Museo 3/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MUSEOKIERROKSELLA VANKILASSA Mr Lordin museovinkit KARMEA N KIEHTOV A KAUHU PA AV O LE H TO N EN 3 / 2020 KAUHU • 9,80 € PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ
A N N IIN A M A N N IL A 18.9.2020 • Teemana kauhu 3 / 2020. 28 VANKILAKIERROS VANGIN JALANJÄLJISSÄ Vankilamuseo tarjoaa todentuntuisia näkökulmia vankila-arkeen
42 TEIDÄN RUMA ON MINUN KAUNIS Mr Lordin museovinkit. 8 KAUHU KIEHTOO MUSEOSSA Museoiden kauhukierroksilla ammennetaan tarinoita historiasta. 34 VÄÄRIN YMMÄRRETTY Kuvataiteilija Jarno Vesala ei halua pelotella teoksillaan. 24 HELMIÄ RIKOSMUSEON KOKOELMISTA Rikokset esineiden takana. 53 SANARISTIKKO 56 NÄYTTELYLIITE 59 ANNA PALAUTETTA A N N IN A M A N N IL A R O N I R EK O M A A. H U S M U SE O TO IM IK U N TA 46 MUSEO POLIITTISENA PELINAPPULANA Kansallismielisyys näkyy Gdanskin Toisen maailmansodan museossa. 50 AIKAMATKA KURJUUTEEN Opas Raija Lehtovaara on suunnitellut Kurja Viapori -kierroksen. 4 PÄÄKIRJOITUS Miksi kauhu on jännää. 14 SOTIEN MUISTO MUSEOSSA Näyttelypäällikkö Lauri Haavisto tuntee sotahistorian. 44 KOHTALONA RUOTSINSALMI Merikeskus Vellamon suurnäyttely yllättää. SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä 20 PELKO POIS Sairaalamuseot tarjoavat kurkistuksen entisajan hoitomuotoihin. 5 PELLAVALIINA ON VUODEN MUSEOJULKAISU Museokeskus Vapriikin ja Maahenki-kustantamon kaunis teos palkittiin Museopäivillä. MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET MUSEO on irtonumeromyynnissä seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma, FoodMarket ja R-kioski. 19 KOLUMNI Mörkö ei ole ainut muumimaailman kauhuelementti. 38 LINNOJEN LUMOISSA Raunioita, linnoituksia ja keskiaikaisia linnoja. 28 VANKILAKIERROS VANGIN JALANJÄLJISSÄ Vankien tarinat museo-oppaan kertomana. 7 KULTTUURIMINISTERI MUSEOHARJOITTELUSSA Poliitikon museoharjoittelu -viikkoa vietettiin elokuun lopussa
Pekka Sauri Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtaja. Useimpiin historian myllerryksiin liittyy yllin kyllin väkivaltaa, julmuutta ja pelkoa. Varmaan lähes jokainen meistä on kokenut pelkoa ja ehkä kauhuakin esimerkiksi yöpyessään yksin vanhassa nitisevässä, kolisevassa ja vinkuvassa talossa. Ajattelen lähtökohtaisesti, että elämä on aivan tarpeeksi kauheaa, eikä siihen mitään erityisiä kauhukokemuksia enää tarvita. Elina Teerijoen laajassa artikkelissa Kauhu kiehtoo museossa kiteytyy ilmiön ydin: ”Pelkoa halutaan kokea ilman todellista vaaraa, eräänlaisena kuratoituna kauhukokemuksena.” Avainsana on kuratoitu. Kaksitoista ihmistä vuonna 1849 surmanneen Juhani Aataminpojan kohtalo umpeen muurattuun selliin kahlehdittuna Suomenlinnan vankilassa jaksaa kiehtoa tänäkin päivänä. Aikoinaan yleisö sai käydä töllistelemässä kituvaa vankia varoittavana esimerkkinä. 58. T unnustan: en ole koskaan ymmärtänyt kauhun viihdearvoa. Siitä on viihdearvo kaukana. Kauhun ja viihteen välinen raja on häilyvä. Toiveikkaasti voisi ajatella, että tällaisista traumoista muistuttaminen ja niiden muistaminen auttaa ehkäisemään niiden toistumista. Museot voivat asettaa kauheat tapaukset kontekstiinsa. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori TOIMITTAJA Jenna Honkanen ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Taina Myllyharju, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Bruno Gronow, Suvi Elo, Anu Huttunen, Ville Jalovaara, Riikka Kuittinen, Heli Kärkkäinen, Annina Mannila, Silja Massa, Maria Paldanius, Jenna Parmala, Roni Rekomaa, Katariina Salmi, Pekka Sauri, Tytti Steel, Elina Teerijoki, Erkki Vuokila KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Vaikka Suomesta puuttuvat – onneksi, voisin lisätä – erityiset kauhumuseot London Dungeonin tapaan, suomalaisetkin museot järjestävät erilaisia kauhuja kummituskierroksia. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2020 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € määräaikainen digitilaus 19 €, irtonumero 4,90 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Paavo Lehtonen PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 MIKSI KAUHU ON JÄNNÄÄ. Kuten vanhemmiten tapaa käydä, olen joutunut hiukan väljentämään puhdasoppista vakaumustani. Olen nähnyt elämässäni tasan yhden kauhuelokuvan ja se riittää loppuiäkseni. Aamun valjetessa yön kauhut ovat jo haihtuneet, ja niille voi naureskellakin. Ajatelkaamme toiveikkaasti
Pellavaliina – Tampella damasti 1859-1977 -kirjan on kustantanut Maahenki, ja se ilmestyi vuonna 2018. Palkinnon perusteluissa painotettiin sitä, että museo on onnistunut sitouttamaan museoiden kävijöitä kantaasiak kaiksi haastavasta koronakeväästä huolimatta. Palkintolautakunnan mukaan kirja on osoitus toimivasta yhteistyöstä museon ja tutkijoiden välillä. suoraan vuoden 2021 Vuoden museo -kilpailun finaaliin.. Pellavaliina-kirja on syntynyt Tampereen museoiden kokoelmien äärellä Vapriikin henkilökunnan sekä damastikeräilijä ja -tutkija Irja Satrin ja käsityötieteen yliopistonlehtori Päivi Fernströmin yhteistyönä. Vuoden museo 2020 -kilpailun finaaliin päässeet kolme museota Apteekkimuseo & Qwenselin talo, Helinä Rautavaaran museo ja Suomen maatalousmuseo Sarka jatkavat MUSEOKORTIN ERIKOISPALKINTO TIEDEKESKUS TIETOMAALLE Museopäivillä jaettiin myös Museokortin erikoispalkinto. Vuoden museojulkaisu palkittiin Valtakunnallisten museopäivien yhteydessä järjestetyssä iltajuhlassa 1.9.2020. Runsas ja laadukas kuvitus tukee hienosti sisältöä”, museopalkintolautakunta kuvaa palkinnon perusteluissa. Muut Vuoden museojulkaisu -finalistit olivat Vapriikin Kadonneet kaunottaret – Tampereen rakennushistoriaa ja Satakunnan museon Kahden kuvan aika. Se myönnettiin Tiedekeskus Tietomaalle, joka on osa Oulun museoja tiedekeskus Luuppia. Museopalkintolautakunta kiitti myös kirjan monipuolisuutta. TEKSTI TUULI RAJAVUORI T ampellan damastituotanto alkoi vuonna 1859 ja päättyi 1977. Monipuolisessa Tietomaassa riittää nähtävää, koettavaa ja opittavaa koko perheelle. ”Pellavaliina on kaunis julkaisu, jonka upea kansi houkuttelee tarttumaan teokseen. Damastiliina valmistumassa jacquardkoneessa 1930-luvulla. Kirja antaa kattavan kuvan pellavadamastin historiasta, Suomen ainoan pellavatehtaan historiasta, liinojen kuvioaiheista, käytöstä ja hoidosta. MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta PELLAVALIINA ON VUODEN MUSEOJULKAISU M A U N O M A N N EL IN / VA PR IIK IN K U VA -A R K IS TO SA A N A SÄ IL YN O JA / YK SIT YIS KO KO EL M A Museokeskus Vapriikin ja Maahenki-kustantamon teos Pellavaliina – Tampellan damasti 1859–1977 on valittu Vuoden museojulkaisuksi. Näyttelyiden aiheet esittelevät tieteen ja tekniikan eri osa-alueita kiinnostavasti ja viihdyttävästi. Vuoden museo -palkintoa ei poikkeuksellisesti jaettu tänä vuonna koronatilanteen takia. Tampellan nimekkäiden suunnittelijoiden tekstiilit ovat osa Suomen kulttuurihistoriaa. Erikoispalkinnolla huomioitu Tiedekeskus Tietomaa aloitti Museokortti-kohteena vuoden 2020 alussa ja saavutti heti asiakkaiden suosion
Suomen museoliiton ja John Nurmisen Säätiön uusi Digimuseo tarttuu sekä tarpeeseen että hetkeen. Helsingissä voi kierrosten aikana uppoutua kaupungin vähemmän tunnettuun historiaan.” Kirkko ja kaupunki -lehdessä esiteltiin kolme Helsingissä järjestettävää kauhukierrosta 30.6.2020.. Varastetut taulut olivat painokuvia, eivätkä kovin arvokkaita. Yksi tunnetuimmista taidevarkaustapauksista kautta aikain lienee Leo nardo da Vincin Mona Lisan katoaminen Pariisin Louvresta elokuussa 1911. Kaksi vuotta varkauden jälkeen Peruggia yritti myydä teosta Italiassa, jolloin poliisit pääsivät hänen jäljilleen. Mitä taiteen talossa on tehty oikein, kun henkilökunta viihtyy ja JHLaktiiveilta sataa pelkkää kiitosta?” Motiivi-lehdessä haastateltiin työpaikkaansa tyytyväisiä Ateneumin työntekijöitä 22.6.2020 ” Lähimatkailua voi harrastaa teemakävelyjen merkeissä. Varkaat olivat murtautuneet museoon rikkomalla lasioven. Yle uutiset 3.6.2020 ” Museokortin kesäkuun 9. ”Pääsy historian, taiteen ja kulttuuriperinnön äärelle kuuluu meille jokaiselle. Ilmeisesti kuvia raamittavat kullanväriset puukehykset olivat pitkäkyntisen mieleen. VARKAAT TAITEEN PERÄSSÄ MUSEO-lehden numerossa 3/1990 oli ilmoitus varkaudesta. päivä julkaistu sovellus keräsi reilussa viikossa yli 25 000 latausta. Myös hollantilaisesta Singer Larenin museosta varastettiin koronakevään aikana miljoonien arvoinen Van Goghin maalaus nimeltä Neunenin pappilan puutarha keväällä. Maaliskuussa 2020 kittiläläisestä omakotitalosta varastettiin useita arvotauluja, muun muassa Reidar Särestöniemen ruskamaisemaa esittävä liitumaalaus sekä Einari Junttilan akvarelleja ja öljyvärimaalaus. toukokuuta. Euroopan museoverkosto NEMO on nostanut palvelun sivuillaan yhdeksi ”Best practices and policies” -esimerkiksi korona-ajasta selviytymiseen. Kolmenkymmenen vuoden jälkeen taide on edelleen varkaiden mieleen. Katariina Korolainen MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN ” Miksipä ei museossa voisi olla kokonainen rintamamiestalo, joka jo itsessään kertoo tosi isoa tarinaa Suomen historiasta.” Arkkitehtuurimuseon väliaikainen johtaja Reetta Heiskanen toivoo, että uudessa designja arkkitehtuurimuseossa esiteltäisiin hyvinvointivaltion rakentamista. Ensimmäisten kahden kuukauden aikana Digimuseo.fi -sivustolla vieraili 8670 kävijää. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio lähettivät palvelulle terveisensä. Tohmajärvellä sijaitsevasta Nymanin talomuseosta oli viety pistooli ja kaksi taulua. Varkaudesta epäiltiin jopa taidemaalari Pablo Picassoa , mutta syylliseksi paljastui Louvren maalauksia kehystänyt lasittaja Vincenzo Peruggia . Digitaalisuus tarjoaa tähän uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia. DIGIMUSEO JATKAA KASVUAAN Suomen museoliiton ja John Nurmisen Säätiön yhteinen Digimuseo.fi-palvelu avattiin 18. Digimuseo on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Poikkeuksellinen aika, jossa nyt elämme, antaa uudelle Digimuseolle erityisen arvon.” Vaikka pahin kriisi Suomessa on ainakin toistaiseksi ohi, jatkaa Digimuseo-projekti työtään museoiden palveluiden saavutettavuuden eteen. Yhteensä sivustolla on vierailtu jo yli 10 000 kertaa. Tällä hetkellä avoinna olevien neljän pilottinäyttelyn lisäksi palvelua on tarkoitus laajentaa syksyllä uusilla näyttelyillä. Myös museoiden yhteistä verkkokauppaan suunnitellaan. Näin ke huvat luottamusmies Peter Musto nen ja työsuojeluvaltuutettu Nina Winter työpaikkaansa Ateneumia. Lisäksi ”Kutsu ystävä museoon” -vierailut avataan kävijöille. Verkossa palvelut ja sisällöt ovat saavutettavissa tasapuolisesti esimerkiksi ajasta tai asuinpaikasta riippumatta. Vuonna 2015 käyttöön otetun Museokortin toivottu lisäpalvelu kävi latauslistoilla Netflixin ja Yle Areenan yläpuolella.” Helsingin Sanomat 20.6.2020 ” Loistava työpaikka , ainutlaatuinen työyhteisö
MUSEOKUVIOITA Uutisia museomaailmasta 2019 2020 KULTTUURIMINISTERI MUSEOHARJOITTELUSSA Poliitikon museoharjoittelu -viikkoa vietettiin elokuun lopussa viidennen kerran. Poliitikon museoharjoitteluun osal -listui tänä vuonna yli 60 päättäjää 21 paikkakunnalla. Harjoittelun ohjaajina toimivat näyttelypäällikkö Marjo Meriluoto ja tutkija Mari Lind . Harjoittelun aikana Museoliiton ja Vapriikin edustajat keskustelivat ministerin kanssa museoalan ajankohtaisista asioista. Iltapäivän aikana sivuttiin muun muassa museoiden kansainvälistä näyttelytoimintaa, kokoelmien digitointia ja taloudellisia resursseja. ”Toivomme, että museoharjoittelu tarjoaa päättäjille uusia kokemuksia ja näkemyksiä sekä vahvistaa tietopohjaa tehdä museoita koskevia päätöksiä”, Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä kertoo. Erilaisia museotyötehtäviä kokeillaan myös käytännössä. A nnika Saarikko suoritti museoharjoittelun kesällä avatussa Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi -näyttelyssä. Museot valitsevat omalle toiminnalleen tärkeimmät päät täjät ja suunnittelevat päivän ohjelman museon profiiliin sopivaksi. Työharjoittelupäivän aikana päättäjät tutustuvat museoammattilaisten työtiloihin, tut kijoiden huoneisiin, arkistoihin ja esimerkiksi esineiden vastaanotto tiloihin. Museoliitto tutustui museotyöhön yhdessä tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikon kanssa museokeskus Vapriikissa Tampereella. Ministeri osallistui asiakkaiden hypisteltäviksi ja tutkittaviksi näyttelyyn tulevien tekstiilinäytteiden valintaan. P oliitikon museoharjoittelu -kampanjan tavoitteena on tehdä näkyväksi museoiden toimintaa kulissien takana. Tuuli Rajavuori +38 % Enemmän museovierailuja kuin edellisvuonnA HEINÄKUU OLI VILKAS MUSEOKUUKAUSI! Heinäkuussa Museokortilla tehtiin yhteensä 294 000 museovierailua! Kasvu edellisvuoden heinäkuuhun oli 38 %, jolloin vierailuja tehtiin 213 000. ”Erityisen kiinnostavaa ja hyödyllistä oli kuulla koronakevään vaikutuksista museoiden toimintaan ja kesän kävijämääriin”, kulttuurija tiedeministeri Annika Saarikko kertoi harjoittelun päättyessä. LÄHDE: FMA CREATIONS OY R EE TT A LE PIS TÖ / VA PR IIK IN K U VA -A R K IS TO. Lyhyen näyttelyesittelyn jälkeen siirryttiin käytännön työhön
Eräs kierroksista on nimetty K18-kierrokseksi. Turun linnan Kidutusta, kuolemaa, kummituksia -opastukset aloitettiin jo vuonna 2007. Helsingin edelleen elävistä kummitustarinoista moni on 1800-luvulta, jolloin kaupunkia piinasivat kulkutaudit, sodat ja tulipalot. Erilaisia kummitustai kauhukierroksia toteuttavat esimerkiksi Turun linna, Helsingin kaupunginmuseo ja Lappeenrannan museot. ”Meiltä toivotaan hämmentävän paljon kummituksia ja mystiikkaa. Ihanan kamalaa! Kauhu ja pelottavat kokemukset ovat suosittua viihdesisältöä, ja myös monet museot tuottavat kauhua käsitteleviä sisältöjä. Kauhuelementtejä voisi valjastaa työhön enemmänkin, sillä kysyntää riittää.” Turun linnan historia on pitkä, ja menneiden aikojen oikeasti tapahtuneita kauheuksia piiritysten ja linnan vankilakäytön ajalta riittää kerrottavaksi. KAUHU KIEHTOO MUSEOSSA Museoiden suositut kauhuteemat tasapainoilevat viihteen ja tietosisällön rajalla. ”Museoon haluttiin tuoda enemmän tunnekokemuksia. Tavallisesti ne kytkeytyvät tavalla tai toisella tositapahtumiin tai historiallisiin henkilöihin. TEKSTI ELINA TEERIJOKI KUVAT SUVI ELO S yysillan pimeys, lepattavat varjot ja kumea tuulen huokaus vanhan rakennuksen uumenissa. Helsingin kaupunginmuseo on tallentanut Helsinkiin liittyviä kummitusjuttuja jo parinkymmenen vuoden ajan. Kansallismuseon kohteista Louhisaaren kartanossa ja Seurasaaressa on omat kummituskierroksensa. ”Pelko on usein käsin koskelteltavaa, ja kokemus tarttuu. Kummitusteema sopi tähän hyvin”, kertoo museolehtori SuviTuuli Waltari Helsingin kaupunginmuseosta. Kummitukset ovat aikansa merkkihenkilöitä, tai tarinat liittyvät traumaattiseen aikaan tai tapahtumaan. Kauhukierroksesta on olemassa kaksi versiota: aikuisten ja koululaisten. Kierroksista tuli heti suosittuja. Ihmiset hakevat seinää selän taakse. Museon kummituskierrokset 8 MUSEO 3/2020 REPORTAASI Karmean kiehtova kauhu. Syyskaudella järjestettävät kierrokset myydään joka vuosi loppuun ja lisääkin toivotaan, kertoo tutkija Susanna Lahtinen Turun museokeskuksesta. Helsingin kaupunginmuseoiden kierroksia suositellaan yli 10-vuotiaille, ei niinkään kauheuden, vaan kierroksen sisältämän kävelyn ja opastuksen seuraamisen vuoksi. Joskus joku pyörtyykin.” Helsingin kaupunginmuseo aloitti kummituskierroksensa vuonna 2017, kun uudistunut museo muutti Senaatintorille. ”Luurankoja löytyy täältä melkein aina kun kaivetaan”, kuvailee amanuenssi Hanna Lommi . ”Jotkut henkilökunnastakin ovat sitä mieltä, että täällä käyskentelee jopa useita eri kummituksia.” V aikka kummituksiin ei uskoisi, kummitustarinat eivät ole pelkkää fiktiota. Aikuisten kierrosta suositellaan yli 15-vuotiaille, koululaiskierros sopii 11 vuotta täyttäneille. Lahtinen on itsekin osallistunut linnan kauhukierroksille ja tietää, että niillä heräävät pelon tunteet ovat vahvoja. Myös Lappeenrannan museot ovat yhteistyössä alueen oppaan kanssa tarjonneet Lappeenrannan 1700-luvulta periytyvän linnoituksen väkivaltaista historiaa käsitteleviä kierroksia jo usean vuoden ajan
” Kummitukset ovat tavallaan totta.
Hovi näkee, että tämän tyyppisissä museoissa myös itse museorakennuksen tunnelma on tärkeässä roolissa pelon herättäjänä. Hänestä on havaintoja ihan viime vuosiltakin”, Kairulahti kertoo. Valoja ääniefektit tukivat kauhun tunnelmaa.” Hovi näkee, että kauhu ja muut populaarit elementit ovat myös eräs keino tuoda interaktiivisuutta perinteiseen museotoimintaan. Vaihtuvia kauhunäyttelyitä on Suomessakin ollut. Suomessa ei ainakaan toistaiseksi ole erityisiä kauhumuseoita, kuten vaikkapa London Dungeon Lontoossa. Museolehtori Suvi-Tuuli Waltari puolestaan nostaa esiin Aleksanterin teatterin kummituksen, joka on tarinan mukaan venäläinen sotilas Krimin sodan ajoilta. ”Melkein kaikkiin vanhoihin taloihin liittyy kummitustarinoita”, Kairulahti sanoo. Museoiden kauhukierrosten suuri kysyntä viittaa siihen, että Suomessa synkkä historia on uutta, ehkä vasta lyömässä itseään läpi. Ulkoasu lainasi populaarista. Kaiku, hämärä, kapeat käytävät sekä valon ja varjon vaihtelut tuovat tunnelmaa”, Susanna Lahtinen sanoo. Kauhu on vain yksi niistä.” Helsingin kaupunginmuseolle kummituskäve10 MUSEO 3/2020 REPORTAASI Karmean kiehtova kauhu. Dracula on populaarikulttuurista tuttu vampyyrihahmo, jolla on juuria romanialaisessa kansanperinteessä. Synkän historian korostaminen veisi huomiota muilta kiinnostavilta teemoilta, joita muurien sisälle mahtuu. ”Linna on rakennuksena jännittävä, jopa pelottava. ”Pikkuhiljaa aletaan ymmärtää, että historia on kerroksellista ja sitä voi lähestyä erilaisista näkökulmista. Tämä haamu muutti rakennukseen Ahvenanmaalta Bomarsundin linnoituksesta, josta teatterin peruskivet tuotiin. Kummituskierroksilla pääsee nykyisin kiertämään niin Kruununhakaa, ydinkeskustaa kuin puistokatujen alueitakin. ”Viihde on Dracula-turismissa myös keino tuoda esiin aitoa kansanperinnettä”, Hovi sanoo. Yleisön toiveista huolimatta Turun linnaa ei kuitenkaan haluta brändätä kauhutaloksi. käsikirjoitti museossa työskennellyt uskontotieteilijä Vanessa Kairulahti , joka myös etsi olemassa olleiden tarinoiden lisäksi kummitusjuttuja tietyistä kohteista. ”Se oli mielestäni taitavasti koottu näyttely, jossa tuotiin esiin sekä kansanperinnettä että populaarikulttuuria, toisistaan selvästi erottaen. Hovi toimi asiantuntijana Tampereen Vapriikki-museossa viime vuonna esillä olleen Dracula-näyttelyn rakentamisessa. ”Sederholm oli köyhästä perheestä rikkauksiin noussut kauppias, joka jatkaa elämäänsä huolenpitäjäkummituksena. Folkloristi Tuomas Hovi on perehtynyt Dracula-perinteen hyödyntämiseen turismissa Romaniassa. Esimerkiksi Turun linnan kauhukierrokset saavat voimansa linnasta itsestään ja tositapahtumista. Dracula-tarinat sekoittuvat myös historialliseen hirmuhallitsija Vlad Seiväs täjän hahmoon. S uomalaisissa museoissa on haluttu vetää selvä raja viihteen ja pedagogiikan väliin. S ynkkä historia , dark history, on suosittu matkailuteema. Monissa kaupungeissa ympäri maailman, ja Suomessa ainakin Helsingissä, järjestetään viihteellisiä kauhukävelyitä, joissa käydään esimerkiksi murhien tapahtumapaikoilla. Juttuja on kertynyt paljon, ja kierroksilla ihmiset kertovat niitä lisää. Kairulahden oma suosikkikummitus on kaupunginmuseon nimikkokummitus Johan Sederholm , joka kummittelee rakennuttamassaan Sederholmin talossa, nykyisen Lasten kaupungin ullakolla. Vahvaan elävöittämiseen ei ole haluttu eikä siihen ole tarvinnutkaan lähteä. Vanessa Kairulahti on sittemmin julkaissut kummitustarinoista myös kirjan Helsingin henget, mutta siihenkään eivät kaikki tarinat mahtuneet
12 www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla. Untitled-1.indd 1 25.4.2020 9.21 ” Elävöittäminen on taitolaji.
Tuomas Hovi ajattelee, että kauhusisältöjä on helpointa hyödyntää, kun tapahtuneesta on kauan. Ilmeisesti niihin tapahtumiin alkaa olla jo tarpeeksi historiallista etäisyyttä.” Kauhukierrokset ja kummituskävelyt ovat hyvin suosittua sisältöä. Kävelyt ovat kevyesti viihteellisiä, mutta tukeutuvat kuitenkin kansanperinteeseen. Kävelykierroksen konsepti on toiminut. Kuinka eettistä on hyödyntää tositapahtumia tarinankerronnassa. ”Puhutaan synkkyyden asteikosta. Mitä lähempänä tapahtumat ovat ajallisesti, sitä rankemmilta ne tuntuvat. Aikoinaan eläneet ihmiset ovat kokeneet hirveitä kohtaloita, jotka edelleen järkyttävät. Esimerkiksi Lappeenrannassa edelliselle avoimelle kierrokselle osallistui 80 kävijää. K auhutarinat pohjautuvat tositapahtumiin. Kerromme kuitenkin, että lähtökohtamme on aina ihmisten tutustuttaminen kaupungin historiaan. Sekä Turun linnassa että Helsingin kaupunginmuseossa on huomattu, että kauhukierrosten osallistujat myös kertovat mielellään omista yliluonnollisista kokemuksistaan. Pohjimmiltaan museokauhusta haetaan samanlaisia elämyksiä kuin vaikkapa kauhuelokuvista. Tärkeää on kuitenkin erottaa fiktio ja fakta selvästi toisistaan.” Museo ei ole kuitenkaan halunnut alkaa järjestää esimerkiksi Halloween-teemaisia tapahtumia, vaikka yleisö toivoo niitä. Pelkoa halutaan kokea ilman todellista vaaraa, eräänlaisena kuratoituna kauhukokemuksena. Vahva elävöittäminen voisi viedä huomion pois pääasiasta: historiasta ja siitä kertomisesta. ”Museon kauhukierroksella ihminen voi kohdata kauheita asioita turvallisessa ympäristössä”, sanoo Susanna Lahtinen Turun museokeskuksesta. Untitled-1.indd 1 25.4.2020 9.21 REPORTAASI Karmean kiehtova kauhu ” Pedagogiikka on tärkeämpää kuin viihde.. Turun linnan 500 vuotta sitten tapahtuneiden julmuuksien osallisia ei enää ole kuulemassa. Museoväki on varsin yksimielistä siinä, että kauhutarinat toimivat yhteisön varaventtiileinä. Mutta mikä kauhussa kiehtoo. Hanna Lommi näkee, että pieni viihteellisyys voi olla tarpeen houkuttelemaan uusia museokävijöitä. ”Kummituskävelyt tutustuttavat kummitustarinoiden ohella kaupungin kulttuurihistoriaan ja rakennusperinteeseen. Kaupallisesti profiloituneet tuottajat voivat tarjota ehkä toisentyyppistä sisältöä.” Kierrosten käsikirjoittaja Vanessa Kairulahti on samoilla linjoilla. lyt ovat Suvi-Tuuli Waltarin mukaan ”sisäänheittotuote” molempiin suuntiin. Tarinankerronta on elämys jo itsessään. ”Joskus meiltä toivotaan oikein rankkaa kierrosta. Kierroksia järjestetään nykyisin muillakin teemoilla.” Lappeenrannan museo ostaa kummituskierrosten opastukset ulkopuoliselta tekijältä, joka hyödyntää draaman keinoja esimerkiksi pukeutumalla historialliseksi hahmoksi. ”Halloween ei millään tavalla liity suomalaiseen kulttuuriperintöön”, Lommi perustelee. Sortovuosien tapahtumat toistuvat Helsingin kummitustarinoissa usein”, Suvi-Tuuli Waltari kertoo. Sisällissodan tapahtumapaikkoja tuotiin paljon esiin sodan 100-vuotismuistovuotena. Turun linnan kauhukierrokset myydään aina loppuun. ”Jos sen avulla saa ihmiset kiinnostumaan vaikka taiteesta, sehän on vain hyvä asia. ”Tarinat purkavat usein kollektiivisia traumoja. Museolle saadaan uutta yleisöä, ja uudet ihmiset kiinnostuvat historiasta. 13 www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla
Veteraaneja museossa ei enää juurikaan käy. Silloin museossa kävi vielä paljon veteraaneja ja Haavisto pääsi kuulemaan tarinoita rintamalta. Kävijämäärät ovat nousseet huimasti. Tavarat ovat kuuluneet 7-vuotiaalle Armi Met säpellolle , joka menehtyi talvisodan ensimmäisen päivän pommituksissa. ”Aina välillä kävi ilmi, että esimerkiksi jotakin merkkiä olikin ehkä käytetty jossakin paikassa eri tavalla kuin mitä me kerroimme.” Nykyään Sotamuseon asiakkaista suuri osa on Suomenlinnassa vierailevia turisteja. Se tuntui tärkeältä. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT KATARIINA SALMI S otamuseon tilat sijaitsevat Suomenlinnassa, punatiilisissä 1800-luvun lopulla rakennetuissa maneeseissa. Tuolloin hän piti opastettuja kierroksia Kruununhaan näyttelytiloissa, jotka eivät enää ole käytössä. Kymmenen vuotta sitten museovieraita oli vuodessa noin 50 000, viime aikoina noin 130 000. Olen kuitenkin päässyt tapaamaan suuren määrän sotiemme veteraaneja.” Veteraanien kanssa keskusteltiin ja väiteltiinkin. Usein esitelmän jälkeen muutama ih< Sotamuseon suosituimpia esineitä ovat Simo Häyhän univormu ja Molotovin cocktaileista kertovat esineet. Ilmassa lehahtaa maan tuoksu. ”Haluamme jättää kävijälle tiedon siitä, että sodassa loukkaantuneita ei jätetty Suomessa yksin. Se muistuttaa näyttelytilassa aikaisemmin sijainneista korsuista ja teltasta, jonka alle oli tehty oikea maapohja. 14 MUSEO 3/2020 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Miten sodasta kerrotaan. SOTIEN MUISTO MUSEOSSA Näyttelypäällikkö Lauri Haavisto tuntee sotahistorian ja haluaa herättää tiedonnälkää myös muissa. Moni sodassa haavoittunut sotilas eli itse asiassa hyvän ja jatkuvan hoidon ansiosta pidemmän elämän kuin haavoitta kotiin palannut sotilas.” L auri Haavisto aloitti työnsä Sotamuseossa 22-vuotiaana. ”Molemmat isoisäni taistelivat sodassa, mutta en koskaan ehtinyt tapaamaan heitä. Kävijän silmä osuu ensimmäiseksi keskelle sijoitettuihin sotakalustoihin ja ajoneuvoihin tutuissa vihreän sävyissä. ”Me kuitenkin vierailemme veteraaneja hoitavissa kuntoutussairaaloissa ja pidämme esitelmiä työstämme. ”Näiden esineiden äärellä moni liikuttuu, sillä sodan todellisuus, kuolema ja kärsimys tulevat hyvin lähelle.” Perusnäyttely päättyy sotainvalidien kuviin. ”Ihmiset rakastavat tuttua sotakuvastoa.” > Perusnäyttelyn koskettavimpia esineitä ovat pommituksissa kuolleen 7-vuotiaan tytön mekko ja nukke.. Kun näyttelypäällikkö Lauri Haavisto opastaa kierrosta maneesissa, hän aloittaa usein tutuista aiheista, sodan alkamisesta ja siihen valmistautumisesta, mutta pysähtyy sitten hetkeksi vitriiniin sijoitetun lapsen mekon, medaljongin ja nuken äärelle
15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
• Harrastaa squashia, tennistä, lukemista, Playstation-pelejä ja kaupunkikävelyjä. Nyt yhteiset lounaat ja kahvit viiden hengen työporukkamme kanssa ovat siirtyneet virtuaalisiksi. Puolustusvoimat tarjoaa museon työntekijöille lauttamatkat Santahaminan ja Suomenlinnan välillä. Nyt teemme vaimoni kanssa kävelyitä erilaisiin kaupunginosiin ja pelaamme yhdessä Playstationia. < Lauri Haaviston työpöydältä löytyy aina kyniä ja paperia. 17 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Miten sodasta kerrotaan. KOULUTUS: • Filosofian maisteri Helsingin yliopistosta, 2008 TYÖKOKEMUS: • 2001–2009 Sotamuseon näyttelyopas • 2007–2008 Puolustusvoimien joukkoosastoperinteet -kirjaprojektissa • 2010 Suomalainen sotilas -teoksen päätoimittaja • 2009–2011 Suomen Tykistömuseon tutkimusjohtaja • 2011 alkaen Sotamuseon näyttelypäällikkö TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ: 07:00 Lauri suuntaa kotoaan Myllypurosta Santahaminaan. ”Koronaepidemian vuoksi kahvihuone on epätavallisen hiljainen. 13:00 Kokouksia puhelimessa ja Skypessä. Koronaepidemian vuoksi puhelinpalaverit ovat muutenkin lisääntyneet.” 16:00 Lautalla kotiin. 08:00 Työpäivä alkaa. Pyrin käyttämään aamun hiljaiset tunnit sähköpostiliikenteen hoitamiseen.” 12:00 Lounas työpaikkaruokalassa. Haavisto piirtää, luonnostelee, tekee muistiinpanoja ja kirjoittaa ajatuksiaan ylös pitkin päivää.. Yleensä juomme työporukan kanssa yhdessä aamukahvit. Pidämme erityisesti peleistä, joissa liikutaan historiallisissa maisemissa.” Haavisto täyttää tänä vuonna 42 vuotta ja on siksi haastanut itsensä lukemaan vuoden aikana 42 kirjaa. ”Aikaisemmin kävin töiden jälkeen kirjastossa tai pelaamassa tennistä ja squashia. LAURI HAAVISTO, 41, SOTAMUSEON NÄYTTELYPÄÄLLIKKÖ • Naimisissa, asuu Myllypurossa Helsingissä. ”Kokoelmiemme muutettua alkuvuodesta Vantaalle kokoelmakeskukseen en enää pääse katsomaan esineitä aina kun haluan, joten puheluja tulee soitettua enemmän. Käymme työpaikalla porrastetusti yksi kerrallaan
Tällainen laajempi näkökulma olisi mielenkiintoinen lähestymiskohta sotahistoriaan.” < Puna-armeijan sotilaat ovat ampuneet kylttiin sekä raaputtaneet tekstin CCCP kyrillisillä aakkosilla.. Lauri Haaviston työhuone on siisti, suorastaan askeettinen. ”Monet veteraanien tarinat vedenalaisista pommituksista ovat hyytäviä. minen haluaa jäädä jakamaan oman kokemuksensa sodasta.” Mikäli nyt puhkeaisi sota, Sotamuseo jatkaisi toimintaansa. ”Museossa työskenteleminen on kasvattanut ymmärrystäni siitä, että sota ei pääty rauhansopimuksen allekirjoittamiseen. Sotamuseossa aukeaa keväällä 2021 Olisiko sinusta sotilaaksi. -näyttely. Tukholmassa sijaitsevan Armémuseumin näyttely lähtee liikkeelle filosofisesta kysymyksestä: Miksi me sodimme. Hän piirtää, luonnostelee, tekee muistiinpanoja ja kirjoittaa ajatuksiaan ylös pitkin työpäivää. Sota jatkuu vielä pitkään ihmisten mielissä ja yhteiskunnassa. Sodan jäljet näkyvät meissä vielä monien sukupolvien ajan.” Haavisto kertoo pelaavansa mielellään Battlefield 1 -nimistä peliä, joka kuvaa tapahtumia ensimmäisen maailmansodan aikana. ”Ennen kaikkea haluan, että kävijälle jää tiedonnälkä ja kiinnostus kuulla aiheesta lisää.” Näyttelyä kootessa Haavistolle tärkeimpiä ovat tavallisten ihmisten tarinat. Sellaisia ovat esimerkiksi kuvat väkivaltaisesti surmatuista lapsista. Museolla on tarjolla myös valtava määrä tietoa siitä, miten yhteiskunta on selviytynyt aikaisemmista sodista. Siinä pohditaan sotilaiden kohtaamia kysymyksiä ja valintoja. 18 MUSEO 3/2020 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Miten sodasta kerrotaan. ”Sotamuseon arki on jatkuvaa tasapainoilua sen kanssa, että yritämme kertoa kauhistuttavasta asiasta museokävijälle, mutta emme halua saattaa häntä pois tolaltaan.” Haaviston tavoitteena on jättää museokävijän mieleen punainen lanka Suomen sodan kulusta ja sen tapahtumista. Tärkein ero on se, että oikeassa sodassa sotilas voi kuolla vain kerran. Tarinat saavat myös sukellusveneen ahtaat tilat tulemaan lähemmäs. ”Sotaa voisi myös pohtia Suomen sotia laajemmin. ”Sellaiset yhden elämän sotapelit eivät viehätä kovin monia, sillä ne vaativat äärimmäistä varovaisuutta ja harkintaa, niin kuin tosielämäkin.” S otamuseon henkilökunnan työhuoneet sijaitsevat kilometrin päässä maneeseilta. Museo keskittyisi keräämään aineistoa ja tietoa meneillään olevasta tilanteesta sekä järjestämään ajankohtaisia näyttelyitä rintaman tapahtumista. Sellaisia on kerätty myös Sotamuseon suosituimpaan kohteeseen, sukellusvene Vesikkoon. ”Vien mielelläni tavarat heti takaisin paikalleen kun olen käyttänyt niitä.” Pöydällä tietokoneen ja puhelimen vieressä ovat kynä ja paperipino, Haaviston ajattelun välineet. Kävijä alkaa ymmärtää tapahtumia, joita sukellusveneessä on koettu.” Tulevaisuudessa Haavisto toivoo, että museo pääsisi laajentamaan näyttelytilojaan vieläkin enemmän maneesien ulkopuolelle. Sisällä tuoksuu sekoitus juuri keitettyä kahvia ja puusaunaa. Vaikka esimerkiksi pelin aseet on kuvattu historiallista tarkkuutta noudattaen ja niistä tarjotaan pelaajalle myös tietoa, ei peli muuten tarjoa Haaviston mielestä oikeaa mielikuvaa sodasta. Pöydällä odottaa myös Haaviston vuonna 2010 päätoimittama Suomalainen sotilas -teos, joka auttaa tulevan näyttelyn suunnittelussa. Työhuoneiden vieressä sijaitseva Merisotakoulun puusauna on tarjonnut saunavuoroja myös museossa työskenteleville. Kävijältä kysytään esimerkiksi, minkälaisia asioita hän kertoisi sodasta läheisilleen, mitä ottaisi rintamalle mukaan ja pelkäisikö hän eniten haavoittumista, tappamista vai kuolemaa. ”Työni museossa jatkuisi, sillä Sotamuseo Suomenlinnassa toimisi todennäköisesti myös sodan aikana.” Sodan aikana museon työ olisi Haaviston mukaan erilaista. Haavisto kertoo käyneensä näyttelyä varten läpi myös sotakuvia ja -tarinoita, jotka ovat olleet liian kammottavia museossa esitettäviksi
Vaarallinen Matka -kirjassa Mörkö seisoo synkkänä haamuna tiheässä lumimyrskyssä, kun taas teoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä. Taikatalvi-kirjassa Muumipeikko herää Muumitalossa kesken talviunien. Muumipeikko kohtaa välinpitämättömän, vieraan maailman ja oppii itsenäisyyttä. Kasvi yrittää popsia Niiskuneidin suihinsa, kunnes Muumipeikko tulee apuun ja hakkaa väkivalloin pensaan kaikki raajat katki. Hehkuva komeetta lähestyy uhkaavasti Muumilaaksoa, jonka asukkaat lähtevät epätoivoiseen pakoon. M uumilaakson pelottavista hahmoista tunnetuin lienee Mörkö , jonka maine yltää jopa jääkiekkokaukaloihin saakka. Se mitä ei nähdä, on kaikkein kauheinta. Seinää koskettamalla voi räiskäyttää salaman sähköiseen hattivattiin. 19 KOLUMNI Muumimaailman kauhuelementit KAUHUJEN MUUMILAAKSO On tienoo äkkiä niin hiljainen ja musta ja mörkö niin kuin vuori tuijottaa, ja jäinen maa on täynnä kammotusta, kun kuustakin pois värit putoaa. Häntä ei ymmärretä, vaan pelätään. Mörön tragedia on yksinäisyys. Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjan tunnelma on kuin maailmanloppua odottavassa katastrofielokuvassa. Todellisuudessa maan alleen jäädyttävä Mörkö on vain yksi lukuisista kauhuelementeistä muumien maailmassa. Majakkasaarella Muumipeikko viettää ikään kuin teini-ikää, luo omaa tilaansa ja ihastuu onnettomasti. Teoksessa Taikurin Hattu hän jopa puhuu, mutta myöhemmin vain murisee. Kuten parhaissa kauhutarinoissa, oma mielikuvitus sanelee pelon rajat. Lapsia kiehtovat oudot, pelottavat asiat. Muumimuseon digitaalinen hattivattiseinä onkin lasten ehdoton suosikki. Matka ja kasvu ovat tyypillisiä pelottavien tarinoiden raameja. Saarella Muumipeikko rohkaistuu kohtaamaan Mörön, joka ilahtuu kommunikoinnista toisen kanssa. Kirjan kammottavin hahmo Jäärouva ei näy kuvituksissa lainkaan. Kirjassa tavataan ehkä Muumilaakson iljettävin olio, monin keltaisin silmin tuijottava Angostura-lihansyöjäkasvi. Mörkö vaanii usein Muumitarinoiden reunamilla pelkoa kylväen. Tove Jansson , Kuka lohduttaisi Nyytiä. Vain hänen valkoinen kylmyytensä pyyhkäisee hahmojen ohitse. Raamatullinen heinäsirkkaparvi syö kokonaisen metsän. hän uhkaa pientä Tuittua. Kaikki muut nukkuvat. Tove Janssonin luoman idyllisen Muumilaakson varjoissa piilee monenlaisia kamaluuksia: jättiläissisiliskoja, näkymättömiä uhkia, kolossaalisia merihirviöitä ja järisyttäviä luonnonkatastrofeja. Riikka Kuittinen Kirjoittaja työskentelee Muumimuseon museoamanuenssina.. Kertomuksessa Hattivattien salaisuus kohdataan kummalliset, ukkosmyrskystä energisoituvat hattivatit, jotka vaeltavat sieluttomana valkoisena armeijana kuin aivopesty kulttiyhteisö. Monissa kauhuelokuvissa päähenkilöt ovat aikuistuvia nuoria, joiden tuttu maailma järkkyy. Yleensä niin lempeä ja kodikas talo onkin täynnä synkkiä varjoja ja kalseaa kuunvaloa. Kirjassa Muumipappa ja meri Mörkö seuraa Muumiperhettä lepakkomaisena varjona yli meren
Museo eräällä tavalla hoitaa sairaalan lakkauttamispäätöksestä syntynyttä haavaa. Viime aikoihin asti alueella on edelleen ollut myös potilaita. Oli kuin tulppa olisi irronnut, oli jonoja ja takaovetkin avattiin. H arri Nymanin mukaan Kellokosken museon erityispiirre on keskustelu. Siksi museon kohtalo on avoin. Sittemmin siitä on tullut kaikille avoin näyteikkuna psykiatrian suljettuun todellisuuteen. HUS omistaa alueen nyt, mutta 2-3 vuoden päästä se vetäytyy paikkakunnalta. TEKSTI ANU HUTTUNEN K esällä 2017 Kellokoskella tapahtui mahdottomia. Vuonna 1915 perustettu Kellokosken sairaala on ollut kyläyhteisön ytimessä. ”Ihmiset kiertelevät ensin jonkin aikaa, ja aloittavat sitten keskustelun. Se veti Tuusulan museon amanuenssin Harri Nymanin hiljaiseksi. Tulevaisuus on kuitenkin epävarma. ”Alustamme käynnin tarkkaan. Vain yhdeksi viikoksi, ihan kokeeksi. ”Mielenterveysongelmat ovat kansantautejamme. Mielisairaalamuseon yleisötyöhön kuuluu myös yhteisötaide. Tuusulassa kaikki 4.-luokkalaiset vierailevat mielisairaalamuseossa osana kunnan kulttuurikasvatusta. Yhden kesäviikon aikana näyttelyssä kävi 2500 ihmistä. H U S M U SE O TO IM IK U N TA. Museoista on tullut muistamisen paikkoja henkilökunnalle, potilaille sekä suurelle yleisölle. Kiltti tervehdys voi olla todellista tehohoitoa.” Alakoululaisten kierroksella on käyty kumartamassa Kellokosken Prinsessalle sairaalakartanon parvekkeen alla: päiden noustessa ylhäällä vilkuttaa prinsessaksi pukeutunut hoitaja. M yös lapset ovat otollista yleisöä. Tärkein ryhmä täällä ovat kellokoskelaiset”, Nyman sanoo. Mietimme ihmisolennon moni< Sairaalamuseot avaavat näköaloja psykiatrian suljettuun todellisuuteen. Selvitämme, että meillä on erityislupa nähdä mielisairaala, ja että potilaita kohdatessamme velvollisuutemme on tukea hoitotyötä. 20 MUSEO 3/2020 MUSEOILMIÖ Sairaala lähti, museo jäi PELKO POIS Sairaalamuseossa voi kohdata vaiettua historiaa. Viime vuoden projekti oli ”Kaamosmasennusta torjuva postitoimisto”, jonka puitteissa 500-600 koululaista piirsi Prinsessalle ja nykyisille potilaille parantavan postikortin. ”Ei sellaista tapahdu museoissa. Ensimmäinen tapahtui vuonna 1973, kun laitosmies Usko Huja nen alkoi esitellä sairaalan vintille säästämiään ”historian muistoja”. Paikkakunta oli vereslihalla, sairaalan lakkautuspäätös oli niin tuore asia.” Tästä alkoi Kellokosken museon toinen tuleminen. Monet heistä ovat kiinnostuneita toiseudesta, erilaisuuden kohtaamisesta ja sosiaalisesta tasa-arvosta. Sairaalan väki ihastui museoonsa. > Kellokoskella voi tutustua psykiatrian hoitomuotojen historiaan ennen lääkehoidon läpimurtoa 1950-luvulla. Missiomme on pelottavuuden riisuminen niiden ympäriltä”, Nyman kuvaa. Teini-ikäisten kanssa on ihmetelty taideterapiassa syntyneitä kuvia ja keskusteltu ihmisen sisäisistä maailmoista. Ne ovat tärkeitä myös paikallisidentiteetin kannalta. Kellokosken mielisairaalamuseo avasi ovensa suurelle yleisölle. Kävijöitä on löytynyt muualtakin. ”Paikallisyhteisöillä on oikeus omaan kulttuuriperintöönsä
21 H U S M U SE O TO IM IK U N TA
Saman kohtalon ovat jakaneet lukuisat sairaalamuseot eri puolilla Suomea. Harjamäen sairaala toimi vuosina 1926-1997. ”Keskusteluissa se kauhuviihde-elementti kuitenkin häviää. 22 MUSEO 3/2020 MUSEOILMIÖ Sairaala lähti, museo jäi naisuutta ja yhteiskunnan erilaisuuden sietokykyä. Sitä emme voi muuttaa emmekä haluakaan sitä muuttaa.” Hoitamisen historia jatkuu Siilin Helmessä, joka tarjoaa asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille. 3–40. Harjamäessä yli 20 000 neliön tiloissa on lähes sata vuokralaista, joista yli 60 on yrityksiä. Muita on kunnostettu käyttötarpeen mukaan. Pointtina täällä on omien pelkojen kohtaaminen.” L uvut olivat selvät. Yrityskeskus Innocumin toimitusjohtaja Janne Kasu rinen näkee myös museon myönteisessä valossa. ”Toki alueen imagon muuttaminen sairaalaympäristöstä yrityskeskukseksi on ollut haasteellista erityisesti 2000-luvun alkupuolella. Oppaan on taiteiltava sen kanssa, mitä ryhmä pystyy ottamaan vastaan. Keskustelut tekevät museotyöstä hyvin intensiivistä.” Museossa on nähtävillä esimerkiksi kuvia potilaista kävelyaitauksissa. ”Juttelin hiljattain vanhemman herrasmiehen kanssa, joka muisteli omia aikojaan lapsipotilaana tässä sairaalassa. Täällä voi kohdata vaiettua historiaa. Siilinjärveläisille tämä ei sopinut, vaan valtuuston ylivoimainen enemmistö halusi, että paikkakunnalla on jatkossakin mielisairaalan historiasta kertova museo. Lakkautetut sairaalat valtavine rakennuksineen ovat olleet monessa ” Museo saa ihmiset puhumaan. ”On tärkeää, että on olemassa todisteita siitä, miten olemme kohdelleet normiemme ulkopuolisia ihmisiä. Nykyisin se toimii jopa referenssinä”, Janne Kasurinen toteaa. Tilojen käyttöaste on 96,2 prosenttia. Välillä täällä tapahtuu ihan mielettömiä kohtaamisia”, kertoo Siilijärven kulttuurikoordinaattori Hanna Kauhanen . TURUN YLIOPISTO. Vain kaksi rakennuksista on purettu. ”Se tarjoaa mielenkiintoisen matkan alueen historiaan sen varhaisesta kehitysvaiheesta aina sairaalatoiminnan loppumiseen saakka. Sisällöt ovat niin voimakkaita, että pyörtymisiäkin on tapahtunut. Museo painottuu sairaalan ensimmäisiin vuosikymmeniin, aikaan ennen psyykenlääkkeitä. Joulukuussa 2019 Siilinjärven kunnanhallitus ehdotti Harjamäen sairaalamuseon lakkauttamista ja pakkaamista varastoon. Harjamäessä sairaalamiljöö on löytänyt käyttäjänsä. Museo on mahdollisuus mennä itseemme ja katsoa peiliin.” Joitakin kävijöitä kiehtoo erityisesti museon ”kauhukabinettiosasto”, kuten lobotomia. kunnassa liian vaativia haasteita ratkaistaviksi ja jääneet rappioitumaan
Näistä Kellokoski on avoin yleisölle kesäisin ja Länsi-Uudenmaan sairaalamuseo kerran kuussa. Hoidon historia alueella jatkuu kuntoutujien asumisyksikössä. Tänä syksynä HUS teettää selvityksen, millaisia mahdollisuuksia on saada terveysalan kokoelmia Uudellamaalla entistä enemmän yleisön saataville. Myös opastuskierroksia on tarjolla. HUS on kiinnostunut alan kulttuuriperinnön kohtalosta. MUSEOILMIÖ Sairaala lähti, museo jäi KOHTI ERIKOISMUSEOTA. Axel Mörnen suunnittelema päärakennus valmistui vuonna 1926. ”Maailmalla lääketieteelliset museot ovat hyvin suosittuja.” Tilastokeskuksen mukaan Suomessa terveydenhoidon parissa työskentelee 7,5 prosenttia työvoimasta. 23 Harjamäessä voi tutustua museon lisäksi koko sairaala-alueeseen. ”Suomessa on 17 valtakunnallista vastuumuseota. Kävijöitä on 23 000 vuosittain, ja 2020 Turun yliopisto aloitti saarella pienimuotoisen näyttelytoiminnan. Hänen pitkäaikainen haaveensa on ollut saada sairaaloiden kulttuurihistoria varastoista ihmisten nähtäväksi ja alalle valtakunnallinen vastuunkantaja. Kellokosken sairaalamuseo Vanha valtatie 198, Kellokoski www.tuusula.fi/ kellokoskensairaalamuseo Harjamäen sairaalamuseo Isoharjantie 4, Siilinjärvi www.siilinjarvi.fi/ hyvinvointi-ja-vapaa-aika/ nuoriso-ja-kulttuuripalvelut/ museot/ HARJAMÄEN SAIRAALAMUSEON VALOKUVAKOKOELMA. Pelkästään Uudellamaalla on noin 100 sairauteen ja terveyteen liittyvää kokoelmaa. < Vuoteen 1962 asti mielisairaalana toiminut Seilin saari on avautunut matkailijoille muutama vuosi sitten. Potilaan näkökulmasta aihepiiriä katselee ja muistelee sata prosenttia väestöstä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on edistää terveysalan erikoismuseon perustamista Suomeen. Terveydenhoidon kohdalla meillä on suuri musta aukko”, Taipale sanoo. I lkka Taipale toimi pitkään Kellokosken sairaalan ylilääkärinä. Marraskuussa julkaistaan myös kirja Terveys tallella – 100 kokoelmaa ja museota Uudeltamaalta. Se ja sairaalan muu laaja rakennuskanta ovat säilyneet kahta rakennusta lukuun ottamatta. Suuri osa paikallisista museoista on kuitenkin isojen sairaaloiden myötä lakkautettu
Rikos ravisteli koko Suomea ja uutisia siitä seurattiin myös muualla Euroopassa. Noitapiiriläiset turvautuivat mustaan magiaan paremman elämän toivossa: he uskoivat saavansa pyhälle lähteelle uhraamiaan ruumiinosia vastaan aarteen ja rikastuvansa kertaheitolla. Vuotta myöhemmin samasta lähteestä juomavettä hakeneet Väinö Toi vonen ja Armas Sola huomasivat ruumiinosia lähteen lähettyvillä. Rituaaleissaan he käyttivät Mustaa raamattua, joka sisälsi loitsuja, manauksia ja taikoja. Ruumiita oli siis helppo ryöstää. Ruumiit oli haettu Malmin hautausmaan linjahaudoista. Lopulta tekojen suorittajiksi paljastui noitapiiri, johon kuului kuusi työläistaustaista naista ja miestä. Rikoksen tekijät saivat lopulta melko vähäisen tuomion. Tuohon aikaan vähäosaisia haudattiin yhteisiin hautoihin, jotka saattoivat olla avonaisia niin kauan kunnes ne täyttyivät kuolleista. Siitä alkoi yli kaksi vuotta kestänyt tutkinta, jonka aikana tekijöiksi epäiltiin niin vapaamuurareita, lääketieteen opiskelijoita kuin ruumishuoneen vahtimestari Johan Saarenheimoa . 24 MUSEO 3/2020 KOKOELMAT KERTOVAT Rikokset esineiden takana HELMIÄ RIKOSMUSEON KOKOELMISTA Vantaalla sijaitseva Rikosmuseo ei ole avoinna suurelle yleisölle turvallisuusja tietoturvasyistä. Yhtenä syynä on pidetty sitä, että tekijät nähtiin ennemminkin mielenvikaisina kuin julmina rikollisina.. Tutkinnassa selvisi, että lähteeseen oli paloiteltu yli 50 ruumista, NAISEN MUUMIOITUNUT KÄSI jotka kuuluivat jo aiemmin kuolleille henkilöille. Kokoelmat kertovat -jutussa kurkistamme museoon esineiden kautta. JENNA HONKANEN K esällä 1930 teinipoika löysi nuoren naisen käden Helsingin Malmilla sijaitsevasta Tattarisuon lähteestä
Elokuun alussa tyttöjen vanhemmat päättivät ilmoittaa tyttärensä kadonneiksi, sillä he eivät olleet saapuneet kotiin sovittuna aikana. Fiktion avulla saa helposti korostettua haluttua näkökulmaa tai häivytettyä todellisuuden kannalta olennaisia faktoja. Pian sen jälkeen paikannettiin tyttöjen viimeinen olinpaikka. Siksi Mikko Niskasen elokuvaa pidetään esimerkkinä fiktion vaikuttavuudesta ja voimasta. Kolme vuotta tapahtuneen jälkeen YLE lähetti neliosaisen tv-elokuvan Kahdeksan surmanluotia. Surmateko on Suomen poliisin historiassa ainoa laatuaan: yhtä monta poliisia ei ole koskaan kuollut kerralla virkatehtävissä. POLIISIEN JOUKKOSURMASSA KÄYTETTY KIVÄÄRI Mies tuomittiin neljän ihmisen tahallisesta surmaamisesta elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen, mutta hän vapautui vuonna 1982 presidentin armahduksella noin 12 vankeusvuoden jälkeen. Koko Suomi järkyttyi tapahtuneesta. Etsinnät tuottivat tulosta. Vuonna 1996 mies surmasi entisen vaimonsa. Tutkinnan aikana rikostekniseen laboratiorioon päätyi tutkittavaksi puukko. Kolilta Nyyssönen lähetti perheellensä kortin päiväyksellä 25.7.1959 ja kertoi kaverusten palaavan Jyväskylään kuun loppuun mennessä. Puukko otettiin talteen erään murhiin liittyvän epäillyn kotoa. Verta ei löytynyt." Lopulta pääepäillyksi päätyi moninkertainen rikoksenuusija Runar Holmström . Elokuvassa poliisien surmaaminen kuvataan väsyneen, hätääntyneen ja kilöitä huonoon valoon. Kesällä 1959 jyväskyläläiset nuoret Eine Nyyssönen ja Riitta Pakka nen olivat päättäneet lähteä pyöräretkelle Itä-Suomeen. 25 KOKOELMAT KERTOVAT Rikokset esineiden takana S otien jälkeisinä vuosikymmeninä kotimaanmatkailu kasvoi ja suomalaisnuorilla oli tapana taittaa pitkiäkin matkoja polkupyörillä. Elokuva sai Jussi-palkinnot parhaasta ohjauksesta ja miespääosasta. Laboratorion lausunto kuitenkin kuului: ”Terä on niin tylsä, ettei sillä tässä kunnossa ole voitu vuolla Tulilahden naamioimispuita. Monia paikallisia epäiltiin, mikä saattoi lukuisia henV uonna 1969 pihtiputaalainen 33-vuotias pienviljelijä surmasi neljä poliisia, jotka olivat tulleet ilmoituksen perusteella pidättämään häntä. TUTKINNASSA LÖYTYNYT PUUKKO paniikissa oleva miehen teoksi, joka tapahtui etäältä ampuen. Vastaanotto oli ylistävä. Nykytermein puhuttaisiin joukkosurmasta. Elinkautistuomion armahduksesta nousi vilkas keskustelu. Holmström teki itsemurhan tukintavankeudessa, eikä hänen osallisuutensa murhiin selvinnyt varmuudella. Hänet tuomittiin ensikertalaisena, koska elinkautisesta tuomiosta oli kulunut niin pitkä aika. Etsinnät aloitettiin Tuliniemen leirintäalueella Heinävedellä, jossa tytöt oli nähty telttailemassa. Pihtiputaan poliisisurmien esitutkintamateriaalin perusteella tapahtumista piirtyy kuitenkin erilainen kuva kuin elokuvassa. Lukuisia tapahtuneesta kiinnostuneita matkasi Heinävedelle nähdäkseen surmapaikan. K U VA T P O LII SIM U SE O / R IK O SM U SE O N KO KO EL M A. Nuoret naiset löydettiin suohon haudattuna läheltä leirintäaluetta. Myös teon julmimmat osuudet on häivytetty elokuvasta. Rikoksen esitutkintamateriaalin mukaan teko sisälsi yksityiskohtia, jotka eivät tue tekijän paniikkia tai hätääntymistä. Fiktion luoman kuvan syyllisestä katsottiin vaikuttaneen liikaa vapautuspäätökseen. Nyyssöstä oli isketty päähän terävällä esineellä, Pakkasta puukotettu. Epäiltyjen joukkoon kuului jopa 1500 henkilöä
Sorjonen toteaa, ettei aiokaan ryöstää pankkia, vaan ottaa vain sen verran mikä on tarpeen. Esineitä on noin 5 000 ja valokuvia noin 16 000. Osa neuloista on jo nyt irronnut. Mies astelee sisään, istahtaa keinutuoliin ja sytyttää tupakan. “Ettekö ole nähneet kuvaani Helsingin Sanomissa?” Tähän Forsius vastaa lukevansa Uutta Suomea. Museon näyttely säilyy edelleen Keskusrikospoliisissa, mutta Poliisimuseo vastaa Rikosmuseon kokoelmista ja näyttelyistä. Neljäs telttailemassa ollut nuorukainen Nils Gustafsson loukkaantui vakavasti, mutta säilyi hengissä. Kun mies paljastaa nimekseen Heino Sorjonen , naiset ymmärtävät miehen olevan kuuluisa pankkirosvo. Sorjonen suostuu tähän ja kirjaa lapulle myös värssyn: "Kun sydän itkee, minä hymyilen. Kun naiset avaavat oven, käy ilmi ettei mies olekaan poliisi. Myöhemmin poliisi löysi Sorjosen Karkkilan ja Vihdin rajalla sijaitsevasta heinäladosta. Vuodesta 1955 lähtien Rikosmuseo oli osa Keskusrikospoliisia. Epäiltyjä oli lukuisia, mutta tekijää ei koskaan saatu selvitettyä. PANKKIROSVO SORJOSEN KIRJOITTAMA VÄRSSY Rupattelun lomassa naiset rohkenevat pyytämään Sorjoselta nimikirjoitusta. Poliisi tutki maastoja vesialuetta useita päiviä pian tapahtuneen jälkeen. Naiset epäröivät. Alueelta löytyneet miesten mustat nahkaiset kävelykengät otettiin todistusaineistona talteen Keskusrikospoliisiin ja tutkittiin laboratoriossa. tammikuuta 1954 koputuksen pankin ovelta. 26 MUSEO 3/2020 V ihdin Säästöpankin johtaja Saara Forsius ja taloudenhoitaja Sisko Jokinen kuulevat illalla 14. Ennen lähtöään hän pyytää, että naiset antaisivat hänelle etumatkaa ja tekisivät hänestä ilmoituksen vasta aamulla. “Tiedättekö, kuka olen?” kysyy mies. Kokoelmiin kuuluu rikoksentekovälineitä, tutkintamateriaalia, rikospaikkanäytteitä, rikostutkimusvälineitä ja -laitteita sekä valokuvia. Tutkinta oli laaja, mutta se ei tuottanut tulosta. Vuonna 2019 Poliisimuseo ja Rikosmuseo yhdistyvät. He kurkistavat verhon takaa ulko-ovelle ja näkevät poliisin. Tutkinta avattiin uudelleen vuonna 2004, mutta ratkaisua ei edelleenkään saatu. Bodomjärvellä surmansa saivat 15–18 -vuotiaat Maila Björklund , An ja Mäki sekä Seppo Boisman . K esäkuussa 1960 tapahtunut Bodomjärven kolmoismurha on yksi tunnetuimpia murhamysteereitä Suomessa. Kun tuska polttaa, minä laulelen." Sorjonen sitoo naisten kädet rautalankanipulla, etteivät he pääsisi heti soittamaan poliisille. Kengissä olleet verijäljet merkittiin sinisillä, punaisilla, keltaisille ja vihreillä nuppineuloilla. SURMAPAIKALTA LÖYDETYT KENGÄT Rikosmuseo perustettiin vuonna 1937 Rikostutkimuskeskuksen yh tey teen poliiseille tarkoitetuksi opetusnäyttelyksi. Museossa esitettiin, miten rikoksia on tehty, millaisia aineistoja on tutkittu ja miten tutkimuksissa on päästy ratkaisuihin. Poliisien piirityksen aikana Sorjonen ampui itsensä hengiltä. Sorjosen kynäilemä runonpätkä on edelleen tallella Rikosmuseon kokoelmissa. Murha-aseita ei kuitenkaan koskaan löydetty. K U VA T P O LII SIM U SE O / R IK O SM U SE O N KO KO EL M A
mtab.fi Elämyksiä tien päällä. fine art LOGISTICS, STORAGE AND WAREHOUSING MTAB kuljettaa ja käsittelee taidetta sekä arvokkaita esineitä Pohjoismaissa sekä Euroopassa. A lk up er äi ne n va lo ku va : D av id W at ki ns PHONE +358 10 315 59 55 MAIL fineart.fi@mtab.fi. Huolellisuudella sekä mahdollisimman pienellä vaikutuksella ympäristöön. 27 MTAB ESTABLISHED IN THE NORDICS SINCE 1968 www
TEKSTI MARIA PALDANIUS KUVAT ANNINA MANNILA. 28 MUSEO 3/2020 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Ihmisen näköisiä sellejä VANKILAKIERROS VANGIN JALANJÄLJISSÄ Vanginkierros kulkee selliosastolta toiselle läpi aikakausien kerrostumien
”Rundiin joutuminen oli monelle ahdistava, jopa painajaismainen kokemus. Viimeisen osalta rajanveto oli selkeä. "Eräs hankkeeseen haastateltu rikosja prosessioikeuden professori totesi, että me kaksi emme ole vielä joutuneet vankilaan. Alkuvuosina kuri oli tiukka, jopa sotilaallinen. Reitti on sama, jonka vangit tyypillisesti kulkivat vankilaan saapuessaan. S isääntuloaulan jälkeen vastassa on vartijan toimisto ja vastaanottotila. Heitä olivat muun muassa vankilan alimpaan kastiin kuuluneet seksuaalirikolliset ja muista vangeista kielineet vasikat. Nyt tästä samasta ovesta kulkevat Kansallismuseon yleisökohteena toukokuussa 2019 avautuneen Vankilamuseon vieraat. Vanki laitettiin eristykseen, jos hän oli tullessaan päihtynyt, häntä epäiltiin huumeiden salakuljetusta tai jos hän rikkoi vankilan sääntöjä. Siellä tehtiin itsemurhiakin”, Schulz-Ala-Tala kertoo. Pelkääjien selliin sai myös anoa pääsyä, jos koki olonsa uhatuksi. Täydet pullot säilytettiin ja vanki sai ne vapautuessaan mukaan. Eristyssellien umpiovet ovat auki. Kuka tahansa voi periaatteessa joutua vankilaan hyvin monista eri syistä.". ”Ne ovat jo vähän toista maata, sellaisia veijaritarinoita”, Schulz-Ala-Tala naurahtaa. Eristyssellit olivat osa vankilan sisäistä kurinpitomenettelyä. E dessä on vastaanottoaula. Se kuvaa niitä kauhunhetkiä, joita monet vangit kokivat eristyssellissä. ”Vangit päätyivät tänne joko poliisin tuomina, toisesta vankilasta tai vankeusrangaistuksen saaneina vapaalta jalalta”, yleisötyön koordinaattori Gisela SchulzAlaTala alustaa. Keskeisimpiä tuntomerkkejä olivat sormenjäljet, valokuvat ja ulkonäön kirjalliset kuvaukset. Vankien joukossa oli niin tutkintavankeja, lyhyitä vankeusrangaistuksia suorittavia vankeja, ensimmäisen tuomion saaneita rangaistusvankeja kuin sakon muuntorangaistuksen saaneita vankeja. Toiseen pääsee sisälle, toiseen näkee kalterioven takaa. Sängyssä makaa nukke ja taustalla pyörii entisen pankkiryöstäjä-vankikarkuri Jan Jalutsin käsikirjoittama ääni-installaatio, Uni. Yleisötyön koordinaattori Gisela SchulzAlaTala kertoo, että Vankilassa on haluttu korostaa inhimillistä näkökulmaa. Sitä reunustaa kaksi eristysselliä eli rundia, pelkääjän selli ja vapautuvien matkaselli. Tässä vanki luopui omaisuudestaan. 29 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Ihmisen näköisiä sellejä H ämeenlinnaan vuonna 1871 valmistuneen, Suomen ensimmäisen sellivankilan pohjakerroksen päätyovi narahtaa auki. Varsinainen siviilivaatevarasto toimii nyt näyttelytilana. Pelkääjien selliin puolestaan sijoitettiin vangit, jotka saattoivat joutua väkivallan kohteeksi. Silloin vankeinhoito rakennuksessa päättyi ja vankilan toiminta siirtyi Kylmäkoskelle rakennettuun Hämeen lääninvankilaan. Vain kolmas kerros ja sen selliosasto on suljettu yleisöltä. Tästä ovesta vangit tuotiin sisään aina vuoteen 1993 asti. Myöhemmin vangit saivat käyttää omia vaatteita < Vankien tuntomerkkien tallentamista yhtenäistettiin Suomessa 1800ja 1900-lukujen vaihteessa. Matka jatkuu metallinpaljastimen läpi narikalle, jossa siviilivaatteet vaihtuivat vangin asuun. “Esimerkiksi omat radiot ja televisiot sai ottaa selliin, kunhan ne oli ensin tarkistettu paikallisessa liikkeessä, vangin omalla kustannuksella”, SchulzAla-Tala kertoo. Avatut tyhjennettiin suoraan lavuaariin. Usein mukana oli niin vaatteita, elektroniikkaa kuin alkoholiakin. Se oli hyvin sanottu. Vapautuvien matkasellissä taas vietettiin yö ennen vapautumista. Kierros alkaa pohjakerroksesta ja etenee sieltä kapeita käytäviä pitkin ensimmäisen ja toisen kerroksen selliosastoille. Myöhemmin sekä kuri että takavarikointikäytänteet muuttuivat kuitenkin sallivammiksi. Jalutsin tekstien pohjalta yhteen selliin on tehty myös audiovisuaalinen hologrammiteos, jossa hologrammilla tuotettu vanki kertoo tarinoita vangin elämästä. Päihteet ja rikollisuus yhdistivät monia
”Selleistä näkee, että vangit ovat pyrkineet tekemään olonsa mahdollisimman kotoisaksi. ”Terveydenhoitajan huone on edelleen alkuperäisessä tilassaan”, Schulz-Ala-Tala mainitsee. 30 MUSEO 3/2020 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Ihmisen näköisiä sellejä sillä ehdolla, että he pesivät ne itse pyykkituvassa. Seuraavana aamuna vangin tuli suorittaa vielä sisääntulokirjaus ylivartijan toimistossa. Toisella puolella käytävää on taas kolme selliä 1990-luvun asussaan. Ensimmäinen yö vietettiin matkasellissä, joita on alakerrassa kaksi. Niin saattoi käydä esimerkiksi silloin, kun liikennettä oli paljon. Yksi selli on rakennettu musiikkiselliksi. Kolmannessa kerroksessa on tilapäinen matkaselli siltä varalta, että kaksi muuta olivat täynnä. Lisäksi nilkkoihin liitettiin puomi, joka voitiin kiinnittää lattiaan tai kuljetuskärryihin.. Vankilan esikuvana oli philadelphialainen päiväsellijärjestelmä. Niissä on muovikukkia, pöytäliinoja, mattoja ja kortteja. Yhdessä sellissä on myös kitara ja joku tissikuva”, Schulz-Ala-Tala naurahtaa. Heidän ansiostaan kävijöille tarjoutuu nyt todentuntuinen ja monipuolinen näkökulma vankila-arkeen. Vanki kahlittiin usein kuljetuksissa, jolloin paksut ketjut yhdistivät kädet, jalat, kaulan ja vyötärön. Siihen on koottu piirustuksia ja kirjoituksia, joita koskemalla voi kuulla siihen liittyvän tarinan joko vangin itsensä tai ääninäyttelijän kertomana. Kitara kielii musiikin merkityksestä vankila-arjessa. Ne lunastettiin tavaroineen silloisilta asukkailta ennen kuin vankilan toiminta siirtyi Kylmäkoskelle vuonna 1993. ”Halusimme korostaa inhimillistä näkökulmaa ja lisätä ymmärrystä siitä, ettei ihmisiä voi luokitella kunnon ihmisiin ja rikollisiin. Vankilan vaatteet sai pestyinä viikoittaisen saunan jälkeen. Sen jälkeen maakerroksen vartija luovutti vangin kerrosvartijalle, joka sijoitti tämän osastolle. Yksi omalla äänellään esiintyvä ex-vanki on Pertti Stenman eli Poitsu. Nimi tuli Philadelphiaan rakennetusta ihannevankilasta, jonka periaate levisi nopeasti Amerikassa ja Euroopassa”, Schulz-Ala-Tala valaisee. ”Sijoittelussa kuunneltiin vangin toiveita, mutta lopulta päätös oli vartijoilla”, Schulz-Ala-Tala summaa. O sastot on jaettu kolmeen kerrokseen, joista kussakin on 22 selliä. Yhdessä sellissä komeilee puolestaan interaktiivinen seinä. Saapuessaan vanki kävi myös terveydenhoitajan tulohaastattelussa maakerroksen vastaanottotilassa. Oikeusprosesseja läpikäyvät tutkintavangit yöpyivät matkasellissä sekä menoettä paluumatkalla oikeuteen. Toisaalta sauna oli myös yleisin paikka pahoinpitelyille, koska siellä vartijan silmä vältti”, Schulz-Ala-Tala tietää. ”Siihen aikaan sellivankiloita rakennettiin paljon ja ne kaikki ovat hyvin samanlaisia. Hän on käynyt puhumassa myös opaskoulutuksissa. Hämeenlinnassa, Suomen ensimmäisessä kyseisen mallin mukaan rakennetussa sellivankilassa on nähtävillä kolme selliä vuosilta 1871, 1910 ja 1955. Saunan ajateltiin olevan jokaisen suomalaisen, myös vangin perusoikeus. Eräs rikosja prosessioikeuden professori totesi haastattelijalle, että me kaksi emme ole vielä joutuneet vankilaan. ”Sakkovangit, jotka olivat usein asunnottomia alkoholisteja, haisivat vartijoiden mukaan usein niin voimakkaasti, että heidät vietiin ensimmäiseksi, ellei saunaan niin ainakin kylpyyn. Vankilaan joudutaan monista eri syistä”, Schulz-Ala-Tala linjaa. Hän tulee tulevaisuudessa vetämään myös vanginkierroksia”, Schulz-Ala-Tala kertoo. Matkaselleissä on eniten seinäkirjoituksia, esimerkiksi merkintöjä siitä, miten pitkä tuomio tuli. Selliosastojen struktuuri on peräisin 1800-luvulta. Vankilamuseo ei olisi nykyisessä asussaan ilman entisten vankien ja vartijoiden panosta. Esillä on musiikkilehtiä 1970-80-luvulta ja kaksi musiikkitoimittaja Jukka Lindforsin laatimaa soittolistaa, Lauluja kiven sisältä ja liepeiltä sekä Murhaballadeja. Osa tavaroista oli omia, osa otettu vankien yhteisestä tavaravarastosta. Rangaistusvangit lusivat ylemmissä, sakkoja tutkintavangit alemmissa kerroksissa. Varsinainen terveystarkastus suoritettiin myöhemmin toisen kerroksen vastaanottohuoneessa. ”Poitsun kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Se oli hyvin sanottu. Sellit on rekonstruoitu kunkin aikakauden mukaisiksi
Kipuamme toiseen kerrokseen. 31 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin K autta aikain vangit ovat tehneet töitä. 1950-luvulta lähtien töitä alettiin tehdä verstaissa ja pajoissa. 1950-luvulle tultaessa ne korvasivat sellivankilan entisen, oman ruoanvalmistuskeittiön. Täällä vietettiin viimeinen yö ennen Vankien hammashoito käsitti alun perin lähinnä vain hampaiden poistot. Vuoden 1975 vankiuudistuksessa vangit vapautettiin työpakosta. Vanki saattoi saada pimeää koppia, mihin yhdistyi joskus myös vesileipätai raipparangaistus. Esimerkiksi kukkaköynnöskehikoita ja ruumisarkkuja tehtiin paljon. Vuonna 1926 vangeille annettiin oikeus käyttää omia varoja hampaiden korjaamiseen ja hammasharjan ostamiseen. Hämeenlinnan sellivankilan vangit olivat erikoistuneet puutöihin ja kalastustarvikkeisiin. ”Muut vangit pyrkivät välittämään viestejä ja päihteitä putsarien kautta”, Schulz-Ala-Tala paljastaa. Aina 1950-luvulle saakka työ nähtiin sekä rangaistuksena että parannuskeinona. Kerroskeittiöistä vangeille jaettiin keskusvankilan keittiöltä tuotua ruokaa”, Schulz-Ala-Tala sanoo. Aluksi töitä tehtiin omassa sellissä totaalisessa eristyksessä. Rakennusprojektien yhteyteen perustettiin usein myös työsiirtoloita. Putsarin sellissä asui nimensä mukaisesti putsari eli siivouksesta ja ruoan jakelusta huolehtiva luottovanki. ”Vuonna 1944 raipparangaistus poistui ja myöhemmin kopit muutettiin kerroskeittiöiksi. 1960-luvulle tultaessa vankilan pihaan rakennettiin puutyöverstas, joka toimii nykyisin pihavarastona. “Moni vanki rakensi myös oman arkkunsa”, Schulz-Ala-Tala kertoo. Vankien tuotantoa kaupattiin myös kaupungissa. Putsarin pesti oli haluttu, koska tämän selli oli pidempään auki ja hän sai liikkua vapaammin. Alun perin kerroskeittiön paikalla oli koppi, pimeä eristysselli. ”K en tästä ovesta käy, saa kaiken toivon heittää.” Pahaenteinen teksti koristaa vapautuvien matkasellin ovea. Seutula on ollut Suomen pitkäaikaisin työsiirtola ja sinne vietiin töihin etenkin rattijuopumuksesta tuomittuja”, Schulz-Ala-Tala kertoo. Vankien heikosti hoidettuun hammashuoltoon alettiin kiinnittää huomiota 1970-luvulta lähtien.. Se oli yksi pelätyimmistä kurinpitomenetelmistä. ”Vangit tekivät muun muassa maatalous-, puuja käsitöitä sekä rakensivat teitä. Sieltä löytyvät muun muassa kerroskeittiö ja putsarin selli
32 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 3/2020
Tavoitteena oli nostaa esille vankilan kokeneiden henkilöiden muistoja ja tarinoita. • Vankila muutettiin Hämeenlinnan kaupungin ylläpitämäksi museoksi vuonna 1997. 33 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Ihmisen näköisiä sellejä paluuta siviiliin. Kukin vanki ulkoili omassa viipaleessaan keskellä seisovan vartijantornin ympärillä. Omat tavaransa vanki sai jo edellisenä päivänä. Näyttelysisältöjen suunnitteluun vaikuttivat lukuisat haastattelut ja työpajat, joita toteutettiin vankien, vartijoiden ja muiden asianosaisten kanssa. Se oli monille iso askel, jota sekä odotettiin että pelättiin. Monet aikakaudet limittyvät täällä toisiinsa ja asettuvat kauniisti kerroksittain.. Seinäkirjoituksia on eniten matkaselleissä, joissa vietettiin ensimmäinen yö vankilaan saapumisen jälkeen. Monen vangin toivo oli vankilan rutinoituneessa päiväjärjestyksessä. • Myös Hämeen linnan päälinna toimi vankilana 1830-luvulta vuoteen 1972 saakka. • Kesäksi 2020 Vankilamuseon kävijäkokemus täydentyi audiovisuaalisin ja digitaalisin keinoin. Osa taas pantiin säästöön ja luovutettiin vangille tämän vapautuessa. Vapautumisen hetki on koittanut. ja pelattiin pelejä. < Museossa on esillä kolme aikakausselliä sekä kolme entisiltä vangeilta vuonna 1993 lunastettua selliä sisustuksineen. ”Kun kakku purettiin, sen tilalle nousi avoin ulkoilupiha, jossa heitettiin tikkaa, työnnettiin kuulaa VANKILA • Suomen kansallismuseon yleisökohteena 2.5.2019 avautunut sellivankila. Niin on tänäkin päivänä”, SchulzAla-Tala toteaa. Muurin viertä kiersi myös lenkkipolku”, Schulz-Ala-Tala kertoo. Kakun loppuvuosina osa sai ulkoilla jo avopihalla. • Ajankohtaista: Vankilamuseo on talviaikaan avoinna erikoispäivinä, muun muassa joulukuussa Tuomaan markkinoiden yhteydessä. Monilla ei ollut paikkaa, minne mennä ja rahaa oli vähän. ”Kyse oli ikään kuin vapautumisriitistä. 1950-60-luvun taitteeseen asti pihassa oli kakku eli ulkoiluaitaus, joka ylhäältä katsottuna näytti siivutetulta kakulta. Vankila oli tarkoitettu vain miehille. • Päälinna avautui Kansallismuseon museokohteena vuonna 1979. Maakerroksen ovi avautuu häikäisevän kirkkaaseen kesäpäivään. Ajatus siviilielämästä tuntui usein toivottamalta kaaokselta. Vankilan takapihalla seisoo yhä kakusta kertova tekstitaulu ja sen edessä kiveyksessä kakun pohja. • Tulossa: Entisen vangin opastamat vankilakierrokset ja lastenkierrokset alkavat viimeistään kesällä 2021. • Tämän tyyppisen vankilan ensimmäinen esikuva oli kveekarien vuosina 1823–36 Yhdysvaltojen Philadelphiaan rakentama ihannevankila, jonka mukaan päiväsellijärjestelmä nimettiin philadelphialaiseksi järjestelmäksi. Paljon oli pyöröovivankeja, jotka kulkivat vankilan ja siviilin väliä. • Käsikirjoitustiimissä olivat mukana muun muassa vanki Jan Jalutsi ja toimittaja Mari Lukkari . Pihan keskellä sotilaallisina seisovat lentopallokentän tolpat. Joskus kaverit saattoivat olla vapautuvaa vankia vastassa ja hassata häneltä rahat”, SchulzAla-Tala kuvaa. ”Osa vankeusaikana tienatuista rahoista annettiin vangille vankeusaikana, jolloin hän saattoi esimerkiksi asioida vankilan kanttiinissa. Suomen ensimmäinen sellivankila valmistui Hämeenlinnaan vuonna 1871. Saman vapaudentunteen kokivat ehkä myös vangit päästessään ulkoilemaan
Ikkunaan ilmestyy hänen oman heijastuksensa lisäksi toinenkin heijastus. Tuolin takana näyttää seisovan mies. Katsoja tarkkailee perhettä kaukaa, ulkopuolisena ja yksin, kunnes yhtäkkiä huomaa, ettei olekaan yksin. 34 MUSEO 3/2020 VÄÄRIN YMMÄRRETTY Jarno Vesalan taideteokset voivat herättää katsojissa pelkoa ja ahdistusta. > Kuvataiteilija Jarno Vesala on tunnettu ääntä, liikkuvaa kuvaa ja veistoksia yhdistelevistä installaatioistaan. Tuolin edessä on ikkuna, jonka pinnasta katsoja näkee oman heijastuksensa. Mutta kun katsoja vilkaisee taakseen, siellä ei ole ketään. Kyseessä on kahteen huoneeseen jakaantuva tilateos. Yllä oleva Jarno Vesalan ja Krister Gråhnin yhteisteos, Työn alla -installaatio, voitti Turku Biennaalin 2015. Ikkunasta näkyy myös vastapäisen talon valaistu ikkuna, jonka takana hyörii perhe. JA R N O V E SA LA. Pelottelu ei kuitenkaan ole koskaan ollut taiteilijan tavoite. TEKSTI SILJA MASSA K atsoja istuu pimeässä näyttelytilassa pienen lampun valaisemalla tuolilla
35 TAITEILIJAHAASTATTELU Säikyttely ei kiinnosta ”kauhutaiteilijaa” A N N IN A M A N N IL A
”Usein pyrin siihen, että teokseni olisi kaunis kokemus. Pimeä tarkoittaa tuntematonta. • Vesalan teoksia on ollut esillä muun muassa Mäntän kuvataideviikoilla, Kluuvin galleriassa, Pirkanmaan triennaalissa, Helsingin taidemuseossa ja Forum Boxissa. • Voitti vuonna 2015 Turku Biennaali -palkinnon yhdessä kuvataiteilija Krister Gråhnin kanssa. 36 MUSEO 3/2020 TAITEILIJAHAASTATTELU Säikyttely ei kiinnosta ”kauhutaiteilijaa” Tällaisista aineksista koostuu kuvataiteilija Jarno Vesalan vuonna 2017 valmistunut installaatio Ethän unohda minua. ”On vaikea sanoa, pitäisikö tyttöä halata vai juosta kauhusta pakoon”, kuvaili Helsingin Sanomat Vesalan Vuoden nuori taiteilija -näyttelyssä vuonna 2013 esitettyä Ikkunan takana sataa -videoteosta. Hahmo seisoo takanasi hengittämässä, ja te katsotte yhdessä vastapäisen talon ikkunaa. Miksi niin monet katsojat ja taidekriitikot sitten liittävät hänen teoksiinsa kauhumielikuvia. • Asuu Nokialla kuvataiteilijapuolisonsa ja kahden lapsensa kanssa. • Valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2013. Ehkä siellä näkyy menneisyys, ehkä tulevaisuus”, Vesala kertoo. KUKA. ”Hahmo ei tee mitään pahaa, vaan tulee siihen rauhallisesti. Teos Itku pitkästä ilosta on osa Helsingin kaupungin taidemuseon kokoelmia. SiiJARNO VESALA • Kuvataiteilija , joka tunnetaan ääntä, liikkuvaa kuvaa ja veistoksia yhdistelevistä installaatioistaan. Teosten teemat liittyvät usein yksinäisyyteen, syrjäytymiseen ja unohtamiseen. Et voi tietää, mitä sieltä tulee”, Vesala sanoo. Jos maltat pysyä paikoillasi, sinulle tulee levollinen olo. Vesalan installaatioissa toistuvat myös monet kauhuelokuvien kuvastosta tutut elementit, kuten yllättäviin paikkoihin ilmestyvät ihmishahmot ja varjot. Moni pelästyy tuolin taakse ilmestyvää hahmoa, mutta säikäytysefekti ei ole taiteilijan tavoite. ”Pimeys aiheuttaa automaattisesti primitiivisen pelkotilan, se on meidän selkärangassa. Yksinäiset hahmot saattavat herättää katsojassa empatiaa ja sääliä, mutta samalla kammottaa. Taiteilija itse ei allekirjoita nimitystä, sillä omasta mielestään hänen teoksensa eivät ole kauheita tai kammottavia. YEHIA EWEIS A N N IN A M A N N IL A. Vesala veikkaa yhdeksi syyksi sitä, että hän käyttää teoksissaan videoprojisointeja, minkä vuoksi työt esitetään pimeissä tiloissa. Mietin, mitä olen tehnyt väärin.” Kauhutai pelotteluviihde ei ole koskaan kiinnostanut Vesalaa eikä hän ole katsonut vuosiin kauhuelokuvia. • Valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulusta taiteen ja viestinnän koulutusohjelmasta vuonna 2004. Kun sitä sitten pidetäänkin kauheana ja pelottavana, olen vähän pettynyt. • Syntynyt Raumalla vuonna 1977. T aidekritiikeissä ja lehtijutuissa Vesalaa, 42, kutsutaan usein kauhutaiteilijaksi
Hohto, Orpokoti, Maissilapset, Manaaja . Ne asiat olemme yleensä unohtaneet.” Kuviin tallentuneiden iloisten hetkien takaa paljastuva todellisuus ei välttämättä ole mukava tai kaunis. Aamuaurinko siivilöityi oven raosta luoden tytöstä kauniita varjoja eteiseen. ”Halusin käsitellä sitä, mitä on tapahtunut ennen kuvan ottamista ja kuvan ottamisen jälkeen. Vesala kertoo kuulevansa melko usein, että hänen teostensa äärellä on itketty vuolaasti. ”Kun esikoistyttäreni syntyi, minut valtasi kauhu, jollaista en ollut kokenut koskaan aiemmin. Nojatuoli on kuitenkin tyhjä. ”Ehkä katsojien ajatukset liikkuvat tästäkin syystä töideni äärellä kauhuelokuvien ja painajaisunien maailmaan. Vesala veikkaa, että juuri vanhemmuuteen erottamattomasti liittyvä kauhun tunne on tehnyt lapsihahmoista niin suosittuja kauhukirjallisuudessa ja -elokuvissa. Esimerkiksi vuonna 2012 valmistuneessa installaatiossa Ennen aamupalaa raollaan olevasta ovesta lankeavassa valokeilassa vilahteleva lapsen varjo liittyy kauniiseen ja lämpimään muistoon, jossa ei ollut mitään uhkaavaa. Ajattelin, että lapsen selviäminen turvassa tässä maailmassa on mahdoton yhtälö.” Vesala alkoi kuvata tytärtään ja käyttää videomateriaalia teoksissaan. Vuonna 2012 syntyi muun muassa teos Hän nukkui välissämme, jossa katsoja odottaa näkevänsä televisioruudulla nojatuolissa iloisesti taakseen kurkkivan lapsen myös television eteen asetetussa oikeassa nojatuolissa. Shokkimaisten säikähdysten sijaan Vesalan teosten herättämä pelko onkin monesti syvempää. Se kumpuaa mielikuvista, joihin liittyy yksinäisyyden tunteita, melankoliaa, ahdistusta ja surua. Vesala perheineen oli Kreikassa residenssissä, ja Vesalan tuolloin 2-vuotias esikoistytär kävi joka aamu ennen aamiaista pihalla ruokkimassa kissanpentuja. V esala saa ideat teoksiinsa usein juuri arkisista hetkistä ja muistoista, joissa jokin visuaalisesti kiinnostava yhdistyy vahvaan tunteeseen. Näyttelystä kirjoitetuissa arvosteluissa toistuivat jälleen kerran sanat painajaismainen ja ahdistava. Vaikka katsojat saattavat pitää näyttelyn herättämiä ajatuksia ja tunteita ahdistavina ja pelottavina, pelottelu ei tälläkään kertaa ollut taiteilijan tavoite tai itsetarkoitus.. Vesala halusi vangita sykähdyttävän hetken taideteokseensa. Lapsihahmoja hyödyntävien kauhuelokuvien ja -kirjojen lista on pitkä. Painajaisissahan ollaan usein jumissa tapahtumien kierteessä tai syklissä, josta ei pääse pois”, Vesala sanoo. ”Ne reaktiot vähän ihmetyttivät ja harmittivatkin minua”, Vesala sanoo. 37 TAITEILIJAHAASTATTELU Säikyttely ei kiinnosta ”kauhutaiteilijaa” Uusi verkkojulkaisu » Oivalluksia museoammattilaisen arkeen museopro.fi nä pieni hattupäinen tyttö seisoo sateessa ikkunan takana edestakaisin huojuen. Monet katsojat teos sai kuitenkin pelkäämään. Hän onkin käsitellyt monissa teoksissaan omaa suurinta pelkoaan, lapsen menettämisen pelkoa. Tänä keväänä korona katkaisi Vesalan näyttelyn Hippolyte-valokuvagalleriassa Helsingissä. Pelkäsin kuollakseni, etten pysty pitämään tuota pientä päätöntä koheltajaa hengissä. Tytön varjoa pidettiin aavemaisena. Muistin toisin -niminen näyttely käsitteli valokuvien luomaa valetodellisuutta ja sitä, minkä kuvat jättävät kertomatta. ”Lapset ovat meitä lähimpänä ja vetoavat tunteisiin kenties enemmän kuin mikään muu.” Kauhuelokuvien lapsikuvastoa voinee ainakin osittain syyttää siitä, että Vesalan lapsiteemaiset teokset pelottavat katsojia silloinkin, kun niiden lähtökohtana on ollut jokin aivan muu kuin pelko. Pyrkimällä vangitsemaan töihinsä yksittäisiä hetkiä hän tulee helposti luoneeksi niihin kohtausmaisen, toistuvan rakenteen. V aikkei pelottelu kiehdo Vesalaa, pelko sinänsä on hänestä mielenkiintoinen ilmiö
Nykyisin rakennus on perusteellisesti restauroitu. KASTELHOLMAN LINNA LINNOJEN LUMOISSA Matka Suomen muinaisten linnojen äärelle on retki läpi Suomen historian. Raaseporin linna 4. 3. Tosarbyvägen 5, 22520 Kastelholm Yllä: Kastelholman linna linkittyy monella tapaa Kustaa Vaasan perheeseen. Olavinlinna 6. Svartholman merilinnoitus 2. 1. Kastelholman linna 38 MUSEO 3/2020 H EI D I IK O N EN / V IS IT Å LA N D. Linna kuitenkin menetti asemansa Ahvenanmaan liityttyä Turun linnalääniin 1630-luvulla. Linnoissa ja linnoituksissa voi kokea ajan Ruotsin vallan alkuhetkistä Venäjän vallan viimeisiin päiviin. Muutaman tuhoisan tulipalon jälkeen rakennus olikin jo hyvin huonossa kunnossa ja suurelta osin hylätty. Osaa linnasta käytettiin kuitenkin viljasiilona vielä 1900-luvun alussa. Alueella on myös vanha kruununvankila Vita Björn ja ulkoilmamuseo Jan Karlsgården. Kuusiston linna 5. Sen suuruuden hetkiä elettiin 1500-luvulla, jolloin myös Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa vieraili linnassa. BRUNO GRONOW Ahvenanmaan ainoaa keskiaikaista linnaa ryhdyttiin rakentamaan 1380-luvulla. Kohteet ovat avoinna kesäkaudella. Muun muassa Kustaa Vaasan poika Juhana-herttua asui linnassa moneen otteeseen. Kajaanin linna 2 1
Linnanraunioihin tutustuessa kannattaa käydä kokeilemassa myös viereinen Kappelimäen luontopolku. Kesäisin linnan vierestä löytyy kesäteatterin esiintymislava. Linna toimi Länsi-Uudenmaan hallintokeskuksena keskiajalla, mutta jäi Helsingin varjoon 1500-luvulla. Linnaa on tutkittu ja restauroitu vaihtelevalla menestyksellä jo 1870-luvulta lähtien. 1200-luvun lopulta alkaen sinne rakentui hiljalleen myös linna piispojen vallan merkiksi. Siellä sanotaan sijainneen Suomen ensimmäinen sisävessa, joka oli piispan yksityisessä käytössä. Lopulta Kustaa Vaasa antoi käskyn tuhota linna vuonna 1528. Kun Raaseporin linnaa ryhdyttiin rakentamaan 1370-luvulla, lainehti meri sen peruskallion ympärillä. Nykyään meri on vetäytynyt kauas, ja läheinen jokikin kuivunut. ” Linnat ja linnoitukset ovat upeita nähtävyyksiä. Raaseporin Linnantie 110, 10710 Snappertuna M A IJA LE IN O M U LT IF O TO. Paikka on yksi vanhimpia historiallisia kulttuurikohteitamme. Samoissa maisemissa, joissa Ruotsi-Suomen aateliset pitivät oluthuuruisia kestejään 500 vuotta sitten, vietetään nykyään niin häitä kuin teknobileitäkin. RAASEPORIN LINNA MUSEO-LEHTI MATKAILEE Linnakierros Suomessa Suomen katoliset piispat asuivat ennen uskonpuhdistusta Kuusistossa Piikkiönlahden rannalla. Kuusiston linnan viimeinen herra ja Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki hukkui paetessaan Suomen rannikon vallanneita tanskalaisia Ruotsiin. 3. Linnaa ja ympäröiviä alueita voi nykyään vuokrata erilaisiin tapahtumiin. 39 2. Linnanrauniontie 634, 21620 Kaarina Raaseporin linna oli alunperin Tallinnan vastapariksi tarkoitettu kaupallinen keskus. KUUSISTON LINNA > Kuusiston linnassa elettiin loistokautta 1400-luvun alussa, kun Turun piispana toimi Maunu Tavast. Alueella sijaitseva linnanvoudin tupa on toiminut ravintolana ja kahvilana jo vuodesta 1893
Suomen linnojen historia toistaa itseään Savossa: Ruotsi rakensi, Venäjä valloitti, Suomi restauroi ja loi upean kulttuurikohteen. Nykyään Svartholman merilinnoituksessa saa nauttia saariston tunnelmasta ja kesäravintolasta. Kohteen perusnäyttely kertoo linnan vaiheista vuosisatojen varrella ja siitä, minkälaista oli elää ja taistella Kyrönsalmen saaressa. Alue oli kuitenkin sotilaallisesti ja maantieteellisesti merkittävä, koska seutua halkoi Pähkinäsaaren rauhasta lähtien rajalinja. OLAVINLINNA Olavinlinnan historia ulottuu julmien piiritysten ja taisteluiden verisestä tantereesta oopperanäyttämöksi. Samalla voi ihastella 1700-luvun sokkeloisia linnoitusrakennelmia, jotka muistuttavat sisarlinnoitus Suomenlinnaa. Tosin sisätilojakin riittää tutkittavaksi eksymiseen asti. Svartholman merilinnoitus, 07900 Loviisa 5. Linnanpihan laajaan alueeseen pääsee tutustumaan vasta kesäkauden jälkeen, kun oopperajuhlat ja muut konserttitapahtumat ovat poistuneet alueelta. Saaren palvelut ovat auki vain kesäaikaan, ja elokuun jälkeen linnoitusta pääsee katsomaan vain omalla veneellä. Kuten suurin osa Suomen linnarakennelmista, toimi Svartholmakin hetken aikaa vankilana 1800-luvulla. A LE K SI M U ST O N EN LO V IIS A N K A U PU N K I. 57130 Savonlinna Olavinlinna rakennettiin aikoinaan harvaan asutulle seudulle. 40 MUSEO 3/2020 4. Olavinlinnassa on usein vaihtuvia näyttelyitä. < Svartholman merilinnoitus ei sovellu liikuntarajoitteisille, koska polut ovat luonnontilaisia ja kulkuväylillä on korkeita portaita. SVARTHOLMAN MERILINNOITUS MUSEO-LEHTI MATKAILEE Linnakierros Suomessa Ruotsalaiset rakensivat linnoitusta Augustin Ehrensvärdin johdolla 1748 vuodesta alkaen, venäläiset valloittivat alueen 1808, englantilaiset räjäyttivät vuonna 1855 ja suomalaiset restauroivat 1960-luvulta alkaen
Kattavat rajapinnat REST API -rajapinta mahdollistaa yhteydet ulkoisiin palveluihin. KAJAANIN LINNA Kajaanissa pienellä saarella piilee historiallinen helmi. Suuressa Pohjan sodassa venäläiset sotilaat piirittivät Kajaanin linnan, ja pitkän piirityksen jälkeen suomalaisjoukot joutuivat antautumaan. Kansallinen ja kansainvälinen käyttäjäyhteisö takaa järjestelmän kehittymisen myös tulevaisuudessa. Yhdenmukainen tapa luetteloida MuseumPlus on yhteensopiva mm. Nykyään saarelle pääsee kävelysiltaa pitkin ihmettelemään mennyttä maailmaa. Linnankatu, 87100 Kajaani Kajaanin linna rakennettiin Ruotsin valtakunnan koillisosien turvaksi ja hallinnolliseksi keskukseksi. Saaren yli rakennettiin puinen silta jo 1800-luvulla, mutta 1900-luvulla saaren läpi vedettiin betonisilta, joka jätti linnanrauniot lopullisesti varjoonsa. +358 44 976 2404 | Kaikki koossa. Valmiit rajapinnat myös Finnaan ja Fintoontologiapalveluun olemassa. SPECTRUM-standardin ja Museoiden luettelointiohjeen kanssa. Kajaanin linna ehti olla jonkin aikaa maailman pohjoisin keskiaikainen kivilinna, ja se toimi erämaisen sijaintinsa vuoksi oivallisena karkotuspaikkana poliittisille vangeille. 41 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Linnakierros Suomessa Varmennettua palvelintilaa edullisesti ja joustavasti Palvelintilan toimittaa kotimainen DevNet Oy. M A A R IT VA A H TE R A N O K SA. Ota askel kohti parempaa kokoelmahallintaa! Kookos-kokoelmahallinta: • MuseumPlus-kokoelmahallintajärjestelmä • Varmennettu palvelintila • Asiakastuki MuseumPlus-järjestelmä kaikenlaisille kokoelmille! Tuottavuutta ja tehokkuutta päivittäiseen työntekoon Kaikki asiakkaan aineistot samassa järjestelmässä. Joustava Kokoelmahallintajärjestelmä MuseumPlus sopii monipuolisesti erilaisten aineistojen hallintaan. Ku va : R on i R ek om aa 5. ”Hyötyä on monipuolisuudesta ja joustavuudesta.” ”Lopulta valinta oli suhteellisen helppo, sillä meille tärkeintä on se, että Kookoksen jatkuvuus on turvattu tutkimistamme järjestelmistä parhaiten.” museoliitto.fi/kookos | puh. Antautuneet vietiin Siperiaan, jonka jälkeen venäläisten kenraali Tshekin räjäytti rakennuksen. Matkailija saattaa huomaamattaan ajaa tämän 1600-luvun linnan ohi ylittäessään Kajaaninjoen sillan. Linna on jäänyt traagisen loppunsa jälkeen melko unohdetuksi. Asiantunteva käyttötuki Me Kookoksessa tunnemme museoiden prosessit ja kokoelmien luettelointikäytännöt. Kokoelmat käytössä
Nykyään on toisin, ja se on vasta mukavaa. Kauhugenren, sarjakuvien ja fantasiaelokuvien kuvasto on kieli, jota ymmärrän. Gigerin museossa Sveitsissä. Vietin kesälomareissuilla yhtä paljon aikaa ihastelemassa tyrannosaurus rexin kallon jäljennöstä ja sinivalaan luurankoa kuin Linnanmäellä. Moni silmiäni miellyttävä teos ei varmaankaan olisi päässyt museoon ollessani lapsi. TEIDÄN RUMA ON MINUN KAUNIS L apsuuden museoreissut olivat tylsyyden huipentumia, mutta poikkeuksiakin oli. Valikoimaan kuuluvat myös kansainväliset sarjakuvahahmot, tekijät ja eri kulttuurien tyylisuuntaukset. Kun pop-kulttuurin tuotoksia alettiin hyväksyä Suomessa taiteena, museoissa käyminen alkoi kiinnostaa minua ihan eri tavalla. Roiskaukset, söhröt ja sotkut eivät puhuttele minua. MUSEOVINKIT Mr Lordi suosittelee Juttusarjassa tunnetut ja eri tavoin ansioituneet henkilöt antavat omia suosituksiaan ajankohtaisista näyttelyistä. Vuoden 2001 The Art of Star Wars -näyttely HAMissa oli kulttuuriteko vailla vertaa. KEMIN SARJAKUVAKESKUS Kemissä sarjakuvaa on arvostettu jo vuosikymmenet, ja sarjakuvaharrastajat arvostavat Kemin sarjakuvakeskusta. Luolastoon rakennettu Retretti ja Luonnontieteellinen museo miellyttivät. Olen taiteillut omilla säännöilläni alle kouluikäisestä asti ja tiennyt, mistä pidän. Klisee ”ruma on kaunista” pitää kohdallani paikkansa. Kaikki tämä on esillä vanhassa herttaisessa puutalossa meren rannalla. Elämäni mahtavin museokäynti oli yksityiskierros elokuvahirviö Alienin luojan H.R. Syksyn näyttelyvinkeistä vastaa Lordi-yhtyeen solisti, muusikko Mr Lordi. Samalla pääsylipulla pääsee vierailemaan myös Jalokivigalleriassa. Olen pikkutarkan fotorealismin ystävä. Näyttely on kattava kokoelma kotimaisen sarjakuvan tekijöiden originaaleja esittelyineen. En ymmärrä abstraktiutta taiteissa. Rantabulevardi 2, 94100 Kemi TA N JA K AV A SV U O
Minua kiinnostavat etenkin erilaiset audiovisuaaliset installaatiot ja hologrammit. Kustaa III:n katu 8, 13100 Hämeenlinna EM IL IA K U R IL A K A N SA LL IS M U SE O. Tarinan mukaan Rungius oli todennut, että ”jos sanani ovat totta, älköön ruumiini mädäntykö”. Semmoista eläintä ei olekaan, mitä museosta ei löytyisi. Kemijoen törmällä sijaitseva Pyhän Mikaelin kirkko lukeutuu Suomen vanhimpiin kirkkoihin. Tänä syksynä Korundissa on näytteillä teoksia Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta 18. Vuonna 1993 suljettu vankila toimii nykyään museona, jossa voi aistia vankilaelämän karua ja synkkää tunnelmaa menneeltä vuosisadalta. Kyseessä ei ole museo, mutta kirkko on osa kulttuuriperintöämme. Kirkkotie 8, 94400 Keminmaa VANKILAMUSEO En ole käynyt Suomen kansallismuseon yleisökohteena keväällä 2019 avautuneessa Vankilamuseossa, mutta kohde vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. lokakuuta saakka. Kirkon alttarin alla on näytillä vuonna 1629 kuolleen kirkkoherra Ni kolaus Rungiuksen muumioitunut ruumis. Se oli ehkäpä upeinta, mitä Rovaniemellä on ikinä nähty. Mieleen palaavat nostalgiset muistot nisäkkäiden talvija kesäturkkien vaihtamista demonneesta peilitrikkikopista ja kaksipäisestä vasikasta. Taivaan merkit – Incognito ja viimeinen sarvikuono 6.11.2020-31.1.2021. MUSEOVINKIT Mr Lordi suosittelee KORUNDI Sinisiä ajatuksia -näyttely 18.10.2020 saakka. Korundin ennakkoluulottomasta asenteesta kertoo se, että joitakin vuosia sitten museossa oli esillä 1980-luvun lelusarjaa He-Man And The Masters Of The Universe koskeva näyttely. Marraskuussa avautuu kuva-, performanssija tekstiilitaiteilijana tunnetun Ilona Kivijärven näyttely Taivaan merkit – Incognito ja viimeinen sarvikuono. Lapinkävijäntie 4, 96100 Rovaniemi LUONNONTIETEELLINEN MUSEO LUOMUS Luomuksessa riittää paljon nähtävää monessa kerroksessa. Se tuntuu samaan aikaan sekä kammottavalta että sairaalla tavalla huvittavalta. Pohjoinen Rautatiekatu 13, 00100 Helsinki KO R U N D I PYHÄN MIKAELIN KIRKKO JA RUNGIUKSEN MUUMIO Tästä ei kohde paljoa groteskimmaksi voi mennä. Setä pötköttää edelleen kirkon alttarin läheisyydessä kaiken kansan katseltavana. Toivottavasti ne ovat edelleen esillä
Linnoituskaupungin historian huomioiminen näyttelyssä on kuitenkin mahdollistanut myös laajemman naisnäkökulman mukaan tuomisen. Nikolaista. NÄYTTELYARVIO Unohtuneen linnoituskaupungin ja historiallisen meritaistelun jäljillä KOHTALONA RUOTSINSALMI E L IN A SI M O N E N Merikeskus Vellamon suurnäyttely yllättää ja vie mukanaan. Potretit herättävät henkiin unohdetut tarinat, kuten Vellamon mainostekstit lupaavat. Näyttelyn sisältöihin johdattaa video, jolla meriarkeologi Riikka Al vik kertoo perusasioita Kotkansaaren edustalla sijaitsevan Ruotsinsalmen vesialueen hylyistä ja niille sukeltamisesta sekä erityisesti fregatti St. Näyttelyssä on ollut runsaasti kävijöitä ja Vellamon päiväkohtaisia kävijäennätyksiä on rikottu. ”Näyttelyä tehtiin pitkään ja eri osa-alueita soviteltiin yhteen konseptoimalla. Perusviestiä hiottiin yhdessä 44 MUSEO 3/2020 < Valokuvaaja Elina Simosen muotokuvat herättävät henkiin Ruotsinsalmen ihmiset ja heidän tarinansa.. Tekijöiden tavoitteena on ollut rakentaa näyttely, jossa tiedolliset ja tunnelmalliset osat vuorottelevat. Videot ovat nähtävissä myös Vellamon YouTube-kanavalla. Näyttely alkaa keskihallista, jossa kävijä sukeltaa suoraan meren pohjaan. TEKSTI TYTTI STEEL K ymenlaakson museo ja Suomen merimuseo löivät hynttyyt yhteen, kun ne muuttivat Kotkan Merikeskus Vellamoon 12 vuotta sitten. Tutkijoiden ja konservaattorien ajatukset tulevat esiin laajemminkin Minun Ruotsinsalmeni -videoissa, joita on sijoitettu näyttelyyn. Happea ja tilaa riittää. Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely kertoo ainutlaatuisesta laivanhylkyjen keskittymästä ja lähes unohtuneesta linnoituskaupungista, joka oli aikanaan Suomenlinnan vastinpari. Idea ei ole uusi, vaan hyväksi havaittu esimerkiksi Tukholman Vasa-museossa ja Portsmouthin Mary Rose-museossa. Ratkaisu toimii Vellamossakin erittäin hyvin. Ne kannattaa katsoa etukäteen, sillä näyttelyssä videoruutuja ei aina hoksaa tai niiden luo pysähtyminen voi olla hankalaa ahtauden takia. Viime aikoina Ruotsinsalmelta on löydetty esimerkiksi neljä hylkyä ja uutta tietoa venäjänkielisistä asiakirjoista. Merisota on miehinen aihe. M ainosmateriaaleista lähtien on käynyt ilmi, että näyttelyn pääosassa ovat ihmiset, eivät laivat, tykit, taistelukartat tai linnoitusten muurit. Osasyy toimivuuteen on se, että näyttelyhankkeelle saatu mittava ulkopuolinen rahoitus ja yhteistyö eri tahojen kanssa ovat mahdollistaneet myös uutta tutkimusta. Ruotsinsalmen hylkyjen rakenneosista on koottu installaation kaltainen sommitelma, jota aavemainen audiovisuaalinen vedenalainen maisema ympäröi. Naisten asemaa ei alleviivata, vaan teksteihin perehtyvä kävijä saa oivaltaa itse. Kävijän on helppo orientoitua näyttelyn kolmeen teemaan: hylyt, meritaistelut ja linnoitus. Kesäkuussa 2020 avautui yhteinen päänäyttely, jonka polttopisteessä ovat molemmille museoille keskeiset ja yhteiset aihepiirit ja kokoelmat. Näyttelyssä esillä olevat valokuvaaja Elina Simosen muotokuvat ovat kiehtovia ja onnistuneita
45 NÄYTTELYARVIO Unohtuneen linnoituskaupungin ja historiallisen meritaistelun jäljillä koko tekijäjoukolla”, kertoo näyttelyprojektia johtanut Suomen merimuseon museolehtori Johanna Aartomaa . Aartomaa kertoo pitkistä keskusteluista erilaisista valinnoista näyttelyä tehdessä. Erityisen kiinnostava näyttely lienee kotkalaisille, jotka ovat kiinnostuneita kulttuuriperinnöstä omassa elinympäristössään. SO IL E TI R IL Ä / M U SE O V IR A ST O ZO A N O Y. Ruotsinsalmi-Kyminlinna linnoituskeskus rakennettiin Kymijoen suulle, Ruotsin ja Venäjän rajalle Kustaan sodan jälkeen ja se kukoisti pari vuosikymmentä. Näyttelyn rakentamisessa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä, kuten museokävijöille ja tutkijoille suunnattuja kyselyitä ja työpajoja. Rakennuttajansa Keisarinna Katariinan nimeä kantavan linnoituksen raunioihin voi tutustua Kotkansaaren eteläkärjessä sijaitsevassa palkitussa puistossa. Yksi näyttelyn kohokohdista on virtuaalinen esitys tämän taistelun vaiheista ja erityisesti fregatti Nikolain uppoamisesta. < Kohtalona Ruotsinsalmi alkaa ja päättyy vedenalaisiin tunnelmiin. ”Taistelu kesti kokonaisen vuorokauden ja sen jyly kuului kauas. Tämä oli kolmas sota Ruotsin ja Venäjän välillä sadan vuoden sisään ja näin jälkikäteen tiedämme, että tuli myös neljäs. Ruotsinsalmen toinen meritaistelu vuodelta 1790 on se kuuluisampi, jota myös merivoimien vuosipäivä 9. Aika oli raskasta, kärsittiin nälänhädästä ja kulkutaudeista.” S avua aalloilla -virtuaaliesitys, ihmisten tarinat ja Elina Simosen valokuvat tekevät näyttelystä kansainvälisen tason kokemuksen. Ruotsinsalmen aluksia saattaa siis nähdä purjehtimassa vastaisuudessa muuallakin. Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely, Merikeskus Vellamo, Tornatorintie 99, Kotka www.kohtalonaruotsinsalmi.fi www.vellamo-kanava.fi Savua aalloilla -virtuaaliesityksen alusten 3d-mallit julkaistaan avoimesti kaikkien saataville. Yksi näyttelyn päätähdistä on Venäjän laivaston fregatti St. Kustaa III kävi Ruotsinsalmessa katsomassa ensimmäistä, Ruotsin tappioon päättynyttä taistelua, kesällä 1788. Hiipumisen jälkeen linnoituskaupunki tuhoutui Krimin sodassa vuonna 1855 ja käytännössä tyhjeni sen jälkeen. N äyttelyn ydinviesti , sodassa ei ole voittajia, sopii erityisen hyvin juuri Kustaa III:n sotaan ja Ruotsinsalmen meritaisteluihin, jotka näyttäytyivät turhuutena ja tuhlauksena jo aikalaisilleen. Monia kiinnostavia näkökulmia on jouduttu jättämään pois, kuten muissakin suurnäyttelyissä. Tutkija Aaro Sahari kertoo, että taisteluihin osallistuneiden alusten määrää on ruotsalaisissa lähteissä liioiteltu reippaasti, mutta se on silti Itämerellä käydyistä meritaisteluista suurin. Pinnan alla lymyää vielä paljon kertomattomia tarinoita. Nikolai. Sieltä avautuvat näkymät Varissaaren ja Kukourin linnoitussaarille sekä Ruotsinsalmen väylille. Neljällä kielellä toimivasta kokonaisuudesta löytyy miltei jokaiselle jotakin. Tuon seurauksena Ruotsi menetti Suomen alueen Venäjälle. heinäkuuta kunnioittaa
Hankkeen isänä tunnetaan Puolan pääministerinä toiminut Donald Tusk , joka on myös historiantutkija. Museon juuret ulottuvat vuoteen 2008. TEKSTI VILLE JALOVAARA M onille suomalaisille matkailijoille tuttuuun Gdanskin satamakaupunkiin avattiin maaliskuussa 2017 toisen maailmansodan historiaa käsittelevä moderni museo, Muzeum II Wojny . Gdansk PUOLA 46 MUSEO 3/2020 KANSAINVÄLISTÄ Gdanskilaisen sotamuseon muodonmuutos MUSEO POLIITTISENA PELINAPPULANA Laki ja oikeus -puolue muutti globaalin konfliktin museon puolalaisten sankaritekojen näyttelyksi. Näyttely on avoinna vuoden 2021 loppuun. Gdansk on toista maailmansotaa käsittelevän museon paikaksi sopiva. Swiatowej w Gdan?sku. Suomessa hänet muistetaan parhaiten Eurooppa-neuvoston entisenä puheenjohtajana. < Vuonna 2019 avattu näyttely Taistelu ja kärsimys – Puolan kansalaiset toisessa maailmansodassa nostaa esiin puolalaisnäkökulman sotaan. G D A N SK IN TO IS EN M A A IL M A N SO D A N M U SE O N KO KO EL M AT
Esimerkiksi Pariisissa, Moskovassa, Tokiossa ja Washingtonissa samaa aihepiiriä käsittelevissä museoissa sota tuodaan esiin ensisijaisesti oman maan näkökulmasta. Maa itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta joutui toisen maailmansodan aikana Saksan ja Neuvostoliiton miehittämäksi. Sodan päättymisen jälkeen Puolasta tuli ”Puolalaisen yhteiskunnan kokemus toisesta maailmansodasta koostui kärsimyksistä ja sitkeästä taistelusta itsenäisyyden puolesta”, todetaan näyttelytaulussa. Globaali perspektiivi jää sivuosaan. 47 KANSAINVÄLISTÄ Gdanskilaisen sotamuseon muodonmuutos Kaikkiaan 60 miljoonaa uhria vaatinut sota alkoi sieltä 1. G D A N SK IN TO IS EN M A A IL M A N SO D A N M U SE O N KO KO EL M AT. Erityisesti viimeksi mainittu asia on Puolassa aihe, josta mieluummin vaietaan. G danskin sotamuseon alkuperäisessä perusnäyttelyssä kerrottiin, miten miehitys, pommitukset, vastarinta ja yhteistyö miehittäjien kanssa koettiin eri maissa. Vierailin Gdanskin museossa toukokuussa 2017, kun alkuperäinen näyttely oli vielä kokonaisuudessaan esillä. Alkuperäinen ajatus on kuitenkin muuttunut maan poliittisen tilanteen takia. Suomesta näyttelyyn oli valittu talvisodan aikana käytetyt sukset. Lontooseen vuonna 2015 avattu uusittu Imperial War Museum on Gdans kin sotamuseon tavoin erinomainen pyrkimys kuvata modernilla ja kiinnostavalla tavalla sotahistoriaa, vaikka sielläkin näkökulma on enimmäkseen brittiläinen. Kotimaakeskeisyys koskee myös suomalaisia sotamuseoita, vaikka näyttelyjen laajuuden osalta kysymys on luonnollisesti myös museoiden toimintaan käytettävissä olevista resursseista. G danskin toisen maailmansodan museosta teki ainutlaatuisen näkökulma, jossa sota esitetään globaalina, yksilöille ympäri maailmaa suunnatonta kärsimystä aiheuttaneena konfliktina. Interaktiivinen näyttely oli toteutettu tavalla, joka on erinomainen esimerkki museologeille ympäri maailmaa. syyskuuta 1939, kun saksalainen taistelulaiva Slesvig-Holstein avasi tulen kohti Westerplatten linnaketta. Puolalaisten kansallista alitajuntaa hallitsevat kokemukset maan jäämisestä suurvaltojen puristuksiin. Vitriinit eivät olleet pullollaan tykkejä, kypäriä ja aseita, vaan esillä oli mielenkiintoisia yksilöiden kokemuksista kertovia esineitä. Museossa oli myös kaksi lavastettua katua, joilla pääsi tutustumaan puolalaiseen kaupunkiin ennen ja jälkeen sodan. Se oli mielestäni onnistuneimpia esimerkkejä hyvin suunnitellusta, mutta samaan aikaan historiatiedettä kunnioittavasta sotamuseosta
Esimerkiksi alkupe” Museon näyttelyä on muutettu kansallismielisemmäksi. Machcewiczin mukaan näyttelyä on muutettu hänen seuraajansa aikana siten, että se korostaa puolalaisten roolia ja kärsimyksiä maailmansodassa. Vastavuoroisesti muiden maiden merkitystä on pienennetty. M useon entisen johtajan professori Pawe. Gdanskin uuden museon yleismaailmallinen näkökulma sotaan ei sopinut Lakija oikeus -puolueelle. V iime vuosina Puolassa ja muissa Itä-Euroopan EUmaissa on vahvistunut voimakas nationalismin henki. Syksyllä 2017 kulttuuriministerin valitsema uusi johtaja Karol Nawrockin käynnisti näyttelyn muuttamisen. Kommunistivallan kaatumisen jälkeen Puola pyrki ja pääsi osaksi läntisiä instituutioita. Maa liittyi Natoon vuonna 1999 ja Euroopan unioniin 2004. Kun Machcewicz ei taipunut, Puolan hallitus vei yhdistämisen oikeuteen. Alioikeuden ratkaisu oli Machcewiczille myönteinen, mutta huhtikuun 2017 avajaisten jälkeen korkein hallinto-oikeus antoi luvan yhdistää museot. 48 MUSEO 3/2020 C M Y CM MY CY CMY K Audico_Museo3_vaaka_210x66mm.pdf 1 3.9.2020 15.14.54 KANSAINVÄLISTÄ Gdanskilaisen sotamuseon muodonmuutos Neuvostoliiton satelliittivaltio kylmän sodan päättymiseen saakka. Machcewic zin mukaan kiista museon linjasta jatkuu edelleen. Hän kertoo myös hallituksen tehneen hänestä kaksi tekaistua rikostutkintaa. Kansallismielinen Laki ja oikeus -puolue voitti syksyllä 2015 parlamenttivaalit ja muodosti hallituksen yksin. Tavoitteena oli syrjäyttää Toisen maailmansodan museon johtaja Pawe. Kaksi kuukautta myöhemmin ministeri kertoi, että museo yhdistettäisiin pian avattavaan Gdans kin Toisen maailmansodan museoon. G D A N SK IN TO IS EN M A A IL M A N SO D A N M U SE O N KO KO EL M AT. Machcewiczin mukaan oikeuden päätöstä odotettiin tänä keväänä, mutta koronavirustilanteen takia ratkaisu on viivästynyt. Puolue on vienyt puolalaista yhteiskuntaa konservatiivisempaan suuntaan ja sekaantunut muun muassa oikeuslaitoksen ja yleisradion toimintaan. Sen jälkeen Machcewicz erotettiin. Machcewicz ja muuttaa museon linja. Syksyllä 2015 uusi kulttuuriministeri Piotr Glin?ski ilmoitti, että Westerplattenin linnakkeen rauniolle avattaisiin toinen sotamuseo. Erottamisen jälkeen hän haastoi uuden johtajan oikeuteen näyttelyn tekijänoikeusrikkomuksesta puolustaakseen alkuperäistä tapaa käsitellä historiaa
Telakka-alueella sijaitseva, Euroopan solidaarisuuskeskuksen vuonna 2014 avattu Puolan vapautumisesta kertova perusnäyttely on sentään alkuperäinen. Sitä tullaan seuraamaan tarkkaan myös muualla maailmassa. Kaupungin telakan lakkoliikkeestä alkoi vuonna 1980 koko Itä-Euroopan suunnan muuttaneen solidaarisuusliikkeen nousu. Esimerkiksi puolalaisten pelastamien juutalaisten määrä on nyt kaksi kertaa suurempi. Näyttelyyn on myös tehty Machcewiczin mukaan useita korjauksia pienemmissä yksityiskohdissa. > Näyttelytila on jaettu useisiin syvennyksiin, jotka rohkaisevat museovieraita kiertämään tilassa haluamassaan järjestyksessä. Viesti on, että puolalaiset voivat luottaa vain itseensä. Jos muutokset saavat oikeuden hyväksynnän, niitä tulee todennäköisesti jatkossa näyttelyyn lisää. YouTubestakin löytyvässä lyhytelokuvassa Puola esitetään maana, joka ensin melkein yksin voitti sodan, mutta tuli sen jälkeen kaikkien liittolaistensa pettämäksi. G D A N SK IN TO IS EN M A A IL M A N SO D A N M U SE O N KO KO EL M AT. 49 C M Y CM MY CY CMY K Audico_Museo3_vaaka_210x66mm.pdf 1 3.9.2020 15.14.54 KANSAINVÄLISTÄ Gdanskilaisen sotamuseon muodonmuutos räisen näyttelyn päättänyt, vuoden 1945 jälkeisiä konflikteja esitellyt lyhytfilmi korvattiin lokakuussa 2017 Call of Duty -sotapeliä muistuttavalla The Unconquered -tietokoneanimaatiolla. < Näyttelyssä pohditaan kahden totalitaarisen poliittisen ideologian, natsismin ja neuvostokommunismin, syntyä. Oikeuden tuleva ratkaisu sotamuseon näyttelyn tekijänoikeuskiistassa tulee olemaan Puolan historiallisen itseymmärryksen kannalta merkittävä. On paradoksaalista, että Puolan historiapoliittisen kiistan ytimessä on Gdansk
Asumisolosuhteet olivat ahtaat ja. Opas aloittaa kertomalla, kuinka Helsingin edustalla sijaitseva saariryhmä sai uuden elämän, kun Ruotsin valtio sopi vuonna 1747 linnoituksen rakentamisesta. TEKSTI JENNA HONKANEN KUVAT RONI REKOMAA Rakennuksen edustalle jää värjöttelemään tusina ennestään toisilleen tuntemattomia ihmisiä, kunnes paikalle ilmestyy opas. Pian tarinat alkavat piirtää kuvaa linnoituksen rakennusvaiheen ankeista oloista. ”Nyt on annos kurjuutta tiedossa”. Ainoa valonpilke on edessä siintävä majakan heittämä merkkivalo. 50 MUSEO 3/2020 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin AIKAMATKA KURJUUTEEN M eren aallot liplattavat tummanpuhuvina, kun lautta lipuu kohti synkeää aavaa. ”Onko kukaan teistä käynyt Suomenlinnassa pimeällä?”, opas kysyy. Kurja Viapori -kävelykierroksella kuullaan tavallisten ihmisten tarinoita ajalta jolloin Suomenlinnaa kutsuttiin Viaporiksi. Rantautumisen jälkeen aluksesta nouseva ihmisjoukko suuntaa kohti vuonna 1870 valmistunutta Rantakasarmia. Muutama käsi nousee varovasti kylmänkostean viiman iskiessä mereltä päin
Huoli oli turha. Viaporissa venäläisten vankien mukanaan tuomat vaatetäit levittivät tappavaa kuumetautia, ja kuppa levisi asukkaiden keskuudessa. Hienot kivirakennukset oli varattu upseereille. Ne tulevat lähemmäs kuulijoiden elämää. Kierros sai alkunsa, kun seura pyysi Lehtovaaraa laatimaan kierroksen. Varattomuus saattoi ajaa naisia prostituutioon ja joskus jopa lapsenmurhaan. Monet kuolivat pilkkukuumeeseen, punatautiin, isorokkoon, hinkuyskään ja ruttoon. Vangit tekivät saarella töitä kovissa olosuhteissa. KAUHUKIERROKSELLA Sairautta, köyhyyttä ja rikoksia Viaporissa hygienian taso heikko. Lehtovaaran kollega, opas ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Jani Tihinen , osallistui myöhemmin kierroksen dramatisointiin. Asuntojen lämmitys oli alkeellista, eikä viemäriä tai juoksevaa vettä ollut. Kahdentoista ihmisen hengen vieneen Adaminpojan kohtalona oli nääntyä kahlehdittuna lähes umpeenmuurattuun selliin. Kurja Viapori -kävelykierroksen takana on Ehrensvärd-seura, joka on tehnyt vuodesta 1921 alkaen Suomenlinnaa ja sen historiaa tunnetuksi. Erityisesti kesäisin Viaporin asukasluku kasvoi, koska silloin linnoitus täyttyi rakennustöihin tulevista ruotusotilaista. K un kuusi vuotta sitten Kurja Viapori -kävelykierros järjestettiin ensimmäistä kertaa, kierroksen suunnittelija, opas Raija Lehtovaara , kertoo olleensa hieman hermostunut. Talvella ei voitu rakentaa, joten suuri osa kesäasukkaista palasi mantereelle talveksi. Sotilaat asuivat kasarmeissa ja väliaikaisissa puuhökkeleissä. Linnoituksen alueelle syntyi paikoittain korkeita ruumiskasoja. Tartuntatautien alkuperää ja leviämispotentiaalia ei ymmärretty, eikä parannuskeinoja ollut. ”Herroista ja hidalgoista on kerrottu ihan tarpeeksi”, Lehtovaara toteaa. Venäläisellä kaudella vankilatoiminta jatkui linnoituksessa. Kaksikko myöntää, että heitä yhdistää kiinnostus Suomenlinnan karuihin ihmiskohtaloihin ja historian pimeämpään puoleen. Rakennustöihin osallistuneet ihmiset nostivat ajoittain saariryhmän asukasluvun yli kuuteen tuhanteen. Nykyään Lehtovaara myöntää jopa nauttivansa aihepiirien mukanaan tuomasta jännityksestä. Lehtovaaraa mietti, miten ihmiset reagoisivat kierroksella esille tuotuihin aiheisiin. Ammattimiehistä ja rakennusmateriaaleista oli jatkuva pula, joten rakennusurakka venyi. Yleisö on vuosi toisensa jälkeen osoittanut kiinnostusta Suomenlinnan historian synkkiin sävyihin. Silloin Viaporissa kärsi rangaistusta muun muassa yksi Suomen rikoshistorian pahimmista sarjamurhaajista, Juhani Adaminpoika . Rakennuttajana toimi everstiluutnantti Augustin Ehrensvärd . Kulkutaudit levisivät ja rikollisuus rehotti. L ehtovaaralle oli tärkeää, että tavallisten ihmisten tarinat nostettiin pääosaan. Viaporista kasvoi vähitellen kansainvälinen yhteisö. 51 VIAPORIN VAIHEET R uotsin kuningas Fredrik I määräsi sotilaat aloittamaan Viaporin linnoituksen rakennustyöt vuonna 1748 valtiopäivillä tehdyn päätöksen nojalla. Suomenlinnan historiaan mahtuu monta karua ihmiskohtaloa. Kulkutaudit levisivät 1700ja 1800-luvuilla. Kurja Viapori -kierroksella poiketaan myös näissä kostean kylmissä ja pimeissä tunneleissa.. Heidän työpäivänsä linnoituksella olivat pitkiä. Viaporissa työskenteli sotilaiden lisäksi paljon pakkotyöhön tuomittuja irtolaisia eli henkilöitä, joilla ei ollut vakituista asuinpaikkaa tai tulonlähdettä. Kauhukierrokset olivat vielä melko uusia suomalaisessa kulttuuritarjonnassa. Linnoitustyöt loivat työtä lähialueilla, ja väkiluku myös Helsingin puolella kasvoi. ”Me ollaan tällainen makaaberi duo, joka ei kaihda synkempiäkään aiheita”, naurahtaa Tihinen. Opastuksen lähteenä on käytetty uusinta Suomenlinnaa koskevaa hisViaporin linnoituksen yhteydessä on paljon rakennettuja tunneleita
Maailmanperintökohteen pimeä vuodenaika tarjoaa tunnelmia vailla vertaa. Lehtovaaran mukaan nykyään on mahdollista olla kiinnostunut muustakin kuin voittajien historiasta. RISTIKKO Taidot testiin. ”Historia-aineistojen luettuani voin todeta, että totuus on tarua mielenkiintoisempaa”, sanoo Lehtovaara. Erilaisia rikosja kauhukierroksia on tarjolla paljon, ja monella niistä käsitellään paranormaaleja ilmiöitä ja tapahtumia. Vaikka kurjuus ei menneisyydessäkään ole katsonut sosiaaliluokkaa, olisi Kurja Viapori -kierrosta ollut vaikea rakentaa suurmiesten elämäntarinoiden pohjalta. Kaksikko on aiemmin vetänyt kierrosta marraskuisessa kekrijuhlassa ja todennut, ettei sen luonne sovi festivaalihumuun. 52 MUSEO 3/2020 toriantutkimusta, joka on tuonut esiin aiemmin piiloon jääneitä historian kerrostumia. Lehtovaaran ja Tihisen kierrosta varten tekemä taustatyö on osoittanut, että Suomenlinnan historiaan kuuluu riittävästi tositapahtumiin perustuvia kertomuksia, jotka eivät tarvitse kuorrutteeksi keksittyjä tarinoita. Jännityselementtiä kierroksella luo syksyisen Suomenlinnan pimeys, kolkkous ja tyhjyys. Autioilla, tummanpuhuvilla mukulakivikaduilla kävellessä tarinoihin 1700–1800-luvun Viaporista on helpompi eläytyä – ja uskoa ne tosiksi. V iime vuosina teemallisista kävelykierroksista on tullut suosittuja. Lehtovaara ja Tihinen ovat kuitenkin halunneet välttää viimeiseen asti kummituskertomuksia. < Kurja Viapori -kierroksen takana olevat oppaat Raija Lehtovaara ja Jani Tihinen eivät kaihda synkempiäkään aiheita. Pimeyden ja hiljaisuuden vallitessa ympäristön luomia tunnelmia voi kierroksella hyödyntää tehokkaasti. ”Olemme halunneet luoda jännittävän kierroksen ilman yliluonnollisia ulottuvuuksia”, he painottavat. Viime aikoina tutkimuksessa on keskitytty tavalliseen kansaan ja heidän monessa mielessä karuun arkeensa
53 RISTIKKO Taidot testiin > Sanaristikon ratkaisu sivulla 56
Koe toinen toistaan upeampia kokemuksia Saimaan seudun lumoavissa museoissa ja virkistäydy luonnon äärellä. 3. TAIDEYLLÄTYKSIÄ SIVUPOLUILLA. 2. Mielikuvituksellisia museokohteita faktan ja fiktion ystäville. Museokortilla sisäänpääsy kaikkiin kierrosten museoihin sekä etuja ja alennuksia kierrosten kumppaneiden tarjoamista palveluista. Tällä kierroksella kuljet tarinasta toiseen muumien, vakoilun, pelien sekä taiteen mukana. MUOTOILUN JÄLJILLÄ JÄRVISUOMESSA. Mitä museoita löytyy matkalla Turusta Inariin. VAIKUTTAVIEN ELÄMYSTEN HÄMEENLINNA. VALMIIDEN kierrosten valikoimasta löydät kaupunkikierroksia, teemareittejä, viikonloppulomia sekä pidempiä reissuideoita syksyiseen Suomeen. Hämeenlinna tarjoaa historiaa, taiteita, luontoa ja vaikuttavia tarinoita kulttuurinnälkäiselle lähimatkailijalle. KERTOMUSTEN KYYDISSÄ TAMPEREELLA. Lasimuotoilua, arkkitehtuuria, vakiintuneita klassikoita ja moderneja helmiä. 5. Museokortin uusi Kulttuurikierros-palvelu tarjoaa ideoita kotimaanmatkailuun, olipa aikaa sitten päivän, viikonlopun tai pidemmänkin loman verran. JU LI A K IV E LÄ / V IS IT FI N LA N D HARRI TARVAINEN / VISIT FINLAND FLATLIGHT FILMS / VISIT FINLAND AKU PÖLLÄNEN / VISIT FINLAND E LL A K A R T T U N E N JU LI A K IV E LÄ V IS IT FI N LA N D JU LI A K IV E LÄ / V IS IT FI N LA N D LAURA VANZO JOUNI MARJAMÄKI SERLACHIUS-MUSEOT MAINOS. 7 ARKKITEHDIN SILMIN LAAJALAHDEN LAITAMILLA Pyöräile pääkaupunkiseudun merellisissä maisemissa, nauti upeiden kohteiden taideja historiatarjonnasta sekä museokahviloiden antimista. Tällä kierroksella koet merkittäviä historiakohteita sekä sykähdyttävää taidetta. Tutustu Kulttuurikierroksiin: Museokortti.fi/kulttuurikierros Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille 2 1 3 4 5 6 ETSITKÖ syksyn kiehtovimpia kohteita. Mitä löytyykään valtaväylien sivupoluilta. 4. 6. PALVELUSSA pääset myös suunnittelemaan oman reittisi. 7. Näiden lisäksi pääset nauttimaan luonnonihmeistä upeissa järvimaisemissa. Entä Helsingistä Kotkaan. Museokohteiden lisäksi kierroksilta löytyy luontokohteita, idyllisiä majapaikkoja sekä tunnelmallisia ravintolaja kahvilaelämyksiä. Tutustu Suomen upeimpiin nähtävyyksiin ja satumaisiin miljöihin historiallisella linnakierroksella. LINNASTA LINNAAN. Tällä reitillä vierailet elämyksellisissä taidekohteista Satakunnasta Pohjois-Savoon. Luvassa myös kauniita rantoja, kotoisia ruukkikyliä ja jylhää saaristoluontoa. TUHANSIEN TARINOIDEN AHVENANMAA Ahvenanmaalla olet aina lähellä merta, ihmeellistä saaristoluontoa ja herkullista lähiruokaa. 54 MUSEO 3/2020 Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi yli 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Koe kotimaa uusin silmin Museokortin uudet kulttuurikierrokset kokoavat kotimaan kiinnostavimmat museot, paikalliset nähtävyydet ja luontoelämykset sekä tunnelmalliset pysähdyspaikat yhteen palveluun. Luvassa on seikkailu lumoavassa Lapissa, matka muotoilun jäljillä Järvi-Suomessa, kulttuurielämyksiä Saimaan rannoilla ja yli 20 muuta kierrosta kauniissa kotimaassa. Nyt matkailijan on entistä helpompi löytää kotimaan kätketyt aarteet. TAIDEHELMET HELSINGIN SYKKEESSÄ Helsingin keskustan rakastetut taidemuseot tarjoavat maailmanluokan taidetta vain lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan. 1. Lähde valmiille teemakierroksille tai suunnittele oma reittisi. KULTTUURIELÄMYKSIÄ SAIMAAN RANNOILLA. Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti AIKAMATKAILUA AURAJOEN RANNALLA Suomen vanhimman kaupungin ja samalla koko maan historian eri vaiheisiin tutustuu helposti Aurajoen tuntumassa sijaitsevia museokohteita seuraamalla. UNOHTUMATON ETELÄNLOMA KOTIMAASSA. Kartalta näet reittiehdotuksen sekä matkan varrella sijaitsevat Museokortti-kohteet, joihin kannattaa poiketa. Reitit vievät unohtumattomien elämyksien pariin. SEIKKAILU LUMOAVASSA LAPISSA Lapin seikkailulle kannattaa varata aikaa, jotta kierroksen voi kokea kaikessa rauhassa. Ainutlaatuisten museokohteiden lisäksi reitin lähistöllä on useita henkeäsalpaavia luontoelämyksiä
Luvassa on seikkailu lumoavassa Lapissa, matka muotoilun jäljillä Järvi-Suomessa, kulttuurielämyksiä Saimaan rannoilla ja yli 20 muuta kierrosta kauniissa kotimaassa. Lasimuotoilua, arkkitehtuuria, vakiintuneita klassikoita ja moderneja helmiä. Hämeenlinna tarjoaa historiaa, taiteita, luontoa ja vaikuttavia tarinoita kulttuurinnälkäiselle lähimatkailijalle. 2. Lähde valmiille teemakierroksille tai suunnittele oma reittisi. LINNASTA LINNAAN. VAIKUTTAVIEN ELÄMYSTEN HÄMEENLINNA. MUOTOILUN JÄLJILLÄ JÄRVISUOMESSA. 6. 7. Museokohteiden lisäksi kierroksilta löytyy luontokohteita, idyllisiä majapaikkoja sekä tunnelmallisia ravintolaja kahvilaelämyksiä. Koe toinen toistaan upeampia kokemuksia Saimaan seudun lumoavissa museoissa ja virkistäydy luonnon äärellä. TUHANSIEN TARINOIDEN AHVENANMAA Ahvenanmaalla olet aina lähellä merta, ihmeellistä saaristoluontoa ja herkullista lähiruokaa. JU LI A K IV E LÄ / V IS IT FI N LA N D HARRI TARVAINEN / VISIT FINLAND FLATLIGHT FILMS / VISIT FINLAND AKU PÖLLÄNEN / VISIT FINLAND E LL A K A R T T U N E N JU LI A K IV E LÄ V IS IT FI N LA N D JU LI A K IV E LÄ / V IS IT FI N LA N D LAURA VANZO JOUNI MARJAMÄKI SERLACHIUS-MUSEOT MAINOS. Nyt matkailijan on entistä helpompi löytää kotimaan kätketyt aarteet. 4. Tutustu Suomen upeimpiin nähtävyyksiin ja satumaisiin miljöihin historiallisella linnakierroksella. Luvassa myös kauniita rantoja, kotoisia ruukkikyliä ja jylhää saaristoluontoa. 1. Museokortilla sisäänpääsy kaikkiin kierrosten museoihin sekä etuja ja alennuksia kierrosten kumppaneiden tarjoamista palveluista. Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi yli 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Koe kotimaa uusin silmin Museokortin uudet kulttuurikierrokset kokoavat kotimaan kiinnostavimmat museot, paikalliset nähtävyydet ja luontoelämykset sekä tunnelmalliset pysähdyspaikat yhteen palveluun. Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti AIKAMATKAILUA AURAJOEN RANNALLA Suomen vanhimman kaupungin ja samalla koko maan historian eri vaiheisiin tutustuu helposti Aurajoen tuntumassa sijaitsevia museokohteita seuraamalla. VALMIIDEN kierrosten valikoimasta löydät kaupunkikierroksia, teemareittejä, viikonloppulomia sekä pidempiä reissuideoita syksyiseen Suomeen. TAIDEYLLÄTYKSIÄ SIVUPOLUILLA. KERTOMUSTEN KYYDISSÄ TAMPEREELLA. Tutustu Kulttuurikierroksiin: Museokortti.fi/kulttuurikierros Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille 2 1 3 4 5 6 ETSITKÖ syksyn kiehtovimpia kohteita. Entä Helsingistä Kotkaan. Näiden lisäksi pääset nauttimaan luonnonihmeistä upeissa järvimaisemissa. Museokortin uusi Kulttuurikierros-palvelu tarjoaa ideoita kotimaanmatkailuun, olipa aikaa sitten päivän, viikonlopun tai pidemmänkin loman verran. 7 ARKKITEHDIN SILMIN LAAJALAHDEN LAITAMILLA Pyöräile pääkaupunkiseudun merellisissä maisemissa, nauti upeiden kohteiden taideja historiatarjonnasta sekä museokahviloiden antimista. KULTTUURIELÄMYKSIÄ SAIMAAN RANNOILLA. Mitä löytyykään valtaväylien sivupoluilta. SEIKKAILU LUMOAVASSA LAPISSA Lapin seikkailulle kannattaa varata aikaa, jotta kierroksen voi kokea kaikessa rauhassa. 3. Kartalta näet reittiehdotuksen sekä matkan varrella sijaitsevat Museokortti-kohteet, joihin kannattaa poiketa. UNOHTUMATON ETELÄNLOMA KOTIMAASSA. PALVELUSSA pääset myös suunnittelemaan oman reittisi. Reitit vievät unohtumattomien elämyksien pariin. Tällä reitillä vierailet elämyksellisissä taidekohteista Satakunnasta Pohjois-Savoon. 5. Tällä kierroksella koet merkittäviä historiakohteita sekä sykähdyttävää taidetta. Mielikuvituksellisia museokohteita faktan ja fiktion ystäville. TAIDEHELMET HELSINGIN SYKKEESSÄ Helsingin keskustan rakastetut taidemuseot tarjoavat maailmanluokan taidetta vain lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan. Ainutlaatuisten museokohteiden lisäksi reitin lähistöllä on useita henkeäsalpaavia luontoelämyksiä. Mitä museoita löytyy matkalla Turusta Inariin. Tällä kierroksella kuljet tarinasta toiseen muumien, vakoilun, pelien sekä taiteen mukana
NÄYTTELYLIITE Museoiden syysnäyttelyt Museo-lehden näyttelyliite esittelee syyskauden kiinnostavimmat näyttelyt. Elina RUOHONEN Lotta MATTILA Kati ROOVER Mari KESKI-KORSU Minna HERRALA Mia MAKELA Teemu LEHMUSRUUSU Toni LEHTOLA RISTIKKO 3/2020 RATKAISU. LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! TYKKÄÄ MUSEOLIITOSTA FACEBOOKISSA Pieniä huomioita olemassa olon tavoista 8.10.2020– 10.1.2021 www.joensuuntaidemuseo.fi SEINÄJOEN TAIDEHALLI Taideja kulttuurikeskus Kalevan Navetta, Seinäjoki seinajoentaidehalli.fi @seinajoentaidehalli 26.8.2020-9.1.2021 Milla ista on olla eläin
POHJANMAAN MUSEO Petri Ala-Maunus: [Maisema]maalauksen historia ja utopia 30.9.2020–31.1.2021 VAASAN TAIDEHALLI Christian Langenskiöld: Marionette 22.8.–18.10.2020 Anu Raatikainen: Living Creatures 24.10.–5.12.2020 Visa Knuuttila: Hypnagogia 12.12.2020–14.3.2021 TIKANOJAN TAIDEKOTI Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide 27.11.2020–25.4.2021 Petri Ala-Maunus: History and Utopia of Landscape (yksityiskohta), 2018–2019 Kuva: Jefunne Gimpel Muutokset ohjelmassa ovat mahdollisia. Seinätön museo on aina mukana – aina avoinna.. 020 615 5297 24.9.2020–10.1.2021 KAUNEUDEN AARTEITA Taidetta Emil Aaltosen museon kokoelmasta 10.10.2021 asti Seuraa meitä Tutustu virtuaalinäyttelyihin! poikilo.fi KARTANOIDEN KOUVOLA Kartanot lumoavat kaupunginmuseon näyttelyssä Akseli Gallen-Kallela, Salomaisema, 1914 Kuva: Petri Nuutinen Museolehti_nro3.indd 1 25.8.2020 13.03.58 VAASANKAUPUNGINMUSEOT.FI KUNTSIN MODERNIN TAITEEN MUSEO Sääennuste tulevaisuudelle 23.9.2020–14.2.2021 Näyttelyn on tuottanut Nykytaiteen museo Kiasma. Museoiden syysnäyttelyt NÄYTTELYLIITE AAkA Poikilo-museot, Varuskuntakatu 11, Kouvolatalo Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17, ma suljettu Tiedustelut puh. 69 € 64 € SEINÄTÖN MUSEO -mobiiliopasteet ovat pääsylippusi museoon 24/7 seinatonmuseo.fi Monipuoliset Seinätön museo -opasteet, ulkoreitit ja näyttelyopasteet toimivat kaikilla älypuheli milla ja tableteilla ilman erillisten sovellusten lataamista
Voit astua sisään Suomen ensimmäiseen täysin digitaaliseen museoon mistä haluat, koska haluat. Kirja antaa kattavan kuvan pellavadamastin historiasta, Suomen ainoan pellavatehtaan historiasta, liinojen kuvioaiheista, käytöstä ja hoidosta. Vieraile näyttelyissä tai osallistu kierroksiin – yksin tai yhdessä. NÄYTTELYLIITE Museoiden syysnäyttelyt PARAS JUTTU 2/2020 Lukijat äänestivät kesälehden parhaaksi jutuksi Museokortin jutun "Taideklassikot herätettiin henkiin", jossa esiteltiin #karanteenitaidetta -kampanjaa. Kiitos hienosta lehdestänne! ” Mukava on lukea museoista ympäri maailmaa. Olemme aina avoinna. Vaikuta lehden tuleviin juttuihin ja aiheisiin! PORIN TAIDEMUSEO | PORI ART MUSEUM Eteläranta, 28100 Pori / www.poriartmuseum.fi, ti-su 11–18, ke 11–20 23.10.2020 – 21.02.2021 PERVERSIONI ON USKO TAITEESEEN ELLEN CANTOR, MIRIAM CAHN, LUCIANO CASTELLI, ALBA S. Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka ANNA PALAUTETTA SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun Kirjoita meille MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU. ENSTRÖM, RAINER FETTING, ANDREA EVA GY?RI, VILJAMI HEINONEN, EEVA PEURA, MERZEDES STURM-LIE, MARIANNA UUTINEN, AMALIA VEKRI, ALISA YOFFE Kuraattori: Martin Schibli Kuva: Luciano Castelli: The Bitch and Her Dog, 1981 (yksityiskohta) 3#2020.indd 1 3.9.2020 14.09.33 Sisäänkäynti kotisohvallasi. Vastaa tällä kortilla tai sähköpostilla info@museoliitto.fi 15.11.2020 mennessä. Kiitos siitä. Kiitos kaikille palautetta lähettäneille! PALAUTETTA ” Taideklassikot herätettiin henkiin oli hauska ja positiivinen juttu! Kuvat olivat ihania. www.digimuseo.. Tervetuloa Digimuseoon. Digimuseo_mainos_93x122mm_painoon.pdf 1 05.01.2018 11.29. Runsas ja laadukas kuvitus tukee hienosti sisältöä”, kuvaili museopalkintolautakunta kirjaa palkinnon perusteluissa. Arvomme vastaajien kesken Vuoden museojulkaisun, Pellavaliina – Tampellan damasti 1859-1977 . ”Pellavaliina on kaunis kirja, jonka upea kansi houkuttelee tarttumaan teokseen
Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus. Talvinumerossa tutustutaan muun muassa intohimoisiin keräilijöihin, sillä monet museot ovat saaneet alkunsa heidän kokoelmistaan. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilauksen voi irtisanoa joko laskutuskauden loppuun tai välittömästi ottamalla yhteyttä joko puhelimitse 044 4300 701 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Lisäksi monia muita ajankohtaisia aiheita talven museoretkiä varten! MUSEOLEHTI.FI Käytä tätä palvelukorttia, kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksen. Ulkomaan tilauksiin lisätään 15 € postituskulut. SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun JOHTAVA MUSEOALAN AIKAKAUSLEHTI NELJÄ KERTAA VUODESSA Itselleni Lahjaksi Vuositilaus 38 euroa Kestotilaus 34 € Opiskelijatilaus 25 €, opiskelijakortin nro.: Muutan osoitteeni — / 20— alkaen Irtisanon tilaukseni MUSEO 4/2020 ILMESTYY 4.12.. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan kesken tilauskauden, veloitetaan vastaanotettujen lehtien irtonumerohinta. Voit tehdä muutokset myös verkossa museolehti.fi Vanha osoite tai tilauksen maksaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Uusi osoite tai lahjan saaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Päiväys ja tilaajan allekirjoitus Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti voimassa olevaan kestotilaushintaan. 59 TALVINUMERON TEEMANA ON INTOHIMO Museotoiminta vaatii tietynlaista ”rakkautta lajiin”, eivätkä museot yleensä jätä ketään kylmäksi
504480-2003 PAL.VKO 2020-46 2 3 6 414885 042415