Ylipainon vaikutukset tekonivelleikkaukseen ja kuntoutukseen Elämäntapamuutos vaatii ajattelun muutosta Nivelrikkopotilaan hoitopolku työterveyshuollossa
17.4. Nivelpiirit järjestävät lisäksi monipuolista alueellista toimintaa. alla. UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari. Nivelterveysviikko tarjoaa työkaluja, vinkkejä ja myönteisiä ajatusmalleja, joiden avulla toivottavasti jokainen onnistuu halutessaan löytämään keinot vahvistaa omaa motivaatiota ja juurruttaa itselle mielekkäät muutokset osaksi arkea. klo 17.30–18.30 Lääkkeenä liikunta – apua nivelrikkoon ja muihin tule-sairauksiin. Kampin palvelukeskus, juhlasali, 2. • sähköpostitse: toimisto@nivel.fi • puhelimitse 050 5252 098 (arkisin klo 9–12) • verkkosivuillamme osoitteessa: nivel.fi/toiminta/tapahtumat. Luennosta tehdään myös tallenne, joka on katsottavissa samalla kanavalla. Kokouksessa on kahvitarjoilu klo 15 alkaen. krs (Salomonkatu 21 B). Luento taltioidaan katsottavaksi nivelverkko.fi-sivustolla. Tämän vuoden Nivelterveysviikon teemaksi on valittu Elämäntapamuutos ja motivaatio, koska nivelrikossa hyvillä elintavoilla on suuri merkitys. klo 18–19 Suuntana terveellinen, hyvä elämä vaivoista huolimatta -yleisöluento. Ilmoittaudu kokoukseen viimeistään 5.4.2024. Kokouksessa käsitellään kevätkokoukselle säännöissä määritellyt asiat, kuten • vuoden 2023 vuosikertomuksen vahvistaminen • vuoden 2023 tilinpäätöksen käsittely ja tilintarkastajan lausunnon kuuleminen • tilija vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille vuoden 2023 tileistä. Tarkista tapahtumat omalla alueellasi: nivel.fi/toiminta/tapahtumat. Naantalin kylpylä, Matkailijantie 2, Naantali. Poimintoja ohjelmasta 15.4. Yleisöluento klo 18 alkaen kokouksen jälkeen, ks. Farmasian tohtori, positiivisen psykologian valmentaja Hanna Kortejärvi. 17.4. 2 NIVELTIETO 1 | 2024 Kevätkokous pidetään Helsingissä keskiviikkona 17.4.2024 klo 15.30–17.00 Kampin palvelukeskuksen juhlasalissa, 2. Luentoa on mahdollista seurata suorana läheValtakunnallista nivelterveysviikkoa vietetään 15.-21.4.2024 tyksenä Nivelverkon YouTube-kanavalla www.youtube.com/@NivelverkkoFi. krs, Helsinki. Nivelterveysviikko järjestetään yhteistyössä Turun Seudun Nivelyhdistyksen kanssa neljättä kertaa.. Tervetuloa vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan Suomen Nivelyhdistyksen sääntömääräisessä kevätkokouksessa! Kokoukseen voivat osallistua kaikki Suomen Nivelyhdistyksen jäsenet. Luentoa on mahdollista seurata suorana lähetyksenä Nivelyhdistyksen YouTube-kanavalla www.youtube.com/@suomennivelyhdistysry914. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Tempurin kanssa. klo 18.00–18.45 Asiaa hyvästä unesta ja nukkumisergonomiasta -webinaari
3 NIVELTIETO 1 | 2024 Pääkirjoitus Ylipainon vaikutukset kuntoutukseen ennen ja jälkeen leikkauksen Ylipainoisen tekonivelleikkaukseen vaikuttaa eniten potilaan kokonaistilanne Nivelklubissa voi keskustella nimettömästi Liikkuminen on artroosin välttämätön hoitomuoto Jo kahdella minuutilla mieleistä liikettä voit lisätä nivelten hyvinvointia Vuoden 2023 vertaisohjaaja Markku Tiitinen Toivo-valmennetut vertaistukijat Kiinnostaako vertaistukijana toimiminen – hae Toivovalmennukseen! Kysy ravitsemusterapeutilta -palsta Toimintaliite Uuden puheenjohtajan kausi on alkanut Strategiamme keskiössä on jäsentemme hyvinvointi Miksi jalat ovat eripituiset tekonivelleikkauksen jälkeen Elämäntapamuutos vaatii ajattelun muutosta Miniwebinaarin satoa Esko Kaartisesta kunniapuheenjohtaja 4 6 10 12 14 16 18 20 22 24 26 30 32 34 40 44 50 5 13 23 33 35 39 43 49 51 Uutisia lyhyesti Osteoporoosin vaikutukset tekonivelleikkaukseen Toivo-sovellus tarjoaa vertaistukea älypuhelimella Järjestöjen sosiaaliturvaopas on päivitetty Nivelrikkopotilaan hoitopolku työterveyshuollossa Uutisia lyhyesti Kumppanuus on meille tärkeää Ristikko Yhteystiedot SISÄLLYS 10 23 16
Kriisi on usein myös mahdollisuus, jolloin siirrytään yllättäen ja ennakoimatta nopeasti uuteen aikakauteen ja uusiin toimintatapoihin. Nivelterveysviikon päätapahtumissa Helsingissä ja Turussa pureudutaan teemaan. Joskus toimintaympäristö muuttuu ulkoisista syistä. 050 5252 144 arja.karasvirta@nivel.fi Kansikuva PikWizard Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys p. Numero 1 | 2024 Vuosikerta 33 euroa Suomeen ja 45 euroa ulkomaille. Kaiken kaikkiaan, elänkö itseni näköistä elämää, olenko tyytyväinen – olenko onnellinen. Onnistunut elintapamuutos edellyttää aina motivaatiota. Leena Nieminen toiminnanjohtaja ISO 9001 ISO 14001. Jotta muutoksella olisi hyvinvoinnille merkitystä, tulisi sen myös juurtua ja muuttua rutiiniksi. Suomen Nivelyhdistyksen uudessa strategiassa on asetettu kolme päätavoitetta: tuemme terveellisiä elämäntapoja, edistämme palveluita ja turvaamme talouden. Tässä lehdessä tarjoamme tutkimustiedon antamia ratkaisuja ja asiantuntijoiden vinkkejä, miten motivaation vahvistaminen onnistuu ja miten omia ajatuksia ja tottumuksia pystyy halutessaan muuttamaan. Toivon lukijoillemme antoisia hetkiä ja oivalluksia nivelterveystiedon parissa. Nivelrikon ennaltaehkäisy ja motivaatio elintapamuutoksen tekemiseen ovat myös Valtakunnallisen Nivelterveysviikon 16 (15.–21.4.2024) aiheina. Yhdistyksen jäsenet saavat lehden vuosikerran maksuttomana etuna. 050 5252 098 arkisin klo 9–12 toimisto@nivel.fi Painos 10000 kappaletta Paino PunaMusta Oy 4 NIVELTIETO 1 | 2024 PÄÄKIRJOIT US Elämässä on hyvä toisinaan pysähtyä pohtimaan: mikä on minulle tärkeää, minkä eteen haluan toimia, onko ajankäyttöni tasapainossa, olenko kerännyt kaikkein tärkeintä pääomaa eli hyviä muistoja ihanista tapahtumista ja ihmisistä, vai ajelehdinko vain massan mukana. Voit lukea lehden sivulta 32 lisää yhdistyksen strategiasta vuosille 2024–2027. Ylisuuret pakkaukset, sokeristen herkkujen paljousalennukset, puffet-pöydät ja kaupan ketjujen markkinointitoimenpiteet, kuten karkkipäivän mainostaminen televisiossa, eivät helpota terveellisten ja itselle sopivien valintojen tekemistä. Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ulkoasu ja taitto Elias Kapiainen Päätoimittaja Arja Karasvirta p. Organisaatioissa pohdinnan paikka on strategiatyön aikaan. Valintojen tekeminen ruokakaupassa ja aterioilla on haastavaa. Kun tähän lisätään työn ja vapaa-ajanvietto älylaitteiden parissa, ei ole vaikeaa ymmärtää ravitsemushaasteita. Silloin katsotaan ensin taaksepäin: mitä on tehty, onko aiemmin asetetut tavoitteet saavutettu, missä on onnistuttu. Toisaalta pohditaan, mikä vaatii jatkossa enemmän tai uudella tavalla toimimista, ja mitä asioita olisi viisasta karsia. Tämän lehden artikkeleissa pohditaan hyvinvointia tukevaa ruokavaliota
• Birgit Määttä, sairaanhoitaja, puutarhuri, yrittäjä (varhaiseläkkeellä), vertaisohjaaja (lomaluotsi), Tuusula. • Kirsti Villman, yo-merkonomi, datanomi, tradenomi, vertaisohjaaja, Kuopio. • Leena Nordström, ratkaisukeskeinen työnohjaaja, BMA, vertaisohjaaja, Espoo. – Aloitan tässä itselleni merkityksellisessä ja tärkeässä luottamustehtävässä ilolla ja innolla. 5 NIVELTIETO 1 | 2024 5 NIVELTIETO 1 | 2024 Hallitukseen valittiin neljä uutta varsinaista jäsentä ja yksi uusi varajäsen. Ylärivissä vasemmalta: Kirsti Villman, Sari Hautaviita, Katja Kivistö, Outi Töytäri. Hallituksen varajäseneksi valittiin Anita Lehtinen-Toivola, kauppatieteiden maisteri, Vantaa. työn kehittämiseen liittyen, Noora Hujala sanoo. Hallitusta kuusi vuotta johtanut Sisko Seppä ei enää asettunut ehdolle. Uskon tuovani hallitustyön kautta arvoa yhdistyksen toimintaan erityisesti jäsenhankinnan sekä yritysyhteisSuomen Nivelyhdistyksen hallitus sai uuden puheenjohtajan ja viisi uutta jäsentä 16.11.2023 pidetyssä syyskokouksessa. KUVA LEENA NIEMINEN TEKSTI ARJA KARASVIRTA Suomen Nivelyhdistyksen uusi hallitus. Alarivissä vasemmalta: pj Noora Hujala, Birgit Määttä, varapj Heikki Multaharju, Leena Nordström. Hallituksessa varsinaisina jäseninä jatkavat Heikki Multaharju, Helsinki; Sari Hautaviita, Espoo ja Outi Töytäri, Espoo sekä varajäsenenä Arto Pohjamo, Vantaa. Suomen Nivelyhdistyksen hallituksen uudet jäsenet kaudelle 2024–2025 ovat • Katja Kivistö, terveystieteiden ja kasvatustieteiden maisteri, tervey denhoitaja, sairaanhoitaja, Turku. Uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin farmaseutti, terveystieteiden maisteri Noora Hujala
Ylipainoisista ihmisistä puhuttaessa on hyvä pitää mielessä, että ylipainoisia ihmisiä on erilaisia. Toiset ovat ruumiinrakenteeltaan lihaksikkaita ja suurikokoisia ja heillä on useimmiten hyvä toimintakyky. Samalla BMI-luvulla toinen voi olla lihava ja toinen roteva – pelkkä BMI-tieto ei vielä kerro paljoakaan ihmisestä. Joskus tekonivelleikkaus joudutaan tekemään päivystysleikkauksena esimerkiksi kaatumisen takia. Nämä sairaudet monesti ratkaisevat sen, kuinka ihminen kuntoutuu leikkauksesta, ei niinkään ylipaino”, Henriksson sanoo. Ylipainon vaikutukset kuntoutukseen ennen ja jälkeen leikkauksen TEKSTI ARJA KARASVIRTA | Asiantuntijana ANNE-MARI HENRIKSSON, fysioterapeutti, tekonivelsairaala Coxa.. ”Ylipaino tuo usein mukanaan muita sairauksia. ”Jos ennen tekonivelleikkausta halutaan tehdä laihdutusleikkaus, se pitää tehdä hyvissä ajoin, vähintään puoli vuotta tai mielellään vuosi ennen tekonivelleikkausta. Tekonivelsairaala Coxan fysioterapeutti Anne-Mari Henriksson kohtaa joka päivä erilaisia tekonivelleikkaukseen tulevia potilaita. Näillä varokeinoilla leikkauksen riskit voidaan minimoida. Lisäksi hampaat ja iho pitää olla kunnossa leikkaukseen tullessa. 6 NIVELTIETO 1 | 2024 Y lipainoisen kuntoutus ei välttämättä eroa paljoakaan normaalipainoisen tekonivelleikatun potilaan kuntoutuksesta. Ylipainosta johtuvat sairaudet voivat hidastaa leikkauksen jälkeistä toipumista. Reiluun ylipainoon on järkevä puuttua ennen leikkausta – hoidetaan se sitten ruokavaliolla, liikunnalla tai laihdutusleikkauksella,” Henriksson toteaa. Se herkistää astmalle, 2 tyypin diabetekselle ja muille perussairauksille, kuten sydänja verisuonisairauksille. Ennen tekonivelleikkausta kaikki perussairaudet pyritään saamaan hyvään hoitotasapainoon. Toiset taas ovat selvästi lihavia ja heillä liikkuminen saattaa olla rajoittunutta
7 NIVELTIETO 1 | 2024 A D O B E S T O C K
Vedessä ihminen on kevyt, ja liikkuminen on helpompaa. 8 NIVELTIETO 1 | 2024 Kaatumisen seurauksena lonkka voi murtua tai mennä sijoiltaan eli luksoitua. Lonkkaleikatut pystyvät usein harjoittelemaan huomattavasti kivuttomammin alusta lähtien. Fysioterapeutti ohjaa astetta vaativampia ja yksilöllisempiä liikeharjoitteita. Kuntoutus aloitetaan leikkauspäivänä, vaikkakin harjoittelun aloittaminen on yksilöllisistä. Nilkan osalta ylipaino vaikuttaa kaikkein eniten. Lihaskunto ja toimintakyky ratkaisevat enemmän kuin BMI. Olkapääja kyynärpääleikatuille ohjataan kuuden viikon asteittain etenevä harjoitteluohjelma. Nilkkapotilailla on aluksi kipsi, joka rajoittaa liikkumista. Olkapääleikkauksen jälkeen selinmakuulla käytetään tyynyä leikatun puolen kyynärpään ja olkavarren alaosan alla, jotta olkapää ei nouse ylöspäin eikä Videoiden tekeminen on joskus silmiä avaavaa. ”Jos potilas on oikein ylipainoinen ja perussairauksiakin on, niin kotiin ei välttämättä pääse suoraan Coxasta, vaan potilas tarvitsee jatkohoitopaikan. Alkuun kannattaa valita helppoja ja mukavia liikuntalajeja ja lisätä rasitustasoa ja vaativuutta vähitellen.” Painavat raajat rajoittavat Ylipaino vaikuttaa eri tavalla polveen, lonkkaan, nilkkaan sekä olkaja kyynärpäähän. Avattujen kudosten paraneminen vie noin kuusi viikkoa, ja siksi alkuvaiheessa on liikesuuntien ja voimankäytön suhteen rajoituksia. Pehmytkudosten parantuminen kestää 6–8 viikkoa, ja siksi voimaharjoittelu voidaan aloittaa aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua leikkauksesta. Painonpudotus keventää nivelen kuormaa ja kulutusrasitusta. Hyvä lihasvoima ja -hallinta auttavat leikatun nivelen liikkeiden hallinnassa ja takaa nivelelle paremman tuen. Päiväkirurgiassa kuntoutus aloitetaan heti kun puudutus on poistunut. Ylipaino vaikuttaa tekonivelen kestoon jonkin verran pitkällä aikavälillä. ”Polvileikatuilla koukistusharjoitus voi tuntua alkuun kivuliaalta. Lääkityksen pitää alussa olla sellainen, että potilas pystyy harjoittelemaan ja liikkumaan”, Henriksson muistuttaa. Myös kuntopyöräily on suositeltavaa ja myöhemmin ulkona pyöräily. Kantolenkin käyttö olkapääleikkauksen jälkeen saattaa aiheuttaa niska-hartiaseutuun kiputiloja, erityisesti silloin kun yläraaja on painava. Ensimmäisenä lähdetään fysioterapeutin ohjaamana kokeilemaan helppoja verenkiertoa vilkastuttavia harjoitteita, polven ja lonkan koukistusta sekä sängystä ylösnousua ja kävelyä. Henriksson toteaa, ettei ylipainoisen kuntoutuspolku tai aikataulu välttämättä ole erilainen verrattuna normaalipainoiseen. Hyvät lajit kuntoutukseen Henriksson suosittelee toipilasaikana liikuntaa, jossa kehonpaino ei ole kaiken aikaa nivelien päällä. Potilaan on hyvä tietää, että harjoittelemalla ei tekoniveltä saa rikki. Toinen hoitovaihtoehto tekonivelleikkaukselle on luudutus”, Henriksson toteaa. Alkuviikkoina leikattuun alarajaan saa varata vain raajanpainon verran ja kuormitusta lisätään vähitellen. Kuntoutus alkaa leikkauspäivänä Tekonivelleikkauksia tehdään Coxassa päiväkirurgisena toimenpiteenä tai niin, että sairaalassa ollaan leikkauksen jälkeen päivä tai kaksi. Näytänkö minä tuolta, tuollaiseltako liikkumiseni näyttää, olenko noin iso?”. Toipilasvaiheessa leikattu nivel kipeytyy usein enemmän kävelyssä kuin hiihtäessä tai pyöräillessä. ”Ja jos potilaalla on ylipainoa, silloin ei mielellään lähdetä tekoniveltä leikkaamaan. Joskus pelko rajoittaa harjoittelua. Potilasta kannustetaan liikkumaan jo monipuolisemmin. Me täältä Coxasta hoidamme jatkohoitopaikan”, Henriksson kertoo. ”Esimerkiksi vesijumppa tekee hyvää. Vasta kuuden viikon kuluttua saa varata täydellä painolla. Kuormitusrajoitusten ja turvotustaipumuksen vuoksi kävely ja leikatun jalan alaspäin pitäminen on alkuun rajallista”, Henriksson kertoo. Nilkkaan kohdistuu joka askeleella 5–7-kertainen kehon paino. Kun potilas kotiutuu, hän tekee harjoitteita saamansa potilasoppaan mukaisesti. ”Kotona pitää harjoitella sairaalasta saatujen ohjeiden mukaisesti neljän viikon päässä olevaan fysioterapiakontrolliin asti, joka on oman alueen fysioterapeutilla joko terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Fysioterapiakontrollissa tarkastetaan, miten ihminen on kuntoutunut. Hiihtäminen perinteisellä tavalla ja tasaisessa maastossa on myös suositeltavaa ja onnistuu suurimmalta osalta jo ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä talvena. Tanssiminen on hyvää liikuntaa, vaikka alkuun vaan hiljaa musiikin tahtiin kotona hipsutellen ja tassutellen. Ylipaino saattaa vaikeuttaa yläraajan hallintaa ja tehdä harjoittelusta raskaampaa. Leikkaus tai lonkan paikalleen laittaminen on silloin tehtävä ylipainosta, hampaiden ja ihon kunnosta tai perussairauksista huolimatta. Ylipainosta saattaa olla haittaa alkuvaiheen kuntoutuksessa, esimerkiksi vuoteessa siirtymisissä, vuoteesta ylösnousussa ja istumasta seisomaan nousussa
Älä laihduta juuri ennen leikkausta Viimeisinä viikkoina ennen leikkausta ei kannata laihduttaa tai olla dieetillä, vaan syödä normaalia terveellistä ruokaa annoskoot mielessä pitäen. Joulukuussa 2023 oli Coxassa jonotusaika lähetteen saapumisesta leikkaukseen reilut kahdeksan kuukautta”, Henriksson selvittää. Yksi syy voi olla ruokahalun paraneminen, kun kipuja ei enää ole. Tekonivel ei ole robotti, joten ilman toimivia lihaksia tekonivel ei liiku. Osa ylipainoisista sanoo kyllä, että ’liikun sitten kun nivel on leikattu ja olen kivuton’. ”Mutta se ei valitettavasti mene niin. Millaisia muutoksia on tapahtunut, paljonko on pystynyt tekemään harjoitteita tai miten monipuolisesti on pystynyt liikkumaan, tai miten paino on muuttunut. ”Videoiden tekeminen on joskus silmiä avaavia. Leikkauksen jälkeen voi katsoa käveletkö paremmin, liikkuuko nivel paremmin, oletko päässyt ontumisesta, miltä reisilihas näyttää polvileikkauksen jälkeen, saatko paremmin ojennettua polven, pääsetkö istumasta seisomaan ilman tukea.” Toinen hyvä seurantakeino on tehdä päiväkirjamerkintöjä. Videoilta näkyy, kuinka liikkuminen muuttuu. ”Osalla ylipainoisista on masennusta, uniapneaa ja yleistä väsymystä, jotka vaikuttavat jaksamiseen ja motivaatioon. Henriksson on huomannut, että liikuntaa aiemmin harrastaneet liikkuvat myös leikkauksen jälkeen. Kiireellistä leikkausta tarvitseva pääsee keskimääräistä jonotilannetta nopeammin hoitoon. Osaa ihmisistä pitää kannustaa ja rohkaista harjoittelemaan. Videoja päiväkirjaseuranta Henriksson kertoo, kuinka videoista voi olla hyötyä, kun mietitään omaa liikkumista. Joskus leikkausta voidaan lykätä pitkienkin aikojen päähän, tai mikä parasta, leikkausta ei tarvitse tehdä ollenkaan. Leikkausalueen venymistä pyritään välttämään asentohoidolla. Elintavat pysyvät usein samanlaisina.” Henrikssonin mukaan kipinä liikkumiseen ja elämäntapamuutokseen voivat löytyä vaikka nuoruudesta; harrastiko silloin jotain lajia, jonka pariin voisi vielä palata. Ylipainoisen kehonhallinta ei välttämättä ole yhtään sen huonompi kuin normaalipainoisella. Jonotusajan alkuvaiheessa ehtii vielä laihduttamaan. Kaikille suositeltavaan vesijumppaan saa mennä vasta sitten kun leikkaushaava on parantunut. Vieressä seisonut, jo eläköitynyt ortopedi Halonen totesi siihen että, ’ylipainoiset ovat koko ajan punttisalilla, rasvan alla voi olla tosi vahvat lihakset’. C O X A. Lajit ja määrät pitää olla sellaisia, että ne ovat realistisia”, Henriksson kertoo. ”Leikkausjonot ovat tällä hetkellä pitkiä kaikkialla Suomessa, myös Coxassa. Toisia taas pitää toppuutella alkuvaiheessa, jotta kudokset saavat rauhassa toipua. Nivel tarvitsee lisäksi hyvän lihastuen toimiakseen hyvin. Näytänkö minä tuolta, tuollaiseltako liikkumiseni näyttää, olenko noin iso. Yksilöinä ihmiset pitää aina ottaa – olivat he ylipainoisia tai ei”, Henriksson sanoo napakasti. Henriksson muistaa ihmetelleensä erään ylipainoisen potilaan ketterää liikkumista lonkkaleikkauksen jälkeen. Mutta osa ylipainoisista on oikein pirteitä ja reippaita, eikä heillä ole ongelmia jaksamisen kanssa. Videoita kannattaa tehdä ennen leikkausta, toipilasvaiheessa ja vielä sen jälkeenkin. Kun taas ne, jotka eivät ole aiemmin liikuntaa harrastaneet, harvoin innostuvat sitä harrastamaan leikkauksen jälkeenkään. ”Motivoitaessa liikuntaan joihinkin ihmisiin puree faktatieto, toisiin ulkonäköasiat. Ravitsemustason pitää olla hyvä, jotta jaksaa toipua leikkauksesta ja haavat paranevat kunnolla. ”Yritän aina löytää sen asian, joka olisi kyseiselle ihmiselle mielekäs. Näistä esimerkkinä lonkkamurtumapotilaat tai ne, joilla on kivulias luukuolio. Löydä oma mielekäs tapa liikkua Ylipaino itsessään ei kerro vielä mitään potilaan harjoittelumotivaatiosta. 9 NIVELTIETO 1 | 2024 haava-alueelle kohdistu painetta. Toiselle toiminnallisuus on tärkeää, että pystyisi tekemään kotitöitä ja asumaan kotona pidempään, jotta ei tarvitse laitospaikkaa, tai että pystyy osallistumaan lastenlastensa elämään, heidän harrastuksiinsa.” Jo viiden kilon painonpudotus voi auttaa niin paljon, että nivelrikkoinen nivel ei enää kipeydy kävellessä. Anne-Mari Henriksson. On hyvä edetä askel kerrallaan kohti mielekästä tekemistä. Lääkärit arvioivat leikkauksen kiireellisyyden. Ylipainoisella ja isokokoisella ihmisellä yläraajan tuenta on pehmytkudosten isomman massan vuoksi vieläkin merkityksellisempää, kuin normaalipainoisella. Hyvä lihaskunto on tärkeä jo ennen leikkausta, mutta erityisesti leikkauksen jälkeen. Potilasseurannassa olemme huomanneet, että heillä saattaa paino jopa nousta entisestään
”Leikkaamme kaikkia potilaita silloin kun se on tarpeellista. Ylipainoisen tekonivelleikkaukseen vaikuttaa eniten potilaan kokonaistilanne. Leikkauksen riskit ovat tietysti vähän korkeammat, kun leikataan kovasti ylipainoista potilasta”, Huopio kertoo. Välittömät virheet ovat kuitenkin hyvin harvinaisia, ja uusintaleikkauksen riski ylipainon takia on noin kahden prosentin luokkaa. ”Hyvin paljon on kiinni siitä, minkälainen on potilaan kokonaistilanne”. Asiantuntijana JUKKA HUOPIO, johtava ylilääkäri, Tekonivelsairaala Coxa Oy KUVAT COXA TEKSTI ARJA KARASVIRTA Ylipainoisen potilaan tekonivelleikkauksen riskit ovat hieman korkeammat kuin normaalipainoisen. Jos potilaalla on hankalaoireinen lonkan tai polven nivelrikko, tai paha virheasento, tai avaskulaarinen nekroosi (kuolio luun kudoksessa), niin olkoon vaikka kuinka ylipainoa, ei olisi oikein potilasta kohtaan jättää häntä leikkaamatta. Aiemmin painoindeksiä painotettiin enemmän kuin nyt. 10 NIVELTIETO 1 | 2024 T ekonivelsairaala Coxan johtavan ylilääkärin Jukka Huopion mielestä ei ole oikein kieltäytyä ylipainoisen potilaan leikkauksesta
Painon pudottaminen on paljon vaikeampaa kuin leikkauspäätöksen tekeminen. Nämä vaihtelevat todella paljon eri painoisilla potilailla – saman painoindeksin omaavat potilaat voivat olla hyvin erityyppisiä. Diabetes on yleinen ylipainoisilla. Yksiselitteistä tutkimusnäyttöä ei ole, etteikö tällaisia potilaita voitaisi leikata”, Huopio kertoo. Hyvin ylipainoisen potilaan kohdalla saatetaan pohtia, kestääkö proteesi hänen painoaan ajan kuluessa. Leikkausalueelle voi syntyä hematooma, laaja verenpurkauma, josta voi tulla bakteeripesä. ”Hyvä lihaskunto ja normaalipaino edesauttavat leikkauksesta toipumista ja leikkaus on myös silloin helpompi suorittaa.” Jukka Huopio.. Huopio toteaa, että ylipainon riskit ovat puhuttaneet ortopedikuntaa vuosien varrella paljonkin, ja erilaisia katsontakantoja on esitetty. Luultavasti hän ei pääsisi liikkeelle pyörätuolistaan toipumaan. Potilaalle voidaan silloin ehdottaa, että hän voisi pudottaa painoaan ja leikkaus tehdään rauhallisemmassa vaiheessa. Osa niistä perustuu enemmän kirurgin omiin henkilökohtaisiin kokemuksiin kuin tutkimustietoon. Se, mikä jää ylipainon itsenäiseksi syyksi, on noin prosentin parin luokkaa – ei se sen isompi riski ole”, Huopio vakuuttaa. Sitten voi olla hengitysvajausta tai sydänongelmia, tai muita riskitekijöitä, kuten tupakointi.” Kun rasvakudosta on paljon, leikkaus voi olla haasteellisempi, koska näkyvyys leikkausalueella ei välttämättä ole paras mahdollinen. Enemmän se on kiinni potilaan luun laadusta, esimerkiksi jos luu on osteoporoottinen”, Huopio sanoo. ”Tekonivelinfektioihin liittyy komplikaatioriski. ”Kun perinteisiä riskitekijöitä, eli yleensä liitännäissairauksia, ladataan toistensa päälle, silloin tilanne muuttuu haasteellisemmaksi. ”Esimerkiksi, jos potilas on ollut hyvin pitkään pyörätuolissa, ja sitten hänelle tulee paha nivelrikko, hänen toipumisensa edellytykset leikkauksesta voivat olla niin olemattomat, ettei kannata ottaa sitä riskiä. Myös infektioriskit lisääntyvät jonkin verran. Kivun hoitona leikkaus voidaan tietysti tehdä harkinnan perusteella tuolloinkin.” Painon pudottaminen Silloin kun potilaalla on lievä nivelrikko ja kipu on hallittavissa, leikkaus ei ole niin kiireellinen. ”Virheasentoja komponenteissa voi tulla herkemmin, jos niitä asennettaessa näkyvyys operaatioalueella ei ole hyvä. Nivel tulehtuu, ja jos se ei parane pelkästään antibiooteilla, silloin käytännössä joudutaan aina uusintaleikkaukseen. Kun katsotaan uusintaleikkausten riskejä, niin yksinomaan ylipainon vuoksi ei ole syytä kieltäytyä leikkaamisesta. ”Olemme nykyään liberaalimpia. Jos kyseessä on vaikka nuori viisikymppinen, ylipäätään itsestään huolta pitävä potilas tai vastaavan painoinen kahdeksankymmentävuotias, jonka liikkuminen on jäänyt. Leikkaava kirurgi arvioi kokonaistilanteen kaiken nähden oman kokemuksensa ja ammattitaitonsa pohjalta – ylipaino on vain yksi tekijä siellä.” Toipuminen leikkauksesta Leikkauksesta toipuminen on kiinni potilaan iästä, lihaskunnosta, aktiivisuudesta ja toiminnallisuudesta. Eikä ole ihan selkeää tutkimusnäyttöä siitä, että laihduttaminen oleellisesti vähentäisi leikkauksen riskiä”, Huopio huomauttaa. Joskus proteesi joudutaan jopa poistamaan väliaikaisesti. ”Mutta aina se ei onnistu. Tuo painoindeksiluku on varsin tavallinen nykyään meidän potilaiden kohdalla, vaikka silloin ollaan selvästi ylipainon puolella. 11 NIVELTIETO 1 | 2024 ”Joissakin sairaaloissa sääntönä saattoi olla, että potilasta, jonka painoindeksi on yli 33 BMI, ei leikattu, ellei kyseessä ollut vitaali-indikaatio (henkeä uhkaavaa). ”Syyt uusintaleikkaukseen ovat monisyisiä. ”Nykyiset proteesit ovat todella hyviä ja kestävät kovaakin ylipainoa. ”Nämä pitää ottaa huomioon. ”Sitten on niitä potilaita, joita ei meilläkään leikata, mutta syynä ei silloin ole ylipaino, vaan potilaan kokonaistilanne sekä nivelrikon aste.” Leikkauksen riskit Leikkaukseen liittyy sitä enemmän riskejä, mitä enemmän potilaalla on liikakilojen lisäksi liitännäissairauksia. Esimerkiksi polvileikkauksessa otetaan tiettyjä suuntimia alaraajoista, ja jos raajassa on paljon rasvakudosta, suunnan ottaminen voi olla epätarkempaa”, Huopio selvittää. Meillä on silloin selkeästi kaksi ihan erilaista potilasta”, Huopio sanoo. Uusintaleikkauksessa leikkausalue ja proteesi pestään tai proteesi vaihdetaan. Infektio on todella ikävä komplikaatio potilaalle – hoito pitkittyy, ja voi joutua olemaan sairaalassa pitkiäkin aikoja.” Uusintaleikkauksen riski Merkittävästä ylipainosta johtuva uusintaleikkauksen lisäriski on noin kaksinkertainen suhteessa normaalipainoiseen riskiin
Lämpimästi tervetuloa mukaan Nivelklubiin! Tulevaisuudessa saatat Nivelklubista löytää myös Suomen Nivelyhdistyksen kouluttamat vertaistukijat. Suosittelemme, että vakavissa terveyteen liittyvissä asioissa, otat ensisijaisesti yhteyttä omaan terveydenhuollon ammattilaiseen. Keskustelua on syntynyt ja vertaistukea on annettu muun muassa Nivelklubissa voi keskustella nimettömästi tekonivelleikkauksista, kivun hoidosta, nivelrikosta yleensä ja elintavoista. Jos sivustolla ilmenee ongelmia, kannattaa meille antaa siitä palautetta.. Nivelklubiin tulee ensin rekisteröityä ja luoda oma käyttäjätili. Sivusto on toteutettu mahdollisimman saavutettavalla tavalla. Nivelklubi on keskustelualusta, jossa voit keskustella nimettömästi, toisin kuin esimerkiksi Facebook-alustalla olevilla keskusteluryhmissä. 12 NIVELTIETO 1 | 2024 Nivel.fi-sivuston alalaidasta löydät Nivelklubin. NIVELKLUBIN SÄÄNNÖT Haluamme, että Nivelklubissa voidaan keskustella avoimesti, mutta hyviä tapoja, lainsäädäntöä ja kunkin yksityisyyttä kunnioittaen. Tavoitteenamme on tarjota avoin virtuaalinen kanava vertaistuelle, jonka avulla edistämme nivelterveyttä. Terveystieto on useimmille henkilökohtainen asia, joten Nivelklubissa sitä ei tarvitse miettiä. Sen jälkeen pääset seuraamaan keskustelua, kysymään omia kysymyksiäsi, jakamaan kokemuksia ja kommentoimaan muiden tekemiä kysymyksiä ja kommentteja. Mainonta, aatteellinen ja poliittinen kampanjointi tai tarkoituksellisesti harhaanjohtavan tiedon levittäminen ei ole sallittua. Suomen Nivelyhdistys ry ei vastaa keskusteluissa esiintyvistä mielipiteistä tai neuvoista, eikä takaa foorumilla jaettujen ohjeiden turvallisuutta tai toimivuutta. Ylläpito voi huomauttaa epäasiallisesta käytöksestä ja poistaa näitä pelisääntöjä rikkovat viestit sekä tarvittaessa poistamme myös foorumin käyttöoikeuden epäasiallisesti käyttäytyviltä. Henkilöiden mustamaalaus, muiden keskustelijoiden haukkuminen, kiroilu ja rasismi ovat kiellettyjä. Nivelklubin suora osoite on nivelklubi.nivel.fi. Voit halutessasi käyttää nimimerkkiä tai pelkästään vain etunimeäsi
Estrogeenin puute vaihdevuosien aikana voi olla yksi riskitekijä. Suomessa yli 400 000 ihmisellä on osteoporoosi. Diagnoosi voidaan tehdä luuntiheysmittauksella, joka mittaa luun tiheyttä ja auttaa arvioimaan osteoporoosin riskiä. TEKSTI ARJA KARASVIRTA | Asiantuntijana MIKKO MANNINEN, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri ja dosentti. Vanhusten osteoporoosi ja alentunut toimintakyky lisäävät kaatumisia ja luunmurtumien vaaraa. Joskus potilas joutuu uusintaleikkaukseen osteoporoottisten murtumien vuoksi. Leikkauksessa materiaalit ovat samankaltaisia kuin normaalissa tekonivelleikkauksessa. Vuosittain tapahtuu 30 000–40 000 luunmurtumaa, joissa osasyynä on luuston haurastuminen. Sementillä kiinnittäminen on turvallisempaa ja varmempaa”, Manninen kertoo. Osteoporoosia voi ehkäistä lääkkeettömällä omahoidolla: huolehdi riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista, lisää liikuntaa, syö monipuolisesti, lopeta tupakointi ja pysy normaalipainossa. ”Erittäin ohuet ja heikot luut voivat olla vahva vasta-aihe leikkaukselle – silloin ei potilasta voida leikata”, Manninen sanoo. Kuitenkaan osteoporoosi ei yleensä muodostu esteeksi toteuttaa tekonivelleikkausta. Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun lujuus heikkenee normaalia enemmän. Heistä valtaosa on yli 50-vuotiaita naisia. Leikkauksen jälkeen ortopedi voi tarvittaessa konsultoida sisätautilääkäriä määrätäkseen potilaalle osteoporoosilääkityksen. Työskentely leikkauksessa tulee olla helläkätisempää, ja esimerkiksi Osteoporoosin vaikutukset tekonivelleikkaukseen lonkkakirurgiassa sementittömiä reisikomponentteja ei tulisi osteoporoottisessa luussa käyttää. 13 NIVELTIETO 1 | 2024 O steoporoosi vaikuttaa siihen, kuinka tekonivelleikkaus tehdään. Normaalisti luut uusiutuvat jatkuvasti, kun vanhaa luuta hajoaa ja uutta muodostuu. Osteoporoosin oireet voivat olla pitkään oireettomia, kunnes luu murtuu esimerkiksi kaatumisen seurauksena. Muita riskitekijöitä ovat perinnölliset tekijät, alhainen ruokavalion kalsiumin saanti, vähäinen liikunta, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö. Vammahistoriasta ja röntgenkuvista leikkaava ortopedi saa yleensä suuntaa antavan arvion luun laadusta, leikkaustilanteessa asiasta saa varsinaisen näppituntuman. MITÄ OSTEOPOROOSI ON?. Kävimme kysymässä asiasta ortopedi Mikko Manniselta. Sementoitavat varret ovat usein kromi-kobolttipohjaisia seoksia. ”Kromi-koboltti-pohjaiset seokset ovat itse asiassa kovempia ja jäykempiä kuin sementittömissä käytetty titaani. ”Osteoporoottinen luu murtuu tervettä luuta selvästi helpommin. Osteoporoosin sairastunut saattaa miettiä, voidaanko hänelle tehdä tekonivelleikkausta. Osteoporoosissa luuta hajoaa enemmän kuin syntyy, jolloin luun mineraalimäärä ja rakenne muuttuvat. Osteoporoottinen luu vaurioituu tervettä luuta helpommin leikkaustilanteessa. Osteoporoosipotilaat toipuvat leikkauksesta samaan tapaan kuin muutkin. Osteoporoosia ei yleensä erityisesti tutkita ennen tekonivelleikkausta. Mutta sementillisten varsien ja kuppien työstö on hiukan maltillisempaa, sillä sementtikiinnityksessä ei tarvitse saada suoraa kontaktia kovan luun ja komponentin välille”, Manninen selvittää. Yleisimmin uusintaleikkaus tehdään reisiluuhun joko lonkan varren alueelta tai alapuolelta, tai polviproteesin yläpuolelta reiden alaosasta. Orton
Artroosin etenemiseen kuuluvat jaksot, jolloin varsinaisen hengästyttävän liikkumisen harrastaminen voi kivun tai muun haitan vuoksi olla hankalaa. Erityisesti työpäivän aikana on tärkeää keskeyttää istuminen ja paikallaanolo. Jo kahden minuutin kävely puolen tunnin välein tiedetään antavan monipuolisia terveysvaikutuksia. 14 NIVELTIETO 1 | 2024 T yöelämän kuormitus on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä erilaisten apuvälineiden, automaation ja työn tekemisen muutosten myötä. Kuormittavampaa liikkumista tai ylipäätään liikkeellä oloa voi joutua vähentämään oireiden Liikkuminen on artroosin välttämätön hoitomuoto mukaan. Koska liikkuminen on artroosin välttämätön hoitomuoto, voi paikallaanolon vähentäminen toimia tärkeänä toimintakyvyn ylläpitäjänä silloin, kun varsinainen liikkuminen on rajoittunutta. Liikunnan lisääminen ja paikallaanolon vähentäminen ovat siis molemmat tarpeellisia, itsenäisiä terveyteen vaikuttavia tekijöitä. TEKSTI SARI HAUTAVIITA. Asiantuntijatyössä lisääntynyt paikallaanolo ja mahdollinen vapaa-ajan vähentynyt fyysinen aktiivisuus ovat kuitenkin voineet laskea tasolle, jossa paikallaanolosta on muodostunut uusi, itsenäinen terveyshaitta. Niveloireiselle se tarkoittaa lihasten tärkeää aktivoimista sekä nivelten aineenvaihdunnan ylläpysymistä, ja siten mahdollisuutta vähentää jäykkyyden ja kömpelyyden tunnetta liikkeelle lähtiessä. Nykyajan tutkimustieto osoittaa, että tarvitsemme hyvinvointimme lisäämiseksi ja terveyden edistämiseksi sekä varsinaista liikkumista eli liikuntaa, jossa hengästymme ja hikoilemme, että paikallaanolon ja istumisen vähentämistä. Joillakin aloilla fyysisen kuormituksen väheneminen on ollut tervetullut ja terveyshaittoja vähentävä muutos. Työn tekemisen muuttuminen enenevässä määrin tietokoneella toteutettavaksi asiantuntijatyöksi sekä lisääntynyt etätyö ovat vähentäneet työntekijöiden fyysistä aktiivisuutta entisestään, kun työmatkat tai työpaikalla tapahtuva liikkuminen ovat etätöiden myötä jääneet pois. Vähennä paikallaanoloa Mitä vähemmän henkilön arjessa on fyysistä aktiivisuutta, sitä suuremman terveyshyödyn hän saa paikallaanolon vähentämisestä
15 NIVELTIETO 1 | 2024 On hyvä huomioida, että myös seisominen on paikallaanoloa, vaikka seisoessa varsinkin keskivartalon ja alaraajojen lihakset tekevät aktiivisemmin töitä. Positiiviset vaikutukset Töissä ollessa saattaa olla tilanteita, joissa työtehtävät eivät mahdollista varsinaista liikkeellelähtöä. Näin ollen myös seisomista on hyvä tauottaa noin puolen tunnin välein tapahtuvalla aktiivisella liikkeellä. Vähentämällä paikallaanoloa voidaan myös helpottaa painonhallintaa. Tällöin kannattaa istuessa avata työtuolin keinumekanismi ja säätää se oman painon mukaan. Paikallaanolon vähentäminen vaikuttaa kaikenikäisillä positiivisesti aineenvaihduntaan, suorituskykyyn, monenlaisten sairauksien ennaltaehkäisyyn ja vakavistakin sairauksista toipumisen tehostamiseen. Kotonakin keinuvat istuimet toimivat passiivisen istumisen vaihtoehtoina. Keinuliikkeessä lihakset aktivoituvat passiivista istumista paremmin. Liikunnan lisääminen ja paikallaanolon vähentäminen ovat molemmat tarpeellisia, itsenäisiä terveyteen vaikuttavia tekijöitä.” A D O B E S T O C K. Paikallaanolon vähentämisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös keskittymiskykyyn, kognitioon (eli aivojen tiedon käsittelyyn, ajatteluun sekä muistin toimimiseen), aivoterveyteen ja mielen hyvinvointiin. Seisoessa voit nostella polvia ja pumppailla pohkeita tai työskennellä ajoittain aktivointilaudan päällä, jos varsinainen liikunnallinen tauko ei onnistu työn lomassa. Paikallaanolon keskeyttäminen tehostaa sekä verensokerin että rasva-arvojen pysymistä tasapainossa
Tottumuksen muodostuminen Tutkimukseni tulokset olivat samansuuntaisia aikaisempien tutkimuksien kanssa. Sopivassa ajassa, paikassa tai tilanteessa toimintaa edesauttava ”ärsyke” voi laukaista toivotun toiminnan. Esteinä työn tauottamiselle mainittiin ajan puute ja tunne, ettei tarvitse tauottamista. • kahvitauolla, lounaan jälkeen, tietyn työtehtävän yhteydessä, puhelua puhuessa • kotitoimistolla tietyssä paikassa esim. TOTTUMUSTEN LUOMISEKSI. Aikaisemmin toteutettu, samansuuntainen toiminta tai ajattelu voi helpottaa tottumuksen muutosta. TTT-vinkit olivat valmiiksi annettuja, pieniä tekoja paikallaanolon vähentämiseksi. Tee teko, joka tuottaa iloa, tai yhdistä tauottaminen johonkin iloa tuottavaan tekemiseen. Valmiiden TTT-tekojen lisäksi osallistujat saivat toteuttaa omia paikallaanolon vähentämisen tekojaan. Kohderyhmänä olivat digityöterveyden työntekijät. Älä välitä tauoista ja repsahduksista. Tällöin opittu yhteys voi käynnistää toiminnan myös ilman varsinaista aikomusta tai tietoista pohdintaa. Kaikilla interventioon mukaan lähteneillä oli aikaisempaa kokemusta tauottamisesta. Harjoittele tauottamista 10 viikon ajan. Tee teko aina samana toistuvaan aikaan, tietyssä samassa paikassa, tai tiettyä toimintaa tehdessäsi • jokaisen asiakaskontaktin jälkeen. Tunnista, mikä on taukoliikkeen tekemisen laukaiseva ärsyke eli mihin yhdistettynä toiminnan teet. Tottumus näytti muodostuvan, kun ihminen toisti säännöllisesti helposti toteutettavaa, iloa tuottavaa liikkumista, usein toistuvassa tilanteessa, jota on vaikea ohittaa. Erityisen tärkeää on paikallaanolon vähentäminen mahdollisimman usein valveillaoloaikana silloin, jos sinulla on joku liikkumista haittaava niveloire, sydänja/ tai verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetes, toivut jostakin vakavasta sairaudesta tai et harrasta lainkaan hengästyttävää liikuntaa. Paikallaanolon vähentämisen interventio kesti kymmenen viikon ajan. Kun palkitsevaa toimintaa on toistettu riittävän pitkään, toivottu toiminta saattaa käynnistyä valitusta ”ärsykkeestä” Tutkin Tampereen yliopiston terveystieteiden pro gradu -tutkielmassani tottumuksen muodostumista paikallaanolon vähentämiseksi työpaikoilla. Tämä siksi, että useissa tutkimuksissa on todettu, että tottumuksen muodostuminen kehittyy 8–12 viikon aikana. keittiöön mennessä, vessakäynnillä, kahviautomaatilla, jääkaapille mennessä • toimistolla käydessäsi kopiokoneella tai jossain usein toistuvassa paikassa. Tottumukset kehittyvät toistuvassa niin sanotussa konteksti-vaste-assosiaatiossa. Muutosta haluavalle voi kehittyä automatisoitu tottumussuoritus, joka perustuu aikaisempaan paikkaan, aikaan tai tapaan aktivoituvaan toimintaan. Kerran opitut tottumukset aktivoituvat, kun ihmiset kohtaavat paikan, ajan tai tavan eli tottumuksen laukaisevan kontekstin uudelleen. Kerron tässä artikkelissa lyhyesti parhaat vinkit. • säännöllisesti kellon mukaan klo 9, 9.30, 10, 10.30 jne. Palkitseva elementti helpottaa toiminnan toistoa sekä kiinnittymistä arkeen. Psykososiaalisten prosessien kautta käyttäytymisen muutostekniikoilla voidaan luoda pystyvyyttä vahvistavia, rutiininomaisia, kyvykkyyden, mahdollisuuden ja motivaation huomioivia keinoja elintapamuutoksiin. Jo kahdella minuutilla mieleistä liikettä voit lisätä nivelten hyvinvointia 16 NIVELTIETO 1 | 2024 J os et enää ole työelämässä, nämä kikat toimivat myös kotioloissa. Tutkielmassani tutkin tottumuksen muodostumista paikallaanolon vähentämiseksi Ten Top Tips (TTT) -tyyppisellä interventiolla työympäristössä, jossa työ itsessään ei sisällä luonnollista fyysistä aktiivisuutta. Palaa vain takaisin harjoittelemaan, vaikka toiminta hetkeksi unohtuisikin. Kotona televisiota katsoessa mainostauoilla tai jumppaa samalla lempisarjaa katsellessa. Valitse teko, jonka koet hyödylliseksi ilman suurta pinnistelyä
Työpaikkojen käytännöt ja psykososiaaliset olosuhteet voivat edistää terveellisten työpaikkojen syntyä. 7 Venyvyyttä päivään ”Venyttelen tänään töissä lihaksiani joka tunti hetken aikaa.” 8 Taukoja istumiseen ohjatusti ”Teen taukojumpan vapaavalintaisin liikkein tai käytän apuna tietokoneelle ladattua taukoliikuntasovellusta vähintään kerran päivässä.” Ilmainen taukoliikuntamuistutus tilattavissa Selkäliiton nettisivulla selkakanava.fi 9 Säännöllinen muistutus siitä, että kävelen, juoksen tai liikun 30 minuutin välein 2 minuutin ajan ”Laitan puhelimeen herätyksen puolen tunnin välein muistuttamaan ylösnoususta ja liikun vähintään kahden minuutin ajan.” Oma mieleinen paikallaanolon vähentämisen tottumus. Istutpa sitten töissä tai kotonasi pitkiä aikoja paikallaan, voit yrittää tietoisesti alkaa vähentää paikallaanoloa. Jos seison, teen jaloittelulenkin.” 3 Teen tuolilta ylösnousuja tai kyykkyjä ”Teen taukojumppana ylösnousuja tai kyykkyjä 5–10 x tai enemmän.” 4 Pohkeisiin liikettä ”Teen taukojumppana varpaille nousuja seisten tai istuen.” 5 Käsille liikettä ”Punnerran taukojumppana 5–10 kertaa.” 6 Liikettä tilaisuuden tullen ”Kävelen ympäriinsä, kun puhun kännykkään /jumppaan teamsin aikana /käytän aina portaita /pidän kävelykokouksia. Voit ennen kahvikupillista tehdä 10 punnerrusta tiskipöytää vasten. Tai televisiota katsoessasi nousta kävelemään mainoskatkon ajaksi. Yritysten tulisikin lisätä paikallaanolon vähentäminen ja liikkumisen lisääminen strategiaansa. Kun toiminta on liikkumista lisäävää ja terveyttä edistävää toimintaa, aikaansaadaan kahdensuuntainen hyöty vähentämällä samalla terveydelle haitallista paikallaanoloa. Organisatorisen ergonomian, muun muassa työajan suunnittelun ja työpaikan pelisääntöjen avulla, taataan työntekijöille mahdollisuus aktiiviseen työn tauottamiseen ja tottumuksen muodostamiseen paikallanolon vähentämiseksi. Henkilöstön hyvinvointia ja yrityksen pitoja vetovoimaa voidaan parantaa tukemalla työn tauottamisen mahdollisuutta. / vko 1 Töitä seisten – ”Teen tänään kaksi tuntia töitä seisten.” 2 Irti istumisesta / paikallaan seisomisesta ”Jos olen istunut, nousen jaloittelemaan 2 minuutin ajaksi. / pvä 5 x 4 min. Vaikka aluksi tottumusta ei muodostuisikaan, älä luovuta heti. ilman aktiivista, toivotun toiminnan aloittamisen ajattelua. = 20 min. Se alkaa usein nostamalla ”pylly ylös tuolista.” Sama liike käynnistää paikallaanolon vähentämisen myös kotioloissa.. Pienen teon suuret vaikutukset 2 + 2 = 4 min. 10 TOTTUMUSTEN MUODOSTAMISEN IDEATAULU 17 NIVELTIETO 1 | 2024 Kirjoittaja Sari Hautaviita on TtM, työfysioterapeutti ja Suomen Nivelyhdistyksen hallituksen jäsen. Jos ajatus liikkumisesta tuntuu ikävältä, yhdistä se johonkin mukavaan, iloa antavaan tekemiseen, kuten puheluun ystävälle tai lempitelevisio-ohjelmaan. Paikallaanolon vähentämisellä lisätään fyysistä aktiivisuutta ja työpäivän aikaista palautumista sekä mahdollistetaan kansanterveydellisiä vaikutuksia. Työn fyysisesti aktiivinen tauottaminen tulisi tunnistaa yksilön hyvinvoinnin edistämisen lisäksi yrityksen tuottavuuden kasvun turvaajana ja investointina organisaation aineettomaan pääomaan. Valitse joku valmiista tauottamisen keinoista tai keksi oma, mieleinen teko. Kotona voit esimerkiksi jääkaapille mennessäsi tehdä 10 kyykkyä
Kun jäin pois työelämästä eläkkeelle, ajattelin, että tarvitsen muuta aktiviteettia. TEKSTI ARJA KARASVIRTA KUVA ELLA NIINI. Olemme vaimoni kanssa tällainen vertaisohjaajapari. Eikä siinä kovin kauan tarvinnutkaan houkutella! Minusta tuli Loviisan nivelpiirin toinen vertaisohjaaja. Tehtäviini kuuluu talousraportointia, tiedottamista, lehti-ilmoituksia, yhteydenpitoa ja tapahtumien järjestelyä. Vertaisohjaajana hän on kokeneempi kuin Markku Tiitinen. 18 NIVELTIETO 1 | 2024 Miten aikoinaan päädyit vertaisohjaajaksi. Vaimoni oli jo jonkin aikaa ollut Suomen Nivelyhdistyksen jäsen ja vertaisohjaaja – hän houkutteli mukaan. Olen ollut mukana toiminnassa reilut 10 vuotta. Sain vähitellen tehtäväkseni hoitaa pieniä hommia. Miellän itseni apuohjaajaksi – mielestäni meillä on sopiva työnjako
Nivelpiirimme on hyvin naisvaltainen, niin kuin moni muukin nivelpiiri. Minulla itselläni ei ole nivelrikkodiagnoosia, mutta kylläkin selkävaiva. Vaikka eihän nivelvaivat katso sukupuolta. 19 NIVELTIETO 1 | 2024 UUTUUS NIVELILLE Markkinoija Aboutmeds Oy • Espoo, Suomi www.aboutmeds.fi C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen normaalia toimintaa varten. Mutta vesijumpan jälkeen saunan lauteilla miehetkin puhuvat ja kyselevät – ja se on hyvä. He sivistävät, opastavat terveyteen liittyvissä aiheissa ja antavat vertaistukea sekä kertovat nivelrikon ennaltaehkäisystä, kuten liikunnasta. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Olen saanut toistaiseksi selkäkivut kuriin ilman lääkkeitä jumpalla ja tietyillä säännöillä. Ilmoitettua suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Loviisan nivelpiirissä järjestämme vertaistapaamisia, keskusteluja, liikuntaryhmiä, ohjattuja kuntosalitreenejä, vertaisohjaajan tarjoamaa vertaistukea ja kerran viikossa vesijumppaa, joka on hyvin suosittu. Ei lapsille, raskaana oleville eikä imettäville. En tunne olevani ulospäin suuntautunut ja verkostoituva, mutta nivelpiiri on minusta hyvä tapa tutustua erilaisiin, mukaviin ihmisiin. Olen oppinut heiltä yhtä ja toista. Nyt kun hyvinvointialueet joutuvat supistamaan toimintaansa, uskon, että nivelpiirien ja eri yhdistysten toiminta tulee aina vain tärkeämmäksi. Toinenkin vapaaehtoistyö Olen nivelpiirin lisäksi mukana ulkoiluystävätoiminnassa. Millaista toimintaa teillä on nivelpiirissä. Nivelpiiri tuo yhteisöllisyyttä, joka eläkeläiselle on arvokasta ja tärkeätäkin, että saa tuntea kuuluvansa johonkin, ja olla yhteydessä erilaisiin ihmisiin säännöllisesti. Eri liikuntatapahtumiin ja tapaamisiin osallistuu noin kolmasosa sadasta jäsenestä. Monella ikätoverillani on nivelrikon kanssa ongelmia ja he käyvät läpi tekonivelleikkauksia. Nivelpiirin tapaamisissa huomaa, kuinka soteuudistus huolestuttaa ihmisiä – muuttuuko heidän asemansa ja hoitosuhteensa. Vakiintuneesta ja monipuolisesta toiminnasta olemmekin saaneet hyvää palautetta. Kondroitiinisulfaatti 444 mg + C-vitamiini 40 mg – nyt ravintolisänä RAVINTOLISÄ. Sitten jos Esko Kaartinen tulee luennoimaan, seinät pullistelevat. Vaikka olenkin vertaisohjaaja, ei pidä unohtaa omakohtaista osallistumista tähän toimintaan. Koen, että nivelpiiri tukee liikunnallisuutta ja terveyttä sekä ennaltaehkäisee nivelrikkoa.”. Olen sitä kautta saanut tutustua moneen mielenkiintoiseen itseäni vanhempaan tai samanikäiseen ihmiseen, joiden tuttavuutta arvostan ja pidän ystävänäkin. Sellaisiin ihmisiin, joihin ei muuten tutustuisi. Kerran kuukaudessa meillä on aika isossa roolissa eri asiantuntijoiden pitämät luennot. 60 kapselia Aikuisille 1–2 kapselia / vrk Edullisesti apteekista minä, mutta mielestäni täydennämme toistemme osaamista erilaisella työkokemuksella ja taidoilla. Naiset kertovat tapaamisissa avoimemmin nivelvaivoistaan kuin miehet. Monet ovat käyneet tapaamisissa joko ennen tekonivelleikkausta tai leikkauksen jälkeen kuntouttamassa itseään, ja se koetaan tärkeäksi. Jumpparyhmiä vetää kokenut ohjaaja, joka osaa tehdä sellaisia liikkeitä, jotka sopivat eri tilanteessa oleville. Ajattelen, että silloin kun itse kykenee auttamaan, olen mukana tällaisessa toiminnassa, koska joskus tulee sen aika, että itse joutuu vastaanottamaan apua. Se vaatii kurinalaisuutta ja tietyn tyyppistä liikuntaa, jotta selkäni pysyy kunnossa. Monet yrittävät tietysti pitää itsensä kunnossa niin, etteivät joudu leikkaukseen. Tähänkin koetamme saada jäsenille tukea erilaisten ammattilaisten ja toimijoitten kautta. Koen, että nivelpiiri tukee liikunnallisuutta ja terveyttä sekä ennaltaehkäisee nivelrikkoa. Aion tehdä tätä niin kauan kuin jaksan
Ajattelin, että työstä mielenterveyssektorilla olisi hyötyä myös nivelpuolella. 4 Minun mottoni on: Eteenpäin, sano mummo lumessa koillismaan murteella!. Uin vapaauintia ja sukellan. Myös sairastuneiden läheiset voivat olla yhteydessä heihin. Voit ottaa heihin myös anonyymisti yhteyttä, kun tarvitset keskusteluapua. 3 Pyrin liikkumaan luonnossa ja metsässä. En halua, että muille käy näin. 4 Mottoni on: Jos et ota ensimmäistä askelta, et koskaan pääse eteenpäin. Tykkään opiskella Helsingin työväenopistolla: maalausta, ompelua, joogaa, tanssia ja kirjoitusta. He ovat luotettavia ja koulutettuja vertaistukijoita, joilla on vaitiolovelvollisuus. Pidän huolta parisuhteestani. 2 Minusta oli mielenkiintoista katsoa suru-videoita. 4 Mottoni on: Pienin askelin ja aina on toivoa. Kertaus on opintojen äiti, sanotaan ja se pitää myös paikkaansa. Ammattilaiset eivät kertoneet. 3 Pidän itse huolta jaksamisestani kuuntelemalla itseäni ja sanomalla tarvittaessa tiukasti EI. Itsekin olen taiteilijakoulutuksen omaava. Oli kesän loppu. 3 Liikun luonnossa, varsinkin metsässä, aina sen mukaan, miten milloinkin pystyn. Koulutuksessa oli mielenkiintoista kuunnella muita osallistujia. Kun itse menin polven tekonivelleikkaukseen en tiennyt kaikkia asioita. Toivo-valmennetut vertaistukijat Merja Korpisaari 1 Olen aina kiinnostunut oppimaan uutta muiden auttamiseen ja tukemiseen liittyen. Toivo-sovelluksessa toimiminen myös vaikutti sopivalta minulle. Juttelen muiden kanssa, niin tekstein, puheluin kuin livenä. 2 Koulutus on ollut osittain tuttua kokemustoimijakoulutuksesta, mutta sain myös uusia vinkkejä vapaaehtoistyöhön. Miettiä, mitä surua terveyden menetyksestä minussa herättää. Pirjo Vähäkuopus 1 Kiinnostuin Toivo-koulutuksesta, koska halusin itselleni yhden työkalun lisää tehdä vertaistukijan vapaaehtoistyötä Suomen Nivelyhdistyksessä. 2 Koulutuksessa opimme lisää kohtaamisesta, vuorovaikutuksesta, omista ominaisuuksista ja valmiuksista vertaistukijoina. Muistan vahvistaa myös kiitollisuutta ihan pienissäkin asioissa. Opimme myös myötätuntostressistä ja -uupumuksesta ja niiden tunnistamisesta, omien voimavarojen arvioinnista ja jaksamisen vahvistamisesta. Kirjoitan, luen, lepään. Riittävä lepo, ulkoilu ja ystävien tuki ovat tärkeitä jaksamisessani. Yritän syödä mahdollisimman terveellisesti. Videoita katsoin luonnonkauniissa paikassa Espoon Luukin leirintäalueella. Ella Niini on tosi ihana ja taitava ohjaaja. Keskinäiset keskustelut olivat hyvin antoisia ja voimauttavia. Koulutimme viime syksynä kuusi uutta vertaistukijaa. 20 NIVELTIETO 1 | 2024 Tarja Leppänen 1 Olen toiminut MTKL:ssä vertaisneuvojana
Rentoudun muun muassa ristikoita ratkomalla ja viettämällä aikaa lapsenlasten kanssa. 2 Koulutus on antanut minulle lisää keinoja tukea toista ihmistä, joka kokee tarvitsevansa kahdenkeskistä apua tai tukea nivelrikkoon liittyvissä asioissa. 4 Mikä on mottosi?. 4 Mottoni on: Huumori auttaa jaksamaan! Tanja Lahti 1 Olen itse joutunut etsimään tietoa netistä ja lehdistä, kun kaipasin apua, neuvoja ja tietoa nivelrikosta. 3 Miten itse pidät huolta omasta jaksamisestasi. Ulkoilen koiran kanssa luonnossa ja osallistun viikoittain niveljumppaan. 2 Koulutus on lisännyt ymmärrystä ja varmuutta siitä, että olen oikealla tiellä, ja että minulla on paljon annettavaa muille. 4 Kaikki tapahtuu, koska niin on tarkoitus. Myös pitkään sairastaneet kokevat tärkeäksi jakaa kokemuksiaan luottamuksellisesti toisen ihmisen kanssa. Laajaalainen nivelrikko on tullut tutuksi jo vuosikymmenien ajan. Olen itsekin saanut vertaistukea muilta ihmisiltä nivelrikkoa sairastaessani. 3 Jaksotan tekemisiäni. Silloin kun on kipujakso, en yritä muuta kun selvitä eteenpäin. 2 Koulutus on antanut varmuutta ja hyviä vinkkejä toimia vertaistukijana. 2 Mitä koulutus on sinulle antanut. 3 Liikun luonnossa, kuuntelen äänikirjoja, ja muutenkin pidän huolta siitä, että minulla on ns. Koulutus on myös vahvistanut tunnetta siitä, että tätä haluan tehdä. 21 NIVELTIETO 1 | 2024 Sirpa Mäkinen 1 Hain vertaistukijakoulutukseen, jotta voin olla ”kuulevana korvana” ja ehkä jopa olla avuksi omien kokemusteni kautta. On helppo samaistua toisen kokemuksiin, kun on itse ollut moninivelrikkoinen useiden vuosien ajan. Etenkin uuden nivelrikkodiagnoosin saanut henkilö tarvitsee usein tietoa ja kokemusten jakamista, jolloin hänen on helpompi hahmottaa uutta elämäntilannettaan. Siksi haluan auttaa niitä, jotka ovat epätietoisuudessa tai epävarmoja asioista. omaa aikaa. Hoidan myös puutarhaa ja käyn syksyisin sienestämässä. Ei tarvitse esittää supersankaria. Haluamme esitellä heidät. 4 Mottoni on: Ole lempeä itsellesi, älä vaadi liikoja! Yritä löytää joka päivästä jokin positiivinen asia! Netta Aarnio 1 Hakeuduin vertaistukikoulutukseen, koska haluan auttaa ihmisiä. Vertaistukijat vastasivat viereisiin kysymyksiin: 1 Mikä sai sinut hakeutumaan vertaistukijakoulutukseen. Nivelrikkoisen elämä on aaltoliikettä, joten huonona hetkenä otan rennommin. Ystävien ja läheisten tuki on myös tärkeää. 3 Liikunta on minulle tärkeää. Missään vaiheessa kukaan ei kysynyt, tiedänkö nivelrikosta, puhumattakaan siitä, että olisi kerrottu vertaisryhmistä tms
Tutustuminen; oma kokemus • 14.3. Tärkeää pohdintaa todella, vertaistukijan rooli alkaa olla aika kirkkaasti ymmärretty jo.” Toivo-valmennukseen osallistuneen palaute. Matka koulutetuksi vertaistukijaksi Järjestämme maaliskuussa Toivo-valmennuksen, joka sopii niin uusille kuin kokeneillekin vertaistukijoille. Parhaiten vaikeista elämäntilanteista tiedetään selviytyvän niiden, jotka osaavat tarttua toisten tukeen päästäkseen omille jaloilleen. Valmennukseen otetaan enintään 12 henkilöä. Lisätietoa Toivo-valmennuksesta kouluttajalta Hankekoordinaattori Ella Niini ella.niini@nivel.fi p. Toivo tarttuu. Kiinnostaako vertaistukijana toimiminen – hae Toivo-valmennukseen! Täytä hakemuslomake verkkosivuillamme Tee hakemus vertaistukijoiden Toivo-valmennukseen viimeistään 28.2.2024 klo 23 mennessä. Sitä voi kuitenkin luoda. Valmennus perustuu itsenäiseen ja yhteiseen pohdintaan ja keskusteluihin. Toivo-vertaistukijat toimivat vertaistukijoina itselleen sopivina ajankohtina. Sellaista epätoivoa, jossa on suostuttava rauhassa olemaan, jotta toivokin voi saapua paikalle.” Maaret Kallio, 2020: Voimana toivo Valmennus koostuu etätapaamiskerroista ja niihin liittyvistä ennakkotehtävistä. Kiinnostaisiko sinua toimia vapaaehtoisena vertaistukijana. On kuitenkin paljon sellaisia suruja ja sellaista epäoikeudenmukaisuutta, jota on vaan siedettävä. Siinä tunsi kuuluvansa joukkoon ja olevansa hyväksytty ja arvostettu. Vertaistuki • 28.3. Jokaisella tapaamisella on oma teemansa: • 7.3. Ensin on maltettava ottaa vastaan toivottomuutta, kiinnostuttava siitä ja kuunneltava epätoivoista ihmistä. Toivo-valmennuksen käyneet saavat valmiudet toimia vertaistukijoina joko Toivo-sovelluksessa tai Suomen Nivelyhdistyksen mahdollisesti käynnistämässä Nivelluuri-toiminnassa. Epätoivoiselle ihmiselle tulee helposti tunne, ja osin aivan realiteettikin, että hän on vaikeuksissaan yksin. mennessä. Toivo-valmennustapaamiset toteutetaan Teamsissä neljänä perättäisenä torstaina klo 16.30–18.30 alla esitettyinä ajankohtina. 22 NIVELTIETO 1 | 2024 T oivoa ei voi pakottaa. Varaathan koulutuspäivät kalenteristasi jo hakuvaiheessa. Hakemuslomakkeen löydät verkkosivuiltamme: nivel.fi/toivovalmennus/. Olisitko sinä toivon lähettiläs. Kuitenkin epätoivoisissakin tilanteissa toivo voi rakentua, ja se rakentuu ennen kaikkea yhteydestä toisiin ihmisiin. 044 5778 339. Maaliskuun koulutus on toinen järjestämämme Toivo-valmennus. Kohtaaminen • 21.3. Kyse on kahdenkeskisestä vertaistuesta. ”Miten usein kiirehdimme sanomaan ja selittämään asioita parhain päin tai yritämme piristää toista. Toivo laajentaa mielen kaistanleveyttä sallien hankalien tunteiden ja kivunkin tulla osaksi inhimillistä elämää, mutta luo samalla tilaa kaikelle hyvälle, mahdollisuuksille ja merkityksellisille asioille. Vertaistukijat saavat tukea vapaaehtoisena toimimiseen Suomen Nivelyhdistyksestä tai muusta omasta taustajärjestöstään ja Toivosovelluksen ylläpidosta. Saat tiedon valmennukseen pääsemisestä 1.3. Vertaistukijana toimiminen ”Kaikissa tapaamisissa oli hyvää se, että osallistujat saivat itse pohtia ja koota asioita
Ensimmäisellä käyttökerralla sovellus kysyy nimimerkkiä, jolla haluat toimia sovelluksessa – tämän jälkeen pääsetkin jo tutustumaan sovelluksen järjestöihin ja vertaistukijoihin. Toivoa on mahdollista käyttää myös selainversiona, mikäli omaan puhelimeen ei halua asentaa uusia sovelluksia. Toivo-sovellus tarjoaa vertaistukea älypuhelimella ne vertaistukijat ja järjestöt, jotka vastaavat hakuasi. Kun otat sovelluksen ensimmäistä kertaa käyttöösi, klikkaa etusivun Aloita-painiketta. OLKA-toiminta on koordinoitua järjestöja vapaaehtoistoimintaa sairaaloissa ja hyvinvointialueilla eri puolilla Suomea. Etsi vertaistukea – hausta pääset myös selaamaan kaikkia niitä järjestöjä ja vertaistukijoita, jotka ovat sovelluksessa mukana. Nimimerkin avulla pääset samalta laitteelta käsiksi jo olemassa oleviin keskusteluihin. Tällä hetkellä sovelluksessa toimii jo yli 200 vertaistukijaa 60:sta eri järjestöstä. Toiminnan perustehtäviin kuuluu potilaiden ja läheisten ohjaaminen eri järjestöjen piiriin, joten oli luontevaa kehittää myös kaikille järjestöille yhteinen vertaistukialusta. Yhteystietoja ei tarvitse vaihtaa, vaan sovellus yhdistää keskustelukumppanit toisilleen. Tämän jälkeen pääset syöttämään itsellesi nimimerkin. Toivo täydentää järjestöjen omia vertaistukipalveluja Toivo-sovellus on kaikille vertaistukea tarjoaville järjestöille avoin alusta. Toivo-vertaistukisovelluksen voit ladata maksutta oman puhelimesi sovelluskaupasta (Google Play tai App Store). Sinulle sopivan vertaistukijan löydät Etsi vertaistukea -haun kautta. Sovelluksen kautta tarjottavalla vertaistuella ei pyritä kilpailemaan jo olemassa olevien tukimuotojen ja toimintojen kanssa, vaan se on yksi tukimuoto lisää. 23 NIVELTIETO 1 | 2024 T oivo-sovellus perustuu kahdenkeskiseen vertaistukeen, jota käydään chat-viesteillä tai internet-puheluilla. Älä jää yksin – vertaistukea on tarjolla Maksuttoman Toivo-sovelluksen voi ladata puhelimen sovelluskaupan kautta. Kun tukimuotoja on erilaisia, on todennäköisempää, että jokaiselle löytyy jotakin. Muuta rekisteröitymistä ei tarvita. Kehittäjäyrityksenä toimii Mesensei Oy, kun taas sovelluksen koordinoinnista ja sisällöllisestä ylläpidosta vastaa pääkaupunkiseudun OLKA-toiminta, jota toteutetaan HUSin ja HyTe ry:n kumppanuustoimintana. Sovelluksen vertaistukijat on koulutettu toimimaan vertaistukijoina ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Kirjoittaja Elina Heino, vertaistukipalvelujen suunnittelija, OLKA/HyTe ry Lisätietoa nettisivulla: hyte.fi/olka-toiminta. Toivo-sovellus Lisätietoa ja sovelluksen selainversion löydät osoitteesta www.toivosovellus.fi. Siirry vertaistukijan profiiliin ja klikkaa puhekuplaa aloittaaksesi chatin. Sovelluksen vertaistukijat ovat luotettavia, koulutettuja vapaaehtoisia, jotka ovat sitoutuneet vaitioloon. Koordinoitu toiminta ja vertaistukijoille suunnattu tuki varmistavat, että palvelun kautta saatava vertaistuki on turvallista molemmille osapuolille. Sovelluksesta saatava vertaistuki ei liity yksittäiseen sairauteen tai vammaan, vaan vertaistukea voi hakea monenlaisilla taustoilla. Koska palvelun käyttäminen ei vaadi rekisteröitymistä, kannattaa sovellusta käyttää aina samalta laitteelta. Hakukenttään voi syöttää haluamansa sanan, jolloin sovellus listaa kaikki Toivo-sovellus on palvelu, joka tarjoaa vertaistukea sairastuneille, vammautuneille ja heidän läheisilleen. Vertaistukijat on perehdytetty alustan käyttöön, ja lisäksi he ovat saaneet vertaistukijan koulutuksen joko omasta potilasjärjestöstään tai paikallisesta OLKA-toiminnasta. Kun olet löytänyt sinulle sopivan vertaistukijan, voit aloittaa hänen kanssaan keskustelun
Niitä käytetään hyvin yleisesti kevytja sokerittomissa tuotteissa sekä makeutusaineina juomissa ja ruoissa. Sen sijaan monet voimakkaasti prosessoidut ruoat, kuten monet einesruoat, pikaruoat, virvoitusjuomat, perunalastut ja muut naposteltavat sekä makeiset, sisältävät usein runsaasti lisättyä suolaa tai sokeria sekä tyydyttyneitä eli kovia rasvahappoja, ja vain hyvin vähän kuituja ja vitamiineja. Prosessoidulla ruoalla tarkoitetaan ruokaa, joka on käynyt läpi jonkinasteisen muokkaustai valmistusprosessin ennen kuin se päätyy kuluttajan lautaselle. 24 NIVELTIETO 1 | 2024 Ovatko makeutusaineet, lisäaineet ja prosessoitu ruoka terveydelle haitallisia. Kuinka saan riittävästi rautaa, mikäli ruokavalio ei sisällä punaista lihaa. Sokerialkoholeilla, kuten sorbitolilla ja ksylitolilla, on muita makeutusaineita herkemmin suolisto-oireita aiheuttavia vaikutuksia, joten niiden käyttöä kannattaa tarvittaessa rajoittaa. KYSY R AVITSEMUST ER APEUTILTA. Käytetyimpiä makeutusaineita ovat aspartaami, sakariini, sorbitoli ja ksylitoli sekä stevia. Käytännössä kaikki ruoka, jota ei syödä sellaisenaan esimerkiksi suoraan luonnosta, on prosessoitua. Palstalla ravitsemusterapeutti Anne Ruotsalainen vastaa lukijoiden lähettämiin ravitsemukseen ja ruokaan liittyviin kysymyksiin. Jotkut ihmiset voivat kokea haittavaikutuksia, kuten päänsärkyä, vatsavaivoja tai allergisia reaktioita käyttäessään tiettyjä makeutusaineita, mutta läheskään kaikki eivät näitä reaktioita saa. Kuten makeutusaineidenkin, myös lisäaineiden kohdalla osa ihmisistä on herkempiä tietyille lisäaineille ja saattavat kokea niistä haittavaikutuksia, kuten allergisia reaktioita tai suolistovaivoja, jolloin tuoteselosteiden seuraaminen on tärkeää. Prosessointi voi parantaa tuotteen säilyvyyttä, makua ja koostumusta ja mahdollistaa valmistuksen ja kuljetuksen tehokkuuden. Lisäaineet ovat hyvin tarkasti arvioitu ja hyväksytty terveysviranomaisten toimesta ennen kuin ne saavat olla käytössä elintarvikkeissa. Prosessointi voi sisältää monenlaisia toimenpiteitä, kuten leikkaamista, jauhamista, keittämistä, pakastamista, säilömistä, suolaamista tai sokeroimista. Suomessa elintarviketeollisuuden käyttämät makeutusaineet ovat tutkimusten mukaan turvallisia, kun niitä käytetään sallituissa määrissä. Ruokaprosessointi ei siis itsessään tee ruoasta automaattisesti epäterveellistä, mutta on tärkeää olla tietoinen siitä, mitä ruokaa valitsee ja kuinka paljon käsiteltyjä tuotteita ruokavalio sisältää. On tärkeää kiinnittää huomiota ruokavalion kokonaisuuteen ja suosia vähemmän prosessoituja tuotteita, kuten vihanneksia, hedelmiä, täysjyväviljatuotteita ja terveellisiä proteiininlähteitä. Monet lisäaineet ovat luonnollisia yhdisteitä, kuten väriaineena käytettävä karoteeni ja kurkumiini, samoin kuin happamuudensäätöaineena käytettävä sitruunahappo. Suurin osa elintarvikkeissa käytetyistä lisäaineista on turvallisia käyttää suositeltuina määrinä. Tämän vuoksi on tärkeää huomata, että kaikki prosessoidut ruoat eivät ole automaattisesti epäterveellisiä, ja monet niistä itseasiassa ovat osa terveellistä ruokavaliota, kuten täysjyväviljatuotteet, pähkinät ja siemenet, pakastekasvikset, jogurtit ja muut maitotuotteet sekä sokeroimattomat säilykkeet. Runsaasti prosessoitujen ruokia tulisi käyttää vain satunnaisesti ja kohtuullisin määrin niiden heikon ravintoarvon ja runsaan energiasisällön vuoksi. Ihmiset reagoivat yksilöllisesti makeutusaineisiin. Esimerkiksi aspartaamilla makeutetut lightvirvoitusjuomat sisältävät varsin maltillisesti aspartaamia. Lisäaineet parantavat elintarvikkeiden säilyvyyttä, ulkonäköä, makua ja koostumusta, ja ne voivat myös auttaa säilyttämään tuotteen ravintoarvoja. Makeutusaineet ovat aineita, jotka antavat makean maun ilman perinteisen sokerin mukana tulevia kaloreita
Raudan tarve vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan, aikuisilla miehillä saantisuositus on 9 mg ja naisilla 15 mg vuorokaudessa. Sen sijaan maitotuotteiden kalsium, kahvi, tee, kaakao ja punaviini heikentävät raudan imeytymistä. Raudan tarve voi lisääntyä tietyissä tilanteissa, kuten raskauden tai runsaiden kuukautisten aikana. Näitä ovat palkokasvit, eli pavut, linssit, herneet, tofu ja muut soijatuotteet sekä pähkinät, siemenet ja täysjyväviljatuotteet. Miksi punaisen lihan syöntiä tulisi vähentää. Voit lähettää oman ruokaan tai ravitsemukseen liittyvän kysymyksen tälle palstalle sähköpostilla osoitteeseen: viestinta@nivel.fi P IX A B A Y. Raudan imeytymistä voi tehostaa nauttimalla samalla Cvitamiinipitoisia ruokia, kuten sitrushedelmiä, marjoja ja kasviksia. Runsaasti prosessoituja lihavalmisteita käyttävillä diabetesriski lisääntyy. Prosessoidut lihat, kuten makkara ja pekoni, sisältävät runsaasti suolaa ja lisäaineita kovan rasvan ja energian lisäksi. Mikäli ruokavalio sisältää siipikarjaa ja kalaa, ovat ne myös varsin hyviä raudan lähteitä. Rautapitoisen aterian yhteydessä maitotuotteiden käyttöä suositellaan vähentämään, mikäli rauta-arvot ovat matalat. Kasviperäisen non-hemiraudan imeytyminen on heikompaa kuin eläinperäisen hemiraudan, ja siksi niiden lähteitä tulisi sisällyttää ruokavalioon säännöllisesti ja eri lähteitä vaihdellen. On kuitenkin useita muitakin lähteitä, joita monipuolisesti päivittäin nauttimalla saa elimistön raudantarpeen tyydytettyä. Lisäksi kasvissyöjillä ja vegaaneilla voi olla suurempi tarve kiinnittää huomiota riittävään raudan saantiin ruokavaliosta. Lisäksi vihreät lehtivihannekset, kuten pinaatti, lehtikaali ja parsakaali sekä kuivatut hedelmät, kuten aprikoosit, rusinat ja luumut ovat hyvä raudan lähteitä. Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan punaisen lihan kulutuksen rajoittamista. Vaikka punainen liha on hyvä proteiinin, raudan ja B-vitamiinien lähde, tulisi ruokavalioon sisällyttää monipuolisesti muitakin lähteitä, kuten kalaa, siipikarjaa, palkokasveja ja muita kasvipohjaisia proteiininlähteitä, ja siten pyrkiä rajaamaan punaisen lihan saantia 350 grammaan viikossa. 25 NIVELTIETO 1 | 2024 Ihminen saa rautaa ruokavaliosta hyvin monista lähteistä, joista punainen liha lienee tunnetuin. Suomalaiset syövät suosituksiin nähden liikaa punaista lihaa, ja sen kulutuksella on todettu olevan useita terveysriskejä. Punainen liha voi sisältää usein runsaasti tyydyttyneitä, eli kovia rasvoja. Liiallinen kovan rasvan ja lihan sisältämän kolesterolin saanti on tutkimuksissa yhdistetty suurempaan riskiin sairastua sydänja verisuonitauteihin sekä erityisesti paksuja peräsuolen syöpiin
krs) ma 15.1., 12.2., 11.3., 8.4. Eeva Suojanen, 050 3635 900. ALLASVOIMISTELU Leppävaaran uimahalli (Veräjäpellonkatu 15) ma klo 15.05–15.45 ja ke klo 19.00–19.40 ja klo 19.40–20.20. PILATES harjoittelua Judosali 1, Tuulimäen liikuntahalli / väestönsuoja (Itätuulenkuja 9) pe 12.1.–24.5.2024 klo 9.30–10.30. 050 5252 080. Ota yhteyttä! Anna-Liisa Kemi, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori p. ja 8.5.klo 18–20. Kaija Asunmaa, 050 5252 167 (parhaiten tavoitat tekstiviestillä). KAJAANI VERTAISRYHMÄ Tutun tupa (Tehdaskuja 1) to 11.1., 1.2., 7.3., 4.4. klo 18–20. KUNTOSALI Heikan Sali (Saksankatu 34) 2.1.–30.12. ja 2.5. HÄMEENLINNA VERTAISRYHMÄ Kumppanuustalo (Kirjastonkatu 1, Loiste-tila, huone 109) ma 12.2., 11.3., 8.4., 6.5. klo 15.00–16.30. Seuraa ilmoittelua tapahtumien osalta tai kysy lisää vertaisohjaajalta. klo 16.30– 18.00. Ritva Härkönen, 040 7258 152. HYVINKÄÄ ALLASVOIMISTELU Hyvinkään veteraanitalosäätiö allasosasto (Asemakatu 42) ti ja to 9.1.–25.4. klo 16.00–17.30. ja 15.5. JYVÄSKYLÄ VERTAISRYHMÄ Piippurannan klubi (Paperitehtaankatu 1) ma 29.1., 26.2., 25.3., 29.4. 044 577 8339 vertaistuki@nivel.fi. LIIKUNTARYHMÄT Seuraa jäsenten uutiskirjeitä ja tapahtumasivuja verkossa. Pilates viikoilla 2–21/2024 ja muut liikuntaryhmät viikoilla 2–20/2024. klo 14–16. klo 17.15–17.45 (ei 28.3., 2.4.). Sirkka Seppänen, 040 7335 659, sirkka.seppanen53@gmail.com Koulutamme lisää vapaaehtoisia Juvan nivelpiiriin. Ella Niini, hankekoordinaattori p. KEURUU VERTAISRYHMÄ Lehtiniemen palvelukeskus, takkahuone (Seiponniementie 7) ke 3.1., 7.2., 6.3. Osa liikuntaryhmistä on maksullisia, mutta jäsenille hinta on edullisempi. 3.4. Anne Lyly, 040 561 7653, lyly.annek@gmail.com (parhaiten tavoitat tekstiviestin tai s-postin kautta). FORSSA VERTAISRYHMÄ Ystävänkammari (Hämeentie 5) to 11.1., 8.2., 14.3., 11.4. Tuula Hyvönen, 044 5441 755. Suomen Nivelyhdistyksen paikallisten nivelpiirien vertaisryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa. ja 23.5. Useilla paikkakunnilla on tarjolla nivelystävällistä liikuntaa. klo 17.30– 19.30. klo 16.00–18.00. Aiheet vaihtelevat, pieni kahvimaksu. Nivelpiirin tarkemmat tiedot Koti-Kajaani-lehdestä . Liikuntaryhmät ovat maksullisia. KUNTOSALI Tyykihovin seniorisali (Eteläinen puistokatu 4) 2.1–.30.12. Kysy lisää nivelpiirisi vertaisohjaajalta. ja 16.5. Maksuttomaan vertaisryhmään voi osallistua, vaikkei olisikaan yhdistyksen jäsen. KUNTOSALI Kannusillanmäen väestönsuojan kuntosali (Kannusillankatu 4) to klo 18–19. Kristiina Ahokas, 0400 968 301. klo 10–11 ja 14–15. Outi Ahponen, 040 730 6125. JUVA VERTAISRYHMÄ Työntulos-kerhohuone (Peltotie 1–3 B-talo) ke 17.1., 21.2., 20.3., 17.4. ja 3.6. Paikkoja on rajoitetusti. klo 16.30–18.30. Leena Nordström, 050 5252 107. ja 13.5. TERVETULO A TOIMINTAAN ! Kentällä tapahtuu. 26 NIVELTIETO 1 | 2024 ESPOO JA KAUNIAINEN VERTAISRYHMÄ Tapiolan palvelukeskuksessa (Länsituulentie 1 A, 3. IISALMI VERTAISRYHMÄ Toimitalo Vakka, (Pohjolankatu 4) ke 17.1., 21.2., 20.3., 17.4. HELSINKI VERTAISRYHMÄ Kampin palvelukeskus (Salomoninkatu 21 B), vaihtuva tila to 11.1., 8.2., 7.3., 11.4. ti klo 18–19 (ei juhla/arkipyhinä). ALLASVOIMISTELU Fysios (Palvelutalo Wilhelmiina), Taavetti Laitisen katu 4 to 11.1–30.5. Vertaisohjaaja Heikki Multaharju 050 5288 791; liikuntavastaava Sirpa Lappalainen 040 8485 563. Mirja Kaartinen, 050 5252 095. ma klo 11–12, ke klo 11–12, pe klo 11–12 (ei juhla/arkipyhinä). ja 15.5. ja 27.5
klo 13–14 EI 29.2.2024. Irmeli Galkin, 040 5128 029. KUNTOSALI Päiväkeskus Karpalo (Jokikatu 2) ma 8.1. LIEKSA VERTAISRYHMÄ Päiväkeskus Karpalo (Jokikatu 2) to 25.1., 22.2., 28.3., 25.4. KOTKA VERTAISRYHMÄ Kotkan pääkirjasto Katariinan kammari (Kirkkokatu 24) to 18.1., 15.2., 21.3., 18.4. PIEKSÄMÄKI VERTAISRYHMÄ Järjestötalo Neuvokas 3 krs. Anna-Liisa Kemi, 050 5252 080. OULU VERTAISRYHMÄ Kumppanuuskeskus (Kansankatu 53) ke 17.1., 14.2., to 14.3., ke 17.4. klo 16.30–18.00, pe 12.1–31.5. KUNTOSALI yhdistyksen jäsenille (maksuton) Leväsen toimintakeskus ke 10.1.–29.5. 27 NIVELTIETO 1 | 2024 KOKKOLA VERTAISRYHMÄ Silta yhteisöklubi (Ryövärinkarintie 1) to 11.1., 8.2., 14.3. klo 13–15. (Tasakatu 3–5) ma 15.1., 19.2., 18.3., 15.4. ja 23.5. ja 13.5.klo 16.00–17.30. Mervi Suomäki, 040 5199207, Raili Korhonen, 050 5252 394, Eila Lindström, 050 5264 932, Mirja Leinonen, 044 2583 450. ja 11.4. KUOPIO VERTAISRYHMÄ Suokadun toimintakeskus, ruokasali (Suokatu 6) ti 16.1., 20.2., 19.3., 16.4. klo 16.30–18.00. ja 9.5. klo 15–17. KUNTOPIIRI Järjestötalo monitoimitila (Tasakatu 3–5) ke 10.1.–24.4. klo 16.00–18.30. Kipparihallikävelyt (Tehtaankatu 60) ma, ke ja pe klo 9.30–10.30. KOUVOLA VERTAISRYHMÄ Porukkatalo (Savonkatu 23) to 11.1., 8.2.,14.3., 11.4. klo 17–19. Pirkko Tiitinen, 050 5751 353, Markku Tiitinen, 040 8311 418. ja 10.4. Kirsti Villman, 040 547 7251 ja Ritva Harjunen, 050 5379 531. P IX A B A Y. klo 13–14 (EI hiihtolomavko). klo 15–17. KUNTOSALI Suokadun toimintakeskus (Suokatu 6, 2.krs) ma 8.1–27.5. ASAHI Järjestötalo monitoimitila 1 krs, Tasakatu 4–6 to 11.1.–21.3. klo 15–16 EI 26.2.2024. alkaen klo 14.00–15.15 / to klo 13.30–15.00. LOVIISA VERTAISRYHMÄ Kumppanuustalo Kulman kokoustila (Sibeliuksenkatu 3) ma 8.1., 12.2., 11.3., 8.4. VESIJUMPPA Palvelutalo Esplanadin allas (Kuningattarenkatu 7) ma 8.1.–13.5. ja 16.5. Aino Mitrunen, 040 7672 873. VESIJUMPPA uimahallin lämminvesialtaalla (Opintie 3) ma 8.1.–22.4. Seuraa ilmoittelua tapahtumien osalta tai kysy lisää vertaisohjaajiIta: Marja Ekman, 040 7049 312 tai Stina Gerke, 050 5252 215. klo 17.30–18.30. KUNTOSALI Urheilukeskuksen mäkikatsomo (Salpausselänkatu 8) to 4.1.–22.2. KUNTOSALI Honkaharjun kuntosali, ilmainen (Sairaalakatu 2) ma klo 17–18 ja su klo 13–14 . KUNTOSALI Gym Balance (Aleksanterinkatu 5) ke 12.1.– 22.5, klo 9.15–10.15 ja klo 10.30–11.30. Eila Pulkkinen, 050 5252 088. ja 22.5. Raija Heiti, 050 5252 170. PARAINEN VERTAISRYHMÄ Senioritupa (Elmgrenintie 2) ke 31.1., 28.2., 27.3., 24.4. klo 18–19.30. klo 13.05–13.50 (15 krt). klo 13.30–15. ma klo 14.00–15.30. klo 17.00–19.00. ja 21.5. KUNTOSALI Gym Balance (Aleksanterinkatu 5) pe 12.1.– 24.5, klo 9.15–10.15. LAHTI VERTAISRYHMÄ Lahden NNKY (Vapaudenkatu 8, katutaso) ke 10.1., 14.2., 13.3. KUNTOSALI Palvelutalo (Kuningattarenkatu 7) ma 8.1.– 20.5, klo 13–14 kuntopiirin tapaan seniorilaittein. Ritva Ropponen, 040 7228 871 ja Mirja Luttinen. KUNTOSALI Urheilukeskuksen mäkikatsomo (Salpausselänkatu 8) ma 8.1.–29.4. ASAHI Urheilukeskuksen mäkikatsomo (Salpausselänkatu 8) to 11.1.–11.4. klo 17.30–18.30. JUMPAT Alava-talo (Siikaniemenkatu 4) ke 10.1.–15.5. klo 12–13. klo 17–19. klo 11.30–12.30
klo 17.00. KUNTOSALI Omenamäen palvelukeskus (Tulliportinkatu 4) joka ke klo 18.00 (ei tammikuu-helmikuu). Coxa on täysin julkisomisteinen sairaala ja kaikki leikkaukset tehdään sairaalassamme Tampereella. klo 15.30– 17.00. Raija Rantamäki, 050 3545 355. Vesijumppa Hoikun allas (Kirkkotie 8) ti 9.1.–23.4.2024 klo 17–17.45 VESIJUMPPA Hoikun allas (Kirkkotie 8) ke 10.1.–8.5.2024 klo 16.15–17.00 ja klo 17.00–17.45. SEINÄJOKI VERTAISRYHMÄ Järjestötalo (Ruukintie 1) keskiviikkoisin 10.1., 14.2., 13.3., 10.4. ja 8.5. Sirpa Pirttimaa-Törnqvist p. klo 17–19. RIIHIMÄKI VERTAISRYHMÄ Inkilänhovi (Kalevankatu 18–20) ma 8.1., 12.2., 11.3., 8.4. Vapaan hoitopaikan valinnan perusteella hoitosi maksaa saman kuin oman kotikunnan lähisairaalassa. Marja Rajala, 050 5252 263. (WSOY:n talo), 13.3., 10.4. Tervetuloa joukkoomme!. Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme www.coxa.fi. Eikö paikkakunnallasi ole nivelpiiriä. klo 18. 050 4365 509 tai 050 5252 123. 050 5252 080. klo 12–14. SYSMÄ KOULUTAMME UUSIA VAPAAEHTOISIA Sysmän nivelpiiriin. Ilmoittautuminen verkkosivujen kautta. Ryhdy vapaaehtoiseksi. ja 8.4. VALKEAKOSKI VERTAISRYHMÄ Entisen musiikkiopiston alakerta, Putka (Valtakatu 20) to 18.1., 15.2., 14.3. klo 17–19. Tarkista ajankohtaiset tapahtumatiedot osoitteessa nivel.fi/tapahtumat tai ota yhteyttä paikkakuntasi vertaisohjaajaan. Raija Keränen, p. ja 8.5. VESIJUMPPA Omenamäen palvelukeskus (Tulliportinkatu 4) alkaen 10.1. ja 10.4. 044 577 8339, vertaistuki@nivel.fi. VANTAA VERTAISRYHMÄ Katrinebergin kartano (Katriinankuja 5) ke 17.1., 14.2., 13.3. ke klo 15.00–16.00. Manna Rissanen, 050 5252 288. Tiina Karjalainen, p. Ella Niini, hankekoordinaattori p. Kaikki nivelpiirit toimivat vapaaehtoisvoimin. 050 5252 277 . ja 8.5. Valinnanvapaus koskee kiireetöntä sairaalassa annettavaa erikoislääkärin palvelua ja hoitoa. SOMERO VERTAISRYHMÄ Lounaskahvila Someron Toritupa (Joensuuntie 10) Ma 8.1., 5.2., 4.3. ja 11.5. Seija Lehtola, 050 3442 308. klo 17–19 . Ota yhteyttä: Ella Niini, p. Coxassa tehdään vuosittain yli 7000 tekonivelleikkausta ja erikoisosaamisemme vuoksi meille keskitetään myös kaikkein vaikeimpia tekonivelleikkauksia. Tuula Nisula, 050 5620 824. Tarvitset lääkärin lähetteen tai voit varata ajan iltavastaanotollemme. Valinnanvapausjärjestelmän mukaisesti potilaalla on oikeus valita mihin julkiseen sairaalaan hän hakeutuu tekonivelleikkaukseen. VARKAUS VERTAISRYHMÄ Warikolla (Ahlströminkatu 22) to 12.1., 9.2., 9.3., 13.4. Nivelystävällinen JOOGAPILATES Pakkalanrinteen päiväkoti, liikuntasali (Pakkalanrinne 2) pe 16.2., 23.2., 1.3., 22.3., 12.4., 19.4., 26.4., 3.5., 10.5. Coxan hoitoon pääsee kaikkialta Suomesta. klo 17–19. ja 8.5. ja 6.5. ja 13.5. TUOLIJUMPPA WSOY:n talo (Mannerheiminkatu 20) joka torstai klo 10.00–10.45. Vertaisohjaajien sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@nivel.fi jollei muutoin mainita. ÄÄNEKOSKI VERTAISRYHMÄ Järjestöjen tila Rinkeli (Torikatu 4) ti 6.2., 5.3., 9.4. 28 NIVELTIETO 1 | 2024 Askeltesi tukena Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi Tekonivelsairaala Coxa on Suomen ainoa ja pohjoismaiden suurin tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala. Marja Gabrielsson, 0400 805 697. ja 24.5. ja 11.4. ja 7.5. 044 5656 028; Anni Suni, p. Ota yhteyttä! Anna-Liisa Kemi, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori p. 044577 8339 Anna-Liisa Kemi, p. klo 18–20. Liity jäseneksi! Tutustu jäsenyyden etuihin ja liity mukaan osoitteessa nivel.fi/jasen eksi. Margit Ahlbom-Messi, 046 6455 011. PORVOO VERTAISRYHMÄ Omenamäen palvelukeskus (Tulliportinkatu 4) ke 10.1, 14.2. VESIJUMPPA (Ahlströminkatu 11) ma Ryhmä 1 klo 16.30 ja Ryhmä 2 klo 19.30. 050 5252 080 vertaistuki@nivel.fi TAMPERE VERTAISRYHMÄ Tampereen Seudun Invalidien kerhotila (Kuninkaankatu 36 B) ke 17.1., 14.2., 13.3., 10.4. klo 17.15–18.00, hinta 10 kerralta 35 e. 040 4805 142
Coxa on täysin julkisomisteinen sairaala ja kaikki leikkaukset tehdään sairaalassamme Tampereella. Valinnanvapausjärjestelmän mukaisesti potilaalla on oikeus valita mihin julkiseen sairaalaan hän hakeutuu tekonivelleikkaukseen. Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme www.coxa.fi.. Coxassa tehdään vuosittain yli 7000 tekonivelleikkausta ja erikoisosaamisemme vuoksi meille keskitetään myös kaikkein vaikeimpia tekonivelleikkauksia. Coxan hoitoon pääsee kaikkialta Suomesta. Valinnanvapaus koskee kiireetöntä sairaalassa annettavaa erikoislääkärin palvelua ja hoitoa. Vapaan hoitopaikan valinnan perusteella hoitosi maksaa saman kuin oman kotikunnan lähisairaalassa. Tarvitset lääkärin lähetteen tai voit varata ajan iltavastaanotollemme. Askeltesi tukena Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi Tekonivelsairaala Coxa on Suomen ainoa ja pohjoismaiden suurin tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala
Uuden puheenjohtajan kausi on alkanut. 30 NIVELTIETO 1 | 2024 Suomen Nivelyhdistyksen uusi puheenjohtaja Noora Hujala on koulutukseltaan farmaseutti ja terveystieteiden maisteri. Noora on kasvuhenkinen ja liikunnallinen perheenäiti Espoosta. Hän on saanut myös liiketoiminnan johtamiskoulutusta
Silloin kun en tee töitä, olen joko läheisteni kanssa tai itsekseni salilla, juoksemassa, koiralenkillä tai joogaamassa. Nämä arvot ohjaavat omaa tekemistäni. Mitä haluat kehittää. Olen sekä työssäni että vapaa-ajallani aika lailla kunnianhimoisista tavoitteista innostuva ja asioita eteenpäin raivaava persoona. Kun tutustuin yhdistyksen visioon ja missioon sekä toimintaan ylipäätään, innostuin lisää. Olin jo jonkin aikaa miettinyt, mikä voisi olla itselleni luonteva tapa tehdä hyvää yhteiskunnalle päivätyöni lisäksi. Mielestäni moni asia on hyvin – ja näitä hyviä asioita kannattaa vahvistaa. Mikä sai sinut hakemaan hallituksen puheenjohtajaksi. Minulle tuli todella hyvä tunne yhdistyksestä. Päätavoitteena on pitää huolta, että yhdistyksen missio toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Siviili-Noora ei kyllä kauheasti taida erota työ-Noorasta. Ensimmäisen hallituksen kokouksen perusteella voin sanoa, että kasassa on todella aktiivinen porukka, joka on oikeasti innostunut ja heillä on halua osallistua. Tai sitten kyyditsen lapsia harrastuksiin, ja siinä samalla vaihdetaan kuulumisia lasten ja heidän kavereidensa kanssa. Tehtäväni on hallituksesta käsin johtaa tekemistä ja pitää huolta, että missiota toteutetaan uuden strategian mukaisesti. Arkemme on melko aktiivista. Voin toimia sparrailukumppanina Leena Niemiselle ja koko tiimille tarvittaessa. Syömme yhdessä niin usein kuin mahdollista. Perheeseemme kuuluu minun ja mieheni lisäksi neljä 11–16-vuotiasta lasta sekä koira. Toivon, että monipuolisesta kokemuksestani, niin johtamiskokemuksestani kuin myöskin kaupallisten toimintojen kokemuksestani, on jonkinlaista hyötyä hallitustyöskentelyyn itsessään, mutta myös operatiivisessa toiminnassa. Tässä vaiheessa puheenjohtajuuskauttani kehittäminen liittyy lähinnä hallitustyöskentelyyn. TEKSTI ARJA KARASVIRTA KUVA NOORA HUJALAN KOTIALBUMI. Olen kuitenkin lyhyen kokemukseni perusteella saanut kuvan, että yhdistyksellä on erittäinkin osaava ja sitoutunut vapaaehtoisten joukko ja henkilökunta sekä eteenpäin katsova ja näkemyksellinen toiminnanjohtaja. Minulla on omakohtaista kokemusta lähipiirin nivelterveydestä tai sen horjumisesta, ja siinä mielessä kiinnostuin yhdistyksestä ja sen toiminnasta. Minulta kysyttiin kiinnostusta asettua ehdolle puheenjohtajan pestiin. Toiminnanjohtaja Leena Nieminen vakuutti minut, kun keskustelin hänen kanssaan. Mikä on parasta, toimii hyvin Suomen Nivelyhdistyksessä. Ja koska lapsenikin ovat jo niin isoja, tuntui siltä, että nyt voisi riittää aikaa ja energiaa johonkin yhteiseen hyvään. Toivon, että tyytyväiset jäsenemme kertovat eteenpäin yhdistyksen olemassaolosta ja sen hyödyistä, sekä antavat aktiivisesti palautetta ja kehitysehdotuksia toiminnastamme. Pari vuotta sitten sain Executive MBA -opinnot vietyä loppuun. Uskon kyllä, että löydämme tulevien kuukausien aikana hyvät toimintamallit siihen, kuinka voin parhaiten olla hyödyksi yhdistykselle. Mitä toivot jäseniltä. Minulle on tärkeää kerätä kokousten aikana ja niiden jälkeen palautetta, jonka perusteella kehitämme toimintaamme edelleen. Syyskokous vahvisti tunnetta, kun huomasin, miten osaava ja sitoutunut vapaaehtoisten joukko ja oma henkilökunta yhdistyksellä on. 31 NIVELTIETO 1 | 2024 Mikä sai sinut kiinnostumaan Suomen Nivelyhdistyksestä. Perheellemme hyvä ruoka on tärkeä asia. Toivon myös, että kanssani työskentelevillä on mahdollisuus päästä kasvamaan omissa rooleissaan ammatillisesti. Mitkä ovat tavoitteesi seuraaville vuosille. Minulle on todella tärkeätä, että itselleni tärkeät arvot, kuten luottamus, avoimuus, rohkeus ja kasvu, toteutuvat niin työssä kuin vapaa-ajalla ihmisten kanssa, joiden kanssa olen tekemisissä. Olen toiminut puheenjohtajana vasta vajaa kuukauden ja tutustuminen on vielä kesken. Mitä voit antaa Suomen Nivelyhdistykselle. He tuovat hallitustyöskentelyyn monipuolisesti erilaisia näkemyksiä ja osaamista. Tavoitteena on pysyä näistä muutoksista perillä muiden hallituksen jäsenten ja toiminnanjohtajan kanssa. Toimintaympäristöstä voi nousta uhkia ja mahdollisuuksia, ja näitä muutoksia on hyvä ennakoida. Olen iloinen, että tulin valituksi puheenjohtajaksi. Itse odotan innolla omaa kasvuani puheenjohtajan roolissa. Koska minulla on terveydenhuollon tausta niin terveyden edistämisessä kuin sairauden hoidossa, lisättynä johtamistaustaan, tulin ajatelleeksi, että hallitustyöskentely olisi minulle luonteva muoto tässä kohtaa kantaa oma korteni kekoon. Yhdistyksen strategia on vastikään päivitetty. Ensimmäisessä kokouksessa sovimme uusista työskentelytavoista, ja toimintaa kehitetään matkan varrella. Millainen on siviili-Noora
Hyvinvointialueiden hoitopolkuihin haluamme vaikuttaa niin, että nivelrikkoa sairastavien ihmisten hoitopolut ja palvelut hyvinvointialueilla ovat tasapuolisia ja yhdenvertaisia. Tulemme toimimaan kustannustehokkaasti digitaalisuutta hyödyntäen. Tehtävä (missio): Tuemme jäsentemme hyvää ja aktiivista elämää niveloireiden kanssa, ja lisäämme kansalaisten tietoutta nivelterveydestä. Uusi strategia määrittelee yhdistyksemme vision ja mission sekä toiminnan painopistealueet ja kohderyhmät. Terveellisten elämäntapojen edistäminen: ennaltaehkäisemme nivelrikkoa tarjoamalla tutkittua tietoa ja toimintaa. Tavoitteena on myös vahvistaa yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa synergiaetujen lisäämiseksi sekä kehittämään yritysyhteistyötä monipuolisemman ja tuloksellisemman toiminnan tueksi. Lisäksi edistämme nivelrikkoa sairastavien ihmisten laadukkaiden ja oikea-aikaisten palvelujen saatavuutta yhteistyössä muiden tule-järjestöjen kanssa Tulemme vahvistamaan jäsenhankintaa, joka on yksi keino turvata yhdistyksemme taloutta. Millaisin toimenpitein saavutamme painopisteet Tuemme terveellisiä elämäntapoja osallistumalla aktiivisesti terSuomen Nivelyhdistys ry:n strategia vuosille 2024–2027 hyväksyttiin syyskokouksessa 16.11.2023. Toimintamme painopisteet ovat 1. 3. Suomen Nivelyhdistyksen arvot ovat: asiantuntevuus, yhdenvertaisuus, yhteistyökykyisyys ja yhteisöllisyys.. Yhteistyötahoja tulevat olemaan liikunta-, ravitsemus-, sosiaalija terveysalan järjestöt ja muut terveysalan toimijat sekä nivelterveyteen liittyvät palveluntarjoajat yms. 32 NIVELTIETO 1 | 2024 Päämäärä (visio): Nivelet kunnossa kaiken ikää. Toimintamme kohderyhmiä ovat Suomen Nivelyhdistyksen jäsenet, vertaistoimijat ja muut vapaaehtoiset, nivelten hyvinvoinnista kiinnostuneet ja nivelrikkoa sairastavat ihmiset sekä hyvinvointialueiden päättäjät ja virkahenkilöt ja muut sosiaalija terveysalan ammattilaiset sekä yhteiskunnan päättäjät. Strategiaa on ollut valmistelemassa hallitus, toimiston henkilöstö ja muutama vapaaehtoistoimija. Palvelujen kehittäminen: kehitämme oikea-aikaisia ja laadukkaita palveluja nivelrikkoa sairastaville ihmisille yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Strategiamme keskiössä on jäsentemme hyvinvointi veyttä tukevien poliittisten päätösten ja ohjelmien edistämiseen, kannustamme terveyttä tukeviin tottumuksiin ja hyödynnämme sosiaalisen median eri kanavia. Lisäksi kehitämme nykyisiä etäpalveluja. 2. Talouden turvaaminen: varmistamme, että nivelrikkoisia tukeva yhdistystoiminta on elinvoimaista muuttuvassa yhteiskunnassa. yritykset ja yhteisöt. Suomen Nivelyhdistys ry:n omia palveluja edistämme vahvistamalla vapaaehtoistoimijoiden osaamista ja osallisuutta sekä palvelujen tarjontaa jäsenillemme monikanavaisesti
Järjestöjen yhteinen sosiaaliturvaopas on päivitetty. Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Järjestöjen sosiaaliturvaoppaasta löydät tietoa muun muassa työeläkkeestä, pysäköintiluvista ja kuntoutustuesta. Oppaasta hyötyvät kaikki asiasta kiinnostuneet sekä etuuksia tai palveluja käyttävät henkilöt. Järjestöjen yhteisestä sosiaaliturvaoppaasta löydät yhdestä paikasta selkeää ja ajantasaista tietoa sosiaaliturvan kiemuroista. Se on myös sosiaalija terveydenhuollon työntekijöiden käytettävissä. Sosiaaliturvan tarkistuslista Verkkosivultamme nivel.fi/nivelrikko/neuvonta löydät Sosiaaliturvan tarkistuslistan. Julkaisun on kirjoittanut 18 järjestöstä koostuva työryhmä, johon kuuluvat Suomen Nivelyhdistyksen lisäksi Aivoliitto, Aivovammaliitto, Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Hengitysliitto, IBD ja muut suolistosairaudet ry, Invalidiliitto, Julkisen alan eläkeläisten liitto Kelo ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Mielenterveyden keskusliitto, Munuaisja maksaliitto, Neuroliitto, Omaishoitajaliitto, Psoriasisliitto, Suomen CPliitto, Suomen Diabetesliitto ja Suomen Sydänliitto. Se on sosiaaliturvaneuvonnan yhteydessä annettava listaus, joka auttaa selvittämään mahdollisuuksia palveluihin ja tukiin oikeasta paikasta. Järjestelmä voi kuitenkin näyttäytyä hyvin epäselvänä, kun tieto on hajallaan eri sivustoilla. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentuloa turvaavista rahallisista etuuksista. Suosittelemme käyttämään tarkistuslistaa Järjestöjen sosiaaliturvaoppaan rinnalla. 33 NIVELTIETO 1 | 2024 Järjestöjen sosiaaliturvaopas on luettavissa verkkosivustolla sosiaaliturvaopas.fi. Verkkosivustolle on koottu jo 15 vuoden ajan laajasti tietoa pitkäaikaissairaiden, vammaisten henkilöiden ja ikääntyneiden henkilöiden sosiaaliturvasta. Lisätietoja sosiaaliturvan erityisasiantuntija Marja Eronen Suomen Nivelyhdistys ry marjairmeli.eronen@gmail.com p. 044 2776 633 (maanantaisin klo 16–19) Järjestöjen sosiaaliturvaopas vuodelle 2024 on päivitetty. Opas tarjoaa selkeää ja ajantasaista tietoa sosiaaliturvan, palvelujärjestelmän ja muiden tukimuotojen kiemuroista
Jälkitarkastuksen yhteydessä arvioidaan lopullinen pituusero. Toisen jalan kengässä voi tarvittaessa käyttää korokepohjallista. Yleensä alle yhden sentin pituusero ei ole merkittävä. Kirurgi voi myös pidentää jalkaa tarpeettomasti. Miksi jalat ovat eripituiset tekonivelleikkauksen jälkeen. Ja joskus pituusarvio onkin virheellinen. Toisilla enemmänkin, jos sekä reisiluun pää että lonkkamalja ovat lähteneet kulumaan. Kokeneissa käsissä tarpeettomat pituusmuutokset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Näiden syiden takia raaja on lyhyempi alkuperäiseen mittaan verrattuna. Ihminen voi olla jo tottunut kävelemään lyhentyneen jalkansa kanssa, ja kun leikkauksessa jalan normaali pituus palautetaan, tai jopa hieman ylikorjataan, jalka tuntuukin välittömästi pidemmältä leikkausta edeltäneeseen tilanteeseen nähden. Polvi muuttuu länkisääriseksi, tai vähän harvemmin, pihtipolviseksi. Osalla potilaista reisiluun pään pallomainen muoto on voinut jopa litistyä kuluman seurauksena. Robottileikkauksella lonkan pituus voidaan melko tarkasti määrittää ja toteuttaa muutokset tarkemmin kuin perinteisellä tekniikalla. Useimmiten jalkojen pituus muuttuu lonkkaleikkauksen jälkeen, mutta pituusero tasoittuu itsestään. Usein polvi kuluu vain toiselta puolelta, ja muuttuu vähitellen virheasentoiseksi. TEKSTI ARJA KARASVIRTA LUKIJAN KYSYMYS P IX A B A Y. Kuntoutuksen aikana lantio voi mukautua uuteen tilanteeseen ja tasoittaa puolieroja. Useimmiten alaraajojen pieni pituusero tasoittuu itsestään. Lähteet: Ylilääkäri Jukka Huopio, Tekonivelsairaala Coxa ja nettisivusto coxa.fi. Myös polvileikkauksen yhteydessä jalka voi pidentyä. Melkein kaikilla potilailla alaraaja on yleensä lyhentynyt ainakin puoli senttiä lonkan kuluman seurauksena. Ennen leikkausta ortopedi käy potilaan kanssa keskustelun, jossa myös leikkauksen jälkeisistä mahdollisista jalan pituuseroista puhutaan. Ortopedi suunnittelee tarkasti ennen leikkausta proteesikomponenttien asemoinnin, ja leikkauksen aikana määrittää lonkan pituuden erilaisten ’maamerkkien’ perusteella, koska mitään millimetrimittaa ei näissä tapauksissa voida käyttää. Melkein aina jonkinlaista pituusmuutosta proteesileikkauksissa tapahtuu, joko tarkoituksellisesti tai, onneksi harvoin, virhearvion seurauksena. 34 NIVELTIETO 1 | 2024 Joskus tekonivelleikkauksen jälkeen, jalat saattavat olla eripituisia. Kun leikkauksessa tällainen kulma oikaistaan, jalka pitenee hieman. Jos jalka on merkittävästi pidentynyt, Potilasvakuutuskeskuksesta on mahdollista saada korvausta. Ruston paksuus on noin 0,5 cm ja sen kuluessa pois häviää raajapituutta saman verran
Erotusdiagnostiikka auttaa määrittelemään lopullisen diagnoosin. Onneksi ihmiset tulevat työterveyshuoltoon ajoissa, jolloin nelosgradukset eivät tule potilaalle yllätyksenä. erotusdiagnostiikka. Jatkohoito riippuu siitä, miten vaikea nivelrikon muoto on eli mikä on gradus (asteikolla I – IV). “Nivelrikkodiagnoosi perustuu röntgenkuvaukseen, josta nivelrikko tunnistetaan. Asiantuntijana TANJA RENTTO, työterveyshuollon erikoislääkäri, Mehiläinen. Nivelrikkopotilaan hoitopolku työterveyshuollossa Kun työikäinen sairastuu nivelrikkoon, oma työterveyshuolto auttaa määrittämään, kuinka sairaus vaikuttaa itse työhön, voidaanko työn tekemistä helpottaa jollain tapaa vai tarvitaanko uudelleenkouluttautumista tai tekonivelleikkaus. Paljon on tietysti kiinni siitä, mitä hän tekee työkseen. Tanja Rentto. Kivun hallintaa kuntoutuksella Aina silloin kun työntekijälle tulee jokin sairaus esiin, lähdetään miettimään, millaisia oireita hänellä on, ja kuinka sairaus vaikuttaa itse työhön. ”Jos nivelrikko on polvessa tai lonkassa, ja työntekijä tekee joko istumatai toimistotyötä, niin alkuvaiheessa nivelrikosta ei ole paljoakaan haittaa – paitsi silloin kun kipu alkaa haitata nukkumista. R E N T O N K O T IA LB U M I.. Mutta sitten, jos hän on vaikka jaloillaan koko päivän, tai joutuu kantamaan, nostelemaan tai kiipeilemään, niin silloin nivelrikko vaikuttaa ihan Gradus-asteikko eli nivelrikon vaikeusasteen luokittelu I = kyseenalainen tauti II = lievä tauti: pieniä osteofyyttejä (luupiikkejä) III = keskivaikea tauti: nivelraot ovat kaventuneet, osteofyyttejä IV = vaikea tauti: subkondraalista skleroosia (sidekudoksen kovettuminen), kystia, nivelraot ovat kaventuneet huomattavasti. 35 NIVELTIETO 1 | 2024 TEKSTI ARJA KARASVIRTA K un työterveyslääkäri Tanja Renton vastaanotolle Mehiläiseen tulee polvitai lonkkavaivaa poteva työterveyshuollon asiakas, hänelle tehdään ensimmäiseksi ns. Työterveyshuollolla on hyvät mahdollisuudet tukea työntekijää. Rentto kertoo, miten hän yrittää kunkin potilaan kohdalla miettiä, mikä nivelrikon synnyn taustalla on ja painottaa hoitoakin sen mukaisesti. Aina ei kyse ole nivelrikosta. Voin myös lähettää potilaan fysiatrille tai ortopedille leikkausarvioon tai erotusdiagnostiikan kokonaistilanteen kartoitusta varten”, Rentto kuvaa
On tärkeää, ettei vähennä liikkumista, koska silloin lihasvoima säilyy. Leikkaavan yksikön olisi tärkeää muistuttaa potilasta, että jatkoseuranta tehdään työterveyshuollossa”, Rentto kertoo. Silloin lähdemme siitä, että jollain lailla täytyy pystyä perustelemaan se, miksi ei voida leikata, kuten esimerkiksi sormien nivelrikossa”, Rentto sanoo. alusta asti työkykyyn. ”Kipu haittaa yllättävästi työn tekoa, ja voi aiheuttaa vaaratilanteita työssä, jossa vaaditaan hyvää fysiikkaa.” Isojen nivelten nivelrikossa kuntoutus auttaa myös kipujen hallinnassa. Jos lihakset pidetään hyvässä kunnossa, esimerkiksi polvinivelrikossa, kipu vähenee. Uudelleenkouluttautuminen Joidenkin potilaiden kohdalla mietitään, onko jotain muuta työtä, jota hän voisi tehdä. Osalla työfysioterapeuteista saattaa kuitenkin olla kuntoutuspuolen osaamista, jolloin he voivat neuvoa myös kuntoutuksessa. Hänellä on myös palautumispäiviä, ja kuntoutumiseen jää energiaa, mikä on todella tärkeätä. Silloin joudumme miettimään, pystyykö hän tekemään työtään ja onko se turvallista”, Rentto kuvaa. ”Joitakin sellaisia potilastapauksia on minullakin ollut, joissa toimisto työtä tekevä ihminen on saanut erityi sen pahan sorminivelrikon takia työkyvyttömyyseläkkeen. Tämä on tärkeä vaihe, jos kivut alkavat haitata suuresti työntekoa, eikä niitä saada hallintaan kipulääkityksellä eikä kunnolla millään kuntoutuksellakaan. Leikkauksen jälkeinen aika Rentto kehuu, miten hyviä tuloksia tekonivelleikkauksilla saadaan aikaan. ”Joskus käy niin, että ihmiset olettavat, että heti leikkausyksikön antaman sairausloman jälkeen pitää mennä jo töihin. Ja toteaisi edistymisen, koska se motivoi”, Rentto kertoo. Sitä ennen on tehty ja kokeiltu kaikenlaista, esimerkiksi käytetty apuvälineitä helpottamaan työtä”, Rentto toteaa. ”Meidän näkökulmastamme näkymä on positiivinen, koska jos leikkaus saadaan tehtyä, silloin usein koko työkykyproblematiikka ohittuu”, Rentto toteaa. Henkilö tekee silloin osapäivätyötä, jos oma työpaikka on sellainen, että sinne pystytään järjestämään kevennettyä tai osa-aikaista työtä. Voimme järjestää myös esimerkiksi osasairauslomaa, jota Kela myöntää hyvin auliisti. Fysioterapeutin tärkeä rooli Rentto harmittelee, miten harva yritys on ostanut fysioterapian palveluja osaksi työterveyshuollon palvelupalettia. Pikkunivelten nivelrikko on sellainen, ettei sormien niveliä voi vaihtaa. Heidän avullaan voidaan kartoittaa ammatillista osaamista ja sitä, mihin työntekijällä olisi kiinnostusta, ja mihin hänellä voisi olla mahdollisuuksia”, Rentto sanoo. Näen sen eron. Olen joutunut sen hyvin perustelemaan. Kädet kipeytyvät eikä pysty enää käyttämään esimerkiksi tietokoneen näppäimistöä. Kun saa nivelrikkodiagnoosin, kannattaa heti miettiä elämäänsä pidemmälle. Työpanos on 40–60 prosenttia kokopäivätyöstä, ja se voidaan määri tellä joko työaikana tai työmääränä. Oma kuntoutus ja lihaskuntotreenit on syytä aloittaa heti, jos vain jaksaa ja siihen pystyy. ”Se on tavallaan kurjaa, koska olisi hyvä, jos fysioterapeutti edes silloin tällöin ohjaisi kuntoutumista ja kannustaisi siihen. Leikkauksen jälkeen potilaan tulee ottaa yhteyttä omaan työterveyshuoltoon, joka ottaa hänet seurantaansa. ”Meillä on työvalmentajia ja sosiaalialan asiantuntijoita. Eläkevakuutusyhtiö tulee silloin uudelleenkoulutukseen mukaan. Meillä on hyvät mahdollisuudet tukea työhön paluuta. Leikkauksen jälkeen leikkaava yksikkö tai erikoissairaanhoidon yksikkö antaa potilaalle alkuun kuukaudesta kolmeen kuukauteen sairauslomaa. Sitä voidaan anoa reilut viisi kuukautta (maksimimäärä) kahden vuoden sisällä”, Rentto kertoo. ”Osasairausloma on mielestäni todella hyvä! Osa-aikaisen työskentelyn avulla paluu kokoaikaiseen työhön helpottuu. Toimistotyöläisen sorminivelrikko Toimistotyötä tekeville ja muille työssään käsiä käyttäville ihmisille käsiin tuleva nivelrikko haittaa todella paljon työn tekoa. ”Eläkevakuutusyhtiöt suhtautuvat yleensä, noin karkeasti sanottuna, että nivelrikon takia ei saa pysyvää eläkettä, mikäli nivelet voidaan leikata. Ne ihmiset, jotka ovat ottaneet sen tosissaan, ovat kuntoutuneet uskomattoman hyvin näistä leikkauksista. ”Kun tekonivelleikkauksen aika tulee, silloin on jo rutiini itsensä kuntouttamiseen. ”Lääkärinä toivon, että tähän panostettaisiin enemmän, jotta potilas saisi nivelrikkotilanteisiin ohjattua kuntoutusta.” Fysioterapeutteja ei pidä sekoittaa työfysioterapeutteihin, joille kuuluu esimerkiksi työergonomia. Samalla myös käydään läpi, mitä työtä potilas tekee, ja millaiseen tilanteeseen on menossa takaisin. Rentto kertoo, miten hänenkin vastaanotollensa on tullut useampi tällainen potilas. Minulla on näitä potilaita ollut useita satoja, joita olen ohjannut osasairauslomalle. Eikä kukaan ole valittanut, vaan kaikki ovat olleet hyvin tyytyväisiä.” 36 NIVELTIETO 1 | 2024. Työterveyshuollossa potilas tavataan ja katsotaan, miten kuntoutus on lähtenyt käyntiin. Luudutusleikkauksia tehdään harvemmin sormiin, yleisemmin varpaisiin. ”Jos tuntuu siltä, että työ vaatii esimerkiksi työntekijältä parempaa kuntoa, niin silloin sairausloma on suhteessa pidempi. Kun immobilisaatio eli liikkumattomuus lisääntyy, niin silloin kuntoutumisprosessi leikkauksen jälkeen on todella paljon hankalampi”, Rentto kertoo. Tällöin voidaan anoa ammatillista kuntoutusta
37 NIVELTIETO 1 | 2024 A D O B E S T O C K P E X E LL S
Alkuvaiheen ongelmissa leikkaava yksikkö tarkistaa asian. ”Nivelrikon takia eläkkeelle jääneet ovat olleet yleensä lähellä sitä oikeaa eläkeikää. Työnantajalla on oikeus kieltäytyä antamasta työntekijälleen osasairauslomaa. Yksi ilmentymä siitä on pitkät jonot muun muassa tekonivelleikkaukseen. Nivelrikko tulee yleensä eläkeiässä Nivelrikkoon sairastuminen ei katso ikää. Fysioterapeutin on silloin hyvä tarkistaa potilaan motoriikka. ”On todella kurjaa, että ihmiset joutuvat odottamaan leikkausta sairauslomalla kuukausitolkulla, ja se vasta kallista onkin! Meillä sanotaan, että yksi sairauslomapäivä on keskimäärin 350 euron arvoinen. Joskus on käynyt niin, että joudutaan uusintaleikkaukseen. ”Lähetän potilaan Mehiläisen omalle polvitai lonkkaortopedille, joka tarkistaa, onko kaikki niin kuin pitää. Aktiiviurheilijallekin voi jo noin 40-vuotiaana tulla oireita. Jos leikkauksesta on kulunut kolme kuukautta, eikä toipuminen etene hyvin, työterveyshuollossa tutkitaan, mistä on kyse. Haluamme rohkaista siihen, että kyllä tästä mennään eteenpäin ja lopulta päästään maaliin.” A D O B E S T O C K. Yleensä syynä on se, että potilas käyttää jalkojaan hieman poikkeuksellisesti – hän varaakin enemmän leikkaamattomalle puolelle, koska ei uskalla käyttää leikattua jalkaansa vielä normaalisti. Syinä voivat olla, että tekonivel on vinossa, tai se ei ole asettunut oikeaan kohtaan niin kuin alun perin oli ajateltu, tai leikkauksen jälkeen on ilmennyt yllättäviä kipuja, jotka ovat johtuneet tulehduksesta”, Rentto selvittää. Suurimmalla osalla työterveyshuoltoon tulijoista 50 vuotta tuntuu olevan se rajapyykki, jolloin heille alkaa tulla erilaisia vaivoja niveliin. Toipumisen seuranta Joskus käy niin, ettei toipuminen leikkauksesta menekään siten kuin oli odotettu. Moni on moninivelrikkoinen. Rentto mainitsee erityisesti urheilijat, joiden oireilun takana voi olla tavallista rankempi treenirasitus. Kovinkaan nuorena ei ole kukaan eläköitynyt”, Rentto sanoo. Siinä tapauksessa ihminen on täydellä sairauslomalla pidempään. ”Aika monia ihmisiä on leikkaus pelottanut todella paljon, ja he ovat lykänneet leikkausta tai leikkaukseen pyrkimistäkin. Joskus taas leikkaamaton puoli kipeytyy. Hänelle ei voi sälyttää kaikkia niitä tehtäviä mitä aikaisemmin, tai mitä on jäänyt tekemättä hänen sairauspoissaoloaikanaan. Ohjaan monta potilasta vuodessa tekoniveloperaation harkintaan.” Pitkät leikkausjonot On yleisesti tiedossa, että terveydenhuollossa on meneillään hankala kriisivaihe. Yllättävän nuoretkin voivat saada ensimmäisiä nivelrikkooireita. Mikä summa siitä tuleekaan, kun ihminen on kuukausikaupalla sairauslomalla”, Rentto päivittelee. 38 NIVELTIETO 1 | 2024 Osasairauslomassa on sekin hyvä puoli, että silloin koko työyhteisö tietää, ettei henkilö ole vielä täysin työkykyinen. Leikkausta ei myöskään tarvitse pelätä. ”Nivelrikko tulee suuremmalle osalle ihmisistä vasta työelämän jälkeen, mutta yllättävän paljon sitä esiintyy myös työelämässä olevilla. ”Tiedämme, että tekonivelleikkaus on sellainen hoito, joka oikeasti suurimmalla osalla poistaa työkykyongelman.” Psyykkinen jaksaminen on nyt todella tärkeää
Kotitalousvähennystä on mahdollista saada fysioja toimintaterapiasta, kun tilaa palvelun kotiinsa. Korvattujen diagnoosija hoitoviiveiden määrä on viime vuosina ollut kasvussa, kun koronapandemian jälkeistä hoitovelkaa on saatu purettua. Kotitalousvähennyksestä hyötyminen edellyttää, että henkilö maksaa sen verran veroja, että niistä voidaan vähennyksiä tehdä. Muista pyytää fysioterapeuttia merkitsemään laskuun selvästi työn osuus. Korvaus sisältää korvauksenhakijoille maksetut korvaukset ja korvaustoiminnan hoitokulut. Lue lisätietoa: vero.fi/kotitalousvähennys Nivelrikkoon liittyvät potilasvahingot Korvattavat potilasvahingot liittyvät useimmiten leikkausja anestesiatoimenpiteisiin, joiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin vuonna 2022 yhteensä 773. Korvattavia vahinkoja maksettiin 296:lle julkisen sektorin potilaalle, 51:lle yksityisen sektorin potilaalle. 39 NIVELTIETO 1 | 2024 Vuonna 2022 Potilasvakuutuskeskus vastaanotti vahinkoilmoituksen 7 225:ltä eri henkilöltä. Nivelrikkoon liittyvät korvatut potilasvahingot vuosina 2020–2022. Korvausmäärä on 60 prosenttia kotona tuotetun palvelun hinnasta. Mutta, henkilöstöpula ja jatkohoitopaikkojen puute hankaloittivat hoitoon pääsyä ja ruuhkauttivat päivystyksiä, mikä osaltaan vähensi hoitokontaktien määriä. LYHYESTI PERUSSAIRAUS LEIKKAUS TAI ANESTESIA KLIININEN TUTKIMUS TAI HOITO MUU TOIMENPIDE YHTEENSÄ Polven nivelrikko 171 14 11 196 Lonkan nivelrikko 157 10 4 171 Muut nivelrikot 54 3 57 Potilasvakuutuskeskus korvasi eniten tule-leikkausten vahinkoja Fysioterapiasta kotitalousvähennystä Lähde: Potilasvakuutuskeskus, vuosiraportti 2022. Kotitalousvähennyksen voi tehdä myös silloin, jos on hankkinut pienituloiselle läheiselleen kotona toteutuvia fysioterapiapalveluja, kuten ikääntyville vanhemmilleen. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3 500 euroa henkilöä kohden, josta omavastuuosuus on 100 euroa. Kotitalousvähennystä ei myönnetä, jos asiakas on saanut samaa työtä varten omaishoidon tukea, palvelusetelin tai lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettua tukea. Kotitalousvähennyksen voi tehdä vain työn osuudesta. Julkaistu 3/2023.. Vuonna 2022 maksetuista korvauksista lähes puolet (48 %) oli ansionmenetyksen korvaamista, kolmannes (33 %) maksettiin tilapäisen ja pysyvän haitan takia ja noin viidennes (19 %) oli sairaanhoidon kustannuksia ja muita potilasvahingosta aiheutuneiden kustannusten korvauksia. Kustannuksia näistä aiheutui yhteensä 41 miljoonaa euroa. Näistä vajaa puolet (347) liittyi tukija liikuntaelinten leikkaustoimenpiteisiin. Aikaa vahinkoilmoituksen tekemiseen on pääsääntöisesti kolme vuotta siitä, kun potilas sai tietää vahingosta. Korvauksenhakijoista noin 27 prosenttia sai vähintään yhden myönteisen ratkaisun hoitokokonaisuuteen liittyvän hoitopaikan osalta. Fysioterapiaan ei tarvitse lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen lähetettä, vaan kuka tahansa voi tilata fysioterapeutin kotiinsa. Korvausratkaisuja annettiin 8 403. Ilmoitukset koskivat 9 241 eri hoitopaikkaa tai -tapahtumaa. Palveluntuottaja voi hakea verovähennystä asiakkaittensa puolesta. Kotitalousvähennyksen edellytyksenä on, että hoitoa antaa laillistettu fysiotai toimintaterapeutti, yrityksellä on oikeus tuottaa palveluita ja se kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Eniten korvattavia potilasvahinkoja sattui tukija liikuntaelinleikkauksissa ja hammashoidossa
Onnistujat liikkuvat paljon niin vapaa-ajallaan kuin työmatkoilla. ”He, jotka onnistuivat pudottamaan painoaan pysyvästi, kertoivat oman ajattelutavan muuttuneen.” Valtaosa Soinin tutkimuksessa mukana olleista onnistujista oli aiemmin yrittäneet pudottaa painoaan, ja onnistuneetkin siinä, mutta paino olikin tullut tuolloin takaisin. 40 NIVELTIETO 1 | 2024 J os haluaa onnistua pudottamaan painoaan pysyvästi, keskeistä on oman ajattelun muutos”, Soini sanoo heti haastattelun aluksi. He ovat ymmärtäneet, että liikunta tukee onnistumista. Miksi toiset onnistuvat pudottamaan painoaan ja jotkut ei. Ohjeeksi saatu ruokailumalli on ohjaajan laatima ruokavalio, joka ei välttämättä sovi kaikille. Mutta valitettavasti tämä vauhti ei kaikkia innosta!”, Soini toteaa. Soini kertoo havainnoineen vastaanotollaan ihmisten puhumia lauseita ja ajattelumalleja. Joka päivä voi elämäänsä lisätä hieman liikuntaa – jumpata kotona, tehdä pieniä tanssiliikkeitä, käydä kävelyllä. Elämäntapaohjaajat tarjoavat maksullisia kursseja, joissa luvataan laittaa ruokailu, liikunta ja paino kuntoon. ”Totta kai meidän pitää syödä keskimäärin terveellisesti, mutta ei sen mitään yltiöterveellistä tarvitse olla, TEKSTI ARJA KARASVIRTA | Asiantuntijana SIRPA SOINI, laillistettu ravitsemusterapeutti, filosofian tohtori (lääketieteellinen tdk).. Vaarana on, ettei painonpudotus jää pysyväksi. Kun ei paino putoa, motivaatio hyytyy. Liikunta tukee onnistumista kohti pysyvää painonpudotusta. ”Hidas elämäntapoihin paneutuva muutosten tekeminen ei kaikkia motivoi. Jotkut olivat onnistuneet pudottamaan painoaan 10 kiloakin kahdessa kolmessa kuukaudessa ”kikka kolmosen” laihdutuskuurilla. Sieltä vähennetään, mistä pitää vähentää”, Soini kuvaa. ”Muutaman kuukauden jälkeen rajoitukset kyllästyttävät, ja pikkuhiljaa palataankin entiseen, jossa kieltoja ei ole”, Soini toteaa. Usein ajatellaan, että liikunta on laihduttamisessa tärkeämpää kuin ruokavalio. Moni onnistuja lopetti tupakoinnin ja jopa alkoholin käytön kokonaan. Oikean suuntaisia muutoksia elämäntapoihin voi tehdä pikkuhiljaa. Hän halusi tietää, mitä onnistujat tekevät eri tavalla, ja mikä heitä yhdistää onnistuessaan tekemään pysyviä elämäntapamuutoksia. Työmatkat taittuvat pyöräillen tai kävellen. ”Onnistujat kertovat, että tämä osuus oli helppo. Se on paljon painoa pois nivelten päältä. Uusi normaali, uudet rutiinit Kun on onnistunut laihduttamaan, olennaista on, ettei palaa takaisin vanhoihin syömisen ja liikunnan tapoihin. Vähemmän siis runsasenergisiä ruokia, kuten pikaruokia, sokeripitoisia herkkuja ja alkoholia. Ihmisten ajattelu pyörii yhä vain sen ympärillä, että valmista pitää tulla ja nopeasti. Ravitsemusterapeutti ja filosofian tohtori Sirpa Soini tutki väitöskirjassaan elämäntapamuutoksia ja painonpudotusta. Muutoksen suunta on paljon tärkeämpi kuin muutoksen vauhti. Elämäntapamuutos on yksilölaji Sosiaalisesta mediasta ja eri lehdistä löytyy paljon ohjeita, kuinka laihduttaa. ”Kun ihmiset tulevat vastaanotolleni, kysyn heiltä, haluaisitko pysyvästi laihtua kilon kuukaudessa. Useimmissa puheenvuoroissa tulee esiin laihduttaminen ja siinä halutut nopeat tulokset. Vuodessa se on jo 12 kiloa ja kahdessa vuodessa 24. Ja siinä osittain on se syy, miksi he eivät onnistu”, Soini kertoo. Mutta tässä ruokavalio ja syöminen vetävät pidemmän korren. He eivät luopuneet mistään kokonaan, eikä ruokavalio heillä muuttunut totaalisesti erilaiseksi, he vain vähensivät annoskokoa
Poikkeusaikoja kaikille ovat juhlat, juhlapyhät ja lomamatkat, joskus viikonloput. 41 NIVELTIETO 1 | 2024 että kaikki kiva, hyvä ja herkut olisi aina kielletty.” Etukäteen voi suunnitella, milloin antaa itselleen luvan herkutella. Kun kehomme saa säännöllisesti ruokaa, silloin se polttaa ruuan energiaksi, eikä lähde säästelemään kulutusta. Pysähtymistä sen ääreen, kuinka toimin ruokailutilanteissa, mitä on lautasella ja miten paljon, minkälainen on välipala, onko välipalaa ollenkaan, ja mikä on minulle hyväksi. Kukaan ei halua palata liian rajoittuneeseen ruokavalioon.” Optimaalinen vireystila Soini neuvoo malttia syömiseen. Vireystila on silloin hyvä, koska verensokerimme Oikea ateriarytmi tarkoittaa, että syöt aterian noin kolmen tunnin välein, 4–6 ateriaa päivässä. Painonhallinnan kannalta katsottuna pa lataan takaisin fiksuun tekemiseen. ”Kannattaa itseltään kysyä ennen lomamatkaa, olisiko parempi, että ennen matkaa pudottaa painoa kilon verran, jotta lomalla voi nautiskella ruuista ja juomista, vai onko parempi lomamatkan jälkeen pudottaa kertyneet lomakilot. Aika moni valitsee ennen matkaa”, Soini kertoo. ”Maltti on mielestäni hyvä sana. ”Fiksun syömisen tapaan on aina kiva palata. Säännöllinen ateriarytmi on olennainen. Kun puhutaan nivelterveydestä ja nivelrikosta, joka tuo mukaan liikuntarajoitteita, sitä suurempi on ruokavalion keventämisen merkitys.” P E X E LL S. Kun on kohtuullinen annoskoko ja säännöllinen ateriarytmi, paino lähtee putoamaan”, Soini toteaa. Ruokavaliossa on tällöin myös niitä ihania asioita, joita haluamme. Onnistujat käyttivät termiä: paluu ruotuun ja ryhtiliike. Ja kärsivällisyyttä odottaa tuloksia. Olennaista on, että tekee korjausliikkeitä, kun on tullut syötyä vähän enemmän
Syitä voivat olla tyytymättömyys omaan ulkomuotoon, jaksamattomuus, mutta myös halu parantaa toimintakykyä. Onnistujat puolestaan sanovat, että muutos on helppoa. Jos on 10 kuukautta jonossa, niin elämänlaatu näiden kuukausien aikana voi parantua, jos painoa saa pudotettua, eikä tarvitse kärvistellä kipujen kanssa.” Filosofian tohtori Sirpa Soinin ensimmäinen tutkimus oli syvähaastattelu, johon osallistui 16 naista ja 4 miestä. Joskus asiakas itse kertoo tilanteestaan. Ihminen ei pysty vähentämään syömistä, koska hän saa kaipaamaansa mielihyvää syömisestä”, Soini kuvaa. ”Vastaanotolleni tulee usein myös ortopedin lähettämiä asiakkaita, joiden pitäisi saada painoa pois ennen tekonivelleikkausta. Elämäntapamuutoksen onnistumisen mahdollisuudet ovat silloin paremmat”, Soini kertoo. Toivon, että saan heidät syttymään ajatukselle, että laihtuminen edistää leikkaukseen pääsyä, ja että leikkaus ja toipuminen sujuvat paremmin”, Soini kertoo. Kelan kuntoutukset ovat maksuttomia eikä ikärajaa ole! Tutustu: lohjaspa.fi/kuntoutus Lisätietoja palvelupäällikkö Hanna Nieminen p. Osa on pystynyt siirtämään leikkausta. ”Tunnesyöminen on häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä, johon usein liittyy ahmimista, mutta myös riippuvuuden kaltaista ruokasuhdetta. S IR P A S O IN IN K O T IA LB U M I. ”Otan itse vastaanotollani puheeksi tunnesyömisen. Soini toteaa, että terveydelliset syyt ovat harvalla kimmoke siihen. Tunnesyömisestä pitää puhua Tunnesyöminen on usein toistuva teema Soinin vastaanotolla. Kuntoutuksesta saat apua ja tukea, neuvoja ja ohjausta sekä vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta. Kehoa rasittava säästöliekki-ilmiö voidaan purkaa syömällä kohtuullisia määriä tasaisesti. Sirpa Soini. ”Leikkausjonot ovat pitkiä. ”Haastattelututkimuksessa haastateltava kertoi, että hänellä ’kääntyi kasetti päässä’. KUNTOUTUSPALVELUITA IDYLLISESSÄ KYLPYLÄMILJÖÖSSÄ LOHJANJÄRVEN RANNALLA! Karjalohjan Kuntoutumiskeskus toteuttaa Lohja Spa & Resortissa Kelan kuntoutuspalveluita tukija liikuntaelinsairaille niin yksilökuntoutuksena kuin ryhmäkuntoutuksena. Painon pudotessa, voi olla, että jokin perussairaus paranee tai on ainakin paremmassa tasapainossa ennen leikkausta. Jotkut asiakkaat ovat onnistuneet saamaan 10 kiloa painoa pois, ja heillä on nivelkivut jopa hävinneet. Väitöstutkimuksen sähköisessä aineistossa oli vastauksia 100:lta naiselta ja 58:lta mieheltä. Miksi ihmiset haluavat elämäntapamuutosta. Onnistumista kohti Suurin osa ihmisistä ajattelee, että pysyvien tulosten saaminen on vaikeaa. Kun hänen ajattelumallinsa muuttui, homma alkoi onnistumaan ja toimimaan”, Soini kuvaa. Juuri tuo lause kuvaa hyvin ihmisen todellista ajattelun muutosta. 043 825 71 36 Kuntoutuspalveluita ammattitaidolla ja suurella sydämellä Hae tukija liikuntaelinsairaiden kuntoutukseen Karjalohjalle! ovat optimaalisella tasolla. Hän oli ennen ajatellut laihduttamisesta ihan eri tavalla. ”Tunnesyöminen haittaa painonhallintaa, koska syömistapojen muuttaminen on silloin vaikeaa.” Tunnesyömisen taustalla voi olla muun muassa pahaa oloa, yksinäisyyttä, elämän kriisejä, stressiä tai esimerkiksi työpaikkakiusaamista. Tilanteen purkamiseen tarvitaan moniammatillista keskustelua, myös psykoterapeutin tai psykologin kanssa, jotka voivat auttaa ihmistä saamaan solmuja auki
Kir-Fix tavoitteena on edistää potilaan paluuta normaaliin elämään, ja liikkumaan oman kuntonsa mukaisesti mahdollisimman vapaasti ja kivuttomasti. Kir-Fix tekee myös yhteistyötä julkisen terveydenhuollon, yksityisten lääkäriasemien ja fysioterapiayrittäjien kanssa, ja on jo 30 vuoden ajan toimittanut korkealaatuisia implantteja ja luunkorvikkeita, leikkaussalitarvikkeita sekä kuntoutuksen tukia. Uudet kumppanimme Orton ja Kir-Fix Orton on erikoissairaanhoitoon keskittynyt yksityissairaala. Siksi myös Suomen Nivelyhdistyksellä on kumppaneinaan kuusi eri alan organisaatiota. Orton on yhdistynyt HYKSin yksityissairaalan kanssa, ja voi siksi tarjota HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan asiantuntijoiden vastaanotto-, tutkimusja hoitopalveluja. TekoNivelterveyden edistäminen vaatii koko yhteiskunnan ponnisteluja, myös järjestöjen ja yritysten välistä yhteistyötä. Kir-Fix Oy tarjoaa muun muassa nivelrikkoon sairastuneille ortopedisiä ratkaisuja päivittäiseen liikkumiseen, kuntoutukseen ja urheiluun. Pystymme edistämään nivelrikkoa sairastavien parempaa toimintakykyä, mielenterveyttä, motivaatiota itsehoitoon järjestämällä vertaistuen lisäksi liikuntaryhmiä sekä luentoja ja webinaareja. Ohjelman tavoitteena on vähentää keskeisten kansansairauksien ja niiden riskitekijöiden aiheuttamaa hyvinvointivajetta ja tautitaakkaa, lisätä työja toimintakykyä sekä vähentää väestöryhmien välisiä eroja terveysja hyvinvointiongelmissa. Kumppanuus on meille tärkeää nivelja selkäleikkauksistaan sekä monipuolisista kivunhoitoja kuntoutuspalveluistaan tunnettu Orton on Suomen laajin vaativaan erikoissairaanhoitoon keskittynyt yksityissairaala. Ortoniin voi hakeutua suoraan ilman lähetettä, mutta myös toisen lääkärin lähetteellä. Myös tämä yhteistyö ja kumppanuus on yhdistyksellemme tärkeä paikka saada nivelrikkoon sairastuneiden ihmisten ääni kuuluviin.. Ohjelma kutsuu mukaan yhteistyöhön kaikki terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneet järjestöt ja muut tahot. Yhteistyö koskee myös artikkeleiden, videoiden ja blogikirjoituksien tuottamista. Ortonin ja Kir-Fixin lisäksi kumppaneitamme ovat Tekonivelsairaala Coxa, Fysioline, Orion Pharma ja Tempur. Kansallinen terveysja hyvinvointiohjelma Terveydeksi käynnistyy Sosiaalija terveysministeriö on aloittanut Kansallisen terveysja hyvinvointiohjelman valmistelut. Ohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää sosiaalija terveyspalvelujen tarvetta. Ammattilaisten ja viestintäkanavien avulla voimme jakaa tietoa nivelrikkoa sairastaville muun muassa vertaistuesta ennen ja jälkeen tekonivelleikkausta, mutta myös itse sairauden kanssa elämisestä. 43 NIVELTIETO 1 | 2024 Yritysyhteistyön tavoitteena on vahvistaa luotettavan ja asiallisen tiedon välittämistä Suomen Nivelyhdistyksen jäsenille sekä muille nivelterveydestä ja nivelrikon hoidosta kiinnostuneille ihmisille, ammattilaisille ja eri tahoille, kuten työterveyshuollolle. Yhteiskumppaneidemme avulla tavoitamme nämä kohderyhmät
Nyt 8 vuoden jälkeen nivelet alkavat löystyä taas jonkin verran, vaikka niissä onkin sivuttaistuki. Minkä ortopedi jo kaksi vuotta sitten totesi. Kysyjät halusivat vastauksia muun muassa lonkkaluksaatioon sekä keinonivelen käyttöikään ja materiaaliin. Tuntuu, että ne antavat periksi taaksepäin. Jos proteesit olisivat irronneet, niin se näkyisi aivan varmasti röntgenkuvissa. Mutta jos todella on epäiltävissä estrogeenin selvän puutteen näyttelevän merkitsevää roolia potilaan kipu-/sairausaistimuksissa ja kipuherkkyydessäkin, niin ymmärtääkseni yleislääkäreiltä ja varsinkin gynekologeilta siihen saanee ihan lääkemääräyksenkin, ainakin kokeeksi. VASTAUS Valtaosaltaan aikuisen lonkkaluksaatio eli sijoiltaanmeno pohjaa suurienergiseen vammaan, mutta luksaatioherkkyys on varmastikin suurempi, jos ko. Periksiantaminen alkaa tuntua melko kummalliselta ja epämiellyttävälle. Parantuminen ei edennyt odotetusti, vaan ne alkoivat löystyä valtavasti. Pystyisikö polvia ympäröiviä lihaksia vahvistamaan niin, että pärjäisin paremmin. Yleisimpiä toimenpiteitä ovat nivelten luudutukset ja nivelen artroplastiat eli muovausMINIWEBINA ARIN SATOA. Nivelen sisään annettavalla kortisoniruiskeella voidaan osalla potilaista lievittää oireita lyhytaikaisesti. Sain ensimmäisestä leikkauksesta korvauksia potilasvakuutusvakuutuksesta. Lonkkaluksaatio Mitkä ovat yleisimmät syyt lonkan sijoiltaan menoon. Peukalon tyvinivel Mitä on tehtävissä peukalon tyvinivelen vaivoissa. Joten kannattaa sitäkin yrittää. Kolmen vuoden kuluttua suoritettiin korjausleikkaukset, molempiin polviin 6 kk välein. Ymmärrän (kokemuksen kautta), että kudokset eivät kestä, jos tekonivelet oikein liikkuvat. Kirurginen hoitomuoto vaihtelee potilasja nivelkohtaisesti. VASTAUS Valitettavan vaikea vastata tähän kysymykseen, kun en kysymyksestä osaa ollenkaan päätellä sitä, minkälainen mahdollinen virheratkaisu siinä ensimmäisessä leikkauksessa tehtiin. Onko kysyjä testaillut polvitukia, ja etenkin sellaisia tukia, jotka estävät polven yliojentumisen eli taakse taipumisen. Voisin kuvitella, että naisilla luksaatio on yleisempää, mutta tarkkaa tietoa siitä ei allekirjoittaneella ole. henkilöllä on ollut vastasyntyneenä lonkan sijoiltaanmeno. 44 NIVELTIETO 1 | 2024 Löystyvät tekonivelet Ensimmäisen kerran molemmat polveni leikattiin samanaikaisesti. Vaikka se olisi hoidettu asiallisesti, jättää se usein jonkin verran rakennevirhettä lonkkaan, mikä puolestaan sitten altistaa sijoiltaanmenoon aikuisiällä. Mistä tietää, että viimeinen ja kolmas leikkaus olisi tehtävä. Kysynkin, voivatko tekonivelet antaa kokonaan periksi ja polvet taipua taaksepäin. Estrogeeni Aina välillä näkee juttuja estrogeenin puuttumisen aiheuttamista nivelja lihaskivuista. VASTAUS Nivelrikon hoito on pääsääntöisesti aluksi aina ei-leikkauksellinen: kipulääkitys, lasta ja fysioterapia. Vaikeiden oireiden hoidoksi voidaan harkita leikkausta. Hyaluronihapporuiskeiden tai glukosamiinin tehosta käden nivelrikkoon ei ole näyttöä. Löystyminen ei ole ollenkaan mikään yleinen asia tai riski onnistuneeseen leikkaukseen liittyen. Onko sijoiltaan meno yleisempää miehillä vai naisilla lantion rakenteen huomioiden. Ei reisilihaksien treenillä kuitenkaan mitään pahaa saa aikaiseksi, vaan pikemminkin hyvää. (ainakin osittain) liittyy myös tämä toisen leikkauksen jälkeen ilmenevä oire. Niinpä oletan tämän periksiantamisen eli taaksetaipumisen olevan enemmän yhteydessä sidekudos/kapselirakenteiden pettämiseen, ja siihen asiaan valitettavasti ei taida lihasvahvistuksellakaan tulla oleellista parannusta. VASTAUS Me ortopedit emme osaa estrogeeniä oikein kirjoitella, kun emme tiedä sen oikeaa annostelua (en ainakaan minä). Mikä mahtaa olla totta ja mikä tarua. Kuitenkaan sitä ei tarjota kipujen lievittämiseen. Mutta siihen ensimmäisen leikkauksen tapahtumaan varmaankin Suomen Nivelyhdistyksen lokaja joulukuussa järjestämässä Lääkäri vastaa -miniwebinaarissa ortopedi Esko Kaartinen vastasi webinaariin osallistuneiden kysymyksiin. Tässä osa kysymyksistä vastauksineen
Omaa kokemusta ei sellaisesta ole, mutta tuntuisi mielekkäältä, että kyseinen hermokudoksia painava/ ärsyttävä kysta hoidettaisiin selästä ensin leikkauksella pois, ja vasta sen jälkeen realisoitaisiin mahdollisesti tarvittava lonkan tekonivelleikkaus. Onko tekonivelen laitto jo järkevää. VASTAUS Enpä valitettavasti osaa sanoa mitään satavarmoja lukemia. Voiko näin ollen saada nukutuksen lonkkaleikkaukseen. VASTAUS Vähän vaikea sanoa näkemättä kliinistä tilannetta itse, mutta ensivaiP IX A B A Y. Mutta nivelrikon seurauksena kehittyy joitakin muitakin kipua tuottavia murheita, kuten erilaisia lonkkaseudun lihasalueiden ja myös muiden lantionalueen kudoksien patologioita, jotka eivät ainakaan kaikki korjaannu pelkän nivelleikkauksen myötä. Luin jostain, että noin 20 % leikatuille käy niin. Jatkuva kipu Kuinka monella lonkan tekonivelen saaneella käy niin, että ei pääsekään kivuista. Kuvissa 1 asteen nivelrikko. Leikkauspuudutus ei ole onnistunut sektiossa, vaikka sitä yritetty. Milloin tekonivel. VASTAUS Nivelrikko ei sellaisenaan ole kuolemaan johtava sairaus, mutta välillisesti se voi kyllä jouduttaa kuolemaa, nimenomaan silloin kun nivelrikko sijaitsee sellaisella nivelalueella, joka ratkaisevasti vaikuttaa henkilön liikuntakykyyn ja toiminnallisuuteen. Lonkkaleikkaus nukutuksessa Onko kokemusta, miten Tarlovin kysta (S2) selkärangassa vaikuttaa lonkkaleikkaukseen. Miten ennen, kun tekonivelleikkauksista ei ollut tietoakaan, olivatko nivelrikot tappavia. Jos lonkan tekonivelen laiton syynä on nimenomaan ja pelkästään lonkkanivelen nivelrikko, niin kutakuinkin varmasti itse nivelalueen (eli nivelen sisärakenteiden) tuottama kipu poistuu leikkauksen myötä. Kun jatkuva leposärky ja kävely hankalaa. VASTAUS Jos nivelrikko on vasta 1 asteen luokkaa (eli aivan varhaisvaiheen sairaus) niin ehdottomasti tekonivelratkaisuun ei suostuta etenemään. Kipuja siis varmasti esiintyy osalla leikatuista, mutta niitäkin kipuja voi kohdennetusti yrittää hoitaa pois erilaisin olemassa olevin kivunhoitotekniikoin, joista kaikki eivät tosiaankaan ole lääkkeellisiä. Mikä auttaisi kipuun, joka on ollut kesästä lähtien todella kuormittavaa. Liikunta on kiistattomasti todettu ihmisen tärkeimmäksi ’yleislääkkeeksi’ turvaamaan hyvinvoinnillisen elämän jatkumista. Luultavasti enemmänkin on kyse polvilumpion alla olevan nivelalueen nivelrikosta, ja siihen voi joskus oikein hyvälläkin menestyksellä testata vaikkapa hyaluronaani-injektioiden vaikutusta. Esimerkiksi fysioterapia voi tulla merkittäväksi avuksi tällaisissa tilanteissa. Jalkapöydän kipu Oikeassa jalkapöydässä on todettu nivelrikko pikkunivelissä. Polvien päälle varaaminen sattuu kovin. VASTAUS Toki voi saada, ainakin jos mitään muita sairaudellisia esteitä ei potilaan kohdalla ole yleisanestesian toteuttamiseen. Anestesialääkäri osaisi vastata siihen, että minkälaiset sairaudet sitten voisivat estää yleisanestesian. 45 NIVELTIETO 1 | 2024 leikkaukset joko omakudossiirteillä tai implanteilla. Liikkumattomuus siis lisää selvästi ennenaikaista kuolemanriskiä altistamalla ihmisen monille muille vakaville sairausilmentymille. Tappaako nivelrikko. Polvien nivelrikko estää jumppaamisen lattialla
Kuinka kauan tekonivelen voi odottaa kestävän. Jos leikkaus onnistui, ja itse koet tilanteen näin kuuden vuoden jälkeenkin hyvin suotuisaksi, niin minä ennustelisin proteesille (ja polvelle) suotuisaa eloa ja oloa eteenpäin ainakin 15 vuodeksi, mutta saattaa aika olla vielä paljon pitempikin. 46 NIVELTIETO 1 | 2024 heen hoitoa suosittaisin yksilöllisen tukipohjallisen teettämistä ja käyttämistä. Sairaalakohtaista materiaalia ei sieltä löydy, enkä siihen osaa sanoa vastausta. VASTAUS Potilasvakuutuskeskuksen nettisivuilta löytyy ainakin jonkin verran tietoa tästä asiasta ja myös seurantatutkimuksien tuloksia. Lonkan ja polven tekonivelleikkauksiin liittyen on kirjattu 1–2 % väliin sijoittuvia potilasvahinkoilmoituksien määriä, mutta läheskään kaikkia ilmoitettuja tapahtumia ei kuitenkaan kirjata varsinaiseksi potilasvahingoksi. Fibromyalgia sellaisenaan ei tietämäni mukaan vaikuttane tekonivelen kestoennusteeseen, vaan se voi jopa pitää sinut erossa aivan liian riskipitoisista rasitustilanteista, joissa tekonivelpolvi saattaisi ’suutahtaa’. Minulla on verenpaineja kolesterolisekä nesteenpoistolääkitys, joiden jatkamisen P IX A B A Y. Olen sen vuoksi ollut työkyvyttömyyseläkkeellä yli 7 vuotta. Tekonivelten materiaali Kuinka kauan tällä hetkellä käytössä olevat lonkan tekonivelet teräs-muovi keskimäärin kestävät ja kauanko parhaimmissa tapauksissa. Tekonivelen kesto Minulle tehtiin oikean polven TEP kuusi vuotta sitten 53-vuotiaana. marjanpoiminta, imurointi ja asioiden ylös ripustelu on täysin mahdotonta. kyhmyjä. Jalkaterapeutin kautta olen hankkinut mittojeni mukaiset pohjalliset kenkiin, ja olen kiinnittänyt erityistä huomiota kenkien valintaan. Sairastan myös fibromyalgiaa, joka on hyvin monioireinen. Olen jatkanut ja lisännyt omatoimista vaihtelevaa liikuntaa (kävelyä ja retkeilyä metsässä, suolla ja vaellusreiteillä; hiihtoa ja lumikenkäilyä; vuodenaikojen mukaista hyötyliikuntaa ja vesijuoksua ym.) kulloinkin kipujen sallimissa rajoissa. Oikea jalkani on ollut 1,5 cm lyhyempi aina. 2014 työterveyshuollossa. Fibromyalgia oireilee minulla ympäri kehoa kipujen lisäksi myös lihasheikkoutena, uupumuksena, väsymyksenä, vatsaja virtsaoireina, outona hikoiluna, kömpelyytenä, tasapainovaikeuksina ja aivosumuna ym. Kumartumiset ja kurkottelut, esim. Muita nivelvaivoja ei ole ja koen itseni muutoin hyvävointiseksi. VASTAUS Ymmärrettävän vaikeaa lupailla mitään varmaa tekonivelen kestoaikaa, varsinkin kun siihen vaikuttavat suuresti myös esim. Kai polvi rasittui siitä syystä enemmän, koska myös vasemmassa polvessa on reilut artroosit, kuin myös nilkoissa ja muuallakin. VASTAUS Kestoaika sijoittunee keskimäärin siihen 15–20 vuoden paikkeille, mutta yksittäistä hajontaa on siis kumpaankin suuntaan. Yleiskuntoni on hyvä ja jaksan vaeltaa vielä noin 10 km/pv 4–5 perättäistä päivää kantaen kevyttä retkeilyvarustusta. mahdolliset tapaturmat. Mutta, jos nivelrikko olisi vain yksittäisessä nivelessä oireileva, niin onnistunut kortisonipistoskin saattaisi kivun poistaa parhaimmillaan pitkäksikin aikaa. Mistä kuluttajana voin löytää tätä tutkimustietoa ja löytyykö sitä sairaalakohtaisesti jostain. Onko eroa siinä, onko leikkaukset tehty yksityisessä tai julkisessa sairaalassa. Onko titaani tekonivelmateriaalina kestävämpi. Hoitovirheiden määrä Haluaisin kuulla, kuinka paljon tilastojen mukaan tapahtuu hoitovirheitä lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa. Välillä varpaiden ja jalkaterien nivelet ovat hyvin kipeitä, mutta on myös pitkiä kivuttomia vaiheita. Nivelrikon itsehoito Varpaitteni ja jalkaterieni nivelrikko on diagnosoitu v. Kaikki nivelet on todettu yliliikkuviksi. Osa varpaista on koukistunut ja nivelten kohdalla on ns. Nyt olen eläkkeellä
Haluan jäsenmaksulaskun sähköpostilla postitse paperisena Nimi Katuosoite Postiosoite Puhelin/sähköposti Jäsenrekisterin tietosuojaseloste: www.nivel.fi/tietosuojaseloste LIITYN SUOMEN NIVELYHDISTYKSEN JÄSENEKSI Liittymislomake – irrota ja postita maksutta. Jalkateräkirurgit /ortopedit ovat kokeneimpia ja osaavimpia lääkäreitä arviomaan mahdollisen leikkaushoidon hyötynäkökohtia ajatellen juuri tätä liikunnallisuuden jatkumista. luontaistuotteita lääkitykseni ohella. tarvetta ei ole kontrolloitu alueen lääkäripulan ja hoitojonojen vuoksi useaan vuoteen. D-vitamiinin puutosta ja osteopenian etenemistä ei ole tutkittu muutamaan vuoteen, mutta olen käynyt omatoimisesti verikokeissa yksityisessä terveydenhuollossa, joiden tuloksia on yksityinen etälääkäripalvelu tulkinnut. VASTAUS Kysyjän ilmaisema liikuntamotivaatio on erittäin positiivinen asia, ja liikunnan kaikenpuolisen jatkamisen vuoksi ovat tietyt panostukset kovinkin aiheellisia. Jäsenmaksu on 30 euroa. Lisäksi krooninen käänteishyljintä (GVHD), jonka sain yli 20 vuotta sitten verikudossiirtojen takia (luuydinsiirto ja T-lymfosyyttisiirto) Liityn jäseneksi vuonna . Särkylääkkeitä en ole käyttänyt. Oletan, että polven ulkosyrjän jänteet ovat sen takia normaalia lyhyemmät. Polveni ovat synnynnäisesti nk. Millaista itsehoitoa voisin toteuttaa nivelten kipuvaiheessa. Polven jänteet Oikeassa polvessani on keskivaikea nivelrikko. pihtipolvet. Jalkinevalintaa kysyjä jo on toteuttanutkin, lääkkeellisenä itsehoitona voi näiden tulehduskipulääkevoiteiden (ja pahimmillaan satunnaisesti, vaikka tablettimuotoisestikin) ohella kaikin mokomin kokeilla myös ravinnevalmisteiden käyttöä, sillä nivelrikkopohjaisesta oireilusta varmastikin on ainakin osittain kyse. En haluaisi luopua, enkä vähentää liikkumista ja ulkoilua niin kauan kuin se suinkin on mahdollista. Voidaanko jalkateriä ja varpaita hoitaa kirurgisesti, jos vaivani kovasti pahenevat iän myötä. Vallitsevan kliinisen tilanteen mukaan on kirurgisesti erilaisiakin mahdollisuuksia tilanteen parantamiseen, edellyttäen kuitenkin, että ääreisverenkierto on riittävän hyvä turvaamaan leikkauksesta paranemisen. Olen käyttänyt Voltarengeeliä muutaman päivän ajan pahimpien kipuvaiheiden aikana. Ravitsemusterapeutilta saamastani ohjauksesta ei ole ollut apua painonpudotukseen. Onko olemassa jotakin lääkitystä nivelten kipuvaiheeseen. Voinko kokeilla esim. Kontrolloin verenpainettani omatoimisesti. Jäsenyys sisältää muun muassa Niveltieto-lehden, jäsenhintaiset etäliikuntaryhmät, tietoa ja tukea. Verikokeissa ei ole mitään normaalista poikkeavaa
Oikeaan asennetaan suoraan totaaliproteesi. Onko mahdollista. Nyt kysynkin, mitä se tarkoittaa. Olen kuullut, että polven sisäsivujen jänteitä on jouduttu venyttämään, kun on tullut ns. Polveni pinnoitetaan. Venytykset eivät niihin tehoa, ilmeisesti kudos on jäykistynyt. ovat kutistaneet ainakin reisien sisäpuolen ja kämmenselkien jänteitä jonkin verran. Ilmeisesti normaalia jännettä voi venyttää vaaratta, mutta pelkään, että se ei onnistu käänteishyljinnän vaurioittamalle jänteelle. Ne eivät tietenkään vaikuta polven suoristuksessa (sellainen kai tehdään tekonivelleikkauksessa), mutta jos polven ulkosivun jänteessä on samanlaista jäykistymistä pihtipolvisuudesta aiheutuvan lyhyyden lisäksi, miten se mahdollisesti vaikuttaa polven tekonivelleikkauksesta toipumisen riskeihin, mikäli polvi jossain myöhemmässä vaiheessa vaatisi tekonivelen. Polven pinnoitus Minulle laitettiin vasempaan polveen osatekonivel helmikuussa 2021, ja nyt olen jonossa uutta operaatiota varten. Molemmat polvet leikataan yhtäaikaa ja nyt oikea saa koko nivelen. Mutta nämä pohdinnat aina käydään läpi myös potilaan kanssa ennen mahdolliseen leikkaukseen etenemistä ja siihen ryhtymistä. VASTAUS Nyt täytyy rehellisesti tunnustaa, että riittävällä varmuudella en pysty tähän kysymykseen vastaamaan. Suomen Nivelyhdistys ry Tunnus 5014531 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Nivelyhdistys maksaa postimaksun. VASTAUS Tässä tapauksessa on pinnoittamisella tarkoitettu sitä, että vasempaankin polveen nyt tässä yhteydessä laitetaan kokotekonivel eli aikaisempi puolikas poistetaan ja kokonainen tulee tilalle. VASTAUS Tällaista ei koskaan tapahdu lonkkanivelrikon yhteydessä. Anatomisesti se ei ole mahdollista. Sen voin kuitenkin todeta, että polven tekonivelleikkauksessa toteutettavia luuresektiota eli sääriluuhun ja reisiluuhun aina tehtäviä nivelpintaalueiden luusahauksia voi tiettyyn rajaan asti tarvittaessa laajuudeltaan myös mukauttaa, jolloin mahdollisesti riskikästä jännepidennystä ei välttämättä tarvitse toteuttaakaan. Voiko lonkkanivelen kuluessa jäädä hermo oireilemaan nivelten väliin. länkisäärisyyttä nivelrikon takia
krs) 00100 Helsinki Ilmoitathan samalla paidan koon (XS, S, M, L, XL, XXL) ja värin (musta tai valkoinen), jonka haluat. mennessä • joko sähköpostilla osoitteeseen: toimisto@nivel.fi • postitse osoitteeseen: Suomen Nivelyhdistys ry ristikko Yliopistonkatu 5 (7. 49 NIVELTIETO 1 | 2024 R ATK AISE RISTIKKO Edellisen lehden ristikon voittaja asuu Oulussa. Onnittelut Tuomakselle! Ratkaise värillisiin ruutuihin tulevat sanat ja lähetä vastauksesi, nimesi ja yhteystietosi 30.4. RATKAISE RISTIKKO JA VOITA NIVELPAITA Edellisen ristikon ratkaisu:
50 NIVELTIETO 1 | 2024 Kaartisen ansiolista on pitkä ja vaikuttava. Esko Kaartinen on vuosikymmenten ajan viestinyt erityisesti liikunnan merkityksestä nivelrikon ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Yhdistyksemme asiantuntijaortopedinä ja luennoitsijana hän aloitti vuonna 2005. Empaattinen ortopedi Eskosta on sanottu: hän on äärimmäisen ystävällinen, empaattinen, kuunteleva ja ihmiseen keskittyvä. Tilaisuus on erittäin suosittu, ja toisinaan on jouduttu järjestämään uusi tilaisuus, jotta kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan. Esko Kaartisesta kunniapuheenjohtaja TEKSTI ARJA KARASVIRTA, KUVA ELLA NIINI jossa osallistujat saavat esittää kysymyksiä ortopedille ja Kaartinen vastaa niihin suorassa lähetyksessä. Hän haluaa kannustaa ja rohkaista sekä tukea nivelrikkoisia parhaansa mukaan. Hän kannustaa esityksissään ja vastauksissaan kaikkia liikkumaan säännöllisesti ja toivoo, että jokainen yksilö ymmärtäisi itsehoidon, erityisesti liikunnan, merkityksen oman nivelterveytensä ylläpidossa. Lämpimät onnittelut Eskolle! Kunniapuheenjohtaja Esko Kaartinen saa hallituksen puheenjohtaja Sisko Sepältä onnitteluhalauksen.. Miniwebinaari on uusi, verkossa tapahtuva toiminta, Suomen Nivelyhdistyksen yksi pitkäaikaisimmista kantavista voimista, ortopedi Esko Kaartinen valittiin kunniapuheenjohtajaksi syyskokouksessa 16.11.2023. Siihen on kutsuttu ensisijaisesti jonoon jääneet. Hän toimi yhdistyksemme puheenjohtajana vuosina 2008– 2017. Niveltieto-lehden Lääkäri vastaa -palstan asiantuntijana hän on vastannut lukijoiden esittämiin kysymyksiin vuodesta 2006 alkaen. Lääkäri vastaa -miniwebinaarin asiantuntijana Kaartinen aloitti vuonna 2021
050 5252 144, arja.karasvirta@nivel.fi Hankekoordinaattori Ella Niini p. 050 5252 080, anna-liisa.kemi@nivel.fi Vapaaehtoistoimintaan liittyvät asiat vertaistuki@nivel.fi MTLH:n lomiin liittyvät asiat lomavastaava@nivel.fi ERITYISASIANTUNTIJAT Hallituksen erityisasiantuntija LKT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen Hallituksen erityisasiantuntija LT, ortopedian ja traumatologian dosentti ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Mikko Manninen Sosiaaliturva-asiat Marja Eronen p. 050 5252 098, arkisin klo 9–12 Sähköposti: toimisto@nivel.fi www.nivel.fi TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja Leena Nieminen p. 044 5778 339, ella.niini@nivel.fi Hallintosihteeri Maija Mäntynen p. 050 5252 325, anne.nurkkala@nivel.fi, ti-to klo 8-13. 050 528 8791 heikki.multaharju@nivel.fi Yhteystiedot. 050 5252 026, leena.nieminen@nivel.fi Jäsensihteeri – jäsenpalveluasiat Anne Nurkkala p. Tarjoamme myös HUSin palveluita yksityisesti yliopistosairaalan erikoisosaamista edellyttämissä asioissa. Viestinnän asiantuntija Arja Karasvirta p. Erityisosaamistamme on tukija liikuntaelinvaivojen, kuten nivel-, selkäja kaularankaongelmien tutkiminen, hoito ja kuntoutus sekä monipuolinen kivunhoito. 050 5252 099, maija.mantynen@nivel.fi Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anna-Liisa Kemi p. Krs, 00100 Helsinki Puhelinpalvelu p. Tutustu hoitotuloksiimme nettisivuillamme. Ajanvaraus ja asiakaspalvelu Ajanvaraus 09 4748 2705 Nettiajanvaraus orton.fi/ajanvaraus Orton, Tenholantie 10, Helsinki Nivelkipua. Ota tilanne haltuun Ortonissa, nivelkipujen erityisasiantuntijalla www.orton.fi Suomen Nivelyhdistys ry Yliopistonkatu 5, 7. 044 277 6633, maanantaisin klo 16–19 Sähköpostiyhteydenotot marjairmeli.eronen@gmail.com Kuntoutusja potilasvahinkoasiat Heikki Multaharju p. Hyvät hoitotulokset ja tyytyväiset asiakkaat Seuraamme hoitotuloksiamme ja asiakastyytyväisyyttä aktiivisesti
**Perustuu vuosilta 2021 ja 2022 tehtyyn kuluttajatutkimukseen yli 1300 patjanomistajan kanssa Suomessa, laskettu vertaamalla TEMPUR ® -patjan omistajien yleisiä unenlaadun huippupisteitä lähimmän kilpailijan huippupisteisiin. Lähin kilpailija tarkoittaa lähintä kilpailijaa vain haastattelupisteiden perusteella. Korkein brändiuskollisuus Valitse tutkitusti paras!** Paras unen laatu Tytyväisimmät käyttäjät. 8 908 €) SINKKUSÄNGYT -500 € Varauskoodi: NIVELYHDISTYS Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.tempurbrandstore.fi /varaa-aika Kaikille ajanvaraajille lahja. UNILIITTO SUOSITTELEE! *Perustuu sisäisiin testeihin, joissa TEMPUR ® Original -materiaalia verrattiin TEMPUR ® Advanced -materiaaliin (Dan-Foam ApS 02-07.2021). 110 € (norm. Sopii kylkinukkujalle! 3 vuoden laatutakuu. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä! Tempur Brand Store Paras palvelu koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjältä. 20 % PAREMPI PAINEEN VÄHENNYS & VIILEÄMMÄT UNET!* JUHLAVUODEN TARJOUS Uudistunut TEMPUR North Adjustable TONNI POIS PARISÄNKY alk. 5 eri kokoa mahdollistaa yksilöllisen valinnan. 7 908 € (norm. Katso tempurbrandstore.fi ja nukkumisergonomia.fi Varaa aika maksuttomaan nukkumisergonomian kartoitukseen – ajanvaraaja saa lahjan! ESPOO Iso Omena ESPOO Sello ESPOO Ainoa HELSINKI Helsinki Outlet HELSINKI Pop Up Itis HELSINKI Kamppi HELSINKI Tripla HYVINKÄÄ Willa JOENSUU Kauppakatu 23a JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 KUOPIO Matkus LEMPÄÄLÄ Ideapark PORI Puuvilla RAISIO Mylly TAMPERE Koskikeskus TURKU Eerikinkatu 9 • Skanssi VANTAA Jumbo VANTAA Tikkuri • tempur.fi TEMPUR Original -tyyny TASARAHALLA alk. 129 €)