Sairastuminen voi olla parisuhdekriisi. “Nivelrikkojen vaikutukset ovat selvästi vähentyneet”. Dan. Molempien polvien yhtäaikainen tekonivelleikkaus – Kuntoutukseen tulee sitoutua Kelan tarjoamat tules-kuntoutuskurssit Salme Nummelalla on Taekwon-Don musta vyön 1
Coxassa tehdään vuosittain yli 7000 tekonivelleikkausta ja erikoisosaamisemme vuoksi meille keskitetään myös kaikkein vaikeimpia tekonivelleikkauksia. Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme www.coxa.fi Askeltesi tukena Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi. Valinnanvapaus koskee kiireetöntä sairaalassa annettavaa erikoislääkärin palvelua ja hoitoa. 2 NIVELTIETO 1 | 2024 Tekonivelsairaala Coxa on Suomen ainoa ja pohjoismaiden suurin tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala. Valinnanvapausjärjestelmän mukaisesti potilaalla on oikeus valita mihin julkiseen sairaalaan hän hakeutuu tekonivelleikkaukseen. Coxa on täysin julkisomisteinen sairaala ja kaikki leikkaukset tehdään sairaalassamme Tampereella. Tarvitse lääkärin lähetteen tai voit varata ajan iltavastaanotollemme. Coxan hoitoon pääsee kaikkialta Suomesta. Vapaan hoitopaikan valinnan perusteella hoitosi maksaa saman kuin oman kotikunnan lähisairaalassa
Valinnanvapaus koskee kiireetöntä sairaalassa annettavaa erikoislääkärin palvelua ja hoitoa. Valinnanvapausjärjestelmän mukaisesti potilaalla on oikeus valita mihin julkiseen sairaalaan hän hakeutuu tekonivelleikkaukseen. Coxan hoitoon pääsee kaikkialta Suomesta. Tarvitse lääkärin lähetteen tai voit varata ajan iltavastaanotollemme. Coxassa tehdään vuosittain yli 7000 tekonivelleikkausta ja erikoisosaamisemme vuoksi meille keskitetään myös kaikkein vaikeimpia tekonivelleikkauksia. Vapaan hoitopaikan valinnan perusteella hoitosi maksaa saman kuin oman kotikunnan lähisairaalassa. Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme www.coxa.fi Askeltesi tukena Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi. 3 NIVELTIETO 3 | 2024 Pääkirjoitus Molempien polvien yhtäaikainen leikkaus Kelan tarjoamat tules-kuntoutuskurssit Salme Nummela tekee historiaa Osteopatia aktivoi kehon oman paranemisprosessi Kysy ravitsemusterapeutilta Syksyn toimintakalenteri Tervetuloa uusi puheenjohtaja Mikko Sinisalo Voimaharjoittelun tikapuut Sairastuminen voi olla parisuhdekriisi Jaron onnistunut tuplaleikkaus Työkykyvalmentajat urasuunnittelun ja sosiaalivakuutusjärjestelmän asiantuntijoina Lääkäri vastaa -palsta Vetoja pitovoimaa yhdistyksiin 3/2024 4 6 12 16 20 24 26 30 32 34 36 38 44 50 5 9 15 29 41 49 51 Tervetuloa syyskokoukseen Tampereelle Polvien tuplaleikkauksessa sitoutuminen kuntoutukseen on tärkeintä Tules-kuntoutuksessa Kaisankodissa Espoossa Lukijan kysymys: Gradus-asteikko OLKA® on koordinoitua järjestöja vapaaehtoistoimintaa Ristikko Yhteystiedot TÄSSÄ LEHDESSÄ 16 32 6 30 Tekonivelsairaala Coxa on Suomen ainoa ja pohjoismaiden suurin tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala. Coxa on täysin julkisomisteinen sairaala ja kaikki leikkaukset tehdään sairaalassamme Tampereella
Nopeaan työhön palautumiseen auttaa aikainen liikkeelle lähtö. Me kaikki varmasti tiedämme, että liikunta on hyväksi, mutta mitkä olisivat ne keinot, joilla erityisesti vähän liikkuvat saataisiin liikkeelle. Kenet sinä kutsut mukaan kanssasi liikkumaan. Leena Nieminen toiminnanjohtaja ISO 9001 ISO 14001 Tarve liikkua – riittääkö pelkkä halu. Syntyisikö motivaatio liikkumiseen pikemminkin tarpeesta kuin halusta. Sen tavoitteena on lisätä liikuntaa kaikenikäisille. 050 5252 098 arkisin klo 9–12 toimisto@nivel.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 1459-2568 4 NIVELTIETO 3 | 2024 PÄÄKIRJOIT US Hallitusohjelman Suomi Liikkeelle -hanke on käynnistynyt. Etäliikunta uutuutena on MemoDance-ryhmä, jossa kehon lisäksi liikutetaan aivonystyröitä iloisella ja rennolla meiningillä. Päätin, että tänä vuonna kutsun vähintään kaksi ystävää kanssani liikkumaan. Fysiatrian erikoislääkäri, professori Jaro Karppinen kertoo oman tarinansa sivuilla 36–37. Innostus alkoi lastenlasten treenejä seuratessa. Tässä lehdessä sivuilla 16–19 kerrotaan 83-vuotiaasta Salmesta, joka aloitti taistelulaji taekwon-don 75-vuotiaana. Häpeäkseni tunnustan, että olen saanut ystäviltäni enemmän kuin olen antanut. Verkkotoimintaa jatkamme virtuaalisen vertaistuen, Lääkäri vastaa -miniwebinaarien ja suositun etäliikunnan merkeissä. Jospa meille näin syntyisi uusi, yhteinen harrastus! Uuden liikuntalajin aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ulkoasu ja taitto Elias Kapiainen Päätoimittaja Arja Karasvirta p. krs) 00100 Helsinki p. Painos 10000 kappaletta Paino PunaMusta Oy. Lehden pääteemana on molempien polvien samanaikainen leikkaus. Suomi Areena -tapahtumassa kesäkuussa Porissa oli useita liikunta-aiheisia keskusteluita, joista yhdessä nostettiin esiin kiinnostava näkökulma. 050 5252 144 arja.karasvirta@nivel.fi Kansikuva Arja Karasvirta Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys Yliopistonkatu 5 (7. Jäin myös pohtimaan Suomi Areenan tiimoilta kannustuksen merkitystä liikunnassa. Olisiko tuloksellisempaa viestinnässä korostaa yksilön tarvetta liikkua kuin halua. MemoDancen tärkeä viesti onkin, että jokainen osaa tanssia. Yhdistyksen jäsenet saavat lehden vuosikerran maksuttomana etuna. Hän on saavuttanut jo erittäin korkean tason, ja nyt ohjaa omaa ryhmää. Toivon sinulle, hyvä lukijamme uusia, iloisia liikuntaelämyksiä ja -löytöjä. Salmelle ilo liikunnassa on erityisen tärkeää. Oivalsin, että omassa liikuntahistoriassa on usean uuden lajin innoittajana ollut kaverin kutsu; itämainen tanssi, kirkkovenesoutu, jopa maraton. Jokainen osaa tanssia ja omat askelkuviot ovat sallittuja, jopa suotavia. Muistathan, että Niveltieto-lehti on luettavissa myös sähköisenä. Syksyn toiminnasta sivuilta 26–28 löydät tietoa nivelpiirien paikallistoiminnasta, vertaistuesta, liikuntaryhmistä ja muista tapahtumista, joita aktiiviset vapaaehtoisemme järjestävät. Numero 3 | 2024 Vuosikerta 33 euroa Suomeen ja 45 euroa ulkomaille. Arkistossa on kaksi edellistä vuosikertaa, joten palaaminen kiinnostaviin juttuihin onnistuu nyt missä vain älylaitteen avulla
Yleisöluennolle vapaa pääsy. Kokousta ennen pidetään yleisöluento klo 16.3017.45, teemana tekonivelleikkaus. krs. Hallituksessa pääset vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan, verkostoitumaan ja kiinnostuksesi mukaan erilaisiin työryhmiin ja verkostoihin. Luennoitsijoina Tekonivelsairaala Coxa:n asiantuntijat. 5 NIVELTIETO 3 | 2024 Suomen Nivelyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään Tampereella maanantaina 4.11.2024 klo 18–20 Finn-Medi 5 auditoriossa, Biokatu 12, 1. KUTSU SYYSKOKOUKSEEN. Kiinnostaako Suomen Nivelyhdistyksen hallitustoiminta. Ilmoittaudu kokoukseen viimeistään 20.10.2024 • sähköpostitse: toimisto@nivel.fi • puhelimitse 050 5252 098 (ma-to klo 9–12) • verkkosivuillamme osoitteessa: nivel.fi/toiminta/tapahtumat. Ilmianna itsesi tai tiedustele mielestäsi sopivaa henkilöä. Kokouksessa on kahvitarjoilu. Kokoukseen voivat osallistua kaikki Suomen Nivelyhdistyksen jäsenet. Lämpimästi tervetuloa! Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle säännöissä määritellyt asiat, kuten • jäsenja kannatusjäsenmaksujen suuruus vuodelle 2025 • hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot vuonna 2025 • vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio • valitaan hallituksen erovuoroisten tilalle uudet jäsenet ja varajäsenet. Voit halutessasi ilmoittaa etukäteen ehdotuksesi alla oleviin yhdistyksen yhteystietoihin
Molempien polvien yhtäaikainen leikkaus TEKSTI ARJA KARASVIRTA | Asiantuntijana MIKKO MANNINEN, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri ja dosentti. Molempien polvien yhtäaikainen leikkaus puoltaa paikkaansa siinä vaiheessa, kun molemmissa polvissa on ojennusvaje. 6 NIVELTIETO 3 | 2024 Arviolta joka viidennellä polven tekonivelpotilaalla on molemminpuolinen nivelrikko. Kuntoutuskin sujuu samalla kertaa, ja toipumisaika on lyhyempi. A D O B E S T O C K. Orton
”Kuntoutuminen merkittävästi ojennusvajeisten polvien leikkauksesta on hankalaa, jos vain toinen leikataan, koska silloin leikkaamaton polvi jää edelleen koukkuun. Tuplaleikkauksessa pääset parhaimmillaan alle puolella vuodella”, Manninen sanoo. ”Kirurgin näkökulmasta tuplaleikkauksessa on se hyöty, että kun on leikannut toisen polven, tietää, mitä toisella puolella on odotettavissa. Liikeharjoittelu ja liikkeellelähtö on työläämpää, kun polvet ovat liikekipeitä. Se pienentää riskitasoa, kun laskimoja lihaspumppu lähtevät käyntiin. Me ihmiset kun olemme yleensä varsin symmetrisiä. ”Kun tekonivel on suhteellisen tuore, ja jos silloin astuu suoralle jalalle ja tulee liikettä, silloin sattuu. Useimmiten leikkaus menee niin, että jos ensimmäisen polven leikkaus kestää tunnin ja vartin, niin toinen kestää tunnin. ”Aika monelle kokonaistoipumisajalla on merkitystä. ” Tähän leikkaukseen ja sen jälkeiseen kunKirurgin näkökulmasta tuplaleikkauksessa on se hyöty, että kun on leikannut toisen polven, tietää, mitä toisella puolella on odotettavissa.”. Tuplaleikkauksen hyödyt Tuplaleikkaus tuo merkittäviä etuja niin subjektiivisesti potilaan näkökulmasta, kuin myös hoitoyksikön kannalta. Niin kuin ei muutakaan tekonivelleikkausta. Mitä nopeammin päästään liikkeelle, sen pienempi on komplikaatioiden riski. Ja erityisesti silloin, kun molemmissa polvissa on ojennusvaje, jolloin ihminen kulkee polvet ja lonkat koukussa. Yleensä itse painon tulo polven päälle ei ole niin suuri kipuongelma, jos kudoksissa ei ole merkittävää jännitystä mukana”, Manninen kuvailee. 7 NIVELTIETO 3 | 2024 M olempien polvien yhtäaikaiseen leikkaukseen päädytään yleensä silloin kun polvet ovat riittävän kipeät ja oirekuva on selkeä ja vahva. Manninen kertoo, että kuntouksen alkuvaihe on hankalampi. Kyse on myös kuntoutuksesta – potilas kuntouttaa itsensä vain kerran kahden sijaan. Vuodeosastojakso on yleensä päivän kaksi pidempi kuin olisi yhden polven leikkauksessa. ”Jos potilaalla on aikaisemmin ollut tulppa tai hänellä on perinnöllinen tulppataipumus, silloin tuplaleikkausta ei voida tehdä”, Manninen sanoo. ” Leikkaukselle ei ole esteitä, jos potilas on yhteistyökykyinen ja hyväkuntoinen ihminen”. Manninen vakuuttaa, että tromboemboliset tapahtumat ovat kuitenkin harvinaisia nykypäivän toimintamallilla, koska leikkauksissa käytetään hyytymisen estolääkkeitä ja liikkeelle lähdetään välittömästi leikkauksen jälkeen. Joten oikeastaan toipuminen on loppujen lopuksi helpompaa, jos molemmat polvet saa suoraksi, lisäksi samalla tulee molemmat harjoitettua”, kertoo Ortonin ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri ja dosentti Mikko Manninen. Nykyään suosituksena on, että liikkeelle kannattaa lähteä heti kun se on leikkauksen jälkeen mahdollista. ”Varmistamme näin, että molemmat polvet oikenevat.” Manninen huomauttaa, ettei tuplaleikkausta kannata tehdä ennakoivasti. Tuplaleikkaus on kustannustehokkaampi, koska tarvitaan vain yhdet leikkaussalivalmistelut ja yksi anestesia. Jos polvissa ei ole merkittäviä eroja, voin tehdä leikkauksen ensimmäisen polven mitoilla ja tekniikalla”, Manninen selvittää. Kokonaisterveydentila ratkaisee Leikkauksen riskikartoitus tehdään etukäteen, ja lähtökohtaisesti potilaan kokonaisterveydentilan tulee olla hyvä. Potilaan pitää olla suhteellisen terve, eikä hänellä tule olla tromboembolista riskitason nousua tai merkittävää sydämen verenkiertoelimistön tautia, joka vaikuttaa esimerkiksi fyysiseen suorituskykyyn. Jos kolmen kuukauden tai puolen vuoden välein tehdään polviproteiininleikkaus, silloin vuosi pitää varata toipumiseen. Seisoessa toista polvea ei saa ojennettua, kun toinen on koukussa. Tuplaleikkausten tromboembolisten komplikaatioiden (laskimotukos ja keuhkoveritulppa) riskitaso on hieman korkeampi kuin yksittäisessä leikkauksessa
Noin seitsemän prosenttia Suomessa tehtävistä tekonivelleikkauksista on polven tuplaleikkauksia. Ikävät kiinnikkeet Joskus polviin voi leikkauksen jälkeen syntyä arpikudosta, kiinnikkeitä. Manninen puhuu arven kypsymisestä. O R T O N. Polvea ei siis avata. Kuuluu rutinaa, kun kiinnikkeet antavat periksi”, Manninen kuvailee. Treenatessa sidekudos tuntuu ikävältä, mutta siinä kohtaa treenaaminen kannattaa, koska kudos antaa periksi.” Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri ja dosentti Mikko Manninen. Treenatessa sidekudos tuntuu ikävältä, mutta siinä kohtaa treenaaminen kannattaa, koska kudos antaa periksi.” Sidekudos on pehmeää noin kolmen kuukauden ajan. Alkuun leikkausalueelle tulee huomattavan paljon järjestäytymätöntä sidekudosta, joka on pehmeää ja periksi antavaa, mutta myös kipuherkkää. ”Narkoosimanipulaatiossa potilas nukutetaan hetkeksi, ja sitten ”ripsautetaan” nivelen sisäisiä kiinnikkeitä auki. Vaarana on, että ilman treeniä syntyy jäykkä polvi, ja silloin joudutaan turvautumaan narkoosimanipulaatioon. Harjoittelulla ja fysioterapian avulla saadaan hyviä tuloksia. Jos kolme kuukautta on jo kulunut leikkauksesta, treenaamalla ei välttämättä enää saada paljoakaan hyötyä. Kuntoutus sujuu puolitoistakertaisella harmilla kaksinkertaisesta hommasta. Arpi on jo siinä vaiheessa tiukentunut. ”Alkuun leikkausalueelle tulee huomattavan paljon järjestäytymätöntä sidekudosta, joka on pehmeää ja periksi antavaa, mutta myös kipuherkkää. 8 NIVELTIETO 3 | 2024 toutukseen tulee sitoutua ja olla yhteiskykyinen.” Kunhan alkuvaiheen pahin inflammatorinen kipuvaihe menee ohi, ja hematoomat (mustelmat) alkavat laskea, ollaan jo voiton puolella. Ortonissa polven tuplatekonivelleikkauksia on noin 11 prosenttia kaikista leikkauksista
Leikkausta seuraavana päivänä fysioterapeutti käy aamupäivällä ja iltapäivällä tekemässä potilaan kanssa kävelyja jumppatreenit. Saa ottaa jo muutamia askeleitakin”, Tuovinen kertoo. Niin merkittävä on kuntoutuksen osuus. ” Sellainen viikko on hidasta köpöttelyä. ”Potilaalla itsellään saattaa olla toiveita ajankohtaan; halutaanko kesällä vai talvella; onko työesteitä tai muita esteitä”, Tuovinen sanoo. Leikkausiltana hoitajat avustavat potilaan ylös seisomaan kävelytelinettä vasten. Mutta sen kun ylittää, niin kyllä se sitten siitä lähtee!” Intensiivistä harjoittelua Tuplaleikatut potilaat ovat sairaalassa keskimäärin neljä vuorokautta. ” Täällä sairaalassa harjoitellaan seisomaan nousua ja takaisin istumaan menemistä jarruttaen, mikä on kahdella leikatulla polvella hankalampaa kuin yhdellä polvella.” Seisomaan nousu on hankalampaa siksi, ettei tukena ole toista tervettä jalkaa, jolla ponnistetaan enemmän. Ennen kotiin lähtöä pitää hallita Fysioterapeutin näkökulmasta polvien tuplaleikkauksesta toipuminen sujuu kuten yhdenkin polven leikkauksesta, mutta aikaa pitää varata tuplasti. Kun lääkäri on todennut, että molemmat polvet ovat leikkauskunnossa, prosessi lähtee liikkeelle. Ilman potilaan itsensä tekemää kuntoutusta polvet jäävät jäykiksi. Alku on hidasta Kuntoutuminen tuplaleikkauksesta alkaa samalla tavalla kuin yhden polven leikkauksessa. Kun toipuminen on ohi, potilas voi elää normaalia elämää. ”Kävelymatkat ovat aluksi hankalampia tuplapolvilla. Ortonissa leikkaukseen voi päästä nopeastikin, kuukauden kahden jonotusajalla. Normaalisti polvileikattu on sairaalassa kaksi vuorokautta. ”Jalkoihin voi jo varata periaatteessa täydellä painolla, ettei tarvitse käsillä kovasti puristaa Eevaksi kutsuttua kävelytelinettä. Voi olla, että elimistö kokonaisuudessaan on heikompi; voi tulla huimauksia, pyöreryttäviä oloja, jotka saattavat joskus jarruttaa mobilisointia ja etenemistä”, Tuovinen kertoo. Kävelymatkan pituus on aluksi lyhyt ja potilaan voinnin mukainen. On hyvä, jos leikattava potilas on fyysisesti hyvässä kunnossa ennen leikkausta. ”Lääkärin osuus tuplapolvileikkauksesta on 50 prosenttia, kun hän laittaa polviin tekonivelet, ja itse potilaan 50 prosenttia, jotta hän saisi hyvät polvet. Hän oli kokenut itse, miten kovasti joutuu tekemään töitä ja sitoutumaan siihen tekemiseen ”, Ortonin fysioterapeutti Sari Tuovinen sanoo. Sängyn pitää olla tavallista korkeammalla, että siitä pääsee helpommin nousemaan ylös. Silloin kalliista, isosta leikkauksesta ei ole hyötyä. Potilaan kanssa keskustellaan leikkausajankohdasta. Alku on hidasta, eikä siihen kannata tuskastua. Tuovisen toive on, että potilaan sitoutumista kuntouttamaan itseään leikkauksen jälkeen kysytään tiukasti ennen leikkausta. 9 NIVELTIETO 3 | 2024 L eikkauksen jälkeen alkaa kaikkein tärkein vaihe: potilaan oma tehtävä, kuntoutus. Eräs potilas sanoi minulle, että osuudet ovat 40 ja 60. TEKSTI ARJA KARASVIRTA | Asiantuntijana SARI TUOVINEN, fysioterapeutti, Orton Polvien tuplaleikkauksessa sitoutuminen kuntoutukseen on tärkeintä
A R JA K A R A S V IR T A. 10 NIVELTIETO 3 | 2024 Sari Tuovinen näyttää kuinka Eevalla, kävelytelineellä kävellään
”Haluamme korostaa kuntoutuksen merkitystä, koska joskus käy niin, että kuuden kahdeksan viikon kontrollissa polvi ei enää mene edes 90:een. Haava-alue pehmenee, jottei arpikudosta muodostuisi. Ohjeita turvotukseen Kuntoutusta hidastaa polvien turvotus. Nykyään korostetaan myös haavan itsehoitoa. Operaatiossa voi kudoksiin tulla pieniä vaurioita.” Jos potilas kokee, ettei oma jumppaaminen edisty, silloin kannattaa mennä fysioterapiaan, josta saa tukea ja turvaa tekemiseen. Jumppaliikkeitä harjoitellaan sairaalassa, ja niitä pitää jaksaa tehdä sairaalasta kotiutumisen jälkeen itsenäisesti kotona. Kuntoutuksen aluksi kipu voi olla esteenä liikkeiden tekemisessä. Se vain tarkoittaa, että kudosnestettä on alkanut kertyä polveen.” Turvotuksen hoitoon käytetään kylmähoitoa, kohoasentoa, tukisukkia sekä liikettä. Jotkut lääkärit käyttävät sanontaa, että linja-auton perässä saa äkkiä juosta.” Hyviä liikuntamuotoja ovat vesiliikunta, pyöräily, hiihto tasamaalla perinteiseen tyyliin ja tanssi.. ”Lääkärit sanovat, että kolmen kuukauden kohdalla saa jo pientä tuntumaan siihen, minkälaiset polvet ovat, puolen vuoden kohdalla jo aika hyvin. Hakaset ovat kaksi viikkoa, jona aikana polvea voi koukistaa sataankin asteeseen ihan vapaasti, vaikka kiristääkin. Esimerkiksi hemoglobiinin pitää nousta, mikä tapahtuu hitaammin kuin yhden polven leikkauksessa. Fysioterapeutti voi tarvittaessa tehdä myös arpikudoksen käsittelyn. Siksi olisin varovainen, ettei pöpöjä pääse haavasta sisään”, Tuovinen painottaa. Polvien ojennukset ovat tietysti myös tärkeät, ja ne olisi hyvä saada täysin suoraksi mahdollisimman nopeasti. Malttia tekemiseen, on hyvä ohje. ”Neljä viikkoa sanon ohjeeksi, koska haavan umpeutuminen on yksilöllistä. Orton antaa ohjeet siihen, kuinka tikkien ja hakasten poistamisten jälkeen arpikudosta voi omilla sormillaan muokata ja hieroa. Sukalla saadaan polveen kompressio eli puristusta. Ei myöskään ole suositeltavaa tehdä pitkiä kävelylenkkejä joka päivä. Sitten kun hakaset otetaan pois, polvea saa viedä koukkuun niin paljon kuin oma sietokyky kestää. ”Kipulääkitystä täytyy alkuvaiheessa syödä säntillisesti, että pystyy jumppaamaan ja liikkumaan. 11 NIVELTIETO 3 | 2024 kyynärsauvoilla kävely. ”Neljä kuukautta kannattaa ainakin varata säntilliseen, intensiiviseen harjoitteluun ja tekemiseen. Pientä juoksua voi tehdä pehmeällä maastolla, ei kovalla asfaltilla, eikä maratoneja voi enää juosta. Ei siis kannata kotona pelästyä, jos jalat turpoavat. ”Leikkauksen jälkeen liikerajoituksia ei ole: saat touhuta ja laittaa jalkasi mihin asentoon tahansa. Kuntoutusta jatketaan niin kauan kuin polvet liikkuvat hyvin ja potilas on itse tyytyväinen. Tavoitteena 90 asteen kulma Kun turvotus pikkuhiljaa haihtuu, polvi taipuu enemmän ja paremmin yli 90 asteen kulmaan. ”Tekonivelpolvi ei mene koukkuun niin kuin terve polvi, vaan siihen jää vajautta jo ihan mekaniikan takia. Mutta toiminnallisesti polvesta tulee normaali, kunhan vain tekee töitä”, Tuovinen kannustaa. Turvotus pinkeyttää ihoa ja se saattaa tuntua tiukalta. Sitten alkaa huomata, minkälaiset näistä polvistani oikein tulee. ”Kun potilas lähtee kotiin, tavoitteena on, että polvi taipuu noin 90 asteen kulmaan, sillä istuessa polvi on luonnostaan noin 90 asteen kulmassa. Sen lisäksi kannattaa tutustua opasvihkoon, jossa on jumppaliikkeitä. Jopa vuosi kestää ennen kuin voi varmasti sanoa, minkälaiset polvista tuli”, Tuovinen kertoo. Kuntopyöräilyn saa aloittaa kolmen viikon kuluttua leikkauksesta. Jos leikkaushaava kutiaa, sitä kannattaa vähän taputella, mutta ei missään nimessä raapia. Tavallisista tyynyistä voi rakentaa sängyn jalkopäähän kasan, jonka päälle jalat voi nostaa koholle polvet mahdollisimman suorana tyynyjen päällä. Se auttaa myös lymfakiertoa, mikä ehkäisee veritulppaa. Näissä leikkauksissa on aina pieni riski myös veritulpalle.” Turvotuksen hoitoa on myös se, ettei alkuvaiheessa istu jalat alaspäin tai seiso pitkiä aikoja, sillä se lisää turvotusta. Pyörivä liike vetristää polvia hyvin. Siellä voi olla niin pieni reikä haavassa, ettei silmä meinaa erottaa sitä. Ne voivat tulla oikein pinkeiksi, mikä estää varsinkin koukistussuuntaan menemistä. ”Polvet turpoavat yllättävän paljon. Ihan normaalia elämää Kun pitkä toipuminen on ohi, sen jälkeen voikin elää ihan normaalisti. Jos ei vielä ole tyytyväinen, niin sitten jatkaa säännöllistä harjoittelua, tai vähän jo harventaa tekemistä, jos polvet liikkuvat hyvin.” Vesijuoksu on suositeltavaa, mutta pitää malttaa odottaa 3–4 viikkoa leikkauksesta, että haava on täysin ummessa. Kävelymatkat ovat alkuun lyhyempiä ennen kuin saa elimistön taas vahvaksi. Silloin lääkäri joutuu tekemään narkoosimanipulaation, jossa nukutuksessa ”rusautetaan” polvea liikkeelle. Arpikudoksen ympärillä oleva iho ei kuitenkaan repeä. Kipu ei saa olla esteenä.” Fysioterapeutit tapaavat potilaat ennen leikkausta, ja antavat tietoa siitä, mitä apuvälineitä kannattaa kotiin hankkia, esimerkiksi korkeamman sängyn ja wc-istuimeen korokkeen. Harjoitus ei ärsytä haavaa enää mitenkään.” Liikkuvuusharjoituksia pitää tehdä, jotta polvien liikkuvuus saadaan mahdollisimman hyväksi eli mahdollisimman koukkuun pikkuhiljaa turvotus huomioiden. ”Meiltä saa mukaansa tiukat tukisukat, jotka tulevat reiteen asti
Kuntoutus on maksuton. Toinen puoli kurssista on terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää teemaa, jota käsitellään luentojen ja keskustelujen 12 NIVELTIETO 3 | 2024 Kelan tarjoamille tules-kuntoutuskursseille kannattaa hakea, jos sairaus on jatkunut yli kolme kuukautta, eikä fysioterapia tai omakuntoutus ole tuonut helpotusta vaivaan. Elämäntapamuutokseen pitää sitoutua ja olla motivoitunut. Y ksi Kelan kilpailuttamista tules-kuntoutuskurssien palveluntuottajista on Kaisankoti Espoossa. Kursseja järjestetään Kelan ohjeistuksen ja palvelukuvauksen mukaisesti. KELAN TARJOAMAT TULES-KUNTOUTUSKURSSIT TEKSTI JA KUVAT ARJA KARASVIRTA Backbyn vanha kartano ympäristöineen tarjoaa hienot puitteet tuleskuntoutuskurssille.
”Tämä paikka on ollut aivan upea. 13 NIVELTIETO 3 | 2024 avulla. ”Tules-kursseilla tuetaan selviytymistä tule-vaivan kanssa ja ajatustenhallintaa. ”En vaivu epätoivoon, vaikka en voikaan tehdä tiettyjä asioita. ”Annamme hyviä vinkkejä myös rentouttamiseen.” Kivunhallintaa voidaan käsitellä erilaisten kivunhallinta menetelmien kautta. Miten suhtaudumme kipuun, tai kuinka voimme vaihtaa näkökulmaa”, Kaisankodin talousja henkilöpäällikkö Tuija Salonen kertoo. Sisältöteemoja ovat tule-vaivat ja ergonomia, sekä kivunhallinta, terveyden ylläpitäminen sekä työssä selviäminen ja jaksaminen. ”Erilaisten liikuntatapojen avulla yritetäänkin löytää, mikä on itse kunkin vahvuus liikkujana, koska liikunta ylläpitää toimintakykyä. Näkökulman vaihtaminen on tärkeää: katsonko asiaa epätoivon kautta vai ajattelenko, että minähän voin oppia jotain uutta. ”Vuoden 2023 loppuun asti oli edellinen kolmevuotinen palvelukuvauskausi voimassa. Uusia näkökulmia Kuntoutuskurssilla on mahdollisuus kokeilla erilaisia tapoja liikkua. Kuntoutukseen kuuluu aloitusjaksolla omaohjaajan tapaaminen, mutta uudistetussa kurssissa on enemmän ryhmämuotoista ohjelmaa, kuten asiantuntijaluentoja, keskusteluja ja fyysisiä harjoituksia. Toinen puoli keskittyy fyysiseen aktivointiin, siihen, kuinka tule-vaivoista huolimatta voi liikkua. Tules-kurssille osallistunut Sinikka Magnusson kertoo, miten hän näkee asiat positiivisuuden kautta. Tässä on hyvät lenkkeilyja ulkoilumaastot. Backbyn kartanon alueella on mahdollista käydä Myllyjärvessä uimassa, pyöräretkellä, sauvakävelyllä tai kuntosalilla, hyödyntää kylpyläosastoa ja liikuntasalia tai pelata pihapelejä, kuten mölkkyä. Toinen tykkää tuosta ja toinen toisesta”, Tyni toteaa. Päiväohjelmaa ryhmissä on kello 9–15 välillä, ja illalla on vapaata, omaa aikaa. Esimerkiksi edellisellä kaudella kurssi käsitti kolme viiden päivän jaksoa, nyt tämän vuoden alusta lähtien kurssissa on kaksi viiden päivän ja yksi kolmen päivän jaksoa noin yhdeksän kuukauden sisällä”, terveydenhoitaja ja työelämän asiantuntija Annukka Tyni Kaisankodista kertoo. Kolmen vuoden välein Kela kilpailuttaa palveluntuottajat. Voin luoda uusia yhteyksiä aivoissani, oppia uudenlaisia tapoja syödä tai liikkua tai toimia, jonka kautta elämänlaatu voikin parantua. Kela saattaa vähän muuttaa kriteereitä ja ehtoja, kuinka näitä kursseja tehdään. Kaisankoti saa kehuja tules-kurssille osallistujilta. ”Käymme läpi, minkälaisia voivat olla esimerkiksi lääkkeettömät kivunhallintakeinot tai psyykkiset menetelmät, kuten uni ja palautuminen, joihin kipu heti ensimmäisenä vaikuttaa. Olen käynyt tuolla metsäjärvellä uimassa”. Kyse on aivojen muovautuvuudesta. Viimeisen jakson aikana käytiin läpi psykososiaalista ohKuvassa vasemmalta Annukka Tyni, Tuula Lainetsalo, Birgit Blomqvist, Sinikka Magnusson, Anja Kyllijoki, Raili Ojala-Signell ja Niko Osrovskij.. ”Mielestäni tämä on kiva, kaunis ja elävä paikka – ei mikään laitos. ”Sisäuimapaikat ja porealtaat ovat kovassa käytössä”. Tai ihan vain pysähtyä ja rauhoittua. Täällä on monenlaista porukkaa, nuorta ja vanhaa ja kaikenlaista.” Kuntoutuskurssin runsas tarjonta Niveltieto-lehden toimitus pääsi tutustumaan tules-kuntoutuskurssin viimeisen jakson ensimmäiseen päivään. Eihän tule-vaiva kurssilla poistu, mutta autamme tulemaan toimen sen kanssa”, Salonen sanoo. En voi kiivetä puuhun, mutta voin kävellä sen puun alla.” Kaisankoti Espoossa Tules-kursseille osallistujat voivat halutessaan yöpyä kuntoutuspaikassa, vaikka kotoakin käsin voi käydä kuntoutuksessa päivittäin
Kuntoutuksen hakemista varten tarvitset lääkärin B-lausunnon, jossa sinulle suositellaan kuntoutusta. Ryhmä puhui lämpimästi myös saamastaan vertaistuesta. Tutkimuksellisesti on voitu todeta, että kuntoutukset ovat vaikuttavia. Kuntoutus on maksutonta, samoin kuin kurssien aikainen täysihoito (aamiainen, lounas, välipala, ilta-ateria ja iltakahvi/ tee). Sairautesi vaikeuttaa työntekoa ja opiskeluja tai muiden arkisten asioiden tekemistä. Lisätietoja kursseista kela.fi/kuntoutuskurssit. Moni kertoi, ettei tiennyt Kelan tarjoamista tules-kuntoutuksista. Voit hakea kuntoutuskurssille, jos olet yli 18-vuotias ja sinulla on diagnosoitu selkäsairaus, niskan, hartian tai yläraajan tukija liikuntaelinsairaus, alaraajan suurten nivelten sairaus (esim. Kela tekee säännöllisesti kuntoutuskurssien hyödyn arviointia ja raportointia. Lähetä hakemus ja lääkärinlausunto OmaKelassa. ”Olen onnellinen, että tässä vaiheessa pääsin, kun vielä voi jotain tehdä. Sairautesi oireet ovat jatkuneet yli kolme kuukautta, etkä ole saanut fysioterapian avokuntoutuksesta tai omakuntoutuksesta riittävästi apua. Kurssien tavoitteena on tukea omakuntoutusta ja lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia ja motivaatiota kuntoutumiseen, oivaltaa liikunnan ja muiden terveiden elintapojen merkityksen omaan toimintakykyyn sekä saada vertaistukea. polvi, lonkka, nilkka) tai muu alaraajan tukija liikuntaelinsairaus. B-lausunto on voimassa vuoden. Palveluntuottaja on yhteydessä sinuun ennen kuntoutusta, kuntoutusjaksojen välissä ja kuntoutuksen jälkeen. Kuntosalilla olen päässyt vahvistamaan sekä polvia että lonkkia, on oikeanlainen ohjelma. Kursseja järjestetään harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Sinikka Magnusson kertoo, miten hän oli asettanut ensimmäisellä jaksolla tavoitteekseen harrastaa vesiliikuntaa kerran viikossa ja pudottaa painoa. Kurssien palveluntuottajat ja ajankohdat kela.fi/kuntoutuskurssihaku. Kun sanoin hänelle, että tarvitsen B-lausunnon kuntoutuskurssia varten, hän lähetti minut röntgeniin, jonka jälkeen sain diagnoosin – kulumat molemmissa lonkissa ja polvissa. Kuntoutushakemus osoitteessa kela.fi/lomakkeet. Työelämässä oleville ja työelämästä poissa oleville järjestetään kursseja erikseen. Kumpikin tavoite on toteutunut! ”Aamulla teimme loppuarvion tavoitteissa – olemmeko päässeet tavoitteeseen vai jopa sen yli. Vinkit ovat olleet kokeilemisen arvoisia. Tavoitteet ohjaavat omaa tekemistä, mutta toki kaikkea muutakin, mitä täältä on saanut. ”Olen siinä onnellisessa asemassa, että vuosi sitten pääsin ensimmäistä kertaa sellaiselle lääkärille, joka kuunteli minua. Kuntoutuksen lähitapaamisten välissä tehdään oman kuntoutusohjelman mukaisia tavoitteita. Kela tekee päätöksen hakemuksen ja lääkärinlausunnon perusteella. Birgit Blomqvist sanoi, että hän kuuli ystäviltään mahdollisuudesta hakea kurssille. Ohjelmassa oli myös liikuntaa, jumppaa, rentoutusharjoituksia ja kuultiin lääkärin luento aivojen muovautuneisuudesta. Olen saanut vinkkejä siihen, mitä kotona voi tehdä kuntoutusjaksojen välissä”, Sinikka sanoo. Käytä hakusanaa ”Tules”. 14 NIVELTIETO 3 | 2024 jausta, sosiaalietuuksia, omia kuntoutustavoitteita ja loppuarvioita. Sinulla voi olla kuntoutuksen ajalta oikeus kuntoutusrahaan. Kurssi sisältää muun muassa ryhmäkeskusteluja ja pienryhmätyöskentelyä sekä yksilöllisiä haastatteluja, tapaamisia ja keskusteluja kuntoutusasiantuntijoiden kanssa. Olen kävellyt ja pyöräilyt”. Kela korvaa myös kuntouksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Kuntoutuskurssit toteutetaan ryhmämuotoisesti, vaikka kurssilla otetaankin huomioon jokaisen asiakkaan yksilöllinen kuntoutustarve ja -tavoite. Kurssin ehtona on, että pystyt itsenäisesti liikkumaan palveluntuottajan tiloissa ilman avustamista, ja kykenet osallistumaan täysipainoisesti kurssiohjelmaan. Toiveena on, että olet motivoitunut toimintakykysi parantamiseen ja elämäntapamuutokseen. Tutustu myös näihin: Kiila-kuntoutus, työssäjaksaminen ja -selviytyminen, usein tule-vaivoja Taito-kuntoutus, työelämän ulkopuolella oleville Oras-kuntoutus, psyykkiset oireet, masennus. Kurssilaiset ymmärtävät samassa asemassa olevia, ja he jakavat vinkkejä siitä, miten itse on pystynyt ratkaisemaan tietyn vaivan tai ongelman, kuten unettomuuden. Lääkäri kirjoitti kesäkuussa lausunnon, elokuussa laitoin Kelaan hakemuksen ja syyskuussa aloitin kuntoutuskurssin täällä Kaisankodissa”, Blomqvist kertoo. KELAN KUNTOUTUSKURSSILLE HAKEMINEN Kela järjestää kuntoutuskursseja tukija liikuntaelinsairauksia (tules) sairastaville aikuisille
Backbyn kartano järjestää yöpymiset ja ruokailut sekä koordinoi kuntosalin, treenisalin ja uima-altaan varaukset. Kaisankodissa on mukava henkilökunta ja oma ryhmäni on ollut kannustava porukka. Niveltiedosta olin lukenut Kelan kuntoutuksista, joihin en ollut aiem Tules-kuntoutuksessa Kaisankodissa Espoossa min tutustunut millään tavalla. ”nuorisoryhmään”, mikä meitä tietenkin on ilahduttanut. Erittäin mielenkiintoinen luento oli nyt kesäkuun jaksolla aivojen toiminnasta ja aivojen kyvystä sopeutua uusiin tilanteisiin. Pääsin mukaan Tules-kurssille Kaisankotiin Espoossa. Tämän vuoden alussa olen aloittanut kerran viikossa vesijumpan. Kaisankoti järjestää kuntoutuksen ja ohjelman. Hankin B-lääkäritodistuksen ja laitoin netin kautta hakemuksen yli 68-vuotiaiden Tules-kurssille. Uuden hakemuksen myötä kuntoutukseen pääsy onnistui. Backbyn kartano ympäristöineen on todella viehättävä paikka kaikkina vuodenaikoina. TEKSTI SINIKKA MAGNUSSON – KUVA ARJA KARASVIRTA Sinikka Magnusson.. Aiheina on ollut muun muassa kehonhuolto, ravitsemusneuvonta, arvot ja voimavarat, psykososiaalinen ohjaus ja lääkkeettömät kivunhallintamenetelmät. Lue lisätietoa Kaisankodista verkkosivuilta: kaisankoti.fi. Tärkeää oli pitää jalkoja mahdollisimman paljon pystyasennossa, jolloin turvotus väheni ja siitä johtuvat kivut vähenivät. Lääkäritodistus oli jo Kelassa. Alkujaksolla ja kolmannella jaksolla oli lääkärin, terveydenhoitajan ja fysioterapeutin vastaanotot. 15 NIVELTIETO 3 | 2024 M olempiin polviini tehtiin tekonivelleikkaus Coxassa vuonna 2022. Näin menivät alkuhankaluudet yksillä kärsimyksillä eikä tarvinnut odottaa toista leikkausta. Toki aluksi sain voimakkaita lääkkeitä, joita vähennettiin asteittain. Ortopedi totesi, että molemmat polvet ovat yhtä huonot ja ehdotti, että ne leikataan samalla kertaa. Kipulääkkeillä sai kipuja pois jonkin verran, mutta kun öisin alkoi olla leposärkyä, oli aika miettiä jatkotoimenpiteitä. Olin tilannut Niveltieto-lehden, josta luin paljon nivelleikkauksista ja myös valinnan mahdollisuudesta. Ryhmässä meitä on kolme 50-luvulla syntynyttä ja kuulumme ns. Välillä on ollut rentoutusharjoituksia ja kuunneltu esitelmiä. Ohjelma Kaisankodissa on ollut monipuolista. Olin todella tyytyväinen, että molemmat polvet leikattiin samaan aikaan. Lääkäritodistuksen lähetin postissa. Teoriassa helppoa, mutta käytännössä vaikeaa. Käytän useimmiten julkisia kulkuvälineitä, joten kävelyt pysäkeille ovat olleet edes jonkinmoista liikuntaa ja syömistäni olen yrittänyt tarkkailla. Kehotettiin laittamaan uusi hakemus puolen vuoden kuluttua. Olin kuullut Tampereen Coxasta paljon hyvää palautetta, joten valitsin leikkauspaikaksi Coxan. Kurssilaiset ovat tehneet henkilökohtaiset tavoitteet, joita on seurattu. Polvien vaiva oli syntynyt pikkuhiljaa vuosien aikana ja lopulta luut hakkasivat toisiaan vasten, ja niissä alkoi olla liikerajoituksia ja kipuja. Leikkauksesta oli silloin kulunut vasta kolme kuukautta ja sain Kelalta soiton, että olin liian aikainen, kun oma kuntoutus oli vasta menossa. Leikkaus edellytti käynnin heidän ortopedinsä luona, ja asian nopeuttamiseksi kävin Tampereella. Minä kirjasin itselleni lisää liikuntaa ja vähemmän ruokaa. Magneettikuvat näyttivät, että tilanne ei tästä millään särkylääkkeillä paranisi ja lääkärin kehotuksesta suostuin lopulta leikkausjonoon. On ollut vesijuoksua, uintia, jumppaa erilaisten välineiden kera ja ulkoliikuntaa. Kaisankoti toimii 1500-luvulta olevan Backbyn kartanon mailla ja tiloissa. Viimeinen jakso oli kesäkuussa. Leikkaus sujui erinomaisesti ja kuntouduin jo Coxassa melko hyvin. Minulle se sopi, ja aika sovittiin neljän kuukauden päähän. Ensimmäinen viiden päivän jakso oli viime vuoden syyskuussa ja toinen jakso tammikuussa
Salme Nummela tekee historiaa Salme Nummelalla on Taekwon-Don mustan vyön 1. Sekä fyysinen että henkinen terveys ovat parantuneet huomattavasti. Dan.. Nyt hänellä on 1. Danin musta vyö, ja hän ohjaa omaa ryhmää 83-vuotiaana. 16 NIVELTIETO 3 | 2024 Vaikka ylöjärveläinen Salme Nummela meni aluksi vain kokeilemaan Taekwon-Doa, laji vei sydämen saman tien
Nivelet pysyvät järjestyksessä, kuten Salme itse kuvailee. Sama, hyvä tunnelma on säilynyt. ”Kun katselin ensimmäistä kertaa Tarja Korhosen ohjauksia, ojentelin samalla jalkojani ja ajattelin, että tuohan tekisi hyvää selälle”, Salme kertoo syyksi alkuinnostukseen. ”Kun tulin ensimmäiseen aikuisten alkeiskurssin harjoitukseen, päällimmäisenä oli ajatus, että menen vain kokeilemaan. Seuraus oli, että vetelin sauvoja perässäni. Treenaaminen tekee hyvää myös nivelien viereisille lihaksille”, Salme kertoo. Salme kehuu hyviä ohjaajia, jotka antavat selkeitä ohjeita ja tietoa esimerkiksi siitä, mikä merkitys liikkeellä on. Olen sitä mieltä, että kun nivelrustot saavat koko ajan uusia ravinteita verenkierron mukana, nivelet voivat paremmin. ”Joskus ihan selvästi, jos olen ollut pari viikkoa tekemättä harjoitusliikkeitä, jos en herättele niveliä, niin alkaa tuntua kipuja. Se on minulle iso asia, että vähintään kolme kertaa viikossa käyn treeneissä ja verryttelen kaikki alueet: sormet, ranteet, polvet, nilkat, niskan ja selän. Treenaaminen tuntuikin hauskalta ja ryhmä oli mukava!” Salme jäi ja aloitti säännöllisen treenaamisen. Salme käyttää öisin rannetukia, koska nukkuessa kädet voivat mennä väärään asentoon. Lopetan varmasti kohta, mutta menen nyt kun tuo Tarja niin haluaa. Hän kertoo oireilevansa myös polvia. 17 NIVELTIETO 3 | 2024 S alme Nummela innostui 75vuotiaana korealaisesta kamppailulajista TaekwonDosta katsellessaan lastenlastensa treenejä ja valmentajan ohjausta. Salme huomasi voivansa koko ajan vain paremmin ja paremmin, kun kehoon tuli enemmän voimaa ja liikkuvuutta. Pituuserokaan ei treeneissä haittaa.. Heidän ohjauksessaan on ollut helppo treenata. Eihän se hiihtämistä ollut se Salme Nummela sai treenikaverikseen Otto Europaeuksen. Alkeisryhmässä oli hyvä henki, kavereita autettiin ja tsempattiin. ”On kiva, kun saa selkeitä ohjeita – nyt korjaa tätä liikettä; katsos näin, kokeile tätä uudestaan, tarkenna käsien asentoa.” Nivelrikko pysyy aisoissa Salmella on sormissaan ja ranteissaan nivelrikko. Salmelle hiihto on ollut elinikäinen rakas harrastus. Mutta hiihtäminen jäi, kun nivelrikon takia sauvoista ei enää voinut pitää kiinni niin kuin pitäisi. Salmen mielestä nivelrikkojen vaikutukset ovat selvästi vähentyneet. Se oli hänelle suuri pettymys. ”Eihän sauvoja voi käyttää oikealla tavalla, jos sattuu kovin
Ainoa, jonka Salme mainitsee, on punnertaminen. Aina silloin tällöin vieläkin, kun sattuu ranteisiin, käytän nyrkkejä. ”Harmonia-ryhmältä eli 60+ ryhmältä ei välttämättä vaadita isoa voi mankäyttöä ihan sen takia, että osalla voi olla sairauksia, esimerkiksi sydän pulmia, jotka estävät tekemästä voimakasta harjoittelua. Mutta nyt pystyn jälleen hiihtämään! Se on iso ilo itselleni. Potkutkin sujuvat, eikä nivelrikko haittaa. Silloin treenejä pehmennetään.. Mutta nyt pystyn punnerrukset tekemään useimmiten suorilla kämmenillä”, Salme kertoo. Nyt pystyn heiluttamaan sauvoja ihan niin kuin pitääkin ja antamaan vauhtia menoon”, Salme iloitsee. Salmen mielestä liikkeellä on iso merkitys kehoon ja sen toimintoihin, mutta myös koko olemukseen ja mieleen. Hän nousee pöydän äärestä, koska haluaa näyttää miten punnertaa. Vaikka potku näyttää keveältä, siinä on silti voimaa. Jokainen on mukana tavallaan Nivelrikko ei suuremmin haittaa treeneissä. En oikeastaan tiennyt, että saan Taekwon-Dosta apua hiihtämiseen. Kaikkea ei tarvitse tehdä tässä iässä. Eikä ne nuoriltakaan aina suju, jos on jokin selkeä este. 18 NIVELTIETO 3 | 2024 semmoinen. ”Aloitin punnertamisen nyrkeillä. ”Olen huono tekemään sivupotkuja, en saa jalkaa nousemaan tarpeeksi”, Salme kuvailee. ”Mutta se ei yhtään häiritse tekemistä. Jokainen voi tehdä sen mukaan, minkä kroppa antaa myöten.” Potkuissa tärkeää on voiman käyttö. Salme näyttää, kuinka potkaisee eteen kevyesti
”Nyt tähtäin on 2. Jokaisella oppilaalla on tietyn värinen vyö, joka kertoo hänen vyöarvonsa hierarkkisessa järjestelmässä. Tämä kaikki vaikuttaa varsin ilmeisesti muistiin”, Salme selvittää. Hän on Suomen vanhin mustan vyön kokeeseen osallistunut ja ensimmäisen Danin suorittanut henkilö. Niissä täytyy osoittaa hallitsevansa uusia tietoja, taitoja ja menetelmiä Taekwon-Don eri osa-alueilta. Nautin todella sekä Harmonia-ryhmän, kuoron että lausujien ohjaamisista. Olen myös saanut hyviä ystäviä!”. Sillä on iso merkitys.” Monessa mukana Taekwon-Don Harmonian ohjauksen ja omien harjoitusten lisäksi Salme vetää eläkkeensaajien kuoroharjoituksia ja lausuntaryhmää sekä ottaa yksinlaulutunteja. 19 NIVELTIETO 3 | 2024 Näin jokainen voi olla mukana tavallaan”, Salme kertoo. Niinpä olen sitten aina langennut seuraavaan vyökokeeseen”, Salme kertoo hymyillen. Naurujoogaohjaajan opeilla hän yrittää aina saada jokaiseen treeniin monta nauramisen paikkaa. Vyöarvo osoittaa opettajalle, mitä kultakin oppilaalta voi odottaa. Harmonia-ryhmäläiset, tai harmonistit, ovat iältään 57–84-vuotiaita. vyökokeilla. ”Ohjaajatkin sanovat, että muistini on parantunut. Muistikin on parantunut, koska hän joutuu paneutumaan jatkuvasti uuteen asiaan ja tehtävään. ”Taekwon-Don takia luulen, että minulla on enemmän innostusta ja energiaa yhteen jos toiseenkin. ”Kun aloitin, en tiennyt mitään vyökokeista. Itselle tulee semmoinen olo, että ihanaa, kun saa elää!” Salme mainitsee, että nauru on kaikessa tekemisessä tärkeää. Kun oppilas etenee vyöhierarkiassa, hän ottaa vastuuta oman seuransa toiminnasta, kuten treenien ohjaamisesta tai päätöksentekoon osallistumisesta. ”Usein, kun he lähtevät treeneistä, he sanovat, että ’ihanaa kun tulin’, tai että ’mietin aamulla, etten jaksa, mutta hyvä kun tulin’. Kehittymistä mitataan ns. Puutarhatöitä unohtamatta. Nauru vahvistaa yhteishenkeä, vaikuttaa positiivisesti olotilaan ja helpottaa oppimista. Vyökokeet oikeastaan kannustavat tekemään yhä paremmin Taekwon-Doon kuuluvat asiat. Kaikessa ohjaamisessa on iso ilo saada yhdessä aikaan vahvoja onnistumisen tunteita. Kaipa se kuuluu asiaan, ajattelin, kun muut alkoivat puhua kokeista. Tätä hän on kenties myös maailmalla. Vyövärejä on kuusi: valkoinen, keltainen, vihreä, sininen, punainen ja musta. Aina kun tulee uusi liikesarja, nimikkeet kertovat, mitä siihen kuuluu. Dan T aekwon-Don harjoittaminen koostuu muun muassa erilaisista käsija potkutekniikoista, liikesarjoista, otteluista, itsepuolustuksesta ja voimamurskauksesta. Yksi tärkeimpiä asioita tässä tekemisessä on ilo. Myös koreankieliset termit ja nimet tekniikoille ja liikkeille on otettava haltuun. ”Ohjaan Harmonia-ryhmää ja siksi on välttämätöntä osata koreankieliset nimikkeet. On hienoa saada kuoro tulkitsemaan laulujen tunnelmaa, ja innostavaa löytää lausujien kanssa keinoja, joilla voi vaikuttaa runojen kautta kuulijoiden ajatuksiin ja tunteisiin. Tällaisista kanssaeläjien tyytyväisistä lausunnoista saa itselle hyvän mielen. Salme sai mustan vyön 1. Mustan vyön 1. He treenaavat kerran viikossa Salmen ohjauksessa. Danin joulukuussa vuonna 2022. Koko liikesarja täytyy muistaa alusta loppuun ja tehdä oikein. Danissa.” Salme kertoo löytävänsä itsestään aina jotain uutta, jota ei ole tiennyt olevankaan – ja se on hauskaa. Mustissa vöissä on yhdeksän Danastetta
20 NIVELTIETO 3 | 2024 OSTEOPATIA aktivoi kehon oman paranemisprosessin A R JA K A R A S V IR T A
Näissä tilanteessa rohkaisemme asiakasta pikkuhiljaa kipua kohden – tekemään myös niitä liikkeitä, jotka aluksi aiheuttavat kipua tai kivun pelkoa”, Rajamäki toteaa. Osteopaatti pyrkii sen sijaan huomioimaan asiakkaan kehossa sen mikä toimii, ja vahvistamaan sitä kautta asiakkaan tervehtymistä. Jännitystilat vähentävät resilienssiä Osteopatialla voidaan ehkäistä monia sairauksia. Joskus kivut voivat vähäksi aikaa tulla intensiivisemmiksi hoidon jälkeen, mutta yleensä ne menevät ohi. ”Kun löydämme kipukohdan, hoidammekin kivun ympäristöä, koska kehomme löytää keinot parantaa itse kivun. Käytännössä se vaatii yleensä vain yhden hoitokerran, TEKSTI ARJA KARASVIRTA | Asiantuntijoina osteopaatit LINDA PRIHA ja ILKKA RAJAMÄKI, Osteopatiakeskus VALO Osteopatia sopii kaikenikäisille ihmisille, vastasyntyneestä vauvasta yli 90-vuotiaisiin. Meissä jokaisessa on itseparannusja itsehoitomekanismeja”, osteopaatti Linda Priha kertoo. ”Kun lähdemme työskentelemään terveyden kanssa, oma terveys lähtee hoitamaan jännityksiä. Osteopatia on käsin tehtävää manuaalista hoitoa, joka perustuu asiakkaan kanssa käytyyn keskusteluun sekä käsin tehtävään tutkimiseen. Pääasiassa osteopaattinen hoito on kivutonta”, Priha kertoo. ”Joskus ongelma onkin kipumekanismissa eli vaiva on jo parantunut, mutta kipu on jäänyt päälle, mikä voi olla kroonisten kipujen taustalla. ’Ei tapahtunut mitään, pystyn tähän’.” Myös stressi on usein osallisena esimerkiksi kroonisissa kivuissa, koska stressi aiheuttaa valtavaa kuormitusta keholle ja omalle hyvinvoinnille. Sen jälkeen osteopaatti havainnoi asiakkaan aktiivisia ja passiivisia liikkeitä eli hän tarkkailee ja tutkii asiakkaan toimintakykyä. ”Kehoa koulutetaan ja se oppii vähitellen. Osteopaatti kykenee tuntemaan jumissa olevat kohdat kehossa. Hoitoa kehon ehdoilla Osteopatia on manuaalista eli käsin tehtävää hoitoa, jota tehdään jokaisen kehon ehdoilla, useimmiten hellävaraisesti. 21 NIVELTIETO 3 | 2024 K un asiakas saapuu osteopaatin vastaanotolle, aivan aluksi osteopaatti haastattelee hänet. Sitten siirrytäänkin palpaatioon eli käsin tehtyyn tunnusteluun. ”Kun jokin paikka on jumissa, sinne ei pääse aineenvaihdunta, jolloin sinne voi syntyä kaikenlaisia ongelmia, kipuja tai sairauksia”, osteopaatti Ilkka Rajamäki toteaa. Osteopaatti ei kuitenkaan ole pelkästään kiinnostunut asiakkaan ongelmakohdista, vaikka ne parhaimmillaan toimivat vinkkinä osteopaatille, mitä tulee hoitaa. Joskus terveys tarvitsee hoitamisessa apua. Prihan mielestä jokainen voi tulla hoitoon, eikä kenenkään tarvitse jännittää, että hoito olisi kivuliasta. Hoitoon kannattaa hakeutua mieluummin heti kun on esimerkiksi satuttanut jonkin kohdan kehossaan, on unihaasteita tai pitkittynyt stressi ilmoittelee. Taitava osteopaatti pystyy kosketuksen avulla tuntemaan monia eri fysiologisia ilmiöitä asiakkaan kehossa. Ilkka Rajamäki ja Linda Priha.. Joskus kipua kohden pitää mennä, jotta se häviäisi, erityisesti leikkauksen jälkeen. ”Jos hoito on kivuliasta, silloin hoitoa voidaan muokata sen mukaisesti
Nivelien normaalia vanhenemista on, että jonkinasteista nivelrikkoa on tasaisesti kaikkialla. A D O B E S T O C K. Yksilöllistä hoitoa Osteopaatin työ on pääosin käsityötä, jota jokainen tekee omanlaisellaan kädenjäljellä. Mitä enemmän sillä on sidottuna energiaa, se on pois kokonaisenergiasta eli kapasiteetista ottaa jokin toinen kuormitustekijä vastaan ympäristöltä”, Rajamäki sanoo. 22 NIVELTIETO 3 | 2024 kun jokin tietty jännittynyt kohta avataan”, Rajamäki sanoo. Jännitystila on saattanut alun perin syntyä esimerkiksi kaatumisen tai putoamisen seurauksena. Esimerkiksi lantion alueen jännitystila voi vaikuttaa vuosien jälkeen jommankumman alaraajan nestekiertoon ja aineenvaihduntaan. Esimerkiksi, jos on koko ikänsä sairastanut migreeniä, se ei lähde kolmella hoitokerralla. Toimintakyky voi olla pienestäkin kiinni. ”Hoito vaikuttaa tehokkaammin ja nopeammin, jos ihminen tulee ajoissa hoitoon. ”Keho joutuu käyttämään jokaiseen vaivaan energiaa. Apua nivelrikkoon Osteopaatit pystyvät havaitsemaan nivelrikon taustalla vaikuttavat nestekierron häiriötilat sekä kehon jännitykset. ”Myös jos jalassa on pienikin linjausvirhe, tai jos alaraajan kuormitus ei ole ihan optimaalinen nilkasta lonkkaan asti, voi polveen tulla toiminnallinen haaste”, Priha täydentää. Jännitystiloja on usein monissa kohdissa ja eri kerroksissa, ja ne vähentävät kehon resilienssiä suhteessa ulkomaailmaan. Osteopatiassa pyritään löytämään ne tekijät, jotka vaikuttavat selkäkipuun, ja niitä lähdetään pikkuhiljaa purkamaan. Kun jännityksen saa vapautettua, samalla vapautuu kokonaisenergia koko kehon terveyden käyttöön. Mutta jos nivelrikko tulee yhteen kohtaan, sille voi olla jokin syy. Mutta hoitojen jälkeen migreeni ei ehkä tule niin rajuna, ja tilanne voi olla jo vähän helpompi. Ihmisellä voi yleisesti olla vähän mukavampi ja kevyempi olo kehossa, jolloin keho jaksaa hoitaa myös niitä ongelmia”, Priha kertoo. Joissain tapauksissa koko kehon aineenvaihdunta paranee niin, että oireetkin helpottuvat. Esimerkiksi alaselkään tullut kramppi voi syntyä, kun kehomme yrittää suojata meitä uusilta vahingoilta. Haastetta voi tulla myös polven alueella, jossa saattaa alkaa pikkuhiljaa kehittymään nivelrikkoa. Syntyessään se on voinut olla kehon ainoa oikea tapa selviytyä vaikeasta tilanteesta, mutta jos jännitys jää kehoon pitkäksi aikaa, se alkaa haitata kehon optimaalista toimintaa. Tai nivelrikossa polvikivut eivät ole osteopaattisen hoidon jälkeen enää niin kovia, tai ne eivät kestä niin pitkään, tai turvotus on vähäisempää. Siinä missä asiakas huomioidaan yksilönä, myös osteopaatti toimii omana yksilönään omilla vahvuuksillaan. ”Nivelrustossa aineenvaihdunta on muutenkin huonoa verrattuna kehon muihin osiin, kuten lihaksiin, joissa on paljon rikkaampi aineenvaihdunta”, Rajamäki kertoo. Priha muistuttaa, ettei nivelrikkoa saada yhdellä kertaa kuntoon
Kehon heikentynyt vitaliteetti, terveys, haastaa myös esimerkiksi nivelrikon hoitoa, mutta ei tee siitä mahdotonta”, Priha sanoo. Osteopatiakoulutus aloitettiin vuonna 1989 Christer Pellaksen johdolla. Vasta lääkärinlausunnon jälkeen hoitoa voidaan mahdollisesti jatkaa. Amerikkalainen lääkäri Andrew Taylor Still (1828–1917) kehitti osteopatian ja sen periaatteet. ”Esimerkiksi silloin kun ihmisellä on monta perussairautta emme pääsekään hoitamaan, vaikka sitä migreeniä, vaan paneudumme työskentelemään koko kehon kanssa saadaksemme sitä vapaammaksi. Kaikista sairauksista ja lääkityksistä pitää kertoa ennen hoitojen aloittamista. Nykyään osteopaatiksi voi opiskella Metropolian ammattikorkeakoulussa ja Osteopatiakoulu Atlaksessa. Suomeen osteopatia rantautui vuonna 1934, kun Yhdysvalloissa osteopatiaa opiskellut henkilö aloitti oman praktiikan. ”Lääkitykset ja sairaudet vaikuttavat siihen, että hoito on hitaampaa ja tarvitaan enemmän hoitokertoja. Yleensä hoidan akuuttivaivan, rauhoitan tulehdusta ja saan aineenvaihdunnan toimimaan. Hän tutki syvällisesti ihmisen anatomiaa, fysiologiaa, rakennetta ja toimintaa. Asiakkaan yksilöllinen huomioiminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei kahta samanlaista selkäkipua yleensä voida hoitaa samalla tavalla. Sen jälkeen meillä on enemmän mahdollisuutta helpottaa migreeniä, koska keholla on voimavaroja muutoksen tekemiseen. Haluaisimme puuttua tilanteeseen mielellään mahdollisimman aikaisin, ettei päädyttäisi niihin rajumpiin toimenpiteisiin, joista seuraa helposti muita ongelmia”. Kokemus karttuu myös hoitaessa erilaisia asiakkaita. ”Odottelemme niin kauan, että keho pärjää omillaan. Osteopaattien ammattitaitoa on myös se, että he osaavat lähettää asiakkaan lääkärin konsultaatioon, jos he epäilevät asiakkaalla olevan jokin sairaus. 23 NIVELTIETO 3 | 2024 ”Toiset saattavat hoitaa ikään kuin pehmeämmin, toiset intensiivisemmin, jolloin hoito tuntuu vähän enemmän”, Rajamäki selventää. Jossain vaiheessa vaiva menee niin pahaksi, että sitä pitää lääkitä tai se pitää leikata. Esimerkiksi korkea verenpaine ei ole este hoidoille, ja se otetaan huomioon. Parhaimmillaan jokainen asiakas opettaa meille aina jotain uutta”, Rajamäki hymyilee. Voi olla, ettei hänelle tule samaa vaivaa uudestaan. Hoidin sen ensin, ja vasta sitten autoin akuuttia tilannetta. ”Vaivaa voi kuvata janana. Priha kuvaa, kuinka he voivat olla apuna koko janan aikana. Osteopaatti on Suomessa Valviran rekisteröimä terveydenhuollon ammattihenkilö.. Vastaanotollani kävi juuri eräs akuutin vaiheen selkäkipuasiakas, jota hoidin normaalista poikkeavasti. Kun lähdemme lähestymään vähän kauempaa, aikaa menee enemmän”, Priha selvittää. Kehon paranemisprosessit Hoito ei lopu hoitopöydälle, vaan paraneminen jatkuu osteopaattisen hoidon jälkeen usein muutaman päivän, viikkoja tai pidempäänkin, koska osteopatiahoito aktivoi kehon paranemisprosesseja. Koulutus keskittyy anatomiaan, fysiologiaan ja manuaalisiin hoitomenetelmiin. Huomasin, että päästä lähti vääntö koko rankaan, joka aiheutti alaselkään kipua. Tietyn ajan päästä asiakas palaa vastaanotolle. Osteopaatit seuraavat, kuinka ongelma-alue muuttuu ja paranee. Esimerkiksi janan loppupuolella tehtävässä leikkaushoidossa osteopaatti voi tukea ennen ja jälkeen leikkauksen hoitamalla aineenvaihduntaa ja nestekiertoa. Vaivassa on alkamisvaihe, joka pikkuhiljaa pahenee. Still uskoi, että ihmisen keho kykenee parantamaan itse itsensä, kunhan se on tasapainossa. Heikentynyt perusterveys Kun ihmisen perusterveys on heikentynyt, se vaikuttaa työskentelyyn pidentämällä hoitojaksoja. Sitten vastaanotolla tönäistään eli aktivoidaan paranemisprosessia jälleen”, Rajamäki sanoo. ”Vaikka vastaanotolla olisi kaksi ihan samanlaista vaivaa, niin taustalla molemmissa voi olla eri syy. Osteopaatin koulutus kestää neljä vuotta, jonka jälkeen lisäoppia haetaan pitkään hoitotyötä jo tehneiltä sekä kursseilta
24 NIVELTIETO 3 | 2024 Miten ruoassa oleva sokeri ja vehnä vaikuttavat nivelrikkoon. Tavanomainen länsimainen ruokavalio sisältää runsaasti sokeria ja prosessoituja, kovaa rasvaa, ja vain vähän hedelmiä, vihanneksia ja täysjyväviljaa, saattaa lisätä elimistön matala-asteista tulehdusta. On kuitenkin olemassa jonkin verran tutkimustietoa, joka viittaisi siihen, että gluteenin tietyt ainesosat voisivat laukaista joillain ihmisillä suolistossa tulehdusreaktion. Elimistön kannalta ruoan lämpötilalla ei ole merkitystä. Toisin kuin ruis ja ohra, vehnä on usein vähäkuituista ja pitkälle puhdistettua viljaa, jota käytetään monissa tuotteissa. Syökö ruoan kylmänä vai lämpimänä ei ole yhteyttä painonhallintaan tai kylläisyyden tunteisiin. Se pahentaa jo olemassa olevia niveloireita. Lisäävätkö ne esimerkiksi nivelten tulehdusherkkyyttä. Runsaasti vaaleita viljatuotteita sisältävä ruokavalio köyhdyttää ja yksipuolistaa suolistomikrobistoa. Vehnä, kuten ruis ja ohra, sisältää gluteenia, joka on viljan proteiini. Nivelreumaa koskevissa tutkimuksissa havaittiin yhteys kroonisen tulehduksen ja suurten sokerimäärien nauttimisen välillä. Monet nivelreumaa sairastavat ovat huomanneet gluteenin pahentavan niveloireita. Suolistomikrobiston merkitystä lukuisiin eri sairauksiin tutkitaan parhaillaan, ja uutta tutkimustietoa muun muassa infektioista, vastustuskyvystä ja elimistön matalaasteisesta tulehduksesta saadaan koko ajan lisää. Lisätyn sokerin saanti ei saisi olla yli 10 prosenttia päivittäisestä energiansaannista. Tutkimustulokset ruokavalion yhteydestä niveloireisiin ovat olleet parhaimmillaan lupaavia, mutta usein myös ristiriitaisia. Gluteeni voisi liittyä moniin tulehdussairauksiin, eikä tämä rajoitu pelkästään keliakiaan. Gluteenin ja nivelrikon välinen yhteys ei ole täysin selvä. Tällainen ruokavalio voi lisätä insuliiniresistenssiä ja lihavuutta, jotka molemmat ovat nivelrikon riskitekijöitä. Täysin gluteenittomaan ruokavalioon siirtymistä ei suositella, ellei keliakiaa ole todettu, mutta vehnän korvaamista kauralla, rukiilla ja ohralla voi kokeilla oireiden lievittämiseksi. KYSY R AVITSEMUST ER APEUTILTA. Sokeri ei kuitenkaan välttämättä ole yksin syyllinen. Niveloireista kärsivien ruokavaliossa tulisi olla monipuolisesti erilaisia kuidun lähteitä, kasviksia ja täysjyväviljatuotteita, ja vain kohtuudella lisättyä sokeria ja valkoista vehnää. Runsas sokerin nauttiminen saa elimistön tuottamaan enemmän sytokiineja, jotka ovat tulehdusta edistäviä proteiineja. Niveltulehduksesta, oli se sitten nivelrikko tai nivelreuma, kärsivien kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti lisätyn sokerin saantiin. Lämmin ateria sisältää usein riittävästi proteiinia, kasviksia, pehmeiPalstalla ravitsemusterapeutti Anne Ruotsalainen vastaa lukijoiden lähettämiin ravitsemukseen ja ruokaan liittyviin kysymyksiin. Monet ihmiset kokevat valkoisen sokerin ja vehnän pahentavan niveltulehduksen oireita. Siihen liittyy fyysisiä oireita, kuten kipu, turvotus, jäykkyys ja lämmöntunne nivelissä. Lisättyä sokeria on makeisissa, jäätelöissä, leivonnaisissa, maustetuissa jogurteissa, mehuissa ja virvoitusjuomissa sekä makeissa alkoholijuomissa. Tutkimustuloksia tarkastellessa on tärkeää erottaa nivelrikko ja nivelreuma toisistaan, sillä suurin osa tutkimuksista käsittelee nivelreuman oirekuvaa. On suositeltavaa syödä lämmin ateria vähintään kerran päivässä, sillä ateria on usein tuolloin monipuolisempi ja energiapitoisuudeltaan riittävämpi, kuin pelkkä niin sanottu välipalatyyppinen ateria. Silloin bakteerit ja toksiinit pääsevät siirtymään verenkiertoon, joka johtaa mikrobien epätasapainoon ja tulehdukseen elimistössä. Nivelreuman vauriot johtuvat kroonisesta matala-asteisesta tulehduksesta. Sytokiinit lisäävät immuunisolujen tuotantoa, ja tuloksena on tulehdus. Mikä merkitys elimistölle on lämpimällä aterialla
Aikuisten raudan saantisuositus on 9–15 mg päivässä. Lämpimän aterian korvaaminen kylmällä aterialla, kuten leivällä tai salaatilla, vaatii enemmän huomion kiinnittämistä etenkin riittävään proteiinin ja energian saantiin. Lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää imeytymisen tehostamiseen. Cvitamiini voi parantaa raudan imeytymistä jopa 2–3-kertaiseksi. Raudan imeytymistä voi tehostaa C-vitamiinilla. Mikäli epäilee raudansaannin olevan riittämätöntä tai rautaarvojen alhaiset, kannattaa ne mittauttaa ja tarvittaessa aloittaa rautalisän käyttö kuuriluontoisesti 2–3 kuukauden ajaksi. 25 NIVELTIETO 3 | 2024 tä rasvoja ja täysjyväviljatuotteita, jolloin elimistö saa tarvitsemiaan ravintoaineita yhdeltä aterialta. Huonomman imeytymisen vuoksi kasvissyöjien raudantarpeen on arvioitu olevan noin 1,8kertainen sekasyöjiin verrattuna. Jokaisen aterian tulisi sisältää jotain raudan lähdettä: täysjyväviljaa, palkokasveja, kalaa, lihaa tai kananmunaa. Niin sanottu leipäateria sisältää usein liian vähän proteiinia ja kasviksia, ja jää energiamäärältään kevyeksi, jolloin jo pian on uudelleen nälkä. Imeytyykö rauta tarpeeksi hyvin leivästä ja kasviksista. Lihavalmisteet sisältävät runsaasti hyvin imeytyvää hemirautaa, ja sekasyöjällä raudan saanti onkin usein riittävää. Jokaiselle aterialle kannattaa valita jotain C-vitamiinia sisältävää syötävää, kuten tuoreita kasviksia tai hedelmiä. Koska punaista lihaa ei pitäisi kovinkaan paljon ravintosuositusten mukaan syödä, kuinka turvata raudan saanti. Kasvispainotteisessa, tai vaikka täysin vegaanisessa, ruokavaliossa raudan saantiin kannattaa kiinnittää huomiota, etenkin jos rautaa menetetään kuukautisten tai verenluovutuksen myötä, tai kulutus on kovaa runsaan urheilun vuoksi. Hyviä raudan lähteitä ovat täysjyväviljatuotteet, palkokasvit, siemenet ja pähkinät. Erityisesti useimmat kasviproteiinilähteet, kuten pavut, linssit, tofu, soija ja valmiit kasviproteiinilähteet kuten Nyhtökaura, Härkis, Delikaura ja Beanit sisältävät runsaasti myös rautaa. Samoin salaattitai tuorepuuroateria tulisi rakentaa niin, että se sisältää komponentteja monipuolisesti eri ruoka-aineryhmistä, eli kasviksista, täysjyväviljoista, rasvattomista maitotuotteista, proteiinin lähteistä sekä pehmeistä rasvoista. Rauta edistää hapen kulkeutumista keuhkoista kudoksiin, ja toimii merkittävänä osana monissa aineenvaihduntareaktioissa. Kalsium, kahvi, tee ja punaviini puolestaan heikentävät raudan imeytymistä. Miten paljon rautaa pitäisi saada päivittäin, että sen saanti olisi riittävää. Kasviperäinen ei-hemirauta imeytyy heikommin kuin hemirauta, mutta toisaalta etenkin palkokasvit sisältävät kasviferritiiniä, joka on hyvin imeytyvä raudan muoto. Sen sijaan, jos leivällä on pehmeää rasvaa sisältävää levitettä, vähärasvaista juustoa ja leikkelettä, kalaa tai kasviproteiinia ja kasviksia, ja leipien yhteydessä nautitaan myös lasillinen rasvatonta maitoa tai piimää sekä jälkiruoaksi hedelmä, on kyseessä jo ateria, joka sisältää riittävästi ravintoaineita. Annos on riippuvainen sukupuolesta. Raudalla on elimistössä tärkeä tehtävä punasolujen hemoglobiinin happea sitovana osana. Voit lähettää oman ruokaan tai ravitsemukseen liittyvän kysymyksen tälle palstalle sähköpostilla osoitteeseen: viestinta@nivel.fi P IX A B A Y. Sen saa täyttymään syömällä ateriarytmin mukaisesti 5 ateriaa päivässä
krs) ma 11.9., 15.10. PILATES harjoittelua Judosali 1, Tuulimäen liikuntahalli / väestönsuoja (Itätuulenkuja 9) pe 30.8.–13.12. krs) torstai 29.8.–12.12. klo 14–16. klo 16–17.30. 040 733 5659. Sirkka Seppänen p. klo 16.30–18.30. JYVÄSKYLÄ VERTAISRYHMÄ Piippurannan klubi (Paperitehtaankatu 1) ma 23.9., 28.10., 25.11. ei 6.12. JUVA VERTAISRYHMÄ Työntulos (Peltotie 1–3 B talo) ke 18.9., 16.10. 050 5252 095, Kristiina Ahokas p. klo 16.30–18.00. klo 17.15–17.45. UUSI KEHONHUOLTO Tapiolan palvelukeskuksessa (Länsituulentie 1, 3. TERVETULO A TOIMINTAAN ! Kentällä tapahtuu. klo 18–20. 050 3635 900, Aila Mustonen p. 050 5288 791, liikuntavastaava Sirpa Lappalainen p. 050 5252 167 (tekstari). klo 18–20. Useilla paikkakunnilla on tarjolla nivelystävällistä liikuntaa. 040 8485 563. KEURUU VERTAISRYHMÄ Lehtiniemen palvelukeskus, takkahuone (Seiponniementie 7) to 4.9., 2.10., 6.11., 4.12. Kysy lisää nivelpiirisi vertaisohjaajalta. 044 5441 755. KUNTOSALI Heikan Sali (Saksankatu 34) ma klo 11–12, ke klo 11–12, pe klo 11–12. Osa liikuntaryhmistä on maksullisia, mutta jäsenille hinta on edullisempi. ja 17.12. HELSINKI VERTAISRYHMÄ Kampin palvelukeskus (Salomoninkatu 21 B), Fade ruoka/juhlasali to 12.9., 10.10., 8.11. UUSI KUNTOSALI Kannusillanmäen väestösuojan kuntosali (Kannusillankatu 4) to vko 35–50 klo 18–19. 050 5252 107, Pirjo Väyrynen p. ALLASVOIMISTELU Leppävaaran uimahalli (Veräjäpellonkatu 15) ma 26.8.–9.12. 26 NIVELTIETO 3 | 2024 ESPOO JA KAUNIAINEN VERTAISRYHMÄ Tapiolan palvelukeskuksessa (Länsituulentie 1 A, 3. 040 561 7653, lyly.annek@gmail.com (parhaiten tavoitat tekstiviestin tai s-postin kautta). Liity jäseneksi Tutustu jäsenyyden etuihin ja liity mukaan osoitteessa nivel.fi/jaseneksi. HYVINKÄÄ VESIJUMPPA Veteraanitalosäätiö (Asemakatu 42) ti 17.9.–28.11. klo 17.30– 19.30. klo 15.05–15.50, ke klo 19.00– 19.45 ja klo 19.50–20.35. Anne Lyly p. Liikuntavastaava Leena Nordström p. Outi Ahponen p. 0400 968 301. KUNTOSALI Tyykihovin seniorisali (Eteläinen puistokatu 4) ti klo 18–19. Kaija Asunmaa p. 040 867 1454 . VESIJUMPPA Veteraanitalosäätiö (Asemakatu 42) to 19.9.–28.11. KUNTOSALI Ortonin kuntosali, Tenholantie 10, maanantaisin klo 16–17 ja torstaisin klo 9–10. klo 13.10–14.00. askartelua, 20.11. 050 3624 256. Tuula Hyvönen p. FORSSA VERTAISRYHMÄ Ystävänkammari (Hämeentie 5) to 12.9., 10.10., 8.11. vierailijana Sanna Suvisalmi muistiliitosta, 19.11. Suomen Nivelyhdistyksen paikallisten nivelpiirien vertaisryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa. Aiheet vaihtelevat, pieni kahvimaksu. Eeva Suojanen p. Heikki Multaharju p. klo 19.00–19.45. KAJAANI VERTAISRYHMÄ Tutun tupa (Tehdaskuja 1) to 5.9., 3.10., 7.11. 050 5867 894. ALLASVOIMISTELU Keski-Uusimaan uimahalli (Kaivosmestarinniitty 2) to 29.8.–12.12. klo 15–16.30. klo 9.30– 10.30 Huom. 040 5462 217, Riitta Rantala p. 040 7258 152, Sointu Kamunen p. KIMPPAKÄVELYJÄ eri puolilla Espoota, seuraa www.nivel.fi ?Tapahtumat . Maksuttomaan vertaisryhmään voi osallistua, vaikkei olisikaan yhdistyksen jäsen. Ritva Härkönen p. IISALMI VERTAISRYHMÄ Toimitalo Vakka, (Pohjolankatu 4) to 19.9., 17.10., 21.11. 040 730 6125. klo 17.15–17.45. Mirja Kaartinen p. pikkujoulu klo 16–18. Espoo. HÄMEENLINNA VERTAISRYHMÄ Kumppanuustalo (Kirjastonkatu 1, Säde-tila, huone 205) ma 2.9., 7.10., 4.11
klo 17.30. ja 12.12. klo 13–15. 050 5252 088. LIEKSA VERTAISRYHMÄ Päiväkeskus Karpalo (Jokikatu 2) to 26.9., 31.10., 21.11., 5.12. PARAINEN VERTAISRYHMÄ Senioritupa (Elmgreninkatu 2) ke 30.10., 27.11., 18.12. Marja Ekman, p. klo 15–17. 27 NIVELTIETO 3 | 2024 KOKKOLA VERTAISRYHMÄ Silta yhteisöklubi (Ryövärinkarintie 1) to 18.8., 12.9., 10.10., 14.11., 12.12. KUNTOSALI Urheilukeskuksen mäkikatsomo (Salpausselänkatu 8) ma 2.9. 050 5252 215.. 040 8253 129, Helena Rautiainen, Pia Sipronen. klo 16–17.30. 050 5264 932, Mirja Leinonen p. Pirkko Tiitinen p. klo 16.30–18.00. klo 13.30–15. 040 7049 312, Stina Gerke, p. OULU VERTAISRYHMÄ Kumppanuuskeskus (Kansankatu 53) to 18.9., 16.10., 20.11., 18.12. klo 14–15.30. 040 5128 029. 040 547 7251, kirsti.villman@gmail.com, Ritva Harjunen p. LOVIISA VERTAISRYHMÄ Kumppanuustalo Kulman kokoustila (Sibeliuksenkatu 3) ma 9.9., 7.10., 11.11., 9.12. 050 5252 394, Eila Lindström p. KUNTOSALI Urheilukeskuksen mäkikatsomo (Salpausselänkatu 8) to 5.9. 050 5252 170, Helga Sarviranta-Vuotila p. klo 17–19. Raija Heiti p. ja 11.12. Raili Korhonen p. ASAHI Urheilukeskuksen mäkikatsomo (Salpausselänkatu 8) to 5.9. Irmeli Galkin p. VESIJUMPPA Palvelutalo Esplanadin allas (Kuningattarenkatu 7) ma 9.9.–9.12. 040 7203 052. Marjut Vento p. 050 5379 531. klo 13–14 kuntopiirin tapaan seniorilaittein. klo 15–17. klo 17–19. LAPPEENRANTA VERTAISRYHMÄ Kuutinkulma (Valtakatu 23) to 12.9., 10.10., 14.11. 044 2583 450, Mervi Suomäki p. KUNTOSALI Honkaharjun kuntosali, ilmainen (Sairaalakatu 2) ma klo 17–18 ja su klo 13–14. KOUVOLA VERTAISRYHMÄ Porukkatalo (Savonkatu 23) to 12.9., 10.10., 14.11. alkaen klo 11–12. JUMPAT Suokadun toimintakeskus liikuntasali ke klo 18.30–19.30. KUOPIO VERTAISRYHMÄ Suokadun toimintakeskus, ruokasali (Suokatu 6) ti 17.9., 15.10., 19.11., ja 17.12. krs) alkaen ma 2.9. KUNTOSALI Palvelutalo (Kuningattarenkatu 7) ma 9.9.– 9.12. klo 14–16. 050 5252 080, Anu Kainulainen p. 0400 168 094. Aino Mitrunen p. 050 5751 353 . 040 7672 873, Aulis Vänskä p. KIPPARIHALLIKÄVELYT (Tehtaankatu 60) ma, ke ja pe klo 9.30–10.30. klo 18–19. Kirsti Villman p. Eila Pulkkinen p. ja 12.12. KUNTOSALI JA TASAPAINO Päiväkeskus Karpalo (Jokikatu 2) ma klo 14–15.15 ja to klo 13.30–15. Anna-Liisa Kemi p. alkaen klo 15–16. klo 17–19. alkaen klo 12–13. KOTKA VERTAISRYHMÄ Kotkan pääkirjasto, Katariinan kammari (Kirkkokatu 24) to 19.9., 17.10., 21.11., 19.12. LAHTI VERTAISRYHMÄ Lahden NNKY (Vapaudenkatu 8, katutaso) ke 11.9., 9.10., 13.11. KUNTOSALI Suokadun toimintakeskus (Suokatu 6, 2. 040 5486 523. 040 5199 207 . KUNTOSALI yhdistyksen jäsenille (maksuton) Leväsen toimintakeskus alkaen ke 4.9. klo 15–16.30, pe 6.9
050 3000 445. klo 17–19. klo 15.30–17. 0400 805 697, Katja Junnonaho p. 040 7523 621. 046 6455 011, Tarja Kauppinen p. ÄÄNEKOSKI Marja Gabrielsson p. Eliisa Myllymaa p. 040 5818 899. Vertaisohjaajien sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@nivel.fi jollei muutoin mainita. 28 NIVELTIETO 3 | 2024 PIEKSÄMÄKI VERTAISRYHMÄ Järjestötalo Neuvokas, 3. 050 4365 509, 050 5252 123, Sirpa Pirttimaa-Törnqvist, pirttimaas@gmail.com. 045 2603 804, Anja Pösö p. VESIJUMPPA (Ahlströminkatu 11) ma Ryhmä 1 klo 16.30 ja Ryhmä 2 klo 19.30. Tarkka alkamisaika ilmoitetaan myöhemmin. 040 5909 805, Irma Haukilehto p. 050 5252 277, Anneli Nieminen p. 050 3545 355. klo 17–19. klo 17–19. krs (Tasakatu 3–5) ma 16.9., 21.10., 18.11. klo 13.05–13.50 (ei syyslomavko). alkaen klo 13–14 (ei syyslomavko). 040 7525 184, PORVOO VERTAISRYHMÄ Omenamäen palvelukeskus (Tulliportinkatu 4) ke 18.9., 16.10., 13.11., 11.12. ASAHI Järjestötalo monitoimitila 1. Manna Rissanen p. klo 17–17.45. Tarkemmat tiedot tapahtumista saat seuraamalla ilmoittelua paikallislehdissä tai verkkosivujen tapahtumakalenterista: nivel.fi . 040 7228 871, Mirja Luttinen p. klo 16.15–17.00 ja klo 17–17.45. 045 6348 933. krs (Tasakatu 4-6). NIVELYSTÄVÄLLINEN JOOGAPILATES kymmenenä perjantaina klo 17.15–18 Pakkalanrinteen päiväkodin liikuntasalissa, Pakkalanrinne 4. 050 5252 263. VESIJUMPPA Omenamäen palvelukeskus (Tulliportinkatu 4) joka ke klo 15–16.30. Liikuntavastaava Anni Suni p. VALKEAKOSKI VERTAISRYHMÄ Musiikkiopiston alakerta, Putka (Valtakatu 20) to 12.9., 10.10., 7.11., 5.12. VESIJUMPPA Hoikun allas (Kirkkotie 8) ke 4.9.–11.12. 050 3442 308, Pertti Salmi p. SEINÄJOKI VERTAISRYHMÄ Toimintojen talo, tila Toimi (Kasperinviita 13) ke 11.9., 9.10., 13.11., 11.12. SOMERO VERTAISRYHMÄ Svensson lähimmäispalvelukeskus (Vanhatie 20) ti 3.9., 8.10., 5.11., 3.12. Toiminta nivelpiireittäin.. 044 9872 417. Margit Ahlbom-Messi p. klo 18–20. klo 17–18.30. Raija Keränen p. TAMPERE VERTAISRYHMÄ Tampereen Seudun Invalidien kerhotila, Liisan-sali (Kuninkaankatu 36 B) ke 28.8., 18.9., 23.10., 13.11. TUOLIJUMPPA WSOY:n talo (Mannerheiminkatu 20) joka torstai klo 10–10.45. 050 5252 288, Raili Janhunen p. ja 16.12. 0400 407 484, Kaija Peltonen p. Tuula Nisula, p. Toiminta . klo 18. 050 5620 824, Marja Rajala, p. Raija Rantamäki p. VESIJUMPPA Pieksämäen uimahallin lämminvesialtaalla (Opintie 3) ma 2.9.–9.12. VESIJUMPPA Hoikun allas (Kirkkotie 8) ti 3.9.–10.12. klo 12–14. 040 4805 142, liikuntavastaava Katja Niemi. Seuraa ilmoittelua! Ritva Ropponen p. VANTAA VERTAISRYHMÄ Katrinebergin kartano, (Katriinankuja 5) ke 28.8., 25.9., 23.10., 20.11. RIIHIMÄKI VERTAISRYHMÄ Inkilänhovi (Kalevankatu 18–20) ma 9.9., 14.10., 11.11., 9.12. 0400 962 101, Ritva Nykänen p. klo 17–19. VARKAUS VERTAISRYHMÄ Warikolla (Ahlströminkatu 22) to 12.9., 10.10., 14.11., 12.12. KUNTOPIIRI Järjestötalo monitoimitila (Tasakatu 3–5) ke 4.9. Seija Lehtola p
KL-luokka 2 on ensimmäinen luokka, jossa nähdään selviä muutoksia nivelen luurakenteissa (selvät osteofyytit) ja mahdollista kaventumaa nivelraossa. Voi olla tilanteita, jossa nivelrikon gradus on röntgenkuvassa 4, mutta potilaalla ei siltikään ole merkittävästi elämää haittaavia oireita. Tätä KL-luokkaa kutsutaan myös gradukseksi. Puhekielessä kuuleekin monesti puhuttavan esimerkiksi gradus 3 -nivelrikosta. Kellgren-Lawrence (KL) luokitusta. Tämän takia tekonivelleikkauspäätöstä ei voida tehdä pelkästään röntgentai magneettikuvauksenkaan perustella, vaan potilaan oireet on aina otettava huomioon. Jos esimerkiksi polvesta tai lonkasta otetaan röntgenkuva, nivelrikon astetta voidaan arvioida kuvasta käyttäen ns. Luokat 3–4 edustavat jo pitkälle edennyttä nivelrikkoa. TEKSTI SIMO SAARAKKALA, PROFESSORI, OULUN YLIOPISTO JA SUOMEN NIVELRIKKOTUTKIMUSYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA LUKIJAN KYSYMYS. KL-luokka tai gradus tarkoittaa, että nivelen röntgenkuvassa ei nähdä mitään rakenteellisia muutoksia. Lopuksi on hyvä vielä muistuttaa, että nivelrikon luokittelu röntgenkuvasta edustaa vain nivelen rakenteellisten muutoksien laajuutta. Kun esimerkiksi tarkastellaan polven röntgenkuvaa ja lähdetään liikkeelle luokasta 0. Tämä luokitteluasteikko julkaistiin vuonna 1963, ja se on ollut siitä lähtien kliinisessä käytössä ympäri maailman. KL-luokituksessa lääkäri katsoo polven tai lonkan röntgenkuvaa ja antaa sille luokan 0,1,2,3 tai 4 riippuen nivelrikon vakavuusasteesta. Edelleen KL-luokassa 3 nähdään jo useita kohtalaisia osteofyyttejä, selvä nivelraon kaventuminen sekä jonkin verran tihentymää rustonalaisessa luussa. KL-luokka 1 tarkoittaa tilannetta, jossa polvessa nähdään mahdollista nivelraon kaventumista ja mahdollisesti luun reunassa oleva luukieleke eli osteofyytti. Toisaalta voi olla tilanteita, jossa nivelrikon gradus on vain 2, mutta potilaalla on silti erittäin voimakkaat oireet. Tällaisessa tilanteessa tekonivelleikkaus on usein ainoa hoitovaihtoehto, jos oireet ovat voimakkaat. Mitä potilaan tulisi ymmärtää nivelrikon gradus-asteikosta. Gradus-asteikko eli nivelrikon vaikeusasteen luokittelu I = kyseenalainen tauti II = lievä tauti: pieniä osteofyyttejä (luupiikkejä) III = keskivaikea tauti: nivelraot ovat kaventuneet, osteofyyttejä IV = vaikea tauti: subkondraalista skleroosia (sidekudoksen kovettuminen), kystia, nivelraot ovat kaventuneet huomattavasti. Se ei suoraan kerro sitä, miten paljon potilaalla on oireita. Erityisesti gradus 4 -nivelrikossa voidaan röntgenkuvassa nähdä tilanne, jossa nivelrakoa ei näy enää lainkaan, vaan luiden päät hankaavat nivelessä toisiaan. Olennaista on tiedostaa, että KL-luokat (gradukset) ja 1 eivät vielä edusta varsinaista rakenteellista nivelrikkoa. KL-luokka 4 edustaa kaikista vakavinta tilannetta, missä nähdään kookkaita osteofyyttejä, merkittävä nivelraon kaventuminen, vaikea tihentymä rustonalaisessa luussa sekä luiden päiden epämuodostuma. Luokka 1 on siis käytännössä hieman epävarma tulkintatulos, joka usein annetaan silloin, kun röntgenkuva ei ole täysin normaali, mutta toisaalta siellä ei nähdä selviä muutoksia luurakenteessa tai nivelraossa. 29 NIVELTIETO 3 | 2024 Nivelen röntgenkuvaus on kaikista yleisin kuvantamistutkimus, jota käytetään kaikkialla maailmassa nivelrikon diagnostiikassa
Hän on tehnyt työuransa kokonaisuudessaan lääketeollisuuden palveluksessa sveitsiläisessä Novartis-konsernissa. E LL A N IIN I Mikko Sinisalo.. Työuraan on mahtunut eri tehtäviä Suomessa ja pääkonttorilla Sveitsissä, mutta myös Saksassa, Puolassa ja Italiassa. Työuran viimeiset 13 vuotta Mikko työskenteli henkilöstöhallinnon johtotehtävissä. 30 NIVELTIETO 3 | 2024 Tervetuloa uusi puheenjohtaja Mikko Sinisalo Suomen Nivelyhdistyksen uusi puheenjohtaja Mikko Sinisalo on koulutukseltaan elintarviketieteiden maisteri
Vapaaehtoistyö on minulle itselleni tuttua jo entuudestaan – olenhan osallistunut jo aiemmin muun muassa potilasjärjestötyöhön. Millainen on siviili-Mikko. Sen lisäksi teen muutakin vapaaehtoistyötä: opetan suomen kieltä maahanmuuttajille Luetaan yhdessä -verkostossa ja mentoroin maahanmuuttajia työnsaannissa Vieraasta veljeksi -projektissa. Olen iloinen uudesta pestistäni Suomen Nivelyhdistyksen puheenjohtajana. Hallitustoimintaa varten hankin lisäkoulutusta Helsingin kauppakamarin Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuksessa. Miten arvioit Suomen valtion taloustilanteen vaikuttavan Suo men Nivelyhdistyksen toimintaan, nyt kun järjestökentän avustuksia leikataan. Uusi sote-järjestelmä monine erikokoisine hyvinvointialueineen ja rajattuine resursseineen muodostaa suuren haasteen sille, että esimerkiksi tekonivelleikkausjonot saadaan lyhennytettyä, eivätkä alueelliset erot hoidon saatavuudessa kasva. Ennaltaehkäisevä työ kantaa hedelmää pitkällä tähtäimellä, mutta lyhyellä tähtäimellä on huolehdittava sekä hoitopolkujen toimivuudesta että tehokkaan kuntoutuksen järjestämisestä kaikkialla Suomessa. Erityisesti minua kiinnosti ja innosti potilasjärjestötoiminta – olinhan ollut siinä mukana aiemminkin. Koska rahoitus valtiovallan osalta on supistumassa, on mielestäni hyvin tärkeää kohdentaa olemassa olevat resurssit mahdollisimman vaikuttavasti ja tehokkaasti siihen toimintaan, mikä hyödyttää jäsenistöä eniten. Vapaaehtoistyöllä on yhdistyksissä aina keskeinen rooli, ja tätä vapaaehtoisten panosta seuraan ihaillen ja kunnioittaen! Suomen Nivelyhdistyksen alueellinen toiminta on juuri sitä potilasta lähellä tapahtuvaa konkreettista toimintaa, josta jäsenistö kiittää – eikä tämä toiminta järjestyisi ilman aktiivisia jäseniä nivelpiireissä. Olen aikaisemmin Suomessa asuessani ollut aktiivinen yhdistystoiminnassa, muun muassa Suomi-Amerikka yhdistyksen liitossa, Ravitsemusterapeuttien yhdistyksessä, Agronomiliitossa ja Suomen Migreeniyhdistyksessä. Mitkä ovat tavoitteesi seuraaville vuosille. Yhdessä olemme enemmän! Mitä nostaisit SNY:n strategiakauden 2024–2027 tärkeimmäksi tavoitteeksi. Vapaa-aikanani kuluu aika paljon mökillä puutarhanhoidossa ja osallistumalla erilaisiin kulttuuritapahtumiin Helsingissä – tarjontaa on paljon! Matkustelen myös mielelläni, erityisesti Italiassa. Asuinhan siellä useita vuosia, ja olen oikeastaan muodostanut sinne itselleni toisen kotipaikan. Kolmannen sektorin rooli on merkittävä Suomessa sekä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon että potilaiden hyvän hoidon turvaamiseksi. Voin jo heti tuntea ylpeyttä Suomen Nivelyhdistyksen roolista ja aktiivisesta toiminnasta, ja toivon pystyväni osaltani tuomaan siihen lisäarvoa. Tähän meidän tulee sekä yhdistyksen hallituksessa että myös kaikkien jäsenten toimin pyrkiä vaikuttamaan, myös yhteistyössä muiden sisarjärjestöjen kanssa sote-sektorilla. Kun siirryin ’vapaaherran’ elämään, tulin ajatelleeksi, että voisin osallistua yritysten tai yhdistysten hallitustoimintaan. Kuinka siinä voimme paremmin ja tehokkaammin tukea nivelpiirejä, muodostuu varmasti keskeiseksi tehtäväksi meille Suomen Nivelyhdistyksen hallituksessa. Myös yhteistyötä eri järjestöjen kanssa kannattaa lisätä, jolloin resursseja voidaan vielä paremmin hyödyntää niin, että entistä paremmin täytämme jäsenistömme tarpeet ja saamme myös vahvemman pohjan yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön. Minun oli mahdollista eläköityä jo 60-vuotiaana, ja muutin takaisin Suomeen. Sen jälkeen sain joitakin hallitusja neuvonantajatehtäviä. On tärkeää kohdistaa toiminta mahdollisimman vaikuttavasti, ja siihen yhdistyksen tulevaisuuden strategia antaa hyvät suuntaviitat. Meillä on lukuisia, erinomaista työtä tekeviä potilasjärjestöjä, jotka palvelevat jäsenistöään, sekä osaltaan vaikuttavat koko terveydenhuollon kenttään julkista ja yksityistä sektoria merkitsevästi tukien. Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia ja -toivomuksia. Ollaan yhteydessä! Voin jo heti tuntea ylpeyttä Suomen Nivelyhdistyksen roolista ja aktiivisesta toiminnasta, ja toivon pystyväni osaltani tuomaan siihen lisäarvoa.”. Aplodit kaikille teille, jotka osallistutte tähän työhön! Kun valtiovallan antamat avustukset nyt pienenevät, toimintamme jatkuvuus vaatii vapaaehtoispanostusta enemmän. Minua itseäni kiinnostaa vaikuttaminen päätöksentekijöihin, ja siinä pyrin hyödyntämään olemassa olevia verkostojani ja löytämään rohkeasti uusia vaikuttamiskeinoja. 31 NIVELTIETO 3 | 2024 Mikä sai sinut kiinnostumaan Suomen Nivelyhdistyksestä. Minulle tarjoutui mahdollisuus osallistua aktiivisesti – ja nyt siis jopa puheenjohtajana – Suomen Nivelyhdistyksen hallituksen toimintaan
Jotta stimulaatio pakottaisi lihaksia kehittymään voimakkaammiksi, harjoittelun pitää olla jatkuvaa. Peston mielestä olemme koko ajan passiivisempia, ja sen takia sairastumme nivelrikkoon. ”Nykytutkimuksen mukaan nivelrikkokipu ei välttämättä tule rikkoutuneesta rustokudoksesta, koska rusto ei tunne mitään, mutta sitä ympäröivät kudosrakenteet, nivelkapseli ja nivelsiderakenteet ovat hyvin hermotettuja. Nivelrikkoa sairastavat voivat saada riittävän intensiteetin hyvinkin helposti. ”Esimerkiksi vastuskuminauhalla voi saada kehonpainoharjoittelua ilman mitään kuormaa. Turvallisuutta on muun muassa, ettei salilla käytä liian isoja painoja tai loukkaa itseään jotenkin, koska silloin jatkuvuus katkeaa. Sitten tehdään sarjoja, jotka ovat riittävän raskaita niin, että olemme aika uupuneita sarjan jälkeen.” Painoja kannattaa lisätä sen mukaan, jaksaako tehdä saman toistomäärän esimerkiksi kahden kilon painon lisäyksellä kuin ennenkin. Pesto suosittelee kotiharjoittelua heille, joiden on vaikea lähteä kuntosalille. Jos vastaus on kyllä, niin sitä kannattaa jatkaa. Harva nivelkipuisista on vahva. Mutta riittävä intensiteetti saadaan kuntosalilla paljon helpommin ja se on turvallisempaakin.” Pesto ei suosittele tekemään esimerkiksi vain kerran viikossa kovaa jalkatreeniä, koska silloin lihakset eivät pääse tottumaan harjoitteluun, ja sen jälkeen lihakset ovat arkoina. 32 NIVELTIETO 3 | 2024 N ivelrikossa leikkaus on viimeisin keino lisätä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Yhdellä treenikerralla ei ole mitään merkitystä. Treenaamisen pitäisi olla mielekästä, mutta jos se onkin tylsää, jatkuvuus loppuu. ”Ammatissani autan asiakkaita, joiden mielestä treenaaminen on kivaa, mutta ei turvallista. Se on parempi kuin että teet 50 harjoitusta nyt, ja lopetat sitten kokonaan.” Tikapuut tarvitsevat kaksi pystytukipalkkia, jotka ovat turvallisuus ja mielekkyys. Myös luusta tulee kipuefektiä. Sitä ennen kannattaa kokeilla erilaisia kuntoutusvaihtoehtoja, kuten voimatreeniä. Ikä ei ole este, eikä se saa olla selitys sille, etteikö voisi aloittaa liikunnan ja voimaharjoittelun jo tänään. Ylipaino liittyy varmasti siihen passiivisuuteen. TEKSTI ARJA KARASVIRTA | Asiantuntijana SAMI PESTO, jalkaterapeutti ja juoksuvalmentaja. Voimaharjoittelun tikkaat Voiman kehittämisen tikapuissa ensimmäinen askel, tai puola, on jatkuvuus. Voimaharjoittelun tikapuut sukupolvi sukupolvelta muutumme passiivisempaan suuntaan, koska elämä on niin paljon helpompaa.” Voimaharjoittelu ei tarkoita sitä, että meistä kaikista pitäisi tulla schwarzeneggereitä. Tutkimusten mukaan voimaa pystytään lisäämään hyvin monella eri tavalla, ja kuka tahansa voi tehdä voimaharjoittelua. Ja kun se olisi turvallista, se onkin asiakkaan mielestä tylsää. Vaikka röntgenkuvalla nähdäänkin, että jalka on ’rikki’, se ei vielä tarkoita sitä, että se olisi myös kipeä”, jalkaterapeutti Sami Pesto Jalkapäivästä toteaa. Oman liikkumisen laiminlyönti on voinut alkaa jo nuoruudessa. Jos teet vähän puolinaisesti, mutta teet sen joka viikko, olet vuodessa tehnyt 50 hyvää harjoitusta. Kuntosalitreeni kolme kertaa viikossa liian pienillä painoilla ei kehitä lihaksia. Jos ihminen saisi arkiaktiivisuutta lisättyä, vähän askelmääriä ylöspäin, vähemmän istumista, siitä se voisi lähteä”, Pesto kannustaa. Lihaksille annetaan pakotetta kehittyä. Meidän pitää löytää keinot siihen, että kehitystä saadaan aikaiseksi”, Pesto kertoo. ”Moni sanoo, että nyt kun olen tämän ikäinen ja minulla on nivelet kipeinä, en voi aloittaa. ”Lähdetään liikkeelle ajatuksesta: teenkö tätä harjoitusta vielä viiden vuoden päästä. Painot tulee laittaa lihaskunnon mukaisesti. ”Vaikka kyllähän nivelrikkokin passivoi. Valitettavasti Jatkuvuus, turvallisuus ja mielekkyys. ”Harjoituksen pitää olla riittävän intensiivistä. Siinä peruspalikat liikkumiseen ja voimaharjoitteluun. Lenkkeilyn tai voimaharjoittelun tulee lisäksi olla riittävän intensiivistä, että ihminen kehittyisi
”Voimme lisätä voimaa menemällä seinää vasten kyykkypitoon. 33 NIVELTIETO 3 | 2024 ”Sama harjoitusmäärä kannattaa jakaa useammalle päivälle. Optimi treenimäärä on kolme kertaa viikossa, silloin saamme voimaa lisäävän stimulaation eli pakotteen lisätä lihasvoimaa”, Pesto selventää. Se on raskas sarja. Kun voimataso on alussa heikko, se kehittyy huomattavan nopeasti, koska keho kaipaa liikettä. Voimaharjoittelu lisää suorituskykyä, kävelynopeutta ja liikkeen hallintaa; toiminnallista riippumattomuutta (pystyy esimerkiksi asumaan kotona ilman ulkopuolista tukea); kognitiivista kyvykkyyttä (pää toimii paremmin); itsetuntoa ja unenlaatua sekä mahdollisuutta onnistua painonhallinnassa. Voimaa lisäävä ja kehittävä harjoittelu antaa ulkoisen stimulaation keholle kehittyä. Pysyt siinä niin kauan, että lihakset alkavat väsymään. ”Jalka on 90 asteen kulmassa ja lihakset kehittyvät toimimaan siinä nivelkulmassa. Jos joku ei kyennyt tekemään tiettyä liikettä, hän ohjasi toisen. KERRATAAN VIELÄ: Varaa treeniajat kalenteriin (jatkuvuus, rutiini). Ryhmäläisillä oli nivelrikkoa muun muassa ranteissa, polvessa ja selkärangassa. Pesto huomasi, miten ryhmäläisten voimataso nousi. Otetaan sauvakävely: miten siitä saadaan riittävän raskas, miten kovaa kävellään, mennäänkö ylämäki vai alamäki. Kuukauden harjoittelun jälkeen siirryimme isompiin painoihin ja erilaisiin liikkeisiin. Tapasimme kerran viikossa. Kahden kuukauden päästä eräs heistä sanoi, ettei selkä ole ollut kipeänä kuukauteen! Olimme treenanneet vasta kahdeksan kertaa. Yksi tapa tehdä harjoittelua, jos polviniveliin sattuu, on isometrinen harjoittelu, jossa pysytään paikallaan. Voimaharjoittelu auttaa ennaltaehkäisemään tyypin 2 diabetesta ja vähentämään insuliiniherkkyyttä; alaselkänivelrikon ja fibromyalgian kipujen kanssa; pitää yllä luun tiheyttä ja pienentää siten loukkaantumisriskiä. ”Aluksi lähdimme liikkeelle todella rauhallisesti. Siitä tulee lihasvoimaa lisäävä stimulaatio, kun teet sen riittävän usein. Kun voimaharjoittelua tehdään kuorman alaisina, se vaikuttaa kipuun lieventävästi yleensä melkein heti”, Pesto iloitsee. Mikä olisi sinulle turvallinen ja mielekäs liikuntamuoto, onko se kuntosali, sauvakävely metsässä, juokseminen vai jokin muu. Voimataso nousee nopeastikin Tampereen nivelpiiristä saatiin kasaan pienryhmä, joka lähti treenaamaan lihaskuntoa Peston johdolla. Voimaharjoittelu vähentää ahdistusta ja masennusoireita; kiputuntemusta keskushermoston kipujarrun kautta; ennaltaehkäisee kuolemanriskiä ja syövän uusiutumisen riskiä. Liike on loistava kivunlievitys keino”, Pesto vinkkaa. He huomasivat, miten voimaa oli tullut lisää ja keho oli tottunut harjoitteluun. Voi hyvinkin olla, että kun teet treeniä riittävän kauan, portaiden kävely onnistuu ilman kipuja.” ”Nivelrikkoa sairastavat voivat saada voimaharjoittelulla riittävän intensiteetin hyvinkin helposti”, Sami Pesto sanoo.
Tällä mallilla on merkitystä siihen, kuinka me itse aikuisena kohtaamme sairastuneen. Onko meille sanottu, että ’nousepa ylös siitä, ei sua sattunut’ vai onko meitä lohdutettu. Suhteessa voidaan joutua hakemaan uutta asetelmaa, ja esiin voi nousta ristiriitoja ja konflikteja. Parisuhde muuttaa muotoaan, kun toinen sairastuu. ”Se miten reagoimme toisen sairastumiseen, tai pelkästään kipuihin, siihen vaikuttaa jo ihan se, miten esimerkiksi meidät on kohdattu lapsena silloin kun meille on sattunut jotakin. 34 NIVELTIETO 3 | 2024 P arisuhde joutuu koetukselle aina, kun suhteeseen tulee mikä tahansa kriisi, oli se sitten työttömäksi tai eläkkeelle jääminen, toimintakyvyn heikkeneminen tai sairastuminen. Samalla joudutaan pohSairastuminen voi olla parisuhdekriisi 12 3 R F timaan, miten suhteessa ollaan. Pystymmekö empatiaan vai emme”, parisuhdetyön asiantuntija Niina Vilkman Parisuhdekeskus Katajasta kertoo. Mitä tunteita kumppanin sairastuminen herättää, on monisyinen asia, johon vaikuttaa monta asiaa. TEKSTI ARJA KARASVIRTA. Avoimesti pitäisi pystyä keskustelemaan helpoista ja hyvistä asioista, mutta vaikeistakin aiheista, sairastumisesta ja sen tuomista muutoksista elämään ja ajatuksiin
Voisiko se olla meidän yhteinen juttumme. Parisuhteen resilienssi Jos tuntuu siltä, että sairastumisen aiheuttama kriisi ei tasoitu, kannattaa hakea apua ulkopuoliselta asiantuntijalta. Sairauden jossain vaiheessa voi olla sellaisia hetkiä, että hänellä pitää olla hyvät voimavarat, jotta hän kykenisi huolehtimaan näistä asioista. Yhdessä voidaan pohtia, kuinka sairastuneen olotilaa voidaan helpottaa”, Vilkman neuvoo. ”Onko pari juuri tavannut toisensa ja menossa on vasta rakastumisvaihe vai eletäänkö jo pitkää suhdetta, jossa ollaan kumppanuusvaiheessa ja on löydetty tapa olla toisen kanssa vai ollaanko erillisyysvaiheessa, johon liittyy ristiriitoja”, Vilkman toteaa. Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä pohtia, mikä on terveen kumppanin rooli suhteessa sairastumiseen, ja minkälaiset rajat asetetaan siihen, mikä kumppanin rooli on. ”Resilienssi parisuhteessa tarkoittaa sitä, että jos parisuhteessa on jo kokemusta kriiseistä selviytymisestä, silloin he pystyvät uudessa kriisivaiheessa nojaamaan tuttuihin selviytymiskeinoihin. Sairastuneelle kumppanille voi ehdottaa, että hän menee lääkäriin tai hakee muutoin apua. ”Jos oma kumppani, joka on tuttu ja turvallinen, alkaa ohjeistamaan, että ’sinun pitäisi tehdä tätä ja tuota’, niin vastauksena voikin olla ’ei kiitos, en halua’. Kumppanilta voi myös kysyä, millä tavalla voi tukea häntä ruokavalioon tai liikuntaan liittyen”, Vilkman selvittää. Sairastunutkin voi kertoa, minkälaista tukea hän terveeltä kumppaniltaan toivoo. Tuen osoitus elämänmuutoksessa Sairastuminen johtaa yleensä elämäntapamuutokseen, jolloin sekä ruokailuettä liikuntatottumukset muuttuvat. ”Kun keskustelua käydään omista tunteista ja toiveista käsin, toisella on paljon vähemmän tilaa loukkaantua tai ymmärtää väärin asioita, toisin kuin keskustelusta, joka pyörii tasolla ’sä et koskaan’ tai ’miksi sä aina’. Ja kertoa avoimesti, jos voimavarat alkavat hiipua. Vilkman kannustaa ottamaan asian puheeksi oman huolen, omien toiveiden ja tunteiden kautta. ”On ihan normaalia, että siinä kohtaa, kun tulee kriisin paikka, pohditaan ulkopuolisen avulla, mitä se tässä meidän arjessamme nyt tarkoittaa ja mihin se vaikuttaa”, Vilkman kehottaa. Niina Vilkman. Avoin kommunikaatio on tärkeintä – en voisi sitä liikaa korostaa”, Vilkman sanoo. ”Silloin kun pystymme sanoittamaan tunteitamme ja ajatuksiamme kumppanille, silloin pystymme turvallisesti käymään dialogia siitä, mitä toinen toivoo tässä tilanteessa, miten voi olla tukena ja tehdä asioita”, Vilkman sanoo. Sairastunut voi kertoa kumppanilleen, että toivoo tämän tulevan mukaan hoitotapaamiseen tai on jollain tavalla mukana jossain hoidollisia toimenpiteissä. Molempien jaksaminen Kumppanin on tärkeä huolehtia omasta jaksamisestaan ja voimavaroistaan. Vaikutusta suhteeseen on myös sillä, mitä parisuhteessa tapahtuu silloin kun toinen sairastuu. ”Omasta jaksamisesta on tosi tärkeää pitää huolta, mutta myös omista rajoista. Ja taas nostaisin esille, miten tärkeätä on se, että näistä pystytään puhumaan avoimesti”, Vilkman painottaa. On tärkeätä voida puhua avoimesti helpoista ja hyvistä asioista, mutta vaikeistakin aiheista, sairastumisesta ja sen tuomista muutoksista elämään ja ajatuksiin. ’Olet minulle tosi tärkeä ja rakas, ja haluan että voit hyvin.’ Tai hän voi todeta, että nyt kun muutamme ruokavaliota terveellisempään suuntaan, se tekee minullekin hyvää. P A R IS U H D E K E S K U S K A T A JA , P E T R A V E S A LA IN E N. Esimerkiksi tekonivelleikkauksen jälkeiseen kriisiin voi soveltaa samoja keinoja kuin nivelrikkodiagnoosin käsittelyssä”, Vilkman sanoo. Haluaisin viettää aikaa kanssasi, ja olisi tosi kiva, jos voisimme käydä yhdessä pyörälenkillä, kävelyllä tai kuntosalilla’. ”Koska kumppani voi joutua ottamaan esimerkiksi enemmän vastuuta kodin arjen askareista ja toimia hoitajan roolissa, hän voi kuormittua. ”Toisille pareille riittää, kun toinen on tietoinen siitä, että kumppanilla on nyt tämä sairaus, joka vaikuttaa arkeen tietyillä tavoilla”. Kun terve kumppani on huolestunut sairastuneesta, hän voi sanoittaa muutoksen tekemistä oman huolensa kautta. Hän voi hyvin sanoa kumppanilleen, että ’jotta voisin hyvin, minun pitää lisätä vähän liikuntaa. 35 NIVELTIETO 3 | 2024 Avointa dialogia Kriisistä selviytymiseen vaikuttaa suhteen ikä. ”Joillekin pareille riittää se, että he käyvät kerran tapaamassa jotain ammattilaista, ja molemmat pääsevät puhumaan tunteistaan ja huolistaan. Tilanne voi siinä aueta.” Nykyään puhutaan paljon parisuhteen resilienssistä, psyykkisestä selviytymiskyvystä ja joustavuudesta
Mutta – akillesjänne meni poikki. Vasempaan polveen tuli seuraavana vuonna vastaavanlainen oirekuva. Kummankin polven nivelrikko oli edennyt leikkausvaiheeseen. Se hoidettiin konservatiivisesti kipsillä alkuun, ja sitten saappaalla. Voi olla, että siitä polven alamäki alkoi, kun liikkuminen oli niin vaikeata. Karppinen ei ole harrastanut mitään rankkaa urheilua jatkuvasti, mutta hän pelasi muutamia kertoja viikossa jalkapalloa, sulkapalloa tai salibandya. Jalkapallon hän joutui jättämään akillesjänteen ongelman takia. ”Tilanne paheni, kun vuonna 2018 lähdin kokeilemaan pitkän tauon jälkeen sulkapalloa. Sulkapallo on sinänsä hyvä laji, mutta siinäkin tulee nopeita vääntöjä. Kuka. Leikkaus tehtiin tammikuussa 2024 ja nyt hän on jo töissä. Golfkentällä huomasin, miten liikkuminen huoJaro Karppinen kävi läpi molempien polvien tekonivelleikkauksen hämmästyttävällä toipumisvauhdilla. Kävely huononi vuoden 2008 paikkeilla, kun oikeassa polvessa rustonpalanen kiilautui nivelpintojen väliin. ”Halusin molempien polvien yhtäaikaisen leikkauksen, koska ajattelin pääseväni helpommalla, kun polvet leikattaisiin yhdellä kertaa. En halunnut kahdesti käydä läpi sitä samaa rumbaa”, Karppinen toteaa. TEKSTI ARJA KARASVIRTA | KUVA OULUN YLIOPISTO. 36 NIVELTIETO 3 | 2024 J aro Karppinen kertoo olevansa tyytyväinen päätökseensä leikkauttaa molemmat polvensa yhtä aikaa. Olin tyytyväinen, kun vielä tauonkin jälkeen hallitsin lajin. Jaro Karppinen, Kansallisen TULE-ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja, fysiatrian erikoislääkäri, professori Oulun yliopisto ja kuntoutusjohtaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
37 NIVELTIETO 3 | 2024 noni vuosi vuodelta ja paheni selkeästi vuosina 2022–23”, Karppinen kertoo. Kävelyä hän treenasi Terveystalon osastolla, jonne hänet siirrettiin leikkauksen jälkeisenä iltana. Hän pyrki siitä huolimatta tekemään kilometrin kahden kävelyja pyörälenkkejä. ”Kävely golfkentällä onnistuu ilman kipuja, enkä ole joutunut käyttämään golfautoa polvieni takia.” Tekonivelet eivät häiritse, vaikka ne vielä tässä vaiheessa tuntuvatkin erilaisilta kuin vanhat polvet. Käytin sauvoja vain pitkillä matkoilla.”. Oli kyllä niin avuton olo sen jälkeen”, Karppinen sanoo. Liikuntaa harrastin niin paljon kuin pystyin, pyöräilyä ennen kaikkea. Kotiutuminen ja toipuminen Nopeaa kotiutumista auttoivat liikuntakyky, apuvälineet ja korkealla oleva sänky. ”Sinnittelen kyllä, ajattelin. Hän kesti kipua ja muita oireita, koska tiesi pääsevänsä leikkaukseen. Seuraavana päivänä ennen kotiutusta käytiin läpi sauvoilla kävelyä. Karppinen vietti sairaalassa kaiken kaikkiaan vajaan kaksi vuorokautta. ”Tällä hetkellä toimintakykyni on hyvä. Päätös leikkauksesta Vuonna 2022 marraskuussa Karppinen sai kutsun tieteelliseen tutkimukseen Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Karppinen on varma, että meno uusilla polvilla paranee koko ajan. Valitettavasti Karppinen sai sääreen allodynian (kivulle herkistyminen), kun tuntohermoja meni poikki leikkaushaavoissa. Kotiin Karppinen pääsi leikkauksen jälkeisenä päivänä illansuussa. Treenaaminen onnistui kivulle herkistymisestä huolimatta – vuoteeseen ei kannata jäädä makaamaan. Opettelin liikkumaan ilman sauvoja mahdollisimman nopeasti. Samalla sovimme, että molemmat polvet leikataan yhtä aikaa. Kipujen vuosi Leikkausta edeltävänä vuonna Karppinen joutui lyhyitäkin matkoja kävellessään välillä pysähtymään istumaan. Leikkaus sujui hienosti Karppinen ei kauaa ehtinyt jännittää, sillä perhe tuli lomalta muutama päivä ennen leikkausta. Sekä sukanvetolaitteenkin, jota hän itse ei ollut osannut pyytääkään. ”En kestänyt vaatteiden kosketustakaan, ja ennen kaikkea yöllä oli vaikeata nukkua, kun jalat olivat herkistyneet kivulle. Magneettikuvien perusteella taudinkuva – molempien polvien nivelrikko – oli selvä, mutta polvia ei vielä siinä vaiheessa kannattanut ortopedin mukaan leikata. ”Paljastui, että oikeassa polvessani on vähän pahempi tilanne, ei niinkään nivelruston suhteen, mutta siellä oli tietyn tyyppistä hankalampaa synoviittia (nivelkalvon tulehdusta). Yöaikaan ei ole enää sellaisia ongelmia jaloissa, mitkä saattaisivat häiritä unta”, Karppinen toteaa. Oikeaan polveen tehtiin varjoainekuvaus. Sauvat hän jätti pois kahden kolmen päivän päästä sisällä liikkuessaan. ”Yhdessä päätimme laittaa minut leikkausjonoon. Kipuun annettiin vahvaa opioidia. ”Opettelin liikkumaan ilman sauvoja mahdollisimman nopeasti. ”En suostunut jäämään pidemmäksi aikaa, koska pääsin ja pystyin liikkumaan. Karppinen tunnustaa, että tammikuinen leikkaus OYS:ssa jännitti. Vaikka kunto ei enää olekaan sellainen kuin vielä muutama vuosi sitten, hän uskoo voivansa kirimään takamatkalta samaan kuntoon. Hankikävely onnistui alkuvaiheessakin varsin hyvin. Käytin sauvoja vain pitkillä matkoilla. Itse kun luennoi kuntoutuksen tärkeydestä sekä ennen että jälkeen leikkauksen, niin en välttämättä ole itse se mallikelpoisin oppilas”, Karppinen sanoo hymyillen. Sain neuropaattisen kivun lääkettä, enkä olisi selvinnyt ilman sitä. Kyllähän polvet ja jalat olivat tönköt. Golfkentällä oli pakko käyttää golfautoa. Vahvaa opioidia määrättiin myös kotiin, ja käytinkin sitä parisen viikkoa, mutta pienemmillä annoksilla kuin mitä oli määrätty”, Karppinen kertoo. Oli oletettavissa, että se on myös vasemmalla puolella.” Karppinen otti yhteyttä OYS:in ortopediin alkuvuodesta 2023. Kävellessä polvissa ei ole tuntunut mitään kipua. Päivä päivältä luottamus omiin jalkoihin parani”, Karppinen toteaa. Leikkausaika meni yli hoitotakuun (180 vrk), mutta tämän vuoden tammikuussa minut leikattiin”, Karppinen kertaa. Juuri sopivasti hän ehti hakemaan apuvälinekeskuksesta kyynärsauvat ja wc-istuimen korotuksen. ”Vaikka kaikki tilastot puhuvat sen puolesta, ettei siinä mitään ongelmaa ole”, hän sanoo. ”Alkuun pääsin liikkumaan Eeva-telineellä, ja sen opin aika nopeasti. Pyöräilyn kanssa ei ole isoja ongelmia ollutkaan missään vaiheessa”, Karppinen sanoo. Tasapaino oli alkuun vähän epävarmaa, mutta ei mitään onneksi tapahtunut. Leikkaus kesti noin kolme tuntia, eikä hän tuntenut kipuja kuin vasta illalla, jolloin selkäydinpuudutus ei enää vaikuttanut. Reilu kuukausi meni siihen, että vaiva pikkuhiljaa häipyi pois.” Karppinen kertoo pyöräilleensä jo kuukauden kuluttua leikkauksesta. ”Yritin vähän treenata jo ennen leikkausta, mutta olisin voinut tietenkin vähän enemmänkin harjoitella. Kuntosalitreenit hän aloittaa syksyllä, kun siihen tarjoutuu muuton myötä hyvät mahdollisuudet
38 NIVELTIETO 3 | 2024 Sosiaalialan asiantuntijat, tai kuten Terveystalossa työkykyvalmentajat, auttavat työterveyshuollon asiakkaita silloin, kun he eivät pysty enää aikaisempaa työuraa jatkamaan sellaisenaan työkyvyn heikentyessä. Vaikka työssä kohdatut ongelmat eivät vielä olisikaan ns. Ihminen voi myös olla jollakin tapaa itselleen epäsopivassa työssä. Työkykyvalmentajien palveluun pääsee lähetteellä, jonka voi kirjoittaa työterveyslääkäri tai hoitaja tai työfysioterapeutti. Tai henkilöllä on merkittävää työssä suoriutumisen haastetta, ollaan jo pitkällä sairaslomalla ja näyttää siltä, ettei mahdollisuuksia palata omaan työhön enää ole”, työkykyvalmentaja Saara Haapala Terveystalosta kertoo. Tai nuori henkilö, jolle on tullut jonkinlainen terveydentilan muutos ja hänellä on työuraa jäljellä reilut 20 vuotta. Nuorimmilla työntekijöillä on paljon erilaisia arvoristiriitoja. ”Työ muuttuu johonkin suuntaan, ja samalla omat arvot muuttuvat toiseen suuntaan, jolloin työntekijä kokee, ettei tämä ole enää juttuni. Työkykyvalmentajat urasuunnittelun ja sosiaalivakuutusjärjestelmän asiantuntijoina TEKSTI ARJA KARASVIRTA | Asiantuntijana SARA HAAPALA, vastaava työkykyvalmentaja, Terveystalo T yökykyvalmentajat ovat työterveyshuollon asiantuntijoita. Esimerkiksi, työntekijällä ei vielä ole kovinkaan paljon sairauspoissaoloja, mutta nähdään kuitenkin, ettei terveydentila tule riittämään pitkälle nykyiseen työhön. Tai oma työ on kerrassaan elämäntilanteeseen epäsopiva – työajat, odotukset, tavoitteet, mikä. Heidän erityisosaamistaan ovat urasuunnittelu ja sosiaalivakuutusjärjestelmä. Syyt ottaa yhteyttä työkykyvalmentajaan ovat tarvetila työuran suunnittelulle ja sopivampaan työhön siirtymiselle terveydellisistä tai muista syistä. ”Asiakkaat tulevat monenlaisissa tilanteissa palveluumme. medisiinisiä, mutta jos ihminen on pitkään tyytymätön tilanteeseensa ja itselleen epäsopivassa työssä, jollain aikajänteellä siitä voi herkästi muodostua medikaalinen ongelma
Eikä huolen tunnelmaan tarvitsisi itsekseen jäädä. Haapala toivoo, että ohjaukset asiakkaan kanssa voitaisiin aloittaa varhaisessa vaiheessa. Silloin työntekijä saisi tieto vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista ajoissa. 39 NIVELTIETO 3 | 2024 ikinä. Työuran uudelleen suuntaamisen tarpeet voivat tulla jostain muustakin syystä kuin terveydentilasta”, Haapala sanoo. ”Avaamme sosiaalivakuutuksiin T E R V E Y S T A LO A D O B E S T O C K Saara Haapala.. Tärkeät etuudet Toinen työkykyvalmentajien keskeinen työ on auttaa asiakkaita sukkuloimaan sosiaalivakuutusjärjestelmässä. ”Neuvomme, mihin etuihin on oikeutettu terveydentilasta johtuvista syistä, mitkä etuisuudet ja mahdollisuudet työn osa-aikaistamiseksi on, tai kun on pitkällä sairauslomalla, kauanko voi saada sairauspäivärahaa, ja mitä sitten kun päivät tulevat täyteen, haetaanko esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä”, Haapala kertoo
Vanhuuseläkeikään on vielä 10 vuotta aikaa. Mikä siinä sujuu ja mikä palkitsee, mitä hän toivoo työuran jatkon suhteen”, Haapala kertoo. ”Ymmärrän, ettei se aina ole helppoa, mutta pohdintoihin saa ammatillista apua. Ulkopuolisen kanssa keskustellen asiat selkiytyvät paremmin. ”Työkykyvalmentajat yrittävät ymmärtää, mistä työkyvyn haasteet välillä ilmestyvät. ”Minunkin vastaanotollani käy fyysistä työtä tekeviä henkilöitä, joilla on moninivelrikko. Jos jatkaa samaan malliin, voi olla, ettei työkykyä ole jäljellä juuri mihinkään.” Haapala käy vastaanotolla asiakkaan kanssa tilannetta läpi – miltä se näyttää, mikä on lääketieteellinen arvio. Haapala toivoo, että ihmiset ottaisivat vahvemmin omia työuriaan omiin käsiinsä. Jokaisen tulisi itse huolehtia omasta työmarkkinakelpoisuudestaan läpi työuran. Ensisijaisesti aina selvitetään oman työnantajan vaihtoehdot. ”Käymme läpi osaamisen ja ammatilliset ambitiot. Tarvittaessa he ohjaavat asiakkaan valtion oikeusaputoimiston talousja velkaneuvontaan. Silloin pitäisi uskaltaa lähteä tekemään siirtymää, jossa säästäisi kehoaan, eikä ehdoin tahdoin vääränlaisella kuormituksella aja itseään loppuun. Urasuunnitelmat Joskus on syytä lähteä tekemään urasuunnittelua; mikä voisi nyt olla juuri tälle henkilölle sopivampi ammatillinen suunta terveydentilan näkökulmasta, mutta myös osaaminen ja koulutuksen pohjalta. Apua nivelrikkoiselle Nivelrikkoa sairastavat tulevat vastaanotolle silloin kun omassa työssä ei enää pysty jatkamaan. Vaivojen ja kivun kanssa on aiemmin pärjännyt ihan hyvin, eikä terveydentilalle itsessään tapahdu muutosta, mutta hallinnantunne omasta työstä voi kadota. 40 NIVELTIETO 3 | 2024 Työterveyshuollon lisäksi vastaavia palveluja antavat • te-palvelut (ammattipsykologien palvelu) • eläkeyhtiön ammatillinen kuntoutus (työkyvyttömyyden uhka; uraohjaus) • Kelan ammatillinen kuntoutus (nuoret, työttömät) • ammattiliitot (uraohjaus). Asiakkaiden kanssa voidaan selvittää ja miettiä keinoja tilanteesta selviytymiseen. Työ, ihmisen oma työja toimintakyky, ammatilliset ambitiot ja arvot muuttuvat. ”Me Terveystalon työkykyvalmentajat toimimme kaikille eläkeja vahinkovakuutusyhtiöille ammatillisen kuntoutuksen kuntoutuskumppaneina.”. Osaamisen kehittäminen on parasta työkyvyn turvaa.” Haapala on huomannut, miten tukija liikuntaelinvaivoista ja kiputiloista kärsivät työntekijät reagoivat henkisesti työhön ja osaamisvaateisiin tuleviin muutoksiin. Mielestäni kurjin tilanne on se, jos ihminen jää odottamaan, että työnantaja muokkaa työtä loputtomiin. Kaikkia asioita ei pidä medikalisoida, niitä, jotka eivät ole lääketieteellisiä asioita. Miksi hän on siihen työhön päätynyt. Se ei ole realistinen toive. Jos niitä ei ole, eläkeyhtiön tukemassa ammatillisessa kuntoutuksessa voi aloittaa työkokeilun toisen työnantajan palveluksessa. ”Ihmiset voivat ajatella, että terveydentilani on jotenkin riittämätön, minä en riitä tähän työhön. Nämä ovat moninaisia asioita ja ajattelen, että tekemämme henkilökohtainen ohjaus on aika merkittävää.” Mukana myös työkykyneuvotteluissa Työkykyvalmentajat voivat olla mukana myös työkykyneuvotteluissa miettimässä erilaisia tuen muotoja ja keinoja, jotka olisivat juuri siinä tilanteessa asiakkaalle mielekkäitä. Toisella laidalla taas he, jotka kieltäytyvät tekemästä asioita nivelrikkoon vedoten. Aina ratkaisut eivät suinkaan löydy omalta työnantajalta, vaan kannattaa lähteä etsimään sopivampaa työn arkea jostain muualta. Tai kun ollaan menossa kohti tilannetta, että vielä pystyy jotenkin sinnittelemällä työtä tekemään, mutta ei pitkäkestoisesti. Asiakkaan kanssa käydään läpi muitakin keinoja, mahdollisuuksia ja tukia. liittyviä etuusasioita ja autamme ihan konkreettisesti niiden hakemisessa.” Haapala toteaa, että työssäkäyvien taloushaasteet ovat merkittävästi lisääntyneet. ”Arvioimme esimerkiksi, täytyisikö kriteerit ammatillisen kuntoutuksen hakemiselle eläkeyhtiöstä, joka edellyttää työkyvyttömyyden uhkaa. Ohjaksissa tulee olla ihminen itse. Jos ei täyty, niin täytyisikö kriteerit ammatillisen kuntoutuksen hakemiselle Kelasta, jossa ammatillisen kuntoutuksen kriteerit ovat hieman toisenlaiset. Haapala onkin ylpeä siitä, että palvelu on yksilöllistä. Vai onko kyse sellaisesta tilanteesta, että mikään järjestelmä ei tule työuran muutosta tukemaan. Esimerkiksi kipuhaaste, jonka kanssa ennen on pärjäillyt ihan kivasti, tuntuukin nyt sietämättömältä”, Haapala kuvaa. Haapalan mukaan on tärkeätä tunnistaa, mistä tilanteessa on kyse. Haapala on huomannut, miten nivelrikkoa sairastavien suhtautuminen työntekoon vaihtelee suuresti. Variaatio on suuri”, Haapala sanoo. ”Toisessa ääripäässä ovat ne ihmiset, jotka tekevät jotenkin järjettömällä tavalla yli oman toimintakyvyn sinnikkäästi töitä. Vai onko kyseessä ennaltaehkäisevän työkyvyn tuen vaihe, jolloin menetelmät ja keinot ovat erilaisia”, Haapala selvittää. Ihminen saa käsityksen omasta osaamisestaan, ja kuinka sitä voisi hyödyntää muissakin tehtävissä
Toivo toimii tietoturvallisesti mobiilisovelluksessa. Toivo-vertaistukisovellus on palvelu, joka tarjoaa vertaistukea ja tietoa sairastuneille, vammautuneille ja heidän läheisilleen. Tukea sairastuneille ja läheisille OLKA tarjoaa potilaille ja heidän läheisilleen kiireettömiä kohtaamisia, tietoa järjestöjen ja hyvinvointialueen palveluista, vertaistukea ja muuta vapaaehtoisten tarjoamaa tukea sairauden kanssa elämiseen. Paikallisen toiminnan lisäksi OLKA on kehittänyt ajasta ja paikasta riippumatotonta vertaistukitoimintaa. Toimintaa kehitettiin entisestään ja se alkoi herättää kiinnostusta myös muualla Suomessa. Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA tukee järjestöjä OLKA-toiminnan koordinoinnissa. Nykyään toimintaa onkin Raaseporista Rovaniemelle saakka. OLKA® on koordinoitua järjestöja vapaaehtoistoimintaa TEKSTI ELLA NIINI Mervi Suomäki ja Raili Korhonen Lahden OLKA-pisteellä. HUS Ihannesairaala -hanke kutsui vuosina 2006–2009 Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n mukaan tuomaan järjestöjen näkökulman sairaalan ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittämiseen. OLKA-toimintaa toteutetaan yhteistyössä hyvinvointialueen, sairaalan ja järjestöjen kanssa. Vähitellen toiminta laajeni HUS:n alueella. OLKA-toiminnan sisällön tuottavat järjestöt, hyvinvointialueen erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto sekä vapaaehtoiset eri puolilla Suomea. U LL A S IL V E N T O IN E N. 41 NIVELTIETO 3 | 2024 O LKA on syntynyt HUS:n ja HyTe ry:n (ent. OLKA tarjoaa ”olkapään” eli tukea ja tietoa sekä toimintaa potilaille ja heidän läheisilleen, vapaaehtoisille, ammattilaisille ja järjestöille. EJY ry) yhteistyönä. OLKA-toimintaa toteuttaa jokaisella OLKA-toiminnan alueella koordinoiva järjestö ja hyvinvointialue yhteistyönä
OLKA:n työntekijän voi kutsua työpaikalle kertomaan OLKA-toiminnasta. K A TJ A N IE M I Anne Lyly esittelee toimintaa terveyskeskuksen aulassa. Suomen Nivelyhdistyksenkin paikalliset nivelpiirit ovat olleet toimintaa esittelemässä muiden muas sa Helsingissä, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Kokkolassa, Seinäjoella ja Oulaskankaalla. OLKA tarjoaa turvallisen yhteistyön vapaaehtoistoiminnan toteuttamiselle. Yhteistyömuodoista sovitaan aina yhdessä. OLKA tarjoaa vapaaehtoisille valmennusta, tukea ja virkistystä sekä OLKA:n vapaaehtoisten verkoston, josta monet ovat löytäneet uusia ystäviäkin. Ammattilaisille tietoa järjestöjen palveluista OLKA:sta saa tietoa järjestöistä ja niiden tarjoamasta tuesta. Jyväskylän nivelpiirin vapaaehtoisen vertaisohjaajana toimiva Mirja Kaartinen on lukuisia kertoja ollut mukana esittelemässä yhdistyksen toimintaa erilaisissa tilaisuuksissa, joissa on ollut myös lääkäreitä, hoitajia ja fysioterapeutteja. Teemapäivät varataan oman paikkakunnan OLKA:sta. Vapaaehtoisille mahdollisuus tehdä hyvää Vapaaehtoiset saavat ilon ja toivon tuottamisen kautta hyvän mielen myös itselleen. ”He olivat kiinnostuneita yhdistyksestä ja aineistoista”, Kaartinen kertoo viimeisimmistä kohtaamisista ammattilaisten kanssa. Ammattilaiset voivat tulla esittelemään toimintaansa ja lisätä esimerkiksi jonkin kampanjan näkyvyyttä OLKA-pisteillä. 42 NIVELTIETO 3 | 2024 Mukana on myös Suomen Nivelyhdistyksen vapaaehtoisia. S IR P A H A A P O JA. Lahden nivelpiirin vertaisohjaaja Raili Korhonen toimii vapaaehtoisena myös OLKA-toiminnassa ja käy juttukaverina kirurgisella osastolla. ”Mielenkiinnolla olen mukana toiminnassa”, Korhonen kertoo. OLKA:n valmennetut vapaaehtoiset toimivat muun muassa vertaistukijoina, juttukavereina tai lapselle leikkikaverina sairaalassa. Hämeenlinnan nivelpiirin vapaaehtoisena vertaisohjaajana toimiva Anne Lyly pitää OLKA-pisteillä tapahtuvia esittelyjä tärkeinä tilaisuuksina jakaa kokemustietoa Helsingin nivelpiirin vapaaehtoiset Jorma Karhu ja Heikki Multaharju Siltasairaalan OLKA-pisteellä. Järjestöille tapa toimia lähellä potilasta Ammattilaisten lisäksi myös järjestöt ovat tervetulleita kertomaan toi minnastaan ja tarjoamaan vertaistukea OLKA-pisteillä. Aulatiloissa toimii myös vapaaehtoisia aula-avustajina
”Minulla oli jo silloin jotain nivelvaivaa ja huomasin aulan lokerikossa yhdistysesitteen. 43 NIVELTIETO 3 | 2024 kyselijöille. Nivelpiiri toimittaa aina uuden Niveltieto-lehden OLKA-pisteelle ihmisten luettavaksi. S A R IT A V IH T O N E N P Ä IV I S A A R I Raija Heiti Keski-Pohjanmaan keskussairaalan OLKA-pisteellä. Joskus kysymykset ovat olleet lääkäreille suunnattuja, mutta näihin kysymyksiin Lyly ei vastaa, vaan kehottaa kysyjiä kääntymään lääkärin puoleen. M A R I H U U S K O. Pirjo Vähäkuopus Oulaskankaan sairaalaan OLKA-pisteellä. Lyly kertoo tapaamiensa henkilöiden olleen hyvin kiinnostuneita siitä, kuinka hän on tekonivelleikkauksesta toipunut ja missä tekonivelleikkaus on tehty. “Samoin olen ollut terveyskeskuksen aulassa pitämässä infoa”, Lyly lisää. Tieto Suomen Nivelyhdistyksen olemassaolosta voi tulla esimerkiksi vapaaehtoisten OLKA-pisteille viemien esitteiden kautta. Kaartinen kertoo itsekin löytäneensä Suomen Nivelyhdistyksen ollessaan eräällä luennolla Jyväskylän Keskussairaalan auditoriossa yli kymmenen vuotta sitten. ”Voimat yhdistämällä voisi järjestää mukavaa toimintaa nivelterveyden ja yleensä terveyden edistämiseksi”, Vähäkuopus sanoo. Heiti kertoo toimintaa esitellessään tutustuneensa myös muiden yhdistysten materiaaleihin ja vertaisohjaajiin. ”Monet pysähtyivät tutustumaan aineistoomme ja kertoilivat omia kokemuksiaan nivelongelmistaan”, Kaartinen kuvailee tapahtumaa. Kiinnostuin siitä ja samalla liityin yhdistyksen jäseneksi.” Yhdistyksemme vapaaehtoiset Raija Heiti Kokkolasta ja Pirjo Vähäkuopus Oulaisista näkevät OLKA-toiminnassa mahdollisuuden tehdä myös yhteistyötä eri potilasjärjestöjen kanssa. Myös Mirja Kaartinen pitää OLKA-pisteitä tärkeinä tiedon lähteinä ja yhteytenä vertaistoimintaan. Tässä kohtaa on hyvä, että ihmiset saavat tiedon potilasjärjestön tukea ja tietoa tarjoavasta toiminnasta. Lue lisää OLKA-toiminnasta osoitteesta olkatoiminta.fi. Viimeksi Jyväskylän nivelpiiri oli esittelemässä yhdistystä Nivelterveysviikolla 2023 uuden Nova-sairaalan aulassa. Hän kertoo vieneensä Suomen Nivelyhdistyksen esitteitä myös ortopediselle osastolle. Suomen Nivelyhdistykselle yhteistyö OLKA:n kanssa on tärkeää Nivelrikkodiagnoosi yllättää usein monet ihmiset ja tuoreen asian kanssa jää helposti yksinään. Anna-Liisa Kemi Seinäjoen OLKA-pisteellä
Aivan pelkkä kliininen tutkimus saattaisi jo sellaisenaan antaa käsityksen tuon kuormituskivun aiheuttajasta, mutta myös kuvantamistutkimuksia tulle tarvittaessa myös ottaa. Kuuluuko taudin kuvaan myös, että ajoittain useita niveliä voi särkeä ja jomottaa samanaikaisesti useiden päivien ajan, kunnes kivut taas joksikin aikaa helpottaa. perintötekijät, liikunnan reilu vajavaisuus, merkittävä ylipaino sekä ikääntyminen. Tutkitusti on todettu erityisesti ns. Polven nivelrikko Sain polvinivelrikon diagnoosin 10 vuotta sitten. Onko moninivelrikko harvinaisempaa ja sairastumisen syyt taustalla erilaisia verrattuna muihin nivelrikkoihin. Vieläkin tuntuu, että siinä on "luu luuta vasten". Ravintotekijöillä on meille kaikille jopa erittäin tärkeä suotuisa ennaltaehkäisevä, tai pahimmillaan myös haitallinen eli riskiä lisäävä, vaikutuksensa nivelrikon ilmaantumiseen. Buranaa kuluu melkein päivittäin. Tällöin esim. Etenkin jos jossakin suhteessa epäterveet elämäntapamme (vähäinen liikunta, ylipaino, tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö ym. Kipu ei välttämättä hellitä jatkossakaan vaan täytyy varoitella. Harvemmin silti näin monen vuoden ajan, joten asia on allekirjoittaneen mielestäkin tutkailun tarpeessa. fysioterapiasta saattaisi saada apua kipuiluihin. 44 NIVELTIETO 3 | 2024 Moninivelrikko Minulla on nivelrikkoa todettu 2–3 vuoden sisällä ensin sormissa, sitten isovarpaiden tyvinivelissä, olkapäässä, selkärangassa, viimeisimpänä toisessa lonkassa. Tällä kertaa kysyjät halusivat vastauksia muun muassa polven ja selän nivelrikon hoitoon sekä leikkauksen jälkeisiin kipuihin. VASTAUS Valitettavasti ei ole lainkaan tavatonta se, että tekonivelleikattu nivel jossakin mitassa jatkaa vielä kipuiluaan teknisesti kaikin puolin hyvin onnistuneen toimenpiteen jälkeenkin. missä nivelessä tahansa, käynnistyä nivelrikkoprosessin. Minulla on selkärangassa nivelrikkoa ja L ÄÄK ÄRI VASTAA. Saisikohan fysioterapiasta. Nivelien ns. kadulla on tuskallista, samoin suuressa marketissa ja vastaavissa. parasta ennen ajankohta on siinä 40 ikävuoden paikkeilla, ja erityisesti sen ikävaiheen jälkeen olemme entistä alttiimpia saamaan eri niveliimme nivelrikoksi tulkittavia muutoksia. Kävely kovalla alustalla esim. Haluaisin tietää mistä apua voi saada, kun terveyskeskuksessa maataan pöydällä ja lääkäri vääntelee jalkoja todeten hyvin niiden liikkuvan, mutta pitäisi kuvata, lähetettä kuvauksiin. Rajoittava kipu Minulle tehtiin oikean polven tekonivelleikkaus Coxassa 11.6.2021. ovat vielä tätä riskiä lisäämässä). Olen jumpannut ja nyt käynyt kuntosalilla viime talven. Kipu tuntuu luissa, kun nousen kävelemään tai autosta, täytyy astua varovasti alkuun kivun takia. niveltä liikuttelevat lihakset tai polven sidekudoksiset rakenteet voivat olla kiputuntemuksien aiheuttajia. Olen jopa arvellut, että onko leikkauksessa jokin asia jäänyt hoitamatta tms. Leposärky alkaa olemaan vastakkaisessa lonkassa ja selässä ontumisen seurauksena. VASTAUS Tyypillisimmät moninivelrikon aiheuttajatekijät lienevät mm. Tein työurani lypsykarjan parissa maatalon emäntänä, 2 vuotta sitten jäin eläkkeelle ja luulin, että kipu helpottaa, mutta ei. Tämä rajoittaa elämääni todella paljon. Varsinkin tapaturmapohjaisesti voi missä iässä hyvänsä, niin ikään Lääkäri vastaa -palstalla ortopedi Esko Kaartinen vastaa lehtemme lukijoiden kysymyksiin. Kipu polvessa rajoittaa liikkumista, kävely on kivuliasta joka askeleella, ainoastaan vesijumppa ja -juoksu tuovat liikunnaniloa. Välimeren ruokavalion sekä Pohjoismaisen ruokavalion olevan suotuisia nivelrikon osalta. Polvessa ei ole juurikaan leposärkyä. Nyt kolmen vuoden jälkeen jalkani on edelleen kivulias. Olen ylipainoinen 65-v. Kipuilu voi aiheutua useammastakin eri syystä ja niinpä mm. siihen liittyvistä omahoidoista, mahdollisesta kipuja lieventävästä ruokavaliosta ja muistakin hyvistä neuvoista, joilla sairauden pahenemista tai 'leviämistä' voi hidastaa tai estää. Minua kiinnostaisi tietää enemmän moninivelrikosta, mm. Olisiko tässä jotain tehtävissä, alan olla aika epätoivoinen. Olen ollut yhteydessä sairaalaan, en ole päässyt sinne paikalle, on ohjattu omaan terveyskeskukseen
aamujumpalla sängyssä selällään maatessa nostamalla molemmat jalat ilmaan lonkkia koukistamatta ja liikuttelemalla sitten jalkoja ilmassa eri suuntiin niin kauan kuin kykenee. En pysty kävelemään kuin muutaman kilometrin. ’sisäfileistä’. Tulehduskipulääkkeiden jatkuvasta käytöstä pitäisi päästä eroon, sillä se on todettu riskisisältöiseksi mm. Suosittelisin nyt tässä tapauksessa kuitenkin röntgenkuvan ottamista ko. VASTAUS Kysyjän kohdalla on nyt käynyt valitettavasti niin, että jäykistystekniikalla toteutettu vaivaisenluuleikkaus on ikävällä tavalla lisännyt askeltamiseen liittyvää kuormitusta jalkaterän taaemmissa nivelissä, joihin on nyt nopeassa tahdissa kehittynyt hankalasti kipuilevat nivelrikkomuutokset. rasituksien jälkeen aivan normaalissa liikkumisessakin, niin suositan leikatun polven kontrolliröntgenkuvausta. Toki näitä nivelrikkoisia jalkateräniveliä voi yrittää hoitaa myös kortisoni-injektioin tai jopa leikkauksellisestikin, mutta asiaa kannattaisi silloin selvittää mieluusti jalkateräkirurgin pakeilla. suoliston osalta. Leikatun polven hoito Polveni leikattiin 9 vuotta sitten. Olen 75-v. Näin ainakin jossakin mitassa voidaan varmistua tekonivelen tilanteesta. Olen kuvitellut, että nykyiset materiaalit kestävät ainakin toistakymmentä vuotta. Leikkaamaton jalkani, silloin 3-tasoa röntgenissä ei ole pahemmin oireillut. Mikäli kysyjän tekonivelleikkauksessa on jätetty polvilumpio pin. Nyt tuo oikea polvi on alkanut hieman kipuilla nimenomaan kävellessä, ei levossa. VASTAUS Raskaiden taakkojen runsaanlainen kantaminen ei välttämättä ole aivan harmitonta tekonivelpotilaalle, sillä vaikka tekonivelrakenteet itsessään todennäköisesti kestävät tämän lisäpainorasitteen, niin tekonivelen alla oleva luurakenne ei välttämättä sitä ihan ongelmattomasti siedä. Paino on lisääntynyt. Miten tekonivelpolvea hoidetaan. Pitäisikö jo mennä terveyskeskukseen kuvauttamaan. Myös kallistuksia ja etuja takataivutuksia kannattaa samalla tavalla toteuttaa. 45 NIVELTIETO 3 | 2024 selkä on jäykkä. Tärkeää on myös vahvistaa selän hyvinvoinnista huolehtivia lihaksia, joista ehkä tärkeimmät löytyvät syvistä vatsalihaksista eli ns. Vaiva siirtyi ylemmäksi, ja siinä kohdassa on nyt nivelrikko ja jotain luupiikkejä. multasäkkien kannossa ym. Tukipohjalliset ja teippaus auttavat, jos olen enempi liikkeessä. Jos ylipainoa on merkittävästi, niin tutkimuksien mukaan jo vain muutamankin kilon painonpudotuksella on yllättävänkin suuri suotuisa merkitys näihin kiputuntemuksiin. Kivulias polvi Minulle on vuonna 2016 laitettu tekonivel Lohjalla oikeaan polveen (materiaaleista en muista kuin titaanin ja muovin plus joku kolmas). Niitä voi vahvistaa esim. Saako tehdä selän kiertoliikkeitä ja mikä olisi vaihtoehto selän vetreyttämiseen. Kaaripohjajalkineratkaisu voisi tuoda merkittävää helpotusta kävelykipuun, jos kysyjä vain kykenee sellaisia jalkineita käyttämään. Jalkapöydän päällä on patti ja turvotusta. VASTAUS Polvien, ja ehkä lonkkienkin, tilanne mahdollisen nivelrikon takia pitäisi varmistaa röntgenkuvin, jotta todella tiedettäisiin minkä asteisesta ja ennusteisesta sairaudesta niissä on kyse, ja mitä hoitomahdollisuuksia on vielä käytettävissä. Selän kiertoliikkeet eivät tykkänään ole kiellettyjä, vaikka selässä nivelrikkoa onkin, mutta liiallista voimaa/ aggressiivisuutta ei treenissä pidä käyttää. Selän vetreyttämiseen ja sen oikeaan tekniikkaan saisi parhaimmat ohjeet fysioterapeutilta, mutta näitä jumppaohjeita löytyy myös internetsivustoilta ja ainakin YouTubesta hakusanalla selkäjumppa. VASTAUS Olisi kieltämättä kovin yllättävää, jos keinonivelrakenteista jokin olisi näinkin pian leikkauksen jälkeen vaurioitunut ilman mitään reilumpaa tapaturmataustaa. Useimmiten tällaisessa tapauksessa polven kipuilu tulee polvilumpion taholta, sillä siihen ei aivan säännönmukaisesti laiteta tekonivelpinnoitetta, mikäli leikkaushetkellä kyseinen nivelpinta-alue on vielä varsin siisti. ja minulla on osteoporoosi. Jos kipuilua on nyt myös em. Liikuntakyvyn ylläpitäminen ja liikkuminen ovat kriittisen tärkeät tavoitteet, koska ne ovat tärkeimmät elementit terveyden jatkumiselle. Tänä keväänä se on kipeytynyt puutarhatöissä, esim. polvesta. Vaikeutunut kävely Minulta leikattiin vaivaisenluu pari vuotta sitten. Niitä suosittelisin ainakin testaamaan
Tein asiasta aikoinaan potilasvahinkoilmoituksen, mutta sekään ei auttanut asiaan.. Sovittiin uusintaleikkauksesta, jossa sidotaan "nippusiteellä" niin, ettei tekonivel valu. Noin viikko sitten päätin, että nyt nukun yöni ja otin 2 Panacodia. Hemangiooma Mikä on hemangiooma. Käyn kerran viikossa fysioterapeutin ohjaamana kuntosalissa. Nyt keväällä lähes kahden kuukauden ajan yöt olivat todella hankalia polven repivän kivun vuoksi, tuntui että mikään ei auta. VASTAUS Hemangiooma eli ns.’ verisuoniluomi’ on hyvänlaatuinen verisuonikasvain, ja sellaisia voi olla missä päin kehoa tahansa, ei siis pelkästään iholla. Kirurgin sanat vastaanotolla, jossa todettiin tekonivelen olevan paikoillaan, että ei luudu. Minulla on myös diabetes, ja hermokipu pahentaa diabeteksen hoitoa. Jos pistoksista ei ole apua, silloin on turvauduttava em. Käytän rollaattoria tai kyynärsauvaa tai -sauvoja. Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen syntyi spontaani sarvennoisen murtuma ilman kaatumista. 46 NIVELTIETO 3 | 2024 noittamatta, kuten usein tehdään, jos polvilumpion nivelpinta on leikkaushetkellä vielä varsin siisti, niin tämä taakkojen kantamiseen yhdistyvä polvikipu saattaa nyt olla polvilumpion nivelrikon aiheuttamaa. Kirurgi suositteli 2 calsorin + D3 päivässä. Silloin se toki hoidetaan, mutta enimmäkseen siitä ei tarvitse välittää/ huolestua. Mistä yhtäkkinen kivun häviäminen voi johtua. Hemangiooman poistamisen voi tehdä joko lääkkeellisesti tai vaikeimmissa tapauksissa myös kirurgisesti spesialistin toimesta. VASTAUS Kaksi Panacodia on aika lailla suuri kipulääkeannos kerralla otetuksi, ja se kyllä selittää helposti kivun tehokkaan häviämisen yön aikana. taudin hoidon osalta. Miksi potilaalle ei kerrota, mikä on mennyt pieleen. Kysyjän korkeahko ikäkin näyttelee luonnollisesti vaikeuttavaa omaa rooliaan tämän ko. Tämä myöhemmin laitettu toimi hyvin, mutta sitten tuli oireita ja uusintaleikkaus oli 2020. Joskus se voi kuitenkin kasvaa isohkoksi ja jopa häiritsevästi painaa jotakin muuta kudosrakennetta (esim. Tämä pinnoiteproteesi taas aiheuttaa kipuja nivuseen ja jalka ei vaan toimi (nouse). Kivun häviäminen Oikeassa polvessani on kymmeniä vuosia vanha urheiluvamma, jota ei aikanaan hoidettu. Riittääkö vain fysioterapiahoito. Ikävän yleisesti tämän laatuiset kivut kuitenkin ajan oloon tulevat uudestaan, jos kipujen varsinainen aiheuttaja ei lääkityksellä tai muilla toimin poistu. kukonhelttauutepistoksen vaikutusta siihen. Fysioterapiaa en tiedä hemangiooman hoidossa kuitenkaan käytettävän. lopputarkastuksessa noin 2–3 kk leikkauksesta kirurgi totesi vähän kuin sivulauseessa, että ei ole luutunut. Leikattu jalka lyheni reilut 3 cm. Aloin itse ottaa selvää osteoporoosista. Tiedän, että siihen aikaan laitetuissa tekonivelissä (pinnoite?) on jotain hämminkiä. Nukuinkin hyvin, myöskään sen jälkeen ei polvi ole yöllä vaivannut. VASTAUS Kovin vaikea vastata tähän kysymykseen mitenkään täsmällisesti, mutta kysyjän kertomista taustatiedoista tekisin sen johtopäätöksen, että kyse on ensisijaisesti vaikeaasteisen luukatosairauden eli osteoporoosin aiheuttamasta ongelmasta reisiluun tekonivelkomponentin kiinnittymiseen. Kaikki kivut ihminen kuitenkin kokee aivojensa kautta, ja nyt saattoi käydä niin, että tällä kertaa otettu suurehko lääkeannos ’sammutti’ tuon häiritsevän yöllisen kivun aivoista tavallista pitemmäksi aikaa. Hemangiooma on enimmäkseen sivulöydös ja yleensä sille ei tarvitse tehdä mitään. Miten luutumista voisi edistää. Näin tehtiin ja taas ns. Se voisi hyvällä lykyllä poistua kokeilemalla hyaluronaanieli ns. pinnoitteen laittamiseen pienehkön leikkauksen myötä. Minulle on edelleen epäselvää, onko "ei luudu" mahdollisesti osteopeniaa vai osteoporoosia. Nyt eturistiside on hävinnyt kokonaan ja artroosi kehittynyt. juuri hermoa). Voiko luutumista edistää Olen 84-vuotias, minulla ei ole perussairauksia, mutta nivelrikko. Kun kivun tuottaa tulehduksellinen prosessi, niin vastaavasti vain muutaman vuorokauden kestävä tulehduskipulääkekuuri voi poistaa aikaisemman pitempikestoisen kivun todella hyvin. Kuulin, kun olin asian vuoksi KYS:ssa – minut leikannut ortopedi sanoi puhelimeen, että "taas täällä on yksi nivusvaivainen". Vanha pinnoiteproteesi Minulle laitettiin toiseen lonkkaan "pinnoiteproteesi" vuonna 2007 ja toiseen sitten tavan varrellinen tekonivel 2009. Se antaa minulle hermokipuja. Kivut olivat kohtuulliset. Mitä minun pitäisi tehdä. Olen tekonivelleikkausjonossa
Jäsenyys sisältää muun muassa Niveltieto-lehden, jäsenhintaiset etäliikuntaryhmät, tietoa ja tukea. Pahimmin tulehtuneet ja punottavat alueet olivat juuri polvissa ja nilkoissa, joihin olen geeliä levittänyt vuosia lähes päivittäin. kysyjänkin kohdalla olla kyse, eikä kyseessä suinkaan ole mikään potilasvahinko. Haluan jäsenmaksulaskun sähköpostilla postitse paperisena Nimi Katuosoite Postiosoite Puhelin/sähköposti Jäsenrekisterin tietosuojaseloste: www.nivel.fi/tietosuojaseloste LIITYN SUOMEN NIVELYHDISTYKSEN JÄSENEKSI Liittymislomake – irrota ja postita maksutta VASTAUS Kysymyksen sisällöstä voisin vetää sen johtopäätöksen, että pinnoiteproteesi alkaa tulla jo ’matkansa päähän’ ja uuden tekonivelen laittaminen on aiheellista. Tämäntyyppisestä tilanteesta taitaa valitettavasti ao. jäykkyys ei minua haittaa. Kesän lämmössä on sujunut aika hyvin, mutta mikä avuksi syksyn viilentyessä. 47 NIVELTIETO 3 | 2024 Liityn jäseneksi vuonna . Tällä hetkellä, kun leikattu raaja on suorana lattiaa vasten, niin polvitaipeen alle jää sormien mentävä kolo (kämmen lattiaa vasten). VASTAUS Kylläpä on! Eli tekonivelleikkauksen jälkeen pääsääntöisesti polvi kyllä voi ojentua likipitäen aivan suoraksi, mutta lopullinen paranemisprosessi on sittenkin kuukausien mittainen, joten vielä näin aikaisin ei voi vetää johtopäätöksiä lopputuloksesta. Panadol ei auta mitään. Nyt on kaikki geelituotteet kielletty eikä ibuprofeeniakaan tablettina suositella. Syyksi epäillään pitkäaikaista Orudis-geelin käyttöä. Em. Jäsenmaksu on 30 euroa. Olen 60-vuotias mies, jolla on ollut niveloireita reilut pari vuotta, ei operaatioita. Voimakas nokkosihottuma Minuun iski äkillinen voimakas nokkosihottuma. Onko tavoitetilana yhtä kapea rakonen kuin leikkaamattoman jalan polvitaipeessa, jonka alle mahtuu A4-arkki. Voi kuulemma laukaista ihottuman uudelleen eikä vatsakaan välttämättä tykkää. Koepalan tulokset nilkasta ovat vielä tutkinnassa. Kulumieni syynä (vasen odottelee vuoroaan) pääasiassa yliliikkuvat nivelet. Tekonivelleikatun polven koukistuminen ei kuitenkaan käytännössä koskaan ’palaa’ terveen polven veroiseksi. Omaakin harjoittelua leikkauksen jälkeen toki tarvitaan polven maksimaalisen liikkuvuuden saavuttamiseksi. Tietyntyyppiset pinnoitetekonivelet osoittautuivat nimittäin jo useita vuosia sitten valitettavan huonoiksi eli lyhytkestoisiksi, ja niitä on sittemmin systemaattisesti jouduttu uusimaan Suomessa sekä muuallakin maailmassa. Ikävä juttu, jos asiaa ei ole kysyjälle riittävästi informoitu! Polvitaipeen suoristus Minulle tehtiin 6.5. VASTAUS Jos kysyjän niveloireiluun/-kipuiluun todellakin liittyy ilmiselvää. oikean polven tekoniveloperaatio ja olen tällä hetkellä sairauslomalla. Sain purkin Vimovo-tabletteja, mahtaako niistä olla avuksi
Erillisen polvituen käyttöä voi myös kokeilla liikuntaan liittyen. Kovin ’rankat’ niveltulehdukset voivat silti vaatia hoidoksi jopa kuurimuotoista kortisonilääkitystäkin. Apuvälineen käyttö kävellessä saattaisi olla suositeltavaa myös juuri tuon pettämistunteen vuoksi, näin varsinkin koska liikunta itsessään on äärimmäisen tärkeä yleishoito nivelrikkoiselle. Toinen polvi lisäksi tuntuu epävakaalta, välillä se ikään kuin tuntuu pettävän. VASTAUS Hyvin todennäköisesti jotakin hoidollista on ainakin kokeiltavissa, mutta ensin toki täytyisi saada jonkinlainen tutkimuksellinen käsitys siitä, mikä ongelma kyseisen oireilun tuottaa. 48 NIVELTIETO 3 | 2024 Suomen Nivelyhdistys ry Tunnus 5014531 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Nivelyhdistys maksaa postimaksun nivelrikkoista tulehduspohjaa niin voisin helposti luvata tästä Vimovo-lääkityksestä selvää apua hänelle. VASTAUS Pitkälle edennyt lonkkanivelen nivelrikkoprosessi tuhoaa niveltä useinkin juuri niin pahasti, että kyseisen raajan pituus lyhenee vähintäänkin yhden senttimetrin verran – varsin usein jopa paljon enemmänkin. Nivelrikon oireiluksi tuo oirekuva varsin hyvin sopii eikä ko. Muuttunut raajanpituus Lonkkanivelleikkauksessa 19.1.2024 jalkaani jatkettiin 1 cm. Korotus vaivaa vieläkin, kuluma oli LK 4. Jos tutkimukset sitten paljastaisivat oireilujen aiheuttajaksi yksinomaan nivelrikon, niin erilaisia kuntouttavia ja lääkkeellisiä hoitomuotoja on kokeiltavissa, ellei sitten polvinivelrikko olisi edennyt jopa tekoniveltarpeen vaiheeseen. Mutta joskus tähän ’hyvää tarkoittavaan’ terveen raajapituuden palautumiseen tottumiseen eli jälleen ’symmetrisenä ihmisenä elämiseen’ kuluu useampiakin kuukausia.. Polven nivelrikko Minulla on jonkin verran nivelrikkoa polvissa. Tekonivelleikkauksen yhteydessä tätä raajan lyhentymää pyritään mahdollisuuksien mukaan, ja aivan tarkoituksellisesti, korjaamaan eli pyritään palauttamaan mahdollisimman hyvin kuormituksen normaalisymmetria. nivelestä/ nivelistä. Onko normaalia. Kliininen tutkimus on kuitenkin tällaisessa tilanteessa aiheellinen, niinpä suosittelisin lämpimästi lääkärin pakeille menemistä ja tuoreen röntgenkuvankin ottamista ko. Yläja alamäessä tuntuu kipua ja portaiden nousu ja lasku tuntuu vaikealta. taudin tarvitse vielä edes olla kovin vaikea-asteinen antaakseen tällaisia tuntemuksia. Reisilihasvahvistus on joka tapauksessa hyvä omahoidollinen treenimuoto. Onko tälle tehtävissä mitään
RATKAISE RISTIKKO JA VOITA NIVELPAITA Edellisen ristikon ratkaisu:. Onnittelut Tanjalle! Ratkaise värillisiin ruutuihin tulevat sanat ja lähetä vastauksesi, nimesi ja yhteystietosi (myös postiosoitteesi) 28.10. mennessä • joko sähköpostilla osoitteeseen: toimisto@nivel.fi • tai postitse osoitteeseen: Suomen Nivelyhdistys ry ristikko Yliopistonkatu 5 (7. krs), 00100 Helsinki Ilmoitathan samalla paidan koon (XS, S, M, L, XL, XXL) ja värin (musta tai valkoinen), jonka haluat. 49 NIVELTIETO 3 | 2024 49 NIVELTIETO 3 | 2024 R ATK AISE RISTIKKO Edellisen lehden ristikon voittaja asuu Kokkolassa
mennessä. Tapahtuma on suunnattu järjestötoimijoille; yhdistysten työntekijöille ja vapaaehtoisille. Siksipä laitamme hyvät ideat ja käytännöt jakoon! Tapahtuman järjestämisestä vastaavat yhteistyössä Kansalaisareena, Luustoliitto, Suomen Kipu ry, Suomen Nivelyhdistys ja Turun Seudun Nivelyhdistys. Tilaisuus on osallistujille maksuton. Järjestömaailma elää murroksessa, ja järjestöjen välisen yhteistyön tiivistäminen on entistäkin tärkeämpää. Onko omalla yhdistykselläsi jokin hyvä käytäntö, jonka voisit nyt jakaa muiden kanssa. Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki viimeistään tapahtumaa edeltävänä päivänä. klo 15.35 Pienryhmäkeskustelujen koonti klo 15.45 10 teesiä hanketoiminnan juurruttamiseksi, Ella Niini, Suomen Nivelyhdistys klo 15.55 Loppusanat klo 16.00 Tilaisuus päättyy -TILAISUUS TIISTAINA 1.10.2024 KLO 14–16. Sitovat ilmoittautumiset 22.9. asiakaspolkuajattelu vapaaehtoistoiminnassa, Ella Niini, Suomen Nivelyhdistys klo 14.45 Teemallisen vertaistuen ryhmämalli, Tiina Kuronen, Luustoliitto klo 15.00 Tietoa ja tukea luentokerhoista, Kaisa Karvonen, Turun Seudun Nivelyhdistys klo 15.15 Taukojumppa klo 15.20 Pienryhmäkeskustelut Mitä ajatuksia tilaisuuden puheenvuorot herättivät. Löydät ilmoittautumislinkin nivel.fi-sivuston Virtuaalinen toiminta osiosta. VETOJA PITOVOIMAA YHDISTYKSIIN Onko oman organisaatiosi vaikea löytää uusia vapaaehtoisia ja pitää kiinni vanhoista. Tervetuloa tuulettamaan ja ristiinpölyttämään ajatuksia! OHJELMA klo 14.00 Alkusanat, Ella Niini, Suomen Nivelyhdistys klo 14.10 Kansalaisareenan tervehdys, puhuja tarkentuu myöhemmin klo 14.30 Vapaaehtoisen polku . Verkkotapahtumassa kuullaan vähintään viisi vinkkiä, joilla voi lisätä yhdistyksen vetoja pitovoimaa. Miten esiteltyjä toimintamalleja voisi hyödyntää
050 5252 026, leena.nieminen@nivel.fi Jäsensihteeri – jäsenpalveluasiat Anne Nurkkala p. Ajanvaraus ja asiakaspalvelu Ajanvaraus 09 4748 2705 Nettiajanvaraus orton.fi/ajanvaraus Orton, Tenholantie 10, Helsinki Nivelkipua. 050 5252 088, kirsi.salasuo@nivel.fi Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anna-Liisa Kemi p. 050 5252 080, anna-liisa.kemi@nivel.fi Vapaaehtoistoimintaan liittyvät asiat vertaistuki@nivel.fi MTLH:n lomiin liittyvät asiat lomavastaava@nivel.fi ERITYISASIANTUNTIJAT Hallituksen erityisasiantuntija LKT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen Hallituksen erityisasiantuntija LT, ortopedian ja traumatologian dosentti ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Mikko Manninen Sosiaaliturva-asiat Marja Eronen p. 050 5252 098, ma-to klo 9–12 Sähköposti: toimisto@nivel.fi www.nivel.fi TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja Leena Nieminen p. 044 277 6633, maanantaisin klo 16–19 Sähköpostiyhteydenotot: marjairmeli.eronen@gmail.com Kuntoutusja potilasvahinkoasiat Heikki Multaharju p. 044 5778 339, ella.niini@nivel.fi Hallintosihteeri Kirsi Salasuo p. krs, 00100 Helsinki Puhelinpalvelu p. 050 5252 325, anne.nurkkala@nivel.fi Päätoimittaja, viestinnän asiantuntija Arja Karasvirta p. 050 5252 144, arja.karasvirta@nivel.fi Hankekoordinaattori Ella Niini p. Hyvät hoitotulokset ja tyytyväiset asiakkaat Seuraamme hoitotuloksiamme ja asiakastyytyväisyyttä aktiivisesti. 050 528 8791 heikki.multaharju@nivel.fi Yhteystiedot Erityisosaamistamme on tukija liikuntaelinvaivojen, kuten nivel-, selkäja kaularankaongelmien tutkiminen, hoito ja kuntoutus sekä monipuolinen kivunhoito. Tutustu hoitotuloksiimme nettisivuillamme. Tarjoamme myös HUSin palveluita yksityisesti yliopistosairaalan erikoisosaamista edellyttämissä asioissa. Suomen Nivelyhdistys ry Yliopistonkatu 5, 7. Ota tilanne haltuun Ortonissa, nivelkipujen erityisasiantuntijalla www.orton.fi
3 vuoden laatutakuu. Varauskoodi: NIVELYHDISTYS Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.tempurbrandstore.fi /varaa-aika. Back to sleep Patjalla 15 vuoden ProRata -takuu Kotimainen vuoderunko. ESPOO Iso Omena ESPOO Sello ESPOO Ainoa HELSINKI Helsinki Outlet HELSINKI Itis HELSINKI Kamppi HELSINKI Tripla HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman JOENSUU Kauppakatu 23a JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 KUOPIO Vuorikatu 25 LEMPÄÄLÄ Ideapark PORI Puuvilla RAISIO Mylly TAMPERE Koskikeskus TURKU Eerikinkatu 9 • Skanssi VANTAA Jumbo VANTAA Tikkuri • tempur.fi. 3990 € Norm. Katso tempurbrandstore.fi ja nukkumisergonomia.fi Varaa aika maksuttomaan nukkumisergonomian kartoitukseen – ajanvaraaja saa lahjan! ESPOO Iso Omena ESPOO Ainoa HELSINKI Helsinki Outlet HELSINKI Itis HELSINKI Kamppi HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman JOENSUU Kauppakatu 23a JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 KUOPIO Vuorikatu 25 PORI Puuvilla RAISIO Mylly TURKU Eerikinkatu 9 • Skanssi VANTAA Jumbo VANTAA Tikkuri • tempur.fi Sonata-tyyny TASARAHALLA! alk. 21 cm TEMPUR-patjan, Flexible Base -rungot mustalla verhoilulla ja jalkasarjan. (norm. 4460 €) sis. 3 kokoa. Pääty myydään erikseen. 155 € JUHLAVUODEN TARJOUKSET TEMPUR Flexible Base -parisänky 160x200 cm alk. Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä! Tempur Brand Store Paras palvelu koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjältä. alk. Varmista vuoteen sopivuus koulutetun nukkumisergonomian asiantuntijan kanssa! Yksilöllisesti valituille vuodekokonaisuuksille 120 päivän selän tyytyväisyystakuu. 183 €