Museo 4/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ROHKEAN KERÄILIJÄN KOKOELMA Entisajan joulu A B EL FR IT IO F ER IK SS O N / U U D EN K A U PU N G IN M U SE O 4 / 2022 IDENTITEETTI • 9,80 €. PARHAAT TARINAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ UUSIA LATUJA LUOMASSA Millainen on MIELENMAISEMASI
2.12.2022 • Teemana identiteetti R O N I R EK O M A A. 14 ROHKEAN KERÄILIJÄN KOKOELMA Uusi näyttelytila Collection Kakkonen avautui EMMAan
4 KUKA OLEN. 50 JOULUN TUNNELMAA Poimi parhaat vinkit jouluisista näyttelyistä ja tapahtumista. 22 KATSEEN KOHTEENA Erilaisten identiteettien kuvaaja Viggo Wallensköld . Digitaalisen näköislehden voi ostaa irtonumerona Lehtiluukku.fi -palvelusta osoitteesta lehtiluukku.fi/lehdet/museo .. SISÄLTÖ Parhaat tarinat pintaa syvemmältä SA A R N I SÄ IL YN O JA /M IL AV ID A JO N N E R Ä SÄ N EN / O TA VA 46 JOULU ON TAAS Esittelyssä museoiden jouluisia näyttelyitä ja tapahtumia. 32 LÖYTÖRETKI IDENTITEETTIIN Saaristolaisen mielenmaiseman jäljillä. 52 UPEAT LAHJAT KUUSEN ALLE Poimi hauskat ja hyödylliset vinkit museokauppojen valikoimista. Kannattaisi. MISTÄ TULEN. 36 KAUKANA KOTOA Rakkaudesta Pohjoismaihin ja salmiakkiin. 21 MINÄKUVA – MAAILMANKUVA Museologi Johanna Lehto-Vahteran kolumni. 24 FANI-IDENTITEETTIEN RAKENNUSPALIKAT Fanitatko henkilöä, ilmiötä, brändiä tai tuotetta. 59 ANNA PALAUTETTA MUSEO-LEHDEN IRTOMYYNTIPISTEET MUSEO on irtonumeromyynnissä seuraavissa Lehtipisteen myyntipisteissä: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Sokos, Prisma ja R-kioski. 40 MILTÄ SAAMELAISUUS TUNTUU. 56 NÄYTTELYLIITE 58 SANARISTIKKO Erkki Vuokilan laatima ristikko. Maiseman kerroksia saamelaisen kulttuuriympäristökäsitteen kautta. 28 VAPAAEHTOISTYÖ ROKKAA Vapaaehtoiset ovat museoiden voimavara. 53 MUSEON TARINA Punkmuseo tekee museotyötä tee-se-itse -asenteella. 44 IDENTITEETTI MAAILMALLA Toimittaja ja kirjailija Koko Hubaran museovinkit. Petra Havun pääkirjoitus 8 KUN ON AIKA MUUTTUA Museoiden murrosvaiheita ja muuttuvia identiteettejä
Juuri sellaisina museot parhaimmillaan palauttavat meidät tosiasioiden ja todellisuuden äärelle. Niissä esitetään tutkittuun tietoon perustuvia perusteltuja tai toteavia näkemyksiä asioista. Se voi olla helpottavaa, sillä juuri juurille rakentuu vahva identiteetti. Museoilla on erityinen rooli vaikeina aikoina. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Petra Havu TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuuli Rajavuori TUOTTAJA Kirsti Ruissalo ULKOASU Inari Savola ASIANTUNTIJARYHMÄ Teemu Ahola, Ulla Kinnunen, Riitta Ojanperä, Marjo Poutanen, Johanna Rassi, Marjo Vänttinen AVUSTAJAT Ville-Riiko Fofonoff, Koko Hubara, Hanna Hirvonen, Johanna Lehto-Vahtera, Sari Mattsson, Tuomas McGilleon, Emilia Merisalo, Aino-Marja Miettinen, Emmi Nuorgam, Meri Parkkinen, Päivi von Rabenau, Roni Rekomaa, Anne Salomäki, Jeremic Slavoljub, Erkki Vuokila, Tarja Västilä KUSTANTAJA Suomen museoliitto ry. Museot antavat meille mahdollisuuksia tutkia juuriamme. Mitä tarkemmin tiedämme vastauksen näihin, sitä helpommin osaamme asemoida itsemme maailmassa. Ne edustavat jatkuvuutta ja pysyvyyttä ja tarjoavat riippumattoman keitaan tarkastella maailman menoa. Auttavat näkemään, mikä tässä ajassa on pintahelinää ja mikä säilyvää. Hyvin pohdittuina, kiihkoilematta. 60. Nähdä itsemme ehkä uudessa valossa. Ne voivat auttaa meitä myös hyväksymään itsemme juuri sellaisena kun olemme. Se auttaa selviämään muutoksista. Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Aikakausmedia ry:n ja Kultti ry:n jäsen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 044 430 0721 • museoliitto@museoliitto.fi HINNAT 2022 Kestotilaus 34 €, määräaikaistilaus 38 €, jäsenet ja opiskelijat 25 €, kappalehinta 9,80 € Määräaikainen digitilaus 19 €, irtonumero 4,90 € ILMOITUKSET Kirsti Ruissalo kirsti.ruissalo@museoliitto.fi 044 430 0721 PAINOPAIKKA PunaMusta, Tampere ISSN 0781-0032 (painettu) ISSN 2489-8422 (verkkojulkaisu) KANNEN KUVA Abel Fritiof Eriksson / Uudenkaupungin museo PÄÄKIRJOITUS 4041 0428 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E K ER TT U PE N TT IL Ä KUKA OLEN. Museoon taltioitu oma kulttuuriperintö vahvistaa kokemusta, että oma kulttuuri on arvokas ja huomion arvoinen. Ymmärtää itsemme uudella tavalla. Antoisia lukuhetkiä! Petra Havu Suomen museoliiton toimitusjohtaja. Sellaista, josta kannattaa ammentaa omaan identiteettiinkin. K aksi kysymystä, joihin vastaaminen on meille kaikille elämän mittainen kysymys. Tarjoaa oikein oivallettuna ehkä jopa huumorin lähteen tiukoissa tilanteissa. Omien juurien tunteminen korostuu erityisesti silloin, kun maailma ympärillä myllertää. Epävarmuus ja muutos saavat meidät pohtimaan, mitä minulle tapahtuu, mitä vaihtoehtoja minulla on, miten minä tästä selviän. MISTÄ TULEN
Sivula näkee kulttuuriperintönä toimimisen suolaamon uutena tehtävänä. Maailma muuttuu nopeasti ja museoiden on muututtava sen mukana”, van der Leer sanoo.” Museokuiskaajana tunnettu David van der Leerin näkemyksistä kerrottiin Helsingin Sanomissa 24.10.2022.. Tällä hetkellä PunaMusta tukee metsien istuttamista Etiopiassa. Ensisijainen tehtävänä on menneisyyttä koskevan todisteen esittäminen, toinen tehtävä on kummittelu ja sen osoittaminen, että olemme ennenkin sopeutuneet kriiseihin. Miten heitä voisi palvella paremmin. Museoiden tehtävänä on herättää meidät näkemään, että jokin on kadonnut ja pohtimaan, miten olemme yhteisönä suhtautuneet katoamiseen ja luopumiseen. Sivulan mukaan kulttuuriperintömme keskeinen tehtävä on kummitella ja muistuttaa yhteisöjä siitä mitä on joskus ollut, mutta ei enää ole. ” Tämän toteutuminen merkitsisi sitä, että vain Helsingin ydinkeskustan koulut voisivat hyödyntää museoiden, teattereiden ja konserttitalojen tarjontaa opetuksessaan. MUSEO-lehti on hiilineutraali painotuote. Kulttuuriperinnön tutkimuksen professori ja Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen johtaja Anna Sivula korosti Teemapäivien puheenvuorossaan Historian valossa, miten yhteisöt työstävät kulttuuriperinnön ja museoiden avulla identiteettiään. Lehden painotalo PunaMusta on sitoutunut vähentämään päästöjä tuotannon jokaisessa vaiheessa. Museoilla on keskeinen rooli kulttuuriperinnön kummituksen avustajana: auttaa tekemään näkyväksi se, mitä on ennen ollut. ” Keille museoita ylipäätään rakennetaan. Teemapäivillä keskusteltiin viime vuosien useista kriiseistä, jotka ovat varjostaneet museoiden toimintaa ja tulevaisuuden suunnittelua. Ketkä siellä käy vät. Kansallisgallerian pääjohtajan Kimmo Levän mukaan turvatoimien kiristäminen olisi ikävä suuntaus museovieraiden kannalta.” MTV kertoi 1.11.2022 ilmastoaktivistien taideteoksiin kohdistuneista iskuista maailmalla. KUMMITTELEVA KULTTUURIPERINTÖMME Museoalan ammattilaiset kokoontuivat Museoviraston järjestämille Museoalan Teemapäiille Helsingin kaupunginteatteriin 7.–8.11.2022. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. Lähiöiden ja kehyskuntien lapset ja nuoret jätettäisiin oman onnensa nojaan.” Kuvataideopettaja Sirkka Laitinen otti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 29.10.2022 kantaa HSL:n esitykseen poistaa oppilasryhmien ilmaismatkat. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta MEDIASSA 30 VUOTTA SITTEN ” Ympäristöaktivistien iskut taidemuseoihin ovat herättäneet museot varautumaan näihin protesteihin myös Suomessa. Museot luovat yhteistä identiteettiämme kirjoittamalla tarinoita menneisyydestä ja nykypäivästä. Esimerkkinä Sivula nosti esiin sen, miten rannikkoalueet ovat sopeutuneet ympäristön hitaaseen kriisiin, maankohoamiseen. Sivulan esittelemän kuvan silakkasuolaamo ei olekaan enää silakkasuolaamo, vaan osa kulttuuriperintöämme. MUSEOT IDENTITEETTIEN RAKENTAJINA ”Kirjallinen historiamme ulottuu lopultakin vain lähimenneisyyteen; museoiden kansallinen vastuu siitä, että me suomalaiset tunnemme myös sitä edeltävien ja huomattavasti pitempien aikakausien historiamme, on erittäin suuri”, kirjoitti Toimi Jaatinen artikkelissaan Kansallismuseo ja kansallinen identiteetti MUSEO-lehden vuoden 1992 numerossa 4. Tässä numerossa tutustumme siihen, millaisia tarinoita museot ja museoihmiset kertovat identiteeteistä tänä päivänä sekä miten museotkin joutuvat ajoittain miettimään oman identiteettinsä uudelleen
1969) näyttely. Pohjanmaan museon We Have A Dream -näyttely nostaa esille yksilöitä, jotka ovat poistuneet mukavuusalueeltaan tehdäkseen muutoksen. Kirsi Kaulasen yli kaksimetrinen presidentti Mauno Koiviston muistomerkin pienoismalli saa ensiesittelynsä Sinkassa. Prinsessan matka -näyttelyssä hypätään prinsessa Katariina Jagellonican maailmaan. Näyttelyn tunnelmaa tukee Lauri Porran avaruudellinen musiikki ja Sara Leinon luoma valaistus. Wiking on teosten valokuvaaja, Edlund on haastatellut kuvattuja ja Daniel Rydén on koonnut kertomukset yhteen. WE HAVE A DREAM Pohjanmaan museo, Vaasa 4.11.2022–9.4.2023 Miten paljon olet valmis taistelemaan omiesi ja toisten oikeuksien puolesta. Näyttelyssä on esillä yli sata aktivistin, rauhanpalkinnon saajan, kirjailijan ja poliitikon muotokuvaa ja niihin kuuluvat kertomukset. Kaulasen laserleikatut teräsveistokset ovat lainanneet muotokielensä uhanalaisten kasvien ääriviivastoista ja metsän pohjalle piiloutuvien juurten ornamentiikasta. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta NÄYTTELYPOIMINNAT PRINSESSAN MATKA Turun linna, Turku 2.11.2022–7.4.2024 Oletko miettinyt, millaista oli ihan oikean prinsessan arki kauan sitten. POHJOINEN MYRIADI Taideja museokeskus Sinkka, Kerava 1.10. Turun linnassa on esillä näyttely, joka tarjoaa toimintaa ja yllätyksiä. Prinsessan matka on koko perheen näyttely, joka on suunnattu erityisesti 6–10-vuotiaille lapsille. Tekijät Albert Wiking ja Oscar Edlund ovat keränneet maailmasta kertomuksia, jotka kuvaavat taistelua epäoikeudenmukaisuutta vastaan. 2022–8.1.2023 Taideja museokeskus Sinkka on täynnä avaruudellista säihkettä, varjojen leikkiä ja kiehtovia äänimaisemia, kun esillä on monista julkisista taideteoksistaan tunnetun Kirsi Kaulase n (s. Teoksissa tuntemattomat nuoret, kuten Ida Engblom ja Abbas Ahmadi , esiintyvät rinnakkain muun muassa Dalai-laman , Malala Yousafzain, Ai Weiwein , Pussy Riotin , Greta Thunbergin ja Patti Smithin kanssa. ALBERT WIKING / POHJANMAAN MUSEO ANIA PADZIK / TURUN LINNA DAN COURT / SINKKA. Seinälle, kattoon ja lattialle levittäytyvät veistokset ovat kuin eläviä organismeja tai valon ja varjon universumeja. Näyttelyn suunnittelutyöhön on otettu mukaan myös lapset. Näyttely rohkaisee tekemisen ja kokemisen lisäksi myös pohtimaan prinsessan elämää ja etsimään yhtymäkohtia nykypäivään. Satukirjamainen näyttely on toiminnallinen kokonaisuus, jossa lapset pääsevät tutustumaan erilaisten tarinoiden ja tehtävien kautta Katariina Jagellonican elämän eri vaiheisiin ja prinsessaksi kasvamiseen
Lisäksi Lusto sijaitsee lähellä kesämökkiäni. Amos Rex Mannerheimintie 22–24, 00100 Helsinki Hiljainen paraati -näyttely on avoinna 26.2.2023 asti. Viimeksi kävin Kansallismuseossa katsomassa saamelaisista kertovan näyttelyn. MUSEOKUVIOITA Ajankohtaista museomaailmasta ” Teosten äärellä voi avautua mahdollisuus ajatella ja keskustella hankalistakin aiheista ja parhaimmillaan ymmärtää elämää jonkun muun näkövinkkelistä”, kertoo näyttelyn kuratoinut Serlachius-museoiden kokoelmaja näyttelypäällikkö Laura Kuurne . Mikä on suosikkimuseosi. Suomen Metsämuseo Lusto. Miksi tulit museoon. Usein kehutut näyttelyt ehtivät mennä ohi, mutta nyt olin ajoissa. SAMPO LINKONEVA / SERLACHIUS-MUSEOT SE R LA CH IU SM U SE O T TU U LI R A JA V U O R I. AAMUKAHVIT KAUPUNGIN KATOLLA Serlachius-museo Gösta, Mänttä 5.11.2022–16.4.2023 Ensimmäinen Serlachius-museoiden nykytaidekokoelmaa esittelevä näyttely Aamukahvit kaupungin katolla kokoaa eri teemojen alle aikamme keskustelunaiheita ja esittelee vuodesta 2010 kartutettua yli viidensadan teoksen kokoelmaa. Olin lukenut näyttelystä etukäteen sanomalehdestä ja sen perusteella kiinnostuin. MUSEO-LEHTI KYSYY: Mitä pidit näyttelystä. Kuinka usein käyt museoissa. En ollut käynyt aiemmin Amos Rexissä. Kaksi tai kolme kertaa vuodessa. MATTI SIPPOLA, 80 VUOTTA, VANTAA Minkä näyttelyn kävit katsomassa. Harmaan sävyt ja jännittävät asetelmat, esimerkiksi pääkallot. Näyttelyn teemat nousivat esiin teoksista, kun Kuurne kävi kymmenen vuoden ajan kasvanutta kokoelmaa läpi. Teemoja ei avata seinäteksteillä, vaan ne on korvattu aihetunnisteilla, jotka johdattelevat aiheeseen mutta jättävät tilaa katsojien omille ajatuksille. Hän huomasi, että teokset käsittelevät paljon sellaisia aiheita, jotka ovat olleet esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Olen luontoja metsäihminen. Mitä näyttelystä jäi mieleesi. Valokuvataiteilija Ville Lenkkerin teoksesta nimensä saaneen näyttelyn on kuratoinut Serlachius-museoiden kokoelmaja näyttelypäällikkö Laura Kuurne . Kävin katsomassa Amos Rexissä esillä olevan Hans Op de Beeckin näyttelyn Hiljainen paraati. Laura Kuurneen suunnittelema ripustus ja Osmo Leppälän näyttelyarkkitehtuuri kokoavat teemat luonteviksi kokonaisuuksiksi
Helsinkiläiset ovat ottaneet Lasipalatsin aukion omakseen samalla innostukKUN ON AIKA MUUTTUA Kolme museonjohtajaa kertoo murrosvaiheista, joissa museot ovat joutuneet pohtimaan identiteettiään uudelleen. ”Olemme ylpeitä siitä, että pystymme yllättämään kävijät. 8 MUSEO 4/2022 REPORTAASI Museon uusi identiteetti P yöreistä kattoikkunoista lankeaa pehmeä valo näyttelytilaan, jonka kaartuvat kupolit läpäisevät yläpuolella olevan aukion pinnan. Maan päällä kumpuileva tila herättää uteliaisuuden ja kutsuu kiipeilemään, istahtamaan ja kurkistamaan sisään. Tässä voi nähdä perintöä myös H A N S O P D E B EE CK , R AT SU M IE S, 20 20. Niin myös tehdään. Osaltaan sen muodostavat myös henkilökunta ja kunnianhimoiset, keskenään erilaiset näyttelyt. Museonjohtaja Kai Kartion mukaan paikka ja rakennukset ovat voimakas osa Amos Rexin identiteettiä. Tietynlainen moni-ilmeisyys on osa identiteettiämme. TEKSTI TUOMAS MACGILLEON sella, jolla museokävijät toivottivat tervetulleeksi vuonna 2018 avatun taidemuseo Amos Rexin
”Emme tienneet, miten kaupunkilaiset suhtautuisivat muutokseen. Identiteetti ei ole muuttumaton, ja Kartion mielestä museot voivat ihmisten tavoin kokea identiteettikriisin. Näyttely on esillä 26.2.2023 asti. Näyttelytila rakennettiin maan alle, sillä kaavoitus olisi estänyt aukion päälle rakentamisen. SIG N E O CH A N E G YL LE N B ER G S ST IF TE LS E. > Museonjohtaja Kai Kartio näkee museon paikan ja rakennukset voimakkaana osana Amos Rexin identiteettiä. ”Halusimme mahdollisimman avoimet ja joustavat tilat, koska kukaan ei tiedä, millaista tulevaisuuden kuvataide on. Helsingin Olympiastadionin yhteydessä toimiva Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto jatkaa suomalaista urheiluhistoriaa lähes sadan vuoden ajan tallentaneen Urheilumuseon työtä. Aikataulun venyessä ovet pysyivät suljettuina yleisöltä lopulta viiden vuoden ajan. Kartion mukaan näyttelytiloihin haluttiin mahdollisimman vähän väliseiniä, minkä vuoksi ne rakennettiin kupolin muotoisiksi. < Hans Op de Beeckin Amos Rexiin luoma Hiljainen paraati on veistoksellinen mielenmaisema ja kokonainen puisto, joka sisältää 25 teosta sekä näyttelyä varten luodun äänimaiseman. ”Ne kuuluvat elämänkaareen, eikä se ole ollenkaan huono asia. Amos Rexille tulisi oma, uusi identiteetti. Tarve uudistua muuttui akuutiksi Olympiastadionin remontin yhteydessä. Se ilmenee tietynlaisena avoimuutena, toleranssina ja moniulotteisuutena”. 9 REPORTAASI Museon uusi identiteetti Amos Andersonilta , joka oli hyvin moniulotteinen ja kompleksinen persoona”, Kartio sanoo. Erään strategiapalaverin jälkeen toimitusjohtaja Kaj-Gustaf Bergh sanoi minulle, että mitäs jos menisit katsomaan Lasipalatsia sillä silmällä”, Kartio kertoo. Kartio kertoo jännittäneensä paitsi museon, myös Lasipalatsin aukion vastaanottoa. ”Millainen, sitä ei pohdittu tarkkaan. ” Identiteetin, arvojen ja toimintaperiaatteiden kyseenalaistaminen on terveellistä. A mos Rexin edeltäjällä, Amos Andersonin taidemuseolla (1965–2017), oli Kartion mukaan vahva ja leimallinen identiteetti. Sijaintinsa ja rajallisen kävijämäärän vuoksi se oli silti eräänlainen pienen piirin salaisuus”. M uutaman kilometrin päässä Amos Rexistä on myös pohdittu tarkkaan museon identiteettiä ja toimintatapoja. 2010-luvulle tultaessa Föreningen Konstsamfundetin johto totesi, että museotoiminta ei voisi enää jatkua Yrjönkadulla, vaan tilalle tarvittiin jotain aivan uutta. Identiteetin, arvojen ja toimintaperiaatteiden kyseenalaistaminen tietyin väliajoin on hyvin terveellistä”. Sijainniltaan keskeinen paikka asetti hankkeelle rajoituksia, joiden vuoksi Amos Rexistä tuli sellainen kuin se tänä päivänä on. Pääsuunnittelija Asmo Jaaksin loistava oivallus oli antaa holvien kuplia ulos pinnasta osana museon julkisivua”. ”Se oli pitkään ainoa taidemuseo Helsingissä, joka johdonmukaisesti ja keskitetysti esitteli nykytaiteen uusimpia virtauksia. Oli hieno hetki, kun työmaa-aidat poistettiin ja näimme ihmisten rynnistävän aukiolle”, hän muistelee. Kunnianhimoisen hankkeen valmistuminen oli mieleenpainuva hetki. Kartion mukaan Amos Andersonin henki on läsnä uudessa museossa muutenkin kuin nimessä. ”Rakennus oli viehättävä, mutta asetti paljon rajoja sille, millaista taidetta sen sisällä pystyi esittämään. ”Suomenruotsalaisen modernismin liberaalit arvot kuuluvat Amos Rexin identiteettiin. K artion mukaan oli alusta asti selvää, että hankkeessa ei ollut kyse Amos Andersonin taidemuseon muutosta, vaan vanhan museon sulkemisesta ja uuden avaamisesta. Kun työt alkoivat stadionilla, kokoelmat siirrettiin väistötiloihin. Eihän sellaista voi päättää, vaan aito identiteetti syntyy ja muodostuu itsestään”
Jotain oli pakko tehdä”. ”Muutto takaisin stadionille tarkoitti, että vuokra ja muut kiinteistöön liittyvät kustannukset kasvoivat monikymmenkertaisiksi. Kun Urheilumuseo oli muuttanut takaisin Olympiastadionille, henkilöstö osallistui uuden strategian laatimiseen. TA H TO Menneen talven lumet -näyttelyssä käsitellään urheilun roolia ilmastonmuutoksessa ja kestävässä kehityksessä. Lisäksi väistötilavuosien aikana ihmisten melko kapea mielikuva Urheilumuseosta oli entisestään hälventynyt. Sen keskiössä ovat rahavirtojen moninaistaminen, huippuluokan näyttelyja asiakaskokemuksen luominen sekä kulttuurisisältöjen tuotteistus. Urheilumuseon johtajana yli 30 vuotta toimineen Pekka Honkasen jäädessä eläkkeelle Suomen Urheilumuseosäätiö nimitti tehtävään Vuoren. 10 MUSEO 4/2022 REPORTAASI Museon uusi identiteetti Tahdon johtaja Jukka-Pekka Vuori kertoo, että remontin valmistuttua edessä oli tosiasioiden tunnustaminen. Hänellä ei ole aiempaa työkokemusta museoalalta. Taustansa vuoksi Vuori puhuu luontevasti yritysyhteistyöstä, brändistä ja myymisestä. Museoiden helmasyntinä on ehkä ollut ajattelutapa, jossa kokoelmiin ja arkistotyöhön keskittyminen riittää”. Hänen mukaansa tätä tarvitaan. ”Museo ei ole rakennus, vaan palvelu, ja rahan hankkiminen on ammattimaista työtä, joka lähtee tuotteistuksesta. Sen sijaan Vuori on tehnyt pitkän uran johtajana yritysmaailmassa ja toiminut muun muassa Hiihtoliiton puheenjohtajana. Näyttely on esillä TAHDOSSA 27.8.2023 asti.
”Museotoimintaamme kuuluu merkittävää arkistotoimintaa ja julkinen kirjasto, ja olemme entistä enemmän myös tietotalo ja tapahtumakeskus.” T ämän jutun kirjoitushetkellä raumalaisessa teollisuushallissa vielä viimeistellään taiteilija Nastja Säde Rönkön videoinstallaatiota Selviytymisopas maailmanlopun lapselle. Urheilu ja museo sanaparina ei herättänyt kaikissa positiivisia mielikuvia”. Vuori toteaa, että Urheilumuseo oli profiloitunut tietopalveluja kirjastotoiminnalla, jota hyödynsivät lähinnä median edustajat ja urheilun suurkuluttajat. Urheilu on Suomen suurin kansanliike, ja haluamme omalta osaltamme kehittää sitä edelleen”, kuvailee johtaja Jukka-Pekka Vuori Tahdon identiteettiä. Lisäksi tilavuokraustuotot ovat tuplaantuneet ja yritysyhteistyöstä saatavat rahavirrat ovat jopa 30 kertaa suuremmat kuin ennen. T änä vuonna vaihtunut nimi on osa vetovoimaisen brändin luomista. Perustehtävämme on suomalaisen urheiluja liikuntakulttuurin tallentaminen ja vahvistaminen. Uusi nimi ei hänen mukaansa tietenkään tarkoita sitä, että valtakunnallisen vastuumuseon ydintehtävä olisi muuttunut. PE TR I JA U H IA IN EN / TA H TO. ”Sodan ja rauhan keskus Muisti on valtavan hieno kokemuskeskus, joka teki minuun suuren vaikutuksen”. 11 REPORTAASI Museon uusi identiteetti Vuori on toiminut tehtävässään nyt hieman yli kaksi vuotta. Erilaisia nimivaihtoehtoja pohdittiin pitkään. Tälle vuodelle odotamme 40 000 kävijää, vaikka alkuvuosi oli koronan vuoksi hiljainen”. ”Ennen Olympiastadionin remonttia Urheilumuseolla oli 20 000 kävijää vuodessa. Lukujen perusteella muutostyö on alkanut erinomaisesti. Lopullinen innoittaja löytyi, kun Vuori vieraili kesälomallaan Päämajamuseossa Mikkelissä. Lönnströmin taidemuseo luopui Rauman keskustassa sijainneesta kiinteistöstä vuonna 2015 ja alkoi toteuttaa yksittäisiä nykytaiteen projekteja yhdessä taiteilijoiden kanssa. ”Ulkopuolelta tulleena huomasin, että meitä ei tunnettu riittävästi ja jos tunnettiin, mielikuva oli kapeahko. ” Tänä vuonna vaihtunut nimi on osa vetovoimaisen brändin luomista. Lokakuun lopussa yleisölle avattu teos on järjestyksessään viides Lönnström-projekti
Todettiin, että suunnan täytyy muuttua, etteivät museon ylläpitämiseen tarkoitetut rahat kulu kiinteistön ylläpitämiseen. ”Olen ymmärtänyt, ettei päätös ollut kipeä tai vaikea. Haluamme olla edelläkävijä ja asiantuntija nykytaiteen kentällä”, museonjohtaja Silja Lehtonen kertoo. Henkilökunnan työ on Lehtosen mukaan muuttunut valtavasti. Nastja Säde Rönkön teos on kolmas Lönn strömprojekti, jossa Lehtonen on mukana. Päällimmäisenä mieleen on jäänyt kumppanuus taiteilijoiden kanssa. Konsepti, jossa museolla ei ole rakennusta, on Suomessa ensimmäinen laatuaan. N A ST JA SÄ D E R Ö N K KÖ / A A K E K IV A LO Nastja Säde Rönkön teos Selviytymisopas maailmanlopun lapselle on viides Lönnströmin taidemuseon tuottama nykytaiteen Lönnström-projekti. Museon henkilökunta on mukana ideapaperista lopputulokseen, ja suuren projektin seuraaminen alusta loppuun on etuoikeus”. 12 MUSEO 4/2022 REPORTAASI Museon uusi identiteetti ”Taiteilijat valitaan tekemään kunnianhimoisia projekteja kunnianhimoisilla budjeteilla. Teos on esillä Raumalla Kaivopuiston teollisuusalueella 4.12.2022 asti.. Aikaa myös tarvitaan, sillä työ lähtee aina puhtaalta pöydältä. Lehtonen kiittää Lönnströmin taidemuseon säätiön hallitusta ja edeltäjiään rohkeasta ja ennakkoluulottomasta päätöksestä. Alettiin pohtia, miten muuten museon tehtävää voisi toteuttaa”. ”Pitkäjänteisen yhteistyön aikana syntyy molemminpuolinen luottamus. Videoinstallaatiossa pohditaan planeettamme epävarmaa tulevaisuutta. Yksittäisiin projekteihin voi keskittyä paremmin, kun näyttelykalenteri ei rytmitä tekemistä
Aivan kaikki ei ole muuttunut, vaan taidemuseo jatkaa perinteistä museotoimintaa Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa. ”Monelle taiteilijalle meidän kanssamme tehty projekti on tähänastisista suurin”. JA R I N IE M IN EN. 13 REPORTAASI Museon uusi identiteetti REPORTAASI Museon uusi identiteetti ”Installaation tuominen tyhjillään olleeseen tehdashalliin asettaa ihan uudenlaisia haasteita verrattuna perinteiseen näyttelytilaan, jonka kuraattori tuntee kuin omat taskunsa”. Olen kuullut, että varsinkin alkuvuosina museota on kaivattu ja ikävöity”, Lehtonen toteaa. ”Raumalaisille identiteetin muutos oli ehkä isompi kuin meille. Ne voivat toimia ponnahduslautana uran seuraavaan vaiheeseen. Taidemuseo kiinnittyi voimakkaasti keskustassa sijaitsevaan kauniiseen rakennukseen. ”Yleisö on löytänyt yksittäiset projektit hyvin, mutta niitä ei välttämättä yhdistetä toisiinsa. Useat teokset, kuten Khronoksen talo, Keskustelupuisto ja Kelluva saari, ovat saaneet paljon huomiota medialta ja yleisöltä. Lehtonen sanoo, että taiteilijat tuntevat Lönnström-projektit hyvin. Koen, että sitä toteutetaan nyt hyvin kirkkaasti.” Lönnströmin taidemuseon johtaja Silja Lehtonen kertoo, että museokiinteistöstä luopuminen ei ollut kaikille kivuton päätös ja kaunista rakennusta on myös ikävöity. Meidän pitää vielä tehdä töitä sen eteen, että toimintamme nähdään kokonaisuutena”. Muutoksiin sopeutuminen ottaa aikansa. Kaikki jutussa mainitut museot ovat Museokortti-kohteita. L önnströmin taidemuseon päätös luopua kiinteistöstä ei tietenkään ollut kaikille kivuton. Nykytaiteen projektit ja kotimuseo muodostavat Lehtosen mukaan yhdessä Lönnströmin taidemuseon identiteetin. Vaikka museon toiminta on muuttunut radikaalisti, sitä ohjaavat arvot ovat ennallaan. Lehtonen pitää tärkeänä ohjenuorana muistaa Teresia Lönnströmin määrittelemän tarkoituksen säätiölle, joka perustettiin hänen viimeisenä tahtonaan. ” Vaikka museon toiminta on muuttunut radikaalisti, sitä ohjaavat arvot ovat ennallaan. ”Säätiön tarkoituksena on kuvataiteen tuntemuksen ja arvostuksen edistäminen ja kuvataiteen muukin tukeminen
Käsittelin valintoja työryhmän ja museonjohtajan kanssa. 14 MUSEO 4/2022 KULISSIEN TAKANA Näyttelyn rakentaminen lainakokoelmasta ROHKEAN KERÄILIJÄN KOKOELMA EMMA – Espoon modernin taiteen museon uusi näyttelytila Collection Kakkonen avautui marraskuussa Näyttelykeskus WeeGeellä. Olin myös mukana Joensuussa ja Bulevardilla noutamassa teoksia yhdessä teknisen konservaattorin, Simon, kanssa. Minulla on ollut tavallista kuraattorin roolia laajemmat työtehtävät. Olen tehnyt yhteistyötä kaikkien EMMAn työryhmän jäsenten kanssa. Näyttelystä välittyy myös Kyösti Kakkoseen liittyviä asioita. Kokoelma keskittyy suomalaiseen lasiin ja keramiikkaan. Näyttelyssä liikutaan taiteen ja muotoilun rajamailla sekä haastetaan ja tarkastellaan niiden välisiä yhteyksiä. Meillä on esimerkiksi kauneutta, valtaa sekä lasin ja keramiikan tekniikoita käsittelevät osiot. Amanuenssina vastaan kokoelmasta myös näyttelyn ulkopuolella. Esillä on taideja designkeräilijä, kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kokoelma, joka saatiin EMMAan pitkäaikaiseen lainaan. > ” Olen kommentoinut esteettisiä seikkoja ja sitä, mitä teokset tarvitsevat, kun ne laitetaan esille”, kertoo näyttelyn kuratoinut EMMAn amanuenssi Aura Vilkuna.. Näyttelyyn liittyy myös digisovellus, ja vastasin sen suunnittelusta. Collection Kakkonen on sisäsyntyisesti tasa-arvoinen kokoelma ja näyttely sukupuolten osalta. Suomessa on paljon menestyneitä naiskeramiikkoja ja -lasitaiteilijoita. Mielestäni on ihanaa, että esillä on paljon naispuolisten taiteilijoiden teoksia. Hän oli sillä tavalla visionääri. Yleisötyön kanssa kirjoitimme tekstejä näyttelyyn ja tekniikan kanssa teimme installointia. Kyösti Kakkosen kokoelmaan kuuluu yli 10 000 esinettä. Näyttelyssä on seitsemän teemaa, joissa eri aikakausien taiteilijat rinnastuvat. Silloin taideteollisuusesineistön arvostus ei ollut huipussaan, mutta Kyösti alkoi päättäväisesti keräillä esineitä. Tämä näyttelyprojekti on vienyt suuren osan työajastani muutaman vuoden ajan. Näyttely kuvastaa sitä, miten rohkea keräilijä hän oli jo aloittaessaan 1980-luvulla. Kuraattorina minun piti valita esineet, jotka toimivat yhteen. TEKSTI HANNA HIRVONEN KUVAT RONI REKOMAA AURA VILKUNA, AMANUENSSI ”O len Collection Kakkonen -näyttelyn kuraattori ja Kyösti Kakkosen kokoelman vastuuamanuenssi EMMAssa. EMMAan valittiin niistä 1300. Olen oppinut keramiikasta ja lasista paljon. Kyöstin oman kokoelmaintendentin kanssa kävin läpi esinelistoja. Kuvasimme videot, joilla näkee keramiikkataiteilija Heini Riitahuhdan ja lasitaiteilija Alma Jantusen työskentelyä. Esillä on esimerkiksi veistoksia ja piensarjoja 1800-luvun lopusta tähän päivään. Tämä on ollut hieno oppikokemus siitä, miten näyttelytila rakennetaan alusta alkaen. Mieluisinta on ollut perehtyä taiteilijoihin ja muotoilun ja taiteen historiaan heidän kauttaan. Vastaan esimerkiksi luetteloinnista kokoelmanhallintajärjestelmään. Vastasin valinnoista, mikä oli hienoa ja hurjaakin
15 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
17 Friedl Holzer-Kjellbergin vati on valmistettu Arabian taideosastolla 1950-luvulla. Vati on dreijattua posliinia ja siinä on häränverija kuparilasite.
Alkuvaiheessa päätimme uuden tilan isoista linjoista yhdessä kaupungin kanssa. 18 MUSEO 4/2022 KULISSIEN TAKANA Näyttelyn rakentaminen lainakokoelmasta Toivon, että näyttelyn kävijä löytää täältä kauneutta ja itselleen uusia asioita. Mielenkiintoisinta on ollut vaikuttaa uuteen museon osaan arkkitehtuurista alkaen ja käyttää siinä tietämystäni asiakkaista. Kirjoitusprosessin aikana perehdyin taiteilijoiden ja esineiden historiaan sekä lasin ja keramiikan tekniikoihin. Yleensä en ole mukana näyttelyprojekteissa. On hienoa, miten monenlaisia tarinoita näyttelyssä tulee esiin taiteilijoiden ja esineiden kautta. Aluksi esillä on lasitaiteilija Markku Salon kaksi isoa veistosta. Suunnittelimme tiiviissä yhteistyössä suunnittelutoimisto Aivanin kanssa tilan, jossa voi esimerkiksi pitää työpajoja. Tänne ehtii uudestaankin. Innostuin menemään keramiikkakurssille, jotta ymmärtäisin paremmin, miten esineet syntyvät. Collection Kakkonen -näyttelyprojekti on poikkeus, sillä tämä on museossa kokonainen uusi osa. Tiimissäni on suunniteltu materiaaleja oppaiden ja asiakaspalvelun tarpeisiin. Olen pitänyt huolta siitäkin, että kertomus tulisi selväksi kävijöille. Tehtäväni oli varmistaa, että museon kävijät huomioidaan tilan suunnittelussa alusta alkaen. Kun asiakas tulee pääovesta, hän näkee Collection Kakkonen -näyttelytilan läpi ikkunoista ulos. Olin keskustelussa mukana ja kommentoin esimerkiksi asiakkaiden kulkua näyttelytilaan. Pitkäaikainen näyttely mahdollistaa sen, että näyttely voi olla näin laaja. Työni Collection Kakkosen parissa alkoi noin neljä vuotta sitten. Näyttelyn avauduttua haluamme museossa tuoda taiteilijoita vuorovaikutukseen yleisön kanssa. Näyttely on tavallaan yksi suuri kertomus. ” Näyttelyssä liikutaan taiteen ja muotoilun rajamailla.. Alamme pian kuratoida tulevia sisältöjä.” REETTA KALAJO, INTENDENTTI ”T oimin EMMAssa yleisöpalveluiden intendenttinä. Olemme työryhmän kanssa kulkeneet näyttelytilassa ja miettineet, miten esineiden turvallisuus ja valvonta on hyvä toteuttaa. Nykytekijöiden työssä perinteet ovat vuorovaikutuksessa uuden kanssa – ja lasin ja keramiikan tekeminen on voimissaan. Suomalaisella lasilla ja keramiikalla on pitkä historia. Ei se vaikeaa ollut, mutta vei aikaa. Täällä voi piipahtaa, mutta tarjoamme mahdollisuuksia myös syventymiseen. Autoin museonjohtajaa tekemään selvitystä siitä, millaisia yleisöjä näyttely voisi kiinnostaa. Haasteita on aina, kun keskustellaan niiden suunnittelijoiden kanssa, jotka eivät tunne museotyön erityisyyksiä. Tehdessäni syvällisesti työtä kuraattorin ja konservaattoreiden kanssa, opin lisää heidän työstään. Espoon kaupunki omistaa WeeGee-talon. Näkisin, että Collection Kakkonen tulee olemaan esimerkiksi Aalto-yliopiston muotoilun ja taiteen opiskelijoille paikka, jossa kohdata historial< “Kokoelma ei ole vain yhden henkilön mieltymysten mukainen, vaan se on myös Suomen muotoiluhistorian kannalta tärkeä”, kertoo EMMAn yleisöpalveluiden intendentti Reetta Kalajo. > ” En miellä itseäni pelkästään konservaattoriksi, sillä teen itsekin myös museomestarin töitä“, kertoo näyttelyprojektissa laajalla työnkuvalla mukana ollut tekninen konservaattori Simo Karvinen. Me yleisötyöntekijät oikoluimme ja editoimme kuraattorin kirjoittamia tekstejä. Näyttelyyn kuuluu vaihtuvien teemojen galleriamainen tila, jossa sisällöt uusitaan parin vuoden sykleissä
19 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin
Moni tuntee Kyösti Kakkosen lähinnä vain bisnesmaailman hahmona. Hän teki nuorena sukelluksen keräilyyn ja on jatkanut intohimoaan liikemiehen uran rinnalla kymmeniä vuosia. 1 300 esineestä noin 600 tuli esille näyttelyyn. Keräily kiinnostaa monia, ja Kyösti Kakkosen kautta keräilijän elämä tulee näyttelyssä esiin. Toivon, että näyttelyssä oppii keramiikan ja lasin valmistuksen tekniikoista ja materiaaleista. Jotta pysyimme aikataulussa, meidän piti tuoda esineitä näyttelytilaan, kun isoja rakenteita vielä rakennettiin. Olen miettinyt, että taiteilijan tuotanto voi olla hyvin laaja, kun se on monen vuosikymmenen ajalta. Laitoin esineisiin inventaarionumerot. On tärkeää, että museokävijä ei kiinnitä niihin huomiota, mutta itse tiedän, että esineet ovat turvallisesti paikoillaan. Siksi näyttelyn teostekstit kiinnostavat. En miellä itseäni pelkästään konservaattoriksi, sillä teen itsekin myös museomestarin töitä. Aloitin työt Collection Kakkonen -näyttelyprojektissa reilu vuosi sitten. Kun otin EMMAssa esineitä laatikoista, tarkastin, että ne ovat ehjiä ja samalla puhdistin ne. Olen näyttelyprojektissa mukana laajalla työnkuvalla. Keräily on Kyöstille harrastus ja kulttuurisesti tärkeää. Tein suunnittelutöitä muun muassa seinäripustusten parissa kuukauden päivät. Liikuttelijoita oli monta, ja minä olin vastuussa siitä, ettei teoksille tapahdu mitään. Haluan niiden olevan yhtä aikaa hienoja ja huomaamattomia. Kun kaikki rakentuvan näyttelyn vitriinit ja tasot eivät olleet vielä valmistuneet, esineitä koeinstalloitiin näyttelytilaan. Aluksi kävimme Joensuussa katsomassa, minkälainen määrä ja millaisia esineitä sieltä on tulossa. Myöhemmin toin esineitä varastosta ja asettelin niitä näyttelytilan vitriineihin, tasoille ja seinäripustuksiin. Ripustimien ja telineiden suunnittelu on kiinnostavaa. Suomalaiset ovat usein kiinnostuneita muotoilun huippunimistä, kuten Alvar Aallosta ja Tapio Wirkkalasta , mikä tuo varmasti yleisöä. Olin yhteydessä muihin museoihin, joissa on ollut esimerkiksi Rut Brykin tarjottimia seinillä. Kokoelma ei ole vain yhden henkilön mieltymysten mukainen, vaan se on myös Suomen muotoiluhistorian kannalta tärkeä. Apukäsinä ovat olleet Joensuussa kuljetusyrityksen henkilökunta ja freelance-konservaattori sekä EMMAssa freelance-museomestarit ja -konservaattorit. Uudet taiteilijat, kuten kuvanveistäjä Jasmin Anoschkin , ovat täysin omanlaisiaan, vaikka täällä esitellään tekijöitä yli sadan vuoden ajalta. 20 MUSEO 4/2022 KULISSIEN TAKANA Näyttelyn rakentaminen lainakokoelmasta lisia esineitä. Kaikilla taiteilijoilla on oma, erilainen kädenjälki. Teokset saattavat olla todella erilaisia keskenään. On jännittävää, miten taiteilijat löytävät aina uusia tapoja työskennellä.” < Gerda Thesleffin suunnittelema maljakko vuodelta 1905 on dreijattua punasavea ja siinä on värikäs engobe-maalauskoristelu sekä kirkas lasite. EMMA – Espoon modernin taiteen museo on Museokortti-kohde.. Kokoelma kertoo peräänantamattomuudesta ja sitoutuneisuudesta.” SIMO KARVINEN, TEKNINEN KONSERVAATTORI ”S uurin osa 1 300 esineestä tuli Joensuusta Kyösti Kakkosen kotoa. Kun näyttelytilan kattovalot vaihdettiin nostinten avulla, jouduimme siirtämään kaikki teokset pois hetkeksi. Tavattuani hänet muutamaan otteeseen ja nähtyäni hänen kokoelmansa, huomasin, että taideja design-esineet eivät kuitenkaan ole bisnesmielessä hankittuja. Olisi ollut luontevaa opiskella tietoa taiteilijoista työn ohessa, mutta en ole ehtinyt. Suunnittelimme kuljetuksia sekä niihin tarvittavia pakkausmateriaaleja ja autoja. Teen tietysti yhteistyötä myös meidän omien museomestareiden kanssa. Pöydille tulevia lautastelineitä suunnittelin yhdessä telineitä valmistavan yrityksen kanssa. Meillä on ollut mukana myös kaksi konservaattoriharjoittelijaa. Numeroinnin jälkeen teokset siirrettiin teosvarastoon, ja siten niistä tuli museoesineitä. Suurin haaste on ollut rakennustyömaan keskellä työskenteleminen. Keväällä olin puolitoista viikkoa Joensuussa inventoimassa ja pakkaamassa esineitä
Keitä me olemme. Toivottavasti näin tapahtuu. Kirkon käytävälle sijoitetulla pöydällä oli seitsemän kulhoa; yksi isompi ja kuusi pientä. Kävin muutama päivä sitten Turun tuomiokirkossa, jossa kierrellessäni huomasin erään pöydän. Tietyt museoesineet tai taideteokset voivat olla hämmästyttävän vahvoja symboleja, jotka auttavat meitä löytämään identiteettipalapelin palasia. Tapa arvostaa ja käyttää kulttuuria muodostaa tärkeän osan identiteetistä. Ja vaikka usein tuntuisi, että olemme suomalaisina kaukana toisen suomalaisen identiteetistä, arvoistakin, yhdistävät meitä kuitenkin monet asiat. Suomalaisina mietimme usein, mitä meistä ulkomailla ajatellaan tai onko Ruotsissa kaikki paremmin. Ohjelapussa kehotettiin valitsemaan sopivanvärinen kivi sen mukaan, mistä aiheesta haluaisit puhua. Metsään liittyvät monet merkitykset herättävät miltei kaikissa vastakaikua. Suomalaisten luontosuhde ja aivan erityisesti metsäsuhde on juuri tällainen muuttuva, haarautuva ja henkilökohtainen asia, joka voi sisältää ristiriitojakin. Kulhoissa oli värillisiä lasihelmiä. Museot vaikuttavat ihmisten minäkäsityksiin aktiivisesti ja passiivisesti. Työ kulttuuriperinnön parissa on mahtavaa, eikä siihen kyllästy koskaan. Myös yhteisöissä ja porukoissa pohditaan, millaisia olemme ja miksi. Käsityksemme minuudesta syntyy lapsuudessa, ja se muuttuu jatkuvasti elämän kuluessa. Perhe ja monet ystävyyssuhteeni liittyvät Paimioon. Metsäsuhde muokkaa yksilön minäkuvaa ja auttaa meitä samaistumaan toisiin, joille metsä merkitsee paljon. Ensinnäkin se, että olen kotoisin maalta. Arvostamme perhettä ja ystäviä, työntekoa ja koulutusta. Selvästi suurin määrä oli kertynyt viimeksi mainittuun kulhoon. Identiteetti ei ole valmis kuvio, vaan se muokkautuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Kuka minä olen. Minusta tuli kuitenkin museoammattilainen, josta olen todella ylpeä. Parhaiten osaamani kieli on Turun murretta, mikä sekin kertoo minusta melko paljon heti kun avaan suuni. Porilaiset testaavat identiteettiään suhteessa raumalaisiin ja päinvastoin. Nämä kysymykset ovat ilman muuta tärkeää esittää ja vastaukset kuulla. Olisin halunnut käsityöalalle, jota opiskelinkin jonkin aikaa. Käsitys itsestä on välttämätön maailmankuvan osa, jota ilman suunta uhkaa kadota. Joskus sanotaan, että perässämme tulee laahus, joka rakentuu elämänkokemuksista. Ilman rakasta työtäni museossa olisin vain osaksi minä. Kun seuraavan kerran menet museoon, pane merkille, missä kohtaa kierrosta sydämesi sykähtää tai huomaat kuuluvasi tarinaan. Käsitys itsestä hallitsee maailmankuvaamme. 21 KOLUMNI Museologin kynästä TI M O K IL PE LÄ IN EN MINÄKUVA – MAAILMANKUVA M itkä asiat tekevät minusta juuri minut. Myös sillä on merkitystä, että tulen juuri Paimiosta. Valittavana oli laajoja teemoja kuten tulevaisuus, toiset ihmiset ja minä itse. Kaikkein vahvimmat identiteettitekijäni liittyvät ammatteihin. Siihen kuuluvat kaikilla aisteilla tehdyt havainnot ja huomiot. Jotta huomaisimme, keitä me olemme, tarvitsemme lapsuusmuistoja, koulukokemuksia, työelämän tilanteita, arkea ja juhlaa. Johanna Lehto-Vahtera on museologi, joka työskentelee Porvoon museon johtajana.. Arvostan kädentaitoja erittäin paljon ja käsillä tekeminen on minulle tapa kommunikoida. Länsisuomalaisia pidetään suorapuheisina, ja luultavasti kuulun siihen joukkoon. Jännittävää on se, että ehdimme yhden elämän aikana samaistua moneen suuntaan
Muotokuvieni henkilöt esiintyvät henkilökohtaisessa, intiimissä tilassa. 2 Millaista roolia identiteetit näyttelevät taiteessasi. Mbdrinov. Hahmot lähtevät elämään luonnoslehtiöni sivuilta. Lähestyn teoksissani ihmisen erilaisia puolia ja arvottavaa katseen kohteena olemista. KUKA. Päätin kirjoittaa kirjan ja mielikuvitushahmo mykologista syntyi. Kirjassani esittelin Mbdrinovin tieteelliset tutkimukset yhdistettynä omaan kuvitukseeni. Olen aina purkanut ajatuksiani kuvien ja kirjoitusten välityksellä. Näyttelyn on kuratoinut ystäväni ja galleristini Christina Bäcksbacka . Identiteetti, erilaisuus ja yksinäisyys ovat olleet hyvin tärkeitä aiheita koko taiteilijaurani ajan. Kirjoitan ja maalaan päivittäin. Taidekouluun pyrkiminen tuntui pelottavalta, joten hain lukemaan taidehistoriaa Helsingin yliopistoon. Maison Louis Carré, Ranska (2018), Marmoripalatsi, Venäjä (2008–2009), Aineen taidemuseo (2019), Hämeenlinnan taidemuseo (2014). Näyttely sisältää töitäni viimeisen 20 vuoden ajalta ja esittelee kattavasti eri aiheet ja teemat taiteessani. Töissäni näkyvät identiteetin sisäiset ristiriidat, rauha ja voimakkaat törmäykset. 3 Miten henkilöhahmosi syntyvät. VIGGO WALLENSKÖLD • Viggo-Wentzel Renato-Bogislaus Cathmor-Adlerwalt Wallensköld • s.1969 Porvoossa • Taidemaalari ja kirjailija • Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinto (2002), Vuoden nuori taiteilija (2005), Ars Fennica -palkintoehdokas (2021) ja näyttelyn yleisön suosikki (2022) • Useita näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla mm. maa liskuuta 2023 asti esillä olevasta näyttelystäni, jota on suunniteltu pitkään. Sain pedagogisia opintoja suorittaessani päättää itse, miten suoritan puuttuvan opintojakson. Se on minulle sekä henkinen että fyysinen välttämättömyys. Olen erityisen iloinen HAMissa 12. Minulle on luontevinta työskennellä omasta päästäni, muistikuvistani ja mielikuvistani. Kiinnostavimmat luonnokset työstän maalaukseksi värin ja sommitelman keinoin. TEKSTI KIRSTI RUISSALO 1 Miten sinusta tuli taiteilija. Hän tuntee tuotantoni erittäin hyvin. Hän on luomani henkilöhahmo, kuvitteellinen tiedemies. Molemmat vanhempani ovat taiteilijoita. Sen jälkeen olen kirjoittanut useamman kirjan tieteilijän tutkimuksista. Minulla on vilkas mielikuvitus enkä käytä malleja, ellei ole kyse muotokuvatilauksesta. 4 Kuka on Anatolij D. Kesätyöpomoni arkkitehti Jussi Pfeifer kannusti minua työskentelemään opintojeni ohella myös yliopiston piirustuslaitoksella ja lopulta uskalsin hakea opiskelemaan päätoimisesti taidetta Kuvataideakatemiaan. 22 MUSEO 4/2022 TAITEILIJAHAASTATTELU Erilaisten identiteettien kuvaaja KATSEEN KOHTEENA Taidemaalari Viggo Wallensköld käsittelee töissään erilaisuutta ja yksinäisyyttä. Alun perin kirjaa tehtiin vain kaksi kappaletta, mutta ystävien kiinnostuksen myötä päätin tarjota kirjaa kustantamoihin. Suoraviivaista taiteilijan ammattiin hakeutuminen ei kuitenkaan ollut. Piirrän paljon ja aloitan aina kasvoista. 5 Minkä parissa työskentelet parhaillaan. Olen työskennellyt myös ensi keväänä Porvoossa Vanhassa Kappalaisentalossa avautuvan, äitini Heljä Wallensköldin 80-vuotisjuhlanäyttelyn parissa
23 TAITEILIJAHAASTATTELU Erilaisten identiteettien kuvaaja SO N JA H YY TI Ä IN EN
” Louis Vuittonin luksuslaukkubisnes alkoi matka-arkuista.. Ranskalaisen Louis Vuittonin luksuslaukkubisnes alkoi matka-arkuista vuonna 1854. Nyt Museo Milavidassa pääsee tutustumaan Nottbeckien tarinaan. LII N U G R A N B ER G / VA PR IIK K I LOUIS VUITTONIN MATKA-ARKKU Wilhelmin poika Peter von Nottbeck rakennutti Milavida-palatsin perheensä kodiksi. TEKSTI PÄIVI VON RABENAU D esignertuotteiden merkkiuskolliset fanit himoitsevat maailmankuulujen muotitalojen luomuksia. Olga -vaimo kuitenkin menehtyi kaksosten synnytykseen palatsin valmistumisvuonna 1898 ja Peter umpisuolentulehdukseen puoli vuotta myöhemmin. Raskaiden puuarkkujen aikakaudella Vuitton toi markkinoille kevyet ja pinottavat matka-arkut. Tämä ikonisella kuosilla varustettu arkku kuului Nottbeck-suvulle, joka saapui Tampereelle vuonna 1836. Matka-arkun sarjanumero paljastaa arkun olevan vuodelta 1896. Vuittonia kopioitiin jo tuolloin ahkerasti, joten kilpailijoista erottuakseen yritys otti käyttöön ruudullisen Damier-kuosin. Suomessa Wilhelm Nottbeck aateloitiin von Nottbeckiksi ja nimitettiin tehtaan johtoon vuonna 1860. Louis Vuittonin asiakastiedot ovat luottamuksellisia, eikä ostajan tietoja paljasteta vieläkään. Vuonna 1888 lanseerattu beige-ruskea shakkiruutukuvio on käytössä yhä tänäkin päivänä. 24 MUSEO 4/2022 KOKOELMAT KERTOVAT Lempiesineet herättävät tunteita FANI-IDENTITEETIN RAKENNUSPALIKAT Fanitatko henkilöä, ilmiötä, brändiä tai tuotetta. Neljä orpolasta asuivat Milavidassa, kunnes lasten holhooja myi sen Tampereen kaupungille vuonna 1905. Mysteeriksi jää, kenelle suvun jäsenistä se on kuulunut. Kannattaisi, sillä fanitus tuo elämään intohimoa, itseilmaisun kanavan ja samasta aiheesta kiinnostuneiden yhteisön. James Finlayson oli juuri myynyt puuvillatehtaansa pietarilaisille liikemiehille, joista Carl Samuel Nottbeckin 20-vuotias Wilhelm -poika lähetettiin kasvamaan tehtaan johtajaksi
Suomessa keräilykorttibuumi oli kuumimmillaan 1990-luvun puolivälissä, kun jääkiekkokorttien suosio räjähti. Keräilykortit ovat lähtöisin baseball-maasta Yhdysvalloista. Suomen ensimmäisissä keräilykorteissa esiteltiin kisoissa menestyneitä kotimaisia ja ulkomaisia urheilijoita. Baseballpelaaja Honus Wagneria F aneille suunnatut oheistuotteet ovat aina olleet haluttuja keräilykohteita. Pietarsaarelaisen tupakkatehtaan Amiro 2 -savukeaskien mukana jaettiin vuoden 1912 tiimoilla Tukholman olympialaisten keräilykortteja. 25 KERÄILYKORTIT U R H EIL U N JA LII K U N N A N K U LT TU U R IK E SK U S TA H TO Suomen maailmankartalle juossut Hannes Kolehmainen sai peräti kaksi korttia. Kortin arvoa nostaa huomattavan pieni painos. Urheiluaiheisten keräilykorttien harrastajat vaihtelevat kortteja nykyään välituntien sijaan verkossa. Pikkuhiljaa korttien jakaminen kylkijäisenä väheni ja niitä alettiin myydä omina tuotteinaan. Yhden version mukaan tuotanto lopetettiin, koska Wagner ei halunnut lastensa ostavan tupakkaa saadakseen isänsä kuvan. Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdon harvinaisimmat keräilykortit ovat Strengbergin tupakkatehtaan valmistamia. American Tobacco Companyn savukeaskeissa jaettiin vuosina 1909—1911 baseball-aiheisia keräilykortteja. Olympialaisissa esittävä keräilykortti vaihtoi elokuussa 2022 omistajaa 7,25 miljoonalla dollarilla. Erilaisia keräilykortteja jaettiin mainostarkoituksissa myös voi-, purukumija kahvipaketeissa. ” Keräilykortteja jaettiin savukeaskien mukana.
STAR WARS -KOKOELMA Yhtyeen laulaja-lauluntekijä Pertti ”Nipa” Neumann on lainannut museoon kalsarinsa. Fanikulttuuria käsittelevän näyttelyn vitriinissä komeilevat alushousut on saatu lahjana Sara -nimiseltä fanilta 1980-luvulla. T ieteiselokuva Tähtien sota sai ensi-iltansa vuonna 1977. Brittiläinen leluvalmistaja Palitoy valmisti aluksen vuonna 1983. Kuvassa on Millennium Falcon, salakuljettaja Han Solon nopea rahtialus. Ihailua, uskollisuutta ja jopa rakkautta bändiä sekä sen jäseniä kohtaan tunnustettiin fanikirjeillä ja fanilahjoilla. Museo Leikissä esillä oleva Toni Hovin Star Wars -kokoelma on varsinainen keräilijän unelma. 26 MUSEO 4/2022 KOKOELMAT KERTOVAT Lempiesineet herättävät tunteita DINGON FANILAHJA PE KK A EL O M A A / LE LU M U SE O LE IK K I R ockyhtye Dingo synnytti Suomessa ennennäkemättömän voimakkaan fanikulttuurin 1980-luvulla. Hän täydensi kokoelmaa kymmenen vuoden ajan kirpputoreilta, huutokaupoista ja ulkomailta tekemillään löydöillä. Pupuihin, nalleihin ja mollamaijoihin on kirjoitettu lahjan saajan nimi, sillä jokaisella fanilla oli oma suosikkinsa bändin jäsenistä. I love you -alushousuihin on tussilla kirjoitettu ”Nipalle” ja täsmennetty ”forever”. Nyt oman fanikirjeensä voi bongata Musiikkimuseo Famesta, jossa Dingon fanilahjat ovat esillä Suomen musiikin kunniagalleriassa. Vantaalainen Hovi leikki lapsuudessaan 1980-luvulla Star Wars -leluilla, mutta rakkaat lelut rikkoutuivat leikeissä eikä kaikkia leluja voinut lapsena saada. Hovi aloitti lähes 150 esinettä sisältävän kokoelmansa keräämisen aikuisiällä. Neumann on lainannut näyttelyyn myös pehmoleluja, joita fanit ovat heittäneet esiintymislavoille. Moni aloittaa hahmojen keräilyn aikuisena, kun lapsuudessa himoittujen lelujen hankkimiseen on vihdoin mahdollisuus. Aluksessa on äänekäs taisteluhälytystoiminto ja lattiaan piilotettu varastotila salakuljetusta varten. Idolin huomiota haettiin hankkimalla mahdollisimman persoonallinen lahja. ST IN A B JÖ R K LU N D , SU O M EN K A N SA LL IS M U SE O. Vuonna 2010 Hovi lainasi kokoelmansa silloisen Lelumuseo Hevosenkengän Avaruusmatka-näyttelyyn, joka käsitteli avaruuden ja sen valloittamisen näkymistä leluissa ja leikeissä eri aikoina. Aikakauden konservatiivisessa ilmapiirissä bändi edusti itseilmaisun vapautta sukupuoleen katsomatta. Fanit korostivat fani-identiteettiään pukeutumalla Dingojen tavoin, meikkaamalla silmät mustalla rajauskynällä, tupeeraamalla tukan ja kruunaamalla lopputuloksen sifonkihuiveilla ja näyttävillä koruilla. Hovin mukaan kokoelma on lähes täydellinen, mutta lapsuuden unelmana täydellinen. Lavalle lentänyt kippariasuinen pehmolintu on valikoitunut lahjaksi Neumannin merimiestaustan vuoksi. Näyttelyn päätteeksi Hovi päätti lahjoittaa kokoelman museolle, jotta kokonaisuus säilyisi yhtenäisenä ja muutkin pääsisivät siitä nauttimaan. Mielikuvitusleikeissä valosapelilla pääsi leikkimään jokainen jedi, mutta onnekkaimmat Star Wars -fanit saivat leikkeihinsä aitoja toimintafiguureja
” Moni aloittaa keräilyn aikuisena.. Näyttelyyn lainattu Cadillac on katsastettu museoajoneuvoksi. Uudenkaupungin automuseon kaunotar on Cadillac Series 62 Convertible. 27 KOKOELMAT KERTOVAT Lempiesineet herättävät tunteita MUSEOAUTO V anhojen ajoneuvojen harrastamiseen kuuluu omakätinen entisöiminen ja osien metsästäminen aikaa, rahaa ja vaivaa säästämättä. Museoajoneuvorekisteriin voidaan hyväksyä vähintään 30 vuotta vanha, alkuperäisessä tai sitä vastaavassa kunnossa oleva ajoneuvo. Huhun mukaan marsalkka Mannerheim olisi lahjoittanut auton isännälle hyvityksenä kartanon maille rakennuttamastaan metsästysmajasta. Avomallinen Cadillac on valmistettu vuonna 1949. Auton ensimmäinen omistaja oli Vanantaan kartanon isäntä Henrik Standertskjöld Janakkalasta. Cadillac oli ahkerassa käytössä kartanon kunnia-arvoisimpien vieraiden kyydittäjänä. Veteraaniautofanitus ei kuitenkaan edellytä omaa kunnostusprojektia, vaan ihasteltavaa riittää autotapahtumissa, kokoontumisajoissa ja tietysti automuseoissa. Elegantti muotoilu, tehokas moottori Uusi verkkojulkaisu » Oivalluksia museoammattilaisen arkeen museopro.fi U U D EN K A U PU N G IN A U TO M U SE O ja kromatut yksityiskohdat herättivät kiinnostusta sodanaikaisten pulavuosien jälkeen aikalaisissa ja sittemmin keräilijöissä. Ennen kuin haaveilee alennetuista maksuista 1990-luvun Toyotallensa, on hyvä muistaa, että museokäyttöön vakuutettua autoa saa käyttää liikenteessä vain 30 päivää vuodessa. Viininpunaisen Cadillacin toi Yhdysvalloista Suomeen autoliike Nikolajeff, jonka liikemies Sergei Nikolajeff oli perustanut Helsinkiin vuonna 1905
Merkinanto on paikallaan ja pakollinen. Anttalaisen kanssa vapaaehtoistöitä paiskivat harrastajaksi tunnustautuva Seppo Pihkala ja VR:n ex-veturinkuljettaja Jorma Toivonen . Harrastajista on suurta apua, ja museo puolestaan pystyy tarjoamaan lisäarvoa yhteiskunnalle vapaaehtoisten tietotaidon ansiosta. Bergströmin mukaan rautatiemaailma sisältää monenlaisia kummallisuuksia, joista maallikoilla ei ole hajuakaan. Tämä on todella mielenkiintoista.” R autatiemuseolla on kymmeniä vapaaehtoisia, joita tarvitaan niin kaluston siirtämisessä ja huoltamisessa kuin tapahtumissa ja talkoissa. Sijaintipaikka on kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen 1870-luvulla rakennettu Hanko–Hyvinkää-rautatien asemaja varikkoalue. Myös kokoelmatyöhön riittää aktiiveja. Museossa on vain yhdeksän vakituista työntekijää. Muutamat vapaaehtoiset keräävät lähdetietoja rautatieonnettomuuksista tai tutkivat asemapuistoja. ”Silloinkin kun vielä oli työhattu päässä, tuli auteltua museolla. Aihepiirejä riittää. Gunnarin > Höyryveturikauden kuningas, pikajunaveturi Ukko-Pekka saapuu Hyvinkäälle. Museolla on aina seuraa ja tekemistä. ” Vapaaehtoisia tarvitaan tapahtumissa ja talkoissa.. Museon yhteyteen on perustettu jo yli 60 vuotta sitten ystäväyhdistys kaikille rautateistä kiinnostuneille. Kaksi vapaaehtoista turvaa kääntöpöytänäytöstä ja rata-aluetta. ”Käytännössä se tarkoittaa sitä, että meillä on mahdollisuus tarjota mielekäs harrastus halukkaille ja samalla vaalia rautateiden kulttuuriperintöä.” Bergström toteaa, että monet asiat jäisivät toteutumatta tai ne tapahtuisivat hitaammin ilman vapaaehtoisia. Aktiivit ovat täydentäneet Finna-hakupalvelun tietoja, ja vapaaehtoiset valokuvaajat ovat taltioineet rautateiden muutoksia. Yhteen laskettuna näissä touhuissa tulee 50 vuotta täyteen ensi vuonna. TEKSTI TARJA VÄSTILÄ T uut, tuut! Entinen VR:n veturinkuljettaja Gunnar Anttalainen töräyttää dieselveturin pilliä ja siirtää kulkuvälinettä Suomen Rautatiemuseon ratapihalla Hyvinkäällä. ”Harrastajat rikastavat museon toimintaa, ja aina voi pyytää apua.” R autatiemuseo on valtakunnallinen vastuumuseo ja muistiorganisaatio, mikä pitää sisällään myös sosiaalisen vastuun. 28 MUSEO 4/2022 MUSEOILMIÖ Vapaaehtoiset ovat museoiden voimavara VAPAAEHTOISTYÖ ROKKAA Museoiden vapaaehtoistoiminnassa kaikki voittavat. Asemapuistossa riippaoksaiset rautatienomenapuut luovat tunnelmaa: Malus Hyvingiensis -lajike on alun perin kotoisin paikalliselta VR:n taimistolta. On mukava jakaa rautateihin, vetureihin ja juniin liittyvää tietoa. Lisäksi apua on saatu kuvien skannaamisessa ja luetteloinnissa. ”Odotimme saavamme korkeintaan parisenkymmentä kuvaa per harrastaja, mutta eräskin kuvasi yli sata rautatieasemaa. Lähes kymmenen vuotta eläkkeellä olleella Anttalaisellakin on nyt enemmän aikaa keskittyä oman alansa vapaaehtoistyöhön. Viime vuonna toteutettiin Kansalaistiedettä rautatieharrastajille -hanke, jossa aineistoja kerättiin ja tietoa tuotettiin yhteisvoimin museon ja vapaaehtoisten kansalaistutkijoiden kanssa. Entiset veturinkuljettajat ja muut vapaaehtoiset hoitavat myös siirtotöitä sekä vaunujen järjestelyä ja valmistelua museon ratapihalla. Muun muassa museojunaliikenne hoidetaan osin vapaaehtoisvoimin. VR:n leivissä kului 40 vuotta. Saimme paljon hyötyä, iloa ja lisäarvoa”, kertoo Rautatiemuseon näyttelypäällikkö Marina Bergström . Aina joku alan harrastajista tai työntekijöistä on perehtynyt vaikkapa ruuveihin ja osaa kertoa, missä niitä on käytetty
29 ” Vapaaehtoisia tarvitaan tapahtumissa ja talkoissa. A N TT I PIR IN EN / SU O M EN R A U TA TIE M U SE O
Hän tuli mukaan, kun museossa haastateltiin Helsinki-Vantaan lentokentän veteraaneja tutkimusprojektia varten vuosina 2012–13 lentokentän merkkivuotta varten. Museolle vapaaehtoiset tuovat tietotaitonsa mukanaan. Vapaaehtoistyö rautatiemuseolla tuo elämään sisältöä. Lähetin eräälle tutulle kuvan ja kysyin, kuka istuu Jaskan vieressä. Ilmailua on tehty iät ja ajat. Vähän kuin luovuttaisi verta, menee hyvään tarkoitukseen.” A nni Komulainen oli aikoinaan Suomen käsityön museossa sekä työkokeilussa että töissä. Koen, että museo tarvitsee meitä vapaaehtoisia. ”Olen pikkupojasta asti tykännyt junista ja liikkuvasta mekaniikasta. Vapaaehtoistyö on pitänyt sisällään muun muassa erilaisia valmisteluja näyttelyihin. R autatieharrastukselle on kysyntää. ”Vapaaehtoiset saavat toiminnasta aina jotakin, kuten tekemistä, seuraa tai oman identiteetin rakentamista. ”On hyvä pitää pururata korvien välissä kuivana”, määrittelee Heikki Pullinen sitoutumistaan vapaaehtoistyöhön. Konservointikeskuksessa on päässyt tekemään tekstiilien huoltotoimenpiteitä, kuten valmistamaan käsin kymmeniä säilytystukia hattukokoelmalle. Nimi tuli heti.” Sen lisäksi että ilmailu kiinnostaa, Pullinen tapaa museolla vanhoja tuttujaan. Vapaaehtoisia tarvitaan muun muassa kokoelmien entisöinnissä, arkistossa ja kirjastossa, opastuksilla, simulaattorikoulutuksessa sekä erilaisissa projekteissa ja tapahtumissa. Vapaaehtoistoiminta tuo elämään merkityksen tunnetta. Myöhemmin ilmoitin, että olen käytettävissä myös vapaaehtoisena”, kertoo itsekin käsitöitä harrastava Komulainen. On jo aikakin kirjata kaikki ylös. ”Jäin koukkuun, kun pengoimme muutaman vuoden museon arkistoja ja lisäsimme kuviin ja dokumentteihin tietoja. M A R IN A B ER G ST R Ö M. ” Rautatiemaailma sisältää kummallisuuksia, joista maallikoilla ei ole hajuakaan. Piti tunnistaa ihmisiä, koneita ja paikkoja sekä arkistoida lehtien sisältöjä tietokoneelle. Toivonen on rautatieläissukua, sillä hänen isänsäkin oli veturimies. ”Voittaisivatko kotiolot”, velmuilee Anttalainen. ”Siinä samalla puhua pälpätetään. Vapaaehtoistoiminta onkin yksi Suomen Ilmailumuseon kulmakivistä. Pääasiat saa selville myös kyselemällä. ”Nautin monipuolisesta työstä tosi paljon. 30 MUSEO 4/2022 MUSEOILMIÖ Vapaaehtoiset ovat museoiden voimavara mukaan Jormaan on helppo luottaa, koska tämä tietää mitä tekee. Eläkepäivät kuluvat mukavasti museolla. Parhaimmillaan niitä vapaaehtoistyötä tehdään noin 1 200 tuntia vuodessa. Bergström toteaa tilanteen olevan winwin-win. Viimeksi Toivonen kävi korjaamassa reistaillutta lättähattua. Tarjoamme heille myös koulutusta, esimerkiksi valokuvien luetteloinnista. Pullinen lensi aikoinaan liikelentoja ja työskenteli lennonjohtajana. > Veturinkuljettajan lakki on pysynyt Gunnar Anttalaisen päässä vuosikausia. Gunnarilla on niin mukaansatempaava olemus ja hän houkutteli minut museolle, jossa olen ollut apumiehenä tiiviisti jo kymmenisen vuotta”, kertoo Pihkala. Lentoasema oli hänen työpaikkansa 45 vuotta. Lisäksi museo tuo lisäarvoa yhteiskunnalle välittämällä perinnetietoa muun muassa tutkijoiden käyttöön.” Bergströmin mukaan Rautatiemuseolla on toiseksi eniten vapaaehtoistunteja Suomen museoista. Komulainen opiskelee parhaillaan, joten hän ehtii museolle vain silloin tällöin. Laajan verkoston ansiosta hänen tiedoistaan on hyötyä arkistojen ja kokoelmien täydentämisessä. Vain Ilmailumuseo yltää isompaan määrään
Among our specially designed offers, such as modern art trucks, our own packing technology team and conservator services, we now also welcome Museiservice to the MTAB Group. Näyttelyn asiantuntijaryhmässä on mukana sekä museoalan ammattilaisia ja manserokkareita että tärkeitä taustavaikuttajia. N at io na lm us eu m , St oc kh ol m www.mtab.fi | mtab.se | mtab.dk | mtab.no MTAB_MuseoL_Q1_Print.indd 1 MTAB_MuseoL_Q1_Print.indd 1 2021-02-04 13:29 2021-02-04 13:29 ”Aina on kiitelty, mikä tuntuu mukavalta. Mutta esimerkiksi glamrock-bändin Alwari Tuohitorven näyttävät asut ovat päätyneet muun muassa lasten koulunaamiaisiin.” Tutkija myöntää olevansa unelmatyössään. Kuvakudoksen tekeminen on kuin maalaisi langoilla.” Komulainen pitää hyvänä, että museokumppaneille on aina hommia, joihin voi uppoutua itsenäisestikin. Tutkija Seija-Leena Nevalan mukaan näyttelyideaa oli pyöritelty jo pitkään. Osallistaminen herättää sekä mielenkiintoa että intohimoa. ”Kivempaa ei entinen kasarinuori voisi enää keksiä.” Kaikki jutussa mainitut museot ovat Museokortti-kohteita.. ”Faninäkökulma on oleellinen, joten oli luontevaa ottaa harrastajia mukaan. ”On hyvä saada etenkin 70ja 80-lukujen manserockin perintö dokumentoitua, vaikka osa bändeistä porskuttaa edelleen, kuten Eput ja Popeda. Lisäksi vuosittaisissa kokoontumisissa kerrotaan kuulumiset ja tulevat näyttelyt. Verkosto on levinnyt laajalle ja materiaalia on runsaasti. Nevala myöntää, että ilman vapaaehtoisia näyttelystä tulisi yksipuolinen. MUSEOILMIÖ Vapaaehtoiset ovat museoiden voimavara Taking care is what we do. Esimerkiksi Kaseva saadaan hyvin esille, sillä jälkipolvet ovat säilyttäneet oheismateriaalia. Fine Art Logistics is the result of a close and long lasting collaboration with our customers in the art, gallery and museum industries. Our art handlers have extensive experience to meet many different requierments. Jossain vaiheessa tärkeälle tamperelaisilmiölle suunniteltiin jopa omaa museota. Pöhinää riittää. Juice Leskiseen liittyvää esineistöä on ollut esillä hänen muistonäyttelyssään jo 15 vuotta sitten. Olen kiinnostunut käsityötekniikoista ja saanut inspiraatiota taidetekstiileistä ja kuvakudoksista omaan harrastukseeni. ”V ihdoinkin!” henkäisi Popedan kitaristi Costello Hautamäki , kun hän kuuli Vapriikkiin vuonna 2024 tulevasta Manserock-näyttelystä. Näyttelyn ympärille luodun Facebook-ryhmän kautta olemme tavoittaneet satoja aktiivisia ihmisiä.” Kiinnostusta ja asiantuntemusta on paljon myös museon sisällä: muun muassa museomestarit ovat toimineet manserockbändien roudareina
Seinällä on valokuva Ahvenanmaan ensimmäisistä arkeologisista kaivauksista, joissa löydettiin kivikauden aikaisia jäänteitä.. ”Perusnäyttely avautui vuonna 2016 ja siinä on tavallaan kaksi eri kerrosta: sisäradalla asiat ovat aikajärjestyksessä ja ulkoradalla syvennytään eri aiheisiin”, Leppälä kertoo. Astumme peremmälle näyttelytiloihin. Suuren huoneen kolmella seinällä kohisee meri. Vitriinissä on kaksi valtavaa täytettyä merimetsoa, joita on myös pyydystetty syötäväksi. ”Teoksessa näyttäytyy sama luonto, joka on ympäröinyt ihmisiä Ahvenanmaalla tuhansia vuosia. 32 MUSEO 4/2022 MUSEO-OPPAAN MATKASSA Kahden kulttuurin välissä LÖYTÖRETKI IDENTITEETTIIN Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisen museon perusnäyttely johdattaa saaristolaisten mielenmaisemaan. Siellä avautuu näkymä Rita Jokirannan videoinstallaatioon. J o kivikaudella hylkeet ja kalasaaliit houkuttelivat metsästäjiä merestä nousseille saarille. Jokiranta kuvasi luontoa eri vuodenaikoina useita vuosia. TEKSTI SARI MATTSSON KUVAT JEREMIC SLAVOLJUB M useo-opas Hanna Leppälä odottaa Maarianhaminan keskustassa sijaitsevan Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisen museon aulassa. Monet rakastuvat täällä juuri luontoon”, Leppälä kertoo
Leppälä esittelee Ahvenanmaan keskiaikaisen sinetin suurennosta. ”Meillä on edelleen sama vaakuna käytössä, vaikka saksanhirvellä ei enää < Frans Peter von Knorringin persoona kiehtoo Hanna Leppälää. Olavin kuolinpaikalla ja hänen haudallaan tapahtui ihmeitä.” Legenda on vahvistanut läntisen kirkon asemaa Ahvenanmaalla. Ahvenanmaasta tuli osa Ruotsia 600 vuodeksi. Olavi syöstiin vallasta ja hän lähti maanpakoon Nov gorodin alueelle. 33 ”Paikalliset asukkaat riemastuivat sata vuotta sitten skandinavialaisittain muotoillun saven löytymisestä. Myöhemmissä kaivauksissa löydettiin kampakeramiikkaa, jota esiintyy Suomen puolella. Taistelu lähellä Trondheimia hävittiin, kun hän kaatui. Vitriinissä kimaltelee kasa hopeakolikoita. Kumpikaan näistä löydöistä ei todista, mistä tänne vakituisesti asettuneet ihmiset olivat kotoisin.” Siirrymme rautakaudelle. Edessä on taidokkaasti tehtyjä erilaisia käyttöja koriste-esineitä, jotka kertovat vilkkaista kauppasuhteista Eurooppaan. Se oli todistus siitä, että ahvenanmaalaiset ovat ruotsalaisia. Saarien läpi kulkee yhä Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti. Esillä on pelejä, jotka kytkeytyvät paikalliseen historiaan.. Hän päätti palata taistelemaan vallasta ja keräsi matkan varrelta kristittyjä miehiä armeijaansa. Legenda kertoo, että Norjan kuningas ” Monet rakastuvat Ahvenanmaan luontoon. ”Hän oli kansakouluaatteen pioneeri 1800-luvun puolenvälin jälkeen. ”Haudoista löydetyt arabialaiset kolikot kertovat kauppamatkoista itään, jopa Mustallemerelle asti. Se kertoo siitä, kuinka vilkasta elämä Itämeren keskeisessä saaristossa on tuolloin ollut. Täältä oltiin yhteydessä suurempaan maailmaan jo kauan sitten.” Keskiajalla maailma jakautui itään ja länteen. ”Kuvassa on Pyhä Olavi , Ahvenanmaan suojelupyhimys. K uningas Kustaa Vaasa teki Ahvenanmaasta kuninkaallisen metsästysläänin. Kökarissa sijainnut fransiskaanimunkkien luostari perustettiin noin 1400-luvun puolessa välissä. Lisäksi hän perusti myös Ahvenanmaan ensimmäisen sanomalehden.” Museon perusnäyttelyssä on huomioitu lapset
Ruotsin valtion tutkimusten mukaan Ahvenanmaa kärsi eniten isovihan aikana. Tämä johti verohelpotuksiin, koska koko yhteiskunta piti rakentaa uudelleen. Täällä poltettiin kaikki kotitalot, kirkkoja ja metsiä. Tukholman lisäksi saatiin uusia kauppapaikkoja Turusta, Helsingistä ja Tallinnasta.” Venäläiset toivat mukanaan tuulahduksen suuresta maailmasta ja ahvenanmaalaiset pääsivät osallisiksi uuteen seurustelukulttuuriin. Silloin Ahvenanmaa tyhjeni asukkaista, kun ihmiset pakenivat sotaa. ”Ruotsin suurvaltakausi päättyi 1700-luvulla isovihaan. Veneitä vedettiin jopa heikoilla jäillä, sillä postin kulku oli tärkeämpää kuin ihmisten henki. MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin 34 MUSEO 4/2022 ole kuninkaan omistussuhteesta viestinyttä kaulapantaa.” 1600-luvulla kuningatar Kristiina perusti Postitien, joka toimi 300 vuotta. < Perinteiset elinkeinot elävät Ahvenanmaalla. Metsästys ja kalastus kuuluvat kiinteästi monen identiteettiin.. Kuvassa on Venäjän keisarikunnan sotilaan kypärä. Jälleenrakennusten jälkeen kauppa virkistyi. Reitin varrella asuvilla ihmisillä oli vastuu postin kantamisesta
Ahvenanmaalla koettiin yhä, että oltiin ruotsalaisia ja pelättiin, että Suomi pakottaisi paikalliset ihmiset suomenkielisiksi. ”Bomarsund oli ensimmäinen kaupunkimainen keskus Ahvenanmaalla. Oman kotiseudun luonne pyritään säilyttämään, sillä se on perintö tuleville sukupolville. Yksi Leppälälle rakas löytö on kirkkoherra ja kansakoulupioneeri Frans Peter von Knorring 1800-luvun puolivälistä. ”Nykyään ihmisten identiteetti on jotain suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden välillä. Paikallista käsityöläisyyttä arvostetaan. Venäläiset toivat mukanaan seuraelämän, jota ahvenanmaalaiset pääsivät maistamaan ennen Oolannin sotaa.” Krimin sodan jälkeen Ahvenanmaalle perustettiin satamakaupunki, Maarianhamina. Isoja purjelaivoja sai halvalla. Samalla Ahvenanmaalle luvattiin yksikielisyys ja alueen demilitarisointi vahvistettiin. Ensimmäisessä paikallishallinnossa oli mukana vain yksi nainen, Fanny Sundström . Ihmiset suojelevat toisiaan ja toistensa yrittäjyyttä. Leppälä osoittaa katukylttiä, jossa kadun nimi on kirjoitettu ensin venäjäksi, sitten suomeksi ja viimeisellä sijalla on ruotsi. ”Hänen viisas ja humaani persoonansa oli niin hieno, että vitsailen löytäneeni rakkauden. Kieli luo aina oman maailmansa ja siinä on läsnä alueen kulttuuri. Niitä eivät ruotsalaiset ymmärrä.” Ahvenanmaa on ollut sotilaallisesti merkittävä paikka sijaintinsa takia. Ymmärretään, että se kaikki tuo yhteistä menestystä.” Ahvenanmaan kulttuurihistoriallinen museo on Museokortti-kohde.. Suurin osa paikallisesta väestöstä saa edelleen elantonsa merenkulusta. Kaiuttimet ripustetaan suoraan valokiskoihin, joten äänentoistojärjestelmän asennus ja siirtely on poikkeuksellisen vaivatonta. Von Knorringia saamme kiittää myös yhä toimivasta Maarianhaminan merenkulkuopistosta. MUSEO-OPPAAN MATKASSA Kahden kulttuurin välissä ecuras.fi ecuras@ecuras.fi 0400 332 276 Toteutamme langattomat ja helposti skaalautuvat Audio Pro Business -asennukset. ”Sata vuotta sitten nationalismi oli voimakas aate. Neuvostoliitto ymmärrettiin suurempana uhkana kuin Suomen kanssa veljeily. Edessä oli suuri muutos, kun Venäjä valloitti Suomen ja Ahvenanmaan vuonna 1809. Identiteetti pyrittiin säilyttämään kuin maanpaossa.” Talvisodan syttyessä Suomen armeija oli tervetullut Ahvenanmaalle. ”Kun valtiollista uudelleenyhdistämistä entiseen kotimaahan ei saavutettu, alettiin vaalia sitä, miten historiallinen identiteetti ilmenee kulttuurissa ja tavoissa. Jos kysyt täällä, missä on joku paikka, niin usein vastataan, että se on jostain pohjoiseen tai etelään. Suomi itsenäistyi, koska sillä katsottiin olevan oma kansallinen identiteetti. Hän oli koulutetumpi kuin suurin osa ahvenanmaalaisista. Se sai itsehallinnon kansainliiton päätöksellä vuonna 1921. Ne edustivat höyrylaiva-aikana vanhentunutta teknologiaa, mutta ahvenanmaalaiset osasivat käyttää purjelaivoja tehokkaasti. Aluksilla purjehdittiin sadan vuoden ajan ympäri maailmaa.” A hvenanmaalaiset tuntevat historiansa usein varsin hyvin, ja museo-oppaan suurin haaste on löytää aiheita, joita paikalliset museokävijät eivät vielä tunne. Sundström toimi kansakoulun opettajana ja maanviljelijänä sekä naisille tärkeän Marttayhdistyksen puheenjohtajana. Myös juhannuksen juhlinnan vanhat paikalliset perinteet jatkuivat. Siinä näkyy merenkulun vaikutus.” Vuosisadan vaihteessa Ahvenanmaata yritettiin venäläistää. Sundström oli mukana kehittämässä kansallispukuja. Täällä käytetään sanoja, joiden juuret juontavat Suomeen. Harva enää ajattelee, että olisi parempi, jos Ahvenanmaa olisi osa Ruotsia. Sundin kuntaan rakennettiin linnaketta. ”Ihmiset alkoivat rakentaa suurempia aluksia yhdessä ja taloudellinen ajattelu johti kiinnostaviin ilmiöihin
Museossa on käsitelty muun muassa Tanskan kolonialismia La Vaughn Bellen näyttelyssä A History of Unruly Returns. ”Haluamme olla tittelin arvoisia”, Nelson painottaa. N ational Nordic Museum sai alkunsa Nordic Heritage Museumina, kun vuonna 1979 vapaaehtoiset ensin perustivat yhdistyksen ja vuotta myöhemmin avasivat museon Seattlen Ballardissa. N AT IO N A L N O R D IC M U SE U M. ” Rakennus näyttää valtavalta merikontilta. > Museotilan kattoon ripustetut 25 lasista lintua kuvaavat Atlantin yli kulkenutta muuttoliikettä. A nderson kertoo museon tukeutuvan työssään neljään arvoon. Vaikka museo on omistettu pohjoismaiselle identiteetille ja arvoille, kyse ei ole Andersonin mukaan romantisoinnista. 36 MUSEO 4/2022 KANSAINVÄLISTÄ Rakkaudesta Pohjoismaihin ja salmiakkiin KOTONA KAUKANA KOTOA Yhdysvaltain National Nordic Museum katsoo Pohjoismaita rakkaudella mutta kriittisesti. Tunnelma muuttuu sateen jäädessä sulkeutuvan ulko-oven taakse. ”Missiomme on inspiroida ihmisiä ja saada heidät tarkastelemaan itseään, tätä maata ja omia kotimaitaan”, Nelson sanoo. Färsaarelaisen Tróndur Paturssonin Migration-teoksen 25 kattoon ripustettua lasista lintua kuvaavat Atlantin yli kulkenutta muuttoliikettä. < National Nordic Museum on toiminut nykyisissä museokäyttöön rakennetuissa tiloissa vuodesta 2018. ”Vuonojen” välissä lentelee myös lintuja. Toimintaa ohjaavat teemat avoimuus, innovointi, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja yhteys luontoon. Ne, joiden vuoksi Yhdysvalloissa ylipäätään on Pohjoismaille omistettu museo, tulivat Pohjois-Amerikkaan meriteitse 1900-luvun taitteessa. Museolla on myös Yhdysvaltain kongressin antama kansallisen museon asema. Nykyisissä museokäyttöön rakennetuissa tiloissa museo on toiminut vuodesta 2018. Anderson ja museon johtaja Eric Nelson huomauttavat, että museon tarkoitus ei missään nimessä ole palvella ainoastaan niitä, joilla on juuret Pohjoismaissa. Se on kunnianosoitus ja merkki siitä, että museolla on tunnistettu olevan merkitystä maanlaajuisesti. Sijainti Seattlessa ei ole sattumaa. Museo haluaa olla relevantti paikka Yhdysvalloissa asuville pohjoismaalaisille sekä niille, jotka haluavat juhlistaa pohjoismaista kulttuuriperintöään. Hän sanoo museon katsovan kokoelmiaan ja teemojaan ”kriittisen linssin läpi” ja pohtivan, minkä ja kenen kustannuksella asioita on saatu aikaan. ”Tarkoitus on, että kävijät astuvat uudenlaiseen ympäristöön. Olemme ikään kuin vuonossa, jonka itäpuolella on jyrkkiä rantakallioita ja jonka keskellä on illuusio vedestä,” kuvailee museon kokoelmista, näyttelyistä ja ohjelmista vastaava Leslie Anderson . Maahanmuutto Pohjoismaista jatkuu edelleen tänä päivänä, mutta fyysisten töiden sijaan tulijat istuvat yleensä tietokoneen ääressä esimerkiksi Microsoftin palkkalistoilla. Vertaus ei välttämättä ole sopimaton. TEKSTI ANNE SALOMÄKI K un kävelee kohti National Nordic Museumia sateisessa Seattlessa, näyttää rakennus ulkoapäin valtavalta merikontilta. Museossa kerrotaan, että Yhdysvaltain lounaisrannikolta pohjoismaiset siirtolaiset löysivät tutunlaisia maisemia sekä tuttuja töitä muun muassa kalastajina ja metsureina. Lisäksi tavoitteena on esitellä Pohjoismaita ja pohjoismaalaisuutta suurelle yleisölle
37 N AT IO N A L N O R D IC M U SE U M
Paikkakunnalla sijaitsee myös nykypopulaarikulttuurille omistettu Museum of Pop Culture. Joukossa on myös noin sata lainaesinettä sekä Yhdysvalloista että kaikista viidestä Pohjoismaasta. Teemoja linkitetään myös Yhdysvaltojen kulloisiinkin puheenaiheisiin. Anderson näkisi mielellään, että niin tanskalainen hygge, suomalainen sisu kuin norjalainen friluftsliv leviäisivät maailmalla entistä laajemmin. Lounaisrannikolta he löysivät tutunlaisia maisemia sekä tuttuja töitä muun muassa kalastajina ja metsureina. Anderson vakuuttaa, että museo pystyy joustavasti reagoimaan päivänpolttaviin tapahtumiin. < Pohjoismaiset siirtolaiset tulivat PohjoisAmerikkaan meriteitse 1900-luvun taitteessa. Haastatteluhetkellä museossa on esillä näyttely norjalaisista ja yhdysvaltalaisista maisemavalokuvista sekä Janne Tuunasen valokuvanäyttely Alvar Aalto’s Jyväskylä. ”Museo tarjoaa hyviä tilaisuuksia keskustella syvällisemmin siitä, mitä tapahtuu nyt, ei vain siitä, mitä tapahtui sata vuotta sitten.” N ational Nordic Museumin pysyvä näyttely Nordic Journey s on koostettu museon omasta, lähes 80 000 esineen kokoelmasta. Tulossa on myös muun muassa Muumi-yhteistyö ja alkuperäiskansoihin kuuluvien taidetta esittelevä Arc” Jokaisella Pohjoismaalla on oma luonteensa. museoliitto.fi/kookos Kaikki koossa. Se luo mahdollisuuden nostaa esiin sekä eroja että yhtäläisyyksiä Pohjoismaiden välillä. Nelson huomauttaa, että museon tehtävänä on pysyä kärryillä myös tämän päivän tapahtumista ja reagoida niihin. N AT IO N A L N O R D IC M U SE U M. ”Emme halua väistellä kiistanalaisia teemoja vaan luoda kattavan kokonaiskuvan.” Toki monilla mailla voisi olla opittavaa Pohjoismailta. Ensi vuodelle luvassa on islantilaisen Sigur Rós -yhtyeen solistin Jónsin installaatio, joka on varta vasten museoon rakennettu. Pyrimme esittämään asiat suoraan sellaisina kuin ne ovat, vaikka nostammekin esiin monenlaisia saavutuksia.” Myös Nelson korostaa, ettei kritiikkiä unohdeta. Listalla ovat olleet muun muassa kestävä lentoliikenne, hiilinielut ja syrjinnän vähentäminen. 38 MUSEO 4/2022 KANSAINVÄLISTÄ Rakkaudesta Pohjoismaihin ja salmiakkiin ”On huomioitava, että kaikissa paikoissa on myös omat vikansa. Andersonin mukaan museon tarjonnassa pyritään löytämään tasapaino historian ja nykypäivän, erilaisten kokoelmien ja taiteen muotojen sekä kokemuksellisuuden välillä. Siitä Anderson odottaa suosittua, sillä muun muassa Nirvanan ja Jimi Hendrixin kotipaikka Seattle tunnetaan musiikin kaupunkina. Anderson kertoo valmistelevansa parhaillaan lisääntymisterveyteen liittyvää ohjelmaa, sillä aborttioikeus on tälläkin hetkellä kiivaan keskustelun kohteena. K iinnostus Suomea ja Ruotsia kohtaan kasvoi Yhdysvalloissa hetkessä Nato-jäsenyyskeskusteluiden myötä. Hän huomauttaa, että museo on tehnyt paljon yhteistyötä esimerkiksi pohjoismaisten tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa siksi, että alueesta halutaan luoda autenttinen kuva. Yhteistyötä tehdään suurlähetystöjen ja konsulaattien kanssa, ja esimerkiksi pohjoismaisia vieraita nähdään usein museon keskustelutilaisuuksissa puhumassa ajankohtaisista asioista. Kokoelmat käytössä. Hän uskoo, että pohjoismainen työn ja vapaa-ajan tasapaino voisi olla hyvä malli muillekin
”Kaikista pohjoismaista löytyy kauneutta, maisemia, kokemuksia ja taidetta, joista innostun edelleen”, hän muotoilee. Andersenin äiti on kuubalainen, mutta isänsä puolesta hänellä on tanskalaistausta, ja lisäksi hän on asunut Tanskassa vaihto-opiskelijana. Myynnistä löytyy esimerkiksi Halvan lakritsia ja salmiak kia muista Pohjoismaista. Jokaisella Pohjoismaalla on oma luonteensa, ja ne ovat kaikki ainutlaatuisia ja omalla tavallaan kiinnostavia.” Eräs pohjoismainen ainutlaatuisuus voi ilahduttaa kävijöitä myös museokaupassa erityisesti, jos ulkomailla on vierähtänyt jo tovi. tic Highways -näyttely. National Nordic Museumin pysyvä näyttely Nordic Journeys on koostettu museon omasta, lähes 80 000 esineen kokoelmasta. Kokoelmat käytössä. 39 KANSAINVÄLISTÄ Rakkaudesta Pohjoismaihin ja salmiakkiin museoliitto.fi/kookos Kaikki koossa. M useo pyrkii huomioimaan kaikki Pohjoismaat ja niihin kuuluvat alueet. Kalenterissa on lisäksi vuosittaisia tapahtumia, kuten Nordic Innovation Summit. Nelsonia kysymys naurattaa. Silti hän ei sano, että Tanska olisi joukon ykkönen. N AT IO N A L N O R D IC M U SE U M. Onko Nelsonilla ja Andersenilla tasapuolisuuteen pyrkimisestä huolimatta jotakin suosikkia. ”Tämä on vähän kuin kysyisit, kuka lapsistani on suosikkini
Ovatko saamelaiset samanlainen, sukupuuttoon kuoleva näyttelyesine kuin mammutti. TEKSTI EMMI NUORGAM KUVAT VILLE-RIIKO FOFONOFF S aamelaismuseo Siidan ja Kansallismuseon monivuotisen yhteistyön ansiosta Kansallismuseon yli 2000 saamelaisesineen kokoelma palautettiin Saamenmaalle syksyllä 2021. N äyttelytiloihin saapuessa näkee ensimmäiseksi valtavan mammutin. Vuodenajat esitellään kuukausien ja niiden saa” Tila, johon päänäyttely avautuu, on henkeäsalpaava. Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan yhteinen näyttely, Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme avaa ja tulkitsee maiseman kerroksia saamelaisen kulttuuriympäristökäsitteen kautta. Palautuksen myötä myös saamelaisesineiden merkitys ja saamelaisten yhteys niihin palasi. Valokuvat, videot ja esineet muodostavat mykistävän kauniin kokonaisuuden. Sitä ympäröivät koko seinän kokoiset kuvat Saamenmaalta ja onkin vaikea päättää, mihin katseen kohdistaisi. Lokakuussa 2022 Euroopan komissio ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra palkitsivat kulttuuriperinnön palauttamisen eli repatriaation korvaamattomana tekona Euroopan kulttuuriperinnön turvaamiseksi. Se, mikä ulkopuoliselle saattaa näyttäytyä koskemattomana erämaana onkin itse asiassa tunnettu ja merkityksellinen osa saamelaista kulttuurimaisemaa. Luontokeskuksen suuret valokuvapinnat näyttävät sulkevan saamelaiset hellästi syliinsä. Videoinstallaatiolla havainnollistetaan saamelaisen elämäntavan vuotuiskiertoa ja yhteyttä ympäristöön. Repatriaatioprosessi oli sekä suomalaisessa että kansainvälisessä mittakaavassa merkittävä. Repatriaatio tunnusti alkuperäiskansan oikeuden omaan historiaansa ja omiin esineisiinsä. Saamelaisesta elämäntavasta kerrotaan näyttelyssä Saamenmaan kahdeksan vuodenajan kautta. Tässä kontekstissa onkin kiinnostavaa, että Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttely kertoo repatriaatiosta ja sen merkityksestä koko kansalle vain rivien väleissä ja sivulauseissa. > Näyttelyn valokuvat, videot ja esineet muodostavat mykistävän kauniin kokonaisuuden ja museokävijän on vaikea päättää, mihin katseen kohdistaisi.. Sen eri vaiheisiin osallistui lähes 300 saamelaista tutkimalla esineitä, perehtymällä niiden valmistustekniikoihin ja osallistumalla kesäkuussa 2022 avatun Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttelyn esineistön valintaan. Palautetut, ja nyt Saamelaismuseo Siidassa esillä olevat esineet, oli kerätty vuosina 1830-1998. Valinta aloittaa näyttely jääkaudesta on yllättävä. 40 MUSEO 4/2022 NÄYTTELYARVIO Saamelaismuseo Siidan uusi perusnäyttely MILTÄ SAAMELAISUUS TUNTUU. Hyppäys 10 000 vuoden takaa viimeisiin vuosisatoihin tapahtuu nopeasti ja jääkauden muovaamista maanmuodoista edetään pian pyyntikuoppiin ja asutuksen jäänteisiin. Tila, johon päänäyttely avautuu, on henkeäsalpaava. Vaarat, järvet ja kurut ovat saaneet nimensä niiden käyttötarkoituksen mukaan, eikä paikkojen suomennos useinkaan riitä kertomaan alueen historiasta tai nykyisyydestä. Saamelaiskäsitöiden eli duodjin taitaja ja opettaja Heini Wesslin totesi Helsingin Sanomien haastattelussa muualla kuin Saamenmaalla esillä olevien esineiden olevan vain kuori, jolla ei ole yhteyttä alkuperäänsä. Keräilijöinä, tai alkuperäiskansanäkökulmasta varastajina toimivat kielitieteilijät, matkailijat, papit ja virkamiehet
41
42 MUSEO 4/2022 NÄYTTELYARVIO Saamelaismuseo Siidan uusi perusnäyttely
Saamelaisia pidetään monesti valittavana ja riitaisana kansana, joka ei ole mihinkään tyytyväinen. Siidan luontokeskusta ylläpitävän Metsähallituksen metsähakkuut on piilotettu näyttelytilan takaosaan. Vähemmistöstressiä, pahoinvointia ja ylisukupolvisia traumoja. Saamelaismuseo Siida on päättänyt näyttää saamelaisista elinvoimaisen ja ylpeän puolen. Näyttelyllä olisi tuhannen taalan paikka kyseenalaistaa, onko kahdeksaa vuodenaikaa enää mahdollista erottaa toisistaan. Ymmärrän näkökulmavalinnan. Se onnistuu erinomaisesti kertomaan miltä saamelaisuus näyttää, mutta olisiko museon mahdollista kertoa myös, miltä se tuntuu. nellen. Näyttely on kunnianosoitus saamelaiskulttuurille, sen kauneudelle ja monimuotoisuudelle. Saamelaisten sivuuttamista meitä koskevassa päätöksenteossa. Katsojan vastuulle jää tulkita metsähakkuita kuvaavaa animaatiota ja sen merkitystä luontokadolle. < Näyttelytilan keskiosassa on esillä saamenkäsitöitä eli duodjia, koruja, saamenpukuja eli gákteja ja saamelaisten arkipäiväiseen elämään kuuluneita esineitä. Uupuneita, alkuperäiskansan säilymisen puolesta taistelevia kasvoja. Se mikä eilen näytti syleilevän saamelaiskokoelmia, näyttääkin tänään valtaavan näyttelytilan ja pakottavan saamelaiset pieniin lasivitriineihin. Kun seuraavana päivänä palaan museoon, kiinnitän huomiota kauneuden lisäksi myös niihin asioihin, joita museo ei näytä. Museossa on helppoa olla iloinen ja ylpeä Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida on Museokortti-kohde. Esillä on saamenkäsitöitä eli duodjia, koruja, saamenpukuja eli gákteja ja saamelaisten arkipäiväiseen elämään kuuluneita ja yhä kuuluvia esineitä. Näyttelyn esittelyteksteissä luvataan pohtia, miltä vuodenajat ja luonto näyttävät nyt ja tulevina vuosina, mutta katsojana jään kaipaamaan enemmän. 43 NÄYTTELYARVIO Saamelaismuseo Siidan uusi perusnäyttely VITR IN LAB Museokalusteet Valaistut vitriinit Suunnittelu & toteutus Uutuutena vuokravitriinit Kuva Taidehalli 2022 www.pertturista.com menkielisten nimien avulla. Se näyttää saamelaiset iloisena, sopeutuvana kansana, joka on selvinnyt rajasuluista ja metsähakkuista huolimatta. Vihreää kolonialismia eli Saamenmaalle suunniteltuja energiahankkeita ei käsitellä juuri lainkaan. Museovierailija voi tutustua esineisiin katsoen ja kuunsaamelaisuudestaan ja iloita kansansa puolesta. Jättivät kyllä, mutta ne jäljet ovat jälkeläisten ihon alla. N äyttelytilan keskiosa on varattu Marja Helanderin ja Mauri Lahdesmäen videotaiteelle, C?iske-Jovsset Biret Hánsa Outin eli Outi Pieskin installaatiolle, Anni Rapinojan luonnonmateriaaliteokselle ja repatriaatiossa palautetuille saamelaisesineille. Hylättyjä kaivosalueita ja tapettuja poroja. Keho muistaa asioita, joita järki ei muista.” Se on myös Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttelyn heikkous. < Kansallismuseon yli 2000 saamelaisesineen kokoelma palautettiin Saamenmaalle syksyllä 2021.. Poistuessani näyttelystä luen otteen Jalvvi Niillas Holmbergin tekstistä: “Entisaikain saamelaisten elämänmuodosta on sanottu, että he eivät jättäneet jälkiä. Ingá-Maret Gaup-Juuson , Heidi Gauriloffin , Hildá Länsmanin , Mikkal Morottajan , Wimme Saaren ja Ailu Vallen musiikki kuljettaa museokävijää ajasta ja vuodenajasta toiseen
Hän pitää luonnosta, maisemista ja ihmisistä työn aherruksessa. JO N N E R Ä SÄ N EN / O TA VA H A N N U PA K A R IN EN / AT EN EU M. Hän ihailee kultakauden taiteilijoista eniten Pekka Halosta . Lisäksi hän pitää myös Reidar Särestöniemestä . ATENEUM Kävin lapsena isoisäni Matti-papan kanssa usein Ateneumissa. Olen nähnyt Gallén-Kallelat ja muut tutut teokset Ateneumin seinillä varmasti satoja kertoja, ja muistan kuinka hienoa oli mennä näyttelyn jälkeen korvapuusteille ja mehulle alakertaan ja keskustella taiteesta. Kotona katselimme usein tauluja uudelleen papan kahvipöytäkirjoista ja jatkoimme juttua. MUSEOVINKIT Koko Hubara suosittelee IDENTITEETTI MAAILMALLA Toimittaja ja kirjailija Koko Hubara tunnetaan muun muassa esseekokoelmastaan Ruskeat tytöt (2017). Hän on maalannut öljyväritöitä, jotka kuvaavat hänen lapsuudenmaisemiaan Kemijärvellä. Kerran yritimme mennä Kiasmaan, mutta siitä ei tullut mitään, koska papan mielestä nykytaide ei ole kiinnostavaa vaan sotkua. Onneksi Kansallisgallerian verkkosivuilla voi käydä katselemassa kokoelmia digitaalisesti. Tuntuu ihan oudolta, että Ateneum on remontissa, eikä sinne voi pistäytyä
WÄINÖ AALTOSEN MUSEO SIIDA Kun kuulin viime syksynä, että Kansallismuseo palauttaa 2200 saamelaisesineen kokoelman takaisin Saamenmaalle Siida-museoon, purskahdin itkuun. Olin niin onnellinen saamelaisten puolesta, sillä jokainen musta, ruskea ja alkuperäiskansaan kuuluva ihminen kyllä tietää miltä tuntuu, kun osia itsestä ja identiteetistä on sirpaleina maailmalla, toisten ihmisten käsissä. En ole aiemmin ollut erityisen innostunut veistoksista, vaan taidelajeista kirjallisuus on ollut minulle tärkeintä. Kuvataiteista olen kiinnostunut valokuvista ja perinteisestä maalaustaiteesta. SI ID A H A N N A PI EL IK KO / LA IL A PU LL IS EN V EI ST O SP U IS TO W A M. En ole koskaan käynyt Inarissa, mutta se on matkatoivelistani kärjessä. Nyt kuvaan sitten niitäkin kaiken aikaa. Parasta tässä uudessa elämänvaiheessa on se, että sekä kotini että työpaikkani ovat lyhyen kävelymatkan päässä lempipaikoistani Turun taidemuseosta, galleria Titanikista sekä WAMista. Nyt talvella museo on kiinni. Jokunen vuosi sitten löysin nuoren helsinkiläistaiteilija Man Yaun posliinija metallityöt, jotka käsittelevät muun muassa eksotisointia, ja aloin kiinnostua veistoksista, patsaista ja kaikenlaisesta esinetaiteesta. Tämä teko oli kansainvälisessäkin mittakaavassa merkittävä ja muut museot saisivat ottaa siitä mallia. En ehtinyt, sillä kesä oli niin täynnä ohjelmaa, mutta ensi kesänä yritän uudelleen. Wäinö Aaltosen museo on heti työpaikkani vieressä, joten voin piipahtaa sinne vaikka lounastauolla. Muutin kesällä Helsingistä Turkuun tekemään yleisen kirjallisuustieteen väitöskirjaani. Olen syntyperäinen vantaalainen ja minusta on ällistyttävän hienoa, että juuri meillä on tämä ainutlaatuinen kokoelma. MUSEOVINKIT Koko Hubara suosittelee LAILA PULLISEN VEISTOSPUISTO JA KOTIMUSEO Tänä kesänä minun piti käydä myös Laila Pullisen veistospuistossa ja kotimuseossa
Didrichsenin taidemuseossa nähdään tänä jouluna ylellinen joulukattaus, kun esille asetetaan tanskalaisen Royal Copenhagenin upeat astiat. 46 MUSEO 4/2022 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Museoiden jouluisia näyttelyitä ja tapahtumia JOULU ON TAAS Museoissa rakastetaan joulunaikaa. Ylellinen joulupöytä on yksityiskohdiltaan runsas. Tänä vuonna nähtävä joulukattaus on yhdistelmä tanskalaisuutta ja suomalaisuutta. Samalla kerrotaan museon perustajienkin taustasta. ”Ajatuksenamme on ollut tuoda esille myös museon perustajapariskunnan Gunnar ja Marie-Louise Didrichsenin elämää. D ID R IC H SE N IN TA ID EM U SE O > Royal Copenhagenin sinisisävyistä alkuruokalautasta koristaa talvinen kaupunkinäkymä.. Tutustu Museo-lehden matkassa jouluisiin näyttelyihin ja tapahtumiin! TEKSTI KIRSTI RUISSALO KUNINKAALLINEN KATTAUS Nauti ylellisestä kattauksesta ja juhlatunnelmasta tai etsi inspiraatiota joulupöytään. Kattaus rakentuu kuninkaallisen sinisen värin ympärille, joka luo huvilan ruokasaliin ainutlaatuisen juhlatunnelman. Tutustu tanskalaiseen muotoiluperinteeseen ja juhlista kuningatar Margareetan puolivuosisataa kestänyttä valtakautta. Idea yhteistyöstä Royal Copenhagenin kanssa sai alkunsa Tanskan suurlähetystöstä. Royal Copenhagenin malliston alkuruokalautasia koristavat joulukuuset ja talvinen kaupunkinäkymä. He ehdottivat meille osallistumista kuningatar Margareeta II:n puoli vuosisataa jatkuneen valtakauden juhlistamiseen”, kertoo museonjohtaja Maria Didrichsen
Tilassa nähdään myös kuningatar Margareetan teos Kevään tulo, joka on litografia vuodelta 2000. Museossa on esillä sekä säätiön omaa taidekokoelmaa että erikoisnäyttelyitä. Tampereella sijaitseva Museo Milavida toimii Näsilinnassa, joka luovutettiin Tampereen vanhimman museon, Hämeen museon kotipaikaksi 1900-luvun alussa. Yksi lusikoista on kuningatar Margareetan suunnittelema. Museo Milavida toimii Näsilinnassa, joka luovutettiin Hämeen museon kotipaikaksi 1900-luvun alussa. Museo Milavida Näsilinna, Milavidanrinne 8, Tampere JUHLA GYLLENBERGIEN TAPAAN Koe joulunvietto 1950-luvun tyyliin ja selvitä, miten joulukuusi koristellaan entisajan malliin. 47 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Museoiden jouluisia näyttelyitä ja tapahtumia Juomalasit on valittu Iittalan mallistosta, jonka omistaa tanskalaisyrityksen tapaan nykyisin Fiskars. SA A R N I SÄ IL YN O JA / M U SE O M IL AV ID A K AT JA H A G EL ST A M / V IL LA G YL LE N B ER G JOULU PALATSISSA Koe entisajan joulu varakkaan perheen tapaan, selvitä miten kodit koristeltiin ja mitä lahjoja annettiin. Kuuntele ja laula joululauluja, askartele joululahjoja tai tee löytöjä joulumyyjäisissä. Näyttelyssä pääset näkemään, miten varakkaiden perheiden kodit koristeltiin jouluksi. Tutuksi tulevat myös entisajan jouluruuat. Ohjelmassa on yhteislauluja, konsertteja sekä koristeja joulukorttityöpajoja. Työ lahjoitettiin museolle vuonna 2002 järjestetyn näyttelyn yhteydessä. Voit osallistua myös Joulun tuoksua -myyjäisiin tai Lucia-kulkueeseen. Kotimuseossa on esillä suomalaista kultakauden taidetta sekä vanhempaa eurooppalaista taidetta. Näyttelyssä esiteltiin kuningattaren omaa tuotantoa: maalauksia sekä kirkkotekstiilien suunnitelmia ja brodeerauksia. Villa Gyllenberg tarjoaa lisää kattausinspiraatiota aivan Didrichsenin taidemuseon lähistöllä, joten voit helposti yhdistää vierailut kohteisiin samalle päivälle. Jälkiruokalusikoiksi on asetettu esille Didrichsenin pariskunnan keräilemiä tanskalaisia, kuninkaallisen hovihankkijan A. > Gyllenbergien kodin salongissa on esillä aikakaudelle tyypillinen makeisja jälkiruokapöytä, ruokasalissa nähdään upea ranskalainen Limoges-juhlakattaus. Gyllenbergien kodin salongissa ja ruokasalissa pääsee kokemaan, millaista Kattaus on esillä Villa Didrichsenin huvilasiivessä 15.11.2022– 8.1.2023. Historiallinen Näsilinna tarjoaa oivat puitteet joulutunnelmointiin. Palatsin joulu 18.11.2022–8.1.2023. Villa Gyllenbergin joulu -näyttely sijaitsee kotimuseon pohjakerroksessa. Michelsenin joululusikoita, joita on tuotettu 1910-luvulta lähtien. Didrichsenin taidemuseo Kuusilahdenkuja 1, Helsinki. Kuulet myös, miten joulunpyhinä vietettiin aikaa ja millaisia lahjoja herrasväki antoi toisilleen. Virittäydy joulutunnelmiin ja etsi inspiraatiota kodin joulupöytään ja koristeluihin. Museo Milavidan Palatsin joulu tarjoaa paljon näkemistä ja kokemista yli loppiaisen. Näsilinna myös puetaan tunnelmalliseen jouluiseen asuun, kun Nottbeckit – Tampereen kosmopoliitit -näyttelyä täydennetään 1800-luvun herrasväen joulunviettoon liittyvillä esineillä ja tarinoilla
Villa Gyllenberg Kuusisaarenpolku 11, Helsinki Visavuoren joulu 26.11.–18.12.2022. Visavuori oli Suomen ensimmäinen niin sanottu erämaa-ateljee ja se on säilynyt lähes muuttumattomana nykypäivään asti. Visavuoren museo Visavuorentie 80, Valkeakoski Koe vanha Turku tunnelmallisesti kynttilänvalossa ja tutustu joulun historiaan raunioiden keskellä.. Gyllenbergeille kuuluneen esineistön lisäksi näyttelyssä nähdään joitakin lainaesineitä, jotka täydentävät näyttelyn elegantiksi kokonaisuudeksi. Näyttelyn rakentamiseen on hyödynnetty Gyllenbergien perheen valokuva-albumeja, joten luvassa on autenttista 1950-luvun tunnelmaa. Sen somisteet ovat aitoja 1950-luvun lasikoristeita. joulua vietettiin 1950-luvulla. Villa Gyllenbergin joulu 26.11.2022–8.1.2023. 48 MUSEO 4/2022 MUSEO-LEHTI MATKAILEE Museoiden jouluisia näyttelyitä ja tapahtumia www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art Arvotaiteen logistiikkapalvelut ekologisesti ja ammattitaidolla. < Visavuoren joulun tuoksumaisemassa myös pullaukot näyttelevät tärkeää osaa. Hillitty ja aistikas Visavuoren joulu on hyvä paikka rauhoittua joulukiireiden keskellä. Jouluna Wikströmin koti pukeutuu jouluasuun ja kertoo kävijöilleen tarinoita siitä, miten Wikströmin perhe vietti joulua sata vuotta sitten. ANNAN PÄIVÄN JUHLAA V IS AV U O R EN M U SE O AISTEJA HIVELEVÄÄ JOULUA Pysähdy hetkeksi joulukiireiden keskellä ja kuuntele tarinoita sadan vuoden takaisesta joulunvietosta. Kuviin on tallentunut muun muassa talvisia tunnelmia sekä lasten leikkejä, lumilinnoja ja kelkkailua. Salongin, pikkusalongin sekä ruokasalin sisustuksena on alkuperäisiä, Signe ja Ane Gyllenbergille kuuluneita huonekaluja ja esineitä. Visavuoressa vanhan ajan joulu ei ollut yltäkylläisen koristeellinen. Ruokasalissa nähdään upea ranskalainen Limoges-juhlakattaus. Aisti joulu ympärilläsi tuoksuineen ja tunnelmineen. Inspiraatiota joulupöytään ja aikakaudelle tyypillisen makeisja jälkiruokapöydän löydät salongista. Myös komeaksi koristeltu joulukuusi on asetettu salonkiin. Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin 1800ja 1900-lukujen taitteessa. Joulun aikaan museossa voi aistia tuoksumaiseman, jossa jouluiset kukat, kynttilät ja jouluruuat leivoksineen näyttelevät tärkeää osaa. Visavuoren näyttelyssä pääsee tutustumaan Emil Wikströmin valokuviin, joissa eletään 1900-luvun alun arkea ja juhlaa
Aboa Vetus Ars Novassa pääset tutustumaan taidenäyttelyihin ja rauniokorttelissa keskiaikaisten kivitalojen kellareihin. Annan päivänä 9.12. museo tarjoaa vierailleen ilmaisen sisäänpääsyn museon näyttelyihin sekä mahdollisuuden tutustua museon tontilla sijaitsevaan 1830-luvulla rakennettuun KonsulinJA R I N IE M IN EN na-rakennukseen, jossa toimii nykyisin museon toimisto. MUSEO-LEHTI MATKAILEE Museoiden jouluisia näyttelyitä ja tapahtumia www.beweship.com – fineart@beweship.com – 020 7857 500 BEWESHIP Fine Art Arvotaiteen logistiikkapalvelut ekologisesti ja ammattitaidolla. Villa von Rettig valmistui vuonna 1928 Rettigin suvun yksityisasunnoksi. Aboa Vetus Ars Nova -museo toimii vuonna 1928 valmistuneessa Rettigin palatsissa.. Ensimmäinen joulurauha julistettiin jo 1300-luvulla Turun Vanhalta Suurtorilta, joka sijaitsee museon lähellä. Annan päivän päätteeksi museossa sammutetaan valot ja maanalainen raunioalue valaistaan kynttilöin. Aboa Vetuksen raunioalueella kiertävällä tunnelmallisella Joulu – keskitalven juhla -opastuksella pääset tutustumaan joulun historiaan. Kierroksen lopuksi osallistujat saavat mukaansa keskiajalta peräisin olevan jouluherkun reseptin. Rakennus on saanut nimensä palatsin rakennuttaneen Hans von Rettigin äidin, konsulinna Anna von Rettigin mukaan. Annan päivän erityisohjelma 9.12.2022 Aboa Vetus Ars Nova Itäinen rantakatu 4–6, Turku Kaikki jutussa mainitut museot ovat Museokortti-kohteita. Museo toimii Turussa Rettigin palatsissa. Hämärässä museossa kävijälle tarjoutuu jännittävä ja ainutlaatuinen kokemus löytää uusia näkökulmia museoon oman lyhdyn valaistessa rauniot
50 MUSEO 4/2022 POIMI VINKIT Museoiden jouluiset tapahtumat ja näyttelyt Espoo • Gallen-Kallela Museo Tarvaspään joulukonsertti 11.12. Helsinki • Helsingin kaupunginmuseo Joulumyyjäiset 3.–4.12. Porvoo • J. L. Tampere • Museo Milavida Palatsin joulu 18.11.2022–8.1.2023 • Lauri Viita -museo Jouluasuun puettu museo Turku • Aboa Vetus Ars Nova Annan päivä 9.12. Runebergin koti Jouluopastuksia ja jouluisia työpajoja Rauma • Rauman merimuseo Joululahjavalvojaiset 14.12. Svinhufvudin koti Joulunajan askartelua, näytelmiä ja herkkuja viikonloppuisin Pori • Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Joulutunnelmia Korsmanin talossa 11.12. JOULUN TUNNELMAA. ja Joulu lastentarhassa -opastukset • Ruiskumestarin talo Joulutapahtuma 11.12. Hämeenlinna • Hämeenlinnan kaupunginmuseo Palanderin talo jouluasussa Keuruu • Keuruun museo Vanhan Keuruun joulutori 10.12. sekä joulu kauden aikana kuusenkoristelua, askartelua ja opastuksia • Hotellija ravintolamuseo Piparinkoristelutyöpajoja ja jouluruokateemainen omatoimikierros • Lastentarhamuseo Joulutapahtuma 3.12. Luumäki • Kotkaniemi, P. Forssa • Forssan museo Lasten tontturastit • Kuosikeskus Jouluisia painokuoseja ja askartelua Hamina • Haminan kaupungin museot Annan narinkat -tapahtuma 3.12. Loimaa • Sarka-museo Joulumyyjäiset 3.12. Lohja • Lohjan museot Menneen ajan joulumarkkinat 10.–11.12. E. Laivatontun joulupolku 17.12.2022 asti Sastamala • Pukstaavi ja Sastamalan seudun museo Vanhanajan joulumarkkinat 9.–10.12. • Turun linna Joulunviettoa hovissa ja säätyläiskodeissa -opastus viikonloppuisin Vantaa • Håkansbölen kartano Kartanon joulu 10.–11.12. MUSEO-lehti on koonnut yhteen tapahtumia, jotka johdattavat tunnelmalliseen joulun aikaan. • Porin taidemuseo Koko perheen joulukoristepaja 10.12. Varkaus • Taipaleen kanavamuseo Talvipäivänseisaus-tapahtuma 21.12. Joulu pöydällä – Suomalaisia jouluruokia keskiajalta nykypäivään -näyttely 13.1.2023 asti
51 VARMISTA ajantasaiset tiedot museoista! PI E TI N EN A A R N E O Y / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O
Jussi Koivuniemen kirjoittama kirja tutustuttaa lukijan Finlaysonin historiaan monipuolisesti. Tamperelaisen Sidosteen valmistamat herkulliset Mustamakkara-sukat on valmistettu Suomessa. 74 € / 69 € MANSE MUSTAMAKKARA -SUKAT Suuren suosion saaneet Mustamakkara-sukat ovat osa Työväenmuseo Werstaan ja Vapriikin yhteistä Manse-tuoteperhettä. Joulutarjouksena saat korttiin lisäkuukauden kaupan päälle, kun ostat Museokortin 5.–26.12.2022 välisenä aikana. Vuoden museokaupaksi 2022 valittu Vapriikin museokauppa ihastuttaa laajalla tuotevalikoimallaan. Kortin voi hankkia joululahjaksi digilahjana tai lahjakuoressa. Nokian nahkatuotteen valmistama tuote on 100% puuvillaa. TEKSTI EMILIA MERISALO JA AINO-MARJA MIETTINEN OSTOKSILLA MUSEOKAUPASSA Monipuolisia tuotteita itselle ja lahjaksi UPEAT LAHJAT KUUSEN ALLE MUSEOKORTTI Tutustu Museokortilla yli 300 museoon, upeisiin näyttelyihin ja tapahtumiin ympäri Suomen. 13 € FINLAYSON II (1918-2020) – PUUVILLAN JÄTTILÄINEN Mielenkiintoista luettavaa museokaupasta pukinkonttiin. 47 € HYVIÄ AIKOJA -MUISTIPELI Kehvolan Hyviä aikoja -muistipeli ihastuttaa värikkäillä kuvilla. 22 € M U SE O K E SK U S VA PR IIK K I M U SE O K E SK U S VA PR IIK K I M U SE O K E SK U S VA PR IIK K I K EH VO LA. 25 € VAPRIIKKI -PATAKINNAS Patakintaat on tehty Finlaysonin Tampereen tehtaalla kudotusta kankaasta ja niissä hyödynnetään Tampereen historiallisten museoiden materiaalivarantoja. Suomessa valmistettu peli sisältää 48 kuvakorttia ja 24 erilaista kuva-aihetta
Punkmuseolla on kaksi viikoittain lähetettävää radio-ohjelmaa. • Punkmuseon arkistoon pääsee tutustumaan osoitteessa www.arkisto.punkmuseo.fi • 22.2.1985 – Sebastian Todorin valokuvia -näyttely on nähtävillä Uusi Sauna -tilassa Helsingissä 31.12.2022 saakka. Yhteinen tavoite löytyi nopeasti. ”Mutta siitä, haluttaisiinko paikkaa kutsua museoksi, käytiin kyllä keskustelua. TIM O K IIP PA. Punkmuseo on keskittynyt tarinoiden keräämiseen. ”Me haluamme toimia koko Suomessa. Musiikki tai pienlehdet ilmentävät tätä ajatusta.” Asenne näkyy museon toimintatavoissa. Vuotta myöhemmin Punkmuseo on avannut verkossa arkistonsa yleisölle ja järjestänyt jo kuusi näyttelyä, muun muassa Mental Museumissa Helsingissä ja Työväenmuseo Werstaalla Tampereella. TEKSTI MERI PARKKINEN K aikki lähti liikkeelle Facebookin punk-aiheiseen ryhmään lähetetystä viestistä: Tavataanko porukalla ja mietitään, miten punk saataisiin talletettua tuleville sukupolville. ”Toiset ovat osallistuneet näyttelyiden sisältöjen suunnitteluun, penkoneet kuva-arkistoa ja etsineet paikkoja näyttelyille. Kiippa pitää tärkeänä sitä, että toiminta näkyy ja kuuluu ympäri Suomen. Myös esimerkiksi Helsingin kaupunginmuseo on auttanut, kun arkistointi on herättänyt kysymyksiä. Toisille se herättää mielikuvan jostakin staattisesta ja pölyisestä paikasta. Punk näkyy vuoden ikäisen museon toiminnassa tee-se-itse-asenteena. päivä marraskuuta vuonna 2021 noin parikymmentä asiasta kiinnostunutta ihmistä. Punkin historia halutaan tallentaa ja tehdä mahdollisimman monipuolista näyttelytoimintaa. Punkhan oli kaikkialla – ei pelkästään Stadissa.” P unkmuseon arkistoista löytyy valokuvia, pienlehtiä, kirjeitä, soittimia ja vaatteita sekä musiikkia ja tarinoita monissa eri mediamuodoissa. ”Monilla museoilla on ollut punkasennetta: ei olla vähätelty vaan on kysytty, miten me voimme auttaa.” Punkmuseon seuraavana tavoitteena on saada oma tila, jonka ovet olisivat avoinna kaikille. Tällä hetkellä käynnissä on kirjoituskilpailu, jonka tavoitteena on tallentaa lisää anekdootteja ja tietoa punk-elämästä. Mutta me halutaan tehdä museota, joka on avoin ja jonka tekemiseen jokainen halukas saa osallistua”, kertoo Punkmuseon hallituksen puheenjohtaja Timo ”Kipi” Kiippa . Punk on enemmän tee-se-itse-asennetta. ”Punkin ajatellaan usein olevan vain rämisevää musiikkia, mutta musiikkihan oli vain pieni osa koko kulttuuria. • Punkmuseo vietti 1-vuotispäiväänsä marraskuussa 2022. Jukka ”Pami” Palm ja Ari Enqvist juontavat radiolähetystä RollFM:llä. Aktiivinen jäsenistö onkin Kiipan mukaan vienyt museota isoin askelin eteenpäin. Jokaisella noin 300 jäsenellä on oikeus esittää ideoita ja osallistua museon kehittämiseen. Moni on lahjoittanut aineistoja tai keränneet sitä aktiivisesti”, Kiippa kertoo. 53 MUSEON TARINA Museotoimintaa punkkityyliin MUSEOHOMMIA PUNK-ASENTEELLA Punkmuseo haluaa näyttää yleisölle, että punk on muutakin kuin musiikkia. Tapaamiseen saapui 6
Savonlinnassa tyttäreni kuvitteli museolaivat merirosvolaivoiksi. Kaapit ovat pullollaan takkeja, hattuja ja viittoja.. T ulevassa kulttuurivuodessa Lawsonia kiinnostaa niin lähellä oleviin, mutta vielä tuntemattomiin museoihin tutustuminen, mutta myös kokonaan uusien aluevaltausten löytäminen. Vaikka museo ei lähtökohtaisesti olisi suunnattu lapsille, löytävät pienet kävijät myös helposti mielekästä tutkittavaa ja seurattavaa näyttelyistä. Museovierailuista on löytynyt Lawsonille hyvä vaihtoehtoinen tapa viettää aikaa läheisten kanssa. > Ernest Lawson vieraili Helsingin Teatterimuseossa, jossa museovierailijat pääsevät sovittamaan teatteripuvuston aarteita. ”Töiden takia tulee reissattua paljon eri kaupungeissa, joten kun on jossain itselle tuntemattomassa kaupungissa, voi työpäivän jälkeen käydä Museokortin kanssa tutustumassa uusiin paikkoihin.” Lawson haluaa haastaa itsensä lisäksi myös muut museokorttilaiset viettämään omaa kulttuurivuotta ja käymään museossa joka kuukausi. ”Haluan muistuttaa museokorttilaisia, miten Museokortti on hintaansa todella paljon arvokkaampi asia. ILMOITUS ”Museon ei tarvitse olla lapsille suunnattu, ja silti lapsetkin voivat saada siitä paljon irti. Museot ovat mahtavia paikkoja lapsille antaa mielikuvituksen lentää”, Lawson kertoo kesän museovierailusta perheensä kanssa. Museoissa on kuitenkin vuoden aikana monia vaihtuvia näyttelyä” Lawson miettii. Kaikkien aikojen vinkit Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Museoon kerran kuussa! Erkun kulttuurivuosi -haasteessa seurataan Näyttelijä Ernest Lawsonin museovuotta. On inspiroivaa ja kiehtovaa, että löytyy niin paljon tutkittavaa.” ” Näyttelyt ovat erilainen tapa viettää treffejä. ”Näyttelyt ovat erinomainen vaihtoehto treffeille. Lawson kertoo vapaa-ajan kuluvan helposti samojen aktiviteettien parissa. Jo nyt museot ovat yllättäneet Lawsonin monipuolisella tarjonnallaan. Kotimaassa kesää viettäessä Museokortilla vierailtavia museoita löytyi lähes joka matkakohteesta. Erkun kulttuurivuosi -haastetta pääset seuraamaan Lawsonin Instagram-tilillä @ernestlawson_ sekä Museokortin somekanavissa @museokortti sekä Museokortin verkkosivuilla. ”Museokortin kautta olen huomannut, miten paljon museoita ja näyttelyitä Suomessa on. Se avaa ovet ympäri Suomen niin moneen paikkaan”, Lawson kannustaa museokorttilaisia. ”Aina kun käy museossa, saa kivaa vaihtelua arkeen ja miettii, miksei täällä käy useammin. Perheeseen kuuluvien pienten lasten kanssa leikkipuisto on tuttu paikka, ja kumppanin kanssa tekemistä miettiessä päädytään usein vaikkapa elokuvateatteriin. Kävimme vaimon kanssa katsomassa kahdestaan näyttelyä, ja se oli kiva erilainen tapa viettää treffejä.” L awsonia on yllättänyt, kuinka kiinnostavia paikkoja museot ovat myös lapsille. Hän aikoo vierailla museoissa Museokortilla vähintään 12 kertaa seuraavaan kesään mennessä. Teksti ja kuvat Susanna Seppälä N äyttelijä Ernest Lawson kutsuu itseään museokävijäksi, joka aina museoon mennessään ihmettelee, miksei siellä tule käytyä useammin. Jopa matkalla kauppaan huomaa, että tuoltakin löytyy tällainen kohde, josta en edes tiennyt. Lawsonia on yllättänyt myös tarjonnan paljous
Kaikkien aikojen vinkit Ajankohtaisia poimintoja Museokortin asiakkaille Seuraa somessa @ museokortti Museokortti, pääsylippusi 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin Museot.fi S U S A N N A S E P P Ä L Ä / M U S E O K O R T T I
©Hinni Huttunen Suur-Savon museo 7.5.2022–25.2.2023 NAPPIHYRRÄSTÄ NINTENDOON Kurkistus lelujen ja pelien maailmaan Otavankatu 11, 50130 Mikkeli Puh. 040 129 5090 Avoinna ke ja la 10 – 17. 040 129 5090 Avoinna ke–su 10–17, ma–ti suljettu. NÄYTTELYLIITE Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE Museoiden talvikauden näyttelyt Museo-lehden näyttelyliite esittelee talvikauden kiinnostavimmat näyttelyt. Tutustu Seinättömään museoon osoitteessa tarinasoitin.fi/seinaton Museopäivät 2023 Helsingissä 24.–26. My tattoo, 2022, yksityiskohta. krs Puh. 2023. 5. SEINÄTÖN MUSEO -MOBIILIOPASTEET OVAT PÄÄSYLIPPUSI MUSEOON 24/7 Monipuoliset Seinätön museo -opasteet, ulkoreitit ja näyttelyopasteet toimivat kaikilla älypuheli milla ja tableteilla ilman erillisten sovellusten lataamista. krs Puh. LÄH DE MUS EOM ATK ALL E! Seuraa MUSEO-lehteä Instagramissa INSTAGRAM.COM/ MUSEOLEHTI TALVEN NÄYTTELYT 2022 Maaherrankatu 18–20 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2. 040 129 5090 museot@sivistys.mikkeli.fi www.mikkeli.fi/museot MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Kuva Atelier Apollo / MKM Mikkelin taidemuseo 1.10.2022–22.1.2023 ANOTHER REAL SPHERE – Hinni Huttunen Maaherrankatu 18–20, 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2. Seinätön museo on aina mukana – aina avoinna
Tutustu palveluun ja anna asiantuntijan auttaa! kysymuseolta.fi @KMuseolta. Museoiden kesänäyttelyt NÄYTTELYLIITE Museoiden talvikauden näyttelyt NÄYTTELYLIITE 14.10.2022 – 8.1.2023 Eteläranta, 28100 Pori | www.poriartmuseum.fi | ti-su 11–18, ke 11–20 Pori PORIN TAIDEMUSEO | PORI ART MU SEUM VAJIKO CHACHKHIANI 4#2022.indd 1 4#2022.indd 1 10.11.2022 8.09.19 10.11.2022 8.09.19 14.10.2022 – 17.9.2023 Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 14 €/7 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi RISTIKKO 4/2022 RATKAISU Kysy museolta on matalan kynnyksen verkkotietopalvelu, jossa museot vastaavat erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin
58 MUSEO 4/2022 RISTIKKO Taidot testiin > Ristikon ratkaisu sivulla 57
Museotoiminta tuo vastapainoa raskaille asioille. 59 MUSEOAMMATTILAISEN PÄIVÄ Tutustutaan museoammattilaisten vaihteleviin työtehtäviin Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta: Palautetta toimitukselle Nimi Sähköpostiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen museoliitto maksaa postimaksun ANNA PALAUTETTA Tilaukset ja muutokset voi tehdä osoitteessa museolehti.fi Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti voimassa olevaan kestotilaushintaan. Ulkomaan tilauksiin tulee 20 euron postituskulut. Arvomme vastaajien kesken Birger Kaipiaisen ihastuttavan taidejulisteen EMMA Shopista. Museoiden kautta luodaan perspektiiviä ja selviytymisen kokemusta. PALAUTETTA ” Kiva numero tekisi mieli vierailla kaikissa esitellyissä museoissa!” ” Odotan lehteä aina innolla.” ” Museo-lehti on mielenkiintoisia juttuja täynnä!” MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU. Tuotteen arvo on 15 euroa. Kirjoita meille Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu. CO LL EC TI O N K A K KO N EN / EM M A E SP O O M U SE U M O F M O D ER N A R T. Vaikuta lehden tuleviin juttuihin ja aiheisiin! VUODEN ENSIMMÄISEN NUMERON TEEMANA TOIVO Seuraavan MUSEO-lehden teemana on toivo. VA LO K U VA : A R I K A R TT U N EN /E M M A @ K U VA ST O 20 22 CL A U D IO TE ST A / U N SP LA SH. > Lisäksi monia muita aiheita kevään museokäynneille MUSEOLEHTI.FI 1/2023 ILMESTYY 24.2. Vastaa tällä kortilla tai sähköpostilla info@museoliitto.fi 24.2.2023 mennessä. Tilauksen voi irtisanoa joko laskutuskauden loppuun tai välittömästi ottamalla yhteyttä joko puhelimitse 044 430 0721 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Lehdessä tarkastellaan, miten museot voivat luoda ja ylläpitää toivon tunnetta. Suomessa painettu juliste on kooltaan 50x70 cm ja esittää yksityiskohtaa Kaipiaisen suunnittelemasta seinävadista 1960-luvulta. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan kesken tilauskauden, veloitetaan vastaanotettujen lehtien irtonumerohinta. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta
504480-2204 PAL.VKO 2023-04 2 2 4 6 414885 042415 MUSEO Museo-lehti toivottaa lukijoilleen hyvää joulua! EL A N N O N M A IN O SJO U LU PU K K I / H EL SIN G IN K A U PU N G IN M U SE O