Museo 4/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

STRIIMAUSTA MOBIILIREITTEJÄ PELAAMISTAA Ensimmäinen oma näyttely NUORUU S KÄY TALOKSI M IK A FR IM A N Taidetestaajat Oulun taidemuseossa 4 / 2018 NUORET • 12 € RAKKAUDESTA MUSEOIHIN
Päivi von Rabenau 4 / 2018 52 KULTTUURILOMA KANARIALLA Kanariansaarten museot eivät ole pelkkiä sadepäivän pelastuksia. Johanna Haveri 27 ANNA & LEO: VAELTAVAT SIELUT Uudessa sarjakuvassa seikkaillaan Annan ja Leon kanssa ajasta ja paikasta toiseen. 2 MUSEO 4/2018 8 STRIIMAUSTA, MOBIILIREITTEJÄ, TIETOVISOJA Museoiden ja koulujen yhteistyö. Museot avaavat ovet merenpohjaan, laavakentille ja muinaiseen nekropoliin. 2018 • Teemana nuoret JIH A N N A SE PP Ä SA K A R I PI IP P O JA R I K U U SE N A H O 24 KUNTSI TÄYTTYY VIRHEISTÄ Näyttelyarvio Kuntsin modernin taiteen museon Glitch Art -näyttelystä. 11. Pauli Kallio ja Jan Lindström. Jenna Parmala 4 NUORET MUSEOON Kimmo Levä 5 PELIMUSEOLLE KANSAINVÄLINEN PALKINTO 7 KUUSI KUUKAUTTA ILMAN INTERNETIÄ Vuoden nuori taiteilija 2019 Nastja Säde Rönkkö . Elina Teerijoki 14 ENSIMMÄINEN OMA NÄYTTELY Tutustutaan opiskelija, museoopas ja kuraattori Max Fritzeen ja Villa Gyllenbergin Marraskuun ryhmän näyttelyyn. Päivi von Rabenau 30
Sanni Penttilä 30 SUOMEN PARAS KESÄTYÖ Taiteilijahaastattelussa Seinäjoen kaupungin kesätaiteilija Eetu Kevarinmäki . 20 NUORUUS KÄY TALOKSI Nuoret ja entiset nuoret tekivät Tammisaaren EKTA-museon Nuori kapinallinen -näyttelyn. 28 TUNTEESTA TOISEEN Taidetestaajien kanssa Oulun taidemuseon näyttelyssä Luonnollisesti Anni Rapinoja. Kaisla Mustakartano 34 NUORTEN SILMIN SNAP-valokuvafestivaali jatkaa elämäänsä lehden sivuilla. Heini Sorakivi 49 TYTTÖ, JOKA KIRJOITTI FRANKENSTEININ Mary Shelley oli vasta 20-vuotias julkaistessaan Frankensteinin 200 vuotta sitten. Päivi von Rabenau 46 TARKISTA ASENTEET JA RAKENTEET Aineen taidemuseo BorderPridetapahtuman järjestäjänä. Anneli Lenkkeri 54 NÄYTTELYLIITE 58 LUKIJAKYSELYN SATOA JA ANNA PALAUTETTA. Virpi Kanniainen 48 KEKSITÄÄN UUTTA Ammattikorkeakoululaiset innovoivat Aboa Vetus & Ars Novassa ja Tekniikan museossa . Anne Salomäki K U VA SS A M IM O SA , SU O M EN VA LO K U VA TA IT EE N M U SE O EM M I KO R H O N EN MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET EKENÄS/TAMMISAARI Ekta Museo ESPOO Emma – Espoon modernin taiteen museo HAMINA Haminan kaupunginmuseo HELSINKI HAM Helsingin taidemuseo • Tekniikan museo • Villa Gyllenberg LAPPEENRANTA Lappeenrannan taidemuseo MÄNTTÄ-VILPPULA Serlachius-museo Gösta TAMPERE Museokeskus Vapriikki • Tampereen Taidemuseo TURKU Forum Marinum • Sibelius-museo VAASA Pohjanmaan museo VARKAUS Varkauden museot 40 PELATAAN MUSEOSSA Tarinat peliin -hankkeen vr-pelitestausta Kajaanissa Irma Capiten 44 NUORTEN SUOSIKKIMUSEOT Gallupissa kysytään nuorten suosikkimuseoita
Ohjelmien toteuttamisessa kouluyhteistyö on ratkaisevassa roolissa. Viime aikoina museoiden ja nuorten kohtaamisia on kuitenkin edistetty poikkeuksellisen suurin askelin. Tämä muutos lienee se, josta heille tulevina entisinä nuorina koituu pitkäaikaisin ilo ja hyöty. 56. Kaupunkien ja kuntien toteutusten lisäksi tärkeässä roolissa on Suomen Kulttuurirahaston historian suurin tukihanke: Taidetestaajat. Museoiden ja koulujen henkistä välimatkaa lyhentää vuonna 2016 uudistetun perusasteen opetussuunnitelman painottuminen ilmiökeskeisyyteen ja opettamisen siirtäminen yhä enemmän luokkahuoneiden ulkopuolelle. Tavoite ei ole uusi – kouluaikana tehdyt museovierailut ovat kaikkien yhteistä perintöä. On tärkeää, että nuorille tarjotaan tai tarjoutuu mahdollisuus päivittää museomielikuvaansa ja sitä kautta saada museokäynnit jos ei päivittäisten niin viikoittaisten vapaa-ajan viettotapojen joukkoon. Fyysistä välimatkaa lyhentävät ratkaisut, joilla helpotetaan museoiden ja koulujen välisten matkojen järjestelyä. Kimmo Levä Suomen museoliiton pääsihteeri. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2018 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 12 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Mika Friman Raahen Saloisten koulun 8.-luokkalaisia Taidetestaajien vierailulla Oulun taidemuseossa PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 R O N I R EK O M A A NUORET MUSEOON M useoiden yksi keskeisimmistä tavoitteista on nuorten houkutteleminen kävijöiksi ja museopalveluiden käyttäjiksi. Yhteiskunnallisten panostusten taustalla on aikaisempaa suurempi tarve edistää erilaisten kulttuurien ymmärtämistä, vahvistaa elinikäistä oppimista ja kehittää kriittistä ajattelua, jota tarvitaan päivittäisen informaatiotulvan hallintaan. Museo voi tarvittaessa pelkistyä mukana kulkevaksi matkalaukuksi tai koukuttavaksi peliksi. Sama tavoite on kirjattu monien muiden kulttuuritoimijoiden, kuten teattereiden ja orkestereiden, ohjelmiin. Nuorten museoiden käyttöä lisää digitaalinen tarjonta ja se, että matka voidaan tehdä myös museosta kouluun päin. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Nelli Korpi ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Kimmo Antila, Hanna-Kaisa Melaranta, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi AVUSTAJAT Irma Capiten, Mika Friman, Johanna Haveri, Inkeri Jäntti, Virpi Kanniainen, Emmi Korhonen, Anneli Lenkkeri, Kaisla Mustakari, Ilpo Musto, Jenna Parmala, Sakari Piippo, Päivi von Rabenau, Roni Rekomaa, Anne Salomäki, Tanja Salonen, Elina Teerijoki, Sanni Penttilä, Heini Sorakivi KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry
Paikallista ja kansainvälistä historiaa yhdistellessään näyttelyn kuraattorit ovat painottaneet suomalaisten yritysten ja pelaajien merkitystä sen sijaan, että kerrottaisiin uudelleen perinteinen Yhdysvaltoihin ja Japaniin keskittyvä kehitystarina. 56. Olemme muun muassa teettäneet Vuoden museo -paidat ja -pinssit kaikille emmalaisille hallituksen jäseniä myöten.” Edelliset voittajat ovat Helsingin kaupunginmuseo, Ahvenanmaan merenkulkumuseo, Serlachius-museo Gösta ja Forssan museo. Raati perusteli Pelimuseon voittoa: “Suomen pelimuseo on luonut hienostuneen näyttelyn, joka tutkii videopeliteknologian ja pelikulttuurin kehitystä. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2018 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 12 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Mika Friman Raahen Saloisten koulun 8.-luokkalaisia Taidetestaajien vierailulla Oulun taidemuseossa AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta PELIMUSEOLLE KANSAINVÄLINEN PALKINTO T ampereen Vapriikissa toimiva Suomen pelimuseo sai lokakuussa merkittävän kansainvälisen palkinnon: Dibner Award for Excellence in Museum Exhibits 2018. Nuorten osuus kävijöistä on merkittävä. Vuoden museo -tunnustuspalkinto myönnetään museolle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Suomen museoliitto ja ICOM Suomen komitea jakavat palkinnot Museopalkintogaalassa, Tampereella 16.5.2019. Suomen pelimuseo on pelaamisen historiaan keskittyvä museo, joka avattiin tammikuussa 2017. Näyttelyssä on pelattavissa yli 70 digitaalista peliä ja kävijät pääsevät kokeilemaan eri aikakausien pelejä niiden oikeissa ympäristöissä. Palkinto myönnetään museolle tai näyttelylle, joka esittelee erinomaisella tavalla teknologian, teollisuuden ja insinöörityön historiaa. museoliitto.fi/museopalkinnot. HAE VUODEN MUSEOKSI 2019 TE PP O M O IL A N EN H akemuksia ja ehdotuksia Vuoden museoja Vuoden museoviestintäteko 2019 -palkintojen saajiksi odotetaan 31.12.2018 mennessä. Vuoden museo 2018 -tittelin voittaneen EMMA – Espoon modernin taiteen museon museonjohtaja Pilvi Kalhama kommentoi palkintoa: ”Vuoden museo -palkintoa pidetään meillä todella tärkeänä ja jokainen emmalainen kokee vahvaa omistajuutta saamastamme tunnustuksesta. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Levä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Nelli Korpi ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Kimmo Antila, Hanna-Kaisa Melaranta, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi AVUSTAJAT Irma Capiten, Mika Friman, Johanna Haveri, Inkeri Jäntti, Virpi Kanniainen, Emmi Korhonen, Anneli Lenkkeri, Kaisla Mustakari, Ilpo Musto, Jenna Parmala, Sakari Piippo, Päivi von Rabenau, Roni Rekomaa, Anne Salomäki, Tanja Salonen, Elina Teerijoki, Sanni Penttilä, Heini Sorakivi KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Edellisiä voittajia ovat muun muassa Skotlannin kansallismuseon tiedeja teknologianäyttelyt, Smithsonian Design Museum, National Museum of American History ja Lontoon Science Museum. Hyvän suunnittelun ja tuotannon lisäksi voittajan tulee nostaa esiin olennaisia historiallisia kysymyksiä. Vuoden museoviestintäteko -palkinto jaetaan onnistuneelle ja positiivisesti erottuvalle viestintäteolle, joka voi olla tapahtuma, kampanja tai pysyvämpää toimintaa. Palkinnon myönsi 35 eri maata edustava Society for the History of Technology. Esineitä ja kuvia tulee käyttää tavalla, joka kiinnostaa, opastaa ja innostaa sekä yleisöä että historiantutkijoita. Tällä päätöksellä on kauaskantoisia vaikutuksia historiankirjoituksen kannalta.” Dibner-palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa suomalaiselle museolle. Palkinto voi olla myös tunnustus kokoelmiin, näyttelyihin tai museopedagogiaan liittyvistä saavutuksista tai muusta innovatiivisesta toiminnasta
Samuli Tiikkaja, HS 15.10.2018 ” Näyttelyn tarkoitus ei ole aiheuttaa masennusta tai surua, vaan voimaannuttaa. Museo on ollut suljettuna kuuden vuoden ajan sisällissodan vuoksi. 30 vuotta myöhemmin syyskuussa 2018 Peter van Mensch jatkaa luennointeja eri puolilla maailmaa ja on yhä ajankohtainen myös Suomessa. Pahinta on se, että ihmiset lamaantuvat. MUSEOLOGIAN LÄHTEILLÄ 30 vuotta sitten Museo-lehdessä kirjoitettiin hollantilaisen museologian opettajan, nykyisen tohtorin, Peter van Menschin vierailusta Suomessa. Menchin sanoma oli: ”Osallistuminen auttaa ihmisiä ymmärtämään museoita ja vastaavasti museoita ymmärtämään mitä ihmiset toivovat niiltä.” AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta 30 VUOTTA SITTEN MEDIASSA ” Damaskoksessa sijaitseva Syyrian kansallismuseo avasi ovensa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012, kertovat AFPja Reuters-uutistoimistot. Museonjohtaja Tom Selänniemi, Helsingin uutiset 11.11.2018 ” Tarjolla on härän penistä Kiinasta, mongolialaista lampaansilmämehua, perulaista paistettua marsua, toukilla höystettyä sardinialaista juustoa, mädätettyä hainlihaa Islannista. Lisää kysymyksiä löytyy verkosta kysymuseolta.fi ja Twitteristä twitter.com/KMuseolta. KYSY MUSEOLTA Mitä merkkejä nämä voisivat olla. HS 28.10.2018 ” Kun Kansallismuseossa avattiin suomalaista muotoilua 10 000 vuoden ajalta esittelevä näyttely, avajaispuheen kirjoitti tekoäly. ”Mensch on toistaiseksi harvoja museologian teorian luojia ja siksi suuri osa hänen ajastaan kuluu luennoidessa eri puolilla maailmaa”, kirjoittaa Hilkka Vallisaari. Yle 2.11.2018. Participation and collection development. Kolmipäiväisellä kurssilla paneuduttiin Menschin luomaan museologian teoriaan aikana, jolloin museologia ei ollut vielä hahmottunut selväksi oppirakennelmaksi. Muista merkeistä en pysty sanomaan mitään ilmaan kuvaa.” Kysy museolta on suomalaisten museoiden verkkotietopalvelu. Museot vastaavat palvelun kautta erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin. Innostusta herättäneen puheenvuoron teema oli Are we in tune. U rheilumuseon intendentti Riitta Forsman vastaa: “Merkkiasiantuntijamme tunnisti kuvan merkin Koululiikuntaliiton suoritusmerkiksi, joka on mahdollisesti saatu voimistelusta. Ruotsin Malmössa marraskuun alussa avatussa ällöttävän ruuan museossa (Disgusting Food Museum) voi tutustua edellä mainittuihin ja reiluun 70 muuhun erikoiseen ruokalajiin. Tämä näyttely muistuttaa siitä, että jokainen voi tehdä jotain eikä siihen tarvita radikaaleja heikennyksiä elämänlaatuun.” Suomen luontokeskus Haltian uusi erikoisnäyttely Jälki ottaa vahvasti kantaa ympäristön puolesta. Syyrian kansallismuseo perustettiin vuonna 1920. Mensch oli yksi kolmesta keynote-puhujasta Museoviraston järjestämillä Museoalan teemapäivillä. Yhdessä on vuosiluku, leijona ja miekka, toisessa jonkinlainen raketti ja siivet ja kolmas merkki on pyöreä, messinkinen ja halkaisijaltaan 13 mm
Resonaari soi 17.–18.5. Voittaja saa Tampereen kaupungilta 20 000 euron stipendin sekä mahdollisuuden yksityisnäyttelyyn. Cristina Branco 24.5. DocPoint 6.2. UMO ja Felipe Salles 13.–14.5. > Nastja Säde Rönkkö: A Walk with You, (Un Paseo Contigo), 2016. Työryhmää vetävä Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju paljastaa Rönkön nimen olleen esillä jo pitkään: "Rönkkö tekee kiinnostavia ja teknisesti hyvin toteutettuja teoksia ja on jo valmiiksi kansainvälinen. Solju ja Ailu Valle Saamelaisten kansallispäivä 16.2. Ladysmith Black Mambazo 30.4. Savoyn kevään tähtihetkiä: 28.1.–3.2. Sonata Arctica Acoustic Adventures Savoy JAZZFest 8.–10.3. Tété Alhinho & Lucibela (Kap Verde) 20.4. Valinnan tekee asiantuntijatyöryhmä, joka seuraa alle 35-vuotiaita lupaavia suomalaistaiteilijoita. Palkinnot jaettiin Tampereella syyskuussa. Osallistavan performanssin lopputulos oli esillä Mataderon taidekeskuksessa Madridissa, jossa teoksen toinen osa oli koirille järjestetty näyttely. Internet on niin vahvasti läsnä ihmisten jokapäiväisessä puheessa ja jopa kuvakaappausten kautta printtimediassa, että internetiä on oikeastaan mahdotonta päästä täysin pakoon.” Rönkkö on valmistunut taiteen maisteriksi Lontoon Slade School of Fine Art -taidekoulusta vuonna 2011. Savoyn vappu: Kontu – Kähärä – Tuurna Uutta suomalaista teatterimusiikkia 9.5. Gisela João (Portugali) 6.4. 1985) työstää parhaillaan Lontoossa uutta teostaan 6 months without, jossa hän elää puoli vuotta ilman internetiä. Performansseista ja mediataiteesta tunnettu Rönkkö on hyödyntänyt internetiä useissa teoksissaan, mutta ei vielä ikävöi tuttua työvälinettään: "Internet on niin paljon tämän uuden teoksen keskiössä, etten koe internetin jättäneen minua – ainakaan vielä. Espoo Big Band & Mirja Mäkelä 22.–23.2. Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki ovat valinneet Vuoden nuoren taiteilijan vuodesta 1984 lähtien. Savoyn vappu: Dallapé 1.5. Billy Cobham: Crosswinds Project AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta KUUSI KUUKAUTTA ILMAN INTERNETIÄ S yyskuussa Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2019 palkittu Nastja Säde Rönkkö (s. Bo Sundström JAZZ 5.4. JA R I K U U SE N A H O N A ST JA SÄ D E R Ö N K KÖ. Mark Kozelek of Sun Kil Moon 29.4. Helsinki LIT 21.5. 8.3. Jazzmeia Horn 3TM 10.3. Päivi von Rabenau < Nastja Säde Rönkkö on valittu Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2019. Kiasmassa esillä ollut #alonetogether nosti taiteilijan suuren yleisön tietoisuuteen, joten aika valita hänet Vuoden nuoreksi taiteilijaksi oli juuri nyt." Maaliskuun loppuun kestävän internethiljaisuuden lopputulos nähdään Tampereen taidemuseon Vuoden nuori taiteilija 2019 – Nastja Säde Rönkkö -näyttelyssä 25.5.–11.8.2019 ja Aboa Vetus & Ars Novassa Turussa 13.9.–3.11.2019. Palkinnolla halutaan tukea nuoria, kansainvälisesti kiinnostavia taiteilijoita. UMO: Jazz Noir Billy Cobham 9.3. Tampere Big Band Rumba Liberte! Savoy-teatteri savoyteatteri.fi | lippu.fi Savoy-teatteri savoyteatteri.fi | Liput: lippu.fi Savoy JAZZFest 8.–10.3.2019 8.3
Seura palkittiin kesällä 2018 EU:n Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkinnolla työstään kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja eteenpäin viemiseksi. Monet Suomen kunnat ovat viime vuosina laatineet kulttuurikasvatussuunnitelman, joka sisältää tutustumista yleensä paikallisiin kulttuurikohteisiin, kuten museoihin ja taidelaitoksiin. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura on edistänyt kulttuurikasvatussuunnitelmien käyttöönottoa laajasti. ”Noin kolme miljoonaa suomalaista asuu kunnissa, jotka ovat ottaneet kulttuurikasvatussuunnitelman käyttöön”, toiminnanjohtaja Ira Vihreälehto Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seurasta kertoo. Harva nuori ehkä lähteekään itsenäisesti museoon, mutta kouluilla on mahdollisuus tuoda oppilaat museoon ja museo lähemmäs oppilaita. ELINA TEERIJOKI T einien vapaa-ajasta käydään kovaa kilpailua, jossa pelit ja sosiaalinen media ovat niskan päällä. MUSEO 4/2018 8 NUORET Nuoret museomaailmassa – mahdollisuudet museoille ja nuorille STRIIMAUSTA, MOBIILIREITTEJÄ, TIETOVISOJA Nuoret viihtyvät museossa, kun tieto tarjoillaan oikealla tavalla. < Raahen Saloisten koulun 8.-luokkalaiset Taidetestaajien vierailun työpajassa Oulun taidemuseossa. Koulu on Vihreälehdon mukaan tärkein kulttuurikasvatuksen väylä, sillä se tavoittaa koko ikäluokan – ei vain niitä lapsia ja nuoria, jotka ovat kiinnostuneita historiasta tai joiden vanhemmat ovat aktiivisia asiassa. Digitaaliset väylät museoon houkuttelevat vierailemaan myös paikan päällä. M IK A FR IM A N / O U LU N TA ID EM U SE O. Kulttuuriperintökasvatusseuran nettisivuilta löytyvään mallipohjaan syntyi koko peruskoulun kattava suunnitelma, jonka läpikäytyään oppilas > Kempeleen kotiseutumuseon museonhoitaja Jaana Koski kiertää kouluja, nuorisotiloja, päiväkoteja ja vanhainkoteja Museolaukun kanssa. K ulttuurikasvatussuunnitelman käyttöönotto vaatii jonkin verran pohjatyötä. Esimerkiksi Raumalla peruskoulun kulttuurikasvatussuunnitelma otettiin käyttöön tämän lukuvuoden alussa, ja sitä pohjustettaessa kulttuurijohtaja Risto Kupari kutsui koolle kaikki kaupungin kulttuuritoimijat
INKERI JÄNTTI. 9 NUORET Nuoret museomaailmassa – mahdollisuudet museoille ja nuorille R O N I R EK O M A A ” Museon voi viedä sinne missä nuoret ovat
Raumalla suunnitelma on velvoittava, eli koulujen on järjestettävä ehdotetut museoja kulttuurilaitoskäynnit. Vierailu Varkaudessa liittyi industrialismia käsittelevään monialaiseen opetuskokonaisuuteen, ja sen yhteydessä oppilaat tutustuivat Varkauden museon Kymmenen tarinaa tehtailta -näyttelyyn sekä Varkauden taidemuseossa keramiikkaveistosnäyttelyyn. Kaikissa kunnissa ei ole museota lainkaan, kyydit maksavat ja matkat vievät aikaa. Kempeleen kotiseutumuseon museonhoitaja Jaana Koski on innostunut museolaukkutyöstä, jota hän tekee sekä Kempeleen kotiseutumuseon nimissä että freelancerina: H A N N A KO R H O N EN / K A N SA LL IS M U SE O. Luoviakin ratkaisuja esiintyy. Eräs sivistystoimen sihteereistä järjestää käyntiajat ja kuljetukset ja ilmoittaa ne kouluille. M useon voi myös viedä sinne, missä nuoret ovat. S uurilla paikkakunnilla museoja kulttuurikohteista on valinnanvaraa, mutta pienillä paikkakunnilla museokäyntien toteutumisen esteenä voi olla etäisyys. Kunta on järjestänyt kuljetuksille ja sisäänpääsymaksuille korvamerkityn määrärahan. Ira Vihreälehto on kuullut, että joissain Lapin kunnissa on yhdistetty uimahallija museokäynti samaan bussikuljetukseen. Huttunen on kolmenkymmenen kuvataideopettajavuotensa ajan vetänyt myös kuvataidekerhoa, jonka kanssa on tehty kulttuurimatkoja esimerkiksi Kuopion ja Mikkelin museoihin. 10 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. MUSEO 4/2018 on vieraillut 12 kertaa museossa ja kolme kertaa maailmanperintökohteessa. Verkkonäyttelyn katsominen ei mielestäni kokonaan korvaa todellisen esineen näkemisen ja kokemisen tunnelmaa”, Huttunen miettii. Pieksämäen Hiekanpään koulun kuvataidelehtori Riitta Huttunen päätti viedä koko koulun seitsemäsluokkalaiset museovierailulle Varkauteen. Tästä olemme saaneet kiitosta”, Kupari kertoo. Samalla tehtiin museota ja taidemuseota instituutioina tutuksi oppilaille. ”Enää käynnit eivät ole kiinni koulujen aktiivisuudesta tai kuljetusten järjestämisestä syrjäisemmiltä alueilta. Huttunen on toiselta ammatiltaan kuvanveistäjä, ja hänellä oli ennestään kontakteja Varkauden museoväkeen, mikä helpotti retken toteuttamista. ”Pieksämäen alueella on kaksi pientä kotiseutumuseota, paljon kulttuuritiloja ja kulttuuritapahtumia, mutta kaupungissa ei ole historiallista museota eikä taidemuseota. Yhteistyökumppaneina olivat koulun historianopettajat sekä rehtori, joka lupasi rahat matkaan
Keväällä hän on menossa lukiovierailulle. nuorten kanssa tehdä vähän pelle. Lokakuisen Opi museossa -viikon striimausta ilmoittautui seuraamaan 76 koulua, ja kommenttien perusteella osallistujia oli vielä enemmän. Striimauskokeilu aloitettiin yhteistyöllä kaukaisimman mahdollisen eli Kilpisjärven koulun kanssa. Kolmevuotinen suurhanke Taidetestaajat vie kaikki Suomen 8.-luokkalaiset kulttuurin pariin. Kuvassa syvennytään Anni Rapinojan Sama metsä -installaatioon Oulun taidemuseossa. Työntekijälle se ei välttämättä ole helppoa. 11 NUORET Nuoret museomaailmassa – mahdollisuudet museoille ja nuorille ”Museolaukkutyö on suunniteltu yleisöille, joiden on vaikea päästä museoon, kuten vanhainkodeille ja päiväkodeille. Mutta nuoret ovat fiksuja.” Nyt Koski neuvottelee kunnan nuorisotoimen kanssa mahdollisuudesta tehdä museolaukkuvierailuita nuorisotiloihin. Oppaana Laura Svärd ja kuvaajana AV mestari Carita Elko. J os koulu on vielä kauempana kuin laukunkantaman päässä museosta, tulee apuun tekniikka. Striimaus todettiin heti hyväksi tavaksi viedä museotyötä kouluihin. M IK A FR IM A N / O U LU N TA ID EM U SE O. Hanke tarjoaa mahdollisuuksia henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja tukee taiteen lukutaidon kehittymistä. Mukana oli kouluja esimerkiksi Vaasasta, Keminmaalta ja Ilomantsista”, kertoo museolehtori Hanna Korhonen Kansallismuseosta. Kosken mukaan tarvitaan huumoria ja yllättäviä, ällöttäviäkin asioita. Kansallismuseo on aloittanut striimatut museokierrokset koululaisryhmille. Koululaisversion tein ensin alakouluikäisille, mutta justeerasin vähän teinejä kiinnostavaksi.” Mikä teinejä sitten kiinnostaa. ”Pidin itse yläkoulua haasteena, sinne jännitti mennä. ”Maantieteellinen hajonta oli suurta. Kohteena oli Kansallismuseon perusnäyttelyn 1700ja 1800-lukujen osio. Jaana Koski sanoo, että itsestään pitää < Kansallismuseon striimatulle museo-opastukselle osallistui 76 koulua Opi museossa -viikolla lokakuun alussa 2018. Sylkykuppi, johon tupakkamälli syljettiin, on myös kiinnostava esine.” Museolaukun kanssa vierailulla käyminen on esiintymistä. ”Vanhan kuukautissuojan eli linnunkiikun kautta päästään käsittelemään käsitöiden tekemistä, salaisuuksia ja perinteen siirtymistä äidiltä tyttärelle
”Sillekin löytyi historiallista taustaa, kun nuoret selvittivät, mitä samalla paikalla on aikaisemmin ollut”, Ira Vihreälehto kertoo. Visat kiinnostavat yläkouluikäisiä”, Hietala kertoo. Historianopettaja Lauri Hietala toteutti Tampereen Juhannuskylän koulun historiakerhon kanssa mobiilireitin, joka käsittelee viestinnän historiaa tietokilpailuna. MOBIILIREITTEJÄ AVAUTUU YMPÄRI SUOMEA S uomen museoliiton ja Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuran Mobiilireittejä kulttuuriperintöön -hankkeessa lapset ja nuoret tekevät yhteistyössä museoiden kanssa mobiilireittejä, jotka liittyvät historiaan ja kulttuuriperintöön. Yhteistyö nuorten kanssa voi tuottaa yllättäviäkin tuloksia. 12 MUSEO 4/2018 ” Xxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxx. Toukokuussa 2018 avattiin ensimmäiset mobiilireitit Vantaalla, Raumalla ja Tampereella. Näin esimerkiksi Raumalla, jossa nuoret kuvasivat Vanhaa Raumaa esittelevän mobiilireitin kohteita: mukaan valikoitui esimerkiksi kebab-paikka. ” Tietovisa oli oppilaiden idea. Reittejä on syksyn 2018 aikana valmistumassa vielä kahdeksan keväällä valmistuneiden kolmen lisäksi. Hanke liittyy tänä vuonna vietettävään Kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen. ”Museo antoi meille hyvin vapaat kädet, ja tietovisamuoto oli oppilaiden idea. Reitteihin voi tutustua verkossa opimuseossa.fi-sivustolla. Yhteistyömuseona oli Museokeskus Vapriikki, josta koululaiset valitsivat kohteiksi Postimuseon ja mediamuseo Rupriikin. K IM K R A PP A LA / SU O M EN K U LT TU U R IP ER IN TÖ K A SV AT U K SE N SE U R A
Kerhoihin osallistuvat aktiivisimmat historiasta kiinnostuneet, mutta miten innostaa ne tavallisetkin teinit. Kansallismuseon arkeologit ohjasivat koululaisten työskentelyä projektin parissa. Seura pitää yllä myös Kulttuurin vuosikelloa, opettajille suunnattua ilmaista oppimateriaalipankkia, ja tukee yläkoulujen historiakerhoja. Museoiden kouluyhteistyön hyödyt ovat monenlaisia. Yläkoulujen tuntiresurssien vuoksi striimaukset ja opetusvideot ovat kuitenkin usein toimivampia työmuotoja kuin museovierailut. Museoista ja näyttelyistä innostuneet lapset puhuvat niistä kotona ja saattavat haluta vanhempien kanssa uudelle käynnille. Tutun kontaktin avulla yhteistyön jatkaminen taas onnistuu hyvin. Palautteista on käynyt ilmi, että museoon tutustuminen digitaalisesti on herättänyt innostuksen lähteä museovierailulle. Rauman kulttuurijohtaja Risto Kupari näkee, että vahva kulttuurialtistus ei voi olla vaikuttamatta lapsen kasvuun ja identiteetin muovautumiseen: kulttuuri kasvattaa taustastaan tietoisia kansalaisia. Moni luokka suunnittelee nyt luokkaretkeä Kansallismuseoon, näkemään esineitä ihan oikeasti. Kuvataidelehtori Riitta Huttusen mukaan koulujen museoyhteistyö on edelleen paljon opettajan aktiivisuudesta kiinni. M useon ja koulun yhteistyölle ei useinkaan ole olemassa valmiita rutiineja. Ne ovat tärkeitä opetuksia yläkouluikäisille.” < Rauman Lapin koulun viidesluokkalaisia Sammallahdenmäen muinaisröykkiöiden mobiilireitin avajaisissa marraskuun alussa. 13 NUORET Nuoret museomaailmassa – mahdollisuudet museoille ja nuorille Jatkossa striimauksia on tarkoitus toteuttaa muutama lukuvuodessa. ”Digitaalinen sisältö ei siis vie tilaa perustyöltämme, vaan ruokkii sitä. Voimme saada sieltä esimerkiksi myötätunnon kokemuksia menneiden sukupolvien vaikeuksia kohtaan ja esimerkkejä yhdessä selviytymisestä. Näin aikuistenkin kulttuurikäynnit kasvavat”, Kupari miettii. ” Xxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxx.. Löydöistä ja oppilaiden tekemistä tulkinnoista suunnitellaan näyttelyä Kansallismuseoon ja Pohjois-Karjalan maakuntamuseoon. Hän on itse taustaltaan historian ja yhteiskuntaopin opettaja. ”Lisäksi koulujen tuomat pääsylipputulot ovat tärkeää tukea paikallisille kulttuuritoimijoille. ”En sano, että pitää viihteellistää, mutta toiminnallisuus on nuorista kiinnostavaa. Hän on vienyt kerholaisia paitsi museoihin, myös muihin historiallisiin kohteisiin kaupungin alueella. Kulttuurikasvatussuunnitelma on avaus tiiviimmän ja pysyvämmän yhteistyön suuntaan. Museonhoitaja Jaana Koski Kempeleestä on kokenut, että koulun tiiviiseen rytmiin ja organisaatioon on hankala saada jalkaa oven väliin. Jos saa kokeilla vanhoja vaatteita tai vanhaa miekkaa, sellainen innostaa aina.” Hän on järjestänyt oppilasryhmille esimerkiksi valokuvakilpailuja ja tehtäväratoja museon sisällöistä. Kyseessä on Suomen ainoa arkeologinen UNESCO-kohde. Historianopettaja Lauri Hietala tamperelaisesta Kaukajärven koulusta on vetänyt historiakerhoa nyt kolme vuotta: ”Alussa moni oli skeptinen sen suhteen, kiinnostaako historia nuoria vapaa-ajalla, mutta kyllä kiinnostaa. ”Museo on myös sivistyksen paikka. Verkko-opetusmateriaaleja on saatavilla monessa museossa. K äytännössä museon ja koulun yhteistyö saattaa jäädä muiden asioiden jalkoihin. Museon sisällöt taas kiinnostavat konkreettisten, elämyksellisten, mieleen jäävien elementtien kautta. ”Viimeksi kysymyksiä tuli kolmesataa, joten kaikkiin emme mitenkään pystyneet vastaamaan”, Korhonen kertoo. Käytännön toteutuksesta vastasi kolmen hengen tiimi: opas, joka esitteli näyttelyä, videokuvaaja sekä tekninen avustaja, joka huolehti yleisön kysymysten välittämisestä oppaalle. Kerhotoiminta on levinnyt yhä useampiin kouluihin”. Suurissa museoissa, joilla on suhteellisen hyvät resurssit, erilaisia kouluyhteistyömuotoja kehitetään jatkuvasti. ”Museot voisivat enemmänkin tiedottaa kouluille tarjonnastaan”, hän ehdottaa. Verkkoyhteys on voimakkaasti tätä päivää.” Toisaalta museo edelleen jalkautuu kouluihin: Korhonen kertoo Kulttuurirahaston Mullankaivajat-apurahalla toteutetusta projektista, jossa Kontiolahden Kontioniemen koulun oppilaat tutkivat arkeologian keinoin paikallishistorian kannalta merkittävän talon pihapiiriä. Lauri Hietalan mukaan retket ovat oppilaista aina hauskaa vaihtelua. Riitta Huttunen on opettanut oppilailleen, että museo on turvallinen kohtaamispaikka samaan tapaan kuin kirjasto. Ira Vihreälehto Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seurasta toivoo, että yhä useampi opettaja heräisi huomaamaan, että kulttuuriperintökasvatus tukee lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua
14 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. MUSEO 4/2018
Tarinoimalla museo-opas auttaa museokävijää luomaan henkilökohtaisen suhteen teokseen.” Fritze on työskennellyt oppaana neljässä eri museossa viiden vuoden aikana. Hän kertoo ihailevansa erityisesti oppaita, jotka kykenevät opastamaan jopa kuusi opastusta päivässä, monessa eri museossa. Tarinoiden avulla voimme vaikuttaa toisiimme. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT SAKARI PIIPPO V illa Gyllenbergin näyttelytilan suuret verhot aukeavat hitaasti. 15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin ENSIMMÄINEN OMA NÄYTTELY Taidehistorian opiskelija Max Fritze vietti loppuvuoden 2017 arkistossa taiteilijoiden kirjeenvaihdon parissa. Eivät ihmiset tule opastetulle kierrokselle oppiakseen vuosilukuja, vaan kokeakseen elämyksiä. ”Viisi vuotta sitä sielunetsintää kesti, kunnes lopulta myönsin itselleni, että viestintä ei ollut minun juttuni. Innostun kierroksilla itsekin niin paljon, että väsyn nopeasti, siksi kaksi opastusta päivässä riittää minulle hyvin.” Fritze kertoo ajattelevansa, että oppaat ovat museoalan aarreaittoja. < Max Fritze kertoo työskentelevänsä alalla, jolle hän ei nuorena todellakaan halunnut. Niiden takaa paljastuu pihalta sisään tuijottava, Wäinö Aaltosen veistämä yrmy Sibelius. Monissa museoissa on oppaita, jotka ovat työskennelleet kokoelmien parissa kymmeniä vuosia. Sen pitää viittä vaille taidehistorian maisteri, Max Fritze . Galleristien lapsenlapsi ja taidehistorioitsijan poika ei missään nimessä halunnut viettää tulevaisuuttaan taiteen parissa. Heille on kertynyt museon näkökulmasta valtava määrä arvokasta tietoa. Fritze esittelee tottuneesti teoksia Villa Gyllenbergissä. Ilmassa tuoksuu pulla ja vastakeitetty kahvi. ”Uskon tarinallisuuden voimaan. Marraskuun alussa avautui ensimmäinen Fritzen kuratoima näyttely Villa Gyllenbergissä. Pian käyntiin pyörähtää päivän ensimmäinen opastettu kierros. Näyttely on avoinna 24.2.2019 asti Villa Gyllenbergissä.. Useimpiin teoksista liittyy jokin kiinnostava tarina, jonka Fritze kertoo eläytyen. Fritze lähti suoraan lukiosta opiskelemaan viestintätieteitä Jyväskylään. ”Uskon, että oppaiden kokemuksia ja yhteyttä museokävijöihin voisi hyödyntää vielä nykyistä enemmän.” Sen vuoksi myös ensimmäinen Max Fritzen itsensä kuratoima taidenäyttely on koottu opastuksia silmällä pitäen. ”Itse en pystyisi sellaiseen tahtiin. Luin jo silloin sivuaineenani taidehistoriaa, joka oli alkanut kiinnostaa todella paljon.” > Marraskuun ryhmän näyttely ripustusvaiheessa
Eri asia on sitten, löytyykö vakituisia virkoja”, Fritze miettii alan tulevaisuudesta. ”Taustalla oli ajatus siitä, että pohjoinen luontosuhde on ristiriitainen, ahdistunut ja vaikea.” Olisi ollut valheellista kuvata suomalaista maisemaa eteläeurooppalaisessa heleässä valossa. ”Tulen itsekin opastamaan ihmisiä tämän näyttelyn parissa. Oppaana työskennellessään hän on tottunut perehtymään näyttelykuraattoreiden ajatuksiin. Teoksia kootessaan hän mietti jatkuvasti, minkälaisia opastuksia näyttelyn ympärillä voisi pitää. Jännittää päästä testaamaan, miten teosten ympärille keräämäni tarinat vaikuttavat yleisöön. ”En tietenkään aio puuttua muiden tapoihin opastaa. ”Taidehistorioitsijalle löytyy Suomessa aina töitä. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Kansallisgallerian kirjasto ja sen arkistojen aarteet tulivat Fritzelle viime vuonna hyvin tutuiksi. Odotan kuitenkin kovasti sitä, että pääsen kuulemaan, millä tavalla kollegat sisäistävät ja esittelevät kokoamani näyttelyn.” Kuraiset kärrytiet, vetiset pellot ja harmaa taivas, siinäpä palanen varsinaista Suomen marraskuun maisemaa. 16 MUSEO 4/2018. Marraskuun ryhmän jäsenet suosivat nimensä mukaisesti syksyisiä melankolisia tunnelmia. Aloittaessaan lopputyönsä kirjoittamista hän pääsi Kansallisgalleriaan tutkijaharjoittelijaksi. ”Opiskelijoiden olisi kuitenkin hyvä havahtua siihen, että arkistot ovat kaikkien vapaassa käytössä tutkijaharjoittelijaohjelman ulkopuolellakin. Korkeakouluyhteistyön tarkoituksena on tarjota taidehistorian opiskelijoille pääsy lopputyöaiheiden pariin arkistotutkimuksen tekemisen ohessa. M arraskuun alussa Villa Gyllenbergissä avautunut näyttely suomalaisten modernistien 1910ja 20-lukujen Marraskuun ryhmästä on Fritzen ensimmäinen oma näyttelykuratointi. Kuratoidessani mietin myös hyvin paljon oppaita.” Fritze kertoo odottavansa erityisesti näyttelyn esittelemistä kollegoilleen ja opastuksen suunnitelman jakamista työkavereiden kanssa. Syksyn ja kevään karu luonto sopi rehellistä luontokokemusta tavoitelleiden marraskuulaisten makuun paremmin
”Luen päivän uutiset ja syön aamiaisen.” 10.00 ”Aloitan työpäiväni yleensä kirjastolta. • Korkeakouluharjoittelu Valokuvataiteen museossa 2016. TYÖHISTORIA • Marraskuun ryhmä -näyttelyn kuratointi taidemuseo Villa Gyllenbergiin 2018. Aiemmin museo oli auki neljä tuntia päivässä, mutta marraskuun alusta aukioloa on viisi tuntia kerrallaan. 17 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisen vaihteleviin työtehtäviin MAX FRITZE, 30 TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ 9.00 Herätys. Loput kolme työntekijää saapuvat hieman ennen kolmea. ”Ateneumiin oppaaksi pääseminen oli minulle pitkäaikaisen unelman toteutuminen. Oppaana työskenteleminen vaatii laajaa pohjatietoa kuvataiteista. • Viestinnän opinnot Jyväskylän yliopistossa 2009–2013. • Ateneumin oppaana 2016–2017. Jaamme päivittäin vastuualueet ja toimimme vuorotellen lippukassalla, opastuksissa ja kahvilassa.” 19.00 ”Museo on auki vain kolmena päivänä viikossa. • Seurasaaren ulkomuseon oppaana, kesät 2014 ja 2015. • Projektityöntekijä Valokuvataiteen museossa 2016–2017. 16. Lyhyet aukiolot sopivat minulle hyvin, sillä niiden ympärillä ehdin opiskella ja tehdä erilaisia freelance-projekteja.” • Helsinki • Parisuhteessa KOULUTUS • Taidehistorian opinnot Helsingin yliopistossa 2013 alkaen. • Villa Gyllenbergin oppaana 2017 alkaen. Myös äitini ja tätini ovat työskennelleet Ateneumissa.” ”Valokuvataiteen museon projektityöntekijänä pääsin tekemään kaikkea näyttelyiden suunnittelemisesta nettisivujen uudistamiseen ja vakuutussopimusten selvittelemiseen.” ” Jännittää päästä testaamaan, miten teosten ympärille keräämäni tarinat vaikuttavat yleisöön. Sytytän valot, avaan verhot, laitan pullaa uuniin ja kahvipannun porisemaan. • Kansallismuseon oppaana 2015–2016. Kirjaston keskittyneessä tunnelmassa kirjaprojektit, lopputyö ja kuratointisuunnitelma valmistuvat tehokkaammin.” 12.00 ”Syön lounaan yksin kirjaston lähellä.” 14.30 ”Saavun museolle puoli tuntia ennen sen aukeamista. En koskaan tee keskittymistä vaativaa työtä kotona, sillä ajattelen, että koti on lepoa varten
Jouduin muistuttamaan itselleni, että materiaali on talletettu arkistoon kaikkien luettavaksi. Toivoisin kuitenkin, että museot digitoisivat kokoelmiaan aktiivisemmin, jotta ne olisivat kaikkien nähtävissä ja läpikäytävissä helposti.” Tähän urakkaan voisi Fritzen mielestä hyödyntää yliopisto-opiskelijoiden työpanosta. Olisi vanhanaikaista ajatella, että ihmisen on tultava museoon. +358 44 976 2404 18 MUSEO 4/2018 Opiskelijoiden ja museoarkistojen välillä tuntuu vielä olevan valitettava kuilu.” Fritze tarkasteli taidehistorian lopputyötään varten Marraskuun ryhmän teoksia ja keskittyi lopulta ryhmän jäsenen Mikko Carlstedtin vuosisadan alun taiteeseen ja kirjeisiin. • Käyttöliittymä on monikielinen. Ylipäätään hän toivoisi korkeakoulujen tekevän yhä enemmän yhteistyötä museoiden kanssa. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen Otetaan yhdessä askel kohti parempaa kokoelmahallintaa. Kookos sisältää museoiden käyttöön suunnitellun MuseumPlus RIA -kokoelmahallintajärjestelmän, varmennetun palvelintilan ja asiakastuen. Taiteilijan ahdistus sekoittui inspiraatioon. • Järjestelmän yhteensopivuus SPECTRUM-standardin ja Museoiden luettelointiohjeen kanssa mahdollistaa museoille yhdenmukaisen tavan luetteloida. F ritzen työpaikassa Villa Gyllenbergissä innostuttiin Marraskuun ryhmän näyttelystä. Avoimen tiedon aikakaudella museot eivät ole enää sidottuja yhteen rakennukseen. Tuottavuutta ja tehokkuutta päivittäiseen työntekoon • Museon on helppo hallita kaikkia prosessejaan sekä aineistojaan samassa järjestelmässä. • Käyttöliittymä on moderni ja helppokäyttöinen. Järjestelmää voi käyttää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. museoliitto.fi/kookos • puh. Suomessa MuseumPlus RIA on käytössä mm. ”Oli hauskaa ja helppoa olla yhteydessä museoalan ammattilaisiin. • Käyttöönoton yhteydessä annettava kattava koulutuspaketti ja palveleva käyttäjätuki tekevät Kookos-kokoelmahallinnan käytön aloittamisen vaivattomaksi. Toisaalta pääsin hyvin lähelle tämän yhden ihmisen kokemusmaailmaa: lukiessani elin läpi Mikko Carlstedtin elämän yläja alamäet.” Eniten Fritzeä kosketti Carlstedtin tuntema voimakas ahdistus Suomen sisällissodan aikaan. • Järjestelmän ohjelmointirajapinta (API) mahdollistaa yhteydet muihin järjestelmiin ja palveluihin, esimerkiksi Finnaan ja Fintoon. MuseumPlus RIA -järjestelmä kaikille kokoelmille MuseumPlus RIA on suomalaisille museoille räätälöity kokoelmahallintajärjestelmä, johon voi luetteloida mitä tahansa museoiden kokoelmiin kuuluvia objektityyppejä. Kun syksyllä 1918 Sääksmäen kodin nurkissa ulvoi tuuli ja sade vihmoi mökkiä, oli aika maalata. Kansallisgalleriassa, Museovirastossa/Kansallismuseossa, Arkkitehtuurimuseossa, Kuopion museoissa, Postimuseossa ja Villa Gyllenbergissä. ”Koska vuosisadan alku on suomalaisen taidehistorian parissa varsin tutkittu ajanjakso, päädyin tarkastelemaan yhden taiteilijan kokemuksia ja sitten vertailemaan niitä ajasta saamaani kokonaiskuvaan.” Kävi ilmi, että taiteilijat kirjoittivat toisilleen suurimmaksi osaksi kaikesta muusta kuin taiteesta: muun muassa kakkureseptejä ja syntymäpäiväonnitteluja. Fritze kertoo nauttineensa tarinoiden keräämisen lisäksi myös teosten yhteen kokoamisesta. Maailmalla yleistyvissä pop-up-museoissa museokokemus voi löytyä vaikka kauppakeskuksessa tai kadun kulmassa.”. Marraskuun ryhmä -näyttelyn teoksista parikymmentä tulee muista museoista. • Kansallinen ja kansainvälinen käyttäjäyhteisö takaa järjestelmän kehittymisen myös tulevaisuudessa. Museot saisivat heistä edullisessa vaihtokaupassa innokasta työvoimaa ja mahdollisesti myös tulevia työntekijöitä.” ”Meillä on yhä enemmän mahdollisuuksia jakaa tietoa ja kokemuksia ihmisille. Ateneumin taidevarasto. • Kookos-kokoelmahallinta tarjoaa asiakkaan käyttöön edullisen ja keskitetyn kotimaisen palvelinratkaisun. ”Välillä tunsin oloni urkkijaksi. Lopputyöprojektista syntyi pian valmistuvan opiskelijan ensimmäinen kuratointityö museolle. ”Yliopistolla on valtava määrä opiskelijoita, jotka tarvitsevat verkostoja, kokemusta käytännön työstä ja tutkimusaiheita. Kaikista henkilökohtaisimmat kirjeet olivat vaikeaa luettavaa. Järjestelmän toimittaa sveitsiläinen zetcom ltd, jonka järjestelmiä käyttää noin 900 eri organisaatiota ympäri maailman
www.theplayer.. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen Otetaan yhdessä askel kohti parempaa kokoelmahallintaa. • Kookos-kokoelmahallinta tarjoaa asiakkaan käyttöön edullisen ja keskitetyn kotimaisen palvelinratkaisun. • Käyttöliittymä on monikielinen. • Järjestelmän yhteensopivuus SPECTRUM-standardin ja Museoiden luettelointiohjeen kanssa mahdollistaa museoille yhdenmukaisen tavan luetteloida. Tuottavuutta ja tehokkuutta päivittäiseen työntekoon • Museon on helppo hallita kaikkia prosessejaan sekä aineistojaan samassa järjestelmässä. +358 44 976 2404. Järjestelmää voi käyttää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. • Järjestelmän ohjelmointirajapinta (API) mahdollistaa yhteydet muihin järjestelmiin ja palveluihin, esimerkiksi Finnaan ja Fintoon. • Kansallinen ja kansainvälinen käyttäjäyhteisö takaa järjestelmän kehittymisen myös tulevaisuudessa. Suomessa MuseumPlus RIA on käytössä mm. Järjestelmän toimittaa sveitsiläinen zetcom ltd, jonka järjestelmiä käyttää noin 900 eri organisaatiota ympäri maailman. MuseumPlus RIA -järjestelmä kaikille kokoelmille MuseumPlus RIA on suomalaisille museoille räätälöity kokoelmahallintajärjestelmä, johon voi luetteloida mitä tahansa museoiden kokoelmiin kuuluvia objektityyppejä. VERTICS ThePlayer on uusi pilvipohjainen verkon kautta etäohjattava medianhallintajärjestelmä museoihin ja julkisiin tiloihin ThePlayerin kautta saat reaaliajassa tietoa näytettävistä sisällöistä, ja niiden päivittäminen toimii verkossa ThePlayer on laiteriippumaton. Tuemme laitteiston ja sovelluksen käyttöönotossa Kookos sisältää museoiden käyttöön suunnitellun MuseumPlus RIA -kokoelmahallintajärjestelmän, varmennetun palvelintilan ja asiakastuen. museoliitto.fi/kookos • puh. Kansallisgalleriassa, Museovirastossa/Kansallismuseossa, Arkkitehtuurimuseossa, Kuopion museoissa, Postimuseossa ja Villa Gyllenbergissä. • Käyttöönoton yhteydessä annettava kattava koulutuspaketti ja palveleva käyttäjätuki tekevät Kookos-kokoelmahallinnan käytön aloittamisen vaivattomaksi. • Käyttöliittymä on moderni ja helppokäyttöinen. Ateneumin taidevarasto
TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT EMMI KORHONEN. Nuori kapinallinen -näyttely muistuttaa, että sukupolvilla on toistensa kanssa enemmän yhteistä kuin ensisilmäyksellä näyttää. 20 MUSEO 4/2018 NUORUUS KÄY TALOKSI Tammisaaren EKTA-museo rakensi sillan entisten ja nykyisten nuorten välille
Nykyään nuorten pitää itse 15-vuotiaana päättää, mitä he tulevaisuudeltaan haluavat.” Sundströmin kehuja kuuntelevat 16-vuotias Karin Westerlund , 17-vuotias Erika Tuomi ja 18-vuotias Selja Peltola . < Marianne Isaksson-Heimberg ja Selja Peltola tutustuvat näyttelyn luokkahuoneessa Vänrikki Stoolin tarinoihin. Myös 50-luvun nuori Kristina Dufholm , 80, muistuttaa oman nuoruutensa kuluneen juuri päättyneen sodan varjossa. Se onkin yksi koko projektin arvokkaimmista opeista koko viisikolle. Vaihtuvissa työpajoissa kävijät ” Nuoret ovat aina niitä, joita ei ymmärretä. Se on EKTAn ja kolmen yleisötyön ammattilaisen pilottihanke, joka luo linkkejä entisten ja nykyisten nuorten maailmojen välille sekä suomeksi että ruotsiksi. ”En minä ollut ollenkaan tuolla tasolla silloin kun pääsin ylioppilaaksi”, hän myöntää. Esineillä Nuori kapinallinen ei koreile. Peltola toteaa, että esimerkiksi medialukutaito on 2010-luvun nuorisolla aivan eri tasolla, koska tiedonlähteitä on niin monia, eivätkä kaikki niistä ole luotettavia. Monelle nykynuorelle sodat sen sijaan ovat kaukana joko maantieteellisesti tai ajallisesti – paitsi esimerkiksi pakolaisille, joille sota on edelleen arkipäivää. Puutetta oli lähes kaikesta, ja moni oli menettänyt perheenjäseniään. Paljon on tapahtunut niin maailmalla kuin Raaseporissakin, mutta paljon on myös nuorten elämässä edelleen samanlaista. Vaikka teknologiaa on nykyään enemmän, olemme hyvin samanlaisia ihmisiä, joilla on samankaltaisia ajatuksia ja huolia”, Westerlund sanoo. Hekin ovat huomanneet eroavaisuuksia 50-luvulla nuoruuttaan eläneiden eli Sundströmin aikalaisten ja oman ikäluokkansa välillä. Viime kuukausina hän on suunnitellut Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo EKTAn ja kolmen museopedagogin yhteistyössä toteuttamaa Nuori kapinallinen -näyttelyä. Louneva korostaa, että tarkoitus on aktivoida museokävijöitä kokemisen kautta. Tarinoita ja muistoja suorastaan pulppusi, ja osallistujat jaksoivat kuukaudesta toiseen käydä tapaamisissa. Mukana on ollut paikallisia lukiolaisia, joiden tiedot ja taidot ovat vakuuttaneet Sundströmin kerta toisensa jälkeen. ”Yhteistä on paljon enemmän kuin olisi uskonutkaan. N uori kapinallinen -näyttely avattiin marraskuun alussa. Hankkeen ideoinut kulttuurialan yrittäjä ja museopedagogi Susanna Louneva ymmärtää nuoruuden kirot. ”Äitini kirjoitti ja lähetti hakemukseni korkeakouluihin puolestani. > Idea Nuoreen kapinalliseen on peräisin Susanna Lounevalta.. ”Nuoret ovat aina niitä, joita ei ymmärretä”, hän toteaa. ”He tekevät kaiken väärin joka vuosikymmenellä, vuosisadalla ja vuosituhannella.” Nuori kapinallinen -näyttely alkoi muhia Lounevan mielessä, kun hän alkoi pyörittää EKTAssa 50-luvun nuorten muisteluryhmää. Kun museo innostui asiasta ja mukaan saatiin vielä lukiot, suunnittelu pääsi kunnolla vauhtiin. 21 YHTEISÖMUSEO Nuoret ja entiset nuoret kokosivat näyttelyn nuoruudesta S ven Sundström , 78, jaksaa ihmetellä nykynuorten kypsyyttä ja kyvykkyyttä
MUSEO 4/2018 voivat tunnustella, millaista nuoruus 50-luvulla oli. 22 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Hekin haluavat näyttelyn tuovan esille nimenomaan tunnelmaa, ei niinkään yksittäisiä esineitä tai tapahtumia. Esimerkiksi Nuoren kapinallisen kokonaisuuden suunnittelussa on mukana myös Karjaan paikallisarkisto Aresti ja paikallinen elokuvateatteri Bio Forum. Yli-Tepsa uskoo, että muutkin kuin näyttelyn tekijöiden ikätoverit innostuvat muistelemaan tai miettimään nuoruuttaan, kun tunnelmalliset kuvat virittävät ja herättelevät muistoja. ”Toivomme tänne sekä 50-luvun nuoria, jotka voivat näyttelyssä hengähtää ja nostalgisoida, että koululaisia ja nykynuoria, jotka saavat täällä nähdä vanhusten vauhdikasta ja aktiivista nuoruutta”, Lintervo sanoo. Samalla jaetaan palasia paikallishistoriasta ja -nykyisyydestä, sillä kaikki nuoret ja entiset nuoret ovat kasvaneet aikuisiksi juuri Raaseporin seudulla. N äyttelyn voimatrion muodostavat Lounevan lisäksi museopedagogiikan ammattilaiset Inka Yli-Tepsa ja Annika Lintervo . Näyttely myös kehittyy koko ajan, kun kävijät jakavat omia muistojaan.” Näyttelyssä ovat läsnä sekä vanha että nykyinen nuori kertomassa vierailijoille niin näyttelystä kuin nuoruudestakin. ”Ei siitä tule mitään, jos näyttelyn pystyttävät tällaiset keski-ikäiset, jotka kokevat itsensä nuoriksi”, Yli-Tepsa sanoo nauraen. ”Ideaalitapauksessa näyttely toimii ikään kuin museokahvilan jatkeena eli oleilupaikkana ja miljöönä, jonne voi tulla viettämään aikaa. ”Sehän on ihan pahin yhdistelmä!” Louneva pitää olennaisena, että museot tekevät yhteistyötä ja hakevat erilaisia kumppaneita, joiden kautta näyttelyt löytävät monenlaisia yleisöjä. Näyttelyn tanssilava, koululuokka ja olohuone on rakennettu käytettäviksi ja kulutettaviksi, eivät vain katseltaviksi. Myös Bio Forum on osa niin paikallista kuin valtakunnallistakin historiaa, sillä se on Näyttelyamanuenssi Vesa Kiljo korostaa, ettei näyttelyn esineitä vain katsota vaan myös käytetään.. Lintervon ja Yli-Tepsan mielestä on erittäin tärkeää, että näyttelyn ideoinnissa ja rakentamisessa on ollut mukana nykyisiäkin nuoria
Olohuoneen pöydän ääressä työryhmän muita jäseniä: Selja Peltola, Erika Tuomi, Marianne Isaksson-Heimberg ja Kristina Dufholm. Kiljo toivoo näyttelyn vetävän puoleensa niitäkin, jotka eivät välttämättä muutoin ole aktiivisia museokävijöitä. Näyttelyamanuenssi Vesa Kiljo korostaa samaa kuin muutkin järjestäjät: ideana ei ole vain laittaa tavaroita näytille vaan käyttää niitä. Samalla tavoitetaan ihmisiä yli sukupolvien. Nuori kapinallinen -näyttely, 17.2.2019 asti EKTA Museo Kustaa Vaasan katu 11, Tammisaari / Raasepori ektamuseum.fi. ”Kaikilla tuoleilla saa istua ja televisiostakin tulee jotakin”, hän kuvailee. ”Kupla alkaa olla kulunut sana, mutta meidän ajassamme on aika paljon eriytymistä. E KTA on ollut mukana Nuoressa kapinallisessa muun muassa tarjoamalla tavaroita ja kuvia valtavasta arkistostaan sekä esittämällä erilaisia toteutusvaihtoehtoja. ”Osa tavaroista on varta vasten hankittu tätä näyttelyä varten.” Karin Westerlund ja Sven Sundström pelaavat Afrikan tähteä Ekta-museossa. Lisäksi nykypäivän nuorten osuus auttaa peilaamaan ja vertailemaan nuoruutta eri ajanjaksoina. ”Yhteistyö ei tarkoita sitä, että tee sinä tuo ja minä teen tämän, vaan että mietitään, mitä kaikkea voidaankaan tehdä yhdessä”, Louneva neuvoo. Hänestä siltojen rakentaminen on merkityksellistä kaikkien kannalta. Ensinnäkin mukana on taustaryhmä 50-luvun nuoria, joiden keräämistä muistoista koko ajatus sai alkunsa. 23 YHTEISÖMUSEO Nuoret ja entiset nuoret kokosivat näyttelyn nuoruudesta Kiljon mukaan toteutustapa on monessa mielessä erityinen. Nykypäivä tarvitsee lisää eri ryhmien välistä kanssakäymistä.” Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut elokuvateatteri. Lisäksi yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa on hyvä keino tehdä museoita tutuiksi ja helposti lähestyttäviksi lasten ja nuorten silmissä. Vaikka aiemminkin näyttelyihin on kerätty materiaalia ulkopuolisilta, ryhmien aktiivisuus suunnittelussa ei ole tavallista
Näyttely oli mielestämme selkeästi kaksijakoinen. Kokonaisuus oli mielenkiintoinen ja kattava, vaikka joidenkin teosten virheet eivät meille auenneetkaan. KUNTSI TÄYTTYY VIRHEISTÄ Keski-Euroopassa suosittu glitch-taide valtasi Kuntsin modernin taiteen museon Vaasassa. Amy-robotin kanssa keskustelu ei oikein onnistu, vaikka yritän diginatiivien seuralaisteni kanssa artikuloida selvästi englanninkieliset kysymyksemme Amylle. 24 MUSEO 4/2018. Vaneri, muste, akryyliväri. Yläkerran teoksista suuri osa oli kuvataidetta ja veistoksia. Minua ne muistuttivat ikävistä tilanteista ajalta, jolloin olin vielä kokematon kotitietokoneen käyttäjä. Pari vuotta sitten hän ehdotti Kuntsille glitch-aiheista näyttelyä ja Kuntsilla tartuttiin asiaan innokkaasti. Esimerkiksi Anu Tuomisen teosta Nälkä tai ABB:n vanhaa teollisuusrobottia emme oikein ymmärtäneet. Minua hämmästytti, että ikäerosta huolimatta molemmat tytöt pitivät eniten Mikko Hyppösen kokoamasta Virusmuseo-videoinstallaatiosta, joka esittelee 1980ja 1990-lukujen haittaohjelmia. Minulla on näyttelyseuranani kaksi lainanuorta, 11-vuotias Elsi Vedenjuoksu ja 19 vuotta täyttänyt Sofia Urho . Hollannissa asuessaan hän huomasi, etteivät glitchit kuulu ainoastaan pelimaailmaan, vaan on olemassa myös glitch-taidetta. Glitch Art toteutetaan yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa, ja näyttelyn kuraattorina toimii Vaasan yliopiston viestintätieteiden professori ja digitaalisen median asiantuntija Tanja Sihvonen. Alakerrassa oli paljon tietokoneisiin, peleihin ja kuviin liittyviä digitaalisia teoksia, joiden seurassa vierähtikin melkoinen tovi. Monet näyttelyn töistä ovat ensimmäistä kertaa esillä Suomessa. Peliprofessoriksikin kutsuttu Sihvonen on ollut jo 10 vuotta kiinnostunut glitcheistä ja kirjoittanut niistä myös peliaiheisessa väitöskirjassaan. TEKSTI JOHANNA HAVERI NÄYTTELYARVIO Nuorten kanssa arvioimassa näyttelyä D igitaalisen maailman virheistä ja epäjatkuvuuksista koottu näyttely vaasalaisessa Kuntsin modernin taiteen museossa täyttää heti kättelyssä glitchin tunnusmerkit. T ytöt ja minä tulimme näyttelyyn ilman ennakko-odotuksia, sillä kukaan meistä ei ollut aikaisemmin käynyt tutustumassa glitch-taiteeseen. SH AW N SM IT H / M A R K H A CH EM G A LL ER Y Shawn Smith: Yksityiskohta teoksesta Twisted Bunny (2015). Tutustumme yhdessä näyttelyn teoksiin ja vertailemme mielipiteitämme niistä sekä paikan päällä että yhteisellä aterialla näyttelyvierailun jälkeen. Kuntsin Glitch Art on pohjoismaisellakin tasolla ainutlaatuinen näyttely, joka yhdistää taidetta, tutkimusta, yleisötilaisuuksia ja työpajoja. Pelin ”lagaaminen” tai jokin muu digiajan bugi sen sijaan oli tuttua meille kaikille
Me molemmat sen sijaan pidimme kovasti Peder Norrbyn kuvista, jotka esittivät vääristyneitä kartPeder Norrbyn teos Road to Nowhere on yksi kirjoittajan ja hänen seuralaistensa suosikkiteoksista näyttelyssä. Jotain meidän ikäerostamme kertoo se, että minun mielestäni Macien työpöydät olivat nostalgisia. Nykyiseen peliteknologiaan ja teräväpiirtotelevisioon tottuneesta tytöstä pikkuruudulla pomppivat pikseliukot olivat lähinnä outoja. PE D ER N O R R B Y takuvia. Sofia puolestaan ei juuri välittänyt Amy-robotista tai JODIn vanhanaikaisten Applen tietokoneiden toimimattomista työpöydistä. 11 -vuotiasta Elsiä näyttelyn vanhat videoja tietokonepelit eivät juuri sytyttäneet. Minä huomasin, että oli todella näkemystä avartava kokemus lähteä näyttelyyn nuorten kanssa sen sijaan, että olisin käynyt siellä kaltaisteni keski-ikäisessä seurassa. Myös Bouke de Vriesin rikkoutuneet ja uudelleen kasatut posliiniruukut viehättivät molempia. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. 25. M e kaikki pidimme näyttelyä mielenkiintoisena kokonaisuutena
Päätimmekin lähteä Sofian kanssa seuraavan kerran Tikanojan taidekodin näyttelyyn kahdestaan. Ehkä minä tulen sieltäkin kotiin silmät ymmyrkäisinä ja tajunta laajentuneena. 26 MUSEO 4/2018 NÄYTTELYARVIO Nuorten kanssa arvioimassa näyttelyä Sofia Urho ja Elsi Vedenjuoksu Kuntsin modernin taiteen museon Glitch Art -näyttelyssä. Näyttelyä suositellaan myös nuorille. Elsi piti Glitch Art -näyttelyä mielenkiintoisempana kuin perinteisiä taidenäyttelyitä, mutta Sofia olisi ehkä valinnut mieluummin klassisen kuvataiteen näyttelyn. Kirjoittaja on vaasalainen freetoimittaja, joka kuluttaa kulttuuria monipuolisesti ja osallistuu välillä myös kulttuurin tekemiseen. Glitch Art -näyttely 13.1.2019 asti Kuntsin modernin taiteen museo Sisäsatama, Vaasa kuntsi.vaasa.fi. A N TO N IO R O B ER TS : U N ST A B LE M ED IU M S JO H A N N A H AV ER I Vakio kulttuuriseurueeni elää niin samanlaisessa kuplassa, että myös ryhmän mielipiteet kulttuurielämyksistä ovat monesti aivan samanlaisia. Me päädyimme siihen, että tässä näyttelyssä käyminen sopii kaikenikäisille, myös tyttöjen ikätovereille
27 SARJAKUVA Anna & Leo: Vaeltavat sielut
Omasta mielestäni näyttely oli hämmästyttävä. Kaikki lähti Hailuodosta, Annin lapsuudenkodista. Uskon, että kaikki yllättyivät erittäin positiivisesti. Sain useammalta kuulla, että heidän odotuksensa eivät olleet kauhean korkealla ennen museovierailua ja näyttelyä. En osannut odottaa kuinka monia tunteita tunsinkaan kierroksen aikana. Näyttelyn lisäksi meillä oli museossa teoksiin liittyviä pajoja, joista osa käsitteli juuri luonnon tulevaisuutta. Näyttelykokemukseeni kuului metsän äärellä rentoutumista vuodenaikojen vaihtuessa, ällöttävien punkkien tutkimista suurennuslaseilla, kammottavista kauniiksi luotujen luiden tutkailemista sekä muun muassa huikean Luonnon garderobin katselemista. Pajoihin kuului luonnonantimista koottujen taideteosten tekemistä sekä näyttelyn teoksiin liittyviä tehtäviä, kuten tarinan kirjoittamista sekä metsän esineiden muovailua muovailuvahasta. Sieltä ovat tulleet Annin työtoveritkin: kasvit, eläimet ja kaikki muu. Mutta jos totta puhutaan, omatkaan odotukseni eivät olleet kummoiset etukäteen. Sanni Penttilä Kirjoittaja on Raahen Saloisten koulun 8.-luokkalainen, joka vieraili Oulun taidemuseossa Taidetestaajat-hankkeessa. Pikemminkin luokkaa: hirven kakkaa ja luita. Metsä on sekä Annille että monelle muulle erittäin tärkeä. Kiertäessä näyttelyä tunteeni vaihtelivat suuresti. E nnen Taidetestaajien matkaa Oulun taidemuseoon me Raahen Saloisten koulun kahdeksasluokkalaiset saimme tietää taiteilija Anni Rapinojan menneisyydestä, nykyhetkestä sekä hänen suhteestaan luontoon. 28 MUSEO 4/2018 TAIDETESTAAJAT Suurhanke vie kahdeksasluokkalaiset kulttuurin pariin TUNTEESTA TOISEEN Lähdimme Taidetestaajien viemänä Ouluun katsomaan taidenäyttelyä Luonnollisesti Anni Rapinoja. > Raahen Saloisten koulun 8.-luokkalaisia Oulun taidemuseossa perehtymässä Anni Rapinojan teokseen Vaeltajat. Luonnollisesti Anni Rapinoja -näyttely, 13.1.2019 asti Oulun taidemuseo Kasarmintie 9, Oulu Sanni Penttilä ja Anni Rapinojan teos Maan kuva. Oikeastaan tunneskaalojen päästä päähän. Metsän tulevaisuus on uhattuna monen riskitekijän vuoksi. Hämmennyksestä ihastukseen ja ällötyksestä rentoutumiseen. M IK A FR IM A N. Kierros oli kyllä kaikkea muuta, tai no sisälsihän se hirven kakkaa ja luitakin, mutta se oli vain pieni osa suurta kaunista kokonaisuutta
• Hankkeessa mukana yli 800 yläkoulua. • Hanketta koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, ja sen rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden. < ”Rohkea rokan syö uhkarohkea haistaa hirven papanaa.” Taidetestaajat tutustuvat vierailulla myös luonnon taidemateriaaleihin ja tekevät niistä työpajoissa omia teoksiaan. M IK A FR IM A N M IK A FR IM A N. • Lukuvuoden aikana noin 60 000 kasiluokkalaista ja 5 000 opettajaa viedään taidevierailuille – lähes 130 000 vierailukertaa vuosittain. 29 TAIDETESTAAJAT TEKEE KASEISTA KULTTUURIKRIITIKOITA • Suurhanke syksystä 2017 kevääseen 2020. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. • Tuottaa räätälöityjä taidevierailuja kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille: yhden omaan maakuntaan ja yhden pääkaupunkiseudulle
Kesän 2018 nuori kesäkuvataiteilija oli Eetu Kevarinmäki. KAISLA MUSTAKARTANO 31 30 MUSEO 4/2018 EE TU K E VA R IN M Ä K I. TAITEILIJAHAASTATTELU Nuoren taiteilijan maailmassa SUOMEN PARAS KESÄTYÖ Seinäjoen kaupunki on kahtena viime kesänä palkannut kesäkuvataiteilijan tekemään omaa taiteellista työtään kuukausipalkalla kahdeksi kuukaudeksi
”K uvataiteilija kuukausipalkalla työsuhteessa tekemässä omaa taiteellista työtään.” Lause on epätodellinen, mutta se on ollut totta kahdelle onnekkaalle nuorelle kuvataiteilijalle Seinäjoella. Hain kaupasta vaneria ja korjasin sen pimeän aikaan. Kaupungissa, joka mielletään musiikkikaupungiksi, muttei niinkään kuva31 Bussipysäkki oli yksi Eetu Kevarinmäen projekteista: ”Olen kotoisin lähiöstä, jossa on ollut 15 vuotta rikkinäinen bussipysäkki. 31 taiteen parissa ansioituneeksi. Kevarinmäki perustaa väitteensä baarikeskusteluille, jotka ovat hänen mukaansa kulttuuriperimän mitta. Dokumentoin sen, kun kävin sen korjaamassa. Eihän siellä ole edes omaa taidemuseota. Kiinnostavaa mitä yksilö voi tehdä julkisessa tilassa.” .. Ennakkoluulon vahvistaa todeksi Eetu Kevarinmäki , joka on seinäjokelaislähtöinen taiteilija ja kaupungin kesän 2018 kesäkuvataiteilija. Henkilökohtaisesti minua on ärsyttänyt se pysäkki paljon
Se johtuu elämäntyylistä ja kasvatuksesta. Mutta en pakota sitä taiteeseeni tai tekemiseeni. Ajattelu on taiteilijan työtä. ”Taiteilijan tapa tarkastella ympäristöä ja yhteisöä on omanlaisensa. mi oli Vihapuheen estetiikka. Teoksen materiaalit ovat hylättyjä ja sen jälkeen löydetty uudelleen installaatiota varten. Heidän työnsä tulee näkyä kaupungissa tai kaupunkilaisten on voitava osallistua siihen. Toisaalta tarkoituksena on nostaa esiin erilaisia taiteen tekemisen tapoja ja hyödyntää taiteilijan ammattitaitoa kaupunkikulttuurissa ja sen kehittämisessä. Toinen näkökulma on taiteen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Kesän 2017 taiteilija Julia Kukkonen tutki hänelle vierasta kaupunkia performanssin keinoin. Minulle nyt sattuvat ihmisoikeudet ja tasa-arvokysymykset olemaan todella tärkeitä.” Eetu Kevarinmäen kesän työsuunnitelmassa tärkeää oli hiljainen ehdollistaminen nykytaiteelle. Hankkeen taustalla on monia tärkeitä näkökulmia. 32 MUSEO 4/2018 ”Tämä on täysin musiikkikaupunki. Sattuman kaupalla ja kohtaM IK KO H EIN O & M IK KO PA A K KO N EN. ” Taiteilijan kuukausipalkka on harvinaista. Tällaisen työskentelyjakson kautta meillä seinäjokelaisilla on hyvä tilaisuus saada uusia näkökulmia omaan kaupunkiimme”, Karimäki-Nuutinen kertoo. ”Kuulun vasemmistoliittoon ja olen feministi, joten se tulee luonnostaan. Ihan sama mihin baariin istut, niin pystyt puhumaan 1960-luvun progesta nykypäivän RnB-musiikkiin ja kaupunkilaiset tietävät kaiken. Kevarinmäen lopputyönäyttelyn niEetu Kevarinmäen kesällä 2018 kuratoima Kasa-installaatio käsittelee julkisen tilan ja joutomaan yhtäläisyyksiä ja eroja, sekä niiden suhdetta henkilön oleskeluun eri paikoissa. Eetun projekteissa oli jopa taidepoliittinen taustatavoite”, Karimäki-Nuutinen havainnollistaa. Ei se ole työni kärki. ”Kesäkuvataiteilijoille on asetettu oikeastaan vain yksi ehto. Hänen oma polkunsa taiteilijaksi on kulkenut juuri tätä reittiä. Hän myöntää, että hänen taiteensa on tavallaan aina kantaaottavaa. Mikä oleskelu on asiatonta ja mitkä objektit ovat hyödyttömiä. Kun rupeaa puhumaan nykytaiteesta, niin silmät pyörähtävät että mitäs tämä nyt on.” K esäkuvataiteilijan konseptin ovat ideoineet Seinäjoen Taidehallin näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen ja kaupungin kulttuuritoimen johtaja Leena Krånäs
• Even Share -ryhmänäyttely Tallinnan EKKM-museossa 2017. Kuvataiteilijan kuukausipalkka on erittäin harvinainen asia. • Seinäjoen kesäkuvataiteilija 2018. Toivon, että muutkin kaupungit ymmärtäisivät tällaisen kesäkuvataiteilijapestin arvon ja mahdollisuudet.” Seinäjoella hanke jatkuu ensi kesänä ja on tarkoitus vakiinnuttaa osaksi kaupungin normaalia toimintaa.. Kyllä sellaisia asioita välillä kaipaa, kun katsoo tiliä ja siellä on 14 euroa rahaa.” Kolikon toisella puolella on tekemisen auvoisuus. • Rakkautta ja Piikkilankaa -yhteisnäyttely Jussi Haron kanssa Turun Aboa Vetus & Ars Novan projektitilassa 2018. • Kuraattori Veikko Halmetojan assistenttina Mäntän kuvataideviikoilla 2018. www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art – Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla. • Valmistunut kuvataiteilijaksi Turun Taideakatemiasta. ”On tässä jonkinlaista kasvua tapahtunut. Miksei tämmöisiä ole muualla. Raha on tuskin kovin monelle taiteilijalle syy ruveta tekemään taiteellista työtä, mutta Kevarinmäki myöntää, että toisinaan ajatukset toimeentulosta ahdistavat. Minusta taiteilijan työn merkitys vain kasvaa nykymaailmassa. Jos olisin valinnut asioita toisin, minulla olisi varmasti paljon enemmän fyrkkaa ja asuntolaina. 33 33 TAITEILIJAHAASTATTELU Nuoren taiteilijan maailmassa lon oikusta hän päätyi Turun Taideakatemiaan opiskelemaan kuvataiteilijaksi. ”Valehtelisin, jos sanoisin, ettei ahdista. • Vihapuheen estetiikka -näyttely Creat Galleryssä 2017. Tänä päivänä kuvataiteessa taiteilijan ansaintamahdollisuudet etenkin suurten kaupunkien ulkopuolella ovat haasteelliset, jopa heikot. Taide on niin kokonaisvaltaista, että sen asemaa parantamalla voidaan saada moninkertaisesti hyvää takaisin”, Karimäki-Nuutinen pohtii. Tosi outo polku, mutta olen todella onnellinen.” EETU KEVARINMÄKI • Syntynyt vuonna 1993 Seinäjoella. ”Sivarin jälkeen luulin hakevani Turkuun opiskelemaan valokuvausta, jota olin opiskellut kolme vuotta peruskoulun jälkeen. ”Tämä pesti maksaa kaupungille noin 8 000 euroa, mikä on tosi pieni summa kaupungin budjetissa. S einäjoen kulttuurielämän lisäksi hankkeella halutaan vaikuttaa laajemmin kuvataiteen kenttään. Pidin nykytaidetta typeränä elitisminä ja kaikkea muuta perusnaivia”, Kevarinmäki muistelee. • Pyörittänyt omaa pop-up-galleriaa ja järjestää urbaania teknofestivaalia Seinäjoella. Nyt ollaan siinä pisteessä, että viiden vuoden opiskelurupeaman jälkeen Kevarinmäki muun muassa kuratoi kesäkuvataiteilijana jätekasainstallaation Seinäjoen kaupungintalon viereen. Aina sitä on selvinnyt, niin miksei selviäisi jatkossakin.” Apurahojen lisäksi Eetu Kevarinmäellä on toinen lähitulevaisuutta koskeva toive, jonka hän mielellään näkisi toteutuvan. Asuu Turussa. ”Taiteen tekeminen itsessään on niin ihanaa, ja kaikki ihmiset kenen kanssa olen päässyt töitä tekemään, ovat niin vallattoman ihania, että se antaa tosi paljon takaisin. Koulun alussa olin kuvataiteessa ihan pohjalla. ”Kehittämällä erilaisia malleja voimme parantaa tilannetta
650 nuoren kuvaajan 10 000 valokuvaajaa olivat esillä julkisissa tiloissa näyttelyinä, projisointeina, tarroina ja paste-upeina, banderolleina, julisteina, työmaa-aitojen kuvapintoina ja screeningeinä. Mihin he haluavat vaikuttaa. Kuvilla nuoret kertoivat: Mikä on minulle tärkeää ja mihin haluan vaikuttaa. Tämä valokuvajuttu jatkaa festivaalia lehden sivuilla ja tarjoaa lukijoille kurkistuksen nuorten maailmaan heidän silmin. 34 MUSEO 4/2018 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. Mikä on nuorille tärkeää. 1 NUORTEN SILMIN Lasten ja nuorten valokuvafestivaali SNAP valloitti Suomen marraskuun puolivälissä. Festivaalin taustalla olivat Suomen valokuvataiteen museon ja seitsemän alueellisen valokuvakeskuksen järjestämät työpajakokonaisuudet, joita ohjasivat valokuvaan erikoistuneet taidekasvattajat ja pedagogisesti orientoituneet valokuvataiteilijat.
Kuvassa Peppi, Suomen valokuvataiteen museo 4. Haukiputaan koulu, Pohjoinen valokuvakeskus 5. 35 VALOKUVAFESTIVAALI Nuorten maailma nuorten silmin 2 3 4 5 1. Kuvassa Kalle, Suomen valokuvataiteen museo 2. Kuva: Arthur, Valokuvakeskus PERI. Kuva: Iisa, Suomen valokuvataiteen museo 3
36 MUSEO 4/2018 VALOKUVAFESTIVAALI Nuorten maailma nuorten silmin 6 7 8
Kuva: Inkeri & Linnea, Luovan valokuvauksen keskus 10. Kuva: Meri, Anni & Lenni, Suomen valokuvataiteen museo 9. Kuva: Wilma & Emilia, Valokuvakeskus PERI 12. Kuvassa Isla, Suomen valokuvataiteen museo 7. 37 VALOKUVAFESTIVAALI Nuorten maailma nuorten silmin 9 11 12 10 6. Kuva: Valtteri, Pohjoinen valokuvakeskus 8. Kuva: Inga & Hanna, Pohjoinen valokuvakeskus. Kuvassa Mimosa, Suomen valokuvataiteen museo 11
38 MUSEO 4/2018 VALOKUVAFESTIVAALI Nuorten maailma nuorten silmin 13 15 16 14 13. Valokuvakeskus PERI 18. Kuva: Peppi, Emilia, Milja ja Sirkku, Valokuvakeskus Nykyaika. Kuva: Ada, VB-valokuvakeskus 16. Kuva: Erno, Pohjanmaan valokuvakeskus 15. Kuva: Alfred, Fotocentrum Raseborg 14. Kuva: Iida, Luovan valokuvauksen keskus 19. Kuva: Fanny, Suomen valokuvataiteen museo 17
VALOKUVAFESTIVAALI Nuorten maailma nuorten silmin 17 19 SNAP-festivaalin järjestivät Suomen valokuvataiteen museo ja seitsemän alueellista valokuvakeskusta: Fotocentrum Raseborg , Raasepori, Luovan valokuvauksen keskus , Jyväskylä, Pohjanmaan valokuvakeskus , Lapua, Pohjoinen valokuvakeskus , Oulu, Valokuvakeskus Nykyaika , Tampere, Valokuvakeskus Peri , Turku ja VB-valokuvakeskus , Kuopio sekä Porin lastenkulttuurikeskus .
Kuunnellaan, mitä KAMK:n opiskelijat kommentoivat kahvihuoneen palautetilaisuudessa testattuaan Painajaispeitto-peliä. TEKSTI JA KUVAT IRMA CAPITEN K ajaanin ammattikorkeakoululle kokoontui kuulaana lokakuun päivänä parikymmentä nuorta ja aikuista testaamaan virtuaalitodellisuuspeli Painajaispeittoa, jonka lähtökohtana on kuvataiteilija Suvi Solkion Painajaisista paksu peite -tekstiili-installaatio. Testattavana painajaismiljöö “lankarullat”. Testitilaisuuden jälkeen peliin tehdään vielä viimeisiä muokkauksia ennen kuin peli otetaan käyttöön Kajaanin taidemuseossa. Tämä herättää paljon ajatuksia myös jatkoon.” E ntäs nuoret sitten. Mietimme alkuun, että pelin ideana voisi olla seikkaileminen museossamme, vanhassa poliisitalossa. ”Kun meihin otettiin yhteyttä Museoliitosta, kiinnostuimme heti. Painajaispeitto-nimistä virtuaalitodellisuuseli VR-sovellusta on vuoden alusta lähtien suunnitellut, animoinut ja ohjelmoinut KAMK:sta valmistuneiden nuorten kehitystiimi johtajinaan projektipäällikkö Tanja Korhonen ja pelitiimiä vetävä Kyösti Koskela . Ei riitä, että aikuisväestö intoilee, sillä sekä peli että hanke ylipäätään ovat olemassa nuoria varten. Tämä on ollut upea matka ja avaa uusia polkuja taiteelle.” Sekä Solkio että taidemuseon väki ovat haltioissaan Painajaispeitto-sovelluksesta. Kukaan heistä ei ole nähnyt maailman taideareenoilla mitään vastaavaa. PELATAAN MUSEOSSA Hui! Kamalaa! Sinne putosi! Tuleeko se perässä. 40 MUSEO 4/2018 naan yhä syvemmälle ja syvemmälle ja talvinen vuoristomaisema levittäytyy uhkaavana korkealla seisovan katselijan eteen. P ainajaispeitto on yksi neljästä VR-projektista Suomen museoliiton ja Kajaanin ammattikorkeakoulun Tarinat peliin -hankkeessa. Vera Bruhn kertoo, ettei ole käynyt paljon museoissa, tosin Eremitaasi tuli tutuksi kevään opintomatkalla:. Teemme tavallisesti esimerkiksi teknisiä opetussimulaatioita vaikkapa jonkin koneen käytöstä, joten tämä on aika erilainen, hyvin luova projekti”, toteavat Korhonen ja Koskela. > KAMK:n opiskelijat testasit Painajaispeittopeliä pelilaboratoriossa. Sitten keksimme, että vielä tarinallisempi lähtökohta voisi olla Suvi Solkion Painajaisista paksu peite -teos, joka oli ollut TARINAT PELIIN Museomaailman pelillistäminen ” Virtuaalitodellisuus avaa uusia polkuja taiteelle. Nämä viisi valikoituivat peliin noin sadasta peittoon kirjaillusta painajaisesta tarinallisuutensa, visuaalisuutensa ja erilaisten luonteidensa vuoksi. ”Älyttömän hienoa olla mukana pilottihankkeessa. Projektin työryhmässä ovat lisäksi taiteilija Suvi Solkio ja Kajaanin taidemuseosta museonjohtaja Pirjo Immonen , intendentti Soile Ollikainen ja näyttelymestari Soile Savela . Samoin Solkio innostui hankkeesta oitis: ”Keskustelu oli aluksi hassuakin, kun me taidealan ammattilaiset emme ihan hahmottaneet, mistä oikeasti on kyse, minkälaisia mahdollisuuksia VR-teoksiin liittyy. Suvi Solkion alkuperäisteoksesta valittiin peliin viisi painajaista: evakot kulkevat ilmeettöminä loskaisessa maisemassa, lankakerät pomppivat hallitsemattomasti karkkimaisessa miljöössä, makuuhuoneen peilistä kurkistaa aavemainen ilmestys, tumma vesi vie mukamuseomme putkatilassa esillä”, kertoo Soile Ollikainen. ”Tämä on ollut meille ammattikorkeakoulussa kiinnostava projekti. Markku Hartikainen kiinnitti huomiota pelin aiheuttamiin fyysisiin reaktioihin. Yleensä työstämme VR-projekteja muutaman hengen ryhmissä, mutta tähän halusivat mukaan kaikki. Tällaisia spontaaneja reaktioita sekä kiljahtelua, väistelyä, kyykkimistä ja hypähtelyä koettiin Kajaanin ammattikorkeakoulun pelikehityslaboratoriossa lokakuussa
Enihilit, et quati volore voluptae verum, alique res aliquo dolor ad mos sincteceped quam rerciis aut litat quo cuscipitat. Ita quis dionser spellam am.. 41 TARINAT PELIIN Museomaailman pelillistäminen ” Xxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxx
Alkuperäisteos pohjaa vanhaan uskomukseen, jonka mukaan painajainen on fyysinen olento, joka tulee nukkuvan ihmisen rinnan päälle ja tukahduttaa hänet. ”Tämä peli on hyvä lähestymistapa taideteoksiin ja saattaa innostaa myös sellaista, joka ei muuten menisi taidemuseoon. Solkion peiton alla hahmottuukin lyyhistyneen oloinen ihminen, josta pilkottaa vain hiustupsu. Siellä installaatio, heteka peittoineen, sijoitettiin putkaan. Teos oli esillä museon, eli Kajaanin vanhan poliisitalon, museoidussa putkassa. Tunnelma oli hyvin painajaismainen. Oli oikein visuaalinen kokemus. Teoksen työstäminen alkoi vuonna 2010, kun Solkio vei Tampereen Galleria Rajatilaan punaisen täkin ja sen viereen kyniä ja kehotuksen piirtää ja kirjoittaa täkkiin painajaisensa. Taiteilija Suvi Solkion Painajaisista paksu peite -installaatio Kajaanin taidemuseon Näkyväksi neulottu -näyttelyssä alkuvuonna 2018. Se sijoitetaan pian avattavassa näyttelyssä Painajaispeitto-VR-pelin yhteyteen. Solkio on opiskellut myös folkloristiikkaa, mistä peiton idea ja toteutustapa kumpuavat. Minua alkoi kiinnostaa myös alkuperäinen teos. En ole käynyt taidemuseoissa, mutta tämän haluan Kajaanin taidemuseossa nähdä.” Kokenut taiteen ystävä ja museoissa kävijä Lauri Auerniitty kommentoi testausta: ”Tämä oli vaikuttava, kun se tuli lähelle monen aistin kautta. Pelissä pelottaa se, kun on itse mukana päättämässä. ”Ei ollut kauhistuttava kokemus, kun siitä puuttui interaktiivisuus. Tämä oli tarinan seuraamista. Uskon, että tällainen pelillisyys voi laajentaa tapaa tarkastella teosta ja kannustaa nuoria tulemaan näyttelyihin.” Myös Markku Hartikainen käy mielellään museoissa, esimerkiksi K A JA A N IN TA ID EM U SE O. Kajaanin taidemuseo nimittäin sijaitsee vanhassa poliisitalossa, arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelemassa funkkisrakennuksessa. Painajaisista kirjottu peitto on ollut esillä useissa gallerioissa, Keravan taidemuseossa ja Kajaanin taidemuseossa. Tarinat peliin -hankkeen myötä Kajaanin taidemuseo osti Painajaisista paksu peite -teoksen kokoelmiinsa. Kaukaa täkki näyttää koristeelta, mutta lähemmäs tullessa huomaa tekstit ja piirrokset. 42 MUSEO 4/2018 PAINAJAISISTA PAKSU PEITE V irtuaalitodellisuuden Painajaispeitto-peli perustuu kuvataiteilija ja yhteisötaiteen läänintaiteilija Suvi Solkion Painajaisista paksu peite -tekstiili-installaatioon. En silti lupaa, että alkaisin käydä joka viikko museoissa.” Teemu Karhusaari pitää kokemusta enemmänkin tarinallisena kuin pelillisenä. Täkkiä vietiin muihinkin gallerioihin ja tapahtumiin, kunnes se oli täynnä, ja sen jälkeen Solkio kirjoi peittoon nuo satakunta anonyymien ihmisten painajaista
Taiteelle altistuminen ja sen synnyttämät oivallukset ja tunteet luovat pohjan tulevaisuuden taiteen tekijöille ja kokijoille.” > Kajaanin taidemuseon näyttelymestari Soile Savela ja pelitiimiä vetävä Kyösti Koskela KAMK:sta.. Pelissä ketään ei pakoteta ahdistuksen keskelle, vaan koko ajan on mahdollisuus ottaa lasit pois”, analysoi Solkio. Hankkeessa avataan museoiden kulttuuriperintösisältöjä pelialan osaajien käyttöön, jotta sisältöjen pohjalta voidaan kehittää kiinnostavia pelillisiä sovelluksia, ja toisaalta tutustutetaan museohenkilökuntaa uusien teknologioiden mahdollisuuksiin. Nuoret, joille pelimaailma kuvastoineen on tutumpaa, suhtautuivat peliin pääosin rauhallisemmin kuin aikuistestaajat, jotka olivat pelästyneempiä. 43 TARINAT PELIIN Tarinat peliin on Suomen museoliiton ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteishanke museosisältöjen tarinallistamiseen, tuotteistamiseen ja yhteistyöhön. Kajaanin taidemuseon lisäksi mukana ovat Turkansaaren ulkomuseo, Kainuun museo ja Tekniikan museo. ”Tykkään siitä, ettei tämä VR-sovellus ole sokerikuorrutettua, pehmeäksi taputeltua. ”Menin kyykkyyn, säikähdin ja ääntelin, ja vuoritarinassa tuntui kuin olisin oikeasti pudonnut lautarakennelmalta. Hän kiinnitti Painajaispeitossa huomiota fyysisiin reaktioihin, jotka olivat isompia kuin hän osasi odottaa. Se olisi kuitenkin tärkeää sekä nuorten kokemusmaailmalle että taidelaitosten jatkumolle. ”Perinteinen taidelaitosten toiminta kaupunginorkestereineen ja taidemuseoineen on monessa kohtaa nuorten näkökulmasta vanhentunutta ja heidän on esimerkiksi lippumaksujen vuoksi vaikea päästä palveluiden piiriin. Hän kertoo pitävänsä tärkeänä sitä, että myös nuoret otettaisiin taidemaailmassa paremmin huomioon. Painajaisaihe sopii virtuaalitodellisuuden pelikulttuuriin, jossa operoidaan usein kauhun ja pelon tuntemuksilla. TARINAT PELIIN Museomaailman pelillistäminen matkatessaan uusilla paikkakunnilla. Ajattelutapa on raikas. Painajaisethan eivät ikinä ole miellyttäviä, sillä niissä käydään läpi mielen tummia syövereitä, ja myös sellaisten kokemusten esiintuominen on tervettä. On hienoa saada tämä meidän taidemuseoon.” Sekä nuoret että aikuiset testaajat kiittelivät painajaisten visuaalisia maailmoita, ja kaikki olivat sitä mieltä, että tämä on hyvä tapa lähestyä nuoria ja saada heidät kiinnostumaan taiteesta ja museoista
Sitten kun minusta tulee luokanopettaja, vien lapset usein museoon!” ALEX ERONEN, 10, VANTAA ” Minun lempimuseoni on Heureka, me ollaan käyty täällä varmaan sata kertaa. KONSTA KINNUNEN, 21, JOENSUU ” Suosikkikohteeni on Carelicum, josta löytyy Pohjois-Karjalan museo Hilma. Olisi hienoa päästä läheltä katsomaan joitain oikeasti heille kuuluneita esineitä.” MILJA KOPSA, 16, NOKIA ” Tampereen Vapriikki on tosi kiva, koska siellä on aina monta hienoa näyttelyä. Heurekassa olen käynyt junnusta saakka aina, kun matkustetaan pääkaupunkiseudulle. Tai lasten museo Mukulakatu, jos ollaan siskonpoikien kanssa liikenteessä. TEKSTI PÄIVI VON RABENAU KUVAT RONI REKOMAA ERIKA ÖRN, 20, JOENSUU ” Pariisin matkalla ihastuin tietysti Louvreen, jossa sai ihastella Mona Lisaa ja Milon Venusta. Viisija seitsemänvuotiaille vanhan ajan puukaupungissa riittää puuhailtavaa. Olen kiinnostunut historianäyttelyistä sekä antiikin Kreikan ja muinaisen Egyptin taiteesta. Parasta Heurekassa on laivanupotuspeli, jossa toisten laivat voi upottaa. Kotimaan museoista suosikkini on Joensuun taidemuseo Onni, jossa näkee hienoja maalauksia ja Eero Järnefeltin Kaskikin kävi kiertueella.” MINTTU-RIINA KOPSA, 14, NOKIA ” Minulla ei ole suosikkimuseota. Sellainen museo minua kiinnostaisi, jossa olisi esillä vanhan ajan kuuluisille laulajille kuuluneita esineitä – vaikka Elvikselle tai Mi chael Jacksonille kuuluneita vaatteita ja henkilökohtaisia tavaroita. Jos perustaisin oman museon, se olisi eläinmuseo, koska tykkään eläimistä.” 44 MUSEO 4/2018 ” Ihastuin Louvreen.. Koulusta on kiva käydä siellä yhdessä opastuksella, ja toisaalta vapaa-ajalla on mukavaa, kun saa kiertää vapaasti. Meillä on vuosikortit, niin voidaan tulla tänne vaikka aina kun sataa. On hauska seurata, miten paikka kehittyy ajan myötä.” GALLUP Mielipiteet esille NUORTEN SUOSIKKIMUSEOT Suuntasimme Vantaalle tiedekeskus Heurekaan, jonne Aivot narikasta! -näyttelyn avajaispäivä oli houkutellut paljon nuorisoa. Aivoja kutkuttavan näyttelyn lomassa pyysimme nuoria kävijöitä kertomaan lempimuseoistaan
Koulun kanssa käydään Ateneumissa ja Kiasmassa, mikä on kivaa vaihtelua oppitunneille – vaikka meidän viitosluokan meno on välillä aikamoista häslinkiä.” KONSERVOINTIKILTA. 45 ANTON VINNARI, 11, HELSINKI ” Suosikkini on Heureka , koska täällä saa kokeilla ja tehdä itse kaikkea, kun vaikka taidemuseossa saa yleensä vain katsella
LUSKU LUKKARINIEMI. Vilkas viikko huipentui rajakaupunkien yhteiseen Pride-kulkueeseen, perhejuhlaan sekä sen jälkeisiin päätösbileisiin. Toisen kerran elokuun lopussa 2018 järjestetyn viikon aikana oli lukuisia rajat ylittäviä tapahtumia eri-ikäisille torniolaisille ja haaparantalaisille. Tapahtumassa oli muun muassa elämyksellisiä näyttelykierroksia ja työpajoja. Meri-Lapin Setan nuoren lohduttavaa palautetta lainatakseni: ”Ennakkoluulottomuus ja asenne, että kohdataan kaikki samanarvoisina, vie jo pitkälle.” Virpi Kanniainen Aineen taidemuseon amanuenssi Toinen BordePride-tapahtuma järjestettiin Torniossa ja Haaparannassa elokuun lopussa. Olisittepa nähneet Thomas Nyqvistin vaikuttavan maalauksen Koulun loppu violettien vilkkuvalojen sävyttämänä! BorderPride-viikon jälkeen tehty kysely Meri-Lapin Setan nuortenryhmälle kuitenkin osoitti, että – ennen violettien värivalojen virittämistä – museon tulisi kiinnittää huomiota valmiuksiinsa kohdata yleisönsä paitsi asenteiden myös käytännön tasolla. 46 MUSEO 4/2018 PUHEENVUORO MUSEOLLE Aineen taidemuseo BorderPride-tapahtuman järjestäjänä TARKISTA ASENTEET JA RAKENTEET T ornion ja Ruotsin Haaparannan yhteinen BorderPride lienee edelleen ainoa kahden valtakunnan yhdessä toteuttama ja kahden valtion maaperällä järjestettävä seksuaalista yhdenvertaisuutta juhliva Pride-tapahtuma. Osallistujia oli lähes 2 000. Turvallisuuden tunteeseen liittyi olennaisesti asenneilmapiiri – se, että ei kohtaa cisja heteronormatiivisuutta. Myös rakennuksen opasteet huomioitiin: "tärkeää on unisex-vessa”. Palautteissa korostui turvallisen ja syrjimättömän ympäristön merkitys. Paikallisen ammattiopiston toteuttama bilevalaistus toi uusia sävyjä Aineen saleihin ja kokoelmateoksiin. Katsaus museorakennuksemme wc-opasteisiin kertoi, että vaikka tietoisuus sukupuolen moninaisuudesta oli huomioitu asenteissa, se ei kuitenkaan ollut yltänyt museomme rakenteisiin. Suurin osa tapahtumista oli kohdennettu nuorille, ja järjestelyissä oli mukana myös Meri-Lapin Setan nuortenryhmä. Tapahtumaa järjestämässä on ollut Tornion Aineen taidemuseo, joka sai Vuoden museo -erikoispalkinnon 2018 rohkeasta, kantaaottavasta ja vaikuttavasta toiminnastaan alueellaan. Uudet wc-opasteet on nyt tilattu. Nuorten antama palaute ei oletukseni mukaan liittynytkään järjestämämme ohjelman sisältöön tai laatuun, vaan museon peruspalveluiden tasavertaisuuteen, saavutettavuuteen ja moninaisuuden huomioimiseen
Concord Beacon Muse Tune LED Museovalaistuksen uusi aikakausi on alkanut Beacon Muse Tune LED -valaisimella voidaan toteuttaa täydellinen valaistus. www.sylvania.fi P. 47 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Lyhyt selostus siitä mistä palstalla on kyse. 09 54212100 Lämmin valkea Neutraali valkea Viileä valkea. Innovatiivisella Beacon Muse Tune LED -valaisimella säädät värilämpötilan ja avautumiskulman tilanteen mukaan, kaikki ominaisuudet yhdessä ja samassa tuotteessa! Lisäksi valaisin on aina himmennettävissä, valittavissa myös huikea älypuhelinsovellus. Enää ei tarvita useita erilaisia avautumiskulman tai värilämpötilan omaavia tuotteita, yksi tuote riittää. Vastaamme vaativimpiinkin valaistusvaatimuksiin ja uskomme, että Beacon Muse Tune LED on markkinoiden kehittynein ja älykkäin valaistusratkaisu museoihin, gallerioihin ja erilaisiin näyttelytiloihin
KUVAT JARI NIEMINEN / ABOA VETUS & ARS NOVA ” Museoympäristö stimuloi luovuutta. Nämä ja monta muuta arkea helpottavaa ideaa syntyivät, kun ryhmä korkeakouluopiskelijoita osallistui Museot innovaatioalustoina -hankkeen ajatushautomoihin viime keväänä Aboa Vetus & Ars Novassa Turussa ja Tekniikan museossa Helsingissä. Tammikuussa 2019 opiskelijat tuottavat kurssiin liittyvät näyttelyt Aboa Vetus & Ars Novaan ja Tekniikan museoon. Tiimit työskentelevät museossa ja käyttävät innovointimenetelmiä, museoympäristöä ja museon kokoelmia ongelmien ratkaisemiseksi. Museot innovaatioalustoina -hankkeen toteuttavat Aboa Vetus & Ars Nova, Tekniikan museo, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak ja Nuori Yrittäjyys ry. Heini Sorakivi Hankekoordinaattori Aboa Vetus & Ars Nova -museosta Työskentelyä nuorten ajatushautomoissa Aboa Vetus & Ars Novassa 2.2.2018. museoinno.fi. Kevään ajatushautomoissa kokeiltiin erilaisia innovointimenetelmiä ja poimittiin näyttelyistä nuoria puhuttavia yhteiskunnallisia teemoja. Kurssin näyttelyihin voi tutustua helmikuun ajan. Sitä selvitetään hankkeen toisessa vaiheessa; loka-marraskuussa alkaneella innovointikurssilla eri alojen opiskelijat kehittävät tiimeissä konkreettisia ratkaisuja valitsemiinsa yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tähän mennessä opiskelijoita ovat puhuttaneet nuorten mahdollisuudet vaikuttaa tulevaisuuteensa, ilmastonmuutos, matkailu ja teknologia. On pohdittu muun muassa ammattikouluopiskelijoiden mahdollisuuksia valmistua unelmiensa työpaikkaan sekä uusia ratkaisuja lähimatkailuun. Opiskelijat kuvailivat työskentelyä inspiroivaksi, hauskaksi ja miellyttäväksi. 48 MUSEO 4/2018 PUHEENVUORO MUSEOLLE Museot innovaatioalustoina KEKSITÄÄN UUTTA T avaroiden etsijä , ymmärrin ja matkakokoinen allergeenitesteri. Näyttelyissä opiskelijat kertovat, millaista innovoiminen oli sekä millaisia vaiheita ja tunteita prosessiin sisältyi. Lisäksi opittiin tulevaisuuden työelämätaitoja. Hankkeessa kehitetään museoiden, korkeakoulujen ja innovaatiokasvatuksen välistä yhteistyötä sekä nuorten työelämävalmiuksia ja innovointiosaamista. M iten museoympäristö sitten taipuu konkreettisten innovaatioiden kehittämiseen. Opiskelijoiden apuna on joukko innovointivalmentajia, museoammattilaisia sekä muiden alojen asiantuntijoita. Kaksivuotisessa EU-hankkeessa tutkitaan, miten museoita voi hyödyntää yhteiskunnallisten ongelmien tunnistamisessa ja ratkomisessa. Monelle museoympäristö stimuloi luovuutta ja antoi uusia näkökulmia
KANSAINVÄLISTÄ Kirjan ja kirjailijan tarina TYTTÖ, JOKA KIRJOITTI FRANKENSTEININ Mary Shelley oli vasta 20-vuotias, kun hänen ensimmäinen romaaninsa Frankenstein julkaistiin 200 vuotta sitten tammikuussa 1818. Hirviömäinen olento jää henkiin, mutta kärsii ihmisten julmuudesta ja yksinäisyydestä muuttuen lopulta katkeraksi ja väkivaltaiseksi. B R IT IS H LI B R A R Y. Mary Shelleyn kauhutarinassa biologi Victor Frankenstein onnistuu leikkimään jumalaa luomalla kuolleiden ruumiinosista elävän olennon, mutta kauhistuu luomaansa ja hylkää sen. TEKSTI ANNELI LENKKERI Frankensteinin ensipainos vuodelta 1818
M ary Shelley syntyi Lontoossa elokuussa 1797 arvostetun feministikirjailija Mary Wollstonecraftin ja toisen radikaalikirjailijan, filosofi William Godwinin perheeseen. Takaisin kotiin palatessaan 16-vuotias Mary oli itsenäinen, kapinoivakin teini,” Sampson kuvailee. ”Mielenkiinto Maryn elämään ja muuhun tuotantoon on itse asiassa aika tuore asia. Romaanin kirjoittamisen ohella hän viimeisteli matkakirjan History of a six weeks tour, kasvatti pientä William-poikaansa ja alkoi odottaa seuraavaa lastaan. Miehensä kuoleman jälkeen Mary palasi Englantiin ja elätti itsensä ja poikansa kirjoitustyöllään. ”Teini-ikäisenä Mary lähetettiin Lontoon-kodistaan toipumaan ihosairaudesta ensin rannikolle Ramsgaten pikkukaupunkiin ja sitten perheystävän luokse maaseudulle Skotlantiin. Percy Shelleyn kautta myös Lontoon Roehamptonin yliopiston runouden professori Fiona Sampson alunperin kiinnostui kirjailijattaresta. ”Mary oli valmis elämänsä seuraavaan vaiheeseen eli tapaamaan kohtalonsa, Percy Bysshe Shelleyn. Hän menehtyi 53-vuotiaana aivokasvaimeen, joka oli jo aiemmin osaksi halvaannuttanut hänet. Hän eli värikkään, mutta surujen ja koettelemusten täyttämän elämän. Äiti kuoli lapsivuoteeseen vain 11 päivää Maryn syntymän jälkeen ja Marysta tuli hyvin läheinen isänsä kanssa. Näihin aikoihin asti on lähinnä keskusteltu Frankensteinista ja siitä, oliko Mary hyväksi vai pahaksi Percy Shelleylle,” Sampson kertoo. 50 MUSEO 4/2018 KANSAINVÄLISTÄ Kirjan ja kirjailijan tarina E nglantilainen Mary Shelley (1797–1851) tunnetaan erityisesti kauhuromaani Frankensteinin kirjoittajana ja romantiikan ajan tunnetuimpiin kuuluvan runoilija Percy Bysshe Shelleyn vaimona. Tyttö kasvoi poliittisen idealismin ympäröimänä, sai usein tavata kodissaan kokoontuvia filosofeja ja kirjailijoita ja kirjoitti monia tarinoita itsekin. Sampsonin kirjoittama In search of Mary Shelley -elämäkerta ilmestyi tämän vuoden alussa juhlistamaan 200-vuotiasta Frankenstein-romaania. IL P O M U ST O. Ensimmäisen romaaninsa, Frankenstein – Uusi Prometeus, Mary ideoi ja aloitti vuonna 1816. Lisäksi hän joutui kohtaamaan kaksi lähipiirissään tapahtunutta itsemurhaa; sisarpuolensa Clairen ja Shelleyn ensimmäisen vaimon Harrietin. Pari sai kolme lasta, joista vain yksi, Percy Florence Shelley, eli aikuisikään. ”M ary Shelley tuotti upean ja monipuolisen kirjallisen kokoelman: novelleja, näytelmiä, matkakertomuksia, esseitä, elämäkertoja ja romaaneja. ”Mary kesti myös runoilijamiehensä uskottomuudet. Uskon, että hän löysi kirjoittamisesta lohtua ja pakotien elämän vaikeuksista,” Fiona Sampson pohtii. Mary oli lapsuudestaan asti omaksunut vanhempiensa vallankumoukselliset ajatukset, eli niiden mukaan ja maksoi kaikesta tästä kalliin hinnan.” K un Mary ja Percy Shelley kohtasivat vuonna 1814, Percy oli naimisissa ja hänen vaimonsa odotti toista lastaan. Tuolloin perhe asui Italiassa. Mary Shelley jäi leskeksi juuri ennen 25-vuotissyntymäpäiväänsä, kun Percy Shelley kuoli veneonnettomuudessa. Frankensteinin lisäksi hän kirjoitti muun muassa ensimmäisen dystooppisen romaanin The last man.” Frankensteinista on tullut sekä tieteisettä kauhukirjallisuuden klassikko, jonka johtohahmot Lontoon Roehamptonin yliopiston runouden professori Fiona Sampson julkaisi tämän vuoden alussa Mary Shelleystä kirjoittamansa elämäkerran In search of Mary Shelley – The girl who wrote Frankenstein. Kaikesta huolimatta Percy ja Mary rakastuivat, aloittivat suhteen ja lopulta karkasivat suhdettaan paheksuvia läheisiään ulkomaille
”Näiden merkintöjen on oletettu olevan todisteita siitä, että runoilija vähintäänkin kirjoitti yhdessä Maryn kanssa Frankensteinin. ”Populaarikulttuurin versiot Frankensteinin hirviöstä tahtovat kirjan hirviöön verrattuina olla kovin yksinkertaistettuja,” Fiona Sampson muistuttaa. ”Itse asiassa Percy Shelleyn tekemiä tekstikorjauksia voi yhä nähdä niin sanotuissa Frankenstein-muistioissa, jotka nykyään kuuluvat Oxfordin yliopiston Bodleain-kirjaston kokoelmiin,” Sampson sanoo. ”Shelleyn romaani esittelee meille hyvin sympaattisen olion, vallankumouksellisen jokamiehen, jonka yhteiskunnan etuoikeutetut sulkevat yhteisönsä ulkopuolelle.” Kuten Frankensteinin hirviö myös Mary Shelley joutui epäsuosioon, Mary rakastuttuaan naimisissa olevaan mieheen. Mutta tutkiessani muistioita tajusin, että Percy teki itse asiassa vähemmän kuin nykypäivän kustannustoimittaja.” Bodleian-kirjaston Percy Shelley -kokoelmasta löytyy muistioiden lisäksi muun muassa Mary Shelleyn kirjeitä ja käsikirjoituksia. Oli synkkä ja myrskyinen yö…..Frankensteinin vuoden 1831 painoksen esipuheessa Mary Shelley kertoo romaaninsa syntyvaiheista kesällä 1816, jolloin hän yhdessä Percy Shelleyn, sisarpuolensa Clairen, lordi Byronin ja tämän lääkärin John Polidorin kanssa lomailivat yhtä aikaa Geneve-järven rannalla Sveitsissä. Jopa oma, radikaalina tunnettu isä vastusti Maryn epäsovinnaista suhdetta runoilijaan, kunnes viimein leppyi pariskunnan avioiduttua loppuvuodesta 1816. 51 KANSAINVÄLISTÄ Kirjan ja kirjailijan tarina – Victor Frankenstein ja hänen luomansa hirviö – ovat kiehtoneet lukijoita romaanin ilmestymisestä asti ja siirtyneet kirjan sivuilta yhä uudelleen ja uudelleen muun muassa elokuviin, teatteriin ja tv-sarjoihin. Ystävysten synkkinä myrskyiltoina toisilleen kertomat kummitustarinat, sekä ajan filosofiset ja tieteelliset kysymykset esimerkiksi siitä, mitä tapahtuisi, jos kykenisi muuttamaan jonkin elottoman eläväksi, inspiroivat Maryn ideoimaan kauhutarinan Victor Frankensteinista ja hänen luomastaan hirviöstä. Paraikaa digitoitavaan kokoelmaan voi tutustua verkossa: shelleygodwinarchive.org.. B R IT IS H LI B R A R Y Oxfordin yliopiston Bodleian-kirjaston Percy Shelley -kokoelmasta löytyy Mary Shelleyn kirjeitä ja käsikirjoituksia. Kun Frankenstein ilmestyi vuoden 1818 tammikuussa aluksi anonyymisti, sitä ei uskottu naisen, puhumattakaan nuoren naisen kirjoittamaksi, vaan kunnia lankesi aluksi Percy Shelleylle. Yleisemmin Britannian romantiikan ajan kirjallisuudesta ja taiteesta kiinnostuneille Fiona Sampson suosittelee vierailua Englannin järviseudulle Grasmeren kylään runoilija Wordsworthin kotimuseoon ja sen yhteydessä sijaitsevaan, Britannian romantiikan ajalle omistettuun keskukseen. ” Frankensteinia ei uskottu nuoren naisen kirjoittamaksi
TE A TE N ER IF E E SP A CI O D E LA S A R TE S taa ympäristökysymyksiin. Ajan myötä sementtipatsaat muodostavat keinotekoisen koralliriutan merenelävien asuin ympäristöksi. Museot avaavat ovet merenpohjaan, laavakentille ja muinaiseen nekropoliin. Vähemmänkin teknisesti suuntautunut vierailija intoutuu ratkomaan aivopähkinöitä tai viimeistään ottamaan selfien oikean hävittäjän ohjaamossa. Avoinna: ti–su klo 10–20 Pääsymaksu: 7 € / 5 € / € Avenida de San Sebastián 10, Santa Cruz de Tenerife, Teneriffa VEDENALAISEEN MUSEOON Atlantin valtameressä Lanzaroten etelärannikolla avattiin viime vuonna Euroopan ensimmäinen vedenalainen patsaspuisto Museo Atlántico. NYKYTAIDETTA Jo ulkoisesti näkemisen arvoisen nykytaiteen museon, TEA Tenerife Espacio de las Artes , on suunnitellut arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuron, jonka tunnetumpia töitä ovat Lontoon Tate Modern, Münchenin Allianz Arena, Pekingin ”Linnunpesä” – ja Helsingin Katajanokan kumoon äänestetty ristinmuotoinen designhotellihanke. Brittitaiteilija Jason deCaires Tayorin yli 300 luonnollisen kokoista ihmishahmoa kuvaavat ihmisluontoa ja ottavat kan< Teneriffan moderni kulttuurikeskus TEA on yksi Kanariansaarten kunnianhimoisimmista museohankkeista. Talosta löytyy myös ympäri vuorokauden auki oleva kirjasto sekä elokuvasali, jossa näytetään viikonloppuisin indie-elokuvia ja dokumentteja. Myös aloittelija pääsee museovierailulle käytyään ensin sukelluksen peruskurssin. Interaktiiviset näyttelyt esittelevät eri tieteenalojen ilmiöitä kansantajuisesti. Avoinna: ma–la klo 9.30–17.30 Pääsymaksu: 12 € / 8 € Bahía de Las Coloradas, Lanzarote TIEDETTÄ JA TEKNIIKKAA Museo Elder de la Ciencia y la Tecnología eli tieteen ja tekniikan museo kutsuu koskemaan ja kokeilemaan. 52 MUSEO 4/2018 MUSEOVINKIT MATKAILIJALLE Kanariansaarten museomahdollisuudet KULTTUURILOMA KANARIALLA Kanariansaarten museot eivät ole pelkkiä sadepäivän pelastuksia. Museon neljästä kerroksesta löytyy lasten oma alue, 3D-elokuvateatteri, planetaario ja Robocoaster – jättimäinen robottikäsi, joka kieputtaa matkus. Patsaspuisto sijaitsee 12 metrin syvyydessä ja siihen pääsee tutustumaan vain valtuutettujen sukellusyritysten järjestämillä sukelluksilla. Kohteeseen pääsee varaamalla ajan sivustolla listatuilta sukellusyrittäjiltä, jotka veloittavat lisäksi kuljetusja opastuskulut sekä välinevuokran. Yli 20 000 neliömetriä ja kolme suurta näyttelysalia tarjoavat yhteiskunnallisesti kantaa ottavia valokuvaja nykytaidenäyttelyitä. Tänä talvena TEA:ssa nähdään muun muassa 1970-luvulla syntyneiden espanjalaistaiteilijoiden Yapci Ramosin, Mireia Sallarèsin ja Nicolás Laiz Placeresin töitä
Tekemistä riittää, mutta päivälipulla voi piipahtaa lounaalle Santa Catalinan puistoon, satamaan tai El Muelle -ostoskeskukseen ja palata iltapäiväksi takaisin museoon. Museo y Parque Arqueológico Cueva Pintada Gran Canarian alkuperäisten asukkaiden kylä geometrisine luolamaalauksineen. Museo Aeronáutico del Aeropuerto de Lanzarote Maksuton ilmailumuseo lentokentän 1940-luvun matkustajarakennuksessa kiehtoo lapsia ja aikuisia. Päivi von Rabenau Life at Crossing the Rubicon -teos Lanzaroten vedenalaisessa Museo Atlánticossa LUKIJOIDEN TOIVEJUTTU JASON DECAIRES TAYLOR / CACT LANZAROTE. Museo del Aloe Vera Maksuttoman aloe vera -museon yhteydessä on tarjolla tuotemaistiaisia ja luonnonkosmetiikkaa. Centro Atlántico de Arte Moderno – CAAM Maksuton sisäänpääsy nykytaidenäyttelyihin ja kattoterassilta avautuvien upeiden maisemien äärelle. Museo del Vino EL Grifo Vulkaanisen maaperän omalaatuiseen viininvalmistukseen liittyvää välineistöä, historiaa ja maistatusta. FUERTEVENTURA Museo de la Sal Päiväkävely suolamuseossa vie suola-altaiden lomasta merenrantaan tutkimaan valaan luurankoa. GRAN CANARIA El Museo Canario Arkeologisen museon muumiohuone tuo jännitystä Kanariansaarten historiakierrokselle. Parque Arqueológico Maipés de Agaete Arkeologisen puiston jättimäiset hautakummut ovat jopa 1300 vuotta vanhoja. Museo LagOmar Luolien ja labyrinttien ympäröimä yksityiskoti, jonka näyttelijä Omar Sharif osti Mysteerien saaren kuvausmatkalla vain hävitäkseen sen korttipelissä. 53 tajia kämmenellään huvipuistolaitteen tavoin. Casa de Colón Tutkimusmatkoista kertova näyttely siirtomaatyylisessä talossa, jonka edeltäjässä Kolumbus yöpyi matkallaan Amerikkaan. Avoinna: ti–su klo 10–20 Pääsymaksu: 6 € / 4 € / € Parque Santa Catalina, Las Palmas de Gran Canaria MUISTA MYÖS NÄMÄ LANZAROTE Museo Internacional de Arte Contemporaneo Lanzarotelaistaiteilija César Manrique muutti 1700-luvun linnakkeen nykytaiteen museoksi, jonka vetonauloja ovat myös ravintolan menu ja merinäköala. Museo de la Piratería Lapsia kosiskeleva merirosvomuseo Kanarian vanhimmassa linnakkeessa, jota ovat aiemmin asuttaneet niin vangit kuin sotakyyhkyt
LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! TYKKÄÄ MUSEOLIITOSTA FACEBOOKISSA Kouvolan taidemuseossa PEKKA NISSINEN Elämän kirjo retro 27.9.2018–13.1.2019 Pekka Nissinen ateljeessaan Kuva: Antti Nissinen Näyttelyt Kouvolassa KAARLO KIVEKÄS Kolmen armeijan kenraali 3.2.2019 asti K A A R L O K I V E K Ä S – K O L M E N A R M E I J A N K E N R A A L I 1 8 6 6 – 1 9 4 Untitled-3 1 20.11.2017 10.12 Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo tiedustelut puh. 020 615 5297 Avoinna ti-pe 11–18, la-su 12–17 www.poikilo.fi MYYTINMURTAJIA JA MATKANTEKIJÖITÄ 13.10.2019 asti Kouvolan kaupunginmuseossa TULOSSA: Iholla, tekstiilitaidetta AINO KAJANIEMI, AURA KAJANIEMI JA RIITTA JÄRVELÄ 7.2.–18.4.2019 Kuva: Aino Kajaniemi, Haaveilija 2 Kuva: Timo Tuviala MuseoTalvi18.indd 1 13.11.2018 14:34:58 Alppikatu 2, Helsinki Museolehti_HDL_93 x 122 mm.indd 1 16.11.2018 8.13. NÄYTTELYLIITE Museoiden talvinäyttelyt Museo-lehden näyttelyliite esittelee talvikauden kiinnostavimmat näyttelyt
03 5656 6966 | 13/6 ¤ VAPRIIKKI.FI PELIMUSEO N 2V-SYNTTÄR IT 12.1. Katso ohjelma: vapriikki.fi/p elimuseo. Seuraa entisöintiä ja tue hanketta: www.vlmyrsky.fi ja facebookissa Patria ja Sinituote ovat hankkeen pääyhteistyökumppanit VL Myrsky II entisöintiprojekti Ilmailumuseoyhdistys ry Museo-lehti 1/4 siv 4/2018_Taitto 1 1.11.2018 11.30 Sivu 1 ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE | PUH. Museoiden talvinäyttelyt NÄYTTELYLIITE Entisöintiprojektin tarkoituksena on entisöidä VL Myrsky II -hävittäjälentokone asetettavaksi näytteille kotimaisessa ilmailumuseossa
Kysymuseolta.fi – ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT Kysy museolta on matalan kynnyksen verkkotietopalvelu, jossa museot vastaavat erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin.. 56 Tutustu palveluun ja anna asiantuntijan auttaa! kysymuseolta.fi & @KMuseolta NÄYTTELYLIITE Museoiden talvinäyttelyt TÄSSÄ VOISI OLLA SINUN ILMOITUKSESI Soita Helena Piipponen 044 4300 701 museoliitto.fi/museo-lehti/ilmoitusmyynti Talomuseo Glims, Glimsintie 1, 02740 Espoo | www.espoonkaupunginmuseo.fi Tervetuloa nauttimaan vanhan ajan joulutunnelmasta! Glimissä paljon ohjelmaa adventista Nuuttiin ja museopuodissakin on joulu! glimsJoulu_museolehti93x122.indd 1 08/11/2018 12.59 SEINÄTÖN MUSEO -MOBIILIOPASTEET OVAT PÄÄSYLIPPUSI MUSEOON 24/7 Monipuoliset Seinätön museo -opasteet, ulkoreitit ja näyttelyopasteet toimivat kaikilla älypuheli milla ja tableteilla ilman erillisten sovellusten lataamista. Tutustu Seinättömään museoon osoitteessa seinatonmuseo.fi. Seinätön museo on aina mukana – aina avoinna
56 ” On hienoa, että voimme vapaasti esitellä paikallisten ja valtakunnallisten taiteilijoiden teoksia verkkosivustollamme.” Jaana Oikari, Jyväskylän museopalvelut ” Sopimus on mahdollistanut nopeat reagoimiset ajankohtaisiin aiheisiin ja yleisön tietoisuuden lisäämisen kokoelmiemme sisällöstä helposti.” Elisa Lindell, Lappeenrannan museot ” Olemme ohjeistaneet kaupungin tiedotuksen hyödyntämään tietokantaa.” Kati Kivimäki, Forssan museo Suomen museoliiton ja Kuvaston Taidekokoelmat verkossa -sopimus mahdollistaa museoiden kokoelmissa olevien teosten esittämisen verkossa ilman teostai tekijäkohtaisia sopimuksia ja maksuja. mennessä: museoliitto.fi klo 15–19.30 Microsoft Flux Korkeavuorenkatu 35, Helsinki VAPAA PÄÄSY!. Museolle vuosimaksu on 600–2800 € + alv / vuosi riippuen kokoelmien koosta. Pelataan Tarinat peliin -VRja mobiilipelejä. museoliitto.fi/taidekokoelmat Tarinat peliin -päätösseminaarissa on puheenvuoroja peleistä, tarinoista ja oppimisesta sekä keskustelua museoiden ja pelialan yhteistyöstä. Ilmoittaudu 5.12
Voittajia ovat: Tapio Elevant Fiskarsista, Anna Koivisto Turusta, Kari Tiimo Helsingistä, Päivi Niinikangas Jyväskylästä ja S. Myös henkilöhaastattelut ja muut museojutut ovat suosittuja. Lehden eri juttutyypit ja palstat saivat tasaisesti suosiota. Vastaa 15.2.2019 mennessä , ja voit voittaa Ilmailumuseon lahjoittaman F.air. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin viisi Museokorttia . Lukijat toivoivat enemmän juttuja matkailukohteiden museoista. Korhonen Lahdesta. Toiseksi eniten ääniä saivat Anne Salomäen kirjoittama Musiikin ja museon yhteislaulu sekä Jenna Parmalan kirjoittama Läpinäkyvä museo. Lukijakyselyn tarkemmat tulokset julkaistaan tammikuussa 2019 Suomen museoliiton verkkosivuilla. Lasten huomioiminen, pienten ja erikoisten museoiden nostaminen sekä tasainen Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun Palautetta voi antaa tällä lomakkeella tai sähköpostilla. Myös toiveita ja kehitysideoita annettiin, ja otamme ne oikein mielellämme huomioon jatkossa. Mitä pitäisi parantaa. Mikä inspiroi. 58 MUSEO 4/2018 LUKIJAKYSELYN SATOA Museo-lehden lukijakyselyyn vastasi 138 lukijaa. Tähän toiveeseen vastasimme heti tässä lehdessä pienellä Kanariansaarten museoiden esittelyllä. line-toilettilaukun, joka on valmistettu kierrätetyistä lentokoneen matkustamotekstiileistä. ANNA PALAUTETTA Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. ANNA PALAUTETTA 15.2.2019 MENNESSÄ. Arvomme yhden laukun (arvo 39 €) kaikkien palautteenantajien kesken. Parhaan jutun ääniä sai kymmenen muutakin juttua. S yys–lokakuussa tehdyn lukijakyselyn mukaan Museolehdessä on kiinnostavia ja ajankohtaisia juttuja, joista saa ideoita museovierailuille ja museotyöhön. Onnea voittajille! Lukijat äänestivät syyskuun Museo-lehden parhaaksi jutuksi Sirkka-Liisa Aaltosen kirjoittaman jutun Sävelten ikiaikaista riemua Varkauden Mekaanisen musiikin museosta . Eniten pidetään näyttelyarvioista, museoammattilaisen haastatteluista, pitkistä artikkeleista sekä kolumneista. Suurin osa palautteesta oli positiivista – lehden nykyisestä tyylistä ja linjasta pidetään. painotus eri puolille Suomea ovat tärkeitä. info@museoliitto.fi. Lukijat toivovat enemmän juttuja ajankohtaisista näyttelyistä ja kattavampaa näyttelykalenteria. Lehdestä halutaan lukea sekä syventäviä pitkiä juttuja että kevyitä lyhyehköjä juttuja
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Käytä tätä palvelukorttia, kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksesi tai tee ne verkossa museolehti.fi Vanha osoite tai tilauksen maksaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Uusi osoite tai lahjan saaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Päiväys ja tilaajan allekirjoitus Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista. Lehtiä ei veloiteta, jos ilmoitat irtisanomisesta kirjallisesti kahdeksan vuorokauden kuluessa ensimmäisen lehden saatuasi. Ulkomaantilauksiin lisätään 15 € postituskulut. SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS PALVELUKORTTI Suomen museoliitto maksaa postimaksun JOHTAVA MUSEOALAN AIKAKAUSLEHTI NELJÄ KERTAA VUODESSA Itselleni Lahjaksi JOULUTARJOUS 30 € / vuositilaus + tilaajalahjaksi joko 4/2018 Museo-lehti tai I love museums -tuote Opiskelijatilaus 25 €, opiskelijakortin no.: Muutan osoitteeni — / 201— alkaen Irtisanon tilaukseni. Ulkomaille meneviin tilauksiin tulee postituslisä. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan, veloitetaan vastaanotettujen lehtien hinta. Tilauksen voi keskeyttää ennen tilauskauden loppua joko puhelimitse 0444 300 701 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi
mtab.fi LOGISTICS, STORAGE AND WAREHOUSING fine art HISTORIAN SIIRTOA HELLÄSTI MTAB käsittelee korvaamatonta kulttuuriperintöämme ammattitaidolla –ympäristövaikutukset huomioiden. Pohjoismaiden johtavana taidelogistiikan toimijana tarjoamme mukautettuja palveluita näyttelykokonaisuuksien rakentamisesta, yksittäisten töiden varastointiin, kuljetukseen ja installointiin.. 60 MUSEO 4/2018 SUOMEN MUSEOLIITTO ANNANKATU 16 B 50, 00120 HELSINKI www