Niveltieto 1/2005 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Niveltieto 1/2005 1
Syyskokous päätti muuttaa yhdistyksen nimen Suomen Nivelyhdistykseksi. Tekonivelyhdistys jakoi tietoa nivelrikosta, reumasairauksista ja tekonivelistä koko viikon Heurekassa Ikäihmisten Tiedeviikon ajan. Kuntolomaviikko avustuspalvelun kanssa 480 euroa/hlö. (03) 2716 298 miia.franssila@reumaliitto.fi Reumaliiton Kuntoutumiskeskus Apila Reumantie 6, 36200 Kangasala p. Tänä vuonna yhdistyksellä on kunnianhimoinen tavoite kolminkertaistaa jäsenmäärä. Apilan kuntolomalaisilla on mahdollisuus ostaa ilman lääkärin lähetettä hierontaa, kylpyjä, turve- ja parafiinihoitoja sekä jalkojen hoitoa. Vastailemassa yhdistyksen puheenjohtaja Hannele Koponen (kesk.) sekä jäsenasiainhoitaja Liisa Vatanen (oik.). Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Hannele Koponen . 2 Kysy lisätietoja kuntolomatiimiltämme: yhteyspäällikkö Merja Riihinen p. Heurekan henkilökuntakin kävi kyselemässä nivelrikosta. Nimenmuutos heijastelee sitä tosiasiaa, että enemmistö yhdistyksen jäsenistä ja varsinkin kohderyhmästä kärsii nivelrikosta ja on joko vasta jonossa tekonivelleikkaukseen tai yrittää ennaltaehkäisevällä työllä siirtää leikkausta hamaan tulevaisuuteen tai jopa kokonaan välttää sen. Jäsentarjoushinta edellyttää itsenäistä selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa. (03) 2716 296 pirjo.nuutinen@reumaliitto.fi myyntisihteeri Miia Franssila p. Lomalle voi tulla joko yksin tai oman ryhmän kanssa. (03) 2716 302, 040 7359 442 merja.riihinen@reumaliitto.fi johdon sihteeri Pirjo Nuutinen p. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Syyskokous muutti yhdistyksen nimen Suomen Tekonivelyhdistyksen vuoden 2004 syyskokous pidettiin Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Samoin syyskokous ennakoi tiedotusprojektia, joilla tavoitettaisiin yhä useampia Suomen miljoonasta nivelrikkoisesta ja tarjottaisiin heille sitä tietoa, tukea ja opastusta, jota ei terveydenhoitojärjestelmä pysty antamaan. Ennen kokousta yhdistyksen puheenjohtaja Hannele Koponen luennoi nivelrikon itsehoidosta ja antoi monta hyödyllistä vinkkiä sekä vastasi kuulijoiden kysymyksiin. Hintaan sisältyy: Tule jäsenlomalle Kangasalan Apilaan Vuoden 2005 jäsenhinta · majoittuminen kahden hengen huoneessa (tarvittaessa invahuone) · aamiainen, lounas ja päivällinen · sauna sekä uinti 30-asteisessa altaassa aamuin illoin · päivittäin ohjattu allasvoimistelu sekä monipuolisia sisä- ja ulkoliikuntaryhmiä · asiantuntijaluentoja eri teemoista, mm. Esitemateriaalin lisäksi näytteillä olleet tekonivelet kiinnostivat yleisöä kovasti ja puskaradio kertoo, että uusia jäseniäkin löytyi. stressin hallinnasta, oikeasta ruokavaliosta, itsehoidosta, apuvälineistä sekä liikunnasta · iltaisin ohjattua vapaa-ajantoimintaa seniorikuntosalin, käsikuntosalin, ATK-luokan ja askartelutilojen vapaa käyttö 360 euroa maanantai - lauantai 6 pv Apilan jäsentarjous on tarkoitettu reumayhdistysten jäsenille. (03) 2716 11 Niveltieto 1/2005
Voit myös auttaa kanssasi samasta ongelmasta kärsiviä tekemällä testamentin yhdistykselle! Rahastonhoitajamme auttaa sinua tässä asiassa: Jyrki Laakso, Pajutie 16, 07940 Loviisa, puhelin 044 5544 555. Niveltieto 1/2005 3. Päätoimittaja Jyrki Laakso Toimitus ja taitto Auli Hackman Jyrki Laakso Piirroskuvitus Erja Natunen Sarjakuvat Tapani Tammiala Painopaikka Kainuun Sanomat Oy Painos 3000 kappaletta ISSN 1459-2568 Osoitteenmuutokset ja tilaukset Suomen Nivelyhdistys Liisa Vatanen Pajutie 16 07940 Loviisa puh. (09) 2712312 tai 050 356 7274 liisa.vatanen@niveltieto.net Sisällys: Yhdistyksen uusi nimi Pääkirjoitus Miksi ja milloin tekonivelleikkaukseen Tekonivelen valinta Tekonivelmateriaalit Kestääkö tekonivel Yhdistyksen hallitus Näin yhdistys toimii Endroproteesihoitaja Reumaliiton tukirahastot Uutisia Nivelpiirien ohjelma Turun ja Porin Nivelpiirien tervehdys Nivelrustovaurioiden nykyhoito Virkistysviikko Tanhuvaarassa Runoja sairaalasta Lonkan nivelrikon hoito kehittyy Lonkkaproteesin viereinen luukato Aulis pakinoi Saatavilla oleva materiaalimme 2 4 6 8 10 12 14 15 18 19 20 22 24 26 32 34 36 38 40 42 Tee lahjoitus yhdistyksen toiminnan tukemiseksi Tilinumeromme on 101430-214250. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Suomen Nivelyhdistys ry:n jäsenlehti 1/2005 Irtonumero 3,50 euroa Vuosikerta 11 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestyy Vuonna 2005 neljä kertaa: 25.2. 2.9. 10.12. 27.5
tekonivelleikkauksen jälkeen. Käynti on pahimmillaan 10 minuutin pyrähdys, jossa autetaan kääntymään vuoteessa, annetaan lääkkeet suuhun ja ehkä lämmitetään mikrossa ruokaa, ja tämä jatkuu vuodesta toiseen vaihtuvien hoitajien myötä. Täytyy ottaa huomioon, että kotihoito koskee vanhusten lisäksi myös vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Nykyään ei siivota, käydä kaupassa, pestä pyykkiä, laiteta ruokaa jne. Yhden väylän puhumiseen ja kokemusten jakamiseen tarjoavat yhdistyksemme Nivelpiirit eri puolilla Suomea. Leikkauksen jälkeen ei useampaan viikkoon saisi eikä jaksaisi siivota, käydä kaupassa ja hoitaa kodin arkiaskareita. On vaikea tunnistaa sosiaalihuoltolain virallista tekstiä, jossa määritellään kotipalvelu selkeästi avuksi jokapäiväisissä toiminnoissa: ate4 rioinnissa, siivouksessa, hygienian hoidossa, vaatetuksessa ja ulkoiluttamisessa, todellisessa arkisessa elämässä toteutuvaksi. Jos ei ole puolisoa, ystäviä tai sukulaisia auttamassa, joutuu käytännössä turvautumaan yksityisiin kotipalvelu- tai kotisairaanhoitoyrityksiin ja maksamaan heidän palveluistaan keskimäärin 28 euroa tunnilta. On sieltä moni löytänyt hyviä ystäviä muihinkin rientoihin ja saanut uskoa elämän jatkumiseen. Aihe vierailuuni oli tämän vuoden alussa voimaan tullut sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain väliaikainen muuttaminen, eli kolmivuotinen kokeilu, jossa voidaan yhdistää lain voimalla sosiaalihuoltolain kotipalvelu ja kansanterveyslain kotisairaanhoito kotihoidoksi. Ystävät ja läheiset ovat tärkeä voimavara ihan fyysisistä apua tarvittaessa, mutta vielä suurempi henkisistä voimavaroista huolehtimisessa. Myös yhdistyksemme järjestämät tuetut kuntoutus-/virkistyskurssit ovat tuoneet iloa, piristystä, ja tietoa samoista vaivoista kärsiville osallistuNiveltieto 1/2005. Jokainen tarvitsee sairaana myötätunto, turvallisuutta, kuuntelijaa ja uskoa siihen, että kaikki vielä muuttuu paremmaksi tai ainakin elämä kulkee siedettävästi kivuista huolimatta eteenpäin. Monet meistäkin tarvitsisivat kotiapua ainakin pahassa nivelrikossa, -reumassa ja esim. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Ajan hengessä Olin 24.1.05 Ylen ykkösen Ajan henki -ohjelmassa keskustelemassa kotihoidosta kodinhoitaja Pirkko Heinosen, Stakesin ylijohtaja Matti Heikkilän, entisen ministerin ja kansanedustajan, omaishoitaja Sirpa Pietikäisen ja peruspalveluministeri Liisa Hyssälän kanssa. Ikävä kyllä ainakin suuret kaupungit ovat jo kokeilleet laittomasti kotihoitoa ja tulokset ovat merkinneet kotipalvelun tason laskua eli lähinnä lakivelvoitteiden laiminlyöntiä
Tässä erityisesti vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen laitoshoitojaksoista poistetaan jakson kestoa koskeva vaatimus. Hallituksella on menossa tämän vuoden alkupuolella käsittelyssä Sosiaali- ja terveysministeriön esitys Kelan järjestämää ja korvaavaa kuntoutusta ja kuntoutusrahaa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Jopa Portugali ja USA suosivat Suomea vähemmän suurituloisia. Kipuja on oltava paljon ja kävelymatkan, johon kykenee, on oltava lyhyt. Stakesin ylijohtaja Juha Teperin mukaan hoitotakuukaan ei pysty eriarvoisuutta poistamaan, koska se ei muuta terveydenhuollon rahoituksen rakenteita. tekonivelleikkaukseen. Pienituloisia eniten suosiva terveysjärjestelmä on Irlannissa, Belgiassa, Hollannissa, Espanjassa ja Sveitsissä. Palkinnoksi hän saa 100 korttia ja Niveltieto-paidan. Nykyisellään laitoskuntoutusjakson on kestettävä asetuksen mukaan yli 18 arkipäivää. Rahaa on siirtynyt mm. Kelan harkinnanvaraisen laitosNiveltieto 1/2005 kuntoutuksen määrärahat eivät riitä kaikille tarvitseville. Stakesin viime vuoden lopulla valmistuneessa tutkimuksessa on todettu, että Suomen terveydenhuolto suosii suurituloisia. Voittanut kortti löytyy lehden takakannesta! Korttikilpailussa jaettiin myös kaksi tunnustuspalkintoa. ei-kiireellisessä hoidossa. Mielestäni laitoskuntoutusjaksojen yhteenlaskettu kesto on oltava vähintään 18 vuorokautta ja vaikeimmin vammaisten 4 viikkoa vuodessa joko yhdessä tai kahdessa jaksossa. mielenterveyskuntoutuksen puolelle. Helsingissä 28.1.2005 Hannele Koponen puheenjohtaja Matti ja Seija voittivat Vuoden 2004 jäsenhankintakilpailun voitti Matti Siitonen Savonlinnasta. Suomen huonoon sijoitukseen vaikuttavat yksityislääkärit ja työterveyshuolto sekä väistyvä erikoismaksuluokka, joita hyvätuloiset voivat käyttää. Varakkaiden potilaiden tie kulkee usein yksityisten ortopedien kautta kirurgisille osastoille. Jokaisen sitä haluavan pitäisi saada lähete leikkauksen jälkeen fysioterapiaan, joko kunnan tai yksityiseen (Kela-korvattavaan), jossa varmistetaan, että liikeradat lisääntyvät ja lihasvoima kasvaa, potilas oppii oikean kävelyn ja tekee kotona harjoitusliikkeet ja vieläpä oikein. Nyt se tehdään lainsäädännöllä ja avoimemmin. Priorisointia ovat tehneet tähän asti lääkärit kaikessa hiljaisuudessa, koska rahaa kaikkien hoitamiseen julkisin varoin ei ole ollut. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net jille omassa porukassa. Siitä huolimatta kuntoutukseen kannattaa aina hakea ja hakea vielä uudestaan. Sitten kuntoutukseen. Suomi on ensimmäisenä 21 OECD-maan tilastossa, jossa on tutkittu kuinka paljon terveydenhuoltojärjestelmä suosii suurituloisia. Leikkauksen jälkeen kuntoutus/fysioterapia varmistaa potilaan oman ohjeistetun jumpan lisäksi leikkauksen lopputuloksen onnistumista. Palkinnoksi hän saa Hyvä Terveys -lehden vuosikerran ja Niveltieto-paidan. Pyrimme järjestämään niitä mahdollisimman monta myös tänä vuonna. Ajan henkenä tuntuvat olevan säästöt, tehokkuus, kustannushyötysuhde ja pisteytys apua tarvitseville niin terveydenhuollossa kuin sosiaalihuollossakin ja priorisointi ns. Se on meille kaikille nivelsairauksista kärsiville ensiarvoisen tärkeää peruskunnon ylläpitoa, jotta selviäisimme päivittäisistä toiminnoista mieluiten itsenäisesti. Se on tärkeää myös ennen nivelleikkausta ja auttaa toipumaan nopeammin leikkauksesta liikkuvaksi ja toimivaksi. Esimerkiksi jo ennen tekonivelleikkaukseen menoa olisi hyvä päästä kuntoutukseen kunnon kohottamiseksi, koska liikkuminen on jäänyt usein vähemmälle nivelrikkokipujen takia. Vaikka 1.3.2005 voimaan tulevan hoitotakuun pitäisi luoda tasa-arvoa suomalaisten välillä ja taata hoitoon pääsy samoin kriteerein kaikille kohtuullisessa ajassa, on se kuitenkin priorisointia. Korttikilpailun voitti Seija Värtö Lemin Kuukanniemestä. Onnea voittajille! 5. Monet erikoislääkäritasoista hoitoa tarvitsevat sysätään hoitosuosituksissa terveyskeskuksiin, joissa ei ole riittävää asiantuntemusta vaihtuvine lääkäreineen Täytyy todella olla tar- peeksi sairas pisteissä päästäkseen hoitoon tai esim. Myönnetään, että kaikkia ei ole mahdollisuus hoitaa ainakaan parhaalla mahdollisella tavalla. Pelkäänpä, että tämä on alkua sille, mitä sairauksia tulevaisuudessa hoidetaan ja missä järjestyksessä, mikä sairaus on enemmän hoitamisen arvoinen kuin toinen nivelrikko vai sappikivet, syöpä vai mielenterveyssairaudet. Yhteiskuntamme supistaa julkisia palvelujaan enenevässä määrin ja jättää heikoimmat kansalaisensa selviytymään omin avuin
Viimeistään lepokipujen ilmaantumista on yleisimmin käytetty pakottavana leikkausaiheena. Tilannetta voidaan alkuvaiheessa hoitaa reumalääkityksellä ja paikallishoidoin. Lonkan tekonivelet ovat olleet yleisessä käytössä 70- tai 80-luvulta alkaen. Nivelreumassa on viime aikoina polvitekonivelkirurgian tuloksellisuus ollut lähes yhtä hyvä kuin nivelrikossa. Kun polveen kehittyy virheasentoja, liikerajoituksia, epävakaisuutta tai luunpuutoksia röntgenkuvissa, on tekonivelleikkaus aiheellinen. Reisiluun päähän voi kehittyä osteonekroosipesäkkeitä, ja joskus koko reisiluunpää voi osittain tai kokonaankin luhistua. Leikkaukseen olisi syytä ryhtyä ennen suuria luunpuutoksia ja kiertäjäkalvosimen lopullista pettämistä. Välillä on huonojakin kehitysvaiheita, ja aina on osittain palattu perusmalliin. Nivelreumassa polvioireet alkavat usein pitkittyneellä turvotustilalla. Toiminnan häiriö, liikerajoitteet, epävakaisuus ja luunpuutokset ovat leikkausaiheena. Lonkan tekonivelen perusrakenne on pysynyt ennallaan, mutta muutoin on tapahtunut paljon kehitystä. Varmasti osasyynä tähän olivat kehittyneet lonkan ja polven nivelrikkomuutokset. Röntgenkuvissa luun puutoksia voi olla olkaluun päässä sekä myös lapaluun nivelpinnalla. Siihen kehittyy toiminnan häiriöitä, liikerajoitteita ja kivuliaisuutta. Toki keskimääräinen elinikämme, ympäristömme ja -tapamme ovat huimasti muuttuneet noista ajoista. Lonkan nivelrikko voi antaa joskus harhaanjohtavasti lähes pelkästään polven seudun kipuja. Kyseessä on vaativa kirurgia, jonka jälkeen on rajoitettava yläraajan käyttöä. Lisäksi monet nivelet ovat samanaikaisesti kivuliaita. Nivelreumassa olkanivel tuhoutuu kohtalaisen myöhään. Tyypillinen nivelreumamuutos on valgusvirheasento eli pihtikinttuisuus, joka voi olla nopeasti etenevä. Kyynärtekonivelleikkauksia tehdään etupäässä nivelreuman (noin 100 kpl ensileikkauksia Suomessa) tai tapaturmien jälkitilojen vuoksi. Leikkauspäätöstä tehtäessä on muut hoitomuodot arvioitava ja edellytykset leikkauksen tuloksellisuuteen huolellisesti arvioitava. Lepokivut ovat usein todella häiritseviä johtaen unihäiriöihin ja joskus suuriin särkylääkemääriin. Olkapään, kyynärpään, ranteen, rystysten ja nilkan tekonivelet ovat uudempia tulokkaita ja erityisesti nivelreumassa käytettäviä ratkaisuja. Röntgenkuvauksia käytetään diagnoosin varmistamisekseen, tekonivelleikkauksen yksityiskohtien arvioimiseen ja seurantaan. Nivelrikkokirurgia on osittain kivun hoitoa ja osittain toiminta- ja liikuntakyvyn varmistamista. Huonoliikkeinen ja pakkoasentoinen lonkan kuluma on myös selvä leikkausaihe. Protrusiolonkat ovat vaikeita sekä tekonivelkirurgille että potilaalle, koska usein joudutaan suuriinkin luunsiirtoihin ja tukikehikkoihin ja ne edellyttävät pidempää raajan kevennystä leikkauksen jälkeen. protrusio eli lonkkamaljakon pohjan oheneminen ja sisään painuminen (eräänlainen väsymismurtuma). Tyypillinen reumamuutos on ns. Polven tekonivel on hieman uudempi tulokas, mutta se on menestynyt jopa lonkan tekoniveltä paremmin. Olkatekoniveltä käytetään tosin melko paljon myös murtumakirurgiassa sekä jonkun verran olkapään kivuliaassa nivelrikossa. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Miksi kannattaa hakeutua tekonivelleikkaukseen? Vielä 30-40 vuotta sitten annettiin usein 50-vuotta täyttävälle lahjaksi keppi ja viimeistään 60-vuotiaalle keinutuoli. Hoitamaton polven nivelrikko johtaa usein liikunnan rajoittumiseen, särkylääkkeitten käyttöön, työrajoituksiin ja lopulta laitostumiseen. Nivelreumassa on olkatekonivelleikkaukseen ryhdytty usein jopa liian myöhään, eikä kunnon toiminnallista tulosta ole enää saatu. Vaikea lonkan nivelrikko on todella hankala kumppani ja estää lopulta normaalin liikkumisen johtaen lopulta jopa laitostumiseen. Reumapotilaan kivut voivat olla todella häiritseviä jo alkuvaiheessa. Reumalonkka pitäisi hoitaa ennen reisiluun pään pettämistä tai protrusion kehittymistä. 60-vuotiaalla muutokset olivat jo niin pitkälle ehtineet, että suuri osa päivästä kului lepuutellen kiikkustuolissa. Nykyajan ihminen on aktiivinen ja tarvitsee riittävän kivuttoman liikuntakyvyn. Nivelreumassa lonkan tuhoutuminen on usein nopeampaa kuin ni6 velrikossa. Oikein suunniteltuna kyynärtekonivelleikkaus Niveltieto 1/2005. Alkuun kivut ilmenevät liikekipuina, mutta myöhemmässä vaiheessa kehittyvät häiritsevät lepokivut. Alkuvaiheessa voidaan käyttää kevyempiä kirurgisia hoitomuotoja kuten tähystys-puhdistuksia, jos muutoin hoidollinen tasapaino on hyvä. Jo 50vuotiaan katsottiin olevan niin vaivainen, että hän tarvitsi lonkkaja polvikulumien keventämiseksi kävelykeppiä. Polveen tulee virheasentoja, liikerajoituksia ja usein turvotusta. Polvessa tekonivel on osittain korvannut muitakin aikaisemmin käytettyjä leikkausmenetelmiä. Tällöin lonkka usein nopeasti jäykistyy ja siihen kehittyy virheasentoja. Liikuntakyvyn rajoittuminen, virheasennot, toimintakyvyn häiriöt, toistuvat turvotukset tai epävakaisuus ovat yleisiä leikkausaiheita
Nilkkaprotetiikka on tyypillisesti valtakunnallisesti keskitettävä osa-alue. Sopivaa proteesimallia haetaan. Niillä korjataan toiminnanhäiriöitä ja virheasentoja. Ranteen tekonivelkirurgia on vielä lapsenkengissä. Silikonimateriaali on varsin haurasta ja usein murtuu. Eero Belt ortopedian ja traumatologian dosentti, reumaortopedi Reumasäätiö Niveltieto 1/2005 7. Tekonivelleikkaus tehdään 4585-vuotialle tilanteen mukaan. Niiden käyttö on aina huolellisesti harkittava joko käsi- tai reumakirurgin toimesta. Jos riskitekijöitä ei ole (sydän- ja keuhkosairaudet, runsas ylipaino jne.), voi tekonivelkirurgiaa tehdä aina 85 ikävuoteen saakka eikä sekään ole mikään lopullinen raja. Oletko menossa tekonivelleikkaukseen... a) liian varhain: Uskoisin ettei tekonivelkirurgiaan perehtynyt ortopedi varsinaisesti suosittele tähän kirurgiaan liian varhain. Näissä tapauksissa on liikuntakyvyn ylläpitämiseksi tehtävä usein jo nuoremmissa ikäluokissa tekonivelkirurgiaa. Ennen leikkausta nilkan on oltava vielä liikkuva eikä sen tuhoutuminen tai virheasento saa olla liian pitkälle edennyttä. Reumasäätiön käytännön mukaan näissäkään ei ole absoluuttisia rajoja, mutta suositeltavaa olisi ehkä aloittaa vasta noin 25 ikävuoden jälkeen tekoniveltoimenpiteet näissä nivelissä. b) liian myöhään: Lonkassa ja polvessa pitkälle edennyt virheasento, löysyys, kovin rajoittunut liikkuvuus ja luunpuutokset tekevät toimenpiteen vaikeammiksi vaatien erikoisprotetisointia ja luunsiirtoja. Rajaisin aivan nuorimmat ikäluokat pois "kokeellisemmasta tekonivelkirurgiasta" kuten kyynärpään, ranteen ja nilkan tekonivelistä. Rystysissä käytetään nivelreumassa mm. Tulokset ovat olleet tyydyttävän hyviä alkuvaiheen "oppirahavaiheen" mentyä ohi. Silikoniproteesin murtuma ei sinänsä ole välttämättä uusintaleikkauksen aihe, koska murtuneenkin rystystekonivelen toiminta voi olla riittävän hyvä. Nivelien tuhoutumisastetta on syytä seurata (etenkin reumassa) säännöllisin väliajoin (esim. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Minkä ikäisenä olet tekonivelleikkaukseen... a) liian nuori: voi todella parantaa elämänlaatua. Toimenpideharkinnan tekee siihen perehtynyt ortopedi tai reumakirurgi. Ikärajat 20-45-vuotiaat ja siitä yli. Olkaniveleen pitäisi asentaa tekonivel ennen kiertäjäkalvosimen tuhoa toiminnallisen tilanteen varmistamiseksi, kyynärpäässä joudutaan pitkälle edenneissä tapauksissa erikoisratkaisuihin. kerran vuodessa). Sekundaarisessa nivelrikossa (synnynnäisesti matalat lonkkamaljakot, lapsuuden lonkkasairauksien tai tapaturmien jälkitilat) eteneminen on nopeampaa ja vakiintunutta. silikonitekoniveliä varsin yleisesti. Kovin pitkälle tuhoutuneita ranteita tai nilkkoja ei leikata tekonivelillä vaan ne jäykistetään (luudutetaan). Nilkan tekonivel on tehnyt 1990luvun lopulla uuden tulonsa. Siis leikkauksia voi siirtää liian myöhäisiksi erityisesti nivelreumassa. Toimenpiteeseen on syytä mennä harkiten, koska ranteen luudutus antaa pysyvän ja usein riittävän hyvän tuloksen. Eero Belt ortopedian ja traumatologian dosentti, reumaortopedi Reumasäätiö Nivelrikossa (etenkin primaarinivelrikossa) voi yrittää muita hoitomuotoja nuoremmille potilaille (lääkehoidot, ruiskeet) ja konservatiivinen kirurgia (tähystyspuhdistukset, osteotomiat, osatekonivelet polvissa ja pinnoiteproteesit lonkassa). Peukalon satulanivelessä ja sormien keskinivelissä käytetään nivelreumassa joskus tekoniveliä käden toiminnan niin vaatiessa. Sitä käytetään useimmiten nivelreumassa ja tapaturmien jälkeisen nivelrikon hoidossa. Nivelreumassa ja varsinkin juveniilireumassa on lonkan ja polven tekoniveliä tehty Reumasäätiön sairaalassa 14 ikävuodesta eteenpäin liikuntakyvyn ylläpitämiseksi. b) liian vanha: Kalenteri-ikä ei ole ratkaiseva
Nuoria (noin alle 55-vuotiaita) tekonivelpotilaita tulee erityisesti informoida uuden leikkauksen lisääntyneestä todennäköisyydestä. Kulumispintoina (ns. mat edellytykset uuden proteesin menestymiselle kuin sementtiproteesin poiston jälkeinen raakapinta. Ratkaisut ovat yksilöllisiä ja riippuvat mieluummin potilaan niin sanotusta biologisesta iästä kuin kalenteri-iästä. Nuoren potilaan odotettavissa olevien niveltä kuluttavien liikkeiden (syklien) määrä on suuri. Nuorille potilaille lonkassa on viime vuosina pääsääntöisesti käytetty sementitöntä kiinnittämistekniikkaa. Palvelutuotantoa täytyy lisätä etenkin iäkkäille (mutta entistä aktiivisimmille) nivelrikkopotilaille. Sementittömän proteesin uusintaleikkaus on helpompi kuin sementillisen. Lisäksi proteesin poiston jälkeinen luuraakapinta luo parem- Nuorten proteesileikkausta on perinteisesti pyritty lykkäämään. Halonen muistuttaa, että käytettävissä on esimerkiksi yli 70vuotiaille edullisia ja samalla luotettavuutensa vuosikymmenten aikana osoittaneita sementillä kiinnitettäviä lonkan tekoniveliä. Monet potilaista tietävät, että leikkaava ortopedi valitsee eri tilanteisiin erilaisen proteesin. Kolmen viimeisen vuoden aikana säästävä metallipinnoiteleikkaus on nopeasti saavuttanut Suomessa suosiota. 8 Suuret ikäluokat tuottavat tällä hetkellä "nuoria" nivelrikkoisia. Ortopeditkaan eivät tunne kaikkia Suomessa myytäviä proteeseja. Uusinta uutta lonkkanivelissä Suuret ikäluokatkin nivelrikkoisia ovat luuta säästävät pinnoitenivelet, joissa on kaksi metallia vastakkain. Lonkan klassisin nivelmalli Charnley on ollut käytössä jo yli 40 vuotta. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Tekonivelvalinnat nykyisin ja mihin ollaan menossa Suomessa tehdään tekonivelleikkauksia edelleen kymmenissä sairaaloissa. Sairaala Coxassa vuonna 2004 kaikista asennetuista lonkan tekonivelistä neljännes oli pinnoitteita. Potilaat kaipaavat edes perustietoja proteesivalinnasta, siksi Niveltieto haastatteli Sairaala Coxan ortopedi Pekka Halosta lonkan ja polven tekonivelvalinnoista. Lukuisat yritykset tuovat Suomeen kymmenittäin erilaisia tekoniveliä. Leikkausten helppo tois-tettavuus lisää tuotantotehokkuutta ja parantaa tuloksia. Pääongelmana on leikkausten saanti, eivät niinkään hoidon tulokset. liukupari) ei nuorille suosita enää kuluvaa polyteenimuovia vaan pyritään koviin metalli- ja keraamipinoihin. Se otettiin käyttöön alkuun hyvinkin varovaisesti vain muutamalle ortopedille keskittäen. Proteesin valinnassa ei voida käyttää jäykkiä ehdottomia ikärajoja. Halonen puolustaa turvallisia perusratkaisuja, vaikka hänen työpaikkansa tulee olla mukana uusien ratkaisujen suunnittelussa ja tutkimisessa. Kaikista lonkista puolet hoidettiin perinteisillä sementillisillä ja neljännes perinteisillä varrellisilla sementittömillä malleilla. Pinnoiteleikkausta käytetään hyvinkin nuorille, esimerkiksi alle 40-vuotiaille, Niveltieto 1/2005. Ei ole tarkoitus, että joka sairaalassa "kokeillaan" uutuuksia. Kulumistuotteiden aiheuttamat kudosreaktiot ovat tekonivelen irtoamisen yleisin syy. Liukuparina käytetään tässä ikäryhmässä edelleen turvallisesti paksua muovia metallia vasten. Proteesi valitaan kulumiskestävyydeltään mahdollisimman hyväksi. Yksinkertaisesti luotettavaa ja säästävää menetelmää ei ole ollut tarjolla. Eri sairaaloissa on erilaisia hoitokäytäntöjä. Suurin osa tekonivelkirurgiasta (n 80%) tehdään nivelrikkopotilaille polveen tai lonkkaan
- Miten niin. Tämäkin proteesi kuuluu tutkimusproteeseihin. Coxassa sementittä käytetään oikeastaan pelkästään tantaalimetallista valmistettua huokospintaista sääriosaa, johon kiinteästi kiinnittyy muovinen liukupinta. Minä haluan sellaisen.") . Tekonivelkirurgian vahvimpia trendejä on pinnoitelonkkaleikkausten lisääntyminen koko maassa. Kokenut ortopedi uusintaleikkaukseen Uusintaleikkaukset ovat vaativia ja tilastollisesti niiden tulokset ovat huonompia kuin ensileikkausten. Polven tekonivelleikkauksessa Halonen ei kokeneena tekijänä koe hyötyneensä navigoinnista kovin paljoa. Pistin potilaan makuulle, otin irronneen käden ja laitoin sen takaisin paikalleen niin hyvin, että Niveltieto 1/2005. Sen sijaan lonkan pinnoiteleikkauksissa sovellettuna navigointitekniikka vaikuttaa lupaavalta. Laittelin sen takaisin paikalleen, ja nyt se tyttö kiertää maailmaa huippubalettitanssijana. Leikkaus saatetaan tehdä hiukan nuoremmalle kuin kokoproteesileikkaus. Polven kokoproteesi on kaksiosainen. Hän toivoo, että tässä tehtävässä tietyissä tekonivelkirurgian perusperiaatteissa pitäytyen onnistutaan, lisäämättä oman potilaiston riskejä, vaikka uutuuksien kanssa ollaankin tekemisissä. Hänen oman työpaikkansa luonteeseen kuuluu kuitenkin seurata kehitystä ja osallistua tekonivelkirurgian kehittämiseen. Sairaala Coxa aloitti alan pioneeriyrityksen pinnoiteproteesilla, mutta käyttää nyt kolmen yrityksen pinnoiteproteeseja ja antaa vinkkejä myös proteeseja kehittäville valmistajille. - Lääkäri 2: Noh, noitahan sattuu silloin tällöin, mutta minullepa tuli kerran potilas, jolta oli jalka persposkea myöten irti. - Sähkölasku tottakai. Tutkimuksen alla on sementittömän tantaalikupin käyttö uusintaleikkauksissa. Yleisin uusintaleikkauksen aihe on edelleen kuluneen ohuen muovikupin vaihtoleikkaus. - Minä koulutin hänet lääkäriksi, ja nyt hän on kieltänyt minulta viinan ja tupakan. Halonen haluaa mainita uusina Coxassa kokeiltavina trendeinä pyrkimyksen pienempiin leikkaushaavoihin. hänestä tuli vielä huippuviulisti. Alaosa kiinnitetään sääriluuhun ja yläosa reisiluuhun. - Lääkäri 3: Onhan noita raajarikkoja minullakin ollut, mutta kerran sattui onnettomuusi, josta ei jäänyt jäljelle kuin hevosen perse ja silmälasit; Minä tein niistä vielä poliitikon! metalli-metalli liukupariyhdistelmään. Aviopari keskusteli: - Maksetaanko sähkö- vai lääkärilasku. Tuloksien optimoimiseksi niiden tulisi olla erityisen kokeneiden tekonivelkirurgien käsissä keskuksissa, joissa on mahdollisuus käyttää ns. Reisiosa on metallinen ja sääriosa metallialustainen, jonka päällä muovinen liukuosa. Tietokoneavusteisesta paikan-nuksesta (navigointi) toivotaan apua viiltojen pienentämiseen samoin kuin entistä tarkempiin luutyöstöihin. Se myös kouluttaa eri sairaanhoitopiireistä tulevia pinnoiteleikkausta aloittavia ortopedeja kaiken aikaa. **** - Poikani on kiittämätön lurjus. Nuorilla potilailla esiintyy polvessa usein pelkästään sisemmän nivelraon nivelrikkoa. Hän arvostaa perinteisessä luotettavassa tekoniveltyypissä pysyttelevää, vähemmän kokeilevaa tekonivelkirurgia, jolla tulee olla oikeus omiin hyviksi kokemiin ratkaisuihinsa. Ei lääkäri voi sulkea verenkiertoa... Halonen välttää tekonivelmerkkien mainitsemista tämän tyyppisessä haastattelussa eikä halua hankaluuksia kollegoilleen ("Tehdäänkö tässä meidän sairaalassa tätä Hip Hop proteesia. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net potilaille ja toisaalta sitä on asetettu lukuisille yli 70-vuotiaille "lujaluisille" potilaille. Jos lumpion nivelen rusto ja ulomman nivelraon rusto ovat kunnossa, voidaan tietyin lisäedellytyksin tyytyä pienemmästä viillosta tehtävään osaproteesiratkaisuun (uudet pinnat vain sairastuneelle polven sisäsivulle). 9 Lääkärivitsejä Kolme lääkäriä panevat parastaan kahvitauolla: - Lääkäri 1: Minulle tuli kerran potilas, jolta oli irronnut käsi. Uutuuksiin tarttuva "edistyksellisyys" on riskialtista ja näennäinen vanhoillisuus vastaavasti edustaa turvallisuutta. Siinä pyritään mikäli mahdollista Polvet sementillä Polven tekonivelet kiinnitetään pääsääntöisesti sementillä. pankkiluuta
1930-luvulla kehiteltiin lonkan tekoniveliä, joissa teräksinen nuppi pyöri teräksisen kuppiosan sisällä. (Kuva Charnleystä sivulla 8.) Metyylimetakryylaatti on kaksikomponentti täytemassa, jota käyttäen useimmat tekonivelmallit liitetään luuhun. Lisäksi nykyään tiedetään, että tekonivelkirurgia vaatii korkealuokkaista aseptiikkaa, johon taannoin ei ollut valmiuksia. John Charnleyn tutkimusten perusteella tuottamaan tekolonkan lonkkamaljaosia. Teräksellä on ollut merkittävä rooli yhtenä varteenotettavana materiaalina koko tekonivelkirurgian historian ajan ja nykynäkymillä paikkansa myös tulevaisuudessa. mekaanisia laitteita. Lisäksi teräksen työstäminen on teollisesti helpompaa kuin muiden tekonivelmateriaalien. Hyviä leikkaustuloksia on raportoitu etenkin Ranskasta, jossa keraaNiveltieto 1/2005. kulumistuotteiden kudosystävällisiä. Titaani, keraamit ja viimeaikoina erilaiset pinnoitteet ovat löytäneet sijansa tekonivelmateriaalien joukossa. Onnistumiset olivat harvinaisia, mutta tuurilla keksijä saattoi onnistuakin. Muovit voivat olla suhteellisen joustavia ja niistä voi saada liukkaan ja kestävän laakeripinnan. Charnley julkaisi Lancet-lehdessä 1961 uuden keksintönsä, matalakitkaisen tekolonkan, jossa oli kiinteä teräsvarsi-kuula -yhdistelmä ja polyeteeninen lonkkamaljaosa. Yritys oli suuntaa-antava, mutta kyseiset Judet-proteesit jäivät uusien mallien jalkoihin muutamassa vuodessa. Tulokset olivat lupaavia ja kannustivat jatkamaan tutkimusta. Usein katsotaan modernin tekonivelkirurgian syntyneen tästä hetkestä. Pian kokeiltiin teflonia lonkkamaljan korvikkeena. Moderni lonkan tekonivel on niin hyvä tekninen laite, että sen parantaminen on jo melko vaikeaa. Perinteiset ruostumaton teräs ja polyeteenimuovi ovat edelleen käyttökelpoisia materiaaleja, joskin teräksen on paljolti korvannut kromi-kobolttimolybdeeni. Pienin parannuksin tämä sementtikiinnitteinen alkuperäinen Charnley-tekolonkka on edelleen erittäin hyvä, ja moneen tarkoitukseen jopa sopivin. Metyylimetakrylaatti on kiinnityssementtinä oivallinen. Tästä opittiin paljon. Yksittäiskappaleita valmistettiin norsunluusta, kovapuusta, sekä useista eri metalleista. Ortopedit kutsuvat ainetta sementiksi. Lonkan tekonivelkirurgian historian alkuvaiheissa kokeiltiin monia jopa mielikuvituksellisia materiaaleja. Työstötavat ja teknologia ovat hioutuneet aikojen kuluessa, ja jo satoja vuosia sitten teräksestä on osattu valmistaa aseita ja hieno10 Muovien kehitys toi uusia mahdollisuuksia. Terästä on kuitenkin materiaalina kehitetty jatkuvasti, ja tämän päivän paras ruostumaton tekonivelteräs on hyvä materiaali, johon korroosio ja mekaaninen kuluminen ei juuri pure. Testilaboratoriossa teflon toimi hyvin, mutta pehmeänä kului nopeasti ja aiheutti tekolonkassa ympäröivän kudoksen vierasesinereaktion ja lopputulos oli huono. Se muistuttaa monilta fysikaalisilta ominaisuuksiltaan luuta ja toimii täytemassana tasaten rajapintoja ja toimien myös iskunvaimentimena. Lonkkaniveleen kohdistuu aivan kevyessäkin kävelyssä useiden satojen kilopondien voimat ja varhaiset tekonivelet irtosivat mekaanisesti melko nopeasti. Tekonivelen tulisi olla mahdollisimman kulumaton, ja Keraamit Alumiinioksidi ja eräät muut keraamit soveltuvat myös tekonivelen valmistukseen. Niinpä uusimmista teräsmateriaaleista valmistettu tekonivel kilpailee muiden metalliseosten kanssa tasapäisesti. Polyeteeniä on jatkuvasti kehitetty ja uusimmat kestävät kulutusta entistä paremmin. Keraamien huonompi puoli on suuri jäykkyys, joka eroaa luun vastaavasta. Materiaaliteknologian kehitys mahdollistaa kestävän ja hyvin toimivan tekolonkan valmistamisen monella eri tavalla ja monesta materiaalista. Niinpä infektio pilasi mahdollisesti lupaavankin kokeilun. Eräs pulma oli tekolonkan kiinnittäminen luuhun, reisiluuhun ja lantion lonkkamaljakkoon. 1950-luvun alkupuolella ranskalaiset ortopedit kehittivät akrylaatista lonkan tekonivelen nivelnupin, joka toimi etenkin kevyemmillä potilailla melko hyvin. Teräksen pulmana on korroosioherkkyys ja ulkoilmassa, saatikka sitten ihmiskehossa teräs ruostuu ja haurastuu, joka pilaa varsinkin liukupinnat pian karkeaksi. Keraamiset tekonivelosat ovat työläitä valmistaa teollisesti ja siksi kalliita. Kovuus ja kulutuskestävyys ovat keraamien parhaita puolia. Siihen liitetään varjoainetta, jotta se tulisi paremmin näkyviin röntgenkuvissa. Muovit Teräs Teräs on vanhastaan tunnettu metalli, jota on pitkään osattu työstää hienosti. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Tekonivelmateriaalit kovasta puusta titaaniin ja muoviin Lonkan tekonivelmateriaaleina on kokeiltu useita erilaisia ratkaisuja ja kombinaatioita. Polyeteeni tuli teollisena tuotteena sopivasti saataville ja siitä ruvettiin mm. Keraameista voidaan valmistaa erittäin kestäviä tekonivelkomponentteja, jopa kokonaisia tekolonkkia
ilman sementtiä kiinnitettäviä tekolonkkia, joissa nykyään nuppiosa on yleensä kovempaa metallia ja kupin sisävuoraus polyeteeniä. Seppo Santavirta Ortopedian ja traumatologian professori HYKS Niveltieto 1/2005 11. Tilanne potilaaseen asennettuna on usein laboratorioolosuhteita vaativampi. Kromikobolttimolybdeeni on yleisin tekonivelmetalli. Suomalainen tutkimus on kehittänyt timanttipintaisen tekonivelen, jolla saadut tutkimustulokset ovat toistaiseksi erinomaisia. REUMALIITON TUKIPUHELIMET Soita ilmaiseksi numeroon 0800 188 537 Lääkäripuhelin torstaisin klo 14 - 15 Reuma-puhelin maanantaisin klo 17 - 20 Fibromyalgia-puhelin torstaisin klo 17 - 21 Sjögren-puhelin keskiviikkoisin klo 18 - 20 Borrelioosi-info tiistaisin klo 18 - 20 Titaani on joustava, luja ja kevyt metalli. Voin todeta, että monta tietä vie Roomaan, eli hyvä tulos voidaan saada aikaan monella eri tavalla. Toisaalta se on pehmyt metalli, joka kuluu helposti. Erilaisin simulaattoreilla tehdyin testein saadaan tietoa tekonivelen kestävyydestä. Tekonivelen runkona se toimii hyvin ja on tavallisin vaihtoehto perinteisen tekolonkan varren materiaalina. Suomessa käytetään melko paljon keraamisia tekonivelen nuppeja, jotka liitetään metalliseen varsiosaan. Muut metallit menestyksellä. Hyvää on vaikea parantaa ja siksi luotankin täysin parhaisiin nykyaikaisiin Suomessa käytettäviin tekolonkkiin. Niinpä pohjoismaiset tekonivelrekisterit ja monet kliiniset tutkimukset tuottavat jatkuvasti hyödyllistä tietoa. Titaanista tehdään mm. Pääosa tekonivelten nupeista on kromikobolttimolybdeeni. Ortopedillä on varaa valita monista malleista ja materiaaleista etenkin erikoistilanteisiin sopiva. Titaani on myös kudosystävällinen. Se on erittäin lujaa ja kohtuullisen helposti työstettävää. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net miset tekonivelet ovat yleisempiä. Se on laakeripintana myös itsehioutuva. Tekoniveltitaani sisältää myös alumiinia ja vanadiumia. Metalleja voidaan myös pinnoittaa, mm. erilaisilla keraamipinnoitteilla. Paremman luuhun tarttumisen vuoksi titaaninen komponentti voidaan pinnoittaa hydroksiapatiitilla. Uusista materiaaleista mainitsen vielä tantaalin, jota on viimeaikoina käytetty Paras tekonivel Yleisimmät tekolonkat ovat nykyään erittäin hyviä
Tarkasti ottaen kyseessä ei ole hylkimisUusintaleikkausten tarve sementtikiinnitteisillä tekonivelillä on ollut pienempi verrattuna sementittömiin tekoniveliin niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Miksi sementitön tekonivel ei ole kestänyt? Irtoaminen ei ole tapahtuma, vaan prosessi Irtoaminen on syynä uusintaleikkauksiin 70 %:ssa kaikista lonkan uusintaleikkauksista ja 25 %:ssa polven uusintaleikkauksista. Ruotsissa uusintaleikkausten osuus kaikista lonkkaleikkauksista on ollut noin 10 %. Miksi irtoamisia on Suomessa enemmän kuin Ruotsissa. kierrekupit irtosivat kohtuuttoman nopeasti ja tulos on osaltaan nähtävissä myös kuvien käyrissä. Lonkan uusintaleikkauksia tehtiin vuonna 2000 noin 1100 ja polven noin 400. hiukkaset. Kierrekupit ovat olleet poissa käytöstä jo 90-luvun alusta alkaen. Lääkelaitoksen ylläpitämän tekonivelrekisterin mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2000 noin 4700 lonkan ja 4400 polven tekonivelleikkausta. Suomessa laajassa käytössä olleet ns. Pahimmillaan kehitys voi johtaa tekonivelen ympärillä olevan luurakenteen romahtamiseen ja murtumaan. sementtisairaudesta. Tämä koskee erityisesti lonkkamaljakon kiinnittymistä elävään luuhun. Tekonivelten kehitystyössä on ollut epäonnistuneita teknisiä ratkaisuja, jotka eivät ole toimineet todellisessa biologisessa ympäristössä ja jotka yhä näkyvät pitkän ajanjakson seurantatuloksissa. Prosessin seurauksena nivelessä syntyy aineita, jotka pehmentävät ja syövyttävät luuta irrottaen tekonivelen. Irtoamisprosessin käynnistävinä tekijöinä ovat tekonivelen kulumisessa syntyvät mikroskooppisen pienet hiukkaset, joita vapautuu nivelen liukupinnoilta tai tekonivelen osien liitoskohtien keskinäisessä hankauksessa. Sementittömän tekonivelen asennustekniikkaa pidettiin niinikään yksinkertaisempana. Ku12 prosessi vaikka se sitä muistuttaakin. Pian kuitenkin huomattiin, että myös sementittömien tekonivelten seurannassa ilmeni samanlaista yllä kuvattua irtoamista, jonka todelliset syyt selvisivät myöhemmin. Suomessa on käytetty ilman sementtiä kiinnittyviä lonkan tekoniveliä 40-50 %:ssa tapauksista kun Ruotsissa sementtikiinnitteisten tekonivelien osuus on ollut yli 90 %. Sementittömiä tekoniveliä alettiin kehittää koska luusementtiä pidettiin irtoamisprosessin syynä, puhuttiin ns. Tekonivelleikkauksen lopputulokseen vaikuttavat tekonivelen valinnan lisäksi monet muutkin tekijät kuten leikkaustekniikka, saavutettu tekonivelkomponenttien asento, leikkauksen jälkeinen kuntoutus sekä potilaskohtaiset, yksilölliset tekijät. Miksi lonkan tekonivelten pysyvyys näyttää meillä huonommalta. Lonkkaoperaatioista uusintaleikkauksia on yli 20 % ja niistä valtaosa johtuu proteesin irtoamisesta. murtumariskin vuoksi. Myös vanhan sementin irrottaminen uusintaleikkausten yhteydessä koettiin ongelmalliseksi mm. Onko Suomessa käytetty huonompia, kuluvampia tekoniveliä. Sementittömän lonkkamaljakon pysyvyys luussa parani, kun muuNiveltieto 1/2005. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Kestääkö tekonivel Tärkeä kysymys tekonivelleikkausta suunniteltaessa on, kuinka kauan tekonivel kestää. lumisessa syntyvät hiukkaset leviävät tekonivelen ympärille ja aktivoivat elimistön puolustusjärjestelmän, joka pyrkii hävittämään ko. Onko suunniteltu tekonivel laadultaan hyvä ja kestävä. Sementittömien lonkan tekonivelten huonous ei ole kuitenkaan niin yksiselitteistä kuin edellä olevasta tarkastelusta voisi päätellä. Tekonivelen irtoaminen ei ole yksittäinen tapahtuma vaan se on pitkäkestoinen prosessi
Kulumisen vähentämiseksi tehdään jatkuvasti tutkimustyötä ja uudet muovimateriaalit, keraaminen taikka metallinen liukupari saattavat muuttaa sementittömien lonkkaproteesien pitkäaikaistulokset sementtikiinnitteisiä vastaavaksi tai paremmiksi. Valtakunnallisesti on kiinnitetty huomiota myös riittävän ammattitaidon ja kokemuksen takaamiseksi yksiköille, joissa tekonivelkirurgiaa tehdään, jotta myös leikkaustulos tarjoaisi mahdollisuudet pitkään kestävälle proteesille. Polyeteenistä valmistettujen liukupintojen kehitystyö on kuitenkin koko ajan parantanut seurantatuloksia. Uudeksi ongelmaksi muodostui maljakon liukupinnan nopea kuluminen ja siitä aiheutunut yllä kuvattu luuta syövyttävä irtoamisprosessi. Alkuperäisen ajatuksensa mukaisesti sementitön tekonivel puoltaa edelleen paikkaansa nuoremmilla potilailla, koska mahdollinen uusintaleikkaus on helpompi. novaatioihin on siksi suhtauduttava kriittisesti ennen kuin riittävän pitkän seuranta-ajan tuloksia on käytettävissä. Uusiin in- Niveltieto 1/2005 13. Painekeskittymien pääsyynä oli metallikupin "särmikäs" sisärakenne. Sementitön tekniikka on joka tapauksessa oleellinen osa lonkkaprotetiikkaa ja se on käytännössä ainoa mahdollinen kiinnitystekniikka eräissä synnynnäisissä tai kasvuaikana kehittyneissä lonkan rakennevioissa. Suomessa käytetyn sementittömän lonkkamaljakon polyeteenimuovista valmistetun liukupinnan nopea kuluminen johtui pääasiassa muovin ja metallikupin liitoskohtiin tulleista voimakkaista painekeskittymistä mutta myös muovin laadulla ja leikkauksessa saavutetulla proteesin epäedullisella asennolla oli merkityksensä. Tuloksistaan huolta kantavalla sairaalalla ei ole varaa yksittäisiin proteesikokeiluihin. Maljakon rakenteellisista tekijöistä huolimatta muovinen liukupinta näyttää kuluvan metallikupin sisällä nopeammin kuin sementtikiinnitteisenä. Kirurgin kokemus ja tekonivelen pitkäaikaiseen seurantaan perustuva luotettavuus takaavat mahdollisimman pitkään kestävän tekonivelen. Ongelmana on liukupintojen kuluminen vaikka itse metallisten osien kiinnitys näyttääkin ratkaistulta. Sosiaalija terveysministeriö on antanut suosituksen, jonka mukaan tekonivelkirurgia tulisi keskittää yksiköihin, joissa tehdään vähintään 200 tekonivelleikkausta vuodessa. Sairaala Ortonin nettisivuilta Kirj.Seppo Santavirta Proteesivalinta Tämän päivän teknisten innovaatioiden seuraamukset eivät näy biologisessa ympäristössään vielä huomenna vaan vasta pitkän, vuosien seurannan jälkeen. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net tettiin pintarakennetta ja asennustekniikkaa. On syytä muistaa, että lopputulokseen kokonaisuudessaan vaikuttaa kirurginen suoritus ja tulos (software) enemmän kuin itse tekonivel (hardware). Sementitön kiinnitystekniikka ei ole eduistaan huolimatta toistaiseksi yltänyt seurantatuloksiltaan samalle tasolle kuin "konservatiivinen" sementtikiinnitteinen tekniikka. Tämäntyyppinen tekonivel on ollut poissa käytöstä vuodesta 1995 lähtien. Kehitysnäkymät Sementtikiinnitteistä tekoniveltä pidetään yhä "kultaisena standardina" lonkan tekonivelkirurgiassa
0400 797 762 Hallituksen varajäsenet Liikunta-asiat Markku Ahola Ulvilantie 19 aC 59 00350 Helsinki email: markku.ahola@niveltieto.net puh. 050 531 1975 Hallituksen ulkopuoliset Kunniapuheenjohtaja Tapio Tarvainen Koskiklinikka PL 17 33101 Tampere email: tapio.tarvainen@niveltieto.net puh. (09) 27 123 12 puh. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net YHDISTYKSEN YHDISTYKSEN HALLITUS 2005 Puheenjohtaja Hannele Koponen Kuukiventie 7 G 00840 Helsinki email: hannele.koponen@tekonivel.net puh. (09) 242 7678 (iltaisin klo 15-17) puh. 040 579 2172 http://www.koskiklinikka.fi Koordinaattori, rahastonhoitaja Jyrki Laakso Pajutie 16 07940 Loviisa email: jyrki.laakso@niveltieto.net puh. 050 358 1584 Kuntoutusasiat ja potilasvahingot Heikki Multaharju Hiihtäjäntie 4 B 6 00810 Helsinki email: heikki.multaharju@tekonivel.net puh. 050 356 7274 Nivelpiiri- ja liikunta-asiat Leena Koivu Tullirinne 2 F 00700 Helsinki email: leena.koivu@tekonivel.net puh. 050 528 8791 14 Niveltieto ja loma-asiat Auli Hackman Yhteiskouluntie 8 B 28 04400 Järvenpää email: auli.hackman@tekonivel.net puh. 041 529 8929 Loma-asiat ja kokousemäntä Riitta Hukkanen Nopolankatu 4 24240 Salo email: riitta.hukkanen@tekonivel.net puh. 040 701 8104 Varapuheenjohtaja, palveluasiamies Anja Karjalainen Tierantie 3-5 A 4 04230 Kerava email: anja.karjalainen@tekonivel.net puh. (09) 874 4205 puh. 050 541 8452 Anne-Maj Lotsari Leenantie 2 01400 Vantaa email: anne-maj.lotsari@niveltieto.net puh. (09) 374 1909 puh. (09) 684 9095 puh. 040 539 2445 (iltaisin) Tukihenkilö Maija Karjalainen Haukilahdenkuja 11 E 63 00550 Helsinki email: maija.karjalainen@tekonivel.net puh.(09) 773 1374 puh.050 548 2972 Jäsenasiainhoitaja Liisa Vatanen Pajutie 16 07940 Loviisa email: liisa.vatanen@tekonivel.net puh. 040 746 0547 Sihteeri Arja Vehmanen Kajavankatu 4 C 57 04230 Kerava email: arja.vehmanen@tekonivel.net puh. 044 5544 555 Niveltieto 1/2005
Pyrimme myös vaikuttamaan tekonivelkirurgien kautta käytettävien tekonivelten laatuun ja turvallisuuteen. Tiedotus Yhdistyksen tiedotustoiminnan tärkeimpiä muotoja ovat jäsenille jaettava jäsenlehtemme Niveltieto sekä internetsivumme, joiden osoite on www.niveltieto.net. Mikäli oman paikkakuntasi asiat ovat jo kunnossa, on aina mahdollista saada äänesi kuuluviin ja kädenjälkesi näkyviin koko Suomessa antamalla oman panoksesi yhdistyksen monipuoliseen valtakunnalliseen toimintaan. verkkolääkäriltä. Lyhyessä ajassa olemme ainakin omasta mielestämme saaneet paljon aikaan etenkin kun otetaan huomioon että melkein kaikki on tehty puhtaasti talkootyöllä. Tervetuloa ryhmiin mukaan! Järjestämme myös jäsenillemme tuettuja virkistyskursseja ja yleisiä luento- ja keskustelutilaisuuksia. Toimintaa ja näkyvyyttä on saavutettu mukavasti ja yhdistyksen jäsenmääräkin on kasvanut tasaisesti ja on nyt yli 1400. Kymmenes vertaistukiryhmämme on www.niveltieto.netissä majaileva keskusteluryhmä Nivelklubi. Luettelo tällä hetkellä saatavilla olevista materiaaleista on tämän lehden sivulla 42, mikäli tarvitset niitä, ota yhteyttä Liisa Vataseen (yhteystiedot viereisellä sivulla). Pyrimme myös järjestämään jäsenillemme mahdollisuuden saada asiantuntijaneuvoja mm. Viime vuonna järjestimme viisi kurssia, jatkossa tulemme laajentamaan kurssivalikoimaa ensitietokursseilla. Ehkäpä haluaisit ryhtyä paikkakuntasi tukihenkilöksi, jonka kanssa muut samojen asioiden "riivaamat" voivat keskustella. Keräämme kumppaneittemme avulla myös jäsenille lähetettäviä ja internetistä ladattavia ja luettavia potilasoppaita ja artikkeleita. Lokakuussa on jopa mahdollista päästä yhdistyksen hallitukseen mukaan syyskokouksessamme! Tervetuloa mukaan yhdessä olemme enemmän! Tukihenkilöt ja vertaistuki Yhdistyksellä on kaksi puhelimella ja sähköpostilla tavoitettavaa tukihenkilöä: Maija Karjalainen ja palveluasiamies Anja Karjalainen. Ensitietokurssit ovat suunniteltu heille, jotka ovat pääsemässä tekonivelleikkausjonoon sekä heille, jotka ovat lähiaikoina menossa leikkaukseen. Niveltieto 1/2005 Suomen Nivelyhdistyksen neuvontapuhelimet päivystävät 1.3.2005 alkaen seuraavasti: Terveydenhuollon ammattilainen päivystää tiistaisin klo 10 -12 numerossa 040 411 0529 torstaisin klo 18 - 20 numerossa 040 411 0392 Sosiaalihuollon ammattilainen päivystää tiistaisin klo 18 - 19.30 numerossa 040 411 8839 Puhelut maksavat normaalin kännykkäpuhelumaksun. Yhdistyksen oma vertaistukiryhmä Nivelpiiri kokoontuu tätä kirjoittaessa yhdeksällä paikkakunnalla! Nivelpiirit järjestävät vertaistuen lisäksi asiantuntijoiden luento- ja kyselytilaisuuksia. Lisää Nivelpiirien toiminnasta löydät tästä mm. Soita, kun mieltäsi askarruttaa jokin asia, johon et ole saanut selkeää vastausta hoitohenkilökunnalta tai sosiaalitoimesta! 15. Heidän yhteystietonsa ja enemmän tietoa heidän palveluistaan löydät myös tästä lehdestä. Tässä muistin virkistykseksi tietoa näiden eri tehtävien toiminnastamme: Yhdistys laajenee ja kehittyy tule mukaan! Edunvalvonta Yhteistyöllä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, organisaatioiden ja päättäjien kanssa pyrimme edistämään ei-leikkauksellisia hoitomuotoja, niveltä säästävien toimenpiteiden ja tekonivelleikkausten saatavuutta ja alueellista tasa-arvoa sekä työskentelemme leikkausten laadun, seurannan ja kuntoutuksen parantamiseksi. lehdestä, internetsivuiltamme ja Reuma-lehdestä. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, joten mielellämme otamme Sinutkin mukaan toimintaamme! Kaipaamme ideoita ja ajatuksia mikseipä myös konkreettista apua toiminnan vauhdittamiseksi. Tai peräti paikkakunnallesi perustettavan Nivelpiirin vetäjäksi. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Näin yhdistyksemme toimii Vuodesta 2000 toimineen yhdistyksemme kolme tehtävää ovat edunvalvonta-, tiedotus- ja tukihenkilötoiminta
Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Aiemmin ilmestyneitä Niveltietoja nyt saatavilla! · Nopeasti kuluva lonkkakuppi · Nivelrikko ja kipu · Nilkan tekonivel · Hampaat ja tekonivel · Ortopedi koekaniinina · Valitse jalkineet oikein · Kyynärpään tekonivel · Kuntoutujana olo · Tekonivelpotilaan liikunta · Olkatekonivelkirurgia · Valmentautuminen tekonivelleikkaukseen · Älä unohda seksiä! · Tulevaisuuden tekonivelkirurgia · Terveyttä ruuasta · Krooninen kipu ja masennus · Nivelrikkoisen voimisteluohjelma · Potilaan oikeudet Teemana infektiot Teemana edunvalvonta · Lämmöllä vedessä · Laske hoitotakuupisteesi · Häpeä, syyllisyys · Pienapuvälineet · Kellahda selällesi, ja sairaus arkipäivän apuna liiku itsesi rennoksi · Käytä tukiasi ja etujasi Tilaukset: - puhelimitse (09) 2712312 - sähköpostilla liisa.vatanen@niveltieto.net - postitse Suomen Nivelyhdistys, Pajutie 16, 07940 Loviisa Voit tilata toimistolta aiemmin ilmestyneitä Niveltietoja ja tiedotelehtiä. Hinta on 3,50 euroa/kpl + postikulut. Voit myös tilata Niveltiedon vuosikerran edulliseen 11 euron hintaan. 16 Niveltieto 1/2005
Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Niveltieto-paita (15 ) huom. postikulut) Niveltiedon irtonumerot (3.50 ) 1/2001 2/2001 1/2002 2/2002 1/2003 2/3003 1/2004 2/2004 Potilasoppaita ja artikkelikopioita (ilmaisia jäsenille, lista sivulla 42) Nimi Osoite Puhelin Postita kuponki tai vastaavat tiedot osoitteeseen Suomen Nivelyhdistys, Pajutie 16, 07940 Loviisa tai sähköpostilla osoitteeseen tilaus@niveltieto.net. koot pienehköjä Väri musta Koko tumman sininen vaalea TILAUSLOMAKE S L XXL Postikortti Lumme ____ pakettia (10 korttia, 9 sis. Voit myös soittaa numeroon (09) 2712312. Niveltieto 1/2005 17
Tärkein osa-alue on kuitenkin välitön hoitotyö tekonivelpotilaita ohjaamalla ja tukemalla uudessa elämänvaiheessa. Pysyäkseen kehityksen mukana ja voidakseen kouluttaa ja opastaa muita, hän osallistuu itse aktiivisesti alan koulutuksiin. Endoproteesihoitaja kulkee potilaan mukana ja rinnalla taustatukena koko hoitoprosessin ajan, tarvittaessa häneen saa yhteyttä. Hän on erityisesti perehtynyt tekonivelpotilaan ohjaukseen, hoitoon, kuntoutukseen ja seurantaan. klo 18.30 Lahden maakuntakirjaston auditorio Kirkkokatu 31, 15141 Lahti Kokouksessa käsitellään mm. potilasoppaiden laatimiseen osallistuminen Endoproteesihoitaja toimii yhteistyössä tekonivelpotilaan hoitoon osallistuvin tahojen kanssa niin omassa sairaalassa kuin sairaalan ulkopuolellakin. Tärkein osa työtä on potilaiden ja omaisten ohjaus ja informointi sekä ennen että jälkeen leikkauksen. Endoproteesihoitajan tehtävänä on ohjauksen ja koulutuksen suunnittelu ja toteutus sekä henkilökunnalle että potilaille. Vuosi 2005 tuo taas meitä lisää. Tähän liittyy mm. Endoproteesihoitajan roolit voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: välitön potilashoito, konsulttina, kouluttajana ja tutkijana toimiminen. Keväällä 2004 Seinäjoen keskussairaalassa aloitti työnsä kokopäivätoiminen endoproteesihoitaja. Tutkimustyö ja uusimpien tutkimusten hyödyntäminen omassa työssä kuuluu endoproteesihoitajan toimenkuvaan. Ensimmäinen endoproteesihoitajan toimi perustettiin sairaala Ortoniin vuoden 1999. Potilas voi halutessaan tavata endoproteesihoitajan niin osastohoitojakson aikana tai kotiinlähtöpäivänä kuin toipilasvaiheen aikanakin. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Endoproteesihoitaja tekonivelpotilaan hoidon asiantuntijana Endoproteesihoitajan toimia on jo perustettu muutamiin tekonivelkirurgiaa tekeviin sairaaloihin ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Myös Jyväskylän keskussairaalassa ja Jorvin sairaalassa toimii jo endoproteesihoitaja. Jonotusaikana potilaat voivat ottaa yhteyttä endoproteesihoitajaan. Raija Lemettinen Endoproteesihoitaja Erikoissairaanhoitaja Seinäjoen keskussairaala KOKOUSKUTSU Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuoden 2005 KEVÄTKOKOUKSEEN torstai 14.4.2005 n. Endoproteesihoitaja on tekonivelpotilaan hoidon asiantuntija hoitoprosessin kaikissa vaiheissa. toimintakertomus vuodelta 2004 tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto vuodelta 2004 Aika: Paikka: Ennen kokousta klo 17 alkaen PHKS:n ylilääkäri Jussi Haapala luennoi aiheesta "Tekonivelkirurgia ja hoitotakuu". Kyselymahdollisuus luennon jälkeen. TERVETULOA! Niveltieto 1/2005 18. Endoproteesihoitajalle kuuluu useimmiten myös potilaiden jatkohoidon seuraaminen mm. Konsultointi puolin ja toisin limittyy jokapäiväiseen työhön. Tekonivelleikkaukseen tuleva potilas tapaa endoproteesihoitajan yleensä preoperatiivisella ensiohjauskäynnillä ja tarvittaessa jo jonoon asettamiskäynnillä. seurantarekisterin avulla. Tarve uusien toimien perustamiselle on herännyt lisääntyvästi
Rahastoryhmän puheenjohtaja on Jorma Pöyhönen ja sihteeri Evita Salo. Rahastosta voidaan jakaa avustusta vuosittain 10.000 euroa. Jos hakija on joutunut käyttämään erityiskulkuneuvoa, kuten taksia, hänen on liitettävä mukaan selvitys muun kuin halvimman kulkuneuvon tarpeellisuudesta (lääkärin tai hoitopaikan todistus tai oma selvitys esim. Myös Suomen Nivelyhdistys ry (ent. Suomen Reumaliiton jäsenyhdistysten jäsenet voivat anoa taloudellista tukea selviytymiseensä näistä rahastoista. Alle omavastuun jäävien matkojen kuitit kutienkin kannattaa säästää ja korvaukset anoa, sillä kun matkojen vuotuinen omavastuuosuus täyttyy Kelan toimisto maksaa ylittävän osan kokonaan. Matkasta yleisillä kulkuneuvoilla ei yleensä tarvitse liittää mukaan kuittia, mutta selvitys matkan kohteesta on tarpeen. (09) 4761 5645 tai GSM 040 825 5694. Kela maksaa matkakuluista korvausta siltä osin kuin ne ylittävät 9,25 euron omavastuuosuuden yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Suomen Tekonivelyhdistys ry) kuuluu liiton jäsenyhdistyksiin. Lisätietoja saa myös edunvalvontaasiamies Marja Eroselta sekä liiton alue-sihteereiltä. 140 henkilölle yhteensä 30.919 euroa mm. Suomen Reumaliiton rahastoryhmä käsittelee hakemukset luottamuksellisesti. Pirkko Handolinin rahasto on tarkoitettu vaikeavammaisille tukija liikuntaelinsairaille. Suomen Reumaliiton Tuki- ja liikuntaelinsairaiden selviytymisrahaston avustukset kohdennetaan sellaisille vähävarai-sille tuki- ja liikuntaelinsairaille, joilla on elämäntilanteeseensa liittyviä talousvaikeuksia, eivätkä yhteiskunnan tukimuodot (esim. poikkeuksellisista liikenneolosuhteista) ja kuitti suoritetusta maksusta. Hakemuslomakkeita saa taloussihteeri Evita Salolta, puh. Rahastoa kartutetaan keräyksillä ja lahjoituksilla, yksittäisiltä henkilöiltä ja yhteisöiltä. toimeentulotuki) ole auttaneet. syntymäpäiväonnittelurahoja. Lisätietoja lahjoitusmahdollisuuksista antaa talouspäällikkö Erkki Lavonsalo, puh. Tarkemmat tiedot keräyksen yksityiskohdista löytyvät kesällä Suomen Reumaliiton nettisivuilta (www.reumaliitto.fi). Korvausta voi hakea matkoista lääkäriin, lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkäriasemalle. Selviytymisrahaston kartuttaminen Suomen Reumaliiton Tuki- ja liikuntaelinsairaiden selviytymisrahastoa voivat lahjoituksin kartuttaa sekä yksittäiset henkilöt että yhteisöt. (09) 4761 5630. Kun rintamaveteraani osallistuu Valtiokonttorin järjestämään kuntoutukseen, Kelan toimisto maksaa hänen matkakulunsa kokonaan. Toivottavasti saamme elokuun tempauksella yhdessä kerättyä paljon tarpeellista selviytymisrahaa jaettavaksi jäsenille. Hakemukset on tehtävä kirjallisina Suomen Reumaliiton hakemuslomakkeelle ja mukaan on liitettävä tarpeelliset liitteet. vaate-, ravinto- ja asumismenoihin, sairauskuluihin sekä liiton järjestämiin virkistyskursseihin. Vuosina 1996-2003 avusNiveltieto 1/2005 tusta on myönnetty n. Tänä vuonna selviytymisrahastoon kerätään varoja myös Yleisradion sävellahjakeräystempauksella: Koko elokuun 2005 ajan SUURI HALOO toivekonsertti pyörii selviytymisrahaston varojen kartuttamiseksi. Rahastosta myönnettävillä avustuksilla tuetaan konkreettisesti vaikeavammaisten henkilöiden kotona selviytymistä. Rahastoon voi ohjata mm. Reumaliiton hallitus vahvistaa vuosittain Tuki- ja liikuntaelinsairaiden selviytymisrahastosta jaettavan määrärahan. (09) 4761 5632, Suomen Reumaliitto ry, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 00120 Helsinki. Tämän vuoden alusta kuntoutus- ja sairaanhoidon matkojen omavastuu on sama ja myös kuntoutusmatkat kerryttävät vuotuista omavastuukattoa (noin 160 euroa/vuosi) Kela korvaa sairauden vuoksi tehdystä matkasta aiheutuneita kuluja yleensä silloin, kun hakijan hoito korvataan sairausvakuutuksesta. Lisäksi rahastoryhmään kuuluvat Marja Eronen sekä Ritva Laine (liiton hallituksesta) ja projektisihteeri Maritta Lantto. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Reumaliiton kaksi tukirahastoa Suomen Reumaliitolla on jäseniään varten kaksi tukirahastoa: Tuki- ja liikuntaelinsairaiden selviytymisrahasto (v:sta 1996) sekä Pirkko Handolinin rahasto (v:sta 2001). Marja Eronen Suomen Reumaliiton edunvalvonta-asiamies Marja Erosen puhelinpäivystys jäsenille kaikissa edun- ja oikeuksienvalvonta-asioissa on Pienetkin kuitit talteen! maanantaisin klo 16-18, puh. Vuosina 2002-03 on avustusta myönnetty 12 vaikeavammaiselle henkilölle yhteensä 3.100 euroa. Kelan niputti hoito- ja kuntoutusmatkakorvaukset Kelan toimistosta voi hakea korvausta sairauden ja Kelan kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluista. Oman auton käytön kustannuksiksi Kela on vahvistanut 0,20 euroa/kilometri. Selviytymishastosta myönnettävä avustus on kertaluonteinen ja se on suuruudeltaan enintään 340 euroa vuodessa/ kotitalous. Erillistä hakuaikaa ei ole, vaan hakemuksia voi tehdä ympäri vuoden. 19
Potilaalla ei ole oikeutta myöskään valita hoitavaa lääkäriään tai sairaalaa. Itse hoito on aloitettava 6 kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Hoitotakuu määrää, että sairastuneen on saatava puhelinyhteys terveyskeskukseen virka-aikana välittömästi ja ammattihenkilön (hoitajan) arvio hoidon tarpeesta. Syynä on puute tiloista, hoitajista, lääkäreistä ja ennen kaikkea rahasta. Uutena asiana laki edellyttää pitkäaikaissairaille ja lääketieteellisessä kuntoutuksessa oleville tutkimus- ja hoitosuunnitelman tekemistä. Nivelsairaiden kannalta on hyvä asia, että painoa kantavan alaraajanivelen ongelmallinen nivelsairaus (esim. Reumalääkäri arvioi kärsiikö potilas reumataudista vai nivelrikosta ja aloittaa sairauteen hoidon. Erikoispoli-klinikalla sairaalat voivat periä erityismaksut. On kuitenkin uhka, että se ei toteudu ajallaan. Terveyskeskuksilla ei välttämättä ole tarpeeksi tietoa hyvään hoitoon. toisessa sairaanhoitopiirissä tai yksityisessä terveydenhuollossa). Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat asiantuntijaryhmät ovat valmistelleet valtakunnalliset hoitosuositukset, eli oireiden pisteytykset ja hoitokriteerit noin 200 sairaudelle. erikoispoliklinikka-toiminta klo 16 jälkeen. Se tuo hoidon pisteytyksien kautta myös priorisointia - päätetään kuka on tarpeeksi sairas hoidettavaksi julkisessa terveydenhuollossa. Jos potilasta ei pystytä hoitamaan määräajassa, on sairaanhoitopiirin järjestettävä hoito muualla (esim. leikkausjonosta, jos ei täytä enää pisteytyskriteerejä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että polven tai lonkan nivelrikosta kärsivällä on oikeus saada terveyskeskuksesta lähete reumalääkärin vastaanotolle. Esimerkiksi ellei potilas ole tarpeeksi kipeä, hän voi joutua odottelemaan tarpeeksi kovia kipuja ja sairauden pahenemista päästäkseen jonoon! Myös osalla pitkäaikaissairaita (esim. Osa heistä tippuu tai on jo tippunut erikoissairaanhoidosta terveyskeskusten hoidettavaksi. Lääkäriin on päästävä 3 päivässä. Voit myös 3.3.2005 alkaen soittaa neuvovaan puhelimeemme numeroon 040 411 0392 torstaisin klo 1820. Toivon, että hoitotakuu toteutuu ja määräajat pitävät - ja kaikki jo jonossa olevat on hoidettu 31.8.2005 mennessä. Hannele Koponen Puheenjohtaja Suomen Nivelyhdistys ry Niveltieto 1/2005. nivelrikon erotusdiagnostiikka ja hoidon aloitus) on kirjattu reumatologian kiireettömään erikoissairaanhoitoon kuuluvaksi. Hoito tulee järjestää samoin perustein riippumatta siitä, missä vaiheessa vuotta hoidon tarve syntyy. Sairaalassa hoidon tarve on arvioitava 3 viikossa (potilaan on saatava kutsu poliklinikalle). Tarvittaessa potilasasiamiehet neuvovat miten menetellä. Sairaaloilla on myös mahdollisuus aloittaa ns. On myös mahdollista pudota pois esim. Sairaaloiden on tiedotettava niistä vähintään 6 kuukau20 den välein esimerkiksi internetissä tai paikallisessa sanomalehdessä. Jos potilas ei pääse määräajassa hoitoon, hänen tulee tehdä asiasta ensin muistutus johtavalle lääkärille. Kuntakohtaisia jonoja ei saa olla. Niiden avulla arvioidaan hoitoon pääsyn tarpeellisuutta ja kiireellisyyttä saman sairauden eri asteissa. Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta, mutta hänellä ei ole subjektiivista oikeutta hoitoon. Lääkäri päättää viime kädessä jokaisen potilaan hoidosta. Jos se ei auta, tulee tehdä kantelu lääninhallitukseen. Potilaalle luvataan itse asiassa vain hoidon arvio. nivelreumaatikot) erikoissairaanhoidon kontrollivälit pitenevät. Kiireelliseen hoitoon on päästävä heti. Se tuo tullessaan määräaikoja hoitoon pääsylle, mutta ei ole pelkästään hyvä asia. Hoidon tarve arvioidaan samojen kriteerien mukaan koko maassa. Jos hoidon arvio tehdään lähetteen perusteella, potilaan on saatava tieto tutkimussuunnitelmasta 3 viikossa. Odotus- ja jonotusajat muuttuvat julkisiksi. Suun terveydenhuolto kuuluu myös hoitotakuuseen. Hammaslääkäri päättää tutkimuksen perusteella mitä hoitoa potilas tarvitsee ja tekee hoitosuunnitelman. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Hoitotakuu - kiireettömään tutkimukseen ja hoitoon määräajassa Maaliskuun ensimmäisenä päivänä astuu voimaan hoitotakuu. Hänen tulee ottaa huomioon päätöstä tehdessään asiantuntijaryhmien suositukset. Tähän asti priorisoinnin ovat tehneet kaikessa hiljaisuudessa lääkärit vastaanotoillaan. Puhelimitse on saatava välittömästi yhteys terveyskeskuksen hammashoitajaan, joka tekee ensimmäisen arvion suun hoidon tarpeesta selvittämällä sairauden oireet ja hoidon kiireellisyyden. Lisätietoja hoitotakuusta ja hoidon arvion pisteytyksistä löytyy kotisivuiltamme www.niveltieto.net. Hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi arvioitu hoito on järjestettävä kohtuullisessa ajassa, kuitenkin viimeistään 6 kuukaudessa. Erikoismaksuluokasta luovutaan, mutta lääkärit, joilla on jo lupa ottaa erikoismaksuluokan potilaita, voivat hoitaa heitä 29.2.2008 asti. Hammashoitaja ohjaa potilaan joko suuhygienistille tai hammaslääkärille hammashoitolaan
Ennen ja jälkeen hoitojakson potilaita pyydettiin arvioimaan kivun intensiteettiä VAS-janalla (0100) sekä polven jäykkyyttä ja toimintakykyä. Puolet potilaista sai oikeaa akupunktuurihoitoa tarkasti määrättyihin nivelrikon kipupisteisiin ja puolet lumeakupunktuuria siten, että neulat eivät läpäisseet ihoa. British Medical Journalissa julkaistussa pääkirjoituksessa Kalso suosittaakin, että opioidien hyödyt ja haitat tulisi punnita erikseen jokaisen kipupotilaan kohdalla. terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Toisen, espanjalaisen tutkimuksen mukaan akupunktuuri tehostaa tulehduskipulääkkeiden vaikutusta polven nivelrikossa. Kivunhoidon ja kivuntutkimuksen professori Eija Kalson mukaan ongelmana on muun muassa se, etteivät opioidit tehoa kaikilla, minkä lisäksi erilaiset haittavaikutukset kuten pahoinvointi, pyörrytys, kutina, päänsäryt ja uneliaisuus ovat yleisiä. Jokainen potilas käytti diklofenaakkia (enimmäisannos 50 mg x 3/vrk). Niveltiedon tutustumiskappaleita ja esitteitä tullaan jakamaan mm. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Akupunktio saattaa tepsiä polven nivelrikkoon Polven nivelrikosta kärsivät potilaat saattavat hyötyä akupunktion ja tavanomaisen hoidon yhdistämisestä, todetaan arvostetussa Annals of Internal Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Hoito-ohjelma oli muuten sama kummassakin ryhmässä. Projektin avulla voimme tehdä teille Niveltiedon neljä kertaa tänä vuonna, lisäksi tulemme tekemään uuden entistä laajemman esitevihkosen loppuvuonna. Asia on ajankohtainen, sillä opiodien käyttö muusta kuin syövästä aiheutuvien kipujen hoidossa on arvioiden mukaan lisääntynyt viime vuosina, minkä uskotaan osin johtuvan suun kautta nautittavien lääkkeiden yleistymisestä. Arviolta 19 prosenttia väestöstä kärsii kroonisista kivuista. Toinen ryhmä sai vastaavasti yhtä kauan ja yhtä monta kertaa lumeakupunktiota. Kahden kuukauden kuluttua satunnaistamisesta akupunktioryhmäläisten polven toiminta oli parantunut muita ryhmäläisiä enemmän, ja sama havaittiin myös reilun puolen vuoden seurannan lopussa. Yhteensä 88 potilasta osallistui koko hoitojaksoon. Tähän satunnaistettuun kaksoissokkotutkimukseen osallistui 97 potilasta. Tutkimukseen osallistui 570 polven nivelrikosta kärsivää potilasta, mikä tekee siitä laajimman aiheesta tehdyn tutkimuksen. Kolmas ryhmä osallistui puolestaan kuuteen nivelrikosta kertovaan parituntiseen opetustuokioon. Tämän lisäksi akupunktiota saaneiden polvikipu oli lieventynyt muita potilaita enemmän. Yksi ryhmistä sai 23 akupunktiohoitoa yli kahden vuoden aikana. Kyseisessä tutkimuksessa ei havaittu käytännön eroa todellisen ja lumeakupunktion välillä. Tutkijat katsoivat, että akupunktuuri sopii hyvin käytettäväksi tulehduskipulääkkeiden lisänä polven nivelrikossa. Siinä tutkijat kartoittivat, tehosiko akupunktio krooniseen niskasärkyyn lumeakupunktiota paremmin. Tutkittavat satunnaistettiin kolmeen ryhmään RAY:ltä avustus Nivelyhdistyksen tiedotuksen kehittämiseen Raha-automaattiyhdistys on päättänyt tukea yhdistyksen tiedotuksen kehittämistä myöntämällä avustuksen vuoden 2005 kehittämisprojektiin. Avustus mahdollistaa myös terveydenhuollon ja sosiaaliturvan ammattilaisten pitämät päivystyspuhelimet, joista saat lisää tietoa toisaalta tässä lehdessä. ja heitä pyydettiin jatkamaan tavanomaista hoitoaan. (Uutispalvelu Duodecim) 21 Niveltieto 1/2005. Lisäksi sekä jäykkyyden vähenemisessä että toimintakyvyn paranemisessa todettiin merkitsevät erot. Etenkin tämä koskee nuoria potilaita, joiden kroonisen kipuilun taustat ovat monimutkaiset. VAS-janalla arvioituna kipu lievittyi akupunktuuriryhmässä keskimäärin 26,6 pistettä enemmän. Niiden käyttö muiden kipupotilaiden hoidossa on kuitenkin ongelmallisempaa. Lisäksi hän korostaa eri erikoisalojen osaamista hyödyntävien kipuklinikoiden merkitystä. Samassa lehdessä julkaistiin myös toinen akupunktion tehoa selvittänyt tutkimus. Parhaimmillaan opioidit voivat merkittävästi vähentää kipuilua ja parantaa potilaan elämänlaatua, mutta väärin käytettynä ongelmat voivat vain lisääntyä. Tutkimuksen kato oli huomattava erityisesti seurannan lopussa, joten tuloksiin on syytä suhtautua varovaisesti. (BMJ 2004;329:1216) Opioidilääkitys syytä räätälöidä potilaan mukaan Opioidit ovat vahvoja kipulääkkeitä, joita käytetään esimerkiksi syöpäpotilaiden kivunlievitykseen. Asiaa mutkistaa lisäksi se, ettei lääkäri yleensä pysty etukäteen päättelemään sopivatko lääkkeet potilaalle vai eivät
Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Etelä-Saimaan Nivelpiiri kokoontuu Lappeenrannan kylpylaitoksella (Ainonkatu 17) joka kuukauden toinen tiistai klo 17-19 seuraavasti: 08.03.05 12.04.05 10.05.05 Pääkaupunkiseudun Nivelpiiri kokoontuu Reumaliiton koulutustilassa (Iso Roobertinkatu 20-22 A, 5 krs.) kello 17 -19 seuraavasti: 08.03.05 12.04.05 10.05.05 07.06.05 Jyväskylän Nivelpiiri kokoontuu Keski-Suomen Tules-keskuksessa (Kilpisenkatu 18) joka kuukauden kolmas tiistai klo 18-20 seuraavasti: 15.3.2005 19.4.2005 17.5.2005 Kirkkonummi-Siuntion Nivelpiiri kokoontuu Kirkkonummen Palvelukeskuksessa (Rajakuja 3) klo 1214 seuraavasti: 30.03.05 20.04.05 18.05.05 Porin Nivelpiiri kokoontuu Vapaaehtoiskeskus Liisassa (Eteläpuisto 10) klo 17 19 seuraavasti: 22 2.3.2005 6.4.2005 4.5.2005 Niveltieto 1/2005
Riittää kun olet iloinen, puhelias ja toimelias henkilö ja haluat keskustella ja jakaa aikaasi sekä kokemuksiasi noin kerran kuussa (kesätaukoa lukuun ottamatta) kahvikupin äärellä kohtalotovereittesi kanssa. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Riihimäen Nivelpiiri kokoontuu Nordean koulutustiloissa (Junailijankatu) klo 16.3018.30 seuraavasti: 14.03.05 11.04.05 09.05.05 Salon Nivelpiiri kokoontuu Paukkulakodissa (Salaistentie 1) klo 17-19 seuraavasti: 24.03.05 28.04.05 26.05.05 Tampereen Nivelpiiri kokoontuu kirjastotalo Metson luentosali 1:ssa (toinen kerros) kello 17-19 seuraavasti: 15.03.05 12.04.05 17.05.05 Turun Nivelpiiri kokoontuu Happy Housessa (Ursininkatu 11) klo 1820 seuraavasti: 17.3.2005 21.4.2005 19.5.2005 10.4.2005 klo 15 pitää yhdistyksen jäsen Onneli Wäck lausuntamatinean Turun Nivelpiirin hyväksi Happy Housessa (Ursininkatu 11). Onneli lausuu Aino Suholan tekstiä "Rakasta minut vahvaksi". fysiatrin, ortopedin, tekonivelhoitajan, fysioterapeutin jne. Mikäli sinua kiinnostaa em. Autamme sinua parhaamme mukaan alkuun ja tuemme toimintaanne. kertomaan teitä kiinnostavista aiheista. Lipun hinta 8 euroa sisältää pullakahvit! Haluaisitko Nivelpiiri-vertaistukiryhmän myös kotikaupunkiisi? Ryhdy ryhmänvetäjäksi, saat tukea Suomen Nivelyhdistykseltä. Hannele Koponen, puh (09) 684 9095, hannele.koponen@niveltieto.net Niveltieto 1/2005 23. toiminta, ota yhteyttä minuun niin keskustellaan. Voitte pyytää myös paikallisia vierailijoita tilaisuuksiinne esim. Voit osallistua myös Suomen Reumaliiton kursseille esim. tukihenkilökoulutukseen, mutta se ei ole välttämätöntä
Kävin Teija Tiusasen kanssa ihan pääkaupungissa asti esittäytymässä hallituksen edustajille ja kertoilimme ajatuksistamme saada ensitietokurssi Turkuun. Joku oikein laihik-senkin, sehän kun on aina eduksi noille nivelille. Niinpä jotenkin heikkona hetkenä lupauduin, kunnes löytyy joku nivelammattilainen tai muu jolla enemmän aikaa. Olemme saaneet oikein miehiäkin mukaan... Ensin ryhmän saaminen toimivaksi vähän kangerteli, mutta nyt ryhmät pyörivät hyvin. Minä en ole edes täällä syntynyt, vaan ihan pohjoisesta lähtöisin. no, täällä sitä puhutaan lapsesta asti. Suuri kiitos hänelle. On kuulemma tullut tavaksi uuden Nivelpiirin esittäytyä - siispä jokunen sana ihan suomeksi, ei tällä kertaa Turun murteella... Laittakaapas hakukoneet toimimaan: mikäs hoitaja tuo onkaan. Havaitsin heidän ammattipätevyytensä olevan meille suureksi avuksi. Koen nivelasiat niin tärkeiksi, että minun aikani ei riitä kaikkeen siiheen minkä haluaisin tehdä. Haaveena minulla on saada Turun Nivelpiirin oma "kuivanmaan" ryhmä. Yritin innostaa todella monia (ihan ammattilaisiakin nivelasioissa) tähän hommaan, mutta vedin vesiperän. Lehtijutussa oli niin hyvät mannekiinit (yhdistyksen jäseniä) ja oikein lehdessä haettiin jumppaajia. Kokoonnumme Nivelpiirin merkeissä koko kevään joka kuun kolmas torstai Happy Housessa osoitteessa Ursininkatu 11. Oli mielenkiintoista kuulla kuinka kivunhoidossakin mennään eteenpäin. Me nivelongelmaiset todella tarvitsemme tietoa ja paikkaa missä voi kysellä neuvoa ongelmiin. Marraskuussa vieraanamme oli kipuhoitaja Eva Pesu TYKSistä. Joulun kolmen viikon tauon huomasimme selvästi miten olimme jo kangistuneet ja aloitimme monenlaisin lupauksin allasjumpan. no, sentään naisilla on vielä enemmistö altaalla.. Liityin kesällä 2004 jäseneksi yhdistykseen. Monet ovat aloittaneet myös tuolijumpan Ursininkadulla. Niveltiedossa etsittiin eri paikkakunnille nivelpiireihin vetäjää. Teija tuleekin helmikuun tilaisuu-teemme kertomaan miten me potilaat voimme itse vaikuttaa nivelleikNiveltieto 1/2005 Ortopedi Hannu Lähteenmäki käytti Marja-Liisaa luennon havaintovälineenä. Paikka on hyvä, ihan keskustaakin. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Turun Nivelpiirin tervehdys Jumpan jälkeen saamme vielä kahvitkin Verkahovin viihtyisässä ravintolassa ja siellä jatkamme niveljuttujamme - jos saunan lauteella jäi kesken. Heti alkuun päätin, että kokoonnumme Nivelpiirissä joka kuukausi ja aina asiantuntija paikalla. Tammikuun aiheena oli nivelpotilaan hampaiden hoito, aiheesta oli kertomassa hammaslääkäri Liisa Fredriksson. Kevään kokoontumispäivät löydät tämän lehden keskiaukeamalta, netissä osoitteessa www.niveltieto.net kohdassa Toiminta Turku löydät tarkemman ohjelman. Lokakuussa oli ensimmäinen tilaisuus Turussa ja saimme paljon uusia jäseniä. Sekin jo näyttää vihreää valoa tuolla Verkahovissa. Nivelongelmia minulla on ollut jo vuosia, mutta tekonivelen "sain" vasta viime kesän kynnyksellä. Tilaisuus oli hyvä! 24 Kiitos luennoimassa olleille asiantuntijoille ja teille mukana olleille tehän siitä teitte hyvän. Tammikuussa jatkoimme allasjumppaa pätevien ja muutenkin mukavien Anterior Oy:n fysioterapeuttien ohjaamissa ryhmissä. Jo ennen joulua alkoi soittelu ja sähköpostien laitto endoproteesihoitajille. Teijahan on endoproteesihoitajana saanut käytännön työn lisäksi myös pitkän koulutuksen Tampereella ja muuallakin. Allasjumpankin aloitimme joulukuussa omana ryhmänä
Jos ja kun muualta Suomesta matkustatte Turkuun sopivasti kuun kolmas torstai, piipahtakaapa tilaisuudessamme! Turun lähiseudun jäsenethän tulevat ilman muuta reippaasti mukaan vertaistukihan on todella tärkeätä! Ottakaa yhteyttä, jos tiedätte lähialueella tapahtumia, joissa voisi jakaa tietoutta. Siellä on tietoa myös Turun toiminnasta, vilkaiskaapas! Saunan lauteilla kummastelimme, miksei täällä terveyskeskuksessa tai TYKSissä ole vielä endoproteesihoitajia. Hän on myös aloittanut ensitietokurssin valmistelut, kurssi toteutunee huhtikuussa. Ovathan nivelrikkoiset valtava joukko: 20% koko väestöstä! Ortopedejä TurusNiveltieto 1/2005 sa on ihan liian vähän liekö rahasta kiinni. Tämä voisi olla mukava homma juuri sinulle! Olemme aktiivisia sovitaanhan niin. Voin kävellä ilman kipuja. paikallisen lentolehtisen. Naapurikuntamme Kaarina on lupautunut laittamaan ikääntyville ilmaiseksi liukuesteet siinä vuoden hyvä työ! Mikä on sinun hyvä työsi tänään. Leikattujen kurssi on suunnitelmissa ja hyvin onnistunut kurssi voidaan "monistaa" muuallekin Suomeen. Mukavasti ovat ortopedit meihin suhtautuneet, kiitos vielä heille. Ryhdymme keräämään nimiä saadaksemme sellaisen viran Turkuun. Niinpä otin yhteyttä yhdistyksen väkeen ja syksyllä 2004 avasin Poriin Nivelpiirin. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net kauksissa ja siitä toipumiseen. Vastasin AINA VALMIINA! Sen olen pitänyt monessa mielessä. Toivon että valistus on mennyt perille eli kenkiin liukuesteet. Ajattelin, että tässä yhdistys, johon haluan liittyä. Ensimmäinen leikkaus tehtiin vuonna 1987 ja uusintaleikkaus vuonna 1991. Toivon että he huomaavat, miten suuri joukko heidänkin lukijoistaan on nivelongelmaisia! Olen ahkerasti levittänyt yhdistyksen esitettä ja tehnyt myös oman ns. Laita sana kiertämään kurssista! Kurssilla annetaan todella tärkeää tietoa niille, joilla leikkaus edessä. Valtalehtemmekin on harkitsemassa juttua. Ja nettisivut ovat todella huippuluokkaa. Ensitietokurssi on tarkoitettu sellaisille, jotka ovat menossa tekonivelleikkaukseen vuonna 2005. Olen aktiivisesti yrittänyt tiedottaa toiminnastamme. Emmehän ole kuitenkaan ees kiveä, jota joku saisi kiskoa... Ehkä siitäkin on hyötyä tässä nivelpiirin vetohommassa, samoin pitkästä työsarastani sairaalassa. Tulin melko kokemattomana tähän mukaan, onneksi takana on kokemusta monien eri yhdistyksen toiminnasta koko iältäni. Mukavaahan on yhdistyksen esitettä jakaa, siitä kun ovat ihan asiantuntijatkin antaneet kiitosta samoin kuin tästä Niveltietolehdestä. Huomasin yhdistyksen esitteen, siinä oli tietoa, jota tarvitsin. Ensimmäinen kokoontuminen oli 6.10.2004. Ajattelin että Poriinkin olisi hyvä saada vertaistukiryhmä Nivelpiiri, jossa voisimme puhua tekonivelistä ja jakaa kokemuksia ja tunteita, joita tulee leikkaukseen mennessä. Toivotan terveyttä ja hyvää kevättä kaikille Niveltiedon lukijoille Porin Nivelpiirissä nähdään! Tervetuloa! Eija Tiainen Porin Nivelpiirivastaava 25. Tarvitsisin kakkosvetäjän Turkuun ja mielellään tilalleni ihan oikeenkin vetäjän... Pikkuisena partiolaisena aloitin, silloin kysyttiin: Oletko valmis. Ohjelma vielä avoin lehden painoon mennessä, mutta soittaen sekin selviää. Tiedon yhdistyksestä sain Sairaala Ortonissa vuositarkastuksessa käydessäni. Radio teki pienen jutun ja paikallinen ruotsinkielinen lehti samoin. Kurssiajatus on syntynyt todellisesta tarpeesta... Teistä jäsenistä riippuu millaisen hengen saamme Turkuun. Liukas aika on tulossa tätä kirjoittaessa. Sekin tuotti tuloksen, maaliskuussa he tulevat tilaisuu-teemme kertomaan meille palveluistaan. Paikalle oli saapunut noin 50 henkeä kuulemaan yhdistyksen puheenjohtaja Hannele Koposen luentoa nivelrikon itsehoidosta ja saamaan tietoa yhdistyksestä ja Nivelpiiristä. Minulla on synnynnäinen lonkan sijoiltaanmeno. Itsestäni ei ole paljon kertomista, siksi kerron tässä jutussa enimmäkseen toiminnasta. Huhtikuussa olemme Manun markkinoilla kertomassa yhdistyksestämme ja etsimässä uusia jäseniä toimintaamme. Lämpimin terveisin, hoitotakuun ihmeelliseen voimaan luottaen Marja-Liisa Salminen Turun Nivelpiirin vetäjä (02) 258 1621, 040 411 2598 marja-liisa.salminen@niveltieto.net Porin Nivelpiirivastaava Eija Tiainen kertoo: Liityin jäseneksi Tekonivelyhdistykseen kesäkuussa 2003. Olimme hänen kanssaan neuvottelemassa myös Turun Ammattikorkeakoulussa yhteistyöstä terveydenhuollon opiskelijoiden kanssa. Kivut ja säryt jäivät leikkauspöydälle! Olen ollut nyt 18 vuotta "Nivel-Eija" ja olen enemmän kuin tyytyväinen
Leikkaushoidon tavoitteena on palauttaa toimintakyky ja estää vammanjälkeisen nivelrikon synty. Rustovaurio saattaa toisaalta syntyä myös polveen kohdistuneen suoran iskun tai pitkäaikaisen toistuvan mekaanisen rasituksen seurauksena. Vaurion yleisin paikka on polvinivel, joka on altis myös muille vammoille. Heidän osuutensa aineiston potilaista oli 5 %. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Nivelrustovaurioiden nykyhoito kokeilusta käytäntöön Nivelruston kyky korjaantua itsestään on lähes olematon, eikä rustovaurioihin ole aiemmin ollut tarjolla kunnollisia hoitoja. Hoitomenetelmät soveltuvat syvien, luuhun asti ulottuvien rustovammojen ja osteochondritis dissecans -taudin hoitoon teini-ikäisistä noin 50-vuotiaisiin saakka. Rustovaurio syntyy usein nivelen vääntövamman yhteydessä, jolloin vammaan voi liittyä nivelkierukan tai nivelsiteiden repeämiä ja hohkaluuvaurio (Johnson ym. (1997) selvittivät polven tähystysleikkauksen löydöksiä yli 30 000 toimenpiteen aineistossa. Vaikka osa nuorempien potilaiden rustomuutoksista oli pieniä ja pinnallisia, aineistossa oli myös alle 40-vuotiaita potilaita, joilla oli syvä, luuhun asti ulottuva rustovaurio. Kuitenkin suurin osa rustovaurioista on aiemmin jäänyt ilman hoitoa, koska kunnollisia hoitomenetelmiä ei ole ollut. 2001). Curl ym. Vuonna 2001 Suomessa tehtiin 23 000 polven tähystysleikkausta, joten vastaavia potilaita voisi Suomessa löytyä vuosittain noin 1 100. Tarkkoja lukuja rustovaurioiden määristä ei ole käytettävissä, koska havaittuja vaurioita ei läheskään aina kirjata erillisenä diagnoosina. Äkillisiä vammaan liittyviä rustovauriota esiintyy eniten nuorilla ja liikunnallisesti aktiivisilla ihmisillä. Siirtämällä potilaan omaa tervettä nivelrustoa vauriopaikalle tai käyttämällä rustosolusiirrettä on korjauskudokseksi saatu parhaimmillaan nivelruston kaltaista kudosta. 1998). Eri leikkausmenetelmien mahdollisuudet ja rajoitukset on kuitenkin otettava tarkasti huomioon ennen hoitotoimenpiteisiin ryhtymistä, ja hoito on suunniteltava potilaan tarpeiden mukaan. Alttius rustovammoille lisääntyy, jos kudoksen mekaaniset ominaisuudet ovat heikentyneet esimerkiksi pitkäaikaisen kipsiimmobilisaation tai muusta syystä johtuvan nivelen vähentyneen kuormituksen vuoksi (Arokoski ym. Myös ruston rakenneosien geneettiset virheet voivat lisätä ruston vaurioitumisen riskiä (Hel- Vaurioluokka 0 I II III Vaurion kuvaus Normaali nivelrusto Pinnallisia vaurioita; rusto on pehmentynyt ja siinä on pinnallisia halkeamia Vauriot ulottuvat enintään puoliväliin ruston paksuudesta Vauriot ulottuvat syvemmälle kuin puoliväliin ruston paksuudesta, mutta eivät läpäise rustonalaista luuta Vaurio ulottuu myös rustonalaiseen luuhun IV Taulukko 1. Rustovaurioiden hoitomahdollisuudet ovat kehittyneet olennaisesti kymmenen viime vuoden aikana. Viime vuosina hoitokeinot ovat olennaisesti parantuneet ja uudet menetelmät vakiinnuttaneet asemaansa. On myös muistettava, että rustovaurioiden korjausmenetelmät eivät sovellu nivelrikon hoitoon. Kävi ilmi, että rustovammoja oli todettu 63 %:lla potilaista. Rustovaurioiden luokittelu International Cartilage Repair Societyn (ICRS, www.cartilage.org) mukaan. Niveltieto 1/2005. Laajat luuhun asti ulottuvat rustovauriot alaraajan nivelissä aiheuttavat kipua, liikkumisvaikeuksia ja toimintakyvyn rajoittumisen vuoksi työkyvyttömyyttä. Tiedetään myös, että hoitamaton laaja rustovaurio johtaa usein varhaiseen nivelrikkoon (Messner ja Maletius 1996). Uusilla hoitomene-telmillä, kuten rustosolu- ja rustoluusiirteiden käytöllä voidaan par26 haimmillaan saada vaurioitunut alue korjatuksi nivelruston kaltaisella ja mekaanisesti kestävällä kudoksella. Suurin osa syvistä, luuhun asti ulottuvista rustovaurioista oli todettu luonnollisesti iäkkäillä potilailla, joilla esiintyi myös nivelrikkomuutoksia. Nivelruston vaurio ei aikuisiällä korjaannu itsestään
Pitkäaikaisen oireilun jälkeen usein ainoat löydökset ovat paikallinen painoarkuus ja rasitukseen liittyvä nivelen nestemäärän lisääntyminen. Ruston soluväliaineen tukirakenteen muodostavat kollageenisäikeet, jotka suuntautuvat ruston pinnan suuntaisesti ja kääntyvät syvemmällä rustossa kohtisuoraan alla olevaa luuta kohti (kuva 1). Rustovaurion luonnollinen kulku Kuva 1. Rasituksessa ilmenevä kipu voi johtua myös nivelrikosta. Rustovaurioihin on sovellettu useita toisistaan poikkeavia luokituksia. 2001). 2001). Taulukko 1. Veripolvi voi olla merkkinä murtumasta, kuten joskus polvilumpion sijoiltaanmenon yhteydessä. Ruston soluväliaineesta 6580 % on vettä, noin 10 % proteoglykaaneja ja noin 20 % kollageenia, josta 8090 % on rustolle ominaista tyyppiä II. Vahvan negatiivisen sähkövarauksensa vuoksi ne pystyisivät sitomaan itseensä polaarisia vesimolekyylejä jopa enemmän kuin rustoon mahtuu ja ylläpitävät tällä tavoin kudoksen turpoamispainetta (Buckwalter ja Mankin 1997). Rustovaurioiden luokittelu International Cartilage Repair Societyn (ICRS, www.cartilage.org) mukaan. kollageenisäikeistö rajoittaa ruston turpoamista. Ruston toiminnan kannalta ehjä rustopinta on ensiarvoisen tärkeä, sillä lyhytkestoisessa kuormituksessa rusto pystyy paineistumaan ja toimimaan elastisena iskunvaimentimena. Rustosoluja on muihin kudoksiin verrattuna soluväliaineessa hyvin vähän, vain noin 2 % kudoksen tilavuudesta, ja ne huolehtivat ruston rakenneosien tuotannosta ja hajotuksesta. Tällaisia huomioon otettavia tekijöitä ovat nivelsiderepeämän aiheuttama nivelen väljyys, alaraajan tai polvilumpion virheasento, rustovaurioon liittyvä luupuutos tai nivelkierukan repeämä. On selvää, että riittävän suuri vammaenergia voi rikkoa terveenkin ruston ja luun, mutta on myös ilmeistä, että jopa normaali jokapäiväinen kuormitus voi olla liiallista rustolle, jonka rakenne on heikentynyt perinnöllisten rakennevirheiden vuoksi. aikaansaamiseksi International Cartilage Repair Society on suositellut taulukon 1 mukaista luokitusta. Nivelrustosta ei ole myöskään löydetty erilaistumiseen kykeneviä kantasoluja. Vastaavasti Nivelrustovaurioiden luonnollinen kulku tunnetaan puutteellisesti eikä yksittäisestä vauriosta voida sanoa varmasti, johtaako ruston tuhoutuminen nopeasti nivelrikon kehittymiseen vai pysyykö vaurio ennallaan pitkiäkin aikoja. Edellä esitetystä voi päätellä, että myös hyvin toimivalle korjauskudokselle asetetaan suuret vaatimukset ja alkuperäistä vastaavan kudoksen tuottaminen tuhoutuneen ruston tilalle on vaikeaa. Rustovaurioiden kliininen kuva ja luokitus Tyypillisiä polven rustovaurion aiheuttamia oireita ovat rasitukseen liittyvä kipu tai lukkiutumisen tunne polvea koukistettaessa ja ojennettaessa sekä nivelen turpoaminen. Kuormituksen loppuessa proteoglykaanien negatiiviset varaukset vetävät veden takaisin kudokseen ja rusto palaa entisiin mittoihinsa. Kollageenisäikeiden väliin kiinnittyvät suurikokoiset proteoglykaanimolekyylit eli aggrekaanit. Vaikka yksittäisen potilaan tapa27. Ainoat pieneen yksittäiseen rustovaurioon viittaavat löydökset voivat olla nivelnesteen lisääntynyt määrä ja paikallinen arkuus vaurioitunutta nivelaluetta painettaessa. Ainutlaatuisten kimmoominaisuuksien lisäksi rustopintojen välinen kitka on pienempi kuin jääpalan ja lasin välinen kitka, mikä mahdollistaa parhaimmillaan ruston huomattavan kuormittamisen ilman vaurioita (Dewire ja Einhorn 2001). Vamman vakavuus ja pahenemistaipumus riippuvat vaurion suuruudesta, paikasta ja nivelen mahdollisista muista vaurioista. Nivelen liikkeessä saattaa myös tuntua napsahdus. Rutina viittaa laajaan vaurioon tai rustonalaisen luun paljastumiseen. Kaavio normaalin nivelruston rakenteesta. Akuutin vamman jälkeen muiden oheisvaurioiden kuten nivelkierukan repeämien tai nivelsidevammojen aiheuttamat oireet ovat usein hallitsevampia kuin rustovaurion aiheuttamat. Oireet ja löydökset ovat siis vain harvoin pelkästään rustovaurioon viittaavia ja johtuvat joskus muista nivelensisäisistä vammoista. Lisäksi ennusteeseen vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät, kuten ikääntyminen, lihavuus ja polveen kohdistuva liiallinen kuormitus (Arokoski ym. Nämä oireet vaivaavat yleensä päivittäin, rajoittavat raskaan ruumiillisen työn tekemistä ja estävät moniin liikuntaharrastuksiin osallistumisen. Yhtenäisen luokittelun Niveltieto 1/2005 Nivelruston rakenne ja toiminta Nivelrusto on pitkälle erilaistunutta sidekudosta, jossa solut eivät normaalitilassa jakaannu. Kun ruston kuormitus on pitkäaikaista, alkaa soluväliaineen vesi puristua nivelonteloon ja rusto painuu kokoon kuorman alla. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net minen ym. Seisten otettu polven röntgenkuva saattaa paljastaa nivelrikkomuutokset, mutta rustovauriota röntgenkuvasta ei ole mahdollista osoittaa, vaan vaurio varmistetaan magneettikuvauksella tai tähystyksellä, jossa voidaan arvioida myös vaurion koko ja syvyys. Nivelruston vaurion korjaantumattomuus on tiedetty jo vuosisatoja ja osoitettu myöhemmin useissa tutkimuksissa (Hunter 1743, Hunziker 2002)
1994). Yhden ampullin solumäärällä voidaan hoitaa laajuudeltaan 46 cm2:n rustovaurio. 2000). Menetelmää voidaan käyttää myös suurten rustovaurioiden hoitoon, ja tuloksena on parhaimmillaan nivelruston kaltaista korjauskudosta, jonka histologisen rakenteen ja mekaanisten ominaisuuksien on osoitettu säilyneen yhdeksän vuotta leikkauksen jälkeen (Peterson ym. 2001, Peterson ym. Satunnaistetussa vertailututkimuksessa, jossa arvioitiin rustoluusiirteiden ja rustosolusiirteiden käytön tuloksia, tulokset todettiin Kuva 4. On myös esitetty, että sekä luun puolelta että luukalvosta peräisin olevat kasvutekijät tehostavat korjauskudoksen kehittymistä (Hunziker 2002). Menetelmää on käytetty 30 myös olka-, lonkka- ja nilkkanivelen rustovaurioiden hoitoon. Kolmen kuukauden päästä leikkauksesta korjauskudos on vielä hyytelömäistä. Noin 8090 % potilaista on ollut tyytyväisiä leikkaustulokseen, jos kyse on ollut reisiluun nivelnastan yksittäisen rustovaurion hoidosta. Kyse on uudentyyppisestä kudostekniikkaa soveltavasta hoitomenetelmästä, jossa vaurion korjaukseen käytetään potilaasta eristettyjä rustosoluja. Kliinisiä tuloksia rustosolujen siirtoleikkauksista on raportoitu useista keskuksista ympäri maailmaa. Käytännön ongelmia aiheuttavat siirteiden asettaminen paikalleen nivelpinnan tasoon ja pinnan kaarevan muodon palauttaminen. B) Avoleikkauksessa rustovaurioalue puhdistetaan ja peitetään sääriluun etupinnalta otetulla luukalvosiirteellä, jonka alle rustosoluliuos ruiskutetaan. Niveltieto 1/2005. Jos polvessa on ollut useita vauriokohtia, tulokset ovat olleet hyviä tai erinomaisia noin 65 %:lla leikatuista (Gillogly ja Hambly 2003). Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net gelmallista verenvuotoa. Kudoksen kypsyminen jatkuu useita vuosia leikkauksen jälkeen (Kiviranta ym. Leikkauksen jälkeen aloitetaan polven liikeharjoittelu, ja kuntoutusvaiheessa osavarausta jatketaan keskimäärin kahdeksan viikon ajan. 2003). 1997). Jos siirteet eivät saa riittävää tukea ympäröivästä luusta, kuormitus voi murtaa luun ja siirre tuhoutuu (Aeschlimann ym. Toinen toimenpide on avoleikkaus, jossa vaurioalue ensin puhdistetaan huonosta rustosta poistamalla rusto luun pintaa myöten. Polvilumpion rustovaurion hoidon tulokset eivät ole olleet yhtä hyviä. Myös rus-toluusiirteen ympärillä oleva rusto saattaa vaurioitua ajan kuluessa, minkä on arveltu liittyvän siirteen ja ympäröivän ruston huonoon kiinnittymiseen toisiinsa (Bobic, henkilökohtainen tiedonanto). Rustovaurion korjaus rustosolusiirteellä. 2001b). Tähystyksen yhteydessä voidaan myös mitata vauriokohtaa ympäröivän nivelruston jäykkyys ruston kunnon arvioimiseksi (Lyyra ym. Rustosolujensiirtoleikkaus soveltuu erityisesti suurten (yli 2 cm2), oireita aiheuttavien rustovaurioiden hoitoon. Rusto-luusiirre voi helposti jäädä vinoon, jolloin osa rustopinnasta painuu liian alas ja osa jää koholle, jolloin muodostuu hankausta aiheuttava pykälä. Nivelen tähystyksessä arvioidaan vaurion laajuus, mahdollisen luupuutoksen määrä ja muun ruston kunto. Samalla otetaan nivelen reuna-alueelta, vähän kuormittuvalta nivelpinnalta, rustoa noin 5 x 15 mm:n alueelta (300500 mg) rustosolujen viljelyä varten (kuva 4a). Luukalvo pitää soluliuoksen vaurioalueella, jolloin siirretyt rustosolut pääsevät kiinnittymään alla olevaan luuhun ja tuottamaan ruston soluväliainetta. Rustosolusiirre edellyttää kahta leikkaustoimenpidettä. Kudos on jähmeää 68 kuukauden kuluttua leikkauksesta ja voi saavuttaa 912 kuukaudessa rustolle tyypilliset biomekaaniset ominaisuudet. 2000 ja 2002). Soluviljelylaboratoriossa rustosolut eristetään väliaineestaan ja soluja viljellään 1421 päivää. A) Nivelen reuna-alueelta otetusta rustonäytteestä eristettyjä rustosoluja viljellään noin kolme viikkoa, jolloin saadaan 620 miljoonaa solua sisältävä soluliuos. Rustosolusiirteiden käyttö nivelvaurioiden korjaukseen esiteltiin vajaat kymmenen vuotta sitten (Brittberg ym. Vaurioalue peitetään sääriluun etupinnalta otetulla luukalvolla, joka sitten ommellaan kiinni ympäröivään terveeseen rustoon. Ennen takaisin lähettämistä tehdään soluviljelmän steriliteetin testaus ja laadunvarmistus. Solut toimitetaan kudosviljelyliuoksessa ampullissa, jossa on noin kuusi miljoonaa rustosolua. 2002). Lyötäessä rustoluusylintereitä paikalleen rustosolut voivat vaurioitua tai kuolla, mikä saattaa johtaa rusto-luusiirteen tuhoutumiseen (Bentley ym. Seuranta-ajat ovat olleet 59 vuotta. Koholla oleva rusto kuormittuu liikaa ja saattaa tuhoutua. Työkyvyttömyysaika on yleensä 36 kuukautta. Yleisimmin hoidettuja ovat olleet vauriokohdat reisiluun nivelnastassa, reisiluun polvilumpiota vasten olevassa nivelpinnassa ja polvilumpion nivelpinnassa. Solut on mahdollista käyttää heti tai pakastaa myöhempää käyttöä varten. Sauma tiivistetään kudosliimalla lukuun ottamatta pientä aukkoa, jonka kautta rustosolut ruiskutetaan luukalvon alle muodostuneeseen taskuun. Sauma suljetaan sen jälkeen viimeisillä ompeleilla ja kudosliimalla (kuva 4b). Edellä mainittujen ongelmien vuoksi laajojen rustovaurioiden hoitoa rusto-luusiirteillä ei suositella (Hangody ja Fules 2003). Punktiota tai tähystystä vaativia leikkauksenjälkeisiä verenvuotoja on todettu noin 5 %:lla potilaista (Hangody ym. Tänä aikana solumäärää voidaan lisätä 2050-kertaisesti ja tuloksena on 620 miljoonaa solua. Rustosolujen istutuksen jälkeen vaurioalueen kudos kypsyy ja muuttuu vähitellen
Moni meistä aristeli ja ehkä jonkin verran kauhistelikin aluksi kuntosalia. Joukossamme oli jopa niin urheita tyyppejä, että uskaltautuivat Kurssipotretti ennen sauvakävelyä savolaisessa syysluonnossa. 32 Niveltieto 1/2005. Joukkomme koostui lonkka- ja polvinivelleikatuista sekä vielä leikkausta odottavista aika hyväkuntoisista, energisen tuntuisista eri puolilta Suomea tulleista iloisista ihmisistä. Ohjaajamme Taina Korell ohjasi meitä ammattitaitoisesti oikeisiin liikesarjoihin kunkin rajoitukset huomioiden, myös kuntosali alkoi meistä "rämpylöistä" tuntua sangen mukavalta paikalta. Porukkamme vaikutti hyvin avoimelta ja jo ensimmäisessä illanvietossa kävi aikamoinen puheenporina, kun pienissä ryhmissä tutustuimme toisiimme. Tällaiseen taloon me sitten tulimme ja olimme valmiita kokemaan kaikkea uutta, mitä ryhmällemme oli suunniteltu. Meillä oli mielenkiintoisia luentoja jalkojenhoidosta ja osteoporoosista, jonka yhteydessä oli mahdollisuus luuntiheydenmittauttamiseen. liikunnanohjaajiksi. Ryhmätyöskentelyn jälkeen esittäydyimme toinen toisillemme. Tänä päivänä talossa harjoittelee olympia- ja paralympiatason urheilijoita ja siellä järjestetään eripituisia liikuntapainotteisia kursseja ja virkistysviikkoja. Vuonna 1972 Tanhuvaarasta tuli opetushallituksen alainen liikuntaopisto, jossa edelleen koulutetaan liikunnanohjaajia. Majoittumisen jälkeen odottelimme innolla alkavaa liikunnallista viikkoa. Ulkoilu sauvakävelyn ja leikkimielisten kysymysrastien avulla oli kivaa ja aivojumppa piti mielen virkeänä. Talon esittelyssä kuultiin Tanhuvaaraan toimineen jo ennen sotia Viipurin kaupungissa naisten liikuntaopistona, joka on kouluttanut naisia mm. Myös jalkahoitaja ja hieroja olivat käytettävissämme. Kävimme Savonlinnan teatterissa, vietimme hauskan ohjelmallisen saunaillan rantasaunalla. tamburiinin tahdissa. Ryhmässämme oli kolmetoista ihmistä, joukossamme oli lisäksi myös Alli-koira, joka toi oman värinsä viikkoon. Vesijumpan salojen valjettua kurssilaisilta tuli kommentteja, etteivät he olisi uskoneet sen olevan niin tehokasta ja voimia kysyvää, kuin se todellisuudessa oli. Kun on kyse naisvoimistelulla aloittaneesta paikasta, voi arvata, että ensimmäiseksi meitä tutustutettiin musiikin avulla tuolijumpan saloihin, joka toi kieltämättä mieleen kouluaikaiset jumppatunnit Maija ja Eeva-Liisa pallojumpassa. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Virkistysviikko Tanhuvaarassa Yhdistyksemme virkistysviikko ajoittui syksyn pimeinpään aikaan, eli lokakuun loppupuolelle ja oli monelle meistä osallistujista hyvin tarpeellinen. Kurssilla meillä oli mahdollisuus tutustua eri liikuntamuotoihin, kuten kuntosaliin, sauvakävelyyn, tanssiin ja rentoutukseen, jättipallojumppaan, tarkkuuspeleihin, vesijumppaan ja vesijuoksuun. Sodan jälkeen toiminta siirtyi nykyiseen paikkaansa Savonlinnaan. Vesiliikunta ja -juoksu olivat selvästi meidän suosikkijuttujamme, ja olisimme viihtyneet vedessä vaikka aamusta iltaan. Heissä heräsi innostus jatkaa vesijumpaa kotipaikkakunnillaan. Päivämme olivat täynnä monenmoista liikuntaa ja iltammekin oli ohjelmoitu niin, ettemme taatusti pitkästyneet. Arvelen tämän toimineen hyvin joukkomme yhteen hitsautumisessa, koska jo seuraavana päivänä koimme vahvaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta
Se on äärettömän tärkeää samassa elämäntilanteessa olevalle ihmiselle, jotta jaksaa jatkaa elämää nillä resursseilla, joita itse kullakin on. Tässä yksi niistä, joka kuvaa hyvin kurssimme antia: "Elämän helminauhassa täNiveltieto 1/2005 Ohjaajamme Taina Mailista kuntosalilla. opastaa 33. Jos on uskominen sanontaa "nauru pidentää ikää", niin tulipa vuosia lisää. män viikon helmet jäivät kirkkaina loistamaan. Täällä hyvässä ohjauksessa sain huomata, että tanssiaskeleet sujuvat ja kuntosalilla voi tehdä muutakin kuin nostella painoja. Pyysimme osallistujilta kommentteja kuluneesta viikosta. lokakuiseen Suurjärveen, kuka ilman saunaa, kuka taas saunasta käsin. Tästä on hyvä jatkaa." Kotiin lähtiessä jokainen uhkui liikunnan intoa, jopa minäkin joka olen varsinainen sohvaperuna. Virkistysviikkoa hyvällä mielellä muistellen Anja Karjalainen Kuvat: Erkki Mauranen Erkki kättelee "prototyyppiä". Samat kokemukset, elämäntarinat ja yhteiset hetket. Meillä oli hauskaa toistemme kanssa, jo heti tulomatkalla avautuivat naurusuonet, unohdin laihduttamisen koukerot ja nautin hyvästä ruuasta. Meillä oli myös Nivelpiiri, jossa kerroimme yhdistyksen toiminnasta ja saimme vertaistukea toinen toisiltamme. Tärkein asia oli kuitenkin tämä ryhmä, nämä ihmiset, joiden kanssa sai olla. Tuntui mahtavalta pulahtaa jo syksyn viilentämän veden syleilyyn. Olen vahvempi jatkamaan matkaa tekonivelieni kanssa. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Lötköpötköjen ja vesivoimistelun riemua. Rumat arpiset jalkani näyttävät kauniimmilta: ei jalkojen kauneus olekaan sitä, miltä ne näyttävät, vaan sitä että pääsen kivutta kävelemään ja liikkumaan. Lopuksi haluan kiittää jokaista kurssille osallistunutta ja toivottaa hyvää jatkoa liikunnallisissa merkeissä ja uskon että Hukkasen Riittakin yhtyy näihin ajatuksiin. Ennen tänne tuloa en uskonut pystyväni tanssimaan, kuntosalille menosta en edes uskaltanut uneksia
Mutta tärkein RUNOJA julkaisin elokuussa 2003, kuiskivat kirjoittajakouluni on ollut 1970-luvun jolloin kehystin kokoelman runot sudenhetkellä nokkamukeille alussa kokoontunut Kirjoittajakerho tauluiksi Laajasalossa pidettyyn salaisuuksiaan Kaatra, jossa muutaman vuoden Degerö OK -näyttelyyn, jossa oli ajan kirjoitimme, keskustelimme, taiteilijaveljeni maalaamia tauluja ja ja linnunrata ikkunasta tuijottaa. Ja myöhemtyökyvyttömyyseläkeläinen ja min kirjoitin runoja joka päivä itsestään täyttyvälle pöydälle, pidän jo neljättä runonäytsairaalassaoloni ajan saatuani telyäni. Näin kävi jopa huhtikuussa 2004 päästyämme. kuin kauris tehtävästä toiseen, kuljettaa minut, viattoman piltin maasta toiseen. Elälein tehdyn leikkauksen jäljiltä koto- nan merkeissä. Ja sairastuttuani vakavasti kun se on tullakseen... Nykyisessä Näin syntyi muutamassa päipuhtaaseen pumpuliuneen. Ah ihanaa, paluu lastentarhaan: puhtaalle paperiselle käsipyyhOlen välillä ihmeissäni elävaaleanpunainen lötkö leikkipuku yllä keelle, johon juuri ja juuri yletyin mäni saamasta käänteestä: vuoteessa köllöttelyä ja täti vie vessaan. päivähuoneessa, jopa kuudenvata, että elämä tarjoaa minulJa illan tullen syttyy yövalokin nen kerroksen tupakkaparvekle täyskäännöksen. Gracias a la kahden suuren, kolmen viikon vä- maisen ja kansainvälisen toimin- vida, que me ha dado tanto. Muutamasta meistä tossa. Niin Enkä totisesti tiedä, mitä eläsuuntaan, missä mä vielä minulle tarjoaa, paitsi kirsuuri oli luomisen vimma, että ol- teatterin lessani vielä aivan reporankana vierähtikin neljännesvuosisata koti- joittamista, runoja. 050 583 9401 kolmisen vuotta sitten ryhdyin pitäKirjoittanut olen aina, ihan lapses- mään elämästä kiinni sanoilla, ta lähtien. Runokautta paperille kuin tuulen tuomia noalbumeita, joita myimme sata- tauluni olivat näytteillä myös Sinimäärin ja kirjoitimme kirjoittamasta sessä Salongissa ja Malmin kirjashaituvia tai laineita rantaan. Entisessä kuin lastenkamariin, keella sinne asti vaivoin pääselämässäni kipitin kevyesti kipuruiskeen vaaleanpunainen pilvi tyäni. Pari vuotta sitten en tokiltit tädit pukee ja riisuu, muistivihkon: milloin sängyssä, tisesti tiennyt enkä osannut arpesee ja pyyhkii, petaa vuoteeseen. postikulut): paikkaa, ei kirjoittajan kuntoakaan, maniskun lailla runouden sanat uumaiju.tawast@luukku.com delleen. Julkaisimme muutamia ru- saita sekä runotaulujani. Maatessani samassa po- elämänalueilla kirjoittamistaan eri ta kehystämäni taulut ovat olleet lotilashuoneessa ihanan, iäkkään fru muodoissa. p. elämässäni sanat kipittävät vässä 33 runoa, jotka kotiin tulpaperille ja näyttöruudulle ajastuani kiiruhdin kirjoittamaan ta ja paikasta piittaamatta. puhtaaksi tietokoneella. Runo ei katso aikaa, ei haltavassa tuulessa löysin sala7 euron hintaan (sis. kurottamaan letkujeni kanssa 52-vuotiaana olen runoileva Ruokaa ja juomaa ilmestyy kuin sadun potilassängystäni. paransimme maailmaa ja runo- naapurimme kuvanveistäjän pat34 Niveltieto 1/2005. Ja käynyt nuorena parilla runoilla. Paperia minulla muihin tekonivelleikkauksia ei ollut käsillä, joten aloin kirjoittekeviin sairaaloihin ja myös tamaan yöpöydällä lojuneelle kuntoutuslaitoksiin. Runoissesta. kakuussa 2004 Ortonin sairaalassa Elämä kuitenkin kuljetti minut esillä runonäyttelynä, joka toivon Valborgin kanssa sain inspiraation kolmantena leikkauksen jälkeimukaan lähtee kiertämään senä päivänä. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Runoja sairaalasta Kirjoituksia, runoja tulee kynäni jamme. Ortonin sairaalan osastolla 4, mis- tulikin kirjailija, runoilija, joiden teoksä olin toipumassa toisesta peräk- sia kustantamot alkoivat painaa ja SAIRAALARUNOJA on elämäni käisestä lonkan tekonivelleikkauk- julkaista. Eläimellistä menoa osastolla: kurssillakin Oriveden ja Mikkelin apinapuiden keikkuessa Ensimmäisen runokokoelmani kirjoittajaopistoissa, haaveillut esiyököt liihottavat käytävillä, koiskokoelmastakin kolmisenkym- OMIA AIKOJAAN - LUONNOLLISIA huuhteluhuoneen sorsat mentä vuotta sitten. na, kirjoitin 1-2 minuuttia tietoko- sen aloitin uudestaan vasta muutaMaiju Tawast neen äärellä seisovassa asennos- ma vuosi sitten, Kataloniassa Sansa, hiki valuen otsalta ja suistuin ta- ta Margarita-vuoren huipulla: kiloMaijun runot on käsinsidottu 35kaisin sänkyyni jomottavan lonkkani metrin korkeudessa, Pyreneiltä pusivuiseksi kirjaksi ja sitä voi tilata kanssa. Ja toiset jatkoivat eri toinen oma runokokoelma. Runojen kirjoittami- mälle kiitos, saan siltä paljon
Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Niveltieto 1/2005 35
Sementtiproteesin pysyvyystulokset ovat siten kiinni ennen kaikkea leikkaavan ortopedin käden taidoista. Hoito pitää yksilöidä kulloisenkin tilanteen mukaan. Proteesien heikko kohta on ollut 80-luvulla ja vielä 90-luvun alkupuoliskollakin niiden maljakkoosan liukupinta, jota kansanomaisesti voi kutsua laakeriksi. Lääke on tehokas alkuvaiheessa, mutta se ei auta enää pitkälle edenneen nivelrikon yhteydessä. Nuorilla potilailla lonkan tekonivel voidaan suunnitella rankkojakin fyysisiä rasitustarpeita kestäväksi. Jos lonkkaproteesin arvioitu käyttötarve on yli 15-20 vuotta, Suomessa käytetään tavallisesti ilman luusementtiä kiinnitettävää lonkkaproteesia. Osalla potilaista ne keskittyvät lonkkanivelen yläosan sijasta nivelen keskiosaan. Glukoosiamiinisulfaattia sisältävän lääkkeen teho on viime aikoina pystytty todistamaan luotettavasti Se vähentää oireita ja hidastaa vaivan etenemistä. Jos liikerajoituksiin liittyy leposärkyä, oireita voidaan lievittää tilapäisesti venytyshoidolla. Valtaosalla potilaista pyritään sairaus hoitamaan yhdellä leikkauksella lopullisesti. Se raastaa potilasta, vie niin fyysiset kuin henkisetkin voimat, ja viimeistään tässä vaiheessa hän lähtee hakemaan hoitoa. Lonkan lihasten vahvistaminen kuntoilemalla ja lihasharjoitusten avulla lievittää pitkällä tähtäimellä oireita ja helpottaa myös toipumista mahdollisesti myöhemmin tehtävän leikkauksen jälkeen. Lonkan nivelrikko etenee hitaasti, useimmiten vuosien kuluessa. Kivun takia rasituskyky ja kävelymatkat pikku hiljaa rajoittuvat. Nivelrikon edetessä osalle ihmisiä tulee myös leposärkyä. Kyseinen laakeripinta on ollut aiempina vuosikymmeninä herkästi kuluva. Proteesi kiinnitetään potilaan omaan luuhun luusementillä. Lonkan nivelrikon alkuvaiheessa hoitoon kuuluu nykyisin sen etene36 Leikkaus on aiheellinen, kun lonkassa ilmenee leposärkyä, kipeytymistä rasituksessa ja kipu rajoittaa päivittäisiä toimintoja. Kestävyys on kiinni paitsi käytetystä proteesityypistä myös ennen kaikkea leikkauksen aikana tehdyn sementoinnin teknisestä onnistumisesta. Nuorilla potilailla noudatetaan tiukennettuja leikkauskriteereitä myöhäisvaiheen uusintaleikkausten tarpeen minimoimiseksi. Tällainen nivelrikko on tavallistakin kivuliaampi ja siihen liittyy usein varsin voimakkaat oireet, mutta röntgenkuva tulkitaan vielä useimmiten normaaliksi. - lonkan nivelrikon alkuvaiheessa etenemistä hidastava lääkitys - fysikaalisella hoidolla lievitetään oireita alkuvaiheessa - leikkaus, kun kipu rajoittaa elämää - hyvin tehty proteesi kestää vähintään 15-20 vuotta - pinnoiteproteesi sopii nuorille Faktaa: Leikkaus, kun kipu rajoittaa elämää Hoito riippuu oireista Lonkkaoireiden alkaessa käynti lonkan nivelrikon hoitoon perehtyneen ortopedin vastaanotolla on aiheellinen. Vähitellen se alkaa aristaa ääriliikkeissä ja kipeytyä rasituksessa. Hyvin tehty proteesi kestää vähintään 1520 vuotta ja se kestoaika riittää useimpien lonkan nivelrikkopotilaiden kohdalla elinajaksi. Liikearkuus kiertoliikkeissä paljastaa kehittyvän nivelrikon usein ennen röntgenkuvausta. Muutokset alkavat tavallisesti nivelen yläosasta. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Lonkan nivelrikon hoitoon on useita vaihtoehtoja Hoito kehittyy koko ajan mistä hidastava lääkitys. Lonkan alkaessa kipuilla röntgenkuva on usein pitkään lähes normaali, mutta kiertoliike on aristava. Hoito riippuu oireista, nivelrikon asteesta, lonkan käyttötarpeesta ja potilaan elämänkaaren vaiheesta. Nivelrikko aiheuttaa nivelkapselin kutistumista ja rajoittaa lonkan liikelaajuuksia. Vasta vähitellen kuvissa alkaa näkyä selviä muutoksia: nivelrako kaventuu ja nivelpinnoille sekä luun sisälle tulee tyypillisiä nivelrikkomuutoksia. Etenkin lonkan kiertoliike sisäänpäin sattuu huomattavasti. Tavallisin lonkan tekonivel on sementillinen lonkkaproteesi ja se tulee säilyttämään valta-asemansa nykykäsityksen mukaan tulevinakin vuosikymmeninä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on otettu käyttöön kulutusta kestäviä laakerimateriaaleja ja nykytietämyksen mukaan sementittömien lonkan tekonivelien laakereiden kulumisongelma on pitkälle Niveltieto 1/2005. Useimmilla potilailla pitkälle edennyt nivelrikko on helposti tunnistettavissa röntgenkuvasta. Myös fysikaalisella hoidolla voidaan lievittää oireita taudin alkuvaiheessa. Markkinoilla on useita ilman sementtiä kiinnitettäviä lonkkaproteesimalleja, jotka pysyvät luotettavasti kiinni yli 15 vuoden ajan. Potilaan elämänkaari otetaan huomioon leikkauksesta päätettäessä. Alkuvaiheessa, melko pitkäänkin lonkka on oireeton
Voit myös soittaa Lissulle tai täyttää liittymislomakkeen internetissä osoitteessa www.niveltieto.net. Pinnoiteproteesi sopii nuorille Lonkan pinnoiteproteesista on viimeisen viiden vuoden aikana tullut kova kilpailija lonkan sementittömille proteeseille. Perinteisen lonkan leikkaustekniikan rinnalle on tullut lihaksia säästävä leikkaustekniikka. Pinnoiteproteesileikkauksen jälkeen toipuminen sujuu nopeammin kuin perinteisen lonkkaproteesi-leikkauksen jälkeen eikä toipilasvaiheessa tarvita juuri kieltoja tai rajoituksia. Lonkan nivelrikon leikkaushoidossa eri vaihtoehtojen sovittaminen potilaan yksilöllisiin tarpeisiin takaa parhaiten onnistuneen lopputuloksen. Tällä hetkellä se soveltuu kuitenkin vain valikoiduille potilaille ja siihen liittyy vielä riskejä. Leikkaustekniikka on vaikea ja osin vielä kehitysvaiheessa. Silloin, kun proteesin käyttöikä on pitkä, myös lonkkamaljakon liukupinnan materiaali kannattaa valita rankkaa kulutusta kestäväksi. toipilasvaiheen jälkeen lonkkaa saa rasittaa hyvin vapaasti, käytännössä normaalisti. Poistettu nivelpinta korvataan metallisella pinnoitteella ja siitä tulee nimitys pinnoiteproteesi. Pinnoiteproteesileikkauksessa potilaan omaa luuta pyritään säästämään mahdollisimman paljon poistamalla vain kulunut nivelpinta. Hannu Lähteenmäki LL, ortopedian erikoislääkäri Sairaala Pulssi Jäsenhankintakilpailu Suosittu jäsenhankintakilpailumme jatkuu vuonna 2005. Pinnoiteproteesileikkauksen Niveltieto 1/2005 37. Keraaminen-keraaminen ja metalli-metalli ovat syrjäyttäneet pitkälti perinteisen metalli-muovi yhdistelmän liukupinnan materiaalina. Se syrjäyttää todennäköisesti perinteisen leikkaustekniikan tulevaisuudessa. Proteesimalli sopii parhaiten nuorille, liikunnallisesti aktiivisille potilaille. Lonkkaleikkauksen avaustekniikka elää tällä hetkellä murrosvaihetta. Pyydä liittyjää mainitsemaan, että sinä olet suosittelija. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net ratkaistu. Jopa urheilu on sallittu. Lihaksia säästävässä leikkaustekniikassa lonkkaproteesi asennetaan lihaksia irrottamatta ja se sopii useimpien proteesityyppien asennukseen osalle potilaista. Perinteisessä, tavallisessa lonkkaproteesileikkauksessa reisiluun koko yläosa poistetaan ja korvataan proteesilla. Liittymislomakkeita ja esitteitä voit tilata jäsenasioiden hoitaja Lissulta, yhteystiedot tämän lehden sivulla 14. Eniten uusia jäsenmaksunsa maksaneita jäseniä vuoden aikana hankkinut voittaa terveysalan lehden vuosikerran ja yllätyspalkinnon! Kilpailuaikaa on koko vuosi ja voittaja julkistetaan ensi vuoden ensimmäisessä Niveltiedossa
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa aloitettiin PERIPROT seurantatutkimus vuonna 1993 lonkkaproteesien aiheuttamien paikallisten luumuutosten selvittämiseksi. Leikkausta edeltävä luun tiheys ja sukupuoli vaikuttivat leikkauksen jälkeiseen luukatoon siten, että alun perin todettu huono luun laatu ennustaa nopeampaa proteesin viereistä luun menetystä. Toisessa ja kolmannessa osatyössä tutkittiin luukadon määrää primaarin ei komplisoituneen tekonivelleikkauksen jälkeen sekä ei-sementtikiinnitteisellä että sementtikiinnitteisellä proteesilla seuraten potilaita kolmesta viiteen vuotta. Lääketiede. Tutkimusmenetelminä käytettiin osteoporoositutkimuksessakin käytettävää kaksienergiaista röntgenabsorptiometriaa eli DXA-tutkimusta sekä yksifotoniemissiotomografiaa (SPET). Tekonivelen laittaminen potilaalle aiheuttaa paikallisia luumuutoksia, jotka ovat olleet tutkimuksen kohteena pitkään ortopedian alalla. Eero Wariksen artikkeli Käsien nivelrikon leikkaushoidosta ja Ilkka Taipaleen artikkeli eläke-edellytyksistä. Ensimmäisessä osatyössä selvitettiin proteesin viereisen luukadon määrää aseptisesti irronneen proteesin vieressä. Tutkimukseen on osallistunut yhteensä 76 tekonivelpotilasta. Tutkimuksessa todettiin, että aseptisesti irronneen proteesin vieressä on havaittavissa merkittävä luukato verrattuna reisiluussa kiinni olevaan proteesiin. Neljännessä osatyössä selvitettiin satunnaistetulla plasebokontrolloidulla tutkimusasetelmalla luun haurastumista estävän lääkehoidon, alendronaatin, vaikutusta proteesin viereiseen luukatoon tekonivelleikkauksen jälkeen ½ vuoden seurannassa. Lehdessä on mm. Viidennessä osatyössä taas tutkittiin proteesin viereisen luun aineenvaihdunnan palautumista kolmen vuoden seurannassa. Reisiluun yläosaan painottuva, ensimmäisen vuoden aikana ilmenevä, luukato voidaan katsoa leikkaukseen liittyväksi normaali-ilmiöksi suurimmalla osalla potilaista. Potilailla, jotka saivat alendronaattia ½ vuoden ajan, oli havaittavissa huomattavasti vähäisempi luukato proteesin viereisessä reisiluussa. Toimitus ottaa edelleen mielellään vastaan lukijoiden juttuideoita ja myös valmiita kirjoituksia. Lisäksi tästä numerosta pois jää 38 neet vakuutusasiat ja tekonivelsairaalan arkipäivästä kertova reportaasi siirtyivät kevään korvalle. Nyt julkaistu tutkimus antaa arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää apuna tekonivelten kehittämisessä ja arvioitaessa tekonivelten kiinnipysymistä. SPET-tutkimuksessa proteesin viereisessä luussa todettiin luun aineenvaihdunnan muutoksia vuosien ajan onnistuneen proteesileikkauksen jälkeen, eikä proteesin viereisen luun aineenvaihdunta palautunut samalle tasolle leikkaamattomaan lonkkaniveleen verrattaessa. Akuuttia leikkauksen jälkeistä luukatoa voidaan hillitä alendronaatilla. Yhteenvetona tutkimuksesta voidaan todeta, että proteesin viereinen luukato on varsin samanlainen sekä sementittömän että sementillisen tekonivelleikkauksen jälkeen ja se johtuu proteesien aiheuttamasta kuormituskatoilmiöstä. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Aulin yhteystiedot löytyvät hallitussivulta (sivu 14). Niveltieto 1/2005. Lisäksi tutkittiin luun aineenvaihdunnan merkkiaineita verestä. Proteesin viereisessä luussa voidaan todeta luun aineenvaihdunnan muutoksia vuosien ajan leikkauksesta. ISBN 951-781-458-5 Väittelijän yhteystiedot: Petri Venesmaa Kuopion yliopistollinen sairaala, kirurgian klinikka Seuraava Niveltieto ilmestyy 27.5. Tämän vuoden toinen Niveltieto ilmestyy toukokuun lopussa. Onnistuneen lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen proteesin viereinen luukato on voimakkainta proteesin ympärillä kolmen ensimmäisen kuukauden aikana (3.4% - 17.9%). Sen jälkeen proteesin viereinen luukato on vähäistä (muutamia prosentteja) viiden vuoden seurannassa. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Lonkkaproteesin viereinen luukato ja luun aineenvaihdunta reisiluussa tekonivelleikkauksen jälkeen Lonkan tekonivelleikkaus on vakiintunut ja yleinen menetelmä hoitaa lonkkanivelen nivelrikkoa. Lähetä aineisto toimittaja Auli Hackmanille huhtikuun loppuun mennessä ja liitä mieluiten mukaan myös omat yhteystietosi. Reisiluun yläosassa tämä luunmenetys jatkuu aina vuoteen asti (22.9% - 24.5%)
Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Niveltieto 1/2005 39
Niinpä olikin melkoinen järkytys, miten kipeä olin leikkauksen jälkeen ja miten hitaasti polvi parani koulukuntoon. Ensimmäiseen leikkaukseen en juuri valmistautunut: en jumpannut, enkä lueskellut leikkauksesta etukäteen. Kun ei mennyt, niin pakkohan sitä oli lopulta poppamiehen puheille mennä. Jumppasin sitkeästi kaksi kuukautta ja otin selvää, miten toipuminen parhaiten edistyy. Toimittajan vuosista oli jäänyt jäljellä aineetonta hyödykettä kokemusta mutta myös ihan aineellista maallista hyvää eli kunnon läskikerros suojaamaan sisäistä sankariani. Särkylääkkeitä kului "puoli kiloa päivässä" ja mahakin alkoi jo oireilla. Sen ajan, mitä työ ei vienyt, varasin lapsille, kodille ja ystäville. Lisäksi toimittaja on aina niin tärkeä ja kiireinen, ettei hän mihinkään lenkille ehdi: hän juo vain kahvia, että kone pysyy käynnissä. Vähän aikaa sitten meni tähystyksen, kukonhelttapiikkien ja Ensimmäinen polvi laitettiin Kirurgisessa sairaalassa syksyllä 2002 ja toinen kesäkuussa 2003. Niinpä sitten rupesinkin liikkumaan konevoimalla aina kun pystyin: mikään matka ei ollut liian lyhyt tehtäväksi autolla eikä kerroksia ollut koskaan liian vähän, etteikö hissiä olisi tarvittu. Olin sisarusparven vanhin ja tähtihetki oli se, kun me sisarusparven kolme vanhinta voitimme jokainen sarjamme koulun hiihtokilpailuissa ja johtajaopettaja tuumi palkintojenjaossa, ettei tässä muille taida kohta palkintoja riittääkään, kun kasvamassa oli vielä pari pikkusiskoa. Maaseutulehdissä toimittajan oli kyllä lähes pakko ajaa autoa, ja olihan se niin nopeaa ja kätevääkin, että totuin siihen nopeasti. Se oli hikistä, mutta hauskaa hommaa! Mutta se myös paljasti totuuden rapakunnostani muutamassa vuodessa. ennen kaikkea särkylääkkeiden voimalla. Painon pudottaminen osoittautui "mission impossibleksi" eli mahdottomaksi tehtäväksi, kun ei liikkuminen onnistunut eikä kyllä erityisemmin kiinnostanutkaan. Koulumatkojen lisäksi piti vielä riekkua vapaa-ajat hiihdellen, kelkkaillen ja juoksennellen siellä täällä. Tai no "opin ja opin", mutta ainakin aloin liikkua autolla. Vielä pari vuotta jaksoin silloinkin liikkua, mm. Minusta tuli saunottaja. Pogostan Sanomisssa minulla oli työsuhdepolkupyörä, jolla tehtiin alle kymmenen kilometrin juttumatkat. Eikä siinä saanut muuta liikuntaa kuin sydämentykytystä ja sitäkin saivat vain muut kuin minä. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Ei mikään (h)ikiliikkuja, mutta aika viksu vekotin Tässä lehdessä on ollut tapana julkaista potilaskertomus. 40 Parikymmentä vuotta tärkeää toimittajan elämää sitten kypsytti minut lopullisesti ja tein äkkinäisen mutkan uraputkeen. Kokeneena konkarina minua oli leikelty siihen mennessä kymmenkunta kertaa ajattelin, että seuraavana päivänä jalkeille ja kahden viikon päästä kouluun. Mutta sitten opin ajamaan autoa. Kansakoulussa olin varsinainen huippu-urheilija. Nykyisin tuppaan eksymään vähän isommassa asunnossakin. Minullakin on oma ihmeellinen menneisyyteni: olen liikkunut ja leikkinyt. Kun sitten tuli kaikenlaisia lisäsairauksia rintasyövästä selän hermovaurioon, niin lääkärit katsoivat, että olisi viisainta saada polvet pelaamaan edes jonkinlaisen elämänlaadun ja toimintakyvyn takaamiseksi ja siksi pääsin tekonivelleikkaukseen. Mutka uraputkessa paljasti totuuden Hoitajan temppurata ja muita ihmeitä Elintaso nousee kunto laskee Opiskeluni jäivät aika vähiin, kun työelämä toimittajana kutsui niin kiihottavasti. Oppikoulussa olin sitten enemmänkin työn sankari, sillä "hiihdin kouluun kesät talvet". Äimistelin, että sehän nyt ihme on, kun olen niitä niin vähän käyttänyt. Kumpikin leikkaus meni hyvin, mutta eri tavalla. Muu urheilu sitten jäikin sovinnolla sivuun, minkä nyt suunnistuksessa olin aika haka ja se on uutinen lapsillenikin. Polvet kuvattiin ja tuomio oli tyly: polvet ovat kuluneet. Muistan vieläkin, miten suutuin isukille, kun hän ei tehnyt minulle korkeushyppytelineitä, kun olisin halunnut treenata kotipihalla. Ensin polvia tähystettiin pariinkin kertaan ja maisemat olivat aika kaljut ei ruston riekaleitakaan. Ohjeet muuten löyNiveltieto 1/2005. Koulumatka oli yhdeksän kilometriä, eikä koulukyytejä ollut keksitty. Toiseen leikkaukseen osasin sitten valmistautua paremmin. Huomasin, että mitä nousujohteisempi ura, sitä vähemmän on aikaa millekään omaan itseensä liittyvälle asialle. Pian tilanne kuitenkin paheni ja ortopedi arveli, että minusta tulee täysin liikkumaton parissa vuodessa. Polvet alkoivat oireilla, mutta sisukkaasti vain kävin töissä ja ajattelin, että se menee ohi. Piti siis mennä jalan, suksilla tai polkupyörällä. Koska toimittaja on tällä kertaa ollut laiska, niin Aulis astuu esiin ja kertoo oman tarinansa vaikka se onkin "se tavallinen tarina"
- Osaavat, sanoi Tikru, mutta ei niitä huvita. kysyi Ruu. - Oo! sanoi Ruu. Kaikki rahalla hankittava on milloin tahansa korvattavissa. Täytyy vain tulla toimeen näin, sillä Arttu on ystäväni kissa ja minun luonani yhteishuoltajuus-sopimuksella vain ystävän loma-ajat. "Mitä näet?" "Näen naisia, miehiä ja lapsia", mies vastasi. Nyt olen yrittänyt kehittää rollaattorilla kaupassa käynnistä ja asioinnista itselleni liikuntaa, ja kävelen hissiä säästääkseni rappuja, kun siihen on sopiva mahdollisuus. Menestyvä ihminen voi joutua puille paljaille ja koota uuden omaisuuden. Kirurgisen sairaalan meininki minua hämmästytti, kummastutti ja loppujen lopuksi huvitti. Sen sijaan aamulehden voin hiippailla hakemaan portaita pitkin ja nyt olen aloittanut myös vesijumpan. Hoitajille osasto oli varsinainen "temppurata", niin ahtaasti potilassängyt on osastolle sullottu. Milne) Masentunut rikas mies meni vanhan rabbin puheille löytääkseen helpotusta murheeseensa. Kuitenkin hoito oli mielestäni kohtuullisen hyvää. Mutta niitä asioita, jotka saamme ilmaiseksi, emme voi koskaan korvata. Missä muut ovat? Taitoa on, tahtoa ei Ruu ja Tikru kävelivät Metsän halki eräänä aamuna, ja Tikru puhui kaikesta mitä tikrut osaavat tehdä... Mikä parasta: sairastelu on opettanut minut nauttimaan elämästä. ( A.A. Ja sellaisia asioita, jotka annetaan ilmaiseksi, emme osaa juurikaan arvostaa. Arttu sen olla pitää! Onhan meillä Artun kanssa pysyvä ja hyvä suhde, mutta välillä joudumme olemaan pitkiäkin aikoja erossa ja ainakin minulla on silloin ikävä tätä neuvonantajaa ja terapeuttia. Nyt rabbi vei hänet peilin eteen ja kysyi: "Mitä sinä nyt näet?" "Näen itseni." "Sinun pitää ymmärtää että sekä ikkuna että peili on valmistettu lasista, mutta peilin lasi on päällystetty hopealla. - Osaavat, sanoi Tikru. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net tyivät silloiselta Tekonivelyhdistykseltä nykyiseltä Nivelyhdistykseltä, jonka löysin netistä heti kun ekan leikkauksen jälkeen koneen ääreen kykenin. Olen pähkäillyt asiaa ja tullut siihen tulokseen, että kalliimmaksi se olisi yhteiskunnalle tullut, jos olisin jäänyt kiikkutuoliini istumaan ja sänkyyn makaamaan. Himopriorisoija voisi ajatella, että miksipä tällaiselle selkä-vaivaiselle laitettiin tekonivelet. En ole koskaan ollut niin onnellinen kuin olen tällä hetkellä oikeastaan onnestani puuttuu vain vakituisesti kanssani asuva mies. Rrrrmottoman kovia lentämään. Nyt sentään pystyn tekemään jotakin ja asumaan itsenäisesti enkä norkoile sossun luu-kuilla. Olisin masentunut, alkoholisoitunut, tullut lääkeriip-puvaiseksi, lihonut entisestään ja näiden vaivojen hoito se vasta olisi kalliiksi tullut. Liikunta on ollut minulle kouluaikaisen pakkoliikunnan loputtua pakkopullaa. Sen sijaan kadunvierillä juoksentelu tai punttisalilla hikoilu ei oikein jaksa innostaa. aulis Minkä arvoista on ILMAINEN? Me saamme syntyessämme oman mielemme vakiovarusteena, se ei maksa meille mitään. - Tikrut ovat kovia lentämään. Konttaamaan niillä ei kyllä pysty, mutta ei kai viisikymppisen enää tarvitse konttaillakaan. Vaikka kotimme palaisi maan tasalle, voimme rakentaa sen uudelleen. Silloin kun lakkaat näkemästä muita, ja näet vain itsesi, muuttuu lasi peiliksi." ***** "Vaikka ottaisitkin vakavan asian huumorin kannalta, ei se silti merkitse että suhtautuisit siihen kevytmielisesti." 41. Me arvostamme asioita, joiden hankkimiseen tarvitaan rahaa. - Osaavatko ne lentää. Kirurgini oli tosi mukava ja ammattitaitoinen, joskin ihmetteli hinkuani kouluun, kun pyysin sairaslomaa vain kaksi viikkoa... Nyt saa polvet vaikka ristiin Leikkauksien jälkeen kesti lähes vuoden ennen kuin uudet polvet olivat "valmiit", mutta nyt olen niihin oikein tyytyväinen. "Katsopa ulos", hän sanoi. Kotiin lähtiessä tosin tyrkättiin käteen vain haavanhoito-ohjeet ja fysioterapeutin osuus rajoittui siihen, että hän tarkisti, että porraskävely sujui. Kaikkein arvokkaimmat asiat elämässä ovat ilmaisia - mielemme, sielumme, kehomme, toivomme, unelmamme, kunnianhimomme, innostuksemme, älykkyytemme ja rakkautemme perheeseen, Niveltieto 1/2005 lapsiin, ystäviin. - Osaavatko ne lentää yhtä hyvin kuin Pöllö. Surkuhupaisinta tässä on se, että asiat ovat todellisuudessa juuri päinvastoin. Kuultuaan miehen ongelmista, tarttui rabbi häntä kädestä ja vei hänet ikkunan ääreen. Enkä nyt tarkoita mitä tahansa karvanaamaa. Hän voi tehdä niin useita kertoja. Niinpä kesäkuinen leikkaus meni tosi hienosti ja toivuin siitä nopeasti ja selvisin jopa kotona ilman kotiapua, kun ei sitä kaupungilta tällaisiin pikkujuttuihin myönnetty. Jos pystyisin, niin tekisin mielelläni lumitöitä, poimisin marjoja, leikkaisin nurmikkoa ja haravoisin lehtiä. Siellä sitä maata köllöteltiin isossa salissa, miehet toisella puolen ja naiset toisella ja yksityisyys "taattiin" liian kapeilla verhoilla..
Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Jaettava materiaalimme: Potilasoppaat Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan korjausleikkaus Polven tekonivelleikkaus Polven tekonivelleikkaus Polven tekonivelleikkaus Polven tekonivelleikkaus Polven tekonivelleikkaus Polven tekonivelleikkaus Muut leikkaukset Kyynärpään tekonivelleikkaus Rystysen tekonivelleikkaus Olkapään tekonivelleikkaus Peukalon tyvinivelen muovausleikkaus Vaivaisenluuleikkaus Polven tähystysleikkaus Muita oppaita Ohjeita nivelrikkopotilaille Vesivoimistele ja ui Kotikonsteja Nivelrikon hoitoon Kotikonsteja selän hoitoon Polven tähystys Artikkelikopiot Niveltieto 1/2001 Nivelrikko ja kipu Niveltieto 2/2001 Nilkan tekonivel Hampaat ja tekonivel Niveltieto 1/2002 Kyynärpään tekonivel Krooninen kipu ja masennus Valitse jalkineet oikein Kuntoutujana järjestelmässä Niveltieto 2/2002 Olkatekonivelkirurgiasta Valmentaudu tekonivelleikkaukseen Niveltieto 1/2003 Terveyttä ruoasta Nivelrikkopitolaan voimisteluohjelma Niveltieto 2/2003 Lämmöllä vedessä Nivelrikko ja mitä sillä tarkoitetaan Niveltieto 1/2004 Omatoiminen infektion torjunta Leikkauksen jälkeinen polvijumppa Tulevaisuuden tekonivelleikkaustekniikka Kellahda selällesi ja liiku itsesi rennoksi Niveltieto 2/2004 Häpeä, syyllisyys ja sairaus Käytä sinulle kuuluvia tukia ja etuuksia Sairaala Orton Reumasäätiön sairaala Tekonivelsairaala Coxa TYKS Loimaan aluesairaala Sairaala Orton Sairaala Orton Reumasäätiön sairaala Tekonivelsairaala Coxa TYKS Loimaan aluesairaala Tekonivelsairaala Coxa Reumasäätiön sairaala Reumasäätiön sairaala Reumasäätiön sairaala Loimaan aluesairaala Loimaan aluesairaala MSD Reumaliitto Reumaliitto Reumaliitto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Marjatta Leirisalo-Repo Eero Belt / Reumasäätiön sairaala Kaisu Airas / Agenttitalon hammaslääkärit Mikko Ikävalko / Reumasäätiön sairaala Vuokko Hägg / Kirurginen sairaala Satu Gustafsson Ulla Koivuniemi / Reumaliitto Eero Belt / Reumasäätiön sairaala Vuokko Hägg / Kirurginen sairaala Salme Tolonen ja Arja Ihamäki Pirkko Jurvanen / Metrofysio Leena Koivu Olavi Airaksinen / KYS Sirpa Harle / Sairaala Orton Iiris Vanhanen ja Sanna Pettersson Auli Hackman Leena Koivu Ben Malinen Marja Eronen / Reumaliitto Lähetämme materiaalia ilmaiseksi jäsenillemme. 42 Niveltieto 1/2005. Tilaa postitse osoitteesta: Suomen Nivelyhdistys, Pajutie16, 07940 Loviisa tai internetin kautta: http://www.niveltieto.net/aineisto.htm. Voit myös käyttää sivulla 17 olevaa lomaketta
(03) 849 1562 Niveltieto 1/2005 43 Reumasäätiön sairaala 18120 Heinola, puh. Olemme sopineet Kelan kanssa suorapalautuksesta. iskias, välilevyn kuluma, lannerangan ahtauma tiedustelut, puh (03) 849 1265 Luuntiheysmittaukset myös ilman lähetettä tied. (03) 849 1562 Suukirurgia Ajanvaraukset, puh. Tiedustelut ja ajanvaraukset arkisin klo 8-15, (myös ilta-aikoja) puh. ma-pe klo 8.00-15.00 puh. ma-pe klo 8.00-15.00 puh. (03) 849 1250 Ortopedinen leikkausosasto - tekonivelleikkaukset; mm. (03) 849 1515 Magneettitutkimukset tied. (03) 849 1377 www.niveltieto.net Laboratorio myös ilman lähetettä ma-pe klo 7.00-15.00 tiedustelut, puh. Korkeatasoinen avoin laitteemme soveltuu erityisen hyvin selkärangan ja nivelten tutkimiseen. Avoimessa magneettilaitteessa ei ole suljettua putkimaista tilaa, ja näin tutkimus on asiakkaalle miellyttävä. ma-pe klo 8.00-15.00 puh. (03) 849 1385 Ma-pe klo 8.00-9.00 Röntgen- ja ultraäänitutkimukset tied. (03) 849 11, fax (03) 849 1298. polvi, olka, nilkka, kyynärpää ja lonkka - selkäleikkaukset; mm. (03) 849 1250 Avomagneettitutkimukset Reumalta! Magneettitutkimus on monipuolinen tutkimusmenetelmä ilman haitallista säteilyä. Suomen Nivelyhdistys ry Reumasäätiön sairaala Korkealuokkaiset palvelut myös yksityisesti Erikoislääkäreiden yksityisvastaanotot: Fysiatria Ortopedia Reumatologia Silmätaudit Ajanvaraukset, puh
Laadukkaan ja kestävän V-aukkoisen Fruit of the Loom paidan selässä on teksti "www.niveltieto.net". Paidan hinta on 15 euroa. Paitoja on kolmea väriä: musta, tumman sininen ja vaalea. Tilaukset sivulla 17 olevalla kupongilla tai osoitteella: Suomen Nivelyhdistys Pajutie 16, 07940 Loviisa puh. vuonna ja 10% seuraavina · järjestövakuutus yhdistyksen järjestämien tapahtumien aikana 44 Niveltieto 1/2005. Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Suomen Nivelyhdistys on painattanut postikorttikilpailun voittajan Seija Värtön maalaaman kauniin lummekortin. Tilaa itsellesi ja lahjaksi ystävälle paitoja sivun 17 tilauskupongilla tai alla olevasta osoitteesta! Suomen Nivelyhdistys Pajutie 16, 07940 Loviisa puh. (09) 2712312 tai 050 356 7274 email: liisa.vatanen@niveltieto.net Suomen Nivelyhdistyksen jäsenenä saat mm. · Niveltieto-lehden, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa · potilasoppaita ja artikkeleita, joita voit tilata toimistolta · tietoa ja neuvontaa · tukihenkilöiden palvelut · tuettuja lomia ja kursseja · 15% alennus Kuntoutumiskeskus Apilasta · 10% alennus Dexa-luuntiheysmittauksesta Ortonilta · 10% alennus ortopedisistä töistä Kinaporin Suutarilta Lisäksi saat kaikki Suomen Reumaliiton jäsenedut, joita ovat mm. · Reuma-lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa · koulutusta ja kursseja · selviytymisrahasto · maksuttomat neuvovat puhelimet · alennukset Sammon Joustoturvasta: 30% 1. Kokoja on myös kolme: S, L ja XXL (koot pienehköjä). Korttinipun hinta on 9 euroa postimaksuineen. (09) 2712312 tai 050 356 7274 email: liisa.vatanen@niveltieto.net Ilahduta ystävää Nivelyhdistyksen kortilla Valmistaudu kesään: hanki Niveltieto-paita! Malleillamme Anjalla, Arjalla ja Jyrkillä on päällään uunituoreet Suomen Nivelyhdistyksen t-paidat. Voit tilata kortteja 10 kappaleen nipuissa