Museo 3/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ Nobelisti Orhan Pamuk & VIATTOMUUDEN MUSEO Pukstaavi & KIRJAN TARINA KIRJAILIJA TUOMAS KYRÖN MUSEOVINKIT Aleksis Kiven elämä museoissa A N N IN A M A N N IL A 3 / 2021 KIRJALLISUUS • 9,80 €
38 MIELEN METSÄN KÄTKÖISTÄ ”Luonnonmateriaaleissa kiehtovaa on se, ettei ihan kaikkea voi tehdä”, kertoo kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija Jenni Tieaho. 17.9.2021 • Teemana kirjallisuus TI M O K IL PE LÄ IN EN
59 ANNA PALAUTETTA. 21 KIRJAHYLLYNI ON LINNANI Stand-up -koomikko Iikka Kiven kolumni 22 KIRJAILIJAN KÄTKÖISTÄ Kirjailijoiden esineet museoissa 26 KOLME ALEKSIS KIVEN KOTIA Miten kansalliskirjailijan elämä asettuu museoon. 48 PUNAISENA LANKANA YHTEISKUNTAVASTUU Lottatoiminnan satavuotinen historia esillä Lottamuseossa. 51 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ristikko 54 NÄYTTELYLIITE 57 LUKIJAKYSELY Vastaa lukijakyselyyn ja ilmoittaudu lukijahaastatteluun – voit voittaa palkintoja. Kaunokirjailijat kertovat museosuhteestaan. A N N E FR A N K H O U SE V EE R A N E VA LA IN EN M IK A TU O M IN EN 34 KIRJAILIJAKODIT MAAILMALLA Anne Frankin päiväkirja on esillä Amsterdamissa. 16 KIRJA VIEKÖÖN! Amanuenssi Emilia Heikkinen viihtyy kirjojen parissa työssä ja vapaa-ajalla. Digitaalisen näköislehden voi ostaa irtonumerona Lehtiluukku.fi -palvelusta osoitteesta lehtiluukku.fi/lehdet/museo. 10 HENGENHEIMOLAISET Kirjailija Juha Hurme osallistui Toista maata -näyttelyn suunnitteluun. 47 MITÄ MUSEOT SINULLE MERKITSEVÄT. 31 ROHKEITA KOKEILUJA Kansainvälinen L3DNARDO DA VINCI -näyttely Kuopiossa 44 KADONNUTTA AIKAA ETSIMÄSSÄ Orhan Pamukin Viattomuuden museo on museo ja romaani. SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä 42 TUOMAS KYRÖN MUSEOVINKIT Kirjailija suosittelee 4 MUISTA MENNYT YMMÄRTÄÄKSESI TULEVAA Pekka Saurin pääkirjoitus 6 SARKA ON VUODEN MUSEO 2021 Suomen maatalousmuseo Sarka on kokoaan suurempi museo. MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET MUSEO on irtonumeromyynnissä myös seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma ja R-kioski
Suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa sekä kirjallisuuden että historian innokkaita harrastajia. Numerossa vieraillaan muun muassa Nobel-kirjailija Orhan Pamukin Viattomuuden museossa, jossa kirjallisuus ja museo kohtaavat ainutlaatuisella tavalla. Ratkaisujen löytäminen ihmiskunnan nopeasti globalisoituviin ongelmiin edellyttää ymmärrystä menneestä. Pekka Sauri Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtaja 59. Sivistynyt valtio pitää huolen siitä, että tähän työhön osoitetaan riittävät ja pitkäjänteiset voimavarat. Viattomuuden museo on syntynyt samaan aikaan samannimisen kaunokirjallisen teoksen kanssa – museo ja kirja ovat yhteisteos. Suomessa julkaistaan vuosittain noin 6000 tietokirjaa, mikä on pieneltä kansakunnalta suorastaan hengästyttävä määrä. Hänen viimeiset sanansa olivat ‘Minä elän’.” Tämän MUSEO-lehden numeron teema on kirjallisuus ja museot. Näistä kirjoista 800 käsittelee tavalla tai toisella historiaa. Elämys tallentui syvämuistiini. ”Tässä hän sitten veti viimeisen henkäyksensä Sylvesterin yönä vuonna 1872. Mieleeni jäi pienen, hämärän mökin ankeus ja oppaana toimineen rouvan liikuttunut ja liikuttavakin selostus. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Leena Tokila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori TUOTTAJA Jenna Honkanen ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Taina Myllyharju, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Hanna Hirvonen, Iikka Kivi, Tuomas Kyrö, Heli Kärkkäinen, Tuomas MacGilleon, Annina Mannila, Veera Nivalainen, Maria Paldanius, Jenna Parmala, Maritta Pohls, Päivi von Rabenau, Katariina Salmi, Elina Teerijoki, Erkki Vuokila, Tarja Västilä. Lisäksi kolme historiallisia romaaneja kirjoittavaa kirjailijaa kertoo, mitä museot heille merkitsevät. KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E MUISTA MENNYT YMMÄRTÄÄKSESI TULEVAA O lin noin kymmenen vuotta vanha, kun kävimme perheeni kanssa Tuusulassa Aleksis Kiven kuolinmökissä. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakausmedia ry:n ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 • museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2021 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € Määräaikainen digitilaus 19 €, irtonumero 4,90 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Annina Mannila. Myös merkittävä osa kaunokirjallisuudesta kuvaa historiallisia aiheita. Kokoelmat kertovat -palstalla esitellään suomalaisten kirjailijoiden käyttämää esineistöä ja lehdessä vieraillaan Suomalaisen kirjan museossa Pukstaavissa. Historia, kirjallisuus ja museot ovat yhdessä tärkeä osa menneisyyden hallintaa – ja menneisyyden hallinta on myös tulevaisuuden hallinnan perusta
Digimuseon näyttelyvalikoimaan lisättiin kesällä Anu Pentikin Alussa oli siemen -näyttely. Myös John Nurmisen säätiö lisäsi kolmannen näyttelynsä palveluun. Jaakko Vintturi KIRJAILIJAMUSEOT NEUVOSTOLIITOSSA Syksyn 1991 MUSEO-lehdessä kolmen leningradilaisen kirjailijakotimuseon johtaja Bela Rybalko kertoi museotoiminnan haasteista Neuvostoliitossa: yleisen kiinnostuksen vaimeudesta, taloudellisista vaikeuksista ja käytännön ongelmista. Zotshenko kuoli jo 1950-luvulla elämänhalunsa menettäneenä, eikä hän ehtinyt nähdä muuttuneita aikoja.” MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN ” Muinaisjäännös on joutunut ilkivallan kohteeksi Turun Luolavuoressa. Tällä hetkellä PunaMusta tukee metsien istuttamista Etiopiassa. Nyt virtuaalinäyttelyihin on mahdollista varata paikka sekä ryhmäettä yleisöopastuksilta. ”Ahmatova ja Zotzhenko erotettiin 1950-luvulla kirjailijaliitosta, eikä heidän teoksiaan saanut julkaista. MUSEO-lehti on hiilineutraali painotuote. Dostojevski-museon kellarissa rotat olivat syöneet Ivan Turgenevin teoksen. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. Uudessa versiossa Digimuseon palvelut mukailevat museoiden fyysisiä palveluita. Jotain museoiden tilasta Neuvostoliitossa kertoo myös se, ettei Leningradiin perustettu yhtään uutta museota vuosina 1971–1989. ” Kun astuu sisään Helsingin taidemuseoon, ensimmäinen tunne on ällistys. Rybalkon johtamissa museoissa kokoelmaesineitä jouduttiin säilyttämään ahtaissa ja kosteissa kellareissa. Museokeskus muistuttaa, että kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on lain mukaan kielletty.” MTV uutisoi 11.6.2021 Turun Luolavuoren alueella havaitusta arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuneesta ilkivallasta. Myös Vladimir Zotshenkon elämästä suunniteltiin museota, mutta myös hänen tuotantonsa kuului pitkään kiellettyjen kirjojen listalle. Lisäksi kaikkiin näyttelyihin voi tutustua omassa rauhassa omalta kotisohvalta. Yleisöopastuksiin paikan voi varata kuka tahansa. Sivuston kesäkuussa julkaistussa uudessa versiossa toiminnallisuuksia parannettiin entisestään”, kertoo Digimuseon liiketoimintapäällikkö Anne Mäkijärvi . Vuonna 1989 tehtiin kuitenkin päätös uuden kirjailijamuseon, Ahmatova-museon avaamisesta. Historiallisen rajakiven pintaa oli sotkettu punaisella spray-maalilla. Ryhmäopastuksiin voi osallistua esimerkiksi työyhteisön, koululuokan tai kaveriporukan kanssa. Nyt nähtävillä on 360ja VR-tekniikoilla kuvattu, elämyksellinen Matka meren maahan -video. Lehden painotalo PunaMusta on sitoutunut vähentämään päästöjä tuotannon jokaisessa vaiheessa. Päätös museon perustamisesta oli pitkittynyt, koska Anna Ahmatova oli kielletty kirjailija Neuvostoliitossa aina 1960-luvulle asti. ”Digimuseo.fi-sivuston kehityksen peruspilari on alusta lähtien ollut palvelun miellyttävä käyttökokemus. ” Britanniassa on kokeiltu myös museoreseptejä, joissa sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset ohjaavat asiakkaita museoissa tapahtuvaan toimintaan.” Iltalehti kertoi 30.5.2021 uutisessa museokäyntien ja kulttuuriharrastuksen hyvinvointivaikutuksista. UUDISTUNUT DIGIMUSEO Museoliiton ja John Nurmisen säätiön perustama Digimuseo jatkaa museoalan digitalisaation edistämistä uusilla virtuaalinäyttelyillä ja Digimuseo.fi -sivuston uusilla ominaisuuksilla. Tilaa dominoivat yli kymmenen metriä korkeat silkille printatut valokuvat ja jättiläismäinen, katosta riippuva, satoja kiloja painava kangas, joka hehkuu kaikissa sateenkaaren väreissä.” Yle uutisoi 8.6.2021 Katharina Grossen teoksista, jotka olivat esillä Helsinki biennaalissa.
MUSEOKUVIOITA Vuoden museo -palkinnot jaettiin toukokuussa SARKA ON VUODEN MUSEO 2021 SU O M EN M A AT A LO U SM U SE O SA R K A Loimaalla sijaitseva Suomen maatalousmuseo Sarka on kokoansa suurempi museo. TEKSTI TUULI RAJAVUORI V uoden museo -palkinto myön netään vuosittain museolle, joka on omalla toiminta-alueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Uusi näyttely rakentuu omin voimin.. Lisäksi museon toiminta on tuonut uusia näkökulmia, ideoita ja ajatuksia museoalalle. Tänä vuonna palkinnon sai Suomen maatalousmuseo Sarka, joka tunnetaan erityisesti mittavasta kokoelmaprojektista entisajan maataloustyövälineiden parissa. ” Upea näyttely nostaa esineet arvoonsa. Vuoden museo -palkintolautakunnan mukaan hankkeen lopputulos on upea näyttely ja nykyaikaiset säilytystilat, jotka nostavat esineet arvoonsa. Saran henkilökuntaan kuuluu moniosaajia
Voimme suunnitella itse ravintolan profiilia ja vaikuttaa sen toimintaan. Esimerkiksi ruotsalaisuuden päivänä tarjolla oli ruotsalaisia perinneruokia. Aiemmin museo on käsitellyt pääosin maataloushistoriaa. ”On suuri etu, että museo omistaa ravintolan. Museon monipuolinen työ on laadukasta monella tavalla. Kokoelmahanke oli kuitenkin tärkein syy sille, että museo lähti tavoittelemaan Vuoden museo -titteliä. V uoden museo -kilpailuun kuuluu palkintolautakunnan vierailut finalistimuseoissa. Ruokamuseon ansiosta myös yhteistyötä museon ravintolan kanssa on tiivistetty. Verrattain pieni henkilökunta ohjaa ja kannustaa myös muita museoita valtakunnallisen vastuumuseon roolissa sekä tuottaa laadukkaita tapahtumia ja näyttelyjä. Toiminta on viime vuosina laajentunut kattamaan myös maatalouden ”lopputuotteen” eli ruoan. Pienelläkin henkilökunnalla saa isoja asioita aikaiseksi”, Vuoden museo -palkintolautakunnan puheenjohtaja Anne Laiti kertoo. Viime vuosina näkökulmaa on laajennettu myös ruokaan. ”Ennen koneita -kokoelman pelastusoperaatio sekä sitä seuranneet uusi näyttelyrakennus ja perusnäyttely olivat sen verran isoja hankkeita, että niiden perusteella päätimme osallistua kilpailuun”, Suomen maatalousmuseo Saran museonjohtaja Sami Louekari kertoo. Mielestäni olemme saaneet aikaan hyviä tuloksia pienelläkin poSarka kertoo maataloushistoriasta. Ravintolassa on järjestetty pieniä näyttelyjä ja teemaruokapäiviä. MUSEOKUVIOITA Vuoden museo -palkinnot jaettiin toukokuussa ”Sarka valittiin kuuden finalistimuseon joukosta voittajaksi siksi, että kokonaisuus oli kohdallaan. Talonpoikaiskulttuuriin liittyvät esineet olivat jääneet tarpeettomaksi Helsingin yliopistolle, ja ne olivat päässeet homehtumaan vesivahingon takia. rukalla. Sarka-museosta niille löytyi uusi koti perusteellisen puhdistuksen jälkeen. SU O M EN M A AT A LO U SM U SE O SA R K A. He ovat kaikki huipputyyppejä, jotka osaavat toimia ja ideoida yhdessä. Ruokamuseolla on oma pienoisnäyttelytila, some-haasteita, luentoja ja tapahtumia. Ruokamuseon näyttelyissä pohditaan, mitä nykyään syödään ja mikä ruokavalintoihin vaikuttaa. Vierailun perusteella museopalkintolautakunta totesi, että Sarka-museosta välittyi poikkeuksellinen into yhdessä tekemiseen. Erikoisnäyttelyillä voidaan tuoda esiin myös ajankohtaisia ilmiöitä. Vuoden museo -palkinnon perusteluissa tuotiin esiin myös museon uusin aluevaltaus. Henkilökuntaan kuuluukin useita moniosaajia. ”Museossa työskentelee kymmenkunta ihmistä. Ravintola houkuttelee myös ” Verrattain pieni henkilökunta saa paljon aikaan. Esimerkiksi näyttelyiden graafinen suunnittelu tehdään oman henkilökunnan voimin ja museonjohtajan mukaan museomestari rakentaa tarvittaessa vaikka kokonaisen talon. Olimme todella ilahtuneita, että se oli huomattu myös palkinnon perusteluissa”, Louekari kertoo
”Palkinnon saaminen tuntui uskomattoman hyvältä. ”Digimuseon kautta tavoitamme entistä helpommin niitä ryhmiä, jotka eivät MUSEOITA PALKITTIIN V uoden 2021 museopalkinnot jaettiin 27.5. P alkintolautakunta mainitsi erikseen, että museo tarttuu aktiivisesti ajankohtaisiin ilmiöihin. Viime heinäkuu oli museossa kaikkien aikojen vilkkain, vaikkei isoja yleisötapahtumia voitu järjestää. Vuoden museokauppa on Luontokeskus Haltian Haltia Shop. Oli hienoa saada arvostusta tekemällemme työlle”, Louekari sanoo. M useonjohtajan mukaan Vuoden museo -titteli on tuonut museolle paljon positiivista näkyvyyttä. Viime aikoina näyttelyissä on pureuduttu muun muassa ilmastonmuutokseen. Museopalkintogaalassa Turussa. Vuoden museo -palkinnot jakavat Kansainvälisen museoneuvosto ICOMin Suomen komitea ja Suomen museoliitto. SU O M EN M A AT A LO U SM U SE O SA R K A. MUSEOKUVIOITA Vuoden museo -palkinnot jaettiin toukokuussa lounasvieraita, jotka eivät ehkä muuten museoon päätyisi”, Louekari sanoo. Tammi-kesäkuun aikana meillä tehtiin 2200 koululaisten virtuaalivierailua ja olemme uuteen palveluun erittäin tyytyväisiä”, Louekari kertoo. Museokortin erikoispalkinto annettiin Hotellija ravintolamuseolle. Museossa käy paljon perheitä ja kohde sopii hyvin myös lapsille. Vuoden museo -kilpailun finaalissa oli yhteensä kuusi museota. Vuoden viestintätekopalkinnon perusteluissa kiitettiin HAMin ja Helsingin kaupunginmuseon ensimmäisen yhteisen näyttelyn markkinointia, joka toimii erinomaisena esimerkkinä onnistuneesta, museon seinien ulkopuolelle ulottuvasta näyttelyviestinnästä. Ulkoisen näkyvyyden lisäksi palkinnolla on ollut tärkeä merkitys myös museon henkilökunnalle. Haltia Shopin saaman palkinnon perusteina oli muun muassa myynnin kasvu, toimiva verkkokauppa ja kohteeseen sopiva esillepano. Museoviraston erikoispalkinnon perusteena oli yli 200 000 kokoelmaan kuuluvan valokuvan avaaminen vapaaseen käyttöön. Tänä vuonna palkittiin ensimmäistä kertaa Vuoden museokauppa. muuten museoon tulisi. ”Erikoisnäyttelyillä voimme täydentää museon sisältöjä ja tuoda esiin uusia, museon teemaan liittyviä näkökulmia”, Louekari sanoo. ”Museo on näkynyt tiedotusvälineissä poikkeuksellisen paljon ja asiakaspalvelussa on huomattu, että monet saapuvat paikan päälle juuri Vuoden museon takia”, Louekari kertoo. Myös museon monipuolista ja ihmiset yhteen kokoavaa tapahtumatoimintaa kiitettiin. Vuoden museo -kilpailun Erikoispalkinnon sai Museovirasto. Vuoden museoviestintäteko -palkinto myönnettiin Helsingin taidemuseo HAMin ja Helsingin kaupunginmuseon Mieliala – Helsinki 1939-1945 -näyttelyn markkinoinnille. Vuoden museo 2021 -tittelin sai Suomen maatalousmuseo Sarka. Korona-aikana luennot, kyläkeskiviikot, markkinat, peräkonttikirpputorit ja muut paikan päällä järjestettävät tapahtumat ovat olleet tauolla, mutta sen sijaan pedagoginen toiminta on laajentunut verkkoon
Yksilömentorointi Investoi osaamiseen ja kehittymiseen. Selkeytä suunta ja onnistu muutoksessa Tutustu palveluihin, palautteisiin sekä taideja kulttuurialan referensseihin: huovinmaa.com. Työyhteisöille Tavoitteelliset työpajat ja luennot ajankohtaisiin tarpeisiinne toteutettuina. saakka vain Museo-lehden lukijoille. KATI HUOVINMAA Sertifioitu ammattimentori, kokenut muutosjohtaja ja tietokirjailija Kaikille yksilömentoroinnin tai työpajan tilaajille Radikaali unelma näin johdat muutoksen -tietokirja omistuskirjoituksella! Tarjous voimassa 30.11
Museossa on uudistettu kolme Suomen historiasta kertovaa perusnäyttelyä. Kirjoittamista edelsi pitkä ideointijakso, josta erottui teemoja ja ydinviestejä. T oista maata -näyttelyn suunnittelijoihin kuuluu yli sata eri alojen osaajaa. ”Tiede on loputonta uteliaisuutta kaikkea kohtaan. Livahdan lämpöä pakoon Kansallismuseoon. Halusimme tehdä niistä kiinnostavia ja humoristisia.” Hän näyttää yhden, joka sykähdyttää häntä erityisesti. ”Minulla on sellainen helmasynti, että en jaksa lukea näyttelytekstejä. Sen jykevät seinät ovat yli sadan vuoden ajan tarjonneet suojaa ihmisille, esineille ja vallalla olevalle käsitykselle siitä, mikä on kertomisen arvoista historiaa. REPORTAASI Kirjailijat suunnittelemassa näyttelyä HENGENHEIMOLAISET Viimeisin uudistus ei ollut kovin helppo, Roivainen myöntää. ”Halusimme mukaan kerronnan ammattilaisia. Siihen saatiin apua myös museoalan ulkopuolelta. Ihminen on kymmenen metriä pitkä, ravinteikkaita liuoksia kuljettava mutkikas putki, jonka ympärille on kertynyt hauskoja ja hyödyllisiä varustuksia kuten aiA amupäivän aurinko porottaa Helsingissä pilvettömältä taivaalta. Tarvitsimme sanoja, lauseita ja näkökulmia”, Roivainen sanoo. Tuhat vuotta on pitkä aika yhteen näyttelyyn tiivistettäväksi. Käsikirjoitusta tehneessä työryhmässä olivat mukana kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä , kirjailija Juha Hurme sekä toimittaja ja kirjailija Anna-Kaari Hakkarainen , kaikki kirjallisista ansioistaan tunnettuja. Poikkeuksellisen kuuma kesä on vielä aluillaan, eikä helteeseen ole ehtinyt tottua. Niistä kirjailijat alkoivat luonnostella näyttelytilojen seinille tulevia tekstejä. Toukokuussa valmistui ajanjaksoa 1100–1917 käsittelevä osa Toista maata. Viileässä aulassa vastassa ovat konservointiyksikön päällikkö Eero Ehanti ja Toista maata -näyttelyn projektipäällikkö Päivi Roivainen . > Näyttelyssä esillä olevaa valtaistuinta keisari Aleksanteri I käytti Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809, kun Suomesta tuli osa Venäjää. K AT A R IIN A SA LM I 10 MUSEO 3/2021. TEKSTI TUOMAS MACGILLEON < Toista maata -näyttelyyn valittiin 650 esinettä Kansallismuseon yli puolen miljoonan esineen kokoelmista. Roivainen tekee tunnustuksen. Kansallismuseon Toista maata -näyttely on monen eri alan osaajan yhteistyön tulos. Kirjailija Juha Hurme ja museoammattilaiset kertovat, millaista näyttelyn tekeminen oli
11 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin K AT A R IIN A SA LM I
Hän pohtii laajemmin ajatusta siitä, mitä museo voi olla. Kirkonmiehen, jonka talonpoika Lalli surmasi Köyliöjärven jäällä 1100-luvulla. Vai surmasiko. Historiasta voi silti kertoa myös muuten kuin vanhojen esineiden avulla.” Lallin ja Henrikin kohdalla olennaista ei ole se, mitä on tapahtunut, vaan mitä tarina ja sen eri käyttötavat kertovat menneisyydestämme. He elivät kiihkeää nykyaikaa ihan niin kuin mekin.” Toista maata -näyttelyn projektipäällikkö Päivi Roivainen ja Kansallismuseon konservointiyksikön päällikkö Eero Ehanti ovat tyytyväisiä näyttelyn lopputulokseen. Näillä keinoin ihminen yrittää ymmärtää maailmaa. Lopulta yhden tekijyyden tason muodostavat myös he, jotka tulevat katsomaan näyttelyä. Tietoa on ollut aina myös ilman tiedettä. T oista maata -näyttely on monen ihmisen yhteinen kudelma, jossa tekijöiden aikomukset ja toteutus ovat Ehantin mukaan vain osa kokonaisuutta. Yksiselitteinen, muuttumaton totuus on harvinainen ilmiö.” K ierroksella vastassa on ensimmäisenä piispa Henrikin sarkofagi. Seisomme siis huoneessa, jossa kuvataan lähes tuhannen vuoden takaista, mahdollisesti sepitettyä tarinaa sata vuotta sitten valmistetun esineen avulla. Tarina elää edelleen, vaikka todisteita kummankaan elämästä, saati kohtaamisesta, ei ole. ”Yksi hyvä esimerkki on Viattomuuden museo Istanbulissa, joka kiehtoo minua äärettömästi.” Viattomuuden museo on Nobel-palkitun Orhan Pamukin romaani. ”Ihminen tulee museoon ja kokee jotakin, mitä tekijät eivät ole voineet edes kuvitella”, Ehanti toteaa. 12 MUSEO 3/2021 REPORTAASI Kirjailijat suunnittelemassa näyttelyä vot ja sydän. Konservointipäällikkö Eero Ehanti hymähtää. Seinällä julistetaan: “Keskiajan ihmiset eivät eläneet keskiaikaa. K AT A R IIN A SA LM I. ”Museonäyttely on vaikea media. Pamukin projekti ei päättynyt kirjan julkaisemiseen. ”Emme voi tietää onko kyseessä todellinen tapahtuma vai hyvä tarina, sillä ensimmäiset kirjalliset maininnat kohtaamisesta ovat paljon myöhempää perua”, Roivainen toteaa. Sarkofagi on 1920-luvulla tehty kopio 1400-luvulla valmistetusta muistoarkusta. Kirjan lopussa päähenkilö ohjeistaa kirjailijaa, miten teoksen tarina tulisi museoida. Istanbulissa on oikea museo, joka kuvaa ihmi> Keskiaikaa käsittelevässä näyttelyn osassa voi tarkastella keskiaikaisen kylän pienoismallia. Ensin tarinan sankari oli kristinuskoa levittänyt Henrik, myöhemmin suomalaista luonteenlujuutta ilmentänyt Lalli. Hetkinen. Mahdollisuudet ovat oikeastaan rajattomat. Siihen liittyy paljon odotuksia tiedon, tieteen ja faktojen esittämisestä
13 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin K AT A R IIN A SA LM I
H urmeen osuus näyttelyn käsikirjoittamisessa kesti noin puolitoista vuotta. Paljon siitä, mikä ei päätynyt näyttelyyn, löytyy viime vuonna julkaistusta, Hurmeen kuudennesta teoksesta Suomi. ”Minusta näyttely onnistui hienosti. ”Esimerkiksi väkivaltaa arvioidaan sellaisena kuin pitääkin, asiana johon ei liity mitään hyvää. ”Tuntuu siltä, että tekijöiden arvot, tavoitteet ja toiveet olivat aika samanlaisia.” Juha Hurme sanoo samaa. Kaikille oli itsestään selvää, että tämä on oikein.” < Juha Hurme päätyi näyttelyn käsikirjoittajaksi pidettyään puheen valtakunnallisilla museopäivillä, minkä jälkeen Eero Ehanti ja Päivi Roivainen pyysivät häntä mukaan. Myös suomen kielen sanoja ja niiden alkuperää esittelevä osio näyttelyssä on hänen luomuksensa. Kommentti ei ole katkeraa sorttia. Se tarkoittaa, että puretaan poliittisia valheita Suomen uljaasta muinaisuudesta”, Hurme sanoo. Päivi Roivainen kertoo, ettei työryhmässä syntynyt missään vaiheessa erimielisyyksiä isoista asioista. ”Täytyy sanoa, että palkka oli surkea. Näyttelyä varten Hurme kirjoitti noin kymmenkertaisen määrän tekstiä kuin mitä lopulta laitettiin esille. Hän on suorapuheinen ihminen, ja tämä tuntuu hyvältä hetkeltä sanoa asia ääneen. Teatteriesityksestä palaava Juha Hurme istahtaa kotinsa edustalle, vaihtaa ylleen kuivan paidan, käärii ja sytyttää tupakan. H elle on jatkunut pitkään, kun myöhemmin kesällä löydän tieni Tampereen Pispalaan. Euroja tuli vähän, kaikkea muuta paljon.” ”K uningas ja kerjäläinen kuoltuaan on yhtäläinen. Arvoista ei tarvinnut erikseen keskustella, eikä näkökulmia juntattu väkisin läpi. Toista maata -näyttelyssä on paljon yhtymäkohtia Hurmeen Finlandia-palkittuun Niemi-teokseen, joka hänen mukaansa sai alkunsa sisäsyntyisestä tarpeesta ymmärtää mennyttä. Hän sanoo arvostavansa tapaa, jolla Päivi Roivainen veti työryhmää. 14 MUSEO 3/2021 REPORTAASI Kirjailijat suunnittelemassa näyttelyä syyttä ja menneisyyttä kirjailijan luoman fiktiivisen tarinan pohjalta, näyttelyksi ripotellun rekvisiitan avulla. Sama instituutio purkaa nyt myyttejä, joita se on itse pitänyt yllä. ”Tämä oli hyvä harrastus ja mainio opintoretki. Siellä Ehanti haluaa vielä joskus käydä. Sain toimia omalla vahvalla alueellani, palaute oli selkeää ja näyttely rakentui eteenpäin ilman kriisejä.” Ideoinnin ja näyttelyn tekstien kirjoittamisen lisäksi Hurme käsikirjoitti ja luki ääneen tarinoita audiokierrosta varten. Siinä kuvataan jännittävästi ja hauskasti isoja ja vaikeita asioita, riisutaan nationalismia ja samalla kerrotaan, että tämä ei ole lopullinen totuus.” Hurmeesta on tärkeää, että tätä tehdään juuri Kansallismuseossa, joka perustettiin pönkittämään syntymäisillään olevan valtion identiteettiä. Summasta sovittiin etukäteen, eikä työmäärää ollut helppo arvioida. Sotahistoriasta kerrotaan olennainen, ilman herooista hurrausta. Mahti ei mene maan sisään vaikka mahtavat menevät.” Teksti on kirjailtu hameeseen, jota kankuri Siina Rinne (1859–1940) virkkasi 16 vuoden ajan omista hiuksistaan. Työ Kansallismuseon kanssa oli äärimmäisen antoisaa, Hurme sanoo. Toista maata -näyttely avaa menneisyyttä historiankirjoituksessa usein unohdettujen, kuten tavallisten ihmisten, naisten ja vähemmistöjen näkökulmasta. ”Päivi oli viisas johtaja. Hetken päästä Hurme toteaa, ettei palkka-asia ole ihan niin mustavalkoinen. ”Me tekijät arvostamme Suomen menneisyyttä, mutta haluamme kertoa siitä niin hyvän tiedon nojassa kuin on käytettävissä. On ilta, harjulla puhaltaa lämmin ja lempeä tuuli. Hänellä on muutama näyttelyprosessiin liittyvä kritiikki, mutta ensin on kehujen vuoro. Sain kahden kuukauden palkan työstä, jota tein puolitoista vuotta ainakin jonkin verran joka päivä.” Kirjailijaa naurattaa. erpahvityo-210x66mm.pdf 1 2.9.2021 10.04.18 V EE R A N IV A LA IN EN. Sitten seuraa kriittinen huomio
15 REPORTAASI Kirjailijat suunnittelemassa näyttelyä Tekijät kertovat, että yhteistyö oli inspiroivaa. Samoin se, miten näemme menneisyyden. Hurme pitää museoammattilaisten työtä ainutlaatuisena. Se väritti heti omaa ajatteluani.” Ehanti sanoo, että yhteistyö opetti huomaamaan myös oman työn erityispiirteitä. Tästä pääsemme kirjailijan toiseen kritiikkiin. Museoissa on omanlaista asiantuntijuutta, jota muiden alojen ammattilaisten kanssa työskentely kirkasti. Hänen mielestään Toista maata -näyttelyssä olisi voitu tehdä vieläkin kunnianhimoisempia avauksia, kuten ulkona esitettäviä näytelmiä. Lisäksi suunnitteilla on kiertueita, koulukäyntejä ja festivaaleja. Jossain tulevaisuudessa odottaa seuraava isompi uudistus. Näyttely on esteettinen elämys, jonka rakentamiseen tarvitaan melkeinpä kuvataiteellista osaamista.” Hurme koki olonsa työryhmässä kodikkaaksi. ”Työryhmässä syntyi innostuksen kehä, jonka uskon ruokkineen sekä meidän että mukana olleiden kirjailijoiden ajatuksia”, Päivi Roivainen kuvailee. Roivaisen mukaan koronapandemia pakotti tekijät kuitenkin suunnittelemaan digitaalisia tapahtumia. ” Menneisyyttä avataan historiankirjoituksessa unohdettujen ihmisryhmien näkökulmasta. ”Koen itsekin olevani taiteen ja tieteen välimaastossa, olemme museotyöntekijöiden kanssa sillä tavalla hengenheimolaisia.” Hurmeen työ museomaailmassa saa jatkoa. Hän arvelee sen johtuvan siitä, että hän on käyttänyt monissa kirjoissaan ja näytelmissään paljon tieteellistä sisältöä ja korostanut menneen jatkuvan tulkitsemisen tarvetta. Kun yhteistyö alkoi, korostin että näitä vahvuuksia kannattaisi käyttää. Kansallismuseo on Museokortti-kohde. ”Juha puhui näyttelystä teoksena, jossa on rytmi. ”Kansallismuseossa on valtava piha, minulla taas kovaa ammattitaitoa elävien esitysten järjestämisessä. ”Museoala asemoituu taiteen ja tieteen väliin. Eero Ehanti muistaa hyvin, kun hän kiersi näyttelytilaa Hurmeen kanssa ensimmäistä kertaa. ”Halusimme käyttää Hurmeen kykyjä ennen kaikkea näyttelyn dramaturgian rakentamisessa. Lisäksi uudistuksen keskiössä oli näyttelyn toteutus, joka oli prosessina hyvin vaativa. Kun Luston uusittu perusnäyttely aukeaa 2023, Hurmeen ohjaama, metsämytologiasta ponnistava näytelmä saa museon pihalla kantaesityksensä. ”Puhun suoraan, kaikella ystävyydellä. Hän on mukana uudistamassa Suomen Metsämuseo Luston perusnäyttelyä, jossa hän käsittelee metsään liittyvää mytologiaa. Maailma jossa elämme muuttuu jatkuvasti. Luulen, ettei Kansallismuseossa ymmärretty tällaisen yhteistyön täyttä arvoa, ja asia on päässyt siellä unohtumaan.” Ehanti ja Roivainen allekirjoittavat Hurmeen näkemyksen siitä, että elävät esitykset tekisivät näyttelystä vieläkin paremman. ”Näyttelyn täytyy olla elävä, sillä esineiden asettaminen vitriiniin on kerrontakeinona aika rajallinen. Ajatus herätti innostusta, mutta siihen ei koskaan palattu.” Kokemus jäi kaivelemaan, ja Lustoon lähtiessään Hurme saattoi ensi töikseen museon ja Savonlinnan teatterin päättäjät yhteen. Aiomme ehdottomasti järjestää myös tapahtumia.” Näyttely ei oikeastaan valmistu ikinä. erpahvityo-210x66mm.pdf 1 2.9.2021 10.04.18. Siinä hänen ideoillaan oli valtavasti arvoa, yhteistyön ilosta puhumattakaan.” Ehanti sanoo, ettei ajatus elävistä esityksistä ole unohtunut. Esineitä vaihdetaan, huoneita muutetaan, tapahtumia suunnitellaan
”Tämä on 1960-luvun kirjastovirkailija”, Suomalaisen kirjan museon Pukstaavin amanuenssi Emilia Heikkilä esittelee. Aivan kirjamuseon vieressä on myös Mauri Kunnaksen kirjojen pohjalta rakennettu Herra Hakkaraisen talo. Välillä joukosta putkahtaa kaikkien tuntema omistaja. Täällä kirja elää ja voi hyvin eli juhlan aihetta siis todella on. 16 MUSEO 3/2021 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin KIRJA VIEKÖÖN! Kymmenenvuotiaassa kirjamuseossa kirjoihin saa koskea ja lukea ääneen. hiljattain lukeminen on laajentunut älylaitteiden ja äänikirjojen puolelle.” K irjamuseo viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlavuottaan ja sen kunniaksi museolla tarjottiin heinäkuussa kahvia ja kakkua. Esimerkiksi Tove Janssonin exlibrikset ovat hyvin runsaita ja tyyli on helppo tunnistaa.” Jos Emilialla olisi oma exlibris, hän painaisi sen Samu Haberin elämäkerran alkulehdille.. ”Loppuvuoden juhlimme exlibriksiä esittelevän näyttelyn merkeissä”, Emilia kertoo. Kirjaston tädistä on tehty tarkoituksella tiukkailmeinen, olivathan kirjastot arvokkaita paikkoja, joissa ei saanut meluta. ”Päänäyttelyä varten tutustuin kirjojen sitomiseen ja tilasin puusepältä näyttelyyn 1600-luvun mallin mukaan tehdyn kirjapainokoneen.” Vielä 1930-luvulla kotikirjaston saattoi tilata sivistyskotiin huonekalusarjan mukana. Emilia toivoo, että museokävijät pysähtyisivät erilaisten exlibristen äärelle, vaikka ne ovat pieniä. Näyttelyssä on esillä myös lukittava kirja-arkku 1600-luvulta ja vitriinikaappi 1800-luvulta, joissa kirjoja säilytettiin kuin aarteita. Sastamala on todellinen kirjakaupunki: Pukstaavi sijaitsee niin kutsutussa kirjakorttelissa, jossa toimivat myös kustantamo, antikvariaatti ja kirjakauppa. ”On merkillistä, että vaikka kirjojen merkitys on moneen kertaan muuttunut, itse kirja on pysynyt vuosisatoja niin samannäköisenä. Pöydällä komeilee vanha lainauskamera. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela suunnitteli merkin runoilija Larin-Kyöstille . Se helpotti kirjastovirkailijoiden työtä aikanaan.” Emilia Heikkilä on työskennellyt kirjamuseo Pukstaavissa koko sen olemassaolon ajan, kymmenen vuotta. Vielä 1930-luvulla oli olemassa kirjastoja, joista lapset eivät saaneet lainata ja asiaan suhtauduttiin muutenkin vakavasti. 1970-luvulla kirjahyllyt alkoivat kertoa niiden omistajasta ja tämän näkemyksistä. Vasta aivan > Pukstaavi tallentaa kirjoihin liittyvää aineistoa koko Suomen alueelta keskiajalta nykypäivään. ”Tuntuu hienolta, että vaikka paikkakunta oli pieni, meilläkin oli sellainen. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT ANNINA MANNILA T uimailmeinen nainen on painanut sormen huulilleen ja katsoo ovelle. Vanhoissa teoksissa näitä kirjojen omistajien merkkejä saattaa olla useitakin. Kokoelmissa on muun muassa kirjansidontaan liittyvää aineistoa. Tatu ja Patu -lastenkirjasarjan tekijät asuvat kaupungissa, Mauri Kunnaksen entisessä kodissa. Silloin uuden tuttavan kotiin astuttaessa oli tärkeää käydä heti tarkastamassa kirjahyllyn sisältö. Sellainen oli kirjastossa myös Emilian lapsuuden kotikaupungissa Loimaalla. Amanuenssi Emilia Heikkilä työskentelee kirjoja rakastavien ihmisten keskellä. Hän on perehtynyt erityisesti kirjaan fyysisenä esineenä ja myyntituotteena. Olemme kirjamuseon päänäyttelyssä, kirjojen lainaamista ja myyntiä esittelevässä osassa. ”Niiden sisällä on usein kokonainen pieni maailma yksityiskohtineen. Huonetta kiertävät täyteen pakatut kirjahyllyt
18 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 3/2021 ” Vaikka kirjojen merkitys on moneen kertaan muuttunut, itse kirja on pysynyt vuosisatoja hyvin samannäköisenä.
Pääaineena taidehistoria, sivuaineina museologia, arkeologia ja naistutkimus. Sen on koonnut ja lahjoittanut museolle Erkki Tuominen . Näyttely tehdään yhteistyössä tänä vuonna 75 vuotta täyttävän Suomen Exlibrisyhdistyksen kanssa. Klo 14. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 19 EMILIA HEIKKILÄ, 41 • Kotoisin Loimaalta, asuu perheineen Tampereella. Klo 11.30. Teams-kokous, jossa ideoitiin Sastamalan seudun museon tulevaa näyttelyä. Ensimmäinen suomalainen kirjapaino perustettiin Turkuun vuonna 1642.. Osallistun jonkin verran myös sisarmuseomme toimintaan. Lisäksi työtehtäviin kuuluu vaihtelevasti asiakaspalvelua, opastuksia ja viestintää. Klo 15.30. Etätyöpäivinä voi keskittyä kirjoitustöihin. Lopettelin työt ja lähdin hakemaan lapsia hoidosta. Asiakkaiden on mahdollista lainata museomme infosta tabletti kesäkuussa julkaistua Apteekkarin aikaan -mobiilipeliä varten. • Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, amanuenssi, 2018 alkaen. • Koulutus: Turun yliopisto, filosofian maisteri 2006. • Sastamalan seudun museo ja Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, amanuenssi, 2010–2018. < 1400-luvulla saksalainen Johannes Gutenberg kehitti kirjanpainamisen välineitä, kuten metalliset irtokirjakkeet ja puupainimen. Kokoelma-asioita, tulevan näyttelyn suunnittelua, somepäivitystä. Klo 12. TYÖKOKEMUS: • Alpo Jaakolan Patsaspuisto, opas, 2002–2006. • Lyhyitä projekteja taideteosinventoinnin parissa Alpo Jaakolan Patsaspuistossa, Loimaan kaupungilla sekä Alpo Jaakolan ateljeekoti Torkvillessa vuosina 2003, 2005 ja 2008. Klo 9. Teen tällä hetkellä 80-prosenttista työaikaa. TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ: Klo 8.30. Pukstaavilla on laaja exlibriskokoelma, joka sisältää lähes 23 000 exlibristä. Lounas kotona koneen äärellä. Selvittelin myös museon tableteissa esiintynyttä ongelmaa. • Työnkuva: Pukstaavin amanuenssi, joka vastaa museon näyttelyja kokoelmatoiminnasta. Aloitin työt kotona sähköpostin avaamisella ja viesteihin vastaamalla. • Työväenmuseo Werstas, projektitutkija näyttelyprojekteissa 2007–2010. Tällä hetkellä teen osan viikosta etänä. Kirjoitin tekstejä tulevaan exlibrisnäyttelyyn. Etätyöpäivien huono puoli on se, ettei pääse lounastamaan työkavereiden kanssa
Emilia ei halua paljastaa tämän pelin loppuratkaisua. ”P ääseekö täällä pelaamaan sitä pakopeliä?” perheenisä kysyy museokaupan tiskiltä. ”Tatu ja Patu tarjoavat aikuisellekin paljon huumoria, jota lapsi ei välttämättä vielä ymmärrä.” Museon työntekijöiden kesken lukuvinkkejä vaihdellaan tiuhaan. Ja kirjan voi yhtä hyvin lukea kuin kuunnellakin, kumpikaan tapa ei ole toista parempi.” Emilia iloitsee erityisesti siitä, että aikuiset lukevat nykyään lastenkirjoja. Huoneessa on ratkaistavia arvoituksia pelinhaluisille ja kiinnostavia kirjallisuustärppejä niille, jotka haluavat kiertää pakopelissä kuin museonäyttelyssä.” Pelillistäminen toistuu Emilian puheissa usein. Emilia on ollut mukana ideoimassa tämän vuoden aikana museon pihalle vanhan apteekin historiasta kertovan Apteekkarin aikaan -pelin. Jos minulta kysytään lukuvinkkejä, saatan suositella myös vaikka Kimi Räikkösen elämäkertaa. 20 MUSEO 3/2021 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin ”Se kirja on minulla juuri nyt kesken. Genren lukeminen on innoittanut häntä suunnittelemaan myös museo näyttelyitä. Kirjamaun ei tarvitse kertoa lukijan koulutustasosta tai sukupuolesta. Emilian työpöydällä on Loimaan paikallislehtiä kotipaikkakunnasta muistuttamassa ja mustavalkoinen valokuva nojatuolissa lukevasta miehestä. Siinä on sellaista rauhaa ja hyvää oloa, jota ihminen vain lukiessaan voi tuntea.” < Emilia Heikkilä on perehtynyt erityisesti kirjaan fyysisenä esineenä ja myyntituotteena. Pakohuoneessa kirjan ja kirjallisuuden historia aukeaa tekemisen ja oivaltamisen avulla. Vaikka museot toimivat itsenäisesti, molemmat amanuenssit auttavat ja tukevat toisiaan sekä osallistuvat näyttelyiden suunnitteluun. ”Tässä työssä vaihtelevia hommia on paljon. Päänäyttelyä varten hän opetteli kirjansidontaa. Emilia tekee museolla monenlaisia töitä, mutta eniten hän rakastaa käytännön suunnittelutyötä. ”Uskoisin, että monet aikuiset lukevat lastenkirjoja ja ovat aina lukeneet, vaikkei heillä pieniä lapsia olisikaan.” Hän lukee lapsilleen Tatua ja Patua, mutta kirjailijoiden ensimmäisen satukirjan hän osti itselleen jo paljon ennen lasten syntymää. Seinällä on suuri post it -lappujen täyttämä paperi, jonka otsikkona on Ideoita. Ajattelen, että ihmisten olisi hyvä lukea kirjoja mahdollisimman laajasti. Huoneessa on kaksi työpöytää, joista toisen ääressä istuu Sastamalan seudun museon amanuenssi Emma Kurki . ”Tuon kuvan haluaisin suurennuttaa päänäyttelymme seinälle. Museo haluaa rohkaista oppimaan kirjasta ja kirjallisuudesta pelaamisen keinoin. Emilia lukee mielellään dekkareita ja jännityskirjallisuutta. ”Pelaaja on tuleva menestyskirjailija, joka kehittelee mielessään uuden kirjansa juonta. Viime vuoden peli sai jatkoa, sillä se oli hyvin suosittu. Vanhan puutalon ikkunoista näkyy sinisenä aaltoileva järvi. ”Jo museologiaa opiskellessani ihastuin näyttelyjen pienoismallien tekemiseen. Kaksi päivää sitten olin koko päivän niittämässä perinnepeltoa”, Emilia huomauttaa saapuessamme hänen työhuoneeseensa. Pukstaavissa toimii jo toinen kirja-aiheinen pakopeli. ”E milia, voitko kohta tulla kurkkaamaan pakohuoneen kaukoputkea, siinä on jotakin vikaa”, kollega huikkaa ohi mennessään. Koronan aikaan pelit ovat olleet myös keino tarjota museosisältöjä silloinkin, kun museo ei ole ollut auki. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi on Museokortti-kohde.. Ajatukset ja tarkka suunnittelutyö hahmottuivat konkreettiseksi malliksi.” Hän nostaa kirjahyllystä pakohuoneen pahvista tehdyn pienoismallin. Neljän huoneen seinillä on erilaisia lehdistä leikeltyjä kuvia kirjoista ja huoneen kulkureitit on selvitetty tarkkaan
Historiallisten kokonaisuuksien kokoamisessa ja asettamisessa visuaaliseen muotoon on jotain salaperäisen kiehtovaa, olkoonpa kyse sitten 1960-luvun Tarzan-lehdistä, Playstation 3 -ammuskelupeleistä tai Suomesta löydetyistä esihistoriallisista kirvesmalleista. Ei tarvitse kuin vilkaista isäni massiivisen sarjakuvakokoelman suuntaan ymmärtääkseen, keneltä keräilyviettini on peritty. 21 KOLUMNI Koomikko Iikka Kiven kynästä KIRJAHYLLYNI ON LINNANI K otonani on 18 erilaista ja eri-ikäistä pelikonsolia sekä satoja niihin sopivia pelejä. Mikään ei korvaa sitä tunnetta, kun kirjoittaessaan käväisee omalla kirjahyllyllään tarkistamassa asian lähdeteoksesta. Lisäksi kirjojen tapa tallentaa informaatiota hajauttamalla on kertakaikkisen nerokas. Kun ihmiskunnan tulevaisuuteen liittyy paljon pelottavia uhkia ja epävarmuutta, tuntuu hyvältä tietää, että ainakin tuo kaikki hyllyihin kätketty tieto on omien jälkeläisteni turvana tulevaisuudessa. Muutamat nuhjaantuneet kirjat ovat pieni hinta siitä, että lasteni suhde kirjoihin on pysynyt läheisenä senkin jälkeen, kun niitä on ahmittu muutoinkin kuin kirjaimellisesti. Onneksi samasta asiasta on olemassa demokraattinen muoto: kirjallisuus. Siksi olen altistanut kirjastoni pienten lasteni hyllystävetelylle, sivujen repeytymiselle ja kansien järsimiselle. Vaikka teoksen tietoaineisto tai arvomaailma muuttuisi vanhanaikaiseksi, se välittää silloinkin arvokasta metatietoa tulkittavaksi teoksen historiallisista ja aatteellisista vaikuttimista. Museot viehättävät keräilijäluonnettani. V E SA TY N I. Oman tietovaraston omistaminen tuntuu arvokkaalta. Ja täytyy alleviivata, että kokoelmani arvo ei suinkaan piile kirjojen kunnossa tai ensipainosten määrässä. Kirjat tallentavat monenlaista tietoa. Museot ja kokoelmat ovat hieno keksintö siksi, että ne tallentavat ja jäsentävät tietoa kaikkien saataville. Harva suomalainen ehtii matkustaa Ateneumiin katsomaan näyttelyitä, mutta samoja maalauksia voi päästä tutkimaan oman kunnankirjaston taidekirjasta. Kun samasta kirjasta on liikkeellä tuhansittain kappaleita ympäri maailmaa, on melko epätodennäköistä, että teos ja sen sisältämä tieto häviäisi kokonaan maailmasta. Kirjahylly vie olohuoneestamme suurimman tilan. Kirjat myös toimittavat informaatiota erittäin tasa-arvoisesti. Mutta kirja on ehkä vielä hienompi keksintö. Sisäistä keräilijääni kiinnostaisi kovasti myös historiallisten esineiden hankkiminen, mutta kaikille yhteisen menneisyyden kappaleiden rohmuaminen yksityisiin käsiin on mielestäni arveluttavaa. Tämän kaiken takia olen antanut sisäiselle hamsterilleni luvan toteuttaa itseään erityisesti kirjallisuuden parissa
TEKSTI PÄIVI VON RABENAU R EE TT A TI A IN EN /K U H M U K uopion kulttuurihistoriallisen museon Canth-kokoelma karttui äskettäin varsinaisella aarteella, kun yksityishenkilö lahjoitti museolle Minna Canthille (1844–1897) kuuluneen koruaihion. 130 vuotta myöhemmin se löysi tiensä museoon. Kankaan menekki kasvoi saman tien, kun Canthin tyttäret nähtiin kaupungilla tyylikkäissä asuissaan. Vuonna 1890 otetussa muotokuvassa koru komeilee Canthin mustalla pitsillä MINNA CANTHIN KORUAIHIO ” Canth käytti korua ylimmän napin paikalla. somistetun röijyn korkeassa kauluksessa. Pukeutumiseen hän suhtautui kuitenkin huolimattomasti ja herätti. 22 MUSEO 3/2021 usein paheksuntaa kulkiessaan kaupungilla hattu kallellaan. Canthin asut olivat porvarillisempia kuin hänen aatteensa. Kullattua korua on voinut käyttää rintakoruna tai Canthin tapaan leuan alla, mekon ylimmän napin paikalla. Jos jokin kangas ei mennyt kaupaksi, hän teetti siitä vaatteita tyttärilleen. Hänen pukunsa olivat ennemmin perinteisiä kuin muodikkaita ja aikalaiset kommentoivat edestä laineille nostettua hiustyyliäkin vanhanaikaiseksi. Kauppaansa Canth kuitenkin tilasi viimeisimmän muodin mukaisia kankaita. KOKOELMAT KERTOVAT Esineitä kirjailijoiden kodeissa KIRJAILIJAN KÄTKÖISTÄ Kirjailijoiden esineet saavat uuden luvun museoissa. Leskeneläkettä odotellessa hän myi vanhoja vaatteitaan. Henkilökohtaiset esineet jatkavat tarinoita rakkaudesta, seikkailuista ja menestyksestä. Canth jäi yksinhuoltajaksi 35vuotiaana, kun seitsemäs lapsi oli tuloillaan. Menestyttyään myöhemmin kauppiaana Canth teetti itselleen muotoon ommeltuja hameita ja röijyjä. Ulkokuorta tärkeämpiä olivat ajatukset, jotka olivat uusien tuulien mukaisia. ”Minä vähät välitän siitä, mitä ihmiset sanovat”, on yksi Canthin tunnettuista tokaisuista
Merellä on vahva asema Janssonin kirjallisuudessa ja kuvataiteessa. ” Ateljeekodin ikkunalautaa somistavat näkinkengät.. Saari ei tarjonnut juomavettä tai sähköä, mutta antoi vuosikymmenten ajaksi luovuuden lähteen ja ilon kipinän. 23 KOKOELMAT KERTOVAT Esineitä kirjailijoiden kodeissa TOVE JANSSONIN NÄKINKENKÄ M O O M IN CH A R A C TE R S O Y LT D ”V aan kuka lohduttaisi Nyytiä ja sanois: yksinään ei kukaan nauti edes näkinkengistään.” Tove Janssonin (1914–2001) Helsingin Ullanlinnan ateljeekodin ikkunalautaa somistavat näkinkengät eli simpukankuoret ovat rakkaita matkamuistoja mereltä. Sinisen meren ympäröimä paratiisisaari on toistuva teema jo varhaisissa 1930-luvun maalauksissa. Siellä tehtiin töitä ja majoitettiin vieraita. Lainaus on Janssonin kirjoittamasta ja Pietilän kuvittamasta teoksesta Haru, eräs saari (1996). Jansson käytti kirjan pohjana mökin rakennusajan almanakkamerkintöjä ja kenties myös simpukan kohinan kuiskimia muistoja merestä. Oma paratiisi rakentui elämänkumppanin Tuulikki Pietilän kanssa syrjäiselle Klovharun saarelle. Pienellä kallioluodolla säätä uhmaavassa mökissä oli vain yksi huone. Isäntäväki yöpyi teltassa. Rakkaus mereen syttyi lapsena, kun Janssonin lapsuudenperhe vietti kesät Pellingin saaristossa Porvoon edustalla. Minä aloin pelätä merta. ”Viimeisenä kesänä tapahtui jotain anteeksiantamatonta. Suuret aallot eivät enää merkinneetkään seikkailua, vaan pelkkää pelkoa ja huolta veneen vuoksi ja kaikkien muidenkin, jotka liikkuvat vesillä huonolla säällä.” Saari luovutettiin Pellingin kotiseutuyhdistykselle vuonna 1992
Hän oli aikansa tuunaaja ja kierrättäjä, joka muutti lampetit kattokruunuksi, sohvanselustojen mahonkivanerit sängynpäädyiksi ja keinutuolin koristepuut peilinkehyksiksi. Hän kirjoitti tekstinsä vaikeiden synnytysten jälkeen toipilaana ja arjen pyörittämisen lomassa. Hän teippasi kirjoittamisesta kipeät nivelensä ja toivoi sormien kestävän kirjan loppuun. 24 MUSEO 3/2021 KOKOELMAT KERTOVAT Esineitä kirjailijoiden kodeissa E eva Joenpelto (1921– 2004) tunnettiin suorista sanoista, jotka eivät aina olleet ihan totta. Sametilla ja silkillä vuorattua tyynyä koristaa öljyvärein maalatut vaaleanpunaiset ruusut. Kirjailijan uraa aloitteleva ylioppilas sai mustepullon alusmaton, jonka morsian oli koristellut omilla hiuksillaan. Nykyihmistä hieman karmivat hiuskoristeet olivat kuuminta muotia Runebergien kihlautuessa vuonna 1828. Joenpelto purki kaiken energiansa EEVA JOENPELLON KIRJOITUSKONE näppäinten takomiseen ja näki kivun kirjoittamisen yhteydessä vain hyvänä asiana. Joenpelto istuutui päättäväisenä kirjoituskoneensa ääreen sammattilaisessa rantasaunassa. kirjailija, joten kustantaja otti ilolla vastaan satojen konekirjoitusliuskojen paksuiset käsikirjoitukset. Pitkän kihlauksen aikana morsian ehti suunnitella täydellisen kihlajaislahjan sulhaselleen. Joenpeltoa kehotettiin muuttamaan työskentelytekniikkaansa, jotta sormien nivelet eivät rasittuisi. Kaksi teostaan hän poltti, koska ei ollut niihin tyytyväinen. FREDRIKA RUNEBERGIN HIUSTYÖ. Elämä ei kuitenkaan ollut pelkkää ruusujen kirjailua. Tietokoneiden yleistyessä hän oli jo arvostettu ja menestynyt JAN LINDROTH / PORVOON MUSEO F redrika (1807–1879) ja Johan Ludvig Runeberg solmivat salakihlat kaikessa hiljaisuudessa. Toisinaan sormet olivat niin kipeät, ettei puseron napituksesta tullut mitään. Kirjailijana hän puhkesi kukkaan avioeron jälkeen. Joenpelto ei koskaan siirtynyt kirjoittamaan tietokoneella, vaikka viimeinen romaani ilmestyi vuonna 2000. Trendi alkoi kuolleiden perheenjäsenten hiuksista punotuista muistoesineistä, mutta suosion kasvaessa niitä alettiin tehdä myös omista hiuksista. Läpimurtoteos Vetää kaikista ovista (1974) valmistui kahdessa kuukaudessa. Fredrika synnytti kahdeksan lasta, joista joutui hautaamaan kaksi. Häiden jälkeen Fredrika koristeli ruusuilla myös puolisonsa metsästyseväslaatikon samettisen sisäpinnan. Saatettuaan lapset maailmalle Fredrika hoiti vielä 13 vuotta vuodepotilaana sairastavaa puolisoaan ja kirjoitti aamuisin potilaan vielä nukkuessa. Kirjailija totesi, ettei pysty edes ajattelemaan kunnolla ennen kuin paperi on rullattu kirjoituskoneeseen. 27-vuotiaana antamassaan haastattelussa hän pohtii kirjailijauran tuoneen merkitystä muuten sisällöttömältä tuntuvaan kotiäidin elämään: ”Olisinhan voinut alkaa pelata bridgeä tai maalaamaan posliinia tai kutomaan ryijyä, mutta kun kirjoituskone oli ainoa kone, jota osasin käyttää”. Sivistykseen viittaavan lyyran kielet ovat myös Fredrikan hiuksia
Sylvi Kekkosen Kiinan-matkalla pitämä matkapäiväkirja löytyi arkistoinventaarion yhteydessä 21 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Kekkonen olisi todennäköisesti tekstiensä julkaisusta hyvillään, vaikka kenties kaihtaisi rooliaan päähenkilönä. Sen pohjalta julkaistiin teos Sylvin matkassa (2020). Fine Art Logistics is the result of a close and long lasting collaboration with our customers in the art, gallery and museum industries. Eeva Joenpelto on muistellut Kekkosen tarjoilleen vierailleen kiinalaista teetä, jota hän oli tuonut Kiinan-matkaltaan. Kirjallisuuspiirissä keskusteltiin kirjoista, kielestä ja kirjailijoista kuin Canthin salongissa aikanaan. Kekkonen kaipasi ympärilleen kirjailijoiden seuraa ja ryhtyi emännöimään kirjallista salonkia kotonaan Kampinkadulla. Matkamuistoksi hän toi kiinalaisin aihein koristeltuja posliinivaaseja, jotka jäävät helposti huomaamatta Tamminiemen kaari-ikkunan viereisessä vitriinissä. Our art handlers have extensive experience to meet many different requierments. Kun Urho Kekkonen valittiin presidentiksi vuonna 1956, joutui presidentin rouva luopumaan kirjallisista illoistaan. Kekkosen kirjalliset haaveet jäivät pitkäksi aikaa puolison poliittisen uran varjoon, kunnes hieman ennen 50-vuotispäiväänsä hän julkaisi esikoisteoksensa. Kahden kuukauden vierailulla Kekkonen luotsasi Suomen delegaatiota Pekingistä Shanghaihin. 25 KOKOELMAT KERTOVAT Esineitä kirjailijoiden kodeissa Taking care is what we do. Viimeiset kutsut vietettiin haikeissa tunnelmissa Kesärannassa. Among our specially designed offers, such as modern art trucks, our own packing technology team and conservator services, we now also welcome Museiservice to the MTAB Group. www.mtab.fi | mtab.se | mtab.dk | mtab.no MuseoL_Q2_ok-2.indd 1 MuseoL_Q2_ok-2.indd 1 2021-04-21 11:31 2021-04-21 11:31 SYLVI KEKKOSEN KIINALAINEN MALJAKKO P uoliso jäi kotiin hoitamaan pääministerin tehtäviä, kun Sylvi Kekkonen (1900–1974) vei suomalaisen kulttuurivaltuuskunnan Kiinaan keväällä 1953. 1950-luvulla seurasi vielä kolme romaania. JE N N A H O N K A N EN
Mutta miten kirjailijuus esitetään museossa. 26 MUSEO 3/2021 MUSEOILMIÖ Kansalliskirjailijan kotimuseot A N TT I YR JÖ N EN. ”Aleksis Kivi oli seuraavan sukupolven suomalaisten taiteilijoiden keskuudessa hyvin arvostettu, ja siten hänen tarinansa sopii hyvin esimerkiksi Pekka Halosen ja J. Suomen kansalliskirjailijana pidetty Aleksis Kivi on saanut kaksi omaa museokohdetta ja kolmannen osana suurempaa kokonaisuutta. H. Onko tunnettu kirjailijahahmo kansallissankari, jota katsotaan ylöspäin vai mielenkiintoinen ikkuna omaan aikaansa ja yhteiskuntaansa. Millainen Kivi näistä museokohteista piirtyy. Halusimme rakentaa näyttelyn, joka kertoisi Kivestä myös heille, joilla ei ole hänestä pohjatietoa”, Koskela sanoo. ”Olimme huomanneet, ettei kansalliskirjailija ole enää tuttu kaikille kävijöille samalla tavalla kuin menneinä vuosina. > Kotitalo oli Aleksis Kivelle rakas koko hänen elämänsä ajan. Nurmijärvellä sijaitsee Kiven syntymäkoti, Tuusulassa kuolinmökki ja Seurasaaressa mökki, jossa Kivi kirjoitti osan tunnetuimmista teoksistaan. KOLME ALEKSIS KIVEN KOTIA Aleksis Kiven elämästä kerrotaan kolmessa museoidussa rakennuksessa, joissa kirjailija on asunut. Sen kautta kerrotaan myös häntä ympäröivästä yhteiskunnasta, joka heijastuu myös Kiven teoksiin. Tuusulan museolla on kuitenkin myös Kiveä käsittelevä laaja museopedagoginen verkkoaineisto, jossa huomioidaan sekä Kiven vaikutus kirjallisuuteen että hänen kiinnostava persoonansa. Kiven kuolinmökki Tuusulan museossa on intendentti Jaana Koskenrannan mukaan nykyisin osa Tuusulan rantatien taiteilijayhteisön kokonaisuutta. Taustalla oli tarve tuoda kirjailijan elämää esiin nykyaikaan sopivalla tavalla. Mielikuva Kiven ulkonäöstä perustuu Kiven ystävän Albert Forssellin pari päivää kirjailijan kuoleman < Aleksis Kiven lapsuudenkoti Nurmijärven Palojoella avattiin museona juhannuksena 1951. Tärkeään osaan näyttelyssä nousevat myös Kiven omat tekstit. M useonjohtaja Leena Koskela Nurmijärven museosta kertoo, että Aleksis Kiven kotimuseon perusnäyttely uusittiin vuosina 2015–17. Miten kirjailijan elämä asettuu museoon. A leksis Kiven elämästä tiedetään tosiasiassa varsin vähän. Taiteilijuus itsessään ja jännittävät elämäntilanteet muodostavat tarinan, joka kiinnostaa vuosisatojenkin kuluttua. Palojoella vieraillessaan Kivi asui ja kirjoitti talon vinttikamarissa, jonka ikkunoista avautuvat maisemat peltoaukeille. Erkon yhteyteen.” Kuolinmökissä painottuvat luonnollisesti Kiven viimeiset vaiheet. Uudenvuodenaattona 1872 vain 38-vuotiaana kuolleesta kirjailijasta ei ole säilynyt edes valokuvaa. Nurmijärven Aleksis Kiven kotimuseossa painottuu kirjailijan lapsuusaika. TEKSTI ELINA TEERIJOKI K irjailijan elämä kiehtoo
O LL I H IN TI K K A
Leena Koskela Nurmijärven museosta kertoo, että historioitsija Teemu Keskisarja kirjoitti Konstiniekka Kivi -näyttelyyn kirjasen, jossa puretaan Kiveen liittyviä myyttejä. Kerrotaan, että Kivi on mahdollisesti syntynyt siinä”, kertoo Seurasaaren palveluvastaava Saara Pouru Kansallismuseosta. Rakennus toimi 1800-luvun lopulla esimerkiksi kauppana, ja sen sisäänkäynti oli eri puolella taloa kuin Kiven aikana. Aukkoja paikataan ottamalla kerronnassa huomioon, että tieto on epävarmaa. ”Seitsemässä veljeksessä mainittu Rajamäen rykmentti viittaa kierteleviin romaneihin. Esineet eivät ole rakennuksen alkuperäistä esineistöä, vaan ne on siirretty sinne Aleksis Kiven kodista Nurmijärven Palojoelta samalla kun rakennus muutti Seurasaareen. Yksityishenkilöiden ylläpitämissä kotimuseoissa voi olla hyvinkin kirjava taso, mutta ammatillisesti hoidettu museo tuo esiin eron faktan ja epävarman tiedon välillä. ”Esimerkiksi Kiven elämän loppuvaiheen köyhyyttä selittävät nälkävuodet, jotka aiheuttivat kurjuutta kaikille suomalaisille.” A idot vanhat esineet ja rakennukset tunnetun henkilön elämän varrelta tuovat läsnäoloa. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta sai sen museointitarkoitukseen jo vuonna 1904 Kiven Albert -veljeltä, joka omisti mökin ja myös hoiti kirjailijaa tämän viimeisinä aikoina. Esimerkiksi Kiven ylioppilaslakiksi > Yksi Seurasaaren kesän 2021 teemoista oli romanien historia ja elämä 1800-luvun Suomessa. jälkeen tekemään piirrokseen, josta Albert Edelfelt teki tunnetun versionsa. Nurmijärven Palojoella sijaitseva Aleksis Kiven synnyinkoti on alkuperäinen rakennus, jota on kuitenkin muutettu sitten Kiven lapsuusaikojen. Mökille kävi kuitenkin aikoinaan huonosti: se tuotiin Seurasaareen vuonna 1913, mutta jo pystytysvaiheessa tulipalo tuhosi rakennuksen. Tilli teki pro gradu -tutkielmansa Kiven henkilön rakentamisesta Nurmijärven museon Konstiniekka Kivi -näyttelyssä. Ilmeisesti myös Kiven lapsuudenkodissa majoitettiin välillä romaneja.” 28 MUSEO 3/2021 MUSEOILMIÖ Kansalliskirjailijan kotimuseot JE N N A H O N K A N EN. ”Edelfelt ei koskaan edes tavannut Kiveä tämän eläessä”, sanoo Kiven representaatiota tutkinut Anna Tilli . Aina ei kuitenkaan ole selvää, onko jokin esine autenttinen, ja rakennuskin on voinut käydä läpi monenlaisia vaiheita ennen museointia. Siuntiosta Seurasaareen siirretyssä mökissä Aleksis Kivi kirjoitti talvella 1863 ainakin teoksiaan Nummisuutarit ja Kullervo. Hänen mukaansa henkilöille omistetuissa museoissa on riski muodostua suurmiesmonumenteiksi. Nykyihmiselle se todistaa myös suuresta elintason noususta nykyaikaan tultaessa”, sanoo Jaana Koskenranta Tuusulan museosta. Kiven isän huhuttiin pitkään olevan Adlercreutzin aatelissukuun kuuluvan henkilön avioton lapsi. Rakennus on museoinnin yhteydessä ennallistettu alkuperäiseen asuunsa. Aleksis Kiven tapauksessa sellainen on esimerkiksi syntyperä. Saara Pouru kertoo, että Aleksis Kivi sivuaa myös romanien elämää. ”Mökissä on jonkin verran Kiveen liittyvää esineistöä kuten sohvasänky, joka on peräisin Kiven syntymäkodista. Tämä myytti kaatui lopulta dna-tutkimukseen, joka todisti Kiven isän olleen merimies Antti Stenvallin jälkeläinen. ”Näkisin, että onnistuneessa museoinnissa hahmo ei jää karikatyyriksi, vaan persoonasta kerrotaan monipuolisesti.” Kuuluisiin henkilöihin tarttuu helposti tarinoita ja myyttejä, jotka sekoittuvat siihen, mitä henkilön elämästä todella tiedetään. Nykyinen mökki on yli satavuotias, mutta kopio alkuperäisestä. ”Kotimuseokaan ei ole koti, vaan esitys kodista. Sellaisenaan mökki kertoo siitä, miten maaseudun tilaton väestö asui ja eli 1800-luvun lopulla. Se on tilallisesti yhdistelmä faktaa ja fiktiota”, Tilli sanoo. Kiven tarinaan jää väistämättä aukkoja, koska varmaa tietoa on vähän. Kaikkien esineiden autenttisuudestakaan ei ole varmaa tietoa. ”Mökissä on sen alkuperäinen esineistö, joka oli lähinnä Kiven veljen perheen omistuksessa. Tilli on ennen näyttelyn uudistamista toiminut museossa oppaana. Kiven vaatimaton kuolinmökki Tuusulassa taas on säilynyt täysin ennallaan
Hänellä ei juuri ollut suomenkielisiä tekstejä tukenaan, kun hän kirjoitti omaa tuotantoaan. T ärkeään osaan Nurmijärven Aleksis Kiven kotimuseon näyttelyssä nousee kieli. mainittu lakki on sekä Tuusulan kuolinmökissä että Seurasaaren mökissä, eikä tiedetä, kumpi on se oikea. Jaana Koskenranta kertoo, että jotkut, yleensä varttuneen polven museovieraat, etsivät esimerkiksi kirjoissa kuvatuille paikoille tarkkaa vastinetta maisemasta. 29 A N TT I K A LL IO A N TT I K A LL IO. ”Kirjailija on todistettavasti tehnyt vahvan elämäntyön, koska se edelleen koskettaa tällä tavalla.” Aleksis Kiven synnyinkoti ja Seurasaaren ulkomuseo ovat Museokortti-kohteita. > Kuolinmökki pihoineen kertoo, miltä Tuusulan rantatie näytti ennen alueen huvila-asutuksen ja maineikkaan taiteilijayhteisön syntyä. Aleksis Kivi vietti vuonna 1872 elämänsä viimeiset kuukaudet veljensä Albert Stenvallin perheen hoivissa Tuusulan Rantatiellä Syvälahden torpassa. Erilaisia tekstinäytteitä Kiven tuotannosta on esillä monipuolisesti niin luettavina kuin kuunneltavinakin. Aleksis Kivi oli merkittävä suomen kirjakielen kehittäjä. Suomessa on edelleen Kivi-tietäjiä, jotka suhtautuvat kirjailijan teksteihin varsin intohimoisesti. ”Pyysimme näyttelyä varten myös yleisöltä esimerkkejä tunteita herättävistä Kiven teksteistä, ja teimme niistä kuunneltavan koosteen”, Leena Koskela kertoo
Oppaaksi L3DNARDO DA VINCI -näyttelyyn on lähtenyt Kuopion kaupungin museoiden museolehtori Sanna Reinikainen . Leonardoa ja hänen elämäntyötään esitellään laaja-alaisesti uudessa kulttuurikortteli Kantissa, johon kuuluvat uudistuneet Kuopion museo ja pääkirjasto. 30 MUSEO 3/2021 ROHKEITA KOKEILUJA Kuopion museossa ja Kuopion taidemuseossa Leonardo da Vinci näyttäytyy lahjakkaana taiteilijana, rohkeana keksijänä ja tarkkaavaisena tieteentekijänä. Olen maalari, kuvanveistäjä, arkkitehti, insinööri, tiedemies, tekniikantuntija, kartanpiirtäjä.” Tällä tavoin Leonardo da Vinci esittelee itsensä hologrammiesityksessä Kuopion museossa. Näyttely jatkuu myös Kuopion taidemuseossa.. TEKSTI HANNA HIRVONEN KUVAT REETTA TIAINEN ”M uut kutsuvat minua neroksi. Hän sanoo, että vaikka Leonardo tunnetaan nykyisin erityisesti taidemaalarina, Leonardo ja hänen aikalaisensa pitivät miestä ennemminkin monen alan asiantuntijana, yleisnerona
14-vuotiaana hän pääsi oppipojaksi kultaseppä-maalari Andrea del Verrocchion ateljeeseen läheiseen Firenzen kaupunkiin. Leonardo tutki painovoimaa ja kehitteli tutkimukseen liittyviä keksintöjä. Sen tunnistaa hienostuneesta hiusten kuvauksesta ja sfumatosta.” Sfumato on maalaustapa, jossa hyvin ohuita maalikerroksia saattoi olla kymmeniä päällekkäin utuisen tunnelman luomiseksi. ”Enkeli tässä on Leonardoa. Siellä oppilaat täydensivät mestarin töitä. Leonardon tiedetään jättäneen kädenjälkensä Kristuksen kaste -teokseen, joka maalattiin 1470-luvun alkupuolella. Maalaukset ovat esillä kangaspainantoina. Taulujen rakenteissa kiertää valo, ja yksityiskohdat näkyvät paremmin kuin alkuperäisissä teoksissa. Kuvassa näkyvät koneet ovat esillä Kuopion taidemuseon näyttelyssä. Leonardon musiikillinen, kuvataiteellinen ja matemaattinen lahjakkuus huomattiin varhain. Reinikainen osoittaa Kristuksen katseen vasenta alakulmaa galleriahuoneessa, johon on koottu Leonardon tärkeimpiä maalauksia. Se oli renessanssin < Immersiivisessä huoneessa seinille, lattiaan ja kattoon heijastuu kokonaisuus, jossa liikutaan Leonardon tutkielmista hänen keksintöihin ja taiteeseen. 31 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Leonardo da Vinci vierailee Kuopiossa ”Kävijä pääsee tutustumaan Leonardoon taiteen, luonnontieteiden ja kulttuurihistorian näkökulmista”, Reinikainen sanoo. L eonardo syntyi Vincin kylässä Italiassa vuonna 1452. ” Da Vinci ei ole varsinainen sukunimi, vaan tarkoittaa ”Vincin kylästä”.. Etualalla näkyy ”Tutkielma painosta”, jossa pienempi paino kannattelee koneen avulla suurempaa. Kuvassa näkyy Leonardon hahmotelmia sikiöstä. Hän oli avioton lapsi, joka sai osakseen huomiota sekä nuorelta äidiltään että myöhemmin isänsä vaimolta. ”Kristuksen kaste on ensimmäisiä tiedossa olevia teoksia, joiden maalaamisessa Leonardo oli mukana”, Sanna Reinikainen kertoo. L3DNARDO DA VINCI on kesäkuussa avautuneen, uudistuneen Kuopion museon ensimmäinen näyttely
”Hänellä on maalauksessa erityisen hienostunut puku päällään.” Reinikaisen mukaan kuvassa nähdään ajan huippumuotia, johon kuuluivat irtohihat, liepeet ja kerroksittainen pukeutuminen. Valmiit rajapinnat myös Finnaan ja Fintoontologiapalveluun olemassa. Leonardo kutsuttiin Milanoon alun perin muusikoksi. Hän työskenteli il Moroksi kutsutun herttua Ludovico Sforzan palveluksessa. Lasien kautta nähty maailma vie lentämään Leonardon lentolaitteella. Lentoruuvista esillä on myös puinen pienoismalli. Välillä vauhti tyssää laitteen hajoamiseen. Hän ei seurannut nuotteja vaan loi musiikkia soittaessaan. Tämä oli Reinikaisen mukaan eduksi taiteelle, koska esimerkiksi muotokuvamaalaus kehittyi varallisuuden ja sen näyttämisen halun myötä. Osa hänen kehittelemistään tehokkaannäköisistä laitteista ei toiminut, osa toimi jollain tavalla. Hän soitti luuttua ja lira da braccio -nimistä soitinta, joka muistutti viulua. ”Leonardo pääsi jäljille lentämisen mekaniikasta lintuja tutkimalla. ”Hyötyä on monipuolisuudesta ja joustavuudesta.” ”Lopulta valinta oli suhteellisen helppo, sillä meille tärkeintä on se, että Kookoksen jatkuvuus on turvattu tutkimistamme järjestelmistä parhaiten.” museoliitto.fi/kookos | puh. Onnistuneimpia käytettiin näytelmissä ja kulkueissa. Kansallinen ja kansainvälinen käyttäjäyhteisö takaa järjestelmän kehittymisen myös tulevaisuudessa. Kokoelmat käytössä. Varallisuutta haluttiin esitellä muille. Näyttely nähdään Suomessa nyt ensimmäistä kertaa. Milanossa Leonardo da Vinci vaikutti 16 vuotta. Ku va : R on i R ek om aa. Kansainvälisen näyttelyn on tuottanut italialainen Medartec Distribution -yhtiö. L eonardosta kertova näyttely tuli Kuopioon Milanosta. Ota askel kohti parempaa kokoelmahallintaa! Kookos-kokoelmahallinta: • MuseumPlus-kokoelmahallintajärjestelmä • Varmennettu palvelintila • Asiakastuki MuseumPlus-järjestelmä kaikenlaisille kokoelmille! Tuottavuutta ja tehokkuutta päivittäiseen työntekoon Kaikki asiakkaan aineistot samassa järjestelmässä. Joustava Kokoelmahallintajärjestelmä MuseumPlus sopii monipuolisesti erilaisten aineistojen hallintaan. Näyttelyssä huomio kiinnittyy Nainen ja kärppä -maalaukseen, joka on muotokuva Cecilia Gallerinista . Toscanan alueella, jossa Firenze sijaitsee, eli Leonardon aikaan vauraita kauppiassukuja. Asiantunteva käyttötuki Me Kookoksessa tunnemme museoiden prosessit ja kokoelmien luettelointikäytännöt. Tämä Sforzan suvun hovinainen oli il Moron rakastajatar. Laitteet innostivat ja yllättivät hovin väkeä.” Seinälle heijastetussa, lentäviä laitteita esittelevässä videossa mennään välillä kovaa. Kauppiaat tilasivat mielellään kuvia lähimmäisistään. SPECTRUM-standardin ja Museoiden luettelointiohjeen kanssa. +358 44 976 2404 | Kaikki koossa. Yhdenmukainen tapa luetteloida MuseumPlus on yhteensopiva mm. Kun laittaa virtuaalilasit silmilleen, pääsee käymään Leonardon työtilassa ja kokeilemaan lentämistä sieltä käsin. Kattavat rajapinnat REST API -rajapinta mahdollistaa yhteydet ulkoisiin palveluihin. Välillä Leonardon päätyö oli suunnitella laitteita, joilla ihminen pystyisi lentämään. Varmennettua palvelintilaa edullisesti ja joustavasti Palvelintilan toimittaa kotimainen DevNet Oy. Lisäksi maalauksesta voi löytää viitteitä il Moroon ja teokseen ikuistetun naisen nimeen. 32 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 3/2021 aikana suosittu tyyli ja Leonardolle ominainen toteutustapa. Immersiivisen huoneen seinille ilmestyy musiikin tahdissa vaihtuvia, värikkäitä kuvia muun muassa Leonardon suunnittelemien rakennusten Näyttelyssä pääsee tutustumaan Leonardon mielenkiintoisiin keksintöihin muun muassa virtuaalilasien avulla. Leonardoa pidettiin taiturimaisena soittajana
SPECTRUM-standardin ja Museoiden luettelointiohjeen kanssa. ”Leonardo käytti kokeilevia tapoja. Leonardo muutti Ranskaan kuningas Frans I:n kutsumana vuonna 1517. Siksi seinämaalaus alkoi rapistua melko pian valmistuttuaan.” pohjapiirroksista. ”Leonardo tutki veden pyörteitä. Valmiit rajapinnat myös Finnaan ja Fintoontologiapalveluun olemassa. ”Leonardon maalauksista kaikki ovat jollain tavalla keskeneräisiä. ”Leonardo ei koskaan luopunut Mona Lisasta. Ota askel kohti parempaa kokoelmahallintaa! Kookos-kokoelmahallinta: • MuseumPlus-kokoelmahallintajärjestelmä • Varmennettu palvelintila • Asiakastuki MuseumPlus-järjestelmä kaikenlaisille kokoelmille! Tuottavuutta ja tehokkuutta päivittäiseen työntekoon Kaikki asiakkaan aineistot samassa järjestelmässä. +358 44 976 2404 | Kaikki koossa. Maalauksista Mona Lisa kulki mukana uuteen kotimaahan. Siksi sen tiedetään varmuudella olevan hänen teoksensa.” Taidemuseossa esitellään italialaiset Alinarin veljekset, jotka tekivät merkittävän uran valokuvaamalla taideteoksia. Myös ihmisen anatomia kiinnosti Leonardoa. Leonardo ei ollut kovin pitkäjänteinen. Yhdenmukainen tapa luetteloida MuseumPlus on yhteensopiva mm. Kansallinen ja kansainvälinen käyttäjäyhteisö takaa järjestelmän kehittymisen myös tulevaisuudessa. Hän selvitti sydämen toimintaa ja verenkiertoa. Reinikainen huomauttaa, että itse asiassa moneen maalaukseen liittyy epäilys siitä, onko teos sittenkään Leonardon tai onko työssä tarpeeksi Leonardon kädenjälkeä, jotta sitä voi kutsua hänen työkseen. Kattavat rajapinnat REST API -rajapinta mahdollistaa yhteydet ulkoisiin palveluihin. Joustava Kokoelmahallintajärjestelmä MuseumPlus sopii monipuolisesti erilaisten aineistojen hallintaan. Hän luonnosteli ilmeikkäitä kasvoja ja käytti niitä malleina maalauksissaan. Näyttelyssä herää väistämättä ihmetys, miten Leonardo ehti tehdä ja tutkia niin monenlaisia asioita. Asiantunteva käyttötuki Me Kookoksessa tunnemme museoiden prosessit ja kokoelmien luettelointikäytännöt. Kuopion museo ja Kuopion taidemuseo ovat Museokortti-kohteita. Ku va : R on i R ek om aa. Toki hän teki myös ruumiinavauksia.” Näyttely Leonardosta levittäytyy Kuopion taidemuseoon, jonne on Kuopion museosta lyhyt käveVarmennettua palvelintilaa edullisesti ja joustavasti Palvelintilan toimittaa kotimainen DevNet Oy. ”Hyötyä on monipuolisuudesta ja joustavuudesta.” ”Lopulta valinta oli suhteellisen helppo, sillä meille tärkeintä on se, että Kookoksen jatkuvuus on turvattu tutkimistamme järjestelmistä parhaiten.” museoliitto.fi/kookos | puh. Sanna Reinikainen sanoo, että pitkään Leonardon omakuvana pidetty piirros 1490-luvulta Luonnos parrakkaasta miehestä, on todennäköisesti sittenkin taiteilijan havainnoiman miehen kuva. Esillä on valokuvia Viimeisen ehtoollisen vaiheista milanolaisen luostarin seinällä. Ratkaistuaan tietyn ongelman, hän tarttui uuteen haasteeseen.” L eonardo tarkkaili ihmisiä kaduilla, majataloissa ja sairaaloissa. Sama koskee laitteita, nehän eivät useinkaan toimineet. MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin lymatka. Sitä kautta hän tajusi, miten verenkierto ja sydän toimivat. Kokoelmat käytössä
Jane koki painetta mennä naimisiin, mutta lopulta kumpikaan perheen tyttäristä ei koskaan avioitunut. Kyseessä on ainoa Austenin asuttama talo, joka on museoitu ja avoinna yleisölle. Perheen äiti Cassandra Austen sekä kaksi tytärtä ajautuivat taloudelliseen ahdinkoon ja olivat täysin riippuvaisia perheen miespuolisten jäsenten taloudellisesta tuesta. JA N E A U ST EN IN KO TIM U SE O. Austen viljeli romaaneissaan huumoria, mutta oli ensisijaisesti moralisti, jonka pyrkimyksenä oli huumorin keinoin kasvattaa lukijoitaan ihmisinä. Romaanien keskiössä ovat naiset monimutkaisine rakkaussuhteineen ja sosiaalisine velvoitteineen. 34 MUSEO 3/2021 KIRJAILIJAKODIT MAAILMALLA Kirjamaailman merkkihenkilöiden museoidut kodit tarjoavat mahdollisuuden tutustua kirjailijoiden elämään ja työhön. KOTI CHAWTONISSA Jane Austen (1775–1817) tunnetaan 1800-luvun alun englantilaisen keskiluokkaisen elämän kuvaajana. Kun Jane oli 30-vuotias, isä George kuoli yllättäen. Perhe ei kuitenkaan ollut varakas. Austen ammensi aiheita teoksiinsa omasta elämästään. Hampshiren kreivikunnassa Kaakkois-Englannissa Chawtonin kylässä sijaitsee talo, jossa kirjailija Jane Austen asui elämänsä viimeiset kahdeksan vuotta. Perheen isän, George Austenin työ kirkkoherrana takasi perheelle hyvän sosiaalisen aseman yhteisössä
< Jane Austenin museossa on kunnostettu useita huoneita vuoden 2021 aikana. Teoksessaan Rikos ja rangaistus Dostojevski kirjoitti seuraavasti suuruuden hinnasta: ”Laajaan tietoon ja syvään tunteeseen liittyy välttämättä kärsimystä ja tuskaa. Tästä syystä hän kirjoitti pienille paperipaloille, jotka oli helppo siirtää sivuun, kun palvelija sattui ilmestymään huoneeseen tai yllätysvieras pistäytyi kylään. PIETARIN HELMI Fjodor Dostojevski (1821–1881) muutti muutamiksi kuukausiksi pieneen huoneistoon Pietarin Kuznechny-kadulle vuonna 1846 ja alkoi kirjoittaa romaaniaan Kaksoisolento. Nuori mies oli valmistunut Pietarin sotilaallisesta insinöörikoulusta vain ymmärtääkseen, että haluaisi omistaa elämänsä kirjoittamiselle. Nyt hän oli maailman maineeseen yltänyt ja monet traagiset elämänvaiheet kokenut perheellinen kirjailija. suurten ihmisten täytyy ymmärtääkseni kokea maailmassa suurta murhetta.” Vuonna 1971 Kuznechny-kadulle, kirjailijan entiseen kotiin perustettiin Dostojevski-museo. Vaatimaton kirjoituspöytä oli Austenin aikaan sijoitettu lähelle ikkunaa, koska kirjailijalla oli huono näkö. Sanotaan, ettei kirjailijaksi synnytä, vaan on elettävä sellainen elämä, josta syntyy kirjailija. Dostojevskin elämä oli monien traagisten kokemuksien sävyttämä: hän koki lukuisia menetyksiä, joutui työleirille Siperiaan useammaksi vuodeksi, kärsi pahoista terveysongelmista ja ajautui taloudelliseen ahdinkoon peliriippuvuuden takia. Syksyllä 2021 museon vaihtuva näyttely käsittelee Jane Austenia lomalla, kevään 2022 näyttely keskittyy Austenin kirjojen kuvituksiin. Juhlavuotta on vietetty Venäjällä näyttävästi”, kertoo Anastasia Knyazeva Dostojevski-museosta. ”Järjestämme museossa erikoisnäyttelyitä, akateemisia konferensseja ja teatteriesityksiä. 35 Tässä talossa Austen kirjoitti kaikki kuusi elämänsä aikana valmiiksi saamaansa romaania. Yksi museon riipaisevin muisto onkin tupakkalaatikko, johon kirjailijan 11-vuotias tytär on kirjannut lyijykynällä 28. Dostojevski poltti ketjussa. Dostojevski perheineen vuokrasi rakennuksesta tilavan asunnon, jossa olisi rauhallista työskennellä. Tavoitteenamme on osoittaa, miten talo toimi Austenin mielikuvituksen työpajana, ja kuinka koti antoi hänen luovuutensa ja nerokkuutensa kukoistaa”, kertoo Jane Austenin kotimuseon johtaja Lizzie Dunford . Museon kokoelmiin kuuluu muutamia kirjailijalle kuuluneita henkilökohtaisia esineitä. Ympyrä sulkeutui, kun Dostojevski muutti takaisin samaan taloon vuonna 1878. Museon kokoelmaan kuuluu muun muassa Austenin romaanien ensimmäiset painokset, harvinaisia kirjeitä sekä kirjailijalle kuuluvaa esineistöä. D O ST O JE V SK I M U SE O. Austen oli hyvin tarkka siitä, ettei kukaan talon ulkopuolinen saisi tietää hänen todellista ammattiaan. Chatownin kodissa on muun muassa nähtävillä kevytrakenteinen, 12-nurkkainen pöytä, jonka ääressä Austen työskenteli. tammikuuta 1881: ”Isä kuoli tänään.” Dostojevski-museo perustettiin kirjailijan entiseen kotiin. Osallistumme vuosittain heinäkuussa järjestettävälle Dostojevski-viikolle. Ehdoton hiljaisuus oli työskentelyn edellytys, joten Dostojevski kirjoitti vain öiseen aikaan. Tänä vuonna kirjailijan syntymästä tulee kuluneeksi 200 vuotta. Todella MUSEO-LEHTI MATKAILEE Missä maailmanluokan teokset syntyivät. ”Museossa puhumme Jane Austenin kirjoituksista, elämästä ja perheestä. Työskentelyn kirjailija aloitti aina puoliltaöin ja päätti aamuvarhaisella. Kirjailijan tuotannosta voi löytää yhtymäkohtia hänen yksityiselämäänsä
elokuuta 1944. Otto sai käsiinsä tyttärensä päiväkirjan ja toimitti Annen tekstien pohjalta kirjan Salainen siipi. ” Näin kirjoitti päiväkirjaansa 14-vuotias Annelies Marie ”Anne” Frank (1929–1945) 16. Museossa on nähtävillä muun muassa Frankin alkuperäinen punavalkoruutuinen päiväkirja, jonka tarina on käännetty yli 70 kielelle. ”Kuvittele, kuinka kiintoisaa olisi, jos julkaisisin romaanin salaisesta siivestä.” Frank editoi ja kirjoitti uudelleen ison osan päiväkirjamerkinnöistään, mutta säilytti myös vanhan, alkuperäisen version päiväkirjastaan. Kirjoittaminen sai kuitenkin uudet raamit maaliskuussa 1944, kun hollantilainen ministeri Gerrit Bolkestein rohkaisi radiossa kansalaisia pitämään päiväkirjaa sota-ajasta ja säilyttämään kaikki kirjeet. maaliskuuta 1944. Frankin perheen ystävä Miep Gies pelasti Gestapon ratsian jälkeen Annen päiväkirjan ja piilotti sen. Anne Frank piti päiväkirjaa 13-vuotissyntymäpäivälahjaksi saatuun punavalkoruutuiseen kirjaseen.. Juutalainen Frankin perhe piileskeli natseilta yhdessä Van Pelsin perheen ja Fritz Pferrerin kanssa Amsterdamin keskustassa sijaitsevassa toimistorakennuksessa kahden vuoden ajan. Anne Frank kuoli Bergen-Belsenin keskitysleirillä keväällä 1945. Postuumisti tämän nuoren tytön suurin unelma kuitenkin toteutui. Museon taustaorganisaatio vaalii Frankin muistoa ja tekee jatkuvasti uutta tutkimusta museon teemoihin liittyen. Samaan aikaan joukon elämää varjosti pelko piilopaikan paljastumisesta. Piilopaikka on Amsterdamin tunnetuimpia museokohteita. Sodan päätyttyä Frankin perheen isä Otto oli ainoa piilopaikan asukkaista, joka palasi keskitysleiriltä. Pääseekö tämä suuruudenkaipuu (tai -hulluus) joskus toteutumaan, se saadaan nähdä, mutta aiheita minulla on jo nyt paljon.” CR IS TO A LA O LIV A R E S / A N N E FR A N K H O U SE Kaikissa jutussa esiintyneissä museoissa voi vierailla virtuaalisesti. Siellä käy vuosittain yli miljoona ihmistä. Kirja julkaistiin vuonna 1947. Piilossa Anne Frankin yksi tärkeimmistä rutiineista oli kirjoittaminen. ”Rakkain toiveeni on tulla kerran -kuuluisaksi kirjailijaksi. Virtuaalinäyttelyihin voi tutustua museoiden kotisivuilla. MUSEO-LEHTI MATKAILEE Missä maailmanluokan teokset syntyivät. Frankille päiväkirja oli ystävä, luotettu ja lähes ainoa mahdollisuus yksityisyyteen ympäristössä, jossa etäisyyttä läheisiin ei ollut mahdollisuutta ottaa. Kahdeksan ihmistä pienissä neliöissä tarkoitti monenlaisia arjen konflikteja. Radiopuheesta inspiroituneena Frank alkoi suunnitella päiväkirjansa toimittamista kirjamuotoon. 36 MUSEO 3/2021 PRINSENGRACHT 263 ”Parasta on kuitenkin se, että voin ainakin kirjoittaa kaiken sen, mitä ajattelen ja tunnen, muutenhan minä jäykistyisin tykkänään. Päiväkirjan pitämisellä oli nuorelle tytölle monia merkityksiä. Työläs toimitustyö jäi Frankilta kesken, kun Gestapo löysi piilopaikan asukkaat 4. Samana vuonna piilopaikka avattiin yleisölle museona osoitteessa Prinsengracht 263
Vastaamme vaativimpiinkin valaistusvaatimuksiin ja uskomme, että Beacon Muse Tune LED on markkinoiden kehittynein ja älykkäin valaistusratkaisu museoihin, gallerioihin ja erilaisiin näyttelytiloihin. www.sylvania.fi Beacon-sarja valaisee mm. Enää ei tarvita useita erilaisia avautumiskulman tai värilämpötilan omaavia tuotteita, yksi tuote riittää. Innovatiivisella Beacon Muse Tune LED -valaisimella säädät värilämpötilan ja avautumiskulman tilanteen mukaan, kaikki ominaisuudet yhdessä ja samassa tuotteessa! Lisäksi valaisin on aina himmennettävissä, valittavissa myös huikea älypuhelinsovellus. seuraavissa museoissa: Urheilumuseo, Helsinki Amos Rex, Helsinki Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki Turun linna, Turku Museokeskus Vapriikki, Tampere Biologinen museo, Turku Apteekkimuseo, Turku Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa Työväenmuseo Werstas, Tampere Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää Savonlinnan kaupunki/Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum, Tornio Lusto – Suomen metsämuseo, Punkaharju P. 09 54212100. 37 Concord Beacon Muse Tune LED Museovalaistuksen uusi aikakausi on alkanut Beacon Muse Tune LED -valaisimella voidaan toteuttaa täydellinen valaistus
Lempiaine oli kuitenkin käsityöt. H EL I K U R IM O. Kuvanveistäjä Barbara Tieahon tytär kasvoi taiteen ympäröimänä ja oppi tuntemaan taiteilijaelämän kaikki puolet. ”Ajattelen eläneeni taiteilijaelämää lapsesta asti. TEKSTI MARIA PALDANIUS L apsuudenkoti Espoon 1970-lukulaisessa betonilähiössä oli valjastettu kuvanveiston tarpeisiin. Kuvataidetunnilla hän työsti yhtä piirustusta viikkotolkulla. 38 MUSEO 3/2021 TAITEILIJAHAASTATTELU Ajan, alitajunnan ja kansantarustojen virrassa MIELEN METSÄN KÄTKÖISTÄ Jenni Tieaho on kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija, jonka taide rakentuu veistoksista, installaatioista ja ympäristötaiteesta. Siitä jäi olo, että minä en ainakaan ryhdy tekemään mitään sellaista”, sanoo kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija Jenni Tieaho . Lapsena hän saattoi heittää ison huonekalun roskiin vain siksi, että se oli hänestä ruma. Se, että aloin käyttää luonnonmateriaaleja, ei ollut tietoinen päätös. Kaivosmuseo sijaitsee 110 metriä maanpinnan alapuolella. Taiteen keskiössä ovat erilaiset luonnonmateriaalit. T ieaho tunnetaan massiivisista veistoksistaan ja installaatioistaan. Siinä kiehtoivat luonto, ympäristö ja oman voiman käyttö. > Jenni Tieahon Metsänkätkö-näyttely Metsämuseo Lustossa esittelee vaikuttavia, luonnonmateriaaleista muotoiltuja veistoksia. Äitini toteutti taiteilijuuttaan intohimoisesti, ja se ympäröi koko lapsuuttani. Tämä kaikki toteutuu myös nykyisessä taidetyössäni”, Tieaho kertoo. Raja kuvanveiston ja ympäristötaiteen välillä on kuitenkin häilyvä: kaikki teokset pohjautuvat luonnonmateriaaleihin, kuten pajuun, sammaleeseen, koivuntuoheen, käpyihin, lehtiin, maitohorsman syysvillaan tai kasvien erilaisiin osiin. Ensimmäinen unelma-ammattini oli maatalon emäntä. Kuvassa kuusenkävyistä ja rautalangasta syntynyt Käpytär (2021). Sain nähdä myös työn varjopuolet ja rankkuuden. Kierrätysalumiini oli oiva materiaalivalinta kaivoksen kosteisiin ja viileisiin olosuhteisiin. ”Fyysisyys ja käsillä tekeminen on aina tuntunut luontevalta. ”Kaikessa työskentelyssäni on samat lähtökohdat ja materiaalit, siksi minun on vaikea erotella veistoksia ympäristötaiteesta. Pienestä asti Tieahoa on kuitenkin ohjannut kaksi määrittävää ominaisuutta: visuaalisuus ja fyysisyys. Kipsivalut syntyivät kylpyhuoneessa ja olohuone muuttui työhuoneeksi tämän tästä. Kaihotar -teoksen haavanlehdet hän keräsi nuotiopai< Päätäpahkaa-teoksen Tieaho valmisti näyttelyyn Tytyrin elämyskaivokseen Lohjalle vuonna 2013. Ne tarttuivat käteen ja alkoivat kiinnostaa.” Tieahon käyttämät materiaalit ovat usein peräisin hänelle itselleen tärkeistä paikoista
39 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin TO M I P O H JA
Ne kertovat itse, miten niitä voisi käyttää. Suuret, käsityönä rakennetut teokset tekeytyvät yleensä puolen vuoden tai vuoden sisällä. Ne ovat taiteilijalle tärkeä lähtökohta ja inspiraation lähde. Toinen puoli on kuitenkin se, että vaikka työni on vapaata, siinä on myös selkeät rajat ja vaiheet. T ieahon veistoksista ja ympäristötaiteesta voi löytää viitteitä myös suomalaisiin metsätarustoihin, metsiin liittyvään mytologiaan ja kansanperinteeseen. Hän käyttää paljon aikaa materiaaliin tutustumiseen, tuoksutteluun ja tunnusteluun. ”Tämä on ajan kuljettamaa tekemistä ja rakentamista. Oivalluksia tipahtelee tietoisuuteen myös kansanmusiikin, kuvataiteen, kirjallisuuden ja ihmiskohtaamisen kautta. Veistoksen valmistumiseen kului yksi vuoden kierto.” TI M O K IL PE LÄ IN EN. 40 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 3/2021 kalta pienen järven rannalta. Lahden Hallavan (2012) Tieaho valmisti Gallen-Kallelan museon Tuohi-näyttelyä varten. ”Luonnonmateriaalit kutsuvat tutkimaan omaa elinympäristöäni. Itse olen antautunut metsämytologioiden ja kalevalaisuuden virtaan, ja ammentanut sieltä tarinoita alitajuisesti”, Tieaho kuvaa. Tietyssä veistoksen työstövaiheessa muutosten tekemiselle ei ole sijaa ja matka etenee vaihe vaiheelta, eikä paluuta alkuun ole”, Tieaho sanoo. Työ tapahtuu pitkälti ulkona, kesät talvet. ”Koen, että on olemassa yhteinen alitajunta, tarinoiden virta, jonne kaikki ihmiset antavat omastaan ja johon voi antautua mukaan. Kuljen ajan kanssa ilman suunnitelmia ja astun polulle tietämättä, minne se vie. Jonkinlainen luovuuden pato avautui kuitenkin myös opiskelujen ansiosta. Materiaalit ovat uusiutuvia ja sellaisia, jotka koetaan usein riesana, kuten ojanpientareiden pajukot.” Tieahon työskentelyn ensimmäinen kulmakivi on materiaali. Jokaisella on oma mielenmaisemansa, mahdollisuuksien maailma. ”Herkkyys ohjaa vahvasti kaikkea taiteellista työskentelyäni. Voidaan puhua hitaasta taiteesta: se on hidasta paitsi ajallisesti, myös siksi, että luonnonmateriaaleilla on oma syklinsä. “Harjateräksestä rakensin hevoselle luurangon ja lihakset monikerroksisesta teräsverkosta, hevosen pintaan ompelin sävykästä ja koristeellista tuohta. Sitä pystyy aistimaan niin paljon ilman, että asioista tarvitsee sanoittaa. Toinen on käsillä tekeminen, kolmas on aika. Työni kautta pystyn ravitsemaan itseäni ja jakamaan mielenmaisemaani muidenkin kanssa.” Tieaho on kasvanut taiteilijuuteen ja löytänyt oman tyylinsä itsenäisesti, tekemisen ja kokeilemisen kautta
Edessäni avautuu pieni mahdollisuuksien maailma. Aika näyttää, miltä metsänkätköjen asukkaat tulevat tulevaisuudessa näyttämään. Lapsena ihmettelin, kun äiti oli niin täpinöissään omasta tekemisestään. Soita tai laita viestiä ja tilaa esittely! tourguide.fi 0400 332276 TIM O K IL PE LÄ IN EN. • Teoksia on muun muassa Suomen valtion taidekokoelmassa, Helsingin kaupungilla ja Saastamoisen Säätiöllä. Hevosen muodon niille antaa jykevä harjateräsrunko. • Kotoisin Espoosta, asuu ja työskentelee Siuntiossa. Siellä ne elävät ja jokaisella on oma tarinansa. Jokainen niistä rakentuu pala palalta ja ajan kanssa.” Luonnonmateriaaleista rakentuvat teokset edustavat osaltaan myös ekologista taidetta. Siellä minun täytyy ratkaista, mikä kaikki on mahdollista.” KUKA. Ilman sitä minun olisi ollut vaikeampi lähteä alalle. • Perhe: mies ja kolme poikaa. Piehtaroinnissa kiehtoo liike ja tila. • Koulutus: Kaitaan taidepainotteinen lukio, Västra Nylands Folkhögskola, Vapaa taidekoulu, Lahden muotoiluinstituutin kalustesuunnitteluosasto ja Taidekoulu Maa. 41 Jenni Tieahon Metsänkätkö -näyttely on avoinna Metsämuseo Lustossa 31.3.2022 saakka. Oma suunta alkoi löytyä vapaassa taidekoulussa. • jennitieaho.fi muotoiluinstituutissa hän oivalsi olevansa spontaani taiteentekijä. Nämä hahmot, joita olen rakentanut, kuuluvat siihen samaan paikkaan. Olin jo pitkään miettinyt, että haluaisin rakentaa piehtaroivan hevosen luonnollisessa koossaan. museokäyttöön, oppilaitoksiin tai kokouksiin. V iimeisen 10 vuoden ajan Tieahon taiteellisen työn keskiössä ovat olleet hevoset. ecuras.fi MYYMME JA VUOKRAAMME OPASTUSSEKÄ TULKKAUSLAITTEITA Ota yhteyttä: ecuras@ecuras.fi Sennheiser Mobile Connect on langaton audiojärjestelmä mm. Omat poikani katsovat minua nyt varmaan samalla tavalla”, Tieaho nauraa. • Osallistunut uransa aikana lukuisiin yksityisja yhteisnäyttelyihin. Hevosten lisäksi esillä on luonnonmateriaaleista valmistettuja suuria takkeja. Luonnollisenkokoiset hevosveistokset ovat syöneet muun muassa koivuntuohta ja pajua. • Harrastukset: puutarhailu, mustikoiden poimiminen, kivien pyörittely pihamaalla ja perheen kanssa hassuttelu. Luonto tarjoaa materiaalin taiteen käyttöön ja taiteilija palauttaa sen takaisin luontoon. ”Koko sen ajan, kun olen tehnyt veistoksia ja ympäristötaidetta, koen olleeni mieleni metsän kätköissä. Innostus sai alkunsa Gallen-Kallela museon TUOHI-näyttelystä vuonna 2012. Tieaho näkee työskentelynsä kiertokulkuna. ”Luonnonmateriaaleissa kiehtovaa on se, ettei ihan kaikkea voi tehdä. ”Näyttelyyn haettiin teoksia, joissa on käytetty tuohta tai muuten koivuteemaa. ”Myös äidin malli on rohkaissut eteenpäin. TAITEILIJAHAASTATTELU Ajan, alitajunnan ja kansantarustojen virrassa JENNI TIEAHO • Kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija, syntynyt 1969. Hevonen makaa maassa ja on altis vaaroille, mutta samalla myös luottavainen.” Hevoslauman jäseniä piehtaroi myös Metsämuseo Luston Metsänkätkö-näyttelyssä, joka on avoinna maaliskuuhun 2022 asti
M IK A TU O M IN EN Tuomas Kyrö on palkittu suomalainen kirjailija ja sarjakuvataiteilija. SO IL E TIR IL Ä U R H EI LU M U SE O TO PI LE IK A S. Niin kuin tietyllä tavalla oli siellä asunut presidenttikin. Löylyjen jälkeen, uima-altaan vieressä tunsi itsensä hetkeksi Ahti Karjalaiseksi tai Leonid Bresneviksi. MUSEOVINKIT Kirjailija suosittelee TUOMAS KYRÖN MUSEOVINKIT URHEILUMUSEO Olympiastadion on Suomen kaunein rakennus, heti oman rantasaunan jälkeen. Tamminiemi on samaan aikaan sekä arvokas että maanläheinen. Sen sisäpuolella on järjestetty kaikki olennaiset tapahtumat olympialaisista Iron Maidenin konserttiin. Näyttelyssä on esillä merkittäviä palasia kansallisesta kertomuksestamme, kuten Hannes Kolehmaisen piikkarit, Eino Kaakkolahden räpylä ja Marja-Liisa Kirvesniemen olympia-asu. En ole vielä ehtinyt käydä uudistetussa museossa, paitsi verkkosivuilla ja virtuaalinäyttelyssä. Kyrö tunnetaan muun muassa suositusta Mielensä pahoittaja-hahmosta. Kirjoitin Suomen Kuvalehteen virtuaalimatkastani artikkelin nimeltä Kisamatka. Stadionilla sijaitsee myös Urheilumuseo. TAMMINIEMI Tamminiemi on presidentti Kekkosen virka-asunto, jonka huoneissa elävät eri vuosikymmenet. Kaikki jutussa vinkatut kohteet ovat Museokortti-kohteita. Ne näkyvät kirjahyllyn kirjoista, keittiön kodinkoneista, valtiovieraiden tuomista lahjoista, huonekaluista. Viime vuonna pääsin vierailemaan myös Tamminiemen saunassa, jonka kiukaasta ja seinistä aisti kansakunnan kokoisia päätöksiä
Itselleni Siida on hyvä muistutus siitä, ettei Lappi ole pelkkiä laskettelukeskuksia tai jokin kätevä, hiljentymisen mahdollistava luonnonpuisto sinne matkaavalle pääkaupunkilaiselle. MUUMIMUSEO Minulle on ammatillisesti kiinnostavaa, kuinka kirjallisesta hahmosta kasvanut kokonaisuus toimii museon muodossa. Muumimuseo on tyylikkäästi toteutettu kokonaisuus, joka sisältää kiinnostavaa esineistöä ja taustatietoa tutuista hahmoista ja tarinoista. Ateneumissa on esillä kansallisen taiteen olennaisimmat ja ikonisimmat taulut, ja siellä kiertävät merkittävimmät ulkomaisten tekijöiden näyttelyt. Hyvin toimii. Se oli siirtymä tutusta nykyhetkestä arvokkaampiin ympyröihin. Muumi-universumi on elänyt niin kirjoina, elokuvina, tv-sarjoina kuin erilaisina esineinä. Kaikki se on osa yhteistä perintöä. MUSEOVINKIT Kirjailija suosittelee ATENEUM Kun lapsena saapui Helsingin pohjoisesta betonilähiöstä keskustaan, bussi pysähtyi Kansallisteatterin, Aleksis Kiven patsaan ja Ateneumin vierelle. Se on alkuperäiskansan kotimaa. Ateneum oli ensimmäinen museo, jossa olen käynyt ja jonne palaan aina muutaman vuoden välein. Kaikista Suomen museoista juuri Ateneumissa kuiskitaan, pidellään pohdiskelevasti kämmenselkää leuan alla ja vaikutetaan analyyttisilta taiteenrakastajilta. Museossa tuntee voiman, joka yhden ainoan kirjailija-kuvataiteilijan mielikuvituksesta ja maailman katsomisesta voi käynnistyä. Se koskettaa vuosikymmeniä myöhemmin edelleen ympäri maailman, Suomesta Japaniin. Sillä kansalla on oma kieli, kulttuuri ja historia, johon on tarpeellista tutustua, jotta ymmärtää paremmin omaa paikkaansa tässä maassa. SAAMELAISMUSEO SIIDA Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus on tärkeä ja kiinnostava kohde, jossa voi tutustua saamelaisten historiaan, kulttuuriin ja nykyisyyteen. Olen käynyt siellä lapsena ja olen myös vienyt omat lapseni samaan paikkaan. Sisätilat ovat tällä hetkellä remontissa. Välillä sitä ollaankin, välillä tärkeintä on löytää vessa. K A N SA LL IS G A LL ER IA / H A N N U PA K A R IN EN LA U R A VA N ZO / V IS IT TA M PE R E K A N SA LL IS M U SE O
R EF IK A N A D O L / V IA TT O M U U D EN M U SE O A. ”Museo sijaitsee kymmenen minuutin kävelymatkan päässä työhuoneeltani, ja olen aktiivisesti sen toiminnassa mukana”, kertoo Pamuk videoyhteyden välityksellä kotoaan Istanbulista. Nyt henkilökunta on rokotettu ja museon ovet avattiin uudelleen elokuussa 2021. Paikalle ei eksy vahingossa, vaan kohde pitää tietää etukäteen. Samalla hän pahoittelee, että museo jouduttiin sulkemaan puoleksitoista vuodeksi koronapandemian takia. Nobel-kirjailija Orhan Pamukin perustama Viattomuuden museo on piilossa valtaväylistä. Se ilmentää myös turkkilaista arkielämää 1900-luvun lopulla. TEKSTI TARJA VÄSTILÄ T ummanpunaiseksi maalattu talo sijaitsee Çukurcuma-kadun ja Dalg?ç-kujan kulmauksesta Beyog?lun kaupunginosasta Istanbulissa. Kirjailija toivoo ihmisten innostuvan museovierailusta pitkän tauon jälkeen. Kapuaminen pitkin sokkeloisia kujia kannattaa, koska perillä tavoittaa jotain ainutlaatuista. 44 MUSEO 3/2021 KADONNUTTA AIKAA ETSIMÄSSÄ Viattomuuden museo Istanbulissa on maailman ainoa romaaniin perustuva museo
”On väärinkäsitys, että olisin kirjoittanut ensin menestyneen romaanin ja vasta sitten alkanut miettiä museota. Viattomuuden museo sijaitsee samassa talossa, joka esiintyy myös romaanissa. Kun museo tuli valmiiksi, Pamuk palautti 18 palloa lapsille takaisin. 45 KANSAINVÄLISTÄ Museo ja romaani syntyivät rinnakkain Museon kanssa samaa nimeä kantavan kirjan lukeneet tietävät, että Viattomuuden museoon pääsee ilmaiseksi 700-sivuinen romaani kainalossa. Molemmat olivat koko ajan ajatuksissani rinnakkain. Keräämäni esineet päätyivät fiktiivisinä romaaniin ja todellisina museoon.” Kirjailija toteaakin museokäynnin olevan metafyysinen kokemus. Nuorena Pamuk haaveili taiteilijan urasta ja opiskeli arkkitehtuuria. Perhonen on merkittävä kirjan tapahtumien ja esineistön kannalta: päähenkilön ensimmäinen talteen ottama esine on hänen rakastamansa tytön perhoskorvakoru. Esineet on järjestetty huolellisesti laatikoihin ja vitriineihin. Jo 2000-luvun alussa kirjailija alkoi kerätä esineitä lapsuudenkodistaan, kirpputoreilta ja antiikkiliikkeistä. P amukin kaunokirjallinen teos ilmestyi turkiksi vuonna 2008 ja museo avattiin vuonna 2012. Hän punoi tulevan kirjan tapahtumat näiden esineiden ympärille. Onneksi sain Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2006. Orhan Pamuk on Turkin merkittävin ja kansainvälisesti tunnetuin nykykirjailija. On vaikea erottaa romaania ja museota toisistaan – eikä pidäkään. Kirjan loppupään sivulle on painettu pääsylippu, johon saa sisäänpääsyyn oikeuttavan perhosleiman. Heidän jalkapallonsa olivat ajautuneet rakennustyömaalle kadoksiin. Sillä pystyin rahoittamaan museon perustamista”, kertoo Pamuk. Romaani on mielikuvitusta, mutta fiktiosta tulee museossa totta. M yös kirjassa päähenkilö Kemal perustaa museon mielitiettynsä Füsuniin liittyvistä esineistä. Sain kirjan kirjoitettua suunnitellusti, mutta puusepät, maalarit ja muut ammattimiehet ovat aina myöhässä aikatauluista. Arkkitehtuurin rakastajana Pamuk käytti aikaa löytääkseen sopivan rakennuksen museolleen. Kirja ja museo ovat kokonaisuus. Kaiken lisäksi kirjassa esiintyy myös fiktiivi< Museo esittelee Viattomuuden museo -kirjan henkilöihin liittyviä esineitä. Museokin on siis sekä todellinen että fiktiivinen. ”Tarkoitus oli julkaista romaani ja avata museo samaan aikaan. Naapuruston lapsetkin odottivat kuumeisesti museon valmistumista. Samaan aikaan Pamuk etsi sopivaa rakennusta museota varten ja suunnitteli sen arkkitehtuuria. R EF IK A N A D O L / V IA TT O M U U D EN M U SE O A
Kunkin tumpin ohessa on tieto, milloin ne on kirjassa kerätty. Museoissa aika on erilainen kuin muualla modernien kaupunkien sykkeessä.” Romaanissakin Kemal vierailee useissa museoissa ympäri maailmaa ja löytää lohtua esineille, ihmisille ja tarinoille omistetuista tiloista. Luvussa kirjan päähenkilö Kemal yrittää epätoivoisesti lievittää lemmentuskaansa juhlimisella. Ne, jotka käyvät muutoinkin museoissa, vierailevat myös meillä.” Vuosi 2022 on todellinen juhlavuosi. Esineet esitellään kirjassa ja museossa samassa järjestyksessä. Museon esittelytekstit ovat turkiksi, joten englanninkielisestä ääniopastuksesta on apua. Silloin kirjailija Orhan Pamuk täyttää 70 vuotta ja museo kymmenen. Museon kahdessa kerroksessa on kaikkiaan 83 vitriiniä ja jokainen niistä viittaa yhteen kirjan lukuun. ”Esineet on valittu tarkasti ja yksityiskohdat viimeistelty. Olenhan itsekin museoihminen ja haluan aina käydä museoissa vieraillessani eri maissa. ”Molempia juhlia kannattaa odottaa!” V iattomuuden museo sai Vuoden eurooppalainen museo -palkinnon vuonna 2014. Sen takaseinällä on 4 213 Füsunin polttamaa tupakantumppia. Vaikka museon sisältö avautuukin pelkän esineistön avulla, ei haittaa, jos kirjan tapahtumat ovat vähänkin tuttuja. 46 MUSEO 3/2021 KANSAINVÄLISTÄ Museo ja romaani syntyivät rinnakkain www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla. Tiedot on kirjannut kirjailija itse. Esillä on muun muassa valokuvia, postikortteja, sanomalehtiä, kansallisarpajaisten uudenvuodenarpoja ja pätkiä vanhoista elokuvista. Istanbulin 1900-luvun loppupuolen arkielämä ja yhteiskunta tulevat museossa hyvin esiin. ”Tunnustus oli suuri kunnia. Hänen mukaansa museoilla on tärkeä tehtävä maailmassa. REFIK ANADOL / VIATTOMUUDEN MUSEO. Jo museon aula pysäyttää. Muutaman vitriinin sisältö kaipasi vielä hiomista, sen tein viime kesän aikana.” Pamuk toteaa, ettei Viattomuuden museossa keskeistä ole rakkaustarina, vaan esineiden välityksellä kokonaisen aikakauden ja sen kulttuurihistorian kuvaaminen. Esineiden kautta yhdessä koetut hetket palautuvat mieleen. Untitled-1.indd 1 25.4.2020 9.21 nen hahmo Orhan Pamuk, joka auttaa museon perustamisessa. Esineet tallentavat ajankuvaa oivallisesti muiden muistojen ohella. ”Alussa noin 70 prosenttia kävijöistä oli ulkomaalaisia, mutta ennen koronaa jo puolet oli turkkilaisia. Kävijöistä noin puolet on lukenut romaanin, osa on muuten tutustunut tuotantooni ja loput tulevat ystävänsä suosituksen perusteella. Palkintoa perusteltiin sillä, että Pamukin pieni ja henkilökohtainen museo on inspiroiva ja kekseliäs esimerkki uudenlaisesta museoajattelusta. Sitä varten minun oli saatava kokoelmani ihmisten ilmoille.” Kemal anastaa pakkomielteisen rakkauden kohteeltaan aina jonkin henkilökohtaisen tavaran muistoksi. Ylimmässä kerroksessa on Kemalin pakopaikka, ullakkohuone, jonne hän alkoi ensin koota esineitä. Pamuk määrittelee kirjan olevan katalogi museoon. Olen tottunut saamaan palkintoja, mutta museoalan palkintoa arvostan erityisen paljon. Kirjailijan mukaan romaania ja museota voi tarkastella toisistaan erillisinä. ”Aavistin, että jos onnistuisin kertomaan tarinani, tuskani voisi lievittyä. ”Onnistuneissa lyyrisissä museoissa, niissä joiden perustamisen takana on sydämen palo, emme tunne lohtua siksi että näemme siellä vanhoja esineitä, joita rakastamme, vaan koska siellä Aika katoaa.” Viattomuuden museo eli Masumiyet Müzesi Çukurcumakadun ja Dalg?ç-kujan kulmaus, Istabul, Turkki Avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10–18 Museoon voi tutustua osoitteessa https://en.masumiyetmuzesi.org < Vitriini numero 40 viittaa kirjan lukuun Huvilaelämän lohdukkeet
Minulle oli suuri järkytys, kun esihistorianäyttely uusittiin ja vitriinit värähdyttävine sisältöineen katosivat. MITÄ MUSEOT SINULLE MERKITSEVÄT. Kirjoittamisvaiheessa museoon voi tehdä täsmäkäynnin, poiketa vaikkapa tarkistamassa, miltä tietty esine näyttikään, tai eläytyä romaanin aikakauteen samaa historianvaihetta käsittelevässä näyttelyssä. 47 KIRJAILIJAGALLUP Kaunokirjailijat kertovat, miten museot ovat vaikuttaneet heidän tuotantoonsa www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla. Pidän näiden museoiden koluamista yhtenä elämäni suurena rikkautena. Eurooppalaisten museoiden lisäksi olen tutustunut muun muassa Turkin, Syyrian, Libanonin, Jordanian, Israelin, Egyptin ja Etiopian museoihin. Kansallismuseon vanha esihistorianäyttely oli paikka, johon palasin vuosi vuoden jälkeen. Varsinkin maailman vanhin sukelluspuku kiehtoi mieltä. G U M M ER U S K U ST A N N U S JO U N I H A R A LA A M A N IT A. Vitriineissä olleet muinaisjäännökset inspiroivat sekä Kivitaskua että uusinta romaaniani Margaritaa. Museoihin minua ajaa yleinen mielenkiinto elämään. Kirjailija saa aika laajalla paletilla etsiä kaikenlaista, välillä ihan kummallisista paikoista. Serlachius-museoiden Gösta on minulle erityinen paikka. Sitä paheksutaan helposti, mutta museon vuoksi aineisto on myös säilynyt turvassa ja on kenen tahansa tutkittavissa. Aiheen romaaninsa voi löytää mistä vaan, vaikka museosta. Taidemuseo on kesämökkini lähellä, mutta se liittyy myös teokseeni Mirjami. Olen saanut museoissa myös oivalluksia, jotka ovat vaikuttaneet kirjojeni syviin pohjavirtoihin. Olin Lontoossa viikon ja kävin näyttelyssä joka päivä. Työn alla oleva teos vaikuttaa siihen, millaisiin museoihin etsiydyn. Romaanini sijoittuivat keskiaikaan, ja tuo näyttely loisti kuin soihtu kirjoittaessani vielä vuosia jälkikäteen. Olen koko urani ajan ollut innokas kulttuurimatkailija. Joskus aiheet tulevat vastaan kuin itsestään. Pidän sitä ylivertaisena kulttuurikohteena. Työkalut romaanin rakentamisessa ovat moninaiset, mutta museot ovat siinä ihan olennaisia paikkoja. Ne jäävät askarruttamaan ja sitten niihin palaa. Jo varhain päätimme mieheni kanssa sovittaa matkamme nimenomaan eurooppalaisen kulttuurin juurille. Museoalue polkuineen ja rantoineen liittyy suoraan romaaniini ja kävin Mirjamia työstäessäni usein kävelemässä alueella. Myös miljööt, tilat ja historiikit puhuttelevat. Henkilökohtaisella tasolla museot ovat aina olleet minulle paikkoja, joihin saa vetäytyä olemaan rauhassa ja etsimään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin – eräänlaisia aarniometsän vastineita kaupungissa. Kerrottu historia iski minuun täyttä tulta ja esineet stimuloivat mielikuvitustani. Yksittäisistä museokokemuksista muistan vuonna 1988 helmikuussa Lontoon Royal Academyn näyttelyn The Age of Chivalry. Kirjojeni maailma hengittää menneeseen ja niin hengittävät myös museonäyttelyt ja kokoelma esineet. Siksi olen matkustanut paljon Lähi-Idässä. Kun juoni vasta hakee muotoaan, museosta saattaa saada idean, joka johtaa yllättävään suuntaan. Kaikkialle ulottuvan siirtomaavaltansa vuoksi britit ovat onnistuneet kokoamaan sinne melkein koko maailman. Erityisesti Syyrian museot vaikuttivat ensimmäisestä ristiretkestä kertovan romaanin Yksisarvinen kerrontaan. Olin alakouluikäinen. Toisinaan menen museoon katsomaan tietyn aikakauden esineistöä, kuten kahvikuppeja, vaatteita tai valokuvia. Esimerkiksi toista romaaniani Kivitaskua kirjoittaessani kävin Nokialla Pitkäniemen sairaalamuseossa tutustumassa mielisairaiden hoitoon 1900-luvulla. Jos pitäisi valita vain yksi museo, jossa elämässäni pääsisin käymään, se olisi British Museum. ANNI KYTÖMÄKI ” Historiallisten romaanien kirjoittajalle museot ovat ystäviä työn eri vaiheissa. Rakennus toimi ennen Joenniemen kotikartanona ja on sittemmin muutettu ja laajennettu taidemuseoksi. Tällainen kokemus syntyi vaikkapa Porin taidemuseon kivinäyttelyssä vuonna 1997. Untitled-1.indd 1 25.4.2020 9.21 HEIDI KÖNGÄS ” Elämäni ensimmäisen merkittävän museovierailun tein Raahen merimuseoon. KAARI UTRIO ” Olen museoaddikti ja kirjoitan historiallisia romaaneja, joten museot ovat minulle elämän leipä, sekä henkisesti että ihan kirjaimellisesti
Lottatoiminnan ydintä oli koulutus, jonka kautta tuhannet naiset saivat yhdenmukaisen opetuksen maanpuolustuksen muonitus-, lääkintätai varushuoltotyöhön. Sodan aikana lääkintälottien lisäksi komennuksella oli muun muassa muonitus-, viestija varuslottia. Vastuun idea syntyi 1800-luvun autonomisessa Suomessa. Lottatoiminta aloitettiin vuonna 1917, kun Suomen yhteiskuntarauha järkkyi Venäjän vallankumousten ja ruokapulan seurauksena. Varoilla varustettiin muun muassa kenttäsairaaloita ja sairasjunia. Sisällissodassa 1918 molempien puolten naiset tukivat joukkojaan. Lotta Svärd ryhtyi määrätietoisesti rakentamaan maanpuolustusorganisaatiota, jossa lähtökohtana oli naisten velvollisuus palvella isänmaata. Kun julkishallinnon puitteissa ei voitu toimia, erilaisia aatteita toteutettiin ja levitettiin yhdistysten kautta. Näyttelyssä tuodaan esille, kuinka yhteiskuntavastuu on kulkenut lottatoiminnan punaisena lankana. Näyttely kuvaa lottien vapaaehtoista työtä itsenäisyyden alusta nykypäivään. LO TT A M U SE O. 48 MUSEO 3/2021 NÄYTTELYVIERAILU Lotta Svärd – 100 vuotta naisten yhteiskuntavastuuta PUNAISENA LANKANA YHTEISKUNTAVASTUU Lottamuseon uudessa perusnäyttelyssä esitellään lottatoiminnan satavuotinen kaari. TEKSTI MARITTA POHLS T änä vuonna juhlitaan Lotta Svärd -järjestön perustamisen 100-vuotismuistoa. < Kenttälottien tehtävät olivat moninaiset. Merkkivuoden kunniaksi Tuusulan Syvärannan Lottamuseossa avautui keväällä uusi perusnäyttely, Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta. Näyttely etenee kronologisesti. Suojeluskuntakytkös teki lottajärjestöstä osan Suomen puolustuslaitosta. Tutkimusten mukaan valtaosa lottaosastojen perustajajäsenistä oli kuulunut paikallisiin kansanvalistus-, raittiusja muihin vastaaviin seuroihin. Pari vuotta kestäneen spontaanin toiminnan ja suojeluskuntien yliesikunnan kannustuksen seurauksena järjestettiin maaliskuussa 1921 vuosikokous, jossa Lotta Svärd -järjestö virallisesti perustettiin. Interiöörit, esineet, kuvat, filmit ja äänimaailma kertovat, miten lottatyölle luotiin mahdollisuuksia, ja miten suomalaiset naiset kiinnittyivät järjestön toimintaan. Luukusta näkyy oivaltavasti sijoitettu toisinto Eetu Iston Hyökkäys-maalauksesta. Museokäynti etenee järjestön kahden ensimmäisen vuosikymmenen kautta sota-aikaan ja jälleenrakennuksen vuosiin. Koulutus toteutettiin itse hankituin varoin ja jokainen lotta kantoi kortensa kekoon. Naiset avustivat tuolloin perustettuja suojeluskuntia. Sisään astuessa voi kurkistaa luukusta lotan arvomaailmaan
49 Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta -näyttelyn alku kuvaa tätä työtä sekä järjestön joukkotapahtumien että yksilöiden kautta. LO TT A M U SE O. Juhlavissa tilaisuuksissa mukana oli valtionjohtoa ja ulkomaisia vieraita, mikä kertoi lotalle hänen työnsä tärkey destä. Yhteys puolustusvoimiin oli sujuvaa. Eri puolilta Suomea tulleiden lottien työ pystyttiin koulutuksen tuloksena sovittamaan yhteen. Sodan syttyessä maapuolustusvalmius testattiin. Lottaosastoja oli maan joka kolkassa. Vuoden aikana tuli suorittaa vähintään 50 tuntia työtä. Suurin osa lotista toimi erilaisissa kotialueen tehtävissä. Tarvittiin tahtoa, rahaa ja verkostoja sekä kykyä luoda niitä. N äyttely kuvastaa hyvin, miten monia erilaisia asioita tarvittiin Suomen suurimman naisjärjestön luomiseen. Sotatoimialueella lotat toimivat kenttäarmeijan ja kotialueella kotijoukkojen tukena järjestön jaostojaon mukaisesti. Lottakanttiinissa soivat levyt. Juuri itsenäistyneessä Suomessa lottajärjestö mahdollisti jäsentensä aikaisempaa vahvemman yhteiskunnallisen osallistumisen. Tiedotusjärjestelmä toimi, henkilöstö saatiin oikeille paikoille ja tavaralogistiikka sujui. Toisin sanoen noin viidennes suomalaisista 17–59-vuotiaista lottaikäisistä naisista kuului järjestöön. Seuraintalon näyttämöllä pikkulotat esittivät isänmaallisia kuvaelmia. Vuonna 1943 Lotta Svärdillä oli lähes 200 000 jäsentä. Välirauhan aikana todettiin, että järjestön sääntöjä piti muuttaa vain perustamalla uusi toimistoja viestijaosto sekä aloittamalla lottien koulutus sen tehtäviin. Kolmantena toimialueena oli yhteiskunnallinen huoltotyö muun muassa Suomen Huollon organisaatiossa, jossa lottien tehtäviin kuului evakkojen auttaminen, talkoot ja lukuisat keräykset. S yvärannan lottamuseon yläkerran näyttelytilan pienet huoneet tarjoavat mahdollisuuden rakentaa intiimejä kokonaisuuksia ja tätä on käytetty hienosti Näyttelyn keskiössä on suomalaisten naisten vapaaehtoinen työ, joka linkittyy kiinteäksi osaksi Suomen kehitystarinaa. Halu kantaa vastuuta oli häkellyttävä, kun ottaa huomioon vapaaehtoisesti osastoon liittyneen lotan ankaran työvelvollisuuden
Olisi mielenkiintoista laajentaa seuraavissa näyttelyissä viitekehystä naisten järjestötoimintaan yleensä. Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin syksyllä 1944, mutta yhteiskuntavastuu ei lakannut. Lottamuseo on Museokortti-kohde. Sodan tunnelmaa pääsee kokemaan myös pukeutumalla lotaksi. Lotat ottivat evakot vastaan, tarjosivat lääkintäapua ja huolehtivat ruokahuollosta. Lopulta lotat saavat elämän manga-hahmoina. Lottajärjestön jäsenten toiminta jatkui Työmaahuolto-yrityksessä, joka työllisti naisia ruokahuollossa ja toi samalla työpaikkaruokailun Suomeen. < Sodan tieltä evakuoitiin noin 450 000 suomalaista. Suomen Naisten Huoltosäätiö, jonka nimeksi vaihdettiin vuonna 2004 Lotta Svärd Säätiö, puolestaan otti tehtäväkseen lottien kuntouttamisen ja auttamisen osaksi yhteiskuntaa. 50 MUSEO 3/2021 NÄYTTELYVIERAILU Lotta Svärd – 100 vuotta naisten yhteiskuntavastuuta hyväksi, kun 100 vuotta yhteiskuntavastuuta -näyttelyn painopiste siirtyy sotavuosiin. U seimmat vanhemman sukupolven ihmiset tuntevat lottatoiminnan, sillä lähes jokaisen lähipiiriin kuuluu lotta. Näin voitaisiin tuoda esiin, kuinka lukuisilla tavoilla vastuuta on kannettu – ihan vapaaehtoisesti. Kesä-elokuussa museo on auki päivittäin klo 10–20. Sitä kannettiin hyväksymällä vaatimaton elintaso ja uurastamalla perheen hyväksi. Itselleni näyttelyn mielenkiintoisin osa oli viimeisiin huoneisiin rakennettu erikoisnäyttely Oikea Lotta – Lottakuvia 100 vuotta. Näyttelyn perusidea lottien halusta ja kyvystä kantaa yhteiskuntavastuuta on hieno. Vierailija voi tutkia rintamalle lähtevän lotan matkalaukun sisältöä, katsella sotavuosien katunäkymää ja tutustua lottatyön varusteisiin: kannuihin, pannuihin ja liinavaatekääröihin. Lotta-aatteen luomisen ja sen käytännön toteuttamisen jälkeen oli kiinnostavaa tarkastella mittavasta kuva-aineistosta rakennettuja seinätauluja, joissa idealisoidaan, kiitetään ja parjataan ajan asenteiden mukaisesti. Tilan monipuolinen käyttö jatkuu museon puutarhassa, jonne on pystytetty lottakanttiini lehtihyllyineen ja puhdetöineen. Suomen itsenäistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä naisten yhteiskuntavastuu jakautui kolmelle järjestötyön osa-alueelle: sosiaaliseen työhön, johon kuului muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, kotitalouden edistämiseen, esimerkkinä Martta-Liitto, ja maanpuolustustyöhön, jossa Lotta Svärd oli suurin järjestö. Lottamuseo Rantatie 39, Tuusula Museo on auki syyskuusta toukokuuhun tiistaista sunnuntaihin klo 10–17. Tätä kuvaa näyttelyssä 1950-luvun tyyliin sisustettu huone. On koskettavaa tutustua tätien ja mummojen historiaan. Nuoremmille näyttely avaa uutta näkymää naisten laajamittaiseen maanpuolustustyöhön. Sota-ajan kertomuksissa liikutaan yksilötasolla. LO TT A M U SE O
51 RISTIKKO Taidot testiin Ristikon ratkaisu sivulla 55 >
Ota syksyinen irtiotto arjesta! Lomalle ei aina tarvitse lähteä kauas. Pääkaupunkiseudun kierroksilta löydät myös arkkitehtuuria, kuvankauniita saaristokohteita ja kulttuuriaarteita. E LL A K A R T T U N E N / M U SE O K O R T T I Hotel Kakola, Turku Museokortilla -10 % majoitusalennus. KOKEILE MYÖS • Kaupunkikulttuuria luonnon helmassa (Jyväskylä). Kaupunkikierrosten lisäksi Museokortin matkavinkit tarjoaa ideoita pitkiin lomamatkoihin ja viikonloppureissuille kaikkialle Suomeen. Uppoudu taiteeseen ja historian pyörteisiin tai vietä hauska kaupunkiloma koko perheen kanssa. VR:n vanhaan rakennukseen noussut The Folks Hotel Konepaja on viihtyisä hotelli keskeisellä sijainnilla. Turun linna on yksi Suomen rakastetuimmista nähtävyyksistä. Turun kaupunkikierrokset. Entiseen lääninvankilaan rakennetussa boutique-hotellissa näet yhä merkkejä alueen kiehtovasta historiasta. Museokortilla saat pääsyn kierrosten museoihin ja lukuisia etuja palveluista, kuten majoituksista ja ravintoloista. Lähtisitkö kertomusten kyytiin Tampereelle, vuosisatojen taakse Turkuun vai kiinnostaisiko Helsingin taidehelmet kaupungin sykkeessä. • Kehärataa pitkin taiteesta tieteeseen (Vantaa). Museokortin matkavinkeistä löydät nämä kaikki. Museokortin matkavinkeistä löydät ideoita kaupunkilomille ja lähiretkille eri puolille maata. Valitse Tampere-kierroksista mieleisesi! The Folks Hotel, Helsinki Museokortilla -15 % alennus majoituksesta ja ilmainen pysäköinti vuorokaudeksi. Tee unohtumaton etelänloma kotimaassa, lähde Lapin seikkailulle, tuhansien tarinoiden Ahvenanmaalle ja löydä taideyllätyksiä sivupoluilta. Helsingin keskustan suuret taidemuseot tarjoavat maailmanluokan taidetta vain lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan. Seikkaile omassa kotikaupungissa tai lähde retkelle lähikaupunkiin. Matkavinkit kokoaa kotimaan kiinnostavimmat museot, paikalliset nähtävyydet sekä tunnelmalliset pysähdyspaikat syksyisiksi kierroksiksi. Tampereen kaupunkikierrokset. Turun kaupunkikierrokset johdattavat astelemaan vuosisatojen takaiseen kaupunkiin, nauttimaan taidemuseoista tai tekemään kulttuuriretken koko perheen kanssa. Matkavinkeistä löydät kaupunkikierroksia myös Jyväskylästä, Kuopiosta ja Hämeenlinnasta. • Leppoisa miniloma Kuopiossa. Tukikohta Helsingin reissuille löytyy rouhealta Pasilan konepajalta. Turun kaupunkikierrosten jännittävimmän majapaikan löydät Hotel Kakolasta. JU LI A K IV E LÄ / V IS IT FI N LA N D LA U R A V A N Z O / V IS IT TA M P E R E E LL A K A R T T U N E N / M U SE O K O R T T I MAINOS. Helsingin kaupunkikierrokset. Etsitkö sykähdyttäviä taide-elämyksiä, mielikuvituksellisia museokohteita vai näköalapaikkoja tehdaskaupungin historiaan ja punatiilisiä kansallismaisemia. • Vaikuttavien elämysten Hämeenlinna. Kierrä taidehelmet kaupungin sykkeessä ja pysähdy kupillisille kuumaa viihtyisissä museokahviloissa. Löydä oma kierroksesi: Museot.fi/matkavinkit Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti KAUPUNKIKULTTUURIN ystäville Museokortin matkavinkit tarjoaa ideoita syysretkiin, olipa aikaa päivän, viikonlopun tai pidemmänkin reissun verran
Löydä oma kierroksesi: Museot.fi/matkavinkit Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti KAUPUNKIKULTTUURIN ystäville Museokortin matkavinkit tarjoaa ideoita syysretkiin, olipa aikaa päivän, viikonlopun tai pidemmänkin reissun verran. Museokortin matkavinkeistä löydät ideoita kaupunkilomille ja lähiretkille eri puolille maata. Turun kaupunkikierrokset johdattavat astelemaan vuosisatojen takaiseen kaupunkiin, nauttimaan taidemuseoista tai tekemään kulttuuriretken koko perheen kanssa. JU LI A K IV E LÄ / V IS IT FI N LA N D LA U R A V A N Z O / V IS IT TA M P E R E E LL A K A R T T U N E N / M U SE O K O R T T I MAINOS. VR:n vanhaan rakennukseen noussut The Folks Hotel Konepaja on viihtyisä hotelli keskeisellä sijainnilla. • Vaikuttavien elämysten Hämeenlinna. Tampereen kaupunkikierrokset. Matkavinkit kokoaa kotimaan kiinnostavimmat museot, paikalliset nähtävyydet sekä tunnelmalliset pysähdyspaikat syksyisiksi kierroksiksi. Kierrä taidehelmet kaupungin sykkeessä ja pysähdy kupillisille kuumaa viihtyisissä museokahviloissa. Ota syksyinen irtiotto arjesta! Lomalle ei aina tarvitse lähteä kauas. Turun kaupunkikierrosten jännittävimmän majapaikan löydät Hotel Kakolasta. Museokortilla saat pääsyn kierrosten museoihin ja lukuisia etuja palveluista, kuten majoituksista ja ravintoloista. Uppoudu taiteeseen ja historian pyörteisiin tai vietä hauska kaupunkiloma koko perheen kanssa. Turun kaupunkikierrokset. • Kehärataa pitkin taiteesta tieteeseen (Vantaa). E LL A K A R T T U N E N / M U SE O K O R T T I Hotel Kakola, Turku Museokortilla -10 % majoitusalennus. Valitse Tampere-kierroksista mieleisesi! The Folks Hotel, Helsinki Museokortilla -15 % alennus majoituksesta ja ilmainen pysäköinti vuorokaudeksi. • Leppoisa miniloma Kuopiossa. Helsingin kaupunkikierrokset. Lähtisitkö kertomusten kyytiin Tampereelle, vuosisatojen taakse Turkuun vai kiinnostaisiko Helsingin taidehelmet kaupungin sykkeessä. Tukikohta Helsingin reissuille löytyy rouhealta Pasilan konepajalta. Pääkaupunkiseudun kierroksilta löydät myös arkkitehtuuria, kuvankauniita saaristokohteita ja kulttuuriaarteita. Seikkaile omassa kotikaupungissa tai lähde retkelle lähikaupunkiin. Kaupunkikierrosten lisäksi Museokortin matkavinkit tarjoaa ideoita pitkiin lomamatkoihin ja viikonloppureissuille kaikkialle Suomeen. Etsitkö sykähdyttäviä taide-elämyksiä, mielikuvituksellisia museokohteita vai näköalapaikkoja tehdaskaupungin historiaan ja punatiilisiä kansallismaisemia. Helsingin keskustan suuret taidemuseot tarjoavat maailmanluokan taidetta vain lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan. Entiseen lääninvankilaan rakennetussa boutique-hotellissa näet yhä merkkejä alueen kiehtovasta historiasta. KOKEILE MYÖS • Kaupunkikulttuuria luonnon helmassa (Jyväskylä). Museokortin matkavinkeistä löydät nämä kaikki. Matkavinkeistä löydät kaupunkikierroksia myös Jyväskylästä, Kuopiosta ja Hämeenlinnasta. Tee unohtumaton etelänloma kotimaassa, lähde Lapin seikkailulle, tuhansien tarinoiden Ahvenanmaalle ja löydä taideyllätyksiä sivupoluilta. Turun linna on yksi Suomen rakastetuimmista nähtävyyksistä
LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! Seuraa MUSEO-lehteä Instagramissa INSTAGRAM.COM/ MUSEOLEHTI 10.9.–5.12.2021 Ku va : Se pp o Pi et ik äi ne n Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 14 €/7 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi Siat -Pigs GUSTAFSSON & HAAPOJA 29.9.2021 8.1.2022 SEINÄ JOEN TAIDEHALLI. NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE Museoiden syysnäyttelyt Museo-lehden näyttelyliite esittelee syyskauden kiinnostavimmat näyttelyt
Nykytaiteen biennaali 29.10.2021–13.2.2022 Vantage Point Valokuvataidetta Mikkelin kaupungin taidekokoelmasta Maaherrankatu 18–20, Kauppakeskus Akseli, 2. Tutustu palveluun ja anna asiantuntijan auttaa! kysymuseolta.fi @KMuseolta. Kuva: Jiyoung Moon VIELÄ EHDIT! Kuva: Janne Torikka m u se o t RISTIKKO 3/2021 RATKAISU Kysy museolta on matalan kynnyksen verkkotietopalvelu, jossa museot vastaavat erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin. 040 129 5090 Avoinna 30.9. 040 129 5090 Avoinna 1.9.–27.2. krs 50100 Mikkeli Puh. Mikkelin taidemuseo 10.10.2021 saakka M_itä. 020 615 5297 www.poikilo.fi Asia-Europe 5 30.9.2021 – 9.1.2022 Kartanoiden Kouvola 10.10.2021 asti Jiyoung Moon, Flying Spore, 2019. saakka ti–su 10–17, ma suljettu, 1.10.–30.4. ke ja la 10–17 Poikilo-museot, Varuskuntakatu 11, Kouvolatalo Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17, ma suljettu Tiedustelut puh. ke–su 10–17, ma–ti suljettu NYKYTAITEEN BIENNAALI Suur-Savon museo 27.2.2022 saakka Miun vanha Mikkeli Ilpo Aallon valokuvia Otavankatu 11, 50130 Mikkeli Puh. krs 50100 Mikkeli Puh. Museoiden syysnäyttelyt NÄYTTELYLIITE SYKSYN NÄYTTELYT 2021 MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Maaherrankatu 18–20, Kauppakeskus Akseli, 2. 040 129 5090 museot@sivistys.mikkeli.fi www.mikkeli.fi/museot Museoissa käy myös valtakunnallinen Museokortti
saakka Bill Viola INNER JOURNEY 22.9. 2021– 27.2. 2022 AmosRex_Museo_93x248mm.indd 1 AmosRex_Museo_93x248mm.indd 1 3.9.2021 15.09 3.9.2021 15.09 OPI MUSEOSSA -VIIKKO 5.–8.10.2021 opimuseossa.fi #lärdigpåmuseet • #opimuseossa LÄR DIG PÅ MUSEET. NÄYTTELYLIITE Museoiden syysnäyttelyt OULUN TAIDEMUSEO Pa tri ci a Pi cc in in i: Tu rv ap ai kk a, 20 18 . 17.10
Ostan lehden irtonumerona. Kyllä En Kuinka moni henkilö lukee MUSEOlehteäsi itsesi mukaan luettuna. Vain kaikkiin kysymyksiin vastanneet huomioidaan tutkimuksessa, arvonnassa ja palkinnon lähettämisessä. Voit vastata kyselyyn myös verkossa osoitteessa museoliitto.fi/ lukijakysely2021. On Ei On ollut aiemmin Miten hyvin viihdyt MUSEO-lehden parissa. Jos olet valmis antamaan haastattelun, jätä yhteystietosi meille. Lehti tulee työpaikalleni. Kaikille haastateltaville lahjoitetaan Museokortti (arvo 72 €) . + TULE HAASTATELTAVAKSI Saat Museokortin! Haluaisimme haastatella muutamia lukijoita MUSEO -lehteen liittyen. Olemme sinuun yhteydessä, jos tulet valituksi. TAUSTATIEDOT Ikä Alle 25 25–39 40–54 55–69 Yli 70 Sukupuoli Nainen Mies Muu Asuinalue Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Asun ulkomailla Kuinka monta vuotta olet ollut MUSEO-lehden lukija. Yhteystietoja ei käytetä muihin tarkoituksiin. Olen tilaaja. Alle 1 1–2 3–9 Yli 10 Luetko MUSEO-lehteä Digitaalisena Paperisena Miten hankit MUSEO-lehden. Voit vastata myös antamatta yhteystietojasi, jolloin et voi osallistua arvontaan. Instagramissa Facebookissa En seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa. Vastaa! VOIT VOITTAA! Jatkuu. Mitä toiveita sinulla on lehden suhteen. 57 LUKIJAKYSELY 2021 Arvomme kaikkien vastaajien kesken Museokortin (arvo 72 €) ja I love museums -tuotteita . Muusta mediasta Museoiden verkkosivuilta Sosiaalisesta mediasta Museot.fi-sivustolta Ystäviltä ja tutuilta Onko sinulla Museokortti. Aiotko lukea MUSEO-lehteä myös tulevaisuudessa. Jos sinulla on jo Museokortti, voit liittää uuden kortin olemassa olevaan korttiisi tai antaa sen lahjaksi. Mistä muualta haet tietoa museoista ja näyttelyistä. Arvonta ja lahjan saaminen edellyttävät yhteystietojen antamista. Seuraatko MUSEO-lehteä sosiaalisessa mediassa. Vastaamalla kyselyyn autat meitä kehittämään MUSEO-lehteä edelleen. Luen kirjastossa. Miten kiinnostuit alun perin Museo-lehdestä
Vapaamuotoista palautetta lehdestä Nimi Postiosoite Sähköposti MIELIPITEESI MUSEO-LEHDESTÄ Lehdessä on kiinnostavia juttuja. Samaa mieltä Eri mieltä Lehden sisältö on ajankohtaista. Samaa mieltä Eri mieltä Näyttelyliitteen ilmoitukset kiinnostavat minua. Olen. Tilaajana minua palvelisi sähköinen uutiskirje, jossa saisin kuulla MUSEO-lehden ajankohtaisia kuulumisia julkaisujen välissä. KYSELY LÖYTYY VERKOSTA museoliitto.fi/ lukijakysely2021 Vastaathan kaikkiin kysymyksiin! Samaa mieltä Eri mieltä Lehden julkaisutahti Lehti voisi ilmestyä useamminkin. Samaa mieltä Eri mieltä Lähetä lomake maksutta MUSEO-lehden toimitukseen vastauslähetyksenä osoitteeseen: MUSEO-lehti Suomen museoliitto Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Voit vastata kyselyyn myös verkossa osoitteessa museoliitto.fi/ lukijakysely2021 OLEN KIINNOSTUNUT antamaan haastattelun MUSEO-lehden kehittämiseksi. Tietoja ei käytetä muuhun tarkoitukseen. Voit myös lähettää kyselyvastaukset ilman yhteystietoja.. Neljä lehteä vuodessa on sopiva määrä. Samaa mieltä Eri mieltä Eri juttutyypit palvelevat minua hyvin. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä Erinomainen Suosittelisin lehteä muille. Samaa mieltä Eri mieltä Minkä arvosanan antaisit MUSEOlehden numerolle 3/2021. 58 MUSEO 3/2021 Millaisia juttuja toivoisit enemmän. Samaa mieltä Eri mieltä MITÄ TOIVOISIT LEHDELTÄ. Minua palvelisi MUSEO-lehden oma verkkosivu, jossa voisi hoitaa lehden tilauksiin liittyvät asiat ja lukea lehteä sähköisesti. En ole. Samaa mieltä Eri mieltä Lehden sisältö on monipuolista. Ilmoitathan sähköpostiosoitteesi, jos olet kiinnostunut antamaan haastattelun. Yhteystiedot arvontaa ja lahjan postitusta varten. Samaa mieltä Eri mieltä Lehdessä on tuoreita näkökulmia
Palkinnon arvo on 38 euroa. Ehdoton lahjavinkki kaikille vanhojen rakennusten ja kuvien ystäville sekä Savonlinnan historiasta kiinnostuneille.” Kirjoita meille Vastaa alla olevalla kortilla tai sähköpostilla info@museoliitto.fi 15.11.2021 mennessä.. Palkinnon arvo on 30 euroa. Lukija saa käsityksen puvustamon arkipäivästä ja näkee välähdyksen elokuvamaailman glamourista.” Toinen kirjapalkinto on Ville Vilénin kirjoittama Kadonnutta Savonlinnaa etsimässä – Matkailukaupungin synty . Vaikuta lehden tuleviin juttuihin ja aiheisiin! Arvomme vastaajien kesken kaksi museojulkaisua. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2-4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. ”Kirjassa esiintyvät puvut ovat maineikkaan italialaisen elokuvapuvustamon Tirelli Costumin valmistamia, ja ne ovat tuoneet tekijöilleen vuosien saatossa lukuisia Oscar-palkintoja ja -ehdokkuuksia. 59 MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU. Kirja kertoo kiehtovia tarinoita pukutaiteen luomuksista. Teemanumerossa tutustutaan muun muassa museomaailman maailmankansalaisiin ja kansainväliseen museotoimintaan. Tilauksen voi irtisanoa joko laskutuskauden loppuun tai välittömästi ottamalla yhteyttä joko puhelimitse 044 4300 701 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Toinen kirjapalkinnoista on Serlachius-museo Gustafin näyttelyjulkaisu Glamour – Pukuloistoa valkokankaalla . ”Kirja on runsaskuvitteinen tietoteos 1900-luvun alun Savonlinnasta. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan kesken tilauskauden, veloitetaan vastaanotettujen lehtien irtonumerohinta. Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Sähköpostiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun 4/2021 ILMESTYY 3.12. Talvilehdestä voi myös lukea, miten globaali maailma on läsnä suomalaisissa museokohteissa. Ulkomaan tilauksiin tulee 15 euron postituskulut. > Lisäksi monia muita ajankohtaisia aiheita talven museokäynneille! MUSEOLEHTI.FI ANNA PALAUTETTA Tilaukset ja muutokset voi tehdä osoitteessa museolehti.fi Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti voimassa olevaan kestotilaushintaan. K A N SA LL IS M U SE O TALVINUMERON TEEMANA MAAILMALLA Joulukuussa ilmestyvässä MUSEO-lehdessä seikkaillaan maailmalla
ilmoitus_210x237mm_IsmoHoltto_Museo-lehti_nro3-2021_Hakasalmi_pohja_CONV.indd 1 ilmoitus_210x237mm_IsmoHoltto_Museo-lehti_nro3-2021_Hakasalmi_pohja_CONV.indd 1 3.9.2021 11.29 3.9.2021 11.29 504480-2103 PAL.VKO 2021-45 2 1 3 6 414885 042415