaan asiaan
Purkeissa luki erilaisia tekstejä kuten Välitän luonnosta, En välitä luonnosta ja Jos tietäisin, mitä tehdä ilmastonmuutoksen suhteen, tekisin sitä enemmän. Me kaikki tiedämme nämä jutut ja osaamme toimia.” S eminaaripuheessaan Museopäivillä McGhie esitteli YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet, jotka voivat auttaa museoita liittämään kestävän kehityksen kaikkeen toimintaansa ja esimerkiksi näyttelyiden suunnittelemiseen. Meidän tekojemme ja käytettävissä olevien tietojemme välillä ei ole mitään kuilua. Ilmastonmuutoksen ottaminen huomioon voi olla pieniäkin asioita, eikä siitä kannata muodostaa itselleen liian korkeaa kynnystä. Kun menin käymään Walesissa Alternative Technology Centerissä, ajattelin, että se olisi jotain avaruudellista ja etten tajuaisi niitä juttuja. Se olikin kuin vanha maatila, jossa oli aurinkopaneeleja, kuivakäymälöitä ja sellaista. 12 MUSEO 3/2019 LUONTO – ILMASTONMUUTOS – MUSEOT Museoiden ilmastonmuutoskeskustelu tehtävä. Toinen esimerkki on “pennipurkki” What do you think -näyttelystä. Kuten IPCC:n viimeisin ilmastoraportti toteaa: muutoksen tulee olla nopeaa ja kauaskantoista, jotta pystytään välttämään vakavat seuraukset, jotka kahden tai useamman lämpöasteen noususta seuraisivat. ”Jos laskisimme yhteen kaikkien maailman museoiden hiilijalanjäljet, tuloksena olisi valtava, varmasti kokonaisen pienen maan kokoinen hiilijalanjälki. McGhie antaa konkreettisia ja tehokkaita esimerkkejä, jotka on helppo toteuttaa. ”Kestävä kehitys ei ole rakettitiedettä, vaan me kaikki tiedämme asioista paljon. Erikoismuseo esittelee taiteen ja tieteen keinoin lehmän, ihmisen, kaupunkilaisen ja maalaisen yhteistä menneisyyttä. Lopuksi McGhie kohdistaa katseensa museoiden yhteisvaikutukseen. JY R K I N IS O N EN. Maailmassa on 55 000 museota, joilla on monenlaisia hyviä vaikutuksia, mutta myös negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi energian käyttönsä ja tuottamansa jätteen takia. Suomessakin on nähty monia samankaltaisia post it -lapuin muodostettuja mielipideseiniä kuin se, jonka McGhie esittelee kuratoimastaan Manchesterin museon Climate Control -näyttelystä. Näyttelykävijät asettivat poletteja purkkeihin omien ajatustensa mukaisesti ja näkivät samalla, miten moni muu oli heidän kanssaan samaa mieltä. Nopea muutos on välttämätön ja museoi den täytyy olla siinä mukana.” McGhie nostaa esimerkiksi Tampereella sijaitsevan pienen Velaatan Maitolaiturimuseon, jossa ilmastonmuutosta on käsitelty monesta näkökulmasta. Museoiden tärkein tehtävä on tarjota ajattelemisen tila ja konteksti, jossa ihmiset eivät ainoastaan mieti, miltä tulevaisuus näyttää, vaan miltä he haluavat sen näyttävän
Työpajoissa on kerätty satoja ajatuksia, joiden pohjalta päivitämme kestävän kehityksen ohjelmaa. Muutos eri tahoilla ja tasoilla on kuitenkin paitsi välttämättömyys myös (ainoa) mahdollisuus. Ilmastonmuutos sinänsä ei ole uutinen. Kuluneen vuoden aikana olemme käyneet Kansallisgalleriassa koko henkilöstöä osallistavaa, kestävän kehityksen periaatteita päivittävää keskustelua. Kymmenisen vuotta sitten käytiin perusteellista keskustelua kestävästä kehityksestä museotyössä. Kun tähän yhdistetään ympäristötietoisuus ja sen mukaiset teot toiminnoissamme, on käsissämme ainekset tulevaisuuden rakentamiseksi myös tästä eteenpäin. Kuulemamme tosiasiat ilmaston lämpenemisestä ovat tyrmääviä. Museoala oli koolla näiden asioiden äärellä Museopäivillä toukokuussa. Meillä Kansallisgalleriassa olemme kuulleet muun muassa Suomen ympäristökeskuksen ja Sitran asiantuntijoiden henkilöstöllemme pitämät luennot. On selvää, että ilmastoon vaikuttavat suuret poliittiset päätökset tehdään jossain muualla kuin yksittäisissä museoissa tai museoammattilaisten jokapäiväisessä työssä. Toimintamme kohdistuu usein johonkin menneisyydessä, mutta museoiden työtä tehdään tulevaisuutta varten. Riitta Ojanperä Kansallisgallerian kokoelmahallintajohtaja. Ammattilaisiamme on innostanut ajatus museon vihreästä kädenjäljestä, joka näkyisi kauas rakentavina muutoksina ja tekoina. Tarvitsemme tietoa, ja onneksi apua on tarjolla. Pienen Suomen kulttuuriala ei ehkä muuta maailmaa, mutta museot(kin) ovat kokoaan valtaisasti suurempia vaikuttajia. Ei siis ihme, että näinä aikoina myös museoammattilaiseen voi iskeä ilmastoahdistus. Ideat eivät välttämättä ole uusia ja mullistavia, mutta tärkeää onkin muuttaa jo olemassa oleva ymmärrys toiminnaksi. Tahto toimia ja päivittää museoammatillista eetostamme käytännön tekoihin on nyt vahva. Pieniä arjen tekoja ei voi väheksyä, koska parempaakaan meille jokaiselle mahdollista toimintamallia ei kukaan ole toistaiseksi keksinyt. Ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset meidän jokaisen omassa ja organisaatioidemme arjessa ovat nyt kaikkien huulilla. Museotyö vaatii matkustamista, ja myös näyttelyt ja asiakkaat liikkuvat. Vaikutamme sisältöjen kautta sekä antamalla tilaa historian ja taiteen näkökulmille todellisuuteen. Näin otamme kantaa kestävien arvojen puolesta. Museot tarvitsevat paljon energiaa kasvavien kokoelmiensa säilyttämiseen säädellyissä olosuhteissa. Luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemien elinehtojen ja inhimilliseen kulttuuriin liittyvän ymmärryksen turvaaminen tuleville sukupolville ovat samaa asiaa. Digitalisaatio on tätä päivää, mutta hyötyjen lisäksi se saattaa tuottaa hiilijalanjälkeä kasvattavia prosesseja. 13 KOLUMNI Pohdintoja ja mielipideitä VIHREÄ KÄDENJÄLKI M itä voin tehdä, ja mitä pitäisi tehdä
14 MUSEO 2/2019 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
Huhtikuussa avautunut erikoisnäyttely on omiaan yllättämään ja lisäämään ymmärrystä soiden monimuotoisuudesta ja kulttuurihistoriasta. TEKSTI MARIA PALDANIUS KUVAT JOUNI PORSANGER ”M iten kaunista, ikiaikaista maisemaa!” huokailee moni suomalainen suomaiseman äärellä. – Joistain paikoista pystyy arvaamaan, että täältä löytyy uusia lajeja. Ajatus soista iättöminä ja ikuisina ekosysteemeinä istuu tiukassa. ”Projekti opetti paljon uutta. > Hyönteistutkija, biologi Jukka Salmela on löytänyt kaik kiaan 20 tieteelle uutta sääskilajia. Niin ajatteli myös Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi, hyönteistutkijataustan omaava biologi Jukka Salmela aina näihin päiviin saakka. Mutta yllätyksiäkin tulee kohdalle.. Geologisessa mittakaavassa ne ovat siis hyvin nuoria ekosysteemejä verrattuna vaikkapa miljardeja vuosia vanhoihin meriin”, Salmela rinnastaa. Toisin sanoen aina siihen saakka, kun hän alkoi toteuttaa Aapa – pohjoisten soiden kiehtova elämä -nimistä näyttelyä Rovaniemen Arktikum-talossa toimivalle Lapin maakuntamuseolle. Eikä mikään ihme: soilla elävän kasviston ja eliöstön monimuotoisuus yhdistettynä silmän kantamattomiin ulottuvaan, alkukantaisen jylhään, koskemattomaan ja karuun miljööhön antaa ymmärtää, että soiden juuret ulottuvat syvälle maapallon historian kamaraan. Näyttelyn takana on museon luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela, joka kasvattaa sulkahyttysiä museon laboratoriossa. Näyttely esittelee aihetta museon omien kokoelmien ja tuoreimman tieteellisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta kuljettaen kävijän aina pohjoisten soiden syntyhetkistä nykyhetkeen saakka. Yllätyin, kun sain tietää, etteivät pohjoiset suot edustakaan ikiaikaista maisemaa, vaan niillä on ikää vain muutamia miljoonia vuosia. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin SUO, HYTTYNEN JA JUKKA Lapin maakuntamuseon Aapa – pohjoisten soiden kiehtova elämä -erikoisnäyttely esittelee suoluontoa sen vähemmän tunnettujen elementtien, kuten hyönteisten kautta
16 MUSEO 3/2019 ” Leijonanosa maailman hyönteislajeista on edelleen löytämättä.
Olen usein mukana museon näyttelyjen suunnittelussa ja rakentamisessa, mikä on ollut todella opettavaista. ”Siinä missä lintuja, nisäkkäitä ja putkilokasveja on tutkittu jo pitkään, ovat hyönteiset jääneet vähemmälle huomiolle. Erään tuoreen tutkimuksen mukaan maailmassa on 10 miljoonaa hyönteislajia, joista vain noin miljoona tunnetaan. Kurssilla hän pääsi ensi kertaa perehtymään soiden saloihin, tutkimaan soiden pH-arvoja ja kosteustasapainoja ja oppimaan lisää eri suotyyppien ominaisuuksista. 17 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin JUKKA SALMELA, 42 • FM ja dosentti Jyväskylän yliopisto, FT Turun yliopisto • Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi vuodesta 2017 alkaen. • Työskennellyt aiemmin muun muassa biologina Metsähallituksella. Harvakseltaan teen päivityksiä myös Lapin maakuntamuseon Facebook-sivulle. Lapissa ei tarvitse kuin lähteä kävelemään, niin löytää luonnontilaisen suon kasveineen ja eläimineen. Kesällä reilusti yli puolet työajasta menee maastossa. On oltava sisäsyntyinen palo niitä asioita kohtaan. Jukka Salmela tietää, että vastaavalla tutkinnolla varustettuja ja vastaavaa, maa kunnallisten museoiden yhteydessä tapahtuvaa tutki mustyötä tekee vain pari kollegaa Tampereella ja Jyväs kylässä.. Suonäyttelyn rakentaminen oli itselleni merkittävä kokemus, joka antoi mahdollisuuden oppia lisää ja kertoa tutkimuksestani muille. Mutta vasta kun opin tuntemaan soita, aloin löytää uusia hyönteislajeja.” Suokurssi osoittautui avainasiaksi edessä siintävää hyönteistutkijan uraa ajatellen. Verhon raottaminen eri suotyyppien saloihin avasi tutkijalle hätkähdyttävän laajan lajitietokannan, jonka olemassaolo olisi muutoin jäänyt pimentoon – ja jonka satoa hän saa niin halutessaan niittää koko uransa ajan. Aihe itsessään on kuin ”pohjaton suo”. Se oli hyönteistutkijaksi aikovalle biologian opiskelijalle käänteentekevä opintokokonaisuus. Oppimista tuki vahva veto luontoon. • Työstää Suomen sulkahyttysten revisiota eli yhteenvetoa levinneisyydestä, ekologiasta ja taksonomiasta. ”Vaikka opiskelisi biologiaa, ei luonnontuntemus synny itsestään. • Aloitti Lapissa hyttysseurannan 2019. Ympäri vuoden kirjoitan artikkeleita ja raportteja, digitoin museon vanhempaa aineistoa ja vastaan kansalaiskyselyihin. Kaksisiipiset ovat hyönteisryhmistä suurin. Leijonanosa maailman hyönteislajeista on nimittäin edelleen löytämättä ja tutkimatta. Työnkuvaani kuuluu kokouksia ja asiantuntijaryhmien tapaamisia sekä sidosryhmätyötä. Lapissahan suot kattavat paikoin yli puolet pinta-alasta, joten pakostakin niiden kanssa joutuu tekemisiin. Niin pitkään hän on tutkinut suomalaisia ja etenkin lappilaisia soita ja soiden elämää. Syksyllä määritän kerättyjä aineistoja lajitasolle ja liitän näytteitä kokoelmaan. ”Suot ovat jokaisen lappilaisen elämässä läsnä vähintäänkin maisemallisena elementtinä. Harva kuitenkaan ymmärtää niiden kätkemää biodiversiteettiä ja suunnatonta lajien kirjoa.” Suoluonto Etelä-Suomessa on pääosin ojitettu ja pirstaleinen. ”Siksi minäkin ravasin opiskeluaikoina Lapissa ja vietin pohjoisessa miltei kaikki kesät.” Tampereelta kotoisin olevan Salmelan innostus soita kohtaan syttyi Jyväskylän yliopiston suokurssilla. Uutta opittavaa riittää kuitenkin edelleen, kuten suo-näyttelyn pystytyskin osoitti. Itse tiesin jo hyvin nuorena haluavani hyönteistutkijaksi. TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ ”Työpäiväni voivat olla hyvin erilaisia. Samalla se toi mukavaa lisämaustetta tavanomaisiin työpäiviin.” S almelalle suot ovat tuttuja ja rakkaita ympäristöjä jo yli 15 vuoden ajalta. Ne ovat tärkein tutkimuskohteeni.” < Luonnontieteen ammattilaiset eivät ole museoissa ylei sesti ottaen ihan peruskauraa
Enää ei tarvita useita erilaisia avautumiskulman tai värilämpötilan omaavia tuotteita, yksi tuote riittää. Lajeja esiintyy koko maassa, mutta käytännön syistä tutkimus painottuu Lappiin.” Myös tutkimusnäkökulma on tarkkaan rajattu. Ei ole tiedossa, millaisia muutoksia lajistoissa on tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana.” Työssään Salmela nauttii eniten matkaamisesta eri puolilla Lappia ja Perä-Pohjolaa sijaitseville pienvesille, soille, lantoille ja lähteiköille, joiden lajistojen runsaus yllättää hänet aina uudelleen. Innovatiivisella Beacon Muse Tune LED -valaisimella säädät värilämpötilan ja avautumiskulman tilanteen mukaan, kaikki ominaisuudet yhdessä ja samassa tuotteessa! Lisäksi valaisin on aina himmennettävissä, valittavissa myös huikea älypuhelinsovellus. AAPA – pohjoisten soiden kiehtova elämä -näyttely, 26.1.2020 asti Lapin maakuntamuseo Pohjoisranta 4, Rovaniemi arktikum.fi Concord Beacon Muse Tune LED Museovalaistuksen uusi aikakausi on alkanut Beacon Muse Tune LED -valaisimella voidaan toteuttaa täydellinen valaistus. Ainoa ongelma on runsauden pula”, Salmela nauraa. Siellä maastosta kerätyille hyttystoukille annetaan akvaariokalojen ruokaa. Siten koko lajiston monimuotoisuuden selvittäminen tulee mahdolliseksi ja luo pohjan lajiston seurannalle. Ne tulevat osaksi kokoelmaa, jota voin myöhemmin hyödyntää tutkimuksessa, opetuksessa ja näyttelyissä.” U ransa aikana Salmela on onnistunut löytämään ja nimeämään myös 20 tieteelle uutta sääskilajia. seuraavissa museoissa: Amos Rex, Helsinki Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki Turun linna, Turku Museokeskus Vapriikki, Tampere Biologinen museo, Turku Apteekkimuseo, Turku Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa Työväenmuseo Werstas, Tampere Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää Savonlinnan kaupunki/Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum, Tornio. Uutuusarvon sijaan huomiota herättävää on tutkijan mielestä se, miten heikolla tolalla hyttysseuranta Suomessa on. Alalla ei ole paljon tekijöitä Lapissa, joten tekemistä ja tutkittavaa riittää. < Hyönteistutkimukseen erikoistuneelta biologi Jukka Salmelalta kysytään usein, millainen hyttyskesä on tulossa. ”Sulkahyttyset ovat oma heimonsa, vaikkakin hyttysten läheisiä sukulaisia. – Vastaukseksi voin antaa vain arvauksia. Ja mikä on paljon kenellekin. ”Seurannan puute aiheuttaa sen, ettei hyttyslajiston muutoksista tiedetä riittävästi. Sulkahyttystoukkia ruokitaan puolestaan eläinplanktonilla ja pienillä hyttysentoukilla. 18 MUSEO 3/2019 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin T ällä hetkellä Salmela tekee revisiota Suomen sulkahyttysistä, eli koontia niiden levinneisyydestä, ekologiasta ja taksonomiasta. Koen olevani elementissäni nykyisessä työssäni Lapin maakuntamuseon ainoana biologina. Toinen hyvä kohde on Keski-Lapin vihreäkivivyöhyke, joka ulottuu Sallasta Pelkosenniemelle, Sodankylään ja Kittilään.” Salmela kokee olevansa onnekas saadessaan työskennellä juuri pohjoisessa, jonka soisissa maastoissa hänen tutkimansa lajit viihtyvät. ”Kasvatan hyttysiä toukista aikuisiksi asti ja kerään niiden kaikki kehitysvaiheet talteen taksonomin tarkkuudella. ”Suoluonnon kannalta parasta tutkimusaluetta on Lapin kolmion alue Tornio–Ylitornio–Pello-akselilla, jonka dolomiittikalkkipitoinen maaperä on eliöstöltään hyvin rikasta. Vastaamme vaativimpiinkin valaistusvaatimuksiin ja uskomme, että Beacon Muse Tune LED on markkinoiden kehittynein ja älykkäin valaistusratkaisu museoihin, gallerioihin ja erilaisiin näyttelytiloihin. Hän tutkii hyttysiä paitsi populaatioina ja lajeina, myös niiden elinympäristöjen kautta. Kesäkuun alussa Salmela löysi puolestaan tutkimuksen puutteen vuoksi aiemmin tunnistamatta jääneen Aedes rossicus -hyttyslajin Tornionjoelta. Esimerkiksi Boletina valteri -nimen kirjailija ja metsätutkija Valter Keltikankaan mukaan saanut yksilö löytyi Sodankylän Pomokairan aapasoiselta erämaa-alueelta. Sulkahyttysiä voidaan perustellusti kutsua hyttysten sisarryhmäksi, sillä lajeilla on yhteinen kantamuoto noin 200 miljoonan vuoden päässä maapallon elämän historiassa. 09 54212100 Beacon-sarja valaisee mm. ”Olen saanut kaksi oman alan työpaikkaa Lapista, mikä on sama kuin olisin saanut kaksi lottovoittoa. www.sylvania.fi P. Laji on elänyt Suomessa todennäköisesti satoja tai jopa tuhansia vuosia. Rovaniemellä kasvatetusta hyttysestä varmistuksen tehtyään Salmela tiesi, ettei kyseessä kuitenkaan ollut uusi tulokas. Vuonna 2012 hänet pestattiin Lapin Metsähallitukselle, mistä hän siirtyi Lapin maakuntamuseon leipiin vuonna 2017. Lapin maakuntamuseolla Salmelalla on sekä toimisto että vanhasta valokuvalaboratoriosta muokattu työtila. Salmelaa kiinnostaa erityisesti lajin elinympäristö, joka painottuu pääasiassa soihin ja kalattomiin vesiin. Onnen lisäksi osansa lienee ollut myös oikeilla valinnoilla: suuntautuminen juuri sääskiin ja perehtyminen suomalaiseen suoluontoon avasivat Salmelalle ovet Lappiin
09 54212100 Beacon-sarja valaisee mm. seuraavissa museoissa: Amos Rex, Helsinki Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki Turun linna, Turku Museokeskus Vapriikki, Tampere Biologinen museo, Turku Apteekkimuseo, Turku Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa Työväenmuseo Werstas, Tampere Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää Savonlinnan kaupunki/Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum, Tornio. Vastaamme vaativimpiinkin valaistusvaatimuksiin ja uskomme, että Beacon Muse Tune LED on markkinoiden kehittynein ja älykkäin valaistusratkaisu museoihin, gallerioihin ja erilaisiin näyttelytiloihin. 19 Concord Beacon Muse Tune LED Museovalaistuksen uusi aikakausi on alkanut Beacon Muse Tune LED -valaisimella voidaan toteuttaa täydellinen valaistus. Innovatiivisella Beacon Muse Tune LED -valaisimella säädät värilämpötilan ja avautumiskulman tilanteen mukaan, kaikki ominaisuudet yhdessä ja samassa tuotteessa! Lisäksi valaisin on aina himmennettävissä, valittavissa myös huikea älypuhelinsovellus. Enää ei tarvita useita erilaisia avautumiskulman tai värilämpötilan omaavia tuotteita, yksi tuote riittää. www.sylvania.fi P
Materiaalit, teokset ja näyttelytila sulautuvat päällekkäisiksi, keskenään keskusteleviksi kompositioiksi. Taiteilija synnyttää teoksen, laittaa sen alulle. Sommitelmia tai visuaalisia rytmejä on kaikkialla maailmassa, ja niitä voi tutkia muuallakin kuin kankaalla”, Teeri tiivistää. Töissä ja niiden asettelussa on jäljellä maalaustaiteen kaikuja, vaikka työt kasvavat kangasta laajemmiksi. Esimerkiksi pöllit ovat keloutuneet ja linnut kylpevät Kaivon altaassa. Sen hyvinvointi on myös globaali huolenaihe. Teos on luotu enimmäkseen orgaanisista materiaaleista ja koristaa julkista tilaa. > Taiteilijat Janne Nabb ja Maria Teeri oman taiteensa yleisönä. Julkisessa tilassa olevaa teosta ei voi täysin kontrolloida.. Niinpä päätimme tehdä puuveistoksia”, Nabb kertoo. Sitä ilman emme voi elää. Se on totaalisin tila, jossa elämme. Työn valmistumista ei kuitenkaan voi kontrolloida. Ne ovatkin nabbteerin taiteen tunnuspiirteitä. Siinä mielessä onkin luontevaa, että nabbteerin esteettinen katse on usein suunnattu ympäristöön ja luontoon. Nyt siinä on myös lintuluteita. Nabbteeri ei maalaa uhkakuvia, vaan esittää taiteen keinoin vetoomuksen luonnon ja ympäristön monimuotoisuuden puolesta. Teoksista on syntynyt uusia elinympäristöjä”, Nabb kertoo. Lehtikuusi on kuitenkin perinteisesti esimerkiksi laivanrakennuksessa käytetty, veden kanssa hyvin toimiva materiaali, jota täälläkin esiintyy”, Teeri lisää. TEKSTI JA KUVAT JUKKA NAARANLAHTI K un luonto versoo keskellä kaupunkia, sen ohitse kulkee helposti huomaamatta. 1984) ja Maria Teeri (s. Taide muokkaa ympäristöä ja ympäristö muokkaa taidetta. 1985), on suunnitellut kolmiosaisen taideteoksen Lahopuutarha. Silti se pitää sisällään paljon elämää. ”Kun saimme kutsun teoksen toteuttamista koskevaan kilpailuun, puutarha oli pusikoitunut ja siellä tehtiin paljon raivaustöitä. ”Tosin työn osana oleva Kaivo on valmistettu aikataulullisista ja puusepän teknisistä rajoitteista johtuen mäntyharjulaisesta lehtikuusesta. Lähtökohta oli, että halusimme käyttää paikkasidonnaisia, piha-alueilta tulevia materiaaleja. Niin on myös Lauttasaaren kartanon puutarhassa, jonne kahden hengen taiteilijakollektiivi nabbteeri, Janne Nabb (s. Tämä näkyy esimerkiksi tämän vuoden Venetsian biennaalissa, jonka pohjoismaisessa paviljongissa on esillä nabbteerin töitä. Taiteilijoita kiiteltiin erityisetsi tilanymmärryksestä ja materiaalien luovasta käytöstä. Sellaisenaan se on erinomainen esimerkki taiteen ja ympäristön vuorovaikutuksesta ja siihen sisältyvistä mahdollisuuksista. ”Teoskokonaisuus muuttuu ajan myötä. Ja sellaisena luonto inspiroi myös yhä kasvavaa joukkoa taiteilijoita. ”Väri voi ilmentyä muuallakin kuin maalissa. 20 MUSEO 3/2019 TAITEILIJAHAASTATTELU Taiteilijoiden luontosuhteesta LUONTO ON TAITEEN ARVOISTA S uuren taideyleisön tietoisuuteen nabbteeri nousi vuonna 2014, kun Vuoden nuori taiteilija -palkintoa seurasi näyttely Tuntemattomien juhlien jäänteet. Näyttelyn käsitetaiteelliset oivallukset, kuten itsestään selfieitä eli digitaalisia kopioita varastohäkissä räpsivä Hermes, olivat sekä raikkaita että oivaltavia
21 TAITEILIJAHAASTATTELU Xxxxxxxxxxxx
Esimerkiksi kompostin kehikko on sahattu kaupunkia kannattelevien paalujen puusta ja maa-aines on kaivettu Itävallan paviljongin takaa. Materiaalit on tietenkin pyritty hankkimaan Venetsiasta. Senkin, mitä teokselle tapahtuu esillepanon jälkeen, voi suunnitella etukäteen, ja näin teos saa uusia merkityksiä. Kiinnostavaa on, millaisia muotoja se voi taiteellisessa työskentelyssä saada”, taiteilijat kertovat. Puutarhureina taiteilijat luonnehtivat itseään innokkaiksi amatööreiksi. Jo useamman vuoden ajan he ovat asuneet maaseudulla Ylimarkun kylässä Närpiön kunnan alueella. ”Sisätilassa on hiekkasäkkejä, joiden hiekka on kaivettu lähialueelta. Ne ovat esillä myös muualla mediassa ja ihmisten ajatuksissa”, Nabb sanoo. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 23 TAITEILIJAHAASTATTELU Taiteilijoiden luontosuhteesta ”Kritiikeissä nostettiin esiin, että ympäristöteemat olivat vahvasti esillä. Teoksen synty sekä valmistaminen ja siihen liittyvät valinnat ovat itsestään selvästi osa teosta. Ja miksipä eivät olisi olleet. Varsinaiset teokset he yleensä toteuttavat muualla, mutta elinympäristö vaikuttaa ajatteluun ja taideprosesseihin. Taidetta ei voi erottaa elämästä: ”Meillä on aika iso puutarha, jota työstämme koko ajan. Halusimme käyttää juuri sitä materiaalia.” Nykytaide on usein luonteeltaan prosessinomaista. ”Pohjoismainen paviljonki on käytännössä kuin ulkotila: huoneessa kasvaa puita ja ympärillä on puutarha, joka on meitä kiinnostava ympäristö tilana ja välineenä. ”Kun kävimme alueella ekskursiomatkalla vuonna 2018 Itävallan paviljongin takana oleva tunkio oli kiinnostava alue. Puutarhanhoidossa on paljon samankaltaisuutta taiteen tekemisen kanssa, vaikka siinä ei ehkä olekaan samanlaista käsitteellistä tasoa.” Kotikutoisen selkärangattomuuskultin etnografiaa ja muita naapuruuksia: Piparkakkutalo N A B B TE ER I. V enetsian biennaalissa esillä olevat teokset Rytö ja Komposti ovat luontevaa jatkumoa taiteilijoiden Lauttasaaren teoskokonaisuudelle. Paikallisten puutarhureiden kanssa on yritetty neuvotella, paljonko hiekkaa voi käyttää puutarhan alueella näyttelyn jälkeen vaikkapa maantäytössä tai viherrakentamisessa.” T aiteilijoiden kiinnostus puutarhanhoitoa ja ympäristöä kohtaan ulottuu myös taidemaailman ulkopuolelle
Palkittiin Vuoden nuori taiteilija -stipendillä vuonna 2014. • Töissä käsitellään usein ihmisen ja luonnon välisen suhteen tematiikkaa ja esitetään vaihtoehtoisia malleja yltiöpäiselle kuluttamiselle. Vaikka mekin käytämme paljon kierrätysmateriaaleja, nekin ovat kulutusta varten tuotettuja. Maaseutumiljöössä suhde luontoon on joka tapauksessa välittömämpi kuin kaupungissa, ja luonto ja sen kiertokulku tulevat paremmin tutuiksi. • Tunnettuja tilallisuutta tutkivista teoksista, mutta hallitsevat suvereenisti monet erilaiset välineet ja tekniikat. ”Taiteen kentällä ylipäätään rytmit ja rotaatiot voisivat olla hitaampia. Pienimpään hiilijalanjälkeen pääsisi, jos tekisi taidetta omalla kehollaan”, Teeri pohtii. 11.5.–24.11.2019 Venetsian biennaali 2020 Kiasma Weather Report: Forecasting Future 2020 For a Nervous Spirit on a Dance Floor (Faktura in the Age of Post Optical) , Contemporary Art Center, Riga, Latvia Pääkaupunkilaiset voivat tutustua Nabbteerin taiteeseen vaivattomasti Lauttasaaren kartanon puutarhassa.. ”Tietenkin aina voi pyrkiä pienentämään omaa kulutustaan ja kuormittavuuttaan. Näyttelyt voisivat olla esillä pidemmän aikaa”, Nabb lisää. 23 TAITEILIJAHAASTATTELU Taiteilijoiden luontosuhteesta TAITEILIJAHAASTATTELU Taiteilijoiden luontosuhteesta Taitelijoiden mukaan päätös muuttaa maaseudulle oli alun alkaen pikemminkin kokeilu kuin pitkälle mietitty ideologinen valinta. • Valmistuneet Kuvataideakatemiasta taiteen maistereiksi vuonna 2011. Ja kun asumiskustannuksetkin ovat pienemmät, voi työtahtiaan säädellä paremmin itse. Sekin voi olla luontoa säästävää. NABBTEERI • Nabbteeri-kollektiivin muodostavat taiteilijat Maria Teeri ja Janne Nabb, jotka työskentelevät nykyään ainoastaan yhdessä. Toimineet yhdessä hieman eri nimillä vuodesta 2008
TEKSTI LAURA PULLINEN KUVAT TATJAANA MORTON L uontotalo Arkin pihamaalle koottu Porin taidekoulun opiskelijoiden kierrätystaidenäyttely virittää pienten museovieraiden mielet tutkimusmatkalle. Museon perusnäyttely esittelee. Vuonna 2000 avattu Luontotalo Arkki on osa Satakunnan museota. 24 MUSEO 3/2019 OIVALLUSTEN ARKKI Luonnontieteellinen museo paitsi tutustuttaa lapset lähiluontoon, saa myös pohtimaan ajankohtaisia kysymyksiä. ”Tänään pääsette auttamaan minua siivoushommissa”, pohjustaa Martti. Arkki on koko porukalle tuttu paikka. Asiakaspalveluassistentti Martti Koski ottaa lapset lämpimästi vastaan. Museo kuuluukin monen paikallisen päiväkodin ja koulun vakiokohteisiin lukukauden aikana. ”Karhuluola on kiva!” hihkaisee Eetu Murto , ja muut nyökkäävät myöntävästi. ”Oletteko käyneet täällä ennen?” Martti kysyy
Vaihtuvat näyttelyt tarttuvat ajankohtaisiin ilmiöihin. Tänä syksynä Muovin matka -näyttelyn tavoitteena on lisätä tietoa muovin aiheuttamista ongelmista ja kertoa keinoja muovijätteen haittojen minimoimiseksi. Martti Koski selvittää, miten mikromuovi syntyy luonnossa ja miten se päätyy takaisin maan pinnalle. M artti Koski on lapsiryhmälle tuttu kasvo. ”Löytävätköhän tulevaisuuden arkeologit vain muovia tutkimuksissaan?” ”Varmaan joo”, porukka nyökyttelee silmät ymmyrkäisinä. Huomio on herpaantua hetkeksi, kun tuttu karhunpesä houkuttelee leikkeihin. Tänään puhutaan kierrättämisestä. ”Paperi, muovi, kartonki ja energiajäte”, luettelee Miko, kun Martti kysyy, mitä kaikkea koulussa ja kotona kierrätetään. 25 LAPSEN KANSSA MUSEOSSA Vuoden museo – Satakunnan museo Satakunnan monipuolista luontoa, merta ja metsää. Se käy lapsilta luonnostaan. ”Ehkä helteellä paperiroska maatuisi nopeammin”, pohtii Elsa. Suut loksahtavat auki viimeistään, kun Martti väläyttää, että paksua muovia oleva pesuainepullo voisi löytyä maasta vielä yli 450 vuoden kuluttua. K okemäenjoen suistosta löytyy kamala määrä muoviroskaa. Martin kysymys siitä, voisiko paperijätteestä olla jotain hyötyä, saa porukan mietteliääksi. ”Se menee meihin, kun me syödään kalaa”, Tino toteaa. Meidän aikuisten tulisi ottaa tässä suhteessa heistä mallia.” Nyt tuttua Arkin näyttelyä eli satakuntalaista luontomaisemaa on roskattu. Martti Koski kertoo, että purkki voisi löytyä maasta vielä silloinkin, kun Elsa on 100-vuotias. Yleensä kierrättämisestä puhutaan 1.–2.-luokkalaisille. ” Kierrättäminen on uudelle sukupolvelle itsestäänselvyys.. ”Sekajäte ja biojäte”, täydentää luetteloa Tino. ”Se on varmaan etsinyt ruokaa ja muovipussi on kiertynyt sen kaulaan. ”Ehkä kymmenen”, pohtii 8-vuotias Elsa. Ryhmä aloittaa paperiroskan keräämisestä Säpin saaresta. Se voi tukehtua!” Eetu huolestuu. ”Tykkäättekö kalasta?” Martti kysyy, ja porukan suut mutristuvat. Näyttely on esteetön ja siellä on tilaa liikkua vapaasti. Kala ei ole kaikkien herkku, mutta ryhmä oivaltaa, mitä tapahtuu, jos kalat syövät mikromuovia. ”Kierrättäminen on lapsille kuin laatikkoleikki. Roskan joukossa harmaahaikara kamppailee muovipussin kanssa. ”Mitä luulet, Elsa, minkä ikäinen olet, kun tämä jugurttipurkki on maatunut?” Martti aktivoi taas porukkaa. Arkin suurpetohuone on erityisesti pienten museovieraiden mieleen. S uurpetohuoneen metsämaisemassa näkyy lasijätettä. > Muistoksi museovirailusta painettiin pinssit itse valituilla kuvilla. Arkki sopii lapsille. Lasten katseet vakavoituvat, < Sopisiko susi lemmikiksi. Kartongin ja uusiopaperin valmistaminen kuulostaa kuitenkin tutulta. Väinölän koulua Porissa käyvät Miko (9) ja Tino (8) Viljanen sekä Elsa (8) ja Eetu (11) Murto ovat Arkissa kuin kotonaan. Kierrätysteema on ollut osa Luontotalo Arkin kulttuuripolkua jo pidempään
26 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 3/2019
Odotamme innolla, miten tämä etenee”, Ruohonen visioi. Lupa kiertää näyttelyssä vapaasti saa Mikon, Tinon, Eetun ja Elsan ryntäämään takaisin suurpetohuoneeseen ja kohti karhunpesää. ”Monipuolisuus on valttimme. Vielä museojohtajan on hankala arvioida nimityksen vaikutuksia, mutta tunnettuutta se on jo kartuttanut. Nyt yhdistyksessä on jo useita satoja ystäviä. Porissa on käynnistetty Porin Aarre -hanke, joka toteutuessaan mahdollistaisi uudet kokoelmatilat myös Satakunnan museolle. Luontotalo Arkissa riittää ihmeteltävää samalla kun koti seudun luonto tulee tutuksi. ”Ainakin miljoona vuotta!” huudahtaa Eetu. VUODEN MUSEOLLA ON PALJON YSTÄVIÄ V uoden museoksi 2019 valittu Satakunnan museo on neljästä museosta koostuva maakuntamuseokokonaisuus. Tärkeintä on yhteisen merkityksen jakaminen. ”Olemme vahvasti oman yhteisömme museo. Siihen kuuluvat Satakunnan museo, Luontotalo Arkki, Rosenlew-museo sekä Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo. < Kokemäenjoen suistosta löydetyn muoviroskan määrä sai lapset hämilleen. ”Joudumme priorisoimaan, mihin monitaitoisen henkilökuntamme osaaminen ohjataan.” Nykyisellään kokoelman laajuus asettaa myös tilaongelman. ”Ystävät auttavat meitä kokoelmatyössä ja esimerkiksi digitoinnissa. Se varmasti korostui Vuoden museo -nimityksessäkin”, pohtii museonjohtaja Juhani Ruohonen . Lisäksi järjestämme tapahtumia ja luentoja”, Ruohonen mainitsee muutamia esimerkkejä. ”Kulttuuriperinnön vaalimisesta tässä on kyse.” Museon monipuolinen toiminta on sekä etu että haaste. Tuttu maisema saa lapset pohtimaan, onko palokärki aina ollut samassa paikassa vai onko sen sijaintia vaihdettu liito-oravan kanssa. Kierros on tullut päätökseensä. ”Porin Aarre olisi valtava muutos ja parantaisi kulttuuripalvelujen toimintaa laajasti. Olen tyytyväinen ja vähän yllättynytkin siitä, kuinka laaja ystäväpiiri museolle on muodostunut”, museonjohtaja myhäilee. Maakuntamuseon rooli on alueellisesti merkittävä. ”Niin kauan että meillä on puhuvia hologrammi-ihmisiä!” innostuu Tino. Luontotalo Arkki Pohjoispuisto 7, Pori pori.fi/arkki. ”Meillä ei ole asiallisia kokoelmatiloja, eikä esinekokoelmaa ole voitu siksi kartuttaa.” Valoa kokoelmatunnelin päässä kuitenkin on. Vasta kutsu jäätelölle on tarpeeksi houkutteleva vaihtoehto leikeille ympäri Luontotalo Arkkia. Siitä kertoo myös museon ystävien toiminta. Ystävätoiminta alkoi Suomen museoliiton Avara Museo -hankkeen tiimoilta vuonna 2012 ja on jatkunut aktiivisesti. Museon ystävien ja museon yhteistyö on ennen kaikkea vastavuoroista. Säpin majakkaa imitoiva leikkija piirustuspaikka riehaannuttaa ryhmän, eikä museosta millään malttaisi lähteä. 27 LAPSEN KANSSA MUSEOSSA Vuoden museo – Satakunnan museo kun Martti kertoo tarinan ilveksestä, jonka tassuista löytyi yli kolmekymmentä lasinsirua. Kysymys siitä, voisiko ilveksen ottaa lemmikiksi, saa porukan haaveilemaan suurpedoista kotieläiminä. Kuinka kauan lasi säilyy luonnossa
Eräs asiakas totesi minulle täällä alhaalla vakavana, että kai minä huomaan, että tilassa on meidän lisäksemme kaksi henkeä paikalla.” ”K atsokaa, täällä on se toivomuskaivo!” pikkutyttö huutaa innoissaan. Sinne on teljetty rosvoja ja murhamiehiä, noitia ja legendan mukaan myös kauniita neitoja. Se kaivettiin jo 1300-luvulla, sata vuotta sen jälkeen, kun linnan muurien rakennus alkoi. ”Tunnelman luomiseksi ne on toisinaan valaistu vain kynttilöin.” Tammista eivät pimeät sopet tai kummitustarinat pelota. Silloin museo-opas Laura Tamminen kipuaa tottuneesti suojakaiteen yli ja asettuu seisomaan yhden ainoan pimeydestä törröttävän kiven päälle. Tuotot menevät museotoiminnalle. Todennäköisesti juomavesi haettiin viereisestä Vanajavedestä, mutta linnalla oli oltava oma vesipiste piiritystilanteita > Hämeen linna on yksi Suomen keskiaikaisista valtakun nanlinnoista, joka rakennettiin 1200luvun lopulla. Mekin kurkistamme 12 metriä syvään kaivoon. Pohjalla kiiltelee kultaa eli läjäpäin kolikoita. Hämeen vapaapalokunta tyhjentää kolikot kaivosta säännöllisesti. Pohjakerroksessa tilaa on niin vähän, että kaikki eivät välttämättä mahdu kammioon kurkkimaan alas aukeavaan pimeyteen. 28 MUSEO 3/2019 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tuhat tarinaa historiasta LINNANMUURIN SALAISUUS H ämeen linnan muurin sisällä on porttitornin kellarihuone, josta kerrotaan kummitustarinoita. Hämeen linnassa lapset pääsevät seikkailemaan linnan voudin kanssa 1500-luvun maailmassa. Linnan muurien suojiin kätkeytyy valtava määrä historiaa. Pian isältä saatu kolikko kilahtaa kaivon syvyyksiin. M A IJA H U IT U. Varsinkin silloin, kun opastaa linnassa Kolot ja kolkat -nimistä kierrosta, jolloin asiakkaita viedään linnan vanhoihin tyrmiin ja suljettuihin kierreportaisiin. ”On sieltä löytynyt joskus tekohampaatkin.” Tamminen pysähtyy aina kaivolle opaskierroksilla, sillä se on tärkeä osa linnan historiaa. Alas tyrmään laskeudutaan hyvin kapeita portaita. Viimeksi ylös nousi neljä muuttolaatikollista rahaa. ”En ole koskaan kokenut mitään yliluonnollista. JENNA PARMALA Kiikkerissä opastusolosuhteissa Tammisen kiipeilyharrastuksesta on ollut useasti hyötyä. Moni on kuitenkin nähnyt tai kuullut linnassa erikoisia asioita. < Linnan kävijät saavat sovittaa esimerkiksi haarniskaa
29 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin ” Katsokaa, täällä on se toivomuskaivo! TO PI LE IK A S
Yksi niistä on nostettu ylös, ja se on esillä linnan museon uudessa Linnan historia -näyttelyssä. ”Taloudesta tiukan kuningas Kustaa Vaasan moitekirjeitä Banérille on säilynyt useita. Nyt miekka komeilee linnan ritarisalin vitriinissä erilaisten haarniskoiden vierellä. Banér toimi linnan voutina 13 vuoden ajan. Ennen viimeistä antautumista linnalaiset upottivat kymmeniä linnan valurautaisia tykkejä Vanajaan. V uonna 1988 pikkupojat olivat leikkimässä Vanajan rannalla, kun he huomasivat, että maasta törrötti jotakin. Kaikilla kerroilla linnan väki antautui hyökkääjille. Linnan portista livahtaa sisään violettiin samettiin pukeutunut isomahainen mies. Näiden kirjeiden pohjalta rakensimme tänä vuonna seikkailutarinan, jossa lapset saavat auttaa linnan vanhaa voutia.” Ennen hilpeää loppuratkaisua lapset seikkailevat ainakin linnan toisessa vankityrmässä, joka on toinen pimeä loukko ulkomuurissa. Hänen kerrotaan paenneen linnasta köysitikkaita pitkin.” Koko linnan toinen kerros on koristeellinen ja täynnä legendoja ja tarinoita vangeista, linnanväestä ja kummituksista. Tamminen kertoo mielellään linnan ihmiskohtaloista, mutta hän aloittaa kierroksensa aina pohjakerroksesta, ajasta, josta ei ole säilynyt yhdenkään erityisen henkilön tarinaa kerrottavaksi. Ylhäällä syötiin vehnäleipää, tuoretta kalaa, lihaa ja voita, kun alhaalla tyydyttiin kuivattuihin pikkukaloihin ja ohraruisleipään.” Höyhenpatjoista ja kynttilöistä ei linnan alakerroksessa tiedettykään. Linnan vouti Isak Nilsson Banérhan se siinä on matkalla kohti pian alkavaa lastenkierrosta. Jos Tammisella on aikaa, hän kertoo opaskierroksillaan myös Hämeen linnassa vuosina 1837–1972 toimineen vankilan historiasta. Ei sillä, että sellaisia olisi Hämeen linnassa kovin monia koettu. 30 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tuhat tarinaa historiasta varten. Kotoa soitettiin sitten Museovirastolle.” Pojat saivat löydöstään palkkioksi ikuisen ilmaispassin linnaan. Tuolloin novgorodilaiset saapuivat Hämeen linnalle valloitusaikeissa ja polttivat harmaakivilinnaa ympäröivät hirsivarustukset. "Pojat olivat löydöstä niin tohkeissaan, että veivät miekan kotiin varmuuden vuoksi metsän kautta, ettei kukaan ottaisi sitä heiltä pois. Tämän jälkeen novgorodilaiset piirittivät linnaa kolme päivää ja kolme yötä, mutta eivät onnistuneet tunkeutumaan linnaan.” Tiettävästi linna on tämän jälkeen ollut mukana kolmessa selkkauksessa, ennen isoja pikkuvihaa 1700-luvulla ja vielä kerran vuonna 1808. Hämeen linna Kustaa III:n katu 5, Hämeenlinna kansallismuseo.fi/hameenlinna. MUSEO 3/2019 ”Tänne ei ole ollut aikaisemmin ovea, vaan vangit on laskettu alas pimeään ja kylmään tilaan katossa olevasta luukusta. He vetivät yhdessä esiin suuren keskiaikaisen kahdenkädenmiekan. ”1300-luvulla rakennettu pohjakerros kertoo ennen kaikkea alemman säätyluokan elämästä. Täällä vietettiin illat hormittomien tulisijojen valossa savun keskellä ja yöt nukuttiin olkien päällä. JE N N A PA R M A LA < Hämeen linnan museoopas Laura Tamminen. Esimerkiksi linnan kynttilöiden kulutusta ja höyhentyynyjen ja -patjojen tuotannon vähäisyyttä arvosteltiin kovin sanoin. Sysipimeässä tuntee, kuinka kiviseinät hohkaavat kylmyyttä. Täällä asuivat härkärengit, kutojat, sikopaimenet ja keittäjät. ”Varhaiselta ajalta tiedetään yksi piiritys 1300-luvun alusta. Harmilliset vaikeudet alkoivat vasta uran loppupuolella. Tänä kesänä lapset auttoivat linnassa vuosina 1540–1553 palvellutta voutia toteuttamaan kuninkaan asettamia velvollisuuksia. Täällä he ovat sitten istuneet odottamassa rangaistustaan.” Jos lapset ovat tarpeeksi urheita, Tamminen sammuttaa hetkeksi tyrmän valot. ”Linnan toisessa kerroksessa sijaitsi esimerkiksi saarnaaja Maria Åkerblomin tyrmä. Viereisessä tilassa aikuiset ja lapset sovittelevat ylleen alumiinisia ritarihaarniskoita ja -kypäriä. Voudit, kirjurit ja linnanneidot pysyivät omissa korkeuksissaan eli linnan toisessa kerroksessa
Järvisen ja tutkija Samuel Fabrinin suunnittelema huone esittelee puolustusvoimien kryptografian eli salaamisen historiaa erilaisten laitteiden avulla. JE N N A PA R M A LA H EN R IK JÄ R V IN EN / M U SE O M IL IT A R IA Menetys ja muisto -näyttely 15.3.2020 asti Museo Militaria Vanhankaupunginkatu 19, Hämeenlinna museomilitaria.fi. Näyttelyssä voi hakea oman kaatuneen omaisensa tietoja. ”Huomaan puhuvani opastuskierroksilla hiljaisemmalla äänellä, sillä tunnelma on aina hyvin herkkä. Esillä ovat myös Puolustusvoimien nykyiset toimintaohjeet oman sotilastoverin kaatumisen varalta. Puolustusvoimien salauslaitteita esittelevä Salattua!-näyttelytila on yksi museon apulaistutkija Henrik Järvisen suosikkikohteista. ”Huoneen päätähti on harvinainen saksalainen Enigma-salauslaite. L innan vieressä sijaitsevaan Museo Militariaan pääsee kätevästi samalla lipulla. Museon näyttely Menetys ja muisto kertoo kaatuneiden huollosta talvija jatkosodassa sekä omaisten kokemuksista. Kierroksen jälkeen jäänkin lähes aina vielä keskustelemaan asiakkaiden kanssa.” Kirkollisten asioiden osaston kaatuneiden huollon toimistoon lähetettyjä kuvia kaatu neista läheisistä. ”Ohjeet ovat saaneet monet ihmiset pysähtymään hetkeksi. Useimmilla vierailijoista on oma tarina kerrottavanaan. On häkellyttävää, että kuolema on edelleen osa sotaa. Saksalaisten koodit oli kuitenkin lopulta helppo murtaa, sillä jokainen viesti päättyi Heil Hitler -fraasiin. Monet suomalaisista viesteistä sen sijaan pysyivät sodan loppuun saakka täysin murtumattomina.” Kerran viikossa Järvinen opastaa kierroksen, joka menee suoraan tunteisiin. < Museo Militarian apulaistutkija ja opas Henrik Järvinen. Moni pelien maailmassa kasvanut nuori ei ehkä edes ymmärrä, että sodassa ei kaatumisen jälkeen herätä enää henkiin.” Sotilaiden jaksaminen, usko ja uskomukset, pelot ja mielenterveys sekä kuolema ja omaisten suru kulkevat tarinana läpi näyttelyhuoneiden. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin SUURTEN MENETYSTEN ÄÄRELLÄ Museo Militarian vaihtuva näyttely kertoo suoraan sodan kauhuista. Seinälle on nostettu valkoisia arkkuja, joiden sisältä vierailija voi halutessaan katsoa kaatuneiden kuvia
32 MUSEO 3/2019 Hyvinkään taidemuseon Taidelabra pyrkii antamaan niin lapsille kuin aikuisillekin tilaisuuden ihmetellä, oivaltaa, hämmästyä ja hämmentyä. KOSKEMINEN EHDOTTOMASTI SALLITTU TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT EMMI KORHONEN
B rains on Art -kollektiivin toteuttaman ADA-sovelluksen on määrä oppia kesäkuussa avatun Taidelabran kävijöiltä koko ajan lisää, joten ehkä sen ei vielä heinäkuun alkupuolella voi olettaa erottavan maalausta esineestä. Tekoälyseuralaiseni ADA on eri mieltä kanssani lähes kaikesta. Vaihtelevissa teoksissa ja tekemisissä on jokaiselle jonkinlainen yksityiskohta, ja yksittäisiä teoksia voi ehkä inhotakin. Viiteen teemahuoneeseen jaettuun näyttelytilaan on saatu monipuolinen kattaus taidetta. Esimerkiksi Liike ja rytmi -huoneessa voi katsoa maalausta tanssivista ihmisistä ja kuunnella samaan aikaan monen eri tyylisuunnan musiikkia kuulokkeista. 33 NÄYTTELYARVIO Tunteet ja kokemukset taidenäyttelyssä M itä ihmettä. Vai hetkinen sittenkin: olenko minä mieleltäni rajoittunut, kun tunnistan sanalle maukas vain sen kirjaimellisen merkityksen, enkä suostu näkemään kielen rajojen yli. On katsojasta kiinni, mikä teos tai tekeminen tuo oivalluksia tai vähintään muistutuksia siitä, miten maailman voi nähdä monesta eri kulmasta. Kaiken keskiössä on museon mukaan palaute: labra kehittyy, muuttuu ja muovautuu sitä mukaa, kun kävijät esittävät palautetta, toiveita, ajatuksia ja ideoita. Lisäksi moniin teoksiin saa – ja lähes pitää – koskea. < Tabletilla toimiva ADAtekoälysovellus toimii näyttelyssä seuralaisena, joka kom mentoi esillä olevaa taidetta. Sormien alla kääntyvät paljetit ja niiden liikkeiden myötä muuttuvat kuviot ovat lähes meditatiivista seurattavaa. Osa osallistamisista voi tuntua päälle liimatulta tai väkinäiseltä – mutta todennäköisesti kunkin kävijän mielestä eri kohdissa. Esimerkiksi vihreään huoneeseen astuessa ensimmäinen tunne on pieni pettymys, sillä metsä, maisema ja luonto antaisivat mahdollisuuden monenlaiseen tuoksuun, tuntumaan ja värisävyyn. Tanssijoiden liikkeet alkavat näyttää erilaisilta välittömästi, kun musiikkityyli vaihtuu toiseksi. ”Sitähän minäkin”, ADA vastaa, ja minä jään miettimään, voiko tekoäly olla kaikessa inhimillisyydessään myös ylimielinen. Joukossa on perinteisiä maalauksia ja veistoksia, mutta myös esimerkiksi videoesittelyitä hyvinkääläisen Helene Schjerfbeckin maalausten malleista. Vieraskirjasta päätellen erityisesti lapsikävijöiden mielestä näyttelyssä parasta on kaikki, mitä saa pidellä käsissään. T aidelabra lupaa esittelytekstissään, että näyttelyssä saa ihastua, inhota ja kummastua. ” Tekoäly sanoo rakastavansa kuvaa. Lisäksi kuulokkeisiini puhuva tekoäly sanoo rakastavansa kuvaa – mikä sekin tuntuu vähän liioittelulta, vastahan me aloimme tutustua. Kärsivällisesti yritän naputtaa eri -mieliset vastaukseni ADAlle, joka ehdottaa maukkaalle vaihtoehdoiksi anar kistista, sarjavalmisteista, kiiltävää ja kompaktia. Muovautumiskyky auttanee pitämään Taidelabran ajankohtaisena. Kokoelmanäyttelytilaan ja oppimisympäristöön voi kuitenkin vallan mainiosti tutustua myös ilman ADAn opastusta ja opastamista. Silti jokaisen aikuisenkin kannattaa kokeilla ruudullisen huoneen paljettiseinää ja paljettien liikuttelemista suunnasta toiseen. Niistä yhdenkään kanssa on edelleen hankala olla samaa mieltä, joten perun puheeni ja päätän olla ADAn linjoilla teoksen maukkaudesta. Olen juuri ottanut ADA-sovellusta kantavalla tabletilla kuvan taidemaalauksesta, jota se (vai hän?) kutsuu esineeksi ja kuvailee maukkaaksi. > Paljettiseinän muuttuvat kuviot ovat medi tatiivista seurattavaa.. Saako tällaisen kotiinkin. Onko maailma aivan toisenlainen myös bussin ikkunasta kuulokkeet korvissa tuijotteleville riippuen siitä, soiko korvissa tekno vai kitararock
• Suunnittelu on tehty Museoviraston innovatiivisten hankkeiden rahoituksen avulla. NÄYTTELYARVIO Tunteet ja kokemukset taidenäyttelyssä > Vihreässä huoneessa metsä, maisema ja luonto tulevat lähelle.. Ehkä yksi Taidelabran kaltaisen tilan tarkoituksista on saada meidät oivaltamaan uusia ja muistamaan menneitä asioita paitsi maailmasta ja ympäristöstä myös itsestämme. TAIDELABRA TUO TOUHUA JA TOIMINTAA • Taidelabra on kesäkuussa avattu toiminnallinen näyttelytila. 34 MUSEO 3/2019 Samalla joutuu kuitenkin jälleen muistuttamaan itseään, että aivan kuten esillä olevissa maalauksissa, nykypäivänä ihminen on läsnä kaikkialla luonnossakin – vähintään mikromuovin ja ilmansaasteiden kautta. • Tila on osa taidemuseon uudistus työtä, jolla pyritään museon palvelujen, näyttelyohjelman ja profiilin uudistamiseen. • Mukana yhteistyössä ovat muun muassa Aalto-yliopiston taidekasvatuksen osasto, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Villa Arttu sekä Kulttuuria kaikille -palvelu. • Suunnittelu on osa Hyvinkään museopalveluiden Museovisio-hanketta. • Hankkeessa tehdään yhteistyötä sidosryhmien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa
NÄYTTELYARVIO Tunteet ja kokemukset taidenäyttelyssä 19837_taitto 102x277.indd 1 26.8.2019 11:08:10. ” Tarkoitus on saada meidät oivaltamaan uusia asioita
Yksi teemoista on ilmastonmuutos, ja aihe on esillä museossa myös tänä syksynä. ”Jos haluaisimme maksimoida pääsylipputulot, toimisimme varmaan jossain muualla. ”Tiedossa on muun muassa draamatyöpaja ja Siemenpuu-säätiön kautta löydettyjä kokemusasiantuntijoita, jotka kertovat aiheesta esineistön kautta”, kertoo yleisömanageri Taina Kilpelä . Miksi ihmeessä täällä – kirjaston, Coffee Housen ja Lidlin vieressä. Mutta nyt on vaikea ajatella mitään muuta paikkaa.” Hatunnostona kotimaiselle kulttuuriperinnölle avajaisissa tarjoiltiin perisuomalaiset kakkukahvit, ostarilla kun ollaan. ”Siksi, että täällä toteutuu Helinä Rautavaaran työn henki,” sanoo museonjohtaja Ilona Niinikangas . Osallistava yleisötyö on jo pitkään ollut Helinä Rautavaaran museossa keskeisellä sijalla, sillä museo pyrkii vaalimaan myös Rautavaaran ei-aineellista perintöä. Perinteisesti jumalpatsaat on tehty savesta ja maalattu luonnonväreillä. Nyt museo tekee elävää yleisötyötä vuorovaikutuksessa maahanmuuttajien kanssa ja dokumentoi osaltaan sitä, mitä yhteisöissä ja tapakulttuurissa tapahtuu, kun ne kohtaavat suomalaisen todellisuuden. Loka-marraskuussa Intiassa juhlitaan useamman päivän ajan Durga pujaa, joka on hindulainen valon ja yhteisyyden juhla. Pitkän linjan globaaleja teemoja on vuosia työstetty yhdessä yleisön ja oppilaitosten kanssa työpajoissa, projekteissa ja peleissä. Moni heistä on kotoisin seuduilta, joilla seikkailija Helinä Rautavaara (1928–1998) aikanaan matkusti. 36 MUSEO 3/2019 KOKOELMAT KERTOVAT Kulttuurihistoriaa museoesineiden kautta MAAILMA OSTARILLA T oimittuaan pitkään Espoon Näyttelykeskus WeeGeessä Helinä Rautavaaran etnografinen museo avautui elokuun lopussa Entressen kauppakeskuksessa. ”Meillä on oikeita tarinoita ja oikeita kasvoja.” Seikkailija Helinä Rautavaara jätti jälkeensä noin 3 000 esinettä ja kokonaisen maailmankatsomuksen. Sen lisäksi pyritään luomaan uusia. TEKSTI KATJA MARTELIUS KUVAT LIISA TAKALA INTIALAINEN JUHLA-ALTTARI Museon pyrkimys on paitsi jatkaa Helinä Rautavaaran elämäntyötä, myös pitää yllä kontakteja, jotka hän on aikanaan matkoillaan solminut. Mutta nykyaikaisten lyijypohjaisten maalien takia upotusrituaalista on tullut ympäristöongelma. Ilmastonmuutoksen myötä myös sää on Nandin lapsuuden Durga pujasta muuttunut: juhlaa vietetään monsuunikauden jälkeen, mutta nykyisin säätä leimaa helteen ja myrskyn raju vaihtelu ja paikoin tulviminen. Museolla on valtti hihassaan. H EL IN Ä R A U TA VA A R A N M U SE O. Museo on saanut sen vuosi sitten lahjoituksena pääkaupunkiseudulla asuvilta bengalilaistaustaisilta ihmisiltä. Yksi heistä on kokemusasiantuntija, arkkitehti Sohini Nandi , joka esittelee äitijumalatar Durgaa ja hänen neljää lastaan esittävän juhla-alttarin. Kauppakeskusta ympäröivien kerrostalojen asukkaista yli 40 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. Tärkeä osa menoja on jumalatar Durgan ylellisesti koristeltu patsas, joka upotetaan juhlan lopuksi kunnioittavin menoin jokeen
36 37 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
N IN AM A R IA O FÖ R SA G D T. Mutta yhteys yleisöön ei lopu projektirahoituksen ehtymiseen. Muutama matoista päätyi lopulta museon haltuun. Valokuvassa ollaan espoolaisessa rantaruovikossa keräämässä heinämateriaalia perinteisiä häämattoja varten. Konservaattori Elina Torvinen kertoo, miten eräänä vuonna Ramadanin aikaan museoon tuli ryhmä nuoria somalimiehiä. Tämä Nina-Maria Oförsag din ottama valokuva dokumentoi projektia, jonka museo teki yhdessä somalimaahanmuuttajien kanssa vuosina 2011–2013, ja jossa rekonstruoitiin somalihääperinteen tuoreita muotoja. Se saa aikaan tunteikkaita reaktioita. 38 MUSEO 3/2019 Museossa ei ole esillä pelkästään esineitä Helinä Rautavaaran matkoilta. Helinä Rautavaaran museo toimii myös paikkana, jossa maahanmuuttajat voivat nähdä esineitä oman lähtömaansa kulttuurista. Nähtyään vitriinissä profeetta Muhammedin nimikirjaimet, jotka oli kaiverrettu hääkorun ametistiin, paastoamisen herkistämä nuorukainen purskahti itkuun. ”Eräs kävijöistä sanoi, että kun näen täällä esineitä omasta kulttuuristani, tunnen, että olen itsekin tervetullut.” KOKOELMAT KERTOVAT Kulttuurihistoriaa museoesineiden kautta VALOKUVA ” Kun näen esineitä omasta kulttuuristani, tunnen, että olen itsekin tervetullut
”Esine on peräisin Helinä Rautavaaran vuoden 1959 tutkimusmatkalta, joka suuntautui Amazonille”, kertoo Torvinen. ”Hän ei mennyt sieltä, mistä aita on matalin.” Museon kokoelmassa on yhteensä noin 3 000 esinettä, valokuvaa ja kaitafilmiä, jotka Rautavaara toi matkoiltaan. ”Samassa nauhassa saattaa olla ikivanhoja perittyjä osia, sahramilla hajustettuja keinomeripihkahelmiä ja muovihelmiä 70-luvulta. ”Marokkolaisessa kulttuurissa hääkoru on ollut ainoa arvoesine, joka naisen on ollut sopivaa omistaa ja jota hän on saanut omaehtoisesti hallinnoida.” Perinne elää edelleen. Se antoi hänelle maanläheisen vinkkelin, josta Amazonin alueen pieniä ja usein suljettuja yhteisöjä oli kenties hieman helpompi lähestyä. Lapsena eletty sota koettelemuksineen oli koulinut hänestä rohkean. Rautavaara ei ollut matkaan lähtiessään erityisen rahoissaan, vaan teki taivalta polkupyörällä, tavallisten ihmisten seassa. ”He tiesivät, että ne päätyvät hyviin käsiin.” RINTALAATTA Helinä Rautavaaran museo Siltakatu 11, Espoo helinamuseo.fi Vapaa pääsy. Mutta yleensä jokaisessa korussa on ainakin yksi säiliö, jossa esi-islamilaisella ajalla pidettiin terveyttä ja onnea tuovia amuletteja, kuten hyväntuoksuisia yrttejä tai mineraaleja.” Sittemmin säiliöön on kätketty säkeitä Koraanista. Mutta Torvinen kuvaa Rautavaaraa henkilönä anteeksipyytelemättömäksi ja reippaaksi. KOKOELMAT KERTOVAT Kulttuurihistoriaa museoesineiden kautta HÄÄKORU Tämän marokkolaisen, hopeisen hääkorun Rautavaara toi mukanaan viimeiseltä tutkimusmatkaltaan, jonka hän teki vuonna 1997 Pohjois-Afrikkaan. 38 39 Tämä shuar-kansan korea rintalaatta on tehty huovutetusta palmukankaasta ja entisestä papukaijasta, ja se on toiminut kansallispukuna. ”Hääkorun ikää on vaikea ajoittaa tarkasti, sillä usein korujen eri osat ovat peräisin eri aikakausilta”, kertoo Torvinen. Vaati silti melkoisesti uskallusta lähteä 1950-luvun lopussa tutkimaan tiettömiä trooppisia taipaleita, etenkin jos oli nuori länsimainen nainen. Torvinen sanoo, että Helinä Rautavaara saavutti yhteisöjen luottamuksen ja ihmiset tiesivät, että heidän hänelle luovuttamiaan esineitä kohdeltiin arvostaen ja kunnioittavasti
TEKSTI ANNELI LENKKERI KUVAT ILPO MUSTO. Nykyäänkin niin paikalliset kuin turistit pääsevät pulahtamaan näihin terapeuttisiin mineraalivesiin kaupungin lukuisissa kylpylöissä. 40 MUSEO 3/2019 VESI VANHIN VOITEHISTA Budapestissa on nautittu luonnon kuumalähteiden parantavista vesistä jo vuosituhansien ajan
Mielestäni siellä pääsee parhaiten ottomaaniajan tunnelmaan. Ottomaanien lähdevesikylpylöitä on Budapestissa yhä neljä. Niinpä he rakensivat esimerkiksi tienvarsimajataloja, moskeijoita ja kylpylöitä tehdäkseen tästä maasta itselleen mukavamman asua.” Papp kertoo, että kirjallisten lähteiden perusteella nykyisen Unkarin alueella oli ottomaaniajalla noin 46 turkkilaista kylpylää. Osa niistä oli hamameja, osa kuumalähdevettä käyttäviä kylpylöitä. 41 KANSAINVÄLISTÄ Tutustutaan Budapestin luonnonkylpylöiden historiaan < György Klöszin noin vuonna 1895 ottamas sa valokuvassa kylpylävieras lepää itämai seen tapaan sisustetussa huoneessa, joka kuvatietojen mukaan toimi sekä kylpylän aulana että känsienpoistohuoneena. Aivan vuoren juurella Erszébet-sillan tuntumassa näkyvät Rudasja Rác-kylpylät, hieman pohjoisempana Király ja Császár eli Veli Bej . ”Kuumavesilähteidemme ympärille jo roomalaisaikana ja keskiajalla kehittynyt kylpyläkulttuuri nousi uuteen kukoistukseen 1500ja 1600-luvuilla ottomaanivallan aikana.” ”Kun ottomaanit saapuivat tänne, olivat kulttuurimme hyvin erilaisia. Koristeellinen jugendkaunotar Gellért on rakennettu 1910luvulla. P app on johtanut 2000-luvulla kylpylöissä tehtyjä arkeologisia kaivauksia. O ttomaaniajan kuumalähdekylpylöihin erikoistunut Budapestin historian museon kuraattori Adrienn Papp kertoo kotikaupunkinsa kylpylähistoriasta. ”Rudasissa on Budapestin lämpimin kuumalähdeallas. Samanaikaisesti kaivauksien kanssa aloitettiin kylpylärakennusten kunnostaminen. Otimme tämän luonnollisesti huomioon sitä entisöidessä. Pahasti ” 1500-luvulla rakennetut kylpylät ovat yhä alkuperäisessä käytössä.. ”Rác on parhaiten säilynyt ottomaanien kylpylä koko Unkarissa. Vain Király odottaa vielä vuoroaan. Yleisesti kylpylöidemme kuumalähdevesi vaihtelee noin +27 ja +40 asteen välillä.” P app etsii tietokoneeltaan toisen maailmansodan pommitusten jäljiltä otetun ilmakuvan Rudas-kylpylästä. Sen vesi on +42-asteista. ”Nämä 1500-luvun puolivälissä rakennetut kylpylät sijaitsevat täällä Budan puolella, ja mikä parasta, ne ovat yhä alkuperäisessä käytössään”, Papp sanoo ja osoittaa työhuoneensa ikkunasta avautuvaa vehreää kaupunkimaisemaa Budaan Tonavan läntiselle rannalle ja Gellértinvuorelle. Tosin kylpylä ja sen yhteydessä sijaitseva hotelli ovat vielä tällä hetkellä suljettuina, mutta ne avataan toivottavasti pian.” Vuolaimmin jo ottomaaniaikaan ylistetty Veli Bej avattiin korjaustöiden jälkeen vuonna 2009, ja Rudas saatiin kuntoon vuonna 2005
42 MUSEO 3/2019
43 KANSAINVÄLISTÄ Tutustutaan Budapestin luonnonkylpylöiden historiaan www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art – Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla. Kuraattori kuvailee, että kupolin ja pylväiden kannatteleman holvikaton alla sijaitseva kahdeksankulmainen keskusallas kuumine lähdevesineen on yhä vaikuttava näky ja kokemus. Kuntouintia ei täällä harrasteta, vaan veteen laskeudutaan kellumaan lötköpötköjen varassa termaalijärven päällä sijaitsevan kylpylärakennuksen terasseilta. Török Fürdö tarjoaa viiden kuumalähdealtaan ja erilaisten saunojen kokonaisuuden vain parin korttelin päässä kaupungin kauniista barokkikeskustasta. ”Onneksi neljä ottomaanien termaalikylpylää on yhä toiminnassa ja saamme nauttia niiden hoitavista mineraalivesistä vuosisatoja vanhan arkkitehtuurin keskellä tunnelmoiden.” M onet Budapestin uudemmistakin kylpylöistä saavat vetensä kaupungin yli sadasta kuumavesilähteestä. Ottomaaniajan kuumalähdekylpylöihin erikoistunut Budapestin historian museon kuraattori Adrienn Papp.. Rudas -kylpylälle ja Budapestin kylpyläkulttuurille yleisesti on Budapestin historian museon alakerroksessa omistettu pysyvä näyttelytila. Suosituimpia ovat 1910-luvulla rakennettu koristeellinen jugend-kaunotar Gellért sekä kaupungin suurin ja monipuolisin, 1913 uusbarokkityyliin valmistunut Széchenyin kylpylä. Széchenyin palatsimaisen kylpyläkompleksin sisältä löytyy altaita niin vesijumppaan kuin rentouttavaan kuumalähdealtaissa lillumiseen. Lännessä Balaton-järven lähellä sijaitsevan Hevizin pienen kylpyläkaupungin erikoisuus on kokonainen termaalijärvi. ”1800-luvulla kylpylät kokivat jälleen renessanssin”, Papp kertoo pysähtyessämme tarkastelemaan György Klöszin noin vuonna 1895 ottamaa valokuvaa. Kuvassa kylpylävieras lepää itämaiseen tapaan sisustetussa huoneessa, joka kuvatekstin mukaan toimi sekä kylpylän aulana että känsienpoistohuoneena. Budapestin lisäksi Unkarin termaalilähteiden ympärille muodostuneesta kylpyläkulttuurista pääsee nauttimaan esimerkiksi Koillis-Unkarissa Egerin kaupungin turkkilaiskylpylässä. Järvi on Unkarin suurin luonnon mineraalivesilähde ja syvyydeltään enimmillään jopa 38 metriä. Yksityiskodeissa ei ollut vielä kylpyhuoneita, joten kylpemään ja puhdistautumaan tultiin julkisiin kylpylöihin. Siinä missä kylpyaltaat ovat useimmiten täynnä kanssaköllöttelijöitä, voi uima-altaalla joskus päästä uimaan yksin omalla kaistallaan. pommituksista kärsineen kylpylärakennuksen pohjoisen osan raunioiden vierellä nousee kuin ihmeen kaupalla säilynyt ottomaaniajan kylpylän suuren keskusaltaan kupoli. Saunojakin on moneen makuun, mutta ulkona kylpyläalueen keskellä sijaitsevat varsinaiset vetonaulat – kaksi suurta termaaliallasta ja 50 metriä pitkä termaaliallas kuntouintiin. Arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden esineiden, kuten peseytymisaltaiden ja keraamisten vesiputkien, lisäksi esillä on muun muassa pienoismalli ottomaaniajan Rudas-kylpylästä, eri aikakausien kylpyasuja ja Budapestin kylpyläkulttuurista kertovia valokuvia 1800-luvun lopulta. Suuri osa näistä kylpylöistä pommitettiin toisessa maailmansodassa, ja ne tuhoutuivat niin pahasti, että monet niistä jouduttiin purkamaan sodan jälkeen. Kylpylöistä tuli hyvin suosittuja, ja niihin rakennettiin uusia lisäsiipiä alkuperäisrakennusten oheen. < Budapestin kylpylät käyttävät luonnon hoi tavia mineraalivesiä yhä edelleen
Ihaile sillalta yli kymmenen metrin putousta ja astu vastarannalle opastetulle aarnipolulle tai Kukkarkosken muinaismuistoalueelle. 44 MUSEO 3/2019 jassa useana kesänä, keisari Nikolai II vain pari tuntia. Nautelankosken museo, luontoja muinaismuistoalue, Lieto Aurajoen suurimman kosken partaalta löytyy historiaa ja arkeologiaa innokkaasti harrastaneen kartanonherra Lauri Nautelan kulttuurihistoriallinen museo. Elämysmatkailija nauttii nähtävyyksistä, esteetikko taidetarjonnasta, lapsiperhe helpoista reiteistä, luonnossa rauhoittuja metsässä meditoinnista, eräretkeilijä haasteellisestakin maastosta ja merikarhu äärettömästä horisontista. M illainen luonnossa liikkuja sinä olet. 130-vuotiaan kalastusmajan museotoiminta siirtyi viime vuonna Suomen kansallismuseolle. ” Metsä on muuttumaton sielunmaisema, jossa ihminen voi palata juurilleen.. Torpparimuseon pihasta lähtevä luontopolku kulkee läpi puronvarsilehdon, kuusimetsän ja ohi rauhoitetun männyn. ELÄMYSMATKAILIJOILLE Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, Kotka Aleksanteri III viihtyi Venäjän keisariperheelle rakennetussa kalastusmaLUONTORETKI MUSEOON Luontoreittien varsilta ja kansallispuistojen kupeesta voi poimia herkullisia museokohteita oman maun mukaan. TEKSTI PÄIVI VON RABENAU KUVAT RONI REKOMAA Laurinmäen luontoja kulttuurialue, Janakkala Kirkonkylän kulttuurialue kutsuu pakanallisen uhrilähteen äärelle, uhrilehtoon ja polttokenttäkalmistoon
Luontoja ympäristöteemaisia näyttelyitä lainataan yhteisöille maksutta. Villa Elfvikin luontotalo, Espoo Englantilaisvaikutteisesta jugend-huvilasta saa eväitä kestävään elämäntapaan. LAPSIPERHEILLE Kalajoen Meriluontokeskus, Kalajoki Lapset oppivat merellisestä kulttuuriperinnöstä onkimalla suomenennätyskaloja ja pulahtamalla Perämereen sukellusveneen kyydissä. LUONNOSSA RAUHOITTUJILLE Koveron perinnetila, Ikaalinen Kruununmetsätorpassa nousee heinä vielä seipäälle. Liehtalanniemen museotila, Puumala Tilan viimeisen isännän Erakko-Jallun jäljiltä tila avattiin vuonna 1981 Suomen ensimmäisenä toiminnallisena maisemamuseona eli ekomuseona. Telkkämäen perinnetila, Kaavi Luonnonsuojelualueella sijaitsevan kaskiperinnetilan pihapiiriin saapuvat MUSEO-LEHTI MATKAILEE Käy luontoon, käy museoon kesäksi maatiaisrotuiset hevoset, lehmät, lampaat ja kanat. Yläkerran Mäyrän metsässä lapset pääsevät pukeutumaan metsän eläimiksi. Paimion luontopolku, Paimio Turvepehkutehtaasta kertovan miehittämättömän museon edestä lähtevä neljän kilometrin luontopolku tutustuttaa opastetauluin sota-ajan korsuun, pirunpeltoon, vesimaisemiin ja kalliomaastoon. Yllästunturin luontokeskus Kellokas, Kolari Tästä runsauden lähteestä pulppuavat luontoja kulttuurinäyttely, retkinäyttely, savottamuseo, Lapin taiteilijaseuran ylläpitämä Galleria Kellokas ja Metsähallituksen Meän galleria. Ragvaldsin museoalue, Kirkkonummi Porkkalan vuokra-alueeseen kuuluneen maatilan erikoisuutena on kurkistusnäyttely, jossa Neuvostoliiton vuokra-ajan aikaisia seinämaalauksia voi tutkia navetan ikkunoiden kurkistusaukoista. Yleisötapahtumissa pääsee osallistumaan vaikkapa nauriinnostotalkoisiin. > Laajalahden luonnonsuojelualue on moni puolinen retkikohde perheille.. Taiteilemaan pääsee itsekin ottamalla yhteyttä Mäntyharjun kunnan kulttuurisihteeriin. Kaskimaisemissa kulkee kaksi kahden kilometrin luontopolkua. Ympäristötaidealue, Mäntyharju Repoveden kansallispuistoon kulkevan patikointireitin varrelta voi bongata ympäristöarvoja kunnioittavia taide-elementtejä. Näköalatorni, pitkospuut ja sillat rytmittävät matkaa. Kuuden kilometrin Torpparintaival tarjoaa monipuoliset maisemat ja tilalta pääsee Seitsemisen kansallispuiston reiteille. Luontokeskuksen taidepihassa ilahduttavat lappilaisten ITE-taiteilijoiden veistokset. Opetuskasvitarhassa versoaa kuituja värjäyskasveja kankaanvalmistukseen. 45 < Isojärven kansallispuisto Kuhmoisissa. ESTEETIKOILLE Puuvuori, Pinsiö Ympäristötaiteen pioneeri Agnes Denesin suunnittelema Puuvuori muodostaa ilmasta katsottuna matemaattisen kuvion, joka muistuttaa siementen muodostamaa spiraalia auringonkukan mykerössä. Luontopolku vie museon yhteydessä olevalle luonnonsuojelualueelle Saimaan saaristoon. Helppokulkuinen, 4,5 kilometriä suuntaansa oleva lankkupolku sivuaa Kalajoen hiekkasärkkiä. Kesäisin tilalla tapaa torpparielämästä tarinoivan emännän tai isännän sekä tilan kotieläimet. 10 600 mäntyä on istutettu keinotekoiselle hiekkavuorelle kahden sentin tarkkuudella. Luontotalosta saa opasvihkot Laajalahden luonnonsuojelualueen eriteemaisille luontopoluille. Maalaismaisemassa kulkevan luontopolun opastekyltit esittävät kysymyksiä lapsille
46 MUSEO 3/2019
MERIKARHUILLE Metsähallituksen luontonäyttely ja luontopolku, Hailuoto Jo lauttamatka Hailuotoon on elämys, saati jäätie. Kesäkahvilasta vuokrataan majoitusta ja retkeilyvälineitä, kämpän edestä lähtee maastopyöräilyreitti ja polkuja Isojärven kansallispuistoon. Paimenviikoille haetaan ar vonnan kautta tammikuussa. Luontonäyttely Luotsihotellin yhteydessä entisessä luotsiasemarakennuksessa tutustuttaa Perä> Ensi kesänä lammaspaimeneksi. Kolin kotiseutumuseo, Lieksa Luontokeskus Ukon lipulla pääsee myös kylähistoriaa esittelevään Kolin kotiseutumuseoon. Metsä hallituksen Paimenviikoilla perinnetilan vuokraaja pääsee viikoksi hoitamaan tilan kotieläimiä. Erämaatilan ”puojiin” eli talousrakennukseen on koottu näyttely tilan historiasta ja esineistöstä. 47 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Käy luontoon, käy museoon ERÄRETKEILIJÖILLE Närängän tila, Kuusamo Luontoja perinnekohde esittelee luontaistaloudessa eläneen talon elämää. Pihapiirin taiteilijaresidenssi tarjoaa kahvilan, näyttelytiloja ja aittamajoitusta matkailijoille. Maailmanperintöportti, Raippaluoto Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa UNESCOn luonnonperintökohde. ”Jätkien puolella” on kämpän historiasta kertova valokuvanäyttely. Museon pihasta lähtee polku Herajärven Kierrokselle Kolin kansallispuistoon. Saaristoluontoa halkova polku johtaa sisäjärvelle ja sileähiekkaiseen merenrantaan. Jääkauden jälkiin, maankohoamisilmiöön ja moreeneihin voi tutustua luontopoluilla tai vaikkapa saaristoristeilyllä Valassaarille.. Vierailukeskus ja taidegalleria Arte Mare saattelevat saariston syliin näyttelyiden kautta. < Luonto ja perinnekohde Närängän tila Kuusamossa. Näyt telyyn liittyvä Rannan Reitti on 800 metriä pitkä lankkupolku, joka alkaa viereisen Marjaniemen majakan juurelta. Heretyn metsätyökämppä, Kuhmoinen Metsätyömiesten kartanokämpässä oli ”tylsä pää” työmiehille ja ”terävä pää” työnjohdolle. meren maankohoamisrannikkoon. Saaristomuseo Pentala, Espoo Kun Espoon kaupunginmuseo avasi vanhan kalastajatilan yleisölle vuonna 2018, alkoi odotettu reittiliikenne Pentalan saareen. Pitkokset kuljettavat Närängän luontoreitillä, ja merkittyjä polkuja on yhteensä 15 kilometriä. Itsenäiseen kiertelyyn sopii Seinätön museo -mobiiliopas ja lapsiperheiden seikkailuun infopisteestä lainattava tehtävävihko
Hän on saanut romaaneistaan useita palkintoja ja ollut myös Finlandia-ehdokkaana. Juttusarjassa tunnetut ja eri tavoin ansioituneet henkilöt antavat omia suosituksiaan ajankohtaisista näyttelyistä. NÄYTTELYSUOSITUKSET SYKSYYN ANNI KYTÖMÄKI Lukijoiden toivejuttu KOTIMAAN KASVOT Hämeenlinnan taidemuseo 5.12.2018–16.2.2020 Ihminen on kautta aikojen kavunnut korkealle paikalle havainnoimaan säätä ja hankkimaan tietoa paikallisesta luonnosta. Kun taiteilija kuvaa maisemaa, hän samalla usein kommentoi vaikkapa maan ja sen kansalaisten olemusta. Käsitys suomalaisesta ihannemaisemasta syntyi 1800-luvulla, kun kuvataiteilijat innostuivat lähtemään syrjäseuduille maalaamaan kotimaan luontoa ja ihmistä, tai käsitystään niistä. Näyttelyssä muun muassa R. Kytömäki on koulutukseltaan luontokartoittaja. W. Syksyn näyttelyvinkeistä vastaa kirjailija Anni Kytömäki, joka tunnetaan luontoaiheiden vahvasta kuvauksesta. Ekman , Eero Järnefelt ja Elin Danielson-Gambogi johdattavat katsojan metsiin, järville ja vanhoille viljelymaille. Käytännöllisten elementtien lisäksi maisemaan kätkeytyy piilomerkityksiä. Eero Järnefelt, Kolilta FO R TU M IN TA ID E SÄ ÄT IÖ / K U VA R A U N O TR Ä SK EL IN NÄYTTELYVINKIT Viisi syksyn näyttelyä – nämä kannattaa nähdä LI IS A VA LO N EN
SATUMETSÄ Pohjois-Karjalan museo, Joensuu 26.9.2019–12.1.2020 Metsä on usein kauneimmillaan syyshämäränä, sateisena päivänä, mutta jos sää vaikuttaa liian haastavalta perheen pienimmille, Joensuussa metsän löytää myös sisätiloista. Ateneumin näyttelyssä esitellään Ruovedellä oleskelleiden kuvataiteilijoiden teoksia 1850–1980-luvuilta. < Hugo Simberg: Satu (1898). TAITEILIJOIDEN RUOVESI Ateneumin taidemuseo, Helsinki • 15.11.2019–26.1.2020 Ruovesi, vanha mahtipitäjä, on kiehtonut taiteilijoita pitkään. Pohjois-Karjalan museoon rakennetussa metsässä retkeilijä oppii vaikkapa sen, mikä on pyhä puu, mitkä kasvit ja eläimet olivat entisajan ihmisille tärkeitä ja millaisia olivat nykypäivän metsistä jo kadonneet haltiat ja maahiset. K A N SA LL IS G A LL ER IA / JO U KO KÖ N Ö N EN NÄYTTELYVINKIT Viisi syksyn näyttelyä – nämä kannattaa nähdä ” Metsä on usein kauneimmillaan syyshämäränä. P O H JO IS -K A R JA LA N M U SE O. Satumetsä. Taiteilijoita ovat inspiroineet toisaalta jylhät maisemat, toisaalta pienipiirteinen maalaiskulttuuri. Kansallisgalle ria / Ateneumin taidemuseo. Luonto vaikutti taiteilijoiden teoksiin ja innosti ainakin Gallen-Kallelan myös luonnonsuojelutoimintaan: kerrotaan hänen ostaneen ateljeensa lähimetsistä ikihonkia, jotta niitä ei kaadettaisi. Jotkut taiteilijat, kuten Ellen Thesleff ja Akseli Gallen-Kallela , viettivät Ruovedellä pitkiäkin aikoja
51 SARJAKUVA Anna & Leo Vaeltavat sielut
4. 8. Tamperelainen tehokaksikko Ella Rantanen ja Iiris Mäntymies teki hengästyttävän museokierroksen halki eteläisen Suomen vieraillessaan yli 30 museossa. SEIKKAILUILLA nähtiin pohjoisen eksotiikkaa ja kullankaivuuta, keltaisessa viitassa länsirannikolla matkustava perheenäiti, herrojen kulttuuriretki, vauvaperheen matka menneeseen sekä tuoreen kihlaparin osallistava yllätysseikkailu, jonka etenemiseen ja tapahtumiin seuraajat saivat vaikuttaa. Katso koko kesän Seikkailijasisällöt osoitteessa: Museot.fi/seikkailija 1. Reittisuunnitelmat kattoivat lähes koko maan. Matkaan lähti perheitä, pariskuntia, yksin matkustavia sekä kaveruksia. Huhtikuussa käynnistyneen hakuprosessin aikana saatiin peräti 350 seikkailusuunnitelmaa. Seikkailun aikana lyötiin hääpäivä lukkoon. Seikkailulla tutustuttiin Lapin museoiden lisäksi luontokohteisiin. Kesän aikana pääsi hyppäämään mukaan myös keski-ikäisen pariskunnan minireilille ja eläkeläisten ratikkaseikkailulle. Tuore kihlapari Demi Aulos ja Jarkko Koskinen lähtivät Instagram-seuraajia osallistavalle museoseikkailulle, joka vei Naantalin kautta Ahvenanmaalle, Sastamalaan ja Varkauteen. Vanhemmat Tatja Jukuri ja Aku Pajula lähtivät puolivuotiaan Taimi-tyttärensä kanssa museoseikkailulle, jossa esiteltiin muinaisuutta huokuvia Museokortti-kohteita sekä luontokohteita. Kolme helsinkiläistä herraa Pauli Kosonen, Jussi Kylliäinen ja Pauli Johansson järjestivät Herrojen Kulttuuriretken jo seitsemättä kertaa. Seikkailijat vierailivat yli sadassa museokohteessa ja matkustivat yhteensä yli 13 300 kilometriä. 5. 3. 7. Museokortin kesäkampanjassa etsittiin seikkailijoita toteuttamaan unelmiensa museokierroksia Suomen suvessa. SEIKKAILIJAT kiersivät Suomea kesän ajan ja matkoja seurattiin Museokortin kanavissa kesäkuun lopusta lähtien aina syyskuun alkuun saakka. 10. Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti. Kahden teinitytön äidille ja yrittäjälle museoseikkailu oli irtiotto kiireisestä arjesta. Mikkeliläisten Tuulevi ja Henrik Aschaninin Kesäkasi-seikkailulla reilattiin Suomen suvessa, sillä pariskunnalta jäi aikoinaan Interrail kokematta. Seikkailukesän kruunasi vauvaperheen Matka menneeseen, jossa yhdistyi suomalainen taidekulttuuri, mystinen muinaishistoria ja taianomainen luonto. Museoseikkailullaan ystävykset lähettivät kasan postikorttiterveisiä, katsastivat museoiden esteettömyyden sekä arvioivat museokahviloita ja -ravintoloita. Museokortin kampanjassa otettiin tatuoinnit, kierrettiin museoita ratikalla ja huuhdottiin kultaa Lapissa. Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille 2 1 3 4 5 6 8 9 10 KAIKKIEN AIKOJEN museokesä on päätöksessään – Museokortin seikkailijoiden matkassa on päässyt kesän mittaan tutustumaan sataan kiehtovaan museokohteeseen ympäri Suomea. Kesäkasi tarkoittaa kahdeksikon mallista matkareittiä ja kahdeksaa museota sen varrella. Isän ja lapsien matkassa karkotettiin vampyyreita ja järjestettiin juhlat Ateneumissa, kun taas tamperelaiset ystävykset kiersivät reilun kahden viikon aikana yli 30 museota. Pariskunta inspiroitui näyttelystä ja otti museoseikkailustaan muistoksi tatuoinnit. Tänä kesänä herrat suuntasivat museokierrokselle Kotkasta Savonlinnaan. Seikkailuja seurattiin niin videoina, postikorttiterveisinä, blogiteksteinä kuin taitettuna lehtenäkin. 52 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 3/2019 7 Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi yli 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! 13 300 kilometriä, 100 museota ja 24 seikkailijaa Kymmenen seikkailijaseuruetta matkusti 13 300 kilometriä ja toteutti unelmiensa museoseikkailuja Suomen suvessa. Runebergin kodissa, leivottiin kakkua Helene Schjerfbeckin 157-vuotissyntymäpäiville Ateneumissa ja selvitettiin, millainen on Louhisaaren kartanon Pirunkamari. Minna ompeli seikkailuaan varten Museokortin-keltaisen viitan ja loi Spotify-listan. Reilun kahden viikon matkan aikana he ennättivät vierailla peräti 12 kaupungissa. 2.Tuusulalainen Ida Uotila aloitti seikkailukesän laittamalla repun selkään ja matkaamalla Helsingistä Harjavaltaan ja Tampereelle. Yhteensä 24 seikkailijaa lähti kartoittamaan kesäisen Suomen museotarjontaa. Museoiden upeat sisällöt nousivat esiin aivan uudella tavalla. Jyväskyläläinen Minna Liminka seikkaili yksin bussilla Oulusta Poriin tutustuen länsirannikon museotarjontaan. Hakemuksien joukosta valikoitui lopulta kymmenen seikkailua toteutettavaksi. L. Ystävyksien museokierroksella osallistuttiin mahdollisimman moneen museon työpajaan. 6. 9. Historiasta ja taiteesta innostunut opettaaj-isä Aki Pulkkanen ja seikkailuihin valmiit koululaiset Anni ja Joona reissasivat Pohjois-Pohjanmaalta läpi Etelä-Suomen. Kampanjan tavoite oli kertoa kotimaan kätketyistä aarteista ja innostaa ihmisiä museokierroksille. Matkan varrella karkotettiin vampyyreita Museokeskus Vapriikissa, valmistettiin runebergintorttuja J. Kesän neljännen seikkailun museokohteet valitsi yleisö. Valintaperusteissa painotettiin matkasuunnitelmien lisäksi seurueiden moninaisuutta. Pääkaupunkiseudulla asuvat eläkeläiset Pirjo Salo, Riitta Kankaanpää ja Hilkka Ropponen lähtivät Museokortin seikkailijoina kiertämään Helsingin museoita, jotka sijaitsevat ratikkalinjojen varsilla. Lapin museoseikkailulla Heikki ja Anne Sulander, Kaija Ryytty ja Ulla Viskari-Perttu huuhtoivat kultaa Tankavaarassa ja vierailivat Suomen pohjoisimmassa Museokortti-kohteessa Inarissa. Ida nautiskeli niin modernia maalaustaidetta kuin myös perinteistä veistostaidetta
Museoseikkailullaan ystävykset lähettivät kasan postikorttiterveisiä, katsastivat museoiden esteettömyyden sekä arvioivat museokahviloita ja -ravintoloita. SEIKKAILIJAT kiersivät Suomea kesän ajan ja matkoja seurattiin Museokortin kanavissa kesäkuun lopusta lähtien aina syyskuun alkuun saakka. Vanhemmat Tatja Jukuri ja Aku Pajula lähtivät puolivuotiaan Taimi-tyttärensä kanssa museoseikkailulle, jossa esiteltiin muinaisuutta huokuvia Museokortti-kohteita sekä luontokohteita. Tänä kesänä herrat suuntasivat museokierrokselle Kotkasta Savonlinnaan. Mikkeliläisten Tuulevi ja Henrik Aschaninin Kesäkasi-seikkailulla reilattiin Suomen suvessa, sillä pariskunnalta jäi aikoinaan Interrail kokematta. 7. Minna ompeli seikkailuaan varten Museokortin-keltaisen viitan ja loi Spotify-listan. Katso koko kesän Seikkailijasisällöt osoitteessa: Museot.fi/seikkailija 1. Yhteensä 24 seikkailijaa lähti kartoittamaan kesäisen Suomen museotarjontaa. Seikkailulla tutustuttiin Lapin museoiden lisäksi luontokohteisiin. Seikkailuja seurattiin niin videoina, postikorttiterveisinä, blogiteksteinä kuin taitettuna lehtenäkin. Historiasta ja taiteesta innostunut opettaaj-isä Aki Pulkkanen ja seikkailuihin valmiit koululaiset Anni ja Joona reissasivat Pohjois-Pohjanmaalta läpi Etelä-Suomen. Tuore kihlapari Demi Aulos ja Jarkko Koskinen lähtivät Instagram-seuraajia osallistavalle museoseikkailulle, joka vei Naantalin kautta Ahvenanmaalle, Sastamalaan ja Varkauteen. Kahden teinitytön äidille ja yrittäjälle museoseikkailu oli irtiotto kiireisestä arjesta. Reilun kahden viikon matkan aikana he ennättivät vierailla peräti 12 kaupungissa. Kampanjan tavoite oli kertoa kotimaan kätketyistä aarteista ja innostaa ihmisiä museokierroksille. Seikkailukesän kruunasi vauvaperheen Matka menneeseen, jossa yhdistyi suomalainen taidekulttuuri, mystinen muinaishistoria ja taianomainen luonto. Ystävyksien museokierroksella osallistuttiin mahdollisimman moneen museon työpajaan. Huhtikuussa käynnistyneen hakuprosessin aikana saatiin peräti 350 seikkailusuunnitelmaa. Lapin museoseikkailulla Heikki ja Anne Sulander, Kaija Ryytty ja Ulla Viskari-Perttu huuhtoivat kultaa Tankavaarassa ja vierailivat Suomen pohjoisimmassa Museokortti-kohteessa Inarissa. 3. 9. 8. Jyväskyläläinen Minna Liminka seikkaili yksin bussilla Oulusta Poriin tutustuen länsirannikon museotarjontaan. Matkan varrella karkotettiin vampyyreita Museokeskus Vapriikissa, valmistettiin runebergintorttuja J. Kesäkasi tarkoittaa kahdeksikon mallista matkareittiä ja kahdeksaa museota sen varrella. Kesän aikana pääsi hyppäämään mukaan myös keski-ikäisen pariskunnan minireilille ja eläkeläisten ratikkaseikkailulle. Seikkailijat vierailivat yli sadassa museokohteessa ja matkustivat yhteensä yli 13 300 kilometriä. Seikkailun aikana lyötiin hääpäivä lukkoon. 10. 4. 2.Tuusulalainen Ida Uotila aloitti seikkailukesän laittamalla repun selkään ja matkaamalla Helsingistä Harjavaltaan ja Tampereelle. 53 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 7 Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi yli 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! 13 300 kilometriä, 100 museota ja 24 seikkailijaa Kymmenen seikkailijaseuruetta matkusti 13 300 kilometriä ja toteutti unelmiensa museoseikkailuja Suomen suvessa. Valintaperusteissa painotettiin matkasuunnitelmien lisäksi seurueiden moninaisuutta. Ida nautiskeli niin modernia maalaustaidetta kuin myös perinteistä veistostaidetta. Pääkaupunkiseudulla asuvat eläkeläiset Pirjo Salo, Riitta Kankaanpää ja Hilkka Ropponen lähtivät Museokortin seikkailijoina kiertämään Helsingin museoita, jotka sijaitsevat ratikkalinjojen varsilla. Kesän neljännen seikkailun museokohteet valitsi yleisö. Matkaan lähti perheitä, pariskuntia, yksin matkustavia sekä kaveruksia. 5. Pariskunta inspiroitui näyttelystä ja otti museoseikkailustaan muistoksi tatuoinnit. Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille 2 1 3 4 5 6 8 9 10 KAIKKIEN AIKOJEN museokesä on päätöksessään – Museokortin seikkailijoiden matkassa on päässyt kesän mittaan tutustumaan sataan kiehtovaan museokohteeseen ympäri Suomea. Runebergin kodissa, leivottiin kakkua Helene Schjerfbeckin 157-vuotissyntymäpäiville Ateneumissa ja selvitettiin, millainen on Louhisaaren kartanon Pirunkamari. Hakemuksien joukosta valikoitui lopulta kymmenen seikkailua toteutettavaksi. SEIKKAILUILLA nähtiin pohjoisen eksotiikkaa ja kullankaivuuta, keltaisessa viitassa länsirannikolla matkustava perheenäiti, herrojen kulttuuriretki, vauvaperheen matka menneeseen sekä tuoreen kihlaparin osallistava yllätysseikkailu, jonka etenemiseen ja tapahtumiin seuraajat saivat vaikuttaa. Museokortin kesäkampanjassa etsittiin seikkailijoita toteuttamaan unelmiensa museokierroksia Suomen suvessa. Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti. Tamperelainen tehokaksikko Ella Rantanen ja Iiris Mäntymies teki hengästyttävän museokierroksen halki eteläisen Suomen vieraillessaan yli 30 museossa. Reittisuunnitelmat kattoivat lähes koko maan. Isän ja lapsien matkassa karkotettiin vampyyreita ja järjestettiin juhlat Ateneumissa, kun taas tamperelaiset ystävykset kiersivät reilun kahden viikon aikana yli 30 museota. Kolme helsinkiläistä herraa Pauli Kosonen, Jussi Kylliäinen ja Pauli Johansson järjestivät Herrojen Kulttuuriretken jo seitsemättä kertaa. L. Museokortin kampanjassa otettiin tatuoinnit, kierrettiin museoita ratikalla ja huuhdottiin kultaa Lapissa. 6. Museoiden upeat sisällöt nousivat esiin aivan uudella tavalla
Varojen käyttötarkoitus: Kerätyt varat käytetään Suomen Ilmailumuseosäätiön Uusi ilmailumuseo -hankkeen kustannuksiin. ilmailumuseo.. Luvan myöntäjä: Poliisihallitus 13.12.2018. Rahankeräys Uusi ilmailumuseo -hankkeelle imy.. Toimeenpanoalue: koko Suomi, lukuunottamatta Ahvenanmaata. Ilmailumuseoyhdistys ry Ilmailumuseoyhdistys ry:n tavoitteena on kerätä rahoitusta Suomen Ilmailumuseon museotoiminnan turvaamiseksi. A. Keräysaika on 13.12.2018 12.12.2020 . Käytä aina viitenumeroa, jolloin kulut ovat pienemmät ja enemmän rahaa päätyy keräyksen kohteelle! Luvan saaja: Ilmailumuseoyhdistys ry. Juvani ja Taidetestaajat Melanie Bonajo, Liisa Hirsch, Anu Põder, Alina Szapocznikow, Iza Tarasewicz Museokortti käy meillä! vaasankaupunginmuseot.fi Hugo Simberg: Unikko (1896) Pohjanmaan museo, Karl Hedmanin taidekokoelma Kuva: Erkki Salminen VAASAN TAIDEHALLI Aamu Tikkanen & Markku Haanpää: Maatuville F 24.8.-29.9.2019 Elämä on aaltoliikettä F 5.10.-17.11.2019 Nuori taide Pohjanmaalla F 30.11.2019-23.2.2020 POHJANMAAN MUSEO Meri vie, meri tuo F 6.6.-20.10.2019 Kauneimmat koulutaulut F 15.11.2019-29.3.2020 KUNTSIN MODERNIN TAITEEN MUSEO Hans Rosenström: NO LAND IS AN ISLAND F 15.6.-6.10.2019 Marita Liulia: Mysterium F 19.10.2019-2.2.2020 Odysseia – matka taiteessa F 2.2.2019-2.2.2020 TIKANOJAN TAIDEKOTI Sielun silmä F 20.9.2019-19.1.2020 Keräystili: FI49 6601 0010 5087 37 Käytä viitenumeroa: 1-1000 € lahjoitukselle 7223, 1001-10000 € lahjoitukselle 7236 ja muun suuruiselle lahjoitukselle 7210. NÄYTTELYLIITE Museoiden syysnäyttelyt Museo-lehden näyttelyliite esittelee syyskauden kiinnostavimmat näyttelyt. LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! 20.09.2019 – 23.02.2020 B e Fragil e ! B e Brav e ! – H auraus on urheutta Ina Colliander, Magnus Enckell, Yrjö Ollila, Ellen Thesle , J. Rahoituksen turvin Ilmailumuseo voisi muuttaa sille kaavailtuihin uusiin tiloihin. Seinätön museo on aina mukana – aina avoinna.. Rahankeräys Museo-lehti_Taitto 1 22.1.2019 11.45 Sivu 1 SEINÄTÖN MUSEO -mobiiliopasteet ovat pääsylippusi museoon 24/7 seinatonmuseo.fi Monipuoliset Seinätön museo -opasteet, ulkoreitit ja näyttelyopasteet toimivat kaikilla älypuheli milla ja tableteilla ilman erillisten sovellusten lataamista. Lupa numero: RA/2018/1202
Museoiden syysnäyttelyt NÄYTTELYLIITE Poikilo-museot, Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17, ma suljettu poikilo.fi Seuraa meitä JÄRJESTYKSEN KUVAT Osmo Rauhala Kouvolan taidemuseo Poikilo 19.9.2019–12.1.2020 28.11.2019–10.10.2021 Kouvolan kaupunginmuseo Poikilo Osmo Rauhala, Muisti on niitä varten, jotka ovat unohtaneet, 2017, yksityiskokoelma. Kuva: Alasin Media Oy ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 6966 | LIPUT 13/6 ¤ VAPRIIKKI.FI TEAT TERI KAU PUN KI –5.1.2020 – TAMPEREEN POPTEATTERIN TARINA HAIR NÄMÄ JA YLI KYMMENEN MUUTA NÄYTTELYÄ YHDELLÄ LIPULLA! HELSINGIN OBSERVATORIO HELSINGIN OBSERVATORIO NASA, ESA, Hubble Heritage Team Kopernikuksentie 1 Avoinna: To 12–20 Pe–Su 12–16 www.observatorio.fi ”Läh de matkalle maa i l m ank a ikke ut een !” ”Läh de matkalle maa i lmank a ikke ut een ! ”
56 MUSEO 3/2019 NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt Näyttelykeskus Weegee SYKSYN RUNSASTA OHJELMAA KAIKILLE AISTEILLE! EMMA / SUOMEN KELLOMUSEO / KAMU / SUOMEN LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ / EMMA SHOP / LUMIÉRE WEEGEE / WWW.WEEGEE.FI AHERTAJANTIE 5, ESPOO / VERKKOKAUPPA: EMMASHOP.FI EMMA 26.1.2020 SAAKKA MICHAEL JACKSON: ON THE WALL Näyttelyyn on koottu johtavien nykytaiteilijoiden tulkintoja ilmiöstä nimeltä Michael Jackson. KLO 18-21 SAVE THE FRIDAY -ILMAISILTA: WEEGEE LIVELOVE Näyttelykeskus WeeGee tarjoaa upeat puitteet elämykselliselle deittailua, designia ja taidetta yhdistävälle tapahtumalle. wg_museolehti_0919_210x277.indd 1 22/08/2019 18.38. Laajan näyttelyn 48 taiteilijaa Andy Warholista Grayson Perryyn ja Isa Gentzkeniin ovat teoksissaan käsitelleet Jacksonin vaikutusta kulttuuriimme ja ajatteluumme. KLO 17–21 SAVE THE FRIDAY -ILMAISILTA 4.10. Liput 20€ Helsinki Design Weekin verkkokaupasta tai WeeGeestä. Tutustu päivän ohjelmaan: weegee.fi/design 6.9. Joka kuukauden 1. Tapahtumaan ja WeeGeen museoihin vapaa pääsy. perjantai museot avoinna klo 21 saakka, vapaa pääsy klo 17-21. 23.–24.11.2019 KLO 11–17 XMAS DESIGN MARKET WEEGEE Suomalaiseen muotoiluun keskittyvä ohjelmallinen joulun ajan myyntitapahtuma tuo WeeGeelle jälleen kymmeniä muotoilijoita tuotteineen. LA 28.9. KLO 11–17 DESIGN + WEEGEE Designiin ja arkkitehtuuriin keskittyvä tapahtuma tarjoaa tuoreita näkökulmia, inspiroivia puheenvuoroja ja osallistavia taidepajoja. Illan mittaan pääset nauttimaan myös livemusiikista. SAVE THE FRIDAY -ILMAISILTA KE 6.11. 1.11. Tapahtuman musiikista vastaavat We Jazzin DJ:t. KLO 19–21 PECHAKUCHA NIGHT WEEGEELLÄ Yksi maailman suosituimmista tapahtumista tulee WeeGeelle jälleen marraskuussa! PechaKucha Night tarjoaa illan aikana 10 innostavaa puheenvuoroa
Joka kuukauden 1. I Finland är MuseumPlus RIA i bruk bland annat i Nationalgalleriet, Museiverket/Nationalmuseet, Finlands Arkitekturmuseum, Kuopio museer, Postmuseet, Stiftelsen Pro Artibus samt Villa Gyllenberg. Produktivitet och effektivitet i det dagliga arbetet MuseumPlus RIA är ett samlingsförvaltningssystem skräddarsytt för de finländska museerna, i vilket alla slags objekttyper som hör till museernas samlingar kan katalogiseras. LA 28.9. KLO 11–17 DESIGN + WEEGEE Designiin ja arkkitehtuuriin keskittyvä tapahtuma tarjoaa tuoreita näkökulmia, inspiroivia puheenvuoroja ja osallistavia taidepajoja. Kerkkä toimii myös lämpimänä juomana ja mausteena. Tillsammans tar vi ett steg mot en bättre samlingsförvaltning. Illan mittaan pääset nauttimaan myös livemusiikista. • Kookos sisältää edullisen ja keskitetyn kotimaisen DevNet Oy:n palvelinratkaisun sekä palvelevan käyttäjätuen ja koulutukset. Näyttelykeskus Weegee SYKSYN RUNSASTA OHJELMAA KAIKILLE AISTEILLE! EMMA / SUOMEN KELLOMUSEO / KAMU / SUOMEN LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ / EMMA SHOP / LUMIÉRE WEEGEE / WWW.WEEGEE.FI AHERTAJANTIE 5, ESPOO / VERKKOKAUPPA: EMMASHOP.FI EMMA 26.1.2020 SAAKKA MICHAEL JACKSON: ON THE WALL Näyttelyyn on koottu johtavien nykytaiteilijoiden tulkintoja ilmiöstä nimeltä Michael Jackson. Systemet har redan nu färdiga gränsytor till Finna och Finto. Otetaan yhdessä askel kohti parempaa kokoelmahallintaa. 23.–24.11.2019 KLO 11–17 XMAS DESIGN MARKET WEEGEE Suomalaiseen muotoiluun keskittyvä ohjelmallinen joulun ajan myyntitapahtuma tuo WeeGeelle jälleen kymmeniä muotoilijoita tuotteineen. +358 44 976 2404 Kookos on kokoelmahallintaratkaisu, joka sisältää suomalaisille museoille räätälöidyn MuseumPlus RIA kokoelmahallintajärjestelmän, varmennetun palvelintilan ja asiakastuen. • Museoiden muodostama kansallinen ja kansainvälinen käyttäjäyhteisö takaa järjestelmän kehittymisen myös tulevaisuudessa. SAVE THE FRIDAY -ILMAISILTA KE 6.11. • Systemets överensstämmelse med SPECTRUM-standarden och Katalogiseringsanvisning för museer möjliggör ett enhetligt sätt att katalogisera för museerna. Järjestelmän toimittaa sveitsiläinen zetcom ltd, jonka järjestelmiä käyttää noin 900 eri organisaatiota ympäri maailman. KLO 17–21 SAVE THE FRIDAY -ILMAISILTA 4.10. Suomessa MuseumPlus RIA on käytössä mm. ” Jatkakaa samalla tavalla tyylikkäästi kuin nytkin. • Järjestelmän yhteensopivuus SPECTRUM-standardin ja Museoiden luettelointiohjeen kanssa mahdollistaa museoille yhdenmukaisen tavan luetteloida. info@museoliitto.fi 15.11.2019 mennessä. Tapahtumaan ja WeeGeen museoihin vapaa pääsy. • Järjestelmää voi käyttää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. www.museoliitto.fi/kookos • p./t. Järjestelmästä on jo nyt valmiit rajapinnat Finnaan ja Fintoon. MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU. • Systemet kan användas på finska, svenska och engelska. wg_museolehti_0919_210x277.indd 1 22/08/2019 18.38 Tuottavuutta ja tehokkuutta päivittäiseen työntekoon MuseumPlus RIA on suomalaisille museoille räätälöity kokoelmahallintajärjestelmä, johon voi luetteloida mitä tahansa museoiden kokoelmiin kuuluvia objektityyppejä. PALAUTETTA VASTAA SÄHKÖPOSTILLA. Tapahtuman musiikista vastaavat We Jazzin DJ:t. Tutustu päivän ohjelmaan: weegee.fi/design 6.9. • Kookos innehåller inhemska DevNet Oy:s förmånliga och koncentrerade serverlösning, ett betjänande användarstöd samt fortbildningar. ” Kiitokset Maria Paldaniukselle asiantuntevasta ja mukaansatempaavasta jutusta. • Ohjelmointirajapinta (API) mahdollistaa yhteydet muihin järjestelmiin tai palveluihin. perjantai museot avoinna klo 21 saakka, vapaa pääsy klo 17-21. KLO 18-21 SAVE THE FRIDAY -ILMAISILTA: WEEGEE LIVELOVE Näyttelykeskus WeeGee tarjoaa upeat puitteet elämykselliselle deittailua, designia ja taidetta yhdistävälle tapahtumalle. 56 ANNA PALAUTETTA Vaikuta lehden tuleviin juttuihin ja aiheisiin! PARAS JUTTU 2/2019 Lukijat äänestivät kesälehden parhaaksi jutuksi Maria Paldaniuksen kirjoittaman "Aikansa eksoottinen lintu", mikä kertoo taiteilija Reidar Särestöniemestä ja Särestöniemen museosta. Liput 20€ Helsinki Design Weekin verkkokaupasta tai WeeGeestä. • Programmeringsgränsytan (API) möjliggör kontakter med andra system eller tjänster. Systemet levereras av schweiziska zetcom ltd, vars system används av ca 900 olika organisationer runt om i världen. 1.11. Kookos är en samlingsförvaltningslösning som innehåller samlingsförvaltningssystemet MuseumPlus RIA , skräddarsytt för de finländska museerna, ett garanterat serverutrymme samt kundstöd. Laajan näyttelyn 48 taiteilijaa Andy Warholista Grayson Perryyn ja Isa Gentzkeniin ovat teoksissaan käsitelleet Jacksonin vaikutusta kulttuuriimme ja ajatteluumme. MISTÄ HALUAISIT LUKEA LISÄÄ. Suoraan Lapin luonnosta. Kansallisgalleriassa, Museovirastossa/Kansallismuseossa, Arkkitehtuurimuseossa, Kuopion museoissa, Postimuseossa, Pro Artibus -säätiössä ja Villa Gyllenbergissä. Arvomme vastaajien kesken Tiedekeskus Arktikumin lahjoittaman Arctic Warriorsin Kerkkä, Musti, Puolu -paketin (arvo 44,90 €) Paketissa on lasipurkeissa laadukkaita kuusenkerkkä-, mustikkaja puolukkajauheita, joita voi lisätä esimerkiksi jogurttiin, smoothieen, puuroon tai jälkiruokiin. • Den nationella och internationella användargemenskap som museerna bildar garanterar systemets utveckling även i framtiden. MIKÄ INSPIROI. ” Upeasti laadittu lehti. KLO 19–21 PECHAKUCHA NIGHT WEEGEELLÄ Yksi maailman suosituimmista tapahtumista tulee WeeGeelle jälleen marraskuussa! PechaKucha Night tarjoaa illan aikana 10 innostavaa puheenvuoroa
Liikennemuseoita on moneen lähtöön, ja niissä viihtyvät kaikki lapsista isovanhempiin. Ulkomaan tilauksiin tulee 15 € postituskulut.. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan kesken tilauskauden, veloitetaan vastaanotettujen lehtien irtonumerohinta. Voit tehdä muutokset myös verkossa museolehti.fi Vanha osoite tai tilauksen maksaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Uusi osoite tai lahjan saaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Päiväys ja tilaajan allekirjoitus Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti voimassa olevaan kestotilaushintaan. Tilauksen voi irtisanoa joko laskutuskauden loppuun tai välittömästi ottamalla yhteyttä joko puhelimitse 044 4300 701 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun JOHTAVA MUSEOALAN AIKAKAUSLEHTI NELJÄ KERTAA VUODESSA Itselleni Lahjaksi Vuositilaus 38 euroa Kestotilaus 34 € Opiskelijatilaus 25 €, opiskelijakortin no.: Muutan osoitteeni — / 201— alkaen Irtisanon tilaukseni MUSEO 4/2019 ILMESTYY 5.12. LI IK EN N E TT Ä ER O TT A JA LL A K E VÄ Ä LL Ä 19 78 , H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O , U N TO LA IT IL A (F IN N A ). Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus. 58 MUSEO 3/2019 TALVINUMERON TEEMANA LIIKENNE Joulukuussa ilmestyvän MUSEOn teema on liikenne. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Myös taide liikkuu pitkin maailmaa, samoin taiteilijat ja museoiden henkilökunta. Lisäksi monia muita ajankohtaisia aiheita talven museokäynneille! MUSEOLEHTI.FI Käytä tätä palvelukorttia, kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksen
Huolellisuudella sekä mahdollisimman pienellä vaikutuksella ympäristöön. mtab.fi Elämyksiä tien päällä. A lk up er äi ne n va lo ku va : D av id W at ki ns PHONE +358 10 315 59 55 MAIL fineart.fi@mtab.fi. Käytä tätä palvelukorttia, kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksen. Voit tehdä muutokset myös verkossa museolehti.fi MTAB ESTABLISHED IN THE NORDICS SINCE 1968 www . fine art LOGISTICS, STORAGE AND WAREHOUSING MTAB kuljettaa ja käsittelee taidetta sekä arvokkaita esineitä Pohjoismaissa sekä Euroopassa
Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! ilmoitus_20_museo-lehti.indd 1 24.8.2019 12.55 504480-1903 Pal.vko: 2019-46. Autamme museoita myös näyttelyiden visuaalisen ilmeen ja näyttelyarkkitehtuurin suunnittelussa yhteistyössä Wanderlust-studion kanssa. Pitkä kokemuksemme kustannusalalta takaa laadukkaan lopputuloksen. Kirjanteko Parvsin kanssa säästää aikaa ja vaivaa, sillä hoidamme kirjahankkeen kaikki työvaiheet tarvittaessa alusta loppuun. Tarvitseeko kirjahankkeenne osaavaa yhteistyökumppania. www.parvs.fi Taidekirjakustantamo Parvs tekee museoille tilaustyönä näyttelyjulkaisuja ja kokoelmakirjoja