Museo 4/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LIIKENNEMUSEOT KIINNOSTAVAT Matka toiseen todellisuuteen NAPPAA VINKIT: #MUSEOHAASTE MUSEOT LIIKKEES SÄ SA M P O K IV IN IE M I / VA ST AV A LO 4 / 2019 LIIKENNE • 9,80 € PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ
Aino-Kaisa Lonka 24 LIIKENNEMERKKI, JOTA ON LUPA TULKITA Kuvataiteilija Janne Hokkanen työstää liikennemerkit uusiksi. Jenna Honkanen 5.12.2019 • Teemana liikenne R O N I R EK O M A A SA K A R I PI IP P O 4 / 2019 R A M I M A R JA M Ä K I LE LU M U SE O H E VO SE N K EN K Ä / PE K K A EL O M A A 30 LISÄTTYÄ TODELLISUUTTA AMOS REXISSÄ Taidenäyttely siirtyy toiseen todellisuuteen. 2 MUSEO 3/2019 19 ”PELTILEHMÄT SYNTYVÄT ONNELLISUUDESTA” Taiteilija Miina Äkkijyrkkä kertoo teosten taustat. Jenna Honkanen 20 MERIHIRVIÖIDEN MATKASSA Merikeskus Vellamon näyttely kiehtoo lapsia. Tuomas MacGilleon 14 MUSEO RAITEILLAAN Suomen Rautatiemuseon kokoelmapäällikkö Elina Holopainen tuntee rautatiehistorian. Jenna Honkanen. Jenna Parmala 42 MUSEOT LIIKKEELLÄ Lelumuseo Hevosenkengän Menopelileikki ja muut liikenne teemaiset näyttelyt kutsuvat lapsia ja aikuisia tutustumaan liikenteen historiaan. Irma Capiten 4 MATKALLA MUSEOON Pääkirjoitus Leena Tokila 5 MUSEOALAN KEHITTÄJÄ JÄÄ TYYTYVÄISENÄ ELÄKKEELLE Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet Elina Teerijoki 8 TUHANSIEN VUOSIEN JA KILOMETRIEN TAKAA Näyttelylogistiikka on tiimityötä
Tiina Fjellander 38 LONTOON LEIKKISÄ MUSEO London Transport Museum on maailman suurin liikennemuseo. 33 ANTROPOLOGINEN KATSE RUOKAKESKUSTELUUN Hotellija ravintolamuseo ja Antroblogi palkittiin vuoden nykydokumentoititeosta. Katarina Boijer 45 VAIHTOEHTOJA LENTÄMISELLE Suomen Ilmailumuseon työpaja kertoo ilmastonmuutoksesta. Tuuli Rajavuori 34 KOHTI SADAN PÄIVÄN ELÄMYSTÄ Kiehtovat tarinat johdattavat museolaiva Pommernilla. Elina Venesmäki 48 ANNA PALAUTETTA 49 PURJEIDEN HAVINAA Sarjakuva Pauli Kallio ja Jan Lindström 50 #MUSEOHAASTE Ota haaste vastaan ja ratko 50 museotehtävää. 3 27 TAIDETTA METRORADAN VARRELLA Länsimetro johtaa uusien taideaarteiden luokse. Päivi von Rabenau PE S-A R K K IT EH D IT O Y JA LE EN A N IO MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET EKENÄS / TAMMISAARI Ekta museum / Ekta museo ESPOO: EMMA – Espoon modernin taiteen museo HELSINKI Tekniikan museo HÄMEENLINNA Museo Skogster SAVONLINNA LUSTO – Suomen Metsämuseo TAMPERE Tampereen taidemuseo TURKU Sibelius-museo VAASA Pohjanmaan museo VARKAUS Varkauden museot MUSEO on irtonumeromyynnissä myös seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma, FoodMarket ja R-kioski. Museokortti 54 NÄYTTELYLIITE
Museot järjestävät myös monenlaisia teemaan liittyviä työpajoja. Suomen rautatiemuseon kokoelmapäällikkö Elina Holopainen kertoo työpäivästään kokoelmien parissa ainutlaatuisessa työympäristössä. Noin kaksi miljoonaa euroa maksanut näyttelyuudistus avaa mahdollisuuden tutustua uudella tavalla merimiesten elämään ja arjen työhön laivalla. PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 MATKALLA MUSEOON V uoden viimeinen Museo-lehti tarjoaa monipuolisen lukupaketin liikenteen ja matkustamisen historiasta kertovista museoista ja näyttelyistä. 1900-luvun alussa rakennettu Pommern toimi rahtilaivana 1950-luvulle asti ennen museouraansa. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakauslehtien liiton ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2019 Kestotilaus 34 €, määaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Sampo Kiviniemi / Vastavalo.fi. Museologistiikka puolestaan vaatii erityisosaamista ja saumatonta yhteistyötä, jotta näyttelyesineet saadaan turvallisesti esille. Esimerkiksi Suomen Ilmailumuseon ilmastonmuutostyöpajassa tarkastellaan, miten lentämisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää. Museot haluavat toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja löytää ratkaisuja, joilla voimme toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys ovat viime aikoina puhuttaneet museoammattilaisia ympäri maailman. Pääsemme tutustumaan esimerkiksi Vellamon Merimonsterit-näyttelyyn, jossa vanhojen karttojen merihirviöt houkuttelevat koko perheen seikkailulle merihirviöiden maailmaan. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Leena Tokila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Taina Myllyharju, Riitta Ojanperä, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Katarina Boijer, Irma Capiten, Tiina Fjellander, Jenna Honkanen, Pauli Kallio, Marjo Koivumäki, Aino-Kaisa Lonka, Jan Lindström, Tuomas MacGilleon, Johanna Mattila, Rami Marjamäki, Jenna Parmala, Sakari Piippo, Elina Teerijoki, Katja Tähjä, Elina Venesmäki, Päivi von Rabenau KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Inspiroivia ja elämyksellisiä lukuhetkiä Museo-lehden parissa! Leena Tokila Suomen museoliiton pääsihteeri. Monissa museoissa on esillä tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta. 4 MUSEO 4/2019 57. Upeita elämyksiä tarjoaa myös viime keväänä uudistettu purjealus Pommern. Elämysten takana ovat osaavat ja taitavat museoammattilaiset, joiden työn tuloksista voimme nauttia sekä museokäynneillä näyttelyissä että verkossa
Laajana sivuaineena hän luki aikanaan arkeologiaa ja väitteli Oulun yliopistosta kaupunkikartografiasta. TII N A O A SM A A / M U SE O V IR A ST O. Vuonna 1997 Juhani Kostet valittiin johtamaan Turun museokeskusta. Uudistuksen loppuun hiominen jäi häneltä kesken, kun hänet valittiin Museoviraston johtoon vuonna 2009. “Mottoni on, että ei oo kiire, mutta joutua pittää. Työtä ovat rikastuttaneet myös kansainväliset kontaktit. Tie vei pian Turkuun, jossa työ ympäristöosaston osastonjohtajana toimivana amanuenssina koulutti Kostetista kulttuuriympäristön vaalijan. Hänet voi löytää työpaikaltaan jo aamuseitsemältä. < ”Seuraajani saa käsiinsä erilaisen Museoviraston kuin minä kymmenen vuotta sitten”, Kostet toteaa. “Vaarini kommentoi joskus koulumenestystäni sanoen, että ei tullut meidän Jussista rohvessooria. Jälkikäteen ajateltuna myös ikävät yt-neuvottelut johtivat resurssien kohdentamiseen paremmin. En halunnut historian opettajaksi, joten museoala oli hyvä vaihtoehto.” E nsimmäinen työpaikka löytyi Torniosta museoamanuenssina. Vuonna 2007 Kostet sai tehtäväkseen yhdistää Wäinö Aaltosen museon ja maakuntamuseon. Viimeisenä Kostetin kauden uudistuksena vietiin läpi Kansallismuseon lisärakennuksen arkkitehtuurikilpailu, jonka voittaja julkistetaan joulukuun alussa. Kun hän aloitti työnsä vuonna 1980, maakun” Ei oo kiire, mutta joutua pittää. Museovirasto sai Kostetin aikana uuden, napakan strategian. Siellä Kostet pani tuulemaan. Pääkaupunkiseudulle toteutettiin Euroopan parhaaksi kehuttu konservointija kokoelmakeskus, joka myy palveluitaan myös muille kuin museoalan toimijoille. Julkaisupaikkakunnilla on merkitystä Kostetille. Juhani Kostet on koulutukseltaan historioitsija. Yhteys kotiyliopistoon on edelleen vahva, sillä Kostet kuuluu Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan hallitukseen. “Silloin on työrauha, ehtii käydä viestit läpi ja lukea päivän tärkeimmät lehdet.” Päivittäiseen lehtivalikoimaan kuuluvat Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Kaleva ja Forssan Lehti. Hänen kaudellaan Turkuun neuvoteltiin sopimus, jonka mukaan Turun maakuntamuseo saa hallinnoida omaa kulttuuriympäristöään ja toteuttaa kaupunkikaivauksia. Museovirastossa on ollut todella hyvä työskennellä. Sopimuksen mukaan myös kaivauksissa tehdyt löydöt jäisivät kaupungin kokoelmiin. Juhani Kostet oli Suomen edustajana muun muassa Unescon maailmanperintökomiteassa, jossa päätetään mitkä kohteet valitaan virallisiksi maailmanperintökohteiksi. Tällaisen jälkeen on hyvä jäädä eläkkeelle.” K oko museo-organisaatio on muuttunut Juhani Kostetin uran aikana. Turku on asuinkaupunki, Oulu on synnyinpaikkakunta, ja Forssan Lehti kertoo mökkipaikkakunta Tammelan asioista. M useoviraston pääjohtaja Juhani Kostet on aamutyöskentelijä. Helsingissä hän on käynyt töissä viime vuodet. Tulevaisuudessa Tammelan asiat painottuvat entistä enemmän, sillä pitkän ja komean museouran tehnyt Kostet jää vuodenvaihteessa eläkkeelle. AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta MUSEOALAN KEHITTÄJÄ JÄÄ TYYTYVÄISENÄ ELÄKKEELLE Juhani Kostet ei aio kirjoittaa muistelmiaan, mutta lähteisiin perustuva elämäntyötutkimus kiinnostaa
Siinä varmaan kuluu aika. Panen aamulla haalarit päälle, otan vasaran, naulan ja laudanpätkän ja alan miettiä, mihin sen laudan naulaan.” Elina Teerijoki K A N SA LL IS M U SE O. Kansallismuseon päärakennus avattiin yleisölle vuonna 1916. Kostet on ollut laatimassa lausuntoja uudesta museolaista. “Kevättalvella alkaa rintamamiestalon remontti Tammelassa. Valtiontuki palkkaukseen tarkoittaa, että museoalalle on tiedossa uusia työpaikkoja. Lisärakennus mahdollistaa kansainvälisen tason näyttelyt ja kokoelmalainat. AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta tamuseoita pe rustettiin. Ympyrä sulkeutuu, kun maakuntamuseot muuttuvat vuoden 2020 alussa uuden museolain myötä alueellisiksi vastuumuseoiksi. Tarkoitus on myös ottaa eläkkeellä rennommin ja oleilla kesäkodilla Tammelassa, vaikka kaupunkikoti säilyykin Turun keskustassa. Muistelmiaan Kostet ei aio kirjoittaa, mutta lähteisiin perustuva elämäntyötutkimus on mielessä. riperintölaki, jossa kaikki kulttuuriperintöön liittyvät periaatteet on koottu saman puitelain alle,” Kostet miettii. Oikeastaan Suomessa pitäisi olla kulttuu” Alueelliset vastuumuseot aloittavat 2020. Sen sijaan vuoden 1963 muinaismuistolain uudistaminen jää seuraajalle. “Se laki on muinaismuisto jo itsekin. Lisäksi väitöskirjasta aikoinaan pois jääneistä linnoituskartoista on tulossa pieni tutkimusteos
Siksi oli luontevaa, että näiden tahojen edustajat keskustelivat Kynnyksen arkistoista löytyneiden aarteiden sijoituspaikoista. Könkkölän kokoelmaan kuuluun muun muassa itsenäisen elämän liikkeen alkuaikojen dokumentteja mielenosoitusrekvisiitasta virallisiin asiakirjoihin. ” Museokortti otettiin käyttöön toukokuussa 2015. Kävijäja pääsylipputulojen perusteella on vaikea todentaa vaikkapa kokoelmaja tutkimustyön vaikuttavuutta. Kynnys on tullut tunnetuksi etenkin Könkkölän uraauurtavasta työstä vammaisten ihmisten puolestapuhujana. Sen jälkeen Suomen museot ovat rikkoneet kaikkien aikojen kävijäennätykset joka vuosi. SA R I SA LO VA A R A. Huoli käytettävissä olevista mittareista on edelleen sama kuin 30 vuotta sitten. ” Velaatan kylästä Tampereelta löytyy museo, johon ei kannata suunnitella ryhmävierailuja. Esimerkiksi helposti numeeriseen muotoon muutettava informaatio ei aina kuvaa parhaiten museoiden toiminnan tuloksia. Viime vuonna kirjattiin runsaat seitsemän miljoonaa museokäyntiä.” Uutinen Ilta-Sanomien verkkolehdessä 30.10.2019. AJANKOHTAISTA Uutisia museomaailmasta VAMMAISHISTORIAN HAVINAA Lokakuun alussa museoarkistoja järjestöväki kokoontui Kynnys ry:n toimistoon seulomaan edesmenneen toiminnanjohtaja Kalle Könkkölän arkistoja. Muistiorganisaatioista etenkin Werstas ja Työväen Arkisto tallentavat materiaalia, joka liittyy poliittiseen toimintaan ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. ” Kauppakeskuksissa tarjonta monipuolistuu, kun museokäyntikin onnistuu päivittäisellä ostosmatkalla.” Yle uutisoi Espoossa kauppakeskus Entressessä avatusta Helinä Rautavaaran museosta 31.8.2019. Johanna Mattila MUSEOITA TÄYTYY MITATA Museonjohtaja Marja-Liisa Rönkkö totesi vuoden 1989 neljännessä Museo-lehdessä, kuinka suomalaisella museokentällä toiminnan mittaamista pidetään turhaan moraalittomana. Keväällä 2020 aineisto siirretään arkistoihin, ja silloin se on kaikkien vammaishistoriasta kiinnostuneiden käytettävissä. Vammaishistorian kannalta merkittävät arkistot ovat osa Könkkölän henkilökohtaista historiaa vammaisliikkeen keulakuvana. Siellä ei pääse kahville, vessaan tai ostoksille museokauppaan mutta eipä sisäänpääsystäkään joudu mitään maksamaan.” Aamulehti kertoi 12.10.2019 Euroopan pienimmästä museosta, Maitolaiturimuseosta. Rönkkö painotti mittaamisen olevan museoille tärkeä väline ”tarkkailla kehityksen suuntaa, siinä tapahtuvia muutoksia, ja siten saada materiaalia omaan suunnittelutyöhön”. Tilaa kun on vain pari neliömetriä. Rönkön toteamus on edelleen ajankohtainen: ”Onkin välttämätöntä, että mitä pikimmin luomme itse omat mittarimme – ettei meitä mitattaisi aivan muihin tarkoituksiin kehiteltyjen menetelmien avulla.” MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN ” Minulle museot ovat aina olleet seikkailu, myyttisiä paikkoja, joissa kirjojen tarinat muuttuvat konkretiaksi.” Stand up -koomikko Iikka Kivi Helsingin Sanomissa julkaistussa kolumnissaan 7.9.2019. Nykyään museot pitävät Rönkön tapaan toimintansa mittaamista arvokkaana, vaikka alalla aprikoidaan edelleen, mitkä olisivat oikeat tavat mitata tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Hänen työnsä jäljet näkyvät vammaisten oikeuksia koskevissa asioissa sekä kunnallisella, valtakunnallisella että kansainvälisellä tasolla
Jokainen esine on pakattu konservaattorin johdolla omaan laatikkoonsa. Kuljetusta ovat vastaanottamassa tutkija Marjo Meriluoto , konservaattori Anne Makkonen ja Museokeskus Vapriikin verstaan työntekijät Juha Rajala , Minna Salmi , Vesa Valkama ja Jyri Puuska . Hän laittaa lainatut esineet esille yhdessä Anne Makkosen kanssa. Kuljetuksessa käytetään ilmastoitua ja erikoisjousitettua kuorma-autoa. TEKSTI TUOMAS MACGILLEON KUVAT TEPPO MOILANEN Suurin laatikko kuuluu Mithralle , muinaista jumalhahmoa esittävän patsaan kopiolle. Parco Archeologico di Ostia Anticasta ja kolmesta muusta museosta Tampereelle lähetetyt esineet ovat olennainen osa Vapriikin seuraavaa näyttelyä. Viikonlopun jälkeen paikalle saapuu konservaattori Ostiasta. Makkosella on käsissään kansio, josta löytyy pakkauslista. Auton kyydistä paljastuvat siniset, särkyvää-merkinnöillä varustetut laatikot kätkevät sisäänsä Italiasta tuotuja aarteita. Se on lasikuitua, aikuisen ihmisen korkuinen ja kaksi metriä leveä. Ostia, portti Roomaan kertoo, millaista elämä oli antiikin ajan vilkkaassa satamakaupungissa. > Lainaesineiden matka Italiasta Suomeen kesti viisi päivää. Siellä on antiikin ajan reliefejä, veistoksia ja pienempiä esineitä, kuten rahoja. ”49 laatikkoa, 35 kuutiometriä ja 2 820 kiloa. ”Näyttelypäällikkömme Marjo-Riitta Saloniemi on todennut monta kertaa, että tämä on suuritöisin projekti, mitä Vapriikissa on tehty”, Marjo Meriluoto kertoo. 8 MUSEO 4/2019 LIIKKEELLÄ Näyttelylogistiikka on yhteistyötä TUHANSIEN VUOSIEN JA KILOMETRIEN TAKAA Kansainvälisissä näyttelyissä liikkuvat esineiden lisäksi myös ihmiset ja raha. ”Lainaesineiden annetaan kuljetuksen jälkeen levätä vähintään vuorokauden ajan, jotta ne asettuvat ja temperoituvat”, Meriluoto sanoo. E sineitä ei pureta laatikoista vielä, mikä on museoalalla normaali käytäntö. Tästä on tietenkin K un kuorma-auton ääni alkaa kuulua kulman takaa, lastauslaiturilla kaikki on jo valmista. H-hetkeen eli avajaisiin on kaksi viikkoa. Jokaiselle laatikolle on katsottu sisältä paikka valmiiksi, koska näyttely on aika tiukkaan rakennettu”, hän kertoo. ” Ostia on portti antiikkiin.
9 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
Toisinaan kuljetuksen mukana matkustaa kuriiri, yleensä tutkija tai konservaattori, joka valvoo saapumisen. Kuten esimerkiksi se, voiko jokin tietty patsas olla esillä ilman lasia. 2017: Vapriikki tekee lainapyynnön Parco Archeologico di Ostia Anticalle. 2014 2015 2016 2017 2019 2018 > Kansainvälisissä näyttelyissä lainaesineet toimitetaan usein vasta juuri ennen näyttelyn avautumista. Meriluoto kertoo, että on myös asioita, joista sovitaan erikseen. Saksan Travemündessa ajoneuvo lastattiin laivaan, ja Helsingistä matka jatkui teitä pitkin Tampereelle. Lainattujen esineiden saapuminen ja esillepano on Meriluodon mukaan aina jännittävä tilanne. Pyyntöä täsmennetään myöhemmin, kun suunnitelmat tarkentuvat. Tällä kertaa lähtö kuitenkin viivästyi. Se saatiin onneksi järjestymään muutamassa tunnissa kuukausien sijaan”, Meriluoto naurahtaa. ”Meidän ja muiden museoiden konservaattorit ovat aina häikäisseet vieraat osaamisellaan.” V apriikkiin perjantaina saapuneet esineet kuljetettiin Italiasta Suomeen perävaunullisella kuorma-autolla. Meriluoto kertoo, että kansainvälisten kuljetusten suunnittelussa on omat erityispiirteensä. Arvokkaiden museoesineiden kuljetuksissa lastin säilyminen vahingoittumattomana varmistetaan monin tavoin. – Living and Dying in the harbour city of Ostia, 300 BCE–700 CE toteutetaan. Kevät 2018: Lopullinen lista lainattavista esineistä valmistuu. 2014: Kansainväliselle tutkimushankkeelle haetaan rahoitusta. 2015–2019: Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke Segregated or Integrated. Esineet pakataan aina konservaattorin johdolla omiin laatikoihinsa niin, ettei mikään osa pääse liikkumaan kuljetuksen aikana paikaltaan. Vastaanottavan museon ei tosin tarvitse perehtyä näihin yksityiskohtiin. Taidekuljetuksissa käytettävissä ajoneuvoissa on säädettävä lämpötila ja ilmankosteus sekä erikoisjousitus, joka pitää kyydin tasaisena. Esillepanossa noudatetaan museoalalla itsestäänselviä periaatteita, kuten vaikkapa sitä, että orgaaniset aineet ja luut laitetaan eri vitriineihin kuin metalliset esineet. Tämä puolestaan vastaa reitin ja aikataulun suunnittelusta”, Meriluoto sanoo. ”Lainaaja määrittelee usein käytettävän kuljetusyhtiön. Esimerkiksi Saksassa ja Italiassa raskaat kuljetusajoneuvot eivät saa liikennöidä sunnuntaisin. Tällä kertaa sellaista ei vaadittu. Tämän kaiken järjestäminen on tietysti kallista. ”Yksi museoista oli unohtanut hakea lainattaville esineille maastavientilupaa. ”Siinä ikään kuin katsellaan ja mitataan toista osapuolta, syntyykö luottamusta.” Meriluoto sanoo, ettei siitä ole tarvinnut olla huolissaan, koska suomalaiset konservaattorit ovat alansa huippuja. Vapriikin henkilökunta alkaa pohtia näyttelyn sisältöä ja kartoittaa sitä parhaiten kuvastavaa esineistöä. Vapriikin näyttelytiloista ja vitriineistä on etukäteen lähetetty tiedot lainaajille Italiaan. Hakemuksessa mainitaan Vapriikissa järjestettävä, projektin tutkimus tuloksia esittelevä näyttely. Kesäkuussa Marjo Meriluoto alkaa työskennellä Ostia-näyttelyn kanssa täysipäiväisesti. Vapriikin konservaattori Anne Makkonen (vas.) ja tutkija Marjo Meriluoto käyvät pakkauslistaa läpi.. 10 MUSEO 4/2019 LIIKKEELLÄ Näyttelylogistiikka on yhteistyötä jo tarkat suunnitelmat. Meriluodon mukaan kuljetukset sujuvat pääsääntöisesti ongelmitta. Jotkut museot saattavat vaatia esineilleen lentorahtikuljetusta tai haluavat välttää meren ylitystä. Taidekuljetuksiin erikoistuneen kuljetusyhtiön kuorma-auto lähti liikkeelle Ostiasta maanantaina
MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 11 Elokuu 2019: Näyttelytilan rakennustyöt alkavat Vapriikissa 14.10.2019: Lainaesineitä kuljettava rekka lähtee liikkeelle Ostiasta 10.5.2020: Näyttely päättyy. 21.10.2019: Konservaattori matkustaa Ostiasta Tampereelle ja osallistuu esillepanoon 18.10.2019: Kuljetus saapuu Tampereelle 1.11.2019: Ostia, portti Roomaan -näyttely avataan yleisölle 2020. Sen jälkeen esineet palaavat Italiaan, mistä ne siirtyvät aikanaan Osloon
Ostia-näyttelyn esillepano on Vapriikin henkilökunnan itse suunnittelema, mutta aina sekään ei ole mahdollista. Meriluoto ei kerro summia, mutta sanoo että logistiikkaan kuluva rahamäärä on kansainvälisissä näyttelyissä aina merkittävä. Rooman eliitin elämästä on entuudestaan paljon tutkimustietoa, mutta Ostian tutkiminen on tuottanut uutta ja merkittävää tietoa tavallisten ihmisten elämästä työläiskaupungissa.. Näyttelyt ovat aina omanlaisiaan tapauksia, samoin niiden järjestämiseen liittyvät yksityiskohdat. Kansainvälisille näyttelyille yhteinen piirre on, että ne vaativat valtavan määrän suunnittelua. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 4/2019 12 N äyttelylainoissa lähettäjä tekee kuljetusta koskevat päätökset, mutta laskun maksaa vastaanottaja. Tämä koskee muutakin kuin kuljetuksia. Niin suuri, että näyttely voi jäädä sen takia toteutumatta.” Kuljetettavat esineet pitää tietysti myös vakuuttaa vahingon varalta. Vapriikissa kuljetukset voidaan toisinaan järjestää myös itse. Vapriikissa järjestettävä näyttely mainittiin jo kansainvälisen tutkimushankkeen rahoitushakemuksessa vuonna 2014. Valtiontakuu ei poista vakuutuskustannuksia kokonaan, mutta pienentää niitä huomattavasti. Pienellä kuorma-autolla haettiin esimerkiksi viime vuonna Vapriikissa järjestettyä Marilyn Monroe -aiheista näyttelyä varten satoja esineitä Saksan Mannheimista. O stia, portti Roomaan -näyttely on ison akateemisen tutkimusprojektin yksi tuotos. Hänellä oli tarkat vaatimukset siitä, miten kaikki pitää laittaa esille”, Meriluoto kertoo. Tampereen museoilla on oma taidekuljetusauto, joka on Meriluodon mukaan jatkuvasti käytössä. ”Kuljetuskustannukset ovat yksi suurimmista kustannuksista. ”Suomessa, kuten kaikkialla Euroopassa, on onneksi mahdollista hakea taidenäyttelyiden valtiontakuuta”, Meriluoto toteaa. ”Toisenlainen esimerkki voisi olla juuri Marilyn-näyttely, johon esineet lainattiin pitkälti yhden yksityisen keräilijän kokoelmasta. Jos kyseessä on kiertävä näyttely, kuljetuskustannuksia voidaan jakaa eri maiden museoiden kesken
Tamperelaiset teatterilavastajat ovat rakentaneet näyttelytilaan laivan. Meriluoto kertoo, että esinelainoissa hyvin olennainen dokumentti on facility report, selvitys vastaanottajan tiloista ja olosuhteista. Miten Ostia voitaisiin tuoda Tampereelle. ”Museoilla ja yliopistoilla on lähtökohtaisesti hyvin erilaiset toimintatavat. Ostia-näyttelyn tapauksessa pohdittiin esimerkiksi virtuaalisen mosaiikkilattian rakentamista. Virallinen lainapyyntö selvityksineen tehtiin Italiaan vuonna 2017, ja lopullinen esinelista valmistui keväällä 2018. ”Raportti tehtiin ja lähetettiin noin kaksi vuotta ennen näyttelyn järjestämistä”, Meriluoto sanoo. Näyttelyn sisällön ja teemojen hahmottuessa alkoi myös näyttelyesineitä koskeva pohdinta. Laivaliikenne mahdollisti tavaroiden ja ihmisten laajamittaisen liikkumisen Rooman valtakunnan alueella. ” Näyttely on ison yhteistyöprojektin tulos.. Jotta yhteistyö toimii ja luottamus saavutetaan, kansainvälisissä näyttelyissä dialogin lisäksi myös dokumentoinnilla on keskeinen rooli. Välillä on käyty myös muualla. Vaihtoehtoja punnittaessa pitää aina miettiä hintaa ja sitä, minkä lisäarvon toteutustapa tuo näyttelylle”, Meriluoto kertoo. Sisällä siniset laatikot alkavat yksi kerrallaan löytää paikkansa Anne Makkosen ohjeiden mukaan, osa ”torikadulla” ja osa ”laivakadulla”. ”Tässä vaiheessa keskustellaan museoiden kanssa ja kartoitetaan esineistöä, joka kuvastaisi parhaiten ajateltuja teemoja”, Meriluoto sanoo. Isossa yhteistyöprojektissa tarvitaan Meriluodon mukaan paljon keskustelua. Hänen lisäkseen Italiaan on matkustanut konservaattori ja valokuvaaja. Meillä on onneksi entuudestaan vahva yhteistyö Tampereen yliopiston kanssa”, Meriluoto kertoo. Kulttuurierojen lisäksi haasteita asettavat erilaiset tavat tehdä töitä. Anne Makkonen on esimerkiksi tutkinut, miten esineet voidaan tukea paikoilleen Vapriikin näyttelyssä. Siinä käydään läpi esineitä vastaanottavan museon tilat pohjapiirrustuksia myöten ja otetaan huomioon kaikki yksityiskohdat, kuten hälytysjärjestelmät. Kun hanke sai rahoituksen, Vapriikissa alkoi suunnittelutyö. Tutkimusryhmä on hyvin kansainvälinen, ja näyttelyteemoja käsitelleitä seminaareja on järjestetty eri puolilla Eurooppaa. Sen vuoksi myös Ostia kasvoi ja kukoisti. Myös kuorma-auton kyydistä löytyvälle Mithra-patsaan kopiolle etsittiin vaihtoehtoja Tampereelle kuljettamisen sijaan. K ansainvälisen näyttelyn järjestäminen edellyttää myös henkilökunnan matkustamista. Myös Mithra-patsas mahtuu ovesta sisään. Tuhansia vuosia myöhemmin tehdyn kuljetusoperaation seurauksena museokävijä Tampereella voi saada käsityksen siitä, millaista työläiskaupungin elämä tuhansia vuosia sitten oli. Tällä kertaa yllätyksiä ei tule, vaan kuorman purkaminen sujuu rutiinilla. ”Italialaisten kanssa asioita ei voi hoitaa sähköpostitse. ”Mietimme, voisiko sen toteuttaa hologrammiratkaisuna tai teettää uuden kopion täällä. Samalla on aikaa muistella menneitä. ”Kun Terrakotta-näyttelyyn kuuluvaa kaksimetristä hevosta tuotiin meille, oviaukko jouduttiin suunnitellusti purkamaan ja rakentamaan uudelleen, että se mahtuisi sisään.” Kyseinen näyttely oli aikanaan Vapriikille ennenkuulumattoman suuri investointi ja toteuduttuaan jättimäinen yleisömenestys. On pakko tavata kasvotusten, jotta luottamussuhde syntyy ja asiat etenevät”, Meriluoto sanoo. LIIKKEELLÄ Näyttelylogistiikka on yhteistyötä 13 Tutkijaryhmän pyrkimyksenä oli selvittää, millaista elämä oli monikulttuurisessa ja muuttuvassa satamakaupungissa. Yksi syy siihen, miksi Ostiassa tai Roomassa on pitänyt käydä vähintään muutaman kerran vuodessa, löytyy kulttuurieroista. Alkuvaiheessa ideointi saa olla villiäkin. Kyse ei ole vain esineiden lainaamisesta yhtä näyttelyä varten, vaan isosta yhteistyöprojektista, jossa on mukana monen eri alan osaajia. N äyttelypäällikkö Marjo-Riitta Saloniemi on saapunut lastauslaiturille seuraamaan toistaiseksi vaativimman projektin etenemistä. Tutkimustulokset haluttiin luonnollisesti esitellä myös suurelle yleisölle. Meriluoto sanoo, että Ostia-näyttelyn kohdalla matkustamista on ollut enemmän kuin yleensä. Ei ole ihme, että näyttelyä on pitänyt suunnitella kauan
< Konduktöörien leimauspihdit ovat jo jääneet historiaan. Niiden avulla esinettä osataan arvostaa enemmän ja siitä pidetään parempaa huolta.” T yöhanskat, puuvillahanskat ja paksut rukkaset kuuluvat kokoelmapäällikön perusvarusteisiin. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 4/2019 14 MUSEO RAITEILLAAN ”N äitä tarvitaan harva se päivä”, Suomen rautatiemuseon kokoelmapäällikkö Elina Holopainen toteaa ja heiluttelee paksuja työhanskoja kädessään. > Junien aikataulunäyttö Tampereelta on esiintynyt myös Kummelien juna-asemasketsissä. Hanskat todella ovat odottamassa häntä kirjahyllyllä, aivan työpöydän vieressä. Minun on täytynyt opetella sanomaan ei monelle kiinnostavalle esineelle. Puhelin kilahtelee koko ajan taskussa. Kokoelmiin kuuluu kaikkea junien näyttötauluista päällystettyihin penkkeihin ja pehmustettuun keisarin wc-istuimeen. Holopaisen erikoisalue ovat museon pienesineet, joita ei tosin voi hyvällä tahdollakaan väittää kovin pieniksi. Museon asiakas kertoo löytäneensä puutavaravarastostaan vanhoja rautatiemerkkejä ja haluaisi tietää niiden arvon ja tarinan. Uskon, että tarjoamillamme tiedoilla on paljon merkitystä. Kokoelmatiimin neljän hengen avokonttoritiloissa on hiljaista. ”Myös kokoelmapolitiikan uudistaminen on ollut tarpeellista, kun tilaa on ollut vähän. Se on Holopaisen tärkein työväline. Holopaisen siistillä työpöydällä odottavat Suomen Kuvalehti vuodelta 1926 ja Valtion rautateiden historiikki 1912–1937. Silti jokainen tarjous arvioidaan tapauskohtaisesti ja välillä saamme arvokasta täydennystä kokoelmiin.” Nyt talvikuukausina yhteydenottoja esineistä tulee vähemmän. Museo saa lisää tietoa tärkeistä esineistä, mutta kokoelmatilat eivät täyty liikaa. ”Esineille etsitään taustaa ja tarinaa. Valtakunnallisen vastuumuseon kokoelmapäällikkönä Holopaisen tehtävä on vastata kaikkialta maailmasta tuleviin Suomen rautateiden esineistöä koskeviin yhteydenottoihin. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT SAKARI PIIPPO. Tällä viikolla viestiä on ehtinyt tulla jo Yhdysvalloista ja Venäjältä. Ilmojen lämmetessä viestejä alkaa kilahdella tiiviiseen tahtiin, kun ihmiset siivoavat varastojaan. Yhä useampi kokoelmapäällikköön yhteyttä ottava ihminen ei yritä lahjoittaa tavaraa museolle, vaan haluaa siitä ainoastaan lisää tietoa. ”Paras keksintö sitten rautateiden”, hän toteaa ja näyttää juuri saapunutta tekstiviestiä. Suomen Rautatiemuseon kokoelmapäällikkö Elina Holopainen pitää huolta siitä, että suomalaisella junamatkailulla on historia. Se sopii Holopaiselle oikein hyvin
15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
16 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin MUSEO 4/2019
• Klo 17 Työpäivä päättyy. Hän oli saanut senaatin myöntämällä erivapaudella ottaa vastaan asemapäällikön viran vuonna 1916.” ” Xxxxx xxxxxxxxxx xxxxx. Tärkeimpänä tavoitteena on Holopaisen mukaan tarjota elämyksiä ja aikamatka kävijälle. Kotona odottaa aviomiehen laittama päivällinen. ”Omat suosikkini ovat esineitä, joille on löydetty hyvä tarina. < Pikkutyttönä Elina Holopainen matkusti usein Kiteeltä Kesälahdelle mummolaan junalla. Hän muistaa erityisesti junan tuoksun ja junavaunun kylmät väliköt, joissa oli lunta ja jäätä. • ”Työpaikan aamukahvit alkavat yhdeksän aikaan. Se odottaa purkua suuren lavan päällä. • Naimisissa, kolme lasta. ”Tärkeintä on, että asiakkaat pääsevät kokemaan menneiden aikojen matkustamisen tunnelmaa. Kun lapset lähtevät harrastuksiin, Elina suuntaa lenkille tai jumppaan. Esimerkiksi ensimmäisen suomalaisen naisasemapäällikön, Milly Tojkanderin , virkalakki on hieno. Toisessa kerroksessa kokoelmatilan hyllyille on järjestetty samovaareja, pottia ja sylkykuppeja. Haluamme myös avata kokoelmia yleisölle. Aamun ensimmäisillä kahveilla puhumme kuulumisia ja työasioita sekä parannamme museoalaa ja museotyötä.” • Klo 10 Aamupäivä kuluu yleensä palavereissa. "Sellaisen junan haluaisin meidän kokoelmiimme." Vaikka museon kokoelmat eivät pääse usein esille näyttelyissä, ne ovat tutkijoiden käytettävissä. Kokouksia pidetään kokoelmatiimin, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Sen mahdollistavat kokoelmiemme liikkuvat junat. Asuu Hyvinkäällä. Se tarkoittaa, että museossa ei juuri ole vaihtuvia näyttelyitä, vaan museon vuosi rakentuu erilaisten tapahtumien ympärille. ”Olen aina ollut huono pysähtymään lounas aikaan.” • Klo 13 Iltapäivä kuluu sähköpostien, kokoelmien ja asiakastyön parissa. Digitoituihin kokoelmiin voi tutustua myös Finna.fi -palvelussa. Pyhäinpäivänä raiteilla liikkui kummitusjuna ja hiihtolomalla junavaunuun avataan kahvila. ”Periaatteeni on, että aina on hyvä olla jotain opiskelua käynnissä.” TYÖKOKEMUS • Vuodesta 2013 Suomen Rautatiemuseon kokoelmapäällikkö • 2004–2013 Suomen Rautatiemuseon amanuenssi • 2003 Vihdin museon kokoelma-assistentti KOULUTUS • Filosofian maisteri, Jyväskylän yliopisto, taidehistoria ja museologia Uusin lahjoitus on punaisella kankaalla päällystetty matkustajavaunun penkkipari hattuhyllyineen. Matkat tehtiin nyt jo raideliikenteestä poistuneilla sinisillä pikajunilla. 17 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin ELINA HOLOPAINEN, 45 TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ: • Klo 08 Elina saattaa 8-vuotiaan kuopuksen autotien yli kouluun. Museon 120-vuotispäivänä veimme kävijät museon kokoelmatiloihin.”. • Suorittaa tällä hetkellä lähiesimiestyön ammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksena. Koko yhdeksän hengen työyhteisö kokoustaa kerran viikossa. • Klo 12 Elina syö nopean eväslounaan
Tänään Rautatiemuseolla juhlitaan uuden kokoelmatyötilan valmistumista. Kokoelman kruununjalokivi on keisarillinen juna vuodelta 1870. Kaiuttimissa viheltää kimeä junanpilli. Mansikkakakkua on jäljellä enää palanen. Olimme mukana antamassa arvoa yksittäisten ihmisten työpanokselle ja kuuntelemassa heidän työelämäkertaansa.” Haastattelujen pohjalta koottu Veturipajalta raiteille! -näyttely on esillä Suomen Rautatiemuseossa huhtikuun loppuun saakka. ”Kokemusoppaiden merkitys on museolle valtava. Silloin paikalla on myös noin sata vapaaehtoista.” M useon tapahtumissa ja näyttelyissä on suuri rooli erilaisilla harrastajilla. Emme joudu enää työskentelemään ahtaissa kokoelmatiloissa.” Pihan suurella kääntöpöydällä seisoo yksinäinen junavaunu. Seinät on verhottu värikkäillä silkkikankailla. ”Vaikka museo on ollut olemassa pitkään, museoiduiksi on ajalle tyypillisesti valittu enimmäkseen ylempien virkamiesten työstä ja elämäntyylistä kertovia esineitä.” Museon kokoelmiin on tallentunut jo paljon myös Suomen Rautatiemuseon historiaa. Usein ihmettelen, miksi tämä vaunu ei ole kaikkien suomalaisten ykkösnähtävyyksien listalla.” Keisarinvaunut on museoitu jo 1930-luvulla Suomessa. Vieressä on sijainnut Hanko-Hyvinkää -radan entinen juna-asema jo vuodesta 1873. Vanhaa kalustoa on säilynyt muutenkin paljon, sillä Rautatiemuseo perustettiin jo vuonna 1898. Osoite: Hyvinkäänkatu 9, 05800 Hyvinkää.. He saapuivat Hyvinkään konepajalle tekemään haastatteluja ja tallentamaan työn historiaa pian sen jälkeen, kun konepajan oli ilmoitettu lakkauttavan toimintansa. ”Silloin huomasin, että työmme on muutakin kuin vain nykydokumentointia ja historian tallentamista. Se herättää monissa kävijöissä paljon muistoja ja tunteita.” Suuret junavaunut odottavat vieretysten uteliaita katsojia. ”Tallella on esimerkiksi kuvasarja museoon kohdistuneesta pommituksesta Helsingissä jatkosodan aikaan.” M useon juhlasalissa kilisevät samppanjalasit. Se koostuu keisarin ja keisarinnan junavaunuista sekä salonkivaunusta. ”Nämä kaikki ovat käytössä erityisesti elokuun Rautatiemuseopäivänä. Pihalla radan varrella odottaa vesiviskuri, jolla lisätään veturiin vettä, ja tasoristeyslaitos, joka kilkattaa kelloja junan lähestyessä. Suuret höyryveturit odottavat kiskoillaan, ilmassa tuoksuu vahvasti kreosootti. ”Tämä on upea ilmestys. ”Tämä on ainutlaatuinen työpaikka rautatiehistorian ammattilaiselle, sillä Suomessa ei ole toista näin vanhaa ja hyvin säilynyttä asema-aluetta.” Tapahtumapäivinä museon pihalla puksuttavat Lättähattu ja pieni höyryveturi, jonka lämmittämiseen menee kuusi tuntia. Se on salin viereen remontoitu, hyvin valaistu studio, jossa kokoelmien kuvaaminen ja 3D-mallintaminen sujuu tulevaisuudessa mutkattomammin. Ihmiset saavat kuulla rautateiden toiminnasta henkilöiltä, jotka ovat itse työskennelleet niiden parissa.” Kaksi vuotta sitten Elina Holopaisen tiimi joutui tiukan paikan eteen. Vaunuihin pääsee kurkkimaan korokkeiden avulla sisään. Tapahtumapäivinä harrastajat ja ammattilaiset ajavat junia ja kertovat niistä asiakkaille. ”Se on vanhojen ratapölkkyjen tuoksu. < Vielä kymmenen vuotta sitten konduktöörin rahastuslaitteen kantaminen vaati voimaa. Vieressä kulkee myös pieni puistojunarata. 18 MUSEO 4/2019 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin ”P endolino Kajaaniin lähtee raiteelta kolme”, tuttu naisääni kuuluttaa korkeakattoisessa vaunuhallissa. He ovat koonneet museoalueelle tasoristeyksen varoituslaitoksen sekä puhelinjärjestelmän 1900-luvun puolivälistä, rakentaneet pienoisjunia ja kertoneet, miten erilaiset junat toimivat. ”Tämä on meille iso juttu. Suomen Rautatiemuseo on avoinna talvikaudella ti-pe 12–15 sekä la-su 12–17
Teimme kuorman autonpelleistä ja ajoimme ne työmaalle. Minun pitäisi varmaan tehdä uusia. Porin vasikan jälkeen seuraavana vuonna syntyi Holy Calf Helsingin juhlaviikoille. Vuodesta 2017 alkaen se on ollut esillä Punkaharjun aseman Taidelaiturilla. Sen jälkeen hitsasimme H:n muotoiset teräsputkirakenteet ja rakennelma kuorrutettiin auton osilla. Museo ehdotti, että vasikka asetettaisiin esille siten, että sen etuosa olisi näyttelytilan ulkopuolella ja takaosa sisällä. Olin tehnyt kipsistä lehmän, jossa toinen puoli oli avoin ja lehmän sisällä käytiin sotaa. Pian se alkoi näyttää vasikalta ja valmistui kahdessa viikossa. Peltivasikat ovat formaatti luovuudelleni. Keräsin peltejä ja niistä kehkeytyi vuonna 2005 isompi projekti Galleria Sculptoriin, jossa oli esillä 14 uutta veistosta. Hänet tunnetaan erityisesti lehmäaiheisista teoksista. Olin silloin toipilaana, sillä käteni oli murtunut. Kerroin, ettei minulla ole mitään teoksia valmiina näyttelyyn. Totesin, ettei niitä ole, eikä tule. Peltilehmässä yhdistyy feminiininen ja maskuliininen vauhti. Ensimmäinen peltilehmä oli esillä Ruralia: Maaseudun taide -näyttelyssä Porin taidemuseossa vuonna 1999. Myöhemmin idea kehittyi talolehmäksi eli lehmän muotoiseksi asumukseksi. Lehmän lempeä ja hidas vauhti sekä auton aggressiivisempi, nopea liike. ”I dea peltilehmistä syntyi vuonna 1969. Otin viisi miestä ja ajoimme romuttamolle. Opiskelin silloin Suomen taideakatemiassa ja pyörittelin mielessä monenlaisia ajatuksia. Suurin osa niistä on myyty ympäri maailmaan. Olin päässyt peltilehmien teon makuun. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1999, Porin taidemuseo pyysi minulta näyttelyn. Valtava vasikka päätettiin asettaa kokonaan sisälle. Skatan tilalla minua innoitti meren tuoksu, ihana valo, sata lehmää ympärillä, kaupungin kajastavat valot – enempää en olisi voinut toivoa. Niiden kautta katson maailmaa ja tunnen tuntoni. Kaiken kaikkiaan Skatan pihassa oli tuolloin yli kaksikymmentä veistosta. 19 HENKILÖKOHTAISTA Esineellä on tarina ”PELTILEHMÄT SYNTYVÄT ONNELLISUUDESTA” Kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä kertoo peltilehmien tarinan. Pian museosta soitettiin: ”Meillä on miehet. Viime kesänä yritin aloittaa yhtä, mutta se ei ole vielä lähelläkään valmista. Sen jälkeen teos on liikkunut muun muassa Helsingissä, Humppilassa, Sipoossa ja Riihimäellä. Sen koommin en ole tehnyt peltiveistoksia. Porissa metallipajan johtaja kysyi, missä rakennuspiirustukseni ovat. Olin hyvin onnellinen. Tarvitsen tekemiseeni onnellisuutta, valoa sekä hyvät hitsarit. Ideaa emme saaneet toteutettua, koska museon ulkopuolella oli Pori Jazzien myyntikojuja. Ilmaisen peltilehmillä koko maailmankaikkeuden. Samana vuonna Wäinö Aaltosen taidemuseo osti minulta hiehon ja sonnin, Kiimaiset, jotka olivat olleet esillä Forum Boxissa. Se vietiin Ruoholahden Forum Boxin eteen Kain Tapperin aloitteesta. P eltiveistostuotantoni syntyi Vuosaaren Uutelassa. Koska tulet?” Otin laukkuni ja lähdin. Piirsin asfalttiin valkoisella liidulla vasikan. ER K K I VA LL I-J A A KO LA / P O R IN TA ID EM U SE O. Lisäsin kuitenkin, että jos saan viisi hitsaria ja autonpeltiä, niin teen ison vasikan. Peltilehmät syntyvät onnellisuudesta.” Jenna Honkanen < Miina Äkkijyrkkä on syntynyt Iisalmessa vuonna 1949. Vuonna 2010 tein viimeisen teoksen, Valkoisen vasikan
TEKSTI JA KUVAT AINO-KAISA LONKA. 20 MUSEO 4/2019 LASTEN KANSSA MUSEOSSA Museoretki muuttuu jännittäväksi seikkailuksi MERIHIRVIÖIDEN MATKASSA Merimonsterit-näyttely vie koko perheen seikkailulle vuoden 1539 Carta marina -kartan vaarallisille vesille
M erikeskus Vellamo on lapsille tuttu paikka. ”Katso, tuolla on hirveä mörkö”, Edvin osoittaa aulan nurkassa komeilevaa merihirviötä. Seikkailu museossa on alkanut. > Pienen tutustumisen jälkeen merihirviöt eivät olekaan enää niin pelottavia. 21 LASTEN KANSSA MUSEOSSA Museoretki muuttuu jännittäväksi seikkailuksi ”H ei, me mennään museoon!” Kuuluu riemunkiljahduksia, kun kolmevuotiaat Edvin ja Aada rientävät Merikeskus Vellamon portaita ylös. Puristuneet nyrkit ja kireät pienet olkapäät kertovat, että tilanne jännittää. ”Varokaa Krakenin klaania! Se sakki on ihan pohjalta, törkeitä tappajatursaita, ihan selkärangaton porukka nousee pintaan ja kaataa laivoja! Kuunari, kaljaasi, kutteri jäi jäljelle yks ainut mutteri! Kurkusta alas kuin konvehti katos karjuva kaapparikapteeni!” < Maailma oli ennen litteä – tai niin ainakin luultiin. ” Tutkimusmatka merten syvyyksiin.. Tytöt hämmästelevät silmät pyöreinä suurta Verimerimakkaraa, joka on meitä vastassa suu ammollaan. Edvin ei ole yhtä rohkea. Kolmevuotias poikani epäröi. Hämärän sisääntuloaukon edessä vilkkaat askeleet hidastavat tahtiaan. ”Nyt lähdemme seikkailemaan.” Viivi vanhimpana rohkaisee pienempiä ja astuu ensimmäisenä näyttelytilaan. Innostuneet tutkijat kipittävät tuttua käytävää pitkin kohti Merimonsterit-näyttelyä, jossa vanhojen merikarttojen hirviöt on herätetty henkiin käsin kosketeltavaan muotoon. Myös yhdeksänvuotias kummityttöni Viivi on vieraillut museossa useamman kerran. Aada pysyttelee visusti hänen kannoillaan. Kolmeja yhdeksänvuotiaat kummityttöni sen sijaan tarttuvat heti tilaisuuteen. Kenkien riisuminenkin tuntuu liian jännittävältä. Pian kuulemme myös laulua, sillä venehallissa on parhaillaan yhteislaulutilaisuus. Myyttien merihirviöt kaappaavat meidät mukaansa, ja pian olemme tutkimusmatkalla merten syvyyksissä. Aulassa kaikuu lasten ilo ja jännitys. Tila on pimeä ja merimakkaran lisäksi meitä tervehtii myös suuri mustekala, kauhistuttava Kraken
Kokoelmat käytössä.. 22 MUSEO 4/2019 museoliitto.fi/kookos Kaikki koossa
Pysähdymme hetkeksi istumaan maailman reunalle. Kertaakaan en joudu sanomaan: ”Älä koske siihen.” N äyttelyn tekijät, kirjailija Laura Ruohonen ja kuvittaja Erika Kallasmaa , ovat onnistuneet rakentamaan tilan, joka vie vierailijat mukaansa jännittävälle seikkailulle. Kun vierailumme päättyy, lapset kiittelevät mukavasta näyttelystä. Mukaan otetut näyttelyesitteet luetaan läpi yhä uudestaan ja uudestaan. Kokoelmat käytössä. Vielä päiviä museokäynnin jälkeen puhumme kotona merihirviöistä. Merimakkaran kita on täynnä pehmoisia säkkityynyjä ja lapset loikoilevat siellä hetken. Alkujännitys on väistynyt. ”Äiti, kohta mennään taas uudestaan”, sanoo lapseni. Nyt myös Edvin tutkii paikkoja kiinnostuneena ja huomaa suuren ja värikkään jättiläismerikäärmeen. Keskustelemme siitä, kuinka maailma oli joskus litteä – tai niin ainakin luultiin. Sen värikkäät suomut kiiltävät valon taitteessa, eikä se vaikuta yhtä uhkaavalta kuin merimakkara tai mustekala. Pian lapset ryntäävät ohitseni ja kiljuvat taas riemusta. Kaikki jännitys on kadonnut ja pienet juoksevat tilan päästä toiseen. Koen tilan turvalliseksi ja annan lasten liikkua ja tutkia näyttelyä itsenäisesti. Merimonsterit -näyttely on avoinna Merikeskus Vellamossa 17.1.2021 asti. Verimerimakkaran kitaan mahtuu useampikin lapsi. Kaikkea saa koskea, ja se onkin näyttelyssä parasta. ”Kuka uskaltaa hypätä merimakkaran kitaan?” kysyn lapsilta ja kehotan heitä sukeltamaan merimakkaran suuhun. Hetken hengähdyksen jälkeen lapset villiintyvät jälleen. Päästyäni perille lapset istuvat Krakenin sylissä, pehmoisiin lonkeroihin kääriytyneinä. < Näyttelyn visuaalinen ilme viehättää sekä lapsia että aikuisia. M erimonsterit-näyttely on taitavasti rakennettu, ja lapset on huomioitu hyvin. 23 LASTEN KANSSA MUSEOSSA Museoretki muuttuu jännittäväksi seikkailuksi museoliitto.fi/kookos Kaikki koossa. Tällä kertaa he löytävät tiensä Krakenin luo. Sillä aikaa kierrän näyttelyä ja huomioni kiinnittyy seinille kirjoitettuihin hauskoihin loruihin. Kokolattiamatolla on mukava astella ja vierailijat pääsevät tutkimaan näyttelyä omin käsin. Osoite: Tornatorintie 99, 48100 Kotka. Tarinat ja hahmot jäävät elämään arkeemme vielä pitkäksi aikaa
Parhaillaan Hokkasella on kesken Viimeinen korpimaa -nimisen triptyykin kolmas osa. Mukana oli havaintoja suomalaisuudesta ja pohdintaa sosiaalisesta kanssakäymisestä. Alkuperäisten merkkien kohokuviot kuultavat juuri ja juuri erottuvasti uusien merkitysten alta, tarkoituksella. 24 MUSEO 4/2019 TAITEILIJAHAASTATTELU Taidetta liikennemerkeistä LIIKENNEMERKKI, JOTA ON LUPA TULKITA Kuvataiteilija Janne Hokkasen liikennemerkeillä on asiaa. Esimerkiksi MTV uutisoi kesällä 2017 tamperelaisten ulkoilureittien varrelle ilmestyneistä kylteistä kansalaisten yhteydenottojen perusteella. JA N N E H O K K A N EN. H okkanen on saanut Tampereen liikennemerkkitoimistolta luvan käydä noutamassa käytöstä poistettuja liikennemerkkejä. Teoksessa vaeltaa uhanalaisia eläimiä eri puolilta maapalloa. Näyttelyistä ensimmäinen, 39 teoksen #Kylttitempaus herätteli väkeä kesäkuussa 2016 Hämeenpuistossa, yhdellä Tampereen pääkaduista. Naapurihuoneessa on oikeita liikennemerkkejä, joiden merkitykset Hokkanen on muotoillut uusiksi. Nuorena Hokkanen työskenteli mainostarroja valmistavissa yrityksissä, joten mattoveitsen käyttö on hänelle tuttua. Kylttiteoksia on syntynyt tähän mennessä pari sataa. Yksi kylteistä makasi tanko väänty< #Ilmoitustempaus-näyttely levittäytyi Tampereen puistoihin kesällä 2017. Hän teettää töistä tarrat ja liimaa ne alumiinisten liikennemerkkien päälle. Niitä on ollut esillä Tampereella ja Helsingissä. Löydökset hän puhdistaa ja käyttää niitä teostensa pohjana. ”Tempauksessa tutkin ihmisen suhdetta sosiaalisen median käyttöön. Kaksihuoneinen työtila on täynnä akryylivärejä, taulukankaita, suuria eläinja ympäristöaiheisia maalauksia ja järjestelmällisesti aseteltuja liikennemerkkejä. Hämmästystä herättäneissä liikennemerkeistä julistettiin asiallisella fontilla muun muassa “Ei talviunissakävelijöille” ja ”Kesäkunnossa ylläpitoa”. Kylttipari hauskuutti ohikulkijoita uimarannalle johtavassa opastetolpassa. TEKSTI IRMA CAPITEN T ampereella, Tesoman kaupunginosassa sijaitseva kuvataiteilija Janne Hokkasen ateljee avaa suoran näkymän taiteilijan tuotantoon ja työvälineisiin. Teosten ideoimisen jälkeen Hokkanen tekee visuaalisen suunnittelutyön tietokoneella. > Janne Hokkanen valmistelee Viimeinen korpimaa -triptyykin kolmatta osaa. Sen verran autenttisen oloisia taideteoskyltit kuitenkin ovat, että ne ovat saaneet aikaan myös hämmennystä
25 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin KUVATAITEILIJA JANNE HOKKANEN • Tehnyt veistoksia , maalaustaidetta, videoinstallaatioita, julkista taidetta ja valokuvaa • Syntynyt vuonna 1983 Tampereella, jossa asuu ja työskentelee edelleen • Kuvataiteilijan ylempi AMK , Satakunnan ammattikorkeakoulu 2017 • Kuvataideopettajan pätevyys 2014 • Kuvittaja ja graafinen suunnittelija , Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitos 2002 • Teoksia muun muassa Tampereen kaupungin ja Korkeasaaren eläintarhan taidekokoelmissa • Tampereen Taiteilijaseuran johtokunnan jäsen R A M I M A R JA M Ä K I
Teemoja oli yksitoista, joista osa oli muita vakavampia. Osa teoksista on esillä Korkeasaaressa vuoden 2022 loppuun saakka. Hän työstää montaa projektia ja teosta rinnakkain. Muitakin näyttelyneuvotteluja on vireillä. MUSEO 4/2019 neenä maassa ja siinä luki ”Älä nosta kylttiä”. Näyttelyn aiheista osa oli samankaltaisia kuin ensimmäisessä näyttelyssä. H okkanen palaa ateljeessaan kylttien luota triptyykkinsä äärelle. ” Kylttitaide herättää hämmennystä. Silti moni yritti sitä nostaa”, Hokkanen kertoo. Kesäkuussa 2018 avautui #Kylttitempaus Korkeasaaressa -näyttely Helsingin Mustikkamaalle ja Korkeasaareen. Tuolloin 109 teosta levittäytyi 12 tamperelaiseen puistoon. Osa teoksista on esillä vuoden 2022 loppuun asti. Parhaillaan työn alla on myös installaatioita sekä uusia kylttejä. Vastaparina sinipohjaisessa, kärki ylöspäin olevassa kolmiossa on hymyn päälle vedetty viivat ja teksti sen alla kieltää: ”Älä hämmennä tuntemattomia hymyilemällä.” #Ilmoitustempaus ajoittui vuoden 2017 kesään ja syksyyn. Hän rakentaa liikennemerkit niin, että toisella puolen hän kannustaa ohikulkijaa ja pyrkii saamaan aikaan hyvää mieltä. JA N N E H O K K A N EN. Materiaali ja teemat eivät ole jättäneet Hokkasta rauhaan, vaan kyltti-idea on jalostunut edelleen. Liikennemerkkiteoksissa Hokkanen haluaa käyttää huumoria. Kotikaupunki Tampereen Kulttuuritalo Laikussa avautuu ensi kesänä ryhmätyönäyttely yhdessä kuvataideopettajakollegojen kanssa. “Toisella puolella sanoma on päinvastainen, usein sarkastisesti esitetty asian kielteinen puoli”, Hokkanen kertoo. Seuraava kylttinäyttely on suunnitteilla ensi vuodeksi Kolmårdeniin Ruotsissa. Esimerkiksi purppurapohjaisessa, kärjellään olevassa kolmiossa on hymynaama, jonka alla olevassa kantikkaassa selitekyltissä lukee: ”Hymy – uusiutuva luonnonvara – jaa sitä”. Teos kuuluu #Kylttitempaus-näyttelyyn, joka avattiin Helsingin Mustikkamaalla vuonna 2018. Esimerkiksi Sorsapuiston näyttelyssä käsiteltiin sukupuuttoon kuolemista
Arkkitehtitaustainen taiteilijakaksikko hyödyntää usein tekniikkaa teoksissaan. Keilaniemen asemalla häikäisevä Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen valoteos Light Weave koostuu 280 led-valoputkesta, jotka tietokone on arponut satunnaiseen järjestykseen. Tapiolan asemalaiturilla kulkijaa tervehtivä Kim Simonssonin Emma jättää jäljen on saanut nimensä teoksen rahoituksen keränneeltä Espoon modernin taiteen museo EMMAlta. 27 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Poimi vinkit kulttuurikohteisiin TAIDETTA METRORADAN VARRELLA Ruoholahdesta länteen avautunut metrolinja tarjoaa kulttuurimatkailijoille kätevän pääsyn Espoon taideaarteiden luo. < Emma jättää jäljen -teos tervehtii metrolla Tapiolaan saapuvia. Asemalaituriteosten taiteilijoita yhdistää Vuoden nuoren taiteilijan titteli. Simonssonin lapsiveistoksista tuttu riehakkuus tarttuu patsaan jaloissa kiipeileviin lapsiin, ja näin yleisö on ottanut taiteen omakseen. A R I K A R TT U N EN / EM M A. Sormivärein ympäristöään kuvittava Emma toimii Tapiolan tunnuksena ohjaten matkaajat Espoon modernin taiteen museoon. Katso vinkit ja lähde matkaan! TEKSTI PÄIVI VON RABENAU METROASEMIEN TAIDETTA L änsimetron kaikki asemat ovat arkkitehtien taidonnäytteitä, mutta kolmella asemalla kannattaa pysähtyä nimenomaan taiteen vuoksi
Aalto-yliopistolla on vaikuttava julkisen taiteen kokoelma, johon voi tutustua Otaniemen kampusalueella. ”Kaikki ovat tervetulleita kiertelemään yliopiston käytävillä”, toteaa Aalto-yliopiston taidekoordinaattori Outi Turpeinen ja kutsuu metromatkailijat kylään. Hän on toteuttanut yhdessä Jenni Toikan ja Taneli Rautiaisen kanssa myös (In) Sight -teoksen Espoon sairaalan taidepolulle. Kaikille viidelle uudelle asemalle on tilattu oma taideteos. Teos ohjaa kulkijaa: maitohorsmanpunainen puoli laituria vie Helsinkiin päin ja ruohonvihreä kohti Matinkylää. A LA A R CH IT EC TS JA H A N S R O SE N ST R Ö M L änsimetron kakkosvaiheen Matinkylästä Kivenlahteen odote taan valmistuvan vuon na 2023. Pysyvien teosten lisäksi kampusalueella on 14 vaihtuvien näyttelyjen tilaa. Rautiaisen ja Anssi Pulkkisen näyttävä yhteisveistos Kaari on nähtävissä Kontulankaaren tuntumassa. FINNOON ASEMA Meriaiheisen Haavekuvia -teoksen suunnittelee Leena Nio . Metroaseman yhteyteen rakennetut Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulurakennus Väre ja Kauppakorkeakoulun uudisrakennus ovat jo itsessään arkkitehtonisia nähtävyyksiä. Laiturin kattoon projisoidaan hitaasti liikkuva valokuvio, joka muistuttaa vedenpinnan kautta heijastuvaa valoa. Mustosen ilmastonmuutosta kommentoivaa Jääkarhupoika -teosta voi halata päiväkoti Yliskylän pihalla Laajasalossa.. SOUKAN ASEMA Taneli Rautiaisen valoista ja metallilevyrakenteista koostuva pystysuora tilataideteos Sfäärit kohoaa Soukkaan. NYT PINNALLA T apiolan näyttelykeskus WeeGee on metroradanvarren kuuluisin kulttuurikohde, mutta uusi aarreaitta odottaa kävijöitä naapuriasemalla. 28 MUSEO 3/2019 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Poimi vinkit kulttuurikohteisiin Alueen luonnosta inspiroitunut Mari Rantanen on luonut Niittykummun asemalle värikkään metalliverkkoveistoksen nimeltä Niittykumpu. KIVENLAHDEN ASEMA Kalle Mustosen Kulkijat -veistoksen sympaattiset puuhahmot tulevat vastaanottamaan matkaajia metron läntisellä pääteasemalla. Rosenströmin teos 2066 on esillä Silja Linen laivaterminaalin katolla. Nuorten Taideyliopiston kuvataideakatemiasta valmistuneiden taiteilijoiden aiemmista töistä voi hakea esimakua tuleviin länsimetron teoksiin. ESPOONLAHDEN ASEMA Äänija valoteoksen Varjot veden pinnalla toteuttava Hans Rosenström saattaa olla tuttu Tukholman Värtahamnissa vierailleille. KAITAAN ASEMA Asemalle on suunnitteilla Antti Tantun juurakkomainen, alumiinista leikattu teos Juurtuminen. Aalto-yliopisto noudattaa prosenttiperiaatetta, mikä tarkoittaa, että noin prosentti rakennushankkeen budjetista käytetään taiteeseen. Ääniteos Hiljaa läsnä on puolestaan koettavissa Kiasman kirjastossa. ENNAKKOTIETOA UUSIEN ASEMIEN TAITEESTA > Espoonlahden asemalle tulee Hans Rosenströmin valoja ääniteos ”Varjot veden pinnalla”. Tantun käsialaa on myös vuonna 2005 valmistuneen Viikin kirkon luontoaiheinen alttaritaulu Elämän puu. ” Otaniemessä on uusi aarreaitta. Taidekokoelmia esitteleviä vihkoja voi lainata yliopiston aulapalvelusta
Matkalla Tapiolasta Matinkylään tuttuja maisemia ja julkista taidetta pysähdytään tutkimaan samalla tavalla kuin näyttelytiloissa. Kierroksella tuodaan esiin sekä länsimetron asemanseutujen kartanohistoriaa että alueiden uutta arkkitehtuuria ja nykytaidetta. Opastuksen aikana nähdään muun muassa WeeGeen edustan veistospuisto, Tapiolan useat julkiset veistokset sekä luonnollisesti Simonssonin Emma. Museoiden yhteistuotanto toteutettiin tänä syksynä osana Design+WeeGee -arkkitehtuuritapahtumaa. 29 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Poimi vinkit kulttuurikohteisiin www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art – Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla. ”EMMAn omaan kokoelmaan kuuluvia teoksia näkyy enemmän matkalla WeeGee-talolta Tapiolan metroasemalle kuin EMMAn näyttelytiloissa”, naurahtaa kierroksen opas Ilari Strandberg . A R I K A R TT U N EN / EM M A. Näin mukaan on saatu molempien museoiden erikoisosaaminen. MUSEOT YHTEISELLÄ MATKALLA E spoon kaupunginmuseo ja Espoon modernin taiteen museo EMMA ovat tuottaneet Kulttuurikierros metrossa -opastuksen
30 MUSEO 3/2019 LISÄTTYÄ TODELLISUUTTA AMOS REXISSÄ Vuoden museo -kilpailussa erikoispalkinnon saanut Amos Rex jatkaa korkeatasoista näyttelyohjelmaa. Puhelin kädessäni astelen itämaisia mattoja pitkin syvemmälle ravintolaan. Yhdellä pöydistä on kaatunut lasi ja sen vieressä lojuvasta tuhkakupista nousee savu. Osa tilan ruokailuryhmistä on katettu. En näe ristin sielua. Okrankeltaiset seinät ja sinipunainen kasettikatto ympäröivät minua. Katseeni nauliutuu huoneen perällä siintävään seinämaalaukseen, jonka keskiössä on vihreä sarvipäinen hahmo. Todellisuudessa liikun näyttelytilan ST EL LA O JA LA / A M O S R E X. Samalla näyttöön avautuu kellarimaisen ravintolatilan ovi. Kuvan ottamisen jälkeen kohdistan kännykkäkamerani näyttelyn logoon, sfinx-kissaan. JENNA HONKANEN S einään liimatuissa ohjeissa minua pyydetään ottamaan kännykälläni valokuva pienestä kuvasta, joka esittää prameaa ruokailuryhmää. Birger Carlstedtin taidetta esittelevässä Kultainen kissa -näyttelyssä voi liikkua ajassa ja paikassa lisätyn todellisuuden avulla
ST EL LA O JA LA / A M O S R E X A M O S R E X. Jo muutaman toimintavuoden jälkeen paikan omistaja, Birger Carlstedtin äiti Amanda Carlstedt , myi kahvilan pois. AR-tekniikassa älylaitteen ja siihen ladatun sovelluksen avulla animoitu todellisuus tulee osaksi fyysistä todellisuutta. Kahvila sai ylistystä osakseen, mutta ajankohta uuden ravintolan perustamiselle oli huono. Suomessa elettiin vuosina 1919–1932 kieltolain aikaa. 31 VIRTUAALITODELLISUUS Matka ajassa ja paikassa tyhjäksi jätetyssä nurkkauksessa. B auhauslaisuutta henkivä kahvila on herätetty uudelleen henkiin rekonstruoimalla se Amos Rexin näyttelytilaan. Alla: Kahvila-ravintola edusti bauhauslaisuutta. Muun muassa huippusuosittu Pokémon Go -mobiilipeli perustuu samaan tekniikkaan. Ei siis ollut mikään yllätys, ettei Le Chat Dorékaan menestynyt taloudellisesti ja sen kohtalona oli jäädä tähdenlennoksi. AR-tekniikan hyödyntäminen kasvaa museoissa kovaa tahtia, sillä sen < Piirustus kahvilasta. Se oli yksi ensimmäisistä funkkistyylisistä sisustuksista Suomessa. Tätä painottaa myös ” Le Chat Doré oli ilmiö. Olen päässyt kurkistamaan virtuaalitodellisuuden avulla Birger Carlstedtin ja Karl Malmströmin suunnitteleman Le Chat Doré -kahvilan alakerrassa sijainneeseen yksityistilaan, venäläiseen kabinettiin. Alkoholin anniskelusta saadut tulot romahtivat, eivätkä ravintolat saaneet korvausta taloudellisista menetyksistään. Vuonna 1929 Helsingin Unioninkadulle avattu Le Chat Doré toi aikanaan kansainvälisen tuulahduksen Suomeen. Parhaimmillaan näin saadaan uutta tietoa menneestä sekä luodaan vuorovaikutusta käyttäjän ja näyttelyn välille. Kabinettiin voi tutustua vaivattomasti lataamalla älypuhelimeen maksuttoman Arilyn-sovelluksen. avulla voidaan rekonstruoida todellisuuksia, joita ei enää ole olemassa. Teknologia voi olla erinomainen ratkaisu myös esimerkiksi rajallisten tai epäkäytännöllisten tilojen kanssa työskenneltäessä. > Yllä: Le Chat Doré on säilynyt vain piirustuksissa ja valokuvissa. Esimerkiksi historiallisissa museoissa mennyt aika voidaan herättää teknologian keinoin henkiin. Kahvila-ravintolan venäläinen kabinetti on luotu augmented reality -tekniikalla eli käyttäen niin sanottua lisättyä todellisuutta
A mos Rexissä on hyödynnetty AR-teknologiaa aiemminkin, mutta nyt se on olennainen osa näyttelyä. Venäläinen ka binetti sijaitsee rekonstruoidun, oikeasti toimivan kahvilan kyljessä. Kahvilasisustuksen lisäksi näyttely kertoo Carlstedtin monipuolisesta taiteellista tuotannosta, johon kuuluu muun muassa muotoilua, vaateja sisustussuunnittelua, lavastusta sekä monumentaalimaalausta. VIRTUAALITODELLISUUS Matka ajassa ja paikassa Kultainen kissa -näyttelyn kuraattori Tuomas Laulainen . Kahvila-ravintolan rekonstruktio havainnollistaa, kuinka Carlstedt tarttui rohkeasti monenlaisiin projekteihin. Teatterilavastusta muistuttavan kuppilan puolelle voi istua maistelemaan 1920-luvun suosikkijuomia, vatiaista tai kaffeplöröä eli terästettyä teetä tai kahvia. Carlstedt palasi abstraktiin taiteeseen uransa loppupuolella ja maalasi vain sen jyrkintä muotoa, konkretismia. < Danske Bankin tuki mahdollistaa lisätyn todellisuuden kokemukset Amos Rexissä. TU O M A S U U SH EIM O / A M O S R E X TO PIA S H IR VO N EN / A R IL YN Le Chat Doré -näyttely on avoinna Amos Rexissä 12.1.2020 asti Osoite: Mannerheimintie 22-24, 00100 Helsinki. Teknologian avulla pystyimme toteuttamaan tilan, jota emme olisi muuten pystyneet rakentamaan tähän näyttelytilaan”, Laulainen kertoo. ”AR-tekniikan avulla voidaan rekonstruoida kustannustehokkaasti tiloja, joita olisi muuten mahdotonta tai hyvin kallista lavastaa. Näyttely ei toki ole pelkästään kahvila, vaikka Kultainen kissa edustaa vahvasti uudenlaista tapaa kokea museo kaikilla aisteilla. ” Carlstedt oli monipuolinen taiteilija
Tuuli Rajavuori Palkinnon vastaanottivat Tiina Kiiskinen (vas.), Anna-Elina Hintikka , Ninnu Koskenalho , Sirpa Hickman ja Marianna Keisalo . Tulokset julkaistiin sekä museon että Antroblogin verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Voittaja valittiin 13 hakijan joukosta. Kokemukset ovat onnistuneita. TU U LI R A JA V U O R I. Tutkimustulokset eivät jää vain arkistoon. Tallennusja kokoelmayhteistyöverkosto TAKOn Nykydokumentointiteko -palkinto myönnetään joka toinen vuosi hankkeelle, joka on edistänyt museoissa tehtävää nykyajan dokumentointia ja tallennusta erityisen ajankohtaisella, innovatiivisella, osallistavalla, näkyvällä tai vaikuttavalla tavalla. Hanke toi esiin myös ajankohtaiset ruokatrendit. Palkintoraadin mukaan hankkeessa kokeiltiin ennakkoluulottomasti museolle uusia työskentelytapoja. Esimerkiksi hävikkiruoka ja sen hyödyntäminen nousevat toistuvasti esiin ruokaan liittyvässä keskustelussa. MUSEOKUVIOITA Nykydokumentointi tarkastelee tätä päivää ANTROPOLOGINEN KATSE RUOKAKESKUSTELUUN Hotellija ravintolamuseon sekä tutkijayhteisö Antroblogin Julkinen ruoka -dokumentointihanke on vuoden nykydokumentointiteko. ”Oli yllättävää, kuinka vahvoja oletukset tietyntyyppisestä perheestä ovat”, tutkimuksen suorittanut antropologi Marianna Keisalo sanoo. Palkitussa tutkimuksessa seurattiin ruokaan liittyviä verkossa julkaistuja uutisia, lehtiartikkeleita sekä asiantuntijakirjoituksia. Tutkimuksen mukaan monissa ruokaan liittyvissä teksteissä toistuu samanlainen oletus nelihenkisestä perheestä, jonka viikko jakautuu arkeen ja viikonloppuun. J ulkinen ruoka -hanke on osa Hotellija ravintolamuseon ruoan ympäristövaikutuksiin, tasa-arvoon, ruokainnovaatioihin ja ruoan kulttuuriin pureutuvaa Food & Future Forumia. ”Museo kokeili antropologista lähestymistapaa, sillä halusimme nostaa esiin ruokakeskusteluun liittyviä hiljaisia rakenteita, joita on hankala tutkia muuten”, kertoo Hotellija ravintolamuseon tutkija Tiina Kiiskinen . Myös suomalainen ruoka on esillä paljon. si museon perusnäyttelyn uudistamisessa”, Kiiskinen lisää. ”Dokumentointihankkeen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa esimerkik” Hanke paljasti hiljaisia rakenteita. Palkintoraadin mukaan tutkijayhteisön ja museon innovatiivisen yhteistyön tuloksena syntyi ajassa kiinni oleva, tutkimuksellinen ja samalla helposti lähestyttävä dokumentointi. Julkinen ruoka -hankkeessa Hotellija ravintolamuseo tilasi ensimmäisen kerran tutkimustyön museon ulkopuoliselta toimijalta
34 MUSEO 4/2019 KOHTI SADAN PÄIVÄN ELÄMYSTÄ Å LA N D S SJ Ö FA R TS M U SE U M
Henkilöt ovat fiktiivisiä, mutta itse tapahtumat ovat tapahtuneet pommernilaisille.” Laivaan kuljetaan uutta Merenkulkumuseon ja Pommernin välistä kävelysiltaa pitkin. > Intendentti Heidi Viktorsson iloitsee Pommernin onnistuneesta uudistuksesta ja kasvavista kävijämääristä. Tunteiden kuumenemiselta ei myöskään vältytty, kun 26 hengen miehistö eli useiden kuukausien ajan tiiviisti ylimmällä kannella. Ylimmällä kannella eli sääkannella vierailijat saavat kuulokkeet korville äänipolkua varten ja seikkailu kohti Australiaa voi alkaa. Museouudistuksessa haluttiin kokeilla uutta. Aikuisten äänipolun yksitoista äänitarinaa on koostettu aitojen tapahtumien pohjalta. ”Elämä laivalla oli toisaalta aika yksinäistä. Laivamatkan ilot ja surut välittyvät miehistön puuhia kuunnellessa ja seuratessa. 35 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tuhat tarinaa historiasta S ääkannella voi salakuunnella miehistön keskusteluja ääniopastuksen kautta. Toukokuussa 2019 museolaiva vietti avajaisia mittavan uudistuksen jälkeen. Näyttelyyn rakennettiin muun muassa elämyksellisiä ääniopasteita. Å LA N D S SJÖ FA R TS M U SE U M. Uusi silta ja laivalle asennetut hissit mahdollistavat esteettömän pääsyn alukseen. Elämyksellisen näyttelyn avajaisia vietettiin viime vappuna. Museouudistus maksoi noin kaksi miljoonaa euroa, ja rahoituksesta vastasi Ahvenanmaan merenkulkumuseon säätiö. Myös kotoa saadut kirjeet olivat monille erittäin tärkeitä ja arvokkaita”, Viktorsson kertoo. Niissä päästään tutustumaan muun muassa 22-vuotiaaseen raumalaiseen matruusiin Taistoon sekä 19-vuotiaaseen kokkiin, joka tilailee omin luvin lisämuonia miehistölle ja ajautuu siksi kahakkaan ahvenanmaalaisen stuertin kanssa. Australian-tuomisina se saattoi kuljettaa jopa 50 000 säkkiä vehnää. < Museolaiva Pommernin avajaisia vietettiin viime keväänä. Säätiö sai mukaan myös paikallisia yrityksiä, yrittäjiä ja yksityishenkilöitä. ”Pommernista haluttiin tehdä ennen kaikkea kokemuksellinen museo Merenkulkumuseon yhteyteen”, Ahvenanmaan merenkulkumuseon intendentti Heidi Viktorsson kertoo. Kaikkien kolmen kannen tarinat nivoutuvat yhteen. Lasten opastuksesta vastaa Pommernin ikioma laivarotta Ruby. Kapteenin raskas vastuu reittivalinnoista ja pelko matkan vaaroista välittyy vierailijoille hänen ajatustensa kautta. Lontoossa miehistö järjesti tanssit laivan kannella ja kutsui paikallisia sairaanhoitajia tansseihin mukaan. Muihin tiloihin heillä ei ollut asiaa. Vuonna 2017 Ahvenanmaalla aloitettiin laaja projekti, jossa Pommernille rakennettiin uusi telakka altaineen. TEKSTI TIINA FJELLANDER V uonna 1903 Skotlannissa valmistunut ja 1950-luvulta lähtien museolaivana toiminut Pommern on maailman ainoa alkuperäisessä kunnossa oleva nelimastoinen purjelaiva. Samalla kun aikuiset kiertävät omaa kierrostaan, 5–12-vuotiaat voivat seikkailla lasten äänitarinoiden opastuksella. Aikanaan Pommern toimi rahtilaivana. ”Kaikki täällä kuultavat tapahtumat ovat tapahtuneet Pommernissa. Laivan näyttely, Pommern – 100 päivää merellä, sijoittuu 1930-luvulle, ja se koetaan kolmella eri kannella: sääkannella, välikannella ja lastitilassa. Samalla museo koki mittavan uudistuksen. Uudistuksessa laivasta tehtiin ennen kaikkea elämyksellinen museo. Maarianhaminassa sijaitseva purjelaiva Pommern on tuttu näky Ahvenanmaalle saapuville
Hänet pitäisi saada museovierailijoiden avulla tanssilavalle. Valoja ääniesitys kestää viisi minuuttia ja sitä esitetään vartin välein. AHVENANMAAN MERENKULKUMUSEO • Voitti 2016 Vuoden museo –palkinnon • Avoinna ympäri vuoden • Pääsylippu sisältää käynnin museolaiva Pommernissa • Osoite: Hamngatan 2, Maarianhamina POMMERN • Avoinna toukokuusta syyskuuhun • Kävijämäärä ennen uudistusta kesäkaudella 2016: 35 000 • Kävijämäärä uudistuksen jälkeen kesäkaudella 2019: 46 000 AHVENANMAAN MAAKUNTA • 29 900 asukasta • 1/3 väestöstä asuu Maarianhaminassa • 16 kuntaa • 45 museota Lastitilan valoja äänimaailma on toteutettu yhteistyössä Taideyliopiston kanssa. K uulokkeiden palauttamisen jälkeen on aika astua portaat alas välikannelle. Videoseinältä voi löytää piilossa nyhjöttävän Taiston, punapartaisen matruusin. Välikannella museovieraat pääsevät auttamaan miehistöä. Pysyykö neula kädessäsi myrskyn revittyä purjeet. Hänen punainen partansa oli nimittäin kasvanut valtavasti matkan aikana. Å LA N D S SJÖ FA R TS M U SE U M. Ostaisitko matkalle tuoretta lihaa, karkkia vai eläviä possuja. Intendentti Viktorsson on tottunut työtehtäviensä laajaan kirjoon. Kuinka monta päivää miehistö pysyisi hengissä muonituksellasi. Tehtäviä suorittamalla vierailijat oppivat lisää miehistön elämästä. Ja sekös häntä hävetti”, Viktorsson selittää huvittuneena yhtä Pommernin historiaan liittyvistä tarinoista. 36 MUSEO 4/2019 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tuhat tarinaa historiasta ”Lontoon tanssiaisissa pääsemme seuraamaan tarkemmin matruusi Taiston tarinaa. ”Katsotaanpa, miten onnistumme”, Viktorsson naurahtaa ja alkaa tanssia tutuin ottein interaktiivisen toimintapisteen kohdalla. Hän ei olisi millään halunnut hakea ketään tanssimaan
Lastitilassa museovierailija pääsee kokemaan sääja tuulivaihteluita äänimaailman ja tuhansien led-pikselien välityksellä. Lapset on otettu Pommernissa huomioon monella tavalla. Äänten lomassa ja lattian väristessä voi lähes tuntea suolaisen meriveden roiskeet omilla kasvoilla. Å LA N D S SJÖ FA R TS M U SE U M. Välikannella voi esimerkiksi opetella merimiestaitoihin kuuluvia solmuja. 37 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Tuhat tarinaa historiasta USEO PÄIVÄT 13.–15.5.2020 E S P O O S S A ”Jos katsot oikein tarkkaan, huomaat ehkä tutut kasvot videolla. Kuvauspäivänä yksi näyttelijöistä puuttui, joten ajauduin mukaan kuvauksiin.” K un tarvittavat työt on tehty ja tanssit tanssittu, on aika laskeutua laivan alimpaan kerrokseen, lastitilaan. Viisi minuuttia kestävää esitystä näytetään vartin välein. ”Halusimme jättää lastitilan mahdollisimman avoimeksi, jotta vierailijan on helppo havaita ja kokea laivan tilaa.” Laivan linjat voi nähdä köliin asti
London Transport Museum avattiin yleisölle vuonna 1980. Myös esineistö on ainutlaatuista. Museon tapahtumakalenteriin kuu luu monipuolista ohjelmaa sekä aikuisille että lapsille. Menestystuotteita matkailijoiden keskuudessa ovat liikenneaiheiset pienoismallit, astiapyyhkeet sekä värikkäät julisteet, jotka ovat kuin pieniä taideteoksia. Torin entinen sisäänkäynti palvelee nykyään museokauppana. Museon alakerrassa sijaitsevat modernimmat liikennevälineet. 38 MUSEO 3/2019 KANSAINVÄLISTÄ Vierailulla London Transport Museumissa LONTOON LEIKKISÄ LIIKENNEMUSEO Covent Gardenissa sijaitsevassa London Transport Museumissa voi uppoutua joukkoliikenteen historiaan. Suosittuja ovat Hidden London -kierrokset, joiden yhteydessä pääsee tutustumaan hylättyihin metroasemiin. Museon paikalla toimi alun perin suuri kukkaja vihannestori, jossa oli yli 500 myyntikojua. ”Joukkoliikenne ei ole vaikuttanut mihinkään toiseen pääkaupunkiin yhtä paljon kuin Lontooseen. Asemien rekonstruktiot ovat audiovisuaalisia, joten myös maanalainen äänimaailma tulee tutuksi. Vuonna 1951 Britannian liikennetoimikunta suositteli virallisesti maan liikenteeseen liittyvän kulttuuriperinnön säilyttämistä. M useossa on avattu äskettäin erikoisnäyttely, joka kertoo maan alla sijaitsevista, käytöstä poistetuista ja hylätyistä asemista. Kokoelma kasvoi vähitellen. Joukkoliikennettä pidetään itsestäänselvyytenä”, kertoo museon markkinointijohtaja Claudia Pearson . Nykyään museossa vierailee vuosittain noin 400 000 kävijää. Se esittelee joukkoliikenteen historiaa, liikennevälineiden vaikutusta yhteiskuntaan ja kaupungistumista yli kahdensadan vuoden ajalta. Museossa on esillä esimerkiksi hyvin säilynyt hevosvetoinen bussi vuodelta 1929. ”Vanhat lipunmyyntikopit, koristeelliset seinätiilet, julisteet, valokuvat sekä useat muut esineet ovat esillä ensimmäistä kertaa”, kertoo näyttelyn pääkuraattori Matt Brosnan . Museon kokoelmaan kuuluu lähes puoli miljoonaa esinettä univormuista karttoihin ja junavaunuista piirroksiin. < Ajurin lupamerkki on vuodelta 1909. TEKSTI KATARINA BOIJER KUVAT MARJO KOIVUMÄKI K aksikerroksinen museo on alansa suurin koko maailmassa. > Useissa museon ajoneuvoissa on matkustajia pukeutuneena aikakauden tyyliin.. Kaikkiin kärryihin ja vaunuihin pääsee istumaan ja aistimaan menneen maailman tunnelmaa. M useon ensimmäiset esineet hankittiin 1920-luvulla, kun linja-autoyhtiö halusi tallentaa kuningatar Viktorian aikaisia hevosvetoisia busseja tuleville sukupolville. Kierroksilla on vaihtuvia teemoja, kuten halloween tai toinen maailmansota. Museo järjestää niin asiantuntijaesitelmiä, ajeluja vintage-ajoneuvoilla kuin tanssimista diskopallon alla. Lisäksi museossa valotetaan, miten Lontoon ainutlaatuinen identiteetti sai alkunsa. Maanalaiset kierrokset kannattaa varata netistä ajoissa, koska ne myydään nopeasti loppuun
39 KANSAINVÄLISTÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
Miesten ollessa rintamalla ensimmäisen maailmansodan aikana, naiset pääsivät töihin lippuluukuille. Varakkaimmat kulkivat hevosilla joko ratsain tai kärryillä. Ensimmäinen metrolinja avattiin Lontoossa jo vuonna 1863, mutta silloin maan alla kulkeva linja oli vielä höyrykäyttöinen. Höyryvoima aloitti junahulluuden koko Euroopassa. Useita köyhien asuinalueita raivattiin rautateiden alta, eikä rautatieyhtiöllä ollut velvollisuutta hoitaa uudelleenasutusta. Ajan mittaan junaliikenne ruuhkautui, joten seuraava askel oli mennä maan alle. Vuonna 1805 Lontoossa työskenteli 11 000 ajuria. Junien pelättiin tuovan Lontooseen rikollisia ja maanviljelijät uskoivat lehmien säikkyvän junia aina maidon pilaantumiseen asti. Vasta sähkön myötä matkustus muuttui mielekkäämmäksi. Isossa-Britanniassa junalla matkustaminen oli edullista. Matkustus P arisensataa vuotta sitten Lontoossa kuljettiin reippaasti kävelemällä, koska kaupunki oli vielä tuolloin kooltaan kompakti. Kyydissä olevia matkustajia pyörtyi usein ja kuljettajia kehotettiin kasvattamaan parta saasteita suodattamaan. Testeissä pärjääminenkään ei mahdollistanut kaikkea. Köyhemmilläkin kansalaisilla oli mahdollisuus päästä kolmanteen luokkaan muutamalla pennillä. Vasta rautatie toi helpotusta hevosruuhkaiseen sekamelskaan, ja useat ajurit siirtyivät junakuskeiksi. Helpotusta töyssyiseen kyytiin tarjosivat hevosvetoiset raitiovaunut, joiden kyljissä varoiteltiin jalkojen turpoamisesta ja kuumuudesta. Keskiluokka sulloutui ahtaisiin yleisiin vaunuihin. Lontoossa rautateiden rakentaminen tapahtui vauhdikkaasti, ja 1900-luvun alussa junaterminaaleja oli jo viisitoista, eniten koko maailmassa. Esimerkiksi junan metrossa oli likaista ja meluisaa. Rautatieliikenteelle löytyi myös vastustajia. 40 MUSEO 4/2019 KANSAINVÄLISTÄ Vierailulla London Transport Museumissa HEVOSKYYDISTÄ METROON ohjaimiin naiset eivät päässeet sen vaarallisuuden takia ja kuskin pallille heidät kelpuutettiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Rekrytoinnin yhteydessä testattiin myös älykkyyttä. Maanpäällinen liikenne laajeni moottoriajoneuvojen yleistyessä, mutta Lontoon kuuluisa metro on edelleen helpoin tapa matkustaa kaupungissa.
N äyttelyssä esitellään myös metrotunnelien uusiokäyttöä. Actonin varikolla ovat esillä esimerkiksi pitkät junat, jotka ovat liian suuria päämuseoon. Tätä nykyä osa niistä toimii varastoina, yritysjuhlien pitopaikkoina ja taidenäyttelytiloina. Tehtaan yli 2000 työntekijästä suurin osa oli naisia. > Lontoon ensimmäinen metrolinja avattiin 1863. 41 KANSAINVÄLISTÄ Vierailulla London Transport Museumissa Toisen maailmansodan aikana 83 asemaa toimi pommisuojina. Kuvauksellisimmat asemat ovat päätyneet elokuviin. Hän ei tosin luopunut tyylistään pommitustenkaan aikana, vaan nautiskeli läheisten hotellien lahjoittamaa samppanjaa ja kaviaaria. Myös sikarit paloivat. Covent Gardenin lisäksi museolla on näyttelytila myös Actonin kaupunginosassa. Actonissa järjestetään yleisölle avoimia viikonloppuja kolme kertaa vuodessa sekä opastettuja kierroksia kerran kuussa. Museo on avoinna joka päivä kello 10–18. Actonin varikon osoite on 2 Museum Way, 118 Gunnersbury Lane . Eräs hylätty asema toimii salaatin kasvattamona. Jopa pääministeri Winston Churchill haki turvaa maan alta. Tila toimii myös museon varastona. Idea ei ole uusi, vaan sitä mietittiin jo toisen maailmansodan aikana. Matkustaminen höyrykäyttöisessä metrossa oli likaista ja meluisaa.. < Yksityiskohta ajuria esittävästä pienoismallista. Erikoisin uusiokäyttö liittyy ruokaan. Sodan aikana tunneleissa toimi myös ammustehdas. Lähimmät metroasemat ovat Covent Garden, Leicester Square sekä Holborn. London Transport Museum sijaitsee osoitteesta Covent Garden Piazza . Metroasema on Acton Town
Esimerkiksi Brittihelmiä-näyttelyssä on esillä toistakymmentä erilaista klassikkoa 1950-luvun MG TD -avoautosta 1980-luvun alun Rover Vitesseen ja Lotus Exceliin. Vaihtuvissa näyttelyissä lähestytään autoilun historiaa monesta näkökulmasta. ” Menopelejä moneen makuun. Pihalla voi kokeilla pyöräilyä entisajan isolla puisella polkupyörällä. Vaikka kesä on polkupyöräilymuseon vilkkainta aikaa, museon ovet luvataan avata muinakin vuodenaikoina sopimuksen mukaan. Mobilian klassikkonäyttelyssä voi ihailla upeita kaaroja, joista osa saattaa olla jopa myynnissä. Entä 100 vuotta sitten. Kangasala, Kustaa Kolmannen tie 75 mobilia.fi Mobilia Autoja tiealan valtakunnallinen erikoismuseo Mobilia sijaitsee Kangasalan Kisarannassa. Kokoelmaan kuuluu muun muassa 1960-luvun kuntopyörä, kolmen hengen tandempyörä 1970-luvulta sekä Ruotsin armeijan polkupyörä. Teuvan Pyörätallissa Etelä-Pohjanmaalla voi sukeltaa suomalaisen polkupyöräilyn kulttuurihistoriaan. Lähde museoretkelle liikkumisen historiaan! JENNA HONKANEN huippuhetkiä. TO M M I A R O M A A / M O B IL IA. Museo-lehti kokosi meno vinkkejä sekä aikuiseen makuun että perheen pienimmille. Ensi keväänä tutustutaan puolestaan Petsamon alueen karttoihin ja esitellään autojen käyttövoiman kehitystä höyryautoista kaasuautoihin. Teuva, Orrentie 2 < Kuninkaallisten kulkuneuvona tutuksi tullut Daimler DS420 Limousine vuosimallia 1971 on nähtävillä Mobilian Autoglym Galleryssä elokuun 2020 loppuun asti. 42 MUSEO 3/2019 LIIKENNEMUSEOITA JOKA LÄHTÖÖN MUSEO-LEHTI MATKAILEE Liikennemuseoita ympäri Suomen MUSEOT LIIKKEELLÄ Tiesitkö, että Suomessa on paljon liikenteeseen liittyviä museoita ja näyttelyitä. Rally Hall of Famessa pääsee puolestaan bongaamaan teitä kesyttäneiden ralliritarien muistoesineitä ja uran Teuvan Pyörätalli Millaisia polkupyöriä oli 50 vuotta sitten
Suomalaista hiihtohistoriaa käsittelevässä lahtelaismuseossa tarkastellaan lajia niin arkihiihtäjän, hiihtoharrastajan kuin ammattiurheilijan näkökulmasta. Myös moottoripyöristä tuli tuttu näky erityisesti kaupungeissa. Vanhat ratikkakuvat vievät nostalgisiin tunnelmiin. Museo järjestää viikoittain tapahtumia musiikki-iltamista cruisingeihin. Nykyiset 11 linjaa kattavat koko kantakaupungin, mutta alkujaan linjoja oli vain kaksi. > Suomessa liikenne alkoi motorisoitua 1920-luvun alussa. 43 Suomen Moottoripyörämuseo, Lahti Suomen prätkätaivas sijaitsee Lahdessa! Vesijärven rannalla sijaitsevassa rock-henkisessä museossa voi ihailla yli sadan moottoripyörän kokoelmaa. Museoravintola Ace Cornerista saa suussa sulavia burgereita. Helsinki, Töölönkatu 51 A ratikkamuseo.fi Hiihtomuseo Hiihtäminen on ollut Suomen historiassa tärkeä arjen taito, jolla on vuosituhansia kestäneet perinteet. Joukossa on sekä maailmanluokan harvinaisuuksia että arkisessa käytössä olleita moottoripyöriä. Ratikkamuseossa voi järjestää myös yksityistilaisuuksia. Paikan päällä voi tutkia mäkilegenda Matti Nykäsen arvokisamitaleja ja testata H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O / VÄ IN Ö K A N N IS TO. Töölössä Kulttuurikeskus Korjaamon yhteydessä sijaitsevassa Raitiovaunut olivat näkyvä osa helsinkiläistä katukuvaa ennen autojen yleistymistä 1930-luvulla. Ratikkamuseossa voi hypätä vanhojen raitiovaunujen kyytiin, istahtaa kuskin paikalle ja harjoitella, kuinka matkaliput entisaikaan leimattiin. Lahti, Veistämönkatu 1 moottoripyörämuseo.fi Ratikkamuseo Raitioliikenne alkoi Helsingissä vuonna 1891
Toiminnallisessa näyttelyssä voi kiivetä seitsemän metriä pitkän aluksen kyytiin, käydä ruumassa, nousta laivan kannelle ja tutustua kapteenin upeaan salonkiin. Kannattaa tarkistaa etukäteen, milloin museossa järjestetään jännittävää oheisohjelmaa. Museosta voi halutessaan varata vaikka ohjatut talviurheilukisat. Näyttelyssä tarkastellaan myös liikenneturvallisuutta lapsen näkökulmasta ja leikin avulla. 44 MUSEO 3/2019 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Liikennemuseoita ympäri Suomen mäkikotkan taitoja mäkihyppysimulaattorin avulla. Lisäksi museon perusnäyttelyssä voi lähteä laivakoira Axelin tassunjäljille ja opetella monia merellisiä taitoja, kuten laivan kastamista tai perämoottorin käynnistämistä. Näyttelyssä pääsee tutustumaan niin vesitse, maitse kuin ilmateitse käytävään matkantekoon. Suurmäen näkötorniin voi talviaikaan kiivetä etukäteisvarauksella. PE K K A EL O M A A / LE LU M U SE O H E VO SE N K EN K Ä FO R U M M A R IN U M. Lapsilla on mahdollisuus oivaltaa liikenteen maailmasta esillä olevien leikkivälineiden ja menopelien avulla. Lahti, Salpausselänkatu 8 lahdenmuseot.fi PERHEEN PIENIMMILLE Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä Lelumuseo Hevosenkengän Menopelileikki -näyttely on suunniteltu varta vasten perheen pienimmille. Espoo, Ahertajantie 5 lelumuseohevosenkenkä.fi Forum Marinum Turun sataman lähellä sijaitsevassa merenkulun valtakunnallisessa erikoismuseossa, Forum Marinumissa, sijaitsee lasten oma Tyrskynmyrskyn-näyttely. Turku, Linnankatu 72 forum-marinum.fi > Toiminnallisissa näyttelyissä lapset pääsevät yhdessä aikuisten kanssa pohtimaan liikkumisen käytäntöjä
45 VAIHTOEHTOJA LENTÄMISELLE Suomen Ilmailumuseo pohtii uudessa hankkeessaan, miten lentämisen ilmastopäästöjä saisi kuriin. TEKSTI ELINA VENESMÄKI KUVAT KATJA TÄHJÄ < Vantaan aikuisopiston opiskelijat kokeilivat Ilmailumuseon työpajaa lokakuussa. Työpajassa museo kertoo ilmailun yleistymisestä ja ympäristövaikutuksista sekä auttaa pohtimaan vaihtoehtoisia matkustusmuotoja.
Sitran laskelmien mukaan vuonna 2030 suomalaisten keskimääräiset hiilidioksidipäästöt saisivat olla vain 2500, vuonna 2040 enää 1400 ja vuonna 2050 vain 700 kiloa. S uomen Ilmailumuseolla on parhaillaan käynnissä hanke, jonka yhteydessä on luotu lentoliikennettä ja ilmastonmuutosta käsittelevä pedagoginen aineistopaketti yläkouluille ja lukioille. M atkustajakoneesta jatkamme kokoustilaan, jossa Ilmailumuseon näyttelypäällikkö Valeri Saltikoff ILMASTONMUUTOS Miten museo voi vaikuttaa. ” Lentäminen ei ole vähäpäästöistä. Lentämiselle tämä tulee aiheuttamaan rajoitteita. ”Lentäminen ei ole vähäpäästöistä, ja meidän pitäisi löytää keinoja vähentää lentämisen ja muun matkailun päästöjä. Kaikki matkat eivät ole ihmisille välttämättömiä”, Saltikoff sanoo. 46 MUSEO 3/2019 I lmailumuseon Ilmastonmuutostyöpaja alkaa museokierroksella. Esimerkiksi yhden Thaimaan-lennon hiilidioksidipäästöt ovat Atmosfair-laskurin mukaan yli 5000 kiloa. Pariin suureen halliin on koottu suuri määrä suomalaisen ilmailun historiaa. Lisäksi Ilmailumuseolta voi tilata teemaan liittyvän työpajan omalle luokalle. Lapsille ja nuorille suunnatussa työpajassa suunnitellaan matka Helsingistä Brysseliin, jonne ihmiset yleensä matkustavat lentämällä. Noihin aikoihin lentäminen alkoi kuitenkin yleistyä Suomessa, vaikka halpalennoista ei oltu kuultukaan. kertoo tietoja lentämisen ilmastovaikutuksista ja siitä, millaisiin päästövähennyksiin meidän pitää pystyä. Yhden intialaisen hiilidioksidipäästöt ovat puolestaan 1600 kiloa, mutta ilmastolle sekin on liikaa. Aineisto julkaistaan loppuvuodesta 2019, jonka jälkeen se on vapaasti käytettävissä verkossa. Kyseisiä matkustajakoneita oli käytössä Finnairilla vuosina 1953–1980, jolloin lentäminen oli kallista eikä vielä kaikkien ulottuvilla. Kierroksen lopuksi istuudumme museon Convair Metropolitan -matkustajakoneeseen, jossa jalkatilat ovat huomattavan avarat. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa elintason nousu, vuosilomalaki ja lentolippujen hintojen lasku”, kertoo museolehtori Tiia Fynes vanhassa matkustajakoneessa istuvalle ryhmälle. ”Vuosikymmenten kuluessa lentomatkustaminen on demokratisoitunut eli se on tullut yhä useammalle mahdolliseksi. Tällä hetkellä suomalaisen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt vuodessa ovat noin 10 500 kiloa. Ilmailumuseo on koonnut työpajapakettiin sekä taustoittavaa tutkimustietoa että teemaa eri näkökulmista lähestyvää materiaalia
”Toivomme, että aikaperspektiivin tarjoaminen helpottaa kyseenalaistamaan sen, onko lomalle pakko lähteä juuri lentäen ja onko aina edes lomailtava mahdollisimman kaukana kotoa”, Fynes sanoo. Työpajassa Ilmailumuseon erityisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten ja miksi lentoliikenne on kehittynyt nykyiselleen. Lentolippujen hinnat ovat laskeneet ja lentoajat lyhentyneet tavalla, joista muutama vuosikymmen sitten ei voitu kuin haaveilla. > Työpajassa etsitään vaihtoehtoja lentämiselle reitillä Helsinki-Bryssel.. < Ilmailumuseon museolehtori Tiia Fynes kertoo lentoliikenteen muutoksista matkustajakoneessa, joka oli käytössä vuoteen 1980 asti. Aineisto on suunniteltu käytettäväksi ensisijaisesti osana koulujen ilmastokasvatustyötä. Testaukseen on osallistunut peruskouluikäisiä, mutta työpaja on käytettävissä myös aikuisten kanssa. Lentoliikenteen kehityksen historian lisäksi aineiston avulla pyritään hahmottamaan, millaisia tulevaisuudennäkymiä lentoliikenteellä on. ”Haluamme osoittaa, että lentämiselle on myös vaihtoehtoja”, Saltikoff sanoo. Lentoliikenteen määrät ovat kasvaneet 1950-luvulta lähtien, mutta erityisiä kasvukausia ovat olleet seuramatkailun yleistyminen 1970-luvulla ja halpalentoyhtiöiden tulo markkinoille. Nuoret saavat työpajassa itselleen matkustajaroolin, valitsevat rooliin sopivan matkustustavan sekä selvittävät matkan hinnan, matkaan kuluvan ajan ja siitä syntyvät hiilidioksidipäästöt – myös muut kuin matkustamisessa syntyvät. Hankkeen kohderyhmä ovat yläkouluikäiset ja lukiolaiset. N äyttelykierroksella osallistujille selviää, miten historian saatossa on muuttunut se, ketkä matkustavat lentäen, minne ja miksi. 47 ILMASTONMUUTOS Miten museo voi vaikuttaa. Suomeen ensimmäiset halpalentoyhtiöt alkoivat liikennöidä 2000-luvun alussa
” Haluaisin lukea lisää: uutisia pohjoismaisesta museokentästä. ” Lehden jutussa todellakin aukesi se, että Arkki on lasten luontotalo. MIKÄ INSPIROI. 48 MUSEO 3/2019 Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU. ANNA PALAUTETTA Vaikuta lehden tuleviin juttuihin ja aiheisiin! SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun Kirjoita meille PARAS JUTTU 3/2019 Lukijat äänestivät syyslehden parhaaksi jutuksi Laura Pullisen kirjoittaman "Oivallusten Arkki", jossa tutustutaan lasten kanssa Vuoden museoksi 2019 valittuun Satakunnan museoon. Kaikkia tuotteita voi ostaa Helsingin kaupunginmuseon museokaupasta, joka sijaitsee osoitteessa Aleksanterinkatu 16.. MISTÄ HALUAISIT LUKEA LISÄÄ. Paketin arvo on 44,50 euroa. Arvomme vastaajien kesken Helsingin kaupunginmuseon lahjoittaman Ratikka-tuotepaketin , johon kuuluu kangaskassi, vieteriratikan pienoismalli sekä tarjotin. JE N N A H O N K A N EN Vastaa tällä kortilla tai sähköpostilla info@museoliitto.fi 15.2.2020 mennessä. Kiitos kaikille palautetta lähettäneille! PALAUTETTA ” Teemapohjaiset näyttelypoiminnat kiinnostavat aina ja innostavat vierailuun
49 SARJAKUVA Anna & Leo
3. Etsi sama esine vähintään kolmesta eri museosta. ”Toivomme, että haasteista viriää jälleen hauskaa keskustelua somessa myös toisilleen tuntemattomien museofanien kesken. Tehtävät voi suorittaa yksin tai seurassa, mutta Museohaastetta ylläpitävä Museokortti kannustaa haastamaan tutut ja kumppanit mukaan kisailemaan. 2. 1. Etsi museoista ryijy, nyplättyä pitsiä ja rukinlapa. M useohaasteen suoritustyyli on vapaa. Kuvakilpailun ohjeet ovat luettavissa osoitteessa Museot.fi/museohaastekilpailu . 16. 7. Jaa kuva arviostasi somessa. 6. Museohaaste-kokemuksia voi jakaa ja kommentoida julkaisemalla omia kuvia tai seuraamalla tunnusta #museohaaste. tunnuksilla #museoselfie #museumselfie #museohaaste #museokortti 4. Parhaat Instagramissa tunnuksilla #museohaaste ja #museokortti merkityt kuvat palkitaan kuukausittain ilmaisella Museokortilla. MUSEOHAASTEET 2020 8. 5. Etsi teos, joka viittaa johonkin muuhun teokseen esimerkiksi toiseen taideteokseen tai kirjaan. Osallistu kansainväliseen Museoselfie-päivään ottamalla selfie museossa ja jakamalla se somessa 16.1. Arvioi ilmeellä näkemäsi näyttely tai teos. Tee julkinen uudenvuodenlupaus: kuinka monessa museossa aiot vierailla vuoden 2020 aikana. Muista #museohaaste! 14. Vieraile näyttelyssä, jonka nimi huvittaa sinua. Haasteita voi halutessaan suorittaa useita samalla museokäynnillä. Koe taideteos, joka yhdistää kolmea aistia. Etsi museoista Alvar Aallon suunnittelema huonekalu, esine, piirros tai rakennus. Viime vuonna myös museot vinkkailivat somessa parhaita suorituspaikkoja”, kertoo haasteita suunnitellut Museokortin yhteistyökoordinaattori Aino-Marja Miettinen . Someta tai lähetä henkilölle kuva siitä ja kerro, miksi tulit hänelle mieleen. Etsi museosta mielestäsi vaikuttava tai kaunis luonnon luoma asia tai eliö. 15. ” Haasta kaverit mukaan!. Etsi museosta teos tai esine, joka muistuttaa sinua tuntemastasi henkilöstä. 50 MUSEO 3/2019 #MUSEOHAASTE Suosittu Museohaaste saa jatkoa! Tutustu 50 uuteen tehtävään, joiden avulla voi lähestyä mielenkiintoisista näkökulmista tuttuja ja tuntemattomia museoita. 11. Kirjoita museokäynnistäsi vieraskirjaan, somejulkaisuun tai Oma Museokortti-sivulle. 12. 13. Käy museossa karkauspäivänä. Osallistu työpajaan, opastukselle tai tapahtumaan museossa, jossa et ole aiemmin vieraillut 9. Vieraile kotiasi lähimpänä sijaitsevassa museossa. 10. Näet museot kätevästi kartalla osoitteessa Museot.fi/kartta tai Museokortti-sovelluksessa. Haasteita ei tarvitse suorittaa listan mukaisessa järjestyksessä, ja niihin voi tarttua missä vaiheessa vuotta tahansa. Vieraile mielestäsi vaikeaa tai tabuna pidettyä aihetta käsittelevässä näyttelyssä
Etsi museosta työ, jota olisit halunnut tehdä, jos olisit syntynyt ainakin 100 vuotta aikaisemmin. Keksi ja kerro kuvitteellinen tarina mielenkiintoisen valokuvan takaa. 23. Ota kuva kädestäsi ja mielenkiintoisimmasta yksityiskohdasta. Vieraile näyttelyssä, jonka nimessä on luontoon tai eläimiin liittyvä sana. Etsi museosta yllättävä fakta tai kiinnostava tarina merkkihenkilöstä. Tutustu museossa jonkin vähemmistön historiaan tai taiteeseen. 43. Vieraile jossakin kansainvälistäkategorian museoista tai näyttelyistä. 42. Ota kuva museorakennuksestasi lempivuodenaikanasi tai etsi teos, jossa näkyy lempivuodenaikasi. 46. 41. 40. 30. 21. 44. Etsi ihmistä esittävä teos ja tee siitä oma tulkintasi valokuvaamalla itseäsi tai seuralaistasi. 51 17. Sovi treffit museoon, ja ottakaa yhteiskuva muistoksi museokäynnistä näyttelyn mielenkiintoisimmassa kohdassa. 27. Etsi museosta lapsuudestasi tuttu esine. Vieraile museossa, jossa haluaisit asua. Jaa vinkkisi! 38. 20. 36. 33. 48. Tee mahdollisimman hiilineutraali museokäynti. Etsi teos tai esine, joka liittyy kansalliseepokseen. Vieraile museossa paikkakunnalla, jossa et ole koskaan ennen käynyt. Etsi museoista laiva, lentokone ja juna. Vieraile museokaupassa ja kuvaa hauskin tai kaunein löytämäsi tuote. Pukeudu museovierailulle näyttelyn teeman tyylisesti. Valitse seuraava vierailukohteesi sokkona Museot.fi/nayttelyt sivun tai Museokortti-sovelluksen listalta. Ota kuva vain kesäisin auki olevan museon edessä. Jaa kuva luomuksestasi #museohaaste ! 25. Keksi oma museohaaste ja toteuta se.. Etsi museoista kolme eri viestimiseen käytettyä esinettä tai teknologiaa, joita et itse ole koskaan käyttänyt. 24. 26. 45. 29. 35. Ota kuva linnasta tarpeeksi kaukaa ja aseta kätesi kameran eteen niin, että näyttää kuin pitelisit jättiläisenä linnaa kädessäsi. 18. Koe ITE-taidetta tai tee ite taidetta. Etsi yhdestä museosta teokset tai esineet kolmesta eri maanosasta. 28. Näet listan Museot.fi -sivuilla tai Museokortti-sovelluksessa. Vertaile museossa kahden eri taiteilijan maalaustekniikoita. Ota #vessaselfie museon vessassa. 31. 22. Etsi museosta eläin , joka muistuttaa käytökseltään eniten omaa luonnettasi. 32. Inspiroidu väreistä tai aikakaudesta! 50. Etsi museosta tulisija, vanha työkalu tai väline ja itse valmistettu esine. 39. 19. Katso teosta tai esinettä rajaamalla siitä etusormen ja peukalon avulla mielenkiintoisia yksityiskohtia. 37. Etsi sotaan liittyvästä näyttelystä ovela sotasuunnitelma tai pysäyttävä selviytymistarina. Vieraile näyttelyssä, jonka nimessä on paikannimi. Muista #museokauppa ! 49. Tutustu museossa merestä elantonsa saaneiden ihmisten elämään. Etsi museosta soitin tai esittele teos, johon kuuluu ääntä. 34. 47. Bongaa saman taiteilijan teoksia vähintään kolmesta eri museosta. Voit halutessasi ensin rajata listaa alueen mukaan
Lataa Museohaaste 2020 pdf-tiedostona: Museot.fi/museohaaste 1. Haaste 21. Tartu vuoden 2020 Museohaasteeseen ja uppoudu museoihin hauskalla tavalla! "Näin Museohaasteessa tilaisuuden ottaa itselleni enemmän omaa aikaa. Pääkaupunkiseudulla asuvalle Viinikanojalle uusia kohteita olivat muun muassa Suomen pelimuseo Tampereella, Radioja tv-museo Mastola Lahdessa sekä Suomen maatalousmuseo Sarka ja Alpo Jaakolan patsaspuisto Loimaalla. (Hämeen linna) 5. Viinikanojan oma haaste oli ottaa vessaselfie museon vessassa. – Artsin seinämaalaustyöpajassa saimme ihan kaikessa rauhassa maalata ja toteuttaa itseämme. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin Museohaasteen supersuorittaja Terhi Viinikanoja etsi museosta esineen syntymävuodeltaan, kävi luonnon helmassa olevassa museossa ja seikkaili historiallisessa linnassa. (Alpo Jaakolan patsaspuisto) 4. Moni museo yllätti mielenkiintoisuudellaan ja tarjonnallaan, kun vain unohti ennakko-oletuksensa ja astui sisään. Tehtävä osoittautui haastavaksi, mutta lopulta hän löysi Salon elektroniikkamuseosta videonauhurin syntymävuodeltaan 1983. Käy museossa tai näyttelyssä, joka alkaa samalla kirjaimella kuin nimesi. Museohaaste tarjosi niin omaa aikaa, innostavia museoelämyksiä kuin myös laatuaikaa perheen kanssa. Idea syntyi Näyttelykeskus WeeGeen värikkäästä vessasta. Se oli inspiroivaa ja hauskaa! Erityisen hyvin Museohaasteesta Viinikanojalle mieleen jäi haaste 21, jossa etsitään museosta esinettä omalta syntymävuodeltaan. Haaste 1. Viinikanojalle Museohaasteen monipuoliset tehtävät innostavat tutustumaan museoihin erilaisista näkökulmista. – Museohaasteen myötä tuli käytyä museoissa, joissa ei muuten todennäköisesti olisi tullut käytyä. Museohaasteessa tutustutaan tuttuihin ja tuntemattomiin museoihin 50 haastetehtävän innoittamana vuoden ajan. Vuoden puolivälissä Viinikanoja oli suorittanut jo lähes kaikki 50 haastetehtävää. – Museokortti on aivan mahtava keksintö! Museoissa tulee käytyä paljon useammin ja matalammalla kynnyksellä, etenkin lasten kanssa. Haaste 13. Etsi museoista teos tai esine, joka on tehty syntymävuotenasi. (Tekniikan museo) 2. Vuoden aikana Viinikanoja kävi museovierailuilla yhteensä 15 kaupungissa. Museoissa on ihan oma maailmansa, todellista pakoa arjesta. Vain jouluteemainen haaste jäi odottamaan rastia ruutuun. (Salon elektroniikkamuseo) 2 1 3 4 5 TERHI VIINIKANOJA osallistui Museokortin vuoden 2019 Museohaasteeseen ja innostui museoista entistä enemmän. Haaste 17. Haaste 35, osallistu museossa työpajaan, inspiroi Viinikanojaa lähtemään lastensa kanssa Vantaan taidemuseo Artsin seinämaalaustyöpajaan, josta muodostui haasteen yksi kohokohdista. VIINIKANOJA on ollut Museokortin omistaja sen vuoden 2015 lanseerauksesta lähtien. Se oli todella voimaannuttavaa ja tuntui tärkeältä. Haaste 35. – Innostuin Museohaasteesta valtavasti ja vaikka yritin hillitä tahtiani, suorastaan ahmin museokäyntejä kalenteriini, kertoo museoita harrastava Viinikanoja. haasteessa kehotetaan keksimään oma haastetehtävä ja toteuttamaan se. (Vantaan taidemuseo Artsi) 3. Seikkaile historiallisessa linnassa. Museohaasteen tarkoitus on innostaa vierailemaan erilaisissa museoissa. Perehdy elokuvaan, dokumenttiin tai kirjaan, joka syventää tietämystäsi näyttelyn teemasta tai taiteilijasta. – Näin Museohaasteessa tilaisuuden ottaa itselleni enemmän Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti omaa aikaa. Museohaasteen lisäksi hän saavutti itselleen asettamansa tavoitteen vierailla vuoden aikana 50 eri museossa. Museohaaste antaa jokaiselle jotakin, olit sitten museonoviisi tai pitkän linjan museoharrastaja. Viimeisessä, 50. Osallistu museossa työpajaan. Se oli todella voimaannuttavaa ja tuntui tärkeältä." TERHI VIINIKANOJA K U V A T : T E R H I V II N IK A N O JA 52 MUSEO 4/2019
Museohaaste antaa jokaiselle jotakin, olit sitten museonoviisi tai pitkän linjan museoharrastaja. Tehtävä osoittautui haastavaksi, mutta lopulta hän löysi Salon elektroniikkamuseosta videonauhurin syntymävuodeltaan 1983. – Museohaasteen myötä tuli käytyä museoissa, joissa ei muuten todennäköisesti olisi tullut käytyä. Museoissa on ihan oma maailmansa, todellista pakoa arjesta. Haaste 21. – Näin Museohaasteessa tilaisuuden ottaa itselleni enemmän Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti omaa aikaa. Osallistu museossa työpajaan. (Vantaan taidemuseo Artsi) 3. Idea syntyi Näyttelykeskus WeeGeen värikkäästä vessasta. Pääkaupunkiseudulla asuvalle Viinikanojalle uusia kohteita olivat muun muassa Suomen pelimuseo Tampereella, Radioja tv-museo Mastola Lahdessa sekä Suomen maatalousmuseo Sarka ja Alpo Jaakolan patsaspuisto Loimaalla. VIINIKANOJA on ollut Museokortin omistaja sen vuoden 2015 lanseerauksesta lähtien. Museohaaste tarjosi niin omaa aikaa, innostavia museoelämyksiä kuin myös laatuaikaa perheen kanssa. Se oli inspiroivaa ja hauskaa! Erityisen hyvin Museohaasteesta Viinikanojalle mieleen jäi haaste 21, jossa etsitään museosta esinettä omalta syntymävuodeltaan. (Hämeen linna) 5. (Salon elektroniikkamuseo) 2 1 3 4 5 TERHI VIINIKANOJA osallistui Museokortin vuoden 2019 Museohaasteeseen ja innostui museoista entistä enemmän. Seikkaile historiallisessa linnassa. Vuoden puolivälissä Viinikanoja oli suorittanut jo lähes kaikki 50 haastetehtävää. Museohaasteessa tutustutaan tuttuihin ja tuntemattomiin museoihin 50 haastetehtävän innoittamana vuoden ajan. Moni museo yllätti mielenkiintoisuudellaan ja tarjonnallaan, kun vain unohti ennakko-oletuksensa ja astui sisään. Etsi museoista teos tai esine, joka on tehty syntymävuotenasi. Vain jouluteemainen haaste jäi odottamaan rastia ruutuun. Perehdy elokuvaan, dokumenttiin tai kirjaan, joka syventää tietämystäsi näyttelyn teemasta tai taiteilijasta. Haaste 1. – Artsin seinämaalaustyöpajassa saimme ihan kaikessa rauhassa maalata ja toteuttaa itseämme. Vuoden aikana Viinikanoja kävi museovierailuilla yhteensä 15 kaupungissa. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin Museohaasteen supersuorittaja Terhi Viinikanoja etsi museosta esineen syntymävuodeltaan, kävi luonnon helmassa olevassa museossa ja seikkaili historiallisessa linnassa. Viinikanojalle Museohaasteen monipuoliset tehtävät innostavat tutustumaan museoihin erilaisista näkökulmista. Käy museossa tai näyttelyssä, joka alkaa samalla kirjaimella kuin nimesi. Se oli todella voimaannuttavaa ja tuntui tärkeältä." TERHI VIINIKANOJA K U V A T : T E R H I V II N IK A N O JA 53. Haaste 17. Lataa Museohaaste 2020 pdf-tiedostona: Museot.fi/museohaaste 1. Haaste 13. – Museokortti on aivan mahtava keksintö! Museoissa tulee käytyä paljon useammin ja matalammalla kynnyksellä, etenkin lasten kanssa. Haaste 35. Se oli todella voimaannuttavaa ja tuntui tärkeältä. Museohaasteen lisäksi hän saavutti itselleen asettamansa tavoitteen vierailla vuoden aikana 50 eri museossa. – Innostuin Museohaasteesta valtavasti ja vaikka yritin hillitä tahtiani, suorastaan ahmin museokäyntejä kalenteriini, kertoo museoita harrastava Viinikanoja. (Tekniikan museo) 2. Museohaasteen tarkoitus on innostaa vierailemaan erilaisissa museoissa. (Alpo Jaakolan patsaspuisto) 4. Viimeisessä, 50. Viinikanojan oma haaste oli ottaa vessaselfie museon vessassa. Tartu vuoden 2020 Museohaasteeseen ja uppoudu museoihin hauskalla tavalla! "Näin Museohaasteessa tilaisuuden ottaa itselleni enemmän omaa aikaa. Haaste 35, osallistu museossa työpajaan, inspiroi Viinikanojaa lähtemään lastensa kanssa Vantaan taidemuseo Artsin seinämaalaustyöpajaan, josta muodostui haasteen yksi kohokohdista. haasteessa kehotetaan keksimään oma haastetehtävä ja toteuttamaan se
A. Maanantaisin suljettu. Keräysaika on 13.12.2018 12.12.2020 . Juvani ja Taidetestaajat Melanie Bonajo, Liisa Hirsch, Anu Põder, Alina Szapocznikow, Iza Tarasewicz Keräystili: FI49 6601 0010 5087 37 Käytä viitenumeroa: 1-1000 € lahjoitukselle 7223, 1001-10000 € lahjoitukselle 7236 ja muun suuruiselle lahjoitukselle 7210. Rahankeräys Museo-lehti_Taitto 1 22.1.2019 11.45 Sivu 1 TYKKÄÄ MUSEOLIITOSTA FACEBOOKISSA. Toimeenpanoalue: koko Suomi, lukuunottamatta Ahvenanmaata. Rahoituksen turvin Ilmailumuseo voisi muuttaa sille kaavailtuihin uusiin tiloihin. Rahankeräys Uusi ilmailumuseo -hankkeelle imy.. Käytä aina viitenumeroa, jolloin kulut ovat pienemmät ja enemmän rahaa päätyy keräyksen kohteelle! Luvan saaja: Ilmailumuseoyhdistys ry. Ilmailumuseoyhdistys ry Ilmailumuseoyhdistys ry:n tavoitteena on kerätä rahoitusta Suomen Ilmailumuseon museotoiminnan turvaamiseksi. ilmailumuseo.. NÄYTTELYLIITE Museoiden talvinäyttelyt Museo-lehden näyttelyliite esittelee talvikauden kiinnostavimmat näyttelyt. EKM_museolehtiGLIMSjoulu2019_93x122.indd 1 11/11/2019 16.07 20.09.2019 – 23.02.2020 B e Fragil e ! B e Brav e ! – H auraus on urheutta Ina Colliander, Magnus Enckell, Yrjö Ollila, Ellen Thesle , J. Avoinna ti–su klo 10–16. Luvan myöntäjä: Poliisihallitus 13.12.2018. Tervetuloa Talomuseo Glimsin vanhanajan joulunviettoon adventista aattoon. Lupa numero: RA/2018/1202. LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! Tiesitkö, että joulua on vietetty näillä kulmilla jo vuosisatoja. Tunnemme Espoon. Varojen käyttötarkoitus: Kerätyt varat käytetään Suomen Ilmailumuseosäätiön Uusi ilmailumuseo -hankkeen kustannuksiin
03 5656 6966 | LIPUT 13/6¤ | VAPRIIKKI.FI Poikilo-museot, Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17, ma suljettu poikilo.fi Seuraa meitä JÄRJESTYKSEN KUVAT Osmo Rauhala Kouvolan taidemuseo Poikilo 19.9.2019–12.1.2020 Hei! Minä olen kartanonneiti Jacobina Charlotta. Tutustu palveluun ja anna asiantuntijan auttaa! kysymuseolta.fi & @KMuseolta TÄSSÄ VOISI OLLA SINUN ILMOITUKSESI Soita Helena Piipponen 044 4300 701 museoliitto.fi/museo-lehti/ilmoitusmyynti. TERVETULOA NÄYTTELYYN! 28.11.2019–10.10.2021 Museolehti_talvi2019.indd 1 7.11.2019 12.33.32 Kysy museolta on matalan kynnyksen verkkotietopalvelu, jossa museot vastaavat erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin. Museoidentalvinäyttelyt NÄYTTELYLIITE PORTTI ROOMAAN 1.11.2019–10.5.2020 ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH
krs Avoinna 1.10.–30.4. Päämajamuseo 28.9. museoliitto.fi/taidekokoelmat SEINÄTÖN MUSEO -MOBIILIOPASTEET OVAT PÄÄSYLIPPUSI MUSEOON 24/7 Monipuoliset Seinätön museo -opasteet, ulkoreitit ja näyttelyopasteet toimivat kaikilla älypuheli milla ja tableteilla ilman erillisten sovellusten lataamista. ke 12–19, to–su 10–17, ma–ti suljettu Museokortti käy meillä! vaasankaupunginmuseot.fi Marita Liulia: Sailing Through Fireworks (2019) VAASAN TAIDEHALLI Nuori taide Pohjanmaalla • 30.11.2019–23.2.2020 POHJANMAAN MUSEO Kauneimmat koulutaulut • 15.11.2019–29.3.2020 KUNTSIN MODERNIN TAITEEN MUSEO Marita Liulia: Mysterium • 19.10.2019–2.2.2020 Odysseia – matka taiteessa • 2.2.2019–2.2.2020 TIKANOJAN TAIDEKOTI Sielun silmä • 20.9.2019–19.1.2020 Suomen museoliiton ja Kuvaston Taidekokoelmat verkossa -sopimus mahdollistaa museoiden kokoelmissa olevien teosten esittämisen verkossa ilman teostai tekijäkohtaisia sopimuksia ja maksuja. krs Puh. pe–su 10–17 Suur-Savon museo 27.4.2019–29.2.2020 Mikkelin Teatteri 100 vuotta Otavankatu 11, 50130 Mikkeli Avoinna 1.9.–30.4. Tutustu Seinättömään museoon osoitteessa seinatonmuseo.fi. NÄYTTELYLIITE Museoiden talvinäyttelyt Talven näyttelyt 2019 MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Maaherrankatu 18–20, 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2. alkaen ”Pimeys suurin ennen auringonnousua” Katkelmia Risto Rytin elämästä Päämajankuja 1–3, 50100 Mikkeli Avoinna 1.9.–30.4. ke ja la 10–17 Mikkelin taidemuseo 22.11.2019 – 9.2.2020 Tipu, Kuolema ja muita maalauksia Tiitus Petäjäniemi Maaherrankatu 18–20, 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2. 040 129 5090 museot@mikkeli.fi www.mikkeli.fi/museot Museoissa käy myös valtakunnallinen museokortti. Seinätön museo on aina mukana – aina avoinna. Museolle vuosimaksu on 600–2800 € + alv / vuosi riippuen kokoelmien koosta. museoliitto.fi/ verkkokauppa I love museums -tuotteet Museoliiton verkkokaupasta!
Näyttelykeskus WeeGeen ainutlaatuinen arkkitehtuuri luo arvokkaat puitteet tilaisuudellesi. Museoidentalvinäyttelyt NÄYTTELYLIITE Järjestä ryhmämatka, asiakastilaisuus tai kokous. perjantai museot avoinna klo 21 saakka, vapaa pääsy klo 17-21. wg_museolehti_1119_210x277.indd 1 11/11/2019 11.00. WeeGee on monipuolinen museoiden, näyttelyiden ja tapahtumien keskus. ALOITA VUOSI 2020 WEEGEELLÄ! HISTORIAA, KULTTUURIA, TAIDETTA, DESIGNIA JA MAKUMAAILMOJA EMMA / SUOMEN KELLOMUSEO / KAMU / SUOMEN LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ / EMMA SHOP / LUMIÉRE WEEGEE / WWW.WEEGEE.FI AHERTAJANTIE 5, ESPOO / VERKKOKAUPPA: EMMASHOP.FI Joka kuukauden 1. WeeGeeltä löytyy neljä eri museota: EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Espoon kaupunginmuseo KAMU, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä ja Suomen Kellomuseo
Voit tehdä muutokset myös verkossa museolehti.fi Vanha osoite tai tilauksen maksaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Uusi osoite tai lahjan saaja Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Päiväys ja tilaajan allekirjoitus Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti voimassa olevaan kestotilaushintaan. Ulkomaan tilauksiin tulee 15 € postituskulut.. Lisäksi monia muita ajankohtaisia aiheita kevään museokäynneille! MUSEOLEHTI.FI Käytä tätä palvelukorttia, kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksen. X X X X X X X X X X TE R O H A K A LA / K A N G A SA LA -T A LO. Tilauksen voi irtisanoa joko laskutuskauden loppuun tai välittömästi ottamalla yhteyttä joko puhelimitse 044 4300 701 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan kesken tilauskauden, veloitetaan vastaanotettujen lehtien irtonumerohinta. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus. 58 MUSEO 3/2019 KEVÄTNUMERON TEEMANA WAU! Helmikuussa ilmestyvän MUSEOn teema on WAU! Lehdessä tutustutaan museo arkkitehtuuriin, uusiin museoihin, museoalan trendeihin sekä upeisiin näyttelyihin ja tapahtumiin. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun JOHTAVA MUSEOALAN AIKAKAUSLEHTI NELJÄ KERTAA VUODESSA Itselleni Lahjaksi Vuositilaus 38 euroa Kestotilaus 34 € Opiskelijatilaus 25 €, opiskelijakortin nro.: Muutan osoitteeni — / 20— alkaen Irtisanon tilaukseni MUSEO 1/2020 ILMESTYY 28.2
Voit tehdä muutokset myös verkossa museolehti.fi MTAB ESTABLISHED IN THE NORDICS SINCE 1968 www . mtab.fi Elämyksiä tien päällä. Huolellisuudella sekä mahdollisimman pienellä vaikutuksella ympäristöön. fine art LOGISTICS, STORAGE AND WAREHOUSING MTAB kuljettaa ja käsittelee taidetta sekä arvokkaita esineitä Pohjoismaissa sekä Euroopassa. Käytä tätä palvelukorttia, kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksen. A lk up er äi ne n va lo ku va : D av id W at ki ns PHONE +358 10 315 59 55 MAIL fineart.fi@mtab.fi
Liput ennakkoon 18 € (sis. Tule mukaan kerran kuussa Kirjeklubeille lukemaan, kuuntelemaan ja keskustelemaan kirjeistä. Viulisti Laura Kokko, mezzosopraano Essi Luttinen ja pianisti Petri Haapasalo vievät kirjailija Volter Kilven ja hänen puolisonsa Hiljan (o.s. Kirjeet ovat sekä tavallisten että tunnettujen suomalaisten kirjoittamia. To 12.3. klo 18.30 Merkitykselliset kirjeet -esitys, jossa näyttelijät Seela Sella ja Esko Roine lukevat tunnelmaan sopivan musiikin lomassa suomalaisten tunteikkaita kirjeitä. Yhteistyössä 14.2.2020–31.1.2021 Ku va : M ie lik uv itt aj a To m i A ro. toimituskulut) ovelta tuntia ennen 20 €. Sisältöihin voi eläytyä myös näyttelijöiden Seela Sellan ja Esko Roineen lukemina. Ti 21.4. klo 18.30 Volter ja Hilja – ovat sanasi niin kuin valoa minulle -kirjallinen konsertti. Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 13 €/6 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi Näyttelyn pääosassa ovat suuria ja pieniä tunteita välittävät kirjeet. Tutustu ohjelmaan: www.postimuseo.fi. Voit ottaa mukaan itsellesi tärkeän kirjeen. Vanhakartano) avioliittoa edeltävän kirjeenvaihdon vahvaan ja rakkaudentäyteiseen maailmaan. ja ke 22.4. Lisäksi kiinnostavia luentoja ja kirjedraamoja