PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ Taiteilija Hannu Palosuo & ELÄMÄ ITALIASSA Repatriaatio & MUSEOAJATTELUN MURROS MUUMIEN MAAILMANVALLOITUS Tukholman Etnografinen museo TE O S: H A N N U PA LO SU O K U VA : G IO R G IO B EN N I 4 / 2021 MAAILMALLA • 9,80 €
3.12.2021 • Teemana maailmalla X X X X X X X X. 10 TAKAISIN KOTIIN Kansallismuseon saamelaiskokoelma matkusti kotiseuduilleen ja siirtyi Siidan omistukseen
Joillekin meistä on tärkeää kokea uutta ja erityistä, toiset haluavat laajentaa ja syventää tietojaan. Kolumnisti Iikka Kivi toteaa tässä Museo-lehdessä, että on tärkeää päästä paikan päälle, jotta asioiden syvyyden voi todella ymmärtää. Sekä kokoelmaesineitä että taideteoksia pakataan huolellisesti ja kuljetetaan näyttelyihin eri puolille maailmaa, jotta museoiden kokoelmat olisivat saavutettavissa ja mahdollisimman monet pääsisivät näkemään yhteistä kulttuuriperintöämme. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakausmedia ry:n ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 0444 300 701 • museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2021 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € Määräaikainen digitilaus 19 €, irtonumero 4,90 € ILMOITUKSET Helena Piipponen helena.piipponen@museoliitto.fi 0444 300 701 PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Teos: Hannu Palosuo Kuva: Giorgio Benni MATKALLA KOTIIN M onet meistä ovat korona-aikana matkailleet kotimaassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Repatriaatio eli museokokoelmien palauttaminen niiden alkuperäisille omistajille tai löytöpaikoille on museoeettisesti oikein. Museokokoelmat palaavat myös kotiin. Ihmisten lisäksi myös museokokoelmat matkustavat. Matkustamista perustellaan eri tavoin. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Leena Tokila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori TUOTTAJA Jenna Honkanen ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Riitta Ojanperä, Marjo Poutanen, Johanna Rassi, Marjo Vänttinenn AVUSTAJAT Iikka Kivi, Heli Kärkkäinen, Maria Paldanius, Jenna Parmala, Päivi von Rabenau, Bertrand Stofleth, Hanna Tapio, Elina Teerijoki, Erkki Vuokila, Liisa Väisänen, Ari Väntänen, Tarja Västilä. Palautusta juhlitaan Siidan lisäksi Kansallismuseon uudessa näyttelyssä Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu . Autenttinen tapahtumapaikka tuo ennen meitä eläneiden ihmisten kohtalot lähelle – joskus jopa liian lähelle, kuten Kivi huomauttaa. Matkustamisen tavat muuttuvat, ja nykyään osa matkailijoista suunnittelee matkansa siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän päästöjä. Elämä alkaa tästä näkökulmasta katsottuna vähitellen muistuttaa aikaa ennen pandemiaa. Antoisia lukuhetkiä Museo-lehden parissa! Leena Tokila Suomen museoliiton toimitusjohtaja. Toimittaja Elina Teerijoki kirjoittaa Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelman palauttamisesta alkuperäiselle kotiseudulleen ja osaksi Saamelaismuseo Siidan kokoelmaa. PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 59. Palautuksen prosessi on tehtävä huolellisesti ja yhdessä omistajayhteisön kanssa. Viime kuukausina innokkaimmat ovat lähteneet ulkomaille lomanviettoon ja myös työmatkat kotimaata kauemmas alkavat olla osalle arkea. KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry
” Falk on biologi ja kytkee mu seokäynnin hyvinvointivaikutukset ihmisen perustarpeisiin. Kulttuuriperintö ja ympäristö yhdistyvät esimerkiksi museon koulukasvimaatoiminnassa, jota lastenkulttuurikeskus on vienyt myös Fiskarsin, Paraisten ja Salon kouluihin. A. ” Pitkäikäisyyden todennäköisyyttä lisää eniten säännöllinen taiteen kuluttaminen sen yleisönä. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. Argelanderia .” Matka-lehdessä 5/2021 vierailtiin Tähtitorninmäellä Observatoriossa. Työpajoissa ja kerhoissa esimerkiksi leivotaan ruisleipää, taotaan, kehrätään tai puidaan viljaa. Lapsenpäivä-palkinnon perusteluissa mainittiin erityisesti, että museon toiminnassa näkyy lapsen arvostus ja ymmärrys siihen, että lapsi haluaa itse kokeilla ja oppia uutta tekemisen kautta. SAGALUNDIN MUSEON LASTENTOIMINTA PALKITTIIN Opetusja kulttuuriministeriö on myöntänyt 10 000 euron Lapsenpäivä-palkinnon Sagalundin museosäätiölle ja lastenkulttuurikeskukselle. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN. NAAPURIMAAMME VIRO Vuoden 1991 viimeisen MUSEO-lehden teemana oli Viro. Tänä talvena myös Espoon modernin taiteen museo EMMAssa on nähtävillä virolaisen modernistin ja kultakauden merkittävimmän edustajan Konrad Mägin (1878?1925) maalauksia. Työpajoihin luodaan entisajan tunnelmaa teatterin keinoin. Rinnakkainen ystävyysnäyttely SoomEST vabaduse viise otsimas 1961–91 on auki Tallinnassa syyskuuhun 2022 saakka. Mikä ihana syy käydä konserteissa, järjestää elokuvailtoja tai kierrellä museoissa!” Me Naiset -lehti kokosi 16 tutkitusti toimivaa keinoa lisätä elinvuosia. Palkinnon perusteluissa kiitettiin museon toimintaa, joka edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita kulttuuriperintöja ympäristökasvatuksellaan. Tällä hetkellä PunaMusta tukee metsien istuttamista Etiopiassa. Lehdessä kerrottiin suunnitteilla olevasta suomalais-virolaisesta yhteisnäyttelystä, jonka oli määrä avautua joulukuussa 1992 Maarjamäen museossa ja siirtyä sieltä Helsinkiin. Näyttelyn aineistoa oli tarkoitus koota Virosta ja Suomesta. ”Lapsille suunnattu toiminta on ollut Sagalundin kehittämisen kärjessä pitkään, ja palkinto kuuluu kaikille, jotka ovat olleet vuosien saatossa mukana sen kehittämisessä”, museonjohtaja John Björkman sanoo. MUSEO-lehti on hiilineutraali painotuote. “Ihmisten halukkuus lahjoittaa esineistöä museoille on lisääntynyt”, kertoi Hilkka Vallisaari . ” Liikkuvista seinistä ja katosta käy kiittäminen arkkitehti Carl Ludvig Engeliä ja tähtitieteen professori F. Myös lokakuussa 2021 Helsingin kaupunginmuseossa avautunutta Armas Tallinna – tarinoita naapurista -näyttelyä varten kerättiin aineistoja ja muistoja Tallinnassa matkailevilta kansalaisilta. Helsingin kaupunginmuseo toteutti näyttelyn yhteistyössä Tallinnan kaupunginmuseon ja Suomen Viron-instituutin kanssa Viron uudelleenitsenäistymisen 30-vuotisjuhlan kunniaksi. Museo järjestää toimintaa vuosittain noin 5 000 lapselle. Lisäksi museo työllistää perinnetekniikoiden taitajia ja käsityöläisiä, ylläpitää perinteisten käsityötaitojen tuntemusta ja välittää taitoja kiinnostavasti nuorille sukupolville. Näyttelyn näkeminen tuntui kaikille tärkeältä.” Antiikki ja taide -lehdessä 5/2021 kerrottiin kuuden tunnin jonotuksesta Ateneumin Ilja Repin -näyttelyyn. W. ” Jonosta ei juuri kukaan näyttänyt eroavan ja luovuttavan. Sagalundissa järjestetään kerhotoimintaa sekä ohjelmaa koululuokille ja päiväkotiryhmille. Yhdelle museovierailu lisää itsetuntemusta, toiselle ymmärrystä maailmasta, kolmannelle arvokkainta on yhteys läheisiin ja jaetut kokemukset.” Mikko Myllykoski arvioi John Falkin kirjaa The Value of Museums: Enhancing Societal Well-Being Talouselämän haastattelussa 19.9.2021. Lehden painotalo PunaMusta on sitoutunut vähentämään päästöjä tuotannon jokaisessa vaiheessa
Muun muassa näitä on esillä Joensuun taidemuseo Onnin näyttelyssä Ihmiskäsityksiä. Anu Torikan ja Marjatta Hanhijoen kuvauksia ihmisistä arkisissa puuhissa ja ympäristöissä. Muuttuvan maailman ilmiöt ja teollisen vaatetuotannon kehitys heijastuvat eri vuosikymmeninä suunnitelluista tuotteista. Yrityksen pitkässä historiassa nansolaisuus on muodostunut käsitteeksi. Korut ovat olleet osa itsenäistymisen riittejä ja ne ovat liittyneet uskontoon tai mytologiaan. Näyttelyn viesti on selvä: koruilla on merkitystä kaikille – myös heille, jotka eivät koruja käytä. Näyttely on avoinna Kansallismuseossa 27.2.2022 saakka. Näyttely tarjoaa mielenkiintoisia kurkistuksia niin teollisesta historiasta ja perinteestä kiinnostuneille, pukeutumisesta ja muodista innostuneille sekä kaikille, joille Nanson tuotteet ovat tulleet tutuiksi vuosikymmenten aikana.. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta NÄYTTELYPOIMINTOJA ” N äyttelyssä tuodaan esiin saamelaisten moninaisuutta, kulttuurin rikkautta ja elävyyttä – ja käännetään katse kohti tulevaa. Kuvanveistäjä Reetta Gröhn-Soinisen mustalla huumorilla sävytettyjä veistoksia, Juhani Linnovaaran karikatyyrinomaisia hahmoja sekä perinteisiä elävän mallin piirroksia eri vuosikymmeniltä. IHMISKÄSITYKSIÄ Joensuun taidemuseo Onni, Joensuu 22.9.2021–9.1.2022 Muotokuvia koulujen rehtoreista, professoreista ja muista merkittävässä asemassa olleista henkilöistä. Näyttely nostaa esille kysymyksiä ihNANSO 100 VUOTTA Emil Aaltosen museo, Tampere 4.9.2021–27.2.2022 Nanso 100 vuotta -näyttely esittelee Nanson kiehtovan historian vuodesta 1921 alkaen tähän päivään. Näyttelyssä on mukana perinteisesti yllä pidettäviä koruteoksia, mutta niiden lisäksi esillä on laaja skaala korua lähtökohtanaan pitäviä teoksia. Etelä-Karjalan museossa avautuneessa kansainvälisessä korutaiteen triennaalisssa KORU7 on esillä teoksia yhteensä 41 taiteilijalta tai taiteilijaryhmältä 17 eri maasta. NANSO HANNA RYYNÄNEN H EIK K I IS O TA LO KORU7 Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta 30.10.2021 – 13.3.2022 Korut kertovat kulttuuristamme ja ne kuuluvat perinteisiin. Näyttely valottaa Nanson pitkän iän salaisuutta, joka piilee kenties yhtiön kyvyssä mukautua jatkuviin muutoksiin ja silti vahvasti toteuttaa omaa tekemisen ideaa. Näyttely tuo esille myös tekemistä kulissien takaa: yritteliäisyyttä ja vilpitöntä hyvin tekemisen ideologiaa. Näyttely on konkreettinen osoitus siitä että asioita voidaan muuttaa, alkuperäiskansojen oikeuksia on mahdollista noudattaa ja saamelaiset voivat päättää saamelaisia koskevista asioista.” Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttelyn sisällön ohjaaja Petra Laiti kommentoi Kansallismuseossa lokakuussa avautunutta näyttelyä. KORU7-näyttelyssä yleisön nähtävissä runsas erilaisten sisältöjen, teknisten ratkaisujen ja materiaalien kirjo. Korutaiteilijoiden aiheet leikkaavat läpi nykypäivän yhteiskunnan. Kautta aikain koruilla on osoitettu niin yhteiskunnallista statusta, rakkautta kuin yhteenkuulumista. Nansolla laatu, mukavuus ja ajankohtainen tyyli ovat ohjanneet työntekijöitä vuosikymmenestä toiseen. Korutaiteessa ei ole määritelty rajoja, mitä se voi käsitellä. Koruilla on pyritty vaikuttamaan yhteiskuntaan ja niillä on tehty politiikkaa. Korut ovat olleet ja ovat edelleen yleismaallinen tapa ilmaista monenlaisia asioita
Litografiatekniikka vaikuttaa kiinnostavalta. Tuuli Rajavuori MUSEO-LEHTI KYSYY: Mitä pidit näyttelystä. A N SS I JÄ Ä SK EL Ä IN EN MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta ANETTE FAGERLUND Minkä näyttelyn kävit katsomassa. misyydestä, sen kuvaamisesta sekä siitä, millaiset kuvaukset ihmisyydestä ovat päätyneet taidemuseon kokoelmaan. Mitä näyttelystä jäi mieleesi. Suurin piirtein viisi kertaa vuodessa. Näyttelyssä on esillä teoksia, jotka kuvaavat Bomarsundin taistelua vuonna 1854. Kaikki näyttelypoiminnat ovat Museokortti-kohteita.. Nationalmuseum Tukholmassa. Kuinka usein käyt museoissa. Puuttuuko kuvamaailmasta jotakin. Se on myös museo, jossa kävin viimeksi. Teosten äärellä voi pohtia, millä tavalla ja kenen näkökulmasta henkilöitä on teoksissa kuvattu, ketkä ovat tulleet kuvatuksi ja keitä on jätetty ulkopuolelle tai marginaaliin. Puhuimme juuri siitä, että iän myötä kiinnostus museoita kohtaan on kasvanut. Kävin katsomassa Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisen museon vaihtuvan näyttelyn Slaget om Bomarsund i litografier. Näyttelyn aikana katsoja voi pysähtyä pohtimaan, millaisiin perinteisiin ja ajattelutapoihin erityyppiset tavat kuvata ihmisiä perustuvat. Miksi tuli museoon. Osallistuimme avajaisiltana järjestetylle yleisöopastukselle, joka oli todella kiinnostava ja tarjosi uutta ajateltavaa. Millaisia ihmisyyttä kuvaavia teoksia tulemme säilyttämään ja kenen maailmasta nämä teokset kertovat. Mikä on suosikkimuseosi. Samalla saattaa herätä kysymys siitä, millaisia teoksia esimerkiksi museot ovat katsoneet säilyttämisen arvoisiksi. Ahvenanmaan kulttuurihistoriallinen museo Storagatan 1, 22100 Mariehamn Näyttely on avoinna 6.2.2022 asti. Kenen valinnoista on kyse ja onko esimerkiksi kuvan kohteella tai mallilla ollut valtaa vaikuttaa siihen, miten hänet kuvataan. Ystäväni pyysi mukaan
fi. Sertifioitu kulttuurireitti auttaa ihmisiä löytämään Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset ja arkkitehtuurikohteet entistä paremmin”, Alvar Aalto-säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh kertoo. Kulttuurireittikohteet löytyvät verkosta osoitteesta visit.alvaraalto. Jenna Honkanen Alvar Aalto suunnitteli Villa Skeppetin lahjaksi ystävilleen. Suomessa voi kiertää lyhyempiä Aalto-kohteita esitteleviä kulttuurireittejä. 9 MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta ecuras.fi MYYMME JA VUOKRAAMME OPASTUSSEKÄ TULKKAUSLAITTEITA Ota yhteyttä: ecuras@ecuras.fi Sennheiser Mobile Connect on langaton audiojärjestelmä mm. Soita tai laita viestiä ja tilaa esittely! tourguide.fi 0400 332276 Alvar Aalto Route ulottuu Suomen lisäksi yhdeksään muuhun Euroopan neuvoston jäsenmaahan, joissa sijaitsee arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia kohteita. Reitti koostuu yhteensä kuudestakymmenestä Aalto-kohteesta. PY R Y K A N TO N EN. Kohteiden joukossa on sekä julkisia rakennuksia, kuten kirjastoja, kirkkoja, kaupungintaloja ja kulttuuritaloja että asuinrakennuksia. ”Reitillä voi matkustaa vaikka koko Euroopan halki Italian Riolasta Rovaniemelle asti. museokäyttöön, oppilaitoksiin tai kokouksiin. Asuintalo valmistui Raaseporiin vuonna 1970. Kohteiden lisäksi verkkosivulle on koottu myös majoituspalveluita ja ravintoloita, jotka osuvat kulttuurireitin varrelle. ” Sertifikaatti myönnetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan
Repatriaatiolla pyritään korjaamaan menneitä vääryyksiä ja valta-aseman väärinkäyttöä, sillä monen museon kokoelmissa on kyseenalaisilla tavoilla sinne päätyneitä esineitä. 10 MUSEO 4/2021 REPORTAASI Repatriaatio on monitahoinen prosessi TAKAISIN KOTIIN Museokokoelmien repatriaatio eli palautus alkuperäisille omistajille puhuttaa museokentällä kautta maailman. Viime aikoina repatriaatio eli esineiden palauttaminen alkuperäisille omistajilleen tai löytöpaikoilleen on noussut globaalisti tärkeäksi keskustelunaiheeksi museoalalla. Ensimmäiset muinaismuistojen siirtämistä koskevat kansainväliset sopimukset solmittiin vasta 1900-luvulla. Palautuksia on viime aikoina tehty Suomessakin. Nykyisin kulttuuriperinnön laitonta maastavientiä ja esineiden palauttamista säätelevät useat kansalliset ja kansainväliset sopimukset, lait ja museoalan eettiset ohjeet. ”Aika näyttää, kuinka suuri palautuksen merkitys on saamelaisyhteisölle. Repatriaatiokeskustelu koskettaa myös Suomea. Duodjin eli saamenkäsityön professori Gunvor Guttorm Sámi allaskuvlasta > Saamelaismuseo Siidan ja Suomen kansallismuseon välinen repatriaatio saatiin valmiiksi tänä syksynä. < Siidaan palautettujen esineiden joukossa oli muun muassa käytöstä poistunut naisten sarvilakki, ládjogahpir. Juhlan aiheena oli se, että Suomen kansallismuseon mittava saamelaiskokoelma oli saapunut alkuperäiselle kotiseudulleen ja siirtynyt Siidan omistukseen. Siirtomaiden aarteiden katsottiin kuuluvan emämaalle ja niitä kuljetettiin emämaan hallitsijoille. S yyskuun alussa saamelaismuseo Siidassa Inarissa vietettiin juhlaa. V IL LE -R IIK O FO FO N O FF / SA A M EL A IS M U SE O SI ID A. Vaikka Suomella ei ole ollut omia siirtomaita, meillä on silti ollut kolonialistisia rakenteita esimerkiksi suomalaisten valtaväestön ja saamelaisten suhteessa. Kautta historian esineitä on kuljetettu toisiin maihin esimerkiksi sotatai ryöstösaaliina tai tutkimusmatkoilla hankittuina löytöinä. Kolonialismi eli siirtomaajärjestelmä, jossa eurooppalaiset valtiot hankkivat hallintaansa alueita toisista maanosista, on ollut tässä erityisen tehokas. Osalle se on yksi etappi kulttuurisessa itsehallinnon saavuttamisessa, mutta on nähtävissä, että joillain on ollut suorastaan nälkä tutustua näihin esineisiin.” Esineiden läheisyys on tärkeää esimerkiksi saamenkäsityöläisille, jotka voivat valmistaa sekä kopioita vanhoista esineistä että saada niistä inspiraatiota uuteen. TEKSTI ELINA TEERIJOKI M useoesineiden nykyinen omistajuus voi olla hyvinkin kaukana siitä kulttuurista, jossa esinettä on alun perin käytetty. ”Tunnelma oli koskettava. Myöhemmin esineet päätyivät usein museokokoelmiin. Ihmiset olivat valtavan iloisia palautuksesta”, kertoo projektipäällikkö Eeva-Kristiina Harlin Siidasta
11 V IL LE -R IIK O FO FO N O FF / SA A M EL A IS M U SE O SI ID A
Monet eri tahojen kansatieteelliset kokoelmat yhdistettiin Suomen kansallismuseon kokoelmiksi vuonna 1893. Saamelaismuseo Siida on valtakunnallinen vastuumuseo erikoisalanaan saamelaiskulttuuri. EE R O EH A N TI. 12 MUSEO 4/2021 lahjoituksena saatu komsio, lapsen kehto, jonka arvioidaan olevan peräisin 1500-luvulta. Saamelaiskokoelmia on 1600-luvulta lähtien kerätty moniin Euroopan museoihin. S aamelaiskokoelman palautuksen kanssa rinnakkain Suomen kansallismuseossa on käyty läpi myös toinen repatriaatioprosessi, Mesa Verde -kokoelmaan kuuluneiden hauREPORTAASI Repatriaatio on monitahoinen prosessi eli Saamelaisesta korkeakoulusta on sanonut, että kansoille, joiden oma kirjallinen historia on lyhyt, esinekulttuuri on erityisen tärkeää. Muita repatriaatioprosesseja saamelaiskokoelmiin liittyen ei ole käynnissä. Ruotsin saamelaismuseo Ájtte on pyytänyt Etnografiska museetin saamelaiskokoelman omistusoikeuden siirtoa. Eeva-Kristiina Harlinin mukaan Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa on museoiden omistuksessa edelleen yli 50 000 saamelaiskulttuurista peräisin olevaa esinettä. Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila kertoo, että museoiden välillä oli alun alkaen selvä yhteisymmärrys saamelaiskokoelmien siirtämisestä Siidaan. Aiesopimus noin 2200 esinettä käsittävän kokoelman siirrosta tehtiin vuonna 2017, ja siirto toteutettiin, kun Siidaan valmistui riittävät tilat kokoelmalle. Kokoelmaa on säilytetty Ájttessa sen avaamisesta vuodesta 1989 lähtien. ”Sillä on suuri arvo, että nämä kokoelmat ovat juuri saamelaisalueella. Vanhin niihin kuuluva esine on ollut vuonna 1830 ” Palautetuista esineistä ei välttämättä tule enää museoesineitä. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä museo järjesti aktiivisesti keräyksiä, joiden myötä saamelaiskokoelmatkin karttuivat. Siidassa on hallussa niihin liittyvä tieto ja perinne.” Kansallismuseon saamelaiskokoelmat ovat karttuneet pitkän ajan kuluessa erilaisista lähteistä. Siidan perustamisen yhteydessä vuonna 1998 sovittiin, ettei Kansallismuseon saamelaiskokoelmaa enää kartuteta”, Anttila kertoo. ”Sotien jälkeen eetos oli jo sellainen, ettei vanhoja aitoja saamelaisesineitä enää hankittu Kansallismuseoon. Lopullisen luvan merkittävän kulttuuriomaisuuden luovuttamiselle myönsi valtioneuvosto. Esivanhemmat hautaesineineen lähtivät viimeiselle matkalleen syyskuussa 2020
Luovuttamiseen tarvittiin valtioneuvoston päätös. Kansallismuseon puolelta prosessi alkoi selvitystyöllä. Suomen kansallismuseon etnografisissa kokoelmissa on paljon samantyyppisiä vanhoja aineistoja. 1200-luvulla eläneet pueblo-intiaanit pääsivät takaisin haudan lepoon syyskuussa 2020. REPORTAASI Repatriaatio on monitahoinen prosessi 13 talöytöjen palauttaminen. M esa Verde -kokoelma koostuu arkeologi Gustav Nordenskiöldin vuonna 1891 keräämästä aineistosta, johon kuuluu noin 600 esinettä. Koska kysymys oli ihmisjäänteistä, Yhdysvaltoihin matkusti Kansallismuseon, opetusja kulttuuriministeriön sekä Yhdysvaltojen suurlähetystön delegaatio varmistamaan, että lähetys sai kaikissa vaiheissa kunnioittavan kohtelun. Hautalöytöjen ja ihmisjäännösten palauttaminen kunnioittaa YK:n vuoden 2007 julistusta alkuperäiskansojen oikeudesta vainajiensa kotiuttamiseen. Tärkeintä on vuoropuhelu: museoalan eettisten sääntöjen mukaan esineiden lähdeyhteisöjä tulee kuulla. Repatriaatioprosessi alkoi hopi-kansaa edustavan tutkijan aloitteesta vuonna 2016 ja päättyi vuonna 2020, kun hautalöydöt luovutettiin alkuperäiskansoille. Elina Anttila kertoo, että tärkeä tuki saatiin, kun asia nousi esiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailulla Valkoisessa talossa vuonna 2019. ”Kokoelma inventoitiin ja tehtiin kajoamaton luututkimus, jossa vahvistui, että jäänteet kuuluvat 20 vainajalle. ”Kysymys on sekä kulttuuriperinnön omistajuudesta että alkuperäiskansan toiveesta saada haudata vainajansa”, Anttila sanoo. Anttila kuvailee luovutusta herkäksi, tunteelliseksi hetkeksi. EE R O EH A N TI. Nykyisen Mesa Verden kansallispuiston alueelta Coloradosta Yhdysvalloista kerätyt, arviolta 1200-luvulta peräisin olevat esivanhempien jäänteet ja haudoissa olleet esineet palautettiin alueen alkuperäiskansojen edustajille. On mahdollista, että tulevaisuudessa meille esitetään repatriaatiopyyntöjä, mutta nyt tällaisia asioita ei ole vireillä”, Kansallismuseon amanuenssi Pilvi Vainonen kertoo. Lisäksi kokoelmassa oli 28 haudoista löytynyttä esinettä”, Elina Anttila kertoo. Suomalainen keräilijä Herman Frithiof Antell osti kokoelman Nordenskiöldiltä ja testamenttasi sen Suomen valtiolle vuonna 1910. ”Prosessien aikana kävimme läpi museon etnografisia kokoelmia. Koska aineisto kuului Suomessa valtion kokoelmiin, piti virallisen repatriaatiopyynnön tulla Yhdysvaltain valtiolta. Kahden repatriaatioprosessin perusteella Museovirastolle on nyt laadittu sisäinen ohje, miten repatriaatioprosessissa toimitaan. Uudelleenhautausseremonia järjestettiin Mesa Verden kansallispuistossa. Sekä Vainonen että Anttila korostavat, että jokainen repatriaatiopyyntö tulee käsitellä omana erikoistapauksenaan
R epatriaatiokysymyksissä liikutaan herkällä alueella. ”Suurimpia nämä kysymykset ovat siellä, missä on kolonialistinen historia”, Elina Anttila toteaa. G. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 14 MUSEO 4/2021 Ylivoimaisesti suurin osa vieraankin kulttuurin esineistä on päätynyt museokokoelmiin länsimaisen oikeuskäsityksen mukaan laillisesti ja eettisesti. Ilmiö juontaa juurensa olosuhteisiin, joissa kulttuuriperintö aikoinaan on viety uuteen sijoituspaikkaan ja kulttuuriperintönsä menettäneen kansan toiveeseen saada se takaisin. Tutkimusmatkoilla hankituista esineistä moni on vaihtanut omistajaa rahalla tai vaihtokaupalla. Elina Anttila on kuvassa kuudes vasemmalta. Mannerheimin keräämän Keski-Aasia-kokoelman esineistä tiedetään, että ne on ostettu. O FF IC IA L W H IT E H O U SE PH O TO. Kansallismuseo on lisännyt etnografista aineistoa Finna-tietokantaan, jolloin se on kaikkien saavutettavissa ja tutkittavissa. ”Institute of Papua New Guinea Studies -instituutille palautettiin vuonna 1983 äänitekopiona 32 laulua, jotka sosiaaliantropologi Gunnar Landtman äänitti Kiwain alueella kenttätyössä 1910–1912.” Vainosen mukaan myös pyhien paikkojen hallintaoikeuden palauttaminen on repatriaation muoto. Saavutettavuuden lisääminen on toinen keino. Fyysisten esineiden luovutus ei ole ainoa repatriaation tapa. Kolonialististen olosuhteiden ja alistetun aseman jättämät traumat ei koske vain alkuperäiskansoja, vaan myös valtioita, jotka joskus ovat olleet alistetussa asemassa ja menettäneet itsemääräämisoikeutensa. Esimerkiksi C. Pilvi Vainonen kertoo, että Kansallismuseon etnografisen kokoelman ensimmäinen palautuspyyntö koski äänitteitä. Kokoelmiaan läpikäydessään Kansallismuseo selvitti niiden alkuperää. Kaikkien esineiden alkuperästä ei kuitenkaan voida päästä varmuuteen, koska hankintatiedot ovat puutteellisia. Palauttaminen on tärkeää, koska kulttuuriperintö on enemmän kuin esineitä. Se vastaa yhteisön kysymyksiin omasta alkuperästä, identiteetistä ja Repatriaatioprosessi vaati toteutuakseen sekä kansainvälistä diplomatiaa että yhteistyötä yli kulttuurirajojen. Esimerkiksi maihinnousu Inarijärven Ukonkivelle, saamelaisten pyhälle paikalle, on käytännössä loppunut, koska turistiyrittäjät eivät enää kuljeta sinne ryhmiä ja Metsähallitus on purkanut saarella olleet portaat. ”Tiedetään, että suomalaissyntyinen keräilijä, insinööri Ernest Erickson osti aikoinaan alkuperäiskansojen esineistöä Yhdysvalloista erilaisilta agentuureilta, mutta ei ole mitään keinoa selvittää, miten esineet ovat päätyneet agentuureihin”, Vainonen havainnollistaa
Joskus esineen poisvienti on taannut sen säilymisen”, Vainonen sanoo. Esimerkiksi lähetystyön yhteydessä on tuhottu vanhaa uskonnollista esineistöä, jota pidettiin pakanallisena. www.kasten.. 15 REPORTAASI Repatriaatio on monitahoinen prosessi merkityksestä. K un repatriaation kohteena on fyysinen esine, on kulttuuriperinnön alkuperäisen omistajan asia päättää, mitä esineelle siirron jälkeen tapahtuu. ”Heille on tärkeää, että näitä kadonneen kulttuurin esineitä on säilynyt. On myös katsottu, että suuressa ja tunnetussa museossa esineet ovat laajemman ihmisjoukon nähtävissä kuin alkuperäisessä kotimaassaan. Kuten monen muunkin luuaineiston tapauksessa, Mesa Verden hautalöydöt palautettiin hautaan. Joskus on vedottu siihen, ettei palautusmaassa ole sopivia olosuhteita esineen säilyttämiseen tai konservoimiseen. Vaikka onnistuneita repatriaatiotarinoita on yhä enemmän, aina palautuspyynnöt eivät johda siirtoon. Esimerkiksi Kreikan valtio on esittänyt jo 1980-luvulla virallisen pyynnön saada takaisin Parthenonin temppelistä lohkotut veistokset, jotka nykyisin ovat British Museumissa. Haislat toimittivat museolle kopion toteemipaalusta. Valloittajakansat ovat usein pyrkineet sulauttamaan toiset kansat itseensä hävittämällä kansan omia piirteitä. Syitä palautuksesta kieltäytymiseen voi olla monia. Palautetuista esineistä ei välttämättä tule enää museoesineitä. Kyynisesti voi myös ajatella, että tällaiset hyvin kuuluisat esineet ovat yleisömagneetteja, jotka tuottavat omistajalleen rahaa. SÄILYTYSRATKAISUT KAIKKEEN TARVITSEMAASI CONSTRUCTOR FINLAND OY. Ruotsin Etnografiska museetista Brittiläisessä Kolumbiassa asuvalle haisla-kansalle palautettu toteemipaalu taas vietiin alkuperäiselle paikalleen metsään maatumaan. Kulttuuriperintö voi auttaa kansaa tai valtiota rakentamaan omaa identiteettiään uudelleen tai löytämään jo kadonneen identiteetin. Pilvi Vainonen kertoo, että A.A. British Museumin esineistä kiistaa ovat herättäneet myös Pääsiäissaarilta tuotu esivanhempiveistos sekä Egyptistä tuotu Rosettan kivi, jonka palautusta Egyptin valtio on pyytänyt. Etholénin 1800-luvun alkupuolella keräämä Kansallismuseon Alaska-kokoelma on herättänyt iloa myös lähdeyhteisönsä Alaskan alkuperäiskansojen keskuudessa
"Tilan on oltava rauhallinen ja kunnioitusta herättävä." < Koska Merja Laukian työhuoneen darumat ovat näyttelyesineitä, niille ei tulla koskaan maalaamaan toista silmää.. Siinä oli hyvää yritystä päästä lähelle myös niitä kävijöitä, jotka eivät puhu nykytaiteen kieltä.” M erja Laukian työpöydän takana on suuri lähikuva kovakuoriaisesta, joka muistuttaa Musée des Confluencesin luonnonhistoriallisesta kokoelmasta. Puhun aviomieheni kanssa ranskaa ja 13-vuotiaan tyttäreni kanssa suomea. Harvassa museossa kävijä pääsee sukeltamaan samassa näyttelyssä niin luonnon, kulttuurin kuin taiteen pariin. He käyvät Suomessa joka kesä, jolloin Laukia kiertää kiinnostavimmat museot ja nykytaidenäyttelyt. Perheelle tärkeät harrastuskohteet, hiihtoladut ja merenranta, sijaitsevat lähellä. Halusin varmistaa, että voin jäädä tänne maailmanpolitiikasta riippumatta.” Laukia on viihtynyt Lyonissa hyvin. Kaupunki on pienempi kuin Pariisi ja melkein kaikki matkat voi polkea pyörällä. > Näyttelyn pienoismalli auttaa hahmottamaan, minne tilassa kannattaa sijoittaa esimerkiksi kuolemaa käsittelevä näyttely. Viime aikojen brexit-keskustelu sai minut kuitenkin pohtimaan tulevaisuuttani Ranskassa. ”Tänä vuonna Helsinki Biennaali oli erityisen kiinnostava. ”Teen työni puolesta onneksi paljon matkoja pääkaupunkiin.” Laukia asuu perheensä kanssa Lyonin keskustassa. Kun ensimmäinen silmä sitten maalataan, maalari saa tehdä yhden toiveen. ”Olen asunut Ranskassa kolmekymmentä vuotta. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT BERTRAND STOFLETH L asiseinäisen työhuoneen nurkassa on punainen suuri paperipallero. Silloin kun japanilainen daruma-nukke ostetaan, sillä ei yleensä ole vielä silmiä. Pariisissa kulttuurielämä on kuitenkin väkevämpää ja kansainvälisiä näyttelyitä on tarjolla enemmän. ”Se on daruma”, Musée des Confluencesin kokoelmien ja näyttelyiden johtaja Merja Laukia toteaa. ”Erityistä museossamme on, että näyttelyt ja kokoelmat kietoutuvat toisiinsa ja kertovat tarinoita yhdessä”, Laukia toteaa. Se on kuitenkin toteuttanut jo Merja Laukian toiveen, sillä hän on syyskuussa saanut Ranskan kansalaisuuden. Identiteettini oli pitkään eurooppalainen. Kun toive toteutuu, toinenkin silmä maalataan paikoilleen. Musée des Confluences yhdistelee rohkeasti luonnonhistoriaa, taidetta ja antropologiaa. Hakuprosessi kesti viisi vuotta. 16 MUSEO 4/2021 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin TIE VEI RANSKAAN Merja Laukia on tehnyt koko museouransa Ranskassa. Tämä kyseinen museon menneestä Japani-näyttelystä muistuttava daruma on vielä sokea
17 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin ” Monitieteisyys vaatii yhteistyötaitoja.
MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 18 MUSEO 4/2021 Confluence-sana viittaa kahden joen risteykseen. Haluamme kyseenalaistaa mielikuvien todenmukaisuutta.” M erja Laukia muutti Pariisiin 18-vuotiaana. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän päätti toteuttaa unelmansa ja hakeutua Louvren taidehistorian korkeakouluun. Tällä hetkellä museon perusnäyttely koostuu alkuperää, lajeja, yhteiskuntaa ja kuolemaa käsittelevistä osuuksista. Lisäksi confluence tarkoittaa myös sekoittumista ja siihen tähtää museon idea. ”Länsimainen mielikuva tiipiistä ja sulkapäähineistä on pitkälti peräisin satoja vuosia vanhoista eurooppalaisista tarinoista. Laukia kertoo, että kuolemaa käsitellään näyttelyssä koskettavasti ja kunnioittavasti. Museon toimintaa rahoittaa Lyonin kaupunki. Vieraan kulttuurin keskellä hän opetteli mukautumaan, Ammoniittifossiilit kertovat alueen muinaisesta merenpohjasta.. Ensimmäinen opintovuosi oli raskas. Lokakuussa avautunut uusi näyttely käsittelee Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista luotua kuvaa ja sen todenmukaisuutta. Laukian työpaikka sijaitseekin Saoneja Rhone -jokien välissä. Menoista kolmekymmentä prosenttia katetaan museon lipunmyyntituloilla ja tilavuokrilla. Kävijät saavat itse päättää, vierailevatko he katsomassa kahta muumiota, jotka on tarkkaan harkiten sijoitettu rauhalliseen ja hiljaiseen tilaan. ” Suomalaisessa museotyössä on vähemmän byrokratiaa. Onneksi sain hyviä ystäviä, jotka auttoivat minua selviytymään.” Hän ajattelee, että kouluttautuminen hyväksi esihenkilöksi alkoi jo opintojen aikana. Suulliset tentit kauhistuttivat aluksi. Ensimmäiset vuodet tutustuimme hyvin tarkasti esihistorialliseen taiteeseen ja museologiaa opiskelimme vasta viimeisinä vuosina. Hän oli viettänyt joitakin viikkoja kaupungissa au pairina ja rakastunut Louvren taidekokoelmaan. ”Tiede, tarinat ja myytit kulkevat näyttelyssä rinnakkain samalla tavalla kuin tosielämässäkin.” Eniten hämmennystä kävijöissä herättää usein kuolemasali. ”Ranskalainen tapa opiskella tuntui kankealta ja alan kieli vieraalta
Usein viivyn kuitenkin museolla vielä ylimääräisen tunnin ja teen keskittymistä vaativat työt loppuun. TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ KLO 8 Syön aamiaisen ja pyöräilen vartin matkan työpaikalle. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 19 MERJA LAUKIA • Kotoisin Jyväskylästä. Pohdimme heidän kanssaan maan kansallismuseon näyttelyn uudistamista siten, että kaikkien vähemmistökansojen tarinat tulisivat kerrotuiksi.” KLO 19 ”Työaikani päättyy kuudelta. Tekee hyvää nähdä vihreää ja nyppiä muutama rikkaruoho päivän päätteeksi.” ” Kansainvälisyys on osa jokaista työpäivää.. Kun tulen illalla kotiin, käyn yleensä pyörähtämässä puutarhassamme. KOULUTUS • Taidehistorian opinnot 1991–1996 Ecole du Louvressa ja maisteriopinnot Université Paris IV:ssä 1996–1998. Lisäksi olen jatkuvasti tekemisissä tutkijayhteisöjen ja lahjoittajien kanssa. • 1998-2003 Kokoelmien projektivastaava Pompidou-keskuksessa. Saamme lahjoituksia muun muassa keräilijöiltä, galleristeilta, eläintarhoilta ja tutkijoilta.” KLO 12 ”Lounastauko on Ranskassa tunnin mittainen. • Perheeseen kuuluu puoliso ja 13-vuotias tytär. • 2018 alkaen Musée du Confluencesin näyttelyja kokoelmajohtaja. TYÖKOKEMUS • 1996 Näyttelyassistentti Pompidoumuseossa. Viimeksi vastaanotin etiopialaisten museoammattilaisten delegaation. TYÖNKUVA • Museon näyttelyja kokoelmajohtaja. Poljen töihin ympäri vuoden. Syömme työkavereiden kanssa yleensä joko museon yläkerran asiakasravintolassa tai valmistamme omat lounaamme taukotilan keittiössä.” KLO 13 ”Työpäivät ovat hyvin kansainvälisiä. • Asuu Lyonissa. • 2012 Lyonin Afrikkalaisen taiteen museon johtaja. Minulla on 40 alaista, joilla on monen eri tieteenalan koulutuksia. KLO 9 Henkilöstöhallinto vie paljon työaikaani. • 2003-2010 Suomen Ranskan-instituutin näyttelyvastaava
Aluevaltaus oli jälleen uusi. ”Lyonin alue on muinaista merenpohjaa, mikä näkyy paikallisissa fossiililöydöissä. Museon kokoelmapäällikkö on taustaltaan paleontologi ja hän on opettanut minulle paljon menneen maailman löydöistä.” Monet museon lahjoituksista tulevat yksityisiltä keräilijöiltä ja seikkailijoilta.. Kaikesta aiemmista kokemuksistani nykytaiteen, Suomen ja Afrikan parissa oli hyötyä, kun hain nykyiseen työpaikkaani.” M usée des Confluencesin näyttelyiden perusta on yhteensä 3,5 miljoonan esineen ja luonnontieteellisen näytteen kokoelma. ”Tuomme vain harvoin näyttelyesineitä ulkomailta, sillä oma kokoelmamme on niin kattava.” Laukian mukaan museokävijöillä kesti hetki ymmärtää, mikä vuonna 2018 avatun Musée des Confluencesin idea on. Opin siitä valtavasti työtä tehdessäni. Niinpä seuraava askel, näyttelyvastaavan työ Suomen Ranskan kulttuuri-instituutissa Pariisissa, innosti. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 20 MUSEO 4/2021 joustamaan ja ymmärtämään erilaisia ihmisiä, mutta myös pitämään jämäkästi kiinni päämääristään. ”Nyt asiakkaat ovat saaneet kiinni siitä, että me kuvaamme päivittäistä elämää ja menneisyyttä, ilman tieteenalojen raja-aitoja.” Nykytaiteeseen erikoistuneen kokoelmajohtajan oma suosikki museon valtavasta kokoelmasta on yllättävä. ”Minulla ei ollut erityistä kosketusta afrikkalaiseen taiteeseen. ”Koska suuri osa kokoelmasta on luonnonhistoriallisia näytteitä, vierainamme on usein alan tutkijoita mikroskooppien ääressä istumassa.” Hyönteisja kasvinäytteiden lomassa voi törmätä myös esimerkiksi juuri museolle lahjoitettuun, viidensadan hatun ja päähineen kokoelmaan tai vaikkapa suomalaisiin tuohivirsuihin. Hierarkiaa oli vähemmän ja päätöksiä tehtiin demokraattisemmin ja nopeammin, ilman kankeaa byrokratiaa. Laukia on ihastunut paleontologisen kokoelman fossiileihin. ”Olin onnekas, sillä sain todella hyvän esihenkilön, joka kouli minua ammattiin lempeällä kädellä.” Koska Laukia aloitti uransa Ranskassa, suomalainen museomaailma oli jäänyt hänelle vieraaksi. ”Oli yllättävää huomata, kuinka erilainen suomalainen museomaailma on ranskalaiseen verrattuna. Oli mahtavaa nähdä, että johtaminen on mahdollista sellaisillakin tavoilla.” Seuraavaksi Laukia aloitti työt Lyonin pienen, afrikkalaisen taiteen perintöä esittelevän Musée Africainin johtajana. Opintojen loppuvaiheessa hän aloitti työt näyttelyassistenttina Pompidou-kulttuurikeskuksessa, joka työllisti satoja museoalan ammattilaisia
Euroopan satoja vuosia vanhat kaupunginosat saivat hämmästelemään aikakauden rakentamisen ja kekseliäisyyden määrää. Vaikka ilmastokriisin torjunta vaatii meiltä kaikilta lentämisen rajua vähentämistä, täytyy samalla olla tarkkana siitä, että matkailua ei leimata pelkästään turhaksi kuluttamiseksi. Iikka Kivi. Piikkilanka-aita tuntui jatkuvan loputtomiin. Kehittyvä virtuaalitodellisuustekniikka saattaa kuitenkin viedä kokemuksen tietyllä tavalla pidemmälle, fyysisesti mahdottomalle aikamatkalle suoraan tapahtumien keskipisteeseen. Kuvaamiini kokemuksiin ja niistä syntyneisiin oivalluksiin ei olisi voinut yltää ilman paikan päälle menemistä. Kaikki murhattiin. Monet asiat on mahdollista hahmottaa perinpohjaisesti vasta silloin, kun itse vierailee tapahtumapaikalla. Todellisen, museoidun historiallisen kohteen autenttisuus on jotain sellaista, mihin mikään muu tapa ei yllä. 21 KOLUMNI Koomikko Iikka Kiven kynästä V E SA TY N I JOSKUS ON PÄÄSTÄVÄ PAIKAN PÄÄLLE L uulin tietäväni, mistä oli kyse. Silloin ymmärsin ensimmäistä kertaa, minkälaiseen julmuuteen ihminen kykenee. Menneisyyden tapahtumat sekä niiden sisältämät tarinat ja opetukset heräävät toisella tavalla eloon, kun tietää, että kaikki tapahtui juuri tällä paikalla. Vaikka tekniikka oli vielä paikoin alkeellista, illuusio 150 vuoden aikahypystä oli ajoittain yllättävän vahva. Olipa matkailu virtuaalista tai todellista, sen avartavaa luonnetta ihmisen ymmärrykselle itsestään ja historiastaan ei ole syytä kyseenalaistaa. Vierailu Kambodzhan punakhmerien kuoleman kentillä tuntui melkein mahdottomalta, kun mullan seasta pilkotti edelleen teloitettujen värikkäitä vaatteita. Vaikka tuhoamisleirin todellisuus pyöri painajaiskuvina päässä monta päivää museovierailun jälkeen, pidän silti tuota vierailua yhtenä elämäni tärkeimmistä opetuksista. Olin opiskellut asiaa lukion historian tunnilla, nähnyt useita dokumentteja aiheesta ja katsonut Schindlerin listan. Silti holokaustin koko hirveys avautui minulle perusteellisesti vasta, kun kiipesin Auschwitz-Birkenaun portin tiilitorniin ja näin tuhoamisleirin omin silmin. Hieno esimerkki tästä oli Kansallismuseon virtuaalimatka keisari Aleksanteri II :n isännöimiin säätyvaltiopäivien avajaisiin vuonna 1863. Siksi on erittäin tärkeää, että matkailua kehitetään ympäristön kannalta kestäväksi niin, että nämä kokemukset ovat mahdollisia myös tuleville sukupolville. Tänne saapui satoja tuhansia ihmisiä: lapsia, aikuisia, vanhuksia. Toisen maailmansodan armottomuuteen oli helppo eläytyä, kun seisoin suojattomassa ylärinteessä, jonka kautta neuvostosotilaat kulkivat rynnäköidessään Budapestin linnoitukseen. En ole sitä sittemmin unohtanut. Ymmärsin, että juutalaisten ja muiden vähemmistöjen joukkomurha oli todella tapahtunut täällä – ei kirjan sivulla tai valkokankaalla
TEKSTI PÄIVI VON RABENAU A H V EN A N M A A N M ER EN K U LK U M U SE O S ekstantti kuului kapteeni Johan Ekblomille (1841– 1904), joka ylitti Atlantin vuonna 1865 parkkilaiva Preciosalla purjehtien. ” Sekstantilla mitataan taivaankappaleen korkeus horisontista. 24-vuotias merimies oli itseoppinut tähdistä suunnistaja ja niinpä hän lähti matkaan sekstantti, kronometri ja karttakäärö kainalossaan. Ekblomilla ei ollut kokemusta tai koulutusta Atlantin yli navigoimisesta, mutta se ei häntä estänyt. Alun perin Preciosa lähti kuljettamaan puutavaralastia Ahvenanmaalta Englantiin. 22 MUSEO 4/2021 KOKOELMAT KERTOVAT Merten aarteita MAAILMAN MERILTÄ Meri on kuljettanut museoihin eksoottisia matkamuistoja, aikansa luksustuotteita ja tekniikan ihmeitä. SEKSTANTTI. Vertaamalla lukemaa merenkulun taulukosta ilmenevään taivaankappaleen todelliseen korkeuteen, saadaan selville aluksen sijainti etelä-pohjoissuunnassa eli aluksen leveyspiiri. 1700-luvulla kehitetyllä sekstantilla mitataan taivaankappaleen korkeus horisontista. Niinpä Ekblom hakeutui laivameklarin puheille, sillä useat Englannissa talvehtivat laivat pestattiin hakemaan jäätä Norjasta Englantiin. Ekblomille tarjottiin kuitenkin mahdollisuutta kuljettaa kivihiililasti Kuubaan. Laiva saapui perille odotettua myöhemmin syksyllä ja pian kävi selväksi, ettei se ehtisi kotisatamaan ennen jäiden tuloa. Tätä verrataan Greenwichin aikaa näyttävän kronometrin aikaan, jolloin aikojen ero kertoo aluksen pituuspiirin. Pituuspiiri saadaan puolestaan selville kronometrilla, joka on hyvin tarkka kello. Kun aurinko on lakipisteessään, on aluksen paikallinen aika 12.00
Yleisimpiä tuomisia olivat luonnonihmeet, kuten täytetty merikilpikonna tai valtava kotilo, josta saattoi kuunnella meren kohinaa kotonakin. tarjoaa pahanmakuista lääkettä, hoviparturi ajaa kokelaan hiukset ja kuningattareksi pukeutunut merimies ojentaa varpaansa suudeltavaksi. Sinä aikana paikallinen väestö kiinnitti huomiota kookkaaseen ja vaaleaan kapteeniin, joka jakeli käskyjä ääni jylisten. Merikapteeni Johan Himanka (1858–1929) toi matkaltaan albatrossin sulista valmistetun kauluksen. Viimein paikallisten asukkaiden lähetystö uskaltautui kapteenin puheille. Hovilääkäri SA TU K IV IN IIT TY / R A A H EN M U SE O M erimiesten eksoottiset mat kamuistot toimivat todisteina maailmalla nähdyistä erikoisuuksista. Miehistö vietti maissa viikkoja odotellen kyytiä kotiin. Nykyäänkin kasteseremonian viimeistelee tavallista parempi ateria, jolle kastetut merimiehet osallistuvat tasa-arvoisina kokeneempien merenkävijöiden kanssa.. Lopuksi merimies kastetaan vesitynnyriin, joskus jopa tervattuna. Sen sijaan määrättiin, että tilaisuuden kunniaksi miehistölle tuli tarjota viiniä. Silloin alus rysäytti koralliriuttaan. Syksyllä 1901 Altai lähti matkaan Englannista kohti Madagaskaria. Matka eteni suotuisasti Madagaskarin rannikolle, jossa paikallinen luotsi nousi alukseen johdattaakseen laivan turvallisesti satamaan. Päiväntasaajan jo aiemmin ylittäneet merimiehet naamioituvat meren hoviksi. Pressukankaaseen kirjattu todistus oli ylpeyden aihe ja muisto yhteisön riitistä. Heillä oli Himankalle nöyrä pyyntö: jäisikö kapteeni saarelle keisariksi! Toimenkuvaan ei kuuluisi muuta kuin istua silkkipytty päässä ja jakaa oikeutta. Linjakasteen perinne ulottuu vähintään 1600-luvulle, jolloin Hollannin Itä-Intian kauppakomppania kielsi heittämästä kastettavia merimiehiä yli laidan. Kuvan linjakastetodistus kuului merimies Hannu Grönille , joka ylitti päiväntasaajan seilatessaan tankkilaiva Wisalla. Himanka kieltäytyi kohteliaasti kunniasta, joskin hänen kerrotaan katuneen päätöstään viimeisinä vuosinaan. Leikkimielisessä kasteseremoniassa merimies otetaan meren hallitsijan Neptunuksen alamaiseksi. Kokelaasta pestään maan haju epämiellyttävillä pesuaineilla. Miehistö ja lasti saatiin pelastettua haaksirikosta, mutta laivaa ei saatu enää korjattua. Himanka toimi päällikkönä parkkilaiva Altailla, joka oli valmistuessaan suurin Suomessa koskaan rakennettu puulaiva. Seremoniassa Neptunus hoveineen nousee laivaan ja määrää ensikertalaisille kiusallisia tehtäviä. Ensimmäistä kertaa päiväntasaajan ylittävät merimiehet saavat pian linjakasteen eli päiväntasaajan kasteen. 23 KOKOELMAT KERTOVAT Merten aarteita LINJAKASTETODISTUS ALBATROSSIKAULUS K un laiva lähestyy päiväntasaajaa, alkaa miehistö askarrella pahvikruunuja ja avata tervatynnyriä
Hylkyä kutsutaan läheisen saaren mukaisesti nimellä Borstö 1, kunnes aluksen alkuperän arvoitus ratkeaa. Saaristomeren pohjaan 1700-luvulla vajonnut alus tunnistettiin alun perin venäläiseksi St. Purjealuksen lastina oli kilpikonnanluusta ja hopeasta valmistettuja, timantein koristeltuja viuhkoja sekä kultaisia ja hopeisia nuuskarasioita ja taskukelloja. 24 MUSEO 4/2021 KOKOELMAT KERTOVAT Merten aarteita Uusi verkkojulkaisu » Oivalluksia museoammattilaisen arkeen museopro.fi MEISSENIN POSLIINI M AT TI H U U H K A / SU O M EN M ER IM U SE O 1700 -luvulla Suomenlahtea pitkin kulki vilkkaasti liikennöity meritie Pietariin. Karikkoinen rannikkoseutu koitui kuitenkin monen aluksen kohtaloksi. Esineiden pohjassa on Meissenin tuttu logo, jossa on kaksi miekkaa ristikkäin. Hylystä on nostettu myös toista sataa Meissenin posliiniesinettä. Nauvon ulkosaaristossa tehtiin todellinen aarrelaivalöytö kesällä 1953, kun kalastajien verkot takertuivat syvältä merenpohjasta nouseviin hylyn mastoihin. Suurin osa aluksen lastista oli kuitenkin arkista tavaraa, kuten tammilankkuja, turkinlankaa, kristallisokeria, tupakkaa ja kapakalaa. Vuonna 1710 perustettu saksalainen Meissenin posliinitehdas onnistui ensimmäisenä Euroopassa valmistamaan valkoista posliinia ruskean sijaan. Kändlerin suunnittelemia posliinikukkia on tuotannossa vielä tänäkin päivänä. Mikaeliksi, minkä myöhempi tutkimus osoitti vääräksi. Tämä ”valkoinen kulta” oli jo laivan uppoamisajankohtana arvokas keräilyharvinaisuus. Itämaisin kirsikankukkakuvioin koristeltu astiasto on Johann Joachim Kändlerin suunnittelema. ” Hylystä on nostettu toista sataa Meissenin posliiniesinettä.
Merikapteeniksi valmistuttuaan Hellsten pestautui päälliköksi parkkilaiva Caesarille. Sakeassa sumussa alus kolaroi tanskalaisen höyrylaivan kanssa. Hellsten oli juuri silloin lomilla tyttärensä kihlajaisten takia. U U D EN K A U PU N G IN M U SE O. Rippikouluiässä hän seilasi jo Australiaan saakka. Keulan aukosta vyöryi vettä alukseen. Syksyllä 1943 Uisko oli partioimassa Suomenlahdella, kun torpedo osui laivan ohjaushyttiin katkaisten sen kahtia. Lipun numerosarja kertoi, kenelle lippu kuului. Suomen laivapäällystön lippu kuului merikapteeni Eskil Hellstenille (1889–1972), joka seilasi maailman meriä onni matkassaan. 25 KOKOELMAT KERTOVAT Merten aarteita Uusi verkkojulkaisu » Oivalluksia museoammattilaisen arkeen museopro.fi KAPTEENIN LIPPU M erillä kapteenit tervehtivät toisiaan vetämällä mastoon oman lippunsa. 1920-luvulla Hellsten toimi Eläköön-parkkilaivan päällikkönä. ” Hellsten kuului maineikkaisiin kaphoornareihin. Hellsten lähti 12-vuotiaana merille kokkipojaksi. Jatkosodassa Hellsten toimi vartiolaiva Uiskon päällikkönä. Peräosan mukana hukkui neljä miestä, mutta keula jäi puutavaralastin ansiosta kellumaan. Pahaksi onneksi Caesar ajoi ensimmäisen maailmansodan aikaiseen miinaan, joka räjäytti laivan kahtia. Kapteeni komensi miehistön pumppaamaan huutamalla: ”Ei sunkka me ny Uurenkaupunki ämmitte pyykvette hukut!”. Syvänmeren purjehtijat tapasivat pitää Itämeren rannikkoalueita pelkkinä pyykkivesinä. Luettelostaan kapteeni tarkisti, kuka on vastaantulevan laivan päällikkö
TEKSTI MARIA PALDANIUS ”J a joskus aamuhämärissä hän tiesi, että hän halusi matkustaa erääseen laaksoon, missä hän oli ollut hyvin kauan sitten. Kappale kuvastaa hyvin muumihahmojen liikkuvaista luonnetta: muumit ovat seikkailleet ympäri maailmaa koko olemassaolonsa ajan – paitsi fiktiivisen Muumilaakson sisällä, myös meidän ihmisten maailmassa. 26 MUSEO 4/2021 MUSEOILMIÖ Muumien maailmanvalloitus MUUMIT MAAILMALLA Muumit sulattavat sydämiä ympäri maailman. Parhaillaan muumit vierailevat Washingtonissa Kansallisessa lastenmuseossa. ”Muumit ovat olleet pitkällä matkalla 1950-luvulta alkaen ja kansainvälinen veto on aina ollut. Oli hyvin mahdollista, että hän oli vain kuullut puhuttavan tuosta laaksosta tai kukaties lukenut siitä, mutta sehän oli yhdentekevää.” Tällaisissa lähtötunnelmissa liikutaan suomenruotsalaisen kirjailija-taiteilija Tove Janssonin (1914– 2001) viimeisessä romaanimuotoisessa muumikirjassa, Muumilaakson marraskuu
Konsepti myös auttaa suojelemaan alkuperäisiä töitä ylimääräiseltä rasitukselta. M uumimuseon kanssa yhteistyössä toteutetut kansainväliset näyttelyt kutsuvat yhä uudet sukupolvet mukaan muumien maailmaan ja seikkailuihin. ”Eräs kävijä kertoi, ettei ollut aiemmin kuullutkaan muumeista ja rakasti näyttelyä todella paljon.” Pop up -näyttelykonsepti perustuu Janssonin alkuperäisteoksista painettuihin kuviin, ei siis alkuperäisteoksiin. Tuolloin Japanin markkinoilla julkaistiin Muumi-animaatio, joka oli alun perin tarkoitettu laajempaan levitykseen. Konsepti on kehitetty vastaamaan globaaliin, alati kasvavaan kysyntään. Viimeisin, kaksivuotinen Japanin kiertue oli osa Japanin ja Suomen diplomaattisten suhteiden 100-vuotisjuhlaa. Nyt Japanin Moomin Valley Park -teemapuistossa on toteutettu näyttely, johon lainattiin pieniä, kolmiulotteisia muumihahmoja Muumimuseon kokoelmasta”, Kuittinen kertoo. Hamme kertoo, kuinka kävijöitä on riittänyt ympäri maan ja monet ovat tutustuneet muumiaiheeseen ensimmäistä kertaa. Tarkkaan harkittuina ja huolellisesti valittuina ajankohtina myös Muumimuseon muumiteokset pääsevät liikkelle. Myös Muumimuseo on tehnyt paljon yhteistyötä Japanin suuntaan. Tänä vuonna päättynyt näyttely käsitti yli 600 Tove Janssonin alkuperäistä kuvitusta, piirustusta ja maalausta sekä runsaasti muuta muumiaiheista esineistöä ja arkistomateriaalia. Meredith Hammen mielestä se on tärkeää paitsi tarinoiden itsensä, myös niiden sisältämien universaalien arvojen tähden. ”Esillä oleminen ja matkustaminen on teoksille aina rasite”, Honkasalo kertoo. Muumeilla on kuitenkin liikkuva luonne ja seikkailijan sielu. Rajallinen alkuperäisteosten kokoelma ei riitä kaikille halukkaille. Kaikkien aikojen laajin, kaksi vuotta Japania kiertänyt muumitaiteen näyttely Moomin: The Art and the Story oli yksi tärkeimmistä Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden satavuotisjuhlan tapahtumista. Muuminäyttely oli esillä kahdeksassa eri kaupungissa Japanissa, ja se tavoitti yli 450 000 kävijää koronarajoituksista huolimatta. ”Japanilaisten muumifaniudella on pitkät juuret. Muumit muistuttavat meitä ysN AT IO N A L CH IL D R EN ’S M U SE U M. Janssonin mielestä animaatio ei kuitenkaan vastannut alkuperäisten tarinoiden henkeä. 28 MUSEO 4/2021 MUSEOILMIÖ Muumien maailmanvalloitus etenkin, kun muumit eivät ole kovin tunnettuja Yhdysvalloissa”, kertoo Kansallisen lastenmuseon ulkoisista suhteista vastaava Meredith Hamme . Monet työt ovat esillä Tampere-talossa toimivassa Muumimuseossa ja osan täytyy levätä. Washingtonin ohella yksi muuminäyttely on parhaillaan esillä Japanissa, jossa muumeilla on ollut erityinen asema 1960-luvulta asti
Muumisuhteen taustalla voivat olla niin kirjat, sarjakuvat kuin animaatiotkin. Näyttelyn on tarkoitus jatkaa matkaa myös muihin maihin. Among our specially designed offers, such as modern art trucks, our own packing technology team and conservator services, we now also welcome Museiservice to the MTAB Group. Muumeista tulee koko ajan myös uusia tulkintoja, mikä tuottaa yhä uusia muumifaneja. Taking care is what we do. Fine Art Logistics is the result of a close and long lasting collaboration with our customers in the art, gallery and museum industries. Our art handlers have extensive experience to meet many different requierments. Näyttöä on siitäkin, että muumien fanittaminen saattaa periytyä sukupolvelta toiselle. ”Museomme arvot ovat linjassa muumien arvojen kanssa. Kuittinen kertoo, että esimerkiksi hänen britannialaistuttavistaan kaikki yli 40-vuotiaat tuntevat muumit, koska muumisarjakuvia julkaistiin aikanaan isobritannialaisissa sanomalehdissä. Missiomme on inspiroida lapsia välittämään maailmasta ja muuttamaan maailmaa”, Hamme kertoo. Vannoutuneimmat ihailijat matkustavat maailman ääristä Tampereelle Muumimuseoon kuin pyhiinvaelluskohteeseen. Muumimuseo on Museokortti-kohde.. Myös tietyt arvot vetoavat lapsiin, vaikka he eivät osaisikaan artikuloida asiaa suoraan. ”Muumeissa erityistä on se, että ne eivät ole sidottu aikaan, paikkaan, maahan, uskontoon tai kulttuuriin.” < Washingtonin Kansallisessa lastenmuseossa on esillä Muumimuseon tuottama Pop up Muumimuseo -näyttely. ”Lapsia saattaa kiehtoa muumimaailman lempeät hahmot. ”Kun tavallisesti museoon mennään jonkun uuden asian äärelle, valtaosalla Muumimuseon kävijöistä on jokin henkilökohtainen suhde museosisältöön. ”Jansson ja muumit välittävät edelleen sitä samaa arvomaailmaa, joka on vaikuttanut minun sukupolveeni, eli 1980-luvun lapsiin”, Kuittinen sanoo. Muumit ovat ihmisille todella henkilökohtainen asia, josta on helppo löytää samaistumispintaa”, Honkasalo sanoo. Muumien arvomaailma ei vanhene, se on iätön ja ajaton ja ylittää sukupolvien rajat. Tämä piirre yhdistää monia lasten kirjallisuuden klassikoita.” Honkasalon mukaan muumien sanoma välittää yleisinhimillistä lämpöä, viisautta ja mielenmaisemaa, mikä vetää ihmiset muumien pariin. www.mtab.fi | mtab.se | mtab.dk | mtab.no MuseoL_Q2_ok-2.indd 1 MuseoL_Q2_ok-2.indd 1 2021-04-21 11:31 2021-04-21 11:31 MUSEOILMIÖ Muumien maailmanvalloitus tävyyden, luovuuden, rohkeuden, ilon, yhdenvertaisuuden ja luonnon kunnioittamisen merkityksestä
MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin SINNIKÄS SEIKKAILIJATAR Helinä Rautavaaran elämäntyö oli dokumentoida eri kulttuureja ja uskontoja ympäri maailmaa. TEKSTI TARJA VÄSTILÄ K AT A R IIN A SA LM I
31 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Maailma kylässä Espoossa Dahomeyhin eli nykyiseen Beniniin, Senegaliin, Nigeriaan, Jamaikalle, Intiaan ja Nepaliin. ”Hän tutustui muun muassa afrikkalaiseen kulttuuriin ja sai vaikutteita julkkiskulttuurista. Tallennusvälineet ovat esillä museossa, jonka kokoelmaan kuuluu myös kymmeniä tuhansia valokuvia, satoja tunteja äänitteitä ja kymmeniä tunteja kaitafilmejä. R autavaaran kokoelma sisältää yli 3 000 esinettä. Senegalista tuomisina olivat muun muassa suwer-lasimaalaukset, joissa kuvataan siirtomaahistoriaa ja kansanelämää, sekä antilooppia muistuttava päähine, jota käytettiin sadonkorjuujuhlissa lepyttämään Chiwara-jumaluutta. Taidekeräilijät ovat usein arvostaneet eniten esineen säilyvintä osaa. Rautavaara marssi lehden toimitukseen ja tuli tunnetuksi hänestä tehdyn jutun ansiosta”, kertoo Hirvonen-Nurmi. Hän syntyi 1928 akateemiseen perheeseen, jossa isä kannusti ihmettelemään maailmaa ja äiti pyrki pitämään tyttärensä jalat maassa. ”Rautavaara hankki pukujakin, joita käytettiin elämän nivelkohdissa tuomaan hyvää, kuten hedelmällisyyttä. Naamioihin kuuluvat kasvot peittävän osan lisäksi kehoa peittävä osa, rytmi ja liike. Hänen perintönsä jatkuu Espoossa kauppakeskus Entressessä, jonne Helinä Rautavaaran museo muutti pari vuotta sitten. Rautavaara valmistui psykologian maisteriksi ja suoritti jatko-opintoja 1950-luvun lopulla Yhdysvalloissa. Tutuksi tulivat Latinalainen Amerikka, Karibia, Afrikka, Lähi-itä ja Etelä-Aasiassa. Ne eivät olleet Rautavaaralle vain esineitä vaan aina osa kulttuuria tai rituaaleja. Naamiokokonaisuudet koetaan myös hyvin arvokkaiksi ja pyhiksi, joten niitä on hankala hankkia.” H elinä Rautavaara oli oman aikansa tutkimusmatkailija. Jo ennen Latinalaista Amerikkaa Rautavaara teki matkat Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään ja alkoi kirjoittaa artikkeleita Seura-lehteen Peukaloliisa-nimimerkillä. Sijainti on siinäkin mielessä ihanteellinen, että Espoon keskus on kaupungin monikulttuurisin alue”, toteaa Helinä Rautavaaran museon intendentti Katri Hirvonen-Nurmi . Rautavaara osasi tuotteistaa itsensä, kun hän lähti polkupyörämatkalle Meksikosta Chileen. ”Olemme arkisen hyörinän keskellä. H EL IN Ä R A U TA VA A R A N M U SE O / VA LO K U VA A JA TU N TE M AT O N. < Museossa on esillä Rautavaaran matkoilta tuomien esineiden lisäksi Rautavaaran matkustusdokumentteja. Hän dokumentoi matkojaan valokuvaten, nauhoittaen, filmaten ja piirtäen. Isän opit – maailma on avoin, lennä sinne, elämä kantaa – sopivat hyvin Rautavaaran rajoja rikkovalle, räiskyvälle ja uteliaalle luonteelle. Pienempää esineistöä hän lähetti kotimaahan kirjeitse tai diplomaattipostina lähetystöistä”, kertoo Hirvonen-Nurmi. Hän on kerännyt Suomen merkittävimmän länsiafrikkalaisten esineiden kokoelman. ”Tuohon aikaan oli epätavallista, että nainen lähti yksinään tutkimusmatkoille reppu selässä. Suomessa oli 1950-luvulla pula-aika ja näyttävyys epäsovinnaista, mutta Helinä pukeutui tyllija silkkimekkoihin, nailoneihin ja huomiota herättäviin aurinkolaseihin sekä 1960-luvulta alkaen etnisiin ja värikkäisiin asuihin.” Tutustumisja tutkimusmatkat suuntautuivat 1960–90-luvuilla myös muun muassa Brasiliaan, Helinä Rautavaara Guadalupen vanhan basilikan edessä Meksiko Cityssä 1990-luvun alussa. Jopa lapset käyvät itsenäisesti katselemassa kiinnostavia esineitä. Saavutettavuutta edesauttaa sekin, ettei museoon ole pääsymaksua. Paikalle on eksynyt sellaisiakin piipahtajia, jotka eivät ole koskaan aiemmin käyneet museossa. Museon kokoelman perustaja Helinä Rautavaara oli tutkija, kokija, toimittaja, opettaja, keräilijä, tallentaja ja oman tiensä kulkija. ”Esimerkiksi vuonna 1966 Rautavaara matkusti Senegalissa, Nigeriassa ja Dahomeyssa ja hankki myös isokokoisia esineitä
Hänellä oli hyvä vaisto kerätä tärkeitä ihmisiä ympärilleen. Hän oli hyvin päämäärätietoinen ja liikuttavasti kiintynyt hankkimaansa kokoelmaan. ”Hänen toiveensa toteutui elämän viime hetkillä, vaikka valmista museota hän ei ehtinyt nähdä.” ” Reissuillaan Rautavaara liftasi mielellään paikasta toiseen. Näin saatiin yhteys henkiin ja menneisiin sukupolviin. > ”Mulla oli aina tarve mennä sisälle joukkoon ja mukaan. ”Rautavaara osasi yhdistää maan alkuperäisväestöjen ja afrikkalaisten orjien kulttuuriperinnön, sillä samanlaisia rituaaleja oli sekä Brasiliassa että Dahomeyssä. Se on minusta aivan luonnollista. Siitä syystä olen erilainen kuin muut tutkijat, että en mä tutki, mä elän siellä mukana.” Helinä Rautavaara tanssimassa vodunin seuraajien kanssa Dahomeyssa, nykyisessä Beninissä. 32 MUSEO 4/2021 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Maailma kylässä Espoossa Intendentin mukaan naamioiden pohjavire oli uskonnollinen, ja luonnonhenki tai esi-isä käytti ilmaantumiseensa tanssijaa. Rautavaara solmi matkoillaan niin ystävyyskuin rakkaussuhteita. Samalla hänelle heräsi kiinnostus Afrikan ja Latinalaisen Amerikan välisiin kulttuuriyhteyksiin. Juna oli liian nopea kulkuväline etenemisiin, sillä kaikki hauska jäi matkan varrelle kokematta. Lisäksi museo tekee nykydokumentointia muun muassa maahanmuuttajayhteisöjen kanssa. Se nousi yhteisölliseksi kansallislajiksi vasta 1970-luvulla. Hän keräsi myös aineistoa afrobrasilialaisista uskonnoista väitöskirjaansa, joka ei kuitenkaan koskaan valmistunut.” Museossa on nähtävillä aiheeseen liittyvää esineistöä, Rautavaaran capoeirapiirroksia ja myöhemmin hankittu rituaalinen tanssipuku. ”Alkuaikoina Rautavaara sai esineitä lahjoituksina, mutta varallisuuden kasvaessa hän osti esineistöä. Sen sulkakäärmemotiivi liittyy asteekkien ja mayojen mytologiaan. Museon sisäänpääsy on ilmainen. kuuluvan hopeisen rannekorun. Tutustuessaan Amazonian alkuperäiskansoihin Rautavaara matkusti joella kanootilla. Ennen hänen kuolemaansa vuonna 1998 perustettiin säätiö, joka ehti tehdä sopimuksen Espoon kaupungin kanssa museon perustamisesta. Riitti, kun Rautavaara sanoi itse valinneensa esineen.” C apoeiraan ja candomblé-uskontoon Rautavaara tutustui jo ensimmäisellä Brasilian matkallaan 1960-luvulla, jolloin sotilasdiktatuuri oli kieltänyt kamppailulajin kokonaan. H EL IN Ä R A U TA VA A R A N M U SE O / VA LO K U VA A JA TU N TE M AT O N. Muutoin hän usein liftasi paikasta toiseen. Nykyisen kokoelmapolitiikan mukaan uusia esinehankintoja tehdään Rautavaaran matkojen kautta tutuilta seuduilta. Yksityiskohdat saatettiin jättää kertomatta. Rautavaara pääsi taiteilijapiireihin ja tutustui taidekäsityöläisyyteen.” Helinä Rautavaara piti kotimuseota ja hankki muitakin huoneistoja kokoelmaansa varten. ”Meksikossa hän sai sydänystäväksi taidekoulun opettajan, joka teki hänelle museon kokoelmiin Helinä Rautavaaran museo toimii kauppakeskus Entressessä. Osalla kuvan naisista on päässään höyhenellä varustettu punainen panta, joka viittaa heidän olevan Hèviosso-si papittaria
Tutustu ohjelmaan verkkosivuillamme www.oph.fi/luovaeurooppa KATARIINA SALMI. Uudet Luova Eurooppa -haut tulevat! EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta voit hakea vuosittaisilla hakukierroksilla rahoitusta museoja kulttuuriperintöalan eurooppalaiseen yhteistyöhön. Seuraava haku alkaa vuoden 2022 alussa. Hankkeissa voit edistää mm. kestävää kehitystä, digitaalisia mahdollisuuksia tai yleisöjen osallistumista
Miltä tuntuisi katsella suurta seinää täynnä valokuvia Ruandan kansanmurhan synnyttämistä sotaorvoista tai tarkastella Srebrenican joukkohaudoista löydettyjen uhrien henkilökohtaisia esineitä. Musée international de la Croix-Rouge et du Croissant-Rouge Geneve, Sveitsi www.redcrossmuseum.ch RAKENTEELLISTA RASISMIA PURKAMASSA Rakenteellinen rasismi, sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus, poliisiväkivalta, Black Lives Matter -liike ja afrikkalaisamerikkalaisten ihmisoikeudet ovat isoja teemoja amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Esineet herättelevät pohtimaan ihmiskohtaloita eri historian vaiheissa. Museossa pääsee suunnittelemaan interaktiivisen pelin avulla katastrofialueen pelastussuunnitelmaa ja näin oppimaan käytännössä, mitä humanitaarinen työ tarkoittaa. suurnimiä, jotka ovat osaltaan raivanneet tietä laajemmalle yhteiskunnalliselle muutokselle. Vuonna 2016 Washingtonissa avattu Afrikkalaisamerikkalaisen historian ja kulttuurin kansallinen museo NMAAHC on omalta osaltaan halunnut ottaa kantaa näihin teemoihin. Museo ei kuitenkaan keskity ainoastaan historiankerrontaan, vaan haluaa herättää kävijöissään isoja ajatuksia. Museossa pyritään ymmärtämään amerikkalaista historiaa afroamerikkalaisten linssien kautta. marraskuuta 1985, läsnä oli jopa Yhdysvaltain ensimmäinen nainen Nancy Reagan . Bunch III kertoo, kuinka ”on vain muutamia asioita, jotka ovat yhtä voimakkaita ja tärkeitä kuin kansakunta, joka tuntee historiansa”. Museon perustaja ja johtaja Lonnie G. Eri ajanjaksoja konkretisoivat esineet, kuten orjuutetulle lapselle suunnitellut kahleet tai ihmisoikeusaktivisti Rosa Parksin ompelema mekko. le juhlallisin menoin 20. Vaikka museo on tarkoitettu kaikille, sillä on erityistä merkitystä afrikkalaistaustaisille amerikkalaisille. Ihmisoikeusaktivisti ja kansalaisoikeustaistelija Rosa Parksin ompelema leninki on nähtävillä museossa. Yleisölle museo avattiin vuonna 1988. Museo haluaa tehdä humanitaarisesta toiminnasta koko ihmiskuntaa ja jokaista yksilöä koskevan kysymyksen. Organisaation lähes 160-vuotisen historian lisäksi museossa voi tarkastella kaikkia Punaisen Ristin humanitaarisia operaatioita. Museo tarjoaa kattavan historiallisen kontekstin kansalliselle keskustelulle rodusta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, sillä kokonaisuuteen kuuluu 40 000 kokoelmaesinettä, 12 pe rusnäyttelyä ja 17 vaihtuvaa näyttelyä. Luonnonkatastrofien tiedetään lisääntyvän muuttuvan ilmaston myötä, mutta museossa korostetaan, kuinka ennakoiva toiminta voi auttaa selviytymään yllättävistäkin tilanteista. Museossa Yhdysvaltojen historiaa käydään läpi aina transatlanttisesta orjakaupasta ja 250 vuotta kestäneestä orjuuden ajasta kansalaisoikeusliikkeen taisteluihin ja tämän päivän ilmiöihin, kuten Black Lives Matter -liikkeeseen. Kävijältä kysytään, mitä on ihmisarvo ja miksi sitä tulisi puolustaa. Punainen Risti on maailmansotien jälkeisessä maailmassa keskittynyt viemään apua kriisialueiden lisäksi myös katastrofialueille. Smithsonian National Museum of African American History and Culture Washington D.C., Yhdysvallat www.nmaahc.si.edu. Esimerkiksi omaa keskusteluohjelmaa vuosina 19862011 vetänyt Oprah Winfrey on saanut oman näyttelynsä, jossa pohditaan The Oprah Winfrey Shown vaikutusta amerikkalaiseen kulttuuriin. Kansainvälisen Punaisen Ristin museon kokoelmiin on kerätty aineistoa organisaation tärkeimmistä vaiheista: järjestön perustamisesta, Geneven sopimuksista, maailmansotien ajoista, dekolonisaatiosta sekä nykyajan haasteista. Museon tilat ovat kooltaan noin 400 000 neliömetriä. Museossa esiin nostetaan myös afrikkalaisamerikkalaisten luoman musiikkiperinteen historiaa sekä mustia urheilijoita ja elokuvaja televisioalan < Punaisen Ristin museolla on valtavat valokuvakokoelmat, jotka sisältävät raskasta materiaalia. 35 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Matka maailman ympäri < Moni vierailija kyynelehtii nähdessään orjuutetulle lapselle suunnitellut kahleet, joiden halkaisija on alle viisi senttimetriä
Pääsalin ainoa esine on Australian alkuperäiskansojen tjurunga, joka symboloi kykyä selviytyä muutoksista. Untitled-1.indd 1 25.4.2020 9.21 KUVITTELE KESTÄVÄMPI MAAILMA ”Olemme eläneet maan päällä 200 000 vuotta. ”Siksi museolle ei annettu nimeä Tulevaisuuden museo, koska tulevaisuus mielletään kaukana olevaksi. 36 MUSEO 4/2021 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Matka maailman ympäri www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla. Museonjohtaja Hugo Barreton mukaan ratkaisuja kestävän kehityksen eteen tulee tehdä nyt eikä tulevaisuudessa. Vierailija voi kulkea pitkin 200 metriä pitkää hallia, jonka varrella olevilla näytöillä kuvataan eri ajanjaksoja aina planeetan synnystä mahdollisiin tulevaisuuksiin. Vuodesta 1950 lähtien olemme muuttaneet planeettaa enemmän kuin koko olemassaolomme aikana. Huomispäivän museossa Brasilian Rio de Janeirossa kuvataan antroposeenia, geologista aikakautta, jolloin ihmisen toiminnan vaikutus planeettaan näkyy voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin. A LB ER T A N D R A D E Museu do Amanhã Rio de Janeiro, Brasilia www.museudoamanha.org.br. Museovierailijan ympärillä olevilta valtavilta näytöiltä voi seurata karuja kuvia ihmisten toiminnasta maailmalla ja planeetan reaktioita tähän toimintaan: palavia metsiä, sulavia jäätiköitä, kaavioita valtamerien happamoitumisesta, otsonikerroksen ohenemisesta ja kasvihuonepäästöistä. Olemme koko ajan enemmän, kulutamme enemmän, koko ajan vain lisää, lisää ja lisää.” Sanat kaikuvat videoteoksen ääniraidalla. Huominen taas on lähellä ja sen kohtalo riippuu siitä, mitä teemme tänään.” Museon taustalla on kansainvälinen joukko tieteentekijöitä ja kuraattori Alberto Oliveiran mukaan museon sisällöt perustuvat ajantasaisimpaan tutkittuun tietoon. ”Jos ihmiset tuntevat vierailunsa jälkeen olonsa pessimistiseksi, se ei johdu meistä, vaan todellisuudesta.” Huomispäivän museossa keskitytään esineiden sijaan ideoihin ja museo koostuu lähes kokonaan digitaalisista sisällöistä
UUSIN RETKIPAIKKA -KIRJA Haltia Shopin suositun Retkipaikka-kirjasarjan uusin teos Seikkailuja kauneimmissa maisemissa vinkkaa upeimmat maisemat ja näköalat 80 luontokohteesta ympäri Suomen. UUSI JUTTUPAIKKA esittelee museokauppojen valikoimia. Korut valmistetaan Kemiönsaaressa kivenheiton päässä merestä sijaitsevassa vanhassa verstaassa. Ihoa hemmottelevat Suomessa kehitetty mikrobiuute, antioksidantit ja superfoodit. 37 www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art Arvotaiteen logistiikkapalvelut ammattitaidolla. 39,95 € . Jokaiselle on valittu erityinen maistelupaikka Nuuksion metsien siimeksestä. Untitled-1.indd 1 25.4.2020 9.21 OSTOKSILLA MUSEOKAUPASSA Monipuolisia ja laadukkaita lahjaideoita UNIIKIT LAHJAT KUUSEN ALLE Museo-lehti valitsi Vuoden museokaupan, Haltia Shopin, valikoimista luontoon liittyviä elämyksiä ja herkkuja, jotka sopivat hyvin joulun juhlakauteen. 48 € . 29 € . TOUCHWILDLAHJAPAKKAUS Voimakas tattisuola sopii pataruokiin, hapokas tyrnisuola salaattien viimeistelyyn ja karpalosiirappi tuo makua kastikkeisiin ja keittoihin. VIINITASTINGLAHJAKORTTI KAHDELLE Wine in the Woods -viinitasting tutustuttaa Retkipaikan eräsommelierin opastuksella viiteen korkealaatuiseen punaviiniin. 47 € .. VALKOVUOKKOKORVAKORUT Hanna Renfors on lainannut Own Design -hopeakorujen muotokielen saariston metsistä, niityiltä ja rannoilta. TouchWild tuotteet tuovat keittiöön herkullisen ripauksen suomalaista luontoa. LUONKOS INFINITY -ÖLJYPUHDISTUSKAKKU Naantalissa käsin tehty vegaaninen kasvojenpuhdistustuote sopii herkällekin iholle. 198 € / 2 hlö
TEKSTI MARIA PALDANIUS K uvataiteilija-graafikko Hannu Palosuosta tuli maailmankansalainen puolivahingossa. 38 MUSEO 4/2021 TAITEILIJAHAASTATTELU Italia on opettanut kuvataiteilija-graafikko Hannu Palosuolle paljon ITALIAN KASVATTI Hannu Palosuon teoksissa näkyy sekä hänen suomalaiset juurensa että Italiassa vietettyjen vuosien vaikutus. Yksinkertaisin selitys on se, että Roomassa diskot menivät kiinni aamu neljältä, Suomessa jo puolilta öin. Pidempi ja todempi tarina liittyy taiteen ja kulttuurin nälkään. Parikymppisenä nuorukaisena hän päätyi Roomaan ja asettui kaupunkiin vuonna 1990. ”Opintojen aikana työskentelin assistenttina eräässä Italian suurimmista gallerioista ja pääsin puheväleihin taidemaailman suurimpien nimien kanssa. Täällä minun on ollut helppo tutustua maailman kuuluisimpiin taiteilijoihin ja nähdä taidetta, jota ei muualla näe”, Palosuo kertoo. Se, että Palosuo alkoi opiskella taidehistoriaa Rooman yliopistossa ja maalausta Rooman taideakatemiassa, oli vielä 1990-luvulla poikkeuksellista. Kaikki tentit olivat suullisia. Opetuksessa painotettiin erityisesti vuorovaikutustaitojen merkitystä taiteellisen urakehityksen kannalta. Myös Italian taidemaailma oli toista maata verrattuna Suomeen. < ”Suomalaiset sanovat, että tavastani käyttää värejä näkee, että olen elänyt Italiassa.” TE O S: H A N N U PA LO SU O K U VA : G IO R G IO B EN N I. Sen eläväinen vire veti Palosuon mukanaan. P alosuo opiskeli taideakatemiassa aikana, jolloin Italian taidekoulutus noudatti arkkiherttuatar Maria Teresian 1700-luvulla antaman mahtikäskyn mukaista opetussuunnitelmaa. Tapaamistani taiteilijoista mieleeni ovat jääneet erityisesti Cy Twombly , Jannis Kounellis , Louise Bourgeois ja Balthu . Palosuon mielestä Rooma ja Helsinki tuntuvat tätä nykyä saman kaupungin eri kortteleilta. Myös historian painotus oli vahva. ”Siihen aikaan Roomassa tapahtui nykytaiteen saralla todella paljon. Matkustaminen oli nykyistä vaikeampaa ja kallista. Opin, että taiteen kentällä pärstäkerroin vaikuttaa paljon. Sen ansiosta opin puhumaan omista töistäni”, Palosuo kertoo. Ennen Euroopan Unioniin liittymistä Suomi ja Italia olivat kuin kaksi eri todellisuutta. Taiteilijan täytyy osata kohdata ihmiset. Meitä myös kannustettiin analysoimaan omia töitämme ja erityisesti sitä, mikä meni vikaan. Jotain hohdokasta oli myös siinä, kun lähdettiin junalla Pariisiin tai Berliiniin katsomaan näyttelyä, jota ei voinut muualla nähdä”, Palosuo kertoo. Rooma on aina ollut vähän erilainen suurkaupunki, se elää kortteli ja kaupunginosa kerrallaan. Nykyään hohto on hieman himmentynyt. ”Italialainen koulutusjärjestelmä opetti minulle sosiaalisuutta. He halusivat oikeasti nähdä nuorten taiteilijoiden töitä ja kertoa näkemyksensä. Oppitunnit lisäsivät ymmärrystä siitä, kuinka läpi historian monissa maissa on tehty samantyyppistä taidetta > Palosuo on rakentanut siltaa suomalaisen ja italialaisen kulttuurin välille vuosien ajan. Samat näyttely kiertävät maasta toiseen, eivätkä Euroopan maat juuri eroa toisistaan
39 TAITEILIJAHAASTATTELU Italia on opettanut kuvataiteilija-graafikko Hannu Palosuolle paljon G IO R G IO B EN N I
40 MUSEO 4/2021 TAITEILIJAHAASTATTELU Italia on opettanut kuvataiteilija-graafikko Hannu Palosuolle paljon TE O S: H A N N U PA LO SU O K U VA : G IO R G IO B EN N I
Palosuo toteutti Can Not Turn Back The Clocksarjan 9-osaisen teoksen Didrichsenin taidemuseon näyttelyä varten. Joskus erehdyksessä olen todennut suomalaiselle taiteilijalle, että Italiassa eräs taiteilija tekee vastaavaa. • Suomalainen kuvataiteilija ja graafikko. • Kutsuttiin Accademia Internazionale Città di Roma kunnia-akateemikoksi 2009. samaan aikaan. Jankutan töissäni samoja aiheita ja tutkin sitä, miten pienet muutokset vaikuttavat teokseen ja katsomiskokemukseen”, Palosuo kertoo. • Debyyttinäyttely Roomassa vuonna 1995. Sittemmin Palosuo on pitänyt näyttelyitä ympäri maailmaa, osallistunut moniin taidebiennaaleihin ja järjestänyt henkilökohtaiset näyttelyt Rooman Galleria Nazionale d’Arte Modernassa vuonna 2013 sekä Helsingin Kansallismuseossa vuonna 2016. Hän on kuratoinut näyttelyitä suomalaisja italialaistaiteilijoille Italiassa, Suomessa, Brasiliassa, Argentiinassa sekä Syyriassa. Palosuon mukaan esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan teosten kaltaisia töitä tehtiin aikanaan kaikkialla Euroopassa. ”Taiteilija saattaa ajatella tekevänsä jotain, mitä kukaan ei ole ennen tehnyt. • Osallistunut Kairon Biennaaliin 2010, Rooman kuvanveistobiennaaliin 2011, Chilen Biennaaliin 2015, Liman grafiikan Biennaaliin 2016 ja Curitiban Biennaaliin Brasiliassa 2017 ja 2019. Työt eivät ole toistensa kopioita, vaan kuvastavat kunkin maan taiteen tilaa sekä tyylisuuntauksia kyseisellä aikakaudella. • Osallistunut Venetsian Taidebiennaaliin 2009, 2011 ja 2013. On hienoa, jos kaksi taiteilijaa tekee samanaikaisesti vastaavaa työtä eri puolilla maailmaa. SA M P O LIN KO N E VA. E lokuussa 2021 tuli kuluneeksi 25 vuotta Palosuon debyyttinäyttelystä. Vuonna 2017 hän kuratoi Fantastica – Valentinon iltapukuja yksityiskokoelmista -näyttelyn Museo Milavidaan ja vuonna 2020 Glamour – Pukuloistoa valkokankaalla -näyttelyn Serlachius -museoille. • Valmistui Rooman kuvataideakatemiasta 1997. Seuraava suurempi näyttely, You Live With Me , avautuu Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä toukokuussa 2022. • Taidemaalariliiton jäsen. • Asuu ja työskentelee Suomessa ja Italiassa. ”Olen tehnyt oman versioni esimerkiksi Helene Schjerfbeckin teoksesta Mustuvat omenat. Olen hiljalleen oppinut, miten taiteesta saa Suomessa puhua.” Vuosien ajan Palosuo on rakentanut siltaa suomalaisen ja italialaisen kulttuurin välille. Tosiasiassa kaikki hyvä työ tulee jostain ja menee jonnekin. Näyttelyssä Palosuo käy läpi omia töitään museon kokoelman kautta. • Syntynyt Helsingissä 29.9.1966. • Henkilökohtainen näyttely Rooman Galleria Nazionale d’Arte Modernassa 2013 ja Helsingin Kansallismuseossa 2016. Aiheet liittyvät aina omaan elämääni. 41 TAITEILIJAHAASTATTELU Italia on opettanut kuvataiteilija-graafikko Hannu Palosuolle paljon HANNU PALOSUO KUKA. ”Taiteellinen tyylini on muuttunut vuosien aikana ulkoisesti paljon, mutta perusajatus on pysynyt samana. Itse asiassa ensinäyttelyitä oli kaksi: toinen roomalaisessa ravintolassa heinäkuussa 1996 ja toinen Laulumiesten ravintolassa Helsingissä saman vuoden joulukuussa. • Tulossa: You Live With Me -näyttely Didrichsenin taidemuseossa keväällä 2022. Se on ollut herkkä paikka. Hän on valinnut kokoelmasta töitä, jotka – tai joiden takana olevat taiteilijat – ovat vaikuttaneet hänen työskentelyynsä. • Perhe: puoliso, italialainen oopperaohjaaja Italo Nunziata . Teosten ” Palosuon taidetta nähdään pian Helsingissä. Minua kiinnostaa erityisesti ihmisen muisti: mitä ja miten muistetaan. Vuonna 1999 hän tuotti Savonlinnan Oopperafestivaalit ja Kansallisbaletin Italiaan
”Kun palasin Italiaan elokuussa, toin Suomesta mukanani valtavasti kahvia. Italiassa kahvi hörpätään nopeasti ja sännätään menemään. MUSEO 4/2021 TAITEILIJAHAASTATTELU Italia on opettanut kuvataiteilija-graafikko Hannu Palosuolle paljon C M Y CM MY CY CMY K Messumatto Oy REWIND MAINOS MUSEOLEHTI painoon 2021 leikkausvaroilla.pdf 1 8.11.2021 14.33.59 valitsemisen yhteydessä kävimme keskustelua siitä, miten suurten taiteilijoiden töitä kannattaa lähestyä. Italialaiset taas sanovat, että töistäni näkee, että olen kotoisin Suomesta”, Palosuo naurahtaa. TE O S: H A N N U PA LO SU O K U VA : G IO R G IO B EN N I Didrichsenin taidemuseo on Museokortti-kohde.. Aamuisin hän tarvitsee ison kupin kahvia ja se täytyy saada nauttia rauhassa. Toivon, että työt herättävät erilaisia tunteita ja vaikuttavat katsojiin jollain meditatiivisella tasolla.” Palosuon työskentelyä määrittää pyrkimys pelkistämiseen. ”Suomalaiset sanovat usein, että tavastani käyttää värejä näkee, että olen elänyt Italiassa. Vastaavasti 1990-luvulla kannoin pestoa tuliaisiksi Suomeen. Silloin sitä ei saanut Suomessa mistään”, Palosuo kertoo. Onhan se ehkä vähän erikoista, että pitää tuoda kahvia Italiaan, klassiseen kahvimaahan. Ainakin yhdessä asiassa Palosuon suomalaisuus paistaa läpi. Sellainen ei sovi Palosuon tapoihin. You Live With Me 21.5.–21.8.2022 Didrichsenin taidemuseo Kuusilahdenkuja 1, Helsinki www.hannupalosuo.com Can Not Turn Back The Clock-sarjan ensimmäisen teoksen Palosuo toteutti Rooman MACRO museon Asilo-ateljee projektiin. Italiassa tämä on varsin epätyypillistä, sillä siellä teoksilla halutaan usein kertoa paljon
2 Toiseksi eniten kaivattiin museoesittelyjä. LUKIJAKYSELYYN tuli yhteensä 184 vastausta.. PAPERILEHDELLÄ NÄHTIIN SUURI ARVO! Lähes kaikkien vastaajien mielestä lehdessä on kiinnostavia, ajankohtaisia ja monipuolisia sisältöjä sekä tuoreita näkökulmia. Museoesittelyiden toivottiin käsittelevän museoiden taustoja ja historiaa. Erityisesti toivottiin juttuja pienistä museoista. Lukijat kertoivat haluavansa menovinkkejä sekä tietoa näyttelyiden taustoista. 75 % naisia 1 % muunsukupuolisia 24 % miehiä 98 % suosittelisi lehteä muille. KAKSI ENITEN ESIINTYNYTTÄ TOIVETTA 1 Eniten toivottiin ajankohtaisiin näyttelyihin liittyviä juttuja. LUKIJAKYSELY 2021 Tulokset TÄTÄ MIELTÄ LUKIJAT OVAT MUSEO-LEHDESTÄ IKÄJAKAUMA 65 % prosenttia vastaajista oli yli 55-vuotiaita VASTAAJIEN SUKUPUOLI MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 65 % vastaajista asuu EteläSuomessa 7 % prosenttia vastaajista asuu Itä-Suomessa 22 % vastaajista asuu LänsiSuomessa LEHTEEN OLTIIN TYYTYVÄISIÄ 97 % vastaajista luki lehteä paperisena. 99 % aikoo lukea Museolehteä myös jatkossa. MUSEO-lehti toteutti lukijakyselyn syksyllä 2021. Kyselyssä kartoitettiin, millainen on lehden lukijakunta, mitä mieltä lukijat ovat lehdestä ja mitä he toivoisivat lehdeltä. Lehden eri juttutyyppien koettiin palvelevan lukijoita hyvin
Rakennuksen lisäksi Guggenheim Bilbaon vaihtuvat näyttelyt keräävät kiitosta. Tämä museo opettaa siis ihan konkreettisestikin. Niitä on kutsuttu jopa Espanjan parhaiksi. Se on nykyaikainen temppeli, joka muistuttaa taiteen ja kulttuurin, mutta myös muutoksen tärkeydestä. Kaiken kruunaa se, että museo on kaikille EU-kansalaisille ilmainen. Taideakatemian oppilaat ovat aina opiskelleet jäljentämällä. MUSEO DE MÁLAGA Vuonna 1972 perustettuun Malagan museoon kuuluu kaksi merkittävää kokoelmaa: Malagan taideakatemian taidekokoelmat ja Malagan kaupungin arkeologiset kokoelmat. Euroopan Unioni on todennut museon olevan paikka, joka opettaa, säilyttää ja auttaa tutkimuksessa. Malaga, Espanja MUSEO GUGGENHEIM BILBAO Frank O. Tutkimustyössäni Malagan museo on auttanut enemmän kuin kerran tai kaksi. Vanhassa tullirakennuksessa Malagan keskustassa sijaitseva museo täyttää kriteerit paremmin kuin hyvin. Arkeologiset kokoelmat säilyttävät lähes 3000 vuotta vanhan kaupungin pitkää kulttuuriperintöä. Bilbao, Espanja K U VA T: M A R CO PE R E TT O. MUSEOVINKIT Taidehistorioitsija ja tietokirjailija Liisa Väisänen vinkkaa ETELÄN AURINGON ALLA Espanjassa asuva taidehistorioitsija ja tietokirjailija Liisa Väisänen tunnetaan Ylen Merkkien Salat -televisiosarjasta. Gehryn suunnittelema museorakennus on kuin veistos. Väisänen nostaa esiin suomalaisten suosimien matkailumaiden museoita, joihin hänellä on henkilökohtainen suhde. Kaupungin olemukseen kuuluu muutos. Kaupungit tarvitsevat museoita, sillä kaupunki itse ei voi olla museo. Nämä aarteet ovat tosiaan meidän kaikkien eurooppalaisten yhteistä kulttuuriperintöä ja omaisuutta
Kyseessä on pienehkö ja hieman vanhanaikainen museo. Se on hieno muistutus meille siitä, mitä kaikkea ihmiset keräävätkään ja millä kaikella saattaa olla merkitystä. Kokoelmien aarteisiin kuuluu Leonardo da Vincin piirroksia ja yksi taulukin sekä muita renessanssin ja barokin suurten mestarien teoksia. MUSEOVINKIT Taidehistorioitsija ja tietokirjailija Liisa Väisänen vinkkaa MUSÉE DES BEAUX-ARTS DE CARCASSONNE Merkkien Salat ohjelmasarjaa kuvattiin Yleisradiolle Carcassonnessa. Olin nähnyt teoksesta niin paljon kopioita, että se tuntui kuluneelta. Muistan, kuinka nuorena taiteentutkijaopiskelijana minulla oli vaikeuksia ottaa tosissaan Botticellin kuulua teosta Venuksen syntymä. Jokainen kuvauspäivä oli minulle jännittävä ja siksi raskas. Se oli minulle suunnaton oivallus. Se on vanha piispan talo. Silti se on äärimmäisen rauhoittava kohde. Sinne on kerätty renessanssin ajan merkittävin taidekokoelma. Hämmästyttävin esine on kuitenkin Lucrezia Borgian – aikansa kohukaunottaren, mutta sivistyneen ja oppineen naisen – hiustupsu. Taide on dialogia ja katsojan täytyy olla valmis dialogiin. Iltaisin, kun tarvitsin mielenrauhaa, piipahdin Carcassonnen taidemuseossa. Kaikki maailman museot ovat tarpeellisia, sillä vain tuntiessamme vanhan uskallamme kohdata uuden ja ymmärrämme muutosten tärkeyden. Carcassone, Ranska PINACOTECA AMBROSIANA Ambrosiaaninen taulukokoelma on nimestään huolimatta paljon muutakin kuin tauluja. Firenze, Italia. Milano, Italia GALLERIE DEGLI UFFIZI Uffizin galleriat ovat ruuhkasta huolimatta yksi lempimuseoitani. Uusi ja uuden kohtaaminen on välttämätöntä, mutta se ei onnistu ilman vanhaa ja turvallista, johon voi palata. Tauluja katsellessani tunsin olevani omassa taiteentutkijan maailmassani, jonka hallitsen. Sarjan ensimmäinen tuotantokausi oli ensimmäinen kerta minulle, jolloin en ollut vain haastateltavana, vaan itse vastuussa osin itse käsikirjoittamastani sarjasta. Kun lopulta onnistuin katselemaan teosta tuorein silmin, minulle aukesi suunnattoman kauneuden maailma
Etnografinen museo kuuluu Ruotsin valtion maailmankulttuurimuseot -kokonaisuuteen, jolla on hallituksen antama tehtävä esitellä ja tehdä näkyväksi kulttuureja eri puolilta maapalloa. 46 MUSEO 4/2021 KANSAINVÄLISTÄ Vierailulla Tukholman etnografisessa museossa KULTTUURIEN KESKELLÄ VÄ R LD SK U LT U R M U SE ER N A Etnografinen museo vie kiehtovalle matkalle globaalien kysymysten ytimeen. Museot dokumentoivat ja havainnollistavat maailman kulttuurien ilmenemismuotoja, elinehtoja ja kulttuurien välisiä kohtaamisia. Museotoimijana voimme tarjota tietoa kulttuurien ilmenemismuodoista menneisyydessä ja nykyhetkessä.” Etnografisen museon historia alkaa vuodesta. TEKSTI HANNA TAPIO T ukholman Gärdetin kaupunginosassa, niin kutsutussa Museopuistossa sijaitseva Etnografinen museo on täydellinen kohde maailmankaipuuta potevalle museoiden ystävälle. ”Kulttuurien muovautumiseen vaikuttavat muuttuvat olosuhteet sekä ihmisten kokemukset yhteiskunnasta ja historiasta. Maailmankulttuurimuseoiden kokoelmayksikön apulaisjohtaja Charlotta Ödvallin mukaan museoviranomaisen toiminta lähtee siitä ajatuksesta, että kulttuuri on jotain, mitä luomme ja muutamme jatkuvasti
Esillä on muun muassa käyttöja koriste-esineitä, seremoniatarvikkeita, aseita, asusteita sekä tekstiilejä eri puolilta maailmaa. VÄ R LD SK U LT U R M U SE ER N A. M useossa vierailuun on hyvä varata useampi tunti, sillä kahteen eri kerrokseen levittäytyvissä näyttelyissä riittää tutkittavaa. Etnografinen museo onkin todellinen helmi ja runsaudensarvi sekä maailman kulttuureista ja historiasta kiinnostuneelle että erilaisista esineistä ja materiaaleista innostuvalle museokävijälle. Omaksi organisaatiokseen Etnografinen museo eriytyi vuonna 1935, ja Gärdetiin se oli muuttanut jo viisi vuotta aiemmin. Esineet on lajiteltu vitriineihin materiaalien perusteella, mikä helpot< Ruotsin maailmankulttuurimuseoihin kuuluu neljä kohdetta: Maailmankulttuurin museo, Välimerenmuseo, Etnografinen museo ja Itä-Aasian museo. Maailmankulttuurimuseoiden hallinnoimat esineet muodostavat perustan museoiden näyttelyille ja antavat kullekin museolle oman erityisprofiilinsa. Osasto kuului Ruotsin luonnonhistorialliseen museoon vuosisadan alkupuolelle asti. Maailmankulttuurimuseoiden kokoelmissa on lähes miljoona valokuvaa ja 500 000 esinettä, joista runsaat 8000 esinettä on esillä Etnografisen museon näyttelyistä. Pysyvä näyttely Makasiini – etnografinen aarreaitta tuo kokoelmaesineitä nähtäville tilaan, joka muistuttaa ensi silmäyksellä jättimäistä kuriositeettikabinettia. 47 KANSAINVÄLISTÄ Vierailulla Tukholman etnografisessa museossa 1900, jolloin valtion etnografisista kokoelmista päätettiin muodostaa itsenäinen osasto. Nykyinen museorakennus vihittiin käyttöön vuonna 1980. ” Museo on todellinen runsaudensarvi
Repatriaatio tarkoittaa aineellisen tai ” Kenelle kokoelmat kuuluvat. ”Maailmankulttuurimuseoissa uskomme, että kulttuuri ja identiteetti ovat jotain, mitä luomme ja muutamme jatkuvasti.” VÄ R LD SK U LT U R M U SE ER N A. Esineet ovat peräisin pääasiassa Euroopan ulkopuolelta ja niitä on kerätty kokoelmiin tutkimusja lähetysmatkojen sekä ulkomaille suuntautuneiden virkamatkojen yhteydessä. Esineistöä on kartutettu esimerkiksi Vanadis-höyryfregatin maailmanympäryspurjehdukselta 1880-luvulla sekä ruotsalaisen tutkimusmatkailija Sven Hedinin Aasian-matkoilta 1800ja 1900-luvuilla. ”Sittemmin kokoelmat ovat jatkaneet kasvuaan. Merkillepantavaa on esineiden valtava kirjo. Kyse voi olla esimerkiksi ihmisjäännöksistä, seremoniaesineistä tai esineistä, jotka on hankittu kokoelmiin laittomasti historian saatossa. Etenkin jälkimmäisestä nousee esiin kysymys: kenelle museossa esillä olevat esineet oikeastaan kuuluvat. Charlotta Ödvallin mukaan kokoelmissa voi tämän vuoksi olla yksittäisiä esineitä tai kokonaisia kokoelmia, joiden alkuperää voi nykypäivänä pitää juridisesti tai eettisesti ongelmallisena. Ödvall kertoo, että Ruotsin valtion maailmankulttuurimuseoilla on niin kutsuttu repatriaationeuvosto. M useon perusnäyttelyihin kuuluvat myös Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoja ja Japanin kulttuuriperintöä käsittelevät näyttelyt. Esineitä on saatu lahjoituksina kuninkaallisilta, diplomaateilta ja yksityishenkilöiltä. Kokoelmissa on myös henkilökuntamme keräämiä esineitä. 48 MUSEO 4/2021 KANSAINVÄLISTÄ Vierailulla Tukholman etnografisessa museossa taa kokoelmien ylläpitoa. Perusnäyttelyissä tutustutaan niin ikään eri ilmastovyöhykkeillä eläviin alkuperäiskansoihin, ruotsalaisiin tutkimusmatkailijoihin, Afrikan tekstiilitaiteeseen ja Beninin taideaarteisiin. Nykyään kokoelmia kartutetaan tarkkaan valikoiden”, Ödvall sanoo. Suuri osa esineistä on kerätty silloin, kun museoalan kansainväliset eettiset ohjeet eivät olleet vielä vakiintuneet. ”Kokoelmissamme on kaikkea aina suurista kanooteista maailman vanhimpiin paperiasiakirjoihin”, Charlotta Ödvall kertoo. Monet esineistä on tuotu Ruotsiin siirtomaavallan aikana
Kysymykset käsitellään aina tapauskohtaisesti.” Etnografinen museo ei keskity kuitenkaan vain historiallisen kulttuuriperinnön esittelyyn. Charlotta Ödvallin mukaan kokoelmien kartuttamistakin ohjaavat maapallon yhteisiin haasteisiin ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset. Museoihin kerätään myös esineitä ja tarinoita, joissa korostuvat kestävän kehityksen periaatteet ja köyhien ihmisten perspektiivi. > Etnografiseen museoon on ilmainen sisäänpääsy. Kokoelmat käytössä. VÄ R LD SK U LT U R M U SE ER N A VÄ R LD SK U LT U R M U SE ER N A. Maailmankulttuurimuseoiden kokoelmiin hankitaan tietoisesti esimerkiksi esineitä, jotka liittyvät HLBTIQ-ihmisiin. ” Xxxxxxxx xxxxxxxxx. 49 KANSAINVÄLISTÄ Vierailulla Tukholman etnografisessa museossa ” Näyttelyt ovat kiinni ajassa. Etnografinen museo Djurgårdsbrunnsvägen 34, Tukholma. Palautuskysymykset ovat usein sekä eettisesti että juridisesti monimutkaisia ja vaativat paljon resursseja. Teema ei jää pelkästään näyttelyihin. ”Vaatimukset voivat tulla yksittäisiltä ryhmiltä tai valtioilta. aineettoman kulttuuriperinnön palauttamisesta sen alkuperämaihin, alkuperäisille omistajille tai heitä edustavan toimijan haltuun. museoliitto.fi/kookos Kaikki koossa. Tukholmassa sijaitsevat myös samaan kokonaisuuteen kuuluvat Itä-Aasian museo ja Välimerenmuseo. Ilmainen sisäänpääsy. Neuvosto seuraa kansainvälistä kokoelmaesineiden palautuskeskustelua, kehittää sisäisiä käytäntöjä esimerkiksi esineiden alkuperäselvityksiä koskien ja käsittelee palautusvaatimuksia. Tärkeitä ovat myös ajankohtaiset globaalit kysymykset, joita tuodaan esiin muun muassa vaihtuvien näyttelyiden kautta. ”Kulttuuriperintöä ja kokoelmatyötä tulee käyttää voimavarana globaalin kestävän kehityksen edistämisessä”, Ödvall sanoo. Museo on auki tiistaista sunnuntaihin. Ensi vuoden marraskuuhun asti esillä on kuluttamista ja kestävää kehitystä käsittelevä näyttely Human Nature
Elokuvaja tv-alalla eläinten oikeudet toteutuvat nykyisin pääsääntöisesti hyvin, mutta aina niin ei ole ollut. TEKSTI ARI VÄNTÄNEN I hmisen ja eläimen suhdetta pohditaan nykyisin enemmän kuin koskaan. Alakertaan vievän portaikon eläinaiheiset koristeet ovat kiva johdatus aiheeseen varsinkin lapsille, joita näyttelyssä vieraileekin paljon alueen kouluista. Dokumentti kuvaa eläinten ja ihmisten suhdetta ansiokkaasti inhimillistämättä eläimellisiä toimijoita. Eläimet ovat mukana monissa teollisuudenhaaroissa lihantuotannosta lääkebisnekseen ja viihdeteollisuuteen. Mastolan näyttely Suloiset sankarit – eläimet suomalaisissa elokuvissa ja tv-sarjoissa ottaa osaa tärkeään keskusteluun nostamalla valokeilaan televisio-ohjelmien ja elokuvien eläin-esiintyjät. 50 MUSEO 4/2021 NÄYTTELYARVIO Eläimet lavalla ELÄIN ELÄÄ, IHMINEN IHMETTELEE Lahden radioja tv-museo Mastolan näyttely Suloiset sankarit kääntää valokeilan eläinnäyttelijöihin. < Värikäs näyttely sopii hyvin koko perheelle. TI IN A R EK O LA / LA H D EN M U SE O T, K U VA KO KO EL M AT. Kaikenlaiset arvaamattomuudet opiskeltuaan ymmärtää hyvin, mitä Ismo Alanko tarkoitti kirjoittaessaan Sielun > Myös eläinnäyttelijöiden tehtävät kuvataan käsikirjoituksessa tarkkaan. Informatiivisesta osuudesta vastaa eläinkouluttaja, joka operoi oppimisteorian, yksilöllisten erojen ja lajikohtaisten sääntöjen kautta milloin sammakoiden, milloin ponien parissa. Mastolan näyttely tekee hyvää työtä esittelemällä eläimet lajiensa edustajina ja jopa yksilöinä, ei rekvisiittana tai uusiutuvana luonnonvarana. Suurista, värikkäistä ja selkeistä seinätauluista voi lukea elokuvantekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä. Julkiseen keskusteluun nousee niin ympäristöön kuin moraaliinkin kytkeytyviä kysymyksiä oikeuksista, velvollisuuksista, syistä ja seurauksista, joita asiaan liittyy. E nnen varsinaiseen näyttelytilaan laskeutumista kannattaa katsoa yläkerran auditoriossa lyhytdokumentti, jossa eläinten kanssa elokuvissa työskennelleet kertovat kokemuksistaan
51 JA N N E R A N N E
Klassikkorooleja ovat näytelleet Väiski-ilves, Putti-possu, koirat Jami ja Piki sekä Poku-hevonen. 52 MUSEO 4/2021 NÄYTTELYARVIO Eläimet lavalla veljien Säkenöivä voima -kappaleeseen rivin ”eläin elää, ihminen ihmettelee”. Joihinkin käsikirjoituksiin on nelijalkaisille kirjoitettu jopa repliikkejä. N A N A PA IJA / FI LM D E V IL LE O Y Radioja tv-museo Mastola on Museokortti-kohde.. Lasivitriinissä on esillä eläinelokuvien saamia tunnustuksia sekä leffaeläinten tavaroita. Eläinten oikeudet tiedostava aikuinen näyttelyvieras jää kuitenkin kaipaamaan kansainvälistä, kriittistä ja historiallista perspektiiviä. Eniten syventymistä vaatii kansio, jossa on luettavana neljän eläinnäyttelijöitä työllistäneen kotimaisen elokuvan käsikirjoitukset. Pääosaa näytteli Konsta Hietanen ja Leevi-ilveksen roolissa nähtiin Ranuan eläinpuiston Väinö-ilves. Suhteen eläimiin voi mieltää kaltoinkohtelusta kunnioittamiseen ulottuvaksi skaalaksi. Mitä villimpi eläin on kyseessä, sitä enemmän kärsivällisyyttä ihmiseltä vaaditaan. Radioja tv-museo Mastola Radiomäenkatu 37, 15100 Lahti Näyttely on auki 3.9.2023 saakka. Suloiset sankarit -näyttely tarjoaa elävää kuvaa muutenkin kuin johdantofilmissä: kohtauksia sarjoista ja elokuvista voi katsella kosketusnäytöiltä. Suureen seinävitriiniin on koottu suomalaiset eläintähdet. N äyttely on teemaltaan selkeästi rajattu ja nopeasti katsastettavissa. Suloiset sankari t tarkentaa fokuksensa janan miellyttävämpään päähän. Elokuvan tekeminen eläinten kanssa on toteutettava eläinten ehdoilla tai muuten se jää toteuttamatta. Koska näyttely keskittyy Suomeen ja vaikuttaa olevan suunnattu lapsille, räikeimmät esimerkit kaltoinkohtelusta jäävät kertomatta. Lajiominaisuuksien kunnioittaminen merkitsee toimintatapoja, joissa ihmissilmin katsottuna vallitsevat erikoiset säännöt, toisinaan jopa kaaos. Kehitys on kuitenkin ollut merkittävää. Kauhistus on kätketty korkealle ja kannen alle, joten ainoastaan aikuisen mittainen henkilö pääsee perehtymään siihen. Se on niin teemojen kuin toteutuksen puolesta lapsille sopiva hyvän mielen näyttely, jonka suurin ansio on ajatusten herättäminen. Niistä kerrotaan kuin ihmisistä, mutta se menee hellyttävän vitsailun piikkiin. Voi hyvin kuvitella, että Mastolassa vieraileva alakoululainen tulee ensi kerran miettineeksi eläinten kaltoinkohtelun ja kunnioituksen käsitteitä juuri täällä. < Raimo O. Verenpainetta nostaa vain ohjaaja Rauni Mollbergin halveksittava vaatimus elävän vasikan pilkkomisesta lehmän kohtuun Maa on syntinen laulu -elokuvan kuvauksissa – 1970-luvulla sellainen ilmeisesti oli vielä laillista. Nopeakin googlaus paljastaa, etteivät kaikki elokuvaprojektit tänä päivänäkään saa puhtaita papereita eläinten kohtelusta, ja että ennen vanhaan toiminta oli julmaa. Niemen ohjaama Poika ja ilves -elokuva ilmestyi vuonna 1998, ja se keräsi Suomessa yli 400 000 katsojaa
53 RISTIKKO Taidot testiin Ristikon vastaus on sivulla 57 >
KOKEI LE JA OIVAL LA! SuperP UU, Heurek a, Vantaa . Osallistu opastuksille, konsertteihin, taiteilijatapaamisiin, elokuvanäytöksiin tai koko perheen työpajoihin! TAPAHTUMAT Katso kaikki tapahtumat: Museot.fi/tapahtumat Sibelius-museo herää eloon joka toinen viikko torstaisin klo 14, kun salissa kuullaan elävää musiikkia. Satojen näyttelyiden valikoimasta löytyy jokaiselle omat suosikit. Vieraile kiinnostavimmissa kohteissa ympäri Suomen ja nauti monipuolisista tapahtumista sekä vaihtuvista eduista! Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti M IR K K A P IH LA JA M A A / M U SE O K O R T T I MUSEOKORTILLA SuperPUU-näyttely on moniaistinen ja vaikuttava kokemus puumateriaalin hienoudesta ja tarjoaa paljon hauskaa yhdessä tekemistä! MUSEOKORTILLA vierailet suurimmissa ja merkittävimmissä museoissa sekä paikallisissa aarteissa. Koe taidetta, tiedettä, historiaa, luontokohteita, urheilua ja vaikkapa musiikkia! NÄYTTELYT Katso kaikki näyttelyt: Museot.fi/nayttelyt MUSEOKORTTI on paljon muutakin kuin pääsylippu näyttelyihin. MATKU STA KOTIM AASSA ! Kulttuu rielämy ksiä Saimaa n rannoi lla -kierro s. Katso kaikki matkavinkit: Museot.fi/matkavinkit Reissaa Punkaharjun kansallismaisemista jylhään Olavinlinnaan, leppoisaan Kuopioon, Varkauden kiehtovaan teollisuuskaupunkiin ja omaleimaiseen Mikkeliin. 18.9.20 22 asti. URBAN HOTEL VERSO MARJO VÄNTTINEN / MUSEOKORTTI VISIT SAIMAA ELLA KARTTUNEN / MUSEOKORTTI. Museokortti-kohteet järjestävät monipuolisia tapahtumia, joista jokainen löytää itselleen jotakin. Museokortilla pääset kierrosten museoihin ja saat esimerkiksi hotelleista ja ravintoloista. OSALLISTU! Musiikkia museossa, Sibelius-muse o, Turku. Nauti näyttelyistä musiikin soidessa konserttisalissa! MUSEOKORTIN omistajana saat monipuolisia etuja ja alennuksia esimerkiksi museokaupoista, tapahtumista, museokahviloista, elokuvanäytöksistä sekä matkailupalveluista. HYÖDYN NÄ UPEAT EDUT! Urban Hotel Verso, Jyväskylä . Loputtomasti koettavaa! Museokortti avaa ovet yli 300 museoon ja inspiroiviin näyttelyihin. Löydä kiinnostavimmat museot, paikalliset nähtävyydet, luontokohteet ja tunnelmalliset pysähdyspaikat. Julkaisemme uusia etuja joka kuukausi! EDUT Katso kaikki edut: Museot.fi/edut Jyväskylän parhaalla paikalla sijaitseva Urban Hotel Verso kutsuu Museokortin omistajat majoittumaan 20 % alennuksella! MATKAVINKIT MUSEOKORTTI on paras reissukaveri! Matkavinkit-palvelusta saat ideoita elämyksellisiin kotimaanmatkoihin ja voit suunnitella oman reittisi
URBAN HOTEL VERSO MARJO VÄNTTINEN / MUSEOKORTTI VISIT SAIMAA ELLA KARTTUNEN / MUSEOKORTTI. Satojen näyttelyiden valikoimasta löytyy jokaiselle omat suosikit. HYÖDYN NÄ UPEAT EDUT! Urban Hotel Verso, Jyväskylä . Osallistu opastuksille, konsertteihin, taiteilijatapaamisiin, elokuvanäytöksiin tai koko perheen työpajoihin! TAPAHTUMAT Katso kaikki tapahtumat: Museot.fi/tapahtumat Sibelius-museo herää eloon joka toinen viikko torstaisin klo 14, kun salissa kuullaan elävää musiikkia. Nauti näyttelyistä musiikin soidessa konserttisalissa! MUSEOKORTIN omistajana saat monipuolisia etuja ja alennuksia esimerkiksi museokaupoista, tapahtumista, museokahviloista, elokuvanäytöksistä sekä matkailupalveluista. Museokortti-kohteet järjestävät monipuolisia tapahtumia, joista jokainen löytää itselleen jotakin. Katso kaikki matkavinkit: Museot.fi/matkavinkit Reissaa Punkaharjun kansallismaisemista jylhään Olavinlinnaan, leppoisaan Kuopioon, Varkauden kiehtovaan teollisuuskaupunkiin ja omaleimaiseen Mikkeliin. Loputtomasti koettavaa! Museokortti avaa ovet yli 300 museoon ja inspiroiviin näyttelyihin. Löydä kiinnostavimmat museot, paikalliset nähtävyydet, luontokohteet ja tunnelmalliset pysähdyspaikat. 18.9.20 22 asti. OSALLISTU! Musiikkia museossa, Sibelius-muse o, Turku. KOKEI LE JA OIVAL LA! SuperP UU, Heurek a, Vantaa . MATKU STA KOTIM AASSA ! Kulttuu rielämy ksiä Saimaa n rannoi lla -kierro s. Museokortilla pääset kierrosten museoihin ja saat esimerkiksi hotelleista ja ravintoloista. Julkaisemme uusia etuja joka kuukausi! EDUT Katso kaikki edut: Museot.fi/edut Jyväskylän parhaalla paikalla sijaitseva Urban Hotel Verso kutsuu Museokortin omistajat majoittumaan 20 % alennuksella! MATKAVINKIT MUSEOKORTTI on paras reissukaveri! Matkavinkit-palvelusta saat ideoita elämyksellisiin kotimaanmatkoihin ja voit suunnitella oman reittisi. Vieraile kiinnostavimmissa kohteissa ympäri Suomen ja nauti monipuolisista tapahtumista sekä vaihtuvista eduista! Kaikkien aikojen vinkit Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin! Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Museot.fi Seuraa somessa: @museokortti M IR K K A P IH LA JA M A A / M U SE O K O R T T I MUSEOKORTILLA SuperPUU-näyttely on moniaistinen ja vaikuttava kokemus puumateriaalin hienoudesta ja tarjoaa paljon hauskaa yhdessä tekemistä! MUSEOKORTILLA vierailet suurimmissa ja merkittävimmissä museoissa sekä paikallisissa aarteissa. Koe taidetta, tiedettä, historiaa, luontokohteita, urheilua ja vaikkapa musiikkia! NÄYTTELYT Katso kaikki näyttelyt: Museot.fi/nayttelyt MUSEOKORTTI on paljon muutakin kuin pääsylippu näyttelyihin
Suur-Savon museo 27.2.2022 saakka MIUN VANHA MIKKELI Ilpo Aallon valokuvia Otavankatu 11 50130 Mikkeli Puh. 040 129 5090 museot@sivistys.mikkeli.fi www.mikkeli.fi/museot MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT SILLANRAKENTAJAT Lapuan taiteilijaseuran 50-vuotisjuhlanäyttely 28.9.2021–22.1.2022 Avoinna: ti–pe 12–18, la 11–15 Museoon on vapaa pääsy. www.vanhapaukku.fi Näyttelyt 22.10.2021 – 02.01.2022 TOMASO DE LUCA – Yhden viikon irtisanomisaika TUTUSTU TAITEILIJAAN: Juuso Leppälä 40 PORIN TAIDEMUSEO | PORI ART MUSEUM 1981 / 2021 Eteläranta, 28100 Pori | www.poriartmuseum.fi | ti-su 11–18, ke 11–20 Pori 4#2021.indd 1 11.11.2021 11.01.40. Museoiden talvinäyttelyt NÄYTTELYLIITE RISTIKKO 4/2021 RATKAISU Mikkelin kaupungin museot Mikkelin taidemuseo 29.10.2021–13.2.2022 VANTAGE POINT Valokuvataidetta Mikkelin kaupungin taidekokoelmasta Maaherrankatu 18–20, 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2.krs Puh. TALVEN NÄYTTELYT 2021 Maaherrankatu 18–20 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2.krs Puh. 040 129 5090 Avoinna 1.10.–30.4. Tervetuloa taiteen äärelle! www.lapuantaidemuseo.fi LAPUAN KAUPUNGIN MUSEOT • Patruunatehtaan museo • Lapuanliikkeen museo • Pyhälahden valokuvaamomuseo Kulttuurikeskus Vanha Paukku Vanhan Paukun tie 1 62100 Lapua Avoinna: ma–to 11–19, pe 11–17, la 11–15 Museoihin on vapaa pääsy. ke–su 10–17, ma–ti suljettu. 040 129 5090 Avoinna 1.9.–27.2. ke ja la 10–17
MUSEO-LEHTI toivottaa hyvää joulua & onnellista uutta vuotta 2022! NÄYTTELYLIITE Museoiden talvinäyttelyt Oppaasi saamelaiseen kulttuuriin ja pohjoiseen luontoon SAAMELAISMUSEO | LUONTOKESKUS puh.?0400?898?212, 99870 Inari, www.siida.fi 1.10.2021–31.3.2022 ma–la 10–16 (kiinni su) Näyttelytarjontamme on ulkomuseolla. Ravintola Sarrit palvelee uudessa siivessä 040 700 6485. Siida uudistuu ja palvelee. Asiakaspalvelu, Siida Shop ja Matkailuneuvonta palvelevat myös. UUSI SIIDA avataan 1.4.2022
Kirjoita meille MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU. 59 Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Sähköpostiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun 1/2022 ILMESTYY 25.2. Ulkomaan tilauksiin tulee 15 euron postituskulut. Teemanumerossa tutustutaan muun muassa tutkijataustaisiin museoammattilaisiin sekä museoissa esiintyviin tiedemaailman löydöksiin. Tuotepaketin arvo on noin 15 euroa.. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan kesken tilauskauden, veloitetaan vastaanotettujen lehtien irtonumerohinta. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2-4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Vastaa tällä kortilla tai sähköpostilla info@museoliitto.fi 13.2.2022 mennessä. Tilauksen voi irtisanoa joko laskutuskauden loppuun tai välittömästi ottamalla yhteyttä joko puhelimitse 044 4300 701 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. PALAUTETTA ” Tärkeä kulttuurija sivistyskentän täydentäjä.” ” Kiitos! Aina yhtä innokkaasti läpiluettu lehti.” ” Ulkoasu on mukavan värikäs!” PARAS JUTTU 3/2021 Lukijat äänestivät parhaimmaksi jutuksi Kirjailijakodit maailmalla ja Kolme Aleksis Kiven kotia. > Lisäksi monia muita aiheita kevään museokäynneille! MUSEOLEHTI.FI ANNA PALAUTETTA Vaikuta lehden tuleviin juttuihin ja aiheisiin! Tilaukset ja muutokset voi tehdä osoitteessa museolehti.fi Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti voimassa olevaan kestotilaushintaan. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi I love museums-tuotepakettia, jotka sisältävät kangaskassin, heijastimen ja polkupyörän satulasuojan. KEVÄTNUMERON TEEMANA TIEDE Helmikuussa ilmestyvässä MUSEO-lehdessä tarkastellaan tieteen ja museoiden yhtymäkohtia
504480-2104 PAL.VKO 2022-04 2 1 4 6 414885 042415 HAM